<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

97 Käyttäjää paikalla! 0.0075139999389648

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1923
3:
4:
5:
6: LIITTEET
7: 1-IX
8:
9:
10:
11:
12: HELSINKI 1923
13: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAIN'O
14: SISÄLLYSLUETTELO.
15:
16: 1. Perustuslakivaliokunta.
17: HaJllitusmnotoa ja V3!ltiopäiväjärjes- Siv.
18: tystä 'koskevia eduskuntaesitY'ksiä. 2. Ryömä, edusk. esit. N:o 2: Ehdotus
19: Siv. laik·si heinäkuun ·1r7' päivänä 19.19 an-
20: 1. Erich y. m., edusk. esit. N :o 3: Eh- netun Suomen hallitusmuodon 213, 24
21: dotus laiksi 17 päivänä heinäkuuta ja 94 § :n muuttamisesta toisilll kuu-
22: :1:911'9 annetun hallitusmuodon täY'den- luviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
23: tämisestä eräillä uusilla säännök- 3. Ryömä, edusk. esit. N :o 1: Ehdotus
24: sillä .......... 1• • • • • • • • • • • • • • • • • • 5 Suomen va1itiupäitväj iilrj-estykselksi . . . 12
25:
26:
27: II. Valtiovarainvaliokunta.
28:
29: A. V erotuslaitoksen uudistamista B. Rautateitä ja muita kulkulai-
30: koskevia eduskuntaesi·tyksiä j•a ano- toksia koskevia anomusehdotu:ksia.
31: mus·eihdotuksia.
32: Siv.
33: Siv. 6. Tulenheimo, E., y. m., anom. ehd.
34: 1. Simelius y. m., edusk. esit. N :o 4:
35: N: o 19: :Määrär,ruhan myöntämisestä
36: Ehdotus laiksi 3•0 päivänä joulukuu-
37: rautatien rakentamista varten Riihi-
38: ta 1912.1 annetun perintö- ja lahjave-
39: mäen asemalta Turun kaupuDJkiin . . 49
40: rolain 2r1, 2,9 ja 39 § :n muuttami!ses-
41: ta toisin kuuluviksi . . . . . . . . . . . . . . 3•3 7. Viljanen y. m., anom. ehd. N:o 20:
42: .2. Pulkkinen, Y., y. m., edusk. esit. Esityksen antaanisesta kotimaisen
43: N :o 5: Ehdotus lll!iksi H päivänä elo- 01bligatsionilainan ottamisest,a Lah-
44: ti~Heinolan radan rakentami.sta
45: kuuta 19r20 tulo- ja omaisuusverosta
46: annetun lain 1:3' § :n muuttamisesta varten ....................... -1- • 51
47: toisin kuuluv,aksi . . . . . . . . . . . . . . . . 36 8. Jaslcari, A., y. m., anom. ehd. N :o
48: 3. Schauman, motion N :o 7: Förslag 2:1: Rautatien rakentamisesta Suo-
49: till lag angående upphävande och lahden a~semalta Kokkolaan . . . . . . . . 52
50: ändring av vissa tullav.gifter . . . . . . 38 9. Vesterinen y. m., anom. ehd. N :o 22:
51: 3. Schauman, edusk. esit. N :o 7: Eh- Rauta tieyhdistelmän Riihimäki- Jy-
52: dotus laiksi eräiden tullimaksujen väs!kylä, Suolahti--'Haapajärvi ra-
53: poi.strumisesta ja muuttamisesta . . . . 41 kentamisesta ... 1• • • • • • • • • • • • • • • • • • 53
54: 4. Hirvensalo, G., y. m., anom. ehd. W. lnborr m. fl., pet. försl. N :o 2,7:
55: N :o 40: v,almistus- ja myyntiveron Ang. byggande ruv en järnväg från
56: asettamisesta erinäisille kulutThstava- Suolahti station över Saarijärvi
57: roille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 m. fl. orter till Bennäs station . . . . 54
58: .5. Lohi y. m., anom. eh!d. N:o 41: 10. lnborr y. m., anom. ehd. N :o 2·7:
59: ·Työnantajan veivoittamisesta kanta- Rautatien :rakentrumisesta Suolahden
60: maan valtion ja kunnan verot työs- asemalta Saarijärven y. m. paikka-
61: sään olevilta henkilöiitä . . . . . . . . . . 46 kuntain kautta Pännäisten asemalle 56
62: IV
63:
64: Siv. Siv.
65: 11. Kankkunen y. m., anQID. ehd. N :o 2;2. Hirvensalo, L. 0., y. m., anom. ehd.
66: 2'3: LM~ärärahan myöntämisestä rau- ,N :o 107: Määrärahan myöntwmisestä
67: tatien r.aikentrumi.sta varten Matka- Akonvede!lr--'Vuotjärven kana'Van ra-
68: selän asemalta Savonlirunan--1Mik- ik:entwmista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 84
69: kelin---!Heinolan kautta Lahteen . . 58
70: .12. Reinikainen y. m., anom. ehd. N :o
71: 24: !Määrärahan myöntämisestä haa- C. Määrärahojen myöntämistä ta..
72: raradan r•a.kentamista varten Viipu- loudellisiin, sosialistiin, sivistys- y. m.
73: riu--iKoiviston radalta Uuraa~Seen .. 60 tar!koituksiin koskevia anOIIIlus-
74: ;1.13. Vainio, J., y. m., !llnom. ehd. N :o 25: ehdotuksia.
75: iMäär.ärwhan myöntämisestä rautatien
76: rakentamista varten Tienhaaran ase- 2.3. Hutt·unen y. m., anom. ehd. N :o 30:
77: malta Suonionsaareen ........... . 62 \Määrärahan myöntwmisestä valtion
78: t4. Juutilainen y. m., anom. ehd. N :o asuntopoliittista toimintaa varten . . 89'
79: .216: Normaaliraiteisen radan rakenta- 24 . Långström y. m., anom. ehd. N :o 81i:
80: mi·Stesta Kä.kis•a:lmen •saitam;msta Ki•vci- Mää:t'ärahan myöntämisestä työväen-
81: s.almen satamaan .......... + .... . 64 asuntojen rakennuttamista varten . . 9()
82: 15. Pesonen, A., y. m., anom. ehd. 25. Lindberg m. fl., pet. försl. N :o 42:
83: N :o '28: Määrärahan myöntämisestä LA:rug. beviljande ,av anslag åt Sam-
84: Oulun---<Nurmeksen rrudan rakenta- 1fundet F~ölkhäls,an. (Laws. <tBJl. 'V::11ta) 93
85: mista varten ................... . 66 25. Lindberg y. m., anom. ehd. N :o 42!:
86: 16. Jussila, anom. ehd. N:o 29: Määrä- iMäärärahan myönt•ä.misestä Samfun-
87: rahan myöntämisestä rautatien ra- det Fo~khälsan nimiselle seuralle.
88: kentamista varten Rovaniemeltä Ke- (Laus. tal. v :Ita) ... + . . . . . . . . . . . 95
89: mijärvelle .... ·1· ............... · ·. · 69 26. Aspelin, tRnom. ehd. N :o 43': Määrä-
90: 17. Sandblom m. fl., ·pet. försl. N:o 37: rwhan .myöntfumisestä Kittilän sa>iras-
91: Ang. beviljande av anslag för utvid- tuvan laajentamiseksi. (Laus. tal.
92: lgande av .staten:s hamn i Hangö .... 71 ,v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97
93: 1'7. Sandblom y. m., anom. ehd. N:o 37: 27. Luostarinen y. m., anom. ehd. N :o
94: Mää!'ärahan myöntämisestä valtion 44: Määrärahan myöntämisestä Sa-
95: sataman laajentamista varten Han- vonlinnan sairaaLan :korjaus-, uudis-
96: gossa ................... ·· ...... . 74 tus- ja lisärakennusik:ustannuksiin.
97: 18. Anderson m. fl., pet. för.sl. N :.o 38: ,(La us. tal. v: lta . + . . . . . . . . . . . . . . . 99c
98: Ang. beviljande av anslag för upp- 2·8. Junes y. m., anom. ehd. N :o 4'5:
99: trät~tlhåHandet ®V d•agli;g ångbwtslför~ iMäär<ärahan myöntämisestä sairastu-
100: binde1se mellan Ålbo och Stockholm pien ja lääkärinasuntojen rakenta-
101: ·Ståväl under sommar- som vintertid 77 mista v~arten Turtolan ja Kuolajfur-
102: 18. Anderson y. m., anom. ehd. N :o 38: ven kuntiin. (Laus. tal. v:lt.a) 1'01
103: :Mää!'ämhan m'Yönrt:.ä:mises1tä jokaiP'liii- 29. Koivuranta y. m., anom. ehd. N:o
104: väisen höyrylaivayhteyden ylläpitä- 46: Määrärahan myöntämisestä kul-
105: miseksi Turun ja Tukholman välillä kutauti- ja veneeristen tautien osas-
106: sekä kesä- että talvi.aikaan ....... . 79 tojen perustamista varteru Rovanie-
107: 19. Aspelin, anom. ehd. N :o 34: Määrä- men yleisen sairaalan yhteyteen.
108: rahan myöntämisestä teitten rrukenta- (Laus. tal. v :lta) ................ ·102
109: :miseksi Lapin kihlakuntaan ..... . 8.1 30. Junes y. m., anom. ehd. N :o 417:
110: 20. Pesonen, A., y. m., anom. ehd. lMää:t'ärahan myöntämisestä Perä-
111: 'N :o '315: Määrärahan myömämisestä Pohjolaan perustettavaa keuhkotauti-.
112: Oulun Kuusamon maantien korjaus- parantolaa varten. (Laus.. tal. v :lta) 104
113: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 31. Junnila y. m., anom. ehd. N :o 48:
114: 21. Salo y. m., anom. ehd. N :o 36: Mää- lMäärära;han myönt~ämisestä raken-
115: ·rär•lllhan myöntämisestä maantien ra- nuslainoiksi kunnallisia piirimieli-
116: kentBJmista varten :Suomussalmen sairaaloita varten sekä niiden raken-
117: kil'kolta Ylinäljängän kylään ja tamis- ja sisustamiskustannuksiin.
118: Piispajärven rantaan ...... 1• ... • • • • • 83 (Laus. tal. v:lta) ........ ·1· •.•••••• 10&
119: V
120:
121: Siv. Siv.
122: 82. Helenelund m. fl., pet. försl. N :o 49: >lands!kommunern.as gifta folJ~skollä-
123: IA.ng. beviljande av anslag för ett rare. (Laus. siv. v:lta) ............ 181>
124: distriktssinnessjukihus i s.venska 411. Lindberg y. m., anom. ehd. N :o 58:
125: Osterbotten. CLaus. tal. v:lta) 107 :Mää<rärahan myöntämi.sestä kalliin
126: 32.. Helenelund y. m., anom. ehd. N :o ajan lisäysten suorittamista varten
127: 49: :Määrärahan myöntäiiilisestä ruot- maalaiskuntain naineille k·ansa:kou-
128: salaiselle Pohjanma;a:lle perustettavaa lunapettajille. (Laus. siv. v :lta) . . 13:5
129: piirimielisairaalaa varten. (Laus. tal. 412 . .Anderson m. fl., pet. försl. N :o 60:
130: v :lta) .... '" ................... 1... ·109 Angående beviljande av anslag för
131: 88. Åkerblom, pet. föl'lsl. N :o 50: A:n- slutförande av kbo domkyrkans
132: gående beviljande av anslag för vår- restaurering.sarbeten. GLaus. siv.
133: den av landskommunernas arkiv. v:lta) ..... ,.. ,.................... 1138
134: :(·Laus. laki- ja tal. v:lta) ........ 111 ~2 . .Anderson y. m., •anom. ehd. N:o 60:
135: s.a. Åkerblom .. a~:oon. ~hd. N :o 50>: :Määrtä~ Määrärahan IIIlyöntämisestä Turun
136: ra;han myöntämisestä maalaiskuntain tuomiokirkon korjaustöiden loppuun
137: a,rkistojen hoitoa varten. (Lallil. laki- saattamista varten. (Laus. siv. v :Ita) 138
138: ja t.al. v:lta) ... ·1· • . • • • • • • • • • • • • • • >114 413'. Voionmaa y. m., anom. ehd. N :o 61:
139: 3'4. Setälä, anom. ehd. N :o 511: Määrä- Määrärahan myöntämisestä kansanta-
140: rahan myöntämi.se,stä ,Suomen kan- jui.s-tieteellisen luentotoimen kannat-
141: sankielen sanavarojen keräyttämi- tamiseksi. (Laus. siv. v:lta) ........ 143
142: seen. (Laus.. siv. v:lta) ............. 1117 44. Voionmaa y. m., anom. ehd. N:o 62:
143: 3:5. Setälä, anom. ehd. N :o 512: Määrä- •Mä:ärärahan myöntäiiilisestä o·pinto-
144: r!JJhan myöntämisestä Kalevalaseu- lkerhotoiminnan tukemi·seksi. (lLaus.
145: ralle ,Kuva-iK•alevalan" alullep.anoa si•v. v:.lta) ..................... ,.. 144
146: varten. (Laus. siv. v:lta) .......... !21 45. Hiidenheimo y. m., anom. ehd. N :o
147: 36. Tulenheimo, E., y. m., anoon. ehd. 63·: ,Määrärahan myöntämisestä Kan-
148: •N :o 53: Määrärahan myöntämisestä salaiskorkeakoulun Kannatusosake-
149: suomalaisen tyttölyseon rakentamista yhtiölle sanomalehtimiesten oppi-
150: varten Turkuun. CLaus. siv. v:lta) .. 123 kursseja varten. (Laus. siv. v :lta) 1• • 1'47
151: 37. Kaila y. m., anom. ehd. N :o 5>4: 46. .Arffman y. m., anom. ehd. N :o 64:
152: Määrär•ahan myöntämisestä Suoma- Määrärahan myönt•liimisestä Kajaanin
153: laisen Norm!l!alilyseon laajennus- ja kansalllvalistustoimiston .Jmnnatusyh-
154: .parantelutöitä varten. (Laus. siv. distykselle. (Laus. siv. v:lta) ...... H9
155: v:lta) ........ ·1· • • • • • • • • • • • , • • • • • • 125 47 Jussila, anom. ehd. N :o 65: Määrära-
156: 38. Koivuranta y. m., anom. ehd. N :o han myöntämisestä mies- j!li nais·oppi-
157: ,515: Rovaniemen yhteisJkoulun otta- lasseminaarin perus•trumista varten
158: misesta valtion haltuun. (Laus. siv. Kemijärven kirkonkylään. (Laus. siv.
159: v:lta) .......................... . 12:7 v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15,1
160: 39. Kukkonen y. m., anom. ehd. N:o 56: 48. Åkerblom, pet. försl. N :o 616: Ang.
161: Määrärahan myöntämisestä maaseu- omorganisationen av slöjdundervis-
162: tumuseoiden avustamiseksi. (LaUil. ningen på landsbygden. (Laus. siv.
163: siv. v:lta) .. ·L· • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 130 v :lta) ... ·L· • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 15.3
164: 40. Estlander m. fl., pet. försl. N :o 5•7: 48. Åkerblom, anom. ehd. N :o &6: Maa-
165: IA.ngående beviljande av anslag åt seudun kotiteollisuusopetuksen uu-
166: ·Föreningen föcr Österbottens histo- delleenjärjestä\misestä. {Laus. sLv.
167: riska museum. (Lau.s. siv. v :lta) .. 1:33 v :lta) .. ,, . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15,5
168: 40. Estlander y. m., anom. ehd. N :o 57: 49. Kuisma. y. m., anom. ehd. N :o 67:
169: Mä•ärärahan myöntämisestä Pohjan- MääräTahan myöntämisestä Kauko-
170: ma·an historialliselle mllileoyhdistyk- Jan käsityöopettajaopiston ja sävel-
171: selle. (Laus. siv. v:lta) ........... . 13~ ,taitosemilllaal!'in a•vustami,seik!si. (L.aus.
172: 411. Lindberg m. fl., pet. försl. N :o 5i8: siv. v:lta) ... ,,, .................. 157
173: Ang:ående beviljande av anslag för 50. Mäkinen, Hj., y. m., anom. ehd.
174: utbet.alande av dyrtidstillägg åt <N :o 68: Määrärahan myöntämisestä
175: VI
176:
177: SiT. SiT.
178: Suomen Työ.viien Näyttwmöi·den Liil-< 61. Kulenius y. m., anom. ehd. N:o 79:
179: tolle r. y. (Laus. siv. v :lta) ...... 1159 lMääDärahan myöntämisestä huoneis-
180: 5!1. Mäkinen, Hj., y. m., anom. ehd. ton ootamiseksi Kokikolan keskikou-
181: N :o 69: Mäåt'<ärahan myöntämisestä lulle. CLaus. s1v. v:lta) .......... 18(}
182: :Suomen Rautatieläisten AJllllmatti- 62. Leinonen y. m., anom. ehd. N:o 80:
183: Eitolle v.alistustyön tekemistä var- Määrärahan myöntämisestä köyhien
184: ten. (Laus. siv. v:lta) ............. 160 lasten kesävirkistyksen järjestämistä
185: 512. Voionmaa y. m., anom. ehd. N:o 7·0: v•arten. CLaus. siv. v:lta) ........ 181
186: JMäär•ärahan myöntämisestä Työväen 6•3. Sillanpää, R., anom. ehd. N :o 811:
187: Sivisty.sliitolle (•Laus. siv. v:lta) .. 1:62 Määrärahan myöntämisestä punaar-
188: 53. Eskola y. m., anom. ehd. N :o 711: pojen avusta:miseksi . . . . . . . . . . . . . . 184
189: Määrärahan :myöntämisestä maalais- 64. Sillanpää, R., anom. ehd. N: o 8!2:
190: kun:nille kunnallisten urheilukent- Jd!äärär.ahan myöntämisestä , Työläis-
191: tien perustamista tai kuntoonsaatta- nainen" -n]misen sosiali•stisen naisten
192: mista varten. (Laus. siv. v:lta) .... 164 leihd:en avus1tamiseiksi. (Laus. siv.
193: 54. Mäkinen, Hj., y. m., a:nom. eihd. N :a v:lta) ........................... 185
194: 72: Märurärruhan myöntämi.se.st.ä TY'ö~ 65, V aionmaa y. m., anom. ehd. N: o 83:
195: vliiJen U rhei..luliliton r. y. toi.micrlJD.IIlilll Kulttuurisuojelusta huolehtivan eli-
196: tmik·emiBeks,i. (Laus. si1v. v:Ita) .... 166 men muodostamisesta armeiJaan.
197: 5!5. Mäkinen, Hj., y. m., anom. ehd. (Laus. siv. v:lta) ................ 187
198: N :o 7i3: Määdrahan myöntämisestä 66. Junes y. m., ano:m. ehd. N :o 84:
199: ,Suomen TyöV1äen Musiikkiliiton r. y. Määrårahan myöntämisestä Pohjois-
200: avustamiseksi. (.Laus. siv. v:lta) .. 167 Suomen lähinnä rajaseutuja olevain
201: 56. Mäkinen, Hj., y. m., anom. ehd. kansanopistojen oppil.asrupurahoiksi.
202: N :o 7:4: Määräraihan myöntämisestä (Laus. siv. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 192
203: Järjestönuorten Liiton r. y. avusta- 67. Saarinen y. m., anom. ehd. N:o 85:
204: miseksi. (Laus. siv. v:lta) ........ 168 Määrärahan myöntämisestä Pienvil-
205: 57. Voionmaa y. m., anom. ehd. N :o 75: jelijäin Liitolle. (Laus. maat. v:lta) 193
206: Määrärahan myöntämisestä Työväen 68. Tolonen y. m., anom. ehd. N :o 86:
207: Akatemian Kannatusosakeyhtiölle. Määrärahan myöntämisestä maalais-
208: .('Laus. siv. v:lta) ................ 169 kunnille pienviljelijäin opastus- ja
209: 58. Hannula, M., y. m., anom. ehd. neuvontakurssien toimeenpanemista
210: N :o 7•6: MääDär•ahan myöntämises- varten. (Laus. maat. v:lta) .. 1•••• 195
211: tä 1Suomen naisten rkansallisliiton 69. Hirvensalo, G., y. m., anom. ehd.
212: siveellisyyskomitealle. (Laus. s1v. ·N :o 8:7': Mä-ärärahan myöntwmisestä
213: v:lta) ............................ 1•71 pienviljelij öi tten sonniosuuskunnille
214: .5·9. Seppälä y. m., anom. ehd. N :o 77: annettavia lainoja varten. (Laus .
215: !Määrärahan myöntämisestä Suomen maat. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197
216: Sosialidemokraattiselle Työlåisnai>S- 7•0. Marttila y. m., anom. ehd. N:o 88:
217: liitolle. (Laus. siv. v:lta) ........ 175 Määrärahan myöntämisestä Pienvil-
218: 60. Wiik, pet. försl. N:o 7'8: Ang. bevil- jelijäin Liitolle opintoretkeilyjen jär-
219: jande av anslag åt Finlands Svenska jestämistä varten. (•Laus. maat.
220: :Arbetareförbunds bildningsutskott. v:lta) .............. ,............. 199
221: (Laus. siv. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 177 7!1. Koivuranta y. m., anom. ehd. N: o 89:
222: 60. Wiik, anom. ehd. N:o 7i8: Määrära- Määrärahan myöntämisestä ermal-
223: han myöntämisestä Suomen Ruotsa- •sille Pohjois-Suomen maatalousseu-
224: laisen Työväenliiton (Finlands Sven- roille jaettava1ksi palkkiolainoina
225: ska Anbetareför,bund) sivistysvalio- pienviljelijöille. (Laus. maat. v :lta) 201
226: kunnalle. (Laus. siv. v:lta) ...... 178 72. Bryggari y. m., anom. ehd. N :o 90:
227: 6·1. K ulenius m. fl., pet. försl. N :o 79: Määrärahan myöntämisest,ä ,Pien-
228: Ang. beviUande av anslag för inköp viljelijäin Liitolle" kanan-, mehiläis-
229: av lokal för mellanskolan i Gamla ja puutarhanhoidon edistämiseksi.
230: Karleby. (Laus. siv. v:lta) .. 1•••• 179 (Law. maat. v:lta) .............. 203
231: VII
232:
233: 'Siv. Siv.
234: 78. Hästbacka m. fl., pet. för.sl. N: o 91: 83. Kalliokoski y. m., anQIIl. ehd. N :o
235: Ang. beviljande av ansl!lig för statens 101: Märurärahan myöntämisestä
236: delta,gande i kostnaderna för vissa matka-apuraihoi•ksi maataloudellisille
237: jordförbättringsarbeten. (Laus. maat. toimihen·kilöille. (Laus. ma.at. v :lta) 233
238: v:lta) ........ ,.................... Q05 84. Jaskari, A., y. m., anom. ehd. N :o
239: 7.3. Hästbacka y. m., anom. ehd. N :o 91: 102: Määrärahan myönt.rumises,tä Suo-
240: CM:ää·rä.rahan myöntämisestä valtion men .suovilijely.syJl'distykselle suorvil-
241: osanottoa varten eräiden maanrparan- jely.skoea.seman perusta:miseksi Sisä-
242: nustöiden kustannuksiin. (Laus. iSuomeen. (Laus. ma.at. v :lta) . . . . . . 23·5
243: maat. v:lta) .................... 205
244: 85. Honkavaara y. m., anom. eihd. N :o
245: 7·4. Luostarinen y. m., anom. ehd. N :o 92:
246: 1103: •:Määtr,ffiralhan myöntämi.sestä Sa-
247: Määrärahan myöntämisest•ä ma·ata-
248: ·1a:ojitusY':hdiSit!YkseUe sa!Lll!oji>tus!kurs-
249: louspoliittisia tutkimuksia varten.
250: sien tiäröestiiunistä varten. (Lau.s.
251: ,(Laus. maat. v:lta) ........ ,...... ·215
252: maat. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236
253: 75. Tarkkanen y. m., anom. ehd. N :o 93:
254: •Määrärahan myöntämisestä maata- 86. Honkavaara y. m., anom. ehd. N :o
255: loustuotteiden viennin edistämistyön !104: Määrärahlan myöntämisestä! Kes-
256: tUJkemiseksi. (Laus. maat. v:lta) .. 217 ilmslainara:has.tolJe pienviljelijöille
257: 76. Junes y. m. anom. ehd. N:o 94: Mää- annetta;via saJlaoji·tu.sl.ainoja warten.
258: rärahan myöntämisestä apur.ahoiksi .(Laus. ma.at. IV :lta) . . . . . . . . . . . . . . . 238
259: maataloudellisiin kouluihin j,a kur.s- 87. Linna y. m., .anom. ehd. N :.o 105:
260: seihin pyrkiville v.ä:häivaraisille hen- M·ruä:räraihan. myöntiilmisestä käytettä-
261: kilöille. (Laus. :maat. v :lta) ....... 219 'Vlruksi !Pr.opagandartyöhön !paikallisten
262: 77. J askari, A., y. m. anom. ehd. N :o 95: eläinv.a:kuu tusyhdistysten kehi ttämis-
263: Määrärahan myön.tämisestä k.a•svivil- tä ja peru.stami.s·ta var·ten. (Laus.
264: jely.~k.oeasemien perustamista v·arten. maa.t 'V :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239
265: (Laus. maat. v :Ita) . . . . . . . . . . . . . . . 221 88. Pojanluoma y. m., •anom. ehd. N :o
266: 7.S. Junes y. m. anom. ehd. N :o 96: Mää- 106: Mäläriilraihan anuöntrumisestä !ai-
267: rärahan •myöntämisestä kiinteän noiksi osuusteuras;tamoille. (Laus.
268: maamieskoulun perustami•seksi ma.aDJ maat. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242
269: itäiselle ja läntiselle rajaseudulle. 89. Loukko y. m., anom. ehd. N :·o 108:
270: ,(:Laus. maat. v:lta) ............... 22·2 Määrärahan IIDyöntämisestä n. s. Eka-
271: 79. J eppson m. fl., pet. för.sl. N :o 97: luoman perka.aunista v.ar:ten. (Laus.
272: :Ang. beviltj.ande av anslag för byg- maat. 'V :·lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243
273: gande a.v ett .elevlhem fö.r Närpes lant- 90. Hautamäki y. m., anom. ehd. N :o
274: manna- och huSiillO(Umskoila. (Laus.
275: 109: 'Määr,ä:rahan myöntämises·tä
276: maa;t. v :Ha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223
277: K.a:lajokoon laskevan· Vääräjoen per-
278: 79. Jeppson y. m., anom. ehd. N:o 97:
279: llm.ami~ta var·ten. (Lau.s. maalt. v:!Lt!!i) 245
280: Määrärmhan myöntrumises.tä oppila•s-
281: ikodin r.akentamisrta varten Närpilin 9L Kuisma y. m., anom. ehd. N:o HO:
282: maamies- ja emäntiilkoululle. (Laus. Määrärahan myöntämisestä kalastus-
283: m.aat. v :lta) .................... : 225 ja hätäsataman rakentamista varten
284: Pitkänn.~emen la.hte·en Laatokan· ir•an-,
285: 80. Ikonen y. m., .anom. ehd. N :o 98:
286: Määrärahan my·öntämi.sestä raken- nalla. (Laus. maat. v:lta) ........ 247
287: n usa•vustu.ksikisi maatalousko ui uille. 92. Pitkänen y. m., -anom. ehd. N :o 112:
288: ,(Laus. ma·at. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . 227 Määrä:raha·n myöntäaniseetä lainan
289: 81. Kirra y. m., a.nom. ehd. N:o 99~ antamiseksi Osuu.s!kas.soden Ke&kus·
290: ':Mäiärär·ahan myön.tämisestä maa:ta- lain.arama•sto-osakeyhtiölle kalas·tus-
291: lousll!si!lJmiesten palJclmamiseksi ulko- elinkeinon tukemi.s·eksi. (Laus. maat.
292: asiain•haHintoon. CLaus. u.lk. v :lta) 228 ·v:lta) ............................ 2:48
293: 82. Luostarinen y. m., anom. ehd. N :o 93. Bäck m. fl., pet. förs.J. N :o 113: Ang.
294: liOO: Määrä:.ra·han. myöntäimisestä mei- beviljande a,v ansl.ag för utbetalande
295: oeriliittojen toiminn.am. . tukem:iseksL av ;premier för dödande av siilar.
296: (Laus. ma·at. v :1ta) . . . . . . . . . . . . . . 231 (Laus. ma,at. v :•lta) . . . . . . . . . . . . . . 2'50
297: VIII
298:
299: 93. Bäck y. m., anom. ehd. N :o 113: E. Eri aloja koskevia eduskuntaesitys-
300: Määrrär.ahan. ,myönltärrni.ses.tä ·palk- ja anomusehdotuksia.
301: kioiden mak.sa,mi.seksi ihyl'ke:Uden twp- 98. Långström y. m., edusk. esit. N :o 1.1:
302: p.amisesta. (Laus. maat. v:lta) .... 250 Ehdotus lai:ksi nii.stä perusteis.ta, joi-
303: 94. Pulkkinen, A., y. m., a:no.m. ehd. N :o den mukaan •luok,kas;ad.an aiJkana v.
304: 114: Mälärärah.a.n. myön tämis.estä ·ko- 1918 työlälis·i,ltä ryöstetystä: ja hävite-
305: rotettujen ·korv.austen .su,oritta,mi.stal tystä omaisuudesta on ,korvausta .suo~
306: varten erinäisille ta,paturmaises.ti va- ritettava . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2165
307: hingoittuneille •työltä:isille. (Laua. 99. Furuhjelm, A., m. fl. pet. föl'Bl. N :o
308: työv. v:lta) ...................... 253 8: Ang. hevilj.ande av a.nslag för sär-
309: 96. Långström y. m., anom. ehd. N :o skilda enke- oc.h 'PU'piHkassor för
310: 1U6: MäiäTärahan myön t.äcrnisestä ökande av grwndv.ension.ern.a . . . . . . 269
311: a!Vustuksen antamista v.arten työn- 99. Furuhjelm, A., y. m., an:Om. ehd. N :o
312: puutteen takia ~hätätilaan joutuneille. ·8: Määl'ärahan myön·täimisestä. erinäi-
313: (•Laus. työv. •v :l<ta) ................ ~155 sille leski- ja mpokassoille perua-
314: eläkkeiden ,korottamista v.ar.ten . . . . 269
315: 100. Wiik, pet. försl. N:o 39: Ang. besät-
316: D. Suomalaisten saatavia Venäjän tande av ·vakanta ,statstjäus•ter med
317: valtiolta koskevia anomusehdotuksia. ~omtpetenta per·S·oner på indra.gnings-
318: stat ............................. 27~
319: 96. Linna y. m., anom. ehd. N :.o 32: 100. Wiik, anom. ehd. N:o 3{1: Lakkautua-
320: Määrä·ra.han myöntärmi,sestä venä,läis- palkalla olevien pätevien henki,löiden
321: ten sotilaSIViranomaisten •to·imitta- ottaanisesta aJVlo~miin valtion virkoi-
322: mien metsän!hwkkui,den, linnoitustöi- ihiin ............................. 273
323: den ja laittomien majoituskustannus- 101. Anderson m. fl., pe<t. för.sl. N :o 59:
324: ten <kmwaami.seen . . . . . . . . . . . . . . . . . 269 Angåend~ f. d. Bikademihu.sets i Åbo
325: 97. Honkavaara y. m., anom. ehd. N :o överlälmnande till Åbo akademi . . . . 2714
326: 33: Venälälis<ten metsänhwkkuu- ja 10•1. Anderson y. m., anom. ehd. N :o 69:
327: Jinnoitustöidlen aiheuttamien v·ahin-. <Turun entisen .aka;temi.atalon luovut-
328: rkojen ,korvaamioost.a . . . . . . . . . . . . . . 2&1 •t.amisesta Turun ,.A!k:atemi.aHe . . . . . . 276
329:
330:
331:
332:
333: 111. Lakivaliokunta.
334: t. Wiiik, mmion 1N :o 10: Förslag till kuun ·211 lP :n.ä 19211 annetussa lais.sa,
335: lag om politiska förbrytare . . . . . . . . 281 muuttamisesta toisin !kuuluvaksi . . . 285
336: l. Wiik, edus:k. esit. N:o 10: Ehdotus 3. Vainio, V., y. m., edusk. esit. N :o 8:
337: iLaiksi va.ltiollisten riJkosten tekijöis<tii 283 Ehd·otus 1(1~ksi ulosottor1a:illl v.oiJmaan-
338: 2. Pulkkinen, H., y. m., edusk. esit. N :o !Panoa.setuksen 27 § :n muuttamisesta
339: 9: Ehdotus la~ksi 1.'.angaistusten täy- toisi-n kuuluvaksi . . . . . . . . . . . . . . . . .2,88
340: .täntöön1panosta 19 'P :nii 'j.ouh1kuuta. 4. Junes y. m., .anom. ehd. N :o 2:: Ano-
341: 1889 •ann.etun asetuksen 2 luvun 8 mus- ja valitus:kirjain, jättämisestä
342: § :n., sellaisena tkui.n se kuuluu tamrrni~ h.aJli.ntovirastoihin postitse ........ 29·1
343:
344:
345:
346:
347: IV. Talousvaliokunta.
348: 1. Pulkkinen, H., anom. ehd. N :o 3:
349: Suunn.i<telrman la.a·tirmisesta ikaup.unki-
350: ji1tteiden talteenoton parantamiseksi Z95
351: IX
352:
353:
354: V. Laki- ja talousvaliokunta.
355: 1. M ickels m. fl., motion N :.o 12: För- Toi•menrpiteisirin ryhtym~sestä maan.~
356: •slag tili lag om i1ndring a•v förord- d,akotoimitusten jouduttamiseksi . . . . 307
357: ningen ·aiV den 15 juni 1898, angåen:de 4. rKivilinna y, m., anr01m. ehd. N :o 7:
358: kommunalförcvaltni.ng ·på landet . . . . 29:9 lPalstatilojen muuttamisesta: suoras-
359: 1. Mickels y. m., edusk. esit. N:o 12: tarMI! va,ltioH•e verovelvoHis,iiksi pä,äti.~
360: ·EhdotlllS l.a~si 15 päicvänä ikesäskuuta l!l!st.a dirppUimarttomiksi tiloiiksi . . . . . 309
361: 189:8 maal.aiskuntain kunnaUishallin- a. Aspelin, ·aniOm. ehd. N :o 1: Pohjrois-
362: nosta annetun .asetuksen muuttam.i- rSuOimen uudesta hll!Hinnoll~sesta ja
363: ·Ses·ta ............................ 302 oikeudellisesta jaosta . . . . . . . . . . . . . . 311
364: 6. Aspelin, anom. ehd. N :o 4: Lapi,n
365: 2. Saarinen, .anom. ehd. N:o 16: Kun- :kihlakunnan asukkaitten tuorrnarille
366: tien oikeuttarrni•sesta etuoikeudel.la ja: krmmun.voudille suoritettavan
367: ~lunastamaan es~kau;punrkien taaja- kyydityksen latkikauttamisesta . . . . . . 315
368: iVihki.siin y:h:dysikuntii.n ja niihin cver- 7. Heikinheimo y. m., .anom. ehd. N:o
369: r,attaviin alueisiin ,kuuluvat maa- 5: Valtion omirstamien koskiosuuk-
370: alueet ... ,........................ 305 sien vuokraamisesta voimalaitosten
371: 3. Koivuranta y. m., anom. ehd. N:o 6: rll!kent8iilliseren . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 316
372:
373:
374: VI. Sivistysvaliokunta.
375: Kansakoululaitoksen kustannuksia, 3. Hannula, M., y. m., rulllom. ebid. N:o
376: kansakoulunopettajain palkkoja y. 9: Esity~sen antamLS€sta ika,nsll!kou-
377: m. koskevia eduskuntaesityksiä ja lun<JiPettajille vuodelta 1.922 suori-
378: anomusehdotuksia. tet.ta,v.asta ylimä:äräisestä ikalliin.alj,an
379: rpalkan1isäy~sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 3217
380: 1. Pilkka, y. m., edu.sk. esit. N :o 13: 4. Lindberg m. fl., pet. för.sl. N :o 10:
381: Ehdotus laiksi kansakoululaitoiksen Angående beviljande a:v ökat dyrtids-
382: !kustannuksista 15 p :nä huht~kuuta: rtillä;gg åt fo.likskollä~rarne fö~r år 1.9;23 329
383: 1921 •8!llnetun lain· 6 § :n muuttami- 4. Lindberg y. m., anom. e'hd. N :o 10 ~
384: sesta toisin kuul uvll!ksi . . . . . . . . . . . . 32•3 L~sätyn ika1li;iru!l(janl]s,ä:yksi6D. :my;ön~
385: 2. Vihuri, y. m., edusk. esi;t. N :o 14: tännisestä v.uode~si 1923 maan ikan-
386: EhcLot.us 1ai•k•si ikansakoulu1aitoksen iSiakoulunoipettadille ............... 329
387: kus1Jannu!ks·1sta 15 p :n.ä ,h1Jihrti!kruurta 5. Ingman, y. m., anom. ehd. N :o :L1:
388: 1921 ann•etun l!ain 17 § :n muutta~ Suoma·laisen tyttökoulun perustami-
389: :mis.esta . .. .. .. . .. .. .. . .. .. .. .. .. i2.5 sesta Helsinkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 332
390:
391:
392: VII. Pankkivaliokunta.
393: V ainuttakauppaa ja Suomen Pank- 2. Anderson y. m., ed:usk. esit. N :o 15:
394: kia koskevia eduskuntaesitys- ja Ehdotus laiksi Suomen :P·ankin tois-
395: anomusehdotuksia. taiseksi va.p.a u ttamista 1unlllstarrna,sta
396: seteleitänsä kultarahalla ko.skevan
397: 1. Pulkkinen, Y., edusk. esit. N :o 6: :lain muuttll!misesta ............... 343
398: Ehdotus laiksi valuuttaikaupa:n sään- 3. Anderson, pet. försl. N :o 18: Ang.
399: nöstelyn laikk.a;uttrumioosta . . . . . . . . . 339 revision av reglemente för Finlands
400: 2. Anderson, m. fl., motion N :o 15: Bank och instruktion för Riksdagens
401: ·För,sla.g till la.g ang1ående rundrad [y- ban:kfuHmwkti€11e . . . . . . . . . . . . . . . . . 345
402: delse .av lagen om ternporärt :frikal- 3. Anderson, anOriD. ehd. N :o 18: Suo-
403: 1ancLe av Finlands Ba.nk från .sikyl- men P.ankin ohjesä1ännön ja Edus-
404: dig~heten att inlösa .sina sedlar :medi lkunnan panikkivaltuusmie.s.ten johto-
405: guldmynt ....................... 341 säännön uudistamisesta ........... 347
406: X
407:
408:
409: VIII. Maatalousvaliokunta.
410: Maanvuokra- ja asutusoloja sekä ka- To1menrpitei.siin ry>htymi.sestiii Suo-
411: lastusta y. m. koskevia eduskunta- järven lahjoitusmaita !koskeva.s.sa
412: esitys- ja anomusehdotuksia. asiassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 361
413: 4. Aspelin, illnom. ehd. N :o 1r2: Asut.us~
414: 1. Saarinen y. m., edusk. esitt. N :o 16•:1 olojen järjest.ämisestä Enontekiön,
415: Ehdotus laiksi maal~s:kuun 1'2< rp :nä ·Lnarin ja Ut·sjoen kunnis.s8i ......... 365
416: 1909 to11pan, I.amp.uoti.thlan ja mäJk:i-
417: tupa~aiueen vuokra.u:ksesta annetun
418: 5. Pitkänen y. m., anom. ehd. N :o :1J3 :.
419: .a.setukse.n 1 ja 79 §:ien• muuttwmi- K uoletus1ainan my,önt<iiJmi.s•estä Os·UJUJS-
420: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.53 !ka·stsojen Kesik·usl<ainaraha<sto 0. Y :.lle 366
421: 2. Lahdens·uo, y. m., edus.k. e·sit. N :o 17: 6. Osterholm m. fl., pe•t. för.sl. N :o -15:
422: :Ehdotus >laiksi tota;lis·aattori,sta ihe- Ang. beviljande av ett tillsk•ottsan-
423: vos:k:Hpai:·luis.sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 355 ·slag för fiskar•skolornas· upprätthål-
424: 2. Lahdensuo m. fl., motion N :.o 17: 1an.de ........................... 369
425: ffi'örslag till I.ag om totaEsator vid 7. Kilpeläinen y. m., anom. ehd. N:o
426: ihätsttätvlingar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 355 111: Miiiäirä11a.han. .my.öilltämisesrtä lkJa~
427: 3. Manner y. m., anom. ehd. N:o (14: lastajakoulujen y.1läJpitii:misebi . . . . . 371
428:
429:
430:
431: IX. Työväenasiainvaliokunta.
432: Työväen tapaturmavakuutusta ja 2. Paasivuori, y. m., edusk. e.si.t. N :o 1:8:
433: palkkausoloja koskevia eduskunta- ·Ehdotus laiksi vangin ta:p.aturma-
434: eilitys- ja anomusehdotuksia. ilm:rtv:au!kse&t·a . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . 379
435: 3. Kankari y. m., anom. ehd. N :o 1'7:
436: 1. Paasivuori, y. m., edusk. esit. N :o 19: Palkkatyöläis.ten oiikeuttwmisesta k,ak-
437: Ehdotus Ja~si muutoksista .työväen siviiikkoi.seen. y.htälj.akso~seen kesälo-
438: ta.paturmavakuutuksesta 18 rp :nii. elo- ma·an täysin pa•1kkaeduin . . . . . . . . . . 382
439: lkuuta 19•17 anu.etun lll•setwksen 1 § :iiiin 377
440: •• ••
441:
442: VALTIOPAIVAT
443: 19 2 3
444:
445:
446: LIITTEET
447: I.
448: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
449: EDUSKUNTAESITYKSET
450:
451:
452:
453:
454: .
455:
456:
457:
458:
459: HEI,.SINKI 1923
460: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
461: 1
462:
463: 1
464:
465: 1
466:
467: 1
468:
469: 1
470:
471: 1
472:
473: 1
474:
475: 1
476:
477: 1
478:
479: 1
480:
481: 1
482:
483: 1
484:
485: 1
486:
487: 1
488:
489: 1
490:
491: 1
492: Hallitusmuotoa ja valtiopäiväjärjestystä koskevia
493: eduskuntaesityksiä.
494: 1,1. - Edusk. esit. N :o 3.
495:
496:
497:
498:
499: Erich y. m.: Ehdotus laiksi 17 päivänä heinäkuuta
500: 1919 annetun hallitusmuodon täydentämisestä erå"illä
501: uusilla säännöksillä.
502:
503:
504: E d u s k u n n a ll e.
505:
506: Hallitusmuodon 92 §:n 2 momentin riippumattomuutta ja tuomiovallan täyt-
507: mukaan tuomari taikka muu virkamies tä yhdenvertaisuutta lainsäädäntövallan
508: ei saa sovelluttaa asetuksessa olevaa kanssa eikä myöskään nimenomaan kiel-
509: säännöstä, joka on ristiriidassa perus- letä tuomioistuimilta oikeutta tutkia
510: tuslain taikka muun lain kanssa. yleisten lakien valtiosäännönmukaisuut-
511: Siitä kysymyksestä, onko valtiossa ta, ei liene mahdotonta, että oikeuselä-
512: voimassa olevan oikeuden sovelluttajil- mässämme voisi päästä kehittymään sa-
513: la, erityisesti tuomioistuimilla, mitään ma käytäntö, joka eräissä maissa, sellai-
514: vastaavaa oikeutta ja velvollisuutta sissakin, missä valtiosääntö ei siitä mi-
515: yleisiin lakeihin nähden, ei perustuslais- tään nimenomaan mainitse, on vallalla,
516: sa ole nimenomaista säännöstä. H. M. nim. että tuomioistuinten ja erityisesti
517: 20 §:n 1 momentissa kyllä lausutaan, että korkeimman oikeuden asiana on, aiheen
518: milloin laki on säädetty siinä järjestyk- SJiihen ilmaantuessa, tutkia lakien val-
519: sessä kuin perustuslain säätämisestä on tiosäälhllönmukaisuutta ja olla sovel-
520: voimassa, lain johdannossa on mainitta- luttamatta sellaista säännöstä, joka
521: va, että näin on menetelty, ja tämäkin ei ole perustuslainmukaisessa järjes-
522: säännös osoittaa, ensinnäkin että H. M., tykses,sä syntynyt, sekä sen joh-
523: samoin kuin myöskin V. J., vaa;tii perus- dos<tai muit,akin kysymyksen alaises-
524: tuslainsäädäntömenettelyä noudatetta- sa laissa mahdollises,t[ olevia sään-
525: vaksi, milloin jokin lainsäädäntötoimi nöksiä, jotka ovat erot.truma.ttomassa
526: koskettelee perustuslain alaa, eikä tässä asiallisessa yhteydessä tuon virheellisen
527: suhteessa jätä mitään sijaa tarkoituk- säännöksen kanssa. Kun kuitenkin ote-
528: senmukaisuusnäkökohdille, vielä vähem- taan huomioon, että uuden hallitusmuo-
529: män mieli:vaHalle, toiseksi että jokaisen, don syntymävaiheessa tämä tärkeä ky-
530: varsinkin lain sovelluttajan, suorastaan symys ei ole jäänyt huomioon ottamatta
531: pitää voida olla selvillä siitä, missä jär- ja erityisesti että nykyistä H. M:a sää-
532: jestyksessä laki on syntynyt ja niinmuo- dettäessä, 1919 vuoden perustuslakivalio-
533: doin myöskin siitä, onko se syntynyt kunnan mietintöön liitetyn 4:nnen vas-
534: oikeassa järjestyksessä. talauseen mukaisesti, ehdotettiin ja hy-
535: Tähän säännökseen nähden ja kun pe- vinkin yleisesti kannatettiin säännöstä,
536: rustuslaissa ·tehostetaan tuomioistuinten jossa mainittu periaate oli määräävänä,
537: 6 1,1. - HaJHtusmuodon täydentäminen.
538:
539: mutta että sanottu ehdotus lopuksi kui- aikainen kokemus on osoittanut sen tar-
540: tenkin hylättiin, näyttää vaikealta joh- peelliseksi. Kansanvalta ja eduskunta-
541: tua muuhun tulokseen kuin siihen, että valta eivät suinkaan merkitse sitä, eikä
542: 92 § 2 moment~ssa oleva positio unius, oikeusjärje:styksemme anna tukea se,l-
543: s. o. tutkimusoikeuden myöntäminen ase- laisille pyyteille, että lainsäätäjä saisi
544: tuksiin nähden, samalla on exclusio alte- olla välittämättä niistä oikeudellisista
545: rius, s. o. tutkimusoikeuden pois sulke- muodoista ja rajoituksista, joita valtio-
546: minen lakeih·in nähden. Jos katsottai- sääntö hänen noudatettavikseen asettaa
547: siin yleisistä oikeusperiaatteista ja ja jotka siis ~sisimmältä olemukseltaan
548: eräistä H. M:ssa olevista säännöksistä, vastaavat lainsäätäjän omaa tahtoa.
549: erityisesti 20 § 1 momentista, johtuvan, Lainsäätäjä on oikeusjärjestyksen herra,
550: että mainittu tehtävä lakeihin nähden mutta mielivalta ja häikäilemätön enem-
551: ilman nimenomaista säännöstäkin kuu- mistövalta astuisi lainalaisen järjestyk-
552: luu tuomioistuimille, silloin olisi ollut sen sijalle, jos lainsäätäjä itse syrjäyt-
553: sitäkin tarpeettomampaa asetuksiin näh- täisi valtiosäännön tässä suhteessa aset-
554: den sitä säätää. tamia vaatimuksia. Mitä kansanvaltai-
555: Väärinkäsitysten välttämiseksi huo- simmissa maissa onkin havaittu yhtä
556: mautettakoon nimenomaan, että tässä luonnolliseksi kuin tarpeelliseksi, että
557: esiteUy H. M:IL tulkinta tietenkin on tuomiovallan elimillä, ainakin sen ylim-
558: niin käsitettävä, että jos, vastoin kaik- mällä elimellä, on tehtiivänään ratkaise-
559: kea todennäköisyyttä, lainsäädäntöeli- valla vaikutuksella arvos,tella myöskin
560: me•t niin hairahtuisivat, että esim. oMai- lakien valtiosäännönmukaisu u tta.
561: sivat säätääkseen uuden hallitusmuodon, Tuomioistuinten puheenalainen oikeus
562: noudattamatta perustuslainsäädännön ja velvollisuus vaikuttaa tärkeänä val-
563: muotoja, tämä tietenkin olisi ilmeisesti tiosäännön loukkaamattomuuden takee-
564: kumouksellinen teko ja sellaisena arvos- na. Sen tarkoituksena ei ole se, että n. s.
565: teltava .. Kysymys siitä, onko jokin laki tuomiovalta toimisi lainsäädäntövallan
566: tai laissa oleva säännös sopusoinnussa jarruna ja puuttuisi sen toimivaltaan;
567: perustuslain kanssa, ·on tietysti säännöl- jälkimäinen pysyy päinvastoin kaikin
568: lisissä oloissa riidanlainen kysymys ja puolin vapaana, mutta täydessä sopu-
569: asianmukaisinta on tällöin, että sitovan soinnussa sen periaatteen kanssa, että
570: ratkaisun antaa lainkäytön arvovaltai- tuomioistuinten tulee sovelluttaa vain
571: sin elin. todella ,pätevää" ja valtiosäännön kan-
572: Edellä esitettyihin seikkoihin nähden nalta moitteetonta oikeutta, tuomiovalta
573: ja koska a1lekirjoittaneet muutenkin pi- huolehtii siitä, että sellaiset säännökset,
574: tävät asiallisesti suotavana ja tarpeelli- jctka lainsäätäjä on hairahtunut vää-
575: sena, että tuo käytännöllisessä oikeus- rässä järjestyksessä säätämään, eivät
576: elämässä toisinaan kylläkin merkityk- paase oikeuselämässä määrääviksi. Vää-
577: sellinen kysymys onko jokin laissa oleva rässä järjestyksessä syntynyt laki ei ole
578: saannös sopusoinnussa perustuslain ,oikea laki"; kysymys on vain siitä, mi-
579: kanssa vai tunkeutuuko se perustuslain tä keinoja sen sovelluttamista vastaan
580: alalle, tarvittaessa voi tulla puolueetto- on käytettävänä ja kuka saattaa sen vir-
581: ma•sti ja arvovaltaisesti ratkaistuksi, on heellisyyttä tehostaa.
582: näyttänyt olevan syytä ehdottaa sitä Tuomioistuimet ja erityisesti ylimmät
583: tarkoittavaa lisäystä H. M:oon, sitä suu- niistä, eivät meidän maassamme kyllä-
584: remmalla syyllä, kun erittäinkin viime- kään ole ainoat elimet, joilla tässä suh-
585: I,l. -E-rich, y. m. 7
586:
587: ieessa saattaa olla tärkeä tehtävä. Ta- on ,oikea laki". Siksipä ei Norjan ja
588: savallan presidentti, joka H. M:n 2 § 2 Amerikan Yhdysvaltain esimerkin mu-
589: moment.in mukaan on lainsäädäntövallan kaisesti olisi myönnettävä kaikille tuo-
590: käytössä osallisena, VOIPI kieltäytyä mioistuimille aivan itsenäistä ja - edel-
591: eduskunnan hyväksymää lakiehdotusta lyttäen että muutosta päätökseen ei
592: vahvistamasta, mutta paitsi sitä että hä- haeta - lopullista ratkaisuvaltaa, vaan
593: nen, silloinkin kun hän kenties on va- olisi tuomioistuimen, milloin se katsoo
594: kuutettu kielteisen kantansa valtio- laissa olevan ,säännöksen valtiosäännön-
595: sääntöisestä oikeutuksesta, jyrkän par- vastaiseksi, alistettava kysymys kor-
596: lamentarismin vaikutuksesta saattaa keimman oikeuden tutkittavaksi ja jä-
597: olla vaikea sitä pitää yllä, on presiden- tettävä asia ratkaisematta, kunnes tämä
598: tin veto-oikeus, kuten tiedetään, ainoas- ylin oikeusaste on asiaa harkinnut. Täl-
599: taan n. s. suspensiivista eli lykkäävää lä tavoin saataisiin viivytyksettä yleis-
600: luonnetta. - Korkeimmalta oikeudelta pätevä ratkaisu.
601: ja korkeimmalta hallinto-oikeudelta Se etusija, joka ehdotuksessa annetaan
602: pyydettyjen lausuntojen avulla, jotka korkeimmalle oikeudelle korkeiJIDman
603: eivät sisällä tuomiovallan käyttöä, ylim- hallinto-oikeuden edellä, jälkimäisen
604: mät tuomioistuimet tietysti nykyäänkin ratkaisu kun ei saavuttaisi muita tuo-
605: voivat jossain määrin välillisesti vai- mioistuimia ja viranomaisia sitovaa voi-
606: kuttaa lainsäädännön tuloksiin; oikeus- maa, jos se on ristiriidassa korkeimman
607: kanslerin ja eduskunnan oikeusasiamie- oikeuden kannan kanssa, on lainkäytön
608: hen arvovaltaista asemaa, he kun voivat yhtenäisyyden kannalta välttämätön
609: lausua sanansa aiottujen lainsäädäntö- sekä sopusoinnussa sen jo nytkin sovel-
610: tdnten valtiosäännönmukaisuudesta ja lutetun periaatteen kanssa, että korkein
611: panna vastalauseensa ylimpienkin val- oikeus ratkaisee näitten molempien
612: tioelinten mahdollisia väärinkäytöksiä ylimpien oikeusas,teitten väliset kompe-
613: vastaan, ei myöskään ole unohdettava, tenssikysymykset.
614: mutta näilläkään tekijöillä ei ole lopul- Kun tuomioistuinten, korkeimpienkin
615: lisesti tehoavaa vaikutusta siinä tapauk- oikeuksien, toimivallan pitää rajoittua
616: sessa että lainsäätäjä ei pysy oikeissa lainkäyttöön, on korkeimman oikeuden-
617: rajoissa eikä noudata valtiosäännönmu- ja korkeimman hallinto-oikeuden jon-
618: kaisia menettelymuotoja. Ainoastaan kun laissa olevan säännöksen valtio-
619: tuomiovaltaan turvautumaila voidaan säännönmukaisuudesta tekemälle kieltei-
620: hankkia tehokkaita takeita tätä vastaan. selle päätökselle annettava se sisältö ja
621: vaikutus, että säännöstä ei voida eikä
622: saada sovelluttaa, mutta tuo ratkaisu ei,
623: Allekirjoittaneet ovat pitäneet tär- kuten Itävallan uuden valtiosäännön
624: keänä, että samalla kuin tuomioistui- mukaan valtiosääntötuomioistuimen
625: mille säädetään oikeus ja velvollisuus (Verfassungsgerichtshof) päätös eräissä
626: olla valtiosäännönvastaisia oikeussään- kompetenssiriitoja koskevissa tapauk-
627: nöksiä <Sovelluttamatrta, toiselta puolen sissa, merkitse lainsäädäntötointa, jo-
628: huolehditaan siitä, ettei eri tuomio- ka kumoaisi tuon virheellisen säännök-
629: istuinten toisistaan poikkeavien käsitys- sen. Mutta toiselta puolen on ilmeistä,
630: ten johdosta oikeuselämään synny seka- että lainsäädäntöön osaa ottavien valtio-
631: vuutta ja haitallisesti vaikuttavaa epä- elinten on ryhdyttävä oikaisemaan sel-
632: tietoisuutta siitä, mikä todellisuudessa laista lakia, joka ainakin joltakin osal-
633: 8 I,1. - Hallitusmuodon täydentämin(ln.
634:
635: taan on sitovasti julistettu virheellisek- raavan huomautuksen. Puoltamamme'
636: si. - Ehdotuksessa on muuten tässä suh- oikeussäännöstön tarkoituksena ei suin-
637: teessa määräävänä sama periaate, joka kaan ole hämmentää eri valtiollisten toi-
638: esiintyy H. M :n 92 § 2 momentissa. mintain välisiä rajoja, vaan päinvastoin
639: On tietysti sellaisiakin lainsäännök- niitä selventää. Jos ne valtioelimet,.
640: siä, jotka eivät joudu tuomioistuinten jdka käyttävät lainsäädäntövaltaa, ovat
641: arvosteltaviksi ja sovellutettaviksi, mut- sitä mieltä, että ylimmän tuomioistui-
642: ta melkein poikkeuksettomasti jokin jul- men ratka,isu ei ole asiallisesti oikea
643: kinen viranomainen joutuu niitä sovel- taikkapa että se ei johda tarkoituksen-
644: luttamaan. Yleisen periaatteen mukai- mukaisiin tuloksiin, voivat ne tietysti
645: sesti on huolehdittava siitä, että virheel- oikeassa järjestyksessä suoritetulla lain-
646: liseksi katsotun tai epäilyksiä synnyttä- säädäntötoimenpiteellä viedä oman tar-
647: neen säännöksen soveltuvaisuus tai so- koitusperänsä voitolle. Lainsäätäjä py-
648: veltuma ttomu us val tiosääntöön tässäkin syy kuin pysyykin oikeusjärjestyksen
649: tapauksessa voi tulla sitovalb tavalla valtiaana.
650: todetuksi, vaikkei ole tarkoituksenmu- Edellä olevan perustuksella saamme
651: kaista myöntää hallintoviranomaiselle kunnioittaen ehdottaa:
652: omintakeista ratkaisuvaltaa asiassa.
653: Ehdotuksemme periaatteelliseen puo- että Eduskunta hyväksyisi seu-
654: leen nähden tahdomme vielä tehdä seu- raavan lakiehdotuksen:
655:
656: Laki
657: 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun hallitusmuodon
658: täydentämisestä eräillä uusilla säännöksillä.
659:
660: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta
661: 1906 annetun valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyssä järjestyksessä, sääde-
662: tään täten, että 17 päivänä heinäkuuta 1919 annettuun hallitusmuotoon on lisät-
663: tävä näin kuuluva uusi pykälä 92 a §:
664: 92a §. olevan säännöksen perustuslakia vas-
665: Jos korkein oikeus, sen ratkaistavaksi taan sotivaksi eikä korkein oikeus vielä
666: saatetussa asiassa havaitsee laissa ole- ole kysymystä ratkaissut, alistakoon
667: van säännöksen perustuslain kanssa ris- tuomioistuin asian korkeimman oikeu-
668: tiriitai;seksi, lausukoon: julki, että sään- den tutkittavaksi ja lykätköön asian
669: nöstä ei ole sovellutet.ta!Va sekä tehk.öön ratkaisun siksi kuin korkein oikeus on
670: asiasta Hmoituksen valtioneuv;ostolle ja julkilausunut, onko säännöstä sovellu-
671: oikeuskansle~ille. Kunnes oikaisu on tettava vai eikö.
672: saatu aikaan, olkoon korkeimman oikeu- Hallintoviranomainen älköön kieltäy-
673: den asiassa antama ratkaisu tuomioistui- tykö sovelluttamasta laissa olevaa sään-
674: mille ja muille viranomaisille sitova. nöstä, vaikka pitää sitä perustuslain-
675: Sama olkoon laki korkeimmasta hallin- vastaisena; ilmoittakoon kuitenkin kä-
676: to-oikeudesta, kuitenkin niin että sen sityksensä, asian laadun mukaan, kor-
677: ratkaisu on sitova vasta kun korkein keimmalle oikeudelle taikka korkeim-
678: oikeus on ilmoittanut ole•vansa samaa malle hallinto-oikeudelle, joka, milloin
679: mieltä kuin korkein hallinto-oikeus. siihen aihetta on, menettelee niinkuin
680: Jos muu tuomioistuin havaitsee laissa 1 momentissa säädetään.
681: 1,1. - Erich, y. m. 9
682:
683:
684: Lag
685: angående förfullständigande av regeringsformen av den
686: 17 juli 1919 med vissa nya stadganden.
687:
688: I enlighet med riksdagens beslut, tillkommet i den ordning 60 § i riks-
689: dagsordningen av den 20 juli 1906 föreskriver, stadgas härmed, att i regerings-
690: formen av den 17 juli 1919 skall införas en ny paragraf, 92 a §, av följande ly-
691: delse:
692: 92a §. i lag är stridande mot grundlag och har
693: Finner högsta domstolen i mål eller frågan härom icke blivit av högsta dom-
694: ärende som dragits under dess prövning, stolen avgjord, hänskjute frågan till
695: att ett stadgande i lag står i strid med högsta domstolens prövning och låte
696: grundlag, äger den förklara, att stad- med målets eller ärendets avgörande
697: gandet icke må tillämpas; inberätte ock anstå, till dess högsta domstolen förkla-
698: saken till statsrådet och justitiekanslern. rat, huruvida stadgandet må tillämpas
699: Intill dess rättelse vunnits, vare högsta eller icke.
700: domstolens avgörande härutinnan bin- Förvaltningsmyndighet må icke vägra
701: dande för domstolarna och övriga myn- att tillämpa stadgande i lag, änskönt
702: digheter. Lag samma vare om högsta den anser detsamma stridande mot
703: förvaltningsdomstolen, dock sålunda att grundlag; bringe likväl sin uppfattning
704: dess avgörande varder bindande först härom, beroende av sakens beskaffenhet,
705: sedan högsta domstolen förklarat, att till högsta domstolens eller högsta för-
706: densamma är ense med högsta förvalt- ·valtningsdomstolens kännedom, och
707: ningsdomstolen. äger denna, om skäl därtill finnes, för-
708: Finner annan domstol, att stadg·ande fara såsom i 1 momentet stadgas.
709:
710:
711: Helsingissä, helmikuun 16 päivänä 1923.
712:
713:
714: Rafael Erich. Johannes Peltonen.
715: E~ N. Setälä.
716:
717:
718:
719:
720: 2
721: 10
722:
723: .l,2, - Edusk. esit. N :o 2.
724:
725:
726:
727:
728: Ryömä: Ehdotus laiksi heinäkuun 17 päivänä 1919 anne-
729: tun Suomen hallitusmuodon 23, 24 ja 94 §:n muutta-
730: misesta toisin kuuluviksi.
731:
732:
733: :F~ d u s k u n n a 11 e.
734:
735:
736: 1921 vuoden val.tiopäivillä hyväksyt- rusteHla, koska muutoksen kautta pre-
737: tiin lepäämään yli vaalien lakiehdotus sidentinvaali tulisi mahdolliseksi ilman
738: sellaisesta muutoksesta hallitusmuodon niitä mon:Umutkwis,ia toimenpiteitä, joita
739: 23 pykälään, että tasavallan presidentin si:ilien nyt vaaditaan. Vetoan muuten
740: vaalin toimittaisi eduskunta. 1922 vuo- sekä periaatteelliseen että käytännölli-
741: den valtiopäivillä saavutti ehdotus jäl- seen puoleen nähden vuonna 1919 toimi-
742: leen eduskunn1an enemmist<ön kamnatuk- tettuun en:simäiseen pre•sidentinvaaliin.
743: sen, mutta ei kuitenkaan perustuslain- Ta:sava.llan presidentin toimikauden
744: muutokseen tarvittavaa 2/~ annetuista pituuden ehdo.tan samalla. lyhennett.ä-
745: äänistä. Osa muutoksen vastustajista pe- väksi 3 vuodeksi, koska pidän tätä aikaa
746: rusteli kantaansa sillä, e·t.tä halusivat enemmän tarkoitukserumukaisena.
747: saada kokemusta vaHt.sijamiehi8tön kaut- Kun hallitusmuodon 24 §:ään sisälty-
748: ta toimi·tetus:ta vaalis,ta. Tästä syystä vässä vakuutuk;s.en ka,arvas!Sa olevat sa-
749: ja kun lisäksi eduskun•ta 1922 vuoden nat ,jonka Suomen kansa on valinnut"
750: Va11tiopäivillä eri myöskään hyväksynyt eiväit vastaa a;si·an todellista laatua, toi-
751: lakiehdotusta tasavallan presidentin vaa- mit.trip.a vaalin valitsijamiehistö tai edus-
752: lista, vaan jäi tämä kysymys vaillinai- kunta, ehdotan pykäläUe täiss:ä suhtees•sa
753: sesti järj estetyksi, rohkenee allekirjoit-
754: 1 sitä muotoa, jota ehdotettiin perustus-
755: tanut uudelleen eduskunnan hyväksyt- lakiva:liokunnan asiasta antamass~a lau-
756: täväksi esit<tää ehdo,tuk.s.en hallitusmuo- sunnossa 1919 vuoden va}ti<opäi villä.
757: don 23 §:n muuUamisesta siten, e·ttä Hallitusmuodon 94 § :n tila,päisluontoi-
758: eduskunta toimittaisi t.asavrullan presi- nen säännös on syytä poistaa ja sen si-
759: dentin vaalin. Teen tä:män ensiksikin jalle hyväJk:syä 23 § :n viimeiseen mo-
760: periaatteellisilla perus'teilla, halli>tusmuo- menttiin sisältyvä yleissäännös eri py-
761: don 23 §:n saattamis·eksi sopusainkuun käläksi.
762: 2 §:n 1 momentin ikans;s:a ja valtiovallan Näillä perusteilla ehdotan,
763: edustuksen keskittäJmiseksi eduskuntaan,
764: jolle se viimeksi maimutun säännöksen että eduskunta hyväksyisi seu-
765: mukaan kuuluu, ja käytännöllisillä pe- raavan lain:
766: I,z. - Ryömä. 11
767:
768:
769:
770: Laki
771: heinäkuun 17 päivänä 1919 annetun Suomen hallitusmuodon 23, 24 ja 94 §:n
772: muuttamisesta toisin kuuluviksi.
773:
774: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain sääJtämisestä,
775: muuttamisesta, selittämisestä tai kumoamisesta määrätyllä ta.va;lla, sääJdetään
776: täten, että heinäkuun 17 päivänä 1919 annetun Suomen hallitusmuodon 23, 24
777: ja 94 § ovat kuuluvat seuraavasti:
778:
779: 23 §. kilö, joka va:litaan presidentiksi, katso-
780: Tasavallan presidentin valitsee edus- taan viras,ta eronneeksi.
781: kunta syntyperäis·ten Suomen kansalais-
782: ten joukosta aina kolmeksi vuodeksi. 24 §.
783: Vaali toimite,taa:n helmikuun 15 päi- Presidentti a;stuu toimeensa vaalia seu-
784: vänä sinä vuonna, jona presidentin toi- ra&van maa.liskuun 1 päivänä ja antaa
785: mikausi alkaa. Jos vrualissa, joka toi- silloin eduskurrnrun edessä seuraavan
786: mi,tetaan umpilipuin, joku ehdokas saa juhlalHsen vrukuutuksen:
787: enemmän kuin puolet a;nnetuista ääniB- ,Minä N. N., ,Suome·n tasava:Han pre-
788: tä, on hän julistettava valituksi. Muus- sidentti, vakuutan täten, e:t.tä minä pre-
789: sa .tapauksessa toimitetaan he.ti uusi sidentintoimessani tul<en vilpittömästi ja
790: va;a,li ja, jollei silloinkaan kukaan saa uskollisesti noudattamaan ja voimassa
791: ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi pitämään .tasavallan vaHiosäänt,öä ja la-
792: vawli niiden kahden ehdokkaan välillä, keja sekä kwikin voimin edisttämään Suo-
793: jotka toisessa va.aUss.a ova·t saaneet suu- men kansan menestystä".
794: rimmat äänimäärät. Äänten jakautuessa
795: tasrun ra:tkaisee arrpa. 94 §.
796: Jos eduskunnan jäsen valitaan presi- Jos jokin tä:ssä laissa säädetty määrä-
797: dentiksi, lakkaa hänen edustajrutoimensa päivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön
798: i1Js,estänsä. Våltion virassa oleva hen- seuraava arkipäivä määräpäivänä.
799:
800: Helsingissä, helmikuun 2 päivänä 1923.
801:
802:
803: Hannes Ryömä.
804: 12
805:
806: l,s. - Edusk. esit. N :o 1.
807:
808:
809:
810:
811: Ryömä: Ehdotus Suomen valtiopäiväjärjestykseksi.
812:
813:
814: E .(lr u s k u n n a :l 1e.
815:
816: li9!211 vuod-en valtiopäi·vill<ä hyväksyttiin kaan •uusi ikokonainen valtiopäiväjärjestys.
817: lakiehdotus un11deksi Suomen valtiopäivä- Tässä b11koituksessa on aJilekirjoittanut
818: järjestykseksi lepäämään yli vaalien. Ensi- laatinut tämlän edarskuntaesitY'ksen 'Suomen
819: mäiset uusien vaal~en jälkeen .kokoon;t.unoot v al tiopäiv·äjä:rjesty.kJseksi, joka pääJa.siassa
820: l9t2t2 vuoden valtiopäivät kuitenkin hyl- nojaantuu edellä! mainittuun yli vaalien
821: käsivät täJmän 1alki€ihdotuksen. Seru jälk·een äänestettyyn latkie•hC1otukseen, huomioon-
822: antoi hallitus viimeksi mainituille valtio- otta;maHa Jl912il vuoruen valtiopäiväin rpoems-
823: päi via'le es,ityksen ,niistä valtiopäiväjä:rjes- tusla:kivalinkunnan asiasta all't.amaan mie-
824: tY'ksen muutoksista, jotka aiheutuvat !Suo- tin,tötön N:o 14 sisältyvässä I v:a!Stalau:seessa
825: men hallitusmruodron vahvistamistesta", j•ota. ehdotetut ja .permsteHut muutokset.
826: esitystä ei kuitenkaan o'le ehditty vielä edes EsitetyiUä perusteilla. a:llekirjorttanut
827: perustusla:kiva:liokunnassa ·käsiteHä. Koska kunlllioittaen ehdottaa,
828: valtiopäiväjärjestys :kuitenkin kaipaa täy-
829: ·drellisempä:ä: mno·d:oUista ja asiallista uudis- että Eduskunta hyvaksyi..r;i seu-
830: tusta, on tä:m:ä uudistustyö koetettava :suo- raavan lakiehdotuksen:
831: rittaa samalla kertaa, jotta saataisiin ai-
832:
833:
834:
835: Suomen valtiopäiväjärjestys.
836: Koska 17 päivänä heinäJkuuta; 1919 va:hvistetun uulden !hallitusmuodon johdosta
837: sekä saavutetun kokemuksen perustuksella erinäiset muutolkset 210 päivänä heinä!kuuta
838: 1906 ,a,nnettuun Suomen v·altiopäiväjärjesty:k.soon ovat !käyneet taeyee1lisiksi, vahviS-
839: tetaan täten. Eduskunnan päJätlöksen mukaisesti, jotka on tehty sanotun ·valtiopäivä-
840: jä:rjesty!ksen 60 §:.ssä mä:ä:rä:tyllä tav·al'la, ,seuraava valtiopäiväjärjestys Suomen tasa-
841: vallialle:
842:
843: 1 LUKU. 3 §.
844: Yleisiä perusteita. Edustajanvaalit toimitetaan joka koLmas
845: vuosi srumaan ailkaan ilwko 'maassa.
846: 1 §. Tasavailan presidmvti·llä on kuit.enkin
847: Soomen Jransara edus:t.aa v.aJ1tiopäiviillle 'ko- oikeus, jos sen ha.vaitsoo ta.I'Ipeelli:seksi, mää-
848: koontunut eduskunta. rätä uudet vaa.I.:Lt toimrtetta.vi:ksi ennen 1
849: momentissa mainitun kolmivnotiskauden
850: 2 §. päättymistä. Siinä tapaulksessru toimitetaan
851: Eduskunta on yksika.marinen; sii:hen kuu- näiltä vaalej111 lälhinnä seuraavat vaalit,
852: luu kaksisataa. edustajaa. jollei edustkuntaa uudestaan ha.joiteta, ]ml-
853: 1,3. - Ryömii. 13
854:
855: mant.ena vuotena sen jälkeen, jona edelli- 6 §.
856: set vaalit toimitettiin. Virkamies, joka koettaa virkava,lla.}la,ns·a
857: Edusta~an t.oimiva:lta alkaa si>Hoin, ikun vaikuttaa edustajanvaaliin, men~ettäJköön vir-
858: hänet on julistettu va1itubi, j8J jatkuu, kansa.
859: kunnes sendä:ltkeiset vooEt on suoritettu. .T os jo!ku on houkutt-elemalla tahi vie·koit-
860: tel,emalla häirin,nyt vaali vapautta., ra.ll!gais-
861: ta,koon enintään 'kolmen kuukauden van-
862: 4 §. keud~lla. .T os hän käytti väki va1ta.a taikka
863: Edustajat valitaan välittömillä ja suhteel- uhka.us,ta,, ralllgaista,koon vähin:täJänL yhdlen
864: lisiilla vaaJlei:1la; sellaisia wucleja var- kuukau1den ja enintään yhden vUJoden van-
865: ten tulee maan otHa ja:ettuna vä>hintää:n keudella; jos hän on virkamies, meuettä-
866: kahteentoista ja ·enintään kahdeksaantoista köön s~n liisäiksi virka,nsa.
867: vaalipiiriin. Ellei työnantaja suo hänen työss,ä.än ole-
868: Missä 'paikaUisolot vaativat poikkeusta valle vaalioi'kentetulle, mikäli 'mahdol1ista,
869: suhteellisesta vaalita.va.sta, voidaa.n kuiten- tilaisuutta käyttäJä vaalioikeuttansa, ra.n-
870: kin mainittujen vaalipiirien lisäksi muodos- gaista:koon $kolr],a.
871: taa jokin t,afu.i joitakin vaalipiirejä ainoas-
872: taa.n yhden edustajan valitsemista varten. 7 §.
873: Vaa.leissa on kaikilla vaa.Jioikeutetuill a Vaalikelpoinen edustajaksi on, asuinpaik-
874: yhtäläinen äänioikeus. kaan katsoma,tta. jokainen, joka on vaali-
875: .Älköön vaalioikeutta valtuusmiehen oikeutettu.
876: kautta käytett.ä:ko. 8 §.
877: Tarkempia määrä.yksiä vaalipiireistä sekä .T os edustatj:aksi va[ittu henikilö menettää
878: vaalien aja.s.ta ja ta vasta a.nnetaan erityi- vaaBkelpoisuutensa, laikkaa hänen edus-
879: ses·sä laissa. taj ait.o imen sa.
880: 9 §.
881: 5 §. Ålkö·ön oilk:eusUmlllsleri, korkeimman oi-
882: Oikeutettu valitsemaan edustajaa on jo- keud:en tai !korkeimman rhallinto-·oilk·euden
883: kainen Suomen .kansalainen, sekä :mie,s että jäsen oliko edustajana. .T os ed'ustaja nimi-
884: nainen, joka ennen vaalivuotta on täyttänyt tetään johonkin edellä mainituista viroista,
885: yksiJw1matta v'111otta. la:klkaa ihä:nen edustajatoimensa.
886: Vaali·oikeutta vailla on kuitentkin:
887: 10 §.
888: 1) se, joka on holhouksen alaisena; Älköön sitä, joka va,alilain nojalla on ju-
889: 2) se, joka lainvoimaisella pääWksei.lä on list.ettu olevan edustajaksi va.littu. vapa:u-
890: ·tuomittu olemaan kansalai.shwttrumusta teHako tästä toimesta, ellei hän voi näyttäli
891: vailQa taikka. julist·ettu keLvottomaksi maa'n laal[,Sita: esitettä ta,ilkka muuta syytä, jonka
892: palveluk·seen ta.hi tois<e·n asiaa a.jamaa.n; eduskunta hyvälksyy.
893: ·3) se, joka 0n todistettu syy:pääksi sii-
894: 'hen, että ihäm edustaj:anrva:a[issa on osta- 11 §.
895: nut tai myyny.t ääniä tai sitä yrittä>nyt .Jos eduskunta on myöntänyt ediU:Stajalle
896: tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä v•apautusta edustajatoimesta yhtä kuu~aut
897: paikassa taikka väkivallalla tai uhkauk- ta pitemmälk:si aja;ksi, on varamies täJksi.
898: sella häirinnyt vaalivapautta, aina kuuden- ru.ialillsi kutsuttava hänen sijaansa.
899: nen kalenterivuoden loppuun siitä lukien, Jos edustaja valitaa.n edusikunnan oikeus-
900: kun !lopullinen tuomio asiasta annettiin. asiamieh€1ksi, lkutsuttalk:oon !hänen sijaansa
901: 14 I,a. - Suomen vrutiopäiväjärjestys.
902:
903: varamies siksi ajalksi, ,kuin hä,nen oikeu•s- 1.6 §.
904: asiamiestoimensa :kestää. Jos · joku sanoilla tahi teoilla hmlkka:a.
905: Jos edustaja on nimitetty va,ltioneuvos- edustadaa, tietoon hänet edustaja,ksi, taikka.
906: ton. j,äsene'ksi, on 1hänel~ä o~keus saada va- . tekee väkivaJlta.a edtUstajalle !hänen toimensa
907: pautus e-dustajato·imesta, ja on siinä ta- suorittamisen vuoksi, niin pidettälköön sitä
908: pauksessa varajäisen kutsutbwa hä:nen si- a.sianhaa.raa, että rikios t~htiin edlustaja:a
909: j,aansa ~ilksi aj1a:k,si, @ui'n hä:n on va:ltionJeu- vastaan, erittäin raska utta.va:na.
910: voston j·äiseneniä. :Mitä tässä on sanottu edustajasta., ·koske-
911: koon myös siMeerejä ja. palvelusmiehiä val-
912: 1'2 §. tiopäivillä.
913: Edustaja, on velvolEnen toimessaan nou- 17 §.
914: dattamaan oikeutta ja. totuutta. Hän on Edustaja 5aa:koon valtion varoista. pa.lk-
915: siinä vel•voUine-n noudattamaan perustusla- .kion ja sen lisäksi korvauksen ma.tka,sta.an
916: kia eivätkä häntä sido mitkään muut mää- valtiopä~viJle ja valtiopäå viltä takaisin.
917: räykset. Edustajanpal:k:lkio seJkä matkaJkustannu:s-
918: 'ten korvaus mää:rätään lailla, jota koskeva
919: 13 §. ehdotus !käsitellään siinä järjestyksessä •kuin
920: ÄLköön edustajaa. kieliettäkö valtiopäi- 69 §:.ssä säädetään.
921: ville saapumasta ja edustajana toimimasta. Sanotussa. lari.ssa on myö,skin mää,räJtbvä
922: se pal"Wkio, joka, va:Hiopäivien lwskeydy!t-
923: 14 §. tyä ja niiden päätyttyä •on tuleva valt~o
924: Edus.tajaa älköön syytt-eeseen pant·ako varainvaliokunnlan ja, uilkoasiainva.lioku:n-
925: äl,köön,kä häneltä vapa,utta riistettäkö hänen ·nlan jruseniille, niin myös niille edustaj~lle,
926: vail tiopäivil:lä lausumiensa IIIlielipiteiden joiden t.ehtruvänä on ·eduskunnasta rmenevien
927: taikka muun asiain käsittelyssä noudatta- kirje}mien j.a va;ltiopäiväipäätö:k•sen tarkista-
928: man,sa menettelyn tahi eduskunnan ul:ko- minen.
929: puolella. esitt:ä:mäinsä, yLeistä laatua oleva.in 118 §,
930: mielipiteiden t~hden, j•ollei ed•us·kunta Jos edustaja ei saavu aJoissa valtiopäi-
931: päätöksellä, jota vähintään viisi kuudes- ville taikka. jos ~hän eduskunnan luvatta jää
932: osaa a.n:netuista äänistä on äänestyksessä pois istunnosta, eikä hänellä ole hyväksyttä-
933: kannattanut o·le siihen suostunut. vää estettä, voi eduskunta tuomita hänet me-
934: nettä:mään edms.t.ada.npwliklkionsa tai osan
935: 15 §. siitä. Ednstajan, joka ei ole ottanut tästä
936: V altiopäiväin aikana älköön edusta.jaa ojen:tua'been, voi eduskurnrta: julistaa toi-
937: eduskun,nan s:uostu:muksetta vangitta.ko ri- merusa imenrettämeeksi.
938: ko:ffise.sta, el'lci tuoiiDiioiils,tuin ole m.Jäiärännyt
939: häntä va.ngittavaksi taikka häntä ta•vata ve-
940: rekseltä rikokse.sta, josta ei voi tulla vähem- 2 LUKU.
941: pää rangaistusta kuin kuusi kuukautta va.n- Vaitiopäivien alkaminen ja lopettaminen
942: keutta. sekä eduskunnan hajoittaminen.
943: E,dustajan vangitsemise.sta on ·heti ti€/to
944: annettava eduskunnan puhemiehelle. 19 §.
945: Edustajaa kohdanneen vapaus:mngals- Eduskunta pitää istuntonsa VJaltalkunlll!a.n
946: tuksen täytänooönpano kekeytettä:köön pää.lmupungissa, paitsi milloin se viholli-
947: eduskunnan koossaolon ajalksi, jos edus- sen maalhamlhY'ökikäylkse.n tailli mui.den tär-
948: kunta niin päMtää. keiden esteiden täJhden on ma.lhd·orbonrt:a tai
949: 1,3. - Ryömä. 15
950:
951: edu,skunnrun turval:lisuuddle va.araHista, tenätoista päivänä sen jälk·een, kun kutsu-
952: joss.a tapauksessa ta.savrullan presidentti mus annettiin, äJl,köötkä ne kestäk•ö kauem-
953: määJrää t.<J'is,en kokoontumispaika,n. IILin ikuin viimei1seen al"lkipäivään enneru var-
954: sinaisten va.lti.opäiväin aJkamist.a.
955: 20 §. Ylli,maäräisill!ä va,l t.ioi>äiviHa obetta.koon
956: Eduskunta kokoontuu varsinaisille valtio- käsiteltäväksi ainoastaan ne as·iat, joita var-
957: päiville vuosittain, ilman erityistä kutsu- hm eduskunta on kutsuttu kokoon taikka
958: musta, ensimma1·senä ptiivänä loka:kuuta, jo:tka l1a.llitus muuten edu1skun:nalle esittää,
959: jollei eduskunta lähinnä edeHisillä V!llltio- niin myös mitä sellaisiin asioi,hin erotta-
960: päivillä muuta päivää määrää, ja. lopettaa is- mattomasti kuuluu.
961: twruto·nsa ·olituaa:n ·ko·ossa satakaksikymmen-
962: tä päivää j01ko yh·teen :menoon taikka väli- 23 §.
963: ajoin. Edwskunta voi kuit·enkin päättää, 1•9, 21 ja 212 § :ssä tarkoitetut tasa vaNan
964: e11t•ä vruHio:päivät ovat aiika:isemmin tai myö- presidentin määräY'kse.t ju•listet.am1 siinä
965: hemmin lopetettavrut. jilrjesty.ksessli, kuin lakien ja. asetusten jul-
966: kaisem:se5ta on sä&detty.
967: 91 §. Määräy.bd uusien vaalien toimittami-
968: J·os ta.saiVallan .preside,ntti varsinaisten sesta ilmoitetaan sitä paitsi maaherroille
969: vaHiopäi väin aikana määrää uudet va.a lit sekä wiille viran.omaisille ja. l:mtakunnill.e,
970: toimitettavibi. on edus.kunnan hajaannut- joiden asiana vaalien toimeenpano on.
971: tava sinä Jläivämä, jonlka presid,enUi on ju-
972: listutt.anut. Siinä ta·pauksessa on eduskun- 24 §.
973: nan uusien vaalien jäl'keen taas kokoonnut- Sen päivän edelE.senä päivänä, JO.Ua
974: tava varsinaisille valtiopäiville sen kalen- eduskunnan on vaahen jälkeen ensi ker-
975: terikuukaucJ,en ensimmäisenä päivänä, joka ran kokoonnuttava, pitää 'kaikkien edws-
976: alkaa lähinnä yhdeksänkymmenen päivä1~ tajain kelllo kahdehatoista päivällä, julki-
977: kuluttua hajoittamisen jälkeen, taikka sinä panolla tarkemmin ilmoitetussa järjestyk-
978: aikai:sem pana päivänä, jonka presiElent:ti on sessä, tuoda va.ltakirjansa sen tai niiden
979: määrännyt. näMä'Väiksi, joiHe t.a:sa;va1hn presidentti on
980: Jos määräys uusien vaalien toimittami- va:lt.akirjain tarkastamisen uskonut. :V.alta-
981: sesta ann,etaan sen jälkeen, kun varsinaiset kirjan tarkastuksessa on tutkittava, onko
982: valtiopäivät on lopetettu, eikä vaaleja eh- se asianomaisen viranomaisen antama ja
983: ditä suorittaa loppuun ennen seuraa.van säädettyyn muotoon tehty.
984: lo1kakuun ensimmäistä päiväJä, 1ykätä,äm var- Aa!kkose11inen ~uettelo niistä edu:stajista,
985: sinais,t.e:n valti·opäivien alikaminen sen ka- jotka ovat näyttäneet olevansa oikein val-
986: l,en terikuukauden ensimmäiseen päi vaan. tuutetut, on seuraavana palVana ennen
987: joka seuraa vaali-en tulo·ksen julkaisemisen keHo •ka.Matoista päivällä eduskunnalle an-
988: jälkeen. nettava.
989: V a:1takirja, joika myöhemmin esitetääm.
990: 22· §. or. heti tarlkasteittava, niil11kuin 1 momen-
991: Ta·savallan presidentillä ·on oikeus 'kut- tissa sanotaan, sekä sen j·älkeen hyväksyt-
992: sua eduskunta ylimääräisille va1tiopäi- tynä pu1hemiehelle näytettävä. Tästä sa-
993: ville sekä mä&rätä, milloin ne ovat lope- moin ·ku:im .muista ecJ,usk.mllna·n koikoonpa-
994: tetta:v!!Jt. nossa tapa.htwvista rmuutolksista on mer-
995: Alköön ylimäär.äisiä va,ltiopäiviä määrät- kintä tehltävä 2 momentissa mainittuun
996: täkö alkamaan aikaisemmin kuin viiden- lnet.telonn.
997: 16 1,3. - Suomen vailtiopäiväj~stys.
998:
999: 215 §. ~ulhemiehen ja vara puhe miesten, to:Lmi
1000: Jollei oedustaj!lJn vaitaJkirjaa ole lhyVIäJk- kes·tä;ä silk.si, kunnes uudet varsina.i·set val-
1001: syilty, olkoon eduskunnaUa oikeus tutkia, tiOipäivät Jm'koontuv.at.
1002: onko hän kuitenkin sen nojalla, oleva edus- Jos puhemies t1ai va.ra.pnhemies valtiopäi-
1003: tajana va.ltiopäivillä. vien aikana kuolee tai toimestHan eroaa, on
1004: Jos vai ti01päi väin aikana tämän lain no- uusi puhemies ttrui vararpuhemies vii>pymä.ttä
1005: jalla t~hdään muistutus edustajarn kelpoi- vahttava.
1006: suutta vastaan, olkoon sebn eduskunnan
1007: tutkittava, ellei sama muistutus ole v,aaEsta 27 §.
1008: valititamaHa. IS'aa.t-ettu taikika iV'ieliä saate:tta- TasavaHan presidentti julisturt:itaa vaHio-
1009: vissa asianomaiS!elll v.hl-anoon,a!ise.n ra,tka[,sta- päivien .!lJVaamisen :ajau, j·ota ärköön määllM-
1010: vaksi. tälli:ö myohemmäJksi !kuin ikolmannelklsi avki-
1011: Muuten älköön kysymystä edustadanvaa- päiväJksi edusllmnnan lkolko,o:ntumisesta. Sinä
1012: iin pätevyydestä otettako vaHiop,äivillä aik!lJna tulee eduskun,na:n jä,senten, kokoon-
1013: käs.ite]täv!äk,sli, le!Ilei mwi'stuft.usta t0hdä ,siliit:ä, tua i.stuntosaJiin. jossa pms~dentti taik-
1014: €ttä vaalissa taikka siihen kuuluvissa toi- ka se, jonka. hän on sijaansa määrännyt,
1015: men.piteissä ilmeisesti on joko Mmetelty ri- terv·ehtää eduskuntaa ja juJi.s,t.,aa valtiopäi-
1016: kobellis•esti tai erehdytty vaa.lin tuloksen vät avatuilksi. Arvau·spuheeseen v,a.st.aa pu-
1017: määräämisessä. Tässä ta.pauksessa on edus- hemies eduskunnan rpuoll.esta.
1018: kunnalla oikeus, jos samalla on selvää, että
1019: rikoksellisuus tai erehdys on saattanut vai- ~8 §.
1020: kuttaa vaalin tuloks,een eikä muutosta enää Kun valtiopäivät ovat lopetettava!, niin
1021: voi valitustietä aika.ansaad,a. tehdä vaalil.ain edustajat tulevat kokoo'll tasava'l!l,an 'presi-
1022: määräyksiin soveltuva oikaisu. dentin mää!räälmänä aikana istuntosaJiin.
1023: Se, junka. edUJstajai(Y~keutta vastiaan on jossa puhemies presidentin tailkJm; sen
1024: muistutus tehty, pysyy kuitenkin edustaja- edessä, jonka hän on sijaansa määrän-
1025: toimessaan. kunnes hän on siihen oikeudet- nyt, lausuu edusku:n,nan tervehdyksen .se)kä
1026: tomabi julistettu. jättää hänelle valtiopäiväpäätöksen; minkä
1027: 2~ §. jäli&een pmsidentt.ti ~tai:kka se, jon!ka hä.n nn
1028: Val ti.opäi vien ·ensimmäisenä pä:i vänäi edus- sijaansa maärännyt, julistaa valtiopäivät
1029: kunta koilwontuu keHo !kaksitoista päiväJlää päättyneiksi.
1030: täysistuntoon, joka alkaa nimenhuudolla
1031: 2'4 § :ssä ma.initun lue,ttelon mukRan. Trussä
1032: taysistunnossa valitsee eduskunta keskuu- 3 LUKU.
1033: destaan puhemiehen ja kaksi varapuhe- Asiain vireiHepano valtiopäivillä.
1034: miestä.
1035: Sen jälkeen puhemies ja vara.puhemie,het 2191 §.
1036: kokoontuneen eduskunnan edessä auta vat, •T.wsaval·lan ·presiCLen.tti :iJlmnilttaa tai il-
1037: kukin vuorosta.nsa, seuraa.van juhlallisen va- moibuttaa valtinpäiviä a v!lJttaessa,, mitikä
1038: kuutuksen: iha;llitulksen esityJkset siNoin eduslkunna.Ue
1039: ,1\Iinä N. N. vakuuta.n, että minä puhe- annetaan.
1040: miestoimessa tahdon vnimien.i mukaan puo- Esity>ksiä, joita ei ole vnitu silloin edus-
1041: lustaa Suomen kan:s3Jn, e•duskunnan ja ihal- kunnalle antaa, saa,daan kuitenkin myöhem-
1042: Iituiksen {)ilkeutt,a pevustusla.'kien mwkaan." minlkin esit.tää sen !käsiteltäväksi.
1043: Kunnes t·ämä on tehty, johiaa rpuhetta Railli'tu'kJSen esity:s voida:a.n, mi!Uoin ai-
1044: iältään va.nhin eduslk:Thnnan jäsen. heiiH siihen on, peruuttaa.
1045: 17
1046:
1047: 30 §. vä.llä neljäntenätoista päiMLn:ä valtropäiVIäin
1048: JokaisiJ.!la vrursina.isidla va~tiopä.ivi!lilä avaamisesta. :Myöhemmin älköön edusta-
1049: :amnetaa.n valti•o:päiviä avaltta.essa tM kuu- jan olko sa:llittu tehdä edusikunta~al:oitetta 1
1050: kauden lkulues38J sen: jäJlikeen edUSikuniJUll.le j<;Uei siihen joku eduskunnan jo tekemä
1051: 'Kertomus nliistä lto:i:menpirteistä, joihin: halli- päältös tahi ha.IJ.itulksen esitys tai esityksen
1052: tus edUS~kun·na:n :päätösooon johdosta on ryh- peruuttaminen taiklka muu valtiopäiväin
1053: cty:JJJYi;, sekä !Siitä, mitä: muuten on tärkeäm- ailr.ana sruttUIIlJUt tapaus suora<staan anna
1054: pää ta~pahtunUtt v·alta!kunilli!lln haUimnossa aihetta. Ållköön Jtäll[ö]n lkuitenOman edus-
1055: -tai .sen suhteissa ulkovaltoihin. ku:nta-aloitetta tehtäJkö myöhemmin kuin.
1056: keNo kaarsitoista päiväiUä seitsCIIDä.ntenä
1057: 31 §. päivänä siitä päivästä, jo~a aloitteen telki-
1058: Jokaisilla val.'lsinaisilla va.liiopäliviHä jän on katsottava saaneen cbapauksesta tie-
1059: annetaa,n eduskunnaHe es·it.ys, jdka sisältää don.
1060: ~hdotuksen valtion tulo- ja IDienoarvioksi Eduskunta-al<>itteessa on mainittava
1061: seuraavaa varainhoitovuotta varten. myö,skin ne ·syyt, joihin ehdotus perustuu.
1062: Varsi.na~siJQa 'Valrtoorpäivillä on niini:kään Älköön erilaaimisia asioita panta!k.Q Yh·
1063: b.rtoonus va,ltiovarrain hoidosta ja tilasta teen kirjoitukseen.
1064: oousikunnalle annettava.
1065: ;mduskunna.n valitsemat valtiontilintar- 34 §.
1066: ka.staja,t antava.t eduskunnaHe kertomuksen .A!hvenanmaan maalku.ntarpä:ivien oilkeu-
1067: noudaiitaen mitä siitä on säädetty. d;esta tehruä aloitteita olkoon voimassa mritä
1068: siitä erikseen on säädetty.
1069: 32 §.
1070: Edu!Sikunnalla on oikeus ottaa ikäsite1tä- 35 §.
1071: väl!Dseen ed'UIStwjan ars~a11!mnkraisesti tekemä Asiasta, josta ~a:Hitus voi määlrätä edus-
1072: aloite. E·dluskunta-aloite saattaa .olla: kunnan myötävaikutulk;setta., voidaan iham-
1073: 1) liaikialoite, msä.lltä'Vä. }ain muo.toon pue- tuksen esityikseiSsä pyytää eduskunnan lau-
1074: tun ehdoituben uuden 1ain !Säätälmisestä tai suntoa.
1075: 'V'oim.assaolevan \IDuuttwmisesta, selittäuni-
1076: sestä tai kumoa~IDisesta, ta:i:k·ka dhd~otuiksen 36 §.
1077: lai·b:i ·se1lruisesta asiasta, joka ennestäirun on Kun asiaa va.rsi,naisilla valtiopäivinä ei
1078: haHii:nnoUisiHa. säännöksillä j,äJrjestetty; ole ehdi!tty loppull'Il: lkäJs~tell[äi, jartlketa.Jan sen
1079: 12) r:alhwas:i:a-alloite, sisäJYtä~ä ehdotuksen käsittQlyä seuraavilla varsinaisilla valtio-
1080: jonikun mäiäJräJr.a;han Qt.ta.milsesta vallti<>n päivillä, jollei edustajanvaaleja ole sillä vä-
1081: tulo- ja menoarvioon sem-aav.rua wrain- lin toimitettu.
1082: h<>1tovu.o'ilta 'Va:rten; 37 §.
1083: o) /boi'VOIDU;Saloiite, sisä;lti;ävä. ehdotu'kJsen, Jos valtioneuvoston jäsen t~alhiJoo ul!k.o.
1084: että edllllslkumi1Ja esit!täåsi lha1litroikisel~e toivo- puoleUa päiväjärjestyk.sen antaa edllllslkun-
1085: muJkisen tboimelllpiJtooseem cyhtty:misestä sen nalle tie~donamnon tai iJ.moitnilisen jo.sta.kin
1086: toimli:vrultaan kuruluvassa, as~as,sa. va:Halkrunrnan ihalHntoa tai s~en suhteita ul-
1087: Kirkkolain IS·ää:täJmis.estä on voimassa ikov·altoihin koSkevasta a.sia.sta, on se edus-
1088: mitä s:Uitä er.ikseen on säädetty. ikunnarle esiteltävä ja pantava rpöydäUe
1089: johonkin seuraavaan istuntoon. \KU;n keskus-
1090: 33 §. telu asi,a.sta on juHstettu pääJttyneeksi, esit-
1091: Eduskunta-aloite on edustajan tehtävä tää pulhamies edll!slkunnan hyvä.msyttäväiksi
1092: kirjalli,sesti_ ennoo keHo kruhtato~sta päi- päiväJjäJr:jestyikseen siirty;misen, jonlka. sam.a-
1093: 3
1094: 18 1,3. - Suomen vaJtiopäiväjärjestys.
1095:
1096:
1097: muoto on seuraava: ,Saatuansa tiedonan- välikysymykseen va.stata; jälikim:mäisesi'!lä
1098: non eduskunta siirtyy :pä.iväljärjesiykseen". tapauksessa ovat syyt kiel·toon eduskun-
1099: Edlll:skunta voi hyväJksyä joko tä!Uaioon nalle i!liffiloite'ttavrut. Kun vastaus on an-
1100: yksin1kertaioon tai ·kesk,u:stelrun aika.na teh- nettu tafui ill:moi.teiltu, ettei väJlikysYIIllyk-
1101: d:yn perustellun päivä:jäJrjestytkseen .si~rty seen voida vastata, ja :keskustellu asia.sta on
1102: misen taikka piiJättää lähett1äiä asian asian- julistettu pä:ä:Mynook:si, esittää puhemies
1103: omaiseen vali01kruntaan. Jos asi·a Qähetetään eduE&unnan hyväk1sy:itäJväJk.si päiväjärjes-
1104: vaaiokrunta,an, tulee :sen e1hdottaa perusteltu tykseen siil'lty:misen, jonka sa:nrumuoto on
1105: p:äiVJäjäirjestykseen siirtyminen, jon1ka lo- seuraava: ,Kuultuansa annetun selityksen
1106: pul:lisesta sisällyk~stä eduskunta päJätt.äJä. .eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen".
1107: TäJssä crn:ainitun asia:n käis~ttelyä älköön 'Ed'UJs:kunta voi • hyvälksy.ä jok'O tälliai:s.en
1108: seuraavilla va.ltiopäJi(\THlä ja1lkettruko. yksinkertaisen tai keskustelun aikana teh-
1109: dyn 'perustellun pläiväjärjestykseen siirty-
1110: 3·8 §. misen taikkru päättäJä Hilhettää a;sia.n ·pel'u:s,.
1111: Jos eduS'llad:a tahtoo va:ltioneuvoston: jä:se- tus·lalkiv,aliokuntlllan tahi, jo's asian l:aat.u
1112: nen va.statta.v·aksi tehdä kysymyben tämän n[i.n vaatii, johonkin muuhun: va,HOikuntaa.n.
1113: virka-a,laan kuuluva,sta asia.sta, antakoon Jos asia ,l,äihetetäJän valiok'Uni·aan, tulee sen
1114: sen :kitr!ja.llisesrlli. la1aldiltttuna ja. s.is.ällll,ykseUäJän .ehd!oUaa perusteltu päiväjärjestykseen siir-
1115: täsmällisenä puhemieheUe, jon:ka tulee slllat- tyminen·, jonka iopull]s:esta sisäJrlyksestä
1116: ta>a ,se vallltioneuvosiJon jäJsenm tietoon. Puihe- edru·skunt.a pälättälä.
1117: mi·ehen lkan1ssa so;pirrnail1aan ad·a111a amtaa val- Tässä :ma.inirtnn aJSian kä..sitWyä ällköön
1118: tioneuvoston ~äJsen suuni!sen tai kirjlllHisen seuraaviHa valtio,päirviiJ.lä jartJkettaiko.
1119: vastauksen, ellei katso, että vastausta ei ole
1120: 319 §.
1121: annettava. Tällaisesta asiast.a äJlköön edus-
1122: Eduskunnan oike1H:1eSita tutJkia va:lrtioneu-
1123: kunnaSisa keskustel·ta:ko älköönikä päätöstä
1124: voston j.äisen1ten ia oiJk.euskanslerin virkatoi-
1125: tehtälkö.
1126: mien lainmwkruisuutta ja ,seNaisten asia,in
1127: Milloin edustaja ilahtoo tehdä valtioneu-
1128: käsittelystä säädetään erityisessä laissa.
1129: voston jä.senerl1e täJmän vir:ka-,alaan kuulu-
1130: va.sta asiasta vä-likysymyksen eduskunnassa
1131: käJsiteltäv'äJkSÖ., a.nlta:koon slelll 11 mom1en:tissa 4 LUKU.
1132: mainitulla ta.valla laadittuna puhemiehelle. Asiain valmistelu.
1133: Sittenkuin vä!l:illrysymy,s on eduskunn::as.sa
1134: esitetty ja ollut pöydällä johonkin seuraa- 40 §.
1135: vaan istuntoon, on se, jos vähintään Eduskunnan tulee kolmen päivän ku-
1136: kaksilkymmentä edu:st:ajaa., väliJky,symyk- luessa vaalien jälkeen a.lkavien ensimmäis-
1137: sen: tekijät niihin luettuina, on kir- ten valtiopäiväin avaamisesta asettaa valit-
1138: jaUisesti ilmoittanut siihen yhtyvänsä, tSijrumielhet, nelljälkycrnmentäviisi, ynnä tar-
1139: ilman keskustelua eduskunnassa, puhe- vittav·at varamiehet valitsemaan eduskun-
1140: miehen toimesta annettava tied·oksi asian- ·nan valiollmntain jäseniä.
1141: omaiselle v.a[tioneuvoston däsen:el[e. Vad- V alitsijarrniehet ja heidän varrumiehensä
1142: tioneuvostbon jäJsenen twlee viwentoista päi- valitaan isu!hteellisi:Ua vaa.leiJlla ja iheidän
1143: vän tku:luessa ltiedoTIJ saamisesta, aikana, toimensa jat'kuu :kaikil'la valti'OpäiviUä seu-
1144: jCJoSta häml sopii ·pu1hemie.hen ikan1ssa, 81Il· raaviin edustajanvaruleiJhin asti, jollei edlus-
1145: tala. vastaUIS väilikYisymykseen, ellei valtW- kunta puhemiesnewvoston ehdlotu:ksesta .pää-
1146: neuViOSt<m puoLesta sruman ajan kuluessa tä. että va:litsija.mi€1het on uudelleen asetet-
1147: ilmoiteta, ettei asian laadun vuoksi tava.
1148: 1,3. - Ryömä. 19
1149:
1150: 41 §. viisi, ynnä: tarrvittav!llt varaijrusenet, V!arliitoon
1151: Voolien jälkeen alkavilla ensim:mäisiUä ni1nku:Ln v·alitsrjrumiesten vru111lista on sa-
1152: varsinaisilla valtiopäivillä on viiden päivän nottu.
1153: kuluessa valtiopäivien avaamisesta asetet- 44 §.
1154: tava perustuslakiva1iokunta, lakivalio- Vaili<JikuiiJllla.lt, lukuunottamatta •suurta
1155: ikunt.a, uJ.ikoasiainvwliokunrta, valtiovara;in- vaaioilmntala, jaltlka.lk·oot rtointruam ~ailkilla
1156: valio'kunta sekä ~panklkivaliokunta. Perus- varsinaisiifla vailrtiopäivililä näin :Jmruan: kuin
1157: tuslalkivalioilmnnassa, lalkivali01kunnassa ja edustajarin: ltorirrnivraiL't.a :IDestää, jolJ•ei edus-
1158: •uHmasiainvalioikunnassa tulee olla kussaJkin kunta ;puhemiesneuvoston eihdotu1ksesta
1159: väJhintään ISeitsemäntoi.sta däsentä, valtio- päätä, etJtär joUci'IIJ v.aiLiokuntru •O'n urudelloon
1160: van-ainvaliokunnws•sa väihintään kalksiky:m- wsetetta;v.a .tai etrtä y'l:ilmää:räisen Vlail.i.olkun-
1161: IIDentäyiksi sekä ·IJandukivaliokunnassa vfuhin- nan on lo;petettava; :to]mensa.
1162: tään ylbiitoista jäsentä. ,Samalla valitaan Valtiova~ainva.liokunta ja.tkakoon, mil-
1163: vaaiokunrtiin varajäseniä, välhintään neljäs- loin eduskunta niin ;pää;ttää, tointans.a myös-
1164: osa jäJsenten luflmmäärästä. kin va:litiopäiväirn lk·esk•eydyttyä tai rpääty·t-
1165: Eduskun'tru voi tarvitJta,essa a,seiJtaa näi- tyä.
1166: den laikimäJäTäisten Vlaliokuntain> HsäJksi Ulkoasia•invrulio:Jmnta voi.llwkoontu:a myös
1167: myöskin yl~mäiäJräisiä vaEokrunrtiru; ja sa.a valtiopäivien keslkeyidyttyä tai päätyrttyä.
1168: tällaiseen valiokuntaan, jos siinä on vähin-
1169: tään yks:Lto:Usta. jäJseniä, lruhettää sellaisen- 45 §.
1170: kin asian, joka laadultaan olisi lakimääräi- Älköön valti10neu.voston jäsen ol.ko jäse-
1171: sen valiokunnan valmisteltava. rnenä valiorkunnassa.
1172: Jos vaJlioi'k·unta hafVa,iJtse•e jrusent.en <tai va- Älköön kuka.an, jonlklll virlk·a:toimia valio-
1173: rajrusenten [uvun JisäJrumisen rt.arpeeHiseiksi, kunnarssa tarkarstetaan ta[ jota rusia hen-
1174: tehrköön siitä ·esityk.sen edusilmnn:aUe. kilökohtaisesti koSkee, ottruko osaa sehlai-
1175: Valiokunta saakoon, kun töiden suoritta- sen asiam lkäsit:Wlyyn v;aliokunmussa.
1176: minen sitä vaatii, jakaautua osa.st.oihin,
1177: jotka ku,Hn a~nta1vat lausuntoja vaE·o'kunnan 46 §.
1178: nimessä. Osastosta, riossa tulee oUa vähin- Eduskunnan va.liokun.nat valitseva.t, ku-
1179: tään ymsiltoista jäsenrtä, ollawon voimassa ,kin keskuudestaan, j-obisilla valtio;päivillä
1180: mit.äi tä•ssä [awssru vaEokunn:a.sta .on .säädetity. ,pu'heenjolhtajan ja varapuheenjolhtajan.
1181: Ylimääräisillä valtiopäivil1lä asetettwkoon En!Simmäis·en kokouksen rk.utsuu kokoon
1182: ne valiokunnat, jotka ovat tarpeen valtio- kunkin valiokunnan vanhin jäsen, joka
1183: päivillä esilletu1eva~n asiain valmi.stelemi- myös siinä joiMaa puhetta, kunnes puheen-
1184: seen. johtaja on valittu.
1185: 42 §. ;v:allidkunltaJ voi jotalkin asia•a vral"hen
1186: EHeivät valiJtsiJ.amiehet jäseiDä vailio:kun- vallita keskuudeStara,n yhden fui Use!llm-
1187: taan vaJirtess!llan voi niistä yhtyä, toimiilta- mam. esrbteilfujäm anifa;ma;aiiL tal'lpeelil:isia tie-
1188: koort vaa'lin suMeell:Lsen VJaailitavan mu- toja asiaa eduskunnan täysistunnossa tai
1189: kaan. suuressa valiokunnassa käsiiel•täessä.
1190: 43 §.
1191: Viiden pa'l:Van kuluessa v:aJ.Itiopäiväin 47 r§.
1192: a:vaamilsesta ltuJoo ·eduSkunJlllan rsel1•aista eri- Perustuslakivaliokunnan tulee v!lllmis-
1193: näisten a.siain kliilsittelyä vrarten, kuin 65 tella sinne 1äihetetyt asiat, jotka koskevat
1194: § :ssä sääldetään, rusett.aa suuri vailiokunrtra, perustuslain säätä/mistä, muuttannista, se-
1195: johon jäsenet, lUIVultarun ne1jäkymmentä- .littrumistä t-ai :kumorumi9ta, tai~a perustus--
1196: 20 I,s. - Suomen val·ti&päiväjä'l:'jestys.
1197:
1198: lain lk·anssa l'älheisessä wsialllisessa. Y1htey- Va.lidlmnnan tulee myöls tartkuta.a 30
1199: dessä olevaa lainJSäädäntöä. § :ssiil mailll!ilttUJ kertomus, milkäli se koSkee
1200: V ailiokunnalll! tu!lee myös ta.nkaStllla silllJile suhteiJta ullkovailtoihi,n, ja tehdä siitä aiheu-
1201: lähetetyt ehdotulkset eduJSkun,'llJQ.n ltyöjäJrjes- tuva.t ehdotuikset.
1202: tyksen ja VIIDltiopäJiviUä suhteehlisen vaa!i- ,yailiOkUJnJnaD: jäsenlten oru ·nouda1B1JtlaJva
1203: t...wam mukoo,n to]mitet1JaJV.i;a vruaileja ik08ke- sitä v'8lilteJliH~isuutta, jota ha.llitus ikalbsoo
1204: vien määräysten sekä edruskuruna.n oikeus- kunikin: asian [aruiun vaaltilVIltn.
1205: a.siamiehen joht·osäännön sillätämisesotä,
1206: muuttamisesta ta.i. kumorumisesta. 50§.
1207: V rulidlmlllna;n tUllee nlii11Jilkään tall'lka.IS'taa Valtiovarai•n,vaHokunnan tulee saada näJh-
1208: se ha.nitwksen lkertOIID.ns, j.oka mainitaan 30 däkseen kaik.ki valtiovaraston tilit ja asia-
1209: § :ssäJ, ja tehdä siitä aiheutuvat ehdotukset. kirjat. Val~okunnan pitää valtiovarain, ti-
1210: Kysymykset, jotka johiuva1t siitä, että lasta sekä valtiontilintar"kastagain kerfio-
1211: eduskurunrul'la on o:i/1reus ta:rlkiastaa valtio- muksesta antamassaan mietinnö&CJä laUS'Ila
1212: ne1llvoston jfusenten jl8! oilkeuslka.llJSilerirn vir- mielensä siitä, miten vaJtion tulo- ja meno-
1213: katoimien latiDJmukaisuur!Jta, ovat sa.moin arviota on noudatettu ja val·tiotaloutta hoi-
1214: perustuslakivaliokunnan valmisteltavat. dettu, sekä tehdä mitä aiheutuvat ehdo-
1215: Perustusil.alkiva!iJo!kunnan tullee rnJtlka•ista tukset.
1216: eduskunnan ja sern puhemiehen: väJli, !kun V ail:tiov81railin:vrul<iokunt.aan lälhetetääru myös·
1217: puhemies on kieltä.ytyny:t nostettua kysy- ikin esitys valtion !tulo- d•a menoMYiosta
1218: mystä esille ottama.sta. tahi äänestysesitystä niin myös muut ihaJ.'litUJ'ksern esilty~ raili.a-
1219: teke:miä-S'tä. asil{)ista ja vail,tiQpäiviJlä :teihdyt ra.haasia-
1220: aloitteet. Ensinmainitusta esityksestä. an-
1221: 4J8 §. nettavwssaan mietinnössä tulee valiokun-
1222: Lalkivirulidlmrn•nan tulee vaJlmisteaia sinne ruan ikiilSiiJteiH'ä ythd-es:sä :lreikllciia mäJäll."ä-
1223: lähetetyt ehdotu!kset, jotka k<>&kevart yiLei- raJha.-asiJoita. Samatsaa mietinnössä ehdot-
1224: sen lain säätämistä, muuttamista, selittä- taa vaJlio'kuniba., .mi1Jeru m0010jen suorittami-
1225: mistä tai kumoamista. seen wvit:tavrut varRJt omt hamarittavrut.
1226: Esitys lisäylksestä tuil.o- ja .m.enoMVioon
1227: 49 §. on va.liokunnan !käsiteltävä: saanalla tavalla
1228: Ulilooasiainv•a:liolkwmnl8!n tUJloo 18!n~ mietin- kuin esiltys tulo- ja meiliOO.Il"viosta.
1229: t<Önsä :r11.iistä valtiosopimulksista tai va,lti.D- iVa:liok'llnnan tulee myös tarkastaa sinne
1230: sopimulksiin sisältyvistä mää'l."äyiksistä, jotka l'älhetetyt ehd!otukset vorultionJtLlintarkasta-
1231: hallitusmuodon rrnulk·aJan ovat eduskuiJffila:n jain joMosä:änn<Ön säältäm.isestä, muuttami-
1232: hyvä1ksyttäJväi, sekä valmistella ne muut sesta tai kumoamisesta.
1233: riJkoatsioita ~osk•evat kysymykset, joista
1234: pälätt:ämisoon ·vaa.dita,a·n edusku,nna,n suostu- 5'1 §.
1235: mus, .ntiin myö,s muut sen 'käså.teltäivåksi Pankkivaliokunrna.n tulee tutkia Suomen
1236: l1äihietetyt ul'koasiain ·holitoa 1kioskev:a.t asia.t. Paruktin hrulli•nto j·a t:iJla yrunä eduskunnan
1237: N:iin usein !kuin •asiia~nha:a:r.a.t v.aarbivat, t.u•- va.stattavan.a olevien rahastojen tila j.a hoito
1238: 1ee v•aliokunnan sa>ada ihaHitukselta selon- sekä anJtaa täsilä kertom111kset e.duskun-
1239: teko sellaisista valtakunnan s•Uihteista u:lkQ- nalile.
1240: va:ltoihin, joilla. on va.ltak:umnal,1e merlki- V allolkunnan on telht:ävä ta;rpoolliset
1241: tystä; ja a,n1Jakoon va1iokunita, mikäli sen e.hdotuk.set ·Suomen P.anlkin ·Oihjesäännlön ja
1242: !katsoo tarpooH:ise'ksi, ihallitukse1le lausun- panlklkivaltuusmieste.n jolht.osä.ännön saätä-
1243: tonsa selonteon j.oihdosta. m~sestä, muuiJtaJIDisesta tai kumoaJIDisesta
1244: I,a. - Ryömä. '21
1245:
1246: y·nnä muiden Suomen Parllklkia koske- mäHä muruilil·a ed~un1n1atll• virkamiehelhlä
1247: vien määräysten a1n,twmisesta sekä vMmis- oilkeus olla: sa.!llpnv~lla.
1248: teHa. kaikki nläiitä asioita koskevat halli-
1249: tuksen esitykset ja. muut ehdioiluJkset. Äl- 514 §.
1250: k!öön pä;äiJöst.ä tehilälkö Suomen Pa,nJcin voit- Jos valiokunta katsoo tarvitsevansa sruada
1251: tovarojen käyttämisestä, ennenkuin pank!ki- joitaJkulta vimruoma:Lselta tai seilJla1isesta
1252: valiokunlta o.n oanltarm·t a•siasta lwusunnon. yleisestä laitoksesta, joka ei ole eduskunnan
1253: Niinij,ikään tulee vruliokunnan valmistella hallinnon alainen, ruähdäJkseen vir:ka1toimissa
1254: sirvrue [ähetetyt asilllt, j~a lkoske'V'M kertyneitä a1siakirjoja, taikka saada suulli-
1255: maan vanlklki- j·a .ro!ha.laJitosta. sia ltai ·kirj.alhlistia rti.etod a vwaiillOili1aise1'tJa tai
1256: sellaiseslta 'llaitolksesta., ryihty·kööru pä:än:ni-
1257: 5i2 §. nisteri lta;i aaiamoma!Unen ministeri vailiio-
1258: Kunkin valiokunnan tulee kokoontua kullln<an PYYnnö.stä seilil:aiseen toimeen, että
1259: kahd~n p.äivän ku1uessa. sen jäJ1koon kuin se vaaditut IRlsiallcirtirut tai ltiedolt viipyiffi'älttä
1260: asetettiin ja, sitä myöten kui:n asiat ehdi- anne'I:OOIIU vallitdlmnlllallle. Jos nriitä ei voida
1261: tään valmistaa, jokaisesta aiSJi,asta läh~etilää an,ta.a, on syy siihen valioikunna~Ue ilmoi-
1262: eduskunnan täysistuntoon mietintö, minkä tettava..
1263: asia,n laatu a1heutt.aa.
1264: J.os valiokunnan jäsen on estetty olemasta 515 §.
1265: a-siaa ikäsittelemäJssä, kutsutt.almon hänen Eduslmnoon puihemies, v.arapll!hemiehat
1266: sijaa.nsa va:rati1äJsen. Valiokunta ei ole päJä- selkä vallioilrnilltien rpuheenjo'htajaJt muodos-
1267: töSVIalltainen, joihlei väihinltäJän bksi tlrolnnaJS- tavaJt puihemiesoouvo:shon.
1268: osaa sen jäJsenistä ole sa1arpuvi:lla. Puhemiesneuv.oston tulee t-ehdlä edusku~
1269: Jos vaHokunnan jäsen ilman estlettä ta·i na~lle Jtar,peellisilksi katsomia.an ehdotuksia
1270: erityistä lnp·aa jäJä pois mliokunnan ko- OOu.skuntailyön. järjestely,stä yleensä, niin
1271: koulksesta, voi edu~unlta tUIOIDlilta hä11Je't myös eduskunruan llmnslian menosäärunön
1272: meoo1ltämääru edlliSitatiawruliklkioiliSia tai osan perusteita ikoske:van lllli'Di sekä edusikunnan
1273: f!iita, ku:ben 118 § :ssä sanotaan, 1se1kä jos se työjärjestyiksen, vaJ.tiopäivillä .suhteellisen
1274: tapahtuu ruserullliiD.iiil, ju[istaa hiilnen menet- v•aalitaV18illl muka111n toimitetta;via varuleja
1275: täneen toimensa vaili!okunnan jäsenenä. koSkevien mäiäJräly·sten ja edusknlll1la.n vir-
1276: JäJseneHä, joka ei ole valiokunnan päJä- kamiesten ohjesäiäJnltöjen säätärrnisetksi, muut-
1277: toksoon ylh:tynyt, on lupa mti·etin1l1>:ön liittää tamiseksi tai ikmnorumiseksi.
1278: kirjallHsesti esilttämälllSiä vlliSta[aJUISie, mietin~
1279: töä kuitenkaan sen vuoksi viivyttämättä.
1280: ö LUKU.
1281: 53 §. Asiain käsittely täysistunnossa ja suu-
1282: v.wlidklllllltien ikoi]wu!kis:Uiru joa lkesku:stelui- ressa valiokunnassa.
1283: hin: ISBJaJVat valtiorueuvoston jäJsenet ja .sen
1284: Yaltuuttamrut ihenikilöt ottaa osa1a, ellei :vaJ.i.o- 5·6 §.
1285: kuillta. jossakin ta.pauksessa :toilsin päJäitä. Puhemiehen tulee anta1a kuts,umuJks.ei
1286: Pu!hem..iehellä ja varaipuh.emiehiUä on oi- täysistuntoihin, niissä esitellä asiat ja joh-
1287: keus oHa. saa.puviHa valiokun.tain kokouk- taa keskusteluja, esittäJä ehdotus päiätölksen
1288: sissa. tekemå.,Sitä varten, yHäpitää jä1iiesty1stä is-
1289: Suuren valiokunnan istunnoissa on kai- tunno~sa ja muutenJci.n v·alv·oa, ettei mi-
1290: killa edUISkunn~an jäsenillä så.ä. myös edus- tään rperm%uslaki€'D! vasta.istJa o1Jetta kes-
1291: kunmlll!n ISihtoori!Elä ja puhemiehen määxää- kusteltaNaikJSi, sekä ~opettaa i.stunto.
1292: 22 1,3. - Suomen vaild~päi:väjärjestys.
1293:
1294: A~lköön pUihemies otJta,kD osaa keskuste- kurrnra,:W istuntlJOissa ~a ottaa <>sraa keslkus-
1295: luun tahi ääinestybeen äl.köönkä eh!lottaiko teluihin, muitta; ei pääOOiksiin, elleivät ole
1296: muuta, kuin mikä on tarpoon pe.rustUJS~la edus!IDunn:an jäseniä. Jos joku heistä tahtoo
1297: :kien, ednskun!Ilan pää:tösten tahi sen työ- käytit.äJä (pulheenVUOI"OO, ~oon se rhä,-
1298: järjestyksen, täytäntöön panemisebi. nel[re reilJDJe!Il rm uita.
1299: Puhemiehen olrlessa estettynä asettuu hä-
1300: nen :sijaHensa ensimmäinen tai·kka, jos hä- 60 §.
1301: nelläkin on est<e, toinen vara.puhemies. Mri.Hoin mliukunta 46 § :n mukaan on
1302: valinnut jotalkin erjJtyistä asi111a vaTten esit-
1303: 57 §. te:lijän, runoottaJkroon ihäi!Ilel'le siinrä rpuiheen-
1304: Asiain käsittelyt eduskunnan täysistun- V'UJOJ'O ennen muita edrrustajia.
1305: noissa ovat. jullkiset, ell[ei eduskullltla jOSISil-
1306: ikin tapauksessa toisin l}äätä. 61 §.
1307: Edustajilla henlkillölkohrtraisesti koolrevassa
1308: 58 §. a,.s::irassa saako<>n :hän oJ[·a mukana !k:eslku.s~
1309: Täysistunnossa on jokainen edustaja oi- tclemaJSsa, mutta ei rpäiäJtöstä ~trek,emässä.
1310: keutettu, mikäli ei jälljempänä toisiru säädet.ä,
1311: saama:a1n pruhoonrvuorro!Il siinä järj~esty1ksessä, 62 §.
1312: jossa 'hä,n on iimoidJtau'lmnut, rookä pöyttä- Äilk.öön ihailli:tuksen es1tyks~ä älliköö!llikä
1313: kirjaran va~prurust.i puhumar!li!Il ja lrausumara!Il lakialoitteita otettako lopullisesti ·k,äsitel:tä-
1314: miellenrsä lka::iili:ista si.Uoim lklesllmste!lunalai- viksi, ennenkuin valiokunta on niistä anta-
1315: sinta ollevista asiohtJa jru kraikreru :sem lailili- nut mietintönsä.
1316: suudesta, mitä Virultiopäiv~Hä fupaihJtuu. Ä[- V almistelevasti valiokunnassa tutkitta-
1317: köön ikulka1an, pulhu/ko, enruenikrui:nr hämelle on vat ovat myöSkin erdusllmnrnalle perustus-
1318: an!Ilrettu rpuhoonvuoro, äillköönikä ohi pöytä- lrain rmurlmf!Jn anrrueltta.vat rkrertomuilr:set.
1319: kirjan. 'Niinikääin on ra:haasia-aloite ja toivomus-
1320: E·dustajan tulee esiintyä vakaasti ja aJ'- aloite. ellei sitä jok~o pöydälle panematta
1321: vokkaasti; älliröön kukaan ,käytJtäkö louk- talli pöydäHe pan'tu.a hyliätä, valiokuntaan
1322: kaavia, pilkJarllisia tahi mu:utem sopimatto- lähetettävä.
1323: mia. sranoja hallituksesta tahi yksi~tyisistä 63 §.
1324: henkirlöistä. J.os joku t.ätä va,staan rikkoo, Jollei 62 § :n 1 ja 2 momentissa 'mainit-
1325: kutsukoon puhemies rhäJnet järjestyksee!Il tua arsiaa. kun se ensi 1Jrerrra1n on käsiteHä-
1326: sekä, ellei hän ota siitä ojenturuksensa, kiel- vänä, heti yksimielisesti lähetetä valio-
1327: täköön hänet puhumasta.. Muuten olkoon kuntaan, pitää sen olla pöydällä j<>honkin
1328: eduskunnan asia tutkia, onko edustaja, joka lähinnä seuraavista istunnoista, jolloin se
1329: on rikkonut järjestystä, puhemieheltä saarpa on va1liokuntara:ru lläJhciettäivä.
1330: nulJ:J:teet ja v·aroituksen ta::ik,ka määräaj'aiksi,
1331: enintään tkahrueksi viikoksi, pidätettäJvä 64 §.
1332: eduskunrual!1 istunnoista, taikka imomiois'tui- Valiokunnan mietintö on, kun se ensi
1333: men edessrä saa:tetta va syytteeseen, ·vai kerran esitellään, pantava pöydälle. Seu-
1334: saa.k<J asia raueta. raavalla kerralla esiteltäessä on se, keskus-
1335: teitua tai keskustelutta, vielä pöydälle pan-
1336: 59 §. tava, jos kaksi jäsentä tai useammat sitä
1337: iVa!Ltioneuvoston jäJsenill:ä ri·a oiilreuSkans- pyytävät, mutta kun asia kolmannen ker-
1338: lerilla, nri~n myös ooUJSikunman oilkeusrusia- ran tulee esille, älköön sitä enää pöydälle
1339: miehelllä on oilkeus ol[a, saJU,puviHa edus- pantako.
1340: I,s. - Ry&mä. 23
1341:
1342: (Mitä ede!llisesslä momentissa on säädetty~ Kolmannessa käsittelyssä, joka tapahtuu
1343: ~i •kuiterulm.an ~e SJWU:ren v.alri·dkunnan aiJraisintaa.n kolmantena päivänä toisen kä-
1344: mietintöä, jota ä:llkoon pöy.däMe pant.ruko, sittel;yn pääilyttyä, esitellään a,sia lopulli-
1345: ellei väJhintään tkyrrnmenen edustajaa sitä sesti ratkaistavaksi; ja voi eduskunta sil-
1346: rpyydä. loin joko muuttamatta hyväksyä lakiehdo-
1347: &5 §. tuksen, sellaisena kuin se <ln toisessa käisit-
1348: Jos vaEdkunn~JJn mi®tn.tö •kos:kee [a;kieh- tely·ssä päätetily, tai!k,ka- ihyläitä sen.
1349: dotulksen ihyväksym:iJSJtä tai ihy1lkäärrn:iJstä, on tSellainen laki~hdotUts, joka kolma•nnessa
1350: asia eduskunnan täysistunnossa otettava käsittelyssä on saavutta:nut äänten oo.em-
1351: kolmen eri käsittelyn alaiseksi. mistiöru, voidaan krui,tenkin panna Iepää-
1352: Ensimmäisessä ;kJä:sittelyssä esitelliään va- rnlääm Ehd'otus lep:ää:m\äiäm jäitämrisestä on
1353: liokunna.n mietintö ja anneta·an eduskunna.n tehtävä, ·ennenkuin päätösesitys la:kie;hiLo-
1354: jäsenille tilaisuus la.u.siUa mielensä asiasta. tuk.sen hj"vähymisestä tai hylikälälmisestä
1355: Sitt.ewkuin keskustelu on julis·tettu pälätty- on tehty, ja on siinä tapa,uksessa, jos lruki-
1356: neeksi, lähetetään kysymys, päliltöstä its-e ehdotus äänestyksessä ei ole rauennut, asia
1357: asiasta tekemätl!ä, suureen valiokuntaan, pamta.va pöydiäille .seuraavaa.n tJäysistuu-
1358: joruka tulee siitä arui!ata. Jausunto ja tehdä ne t.oon; jos ehdotusta. ,l~päämäiän jättälmisestä
1359: ehdotuk.set, joihin v.rul'iolkunta k.a.tsoo aihetta siHoin 1mnruatttaa väili:~n:bälän kolmasosa edus-
1360: oleva.n. kunrna;n kailkWi:la j8JseniSitä, j:äJä lOlkielhdotus,
1361: T·oisessa käsittelyssä esitelläiän suuren va- sana:muodolt8JM1 semmo~sena kuin se kol-
1362: liokunnan mietintlö, ja eduskunta r.yhtyy mannessa Msi1melyssä ihyvä!kisyttiin, lepää-
1363: lakiehdotusta tutkimaan ja tekee päätöksen :m~JJan ~nsimma1sun vaalien jäljestä pi-
1364: kusta.kin sen eri kohdasta. Jos suuren va- dettäviin va11sinaisiin va:lt.iopäiviin.
1365: liokunnan elhdotus ka.ikin puolin hyväksy-
1366: tään, julistetaan toinen käsiiltely päätty-
1367: neeksi. Ellei suuren valiokunna-n e!hdotusta 6{) §.
1368: muutta.ma.ttomana hyväJksytä, läJhetetäiän Ehdotus perustuslain säätä:misestä, muut-
1369: laJdehdotus, sa.namuodoltaan semmoisena tamisesta, Slelittälllisestä tai kumoa,misesta
1370: kuin se eduskunnan päätöksellä on. hy>Vläk- on, tuHaksensa. ediuslmmnan päätökseksi, 6·5
1371: sytty, takaisin suureen va.liokuntaan, jonka § :ssä säädetyn käsittelyn jMkeen äänten-
1372: tuloo puoltaa ehdotusta semmoisenaan tahi enemmis·töUä kolmannessa käsittelyssä hy-
1373: muutettuna taikka esittää se hylähtäivä!ksi. v:ä.ksyttävä j.ätettäväksi 'lepiäämlii:äln ensiJ:m-
1374: Jos suuri va.liokunta on ehdotta.nut muutok- mäisiin vaalien jä;ljestä pidettäviin 'VaTsinai-
1375: sia, päättää eduskunta niiden hyväksymi- siin valtiopäiviin sekä silloin muuttamatta
1376: sestä tai hylkäämisestä, jonka jälkeen asian hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannatta-
1377: toinen käsittely julistetaa.n päättyne•eksi. nut välhintään ikolme viideso881a annetuista
1378: Jos suuren vru1ilolkun.l1Jan miat.iiJJtö sisälltää äänistä.
1379: laki~•dotulkisen, älköön toisessa ikäJSitltelyssä Jos fkuitenikin perustuslakia koskeva eh-
1380: tehtäJkö ehd'Oitusta tkoko [,afldehdJOitulksen hyl- dotus täysistunnossa julistetaan kiiTeelli-
1381: koomisestä. seksi päMOkseHä, jota välhintään ko'lme nel-
1382: A·sian toisen käsittelyn kestäessä voi jläsosaa annetuista äänistä on kannattanut,
1383: eduskurnila va,atia UIU!doo 1aUJS!U!nnon si:lltä on asia, sitä lepääimiiän jättämlättä, :ratkais-
1384: erikoisval.iokuilll1alta., joolka asian on valmis- tava ja päätös ehdiotuksen ihyvä}ksy.misestä
1385: tellut, tai joltalku1ta llll'11Ulta erillwisvailio- tehtävä. k-uten 1 momentissa saootaan.
1386: .'kunnallta. Sanna oikeus on suuTelia valio- Säätyjan erioikeuksista on voimaSIS!lt mitä
1387: ;kunnru11a. edellä pernstuslaä.sta on. säädetty.
1388: 24 1,3. - Suomen v.aJltiopäiväjälrjestys.
1389:
1390: 67 §. väksymistä, sisälty.kööt:p'ä rauhansop1muk--
1391: (Mit·ä ·615 '§ :ssä oru säädetty, no.ud:atetta.- seen tai muuh!un va;ltiosopi:m'lllkseen, kä-
1392: ko<>n nåilinålkään, !kun !kysymys llroskee mää- sitellään 65 §:n mukaan sekä mikäli asia
1393: räämättömälksi t.a.i määräajabi säädettävää koskee perustUJsla!kia, noudattamalla mitä
1394: veroa taikka valtiolainan ottamista, kuiten- 6.6 §:n 1' momentissa 'On .säädetty. Älköön
1395: kin niin että ehdotusta uudesta tai lisätystä ikuit.enika.arn l.alkiehdotUJsta näissä tapauk-
1396: verosta ta1hi mää,räaja.kså. säädetyn veron sissa jätettälkö l!eparumään.
1397: j.atkamisesta määräiltääm muuttamartt.a taik- Ehd<CJ11Jus, etilä eduskunta hyväksyisi sel-
1398: ka va.ltiolainan ottamisesta ei voida jät- •Jaisen valtiosopimukseen sisältyväJlll m!ä:ä-
1399: tää lepäämiä:än ja että ehdiotus uudesta räyks:en, j.oka. velvoittaa voimassa:pibä:mään
1400: tai lisätystä verosta, jokta on tarkoi- joitakin .lainsä:ännoksiä määrätyn ajan~
1401: tettu hrunett.a.va;ksi yhtä vuotta pitem- · niin myös ahidotus sellaisen •va.ltiosopi-
1402: mäJ.tä a;ja[ta, ik!rutsotaam rauenmooksi, jollei muksen t·ai valtiosopimukseen sisältyvän
1403: sitä :kolm.acr1nessa lkäsi,ttelyiSsä ole ka<nnat- _määräyksen 'hy,väksymisestä, joka, kos-
1404: 1Jalllut ka;k,si kolmasosaa an:ruetu~st.a ään~stä. kematta lainsäädännön ala:a, valtiosäännön:
1405: J·os ehdotus uudesbru tai lisätymä verosta, mukaan vaatii tahli. johon hallitus muuten
1406: jok.a on trurkoiietltu kana1>ettbav<alktsi yhtä !pyytää eduskun:ruan suostumusta, käsiteJl-
1407: vuotta pit.emmältä .rujallta, on lkolimrunnessa llää.n n1o1uda;t1Jalffiatta 615 § :.ssä säJäJd1ettyäi.
1408: käsi ttJely<ssä rauenn.ut, pailaUltettruko.oo< asia käsittelyjärj.estys·M, ja asia ratkaistaan
1409: val·tiovalrain'V'ruli!olkunta,an, jonka tulee an- äänten enemlffilisMllä. :IDhdotuikseen sellai-
1410: taa la<UJsunto •siitä, onko vero säärlei:ltävä .sesta muutoksesta vaJt.rukuunan ra;joihin.
1411: kaDJnettruv.alkså. yhdeLtä vuod,e!lta, .sekä eh- joka sisältää ·valtaikunnan alueen välhentä.-
1412: dottaa ver.on kaJI!!tamista !l:.a:rikoiittavan laki- misen, :katsot.a·a:n ·kuiten1kin eduskunnan an-
1413: ehdotulkseill sa<namuoto. taneen sUJostUJIDuiksensa ainoa:staan, jos sitä
1414: J·os e!hd.otus lisätystä verost&, joka on on< kannattanut lkruk<si kolmasosaa a:nne-
1415: tarlkoite1Jtu !kannet.tavaksi yihde[tä vuodelta, tuista äänistä.
1416: on a~ol<mannlessa ·käsi1Jte•ly<ssä ra!UiellllliUt, pa- 6t9 §.
1417: lautettru1mon asia valtiovarainvaliokuntaan, Käis1te1täJessä ~hdotUJsta lailksi, jdka ikos-
1418: jonka tUllee antaa. lruuiSUn.to siirtä, oniko vero kee edustaja:npaillkkiota, on myös noudatet-
1419: jatkett!Wa mäJäJräll.tääDJ muu'1Jtama.tJta, .sekä t~wa •615· § :n säännöksiä, !kuitenlkin niin.
1420: ehdoi::ta:a; veron jatik811Ilista; ta;rlroiitt!Wam ett-ä tämmöistä asiaa ei voidla jättää lepää-
1421: la:kiehdotnksen saoomuoto. mään ja että asia kartJsotaam rauen:neeksi.
1422: V.aHiovar•ainvruHO'kU<llill<a:n lla:atima;n, 2 ja jollei sitä ~oslkevaa ehdotusta !kolmannessa
1423: 3 momentilssru mainå!I:.UJn la::kiehootll!ksen hy- käJSittelY~Ssä ole !kamnaliltalllutt ilmJk!si kobnas-
1424: väbYJmisestä tai hyillkää\ffiisestä päätttää osa;a a;nmcl<ni.sta ä!ä.nisbä.
1425: eduskunta jatlketussa ikto1manness!ll käsitte-
1426: lyssä; äJ.köörukä tätä lkoskeva•a mietintöä 70 §.
1427: pöydälle paiJJtruko, eNei eduskunta toisin Eduskunta vm suureen valiokuntaan
1428: päätä. l:äJhetNiiä muita:kin kuin 6,5, 6<&, 67 ja 1()19
1429: Y·leisistä ra-situksista olkoon vmmassa § :ssä mainittuja asioita. Jos niin tehdään,
1430: mitä verosta tässä edellä on sa.nottu. sovellutetaan 65 §:n määräyksiä siten, eWi
1431: asia oteta:an ainoastaan kahden käsittelyn
1432: 68 §. alaiseksi ja ratkaistaan toisessa käsitte-
1433: Ehdotus, joka koskee Suomen ja ulko.val- lyssä.
1434: lan väliseen sopimukseen sisältyvien lain- A'siasta, jota ei ole suureen valiokuntaan
1435: säädännön alaan kuuluvien määräysten hy- lähletetty, voi eduskunta pä,ä.ttää, että se on
1436: I,s. - Ryömä. 25
1437:
1438: otettava ka1hden käsitt'6lyn alaiseksi ja että EduiStadllln ·tekemä ehdotus. jok·a ·tarlroit-
1439: ratkaiSIEl!Va ptilältö!S 00 tJehiilwä tmsessa. käsift- tll/a. uuden, tua.o- ja meoo811"Vioohdot.ukisen
1440: i;(>],yssä, joka täJssä tapauksessa. toimitetaan la.!&elmiin sisälltya:nättömä;n mäiäJrfuram181Ill ot-
1441: a:i!kaisintaan 1kolmantena päivänä ensimmäi- tamiSta tu~O- ja .menoarvioon, voidlaan tulo-
1442: sen käsittelyn jäilikeen. ja mentoorviostru iLO!pUJl[isesti päätettäessä
1443: Tällais·iin .Icy,symy1ksiin nähdlen älköön ottwa huomioon ainoa-staan, jos ,se on vi-
1444: tehtäkö ehdotusta, että asia on jätettäN·ä le- reille 'Pamtu wsianmu.k.aisesti tehdyl[ä ~rruha
1445: pää.mään. asi•a-aJloiitteella, d•Oika on oHut valtiovarain-
1446: vailidkunnrun sekä ta.rpeen mulkaa.n •MUJsta-
1447: 71 §. v.wsti .myös sen erilkoi.svaliolku:nnan ltUJtikit-
1448: Å1köön ikY'Symystä, jdka on nostettu taJvlllna;, minik.ä työail.·a•a määräraha lälhinnä
1449: ylimääräii.sill~e V'a~iiiopäruv:i:ille amnetussa ha~l koskee, taikiroa jos se sisäiLtyy valtiov.arain-
1450: Htulksen esiJty.ksessä eikä koslke ;pernstUJS- v®liolkunnan mietintöön [iitettyy.n v8lSta-
1451: laJcia, jälbehtä!kö ilepäämäJän, vaan on se sa- lauseeseen.
1452: moilil·a valltiopäivillä ilopulhlisesti mt'kais- 75 §.
1453: tava. JIOllei eduSkunta, ikäsi<tell.esään valtiov·a.-
1454: 72 §. rainvaliokunnam ehdotusta valltion tulo- ja
1455: Laikielhdotus, jl'llk·a on jältetty 1epä:älmäiiln, meooa•rviok.si, ole mi.atintöä muuttrumaJtta
1456: tai jort:a. ,tasaJvaiJ.Ilan presidentti ei olle vwh- hyvälklsynylt, Hilhetetään tUJlo- ja: menoa.rvio-
1457: vistainut, on ensimmä.i.siUä vaalien jäljesiä niin muutettuna: kuiDJ !Se edu:Skunnam pää-
1458: pidettävillilä varsinaisiUaJ vailtiopäivillä, 8JSi- töksruläi on lhy•väiksytty, .i;alk.aisin vootiova-
1459: anomaisen valiokunnan annettua 8JSiasta railllVa:liokuntaMI!, jon!ka tullee antaa lau-
1460: lausuliltonsa, mu'Uittarrnatta hyvälksyttävä srmto eduåunna1n :Wke:mistä muutolksista.
1461: tai !hy liättäv•ä. Jos vail:tiovall1aimvrolio!kulllta ehidJottaa edus-
1462: Hyvälksyrrninen tai hylkääiminen pääit.e- kunnan .piiliiltöksiä; muutettaviksi, .pääJttä-
1463: taän ä.änten enemmistöllä, paitsi 66; § :.n lJ köön eduslkunta vwliolkuniJl.an ehdotusten
1464: momentissa rmaini1wssa taparuiksessa. hyväiksyrrn:iJsestä tai hylkäärrniJSestä.
1465:
1466: 73 § 76 §.
1467: IDhd·otuilrsen lepäämään tai vahvista- ÅLköön mitään asiaa, josta on keskusteltu,
1468: matta jättämiDJen ei estä antarrnasta uutta otettako pä;ätettävä'ksi, ennenkuin eduskunta
1469: hallituksen esiltystru eikä iWkemä•stä edus- puhemiehen esityksestä on julistanut 'kes-
1470: kunta-aloitetta a.siasta, jota ehdiotus kos- kustelun päättyneeksi.
1471: kee. Jos ed<uslk.unta tälQ.a.isen esityksen tai
1472: eduskunta-aloitteen johd<osta on päiilttänyt 77 §.
1473: asiasta. uuden .laJkieihrdlotu'ksen, katsotaan le- Kun asia on ra.tkaista.va, tehköön puhe~
1474: .päiilmääm tai vaihvista.matta jäänyt ehdotus mies, sen !perustee'l'la mitä <aJsi!assa on esiin-
1475: ra uenneeiksi. tuotu, sellaisen ä:änestysesityksen, että va,s-
1476: 74 •§. taus jaa taikka ei ilmaisee eduskunnan
1477: Ehd<>tus, joka tarkoittaa uuden veron päätöksen.
1478: määrääimi<stä tai entisen muuttamista tahi Jos on useampia päätösehdotuilrsia, asete-
1479: määräaikaisen vel'on jatkamista, •taikka val- taan y.ksi v8JStaesitykseksi toista vastaan.
1480: tiolainan ottamista., on, vaikka se sis•iilliyy- kunnes kaiki:sta siten on äänestetty; ja on
1481: kin tuhl- ja menoarvioehdotuksen laskel- äänesty-sesitysten sanamuoto ja järjestys
1482: miin, valtiapäiviHä erityisenä asiana käs:- oouskunna.n hyväksyttävä, ennenkuin äJä;nes-
1483: teltävä. tysesitys asetetaan vastattavaksi. Muistu-
1484: 4
1485: 26 1,3. - Suomen vailtiopäiväjärjestys.
1486:
1487: tuiksia saa tehdä ehdot.ettu.a. ·sanamuotoa ja 6 LUKU.
1488: järjestystä vastaan, mutta itse asia.s·ta äil:köön Suomen Pankkia koskevia toimenpiteim.
1489: en.äiä keslmste1tako.
1490: Ålköön ääinestystä sallittako siitä, onko 82 §.
1491: äänestys tapahtuva vai ei. Suomen Pankilin hallintoa j:a 'liikettä sekä
1492: eduskunnan vwst81ttava.na olevien l'aili:asto-
1493: 78 §. jen ili.alliDJtoo va.lvoonaan edusklliD.ta &settaa
1494: Joka ei ole yhtynyt tehtyyn päiäft.ötkseen, yihdeiksän panlkkivaltu11SDliestä ja yfhtä
1495: on oikeutettu pöytäkirjaan ilmoittamaan monta varwmiestä selkä vahvist.wa näille jQih-
1496: eriävän mielipiteensä; äl:köön ·kuitenkaan tosää.nnon.
1497: se11aioon Ii.limmtus aihetu~ko eneiillplää kes- Panlkkiv·altuusmiehistä saattaa kolme,
1498: kustelua. jotka muodostavat suppeaillilllan .panlklkival-
1499: iU'uston, !käsitellä !kalkki ne aJsiat, joita ei
1500: 79 i§, johtosäiännössä ole määrätty yfuide!ksänjäse-
1501: Puhemies älköön kieltäytyilrö nostettua nisen t1aajEml!man panikJkiva;ltuuston käsitel-
1502: kysymy15ilä esille ottamasta tahi ää:nestysesi- täviksi. Laajempi pa.nkkivaltuus'i:·o on p.ä:ä-
1503: ty•stä. tekemästä, ellei hän 1katso sen oleva.n tösvaltainen kuusijäisenisenä.
1504: vastoin perus·tuslakia tahi muuta lakia ta.hi Jos joiku suppeamma.sta pa.nJk!kivaltuus-
1505: ~dusrkunnan jo tekemää pää:tös.tä; j.a tulee tosta on estetty tai eroaa, astuu !hänen si-
1506: puhemiehen mainita kieltäytymisensä syyt. jaansa l'älhinnä 1PanlkkivaltUJUsmie.s llaajem-
1507: Jos eduskunta ei tyydy puhemiehen toi- ma,sta .panlk!ki.valtuusto·sta sekä t·arpeen mu-
1508: menpiteeseen, läheiletään rusia perustus1aki- ban varannies. Jos joku la;ajemm81Sta val-
1509: vali!okunt.a.an, jonlka tul.ee viipYJmättä an- tuustosta on estetty tai eroaa, astuu tilalle
1510: taa perustel·tm lausunto siitä, on.'ko as]aJn varannies.
1511: esille otta~minen tahi älänes.tysesityksen te'ke- Panklkivaltuusmielhet ja heiidän vaJramie-
1512: minen va1stoin ·perustusilaJkia, tai muuta ~a hensiä valitaan eC1u:stajanvaalien jälkeen al-
1513: 'kia taili:i eduskunna111 jo tekemää piilätöstä; kavilla ensimmäisillä varsinaisilla valtio-
1514: ja nouda.tettakoon valiokunnan tästä anta- päivillä, ja heidän toimensa alkaa niin pian
1515: maa lausuntoa. kuin vaali on suoritettu se~kä kestäiä uud~en
1516: 80 §. panJkkivaltuusmiesvarulin toi!mittarrniseen.
1517: Päätöstä äl1kööll! tarkis.tetta.essa muutet- Vaalin toi:mittav:at eduskunnan valitsij•a-
1518: tako; .kuitenkin &aUitta.koon siihen tehdä miehet. Vaalit.oimituiksessa on määrättävä,
1519: seHaisia lisäyksiä, jotka eivät muuta pää- keiden ilmlmen tulee kuulua suppeannpaan
1520: töstä. vwltuu:stoon ja keiden ikalhden la·ajemmasta
1521: Mitä eduSita~a on •lau:su.nUJt sekä siitä joh- valtuustosta lä:hinnä tulee astua !kunkin
1522: tunut keskustelu v.oidaan 1häi1Je1n j:a. ·eduskun- supJPeaiiillillan valtuuston jäsenen tilalle ja
1523: nan suostumuksel.la, pöytälkirjaa tarkistet- missä järjestyksessä, selkä ;myös !kenen va.ra-
1524: taessa. siitä poista.a, ellei pääJtös selvästi sii- miehen tarvittaessa •lälhinnä tulee astua
1525: hen perustu. kunkin 'laajemman valtuuston jäsenen ti-
1526: 8.1 §. ,lalle. Jos vaalissa ei saavuteta y{IDsicrnieli-
1527: Edustada, joka ei ole oHut lä:snä päätö.stä syyttä, on vaali tapahtuva non<latta:ma1la
1528: jostakin asiasta .teMäes.sä, olkoon oikeutettu suhteellista vaalit.a.paa.
1529: sen jäJke.en illlllO!i:ttalilllaa.n pöytäilcimjaa.n, ettei Samalla •tavalla ikuin ed·el'lisessä momen-
1530: oon ol·e ollmt osallisen-a pootöben :teOmmi- tissa paniklkiva:Ituusmiesten vaalist·a on sää-
1531: sesslä, mutta •älköön päältöstä vastaan tehkö detty, valitsevat eduskunnan valitsijannielhet
1532: muis.tutusta. vuosittain varsinai.sillla valtiQPäJ:ivillä viisi
1533: I,s. - Ry&mä. 27
1534:
1535: tilintarka,staje.a toimiltltrumaan sitä kuluvan S15 §.
1536: ;vuoden tili-en tarkastusta, joka pankin ja Valtiopäiväpäätöksen ailileki!l"joittav·aJb Ikä-
1537: mainittuden ['ahrustojen ihoidosta on IV'Uoden iki edustadat, muoflta illl'Uut ik:iJrjelmä.t ainoas-
1538: ,loputtua toimitetJtava, såä lkutalkin tilin • taan puhemies ja vampwhemiehet.
1539: .trur'k·aJStajaa lkdhti lkalksi va.rrumiestä, jo1Jka
1540: •kumpikin määräty·ssä järjestyksessä astuvat
1541: valkin:aisen .tar.kastaj•an sijalle.
1542: 8 LUKU.
1543: Erinäisiä säännöksiä.
1544:
1545: 7 LUKU. 8:6 §.
1546: Asiain käsittelyissä valtiopäivillä käy-
1547: Eduskunnan päätösten ja lausunrojen
1548: t<:'ttä:köön suom~n ·taikka ruotsin ikieltä.
1549: ilmoittaminen.
1550: V aAiokunrtJaå,n IIIl.ietinnöt ja 1au.sunrnot,
1551: 83 §, niin my·ös puhemiesneuvoston ja kalllJSlia-
1552: EduSkurun,am pää!ttälmä ilakiehdotus toi- toim:Ukunnan kirja.lliset ehdotulrset ovat
1553: mitetaan eduslmnruan lkirjelmäiHä trusavaJ.- toimitettavat molemmilla näillä kielillä.
1554: la.n p.residenlti11e valhvilsrtaJmista j.a lsikirna 18uomelksi ja ruotsiksi ovat myös a;n'lllet-
1555: an•trumista va.l'lilen. J oHei ·pres~dentti 1alk.ia truvat ibJaUi1uksen kirjalliset illmoitukset
1556: vahvista, on täJmä ilmoitettava eduskun- edrusilmnruaUe.
1557: n.aille neldän lkuuilm.uden .kuluessa siitä lkuin
1558: lakiehd:otus presidtenrbille on va.hvistcita- 87 §.
1559: VIB.ksi toimitettu. Jollei eduskUJilJta sil.loin :Eidu.skunnan !ka:IliSHa, toimii kansliatoi-
1560: ole koolla., .on iLmoitus edus:kunoolle teh- mikunna:n valv10nnan alaisena.. KailJSlia.toi-
1561: tä,vä sen •~okoonlliUttua. mikuntaan kuuluvat puhemies ja varapu-
1562: MUJUt oousilmillllla!DJ päätökset, j•ortJka ovat hemiehet sek:ä neljä edustajaa, jotka edtus-
1563: va.staJuiJr,siJa lha[litulksen esitylksiin, ruHn myös ~un/ta, ellei se v·Dii niistä yihtyä, valitsee
1564: mitä eduskunta. muuten on rpä.älttän~t ihaB.- suhtool%si!lla va!a.:leiHa.
1565: litulkselle esi:imt.uoda, on niin:ilkään ilmoitet-
1566: ta'VI& tasa'VI8)Han .presidentille ed1l'Sikunnoo
1567: kirjelmi1lä. 88 §.
1568: Eruusk11nnan työjä.rj·estys, lll.äläXäykset
1569: 84 §. valiti\op;äivil[lä rohteellisen vaalita1Van mu-
1570: Eduskunnasta menevät kirjelmät sekä kaan toiJmitetfuwista vaaleista sekä ooje-
1571: valtiopäiväpäätöksen laatii ja toimittaa säännöt eduskunnan virkamiehille OVlll.t
1572: <eduskunnan kail!!slila. 'ooitsemiän trur'kistajan edusfkunna.n vaih:visiletta.vat.
1573: va~llv.o•nn•a.n a.Ja.:isena, jotka ed uskunrta va- Ed'ltskunna.ru kanslian menosäännön pe-
1574: lits.ee •keskuudesta.an yksiä va[tiopäiviä ·!lusteista s:ä:äidletään laina.
1575: vHrrtem
1576: Talrlk:isiJajaJt sekä /trurpeelEnen määrä va-
1577: ramiehiä vaJI.:iJtruan, ell'lei niilstä yhdytä, suh.- 89 §.
1578: teellisifHa vaaileilll•a. HaHiim:ksen •esitykset, valiomuntain mie-
1579: Älköön mitään toimituskirjaa. eduskun- tinnöt, ed:uSkunnan ·kirjelmiät tasava.illla.n
1580: nasta ·lähetettäkö, ennen'kuin sen on ihyväak- presidl€nilille, ediUISku:nnan ·pöytäkirja.t sekä
1581: synyt edruSkuilltaJ thruifk!ka 1 .momentissa. mtlli- valtiopäiväpäätös ovat painosta julkais-
1582: nitut seitsemän tarkistajaa.. t'Bvat.
1583: 28 I,a. - Suomen valtiopäiväjirjestys.
1584:
1585: 90 §. Loppusäännös.
1586: Kaikki vantiopäiväin kustannnllkset snw-
1587: ritet.aan wltion varoista. 912 §.
1588: i'IIä:mä vaHli1opäi väijärjestys, jonka. kautta
1589: kumotaan VJa:ltiopäiväjärjesty.s 20 p!ähtäiltä
1590: 91 §. .heinäkuuta 119016 sekä sitä muutta,vat lait
1591: Jos jokin tässä la~ssa sä:äide.tty mä:iträ- 31 ·päivältä joulumuuta 1'9!1,7, 2191 päiv1äJl·tä
1592: pärivä sattuu pyhä/päiväksi, pi·d~ttruköön to•uhk1111lta I9i1i8, 2·2 päivä~täi }ok~uu<ta
1593: seuraava rutkipäiv'ä: määräipäiv,änä:. 1191'8 ja 1:7 .päiVlältä huhtikuuta 1;9\1'.9, pitää
1594: ~os rflä.s.sä laissa säädetty mtääiräiaik·a val- kaikilta osiltaan oleman voimassa perus-
1595: tiopäivill:ä: sumitettavaa toimen:pi:dettä v.aT- tuslakina, eikä sitä/ voidia muutta1a,. s~littää
1596: ten allkaa valtio·päivien rooolla,ollessa, mutta. tai kum0'1:-a1 taiklka. poikkeuksia siitä tehd'ä
1597: pä,äJttyy va:ltiopäivien ollessa ke.skeyty- muussa järjestyklsessä kuin 'perustuslaista.
1598: neinä, lueta.an määiräiaja.sta puuttuVJat päi- yleens:ä oru s•äJäldetty.
1599: vät ,a,1kaen •siitä päivästä, jona eduskunta Mitä lain noja.Ua on voimassa 1Suomen
1600: uudelleen kokoontuu. ViimemainitUJSita päi- valtiosääidyistä, on, mikiäli ei täissä valt:iJo-
1601: västä f1uetaan miiläräJaika. .Jwkonaisuude5- päiVIäjärjestykse,ssä toisin säädetä, sov·eHu-
1602: soo:n siinä taJpaukses,sa., että se on alka.nut tettava edu.skuntaa.n niin kiokoonpantu.rua,
1603: ahlmna, jolloin .edu.slkunta ei ollut koolla. kuin tä.ssä rperu:stuslaissa on säiildetty.
1604:
1605:
1606: Helsingissä, 'heJ,mrlmun ~ päivänä 1<9,2i3.
1607:
1608: Hannes Ryömi.
1609: VALTIOPÄIVÄT
1610: 19 2 3
1611:
1612:
1613: LIITTEET
1614: II.
1615: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
1616: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS..
1617: EHDOTUKSET.
1618:
1619:
1620:
1621:
1622: HELSINKI 1923
1623: VALTIONEUVOSTON KrRJAPAINO
1624: A.
1625: V erotuslaitoksen uudistamista koskevia eduskunta...
1626: esityksiä ja anomusehdotuksia.
1627: 33
1628:
1629: ll,1. - Edusk. esit. N :o 4.
1630:
1631:
1632:
1633:
1634: Simelius, y. m.: Ehdotus laiksi 30 p:nä joulukuuta 1921
1635: annetun perintö- ja lahjaverolain 21, 29 ja 39 § :n
1636: muuttamisesta toisin kuuluviksi.
1637:
1638:
1639: S u o me n E d u s k u n n a 11 e.
1640: •
1641: Ne vaatimukset, joita nykyaika aset- perintö- ja l~VhjaNe•ros•ta 27 päivältä
1642: taa kunnalli:sille yhdyskunniHe, olkootpa kesäk. 1919. Tämän lain 46 § :ssä kumo-
1643: sitten kaupunki- tai mwa~laiskuntia, pa- t~Van nimenomaan kaikki se, mitä eri-
1644: kottavat näitä pitämään enti:stä tarkem- nal'sLssä kunink. kirjeissä oli saa-
1645: paa huolta taloudestwan: ja katsomaan, detty kuolinpesämaksujen suorittami-
1646: ettei nriden a.sukkaita <Suorana,isen kun- ses·ta eräärulaa:tui:sista kuolinpesistä oi-
1647: nallisen ·tuloveron muodossa rasiteta keusvirkakunnoo · p~Vlkkaamiseksi, mikä
1648: enempää kuin välttämätön tarve vaatii. säännö·s juuri sisälsi jo 1600-luvulta
1649: Tosin kunn:allistaLous ma~assamme on saakka kaupungeiHe myönne.tyn pe,rin-
1650: pääasiallisesti juuri kunn,rull:i:sen tulove- töveron :peruut.tamisen; sen sijaan vuo-
1651: ron v~Vrassa, mutta etenkin kaupungeille den 1919 pe.rintö- ja lahj.a;vero1ain 42 §
1652: -eivät muutkaan tulot ole a.ivan vähä- sisälsi määräyksen, jonka mukaan se
1653: merkityksiset, varsinkin kun niiden jou- kunta, missä vainaja:lla oli ollut a,sunto
1654: kossa on eräitä jo vanhoista ajoista voi- jo Jwtip.aikka trui, eHei hänellä ollut sel-
1655: mas!Sa olleita tulolähteitä, joita kaupun- laista kotima:ass.a, se kunta, missä vero-
1656: git ovat täysin laillisilla perusteilla oppi- tuksen alainen omaisuus pääasiallisesti
1657: neet pitämään niille kuuluvina ja siis sel- oli, taikka, jos veroa suoritettiin iloisessa
1658: laisina, joita ei niitä kuulematta voida ot- kunnassa olevasta kiinteistöstä, se kunta,
1659: taa pois eikä vähentää. Sellainen verotulo, missä kiinteistö oli, sai perintöverosta
1660: jota kaupungit jo satojen vuosien ku- kymmenennen osan. Tällä tavoin kau-
1661: luessa ovat tottuneet kantamaan, on näi- pungit saivat eräänlaisen korvauksen
1662: hin asti ollut perunkirjoitusmaksun muo- entisestä oikeudestaan, ja samalla tämä
1663: dossa kannettava: perintövero, joka kui- tulolähde ulotettiin maalaislmntiinkin.
1664: tenkinnykyään voimassa olevan perintö- On luonnollista, että ma;alaisikunna/t
1665: ja lahjaveronlailll mukaan on kaupun- tyydytyksellä ottivat vastaan uude<Ssa
1666: kien ~tulolähtoonä käytännöllisesti kat- laissa niille suodun oikeuden, eikä kau-
1667: :soen kokona.an lakannut. pungeillakaan ollut sanottavaa syytä
1668: Kun maamme tultua itsenäiseksi sen tyytymät<tömyy,t,een, kun n~iille tuleva
1669: va1tiota.rpeiden tyydyttäminen vaati perintöveron osuus useruss•a; tapauksessa
1670: verolaitosta kehittämällä lisäämään val- oli en:tis•en suuruinen, va,ikka ei suin-
1671: tiotuloja, asetettiin perintöverokm aivan kaan aina, kuten esim. kysymyksen ol-
1672: uudelle kann~Vlle, mikä •tapahtui lailla lessa rin taperillisiUe menevä,stä perin-
1673: 34 II,1. - Muutoksi·a perintö- ja lahjav•etrolakiiin.
1674:
1675: nöstä. Muta kauan eivät kaupungit ja laki perintö- ja lahj.ave:rosta nre oikeutti.
1676: maaJlaiskumna:t kuitenkaan saan~et tätä turutuu oikeudenmukaiselta, että tämä
1677: etua nrauttia, sillä uusi perintö- ja lah- oikeus niille samaten kuin kampungeille-
1678: javerolaki 30 päivältä jouluk. 1921, joka kin piammit.en palautetaan. Mutta
1679: 42 § :ssään kumoaa vasta puheena olleen vaikka asia:a arvos:telt.ae,ssa kaupunkien
1680: lain perintö- ja lahjaverosta 27 päivältä ennen saa:vuäama oikeus ja maalaiskun-
1681: kesäk. 1919, ei tiedä m:LtääUJ kunnille tu- nille suotu lyhytaikainen osallisuus ko-
1682: levasta perintövero-osuudesta, jotenka konaan jrutettäisiin huomioon ottamatta,
1683: oikeus sen saamiseen on uuden lain voi- on pidettävä silmällä sitä lisätulolähtei-
1684: maan astuttua lakannut. den tarvetta, johon kunnallistalouden
1685: Käymättä Ui:hemmin selvitte,Iemään kehitys ehdottomasti vie, ja kohtuulli-
1686: kaupunkien kantaman perintöveron alku- selta tuntuu, että kunna,t, joissa perin-
1687: peräistä aihetta, muotoa ja käyttä- nöksi jäänyt omwisuus on sijainnut tai
1688: mis,tä, on merkille pa:ntava• e.ttä oikeus joissa sitä on käy·tetty, eivät jää osatto~
1689: sen kantamiseen perus·tuu errna1s1m miklsi siitä edus:ta, johon valtio yhteis-
1690: Ruotsin vallan aikaisiin vahvistuskir- kunnan nime:ssä .pide,tään oikeutettuna
1691: joihin sekä vuosisataiseen käytäntöön. silloin kuin omaisuus, sen omigtajan
1692: Eikä liene varsin väärä se oletus, et:tä kuoleman johdosta, joutuu toisiin kä-
1693: puheena oleva oikeus kuului niihin oi- siill~ Näin ollen on pidettävä täysin
1694: keuksiin, jotka 23 päivänä helmik. 1789 oikeana sitä näkökantaa, jonka Edus-
1695: va.ltaJmnnan porvaris~olle ja kaupun- kunta, säätäe,ssään vuoden 1919 perintö-
1696: geille yreisesti annetulla kunink. vakuu- ja lahjaverolain, on omaksunut, mutta
1697: tuksella turvwHiin vastedeskin voimassa josta se :ta?s luopui säätäessään nykyi-
1698: oleviksi. Vaikka perin,tövero-osuuden sen, vuonn<t 1921 annHtun perintö- ja
1699: kaupungeille ja myöhemmin maalais- Jahj averolain.
1700: kunnillekin tuottama tulo luonnollisista Jos kuten alempana olevassa lakieh-
1701: syistä on ollut epätmsa:inen ja siis edel- dotuksessa on esitetty, kunnat saavat
1702: täpäin vaikea a:rvioirda, on se aina muo- takaisin niille vuonna 1919 myönnetyn
1703: dostunut kaupungeille huomattavan tu- oikeuden perintöveron osuuteen, tuntuu
1704: lolähteen, ja siitä syistä sen .poistaminen kohtuulliselta, että ne myöskin veivoite-
1705: on krutsottu kaupunkikurutien edun ja taan ottamaan osaa veronrpan:oon ja siitä
1706: oikeuden loukkaamiseksi, jonka korjaa- johtuviin kustannuksiin, jokseenkin sillä
1707: misee,n Eduskunnan oli:si annet.tava tavalla kuin vuoden 1919 perintö- ja lah-
1708: myötävaikutuksensa sitä suu:remmalla javerolaissa oli sääde:t.tynä.
1709: syyllä, kun puheena olevan oikeuden pa- Edellä olevaan viitaten rohkenen eh-
1710: la uttamiruen va:rmaaJ)Jka;an ei enää val- dottaa,
1711: tiotalouden kannalta katsoen tuot,taisi että Eduskunta hyväksyisi alla-
1712: mainittavaa va.ikeut,ta. Ja kun maa- olevan lakiehdotuksen 30 päivänä
1713: laiskuntain t,a:loUis myösikin kipeästi kai- jouluk. 1921 annetun perintö- ja
1714: paa sitä l:i:sätuloa, johon vuoden 1919 lahjaverolain muuttamisesta:
1715: 11,1. - Simelius y. m. 31)
1716:
1717:
1718:
1719: Laki
1720: 30 p:nä joulukuuta 1921 annetun perintö- ja lahjaverolain 21, 29 ja 39 §:n muutta-
1721: misesta toisin kuuluviksi .
1722: •
1723: Eduskunrna'n päätöksen mukaisesti säädetään täten, että 30 p:nä joulukuuta
1724: 1921 annetun perintö- ja lruhjaverolain 21, 29 ja 39 § ovat muutettava.t näin kuu-
1725: luviksi:
1726:
1727: 21 §. ja kunnan kesken siten, että se kunta,
1728: v~eron määräämisen toimittav&t, pe- jossa vainajalla oli arsun:to ja kotipaikka,
1729: rin:tövero1autakun:tana, tulo- ja omai- tai, ellei hänellä ollut sellaista maassa,
1730: suu:sverotu:st,a var,ten asetetun verotus- se kunta, jossa verotuksenalainen omai-
1731: lautakunnan puheenjohtaja ja maaher- suus pääasiallisesti on, taikka, jos veroa
1732: ran asiamieheksi määrätty jäsen sekä suoritetaan toisessa kunrr1assa olevasta
1733: se lautakunnan muista jäsenistä, jonka kiinteistöstä, se kunta, jossa kiinteistö
1734: asianomainen kunnanvaltuusto, vuo- on, saa verosta kymmenennen osan. Mu.u
1735: deksi kerrallaan, siihen t•oimeen valitsee. osa perintöverosta jää, samoin kuin lah-
1736: Puheenjohtajana perintöverolau takuu- javero kokonaisuudessaan, valtiolle.
1737: nassa on verotuslautakunnan puheen- 3 (2) ja 4 (3) mom. muuttamaHomina.
1738: johtaja. Kunnan perin:töveronosuus maksetaan
1739: Milloin verotuslautakunnan puheen- kunnalle asianomaisesta lääninrahastos-
1740: johta;ia tai maaherran asiamies on es- ta virkateitse tilauksetta vuosineljännek-
1741: tetty ottamasta osaa perintöveroasiain sittäin kuukauden kuluessa sen päätty-
1742: käsittelyyn, astuu hänen tilalleen hä- misestä. Lääninkont,torin asiana on,
1743: nen va'ramiehensä verotuslau takunnassa. myöskin vuosineljän:neksittäin, velkoa
1744: Esteen sattue~ssa kunnanvaltuuston va- kunnalta kunnan osuus niihin määriin,
1745: Etsemalle perintöverolautakunnan jäse- jotka edellisessä momentissa sekä
1746: nelle kutsuttakoon hänen tilalleen se ve- 33 § :ssä ma:inituissa tapauksissa ovat
1747: rotusrlautakunnan jäsenis,tä tai varamie- verovelvolliselle takaisin suoritetut.
1748: histä, jonka kunnanvaltuusto on hänen
1749: varamiehekseen valinnut. 39 §.
1750: Maaherran asettama ta~i kunnranval- 1 mom. § :n nykyisessä sanamuodossa.
1751: tuustron vrulitsema verotuslautakunnan Kunnanvaltuuston perintöverolauta-
1752: jäsen tai varallllie~s älköön kieltäytykö kuntaan va1itsema:n jäsenen ja varajä-
1753: perint,överolautakunnan jäsenyydestä tai senen pa,lkkion maksaa a:s'ianomainen
1754: varajäsenyydes,tä. kunta.
1755: 29 §.
1756: 1 mom. muuttamarttomana. Tämä laki tulee voimaan 1 p:stä tam-
1757: Kannettu perintövero jaetaan valtion mikuuta 1924.
1758:
1759:
1760: Helsin.gissä, 14 päivänä helmikuuta 1923.
1761:
1762: V. K. Simelius.
1763: Tähän yhdymme:
1764:
1765: Yrjö Pulkkinen. Otto Thuneberg.
1766: 36
1767:
1768: 11,2. - Edusk. esit. N :o 5.
1769:
1770:
1771:
1772: •
1773:
1774:
1775: Pulkkinen, Y., y. m.: Ehdotus laiksi 3 päivänä elokuuta
1776: 1920 tulo- ja omaisuusverosta annetun lain 13 §:n
1777: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
1778:
1779:
1780: S u o m en E d u s k u nn a lle.
1781:
1782: Vuoden 1919 Eduskunnalle jättämäs- elämän vaihtelevissa konjunktuureissa
1783: sään esityksessä tulo- ja omaisuusverosta on sellainen järjestelmä, joka voi pakoit-
1784: ei hallitus katsonut voivansa ottaa val- taa liikeyrityksen suorittamaan raskaita
1785: tiolle 'suoritettuja veroja niiden tulovä- veroja sellaisessakin tapauksessa, jossa
1786: hennysten joukkoon, joihin lakiehdotus verotetta va.n tulo tosiasiallisesti on jää-
1787: verovelvolHsen oikeuttaa. Esityksestä nyt saamatta tai supistunut riittämättö-
1788: antamassaan lausunnossa valtiovarain- män vähäiseen. V eron maksaminen ve-
1789: valiokunnan enemmistö kuitenkin katsoi rosta ei ole puolustettavissa muuta kuin
1790: tällaisen vähenny~sen kohtuulliseksi ja valtion rahataloudellisilla syillä ja sel-
1791: eräät valiokunnan jäsenet halusivat ulot- laisia ehkä saatettiin kat:soa löytyvän
1792: taa vähennysoikeuden myöskin kirkolle silloin kuin tulo- ja omaisuusveron tuot-
1793: ja. kunnalle suoritettuihin veroihin. toa ei vielä voitu varmuudella arvos-
1794: Asian lopullise:ssa käsittelyssä Edus- tella ja kun valtion rahantarve oli huo-
1795: kunta kuitenkin hyväksyi esityksen kan- lestuttavan suuri. Kun nyttemmin val-
1796: nan. tion raha-a:sema on huomattavasti pa-
1797: KohtuudelLlliukaiseksi ei voida katsoa, rantunut, niin että melkoinen ylijäämä-
1798: että kansalaisia, joiden verokyky on elin- kin on olemassa, on oikeudenmukaista
1799: kustannukrsia huonosti vastaavasta an- että verovelvolliset vapautetaan edellisen
1800: siosta riippuvainen- rja tähän luokkaan vuoden veroista veroa maksamasta.
1801: on suurin osa Suomen kansasta luettava Edellä esitetyn nojalla rohkenemme
1802: - pakoitetaa.n ma~samaan veroa vielä kunnioittaen ehdottaa,
1803: siitäkin, minkä ne ovat valtion ja yhteis-
1804: kunnan yhteisten menojen kattamiseksi että Eduskunta hyväksyisi näin
1805: suorittaneet, ja lmhtuuton taloudellisen kuuluvan lakiehdotuksen:
1806: I1,2. - Pulkki!llen, Y. y. m. 37
1807:
1808:
1809: Laki
1810: 3 päivänä elokuuta 1920 tulo- ja omaisuusverosta annetun lain 13 §:n
1811: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
1812:
1813: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten 3 p:nä elokuuta 1920 tulo-
1814: ja oma:Lsuusverosta annetun lain 13 § näin kuuluvaksi:
1815:
1816: 13 §. tää työttömyysapukasso:Lhin suoritetut
1817: Verovelvollinen on oikeutettu tulos- maksut kuin myös vakuutus- ja muut
1818: taan vähentämään: maksut, jotka on suoritettu hänen taik-
1819: 1) velkain korot; ka hänen vaimonsa tai lastensa henki-,
1820: 2) kiinteistöstä suoritettavat eläkkeet pääoma-, elinkorko-, tapaturma.- tai sai-
1821: ja 11 §:n 1 kohdassa mainitun avustuk- rausvakuutuksesta, kuitenkin yhteensä
1822: sen; enintään kaksisataa markkaa vakuutet-
1823: 3) verovelvollisen elinkeinotoiminnassa tua kohti, sekä maksut eläke-, leski- ja
1824: syntyneen tappion, jota ei ole katsottava orpo- ynnä muuhun sellaiseen kassaan,
1825: pääoman vähennykseksi; sekä jossa hänen tulee virkansa tai toimensa
1826: 4) valtiolle maksetut s'uoranaiset verot. vuoksi oHa. osakkaana.
1827: Ulkomaalainen sekä ulkomainen yh- Osuuskunta ja muu keskinäinen yh-
1828: teisö, laitos ja säätiö saavat tehdä edellä teisö on oikeutettu vähentämään tulos-
1829: tässä pykälässä mainitut vähennykset taan myöskin sen, mitä on maksettu kor-
1830: ainoastaan, mikäli vähennys kohdistuu kona osuuspääomasta, ei kuitenkaan
1831: sellaiseen tuloon, josta täällä on suori- enempää kuin 6 prosenttia, sekä mitä
1832: tettava veroa, tai täällä harjoitettuun toi- jäsenille, osakkaille tai asiakkaille on
1833: mintaan. jaettu hyvityksenä yhteisön käyttämi-
1834: Suomen kansalainen, jolla täällä on sestä.
1835: pysyväinen asuntonsa, saakoon vähen-
1836:
1837: Helsingissä, helmikuun 15 päivänä 1923.
1838:
1839:
1840: Yrjö Pulkkinen. Kyösti Järvinen.
1841: Ferd. von Wright. K. E. Linna.
1842: J aio Lahdensuo. Toivo Ikonen.
1843: Ernst von Born. J. E. Hästbacka.
1844: 38
1845:
1846: Il,3.- Motion N:o 7.
1847:
1848:
1849:
1850:
1851: Schauman: Förslag till lag angående upphävande och
1852: ändring av vissa tullavgifter.
1853:
1854:
1855: T i ll R i k s d a g e n.
1856:
1857: Genom den av Regeringen den 26 mars från föregående riksdagar visar, att de
1858: 1919 fastställda tulltariffen infördes skola lyckas skaffa sig understöd även
1859: spannmålstullar i landet från och med av jordbrukare, vilka producera endast
1860: 1920 års ingång. Tullarna voro visserli- för eget behov, ehuru dessa icke hava nå-
1861: gen icke höga: för omalen råg 8 p:i för gon fördel av förhöjningarna eller av
1862: kg och för rågmjöl 11 p:i, för omalet tullen över huvud. Den mäktiga agrar-
1863: vete 11 p:i och för vetemjöl14 p:i. Men protektionistiska våg, som nu går sin
1864: de ha sedan dess av Riksdagen höjts, så väg fram genom vårt land, skall -
1865: att från ingången av detta år tullen för därest den icke finner tillräckligt mot-
1866: omalen råg utgör 50 p:i för kg och för stånd - stanna först vid målet: en na-
1867: rågmjöl 65 a 80 p:i ävensom tullen för tionell marknad, avstängd från den öv-
1868: omalet vete 1 mk och för vetemjöl 1 mk riga vär lden genom höga skyddstullar
1869: 20 p:i a 1 mk 45 p:i för kg. på spannmål och · andra jordbrukspro-
1870: Vid dessa höjningar har man utgått dukter.
1871: från att betrakta vetetullen främst ur Det finnes emellertid ett intresse som
1872: synpunkten av de inkomster den tillför är motsatt spannmålsproducenternas,
1873: staten eller med andra ord såsom en fi- och det är de nu förbisedda konsumen-
1874: nanstull, medan med rågtullen närmast ternas, tili vilka även böra räknas små-
1875: avsetts att bereda ett skydd åt den in- ·brukare, som icke producera spannmål
1876: hemska produktionen. Tillika har man, tillräckligt för eget behov. Alla dessas
1877: genom att ansenligt vidga marginalen fördel bjuder att brödfödans pris bestäm-
1878: mellan den omalade och den malade va- mes av läget på världsmarknaden och
1879: rans tuli, berett den inhemska kvarnin- ieke fördyras genom en beskattning tili
1880: dustrin ett starkt skydd, säsom även förmån för ett antal producenter i egct
1881: framgår därav att under senaste år land. I alla Iänder och i alla tider har
1882: (1922) importen av rågmjöl uppgick tili därför också som en gyllene regel för
1883: endast 15 % av hela rågimporten. den ekonomiska politiken och för all po-
1884: Då den nuvarande rågtullen icke ut- litik gällt: billigt bröd åt folket. Denna
1885: gör ett tillräckligt skydd åt den in- regel gäller med så mycket ,större styrka
1886: hemska produktionen, är det klart, att de i vårt land, där rågbrödet spelar en
1887: jordägar.e som producera råg tili avsalu utomordentligt stor roll i arbetarnes och
1888: skola fortsätta sina ansträngningar att med dem likställdas näring och hushåll-
1889: få tullen ytterligare höjd. Erfarenheten ning och där rågtullen förty drabbar de-
1890: Il,s - Schauman. 39
1891:
1892: ras budget på ett mycket kännbarare joner under senaste år - en summa som
1893: sätt än de bemedlades. motsvarade 90 % av den importerade va-
1894: U tvecklingen hos oss bör därför enligt rumäng1dens värde. Då smugglingen av
1895: min åsikt icke få fortgå i ·den riktning kaffe med de nuvatande tullsatserna är
1896: den på de senaste åren inslagit, utan lönande, synes denna tull böra sänkas
1897: tvärtom ledas därhän att rågtullen slo- från 12 a 15 mk till 8 a 10 mk. På detta
1898: pas o~h införseln av råg och rågmjöl sätt sänkt, komme kaffetullen, under an-
1899: åter göres tullfri. Detta kan också tagande av samma importkvantitet som
1900: mycket väl ske utan förfång för stats- 1922, att avkasta omkring 100 miljoner.
1901: budgeten. Under antagande att den im- Men sannolikt är att den legala importen
1902: portera·de kvantiteten råg kommer att iSkulle ökas till följd av smugglingens
1903: vara densamma som 1922, avkastar råg- upphörande och tullen sålunda avkasta
1904: tullen med de nu gällande tullsatserna 50 mma. Vad sockertullen beträffar, in-
1905: miljoner mark - en summa .som för bringade den 1922 ej mindre än 120 mil-
1906: budgeten i dess helhet är av ringa be- joner eller 45 % av importvärdet och sy-
1907: tydelse, som staten med hänsyn till det nes således komma att i sin för detta år
1908: nuvarande gynnsamma finansläget kan förhöjda form avkasta omkring 150 mil-
1909: undvara och som ·den med hänsyn till joner mark. Denna tull är i likhet med
1910: denna tulls orättvisa och förhatliga ka- kaffetullen al1deles för högt uppdriven,
1911: raktär bör undvara. och då importtullarna redan 1922 gåvo
1912: Annorlunda ställer sig saken beträf- staten en sammanlagd inkomst av 768.5
1913: fande vetetullen. Hos oss kan vetebrö- miljoner (i stället för de av Riksdagen
1914: det anses för en relativ överflödsvara, beräknade 531 miljoner) eller mera än
1915: l'lOm staten i sitt .sökande efter lämpliga vad Riksdagen för 1923 trots tullförhöj-
1916: skatteobjekt under nu rädande alkohol- ningarna kalkylerat, så .synes även soc-
1917: totalförbud kan vara berättigad att högt ikertullen kunna sänkas från 2 mk 50 p:i
1918: beskatta. Dock synes den nuvarande tul- a 2 mk 80 p:i till 1 mk 50 p:i a 1 mk
1919: len på vete och vetemjöl böra kunna sän- 80 p:i. Sålunda sänkt, skulle sockertul-
1920: kas till 60 p:i för kg för omalet vete och len inbringa omkring 100 miljoner mark,
1921: 75 p:i a 1 mk för vetemjöl. Åven sålun- under antagande att importmängden
1922: da sänkt, komme den, under antagande vore densamma som 1922.
1923: att importen förblir sådan den varit Slutligen borde för nedbringandet av
1924: 1922, att avkasta 70 a 80 miljoner mark, arbetames och med dem likställdas lev-
1925: en summa som i förhållande till import- nadskostnader de i 1922 års tulltariff
1926: väl'det för 1922 är mer än tillräcklig starkt förhöjda tullarna på fläsk och
1927: (25 %). ister ävensom talg (för beredning av
1928: En direkt följd av alkoholtotalförbu- margarin), vilka icke spela någon nämn-
1929: det, vilket hindrar .staten att åtkomma värd roll för statsinkomsterna, upphävas
1930: den för beskattning bäst egnade av .alla och dessa varor förklaras t~"9.llfria.
1931: överflödsvaror, är att socker och kaffe Med stöd av vllid jag ovan anfört får
1932: heskattas så högt som •för närvarande jag vördsamt föreslå, att Riksdagen
1933: hos oss. Kaffetullen avkastade 166 mil- måtte antaga följande
1934: 40 II,3. - Eräiden tullimaili.sujen poistaminen.
1935:
1936:
1937: Lag
1938: angående upphävande och ändring av vissa tullavgifter.
1939:
1940: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas härmed:
1941:
1942: 1 §. av 8 mark för kg, för bränt (även male~)
1943: Till införsel fria ,skola vara: fläsk en tull av 10 m:uk för kg samt för kaffe-
1944: (icke i hermetiskt tillslutna förpacknin- surrogat och -tillsättningar en tull av
1945: gar), saltat eller rökt ävensom andr3, 8 mark för kg.
1946: slag; talg, premier jus och presstalg;
1947: ister, flott, smält och oleomargarin; oma- 4 §.
1948: len råg, korn, bovete och hirs samt För socker skola erläggas följande tull-
1949: havre; rågmjöl, oskrätt och skrätt, hav- avgifter:
1950: remjöl och havregryn, ävensom korn- för oraffinerat (sand- och kristall-):
1951: mjöl samt korn-, bovete- och hirsgryn. a) okrossat eller icke pulveriserat, även
1952: flytande samt sirap, 1 mark 50 penni för
1953: 2 §. kg; .
1954: För omalet vote skall erläggas en tull b) krossat eller pulveriserat, 1 mnrk
1955: av 60 penni för kg, för osiktat vetemjöl 80 penni för kg;
1956: en tull av 75 penni för kg och för siklat för raffinerat, alla slag, såsom hit-,
1957: vetemjöl (även granularmjöl) en tull a v kak-, kandi-, topp- samt kross~t ellel'
1958: 1 mark för kg. 1mlveriserat, 1 maTk 80 penni för kg.
1959: Fö1· melass, icke tillblandad, skall 8''-
1960: 3 §. lägga.s en tullavgift av l mark 50 pen 'li
1961: Fö1· obränt kaffe skall erläggas en tuli för kg·.
1962:
1963: Helsingfors, den 17 februari 1923.
1964:
1965:
1966: Georg Schauman.
1967: 41
1968:
1969: TI,3, - Edusk. esit. N :o 7. Suomennos.
1970:
1971:
1972:
1973:
1974: Schauman: Ehdotus laiksi eräiden tullimaksujen poista-
1975: misesta ja muuttamisesta.
1976:
1977:
1978: E d u s k u n n a ll e.
1979:
1980: Hallituksen 26 pawana maaliskuuta vilje'levät ruista myytäväksi, jatkavat
1981: 1919 vahvistaman tullitari!ffin nojalla ponnistelujaan saa,dabeen tullin yhä ko-
1982: ruvettiin maassa vuoden 1920 alusta roitetuksi. Kokemus edellisiltä valtio-
1983: kantamaan viljatulleja. Ne Hivät tosin päiviltä osoittaa, että heidän kyllä onnis-
1984: olleet korkeat: jauhamattomasta ru- tuu hankkia itselleen kannatusta
1985: kiista 8 penniä kg:lta, ja ruisjauhoista myös seUaisiHa maanviljeJijöiltä, jotka
1986: a penniä, jauhamattomasta vehnästä 11 vilje levät vain omiksi tarpeikseen,
1987: 1
1988:
1989:
1990:
1991: penniä ja vehnäjauhoista 14 penniä. vaikkei näillä ole mi'tään etua koroituk-
1992: Mutta Eduskunta on niitä jälkeenpäin sista eikä tullista ylimalkaan. Se mah-'
1993: koroittanut, niin että tämän vuoden tava maalaismielinen tullisuojeluaalto,
1994: Plusta on jauha:mruttoman rukiin tulli joka nykyisin kulkee tietään kautta
1995: .}0 penniä kg:l.ta ja ruis:jauhojen 65 a 80 maamme, on - ellei tapaa kylliksi vas-
1996: }:ienniä sekä jauhamattoman vehnän 1 tarintaa - pysäihtyvä vasta päämääräs-
1997: markka ja vehnäjauhojen 1 m~lrkka 20 sään: kansallisiin markkinoihin, jotka
1998: penniä a 1 markki?, 45 penni·ä. muulta maailmalta sulkee korkeat viljan
1999: Näissä koroituksissa on lähdetty siitä, ;ja muiden maanviljelystuotteiden suoje-
2000: että on katsottu vehnätullia etupäässä lutullit.
2001: niiden tulojen kannalta, jotka se antaa On kuitenkin olemassa eräs viljanvil-
2002: valtiolle, t~ahi toisin sanoen finanssitul- jelijäin eduille vastakkainen etu ja se on
2003: lina, kun taas ruistullilla on lähinnä noiden nyt syrjäytet:tyjen kuluttajain,
2004: tarkoitettu suojelun hankkimista koti- joihin on luettava myös ne pienviljeli-
2005: maiselle tuotannolle. Srumall::r on, tuntu- jät, jotka eivät ka1sva,ta, riittätvästi viljaa
2006: vasti suurentamalla jauhamattoman ja omiin tarpeisiinsa. Näiden kaikkien
2007: jauhetun tavara.ru tullin erotusta,. varattu edun mukai·sta on, eHä leipäravinnon
2008: kotimaiselle myillyteollisuudelle vankka hinnan määrää asema maailmanmarkki-
2009: suojelu, niinkuin käy selville siitäkin, n:oi:Ila, ja e~ttei esitä kallis,teta kotimaisten
2010: että viime vuonna (192.2) ruisjauhojen tuottajain hyväksi' tapahtuva:lla vero-
2011: tuonti nousi ainoastaan 15 % :iin rukiin tuksella. Kaikissa maissa. ja kaikkina
2012: koko tuonn~s.ta. aikoina onkin senvuoksi ollut talouspo-
2013: Kun nykyiiJJen ruistulli ei anna riit- litiikan ja kaiken politiikan kultaisena
2014: tävää ~suojelua kotimaiselle tuotannolle, sääntönä: huokeaa leipää kansalle. Tämä
2015: on selvää, että ne maanviljelijät, jotka sääntö pätee sitä voima:kkaammin mei-
2016: 6
2017: 42 Il,3. - Eräiden tullima:ksujen poistaminen.
2018:
2019: däin maassamme, joss~a ruisleipä on erin- y<lellisyystacvruraan, joka on niistä kai-
2020: omaisen ~tärkeä tekijä työläisten ja hei- kista parhaiten verotukseen omansa, on,
2021: hin verrattavain ravinnossa ja talou- että sokeria ja kahvia verotetaan niin
2022: dessa ja jossa niinmuodoin ruistulli kos- ankarasti kuin nykyisin meiHä. Kahvi-
2023: kee heidän menoarvioonsa paljon tuntu- tulli tuotti viime vuonn:a 166 miljoonaa
2024: varumin kuin varallisten. - summa, joka vastaisi 96 % mlllruhantuo-
2025: Kehitys ei me:i!Hä sentähden minun dun tavaramäärän arvosta. Kun kah-
2026: mielipiteeni mukaan saa jatkua siihen vin salakuljetus on nykyisten tullimää-
2027: suuntaan, johon se viime vuosina on ru- rien voimassa ollessa kannattav~aa, näyt-
2028: vennut kulkemaan, vaan päinvastoin se tää tätä tullia olevan alennettava 12-15
2029: on ohjattava siihen, että ruis,tul:li poiste- markasta 8-10 markkaan. Tällä tavoin
2030: a~lenn:ettuna kahvitulli tulisi tuottamaan,
2031: taan ja rukiin ja ruisjauhojen maahan-
2032: tuonti taas tehdään tullittomaksi. Be olettamalla tuontimäärän pysy;vän sa-
2033: saattaakin varsin hyvin käydä päinaä mana kuin vuonna 1922, noin 100 miljoo-
2034: tekemättä haittaa valtion tulo- ja meno- n.aa. Mutta todennäköistä on, että lail-
2035: arviolle. Otaksumalla, että maahantuotu linen: honti lisääntyisi salakuljetuksen
2036: ruismäärä tulee olemaan sama kuin lakkaamisen. johdosta ja tulli siis tuot-
2037: vuonna 1922, tuottaa ruistulli nykyisten taisi enemmän. Mitä sokeri;tulliin tulee,
2038: tullimäärien voimassa ollessa 50 miljoo- tuotti se vuonna 1922 kokonaista 120 mil-
2039: naa markkaa - summa, joka koko tulo- joonaa eli 45 % tuontiarvosta ja näyttää
2040: ja menoarvios,sa merkitsee vähän, jota il- niinmuodoin täksi vuodeksi kor.oitetus,sa
2041: man, katsoen nykyiseen suotuisaan fi- muodossaan tuottavan noin 150 miljoonaa
2042: nanssiasemaan, valtio voi olla ja jota il- markkaa. Tämä tulli on samoinkuin
2043: man, kat,soen tämän tullin vääryyteen kahvitulli nostettu ihan liian korkeaksi,
2044: ja vihattavaan luontoon, valtion tulee ja kun tuontitullit jo vuonna 1922 antoi-
2045: olla. vat valtiolle tuloja yhtensä 768.5 miljoo-
2046: naa (Eduskunnan laskemain: 531 miljoo-
2047: Toiseks'i muodostuu asia vehnätulliin nan asemesta) eli enemmän kuin mrtä
2048: nähden. V ehnäileipää voi meillä pitää Eduskunta on vuodeksi 1923 tuHikoroi-
2049: ,suhteellisena yle~lisyystacvarana, jota tuksista huolimatta laskenut, niin näyt-
2050: valtio et,sies,sään sopicvia veroesineitä tää sokeritull~akin voita'Van alentaa 2
2051: saattaa nykyisen alkoholintäyski,eHon maxkasta 50 pennistä a 2 markasta 80
2052: vallitessa olla oikeutettu runsaasti ve- pennistä 1 markkaan 50 penniin a 1
2053: Tottamaan. Näyttää kuitenkin siltä, kuin markkaan 80 penniin. Siten alenne,ttuna
2054: nykyistä vehnän ja vehnäjauhojen tullia sokeritulli tuottaisi noin 100 miljoonaa
2055: pitäisi voida alentaa: 60 penniin jauha- ma'rkkaa, olettarualla että tuontimäärä
2056: mattoman vehnän ja 75 penniin a 1 pysyisi sa,mana kuin vuonna 1922.
2057: markkan vehnäjauhojen. Tällä tavoin Lopuksi pitäisi työläisten ja heihin
2058: alennettunakin se antaisi, olettarualla ver:vattavan väestön elinkustannus'ten
2059: tuonnin pysyvän seHaisena kuin se on alentamiseksi 1922 vuoden tuHitariffissa
2060: ollut vuonna 1922, 70 a 80 miljoonaa eräät kovin koroitetut tullit, nimittäin
2061: mrurkkaa, ,summa, joka verrattuna 1922 sianlihan ja ihran samoinkuin talin
2062: vuoden tuontiarvoon on enemmän kuin (margariinin valmistukseen käytettävän)
2063: riittävä (20 %). tullit., joiNa ei ole mainittavaa sijaa va1-
2064: Suora seuraus alkoholintäyskiellosta, tion tuloissa, poistaa ja nämä tavarat
2065: joka estää vaUiota pääsemästä käsiksi julistaa tullittom]ksi.
2066: Il,3 - Schauman. 43
2067:
2068: Sen noja!lla, mitä edellä olen esHtänyt, kunta hyväksyisi seuraavan lakiehdo-
2069: csaan kunnioittavasti ehdottaa, entä Edus- tuksen:
2070:
2071:
2072:
2073: Laki
2074: eräiden tullimaksujen poistamisesta ja muuttamisesta.
2075:
2076: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
2077:
2078: 1 §. tetta,va tullia 8 mall'kkaa kg:lta, paahde-
2079: Maahan saa vavaasti tuoda: sianlihaa tusta (myös jauhetusta) 10 markkaa
2080: (partsi ilman:pitävästi suljetuissa pak- kg:lta ja kahvin sijais- ja lisäaineista
2081: kauksissa), suola;t.tua taå savustettua niin 8 markkaa kg:lta.
2082: myös muita lajeja; talia, premier jusia
2083: ja painotalia; ihraa, rasvaa, sulatettua, 4 ~.
2084: ja oleomwrgariinia; jauhamatonta ruis- Sokerista on suoritettava seuraavat
2085: ta, ohraa, tattaria ja hirssiä sekä kau- tullimaksut:
2086: raa; ruisjauhoja, lesemättömiä ja les- puhdistamattomasta (hieta- ja kris-
2087: tyjä, kaurajauhoja ja kaura:ryynejä, tallH:
2088: niin myös' ohrajauhoja ja ohra-, ta,ttari- a) rouhimat:tomalsta tai jauhamatto-
2089: ja hirssiryynejä. masta, myös juoksevasta, sekä siirapi.sta
2090: 1 markka 50 penniä kg:lta,
2091: 2 §. b) rouhitusta tai jauhetusta 1 ma!'ikka
2092: J auhamattomasta vehnästä on suori- 80 penniä kg:lta;
2093: tettava tullia 60 penniä kg:lta, senlomat- ,puhdistetusta, kaikenlaisesta, kuten
2094: tomista vehnäjauho~sta 75 penniä kg:lta pala-, kakku-, kandi -, keko- sekä murs-
2095: ja seulotuista vehnäjauhoista (myös g.ra- katusta tai jauhetusta, 1 markka 80 pen-
2096: nularjauhoista) 1 markka kg:lta. ni•ä kg:lta.
2097: MelaiSisista, sekoittamattomasta, on suo-
2098: 3 §. ritettava tullima:ksua 1 markka 50 pen-
2099: Paahtamattomasta kahvista on suori- niä kg:lta.
2100:
2101:
2102:
2103: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
2104:
2105: Georg Schauman.
2106: 44
2107:
2108: II,4.- Anom. ehd. N:o 40.
2109:
2110:
2111:
2112:
2113: Hirvensalo, G., y. m.: Valmistus- ja myyntiveron ase-t-
2114: tamisesta erinäisille kulutustavaroille.
2115:
2116:
2117: E d u s k u n n a ll e.
2118:
2119: Nykyisin kansaamme painava vero- Tosin välillistä verotusta käytetään
2120: taakka on melkoisen raskas, jopa siinä meillä nytkin, kannetaanhan tullimak-
2121: määrin, että monet veron maks.ajat, niin suja huomattavasti, niinikään on tupa-
2122: hyvin elämän eri aloilla toimivat yksi- kalle ja tulitikuille asetettu valmistus-
2123: tyiset kuin eräät liikkeet ja tehdaslai- vero, mutta mielestämme voitaisiin hai-
2124: toksetkin, peläten näkevät lähe,styvän tattn, laajentaa tätä verotusmuotoa.
2125: miltei luonnonlain varmuudella sen het- Niinpä ei suinkaan kansan elinehtoja
2126: ken, jolloin he ovat kykenemättömiä huonontaisi se, että esimerkiksi kaiken-
2127: maksamaan verojaan valtiolle ja kun- laisista makeisist& kannettaisiin veroa,
2128: naHe ja jolloin siis heidän on tehtävä Suoranaisesti olisi tähän syytäkin sen
2129: vararikko. Tällainen tietoisuus on vuoksi, että tullilla, jopa verrattain kor-
2130: omansa vaikuttamaan lamauttavasti kealla, suojataan tällä alalla toimivaa
2131: asianomaisiin veronmaksajiin ja yleen- kotimaista teollisuutta, joten makeisten
2132: säkin yritteliäisyyteen, mikä taas toi- hinnat meillä ovat huomwtrtavan korkeat.
2133: Gelta puolen tletää sitä, että mikäli la- Makeisteollisuus siten epäilemättä kes-
2134: maannus käy yhä yleisemmäksi, niin si- täisi e,rityi8tä verotusta.
2135: käli uhkaa vllihitellen ehtyä myös val- Samaa on sanottava eri nimisistä al-
2136: tion verotulot. Kun kuitenkin on niin, kohoolittomista likööreis,tä y. m. juo-
2137: että on hyvin vaikea suuremmassa mää- mista, mitkä viime aikoina ovat tulleet
2138: rässä supistaa valtiomenoja, ja siis tätä hyvin suosituiksi. Edelleen tahtoisimme
2139: tietä pienentää verotusta, niin olisi mie- samaan luokkaan lukea pullokaljan ja
2140: Je,stämme pyrittävä nykyistä enemmän muut miedot mallasjuomat, joitten käyt-
2141: siihen, että valtion tuloja koetetaan suu- tö on ·tavattomasti lisäynyt.
2142: rentaa, paitsi valtion tuloa tuottavan Tätä luetteloa voitaisiin jatkaa, mutta
2143: omaisuuden paremmalla hoidolla, a'set- jo edellä olevista esimerke,istä käynee
2144: tamalla erutistä enemmän välillisiä ve- ilmi, että on olemassa useita sellaisia ai-
2145: roja esineille ja tarveaineille, jotka ovat neita, jotka voidaan katsoa kiitollisiksi
2146: luettavat ylellisyyteen kuuluviksi tai veroesineiksi ja joita verottamalla voi-
2147: eivät ainakaan ole elämän jokapäiväisiin taisiin valtion tuloja lisätä silti millään
2148: tarpeisiin vält:tämä,ttömiä. Mikäli tätä tapaa haittaamatta kansan elintasoa.
2149: tietä saataisiin valtion tuloja lisättyä si- Edellä olevaan viitaten saamme kun-
2150: käli voitaisiin ajatella suoranaisen vero- nioittaen esittää,
2151: tuksen lieventämistä.
2152: Il,4. - Hirv,ens1atlo, G., y. m. 45
2153:
2154: että Eduskunta kehoittaisi H al- daan asettaa valmistus- tai myyn-
2155: litusta antamaan esityksen sellais- tiveroa ilman että tästä koituu
2156: ten aineitten ja esineitten kohtuul- haittaa kansan elintasolle.
2157: lisesta verottamisesta, joille voi-
2158:
2159: Helsingissä, 15 päivänä helmikuuta 1923.
2160:
2161:
2162: J. G. Hirvensalo. 1rlandi Hannula.
2163: W. K. Särkkä. .Arth. Aspelin.
2164: 46
2165:
2166: 11,5. - Anom. ehd. N :o 41.
2167:
2168:
2169:
2170:
2171: Lohi y. m.: Työnantajain velvoittamisesta kantamaan
2172: valtion ja kunnan verot työssään olevilta henki-
2173: löiltä.
2174:
2175:
2176: E d u s k u n n a ll e.
2177:
2178: Yleisesti tunnettua on, että suuri jouk- työnsä vastikkeena nauttivat. Kun tä-
2179: ko maksukykyisiäkin kansalaisia vuosit- män pesän omaisuuden virallisesti omis-
2180: tain jättää sekä valtion että kunnal- taa yksi perheen päämies, niin toisten
2181: lisveronsa maksamatta. Muutamissa perheen jäsenten veronmaksu jää aivan
2182: paikoin on asiaintila muodostunut sel- vapaaehtoisuuden varaan, sillä ulosotto-
2183: laiseksi, että suurin osa sellaista väes- mies ei löydä mitään, jota voisi ulosot-
2184: töä, jolla ei ole omaa kotia tai muuta taa. Kokemus on osoittanut, että täten
2185: senlaatuista omaisuutta, josta ulosoton on osa varakkaidenkin perheiden jäseniä
2186: kautta voitaisiin verot periä, jättää ai- jättänyt veronsa maksamatta.
2187: van säännöllisesti veronsa maksamatta. Tätä epäkohtaa ei liene mahdollista
2188: Useinkin on näistä, velvollisuutensa lai- saada muutoin korjatuksi kuin säätä-
2189: minlyöneistä, suurin osa. aivan parhaas- mällä laki, joka velvoittaa sekä van-
2190: sa ijässä olevia ja näin ollen heidän työ- hemmat, että muut työnantajat pidättä-
2191: kykynsä ja ansiomahdollisuutensa pal'- mään veroja vastaavan osan palkasta
2192: haimmillaan. työväeltään, ja niiden puolesta suoritta-
2193: Kuinka katkeraa onkaan tällainen maan veron sen kantajille. Tällainen
2194: asiantila kunnallisessa elämässä niille järjestely lienee kyllä vaikeanlainen to-
2195: veronmaksajille, joiden verokuorma vas- ' teuttaa, mutta ei se liene mahdoton. Mi-
2196: taavassa määrässä lisääntyy ja kummin- käli tiedämme, on muutamissa maissn
2197: kin täytyy perheellisenä ollen ja suurta- asia tällä tavoin järjestetty.
2198: kin puutetta kärsien edellä kaikkien ve- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
2199: ronsa suorittaa. On näet luonnollista,
2200: että perheen isä ei voi elämäänsä ja ta- että Eduskunta kehoittaisi Halli-
2201: louttansa järjestää siten, että voisi vält- tusta mahdollisimman pian Edus-
2202: tää ulosottomiehen. kunnalle antamaan esityksen työn-
2203: Voimassa olevan kunnallisverotuslain antajan velvoittamisesta kanta-
2204: mukaan verotetaan maksukykyisiä per- maan valtion ja kunnan verot
2205: heen jäseniä erikseen kutakin niistä työssään olevilta henkilöiltä.
2206: etuuksista mitä he yhteisestä pesästä
2207:
2208: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
2209:
2210:
2211: K. A. Lohi. Antti Junes.
2212: Janne Koivuranta.
2213: B.
2214: Rautateitä ja muita kulkulaitoksia koskevia
2215: anomusehdotuksia.
2216: 49
2217:
2218: 11,6, - A.nom. ehd. N :o 19.
2219:
2220:
2221:
2222:
2223: Tulenheimo, E., y. m.: Määrärahan myöntämisestä rau-
2224: tatien rakentamista varten Riihimäen asemalta Tu...
2225: run kaupunkiin.
2226:
2227:
2228: E d u s k u n n a 11 e.
2229:
2230: V al:tion kulkulaitoskomitean marras- tatulla poikkeuksella tosi:n - otettaisi
2231: kuun 24 päivänä 1920 antamassa mietin- vuosiksi 1923-1927 ehdottamaansa rau-
2232: nössä Suomen rautaMeverkoru suunnitte- tatierakennussuunitelmaan.
2233: lusta ja vastais•esta kehittämises,tä ase- Truhtomatta liioiteUa Venajän talou-
2234: tetaan esitetyillä, painavilla syillä kaut- dellisten olojen kehityksestä 'saatuja tie-
2235: takulku- ja kaukoliikenneradoista ensi- toja, näy.ttäväJt kuitenkin e.rinäisert sei-
2236: mäis~He sijalle Riihimäen-Turun rata. kat viittallivan näiden paranemiseen.
2237: Vaikka mainitun radan rrukentaminen ei Venäjän mal"lkkinat ovat ja tulevat ole-
2238: sisältynytkään haHituksen viime syk- maan Euroopan ja ositt.ain myös v:a:lta-
2239: synä eduskunnalle rautatierakennuksista merentaklliisten maiden päämääränä.
2240: vuosina 1923-1927 antamaan esityks.een, Kuten tunnettua, pohditaan kaikissa
2241: ilmenee sanotus-ta esityksestä kuitenkin, mais,sa kauppasopimuksen solmimista
2242: ettei hallituskaaill väheksy saillotun ra- Venäjän kanssa ja vaikkei sellaisia vie·lä
2243: dan merkitys,tä. olekaan solmittu, asettuvat eri maiden
2244: Sanotaanhi:1n mainitussa esityksessä vastuunalaiset viranomaiset., samalla
2245: näet ainoastaan, että Turku-Riihimäen kuin he taxkoin seuraavat kehityksen
2246: radan rakentaminen olisi toistaiseksi kulkua, varovaisen odottavalle ja myö-
2247: jätettävä lepäämään esityk!sessä lähem- tämieliselle kannalle.
2248: min mainituis·ta syistä. Samoin mainit- On huomattava, että jos Venäjä kyke-
2249: see kulkulaitosvaliokunta edellä maini- nee aloittamruan vähänkin villclmamman
2250: tun ha:l!J.ituksen esityksen johdosta anta- ulkomruan kaupan, tulevat heti - huo-
2251: massaa.n mietinnössä, e.ttä tämän radan mioon ottamalla Venäjän suuruus -
2252: ra:kerutaminen eräässä tapauksessa saat- kysymykseen valtavat tavaramäärät,
2253: taisi tulla kysymykseen jo ennen vuotta jotka, siinä tapauksessa, että ne suun-
2254: 1927. - Erimielisyyttä ei niinollen näytä tautuvat Suomen kautta, ilman epäi-
2255: millään taholla oleva:n itse kysymyk- lys,tä 'tulevat vaatimaan Suomen kaikki
2256: sessä olevan radan tarpeellisuudesta, käytettävissä olevat talvisatamat sen
2257: vaan on mielipiteitten eroa;v;aisuutta ajan kulue,ssa kun Pietari on jääestei-
2258: huomattavissa vaan sen kysymyksen den takia 'suljettuna. Meidän on sen-
2259: suhtoon, milloin tuohon rakentamiseen vuoksi valmis,tauduttava hyvissä ll!join,
2260: olisi ryhdyttävä, jru on kulkulait-osvalio- niin etteivät paxemmat rautatie- ja sa-
2261: kunta ehdottanut, ettei sitä - edellä vii- tamaolot Suomenlahden eteläpudlella
2262: 7
2263: 50 Il,6. - Riihimäen-Turun rata.
2264:
2265: paase vetärrnään lii.kenne1Jtä sinne. Sa- titavaran painO 90.5 milj. kg 131.s milj.
2266: nomalehdet ov;a;t tietänoot kertoa, että jo kg. Kun Turun: s1atama siitä huolimatta
2267: lähipäivinä kuletettaisiin .tuhat vaunu- olisi voinut viime taLvena vastaanottaa
2268: lastia viljaa läpikulkutavaran.a Suomen ja HLhe,ttää huomaMJavas.ti enemmän ta-
2269: kautta. varoita ja kun Hangon satama ei kyen-
2270: Töiden heti alottamise•s,ta Turku-Rii- nyt tyydyttävästi samanaikuista liiket-
2271: himäen radalla ei myösikiiän saata koi- tään hoitamaan, on V aitioneuvosto täksi
2272: tua mitään vaaraa, kun nykyiset lii- talveksi alentanut rahdin Itä-Suomesta
2273: kennesuhteet maassa, vaikkei kauppasuh- Turkuun samaksi kuin Hankoon. Tästä
2274: teita Venäjän kaoo•sa otettaisilman huo- ilmenee selvästi, että Itä-Suomen liikenne
2275: mioon, jo ovat sellaiset, e•ttä ne vaativat vaatii parempaa yhteyttä Turun sata-
2276: Turku-Riihimäen radan raJkerutamisky- maan kuin mikä nyt Toijalan kautta on
2277: symyksen ra;tkaisua joka ta.pauksessa sen käytettävissä, sekä että viranomaiset-
2278: va·rsin läheisessä tulevaisuudessa. Tu- kin ovat tämän myöntäneet koettamalla
2279: run-Tukholman tavara;liiJkenne on ko- tasottaa tätä epäkohtaa rahtialennuk-
2280: honnut lähipHäen normaaliksi ja tulee sella. Tällaista väliaikaista toimenpi-
2281: epäilemättä huoma.t.tav;asti kaJsvamaan dettä ei kuitenkaan voida pitää riittä-
2282: kokonaan riippuma.tta ma;hdollisista vänä.
2283: lautta;sruunnitelmis·ta, 1sittenikuin vireillä- Viitaten edellä olevaan, saamme sen-
2284: olev:a;t neuvot,teiut Suomen ja Ruotsin vuoksi kunnioittaen Eduskunnan päätet-
2285: valtionrautateiden, Turum-Tukih:loman täväksi ehdottaa,
2286: linjalle järjestettävien I.aivavuorojen
2287: avulla a;ikaan:saa.tavasta yhdysHiken- että normaaliraiteinen rautatie
2288: teestä ovat loppuunsa.atetut. Vuonna on rakennettava Riihimäen ase-
2289: 1913 oli tavaramäärä, laivavuorojen ol- malta Turun kaupunkiin;
2290: less'a päivi<trtäisriä eli rsiis 365, 16,425 ton- että hallituksen pyydettäisiin
2291: nia ja 192.2, :laiv.avuorojen sanottuna antamaan hyvissä ajoin esitys ra-
2292: vuonna ollessa 15,6 15,600 tonnia. Vuonna dan lähemmästä suunnasta ja sen
2293: 1922 on Turun :satamam: rautatieliikenne läntisestä päätepisteestä;
2294: kohonnut lähipitäen 50 % vuoden 1921 että rakennustyöt mainitulla ra-
2295: liikent.eeseen verraten. Sanotulla rauta- dalla ovat molemmista päätepis-
2296: tiea;semalla oli v. 1921 tulojen yhteis- teistään samanaikaisesti alotetta-
2297: määrä 4.5 mi[j. mk. ja v. 1922 6.1 milj. vat vuoden 1924 kuluessa ja saa-
2298: mk. Lähetettyjen mhtikirjojen luku ko- teltavat yhtäjaksoisesti loppuun;
2299: hosi 34 tuha.nnesta 49 tuha.nteen ja saa- sekä
2300: puneiden 16 tuhannesta 24 tuhanteen; että tarpeelliset rahavarat tätä
2301: lähete;tyn ra;hbitavaran pa.ino 81,o milj. tarkoitusta varten otettaisiin v.
2302: kg:sta 129.9 mHj. kg:n ja :saapuvam: rah- 1924 menosääntöön.
2303:
2304: Helsingissä, 13 päivänä helmikuuta 1923.
2305:
2306:
2307: Eino Tulenheimo. Antti Tulenheimo.
2308: Johannes Nyberg. Amos Anderson.
2309: Juho Rannikko.
2310: 51
2311:
2312: ll,7.- Anom. ehd. N:o 20.
2313:
2314:
2315:
2316:
2317: Viljanen y. m.: Esityksen antamisesta kotimaisen obli-
2318: galtsionilainan ottamisesta Lahti-Heinolan radan
2319: rakentamista varten.
2320:
2321:
2322: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
2323:
2324: Lahden-Heinolan rata, joka on pää- tuudella vaatia, että myöskin valtion
2325: tetty rakennettavaksi v. 1909 valtiopäi- menosääntöön varataan rahoja tätä tar-
2326: villä, on tarpeellisten määrärahojen koitusta varten.
2327: puuttuessa, jäänyt tähän saakka raken- Vuoden 1922 valtiopäivillä joutui asia
2328: tamatta. V. 1918 sitä aijottiin ryhtyä uudelleen päiväjärjestykseen. Kulkulai-
2329: hätäaputyönä rakentamaan, mutta vä- tosvaliokunta ehdotti kulkulaitoskomi-
2330: liin tuli kansalaissota ja radan raken- tean ja Hallituksen esityksen mukaises-
2331: nustyöt taas siirtyivät tulevaisuuteen. ti, että m. m. Lahden-Heinolan rata
2332: Radan suunniteltu pituus on 36 km., ja voidaan rakentaa snna tapauksessa,
2333: olisi sillä aluksi vain paikallinen merki- että paikkakuntalaiset sitoutuvat sitä
2334: tys. Kuitenkin on radalla tulevaisuutta riittävästi avustamaan joko merkitse-
2335: silmällä pitäen suurempikin merkitys. mällä obligatsionilainoja Hallituksen an-
2336: Se tulisi muodostamaan osan suunnitel- nettavien tarkempien määräysten mu-
2337: lusta Lahden-Heinolan-Mikkeli-Mat- kaan tai muulla tavalla huomattavasti
2338: kaselkä radasta, joka tulisi olemaan yksi ottamalla osaa rautatien rakennuskus-
2339: maamme tärkeimmistä kauttakulku- ja tannusten suorittamiseen.
2340: kaukoliikenneradoista. Mikä tällä ker- Edellä esitetyn perusteella kunnioit-
2341: ralla erityisesti puhuu Lahti-Heinolan taen anomme,
2342: radan puolesta, on se harrastus, jota
2343: paikkakuntalaiset ovat osoittaneet sen että eduskunta kehoittaisi Halli-
2344: hyväksi. Onhan rataa varten luvattu :il- tusta kiireimmiten valmistamaan
2345: mainen maa ja sen lisäksi ilmoitettu ol- esityksen kotimaisen obligatsioni-
2346: tavan valmiit merkitsemään obligatsio- lainan ottamisesta Lahti-Heina-
2347: rreja heti kun hallitus niitä tarjoaa. Kat- lan radan rakentamista var,ten;
2348: soen siihen, että radalla lähitulevaisuu- että vuoden 1924 menosääntöön
2349: dessa tulee olemaan yleisempi eikä yk- varattaisiin radan rakentamiseen
2350: sistään paikallinen merkitys, voi koh- mahdollisesti puuttuva rahamäärä.
2351: Helsingissä, 15 päivänä helmikuuta 1923.
2352:
2353: Jalmari Viljanen. 0. W. Honkavaara. Rafael Erich.
2354: A. Pulkkinen. .Aino Sommarberg. J. F. Tolonen.
2355: Alpo 0. Luostarinen. Reinh. Swentorzetski. Yrjö Pulkkinen.
2356: Yrjö Komu. Oliver Eronen. Mandi Hannula.
2357: Toivo Halonen. J. T. Hyvönen. E. Kilpeläinen.
2358: Toivo Ikonen. A. Tanttu. Hilma V aljakka.
2359: Heikki Niskanen.
2360: 52
2361:
2362: ll,s. - Anom. ehd. N :o Z1.
2363:
2364:
2365:
2366:
2367: Jaskari, A.., y. m.: Rautatien rakentamisesta Suolahde'tt
2368: asemalta Kokkolaa'tt.
2369:
2370:
2371: E d u s k u n n a ll e.
2372:
2373: Viitaten 1922 vuoden valtiopäivillä te- ottaa ensi viisivuotiskauden ra-
2374: kemäämme anomusehdotukseen N :o 96, kennusohjelmaan rautatien raken-
2375: ehdotamme kunnioittaen että Eduskunta tamisen Suolahden asemalta Kok-
2376: tahtoisi päättää kolan kaupunkiin hallituksen tut-
2377: kituttumaa ratasuuntaa myöten.
2378:
2379: Helsingissä, helmikuun 13 päivänä 1923.
2380:
2381:
2382: Aaro J askari. Viljami Kalliokoski.
2383: J. E. Hästbacka. M. E. Kulenius.
2384: Johan Broända.
2385: ö3
2386:
2387: Il,e. - Anom. ehd. N :o !2.
2388:
2389:
2390:
2391:
2392: Vesterinen y. m.: Rautatieyhdistelmän Riihimäki-
2393: Jyväskylä, Suolahti-Haapajärvi rakentamisesta.
2394:
2395:
2396: Ed uskunnaHe.
2397:
2398: Tarkoituksenamme on anoa, että Edus- rautatie kulkee halki Keski- ja Etelä-
2399: kunta päättäisi, että Kulkulaitoskomi- Suomen suurimpain kruununmetsä-
2400: tean ehdottamassa rautatierakennus- alueiden, joissa oleva valtion puutavara
2401: suunnitelmassa mainittu rautatieyhdis- on tätä rautatietä käyttäen monin ver-
2402: telmä Riihimäki-Jyväskylä, Suolahti- roin entistä helpommilla kustannuksilla
2403: Haapajärvi päätettäisiin rakennetta- kuletettavissa maailman markkinoille ja
2404: vaksi ensi 5-vuotiskauden aikana. niistä täten saatava korkeampi hinta tu-
2405: Ensinnäkin on ehdottamallamme rau- lee valtiolle välittömäksi eduksi tämän
2406: tatieyhdistelmällä . suuri merkitys sen rautatien ralmntamisesta.
2407: taJkia, että se tulee olemaan Perä-Pohjo- Viela pyydämme viitata sanottuun
2408: lan ja Etelä-Suomen välisen liikeyh- mietintööDJ liitetyn tois,en vastalauseen
2409: teyden yhdyssiteenä. PerusteHaksemme perusteluihin, jotka mielestämme par-
2410: lähemmin tätä väitettämme, pyydämme haiten osoittavat radan tärkeyden.
2411: viitata ,,Kulkulaitoskomitean" Valtio- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioit-
2412: neuvostolle antamassa ja 24 päivänä taen, että Eduskunta päattäisi,
2413: marraskuuta 1920 päivätyssä mietin-
2414: nössä tämän rautatieyhdistelmän puo- että rautatieyhdistelmä Riihi-
2415: lustamiseksi esitettyihin perusteluihin, mäki-J yväskylä, Suolahti-H aa-
2416: joita sanotussa mietinnössä on esitetty pajärvi rakennustyöt aloitettaisiin
2417: n. s. Petsamon rautatielinjan suunnan ensi 5-vuotiskauden aikana, siten,
2418: puolesta. Sen lisäksi on vielä mainit- että tämän yhdistelmän osa Suo-
2419: tava, että Suolahden-Haapajärven ra- lahti-Haapajärvi sen valtiolle
2420: dasta tulee valtioliekin olemaan suurta suuren taloudellisen merkityksen
2421: suoranaista hyötyä sen kautta, että tuo vuoksi ensin rakennetaan.
2422:
2423: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
2424:
2425:
2426: Vihtori Vesterinen. J. T. Hyvönen.
2427: J. L. Seppänen. Kustaa Hautamäki.
2428: Eero Hahl. Antti Kuisma.
2429: M. Pitkänen. Antti Kukkonen.
2430: Albin Manner. Jaakko Vainio.
2431: Jooseppi Kauranen. E. M. Tarkkanen.
2432: Janne Koivuranta.
2433: ll,to. - Pet. försl. N:o 27.
2434:
2435:
2436:
2437:
2438: Inborr m. D.: .Ang. byggande av en järnväg från Suo-
2439: lahti station över Saarijärvi m. fl. orter till Bennäs
2440: station.
2441:
2442:
2443: Till Riksdagen.
2444:
2445: Redan till lantdagen år 1900 ingav Då även dessa petitioner. icke föran-
2446: representanten för Jakobstad ett peti- ledde till något beslut i den av petitio-
2447: tionsmemorial i syfte, att instrumental närerna åstundade riktningen, har yt-
2448: undersökning av en järnbana, utgående terligare vid flera följande lantdagar in-
2449: från Bennäs station å Uleåborgsbanan lämnats petitioner i samma syfte. Så
2450: genom Lappajärvi, Saarijärvi med flere skedde även vid riksdagen 1922. Men
2451: kommuner till Suolahti station å Suo- kommunikationsutskottet vid sistnämn-
2452: lahti-Jyväskylä-hanan, skulle på sta- da riksdag föreslog petitionens för-
2453: tens bekostnad med det första verkstäl- kastande, dock med erkännande av den-
2454: las, ävensom att för bandelens Bennäs- na banas stora betydelse. Till följd här-
2455: Lappajärvi beläggande med arbete nö- av blev icke denna hana intagen i det
2456: diga medel skulle beviljas; eller att om program för järnvägsbyggnader, som
2457: banans utförande komme tili stånd på utskottet då överlämnade tili riksdagen.
2458: enskild väg, statverket då borde bidraga Då emellertid frågan om byggandet
2459: tili arbetets utförande med åtminstone av denna järnväg är av utomordentlig
2460: hälften av kostnaderna. Då detta ini- betydelse icke allenast för den landsdel,
2461: tiativ icke medförde önskat resultat, in- varigenom den komme att gå, utan jäm-
2462: lämnades åter vid 1904-1905 års lantdag väl för fullständigandet av landets järn-
2463: tili såväl borgar- som bondeståndet sär- vägsnät, ha undertecknade ansett skäl
2464: skilda petitioner, varuti, efter att under vara, att även tili innevarande års riks-
2465: tiden på enskilt initiativ och bekostnad dag ånyo inlämna initiativ i samma
2466: verkställts instrumental undersökning syfte. Detta så mycket mera som i sta-
2467: av bandelen Bennäs-Karstula, anhölls, den Jakobstad såväl som i de landskom-
2468: att en normalspårig järnväg, utgående muner, vilka beröres av denna banus
2469: från Suolahti station vid Suolahti-Jy- byggande, ha vidtagits åtgärder för att
2470: väskyläbanan genom i petitionsmemo- genom ytterligare medverkan i redan
2471: rialet nämnda kommuner till Bennäs tidigare utfäst syfte ännu kraftigare
2472: station vid Uleåborgsbanan, skulle byg- kunna bidraga tili utförande av ifråga-
2473: gas. Ritningar jämte kostnadsförslag varande järnvägsbyggande. Det kan
2474: för bandelen Bennäs-Kiiminki, upp- därför med säkerhet förutsättas, att det
2475: gjorda av baningeniören Saxen, bilades understöd i penningar, materia!, dags-
2476: också petitionsmemorialet. verken och upplåtande av mark gratis
2477: I1,10. - lniborr, y. m. 55
2478:
2479: för banans behov, som i petitionsmemo- att Riksdagen 1Jille besluta byg-
2480: rialet till 1904-1905 års lantdag utlo- gandet av en normalspårig järn-
2481: vats, icke allenast fortfarande består väg, utgående från Suolahti sta-
2482: utan · även skall i stor utsträckning ännu. tion vid Jyväskylä-Suolahtiba-
2483: ökas. nan äver Saarijärvi och Karstula
2484: Under sådant förhållande och med till Vintala, norrom Lappajärvi
2485: hänvisning till motiveringarna i tidi- sjö genom Lappajärvi, Kortes-
2486: gare till riksdagarna inlämnade peti- järvi, Evijärvi till Purmo, Esse
2487: tionsmemorial (se Borgarståndets Proto- och Pedersöre samt förenande s·ig
2488: koll vid lantdagen 1904-1905, del I, vid Bennäs station med järnvä-
2489: sidd. 415-421, Talonpoikaissäädyn Pöy- gen till Uleåborg och bibanan till
2490: täkirjat 1904-1905, I, siv. 428-434, Jakobstad; samt
2491: Handlingar vid Lantdagen 1900, del V, att för bandelens Bennäs-Lap-
2492: sidd. 32-33, samt Valtiopäivät 1922, pajärvi beläggande med arbete i
2493: Liitteet, siv. 361, anomus ehdotus N :o budgeten för 1924 anvisas nödiga
2494: 102) våga undertecknade vördsamt an- medel.
2495: hålla,
2496:
2497: Helsingfors, den 17 februari 1923.
2498:
2499:
2500: J. Inborr. K. V. Åkerblom.
2501: ll,to.- Anom. ehd. N:o !7.
2502:
2503:
2504:
2505:
2506: Inborr y. m.: Rautatien rakentamisesta Suolahden ase~
2507: malta Saarijärven y. m. paikkakuntain kautta Pän-
2508: näisten asemaUe.
2509:
2510:
2511: E d u s k u n n alle.
2512:
2513: Jo 1900 vuoden valtiopäivillä teki Pie- mingin rataosan kustannusarvio seura-
2514: tarsaaren edustaja anomusehdotuksen sivat anomusehdotusta.
2515: siitä, että koneellinen tutkimus rauta- Kun nämäkään anomukset eivät ai-
2516: tietä varten, joka lähtee Pännäisten ase- heuttaneet päätöstä, joka olisi mennyt
2517: malta Oulun radalta ja kulkee Lappajär- anomuksentekijäin toivomaan suuntaan,
2518: ven, Saarijärven y. m. kuntain kautta on edelleen useilla myöhemmillä valtio-
2519: Suolahden-Jyväskylän radalla sijaitse- päivillä tehty anomuksia samassa tar-
2520: valle Suolahden a;semalle, niinpiankuin koituksessa. Niin tapahtui 1922 vuoden
2521: suinkin valtion kustannuksella toimitet- valtiopäivilläkin. Mutta kulkulaitosva-
2522: taisiin ja että töiden aloittamiseksi Pän- liokunta viimeksimainituilla valtiopäi-
2523: näisten-Lappajärven rataosalla tarpeel- villä ehdotti anomuksen hylättäväksi,
2524: liset varat myönnettäisiin; taikka myös, kuitenkin tunnustaen radan suuren mer-
2525: että jos rata saataisiin rakennetuksi yk- kityksen. Tämän johdosta ei sanottua
2526: sityisestä toimesta, valtion pitäisi siinä rataa otettu siihen rautatierakennusoh-
2527: tapauksessa avustaa työn suorittamista jelmaan, jonka valiokunta silloin antoi
2528: ainakin toisella puolella kustannuksista. eduskunnalle.
2529: Kun tämä aloite ei vienyt toivottuun tu- Kun kuitenkin kysymys tämän radan
2530: lokseen, jätettiin uudestaan 1904-05 rakentamisesta on erinomaisen tärkeä-
2531: vuosien valtiopäivillä sekä porvaria- arvoinen ei vain niille seutukunnille, joi-
2532: että talonpoikaissäädyssä erinäisiä ano- den läpi se tulisi kulkemaan, vaan myös
2533: musehdotuksia, JOISSa, senjälkeenkuin maan rautatieverkon täydellisentämisel-
2534: sillävälin yksityisten aloitteesta ja kus- le, ovat allekirjoittaneet katsoneet ole-
2535: tannuksella koneellinen tutkimus oli toi- van aihetta tehdä vielä tämänkin vuo-'
2536: mitettu Pännäisten-Karstulan rataosas- den valtiopäiville aloitteen samassa tar-
2537: ta, anottiin, että normaaliraiteinen rau- koituksessa, sitäkin suuremmalla syyllä
2538: tatie rakennettaisiin Suolahden-Jyväs- kun Pietarsaaren kaupungissa samoin-
2539: kylän radalla sijaitsevalta Suolahden kuin niissä maalaiskunnissa, joita tä-
2540: asemalta anomusehdotuksessa mainittu- män radan rakentaminen koskettaa, on
2541: jen kuntain kautta Pännäisten asemalle ryhdytty toimenpiteisiin, jotta lisätoi-
2542: Oulun radalle. Ratainsinööri Saxenin te- minnalla jo aikaisemmin luvatussa tar-
2543: kemät piirustukset ja Pännäisten-Kii- koituksessa voitaisiin vielä voimakkaam-
2544: Il,to. - Inborr, y. m. 57
2545:
2546: min avustaa kyseessäolevan rautatiera- että Eduskunta tahtoisi päättää
2547: kennuksen suorittamista. Saattaa. sen- mkennettavaksi normaaliraiteisen
2548: vuoksi varmasti edellyttää, että se kan- rautatien Jyväskylän-Suolahden
2549: natus rakennustarveaineiden, päivätöi- mdan varrella olevalta Suolahden
2550: den ja ilmaiseksi luovutettavan maan asemalta Saarijärven ja Karstu-
2551: muodossa, joka 1904---{)5 vuosien valtio- lan kautta Vimpeliin, Lappajär-
2552: päiville jätetyssä anomusehdotuksessa on ven pohjoispuolitse samannimisen
2553: radan tarpeisiin luvattu, ei ole edelleen- pitäjän, Kortesjärven ja Evijär-
2554: kin ainoastaan saatavissa, vaan vieläpä ven kautta Purmoon, Ähtävään ja
2555: suuresti lisääntyy. Pietarsaaren pitäjän läpi Oulun
2556: Näin ollen ja viittaamalla aikaisim- rautatielinjalla ja Pietarsaaren
2557: milla valtiopäivillä tehtyjen anomuseh- haararadalla olevalle Pännäisten
2558: dotusten perusteluihin (katso Porvaris- asemalle; sekä
2559: säädyn Pöytäkirjat 1904-05 vuosien val- töiden aloittamiseksi Pännäisten
2560: tiopäiyiltä, I, ss. 415-421, Talonpoikais- -Lappajärven radalla ottaa. tar-
2561: säädyn Pöytäkirjat 1904-05, I, ss. 428- vittavat varat 1924 vuoden tulo- ja
2562: 434, Asiakirjat Valtiopäiviltä 1900, V, ss. menoarvioon.
2563: 32-33 ja Valtiopäivät 1922, Liitteet s.
2564: 362, anomusehdotus N :o 102) rohkenevat
2565: allekirjoittaneet kunnioittaen anoa,
2566:
2567: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
2568:
2569: J. lnborr. K. V. Åkerblom.
2570:
2571:
2572:
2573:
2574: 8
2575: 58
2576:
2577: ll,tt. - Anom. ehd. N :o 23.
2578: •
2579:
2580:
2581:
2582:
2583: Kankkunen y. m.: Määrärahan myöntämisestä rauta-
2584: tien rakentamista varten Matkaselän asemalta Sa-
2585: vonlinnan-Mikkelin--Heinolan kautta Lahteen.
2586:
2587:
2588: E d u s k u n n a ll e.
2589:
2590: Valtion kulkulaitoskomitea on mietin- tien rakentamisen linjalle Matkaselkä-
2591: nössään yksimielisesti asettanut raken- Lahti.
2592: nettavien ratojen ensimäiseen ryhmään Mutta mainittua rataa voidaan ehdot-
2593: suunnitellun rataosan Matkaselkä-Sa- taa ja puoltaa rakennettavaksi suunni-
2594: vonlinna-Mikkeli-Heinola-Lahti. Uu- tellun radan piiriin kuuluvien paikka-
2595: den rautatien puoltamiseksi on !komitea kuntien tanpeitten ja etujen perusteella
2596: esittänyt paaasiassa kauttakulku- ja yhtä hyvin kuin muitakin ehdotettuja
2597: kaukoliikenneperusteita, joissa komitea paikallisia ja maakunnallisia ratoja.
2598: kie-ltämättä on osunut oikeaan. Uusi rata tulisi koskettamaan kauttaal-
2599: Jo lyhyen kokemuksen jälkeen voi- taan väkirikkaita maan vilje·lysseu tuja,
2600: daan !havaita, että uusi Suojärven rata jotka varmaan aiheuttaisivat vilkkaan
2601: antaa liikennettä yli toiveitten ja että liikenteen radalla samalLa kun maata-
2602: se on suurimmaksi osak.si kauttakulku- loudelle sivuelinkeinoineen olisi radan
2603: rathtia. Lähivuosina kun puutavaran ja- piirissä suuria kehittymismahdollisuuk-
2604: lostus ehtii kehittyä Raja-Kar.jalan suu- sia. Siten saisi kansamme yhteinenkin
2605: rilla ja osittain koskemattomilla metsä- talouselämä luonnollisen lisäyksen. Yhtä
2606: alueilla, tulee kauttakulkuliikenne tältä suuret mahdollisuudet avautuisivat
2607: radalta ylittämään suurimmatkin nykyi- myö,s teollisuus- ja liike-elämälle uuden
2608: set laskelmat. radan laa.ja.ssa vaikutuspiirissä. Rata
2609: Tämän lisäksi ei voitane sivuuttaa sitä tulisi koskettamaan lukuisia ja laajoja
2610: näkökohtaa, että liikenneolot ja puuta- vesistöjä, joihin laskevissa jo1ssa on run-
2611: varain saattaminen markkinoille tulevat saasti koskivoimaa saatavissa. Kohta
2612: Venäjän puolelta nähtävästi ennen pit Matkaselästä lähdettyään koskettaisi
2613: kää käytännöllisten toimenpiteitten alai- rata Kiteenjoen ja ..:järven, Pyhäjärven,
2614: seksi, jolloin Kulkulaitoskomitean ar- Orihveden ja Puruveden, edelleen Savon-
2615: viointi :kaukoliikenneratojen tarpeelli- linnasta Mikkeliin lukuisia vesireittejä
2616: suudesta maamme rautateillä osottautuu ja vesistöjä. Samaa olisi Mikkelistä
2617: hyvin harkituk,si. Lahteen mennessä. Kun viime aikoina
2618: Jo nämä edellä esitetyt viittaukset ke- on maamme kaivos- ja rautateollisuu-
2619: hottavat ensi sijalle asettamaan rauta- teen kiinnitetty suuria toiveita sopii mai-
2620: II,ll. - Kankkunen, y. m. 59
2621:
2622: nita, että aijotun radan varrella sijaitsee tuneet. Jo ensi silmäys niiden maakun-
2623: lukuisia Jarvm, m. m. Niun.lkijärvi, tien karttaan, josta rata olisi vedettävä,
2624: useita kymmeniä lampia, joitten poh- osoittaa, että r3Jdan kannattavaisuus olisi
2625: jassa lepää ehkä a·rvaamattomat määrät taattua.
2626: rautamalmia. Malmia on näistä jo ai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme
2627: kaisemmin nostettu ja kuljetettu hevos- Eduskunnan päätettäväksi,
2628: rahdilla Värtsilän rautatehtaalle. Nyt-
2629: temmin saa tämä arvokas luonnonrik- että nomaaliraiteinen rautatie
2630: kaus, malmi, levätä paikoillaan koska Matkaselän asemalta Savonlinnan
2631: ei kannata sitä kuljettaa hevosvoimalla -Mikkelin-Heinolan kuutta Lah-
2632: peninkulman matkoja. Varmaan syn- teen rakennettaisiin ja
2633: tyisi useita rautatehtaita uuden radan että vuoden 1924 menoarvioon
2634: varsille. Puhoksen saha-, konepaja y. m. otettaisiin arviomääräraha radan
2635: laitokset, joilla olisi ollut hyvät mahdol- koneellista ja taloudellista tutki-
2636: lisuudet kaikin puolin muuten toimia, musta varten.
2637: ovat rautateitten etäisyyden takia lamau-
2638:
2639: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
2640:
2641:
2642: Juho Kankkunen. Jooseppi Kauranen.
2643: Antti Juutilainen. Toivo Halonen.
2644: Väinö Mäkinen. M. Pitkänen.
2645: Alpo 0. Luostarinen Pekka Kopsa.
2646: 60
2647:
2648: I1,12. - Anom. ehd. N :o !t.
2649:
2650:
2651:
2652:
2653: Reinikainen y. m.: Määrärahan myöntämisestä haara-
2654: radan rakentamista varten Viipurin-Koiviston ra-
2655: dalta Uuraaseen.
2656:
2657:
2658: E d u s kun n a ll e.
2659:
2660: Kun puutavarain vienti Itä-Suomesta mas,sa pääasiassa ratapölkkyjä jBJ haa-
2661: yhä on lisääntymässä, etenkin sen jäl- patukkeja. Viime vuonna tuotiin rauta-
2662: keen kuin Suojärven rata on saatu osit- teitse Viipuriin n. 150,000 st. puutava-
2663: tain liikennekuntoon, päätti Eduskunta raa. Kun Viipurin-Uuraan välinen
2664: yhtyen hallituksen esitykseen, että Vii- laivareitti on liian matala valtameri-
2665: purin-Koiviston rata olisi mahdolli- aluksille, on tämä puutavara nykyään
2666: simman pian rakennettava uuden vien- lastattava proomuihin Viipurin satama-
2667: titien aikaansaamiseksi. Jotta Viipu- laitureilla sieltä Uuraaseen vietäväksi.
2668: rin-Koiviston rata täyttäisi tämän teh- Tällainen järjestelmä on kovin hankala.
2669: tävän, olisi tästä radasta ehdottomasti Ensinnäkin ovat sekä Viipurin ratapiha
2670: rakennettava haararata Uuraaseen, joka että laiturit liian ahtaat ja toiseksi ai-
2671: on viime vuonna ollut Pohjoismaiden heutuu tavaran lastauksesta proomui-
2672: suurin puutavarain vientipaikka. hin, pitkästä hinauksesta ja proomuista
2673: Viime vuonna laivattiin Viipurin uudelleen varastoalueille asettamisesta
2674: kautta yli 300,000 st. sahattua puutava- suuria lisäkustannuksia. Viime kulu-
2675: raa ja parruja, samaan aikaan kuin ko- neenakin vuonna on nämä arvioitu n.
2676: ko Suomesta vietiin vain n. 843,900 st. 10 milj. mk. Jos rautatie Uuraaseen ra-
2677: sahattua puutavaraa. Edellä olevan li- kennettaisiin, voitaisiin tavara purkaa
2678: säksi vietiin Viipurista huomattava suoraan vaunuista varastoalueelle ja
2679: määrä, eli n. 572,000 kuutiometriä muita pitkä hinaus ja yksi proomuista lastaus
2680: puutavaroita, kuten propsia, halkoja jäisi pois.
2681: y. m., jota paitsi laivattiin yli 50,000 ton- Ja lisäksi olisi rautatien rakentami-
2682: nia selluloosaa ja paperia. Kun nyt Suo- sesta Uuraaseen myöskin se hyöty, että
2683: järven rata on saatu liikennekuntoon, suuret tyäläisjoukot, jotka kesäisin ovat
2684: on ensi purjehduskautena odotettavissa lastaustöissä Uuraassa, mutta talvisin
2685: vieläkin lisäystä Viipurista vietävään kärsivät työttömyyttä, saisivat talvisin-
2686: puutavaramäärään n. 40,000 st. sahattua kin työtä puutavarain purkamisessa ja
2687: puutavaraa. varastoon panemisessa. Säännöllinen
2688: Viipurin kautta vietävän puutavaran työnsaanti olisi niinikään taattu sisä-
2689: laivaaminen ta])ahtuu miltei yksin- maan sahoilla ja lähetysasemilla, koska
2690: omaan Uuraan ulkosatamassa ja vain sielläkin lastaustyö jatkuisi vuoden ym-
2691: pienempi osa laivataan kaupungin sata- päriinsä. Edelleen on huomattava, että
2692: II,12. - Reinikainen, y. m. 61
2693:
2694: ympäri vuoden jatkuva lastaus ja kul- rastoalueiden kuntoonpaneminen länsi-
2695: jetus tasoittaisi rautatievaunujen käyt- puolelle maksaisi tehtyjen laskelmien
2696: töä ja poistaisi vaunujen puutetta rau- perusteella n. 30 milj mk. enemmän kuin
2697: tateillä. itäpuolelle rakennettavaksi ehdotettu sa-
2698: Tehtyjen tutkimusten mukaan tulisi tama. Ja kuitenkin saadaan itäpuolella
2699: haararata Viipurin-Koiviston radalta n, 300,000 neliömetriä enemmän tilaa
2700: Kaislahden tienoilta Uuraaseen maksa- kuin länsipuolella.
2701: maan n. 11,700,000 mk. Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten
2702: Rautatie läntistä tietä Uuraaseen, saamme kunnioittaen Eduskunnan pää-
2703: s. o. Tienha-aran kautta Suonion ja Ess- tettäväksi ehdottaa,
2704: saarille tulisi jo alustavien laskelmien
2705: mukaan taloudellisesti vaikeammaksi että Viipurin-Koiviston radal-
2706: toteuttaa kuin itätietä Uuraaseen joh- ta rakennetaan haararata U uraa-
2707: tava rautatie, ja olisi paljon epäedulli- seen samanaikaisesti mainitun ra-
2708: sempi. Tienhaaran asemalta Suonion dan kanssa ja
2709: saarelle johdettava rautatie tulisin. 9 1 / 2 että tähän tarkoitukseen osoite-
2710: km. pitemmäksi kuin Kaislahdel ta Uu- taan ensi vuoden menoarviossa.
2711: raaseen suunniteltu rata, jota paitsi va- 11,700,000 mk.
2712:
2713: Helsingissä, 14 päivänä helmikuuta 1923.
2714:
2715:
2716: Osk. Reinikainen. Tekla Hultin.
2717: Frans Hiilos. Anna Haverinen.
2718: 62
2719:
2720: Il,13, - Anom. ehd. N :o 25.
2721:
2722:
2723:
2724:
2725: Vainio, J., y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatien
2726: rakentamista varten Tienhaaran asemalta Suonion-
2727: saareen.
2728:
2729:
2730: Suomen EduskunnaLle.
2731:
2732: Yleisesti tunnettu tosiasia on, että Vii- leminen. Siihen SIJaan on Viipuria ja
2733: purin kaupungin satamaolot eivät enään Uurasta yhdistävän radan rakentami-
2734: pitkään aikaan ole kyenneet tyydyttä- nen astunut päiväjärjestykseen, ja val-
2735: mään yhä ka•svavan liikenteen vaati- tion kulkulaitosviranomaisten toimesta
2736: muksia, etenkin mitä puutavaran ulos- on jo ryhdytty toimenpiteisiin selvän
2737: vientiin tulee. Sillä laivaväylä Uu- ottamiseksi, onko puheena oleva rata
2738: raa•sta, Viipurin ulkosatamasta ·on kau- rakennettava Viipurinlahden itä- vai
2739: pungin sisäsatamaan johtavan 8 kilo- länsipuolitse, ja kuinka suuriin sum-
2740: metrin matkalla niin matala, että sitä miin kustannukset kumpaisestakin vaih-
2741: voivat kulkea vain pienemmät alukset. toehdosta nousevat.
2742: Sen vuoksi isompien alusten on sekä Mitä näihin kumpaiseenkin vaihtoeh-
2743: purettava että lastattava Uuraassa ja toon tulee, tulisi itäistä suuntaa kulkeva
2744: sen ulkopuolella olevien saarien ran- rata eroamaan rakennettavak.si pääte-
2745: noilla. On itsestään .selvää, mikä haitta tyltä Viipurin-Koiviston ra;dalta Kais-
2746: tästä koituu liikennöitsijöille. Sillä kun lahden aseman seuduilla, josta se johdet-
2747: ottaa huomioon, että yksistään puuta- taisiin Uuraan salmen itärannalle Tapo-
2748: varaa on viime vuosina ulosviety Vii- lanlahteen. Kustannukset tältä rata-
2749: purin ja Uuraan kautta keskimäärin osalta on arvioitu kohoavan Tapalan-
2750: 200,000 standarttia vuodessa, ja kuljetus- lahteen rakennettavine satamalaittei-
2751: kustannukset Viipurista Uuraaseen nou- neen, ruoppauksineen ja siltoineen yh-
2752: sevat keskimäärin 100 markkaan stan- teensä 73,668,000 markkaan. Läntistä
2753: darttilta, joka lisämeno liikennöitsijöiltä suuntaa kulkeva rata on taas suunni-
2754: säästyisi kokonaan tai ainakin supis- teltu alkavaksi Tienhaaran asemalta
2755: tuisi hyvin vähiin, jos Uuras olisi yh- Helsingin-Viipurin ra taosalla., sekä
2756: distetty Viipuriin tarkoitustaan vastaa- päättyväksi Suonionsaareen Uuraan lä-
2757: villa liikennevälineillä. hellä. Kustannukset tätä suuntaa kul-
2758: Viipurin ja Uuraan välisen liikenteen kevasta radasta, samoin satamalaittei-
2759: parantamiseksi voi tulla kysymykseen neen, ruoppauksineen ja siltoineen, on
2760: karosi vaihtoehtoa: joko laivaväylän sy- laskettu nousevan 83,000,000 markkaan.
2761: ventäminen tai radan rakentaminen Molempien ratasuuntien kustannuslas-
2762: Viipurista Uuraaseen. Edellä mainittu kelmista on \:uitenkin huomioonotetta-
2763: toimenpide tulisi kuitenkin tehtyjen las- va, että niistä huomattavimman osan
2764: kelmien mukaan niin kalliiksi, ettei sen muodostaa satamala.itte.iden kuntoon-
2765: toteuttamista lähiaikoina käyne aja•tte- pano, kun siihen sijaan itse radan ra-
2766: 11,13. - Vainio, .J., y. m. 63
2767:
2768: kentaminen on laskettu nousevan itäistä jotka omaavat varastoalueensa Uuraan
2769: suuntaa kulkevasta radasta 11,700,000 länsipuolella, ovat enimmäkseen liikkei-
2770: mk. ja läntistä suuntaa kulkevasta ra- tä, jotka eivät enään näytä laajentuvan.
2771: dasta hieman kalliimmaksi, johtuen sii- Toiseksi on huomioon otettava, että
2772: tä, että läntistä suuntaa kulkeva rata Viipurinlahden itäpuolitse rakennetta-
2773: tulisi olemaan muutamaa kilometriä pi- valla radalla ei tulisi olemaan minkään-
2774: tempi. laista paikallista merkitystä siinä suh-
2775: Vertailevat laskelmat kustannuksista teessa, että radan varrella olevat kylä-
2776: siis ensi silmäyksellä osottaisivat itäi- kunnat käyttäisivät sitä hyödykseen.
2777: sen ratasuunnan tulevan hieman hal- SiUä itäisen suunnan varrella ei ole mi-
2778: vemmaksi. Mutta ottaen !huomioon tään kyliä. Siihen sijaan läntistä suun-
2779: muutkin, ja sangen tärkeät näkökohdat, taa kulkeva rata halkaisisi useita kyliä,
2780: puhuvat viimeksi mainitut ehdottomasti sekä sen lisäksi saattaisi laajan ja väki-
2781: läntisen ratasuunnan puolesta. rikkaan Säkkijärven pitäjän paljon lä-
2782: Ensiksikin on huomioon otettava, että heisempään rautatieyhteyteen kuin ny-
2783: itäisen ratasuunnan päätekohdassa, Ta- kyisin, jonka vuoksi tämä rata tulisi
2784: polan lahden rannalla, ei ole olemassa kannattavaksi jo yk!sistään paikallisen
2785: va:rastoalueita, joten rautatiestä ei ole maakunnallisen liikenteen vuoksi.
2786: sanottavaakaan hyötyä, ennenkuin Tärkein puoli asiassa on kuitenkin se,
2787: myöskin varastoalueet ja satamalaitteet että Tienhaaran-Uuraan rataosa muo-
2788: on pantu kuntoon. Ja nämä, kuten edel- dostaisi alkuosan jo ehkä läheisessä tu-
2789: lä olevasta selviää, kohoavat ratakustan- levaisuudessa rakennettavaksi päätettä-
2790: nusten kanssa yhteensä yli 70 milj. mar- västä, kauan suunnitellusta Helsingin-
2791: kan. Siihen si'jaan on läntisen rata- Viipurin rannikkoradasta. Edelleen tu-
2792: suunnan päätekohdassa jo nykyisin 6 lisi Viipuria Tienhaaran kautta Uuraa-
2793: kertaa niin paljon valmiita varastoalu- seen yhdistävä rata suunnitellun SllO-
2794: eita kuin mitä itäisen suunnan pääte- menlahden-Laatokan kanavan lähtö-
2795: kohda,ssa on, joten radasta olisi jo heti kohdan välittömään yhteyteen Viipurin
2796: hyötyä, vaikkei kalliita satamalaitteita ja Tienhaaran välillä olevassa Kivisil-
2797: ja varastoalueiden kokonaisuudessaan lassa.
2798: kuntoonpanemista voitaisikaan vielä lä- Edellä viitattujen näkökohtien nojalla
2799: hivuosina toteuttaa. Sen lisäksi ovat ehdotamme Eduskuntaa yhtymään ano-
2800: juuri läntisen suunnan päätekohdassa mukseemme,
2801: olevat valmiit varastoalueet useiden sel-
2802: laisten puutavaraliikkeiden hankkimia, että Eduskunta päättäisi raken-
2803: jotka harjoittavat yhä kasvavaa puuta- nettavaksi normaaliraiteisen rau-
2804: varan ulosvientiä, ja Viipuri tulee säi- tatien Tienhaaran asemalta Suo-
2805: lyttämään asemansa ulosvientisatamana nionsaareen Uuraan lähellä, ja
2806: ainoastaan sen kautta, että näiden että Eduskunta tähän tarkoituk-
2807: uusien lukuisain puutavaran ulosvienti- seen varaisi vuoden 1924 valtion
2808: liikkeiden liikennemahdollisuuksia pa- tulo- ja menoarviossa 10,000,000
2809: rannetaan, sillä ne harvat vientiliikkeet, markkaa.
2810:
2811: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
2812:
2813: Jaakko Vainio. Taneli Typpö.
2814: 0. W. Honkavaara. W. K. Särkkä.
2815: ll,H. - Anom. ehd. N :o 26.
2816:
2817:
2818:
2819:
2820: Juutllainen y. tn.: Normaaliraiteisen radan rakenta-
2821: misesta Käkisalmen satamasta Kivisalmen sata-
2822: maan.
2823:
2824:
2825: E d u s kun n a ll e.
2826:
2827: Komitea, joka vuoden 1917 lopulla ase- kennuksiin nähden päätettäväksi m. m.,
2828: tettiin laatimaan maan rautatieverkon että normaaliraiteinen rautatie rakenne-
2829: ynnä muiden kulkulaitosten laajenta- taan Wiipurin kaupungista Paakkolan
2830: mis- ja kehittämissuunnitelmaa, on mar- kautta Sortanlahden satamaan haara- ja
2831: raskuun 24:nä 1920 päivätyssä, vastais- satamaratoineen Pölläkkälään, ja että ra-
2832: ten rautatierakennusten yleistä ohjel- kennustyöt sillä rautatierakennuksella
2833: maa käsittelevässä mietinnössään lausu- aloitetaan viimeistään vuonna 1925. Tä-
2834: nut, että se yleinen ohjelma, jonka sa- mä ratahan onkin niistä syistä, jotka
2835: nottu komitea esittää, ei estä rakenta- Hallituksen esityksessä mainitaan, tär-
2836: masta pieniä satama- ja sivuratoja, kun keä ja kiireellinen ainakin siltä osal-
2837: ,sellaiset lyhyet radat eivät suuresti- taan, mikä ulottuisi Wiipurin kaupun-
2838: kaan häiritse itse pääohjelman toteutta- gista Hiitolan-Raasulin väliselle rauta-
2839: mista, vaan päinvastoin sitä tukevat ja tielle, mutta voidaan asettaa kysymyk-
2840: sen tarkoitusperiä edistävät. Sen vuoksi sen alaiseksi, eikö niitä etuja, joita voi-
2841: on varsinkin satamaratoja rakennettava tettaisiin jatkamalla rataa Hiitolan-
2842: sikäli, kuin ne tarpeellisiksi tulevat." Raasulin mutatien itäpuolellekin Sortan-
2843: Kun Eduskunta nyt näillä valtiopäi- lahden satamassa Laatokkaan päättyväk-
2844: villä käypi Hallituksen sille antaman ja si, saavuteta monin kerroin vähemmillä
2845: mainittuun kulkulaitoskomitean mietin- kustannuksilla, jos tuon osan asemasta
2846: töön pääasiallisesti perustuvan esityk- rakennetaan noin 6 kilometrin pituinen
2847: sen N :o 18:n pohjalla käsittelemään ky- rata Käkisalmen satamasta Kivisalmen
2848: symystä maan rantatierakennuksista satamaan. Silmämääräisen tutkimuksen
2849: vuosina 1923-1927, on kait asianmu- perusteella on laskettu radan Pyhäjär-
2850: kaista, että samalla harkinnan alaiseksi ven asemalta Hiitolan-Raasulin rauta-
2851: otetaan varsinkin sellainen satamarata, tieltä Sortanlahteen sekä uuden risteys-
2852: joka voisi olla vaihtoehtona jollekin aseman rakentamiseen menevän noin 20
2853: osalle niistä, joita Hallitus esityksessään miljoonaa markkaa, kun satamarata Kä-
2854: ehdottaa rakennettaviksi sanottuna vii- kisalmesta Kivisalmeen maksaisi vain
2855: sivuotiskautena. 2 1 / 2 miljoonaa markkaa. Matka Wiipu-
2856: Sellainen satamarata epäilemättä on rista ehdotettua suuntaa myöten Sortan-
2857: rata Käkisalmseta Kivisalmen sata- lahteen ei kuitenkaan tulisi juuri ollen-
2858: maan. Hallituksen esityksessä ehdote- kaan lyhyemmäksi kuin Wiipurista Ki-
2859: taan Eduskunnan 1923-1927 rautatiera- visalmeen, jos Wiipurista tuleva rata
2860: II,14. - Juutilainen, y. m. 65
2861:
2862: yhdistetään Hiitolan-Raasulin rauta- päällikkö K. F. Laaksonen v. 1920 sekä
2863: tiehen Myllypellon aseman luona. merenkuluntarkastaja K. V. Mela ja in-
2864: Niihin yleisiin ja paikallisiin syihin sinööri A. D. Backberg v. 1922.
2865: nähden, joita voidaan esittää Kivisal- Edellä olevan nojalla ehdotamme Edus-
2866: men satamaradan perusteiksi, viittaam- kunnan päätettäväksi,
2867: me vuoden 1919 valtiopäiville jätettyyn
2868: anomusehdotukseen N:o 16. Ne pitävät että vuosien · 1923-1927 rautatie-
2869: vielä edelleenkin paikkansa. Mainitsem- rakennussuunnitelmaan otetaan
2870: me tässä vain, että Käkisalmen kau- myös noin 6 kilometrin pituisen
2871: punki on luvannut sanottua satamara- normaaliraiteisen radan rakenta-
2872: taa varten luovuttaa ilmaiseksi maan, minen Käkisalmen satamasta K i-
2873: sikäli kuin rata kulkisi sen omistamalla visalmen satamaan; ja
2874: alueella, soran ja r1;1.tapölkyt kuin myös että, ottamalla huomioon ne uh-
2875: ~·akentaa satamalaiturit erityisillä eh- raukset, joihin Käkisalmen kau-
2876: ,doilla. Käkisalmen sataman kelpoisuu- punki on sanotun satamaradan
2877: desta ovat antaneet edullisia lausuntoja hyväksi sitoutunut, tarpeelliset
2878: useat asiantuntijat kuten ratainsinööri rahavarat sitä varten aikanaan on
2879: A. Söderlund ja Laatokan luotsipiiri- otettava valtion budjettiin.
2880:
2881: Helsingissä, 12 päivänä helmikuuta 1923.
2882:
2883:
2884: Antti J uutilainen. J. Korhonen.
2885: M. Pitkänen. Janne Koivuranta.
2886: 66
2887:
2888: 11,15. - Anom. ehd. N :o 28.
2889:
2890:
2891:
2892:
2893: Pesonen, A. y. m.: Määrärahan myöntämisestä Oulun-
2894: Nurmeksen radan rakentamista varten.
2895:
2896:
2897: E d u s kun n alle.
2898:
2899: Jo vuosia sitten rakennettavaksi pää- lisen toimesta eristetyksi rautatieverkos-
2900: tetty Oulun-Nurmeksen rata on vuosi tamme. Yleistä merkitystä vailla ei
2901: vuodelta joutunut rakennusmäärärahain myöskään ole se, että tämä rata, puh-
2902: jaossa syrjäytetyksi syystä tai toisesta kaisemalla tien läpi Kajaanin kihlakun-
2903: suositumpain ratojen tieltä. Että näin nan ja auttamalla sen luonnollisen meri-
2904: on tapahtunut muista syistä kuin rata- satamansa mahdollisimman läheiseen
2905: rakennusten tärkeyden huomioon otta- yhteyteen, avaa tämän seudun luonnos-
2906: van vertailun perusteella, on epäile- taan rikkaat ja avarat maat asutuksen
2907: mätöntä. Oulun-Nurmeksen radalla on käytettäviksi. Tämän ohessa on erikoi-
2908: nimittäin useissa kohdin niin tärkeä sesti syytä kiinnittää huomiota tämän
2909: yleinen merkitys, että sitä vastaavaa radan merkitykseen valtion metsätalou-
2910: tuskin voidaan pätevästi muiden nyt den kannalta.
2911: rakenteella olevain ratojen osalta osoit- Oulujoe~ vesistöalue on erittäin met-
2912: taa. Paitsi sitä, että tämä rata, kuten särikasta., Metsähallituksen tekemäin
2913: vastaava kullmneuvojen parannus kaik- viimeisten laskelmain mukaan on Oulu-
2914: kialla ympäristössään, tulee voimakaasti joen vesistöalueen valtiometsäin puu-
2915: edistämään Oulujokivarren, Kajaanin määrä 32,833,265 m 3 , johon määrään si-
2916: kihlakunnan ja Pohjois-Karjalan kan- sältyy arvopuita 21,536,067 kpl. Metsä
2917: san taloudellista elämää, voidaan sen on täällä erittäin hyvää, nuorta ja ke-
2918: avulla saavuttaa tärkeitä yleisiä etuja. hittyvää. Metsähallituksen arvion mu-
2919: M. m. tekee se mahdolliseksi Oulujoen kaan on tällä alueella sahapuiden keski-
2920: suurten koskien ottamisen kansantalou- määräinen lukumäärä hehtaaria kohti
2921: temme palvelukseen. Niinikään tulee sen 29 kpl. Tämän alueen eteläpuolella (Poh-
2922: tuottama hyöty Pohjanmaan, Savon ;ja jan tarkastuspiirissä) on se 17.5 kpl., sen
2923: Karjalan ratojen välisenä yhdysratana pohjoispuolella (Iin tarkastuspiirissä) 25
2924: olemaan huomattavan suuri yleiselle kpl. ja koko maassa 24.5 kpl. Tästä huo-
2925: rautatieliikenteellemme. Edelleen ei sen limatta on puiden kaupaksi saanti tääl-
2926: merkitystä maan puolustukselle ole vä- lä, vaikeampaa kuin missään muualla
2927: häiseksi arvattava. Sen kauttahan voi- maassamme. Esim. v. 1920 tarjottiin
2928: daan estää se maan puolustukselle tu- tältä alueelta kaupaksi 553,423 sahapuu-
2929: hoisa, vieläpä kohtalokaskin onnetto- ta, mutta hyväksyttäviä tarjouksia teh-
2930: muus, että Karjalan rata siihen yhdis- tiin vain 84,684 puusta. Vastaavat lu-
2931: tyvine Suojärven ratoineen tulisi vihol- vut olivat silloin Iin tarkastuspiirissä
2932: 11,15. - Pesonen, A., y. m. 67
2933:
2934: 583,968 ja 156,457 sekä Pohjan tarkastus- matkan vuoksi, minkä niiden tuotteiden
2935: piirissä 194,466 ja 84,459. Tämä on vaki- on kuljettava päästäkseen meren ran-
2936: nainen, joka vuosi uudistuva ilmiö. Sitä taan Kotkassa. Näin suurempaan puu-
2937: osoittavat seuraavat Metsähallituksen tavaraan nähden. Sama koskee myös
2938: antamat tiedot viimeisten 10 vuoden pienempää puutavaraa, mutta tähän tu-
2939: ajalta: V. 1913 saatiin myydyksi 68.a4 % lee vielä lisäksi se haitta, mikä kaksi-
2940: kaupaksi tarjotuista puista, 1914 52.26 %, vuotisesta, vieläpä muutenkin vaikeasta
2941: 1915 44.95 %, 1916 22.90 %, 1917 21.~8 %, uitosta on tällaiselle tavaralle. On epäi-
2942: 1918 13.62 %, 1919 ensimäisissä tarjouk- lemätöritä, että Oulun-Nurmeksen ra-
2943: sissa 3.4o %, saman vuoden toisessa tar- dan valmistuminen muuttaa nämä olot
2944: jouksessa ei mitään, 1920 15.ao %, 1921 toisiksi. Uusia saha- ja puuteollisuuslai-
2945: ei mitään ja 1922 10.09 %. Hinta on sa- toksia voi tämän jälkeen Oulujärven
2946: man mukainen. Niinpä v. 1920, jolloin rannoille syntyä, samoin kuin Kajaanin
2947: Oulujoen vesistön alueella saatiin pa- radan valmistumisen jälkeen sellaisia
2948: rempi hinta kuin milloinkaan muulloin muodostui Kajaaniin. Rautatie tekee tä-
2949: sitä ennen tai sen jälkeen, teki se 1: 88 ten ja avaamalla sopivan kuljetustien
2950: mk. Englannin kuutiojalalta. Iin tar- pienemmälle puutavaralle meren ran-
2951: kastuspiirissä oli se samana vuonna 2: 21 taan, kilpailun tämän alueen metsärik-
2952: ja Pohjan tarkastuspiirissä 2: 32. Kun kauksista mahdolliseksi. Metsien arvo
2953: myydyt puut olivat suuria, oli hinta täl- tulee sen seurauksena kohoamaan sekä
2954: löin runkoa kohden 26: 31 mk. Lähinnä korkeamman hinnan että pienemmän
2955: ' korkein hinta on saatu viime vuonna, puutavaran, mikä nyt, varsinkin halko-
2956: nimittäin 15: 65 rungolta, ja sitä lähinnä tavara, viruu arvottomana, kaupaksi
2957: korkein 1919, jolloin se oli 7: - mk. run- saannin kautta. On tietysti vaikeaa ar-
2958: golta. Nämä Metsähallituksen antamat vioida, kuinka suuri tämä arvon nousu
2959: tiedot osoittavat, että Oulujoen vesistö- tulisi olemaan. Mutta jos se tekisi vaik-
2960: alueen metsät ovat parhaita koko maas- kapa vain 5 mk. kuutiometriä kohden,
2961: sa, mutta puiden hinta siellä on alhaisin . mitä ei voida pitää korkeaksi arvattuna,
2962: koko maassa. Sitä paitsi pienempi puu- kun otetaan huomioon, että nykyisin tä-
2963: tavara, propsi- ja paperipuu, ei tahdo män alueen puiden hinnat ovat alhai-
2964: löytää ostajaa lainkaan, puhumattakaan simmat koko maassa, ja että pienem-
2965: halkopuusta, jota tähän asti ei vielä ol- mällä puutavaralla ei siellä ole juuri
2966: lenkaan ole näiden metsien runsaista va- mitään arvoa menekin puutteessa, niin
2967: rastoista otettu, ei valtion omaa tarvetta olisi valtion metsien arvon nousu, ylem-
2968: varten eikä kaupaksi. Tämä ilmiö saa pana mainitun kuutiomäärän mukaan
2969: selityksensä juuri kulkuneuvojen puut- (32,833,265 X 5) 164,466,325 mk. Tämä
2970: teesta. Kilpailevia ostajia sen vuoksi ei summa vastaa suunnilleen Kontiomäen
2971: ole. Sillä Oulujoen suuta hallitsevat -Oulun välisen rataosan rakennuskus-
2972: muutamat harvat oululaiset yhtiöt, ja tannuksia. Ja vaikkapa ei saavutettaisi-
2973: kulkuneuvojen puutteessa ei Oulujärven kaan tätä, niin joka tapauksessa on ar-
2974: vielä vapaina oleville rannoille voi muo- von nousu huomattavan suuri. Ei yh-
2975: dostua saha- ja puuteollisuuslaitoksia. deltäkään nyt rakenteella olevalta tai
2976: Kajaanissa olevat kaksi sahaa eivät taas ehdotetulta radalta - lukuunottamatta
2977: kykene riittävässä määrässä kilpailua Rovaniemen-Kemijärven rataa, jonka
2978: ylläpitämään sekä rajoitettujen mahdol- puolesta v. 1922 valtiopäiväin kulkulai-
2979: lisuuksiensa että sen pitkän rautatie- tosvaliokunta esittää saman suuntaisia
2980: II,15. - Oulun-Nurmeksen rata.
2981:
2982: laskelmia - ole tähän verrattavaa hyö- ottamaan Oulun-Kontiomäen välinen
2983: tyä odotettavissa. Jo yksin tämän vuoksi osa ensiksi rakennuksen alaiseksi. Mi-
2984: kannattaisi rakentaa tämän radan Kon- käli taas strateegisille näkökohdille
2985: tiomäen-Oulun välinen osa, sillä juuri myönnetään tärkein sija, silloin saattaa
2986: sen osan avulla, se kun avaa mahdolli- joutua Kontiomäen-Nurmeksen rata
2987: simman lyhyen tien tältä rikkaalta met- ensiksi rakennettavaksi. Radan tuotta-
2988: säalueelta meren rantaan, saavutetaan ma hyöty pääsee kuitenkin vasta sitten
2989: puheena oleva edullinen tulos. täysi.Jl nautittavaksi, kun se on kokonai-
2990: Kun Oulun-Nurmeksen radalla, ku- suudessaan valmistunut. Sen merkitys
2991: ten tässä on osoitettu, on paikallisten yhdysratana, sen taloudellinen, stratee-
2992: etujen rinnalla näin huomattavia yleisiä ginen ja paikkakunnallinen merkitys
2993: etuja voitettavissa, niin on täysi syy pääsee vasta silloin täysiin oikeuksiinsa.
2994: kiirehtiä tämän radan rakentamista. Sen vuoksi onkin tämän radan rakenta-
2995: Mitä taas siihen järjestykseen tulee, minen aloitettava sellaisen suunnitelman
2996: missä tämän radan eri osat on rakennet- mukaan, että se voidaan yhteen jaksoon
2997: tava, niin siitä emme tahdo mitään esit- kokonaisuudessaan valmistaa.
2998: tää. Sen määrääminen on asianomais- Tässä esittämämme perusteella rohke-
2999: ten virastojen ja hallituksen tehtävä sen nemme kunnioittaen ehdottaa,
3000: arvioinnin perusteella, minkä radan eri
3001: osien merkitystä toisiinsa vertaamalla että Eduskunta päättäisi vuoden
3002: ja olojen vaatimuksesta parhaaksi nä- 1924 menoarvioon ottaa 35 milj.
3003: kevät. Mikäli tätä arviointia suoritet- markan suuruisen määrärahan töi-
3004: taessa pidetään taloudellisia näkökohtia den aloittamiseksi Oulun-Nur-
3005: tärkeimpinä, silloin tullaan epäilemättä meksen radalla.
3006:
3007: Helsingissä, helmikuun 16 päivänä 1923.
3008:
3009:
3010: A.arno Pesonen. S. Salo.
3011: Kusti Arffman. V. K. Simelius.
3012: Antti Lehikoinen. J. A. Mannermaa.
3013: Jaakko Vainio. Matti Puittinen.
3014: Arvi Louhelainen. Eero Hahl.
3015: Albin Koponen.
3016: 69
3017:
3018: Il,16. - Anom. ehd. N :o !S.
3019:
3020:
3021:
3022:
3023: Jussila: Määrärahan myöntämisestä rautatien rakenta-
3024: mista varten Rovaniemeltä Kemijärvelle.
3025:
3026:
3027: Ed u s kunnalle.
3028:
3029: Silmäyskin Suomen rautatiekarttaan män radan rakennuskustannukset peite-
3030: osoittaa, kuinka laaja Pohjois-Suomi on tyt. Pienemmänkin puun arvon rautatie
3031: miltei ilman rautateitä. Pohjois-Suomen nostaisi, varsinkin kun Kemijärven vä-
3032: taloudellisesti ja henkisesti takapajulla littömässä läheisyydessä olevat monet
3033: olevat seudut ovat sen johdosta ikäänkuin voimarikkaat kosket kehittäisivät paik-
3034: jollakin tavoin eristetyt muun Suomen kakunnalla, huomattavan puunjalostus-
3035: yhteydestä. Tämä alue an kuitenkin teollisuuden.
3036: luonnonrikos. Perä-Pohjolassa on lähes Senlisäksi tämä rata vetäisi alhaisella
3037: puolet valtion koko kasvavasta puuva- henkisellä tasolla olevat koillisten seutu-
3038: rastosta ja tukkipuumäärästä, valtavan jen asukkaat muiden sivistyksellisessä
3039: suuri omaisuus, jonka käyttötulokset suhteessa parempiosaisten seutujen yh-
3040: tuntuvat valtion taloudessa. Koillisilla teyteen ja olisi myös voimallisana teki-
3041: metsäseuduilla, jonne ei ole minkään- jänä kohottamassa näiden suuria vilje-
3042: laista rautatietä, on Pohjois-Suomen tär- lysmahdollisuuksia omaavien seutujen
3043: keimmät metsäkeskukset. Kemijärven vielä alakunnossa olevaa maataloutta.
3044: ympäristön alueella, joka käsittää Kemi- Kysymyksessä ei siis ole vain näiden
3045: järven, Kuolajärven, Savukosken, Pelko- seutujen, vaan koko valtakunnan edut.
3046: senniemen sekä osan Rovaniemen, Kitti- Kun isojaon toimeenpaneminen Kemi-
3047: län ja Kuusamon pitäjiä, on 73.7 milj. m 8 järvellä on vielä sillä asteella, että jos
3048: kasvavia valtion metsiä, joista nykyisen ratasuunta nyt määrättäisiin, tulisi maa-
3049: arvion mukaan on 53.3 milj. kpl. täysi- palstojen sijoittaminen onnistuneemmak-
3050: mittaista (yli 25 cm. 1.3 m. korkeudelta) si, olisi ratasuunnan tutkiminen ja sitä
3051: tukkipuuta. Kaukana merenrannasta ja varten tarvittavan maa-alueen eroitta-
3052: rautatiestä tämän verrattoman kansallis- minen toimitettava kiireellisesti.
3053: omaisuuden arvo on suhteellisesti alhai- Ylläsanotun perustuksella ja viittaa-
3054: nen. Jos saataisiin rautatie tämän met- malla vuoden 1922 valtiopäivien kulku-
3055: särikkauden keskukseen Kemijärvelle, laitosvaliokunnan mietintöön n:o 1 roh-
3056: kohoaisi puiden arvo tavattomasti. Eräs kenen kunnioittaen ehdottaa,
3057: arvovaltainen asiantuntija on laskenut,
3058: että jos rautatie Kemijärvelle sa1s1 että Eduskunta päättäisi raken-
3059: tukkipuiden arvon kohoamaan vain 3.5 nettavaksi normaaliraiteisen rau-
3060: markalla kappalealta - mikä arvio on tatien Rovaniemeltä Kemijärvelle;
3061: verrattain varovainen - olisi koko tä- että Eduskunta päättäisi rata-
3062: 70 II,16. - Rovaniemen-Kemijärven rata.
3063:
3064: suunnan tutkimisen ja rautatietä että Eduskunta myöntäisi näihin
3065: varten tarvittavan maa-alueen tarkoituksiin tarvittavat varat.
3066: eroittamisen toimitettavaksi mitä
3067: kiireellisimmin, sekä
3068:
3069: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
3070:
3071:
3072: 0. H. Jussila.
3073: 71
3074:
3075: R,t7. - Pet. försL N:o 37.
3076:
3077:
3078:
3079:
3080: Sandblom m. D.: A.ny. beviljande av anslay för uhlid-
3081: yande av statens hamn i H anyö.
3082:
3083:
3084: T ill F in lands R iksdag.
3085:
3086: Vid uppgörande av förslaget till ut- skulle underlättas och möjlighet givas,
3087: giftsstat för innevarande år hade rege- att med åtskiljande av import och export
3088: ringen i extra-ordinarie budgeten upp- fördela trafiken på tvenne kadarmar med
3089: tagit ett anslag om nio miljoner mark åtföljande fördubbl~ng av lhamnens ka-
3090: för utförandet av en länge ifråga:satt och pacitet. Därjämte skulle genom utbyg-
3091: av den snwbbt växande trafiken betingad gandet a v ~n kaj till N otholmen hamnen
3092: utvidgning av Statens hamn i Hangö. tillföras utmärkt be1ägna och rymliga
3093: Prbjekt härtill hade på a.v Statsrådet i upplagsplatser, varigenom en redan pla-
3094: .april 1921 lämnat uppdrag utarbetats av nerad trävaruutskeppning sommartid
3095: överstyrelsen för Väg- och Vattenbygg- bleve möjliggjord. Hamnen skulle så-
3096: naderna. i anslutning till de principer Sta- lund'a året om komma att betjäna lan-
3097: tens Kommunikationskommitte i sitt ut- dets sjöfart och näringsliv i långt större
3098: låtande av den 17 november 1920 angivit grad än hittil1s. Detta projekt erbjuder
3099: beträf'fande den framtida utvecklingen sålunda stora fördelar till relativt ringa
3100: av landets vintertrafik och utbyggandet kostnader och anses av fackmän tekniskt
3101: av Hangö hamn till en auxiliär vinter- vällyckat likasom detsamma i allmänhet
3102: hamn. Projektet innefattar anläggandet av landets exportörer och importörer,
3103: .av en trehundra meter lång ka.j från med hänsyn till den trängsel, ~som stän-
3104: nordvästra ändan av den såkallade ty- digt vitnertid gör sig gällande i Hangö
3105: .ska kajen till Notholmen jämte nödvän- hamn, där då större delen av landets sjö-
3106: .dvga magwsin i · flere våningar, kran- och trafik måst~e koncent'reras, betraktas som
3107: spåranorduinga.r samt en de.Jvis omreg- en nödvändig betingelse för landets sjö-
3108: lering av bangåTden för en totalkostnad fart, harrdel och industri. EmeUertid blev
3109: av n:itton miljoner marik, därav för ka- det äsik:ade anslaget med knapp majori-
3110: jerna elva miljoner mark. Genom denna tet förkastat.
3111: kajibyggnad och av densamma betingade Detta beslut har på olika håll, särskilt
3112: muddringar och underva.ttenssprängnin- bland exportörerna väckt mycken för-
3113: gar skulle i Hangö hamn skapas en på stämning, som även kommit till synes i
3114: smalaste stället tvåhundra meter bred dagspressen. Det före:faller även, som om
3115: och åtta meter djup hamnbassin med ka- de förluster det knappa kajutrymmet och
3116: jer på tre sidor, varigenom navigeringen den därav förorsakade trängseln i Hangö
3117: i den nu ofullkomliga hamnen avsevärt hamn åsamkat Jiandets näringsliv, och
3118: 72 ll,17 .• - Hangon sataman ,J,a,a,jentamin,en.
3119:
3120: vilka fö:duster uppskattas till miljoner trafiken från de övriga och under den
3121: mark, skulle berättiga till större för- egentliga vinterseglationen åtminstone
3122: ståelse för landets kommersiella krav. behjälpligt kan betjäna densamma. I
3123: Visserligen har man å en del håll trott detta sammanhang må yttermera påpe-
3124: sig finna en möjlighet att Tädda landet kas den stora roll den trans-oceana tra-
3125: ur den sålunda uppkomna brydsamma fiken numera spelar i vintersjöfarten på
3126: situationen genom förslaget att öp:pna vårt land. De väldiga och mycket djup-
3127: flera hamnaT för vintertrafik. Men, om gående fartyg, som betjäna denna tra.fik,
3128: ock detta skulle låta sig göra under en kunna i de flesta fall icke anlöpa långt
3129: längre tid av vinterseglationen än hit- från östersjön belägna hamnar, utan äro
3130: tills, kommer dock sjötrafiken varje år vintertid huvudsakligen hänvisade till
3131: under en läng!re elleT kortare tid av vin- Hangö hamn, viiken dock med sitt nuva-
3132: tern ~att måsta koncentreras på enbart rande knappa kajutrymme har svårt att
3133: Hangö och Åbo, med samma fötjdeT som betjäiiJa dem. Sedda ur dessa synpunkter
3134: hittills, det vill säga trafikstöringar på framstå yrkandena på omedelbara ut-
3135: grund av :bristande kajutrymme. Skall vidgningar av Statens hamn i Hangö
3136: man sålunda söka ett verksamt boteme- icke som någotslags strävan at.t koncen-
3137: del !för dessa störingaT, vilka redan nu trera landets vintertrafik på denna
3138: äTo i färd med att bringa hela vår vin- hamn, utan de betingas helt och hållet av
3139: tersjöfart i vanrykte utomlands, står sjötrafikens utveckling.
3140: detta otvivelaktigt att finna i en effektiv Om sålunda i.kraven på en ubvidgning
3141: utveckling av den hamn, som under en av denna statens hamn framstå som fullt
3142: snart femtioåTig er:farenhet har visat sig berättigade och för landets handel, indu-
3143: med niinsta kostnader kunna anlöpas och stri och sjöfart nödvändiga, kan tidpunk-
3144: viiken därjämte är en verklig djuphamn ten för realiserandet a.v ovanberörda pro-
3145: med klara och rena inlopp. Landets sjö- jekt icke vara mer lämplig än den när-
3146: fart har i själva verket under de senaste varande. Efter de sena•ste omreglerings-
3147: åren utvecklats så påtagligt snabbt, att arbetena i Hangö hamn finnas ännu sak-
3148: dess hamnar numera icke på ett tillfreds- förståndig arbetsledning, vid dylika ar-
3149: ställande sätt kunna fylla de ständigt beten vant anbetsfolk ävensom materia-
3150: växande krav trafiken ställer på dem. lier och arbetsredskap tili ett värde av
3151: Detta har till full evidens blivit ådaga.- omkring en miljon mark kvar å orten.
3152: lagt under innevarande vinter. Trots att Arbetena kunna sålunda utan dyrbara
3153: ett flertal hamnar öppenhållits längre än förberedelser omedelbart igångsättas och
3154: vanligt och vintern varit ovanligt mild, bedrivas på fördelaktigt sätt, vilket icke
3155: ha ic:ke ens Helsingfors' hamnar mera blir fallet, om allt måste från g!runden
3156: förmått betjäna trafiken utan störingar. nyorganiseras. Tidpunkten är även nu
3157: Säkert är ock, att sådana skola bliva en därför så mycket mer lämplig som detta
3158: ständigt återkommande före·teelse och arbete onekligen kan giva. utkomst åt ar-
3159: gesta:.Ita sig mer än brydsamma så snart betare, vilka annars måste sysselsättas
3160: tra·fiken, på .grund å v isförhållandena med nödhjälpsarbeten, som icke i samma
3161: måste koncentreras på landets tvenne mån kunna medföra nytta för hela lan-
3162: vinterhamnar, om nämligen icke åtgär- det.
3163: der vid!ta.gas för skapandet av en hamn, På grund av det ovananförda hem-
3164: som under förvintern förmår avlyfta ställes
3165: Il,17. - Sandlblom, y. m. 73
3166:
3167: ·att Riksdagen ville besluta, att att Riksdagen för ifrdgavarande
3168: Statens hamn i H angö omedelbart aTbetens pdbörjande mdtte i 1924
3169: utvidgas i enlighet med (Jversty- års budget anvisa ett belopp om
3170: relsens för Väg- och vattenbyggna- fem miljoner mark ..
3171: derna förberörda förslag; samt
3172:
3173: Helsingfors, den 16 februari 1923.
3174:
3175:
3176: F. A. Sandblom. Gunnar Landtman.
3177: Ferd. von Wright. Julius Lindberg.
3178:
3179:
3180:
3181:
3182: 10
3183: •
3184: 74
3185:
3186: U.11. - A.nom. ehd. N:o 37. Suomennos.
3187:
3188:
3189:
3190:
3191: Sandblom y. m.: Määrärahan myöntämisestä valtion
3192: sataman laajentamista varten Hangossa.
3193:
3194:
3195: S u o m en E d u s k u n nalle.
3196:
3197: Laatiessaan menoarviota kuluvaksi vakulkua nyt epätäydellisessä satamassa
3198: vuodeksi oli hallitu1s ottanut ylimääräi- ja antaisi mahdollisuuden erottamalla
3199: seen tulo- ja menoarvioon 9 miljoonan tuonnin ja viennin eri paikkoihin jakaa
3200: markan suuruisen määrärahan valtion liikenteen kahdelle laiturinvarrelle sekä
3201: Hangossa olevan sataman kauan kysy- siten ka:ksinkertaistuttaa; sataman toimi-
3202: myksessäolleen ja nopeas.tilkasvavan lii- kyvyn. Rakentamalla. laiturin Nuotta-
3203: kenteen kaipaaman laa.jennuks.en suorit- saareen syntyisi samalla satamaan erin-
3204: tamista varten. Laajennus.suunnitel- omaisen hyvin sija.itsevia ja tilavia va-
3205: ma:n. oli valtioneuvostolta huhtikuussa rastopaikkoja, ja siten kävisi jo suun-
3206: 1921 saamansa tehtävän nojalla laatinut niteltu puutavarain laivaus kesäaikaan
3207: tie- ja vesirakennusten yliihalliJtus niiden mahdolliseksi. Satama tuUsi siten
3208: periaatteiden mukaisesti, jotka valtion kautta vuoden palvelemaan maan lai-
3209: kulkulaitoskomitea lausunnossaan 17 päi- vakulkua ja elinkeinoelämää paljon
3210: vänä marraskuuta 1920 oli esittänyt suuremmassa määrässä kuin täJhän asti.
3211: maan talviliikenteen vastaisesta kehittä- Tämä suunnitelma tarjoaa niinmuodoin
3212: misestä ja Hangon sataman rakentami- verraten vähäisillä kustannuksilla suu-
3213: sesta talvi-apusatamaksi. Suunnitelma ria etuja ja ammattimiehistä se on tek-
3214: tarkoittaa, että rakennettaisiin 300 met- nillisesti onnistunut samoinkuin maasta-
3215: rin .pituinen rantalaituri n. s. saks,alaisen viejät ja maahantuoja.t, sen !lihdingon ta-
3216: laiturin luoteispääJStä Nuottasaareen ja kia, joka. talvisaikaan alinomaa syntyy
3217: tarpeelliset useampikerroksiset makasii- Hangon satamassa, jonne suurin osa
3218: nit, nostokurki- ja raidelaitteet sekä jär- maan meriliilkenteestä täytyy keskittää,
3219: jestettäisiin ratapiha uudelleen yhteensä pitävät sitä yleensä me-renkulun, kaupan
3220: 19 miljoonan markan kustannuksilla, ja teollisuuden välttämättömänä edelly-
3221: joista laitureihin 11 miljoonaa.. Rakenta- tyksenä. Anottu määräraha kuitenkin
3222: malla nämä laiturit ja suorittamalla vii- evättiin niukalla ääntenenemmistöl'lä.
3223: den edellyttämät ruoppaukse·t ja veden- Tämä päätös on eri tahoilla, varsinkin
3224: a;laiset louhimiset saataisiin Hangon maastRIViejäin, herättänyt paljon miele.n-
3225: satamaan kapeimmalta kohda~lta 200 met- apeutta, joka on tullut sanomalehdis-
3226: rin levyinen ja 8 metrin syvyinen kol- tössäkin näkyviin. Tuntuu myös siltä,
3227: melta puolen laiturien ympäröimä sata- kuin ne tappiot, jotka vähäinen laituri-
3228: ma-allas, joka tuntuvas,ti helpottaisi lai- tila ja siitä Hangon satamassa aiJheutu-
3229: Il,t7. - Sandibllom, y. m. 75
3230:
3231: nu.t ahdinko ovat tuottaneet maan elin- ryhdytä toimenpiteisiin sellaisen talvi-
3232: keinoelämälle ja jotka arvioidaan miljoo- sataman luomiseksi, joka syy.stalvella
3233: niin ma!l"kkoihin, veivoittaisivat parem- voi huojentaa liikennettä muissa sata-
3234: min ymmärtämään maan kaupallisen mi&sa ja varsinaisena talvipurjehdus-
3235: elämän vaatimuksia. Tosin on eräillä aikana ainakin auttavasti välittää sitä.
3236: tahoilla luultu löydettävän mahdollisuus Tässä yhteydessä huomautetta'koon vielä
3237: pelastaa maa siten syntyneestä tukalasta siitä suuresta osuudesta, joka valtame-
3238: asemasta ehdottarualla avattavakai rentakaisella liikenteellä nykyisin on
3239: useampia satamia talviliikenne~ttä var- maamme talvilaivakulussa. Ne valtavat
3240: ten. Mutta vailkka tämä kävisikin päinsä ja hyvin syväkulkuiset laivat, jot:ka tätä
3241: pitemmäksi aikaa talvipurjehduskautena liikennettä yälittävät, eivät useimmissa
3242: kuin nykyisin, täytyy kuitenkin merilii- tapauksissa pääse kaukana Itämerestä si-
3243: kenne keskittää joka vuosi pitemmä:ksi jaitseviin satamiin, vaan niiden on pakko
3244: tai lyhyemmäksi ajaksi talvea yksi,S<tään talvisaikaan kulkea pääasiallisesti Han-
3245: Hankoon ja Turkuun, mistä seuraukset gon satamaan, jonka kuiten:kin, niin
3246: tulevat olemaan samat kuin tähän asti, kauan kuin laituritila on niin vähäinen
3247: eli liikennehäiriöitä laituritilan puut- kuin se nykyjään on, on vaikea tyydyt-
3248: teen takia. Jos niinmuodoin haetaan tää niiden· tarpeita. Katsottuna näiltä
3249: tehokasta keinoa näiden häiriöiden pois- kannoilta eivät vaatimukset valtion Han-
3250: tamiseksi, jotka jo nyt ovat saattamaisil- gossa olevan sataman hetimmittäisistä
3251: laan koko talvilaivaliikkeemme huonoon laajennuksista esiinny minkäänia.isena
3252: maineeseen ulkomailla, on se epäilemättä pyrkimyksenä maan talviliikenteen kes-
3253: löydettävissä sen sataman tehokkaasta kittämiseksi tähän satamaan, vaan ne
3254: kehittämisestä, joka pian 50-vuotisen johtuvat kokonaan meriliikenteen kehi-
3255: kokemuksen mukaan on osoittautunut tyksestä.
3256: siksi, jota pienimmillä kustannuksilla Jos niinmuodoin vaatimukset valtion
3257: voidaan tarkoitukseen käyttää, ja joka puheenaolevan sa.taman laajentamisesta
3258: liS<äksi on todellinen syvä satama, johon esiintyvät täysin oikeutettuina ja maan
3259: on selvä- ja puhdas pääs,y. Maan laiva- kaupalle, teollisuudelle ja laivakululle
3260: kulku on todellisuudessa kehittynyt vii- välttämättöminä, ei ajankohta·a ylläkos-
3261: me vuosien kuluessa niin silminnähtä- keteHun suunnitelman toteuttamiseksi
3262: vän nopeasti, että satamamma eivät voi tulla sopivampaa kuin nykyinen.
3263: enää pysty tyydyttävästi täyttämään lii- Viimeksi Hangon satama.ssa suoritettu-
3264: kenteen niille asettwmia, alati kasvavia jen uudestijärjestelytöiden jäljeltä on
3265: -vaatimuksia. Tämä on täysin selvästi paikkakunnalla vielä asiantuntevaa
3266: osoittautunut kuluvana talvena. Huoli- työnjohtoa ja tuollaisiin töihin tottu-
3267: matta siitä, että monta satamaa on tänä nutta työväkeä samoinkuin noin miljoo-
3268: ta.lvena ollut auki tavallista pitemmän nan markan arvosta tarveaineita ja työ-
3269: ajan ja talvi on ollut tavattoman leppoi- kaluja. Työt voidaan niinmuodoin kal-
3270: nen, eivät edes Helsingin satamat ole liitta valmisteluitta panna heti käyntiin
3271: enää voineet häiriöittä palvella liiken- ja suorittaa edullisesti, niinkuin ei ole
3272: nettä. Varmaa onrkin, että häiriöt käy- laita, jos kaikki pitää alusta alkaen
3273: vät myötäänsä uusiutuviksi ilmiöiksi ja uudestijärjestää. Ajankohta on nyt sen-
3274: sitä tukalammiksi heti kuin liikenne kin vuoksi sitä sopivampi, kun tästä
3275: jääolojen takia täytyy keskittää maan työstä kieltämättä voiva,t saada toimeen-
3276: kahteen talvisatamaan, ellei nimittäin tulonsa monet sellaiset työläiset, joille
3277: 76 II,17. - Hangon sataman laajentaminen.
3278:
3279: muuten täytyy antaa hätäaputöitä, jotka ten ylihallituksen ylläkosketellun
3280: eivät yhtä suuressa määrässä voi tuottaa ehdotuksen mukaisesti; ja
3281: hyötyä koko maalle. että Eduskunta kysymyksessä-
3282: Ylläolevan perusteella ehdotetaan, ole'IJain töiden alullepanem·iseksi
3283: ottaisi 1924 vuoden tulo- ja meno-
3284: että Eduskunta tahtoisi päättää, arvioon viiden miljoonan markan,
3285: että valtion satama Hangossa heti suuruisen määrärahan.
3286: laQ}ennetaan tie- ja vesirakennus-
3287:
3288: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
3289:
3290:
3291: F. A. Sandblom. Gunnar Landtman.
3292: Ferd. von Wright. Julius Lindberg.
3293: 77
3294:
3295: ll,1s. - Pet. försl. N :o 38.
3296:
3297:
3298:
3299:
3300: Anderson m. n.: Ang. beviljande av anslag för uppräf)t-
3301: hållandet av daglig ångbåtsförbindelse mellan Åbo
3302: och Stockholm såväl under sommar- som vintertid.
3303:
3304:
3305: T i ll Finland s R i k s d a g.
3306:
3307: Det torde allmänt erkännas att upp- borg-Sassnitz och Gjedser-Warne-
3308: rätthållandet av goda kommunikations- miinde. Å ven hos oss hade vi före världs-
3309: förbinrlelser med utlandet är en av de krigets utbrott kommit så långt, att dag-
3310: viktigaste förutsättningarna för vårt lig ångbåtslägenhet fanns mellan Åbo
3311: lands ekonomiska och allmänt kulturella och Stockholm. Under de därpå följande
3312: utveckling. Särskilt för landets af.färs- oroliga åren avbrö1Js dock ,denna livliga
3313: värld är det av utomordentlig vikt att tra,fik och har härefter icke upptagits.
3314: snabb och ofta återkommande regelbun- Visserligen ha förs·lag framställts oeh
3315: den post-, passagerar- och godstrafik upp- jämväl rätt vidlyftiga underhandlingar
3316: rätthålles mellan Finland och utlandet. pågått om inrättande av en ångfärjelinje
3317: Emellertid lämna nu rådande förhållan- mellan Sverige· och Finland, men diskus-
3318: den i detta avseende mycket övrigt att sionen i frågan synes numera ha.va av-
3319: önska. Linjen Åbo-Stockholm, som för- stannat och projektets realiserande lig-
3320: medlar hela den finska posttrafiken till ger s'åledes än så länge i v:i!da fältet, isyn-
3321: Skandinavien, Central- och Västeuropa nerhet som detsamma synbarligen vore
3322: samt övriga delar av världen, har endast förenat med alltför stora kostnader.
3323: tre ångbåtsturer i vardera riktningen Samma olägenhet torde kunna tillskrivas
3324: per vecka. Sålunda kunna brev härifrån upptagandet av telefonförbindelse med
3325: alls icke avsändas till utlandet t. ex. mel- utlandet, varom förslag under senaste år
3326: lan lörtdag kväll och tisdag kväll, en in- framlagts. Genomförandet av dessa pla-
3327: tervall om tre dygn. ner borde därför få anstå åtminstone så
3328: Vår utlan:dstrafik kompliceras själv- länge, tills en regelbunden daglig ång-
3329: fallet i hög grad därigenom, att den å en båtstrafi:k på utlandet återupptagits.
3330: rätt lång sträcka måste upprätt:hållas Beträffande det praktiska upptagandet
3331: sjöledes. I andra Iänder med liknande av denna dagliga ångbåtstrafik kan
3332: isolerat läge har man emellertid icke tve- framhållas, att som utgångspunkt i Fin-
3333: kat att göra nödiga uppoffringar för vin- land endast en hamnplats bör ifråga-
3334: nandet av dagliga, t. o. m. duhbla dag- komma, så att icke kostnaderna för tull-
3335: liga ångbåtslägenheter till den europei- betjäning, järnvägs:förbindelse och spe-
3336: ska kontinenten. Som exempel härpå dition överhövan stegras, vilket dock
3337: kunna nämnas de för många år sedan icke hindrar, att sommartid liksom här-
3338: startaide dyrbara ångfärjelinjerna Trelle- intills även andra orter ställas i direkt
3339: 78 Il,ts. - Turun-Tmkhulman höyry.J,aivayhteys.
3340:
3341: ångbåtsförbindelse med Sveri,ge och det nivå. I 1händelse dagl~g förhindelseskulle
3342: övriga utlandet. Vid va.Iet av den rik- inrättas, är det doek antagligt, att såväl
3343: tiga utfa.rtsporten mot väJster torde man gods- som resandetrafiken skulle känn-
3344: enhälligt kunna omfatta å.sikten, att Aho bart ökas, vartill ännu kommer den liv-
3345: härtill är bäst kv:al,ificerad. Genom sitt liga postkommunikationen. vilken, såsom
3346: gynnsamma geogra-fiska läge, sina under vi ovan framhål.lit, är av utomordentligt
3347: alla årstider tiHgängliga goda hamnar stor hetydelse i detta fall.
3348: och sin skyddade ,skärgårdsfarled · p10t Av ovanstående torde tydligt framgå,
3349: väster ansågs Aho redan vid tiden för att den dagliga ånghåtstrafiken å linjen
3350: den dagliga förhindelsen:s upprättande Aho----Stockholm snarast möjligt horde
3351: före ikriget S'OID den .lämpliga utgångs- återupptagas, så att fullt tidsenliga för-
3352: punkten på finska ~sidan, och har ända hindelser skulle erhållas mellan Finland
3353: sedan dess hi,behållits i denna egenskap. och utlandet via Sve,rige. Undertecknade
3354: Beträffande tra:fikens intensitet på tiHåta sig där:för föreslå,
3355: linjen Åbo-Stockholm kan nämnas, att
3356: man år 1913 med 365 turer inalles hade att Riksdagen måtte uppmana
3357: 38,325 pas·sagerare och 16,425 ton gods. Regeringen att skrida till åtgärder
3358: Ar 1922 voro motsvarande tal för endast för upprätthållandet av daglig
3359: 156 turer 13,260 passagerare och 15,.600 ångbåtsförbindelse mellan Åbo och
3360: ton gods från Åbo till Stockholm. Härav Stockholm såväl under sommar-
3361: synes att godstrafiken å linjen redan som vintertid, samt
3362: uppnått samma intensitet som före kri- att i statsförslaget för nästin-
3363: get, medan resande,gtrömmen bl. a. på kommande år härför upptaga nö-
3364: grund av de svåra valuta.förhållandena digbefunnet anslag, högst Fmk
3365: och avbrytandet av genomgångstra;fiken 3,600,000: - .
3366: från Ryssland stannat 'På en relativt låg
3367:
3368: Helsingfors, den 15 f.ehruari 1923.
3369:
3370:
3371: Amos Anderson. Eino Tulenheimo.
3372: Georg Schauman. Rafael Colliander.
3373: Ferd. von Wright. Yrjö Pulkkinen.
3374: Johannes Nyberg.
3375: 79
3376:
3377: ll,1s.- Anom. ehti. N:o 38.
3378:
3379:
3380:
3381:
3382: Anderson y. m.: Määrärahan myöntämisestä jokapäiväi-
3383: sen höyrylaivayhteyden ylläpitämiseksi Turun ja
3384: Tukholman välillä sekä kesä-i että talviaikaan.
3385:
3386:
3387: Suomen Ed,uskunnalle.
3388:
3389: Yleisesti tunnustettaneen, että hyvän talinjwt Tre!Jleborg-Sassn,i'tz ja Gjed-
3390: kulkuy:b'tey!den ylläpitäminen ulkomai- ser-W.aTnemiinde. Mei'llälkin oli erunw
3391: den kanssa on tärkeimpiä edellytyksiä mwailmansodan puhkeamiista päästy niin
3392: maamme taloudeiJ.liselle; ja yleissivist.yk- pitkälle, että joka päivä pääs:i höyrylai-
3393: selliselle kehitykselle. Varsinkin on lii- valla Turusta Tukholmaan. Sitä seruraa-
3394: kemaailmalle hyvin tähdellistä, että no- villla rauhatJtomina vuosin.a tämä vilkas
3395: peaa ja usein palau:tuvaa säännöllistä liikeniille kuitenikin keskeytyi eikä sitä
3396: posti-, matkustaja- åa tavaraliikennettä enää s·eujrul'keen ole pantu kä:yntiilin. To-
3397: ylläpidetään Suomen ja ulkomaiden sin on ehdotuksia tehty j.a myös· koko
3398: välillä. Nykyiset olot jättävät kuiten- laajaperäisiä neuvotteluja käyty höyry-
3399: kin tässä suhteessa paljon toivomiselle lauttojen aikaansa:am]sesta Suomen ja
3400: sijaa. Turun-Tukholman linjalla, joka Ruotsin väJliHe, mut·ta: keskus,te'lut ky-
3401: välittää Suomen koko pos:tHiikennettä symybestä näyttävät ny1ttemmilli. pys.ä;h-
3402: Skandinaviaan, Keski- ja Länsi-Euroop- tyn:een j·a :suunnitelman toteuttami<DJell1
3403: paan sekä muihin ·osiin maailmaa, on on yhä tietymältJtömi:ssä, erittäinkin kun
3404: ainoastaan kolme höyrylaivavuoroa se kysyisi H1a!J1 suuria kustanllluksia.
3405: kumpaankin suuntaan viikossa. Niin Sama haitta liittynee Suomen ja; ulko-
3406: ollen ei täältä ensinkään voida lähettää maiden rväli<sen puheliin'Y'hteyden aiikaan-
3407: kirjeitä ulkomaille esim. lauantai-illan saam~seen, mistä ·ehdotuksia on viime
3408: ja tiistai-iHan välisenä aikana, siis ko- vuosina eositetty. Nä~denJ suunlllli:teilmain
3409: konai·seen kolmeen vuorokauteen. toteuttaminen pitäisi senvuoksi lykätä
3410: Ulkomaan!li,iken1toomme tekee tietenkin aina1k•iilll ·siih·en .a:sti kuin sääJnnöHistä jo-
3411: suuress a mä:ä:rin mutkaiseksi se, että sitä
3412: 1 kapäi'väistä höyrylairv:aiiibniJlettä ulko-
3413: on paiklko aika pitkä martka ylläpitää mai\l'le on jäUeen ruvettu ha.rjoit•t.amaan.
3414: meritse. Muiss a maissa, joiden asema
3415: 1 Mitä tulee tämän jokapäiväisen höy-
3416: on yhtä eristetty, ei kuitenkaan ole epä- rylairvaliikenteen käytännölliseen toi-
3417: röity tehdä 1tarpeenisia uhrauksia päi- meenpanoon, voidaan huomauttaa, että
3418: vittäisten. vielä,pä kahdes•ti päi,vitJtä:isten. läibitöp.aika:kisi Suomeossa .tulee ottaa ai-
3419: Euroopan mannermaalle kulkevien höy- noag.taan y~si sat.amarpaikka, niill! ettei-
3420: rylaivaNUOI'Iojen saamiseksi. Esime:tk- vät tullipalveluslkunta-, rautatieyhteys-
3421: kinä tästä voidaan mainita monta vuotta ja t.arvar1anvä~it.yskustannnkselt nouse
3422: sitten toimeens·aa.dut kal1i.Jit höyrylaut- ylen korkeiksi, mikä ei kuitenkaan estä
3423: 80 Il,1s. - Turun-'l'ukhillman höyrylaivayh·teys.
3424:
3425: kesäaikaan saruttamasta, kuten tähän kulkuliikenteen keskeytymisen takia on
3426: asti, muitakin ,paThkakunitia suoranai- jäänyt verraten alhaiseksi. ,Jos joka-
3427: seen höyryla±vayhwyteen Ruotsin ja päiväinen yhteys saatwisiin a~aan, on
3428: muiden u~komaiden kaD!ssa. Valittaessa kuitenkin. otaksutt.avaa, että se:kä ta-
3429: oikeaa läntistä menoporttia voitaneen va:ra- että matkustajaliikenne lisääntyisi
3430: yk1simielisesti hyväksyä. se mielipide, tuntuvasti. Siihen tulee vielä vilkas
3431: että Turku on siihen sopivin. Suotui- postiyhteys, jolla, kuten ylempänä olem-
3432: Sail! maantieteellisen asemrunsa, kaikkina me huomauttaneet, on erinomaisen suuri
3433: vuodenaikoina helppopääsyisten sata- merkitys tässä tapauksessa.
3434: mainsa ja länteen päin suojatun saa- Edellä olevasta käynee selvään esiin,
3435: ristoreittinsä takia pidettiin Turkua jo että jokapäiväinen höyrylaivaliikenne
3436: nHnä aikoina ennen sotaa, jolloin joka- olisi Turun-Tukholman linjalla niin-
3437: päiväi'll:en yhteys pantiin toimeen, sopi- piankuin suinkin pantava jälleen käyn-
3438: vana lähtökohtana Suomen puolella, ja tiin, niin että täysin ajanmukainen yh-
3439: se on siHä Hvhtien pysynyt tässä ominai- teys saataisiin Suomen ja ulkomaiden
3440: suudessaan. kanssa Ruotsin kautta. Allekirjoittaneet
3441: Mitä tulee liikenteen la:ajuutoon Tu- rohkenevat senvuoksi ehdottaa,
3442: run-Tukholman linjalla, voidaan ma,i-
3443: nita, että vuonna 1913 oli 365 vuorolla että Eduskunta kehoittaisi halli-
3444: yhteensä 38,325 matkustajaa ja 16,425 tusta ryhtymään toimenpiteisiin
3445: tonnia tav,aJraa. Vuonna 1922 olivat vas- jokapäiväisen höyrylaivayhteyden
3446: taavat luvut vain 156 vuoroa, 13,260 mat- ylläpitämiseksi Turun ja Tukhol-
3447: kustajaa ja 15,600 tonnia tav·araa Tu- man välillä sekä kesä- että talvi-
3448: rusta Tukholmaan. Tästä nä:kyy, että aikaan, ja
3449: tavaraliikenne on lin.jalla jo saavuttanut ottamaan ensi vuoden tulo- ja
3450: saman laajuuden kuiru ,ennen sotaa, menoarvioon sitä varten tarpeelli-
3451: mutta matkustajavirta m. m. vaikeiden seksi havaitsemansa määrärahan,
3452: valuuttasuhteiden ja Venä;;iäru kautta- enintään 3,600,000 markkaa.
3453:
3454: H~lsingissä, 15 p:nä helmikuuta 1923.
3455:
3456:
3457: Amos Anderson. Eino Tulenheimo.
3458: Georg Schauman. Rafael Colliander.
3459: Ferd. von Wright. Yrjö Pulkkinen.
3460: Johanne8 Nyberg.
3461: 81
3462:
3463: ll,19. - Anom. ehd. N :o 34.
3464:
3465:
3466:
3467:
3468: Aspelin: Määrärahan myöntämisestä teitten rakenta-
3469: miseksi Lapin kihlakuntaan.
3470:
3471:
3472: E d u s kun n a 11 e.
3473:
3474: Suurimpana esteenä Lapin tahmdelli- tyytymättömyys on käYD!Yt yhä yleisem-
3475: selle ja henkiselle kehitykselle on kulku- mä:ksi varsinkin sen jälkeen kun väestön
3476: neuvojen puute, j·oka joissakin Lapin nauttimat helpotukset veroissa ja rasi-
3477: kunnissa on niin täydellinen, ettei niissä tuksissa ovat tulleet poistetuiksi, ja että
3478: ole metriäikään maantietä. Tämän ovat rajaseudun väestön katseet kääntyvät
3479: Lapin oloja tutkineet valtion komiteat ja naapurimaihin.
3480: yksityiset henkilöt täysin oivaltaneet. Tosin on valtio viime vuosina uhran-
3481: Niin ehdottaa Lapin taloudellisia oloja nut melkoisia rahamääriä Inarin-Pet-
3482: tutkimaan asetettu komitea mietinnös- samon maantien rakentamiseen, mutta
3483: sään vuodelta 1905 16 ja n. k. neuvottelu- kun sanottu tie ei tyydytä niinkään La-
3484: komitea mietinnössään vuodelta 1908 29 pin kuin maamme yleistä tarvetta, niin
3485: uutta tietä rakennettavaksi. Siitä huoli- ovat varsinaisen Lapin tarpeet kulkuvä-
3486: matta, että viimeksi mainittu komitea lineiden suhteen jääneet kokonaan syr-
3487: kats·oi, että ehdottaruansa tiet olisivat ra- jäytettyyn asemaan.
3488: kennettavat valmiiksi 15 vuoden kulues- Näin ollen anon kunnioittaen,
3489: sa, ei niistä tähän mennessä ole valmis-
3490: tunut kuin yksi ainoa, nimittäin Sodan- että Eduskunta päättäisi ottaa
3491: kylän-Inarin maantie. Kun Lapin väes- ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
3492: tön tal"ipeita ei muissakaan suhteissa ole 10 miljoonaa markkaa teitten ra-
3493: aikanaan tyydyteHy, niin eihän ole oi- kentamiseksi Lapin kihlakuntaan.
3494: keastaan ihmeteltävää, että !katkeruus ja
3495:
3496: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
3497:
3498:
3499: Arth. Aspelin.
3500:
3501:
3502:
3503:
3504: 11
3505: 82
3506:
3507: 1I,2o. - Anom. ehd. N :o Ii.
3508:
3509:
3510:
3511:
3512: Pesonen, A., y. m..: Määrärahan myÖff.tämisestä Oul1&~
3513: -Kuusamon maantien korjauskustannukriin.
3514:
3515:
3516: Ed u s kun n a 11 e.
3517:
3518: Viitaten niihin perusteluihin, jotta van vuoden menoarvioon oUaa 2
3519: esiintyvät v:n 1922 valtiopäiville jäte- milj. markan suuruisen työmäärä-
3520: tyssä anomusehdotuksessa n:o 41, sekä rahan Oulun-Kuusamon maan-
3521: Kulkulaitosvaliokunnan siitä antamaan tiellä tehtäviä, tien saattamiseksi
3522: puoltavaan lausuntoon, rohkenemme autoliikenteelle soveliaseen kun-
3523: kunnioittaen ehdottaa toon tarpeellisia korjaus- ia uudis-
3524: tustöitä varten.
3525: että Eduskunta päättäisi tule-
3526:
3527: Helsingissä, helmikuun 15 päivänä 1923.
3528:
3529:
3530: Aarno Pesonen. Antti Junes.
3531: S. Salo. K. Arffman.
3532: 83
3533:
3534: U,21. - Anom. ehd. N :o 36.
3535:
3536:
3537:
3538:
3539: Salo y. m.: Määrärahan myöntämisestä maantien ra-
3540: ken.tamista varten Suomussalmen kirkolta Ylinäl-
3541: jängän kylään ja Piispajärven rantaan.
3542:
3543:
3544: Eduskunnalle.
3545:
3546: Kansamme on lähin.Jnä kuluneina vuo- asukkaalle se tavaton voimainponnistus,
3547: sina tullut huomaamll!an, että rajaseutu- kun on kahden, jopa kolmenkin penikul-
3548: jen olojen korjaaminen on sille välttä- man päästä selässään kan:nettava sekä
3549: mättömyys, ja tästä johtuen toimeen- jauhonsa ett.ä muut eHntarpeensa, yH
3550: pannut jo muutamia kiitettäviä paran- kivikkovaarojen, halki upottavien rä-
3551: nuksia t.ällä alalla~ Että kaikkie:n raja- meiden. Jos taas sairaus• sattuu, on kai-
3552: seutujen vuoro, ei tässä suhteessa ole ken annettava mennä niinkuin menee,
3553: vielä kerinnyt tulla, johtuu osaksi sekä apu ei joudu tiettömien taipaleiden ta-
3554: itäisen maarajamme luonnottomasta pi- kaa, ja potilaan kuletus on luonnollisesti
3555: tuudesta että niistä suurista puutteista, mahdotonta.
3556: joilta tällä alueena ilmenee. Kun käsittääksemme kansallamme on
3557: Kaikkein huutavin epäkohta rajaseu- velvollisuuksia näidenkin seutujen asuk-
3558: duillamme, on puute kunnollisista teistä, kaita kohtaan, rohkenemme täten anoa,
3559: joitili ilman pn raj,a-alueiden mahdoton
3560: päästä nousemaan. Synkimmän kuvan että Suomussalmen kirkolta ra-
3561: tassä suhteessa tarjoaa meille Kajaanin kennetaan maantie saman pitäjän
3562: kihlakunnan pohjoisin kunta, Suomus- Ylinäljängän kylään; ja
3563: salmi, jossa ikäänkuin kummallisen sat- että tältä tieltä rakennetaan
3564: tuman kautta ovat nekin muutamat peni- haaramaantie Kiannanniemen ja
3565: kulmat, joita on maantietä kunnassa, H aapovaaran kautta Piispajärven
3566: sattuneet pitäjän alueen laidoille, suu- rantaan; sekä
3567: ren, useita tuhansia neliökilometrejä että tiesuunnan tutkiminen toi-
3568: käsittävän pitäjän keskuksen jäädessä mitetaan jo lähinnä tulevan kesän
3569: aivan ilman maanteitä. aikana; kun myÖSJkin
3570: Jokaiselle on selvää, kuinka ankaran että sanottujen maanteiden ra-
3571: lisän olemassaolon taisteluun tuopi erä- kentamista varten varataan vuo-
3572: maan takakylien heikkovaraiselle, joka- den 1924 menoarviossa yksi mil-
3573: päivä ,,kädestä suuhun" elävälle uutis- joona Suomen markkaa.
3574:
3575: Helsingissä, 15 päivänä helmikuuta 1923.
3576:
3577:
3578: S. Salo. K. Arffman. Aarno Pesonen.
3579: 84
3580:
3581: II,zz. - Anom. ehd. N :o 107.
3582:
3583:
3584:
3585:
3586: Hirvensalo, L. 0., y. m.: Määrärahan myöntämisestä
3587: Akonveden-Vuof.järven kanavan rakentamista var-
3588: ten.
3589:
3590: E ,d u s k u n n a ll e.
3591:
3592: Vuosikymmeniä sitten tehtiin suunni- vesistöjen liikennöimisen yhdistäjä on
3593: telma Kanaveteen laskevan itäisen vesi- suhteettoman kauan joutunut vuoroansa
3594: reitin, n. k. Nilsiän reitin kanavoimi- odottamaan. Mutta koska nykyisin
3595: seksi. Suunnitelma onkin jo toteutettu maamme elpyvä taloudellinen elämä
3596: sikäli että laivaliike on voitu avata ve- näyttää tarjoavan runsaasti mahdolli-
3597: sistön alajuoksussa olevien Kallaveden suuksia uusien liikenneväylien avaami-
3598: ja Akonveden välillä aina Karjalankos- selle, niin on aika palauttaa mieliin sen
3599: kelie saakka. Samoin myöskin reitin laajan taloudellisen tutkimuk,sen loppu-
3600: ylimpien suurien järvien Vuotjärven ja päätelmät, mitkä fil. tohtori A. R. Ceder-
3601: Syvärin välille on kanava valmistunut berg senaatin määräyksestä toimittamas-
3602: jo v. 1905. Mutta saman tärkeän vesi- saan mietinnössä v. 1915 kyseessä ole-
3603: reitin keskiosa, Akonveden ja Vuotjär- van kanavan rakentamisesta antaa. To-
3604: ven kanavayhteys on vielä toteuttamat- dettuaan ensin että :kanavan ,välillinen
3605: ta. Senaatin määräyksen mukaan on hyöty tulisi olemaan varsin suuri", päät-
3606: tie- ja vesirakennusten ylihallitus v. 1914 tää hän lausuntonsa seuraavilla sanoilla:
3607: laatinut tämän kanavan rakennussuun- ,Se täydentäisi jo vuosikausia sitten esi-
3608: nitelman täydellisine piirustuksineen ja tetyn suunnitelman Syvärin ja Vuotjär-
3609: karttoineen ja olisi kanavan rakentami- ven vesistöjen yhdistämisestä Kallave-
3610: nen silloisen kustannusarvion mukaan den ja Saimaan vesi~öjen yhteyteen,
3611: tullut maksamaan 2.1 milj. markkaa. suunnitelman, jonka yhtenä tärkeimmis-
3612: Epäilemättä olisi valtion velvollisuus ol- tä tarkoitusveristä on ollut oikeudenmu-
3613: lut pitää huoli siitä, että tämän vesirei- kainen helpotus liike- ja kulkuneuvoihin
3614: tin kanavoiminen olisi saatu loppuun nähden näiden kauan lapsipuolen ase-
3615: suoritetuksi jo heti sen jälkeen kuin vii- massa olleiden seutujen asukkaille".
3616: meiset nyt kysymyksessä olevaa kana- Jokainen kansanedustaja, joka tuntee
3617: vaa varten tehdyt teknilliset ja taloudel- niiden paikkakuntien oloja, mitkä lä!hin-
3618: liset tutkimuiktset oli saatu loppuun suo- nä tulisivat hyötymään kyseessä olevan
3619: ritetuksi. Mutta kun maassamme maail- kanavan rakentamisesta, myöntää avoi-
3620: mansodan syttymisen jälkeen ja sitä seu- mesti, että todellakin ollaan tekemisissä
3621: ranneena epävakaisena aikana on voitu sellaisten seutujen kanssa, jotka ovat
3622: perin vähän uhrata valtion varoja saaneet olla ,lapsipuolen asemassa" ja
3623: uusien kanavien rakentamiseen, niin on joille näin ollen olisi oikeudenmukai-
3624: ymmärrettävissä, että tämäkin tärkeä sesti varattava mahdollisuuksia päästä
3625: 11,":!2,- Hirv·ensalo, L. 0., y. m. 85
3626:
3627: läheiseen vuorovaikutukseen paremmas- johtuvaa suurta vahinkoa. Puut voitai-
3628: sa asemassa olevien seutujen kanssa. siin jo ylävesiltä nipuissa tai aluksissa
3629: Mutta samalla täytyy myöskin jokaisen kuljettaa alavesiin.
3630: paikallisia oloja tuntevan kansalaisen Mainitulla alueella löytyy myös suu-
3631: myöntää, että näillä samaLsilla syrjäi- ret määrät koivuja halko- ja rullapuiksi
3632: sillä paikkakunnilla on edellytyksiä sekä haapoja tulitikkujen valmistamista
3633: kyetä vaurastumaan, on edellytyksiä varten, mikä arvokas omaisuus jää suu-
3634: päästä taloudellisesti kehittymään muun reksi osaksi metsään lahoamaan kun
3635: Suomen tasalle, kun vaan hyvillä liike- hankalan ja kalliin uiton sekä suuren
3636: neuvoilla 1saadaan heidät muuhun maa- uppoamishäviön vuoksi ei näitä puula-
3637: han yhdistetyiksi. jeja kannata ensinkään ulos viedä. Sa-
3638: Sijaitseehan Syvärin ja Vuotjärven moin on kyseessä olevilla alueilla laajoja
3639: sekä niihin lruskevien vesistöjen ympä- viljelyskelpoisia suomaita, joiden raivaa-
3640: ristöillä, lähinnä Nilsiän, Kaavin, Muu- miseen saataisiin varat enti1stään parem-
3641: ruveden, Rautavaaran, Varpaisjärv•en ja piin hintoihin myydyistä metsistä ja joi-
3642: Sonkajärven kunnissa, suuria metsä- den viljeleminen kävisi paljon helpom-
3643: alueita, joista nykyisten huonojen kulku- maksi, kun apulantojen kannattava
3644: neuvojen ja lauttausolojen vallitessa käyttö ja kuljetus tehtäisiin mahdolli-
3645: täytyy myydä arvokasta kansallisomai- seksi usein mainitun kanavoimishank-
3646: suutta kovin alhaisiin hintoihin. Ny- keen toteuttamisen kautta. - Laajentu-
3647: kyään uitetaan mainituista järvistä neet suo- ja niittyviljelyk,set olisivat
3648: Akonveteen ja Kailaveteen irrallaan ja omiaan huomattavasti lisäämään paik-
3649: puomilautoissa noin 1,100,000 tukkipuuta kakuntitm karjamäärää, josta taas itses-
3650: vuosittain. Kun puiden uittomatka tu- tään seuraisi voimaperäisempi peltovil-
3651: lee kovin pitkäksi ennenkuin ne voidaan jelys, mikä taas suoranaisesti vaikuttaisi
3652: niputtaa tai panna proomuihin, hukkuu maamiesten taloudellisen elämän vauras-
3653: puista matkalla noin 10 %, 110,000 run- tumiseen. Taloudellisen hyvinvoinnin
3654: koa. Jos rungon hinnabi otetaan 15 seurauksena olisi varmasti kaikenlaisen
3655: markkaa ja hakkuu-, veto- ja uittokus- yritteliäisyyden kasvaminen, joten m. m.
3656: tannuksiin 5 markkaa runkoa kohti, nou- ylävesistöissä sijaitsevat lukuisat kosket
3657: see hukkuneista puista aiheutuva va- saisivat ennen pitkää luovuttaa voiman-
3658: hinko vuosittain 2,200,000 markkaan. Kun sa yhteiskunnan palvelukseen. Todis-
3659: puheena olevilla alueilla on myöskin huo- tuksena tällaisesta mahdollisuudesta ol-
3660: mattava;ssa määrässä Suomen valtion koon mainittu, että pienet Urimalahden
3661: metsiä, tulee vaitionkin osalle tästä va- ja Palonurmen kosket ovat ·aikoinaan
3662: hingosta tuntuva erä, mikä viime vuo- saaneet käyttää rautaruukkeja. 112 }J.e-
3663: tisten puunottojen mukaan tekee noin vosvoimainen Sompsankoski kykenisi
3664: 400,000 markkaa. Tämä yli kahden mil- oletettavasti ympäristönsä edullisesti
3665: joonan markan vahinko voitaisiin vält- sähköistämään j. n. e.
3666: tää, jos Vuotjärvi tulisi kanavalla yhdis- Edelleen on mainittava, että kyseessä
3667: Letyksi Akonveteen ja sillä tavalla Kai- olevan kanav·an kautta voitaisiin edulli-
3668: laveteen ja Saimaa.seen. Metsänomista- . sesti kuljettaa alavesistöjen varsille Sy-
3669: jat, niin yksityiset kuin valtiokin, saisi- värin vesistön ympäristöllä löytyvää
3670: vat puistaan paremman hinnan kun os- valkoista, arvokasta kvartsipitoista lasi-
3671: tajan ei tarvitsisi kauppaa tehdessään hiekkaa sekä Syvärin länsirannalla si-
3672: ottaa huomioon puiden hukkumisesta jaitsevasta n. 8 km. pitkästä Tahkomäes-
3673: 86 11,22. - Ak()nveden-VUJOtjäTrven klanava.
3674:
3675: tä saataisiin !kaunista valkoista, musta- sä oleva kanava tulisi taloudellisesti kan-
3676: juovaista rakennuskiveä, mistä Nilsiän nattavaksi, ja näin ollen rohkenemme
3677: kirkko ja Muuruveden 1sekä Varpaisjär- kunnioittaen anoa,
3678: ven kirkkojen lattiat jo on tehty. Ny-
3679: kyisten liikenneolojen vallitessa ei näi- että Eduskunta päättäisi Akon-
3680: den luonnonrikkauksien kulietus etäi- veden-Vuotjärven kanavan heti
3681: semmille paikkakunnille voi tulla kysee- rakennettavaksi ja töiden aloitta-
3682: seenkään. mista varten vuoden 1924 menoar-
3683: Kaiken edellä olevan huomioonottaen vioon ottaisi 2 miljoonan markan
3684: ei liene epäilystäkään siitä, ettei kysees- suuruisen määrärahan.
3685:
3686: Helsingissä, 12 päivänä helmikuuta 1923.
3687:
3688:
3689: L. 0. Hirvensalo. J. G. Hirvensalo.
3690: K.Arffman. J. T. Hyvönen.
3691: Antti Sallinen. Matti Pesonen.
3692: Matti Puittinen. Antti Lehikoinen.
3693: Albin Koponen. Tyko Reinikka.
3694: M. Makkonen.
3695: c.
3696: Määrärahojen myöntämistä taloudellisiin, sosialisiin, sivistys-
3697: y. m. tarkoituksiin koskevia anomusehdotuksia.
3698: 89
3699:
3700: ll,2s. - Anom. ehd. N :o 30.
3701:
3702:
3703:
3704:
3705: Huttunen y. m.: Määräraha'lf, myewtämisestä valtion
3706: asuntopoliittista toimintaa varten.
3707:
3708:
3709: S u o m en Ed u s k u n n alle.
3710:
3711: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on mintaa varten vuodeksi 1924 50
3712: esitetty vuoden 1922 valtiopäiville jättä- miljoonan markan määrärahan
3713: mwssanl anomusehdotuksessa N :o 10 hallituksen käytettäväksi pien-
3714: (Liitteet 2, s. 71) pyydän kunnioittaen eh- asuntojen rakennustoiminnan edis-
3715: dottaa, tämistä varten sekä maaseudulla
3716: että Eduskunta päättäisi myön- että kaupungeissa.
3717: tää valtion asuntopoliittista toi-
3718:
3719: Helsingissä, helmikuun 15 päivänä 1923.
3720:
3721:
3722: E. Huttunen. Hilda Seppälä.
3723:
3724:
3725:
3726:
3727: 12
3728: 90
3729:
3730: ll,2•• ....- Anom. ehd. N :o 31.
3731:
3732:
3733:
3734:
3735: Långström y. m.: Määrärahan myöntämisestä työväen-
3736: asuntojen rakennuttamista varten.
3737:
3738: •
3739: Ed u s kun n alle.
3740:
3741: Asunto-olot Suomessa erittäinkin suu- henkilöä tai useampia asuu yhdessä huo-
3742: rimmissa liaupungeissa ja asutuskeskuk- neessa. Niin esim. Helsingissä, joka pu-
3743: sissa ovat aina olleet puutteelliset. Erit- heenalaisessa suhteessa on kaupungeis-
3744: täinkin on vähävaraisempi osa kaupun- tamme ensimäisenä, oli v. 1890 noin 1/4
3745: kien ja suurempien asutuskeskuksien (24.1 %) kaiki,sta huonekunnista sellai-
3746: asukkaista työläiset saaneet kokea kur- sia, joissa yhtä huonetta kohti tuli 4 tai
3747: jien asunto-olojen vaikutusta mitä suu- useampia henkilöitä. Henkilöluku näis-
3748: rimmassa määrin. Kuvana asunto-olois- sä huonekunn:issa, joihin ei ole laskettu
3749: ta Helsingin kaupungissa aikaisemmilta kasarmeissa, vankiloissa, sairashuoneis-
3750: ajoilta, antaa maisteri 0. Grounstroemin sa ynnä muissa senlaatuisissa laitoksissa
3751: Helsingissä 1896 ,Kansataloudellisen yh- majailevia, oli noin 21,400 siis lähemmäs
3752: distyksen" toimesta pitämä esitelmä, jos- 1/3 (32.6 %) kaupungin koko väestöstä.
3753: sa esitelmän pitäjä m. m. sanoo: ,Puute Ja tarkemmin katsomalla huomaa, että
3754: sovelia:ista asunnoista tuntuu silloin sitä muutamissa Helsingin huonekunnissa
3755: kipeämmin, kuta paremmin ja täydelli- (37) oli 10, jopa 13:kin jäsentä, joiden
3756: semmin väestön varalliset ja rikkaat asuttavassa lokaal'issa oli vaan yksi ai-
3757: luokat jaksavat tässä suhteessa tyydyt- noa huone käytettävänä. Minkäkaltai-
3758: tää tarvettaan. Näille luokille asunto- sessa asumussuhteissa näin tiheästi asu-
3759: kysymys ei saavuta mitään sellaista vaiset oleskelevat voipi kuvailla mieles-
3760: yleisempää merkitystä, että se esim, yh- sään, kun tietää, että kuuluisissa Anti-
3761: teishyvän :p.imessä pakoittaisi ajattele- poffin taloissa Uudenmaankadun varrel-
3762: maan yleisiin varoihin perustuvaa avun- la (N :o 36 ja 34) asuskeli 13 ja 14:kin
3763: autoa. Varsinainen asuntokysymys saat- henkeä yhdessä huoneessa, ja asujamien
3764: taa tulla puheeksi säännöllisesti vaan keskiluku huonetta kohti taloissa oli 6."
3765: niissä väestökerroksissa, jotka edutto- Edellä olevasta saa jonkunlaisen ku-
3766: mamman asemansa tähden eivät kykene van silloisista asunto-oloista, ja ei se to-
3767: tyydyttämään vaatimattomiakaan, mut- dellakaan ole vallan lohduttava.
3768: ta yhteishyvän vuoksi välttämättömiä Vuonna 1900 toimitetussa väenlaskus-
3769: asumustarpeitaan. Siis etupäässä ruu- sa saatiin asunto-oloista muun muassa
3770: miillisen työn tekijäin luokassa." seuraavia numeroita:
3771: Asumustiheydestä sanoo esitelmän pi- Keskimääräinen asukasluku huonetta
3772: täjä: ,Yleensä pidetään liian suuren kohden oli erilaisissa asunnoissa:
3773: asumustiheyden merkkinä sitä, kun 4 Helsingissä: keittiön suuruisessa asun.
3774: 11,24. - Långström y. m. 91
3775:
3776: nossa 3.8 asukasta, 1 huoneen asunnossa kennettiin Helsingissä lämmitettä viä
3777: 4.o asukasta, 1 huone ja osa keittiöstä 0, . huoneita eri vuosina seuraavasti:
3778: 1 huone ja keittiö 2.7, 2 huonetta 2.6, vuonna 1912 ............ 5~4 huonetta
3779: 2 huonetta ja osa keittiötä 0, 2 huonetta 1913 ............ 7,043
3780: " "
3781: ja keittiö 2.1. 1914 ............ 1,836
3782: " "
3783: Turussa olivat vastaavat numerot 3.7, 1915 ............ 1,137
3784: " "
3785: 3.4, 0, 2.4, 2.3, 0, 1.9. Tampereella 3.3, 2.s, 1916 ............ 76
3786: " "
3787: 3.2, 2.4, 1.9, 2.6, 1. 7. Hämeenlinnassa 0, 1917 ............ 467
3788: 2.8, 2.o, 0, 0, 1.5. Kuopiossa 4.6, 3.5, 0, " 1918 ............ 87
3789: "
3790: " "
3791: 2.6, 2.1, 0, 2.1. 1919 ............ 176
3792: " "
3793: Ilmantilavuus kutakin asukasta koh- 1920 ............ 1,106
3794: den ja väestön ryhmittyminen sen mu- " "
3795: 1921 ............ 1,879
3796: kaan oli v. 1900: Helsingissä: huoneissa " "
3797: joissa oli henkeä kohti alle 5 m 3 ilmaa Yllämainitut numerot puhuvat selvää
3798: asui koko väestöstä 1.9 %, 5-10 m 3 il- kieltä asuinhuoneiden valmistuksen pie-
3799: maa oli 31.4 %, 10---{20 m 3 50.6 %, ja huo- nenemisestä.
3800: neissa joissa oli yli 20 m 3 ilmaa henkeå Sosialihallituksen tilaston mukaan
3801: kohti asui 16.1 %. Turussa olivat vastaa- Helsingin kaupungissa solmittiin avio-
3802: vat numerot: 3.o %, 28.9 %, 47.5 %, liittoja.
3803: 20.6 %. TampereeHa: 2.o %, 21.7 %,47.8 %, vuonna 1915 solmittiin 1,496 avioliittoa
3804: 28.5 %. Hämeenlinnassa: 2.5 %, 19.1 %, 1916 1,773
3805: 38.o %, 40.4 %. Kuopiossa: 0.1 %, 14.5 %, " " "
3806: 1917 1,735
3807: 51.7 %, 33.7 %. " 1918
3808: "
3809: 1,399
3810: "
3811: Käyttämällä prof. Sucksdorffin laati- " " "
3812: 1919 1,578
3813: maa kaavaa ovat sen mukaan asunnot, " "
3814: 1920 2,032
3815: joissa on alle 5 m 3 ilmaa henkilöä kohti " " "
3816: 1921 1,879
3817: ylen liika-asutut. " " "
3818: 5-10 m 3 ilmaa henkilöä kohti on pal- Vertailemalla edellä mainittuja nume-
3819: jon liika~asuttu. roita voidaan havaita, että avioliittojen
3820: 10-20 m ilmaa henkilöä kohti on
3821: 3 lisääntyessä, jolloin asuntojen tarve kas-
3822: kohtuuHisesti liika-asuttu. vaa, on asuntojen rakentaminen päinvas-
3823: Yli 20 m ilmaa henkilöä kohti ei ole
3824: 3 toin huomattavasti vähentynyt. Ja kun
3825: liika-asuttu. tilanne maan muissa kaupungeissa ja
3826: Tämän mukaan ovat siit asunto-olot asutuskeskuksissa on suunnilleen saman-
3827: tutkituissa kaupungeissamme olleet pe- lainen kuin Helsingissä, on asuntopula
3828: rin kehnolla kannalla. Esim. Helsingis- todella surkea. Kuten edellä on mainit-
3829: sä .asui ainoastaan 16.1 % asukkaista tar- tu osoittaa Maisteri Grounstroem esitel-
3830: peeksi ilmavissa huoneustoissa. mässään liika-asutuksen suuruutta Hel-
3831: Mutta maailman sodan ja sitä seuran- singissä v. 1890 mainiten esimerkkinä
3832: neen ajan jälkeisenä aikana jolloin ra- kuuluisan Antipoffin talon, jossa asui
3833: kennusteollisuus joutui rakennusainei- 13 ja 14:kin henkeä yhdessä huoneessa.
3834: D.en kallistumisen y. m. ,seikkojen vaiku- Tätä pidettiin tavattoman suurena liika-
3835: tuksesta suureksi osaksi pysähdystilaan asutuksen.a ja räikeänä epäkohtana, joka
3836: on asmitojen puute käynyt yhä tuntu- herätti suurta huomiota. Nykyisen asun-
3837: vammaksi. topulan aikana on Helsingissä kuitenkin
3838: Sosialihallituksen tietojen mukaan ra- saatu nähdä liika-asutukseen nähden
3839: 92 11,24. - Työväenasuntojen rakennuttaminen.
3840:
3841: useita edellä mainittuja Antipoffin talos- toimintaa maassa, myöntämällä helppo-
3842: sa esiintyneitä tapauksia räikeämpiä esi- korkoisia lainoja erilaisille rakennusyri-
3843: merkkejä, sillä työläisperheen joutuessa tyksille, mutta. näistä näin rakennetuista
3844: häärdetyksi asunnostaan, on sen ottanut asunnoista eivät ole osalliseksi päässeet
3845: asuntoonsa, joka useasti on jo ennestään asuntopulasta kaikkein enimmin kärsi-
3846: ollut ahdas omalle perheelle, toinen työ- vät vähävaraiset, koska sellaiseen yri-
3847: läisperhe sääliessään kadulle joutuneita. tykseen osakkaaksi pääsyn ehtona on
3848: Tällä tavoin on jopa kolmekin perhettä määrätyn, useinkin huomattavan raha-
3849: joutunut asumaan yhteen pieneen huo- summan sijoittaminen, jollaista vähäva-
3850: neeseen sulloutuneena, jolloin huoneessa rainen työläinen ei py,sty hankkimaan.
3851: asuvain henkilöluku on kohonnut 15 ja Tämä epäkohta voitaisiin mielestämme
3852: 16. Jos tällaisissa tapauksissa käytetään poistaa sillä, että valtio ry'htyisi jatku-
3853: prof. Sucksdorffin laatimaa kaavaa lii- vasti rakennuttamaan omaan laskuunsa
3854: ka-asutuks·esta niin saadaan aivan hir- työväenasuntoja maan suuremmissa
3855: vittäviä numeroita ja minkälainen ilma asuntokeskuksissa. Näitä omistamiaan
3856: tällaisissa huoneissa on sen jo käsittää huoneustoja vuokraisi valtio sitten asun-
3857: ja tuntee vahemmänkin tieteellisesti op- topulaan joutuneille vähävaraisille koh-
3858: pinut. Mitä tällainen liika-asutus ter- tuullista vuokraa vastaan.
3859: veydellisiin olosuhteisiin vaikuttaa, siitä Edellä mainittuun viitaten ehdotam-
3860: ovat useat lääkärit antaneet lausuntonsa me,
3861: todeten, että asunnot joissa näin suuri että Eduskunta päättäisi jatku-
3862: liika-asutus vallitsee, ovat kaikkein pa- vasti rakennettavaksi työväen-
3863: himpia tuberkuloosin pesiä. asuntoja niissä maan asutuskes-
3864: Tämä epäkohta olisi mitä kiirellisim- kuksissa, joissa asunnonpuutetta
3865: min poistettava ryhtymällä rakenta- on olemassa;
3866: maan uusia ajanmukaisia huoneustoja että näin rakennettuja asuinhuo-
3867: asuntopulaan joutuneille. Kun asunnon- neustoja, joiden lattiapinta-ala saa
3868: puutteeseen ja liika-asutuksestä kärsi- korkeintaan olla 60 neliömetrin
3869: mään on joutunut vähävaraiset työläi- suuruinen, vuokrataan hallituksen
3870: set, jotka eivät pysty itselleen omilla va- asettaman vuokralautakunnan
3871: roillaan nykyisenä kalliina aikana asun- kautta ainoastaan vähävaraisille
3872: toja rakentamaan, on valtion velvolli- asunnontarvitsijoille;
3873: suus ryhtyä vähävaraisille asunnontar- että ensi vuoden tulo- ja meno-
3874: vitsijoille asuntoja rakentamaan. Val- arvioon tätä tarkoitusta varten,
3875: tion taholta on tosin tähänkin mennessä käytettäväksi vuonna 1924, varat-
3876: pienessä määrin tuettu asuntopoliittista taisiin 100 miljoonaa markkaa.
3877:
3878: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1923.
3879:
3880:
3881: T. Hj. Långström. P. Kemppi.
3882: 93
3883:
3884: TI,25. - Pet. försl. N :o 42.
3885:
3886:
3887:
3888:
3889: Lindberg m. D.: Ang. beviljande av anslag åt Smnfun-
3890: det Folkhälsan.
3891:
3892:
3893: T i ll F i n l a n d s R i k s d a g.
3894:
3895: Samfundet Folkhälsan i Svenska Fin- könssjukdomarnas bekämpande har klar-
3896: land har till uppgift att verka för folk- gjorts.
3897: hälsans främjande i Svenska Finland, Samfundet har vidare för att väcka
3898: dels genom allsidig vetenskaplig under- intresse för de folkhygieniska spörsmå-
3899: sökning av befolkningens andliga och len i skrifter av populär vetenskopligt
3900: kroppsliga hälsa, dels genom praktiska innehåll vänt sig till den mera bildade
3901: åtgärder, ägnade att inverka på denna. delen av befolkningen samt genom strö-
3902: För att kunna fylla denna sin uppgift skrifter, i stora upplagor spridda bland
3903: har Samfundet vid sidan av sin i Hel- de breda lagren, sökt främja kunskapen
3904: singfors verkande Vetenskapliga och om betydelsen av folkhälsans vård och
3905: Praktisk-hygieniska sektion, viiken om- förkovran. Slutligen förbereder Samfun-
3906: händerhar ledningen av arbetet, skapat det utgivande av flygblad, avsedda att
3907: en organisation, lämpad att övertaga det tryckas i upplagor av inemot 100,000
3908: praktiska arbetet i hela det svenska bo- exemplar och innehållande folkhygje-
3909: sättningsområdet. I sådant syfte hava niska råd och anvisningar.
3910: redan inemot ett 30-tal filialer grundats, Ånnu kan förtjäna nämnas, att Sam-
3911: och för 'bedrivande av det folkhygieniska fundet år ligen föranstaltar en premie-
3912: upplysningsarbetet 7 s. k. hälsosystrar ring av mödrar till friska, livskraftiga
3913: ans,tällts, vilka främst söka verka vid be- och välskötta barn, samt att denna pris-
3914: sök i hemmen, men även anordnat prak- belöning växelvis äger rum i Abo-land
3915: tiska kurser i de större byarna. Vid med Aland, i Nyland och i österbotten.
3916: dessa kurser hava följande ämnen be- Härvid utdelas åt mödrarna diplom och
3917: handlats: de späda och små barnens vård, åt de mindre bemedlade bland dessa dess-
3918: hemmets och skolans hygien, allmän utom ett begrilnsat antal penningepris.
3919: hälsovård, med särskilt beaktande av Samfundets strävan går ut på att så
3920: skyddsmedlen mot smittosamma sjukdo- vitt möjligt anställa en hälsosyster i
3921: mar, enkannerligen tuberkulosen. Ali- varje kommun, men det behöver ej fram-
3922: deles speciell vikt har fästs vid arbetet hållas, att Samfundets ägna knappa tm-
3923: för nykterhetens främjande, vilket enligt gångar ej ens närmelsevis förslå för en
3924: Samfundets åsikt bör förläggas till hem- sådan utvidgning av dess verksamhet.
3925: men, då endast på detta sätt varaktiga Då Samfundet har de bästa erfarenheter
3926: resultat nås. Å ven ärftlighetens bety- av sitt hittills bedrivna arbete för folk-
3927: delse för folkhälsan liksom ock vikten av hälsans förkovran och genom sina hälso-
3928: 94 ll,25. - Samfundet Folkhälsa.n seuran tukeminen.
3929:
3930: systrar tillvunnit sig förtroende hos den att Riksdagen ville för år 1924
3931: svenska allmogen, synes Samfundet vara bevilja Samfundet Folkhälsan i
3932: värt att understödas av staten, så mycket Svenska Finland ett understöd,
3933: hellre som finska föreningar med ena- stort Fmk. 100,000: -.
3934: handa syftemål kommit i åtnjutande av
3935: avsevärda anslag, och få undertecknade
3936: därför föreslå:
3937:
3938: Helsingfors, den 16 februari 1923.
3939:
3940:
3941: Julius Lindberg. Amos Anderson.
3942: Rafael Colliander. Ernst Estlander.
3943: Ferd. von Wright. S. Wilh. Roos.
3944: Anne Furuhjelm. John Österholm.
3945: Ernst von Born. Gunnar Landtman.
3946: K. V. Åkerblom. J. lnborr.
3947: F. A. Sandblom. Levi Jern.
3948: J. Im. Bäck. M. E. Kulenius.
3949: Gustaf Mickels. Edv. Helenelund.
3950: J. E. Hästbacka. J. Miemois.
3951: Johannes Bengs. Johan Broända.
3952: Georg Schauman. Oskar J eppson.
3953: ll,25, - Anom. ehd. N :o .t!. Suomennos.
3954:
3955:
3956:
3957:
3958: Lindberg y. m.: Määrärahan myöntämisestä Samfutt,det
3959: Folkhälsan "'imiselle seuralle.
3960:
3961:
3962: S u o m en E d u s kun n a II e.
3963:
3964: Seuralla ,Samfundet Folkhälsan i !estä on kohdistettava' koteihin, ainoas-
3965: Svenska Finland" (Ruotsalaisen Suomen taan tällä tavoin kun pysyviä tuloksia
3966: Kansanterveys) on tarkoituksena toimia saavutetaan. Myöskin perinnöllisyyden
3967: kansanterveyden edistämiseksi ruotsalai- merkitystä kansanterveydelle samoin-
3968: sessa Suomessa, osaksi tutkimalla tieteel- kuin sukupuolitautien vastustamisen tär-
3969: lisesti 'kaikin puolin väestön henkistä ja keyttä on selvitetty.
3970: ruumiillista terveyttä, osaksi sellaisin Seura on edelleen, herättääkseen har-
3971: käytännöllisin toimenpitein, jotka ovat rastusta kansanterveydellisiin kysymyk-
3972: omiaan vaikuttamaan edistävästi maini- siin, kansantajuistieteellisissä kirjoituk-
3973: tussa suhteessa. sissa kääntynyt väestön sivistyneemmän
3974: Voidakseen täyttää tämän tehtävänsä osan puoleen sekä lentokirjoissa, joita on
3975: on Seura, Helsingissä toimivain Tieteel- suuria painoksia levitetty syväin rivien
3976: lisen ja Käytännöllis-terveydellisen osas- keskuuteen, koettanut juurruttaa tietoa
3977: tojensa ohella, jotka huolehtivat työn kansanterveyden hoidon ja parantamisen
3978: johdosta, luonut järjestön hoitamaan merkityksestä. Vihdoin valmistelee Seu-
3979: käytännöllistä työtä koko ruotsalaisella ra lentolehtien julkaisemista, joita ai-
3980: asutusalueella. Siinä tarkoituksessa on otaan painattaa lähes 100,000 kappaleen
3981: jo lähes kolmisenkymmentä haaraosas- suuruiset painokset ja jotka tulevat si-
3982: toa perustettu ja kansanterveydellisen sältämään kansanterveydellisiä neuvoja
3983: valistustyön tekemiseksi otettu palveluk- ja ohjeita.
3984: seen 7 n. s. terveyssisarta, jotka etupäässä Vielä saattaa ansaita mainitsemista,
3985: koettavat vaikuttaa käymällä kodeissa, että Seura toimeenpanee joka vuosi ter-
3986: mutta ovat myös järjestäneet käytännöl- veiden, elinvoimaisten ja hyvinhoidettu-
3987: lisiä kursseja suurempiin kyliin. Näillä jen lapsien äitien palkitsemisen ja että
3988: kursseilla on seuraavia aineita käsitelty: tämä palkitseminen tapahtuu vuorotellen
3989: rinta- ja pienten lasten hoitoa, kodin ja Turunmaassa, siihen luettuna Ahvenan-
3990: koulun terveydenhoito-oppia, yleistä ter- maa, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla.'
3991: veydenhoitoa, erityisesti silmälläpitäen Näissä tilais-quksissa jaetaan äideille
3992: tarttuvilta taudeilta, nimenomaan tu- kunniakirja ja vähävaraisemmille heistä
3993: berkuloosilta suojelevia keinoja. Aivan sitäpaitsi rajoitettu määrä rahapalkin-
3994: erikoista huomiota on kiinnitetty raittiu- toja.
3995: den edistämistyöhön, joka Seuran mie- Seuran pyrkimyksenä on ottaa mikäli
3996: 96 Il,25. - Satmfun<det F·ol.k;bälsan seuran tukeminen.
3997:
3998: mahdollista palvelukseensa kuhunkin syyllä kun samanlaista tarkoitusperää
3999: kuntaan terveyssisar, mutta mainita ei ajavat suomalaiset yhdistykset ovat
4000: tarvitse, että Seuran omat niukat varat päässeet nauttimaan tuntuvia määrära-
4001: eivät edes lähimainkaan riitä sellaiseen hoja. Saamme senvuoksi ehdottaa,
4002: sen toiminnan laajentamiseen. Kun Seu-
4003: ralla on mitä parhaat kokemukset tähän- että Eduskunta tahtoisi 1924 vuo-
4004: astisesta työstään kansanterveyden hy- deksi myöntää Samfundet Folkhäl-
4005: väksi ja kun se terveyssisarillaan on saa- san i Svenska Finland nimiselle
4006: vuttanut luottamusta ruotsalaisessa rah- seuralle 100,000 markan suuruisen
4007: vaassa, näyttää Seura olevan valtion apurahan.
4008: avustuksen arvoinen, sitä suuremmalla
4009:
4010: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
4011:
4012:
4013: Julius Lindberg. Ernst Estlander.
4014: Rafael Colliander. S. Wilh. Roos.
4015: Ferd. von Wright. John Österholm.
4016: Annie Furuhjelm. Gunnar Landtman.
4017: Ernst von Born. Amos Anderson.
4018: K. V. Åkerblom. J. Inborr.
4019: F. A. Sandblom. Levi Jern.
4020: J. Im. Bäck. M. E. Kulenius.
4021: Gustaf Mickels. Edv. Helenelund.
4022: J. A. Hästbacka. J. Miemois.
4023: Johannes Bengs. Johan Broända.
4024: Georg Schauman. Oskar J eppson.
4025: 97
4026:
4027: ll,2e. - Anom. ehd. N :o 43.
4028:
4029:
4030:
4031:
4032: Aspelin: Määrärahan myöntämisestä Kittilän sairas-
4033: tuvan laajentamiseksi.
4034:
4035:
4036: Ed uskunn alle.
4037:
4038: Lapin k.ihlakunnassa toimii nykyään Kittilän kunnassa löytyy tosin noin
4039: kolme yleistä sair.aalaa, joissa sairasvuo- kolmekymmentä vuotta sitten rakennet-
4040: teita on Muonion ja Inarin sairaalassa tu valtion sairastupa, mutta sitä ei ole
4041: 6 kummassakin ja Sodankylän sairaa- koskaan voitu käyttää tarkoitukseensa,
4042: lassa 9. Kihlakunnan laajuus ja kulku- koska siihen sijoitetuista 4 huoneesta 2
4043: neuvojen puute aiheuttavat, ettei näit- on varattu Kittilän piirilääkärin yksi-
4044: ten sairaalain avulla vo1da sairashoitoa tyiseen käyttöön, ja myöskin siitä syys-
4045: k.ihlakunnassa tyydyttävä:sti järjestää. tä, ettei ole ollut mitään määrärahaa sai-
4046: Sairaalan puutteesta kärsii varsinkin raanhoitajan palkkaamiseen eikä yleen-
4047: Kittilän kunta. Kun täältä ei ole maan- sä sairaalan ylläpitoon. Kun nykyinen
4048: tietä Muonioon eikä Sodankylään, ovat piirilääikäri on suostuvainen luopumaan
4049: sairaat ik.uljetettavat Rovaniemen sai- hänen hallussaan olevista sairastuvan
4050: raalaan, jonne Kittilän kirkolta on mat- huoneista, joita ei hän eikä aikaisem-
4051: kaa 164 kilometriä. Talvikelin aikana matkaan piirilääkärit koskaan ole tar-
4052: voidaan tsairaita tosin kuljettaa Muonion vinneet, voitaisiin .saira,stuvasta rakenta-
4053: ja Sodankylän sairaalaan, mutta kun malla siihen pari huonetta lisää ja käyt-
4054: näihinkin Kittilän kirkolta karttuu mat- tämällä piirilääkärin virkatalon ulko-
4055: kaa lähemmäksi 100 kilometriä, niin käy huoneita sairaalan tarpeeseen verrattain
4056: kuljetus talvipakkasessa ja nuonoilla vähillä kustannuksilla muodostaa tar-
4057: teillä hankalaksi. Puhelimen .puute ai- vetta tyydyttävä sairaala, jonka hoita-
4058: heuttaa myöskin vaikeuksia ,sairasten minen kuuluisi piirilääkärin virkatehtä-
4059: sijoittamiselle viimeksi mainittuihin sai- viin. Nykyinen piirilääkäri on ilmoit-
4060: raaloihin, ja sitä paitsi voipi tsattua, et- tanut olevansa suostuvainen vastaanot-
4061: teivät nämä eikä Rovaniemen sairaala- tamaan tämän toimen ja vastaisuude,ssa
4062: kaan voi tilanpuutteen takia vastaanot- voitaisiin piirilääkärit nimittää virkaan
4063: taa sairaita. Näin ollen on ollut pakko ehdolla että he ottavat huolehtiakseen
4064: sijoittaa Kittilän piirilääkärin hoidetta- sairaalasta.
4065: viksi saapuneita sairaita lähellä oleviin, Tätä asiaa arvosteltaes,sa olisi vielä
4066: yksityisten omistamiin, usein hyvinkin otettava huomioon, että Muonion, Inarin
4067: kurjiin asuntoihin, jois,sa on ollut mah- ja Sodankylän sairaalat, joita asian-
4068: dotonta antaa asianmukaista hoitoa ja omaiset aluelääkärit hoitavat, voivat
4069: joissa hoito on tullut sairaille itselleen useinkin lää:kärinpuutteen ·takia joutua
4070: tahi kunnalle kohtuuttoman kalliiksi. olemaan suljettuina, jota vastoin ei liene ·
4071: 13
4072: 98 11,26. - Kittilän s•ail'astupa.
4073:
4074: ajateltavissa, että Kittilän piirilääkärin- että Eduskunta päättäisi ensi
4075: virkaa voitaisiin pitää täyttämättä, jo- vuoden tulo- ja menoarvioon otet-
4076: ten Kittilän saimala aina olisi kihlakun- tavaksi 100,000 markkaa Kittilän
4077: nan väestön käytettävänä. kirkonkylässä olevan sairastuvan
4078: Edellä esitetyn perusteella anon kun- Zaajentamista ja varustamista oor-
4079: nioittaen, ten yleiseksi sairaalaksi.
4080:
4081: Helsingissä, 14 päivänä helmikuuta 1923.
4082:
4083:
4084: A:rth. Aspelin.
4085: 99
4086:
4087: IT,21. - Anom. ehd. N :o 44.
4088:
4089:
4090:
4091:
4092: Luostarinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Savon-
4093: linnan sairaalan korjaus-, undistus- ja lisärakennus-
4094: kustannukSiin. '
4095:
4096: Ed u s k u n n a ll e.
4097:
4098: Savonlinnan kaupungissa sijaitseva 1923 menoarvioon, vaan silloinen V aitio-
4099: valtion sairaala on jo kauvan aikaa neuvosto ei sitä siihen ole kuitenkaan
4100: osoittautunut pieneksi ja puutteelliseksi. saanut mahtumaan, joten tästä johtuva
4101: Tämän epäkohdan poistamiseksi on jo puute ja epäkohta yhä vaan jatkuu, siksi
4102: useita kertoja Lääkintöhallitukseen kuin se tulee poistetuksi.
4103: tehty anomuksia jo varhaisempina ai- Tässä tulkoon mainituksi muutamia
4104: koina. Vuonna 1909 silloinen sairaalan tosiasioita ja numerotietojakin tämän
4105: lääkäri tohtori Tavaststjerna teki ano- puutteen todistukseksi. Sairaala, joka v.
4106: muksen lisärakennuksen rakentamisesta, 1896 avattiin käytäntöön, ei voi enää
4107: johon olisi sijoitettu leikkaushuone ja täyttää niitä vaatimuksia mitä kehitys
4108: Röntgenhoito-osasto sekä poliklinikka. tälläkin alalla on 26 vuoden ajalla uutta
4109: Kustannukset silloisessa arviossa päät- tuonut muassaan; ja kun ottaa huo-
4110: tyivät 56,000:- Smk. Anomus hylättiin. mioon, että rakennukset kun on tehty
4111: Vuonna 1914 teki sairaalan nykyinen puusta niin ne myöskin ovat aremmat
4112: lääkäri tohtori Hällström uuden ano- lahoamaan kuin kivirakennukset, joten
4113: muksen, jossa esitti edellämainitun li- näistäkin rakennuksista varsinkin se ra-
4114: säksi varattavaksi tilaa 12 sairassijalle. kennus, jossa pesulaitos sijaitsee, on am-
4115: Tämäkin anomus hylättiin valtion va- mattimiesten yksimielisen lausunnon
4116: rojen puutteessa. Vuonna 1921 syys- mukaan niin lahonnut, että se on koko-
4117: kuulla teki taas tohtori Hällström Lää- naan uusittava. Sairaalaa käyttävässä
4118: kintölialiltukselle pyynnön, että sairaala ympäristössä on myöskin yleinen kehi-
4119: on välttämättä saatava laajennetuksi ja tys vaikuttanut sen, että sairaalahoitoon
4120: erinäiset rakennukset, jotka ovat lahon- yhä enemmän turvaudutaan, jota to-
4121: neet kokonaan, uusittaisiin. Tämän ano- distaa sekin että eräissä kunnissa on jo
4122: muksen johdosta on Valtioneuvoston laitettu kuntain omistamia sairashuo-
4123: määräyksestä laadittu täydelliset piirus- neita. Onhan myöskin huomattava, että
4124: tukset Rakennusylihallituksessa ja päät- väestölisäys lähes 27 vuoden ajalla sai-
4125: . tyy näiden piirustusten perusteella tehty raalan alueella on huomattava. Kaiken
4126: korjaus- ja uudistussuunnitelman kus- tämän perusteella ei ole ihmeteltävä jos
4127: tannusarvio S:markkaa 1,445,000:-. sairaalaan pyrkijäin luku on lisääntynyt
4128: Tämä menoerä oli tarkoitus saada v. niin että jo v. 1906 asti ajoittain ja varsi-
4129: 100 Il,27.- Savonlinnan sairaala.
4130:
4131: naisesti v. 1919 alkaen on 10 sairassijaa joskus enemmänkin. Seuraavat numerot
4132: ollut sijoitettuna vuokrahuoneisiin ja todistavat tapahtunutta kehitystä:
4133: V:na 1897 oli sairaalassa 345 potilasta 10,890 hoitopäivää
4134: " 1905 " " 563 " 12,874 "
4135: " 1912 " " 549 " 12,908 "
4136: " 1915 " " 772 " 13,000 "
4137: " 1918 " " 959 " 14,012 "
4138: " 1921 " " 949 , 14,016 "
4139: Myöhäisempänä aikana ei ole tämän Kuntain sairaaloiden lisäksi on mo-
4140: enempää voinut ottaa vastaan. nen, varsinkin varakkaampien, täytynyt
4141: Työnlaatua ja samalla työmäärän ke- jo suorastaan turvautua hakemaan apua
4142: hitystä kuvaavat seuraavat numerot: yksityissairaaloista toisilla paikkakun-
4143: V. 1897 leikkauksia tehtiin 23. nilla, jotka tapaukset eivät näy ollen-
4144: kaan edellisistä numeroista.
4145: " 1905 " " 216.
4146: Edellä esitetyt todisteet riittänevät va-
4147: " 1912 " " 381.
4148: laisemaan tämän korjauksen tarpeelli-
4149: " 1915 " " 574.
4150: suutta ja samalla myös sen kiireelli-
4151: " 1918 " " 733.
4152: syyttä, joten rohkenemme ehdottaa
4153: " 1921 " " 744.
4154: Paikkojen puutteen tähden on evätty että eduskunta v. 1924 meno-
4155: pääsy sairaalaan: arviota käs.iteltäessä varaisi Sa-
4156: V. 1897 . ............... 2 kertaa. vonlinnan sairaalan korjaus-,
4157: 1905 19 uudistus- ja lisärakennusta varten
4158: "
4159: •••• 0 •••••••••••
4160:
4161:
4162: " 1912 ................ 11 1,445,000 markkaa.
4163: "
4164: 1915 ................ 106
4165: "
4166: " "
4167: 1918 ................ 165
4168: " 1921 ................ 185 "
4169: " "
4170: Helsingissä, 15 päivänä helmikuuta 1923.
4171:
4172:
4173: Alpo 0. Luostarinen. Mandi Hannula.
4174: Toivo Ikonen. J. G. Hirvensalo.
4175: Toivo Halonen. Aino Sommarberg. i
4176:
4177: A. Tanttu. Pekka Pennanen.
4178: J. F. Tolonen. A. Pulkkinen.
4179: 101
4180:
4181: ll,2s. - Anom. ehd. N :o 45.
4182:
4183:
4184:
4185:
4186: Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä sairastupien ja
4187: lääkärinasuntojen rakenftamista varten Turtolan ja
4188: K uolajärven kuntiin.
4189:
4190:
4191: Ed u s kun n alle.
4192:
4193: Viime vuoden valtiopäiville jätetyn hallitus sitten toteuttaa sitä suunnitel-
4194: anomusehdotuksen N :o 15, liitteet I-X, maa, joka sillä näitä seutuja varten on,
4195: sivu 78 johdosta, joka koski sairastupien ja johon valtiovarainvaliokuntakin bud-
4196: ja lääkärinasuntojen rakentamista Tur- jettimietintönsä sivulla 46 viittaa. Ja
4197: tolan ja Kuolajärven kuntiin päätti sen täytäntöönpanemisella voitaisiin
4198: Eduskunta, vastoin valtiovarainvalio- noille kaukaisilla erämaan seuduille saa-
4199: kunnan epäävää ehdotusta, ottaa kulu- da lääkäreitäkin, joiden puutteessa
4200: van vuoden menoarvioon 100,000 mark- väestö toisinaan saa nääntyä aivan lop-
4201: kaa lääkärinasunnon rakentamista var- pumattomiin.
4202: ten Turtolaan. Edellisen nojalla ja viitaten edellä
4203: Kun mainittu rahamäärä tuskin riit- mainittuun alotteeseen sekä talousvalio-
4204: tää mainittuunkaan tarkoitukseen ja kunnan siitä antamaan lausuntoon N:o 5,
4205: kun alotteessa ehdotetut laitokset koko- lokakuun 1 päivältä 1922 rohkenemme
4206: naisuudessaan ovat talouvsaliokunnan kunnioittaen anoa,
4207: antaman lausunnonkin mukaan aivan
4208: välttämättömät Perä-Pohjolan laajojen että Eduskunta hyväksyisi tule-
4209: alueiden vakinaisen ja siellä tukkitöissä van vuoden menoarvioon otetta-
4210: kulkevan tilapäisen väestön terveyden- vaksi Turtolan ja K uolajärven
4211: hoidolle niin olisi Eduskunnan nyt otet- kuntiin rakennettavia sairastupia
4212: tava uupuva rahamäärä tulevan vuoden ja lääkärinasuntoja varten 400,000
4213: menoarvioon. Sen avulla voisi lääkintö- markan suuruisen määrärahan.
4214:
4215: Helsingissä, helmikuun 15 päivänä 1923.
4216:
4217:
4218: Antti Junes. Juho Kauniainen.
4219: S. Salo. Aarno Pesonen.
4220: Arth. Aspelin. Hannes Ryömä.
4221: 0. H. Jussila. Oskari Heikinheimo.
4222: Janne Koivuranta. Viljami Kalliokoski.
4223: 102
4224:
4225: H,29, - Anom. ehd. N :o <16.
4226:
4227:
4228:
4229:
4230: Koivuranta y. m.: Määrärahan myöntämisestä kulku-
4231: tauti- ja Veneeristen tautien osastojen perustamista
4232: varten Rovaniemen yleisen sairaalan yhteytee,.,.
4233:
4234:
4235: Ed u s kunnalle.
4236:
4237: Tuskin missään on tarttuvilla tau- panna vähintäin kyseenalaiseksi. Se
4238: deilla suotuisampaa levenemisen mah- kiertelevä työväestö, joka juuri ensi kä-
4239: dollisuutta kuin Pohjois-Suomen tukki- dessä on alttiina tartunnalle ja joka sit-
4240: työväestön keskuudessa. Siellä ovat ten vuorostaan levittää tartuntaa, on sa-
4241: asunto-olot varsinkin metsäkämpillä ja nan varsinaisessa merkityksessä irtola.is-
4242: suurilla n. s. ruukin pirteillä kovin al- väkeä, joka ei ole Pohjois-Suomen kun-
4243: keelliset ja ahtaat. Useita kymmeniä nissa kirjoilla, eikä edes vakituisesti
4244: työmiehiä viettää yönsä vierivieressä minkään eri kunnan alueella asuvaa. Se
4245: lavitsoilla, ollen sama lavitsa heillä ruo- kiertää työpaikasta toiseen ja pitäjästä
4246: kapöytänä, makuu- ja oleskelupaikkana. pitäjään. Näin ei kohtuudella voitane
4247: Puhtaudesta ei usein näe jälkeäkään. vaatia että Pohjois-Suomen kuntain olisi
4248: Tosin varsinkin n. s. ruukin pirteillä on ainakaan tätä väestöä varten pidettävä
4249: saunat peseytymistä varten, mutta pe- pystyssä kulkutautisairaaloita. Sitä-
4250: seytymisestä on sangen vähän hyötyä paitsi Pohjois-Suomen kunnissa tuo jo
4251: kun likaiset aluvaatteet puetaan ylle uusien kansakoulujen rakentaminen ja
4252: - siksi kun ne loppuun kuluneina repa- siihen lisäksi köyhäinhoito, mainitse-
4253: leina viskataan pois. matta muita milteipä ylivoimaisen rasi-
4254: Kulkutautien levenemisvaara on luon- tuksen kunnille, etteivät ne itse asiassa
4255: nollisesti suuri paikallisen väestön kes- jaksaisikaan saada aikaan kunnollisia
4256: kuudessakin. Paikasta toiseen kiertävä kulkutautisairaaloita. Näin ollen on val-
4257: työväestö on kuitenkin ensi kädessä alt- tion puututtava asiaan. Se kävisi mie-
4258: tiina tartunnalle, jolloin itsestään seu- lestämme parhaiten päinsä siten, että
4259: raa, että taudit kuleksivan väen mukana olemassa olevien valtion sairaaloitten
4260: leviävät nopeasti. Siitä on olemassa su- yhteyteen varataan erityinen osasto kul-
4261: rullisia kokemuksia. Kuinka vaikeaa kutauteihin sairastuneita varten.
4262: onkaan saada kulkutaudin sattuessa tar- Toistaiseksi ainoa valtion suurempi
4263: peellista ja nopeaa eristämistä aikaan sairaala Pohjois-Suomen sisämaassa on
4264: varsinkin kun kelvollisia sairaaloita ei Rovaniemen yleinen sairaala. Tämän
4265: liioin ole olemassa. sairaalan yhteyteen ja siihen liittyvänä
4266: Kuntien velvollisuus olisi rakentaa ja olisi .rakennettava osasto puheena olevaa
4267: ylläpitää kulkutautisairaaloita. Mutta tarvetta varten.
4268: sen velvollisuuden voi, ainakin mitä Tarttuvista taudeista on veneeristen
4269: Pohjois-Suomeen tulee, täydellä syyllä tautien leviäminen yhä suurenemaan
4270: II,29. - Koivurauta y. m. 100
4271:
4272: päin puheena olevilla paikkakunnilla ja Rovaniemi on tunnetusti pohjoisim-
4273: suureksi osaksi saman väestönkin kes- man Suomen asutuskeskus ja tulee to-
4274: kuudessa. Näin ollen on tähän kiinnitet- dennäköisesti tulevaisuudessakin kauan
4275: tävä erityistä huomiota. sitä olemaan. Tuskin sopivampaa paik-
4276: Nykyisin on sikäli kun tiedämme Poh- kaa muualtakaan voitaisiin löytää pu-
4277: jois-Suomessa veneeristen tautien hoito- heena olevaa tarkoitusta varten. On vielä
4278: laitoksia ainoastaan Oulussa ja Tor- otettava huomioon, että Rovaniemelle
4279: niossa, sisämaassa ei yhtään. Tornion piakkoin alettanee rakentaa sotilaskasar-
4280: sairaala lienee jo aikoja sitten osottautu- mia, johon tultanee sijoittamaan huo-
4281: nut ahtaaksi. Sitäpaitsi tuottaa tartun- mattava määrä asevelvollisia.
4282: nan saaneitten kulettaminen sinne var- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4283: sinkin itäpuolelta Perä-Pohjolaa ja
4284: Lappia valtiolle ta~eettomia kustannuk- että Eduskunta päättäisi perus-
4285: sia. Monta muutakin hankaluutta siitä taa Rovaniemen yleisen sairaalan
4286: on olemassa. Jotta tämäkin epäkohta yhteyteen erityiset osastot kulku-
4287: saataisiin parannetuksi, olisi mieles- tauteja ja veneerisiä tauteja sai-
4288: tämme taudin enemmän levenemisen eh- rastavia varten, fa
4289: käisemiseksi perustettava sisämaahan- että vuoden 1924 tulo- ja meno-
4290: km erityinen sairaalaosasto. arvioon otettaisiin sitä varten tar-
4291: Parhaiten voitaisiin tämä sairaala- vittavat varat.
4292: osasto sijoittaa Rovaniemen yleisen sai-
4293: raalan yhteyteen sitä laajentamalla.
4294:
4295: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1923.
4296:
4297:
4298: Janne Koivuranta. K. A. Lohi.
4299: Antti Junes.
4300: 104
4301:
4302: Il,so. - Anom. ehd. N :o 47.
4303:
4304:
4305:
4306:
4307: Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä Perä-Pohjo-
4308: laan perustettavaa keuhkotautiparantolaa varten.
4309:
4310:
4311: Ed u s kun n alle.
4312:
4313: Käsiteltäessä kuluvan vuoden tulo- ja ole ,hyväksytty, mutta päättäen siitä,
4314: menoarvioehdotusta viime vuoden val- mihin summiin esim. Satakunnan paran-
4315: tiopäivillä päätti Eduskunta ottaa siihen tolan rakennuskustannukset nousevat ja
4316: 2,700,000 markan suuruisen lisämäärä- minkälaiset hintasuhteet Perä-Pohjolas-
4317: rahan keuhkotautiparantolain perusta- sa vallitsevat nousevat ne useihin miljoo-
4318: mista varten Satakuntaan ja Perä-Poh- niin. Tästä syystä ja kun eduskunnan
4319: jolaan. Näistä on edelliseen suunniteltu aikaisempi toiminta muiden seutujen pa-
4320: parantola jo rakennuksen alaisena ja jäl- rantolahankkeisiin on ollut erittäin myö-
4321: kimmäisen perustamiseksi on paikka- tämielinen, rohkenevat peräpohjolaiset-
4322: kunnalla ryhdytty sellaisiin kiireellisiin kin toivoa, että heidän yrityksensä ja
4323: toimenpiteisiin, että kuluvan vuoden heidän parantolahankkeensa saisi val-
4324: puolitiess~ voitanee laitoksen rakennus- tion puolelta riittävää tukea ja aineel-
4325: toimintaan ryhtyä. lista kannatusta.
4326: Kun tähän tarkoitukseen aikaisemmin Edellä sanotun nojalla ja viitaten v.
4327: myönnetyt varat eivät kuitenkaan riitä 1922 valtiopäiville jätettyyn anomuseh-
4328: muuta kun laitoksen alulle panoon ja dotukseen N:o 17, liitteet I--X sivu 81,
4329: kun sen loppuun saattaminen ja aijot- sekä talousvaliokunnan siitä antamaan
4330: tuun tarkoitukseen käyttäminen on sekä lausuntoon N :o 7 lokakuun 14 päivältä
4331: rakennustyölle että sairashoidon järjes- anomme kunnioittaen,
4332: telylle kiireellinen ja välttämättömän
4333: tarpeen vaatima toimenpide, niin Edus- että Eduskunta päättäisi tule-
4334: kunnan tulisi nyt tulevan vuoden meno- van vuoden menoarvioon ottaa
4335: arvioon varata riittävä määräraha sa- 1,500,000 markan suuruisen määrä-
4336: nottua Perä-Pohjolan keuhkotautiparan- rahan avustukseksi Perä-Pohjo-
4337: tolaa varten. Laitoksen suuruutta ja lo- laan perustettavaa keuhkotautipa-
4338: pullista kustannusarviota ei tosin vielä rantolaa varten.
4339:
4340: Helsingissä, helmikuun 15 päivänä 1923.
4341:
4342: Antti Junes. Janne Koivuranta.
4343: S. Salo. Juho Kauniainen.
4344: A.rth. Aspelin. Aarno Pesonen.
4345: 0. H. Jussila. Hannes Ryömä.
4346: Viljami Kalliokoski.
4347: 106
4348:
4349: TI,31. - Anom. ehd. N :o 48.
4350:
4351:
4352:
4353:
4354: Junnila y. m.: Määrärahan myöntämisestä rakennus-
4355: lainoiksi kunnallisia piirimielisairaaloita varten sekä
4356: niiden rakentamis- ja sisustamiskustannuksiin.
4357:
4358:
4359: Ed uskunmaUe.
4360:
4361: YhteisJmn.nallisistru parannruksista huo- väliä valtioavulla, sekä että valtioavun
4362: lehdittaessa ei ole unohdet.tava niitä ko- ehdot määrättäisiin niin kohtuullisiksi
4363: vaosaisiakaan, jotka eivät itse voi pu- ja selviksi, että kunnat voisivat ryhtyä
4364: hua puolestaan. Tällaisiin kuuluvat tällaisia sairaaloita perustamaan. 1914
4365: ne lähemmä 13,000 mielisairasta, joista vuoden valtiopäivillä anoi eduskun:ta,
4366: nykyisin suunnilleen 2/3 osaa, on vailla että hoidon hankkimiseen mielisairaill~
4367: varsinais:ta sairaalahoitoa ja sen tar- määrättäisiin ennen vuoden 1917 loppua
4368: joamaa varsin· huomattavaa paranemis- käytettäväksi valtiovaroja 5,000,000
4369: mahdollisuutta. Ihmisyyden velvoitus markkaa, osittain Ouluun perustettavaa
4370: mielisairaita kohtaan on niin selvä, ettei keskuslaitosta varteu, osittain kunta-
4371: sairashoidon korjausta auta lykätä poh- ryhmäin a'lotteesta perustettavien, tar-
4372: timaHa kunnille vaiko valtiolle mielisai- koituksenmukaisesti suunniteltujen pii-
4373: Taidan hoito oikeastaan kuuluu. Joka rimielisairaalain .avustamiseen. Nämät
4374: tffipauksessa se on valistuneen yhte,is- anomukset eivät kuitenkaan johtaneet
4375: kunnan velvollisuus, ja kokemus on hallituksen puolelta mihinkään tulok-
4376: osoittanut että kuntien ja valtion yh- seen. Vuosien 1920 ja 1921 menosääntöi-
4377: teistoimin voidaan asia parhaiten hoi- hin varasi eduskunta kunnallisten piiri-
4378: taa. mielisairaalain perustamis- ja ylläpito-
4379: Jo useampaan kertaan onkin edus- kustannuksia sekä rakennuslainoja var-
4380: kunta aikaisemmilla päMöksillään aset- ten 2,875,000 mk. kumpaisenakin vuotena.
4381: tunut sille kanna1le, että valtion on te- Päätöksellään huhtikuun 16 päivänä
4382: hokkaasti avustettava kuntain pyrki- 1920 määräisi Valtioneuvosto valtioapu-
4383: myksiä mielisairaaloiden aikaansaami- jen ehdot ja valtioapujen vähimmät
4384: seksi. Vuoden 1907 valtiopäivillä anoi määrät. Nuo ehdot kaipaavat kuiten-
4385: eduskunta, että sille annettaisiin mieli- kin tarkistusta, soveltuakseen nykyoloi-
4386: sairaiden. hoitoa tarkoitJtavista laitok- hin ja hallitus onkin myöntäny't suu-
4387: sista esitys, jossa olisi otettu huomioon rempia avustuksia ja siten tehnyt mah-
4388: eduskunnan esittämä suunnitelma mie- dolliseksi m. m. Seinäjoen 106 p&ikkai-
4389: lisa.irashoidon järjestämiseksi. Vuonna sen piirimielisairaalan valmistumisen:
4390: 1911 teki eduskunta anomuksen. että se kun on saanut suoranaista valtio-
4391: kuntai-n alotteesta perustettavia, tarkoi- apua 3,055,000 mk. ja 1,300,000 markan
4392: tuksenmukaisesti suunniteHuja piiri- kuoletuslainran 4% korolla.
4393: mielisairaaloita kannatettaisiin riittä- Kunnat puolestaan ovat edelleen osoit-
4394: 14
4395: 106 II,31. - Kunna11Jiset ;piirimielisairaa1at.
4396:
4397: taneet harrastusta asiaan. Tyrvään tuo- 50,000 mk. sairassijaa ik.oh:ti, siitä noin
4398: miolmnnassa on piirimielisairaalaraken- 2/3 osaa suoranaisena apuna ja noin 1/3
4399: nus jo tekeillä. Oulun seudun kunnat osa, helppokorkoisena kuoletuslainana.
4400: puuhaavat myöskin piirimielisairaalaa. Piirimielisairaalain vuosimenot voi-
4401: Samoin Mikkelin seudun kunnat. Sei- daan laskea noin 4,000-5,000 markaksi
4402: näjoen piirimielisairaalaa aijotaan laa- sairassijaa kohti. Näihinkin kustan-
4403: jenrtaa. Pohjois-Karjalan kunnat ovat nuksiin olisi saatava valt,ioa,pua keski-
4404: päättäneet perustaa piirimielisairaalan; määrin 21000 mk. sairassijalle.
4405: on myöskin ollut kysymy8 Itä-Karja:lan Lääkintöhallitukselta saatujen tieto-
4406: kuntain yhtymisestä viimeksi mainit- jen mukaan tarvittaisiin hankkeessa
4407: tuun hankkeeseen. Uudenmaan ruotsa- olevain uusien piirimielisairaalain pe-
4408: la.iset kunnat r.akerutavat parhaillaan rustamista ja sisustamista varten val-
4409: piirimielisairaalaa Tammisaareen. tion ikantiiJatusta ensi vuoden menosään-
4410: Näitä yrityksiä on kuitenkin kohdan- töön merkitä 15,000,000 mk.
4411: nut takatalvi. Kunnat eivät ole pääs- Ettei nyt taas, kuten jo aikaisemmin
4412: seet liioin päätöksiään pitemmälle, kun on tapa,htunut, kuntien yritykset mieli-
4413: viime vuoden vallt,ionrrnennsäännössä ei sairashoidon ala!lla varojen puutteessa
4414: ollut määrärahaa piirimieHsairaalain tai ehtojen epäedullisuuden takia jäisi
4415: perustamisk:ustannuksiin. Eikä sellaista tot.euttamatta, olisi valtion riittävällä
4416: ole myöskään kuluvan vuoden meno- kannatuksella niitä tuettava.
4417: säännössä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4418: Mielestämme olisi eduskunnan taas eduskunnan päätettäväksi,
4419: tehtävä kuntain pyrkimykset mahdolli-
4420: siksi toteuttaa, ja varattava riittävät että kunnallisten piirimielisai-
4421: määrärahat kmliillallisteru piirim:ielisai- raalain rakentamis- ja sisustamis-
4422: raalain perustamisen avustamiseksi. kustannuksien avustamista varten
4423: Perustamiskustannukset rakennuksi- 1924 vuoden menosääntöön otettai-
4424: neen ja tarpeellisina irtaimistoineen voi- siin 10,000,000 markan määrä-
4425: tanee nykyään arvioida noin 50,000- raha; ja
4426: 60,000 markaksi sairassijaa kohti. Että että rakennuslainoiksi kunnalli-
4427: kuntayhtymät, varsinkin vähempivarai- sia piirimielisairaaloita varten
4428: siHa seuduilla, voisivat mainituista kus- otettaisiin 1924 vuoden menosään-
4429: tannuksista suoriutua, olisi niiden saa- töön 5,000,000 markan määräraha.
4430: tava V·altion kannatusta noin 30,000-
4431:
4432: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
4433:
4434:
4435: Taave J uunila. J. A. Mannermaa.
4436: Oskari Heikinheimo. Pekka Pennanen.
4437: Wald. Bergroth. Aapo Nuora.
4438: Jalmari Viljanen. Juho Rannikko.
4439: Vilho Nikkanen. Johannes Nyberg.
4440: Johannes Peltonen. V. K. Simelius.
4441: Tuomas Wanhala.
4442: 107
4443:
4444: U,a2. - Pet. försl. N :o 49.
4445:
4446:
4447:
4448:
4449: Helenelund m. n.: Ang. beviljande av anslag för ett
4450: distriktssinnessiukhus i svenska Osterl>otten.
4451:
4452:
4453: Till R iksdagen.
4454:
4455: Liksom flenstädes i vår>t land, är sin- stalter äro för .få och otillräckliga, har
4456: nessjukvården i det svenska österbottoo i flera delar av vårt land ett antal kom-
4457: ärmn mycket otillfredsställande ordnad. muner sammamslutit sig för åstadkom-
4458: På en del orter firmas visserligen mande av gemensamma s. k. distrikts-
4459: smärre, delvis rätt primitiva tl.årvårds- sinnessjnkhus.
4460: anJStalter i samhand med de kommnnala Tanken på ett dylikt fullt moderrut för
4461: fattiggårdarna, då åter andra helt och hela det svenska österbotten .gemerusamt
4462: hå:llet salma dylika upptagnin:g.sarustal- sinnessjukhus har jämväl slagit rot
4463: ter. För det mesta vårdas de sinne,s- inom de svenska kommunerna. Sålunda
4464: sjnka i hemmen eller äro ntackorderade. tills.ruttes vid et.t för saken sammankal-
4465: Detta sakförhållande, som icke längre lat möte den 4 sistHdne ~september, dä:r
4466: bör få fortbestå, påfordrar skyndsamma ombud för flertalet landskommuner och
4467: åtgärder till förbättrande av de olyckli- städer voro närvarande en kommitte för
4468: g:as dy.stra tillvaro. Den bäsha omsorg frågalliS beredning.
4469: och vård, som kan beredas de sinnes- Av de n tredning:ar nämnda kom.mitte
4470: sjuka, kommer otvivelakti~ .sådana tili förebragt, framgår bl. a. att i de 26
4471: del, som vnnnit in1träde i något modernt landskommuner, vilka lämnat uppgifier,
4472: sinnessjukhus. Då emellert.id statens an- jämte landsdelens 6 städer, utgör:
4473:
4474: Landskommu-
4475: nerna Städerna
4476:
4477: Den hemmavarande hefolknirugen c:a 76,500 34,000
4478: Antalet sinnessjuka ................... . 213 136
4479: Därav vårdas i egna anstalter 40 86
4480: , statens ,, 28 43
4481: "
4482: , , , andra , ....... . 11 4
4483: , , , hemma ............... . 134 17
4484: Egna vårdanstaler finn,a,s i ........... . 7 landskom. 3 städer
4485: saknas, ........... . 19 3
4486: " " "
4487: Av ovanstående ·tabell framgår den Å venså framgår av de tili kommiiten
4488: sikrämmande disproportionen emellan ingångna uppgifterna, att de olika kom-
4489: hela antalet sinnessjuka och dem, som munerna ställt sig sympatiska tili för-
4490: knnnwt heredas vård i arustalter. slaget om åstadkommande av ett gemen-
4491: 108 II,a2. - Piirimielisairaala ruotsalaiselle Pohjanmaalle.
4492:
4493: samt distriktssinnessjukhus i ty att vid och utrlllStning för sjukhuset beräknas
4494: den preliminära teckruingen tecknats t:ill 500,000 mark. vad1m hela kos•tnaden
4495: över 100 platser. Då det, enligt de grun- för själva sjukhuset med inventarier
4496: der, som uppställts för beviljande av bleve 6,300,000 mark.
4497: statsanslag, kräves, att ett distriktssin- Med hänvisning till ovanstående oc.h
4498: nessjukhus skall omfat.ta minst 100 plat- då det ju måJste anses som ett allmänt
4499: ser och dassa förutsättningar sålunda intresse, att siniii..essjukvården med det
4500: äro för handen, har kommitten skridit snaraste ordnas på ett tillfredsställande
4501: till åtgärder för sammankallande av ge- sätt och då statsmedel till betydande be-
4502: mensam stämma med samtliga kommu- lopp beviljats för motsvarande ända-
4503: ner för fat•tande av defin[Mvt beslut i mål, få underteckn.ade vördsamt före-
4504: saken. Och har ikommitten järriväl upp- slå,
4505: gjort förhandsberäkningar rörande an-
4506: läggnings- och under hållskostnader m. m. att Riksdagen ville besluta att i
4507: Enligt dessa kalkyler komme anlägg- budgeten för år 1924 upptaga ett
4508: nin,gskostnaderna för ifrågavarande sin- anslag av 3,500,000 mark för ett
4509: nessjukhus, omfattande 100 platser, att blivande distriktssinnessiukhus i
4510: uppgå till 5;800,000 mark. Inventarier svlnska österbotten.
4511:
4512: Helsingfors, den 17 februari 1923.
4513:
4514:
4515: Edv. Helenelund. K. V. Åkerblom.
4516: Johannes Bengs. M. E. Kulenius.
4517: Oskar J eppson. Johannes Miemois.
4518: Annie Furuhjelm. Johan Broända.
4519: J. lnborr. J. E. Hästbacka.
4520: 109
4521:
4522: Il,az. - Anom. ehd. N :o 49. Suomennos.
4523:
4524:
4525:
4526:
4527: Helenelund y. m.: Määrärahan myöntämlisestä ruotsa-
4528: laiselle Pohjanmaalle perustettavaa piirimielisairaa-
4529: laa varten.
4530:
4531:
4532: Ed u s k u n n a ll e.
4533:
4534: Niinkuin monilla seuduilla maatamme, Kun kuitenkin valtion laitaksia on liian
4535: on mielisairashoito ruotsalaisella Poh- harvassa ja ne ovat riittämättömät, on
4536: janmaallakin vielä hyvin epätyydyttä- monin paikoin maatamme joukko kun-
4537: västi järjestetty. Toisin paikoin on tosin tia liittynyt yhteen aikaansaadakseen
4538: pieniä, osaksi varsin alkeellisia hulluin- yhteisiä n. s. piirimielisairaaloita.
4539: hoitoloita kunnallisten köyhäinta,lojen Ajatus tuollaisen täysin nykyaikuisen
4540: yhteydessä, toiset tienoot taas ovat tyk- koko ruotsalaiselle Pohjanmaalle yhtei-
4541: känään ilman tuollaisia vastaanottolai- sen mielisairaalan perustamisesta on
4542: toksia. Enimmäkseen hoidetaan; mieli- voittanut alaa myös ruotsalaisissa kun-
4543: sairaita kotona tai on :heidät annettu nissa. Niinpä asetettiin asiaa varten kut-
4544: vieraaseen täysihoitoon. Tämä asiain- sutussa kokouksessa viia:ne syy8kuun 4
4545: tila, joka ei enää saa jatkua, vaatii kii- p:nä, johon oli saapunut edustajia useis-
4546: reellisiä toimenpiteitä noiden onnetto- ta maalaiskunnista ja kaupungeista,
4547: main synkeän olemassaolon parantami- komitea valmistamaan kysymystä.
4548: seksi. Parhaan huollon ja hoidon, joka Mainitun komitean !hankkimasta sel-
4549: mielisairaille voidaan valmistaa, saavat vityksestä käy ilmi m. m., että niissä 26
4550: epäilemättä ne, jotka ovat päässeet jo- maalaiskunnassa, jotka ovat tietoja an-
4551: honkin nykyaikuiseen mielisairaalaan. taneet, sekä maakunnan 6 kaupungissa on
4552: Maalais- Kaupun-
4553: kunnissa geissa.
4554: Kotonaolevaa väestöä noin ....... . 76,500 34,000
4555: Mielisairaita ...................... . 2.13 136
4556: Niistä hoidetaan omissa laitoksissa 40 86
4557: .. "
4558: valtion .. 28 43
4559: muissa 11 4
4560: " " "
4561: kotona 134 17
4562: " hoitola" on ................... .
4563: Om.a 7 maalaiskunnassa 3 kaupungissa
4564: Omaa hoitolaa ei ole ............. . 19 3
4565: "
4566: YHäolevasta taulukosta käy selville, ja niiden välillä, joille on voitu valmis-
4567: miten peloH.tava suhtee<ttomuus on ole- taa hoitoa laitoksissa.
4568: massa mielisairaiden koko lukumäärän Niin ikään käy komitealle saapuneista
4569: 110 II,s2. - Piirimielisairaala ruotsalaiselle Pohjanmaalle.
4570:
4571: tiedoista selville, että eri kunnat ovat miseen ja muuhun varustuksiin tarvit-
4572: suhtautuneet myötämielisesti ehdotuk- taisiin 500,000 markkaa, joten itse sai-
4573: seen yhteisen piirimielisairaalan aikaan- raalan ja kaluston kustannukset olisivat
4574: saamisesta, alustav:assa merkinnässä kun 6,300,000 markkaa.
4575: merkittiin yli 100 paikkaa. Kun niiden Viitaten ylläoleva,an ja kun on kat-
4576: perusteiden mukaan, jotka on pantu val- sottaJVa yleiseduksi, että mielisairashoito
4577: tionavun .saannin ehdoksi, vaaditaan, mitä pikimmin järjestetään tyydyttä-
4578: että piirimielisairaalassa tulee olla vä- väksi, sekä kun valtionvaroja on vastaa-
4579: hintään 100 paikkaa ja tämä edellytys vanlaatuisiin tarkoituksiin käytetty mel-
4580: on siis olemassa, ott komitea ryhtynyt koiset määrät, saavat allekirjoittaneet
4581: toimenpiteisiin kutsuakJSeen kaikki kun- kunnioiM:aen ehdottaa,
4582: nat yhteiseen kokoukseen tekemään lo-
4583: pullista päätöstä asiassa. 1 Komitea on että Eduskunta tahtoisi päättää
4584: myöskin laatinut ennakkolaskelmat pe- ottaa 1924 vuoden tulo- Ja meno-
4585: rustamis- ja ylläpitokustanimksista y. m. arvioon 3,500,00Q markan suurui-
4586: Näiden laskelmain mukaan nousivat sen määrärahan ruotsalaiselle Poh-
4587: kyseessäolevan 100 ;paikkaa käsittäivän janmaalle perustettavaa piirimieli-
4588: mielisairaalan perustamiskustannuks,et sairaalaa varten.
4589: 5,800,000 markkaan. :Sairaalan kalusta-
4590:
4591: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
4592:
4593:
4594: Edv. Helenelund. K. V. Åkerblom.
4595: Johannes Bengs. M. E. Kulenius.
4596: Oskar J eppson. Johannes Miemois.
4597: Annie Furuhjelm. Johan Broända.
4598: •J. IRborr. J. E. Hästbacka•
4599: 111
4600:
4601: 11,33. - Pet. försl. N :o 50.
4602:
4603:
4604:
4605:
4606: Åkerblom: Angående beviljande av anslag för vården a11
4607: landskommunernas arkiv.
4608:
4609:
4610: T i U R i~sda gen.
4611:
4612: I ett petitionsförslag n:o 49 vid 1920 I de flesta landlskommuner .finnas sam-
4613: års riksdag (se V aitiopäivät 1920 LHt- lmgar av kommuna;la handlingar från
4614: teet II, 23, sid. 97-100) har jag rikta;t flera årtionden aHdeies oordnade. Då
4615: uppmärksamheten därpå, att samlingar staten ·genom ofulls.tändig lagstiftning
4616: av urkunder rörande det ekonomisika och och kontroll är medsky1dig till den för-
4617: kulturella iivet, småningom uppstå i summelse, som här s:kett och de.t mate-
4618: landskommunerna, s•åJsom utslag av ri.al, som bleV~e rädda:t från ,förstörelse,
4619: myndighEJ~terna, kOOlllllittebetänkanden, om det ordnades, blir •tili gagn för kän-
4620: reglementen, protokoll, författn.ings- nedomen om lande.t, så borde kommu-
4621: s·amlingar m. m.; men att det ännu hör nerna erhålla sta:tsunderstöd för ordnan-
4622: tili undantageifii, rutt denna dyrbrura skatt det, in:billdningen och regisrtrerandet BJV
4623: ordnas ooh vårdas. Dessa urkunder de äldre handlingarna i sina arkiv.
4624: borde ordnas årgångsvis samt registras Genom åtgärder av landshöv:dingarna
4625: och inbindas. DEJ~tta vore så mycket torde arkiven framdeles kunna fås ord-
4626: nödvändigare, som de .flesta lan:dskom- nade utan stats.understöd. Enligt 52 §
4627: muner icke ha egna fasta kanslier, dit i 1917 års kommunallag åligger det kom-
4628: kommunens handlingrur s•amlas, utan munrunämndens ordförande att antin-
4629: kommunalnäimnldsordföranden upplåter gen sciälv eller geoom biträde vårda
4630: sitt hem till kansli och arkivplats för nämndens ha:ndlingar och upprätta över
4631: den tid han är Viald, varefter kommunal- dem förteckningar. Det bör enlig~t 5 §
4632: arkivet flyttrus, när en annan person i 1894 års instruktion för .guvernörerna
4633: väljes. ln'V'ellltering och rregistrering av åligga landshövdingarna att hålla kon-
4634: kommunens arkiv ,förekommer vanligen trdll däröver, att bl. a. koonmunel'IIJa.S
4635: icke vid ombyten av ikommuna:lnämnds- arkiv vårda:s och hanidlin•g.arna i dessa
4636: ordlförande. De kommunala handlingar- ordnas ocll registras. I något enstaka
4637: na kunna sålunda lätt bli förskingrade. fall har någon landshövding vidtagit
4638: Ooh då de e:i fin.nas ordnade och deras åtgä~der härför, :t. ex. S:t Michels lands-
4639: inoohåll illlregistrerat, är det Vianligen hövdin.g, som 1916 alllllodade kommunal-
4640: ytterstt svårt att erhålla upp[ysn:ingar näJmnderna atrt upp.g1öra fuUs.tändiga
4641: om frågor, som röra k.ommunen, t. ex. förteckningar över kommunernas fasta
4642: utslag av myndigheter, gäJ.lande bestäm- och lösa egendom samt hålla arki'Ven i
4643: melser f.ör inrättningar i kommunen och skick, såsom kommunwlförfattnringen
4644: annat d}'1likt. föreskrifter. Också de korumunala revi-
4645: 112 ll,ss. - Maalaiskuntain arkistot.
4646:
4647: sorerna borde .ålägg.as att årligoo g:mn- att för detta ändatm:ål måtte · i
4648: ska våTden av det kommunala arkive.t, utgiftststalten för nästa år irutagas
4649: ej endast räkenskaperna, samt närv.ara ett ansla:g om 100,000 mark."
4650: som kommunens representant, när om-
4651: byte ruv ikommunalnämrudsordförande Strutsutskottet avböjde dock det av
4652: sker för wtt se till, rutt 31Jit överHimnas lag- och elwnomiutsik:ottet förordade an-
4653: i den nya:s vård. slaget, .,emedan lämpli:g lednimg för det
4654: Petitions.förslaget blev remitterat Hll här avsedda organi:sa:tionsa:rbetet för
4655: sta:tsutskottet, som ägde inhämta utlå- närvarande icke står att erhålla, vadan
4656: tande hruröver av lag- och ekonomiut- garantier icke finnas för den ändamåls-
4657: skotte.t. Detta .avgav även betänkande enliga användningen av det äskade an-
4658: om petitionsiöi4slaget (se Sta;tsutsikot•tets slaget" (Statsutskottets betänik:ande n:o
4659: betänkande 1920 n:o 33 Bilaga 6 sid. 15- 33 vid 1920 års riksdag s·id. 32). Riks-
4660: 16.) I utlåtandet säges bl. a.: dagen Iät me•d anlednin.g härrav petitions-
4661: ,UtsJmttets förenar sig om petitionä- förslaget förfalla.
4662: rernas uppfa<t•tning• .att vården av våra Sedan 1920 ha landskommunerna. er-
4663: kommunala arkiv i a:llmänhet är syn- hållit sädan ledning, som Statsutsikottet
4664: nerligen otillfredsställande. I många ansåg behövHg för a;tt ändamålsenligt
4665: kommuner förefinnas nära nog inga ar- leda vården: och ordnandet av arkiven,
4666: kiv av något slrug, utan förvaras hand- då Maalaiskuntien liitto trätt i verksam-
4667: linga:rna röra:nde kommunens förf.rutt- het 1921. Det.ta lmn :genom sin upplys-
4668: ningssamlingar m. m. oordnade på nå- ningsbyrå och ,si~ kollt8ulenrter giva råd
4669: gon kommunalfunik:tionärs vind eller an- och lednin1g för .arkivens ordna:nde. Ett
4670: Dian: för ändamålet olämplig plats, tili likadant förbund för de svenska lands-
4671: dess de någorlunda fullständigt förstö- kommunerna är i verksamhet ,sedan
4672: rru>. Då .arkiven kuruna vara såväl för 1915. Om statsansla;g nu bevilj.as för
4673: kommun:erna sjä:lva s10m för historie- ändamålet, så finnas garantier för att
4674: forskare viktiga kunskapskällor anser medlen bli äm:damåilsenligt använda. Då
4675: U<t,skottet ,,att et:t slldant sakernas till- de åtgärder, som här föreslrugits och som
4676: stånd ej bör få fort1fara, utam borde stats- även lag- och ekonomiutskottet 1920
4677: makten söka snarast möjligt få saken fa:nn behövliga, fort.farande erfordras,
4678: ordna:d på ett mera tillfredstälJ.an:de och då redan med et,t ans1lag av 200,000
4679: säJtt." mark åtminstone nlågot skulle fås gjort
4680: fÖr ordnandet och en bä:t<tre vård av ar-
4681: ,.På grund .av det sagda får Utsik:ottet kiven, så får jag vördsamt föreslå:
4682: å sin sida vörd:samt föreslå:
4683: att Riksdagen besluter vidtaga
4684: at:t Regeringen tmåtte uppmanas sådana åtgärder för vården av
4685: att effektiva:re än härintills över- landskommunernas arkiv som lag-
4686: v:ruka vården av kommunernas· ar- och ekonomiutskottet vid 1920 års
4687: ikiv sa:rwt .draga iörsorg därom, a:tt riksdag föreslagit;· samt
4688: åt de kommunala myndighete:ma att för detta ändamål i utgifts-
4689: meddela:s kompetent handledning staten för år 1924 upptages ett an-
4690: vid ordnlande•t och vården av ar- slag om 200,000 mark, som ställes
4691: kiv; samt till disposition åt de finska och
4692: II,aa. - Å·kecrblom. 113
4693:
4694: svenska kommunalförbunden att grunder som det ordinarie stats-
4695: fördelas dem emellan enligt samma anslaget åt dessa.
4696:
4697: Helsingfors, den 14 februari 1923.
4698:
4699:
4700: K. V. Åkerblom.
4701:
4702:
4703:
4704:
4705: 15
4706:
4707:
4708:
4709:
4710: il
4711: 114
4712:
4713: D,ss. - Anom. ehd. N :o 50. Suomennos.
4714:
4715:
4716:
4717:
4718: Åkerblom: Määrärahan myöntämisestä maalaiskuntain
4719: arkistojen hoitoa varten.
4720:
4721:
4722: E du s kunnalle.
4723:
4724: Anomusehdotuksessa n:o 49 vuoden Useimmissa maalaiskunnissa löytyy
4725: 1920 valtiopäivillä (kts. Valtiopäivät 19~0 kunnallisten asiakirjain kokoelmia use-
4726: Liitteet II, 23, siv. 97-100) olen kiinnit- ammilta vuosikymmeniltä täydellisesti
4727: tänyt huomiota siihen, että maalaiskun- järjestäanättöminä. Kun valtio puut-
4728: nissa vähitellen syntyy talomieHista ja teellisen lainsäädännön ja valvon;nan
4729: sivistyselämää koskevia asiakirjakokoel- vuoksi osaltaan on syypää siihen laimin-
4730: mia, kuten viranomaisten päätöksiä, ko- lyöntiin, jokru tässä on tapahtunut, ja
4731: miteamietintöjä, ohjesään!töjä, pöytäkir- kun se aineisto, joka pelastuisi häviöstä,
4732: joja;, asetuskokoel!mia, y. m.; mutta että jos se järjestettäisiin, tulisi hyödyttä-
4733: tätä kallisarvoista aarretta vielä vain mään maan tuntemista, niin tulisi kun~
4734: poikkeustapauksissa järjestetään ja hoi- tien saada; valtioapua arkistojensa van-
4735: detaan. Nämä .asiakirjat olisi järje·s•te.t- hempien asiakirjain järjestämistä, sito-
4736: tävä vuosikerrottain sekä luetteloitava mista ja; luetteLoimista varten. Maaher-
4737: ja sLdot·tava.. Tämä olisi sitäkin välttä- rain to]me.gta voi.taneen arkistot vastai-
4738: mättömämpää, kun useimmilla maalais- suude•ssa saa;da järjeste·tyiks.i ilman val-
4739: kunnil1a ei ole omia kiinteitä kanslioita, tioapua. Vuoden 1917 'kunnallis1ain 52
4740: jonne kunnan asiakirjat kootaan, vaan §:n mukaan on kunnaHislautakunnan
4741: kunnallis1autakunnan esimies luovuttaa esimiehen velvollisuutena joko itse tai
4742: kotinsa kansliaksi ja arkiston säilytys- apulaisen kautta hoitaa lautakunnan
4743: paikaksi siksi ajaksi, joksi hänet on va- asiakirjoja ja pitää niistä luetteloa.
4744: littu, jonka jälkeen kunallisarkisto muu- Vuonna 1894 annetun kuvernöörien joh-
4745: tetaan, kun toinen henkilö v:alitaan toi- tosäännön 5 § :n mukaan tulee maaher-
4746: meen. KunnaHislautakunnan esimiehen rain m. m. valvoa, että kuntain arkistoja
4747: vaihtuessa ei kunnan arkistoa tavalli- hoidetaan ja niissä ol81Vat asiakirjat jär-
4748: sesti inventoida eikä lue.Ueloida. Kun- jes>tetään ja 1uetteloidaan. Jossakin yk-
4749: naLliset asiakirjat saa1Jtarvat siten hel- sityisessä tapauksessa on joku maaherra
4750: posti joutua 'hukaa.an. Ja kun nii.tä ei rYJhtynyt toimenpiteisiin tässä suhtees,sa,
4751: ole järjestetty eikä niiden sisältöä luet- esim. Mikkelin läänin maaherra, jok,a
4752: teloitu, on tavallise8ti erinomaisen. vai- 1916 kehoitti kunnalHslautakuntiru laati-
4753: keata saada tietoja kunirua koskevist1a maan täydelliset: luettelot. kuntain kiin-
4754: kysymyksistä, esim. viranomaisten pää- teästä ja irtaimesta omaisuudes.t1a sekä
4755: töksistä, kunnass,a olevia laitoksia kos- pitämään arkistot kunnossa, niinkuin
4756: kevista määräyksis•tä, j. m. s. kun111rullig.asetus määrää. Myöskin kun-
4757: 11,33. - Åkerblom. 116
4758:
4759: tain tilirutarkastajrut olisi ve:tvoitettava levan vuoden menosääntöön otet-
4760: vuosittain tarkastamaan kunnan arkis- taisiin 100,000 markan määräraha."
4761: ton hoito, eikä yksistään tilit, sekä kun-
4762: nan edustajina oLemaan sa.rupuvilla, kun Valtiovarainvaliokunta epäsi kuiten-
4763: kunnallislautakunnan esimiehen vaihto kin laki- ja talousvaliokunnan puol-
4764: tapahtuu, pitääkse.en huolta siitä, että taman määJrärahan, ,,koska sopivaa joh-
4765: kaikki luovute,taan uuden !hoitoon. toa tässä tarkoitetulle järjes·telytyölle ei
4766: Anomusehdotus läJhetettiin v.altiova- tätä nykyä ole saatavissa, joten takeita
4767: rainvaliokuntaan, jonka oli pyydettävä ei ole olemassa amotun määräraham tar-
4768: siitä lausuntoa laki- ja talousvaliokun- koituksenmukaisesta käytöstä" (Valtio-
4769: nalta. Viimemainittu arutoikin' mietin- varainvaliokunnan mietintö n:o 33 1920
4770: nön anomusehdotuksest'a (kts. V altiova- vuoden valtiopäi,vilLä siv. 32). Eduskun-
4771: rainvaliokunnan mietintö 1920 n:o 33 ta antoi tämän johdosta anomusehdotuk-
4772: Liite 6 siv. 15-16). Lausunnossa sano- sen raueta.
4773: taan m. m.: Vuoden 1920 jälkeen ovat mrualaiskun-
4774: ,Valiokunta yhtyy anomuksentekijäin nat saaneet sellaisen johdon, jonka Val-
4775: käsitykseen, että meidän kunnanarkis- tiovara.invaliokun ta katsoi tarpeelliseksi
4776: tomme ylieensä ovat erittäin huonosti arkistojen tarkoituksenmukaista hoitoa
4777: hoidetut. Us•eissa kunnissa tuskin on- ja järjestämistä vrurten, kun Maalaiskun-
4778: kaan minkäänlaisia arkistoda, vaan säi- tien Liitto vuonna 1921 on alott.anut toi-
4779: lytetään kuntaa koskevia asiakirjoja, mintansa. Liitto voi tiedonantotoimis-
4780: asetuskokoe·lmia y. m. jär,jes.tämättöminä tonsa ja neuvojainsa välityks-ellä antaa
4781: jonkun kunnan viranomaisen ullakolla neuvoja: ja ohjausta arkig.tojen järjestä-
4782: tai muussa tarkoitukseen sopimattomas- misessä. ,srumanla;inen liitto ruotsalaisia
4783: sa vaikassa, kunnes ne j.okseenkin tark- :maalaiskuntia v:arten on ollut toimin-
4784: kaan hävitetään. Kun arkis,tot voivat nassa jo vuodesta 1915 läJhtien. Jos mää-
4785: olla sekä kunnalle itselleen että myöskin räDaha nyt myönnetään ta•rlmitukseen,
4786: historiantutkijoille tärkeinä tietolähtei- niin on t.a'keet siitä, et.tä varat tulevat
4787: nä, on Va1iokunta sitä mieltä, e•ttä täl- tarkoituksenmukaisesti käytetyiksi. Kun
4788: lainen tilanne ei saisi kauemrpaa ja.tkua, niitä toimenpiteitä, joita tässä on ehdo-
4789: vaan olisi asiaa valtiovallan puolelta tettu ja jotka myöskin laki- ja talous-
4790: koetettava mahdollisimman pian järjes- valiokunta v. 1920 katsoi tarpeellisiksi,
4791: tää tyydyttävämmälle kannalle." ede11eenkin vaaditaan ja kun jo 200,000
4792: markan määrärahalla ainakin jotain voi-
4793: .,Edellä esitetyn perusteella V aliokun- 'taisiin tehdä arkis,tojeiL järjestämiseksi
4794: ta kunnioittaen puolestaan ehdottaa: ·ja varemmin lhoitam1seksi, niin .saan
4795: kunuioit.taen ehdottaa:
4796:
4797: että hallitusta kehoitettaisiin en- että eduskunta päättäisi ryhtyä
4798: tistä tehokkaammin valvomaan sellaisiin toimenpiteisiin maalais-
4799: kuntain arkistojen hoitoa sekä kuntain arkistojen hoitamiseksi
4800: huolehtimaan siitä, että kunnalli- kuin laki- ja talousvaliokunta vuo-
4801: sille viranomaisille annetaan päte- den 1920 valtiopäivillä on ehdotta-
4802: vää ohjausta a,rkistojen järjestä- nut; sekä
4803: misessä ja hoidossa; ja että tätä tarkoitusta varten vuo-
4804: että tä:t,ä tarkoitusta var·ten tu- den 1924 .menosääntöön otettaisiin
4805: 116 Il,33. - Maalaiskuntain arkistot.
4806:
4807: 200,000 markan määräraha, joka tettäväksi jaettavaksi niiden kes-
4808: asetettaisiin suomalaisen ja ruot- ken samassa' suhteessa kuin näi-
4809: salaisen maalaiskuntain liiton käy- . den vakinainen valtioapu.
4810:
4811: Helsingissä, helmikuun 14 päivänä 1923.
4812:
4813:
4814: K. -V. Åkerblom.
4815: 117
4816:
4817: ll,s~ - Anom. ehd. N :o 51.
4818:
4819:
4820:
4821:
4822: Setälä: Määrärahan myöntämisestä Suomen kansan-
4823: kielen sanavarojen keräyttämiseen.
4824:
4825:
4826: Eduskunnalle.
4827:
4828: Asiaa harrastavissa pHreissä on jo mll!ini tunlaisen sanakirjan aineksiksi
4829: kauan aikaa suunniteltu semmoista noin 3 milj. tarkoituks·enmukaisesti
4830: Suomen kansankielen sanakirjaa, joka muistiin pantua sanaa. Nykyinen kan~
4831: sisältäisi niin täydellisen ja yksityis- sankieli kadottaa vuos.i vuodelta van-
4832: kohtaisen sekä samalla täysin luotetta- hoja, tutkimuksen kannalta erittäin ar-
4833: van kokoelman kielemme eri murteiden vokkaita pii•rtei•tään; niiden pelastami-
4834: sanavaroja kuin suinkin mahdomsta. nen vaatii mahdollisimman suurta kii-
4835: Erittäinkin kaipaa kielen tieteellinen reellisyyttä ja tämä taas kysyy runsaita
4836: tutkimus tätä .apuneuvoa. Kielitieteen vuotuisia käyttövaroja. Keruutyö täy-
4837: tulokset selvittävät kalliSan sivistyshis- tyy suorittaa järjestelmällisesti, jotta
4838: toriaa sen etäisimmästä muinaisuudesta kaikki tulisi talteenotetuksi eikä työtä
4839: nykyisiin aikoihin asti ja ne edistävät tuhlattaisi ennen kerätyn useammanker-
4840: kielen jatkuvaa viljelyä yhä monipuoli- t.aiseen keräämiseen. Työn täytyy siis
4841: sempiin sivistys,tarkoituksiin. Kans•an- noudattaa yhteistä, valvovaa johtoa.
4842: kielen sanakirja tarjoaa ehtymättömän Kerääjäin täytyy omll!ta riittävät edel-
4843: aineiston myös muille kansallisille kult- lytykset voidakseen työssä onnistua, s. o.
4844: tuuritieteille, kuten: esineelliselle kansa- heillä t.äytyy olla tieteellinen kouluutus,
4845: tieteelle, kansanrunouden ja kirjallisuu- joka estää heitä virheiden teos•ta, ja hei-
4846: den tutkimukselle, yhteiskuntatutkimuk- dän täytyy tuntea riittävää harrastusta
4847: selle j. n. e., ja sen avulla voivat kir- tehtäväänsä sekä voida antautua tehtä-
4848: jailijat rikastuttaa ilmaisukeinojansa. väänsä vapaina muistll! opinto- tai ansio-
4849: Tarkoitustaan vastaavan kansankie- toimista. Kerätyn kieliaineksen järjes-
4850: len sanakirjan aikaansaaminen on täminen painettavaan asuun on yhtä
4851: kuitenkin monessa suhteessa erittäin vaati,va tehtävä, ja sanakirjan julkaise-
4852: vaativa työ. Se edellyttää ensinnä- minen olisi, paitsi teoksen laajuuden,
4853: kin kansan suussa elävän sanaston myöskin typograafisten syidoo vuoksi
4854: huolellista keräämistä kaikis.ta Suomen varmaankin suurisuuntaisimpia mitä
4855: murteista. Jos saavutetun kokemuksen meikäläisissä olois,sa voidaan ajatella.
4856: perustuksella oletetaan, että noin 60 so- Huolimrutta näistä vaikeuks.ista, joista
4857: pivasti valitun paikkakunnan sanastot on kauan oltu selvillä, on hanketta kui-
4858: jotenkin täydellisesti kuvastaisivat koko tenkin lähdetty toteuttamaan. Vuonna
4859: kansanikielemme elävää sanavarastoa ja 1896 otti Suomalaisen Kirjallisuuden
4860: että murteen sanavarasto sisältää keski.. Seura kansankielen sanakirjan toimi,tta-
4861: määrin noin 50,000 sa.naa, vaaditaan misen työohjelmaansa, ja läihes samasta
4862: 118 II,34. - Suomen ka,nsaukie,len sanavarojen kerääminen.
4863:
4864: hetkes•tä alkaen on ke.räys ollut käyn- teitä tiellä, osoittautui taloudellinen ti-
4865: mssa. Osa;ksi käytti Suomalaisen Kir- lanne siinä määrin muuttuneeksi, että
4866: jallisuuden Seura tarkoitukse-en varsi- yritys tosiasiallisesti oli heikorumaila
4867: naisia stipe.ndi,aatteda. etupäässä yliop- pohjalla kuin koskaan ennen. Nykyisin
4868: pilaita, jotka loma-aikoinaan saattoivat työ ei edisty edes entisellä vauhdilla,
4869: antautua tehtävään, os.aksi se on ·turvau- sen täyde11inen. seis.a;htumi!nen on odo-
4870: tunut tilapäisiin avusta.jiin. Noin pa- tettavis,sa. Ja kuitenkin se on laadul-
4871: rinkymmenen vuoden kuluttua, kun jo taan sellainen, että tämän vuosikymme-
4872: sangen kunnioi.tettava sanamäärä oli nen laiminlyöntejä tuleva ei enää pysty
4873: tullut talteenp.annutksi, alkoi työtä seu- korvaamaan.
4874: ranneille vähitellen käydä yhä ilmei- On yritetty tehdä arviolaskelma siitä,
4875: semmäksi, että niillä varoilla, joita Suo- niitä jäljellä olevan keruutyön suori,tta-
4876: malais•en Kirjallisuuden Seura voi tar- minen maksaisi. Kuten sanottu edelly-
4877: koitukseen vuosittain käyttää, työn lop- tetään järjestelmällis·est!i koottavan sa-
4878: puunsaattammen oli mahdotonta. Työ namaaran, joka; tasaisesti edustaisi
4879: oli saatava paljon vakinaisemmalle kan- kaikkia murteitamme, lähentelevän 3
4880: nalle niin kerääjien kouluutukseen ja miljoonaa. Nykyisin on kokoelmien sa-
4881: palkkaukseen kuin myös noudatettuun nalippujen lukumäärä jo noin 1 mi]j.
4882: järjestelmään nähden. Eri·laisten suun- JärjesteLmällisesti keräten pitäisi vielä
4883: nitelmien jälkeen päätettiin perustaa siis karttuman noin 2 milj. sanaa. Kun
4884: tarkoitusta varten osakeyhtiö, sillä tämä enti•sten ke•räilijäin t,yöskentelytavasta
4885: muoto tuntui silloisissa oloissa tarkoi- ei ole olemassa luote.ttavia ulkokohtaisia
4886: tuksenmukaisimmalta. Toukokuussa 1916 tietoja, on vaikeata san10a~ kuinka pit-
4887: syntyi Suome·n kieJen Sanakirjaosakeyh- kää työaikaa jäljellä oleva keräys edel-
4888: tiö, jonka tuli ottaa S. K. S:n sanakirja- lyttäisi. Jos otaksutaan, että kerääjä
4889: ohjelma kokonaisuudessaan toteuttaak- yhdessä kuukaudessa saisi kootuks i sa-
4890: 1
4891:
4892:
4893: seen. Osakepääoma määrättiin aluksi namäärän, joka vastaisi 6-7,000 puh-
4894: 100,000 markan suuruiseksi, mutta mah- taaksikirjoiteHua sanalippua, vaatisi
4895: dollisuus sen lisäämiseen varattiin. En- koko keräys suunnilleen 300 työkuu-
4896: nen pitkää osakepääoma korotettiinkin kautta. Jos tehtävää suorittamaan
4897: 250,000 markkaan. Yhtiön käyttövarat kiinnitetään useammaksi vuodeksi vaki-
4898: e.ivä:t kuitenkaan päässee't kohoamaan nai,sia kerääjiä, on työn laadun vuoks.i
4899: kun noin 170,000 markkaan, sillä osa tarpeellista varata heille keruun ohella
4900: osakepääomasta oli vain nimellistä, jota aikaa kokoelmien järjestely-, puhtaaksi-
4901: vastaamassa yhtiöllä oli ,S. K. S:n luo- ·kirjoitus- ja alustavaan sanakirjatyöhön
4902: vuttamat ennen kart.tuneet sanavarat samoinkuin riittävään loma-aikaan vuo-
4903: Huono onni seuras•i kui,tenkin yritystä si tt.ain. Jos edelHseen varataan kolme,
4904: tässäkin vaiheessa. Yleises·ti tunnetut lomaan kaksi kuukautta, jää vuotuiseen
4905: valtiolliset tapaukset estivät sanakirja- keruuseen seitsemän kuukautta, ja koko
4906: osakeyhtiötä ryhtymästä tarmokkaaseeu työn suorittamiseen tarvi·ttava aika tulee
4907: keruutyöhön. Vain järjestelmää vas•- olemaan noin 515 kuukautta. Siis vaa-
4908: taavat keruuapuneuvot oli ehditty val- t.isi työ neljän tai vi:iden kerääjän kes~
4909: mistaa, kun jatkettu toiminta kevättal- ken jaettuna suunnilLeen kymmenen
4910: vesta 1918 alkaen kävi kokonaan mah- vuotta. Jos vuosityön hinnaksi nykyi-
4911: dottomaksi, ja kun sitten olot tasaantui- siä hintasuhteita silmälläpi!täen laske-
4912: vat ja niiden puoleH:a e'i olisi ollut es- taan noin 250,000 markkaa (kerääjäin
4913: II,M. - Setälä. 119
4914:
4915: ja joht.ajairn palkat, es~m. 4 X 36,000 ja valtion varoista. Sen tapainen tehtävä-
4916: 1 X 48,000 = 192,000, lisäksi kieHmesta- hän oli m. m. touko- ja kesäkuussa 1921
4917: reille, apulaisilla ja tilapäiskerääjille suoritettu kieli- ja kansantieteellinen tut-
4918: maksettavat palkkiot, matkat ja työtar- kimusmatka karjalaispakolaisten kes-
4919: peet sekä kokoelmahuoneu:s,ton vuokra), kuuteen, jota opetusministeriö käyttöva-
4920: tulisi työ maksamaan suunnilleen 2 1 / 2 romaan avusti. Sellainen työ on vielä
4921: milj. markkaa. Edellyttäen, että edellä- paljon suuremmassa määrässä Suomen
4922: oleva .aika-arviointi on likimäärin oikea, kansankielen sanojen keräystyö. Tehtä-
4923: olisi täten kymmenessä vuodessa keräys- vän laajuus ja sen edellyttämä kiireelli-
4924: työ tullut suoritetuksi, joukko alustavia syys kysyvät suurempia varoja kuin yk-
4925: sanaJdrjatö~tä olisi tulJ.ut tehdyksi ja sityiseen asianharrastukseen vedoten voi-
4926: keräyksessä mukanaolleet olisivat kyp- daan saada kokoon. Työn saattaminen
4927: syneet jatkamaan jäljelläolavaa san:a- luistavaan ja ke,skeymättömään vauh-
4928: kirjatyötä. Jotta tämä suuria kus.tan- ·tiin taas edellyttää riittävää varmuutta
4929: nuksia vaati!Va työ saataisiin vihdoinkin siitä, että varoja on säännöllisesti käy-
4930: ripeään käyntiin, näyt.tää vä1ttämättö- tettävissä use,amman vuoden kuluessa.
4931: mä1tä vedota valt,ion apuun. Valtiolai- Ilman sitä työ ei vapaudu t.ilapäisluon-
4932: toksen varoilla on tähänkin asti pidetty teestansa ja mahdollisuudet sen kunnol-
4933: yllä tieteellistä keruutyötä, johonka pu- liseen suorittamiseen häipyvät vähitellen
4934: heenaoleva voidaan täydellä syyllä rinr olemattomiin. Tämä on useissa muissa
4935: nastaa. Onhan maamme muilllJailtie,teel- ma;iss,a jo kauan tajuttu ja tuntuvia val-
4936: listä tutkimustyötä varten kauan ollut tion avustuksia on vastaavanlaisiin yri-
4937: olemassa keskusviras.ton arvoinen val- tyksi,in myönnetty. Esimerkkinä mai-
4938: tion laitos vakinaisesti palkattuine, nittakoon, että hollantilainen ,Woorden-
4939: tieteellisen pätevyyden omaavine virka- bock der Nederlandsche Taal", joka al-
4940: miehineen ja mus.eolaitoks·ineen. Nyky- koi ilmestyä vuonna 1865, jo esityö.as-
4941: aikainen kulttuurihistoria antaa sille teelta alkaen (1850-luvun alus.ta) on saa-
4942: selvittelytyölle., jota kielitiede suorittaa, nut sekä Belgian että Hollannin val-
4943: yhtä suuren arvon kuin esineelliselle tioilta avustusta, ja lisäksi ryhtyi Trans-
4944: muinaistutkimukselle, ja nimenomaan vaalin valtiokin vuodesta 1893 alkaen
4945: määrättyä kieltä puhuvan kansallisuu- säännölli,sesti vuosittain avustamaan
4946: den esihistoriallisen menneisyyden tut- .työtä. Ruotsin akatemian suuren tie-
4947: kiminen on melkoiseksi osaksi vain kie- teellisen sanakirjan julkaiseminen on
4948: litieteellistä menettelyä noudattaen suo- käynyt mahdolli!Seksi etupäässä siksi,
4949: ritettavissa. Vain kie.litiede on kyennyt että Ruotsin virallisenJ lehden (Pos.t- och
4950: antamaan meille suomalaisille käsityk- Inrikes. t.i!dningar) tuottama vuosivoitto,
4951: sen sukulaisuussuht.eis,trumme ja asemas- joka on kokonaisuudessaan luovutettu
4952: tamme maailman kansojen joukossa. akatemialle ja joka nykyisin lienee noin
4953: Jos yleensä on valtion edus.taman yhteiJ.. 60-70,000 kruunua, pääasirullises•ti käy-
4954: sön etujen ja harras•tusteru mukaista t,etään tähän tarkoitukseen. Tämän li-
4955: oman menneisyyden selville saaminen, säksi Ruotsissa julkaistaan valti>on toi-
4956: on kohtuullista, että sellaiset tällä tutki- mesta laajaa tieteeUistä paikannimiko-
4957: musalalla esiintyvät tehtävät, joiden koelmaa. Näihin satunnaisesti valittui-
4958: suorittaminen käy yksityisiUe tiedemie- hin esimerkkeihin rajoittuakseni.
4959: hille ja tieteellisilla seuroille taloudelli- Esitettyihin seikkoihin viitaten anon
4960: sesti ylivoimaisekHi, saavat kannatusta kunnioitt.aen.
4961: 120 II,s4. - Suomen kansan·kielen sanavarojen kerääminen.
4962:
4963: että Eduskunta 1924 vuoden varojen keräyttämiseen tieteeUi-
4964: tulo- ja menoarvioon ottaisi 250,000 siin tarkoituksiin suunniteltua
4965: markan määrärahan käytettä- kansankielen sanakirjaa varten.
4966: väksi Suomen kansankielen sana-
4967:
4968: Helsingissä, helmikuun 17 p. 1923.
4969:
4970: E. N. Setälä.
4971:
4972:
4973:
4974:
4975: •
4976: 121
4977:
4978: ll,sli. - Anom. ehd. N :o 52.
4979:
4980:
4981:
4982:
4983: Setälä: Määrärahan myöntämisestä Kalevalaseuralle
4984: ,.Kuva-Kalevalan" alullepanoa varte·n.
4985:
4986:
4987: E d u s k u n n alle.
4988:
4989: Rohkenen kääntyä eduskunnan puo- sillä, jotka huokeahintaisina leviäisivät
4990: leen pyynnöllä, että eduskunta päättäisi, laajoihin piireihin.
4991: että ensi varainhoitovuoden tulo- ja me- Mitä ,Kuva-Kalevalan" taiteelliseen
4992: noarvioon otettaisiin apuraha ,Kuva- sisällykseen tulee, käsittäisi se osittain
4993: Kalevalan" alkuunpanemista varten, an- koristeellista taidetta, osittain Kaleva-
4994: nettavaksi Kalevalaseuran käytettä- lan tapahtumain kuvaamista, niin että
4995: väksi. muodostuisi Suomen kansanelämää ja
4996: Ei ole tarpeellista tarkemmin perus- luontoa esittävä taiteellinen kokonai-
4997: tella niitä syitä, joihin kansaaB. jo juur- suus. Kaiken kaikkiaan on teos aiottu
4998: tunut harras toivomus kuvitetun Kale- sisältymään arviolta noin 700 sivuun. -
4999: valan aikaansaamisesta perustuu. Pyy- Alkuperäiskappale olisi tuleva julkiseksi
5000: dän ainoastaan saada huomauttaa, että omaisuudeksi. On ajateltu, että Kaleva-
5001: maassamme on yksi ainoa taitelija, jonka laseura sen tallentaisi vastedes näytteille
5002: luonteeseen ja taidelaatuun tämän teok- pantavaksi, joko Kansallismuseossa tai
5003: sen suorittaminen erikoisesti soveltuu, erikoisessa Kalevalata.lossa, jos semmoi-
5004: professori Akseli Gallen-Kallela, ja että nen saadaan pystytetyksi. Seuran tar-
5005: jos häntä tahdotaan saada tähän useiden koitus on sitä paitsi hankkia omaisuudek-
5006: vuosien yhtämittaista ponnistusta kysy- seen taiteilijan suuriarvoiset luonnokset.
5007: vään työhön antautumaan, niin on työn Ei tarvinne tarkemmin esittää, mikä
5008: alullepanemisen tieltä mitä pikimmin merkitys tällä työllä on oleva maamme
5009: poistettava taloudelliset esteet. Jos tä- taiteelle; epäilemättä se tulisi suuresti
5010: män suunnitelman toteuttaminen lyk- kääntämään ulkomaidenkin huomiota
5011: käytyy, tuotetaan Suomen kulttuurille kansaamme ja sen kulttuuriin.
5012: kenties aivan korvaamaton vahinko. On laskettu, että 150,000 markan avus-
5013: Prof. Gallen-Kallela on vuosikausien tus tekisi mahdolliseksi asettaa taitelija
5014: kuluessa pitänyt tätä tehtävää silmällä, siihen asemaan, että hän voisi keskey-
5015: valmistuen luonnoksia ,Kuva-Kaleva- mättä omistaa kokonaisen vuoden työn
5016: laa" varten. Hän on myös olennaisesti a.lullepanoon. Tähän olisi valtion avus-
5017: päässyt selville noudatettavasta työ- ja tus tarpeen. Niin pian kuin varoja ky-
5018: jäljennöstavasta. Kun taitelija itse te- syvät alkutyöt tulevat suoritetuiksi ja
5019: kee alkuklisheet, jotka jäljennetään, niin teos voisi alkaa ilmestyä, olisi jo mah-
5020: voi sanoa, että tavallaan kaikilla vedok- dollisuuksia olemassa yksityisen kustan-
5021: silla on oleva taideteosten arvo, yksinpä nustoiminnan aikaansaamiseksi yri tyk-
5022: niillä värittömillä mustilla jäljennök- sen toteuttamista varten.
5023: 16
5024: 122 Il,35. - Kuv.a-Kalevala.
5025:
5026: Sen perusteella mitä edellä on esitetty, ten ottaisi 150,000 markan määrä-
5027: anoo allekirjoittanut kunnioittaen, rahan, joka annettaisiin Kalevala-
5028: seuralle ,Kuva-Kalevalan" alulle-
5029: että eduskunta tulo- ja menoar- panoa varten.
5030: vioon ensi varainhoitovuotta var-
5031:
5032: Helsingissä, 17 p:nä helmikuuta 1923.
5033:
5034: E. N. Setälä.
5035: 123
5036:
5037: ll,s6. - ·Anom. ehd. N :o 53.
5038:
5039:
5040:
5041:
5042: Tulenheimo, E., y. m.: Määrärahan myöntämisestä suo-
5043: malaisen tyttölyseon rakentamJista varten Turkuun.
5044:
5045:
5046: Ed u s k u n nalle.
5047:
5048: Turussa, maamme vanhimmassa sivis- tuksi 10 luokkahuonetta. Alussa tultiin
5049: tyrskeskuksessa ja asuka,slukuunsa näh- täs<Sä koulussa kutakuinkin hyvin toi-
5050: den tois,ekisi suurimmassa kaupungissa, meen. Lukuvuonna 1907-08, jolloin kou-
5051: ei ole yhtään valtion oppilaitosta, josta lu oli ensimäistä vuotta uudessa talos-
5052: tytöt voisivat päästä ylioppilaiksi, sa- sa, oli tyttökoulus,sa oppilaita 389. Sen-
5053: malla kuin niitä on tyttölyseon muodos- jälkeen on oppilasmäärä kasvanut, niin
5054: sa Helsingissä kaksi, Tampereella ja Po- että tyttökouhlis,sa on nyt 555 oppilasta,
5055: rissa kummassakin yksi sekä yhteisly- siis 42.7 % enemmän ilmin mainittuna
5056: seon muodos,sa Maarianhaminassa, Kok- lukuvuonna. Lisäksi työskentelee tyttö-
5057: kolassa, Oulussa ja Kajaanissa kussakin koulun huoneistossa 49 jatko-opiston op-
5058: yksi ja Helsingissä lisäksi Yliopistoon pilasta. Luokkia on tyttökoulussa kulu-
5059: johtavat Tyttökoulun jatkoluokat-nimi- ·vana vuonna 16, jatko-opistos:sa 2. En:si
5060: sen oppilaitoksen muodossa yksi. Tätä lukuvuonna tulee luokkia olemaan aina-
5061: puutetta korvaamaan perustettiin Tm:~ kin 19. Puhumattakaan :siitä, ettei jat-
5062: kuun jo vuonna 1895 yksityinen jatko- ko~opiston luokilla ole omia luokkahuo-
5063: opisto, joka onkin vanhin laatuaan koko neita ja että heidän täytyy tämän joh-
5064: maas~sa ja joka - toimittuaan aluksi dosta lukea milloin missäkin luokkahuo-
5065: useita vuosia yksinomaan yksityisiltä neessa, on tästä ollut seurauksena, että
5066: kerätyillä varoilla- jo parin vuosikym- heidän tuntinsa on täytynyt asettaa eri-
5067: mentä on nauttinut valtion kannatusta. näisissä tapauksissa niinkin pahasti, että
5068: Nyttemmin on kuitenkin Turun suoma- heidän koulutunti118a jakautuvat joina-
5069: laisen jatko-opi,ston ja myös Turun suo- kin päivinä kolmeen osaan ja heidän
5070: malaisen tyttökoulun, johon mainittu täytyy tulla kouluun yhden tunnin väli-
5071: jatko-opisto läheisesti liittyy, ja jonka ajan jälkeen yhtä ainoata oppituntia var-
5072: huone~stossa ~se työskentelee, asema ke- ten. Tästä aiheutuu oppilaille ajanhuk-
5073: hittynyt 1sellaiseksi, että se kaipaa val- kaa ja läheiseltä maaseudulta olevien
5074: tion puolelta kiireellisesti korjaamista. oppilaiden vanhemmille suurta taloudel-
5075: Turun suomalaisen tyttökoulun nykyi- lista vahinkoa, oppilaat kun eivät pääse
5076: nen talo !suunniteltiin alkuaan vain viit- tämän johdosta yöksi kotiinsa, vaan ovat
5077: tä luokkaa varten. Rakennustöiden ai- pakoitetut asettumaan täysihoitoon kau-
5078: kana havaittiin kuitenkin, että suunnit- punkiin. Myöskin opettajain saanti opis-
5079: teluissa oli tässä kohdin tehty ·virhe, joka toon on joissrukin tapauksissa asiain ny-
5080: oli koetettava korjata, ja niin 'Saatiin, kyisellään ollessa osoittautunut vai-
5081: kun ullakkokerroskin ·otettiin käytän- keaksi. Ja opiston johtokunta, joka on
5082: töön, rakennukseen jotenkuten sijoite- sitä mieltä, että valtion olisi vihdoinkin
5083: 124 II,36. - Turun suomalainen tyttölysoo.
5084:
5085: otettava opisto haltuunsa, pyrkii irti toi- säänpääsytutkintonsa suorittaneet. Niin-
5086: mestaan, jota se ei katso enää olevissa pä hyväksyttiin Turun suomalaisen tyt-
5087: oloissa voivansa edes tyydyttävästi hoi- tökoulun ensimäiselle luokalle pyrki-
5088: taa. Opiston ottamis,esta valtion haltuun jäistä vuonna 1922 182. Heistä voitiin
5089: tehtiin jo vuoden 1897 valtiopäivillä ta- kouluun ottaa vain 77 oppilasta, siis ai-
5090: lonpoikaissäädyssä anomus, joka uudis- noastaan 42.3 %. Enimmältä osalta hy-
5091: tettiin vuoden 1905 valtiopäivillä kolmes- väksytyitä, 57.7 % :lta täytyi kieltää kou-
5092: sa aat·elittomassa säädyssä. luun pääsy tilan ahtauden tähden. V.
5093: Myöskin Turun suomalainen tyttö- 1921 täytyi kouluun pääsy kieltää 44.4
5094: koulu itse työskentelee sietämättömissä % :lta hyväksyttyjä. Keskimäärin viite-
5095: olosuhteissa. Koulun eri luokilla ei ole nä viime vuonna on kouluun pääsy täy-
5096: omia luokikahuoneita, vaan lukee samas- tynyt kieltää tilan ahtauden vuoksi run-
5097: sa luokkahuoneesssa yleensä kaksi luok- saalta kolmannekselta, 36.s % :lta, sisään-
5098: kaa. Tämä tuottaa erinäisiä vaikeuksia pääsytutkinnoissa hyväksytyiltä.
5099: järjestyksen ylläpitoon nähden ja pa- Kaikista edellä esitetyistä käynee sel-
5100: koittaa vuorolukuun, mistä on seurauk- ville, että Turussa kaivataan uuden op-
5101: sena m. m., että luvut jatkuvat !koulussa pikoulun perustami,sta paikJkakunnalle
5102: niin myöhään, että lähiseuduilta maalta tyttöjä varten niin kipeästi, ettei asia
5103: olevat oppilaat, joita on varsin paljon, siedä mitään viivytystä. Tämän johdos-
5104: pääsevät junalla, mikäli ensinkään pää- ta on Turkuun perustettavaksi päätetyn
5105: sevät, kotiil1Sa vasta kello 6,20 ja 7,30 suomalaisen tyttölyseon valmistumista
5106: i. p. lähtevillä junilla, samalla kun ovat joudutettava. Turun kaupunki on luo-
5107: p.akoitetut lähtemään ilwtoaan taas seu- vuttanut valtiolle mainittua opistoa var-
5108: raavana aamuna usein jo kello 6 tai 1 / 2 7. ten, sen jälkeen kun opetusministeriö oli
5109: Tämä aiheuttaa lasten vanhempien tahol- kaupungilta pyytänyt sille tonttia, yh-
5110: ta yhä toistuvia valituksia, joissa syyllä den kauneimpia tonttejaan, ja on yleis-
5111: huomautetaan, että tällainen järjestely ten rakennusten ylihallituksessa opistoa
5112: uuvuttaa lapset perinpohjin ja anotaan varten jo laooittu piirustuk:setikin. Opis-
5113: lukujärjestyksen niin muuttamista, että torakennuksen surumittainen kustannus-
5114: lapset pääsisivät lähtemään kaupungista arvio päättyy 4.5 miljoonaan markikaan.
5115: jo 3,20 ja 3,50 i. p. lähtevillä junilla. Kou- Jotta rakennustöihin voitaisiin ryhtyä
5116: lun ahtauden takia ei parannusta tähän mahdolHsimman pian olisi valtion ensi
5117: suuntaan kuitenkaan ole voitu aikaan- vuoden menosääntöön otettava 2.i mil-
5118: &a3ida. joonaa markkaa.
5119: Mitenkä sietämättömiksi olot ovat ke- Ehdotamme siis:
5120: hittyneet ja miten tarpeen vaatima täl-
5121: lainen uusi koulu on, sitä todistaa var- että eduskunta päättäisi vuoden
5122: sin vastaansanomattomasti myös se, että 1924 menosääntöön ottaa 2.& mil-
5123: koulun täytyy kieltäytyä tilan puutteen joonan markan määrärahan käy-
5124: vuoksi vastaanottamasta vuosittain yhä tettäväksi suomalaisen tyttölyseon
5125: suuremman määrän pyrkijöitä, huoli- rakentamiseksi Turkuun.
5126: matta siitä, että nämät ovat hyvin si-
5127:
5128: Helsingissä, 12 p:nä helmikuuta 1923.
5129:
5130: Eino Tulenheimo. Mandi Hannula.
5131: Johannes Nyberg. Aino Lehtokoski.
5132: 125
5133:
5134: II,sr. - Anom. ehd. N:o 54.
5135:
5136:
5137:
5138:
5139: Kaila, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Suomalaisen
5140: Normaalilyseon laajennus- ja parantelutöitä varten.
5141:
5142:
5143: S u o m en Ed u s k u n n a l1 e.
5144:
5145: Monta tä:rlkeää, jopa välttämätöntä, lun eri luokkien työskentely eri luku-
5146: ra;kennussuunnitelmaa jäi maailmanso- aikoina, mitä haittoja luonnontieteiden,
5147: dan vuoksi toteutumistaan odottamaan. piirustuksen ja laulun opetukselle sekä
5148: Näistä on Suomalaisen Normaalilyseon opettajakandidaattien ohjaukselle ai-
5149: talon laajentaminen yksi niitä, joita kaansaa erikoisopintosalien ja niihin
5150: olisi ryhdyttävä pikaisesti toteuttamaan. kuuluvien opetusvälineiden puute ja mi-
5151: Jo kymmenen vuotta takaperin oli tenkä suorastaan oppila.i:den terveydelle
5152: Normaalilyseon huoneustossa niin suuri vaaralliselksi muodostuu heidän päivit-
5153: ahtaus, että 1koulun johdon puolelta oli täinen työskentelynsä puolipimeissä ja
5154: tehtävä alote, joka tarkoitti koulutalon ahtaissa huoneissa, jommoisia N ormaa-
5155: laajentamista. Tehty alote sai osak- lilyseon kolme luokkahuoneena käytet-
5156: seen ymmärtämystä ja kannatusta sekä tyä ullakkohuonetta ovat. Huolenpito
5157: Kouluhallituksessa että Yleisten raken- opetuksen menestymisestä sekä oppilai-
5158: nusten Ylihallituksessa, mutta ei ehti- den terveydestä ja edistyksestä kehoit-
5159: nyt saavuttaa lopulli,sta vahvistusta, taa ryhtymään toimenpiteisiin Suoma-
5160: ennenkuin sota alkoi. Kymmenen vuo- laisessa Normaalilyseossa vallitsevien
5161: den kuluessa sen jälkeen on oppilas- epäkohtien poistamiselksi sitä suurem-
5162: määrä lisääntynyt 30 % :lla ja oppilas- malla syyllä, kun ei ole ikysymys yksi-
5163: luvun kasvaessa on lisääntynyt myös- tyisen oppilaitoksen, vaan koko maam-
5164: kin koulutalossa jo ennestään vallinnut me oppiikoulun eduista, jolle Normaali-
5165: ahdinko. lyseon tulisi olla esikuvana.
5166: Nykyään on Suomalaisessa Normaali- Suomalaisen Normaalilyseon laajen-
5167: lyseossa oppilaita puolisen seitsemättä- nus- ja parantelutyöt, joihin sisältyisi
5168: sataa 21 luokkaan ja,ettuina. Näin suuri fasaadiseinän oikaiseminen, yhden ker-
5169: oppilasmäärä on voitu sijoittaa koulun roksen lisääminen ja 2-kerroksisen lisä-
5170: suojiin vain pakkokeinoilla: muutta- rakennuksen liittäminen pihanpuolei-
5171: malla eri'koisopintosaleja luokkahuo- seen sivuseinään (kaikkiaan noin 2,000
5172: neiksi, jakamalla huoneita kahtia ja m 2 uutta lattia:pinta-alaa), on laskettu
5173: käyttämällä vuorolukujärjestelmää. Ei tulevan maksamaan suunnilleen 3,400,000
5174: tarvinne mainita, mitä vaikeuksia jär- Smk.
5175: jestyksen ja kurin ylläpidolle tuottaa Edellä esitetyn nojalla saamme kun-
5176: eri luokkien oppilaiden työskentelemi- nioittaen ehdottaa,
5177: nen samoissa huoneiJSsa ja saman kou-
5178: 126 11,37. - Suomalaisen Normaalilyseon laajennustyöt.
5179:
5180: että Eduskunta päättäisi vuoden Suomalaisen Normaalilyseon laa-
5181: 1924 tulo- ja menoarvioon varata jennus- ja parantelutöitä varten.
5182: 3,400,000 markan työmäärärahan
5183:
5184: Helsingissä, 16 p:nä h.elmi<kuuta 1923.
5185:
5186:
5187: Erkki Kaila. J. W. Keto.
5188: Matti Paasivuori. Kyösti Järvinen.
5189: 127
5190:
5191: ll,3s. - Anom. ehd. N :o 55.
5192:
5193:
5194:
5195:
5196: Koivuranta y. m.: Rov0;niemen yhteiskoulun ottamisesta
5197: valtion haltuun.
5198:
5199:
5200: E d u s k u n n a 11 e.
5201:
5202: Hyvin usean maamme eteläosissa asu- tölle saataisiin mahdollisuus itse auttaa
5203: van sivistyneenkin kansalaisen mielestä itseään, on mielestämme valtion velvol-
5204: varsinainen Pohjola on sellainen miltei- lisuus saattaa tuo laaja maakunta sa-
5205: pä autio erämaa, jolla ei ole mainittavaa manarvoiseen asemaan maan muitten
5206: merkitystä tälle maalle. Tässä juuri lie- osien kanssa myöskin oppikoulujen suh-
5207: neekin suurin syy siihen, että Pohjan- teen. Tällä tarkoitamme sitä, että Perä-
5208: perän olot ovat näihin asti saaneet jäädä Pohjolassa olisi ylläpidettävä väestölu-
5209: vaille sitä huolenpitoa, joka kansakun- kuunsa verraten edes osapuilleen saman
5210: nan kokonaisuutta ajatellen olisi ollut verran valtion kouluja kuin maan ete-
5211: väittämä tön tä. läosissakin ylläpidetään. Nyt ei koko
5212: Tosin Perä-Pohjola, Lappi mukaan luet- maakunnassa, Perä-Pohjolassa ja La-
5213: tuna, on viime vuosina omalla, joskin pissa ole yhtään ainoaa valtion hal-
5214: sangen surullisella tavalla, kiinnittänyt lussa olevaa yliopistoon johtavaa oppi-
5215: huomiota itseensä. Ja myönnettävä on- koulua, vaikka niiden väkiluku on lä-
5216: kin, että viimeaikaiset tapahtumat siellä hes 100,000. Jos lähtisi vertailemaan
5217: ovat saaneet yleisen huomion käänty- tätä onnetonta asiantilaa maan muihin
5218: mään Perä-Pohjolalle suopeammaksi. On osiin niin voisi mitä pätevimmin suo-
5219: tietysti välttämätöntä torjua ne vaarat, rastaan numeroilla todistaa, että per,im-
5220: joita olojen kehitys huonoon suuntaan mäinen Pohjola on jätetty lapsipuolen
5221: on siellä synnyttänyt; mutta että ne ei- asemaan tässä suhteessa, väestölukua
5222: vät olisi alituisena uhkana maalle koko- käyttäen vertailun pohjana.
5223: naisuudessaan ja sen lainalaiselle kehi- Perä-Pohjolassa on tällä hetkellä yksi
5224: tykselle erityisesti, ovat perinpohjaiset 5·1uokkainen valtion koulu, Tornion kes-
5225: toimenpiteet tarpeen, vaikka kansakunta kikoulu, mutta senkin jatkoluokat ovat
5226: ei muutoin tuntisikaan olevansa mitään yksityisen kannatuksen varassa. Vielä
5227: velkaa sikäläiselle karun luonnon kanssa on siellä olemassa kaksi täysiluokkaista
5228: kamppailevalle väestölle. yhteiskoulua yksityisen kannatuksen va-
5229: On ollut erittäin ilahuttavaa todeta rassa, joskin valton avustuksella tomin-
5230: sitä myötätuntoa ja apua, mitä valtion nassa, nim. jo yli 25 vuotta vanha Ke-
5231: puoleltakin on aivan viime aikoina oso- min yhteiskoulu, jonka oppilasmäärä tä-
5232: tettu Pohjanperää kohtaan siinä, että män lukuvuoden alussa oli huomatta-
5233: sinne on alettu suunnata vapaata valis- vasti yli 200, ja Rovaniemen puoliväliin
5234: tustyötä. Mutta että Pohjanperän väes- toistakymmentä vuotta vanha yhteis-
5235: 128 II,as. - Rov-aniemen yhteiskoulu.
5236:
5237: koulu, jonka oppilasmäärä lähentelee lääkäreistä, lainopillisen sivistyksen saa-
5238: 200. neista nimismiehistä, maanmittareista
5239: On sangen vaikeaa ja pitemmän päälle j. n. e. Ne vaihtuvat alituiseen tai jää-
5240: ylivoimaista verrattain harvalukuiselle vät virkapaikat kokonaan täyttämättä
5241: korkeamman opillisen sivistyksen tar- hakijain puutteessa täten aiheuttaen
5242: peelliseksi tunnustavalle väestölle Poh- haittaa ja vahinkoa asiain säännölliselle
5243: janperän oppikoulujen ylläpitäminen. kululle. Ja varma saa olla siitä, että
5244: Siellähän kaiken lisäksi ovat elinkustan- asiantila ei tule paremmaksi ennenkuin
5245: nukset sangen korkeat, niin että täysin Perä-Pohjolaan saadaan kouluutetuiksi
5246: pätevää opettajakuntaa on siellä näin maakunnan omista lapsista virkamiehet.
5247: ollen yksityiskoulussa miltei mahdoton Ne siellä voivat, oloihin tottuneina, me-
5248: saada jatkuvasti pysymään. Kemin yh- nestyä ja parhaiten vaikuttaa niissä
5249: teiskoulu, joka jo on lähettänyt monina oloissa sekä paikallisen väestön että val-
5250: VU'Osina oppilaita yliopistoon, on pystys- tion eduksi. Tähän ei kuitenkaan päästä
5251: sä pysyäkseen saanut pieneltä Kemin ennenkuin tarpeelliset koulut siellä ote-
5252: kaupungilta rahallista kannatusta viime taan kokonaan valtion haltuun, sillä nii-
5253: vuosina aina 200,000 markkaan vuodessa. den koulujen toiminta suoraan sanoen
5254: Tätä rasitusta ei Kemin kaupunki voi ei ole menestyksellistä ennenkuin niiden
5255: pitemmän päälle kantaa. Rovaniemen taloudellinen asema tulee turvatuksi,
5256: yhteiskoulu ei ole viime aikoihin saakka niin että koulujen opettajat pääsevät
5257: saanut lainkaan edes kuntien kannatus- edes samoihin etuihin ja oikeuksiin kuin
5258: ta, vaan on se ollut yksityisen kanna- valtion koulujen opettajatkin.
5259: tuksen varassa. Rovaniemen yhteiskoululla on oma
5260: Jo se, että nämä koulut ovat yksityis- tarkoituksenmukainen koulutalonsa, jo-
5261: ten, verrattain harvojen epäitsekkäitten ka olisi erittäin edullisilla ehdoilla val-
5262: kansalaisten pystyyn panemat ja vielä tiolle saatavissa, niinkuin puheena ole-
5263: se, että nämä koulut, niinkuin kokemus van koulun kannatusyhdistys on ano-
5264: on monin kerroin todistanut, ovat tar- muksissaan V aitioneuvostolle ehdotta-
5265: peen vaatimat - sitähän juuri parhai- nut ja tarjonnut. Rovaniemen yhteis-
5266: ten todistaa niiden vuosi vuodelta li- koulun valtion haltuun ottamista mie-
5267: sääntyvä oppilasmäärä ja koulujen rin- lestämme tällä kertaa kiirehtää nimen-
5268: nakkaisluokat - osoittaa, että valtio on omaan juuri se, että tämä koulu erilli-
5269: velvollinen ottamaan nämä koulut koko- sen asemansa takia on enimmän saanut
5270: naan huostaansa. kokea niitä vaikeuksia, joita alituinen
5271: Mitä erityisesti tulee Rovaniemen yh- opettajien vaihtelu koululle yleensäkin
5272: teiskouluun, on sillä maan pohjoisim- tuottaa.
5273: pana oppilaitoksena oma erityinen mer- Vielä olisi Rovaniemen yhteiskoulun
5274: kityksensä valtion taloudellistakin etua eduksi mainittava, että se sijaiten kes-
5275: silmällä pitäen. Tunnettuahan on miten kellä maakuntaa on Lapin virkamiesten
5276: vaikeaa on saada Perä-Pohjolaan ja lapsille samoin kuin Kemijärven, Kuola-
5277: Lappiin pysyviä kunnollisia virkamiehiä. järven, jopa osalle Kuusamon asukkai-
5278: Hiljattain juuri kerrottiin sanomaleh- takin, paljon lähempänä kuin muut op-
5279: dissä Lappia uhkaavan täydellisen pap- pikoulut, joten Rovaniemen yhteiskou-
5280: pien puutteen, ja opettajista siellä on lun valtion haltuun ottamisen kautta
5281: kaikkein suurin puute kuin missään päästään yksi askel eteenpäin rajaseutu-
5282: muualla maassa, samoin tuomareista, kysymyksen ratkaisussa.
5283: II,as. - Koivuranta y. m. 129
5284:
5285: Näin ollen rohkenemme kunnioittaen luokkaisena yliopistoon johtavana
5286: ehdottaa, oppilaitoksena valtion haltuun, ja
5287: että vuoden 1924 tulo- ja meno-
5288: että Eduskunta päättäisi ottaa arvioon otettaisiin sitä varten tar-
5289: Rovaniemen yhteiskoulun täysi- vittavat varat.
5290:
5291:
5292: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
5293:
5294:
5295: Janne Koivuranta. K. A. Lohi.
5296:
5297:
5298:
5299:
5300: 17
5301: 130
5302:
5303: ll,s9. - Anom. ehd. N :o 56.
5304:
5305:
5306:
5307:
5308: Kukkonen y. m.: Määrärahan myöntämisestä maaseutu-
5309: museoiden avustamiseksi.
5310:
5311:
5312: Eduskunnalle.
5313:
5314: MaBJIDme kulttuurimuistojen keräile- miksi. Kuopion museolla on runsaitten
5315: misessä ja säilyttämisessä on maaseutu- kansantieteellisten kokoelmain lisäksi
5316: museoillamme Kansallismuseon ohella arvokas luonnontieteellinen osasto.
5317: huomattava osuutensa. Nä1den kokoel- Suurempia paikallismuseoita on meillä
5318: mat tarjoavat usein runsaastikin ainek- kaikkiaan 13, nimittäin edellisten lisäksi
5319: sia sekä yleiselle että erittäinkin paikal- Hämeenlinnassa, Loviisassa, N aantalis-
5320: liselle tutkimukselle. Ne ovat kouluope- sa, Oulussa, Raumalla, Tampereella,
5321: tuksessa usein käytettyjä apuneuvoja, Uudes:sakaupungiss.a ja Vaasassa. Kes-
5322: ja yleisö on niihin suuresti !kiintynyt, 'kikokoisia tai pieniä museoita on 12
5323: saadessaan niistä havaintokuvia koti- kaupungissa, nim. Haminassa, Han-
5324: seutunsa kulttuurikehityksestä. Kaikki gossa, Joensuussa, Jyväskylässä (semi-
5325: nämä museot saavat kiittää synnystään naarilaisten museo), Käkisalmessa ,Lap-
5326: ja kasvustaan etupäässä yksityisten hen- peenrannassa, Mikkelissä, Pietarsaare.s-
5327: kilöiden vapaata harrastusta, heidän sa, Raahessa, Sortavalassa, Tammisaa-
5328: hiljaista ja palkatonta työtään, sekä ressa ja Torniossa. Edelleen on useihin
5329: moniaidan varakkaampien henkilöiden maa:seutupitäjiin perustettu paikallisia
5330: aineellista kannatusta. Vanhimmilla museoita, joista eritoten voidaan mai-
5331: museoilla on jo muutaman ·kymmenen nita Ilmajoen, Lohjan, Kirkkonummen
5332: vuoden toiminta takanaan ja ne ovat ja Vetelin museot. Museoiksi on myös
5333: ehtineet saada paljonkin aikaan. Niin- järjestetty muutamia vanhoja kirkkoja,
5334: pä on Turun kaupungin historiallisella kuten esim. Hattulan vanha kirkko ja
5335: museolla suureromoiset kulttuurihistori- Keuruun vanha kirkko.
5336: alliset kokoelmat, paljon rikkaammat Kun museoiden hoito ja kehitys on
5337: kuin Kansallismuseossa vastaavalta pääasiassa yksityisten henkilöiden har-
5338: ajalta. Satakunnan museolla Porissa rastusten varassa., on luonnollista, että
5339: on esim. siksi runsaat esihistorialliset m1ssa tällaista harrastusta puuttuu,
5340: kokoelmat, ettei ilman näitä voida Sa.ta- siellä museo useinkaan ei ole nimensä
5341: kunnan varhaisinta asutushistoriaa ku- arvoinen vaan ainoastaan esinesäiliö.
5342: vata. Porvoon museolla ja Viipurin Siellä on myös museoiden taloudellinen
5343: museolla on paitsi kulttuurihistorialli- asema heikoin. Vahvaksi sitä ei kuiten-
5344: sia kokoelmia. hyvä alku taidekokoel- kaan vo1da sanoa missään tapauksessa.
5345: 11,39. - Kukkonen y. m. 131
5346:
5347: Esimerkkeinä mainittakoon, että Viipu- Luonnollisesti tulee sellaisen toimin-
5348: rin museolla v. 1919 oli, paitsi vapaata nan kuin puheena olevan aina nojautua
5349: huoneustoa, lämpöä y. m. kaupungilta, etupäässä yksityiseen kannatukseen.
5350: Mutta katsoen maaseutumuseoiden ylei-
5351: Tuloja: s·een merkitykse-en kulttuurimuistojem-
5352: säästö 1/1 1919 19,227: 18 me keräilyssä, mitä pidetään kulttuuri-
5353: pääsymaksuja ............... . 4,275:50 valtioiden velvollisuutena, ja niiden pai-
5354: myydyistä luetteloista ..... . 1,567:- kalliseen sivistystehtävään, ei liene lii-
5355: korkoja ..................... . 995: 76 kaa toivoa, että yleisistäkin varoista
5356: kaupungin avustus ......... . 500:- saataisiin jonkun verran avustusta niille.
5357: yhteensä 26,565: 14 Tämä ·avustus olisi erityisesti suotavaa
5358: juuri museoiden tieteellisen hoidon ja
5359: Menoja: havainnollisen, opettavan järjestelyn
5360: ostettuja esineitä ........... . 4,060:- kannalta sekä valaisevain oppaiden y.
5361: taulukehyksiä .............. . 1,365:- m. julkaisujen painattamiseksi. Nykyi-
5362: kirjapainotöitä ............. . 1,993:- sessä ahdinkotilassa ei monenkaan maa-
5363: vahtimestarin apulainen ... . 300:- seutumuseon varat riitä tähän, ja täl-
5364: siivous ..................... . 600:- löin niiden kokoelmat jäävät sitä hyö-
5365: sekalaista ................... . 463:40 tyä tuottamatta, mikä niistä muuten
5366: säästö 17,724:64 voisi olla.
5367: yhteensä 26,565: 14 Tähän asti eivät maaseutumuseot ole
5368: tulleet sanottavasti osallisiksi yleisistä
5369: Satalkunnan museolla oli v. 1920 tu- avustuksista. Eduskunta on Längmanin
5370: loja 13,144:- mik. mutta menoja varoja jakaessaan myöntänyt maaseu-
5371: 14,630:- mk., siitä vuokraan ja lämmi- tumuseoille esim. v. 1917 7,000:- mk.,
5372: tykseen 6,000:- mk. - Hämeenlinnan mistä summasta 15 museota sai 700-350
5373: museolla oli paitsi vapaata huoneustoa markkaa kukin, ja v. 1920 4,000 mk.,
5374: käyttövaroja kaupungilta siivoamiseen josta summasta. 16 museota sai 230 mk.
5375: ja palkkioihin 3,300: - mk. ynnä seka- ja 2 museota 160 mk. Suuremman sum-
5376: laisiin menoihin 2,000:- sekä lisäksi man ovat maaseutumuseot saaneet v.
5377: vielä korot 10,000: - markan summasta. 1921 Ko11delinin säätiöltä, eli yhteensä
5378: Suhteellisen hyvässä asemassa ovat 40,000 mk., josta summasta on jaettu 8
5379: kuitenkin vastamainitut ynnä useat museolle 10,000-3,000 markan suurui-
5380: muut museot, joita asianomainen kau- sina ·avustu'ksina.
5381: punkikunta usein tuntuvastikin kannat- Rohkenemme esittää että Eduskunta
5382: taa, ja joista useilla lisäksi on yksityi- osoittaisi maaseutumuseoiden avustami-
5383: nen kannatusyhdistys. Mutta näiden- seksi 150,000 markan vuotuisen määrära-
5384: kin toimintaan nykyaikana on rahan han, jaettavaksi esim. 10,000-2,000 mar-
5385: ostovoiman iheikontuminen vaikuttanut kan avustuksina niille museoille, jotka
5386: lamaavasti, ehkäisten kaikki vähänkin tähänastisen hoidon ja järjestelyn puo-
5387: suurempia kuluja vaativat järjestely- lesta vastaavat kohtuullisia vaatimuksia
5388: ja näytteillepanotyöt, puhumattakaan ja joiden jatkuva;sta menestyksellisestä
5389: kokoelmain selittävistä luetteloista, niitä toiminnasta on paikkakunnallisia ta-
5390: varten tarpeellisen käsikirjallisuuden keita. Määrärahan jakamisen voisi pa-
5391: han'kkimisesta ja vallankaan suurem- raiten jättää Muinaistieteelliselle toimi-
5392: mista ostoista kokoelmain täydentämi- kunnalle, joka on toimittanut myös edel-
5393: seksi. lä mainittujen avustusten jakamisen, ja
5394: 132 Il,39. - Maaseutumuseot.
5395:
5396: jonka tulisi valvoa, että avustusta käy- että maaseutumuseoiden avusta-
5397: tettäisiin museoiden kehitystä paraiten miseksi myönnettäisiin 150,000
5398: edistäväliä taJVaUa. markan suuruinen määräraha edel-
5399: Ylläolevilla perusteilla ehdotamme lä mainitulla tavalla jaettavaksi.
5400: kunnioittaen Eduskunnan päätettäväksi,
5401:
5402: Helsingiss.ä, 13 p. helmikuu ta 1923.
5403:
5404:
5405:
5406: Antti Kukkonen. Karl H. Wiik.
5407: Mandi Hannula. Väinö Voionmaa.
5408: Vihtori Vesterinen.
5409: 133
5410:
5411: IT,4o.- Pet. försL N:o 57.
5412:
5413:
5414:
5415:
5416: Estlander rn. n.: .Angående beviljande av anslag åt Före-
5417: ningen för Osterbottens historiska museum.
5418:
5419:
5420: Till Riksdagen.
5421:
5422: Vid senaste riksdagssession petitione- ligt vad man bör hoppas skall fortbestå
5423: rade undertecknade om ett anslag av även för instundande år, samt finan-
5424: 500,000 mk åt Föreningen för österbot- serna sålunda kunna medgiva ökade un-
5425: tens historiska rnuseum såsom bidrag derstöd synnerligast för betydelsefulla,
5426: till uppförande av en museibyggnad i allmänt erkända kulturella ändamål, an-
5427: V asa. Denna petition förordades av Kul- hålla vi att med hänvisning till den mo-
5428: turutskottet i dess utlåtande till Stats- tivering, viiken senaste gång anfördes,
5429: utskottet, och ehuru sistnämnda ut- få föreslå,
5430: skott icke fann möjlighet vara förhan-
5431: den att i detta års budget bereda plats att Riksdagen måtte besluta i
5432: åt anslaget i fråga, uttalades av utskot- budgeten för år 1924 upptaga ett
5433: tet att avslaget föranleddes allenast av anslag om famhundratusen
5434: finansiella skäl. (500,000) mark åt Föreningen för
5435: Då Statens ekonomi emellertid under Osterbottens historiska museum
5436: detta år visa t sig gynnsammare, än såsom bidrag till uppförandet i
5437: rnan vid budgetens uppgörande vågade Vasa stad av en museibyggnad.
5438: räkna på och enahanda förhållande, en-
5439:
5440: Helsingfors, den 15 februari 7923.
5441:
5442:
5443: Ernst Estlander. Levi Jern.
5444: Johannes Bengs. Edv. Helenelund.
5445: Oskar Jeppson. J. Im. Bäck.
5446: J. Miernois. J. Inborr.
5447: M. E. Kulenius. Georg Schauman.
5448: K. V. Åkerblom.
5449: 134
5450:
5451: TI,4o. - Anom. ehd. N :o 57.
5452: Suomennos.
5453:
5454:
5455:
5456:
5457: Estlander y. m.: Määrärahan myöntämisestä Pohjan-
5458: maan hlistorialliselle museoyhdistykselle.
5459:
5460:
5461: E d u s k u n n a II e.
5462:
5463: Eduskunnan viime istuntokaudella te- toivoa, on jatkuva samMJ.laisena kulu-
5464: kivät allekirjoittaneet anomuksen 500,000 vanakin vuonna, sekä kun raha-asiat
5465: markan suuruisen määrärahan myöntä- niinmuodoin voivat sallia myönnettä-
5466: misestä Pohjanmaan historiaHiselle mu- väksi entistä enemmän kannatusta mer-
5467: seoyhdistykselle avustukseksi museora- kitseviin, yleisesti tunnustettuihin sivis-
5468: kennuksen rakentamista varten Vaasaan. tykseUisiin tarkoituksiin, pyydämme,
5469: Sivistysvaliokunta puolsi anomusta, ja viittaamalla viime kerralla esitettyihin
5470: vaikka vali<ikunta ei katsonut olevan perusteluihin, saada ehdottaa,
5471: mahdollisuutta varata tämän vuoden
5472: tulo- ja menoarviossa sijaa kyseessä ole- että Eduskunta päättäisi 1924
5473: valle määrärahalle, se lausui, että hyl- vuoden tulo- ja menoarvioon ot-
5474: kääminen aiheutui yksilstään rahallisista taa viidensadantuhannen (500,000)
5475: syistä. markan suuruisen määrärahan
5476: Kun valtion taloudellinen asema on Pohjanmaan historialliselle museo-
5477: kuitenkin viime vuoden kuluessa muo- yhdistykselle avustukseksi museo-
5478: dostunut edullisemmaksi kuin tulo- ja rakennuksen rakentamista varten
5479: menoarviota laadittaessa tohdittiin olet- Vaasan kaupunkiin.
5480: taa ja tämä asiaintila, niinkuin tulee
5481:
5482: Helsingissä, 15 päivänä helmikuuta 1923.
5483:
5484: Ernst Estlander. Levi Jern.
5485: Johannes Bengs. Edv. Helenelund.
5486: Oskar J eppson. J. Im. Bäck.
5487: J. Miemois. J. lnborr.
5488: M. E. Kulenius. Georg Schauman.
5489: K. V. Åkerblom.
5490: 135
5491:
5492: ll,41. - Pet. försl. N :o 58. ll,41. - Anom. ehd. N :o 58.
5493:
5494:
5495:
5496:
5497: Lindberg m. fl.: .Angående beviljande av Lindberg y. m.: Määrärahan myöntämi-
5498: anslag för utbetalande av dyrtidstill- sestä kalliin ajan lisäysten suoritta-
5499: Jägg åt landskommunernas gifta folk- mista varten maalaiskuntain naineille
5500: skollärare. kansakoulunopettajille.
5501:
5502:
5503: T i ll R i k s d a g e n. Ed u s kunnalle.
5504:
5505: Genom lagen av den 24 januari 1908 Maalaiskansakoulujen opettajiston
5506: angående fo1kskollärarnas på landet av- palkkauk~sesta tammikuun 24 p:nä 1908
5507: löning infördes ordningen, att den all- annettu laki toi käytäntöön sen järjes-
5508: männa grundlönen höjdes från 900 tili tyksen, että yleinen peruspalkka koroi-
5509: 1,100 ma:vk ,för lärare eller lärarinna, tettiin 900 mk:sta 1,100 mk:aan ,nai-
5510: som är eller varit gift och å viiken fa- misissa olevalle tai olleelle mies- ja nai:s-
5511: miljens försörjning huvudsakligen an- opettajalle, joka on perheensä pääasialli-
5512: kommer och som har ett eller flera nen elättäjä ja jolla on Y·ksi tai useam-
5513: barn". Des,sutom stadgades i 1 §: ,Lä- pia lapsia". Sitäpaitsi säädettiin 1 §:ssä:
5514: rare eller lärarinna, som tillagts förhöjd ,Opettaja tai opettajatar, jolle on myön-
5515: grundlön, varder därv1d under sin åter- netty koroitettu peruspalkka, saa sitä lo- •
5516: stående tjänstetid b1behållen". put virka-aikaansa nauttia".
5517: I lagen angående ikostnaderna för folk- Kansakoululaitoksen kustannuksista
5518: skolväsendet av den 15 april 1921 stad- huhtikuun 15 p:nä 1921 annetussa laissa
5519: gas ingenting om dyrtidstillägg, endast ei säädetä mitään kalliin ajan lisäykses-
5520: om grundlönen, som ~bestämmes lika för tä, säädetään ainoastaan peruspalkasta,
5521: alla, samt arvode~stillägg efter 5, 10 och joka määrätään yhtäläiseksi kaikille, ja
5522: 15 års tjänst ävensom upp[ostringsbi- 5, 10 ja 15 vuoden palveluksesta tule-
5523: drag .fö.r varje barn under 18 år. Den vasta palkkion lisäyksestä sekä kustakin
5524: förhöjda grundlönen, som utgivits även 18 vuotta nuoremmasta lapsesta suoritet-
5525: efter 1921 under namn av dyrtidslönetill- tavasta kasvatusavustuksesta. Koroi-
5526: lägg, är nu 'för gift lärare 5,500 och för tettu peruspalkka, joka on maksettu 1921
5527: ogift 3,300 mark. Grunderna för denna vuoden jälkeenkin kalliin ajan lisäyksen
5528: del av lönen ha sälunda icke angivits nimisenä, on nyt naimisissa olevalle
5529: eUer ändrats i lagen om kostnaderna för opettajalle 5,500 markkaa ja naimatto-
5530: folkskoleväsendet. Ovanciterade lag frän malle 3,300 markkaa. Tämän palkanosan
5531: 1908 måste säledes anses fortfarande perusteita ei niinmuodoin ole mainittu
5532: vara gällande i denna del. eikä muutettu kansakoululaitoksen kus-
5533: tannuksia koskevassa laissa. Yllämaini-
5534: tun 1908 vuoden lain täytyy siis katsoa
5535: olevan edelleenkin voimassa tältä koh-
5536: din.
5537: 136 11,41. - Kansakoulunopettajain kalliinajai:tpalkkaus.
5538:
5539: Folkskollärarnas dyrtidstillägg har Kansakoulunopettajain kalliin ajan li-
5540: också i överensstämmelse med lagen a v säystä onkin tammik. 24 p :nä 1908 an-
5541: den 24 januari 1908 betraktats som ett netun lain mukaisesti pidetty peruspal-
5542: tillägg till grundlönen. Det benämnes kan lisäyksenä. Tavallisesti sitä nimi-
5543: vanligen i regeringens budgetpropositio- tetään hallituksen tulo- ja menoarvioesi-
5544: ner ,fdyrtidslönetillägg" och upptages i tyJrsissä ,kalliin ajan palkanlisäykseksi"
5545: budgeten under ett skilt moment, i 1923 ja se esiintyy tulo- ja menoarviossa eri
5546: års statsförslag i 10 H. t. VI kap. 20 momenttina, 1923 vuoden tulo- ja meno-
5547: punkten. Det är ioke sammanfört med arviossa 10 P. l:n VI luvun 20 kohtana.
5548: anslaget för barnuppfostringsbidraget, Sitä ei ole yhdistetty lapsenkasvat.us-
5549: som upptages under 19 punkten i nämn- avustukseen, joka on otettu saman P. l:n
5550: da H. t. och kapitel. Dyrtidslönetillägg.et ja luvun 19 kohdaksi. Kalliin ajan pal-
5551: är sålunda icke ett uppfostringsbidrag, kanlisäys ei niinmuodoin ole kasvatus-
5552: som skall upphöra, när lärarens barn avustus, joka lakkaa, kun opettajan lap-
5553: nått en viss åMer. ,Lärare eller lära- set ovat päässeet määrättyyn ikään.
5554: rinna, som tillagts förhöjd grundlön, ,Opettaja tai opettajatar, jolle on myön-
5555: varder därvid under sin återstående netty koroitettu peruspalkka, saa sitä lo-
5556: tjänstetid bibehållen", stadgas i 1908 års put virka-aikaansa nauttia" säädetään
5557: lag. 1908 vuoden laissa.
5558: Emellertid har undervisningsministe- Kuitenkin on opetusministeriö 15 p:nä
5559: riet den 15 december 1922 förordnat, att joulukuuta 1922 määrännyt, että kalliin
5560: dyrtidstillägget för gift lärare skall ajan lisäystä on naimisi•ssa olevalta
5561: minskas till sådant belopp, som ogift lä- opettajalta vähennettävä samaan mää-
5562: rare åtnjuter, när han icke vidare har rään, jota naimaton opettaja nauttii, kun
5563: • barn under 18 år. Det är ,självklart att hänellä ei enää ole 18 vuotta nuorempia
5564: uppfostringsbidraget skall upphöra, allt lapsia. On itsestään selvää, että kasva-
5565: efter som ·barnen :fylla 18 år. Men lagen tusavustus on lakkaava, sitä myöten
5566: av 24 jan. 1908 och regeringens budget- kuin lapset täyttävät 18 vuotta. Mutta
5567: propositioner till 1922 och 1923 årens ei laki tammi!kuun 24 p:ltä 1908 eivätkä
5568: riksdagar samt riksdagarna.s svar på hallituksen 1922 ja 1923 vuoden valtio-
5569: dessa innehålla inga anvisningar' som päiville antamat tulo- ja menoarvioesi-
5570: skulle åsyftat en sådan minskning av tykset enemmän kuin valtiopäiväin vas-
5571: gifta ·folkskollärares löner. Tvärtom tauksetkaan sisällä mitään ohjeita, jotka
5572: framgår av förenämnda stadganden och tarkoittaisivat sellaista naimisissa ole-
5573: statsförs•lag, att lärare som tillagts för- vain kansakoulunopettaja~n palkan vä-
5574: nöjd lön skall åtnjuta denna under sin hennystä. Päinvastoin käy edellä maini-
5575: återstående tjänstetid. Det måste anses tuista säännöksistä ja tulo- ja menoar-
5576: obilligt, at.t folkskollärare, som så många vioista ilmi, että opettaja, jolle on myön-
5577: år verkat för folikbildningen, att hans netty koroitettu palkka, saa sitä loput
5578: barn hunnit bli över 18 år, skall straffas virka-aikaansa nauttia. Täytyy katsoa
5579: med att :få sin lön minskad. En sådan kohtuuttomaksi, että kansakoulunopetta-
5580: löneprincip to11de ej vara påbjuden eller jaa, joka on työskennellyt kansanvalis-
5581: ens ifrågaBatt för andra statens lönta- tuksen hyväksi niin monta vuotta, että
5582: gare. hänen lapsensa ovat kerinneet täyttää 18
5583: vuotta, on rangaistava sillä, että hänen
5584: palkkaansa pienennetään. Sellaista palk-
5585: Il,41. - Lindberg y. m. 137
5586:
5587: På grund av det anförda få vi vörd- kausperiaatetta ei liene määrätty eikä
5588: samt föreslå, edes otettu puheiksikaan muihin valtion
5589: palkannautijoihin nähden.
5590: Edellä esitetyn nojalla saamme kun-
5591: nioittaen ehdottaa,
5592:
5593: att riksdagen måtte anhåUa hos että Eduskunta anoisi hallituk-
5594: Regeringen, att så länge lönetill- selta, että niin kauan kuin palkan-
5595: skott utgivas åt folkskollärare un- lisäystä maksetaan kansakoulun-
5596: der namn av dyrtidstillägg, i en- opettajille kalli'in ajan lisäyksen
5597: lighet med lagen av den 24 jan. nimellä, maalaiskansakoulujen
5598: 1908 angående folkskollärares på opettajiston palkkauksesta tammik.
5599: landet avlöning, lärare eller lära- 24 p:nä 1908 annetun lain mukai-
5600: rinna, vilken såsom familjeförsör- sesti, opettaja tai opettajatar, jolle
5601: jare tillagts högre dyrtidstillägg, perheen elättäjänä on myönnetty
5602: därvid måtte bliva under sin åter- suurempi kalliin ajan lisäys, saisi
5603: stående tjänstetid oavbrutet bibe- sitä keskeytymättömästi nauttia
5604: hållen; samt koko jäljelläolevan virka-aikansa;
5605: att riksdagen i stasförslaget för sekä
5606: år 1924 upptager så stort anslag että Eduskunta 1924 vuoden tulo-
5607: till dyrtidstillägg åt lärarna vid ja menoarvioon ottaa niin suure•
5608: folkskolorna i landskornmunerna, määrärahan maalaiskuntain kan-
5609: att detta kan oavkortat utbetalas sakoulujen opettajien kalliin ajan
5610: åt alla gifta lärare, som tillagts lisäystä vart([n, että mainittu li-
5611: förhöjt dyrtidstillägg. säys voidaan lyhentämättömänä
5612: maksaa kaikille naimisissa oleville
5613: opettajille, joille on myönnetty ko-
5614: roitettu kalliin ajan lisäys.
5615:
5616: Helsingfors, den 14 febr. 1923. Helsingissä, 14 p:nä helmik. 1923.
5617:
5618:
5619: Julius Lindberg. E. Kilpeläinen.
5620: 0. H. Jussila. JL V. Åkerblom.
5621: Aapo Nuora. Hannes Pulkkinen.
5622: J. Im. Bäck. Levi Jern.
5623:
5624:
5625:
5626:
5627: 18
5628: 138
5629:
5630: ll,42, - Pet. försl. N :o 60. ll,42,- Anom. ehd. N:o SO.
5631:
5632:
5633:
5634:
5635: Anderson m. n.: A.ngående beviljande Anderson y. m.: Määrärahan myöntä-
5636: av anslag för slutförande av .Åbo misestä Turun tuomiolclirkon korjaus-
5637: domkyrkas restaureringsarbeten. töiden loppuun saattamista varten.
5638:
5639:
5640: T 111 F i n 1 a n d s R i k s d a g. Suomen Eduskunnal,le.
5641:
5642: Sedan senaste riksdag i statsförslaget 1Sittenikun Eduskunta v. 1922 myönsi
5643: för år 1923 upptagit en miljon finsk.a tänä vuonna Turun tuomiokirkossa alo-
5644: mark för påbegynnande av restaure- tettavia korjaustöitä varten 1,000,000
5645: ringsarbetena i Åbo domkyrka, få un- Smk., saavat allek:Urjoittaneet Eduskun-
5646: dertecknade riksdagmedlemmar, efter nan jäsenet, hankittuaan tarkemmmat
5647: inlförskaffande ,aJV närmare upplysnin- Hedot Hallituksen mainittuja korjaus-
5648: gar av den av regeringeDJ tillsatta deJe- töitä johtamaan asettamaita V altuus-
5649: gationen för 1edning av ifrågavarande kunnalita, täten Eduskunnan tietoon
5650: arbeten, härmedels tili Riksdagens kän- saattaa pääpiirteet kys,eessä olevan laa-
5651: nedom. bringa huvuddragen av planen jan korjaustyön suunnitelmasta ynnä
5652: för nämnda omfattande restaurerings- siihen liittyvistä kus,tannusarvioista,
5653: arbeten ävensom kostnadsförslagen för pyytäen samalla tämän Turun tuomio-
5654: dessas utlförande. kirkon korjaustyön suhteen Eduskun-
5655: nalle täten kunnioittaen esittää seuraa-
5656: vaa:
5657: Vid den nu förestående restaureringen Nyt alotettavassa korjaustyössä tul-
5658: kommer i enlighe.t med den uppgjorda laan tehdyn suunnitelman mukaisesti
5659: planen huvudvikten att fästa.s vid de ar- päähuomio kiinnittämään niihin, kah-
5660: beten, vilka för domkyrkans konserve- teen seikkaan, m:Utkä tuomiokirkon säi-
5661: ring äro oundgängliga, nämligen de nu- lymiselle jo sellaisenaan ovat välttämäJt-
5662: varande ytterst eldfarliga uppvärm- tömimmät, nim. nykyisten ylen tulen-
5663: ningsanordningarna.s ersättande med vaaramsten lämmityslaitteiden korvaa-
5664: centralvärmeledni:rug och i samband här- miseen keskus,lämmityslaitoksella ynnä
5665: med stående arbeten såsom tätnring av sen vaatimilla lirsälaitteilla: holvHakien
5666: valvtaken, insättning av inna.nfönster i tiivis,tys ja sisäikkunat koko kil'lkkoon
5667: hela kyrkan samt förs,tärkning och för- sekä jo monin paikoin huomattavasti
5668: nyelse av kyrkans golv över hela dess vaipuma.ssa olevan kirkon lattian yli
5669: vidd. Det sis.tnämnda är nö.dvändigt re- koko laajuutensa lujittamiseen sekä
5670: dari därför, att golvet på många ställen uusimiseen.
5671: synligt satt sig.
5672: 11,42. - Anderson y. m. 139
5673:
5674: Beträffande uppvärmnings•systemet LäJmmityslaitoksen suhteen on Val-
5675: har delegationen sedan den genom ut- tuuskunta hankkimalla Ruotsissa käy-
5676: sända exeperter införskaffat upplysnin- neiden asiantuntijain kautta tietoa sikä-
5677: gar om motsvarande anordn~ngar i de läisten suurimpien kirkkojen lämmitys-
5678: mes•t betydande kyrkorna i Sverige samt tavoista ynnä neuvoteltuaan sekä koti-
5679: efter att ha rådfört sig med såväl in- että ulkomaisten asiantuntijain kuussa,
5680: hemska som utländska fackmän, valt en valinnut rakennettavaksi matalapainei-
5681: lågtrycks ångcentralvär:meanläJggning. sen höyrykeskuslämmityslaitoksen. Tä-
5682: Kostnaderna för värmeanläggn:ingeTIJS män lämmityslaitoksen varsinaisten ko-
5683: maskinella apparater stiga till fmk neellisten lait.1Jeiden kust.alllllukset nouse-
5684: 380,000:-. Härtill komma kostnaderna vat 380,000 Smk:aan, mutta tulee tähän
5685: för arbeten i själva domkyrkobyggna- lisäksi ljittyvien lisätöiden kustannuk-
5686: den, nämligen rivnings-, byggnads- och sena itse tuomiokirkkorakennuksessa tätä
5687: murningsarbeten, utbrytn:i!ng och mur- Laitosta varten välttämättömät pul'lkaus--,
5688: ning av värmecentralen och pannrum- rakennus- ja muuraus•työt: lämpökes~
5689: met, vilket är avset>t att förläggas under kuksen, pannuhuoneen murtaminen ja
5690: den nuvarande sakristiarus .golv, värme- muuraaminen nykyisen sakariston lat-
5691: ledningsnätet•s ledande till de olika de- tian alle, H1mpöjohtoverkon johtaminen
5692: larna av den vidsträckta byggnaden, tämän laajan rakennuksen, jonka pinta-
5693: vars areal utgör 2,000 m 2 , ävensom upp- ala on noin 2;000 m 2 , eri osiin, jopa ylös
5694: till läktaren och tornets flygelrum, valv- parvekkeelle ja tornin s.ivustahuoneisiin,
5695: takens tätande för värmens bibehållande holvilakien tiivistäminen lämmön säi-
5696: i kyrkan, samt införande av vattenled- lyttämiseksi kirkossa ynnä vesijohdon
5697: ning. Totalbeloppet för .a:lla dessa arbe- johtaminen sisälle tuomiokirkkoon, min-
5698: ten, vilka hänföna si1g till värmeled- kä kaikkien lämmityslaitokseen suora-
5699: ningsanläggningen, s-tiga tiU funk. naisesti liittyvien töiden yhteissumma
5700: 930,000:-. yhdes·sä lämmityslaitoksen koneellis.ten
5701: laitteiden ja töiden ylempänä maini-
5702: tun menoerän kanssa nousee Smk:aan
5703: 930,000:-.
5704: I samband med införandet av värme- Yllämainittujen töiden yhteydessä on
5705: ledningsnä tet t.ill kyr kans olika delar, lämpöjohtoverkkoa johdet·taessa kirkon
5706: måste justering, för.stärkning och för- eri osiin suorH.et.tav.a lattian tarkkailu,
5707: nyelse av golvet verkställas. Dessutom lujittaminen j.a uusiminen. Samoin on
5708: är det nödvändigt att i samband med in- ikkunoiden asettelun ja lämpöjohtover-
5709: sättningen av föTIJSter och ledam·det av koston johtamisen yhteydessä kirkon
5710: värmeledruingsmtet tili kyrkans översta ylempiin osiin, parvekkeille y. m., suori-
5711: delar, läktarena m. m., ett synnerligen tettava jo näiden töiden johdosta tuntu-
5712: behövligt byggnadstekniskt och kon- vasti rapautuvien ja varsinkin nykyis-
5713: struktivt reparationsarbete utföras å de ten nokeavien lämmityslaitteiden mel-
5714: omfångsrika murytorna i kyrkans så- koisesti turmelemien kirkon sekä keski-
5715: väl mittelskepp som dess· s,idoskepp, där laivan että :sen sivulaivojen laajojen
5716: murarna som redan ansenligt fördärvats muurinpintojen asianomainen ja varsin
5717: från de nuvarande rökande värme- välttämätön rakennusteknillinen ja kon-
5718: inrättningarna, dessutom kännbart kom- struktiivinen korjaustyö.
5719: ma att Sikadas av ifrågavarande arbeten.
5720: 140 Il,42. - Turun tuomiokirkon korjaustyöt.
5721:
5722: Enligt de uppgift,er v:U e,rhållit av den Turun tuomiokkkon ko:l,'jausta nyt
5723: av regeringen för restaureringsarbetena johtamassa olevan Valtuuskunnan meil-
5724: til1satta delegationen stiger sammanr le antrumien tietojen mukaan nousee kir-
5725: Lagda beloppe:t för de i kyrkan i detta kossa täll!ä hetkenä väLt.tämättömien kor-
5726: nu oundgängHg.a reparations- och i sam- jaus- ja niihirr:u kiinteästi liittyvien
5727: band med dem stående renover:Ungsarbe- uusiruistöiden yhteissumma Smk:aan
5728: tena tili fmk 3,078,000: -. 3,078,000:-.
5729: U nder de senaste åre·n har m.an i vårt Viime vuosina varsinkin on maassam-
5730: land kommit tili insikt om, att nog- me erikoisesti herätty huomall!maan,
5731: grannhet och försiktighet måste iaktta- millä tarkkuudella ja varovaisuudella
5732: gas vid konservering och restaurering on toimitettava maamme his,tor:Uallisten
5733: av våra historiska minnesmärken. Sär- muistomerkkien säiJytys- ja uusimistyö.
5734: ski:lt i Abo domkyrka, vårt lands dyr- Ja varsinkin Turun tuomiokirkkoon,
5735: baraste historiska minne.smärke, är en maamme historian: kallisarvo:Usimpaan
5736: noggrann prövning och ett försiktigt, pyhäkköön nähden, on sen korjaamis- ja
5737: -sakförståndigt förfarande. av nöden för uusiruistyössä moruin verroin olev;a tar-
5738: att ej genom restaurerings- och renove- peen tarkka harkinta ja varova, asian-
5739: rin.gesarbetena sådant som är belysande ymmärtävä mene.iJt.ely, ettei tässä kor-
5740: för vår tidigare historia må äventyras. jaus- ja uusimis,työssä häviteUäisi piir-
5741: Ett sådant förfarande har Regeringen torukaan menneiden aikojen: korvaamat-
5742: själv anvisat genom at.t redan år 1917 toman kallisarvoisesta perinnöstä. Täl-
5743: tillsätta en delegation för en allsidig laiseen menettelyyn on Hallitus itse an-
5744: undersökning av kyl'lkan fö.re dess re- tanut viitta uksen jo v. 1917 asettamalla
5745: staurering. Den delegatåon, som nu på- valtuuskun[llJan suorittamaan tuomiokir-
5746: börjar restaureringsarbetena, skall, jäm- kon kaikenpuolista tutkimista ennen sen
5747: te det den i hög gra,d stödjer sig på de korjll!amista. Nyt korjaamistyöhön kä-
5748: hittills utförda undersökningarna, känna siksi käyvä Valtuuskunta, samalla kun
5749: sig förpliktad att gå tili väga me(!_ den se työssään voi melkoisesti nojautua tä-
5750: största omsorg, på det att inga fornmin- hän mennessä suorite,t.tuihin tutkimuk-
5751: nen inom själva kyrkan må gå förlorade. siin, on: tunteva myös sekin itsensä työs-
5752: Samma försiktighe1J måste iakttag:rus då sään velvoitetuksi suorittamll!an korjaus-
5753: det gäller grävning:sarbertena för vatten- työnsä joka hetld Iliiin sanoaksemme
5754: lednin.gen i domkyrkans närmas,te om- .tutkivalla ka tsee.Ua, ettei ai<ruakaan sen
5755: givning, den s.. k. Unikankarikul.len och käsissä särkyisi mitään mitä menneisyy-
5756: till denna angränsande områden. destämme maihdollisesti on tuomiokirk-
5757: komme monimuistoisHn muureihin kät-
5758: kettynä. Sama tarkkuus• työssä on vält-
5759: tämätön myöskin tuomiokirkon lähim-
5760: pään ympärist'öönkin, n. s. Unikankaree-
5761: seen ja sen ympäristöön nähden, minkä
5762: historiallisen maaperän kanssa niinikään
5763: joudutaan nyt kosketukseen tuomiokirk-
5764: korakennuksen yhdistämisen kautta kau-
5765: pungin vesijohtoverkostoon.
5766: Alla dessa oms,tändigheter har mll!n Nämä kaikki seikat ov.a·t olleet otetta-
5767: varit tvungen t:ll!ga i beaktande vid upp- vat huomioon yllä esitettyä kustannusar-
5768: 11,42. - Anderson y. m. 141
5769:
5770: görandet av ovanniämnda kostnadsför- viota laaditta;essa ja ovatkin ne osaltaan
5771: slag och dä:rför hava icke alltid vidkom- tuntuvasti siihen vaikuttane.et, niin että
5772: mande dess oliika delar vanliga beräk- korjaus- ja uusiruistyön esineen ollessa
5773: ningsgrunder kunnat tHläm;pas. Där- mruamme kallisarvoisirn muinaismuisto,
5774: jämte har man att räkna med att under kustannusarviota 1aadit.t.aessa ei sen eri-
5775: arbetets fortgång omständi.gheter och näisis·sä osissa aina ole voitu sovelluttaa
5776: förhållanden kunna tillstöta, vilkas bär- tätä nykyä vallitsevia tavallisia arvio-
5777: vidd vid arbetenas påbegynnande varit laskelmia, samalla kun myö:skin on v.ar-
5778: svår att överblicka. teen otettava, että korjaus- ja kaivrumis-
5779: t.yöt itse kirkossa samoin kuin sen ulko-
5780: puolellakin voivat työtä suoritettaessa
5781: yht'äkkiä yllättää työn johdossa olevia
5782: seikoilla ja suhtema sellaisilla, joiden
5783: laajakan:toisuudes.ta työhöni ryhdyttäessä
5784: ehkä ei ole voitu aavistaa.
5785: Ov:an har redan nämnts,, att. totalbe- Ylempänä on jo e:sitetty tuomiokir-
5786: loppet för de i domkyrkan i detta nu kossa ~tänä hetkenä välttäJmättömien kor-
5787: oundgängligen nödvändiga reparations- jaustöiden kokonaissumman nousevan
5788: arbetena stiger tiili Fmk 3,078,000:-. Smk:aan 3,078,000. Eduskunnan tänä
5789: Med det anslag om en miljon mark Riks- vuonna tähän tarkoitukseen myön-
5790: dagen detta år beviljat fö,r ändamålet, tämällä yhden miljoonan määrär.ahalla
5791: kunnw dessa arheten endast delvis ut- saadaan tärkeimmät työt ainoastaan
5792: föras. Insättningen av inruan:fönster, osittain suoritetuiksi. Tekemättä jäävät
5793: viiken är nödvändig för värmens bibe- lämmön säilyttämiselle kirkossa niin
5794: hållande i kyrkan, tä:tandet av valv·taken välttämättömät työt kuin sisäikkunain
5795: och anskaffandet av dubbeldörrar kunna wsettelu kirkon kaikkiin ikkunoihin,
5796: sålunda icke med nämnda anslag ut- holvilrukien täydelliruen tiivistäminen ja
5797: föras, icke heller den kons.truktiva re- ikaks:inkert<aisten ovien ha;nkkiminen, pu-
5798: staureringen _ av kyrkans vids,träckta humwttakaan kirkon laajojen muuripin-
5799: murytor och hela kyrkogolvets grund- tojen konstruktiivisesta korjaamisesta ja
5800: liga justering och förnyelse samt be- kirkon koko latti:an perus·t,eellisesta tark-
5801: fästandet av des~ grund, vilka alla sist- kailemi.sesta ja uusimise:sta sekä sen pe-
5802: nämnda, för kyrkans konservering så rust,an luji!tt.amises.ta, minkä kaikkien
5803: a hsolu t nödvändiga resta urerin:gsarbe- viimeksi mainittujen, kirkon säilymiselle
5804: t,en, måste få an:stå på grund av brist aivan välttämättöminä pidettävien, kor-
5805: på med.el. jausWide:n suorittaminen on mahdoton
5806: nyt käytettäviss-ä olevalla yhteen mil-
5807: joonaan rajoitetulla määrärahrulla.
5808: Med anledning härav få underteck- Sentähden rohkenevat a1lekirjo1tta-
5809: nade, hänvisanide tili allt det ovan sagda, neet, viittaamalla kaikkeen yllä esitet-
5810: anhålla, tyyn ehdottaa,
5811:
5812: att Riksdagen ville besluta att että Eduskunta päättäisi ottaa
5813: i 1924 års statsförslag upptaga ett vuoden 1924 tulo- ja menoarvioon
5814: anslag av två miljoner mark för 2,000,000 Suomen markan suurui-
5815: slutförande av de påbegynta arbe- sen määrärahan Turun tuomiokir-
5816: 142 11,42. - Turun tuomiokirkon korjaustyöt.
5817:
5818: tena för Åbo domkyrkas istånd- kossa nyt alotettujen korjaustöi-
5819: sättande. den loppuun saattamiseksi.
5820:
5821: Helsingfors, den 15 fehruari 1923. Helsingissä, 15 päi'Vänä helmikuuta 1923.
5822:
5823:
5824: Amos Anderson. Gunnar Landtman. ·Yrjö Pulkkinen.
5825: S. Wilh. Roos. Levi Jern. J.O.Aromaa.
5826: Rafael Colliander. Gustaf Mickels. J. A. Mannermaa.
5827: Julius Lindberg. J. E. Hästbacka. Matti Pesonen.
5828: Ferd. von Wright. Lauri Ingman. Väinö Voionmaa.
5829: Edv. Helenelund. Erkki Kaila. K. E. Linna.
5830: Annie Furuhjelm. W ald. Bergroth. J. W. Keto.
5831: K. V. Åkerblom. Heikki Renvall. Antti Kukkonen.
5832: J. Im. Bäck. J aio Lahdensuo. E. M. Tarkkanen.
5833: Johannes Bengs. Simson Pilkka. Viljami Kalliokoski.
5834: F. A. Sandblom. L. 0. Hirvensalo. Antti Kuisma.
5835: Ernst Estlander. 0. W. Honkavaara. Hannes Ryömä.
5836: M. E. Kulenius. Väinö Kivilinna. E. Kilpeläinen.
5837: Georg Schauman. Pekka Kopsa. Antti Tulenheimo.
5838: John Österholm. Johannes Nyberg. E. Huttunen.
5839: Oskar J eppson. Eino Tulenheimo. Karl H. Wiik.
5840: 143
5841:
5842: Il,•s. - Anom. ehd. N :o 61.
5843:
5844:
5845:
5846:
5847: Voionmaa y. m.: Määrärahan myöntämisestä kansanta-
5848: juis-tieteellisen luentotoimen kannattamiseksi.
5849:
5850:
5851: E d u s kun n a 11 e.
5852:
5853: Kansantajuis-tieteellisen esitelmätoi- neksellekään - pyydettyjen luentojen
5854: minnan kannattamiseksi on valtion va- koko määrästä. Käytettäväin varain
5855: roista neljänä vuonna peräkkäin (1920- niukkuus on myöskin estänyt asetta-
5856: 1923) myönnetty 150,000 suuruinen vuo- masta luentojen laadulle aina niin kor-
5857: tuinen määräraha, jonka tarkoituksen- keita vaatimuksia kuin ehkä suotavaa
5858: mukaisesta käyttämisestä valtion luen- olisi ollut.
5859: tolautakunta on huolehtinut. Näillä va- Ellei tahdota jättää tätä sivistystyön
5860: roilla suoritettu sivistystyö on varmaan haaraa rappeutumaan, on sen valtion-
5861: tullut valtiolle halvemmaksi kuin mi- apua tuntuvasti korotettava. Tällä jo
5862: kään muu valtion avustama sivistystyö kauan koetatulla vapaan valistustyön
5863: samalla kuin se hyödyitään kuitenkin muodolla on katsottava edelleenkin ole-
5864: on epäilemättä ollut varsin suurenarvoi- van suuri merkitys sekä kansakoulua
5865: nen. Vuoden 1922 luentovaroilla on siten käyneen väestön sivistyksen täydentä-
5866: saatu kustannetuksi n. 1,700 julkista jänä että myöskin eräälaisena korvauk-
5867: maksutonta luentoa, joten valtion uh- sena niille laajoille väestöryhmille, jotka
5868: raus kutakin luentoa kohden, luennoitsi- ovat jääneet kaikesta kouluopetuksesta
5869: jain matkakulut mukaanlaskettuina, jää kokonaan tai melkein kokonaan osatto-
5870: huomattavasti alle 100 markan. Pu- miksi.
5871: heena olevia luentoja on p1dett:y kaikissa Näistä syistä näyttää meistä ajan ja
5872: osissa maata, etupäässä maaseudulla, ja tarpeen vaatimaita tuntuvasti lisätä
5873: ovat ne yleensä saavuttaneet suurta puheenaolevaa määrärahaa. Rohke-
5874: suosiota. nemme senvuoksi kunnioittaen anoa,
5875: Nykyisin käytettävinä olevilla varoilla
5876: ei kuitenkaan ole saatu tyydytetyksi lä- että kansantajuis-tieteellisen
5877: heskään kaikkea luentojen kysyntää. luentotoimen kannattamiseksi v.
5878: Niinpä on v. 1922 voitu myöntää val- 1924 valtionvaroista myönnettäi-
5879: tionapua ainoastaan noin puolelle - siin 300,000 markan suuruinen
5880: ruotsalaisille luennoille ei edes viiden- määräraha.
5881:
5882: Helsingissä, 16 p:nä helmikuuta 1923.
5883:
5884: Väinö Voionmaa. Gunnar Landtman.
5885: Väinö Kivilinna. Mandi Hannula.
5886: Tuomas Wanhala.
5887: 144
5888:
5889: ll,44, - Anom. ehd. N :o 62.
5890:
5891:
5892:
5893:
5894: Voionmaa y. m.: Määrärahan myöntämisestä opinto-
5895: kerhotoiminnan tukemiseksi.
5896:
5897:
5898: .E d u s k u n n a ll e.
5899:
5900: Viime aikoina on yhä selvemmin ha- tämällä - ensi kerran v. 1920 - pienen
5901: vaittu, että tehostettu vapaa kansanva- määrärahan, 100,000 markkaa, tätä tar-
5902: liJstustyö on maassamme kipeimpiä ajan lwitusta varten ja määritellen sen käyt-
5903: tarpeita. Muuttuneet olosuhteemme vaa- töperusteet se on tehnyt mahdolliseksi
5904: tivat kansaltamme aivan toisenlaista sen ilahduttavan kehityksen sekä laajuu-
5905: valtiollista kypsyyttä ja yhteiskunnal- teen että syvyyteen nähden, joka opinto-
5906: lista tietoa kuin aikaisemmin, ja yleisen kerhotyössämme viime vuosina on ta-
5907: Jeansansivistyksemme tason on huomat- pahtunut ja yhä edelleen on tapahtu-
5908: tavasti kohottava, jotta voisimme menes- massa. Alkuperäinen määräraha on kui-
5909: tyksellisesti puolustaa asemaamme pie- tenkin nyttemmin osoittautunut aivan
5910: nenä itsenäisenä valtiona. Tähän ei rii- riittämättömäksi, ja sen pikainen tun-
5911: tä pelkkä koulupakko ja verrattain ylei- tuva korottaminen on välttämättömän
5912: nen luku- ja kirjoitustaito. Tarvitsem- tarpeellinen, kuten seuraavasta käy sel-
5913: me lisäksi voimaperäistä vapaata valis- ville.
5914: tustyötä, joka pukeutuu tulo"ksellisiin, Yllämainitun määrärahan, samoinkuin
5915: ajanvaatimusten mukai,siin muotoihin. kansantajuis-tieteellisen luentotoimin-
5916: Tällainen työmuoto, opintokerholiike, nankin tukemiseksi myönnetyn, jakaja-
5917: onkin meillä jo olemassa, saatuna meitä na toimii Valtion Luentolautakunta, jon-
5918: kansansivistyksen alalla pitemmälle ke- ka ' muodostavat Kansanvalistusseura,
5919: hittyneistä maista ja sovitettuna meidän Suomen Nuodson Liitto, Svenska Folk-
5920: oloihimme. Sen edut muiden valistus- skolans Vänner, Finlands Svenska Ar-
5921: työn muotojen rinnalla ovat siinä, että betarförbund ja Työväen Sivistysliitto.
5922: se perustuu opi,skelijain omatoimisuu- Tätä nykyä on Valtion Luentolautakun-
5923: teen, vaatien heiltä itsenäistä ajatustyö- nalle ilmoittautunut n. 700 opintokerhoa
5924: tä, ja että se helpoimmin mukautuu järjestöjen edustamista eri piireistä, jo-
5925: kaikkiin olosuhteisiin asettaen vähim- ten niitä maassamme toimii vähintään
5926: mät vaatimukset varoihin, huoneustoon se määrä. Määrärahan pienuuden takia
5927: y, m. ,edellytyksiin nähden. avustettiin kuluneena vuonna kutakin
5928: Suomen Eduskunnan ansiota on, että kerhoa keskimäärin vain 150 mk:lla
5929: se tajusi tämän valistustyömuodon mer- 200:n asemasta ja sittenkin jäi valtaa-
5930: kityk,sen jo silloin, kun se vielä meillä vasti suurin osa ilman avustusta, mikä
5931: oli aivan alullaan ja haparoivaa. Myön- tietenkin on vaikuttanut kerhon toimit-
5932: II,44. - Voionmaa y. m. 146
5933:
5934: sijoihin ja jäseniin masentavrusti. Val- totyötä, avustus kun ja:etaan, kuten mai-
5935: tion avun tulisi kerhoille olla varma, nittu, sidottuina kirjoina. Näihin toi-
5936: vuodesta vuoteen jatkuva tuki. Jotta mistomenoihin, painatus- ja postikului-
5937: valtionapua riittäisi kaikkien näiden jo hin menee vijhintään 10,000 markkaa.
5938: olemassa olevien kerhojen toiminnan tu- Jo edellisinä vuosina on myös järjes-
5939: kemiseksi, tarvittaisiin sitä tähän tarkoi- tetty useita kursseja opintokerhon johta-
5940: tukseen ainrukin 100,000 markkaa. jille. Tällaisten kurssien välttämättö-
5941: Valtion Luentolautakunnan työ opin- myys on ilmeinen ilman pitempiä seli-
5942: tokerhojen tukemiseksi ei ole, kuten tyksiä. Kursseja olisi saatava suomalai-
5943: luonnollista onkin, supistunut vain avus- sille porvarillisille kerhoille neljät eri
5944: tusten jakamiseen. Tällaisella uudella puolille maata, saman verran Työväen
5945: alalla on taitava neuvontatoiminta luon- Sivistysliiton alaisilla kerhoille ja yhdet
5946: nollisesti aivan välttämätöntä. Jo Edus- kummallekin ruotsinkieliselle ryhmälle.
5947: kunnan ensimäinen asiaa koskeva päätös Tällaiset n. viikon kestävät kurssit tule-
5948: edellyttikin neuvontatoimintaa. Määrä- vat välttämättömine stipendeineen mak-
5949: rahan pienuuden takia on tätä määräys- samaan n. 7,000 mk., joten ikurSISien pitoa
5950: tä kuitenkin voitu noudattaa ainoastaan varten fiirvittaisiin yhteensä 70,000
5951: aivan suppeassa muodossa. Päämääräksi markkaa.
5952: olisi kuitenkin asetettava, että neuvoja Olisi mitä suotavinta, että Valtion
5953: ehtisi käymään ainrukin kerran vuodes- Luentolautakunnalla olisi näinä vuosina
5954: sa kussa:kin kerhossa. Tätä varten tar- vapaasti käytettävissä määräraha suora-
5955: vittaisiin ainakin kolme neuvojaa, jotka naisen propagandan tekemiseksi asian
5956: sen mukaan mitä tällaisilta kiertäviltä hyväksi, uusien kerhojen perustamiseksi
5957: neuvojilta yleensä vaaditaan, eht.isivät j, n. e. Niinikään on jo kuluneena vuon-
5958: käydä useimmissa, joskaan ei kaikissa na näyttäytynyt tarpeelliseksi jakaa eri
5959: kerhoissa. Heidän palkkaamistaan var- järjestöille opintotyön johtoa, opintopäi-
5960: ten (yhden neuvojan palkka vuodessa viä ja -kursseja varten erikoisavustuk-
5961: 24,000 mk., 180 matkapäivää a 50 mk. = sia, jotka yleensä ovat osoittautuneet
5962: 9,000 mk. hevos- ja laivamatkoihin y. m. sangen 'hedelmällisiksi.
5963: kuluihin 2,000 mk., yht. 35,000 mk.) tar- Edellä esitettyjen lruskelmain perus-
5964: vittaisiin siis kaikkiaan 105,000 mark- teella opintokerhotoimintaa varten tar-
5965: kaa. vittava määräraha tekisi siten 300,000
5966: Kuten mainittu, ei varojen .puutteessa markkaa.
5967: ole voitu paljoakaan tehdä persoonallista Kun nyt opintokerholiike näyttää ole-
5968: neuvontatyötä. Sensijaan on koetettu van hyvällä alulla maassamme, on vält-
5969: kirjeellisesti opa:staa kerhoja, toimitta- tämätöntä, ettei sitä pää,stetä avustuksen
5970: malla valtionavun- anomus- ja toiminta- puutteessa laimenemaan. Mainittava on
5971: kertomuskaavakkeita, mallisääntöjä ker- myös, että esim. Ruotsissa ja muualla
5972: hoja varten, opaslehtisiä ja kiertokir- ulkomailla, kuten Englannissa ja Yhdys-
5973: jeitä, julkaisemalla kirjoituksia sanoma- valloissa, valtio jo kauan on runsarusti
5974: ja aikakauslehdissä ja olemalla yksityi- avustanut tämäntapaista toimintaa, ja
5975: sessä kirjeenvaihdossa kerhojen kanssa. se onkin siellä tunnustettu tärkeäksi si-
5976: Tätä toimintaa olisi luonnollisesti edel- vistystekijäksi.
5977: leenkin jatkettava. Lisäksi aiheuttaa Edellä esitetyn perusteella rohkenem-
5978: valtionavun välitys sellaisenaan toimis- me kunnioittaen anoa,
5979:
5980:
5981: 19
5982: 146 11,44. - Opintokerhotoiminnan tukeminen.
5983:
5984: että opintokerhotoiminnan tuke- dantuhannen (300,000) markan suu-
5985: miseksi vuodeksi 1924 valtionva- ruinen määräraha.
5986: roista myönnettäisiin kolmensa-
5987: ~
5988:
5989: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
5990:
5991:
5992: Väinö Voionmaa. Gunnar Landtman.
5993: Väinö Kivilinna. Mandi Hannula.
5994: Tuomas Wanhala.
5995: 147
5996:
5997: 11,41:1. - Anom. ehd. N :o 63.
5998:
5999:
6000:
6001:
6002: Hiidenheimo y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kansa-
6003: luiskorkeakoulun Kannatusosakeyhtiölle sanomaleh-
6004: timiesten oppikursseja var'len.
6005:
6006:
6007: E d u s k u n n a 11 e.
6008:
6009: Siinä uudistustyössä, joka valtio- ja ta. Tästä on neuvoteltu myös erinäisten
6010: yhteiskuntaelämämme eri aloilla on pan- sanomalehtimiesten kanssa, ja tällöin on
6011: tu vireille, on suuri merkitys asiallisten, käynyt ilmi, että hankkeella on lämmin-
6012: tieteellisellä pohjalla olevien tietojen le- tä kannatusta sillä taholla. Yhtiön joh-
6013: vittämisellä niistä tehtävistä, joita olisi tokunta on näin ollen laatinut suunni-
6014: suoritettava, ja niistä keinoista, jotka telman noin 6 viikkoa kestäviä oppikurs-
6015: on huomattu tarkoituksenmukaisimmiksi seja varten, joissa pääasiallisesti luento-
6016: päämäärään pyrittäessä. jen muodossa käsiteltäisiin valtio- ja yh-
6017: Näitä tarkoitusperiä varten perustettu teiskuntaelämän pääkysymyksiä sekä
6018: Kansaluiskorkeakoulun Kannatusosake- lainopilliselta että taloudelliselta kan-
6019: yhtiö on ottanut tehtäväkseen toimeen- nalta, samalla tarjoten osanottajille myös
6020: panna pitempi- ja lyhempiaikaisia oppi- tilaisuutta omiin opintoihin näillä aloil-
6021: kursseja yhteiskunnallisen ja valtiollisen la. Erikoisluennoissa kosketeltaisiin si-
6022: sivistyksen syventämiseksi kansamme täpaitsi erinäisiä muta tiedonaloja. Op-
6023: keskuudessa.. Viime syksynä yhtiö pikurssit tulisivat pidettäviksi Helsingis-
6024: järjesti yhdessä Maalaiskuntien Lii- sä, ja luennoitsijoiksi on tarkoitus hank-
6025: ton kanssa · oppikurssit kunnallismie- kia parhaita asiantuntijoita, sekä yli-
6026: hille. Se suuri asia~harrastus, joka opiston opettajia että muita päteviä
6027: näitä kursseja kohtaan ilmeni ym- opettajavoimia eri aloilta.
6028: päri maata, oli selvänä osoituksena siitä, Jotta tämä tärkeä valistustyö saatai-
6029: miten yleisesti tehokasta valistustyötä siin mahdollisimman hyvin suoritetuksi,
6030: näillä aloilla maassamme kaivataan ja on asianomaisille luennoitsijoille mak-
6031: miten tärkeätä olisi toimittaa siihen en- settava riittävä korvaus heidän vaivas-
6032: tistä enemmän tilaisuutta. taan. Luentopalkkioihin on näin ollen
6033: Kansalaiskorkeakoulun Kannatusosa- arvioitu menevän noin 45,000 markkaa.
6034: Keyhtiön piirissä on viime aikoina he- Johtajan palkkioon, huoneistovuokraan
6035: rännyt kysymys erikoisten oppikurssien ja erma1snn muihin välttämättömiin
6036: järjestämisestä maan sanomalehtimie- menoihin tarvitaan noin 25,000 markkaa.
6037: ~ille, erityisesti silmälläpitäen maaseu- Sitäpaitsi olisi erittäin suotavaa, että
6038: 1ulla ilmestyvien sanomalehtien tarpei- voitaisiin useille osanottajille jakaa apu-
6039: 148 11,45. - Sanomalehtimiesten oppikurssit.
6040:
6041: rahoja täällä kalliissa pääkaupungissa että suunnitelluille oppikursseille myön-
6042: oleskelua varten, ja tähän tarkoitukseen nettäisiin riittävän suuri avustus valtion
6043: pitäisi käyttää ainakin 10,000 markkaa. varoista. Näin ollen allekirjoittaneet eh-
6044: Näin ollen nousevat oppikurssien menot dottavat,
6045: yhteensä vähintään 80,000 markkaan. että vuoden 1924 tulo- ia meno-
6046: Siihen yleiseen merkitykseen katsoen, arvioon otettaisiin 80,000 markan
6047: joka toimenpiteillä sanomalehtimiesten suuruinen määräraha Kansalais-
6048: valtiollisen ja yhteiskunnallisen sivis- korkeakoulun Kannatusosakeyh-
6049: tyksen syventämiseksi on koko maan tiön suunnittelemia. sanomalehti-
6050: etujen kannalta, näyttää kohtuulliselta, miesten oppikursseja varte'lt.
6051:
6052: Helsingissä, helmikuun 16 päivänä 1923.
6053:
6054:
6055: Artturi Hiidenheimo. Rafael Erich.
6056: Väinö Voionmaa. Rieti Itkonen.
6057: Väinö Kivilinna. K. E. Linna.
6058:
6059:
6060:
6061:
6062: •
6063: 149
6064:
6065: 11,46. - Anom. ehd. N :o 64.
6066:
6067:
6068:
6069:
6070: Arffman y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kajaanin
6071: kansanvalistustoimiston kannatusyhdistykselle.
6072:
6073:
6074: E d u s k u n n a II e.
6075:
6076: Vapaaehtoinen kansanvalistustyö on Kansanvalistustoimiston taloudellisek-
6077: rajaseuduissa vasta aivan alussaan. sj tueksi on perustettu erityinen kanna-
6078: Puuttuu osittain tähän toimintaan sopi- tusyhdistys.
6079: via ja innostuneita työntekijöitä. Varo- Kansanvalistustoimiston ylimpänä val-
6080: jen niukkuus tekee myös suurta haittaa. vojana on viisihenkinen johtokunta, jo-
6081: Enin kuitenkin toimintaa ehkäisee se, hon Kannatusyhdistys valitsee kaksi jä-
6082: ettei vapaaehtoista kansanvalistustoi- sentä, Kajaanin Maanviljelysseuran ylei-
6083: mintaa ole riittävässä määrin voitu joh- nen joulukuun kokous yhden jäsenen,
6084: toon ja järjestelyyn nä}lden keskittää. Kainuun pnrm nuorisoseurojen vuosi-
6085: Tämä puute on ainakin sillä rajaseudul- kokous yhden jäsenen ja Kainuun opet-
6086: la, joka käsittää Kajaanin kihlakunnan, tajayhdistys yhden jäsenen. Näin tule-
6087: havaittu kaikkein haitallisimmaksi. Tä- vat kaikki kansanvalistuksen alalla toi-
6088: män epäkohdan poistamiseksi on Kajaa- mivat järjestöt asiain menoon vaikutta-
6089: nin kihlakuntaa varten perustettu Ka- maan ja tuntemaan omakseen sen toi-
6090: jaanin kaupunkiin erityinen Kansanva- minnan, mitä Kansanvalistustoimisto
6091: listustoimisto, jonka johtajaksi, niin pian tahtoo edistää.
6092: kuin varat sen tekevät mahdolliseksi, Tämän toimiston vuotuiset menot on
6093: palkataan vakinainen henkilö, joka on laskettu 50,000 mk. josta määrästä Kan-
6094: vapaaseen kansanvalistustyöhön täysin natusyhdistys ja toimiston kanssa yh-
6095: perehtynyt. Tämän Kansanvalistustoi- teistyössä olevat muut :iärjestöt hankki-
6096: miston tehtäväksi tulee johtaa, järjestää, vat 15,000 mk. Puuttuva rahamäärä
6097: valvoa ja tarkastaa Kajaanin kihlakun- 35,000 mk. olisi saatava yleisistä varoista.
6098: nassa kansankirjastoasiaa, toiminnal- Jos edellä esitetyllä tavalla järjeste-
6099: laan niin, että kansankirjastoja peruste- tylle vapaaehtoiselle kansanvalistustoi-
6100: taan mahdollisimman paljon ja että nii- minnalle saadaan tarpeellinen määrä va-
6101: tä hyvin hoidetaan. Edelleen Kansanva- roja, niin voidaan olla varmoja siitä, että
6102: listustoimiston on huolehdittava kansan- Kajaanin kihlakunnan kansanvalistus
6103: tajuisten luetojen säännöllisestä aikaan- tästä toimenpiteestä suuresti nousee.
6104: saamisesta maaseudun kirkonkyliin ja Edellä esitettyyn nojautuen ehdo-
6105: muihin suurempiin kyliin. Niinikään tamme,
6106: tämän toimiston tehtäviin tulee kuulu- että kansanvalistustyön edistä-
6107: maan kotiopintojen ja itseopiskelun jär- miseksi Kajaanin kihlakunnassa
6108: jestäminen sekä huoltaminen. Eduskunta myöntäisi Kajaanin
6109: 150 II,46, - KansanV"alistustyö Kaj.aanin kihlakunnassa.
6110:
6111: Kansanvalistustoimiston Kanna- toimiston ylläpitä1niseksi v. 1924
6112: tusyhdistykselle Kansanvalistus- 35,000 markkaa.
6113:
6114: Helsingissä, helmikuun 14 päivänä 1923.
6115:
6116:
6117: Kusti Arffman. Aarno Pesonen.
6118: S. Salo.
6119: 151
6120:
6121: II,47.- Anom. ehd. N:o 65.
6122:
6123:
6124:
6125:
6126: Jussila: Määrärahan myöntämisestä mies- ja naisoppi-
6127: lasseminaarin perustamista varten Kemijärven kir-
6128: konkylään.
6129:
6130:
6131: Ed u s kunnalle.
6132:
6133: Itsenäisen Suomen velvollisuus sivis- on senlisäksi venäläiselle vaikutukselle
6134: tysvaltiona on kiinnittää huomiota sen altis.
6135: kaukaisimpienkin tähän asti monessa
6136: Erityisesti kansanopetuksen alalla on
6137: suhteessa lapsipuolen asemassa olevien
6138: Perä-Pohjolassa suuria puutteita. Kun
6139: seutujen taloudellisiin, sivistys- ja ope-
6140: Etelä-Suomessa yläkansakoulujen perus-
6141: tusoloihin. Vuoden 1922 valtiopäiville
6142: taminen on miltei loppuun suoritettu, on
6143: jätetyssä anomusehdotuksessa yhtenäi-
6144: se, puhumattakaan alakansakouluista,
6145: sen rajaseutupolitiikan suunnitelmasta
6146: useassa Pohjois-Suomen kunnassa vasta
6147: tuotiin esille painavia näkökohtia eri ra-
6148: alulla. Kun taloudellisessa ahdinkotilas-
6149: jaseutujen tarpeista.
6150: sa olevat kunnat eivät kykene puoles-
6151: Pohjoinen ja koillinen Suomi on usean
6152: taan maksamaan kansakoulunopettajille
6153: suomalaisenkin mielestä jonkunlainen
6154: niin suurta palkkaa, että se houkuttelisi
6155: ,tuntematon maa". Itsekin se tuntee ole-
6156: avoinna oleviin opettajapaikkoihin, ovat
6157: vansa monessa suhteessa siirtomaan ase-
6158: nämäkin nyt jo olevat koulut suureksi
6159: massa. Suurien metsätöiden vuoksi sen
6160: osaksi epäpätevien opettajien hallussa.
6161: alueella on se joutunut kymmentuhatlu-
6162: Asiantila yhä pahenee kouluja vuosit-
6163: kuisten liikkuvain tukkityöläisten oles-
6164: tain lisää rakennettaessa oppivelvolli-
6165: keluseuduksi. Sen kaupungit, kylät ja
6166: suuslain mukaan.
6167: kodit ovat vieraiden alinomaisia läpi-
6168: kulkupaikkoja. Alhaisella sivistystasol- Epäkompetentteja opettajia tosin on
6169: la olevissa seuduissa tämä kodin jalos- kaikissakin Suomen lääneissä paitsi Ah-
6170: tavan vaikutuksen ulkopuolella oleva ja venanmaata, mutta eniten niitä on Ou-
6171: melkein sivistyk<sellistä hoivaa vailla lun läänissä ja siinä suurin prosentti
6172: oleva liikkuva väestö vaikuttaa Pohjois- Perä-Pohjolassa. Niin oli Kouluhallituk-
6173: Suomen väestöön henkistä alakuntoi- sen tilaston mukaan 1 p:nä helmikuuta
6174: suutta. Koillisilla seuduilla asujaroisto 1922:
6175:
6176: Uudenmaan läänissä 604 opettajaa, niistä 11, s. o. 1.8 % epäkompetenttia,
6177: Turun ja Porin 806 42, 5.2
6178: " "
6179: 15, " 2.1 "
6180: "
6181: Hämeen 706
6182: " " " " " "
6183: Viipurin 1,204 184, 15.3
6184: Mikkelin
6185: "
6186: 333
6187: " 34,
6188: "
6189: 10.2 " "
6190: " " "
6191: Kuopion 696 125, 18
6192: " " " " "
6193: Vaasan 925 69, 7.9
6194: " "
6195: Oulun 487 92, 19.9
6196: " " " " " "
6197: 152 11,47. - Seminaari Kemijärvelle.
6198:
6199: Edellä olevan tilaston mukaan Oulun Seuraavissa Pohjois-Suomen kunnissa
6200: läänissä oli joka viides opettaja epäkom- oli opettajia:
6201: petentti.
6202:
6203: Muoniossa kaikkiaan 2, niistä kaikki epäkompetentteja,
6204: Kolarissa 2, toinen epäkompetentti,
6205: " 2 epäkompetenttia,
6206: Turtolassa 5,
6207: Ylitorniolla
6208: " 7, 2
6209: " " "
6210: Kittilässä 7, 4
6211: " " "
6212: Sodankylässä 6, 3
6213: " 1
6214: "
6215: epäkompetentti,
6216: Kuolajärvellä 3,
6217: Kemijärvellä " 12, 4 epäkompetenttia,
6218: " "
6219: Kuusamossa 11, 6
6220: " " "
6221: Rovaniemellä 12, 7
6222: " " "
6223: Alatorniolla 19, 5
6224: Karungissa
6225: " 4,
6226: "
6227: "
6228: Savukoskella 1,
6229: "
6230: Pelkosenniemellä 1,
6231:
6232: Näissä Posjois-Suomen kunnissa siis tyydytetyksi ainoastaan, jos Perä-Pohjo-
6233: oli yhteensä 102 opettajaa, niistä 37, s. o. la saa oman ylempiin kansakouluihin
6234: 36.4 %, epäkompetentteja. Eräissä kun- opettajia valmistavan seminaarin. Täl-
6235: nissa oli epäkompetentteja enemmät kuin lainen oppilaitos sivistyksellisesti nosta-
6236: puolet, kun taas paremmin asutuissa vana tekijänä on erityisemmin tarpeelli-
6237: seuduissa, tai missä on vain yksi koulu, nen koillisissa rajaseuduissa, joten Ke-
6238: asiantila oli parempi ja alensi nuomat mijärvi, joka muutenkin on sillä alueel-
6239: tavasti epäkompetenttien opettajien pro- la keskuksena, olisi sopiva sen paikaksi.
6240: senttimäärää koko alueella. Yllä olevan perusteella rohkenen kun-
6241: Ainoastaan Pohjois-Suomessa synty- nioittaen pyytää Eduskuntaa päättä-
6242: neet ja kasvaneet opettajat voivat oikein mään,
6243: viihtyä näiden erämaaseutujen puutteel-
6244: lisissa oloissa. Mutta vain harvat tämän että Kemijärven kirkonkylään
6245: alueen nuoret miehet ja naiset ovat ti- perustetaan ylemmän kansakou-
6246: laisuudessa saamaan kansakoulunopetta- lun oppimäärälle perustuva ylä-
6247: javalmistusta, kun lähin ylemmän kansa- kansakouluihin opettajia valmis-
6248: koulun opettajaseminaari on Raahessa. tava mies- ja naisoppilasseminaari,
6249: Mainittu seminaari on senlisäksi väki- ja että
6250: rikkaassa eri maakunnassa, Keski-Poh- Eduskunta määräisi menoan,i-
6251: janmaalla, joka sekin on suuressa opet- oon tulevaa vuotta varten edellä-
6252: tajavoimain tarpeessa. sanottuun tarkoitukseen yksi (1)
6253: Pohjois-Suomen opettajatarve tulee milj. markkaa.
6254:
6255: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
6256:
6257: 0. H. Jussila.
6258: 153
6259:
6260: fl.4s. - Pet. försL N :o 66.
6261:
6262:
6263:
6264:
6265: Åkerblom: .Ang. omorganisationen av slöjdundervisni"-
6266: gen på landsbygden.
6267:
6268:
6269: Tili Riksdagen.
6270:
6271: I ett petitionsförslag n:o 42 vid 1921 att det nuvarande statsanslaget, som
6272: års riksdag (Valtiopäivät 1921 Liitteet varit otillräckligt för nya slöjdskolors
6273: II, 38 sid. 94-99), har jag med erinring inrättande, borde höjas;
6274: om det sätt, på vilket staten sedan den 2 att för utbildningen av slöjdlärare en
6275: mars 1920 begynt understöda yrkessko- utbildningsanstalt för den finska och en
6276: lorna i städerna, anhållit, att riksdagen för den sve!lJSka landsbygdens behov in-
6277: måtte besluta :på li'kadant sätt under- rättas och upprätthållas med statsmedel
6278: stöda slöjdskolorna på landsbygden. Pe- samt slöjdskolan i Tavastehus, som ut-
6279: titionsförsla:get remitterades till statsut- bildar slöjdlärarinnor, på samma sätt
6280: skottet, som ägde inhämta utlåtande upprätthålles av staten.
6281: över detta av kulturutskottet. Detta av- Kulturutskottet föreslog:
6282: gavs även av lmlturutskottet den 20 okt.
6283: 1921. ,att Riksdagen måtte uppmana
6284: Då statsutskottet ej hann behandla Regeringen att taga under om-
6285: detta petitionsförslag vid 1921 års riks- prövning frågan om omorganisa-
6286: dag och en nyvald ri:ksdag uppgjorde tion av slöjdundervisningen på
6287: statsförslaget för 1923, kom statsutskot- lanidsbygden i 1den riktning, som
6288: tet ej att slutbehandla petitio!lJSförslaget. angives i motiveringen, och för
6289: Kulturutskottet lhar ansett, detta ändamål införa nödigt till-
6290: att slöjdundervisningen på landsbyg- skottsanslag i statsförslaget för
6291: den mer än J:örut bör inriktas på att ut- 1923".
6292: bilda utövare av egentlig yrkesmässig
6293: hemslöjd, och att fördenskull den nuva- I mitt förenämnda petitionSJförslag om-
6294: rande typen av fasta sko1or bör utveck- talas, att enligt förordningarna av den
6295: las till fullständigare yrkesskolor för 2 ma;rs 1920 verkmästarskolorna äro
6296: hemslöjd genom att till.försäkra dem till- statss:kolor, 8om grundas och upprätthål-
6297: räckligt statsunderstöd; · las av staten; att årligt statsunderstöd
6298: att därförinnan de nuvarande skolor- utgår åt yrkesskolor med minst hälften ·
6299: nas verksamhet tryggas genom att åt och högst fyrafemtedelar av samtliga
6300: dem beviljas tillräckliga statsanslag; omkostnader ,för året; åt allmänna yr-
6301: att även nya slöjdskolor böra under- kesskolor så stort att det motsvarar hälf-
6302: stödas, om de prövas vara av nehovet på- ten av föreståndarens och lärarnas lö-
6303: kallade; ner; och åt förberedande yrkesskolor
6304: 20
6305: 164 Il,48. - MaJaseudun kotiteollisuusope,tus.
6306:
6307: mins't hälften ooh högst tre fjärdedelar fande av undervisningsmaterial
6308: av samtliga omkostnader för året. Där- samt statsunderstöd en gång för
6309: utöver utgives en gång för alla statsun- alla för slöjdlokalernas inrättande
6310: derstöd efter prövning för verkstäders uppgående till tjugu procent av
6311: inrättande och för anskaffande av under- byggnadskostnaderna, varjämte
6312: visningsmaterial årligen ett belopp, som amorteringslån av staten beviljas
6313: motsvarar fem procent av skolans stats- uppgående till trettio procent av
6314: ansla,g. byggnadskostnaderna;
6315: Då kulturutskottet i ihuvudsak föror- att staten helt och hållet över-
6316: da:t bifall till mitt petitionsförsla:g, och taåer sådana slöjdskolor, som ut-
6317: då grunder redan äro fastställda för yr- bilda slöjdlärare;
6318: kess:kolornas statsunderstöd, får jag i att för detta ändamål nödigt till-
6319: anslutning härtm vördsamt anhålla, att skottsanslag införes i statsförsla-
6320: riksdagen måtte besluta: get för år 1924; samt
6321: att Riksdagen måtte uppmana
6322: att det årliga statsunderstödet åt Regeringen att taga under om-
6323: slöjdskolorna på landet utgår med prövning frågan om omorganisa-
6324: trefjärdedelar av skolans samtliga tion av slöjdundervisningen på
6325: omkostnader och med fem procent landsbygden i den riktning kultur-
6326: av skolans statsanslag för anskaf- utskottet angivit.
6327:
6328: Helsingfors, den 8 februari 1923.
6329:
6330:
6331: K. V. Åkerblom.
6332: 155
6333:
6334: Il,c48. - Anom. ehd. N :o 66. Suomennos.
6335:
6336:
6337:
6338:
6339: Åkerblom: Maaseudun kotiteoUisuusopetuksen uudel-
6340: leenjärjestämisestä.
6341:
6342:
6343: Eduskunnalle.
6344:
6345: Vuoden 1921 valtiopäiville tekemässäni että uusiakin kotiteollisuuskouluja on
6346: anomusehdotuksessa n:o 42 (Valtiopäi- avustettava, jos ne harkitaan tarpeen
6347: vät 1921, Liitteet II, 38, siv. 94-99) olen, vaatimiksi;
6348: muistuttamalla miten valtio maaliskuun että nykyistä määrärahaa, joka on
6349: 2 päivästä 1920 lähtien on alkanut kan- ollut riittämätön uusien kotiteollisuus-
6350: nattaa kaupungeissa toimivia ammatti- koulujen perustamiseen, olisi koroitet-
6351: kouluja, anonut, että eduskunta päättäisi tava;
6352: kannattaa samalla tavalla maaseudun että kotiteollisuusopettajain valmista-
6353: kotiteolllimuskouluja. Anomusehdotus miseksi on perustettava yksi miespuolis-
6354: lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan, jon- ten opettajain valmistuslaitos suoma-
6355: ka tuli pyytää siitä lausuntoa sivistys- laista ja yksi ruotsalaista maaseutua
6356: valiokunnalta. Sen valiokunta antoikin varten ja ylläpidettävä valtionvaroilla,
6357: lokakuun 20 p:nä 1921. niin ikään Hämeenlinna,ssa oleva koti-
6358: Kun valtiovarainvaliokunta ei ehtinyt teollisuuskoulu, joka valmistaa naispuo-
6359: mainittua anomusehdotusta käsitellä lisia kotiteollisuuso:pettajia, on valtion
6360: 1921 vuoden valtiopäivillä, ja uudestaan- ylläpidettävä.
6361: valittu eduskunta teki tulo- ja menoar- Sivistysvaliokunta ehdotti,
6362: vion vuodeksi 1923, ei valtiovarainvalio-
6363: kunta kerinnyt käsitellä anomusehdo- ,että Eduskunta kehoittaisi Halli-
6364: tusta loppuun. tusta harkitsemaan kysymystä maa-
6365: Sivistysvaliokunta katsoi, ·seudun kotiteollisuusopetuksen jär-
6366: että kotiteollisuusopetus maalla on jestämisestä perusteluissa viitattuun
6367: suunnattava entistä enemmän varsinais- suuntaan ja ottamaan sitä varten
6368: ten kotiteollisuusammattien harjoitta- tarpeellisen lisämäärärahan 1923
6369: jain valmis,tamiseen ja siitä syystä ke-- vuoden menoarvioehdotukseen."
6370: hitettävä nykyistä kiinteätä koulumuo-
6371: toa täydellisemmäksi kotiteollisuusam- Edellä sanotussa anomusehdotukses-
6372: mattikouluksi vakuuttamalla sille riit- sani mainitaan, että 2 p:nä maaliskuuta
6373: tävästi valtion avustusta; 1920 annetuissa asetuksissa työnjohtaja-
6374: että sitä ennen on nykyisten koulujen koulut ovat valtion oppilaitoksia, jotka
6375: toiminta turvattava myöntämällä niille valtio perustaa ja ylläpitää, että' vuo--
6376: riittäviä valtioapuja; tuista valtioapua maksetaan ammatti-
6377: 156 II,4s. - Maaseudun kotiteoUisnnsopetns.
6378:
6379: kouluille vähintään puolet ja enintään kista menoista ja viisi prosenttia
6380: neljä viidesosaa koulun kokonaisvuosi- koulun valtioavustuksesta opetus-
6381: kustannuksista, yleisille ammattilaiskou- välineiden hankkimiseen sekä val-
6382: luille niin paljon, että se vastaa puolta tioapua kerta kaikkiaan kotiteol-
6383: johtajan ja opettajain palkoista, ja am- lisuushuoneistojen perustamiseen
6384: matteihin valmistaville kouluille vähin- kaksikymmentä prosenttia raken-
6385: tään puolet ja enintään kolme neljäsosaa nuskustannuksista, minkä ohessa
6386: koulun kokonaisvuosikustannuksista. valtio myöntää kuoletuslainoja,
6387: Tämän ohella annetaan kerta kaikkiaan jotka suuruudeltaan nousevat kol-
6388: työpajojen perustamiseen valtion avus- meenkymmeneen prosenttiin ra-
6389: tusta harkinnan mukaan ja opetusväli- kennuskustannuksista;
6390: neiden hankkimiseen vuosittain määrä, että valtio ottaa kokonaan huos-
6391: joka vastaa viittä prosenttia koululle taansa sellaiset kotiteollisuuskou-
6392: myönnetystä valtioavusta. lut, jotka valmistavat kotiteolli-
6393: Kun sivistysvaliokunta paaasiassa suusopettajia;
6394: puolsi anomusehdotukseni hyväksymistä että tätä tarkoitusta varten tar-
6395: ja kun ammattikouluille maksettavan peellinen lisämääräraha otetaan
6396: valtioavun perusteet on jo vahvistettu, 1924 vuoden menoarvioon; ja
6397: saan näihin seikkoihin vedoten kunnioit- että Eduskunta kehoittaisi Halli-
6398: tavasti anoa, että Eduskunta tahtoisi tusta ottamaan harkittavakseen
6399: päättää, kysymyksen maaseudun kotiteol-
6400: että kotiteollisuuskouluille maal- lisuusopetuksen uudelleenjärjestä-
6401: la maksetaan vuotuista valtio- misestä sivistysvaliokunnan esittä-
6402: apua kolme neljäsosaa koulun kai- mään suuntaan.
6403:
6404: Helsingissä, 8 päivänä helmikuuta 1923.
6405:
6406:
6407: K. V. Åkerblom.
6408: 157
6409:
6410: 11,49.- Anom. ehd. N:o 67.
6411:
6412:
6413:
6414:
6415: Kuisma y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kaukola•
6416: käsityöopettajaopiston ja säveltaitoseminaarin avus-
6417: tamiseksi.
6418:
6419:
6420: Eduskunnalle.
6421:
6422: Itsenäisen Suomen tärkeimpiä velvol- Huoneitten vuokrat Smk. 15,000: -
6423: lisuuksia on kansallisen sivistyksen ko- Kaluston vuokrat ..... . " 4,000:-
6424: hottaminen rajaseuduissa ja erittäinkin Polttopuut ........... . " 6,000:-
6425: Kaakkois-Karjalassa. Siellä käydään Valo y. m. satunnaiset
6426: merkitsevää sivistyksellistä etuvartio- menot ............... . 2,000:-
6427: "
6428: taistelua, josta ehkä riippuu maamme si- Palkat:
6429: vistyksellinen ja taloudellinen kunnia ja Johtajalle ............. . 20,000:-
6430: maine. Tämän vuoksi olisi Eduskunnan Mieskäsityöopettajalle .. " 18,000:-
6431: ~ntistä suuremmassa määrässä kiinni- N aiskäsityöopettajalle .. " 12,000:-
6432: "
6433: tettävä huomiota rajaseudun väestön Kansliamenot ......... . 1,000:-
6434: pohjakerrosten sivistystason kohotta- ----------------------
6435: "
6436: Summa Smk. 78,000: -
6437: miseen. Tarkoituksenmukaisinta olisi
6438: käyttää valtionvaroja sellaisten jo ole- Näitten vuosimenojen peittämiseksi
6439: massa olevien sivistyslaitosten avusta- saadaan kannatusyhdistykseltä ja ilta-
6440: miseen, joita vähävarainen paikallinen mien y. m. kautta ainoastaan Smk.
6441: väestö ei yksin pysty ylläpitämään. Sel- 28,000:- joten valtion vuotuista avus-
6442: lainen laitos on Kaukolan käsityöopet- tusta tarvittaisiin Smk. 50,000:-. Voim-
6443: tajaopisto- ja säveltaitoseminaari. Sen me mainita, että opisto on saavut-
6444: tarkoituksena on kasvattaa työnteki- tanut suurta myötätuntoa nousevassa
6445: jöitä ja johtajia paikallisnuor.isotyötä nuorisossa. Kuluvana vuonna haki
6446: varten, sekä käsityöopettajia kansakou- opistoon 96 oppilasta, joista tilan-
6447: luihin ja kansanopistoihin. Kahtena vii- puutteen takia on voitu hyväksyä
6448: meisenä vuotena on opisto saanut pienen ainoastaan 39. Näistä on 16 oppilasta
6449: valtionavun, mutta kuluvaksi vuodeksi mieskäsityöpuolella ja 18 tyttöä naiskäsi-
6450: ei sille ole määrärahaa myönnetty. työpuolella, 5 tyttöä yksistään säveltaito-
6451: Osottaaksemme mitä opiston vuotuinen puolella, 29 käsityöoppilasta seuraa oppi-
6452: ylläpito maksaa mainitsemme seuraavat aineita säveltaitopuolella. Nämä nume-
6453: menoaTvion numerot: rot puhunevat opiston ja sen tarpeel-
6454: 158 II,49. - Kaukolan käsityöopettajaopisto- ja säveltaitoseminaari.
6455:
6456: lisuuden puolesta. Edellä esitetyn perus- säveltaitoseminaarin vuotuiseksi
6457: teella kunnioittavimmin anomme, avustukseksi Smk. 50,000:- ja ot-
6458: taisi sanotun määrärahan ensi
6459: että eduskunta myöntäisi Kau- vuoden menoarvioon.
6460: kolan käsityöopettajaopiston ja
6461:
6462: Helsingissä, helmikuun 14 päivänä 1923.
6463:
6464:
6465: Antti Kuisma. M. Pitkänen.
6466: Jaakko Vainio. Albin Manner.
6467: Pekka Kopsa. Jussi Rapo.
6468: 0. W. Honkavaara. Simson Pilkka.
6469: 159
6470:
6471: ll,oo, - Anom. ehd. N :o 68.
6472:
6473:
6474:
6475:
6476: Mäkinen, Hj. y. m.: Määrärahan myöntämisestä Suometl
6477: Työväen Näyttämöiden Liitolle r. y.
6478:
6479: $
6480:
6481: E d u s k u n n a ll e.
6482:
6483: Katsoen siihen suureen sivistystyöhön, tämättömäksi liiton laajentuneeseen toi-
6484: jota. Suomen Työväen Näyttämöiden mintaan nähden, joten anomme,
6485: Liitto r. y. on tämän maan työväestön si-
6486: vistyksen kohottamiseksi tehnyt ja yhä että Eduskunta ottaisi v. 1924
6487: edelleenkin tekee, pidämme välttämättö- tulo- ia menoarvioon 100,000 Smk.
6488: mänä, että manitun liiton työtä valtion- suuruisen summan Suomen Työ-
6489: varoilla edelleenkin tuetaan. Tähän asti väen Näyttämöiden Liiton r. y. toi-
6490: vuosittain saamans81 avustus Smk. minnan avustamiseksi.
6491: 50,000:- on kuitenkin osottautunut riit-
6492:
6493: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1923.
6494:
6495:
6496: Hj. Mäkinen. A. Rytkönen.
6497: Hannes Pulkkinen. P. Kemppi.
6498: 160
6499:
6500: 11,51. - Anom. ehd. N :o 69.
6501:
6502:
6503:
6504:
6505: Mäkinen, Hj. y. m.: Määrärahan myöntämisestä Suomen
6506: Rautatieläisten Ammattiliitolle valistustyön teke-
6507: mistä varten.
6508:
6509:
6510: E d u s k u n n a 11 e.
6511:
6512: Yleensä on tunnettua, että kaikki rau- myyttä, ja on sen johdosta lausuttu toivo-
6513: tatieläiset eivät ole heille myönnettyihin muksia, että näin puolueellisella tavalla
6514: oikeuksiin nähden yhdenarvoisia, sillä ei Valtion omistamilla työmailla ja lai-
6515: toisilla heistä on etuisuuksia, jotka toi- toksissa tulisi menetellä, vielä vähemmin
6516: silta on ehdottomasti evätty. Näin ei ole rautatielaitoksessa, jossa jokaisen suorit-
6517: menetelty yksinomaan yksityisiin rauta- tama työ on tärkeätä ja edesvastuullista.
6518: tieläisiin, vaan myöskin heidän yhdis- Emme kuitenkaan halua, että Keskus-
6519: tyksiinsä nähden. Suurin tällainen epä- järjestön oikeuksia huoneustojen käyt-
6520: kohta on kuitenkin se, että kaikki ne töön ja muun avustuksen saantiin näh-
6521: rautatieläisyhdistykset on asetettu etu- den rajoitettaisiin, mutta uskalll:tmme
6522: oikeutettuun asemaan, joiden johdossa toivoa, että toisetkin rautatieläisjärjestöt
6523: on virkamiehiä. Muun muassa on Rau- rinnastettaisiin näissä oikeuksissa Kes-
6524: tatiehallitus antanut määräyksen, että kusjärjestön kanssa, sitäkin suurem-
6525: Valtionrautateiden luku- ja kokoushuo- malla syyllä, kun vielä nyt oikeudetto-
6526: neita saavat käyttää ainoastaan n. k. massa asemassa olevat rautatieläisyh-
6527: Keskusjärjestöön kuuluvat yhdistykset. distykset ovat huonommassa taloudelli-
6528: Tämä siis edellyttää sen, että kaikki toi- sessa asemassa olevien rautatieläisten
6529: set yhdistykset, kuten Suomen Rautatie- järjestöjä, joiden on hyvin, vaikea har-
6530: läisten Ammattiliitto, S. V. R:den Kone- joittaa toimintaansa kalliisti vuokra-
6531: pajojen työntekijäin liitto ja Suomen tuissa huoneustoissa. Mahdollisesti voi-
6532: Veturimiesyhdistys, ovat suljetut näiden daan sanoa, että tällaiset kannattamatto-
6533: huoneustojen ulkopuolelle, saaden siis mat yhdistykset eivät ole välttämättö-
6534: pitää kokouksiaan ja muita tilaisuuk- miä, eivätkä tarpeellisia, mutta siinä ta-
6535: siaan missä kulloinkin sattuu. Vielä pauksessa, jos asiaa ryhdytään käsittele-
6536: tämän lisäksi, vaikka Keskusjärjestölle mään tältä kannalta, voitaisiin kaikki
6537: on varattu huoneustojen käyttöön näh- sivistyksellinen ja taloudellinen toiminta
6538: den tällainen etuoikeus, on sille myön- leimata tarpeettomaksi. Ja kun seu-
6539: netty rahallistakin avustusta toimin- raamme esimerkiksi Suomen Rautatie~
6540: tansa ylläpitämiseksi. läisten Ammattiliiton toimintaa, täytyy
6541: Kuten luonnollista, on tällainen puo- tunnustaa, että sen sivistyksellinen työ
6542: lueellisuus synnyttänyt rautatieläisten rautatieläisten keskuudessa on hyvin
6543: keskuudessa oikeutettua tyytymättö- suuri. Se ei kohdista toimintaansa yk-
6544: II,tn. - Mäkinen, Hj. y. m. 161
6545:
6546: sinomaan rautatieläisten taloudellisten vaisuudessa liittymään S. V. R:den
6547: etujen, vaan myöskin ammatillisten ja Konepajojen työntekijäin liitto, mahdol-
6548: sivistyksellisten asioiden ajamiseen. lisimman hyviä sivistyksellisiä tuloksia
6549: Ettei tämä järjestö ole voinut saada toi- tuottavaksi, saamme kunnioittaen pyy-
6550: minnallaan enemmän aikaan, johtuu se tää Eduskunnan kannatusta anomuksel-
6551: sen .huonosta taloudellisesta asemasta ja lemme,
6552: siitä, ettei sillä ole ollut käytettävissään
6553: huoneustoja valistustoimintaansa var- että vuoden 1924 menoarviossa
6554: ten. myönnettäisiin Suomen Rautatie-
6555: Saadaksemme siis Suomen ltautatie- läisten Ammattiliitolle 50,000 mar-
6556: läisten Ammattiliiton toiminnan, johon kan apuraha valitustyön tekemistä
6557: liittoon tulee myöskin lähimmässä tule- varten rautatieläisten keskuudessa.
6558:
6559: Helsingissä, helmikuun 16 päivänä 1923.
6560:
6561:
6562: Hj. Mäkinen. Hannes Pulkkinen.
6563: A. Rytkönen. Frans Hiilos.
6564: P. Kemppi.
6565:
6566:
6567:
6568:
6569: 21
6570: 162
6571:
6572: ll,52. - Anom. ehd.. N :o 78.
6573:
6574:
6575:
6576:
6577: Voionmaa y. m.: Määräraha'fl, my&,tämisestii Työväen.
6578: Sivistysliitolle.
6579:
6580:
6581: Ed uskunnallt.
6582:
6583: Työväen Sivistysliitto on vuosina 1921 markkaan, missä liiton valtionapu nyt
6584: ja 1922 saanut nauttia valtionapua on pysynyt jo kolme vuotta.
6585: 75,000 markkaa kumpanakin vuonna, ja Valtionavun pysyessä muuttumatto-
6586: samansuuruinen valtionapu on liitolle mana on liiton toiminta kuitenkin suu-
6587: myönnetty myöskin vuodeksi 1923. resti laajentunut ja tullut monipuolis·em-
6588: Liiton valtiona.pu oli v. 1920 ollut maksi, 1kuten pääpiirteittäin ilmenee seu-
6589: 50,000 ma~kkaa, josta se seuraavana raavista numeroista:
6590: vuonna korotettiin mainittuihin 75,000
6591: T. s. L:n toimintahaarat VV. 1919-20. V. 1921. v. 1922.
6592: Liiton alaisten opintokerhojen luku 70 78 113
6593: Edell. opintokerhoissa jäseniä yht...... . 700 850 1,329
6594: Valtionapua saaneita kerhoja ......... . 46 39
6595: Opintokcerhoille myönnettyjen valtioapu-
6596: kirjojen raha-arvo .................. . 7,988: 55 7,245:-
6597: Muiden kirjavälitysten luku .......... . 33 106 166
6598: , , raha~arvo .... . 3,000:- 10,000:- 5.2>14:-
6599: Valt. avu:st. kansantaj.-tieteel. luentoja .. 279 606 645
6600: Pidettyjen opintojohtajakurssien luku .. 1 4 3
6601: Kurssin suorittajia edell. kursseilla .... 68 136 101
6602: Luentoja ja harjoitustunteja edell. kurss. 48 371 341
6603: Muita luentoja, kustannettu liiton va-
6604: roirlla tai välitetty ................... . 146 165 340
6605: Kirjeopiston oppilaita ................. . 91
6606: Tämän lisäksi on liitto harjoittanut menoja ja tukemaan liiton edistymistä.
6607: melkoista herätystyötä ja valistusneu- Liiton menot v. 1923 ovat lasketut 151,700
6608: vontaa kirjallisesti ja suullisesti, toimit- markaksi, joiden kokoonsaaminen kai-
6609: tanut opinto- ja valistustyökirjallisuutta kesta päättäen käy [iitolle y:livoimai-
6610: (,T. S. L:n opintoikirja", Työväen Sivis- seksi. Vielä vaikeammaksi liiton asema
6611: tystyö I", ,Jack London"), hankkinut vir- tulee vuonna 1924, jolloin se johtokun-
6612: kailijoilleen tilaisuutta käymään opinto- tansa laatiman arvion mukaan ei voi
6613: matkoilla Ruotsissa, j. n. e. tulla toimeen 200,000 mal'kkaa vähem-
6614: Liiton tähän saakka nauttimat vuotui- millä tuloilla, jos se mielii ohjelmansa
6615: set tulot eivät enään ole lähimainkaan mukai1sesti ede8 välttävästikään tyydyt-
6616: riittävät kattamaan liiton ~hä kasvavia tää sitä työvä·en kasvavaa sivistystar-
6617: 11,52. - Voionmaa y. m. H>3
6618:
6619: vetta, jonka se on tehtäväkseen otta- Työväen Sivistysliiton toimintaa ar-
6620: nut. vostellessa ei sitä voida kaikissa kohdin
6621: Anoessamme nyt Eduskunnalta }lisät- verrata vastaavanlaisiin omistavain
6622: tyä valtionapua Työväen Sivistysliitolle luokkain järjestöihin. Edellinen työs-
6623: pyydämme anomuksen perusteluksi esit- kentelee monissa suhteissa vaikeammis-
6624: tää vielä muutamia huomautuksia. sa oloissa kuin jälkimmäiset. Työväelle
6625: Valtionapunsa lisäksi liitto on nautti- aiotut luennot vaativat useinkin toisen-
6626: nut erinäisiltä työväenjärjestöiltä vuo- laista aineenvalintaa ja esitystapaa kuin
6627: tuista kannatusta, joka v. 1922: nousi keskiluokan luennot, menestyksellisen
6628: 22,100 markkaan. Valtionapua nautti- opintokerhotoiminnan harjoittaminen on
6629: vissa vapaissa laitoksissa ja järjestöissä vaikeamp.aa työväen kuin par·empiosais-
6630: 1ienee harvoja, joissa omat jäsenet suo- ten keskuudessa, ki'rjeellinen opetus työ-
6631: rittavat suhteellisesti niin suuren.ja val- väen keskuudessa on osoittautunut mah-
6632: tio ,suhteellisesti niin vähäisen osan kus- dottomaksi muita opiskelijoita varten
6633: tannuksista kuin tässä köyhimmän väes- toimitettujen välineitten avulla, sanalla
6634: tön sivistysjärjestössä. Luulisimme jo sanoen menettelyt ja muodot ovat työ-
6635: siinä olevan rii,ttävästi syytä Työväen väen sivistystyö.ssä juuriaan myöten
6636: Sivistysliiton valtionavun korottami- uudestaan luotavat, vaikka itse sivistyk-
6637: seen. sen päämäärät olisivatkin kaikille kan-
6638: Katsomme tätä liittoa sitäkin enem- salaisille samat. Jokaisen, joka tunnolli-
6639: män oikeutetuksi lisätyn valt:i!onavun sesti ja oikein harkitsee näitä kysymyk-
6640: saamiseen kun valtion itsensä kustan- siä, täytynee myöntää, että .sellainen si-
6641: tama luento- ja opintokerhotoiminta vistystyö, jota Työväen Sivistysliitto
6642: suureksi osaksi on joutunut liiton hoi- suorittaa, on jo voitettavainsa vaikeuk-
6643: dettavaksi, kuten muuten luonnollista sienkin vuoksi oikeutettu etusijassa saa-
6644: onkin. Liitto on hoitanut tähän kuulu- maan yhtei,skunnalta tukea ja kanna-
6645: vain valtionvarain tarkoituksenmukai- tusta.
6646: seen käyttämiseen liittyneet, yhä laajen- EdelliJsen nojalla uskallamme kunnioit-
6647: neet ja yhä •suurempaa huolta kysyneet taen anoa,
6648: tehtävät melkein ilman mitään korvaus-
6649: ta (v. 1922 liitto saanut lukea hyväkseen että Työväen Sivistysliitolle
6650: kustakin välittämästään luennosta 5 mk. myönnettäisiin vuodeksi 1924
6651: ja v. 1923 10 mk.). Li:i!tto ja sitä kannat- valtionvaroista sadanseitsemän-
6652: tava työväki on tässä siis joutunut ta- kymmenenviidentuhannen (175,000)
6653: vallaan tekemään ylimääräisiä taloudel- markan suuruinen kannatusapu.
6654: lisia uhrauksia valtion hyväksi- aivan
6655: päinvastoin kuin pitäisi olla.
6656:
6657: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
6658:
6659: Väinö Voionmaa. Otto Toivonen.
6660: Osk. Reinikainen. Matti Paasivuori.
6661: Atte J. Muhonen. M. Ampuja.
6662: Emil E. Raearo. Reinh. Swentorzetski.
6663: Toivo Lehto. H. Koivulahti-Lehto.
6664: Jussi Rapo.
6665: 164
6666:
6667: ll,53, - Anom. ehd. N :o 71.
6668:
6669:
6670:
6671:
6672: Eskola y. m.: Määrärahan myöntämisestä maaluiskun-
6673: nille kunnallisten urheilukenttien perustamista tai
6674: kuntoonsaattamista varten.
6675:
6676:
6677: Eduskunnalle.
6678:
6679: Kuten tunnettua, ei maalaisilla yleen- tämä tiedetään, niin pitäisi valtiovallan
6680: sä ja työläisillä erikoisesti ole tilaisuutta taholta vihdoinkin ryht.yä suojelemaan
6681: käytt.ä.ä edes nykyiselle yhteiskunnalli- valtakunnan ,työvoima.a koska S'e halli-
6682: selle elämälle jo välttämättömiä sivis- tusmuodon 6 §:n mukaan on oleva ,.val-
6683: tys- ja valis,tuslaitoksia eikä alkeellisem- takunnan erikoisess'a suojeluksessa".
6684: piakaan välineitä ruumiillisen kasvatuk- Maal.aisnuoriso puolueiJsiin katsomatta
6685: sen edistämiseksi. Huvit:telutilaisuude.t, on käsittänyt voimistelun ja urheilun
6686: vaikka nekin katsotaan kuuluvan yh- sekä yleensä ruumiillisen kasvatuksen
6687: deksi tärkeäksi osaksi ihmisen elämässä, suuren merkityksen, josta todis,tuksena
6688: ovat maaseudulla myöskin kovin alkeel- on m. m. että maaseudulla toimii yli 250
6689: HselLa tasolla. Työväen UrheHuliittoon, s·ekä lähes 300
6690: Asiaintuntijain taholta on kuitenkin Suomen Woimis:telu- ja Urheiluliittoon
6691: todistettu, että esim. yksipuolinen työ kuuluvaa seuraa. ,suurin osa niistä on
6692: ajan mittaan vaikutt.aa haitrulliaesti ter- kuitenkin p.akoitet:tu toimimarun ilman
6693: veyteen, mikä käy ilmi m. m. siitäikin kunnollisia väline,itä ja harjoituskenttiä
6694: että työntekijäin ikä useilla eri ammatti- joita huonoss1a taloudellisessa asemassa
6695: aloilla on keskimääräistä lyhyempi. olleet seurat eivät ole voineet hankkia.
6696: Maataloustyö näihin a:sti on kyllä ollut Kun maalaiskunnilla monien muiden
6697: vaihtelevampaa ja terveellisempää kuin suurien ja sivistystarkoituksiin välttä-
6698: esim. tehdastyö, mut1ta nykyään jo s·ekin mättömien menojen oheUa ei ole riittä-
6699: on muuttumassa monessa suhteessa yk- nyt varoja nuorison ruumiillisen kasva-
6700: sipuolisemmaksi kuin enn,en, josta joh- tuksen edis,tämiseen, näin sitäkin suu-
6701: tuu, että olo~a maaseudulla on katsot- reromaHa syyllä olisi valtiovallan ta-
6702: tava toisessa valossa kuin aikai,semmin. holta ryhdyttävä antrumaan avustusta
6703: Toiselta puolen on myöskin todistettu kunnille tämän tärkeän asian edis,tämi-
6704: että säännöllinen voimisteleminen ja seksi.
6705: urheileminen kehittää ihmistä sekä hen- Edellä esitetyn perusteella kunnioit-
6706: kisesti että ruumiillisesti. Tämä on ol- taen anomme,
6707: lut tunnettu tosiasia jo vuosituhall!Sien
6708: ajan joten sitä ei enää tarvitse tärrnän että Eduskunta päättäisi vuoden
6709: yhteydessä lähemmin selostaa. Kun 1924 tulo- ja menoarvioon ottaa
6710: Il,53. - Eskola y. m. 165
6711:
6712: 2,000,000 markan määrärahan jaet- ten urheilukenttäin perustamiseksi.
6713: tavaksi maalaiskunnille kunnallis- tai kuntoonsaattamiseksi.
6714:
6715: Helsingissä, 16 p:nä helmikuuta 1923.
6716:
6717:
6718:
6719: V alfrid Eskola. Atte J. Muhonen.
6720: Toivo Halonen. Otto Marttila.
6721: Viljo Rantala.
6722: 166
6723:
6724: H,54, - Anom. ehd. N :o 72.
6725:
6726:
6727:
6728:
6729: Mäkinen, Hj. y. m.: Määrärahan myöntämisestä Työväen
6730: Urheiluli.iton r. y. toiminnan tukemiseksi.
6731:
6732:
6733: E d u s k u n n a ll e.
6734:
6735: Varsin tunnettua on se suuremmoinen Tämä summa on kuitenkin liian pieni
6736: voimistelu- ja urheiluharrastus, joka ottamalla huomioon liiton laajan toimin-
6737: Suomen työväestön keskuudessa on vii- nan. Liitossa on nykyään 360 osastoa,
6738: meisinä vuosina ilmennyt. Muutamia joiden yhteinen jäsenmäärä on noin
6739: poikkeuksia lukuunottamatta ovat tä- 30,000, ollen nykyään siis Suomen huo-
6740: män maan ulkomaillakin ansioituneet matuin urheilun ja voimistelun edistäjä.
6741: urheilijakyvyt varsinaisesta työväes- Koska Liitto edelleenkin kasvaa ja toimi-
6742: töstä lähtöisin. Näiden harrastusten ala lakkaamatta laajenee, niin rohke-
6743: eteenpäin viemisessä tekee sangen ansio- nemme ehdottaa:
6744: kasta työtä Työväen Urheiluliitto r. y.,
6745: jonka toiminta on viime aikoina huomat- että Eduskunta myöntäisi vuo·
6746: tavasti edistynyt. Liitto onkin saanut den 1924 tulo- ja menoarviossa
6747: huomattavaa tunnustusta osakseen saa- 300,000 markan suuruisen summan
6748: den vuoden 1923 tulo- ja menoarviossa Työväen Urheiluliiton r. y. toimin-
6749: 180,000 markan suuruisen avustuksen. nan avustamiseksi.
6750:
6751: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1923.
6752:
6753:
6754: Hj. Mäkinen. A. Rytkönen.
6755: P. Kemppi. Hannes Pulkkinen.
6756: 167
6757:
6758: ll,55. - Anom. ehd. N :o 73.
6759:
6760:
6761:
6762:
6763: Mäkinen, Hj. y. m.: Määrärahan myöntämisestä Suomen
6764: Työväen Musiikkiliiton r. y. avustamiseksi.
6765:
6766:
6767: E d u s kun n alle.
6768:
6769: Vuoden 1923 tulo- ja menoarviossa on Soittojuhlat Tampereella vuonna 1921,
6770: Eduskunta osoittanut Suomen Työväen jotka saivat yleistä tunnustusta osak-
6771: Musiikkiliitto r. y:n avustamiseksi Smk. seen. Kun liiton toiminta yhä jatkuak-
6772: 45,000:-. Myönnetty summa on kuiten- seen ja laajentuakseen tarvitsee yleisiä
6773: kin liian pieni tämän nuoren suorastaan varoja niin anomme,
6774: uutisraivaustyötä suorittavan Liiton tar-
6775: peisiin. Huolimatta lyhyestä toiminta- että Eduskunta ottaisi vuoden
6776: ajastaan on Liiton toiminta ollut suuri- 1924 tulo- ja menoarvioon 75,000
6777: merkityksellistä työväestön laulu- ja Smk. suuruisen summan Suomen
6778: soittoharrastusten eteenpäin viemisessä. Työväen Musiikkiliiton r. y. avus-
6779: Sitä todistaa m. m. Liiton toimesta jär- tamiseksi.
6780: jestetyt koko maata käsittävät Laulu- ja
6781:
6782: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1923.
6783:
6784:
6785: Hj. Mäkinen. A. Rytkönen.
6786: P. KemppL Hannes Pulkkinen.
6787: 168
6788:
6789: IT,csa.- Anom. ehd. N:o 74.
6790:
6791:
6792:
6793:
6794: Häkinen, Hj. y. m.: Määrärahan myöntämisestä Järjes-
6795: tönuorten ·Liiton r. y. avustamiseksi.
6796:
6797:
6798: E d u s kun n alle.
6799:
6800: Sitä mukaa kun työväen sivistyspyrki- valitut henkilöt, jotka leikin ohessa opet-
6801: mykset ovat meillä vuosien kuluessa yhä tavat lapsille voimistelua, laulua ja lau-
6802: kasvaneet, sitä mukaa on tullut eteen suntoa. Mutta voidakseen menestyksellä
6803: uusia toimialoja, joiden kautta voidaan toimia ja saadakseen suurempia tuloksia
6804: kohottaa kansan pohjakerrosten sivistys- aikaan vaatisi tämä työ myötätuntoa ja
6805: tasoa. Yksi tällainen kysymys on lasten ennen kaikkea aineellista apua valtion
6806: opetus- ja kasvatustyö. puolelta. Etenkin on puute kunnollisista
6807: Tätä tarkoitusta varten perustettiin lastenopettajista joiden kouluuttaminen
6808: meillä vuonna 1917 Järjestönuorten on Liiton ensimäisiä tehtäviä.
6809: Liitto, jonka tehtävänä on ollut toimia Tähän nähden rohkenemme ehdottaa,
6810: yhdyssiteenä maassa toimivien järjestö-
6811: nuorten osastojen välillä. Tämän jäl- että Eduskunta ottaisi vuoden
6812: keen on toiminta yhä vilkastunut, ollen 1924 tulo- ja menoarvioon 50,000
6813: Liitossa nykyään osastoja 80 ja niissä Smk. suuruisen summan avustul>:-
6814: jäseniä noin 5,500. Lasten ohjaajina osas- seksi Järjestönuorten Liitolle r. y.
6815: toissa toimivat tätä tarkoitusta varten
6816:
6817: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1923.
6818:
6819:
6820: Hj. Mäkinen. A. Rytkönen.
6821: P. Kemppi. Hannes Pulkkinen.
6822: 169
6823:
6824: ll,of.- Anom. ehd. N:o 75.
6825:
6826:
6827:
6828:
6829: Voionmaa y. m.: Määrärahan myöntämisestä Työväen
6830: Akatemian Kannatusosakeyhtiölle.
6831:
6832:
6833: Ed u s kun n a 11 e.
6834:
6835: Kaikki tunnustavat, että jo vuosikym- sivistystarpeita tyydyttäviä opistoja ny-
6836: menien aikana maassamme toimiooet kyään on maassamme 43, joiden nJautti-
6837: kansanopistot ovat suorittaneet kaikkea ma valtionapu lukuvuonna 1919-1920
6838: tunnustusta ansaitsevan suuren sivistys- nousi lähes 2 miljoonaan markkaan, niin
6839: työn maa1aisnuodson keskuudessa. Työ- on heiposti ymmärrettävissä., että työ-
6840: väen laajoille kerroksille ei näistä sivis- väeruluokan sivistyksen kohottamista
6841: tyslaitoksista kuitenkaan ole ollut sa- harrastavissa ja sen hyväksi työstkente-
6842: nottavaa hyötyä. Jo pitemmän ajan ku- levissä kansalaispiireissä vallitsee se kä-
6843: luessa on näet tril.attomaan väestöön tai sitys, ettei työväenluokan ja varsinkaan
6844: muuhun työkansaan kuuluvain oppilai- maalaistyöväen sivistystarpeita ole tältä
6845: den suhteellinen lukumäärä kansanopis- kohdalta kohdeltu tasapuolisesti ja oi-
6846: tois,sa ollut, varsin pieni, suunnilleen n. keamielisesrti. Siihen mahdolliseen vas-
6847: 10-12 % opistojen koko oppilasmäärästä. taväittees.een, että työväerllä on työväen-
6848: Kansanopistojen oppilasoloja tässä suh- opistonsa, on huomautettava, ettträ närrnä
6849: teessa lukuvuonna 1919-1920 erikseen opistot ovart luonteelltaan .aivan toisen-
6850: valaisevat seuraavat numerot: laisia kuin kansanopistot ja sitäpaitsi
6851: Oppilasmäärä hyödyttävät ainoastaan kaupunkien ja
6852: tilall. tilat. muuta yht.
6853: väestöi väestöä väestöä oppii. eräitten teollisuuskeskustain työväkeä.
6854: Suom. kansanop ... 1,672 211 118 2,001 Tosiasiaksi jää, että valtion jo vuosi-
6855: ruots. 314 72 36 422 kymmeniä uhrartessa miljooneja erään
6856: " kansanopistotyypin hyväksi, toinen yhtä
6857: kaikki kansanop. 1,986 283 154 2,423 oikeutettu harrastus ja tlill've on jäänyt
6858: prosenteissa 82 11.5 6.5 100 täydellisesti lapsipuolen asemaan.
6859: Jot,ta työväellekin avautuisi mahdolli-
6860: Tosiasial:lisesti ka,lliSanopistot ovat suutta entistä suuremmassa määrässä
6861: omistavan luokan sivis,tyslaitoksia. Työ- käyttää hyväkseen kansanopistojen ta-
6862: läisluokan nuorisoa ne eivät vedä puo- paan järjestettyjä, työväeru erityisiin
6863: leensa, eikä tämä asianlaita ole korja,tta- tar,peisiin sovelletettuj a sivistysl.aitoksia,
6864: visrsa snlä, että ynseäs·ti viitataan siihen, on täällä äskettäin perus.te.ttu Työväen
6865: että kansanopistojen ovet ovat avoinna Akatemian Kannatusosakeyhtiö nimi-
6866: myöskin alaluokan nuorisolle. nen yhtiö, jonka f,arkoituksena, vahvis-
6867: Kun nyt ot,etaan huomioon, että tällai- tettavaksi jätettyjen sääntöjen mukaan,
6868: sia vartaavaksi osaksi omistavan luokan on ,työväen yleisen ja yhteiskunnallisen
6869: 170 11,57. - Työväen akatemian avustaminen.
6870:
6871: sivistyksen kohottamis<eksi ylläpitää minen opistoon tulee varmaan suuresti
6872: Työväen A:ka;temia-nimistä kansaillopis- rasittamaan sekä yhtiön että työväen-
6873: toa, jossa annetaan tieteelliseen tutki- järje,stöjen taloutta ja että vihdoin oi-
6874: mukseen perustuva;a opetusta etupäässä keus ja kohtuus vaativat jollakin tavoin
6875: yhteiskunnallis-taloudellisissa aineissa". ikäänikuin hyvitt<ämään j.a korvaamaan
6876: Yhtiö ruikoo niin pian kuin mahdollista työväen sivistysrieillltoj.a kohdanmutta
6877: perustaa Helsingin lä:heisyy,teen suunni- laiminlyöntiä, uskallamme kunnioittaen
6878: tellun opiston koko maata varten, joka anoa,
6879: tulisi työskent•elemään kansanopistoja
6880: varten laaditun yaltion hyväksymän oh- että Työväen Akatemian perus-
6881: jelman mukallin. Kun on ilmeistä, ettei tamiskustannuksia varten Työväen
6882: ny:kyajll!n vähimpiäkään vaatimuksia Akatemian Kannatusosakeyhtiöl-
6883: vastaavaa kansanopiston tapaista laitos- le valtion varoista myönnettäisiin
6884: ta saada pystyyn Helsingin läheisyyteen ensi vuoden menoarviossa 300,000
6885: Kallillill!tusosakeyhtiön vähillä varoilla, markan suuruinen kertakaikkinen
6886: että varattomain oppilaitten kustanta- apuraha.
6887:
6888: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
6889:
6890:
6891:
6892: Väinö Voionmaa. M. Ampuja.
6893: Otto Toivonen. J. F. Tolonen.
6894: Otto Marttila. J. Korhonen.
6895: Reinh. Sventorzetski. Hilda Seppälä.
6896: J. W. Latvala. Tuomas Bryggari.
6897: Kalle Myllymäki. Yrjö Welling.
6898: Aino Sommarberg. J. W. Keto.
6899: Anni Huotari. Olga Leinonen.
6900: 171
6901:
6902: Il,5s. - Anom. ehd. N :o 76.
6903:
6904:
6905:
6906:
6907: Hannula, M. y. m.: Määrärahan myöntämisestä Suomen
6908: naisten kansallisliiton siveellisyyskorn',itealle.
6909:
6910:
6911: E d u s :k u nm a 1l e.
6912:
6913: Kolme suurta vitsausta: alkoholismi, linen voima kärsivät ja samalla. myös
6914: tuherkulosi ja epäsiveellisyys jäytää valtio itse. Epäsiveellisyys• he-ikentää
6915: kansojen elinvoimaa meidän aikanamme. käsitystä velvollisuuden mukaisesta
6916: Ka!hta edellistä vastaan käydään meillä käyttäytymisestä julkisessa elämässä ja
6917: yhteiskunnallista taistelua todennäköi- on sen kautta välittömänä aiheena mui-
6918: sesti ilme-isellä menestyksellä. Sekä lain- hin rikoksiin, kuten varkauteen, petok-
6919: säädä[lltötyö, että eduskunnan taloudel- seen, väärään valaan, pahoinpitelyihin
6920: lisesti kannattama vapaa.ehtoinen kansa- :i. n. e. puhumattakaan siitä, että ainoas-
6921: laistoiminta aikaansaa niiden alalla huo- taan siveellisesti puhdas kansa voi
6922: mattavia tuloksia. nousta ja pysyä korkealla kulttuuri-
6923: Sitä vastoin kolmas näistä viisauksista, tasolla."
6924: epäsiveellisyys, on saanut osakseen pal- Siveellisyystyön tärkeys on meillä as-
6925: joa vähäisemmän huomion, asian vaka- tunut etualalle erittäinkin näinä aikoina,
6926: vuudesta ja vaikeudesta huolimatta. jolloin maailmansotaa s•eurannut moraar
6927: Tämä arvatenkin johtuu kysymyksen linen rappeutuminen on ilmeinen mei-
6928: erikoisesta luoruteesta sekä siitä, ettei dänkin maassamme. Aistillisten nautin-
6929: ylei.semmin ·käsitetä asian suurta yhteis- tojen tavaton leviäminen liittyneenä si-
6930: kunnallistakin merkitystä ja tällä alalla veellisen vastustuskyvyn arveluttavaan
6931: välttämättömän työn vaatimuksia. heikkenemiseen tekee tilanteen mitä va-
6932: Että kansan siveellisyys on valtion kavimmaksi, kuten tilastot rikollisuu-
6933: menestymiselle mitä suuriarvoisin, lau- desta, rikkoutuneista perhe·siteistä ja
6934: sutaan julki esim. ai:ka;kauskirjassa sukupuolitautien leviämisestä osoittavat.
6935: ,Lakimies" 1914 (Antti Tulenheimo Si- On myönnettävä, että kansamme kes-
6936: veellisyysrikoksista alaikäisiä vastaan) kuudessa on suoritettu a:rvokasta ja s~-
6937: seuraavasti: ,SiveeHisyys on oikeusb.yö- välle käypää välillistä työtä siveellisyy-
6938: dyke, joruka suojelemiseen valtiolla on den kohottamiseksi. Puhumattakaan kai
6939: mitä suurin intressi oman itsensä vuoksi, kesta työstä, mikä tarkoittaa eheän. lu-
6940: epäsiveellisyys kun suuressa määrin jan siveellisen persoonallisuuden kasvat-
6941: saattaa vaaranalaiseksi valtion olemassa- tamista, on sellaista kansamme syvi8J1
6942: olon ja inhimillisen yhteiskunnan. - - kerrosten taloudellisen ja henkisen tilan
6943: Se vaara -, joruka epäsiveellisyys yleen- parantamista tarkoittava yhteiskunnal-
6944: sä tuottaa valtiolle, on siinä, että sen linen uudistustyö sekä erinäiset siveelli-
6945: kautta ei ainoastaan yksilön terveys, sen elämän alalle ulottuvat lainsäädäntö-
6946: vaan myös sisäinen henkinen ja taloudel- toimenpiteet, kuten esim. juovutusjuo-
6947: 172 ll,ss. - Siveellisyystyön tukeminen.
6948:
6949: main kieltolaki. Suuriarvoista on myös- todistaa jo kauan toimessa ollut valtion
6950: kin ollut vapaaehtoinen toiminta nuori- komitea sukupuolitautien vastustami-
6951: son huvielämän jalostamiseksi ja aatteel- seksi. Tämän komitean ehdottamia toi-
6952: listen harrastusten herättämiseksi sekä menpiteitä siveellisyysolojen pa·rantami-
6953: sen toimintatarmon suuntaaminen esim. seksi maassamme kaikki siveellisyys-
6954: urheiluun, muita toiminta-aloja mainit- työntekijät mielenkiinnolla odottavat.
6955: sematta. Kun valtion toimenpiteet !kumminkin
6956: Myöskin varsinaista siveellisyystyötä onnellisimmassrukin tapauksessa tulevat
6957: on meillä jo pitkän aikaa tehty. On tehty viipymään kauan, ja kun joka trupauk-
6958: sekä valistustyötä, jolle nykyään kaik- sessa - asian luonnosta riippuen -
6959: kialla maailmassa annetaan erikoisen suuri osa työstä tulee jäämään vapaa-
6960: suuri merkitys, että myöskin suojelevaa ehtoisen toiminnan varaan, on syytä
6961: ja pelastavaa <työtä niihin nähden, jotka valtiovallan taholta ryhtyä tukemaan
6962: ovat vaarassa joutua siveelliseen turme- sitä.
6963: lukseen, tai jo siihen joutuneet. Viime- Varsinaisen siveellisyystyön alalla on
6964: mainittu puoli on melkein yksinomaan nykyhetkellä varsinkin kaksi työhaaraa
6965: jäänyt vapaaehtoisen kansalaistoimin- erikoisen tärkeää.
6966: nan varaan. Eri osissa maa ta on perus- Toinen on voimape.räinen siveellinen
6967: tettu ja ylläpidetty turvalaitoksia ja työ- valistustyö. Yleiseen tajuntaan on saa-
6968: koteja sekä langenneille että siveellisessä tava siveellisen elämän suuri merkitys
6969: vaarassa oleville naisille, on järjestett~ yksilölle, yhteiskunnalle ja rodulle. On
6970: asuntoloita tilapäisesti työttömiksi ja. tehostettava sukupuolisiveellisyyttä
6971: asuunottomiksi joutuneille tytöille, va- eetillisenä vaatimuksena, ja myöskin ter-
6972: pautuville naisvangeille, yksinäisille äi- veyshoidolHsena vaatimuksena. Tässä
6973: deille j. n. e. jälkimäisessä suhteessa on erikoisesti
6974: Kaikesta edellä mainitusta siveellisyys- painostettava irrallis·ten sukupuolisuh-
6975: työstä huolimatta on nykyinen toiminta teiden turmiollisia seurauksia, ennen
6976: osoittautunut riittämättömäksi. Tärkeitä kaikkea sukupuolitauteja, joiden kam-
6977: aloja tässä laajakantoisessa kysymyk- mottavasta ja laajakantoisesta vaikutuk-
6978: sessä on vielä kokonaan koskematta. Ja sesta •sekä sairaaseen itseensä että jälke-
6979: syynä tähän on ennen kaikkea kaksi seik- läisiin suurella yleisöllä on sangen vä-
6980: kaa. Ensiksikin puuttuu työstä yhtenäi- hän kä:sitystä.
6981: nen järjestelmä. Tämä tunnetaan ja Toinen työhaara on siveellisesti har-
6982: tunnustetaan tällä työvainiolla työsken- hautuneideilJ naisten nostamista ja mi-
6983: televien keskuudessa yleisesti. Mutta käli mahdollista yhteiskunta'kelpoisiksi
6984: järjestelmällisen ja johdonmukais.en kansalaisiksi kasvattami·sta tarkoittavan
6985: työn aikaansaamiseksi tarvitaan riittä- työn järkiperäinen järjestäminen. Si-
6986: vää lainsäädäntöä. veettömyyttä varsinaisesti harjoittavat
6987: Toiseksi kysyy tällainen työ varoja, naiset ovat sekä ikäänsä että henkiseen
6988: joita vapaaehtoisen avustuksen varassa tasoonsa nähden sangen erilaisia. Psy-
6989: toimivilla yksityisillä ja yhdistyksillä ei kiaatristen tutkimusten mukaan on 75%
6990: ole läheskään riittävässä määrässä. heistä henkisesti vajavaisia, ja Helsin-
6991: Että valtio meilläkin, kuten melkein gin Terveystoimiston johtajan arvion
6992: kaikissa sivistysmaissa nykyään, on mukaan Helsingin katunaisista 10 % suo-
6993: kiinnittänyt huomiota siveelliseen tilan- rastaan mielisairaita.. Asian näin ollen
6994: teeseen ja siinä vallitseviin epäkohtiin, on selvää, että sama hoito- ja menettely-
6995: II,58. - Hannula, M. y. m. 173
6996:
6997: tapa ei sovi kaikille, vaan että hoito Pelastusarmeijan Turussa ole-
6998: kaipaa luokittelua ja järjestelyä. Sitä- valle tur:va;koti ,Onnelalle" 15,000:-
6999: va~rten taas on välttämätöntä saada ai- Emma Mäkisen turvakodille
7000: kaan vastaanottokoti, jonne tällaiset vaa- Helsingissä . . . ... . . ... . . ... . 19,000:-
7001: rassa olevat ja yb:teiskunta3! vahingoit- Oulun Valkonauhayhdistyk-
7002: tavat yksilöt ensin otetaan, jossa he ovat selle vastaanottokotia var-
7003: asiantuntevan tarkkaavan huomion esi- ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,000: -
7004: neenä, ja josta heidät sitten sijoitetaan Kuopion Valkonauhayhdis-
7005: erilaisiin koteihin tai työsiirtoloihin. tykselle vastaanottokotia
7006: Sellaisia vastaanottokoteja ylläpidetään varten ... 0...... .... .. .. .. . 5,200:-
7007: esim. Englannissa yleisillä varoilla. Kotkan Valkonauhayhdistyk-
7008: Tällaisen vastaanottokodin aikaan selle vastaanottokotia var-
7009: saaminen aluksi maan pääkaupunkiin, ten ......... 0.............. 10,000:-
7010: jonne irtolaisnaisia kokoontuu maan Teollisuusseutujen Evankeli-
7011: kaikilta kulmilta, on nykyhetken toinen oimisseuralle si veellis,yys-
7012: tärkeä vaatimus. valistustyötä varten tehdas-
7013: Suomen Naisten Kansallisliiton Si- seuduilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25,000: -
7014: veellisyyskomitea, jonka tarkoituksena Suomen Nuorten Kristilli-
7015: on sekä valistustyön että muun käytän- selle Liitolle 0...... ... . . . . . 20,000:-
7016: nöllisen toiminnan kautta edistää siveel- Kotikasvatusyhdistykselle .. . 10,000: -
7017: lisyyttä maassamme ja jonka toiminta- Yhteensä Smk. 157,200: -
7018: alue ulottuu yli koko maan sen kautta
7019: että niillä järjestöillä, jotka muodosta-
7020: vat Kansallisliiton, on haaraosastoja al- Siihen valistustyöhön, jota Siveelli-
7021: kaen Perä-Pohjolasta Etelä-Suomeen syy·skomitea itse on tehnyt siveellisyys-
7022: asti, on vuodesta 1917 tehnyt valistus- kurssien, esitelmien, kirjasten julkaise-
7023: työtä tällä alaUa ja rahallisesti tukenut misen y. m. muodossa, on käytetty
7024: erinäisiä järjestöjä ja laitoksia, jotka 60,849: 10 mk.
7025: toimivat kansamme siveellisen tilan ko- Suomen Naisten Kansallisliiton Si-
7026: hottamiseksi. Varat toimin ta ansa var- veellisyyskomitean toiminta-ala on vuosi
7027: ten on Siveellisyyskomitea saanut pää- vuodelta laajentunut ja on siitä muodos-
7028: asiassa kunnallisvaalien aikana toimeen- tunut siveellisyystyön ikeskuselin, jonka
7029: pannuilla rahankeräyksillä. Tähän men- apuun .turvaudutaan kuten edellä mai-
7030: nessä on avustuksia annettu seuraaville nittu luettelo avustuksen saaneista jär-
7031: laitoksille ja järjestöille nim. jestöistä oso1ttaa. Jotta Siveellisyysko-
7032: mitea voisi entistä tehokkaammin jat-
7033: Helsingin V alkonauhayhdis- kaa tärkeäJksi osoittautunutta toimin-
7034: tykselle majaa varten maa- taansa rniin hyvin yhä laajentuvan va-
7035: laistytöille . . . . . . . .. . . . . . . . . 3,000: - listustyön alalla kuin myöskin eri lai-
7036: Helsingin Valkonauhayhdis- tosten toiminnan kaikinpuolisessa tuke-
7037: tykselle ltöklaksissa olevan misessa sekä saada aikaan kipeästi tar-
7038: Emauskodin laajentamista vittavan vastaanottokodin Helsinkiin,
7039: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25,000: - joka laitos yksistään kysyy varoja
7040: Vankeusyhdistykselle vapau- 300,000 mk., niin, kaikkeen edellä olevaan
7041: tuvien naisva:nJkien kodin viitaten, pyydämme kunnioittaen anoa,
7042: avaamiseksi . . . ... . . ... . . . . . 20,000:-
7043: 174 H,58. - Siveellisyystyön tukeminen.
7044:
7045: että Eduskunta ensi vuoden sallisliiton SiveellisyyskomiteaUe
7046: tulo- ja menoarvioon päättäisi valistustyötä varten siveellisyys-
7047: otettavaksi 300,000 markkaa an- työn alalla sekä erityisen vastaan-
7048: nettavaksi Suomen Naisten Kan- ottokodin perustamiseksi.
7049:
7050: Helsingissä, helmikuun 15 päivänä 1923.
7051:
7052:
7053: Mandi Hannula. J. L. Seppänen.
7054: Erkki Kaila. .J. A. Mannermaa.
7055: Frans Kärki. Tekla Hultin.
7056: Antti Kukkonen. Oskari Heikinheimo.
7057: Simson Pilkka. E. Kilpeläinen.
7058: 0. H. Jussila. K. V. Åkerblom.
7059: Aapo Nuora. A. Pulkkinen.
7060: M. Pitkänen.
7061: D,:s9. - Anom. ehd. N :o 77. 175
7062:
7063:
7064:
7065:
7066: Seppälä y. m.: Määrärahan myöntämisestä Suomen So-
7067: sialidemokraattiselle TyöläisnaisliitoUe.
7068:
7069:
7070: Ed u sik un nalle.
7071:
7072: Vertaillessa meidän maamme valistus-, Tosin Eduskunta vuonna 1920 päätti ke-
7073: terveys- ynnä siv.istysoloja muiden sivis- hoittaa hallitusta toimeensaattamaan
7074: tysmaiden vastaaviin oloihin, huomaam- opetuslaitoksen pienten lasten hoidon
7075: me, että meillä ka:Ukessa tässä ollaan suu- neuvojain valmistamista varten sekä
7076: resti jäljessä. Tarvitsee vain viitata sii- myönsi näihin alkuvalm:Usteluihin
7077: hen, miten pienten lasten hoidon neuvon- 600,000 markkaa, mutta on asia tällä ker-
7078: taan on kiinnitetty huomiota muissa taa valtion komiteassa, jonka työn tu-
7079: ma:Ussa. Ranskassa jo vuosia sitten on loksista ei ainakaan toistaiseksi ole mi-
7080: valtion puolelta järjestetty äideille ja tään kuulunut. Ne vähäiset neuvot, joita
7081: lapsille lääkärintarkastuksia sekä an- a,getuksen mukaan kuntain kätilöt ovat
7082: nettu ohj.eita lasten ruokinna1ssa y. m. velvolliset antamaan synnyttäjille, jotka
7083: hoidossa. Samoin Itävallassa. Sa~sassa nekin velvoitukset ovat olleet voimassa
7084: on v. 1917 annettu l3Jki, jossa määritel- va:sta lyhyen ajan, ovat aivan riittämät-
7085: lään tarkoin lastenhoidon opetuksen jär- tömät kaikkeen siihen, mitä pienten las-
7086: jestely. Englannissa on 1907 laadittu la- ten hoidossa todella kaivattaisiin. Tästä
7087: ki, jonka mukaan lapsen :syntymisestä ynnä lisäksi siitä, että mitään muuta-
7088: heti on annettava tieto paikallisille ter- kaan terveydenhoidollista ohjausta ja
7089: veysviranomaisille ja joutuvat ·lapset kasvatusta ·ei naisille äiteinä ole annet-
7090: näinollen heti ·syntymästään asti huolel- tu, johtuukin, että maassamme edelleen
7091: lisen valvonnan alaisiksi terveydellises- pienten lasten kuolevaisuus on suuri,
7092: ti. Myöskin on olem3Js·sa ·eriko:Usia val- vaikka se viime vuosina onkin hieman
7093: tion tark3Jstajia, jotka antavat ohjeita vähentynyt. Vuoden 192!1 väestötilasto
7094: pienten lasten hoidossa. Onpa vuodesta osoittaa, että .gyntyneitä oli 82,165 ja las-
7095: 1919 äitien ja lasten hoitoa koskeva val- ten kuolleisuus :samana vuonna oli 93.6
7096: vonta •keskitetty erikoiseen terveysminis- tuhannesta ·elävänä syntyneestä lapsesta.
7097: teriöön. Tästä kaike.sta v.oidaankin Eng- Huomautettakoon lisäk1si, että maaseu-
7098: lannissa nähdä jo tuloksia, ,sillä terveys- dulla v. 1921 oli lasten kuolevaisuus tu-
7099: ministeriön v. 1920 antaman tiedonannon hatta elävänä syntynyttä kohden 95.4 se-
7100: mukaan on lasten kuolevaisuus ollut v. kä aviottomina syntyneiden 149.8, kau-
7101: 1900 154 kutakin tuhatta henkeä kohden pungeissa 88.1. Vuosina 1911-1920 tu-
7102: ja vuonna 1906 oli se vielä 132, mutta hannesta elävänä ,syntyneestä kuoli kau-
7103: vuonna 1919 oli se alentunut 89. Tämä pungeissa 123.o, ma3Jseudulla 110.4, avio-
7104: jos mikään todi,staa, että tähän kysy- lapsia 106.3, aviottomia 175.9. Kaikista
7105: mykseen yhteiskunnan kannattaa kiin- elävänä syntynei:stä kuoli ensimäisellä
7106: nittää vakavaa huomiota. ikävuodenaan 111.8.
7107: Meillä tässä kysymyksessä ei olla Mainitsemme vielä, että Helsingissä
7108: päästy vielä alkuunkaan valtion taholta. vuonna 1919 kuoli lapsia alle vuoden 202
7109: 176 Il,59. - Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton avustaminen.
7110:
7111: sekä alle 15 vuoden 595 koko kuolleisuu- vastaisuudessa korjautuisi, olisi Suomen
7112: den ollessa 2,847 henkeä. Sosialidemokraattiselle Työläisnaisliitol-
7113: Jos vielä otamme huomioon kaikki le, jolla on tilaisuus vaikuttaa lähemmä
7114: muutkin tietämättömyydestä johtuvat sadan osastonsa ja useampaan tuhanteen
7115: lasten sairaudet sekä lisäksi kulkutau- nousevan jäsenmääränsä kautta ennen
7116: tien levenemiset y. m., joiden ehkäisemi- kaikkea työläisnaisten keskuudessa ym-
7117: ses.sä suurilta joukoilta puuttuvat alkeel- päri maata, suotava tilaisuus toimeen-
7118: lisimmatkin tiedot, niin myönnettäneen, panna luentoja ja valistuskokouksia
7119: että tämän tietämättömyyden poistami- pienten lasten hoidosta, lasten kasvatuk-
7120: seen olisi paljon suuremmassa määrässä sesta sekä yleensä kodin- ja terveyden-
7121: vaitionkin puolelta kiinnitettävä huo- hoidosta ja että Työläisnaisliitolle tätä
7122: miota, kuin tähän rusti on tapahtunut. tarkoitusta varten myönnettäisiin mää-
7123: Suurena haittana terveydenhoidolle ~a räraha.
7124: siitä johtuvalle lasten kuolevaisuudella Sosialidemokraattinen Naisliitto on ai-
7125: ovat 'surulliset asunto-olot, joissa maam- kaisemmin jo ennen sotaa järjestänyt tä-
7126: me työväestö elää. Sittenkin uskoisimme män suuntaisia luentoja, joilla on ollut
7127: valistuksen avulla suuressa määriissä suuri kannatus työläi,snai8ten ke,skuudes-
7128: nykyisissäkin oloissa voitavan poistaa sa sekä kustantanut pienten lasten hoi-
7129: niitä seikkoja, jotka aiheuttavat la~sten toa opa,gtavaa kirjallisuutta. Tämä kui-
7130: kuolevaisuutta sekä yleensä lrusten sai- tenkin tällä kertaa on Työläisnaisliitolle
7131: rauksia. taloudellisesti mahdotonta ilman valtion
7132: Samaa laiminlyöntiä, jota on tapahtu- avustu,sta, niin tärkeänä kuin 'sen pitäi-
7133: nut pienten lasten hoidon opetuksen jär- simmekin.
7134: jestämisessä, tapahtuu kaikessa muus,sa- Vakuutettuina, että tämän toimenpi-
7135: kin, mikä koskee lasten kasvaturos(m ja teen kautta :suuressa määrässä voitaisiin
7136: yleensä kodinhoidon ohjausta. Lisäksi kiinnittää ennen kaikkea työläisnaisten
7137: vielä suuri osa niistäkin varoista, joita huomiota niihin epäkohtiin, jotka nyt
7138: näihin tarkoituksiin on myönnetty, on niin runsain määrin lisäävät maassam-
7139: käytetty niin, että niiden tuottama hyö- me pienten lasten kuolev:aisuutta, rohke-
7140: 'y on jäänyt työläisnaisille verrattain nemme kunnioittaen ehdottaa,
7141: vähäiseksi. Syy, miksi näin on käynyt, että Eduskunta päättäessään ensi
7142: on se, että ne järjestöt, jotka pääa,;;iassa vuoden tulo- ja menoarviota myön-
7143: toimivat työläisnaisten keskuudessa, ei- täisi Suomen Sosialidemokraatti-
7144: vät ole olleet tilaisuudessa vähimmässä- selle Työläisnaisliitolle 20,000 mar-
7145: kään määrässä vaikuttamaan näihin kan määrärahan luentojen pitä-
7146: opetustilaisuuksien järjestämiseen, jol- mistä varten pienten lasten hoidos-
7147: loin niille olisi saatu työläisnaisten kan- ta ja lasten kasvatuksesta sekä
7148: natus ja myötätunto. Jotta ·tämä mie- yleensä kodinhoidon järjestämi-
7149: lestämme huomiota ansaitseva epäkohta sestä.
7150: He1singi88ä, helmikuun 16 päivänä 1923.
7151: Hilda Seppälä. Aino Lehtokoski.
7152: Aino Sommarberg. Hilma V aljakka.
7153: Anna Haverinen. lida Vihuri.
7154: Olga Leinonen. Hilma Koivulahti-Lehto.
7155: Miina Sillanpää. Anni Huotari.
7156: Fanny Ahlfors.
7157: 177
7158:
7159: D,6o. - Pet. föl'81. N :o 78.
7160:
7161:
7162:
7163:
7164: Wiik: .Ang. beviljande av anslag åt F'inlands Svenska
7165: .Arbetareförbunds bildningsutskott.
7166:
7167:
7168: T i 11 R i k s d a g e n.
7169:
7170: Hänvisande till mitt till 1922 års riks- i utgiftsstaten för år 1924 upptaga
7171: dag inlämnade petitionsförslag N :o 30, ett anslag stort Fmk. 10,000: - att
7172: vilket vann riksdagens godkännande, tilldelas Finlands Svenska .Arbe-
7173: föreslår jag, tareförbunds bildningsutskott till
7174: främjande av dess bildningsverk-
7175: att Riksdagen måtte besluta att samhet.
7176:
7177: Helsingfors, den 17 februari 1923.
7178:
7179: Ka:rl H. Wiik:.
7180:
7181:
7182:
7183:
7184: 28
7185: 178
7186:
7187:
7188:
7189: ll,6o. - Anom. ehd. N :o 78.
7190:
7191:
7192:
7193:
7194: Wiik: Määrärahan myöntämisestä Suomen Ruotsalai-
7195: sen Työväenliiton (Finlands Svenska .Arbdtareför-
7196: bund) sivistysvaliokunnalle.
7197:
7198:
7199: E d u s kun n a 11 e.
7200:
7201: Viitaten 1922 vuoden valtiopäivillä markan suuruisen määrärahan
7202: tekemääni anomusehdotukseen N :o 30, annettavaksi Finlands Svenska
7203: joka sai eduskunnnan hyväksymisen, .Arbetareförbund-nimisen liiton
7204: ehdotan, sivitysvaliokunnalle sen sivistys-
7205: että Eduskunta päättäisi ottaa toiminnan edistämiseksi.
7206: 1924 vuoden menoarvioon 10,000
7207:
7208: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta
7209:
7210:
7211: Karl H. Wiik.
7212: 179
7213:
7214: :0,61. - Pet. försl. N :o 79.
7215:
7216:
7217:
7218:
7219: Kulenius m. fl: .Ang. beviljande U'V anslag för inköp a'IP
7220: lokal för mellanskolan i Gamla Karleby.
7221:
7222:
7223: T i ll R i k s d a g e n.
7224:
7225: Med hänvisning till petitionsförslaget att Riksdagen ville i nästa drs
7226: N :o 23 ingivet till 1922 års riksdag få vi statsförslag upptaga ett belopp om
7227: vördsarnt föreslå: 500,000 mark för inköp av lokal för
7228: mellanskolan i Gamla Karleby.
7229:
7230: Helsingfors, den 16 februari 1923.
7231:
7232:
7233: M. E. Kulen.ius.
7234: J. E. Hästbacka. Johan Broända.
7235: 180
7236:
7237: Suomennos.
7238:
7239: ll,61. - Anom. ehd. N :o 78.
7240:
7241:
7242:
7243:
7244: Knlenius y. m.: Määrärahan myöntämisestä huoneiston
7245: ostamiseksi Kokkolan keskikoululle.
7246:
7247:
7248: Ed n s kunnalle.
7249:
7250: Viitaten 1922 vuoden valtiopäivillä vuoden tulo- ja menoarvioon ottaa
7251: tehtyyn anomusehdotukseen N :o 23 500,000 markan suuruisen määrän
7252: saamme kunnioittavasti anoa, huoneiston ostami.seksi Kokkolan
7253: keskikoululle.
7254: että Eduskunta tahtoisi ensi
7255:
7256: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
7257:
7258:
7259: M. E. Kulenins.
7260: J. E. Hästbacka. Johan Broända.
7261: 181
7262:
7263: ll,62. - Anom. ehd. N :o 80.
7264:
7265:
7266:
7267:
7268: Leinonen y. m.: Määrärahan myöntämisestä köyhien
7269: lasten kesävirkistyksen järjestämistä varten.
7270:
7271:
7272: S u o m en E d u s k u n n a 11 e.
7273:
7274: Ne muutamat varattomien lasten kesä- kuloosille alttiita lapsia, ja on siirtola
7275: siirtolat, joita meillä on olemassa, ovat perustettukin keuhkotaudin vastustamis-
7276: syntyneet yksityisten kansalaisten ja hy- tarkoituksessa. Se hoito, jota lapset ovat
7277: väntekeväisyysyhdistysten harrastukses- saaneet siirtoloissa, on tuottanut hyviä
7278: ta. Yhteiskunnan puolesta ei tähän ky- tuloksia. Heikot lapset ovat syksyllä pa-
7279: symykseen näihin asti ole paljon kiinni- lanneet siirtolasta terveinä ja täysin voi-
7280: tetty huomiota. Se huomio on supistu- mistuneina. Tämä siirtola lienee par-
7281: nut siihen, että eduskunta on vuosittain haimpia maassamme olevista siirtolois-
7282: myöntänyt 400,000 markkaa heikkojen ta, syystä että se on saanut alkunsa
7283: sairaitten kansakoululasten kesävirkis- lääkärin toimesta ja on edelleen tunne-
7284: tykseen. Myönnetyt varat on käytetty- tun lasten lääkärin, tohtori Ruotsalaisen
7285: kin tähän tarkoitukseen. Ne kymmen- valvonnan alla.
7286: kunta kesäsiirtolaa, jotka maassamme Nykyisessä koulusiirtola toiminnassa
7287: tällä haavaa ovat toiminnassa, ovat kau- on huomattava puute se seikka, että ne
7288: punkikuntain järjestämiä. Niistä lienee lapset, jotka eivät ole kouluiässä, ovat
7289: yli puolet Helsingin kansanlastentarhain jääneet valtioavustuksesta osattomiksi.
7290: yhdistyksen perustamia. Näissä siirto- Kuitenkin ovat kouluikää nuoremmat
7291: loissa saavat muutamat kymmenet lap- lapset yhtä hyvin kasvatuksellisen ja
7292: set jonkun ajan kesästä olla virkisty- terveydellisen huollon tarpeessa kuin
7293: mässä. Helsingin kaupunki on avusta- koulua käyvätkin, joten niittenkin kai-
7294: nut siirtoloita kolmannella osalla kai- kenpuolinen huoltaminen olisi vastaisuu-
7295: kista niiden menoista. Siirtolain lisäksi dessa otettava huomioon. Myöskin on
7296: on Helsingissä toiminut yksi lasten kyl- tähän asti varoja myönnetty nimeno-
7297: pylä. Sillä saapi käydä kylpemässä noin maan lasten terveydelliseen huoltoon, jo-
7298: 400 lasta kesäisin, ja on siellä annettu ten siveellisessä suhteessa heikkotahtoi-
7299: vuosittain noin 5,465 kylpyä. Kylpylä set ja kiusauksille alttiit lapset ovat jää-
7300: on toiminut keuhkotautisten keräystoi- neet huoltoa vaille. Terveydellisen huol-
7301: mikunnan varoilla. Saman toimikunnan lon rinnalla olisi kumminkin myöskin
7302: varoilla on toimimassa yksi poikain ke- siveelliselle ja kasvatukselliselle huol-
7303: säsiirtola Lohjalla. Hoitolassa on ollut Iolle annettava yhtä suuri arvo.
7304: vuonna 1920 noin 40 hoidokkia. Siirtola Kesävirkistyksen saanti on taasen ra-
7305: on työskennellyt mainittuna vuonna 60 joittunut kaupunkien lapsiin, vaikka
7306: päivää. Hoitopäivien luku on ollut 3,505. epäilemättä maaseudun suuret väestö-
7307: Siirtolaan otetaan vain heikkoja, tuber- keskukset ovat yhtä hyvin sen tarpees-
7308: 182 11,62. - Köyhien lasten kesävirkistyksen järjestäminen.
7309:
7310: sa, sillä niissäkin löytyy siveellistä ja maassamme, etenkin lasten keskuudessa,
7311: terveydellistä huoltoa vailla olevia lap- johtuu epäilemättä myöskin siitä, että
7312: sia. Syynä siihen että kesäsiirtolatoi- meillä on niin paljon laiminlyöty las-
7313: mintaa ei ole tähän asti voitu laajem- temme terveydellistä huoltoa.
7314: malle ulottaa, on valtioavustuksen pie- Myöskin siveelliseltä kannalta on las-
7315: nuus. ten kesäsiirtolahuolto yhtä tärkeää. Lap-
7316: Mainittakoon tässä yhteydessä, että ke- set, joilla ei ole tilaisuutta päästä maal-
7317: säsiirtolain vähäluk.uisuutta on lasten- le kesävirkistystä saamaan, jäävät suu-
7318: huoltolaitosten talholtru koetettu auttaa rimmaksi osaksi katujen kasva teiksi.
7319: sillä, että on lähetetty lapsia kesäksi yksi- Siitä on seurauksena siveellinen ja ter-
7320: .tyisiin koteihin. On lmi tenkin ilmeistä, veydellinen rappeutuminen. Tämän rap-
7321: että tällaisestakaan kesävirkistyksestä peutumisen asteesta antavat meille to-
7322: eivät ole päässeet osallisiksi kuin harvat distuksen vuosittaiset rikostilastot. Vuon-
7323: lapset. Sitä paitsi se ei ole vastannut na 1921 ilmestyneessä suojelukasvatusko-
7324: sitä tarkoitusta, mitä lasten kesähuol- mitean mietinnössä löytyy alaikäisten
7325: Iolle olisi asetettava. Lapset ovat joutu- rikostilastoa. Tämän tilaston mukaan
7326: neet useasti yksityisissä kodeissa teke- maamme rikosoikeuksissa tuomittiin v.
7327: mään raskaita töitä, sillä yksityiset las- 1915 yleiseen kasvatuslaitokseen 104 alle
7328: ten luokseen ottajat tahtovat enemmän 15 vuoden vanhaa lasta. Samana vuon-
7329: taikka vähemmän hyötyä lasten työstä. na määrättiin 158 lasta huoneessa kuri-
7330: Tähän kesähoitoon on senvuoksi haluttu tettavaksi. V. 1916 olivat vastaavat lu-
7331: suurimmaksi osaksi terveitä ja voimak- vut 99 ja 105, 1917 107 ja 150 ja v. 1918
7332: kaita lapsia, koska terveet lapset pysty- 111 ja 150. Nämä olivat nuoria lainrik-
7333: vät paremmin suorittamaan heiltä vaa- kojia, joita koetettiin kurituksella ohjata
7334: ditun työn. Tämän suuntaisessa lasten oikealle tielle. Nuoret lainrikkojat jää-
7335: kesähuollossa on otettava vielä huomioon vät useimmiten kuitenkin entiseen ym-
7336: sekin seikka, että lasten oloa ei voida päristöönsä, saamatta mitään ohjausta
7337: niin tarkoin valvoa, että saataisiin sel- tai apua päästä hyveen tielle. Yhteis-
7338: ville, minkälaiseksi kunkin sijoitetun kunnan puolelta on edellä mainitunlai-
7339: lapsen oleskelu muodostuu. Yllämaini- nen menettely lievimmin sanoen tuomio
7340: tuista syistä edellä selostettu toimenpide jatkaa entistä rikosten tietä. Yllämai-
7341: onkin tuottanut vähemmin hyödyllisiä nituista rikollisista oli suurin osa kau-
7342: tuloksia. punkilaislapsia.
7343: Edellä esitetystä lienee jo selvinnyt, Edelleen toteaa sama tilasto, että v.
7344: että lasten kesäsiirtolahuolto on meillä 1915 tuomittiin vankeusrangaistusta kär-
7345: verrattain alkuasteella. Siihen on kui- simään 398 lasta 15-17 ikävuosien vä-
7346: tenkin tärkeää kohdistaa yleistä ja tar- lillä. V. 1916 oli luku 556 ja v. 1917 662.
7347: mokasta huomiota yhteiskunnan puo- Virallinen tilasto toteaa siis lasten rikol-
7348: lelta. lisuuden vuosi vuodelta kasvaneen. Täs-
7349: Tunnettuahan on, että lastemme saira- sä on otettava huomioon, että kaikki ri-
7350: loisuus lisääntyy vuosi vuodelta. Levi- kosten tiellä olevat lapset eivät joudu
7351: äähän esim. tuberkuloosi peloittavassa tilastojen piiriin, joten asia saapi mitä
7352: määrässä lastenkin keskuudessa. Tilas- vakavimman luonteen.
7353: tojen mukaan kuolee meillä vuosittain Epäilemättä on yhtenä tekijänä las-
7354: 8,000 ihmistä keuhkotautiin, ja suurin temme terveydelliseen ja siveelliseen
7355: osa näistä on nuoria. Suuri kuolevaisuus rappeutumiseen se seikka, ettei heillä ole
7356: Il,62. - Leinonen y. m. 183
7357:
7358: tilaisuutta päästä kesäisin saamaan mi- neet laajemmin kesäsiirtolatoimintaan
7359: tään virkistystä maaseudun raittiissa il- eivätkä ole edes yksityisten lastenhuolto-
7360: massa. Asian auttamiseksi olisi yhteis- yhdistysten toimintaa sanottavasti tuke-
7361: kunnan puolelta ryhdyttävä viipymättä neet. Jos valtioavustuksen perusteena
7362: toimenpiteisiin. Ajanmukaisia ja tarkoi- pidettäisiin se, että kunnat saisivat huo-
7363: tustaan vastaavia lasten kesäsiirtoloita mattavan osan valtion myöntämistä
7364: olisi saatava perustetuiksi, joissa työ- määrärahoista omien kustannustensa
7365: läislapset saisivat pientä maksua vas- peittämiseksi, niin se ehkä antaisi kun-
7366: taan (varattomat ilmaiseksi) kesähoitoa. nille harrastusta ruveta lasten kesäsiir-
7367: Tämä toimenpide oikein järjestettynä tolatoimintaa järjestämään ja puoles-
7368: saattaisi lapset pois turmelevasta katu- taan uhraamaan sen toiminnan hyväksi.
7369: elämästä kesäsiirtoloihin, joissa valvot- Edellä esitetyn nojalla pyydämme kun-
7370: taisiin lasten terveydellistä ja kasvatuk- nioittaen,
7371: sellista puolta. Tämä huolto olisi kui-
7372: tenkin laajennettava yleensä varatto- että Eduskunta ottaisi vuoden
7373: mien lasten eikä vain kansakoululasten 1924 valtion menosääntöön miljoo-
7374: huolloksi. Vastaisuudessa olisi varoja nan markan suuruisen määrära-
7375: my.önnettäissäkin tämä seikka otettava han Kouluhallituksen Lastensuo-
7376: huomioon. jeluosaston käytettäväksi köyhien
7377: Tähän asti on valtion avustus ollut lasten kesävirkistyksen järjestä-
7378: niin vähäistä, että kunnat eivät ryhty- mistä varten.
7379:
7380: Helsingissä, helmikuun 16 päivänä 1923.
7381:
7382:
7383: Olga Leinonen. Fanny Ahlfors.
7384: Miina Sillanpää. Aino Lehtokoski.
7385: Hilda Seppälä. Hilma Valjakka.
7386: Anna Haverinen. Anni Huotari.
7387: Aino Sommarberg. Iida Vihuri.
7388: 1~
7389:
7390:
7391: ll,as. - Anom. ehd. N :o 81.
7392:
7393:
7394:
7395:
7396: Sillanpää, B.: Määrärahan muöntämisestä punaorpojen:
7397: avustamiseksi.
7398:
7399:
7400: Eduskunnalle.
7401:
7402: Ne syvät haavat, jotka v. 1918 luokka- sella tavalla ja myönnettävä sitä varten
7403: sodan ja sitä seuranneen valkoisen ter- riittävä määräraha.
7404: rorin kautta lyötiin Suomen työväen- Tähän asti myönnettyjen avustusten
7405: luokkaan, eivät suinkaan ole vielä um- jaka;misess.a on herättänyt oikeutettua
7406: peen parantuneet. Porvaristo on tunte- tyytymättömyyttä erikoisesti se, että
7407: nut suurta hruluttomuutta edes vähem- noita varoja on jaettu kuntien myöntä-
7408: mässäkään: määrässä l.~evittää niitä mien vaivais.apujen yht,eydessä ja näin
7409: suunnattomia kärsimyksiä, joita tämän ollen ovat avustuksens·aajat, punaorpo-
7410: kautta on työläisluokallemme koitunut jen äidit, useassa tapauksessa menettä-
7411: ja turha lienee siltä sitä vastaisuudessa- neet äänioikeutensa sekä samoin myös-
7412: kaan odottaa. kin se, että valtion arvustuksesta eivät
7413: Se suuri hätä ja kurjuus, jonka aLai- kaikki punaorvot ole tulleet osallisiksi.
7414: s·en:a tuhannet punaorvot maassamme Tällaise·t epäkohdat ovat ehdottomasti
7415: vieJä tällä kertaa elävät, joka seikka ei korjattavat. ~ vustus olisi siis järjestet-
7416: porvaristollemme liene tuntematon, pa- tävä erilliseks~ kuntien avus,tuksesta ja
7417: koittaa meidän uudelleen va;atimaan yh- jaettava kuntien viranomaisista riippu-
7418: teiskunnan toimenpidettä heidän epätoi- matta kaikissa niissä kunnissa missä
7419: voisen asemansa parantamiseksi. A vus- sotaorpoja löytyy.
7420: tus, joka heiHe tähän asti on valtion ja Edellä olevan perusteella anon,
7421: kuntien varoista jaettu, on kaikkien ko-
7422: risteltujenkin numerotie·tojen mukaan että Eduskunta päättäisi 1924
7423: niin alhainen ettei kukaan tah tone väit- vuoden tulo- ja menoarviossa myön-
7424: tää että sellaisella voisi tulla toimeen. tää punaorpojen avustamiseksi 25
7425: Elävä todellisuus puhuukin selvää kieltä miljoonaa markkaa; ja
7426: siitä, että nuo onnettomat saavat kärsiä että tämä avustus jaettaisiin eril-
7427: jokapäiväistä nälkää ja vilua. lisenä, kuntien mahdollisesti suo-
7428: Vihdoinkin on aika eduskunnan ta- rittamasta avustuksesta riippu-
7429: holta kiinnittää huomiota näiden tur- matta, kaikissa niissä kunnissa
7430: vattomien huoltamis•een: oikeudenrmukai- missä punaorpoja löytyy.
7431:
7432: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1923.
7433:
7434: Rosa Sillanplä.
7435: 186
7436:
7437: ll,e~ - Anom. ehd. N :o 8!.
7438:
7439:
7440:
7441:
7442: •
7443: Sillanpää, B.: Määrärahan myöntämisestä ,Työläistwti-
7444: nen"-nimisen sotiialistisen naisten lehden avustami-
7445: seksi.
7446:
7447:
7448: Ed u s kun n alle.
7449:
7450: On yleensä tunnettua sanomalehdis- nitettyä kaikenlaiseen joutavaan ros-
7451: tön suuri merkitys valistuksen levittämi- kaan, ja etteivät he ehtisi tai haluaisi
7452: sessä ja kansan henkisen tason kohotta- ajatella itsensä ja luokkansa henkisten
7453: misessa, joten sen selvittämiseksi ei tar- arvojen lisäämistä ja kohottamista.
7454: vitse montakaan sanaa tuhlata. Sen Näin ollen on ollut aivan luonnollista,
7455: sijaan on huomiota kiinnitettävä siihen, että työväenluokan on täytynyt luoda it-
7456: miten .tuohon valistustehtävään suhtau- selleen omat valistusvälineensä, joiden
7457: tuvat erinäiset sanomalehdet ja mitä avulla he voivat kartuttaa tietoisuut-
7458: vaatimuksia valistustyön suhteen eri yh- taan, ja lisätä henkistä pääomaansa, jota
7459: teiskuntaluokat sanomalehdistöön näh- työläisiltä etenkin nykyaikana vaadi-
7460: den asettavat. taan entistä enempi.
7461: Se valistustyö, jota porvarillinen sano- Yhtenä tällaisena valistusvälineenä,
7462: malehdistö, etupäässä aikakausjulkaisut etupäässä työväenluokan naisten kes-
7463: harjoittavat, ei luonnollisesti voi tyydyt- kuudessa on ollut ,Työläisnainen" nimi-
7464: tää työtätekevää väestöä, sillä onhan nen sosialistinen naisten lehti. Vähäi-
7465: porvarillisen sanomalehdistön pääasialli- seksi ei ole arvioitava sitä työtä, mitä
7466: simpana tarkoituksena olevien olojen ,Työläisnainen" on olemassaolonsa ai-
7467: ylistäminen ja vallitsevien yhteiskun- kana suorittanut työläisnaisten yhteis-
7468: nallisten epäkohtien salaaminen mah- kunnallisen ja poliittisen tietoisuuden
7469: dollisimman tarkoin. Tämä sen vuoksi, kohottamiseksi. Useat tuhannet työläis-
7470: ettei niiden lukijakunta vain pääsisi sel- luokan naiset tyydyttävät jo nykyään-
7471: ville vallitsevien epäkohtien todellisista kin valistustarpeensa ,Työläisnaista"
7472: syistä ja tämän 1·iistoon ja työläisten lukemalla. Tämä siitäkin huolimatta,
7473: työntuloksien anastamiseen pohjautuvan että sen hinta on täydytty pitää verrat-
7474: yhteiskuntajärjestelmän nurinkurisuu- tain korkeana työläisluokan naisten elin-
7475: desta ja etteivät ne ryhtyisi vaatimaan tasoon verrattuna. ,Työläisnainen"
7476: tällaisen järjestelmän kumoamista. Sa- maksaa nimittäin 40 markkaa vuosikerta
7477: maa on sanottava porvarillisessa sanoma- ja ilmestyy 24 numeroa vuodessa.
7478: lehdistössä ja aikakausjulkaisuissa ole- Katsoen siihen suureen merkitykseen
7479: vista kaunokirjallisista kappaleista, joi- mikä ,Työläisnaisella" jo nykyäänkin
7480: den tarkoituksena, edellä mainitun lisäk- on työväenluokan naisten henkisen tason
7481: si on saada lukijakunnan ajatukset kiin- kohottamisessa ja että sen voisivat itsel-
7482: 186 II,64. - ,Työläisnainen"-nimisen lehden avnstaminen.
7483:
7484: leen tilata yhä useammat työläisluokan teiskunnan velvollisuus yleensäkin olisi
7485: naiset, joka taas käy mahdolliseksi siten, tukea työväestön sivistyspyrkimyksiä.
7486: että ,Työläisnaisen" hintaa voitaisiin Edellä sanotun perusteella anon
7487: vielä nykyisestäänkin alentaa ja uhrata
7488: enempi varoja sen sisältöön, kuin mitä että Eduskunta päättäisi 1924
7489: tähän asti on ollut mahdollista, olisi vält. vuoden tulo- ja menoarvioon ottaa
7490: tämätöntä, että yhteiskunnan taholta ,Työläisnainen,-nimiselle sosialis-
7491: ryhdyttäsiin rahallisesti avustamaan tiselle naisten lehdelle 30,000 mar-
7492: tällaista, kieltämättä hyvää työväen luo- kan suuruisen apurahan vuodeksi
7493: kan naisten valistusvälinettä, kuten yh- 1924.
7494:
7495: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1923.
7496:
7497:
7498: Rosa Sillanpää.
7499: 187
7500:
7501: n,ao. - Anom. ehd. N :o 83.
7502:
7503:
7504:
7505:
7506: Voionmaa y. m.: KuUtuurinsuojelusta huoiJ{JhtiVIlun eli-
7507: men muodostamisesta armeijaan.
7508:
7509:
7510: S u o m en Ed u s k u n n a 11 e.
7511:
7512: Suomen Eduskunn,an suopeata huo- tätä twrkoitusta varten luotu järjestöjä,
7513: miota pyytävät allekirjoittaneet kun- joiden erikoishuolena oru kulttuurin suo-
7514: nioittavimmin seuraavalle a1otteelle, jelua tarkoittavat toimenpiteet. 'rähän
7515: joka ikoskee kulttuurinsuojelun toteutta- suuntaan on meiltäkm yksityiseltä ta-
7516: mista armeij:as.samme ja erikoisen Jar- holta tehty alote, joka armeijan vkan-
7517: jestön aikaans.aamista siihen tätä tar- omais,ten puolelta ei kuitenkaan tie•ttä-
7518: koitusta varten. vä;s.ti ole aiheuttanut ratkaisevaa toi-
7519: Kuudetta vuotta sitten päättynyt menpidettä, vaikka .alote kieltämättä on
7520: maailmanisota osoitti liiankin selvästi katsot,tava mitä tärkeimmäk·si.
7521: miten ääret.öntä tuhoa suoritetut sota- Lokakuun 8 päivänä 1922, numerossa
7522: liikkeet saivat aikaan vuosisatain takaa 272 julkais.iv.at Helsingin Sanomat ot-
7523: perittyjen. kultuurimuistojen. alalla, sel- teita erääJs,tä promemoriasta, jonka toh-
7524: lai.stenkin, joiden arvo oli suuri mennei- tori .Juhani Rinne oli saman vuoden al-
7525: den aikojen eri al.ai,steru sivistysvirtaus- kupuolella jättänyt .sotaväen päällikölle
7526: ten tuntemiselle yleensä ja joiden kadot- ja Puolustusminist·e·riöHe kulttuurin suo-
7527: ta:mista ei millään voida korvata. Tämä jelun toteu ttami,seksi ar:meij assa:mme.
7528: ka:tikera kokemus on aiheut.tfmut kult- Koska tästä selviää asian laatu ja
7529: tuurin ystävät eri maissa pohtimaan tausta, tahdomme tähän ottaa muutamia
7530: kysymystä siitä mi,ten tuollainen kult- ot,teita siitä:
7531: tuurin tuho olisi vastaisuudessa estettä- Maailmansodan syttyessä, esitetään
7532: vi·ssä tai ainakin liev·ennettävissä, mutta promemoriassa, kiinnitettiin kaiketi
7533: toistaiseksi on puuttunut edelly·tyksiä kaikkialla suuria toiveita kulttuurin
7534: kansainvälisille neuvotteluille asiassa, suojeluun nähden Haagin. toi8essa rau-
7535: minkä vuoksi toimen[>iteet tässä kohdin hankonferenssissa vahvistetun ,Regle-
7536: toistaiseksi ovat saaneet rajoi.ttua varo- ment concernant Ies lois e·t cou tumes de
7537: vaisuuskeinoihin, joiden itse kullakin la guerre sur terre" 27 .artiklan mää-
7538: taholla on katsottu suuremmin tai vä- räyksiin. Pian nämä kumminkin osoit-
7539: hemmin toivein tuloksi,sta edistävän tautuivat tehottomiksi suojelemaan
7540: kuUtuurin suojelua tarkoittavaan pää- maailman kuuluisirmpiakin kulttuurin
7541: määrään pyrkimystä. Yleisemmin on muis.tomerkkejä. Sellaiset tapaukset so-
7542: tällöin kiinnitetty huomiota niihin mah- dan ensi viikoilta kuin Löwenin korvaa-
7543: dollisuuksiin, joita armeijain käytettä- mattoman kirjaston tuhoutuminen ja
7544: vissä on, ja monia.alla on armeidoi8·Sa Reimsin katedraalin pommitus aukaisi-
7545: 188 II,M. - Kulttuurinsuojelu armeijassa.
7546:
7547: vat silmät niilkemään määräysten ilmei- Liian pitkälle veisi tässä yksityiskoh-
7548: set vajavaisuudet, mutta aikaa ei ollut taise:mpi syventyminen näihin seikkoi-
7549: enää kansainrvälisten sääntöjen prurante- hin. Trussä riittäköörn toteaminen, että
7550: luun. Armeijat olivat valmistautumat- hätä keiksi keinon, joka ei ainoastaan
7551: tomia kulttuurin suojelutoimintaan ja ole tärkeältä os,al.ta ikorvannrut puutteel-
7552: siviiliviranomaisten toimi la:kkasi siellä lisia kulttuurin suojelua tarkoittavia
7553: missä tykehllä oli äänivalta. Asia näytti kansainvälisiä sopimuksia vaan tulee
7554: toivottomalta, mutta silloin loi hätä eri kuten näyttää vastakin olemaan kaik-
7555: maiden armeijoihin kulttuurin suojelu- kien tältä kysymystä koskevain uusien
7556: järjestöt, joiden toimintaa on kiittämi- kansainrvälisten sopimusten edellytyk-
7557: nen suurten kulttuuriarvojen pe1as.tumi- senä, minkiillaisiksi nämät sitten. muu-
7558: sesta samalla kuin hävitys teki aare- toin tule·vatkin. Kulttuurin suojelun
7559: töntä tuhoaan. Silmäilkäämme vain tunnustaminen armeij.ain velvollisuu-
7560: päävastustajain armeijoita. deksi merkitsee samalla periaat.etta, joika
7561: Ranskassa saatiin armeijan kulttuu- on omiaan vahvistamaan niiden moraa-
7562: rin suojelu alulle hetimiten sen jälkeen li.sta pohj.aa samoin kuin kohottamaan
7563: kuin sodan alussa vallinnut hämminiki kallisalaisten luottamusta niihin.
7564: oli hälvennyt. ,Commission des Monu- Vaikka rusian toteuttamiseen meilliilkin
7565: meruts historiques" teki siinä alot:teen, ja on jo maailmansodan kokemuksissa kyl-
7566: pian organisoitiin osak•si sotilaallisista, lin perusteina, kosketeltakoon sitä kui-
7567: osaksi muistomerkkien hoidon alalla toi- tenkin hiukan omien erikoisolojemme
7568: mineista ammattimiehistä sotilaallinen kannalt.a. Meidän kulttuurimuistojamme
7569: järjestö, joka toiminnassa~n nojautui ei tosin a:hsoluuttiseen arvoonsa, vielä
7570: armeijan kuljetusvoimiin ja etappiin, ja vähemmän runsauteen, nähden voida
7571: kulttuurin muistomerkkien inventoimi- verrata siihen, mitä on Belgiassa, Poh-
7572: nen, suojaan kuljettaminen ja paikal- jois-Ranskal88a, Pohjois-Italiassa tai
7573: laan suojeleminen alkoi. Valmistautu- muilla seuduin, joita maailmansota kos-
7574: misen vajavaisuus ja erinäise·t muut ketti. Mutta sillä, miltä täällä on, on
7575: seikat vaikuttivat kumminkin järjestön me~dän köyhälle historiallemme sama
7576: toimintaan, kunnes se va,sta v. 1917 pääsi merkitys kuin it,ses,gään arvokkaammilla
7577: täY~teen tehoonsa. Saks·as,sa se oli al- kulttuurimuistomerkeillä vanhemmissa
7578: kuunsaatu aikaisemmin, jo syyskuussa ja rikkaammissa sivistysmaissa. Tältä
7579: 1914 Belgian rintamana, seuraavassa lo- kanna.Ita katsoen merkitsevät jo sellai-
7580: kakuussa Pohjois-Ran~ka8sa ja vähän set tapaukse't meidän sodastamme kuin
7581: myöhemmin kaikilla rintaman osilla. Lammin keskiaikaisen kirkon tuhoutu-
7582: Järjestöt loi ja toimintaa johti kon- minen tai Hämeen museon hävitys Tam-
7583: servaattori prof. Clemen Bonrni,sta ja so- pereella valitet.tavaa kulttuuritappiota.
7584: tHaalliseksi sekä armeijan voimiin no- Mutta kii.ruteiden mu1stomerkkien ohella
7585: jautuva.ksi se muodostui s.]ellä n1iinkuin jois,ta toiset kohoavat korkeaankin ar-
7586: Ransikrussakin. Rauhanaikaisen valmis- voon, on meillä niinkuin muualla, sekä
7587: tautumis,en ;puutetta, kuljetusvaikeuksia kokoelmissa että kodeissa irtonaisia
7588: y. m. on täälläkin valitettu järjestöjen kuittuurimuistoja, joiden kadottaminen
7589: toiminnan haittoina. Mitä ne ovat saa- köyhdyttäisi meitä suunrnattomasti
7590: neet aikaan, sii.tä antaa Olemenin y. m. Tällä alalla mruailmansodankin kulttuu-
7591: julkaisema laaja teos ,Kunstschutz im rihä viöt olivat suurimmat, sillä niiden
7592: Kriege" ylimalkai,sen kuvauksen. aiheuttajina olivat sittenikin evakuointi,
7593: Il,65. - Voionmaa y. m. 189
7594:
7595: majoitus y. m. sellaiset tärkeämpiä teki- memoria:n kirjoittaja ei truhdo yksityis-
7596: jöitä kuin vihollisen tuli. Toiselta puolen kohtaista esitystä tehdä. Hän tyytyy
7597: on juuri irtonaisten esineiden alalla myös vain huomauttamaan muuta;mista ylei-
7598: suojelutoiminnalla suurimmat mahdolli- sistä näkökohdista, kuten siitä, että täl-
7599: suudet menestyä. Kulttuurin suojelua on laisen järjestön tositoiminta tapahtuu,
7600: näin ollen syytä toteuttaa ja tehostaa niinkuin armeiJan yleensäkin, paa-
7601: missä maassa tahall!Sa ja niin myös asiassa sodan aikana ja että esimerkit
7602: meiJlä. suurten sivistysmaiden armei.joista osoit-
7603: Siihen erikoishyötyyn nähden, jota tava•t, että siinä voidaan edullisesti
7604: kulttuurm suojelun toteuttaminen ar- käyttää myös kulttuurin suojelutoimeen
7605: meijassamme voisi tuottaa erinäisille perehtyneitä siviilivoimia, kun armeijan
7606: muistomerkkiryhmillemme, kiinnittää osuus siinä on edeltäpäin järjestetty ja
7607: kirjoittaja huomiota ensisijrustsa histo- selvä. Niitä vrulmistuks:ia varten, jotka
7608: riallisiin lill!noituksiin, etupäässä niihin, tässä kohden ovat rauhanaikana tar-
7609: jotka Venäjän vallan aikana olivat sen peen, arvelee promemorian kirjoittaja
7610: sotalaitoksen hallussa mutta senjälkeen riittävän vaatimatt,oman keskuselimen
7611: olleet suurimmruksi osaksi ilman hoitoa, armeijaan, joka on asiaan perehtynyt ja
7612: koska muinaistieteellisen StiviiHvirastom- tehtävä'stään selvillä. Koska valmius
7613: mekaan edellytykset eivät ole sallineet vaaran varalta vaatii toimenpiteHä yhtä
7614: tehokk::tampia toimenpiteitä niiden hy- tärkeäitä osalta armeijan s·isä- kuin ul-
7615: väksi sen puolelta. Otettakoon huo- kopuolella, on tämä elin kokoompantava
7616: mioon, sanoo kirjoittaja, että armeijam- sekä sotilas- että kulttuurisuojelutoimin-
7617: me osia on vanihoiHa linnoitusalueilla · ta<ai1 perelttyneistä siviilivoimista. Va-
7618: Käkisw1messa, Viipurissa, Lappeenran- mistustehtäväin laatu ja arkaluontoi-
7619: nassa, Haminassa, Kyminlinna:s.sa ja suus armeijan ulkopuolella ja toiselta
7620: Helsingissä ja että useita muita linnoi- puolen ehdoton asiantuntemus nnssa
7621: tuksia on rall!Il!ikkopuolustuksemme tai muistomerkkien suojelu- ja hoitotoimen-
7622: joukkojemme harjoitusalueiden piirissä. piteissä, jotka armeijan sisällä sawtta:vat
7623: Otettakoon huomioon, että kivien kisko- tulla kysymykseen, vaatinevat johdon
7624: minen linnanmuureista ta<i muunlainen uskomista, niinkuin muissakin maissa
7625: vahingonteko niille on useilla linnoil- on ollut laita, tunnetulle ammattimie-
7626: lamme nykyisin ollut sotilaiden tavalli- helle kulttuurisuojelun alalla, jonka puo-
7627: sin:ta huviJtusta. Jos kulttuurin suoje- l,estaan tulee perehtyä armeijan järjes-
7628: lun tunnustami.sella armeijan velvolli- töön yksityiskohdissaan ja tulee sotilaal-
7629: suudeksi voiteta;an limtoituksillemme Use,stikin saada ,sellainen asema, jota toi-
7630: vaikka vaarn noli-me..:tangere.,asema, olisi minnan menestyksellinen järjestäminen,
7631: jo voitettu paljon. Mutta voimmepa johto rintamalla ja rauhanaikaisissa suo-
7632: olla vakuutettuja 8iitä että ilman min- jelutoimenpiteissä edellyttää. Asian
7633: käänlaista häiriötä joukkojen harjoituk- laatu vaatii myöskin elimeHe aloteoikeu-
7634: sille tai toiminTilalle muutoin voitrui,siin den ja armeijan toimintwan nähden
7635: paljon aktiivisemminkin edistää näiden muutoin it,senäisyyden varaamista, luon-
7636: muistomerkkien suojelua armeijan ta- nollisesti pysymällä .armeijaan nähden
7637: holta, jos sillä olisi omaa asianttuntevaa voimassa olevien tai annettavien lakien
7638: johtoa siinä käytettävänääm.. ja määräysten puitteis,sa.
7639: Kulttuurisuojelun toimeenpanoa tar- Mikäli tietoomme on tullut, ovrut sekä
7640: koittavan järjestön kokoonpanosta pro- armeijan päällikkö että Yleisesikunta
7641: 190 11,65. - Kulttuurinsuojelu armeijassa.
7642:
7643: suhtautuneet kysymykseen myönteisesti, ma, joka kulttuurin suojeluun nähden
7644: mutta Puolus:tusmini~teriössä on asia on välttärrnätön sekä upseereille että so-
7645: jäämJyt lepäämään. Koska wsia on kiel- tilaille armeijassa.
7646: ;t.ä.mäittä tärkeå ja on sitä laa:tua, että se b) Yleisiin evakuoimisohjelmiin liit-
7647: jo aikoja sitten olisi ollut toimeenpan- tyen valmistaa evakuatio-ohjelma kult-
7648: tava, rohkenemme esitt.ää sen käsiteltä- tuuriesineitä varten ot:taen huomioon
7649: väksi Eduskunnas,sa, jotta sen kautta niiden erikoistarpeet pakkauksessa, ku-
7650: tulisi sen toteuttamisel.Ie tarpeellista le.tu~sessa y. m.
7651: pontta ja jott.a se t.ul•isi huomioonot.e- c) Suunnitella depooasemia taide- y.
7652: tuksi arme•ija:n johtoa ja hallill!taa muu- m. kulttuuriesineitä varten.
7653: toinkin uudestaan/ järjes,tettäessä. Emme d) Suunnitella ja tehdä tarpeelliset
7654: myöskään saata olla kiinnittämättä va,lmistukset esineiden pikaista luettele-
7655: Eduskunnan huomiota si,ihen, et,tä ar- mista ja leimaamista varten niiden iden-
7656: meijamme tahoUa ei ole vielä huomioonr tifioimiseksi ja suojelemi,seiksi ,besor-
7657: otettu edes edellä mainitun Hruagin toi- gau~selt.a.''
7658: sessa rauhanneuvottelus·sa hyväksyttyjä e) Suunnitella ja •tehdä ta,rpeellisia
7659: määräyksiä muistomerkkien:. suojelusta valmis·tuksia tärkeilmpien kiinteiden
7660: sodan aikana. Jos sellainenkin muisto- muistomerkkien suojelemista varten.
7661: merkki kuin meille on Viipurin vanha f) V a•lrmi:staa lisävoimien mobilisoin>ti.
7662: keskiiaikainen linna, ei ollut venäläisille g) Valvoa yleensä kaikki kysymyksiä
7663: sen suuremman arvoinen kuin että he sekä koti- e-ttä ulkomailla, jotka s.aatta-
7664: saattoivat asettamalla siihen m. m. radio- va't kulttuurinsuojelutoimintaa edisrtää.
7665: aseman, jättää sen ulkopuolelle kaikkien h) Sotahistoriallisten muistomerkkien
7666: kansainoväilisten suojelevien säädö,sten, arvon ja hoidon kanlllia.Ita valvoa, tar-
7667: tulee sen arvon oHa meHle siksi suuri, kastaa ja hyväksyä sellaiset (rakennus-
7668: että sirtä ei panna alttiiksi sodan sat- vesijohto- .y. m.) t.yösuunn:itelmat, jotka
7669: tuessa kaikkein ensimäisille laukauk- koskevwt vanhoja linnavarustuksia tai
7670: siHe. Tehokka:an kulttuurisuojelun ·to- niissä olevia rakell!Iluksia.
7671: teuUalllinen tas,avaJlan armeijassa on i) V a;lvoa ja johtaa hist. linnoitusten
7672: meidän mielestäimme· sHs sekä joka suh- hoitoa armeijan voimin.
7673: teessa välttämätön että kiireellinen. j) Olla se keskus, johon kaivauk,sissa
7674: Ruots·in armeijassa ovat, sikäli kuin tai muutoiiJJ tavatut löydöt tai tiedot
7675: olemme saaneet tietää, kulttuurin suoje- niis,tä y. m. kulttuurinsuojelua koskevat
7676: lutoimenpit.eet erikoisen osaston huolena asiat raporteerataan, ja joka itse tekee
7677: Yleisesikunnassa. Tähän suuntaan lie- alotteita kulttuurinsuojelua koskevien
7678: nee parasta järjestää as,ia meilläkin. kysymysten alalla armeijassa.
7679: Mutta iiilloin on välttämätöntä että Tarkoituksemme ei ole tässä ruveta
7680: asian johto usJwtaan tunnetulle ammat- määrit,telemää!I1 sen järjestön määrävah-
7681: t.imi.ehelle kulttuurin suojelun alalla, vuut.ta, jota edellisessä olemme pitäneet
7682: joka rsiksi, kunnes armeijan omassa pii- armeiJassamme väl;t,tämättömänä ja
7683: ris,sä tällainen voidaan k;eMttää, lienee jonika tehtäviin tässä: on lyhyesti vii-
7684: valitt.avru sen ulkopuolelta. Tällaisen taUu. Tämä onkin sitä vähemmän tar-
7685: osas·ton tehtäviin olemme ajrutel.leet. tar- peeJlist.a koska järjestö voidaan pää-
7686: peelliseksi sisällyttää amakin seuraa- asiassa komennustietä luoda. Tarpeel-
7687: vat pääkohdat: lista on kumminkin että järjestön joh-
7688: a) Laatia ja toteuttaa s·e opetusohjel- don pa,lkkaamis,ta, tarpeelHsten opetus-
7689: Il,65. - Voionmaa y. m. 191
7690:
7691: välineiden (käsiikirjain, y. m.) lomakkei- tettava armeijamme veloollisuv-
7692: den j. n. e. hanfk;kimista sekä muita asian deksi.
7693: toimeelliP.anosrtJa aiheutuvia menoja var- 2) että tämän toimeenpanoa
7694: ten varataan sotalaitosta koskevaan me- varten on armeijaamme muodos-
7695: nosään!töön: tarpeellinen määräraha, tettava tästä huoltava elin, jonka
7696: josta Puolustusministeriön olisi meno- kokoonpanosta päättää hallitus
7697: sääntöehdotuksen yhteydessä seikkape- Puolustusministeriön esityksestlJ
7698: räis,empi ehdotus tehtävä. sekä
7699: Ylempänä esitetyn perusteella rohke- 3) että tästä aiheutuvat kustan-
7700: nemme näin ollen kunmoittavimmin eh- nukset otetaan huomioon Puo-
7701: dottaa että Eduskunta päättäisi lustusministeriön menosäännöstä
7702: päätettäessä.
7703: 1) että kulttuurinsuojelu on ase-
7704:
7705: Helsmgissä, 13 päivänä helmikuuta 1923.
7706:
7707:
7708: Väinö Voionmaa. E. N. Setälä.
7709: K. E. Linna. Amos Anderson.
7710: Väinö Kivilinna.
7711: 192
7712:
7713: ll,ee. - Anom. ehd. N :o 84.
7714:
7715:
7716:
7717: Junes y. m.: Määrärahatt myöntämisestä Pohjois-Suo-
7718: men lähinnä rajaseutuja olevain kansanopistojen
7719: oppilasapur-ahoiksi.
7720:
7721:
7722: E d u s k u nm a ll e.
7723:
7724: Nuorison opetus ja käytännöllistieto- kansanopistoille riittävästi oppilasapu-
7725: puolinen kasvatus vaatii nykyaikana rahoja, joiden avulla vähävaraisiakin
7726: entistä enemmän valtion huolenpitoa, saataisiin opistoihin. Jos tällaisia n. s. sti-
7727: tukea ja kannatusta Iukemattornilla elä- pendiraha,stoja olisi runsaammin kan-
7728: män eri aloilla. Niiden järjestely ja nii- sanopistoiss,a niin epäilemättä suuri osa
7729: den kustantaminen on tullut yleisem- siitä nuorisosta joka nykyään on kaaok-
7730: mäksi - valtiotaloudelliseksi tehtäväksi sen kouluutettavana pyrkisi opistoihin
7731: ja senvuoksi yksityisetkin, vapaan va- ja sen kautta heille varmaan avautuisi
7732: listustyön harrastajat ja koulujen ja näköaloja ja tulevaisuussuunnitelmia,
7733: opistojen kannattajat, ylläpitäjät ovat joista olisi hyötyä ei ainoastaan heille
7734: valtio:' turvissa ja avustamina voineet itselleen vaan sitä tietä myöskin koko
7735: monenlaisia opintotilaisuuksia järjestää. kansalle.
7736: Mutta tässä työssä useat koulut, valis- Oppilaspuute, joka Pohjois-Suomen
7737: tuslaitokset ja varsinkaan kansanopistot kansanopistoja toisinaan melkoisesti häi-
7738: eivät näy saavan riittäviä tuloksia sen- ritsee, häviäisi varmaan myöskin ole-
7739: vuoksi, että kansan pohjakerrokset, sen mattomiin ja niinmuodoin ne henkiset
7740: vähävaraiset nuorukaiset voivat niin voimat ja aineelliset pääomat, joita opis-
7741: suhteellisen vähän käyttää aikaansa toihin on kiinnitetty saataisiin käyte-
7742: opiskeluun ja eritoten kansanopistossa tyksi tarkemmin ja tuottamaan run-
7743: käyntiin. Tämä ilmiö on erityisemmin saampaa hyötyä.
7744: ja räikeimpänä huomattavissa Pohjois- Edellä sanotun nojalla rohkenemme
7745: Suomessa ja varsinkin niissä rajapitä- kunnioittaen anoa,
7746: jissä, joissa maatalous kamppailee suur-
7747: ten tukkiyhtiöiden kanssa ja joissa sa- että Eduskunta päättäisi tulevan
7748: notut yhtiöt ahmien !nielevät ,melkein vuoden menoarvioon ottaa 75,000
7749: kaiken käytettävissä olevan työvoiman. markan suuruisen määrärahan
7750: Siitä syystä tulisi valtion osoittaa va- Pohjois-Suomen lähinnä rajaseu-
7751: roja entistä enemmän vähävaraisten tuja olevain kansanopistojen oppi-
7752: opiskeluun ja antaa m. m. sikäläisille lasapurahoiksi.
7753:
7754: Helsingis~ä, helmikuun 15 päivänä 1923.
7755:
7756: Antti June8. Juho Kanniainen.
7757: S. Salo. Aarno Pesonen.
7758: Arth. Aspelin. J. L. Seppänen.
7759: 0. H. Jussila. Lauri PeräUL
7760: Janne Koivuranta. Viljami Kalliokoski.
7761: 193
7762:
7763: 11,67. - Anom. ehd. N :o 85.
7764:
7765:
7766:
7767:
7768: Saarinen y. m.: Määräraha• myöntämisestä Pienviljeli-
7769: jätin Liitolle.
7770:
7771:
7772: E dJ u s k u n n a ll e.
7773:
7774: Laki vuokra-alueiden lunastamise1sta järjestetybi ja tulos on, että heitä aina
7775: itsenäisiksi on muodostanut maassamme esikuvaksi vedetään.
7776: sellaisen tilanteen että pienviljelijäin Meillä Suomes1sa on pienviljelijöillä
7777: ammattitaidon kohottam:Useen on valtion myös oma järjestönsä Pienviljelijäin
7778: puolelta tästä lähtien kiinnitettävä eri- Liitto. Tällä olisi myöskin suuri työala,
7779: koista huomiota. Aikaisemmin, jolloin sillä itsenäistyneet torpparit, jotka liiton
7780: oli torpparijärjestelmä vallalla, ei näillä pääasiassa ovat muodostaneet y. m. pien-
7781: pienviljelijöillä .torppareina ollut harras- vcl!ljelijät, tarvitsisivat paljon oprustusta
7782: tUJsta ammattitaidon kohottamiseen, henkisellä ja taloudellisella alalla. Am-
7783: koska .heitä painost:U epävarmuus siitä mattitiedot ovat puutteelliset jota varten
7784: saavatko he tiluksiinsa tehtyjä uh- olisi erityisiä lyhytaikaisia kursseja jär-
7785: rauksia nauttia, mutta nyt saavutettu jestettävä. Maat olisi saatava järkipe-
7786: omistusoikeus on heissä herättänyt ha- ra]sen vuoroviljelysjärjestelmän alai-
7787: lun ammattitaidon kohottamiseen. Nyt siksi. Ränsistyneitten rakennuksien uusi-
7788: on vaan löydettävä keinoja miten par- minen ajan vaatimuksia vastaaviksi,
7789: haiten voidaan yhteiskunnan puolelta kaipaisi ammattimiehen ohjausta. Kar-
7790: tukea tämän pienviljelijäryhmän pyrki- jan jalostamiseen olisi ryhdyttävä. Opas-
7791: myksiä ammatillisen sivistyksen kohot- tusta puu- ja kasvitarhan sekä siipikar-
7792: tamiseksi. janhoidossa kaivattaisiin. Työväline-
7793: Kun meillä Suomessa puhutaan maa- osuuskuntia olisi perustettava. Pienet
7794: talouden ja erikoisesti pienviljelyksen metsäalueet olisivat saatavat tuottavaan
7795: kohottamisesta, niin miltei aina käänne- kuntoon j. n. e. Tässä on Pienviljelijäin
7796: tään katse Tanskaan. Pienviljelijöitten Liitolla niin suuri työala, että sen toteut-
7797: ammattitaidon, henkisen ja taloudellisen taminen kysyy huomattavan suuria raha-
7798: vaurastumisen, esimerkiksi Tanska lie- eriä. Mutta kun ottaa huomioon sen yh-
7799: neekin sopiva. Mutta tähän asemaan se teiskunnallisen ja !kansantaloudellisen
7800: on päässyt siksi että siellä ovat pienvil- merkityksen, mitä kaiken tämän ohjel-
7801: jelijät järjestyneet omiin järjestöihinsä, man toteuttaminen ,sisältää, niin ei voi-
7802: joita järjestöjä valtion puolelta on var- tane olla eri mieltä tähän uhrattujen
7803: sin runsaasti määrärahoja myöntämällä varojen tarkoituksenmukaisuudesta.
7804: avustettu. Valtiovarojen tukemina nämä Edellä esitetyn perusteella anomme
7805: pienviljelijäin järjestöt ovat voineet saa- kunnioittaen,
7806: da toimintansa varsin monipuolisesti
7807: 25
7808: 194 Il,67. - Pienviljelijäin Liiton avustaminen.
7809:
7810: että Eduskunta päättäisi varata viljelijäin Liitolle käytettäväksi
7811: vuoden 1924 tulo- ja menoarvioon pienviljelijöitten ammattitaidon
7812: 300,000 markan määrärahan Pien- kohottamiseksi.
7813:
7814: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
7815:
7816:
7817: Emil Saarinen. Otto Marttila.
7818: 196
7819:
7820: IT,6s. - Anom. ehd. N :o 86.
7821:
7822:
7823:
7824:
7825: Tolonen y. m.: Määrärahan myöntämisestä maaluiskun-
7826: nille pienviljelijäin opastus- ja neuvontakurssien
7827: toimeenpanemista varten.
7828:
7829:
7830: Ed u sk u nna lle.
7831:
7832: Viime vuosien kuluessa on valtiovalta Emme epäile, etteikö mikä aikaanila
7833: eräissä suhteissa hyvinkin suosiollisesti seuraava kunnanvaltuusto tahansa tah-
7834: myötävaikuttanut maatalouden kohotta- toisi ottaa järjestääkseen eri puolille
7835: miseksi maassamme. Kuitenkin huomaa, kuntaa 3--4 päivää kestäviä neuvonta-
7836: erittäinkin pienviljelystä ja pienviljeli- . kursseja, jos varallisuus myöten antaa.
7837: jäväestön taloudellista asemaa tarkastel- Edellytetään, että kunnassa, jossa on
7838: lessa hyvinkin suuria aukkoja ja puut- 10,000 asukasta, kunnanvaltuusto kun-
7839: teellisuuksia. Ne määrärahat, joita val- nallislau takunnan myötävaikutuksella
7840: tio on myöntänyt maataloudellisten jär- ja mahdollisia asiantuntijoita kuul-
7841: jestöjen käytettäväksi, ovat jo sinänsä tuaan, tahtoisi järjestää v. 1924 kesällä
7842: vaikuttaneet tiedon,' taidon ja kansanta- eri puolille kuntaa, esim. neljälle pien-
7843: louden kohottamiseen hyvinkin huomat- tilalle 3 päivää kestävät opastus- ja neu-
7844: tavasti eräillä paikkakunnilla. Jos nyt vontakurssit. Suunnitelma laadittaisiiu
7845: suurin huomio kiinnitetään pienviljeli- jo talvella ja samalla pyydettäisiin neu-
7846: jäin asemaan yleensä, ei silloin aikai- vojiksi etupäässä tieteellisesti sivisty-
7847: semmat toimenpiteet valtion puolelta neitä maatalousmiehiä, kääntymällä
7848: näytä olleen riittäviä. Opintomatka-apu- paikallisten maatalousneuvojien, - jos
7849: rahat ja Pienviljelijän Liitolle myönne- sellaisia kunnollisia on, - sekä maata-
7850: tyt avustukset ovat tähän asti olleet loudellisten keskusjärjestöjen puoleen,
7851: niin vähäiset, ettei niidenkään vaikutuk- jotka voivat antaa apuaan mahdolli-
7852: set ole voineet ulottua kaikkialle missä suuksien mukaan. Kun neuvojat on kun-
7853: todella apua tarvitaan. nalla tiedossaan, voisi kunnanvaltuuston
7854: Millä tavalla helpoimmin saataisiin asettama toimikunta tai asutuslautakun-
7855: takapajulla olevien pienviljelijäin am- ta huolehtia lähemniistä tehtävistä. Jos
7856: mattitaidon kehittymiseen vaikutetuksi neuvojia olisi ·2, riittäisi näiden palk-
7857: niin, että heistäkin tulisi elinkykyisiä, kaukseen ehkä 1,000 markkaa; välttä-
7858: on vaikea sanoa, mutta jos kunnallinen mättömien työvälineiden hankkimiseen
7859: ja valtiollinen avunanto sinne yhtärin- ja toimeenpanokustannuksiin voisi riit-
7860: taa ulotetaan, auttaa se, paitsi asiallisia tää 1,500 markkaa, joten neljän tällaisen
7861: itseään myöskin koko kansantaloutta kurssin toimeenpano veisi vähintäin
7862: eteenpäin. 10,000 markkaa.
7863: 196 11,68. - Pienviljelijäin neuvontakurssien avustaminen.
7864:
7865: Olettaen, että hyvien neuvojen vähyy- Jos Eduskunta tarkoitusta varten va-
7866: den vuoksi ei mainittuna vuonna saa- rat myöntää, olisi niiden jakaminen jä-
7867: taisi tällaisia kursseja toimeksi kuin tettävä Maatalousministeriön tehtä-
7868: kahdessasadassa kunnassa ja jos kurs- väksi, joka antaisi tarkemmat toiminta-
7869: sien luku kuntaa kohti olisi keskimäärin ohjeet kurssien toimeenpanijoille ja val-
7870: neljä, tulisivat rahalliset kustannukset tioavun anojille.
7871: koko maassa nousemaan yhteensä kah- Yllä olevan perusteella rohkenemme
7872: teen miljoonaan markkaan. Koska kun- kunnioittaen ehdottaa,
7873: nat ovat erisuuruisia, olisi avustus jaet-
7874: tava kullekin kunnalle suhteellisesti vä- että Eduskunta päättäisi varata
7875: kilukunsa mukaan. Jos valtioavun ano- vuoden 1924 tulo- ja menoarvioon
7876: jia ilmaantuisi yli Eduskunnan arvion, kahden miljoonan markan suurui-
7877: olisi tästä määrärahasta etupäässä sen määrärahan jaettavaksi maa-
7878: myönnettävä varoja niille saloseutujen luiskunnille pienviljelijäin opas-
7879: kunnille, joissa karuinen luonto ei ole tus- ja neuvontakurssien toimeen-
7880: tarjonnut asukkaille vähääkään kunnol- panemista varten.
7881: lista toimeentuloa. Näin järjestetyille
7882: kursseille seutukuntalaiset saapunevat
7883: ilman persoonallista avustusta.
7884:
7885: Helsingissä, 15 päivänä helmikuuta 1923.
7886:
7887:
7888: J. F. Tolonen. Emil Saarinen.
7889: Arvi Louhelainen. J. W. Latvala.
7890: Kalle Myllymäki. Otto Marttila.
7891: Yrjö Welling. Reinh. Swentorzetski.
7892: Albin Koponen. Y. Komu.
7893: Taneli Typpö. Viljo Rantala.
7894: Antti Lehikoinen. 0. Eronen.
7895: Toivo Halonen.
7896: 197
7897:
7898: ll,69.- Anom. ehd. N:o 87.
7899:
7900:
7901:
7902:
7903: Hirvensa~o, G., y. m.: Määrärahcm 'myöntämisestä pien-
7904: viljelijöitten sonniosuuskunnille .annettavia lainoja
7905: varten.
7906:
7907:
7908: Ed u s kun n a ll e.
7909:
7910: Karjataloudessa ovat sii!toseläinten laisten osuuskuntien aikaansaamiseksi
7911: hinnat viime aikana nousseet huomatta- onkin äskettäin tehnyt Itä~Suomen Kar-
7912: vasti, jopa siinä määrin, että vähäva- janjalostusyhdistys valmistamaila yh-
7913: raisten on nykyään vaikea hankkia kun- de8sä Pellervoseuran kanssa- malli:sään-
7914: nollisia 1siitoseläimiä. Tämä koskee en- nöt sonniosuuskuntia varten. Kun sa-
7915: nen kaikkea hyviä ,siitossonneja, joitten nottujen osuuskuntien syntymistä var-
7916: kysyntä on varsin suuri. Kun mieles- masti edistäisi tietoisuus, että ne voivat
7917: tämme on erityisen tärkeää, että pien- sonnin ostoon saada valtiolta edullisia
7918: viljeUjöitten käytettävissä olisi sukun- lainoja, niin olisi sitäkin tärkeämpää
7919: sa ja perinnöllisten ominaisuuksiensa saada tarkoittamamme lainausrahasto
7920: puolesta taattua sonniainesta, mikä on perustetuksi ensi tilassa. Aluksi mieles-
7921: ensimäisenä edellytyksenä siihen, että tämme riittäisi, jos tähän tarkoitukseen
7922: karjankasvatus ei tuota pettymyksiä varataan 500,000 markkaa, myöhemmin
7923: harjoittajalleen, niin on valtiovallan vel- voidaan summaa saadun kokemuksen ja
7924: vollisuutena avustaa pienviljelijöitä täl- tarpeen mukaan lisätä. · Näin voisi val-
7925: laisten 1sonnien hankinnassa. Sopivasti tio ilman mainittavia uhrauksia edistää
7926: voisi tämä tapa:htua siten, että .peruste- ja tukea karjanjalostusta pienviljelijöit-
7927: taan lainausrahasto, josta myönnetään ten piirissä.
7928: helpolla korolla lainoja pienviljelijöitten Vielä pyydämme huomauttaa, että
7929: yhtymille, jotka hankkivat jäsentensä useissa muissa pienviljely,smaissa, näistä
7930: käytettäv&ksi arvokkaan sonnin. main~ttakoon Tanska, jo vuosikausia
7931: Jo aikaisemmin on maassamme ollut sekä myöntämällä lainoja että antamalla
7932: toiminna,ssa satoja sonniyhdistyksiä, vuotuista hoitoavustusta on pyritty edis-
7933: mutta ei tämä yhtymämuoto ole näyt- tämään yhteisten sonnien käyttöä.
7934: täynyt elinvoimaiseksi löyhän raken- Edellä sanotun perusteella anomme
7935: teensa takia. Saadun kokemuksen mu- kunnioittaen,
7936: kaan olisi yhdistysmuodon sijaan otet-
7937: tava käytäntöön osuuskuntamuoto ja että vuoden 1924 menosääntöön'
7938: siis perustettava pienviljelijöitten kes- varattaisiin 500,000 markan erä an-
7939: keisiä sonniosuuskuntia. Aiotteen ·täl- nettavaksi huokeakorkoisina lai-
7940: 198 11,69. - Lainoja sonniosnuskunnille.
7941:
7942: noina pienviljelijöitten perusta- tuksen lähemmin määräämillä pe-
7943: miUe sonniosuuskunnille kunnol- rusteilla.
7944: listen siitossonnien ostoon halli-
7945:
7946: Helsingissä, 15 pä~vänä helmikuuta 1923.
7947:
7948:
7949: J. G. Hirvensalo. Arth. Aspelin.
7950: Alpo 0. Luostarinen. W. K. Särkkä.
7951: M. Makkonen. L. 0. Hirvensalo.
7952: V alfrid Eskola.
7953: 199
7954:
7955: n,1o. - A.nom.. ehd. N :o 88.
7956:
7957:
7958:
7959:
7960: Marttila y. m.: Määrärahan myöntämisestä Pienviljeli-
7961: jäin Liitolle opintoretkeilyjen järjestämistä varten.
7962:
7963:
7964: E d u 'S k u n n a 11 e.
7965:
7966: Yksi kansantaloudellisesti räikeä epä- kaisimmin v•idaan saada huomattavia-
7967: kohta maassamme vallinneen n. s. kin tuloksia, on n. s. ·pienviljelijäin opin-
7968: torpparijärjestelmän aikana ilmeni sii- toretket. Näitä on kyllä Suome,ssakin
7969: nä, että 1suunnattoman lukuisa torppari- eri maataloudelliset jäTjestö.t panneet
7970: luokka, tuntien taloudellisen epävarmuu- toimeen. AlkeelliselLa kehitystasolla ole-
7971: den ollessaan härutöuhan alaisuudessa, ei va, mutta käytännöllinen pienviljelijä
7972: voinut ryhtyä suurempaan yritteliäisyy- saa parhaan opetuk,sen kun hän havain-
7973: teen vilielyksiensä ja taloutensa paran- nollisesti saa nähdä miten toinen hänen
7974: tamiseksi. Laki vuokra~alueiden lunas- wsemassaan oleva henkilö on pannut
7975: tamisesta on tässä suhteessa muuttanut uudistuksia täytäntöön. Epäilemättä
7976: tilanteen toiserosi, mutta yhteiskunnan tällaiset huomiot ohjaavat kehitystä ter-
7977: puolelta on siihen kuitenkin kiinnitettä- veelle käytännölliselle pohjalle. Länti-
7978: vä erikoista huomiota. Omistusoikeus ti- slssa n:aapurimais,samme, val1s,inkin
7979: luksiinsa on itsenäistyneiden torpparien Tanskassa ja Norjassa, onkin tällaisille
7980: käsitykset muodostanut uudelle pohjalle. pienviljelijöitten omien järje1stöjen toi-
7981: Y r]tteliäisyy,g on kasvanut huomatta- meenpanemille opintoretkeilyille annettu
7982: va;sti ja sen seuraubena näkyy että suuri tunnustus ja valtion puolelta uh-
7983: ränsistymään pää1sseitä vuokratiloja on rattu tarkoitukseen huomattavan ~suuria
7984: ryhdytty kaikella ponnella joka suh- 8Ummia. Eräs henkilö, joka on käynyt
7985: teessa kuntoon saattamaan. Että muut- näiden maiden pienviljelysoloja tutki-
7986: tuneista olosuhteista johtuva kehitys massa on lausunut Tanskan pienviljeli-
7987: mhtisi kulkemaan oikeata latuansa, niin jäin opintoretkistä seuraavaa: ,Näitä
7988: olisi sitä yhte:Uskunnan puolelta ryhdyt- opintoretkiä pidetään Tanskassa yhtenä
7989: tävä ohjaamaan ,siten että ~siitä tulisi kaikkein tärkeimpänä vipusimena, joilla
7990: mahdollisimman suuri hyöty sekä maal- pienviljely,stä ja pienviljel:iijäsäätyä on
7991: lemme, että alkeelHsella kehitystasolla kohotettu tällä vuosisadalla".
7992: olevalle pienviljelijälle. Täten vapautu- Suomessa toimeenpannut n. s. pienvil-
7993: neen pienviljelijäväestön ammatti taidon jelijäin opintoretket ovat sange:p. vähän
7994: kohottaminen onkin lähiaikojen tär- saaneet osanottajia torppari- ja pienvil-
7995: keimpiä kysymyksiä niin hyvin maata- jelijäluokasta siitä SYYIStä, että sellaisilla
7996: louden kohottamisen kuin yhtei8ilmnnan paikkakunnilla missä varsinainen torp-
7997: edun kannalta. parilaitos on ollut huomattavampi, nämä
7998: Yk'Si keino, jonka avulla kaikkein pi- .torpparit ja niistä muodostuneet pienvil-
7999: 20) Il,7o. - Pienviljelijäin Liiton opintoretkeilyjen avustaminM.
8000:
8001: jelijät eivät ole näissä opintoretkiä toi- aivan luonnollista että tähän tarkoitn$-
8002: meenpanevissa maatalousseuroissa jä,se- seen käytettäisiin myöskin valtionvaroja.
8003: ninä, va1an ovat olleet jäseninä Maa.n- Enli aluksi, kunnes saadaan kokemusta,
8004: vuokraajain ja Pienviljelijäin Liitossa. riittänee tarkoitukseen esim. 150,000'
8005: Hallitsevissa piireis1sä ei ole tunnustettu markkaa. Tämän summan saisi Pienvil-
8006: Pienviljelijäin Liittoa tasavertaiseksi jelijäin Liitto tilintekovelvollisuudella
8007: muiden maataloudellisten järjestöjen sekä velvoituksella tehdä toimeenpanta-
8008: kanssa ja tästä syystä sen on täytynyt vista retk:Ustä tarkka yksityiskohtainen
8009: toimia miltei ilman valtioavustusta sil- suunnitelma, esim. naapurimaiden vas-
8010: loin kuin muille maataloudellisille jär- taavien järjestöjen toimeenpanemia ret-
8011: jestöille uhrataan valtiovaroja monia kiä, paikallisiin oloihimme sovellettuna,.
8012: miljoonia. - Tanskassa ja Norjassa on silmällä pitäen. Näissä maissa nämä
8013: tällaiseen ta!'lkoitukseen käytetyt varat, retket ovat järjestetyt useampaan luok-
8014: jotka ovat varsin huomattavia summia, kaan. - Tanskassa on niitä järjestetty
8015: annettu suorastaan pienviljelijöitten pai:kallisia eli yhden päivän kestäviä ja
8016: omille järjestöille. Tämä järjestelmä on- oman paikkakunnan naapuruuteen jol-
8017: kin kaikkein luonnollisin, sillä taloudel- loin ne ovat 2-3 päivää kestäviä. Sa-
8018: lisista syistä ei pienviljelijä ole tilaisuu- moin on niitä erikseen miehille ja nai-
8019: de1ssa itseänsä kehittämään suurempaa sille. - Ruotsissa ne ovat myö,skin pai-
8020: uhrausta ja pitkäaikai:sempaa opintoai- kallisia eli 2-3 päivää ,kestäviä ja laa-
8021: kaa kysyväliä amma tHopetuksella, vaan jempaa aluetta kaksi viikkoakin kestä-
8022: hän katsoo täytyvänsä kiinnittää huo- viä.- Norjassa on retket järjestetty kol-
8023: mionsa siihen opintomuotoon, mistä meen luokkaan nimittäin kotiseutua kä~
8024: kaikkein vähimmällä ajan ja varojen sittäviin, läänittäisiin ja lwko maata kä-
8025: hukalla saisi ammattitai:don kohotusta., sittäviin. - Käytännöllisistä syistä tun-
8026: Taloudelliset teildjät ovat muodostaneet tuu että Suomessakin olisi niitä järjes-
8027: hänen katsantokantansakin näin ah- tettävä jollain tavoin ainakin kahteen
8028: taaksi. Pienviljelijäin Liitolla on par- luokkaan nimittäin maakunnallisiin ja
8029: haallaan suunnittelujen alaisena tällais- paikallisiin 1silmällä pitäen kulku- ja lii-
8030: ten opintoretkeilyjen järjestäminen ja kennesuhteita.
8031: niiden kautta pienviljelijäin ammattitai- Edellä esitettyjen s~eikkojen perusteella
8032: don kohottaminen. kunnioittaen anomme,
8033: Kun tällaisten, suuria uhrauksia kysy-
8034: vien opintoretkeilyjen toimeenpano ei että Eduskunta päättäisi vuoden
8035: ole mahdollista vähävaraisten pienvilje- 1924 tulo- ja menoarvioon varata
8036: lijäin yksityisillä uihrauksilla, ja kun 150,000 markan määrärahan Pien-
8037: niistä aiheutuva hyöty kohonn1eessa ta- viljelijäin Liitolle opintoretkeily-
8038: loudessa ja tuotannossa on myöskin kan- jen järjestämiseksi pienviljeli-
8039: santaloudellisesti suuriarvoinen, niin on jöille.
8040:
8041: He1sing:Ussä, 15 päivänä helmikuuta 1923.
8042:
8043:
8044: Otto Marttila. J. F. Tolonen.
8045: Hilma Koivulahti-Lehto. Y. Komn.
8046: V alfrid Eskola.
8047: 201
8048:
8049: n,v1. - Anom. ehd. N :o 89.
8050:
8051:
8052:
8053:
8054: Koivuranta y. m.: Määrärahan myöntämisestä eiinäi-
8055: sille Pohjois-Suomen maatalousseuroille jaettavaksi
8056: palkkiolainoina pienviljelijöille.
8057:
8058:
8059: E d u s kun n a 11 e.
8060:
8061: Pohjanperän - Lapin, Perä-Pohjolan lysseurain neuvojien ja maanviljelijäin
8062: ja Itä-Pohjanmaan ___:_ p:i'kkuviljeH'jä- omat suunnittelemat parannussuunni-
8063: väestö on, niinkuin on yleisesti tunnet- telmat jääneet toteuttamatta varojen
8064: tuakin sang.en suuressa määrin riippu- puutteessa. Vaikka pikkuviljelijäin ase-
8065: vainen toimeentulonsa puolesta tukki- ma on jäänyt takapajulle, on kuitenkin
8066: töistä. Silloin kuin tukkitöitä on run- ollut sangen ilahuttavaa todeta sitä pyr-
8067: saasti, on toimeentulo hyvää, mutta kimystä, mitä alussa mainittujenkin seu-
8068: päinvastasessa tapauksessa on tallis huu- tukuntien väe,stö on osottamut viljelyk-
8069: tava hätä ovella. Ja silloin on valtio siensä laajentamisessa n. s. uudisviljelys-
8070: aina ollut pakotettu myöntämään va- a<purahoj.en avulla.
8071: roja häiäaputöitten toimeenpanemiseksi Kun sen suuntainen viljelykseu ko-
8072: puheena olevilla paikkakunnilla. hottamisavustus ei valtion puolelta voi
8073: Että näin on asiat johtuu siitä että harvaanasutuilla seuduilla ja vaikeissa
8074: viljelys noilla tienoin on vielä sangen oloissa elävien viljelijäin keskuudessa
8075: alkuperäisenä kannalla. jatkua, olis·i mi:elestämme syytä siellä
8076: Syyt siihen, miksi viljelysolot alussa ottaa käytäntöön sellainen luotonanta-
8077: mainituilla seuduilla ovat niin takapa- mismuoto joka samana olisi omia,an in-
8078: julla, ovat monet. Yhtenä sangen suu- nostamaan viljelijää yhä parempiin tu-
8079: rena - jos ei suurimpana syynä on se loksiin pyrkiessään.
8080: että pienviljelijäin luoton saanti vilje- Sellainen olisi mielestämme n. s. palk-
8081: lyksiensä kohottamiseksi on perin vai- kiolainajärjestelmä. Palkkiolainat an-
8082: kea, jopa usein mahdoton. Osuuskrussoja., nettaisiin ensi sijassa pikkuviljelijöille,
8083: ei ole kuin aivan nimeksi eikä muuta alussa mainitulla seudulla, edeltäpäin
8084: sopivaa luottotoimintaa ole saatu aikaan. suunniteltuun tarkoitukseen, jommoi-
8085: Useilla maanviljelysseuroilla tosin on seksi etupäässä katsottaisiin viljelysten
8086: käytettävissään pienet maanviljelys- kuntoonpaueminen ja laajentåminen
8087: lainarahastot, mutta niiden pääomat sekä ta.rkoi'tuksenmukaisten talousra-
8088: ovat niin tuiki pienet etteivät ne kykene kennusten rakentaminen. Lainausaika
8089: tyydyttämään muuta kuin vallan pie- olisi kymmenen vuotta. Näistä olisi 5 en-
8090: nen osan lainojen kysynnästä. Niinpä simäistä vuotta korottomia. Viitenä
8091: ovatkin varojen puutteessa maanvilje- viimeisenä vuonna kannettaisiin lainalle
8092: 26
8093: 202 II, 71. - Palkkiolainoja Pohjois-Suomen pienviljelijöille.
8094:
8095: korkoa 5 % ja lyhennystä 20 % vuosit- perusteiden mukaan ikun muistakin saa-
8096: tain alkuperäiseltä rlainamäärältä. mistaan valtion: rahoista.
8097: Lainarahoja hoitaisivat paikalliset Edellä lausumamme perusteella rohke-
8098: maanviljelysseurat käyttäen, missä so- nemme kunnioittain ehdottaa,
8099: pisi, apunaan osuuskassoja. Jo& havait-
8100: taisiin ettei lainaa syystä tai toisesta ole että Eduskunta päättäisi ensi
8101: käytetty anottaessa ilmoitettuun tarkoi- ·vuoden tulo- ja menoarvioon ottaa
8102: tukseen, olisi ~aina heti 6 % koron kera yhden miljoonan markan suurui-
8103: takaisin perittävä. sen määrärahan annettavaksi La-
8104: Jos taasen maanviljelysseura katsoo pin maatalousseuralle, Perä-Poh}o-
8105: rahojen tulleen kiitettävästi sijoitetuksi lan ja Kajaanin kihlakunnan
8106: ilmoitettuun tarkoitukseen ja viljelysten maanviljelysseuroille sekä Oulun
8107: ja viljelysmahdollisuuksien siten ilmei- läänin talousseuralle käytettäväksi
8108: sesti parantuneen, olisi lainasta· ainakin Hallituksen lähemmin maaraa-
8109: yksi, viimeinen maksuerä, jätettävä pe- mällä tavalla ja ehdoilla palkkio-
8110: rimättä kehotuspalkinnoksi viljelijälle. lainoina etupäässä pienviljelijöille
8111: Maanviljelysseurrat olisivat lainava- he,ldän maataloutensa kohottami-
8112: roista valtiolle tilivelvollisia samojen seksi.
8113:
8114: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
8115:
8116:
8117: Janne Koivuranta. Antti Junes.
8118: J. L. Seppänen. Viljami Kalliokoski.
8119: .Antti Juutilainen. M. Pitkänen•
8120: Arth. Aspelin. Kustaa Hautamäki.
8121:
8122:
8123:
8124:
8125: •
8126: 203
8127:
8128: ll,12. - Anom. ehd. N :o 90.
8129:
8130:
8131:
8132:
8133: Bryggari y. m.: Määrärahan myöntämisestä ,Pienvil-
8134: jelijäin Liitolle" kanan-, mehiläis- ja puutarhanhoi-
8135: don edistämiseksi.
8136:
8137:
8138: E d u s k u n n a ll e.
8139:
8140: Niille pienviljelijöille, joiden maa- sen kulutuksen määrä ja sen edellyttä-
8141: alue ei muodosta edellytystä saada toi- mä arvo ravinnossa sekä rahassa, siitä
8142: meentuloansa maan- ja karjantuotteilla, ei ole tilastoa, mutta kaikessa tapauk-
8143: {)n välttämätöntä ryhtyä entistä suu- sessa se on moninkertainen munatuottei-
8144: remmassa määrässä harjoittamaan niitä den ulosviennin arvoon verratessa.
8145: sivuelinkeinoja jotka ovat mahdollisia Aikomuksemme olisi saada ,Pienvilje-
8146: pienviljelyksen yhteydessä. Sellaisia si- lijäin Liiton" palvelukseen yksi matka-
8147: vuelinkeinoja jotka soveltuvat pienvilje- konsulentti, joka antaisi ohjeita kana-
8148: lijöille ja itsenäistyneille mäkitupalai- loiden rakentamisessa, kanojen ruokin-
8149: sille ovat kanan- mehiläis- ja puutar- nassa ja rotujen valinnassa sekä mehi-
8150: hanhoito. Mutta 'näiden elinkeinojen läisten- ja puutarhanhoidossa. Lisäksi
8151: kohottamisen esteenä on puuttuvat am- näistä asioista selostettaisiin ,Pienvilje-
8152: mattitiedot sekä ennakkoluulot joiden lijä"lehdessä, luennoissa ja opintokurs-
8153: poistamista olisi valtion tuettava. Pien- seilla. Samalla olisi ammatin kohotta-
8154: eläjäin taloudellisen aseman kohottaja- jana tehokas kiihotin kehoituspalkinnot
8155: na ja ammattitietojen kartuttajana toi- parhaimmin hoidetuista kanaloista, me-
8156: mii ,Pienviljelijäin Liitto". Sen toimin- hiläisten- ja puutarhanhoidosta. Näihin
8157: taa ei kuitenkaan ole mahdollista ulot- tarkoituksiin tarvittaisiin arviolta:
8158: taa niin monipuoliseksi pieneläjäin itse-
8159: uhrauksilla, taloudellisista syistä, ellei konsulentin palkkaami-
8160: valtio ole tätä näissä tehtävissä avusta- seen ja matkoihin .. . Smk. 48,000: -
8161: massa. kehoituspalkkioihin .. . " 22,000:-
8162: Pyydämme viitata siihen tosiasiaan, opintokursseihin ja kir-
8163: että munat ravintona samoin kuin ulos- jallisuuden kustanta-
8164: vientitavaralla alkavat edustaa yhä miseen 30,000:--
8165: "
8166: lisääntyvää osuutta. Esim. v. 1921 vie- Yhteensä Smk. 100,000:-
8167: tiin ulkomaille 10 miljoonaa 700 tuhatta
8168: kpl. munia, joiden arvo a 2:- kpl. = Edellisen perusteella. kunnioittaen
8169: Smk. 21,400,000. Miten suuri on kotimai- anomme,
8170: 204 11,72. - Pienviljelijäin kanan-, mehiläis- ja puutarhanhoitoknnsit.
8171:
8172: , että Eduskunta päättäisi ottaa tusmäärärahan ,Pienviljelijäin
8173: vuoden 1924 tulo- ja menoarvioon Liitolle" kanan- mehiläis- ja puu-
8174: 100,000:- markan suuruisen avus- tarhanhoidon edistämiseksi.
8175:
8176: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
8177:
8178:
8179: Tuomas Bryggari. Atte J. Muhonea.
8180: W alfrid Eskola.
8181: 205
8182:
8183: n, 7s. - Pet. försL N :o 91. 11,73.- Anom. ehd. N:o 91.
8184:
8185:
8186:
8187:
8188: Hästbacka m. ft.: Ang. beviljande av Hästbacka y. m.: Määrärahan myöntä-
8189: anslag för statens deltagande i kost- misestä valtion osanottoa varten eräi-
8190: naderna för vissa jordförbättrings- den maanparannustöiden kustannuk-
8191: arbeteJt. sii~.
8192:
8193:
8194:
8195: T i ll R i k s d a g e n. E d u s k u n lli a ll e.
8196:
8197: Den offentliga statistiken såväl i vårt Virallinen tilasto osoittaa sekä meillä
8198: land som i andra Iänder visar, att emigra- että muissa maissa, että siirtolaisuus on
8199: tionen i regeln är störst i de trakter av säännöllisesti suurin niissä osissa maa-
8200: landet, där jordens uppdelning gått ta, missä maan jako on joutunut pisim-
8201: längst eller jordbrukets utvecklingsmöj- mälle tai maanviljelyksen kehitysmah-
8202: ligheter av andra orsaker avstannat, där dollisuudet ovat muista syistä pysähty-
8203: alltså de ungas behov av jord icke längre neet, missä siis nuorten ihmisten maan-
8204: kan tillgodoses genom fädernegårdarnas tarvetta ei enää voida tyydyttää isäin
8205: fortsatta klyvning. Den djupaste orsa- talojen jatkuvana halkomisella. Siirto-
8206: ken till emigrationen och flyttningen till laisuuden ja kaupunkeihinmuuton sy-
8207: städerna är således i flesta fall att det vimpänä syynä on niinmuodoin useim-
8208: icke finnes tillräcklig för odling tjänlig missa tapauksissa se, ettei kotiseudulla
8209: jord i hembygden. Erfarenheten ger ole viljelykseen kelpaavaa maata riittä-
8210: även vid handen, att det är de i ekono- västi. Kokemuksesta myöskin tiedetään,
8211: miskt avseende ojämförligt vederhäfti- että ne, jotka maan puutteen takia jättä-
8212: gaste elementen, hemmasönerna, som vät kotiseutunsa etsiäkseen muulta toi-
8213: lämna hembygden i brist på jord för att meentulomahdollisuuksia, ovat taloudel-
8214: söka sig andra utkomshnöjligheter. lisesti verrattomasti varallisimpia ainek-
8215: sia, kotipoikia.
8216: Det kan sålunda icke bestridas, att en Ei niinmuodoin päästä siitä, että suuri
8217: stor del av de .betydande förluster emigra- osa niistä melkoisista tappioista, jotka
8218: tionen och en onaturligt stor flyttning luonnottoman suuri kaupunkeihin muut-
8219: till städerna medfört måste tillräknas to on aiheuttanut, on luettava, ei maan
8220: icke landets och landsbygdens fattigdom ja maaseudun köyhyyden syyksi tai
8221: eller Amerikas och städernas fördelar, Amerikan ja kaupunkien etuisuuksien
8222: utan fastmer den bristande framsynthet, ansioksi, vaan pikemminkin sen kauko-
8223: som länge varit rådande bland statsmak- näköisyyden puutteen tiliin, joka on
8224: terna ifråga om en planmässig jordpoli- kauan vallinnut valtiomahdeissa suunni-
8225: tik. Det måste bli klart för en var, att telmalliseen maapolitiikkaan nähden. Jo-
8226: något framgångsrikt arbete i större skala kaiselle täytyy käydä selväksi, että mi-
8227: till förebyggandet av emigrationen och tään menestyksellistä työtä siirtolaisuu-
8228: flyttningen, till städerna icke är tänk- den ja kaupunkeihin muuton vastustami-
8229: 206 II, 73. - Maanparannustöiden avustaminen.
8230:
8231: bart, förrän den kategori av lantarbetare, seksi ei ole suuremmassa mittakaavassa
8232: hemmasönerna, beredes utkomstmöjlig- ajateltavissa, ennenkuin mainitulle maa-
8233: heter på jorden i främsta rummet i hem- työläisten ryhmälle, kotipojille, valmis-
8234: socken. tetaan mahdollisuuksia saada toimeen-
8235: tulonsa maasta, ensi sijassa kotipitä-
8236: jässä.
8237: Såsom redan betonats är det i fi'ämsta Niinkuin jo korostettiin, muodostavat
8238: rummet hemmasönerna, som rekrytera etupäässä kotipojat tuon siirtyjäin suu-
8239: den stora utvandringen och det är just ren joukon, ja juuri heidät on pidätet-
8240: dem det gäller att vinna för landet och tävä maalle ja pienviljelykselle, koska
8241: för småbruket, emedan de äro en god ga- he ovat hyvänsä takeena siitä, että val-
8242: ranti för att statens stöd för egnahems- tion oman kodin perustajille antama kan-
8243: byggare träffar lämpliga och värdiga natus joutuu oikeille ja arvokkaille hen-
8244: personer. De ha vuxit upp i ett litet kilöille. He ovat kasvaneet pienessä itse-
8245: självständigt jordbrukarhem, och trots näisessä maanviljelijäkodissa, ja huoli-
8246: dettas vanligen små villkor och ekono- matta sen tavallisesti pienistä ehdoista
8247: miska svårigheter, är det hos dem, som ja taloudellisista vaikeuksista, juuri
8248: hungern efter jorden rör -sig kraftigast. heissä on maan nälkä voimakkain. Koti-
8249: Hemmasönerna gå ogärna tili industrin, pojat menevät vastahakoisesti teollisuu-
8250: de bli ogärna drängar hos en annan bon- den palvelukseen, he eivät mielellään ru-
8251: de - båda delarna betyda enligt deras pea toisen talonpojan rengeiksi - kumpi-
8252: uppfattning en deklassering, som de en- kin näistä toimialoista merkitsee heidän
8253: dast nödtvungna underkasta sig. Idealet käsityksensä mukaan alaspäin painu-
8254: för dem är ett eget jordbruk. mista, johon he ainoastaan pakosta alis-
8255: tuvat. Heidän ihanteensa on oma maan-
8256: viljelys.
8257: Här är man egnahemsproblemet allde- Tässä käydään omakotikysymyksen
8258: les in på livet, och frågan är den, hur ytimeen ja ratkaistavana on, miten näitä
8259: skall man kunna förhjälpa dessa hemma- kot.ipoikia voidaan auttaa pääsemään
8260: söner till jord, vilka i stort sett äga de käsiksi maahan, kotipoikia, joilla yleensä
8261: yppersta personliga kvalifikationer för katsoen on mitä parhaimmat mieskohtai-
8262: jordbruksnäringen. set ominaisuudet maanviljelyselinkeinoa
8263: varten.
8264: I vårt land har man de senaste åren i Meidän maassamme on viime vuosina
8265: lagstiftningsväg genomfört vittgående lainsäädäntöteitse toimeenpantu laajalle-
8266: reformer i avsikt att skapa småbruk och meneviä uudistuksia pienviljelyksen ja
8267: egnahem. I sådant avseende har torpar- omien kotien luomiseksi. Siinä tarkoi-
8268: lagen, lagen om backstuguområden, la- tuksessa on torpparilaki, laki mäkitupa-
8269: gar om kolonisation av kronoboställen, alueista, lait kruununvirkatalojen, pap-
8270: präst- och andra boställen, statens jord- pien ja .muiden virkatalojen ja valtion
8271: områden samt lex Kallio och lex Pulkki- maa-alueiden asuttamisesta sekä lex Kal-
8272: nen stiftats. De nämnda lagarna, utom lio ja lex Pulkkinen säädetty. Mainitut
8273: torparlagen och lagen om backstugu- lait, lukuunottamatta torpparilakia ja
8274: områden, ha emellertid huvudsakligast lakia mäkitupa-alueista, ovat kuitenkin
8275: gått ut på att förse den obesuttna befolk- pääasiallisesti tarkoittaneet maaseudun
8276: ningen på landsorten och i städerna med tilattoman ja kaupunkien irtaimen väes-
8277: II,73. - Hästbacka y. m. 207
8278:
8279: jord. Med andra ord att söka återföra tön maansaantia. Toisin sanoen ne ovat
8280: till modernäringen dem som till följd av koettaneet palauttaa pääelinkeinoon ne,
8281: bristande utvidningsmöjligheter av fä- jotka isäin talon laajentamismahdolli-
8282: dernegården eller av andra orsaker sökt suuksien puutteen tähden tahi muista
8283: sig utkomstmöjligheter såsom fasta eller syistä ovat etsineet itselleen toimeentulo-
8284: tillfälliga arbetare på olika arbetsområ- mahdollisuuksia eri työaloilla vakinai-
8285: den. sina tahi tilapäisinä työläisinä.
8286: Verkningarna av nämnda lagstiftning Mainitun lainsäädännön vaikutuksia
8287: känna vi ännu icke, ej heller huru refor- emme vielä tunne, emme myöskään sitä,
8288: merna komma att utfalla i praktiken. minkälaisiksi uudistukset muodostuvat
8289: För vår del tro vi icke att de nybildade käytännössä. Omasta puolestamme em-
8290: lägenheterna i nämnvärd grad komma me usko, että vastamuodostetut tilat
8291: 'att finna köpare, som kunna och vilja tulevat mainittavassa määrässä saamaan
8292: bruka jorden, såvida icke staten trä,der ostajia, jotka voivat ja haluavat viljellä
8293: emollan och bygger bostäder och skänker maata, ellei hallitus tule avuksi, rakenta-'
8294: jorden till ett betydligt lägre pris än in- malla asuntoja ja lahjoittamalla maata
8295: lösningspriset. I dessa tider är det icke lunastushintaa melkoisesti alempaan
8296: någon lätt sak för egnahemsbyggaren att hintaan. Näinä aikoina ei ole oman ko-
8297: bryta bygd, bygga bostäder och skaffa din rakentajalle suinkaan mikään helppo
8298: sig på en gång döda och levande inven- a8ia raivata maata, rakentaa asuntoja ja
8299: tarier. Därtill fordras Impitai och fram- hankkia itselleen samalla kertaa kuol-
8300: för allt praktisk erfarenhet. Och det är lutta ja elävää kalustoa. Siihen tarvi-
8301: just dessa två faktorer, som vanligen taan pääomaa ja ennen kaikkea käytän-
8302: fattas och gör kolonisationsfrågan svår- nöllistä kokemusta. Juuri näniä kaksi
8303: löst. Och staten har icke heller råd att tekijää puuttuvat tavallisesti, ja se te-
8304: offra alltför stort kapital för detta ända- kee asutuskysymyksen vaikeasti ratkais-
8305: mål på en gång. Vi tro icke heller, att tavaksi. Eikä valtiolla myöskään oleva-
8306: det i nämnvärd gra:d är möjligt att åter- raa uhrata kovin suurta pääoman tähän
8307: föra dem till jorden, vilka en gång be- tarkoitukseen samalla kertaa. Emme
8308: givit sig till staden. De äro i allra flesta myöskään usko olevan mainittavassa
8309: fall förlorade för jordbruket. De komma määrässä mahdollista palauttaa jälleen
8310: att förbli gatans folk och söka sig andra maahan kiinni niitä, jotka kerran ovat
8311: utkomstmöjligheter. kaupunkiin lähteneet. Kaikkein useim-
8312: missa tapauksissa on maanviljelys hei-
8313: dät menettänyt. He tulevat jäämään ka-
8314: dun väeksi ja hakemaan itselleen muita
8315: toimeen tulomahdollisuuksia.
8316: Den naturliga vägen tili det målet man Luonnollinen tie pyrittävään päämää-
8317: syftar till, egnahemsbildningen, går en- rään, omain kotien perustamiseen, on
8318: ligt vårt förmenande genom att skapa meidän mielestämme se, että nykyisille
8319: utvecklingsmöjligheter för de nuvarande maanviljelijöille luodaan kehity8mahdol-
8320: jordbrukarena. Genom att bereda möj- lisuuksia. Valmistamalla maanviljeli-
8321: lighet för jordbrukarne att uppodla de jöille mahdollisuutta ottaa viljelykseen
8322: väldiga arealer av sanka marker, som ne valtavat alat vesiperäisiä maita, jotka
8323: ännu på många ställen utgöra hemma- vielä monin paikoin muodostavat tilan
8324: nets största jordområde, kan statsmakten suurimman ma!ll.-a.lan,, voi valtiovalta an-
8325: 208 II,73. - Maanparannustöiden avustaminen.
8326:
8327: ge jordbrukarne själva den kraftigaste taa itse maanviljelijöille mitä voimak-
8328: hävstång för befrämjande av egnahems- kaimman vipusimen omain kotien perus-
8329: bildningen och binda flera av sönerna tamisen edistämiseen ja kiinnittää monta
8330: vid fädernegården. Annars nödgas dessa poikaa isäin taloon. Muuten on näiden
8331: söka sig andra utkomstmöjligheter inom pakko etsiä itselleen muita toimeentulo-
8332: och utom landets gränser. mahdollisuuksia omasta maasta ja sen
8333: rajojen ulkopuolelta.
8334: Det är ett erkänt faktum, att de bästa On tunnustettu tosiasia, että parhaim-
8335: odlingsmarkerna ligga utmed älvarna mat viljelysmaat sijaitsevat jokien ja
8336: och till dem ledande bäckar, samt i när- niihin laskevain purojen varsilla sekä
8337: heten belägna mossmarker. Att göra niiden läheisyydessä tavattavilla suo-
8338: dessa marker odlingsbara är enligt vårt mailla. Näiden maiden viljelyskelpoi-
8339: förmenande statens: främsta och för- seksi tekeminen on meidän mielestämme
8340: nämsta uppgift och plikt, ty därigenom va.ltion ensimäinen jru tärkein tehtävä
8341: bereder man möjlighet för en ökad bo- ja velvollisuus, sillä siten valmistetaan
8342: sättning och fäster hembygdens folk mahdollisuus lisäasutukseen ja kiinnite-
8343: fastare vid jorden, varigenom inflyttnin- tään kotiseudun väki lujemmin maahan,
8344: gen till städerna skulle förhindras. Så- niin että kaupunkeihin muutto estyy.
8345: som förhållandena gestaltat sig under de Kahden viimeksikuluneen vuosikymme-
8346: senaste två decennierna har en alldeles nen varrella ovat olot muodostuneet sel-
8347: för stor flyttning från landet till stä- laisiksi, että aivan liian suurta muuttoa
8348: derna försiggått. Städerna ha blivit maalta kaupunkeihin on esiintynyt.
8349: överbefolkade och landsbygden lider Kaupungit ovat tulleet liika-asutuiksi ja
8350: brist på arbetskrafter. Och som en följd maaseutu kärsii työvoimain puutetta.
8351: av denna onaturliga flyttning till stä- Seurauksena tästä luonnottomasta kau-
8352: derna har bostadsbristen successivt upp- punkeihin muutosta on yhtä mittaa kas-
8353: stått och föranlett att staten nödgats vanut asuntopula, ja se on aiheuttanut
8354: träda emellan och utanordna flera tiotal sen, että valtion on ollut pakko tulla hä-
8355: miljoner mark i året för avhjälpandet av tään ja määrätä monta kymmentä mil-
8356: bostadsbristen. Härav följer vidare, att joonaa mårkkaa vuosittain asuntopulan
8357: då varken industrin eller andra arbets- vähentämiseksi. Tästä seuraa edelleen,
8358: givare kunna förse detta överloppsfolk että kun ei teollisuus eivätkä muut työn-
8359: med arbete, en mängd nödhjälpsarbeten antajat voi varata työtä tälle liikaväes-
8360: anordnats, till vilka arbeten årligen utgå tölle, joukko hätäaputöitä on järjestetty,
8361: stora summor; arbeten som i flesta fall joihin vuosittain menee suuret summat,
8362: äro av inproduktiv beskaffenhet och an- töitä, jotka useimmissa tapauksissa ovat
8363: ordnade blott för att minska det direkta tuottamatonta laatua ja järjestetyt vain
8364: understödet åt hjälpbehövande från kom- sen suoranaisen avustuksen vähentämi-
8365: munens sida. En förändring måste fås i seksi, jota kunnan taholta on apuatarvit-
8366: detta förhållande. Och därtill finnes seville annettava. Muutos tähän asian-
8367: ännu möjlighet inom de flesta kommu- tilaan on saatava aikaan. Siihen onkin
8368: ner, om statsmakterna skänka större vielä mahdollisuutta useimmissa kun-
8369: uppmärksamhet än hittills åt strömräns- nissa, jos valtiomahdit kiinnittävät
8370: ningar och torrläggning av sanka mar- enemmän huomiota kuin tähän asti joen-
8371: ker. perkauksiin ja vesiperäisten maiden kui-
8372: vattamiseen.
8373: II,n. - Hästbacka y. m. 209
8374:
8375: Såsom ett ytterligare motiv för denna Lisäperusteena tälle käsityksenemme
8376: vår uppfattning vilja vi anföra, att bo- tahdomme mainita, että asutus on var-
8377: sättningen ända från äldsta tider före- haisimmista ajoista lähtien kulkenut
8378: trädesvis skett utmed älvarna, detta dels pääasiallisesti pitkin jokivarsia, tämä
8379: på grund av att dessa utgjorde farvägar, osaksi siitä syystä, että joet olivat kul-
8380: men även därför att i älvdalarna ligga, kuteitä, mutta myöskin senvuoksi, että
8381: såsom redan sagts, 'de bästa markerna jokilaaksoissa ovat, niinkuin jo sanot-
8382: och på grund därav bereda lättare ut- tiin, parhaat maat, joten siellä myös
8383: komstmöjligheter. Nästan överallt i vårt on helpommat toimeentulomahdollisuu-
8384: land bor huvuddelen av den jordbru- det. Melkein kaikkialla maassamme
8385: kande befolkningen utmed älvarna. Och .asuu pääosa maataviljelevää väestöä
8386: för denna befolkning bör man i första jokivarsilla. Ja tälle väestölle on ensi
8387: rummet bereda utvecklingsmöjligheter sijassa valmistettava kehitysmahdolli-
8388: genom att göra vattendränkta marker suuksia saattamalla vesiperäiset maat
8389: odlingsbara och sålunda öka den odlade viljelyskelpoisiksi ja siten lisäämällä
8390: jorden och odlingsmöjligheten. Därige- viljeltyä maata ja viljelysmahdolli-
8391: nom skulle den överflödande sunda ar- suuksia. Siten säilytettäisin se tul-
8392: betskraft, som ännu finnes kvar på lands- vehtiva terve työvoima, jota vielä on
8393: orten, bevaras för jordbruksnäringen, för maaselJ-dulla, maanviljelyselinkeinolle,
8394: frambringande av livsmedel. Nämnas elintarpeiden tuotannolle. Mainittava on
8395: bör även, att det är denna befolkning, myöskin, että juuri tämä vesistöjen var-
8396: som bor utmed vattendragen, viiken står silla asuva väestö on mitä epävakaisim-
8397: i den mest prekära ställning i fråga om massa asemassa mitä tulee kehitysmah-
8398: utvecklingsmöjligheter på jordbrukets dollisuuksiin maanviljelyksen alalla.
8399: område. Genom att bosättningen där är Sen johdosta, että asutus on siellä van-
8400: äldst och tätast har också odlingsmöjlig- hin ja tihein, on myöskin viljelysmah-
8401: heterna där utnyttjats mera än på andra dollisuuksia siellä käytetty enemmän
8402: ställen inom bosättningsområden. Och kuin muissa pail~oin asutusalueilla. Ja
8403: det är därför också enligt vårt förme- senvuoksi onkin meidän mielestämme
8404: nande i dubbel måtto statens plikt att sitä enemmän valtion velvollisuus koet-
8405: söka bereda dessa representanter för vår taa valmistaa näille talonpoikaisluok-
8406: bondeklass möjlighet att utvidga den kamme edustajille mahdollisuutta laa-
8407: torva, som bildar grundstommen för mo- jentaa sitä turvetta, joka on maamme
8408: dernäringen i vårt land. pääelinkeinon perustus.
8409: Nationalekonomiskt sett är också en Kansantaloudellisesti katsoen on
8410: åtgärd i antydd riktning den mest plan- myöskin mainittuun suuntaan käypä toi-
8411: mässiga jordpolitik, ty därigenom slip- menpide kaikkein tarkoituksenmukai-
8412: per även staten i stor utsträckning den sinta maapolitiikkaa, sillä sen kautta
8413: låneförmedlingsbörda, som alltid följer pääsee valtiokin suuressa määrin siitä
8414: med, då ödemarker skola befolkas. Så- lainanvälitystaakasta, joka aina seu-
8415: som ett av kolonisationens och egna- raa mukana, kun erämaita on asutettava.
8416: hemsrörelsens mest svårlösta problem Asutustoiminnan ja omakotiliikkeen
8417: har alltid varit att kunna på en gång vaikeimmin ratkaistavana kysymyksenä
8418: bilda ett nytt självständigt, ekonomiskt on aina ollut, miten voida yhdellä kertaa
8419: bärkraftigt jordbrukarhem. Enligt vårt muodostaa uusi itsenäinen ja taloudelli·
8420: förmenande är detta omöjligt på en ny- sesti kantovoimainen maanviljelijäkoti.
8421: 27
8422: 10 11,73. - Maanparannustöiden avustaminen.
8423:
8424: bildad lägenhet, ty ett sådant jordbruk Meidän mielipiteemme mukaan on tämä
8425: med bostads- och jordbrukslån kan icke mahdotonta vastamuodostetulla tilalla.
8426: ge sin ägare full utkomst utan kommer sillä sellainen maanviljelys asunto- ja
8427: att föra ett tynande liv. Ett nybildat maanviljelyslainoineen ei voi antaa
8428: bärkraftigt jordbrukarhem kan bäst ska- omistajalleen täyttä toimeentuloa, vaan
8429: pas genom att göra de redan befintliga hän tulee viettämään kituvaa elämää.
8430: jordarealerna odlingsbara i så stor ut- Vastamuodostettu kantovoimainen
8431: sträckning att desamma län:ma en till- maanviljelijäkoti voidaan parhaiten luo-
8432: täckligt kultivera:d jord som grund för da tekemällä jo olemassa oleva maa-ala
8433: de nya lägenheterna. Om sanka marker viljelyskelpoiseksi niin suuressa mi-
8434: bli torrlagda, kan otvivelaktigt ännu en tassa, että tulee riittävästi viljelysmaata
8435: mycket stor utvidning av de gamla lä- uusia tiloja varten. Jos vesiperäisiä
8436: genheterna ske, utan andra kostnader för maita kuivatetaan, voidaan epäilemättä
8437: staten än själva fällningskostnaderna för vielä hyvin suuressa mitassa laajentaa
8438: sänkningen av vattenståndet. Själva vanhoja tiloja ilman muita valtiolle koi-
8439: egnahemsbildningen komme därigenom tuvia kustannuksia kuin vedenpinnan
8440: att ske stegvis, såväl beträffande upp- alentamisesta aiheutuvat laskukustan-
8441: odlingen av jorden som ock vid anlägg- nukset. Itse omainkotien muodostami-
8442: ning av byggnaderna och anskaffn,ing av nen tulisi täten käymään askelittain
8443: levande och döda inventarier. Det egna sekä mitä tulee maan viljelyksenottoon
8444: hemmet kommer således att uppbyggas että myös rakennusten rakentamiseen ja
8445: på reell grund, på personliga kvalifika- elävän ja kuolleen kaluston hankkimi-
8446: tioner och med det framtidsperspektiv, seen. Omakoti tulee niinmuodoin pysty-
8447: att ju bättre jag gör det, dessto ymnigare tettäväksi todelliselle pohjalle, mieskoh-
8448: blir resultatet. Och staten har därige- taisille ominaisuuksille, tukenaan se tu-
8449: nom en garanti för att de medel, som till- levaisuuden toivo, etti} mitä paremmin
8450: skjutas för jordbrukets förkovran, ge det minä sen teen, sitä runsaampi tulee tu-
8451: bästa möjliga resultat .. los. Ja valtio saa siten takeet siitä, että
8452: ne varat, jotka luovutetaan maanvilje-
8453: lyksen edistämiseen, tuottavat parhaim-
8454: man mahdollisen tuloksen.
8455: Statens deltagande i kostnaderna för Valtion osanotto erinäisten maanpa-
8456: vissa jordförbättringsarbeten har gam- rannustöiden kustannuksiin on vanhas-
8457: mal hävd uti statsbudgeten. Men de för- taan tuttu tulo- ja menoarviossa. Mutta
8458: ordningar och beslut, som ligga till ne asetukset ja päätökset, jotka ovat
8459: grund för nämnda anslag, visa med all mainittujen määrärahojen perustana,
8460: tydlighet, huru statsmakterna under år- osoittavat täysin selvästi, miten valtio-
8461: tionden missuppfattat betydelsen av mahdit ovat vuosikymmenien kuluessa
8462: uppränsning av älvar och bäckar, gräv- ymmärtäneet väärin jokien ja purojen
8463: ning av avloppskanaler, torrläggningar perkauksen, kuivatusviemärien kaivami-
8464: av kärr och sanka marker o. s. v. Uti ,sen, soiden ja vesiperäisten maiden
8465: Statsrådets beslut av den 24 juli 1919 y. m. s. kuivattamisen merkityksen. V al-
8466: stadgas uti § 3 bland annat: tioneuvoston päätöksessä heinäkuun 24
8467: päivältä 1919 säädetään, sen 3 §:ssä
8468: m.m.:
8469: 11,73. - Hästbacka y. m. 211
8470:
8471: Statsbidrag gives, såvida det ej i sär- Valtionavustusta annetaan, sikäli kuin
8472: skilda fall anses vara av nöden att av- erikoistapauksissa ei katsota syytä ole-
8473: vika från dessa bestämmelser, sålunda: van näistä ohjeista poiketa, siten
8474: 1) att staten erlägger samtliga kostna- 1) että valtio suorittaa kokonaan tar-
8475: der för anskaffandet och underhållet av peellisten työkalujen hankkimis- ja kun-
8476: nödiga arbetsredskap ävensom de för ar- nossapitokustannukset sekä työnjohtoon
8477: betsledningen erforder liga u tgifterna, tarvittavat · menoerät, ja korvaa, jos
8478: varjämte om företaget understödes, de työtä avustetaan, osakasten valmista-
8479: av delägarene erlagda kostnaderna för masta tutkimuksesta suorittamat kustan-
8480: den förberedande undersökningen ersät- nukset kuitenkin ilman korkoa;
8481: tas dock utan rälita;
8482: 2) att delägarena själva anskaffa 25% 2) että osakkaat itse hankkivat työ- ja
8483: av arbets- och materialkostnaderna; tarveainekustannuksiin tarvittavasta
8484: osasta 25 %;
8485: 3) att staten försträcker den återståen- 3) että valtio antaa muun osan työ- ja
8486: de delen av arbets- och materialkostna- tarveainekustannuksiin tarvittavista
8487: derna såsom förskott sålunda: kustannuksista ennakkona siten:
8488: a) att vid sådana företag, som utföras a) että sellaisissa yrityksissä, jotka
8489: i samband med nyskifte i syfte att. er- toimeenpannaan uusjaon yhteydessä tar-
8490: hålla en fördelaktigare fördelning av koituksella aikaansaada edullisempaa
8491: jorden och att flytta hemman, förskottet maiden jakamis·tRJ ja ta:lojen muuttoa, on
8492: skall återbetalas med 6% årsavgifter, ennakko takaisin maksettava 6% vuo-
8493: av vilka 4% beräknas som ränta och tuismaksulla, josta 4% luetaan koroksi
8494: återstoden som kapitalavbetalning; ja jäännös pääoman kuoletukseksi;
8495: b) att vid företag, som huvudsakligen b) että yrityksissä, joitten pääasialli-
8496: avse att torrlägga kärr · och övriga lik- sena tarkoituksena on kuivattaa viljelys-
8497: värda icke odlade marker, förskottet kelpoisia soita ja muita sen arvoisia vil-
8498: skall återbetalas med 7% årsavgifter, av jelemättömiä maita, on ennakko kuole-
8499: vilka 4 % beräknas som ränta och åter- tettava 7% vuotuismaksulla, josta 4%
8500: stoden som kapitalavbetalning; luetaan koroksi ja jäännös pääoman kuo-
8501: letukseksi;
8502: c) att vid företag, som huvudsakligen c) että yrityksissä, joitten pääasialli-
8503: avse att torrlägga naturliga ängar och sena tarkoituksena on kuivattaa luon-
8504: betesmarker för möjliggörande av över- nonniittyjä ja laidunmaita vilja- ja hei-
8505: gång tili sädes- och höodling eller av re- näviljelykseen siirtymistä varten, taikka
8506: dan för odling rödjade marker, förskottet jo viljelykselle raivattuja maita, en-
8507: skall återbetalas med 10% :s årsavgifter, nakko on takaisin maksettava 10% vuo-
8508: av vilka 4% beräknas som ränta samt tuismaksulla, josta 4 % luetaan koroksi
8509: återstoden som kapitalavbetalning o. s. v. ja jäännös pääoman kuoletukseksi.
8510: Såsom härav framgår är det blott nö- Kuten tästä käy ilmi, suorittaa valtio
8511: diga arbetsredskap ävensom de för ar- ainoastaan tarpeelliset työkalumenot ja
8512: betsledningen erforderliga utgiftsposter- työn johtoon tarvitut menoerät, ellei
8513: na, som staten tillskjuter, såvida icke asianomainen virasto erinäisissä tapauk-
8514: vederbörande myndighet i särskilda fall sissa katso olevansa oikeutettu poikkea-
8515: anser sig vara berättigad att avvika från maan näistä määräyksistä. Varoja työ-
8516: dessa bestämmelser. Medel för betäc- kustannusten peittämiseen saavat asian-
8517: 212 II, 73. - Maanparannustöiden avnstaminen.
8518:
8519: kande av arbetskostnader erhålla intres- omaiset valtiolainen muodossa ylläkerro- ·
8520: senterna i form av statslån på sätt ovan tulla tavalla.
8521: relaterats.
8522: Härav framgår således, att statens Tästä selviää niinmuodoin että valtion
8523: deltagande i arbetskostnaderna för torr- osanotto vesiperäisten maiden kuiva-
8524: läggning av sanka marker står i ett tuksen työkustannuksiin on paljon huo-
8525: mycket sämre läge, än .t. ex.· statens bo- nommassa asemassa kuin esimerkiksi
8526: stadspolitiska verksamhet. Det är själv- valtion asuntopoliittinen toiminta. On
8527: klart att så länge sådana bestämmelser, itsestään selvää, että niin kauan kuin
8528: som åberopade beslut innehåller, följas, seurataan sellaisia määräyksiä, kuin
8529: något nämnvärt jordförbättringsarbete mainitsemamma päätös sisältää, mitääo.
8530: icke kan försiggå. Grävningen av av- mainittavaa maanparannustyötä ei voi-
8531: loppskanaler är ofta förenad med så da toimittaa. Kuivatusviemärien kaiva-
8532: stora kostnader, att jordbrukarne icke minen tuottaa usein niin suuria kustan-
8533: ens kunna tänka sig utföra dessa arbeten nuksia, että maanviljelijät eivät voi edes
8534: på egen bekostnad. Det är väl, om de ajatella pystyvänsä suorittamaan näitä
8535: kunna uppodla och dränera jorden utan töitä omalla kustannuksellaan. On hyvä,
8536: större ekonomiska förluster, sedan av- jos he jaksavat ottaa maan viljelykseen
8537: loppskanalen är färdig. Erfarenheten vi- ja salaojittaa sen suuremmitta taloudelli-
8538: sar även, att på grund av de hårda vill- sitta tappioitta, sittenkuin kuivatusvie-
8539: . kor Statsrådet föreskrivit i fråga om märi on valmis. Kokemus osoittaa myös-
8540: statens andel i nämnda jordförbättrings- kin, että niiden ankarien ehtojen tähden,
8541: arbeten, att torrläggningen av sanka jotka valtioneuvosto on määrännyt nou-
8542: marker icke tagit önskad fart, icke ens datettavaksi valtion ottaessa osaa mai-
8543: under åren 1919, 1920 och 1921, vilka år nittuihin maanparannustöihin, vesipe-
8544: måste betecknas som. vårt jordbruks räisten maiden kuivatus ei ole päässyt
8545: bästa år. Det årliga anslag av 5,000,000 toivottuun vauhtiin, ei edes vuosina
8546: mark, som staten beviljat för nämnda 1919, 1920, 1921, jotka vuodet on merkit-
8547: ändamål, ha icke blivit använda, trots tävä maanviljelyksemme parhaiksi vuo-
8548: att jordbrukarnes högsta önskan är att siksi. Se 5,000,000 markan suuruinen vuo-
8549: få sina vattensjuka marker torrlagda. tuinen määräraha, jonka valtio on mai-
8550: Detta bevisar med all tydlighet, att vill- nittuun tarkoitukseen myöntänyt, ei ole
8551: koren från statens sida äro för hårda. tullut käytetyksi, huolimatta siitä, että
8552: Med hänsyn till den stora betydelse för maanviljelijäin korkein toivo on saada
8553: modernäringens höjande, icke minst för vesiperäiset maansa kuivatetuiksi. Tämä
8554: egnahemsbildningen, torrläggningen av todistaa täysin selvästi, että valtion
8555: sanka marker har såsom av det ovan määrittelemät ehdot ovat liian kovat.
8556: sagda tydligen framgår, är det nödvän- Siihen suureen merkitykseen nähden,
8557: digt att få villkoren för anslagen ifråga joka vesiperäisten maiden kuivatuksella
8558: mildrade så att den hjälp staten lämnar on pääelinkeinomme kohottamiselle, eikä
8559: åt jordbrukarne verkligen blir ett .~tats vähimmin omain kotien muodostami-
8560: understöd och ett medel att föra vårt selle, niinkuin edellä sanotusta selvään
8561: lands jordpolitik på den rätta banan, käy ilmi, on välttämätöntä saada kysy-
8562: som för egnahemsbildningen till det myksessäolevien määrärahojen ehdot lie-
8563: åsyftade målet- minskning av emigra- vennytyksi niin, että valtion maanvilje-
8564: tionen och inflyttning till städerna. lijöille antama apu todella muodostuu
8565: II,73. - Hästbacka y. m. 213
8566:
8567: valtion avustukseksi ja keinoksi, millä
8568: maamme maapolitiikka ohjataan oikeal-
8569: le uralle, joka vie omain kotien perusta-
8570: misen siihen päämäärään, johon pyri-
8571: tään: siirtolaisuuden ja kaupunkeihin
8572: muuton vähentymiseen.
8573: Ifrågavarande anslag borde därför, en- Kysymyksessäolevia määrärahoja
8574: ligt vårt förmenande, ges i större ut- olisi senvuoksi, meidän mielipiteemme
8575: sträckning än hittills och sålunda, att mukaan, annettava. laajemmassa mää-
8576: strömränsningar helt och hållet utfördes rässä kuin tähän asti ja siten, että joen-
8577: på statens bekostnad emedan älvarna perkauks.et s.uoritetaan kokonaan valtion
8578: va.nligen beröra flera kommuner och så- kus.tannuksella, koska joet tavallis.esti
8579: ledes äro av allmän betydelse icke blott kos.ketta.vat useita kuntia ja näillä per-
8580: för jordbrukets utveckling, utan även kauksilla niinmuodoin on yleinen merki-
8581: för att befordra flottningarna m. m.; tys ei vain maanviljelyksen kehitykselle,
8582: samt att staten deltoge i kostnaderna för va.an myös uittojen edistämiselle y. m",
8583: torrläggning av kärr, mossor och andra sekä että valtio ottaisi osaa soiden, neu-
8584: sanka marker med 80 %, utan återbetal- vojen ja muiden vesiperäisten maiden
8585: ningsskyldighet för jordbrukarna. Dessa kuivatukseen 80 % :lla, maanviljelijäin
8586: anslag befordrade billigast och bäst kolo- olematta velvolliset maksamaan näitä
8587: nisationen och jordbruksnäringen i sin kustannuksia takaisin. Nämä määrä-
8588: helhet. Statsanslag för nämnda ändamål rahat edistäisivät huokeimmin ja par-
8589: är av vida större allmän betydelse för haiten asutustoimintaa ja maanviljelys-
8590: jordbruket än de anslag som beviljas för elinkeinoa kokonaisuudessaan. Valtion
8591: nyodlingar och borde därför medel i mainittuihin tarkoituksiin antamalla
8592: främsta rummet utgivas för dessa ända- avustuksella on paljon suurempi merki-
8593: mål. tys maanviljelykselle kuin niillä määrä-
8594: rahoilla, jotka luovutetaan uutisviljelyk-
8595: siin, ja olisi senvuoksi varoja myönnet-
8596: tävä etupäässä näihin tarkoituksiin.
8597: På grund av vad sålunda anförts, an- Ylläesitetyn nojalla anomme
8598: hålla vi
8599: att Riksdagen måtte besluta för- että Eduskunta kehoittaisi V al-
8600: ständiga Statsrådet, att ändra be- tioneuvostoa muuttamaan 24 p :nä
8601: slutet av den 24 juli 1919 innefat- heinäkuuta 1919 tekemänsä pää-
8602: tande bestämmelser angående sta- töksen, joka sisältää määräyksiä
8603: tens deltagande i kostnaderna för valtion osanotosta eräitten maan-
8604: vissa jordförbättringsarbeten, så- parannustöiden kustannuksiin, si-
8605: lunda: ten,
8606: att staten måtte deltaga med että valtio ottaisi osaa 80 % :lla
8607: 80% uti:
8608: a) sänkning av sjöar, b) gräv- a) järvien laskuun, b) kuivatus-
8609: ning av avloppskanaler, c) invall- viemärien kaivamiseen, c) soiden,
8610: ningar, torrläggning och möjlig- nevojen ja vesiperäisten maiden
8611: görande av odling av kärr, mossor pengertämiseen, kuivattamiseen ja
8612: och sanka marker, d) sänkning av viljelysmahdolliseksi tekemiseen,
8613: 214 Il,73. - Maanparannustöiden avustaminen.
8614:
8615: vattenståndet i eller genom uttapp- d) järvien vedenpinnan alentami-
8616: ning av sjöar för att öka odlings- seen tai järvien kuivattamiseen
8617: bara marker, samt viljelyskelpoisten .maiden hankki-
8618: miseksi lisää; sekä
8619: att uppränsning av älvar eller että jokien tai purojen perkaus
8620: bäckar skall utföras helt och hållet on tehtävä kokonaan valtion kus-
8621: på statens bekostnad, ävensom tannuksella, kuin myös
8622: att Riksdagen måtte besluta att että Eduskunta päättäisi ottaa
8623: uti 1924 års budget upptaga ett be- 1924 vuoden tulo- ja menoarvioon
8624: lopp stort 10,000,000 mark för sta- 10,000,000 markan suuruisen mää-
8625: tens andel i kostnaderna för vissa rärahan valtion osuudeksi erinäis-
8626: jordförbättringsarbeten. ten maanparannustöiden aiheutta-
8627: miin kustannuksiin.
8628:
8629: Helsingfors, den 17 februari 1923. Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
8630:
8631:
8632: J. E. Hästbacka. Oskar J eppson.
8633: Johannes Bengs. 1\1. E. Kulenius.
8634: Johan Broända. J. lnborr.
8635: F. A. Sandblom. J. Miemois.
8636: Vihtori Vesterinen. Edv. Helenelund.
8637: E. M. Tarkkanen. 0. V. Honkavaara.
8638: Pekka Kopsa. Antti Kuisma.
8639: K. V. Åkerblom. M. Pitkänen.
8640: Antti Juutilainen. Antti Junes.
8641: 216
8642:
8643: ll, 74. - Anom. ehd. N :o 9Z.
8644:
8645:
8646:
8647:
8648: Luostarinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä maata-
8649: louspoliittisia tutkimuksia varten.
8650:
8651:
8652: Ed u s k u n nalle.
8653:
8654: Maatalouspolitiikan kautta koetetaan muksia on tehty myös Ruotsissa, Tans-
8655: maataloudellisissa oloissa ilmeneviä epä- kassa, Saksassa ja Ranskassa. Viime-
8656: kohtia kor;i.ata ja saada maataloudelliset mainitussa marussa on m. m. järjestetty
8657: olot yleensä kcehitetyiksi mahdollisim- maatalousministeriöön erikoinen osasto
8658: man tarkoituksenmukaisiksi. Ensimäi- maataloustyöväen kysymyksen seuraa-
8659: senä edellytykisenä kumminkin tällaisen mista ja tutkimista varten.
8660: toiminnan menestymiselle on maata- Tehokkaan maatalouspoliittisen toi-
8661: louspoliittisen tutkimustyön suorittami- minnan aikaansaamiseksi on myös tär-
8662: nen. Maatalouspolitikan täytyy tarkcoin keä tietää, miten maanviljelijäin liike-
8663: tuntea ei ainoa1Staan maataloudellisissa ja· perUJspääoman tarve voidaan parhai-
8664: oloissa vallitsev,at epäkohdat, vaan ten tyydyttää. Tässä suhteessa on toi-
8665: myöskin tarkoituksenmukaLsimmat toi- mittanut laajoja tutkimuksia m. m. Yh-
8666: menpiteet ja menettelytavat tällaisten dysvaltojen hallitus ja eri Kanadan val-
8667: epälwhtien korjaamiseksi. Kun varsin- tiot. V. 1913 oli tutkimassa 10:ssä Euro-
8668: kin ISota-aikana Europan kansat ovat pan valtioS:sa maatalousluotto-oloja ja
8669: saaneet kokea, miten niiden kcoko olemas- yleensä osuustoiminnan merkitystä maa-
8670: saolo riippuu maataloustuotannon tehok- taloudessa lähetystö, johon kuului pari
8671: kuudesta ja on opittu ,samalla ymmärtä- edustajaa jokaisesta Yhdysvaltojen val-
8672: mään miten niissä maissa, joissa itse tiosta ja joitakuita Yhdysvaltojen halli-
8673: maatalousjärjestelmä on hyvä, yhteis- tuksen määräämiä edustajia. Tämän
8674: kunnallinen rauha parhaiten säilyy, on matkan tuloksena on ilmestynyt useam-
8675: tietysti maatalouiSpolitiikalle avautunut pia tutkimuksia ja niinikään on maa-
8676: entistä laajempia tehtäviä ja sitä mukaa talousluotto-oloissa tehty perusteellisia,
8677: myöskin maatalouspoliittinen tutkimus- kauvaskantavia parannuksia ja myön-
8678: työ tullut entistä tärkeämmäksi. netty satoja miljoonia dollareita valtion
8679: U seimmLssa maissa onkin sota-aikana varoja lainoina tutkimuk8en johdosta
8680: ja sen jälkeen kiinnitetty valtiovallan perustetuille uusille luottolaitoksille.
8681: taholta erikoista huomiota mainitun Myöskin RanskaR maanviljelysministe-
8682: alan tutkimuksiin ja käytetty niihin riö julkaisi vähän ennen sotaa kolme ni-
8683: melkoi~Sia rahavaroja. Niinpä esim. dosta kä8ittävän teokisen nimellä ,Maa-
8684: Englannin maatalousministeriö pani talousluotto", jossa selvitetään maata-
8685: sota-aikana toimeen maataloustyöväen- lousluottoa koskeva viimeaikainen lain-
8686: oloista laajan tutkimuksen, jonka tulok- säädäntö ja yleensä maatalousluoton jär-
8687: set ilmestyivät v. 1919 kahtena 706 sivua jestämistä valtiovallan kautta Ranskas-
8688: käsittävänä nidoksena. Tällaisia tutki- sa.
8689: 216 II,H. Maatalouspoliittisten tutkimusten avustaminen.
8690:
8691: Maataloudellisen vakuutustoiminnan kais~ta järjestämisestä ei meillä ole
8692: kehittäminen on myös viime vuosina ol- erikoistutkimu:sten kautta hankittuja
8693: lut tärkeänä tekijänä eri valtioiden maa- tarpeellisia tietoja. Niinikään olisi vält-
8694: talouspoliittisessa toiminnassa ja on tä- tämätöntä päästä selville, missä määrin
8695: tä näkökohtaa silmälläpitäen suoritettu eräissä osissa maatamme kuten esiin..
8696: tutkimuksia. Varsinkin on kiinnitetty Viipurin läänissä tilat ovat joutuneet
8697: huomiota nautakarjan ja hevosten va- perintöjaon kautta liian pieniin osiin
8698: kuutuksen tarkoituksenmUikaiseen järjes- pa1stoitetuiksi, ja minkälaisiin toimenpi-
8699: telyyn. Näin on useissa maissa kuten teisiin tulisi ryhtyä tällaisten epäkoh-
8700: Ranskassa, Saksassa, Tshekko-Slovakias- tien poistamiseksi.
8701: sa mainitulla alalla saavutettu kansan- Useat valtiot ovat myös varsinkin vii-
8702: taloudellisesti suuriarvoisia tuloksia. me vuosina monilla muillakin tavoin
8703: Myöskin maataloustuotteiden kulj.etus- kuin edellisessä on mainittu valmista-
8704: ta, kauppaa ja menekkisuhteita on val- neet maataloustuotannolle uusia k!ehitty-
8705: tiovallan taholta eri maissa tutkittu ja mismahdollisuuksia ja suoranaisesti eri
8706: tällaisten tutkimusten perusteella tehty tavoin tukeneet maataloustuotantoa.
8707: useita tä~keitä parannusehdotukJSia. OHsi erittäin tärkeä meidän, pienen kan-
8708: Esim. Englannin maatalousmin18teriön san, tuntea, mitä suuret sivistysvaltiot
8709: puolesta on tutkittu rautateiden rahti- ovat tehneet ja tekevät maatalouden ko-
8710: oloja maatalouden kannalta, Norjassa on hottamiseksi ja elvyttämiseksi. Tältäkin
8711: tehty laajoja viljakaupan järjestefyä kannalta olojen tutkiminen antaisi meil-
8712: koskevia tutkimuksia ja esim. Yhdysval- le uusia herätteitä ja tarjoaisi ne rik-
8713: tojen maatalousministeriö julkaisi 1921 kaat kokemukset, joita taloudellisesti
8714: tutkimuksen sellaiseltakin .alalta kuin meitä voimakkaammat kansat ovat
8715: heinäkaupasta ja sen tarkoitooenmukai- useinkin vasta monien kokeilujen kautta
8716: sesta järjestelystä. saavuttaneet, omiin oloihimme sovellet-
8717: Olisi hyvin tärkeää, että meilläkin taviksi.
8718: Suomessa voitaisiin suorittaa maatalous- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
8719: poliittisia tutkimlllksia useilla niillä
8720: aloilla, joita edellisessä on mainittu. että Eduskunta kehottaisi Halli-
8721: Onhan meillä esim. maataloudellinen tusta vuoden 1924 menoarvioon
8722: vakuutus, varsinkin karjaan nähden varaamaan 100,000 Smk. maata-
8723: vielä aivan kehittymättömässä tilassa, lousministeriön käytettäväksi maa-
8724: maatilojen kiinnityslainoista ja maata- talouspoliittisia tutkimuksia var-
8725: louden kiinteistöluoton tarkoituksenmu- ten.
8726: Helsingis:sä, helmikuun 17 päivänä 1923.
8727:
8728: Alpo 0. Luostarinen. Antti Kuisma. Albin Manner.
8729: E. M. Tarkkanen. Johannes Bengs. Herman Pojanluoma.
8730: Antti Penttilä. J. Miemois. Janne Koivuranta.
8731: Jooseppi Kauranen. Kalle Kirra. J. E. Hästbacka.
8732: Juho Kanniainen. Tuomas Wanhala. Pekka Kopsa.
8733: Jaakko Loukko. Viljami Kalliokoski. A. Pulkkinen.
8734: J. G. Hirvensalo. Juho Kankkunen. Oskar J eppson.
8735: Kustaa Hautamälrl. 0. W. Honkavaara. Arth. Aspelin.
8736: M. Pitkänen. W. K. Särkkä.
8737: 217
8738:
8739: Itn. - Anom. ehd. N :o 01.
8740:
8741:
8742:
8743:
8744: Tarkkanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä maata-
8745: loustuotteiden viennin edistämistyön tukemiseksi.
8746:
8747:
8748: Eduskun:nalle.
8749:
8750: Maataloustuotteiden ulkomaiset mark· män kuin muitten maitten harjoittaa ul-
8751: kinat ovat maailmansodan aikana ja sen komailla tutkimus- ja propagandatoi-
8752: jälkeen suuresti muuttuneet. Niinpä mintaa. Kehittyneet maatalousmaat,
8753: esim. Englannin voimarkkinat eivät enää kuten esim. Tanska, kiinnittävätkin ny-
8754: ole sitä, mitä ne ennen sotaa olivat. Val- kyisin suurta huomiota maataloustuot-
8755: tamerentakaisten maitten kilpailu on teiden viennin edistämistyöhön. Lukuun-
8756: tuntuvasti, kolmin- nelinkertaisesti kas- ottamatta sitä, että Tanskalla tärkeim-
8757: vanut. Uusien itsenäisten valtioden maa- missä markkinamaissa on erityiset maa-
8758: talouden elpyminen vaikuttaa myöskin talousasiamiehet, harjoittaa se lisäksi
8759: ilen, että kilpailu muitten maatalous- laajaa ja tuloksia tuottavaa maatalou-
8760: tuotteiden myynnissä lisääntyy. Nykyi- dellista tiedotustoimintaa, tutkii maata-
8761: set taloudelliset olot ovat sitäpaitsi oh- loustuotteiden markkinoita ja tekee tar-
8762: janneet muutamien maataloustuotteiden mokasta propagandaa. Tästä työstä mai-
8763: viennin aivan uusille alueille. Niin on nittakoon lähemmin, että viime vuosina·
8764: käynyt m. m. suomalaisen juuston, jota on se ottanut osaa tärkeimpiin kongres-
8765: nykyisin viedään pääasiassa Belgiaan, seihin ja näyttelyihin lähettäen niihin
8766: Ranskaan ja Saksaan, sen sijaan, että erikoisedustajia sekä tuotekokoelmia ja
8767: me ennen maailmansotaa olimme koko- eläinryhmiä. Onpa perustettu sellaisiin
8768: naan riippuvaiset Venäjän markkinois- maihin, joittenka toivotaan iVastaisuu-
8769: ta. Uusina tuotteina olemme alkaneet dessa muodostuvan tanskalaisten maa-
8770: viedä Englantiin kananmunia ja bacon- taloustuotteiden menekkialueiksi, malli-
8771: silavaa. maatalouksia, joihinka on hankittu tans-
8772: Meidän maallemme ei nykyisin voi kalaiset kotieläimet, maatalouskoneet,
8773: olla yhdentekevää, missä määrin meidän siemenvilja j. n. e. Tätä toimintaa tukee
8774: maataloustuotteemme voidaan hyvin si- valtio taloudellisesti.
8775: joittaa ulkomaiden markkinoille. Kan- Kuten edellä jo huomautettiin, on
8776: santaloudellemme on erikoisen tärkeätä, meille nykyisin monesta syystä hyvin
8777: että maataloustuotteittemme vienti jat- tärkeätä, että maataloustuotteiden vien-
8778: kuvasti kehittyy ja että tuotteillemme nin edistäruistyöhön pannaan riittävää
8779: varataan mahdollisimman hyvät ja laa- huomiota. Näin ei kuitenkaan nyt ole
8780: jat menekkialueet. Nuorena itsenäisenä laita. Maamme ei ole ollut tilaisuudessa
8781: valtiona täytyisi meidän paljon enem- edes lähettämään edustajia välttämättö-
8782: 218 H, 75. - Maataloustuotteiden viennin edistäminen.
8783:
8784: mimpiin kongresseihin, puhumattakaan että Eduskunta varaisi vuoden
8785: osanotosta näyttelyihin ja muusta maa- 1924 menoarvioon maatalousminis-
8786: taloustuotteiden :viennin edistämistyös- teriön käytettäväksi maatalou.<;-
8787: tä. Kun lähiaikoina tulee pidettäväksi tuotteiden viennin edistämistyön
8788: moniaita sellaisia tilaisuuksia, joissa tukemista varten 300,000 Smk:n
8789: maamme edustus olisi välttämätön ja suuruisen määrärahan.
8790: ottaen muutenkin huomioon maatalous-
8791: tuotteiden viennin edistäruistyön tär-
8792: keyden ehdotamme kunnioittaen,
8793:
8794: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1923.
8795:
8796:
8797: E. M. Tarkkanen. Viljami Kalliokoski.
8798: Alpo 0. Luostarinen. Tuomas Wanhala.
8799: Kalle Kirra. Juho Kankkunen.
8800: 0. W. Honkavaara. Kustaa Hautamäki.
8801: Juho Kauniainen. Albin Manner.
8802: Antti Kuisma. Pekka Kopsa.
8803: Jaakko Loukko. Juho Rannikko.
8804: J. G .Hirvensalo. Herman Pojanluoma.
8805: J. L. Seppänen. M. Pitkänen.
8806: Antti Kukkonen. A. Pulkkinen.
8807: Johannes Bengs. J. E. Hästbacka.
8808: Oskar J eppson. J. Miemois.
8809: 219
8810:
8811: ll,Te.- Anom. ehd. N:o 94.
8812:
8813:
8814:
8815:
8816: Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä apurahoiksi
8817: maataloudellisiin kouluihin ja kursseihin pyrkiville
8818: vähävaraisille henkilöille.
8819:
8820:
8821: Eduskunnalle.
8822:
8823:
8824: Maataloudellisiin oppilaitoksiin, kou- vät eteläisempiin kouluihin ja oppilai-
8825: luihin ja kursseihin alkaa kansan vähä- toksiin.
8826: varaisemmankin osan nuoriso tuntea Kun sikäläisen väestön erikoinen luon-
8827: harrastusta ja pyrkimystä enemmän ne ja maakunnan ulkonaiset olosuhteet
8828: kun jälkeen jääneinä vuosina. Mutta eivät aina saa riittävää vastakaikua ja
8829: tätä harrastusta on, varsinkin Pohjois- viihtyväisyyden tunnetta muualta tul-
8830: Suomessa ja eritoten Perä-Pohjolassa, leissa neuvojissa ja virkailijoissa muuta
8831: omansa ehkäisemään oppilaitosten puu- kuin hetkeksi, niin tulisi valtion edis-
8832: te ja suurien kustannusten pelko etäällä tää tarkoitusta jolla paikallisen väestön
8833: oleviin kouluihin ja oppilaitoksiin pyr- omakohtaisia harrastuksia tuettaisiin ja
8834: kiville. Harvinaista ei senvuoksi suin- jolla sen piiristä lähteneitä nuorukaisia
8835: kaan ole, että löytyy suuria kyliä jopa saataisiin parhaiten antautumaan maa-
8836: pitäjiä, joissa maataloudellinen ammat- talousopiskeluun ja s~tä tietä myöskin
8837: tiopetus on aivan tuntematonta. Sen- kotiseudun opettajiksi, ohjaajiksi ja ta-
8838: vuoksi ja kun väestön suurin osa, erit- loudellisen elämän kohottajiksi.
8839: täinkin sen pikkuviljelijät ja työläiset Perä-Pohjolan maatalouden kohotta-
8840: eivät ole muutenkaan tilaisuudessa saa- minen vaatii valtion puolelta monenlai-
8841: maan minkäänlaista ammattiopetusta sia määräperäisiä toimenpiteitä ja yh-
8842: eikä kartuttamaan tietojaan tällä alalla tenä, mielestämme verrattain vaikutta-
8843: niin on luonnollista, että maataloudelli- vana tekijänä siihen on, että paikallis-
8844: nen kehitys kulkee hitaasti ja olot pysy- ten järjestöjen, mieluummin maanvilje-
8845: vät edelleen hyvin alkeellisella kan- lysseurain käytettäväksi varataan eri-
8846: nalla. tyisiä oppilasapuja - stipendejä maa-
8847: talousoppilaitoksiin, kouluihin ja kurs-
8848: Paikallisten oppilaitosten ja n. s. mal- seihin pyrkiville vähävaraisille henki-
8849: litalojen puute ainakin Perä-Pohjolassa löille. Mainitut seurat voisivat käsit-
8850: osaltaan hidastuttaa maatalodellista ko- tääksemme alaosastojensa välityksellä
8851: hoamista ja valistuksen leviämistä ja hankkia selon avustukseen oikeutetuista
8852: senvuoksi pitäisi valtion entistä enem- henkilöistä ja muutenkin parhaiten jär-
8853: män avustaa ja rahallisesti tukea niitä jestää apurahojen jaon ja oikean käy-
8854: vähävaraisia nuorukaisia, jotka pyrki- tön.
8855: 220 11,76. - Apurahoja maatalouskouluihin pyrkiville.
8856:
8857: Edellä lausutun nojalla rohkenemme rahan jaettavaksi apurahoina· Ou-
8858: kunnioittaen anoa, lun läänissä toimivain maanvilje-
8859: lys- ja talousseurain välityksellä
8860: että Eduskunta päättäisi tule- maataloudellisiin kouluihin ja
8861: van vuoden menoarvioon ottaa kursseihin pyrkiville vähävarai-
8862: 100,000 markan suuruisen määrä- sille henkilöille.
8863:
8864: Helsingissä, helmikuun 15 päivänä 1923.
8865:
8866:
8867: Antti Junes. Janne Koivuranta.
8868: S. Salo. Juho Kauniainen.
8869: Arth. Aspelin. J. L. Seppänen.
8870: 0. H. Jussila. Viljami Kalliokoski.
8871: 221
8872:
8873: fi.77. - Anom. ehd. N :o 95.
8874:
8875:
8876:
8877:
8878: J askarij A., y. m.: Määrärahan myöntämisestä kasvivil-
8879: jelyskoeasemien perustamista varten.
8880:
8881:
8882: Ed u sk unnall e.
8883:
8884: Viitaten 1922 vuoden valtiopäiville kaksi ja sitä seuraavana vuonna
8885: tehtyyn anomusehdotukseen N :o 49, esi- kaksi;
8886: tämme kunnioittaen, että vuoden 1924 valtion talous-
8887: arviossa varataan tarkoitusta var-
8888: että Eduskunta päättäisi toistai- ten 1,500,000 markan määräraha;
8889: seksi perustettavaksi maahan ny- sekä
8890: kyisten koeasemai-n lisäksi 6 kas- että koeasenwin paikkain lopul-
8891: viviljelyskoeasemaa, joilla mah- linen määrääminen ja muut lä-
8892: dollisuuksien mukaan tehtäisiin hemmät toimenpiteet asiassa jäte-
8893: myöskin suoviljelyskokeita; tään Maataloushallituksen suori-
8894: että näitä koeasemia perustetaan tettavaksi.
8895: v. 1924 kaksi, seuraavana vuonna
8896:
8897: Helsingissä, helmikuun 13 päivänä 1923.
8898:
8899:
8900: Aaro J askari. K. E. Linna.
8901: Toivo Ikonen. W. ·K. Särkkä.
8902: Antti Penttilä. Mandi Hannula.
8903: J. G. Hirvensalo. Alpo 0. Luostarinen.
8904: Arth. Aspelin. A. Tanttu.
8905: L. 0. Hirvensalo. Viljami Kalliokoski.
8906: Antti Kuisma. E. M. Tarkkanen.
8907: 222
8908:
8909: ll,7s.- Anom. ehd. N:o 96.
8910:
8911:
8912:
8913:
8914: Jnnes y. m.: Määrärahan myöntämisestä kiinteän maa-
8915: mieskoulun perustamiseksi maan itäiselle ia länti-
8916: selle rajaseudulle.
8917:
8918:
8919: E d u s kun n a ll e.
8920:
8921: Viitaten 1922 Valtiopäivilie jätettyyn perustaa kumpaankin kiinteän
8922: anomusehdotukseen N :o 59, liitteet I-X, maamieskoulun tarkoitukseen so-
8923: sivu 165 ja eräiltä osiltaan maatalous- veltuville paikoille; ja
8924: valiokunnan sen johdosta antamaan lau- että Hallituksen käytettäväksi
8925: suntoon N :o 7 lokakuun 21 päivältä sitä varten varattaisiin tulevan
8926: 1922 anomme kunnioittaen, vuoden menoarvioon 500,000 ma'rk-
8927: kaa.
8928: että Eduskunta päättäisi maan
8929: itäiselle ja läntiselle rajaseudulle
8930:
8931: Helsingissä, helmikuun 15 päivänä 1923.
8932:
8933:
8934: Antti Jnnes. Juho Kauniainen.
8935: S. Salo. 0. H. J nssila.
8936: Arth. Aspelin Aarno Pesonen.
8937: Janne Koivnranta. Viljami Kalliokoski.
8938: J. L. Seppänen.
8939: 223
8940:
8941: ll,TD. - Pet. försl. N:o 97.
8942:
8943:
8944:
8945:
8946: Jeppson m. n.: Ang. beviljande av anslag för byggande
8947: av ett elevhem för N ärpes lantmanna- och husmoder-
8948: skola.
8949:
8950:
8951: Til R i k s d a g e n.
8952:
8953: Ett av grundvilkoren för att en små·· byggnader varjämte en skild slöjdsal
8954: brukare skall kunna livnära sig är den, för de manliga eleverna tillbyggts.
8955: att han äger fackmannainsikter, så att Under hela sin 21-åriga verksamhet
8956: han av sin Iilla jordtorva kan frambrin- hava eleverna varit hänvisade att söka
8957: ga den största möjliga skörd. Inseende sina kvarter uti de kringliggande bond-
8958: detta vidtog ,Folkhögskolesällskapet gårdarna. Men år för år har möjlighe-
8959: W asa" åtgärder för inrättande av ,När · ten a tt skaffa eleverna kvarter visa t sig
8960: pes Lantmanna- och Husmoderskola", allt mindre och mindre, ja det har till
8961: som började sin verksamhet den 1 nov. och med hänt att elever inte kunnat
8962: 1901 uti en av Närpes kommun skänkt besöka skolan på grund av att kvarter
8963: lokal. ej erhållits.
8964: Att skolan verkligen är belägen i en Redan för flera år sedan uppstod tan
8965: småbrukartrakt framgår därav, att år ken på inrättande av ett elevhem för
8966: 1922 endast en lägenhet med över 200 ha skolan, men måste då förfalla på grund
8967: skattbar mark fanns i Närpes, som ändå av att nödigt kapital ej kunde hopbrin-
8968: omfattar 99,7/96 dels mantal. Likadant gas för planens realiserande. Emellertid
8969: är förhållandet i angränsande kommu- tillsattes en kommitte med uppdrag att
8970: ner, som skicka elever till Närpes. Sko- på frivillighetens väg försöka hopsamla
8971: lan har hela tiden visat sig fylla ett nödigt kapital för elevhemmets byg-
8972: verkligt behov. Som ett bevis därpå ar gande.
8973: att den alltid varit en av de mest be- KommitUm har nu kommit så långt
8974: sökta i österbotten. att av det belopp, som upptagits i kost-
8975: Emellertid visade sig den av Närpes nadsförslaget, vilket lydde å Fmk 250,000
8976: kommun skänkta lokalen snart vara ungefär hälften är hopbringat. Nu sy-
8977: alltför liten, varför åtgärder vidtogos nes det emellertid vara hart när omöj-
8978: för ,byggande av en större och ändamåls- ligt att få det återstående beloppet 'hop-
8979: enligare byggnad, där nödiga lärosalar samlat. Emellertid har man under :1n-
8980: jämte biblioteksrum inrättades. Denna stundande sommar ämnat vidtaga med
8981: byggnad blev färdig 1904. Sedan dess byg.gnadsarbeten, men av ovan anförda
8982: har ytterligare tillkommit nödiga uthus- omständigheter framgår att företaget
8983: 224 II,79. - Närpiön maamies- ja emiintäkoulu.
8984:
8985: icke kan slutligen realiseras, i fall ej att Riksdagen mdtte i statsför-
8986: staten träder hjälpande emellan. I an- slaget för 1924 bevilja etthundra
8987: seende till det behjärtansvärda ändamå- tusen (100,000) finska mark för
8988: let och då Riksdagen tidigare beviljat byggande av ett elevhem för När-
8989: understöd för liknande ändamål våga pes Lantmanna- och Husmoder-
8990: undertecknade vördsamt anhålla skola.
8991:
8992: Helsingfors, den 15 februari 1923.
8993:
8994:
8995: Oskar J eppson. M. E. Knlenius.
8996: Edv. Helenelund. J. Im. Bäck.
8997: J. Inborr. Gunnar Landtman.
8998: Johannes Bengs. J. Miemois.
8999: F. N. Sandblom. Levi Jern.
9000: 225
9001:
9002: TI,79,- Anom. ehd. N:o 97. Suomennos.
9003:
9004:
9005:
9006:
9007: Jeppson y. m.: Määrärahan myöntämisestä oppilaskodin
9008: rakentamista varten N ärpiön maamies- ja emäntä-
9009: koululle.
9010:
9011:
9012: E d u s k u Ii n a ll e.
9013:
9014: Pienviljelijän itsensäelättämisen pe- huonerakennukset, ja erityinen veistosali
9015: rusehtoja on, että hänellä on ammattitie- on rakennettu miespuolisia oppilaita var-
9016: toja, niin että hän pystyy vähäisestä ten.
9017: maatilkustaan ottamaan mahdollisim- Koulun koko 21-vuotisen olemassaolon
9018: man suuren sadon. Tämän oivaHaen ryh- aikana on oppilaiden täytynyt hakea it-
9019: tyi ,Folkhögskolesällskapet V asa" (Kan- selleen asunto läheisistä talonpoikaista-
9020: sanopistoseura V asa) toimenpiteisiin loista. Mutta vuosi vuodelta on asunnon-
9021: Närpiön maamies- ja emäntökoulun pe- saantimahdollisuus käynyt yihä pienem-
9022: rustamiseksi. Koulu aloitti toimintansa mäksi ja pienemmäksi, onpa tapahtunut
9023: marraskuun 1 p:nä 1901 Närpiön kunnan sitäkin, että jotkut oppilaat eivät ole voi-
9024: lahjoittamassa huoneistossa. neet ruveta käymään koulua, kun eivät
9025: Että koulu todellakin sijaitsee pien- ole saaneet asuntoa.
9026: viljelijäseudulla käy selville- siitä, että Jo monta vuotta sitten heräsi ajatus
9027: vuonna 1922 oli Närpiössä ainoastaan oppilaskodin perustamisesta koulua var-
9028: yksi tila, jolla oli yli 200 ha verotettavaa ten, mutta se täytyi jättää raukeamaan,
9029: maata, vaikka kunnan koko manttaali- kun pääomaa ei voitu saada riittävästi
9030: luku on 99 7 /96' Samanlainen on asian- kokoon hankkeen toteuttamiseksi. Kui-
9031: laita lähikunnissa, jotka lähettävät oppi- tenkin asetettiin komitea koettamaan va-
9032: laita Närpiöön. Koulu on koko ajan paaehtoista tietä saada kokoon oppilas-
9033: osoittautunut täyttävänsä tositarpeen. kodin rakentamiseen tarvittavat varat.
9034: Todistuksena siitä on, että se on aina Komitea on nyt päässyt niin pitkälle,
9035: ollut enimmän käytettyjä Pohjanmaalla. että noin puolet 250,000 markkaan nouse-
9036: Närpiön kunnan lahjoittama huoneisto vasta kustannusarviosta on saatu koo-
9037: osoittautui kuitenkin ennen pitkää liian tuksi. Mutta nyt näyttää aivan mah-
9038: pieneksi. Sen vuoksi ryhdyttiin raken- dottomalta saada enää kerätyksi määrää
9039: tamaan suurempaa ja tarkoituksenmu-. täyteen. Ensi kesänä on kuitenkin aiottu
9040: kaisempaa taloa, johon tarvittavat oppi- ryhtyä rakennustyöhön, mutta ylläesite-
9041: .salit ja kirjastohuone sijoitettiin. Tämä tyistä seikoista käy selville, että yritystä
9042: rakennus valmistui vuonna 1904. Sen ei voida lopullisesti toteuttaa, ellei valtio
9043: jälkeen on tullut lisää tarpeelliset ulko- tule avuksi. Huomionarvoisen tarkoituk-
9044: 29
9045: 226 II,79. - Närpiön maamies- ja emäntäkoulu.
9046:
9047: sen tähden ja kun Eduskunta on aikai- että Eduskunta myöntäisi 1924
9048: semmin myöntänyt avustusta samanlai- vuoden tulo- ja menoarvioon sata-
9049: siin tarkoituksiin, rohkenevat allekirjoit- tuhatta (100,000) markkaa oppi-
9050: taneet kunnioittaen anoa, laskodin rakentamista varten N är-
9051: piön maamies- ja emäntäkoululle.
9052:
9053: Helsingissä, 15 päivänä helmikuuta 1923.
9054:
9055:
9056: Oskar J eppson. M. E. Kulenius.
9057: Edv. Helenelund. J. Im. Bäck.
9058: J. Inborr. Gunnar Landtman.
9059: Johannes Bengs. J. Miemois.
9060: F. A. Sandblom. Levi Jern.
9061: 227
9062:
9063: ll,so. - Anom. ehd. N :o 98.
9064:
9065:
9066:
9067: Ikonen y. m.: Mää1i_ärahan myön:tämisestä rakennus-
9068: avustuksiksi maatalouskouluille..
9069:
9070:
9071: E d u s k u n n a ll e.
9072:
9073: Kuten tunnettua toimivat useimmat Vaikka olisi paikallaan ehdottaa mää-
9074: maatalouskoulumme yksityisten asian- rättäväksi ne perusteet minkä osan ra-
9075: harrastajain perustamain kannatusyh- kennuskustannuksistaan maatalouskou-
9076: distysten ja seurojen varassa. Tästä on- luja kannattavat yhtymät ovat oikeu-
9077: kin seurauksena, että tällaiset koulut tettuja saamaan valtioapua, emme siinä
9078: saavat kokea monenlaista opetustyötä suhteessa tahdo tehdä esitystä vaan oli-
9079: haittaavaa puutetta. Pahimpia puut- si hallituksen ;jätettävä tätä tarkoittava
9080: teellisuuksia on kunnollisista ja tarkoi- esitys eduskunnalle.
9081: tustaan vastaavista koulurakennuksista Edellä olevan perusteella sekä viitaten
9082: sekä opettaja- ja oppilasasunnoista. Yk- viime vuoden valtiopäivillä jätettyyn
9083: sityisten kannattajain on varsin vai- tätä asiaa koskevaan anomukseen ja
9084: keaa saada kokoon sellaisia pääomia, maatalousvaliokunnan siitä antamaan
9085: joita tarvitaan kun on kysymyksessä lausuntoon saamme kunnioittaen anoa,
9086: uuden koulun perustaminen tai huoneus- että eduskunta päättäisi,
9087: tojen rakentaminen jo toimimassa ole-
9088: ville kouluille. Siksipä valtion velvolli- 1) merkitä ensi vuoden meno-
9089: suus olisikin tuntuvasti tukea tällaisten sääntöön 800,000 markan määrära-
9090: koulujen rakentamista. Käytännöllistä han annettavaksi maatalouskou-
9091: ammattiopetusta antavat koulut olisi luille rakennusavustuksina ja
9092: valtion avustukseen nähden rinnastetta- 2) ylimääräiseen menosääntöön
9093: vat oppikoulujen kanssa. otettavaksi 5 miljoonaa markkaa,
9094: Kuluvan vuoden menosääntöön otettu mikä annettaisiin pitkäaikaisina
9095: 200,000 markkaa rakennusavuiksi ja 2 rakennuslainoina maatalouskoulu-
9096: milj. markkaa rakennuslainoiksi maata- ja kannattaville yhtymille; sekä
9097: louskouluille on osoittautunut riittämät- 3) että hallitukselta pyydetään
9098: tömäksi. Myöskään se ei ole oikeassa esitystä niistä perusteista, joiden
9099: suhteessa esim. oppikoulujen rakentami- mukaan yksityisten ja yhtymäin
9100: seen myönnettyjen varojen kanssa, joita perustamat maataloudelliset oppi-
9101: kuluvankin vuoden menoarvioon on laitokset ovat oikeutettuja san-
9102: otettu lähes 6 miljoonaa markkaa. maan rakennusapua valtiolta.
9103:
9104: Helsingissä, 15 päivänä helmikuuta 1923.
9105:
9106: Toivo Ikonen. J aio Lahdensuo. Antti Penttilä.
9107: W. K. Särkkä. Jalmari Viljanen. Juho Kankkunen.
9108: Alpo 0. Luostarinen. Tuomas W anhala. Antti Juutilainen.
9109: Arth. Aspelin. K. E. Linna. Ansh. Alestalo.
9110: 0. W. Honkavaara. Mandi Hannula. M. Pitkänen.
9111: Janne Koivuranta. J. G. Hirvensalo. J. Im. Bäck.
9112: 228
9113:
9114: ll,s1. - Anom. ehd. N :o 99.
9115:
9116:
9117:
9118:
9119: Kirra y. m.: Määrärahan myöntämisestä maatalous-
9120: asiamiesten palkkaamiseksi ulkoasiainhallintoon.
9121:
9122:
9123: E d u s k u n n a ll e.
9124:
9125: Jo aikaisempina aikoina on valtioval- teriössä on yhdistetty ministeriön yh-
9126: ta useimmissa maissa pannut erikoista teiseksi pääosastoksi, osoittaen nämät-
9127: huomiota ulkomaisten kaupallisten suh- kin yhdistämiset, että nykyisin politiik-
9128: teiden ja varsinkin viennin edistämi- ka on ennen kaikkea kauppapolitiikkaa,
9129: seen. Tähän on ja pakoittanut kehitty- taloudellisten etujen valvomista. Edel-
9130: neimmissä maissa tehty ikävä kokemus. leen on useimmissa maissa, niinpä kai-
9131: että taloudellisten olojen, väkiluvun ja kissa Skandinavian maissa ja myöskin
9132: elintason noustessa tavarain maahan- meillä, järjestetty erikoisia virallisia ja
9133: tuonti on osoittanut arveluttavaa nou- puolivirallisia, maan eri elinkeinopiirien
9134: sua yli maastaviennin. Mutta vasta ny kanssa yhteistoiminnassa olevia, talou-
9135: kyään, maailmansodan jälkeinen talou- dellisia tiedonantotoimistoja ulkominis-
9136: dellisten ja kaupallisten olojen epävar-· teriöön, kauppaministeriöön tai eri elin-
9137: muus ja valtamerentakaisten maitten keinojärjestöjen yhteyteen. Eikä tähän-
9138: yhä peloittavampi esiintyminen (tähän kään ole vielä tyydytty, vaan ovat useat
9139: asti varsinkin maatalouden alalla) kil- valtiot lisäksi lähettäneet taloudellisia
9140: pailijana maailman markkinoilla, on erkoistuntijoita, joko komiteoja tai yk-
9141: tehnyt sekä eri maiden sisäisessä että sityisiä asiamiehiä, esim. maatalousasia-
9142: kansainvälisessä politiikassa kaupalli- miehiä, tutkimaan vienti- ja tuontimah-
9143: set ja muut puhtaasti taloudelliset ky- dollisuuksia sekä ottamaan selvää talou-
9144: symykset kaikista keskeisimmiksi ja dellisten olojen ja eri tuotantoalojen ke-
9145: tärkeimmiksi. Kaikissakin maissa, niin hityssuunnasta ja -nopeudesta ja anta-
9146: suurissa kuin pienissä, on nykyisinä maan havainnoistaan ajoissa raportteja,
9147: vuosh1a aivan erikoisesH pyritty oma- joita kotimaassa voidaan hyväksi käyt-
9148: varaistalou teen, kotimaisen tuotannon tää tuontantomuotoja kehiteltäessä ja
9149: suojaamiseen ulkomaiselta kilpailulta ja uusia suunniteltaessa.
9150: viennin edistämiseen. Erikoisesti vien- Tanska on meille oivallisena esimerk-
9151: nin edistämisharrastusta osoittaa sekin, kinä tällaisen toiminnan hyödystä. Ih-
9152: että useimmissa maissa, ja niinpä meil- metellen olemme me täällä, kuten naa-
9153: läkin, on ulkoministeriö järjestetty uu- purimaatkin, saaneet senrata miten not-
9154: delleen paremmin maan kaupallista ja keasti Tanska näinä epävakaisten me-
9155: taloudellista edustusta vastaavaksi. Po- nekkisuhteiden aikana, on vaihdellut
9156: liittiset ja kaupalliset osastot ulkominis- markkinoitaan, miten se silloin, kun ky-
9157: II,s1. - Kirra y. m. 229
9158:
9159: syntä sen päämarkkinoilla Englannissa huomattavat vientimahdollisuudet to-
9160: ja Saksassa on heikontunut, nopeaan ja teutettuina voisivat olla suurena siu-
9161: ajoissa on työntänyt tuotteitaan muihin nauksena maamme laajimmalle väestö-
9162: maihin: Belgiaan, Ranskaan, Sveitsiin, piirille.
9163: Puolaan, jopa Amerikaankin. Että tä- Meille· on erittäin tärkeää nykyisen
9164: mä on käynyt päinsä ja että Tanska nopean kehityksen aikana, jolloin sato-
9165: näissä rohkeissa vedoissaan on onnistu- jen ja tuhansien penikulmien päässä
9166: nut, siitä on se varmaankin ensi kädessä meistä olevissa maissa tapahtunut kehi-
9167: saanut kiittää voimakasta ja hyvin toi- tys saattaa hyvinkin paljon vaikuttaa
9168: mivaa taloudellista edustustaan ulko- meidänkin kaukaisen maan oloihin, että
9169: mailla. Tanskallahan on jo useina vuo- meillä maailman talouselämän keskuk-
9170: sina ennen sotaa ollut vakituisia maa- sissa, esim. Englannissa ja Pohjois-Ame-
9171: talousasiamiehiä Englannissa, Ameri- rikassa - joista lisäksi edellinen on
9172: kassa, Saksassa ja Venäjällä. Sekä näi- maataloustuotteimme suurin ostaja ja
9173: den, varsinaisten konsulien ja hallituk- jälkimäinen tärkein viljantuontimaam-
9174: sen ja maatalousjärjestöjen yhteisten me ~ on pääelinkeinomme etuja ja ta-
9175: kauppakomiteain tiedonannot antaa hal- loudellisten olojen kehitystä yleensä val-
9176: litus viipymättä taloudellisten järjestö- vomassa erikoiset valtion maatalous-
9177: jen käytettäväksi, jotka niistä tiedoitta- asiamiehet.
9178: vat jäsenilleen. Näin tanskalaiset tuot- Skandinavian maat ja Saksa ovat
9179: tajat ovat olleet selvillä markkinoista ja meille läheisimmät ja maataloustuotteit-
9180: taloudellisten olojen kehityssuunnasta ja temme vientimainakin Ruotsi ja Saksa
9181: -nopeudesta sekä ovat sen mukaan voi- huomattavat. Kun lisäksi Skandinavian
9182: neet ajoissa tuotantoaan kehittää ja maista ammatillisteknilliselläkin alalla
9183: muuttaa. maataloudellemme on paljon opittavaa,
9184: Kun edellä esittämäämme taustaa vas- olisi suotavaa, että erikoinen maatalous-
9185: ten ajattelee kotoisia olojamme ja asiamies asetettaisiin yhteisesti Skandi-
9186: maamme mahdollisuuksia kansainväli- navian maita ja Saksaa varten.
9187: sessä taloudellisessa kamppailussa, tulee
9188: pakoittavana mieleen se käsitys, että Edellä olevan nojalla esitämme täten,
9189: meilläkin valtiovalta samantapaisella
9190: toiminnalla, uhraamaHa enemmän va- 1) että Ulkoasiainministeriön
9191: roja ulkomaiseen taloudelliseen ja kau- kaupalliseen tiedonantotoimistoon,
9192: palliseen edustukseen, esim. tehosta- johon ministeriöitä järjestävä ko-
9193: malla ulkoasiainministeriön tiedonanto- mitea ehdotti kolme toimihenkilöä
9194: toimiston työtä ja asettamalla ulkomail- ja jossa nyt on vain yksi ylimää-
9195: le erikoisia, kaupallisia asimiehiä, esim. ra~nen virkamies, ensi vuoden
9196: maatalousasiamiehiä sekä myöntämällä alusta asetetaan erikoinen maa-
9197: apurahoja taloudellisten ja kaupallisten taloutta edustava toimihenkilö.
9198: olojen tutkimiseen ulkomailla, enemmän 2) että tämän vuoden menoar-
9199: kuin ehkä monilla muilla toimenpiteillä vion käsittelyn yhteydessä Baltian
9200: edistäisi · maamme taloudellista vauras- maihin asetettavaksi päätetyn
9201: tumista. Erikoisesti olisi valtion, ulko- maatalousasiamiehen lisäksi va-
9202: maista taloudellista edustusta vahvis- rattaisiin v:n 1924 menoarvioon
9203: taessaan, otettava huomioon maatalou- määrärahat kolmen uuden maata-
9204: temme, pääelinkeinomme edut, jonka lousasiamiehen lähettämiseksi tär-
9205: 230 II,s1. - Maatalousasiamiehiä ulkoasiainhallintoou.
9206:
9207: keimpiin maatalous- ja maatalous- varten maataloudellemme tärkeis-
9208: tuotemarkkinamaihin. sä maissa varataan v :n 1924 meno-
9209: 3) että maatalouspoliittisten ja arvioon apurahoina käytettäväksi
9210: kaupallisten olojen tutkimista Smk. 100,000:-.
9211:
9212: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
9213:
9214:
9215: Kalle Kirra. Viljami Kalliokoski.
9216: Alpo 0. Luostarinen. E. M. Tarkkanen.
9217: Antti Kuisma. Pekka Kopsa.
9218: 0. W. Honkavaara. Albin Manner.
9219: Herman Pojanluoma. Jaakko Loukko.
9220: J. T. Hyvönen. M. Pitkänen.
9221: Väinö Kivilinna.
9222: 231
9223:
9224: ll,s2, - Anom. ehd. N :o 100.
9225:
9226:
9227:
9228:
9229: Luostarinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä meijer·i-
9230: liittojen toiminnan tukemiseksi.
9231:
9232:
9233: E d u s k u n n a ll e.
9234:
9235: Maitotaloudellinen neuvontatyö on ny- mukaista maitotaloudellista neuvonta-
9236: ky:Usin maataloudessamme varsin suuri- työtä, jonka ei ainoastaan tule ulottua
9237: merkityksellistä. Löytyyhän vielä noin osuusmeijereihin, vaan kaikikiin osuus-
9238: 200 pitä·jää, joissa ei ole yhtään osuus- meiJerien Jaseniin. On nim. .tunnettua,
9239: meijeriä. Ko~onaista 2/3 maamme kar- että ainorustaan maitotaloustuotteittem-
9240: jastosta on vielä osuusmeijeritoiminnan me laatua kohottamalla me voimme vas-
9241: ulkopuolella. Tästä saakin selityksensä taisuudessakin välttyä niistä tuhoista,
9242: meijeritaloustuotteittemme suhteellinen joita vuosi vuodelta yltyvä kilpailu mai-
9243: pienuus verrattuna karjamäärään. Pel- totaloustuotteiden markkinoilla tuo mu-
9244: lervo-Seuran toimeenpaneroan .tutkimuk- kanaan. Tällainen neuvontatyö ei suin-
9245: sen mukaan on niistä 200 pitäjästä, jois- kaan rajoitu ainoastaan voinvalmistuk-
9246: sa osuusmeijeriä ei ole, vähintäänkin yli semme kehittämiseen, vaan on se erikoi-
9247: 50 sellaista, joiden karjamäärä on siksi sen tärkeä tekijä juustomme laadun ko-
9248: suuri, että on riittäviä edellytyksiä hottamiseksi.
9249: osuusmeijerin perUistamiselle ja toimin- Valtion Maitotalouskomitea, joka vii-
9250: nalle. Neuvontatyön harjoittaminen me vuoden alkupuolella jätti Valtioneu-
9251: uusien osuusmeijerien perustamiseksi on vostolle mietintönsä, huomauttaa mie-
9252: siis tärkeä kansantaloudellinen tehtävä, tinnös,sään seuraavaa:
9253: johon, jos mihinkään, kannattaa uhrata ,,Har~kitessaan maitotaloudellisen neu-
9254: yleisiä varoja. Mutta maitotaloudellista vontatyön uudelleen järjestämistä, on
9255: neuvontatyötä tarvitaan myöskin muus- komitea asettunut sille kannalle, että ke-
9256: sa ~suhteessa. Valtion Vointarkastuslai- hittämällä meijeriliittojen nykyi8tä neu-
9257: toksen suorittamien tarkastustulosten vontatoimintaa, voidaan suhteellisesti
9258: nojalla voidaan päätellä, että vientivois- vähemmillä kustannuksilla päästä tyy-
9259: tamme vielä toinen puoli on toi,sluok- dyttäviin tuloksiin. Tämä kuitenkin
9260: kaista tai sitä huonompaa tavaraa. Tä,s- edellyttää, että meijeriliittojen vuotui-
9261: tä myö·skin johtuu, että aika ajottain, nen valtion avustus huomattavasti ko-
9262: kilpailun olles,sa suuren Englannin roitetaan nykyi8estä 70,000 markan mää-
9263: markkinoilla, :suomalaisen voin hinnat rästä. Silmäl1äpitäen rahamme nykyistä
9264: ovat suhteellisesti liian paljon esim. alhaista arvoa, komitea ehdottaa, että
9265: tanskalaisen voin hintoja alemmat. meijeriliittojen vuotuinen valtioavustus
9266: Luonnollisesti, jos mielitään saada tässä korotettai8iin 300,000 markkaan. Kun
9267: kohdin parannuksia, tarvitaan johdon- meillä on toiminna,ssa 11 meijeriliittoa,
9268: 232 II,s2. - J\'Ieijeriliittojen toiminnan tukeminen.
9269:
9270: Suomen Juustonvalmistajayhdistys nii- kyisin suhteellisesti vähän tukee maito-
9271: hin luettuna, tekisi tämäkin summa vain taloudellista ediiStystyötä, - onpa erinäi-
9272: vähän yli 27,000 ma~kkaa liittoa kohti. siä virkailijoita ja määrärahoja sodan
9273: Huomattava on, että valtion avustus en- jälkeiiSinä vuosina kokonaan poistettukin
9274: nen maailmansotaa teki, kuten aikaisem- - ja vielä tietäen, että lähiaikoina tulee
9275: min mietinnössä on mainittu, 'pääasialli- muutamia uusia meijeriliittoja synty-
9276: simman osan meijeriliittojen käyttöva- mään, on selvää, että puheena oleva
9277: roista. Nyt sensijaan esim. Voinvienti- 100,000 markan määräraha ei lähimain-
9278: osuusliik,e Valio avustaa meijeriliittoja kaan ole riittävä avustus näille meijeri-
9279: vuosittain noin seitsemän kertaa suu- liitoille. Tämän takia rohkenemme kun-
9280: remmalla rahamäärällä kuin valtio." nioittaen esittää,
9281: Tämän vuoden menoarviota käisitelles-
9282: sään ehdottikin Maataloushallitus, että että Eduskunta vuoden 1924 val-
9283: meijeriliittojen avustusmääräraha koro- tion tulo- ja menoarvioon varaisi
9284: tettaisiin miltei rauhanaikai1sesta 70,000 Maatalousministeriön käytettä-
9285: markan eräistä 300,000 markkaan, mutta väksi Smk:n 300,000 suuruisen
9286: tuli se lopullisessa käsittelyssä määrä- määrärahan jaettavaksi meijerilii-
9287: tyksi vain 100,000 markaksi. Huomioon- toille niiden toiminnan tukemi-
9288: ottaen sen, että valtio vielä lisäksi ny- seksi.
9289:
9290: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1923.
9291:
9292:
9293: Alpo 0. Luostarinen. Viljami Kallliokoski.
9294: Herman Pojanluoma. E. M. '11arkkanen.
9295: Johannes Peltonen. 0. '\V. Honkavaara.
9296: M. Pitkänen. Kalle Kirra.
9297: Antti Kuisma. •Johannes Bengs.
9298: Eero Hahl. Pekka Kopsa.
9299: Edv. Helfmelund. .J. l'Iiemois.
9300: W. K. Särkkä. F. A. Sandblom.
9301: 233
9302:
9303: ll,ss. - Anom. ehd. N :o 101.
9304:
9305:
9306:
9307:
9308: Kalliokoski y. m.: Määrärahan myöntämisestä matka-
9309: apurahoiksi maataloudellisille toimihenkilöille.
9310:
9311:
9312: E d u s k u n n a ll e.
9313:
9314: Maataloudellemme on viime vuosina, työssämme löydettäisiin entistä enem-
9315: lähinnä muuttuneiden olosuhteiden vai- män oikeita alotteita 1sekä saataisiin työ
9316: kutuksesta, tunnustettu entistä tär- johdonmukaiseksi ja tuloksia tuottavam-
9317: keämpi tehtävä maamme talouselämässä. maksi.
9318: Yhä yleisemmin on omaksuttu päämää- Yllämainitunlaisia opintomatkoja ei-
9319: räksi saada maataloustuotantomme nou- vät maataloudelliset toimihenkilömme
9320: semaan sellaiselle tasolle, että se takaa viime aikoina riittävästi ole olleet tilai-
9321: meille omavaraisuuden. Maataloutemme suudes8a tekemään, jo yksistään sen-
9322: kehittämistyö on siis tätä päämäärää vuoksi, että rahamme arvon alhaisuuden
9323: silmälläpitäen entistä paljon tärkeäm- takia tällaiset matkat tulevat nykyolois-
9324: pää. Tämän työn onnistuminen riippuu sa siksi kalliiksi, etteivät toimihenkilöt
9325: suureksi osaksi siitä, missä määrin maa- omalla kustannuksellaan ole voineet
9326: taloudelliset toimihenkilöt, m. m. seuro- niitä suorittaa. Maatalousjärjestöt ei-
9327: jen ja yhdistysten neuvojat ja k·onsulen- vät myöskään ole olleet tilaisuudessa
9328: tit, maatalouskoulujen opettajat, maata- niin paljon kuin olisi ollut toivottavaa
9329: louden koetoimintatyön tekijät ja maa- myöntämään avustuksia. Valtion meno-
9330: taloustiedemiehet ovat tilaisuudessa jat- säännös·sä olevat määrärahat ovat niin-
9331: ko-opintojen kautta ammatissaan kehit- ikään viime vuosina olleet varsin pienet,
9332: tymään. Tunnettua kuitenkin on, että yhteensä vain 115,000 markkaa. Näin
9333: tässä suhteessa on olemassa suuria puut- ollen on voitu myöntää vain jokusia
9334: teita. Ennen kaikkea olisi tärkeätä, että matka-apurahoja ja nekin päärusiassa
9335: käytännöllisissä toimissa työsiken televät maatalouden koetoiminnan ja tutkimus-
9336: maataloudelliset toimihenkilöt paljon työn palvelukseen antautuville. On kat-
9337: suuremmassa määrässä kuin nykyisin sottu, aivan oikein, että koetoimintam-
9338: olisivat tilaisuudessa tutustumaan ulko- me kehittäminen on ensimäisiä tehtäviä
9339: maiden maatalousoloihin ja rientoihin. maataloutemme kehittämistyössä. Tä-
9340: He voisivat käymällä ulkomaisissa näyt- män takia onkin tapahtunut, että käy-
9341: telyissä, maatalouskokouksissa ja tutus- tä nnöllisissä toimissa työsiken televille
9342: tumalla ulkomailla maatalousseurojen maa taloudellisille ammattihenkilöille
9343: toimihenkilöiden työtapoihin, esim. seu- vain sangen rajoitetussa määrin on tar-
9344: raamalla näiden toimintaa, saada uusia joutunut tilaisuuksia tutustua ulkomait-
9345: herätteitä ja esimerkkejä. Epäilemättä ten maatalouden kehittämistyöhön. Niin-
9346: tällöin maataloudellisessa edistämis- pä on todennäköistä, että maataloudelli-
9347:
9348: 30
9349: 234 Il,83. - Matka-apurahoja maataloudellisille toimihenkilöille.
9350:
9351: set toimihenkilöt eivät nähtävästi tänä maataloutemme on johdonmukaisen työn
9352: vuonna valtion puolelta tule saamaan, kautta nopeasti kehitettävissä, kunnioit-
9353: puuttuvan määrärahan takia, 1siinä mää- taen esitämme,
9354: rin kuin olisi toivottavaa taloudellista
9355: tukea järjestääkseen yhteisen opintomat- että Eduskunta varaisi vuoden
9356: kan Ruotsin ensikesäiseen suureen maa- 1924 menoarvioon 300,000 markan
9357: talousnäyttelyyn Göteborgissa. Kuiten- suw·uisen määrärahan maatalous-
9358: kin olisi puheena oleva maatalousnäyt- ministeriön käytettäväksi ja jaet-
9359: tely sopivasti omansa tutustuttamaan tavaksi maataloudellisille toimi-
9360: meikäläiset ammattihenkilöt Ruotsin henkilöille matka-apurahoina tu-
9361: maatalouden nykyiseen tilaan. tustumista varten ulkomaitten
9362: Edellä olevaan viitaten, ja pitäen maa- 1twatalousoloihin, maatalousjärjes-
9363: taloudellisten toimihenkilöiden ulkomai- töjen toimintaan ja maataloudelli-
9364: sia opinto- ja tutkimusmatkoja yhtenä seen koe- ja tutkimustyöhön.
9365: tärkeimmistä keinoista, joittenka avulla
9366:
9367: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1923.
9368:
9369:
9370: Viljami Kalliokoski. E. M. Tarkkanen.
9371: Alpo 0. Luostarinen. Tuomas W anhala.
9372: Pekka Kopsa. J. L. Seppänen.
9373: Knstaa Hautamäki. Jooseppi Kauranen.
9374: Antti Kuisma. A. Pulkkinen.
9375: Antti Kukkonen. Oskar J eppson.
9376: J. G. Hirvensalo. •J. Miemois.
9377: 235
9378:
9379: U,s4. - Anom. ehd. N :o 102.
9380:
9381:
9382:
9383:
9384: Jaskari, A., y. m.: Määrärahan myöntämises1tä Suomen
9385: suoviljelysyhdistykselle suoviljelyskoeaseman perus-
9386: tamiseksi Sisä-Suomeen.
9387:
9388:
9389: E d u s k u n n a 11 e.
9390:
9391: Viitaten 1922 vuoden val!tiopäivillä jelyskoeaseman perustamiseksi
9392: tehtyyn anomusehdotukseen N :o 46, eh- Sisä-Suomeen, ja
9393: dotamme kunni'Oittaen, että mainitun koeaseman ylläpi-
9394: tokustannuksiin Suomen Suovilje-
9395: että Eduskunta päättäisi ensi lysyhdistykselle myönnettäisiin
9396: vuoden tulo- ja menoarvioon ottaa 50,000 mk suuruinen vuotuinen
9397: 250,000 markan suur·uisen määrä- apuraha, sekä
9398: rahan annettavaksi Suomen Suo- että koeaseman paikan lopulli-
9399: viljelysy hdistykselle avusturaha- nen määrääminen ja muut lähem-
9400: na, sekä 400,000 mk korottomaksi mät toimenpiteet asiassa 8aisivat
9401: lainaksi 10 vuoden ajaksi, muut- jäädä Maataloushallituksen ja
9402: tuen sen jälkeen seuraavaksi 10 Suomen Suoviljelysyhdistyksen
9403: vuodeksi kuoletuslainaksi, suovil- suoritettavaksi.
9404:
9405: Helsingissä, helmikuun 13 päivänä 1923.
9406:
9407:
9408: Aaro J askari. Alpo 0. Luostarinen.
9409: A. Tanttu. A. Pulkkinen.
9410: M. Makkonen. L. 0. Hirvensalo.
9411: Eero Hahl. Heikki Niskanen.
9412: 236
9413:
9414: Il,s5. - Anom. ehd. N :o 103.
9415:
9416:
9417:
9418:
9419: Honkavaara y. m.: Määrärahan myöntämisestä Salaoji-
9420: tusyhdistykselle salaojituskurssien järjestämistä var-
9421: ten.
9422:
9423:
9424: E d u s k u n n a 11 e.
9425:
9426: Jo yli 50 vuotta vanha kokemus on toivottavaa, var8inkaan ei pienviljeli-
9427: osoittanut, että salaojitus menestyy jäin keskuuteen, vaikka salaojituksen
9428: maassamme varsin hyvin, kun se vaan merkitys heille on arvioitava ainakin
9429: on kunnollisesti suoritettu. Tunnettua yhtä tärkeäksi ellei tärkeämmäksi kuin
9430: on myös sen suuri merkitys maanvilje- muille maanviljelijöille sekä että sala-
9431: lykiselle. Salaojituksen tuottamat edut, ojitusta suoritetaan vielä varsin run-
9432: jotka näyttäytyvät etupäässä kasvavan saa8ti tarkoitustaan vastaamattomaila
9433: pinta-alan, tasaisempien kosteussuhteit- tavalla.
9434: ten y. m. s. lukuisien edullisesti vaiku~ Tämän vuoksi, jotta salaojitusharras-
9435: tavien seikkain aiheuttamana satolisäyk- tus nopeammin leviäisi yhä laajemmalle
9436: senä sekä samanaikaisesti tuntuvana ,:ekä että tietoisuus järkiperäisestä sala-
9437: työnsäästönä, eivät ole vain yksityista- ojituksesta ja 1sen merkityksestä voittaiai
9438: loudellisesti mitä tärkeimpiä, vaan alaa, olisi valtion määrärahoilla asiaa
9439: myöskin koko kansantaloudellemme mitä edistettävä.
9440: suuriarvoisimpia, salaojituksen aiheut- Olemme varsin hyvin tietoisia, että
9441: tama satolisäy8 kun on suurin viljaan ja voimakkaammin edistetään asiaa saatta-
9442: perunoihin nä!hden, jossa suhteessa juuri malla salaojituksen ammatillinen suun-
9443: elintarvetuotantoamme etupäässä olisi nittelu ja työnv.;;~:lvonta mahdollisimman
9444: kartutettava, jotta pääsisimme täydelli- halvaksi itse ,salaojittajille, sekä salaoji-
9445: sempään omavaraistalouteen. tuslainat tai ma:hdollisesti avustukset
9446: On todettavis1sa, että salaojitusharras- riittävän edullisiksi ja suuriksi; mutta
9447: tus on levinnyt varsin laajalle ympäri kun nämä asiat tulevat käsiteltäviksi
9448: maatamme jopa varsin etäisiinkin seu- Hallituksen esittämän tulo- ja menoar-
9449: tuihin varsinaisilta liiketeiltä. Samalla vion ohella, niin ei ole syytä tässä ashta
9450: on ilahduttavaa voida todeta, että k08ketella. Sen sijaan tahdomme nyt
9451: salaojitusharrastus on yhä enemmän ja kiinnittää huomiota siihen merkity·kseen,
9452: enemmän siirtymä•ssä järkiperäiselle mikä käytännöllisten salaojituskurssien
9453: kannalle. järjestämisellä on järkiperäiselle sala-
9454: Tämän rinnalla on kuitenkin huomat- ojitukselle ja samalla sen tunnetukiSi te-
9455: tava, ettei 1salaojitusharrastus sittenkään kemiselle. Tämän ohella voitaisiin asiaa
9456: ole vielä niin levinnyt kuin mitä olisi sopivasti edistää jakamalla salaojitta-
9457: ll,s5. - Honkavaara y. m. 237
9458:
9459: jille kehoituspalkkioita myöhemmin lä- ten pienviljelijöille salaojituksest(J
9460: hemmin määrättävillä ehdoilla erikoi- 250,000 markkaa sekä että kyseeUi-
9461: sesti silmälläpitäen pienviljelystä. set määrärahat jätettäisiin Suo-
9462: Viitaten edellä olevaan pyydämme, men Salaojitusyhdistyksen käytet-
9463: täväksi, jonka tulisi huolehtia
9464: että vuoden 1924 menosääntöört asian käytännöllisestä järjestelys-
9465: otettaisiin käytännöllisten salaoji- tä ja tehdä siitä esitys Maatalous-
9466: tuskurssien järjestämiseen 30,000 hallituksen hyväksyttäväksi.
9467: markkaa ja kehoituspalkkiota var-
9468:
9469: Helsingissä, helmikuun 15 päivänä 1923.
9470:
9471:
9472: 0. W. Honkavaara. Otto Marttila.
9473: L. 0. Hirvensalo. Tuomas Wanhala.
9474: Heikki Niskanen. Jaakko Vainio.
9475: Alpo 0. Luostarinen. M. Pitkänen.
9476: • Jalmari Viljanen • Ansh. Alestalo.
9477: Juho Rannikko. Kalle Kirra.
9478: Simson Pilkka. W. K. Särkkä.
9479: Toivo Ikonen. S. Salo.
9480: E. M. Tarkkanen. Albin Manner.
9481: 238
9482:
9483: II,s6. - Anom. ehd. N :o 104.
9484:
9485:
9486:
9487:
9488: Honkavaara y. m.: Määrärahan myöntämisestä Keskus-
9489: lainarahastolle pienviljelijöille annettavia salaojitus-
9490: lainoja varten.
9491:
9492:
9493: E d u s k u n n a ll e.
9494:
9495: Viitaten eduskunta-aiotteen N :o 103 tustaan vastaaviksi. Mielestämme ovat
9496: v:lta 1923 perusteluihin jossa anotaan v. tähänkin tarkoitukseen luotonantajina
9497: 1924 menosääntöön otettavaksi määrä- osuuskassat sopivimmat. Keskuslaina-
9498: raha salaojituskurssin järjestämiseksi rahastosta saatujen tietojen mukaan on
9499: sekä kehoituspalkkioita varten pienvil- kummin1dn osuuskassoilla verrattain
9500: jelijöille salaojituksesta, saamme sen rajoitetut varwt käytettävinä, joten
9501: lisäksi esittää seuraavaa: Eduskunnan olisi kiinnitettävä asiaan
9502: Salaojittaminen on erittäin tärkeä vakavaa huomiota, että pienviljelijäin
9503: juuri pienviljelijöille, joiden omistamat luoton saanti tälläkin nyt kyseessä ole-
9504: pienet viljelyspinta-alat on sa:atava mah- valla alalla tulisi tyydytetyksi.
9505: dollisimman tarkoin tuloa tuottaviksi. 'Tämän perusteella anomme,
9506: Mutta, kuten tunnettua, on pienviljeli-
9507: jäin taloudellinen asema sellainen, että että Eduskunta v. 1924 tulo- ja
9508: tällaisissa yrityksissä kuin salaojitta- menoarvion yhteydessä myöntäisi
9509: minen on, tulee useimmiten luoton käyt- Keskuslainarahastolle 3,000,000
9510: täminen kysymykseen. Smk :n suuruisen lainan osuuskas-
9511: Pienviljelijäin luottotarpeen tyydyt- sojen välityksellä pienviljelijöille
9512: täjinä ovaJt osuuskassat osottautuneet helppokorkoisina lainoina sala-
9513: kaikin puolin käytänn.öH.isiksi ja tarkoi- ojittamista varten lainattavaksi.
9514:
9515: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
9516:
9517:
9518: 0. W. Honkavaara. E. M. Tarkkanen.
9519: Heikki Niskanen. L. 0. Hirvensalo.
9520: Toivo Ikonen. Otto Marttila.
9521: Alpo 0. Luostarinen. Jalmari Viljanen.
9522: Juho Rannikko. Tuomas W anhala.
9523: Simson Pilkka. Jaakko Vainio.
9524: W. K. Särkkä. M. Pitkänen.
9525: S. Salo. Albin Manner.
9526: Kalle Kirra. Ansh. Alestalo.
9527: 239
9528:
9529: ll,s7.- Anom. ehd. N:o 105.
9530:
9531:
9532:
9533:
9534: Unna, y. m.: Määrärahan myöntämisestä käytettäväksi
9535: propagandatyöhön paikallisten eläinvakuutusyhdis-
9536: tysten kehittämistä ja perustamista var•ten.
9537:
9538:
9539: E d u s k u n n a ll e.
9540:
9541: Kotieläimillä on maataloudessa aivan nähden olivat: alle 3 ha:n tiloilla 17.7 %,
9542: ensi arvoinen ja korvaamaton merkitys 3-10 ha:n tiloilla 35.1 %, 10-25 ha:n ti-
9543: sekä tuotannon apuvälineinä että ravin- loilla 25.4 % sekä yli 25 ha:n tiloilla
9544: toaineiden tuottajina. Samalla ne muo- 21.8% koko nautaeläinkannasta. Näin
9545: dostavat monen yksityisen omaisuudessa ollen oli koko maan hevoskannasta 50 %
9546: varsin huomattavan osan. Niinpä olivat sekä nautaeläinkannasta yli 50% alle
9547: karjasta saadut tulot tilivuonna 1920- 10 ha viljelysmaata omistavilla tiloilla
9548: 1921 maamme alle 1G ha viljelysmaata sekä 77.2 % hevoskannasta ja 78.2 %
9549: omistavilla kirjanpitotiloilla keskimää- nautaeläinkannasta alle 23 ha:n omista-
9550: rin 67.3 % sekä 10-25 ha:n tiloilla 73.5 % villa tiloilla. Pienkarjaisten osuus kar-
9551: kaikista maa taloustuloista. Kotieläinten jataloudessamme on siten määräävä.
9552: pääoma-arvo taas oli jo ennen maailman Kun kotieläimet ovat niin huomatta-
9553: sotaa vv. 1912-1914 mainitunlaisilla ti- vana tekijänä, kuin edellä on mainittu,
9554: loilla keskimäärin 12.3 % koko maata- eläinten omistajain taloudessa ja kun ne
9555: louspääomista. Palsta- ja vuokratiloilla samalla muodostavat niin suuren osan
9556: muodostaa karja suhteellisesti vieläkin heidän omaisuudestaan, on luonnollista,
9557: huomattavamman omaisuuserän, ja että he jo oman etunsa vuoksi kaikin
9558: liioittelematta voidaan väittää, että lu- tavoin koettavat tätä tärkeää omaisuut-
9559: kuisilla pikkueläjillä kotieläimet ovat taan huolellisesti hoitaa. Mutta elolli-
9560: suurimpana osana heidän omaisuudes- sina olentoina ovat kotieläimet varsin
9561: taan. suuressa määrin alttiina kaikenlaisille
9562: Toisaalta muodostaa tällaisilla pie- taudeille ja tapaturmille, eikä niitä koh-
9563: nillä ja keskikokoisilla tiloilla elätetty taavia vahinkoja voida paraimmalla-
9564: karjamäärä huomattavan suuren enem- kaan hoidolla välttää eikä eläimiä ajan-
9565: mistön meidän koko karjakannastamme. pitkään pitää käyttökelpoisina. Siten
9566: Siten oli v. 1920 toimitetun maatalous- ovat eläinten omistajat aina huomatta-
9567: tiedustelun mukaan hevosia alle 3 ha van tappionvaaran alaisia, joka tappio
9568: viljelysmaata omistavilla tiloilla 13.6 %, on suhteellisesti sitä raskaampi, kuta
9569: 3-10 ha:n tiloilla 36.2 %, 10-25 ha:n ti- pienempi karjamäärä omistajalla on.
9570: loilla 27.4 % sekä yli 25 ha:n tiloilla V oiva tpa tappiot muodostua niin ras-
9571: 22.8 % koko maan hevoskannasta. Vas- kaiksi, että pieneläjän on varsin vaikea
9572: taavat prosenttimäärät nautakarjaan niiden seurauksista selvitä.
9573: 240 11,87.- Paikalliset eläinvakuutusyhdistykset.
9574:
9575: Kotieläimiä kohtaavien vahingonvaa- Meillä on eläinvakuutus tähän saakka
9576: rojen taloudellisten seurausten torjumi- varsin vähäisessä määrin levinnyt, huo-
9577: seksi ja niiden lieventämiseksi on sivis- limatta siitä, että pikkutilalliset, joille
9578: tysmaissa otettu käytäntöön eläinva- kotieläinten vakuutus olisi erikoisen tär-
9579: kuutus. Se onkin jo nykyisin useimmis- keätä, muodostavat karjanomistajista
9580: sa maissa levinnyt varsin laajalle, ja on valtavan enemmistön. Maamme hevos-
9581: sitä pidetty niin tärkeänä, että valtio- kannasta oli v. 1920 vakuutettuna vain
9582: vallan taholta on monissa maissa eläin- 14.2 % sekä nautaeläinkannasta 3.2 %.
9583: vakuutuksen järjestelyyn otettu huo- Syynä tähän ilmiöön on mielestämme
9584: mattavalla tavalla osaa, sekä samalla paaasiassa se, että eläinvakuutusolot
9585: sitä monilla tavoin avustettu. Niinpä meillä eivät ole karjanomistajia täysin
9586: Sveitsin liittovaltio ja kanttonit ovat tyydyttäneet. Edellä viitatuista syistä
9587: yhdessä avustaneet paikallisia eläinva- eivät laajan toimialan käsittävät eläin-
9588: kuutusyhdistyksiä vuodesta 1893 alkaen vakuutuslaitokset meillä yhtä vähän kuin
9589: ja ovat avustukset viime vuosina olleet muuallakaan ole pienviljelijöille sovel-
9590: noin 2 milj. Sveitsin frangia vuosittain. tuvia. Pienillä paikallisilla eläinvakuu-
9591: Saksassa on useimmissa valtioissa, ku- tusyhdistyksillä taas, joita maassamme
9592: ten Baijerissa, Badenissa, Koburgissa, nykyisin on toiminnassa vain noin 130
9593: Saksissa ja osaksi myöskin Preussissa ja joita yleensä useissa maissa, kuten jo
9594: valtiovalta huomattavalla tavalla avus- mainittu, eläinvakuutusta valtiovallan
9595: tanut jälleenvakuutuslaitosten perusta- avustuksella järjestettäessä on pidetty
9596: mista paikallisille eläinvakuutusyhdis- käyttöeläimiin nähden soveliaimpina, ei
9597: tyksille, myöntäen niille useissa tapauk- ole ollut mitään omaa keskuslaitosta,
9598: sissa melkoisia summia peruspääomaksi joka olisi ohjannut ja järjestänyt niiden
9599: sekä avustaen niitä vuosittain huomat- toimintaa sekä huolehtinut uusien yh-
9600: tavilla rahamäärillä. Yhtä suopeasti on distysten perustamisesta. Ne eivät myös-
9601: valtiovalta suhtautunut paikallisten kään ole voineet vakuuttaa eläimiä täy-
9602: eläinvakuutusyhdistysten toiminnan ke- destä arvosta, kun niillä ei ole ollut jäl-
9603: hittämiseen ja tukemiseen myös Unka- leen vakuu tuslaitosta.
9604: rissa, Itävallassa, Italiassa, Ranskassa Aikaisemmin on kyllä jo ollut suun-
9605: ja Belgiassa. nittelun alaisena jälleenvakuutuslaitok-
9606: Syy miksi valtiovallan taholta useissa sen perustaminen maamme paikallisille
9607: maissa on eläinvakuutusta pyritty edis- eläinvakuutusyhdistyksille, mutta ei tä-
9608: tämään ja järjestämään paikallisten tä suunnitelmaa ole saatu toteutetuksi.
9609: eläinvakuutusyhdistysten ja niiden jäl- Nyt taas on tietajemme mukaan Peller-
9610: leenvakuutuslaitosten avulla, on se, että vo-Seura yhdessä Maanviljelijäin Keski-
9611: tätä muotoa on pidetty erikoisesti pien- naisen Tapa turmavakuutusyhdistyksen
9612: ten ja keskikokoisten karjojen omista- kanssa tehnyt aloitteen tällaisen laitok-
9613: jille edullisimpana, koska vakuutusmak- sen aikaansaamiseksi. Kun kuitenkaan
9614: sut paikallisten yhdistysten huokeiden sen perustaminen yksinomaan jo toimi-
9615: hoitokulujen ja vakuutettavien eläinten vien paikallisten eläinvakuutusyhdistys-
9616: tarkan kontrollimahdollisuuden vuoksi ten varaan ei näytä mahdolliselta ilman
9617: ovat niissä verrattomasti huokeammat valtion tukea ja kun mainitun laitoksen
9618: kuin sellaisissa vakuutuslaitoksissa, joi- ensimäisiä ja tärkeimpiä tehtäviä tulisi
9619: den toimiala käsittää joko koko maan mielestämme olemaan eläinvakuutusolo-
9620: tai suuria alueita maasta. jen edelleen kehittäminen toimimalla
9621: II,s7. -- Linna y. m. 241
9622:
9623: uusien yhdistysten perustamiseksi ja jo että eduskunta, jos yllämainittu-
9624: toimivien yhdistysten toiminnan ohjaa- jen järjestöjen suunnittelema pai-
9625: miseksi ja kehittämiseksi, olisi mieles- kallisten eläinvakuutusyhdistys-
9626: tämme valtion tuettava tätä, erikoisesti ten jälleenvakuutuslaitos saadaan
9627: pienempien karjanomistajain talouden perustetuksi, osoittaisi sille val-
9628: turvaamiseksi suunniteltua alotetta, tion ensi vuoden tulo- ja menoar-
9629: myöntämällä, jos tällainen laitos aikaan viossa varattavaksi 100,000 mk,
9630: .saadaan, sille valtion varoista avustusta. käytettäväksi propagandatyöhön
9631: Edellä esitetyn johdosta rohkenemme- uusien paikallisten eläinvakuutus-
9632: kin kunnioittavimmin anoa, yhdistysten perustamiseksi sekä
9633: jo toimivien yhdistysten ohjaami-
9634: seksi ja kehittämiseksi.
9635:
9636: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
9637:
9638:
9639: K. E. Linna. Antti Penttilä.
9640: L. 0. Hirvensalo. J aio Lahdensuo.
9641: Taave J nnnila. Kalle Kirra.
9642: J. G. Hirvensalo. Eero Hahl.
9643: Toivo Ikonen. E. M. Tarkkanen.
9644: J. Miemois.
9645:
9646:
9647:
9648:
9649: 31
9650: 242
9651:
9652: fl,ss. - A.nom. ehd. N :o 106.
9653:
9654:
9655:
9656:
9657: Pojanluoma y. m.: Määrärahan 'myöntämisestä lai-
9658: noiksi osuusteurastamoille.
9659:
9660:
9661: E d u s k u u n a ll e.
9662:
9663: 'l'ämän vuoden valtion menoarvioon vientit.eurastamo Porissa. Sitäpaitsi
9664: varasi eduskunta yhden miljoonan mar- olisi aivan vä!l>ttämätöntä saada Etelä-
9665: kan suuruisen erän jaettavaksi lainoina Suomeen, lähin:nä Helsingin tarvetta sil-
9666: osuusteurastamojen perus·tamista var- mälläpitäen syntymään täysin ajanmu-
9667: ten. Mitenkä tervetullut ja oikeaan ai- kainen vientiteurastamo. Kun näi<tten
9668: kaan osunut toimenpide tämä oli ilme- laitosten suun:nittelu kysyy suuria va-
9669: nee jo siitäkin, eHä nykyään, vaikkei roja, olisi suotavaa, että valtion ensi
9670: näitä lainoja vielä ole julistettu hae:tta- vuoden tulo ja menoarvioon edeUeen
9671: viksi, on niitä anottu kaikkiaan 2,050,000 varattaisiin tällaisia lainoja varten
9672: Smk. Tiedossa sitäpaitsi on, että vielä määräraha. Tätä myöskin puoLtaa se
9673: tullaan jättämään moniaita hakemuk- seikka, että on osoittautunut ei ainoas-
9674: sia, jotenka puheena oleva määräraha taan maataloudB'llemme, vaan lmko kan-
9675: vain pieneltä osalta tulee tyydyttämään santaloudenemme varsin suot.avaksi, että
9676: tarvetta. Tunnettua myös on, että par- maata.lous,tuotantomme saadaan moni-
9677: hatillaan ollaan eräitten hyvinkin tär- puolistumaan ja tuotteiden jalostus sekä
9678: keit,ten lihantuotantoalueitten omien myyn!ti ajanmukaistutetuksi. Tämän
9679: tuotanrtoLai tosten perustamispu uhissa. huomioonottwen rohkenemme täten kun-
9680: Siten suunnitellaan uusia osuusteuraJs- nioittaen esittää,
9681: tamoja ja muita niihin verrarttavia tuo-
9682: tantolwitoksia Keski,Suomeen, Etelä- että Eduskunta varaisi vuoden
9683: Pohjanmaalle, Keski,Pohjanma.alle ja 1924 valtion tulo- ja menoarvioon
9684: Pohjois-Pohjarumaalle. Äskettäin on 3,000,000 Smk:n suuruisen määrä-
9685: valmistunut ennen toiminrnas·sa olle·iden rahan jaettavaksi lainoina osuus-
9686: Lounais-Suomen osuusteurastamojen li- teurastamaille ja muille samanta-
9687: sä~i Satakunnatn Karjakeskus r. l:n paisille tuotantolaitoksille.
9688:
9689: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1923.
9690:
9691:
9692: Herman Pojanluoma. Viljami Kalliokoski.
9693: Kalle Kirra. J. G. Hirvensalo.
9694: E. M. Tarkkanen. Alpo 0. Luostarinen.
9695: W. K. Särkkä. Johannes Peltonen.
9696: K. Kylänpää. M. Pitkänen.
9697: Johannes Bengs. J. Miemois.
9698: Edv. Helenelund.
9699: 243
9700:
9701: II,s9. - Anom. ehd. N :o 108.
9702:
9703:
9704:
9705:
9706: Loukko y. m.: Määrärahan myöntämisestä n. s. Ekaluo-
9707: man perkaamista varten.
9708:
9709:
9710: Eduskunnalle.
9711:
9712: Vuonna 1922 on Vaasan piirin ylimää- maanviljelysinsinööri lausunnossaan. On
9713: ramen maanviljelysinsinööri loppuun- lisäksi otettava huomioon ettei ainoas-
9714: suorittanut suunnitelman n. s. Ekoluoman taan tulvaveden peittämä alue kärsi ve-
9715: perkaamisesta, mikä luoma alkaa Ala- destä, vaan että tulvan nostama korkea
9716: härmän, Ylihärmän ja Vöyrin pitäjien pohjavesi haittaa kevättöitä ja hidas-
9717: rajamailla olevasta Ekojärvestä; kul- tuttaa kasvullisuuden kehitystä sellai-
9718: kiessaan noin 20 km. pituisen taipaleen, silla alueilla, jotka ovat paljon tulvave-
9719: koskettaa se pääasiassa Alahärmän ja denpinnan yläpuolella.
9720: Oravaisten, mutta myöskin Vöyrin, Yli- Kustannukset tämän perkaustyön suo-
9721: härmän ja Munsalan pitäjien maita ja rittamisesta on maanviljelysinsinööri
9722: laskee vihdoin Ahthärmän Ekolan ky- laskenut kaikkiaan 1,125,000 markaksi.
9723: lässä Lapuan jokeen. Mainitun suunnitel- Samalla on hän arvioinut vuotuisen tuo-
9724: man tarkoituksena on Ekoluoman per- tannonlisäyksen muunnetulta pinta-alal-
9725: kauksen kautta poistaa usein uudistu- ta 400 markaksi hehtaaria kohti. Mitä
9726: vat tulvat sitä ympäröiviltä, laajoilta ala- perkauksen kannattavaisuuteen tulee,
9727: viita, pääasiallisesti viljellyiltä alueilta. niin tuottaisi siitä koituva hyöty toisel-
9728: Ehdotetun perkaustoimen kautta vapau- la perkausalueella 22 % ja toisella 14 %
9729: tuisi tutkimuksien mukaan vuosittain kustannusarviosummasta, joten hanket-
9730: melkoista vahinkoa tuottavista tulvista ta on pidettävä hyvin kannattavana.
9731: 1,072 ha laadultaan erittäin arvokasta Kun tämän luoman aiheuttamista tul-
9732: pelto- ja niittymaata. ,Keväisin ja syk- vista vahinkoa kärsivät maanomistajat
9733: syisin toistuvat tulvat estävät tämän, ovat enimmäkseen vallan vähävaraisia
9734: tarkoituksenmukaisesti kuivatun mitä pikkuviljelijöitä, joiden varat eivät kes-
9735: parhaimpia tuotanto-edellytyksiä omaa- tä nam korkeisiin summiin nousevan
9736: van viljelysalueen omistajia siirtymästä perkaustyön aiheuttamia kustannuksia,
9737: alueellaan ajanmukaisemman, voimape- olisi valtion käytävä avuksi ja suoritet-
9738: räisen viljelyksen kannalle, pakoittaen tava mainittu joen perkaustyö, mikä
9739: heidät, ellei perkansta toimiteta, jättä- käytännössä kävisi lähiaikoina siitä
9740: mään maansa yhä enemmän tuottamat- syystä erittäin sopivasti päinsä, kun La-
9741: tomaan luonnontilaan", sanoo mainittu puan joessa paraillaan on perkaustyö
9742: 244 II,S9. - Ekoluoman perkaus.
9743:
9744: käynnissä ja tultanee sitä edelleen jat- että Eduskunta vuoden 1924 val-
9745: kamaan vielä seuraavina vuosina. tion tulo- ja menoarviossa myön-
9746: Edellä esittämillä perusteilla anomme, täisi Ekaluoman perkausta varten
9747: 1,125,000 markkaa.
9748:
9749: Helsingissä, 14 päivänä helmikuuta 1923.
9750:
9751:
9752: Jaakko Loukko. Viljami Kalliokoski.
9753: Jalo Lahdensuo. Johannes Miemois.
9754: 245
9755:
9756: 11,90. - Anom. ehd. N :o 109.
9757:
9758:
9759:
9760:
9761: Hautamäki y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kalajo-
9762: keen laskevan Vääräjoen perkaamista varten.
9763:
9764:
9765: ID d u s k u n n a ll e.
9766: f
9767: Kysymys Sievin ja Raution kuntain tion osalle tulisi 7,570,000 ja maanomista-
9768: läpi juoksevan ja Kalajokeen yhtyvän jain suoritettavaksi 530,000 markkaa.
9769: Vääräjoen perkaamisesta on ollut vi- Kun joen latvoilla on laajoja valtion
9770: reillä jo yli kaksikymmentä vuotta. metsiä, sisältyy ehdotukseen myös uitto-
9771: Siitä teki Sievin kunta anomuksen se- patojen rakentaniisia, jotka kohottavat
9772: naattiin, minkä anomuksen johdosta se- osaltaan kustannusarviota, mutta tuot-
9773: naatti v. 1900 käski Tie- ja vesirakennus- taisi veden säännöstely siten valtiolle
9774: ten Ylihallitusta toimituttamafrn tutki- välitöntäkin hyötyä.
9775: muksen sekä laadituttamaan ehdotuksen Tie- ja vesirakennusten Ylihallitus an-
9776: veden säännöstelemiseksi sanotussa ve- toi viime lokakuun 13 p:nä asiassa puol-
9777: sistössä. Tutkimus pantiinkin toimeen ja tavan lausuntonsa, oikeuttaen samalla
9778: Ylihallitus hyväksyi v. 1912 ehdotuksen, pnn-msmoorm käyttämään aikaisem-
9779: joka päättyi 810,000 markan kustannus- min myönnetystä 250,000 markan määrä-
9780: arvioon. V. 1917 myönsi senaatti per- rahasta 70,000 markkaa alustavain töiden
9781: kausiöiden aloittamiseen 250,000 mark- teettämiseen, mikä summa onkin käy-
9782: kaa. Virallinen lupa joen perkaamiseen tetty, joten jälellä on 180,000 markkaa,
9783: kuitenkin puuttui eikä työtä voitu aloit- millä ei kuitenkaan voi perkaustyötä
9784: taa. varsinaisesti aloittaa. Työ ehdotetaan
9785: Tutkimukset toimittanut insinööri eh- suoritettavaksi 5 a 6 vuodessa, joten tar-
9786: dottaa v. 1920 antamassaan lausunnossa, vittaisiin noin 1,500,000 markkaa vuotta
9787: katsoen yrityksen taloudelliseen kannat- kohti. Jos kuitenkin valtiovarain tila ei
9788: tavaisunteen ynnä muihin ehdotuksen sallisi näin suuria vuotuisia määrära-
9789: puolesta puhuviin seikkoihin, sen kautta hoja tarkoitukseen käyttää täytyisi tyy-
9790: kun vapautuisi aivan erikoisen suuria tyä suorittamaan työ pitemmän ajan ku-
9791: alueita maanviljelykselle ja viljelyksessä luessa. Siihen nähden, että Metsähalli-
9792: olevia maita turmelevat tulvat estettäi- tuksen toimesta on ryhdytty tämän joen
9793: siin, perkaukseen ryhtymistä, mihin latvoilla kaivattamaan suuria metsämai-
9794: ehdotukseen piiri-insinööri on yhtynyt den kuivatusviemäreitä, jotka suuresti
9795: eräillä pienillä muutoksilla, samalla eh- lisäävät tulvia; joessa, tuottaen tulvat
9796: dottaen kustannusarvion kohotettavaksi suuria vahinkoja näiden jokivarsien vil-
9797: kymmenkertaiseksi siitä, mihin se v. 1912 jelijöille, on valtio katsottava velvolli
9798: päättyi, eli 8,100,000 markaksi, josta vai- seksi kiirehtimään tätä perkaustyötä.
9799: 246 11,90. - Vääräjoen perkaus.
9800:
9801: Edellä sanottuun viitaten saamme kun- että Eduskunta päättäisi Kala-
9802: nioittaen ehdottaa, jokeen laskevan Vääräjoen perkaa-
9803: miseen otettavaksi tulevan vuoden
9804: menoarvioon 1,500,000 markkaa.
9805:
9806: Helsingissä, helmikuun 8 päivänä 1923.
9807:
9808:
9809: Kustaa Hautamäki. J. L. Seppänen.
9810: Viljami Kalliokoski. Lauri Mustakallio.
9811: Frans Kärki.
9812:
9813:
9814: tt
9815: 247
9816:
9817: Il,91. - Anom. ehd. N :o 110.
9818:
9819:
9820:
9821:
9822: Kuisma y. m.: Määrärahan myöntämisestä kalastus- ja
9823: hätä81Utmn(J;n nakent.amista varten Pitkännwmen Lah-
9824: teen Laatokan rannalla.
9825:
9826:
9827: E d u s k u n n a ll e.
9828:
9829: Jo vuodesta 1911 lähtien on Laat:kan arvio Tie- ja Vesirakennusten Ylihalli-
9830: lounaisrannikon kalastajaväestön kes- tuksen esittämässä lopullisessa laskel-
9831: kuudessa ollut pohdinnan alaisena tur- massa 1,250,000 markkaan.
9832: vallisen kalastus- ja hätäsataman saami- Kun pidämme edelleen hankkeen to-
9833: sesta sopivista maallenousupaikoista köy- teuttamista kalastukselle tällä Laatokan
9834: hälle Laatokan lounaisrannikolle. Sem- osalla elinehtona ja huomauttaen että
9835: mois,eksi paikaksi, joka ensl sijass'a kai- paikkakunnan väestö tuHsi merkitse-
9836: paisi turvallista satamaa, on tällöin kat- västi avustamaan sanottua hanketta päi-
9837: sottu Vuohensalon kylän rantaa Käkisal- vätöiden muodossa ja lisäksi viittaamal-
9838: man pitäjässä, joka varsinkin loppuvuo- la 1922 :n valtiopäivillä jätettyyn ano-
9839: desta, tärkeimpänä lohenpyyntiaikana; musehdotukseen N :o 69 sekä Maatalous-
9840: on muodostunut pääasemaksi lukuisille valiokunnan lokakuun 26 päivältä 1922
9841: kalastajavenekunnille eri seuduista mai- asiassa antamaan lausuntoon N :o 19,
9842: nittua rannikkoa. pyydämme kunnioittavimmin ehdottaa,
9843: Kirjelmässä elokuun 9 päivältä 1920
9844: ovat Vuohensalon kylän kalastajat ano- että kalastus- ja hätäsataman
9845: neet Valtioneuvostolta, että valtion va- rakentaminen Käkisalmen pitäjäs-
9846: roilla toimitettaisiin koneellinen tutki- sä olevaan V uohcnsalon kylän Pit--
9847: mus sanotunlaisen sataman rakentami- känniemen lahteen Laatokan ran-
9848: seksi Vuohensalon kylän rantaan Pitkän,- nalla toteutettaisiin vuosina 1924
9849: niemen lahteen, joka anomus johti sii- ja 1D25, sekä että Eduskunta päät-
9850: hen, että Valtioneuvoston myöntämällä täisi ottaa tarkoitusta varten vuo-
9851: 2,500 markan suuruisella määrärahalh den 1924 tulo- .ia menoarvioon
9852: kesällä 1921 toimeenpantiin tutk;mus 400,000 markan suuruisen määrä-
9853: hankkeen johdostH, päättyen kustannus- rahan.
9854:
9855: Helsing·issä, helmikuun 15 päivänä 1923.
9856:
9857: Antti Kuisma. M. Pitkänen.
9858: Pekka Kopsa. Aapo Nuora.
9859: Albin M'anner. Yrji:i Welling.
9860: Antti Kukkonen. J" Korhonen. •
9861: 248
9862: •
9863: ll,92. - Anom. ehd. N:o 112.
9864:
9865:
9866:
9867:
9868: Pitkänen y. m.: Määrärahan myöntämisestä lainan an-
9869: tamiseksi Osuuskassojen Keskuslainarahasto-osake-
9870: yhtiölle kalastuselinkeinon tukemiseksi.
9871:
9872:
9873: E d u s k u n n a ll e.
9874:
9875: Vaikkakin Eduskunta vuoden 1922 sen elvyttämiseksi kannattaa yhteiskun-
9876: valtiopäiville jätetyn M. Pitkäsen y. m:n nankin ojentaa auttava kätensä ja ka-
9877: allekirjoittaman anomusehdotuksen N:o lastajaväestön ylivoimaisia ja monessa
9878: 71 on ottanut huomioon ja menoarvion tapauksessa epätoivoisia ponnisteluja tu-
9879: käsittelyn yhteydessä myöntänyt Osuus- kien, saada sanottu ammatti kohoamaan
9880: kassojen Keskusla:inarahas,to-osakeyh- maamme toisten elinkeinojen tasalle.
9881: tiölle 15,000,000 markan suuruisen lai- Kalastusammatin auttaminen ja kehit.
9882: nan, tarkoituksella käytettäväksi osa sa- täminen yhteiskunnan puolelta käy en-
9883: notusta rahamäärästä jo mainitussa tistä helpommaksi ja varmemmaksi sen
9884: anomusehdotuksessa selostetun asian kautta, kun kalastajaväestö itsekin huo-
9885: auttamiseksi., rohkenemme me allekir- maa ammattinsa kehittämisen tarpeelli-
9886: joittajat kunnioittaen toistamiseen sa- suuden, ryhtyen m. m_ ammatiJJisesti
9887: massa asiassa kääntyä Eduskunnan puo- järjestäytymään.
9888: leen ja siinä tarkoituksessa pyydt;mme Kun tieto siitä, että Eduskunta on
9889: saada esittää ennen esjtettyjen peruste- myöntänyt Osuuskassojen Keskuslaina-
9890: lujen lisäksi seuraavaa: rahaston käytettäväksi jonkunlaisen ra-
9891: Osuuskassojen Keskuslainarahastolle hamäärän, levisi kalastajaväestön tie-
9892: myönnetyllä rahamäärällä sivuutti toon, on kalastajaväestö Pohjanlahden
9893: Eduskunta kahdeksan eri anomusehdo- ja Suomenlahden rannikolla, Laatokan
9894: tusta, joista toiset toteutettuina vaatisi- saaristossa ja rantamilla kuin myöskin
9895: vat suuriakin rahasurnmia, ehkäpä muutamien suurempien sisäjärvien, ku-
9896: enemmänkin kun mitä tarkoituksiin ten Pyhäjärven ymp'årillä Uukuniemen
9897: myönnetty rahamäärä on kolwnaisuu- ja Kesälahden pitäjissä, ynnä monen
9898: dessaan. Näinollen ei voiile toivoa, että monilla muilla paikkakunnilla, missä
9899: myönnetystä rahamäärästä riittäisi pu- kalastusta aivan elinkeinona harjoite-
9900: heena olevassa anomuksessa esitettyyn taan, kiinnittänyt sanottuun toimenpi-
9901: tarkoitukseen, kalastuselinkeinon tuke- teeseen suurtakin huomiota ja ovat ryh-
9902: mista varten, edes tuo riittämätön tyneet innolla järjestelemään ja kuntoon
9903: 2,500,000 markkaa. Ja kuitenkin katsom- laittamaan pulakauden aikana rappiolle
9904: me kalastuselinkeinon maamme talous- joutuneita ammattivälineitään. Jos nyt
9905: elämälle ja osalle kansamme väestöä tämä vähävarainen, luonnonvoimia ja
9906: (kalastajaväestölle) niin tärkeäksi, että taloudellista ahdinkoa vastaan taistellut
9907: 11,92. - Pitkänen y. m. 249
9908:
9909: väestö saisi lainausvarojen niukkuuden net niin alttiit antautumaan salakulje-
9910: takia tuntea toiveissaan katkeraa petty- tuksen y. m. rikollisen toiminnan palve-
9911: mystä, voisi se, ennestään kärsimyksien lukseen.
9912: runtelema väestö, lamaautua siinä mää- Aikaisemmin, v. 1922 Eduskunnalle
9913: rassa, että siitä koituisi arveluttavaa samaa tarkoittavan anomusehdotuksen
9914: vauriota koko kalastuselinkeinolle, jolla N :o 71 perusteluihin ja tässä esittä-
9915: kuitenkin on jo nytkin ja vastaisuudes- miimme asioihin vielä viitaten, ehdo-
9916: sa monin verroin enemmän huomattu tamme kunnioittavimmin,
9917: arvonsa yhtenä kansantaloudellisena
9918: tuotantohaarana oman kansan kulutus- että Eduskunta ottaisi vuoden
9919: ta ja ulosvientiäkin varten. Lisäksi puo- 1924 tulo- ja menoarvioon 2,500,000
9920: lustaa kalastuselinkeinon yhteiskunnan markan määrärahan ja antaisi sen
9921: taholta turvaamista ja kehittämistä se lainaksi Osuuskassojen Keskuslai-
9922: seikka, että jos kalastajaväestö saatai- narahasto-osakeyhtiölle, joka käyt-
9923: siin innostumaan ammattiinsa ja sen täisi sen sopivalla tavalla kalas-
9924: harjoittaminen kävisi edelleen mahdol- tuselinkeinon tukemiseksi _ja ko-
9925: liseksi, tuottaen tekijöilleen kohtuulli- hottamiseksi.
9926: sen toimeentulon, ei heistä olisi yhtä mo-
9927:
9928: Helsingissä, 15 päivänä helmikuuta 1923.
9929:
9930:
9931: M. Pitkänen. Simson Pilkka.
9932: 0. W. Honkavaara. Antti Sallinen.
9933: Pekka Kopsa. J. Im. Bäck.
9934: J. Korhonen. Jussi Rapo.
9935: E. Kilpeläinen.
9936:
9937:
9938:
9939:
9940: 32
9941: 250
9942:
9943: Il,9s. - Pet. försl. N :o 113. II,rJ3.- Anom. ehd. N:o 113.
9944:
9945:
9946:
9947:
9948: Bäck, m. fl.: Ang. beviljande av anslag Bäck, y. m.: Määrärahan myöntämisestä
9949: för utbetalande av premier för dö- palkkioiden maksamiseksi hylkeiden
9950: dande av sälar. tappamisesta.
9951:
9952:
9953: T i ll F i n l a n d s R i k s d a g. S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
9954:
9955: Intresset för sälfångsten har under de Hylkeenpyyntiharrastus on huomatta-
9956: senaste åren märkbart avtagit i vårt vasti vähennyt maassamme viime vuo-
9957: land. Såsom exempel härpå kan anföras, sina. Esimerkkinä tästä voimme mai-
9958: att på kuststräckan Sideby-Larsand, nita että Siipyyn~Luodon välisellä ran-
9959: där man mest ivrat för denna fångst, nikkoseudulla, missä tätä pyyntiä on
9960: v.ar de sälfångstidkande båtlagens antal enimmän harjoitettu, oli hylkeenpyynti-
9961: 1919 73, men år 1922 endast 36. Således venhekuntain luku 1919 73, mutta vuonna
9962: en nedgång med hälften. År 1919 fångade 1922 ainoastaan 36; oli siis vähennyt puo-
9963: man på samma sträcka 3,386 sälar, vare- leen. Vuonna 1919 pyydystettiin samalla
9964: mot år 1922 endast 1,171 eller en tredje- seudulla 3,386 hyljettä, jota vastoin 1922
9965: del .av totalfångsten under det först- ainoastaan 1,171, eli kolmasosa koko
9966: nämnda året. En likadan nedgång a v edellämainitun vuoden saaliista. Saman-
9967: sälfångsten har iakttagits längs hela laista hylkeenpyynnin alenemista on
9968: vårt lands kust, utom i Petsamo. Orsa- huomattavissa pitkin koko maamme ran-
9969: ken härtill är, att sälfång·sten under den nikkoa, paitsi Petsamossa. Syynä tähän
9970: senaste tiden blivit mindre lönande. Säl- on se, että hylkeenpyynti on viime ai-
9971: skinnets och späckets pr·is har sjunkit, koina tullut vähemmän tuottavaksi. Hyl-
9972: varemot utrustningen fördyrats. keennahan ja rasvan hinta on alennut,
9973: jota vastoin pyyntivälineet ovat kallis-
9974: tuneet.
9975: N u är emellertid icke likgiltigt, om Nyt ei kuitenkaan ole samantekevää,
9976: sälfångsten hålles vid makt eller icke. voidaanko hylkeenpyyntiä jatkaa tai olla
9977: Utom att denna fångst, där den på ett jatkamatta. Paitsi että tämä pyynti,
9978: behörigt sätt av staten understödes, skän- valtion sitä tarpeen mukaisesti tukiessa,
9979: ker sin utövare en skälig utkomst, så on sen harjoittajalle tulolähteenä, vai-
9980: återverkar densamma dessutom i hög kuttaa se sitäpaitsi suuressa määrin
9981: grad på fiskeriförhållandena i allmänhet. myöskin kalastusoloihin ylipäänsä. Hylje
9982: Sälen är det väTsta skadedjur uti våra on meriemme pahin vahinkoeläin. Hylje
9983: hav. Enligt allra lägsta beräkningar be- tarvitsee ruuakseen alimpain laskelmain
9984: höver sälen till sin föda minst 5 kilo fisk mukaan vähintään 5 kiloa kaloja päi-
9985: varje dag. Detta låter oss ana, viiken vässä. Tämä antaa aavistaa, mitä hävi-
9986: förödeJse, de till ett otal förekommande tystä lukemattomissa joukoissa liikkuvat
9987: sälarna anställa bland fisken. Härtill hylkeet tekevät kaloille. Tämän lisäksi
9988: II,91l. - Bäck y. m. 251
9989:
9990: kommer, att den skada, som sälarna vålla tulee se vahinko, minkä hylkeet tuotta-
9991: våra fiskares bragder, ingalunda är liten. vat kalan saaliille, ja se ei suinkaan ole
9992: Under en enda natt kan en fattig fiskare vähäinen. Kaslastaja voi yhtenä ainoana
9993: genom sälens förvållande förlora brag- yönä menettää tuhansien m8rkkojen
9994: der tili flera tusen marks värde. arvosta saalista.
9995: För staten är det under sådana förhål- Valtion velvollisuus on näin ollen kiin-
9996: landen en bjudande plikt att skänka säl- nittää hylkeenpyyntiin tarpeellista huo-
9997: fångsten en tillbörlig uppmärksamhet miota. Valtio onkin tämän aikaisemmin
9998: och understöd. Detta har även tidigare tunnustanut. Kymmenenä vuotena 1908
9999: av staten erkänts. Under 10 års perio- -1918 valtio maksoi palkkiota joknisen
10000: den 1908--1918 betalade staten premie för hylkeen tappamisesb. Vaikkakaan palk-
10001: varje dödad säl. Ehuru dessa premier kio ei ollut suuri, kasvoi hylkeenpyynti-
10002: ingalunda voro höga, så steg ändå tili harrastus kuitenkin sen johdosta huo-
10003: följd av dem intresset för sälfångsten mattavasti. Nykyisinkin tällaisen palk-
10004: alldeles märkbart. Även nu borde lik- kion maksaminen olisi saatava voimaan.
10005: nande premier införas. I annat fall kom- Muutoin tämä elinkeinohaara loppuu
10006: mer denna näringsgren att helt gå under. kokonaan.
10007: V ad dessa premiers storlek beträffar, Näiden palkkioiden suuruuteen näh-
10008: synes det vara lämpligast att anpassa be- den näyttäisi olevan sopivinta sovittaa
10009: loppet efter förhållandena på andra si- ne Pohjanlahden toisella puolella vallit-
10010: dan Bottniska viken. I Sverige betalas sevien olojen mukaisiksi. Ruotsissa mak-
10011: i medeltal för vnrje dödad säl omkring 5 setaan jokaisen hylkeen tappamisesta n.
10012: kronor. Enligt nu gällande kurs är detta 5 kruunmL Nykyisen kurssin mukaan
10013: något över 50 mk. För att motverka möj- se on vähän yli 50 mk. Jotta voibisiin
10014: liga försök att i vårt land uppbära pre- estää mahdollisia yTityksiä periä mei-
10015: mier för på svenska sidan dödade sälar, dän maassamme palkkiota Ruotsin puo-
10016: borde prernien hos oss bli betydligt lägre, lella tapetuista hylkeistä, olisi palkkio
10017: förslagsvis 30 mark per säl. meillä säädettävä huomattavasti alhai-
10018: hemmaksi, esim. 30 markaksi hylkeeltä.
10019: Under tioårsperioden 1908--1918 döda- Kymmenvuotiskautena 1908-1918 ta-
10020: des enligt statistiken i vårt land 126,168 pettiin maassamme tilaston mukaan
10021: sälar eller i medeltal 12,616 stycken per 126,168 eli vuosittain 12,61G hyljettä. Jo~
10022: år. Aterinfördes premieringssystemet, så palkkiojärjestelmä P·'cntaisiin uudelleen
10023: får man taga fi:h· givet att till följd av voimaan, tulisi hylkeenpyyntiharrastuk-
10024: ett större intresse, anb.let dödade sälar sen noususta tapettujen hylkeiden luku
10025: bleve ungefär lika stort. Den summa sta- nousemaan suunnilleen yhtä suureksi.
10026: ten för dessa sälar fing·e utbetala, kan Se rahaerä, minkä valtio joutuisi m~:ksa
10027: med hänsyn till den skad~1 sälen åstad- maan palkkioina, ei olisi, kun otetaan
10028: kommer, icke anscs Hi:· hö.'''· ILi'öres pre- huomioon hylkeiden tuottama vahinko,
10029: miering i landet, borde dellna. dock ej kovin suuri. Palkkiojärjestelmän ei tu-
10030: gälla Petsamo, där enligt sakkännares lisi koskea Petsamoa, missä asiantunti-
10031: utsago sälEngst kan bedrivas på ett jain lausunnon mukaan hylkeenpyyntiä
10032: mycket förmånlig·are sätt än i andra de- voidaan harjoittaa paljon edullisemmin
10033: lar av riket. kuin muualla valtakunnassa.
10034: 252 Il,93. - Palkkioita hylkeiden tappamisesta.
10035:
10036: På grund av vad ovan framhållits få Edellä esitetyn perusteella allekir-
10037: undertecknade vördsammast anhålla om joittaneet kunnioittavimmin anovat
10038:
10039: att genom regeringens försorg että hallituksen toimesta makset-
10040: måtte under år 1924 i premie för taisiin v. 1924 jokaisesta Suomen
10041: varje vid Finlands kuster utmed rannikolla, 1tämerellä ja sen lali-
10042: östersiön och dess vikar dödad säl dissa tapetusta hylkeestä kolme-
10043: utbetalas trettio (30) Fmk., och att kymmentä (30) Smk. ja että edus-
10044: riksdagen för sagda ändamål kunta sanottua tarkoitusta varten
10045: måtte i 1924 års budget införa ett määräisi vuoden 1924 menoarvioon
10046: förslagsanslag av trehundratusen kolmensadantuhannen (300,000)
10047: (800,000 Fmk.). markan arviomäärärahan.
10048:
10049: Helsingfors, den 15 februari 1923. Helsingissä, 15 päivänä helmikuuta
10050: 1923.
10051:
10052:
10053:
10054: •J. Im. Bäck. J. Inborr .
10055: Edv. Helenelund. M. E. Kulenins.
10056: Gustaf Mickels. Oskar J eppson.
10057: Julius Lindberg. Rafael Colliander.
10058: Levi Jern. Johannes Bengs.
10059: K. V. Åkerblom. Juho Rannikko.
10060: A. Tanttu. Toivo Ikonen.
10061: J. L. Seppänen. M. Pitkänen.
10062: Jalo Lahdensuo. Viljami Kalliokoski.
10063: 253
10064:
10065: ll,94. - Anom. ehd. N :o 114.
10066:
10067:
10068:
10069:
10070: Pulkkinen, A., y. m.: Määrärahan myöntämisestä koro-
10071: tettujen korvausten suorittamista varten erinäisille
10072: tapaturmdisesti vahingoUtuneille työläisille.
10073:
10074:
10075: Ed u s kun nalle.
10076: •
10077: Kuten hallituksen ooitykseen tulo- ja ja tulla;an siitä jakamaan vahingoittu-
10078: meil!Oarvioksi vuodelle 1923 liittyvästä neille itselleen sellaiset korvaukset, että
10079: selonteosta käy ilmi, oli vuoden 1922 ne yhdessä aikruisemmin myönnettyjen
10080: menosäänrtöön varattu 380,000 markkaa korotusten kaJ11Ssa nousevat srumaan mää-
10081: lisäy;kseksi niihin korvauksiin, joita suo- rään kuin vas:taavissa palkkaluokissa
10082: ritetaan työssä tapaturmais:esti louk- olevam va1tion virkamiesten eläkkeet,
10083: kaanrtuneHle työväentapaturmavakuu- ja tekee niinollen korvaus täydestä työ-
10084: tuksesta 5 päivänä joulukuuta 1895 an- kyvyn menettäJmisestä 2,182 markkaa
10085: netun lain perusteella,. Tästä rahamää- vuodessa. Tapaturmaisesti kuolleiden
10086: rästä tuli 65,000 markkaa lisätyksi kor- läheiset taas tulisivat saamaan parhaim-
10087: vaukseksi valtion töissä vahingoittu- massa. tapauksessa yhteensä 1,488 mark-
10088: neille ja tapaturmaisesti kuolleiden lä- kaa vuodessa.
10089: heisHie. ensi sija'ssa leskille ja lapsille, Nämä korvaukset ovat ennen myön-
10090: ja 315,000 ma~kkaa jaettiin tapaturma- nettyjä paljon paremmat, mutta eivät
10091: VIi!kuutusyhtiölle lisäkorvauks~m suorit- vielä vastaa niitä korvauksia, jotka tätä
10092: • t.amista varten yksityisen tö,issä va:hin- nykyä, työväentapaturmavaikuu tuksesta
10093: goittuneLlle sekä niissä sattuneiden tapa- vuonna 1917 alliilietun asetuksen mukaan,
10094: turmain johdosta kuolleiden läheisille. suoritetaa.n samanlaisissa tapauksissa.
10095: Korotusta on maksettu 50 % vahin~oit Nykyäänhän on korvaus työkyvyn täy-
10096: tuneelle itselleen lisänä heille myönnet- delHsestä menetyksestä, työpalkan olles-
10097: tyyn e<linikorkoon sekä tapwturmaisesti s& 15,000 maTkkaa vuodessa, 3,733 mark-
10098: kuolleiden läheisille 200 % heidän eläke- kaa 33 penniä sekä lesken ja lli!Sten
10099: määrästään. Näin korvaus täydellisootä täysieläke samoin edellytyksin 4,480
10100: työkyvyn menettämisestä vuonna 1922 markkwa. Näinollen tullituu luonn'Olli-
10101: nousi 648 markka;an vuodessa vahingoit- selta, että puheena olevia korvauksia
10102: tuneelle sekä 864 markkaan vuodessa ta- vielä korotetaan.
10103: paturmaisesti kuolleen 1äheisille yh- Mutta y~sityisten1 töissä tapaturmai-
10104: teensä. sesti vahingoittuneet ja sellaisissa töissä
10105: Täksi vuodeksi on lisäykseksi valtion sattuneen tapaturman' johdosta kuollei-
10106: töissä vahingoittuneille sekä niissä tapa- den läheiset ovat saaneet ainoastaan
10107: turmaisesti kuolleiden läheisille tuleviin edellä mainrtut 50 prosentin ja 200 pro-
10108: korvauksiin myön'llJeltty 250,000 markkaa sentin korotukset. Voida.a-n tosin väit-
10109: 254 11,04. - Tapaturmakorvausten korottaminen.
10110:
10111: tää, ettei valtio ole velvollinen suoritta- kaantuneisiin tulee, niin heille pitäisi
10112: maan :korvaus:ta yksityisten töissä sat- myöntää samat korvaukset kuin valtion
10113: tuneista tap.aturmista. Mutta kun ne töissä loukkaan1tuneet ta:hi niissä ·sEamis-
10114: laitokset, joiss,a nämä loukkaantuneet taan vammoista kuolleiden läheiset tänä
10115: ovat olleet vakuutetut, ovat tehneet las- vuonrua saavat, eli siis enintään 2,182
10116: kelmansa sillä edellytyksellä etteivät mar>kkaa loukkaantuneille itselleen ja
10117: joutuisi suorittamaan suurempia kuin 1,488 markkaa kuolleen läheisille vuo-
10118: 1895 vuoden laissa säädettyjä korvauk- dessa. Jos korvaukset tällä tavalla ko-
10119: sia, on vakuutuslaitoksia mahdoton vel- rotettaisiin, aiheutuisi ,siitä valtiolle
10120: voittaa enempään korvaukseeu. Ja kun noin 2,500,000 markan meno vuodessa,
10121: taas tuntuu kohtuuttomalta jättää niissä mitä ei suinkaan olisi pidettävä kohtuut-
10122: v!kuutetut kovin paljon huonompaan tomana.
10123: asemaan kuin valtion töissä vahingoit- Edellä sanotun nojalla siis ehdotamme,
10124: tuneet, näyttää valtion väliin,tulo tässä
10125: välttämättömältä. Sitäpaitsi on tämä että Eduskunta päättäisi korot-
10126: jo periaatteessa tunnuste,ttu, kun valtio taa niiden valtion töissä tapatur-
10127: aikCJ.isemmin on myöntänyt yksityisten- maisesti vahingoittuneiden elin-
10128: kin töissä vahingoittuneille edellä mai- korot, jotka saavat 5 p:nä joulu-
10129: nitut pienet korvaukset. kuuta 1895 annetun lain mukaan
10130: Ne tapa turmaisesti loukkaantuneet, vahingonkorvausta 30 % tai sitä
10131: joiden työkyvybtömyysprosentti ei nouse suuremmasta työkyvyn menettä-
10132: 30:e,en, voitaisiin, niinkuin tähänkin misestä, 50 % :lla sekä valtion töis-
10133: saakka, jä:Uää korotuksesta osattomiksi, sä saadun vamman johdosta kuol-
10134: koska näiden korvaus tulisi olemaan le'iclen henkilöiden läheisten kor-
10135: verrattain alhainen ja, kun he jo ovat vaukset, jotka saavat sitä sanotun
10136: tottuneet käyttämään viottuneita jäse- lain mukaan, 100 % :lla siitä, mitä
10137: niään niin, että voivat useinkin ansaita he nauttivat tänä vuonna;
10138: enemmän kuin heidän työkyvyttömyys- että yksityisten töissä loukkaan-
10139: prosenttimäärästää:ru päättäen voitaisiin tuneille taM, niissä saamansa,
10140: olettaa. vamman johdosta kuolleiden lä-
10141: Tuntuu kohtuulliselta, e1ttä valtion heisiUe myönnettäisiin edellisessä
10142: töissä loukkaantuneiden eläkkeet koro- kohdassa mainituin edellytyksin
10143: tetaan noin 50 % :lla ja tapaturmaisesti saman suuruiset korvaukset kuin
10144: kuolleiden työläis,ten läheisten eläkkeet valtion töissä vahingoittuneet tai
10145: noin 100 % siitä, mitä ne ovat tänä niissä saamansa vamman johdosta
10146: vuonna, joten edelliset tulisiva't saamaan kuolleiden läheiset tätä nykyä saa-
10147: enimtään 3,273 markkaa ja. viimektSimai- vat ja
10148: IJiitut yhtteen1sä enillitään 2,976 markkaa että menosääntöön varattaisiin
10149: vuodessa. Mitä yksityisten töissä louk- sitä varten tarvittava määräraha.
10150:
10151: Helsinrgissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
10152:
10153:
10154: A. Pulkkinen. Alpo 0. Luostarinen.
10155: Annie Furuhjelm. Viljami Kalliokoski.
10156: Aapo Nuora. Mandi Hannula.
10157: Janne Koivuranta. Arth. Aspelin.
10158: Kustaa Hautamäki. Juho Rannikko.
10159: 255
10160:
10161: 11,95.- Anom. ehd. N:o 115.
10162:
10163:
10164:
10165:
10166: Långström y. m: Määrärahan myöntämises:tä avustuk-
10167: sen antamista varten työnpuutteen takia hätätilaan
10168: joutuneille.
10169:
10170:
10171: E d u s k u n n a ll e.
10172:
10173: Työttömyys on yksi kapitalistisen tuo- työaikojen varalle voinut tällaisten olo-
10174: tantojärjestelmän seurauksia, ja on täs- suhteiden vallitessa saaduista paikois-
10175: säkin maassa laajemmalle ulottuvia taan säästää. Ja kun yksityisille työn-
10176: työttömyyskausia jo silloin tällöin en- antajille ei tähän mennessä ole asetettu
10177: nen maailmansotaa ollut havaittavissa. sellaisia velvollisuuksia, jotta se huonoi-
10178: Mutta vasta maailmansodan aiheuttama na aikoinakin olisi velvollinen huolehti-
10179: ja sen jälkeen seurannut kapitalistisen maan työläisistään, jotka hänelle kulta-
10180: maailman taloudellinen rappio on mitä aikoina ovat niin runsaita voittoja hank-
10181: suurimmassa määrin kärjistänyt kaik- kineet, niin on yhteiskunnan velvollisuus
10182: kia köyhälistöön kohdistuvia taloudelli- tarttua asiaan ja ryhtyä huolehtimaan
10183: sia epäkohtia. Niinpä on tämä taloudel- työttömäin työläisten toimeentulosta.
10184: linen sekasorto, ostokyvyn aleneminen, Kaikissa maissa, joissa työttömyyttä
10185: ainainen rahankurssin vaihtelu johtanut on suuremmassa mittakaavassa ilmaan-
10186: työolot tässä maassa siihen, että tuhan- tunut, onkin sen vuoksi hallitusten ja
10187: sia työläsiä on säännöllisesti ,kilometri- parlamenttien kautta ryhdytty toimen-
10188: tehtaalla" kävelemässä, ja talven saa- piteisiin työttömyydestä kärsivien hä-
10189: vuttua lisääntyy työttömäin lukumäärä dän lieventämiseksi. Määrärahoja tar-
10190: säännöllisesti useilla tuhansilla. koitukseen on myÖnnetty joko jaetta-
10191: Työttömyyskysymys on täten tullut vaksi suoranaisena avustuksena, tahi on
10192: yhteiskunnalliseksi pulmaksi; yhteis- järjestetty, mikäli on ollut mahdolli-
10193: kunta ei ole oikeutettu ;jättämään näitä suuksia, sopivia töitä työttömille. Niin
10194: kovaosaisia, jotka vastoin tahtoaan ovat on esim. Skandinavian maissa Ruotsissa,
10195: heitetyt pakolliseen työttömyyteen ja Norjassa ja Tanskassa myönnetty työt-
10196: siitä johtuvaan puutteeseen, oman on- tömyyshädän torjumiseksi summia, jot-
10197: nensa nojaan. Kun työnantajat, jotka ka nousevat satoihin miljooniin kruu-
10198: niin kutsuttuina hyvinä aikoina ovat nuihin. Puutteeseen joutuneiden hädän
10199: käärineet kokoon huikeita summia työ- lieventäminen on poikkeuksetta epäon-
10200: läistensä työntuloksista, teettämällä työt nistunut silloin kun on n. k. hätäapu-
10201: sellaisilla nälkäpalkoilla, että työntekijä töitä järjestämällä koetettu hätään jou-
10202: on hädintuskin hengissä pysynyt, niin tuneita auttaa. Tällaisia töitä ei ole voi-
10203: on selvää, että ei työläinen ole huonojen tu kaikilla ammattialoilla järjestää ja
10204: 256 ll,95. - Työnpuutteessa olevien avustaminen.
10205:
10206: on siitä ollut seurauksena, että suuri osa laaja koko maata käsittävä asiamies-
10207: hätään joutuneista ei ole voinut saada verkko, haara-osastoja kaikilla suurem-
10208: lainkaan työtä, eikä siis myös ansiota. milla paikkakunnilla maassa.
10209: Kun näin on asianlaita niin olisi niille Ylläolevan nojalla ehdotamme,
10210: työttömyyshätään joutuneille, joille ei
10211: voida sopivaa työtä osoittaa, jaettava että Eduskunta päättäisi ottaa
10212: suoranaista raha-avustusta. Tähän tar- vuoden 1924 tulo- ja menoarvioon
10213: koitukseen tulisi eduskunnan määrätä 80 miljoonan markan suuruisen
10214: tulo- ja menoarviossa kohtuullinen mää- määrärahan, joka annettaisiin Suo-
10215: räraha. Avustuksen jakaminen voisi ta- men Ammattijärjestön jaettavaksi
10216: pahtua esim. Suomen Ammattijärjestön apurahoina työnpuutteen takia hä-
10217: välityksellä, jolla on valmis koneisto, tätilaan joutuneille.
10218:
10219: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1923.
10220:
10221:
10222: T. Hj. Långström. V. Vainio.
10223: D.
10224: Suomalaisten saatavia Venäjän valtiolta koskevia
10225: anomusehdotuksia.
10226:
10227:
10228:
10229:
10230: 33
10231: 11,96. - Anom. ehd. N :o 32.
10232:
10233:
10234:
10235:
10236: Linna y. m.: Määrärahan myöntämisestä venäläisten so-
10237: tilasviranomaisten toimitrtamien metsänhakkuiden,
10238: linnoitustöiden ja laittomien majoituskustannusten
10239: korvaamiseen.
10240:
10241:
10242: E d u s k u n n a 11 e.
10243:
10244: Vuoden 1921 valtiopäivillä jättivät ed. saamaan yhteiskunnalta korvauksen kär-
10245: Torppa y. m. anomusehdotuksen venä- simistään tappioista. Yhteiskunta s. o.
10246: läisten sotilasviranomaisten täällä toi- Valtio onkin tämän korvausvelvollisuu-
10247: mittamien metsänhakkuiden, linnoitus- den tunnustanut m. m. korvaamalla v.
10248: töiden ja laittomien majoitusten aiheut- 1918 kapinan aikana syntyneet vahingot.
10249: tamien vahinkojen korvaamisesta. Tämä, Valtion korvausvelvollisuus nyt ky-
10250: samoin kuin asiasta myöhemminkin teh- seessä olevassa tapauksessa on sitäkin
10251: dyt aiotteet eivät ole kuitenkaan johta- riidattomampi, koska Tarton rauhan-
10252: neet mihinkään käytännöllisiin tulok- sopimuksen mukaan Suomen Valtio on
10253: siin. tullut Venäjän valtion täällä olljvan
10254: Tällainen asiaintila on kuitenkin kes- omaisuuden omistajaksi, josta omaisuu-
10255: tämätön. Ne vahingot, jotka venäläis- desta huomattavan osan muodostavat
10256: ten sotilasviranomaisten toimenpiteet juuri näistä yksityisten metsistä varas-
10257: yksityisille henkilöille ja yhteisöille ai- toihin ajetut erilaiset puutavarat.
10258: heuttivat, nousevat Hallituksen toimesta Korvausta suoritettaessa olisi mieles-
10259: v. 1918 toimitettujen arviointien mukaan tämme noudatettava samoja periaatteita,
10260: 42,757,174: 11 Smk. Ne jakaantuvat hy- jotka sisältyvät Eduskunnan 25 p. hei-
10261: vin epätasaisesti ,sekä eri läänien, mutta mik. 1919 hyväksymään kapinan aikana
10262: vielä ,enemmän samassa läänissä vieläpä v. 1918 syntyneiden vahinkojen kOI·vaa-
10263: samassa pitäjässä ja kylässäkin olevien mista koskevaan lakiin, jonka mukaan
10264: yksityisten kesken. Samaan aikaan kun korvaussumman suuruus riippuu paitsi
10265: toisen tilan pellot kaivettiin juoksuhau- vahingon suuruudesta myöskin vahinkoa
10266: toja täyteen, ristiin rastiin, näin aiheut· kärsineen jälelle jääneestä omaisuudesta.
10267: taen suuria satotappioita vuosikausiksi Tällaisen korvausperusteen hyväksymi-
10268: jopa vuosikymmeniksikin, metsät kaa- nen on siitäkin syystä paikallaan, että
10269: dettiin ja osa rakennuksiakin hajoitet- kummatkin vahingot ovat luonteeltaan
10270: tiin, voi vierellä oleva tila jäädä aivan samanlaiset ja suurelta osalta samoista
10271: koskemattomaksi. Tällainen omatta syyt- syistä johtuneet.
10272: tään kärsimään joutunut ja useimmiten Edellä esitetyn perusteella saamme
10273: taloudellisen vakavaraisuutensa menet- kunnioittaen ehdottaa:
10274: tänyt henkilö on kieltämättä oikeutettu
10275:
10276: •
10277: ~ 11,96. - Venäläisten sotilasviranomaisten aiheuttamat vahingot.
10278:
10279: että eduskunta v. 1924 menosään- ja laittomien majoituskustannus-
10280: töön ottaisi 25 miljoonan markan ten korvaamiseksi;
10281: suuruisen arviomäärärahan käy- että korvaus suoritettaisiin nii-
10282: tettäväksi venäläisten sotilasvi- den perusteiden mukaan kuin
10283: ranomaisten , täällä toimittamien laki kapinan aikana v. 1918 synty-
10284: metsänhakkuiden, linnoitustöiden neiden vahinkojen korvaamisesta
10285: säätää.
10286:
10287: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
10288:
10289:
10290: K. E. Linna. Arth. Aspelin.
10291: W. K. Särkkä. Toivo Ikonen.
10292: Antti Penttilä. Alpo 0. Luostarinen.
10293: J. G. Hirvensalo. A. Pulkkinen.
10294: Mandi Hannula.
10295:
10296:
10297:
10298:
10299: •
10300: 261
10301:
10302: ll,97. - Anom. ehd. N:o 33.
10303:
10304:
10305:
10306:
10307: Honkavaara y. m.: Venäläisten metsänhakkuu- Ja lin.-
10308: noitustöiden aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta.
10309:
10310:
10311: Ed u s k u nn alle.
10312:
10313: Viitaten ed. J. Vainion v. 1922 teke- majoituksesta aiheutuneet vahin,-
10314: mään anomusehdotukseen n:o 4, pyy- got, niistä tehdyn arvion mukai-
10315: dämme kunnioittaen anoa, sesti, sekä
10316: että sanottua tarkoitusta varten
10317: että Eduskunta päättäisi kor- vuoden 1924 menosääntöön otettai-
10318: vata venäläisten vuosina 1914- siin 42,757,174 markan suuruinen.
10319: 1917 tekemistä metsänhakkuu- ja määräraha.
10320: linnoitustöistä sekä laittomasta
10321:
10322: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1923.
10323:
10324:
10325: 0. W. Honkavaara. Kalle Kirra.
10326: Simson Pilkka. Jaakko Vainio.
10327: E. M. Tarkkanen.
10328: E.
10329: Eri aloja koskevia eduskuntaesitys- ja anomus-
10330: ehdotuksia.
10331: 265
10332:
10333: II,ns. - Edusk. esit. N:o 11.
10334:
10335:
10336:
10337:
10338: Långström, y. m.: Ehdotus laiksi niistä perusteista,
10339: joiden mukaan luokkasodan aikana v. 1918 työläi-
10340: sillä ryöstetystä ja hävitetystä omaisuudesta on kor-
10341: vausta suorite~tava.
10342:
10343:
10344: E d u s k u n n a ll e.
10345:
10346: Vuoden 1918 luokkasodan aikana ja perinpohjaista, että pieniltä lapsiltakin
10347: sen päätyttyä joutui suuri joukko työ- kiskottiin kengät jalasta, ja päällystakki
10348: väenluokan jäseniä mitä häpeällisim- päältä ja jätettiin tuollainen kymmen-
10349: män kohtelun alaiseksi voittajien ta- vuotias tyttönen toisten vankien mukana
10350: holta. Jo sodan aikana pitivät valkoi- sateen liottamalle saviselle pellolle vi-
10351: seen armeijaan kuuluvat sotilaat, jopa lussa värjöttämään. Samoin ryöstettiin
10352: osa päällystöäkin arvolleen sopivana vankien mukana ollut omaisuus eräillä
10353: ryöstää v.angikseen saamiaan kaatuneita vankileireillä miltei säännöllisesti. Eikä
10354: vastustajiaan. Mutta vielä häikäilemät- tämä kohdistunut ainoastaan yksilöihin,
10355: tömämmäksi muodostuivat nämä teot vaan joutui sen alaiseksi monilla pai-
10356: sen jälkeen, kun luokkasota päättyi työ- koilla myös työväenjärjestöjen omai-
10357: väenluokan häviöön ja suuri joukko suus. Työväenjärjestöjen liput, pöytä-
10358: taisteluun osaaottaneita, samoin kun kirjat, rahavarat, arkistot ja yleensä
10359: taisteluista syrjässä pysynaitäkin työ- kaikki irtain kalusto joutui voittajain
10360: väenluokan Jasema joutui voittajien saaliiksi. Ei ollut harvinaista, eikä vie-
10361: vangiksi. Onhan tunnettua, mitenkä läkään se, että joku porvariston keskuu-
10362: sotasaaliin nimellä ryöstettiin ei ainoas- dessa arvoa nauttiva sotasankari ylpeil-
10363: taan kellot, sormukset ja muut arvoesi- len käyttää jotain ,,sotasaaliina" saa-
10364: neet, vaan myös vaatteet päältä, kengät maansa esinettä, sormusta, tai taskukel-
10365: jaloista, vieläpä monelta alusvaatteet- loa, polkupyörää tai muuta sellaista.
10366: kin niin, että sen kohtelun alaiseksi jou- Eikä tätä voi ihmetelläkään, sillä ovat-
10367: tuneet saivat jäädä vankileireihin ryy- han itse valtion laitokset näyttäneet
10368: syissä, joita ei kerjäläinenkään olisi hyvää esimerkkiä tässä suhteessa. On
10369: päälleen pukenut. Eikä tällainen me- m. m. tapauksia, jolloin vanki on sattu-
10370: nettely kohdistunut yksinomaan vankei- malta tavannut vankilan vaatevaras-
10371: hin, vaan miltei poikkeuksetta ryöstet- tolta .häneltä ryöstettyjä ja hänen nimi-
10372: tiin punaisten kodit putipuhtaiksi, vaat- merkillään varustettuja vaatetavaroi-
10373: teet, huonekalut, taloustavarat, ruoka- taan, saamatta niitä uudistetuista pyyn-
10374: aineet, eläimet ja yleensä kaikki, mitä nöistä huolimatta takaisin. Ja onhan
10375: valkoiset voivat mukanaan kuljettaa. valtion järjestämien sotasaalisviran-
10376: Olipa tämä besorkkaus paikotellen niin omaisten toimesta näihin asti julkisilla
10377: 34
10378: 26() II,98. - Kapinavablink'()jen korvaaminen.
10379:
10380: huutokaupoilla myyty tuollaista ,sota- vahinkoa kärsineille valkoisille on val-
10381: saalista". tion varoista suoritettava korvaus kärsi-
10382: On myönnettävä, että osa ryöstetystä mistään vahingoista. Sopinee myös huo-
10383: sotasaaliista on saatu takaisin, mutta mauttaa, että porvaristo tämän· periaat-
10384: tämä on vain pieni murto-osa, mitä luok- teen omaksuessaan oli verrattain yksi-
10385: kasodan aikana ja sen jälkeen työläi- mielinen. On näinollen luonnollista, että
10386: siltä laittomalla tavalla otettiin. Näihin maa, joka tahtoo käydä oikeusvaltiosta,
10387: tekoihin syypäiksi tekivät itsensä, ei ai- ei voi kieltää toiselta luokalta saman pe-
10388: noastaan valkosotilaat ja suojeluskun- riaatteen tunnustamista, mikä jo toiseen
10389: tain jäsenet, vaan myös hallituksen toi- luokkaan nähden on aikaisemmin hy-
10390: mesta tänne kutsutut saksalaiset jou- väksytty. Työläisiltä ryöstetyn omai-
10391: kot, ja suoritettiin nämä teot sanan var- suuden arvon selville saamiseksi voitai-
10392: sinaisessa merkityksessä ryöstönä, sillä siin ajatella sellaista menettelytapaa,
10393: useimmissa tapauksissa ei minkäänlaista että asetettaisiin määräaika, jonka ku-
10394: takavarikoidun tavaran luetteloa laa- luessa omaisuutensa menettäneet voisi-
10395: dittu, vaan takavarikoitsija pisti tavarat vat tehdä ilmoituksia omaisuutensa laa-
10396: yksinkertaisesti taskuunsa ja jos niitä dusta ja arvosta, esim. kukin oman kun-
10397: karttui kyllin runsaasti, lahjoitti hän, tansa kunnanvaltuuston sitä varten
10398: tai myyskente1i niitä toisille, joille tilai- asettamalle arviolan taknnnalle, jonka
10399: suus besorkkaukseen ei ollut yhtä myö- kokoonpanossa olisi taattava määräävä
10400: täinen. enemmistö työväenluokan jäsenille. Ar-
10401: Maassa voimassaolevan oikeusjärjes- violautakunta siten toimittaisi täten
10402: tyksen mukaan on tässä suhteessa rikok- saamansa ilmoitukset ja mahdollisesti
10403: sen kautta :toiselle saatettu vahinko syyl- seuranneet ilmoituksen oikeellisuutta
10404: lisen korvattava, olkoonpa rikos tahalli- osoittavat todistukset, sekä asiassa teke-
10405: nen tai tuottamuksesta tapahtunut. Tästä mänsä päätöksen asianomaiselle läänin-
10406: on ehdoton määräys Rikoslain 9 luvun hallitukselle, joka huolehtisi korvauksen
10407: 1 §:ssä. Ja tässä on kysymys tahallisesta suorittamisesta, arviolautakunnan pää-
10408: rikkomuksesta, ei edes mistään tuotta- tök.sen saavutettua lain voiman. U-
10409: muksesta tapahtuneesta. Vaikka siis moittamisajan voisi määrätä päätty-
10410: lain mukaan olisi työläisiltä ryöstetyn väksi esim. viimeistään vuoden 1924
10411: omaisuuden korvaamisvelvollisuus niil- loppuun. Ellei korvauksen hakija tyy-
10412: lä, jotka ovat ryöstöt suorittaneet, niin tyisi arviolautakunnan päätökseen, voisi
10413: käytännössä käy korvauksen saanti näil- hän määräajan kuluessa valittaa siitä
10414: tä mahdottomaksi. Ryöstettyjen on mah- Helsingissä olevalle yliarviolautakun-
10415: doton tuntea kaikkia, jotka heitä ,puh- nalle, joka muodostettaisiin siten, että
10416: distivat", ja kuten sanottu, näyttelivät Suomen Ammattijärjestö valitsee siihen
10417: saksalaiset tässä ,jalossa työssä" huo- kolme ja Korkein Hallinto-oikeus kaksi
10418: mattavaa osaa. Sitäpaitsi ovat monet jäsentä. Nämä valitsisivat keskuudes-
10419: niistä, jotka tällaisia ryöstöjä toimitti- taan puheenjohtajan. Arviolautakunnan
10420: vat, saavuttamattomissa syystä tai toi- samoin kun yliarviolautakunnan kustan-
10421: sesta. Näin ollen on luonnollista, että nukset suorittaa valtio. Edellä sanotun
10422: valtio korvaa renkiensä tuottaman va- perusteella ehdotamme, että Eduskunta
10423: hingon. 'l'ällaisen periaatteen on Edus- hyväksyisi näin kuuluvan lakiehdotuk-
10424: kunta jo omaksunutkin aikaisemmin, sen:
10425: päiHtäessään, että luokkasodan aikana
10426: Il,98. - Långström y. m. :267
10427:
10428:
10429: Laki
10430: niistä perusteista, joiden mukaan luokkasodan aikana vuonna 1918 työtäi-
10431: siltä ryöstetystä ja hävitetystä omaisuudesta on
10432: korvausta suoritettava.
10433:
10434: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
10435:
10436: 1 §. korvatuksi jollain muulla tavalla, esim.
10437: Vahingonkorvausta vuonna 1918 luok- palovakuutuksen kautta, niin myös va-
10438: kasodan aikana ja sen jälkeen työläisiltä hingosta, jonka laadusta ja arvosta ei ole
10439: ja työväenjärjestöiltä, joko sotatoimien selvitystä esitetty, tai josta ei ole jälem-
10440: kautta hävitetystä ja vahingoittuneesta, pana säädettyyn määräpäivään men-
10441: tai hallituksen sotajoukkoihin kuulunei- nessä asianomaista ilmoitusta tehty, äl-
10442: den tai muiden viranomaisten heiltä köön vahingonkorvausta suoritettako.
10443: anastamasta tai takavarikoiillasta omai-
10444: suudesta, jota ei ole vielä takaisin saatu, 3 §.
10445: suoritetaan yleisistä varoista siten, kuin Vahingonkorvausta suoritetaan 1 § :ssä
10446: tässä laissa lähemmin säädetään. mainituille yksityisille henkilöille seu-
10447: raavan perusteen mukaan. Jos hävite-
10448: 2 §. tyn tai muuten anastetun omaisuuden
10449: Vahingosta, joka on tullut tai voi tulb arvo on:
10450:
10451: enintään 10,000 mk. suoritetaan omaisuuden koko arvo
10452: 10,000-20,000 arvosta 90%
10453: " "
10454: 20,000-30,000 80%
10455: "
10456: 30,000-40,000 70%
10457: " " " "
10458: 40,000-50,000 60 9!)
10459: ja siitä yli olevasta
10460: " 50%
10461: " " "
10462: Työväenjärjestöille tai -yhtymille on 5 §.
10463: suoritettava täysi korvaus hävitetyn tai Edellisessä pykälässä mainitun arviOI-
10464: anastetun omaisuuden arvosta riippu- misen toimittaa kukin kunnanvaltuus-
10465: matta. ton sitä varten asettama kolmihenkilöi-
10466: nen arviolautakunta, niiden ilmoitusten
10467: 4 §. ja laskelmien pohjalla, joita vahingon-
10468: Hävitetty, vahingoittunut, tai muuten korvausta haluavat asianomaiset näille
10469: anastettu omaisuus arvioidaan niiden määräaikaan mennessä ovat jättäneet.
10470: hintojen mukaan, jotka olivat maassa Tällainen arviolautakunta on asetet-
10471: vallitsemassa joulukuun 31 p:nä 1918, li- tava jokaiseen kuntaan viimeistään ke-
10472: säämällä tähän mahdollisesti tapahtunut säkuun 30 päivään 1924 mennessä. Ja
10473: hinnannousu edellä mainitun ajan ja tulee tähän lautakuntaan kuulua vähin-
10474: joulukuun 31 p:n v. 1924 välisellä ajalla. tään kaksi työläisjäsentä, jotka valtuus-
10475: Saman perusteen mukaan arvioidaan va- to valitsee paikkakunnan työväenjärjes-
10476: hingon kärsineelle yksityiselle henki- töjen yhteisessä, kunnanvaltuuston toi-
10477: lölle jälelle jäänyt omaisuus. mesta kokoonkutsutussa kokouksessa
10478: 268 11,98. - Kapinavahinkojen korvaaminen.
10479:
10480: asetetuista enintään viidestä ehdok- Ellei vahingonkorvausta haluava tyydy
10481: kaasta. arviolautakunnan asiasta antamaan
10482: Niillä paikkakunnilla, missä ei ole päätökseen, olkoon oikeutettu 30 vuoro-
10483: työväenjärjestöjä, valitsee kunnanval- kauden kuluessa päätöksestä tiedon saa-
10484: tuusto nämä kaksi jäsentä paikkakun- tuaan valittamaan ylimmälle arviola.uta-
10485: nan työläisten keskuudesta. Arviolauta- kunnalle, joka toimii Helsingissä ja muo-
10486: kunta valitsee keskuudestaan puheenjoh- dostetaan siten, että Suomen Ammatti-
10487: tajan. järjestön toimikunta valitsee kolme j8
10488: Vahingon kärsinyt, joka haluaa saad:t Korkein Hallinto-oikeus kaksi jäsentä.
10489: korvausta 1 §:ssä mainitusta omaisuu- Nämä valitsevat keskuudestaan puheen-
10490: destaan, tai hänen huostaansa uskotusta, johtajan. Yliarviolautakunnan päätös
10491: toisen omistamasta samanlaisesta omai- asiassa on lopullinen.
10492: suudesta, tehköön siitä kirjallisen ilmoi- Yliarvioiautakunnalla ei ole oikeutta
10493: tuksen 5 §:ssä mainitun arviolautakun- muuttaa tai kumota arviolautakunnan
10494: nan puheenjohtajalle viimeistään 31 p:n päätöstä, mikäli vahingonkorvauksen
10495: joulukuuta 1924 mennessä. hakija on päätökseen tyytyväinen.
10496: Ilmoitusta tulee seurata luettelo h
10497: arviolaskelma omaisuudesta, josta va- 8 §.
10498: hingonkorvausta haetaan, kun myös Vahvistettu vahingonkorvaussumma
10499: mahdollisesti saatavissa olevat todistuk- suoritetaan vähentämättömänä rahassa
10500: set hakemuksen oikeudellisuudesta. vahingonkorvaukseen oikentetulle haki-
10501: jalle, tai hänen määräämälleen, heti kun
10502: 6 §. päätös on saavuttanut lain voiman.
10503: Arviolautakunta laatikoon 2 §:ssä 9 §.
10504: mainittujen perusteiden mukaan suori- Arviolantakuntien palkkiot, y. m. me-
10505: tetusta vahingonkorvauksesta luettelon not suoritetaan valtion varoista.
10506: kahtena kappaleena, joista toinen anne-
10507: taan korvausta vaatineelle asianomai- 10 §.
10508: selle viimeistään 14 vuorokauden kulues- V aitioneuvoston asiana on antaa tar-
10509: sa päätöksen antamisesta, ja toinen kap- kemmat määräykset, joita tämän lain
10510: pale lähetetään asianomaiseen läänin - käytäntöön saattamista varten tar
10511: kansliaan maksun suorittamista varten. vitaan.
10512:
10513:
10514: Helsingissä, 13 päivänä helmikuuta 1923.
10515:
10516:
10517: T. Hj. Lå:agström. P. Kemppi.
10518: 269
10519:
10520: 11,99. - Pet. försl. N :o 8. 11,99. - Ånom. ehd. N :o 8.
10521:
10522:
10523:
10524:
10525: Furuhjelm, A., m. fi.: .Ang. beviljande Furuhjelm, A., y. m.: Määrärahan myön-
10526: av anslag för särskilda enke- och P'U-' tämisestä erinäisille leski- ja orpo-
10527: '[iillkassor för ökande av grundpen- kassoille peruseläkkeiden korottamista
10528: sionerna. varten.
10529:
10530:
10531: T i ll R i k s d a g e n. E d u s k u n n a ll e.
10532:
10533: På grund av penningevärdets fall ha Rahanarvon laskun johdosta ovat eri-
10534: de ur särskilda enke- och pupillkassor näisistä leski- ja orpokassoista maksetta-
10535: utgående pensioner, vilka också tidigare vat eläkkeet, jotka aikaisemminkin ovat
10536: varit nog små, nedsjunkit till en obetyd- olleet perin pieniä, laskeneet aivan mität-
10537: lighet. De pensionsberättigade änkorna tömiksi, jonka kautta eläkkeeseen oikeu-
10538: och dessas oförsörjda barn ha med anled- tettujen leskien ja näiden turvattomien
10539: ning härav fått sin ekonomiska ställning, lasten ennestäänkin säännöllisesti heikko
10540: som även tidigare varit svag, avsevärt taloudellinen asema edelleen on melkoi-
10541: försämrad. Riksdagen har med beak- sesti huonontunut. Tämän asiaintilan
10542: tande av detta sakförhållande i 1920 åes huomioon ottaen eduskunta vuoden 1920
10543: budget upptagit ett anslag av 1,500,000 menoarviossa myönsi 1,500,000 markkaa,
10544: mark, i 1921 2,500,000 mark samt i till- vuoden 1921 menoarviossa 2,500,000 mark-
10545: läggsbudgeten för samma år 800,000 kaa ja saman vuoden lisämenoarviossa
10546: mark, i 1922 års budget och tilläggsbud- 800,000 markkaa, vuoden 1922 menoar-
10547: get sammanlagt 3,300,000 mark, samt Mr viossa ja lisämenoarviossa yhteensä
10548: innevarande år ett enahanda belopp av 3,300,000 markkaa sekä kuluvaksi vuo-
10549: 3,300,000 mark. Med dessa av Riksdagen deksi samaten 3,300,000 markan määrä-
10550: beviljade medel ha de olika kassorna rahan. Näillä eduskunnan myöntämillä
10551: satts i tillfälle att åt pensionstagarna ut- varoilla ovat eri kassat voineet suorittaa
10552: betala i form av dyrtidstillägg högst eläkkeensaajille kalliinajanlisäystä enin-
10553: 180 % å grundpensionerna, något som tään 180% peruseläkkeille, mitä kuiten-
10554: med beaktande av rådande dyrtid och kin katsoen vallitsevaan kalliiseen aikaan
10555: grundpensionernas ursprungligen små ja peruseläkkeiden alkuaan pieniin mää-
10556: belopp, måfilte anses vara alldeles otill- riin, on pidettävä aivan riittämättömänä.
10557: räckligt. Tällä alalla vallitsevien olosuhteiden
10558: För att med några exempel belysa hit- valaisemiseksi mainittakoon esimerkki-
10559: hörande förhållanden må framhållas att nä, että Siviiliviraston Leski- ja orpo-
10560: Civilstatens Enke- och pupillkassa i I kl. kassa maksaa I luokassa 2,000 markkaa
10561: utbetalar 2,000 mark åt dem, som tiller- niille, joille on myönnetty eläke ennen
10562: känts pensioner före 1919, samt 2,200 mark vuotta 1919, sekä 2,200 markkaa myö-
10563: åt de senare tillkomna ävensom respek- hemmin tulleille sekä alimmassa (VIII)
10564: tive 100 och 200 mark åt de i lägsta klass luokassa vastaavasti 100 ja 200 markkaa.
10565: (VIII) varande, allt detta per år. I Mili- Sotalaitoksen Leski- ja Orpokassassa,
10566: 270 Il,n9. - Leski- ja orpokassojen eläkkeet.
10567:
10568: tärens Enke- och pupillkassa, indelad i joka jakautuu 11 luokkaan, on ylin pe-
10569: 11 klasser, utgår högsta grundpension ruseläke 2,000 markkaa ja alin (luotsi-
10570: med 2,000 samt lägsta (för lotslärHngs- oppilaan lesken) 100 markkaa. Helsin-
10571: enka) med 100 mark; i Helsingfors Uni- gin Yliopiston eläkekassassa (6 eläke-
10572: versitets pensionskassa (med 6 pensions- luokkaa) on suurin eläke 2,200 markkaa
10573: klasser) utgår högsta pensionen med ja pienin 500 markkaa. IGrkollisviras-
10574: 2,200 mark, lägsta med 500 marlc Eckle- ton Leski- ja Orpokassasta maksetaan
10575: siastikstatens Enke- och pupillkassa 2,000 2,000 markkaa kirkkoherrojen leskille ja
10576: mark åt enkor efter kyrkoherdar samt 1,000 markkaa ylimääräisten pappien les-
10577: 1,000 mark åt enkor efter extra ordinarie kille. Lukkarien ja urkurien leskien
10578: präster. För enkor efter klockare och eläke on 160 markkaa. Myöskin koulu-
10579: orgelnister utgå pensionerna med 160 viraston leski- ja orpokassan sekä kansa-
10580: mark. För pensionsberättigade ur Skol- koulunopettajain eläkelaitoksen leskien
10581: statens enke- oe;h pupillkassa ävensom eläkkeet ovat suuressa määrässä epätyy-
10582: folkskolornas äro enkepensionerna också dyttäviä. Niinpä saa kansakoulunopet-
10583: i hög grad otillfredsställande. Enka efter tajan leski peruseläkkeenä 420 markkaa
10584: folkskollärare erhåller sålunda i grund- ja jos hänellä on alaikäisiä lapsia, 630
10585: pension 420 mark och om hon har omyn- markkaa. Kalliinajanlisäykset nousevat
10586: diga barn, 630 mark. Dyrtidstilläggen Eduskunnan vahvistamaan korkeimpaan
10587: utgå med den av Riksdagen bestämda määrään, sillä Eduskunta on asettanut
10588: högsta gränsen ty som villkor för erhå1- niiden jakamiselle sellaisen ehdon, että
10589: lande av detsamma är fastställt att en- niitä annettaessa voivat tulla kysymyk-
10590: dast sådana pensionstagare komma i seen vain sellaiset eläkkeensaajat, joiden
10591: fråga, vilkas årsinkomst efter avdrag av vuositulot, kun niistä on vähennetty
10592: 1,000 mark för varje barn under 21 å!'s 1,000 markka jokaista 21 vuotta nuorem-
10593: ålder, icke överstiger 6,000 mark. paa lasta kohti, eivät nouse yli 6,000
10594: markkaa.
10595: Utom att dyrtidstilläggen måste anses Paitsi sitä, että kalliinajanlisäykset
10596: vara allt för ringa, i synnerhet för de täytyy katsoa aivan liian pieniksi, eten-
10597: lägsta pensionskategorierna, där de utgå kin alimmissa eläkeluokissa, missä ne
10598: med exempelvis 180 mark, kommer där- tekevät esim. 180 markkaa, tulee lisäksi
10599: till ännu att den av riksdagen bestämda vielä se, että eduskunnan määräämää
10600: högsta inkomstgränsen måste anses vara tulojen ylärajaa on pidettävä liian alhai-
10601: alltför låg med nuvarande penninge- sena rahan nykyiseen arvoon katsoen,
10602: värde, så att den kanppt motsvarar koska se tuskin vastaa toimeentulon
10603: existensminimum. Vidare förorsakar det minimiä. Edelleen se aiheuttaa eläk-
10604: pensionstagare besvär och extra kostna- keensaajalle vaivaa ja ylimääräisiä kus-
10605: der då sådana på landet bosatta ej så säl- tannuksia, koska maalla asuvain eläk-
10606: lan nödgas företaga långa färder för att keensaajain usein täytyy tehdä pitkiä
10607: utfå intyg av taxeringsnämnderna över matkoja saadakseen verotuslautakun-
10608: sina små inkomster, vartill kommer post- nalta todistuksen pienistä tuloistaan,
10609: avgifter, vilket allt slukar en del av det minkä lisäksi postimaksut aina vievät
10610: Iilla dyrtidstillägg·et. Erfarenheten har osan muutenkin vähäisestä kalliinajan-
10611: dessutom givit vid handen, att de lägst lisäyksestä. Kokemus on sitäpaitsi osoit-
10612: pensionerade sällan påförts kommunal- tanut, että alimpia eläkkeitä nauttiville
10613: skatt, allt omständigheter, som förtjäna harvoin on pantu kunnallisveroja, mihin
10614: II,n!l. - Furuhjelm, A., y. m. 271
10615:
10616: att av riksdagen beaktas. En höjning av seikkaan eduskunnan myöskin olisi syytä
10617: inkomstgränsen från 6,000 mark till för- huomiota kiinnittää. Tulorajan korotta-
10618: slagsvis 10,000 mark synes överensstäm- minen 6,000 markasta esim. 10,000 mark-
10619: ma med rättvisa och billighet; vidare kaan näyttää olevan oikeuden ja kohtuu-
10620: borde de lägre pensionska tegorierna be- den mukainen ja edelleen olisi alemmat
10621: frias från skyldigheten att mer än en eläkeluokat vapautettava useammin kuin
10622: gång prestera intyg över sina inkomster, yhden kerran esittämästä todistusta tu-
10623: då man kan utgå ifrån, att deras inkom- loistaan, koska voidaan pitää varmana,
10624: ster icke kunna undergå en så väsentlig etteivät heidän tulonsa voi niin huomat-
10625: förbättring, att de skulle närma sig tavasti parantua, että ne lähenisivät
10626: högsta tillåtna inkomstgräns, samt att ylintä sallittua tulorajaa. Eduskunnan
10627: riksdagen höjer anslaget för de olika olisi korotettava leski- ja orpokassojen
10628: enke- och pupillkassorna sålunda att dyr- määTära:ha niin, että kalliinajanlisäystä
10629: tidstillägget skulle utgå med 300% å voitaisiin maksaa 300 % peruseläkkeille.
10630: grundpensionerna. Den medborgargrupp Sillä kansalaisryhmällä, jonka ~mttami
10631: det här gäller att bispringa, äger icke nå- sesta tässä on kysymys, ei ole mahdolli-
10632: gon möjlighet att aktivt verka för sina suutta itse tehokkaasti valvoa etujansa.
10633: ekonomiska in tressen. De flesta pensions- Useimmat eläkkeensaajat ova,t siinä
10634: tagare befinna sig i den åldern då arbets- ijässä, jolloin työkyky vähenee tai jo on
10635: förmågan avtar eller också helt och hål- kokonaan loppunut, ja monet eri yhteis-
10636: let saknas, och många av dem, tillhö- kuntaluokkiin kuuluvat eläkkeennautti-
10637: rande olika samhällslager, ha länge fått jat ovat kauan saaneet käydä hiljaista ja
10638: föra en tyst och förtvivlad kamp mot epätoivoista kamppailua hätää ja puu-
10639: nöd och brist, viiken med ett jämförelse- tetta vastaan, mitä voitaisiin melkoisesti
10640: vis obetydligt förhöjt anslag avsevärt lieventää verraten vähäisellä lisätyllä
10641: kunde lindras. määrärahalla.
10642: I den förhoppning att Riksdagen beak- Toivoen, että Eduskunta kiinnittää
10643: tar de ovan anförda synpunkterna våga huomiota yllä esitettyihin näkökohtiin,
10644: vi vördsamt föreslå, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa,
10645: att Riksdagen måtte uppmana että Eduskunta kehoittaisi Halli-
10646: Regerin.oen att i innevarande års tusta kuluvan vuoden lisämenoar-
10647: tilläggsbudget upptaga ett anslag vioon ottamaan erinäisiä leski- ja
10648: för särskilda enke- och pupillkas- orpokassoja varten sellaisen mää-
10649: sor, så beräknat, att grundpensio- rärahan, että peruseläkkeitä voi-
10650: nerna lwnde ökas med 300 % och taisiin korottaa 300 % :lla ja ny-
10651: den nu gälrande inkomstgränsen kyään voimassa oleva tuloraja ko-
10652: höjas från 6,000 mark till 10,000 rottaa 6,000 markasta 10,000 mark-
10653: mark. kaan.
10654: Helsingfors, den 16 februari 1923. Helsingissä, helmikuun 16 päivänä 1923 ..
10655:
10656:
10657: Annie Furuhjelm. 0. W. Honkavaara. M. E. Kulenius.
10658: Aapo Nuora. Erkki Kaila. A. Pulkkinen.
10659: Mandi Hannula. Julius Lindberg. Oskar Jeppson.
10660: Juho Rannikko. Edv. Helenelund. Jwlo Lahdensuo.
10661: Simson Pilkka. K. E. Linna.
10662: 272
10663:
10664: II,1oo. - Pet. försl. N :o 39.
10665:
10666:
10667:
10668:
10669: Wiik: Ang. besättarule av vakanta statstjänster med
10670: kompetenJta personer på indragningsstat.
10671:
10672:
10673: T i ll R i k s d a g e n.
10674:
10675: Indragningsstaten har hittills utgjort börande funktionärer jämväl därför, att
10676: ett mindre betydande moment i statens vid antagande av privat tjänst förbehåll
10677: budget, men genom den nu pågående om- måste göras för rätt att lämna den pri-
10678: organisationen av ämbetsverken kommer vata tjänsten, om från statsverkets sida
10679: den att få vida större betydelse. Därför tjänst erbjudes. Detta sakförhållande
10680: är det skäl att mera beakta vissa missför- blir så mycket mer oförmånligt, om ve-
10681: hållanden, som härutinnan varit rå- derbörande ämbetsverk godtyckligt av-
10682: dande. göra, huruvida tjänst skall erbjudas eller
10683: Lagen föreskriver ej direkte, att de icke. Det ligger alltså både i statsverkets
10684: <Jentrala ämbetsverken vore skyldiga er- och i den enskildes intresse, att lagens
10685: bjuda tjänster åt personer på indrag- syfte blir uppfyllt, nämligen att personer
10686: ningsstat, utan endast att tjänstemännen på indragningsstat skola ha företräde vid
10687: i fråga äro skyldiga att mottaga de tjän- besättande av sådana statstjänster, var-
10688: ster dem erbjudas. Stadgandet därom, till de äga kompetens. Då dessa grund-
10689: att tjänster som kunna besättas med per- satser hittills ej tillämpats, föreslås här-
10690: soner på indragningsstat icke skola an- med,
10691: slås lediga, ha åtminstone en del ämbets-
10692: verk åsidosatt. Sålunda ha till och med att Riksdagen måtte uppmana
10693: mindre meriterade tjänstemän utnämnts, regeringen noga övervaka, att vid
10694: där mer kompetenta funnits att tillgå å besättande av statstjänster i främ-
10695: indragningsstaten, varvid alltså statens sta rummet kompetenta personer
10696: intresse i tvenne avseende blivit åsido- från indragningsstaten komma i
10697: satt. Lönen å indragningsstat är liten och fTåga, där ej särskilt viktiga hin-
10698: förhållandena oförmånliga för veder- der härföT föreligga.
10699:
10700: Helsingfors, den 17 februari 1923.
10701:
10702:
10703: Karl H. Wiik.
10704: 273
10705:
10706: I1,1oo. - Anom. ehd. N :o 39. Suomennos.
10707:
10708:
10709:
10710:
10711: Wiik: Lakkautuspalkalla olevilen pätevien henkilör.den
10712: ottamisesta avoimiin valtionvirkoihin.
10713:
10714:
10715: E d u s k u n n a 11 e.
10716:
10717: Lakkautuspalkkasääntö on tähän asti ni ja olot asianomaisille epäedulliset sen-
10718: ollut vähän merkitsevä momentti valtion kin vuoksi, että yksityisvirkaan ruvetes-
10719: tulo- ja menoarviossa, mutta parhaillaan saan heidän on panta:va ehdoiksi, että ovat
10720: tapahtuvan virastojen uudestijärjestelyn oikeutetut jättämään sen, jos valtion
10721: johdosta se tulee saamaan paljon entistä puolelta virka tarjotaan. Tämä asiaintila
10722: suuremman merkityksen. On senvuoksi käy sitä epäedullisemmaksi, jos asian-
10723: syytä kiinnittää enemmän huomiota eri- omaise·t virastot mielivaltaisesti ratkai-
10724: näisiin tässä suhteessa vallitseviin epä- sevat, onko virkaa tarjottava vai ei. On
10725: kohtiin. senvuoksi sekä valtion että yksityisen
10726: Laki ei määrää suorastaan, että kes- lakka u tuspalkalla.-olijan edun mukaista,
10727: kusvirastot olisivat velvolliset tarjoa- että lain tarkoitus täytetään, nimittäin
10728: maan virkoja lakkautuspalkalla oleville että lakkautuspalkalla olevilla henki-
10729: henkilöille, vaan määrää ainoastaan, että löillä tulee olla etuoikeus sellaisia val-
10730: kysymyksessäolevat virkamiehet ovat tionvirkoja täytettäessä, joihin he ovat
10731: v-elvolliset vastaanottamaan virat, jotka päte.vät. Kun näitä periaatteita ei ole tä-
10732: heille tarjotaan. Sitä määräystä, ettei hän asti sovellettu, ehdotetaan täten,
10733: virkoja, joihin voidaan ottaa lakkautus-
10734: palkalla olevia henkilöitä, ole julistet- että Eduskunta kehoittaisi halli-
10735: tava haettavaksi, ovat ainakin jotkut vi- tusta tarkoin valvomaan, että val-
10736: rastot syrjäyttäneet. Siten on jopa vä- tionvirkoja täytettäessä etupäässä
10737: hemmän ansioituneita virkamiehiä nimi- lakkautuspalkalla olevat pätevät
10738: tetty, missä pätevämpiä lakkautuspal- henkilöt otetaan huomioon, milloin
10739: kalla olevia olisi ollut saatavissa, ja val- ei erikoisen tärkeitä esteitä. tässä
10740: tion etu on siis kahdessa suhteessa tullut suhteessa ole.
10741: syrjäytetyksi. Lakkaustuspalkka on pie-
10742:
10743: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
10744:
10745:
10746: Karl H. Wiik.
10747:
10748:
10749:
10750: 35
10751: 274
10752:
10753: 11,101. - Pet. försl. N :o 59.
10754:
10755:
10756:
10757:
10758: Anderson m. fi.: .Angående f. d. akademihusets i Åbo
10759: överlämnande ~ill Åbo akademi.
10760:
10761:
10762: Till Riksdagen.
10763:
10764: Den tid, som förgått, sedan Finland nade staten åt detsamma utan vederlag
10765: nådde sin självständighet, har bevittnat dispositionsrätten till Stor-Heikkilä lä-
10766: tillkomsten av tvenne nya universitet i genhet. Senare har detta sakförhållande
10767: vårt land. Redan år 1918 vidtog Aho visserligen ändrats genom det kända
10768: Akademi med sin verksamhet och år egobyte, som gjorde det finska universi-
10769: 1922 begynte Turun suomalainen yli- tetet till egare av nämnda lägenhet mot
10770: opisto sitt arbete. att universitetet i gengäld avstod till
10771: De båda universiteten ha framgått ur staten Gullranda villaområde. Men det
10772: det enskilda initiativet. De kapitalfon- har framhållits, att detta egobyte på
10773: der och årsbidrag de förfoga över ha grund av olikheten i värde mella1!1 de
10774: tillkommit genom enskilde medborgares mot varandra utbytta lägenheterna ock-
10775: offervillighet utan statens medverkan. så det hade karaktären av ett verksamt
10776: Emellertid komma frukterna av de stödande av Turun suomalainen yli-
10777: båda privata universitetens verksamhet opisto, något som utgör ett tydligt vitt-
10778: hela vårt land till godo. Dessa högskolor nesbörd om statens känsla av förplik-
10779: öppna nya möjligheter för det veten- telse gentemot de privata universiteten.
10780: skapliga arbetet, som ju intar en sär- Nu har det svenska universitetet i
10781: ställning, då det gäller att förvärva förvissning om, att möjligheterna för
10782: vårt folk en plats bland de kulturen dess fram tida u tveckling själffallet sko-
10783: uppbärande nationerna och sålunda la. ligga staten lika varmt om hjärtat,
10784: stärka dess ställning och trygga dess vänt sig till landets regering för att
10785: framtid. Därjämte verka de vid sidan genom dess förmedling förvärva egande-
10786: av s'tatsuniversitetet för ungdomens ut- rätten till f. d. akademihuset i Åbo.
10787: bildning till blivande verksamhet i sam· Denna åtgärd har föranledts därav, att
10788: hällets tjenst. Det är därför uppenbart, vidare utvidgning av Akademiens loka-
10789: att dessa högskolor böra kunna påräkna ler inom den för dess räkning inköpta
10790: statens intresse och understöd. invid f. d. akademihuset liggande Aka-
10791: Med full förståenlse för sina skyldig- demigården icke är möjlig. Akademien
10792: heter i detta avseende, har staten gent- står därför inför nödvändigheten att på
10793: emot det finska universitetet som känt annat sätt säkerställa tillgången till
10794: visat ett beaktansvärt tillmötesgående. ökat utrymme. Den nära liggande åt-
10795: Då sålunda detta universitet behövde gärden att genom inköp av i enskild ego
10796: utrymme för sina institutioner, förlä- befintliga byggnadskomplexer trygga
10797: 11,101. - Anderson y. m. 275
10798:
10799: utvecklingen innebär uppenbarligen en icke kunnat lämna denna fråga därhän,
10800: betungande demoblisering av avsevärda utan beslutat vända oss till Finlands
10801: delar av det kapital, som det enskilda riksdag för att Åbo akademi genom
10802: initiativet förmått sammanskjuta för dess åtgärd må komma i besittning av
10803: uppehållande av Akademiens verksam- f. d. akademihuset i Åbo. Det är en åt-
10804: het och är för närvarande utesluten. gärd av rättvisa, som riksdagen helt sä-
10805: Det var inför detta Akademien vädjade kert icke skall undandraga sig, då man
10806: till landets regering, anhållande att re- ju måste förutsätta, att staten skall
10807: geringen ville så begå, att eganderätten egna de båda universiteten samma väl-
10808: till det invid Akademigården liggande villiga om tanke.
10809: f. d. akademihuset måtte utan vederlag På grund av vad ovan framhållits få
10810: överföras på Akademien, dock så att vi vördsamt föreslå:
10811: Akademien endast i den mån lokalerna
10812: efterhand kunna göras tillgängliga ge- att Riksdagen ville med godkän-
10813: nom de i dem nu arbetande ämbetsver- nande av i förestående petitions-
10814: kens med tiden skeende bortflyttning, memorial framställda, synpunkter
10815: träder i besittning av de efterhand le- besluta uppmana Regeringen att
10816: digblivna lokalerna. skrida till åtgärder för förverkli-
10817: På denna anhållan har icke något gandet av f. d. akademihusets i
10818: svar ingått. Saken har emellertid för Åbo överlämnande till Åbo aka-
10819: Åbo akademi en synnerlig betydelse, demi att såsom .Akademiens väl-
10820: . jämförbar med den fövrärvet av Star- fångna egendom ägas och pd sätt
10821: Heikkilä lägenhet ägde för frågan om det i ovanstdende framställning redan
10822: finska universitetets utvecklingsmöjlig- nämndes besittas.
10823: het. Under sådana förhållanden ha vi
10824:
10825: Helsingfors, den 15 februari 1923.
10826:
10827:
10828: Amos Anderson. Ferd. von Wright.
10829: S. Wilh. Roos. John Österholm.
10830: Rafael Colliander. Ernst von Born.
10831: Annie Furuhjeb:il. Ernst Estlander .
10832: 276
10833:
10834: 11,101. - Anom. ehd. N :o 59. Suomennos.
10835:
10836:
10837:
10838:
10839: Anderson y. m.: Turun entisen akatemiatalon J,uovutta-
10840: misesta Turun Akatemialle.
10841:
10842:
10843: Ed u sk u nnJalle.
10844:
10845: :Aika, joka on kulunut siitä kuin Niirupä kun tämä yliop.isto taTVitei maa-
10846: Suomi saavutti it.senäisyyden, on saanut alaa laHoksiaan varten, antoi valtio sille
10847: todistaa kahden uuden yliopiston synty- korvauksetta käyttöoikeuden Iso-Heikki-
10848: neen maahamme. Jo vuonna 1918 aloitti län maatilaan. Myöhemmiru oru tä;mä
10849: 'Turun Akatemia toimintansa; ja vuonna asianlaita kyllä muuttunut tunnetun ti-
10850: 1922 Turun Suomalainen Yliopisto. lusvaihdon johdosta, joka teki Suomalai-
10851: Molemmat yliopistot juontavat alkunsa sen Yliopiston mainitun tilan omistajakai
10852: yksi.tyisaloittees'ta. Niiden 'käyte.t.tä·vissä yliopiston luovutetitua valtiolle vastik-
10853: olevat pääomarahastot ja vuotuisavus- keeksi Kult.aranaJJan huvila-alueen. Mutta
10854: tukset on kerännryt yksityisten kansa- on huomautettu, että tämä tilusv.ruihto
10855: laisten u:hrautuvaisuus Hma;n valtion tuon toimerupiteen alai.seksi joutuneiden
10856: myötävaikutusta. tilojen arvon erilaisuuden takia oli se-
10857: Kuitenkin hedelmät kumpais~nikin yk- kin luonteeltaan sellainen, että se mer-
10858: sityisen yliopi:ston toiminnasta koituvat kitsi tehokkaan avustuksen antamista
10859: koko maamme •hyväksi. Nämä korkea- Turun Suomalaiselle YliopistoLle, seik-
10860: koulut av.aa·vat uusia mahdollisuuksia ka, joka on selvä todistus valtion vel-
10861: tieteelliselle työlle, jdka tietenkin on vollisuudentunteesta yksityisiä yliopis-
10862: erikois.rusemassa, kun on1 kysymys varata toja kohtaan.
10863: kansallemme sija sivistystä tukevain Nyt on ruotsalainen yliopisto, var-
10864: kaTI!Sakuntain joukossa ja siten vahvis- mana siitä, että seru vastaisen kehittymi-
10865: taa sen asemaa ja turvata sen tulevai- sen mruhdoll:iosuudet tietenkin ovat yhtä-
10866: suus. Lisäksi ne vaikuttavat vartion läisesti valtion sydämeUä, kääntynyt
10867: yliopiston rinnalla nuorison valmista- maan hallituksen puoleen saadakseen sen
10868: miseksi vastaiseen toimintaansa, yhteis- välityk·sellä omistusoikeuden Turun en-
10869: kuntaa palvelemaan. On senvuoksi tiseen akatemia taloolli. Tämä toimenpide
10870: ilmeistä, että näiden korkeakoulujen pi- on aiheutunut si·itä, että Akatemian huo-
10871: tää saada osakseeru valtiolta harrastusta neistojen laajennus sen lukuun oste-
10872: ja kannatusta. tuss.a entisen aka:temiatalon vie·ressä ole-
10873: Täysin oivaHaen velvollisuutensa tässä vassa Almtemi•rurakemnuksesa ei ole mah-
10874: suhteessa on valtio Suomalaista Yliopis- dollinen. Akatemialle on senvuoksi käy-
10875: toa kohtaan osoittan!Ut, kuten. tunnettu, nyt välttämättömäksi vakuuttaa itsel-
10876: huomiota-.ansaitsevaa myötämieli·syyttä. leen lisätilan saanti muulla tavoin. Se
10877: 11,101. - Anderson y. m. 277
10878:
10879: lähellä oleva toi!merupirle, että yliopisto kilän tilan saannilla oli Suomallaisen: Yli-
10880: ostamalla yksityisten omistamia rruken- opiston kehi tySIIllahdollisu uskysymyk-
10881: nus~ryhmiä turvaisi kehityksensä vastai- selle. Näin ollen emme ole voineet jät-
10882: set tarpeet, sisältää ilmeisesti sen, että tää .tätä asiaa sikseen, vaan olemme
10883: olisi, raskauttavasti, irroitettava tun- päålttäneet kääntyä Suomen Eduskunnan
10884: tuvat osat sitä pääoma;a, minkä yksityis- puoleen sii:nä mielessä, että Turun Akac
10885: ten aloite on jaksanut kerätä kokoon temia saisi sen toimesta haltuunsa Tu-
10886: Akatemian toiminnan ylläpitämistä run entisen akatemiatalon. Se on oikeu-
10887: varten, ja ~n tä'tä nykyä pois:suljettu. denmukainen toimen!Pide, johon Edus-
10888: Tämän tosiasian pakosta Akatemia ve- kunta .aivan varmaan ei ole ryhtymättä,
10889: tosi maan hallitukseen, anoen, että hal- sillä täytyyhän edellyttää, että valtio
10890: l,i:tus tahtoisi niin menetellä, että omis· kohdistaa molempiin yliopistoihin samaa
10891: tusoilkeus Akåtemiruralkennuksen vi:eressä suopeallJ huomiota.
10892: sijaHsevaan entiseen akatemiataloon Ylläesitetyn !IllojaHa saamme kun-
10893: korvauksetta siirrettäi:sin Akatemialle, nioittaen ehdottaa,
10894: kuitenkin niin, ~että Akatemia ainoastaan
10895: sitä myö·ten kuin huoneistot vähitellen että Eduskunta tahtoisi hyväk-
10896: voidaJan saada 'käytettäväksi, sittenkuin symällä edelläolevassa anomuseh-
10897: niissä nyt työskentelevät virastot ajan dotuksessa esitetyt näkökohdat ke-
10898: oloon muuttavat pois, pääsee oftamaan hoittaa hallitusta ryhtymään toi-
10899: haltuunsa väihitellen vapautuneet huo- menpiteisiin Turun entisen akate-
10900: neistot. miatalon luovuttamiseksi Turun
10901: Tähän anomukseen ei dl:e tullut mi:- .A.katem~alle sen täysin saatuna
10902: täim vastausta. Asiana on kuitenkin omaisuute.na omistettavaksi ja yl-
10903: '1.1urun Akaltemirulle erittäin suuri mer- läolevassa esityksessä io maini-
10904: kitys, siihen v.erra:ttava, joka Iso-Heik- tulla tavalla haltuun otettavaksi.
10905:
10906: Helsingissä, 15 p:nä helmikuuta 1923.
10907:
10908:
10909: Amos Anderson. Ferd von Wright.
10910: S. Wilh. Roos. John Österholm.
10911: Rafael Colliander. Ernst von Born.
10912: Annie Furuhjelm. Ernst Estlander.
10913: •• ••
10914: VALTIOPAIVAT
10915: 1923
10916:
10917:
10918: LIITTEET
10919: 111.
10920: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
10921: ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUS.
10922:
10923:
10924:
10925:
10926: HEIJSINKI 1923
10927: VALTIONEUVOSTON KIRJ ABAINO
10928: 281
10929:
10930: ill,1. - Motion N :o 10.
10931:
10932:
10933:
10934:
10935: Wiik: Förslag till lag om politiska förbrytare.
10936:
10937:
10938: T i ll R i k s d a g en.
10939:
10940: Den lag av den 21 januari 1921, som en reform vidtages, som förverkligar
10941: avsåg att i likhet med vad i andra kul- syftet med ovannämnda lag. Härför är
10942: turländer är fallet beskära politiska för- främst av nöden, att begreppet politiskt
10943: brytare en från behandlingen av simpla brott göres tillräckligt omfattande. Ut-
10944: brottslingar avvikande, mer människo- över de brott, som omförmälas i lagen av
10945: värdig behandling, har visat sig behäf- den 21 januari 1921, äro talrika andra
10946: tad med mycket betydande brister, så av det slag, att de kunna begås i ideellt
10947: mycket mer förklarliga, som vid lagens syfte. Då likvisst jämväl andra syften
10948: stiftande de av Högsta domstolen fram- kunna föreligga, måste beträffande mo-
10949: ställda, enligt min uppfattning till stor tiven till dessa brott ett bedömande av-
10950: del mycket vägande anmärkningarna givas in casu och åt domstolarna härut-
10951: lämnades obeaktade. innan medgivas nödig befogenhet. Vi-
10952: Begreppet politiskt brott har genom dare synes mig att, i anseende till den
10953: denna lag kommit att få en mot faktiska knappa avfattningen av 35 § i förordnin-
10954: förhållanden icke svarande, alldeles för gen av den 19 december 1889 om straff-
10955: snäv avgränsning. Då härtill kommit, lagens införande, de rättigheter, som
10956: att den i lagen stadgade, mildare behand- skola tillkomma politisk förbrytare, böra
10957: lingen kommit endast sådan fånge till i lagen noggrannare utsättas. Slutligen
10958: del, viiken icke dömts jämväl för annat, bör, för undvikande av nu rådande, ofta
10959: i lagen icke omförmält brott, har följden konstaterade orättvisa, politisk förbry-
10960: varit, att talrika i själva verket politiska tare, som jämte det politiska brottet be-
10961: förbrytare icke kommit i åtnjutande av gått jämväl annat brott, medgivas de po-
10962: den förbättring lagen avsett att med- litisk förbrytare tillkommande rättighe-
10963: giva. Rent av torde, enligt uppgift, la- ter, efter det han avtjänat dendel av fri-
10964: gen vållat i icke ringa utsträckning en hetsstraffet, som svarar mot det icke-po-
10965: försämring av de politiska fångarnas be- litiska brottet.
10966: lägenhet. På grund av det ovan sagda föreslår
10967: Vid sådant förhållande kräver enligt jag,
10968: min uppfattning rättvisan, såväl som att Riksdagen måtte antaga föl-
10969: vårt lands anseende som kulturland, Rtt jande lag:
10970:
10971:
10972:
10973: 36
10974: 282 III,1. - Valtiollisten rikosten tekijät.
10975:
10976:
10977: Lag
10978: om politiska förbrytare.
10979:
10980: Enligt Riksdagens beslut stadgas härmed:
10981:
10982: 1 §. brev samt att erhålla böcker och tidnin-
10983: Dömes någon för brott mot 11, 12 eller gar i så stor utsträckning sådant är möj-
10984: 13 kapitlet eller 24 § 16 kapitlet Straff- ligt utan äventyrande av ordningen och
10985: lagen eller annars för sådant brott, som säkerheten i straffanstalten. Dock skall
10986: han begått på grund av sin politiska, politisk förbrytare, som begått jämväl
10987: sociala eller religiösa rättsuppfattning, annat brott än sådant, som i 1 § är
10988: utan att han med brottet åsyftat egen nämnt, åtnjuta de politisk förbrytare till-
10989: timlig fördel, förklare domstolen honom kommande rättigheter först sedan han
10990: böra som politisk förbrytare anses. av frihetsstraffet avtjänat så stor del,
10991: som svarar mot det andra brottet, vid
10992: 2 §. sammanläggningen uppkommen minsk-
10993: Politisk förbrytare må icke i straffan- ning oräknad.
10994: stalt sammanföras med andra än poli-
10995: tiska förbrytare, och skall på honom i 3 §.
10996: övrigt tillämpas vad i 35 § av förordnin- Genom denna lag upphäves lagen av
10997: gen av den 19 december 1889 om straff- den 21 januari 1921 om ändrad lydelse av
10998: lagens införande är stadgat om rannsak- 8 § 2 kapitlet i förordningen den 19 de-
10999: ningsfånge; äge han jämväl rätt att cember 1889 om verkställighet av straff.
11000: mottaga besök, att mottaga och avsända
11001:
11002:
11003: Helsingfors, den 17 februari 1923.
11004:
11005:
11006: Karl H. Wiik.
11007: 283
11008:
11009: IIT,t. - Edusk. esit. N :o 10. Suomennos.
11010:
11011:
11012:
11013:
11014: Wiik: Ehdotus laiksi valtiollisten rikosten tekijÖistä.
11015:
11016:
11017: On osoittautunut, että tammikuun 21 toteuttaa ylläsanotun lain tarkoituksen.
11018: päivänä 1921 annettua lakia, joka tar- Sitä varten on ensi sijassa tarpeen, että
11019: koitti suoda, samoinkuin on muissa mais- valtiollisen rikoksen käsitettä riittävästi
11020: sa laita, valtiollisten rikosten tekijöille ta- väljennetään. Tammikuun 21 p:nä 1921
11021: vallisten rikoksellisten saamasta kohte- annetussa laissa mainittujen rikosten
11022: lusta poikkeavan, ihmisarvoisemman ohella on lukuisasti muita senlaatuisia,
11023: kohtelun, haittaavat sangen tuntuvat että ne voidaan tehdä ihanteellisessa tar-
11024: puutteet, jotka ovat sitä helpommin se1i- koituksessa. Kun yhtä kaikki saattaa
11025: tettävissä, kun lakia säädettäessä Kor- olla muitakin tarkoitusperiä, täytyy näi-
11026: keimman Oikeuden esittämät, minun den rikosten syihin nähden antaa arvos-
11027: käsitykseni mukaan suureksi osaksi san- telu erikseen kussakin tapauksessa ja
11028: gen painavat seikat jätettiin huomioon tuomioistuimille myöntää tässä kohdin
11029: ottamatta. tarpeellinen päätäntövalta. Edelleen
11030: Valtiollisen rikoksen käsite on tämän näyttää minusta, että, katsoen rikoslain
11031: lain kautta tullut saamaan tosiasiallisia voimaanpanemisesta 19 p:nä joulukuuta
11032: oloja vastaamattoman, aivan liian ah- 1889 annetun asetuksen 35 §:n suppeaan
11033: taan rajoituksen. Kun lisäksi on tullut, sanontaan, valtiollisen rikoksen tekijälle
11034: että laissa säädetty, leppeämpi kohtelu on tulevat oikeudet ovat laissa tarkemmin
11035: tullut vain sellaisen vangin osaksi, jota ei nimitettävät. Vihdoin on, nyt vallitse-·
11036: ole tuomittu myös muusta, laissa mainit- van, usein todetun vääryyden välttämi-
11037: semattomasta rikoksesta, on seuraus ol- seksi valtiollisen rikoksen tekijälle, joka
11038: lut, että lukuisat todellisuudessa valtiol- paitsi valtiollista rikosta on tehnyt myös
11039: listen rikosten tekijät eivät ole päässeet muun rikoksen, myönnettävä valtiollisen
11040: nauttimaan sitä parannusta, jonka laki rikoksen tekijälle tulevat oikeudet, sen-
11041: on tarkoittanut myöntää. Ilmoituksen jälkeenkuin hän on kärsinyt sen osan va-
11042: mukaan ei laki liene vähässä määrässä pausrangaistustaan, joka vastaa ei-val-
11043: aiheuttanut suorastaan huononnusta val- tiollista rikosta.
11044: tiollisten vankien tilaan. Ylläsanotun perusteella ehdotan,
11045: Niin ollen vaatii käsitykseni mukaan
11046: oikeus, samoinkuin maamme sivistys- että Eduskunta hyväksyisi seu-
11047: maa-arvo, että tehdään uudistus, joka raavan lain:
11048: 284 111,1. - Valtiollisten rikosten tekijät.
11049:
11050:
11051: r.a k i
11052: valtiollisten rikosten tekijöistä.
11053:
11054: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
11055:
11056: 1 §. ottaa ja lähettää kirjeitä, sekä saada kir-
11057: Jos joku tuomitaan Rikoslain 11, 12 tai joja ja sanomalehtiä niin suuressa mää-
11058: 13 lukua tai 16 luvun 24 §:ää vastaan rässä kuin se on mahdollista saattamatta
11059: tekemästään rikoksesta tahi muutoin sel~ rangaistuslaitoksen järjestystä ja tur-
11060: laisesta rikoksesta, jonka hän on tehnyt vallisuutta alttiiksi. Kuitenkin saakoon
11061: valtiollisen, yhteiskunnallisen tai uskon- valtiollisen rikoksen tekijä, joka on teh-
11062: nollisen oikeuskäsityksensä perusteella, nyt myös muun rikoksen kuin sellaisen,
11063: tarkoittamatta rikoksella omaa ajallista joka on mainittu 1 §:ssä, nauttia val-
11064: etuaan, julistakoon oikeusistuin hänet tiollisen rikoksen tekijälle tulevia oikeuk-
11065: katsottavaksi valtiollisen rikoksen teki- sia vasta sitten kuin hän on vapausran-
11066: jäksi. gaistuksestaan kärsinyt niin suuren osan,
11067: joka vastaa tuota toista rikosta, yhdis-
11068: 2 §. tettäessä syntynyttä vähennystä mu-
11069: V altioUisen rikoksen tekijää älköön kaanlukematta.
11070: rangaistuslaitoksessa pantako yhteen
11071: muiden kuin valtiollisten rikosten teki- 3 §.
11072: jäin kanssa, ja on häneen muuten sovel- Tällä lailla kumotaan 21 päivänä
11073: lettava mitä rikoslain voimaanpanemi- tammikuuta 1921 annettu laki, joka kos-
11074: sesta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun kee rangaistusten täytäntöönpanosta 19
11075: asetuksen 35 §:ssä on säädetty tutkimus- päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuk-
11076: vangista; olkoon hänellä myös oikeus sen 2 luvun 8 §:n muuttamista toisin
11077: vastaanottaa puheillakävijöitä, vastaan- kuuluvaksi.
11078:
11079:
11080:
11081: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
11082:
11083: Karl H. Wiik.
11084: 285
11085:
11086: ID,2. - Edusk. esit. N :o 9.
11087:
11088:
11089:
11090:
11091: Pulkkinen, H., y. m.: Ehdotus laiksi rangaistusten täy-
11092: täntöönpanosta 19 p:nä joulukuuta 1889 annetun ase-
11093: tuksen 2 luvun 8 § :n, sellaisena kuin se kuuluu tam-
11094: mikuun 21 p:nä 1921 annetussa laissa, muuttamisesta
11095: toisin kuuluvaksi.
11096:
11097:
11098: Eduskunnalle.
11099:
11100: Vuoden 1920 valtiopäivillä antoi halli- esityksen teki siihen lisäyksen, jonka
11101: tus esityksen rangaistusten täytäntöön- mukaan Rikoslain 16 luvun 24 §:n mu~
11102: panoasetuksen 2 luvun 8 §:n muuttami- kaan tuomituille suodaan samat oikeu-
11103: sesta toisin kuuluvaksi. Esityksen pe- det kuin hallituksen esityksessä maini-
11104: rusteluissa sanottiin m. m. ,Lykkäystä tuille.
11105: sietämättömäksi ja siis heti korjatta- Kun laki tammikuun 21 p:nä 1921 tuli
11106: vaksi täytyy kuitenkin katsoa sitä, ettei voimaan, jäivät sen ulkopuolelle m. m.
11107: rikoslaki enempää kuin asetus rangais- Rikoslain 16 luvun 8 §:n mukaan tuomi-
11108: tusten täytäntöönpanostakaan tee mi- tut. Mahdollisesti ei vankiloissa ja kuri-
11109: tään eroitusta n. s. valtiollisten ja muit- tushuoneissa sellaisia siUoin ollutkaan,
11110: ten rikoksentekijäin välillä, vaan ran- mutta senjälkeen on huomattavan pal-
11111: kaisee molempia kunniaan käyvillä va- jon poliittisia syytteitä painotuotteiden,
11112: pausrangaistuksilla". Näinollen esitti puheiden y. m. johdosta tehty vetoomal-
11113: hallitus muutosehdotuksessaan, että ri- la mainittuun §:ään. Usein on tuntu-
11114: koslain 11, 12 ja 13 luvun mukaan tuo- nut siltä, niinkuin viranomaiset, jotka
11115: mituille tulisi erikoisia tutkintovangin ovat juttujen alkuunpanijoina tai oi-
11116: oikeuksia. Esitykseen liittyvässä kor- keusministeriölle kanteluiden tekijöinä,
11117: keimman oikeuden lausunnossa huomau- aivan erikoisesti tahtoisivat syytteen-
11118: tettiin lisäksi, että ,eräät rikoslain 16 alaisen saattaa kärsimään kovennettua
11119: luvussa mainituista rikoksista samoin vapausrangais,tusta. Tuomioistuimet
11120: kuin myös kaksintaistelurikos ja n. s. ovat täyttäneet syyttäjien pyyteet ja
11121: painovapausrikokset, joista sakon ohella niinpä on oikeuslaitoksissa annettu m. m.
11122: on myös säädetty vapausrangaistusta, tuomioita, joilla vuosikausiksi tuomi-
11123: ovat luonteeltaan jokseenkin samanlaisia taan kuritushuoneeseen ulkomaisia oloja
11124: kuin esitysehdotuksessa mainitut val- käsittelevien uutisluontoisten kirjoitus-
11125: tiolliset rikokset olisi ehdotettu lain ten johdosta. Onhan luonnollista, ettei
11126: muutos ulotettava koskemaan näitäkin näin tuomittuihin voisi sovelluttaa sa-
11127: rikoksia". Eduskunta ottikin osittain manlaista rangaistusta kuin yksityisri-
11128: huomioonsa korkeimman oikeuden viit- kollisiin eikä mitään johdonmukaisuutta
11129: tauksen ja hyväksyessään hallituksen ole siinä, että rikoslain 11, 12 ja 13 lu·
11130: 286 III,2. - .Muutoksia lakiiu rangaistusten täytänrt.ööupauosta.
11131:
11132: vuissa ja 16 iuvun 24 §:ssä mainituista nähden katsottava oikeudettomakSi ja
11133: rikoksista annetaan lievempi ja vähem- menettely estettävä lailla.
11134: män ,kunnialle käypä" rangaistus kuin Etenkin rikoslain 11 ja 12 luvun mu-
11135: teoista, joita tuomioistuimet nykyään kaan tuomituista ovat sangen monet jou-
11136: katsovat yllytyksiksi valtio- ja maan- tuneet syytetyiksi myös luvattomasta
11137: petokseen. Mahdomsesti rikoslain 16 rajan yli kulkemisesta, väärän passin
11138: luvun 8 § on jäänyt kysymyksessä ole- käyttämise8tä tai muusta teosta, johon
11139: vasta täytäntöönpanoasetuksen muutok- syytetty on joutunut poliittisen tekonsa
11140: sesta pois senvuoksi, että samaan §:ään yhteydessä, mutta jota mitenkään ei voi
11141: liittyy määräyksiä yksityisrikollisista, katsoa erilliseksi ja yksityisJuontoiseksi
11142: mutta tämä ·epäkohta on hyvin korjatta- rikokseksi. Kun tällaisesta poliittiseen
11143: vissa täytäntöönpanoasetuksen sanamuo- tekoon liit,tyvästä rikoksesta tavallisesti
11144: . toa muuttamalla. on rangaistus pieni, usein vain sakkoa,
11145: Kysymyksessä olevan lain voimassa- niin on kohtuutonta sen nojalla pitää
11146: oloaikana on poliittisten vankien kes- vankia yksityisrikol1isena. Nyt on jo
11147: kuudessa tuottanut usein suurta katke- aika tämän epäkohdan korjaamiseen.
11148: ruutta se, että vankilaviranomaiset ovat Edellä sanotun nojalla ehdotan,
11149: kurinpitotietä ottaneet vangilta pois po-
11150: liittisen vangin oikeudet. Kun kurin- että Eduskunta muuttaen ran-
11151: pitotoimenpiteellä ei tutkintovankeja il- gaistusten täytäntöönpanosta 19
11152: man oikeuden päätöstä muuteta vankeus- päivänä joulukuuta 1889 annetun
11153: vangeiksi eikä vankeusvankeja kuritus- asetuksen 2 luvun 8 § :n muuttami-
11154: huonevangeiksi, niin on mainitunlaatui- sesta tammikuun 21 päivänä 1921
11155: nen ankarampaan vapausrangaistusmuo- annetun lain hyväksyisi näin kuu-
11156: toon siirtäminen poliittisiin vankeihin luvaksi:
11157:
11158:
11159:
11160: Laki
11161: rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen
11162: · 2 luvun 8 §:n, sellaisena kuin se kuuluu tammikuun 21 päivänä
11163: 1921 annetussa laissa, muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
11164:
11165: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rangaistusten täytäntöönpanosta
11166: 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen 2 luvun 8 § sellaisena kuin se
11167: kuuluu tammikuun 21 päivänä annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
11168:
11169: 2 Luku. Vangit ovat pakotettavat ahkeraan
11170: työhön. Lomahetkenä on heille annet-
11171: Yleisiä määräyksiä vapausrangaistuk- tava tilaisuutta lukea siveellisiä tahi
11172: sista. muuten hyödyllisiä kirjoja siitä kirja.ko-
11173: koelmasta., joka tulee rangaistuslaitok-
11174: 8 §. sessa olla.
11175: Jokainen vanki on pidettävä alituisen Jokaisen vangin tulee joka päivä saa-
11176: huomion alaisena, ja yksinäishuoneessa da liikkua ulkoilmassa, mutta. toisistaan
11177: olevan vangin luona tulee rangaistuslai- erillään pidettäviä vankeja älköön sil-
11178: toksen virkamiesten ahkerasti käydä. loin y1hteen saatettako.
11179: IU,2. - Pwlkikinen, H. y. m. 287
11180:
11181: Jos vanki sairastuu, on hänelle annet- voimaan panemisesta 19 pa1vana joulu-
11182: tava tarpeellinen hoito. kuuta 1889 annetun asetuksHn 35 ja 39
11183: Vanki on velvollinen, johtajan maa- §:ssä tutkintovangista on säädetty, äl-
11184: räyksen mukaan, rangaistuslaitoksessa köönkä yllämainituita oikeuksia van-
11185: ottamaan kotoaskareisiin osaa. gilta kurinpitotietä evättäkö.
11186: Vankia, joka olematta syypää yksi- Sama olkoon laki niihin vankeihin
11187: tyisluontoiseen rikokseen, on tuomittu nähden, jotka samalla kuin ovat tehneet
11188: rangaistukseen rikoksesta, josta sääde- itsensä osalliseksi rikoslain 11, 12 ja 13
11189: tään rikoslain 11, 12 ja 13 luvussa ja 16 luvuissa ja 16 luvun 8 ja 24 §:ssä mai-
11190: luvun 8 ja 24 §:ssä ja painovapauslaissa, nittuihin rikoksiin, ovat ,syypäät muu-
11191: älköön pantako yhteen yksityisrikollis- hun rikokseen, joka on ollut keinona
11192: ten kanssa ja sovellettakoon häneen muu- edellä osoitetuissa lainpaikoissa mainit-
11193: toin mitä rikoslain täytäntöönpanoase- tujen rikosten tekemiseksi, niiden saiaa-
11194: tuksen 4 luvun: 2 §:ssä vankeusrangais- rniseksi tai ,rangaistuksen välttämiseksi.
11195: tusta kärsivästä vangista ja rikoslain
11196:
11197:
11198: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1923.
11199:
11200:
11201: Hannes Pulkkinen. Frans Hiilos.
11202: T. Hj. Långström.
11203: 288
11204:
11205: ill,a. - Edusk. esit. N :o 8.
11206:
11207:
11208:
11209:
11210: Vainio. V., y. m.: Ehdotus laiksi Ulosottolain voimaan-
11211: punaasetuksen 27 §:n muuttamisesta toisin kuulu-
11212: vaksi.
11213:
11214:
11215: E d u s k u n n a ll e.
11216:
11217: Nykyään voimassa oleva Ulosottolaki kuusi markkaa päivää kohti. Pientä
11218: ei tarpeeksi turvaa vähävaraisen velalli- palkkaa nauttivat velalliset joutuvat
11219: sen, ennen kaikkea pieniä palkkoja naut- ulosmittauksen tapahduttua nykyään
11220: tivien, kuten ruumiillisen työn tekijäin, kärsimään suoranaista nälkää. Oikeu-
11221: alempien virkamiesten, y. m. samanlai- denmukaista ja kohtuullista on, että pie-
11222: sessa asemassa olevien oikeutta. Rahan net palkkatulot vapautetaan kokonaan
11223: arvon alenemisen takia ei Ulosottolain ulosmittauksesta, paitsi jos ulosmitataan
11224: 4 Luvun 5 §:n 2 momentissa oleva mää- elatusta, jota joku on velvoitettu puoli-
11225: räys, että jos saman §:n 1 momentin 4 sollensa ja lapsillensa maksamaan. Tä-
11226: kohdassa mainitun omaisuuden arvo ei män vuoksi on Ulosottolain 6 §:ään lisät-
11227: nouse kahteensataan taikka, kun velalli- tävä .säännös, että palkkaa, jonka suu-
11228: sella on p.erhe elätettävänä, neljäänsa- ruus on enintään kaksikymmentäneljä-
11229: taan markkaan, otettakoon ero muusta, tuhatta markkaa vuodessa, älköön ulos-
11230: velallisen osottamasta irtaimistosta, enää mitattako. Kohtuutonta myöskin on, että
11231: nykyään tuota velalliselle sitä helpoi- kruunun- ja kunnanveroja y. m. sellaisia
11232: tusta, kuin lainsäätäjä on tarkoittanut. maksuja ulosmitattaessa ei noudateta
11233: Tässä mainitun omaisuuden arvo olisi Ulosottolain 4 Luvun 5 §:n 2 momentissa
11234: määrättävä kahdeksi tuhanneksi taikka, olevaa säännöstä siitä, mitä eräässä ta-
11235: jos velallisella on perhe elätettävänä, nel- pauksessa saa ulosmittauksesta eroittaa.
11236: jäksituhanneksi markaksi. Palkkatulo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11237: jen ulosmittaukseen nähden ei nykyään kunnioittaen,
11238: ole muuta rajoitusta, kuin että velalli-
11239: selle pitää jäädä 2 / 3 palkastaan, ei kui~ että Eduskunta hyväksyisi seu-
11240: tenkaan vähempää kuin kolme taikka, raavat kaksi lakiehdotusta.
11241: jos velallisella on perhe elätettävänä,
11242: III,3.- Wainio, W., y. m. 289
11243:
11244:
11245:
11246:
11247: Laki
11248: Ulosottolain 4 luvun 5 ja 6 §:n muuttamisesta sellaisina kuin nämä lainkohdat
11249: esiintyvät 31 päivänä joulukuuta 1917 annetussa laissa.
11250:
11251: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että Ulosottolain 4 Lu-
11252: vun 5 ja 6 §:t muutetaan näin kuuluviksi:
11253:
11254: 5 §. määriin. Irtainta omaisuutta, joka on
11255: Ulosottomittauksesta ovat erotettavat: panttina taikka jota toinen hallitsee ja
11256: 1) velalliselle ja hänen perheellensä tar- on oikeutettu saamisen vakuutena pitä-
11257: peelliset pito- ja makuuvaatteet sekä sän- mään takanansa, älköön erotettako, kun
11258: gyt, niin myös välttämättömät huone- ja ulosmittaus tapahtuu siitä velasta, jonka
11259: talouskalut; 2) velallisen ja hänen per- vakuutena omaisuus on.
11260: heensä hartauskirjat ja muut hartauden
11261: harjoitukseen aiotut esineet sekä oppi-, 6 §.
11262: ammatti- ja sivistyskirjat; 3) velallisen Kun velallinen valtion tahi yksityisen
11263: ja hänen vaimonsa vihki- ja kihlasor- palveluksesta nauttii palkkaa tai eläket-
11264: mukset; 4) tarpeelliset työvälineet sekä, tä, on viimeisenä maksuaikana keräänty-
11265: papeilta, virkamiehiltä, sotilailta, lääkä- neestä palkka- tahi eläkemäärästä taik-
11266: reiltä ja kätilöiltä ulosmitattaessa, mitä ka, jos velallinen jo on sen nostanut, hä-
11267: he virkansa tai ammattinsa harjoittami- nen hallussaan olevasta rahasta jätettä-
11268: seen tarvitsevat; niin myös 5) jos se kat- vä ulosmittaamatta ,sen verran, mikä
11269: sotaan velallisen toimeentulolle välttä- vastaa kahta kolmannesta siitä, mikä
11270: mättömäksi, talossa olevista varoista palkasta tahi eläkkeestä tulee ulosmit-
11271: mitä yhden kuukauden elatukseksi on tauksen ja ,seuraavan maksuajan väli-
11272: tarpeen. selle ajalle. Palkkaa, jonka suuruus
11273: Jos 4 kohdassa mainitun omaisuuden on enintään kaksikymmentäneljätuhatta
11274: arvo ei nouse kahteentuhanteen taikka, markkaa vuodessa, älköön ulosmitattaka
11275: kun velallisella on perhe elätettävänä, eikä eläkkeestä enempää, kuin että ve-
11276: neljääntuhanteen markkaan, otettakoon la1liselle jää kolme taikka, jos hänellä on
11277: ero muusta, velallisen osottamasta irtai- perhe elätettävänä, kuusi markkaa päi-
11278: mistosta. Velallinen olkoon oikeutettu vää kohti.
11279: 4 kohdassa mainitun omaisuuden sijaan Palkkaa tahi eläkettä älköön ulosmi-
11280: taikka, jos sellaist?- omaisuutta ei ole, tattako, ennenkuin velallinen on oikeu-
11281: erottamaan muuta irtaimistoa näihin tettu sen nostamaan.
11282:
11283:
11284:
11285:
11286: 37
11287: 290 III,s. - Muutoksia; ulosottola:kiin.
11288:
11289:
11290:
11291:
11292: Laki
11293: uuden mosottolain voimaanpanemisesta ja siitä mitä sen johdosta on vaarin·
11294: otettava S p:nä jouluk. 1895 annetun asetuksen 27 §:n muuttamisesta,
11295: sellaisena kuin tämä lainkohta esiintyy 31 p:nä jouluk.
11296: 1917 annetussa laissa.
11297:
11298: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että Ulosottolain voi-
11299: maanpalloasetuksen 27 §muutetaan näin kuuluvaksi:
11300:
11301: 27 §. määräyksiä ulosmittauksen toimeenpa-
11302: Kun ulostekoja, yleisiä maksuja, toi- nosta, ulosmitatun omaisuuden myymi-
11303: mituskirjan lunastusta tahi muuta sel- sestä, ulosmittauksesta kertyneiden va-
11304: laista ulosmitataan ilman tuomiota tahi rojen jaosta sekä ulosottomiehen menet-
11305: päätöstä, noudatettakoon ulosottolain telyä koskevasta valituksesta.
11306:
11307:
11308: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
11309:
11310:
11311: V. Vainio. P. KemppL
11312: T. Hj. Långström.
11313: 291
11314:
11315: m,._ - Anom. ehd. N :o 2.
11316:
11317:
11318:
11319:
11320: •
11321:
11322: Junes y. m.: Anomus- ja valituskirjain jättämisestä
11323: hallintovirastoihin postitse.
11324:
11325:
11326: E d u s k u ru n a ill e.
11327:
11328: Odottamat·ta täydellistä virastojen turhanaikaisella monimu tkaisuudellaan
11329: uudelleen järjestelyä ja niille tarpeellis- ja kömpelyydellään monesti myöskin
11330: ten ohjesääntöjen ja toimintilimuotojen asiain pikaista käsittelyä ja toimitusten
11331: hyväksymistä käytännöllisempään ja säännöllistä suoritusta.
11332: yksinkertaisempaan suuntaan käypi ny- Nyt, kun maan postiliikenne on täy-
11333: kyään voimakas pyrkimys siihen, että dellisempi, postiasemia ja postipysäkkejä
11334: virastoissamme käytännössä oleva hen- on melkein jokaisessa suuremmassa ky-
11335: kilökoh<tainen asi.amiesdärjestelmä pi- lässä ja kun arvokirjeiden lähetys ja
11336: täisi jo sitä ennen saadllt, jollei. koko- kuljetus tapahtuu hyvin joustavasti, ei
11337: naan poistetuksi niin ainakin supiste- nähdäksemme pitäisi olla oikeutettua
11338: tuksi mahdollisimman vähiin. aihetta estää virastoihin tulevain ja
11339: Tämä asiamiesjärjeoS.telmä, joka van- sie.J.tä annettavain .asiakirjain, todistus-
11340: hempana aikana järjestelmäin muuten- ten, tiedonantojen y. m. sellaisten siir-
11341: kin yksinkertaisempana ollessa, lienee tämistä postin välitettäväksi. Ainakaan
11342: ollut tarpeen vaatima ja luotettavin, ei tä.mä ei pitäisi tuottaa sanottavia vai-
11343: nyt postiliikenteen tultua niin yleiseksi, keuksia eikä oikeusvaaraa hallinnolli-
11344: monipuoliseksi ja täydelliseksi tunnrn sella alalla, jos kohta eräissä oikeustoi-
11345: enää kiistämättömältä ja oikeutetulta men alaan kuuluvissa tehtävissä muu-
11346: kuin ehkä varmemmin, ei ainakaan niin toksen toimeenpano voisikin ehkä arve-
11347: yleisenä ja täydellisenä kuin se vielä on luita oSynnyttää.
11348: käytällJll'Össä. Meillähän asiakirjat, ol- Kun viimeaikainen lainsäädänitömm&-
11349: kootpa ne melkein mitä laatua •tahansa kin on asiamiesjärjesteolmästä pyrkinyt
11350: ja koskekootpa joko kunltia, yhteisöjä vapautumaan ja kun esim. ulosottoa,
11351: taikka yksit.yisiä henkilöitä, pitää har- konkurssivalvontaa ja kirjallisen haas-
11352: voja poikkeuksia lukuunottamllitta jät- teen saamista koskevissa kysymyksissä
11353: tää ylempiin tai alempiin virastoihin ja on jo ny·tkin sallittu pos.tin välitystä,
11354: ottaa sieltä ulos henkilökohtaisesti, joko niin miksi ei sa:mllia toimenpidettä yhtä
11355: asiallisen itsensä tai vaLtuutetun asia- hyvin ja samalla luottamuksella voitaisi
11356: miehen kautta. ulottaa laajemmille ja monesti paljon
11357: Tämä järjestelmä paitsi sitä, että se vähäpätöisimmille aloille.
11358: . aiheuttaa hyvin paljon suoranaisia lisä- Vir.astojen työaikaa ja varsinaista
11359: kustannuksia, ajan ja työvoiman väli- työtä ei mainitun järjestelmän muutos
11360: töntä haaskausta ja tuhlausta, viivyttää nähdäksemme suurest.ikaan lisäisi,
11361: 292 111,4. - Asiakirjain jättäminen virastoihin postitse.
11362:
11363: era1ssa tapauksissa päinvastoin ehkä postin välitystä niin tuntunee luonnQl-
11364: vähentäisi sillä henkilökohtainen esit- liselta, että Hallitus toimituttaa asiassa
11365: tely ja selostelu kuluttanee useissa ta- tutkimuksen _ja siinä :saatujen tulosten
11366: pauksissa virkailijain aikaa enemmän perusteella antaisi aikanaan Eduskun-
11367: kuin postitus ja sen rauhallinen kirjaar nalle esityksen lain muutoksista.
11368: minen. Ja jos lisäystä jossakin ta- Edellä olevan nojalla rohkenemme
11369: pauksessa ehkä aiheuttaisi niin se vä- kunniohtaen anoa,
11370: lillis.esti tulisi kymmenkertaisena kor-
11371: vatuksi muulla taholla. että Eduskunta päättäisi kehoil-
11372: Esityksiä, anomuksia ja valituksia taa Hallitusta tutkituttamaan:
11373: koskevain asiapaperien täydellisyydes- missä määrin voitaisiin hallin-
11374: tä, säännöllisestä järjestelystä ja muo- tovirastoissa anomus- ja valitus-
11375: dollisesta sisällöstä täytynee asiallis- asiain vireillepanossa vallitsevan
11376: ten, niinkuin tähänkin asti, joko itse asiamiesjärjestelmän ohella myön-
11377: tai asiakirjain laa.tijain toimesta pitää tää lailliseksi anomuksien, vali-
11378: ~Janmukaista huolta ja 8iinä mahdol- tuksien, vastineiden y. m. asiakir-
11379: lisesti ilmenevät satunnaiset puutteelli- jain jättö postin kautta ja
11380: suudet eivät saisi estää järjestelmän yk- missä määrin voitaisiin hallin-
11381: sinkertaistuttamista. Pitäähän tällaisia toviranomaisia velvoittaa anta-
11382: oikaisuja kuitenkin suorittaa jonkun maan lyhykäisiä kirjallisia tie-
11383: asiamiehen välityksellä ja se aiheuttaa donantoja kuntia, yhteisöjä ja yk-
11384: sekä kuluja että ajan hukkaa paljon sityisiä henkilöitä koskevissa, vi-
11385: ene:q~.män kuin että se toimitettaisiin reillä olevissa asioissa vastineeksi
11386: suoraan virasto,s,ta. postin kautta tulleisiin tiedustelui-
11387: Koska olemassa olevan järjestelmän hin, sekä
11388: muutos vaatinee kuitenkin yksityiskoh- tutkimusten perusteella anta-
11389: taist~:J, selon ·ottoa ja tutkimusta siitä maan Eduskunnalle esityksen lain-
11390: ~v,inka, la~;i,<:~:lle ja missä virastoissa asia- muutoksiksi ylempänä mainituissa
11391: lll<W&Ji;i,rjestelmän ob,ella voisi käyttää asioissa.
11392:
11393: Helsi:n,g~s$ä, helmikuun 16 päivänä 1923.
11394:
11395:
11396: A:u,tti J unes. K. A. Lohi.
11397: Janne Koivurau,UJ,.
11398: •• ••
11399: VALTIOPAIVAT
11400: 1923
11401: •
11402:
11403: LIITTEET
11404: IV
11405: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
11406: ANOMUSEHDOTUS
11407:
11408:
11409:
11410:
11411: HELSINKI 1923
11412: VALTIONEUVOSTON KIHJ A:P AINO
11413: 295
11414:
11415: IV,t. - Anom. ehd. N :o 3.
11416:
11417:
11418:
11419:
11420: Pulkkinen, H.: Suunnitelman laatimisesta kaupunkiiät-
11421: teiden talteenoton parantam~seksi.
11422:
11423:
11424: E d u s kun n a ll e.
11425:
11426: Sikäli kuin vesiklosettijärjestelmä täyttivät puolet kaupungin vuotuisesta
11427: tulee kaupungeissa yleisemmäksi ja lika- kulutuksesta Katu-, teurastus- ja talous-
11428: viemärien tuotteet ilman muuta johde- jätteet ja eläinlanta eivät tule näiden
11429: taan mereen tai vesistöihin, sikäli saas- alueiden hyväksi, vaan käytetään niiden
11430: tuvat kaupunkiympäristöjen vedet sel- talteenottamiseksi toisia järjestelmiä.
11431: laisiksi ettei niitä voi käyttää talous- ja Paraimpien saksalaisten kaupunki-
11432: terveydenhoidollisiin tarkoituksiin, vaan lannan talteenottotuloksien mukaan
11433: päinvastoin levittävät ne siivottomuutta voisi sellaisesta kaupungista kuin Hel-
11434: jopa sangen vakavalla tavalla tuottavat sinki kertyä vuodessa 61,250,000 kg mak-
11435: terveydellisiä vaaroja asujamistolle. kilantaa. Suomen olot huomioonottaen
11436: Vaikka suomalaiset kaupungit eivät ja jättämällä laskuista pois vesiklo-
11437: anna erikoisen moitteen aihetta puhtaa- settien kautta poistuvan lannan tulisi
11438: napidon suhteen, saattaa kaupunkilan- alhaisten laskelmien mukaan Suomen
11439: nan ja muiden jätteiden käsittely aiheut- kaupunkien makkilannan määräksi
11440: taa nykyisellään terveydellisiä vaaroja 102,400,000 kg. Kun otetaan vielä huo-
11441: asianomaisille työntekijöille enemmän mioon esikaupunkien tuotanto ja laske-
11442: kuin siellä, missä mainittujen tuotteiden taan makkilannan raha-arvo apulan-
11443: hoito ja talteenotto on erikoisten sään- tojen arvon mukaan tekisi tämä tavara
11444: nösten ja tarkoitusta vastaavien laittei- rahassa 9,206,000 mk. Rikkalannan ja
11445: den avulla järjestetty terveydenhoidon keittiöjätteiden arvo tulisi olemaan huo-
11446: ja järkevän talouden vaatimuksia vas- mattavasti suurempi.
11447: taavalla tavalla. Perin puutteellisista lannan talteen-
11448: Taloudellisen hyödynkään kannalta ei ottotavoista on tietenkin kaupunki- ja
11449: asia ole aivan vähäinen kysymys. Mai- taajaväkisille yhdyskunnille siisteydelli-
11450: nitsen esimerkiksi Berlinin kaupungin, sia ja terveydenhoidollisia haittoja,
11451: joka likaviemärilaitoksensa avulla koo- mutta myös kansantaloudellista vahin-
11452: tut lanta-aineet kastelujärjestelmällä koa. Nykyisiä menettelyjä käyttäen ai-
11453: käyttää maataloudellisiin tarkoituksiin. noastaan pieni osa kaupunkien jäteai-
11454: Näillä maataloudellisilla alueilla elätet- neista tulee taloudelliseksi hyödyksi. To-
11455: tiin v. 1919 643 hevosta, 639 sonnia ja sin kastelu- ja pneumaattisissa rautasäi-
11456: vetohärkää, 1,284 lehmää, 306 nuorta liökuljetusjärjestelmissä y. m. s ..tulevat
11457: nautaeläintä, 1,800 lammasta ja 2,800 perustamiskustannukset suuriksi, mutta
11458: sikaa ja viljellyt kasvitarhatuotteet Suomessa, jossa ei-elimelliset lanta-ai-
11459: 296 IV,l. - KaupunJkijätteiden talteen~tto.
11460:
11461: neet ulkoa tuotuina tulevat kalliiksi ei- tusta asiantuntijoilla valmistuttu-
11462: vätkä maan karulla maaperällä vastaa maan suunnitelman mitä valtio ja
11463: niin tarkoitustaan, on syytä kiinnittää kaupunkikunnat terveydenhoidol-
11464: erikoista huomiota kaupunkilannan tal- lisia ja maataloudellisia näkö-
11465: teenottokysymykseen. kohtia silmälläpitäen voisivat
11466: Edellä olevan perusteella ehdotan, tehdä kaupunkijätteiden talteen-
11467: oton parantamiseksi.
11468: että Eduskunta pyytäisi halli-
11469:
11470: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1923.
11471:
11472: Hannes Pulkkinen.
11473:
11474:
11475:
11476:
11477: •
11478: •• • •
11479:
11480: VALTIOPAIVAT
11481: 1923
11482:
11483:
11484: LIITTEET
11485: V.
11486: LAKI~ JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
11487: EDUSKUNTAESITYS- JA ANOMUS-
11488: EHDOTUKSET
11489:
11490:
11491:
11492:
11493: HELSINKI 1923
11494: VALTIONEUVOSTON KIRJA>PAINO .
11495: 88
11496: 299
11497:
11498: V,1. - Motion N:o 12.
11499:
11500:
11501:
11502:
11503: Mickels m. fl: Förslag till lag om ändring av förordnin-
11504: gen av den 15 juni 1898, angående kommunalförvalt-
11505: ning på landet.
11506:
11507:
11508: T UI F i n l a n d s R i k s d a g.
11509:
11510: I den av riksdagen den 28 december beställimelse Olli att arrendator av så-
11511: 1921 antagna och sederlliera av Republi- dan lägenhet icke är berättigad att irån
11512: kens President den 20 januari 1922 fast- sin skattbara irrkomst avdraga sådant
11513: ställda .lagen Olli ändring av förordnin- arrende, varigenolli det blir helt och
11514: gen av den 15 juni 1898, angående kolli- hållet otaxerat. En fråga solli också er-
11515: munalförvaltning på landet, har vidta- fordrar närmare stadganden är huru-
11516: gits betydande, av erfarenheten och vida staten eller boställsarrendator skall
11517: tidsförhållandena påkallade förändrin- erlägga kommunalskatt för skogens
11518: gar beträrffande kollilliuna.lbe.skattningen nettoavkastning från inte·rilliistiskt nt-
11519: på lande·t. Den nulliera i lag stadgade arrenderade boställen. Då arrendatorn
11520: avkastningen från jordareal såsom taxe- å sådan lägenhet erhåller endast nödigt
11521: ringsgrund har nälliligen tidigare i husbehovsvirke och vedbrand, men sta-
11522: ganska stor utvecklin'g tillällipats, då ten däremot försäljer eller använder
11523: inkollisten eller avkastningen från jord- allt övrigt virke, så förefaller det solli
11524: bruket i många fall för den skattskyl- om skatteplikten härvidlag, enligt § 78
11525: dige var okänd och ofta nog även vilse- lliom. 1 och 3 borde åvälvas staten, vil-
11526: ledande uppgifter lällinades taxerings- ket d9ck av Forststyrelsen härtills för-
11527: lliyndigheterna. Emellertid har ovan- nekats.
11528: nämnda förändring av beskattnings- Mest hava väl åsikterna varit de1ade
11529: grunderna och deras tillällipande i några i fråga om beskattningen av skogspro-
11530: avseenden blivit ofullständiga, eller icke dukters försäljning eller användning
11531: tillräckligt tydliga för att kunna fattas efter den nya beskattningslagens ikraft-
11532: av dem solli hava :rned taxeringen att trädande. Förutom att från värdets
11533: göra. Under den korta tid lagen till- hela belopp cförst avdrages tjugufelli
11534: lämpats hava därför i vissa punkter procent, vilket icke beskattas,. medgives
11535: olika tolkningar framförts och tillfreds- ytterligare lliinskning med det belopp
11536: ställande lösning å dessa har icke ännu för vilket skatt redan erlagts på grund
11537: frallikOllilliit. Så stadgas .bland annat av den årliga nettoavkastningen sallit
11538: att staten är skatte.fri för inkollist från ytterligare en ffellitondedel för varje år
11539: utarrenderade boställen och kungsgår- efter 1922. Emellertid nällines icke ut-
11540: dar, vilket väl torde avse arrendein- tryckligen Olli denna fellitondedel skall
11541: komst, men å andra sidan finnes ingen räknas från hela nettoinkollisten eller
11542: 300 V,t. - Minutoksia l·a!kiiu maalaiskuntain kunnallisbalLinuos•ta.
11543:
11544: först sedan tjugufem pl'ocent därifrån I regeringens proposition n:o 63 till
11545: avdragits, icke heller om den årligen 1921 års Riksdag framhålles visserligen
11546: taxerade nettoavkastningen från skogs- att Statsrådet tillsatt en kommitte för
11547: ma·rk för•st s:kall avdragas från netto- beredning av skattere·former, men sam-
11548: saluvärdet av skogsprodukter och sedan tidigt påpekas även att en· fullständig
11549: sjuttiofem procent av denna rest taxe- förnyelse av lagarna rörande ko:mmu-
11550: ras, eller tvärtom. Skillnaden vid de nalbeskattningen på grund av omfat-
11551: olika förfaringssätten •blir avsevärd. tande förberedande arbeten kräver lång
11552: För lagens och taxeringens förenklande tid förrän de :kunna framläggas, varför
11553: få vi föreslå att sådan ändring vidtages temporära åtgärder under tiden måste
11554: att från nettoinkomsten för försålda tillgripas. Med anledning härav anse
11555: eller använda skogsprodukter först av- vi nödigt att ovan berörda ändringar i
11556: drages 25 % och därefter det belopp för kommunalbeska.ttningen även i en snar
11557: vilket skatt på grund av den årliga till- framtid bleve genomförda och få vi i
11558: växten redan erlagts, varefter en fem- sådant avseende föreslå att Riksdagen
11559: tondedel av hela nettoinkomsten per år måtte anta.ga •följande lagförslag:
11560: avdrages.
11561:
11562:
11563:
11564: Lag
11565: om ändring av förordningen av den 15 juni 1898, angående kommunalför-
11566: valtning på landet.
11567:
11568: I enHghet med Riksdagens beslut varder härmed stadgat, att 78, 81 och 82 §§
11569: i förordningen av den 15 juni 1898, angående kommunaUörvaltning på landet,
11570: skola erhålla följande ändrade lydelse:
11571:
11572: 78 §. vägarnas inkomster samt från sådana.
11573: Till de utg:Ufter, som enligt - - - - produktiva företag, vilka huvuasakligen
11574: äro i verksamhet för tiUgodoseende av
11575: Staten är skattskyldig endast för in- statsinrättningarnas behov.
11576: komst av sådana lantbruks- och övriga
11577: fastigheter, vilka icke användas för all-
11578: männa ändamål, för inkomst av indus-
11579: triella inrättningar, vilka äro med pri- 82 §.
11580: vata rörelser jämförliga, och för fjärde- Vid taxering av skattbar inkomst -
11581: delen av den nettoinkomst staten erhål-
11582: ler genom från kronoparker, ik:ronosko-
11583: gar och boställen skeende försäljning av 3) Efter det de grunder, enligt vilka.
11584: skog eller skogsprodrikter eller dessas inkomsterna från lantbru:ksfastighet
11585: användande för egna förädlingsverk. böra uppskattas, genom laga kraft vun-
11586: Dock skall skatt icke erläggas för arren- net beslut blivit fastställda, tinhör det
11587: deinkomst, som staten erhåller från utar- taxeringsnämnden att under den i 80 §
11588: renderade boställen och kungsgårdar stadgade tid enligt nämnda grunder och
11589: samt andTa dylika lägenheter, från järn- i stöd av uppgifter, som erhållits av den
11590: V.1. - Mickels, y. m. 301
11591:
11592: skattskyldige, eUer av taxeringsnämn- och skogsprodukter samt för varje föl-
11593: den på annan väg införskaffats, fast- jande år lika många femtondedelar av
11594: ställa envar lantbruksfastighets nettoav- respektive taxeringsårs motsvarande
11595: ka.stning. Har fastighetens avkastning nettoinkomst, rSOID närmast föregående
11596: nedgått i följd av frost, översvämning, år avdragits, tillökt med ytterligare en
11597: hagelfaH eUer annat dylikt, skall detta femtondedel av sagda inkomst, tili dess
11598: skäligen beaktas vid uppskattning av in- att sålunda nettoinkomstens hela belopp
11599: komsten. Såsom inkomst skall därjämte avdragits.
11600: räknas av trädgård, fiskevatten, betes-
11601: och jaktmarker och övriga därmed jäm-
11602: förliga förmåner erhållen nettoinkomst, 7) Från inkomsten får avdragas för en-
11603: så ock den skattskyldiges inom lanthus- skild jord erlagda legoavgifter, ränta å
11604: hållningen utförda arbete, uppskattat i ointecknad skuld, från ränta å intecknad
11605: penningar. Likaså skall såsom sktatbar skuld thögst ettusen femhundra mark, till
11606: inkomst räknas sjuttiofem procent av kommun och kyrka utgående utskylder,
11607: den nettoinkomst, som under det före- så ock grund- och personelia skatter till
11608: gående året errhållits genom försäljning staten. Däremot får avdrag icke ske för
11609: eller användning av skog och skogspro- kronoboställs arrende, för den skattskyl-
11610: dukter, dock icke för det värde som an- digas och hans familjs levnadskostnader,
11611: vänts till husrbehov. Här omförmälda i vilka bostadshyra sa·mt avlöning och
11612: skattbara inkomst må likväl minskas underhåll av personlig betjäning och an-
11613: med det belopp för vilket enligt denna nat därmed jämförligt även böra inbe-
11614: lag redan erlagts skatt på grund av den räknas. Icke heller får avdrag göras för
11615: årliga tillväxten. Dessutom må från vad den skattskyldiga nedlagt i nybygg-
11616: återstoden avdragas vid taxering av 1922 nader och nyodlingar eller för utvidgan-
11617: års inkomster en femtondedel av hela de av sin rörelse på maskiner med mera
11618: den ovarmämnda nettoinrkomsten på skog dylikt.
11619:
11620:
11621:
11622: Helsingfors, den 16 februari 1923.
11623:
11624:
11625: Gustaf Mickels. J. E. Hästbacka.
11626: Ernst von Born. Edv. Helenelund.
11627: 802
11628:
11629: V,1. - Edusk. esit. N :o 12. Suomennos.
11630:
11631:
11632:
11633:
11634: Mickels y. m.: Ehdotus laiksi 15 päivänä kesäkuuta
11635: 1898 maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun
11636: asetuksen muuttamisesta.
11637:
11638:
11639: S u o me n E d u s kun n a 11 e.
11640:
11641: Eduskunnan _joulukuun 28 p:nä 1921 tuloja, mutta toiselta puolen ei ole mi-
11642: hyväksymässä ja sittemmin Tasavallan tään määräystä siitä, että sellaisen tilan
11643: Presidentin 20 p:nä tammikuuta 1922 vah- vuokraaja ei ole oikeutettu verotetta-
11644: vistamassa laissa maalaiskuntain kun- vasta tulostaan vähentämään tuollaista
11645: nallishallinnosta 15 p:nä kesäkuuta 1898 vuokraa, jonka vuoksi se jää tykkänään
11646: annetun asetuksen muuttamisesta on taksoittamatta. Kysymys, joka myöskin
11647: tehty melkoisia, kokemuksen ja ajan olo- kaipaa tarkempia säännöksiä, on, onko
11648: jen vaatimia muutoksia maalaiskuntain valtion vai virkatalon vuokraajan mak-
11649: kunnallisverotukseen nähden. N yttem- settava kunnallisveroa siitä puhtaasta
11650: min laissa säädettyä pinta-alan tuoton metsäntuotosta, joka tulee väliaikaisesti
11651: asettamista taksoitusperusteeksi on ni- vuokralleannetuista virkataloista. Kun
11652: mittäin aikaisemmin sangen laajalti so- sellaisen tilan vuokraaja saa vain tar-
11653: vellutettu, kun maatalouden antama tulo peelliset kotitarve- ja polttopuut, mutta
11654: tai tuotto oli monessa tapauksessa vero- valtio sitävastoin myy tahi käyttää kai-
11655: velvolliselle tuntematon ja kun usein ken muun puutavaran, niin tuntuu siltä,
11656: myöskin taksoitusviranomaisille annet- kuin verovelvollisuus olisi tässä suh-
11657: tiin harhaanjohtavia tietoja. Mainittu tessa, 78 §:n 1 ja 3 momenttien mukai-
11658: verotusperusteiden muutos ja niiden so- sesti, pantava valtiolle, minkä metsähal-
11659: velluttaminen on kuitenkin muutamissa litus on kuitenkin tähän asti kieltänyt.
11660: suhteissa jäänyt epätäydellisek.si tai ei- Enimmän erimielisyyttä on kai ilmen-
11661: vät ne ole tulleet kyllin selviksi, jotta ne, nyt metsäntuotteiden myynnin tai käy-
11662: joilla on tekemistä taksoituksen kanssa, tön verottamiseen nähden uuden verotus-
11663: voisivat ne ymmärtää. Sinä lyhyenä ai- lain astuttua voimaan. Paitsi että arvon
11664: kana, jolloin lakia on sovellettu, on sen- koko määrästä ensin vähennetään kaksi-
11665: vuoksi eräissä kohdin esitetty eri tulkin- kymmentäviisi prosenttia, mitä ei vero-
11666: toja, mutta tyydyttävää ratkaisua ei nii- teta, myönnetään edelleen vähennystä se
11667: hin ole vielä saatu. Niin säädetään m. m., määrä, josta veroa on jo suoritettu vuo-
11668: että valtion ei tarvitse maksaa veroa tuisen puhtaan tuoton perusteella, sekä
11669: niistä tuloista, jotka se saa vuokralle an- edeHeen viidestoistaosa kultakin vuo-
11670: tamistaan virkataloista ja kuninkaan- delta jälkeen vuoden 1922. Kuitenkaan
11671: kartanoista, mikä tarkoittanee vuokra- ei nimenomaan mainita, onko tuo viides-
11672: •
11673:
11674: V.t. - Mic.kels, y. m.. aoa
11675: toistaosa luettava pois koko puhtaasta Hallituksen 1921 vuoden valtiopäiville
11676: tuotosta vai vasta sittenkuin kaksikym- antamassa esityksessä N :o 63 mainitaan
11677: mentäviisi prosenttia siitä on vähen- tosin, että valtioneuvotso on asettanut
11678: netty, ei myöskään, onko metsämaan komitean verotusuudistuksia valmista-
11679: vuosittain taksoitettu puhdas tuotto en- maan, mutta samalla huomautetaan
11680: sin vähennettävä metsäntuotteiden puh- myöskin, että kunnallisverotusta koske-
11681: taasta myyntiarvosta ja sitten seitsemän- vain lakien täydellinen uudistus laajape-
11682: kymmentäviisi prosenttia tästä jäännök- räisten valmistavain töiden takia kysyy
11683: sestä taksoitettava, vaiko päinvastoin. pitkän ajan, ennenkuin ne voidaan esit-
11684: Ero näiden eri menettelytapojen välillä tää, jonkavuoksi väliaikaisiin toimenpi-
11685: muodostuu melkoiseksi. Lain ja taksoi- teisiin on sillävälin ryhdyttävä. Tämän
11686: tuksen yksinkertaistuttamiseksi saamme johdosta katsomme tarpeelliseksi, että
11687: ehdottaa, että tehtäisiin sellainen muutos, ylläkosketellut kunnallisverotuksen
11688: että myytyjen tai käytettyjen metsän- muutokset pantaisiin toimeen läheisessä
11689: tuotteiden puhtaasta tulosta ensin vähen- tulevaisuudessa, ja saamme siinä suh-
11690: netään kaksikymmentäviisi prosenttia ja teessa ehdottaa, että Eduskunta hyväk-
11691: sitten se määrä, josta veroa vuotuisen syisi seuraavan lakiehdotuksen:
11692: lisäkasvun perusteella jo on maksettu,
11693: jonka jälkeen viidestoistaosa koko puh-
11694: taasta tuotosta vuosittain vähennetään.
11695:
11696: Laki
11697: 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskuntain kunnallis-
11698: hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
11699:
11700: Eauskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten 15 päivänä kesäkuuta 1898
11701: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 78, 81 ja 82 §:t näinkuulu-
11702: viksi:
11703:
11704: 78 §. kuninkaankartanoista ynnä muista sel-
11705: Niihin menoihin, joita - - - - - - laisista tiloista, rautateistä sekä sellai-
11706: sista tuotantolaitoksista, jotka pääasial-
11707: Valtio on verovelvollinen ainoastaan lisesti toimivat valtiolaitosten tarpeiden
11708: sellaisten maatalous- ja muiden kiinteis- tyydyttämiseksi.
11709: töjensä tuloista, joita ei käytetä yleisiin
11710: tarkoituksiin, yksityisliikkeisiin verrat- 82 §.
11711: tavien teollisuuslaitostensa tuottamista Verotettavaa tuloa taksoitettaessa
11712: tuloista ja niiden puhtaiden tulojen nel-
11713: jännes,tä osasta, jotka valtio saa kruu- 3) Sittenkuin ne perusteet, joiden mu-
11714: nunpuistoista, kruununmetsistä ja vir- kaan maatalouskiinteistöstä saadut tulot
11715: kataloista tapahtuneesta metsän tai met- ovat arvioitavat, on lainvoima1sella pää-
11716: säntuotteiden myynnistä tai käytöstä töksellä määrätty, tulee taksoituslauta-
11717: omiin jalostuslaitoksiinsa. Mutta veroa kunnan, 80 §:ssä säädettynä aikana, näi-
11718: ei ole maksettava tuloista, joita valtio den perusteiden mukaan, verovelvolli-
11719: saa vuokralle annetuista virkataloista ja selta saatujen tai taksoituslautakunnan
11720: ..
11721: !!;304 V,1. -.Muutoksia lakiin maalaiskuntain .kunnallishaHinBIO&ta..
11722:
11723: muulla tavoin hankkimien tietojen poh- taksoitusvuosien vastaavasta puhtaasta
11724: jalla, määrätä kunkin maatalouskiinteis- tulosta kuin lähinnä edellisenä vuonna
11725: tön puhdas tuotto. Jos kiinteistön tuotto on vähennetty, ynnä sen lisäksi viides-
11726: on vähentynyt hallan, tulvaveden, raesa- toistaosa sanotusta tulosta, kunnes siten
11727: teen tai muun sellaisen kautta, on tämä puhtaan tulon koko määrä on vähen-
11728: kohtuullisesti otettava huomioon tuloa netty.
11729: arvioitaessa. Tulok1si on lisäksi lasket-
11730: tava puutarhasta, kalavedestä, laidun-
11731: ja metsästysmaasta ynnä muista näihin 7) Tuloista on oikeus vähentää yksi-
11732: verrattavista etuuksista saatu puhdas tyismaasta suoritetut vuokramaksut,
11733: tulo sekä verovelvollisen maatalouden kiinnittämättömäin velkain korot, kiin-
11734: hyväksi tekemä, rahaksi arvioitu työ. nitettyjen velkain koroista enintään tu-
11735: Samoin on verotettavaksi tuloksi luet- hatviisisataa markkaa, kunnalle ja kir-
11736: tava seitsemänkymmentäviisi prosenttia kolle menevät verot, niin myös yaltiolle
11737: siitä puhtaasta tulosta, joka edellisenä suoritettavat maa- ja henkiverot. Sitä-
11738: vuonna on saatu metsän tai metsäntuot- vastoin ei saa lukea pois kruununvirka-
11739: teiden myynnistä tai käytöstä, ei kuiten- ton vuokraa, verovelvollisen ja hänen
11740: kaan kotitarpeeksi käytetystä arvosta. perheensä elantokustannuksia, joihin
11741: Tässä mainitusta verotettavasta tulosta myös luetaan asunnon vuokra sekä vero-
11742: saadaan kuitenkin vähentää se määrä, velvollisen itseään varten pitämän palve-
11743: josta tämän lain mukaan jo on maksettu lusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä
11744: vero vuotuisen lisäkasvun perusteella. Si- muuta on niihin verrattavaa. Älköön
11745: täpaitsi saadaan jäännöksestä vähentää luettako pois sitäkään, mitä verovelvol-
11746: 1922 vuoden tuloja taksoitettaessa viides- linen on sijoittanut uudisrakennuksiin ja
11747: toistaosa metsän ja metsäntuotteiden uudisviljelyksiin tai liikkeensä laajenta-
11748: koko ylläsanotusta puhtaasta tulosta miseksi koneisiin ynnä muuhun sellai-
11749: sekä kunakin seuraavana vuonna yhtä seen.
11750: monta viidestoistaosaa asianomaisten
11751:
11752:
11753: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
11754:
11755:
11756: Gustaf Mickels. J. E. Hästbacka.
11757: Ernst von Born. Edv. Helenelund.
11758: 305
11759: .. ... ... "'(
11760:
11761: V,2.- Anom. ehd N:o 16. ~
11762:
11763:
11764: .,.. ..
11765: ~
11766:
11767:
11768:
11769:
11770: Saarinen: Kuntien oikeuttamisesta etuoikeudeUa lunas-
11771: tamaan esikaupunkien taajaväkisiin yhdyskuntiin
11772: ja niihin verrattaviin alueisiin kuul·uvat maa-alueet.
11773:
11774:
11775: E d u s k u n n a ll e.
11776:
11777: Esikaupungeissa, taajaväkisissä yh- tarkoituksenmukaista asunto-olojen ke-
11778: ·dyskunnissa ja näihin verrattavilla alu- hittämistä, niin lainsäädännön puutteel-
11779: eilla, asuvien vuokramiesten keskuudes- lisuudeksi on todettava se että samaan
11780: sa, on ollut omansa synnyttämään levot- aikaan sallitaan vapaaehtoisilla kau-
11781: tomuutta se että he pelkäävät joutuvan- poilla kehittää niitä esteitä, joita lunas-
11782: sa häätöjen alaisiksi ellei lainsäädäntö- tuslain sovelluttamisella tahdotaan vält-
11783: tietä heidänkin asunto-oikeuksiansa tur- tää. Asiain tällä kannalla ollessa pitäisi
11784: vata. Kun 1918 vuokra-alueiden lunas- jouduttaa lainsäädäntöä, jolla lopulli-
11785: tamisesta voimaan saatettu laki ei kos- sesti nämät epäkohdat ratkaistaisiin.
11786: ke yllä sanotuilla alueilla olevia vuokra- Myönnettävä on että lainsäädännön ke-
11787: . suhteita ja jotka vuokrasuhteet eivät hittäminen näiden asioitten lopulliseksi
11788: myöskään sisälly vuoden 1909 voimaan ratkaisuksi kohtaa vaikeuksia, ellei lain-
11789: saatetun maanvuokralain alaisuuteen ja säädäntöä kehitetä sille perusteelle että
11790: kun vuoden 1902 vuokralain alaiset kunnat etuoikeutettuina voivat pakko-
11791: vuokrasopimukset päättyvät, niin muo- luovuttaa kokonaisuudessaan ne alueet,
11792: dostuu tästä kyseessä oleville vuokra- joihin asemakaavajärjestelyä sovite-
11793: miehille sellainen tilanne että he jäävät taan. Kuntien sisäiseksi asiaksi olisi
11794: tykkänään lain suojaa vaille ja maan- myös jätettävä se, millä perusteella hy-
11795: omistajain mielivallasta riippuviksi. väksytyn asemakaavan mukaisesti asun-
11796: Paitsi esikaupunkeja ja nyt jo taah· totontteja asutetaan, kehittääkö se nii-
11797: väkisiksi yhdyskunniksi muodostuneita hin omistusoikeuden tai vuokraoikeu-
11798: alueita on näiden lisäksi vielä lunastus- dellako asuttaa.
11799: toimenpiteiden yhteydessä kehitetty taa- Kun ei ole luultavaa, että edellä esite-
11800: javäkisiin yhdyskuntiin verrattavia alu- tyiUe peruste1lle voidaan lainsäädäntöä
11801: eita eri kuntiin huomatusti, joissa vuok- niin nopeasti jouduttaa että sillä voitai-
11802: ramiehiltä on lunastusoikeus evätty. siin ehkäistä vuokramiehiä häädön alai-
11803: Senvuoksi olisi myöskin lainsäätö ulotet- seksi joutumasta, niin olisi ensi tilassa
11804: tava näillä alueilla asuvien vuokramies- säädettävä laki, jolla ehkäistäisiin kaik-
11805: ten asunto-oikeuksia turvaamaan. ki häädöt muussa tarkoituksessa kuin
11806: Kun voimassa olevaa lunastuslakia ei asemakaavan sovelluttamisessa.
11807: voida sovelluttaa näihin alueisiin, koska Edellä olevan perusteella kunnioittaen
11808: sen sovelluttamisella vaikeutettaisiin anon,
11809: vastaisia asemakaavan järjestelyjä ja
11810: 39
11811: 306 V,2. - F.sikaupunkien maa-alueiden lunastaminen.
11812:
11813: että Eduskunta kehoittaisi halli- että hallitus kiireellisesti valmis-
11814: tusta valmistamaan ehdotuksen taisi Eduskunnalle ehdotuksen
11815: laiksi, jolla kunnat etuoikeudella laiksi, jolla näillä alueilla ehkäis-
11816: oikeutetaan lunastamaan esikau- täisiin kaikki häädöt joita ei ase-
11817: punkeihin, taajaväkisiin yhdys- makaavan järjestely aiheuta.
11818: kuntiin ja niihin verrattaviin alu-
11819: eisiin kuuluvat maa-alueet; ja
11820:
11821: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
11822:
11823:
11824: Emil Saarinen~
11825: v;s. ·- Anom. ehd. N:o 6.
11826:
11827:
11828:
11829:
11830: Koivuranta y. m.: Toimenpiteisiin ryhtymisestä maan-
11831: jakotoimitusten jouduttamiseksi.
11832:
11833:
11834: E d u s k u n n a ll e.
11835:
11836: Varsinkin viime aikoina on tullut yhä täydellisen seisauksen asianomaisten ta-
11837: enemmän käytäntöön se kaikkea kanna- loudellisen toimeentulon eteenpäin vien-
11838: tusta ansaitseva menettely, että yhteis- nissä. Tarpeellisia rakennuksia ei voida
11839: omistukseen tullut maatila laillisesti rakentaa aikanaan, viljelyksiä ei pidetä
11840: jaetaan tilaosakkaitten kesken. Tämä kunnossa, niityt, aidat, huoneet, kaikki
11841: on kansantaloudellisestikin erittäin suu- rappeutuvat, metsä jää hoidotta j. n. e.,
11842: resta merkityksestä vallankin nyt kun tuottaen kaikki sanomatonta vahinkoa
11843: yhteiskunnassamme on vihdoinkin ryh- ja häiriötä asianomaisille, joina useim-
11844: dytty toimenpiteisiin tilattoman väes- min ovat juuri itsenäistä elämää alka-
11845: tönkin maahan kiinnittämiseksi. Tilan- massa olevia nuoria ihmisiä.
11846: ne on kuitenkin varsinkin Pohjois-Suo- Ja tämä kaikki siksi että kukaan ei
11847: messa muodostunut sellaiseksi, että joko voi varmuudella tietää mikä hänen osan-
11848: perinnön, kaupan tai muun saannon sa on lopultakin oleva tilan jakotoimi-
11849: kautta yhteisomistukseen tulleita maa- tuksen joskus tultua loppuun suorite-
11850: tiloja ei saadakkaan tarpeellisella jou- tuksi. Korvauksen saaminen tehdyistä
11851: tuisuudella jaetuiksi eri omistajien kes- uudistuksista on sangen epävarmaa ja
11852: ken, vaan jää tilojen jakaminen veny- sattuman varassa, varsinkin: kun rahan
11853: mään sangen moniksi vuosiksi, määrää- arvo on vaihteleva. Ei siis ole lainkaan
11854: mättömään tulevaisuuteen, ja näin tila- ihmeteltävä miksi tosiaan asiaintila on
11855: osakkaat - ollen kokonaan epätietoisia tässä suhteessa niin surkea kun se on.
11856: ajasta, milloin jako ehkä tapahtuu -- Tästä koituu vahinkoa ei vain asiano-
11857: joutuvat kokonaan epävarmuuden va- maisille, vaan myöskin yhteiskunnalle
11858: raan. kokonaisuudessaan.
11859: On hyvin vaikea sanoa miten suurta Tällaista asiaintilaa ei voida antaa pi-
11860: hankaluutta ja vahinkoa tuottaa tila- temmälle jatkua. On keksittävä keinoja,
11861: osakkaille se kun laillisesti pyydetty ja joilla tilanne saadaan muuttumaan sel-
11862: toimitettavaksi määrätty jakotoimitus, laiseksi, että myöskin maatilojen halko-
11863: tai sen loppuun saattaminen jää kovin miset tulevat aikanaan suoritetuiksi, ja
11864: pitkäksi aikaa keskeneräiseksi, pitäen mikäli mahdollista yhtäjaksoisesti.
11865: asianomaisia kaiken aikaa epätietoisuu- Mitä suurinta haittaa tuottaa myös-
11866: dessa siitä, milloin toimitus tulee val- kin se, että itsestään pieni jakotoimitus
11867: miiksi. - Tämä jos mikään saa. aikaan varsinkin syrjäseuduilla ja vaikeissa
11868: V,3. - Ma:anjaikotoimitusten· jondnttaminen.
11869:
11870: oloissa suoritetaan pienissä erissä mo- Ehdotamme edellä viitatun perusteella,
11871: nien vuosien ankana. Maanmittarien
11872: palkat on järjestettävä sillä tavalla, että että Eduskunta kehoittaisi Hal-
11873: myöskin maatilojen halkomiset tulevat litusta ryhtymään sellaisiin kii-
11874: tehdyiksi aikanaan ja että kaukana asu- reellisiin toimenpiteisiin, että
11875: tuskeskuksista vieläpä vaikeitten kulku- maanjaot tulisivat aikanaan ilman
11876: yhteyksien takana olevien maan asuk- haitallista viivytystä toimitetuiksi.
11877: kaitten tarve ja oikeudet tulevat tässä
11878: suhteessakin huomioon rinnan edulli-
11879: semmissa oloissa asuvien kanssa.
11880:
11881: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
11882:
11883:
11884: Janne Koivuranta. K. A. Lohi.
11885: Antti Juues.
11886: V,•. - AhOm. ehd. N:o 7.
11887:
11888:
11889:
11890:
11891: Kivilinna y. m.: Paltttatilojen muuttamisesta .<Juoras-
11892: taan 1Jaltiolle verovelvollisiktti, päätilasta riippumat~
11893: tomiksi tiloikm.
11894:
11895:
11896: EduskunHnalle.
11897:
11898: Sen johdosta, että nykyisen j3Jkolain tilanomistajille, joiden tiloista on ero-
11899: astuttua voimaan nyttemmin voidaan, tettu suurempi määrä palstatiloja. Sitä-
11900: pinta-alan suuruuteen katsomatta, va- paitsi on mainitunlaisen muutoksen ha-
11901: paasti muodostaa aivan pieniäkin, itse- keminen hankalaa ja suhteellisesti kal-
11902: näli;iä, valtiolle suöraAn verovelvollisia lista. - Kun päätilan omistaja on vel-
11903: tiloja, on uusien p'alstatilain muodostu- vollinen vastaamaan palstatilojenik:in ve-
11904: minen lakannut, mikäli niitä ei synny rosta ja on pa:kotet,tu yksitellen pe:ri-
11905: aikaisemmin erotettujoo samanlaisten määin pa1kin:toverot pals~tatnallisilta tai
11906: tilojen jaon kautta. Kun lainsäädän- sitten valtion veron:kantomi~heltä, missä
11907: tömme näin on tunnustanut vapaan p.a1kintoverojooJmnto ta,pahtuu tätä tie-
11908: maanosituksen periaatteen, tuntuu jo tä, aiheutuu tästäkin huomattavia käy-
11909: tältäkin periaatteelliselta kannalta luon- tämnöllisiä hankaluuksia. - Mikäli tun-
11910: nolliselta, ettei enää, iLinakaan pakolii- netaan, ovat useat palstrutilallisetkin ha-
11911: sesti, ylläpidetä tällaista, tarpeettomaksi lukkaita irtautumaan siitä suhteesta.
11912: tunnustettua maanluontoa, vaan olisi päätilaan, missä he nyt ova;t, sekä sen
11913: palstatilojen muuttaminen suorastaan tuottami~Sta hankaluuksista.
11914: valtiolle verovelvoUisiksi ti1oiksi tehtä- Nä1Sitä sy1stä tuntuu siis luonnolliselta
11915: vä ainakin mahdolli:seksi tehdä ainakin paistatilalHsille mahdolli-
11916: Usea;t käytännöllisetkin syyt puolta- se~si päästä suoraan valtiolle verovel-
11917: vat tällaista toimenpidettä. Palstatilo- volHsen, riippumattoman tilallisoo ase-
11918: jen pää/tilalle maksettavat pa;lkintoverot maan. Ja katsoen kaikkiin niihin hait-
11919: ovat V·ahvistetut kymmeneksi vuodeksi toihin, joita palstatila-järjestelmä useas-
11920: kerrallaan, rahassa maksettaviksi. Vasta sa ta,pauksessa tuottaa päätilan omista-
11921: sen aja,n kuluttua voi niihin saada muu- jille, ei voine pitää kohtuuttomana sitä-
11922: tosta aikaan, jos voidaan osotta,a pääti- kään, että näille viimeksi mainituille sa-
11923: lan Vel'on sillä aika,a muuttuneen. Kun maten valmistettaisiin tilaisuus vapau-
11924: päätilojen verot vuosittain voivat vaih- tua tästä järjestelmästä.
11925: della, saattaa vallankin sellaisina ai- Tämä toimenpide pitäisi voida järjes-
11926: koina, jolloin rahan arvo tuntuvMti tää mahdollisimman yksinkertaisesti ,ta-
11927: vaihtelee, trustä aiheutua tuntuviakin pahtuvaksi. Tuntuu siltä, kuin riittäisi
11928: taloudellisia vahinkoja sellaisille pää- yksinkertainen ilmoi·tus, jonka perus-
11929: 31.0 V,4. - Palstatilwt vwltiolle verovelvolli.siksi.
11930:
11931: teella sitten tehdään tarpeelliset muutok- vaaditaan vain yksi Jainhuuda.tus, muus-
11932: set, ainakin maakirjaa;n ja maarekiste- sa ·tapauksessa kolme.
11933: riin ja ryhdytään muihin ehkä tarpeel- Yllä esi~tyn nojalla ehdotamme kun-
11934: lisiin toirrnenpiteisiiiL, samoin kuin il- nioittaen,
11935: moitus kihlakunnan tuomarille mahdol-
11936: lisia palstatilaa rasi,ttavia kiinnityksiä että Eduskunta kehoittaisi hal-
11937: silmälläpitäen. V eronJmnrto näin luon- litusta ensi tilassa valmistamaan
11938: tonsa muuttaneilta palstatiloilta voita- ja Eduskunnalle jättämään esityk-
11939: nee helposti kauttaaltaan järjestää val- sen palstatilojen muuttamisesta
11940: tion veronkantoviranomai:sten kautta suorastaan valtie>lle verovelvolli-
11941: tapa;htuvaksi. Myöskin oUsi jokin sää- siksi, päätilasta riippumattomiksi
11942: dös tarpeen sen johdosta, että palsta- tiloiksi.
11943: tilojen siirtyessä uudelle omistajalle
11944:
11945: Helsingissä, helmikuun 16 päivänä 1923.
11946:
11947:
11948: Väinö Kivilinna Janne Koivuranta.
11949: Vihtori Vesterinen. Kusti Arffman.
11950: Albin Manner. Antti J uutilainen.
11951: Viljami Kalliokoski. Taave J nnnila.
11952: Tuomas Wanhala. Juho Rannikko.
11953: K. E. Linna.
11954: 311
11955:
11956: V ,5. - Anom. ehd. N :o 1.
11957:
11958:
11959:
11960:
11961: Aspelin: Pohjos-Suomen uudesta hallinnollisesta ja oi-
11962: keudellisesta jaosta.
11963:
11964:
11965: Ed u s k u n n alle.
11966:
11967: Viime aikoihin saahlra on Kittilän kir- maantien rakentami!Sesta Sodankylästä
11968: konkylä ollut Lapin kihlakunnan kes- Inariin ja sieltä edelleen Jäämerelle sekä
11969: kuksena. Tästä johtuu, että sanottuun Petsamon alueen liittämiBeiStä maaham-
11970: kirkonkylään on aikojen kuluessa sijoi- me, on ollut, että Sodankylän kirkonky-
11971: tettu kaikki ne Lapin virkamiehet, joit- lästä on muodostumaisillaan Lapin kes-
11972: ten toiminta-alaan kuuluu koko kihla- kuspaikka, Kittilän kirkonkylän jäädes-
11973: kunta. Kittilän kirkonkylässä asuvat sä yhä enemmän syrjään. Rautatien
11974: näin ollen tuomari, kruununvouti, piiri- suunniteltu rakentaminen Rovaniemeltä
11975: lääkäri ja piirieläinlääkäri. Myöskin oli Kemijärvelle ja täältä Sodankylän kaut-
11976: nyttemmin lakkautetun ylimetsänhoita- ta Petsamoon tekee tämän kehityssuun-
11977: janviran haltija velvollinen asumaan nan lopulliseksi.
11978: tässä kylässä. Niinikään on kihlakun- Edellä mainitusta seik8!sta johtuu, ettei
11979: nan vankila sijoitettu tänne. Tässä yh- Kittilän kirkonkylä enää ole sopiva La-
11980: teydessä mainittakoon vielä, että kaikki pin kihlakunnan virkamiesten asuin-
11981: mainitut virkailijat, paitsi piirieläinlää- paikkana. Nykyinen tilanne aiheuttaa
11982: käri asuvat heidän hallittavissaan val- suuria kustannuksia valtiolle ja vakavaa
11983: tion virkataloissa, joista tuomarin ja hankaluutta ja haittaa kihlakunnan hal-
11984: kruununvoudin virkatalot ovat tiluksil- linnollisessa ja oikeudellisessa hoidossa.
11985: ta~n erittäin laajat, että kruununvoudin Kuvaavana esimerkkinä tästä mainitta-
11986: virkatalo on ollut asumattomana siitä koon, että viime vuoden kuluessa on So-
11987: saakka kun ylimetsänhoitajan virkatalo dankylässä, Inarissa ja PetSamossa toi-
11988: luovutettiin hänelle asunnoksi sekä että mitettu yhteensä 12 välikäräjät, mutta
11989: ikruununvoudin virkataloa on ajateltu Kittilässä, Muoniosaa ja Enontekiöllä ei
11990: Lappiin peru:stettavaksi ehdotetun maa- välikäräjiä ole laisinkaan .tarvittu. Kun
11991: talouskoulun koulu tilaksi,. ellei tuomarin Kittiiästä matkustetaan Inariin ja Petsa-
11992: virkataloa voitaisi tähän tarkoitukseen moon Sodankylän kautta, on siis tuo-
11993: luovuttaa. mari vuonna 1922 joutunut kulkemaan
11994: Viime aikoina muuttuneet olosuhteet Kittilän ja Sodankylän lähes 100 kilo~
11995: ovat kuitenkin suuresti vaikuttaneet Kit- metriä pitkää väliä 24 kertaa, aiheuttaen
11996: tilän asemaan Lapin keskuksena. Seu- siten valtiolle vähintäin 12,000 markan.
11997: rauksena näistä muutoksista, varsinkin suuruiset kustannukset ja itselleen, pu-
11998: rautatien ulottamisesta Rovaniemelle, humattakaan tiettömän matkan vaivois-
11999: 312 V,5. - Pohjois..Suomen ha:llinnollinen ja oikeudellinen jako.
12000:
12001: ta ja rasituksista, parin kuukauden ajan- mittamasta ja sijaista ei ole voitu maa-
12002: hukan, joka kaikki olisi ollut vältettä- rätä. Sijaistuomarien käyttäminen tuot-
12003: vissä, jos tuomari olisi asunut Sodanky- · taa sen ohessa valtiolle varsin huomat-
12004: Iässä. Tällaisia esimerkkejä voidaan esit- tavia kustannuksia. Niin on Vaasan
12005: tä•ä useita, eikä ainoastaan tuomarin, Hovioikeudella tähän tarkoitukseen ollut
12006: vaan myöskin muitten Lapin virkamies- käytett:ävänään 50,000 markkaa vuosit-
12007: ten toiminnasta. tain. Kun näin ollen välikäräjiä ei voi-
12008: Edellisestä selviää, että Lapin kihla- da toimittaa niin usein kun tarve vaatii.
12009: kunnan virkamiehet, ainakin tuomari ja aiheutuu tästä, ettei vangittujen rikollis-
12010: kruununvouti, olisivat viipymättä siir- ten rikoksia ole mahdollista käsitellä
12011: rettävät Sodankylään. Piirieläinlääkä- lain säätämällä nopeudella sekä että tör-
12012: rille onkin jo annettu lupa muuttaa So- keittenkin rikosten krusittely täytyy jät-
12013: dankylään ja kihlakunnan vankilan tää ehkä hyvinkin pitkän ajan kuluttua
12014: siirto sinne lienee jo päätetty asia. Kun sattuviin varsinaisiin käräjiin. Tällai-
12015: kruununvouti toimii vankilan päällys- nen wenettely ei luonnollisestikaan voi
12016: Dli~henä, ed~llyitijä viimeksi mainittu olla vaikuttamatta lamauttavasti myös-
12017: toimenpide, että kruunun.vouti muuttaa kin poliisiviranomaisten toimintaan, jota
12018: SO!la:p.kylään taikka että päällysmiehen paitsi se väestössä aiheuttaa oikeuskäsit-
12019: toimi jätetään toiselle htmkilölle. teiden höltymi:stä. Tässä yhteydessä. on
12020: Mutta Lapin oikeudell~~a ja hallin- vielä mainittava, että Inarissa ja Petsa-
12021: nollisessa hoidossa vallit&evat puutteelli- mossa ehdottomasti olisi toimitettava
12022: suudet ja epäkohd~t ~iv~t ole korjatta- kahdet varsinaiset käräjät vuodessa eikä
12023: vissa yksistään virkamiesten siirtämi- ainoa~taan, kuten n.ykyään, yhdet, sekä
12024: sellä Sodankylään. Petsamon alueen tul- että ainakin Sodankylän, Pelkosennie-
12025: tua liitetyksi Lapinmaan jo ennestään- me~ ja Savukosken pitädäin käräjäkunta
12026: kin liian laajaan tuomiokuntaan on tuo- olisi jaettava kahtia jo siitäkin syystä.
12027: miokunnan kunnollinen hoito käynyt yh- että todistajille yleisistä varoista mak-
12028: delle hengelle suorastaan mahdotto- s~ttavat palkat siten saataisiin supiste-
12029: maksi. Tosin on sama epäkohta oleillaS- tuiksi.
12030: sa muissakin tuomiolmnnissa, Illutta Myöskin kihlakuntana on Lappi l&a-
12031: niissä se on korjattavissa ·siten että tuo- juutensa vuoksi isotöinen ja hankalasti
12032: mari palkkaa itselleen apulaisen. Tätä hoidettava. Kruunurrvoudin työtaakkaa
12033: keinoa ei Lapinma;tu tuomipkunnan tuo- lisää vielä se seikka, ettei kihlakuntaan
12034: mari voi l.käytt~ä, koska hänen palkkansa ole asetettu henkikirjoittajaa, joten krnu-
12035: ei riitä ~pulaisen palkkaamiseen, jollais- nunvoudin on suoritettava osa tämän
12036: ta &itä paitsi yleensä ei ole Lappiin ~au vir~atehtävistä. Lapin hallinnossa val-
12037: tavissa, ei ainakaan tavallisella palkalla. litsevat epäkohdat eivät kuitenkaan ole
12038: ~yöskin on huomattava, ettei V<at~Jsan niin vakavaa laatua, että niitten vuoksi
12039: Hovioikeudella aina ole käytettävänään ehdottomasti heti olisi ryhdyttävä laa-
12040: riittävästi lakimiehiä, jotta sijaistuoma- jaan uudestijärjestelyyn. Petsamon olo-
12041: reita voitaisiin tarpeen vaatiessa mää- jen vakiinnuttaminen, johon viipymättä
12042: rätä toimittamaan tuomarintehtäviä La- olisi ryhdyttävä jo siitäkin syystä että
12043: pissa. Päinvastoin on sattunut, ettei ri- alueen hallinto tulee nykyään kohtuut-
12044: kosvälikäräjiäkään ole voitu toimittaa toman kalliiksi, voimatta väliaikaisuu-
12045: niille määrättynä aikana, kun vakinai- tensa vuoksi antaa takeita alueen sään-
12046: nen tuomari on ollut estettynä niitä toi- nöllisestä kehityksestä, ei kuitenkaan
12047: 313
12048:
12049: ole mahdollinen ilman Lapin kihlakun- hin, olisi alueitten jako ja järjestely toi-
12050: taan ulottuvaa järjestelyä. mitettava seuraavasti:
12051: Lapin ja Petsamon alueilla vallitsevat,
12052: edellä kosketellut epäkohdat voitaisiin Itä-Lapin tuomiokunta:
12053: ykisinkertaisimmin ja tehokkaimmin
12054: poistaa muodostamaila alueista kaksi eri Käräjäkunnat: 1. Sodankylän p., 2. Pel-
12055: tuomiokuntaa ja kihla;kuntaa, nimittäin kosenniemen ja Savukosken p:t, 3. Ina-
12056: Pohjois-Lapin tuomiokunta ja kihlakun- rin p., 4. Utsjoen p., 5. Petsamon p. Tuo-
12057: ta, johon kuuluisivat Petsamon, Inarin marin asuinpaikka: Sodankylä.
12058: ja Utsjoen pitä3ät, kaikki eri käräjäkun-
12059: tina ja nimismiespiiteinä, sekä Etelä- Länsi-Lapin tuomiokunta:
12060: Lapin tuomiokunta ja kihlakunta, jotka
12061: muodostettaisiin Sodankylän, Pelkosen- Käräjäkunnat: 1. Alatornion ja Ka-
12062: niemen, Savukosken, Kittilän, Muonion: rungin p:t, 2. Ylitornion, Turtolan ja Ko-
12063: ja Enontekiön pitäjistä. Asianomaiset larin p:t, 3. Muonioniskan ja Enontekiön
12064: tuomarit ja kruununvoudit asuisivat p:t, 4. Kittilän p. Tuomarin a;suinpaik-
12065: Inarissa ja Sodankylässä, joihin paikka- ka: Ylitornio.
12066: kuntiin heille olisi rakennettava asun-
12067: not. Tämä järjestely tuskin tuottaisi li- Kemin tuomiokunta:
12068: säkustannuksia, kun sen kautta kävisi
12069: mahdolliseksi lakkauttaa Petsamon kruu- Käräjäkunnat: 1. Kemin, Simon Ja
12070: nunv;oudin ja kruununvoudinapulaisen Tervolan p:t, 2. Rovaniemen p., 3. Kemi-
12071: korkeapaikkaiset virat, avustukset apu- järven p., 4. Kuolajärven p. Tuomarin
12072: laisten palkkaamiseen kävisivät tarpeet- asuinpaikka: Rovaniemi.
12073: tomiksi ja kustannukset virkamiesten
12074: matkoista, todistajapalkoista ja vankien Iin tuomiokunta:
12075: kuljetuksesta supistuisivat aivan vähiin.
12076: Asuntojen rakentaminen ei myöskään Käräjäkunnat: 1. Iin ja Kuivaniemen
12077: tuottaisi hankaluutta, koska siihen tar- p:t, 2. Haukiputaan ja Ylikiimingin p:t,
12078: vittavat rahavarat saataisiin peruutta- 3. Pudasjärven, Rannan ja Taivalkosken
12079: malla Lapissa olevat virkatalot valtiolle- p:t, 4. Kuusamon p. Tuomarin asuin-
12080: ja myymällä ne tilattomille, josta esitys paikka: Ii eli Haukipudas.
12081: Eduskunnalle ,aikaisemmin on jätetty.
12082: Tätä järjestelyä vastaan voidaan tosin Kihlakunnat muodostettaisiin samalla
12083: muistuttaa, että näin muodostetut tuo- tavalla kuin tuomiokunnatkin ja kruu-
12084: miokunnat ja kihlakunnat olisivat, ellei nunvoudeille määrättäisiin samat asuin-
12085: alueeltaan niin kuitenkin väkiluvultaan, paikat kuin tuomareilla.
12086: kovin pienet, mutta toi,saalta voidaan Tällainen järjestely ei myöskään tuot-
12087: huomauttaa, että erinäiset olosuhteet taisi hankaluubia, eikä edellämaini-
12088: vaativat nä:Ussä sekä tuomareilta että po- tuista syistä ja koska tuomareilla tulevat
12089: liisiviranomaisilta paljoa tarmokkaam- käräjäjyvärahat voitaisiin pidättää val-
12090: paa toimintaa kuin muualla maassamme. tiolle, ainakaan suurempia lisäkustan-
12091: Jos olosuhteet kuitenkin, kuten väite- nuksia. Se voitaisiin myöskin heti toi-
12092: tään, Kemin kihlakunnassa sekä Tornion meenpanna koska Lapinmaan, Kemin ja
12093: ja Kemin tuomiokunnis.sa ovat sellaiset, 'l'ornion tuomiokuntien tuomarit ovat ni-
12094: että nudestijä.rjestely olisi ulotettava nii- mitetyt virkoihinsa ehdolla, että he alis-
12095: JO
12096: 314 V,5. - P&hjois-Suomen hallinnollinen ja oikeudellinen jako.
12097:
12098: tuvat palkkauksensa ja tuomiokuntiin siksi kunnes koko maatamme käsittävä
12099: kuuluvien alueiden uudestijärjestelyyn. lääni- ja maakuntajako ehkä hyvinkin
12100: Kuten edellisestä selviää, tulisi kyc kaukaisessa tulevaisuudessa joutuu rat-
12101: seessä oleva oikeudellinen ja hallinnolli- kaistavaksi.
12102: nen järjestely ulottumaan siihen aluee- Edellä esitetyn perusteella saan kun-
12103: seen, josta uusi Lapin lääni on tarkoi- . nioittaen anoa,
12104: tettu muodostettavaksi. Näin ollen tun-
12105: tuisi asianmukaiselta, että 1sanotun lää- että Eduskunta päättäisi kehoit-
12106: nin muodostaminen otettaisiin tässä yh- taa Hallitusta jo· näille valt.iopäi-
12107: teydessä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. ville jättämään esityksen Pohjois-
12108: Tähän olisi sitä enemmän syytä, koska Suomen uudesta hallinnollisesta jn
12109: tämä PohjoiJs-Suomelle erittäin tärkeä oikeudellisesta jaosta.
12110: kysymys ei sietäisi jäädä lepäämään
12111:
12112: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
12113:
12114:
12115: Arth. Aspelin.
12116: 315
12117:
12118: V,6, - Anom. ehd. N :o 4.
12119:
12120:
12121:
12122:
12123: Aspelin: Lapin kihlakunnan asukkaitten tuomarille ja
12124: kruununvoudille suoritettavan kyydityksen lakkaut-
12125: tamisesta.
12126:
12127:
12128: E d u s k u n n a ll e.
12129:
12130: Lapinmaan asukkaat ovat entisiltä kyytilaitoksia löytyy Lapissakin kaikil-
12131: ajoilta saakka olleet velvolliset kun- la yleisemmin käytetyillä teillä ja valtio
12132: tainsa sisällä kustantamaan kyydin tuo- suorittaa sekä tuomarille että kruunun-
12133: marille varsinaisilla käräjämatkoilla ja voudille korvauksen heidän suorittamis-
12134: kruununvoudille veronkantoma tkoilla. taan kyseessä olevista matkoista, niin
12135: Tuomarille tulevan kyydityksen suorit · olisi tämä poikkeuksellinen, nykyaikui-
12136: tavat kunnat sopimuksen mukaan joko siin oloihin soveltumaton ja kunnille
12137: luonnossa taikka rahassa, ja nousevat hankala velvollisuus lakkautettava.. Tä-
12138: vuotuiset kustannukset tästä kyydityk- hän toimenpiteeseen olisi sitä enemmän
12139: sestä Kittilän kunnassa 2,000 markan, syytä, koska sekä valtion että varsinkin
12140: Sodankylässä ja Muoniossa kummassa- kunnalliset verot rasittavat Lapin väes-
12141: kin 700 markan, Inarissa 1,500 markan töä raskaammin kuin väestöä muissa
12142: ja Utsjoella 600 markan vaiheille. Kruu- osissa maatamme.
12143: nunvoudille määrätty kyyditys suorite· Edellä esitetyn perusteella anon kun-
12144: taan säädöksen nojalla kunink. ol:je- nioittaen,
12145: säännössä elokuun 5 päivältä 1,760 ra-
12146: hassa, 6 äyriä eli 36 penniä jokaiselta että Eduskunta päättäisi kehoit-
12147: veroa maksavalta savulta. taa Hallitusta ryhtymään toimen-
12148: Tämä Lapin kihlakuntaa vielä rasit- piteisiin Lapin kihlakunnan asuk-
12149: tava kyytivelvollisuus johtuu nähtä· kaitten tuomarille ja kruununvou-
12150: västi kihlakunnassa entisinä aikoina dille suoritettavan kyydityksen
12151: vallinneista vaikeista matkustusolo- lakkauttamiseksi.
12152: suhteista. Kun nykyään lainsäätämiä
12153:
12154: Helsingissä, 14 päivänä helmikuuta 1923.
12155:
12156:
12157: Arth. · Aspelia.
12158: 316
12159:
12160: V,7.- Anom. ehd. N:o 5.
12161:
12162:
12163:
12164:
12165: Heikinheimo y. m.: Valtion omistamien koskiosuukSien
12166: vuokraamisesta voimalaitosten rakentamiseen.
12167:
12168:
12169: Eduskunnalle.
12170:
12171: Ei yksistään teollisuuselämälle, vaan mukaan nousevat ihmistyövoimakustan-
12172: vähitellen yhä suuremmassa määrässä nukset maataloudessa 49.1 % ja he"\'os-
12173: kehittyneimmille maalaisoloille ovat kos- työvoimakustannukset 14.4 % maattJ.ie-
12174: kemme muodostuneet varsin suurmerki- hen kokonaismenoista - ja että elävää
12175: tyksellisiksi. Vesivoima ei ole tarpeelli- työvoimaa suurelta osalta voidaan kor-
12176: nen ainoastaan suurteollisuudelle, vaan vata sähkövoimalla. Koko maaseutum-
12177: muodostuu voiman saanti, senjälkeen me nykyisen sähköistysalueen, joka kä-
12178: kuin on käynyt mahdolliseksi sen siirtä- . sittää tehdyn tilaston mukaan vuoden
12179: minen pitkienkin matkojen päähän, maa- 1921 loppuun mennessä n. 37 % koko
12180: taloudelle samoin kuin pienteollisuudelle maamme kunnista, voimantarpeen tyy-
12181: jopa käsityönkin menestykselliselle har- dyttäminen on suuremmalta osalta yksi-
12182: joittamiselle elinehdoksi. On senvuoksi tyisten voimanhankkijoiden hallussa ja
12183: välttämätöntä kiinnittää entistä suurem- on se siten voimanhankintaan nähden
12184: paa huomiota valtion koskivoimapoli- kokonaan näitten määräysten alainen.
12185: tiikkaan ja saada se ohjatuksi niin, että Lisäksi on suuri mahdollisuus, että
12186: tasapuolisesti otetaan huomioon kaikkien sähköistämättömänkin alueen, lukuun-
12187: voimantarvitsijoiden oikeutetut edut. ottamatta Imatran voimalaitoksen talou-
12188: Niin kauvan kuin vesivoimistamme oli dellista jakoaluetta, voimatarpeen tyy-
12189: ainoastaan sangen pieni osa teollisuuden dyttämisen käy samoin.
12190: ja erikoisesti suurteollisuuden palveluk- Valtion nykyään rakennuttaessa Imat-
12191: sessa, oli ymmärrettävää, ettei valtion ran voimalaitosta ei ainakaan lähitule-
12192: koskivoimia luovutettaessa pidetty sil- vaisuudessa voine tulla kysymykseen,
12193: mällä maatalouden ja pienteollisuuden että valtio ryhtyisi muihin koskiinsa itse
12194: etuja. Jos kuitenkin edelleen jatketaan suoranaisesti rakennuttamaan voimalai-
12195: samaan suuntaan, voi seurauksena olla, toksia, vaan voi rakennuttamisen toimit-
12196: että maatalouden, pien- ja käsiteollisuu- taa nykyisen vesioikeuslain mukaisesti
12197: den voimatarpeiden saanti jää kokonaan yksityinen koskivoiman osakekumppani,
12198: riippuvaksi yksityisistä voimayhtiöistä. joka silloin todennäköisesti haluaa vuok-
12199: Mitä tämä merkitsisi, ymmärtää, kun rata valtion koskivoimaosuudet, voidak-
12200: muistaa, että maamiehen kokonaisme- seen rakentaa voimalaitoksensa koko
12201: noista noin 2/3 on työvoimamenoja - kosken priimateholle. Esimerkkinä täl-
12202: esim. saksalaisen professori Backhausin laisesta tapauksesta mainittakoon eräs
12203: V,7. - Hei:kinheimo y. m. 317
12204:
12205: Etelä-Suomen huomattavimmista kos- Edellä sanotun nojalla kunnioittaen
12206: kista Anjalankoski Kymijoessa. Eräs ehdotamme:
12207: osakeyhtiö, joka omistaa lähes puolet
12208: sanotusta koskesta, saa jo kuluvan vuo- 1. että Eduskunta anoisi Halli-
12209: den aikana valmiiksi voimalaitoksen, tuksel~a ensi tilassa laadittavaa ja
12210: joka kykenee käyttämään kosken koko Eduskunnalle jätettävää lakiehdo-
12211: vesivoimaa, ja tullee siis todennäköisesti tusta niistä perusteista, joita val-
12212: vuokraamaan valtion koskivoimaosuu- tion omistamia sellaisia koski-
12213: den. osuuksia, joita se ei itse rakenna,
12214: Sen estämiseksi, että maatalous, pien- vuokrataan voimalaitosten raken-
12215: ja käsiteollisuus joutuisi voimakysymyk- tamiseen, ottaen tällöin vuokraeh-
12216: sessä yk,sityisistä voimanhankkijois,ta doissa huomioon seuraavaa:
12217: riippuvaksi, mistä riippuvaisuussuh- a) että vuokranottajan on luovu-
12218: teesta myöskin kunnat, jotka ovat si- tettava rakentamassaan voimalai-
12219: joittaneet huomattavia pääomia maaseu- toksessa kehittämästään energia-
12220: dun sähköistyttämiseen, joutuisivat kär- määrilstä maaseudun sähköistys-
12221: simään, tulisi valtion, kuten useissa si- tarkoitukseen valtion koskiosuutta
12222: vistysmaissa ja lähinnä naapurimais- vastaava, tai mahdollisimman suu-
12223: samme Ruotsissa ja Norjassa vieläpä ri prosentti siitä, kohtuullisesti
12224: yksityistenkin koskivoimiin nähden jo harkittujen perusteiden mukaan
12225: on tapahtunut, pitää huolta siitä, ettei määrätystä hinnasta;
12226: maaseutu ainakaan valtion vesivoimien b) että tällaisen voimalaitoksen
12227: läheisyydessä joudu kärsimään voiman omistaja ei saa valtion vesivoimien
12228: tarjonnan puutteesta sekä etteivät vesi- taloudellisella Jakoalueella ryhtyä
12229: voimien omistajat saa valtion omista- epälojaaliseen kilpailuun maaseu-
12230: mien vesivoimien taloudellisella jako- dun voimatarvetta tyydyttämään
12231: alueella ryhtyä epälojaaliseen kilpailuun rakennetun, virtaa jakavan ja yh-
12232: eikä keskenänsä tehdä sopimuksia säh- teiskunnalliseen henkeen peruste-
12233: kön hinnan keinotekoiseksi kohottami- tun yhtiön kanssa eikä ryhtyä
12234: seksi. Kun valtio omistaa, paitsi koko- siinä tarkoituksessa tekemään sopi-
12235: koskivoimia, suurempia ja pienempiä muksia toisten voimalaitosten
12236: ympäri maata olevia vesivoimia, jotka omistajain kanssa sähkön hinnan
12237: kuuluvat osana johonkin koskeen, voisi keinotekoiseksi kohottamiseksi;
12238: valtio savuttaa edellä mainitun päämää- sekä
12239: rän sopimusteitse, vuokratessaan voima- 2. että Eduskunta päättäisi anoa,
12240: osuutensa, ja samalla varata maaseu- ettei valtion vesivoimia saa vuok-
12241: dulle tilaisuuden kohtuullisilla hinnoilla rata, ennenkuin edellä mainittu
12242: ja muilla ehdoin tyydyttää voimatar- laki on saatu aikaan.
12243: peensa.
12244:
12245: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1923.
12246:
12247:
12248: Oskari Heikinheimo. Antti Junes.
12249: Vihtori Vesterinen. Ernst von Born.
12250: •• ••
12251: VALTIOPAIVAT
12252: 1923
12253:
12254:
12255: LIITTEET
12256: VI.
12257: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA~
12258: ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET.
12259:
12260:
12261:
12262:
12263: HELSINKI 1923
12264: VALTION\EUV:OSTON KTRJ:APAINO
12265: Kansakoululaitoksen kustannuksia, kansakoulunopettajain
12266: palkkoja y. m. koskevia eduskuntaesityksiä ja
12267: anomusehdotuksia.
12268: Vl,t. - Edusk. esit. N :o 13.
12269:
12270:
12271:
12272:
12273: Pilkka, y. m.: Ehdotus laiksi kansakotiltdaitoksen kus-
12274: ta11nuksista 15 p:nä huhtikuuta 1921 annetun lain
12275: 1 §:1t muuttam'isesta toisin kuuluvaksi.
12276:
12277:
12278: E d u s k u n n a II e.
12279:
12280: Laki kansakoululaitoksen kustannuk- asunto muualta. Jos taas aviopuoliso-
12281: Bista 15 p:ltä huhtikuuta 1921 säätää opettajilla ei olisi noita naisopettajalle
12282: 6 ~:ssä, että yläkansakoulun miesopet- kuuluvia huoneita, niin ovat he, vaikka-
12283: taja (perheellinenkin) saa Iuontaisetnina kaan ei niitä käytettäisi eikä tarvitsisi
12284: m. m. kolme huonetta ja keittiön käsit- käyttää, oikeutetut saamaan kunnalta
12285: tävän asunnon. Mutta jos aviopuolisot korvauksen puuttuvista huoneista. Tästä
12286: ovat saman koulun opettajina, niin sil- on aiheutunut monia vakaviakin riitai-
12287: loin he saavat saman lainkohdan mu- suuksia opettajien ja kunnan välillä,
12288: kaan miesopettaja jo mainitut kolme joka ei liene eduksi koulun menestyksel-
12289: huonetta ja keittiön ja naisopettaja liselle työlle.
12290: kaksi huonetta ja keittiön sekä niiden Mielestämme olisi mainittu lainkohta
12291: lisäksi kumpikin navetan, rehu- ja puu- muutettava sellaiseksi, että jos aviopuo-
12292: vajan, saunan, kellarin, aitan ja kaivon. lisot ovat saman koulun opettajina niin
12293: Tästä on seurauksena että toiselle, ta- silloin naisopettajalle kunluvat asunto-
12294: vallisesti naisopettajalle varatut huo- edut poistetaan ja näin vapaaksi joutu-
12295: neet jäävät silloin tarpeettomiksi ja ko- neet huoneet on kunta oikeutettu käyt-
12296: konaan mainituille opettajille hyötyä tämään muuhun koulutoimen yhtey-
12297: tuottamattomiksi. Mutta vaikka nämä dessä olevaan tarkoitukseen.
12298: huoneet ovat jääneet aviopuoliso-opetta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme.
12299: jille tarpeettomiksi, ei kunnalla ole oi-
12300: keutta käyttää niitä esim. apuopettajat- että Eduskunta hyväksyisi seu-
12301: taren asunnoksi, vaan jos sellainen kou- raavan lakiesityksen:
12302: luun tarvitaan, on hänelle vuokrattava
12303: 824 VI,1. - Muutoksia lakiin kansakoululaitoksen kustannuksista.
12304:
12305:
12306:
12307:
12308: Laki
12309: kansakoululaitoksen kustannuksista 15 .p:nä huhtikuuta 1921 annetun lain
12310: 6 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
12311:
12312: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12313:
12314: 6 §. pilkotut polttopuut ja valon sekä nave-
12315: Yläkansakoulun opettaja saa seuraa- tan, rehu- ja puuvajan, saunan, kellarin,
12316: vat luontaisedut: miesopettaja, tai avio- aitan ja kaivon, lisäksi saakoon kukin
12317: puolisoiden ollessa saman koulun opet- opettaja yhdelle lehmäfle riittävän lai-
12318: tajina kolme ja naisopettaja kaksi huo- tumen sekä koulun läheisyydestä vähin-
12319: netta ja keittiön käsittävän asunnon, tään puolen hehtaaria viljeltyä maata.
12320:
12321:
12322: '
12323: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
12324:
12325:
12326: Simson Pilkka. 0. W. Honkavaara.
12327: Antti Kuisma. Väinö Kivilinna.
12328: Pekka Kopsa.
12329: 326
12330:
12331: V1,2. - Edusk. esit. N :o 14.
12332:
12333:
12334:
12335:
12336: Vihuri, y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kus-
12337: tannuksista 15 p:nä huhtikuuta 1921 anttetun lain
12338: 17 §:n muuttam~sesta.
12339:
12340:
12341: S u o me n E d u s k u n n a II e.
12342:
12343: Oppivelvollisuudesta 15 p:nä huhti- tukseen valtioapua myönnetty. Kun sitä
12344: kuuta v. 1921 annetun lain mukaan ovat oli Tampereen kunta vuodelta 1921 ano-
12345: kaikki lapset, niin varattomat kuin va- nut Kouluhallitukselta, on Kouluhalli-
12346: rallisetkin, velvolliset käymään koulua tus sen evännyt ja Korkein hallinto-
12347: 7 ikävuotta täytettyään noin 16 ikävuo- oikeus päätöksellään 18 päivältä elokuu-
12348: teen saakka. Että tällainen koulunkäyn- ta v. 1922 tehdyistä valituksista huoli-
12349: ti saattaisi tulla mahdolliseksi ja menes- matta jättänyt Kouluhallituksen päätök-
12350: tyä, tulee kuntain, kansakoululaitoksen sen voimaan. Näin ollen eivät siis kau-
12351: kustannuksista edellä mainittuna päivä- punkikunnat voi enää saada kansakou-
12352: nä annetuli lain 20 §:n mukaan, antaa lulasten vaatetusavustukseen valtioapua
12353: vähävaraisilla riittävää avustusta, ,eten- huolimatta siitä, että sellainen avustus
12354: kin ravinto- ja vaatetusavuilla". on oppivelvollisuuslain pohjalla lainmu-
12355: Kaupunkikunnissa on, saadun koke- kainen sekä mainitaan myös kansakou-
12356: muksen mukaan, vaatetusavun anto ai- lujen kustannuslain 20 §:ssä. Kansakou-
12357: van välttämätöntä vähävaraisten kou- lua käyvien lasten vaatetusavustus on
12358: lunkäynnin mahdo~liseksi tekem~ksi ja kaupungeissa aivan välttämätön koulu-
12359: terveydellisen hoidon tukemiseksi, joten meno, joten kansakoululaitoksen kustan-
12360: täihän tarkoitukseen käytettyjen kunnan nuksista annetun lain 17 § olisi selven-
12361: menojen täytynee asiallisesti katsoen nettävä siihen suuntaan, että tämä vält-
12362: kuulua todellisiin koulumenoihin, joista tämätön terveydellinen huoltotoimenpi-
12363: viimeksi mainitun lain 17 §:n tarkoituk- de sisältyisi siihen kaupunkikunnille
12364: sen mukaan on annettava kaupunkikun- kansakoulumenoista valtioapua myön-
12365: nille valtioapua. nettäessä.
12366: Koska vaatetusapua ei mainita kansa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12367: koululaitoksen kustannuslain 17 §:ssä,
12368: on asia saanut sellaisen selvityksen, että että Eduskunta hyväksyisi seu-
12369: viime vuonna ei ole tmää vaatetusavus- raavan lakiesityksen:
12370: 326 VI,2. - Muutoksia lakiin kansakoululaitoksen kustannuksista.
12371:
12372: Laki
12373: kansakoululaitoksen kustannuksista 15 p:nä huhtikuuta
12374: v. 1921 annetun lain 17 §:n muuttamisesta.
12375:
12376: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten kansakoululaitoksen kus-
12377: tannuksista 15 p:nä huhtikuuta 1921 annetun lain 17 § näin kuuluvaksi:
12378:
12379: 17 §. vaitaan vastaavan tarkoitustaan sekä
12380: Kansakoululaitoksensa ylläpitämiseksi menot lämmityksestä ja valaistuksesta,
12381: saavat kaupungit yleisistä varoista avus- koulukalustosta, opetusvälineistä, oppi-
12382: tusta neljännen osan siitä määrästä, jo- laille kunnan puolesta ilmaiseksi anne-
12383: hon niiden todelliset menot kansakoulu- tuista oppikirjoista ynnä muista koulu-
12384: laitoksesta nousevat, ja luetaan mainit- tarpeista, oppilaiden terveydellisestä
12385: tuihin menoihin: rahassa maksettavat hoidosta, oppilaille koulussa annetusta
12386: palkat, koulujen omien huoneistojen ravinnosta, vaatetusavusta sekä kirjojen
12387: vuokra-arvo ja vuokramäärät sellaisista hankkimisesta opettajiston kirjastoihin.
12388: vnokratuista kouluhuoneista, joiden ha-
12389:
12390:
12391: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
12392:
12393:
12394: Ida Vihnri. Anni Huotari.
12395: 327
12396:
12397: ll,s. - .Anom. ehd. N :o !t.
12398:
12399:
12400:
12401:
12402: Hannula, M., y. m.: Esityksen antam;isesta kansakoulun-
12403: opettajille vuodelta 1922 suoritettuvasta ylimääräi-
12404: sestä kalliinajan palkanlisäyksestä.
12405:
12406:
12407: Eduskunnalle.
12408:
12409: Päätöksellä viime vuoden joulukuun koulunopettajisto suurella alttiudella
12410: 19 päivältä kielsi Eduskunta maalais- aina on ollut mukana - täytyy saman
12411: kanJsakoulunopettajilta kertakaikkisen opettajiston yhä enempi ottaa itsensä irti
12412: ylimääräisen kalliinajan palkanlisän, ja etsiä ansiotyötä koulun ulkopuolelta.
12413: eli n. s. kolmannento1stakuukauden pal- Mutta haitalliset seumukse't eivät ra-
12414: kan, vaikka sellainen myönnettiin kai- joitu tähänkään. Opettajistoa kohdan-
12415: kille muille valt1olta palkkaa· nauttiville nut isku herpaisee työntehoa koulussa-
12416: virka- ja palveluskunnille. Tämä pää- kin ja ehkäisee harrastuksellista anrtau-
12417: tös on herättänyt suurta ihmettelyä ja mista tehtävälle, työ s'ielläkin suorite~
12418: paheksumista suuren yleisön puolelta taan ilottomin, masentunein mielin.
12419: sekä syvää katkeroittumista ja mieUen Vieläpä Eduskunnan kylmä suhtautu-
12420: masennusta opettajain keskuudessa. Sii- minen kansakoulunopettajia kohtaan tu-
12421: nä on nähty yhtäältä kansailiSivistystyön lee ajanoloon vaikutt.rumaan senkin, että
12422: vähäksi arvioimista ja, toisaalta suurta kykeneviä, lahjakkaita nuorukaisia ja
12423: kylmyyttä ja välinpitärmättömyy;ttä tä- neitosia yhä vähemmän hrukeutuu tälle
12424: män työn suorittajia kohtaan. tärkeälle työalalle ja kansakoululaitos
12425: Kieltämätöntä kuitenkin lienee, että jää yhä lisääntyvässä määrässä epäpäte-
12426: kailiSrukoulunopettajain työ on yhteis- vien voimien hoidettavruksi ja silloin
12427: kunnalle yhtä tä:vkeää ja sen suorittami- myös sen työDJtulokset vähäisiksi. Kan-
12428: nen tekijälle·en yhtä vastuunalaista kuin sakoululaitokseen ja oppivelvollisuuteen
12429: useimpain muidenkin yhteiskuntaa pal- uhratut varat lf;ulevat siten hyvin SIUU-
12430: velevien vi:rkakuntien, ja kun lisäksi ot- relta osalta hukkaan heitetyiksi. Jo nyt
12431: taa huomioon, että maalaiskwnsakoulun- on noin neljätois,ta prosenlttia maalais-
12432: opettajain taloudellinen asema muihin krunsakoulunopettajaviroista epäpätevien
12433: palkannauttijaryhmiin verrattuna on henkilö·Lden hoidettavina ja oppivelvolli-
12434: kaikkein heikoimpia, joutuu Eduskun- suuden aiheuttaman ope1ltaj.akysynnän
12435: nan tekemä päätös sitäkin käsittämättö- lakkaamatta kasvaessa tulee näiden luku
12436: mänmpään valoon. Ellei sanottua; pää- lähivuosina suuresti lisäänitymään. Luu-
12437: töstä korjata, tuleekin siitä varmaan ai- lisi trussä olevan todellisen huolen syyn
12438: heutumaan suurta haittaa maaseudun niille valtion elimille, joiden lähinnä
12439: valistustyö He. Vapaaehtoisesta kansa- tulee vastata kansakUilJILan tulevaisuus-
12440: laistoiminnasta, - jonka johdossa kansa- mahdollisuuksista ja sen tarpeista ja sa-
12441: 328 VI,s. - Kansakoulunopettajien kalliinajanpalkkaus.
12442:
12443: maila luulisi, että alkanutta turmiollista ova.t tuntuvasti pienemmät kuin maa-
12444: asiain kehitystä kall88.koulu1aitoksessa laiskansaikoulunopettajain viime vuonna
12445: aJettaisiin toderuteolla jo käydä estä- va.ltiolta nau:tttimat kuukausipalkat.
12446: mään. Kouluhallituksen ilmoituksen mukaan
12447: Ainoa tehokas keino siihen on, että on maalaiskallsa:kouluissa viime vuonna
12448: kanJSakoulun<n>ettajille vakuutetaan- riit- ollut yläkoulun opettajia 5,900 ja ala-
12449: tävä toimeentulo ja ettei heidän kohtuul- koulun opettajia 1,200, joten tähän tar-
12450: lisia vaatimuksiaan silloin syrjäytetä, koitukseen tarvitiJ&isiin valtionrvaroja
12451: kuin muiden yMeiskunDJan palvelijain kaikkiaan viisi miljoonaa markkaa.
12452: ta:loudellisesta asemasta. huolehditaan. Edellä olevan perusteella pyydämme
12453: Että edellä mainitun, kansakoulun- siis kunnioittaen anoa,
12454: opettajia .syrjäyttävän päät.öksen seu-
12455: raukset tulisivat estetyiksi, on mieles- että Eduskunta päättäisi kehoit-
12456: tämme Eduskunnan aivan ensi tilasSia taa hallitusta antamaan esityksen
12457: pala:ttav& asiaa.n uudelleen. Vähin koh- 5 miljoonan markan määrärahan
12458: tuul:li!Suus vaatii, että maalaiskansakou- myöntämisestä, lisäyksenä kulu-
12459: lunopettajiUe maksetaan kertakaiikki- van vuoden tulo- ja menoarvioon.
12460: sena ylimääräisenä ka.lliinaj&n palkan- mistä määrärahasta suoritettai-
12461: lisänä viime vuodeLta ne erät, joita Kou- siin kertakaikkisena ylimääräisenä
12462: luhallitus Valtioneuvostolle tekemässään kalliinajan palkanlisäyksenä vuo-
12463: anomuksessa on ehdot1tanut, nimittäin delta 1922 yläkansakoulunopetta-
12464: 750 markkaa jokaiselle yläkansakoulun- jille kullekin 750 markkaa Ja
12465: opettajalle ja 400 m&rkkaa jokaiselle alakansakoulunopettajille kullekin
12466: alakansakoulunopettajalle, mitkä erät 400 markkaa.
12467:
12468: Helsingissä, 15 päivänä heLmikuuta 1923.
12469:
12470:
12471: Mandi Hannula. J. G. Hirvensalo.
12472: Alpo 0. Luostarinen. K. V. Åkerblom.
12473: Julius Lindberg. F. V. Härmä.
12474: Aapo Nuora. Tekla Hultin.
12475: 0. H. Jussila. Oskari Heikinheimo.
12476: A. Pulkkinen. Simson Pilkka.
12477: Aino Sommarberg. W. Korhonen.
12478: Wald. Bergroth. J. W. Latvala.
12479: Antti Penttilä. Matti Pesonen.
12480: Aarno Pesonen. E. M. Tarkkanen.
12481: Pekka Kopsa. 0. W. Honkavaara.
12482: S. Salo. J aio Lahdensuo.
12483: Arth. Aspelin. Tuomas Wanhala.
12484: Juho Kankkunen. E. Kilpeläinen.
12485: <J. L. Seppänen. Juho Rannikko.
12486: Kustaa Hautamäki. J. Im. Bäck.
12487: Kalle Kirra. Herman Pojanluoma.
12488: Viljami Kalliokoski. Annie Furuhjelm.
12489: 329
12490:
12491: VI,•. - Pet. fU:rsL N :o 10.
12492:
12493:
12494:
12495:
12496: Lind~erg m. D.: .Angående beviljande av ökat dyrtids-
12497: tillägg dt folkskollärarne för år 1923.
12498:
12499:
12500: Ti ll F i n l a n d s R i k s d a g.
12501:
12502: Vid riksdagens behandling av tilläggs- I budgeten för år 1923 bevilj.ades så-
12503: budgeten för år 1922 gjordes tvänne för- som tidiga~e nämnts ett lönetillskott a v
12504: slag att även åt folksskollärarife skulle 400 mark. Alltså utgår från 1 jan. 1923
12505: beviljas en s. k. trettonde månads lön, dyrtidstillägget för icke familjeförsör-
12506: då en sådan tille~känts statstjänstemän- jande folkskollärare med 3,300 mark och
12507: nen, men riksdagen avböjde vardera gån- för familjeförsörjande lärare med 5,500
12508: gen förslaget. För detta år beviljade mark. I barnunderstöd utbetalades en-
12509: dksdagen åt lärare i högre foLkislolor ett ligt lagen angående kostnaderna för
12510: förökat tillägg av 400 mark, och åt lä- folkskoleväsendet av 15/4 1921 40 mark i
12511: rarne i de lägre folkskolorna ett liknan- året, men det höjdes av riksdagen vid
12512: de av 300 mark. I själva verket erhöllo behandlingen a v 1922 års budget med ett
12513: de manliga lärarne ingen förhöjning, då dyrtidstillägg av 60 mark i året.
12514: enligt en 28/10 1922 utfärdad 'förordning I lagen angående kostnaderna för folk-
12515: avdraget till enke- och pupillkassan för- skoleväsendet stadgas ingenting om den
12516: höjdes från 80 mark till 49fJ mark. penningelön, som kommunerna böra ut-
12517: _Folkskollärarnes löner äro otillräck- giva åt fo1kiskollärarne, men väl uppräk-
12518: liga. Före tillkomsten av läropliktslagen nas de naturaförmåner, som skola utgä.
12519: ntgjorde grundlönen för icke familjeför- Mycket ojämna hava kommunernas bi-
12520: sörjande lärare i högre folk:skola 900 drag varit. Under det en del nog så väl
12521: mark och för familjaförsörjande 1,100 beaktat dyrtiden och givit sina lärare
12522: mark. Dyrtidstilläggen voro för de förra märkbara lönetillskott, hava andra va-
12523: 8. 000 mark och för de senare 10,000 mark. rit särskilt njugga i avlönande av folk-
12524: Då läropliktslagen trädde i gällande skollärarne. Följden har varit den att
12525: kraft 1 aug. 1921 beräknades foll~skollä många folkskollärare på landet råkat i
12526: rarnes grundlön enligt lagen angående ett svårt läge och tili det tunga skolar-
12527: kostnaderna för folkskoleväsendet a v betet har sällat sig 1bekymmer för ut-
12528: 15/4 1921 till 6,000 mark. Emedan lö- komsten. Rådes ej 1snar bot på missför-
12529: nerna för år 1921 voro fastställda till hållandet, är att befara en allmän av-
12530: respektive 8,900 och 11,100 mark, kom gång av folkskollärare, som på andra ba-
12531: följaktligen dyrtidstillägget att utgå för nor lfinna ett lättare levebröd.
12532: icke familjeförsörjande lärare med 2,900 Bättre är icke lärarnes i de lägre folk-
12533: mark och för famitieförs·örjande lärare skolorna ställning. På våren 1921 utbe-
12534: med 5,100 mark. talade staten åt en lärarinna i lägre folk
12535: 42
12536: 330 V1,4. - Kansakoulunopettajien kalliinajanpalkkaus.
12537:
12538: skola 3,750 mark i ett för allt om året. Hänvisande tili ovanstående få under-
12539: Genom lagen om läroplikt 15/4 1921 be- tecknade föreslå
12540: stämdes grundlönen tili 4,200 mark i året att Riksdagen ville besluta hos
12541: och för år 1922 beslöt riksdagen ett dyr- Regeringen anhålla om propos·i-
12542: tidstillägg av 1,000 mark, vartill kom tion angående beviljandet av ett
12543: dyrtidstilläg:get för år 1923 300 mark. ökat dyrtidstillägg av 1,200 mark i
12544: .Ä.ven detta stat.sundel'IStöd är otillräck- året åt lärare i höyre folkskola och
12545: ligt, då kommunerna visat sig särskilt 600 mark i året åt lärare i lägre
12546: njugga i bestämmande av penningelön folkskola, räknat från 1 januar·l
12547: åt lärarne i de lägre :folkskolorna. 1928.
12548:
12549: Helsingfors, den 16 :februari 1923.
12550:
12551: Julius Lindberg.
12552: K. V. Åkerblom. M. E. Kulenius.
12553: J. Im. Bäck. t Levi Jern.
12554:
12555:
12556:
12557:
12558: Suomen Eduskunnalle.
12559:
12560: Eduskunnan käsitellessä lisämenoar- elokuuta 1921 määrättiin laissa kansa-
12561: viota vuotta 1922 varten tehtiin kaksi koululaitoksen kustannukisista 18/4 1921
12562: eri ehdotusta, että myöskin kansakou- kansakoulunopettajan peruspalkka 6,000
12563: lunopettajille myönnettäisiin n. s. 13:nen markaksi. Kun palkat vuotta 1921 var-
12564: kuukauden palkka, koska sellainen oli ten jo oli määrätty 8,900 ja 11,100 mar-
12565: myönnetty valtionvirkailijoillekin, mut- kaksi, tuli siitä siis kalliinajankoroituk-
12566: ta eduskunta hylkä1si ehdotuksen kum- sena perheettömille 2,900 mk. ja perheel-
12567: mallakin kerralla. Täksi vuodeksi myön- lilsille 5,100 mk.
12568: si eduskunta yläkansakoulujen opetta- Kuten jo aikaisemmin on mainittu
12569: jille 400 markan ja alempien kansakou- myönsi Eduskunta vuodeksi 1923 400
12570: hljen opettajille 300 markan lisä..:kalliin- markan lisäpaikan.
12571: ajankoroituksen. Siis perheettömien yläkansakoulun-
12572: Itse asiassa eivät miesopettajat saa- opettajien kalliinajanlisäys on 1 päiväs-
12573: neet mitään ikoroitusta, koska 28/10 1922 tä. tammikuuta 1923 3,300 mk. ja perheel-
12574: julailstun asetuksen mukaisesti leski- ja listen 5,500 mk. Lapsiavustuksella mak-
12575: orpokassaan menevä maksu koroitettiin settiin lain mukaan kansakoululaitoksen
12576: 80:sta 492 markaksi. kustannuksista 15/4 1921 40 mk. lasta
12577: Kuitenkin ovat kansakoulunopettajain kohti, mutta koroitettiin tämä 1922 vuo-
12578: palkat vieläkin riittämättömät. Ennen den menoarviossa myöntämällä kalliin-
12579: oppivelvollisuuslakia oli perheettömän ajanlisäyksenä edellisen lisäksi 60 mk.
12580: yläkansakoulun opettajan peruspalkka Laissa kansakoululaitoksen kustannuk-
12581: 900 mar:IDkaa ja perheellisen 1,100 mk. sista ei säädetä mitään kuntain kansa-
12582: Edellisten kalliinajanlisäys oli 8,000 mk. koulunopettajille maksettavasta raha-
12583: ja jälkimäisten 10,000 mk. Kun oppivel- palkasta. Ainoastaan luontaisedut mai-
12584: vollisuuslaki Mtui voimaan 1 päivänä nitaan. Eri kuntain myöntämät rahu-
12585: Vl,4. - Lindberg y. m. 331
12586:
12587: palkat ovat olleet hyvin epätasaisia. ruspalkan 4,200 markaksi. Vuodeksi
12588: Toisten kuntien ottaessa kalliinajan huo- 1922 myönsi eduskunta 1,000 markan
12589: mioon ja myöntäessä opettajilleen huo- kalliinajanlisäyksen, jonka lisäksi tälle
12590: mattavia kalliinajankoroitu.ksia, ovat vuodelle tulee 300 mk. Tämäkin valtion-
12591: toiset olleet erityisen kitsaita. Sen seu- avustus on riittämätön, koska kunnat
12592: rauksena on ollut, että monet kaDJSakou- ovat kitsaita alempien kansakoulun opet-
12593: lunopettajat maalla ovat joutuneet ah- tajain rahapalkkaa määrätessään.
12594: dinkoon, ja raskaan koulutyön lisäksi on Edellä olevaan viitaten saamme kun-
12595: tullut suuret toimeentulohuolet. nioittaen ehdottaa:
12596: Ellei pikaista apua saada, on peljättä-
12597: vä että tapahtuu yleinen kansakoulu- että Eduskunta päättäisi pyytää
12598: opettajain ero, jotka toisilla aloilla löy- Hallitukselta esitystä kalliinalan-
12599: tävät helpompaa toimeentuloa. lisäyksen myöntämisestä ylemmän
12600: Parempi ei ole alempien kansakoulun- kansakoulun opettajille 1,200 mark-
12601: opettajainkaan asema. Keväällä 1921 kaa vuodessa ja alemman kansa-
12602: maksoi valtio alemman kansakoulun koulun opettajille 600 markkaa
12603: opettajattarelle kertakaikkiaan 3,750 mk. vuodessa, luettuna 1 päivästä tam-
12604: vuodessa. Oppivelvollisuuslaki sääti pe- mikuuta 1923.
12605:
12606: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923.
12607:
12608:
12609: Julius Lindberg. Hannes Pulkkinen.
12610: Mandi Hannula. Aapo Nuora.
12611: 0. H. Jussila. J. L. Seppänen.
12612: Aino Sommarberg. J. A. Mannermaa.
12613: J. W. Latvala. W ald. Bergroth.
12614: W. Korhonen. E. Kilpeläinen.
12615: 332
12616:
12617: Vl,5. - Anom. ehd. N :o 11.
12618:
12619:
12620:
12621:
12622: Ingman, y. m.: Suomalaisen tyttökmdun perostamisesta
12623: Helsinkii'R.
12624:
12625:
12626: S u o m en E d u s k u n n a 11 e.
12627:
12628: Valtion suomenkielisissä tyttöoppilai- Tutkinnossa hyljättyjen suuri luku-
12629: toksissa pääkaupungissa on tilanahtaus määrä osottaa, että valikointi on ollut
12630: viime vuosina käynyt niin suureksi, että \"arsin ankara. Siitä huolimatta on hy-
12631: on ollut pakko jättää koulujen ulkopuo- väksyttyjen, mutta tilanahtauden täh-
12632: lelle suuret määrät pääsytutkinnoissa den koulun ulkopuolelle jääneiden tyttö-
12633: hyväksyttyjä lapsia. Olot Suomalaisessa jen lukumäärä hyvin suuri. Huomioon
12634: Tyttölyseossa ja Suomalaisessa Tyttö- on otettava, että valtion tyttöoppilaitok-
12635: koulussa ovat puheen alaisessa suhteess'a siin pyrkijät suurimmaksi osaksi ovat
12636: viime vuosina muodostuneet seuraavasti: vähävaraisista tai varattomista kodeis-
12637: ta, joiden ei ole mahdollista suorittaa
12638: Suomalainen Tyttölyseo. yksityiskoulujen suuria lukukausimak-
12639: suja, joten näiden kotien pyrinnöt kor-
12640: I:lle Iuokalle 1918-1922 pyrkineet op-
12641: keamman opetuksen saantiin lapsilleen,
12642: pilaat.
12643: kuin minkä kansakoulu tarjoo, tulee es-
12644: I:I:l
12645: ~~
12646: 0: I:I:l '<1
12647: <l
12648: löo;:?
12649: .....tt:::~ o::b
12650: tetyksi valtionkoulujen sulkiessa ovensa
12651: ~-~
12652: ~:~. ~ s;o:
12653: ~>!'
12654: 1>!'"0 ,...
12655: r:D l-'l•cf'"
12656: .... 1 ::::=
12657: heiltä.
12658: "!'
12659: Ensi syksynä näyttävät olot käyvän
12660: Syksyllä 1918 139 34 105 78
12661: entistäkin tukalammaksi, ellei erikoi-
12662: 1919 202 94 108 72
12663: " 72 70 40
12664: siin toimenpiteisiin ryhdytä. Syysluku-
12665: 1920 142
12666: " 103 42 kauden alkuun valmistuvassa Tyttöly-
12667: 1921 139 36
12668: " seon uudessa talossa Töölössä on 20 luok-
12669: 1922 140 26 114 41
12670: " kahuonetta. Kun koulussa nykyään on
12671: 19 luokkaa, joista 9 rinnakkaisluokkaa,
12672: Suomalainen Tyttökoulu. jB. Tyttölyseoon ensi syksynä tulee lii-
12673: I:lle luokalle 1918-1922 pyrkineet op- tettäväksi korkein luokka, ei uudessa
12674: pilaat. koulutalossa ole tilaa muuta kuin yh-
12675: delle uudelle ensimäiselle luokalle. Tyt-
12676: '0:~ ~ -oO
12677: "'""" ~ <
12678: s;o:
12679: e.'CI ~
12680: 1'1"'0.,... tökoulussa taasen on nyt 16 luokkaa,
12681: ~er. ~ ~>!' tll ... ·~
12682: 1
12683: !"
12684: ..... 1 ~
12685: joista 13 on sijoitettu luokkahuoneisiin,
12686: Syksyllä 1918 62 10 52 52 1 etehiseen, 1 kieliluokkahuoneeseen ja
12687: 1919 166 55 111 83 1 lukee iltavuorolla. Koulun huoneu~
12688: "
12689: 1920 216 66 150 121 toon ei ensi syksynä todennäköisesti voi-
12690: "
12691: 1921 177 41 136 120 da saada mahtumaan ainoatakaan uutta
12692: "
12693: 1922 261 89 172 167 rinnakkaisluokkaa 1 luokalle, vaikkakin
12694: "
12695: Vl,5. - Ingman y. m. 333
12696:
12697: -~ kuudetta luokkaa lähtee pois, sillä toi- On selvää, että asian järjestämistä tällä
12698: sen kuudennen luokan käyttämä huone tavoin on pidettävä äärimmäisenä, tuiki
12699: on niin 'pieni, että sinne hädin tuskin epätyydyttävänä hätäkeinona.
12700: mahtuu 17 oppilasta, ja olisi se varat- Vieläkin mahdottomammalta näyttää
12701: tava kieliopetusta varten, jota paitsi oli- järjestää asia ottamalla käytäntöön eri
12702: si saatava tyhjäksi edellä mainittu etei- kouluhuoneistoissa vuorolukua. Tämä
12703: nen ja yksi luokkahuone, jotta niillä op- nimittäin tietäisi, että eräät luokkahuo-
12704: pilailla, jotka asuvat rautatien varsilla neet olisivat käytettävät yhtämittaa 10
12705: ja esikaupungeissa, olisi paikka, missä tai jopa 12 tuntia päivittäin, jolloin
12706: voivat viettää aamiaislomansa ja ateri- kaikki pa1van tunnit, silloinkin kuin
12707: oida. niitä on 6, olisi oppilaiden aina suoritet-
12708: On mahdotonta ajatellakaan, ettei pää- tava keskeymättömässä jaksossa. Siitä,
12709: kaupungin suomalaisiin tyttöoppilaitolt· millaisiksi terveydelliset y. m. olot kou-
12710: siin, joiden pääsytutkinnoissa viime syk- luissa käyvät, kun täll~ista järjestystä
12711: synä hyväksyttiin kouluihin otettaviksi on ollut pakko noudattaa, lienee kyllä-
12712: yhteensä 286 oppilasta, ensi syksynä kin surullisia kokemuksia.
12713: oiettaisi enempää kuin mitä yhteen Ainoa tapa tyydyttävästi järjestää pu-
12714: luokkaan kumpaankin kouluun mahtuu. heen alainen asia on, että ensi syksystä
12715: Tilaa -täytyy saada suuremmalle oppi- pääkaupunkiin perustetaan uusi tyttö-
12716: lasmäärälle keinoilla millä tahansa. Hä- koulu. Siihen olisi otettava ne jo toi-
12717: täkeinona on ajateltu sitä, että joku messa olevat nykyisen tyttäkoulun luo-
12718: määrä kummankin koulun, Tyttölyseon kat, jotka eivät saa sijaa koulun omassa
12719: ja Tyttökoulun, luokkia sijoitettaisiin huoneustossa, sekä perustettava ensi-
12720: edellisen oppilaitoksen nykyiseen huo mäinen luokka tarpeellisine rinnakkais-
12721: neustoon Yrjön- ja Bulevardinkadun luokkineen ja mahdollisesti välttämätön
12722: kulmauksessa. On kuitenkin selvää, toinen luokka. Huoneustonsa saisi tämä
12723: kuinka hankalaksi asian järjestäminen uusi oppilaitos Tyttölyseon nykyisestä
12724: tällä tavoin kävisi. Ensinnäkin tulisi huoneustosta, joka on yksityisten kerää-
12725: välimatka Tyttölyseon ja sen Bulevar- millä varoilla rakennettu tyttöopetuk-
12726: dinkadun varrella sijaitsevan ,haara- sen ensimäiseksi tyyssijaksi Suomen
12727: liikkeen" välillä olemaan lähes 2 kilo- vääkaupungissa. Kun koulu aluksi tuli-
12728: metriä, joten opettajain siirtyminen ope- si olemaan järjestelyn alaisena, olisi so-
12729: tustuntien väliajalla koulutalosta toi- pivinta että varat sen toimintaa varten
12730: seen olisi sula mahdottomuus. Myöskin kuluvana vuonna otettaisiin määrära-
12731: tuottaisi Bulevardinkadun varrella ole- hasta tyttölyseoiden, tyttökoulujen y. m.
12732: vien luokkien johto ja valvonta mitä rinnakkaisluokkien ylläpitämiseksi.
12733: suurimpia vaikeuksia. Vastaavat vai- Viitaten siihen, mitä edellä olemme
12734: keudet tulisivat myöskin haittaamaan esiintuoneet, saamme kunnioittavimmin
12735: Tyttökoulun ja sen haaraosaston toimin- esittää,
12736: taa, vaikkakin ne voisivat muodostua että Eduskunta päättäisi pyytää
12737: jonkun verran pienemmiksi sen johdos- Hallitusta ensi syksystä perusta-
12738: ta, että välimatka niiden välillä on pie- maan Helsinkiin uuden suomalai-
12739: nempi, sekin kuitenkin lähes kilometrin. sen tyttökoulun.
12740:
12741: Helsingissä, 15 päivänä helmikuuta 1923.
12742:
12743: Lauri Ingman. Mandi Hannula.
12744: '
12745:
12746:
12747: j
12748: j
12749: j
12750: j
12751: j
12752: j
12753: j
12754: j
12755: j
12756: j
12757: j
12758: j
12759: j
12760: •• ••
12761: VALTIOPA.IVAT
12762: 1923
12763:
12764:
12765: LIITTEET
12766: VII.
12767: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA~
12768: ESITY~ JA ANOMUSEHDOTUKSET
12769:
12770:
12771:
12772: ' ffi)
12773:
12774:
12775:
12776:
12777: HELSINKI 1923
12778: VALTIONEUVOS'DON KIRJAPAINO
12779: Valuuttakauppaa ja Suomen Pankkia koskevia eduskunta-
12780: esitys- ja anomusehdotuksia.
12781:
12782:
12783:
12784:
12785: 43
12786: 339
12787:
12788: Vll,1. - Edusk. esit. N :o t.
12789:
12790:
12791:
12792:
12793: Pulkkinen, Y.: Ehdotus laiksi valuuttakaupan säännös-
12794: telyn lakkauttamisesta.
12795:
12796:
12797: Suomen Eduskunnalle.
12798:
12799: Hallituksen esityksestä Eduskunta 1921 mus on osoittanut, miten luvaton keinot-
12800: vuoden valtiopäivillä hyväksyi lain va- telu pystyy Suomen rahaa maasta vie-
12801: luuttakaupan harjoittamisesta jJl on tä- mään kaikista kielloista huolimatta. Ai-
12802: mä laki toukok. 29 päivästä 1922 voimas- noastaan sillä valuuttapolitiikalla on va-
12803: sa ilman mitään rajoitusta aikaan näh- kava pohja allaan, jolla on edellytykse-
12804: den, joten· sen kumoaminen vaatii eri- nään taloudellisten voimien ihäiritsemät-
12805: tyistä alotetta hallituksen tai Eduskun- tömästä toiminnasta muodostunut todel-
12806: nan puolelta. Lain voimaan astuttua ei linen tilanne.
12807: ulkomaan rahan määräisten maksuväli- Todennäköisesti Suomen Pankin ny-
12808: neiden kauppa eikä Suomen rahan kyisin jo vahvaksi käynyt asema te-
12809: myynti tai sellaisen kaupan välittämi- kee valuuttalain soveltamisen tarpeetto-
12810: nen enää ole pankkiliikettä harjoittavien maksi. Mutta kaikille niille, joiden am-
12811: laitosten luonnollisena oikeutena, vaan mattiin valuuttakauppa aivan luonnolli-
12812: riippuvainen konsessionista, ja, kun sel- sesti kuuluu, laki tuottaa vastuksia ja
12813: lainen on saatu, raha-asiainministeriön aiheettomia kustannuksia. Sen pelkkä
12814: antamista ohjeista ja määräyksistä. olemassolo synnyttää epävarmuutta ja
12815: Käytännössä ovat asiat kehittyneet sille pelkoa siitä, että aloitetut liiketoimituk-
12816: kannalle, että nämä ohjeet antaa suo- set koska tahansa voidaan mahtikäskyllä
12817: raan tai epäsuorasti Suomen Pankki. katkaista.
12818: Valuuttakauppaa säännöstelevä laki Tietenkin on ajateltavissa, - vaikka
12819: on viimeisiä sen politiikan jätteitä, jolla sellaista ei esim. yhdessäkään Skandina-
12820: keinotekoisin toimenpitein koetettiin ta- vian maassa ole katsottu tarpeelliseksi,
12821: loudellista kehitystä hallita. Meillä ja - että valuuttakauppaa säännösteltäi-
12822: muualla on jo nähty, miten peräti pienet siin sellaisessa mielessä, että sen harjoit-
12823: säännöstelyn todelliset saavutukset ovat tamiseen vaadittaisiin määrättyjä edel-
12824: olleet. Ja jos säännöstely jo itsestään lytyksiä, joiden täyttäminen oikeuttaisi
12825: on raskaasti toimiva ja vaikutuksiltaan tätä kauppaa harjoittamaan, mutta sel-
12826: lruskematon ase taloudellisen politiikan laista säännöstelyä, joka tekee tämän
12827: käsissä, on valuuttakaupan säännöstele- kaupan kulloinkin sopiviksi katsotuista
12828: minen arkaluontoisinta kaikesta. Anka- määräyksistä riippuvaksi, ei voida kat-
12829: rat pääomanpakoa estelevät määräykset soa kohtuulliseksi. Koska valuuttakau-
12830: eivät ole voineet pidättää Saksan mark- pan säännöstely ei myöskään ylempänä
12831: kojen keräytymistä ulkomaille, ja koke- esitetyistä syistä voi vastata tarkoitus-
12832: 340 VI1,1. - Valuuttakaupan säännöstelyn lakkauttaminen.
12833:
12834: taan ja useat niistäkin, jotka vielä 1921 mennessä olosuhteet markkamme arvon
12835: vuoden valtiopäivillä silloisiin epänor- vakiintumiseen nähden ovatkin huomat-
12836: maaliisiin oloihin nähden katsoivat voi- tavasti parantuneet, ehdotan kunnioit-
12837: vansa edelleen kannattaa valuuttakau- taen,
12838: pan säännöstelyä, jo silloin pitivät tar-
12839: peellisena rajoittaa lain voimassaolo- että Eduskunta hyväkMfisi näitt
12840: aikaa vain 1922 vuoden loppuun, johon kuuluvan lakiehdotuksen:
12841:
12842:
12843:
12844: Laki
12845: valuuttakaupan säännöstelyn lakkauttamisesta.
12846:
12847: Eduskunnan päätökisen mukaisesti ku- 1922 annettu laki valuuttakaupan har-
12848: motaan täten toukokuun 29 päivänä joittamisesta.
12849:
12850:
12851: Helsingissä, helmikuun 5 päivänä 1923.
12852:
12853: Yrjö Pulkkinea..
12854: 1141
12855:
12856: Vll,2. - Motion N :o 15.
12857:
12858:
12859:
12860:
12861: Anderson, m. D.: Förslag till lag angående ändrad ly-
12862: delse av lagen om temporärt frikallande av Finlands
12863: Bank från skyldigheten att inlösa sina sedlar med
12864: guldmynt.
12865:
12866:
12867: T i 11 F i n l a n d s R i k s d a g.
12868:
12869: I lagen ,angående temporärt frikal- tid av snart två år, som ifrågavarande
12870: lande av Finl:ands Bank från sky1dig- la~bestämme1ser varit gälla;nde, har en-
12871: heten att inlösa sina sedlar med guld- ligt undertecknads åsikt dessa tvivels-
12872: mynt samt rörande inlösande i vissa fall mål visat sig vara fullt berättigade, i
12873: av å finskt och utländskt mynt lydande det lagtextens tillämpning i praktiken vi-
12874: obliga;tioner och räntekuponger", given sat sig i flere fall olycks,bringande för
12875: i Helsin~fors den 27 maj 1921, stadgas i rikets anseende och finansiella ställning.
12876: § 2, att före den 1 januari 1915 utfärdade Alla innehavare av finska obligatio-
12877: obligationer och till dem hörande ränte- ner, som oförmånlig.t iberöras av denna
12878: kuponger :skola, då de lyda såväl å finskt lag, ha genom dess tiHämpning åsamkats
12879: som å utländskt mynt, därest innehava- betyda.nde direkta ekonomiska förluster,
12880: ren är utlänning, inlösas enligt obliga- vi1ket självfallet framkallat missnöje
12881: tionsinneha varens va.l antingen i finskt och klagomål från dessas sida. Genom
12882: mynt elle:r i det i obliga;tionen !llämnda sin på lagens bestämmelser stödda inlös-
12883: lands mynt, varest obligationen vid ut- ningsvägran ha våra obligationsutfär-
12884: gången av år 1914 var placerad, samt dare förskafd'at sig ett dåligt namn jäm-
12885: att, om innelhavare av obligation är eHer väl inom 1edande utländska finanskret-
12886: efter år 1914 varit finsk medbo:r~gare, är sar, vilket med full evidens framgår där-
12887: ,den, som företer obligation eller ränte- av, att finska låeunderhandlingar i ut-
12888: kupong, sky1dig emottaga betalruing i landet på senaste tid mötts av allehanda
12889: finskt mynt. svårighe.ter just på grund. av den s. k.
12890: Redan vid tiden för stiftandet av ,obligationslagens" olyckliga bestämmel-
12891: denna la.g utta,lades ·starka tvivelsmål ser. Då statsve,rket under senaste år
12892: såväl om möjligheten att genom dylik sökte uppnHgociera kredit i England
12893: iagstiftning upphäva i respektive obliga- lyckades man träffa ett preliminärt av-
12894: tions,texter tydligt formulerade privat- tai endast genom det medgivande, att
12895: rättsliga avta1 sOOl beträf,fande den di- obli.gationslagens bestämmelser icke
12896: rekta nyttan för landets finansiella ställ- skulle tillämpas för engelska underså-
12897: ning av denna begränsning av obliga- tars vidkommande. Rikets regering var
12898: tionsinlösningsskyldigheten. Under den således själv tvungen att medverka vid
12899: 342 VII,2. - Suomen Pankin setelien lunastaminen kultarahalla.
12900:
12901: ett avstående från tillämpning av denna der och efter krigsåren tillämpade reg-
12902: lag och även p:rivata ob1iga.tionsutfä·r- lementerande statsingripandet har nu-
12903: dare torde i flere faU avstått från att mera i 'huvudsak kunnat upphöra och
12904: begagna tsig av densamma. det vore ell!ligt vår åsikt därför synner-
12905: Obligationslagen stiftades år 1921 syn- ligen önskvä11t att Ull!dantags·förhållau-
12906: ba.rligen i främsta rummet för att ett dena även betrMfande obligationsinlös-
12907: större inhemskt obligationsutfärdande ningen skulle snarast möjligt upphöra,
12908: institut, A. B. Städernas i Finland Hy- isynnerhet •som ett bibehållande av ifrå-
12909: potekskassa, skulle kunna räddas från gavarande lag icke för all framtid är
12910: sammanbrott. Emellertid har sagda bo- tänkba;rt och knappast theller avsetts vid
12911: lag på grund av förhållandenas •tvång lagens stLftande.
12912: sede,rmera nödgats upplåta sin egendom Med :stöd av vad ovan anför.ts få vi
12913: till konkurs, varför syftet med Ia.gens vördsamt föreslå, att Riksdagen måtte
12914: stiftande icke heller i detta fall uppnåtts. antaga följande.
12915: Det på olika ekonomiska områden un-
12916:
12917:
12918:
12919: Lag
12920: angående ändrad lydelse av lagen om tempo.rärt frikallande av Finlands
12921: Bank från skyldigheten att inlösa sina sedlar med guldmynt.
12922:
12923: I enlighet med Ri:ksdagens beslut .stadgas härmed:
12924:
12925: 1 §. digheten att inlösa sina sedlar med gu~d
12926: Härmed upphävas §§ 2 och 3 i lagen mynt samt rörande inlösandet i vissa
12927: av den 27 maj 1921 angående temporärt fall av å finskt och utländskt mynt ly-
12928: frikallande a.v Finlands Bank från skyl- dande obligationer och räntekuponger.
12929:
12930:
12931:
12932: Helsingfors, dell! 12 februari 192~.
12933:
12934:
12935: Amos Ander~n.
12936:
12937: Härom rorena sig:
12938:
12939: Ernst E$1;J.Q.der. H~ikki Renv.U.
12940: Georg Scb.anm.a.n. V. K. SimeU.Qa.
12941: S. Wilh. Roos. EinQ Tulenb.eim.o.
12942: y dö "fulkkip,en.
12943: 343
12944:
12945: VII,2. - Ed.usk. esit. N :o 15. Suomennos.
12946:
12947:
12948:
12949:
12950: Anderson y. m.: Ehdotus laiks'i Suomen Pankin toistai-
12951: seksi vapauttamista lunastamasta seteleitänsä kulta-
12952: rahalla koskevan lain muuttamisesta.
12953:
12954:
12955: Suomen Eduskunnalle.
12956:
12957: Laissa, joka koskee ,Suomen Panikin myksessäolevat lakimääräykset ovat ol-
12958: toistaiseksi vapauttamista lunastamasta leet voimassa, ovat allekirjoittaneen mie-
12959: seteleitänsä kultarahlla sekä Suomen ja lipiteen mukaan nämä epäilyt osoittautu-
12960: ulkomaan rahassa annettujen obligatioi- neet täysin oikeutetuiksi, koska laki-
12961: den ja korkolippujen lunastamista eräissä tekstin sovelluttaminen on käytännössä
12962: tapauksissa", ja joka on annettu Helsin- osoittautunut useissa tapauksissa onnet-
12963: gissä 27 päivänä toukokuuta 1921, sääde- tomuutta tuottavaksi valtakunnan ar-
12964: tään, sen 2 §:ssä, että ennen tammikuun volle ja sen raha-asiain asemalle.
12965: 1 päivää 1915 annetut obligatiot ja niihin Kaikille suomalaisten obligatioiden
12966: kuuluvat korkoliput, kun ne ovat asetetut ·haltijoille, joihin tämä laki koskee epä-
12967: maksettaviksi sekä Suomen että ulko- edullisesti, on sen sovelluttaminen tuot-
12968: maan rahassa, ovat, jos haltija on ulko- tanut melkoisia suoranaisia taloudellisia
12969: maalainen, lunastettavat haltijan valin- tappioita, mikä tietenkin on herättänyt
12970: nan mukaisesti joko Suomen tai sen obli- heidän puoleltaan tyytymättömyyttä ja
12971: gatiossa mainitun maan rahassa, johon valituksia. Lain määräyksiin nojautu-
12972: obligatiot vuoden 1914 päättyessä oli si- valla lunastuskiellollaan ovat meikäläi-
12973: joitettu, ja että jos obligation haltijana set obligatioiden antajat hankkineet it-
12974: on tai vuoden 1914 jälkeen on ollut Suo- selleen huonon nimen myöskin johtavissa
12975: men kansalainen, on obligation tai korko- ulkomaisissa finanssipiireissä, mikä täy-
12976: lipun esittäjä velvollinen ottamaan mak- sin varmasti selviää siitä, että ulkomailla
12977: sun Suomen rahassa. käytyjä suomalaisia lainaneuvotteluja
12978: Jo siihen aikaan, kuin tämä laki sää- on viime aikoina kohdannut kaikenlai-
12979: dettiin, lausuttiin vakavia epäilyjä sekä set vaikeudet juuri n. s. ,obligatiolain"
12980: mahdollisuudesta kmnota tuollaisella onnettomain määräysten tähden. Kun
12981: lainsäädännöllä asianomaisten obligati- valtio köetti viime vuonna hankkia Eng-
12982: oiden teksteissä selvään lausutut yksi- lannista luottoa, onnistuttiin solmiamaan
12983: tyisoikeudelliset sopimukset että siitä valmistava sopimus ainoastaan myöntä-
12984: suoranaisesta hyödystä, minkä odotettiin mällä, ettei obligatiolain määräyksiä so-
12985: koituvan maan raha-asiain asemalle vellutettaisi Englannin alamaisiin näh-
12986: tästä obligatioiden lunastusvelvollisuu- den. V altakunnan hallituksen itsensä oli
12987: den rajoittamisesta. Sinä aikana, lähes siis pakko myötävaikuttaa siihen, että
12988: kahden vuoden kuluessa, minkä kysy- tämän lain sovelluttamisesta luovuttiin
12989: 344 VII,2. - Suomen Pankin setelien lunastaminen kultarahalla.
12990:
12991: ja yksityisetkin obligatioiden antajat niiden jälkeen käytännössä ollut valtion
12992: lienevät monissa tapauksissa luopuneet säännöstelevä sekaantuminen on nyttem-
12993: käyttämästä sitä. min voinut pääasiallisesti lakata, ja mei-
12994: Obligatiolaki säädettiin vuonna 1921 dän mielestämme olisi senvuoksi erittäin
12995: nähtävästi etupäässä jotta eräs suurehko toivottovaa, että poikkeusolot obligatioi-
12996: kotimainen obligatioita antava laitos, den lunastukseenkin nähden lakkaisivat
12997: 0. y. Suomen Kaupunkien Hypoteekki- niinpiankuin mahdollista, varsinkin kun
12998: kassa, voitaisiin pelastaa luhistumasta. kyseessäolevan lain pysyttäminen voi-
12999: Mainitun yhtiön on kuitenkin täytynyt massaan kaiket vastaiset ajat ei ole aja-
13000: olojen pakosta luovuttaa oma:isuutensa teltavissa ja tuskin sitä on lakia säädet-
13001: konkurssiin, jonkavuoksi sitä tarkoitusta, täessä tarkoitettukaan.
13002: johon lain säätämisellä pyrittiin, ei ole Ylläsanotun nojalla saamme kunnioit-
13003: siinäkään tapauksessa saavutettu. taen ehdottaa, että Eduskunta hyväksyisi
13004: Talouselämän eri aloilla sotavuosina ja seuraavaa lakiehdotuksen:
13005:
13006:
13007:
13008: Laki
13009: joka tarkoittaa Suomen Pankin toistaiseksi vapauttamista lunastamasta sete-
13010: leitänsä kultarahalla koskevan lain muuttamista.
13011:
13012: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
13013:
13014: 1 §. ulkomaan rahassa annettujen obligatioi-
13015: Täten kumotaan Suomen Pankin tois- den ja korkolippujen lunastamista
13016: taiseksi vapauttamista lunastamasta se- eräissä tapauksissa koskevan, 27 päivänä
13017: teleitänsä kultarahalla sekä Suomen ja toukokuuta 1921 annetun lain 2 ja 3 §:t.
13018:
13019:
13020: Helsingissä, 12 päivänä helmikuuta 1923.
13021:
13022:
13023: Amos Anderson.
13024:
13025: Tähän yhtyvät:
13026:
13027: Ernst Estlander. Heikki Renvall.
13028: Georg Schauman. V. K. Simelins.
13029: S. Wilh. Roos. Eino Tulenheimo.
13030: Yrjö Pulkkinen.
13031: 345
13032:
13033: VII,a. - Pet. försl. N :o 18. ~ 1 -~
13034:
13035:
13036:
13037:
13038: Anderson: Ang. rev'!Ston av reglemente för Finlands
13039: Bank och instruktion för Riksdagens bankfullmäk-
13040: tige.
13041:
13042:
13043: T Hl F i nJl a n d s R i k s d a g.
13044:
13045: Den förändrmg, utöva.ndet av inseen- störande aV'brott fortgå på en väg som
13046: de över förva.Uningen av Finlands Bank ledde Banken till den aktade ställnin.g
13047: genom hankfullmäktige i och med re- den: såväll inom lande't som i ut:landets
13048: presentationsreformen undergått, föran- finansiella ikretsar intagit.
13049: ledde 1907 års lanJtdag att antaga ny De~t har, såsom ikänt, rådt olika me-
13050: instruktion för lantdagens hanikfullmäk- ningar om >det sätt på vllket Ban.kens
13051: tige. I denna ins:truktion, som ännu är angelägeuheter under de senaste åren
13052: gäJlande, vidtogos. huvudsakHgen endast handhaft.s. En av de viktigaste orsa-
13053: sådana ändringar, som motiverades av kema tili denna meningsskiljaktighet
13054: representationsreformen. Bankens reg- står otvivelaktigt att söka i de ,föränd-
13055: lemente av den 19 februari 1895 har un- rade yttre fö,rhållanden, som haft infly-
13056: der tidernas lopp genomgått många för- tande på Banikens förvaltning.. De väl-
13057: ändringar, av vilka de viktigaste rört diga skakningar det ekonomisika livet
13058: Bankens s~tätllnin:g utåJt, i främsta rum- överallt utsa,ttJs för i följd av världskri-
13059: met sedelutgivnings,räit.f:en, medan led- get ha ställt centralbankerna i de flesta
13060: ningens ansvarighet och förhållande tili Iänder inför · uppgiter, varom man före
13061: riksdagen icke undergått näimnvärda kriget icke hade en föreställning. Ehuru
13062: förändringar. vårt land icke direkte indrogs i kriget,
13063: Under tidigare år diskuterades ofta har vårt eikonomiska liv dock haft att
13064: inom folkrepresentationen frågor om möta enahanda svårighe,ter som i flera
13065: nödvändiga refornier i sättet för ban- av de krigförande länderna, och Fin-
13066: kens förv.altnmg. De anmärkningar, lanids Bank, så·som vårt penn:ingväsen-
13067: som från l.antdagens sida frams:tälldes, des centrum, har genomgått en utvook-
13068: sökte ledningen ef,ter förmåga taga si.g ling, '"ari dessa svårigheter i mycket
13069: tili efterrättelse och i s~tort sett bör det hög grad givit s1g tiUkänna. Aven i
13070: erkännas, att bankledningen med fram- följd av a.tt vårt land vunnit politisk
13071: gång s~träva:de att .göra skötseln enklare självstän:dighet har Finlands Banks
13072: och mera bankmässig. Då folkrepresen- ställn:ing undergått en stor förändring.
13073: tationen å sin sida hade som förnämsta Enligt 1 § i gällande reglemente för
13074: ögonmärke aJtt vid Bankens ledning Finlands Bank har Ban:ken till uppgift
13075: fästa män med den största möjliga sak- at!t up,prätthålla stadga och säkerhet i
13076: kunskllJP, kunde Fin:lands Banik utan landets penningeväsende samt att be-
13077: 346 VI1,3. - Suomen Pankin ja pankkivaltuusmiesten ohjesääntö.
13078:
13079: fordra ooh underlätta permingeomsättt- tillräckliga för wtt i olika fall giva nö-
13080: nillgen i landet. Då uppfattningarna nu diga normer för den fomnella behand-
13081: för tiden mycket divergera därom huru lingen av ärendena inom banikfullmäk-
13082: denna höga uppgift på ett ändrumå1sen- tige och Bankens dixeiktion.
13083: ligt sätt skall fyllas, synes ,tiden vara Då sålunda de bestämmelser för Ban-
13084: inrne för en sådan reform aN besämmel- kens förvaltning, som ingå i gällande
13085: serna om hanJdörva:ltningens handha- reglemente för FinJ:a:nds Bank sa:mt in-
13086: vande, att dessa bestämme1ser motsvara struktionen för bankfullmäktige, icke
13087: Bankens förändra1de stäl.lning. äro t.illfredsställamde, borde en revision
13088: Undertooknad anser, att bestärrnmel- av dessa bestämmelser snarast möjUgt
13089: serna i nugällande bankreglemente även- fås tili s.t.ånd. Vid en sådan. revision,
13090: som i instruktiorum för banikfuHmäktige varvid en värdefuH vägledning torde
13091: icke utmäDkas av den klarhet och be- kunna erhållas i de lagar, inJSitruktioner
13092: stämdhet, a:tt de sku:lle giva en säker och reglemeruten för förva;ltnillgen av
13093: vägledning fö·r bankförv.alim.ingens hand- Sveriges Riksbank, vilka samlade utgi-
13094: havande. Att denna omständighet med- vits se.naste år, borde niärmare preciseras
13095: för bet.ydande olägenheter för vårt pen- bamkfullmäkHges., direktionens och öv-
13096: ningväsendes skötsel synes rtill full evi- riga :funktionärers befogenheter och
13097: dens framgå av de senaste årens erfaren- skyldigheter.
13098: heter. Man kan icke frigöra sig från På grund av vad ovan anföds får un-
13099: den uppf.attningen, att. frånva.ron av dertecknad vördsamt anhålla, att
13100: tydliga direktiv för Bankens styreJ:se gi-
13101: vit denna möjlighet a.tt vid sidan av riksdagen ville besluta om vid-
13102: sina rent bankmässi·ga uppgifter inveck- tagande av nödiga åtgärder för
13103: la Banken i ·den allmänna ekonomiska en remswn av bestämmelserna i
13104: politikan på ett sätt, varom meningarna nu gällande reglernente för Fin-
13105: äro delade. Li!kaså synes det cSOm om de lands Bank och instruktion för
13106: nu varande bestärrnmelserna icke vore Riksdagens ·bankfullmäktige.
13107:
13108: Helsingfors, den 17 februari 1923.
13109:
13110:
13111: Amos Anderson.
13112: 347
13113:
13114: Vll,a. - Anom. ehd. N :o 18.
13115:
13116: Suomennos.
13117:
13118:
13119:
13120:
13121: Anderson: Suomen Pankin ohjesäännön ja Eduskunnan
13122: pankkivaltuusmiesten johtosäännön uudistamisesta.
13123:
13124:
13125: .
13126: Suomen Eduskunnalle .
13127:
13128: Muutos, jonka alaiseksi pankkivaltuus- sekä omassa maassa että ulkomaiden fi-
13129: miesten harjoittama Suomen Pankin hal- nanssipiireissä on ollut.
13130: linnon valvonta eduskuntauudistuksen Kuten tunnettu, on vallinnut eri mieli-
13131: johdosta joutui, aiheutti sen, että 1907 piteitä siitä, miten Pankin asioita on vii-
13132: vuoden valtiopäivät hyväksyivät uuden me vuosina hoidettu. Yksi tämän eri-
13133: johtosäännön eduskunnan pankkival- mielisyyden tärkeimmistä syistä on epäi-
13134: tuusmiehille. Tässä johtosäännössä, joka lemättä haettavissa niistä muuttuneista
13135: yhä on voimassa, tehtiin pääasiallisesti ulkonaisista oloista, joilla on ollut vaiku-
13136: vain sellaisia muutoksia, jotka johtuivat tusta Pankin hallintoon. Ne valtavat
13137: eduskuntauudistuksesta. Pankin ohje- järkytykset, jotka ovat kaikkialla talou-
13138: sääntöön 19 päivältä helmikuuta 1895 on dellista elämää kohdanneet maailman-
13139: aikojen kuluessa tehty monta muutosta, sodan johdosta, ovat asettaneet keskus-
13140: joista tärkeimmät koskevat Pankin ase- pankit useimmissa maissa sellaisen teh-
13141: ma ulospäin, etupäässä .setelinanto-oi- tävän eteen, jota ennen sotaa ei osattu
13142: keutta, mutta johdon vastuunalaisuutta kuvitellakaan. Vaikkei meidän maamme
13143: ja suhdetta eduskuntaan ei ole mainitta- suoraan sotkeutunutkaan sotaan, on kui-
13144: vasti muutettu. tenkin taloudellinen elämämme saanut
13145: Aikaisempina vuosina oli valtiopäi- taistella samanlaisia vaikeuksia vastaan
13146: villä usein keskustelunalaisena kysymys kuin moni sotaakäynyt maa, ja Suomen
13147: tarpeellisten uudistusten tekemisestä Pankki on rahalaitoksemme keskuksena
13148: Pankin hallintotapaan. Eduskunnan puo- kulkenut kehityksen läpi, jossa nämä
13149: lelta esitettyjä muistutuksia koetti johto vaikeudet ovat hyvin suuressa määrässä
13150: kykynsä mukaan noudattaa, ja ylipäänsä tuntuneet. Myös sen johdosta, että maam-
13151: on tunnustettava, että se pyrki menes- me on saavuttanut valtiollisen itsenäi-
13152: tyksellä tekemään hoidon yksinkertai- syyden, on Suomen Pankin asema suu-
13153: semmaksi ja pankkimaisemmaksi. Kun resti muuttunut.
13154: eduskunnalla puolestaan oli tärkeimpänä Suomen Pankin voimassaolevan ohje-
13155: silmämääränään saada Pankin johtoon säännön 1 §:n mukaan on Pankin tehtä-
13156: kiinnitetyksi miehiä, joilla oli suurin vänä maan raha-asiain pitäminen vaka-
13157: mahdollinen asiantuntemus, voi Suomen valla ja turvallisella kannalla sekä maan
13158: Pankki häiritsevittä keskeytyksittä jat- rahaliikkeen edistäminen ja helpotta-
13159: kuvasti kulkea tietä, joka vei Pankin sii- minen. Kun käsitykset siitä, miten tämä
13160: hen kunnioitettuun asemaan, mikä sillä korkea tehtävä on tarkoituksenmukai-
13161: 348 VII,3. - Suomen Pankin ja pankkivaltuusmiesten ohjesääntö.
13162:
13163: sella tavalla täytettävä, käyvät nykyisin Kun niinmuodoin ne määräykset Pan-
13164: hyvin erilleen, näyttää olevan aika kä- kin hallinnosta, jotka sisältyvät voi-
13165: sissä sellaiseen Pankin hallintoa koske- massaolevaan Suomen Pankin ohjesään-
13166: vain määräysten uudistamiseen, että töön ja pankkivaltuusmiesten johtosään-
13167: nämä määräykset vastaavat Pankin töön, eivät ole tyydyttävät, pitäisi ne
13168: muuttunutta asemaa. saada uudistetuksi niinpiankuin suinkin.
13169: Allekirjoittanut katsoo, etteivät Pan- Tarkoittamassani uudistuksessa, johon
13170: kin nyt voimassaolevan ohjesäännön ei- saanee arvokasta ohjausta niistä Ruotsin
13171: vätkä pankkivaltuusmiesten johtosään- V aitiopankin laeista, johto- ja ohjesään-
13172: nön määräykset ole niin selvät ja määrä- nöistä, jotka on koottuina julkaistu viime
13173: tyt, että ne antaisivat varmaa opastusta vuonna, pitäisi tarkemmin määritellä
13174: Pankin hallinnolle. Että tämä seikka pankkivaltuusmiesten, johtokunnan ja
13175: aiheuttaa melkoisia haittoja rahalaitok- muiden toimihenkilöiden toimivalta ja
13176: semme hoidolle .se näyttää täysin var- velvollisuudet.
13177: masti käyvän näkyviin viime vuosien Ylläesitetyn perusteella saa allekirjoit-
13178: kokemuksista. Ei saata vapautua siitä tanut kunnioittaen anoa, että
13179: käsityksestä, että selvien ohjeiden puute
13180: on antanut Pankin hallitukselle mahdol- Eduskunta tahtoisi päättää ryh-
13181: lisuutta sekoittaa Pankki, puhtaasti dyttäväksi tarpeellisiin toimenpi-
13182: pankkitehtäväin sivussa, yleiseen talou- teisiin Suomen Pankin voimassa-
13183: delliseen politiikkaan tavalla, josta on eri olevan ohjesäännön ja Eduskun-
13184: mielipiteitä. Samoin näyttää siltä kuin nan pankkivaltuusmiesten ohje-
13185: nykyiset määräykset eivät olisi riittävät säännön määräysten uudistami-
13186: antamaan eri tapauksissa tarpeellisia seksi.
13187: normeja pankkivaltuusmiesten ja Pankin
13188: johtokunnan suoritettavaa asiain muo-
13189: dollista käsittelyä varten.
13190:
13191: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
13192:
13193: Amos Anderson.
13194: •• ••
13195: VALTIOPAIVAT
13196: 1923
13197:
13198:
13199: LIITTEET
13200: VIII
13201: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSw
13202: KUNTAESITYSw JA ANOMUSEHDOTUKSET.
13203:
13204:
13205: (!D.
13206:
13207:
13208:
13209:
13210: HELSINKI 1923
13211: VALTIONEUVIOS'I10N KIRJ.AiPAINO
13212: Maanvuokra- ja asutusoloja sekä kalastusta y. m. koskevia
13213: eduskuntaesitys- ja anomusehdotuksia.
13214: 353
13215:
13216: VID,1. - Edusk. esit. N :o 16.
13217:
13218:
13219:
13220:
13221: Saarinen, y. m.: Ehdotus laiksi maaliskuun 12 p:nä
13222: 1909 torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
13223: rauksesta annetun asetuksen 1 ja 79 § :ien muutta-
13224: misesta.
13225:
13226:
13227: E d u s k u n n a II e.
13228:
13229: Kun esikaupungeissa, kauppaloissa ja miota heidän oloihinsa. Helpoimmin oli-
13230: maaseudun taajaväkisissä yhdyskunnis- si heidän vuokrasuhteitaan koskeva epä-
13231: sa asuu lukuisasti sellaisia vuokralaisia, varmuus poistettavissa, muuttamalla
13232: jotka eivät voi lunastaa vuokra-aluet- mainitsemaamme vuokra~asetusta siten,
13233: taan itsenäiseksi, vaan ovat pakoitetut että se ulotettaisiin koskemaan esikau-
13234: asumaan vuokrasuhteen varassa, voi- punkien, kauppalain ja taajaväkisten
13235: matta päästä nauttimaan edes niitä etu- yhdyskuntain tontin vuokraajia. Siinä
13236: ja kuin asetus torpan, lampuotitilan ja tarkoituksessa ehdotamme kunnioittaen
13237: mäkitupa-alueen vuokrauksesta maalis-
13238: kuun 12 päivältä 1909 tarjoo, olisi mie- että Eduskunta hyväksyisi seu-
13239: lestämme Eduskunnan kiinnitettävä huo- raavan lain:
13240:
13241:
13242:
13243: Laki
13244: maaliskuun 12 p:nä 1909 torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta
13245: annetun asetuksen 1 ja 79 §:ien muuttamisesta.
13246:
13247: Eduskunnan päätöksen mukaan, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 an-
13248: netun Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, muutetaan täten
13249: maaHskuun 12 päivänä 1909 torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
13250: rauksesta annetun asetuksen 1 ja. 79 §:t kuulumaan seuraavasti:
13251:
13252: 1 §. Lampuotitilaksi sanotaan semmoista
13253: Torppana on pidettävä määrätty maa- vuokralla olevaa, maanviljelykseen käy-
13254: tilan alue, joka maanviljelyksen harjoit- tettäväksi aijottua manttaaliin pantua
13255: tamista varten vuokralle annetaan ja on tilaa, joka hallintonsa puolesta on pää-
13256: varustettu siihen tarkoitetuilla raken- taion alainen.
13257: nuksilla tai aijottu niillä varustetta- Mäkitupa-alueella tarkoitetaan maa-
13258: vaksi. alaa, joka annetaan vuokralle maanvil-
13259: 45
13260: 354 VIII,1. - Muutoksia maanvuokralakiin.
13261:
13262: jelys- tai teollisuustyöväestöön kuulu- tion tai kunnan tilattomalle väestölle
13263: van, pikkuvirkailijan, pikkuliikkeenhar- osittamista varten hankkimain tilano-
13264: joittajan taikka muun taloudellisesti sa- sien tai maa-alojen vuokraukseen, äl-
13265: man vertaisen henkilön tai perheen köönkä myöskään huoneen vuokrauk-
13266: asuntoalueeksi. seen, vaikka tonttimaa siihen sisältyisi-
13267: 79 §. kin.
13268: Tätä asetusta älköön sovellettako vai-
13269:
13270:
13271: Helsingissä, helmikuun 16 päivänä 1923.
13272:
13273:
13274: Emil Saarinen. J. F. Tolonen.
13275: 355
13276:
13277: Vill,2, - Edusk. esit. N :o 17. Vill,2.- Motion N:o 17.
13278:
13279:
13280:
13281:
13282: Lahdensuo, y. m.: Ehdotus laiksi totali- Lahdensuo m. fl.: Förslag till lag om
13283: saattorista hevoskilpailuissa, totalisator vid hästtävlingar.
13284:
13285:
13286: E d u s kun n a ll e. T i ll R i k s d a g e n.
13287:
13288: Suomalaisen hevosen kasvatuksessa ja Travtävlingar hava tidigare varit av
13289: jalostaruistyössä on ravikilpailuilla al- allra största betydelse för den finska
13290: kuaan ollut mitä suurin merkitys. En- hästens förädling och ett gott medel att
13291: simäinen toimenpide, jonka kautta val- befordra intresset för hästuppfödnin~,
13292: tio hevosjalostusta koetti edistää, oli ra- och den första åtgärd staten vidtagit tili
13293: vikilpailujen järjestäminen. Näissä kil- förmån för hästförädlingen i vårt land
13294: pa-ajoissa voittajiksi tulleita terveitä ja är just anordnandet av travtävlingar.
13295: suomalaistyyppisiä hevosia alettiin ylei- Pristaga.rena i dessa. travtävlingar hava
13296: sosti käyttää siitokseen, ja niinpä pol- allmänt använts tili avel, och härstam-
13297: veutuvatkin nykyään tunnetuimmat he- ma även alla våra bästa hästsläkter just
13298: vossukumme näistä hevosista. Hevosys- från gamla kända pristagare. Genom
13299: täväin yhdistysten ja seurain samoin Hästväns, Hippos, o. a. dylika förenin-
13300: kuin vaitionkin toimenpiteet tarkoitti- gars verksamhet började man sedan ut-
13301: vat sittemmin karsinnan ja valikoinnin välja även för lantbruksarbete använd~
13302: avulla kehittää niistä Suomen oloihin ba:r.-a avelshästar av rent finsk typ. Vid
13303: sopiva 'suomalaistyyppinen hevonen. Se- dessa föreningars utställningar prisbelö-
13304: kä ravikilpailuissa että yhdistysten ja nade hästar placerades sedan såsom
13305: seurain järjestämissä näyttelyissä pal- avelshingstar under namn av kronohing-
13306: kituita hevosia osti valtio siitosoriiksi, star i olika delar av riket. Dessa före-
13307: sijoittaen niitä eri osiin maata. Tämä ningars arbete och kronohingstarnas in-
13308: valtion ja seurojen toiminta on ollut flytande hava varit av allra största be-
13309: mitä suurimmasta merkityksestä hevos- tydelse i vår hästförädling. Emellertid
13310: :ialostustyössä. Kuitenkin oli toiminta var verksamheten i avelsarbetet vid den-
13311: näinä alkuaikoina hajanaista siitossuun- na tid icke enhetlig. Först då man för
13312: taan nähden. Vasta sen jälkeen kuin ung. 15 år sedan började föra stambok
13313: noin 15 vuotta sitten ryhdyttiin pitä- för den finska hästen, uppnåddes enhet-
13314: mään suomalaisista hevosista erityistä lighet och säkerhet i hästförädlingsarbe-
13315: kantakirjaa, saavutettiin siihen asti tet, och har arbetet allt ännu huvudsak-
13316: puuttunut yhdenmukaisuus ja varmuus ligen stött sig på inköp av kronohingstar
13317: jalostustoiminnassa. Kruunun oriiden och anordnandet av utställningar och
13318: ostoa ja sijoitusta, näyttelyjä ja ravikil- tra vtäv lingar.
13319: pailuja on edelleenkin käytetty hevosja-
13320: lostustyössä.
13321: 356 VII1,2. - Totalisaattori hevoskilpailuissa.
13322:
13323: Valtion uhraamat varat ovat kuiten- Statsanslagen för detta viktiga ända-
13324: kin aina olleet tähän tärkeään toimin- mål hava dock alltid varit jämförelse-
13325: taan verrattain vähäiset. Näyttely- ja vis små. Utställnings- och travtävlings-
13326: kilpailupalkinnot ovat harvoin korvan- prisen hava sällan ersatt hästuppföda-
13327: neet hevoskasva ttajan kuluja. Hevos- rens utgifter. Hästuppfödarenas stora
13328: kasvattajain innostus asiaan ja mahdol- intresse för saken och möjligen det för-
13329: lisesti palkittujen hevosten myyntiarvon hållandet att de prisbelönade hästarna
13330: kohoaminen ovat aikaan saaneet sen hava stigit i pris, hava dock verkat det
13331: suuren kehityksen, mikä hevoseemme stora uppsving som faktiskt har inträf-
13332: nähden siitä huolimatta on tapahtunut. fat i förädlingsarbetet.
13333: Hevoskasvatus ei ole milloinkaan ol- Hästuppfödningen har sålunda icke
13334: lut kannattavaa Suomessa. Jotenkin se någonsin varit lönande i Finland, men
13335: kuitenkin kävi päinsä raha-arvomme ol- kunde dock på den enskildes bekostnad
13336: lessa entisellään. Kun valtioapu hevos- uppehållas intill dess vårt penningevär-
13337: jalostuksen hyväksi, kilpailu- ja näyt- de började falla, ty statsanslagen för
13338: telypalkinnot viime vuosina eivät lähes- hästförädlingen ävensom de utdelade pri-
13339: kään ole nousseet samassa suhteessa sen vid utställningar och travtävlingar
13340: kuin rahamme arvo on laskenut, ei ole hava nu långtifrån stigit i samma pro-
13341: ajateltavissa toimintaa nykyisillä toi- gression som den finska marken fallit,
13342: menpiteillä hevosjalostuksemme edelleen och det är icke mera möjligt med nuva-
13343: kehittämiseksi. Siihen tarvitaan nykyi- rande små medel att bibehålla intresset
13344: sellä kehityksen asteella neuvontatoi- för hästförädlingen. Vi måste betänka
13345: mintaa ja. varoja moninkertaisesti en- att vi för att ytterligare utveckla och
13346: tiseen nähden. förädla vår häst behöva intensivt upp-
13347: lysningsarbete och medel mångdubbelt
13348: mera än förut.
13349: Itsenäisenä maana vaatii puolustuslai- Såsom ett självständigt rike fordrar
13350: toksemmekin kalliita toimenpiteitä eri- även vårt försvar dyrbara åtgärder för
13351: tyisen kevyempityyppisen, nopean, soti- att uppnå en lättare hästtyp, viiken
13352: lasratsuksi kelpaavan hevosen kehittä- bland annat skulle duga till kavalleri-
13353: miseksi. Hevosjalostuksemme johtopii- häst. Åven inom våra ledande avels-
13354: reissä tunnustet~an ajan vaativan uusia, kretsar erkännes behovet av nya åtgär-
13355: paljon varoja kysyviä ja eri tarkoituk- der i hästförädlingsarbetet, vilka skulle
13356: sia vastaavia toimenpiteitä hevoskasva- fordra stora statsanslag. Vi kunna icke
13357: tustyössä. Kun ei voida ajatella että under närvarande tid tänka oss att sta-
13358: valtio voisi lisätä avustustaan tarpeelli- tens tillgångar skulle medgiva, att till-
13359: sen suuressa määrässä hevosjalostuksen räckliga anslag för hästförädlingsarbe-
13360: hyväksi, on varojen hankkimiseksi uusia tet skulle upptagas i budgeten. Nya ut-
13361: keinoja keksittävä. vägar att erhålla härtill erforderfiga
13362: medel måste därför utfinnas.
13363: Sopivimpana keinona rahavarojen Det lämpligaste sättet att erhålla me-
13364: hankkimiseksi hevosen kehittämiseen ja del till förädlingen av vår häst och att
13365: jalostamiseen sekä samalla raviurheilun samtidigt popularisera våra travtävlin-
13366: kansanomaiseksi tekemiseen on kaikkial- gar äro de ·i alla kulturländer in:förda
13367: la kulttuurimaissa kilpa-ajojen yhtey- s. k. totalisatorspelen vid travtävlin-
13368: dessä käytetty n. k. totalisaattoria, jota gar, vilka måste anses såsom en mellan-
13369: VII1,2. - Lahdensuo y. m. 357
13370:
13371: on pidettävä järjestetyn vedonlyönnin form emellan vadhållning och lotteri.
13372: ja arpajaisten välimuotona. Totalisaat- Genom totalisatarinkomsterna har det
13373: torin tuloilla on käynyt mahdolliseksi varit möjligt att bygga och underhålla '
13374: perustaa ja ylläpitää kilpailuratoja, travbanor, anskaffa dyrbara avelshästar
13375: hankkia kalliita siitoshevosia ja kilpai- och att vid travtävlingarna utdela så
13376: luissa jakaa niin suuria palkintoja, että stora penningepris, att de kunna ersätta
13377: ne voivat korvata hevosen kasvatus- ja den vinnande hästens uppfödningskost-
13378: hoitokustannukset sekä luovuttaa vielä nader och underhåll ävensom att tili
13379: valtiolle huomattavat summat hevoskas- staten erlägga stora peningesummor tili
13380: vatuksen edistämiseksi. Kun totalisaat- färmån för hästförädlingsarbetet. Då
13381: tori on valtion tarkan kontrollin alai- totalisator:spelen äro underka·stade sta-
13382: nen ei ole pelättävissä, että se synnyt- t.ens noggranna kontroll, behöver man
13383: täisi suurempaa pelihimoa, kuin meillä icke vara. rädd för att en större spelpas-
13384: niin tavalliset arpajaiset tai valtion it- sion skulle utvecklas än förnärvara.nde
13385: sensäkin järjestämä palkinto-obligatio- vid de vanliga lotterierna., och har ju
13386: nilaina rahavoittoineen j. n. e. t. o. m. staten ·s.jälv till förbättrantde wv
13387: sin ekonomi utgivit premieoblilgations-
13388: lån, vilka icke. kunna anses så.som någon-
13389: ting annat än ett va.nligt lotteri.
13390: Kaiken edellä olevan perusteella roh-
13391: kenemme esittää, På denna grund våga vi hemställa
13392:
13393: että Eduskunta hyväksyisi seu- att Riksdagen skulle godkänna
13394: raavan lakiehdotuksen totalisaat- följande lagförslag angående vad-
13395: torista eli vedonlyönnistä hevos- hållning vid hästtävlingar.
13396: kilpailuissa.
13397: Laki Lag
13398: totalisaattorista hevoskilpailuissa. angående vadhållning vid hästtävlingar.
13399:
13400: Eduskunnan päätöksen mukaisesti sää- I enlighet med Riksdagen.s beslut statd-
13401: detään täten seuraavaa: gas härmed:
13402:
13403: 1 §. 1 §.
13404: Rekisteriin merkitty yhdistys, jonka Registrerad förening, som har till än-
13405: tf:rkoituksena on suomalaisen hevosen damål den finska hästens förädling och
13406: jalostaminen ja hevosurheilun edistämi- hästsportens befrämjande, är berättigad
13407: nen, on oikeutettu hevoskilpailun yhtey- att med vederbörligt tillstånd i sam-
13408: d6ssä toimeenpanemaan vedonlyöntiä band med hästtävlingar anordna vad-
13409: asianomaisella luvalla, niinkuin tässä hållning på sätt i denna lag stadgas.
13410: laissa säädetään.
13411: 2 §. 2 §.
13412: V edonlyöntiin osalliseksi paasee suo- Delaktighet i vadhållning vinnes ge-
13413: rittamalla kuittia vastaan rahapanok- nom erläggande mot kvitto av penning-
13414: sen, joka saa nousta enintään sataan insats., :som får uppgå till högst ett-
13415: markkaan. hundra mark.
13416: 358 VIII,2. - Totalisaattori hevoskilpailuissa.
13417:
13418: V edonlyönnistä kertyvien panoksien Av vid vadhållning inflytande insat-
13419: kokonaismäärästä menee valtiolle 10 % sers sammanlagda belopp tflilaller 10 %
13420: •· ja asianomaiselle yhdistykselle 20 % staten och 20% vederbörande förening
13421: sekä loput eli 70 % täysissä markoissa samt återstoden eller 70% i hela mark
13422: vedonlyönnissä voittaneille suhteellisesti de vid vadhållningen vinnande i förhål-
13423: panoksien suuruuden mukaan, osamark- lande till insatsernas storlek, medan
13424: kojen langetessa yhdistykselle. bråkdelarna av mark tillfalla förenin-
13425: Lähemmät ehdot, joita vedonlyönnissä gen.
13426: tullaan noudattamaan, ovat painettuina Närmare villkor, som vid vadhållnin-
13427: pidettävät vedonlyön tiin osaaottavien gen skola iakttagas, böra i tryck hållas
13428: saatavissa. tillgängliga för de i vadhållningen del-
13429: tagande.
13430: 3 §. 3 §.
13431: Luvan vedonlyönnin toimeenpanemi- Tillstånd till anordnande av vadhåll-
13432: seen myöntää sen läänin maaherra, jossa ning beviljas av landshövdingen i det
13433: vedonlyönti toimeenpannaan, ja tulee Iän, där vadhållningen skall föranstal-
13434: maaherran ennen luvan myöntämistä ta!E\, börande landsihövdingen inn:an till-
13435: tarkoin harkita, täyttääkö asianomainen stånd av honom meddelas, noga pröva,
13436: yhdistys 1 §:ssä säädetyt edellytykset. huruvida vederbörande förening mot-
13437: svarar de i 1 § stadgade förutsättningar.
13438:
13439: 4 §. 4 §.
13440: Lupa-päätökseen on merkittävä sen I tillståndsresolution bör angivas hem-
13441: yhdistyksen nimi ja kotipaikka, jolle orten för den förening, viiken tillståndet
13442: lupa on myönnetty, sekä aika milloin ja beviljats, samt tiden för och orten där
13443: paikkakunta missä vedonlyönti toimeen- vadhållningen anordnas.
13444: pannaan. Därest så nödigt befinnes, kunnai till-
13445: Jos tarpeelliseksi havaitaan, voidaan ståndsresolutionen efter prövning utsät-
13446: lupa-päätökseen harkinnan mukaan aset- tas villkor till förhindrande av miss-
13447: taa väärinkäytösten ehkäisemistä tar- bruk.
13448: koittavia ehtoja.
13449:
13450: 5 §. 5 §.
13451: Vedonlyönnistä on tehtävä tili, josta, För vadhållning skall avgivas redo-
13452: paitsi muuta, tulee käydä ilmi, kuka tai visning, vilken, förutom annat, bör upp-
13453: ketkä ovat vastaanottaneet ja jakaneet taga, vem eller vilka emottagit och för-
13454: kertyneet varat. Tili kaksin kappalein delat de influtna medlen. Redovisnin-
13455: ynnä maksukuitti siitä, että valtiolle tu- gen, i två exemplar, ävensom bevis över
13456: leva osuus on suoritettu läänin rahas- att den staten tillkommande andelen in-
13457: toon, jätetään kahden kuukauden ku- betalats tilllantränteriet,, illllä.mnas inom
13458: luessa vedonlyönnin toimeenpanemisesta två månader efter vadhållningen tili
13459: sen paikkakunnan maistraatille tai kruu- magistraten eller kronolänsmannen å
13460: nunnimismiehelle, jossa vedonlyönti on den ort, där vadhållningen ägt rum.
13461: toimeenpantu.
13462: Vastaanotettuaan tilin vedonlyönnistä Efter att hava emottagit redovisning
13463: on maistraatin tai kruununnimismiehen för vadhållning bör magistrat eller kro-
13464: VIII,2. - Lahdensuo y. m. 359
13465:
13466: viipymättä toimitettava toinen kappale nolänsman ofördröjligen insända det
13467: tiliä läänin maaherralle sekä pidettävä ena exemplaret av densamma tilllands-·
13468: toinen yleisön nähtävänä. hövdingen i länet samt hålla det andra
13469: för allmänheten tillgängligt.
13470: 6 §.
13471: Kussakin maaherranvirastossa on pi- 6 §.
13472: dettävä luetteloa niistä vedonlyönneistä, I varje länsstyrelse skall över vadhåll-
13473: joiden toimeenpanemiseen läänin maa- ningar, tili vilka landshövdingen i länet
13474: herra on myöntänyt luvan; ja tulee luet- beviljat tillstånd, hållas förteckning, ur
13475: telosta käydä ilmi 4 §:ssä mainitut sei- vilka de i 4 § nämnda omständigheter
13476: kat. böra framgå.
13477: Luetteloon on myöskin merkittävä, I förteckningen skall jämväl anteck-
13478: milloin tili vedonlyönnistä on tehty. nas, när redovisningen över vadhållnin-
13479: gen avgivits.
13480:
13481:
13482: 7 §. 7 §.
13483: Maaherran asiana on alaistensa polii- A landshövdingen ankommer att med
13484: siviranomaisten avulla tarkoin valvoa biträde av honom underlydande polis-
13485: läänissä pidettävien vedonlyöntien toi- myndigheter, noggrant övervaka anord-
13486: meenpanoa. nandet av de vadhållningar, som i länet
13487: Jos 4 §:ssä mainittua tiliä ei ole tehty, föranstaltas.
13488: tai jos se on puutteellinen, taikka jos ha- Har i 4 § nämnd redovisning icke a v-
13489: vaitaan, että vedonlyännistä kertynei- givits eller är den bristfällig eller be-
13490: den varojen jakoa ei ole toimitettu 2 finnes det, att de genom vadhållningen
13491: §:ssä säädetyllä tavalla, määrätköön influtna medlens fördelning icke skett
13492: maaherra vedonlyönnin toimeenpanijan på det i 2 § stadgade sätt, må landshö7-
13493: palkattavan toimitsijan asian selvittä- dingen för sakens utredande och felak-
13494: mistä ja virheellisyyksien oikaisemista tighetens rättande tillsätta en sysslo-
13495: varten; ja tulee maaherran valvoa, että man, vars arvode erlägges av föranstal-
13496: toimitsija asianmukaisesti täyttää teh- taren av vadhållningen: och skall lands-
13497: tävänsä. hövdingen tillse, att sysslomannen be-
13498: Oikeus anoa maaherralta edellä maini- hörigen fullgör sina åligganden.
13499: tun toimitsijan määräämistä on myös- Rättighet att hos landshövdingen an-
13500: kin sillä, joka on ottanut osaa vedon- hålla om tillsättande av ovannämnda
13501: lyöntiin, sekä yleisellä syyttäjällä. syssloman äg-e.r även den, som i vadhåll-
13502: ningen deltagit, så ock allmän åklagare.
13503:
13504:
13505: 8 §. 8 §.
13506: Joka toimeenpanee sellaisen vedon- Var som utan vederbörligt tillstånd
13507: lyönnin, jota tässä laissa tarkoitetaan, anordnar sådan vadhållning, som i delll-
13508: ilman asianomaista lupaa, tahi rikkoo na lag avses, eller bryter emot de i 4 §
13509: 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuja ehtoja, 2 mom. avsedda villkor, eller försummar
13510: taikka laiminlyö 5 §:ssä säädetyn tili- i 5 § stadgad redovisningsskyldighet
13511: velvollisuuden, rangaistakoon, jos ri- straf:fes, därest för förseehsen icke annor-
13512: 360 VIII,2. - Totalisaattori hevoskilpailuissa.
13513:
13514: koksesta ei muualla ole ankarampaa städes strängare straff är stadgat, med
13515: rangaistusta säädetty, enintään 100 päi- högst hundra dagsböter.
13516: väsakolla.
13517: Tämä laki astuu voimaan Denna förordning träder i kraft
13518:
13519: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1923. Helsingfors, den 16 februari 1923.
13520:
13521:
13522: J aio Lahdensuo. L. 0. Hirvensalo.
13523: Yrjö Pulkkinen. E. M. Tarkkanen.
13524: Ernst von Born. Toivo Ikonen.
13525: Johannes Bengs. Antti Penttilä.
13526: Edv. Helenelund. Oskar J eppson.
13527: Levi Jern. J. G. Hirvensalo.
13528: Johannes Nyberg. "ihtori 1Vesterinen.
13529: Mikko J askari.
13530: 361
13531:
13532: Vffi,3.- Anom. ehd. N:o 14.
13533:
13534:
13535:
13536:
13537: Manner y. m.: Toimenpiteisiin ryhtymisestä Suojärven
13538: lahjoitusmaita koskevassa asiassa.
13539:
13540:
13541: Eduskunnalle.
13542:
13543: Vuosien 1863-64 ja 1867 valtiopäivä- Rälssijulistuksen häätäminä nimite-
13544: asiakirjain mukaan olivat Suojärven ta- tään asukkaita ,irtolaisiksi päiväpalk-
13545: lonpojat ennen Uudenkaupungin rauhan- kalaisiksi", jotka tahdottiin muuttaa
13546: tekoa 1721 olleet kruununtilallisia, joiden ,itsenäisiksi talonpojiksi ja valtion kun-
13547: asukkuus tiloihin perustui 1686-1689 ku- salaisiksi, jotka rinnan maan muiden
13548: ninkaallisiin julistuksiin, ja jotka venä- asukasten kanssa edistävät sen aineellis-
13549: läisen vallanaikaisesta epävarmuudesta ta ja henkistä kulttuuria". V :n 1863-64
13550: lääninsä mukana 1811 palautettuina valtiopäiväin anomus olojen tutkimi-
13551: muun Suomen yhteyteen saivat kaikki sesta hylättiin ja 1867 säädyille annetun
13552: ne edut ja oikeudet, jotka Suomen kons- samansuuntaisen esityksen johdosta val-
13553: titutionin mukaan maan muille asuk- tiopäivät päättivät ottaa lainan ja ostaa
13554: kaille kuuluivat, sekä lisäksi ,Yhdistys- lahjoitusmaita niitä haluaville talonpo-
13555: ja Vakuutuskirjan" kanssa samanaikai- jille lunastettaviksi verotiloina, sekä
13556: sesti annetun perustuslainluontoisen ju- ,että kruunun lunastamat tilat saavat
13557: listuksen suomat oikeudet kruununtilain verotilan luonnon, sekä että ne, heti kun
13558: perinnöksiostosta. Tämä tilanne kesti kruunu on niille voittanut laillisen kiin-
13559: de jure aina 25 päivään marraskuuta teen, luovutetaan täydellä omistusoikeu-
13560: 1826, jolloin Nikolai I:n manifestilla della tilojen viljelijöille."
13561: kaikki entiset lahjoitusmaatilat sekä Tämä sai hallitsijan vahvistuksen
13562: kruununtilat että 173 perintötilaa julis- 14 päivänä maaliskuuta 1868. Näin oli
13563: tettiin venäläisten rälssiherrain omiksi siis entisten lahjoitusmaiden luonto ,Yh-
13564: kahdella lauseella: distys- ja Vakuutuskirjan" säädösten
13565: ,Kaikille vanhan Suomen aatelistilal- mukaisesti muuttuva räls,sistä perintöti-
13566: lisille tulee täysi rälssioikeus ilman mi- laksi samalla kun valtio ne oli ostanut
13567: tään poikkeusta". ja omisti se siis yksityisoikeudellisilla
13568: ,Lahjoitettujen tilojen a;sukkaille mää- verotiloina.
13569: rätään 10 vuoden muuttoaika hallitsemil- Senaatti menetteli myös tämän mu-
13570: taan tiloilta". kaan ja 18 päivänä helmikuuta 1875
13571: Tätä seurasivat häädöt ja oikeuden- päätti se ottaa tilainhoitajat, joille se-
13572: käynnit ja taistelu jatkui, kunnes naatin määräykset julistettiin Viipurin
13573: 1863---'64 valtiopäiville annettiin hallitsi- kuvernöörin välitybellä.
13574: jan esitys lahjoitusmaiden ostosta ja lai- Näillä edellytyksillä osti Suomen val-
13575: nanottamisesta sitä varten. tio Suojärven lahjoitusmaan 160,000 ha
13576: 46
13577: 362 VIII,s. - Suojärven labjoitusmaat.
13578:
13579: kauppakirjalla 1 päivänä maaliskuuta korottamansa tilan N:o 3 Kaipaassa, mi-
13580: 1880 jaettavaksi talonpojille heidän tilo- kä kuului tiloina N :o 2 ja 8 Andrej
13581: jensa veroluvun mukaan. Edellä mainit- Menschikoffin perillisille ja Ivan
13582: tujen säädösten mukaan oli Hallitus vel- Menschikoffille.
13583: vollinen antamaan perintökirjat Suojär- Kuvernööri siis tässä korotti veroja ja
13584: ven lahjoitusmailla 1sille tai niille, jotka antoi tilojen asukkuuksia vastoin senaa-
13585: tilaa 1 päivänä maaliskuuta 1880 asui- tin määräyksiä.
13586: vat, tai heidän laillisille perillisilleen pe- Näin alkoi myös keinottelu Suojär-
13587: rintöjärjestyksen mukaan. vellä.
13588: Tämän kannan on senaatti omaksunut
13589: Sanotut kauppiaat alkoivat ahdistella
13590: :ia on se lausuttu ilmi V altiovaraintoimi-
13591: velkamiehiään samoin eräs neljäs Sason
13592: tuskunnan kirjeissä 21/3 1893, 18/2 1896
13593: Matsinen ja näiden lisäksi ilmestyi .suo-.
13594: ja 30/3 1898. Näissä ensimäisessä kielle-
13595: järveläinen Vasili Haritonoff, joka osteli
13596: tään vuokraamasta tilaa tai sen osaa ja
13597: lampuotioikeuksia K. S. Hallbergin lu-
13598: luovuttamasta metsänhakkuuoikeuksia
13599: kuun Suojärvellä ja Antti Hakkarainen
13600: tai muita tilaan kuuluvia etuja.
13601: Ägläjärvellä y. m. paikallisia keinotteli-
13602: Toisessa kielletään tiloille asumaan-
13603: joita.
13604: kaan ottamasta muita kuin alkuperäis-
13605: ten lahjoitusmaata ostettaessa tilalla Keksittiin lallipuotioikeuksien siirto-
13606: rusuneiden laillisia perillisiä. menetelmä. Tavallisesti käytiin lesken
13607: Kolmannessa varotetaan kuvernööriä kimppuun miehen kuoltua. Vähäarvoi-
13608: hyväksymästä tilojen siirtoja, sillä jollei sjsta vaatekappaleista tai .satasesta rup-
13609: perintökirjoja anneta niille henkilöille, lasta siirrettiin lampuotioikeus kaup-
13610: jotka huomataan tiloille asukkaiksi mer- piaalle mainitsematta hintaa, tai mak-su-
13611: kityiksi (ei otetuiksi) niin voivat nämä suhdetta. Kuvernöörin alkoi näitä vah-
13612: nostaa kanteen valtiolaitosta vastaan. vistella.
13613: (Vrt. V. l. Maatal. kom. mietintö I, 1908, Senaatti kielsi nämä siirrot, kuten
13614: ss. 109-111 ja 34-36.) edellä on mainittu ja oli se sillä kannal-
13615: Vahvistaakseen Suojärven talonpojille la vielä 1902 kuuluisassa Brömsin tila-
13616: mahdollisimman tasaisen omistusoikeu- riidassa.
13617: den tiloihin käski senaatti ja kuvernööri Lampuotisuhde on tekaistu käsite.
13618: piti 27 päivänä tammikuuta 1891 n. k. Edellä on huomautettu, että lahjoitus-
13619: verontasauskokouksen, jossa pienimpäin maatalonpojat olivat irtolaisia päivä-
13620: tilain verolukua korotettiin vähintäin palkkalaisia kun maa heille ostettiin.
13621: 1/
13622: 4 arvioruplaan, joten koko pitäjän ve- Valtio ei ole tehnyt mitään vuokrasopi-
13623: roluku hiukan yli 66 arvioruplaa kohosi muksia, vaan asuvat asukkaat tiloilla il-
13624: noin 126 arvioruplaan. Tämän hyvän man mitään vuokrasuhdetta. Sitä ei siis
13625: tarkoituksen ehkäisi jo silloin se, että ole voitu myydäkään, eikä sitä ole voitu
13626: silloinen maaherra korotti J efim Pant- ulosmitata asukkaan velasta. Sellainen
13627: dejeffin pienen uutistilan N :o 10 Hauta- lampuotioikeus taas ei voi oikeuttaa
13628: vaarassa 1 1 / 3 arvioruplan veroiseksi ja vuokramiestä saamaan omistusoikeutta
13629: antoi sen kaupp. Paul Trofimoffille, tilaan, jonka valtio omistaa kaupan ja
13630: kaupp, Jemeljan Filipoffille antoi maa- kiinteen nojalla.
13631: herra 1884 Trofim Nikitinin asuman ti- Esitetyn nojalla voidaan todeta ettei
13632: lan N :o 3 V arpakylässä ja kaupp. Feooor n. k. lampuotioikeuksien siirroilla ja
13633: Koivuselle 1 118 arvioruplan veroiseksi vahvistuksilla ole voitu saavuttaa omis-
13634: VIII,3.- Manner y. m. 363
13635:
13636: tusoikeuden saantiperustetta tiloihin sille määrättyihin tasinkopuihin, mikäli
13637: vaan kuuluvat ne säätypäätöksen perus- niitä ei ole määräajan kuluessa tiloilta
13638: tuksella tilojen alkuperäisille viljelijöil- otettu tai lahjoitusmaatilallinen -ole näi-
13639: le tai heidän perillisilleen perintöjärjes- tä itselleen pätevästi lunastanut".
13640: tyksen mukaan. Edellisen hallituksen laatimia perintö-
13641: Tämän suhteen selvittäminen kuului kirjoja ei jaettu, ja on ehto metsänpidä-
13642: Eduskunnan valiokunnan ehdottamiin t:rksestä painettu annettuihin uusiin pe-
13643: tehtäviin, kun oli käynyt ilmi törkeitä rintökirjoihin ,sekä vaadittu siihen periu-
13644: väärinkäytöksiä. nönsaajain hyväksyminen. Tällä pidä-
13645: Tutkimus on selvittänyt useita laitto- tyksellä ei voi olla mitään tukea laissa
13646: muuksia lampuotitilain siirroissa, jotka eikä kohtuudessakaMJ.. Elokuun lopussa
13647: laittomuudet Viipurin läänin Maatalous- 1922 on nämä uudet perintökirjat jaettu.
13648: komissioni ja 1917 vuoden valtiopäiväin Mutta kun talonpojat olivat päässeet
13649: Maatalousvaliokunta sekä Suojärven selville tuosta heille aivan käsittämättö-
13650: erikoistutkimus ovat todenneet, ja vaati- mästä ehdosta, jolla heidän tiloistaan pi-
13651: neet 1867 v:n säätypäätöksen toteutta- dätettiin monestakin arvokkain osa met-
13652: mista kuten senaatti aikanaan vaati ja sää - eräässä tapauksessa 10,000 puusta
13653: teki. 8,000 kpl. - siis noin 250,000 mk. arvosta
13654: Voidaan siis todeta että Hallitus oli ja anoivat siihen oikaisua, niin vastasi
13655: velvollinen tutkimuksen toimitettua esit- silloinen hallitus siihen jyrkällä kiellol-
13656: tämään asian ratkaisun valtiopäivien la. Marrask. 7 p. teki sama hallitus
13657: päätettäväksi. uuden kohtalokkaan päätöksen määräten
13658: V :n 1867 säätypäätös määrää tilojen perintökirjat annettaviksi 136 tilaan.
13659: omistusoikeuden annettavaksi tilojen Näihin kuuluvat nyt kaikki yllämaini-
13660: lahjoitusmaanoston aikaisille viljelijöil- tut paikallisten kauppiasten y. m. monet
13661: lfl talonpojille ja tahtoo tehdä heistä it- tilat. Metsiin nähden sisältänevät ne sa-
13662: senäisiä, mikä on kaikkien tutkijain kan- mat ehdot. Mutta samalla on näiltä ti-
13663: ta. loilta syrjäytetty sisaruksia ja muita ti-
13664: Säätypäätös tuntee vain tilojen viljeli- loihin kuuluvia ja on annettu yli 40 pe-
13665: jät talonpojat. rintöoikeudella kuuluvaa tilaa ventovie-
13666: Tämän mukaisesti on Hallitus päättä- raille.
13667: nyt 9 päivänä maalisk. 1922 antaa perin- On käsittämätöntä miten tämä on voi-
13668: tökirjat ainoastaan alkuperäisille suvun nut tapahtua, vaikka perintökirjat nii-
13669: ainoan tilan asukkaille. hin ensin kiellettiin. Nyt on nekin tam-
13670: Viime elokuun 8 päivänä päätti halli- mikuussa jaettu.
13671: tuskin vain näiden tilain antamisesb, Se tutkimus, jota 1917 valtiopäiväin
13672: mutta samalla teki metsiin nähden aivan maatalousvaliokunta piti välttämättö-
13673: yllättävän päätöksen. 9/III 1922 oli pää- mänä sekä tilojen omistusoikeuteen että
13674: tetty määrätä metsätilipuiden jo umpeen virkamiesten mene"ttelyyn nähden on
13675: kulunut ottoaika 3 vuodeksi, jonka ai- hallituksen toimesta saatettu juuri vir-
13676: kana niitä saavain tilain omistajat olisi- kamiesten tehtäväksi.
13677: vat voineet ottaa puut luovutettavilta ti- Metsäinyhteismyyntianomus, joka on
13678: loilta. jätetty Maaherran kannattamana hänen
13679: Hallitus pidätti ,valtiolle 4 vuodeksi kauttaan valtiovarain ministerille 28 p.
13680: perintökirjain autopäivästä lukien oi- marrask. 1921 ja perustui senaatin sa-
13681: keuden isossa jaossa toiselta tilalta toi- manlaisen anomukJsen johdosta 28 p.,
13682: 364 VIII,3. - Suojärven lahjoitusmaat.
13683:
13684: huhtik. 1892 ja 3 p. huhtik. 1900 antamiin annettu perintökirjat vieraspaikkakun-
13685: myönteisiin päätöksiin, on lopullisesti talai8ille.
13686: myös tu1lut hylätyksi. Sekasorto on nyt täydellinen ja tyyty-
13687: Alussa on anomus johtanut niin pit- mättömyys :sen ohella Suomen yhteis-
13688: källe, että 12 p. jouluk. 1921 on rahami- kuntaa vastaan versoo. Asian lopullinen
13689: nisteri hyväksynyt metsistä tehdyn 10 kehittäminen edellä kerrottuun suun-
13690: vuoden hakkuukonsessionin, jossa olisi taan tekee koko Suojärven lahjoitus-
13691: tullut käsiteltäviksi noin 7 milj. tukki- maan lunastuksen tarkoituksen suurelta
13692: runkoa, minkä määrän epävirallisesti osalta tyhjäksi, ja saattaa varsinaisen
13693: toimitettu metsän luku on osottanut pui- rahvaan mieron tielle sekä samalla siir-
13694: ta olevan Suojärven tiloilla. Tämä kon- tää talonpojille laillisesti kuuluvan
13695: sessioni olisi tuottanut 10 vuoden aikana omaisuuden, jota valtion on ollut velvol-
13696: hinnan ollessa rungolta aina sama lisuus hoitaa, suorastaan sen kädestä
13697: 21 mk. noin 150 milj. mk., josta :sum- koti- ja ulkomaalaisille keinottelijoille,
13698: masta oli aijottu panna 10'-------20 % seiso- joka menettely jo metsäin myyntiverona
13699: vaan rahastoon tulevia aikoja varten. vie valtiolta noin 10 milj. markkaa, sekä
13700: Lupaus tästä myynnistä on sitten ajan pitkään pakottaa valtion pitämään
13701: usein uusittu m. m. ministerien kokouk- huolta näiden ihmisten sekä leivästä että
13702: ses,sa 20 p. toukok. 1922 Suojärvellä. Mut- henkisestä ravinnosta. Nyt on eduskun-
13703: ta mitään lupauksia ei ole täytetty. Ei nan velvollisuus koettaa tapahtunut vää-
13704: myöskään ole johtanut mihinkään tulok- ryys oikaista.
13705: seen anottu tutkimus metsäpalasta 1914, Saadaksemme ne periaatteet, jotQ
13706: jolloin metsä on leimattu tuoreena ja 1863-64 ja 1867 vuosien valtiopäivät oli-
13707: myyty huutokaupalla 180,000 tukkia vat omaksuneet lahjoitusmaa~asian jär-
13708: 90'-------99 pen. runko, 40,000 m 3 propsia a jestämisen pohjaksi, nyt toteutetuiksi,
13709: 50 pen. ja 10,000 m 3 halkopuita a 25 pen., ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
13710: mistä korvausvelvollisuus kuuluisi Die- päätettäväksi,
13711: sen W ood C:o A. B. nimiselle osakeyh- että hallitusta kehoitetaan heti
13712: tiölle. ryhtymään kaikkiin niihin toimen-
13713: Paitsi näitä, on epäpätevien siirtojen piteisiin, jotka ovat tarpeen,
13714: • vahvistamisesta johtunut, että 40-50 ti- että edellä kerrotut vuoden 1867
13715: laa on joutunut n. k. paikallisille tilakei- valtiopäiväin päätöksestä poikkea-
13716: nottelijoille ja lukematon määrä sisaruk- vat toimenpiteet tulevat oikais-
13717: sia ja muita tiloihin oikeutettuja omis- tuiksi ja
13718: tajia on syrjäytetty, jota paitsi 35 tilaa että ne henkilöt, jotka edellä mai-
13719: on joutumassa Diesen Wood C:o A. B:n nitun valtiopäiväpäätöksen mu-
13720: apuyhtiölle 0. Y. Pitkäranta Bruk kaan ovat oikeutetut tiloihin omis-
13721: A. B:Ue, toistakymmentä tilaa yksityi- tusoikeuden saamaan, palautetaan
13722: sille ulkopitäjistä ja useihin tiloihin jo laillisiin oikeuksiinsa.
13723: Helsingissä, 15 päivänä helmikuuta 1923.
13724:
13725: Albin Manner. Jaakko Loukko. Antti Junes.
13726: Viljami Kalliokoski. 0. W. Honkavaara. Janne Koivuranta.
13727: Wäinö Mäkinen. E. M. Tarkkanen. Kalle Kirra.
13728: M. Pitkänen. Antti Kukkonen. J. Kankkunen.
13729: Antti 'Sallinen. Antti J untilainen. Kustaa Hautamäki.
13730: Aarno Pesonen. Jussi Rapo. Vihtori Vesterinen.
13731: Jaakko Vainio. Jooseppi Kauranen. Pekka Kopsa.
13732: Antti Kuisma.
13733: 365
13734:
13735: VIII,4. - Anom. ehd. N :o 12.
13736:
13737:
13738:
13739:
13740: Aspelin: Asutusolojen järje~tämisestä Enontekf:iön, Ina-
13741: rin ja Utsjoen kunnissa.
13742:
13743:
13744: E d u s k u n n a ll e.
13745:
13746: Lapin taloudellisia; oloja •tutkineet mitään tukea voimaiSsa olevissa; lain-
13747: valtion komiteat ovat pitänee-t välttä- säännöksissä. Nyttemmin on kuitenkin
13748: mättömänä, että Pohjois-Lapin kunnis- tämä viranomaisten kanta tullut lailla
13749: sakin oloihin sove-ltuvaa maanviljelystä vahvis-tetuksi. Laki kruununmetsän-
13750: ja karjanhoitoa väestön luotettavim- maan asuttamisesta, annettu 20 päivänä
13751: pina tulolähteinä uutisasutuksen kautta toukokuuta 1922, asettallt nimittäin mai-
13752: pontevasti ooiste;tt.äisiin. Tästä huoli- nitut kunnat kokonaan lain ulkopuolelle,
13753: matta ja vaikka yleisesti on tunnettu, joten uutisasutus niissä on :käynyt lain-
13754: että Lapin taloudellisen ja henkisenkin kin mukaan mahdottomaksi.
13755: elämän heikkoutena on sen riippuvai- Koska tästä tilantee.sta on suurta
13756: suus väestön nykyisistä epävarmoista haittaa näitten kunta.in väestön talou-
13757: elinkeinoista, kuten poronhoidosta, me•t- delliselle ja siveelliselle kehitykselle,
13758: sästyksestä, kala•stuksesta ja 8atullD.Iai- joka täälläkin on samas.sa määrässä
13759: sesta työansiosta, ei uutisasutusta ole riippuvainen väestön kiinnittämisestä
13760: millään tavalla, kuten muissa osissa maahan kuin muuallakin maassamme,
13761: maatamme, koetettu edistää, vaan päin- anon kunnioittaen,
13762: vastoin mikäli mahdollista estää. Niin
13763: ei viimeisten vuosikymmenien kuluessa että Eduskunta kehoittaisi H al-
13764: ole ollut mitään mahdolisuutta perustaa litusta ryhtymään kiireellisiin toi-
13765: uutistaloja Enontekiön, Inarin ja Uts- menpiteisiin asutusolojen järjestä-
13766: joen kuntiin, sillä metsänhoitoviran- miseksi Enontekiön, Inarin ja
13767: omaiset ovat uutisasutusta jyrkästi vas- Utsjoen kunnissa.
13768: tustaneet, vaikke·i heillä ole ollut 8iihen
13769:
13770: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
13771:
13772:
13773: Arth. Aspelin.
13774: 366
13775:
13776: VID,5. - Anom. ehd. N :o 13.
13777:
13778:
13779:
13780:
13781: Pitkänen y. m.: Kuoletuslainan myöntämisestä Osuus-
13782: kassojen Keskuslainarahasto 0. Y:lle.
13783:
13784:
13785: E d u s kun n alle.
13786:
13787: Osuuskassojen Keskuslainarahasto- jen jäsenet niiden käytettävinä olevien
13788: Osakeyhtiö sai alkunsa siitä, että V aitio- varojen vähyyttä, jotka heidän mieles-
13789: päivillä v. 1900 säädyt yksimielisesti tään eivät riittäneet kuin ,tupakkara-
13790: unoivat, että jos sellainen perustetaan, haksi", kuten silloin sanottiin.
13791: sille myönnettäisiin 4:n miljoonan Suo- Mutta tähän tulee lisäksi se tosiasia,
13792: men markan valtiolaina huokeilla eh- että monet maan taloustarpeet maksavat
13793: doilla. Tähän tahtoi v. 1909 maan silloi- tätä nykyä melkoisesti enemmän kuin
13794: nen hallitus yhtiön anomuksesta lisätä v:n 1913 hinnat kymmenkertaisina. Sii-
13795: 5 miljoonaa markkaa, mutta silloinen tä tässä muutamia esimerkkejä:
13796: venäläinen komento sai sen melkoisesti
13797: supistetuksi. . V. 1910 v. 1920
13798: Suomen kotimaisten valtiomahtien tar- Miehen kesätyöpäivä
13799: koitus oli siis että yhtiöllä v:n 1913 omassa ruoassa .... 3:- 40:-
13800: päättyessä olisi ollut 9 miljoonaa mark- Peltohehtaarin raivaus 300:- 5,000:-
13801: kaa huokeakorkoisia valtiolainoja. Kun 1 säkki chilesalp. . ... 30:- 350:-
13802: yhtiöltä silloin nautti luottoa kaikkiaan 1 , öljykakkuja . 21:- 270:-
13803: 416 osuuskassaa ja näiden n. 20,000 jä- 1 tynnyri sementtiä .. 8:- 120:--
13804: sentä, niin olisi silloin tullut valtiolai- 1 Fiskarsin aura ... . 40:- 600:-
13805: noista keskimäärin kunkin kassan osalle 1 Hankmoäes ....... . 140:- 1,650:-
13806: n. 22,000 ja kunkin kassajäsenen osalle n.
13807: 450 markkaa. Niinikään ovat luotto-olot maaseu-
13808: Tätä nykyä on 831 yhtiön luottoa naut- duilla tätä nykyä melkoisesti kireämmät
13809: tivaa kassaa ja näiden noin 48,000 jä- kuin ennen sotaa. Silloin maksettiin
13810: sentä varten yhtiöllä valtion ja Suomen korkoa tavallisesti 5-6-7 %, nyt otta-
13811: Pankin varoja yhteensä 86.4 miljoonaa vat yksityispankit maaseudulla yleisesti
13812: paperi- eli siis noin 8.64 milj. kulta- 10, usein 12-14 %. Ja erityisesti valite-
13813: markkaa, mikä tekee vähän päälle 10,000 taan, että rahan puute nyt maalaiskun-
13814: kultamarkkaa keskimäärin kutakin kas- nissa on paljon suurempi kuin läheisinä
13815: saa ja n. 180 markkaa kutakin osuuskas- takavuosina. Se näkyy m. m. siitä, että
13816: sojen jäsentä kohti. kun maalaiskuntain säästöpankkien tal-
13817: Jo ennen sotaa valittivat osuuskasso- letukset lisääntyivät vuosina 1917 ja 1918
13818: VIII,5.- Pitkänen y. m. 367
13819:
13820: sekä myöskin v. 1921 enemmällä kuin sut ja jonka olisi pitänyt tehdä vähitel-
13821: 100,000,000:lla markalla vuosittain, oli li- len isänmaamme omavaraiseksi ja sen
13822: säys v. 1922 ainoastaan 44,000,000 mark- kautta vahvistaa itsenäisyyttämme.
13823: kaa. Jos siis valtiomahdit tahtovat, että
13824: Vihdoin on huomautettava siitäkin, nämä pyrkimykset maalaisväestössäm-
13825: että maamme noin 150,000:sta pienvilje- me pysyvät elossa ja voimistuvat, pitäi-
13826: lijästä vasta noin 48,000 on liittynyt si niiden välttämättömästi huolehtia
13827: o&uuskassoihin sekä että kun osuuskas- siitä, että Keskuslainarahasto edelleen-
13828: sat hakevat Keskuslainarahastolta lisä- kin muutamien vuosien kuluessa saa uu-
13829: luottoa, niin useimmat niistä ilmoitta- sia lainoja tähän tarkoitukseen.
13830: vat että kassaan olisi runsaasti uusia jä- Lisäksi on valtio viimeisen Eduskun-
13831: seniä pyrkimässä, jos ne vain voisivat nan päätöksellä ottanut huolehtiakseen
13832: saada lisäpääomia ja että paikkakunnal- myöskin merikalastajain luotantarpeen
13833: la olisi nyt voimakas uutisviljelysten li- tyydyttämisestä osuuskassojen ja Kes-
13834: säämis- ja maan voimaperäiseen kun- kuslainarahaston välityksellä. Tämäkin
13835: toon saattamishalua, mutta että sitä la- uusi tehtävä, että Keskuslainarahastol-
13836: mauttaa pääoman puute. le täten on annettu, vaatii luonnollisesti
13837: Tähän voidaan huomauttaa, että val- lisä pääomia.
13838: tion on mahdoton ajan pitkään tyydyt- Näin ollen tarvitsee Keskuslainarahas-
13839: tää koko pienviljelijäväestön luotontar- to lähivuosina entistä melkoista suu-
13840: vetta, vaan että osuuskassojen itsensä rempia valtiolainoja. Mutta kohtuuton-
13841: ja Keskuslainarahaston tulee, samaten ta olisi mielestämme nyt enää rasittaa
13842: kuin muittenkin rahalaitosten pyrkiä valtion tulo- ja menoarviota ja sen kaut-
13843: hankkimaan itselleen lisäpääomia talle- ta veronmaksajia korottomilla ja pysy-
13844: tusten kautta yleisöltä. Tällä huomau- villä lainoilla Keskuslainarahastolle,
13845: tuksella onkin oikeutusta, mutta täytyy vaan olisi riittävää se, jos valtio voisi
13846: muistaa että Keskuslainarahasto sai tä- tätä varten lainata varoja ja luovuttaa
13847: män oikeuden vasta v:n 1921 lopulla ja näitä kuoletuslainoina Keskuslainara-
13848: että osuuskassat ovat siitä lähtien vähi- hastolle niin kohtuullista korkoa vas-
13849: tellen ruvenneet saman oikeuden saa- taan, että maanviljelystä ja kalastusta
13850: maan sitä mukaa kuin ne siihen katso- niiden avulla voitaisiin kannattavasti
13851: taan päteviksi, sekä että edellisessä mai- harjoittaa. Mikäli tällaisesta lainauk-
13852: nittu rahaolojen kirist~minen maaseu- sesta ehkä syntyisi valtiolle korkotap-
13853: dulla on juuri viime vuoden kuluessa piota, olisi se suhteellisesti vähäinen
13854: tapahtunut ja vaikeuttanut toistaiseksi vuotuiserä, jolla valtion menoarviota
13855: huomattavampien talletusten saamisen. helposti pitäisi voida toistaiseksi rasit-
13856: Näistä syistä tulee pääomien puute taa.
13857: ensi kesänä jo osuuskassoissa niin huu- Edellä sanotun perusteella, uskal-
13858: tavaksi, että useimmissa niistä Iainan- lamme ehdottaa,
13859: anti jää riittämättömäksi ellei voida
13860: valtion väliintulolla lisäpääomia Kes- että Eduskunta kehottaisi halli-
13861: kuslainarahastolle hankkia. Ja mitä tä- tusta kuluvan vuoden lisämenoar-
13862: mä tietää, sen ymmärtää jokainen maan- vioon ottamaan 60 miljoonaa mark-
13863: viljelijä, se tietää sen uutisviljelys- kaa myönnettäväksi Osuuskasso-
13864: ja maatalouden parantamisinnostuksen jen Keskuslainarahasto 0. Y :lle
13865: kuolemaa, joka sodan jälkeen oli nous- kuoletuslainana, kohtuullisella ko-
13866: 368 VIII,5. - Kuoletuslaina Osuuskassojen Keskuslainarahasto 0. Y :He.
13867:
13868: rolla, jotta Keskuslainarahasto tukea ja edistää maatalous- ja ka-
13869: voisi osuuskassojen välityksellä lastuselinkeinoa.
13870:
13871: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
13872:
13873:
13874: M. Pitkänen. Viljami Kalliokoski.
13875: Pekka Kopsa. Kustaa Hautamäki.
13876: Simson Pilkka. Janne Koivuranta.
13877: Antti Kuisma. Kalle Kirra.
13878: Alpo 0. Luostarinen. 0. W. Honkavaara.
13879: Herman Pojanluoma. Johannes Bengs.
13880: W. K. Särkkä. Albin Manner.
13881: Arth. Aspelin. J. T. Hyvönen.
13882: Väinö Kivilinna. E. N. Setälä.
13883: 369
13884:
13885: VIII,6. - Pet. försL N :o 15.
13886:
13887:
13888:
13889:
13890: Österholm m. fi.: Ang. beviljande av ett tillskottsanslag
13891: för fiskarskolornas upprätthållande.
13892:
13893:
13894: Till Riksdagen.
13895:
13896: Med anledning av en petition angående stämmelse med den uppfattning, att Riks-
13897: inrättande av yrkesundervisning för fi- dagens förenämnda beslut avsett anord-
13898: skare heslöt 1920 års Riksdag nande av en någorlunda fullBtändig och
13899: tillfredsställande undervisning. Enligt
13900: 1:o att anmoda regeringen att i organisationsplanen, som fastställdes av
13901: sinom tid överlämna proposition an- Fiskeristyrelsen, beräknades kostna-
13902: gående fiskeriundervisningens ord- derna för vardera skolan tili 60,000 mark
13903: nande på bestående grund; samt årligen. Därvid hade man bl. a. ansett
13904: 2:o att för den händelse sagda pro- nödvändigt att av lä'rarpersonalen skulle
13905: position icke ännu inom detta år vara fast anställda tvenne facklärare, av
13906: (1921) kunde överlämnas tili Riksda- vilka åtminstone förste läraren borde
13907: gen, anmoda regeringen att i propo- innehava vetenskaplig utbildning, samt
13908: sitionen angående statsförslaget för att eleverna, som i de flesta fall utgå
13909: nästa år föreslå anslag för ·anord- från obemedlade hem, borde erhålla un-
13910: nande av provisorisk f:iskeriunder- de'rstöd, vilka i regeln icke skulle under-
13911: visning vid en finskspråkig och en stiga 1,000 mark. Under dessa förutsätt-
13912: svenskspråkig fol:khögskola. ningar ·begynte fiskars•kolorna sin verk-
13913: sa.mhet. Emellertid beviljade Riksdagen
13914: På grund av detta beslut beviljades för i budgeten för år 1928 för nu ifrågava-
13915: år 1922 e·tt ansla.g av 60,000 mark att an- rande ändamål sammanlagt endast 60,000
13916: vändas för anordnande av fiskerhmder- mark, vadan fiskarskolornas ansla.g upp-
13917: visning vid tvenne folkhögskolor. Detta går tili hälften av det belopp, som beräk-
13918: belopp var avsett att betäcka kostna- _nats för deras underhåll. Under sådana
13919: derna för ifråga varande underv:isning förhållanden kunna de nyss grundade
13920: under senare hälften a v år 1922, emedan läroinrättningarna, vilkas tillkomst häl-
13921: verksamheten tidigast kunde tänkas vid- sats med stor tillfredsställelse av fiSikar-
13922: taga med höstterminen nämnda år. Ef- befolkningen, icke upprätthålla sin verk-
13923: ter överenskommelse med Fiskeristyrel- samhet i den avsedda omfattningen, utan
13924: sen inrättades senaste höst tvenne fiskar- nödgas antingen imskränka densamma i
13925: skolor, den ena vid folkhögskolan i Ve- så hög grad att ändamålet med deras in-
13926: derlaks, den andra i Pernå. Deras ar- rättande förfelas eller ock måste de helt
13927: betsprogram hade uppgjorts i överens- _och hållet upphöra med sitt arbete. Då
13928: 47
13929: 370 VIII,6. - Kalastajakoulujen tukeminen.
13930:
13931: Riksdagen emellertid fattat beslut om att Riksdagen måtte besluta upp-
13932: fiskeriundervisningens ordnande på be- mana regeringen att i tilläggsbud-
13933: stående grund kan intetdera av dessa al- geten för innevarande år upptaga
13934: ternativ tänkas stå i överensstämmelse ett tillskottsanslag av 60,000 mark
13935: med Riksdagens avsikter. för fiskarskolornas upprätthål-
13936: På grund av v111d ovan framhållits få lande.
13937: vi vördsamt anhålla,
13938:
13939: HeliSingfors, den 12 fe bruari 1923.
13940:
13941:
13942: John. Österholm. Ernst Estlander.
13943: Ernst von Born.
13944: 371
13945:
13946: VIII,7. - Anom. ehd. N:o 111.·
13947:
13948:
13949:
13950:
13951: Kilpeläinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä kalasta-
13952: jakoulujen ylläpitämiseksi.
13953:
13954:
13955: EduskunnaHe.
13956:
13957: Kalastajille tarkoitetun ammattiope- toinen Vironlahden, toinen Pernajan
13958: tuksen antamista koskevan anomusehdo- kansanopistoon. Niiden työskentelyoh-
13959: tuksen johdosta päättivät 1920 vuoden jelma oli laaditu sen käsityksen mukai-
13960: valtiopäivät sesti, että Eduskunnan päätös tarkoitti
13961: •
13962: 1) että Eduskunta kehoittaisi jokseenkin täydellisen ja tyydyttävän
13963: hallitusta aikanaan antamaan esi- opetukseDJ antamista. Järjestysmuoto-
13964: tyksen kalastusopetuksen vakiin- suunnitelman mukaan, jonka kalastus-
13965: nuttamisesta ja järjestämisestä; hallitus vahvisti, laskettiin lkumpaisen.-
13966: sekä kin koulun kustannukset 60,000 markak-
13967: 2) että, sHtä vwralta, ettei tätä si vuodessa. Siinä suhteessa oli m. m.
13968: esitystä voitaisi vielä tänä vuonna katsottu tarpeelliseksi, että opettajista
13969: (1921) Eduskunnalle antaa, halli- olisi vakinaisia kaksi ammattiopettajaa,
13970: tusta. ikehoitettaisiin esityksessä joista ainakin ensimäisellä opettajalla
13971: ensi vuoden tulo- ja menoarviosta tulisi olla tieteellinen sivistys, ja että op-
13972: ehdottamaan määrärahat yhden pilaiden, jotka useimmissa ·tapauksissa
13973: suomenikieJ.isen ja yhden ruotsin- tulevat varattomista kodeista, pitäisi
13974: ikielisen kansanopiston yhteyteen saada avustusta, joka ei saisi olLa 1,000
13975: järjestettävää väliaikaista kalas- markkaa pienempi. Näillä edellytyksil-
13976: tusopetusta varten. lä aloittivat kalastajakoulut toimintansa.
13977: Mutta Eduskunta ei myöntänytkään
13978: Tämän päätöksen perusteella myön- 1923 vuoden tulo- ja menoarviossa kysy-
13979: nettiin vuodeksi 1922 60,000 markan suu- myksessä olevaan tarkoitukseen kuin yh-
13980: ruinen määräraha käytettäväksi kalas- teensä ainoastaan 60,000 markka;a, joten
13981: tusopetuksen järjestämiseksi kahden kalastajakoulujen määräraha nousee
13982: kansanopiston yhteyteen. Tällä raha- puoleen siitä summasta, joka oli Laskettu
13983: määrällä oli tarkoitettu suorittaa; kus- niiden ylläpitoon tarvittavan. Näin ol-
13984: tannukset kysymyksessä olevasta opetuk- len eivät nämä äsken perustetut oppilai-
13985: sesta 1922 vuoden jälkipuoliskolla, koska tokset, joiden syn:tyä kalastajaväestö
13986: toiminnan voitiin ajatella; alkavan ai- tervehti suurella tyydytyksellä, voi py-
13987: kaisinl!aan mruinitun vuoden syysluku- syttää toimintaansa niin laajana kuin
13988: kaudesta lähtien. Kalastushallituksen oli aiottu, vaa;n llliiden on pakko joko
13989: kanssa asiasta sovittua perustettiin vii- supistaa sitä niin suuresti, että se tar-
13990: me syksynä kaksi kalastajakoulua, koitus, johon niiden perustamisella py-
13991: 372 VIII, 7. - Kalastajakoulujen tukeminen.
13992:
13993: rittiin, Jaa saavuttamatta, taikka sitten Yllä esitetyn nojalla saamme kun:nioit-
13994: tykkänään 1akata työsken:telemästä. Kun tav.asti anoa,
13995: Eduskunta kuitenkin on päättänyt ka-
13996: lastu:sopetuksen järjestettäväksi pysy- että Eduskunta kehoittaisi halli-
13997: väiseksi, ei kummankaan näistä vaihto- tusta kuluvan vuoden lisämenoar-
13998: ehdoista voida ajrutella olevan Eduskun- vioon ottamaan 60,000 markan suu-
13999: nan tar'koitusten mukaisen. ruisen lisämäärärahan kalastaja-
14000: koulujen ylläpitämiseksi.
14001:
14002: Helsingissä, 12 päivänä helmikuuta 1923.
14003:
14004:
14005: E. Kilpeläinen. Tuomas Wanhala. Taneli Typpö.
14006: •• ••
14007: VALTIOPAIVAT
14008: 1923
14009:
14010:
14011: LIITTEET
14012: IX.
14013: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS-
14014: KUNTAESITYS- JA ANOMUSEHDOTUKSET.
14015:
14016:
14017: lTil
14018:
14019:
14020:
14021:
14022: HELSINKI 1923
14023: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14024: Työväen tapaturmavakuutusta ja pal4kausoloja koskevia
14025: eduskuntaesitys- ja anomusehdotuksia.
14026: 1
14027:
14028:
14029: 1
14030:
14031:
14032: 1
14033:
14034:
14035: 1
14036:
14037:
14038: 1
14039:
14040:
14041: 1
14042:
14043:
14044: 1
14045:
14046:
14047: 1
14048:
14049:
14050: 1
14051:
14052:
14053: 1
14054:
14055:
14056: 1
14057:
14058:
14059: 1
14060:
14061:
14062: 1
14063: 377
14064:
14065: IX,1. - Edusk. esit. N :o 19.
14066:
14067:
14068:
14069:
14070: Paasivuori, y. m.: Ehdotus laiksi muutoksista työväen
14071: tapaturmavakuutuksesta 18 p:nä elokuuta 1917 an-
14072: netun asetuksen 1 §:ään.
14073:
14074:
14075: S u o me n Ed u s k u n n a II e.
14076:
14077: Viitaten v. 1919 valtiopäirvillä edus- tiopäivien liitteessä sivulla 91&---917, eh-
14078: kunnalle esitetyn eduskuntaesityksen dotamme kunnioittaen, että eduskunta
14079: perus.teluihin, jotka löytyvät v. 1919 val- hyväksyisi näin kuuluvan lain:
14080:
14081:
14082:
14083: Laki,
14084: joka sisältää muutoksia työväen tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta
14085: 1917 annetun asetuksen 1 §:ään.
14086:
14087: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työväen tapaturma-
14088: vakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917 annettu asetus näin kuuluvaksi:
14089:
14090: 1 §. 5) kulkulaitosten, kulkuväylien, sata-
14091: Tämän asetuksen määräysten alaisia mien, majakkain ja. johtoloistojen raken-
14092: ovat alempana. mainitut ammattiliikkeet tamis- ja kunnossapitotyöt sekä maan-
14093: ja yritykset, sikäli kuin niissä käyte- teiden ja siltojen rakentamis- ja kun-
14094: tään työapulaisina muita kuin puolisoa nossapitotyöt;
14095: tai omia vajavaltaisia lapsia: 6) kai~ki .rakentamis- ja niihin ver-
14096: 1) .telhdas- ja käsityöliikkeet sekä rattava.t kunnossapitotyöt;
14097: muut teollisuusliikkeet tai -yritykset
14098: 7) sähkö-, kaasu- ja puhelinjohtojen
14099: tahi -ammatit kaupungissa, kauppalassa
14100: sekä yleisten vesijohtojen ja viemärien
14101: ja maalla, niin myös kaivokset, kivilou-
14102: rakentamis- ja nHhin ve.r.rattavat kun-
14103: himot, -IDakkaamot ja -hiomot sekä lau-
14104: tataThat; nossapitotyöt;
14105: 2) maanviljelys, kotieläinten hoito, 8) liikkeet, jotka harjoittavat kaup-
14106: metsänhoito ja muut maanviljelyksen paa, tavarain purkamista, lastaamista
14107: yhteydessä suoritettavat työt; ja varastossa pitämistä sekä pelastus- ja
14108: 3) ammruttina :harjoitettu kalastus; sukellustointa;
14109: 4) liikkeet, jotka harjoittavat metsän- 9) liikenteen ylläpitäminen rautateillä,
14110: hakkuuta ja -ajoa ynnä puutavaran uit- raitioteillä, ilmaradalla ja kanavassa,
14111: toa; henkilöhissin ja sähkölaitoksen käyn-
14112: 48
14113: 378 IX,1. - Muutoksia työväen tapaturmavakuutuslakiin.
14114:
14115: uissäpito sekä ajuri- ja automobiililiik- seksi myöntämään vapautusta tämän
14116: keet; niin myös lain noudattamisesta.
14117: 10) liikkeet, jotka harjoittavat mat- Asianomaisen Maaherran esityksestä
14118: kustajain ja tavarain kuljettam~sta sel- määrää Valtioneuvosto missä maalais-
14119: laisilla aluksilla, joilla ei ·tarvitse pitää kunnassa ylempänä mainitut käsityö-
14120: tutkinnon suorittanutta päällikköä. Mui- liikkeet, maanviljelys-, kotieläintenhoi-
14121: den laivanisäntäin velvollisuudesta va- to-, kalastustyöt sekä maanteiden raken-
14122: kuuttaa laivansa yli- ja alipäällystöön, nustyöt ynnä yksityisten asuin- ja ta-
14123: tai laivassa työskentelevään ll"avintola- lousrakennuksien rakentamis- ja kun-
14124: ynnä muuhun palvelijakuntaan kuulu- nossapitotyöt eivät toistaiseksi ole tä-
14125: vat henkilöt ta,paturman varalle on erik- män lain määräysten alaiset, ja voidaan
14126: seen säädetty. tämä vapaus myöntää ainoastaan, jos
14127: Teollisuusammateil1a ymmärretään kunnasta on lähimpään kaupunkiin tai
14128: tässä laissa myöskin pesu-, silitys- ja kauppalaan taikka lääkärin asuntoon
14129: ikkunainpuhdis·tusliikkeitä, sauna- ja enemmän kuin kolmen tunnin rautatie-
14130: ky.lpylaitoksia, teurastus- ja nuohiooja- matka tahi enemmän kuin kdlmenkym-
14131: liikkeitä sekä muita näihin verrattavia menen kilometrin hevos- tahi venemat-
14132: liikkeitä ja yrityksiä. ka, taikka, milloin eri kulkuneuvoja on
14133: Milloin ammatin aiheuttama tapatur- käytettävä, yhteensä vastaava matka,
14134: mavaara on erittäin pieni, on Valtioneu- jolloin ·kymmenen kilometrin hevos-
14135: vosto oikeute>ttu erinäisille teollisuus- tahi venematkan katsotaan vastaavan
14136: ammateille ja vakuutusneuvosto yksi- yhden tunnin rautatiematkaa.
14137: tyisille liikkeille tai yrityksille toistai-
14138:
14139:
14140: Helsin•gissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
14141:
14142:
14143: Matti Paasivuori. Artturi Aalto.
14144: Tuomas Bryggari.
14145: 379
14146:
14147: IX,2. - Ednsk. esit. N :o 18.
14148:
14149:
14150:
14151:
14152: Paasivnori, y. m.: Ehdotus laiksi vangin tapaturma-
14153: korvauksesta.
14154:
14155:
14156: Ed usik u nmal!l e.
14157:
14158: Viitaten hallituksen v. 1921 valtiopäi- luihin, saamme kunnioittaen ehdottaa,
14159: ville antaman esityksen laiksi vangit- että eduskunta hyväksyisi näin kuulu-
14160: tujen tapaturmakorvauksesta peruste- van lain:
14161:
14162:
14163:
14164: Laki
14165: vangin tapatnrmakorvanksesta.
14166:
14167: Eduskunnan pää:töksen mukaisesti säädetään täten:
14168:
14169: 1 §, b) pysyvän työkyvyttömyyden:
14170: Vanki, jota kohtaa tapaturma semmoi- elinkorkoa, vapaaksi !pääsemisen jäl-
14171: sessa työssä, jossa voimassaolevan lain- keen, työkyvyttömyyden ollessa täydel-
14172: säädännön mukaan aiheutuneesta ,tapa- linen, kaksikolmannesta vahingoi ttuneen
14173: turmasta vahingonkorvausta muutoin 6 §:n mukaan arvioidusta vuosityö-
14174: olisi suoritettava, on oikeutettu yleisistä ansiosta ja. työkyvyttömyyden ollessa
14175: varoista saamaan vahingonkorvausta osittainen, sitä vastaava osa elinlwron
14176: tapaturman aiheuttaman ruumiinvam- määrästä.
14177: man seurauksista. Sairaanhoitoon kuuluvat tarpeelliset
14178: Sama oikeus kuin vangilla on jokai- lääkkeet, puhdistusaineet ja sidetarpeet
14179: sella viranomaisten toimeenpiteestä pi- sekä muut työkyvyn lisäämiseksi tarvit-
14180: dätetyllä, tutkintovangilla, yleiseen työ- tavat apuneuvot siinä laajuudessa kuin
14181: hön tuomitulla sekä yleiseen työ- tai 18 päivänä ·elokuuta 1917 annetun työ-
14182: kasvatuslaitokseen otetulla. väen tapaturmavakuutusta koskevan
14183: asetuksen 10 §:n 2 momentissa sääde-
14184: 2 §, tään.
14185: Vahingonkorva uksena suoritetaan, jos 3 §.
14186: tapaturma on aiheuttanut: Jos tapaturman seurauksena on vahin-
14187: a) ohimenevän työkyvyttömyyden: goittuneen kuolema, suoritetaan kor-
14188: viranomaisten toimesta tarvittava sai- vauksena siitä ajankohdasta alkaen, jol-
14189: raanhoito lääkkeineen niin kauan kuin loin vanki, jos hän olisi elänyt, olisi
14190: saira'll:S kestää. päässyt vapauteen,
14191: 380 IX,2. - Vangin tapatnrmakorvaus.·
14192:
14193: elinkorkoa: loin vaimo ilman laill:Lsta syytä vähin-
14194: a) leskivaimolle, niin kauvan kuin hän tään yhden vuoden ajan, ennenkuin mies
14195: elää naima ttomana, neljäkymmentä pro- menetti vapautensa, on ollut poissa kotoa
14196: senttia vainajan arvioidusta vuositu- ja elättäuy.t itseään ilman miehen avus-
14197: losta; tusta.
14198: b) kullekin avioliitossa tai sen ulko- 5 §.
14199: puolella syntyneelle lapselle täytettyy:n Jos vahingoittunut tapaturman jdh-
14200: kuudentoista vuoden ikään kaksikym- dosta on tullut niin avuttomaan tilaan,
14201: mentä prosenttia vainajan arvioidusta ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen
14202: vuosityöansiosta, jos jompikumpi van- henkilön hoitoa, on hänen elinkorkonsa
14203: hemmista elää, mutta neljäkymmentä siltä ajalta, kuin sellaista avuttomuutta
14204: prosenttia., jos molemmat vanhemmat kestää ja hän on oikeutettu elinkorkoa
14205: ovat kuolleet, sekä, ellei vainaja jätä jäl- saamaan, korotettava kaksinkertaiseksi.
14206: keensä leskeä tai la:psia, niillie henki-
14207: löille, joita hän oli elättänyt kokonaan 6 §.
14208: tai suuremmaksi osaksi tai ollut velvol- Vuosityöansiona pidetään sen päivä-
14209: linen elät·tämään, vakuutusneuvoston palkan kaksisatakertaista määrää, min-
14210: harkinnan mukaan koht~ullinen osa kä vankiin verrattava, samassa amma-
14211: yllämainitusta vahi:ngonkorvauksesta. tis8a työ8kentelevä työntekijä tavalli-
14212: Samojen perusteiden mukaan kuin les- sesti a:nsait8ee iapa.turman sattumisai-
14213: kivaimolle suoritettakoon leskimiehelle- kana sillä paikkakunnalla, jossa vanki
14214: kin vruhingonkorvausta, jos vaimo mie- oleskeli enimmän adan vuodesta ennen
14215: hen työkyvyttömyyden takia on ollut vangiksi joutumista.an. Ellei sellaista
14216: tämän ·pääasiallisena elättäjänä. paikkakuntaa voida määrätä, a8etetaan
14217: Jos leskelle ja lapsille suoritettavien vahingonkorvauksen la,ske.misen perus-
14218: elinkorkojen yhteenlaskettu määrä nou- teeksi alin tavallinen päiväpalkka sillä
14219: sisi vuodessa yli kahdeksankymmenen paikkakunnalla, missä vankila sijait8ee.
14220: prosentin vainajan arvioiduista vuositu-
14221: loista, on elinkorkoja vähennettävä, suh- 7 §.
14222: teellisesti kullekin elin.korkoon oikeute- Vahingonkorvausta ei suoriteta, jos
14223: lulle tulevan määrän mukaa:n. vahingoittunut tahallisesti on aiheutta-
14224: Paitsi edellä täs8ä ·pykälässä mainit- nut tapaturman. Jos vahing;oittunutta
14225: tua vahingonkorvausta maksettakoon on k01hdannut ta,paturma hänen olles-
14226: kerta kaikkiaan vainajan läheisille saan rikollisessa teossa taikka menetelies-
14227: hautausapuna viidestoistaosa vainajan sään tavalla, mitä on pidettävä järjes-
14228: arvioidusta vuosityöansiosta, kuitenkin tyssääntöjen törkeänä loukkauksena,
14229: vä;hintään sata markkaa. Jos elinkor- voidaan kieltäytyä kokonaan tai osaksi
14230: koon oikeutetta leski menee uuteen avio- suorittamasta vahingoDJkorvausta taik-
14231: liittoon, menettää hän elinkorkonsa, ka, jos hänellä on Suomessa läheisiä,
14232: mutta olkoon silloin oikeutettu kerta joi.sta 3 §:ssä puhutaan ja joille hänen
14233: kaikkiaan ~saamaan kahden vuoden elin- kuolema.nsa jälkeen olisi suoritettava
14234: koron määrää vastaavan pääomna. elinkork·oa, vahingonkorvaus osaksi tai
14235: kokonaan heille siirtää.
14236: 4 §.
14237: Vahingonkorvausta voidaan evätä 8 §.
14238: suorittamasta osaksi ta.i kokonaan, mil- V angille aiheutuneesta tapa turmasta
14239: IX,2. - Paasivuori y. m. 381
14240:
14241: on vankilaviranomaisten viipymättä jälkeen, luetaan vahingonkorvauksen
14242: tehtävä vahviste,tun kaavan mukainen hakemisen aika seurauksen esiintymi-
14243: ilmoitus vankeinihoitohallitukselle, jonka sestä.
14244: tulee pitää huoli lllsian edelleen ilmoitta-
14245: misesta valtion tapaturmalautakunnalle. 10 §.
14246: Jos tapaturman seuraus esiintyy vasta Ellei vahingonkorvausta tai muutosta
14247: sitten, kun vanki on päässyt vapauteen, valtion ·tapaturmalautakunnan päätök-
14248: on vahingonkorvaushakemus tehtävä seen ole haettu määräajasa, harkitkoon
14249: suoraan valtion tapaturmalautakun~ vakuutusneuvosto kaikkia esiintyviä
14250: nalle. seikkoja tarkoin punnittuaan, onko t.äl-
14251: Valtion tapaturmalautakunta. ja va- lain·en myöhästyny,t hakemus otettava
14252: kuutusneuvosto ovat oikeutettuja tapa- tutkittavaksi.
14253: turmasta tiedon saatuaan Tyhtymään 11 §.
14254: oma,sta alottees~taan tarvittavan sairaan- Tässä laissa tarkoitetun elinkoron las-
14255: hoidon hankkimiseen vahingoittuneelle kemisen perusteeksi a1setettavan arvioi-
14256: ja vahingonkOTvauksen myöntämiseen. dun vuosityöansion osaa määrättäes-
14257: sä samoin kuin muissa korvausasioissa
14258: 9 t§, noudatetaan soveltuvissa kohdissa sitä,
14259: Oikeus tämän lain mukaiseen 'korvauk- mitä työväen tapaturmavakuutuksesta 18
14260: seen on menetetty, ellei ilmoitusta siitä päivänä elokuuta 1917 annetussa asetuk-
14261: ole 8 § :ssä mainitulla tavalla tehty tai sessa sekä senaatin pääitöksessä valtion
14262: hakemusta sHtä jätetty valtion tapatur- töissä sattuneista tapaturmista 28 päi-
14263: malautakunnaUe kahden vuoden ku- vältä joulukuuta 1917 ynnä niihin kuu-
14264: luessa tapaturman sattumisen jälkeen. luvissa lisäasetuksissa sanotaan.
14265: Jos tapaturman ~seuraus, joka tämä:n
14266: lain mukaan aiheuttaa vahingonkor- 12 §.
14267: vauksen, esiintyy vapaaksi tulemisen Tämä laki tulee voimaan
14268:
14269:
14270: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1923.
14271:
14272:
14273: Matti Paasivuori. Artturi Aalto.
14274: Tuomas Bryggari.
14275: 382
14276:
14277: IX,3. - Anom. ehd. N :o 17.
14278:
14279:
14280:
14281:
14282: Kankari y. m.: Palkkatyöläisten oikeuttamisesta kaksi-
14283: viikkoiseen yhtäjaksoiseen kesälomaan täysin palk-
14284: kaeduin.
14285:
14286:
14287: Eduskunnalle.
14288:
14289: Heinäkuun 1 p:nä v. 1922 voimaan as- m. m. rakennus-, lastaus- ja lossaus-,
14290: tunut Työsopimuslaki laajentaa v:den metsä- ja uittotyöt, joiden alojen työläi-
14291: 1865 palkkaussäännössä säädetyn työlo- set eivät tule sanottavasti lainkaan osal- ·
14292: man ulottuvaksi osittain myöskin teolli- liseksi työlomasta. Tehdas- y. m. teolli-
14293: suustyöväelle. Työsopimuslain 14 §:ssä suudessa esiintyy sesonkiaikoja, jolloin
14294: säädetään m. m.: ,Työntekijälle, joka työntekijäin luku on suurempi kuin
14295: yhtämittaisesti on ollut vuoden saman säännöllisesti vuoden ympäri. ·Näin jou-
14296: työnantajan työs,sä, on varattava, palk- tuu joka vuosi työläisiä pakolliseen työt-
14297: kaa vähentämättä yhtämittaista loma- tömyyteen. Mutta pakollinen työttö-
14298: aikaa vähintään seitsemän työpäivää. myyskin aiheuttaa työloman menettämi-
14299: Puolen vuoden yhtämittaisesta työstä on sen. Vieläpä siinäkin tapauksessa, vaik-
14300: varattava neljän päivän loma." ka työläinen työttömäksi jouduttuaan
14301: Säännöksen merkitys on kuitenkin ai- menee johonkin tilapäistyöhön ja palaa
14302: van liian pieni. Palkkatyöläisistä todel- sesonkiaikana takaisin entiseen työpaik-
14303: lisuudessa ainoastaan pieni osa pääsee kaansa.
14304: lomasta osalliseksi, sillä työnantajilla Näinollen on laki saatava sellaiseksi,
14305: on mahdollisuus järjestää työntekijänsä että jokaisella palkkatyöläisellä, joka
14306: niin, ettei työlomien myöntäminen suin- haluaa työtä tehdä, on oikeus työloman
14307: kaan tule yleiseksi. Ainoastaan erinäi- saantiin ja että työlomat tulevat kai-
14308: sissa tehdasliikkeissä työskentelevillä kille työläisille vähintäin 2 viikkoa kes-
14309: työläisillä on mahdollisuus päästä osal- täviksi yhtäjaksois·esti, kesäkuun ensi-
14310: liseksi lain suomasta työlomasta, kun mäisen ja syyskuun viimeisen päivän
14311: sensijaan kaikki tilapäistyöntekijät jou- välisenä aikana.
14312: tuvat siitä osattomiksi, vaikkakaan työn- Kun ei ole mahdollisuutta päästä tä-
14313: antajain taholta ei toimeenpantaisi hän muuttamalla jotakin pykälää työso-
14314: lainkiertämismenetelmää, joka viime- pimuslaissa, sillä työnantajan veivoitta-
14315: mainittu on kehittynyt varsin yleiseksi. minen myöntämään työloma kaikille
14316: Lisäksi ovat erikoiset työalat laadultaan työläisille täysin palkkaeduin ei näytä
14317: sellaisia, joissa työläiset joutuvat vuo- tuottavan sellaista tulosta, johon olisi
14318: den aikana useampaan kertaan vaihta- pyrittävä, olisi mielestämme laadittava
14319: maan työnantajaa. Näistä mainittakoon laki, joka velvoittaa jokaisen työnanta-
14320: IX,a.- Kankari y. m. 383
14321:
14322: jan suorittamaan jokaista työntekijää että Eduskunta kehottaisi halli-
14323: kohti vuotuista maksua valtion asetta- tusta antamaan lakiesityksen, jon-
14324: maan rahastoon, josta suoritetaan kai- ka mukaan kaikki palkkatyöläiset
14325: kille palkkatyöläisille kesäloma-ajan ovat oikeutetut saamaan 'oähintään
14326: palkat. kaksi viikkoa yhtäjaksoisesti kes-
14327: tävän kesäloman täysin palkka-
14328: Edellä olevaan nojaten ehdotamme, eduin.
14329:
14330: Helsingissä, 15 päivänä helmikuuta 1923.
14331:
14332:
14333: Kalle Aukusti Kankari. T. Hj. Långström.
14334: