<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
106 Käyttäjää paikalla!
0.0048680305480957
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924 1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1924_I | ASK_1924_II_III | ASK_1924_IV_V | HAK_1924 | Liite_1924_I_XI | PTK_1924_I | PTK_1924_II |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1924
3:
4:
5:
6: LIITTEET
7: 1-IX
8:
9:
10:
11:
12: HELSINKI 1924
13: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14: •
15: SISÄLLYSLUETTELO.
16:
17: 1. Perustuslakivaliokunta.
18: <Siv. Siv.
19: 1. Setälä y. m., edusik. es:it. N:o 1: lailksi 'lH!k{mnon v<rupams'1wim W § :n
20: Bhdotulkset a) Suomen v;aJltiopäivä- mu utt.rumisesrta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,5
21: j äTjes~tyikeeikJSi j,a <b) l<ai~si edustatian- 3. Schauman, ;pet. för,sl. N:o 1: Ang.
22: rpalkkiosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 irur,iiJtta.ndet av ett ta,gr,åJd . . . . . . . . 27
23: 2. Ryömä, edrwslk. e~>it. N :o 26: Elhidotus 3. Schauman, anom. ehd. N :o 1: Lain-
24: 'tar<ma<stu!Sikunn,an <per•ustrumill'el>ta . . . . 28
25:
26:
27:
28: II. Valtiovarainvaliokunta.
29: A. Verotuslaitoksen uudistamista Siv.
30: koskevia eduskuntaesitys- ja ano- tms J,a~k~si
31: mai8lb.an t'UOOIUSta s.i~listä
32: musehdotuksia. vuonna 192•5 kannettav·asta tuJiimaik~
33: Siv. ISUSIUa • • • • • • • . • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 48
34: 1. von Born m. fl., motion N :o 3: 6. Makkonen y. m., eduslk. esit. N :o 9:
35: Fönsla;g ti<l[ l1ag run,~åJende än:d['ing .av Eihdotu1s <lailksi eräiden 1ta:v;rurain
36: l~a~ OIIIl i.nJmrnst- odh f·ö~mö~enlhets tuonmtulli:st.a vuonna 19>25 . . • • . • . . 5<0
37: slk.att ruv dem' 3 •au.gusti 1920 . . . . . . 33 7. Helo y. m., edms. esit. N:o 20: Eh-
38: l. von Born y. m., edusik. esit. N :o 3: dotus lrruilksi !kummniseSita asunto-
39: E<hd,otua ,I,a:ilklsi e.I.o:kiullln 3 p ii>ilvänlä 1 y.1elilisyyS~v.er,osta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
40: 1920 ·a<nne1mn tulo- ja oma,isurulsvel'·O- 8. Lohi y. m., anom. ~ehd. N:o 37: Työn-
41: lain muurtltam]seslta . . . . . . . . . . . . . . . 35 ra,TIJt,alj,a.n 'V'etlvoittrum<irs·elsta rkrun<trum81a!ll
42: 2. Ryömä y. m., edusik. esit. N :o 5: valtion j.a ikunna:n verot työss~ään ole-
43: •Eih:dotua I.a,ilk,si l·eimruv,erol1a:.in muutta- vilta henik:ilöiltä . . . . . . . . . . . . . . . . . 57
44: sest.a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
45: 3. Rantala y. m., oou,sJk. esit. N :o 6: B. Rautateitä ja muita kulkulai-
46: ElhdotUJS 1ailksi 1:9 p :nä jouluJruut.a toksia koskevia anomusehdotuksia.
47: 1921 annetun Ueimav.eT<O}Iruin 6 § :n
48: muuttami<Siest.a t.oiS"in ikJumihllv,alksi . . . 39 9. J unes y. m., a.nom. !fud. N :o 38:
49: 4. Schauman, motion N:o 7: F·ö.nslag MärurMruham 1myönrtä:misestä r.au1Ja,ti•en
50: tili l•ag arngåen.de ändr.i:DJg a~v v.iJ.ssa raikemtrumi~sta va<r·ten :Suormen'---'Rruot-
51: tUIUa·vgiifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,2 .sin yhdys'l.1ada:1ta TIO['!ll<ion 'U<liklosata-
52: 4. Schauman, edusk. esit. N :o 7: Ehdo- ma.an ......... 1• • • • • • • • • • • • • • • • • • 61
53: t.us lrailkis:i er.äJiden tuH.imaJmsujen 10. Jussila, anom. ehd. N :o 4·2: Määrä-,
54: muut.trummesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 Mhan m:y,öcr:JJtlin:ni;Sielsrbä ram<tatim r.a-
55: o. Jern m. fl., moti<on N:o 8: FörSilia<g ikentalmiista VJar:ten Rov.runiemeltä ,K.e-
56: tilli lra:g an1g.ående 1m11.avgif:t, SOIIIl un- mi!jär,veHe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64
57: der år 1·9<25 smahl :up.pibämas <a!v sill . . 46 11. Koivuranta y. m., an.om. eihd. N :o 45:
58: 5. J ern y. m., oouslk. e'Sirt. N :o 8: !mhdo- MääJrruralhan myöntii.lmi1sestä r·ruu<ta:tien
59: IV
60:
61: Si'V. Siv.
62: Tra,lwnlbrumirs,ta va,rtern rRorv,a.DJirerrnel't:ä :M:ärärä'ralharn my·Önttäimisresrtä .!'allltati8'11
63: Kremijärvel3!e . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 ·r.akentrumirS1ta v:a:rten P~o.rirs,ta K~am~
64: 12. Hänninen y. m., anom. ehd. N :o 67: rka.arnp~ä~än kiruUJtt,a LHra.rup31mäen aiSie-
65: M;ää:rämruhiam rmyön tä:mis·esrtä trulou- 'm.alJJe .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 9~
66: derJrliroon Jra !koneellisen tutki~mulksen 22. Eerola y. m., ranom. ehd. N :o 53:
67: toimit1ta.mi.srek!si nOirrmaral i:rrarirte i1stra Määr·ii!rowhran myönt.ämirsest•ä rrauta tien
68: rmrtatietä varrten Oml Ull!--'Ptidrw;jä'r- rraiken:t.rumi:srt,a v.w:rten rLH:a,aJpajäirrvern
69: ven-K.uus,a:mon r,at,a,s•uunnruHa 66 iki:rilmlta Suolraihteen ja J yviiJslkyl1ärstä
70: 13. Arffman y. m., a·nom. elhrd. N :o 65: K.uhmoi.sten lkoa urtt1a LH.ämeenllri!nrn.aran 104
71: TaloudeH~s~n tut:krimulksren toimiUa- 23. Vesterinen y. m., ,anom. eihd. N :o 41:
72: m~s,esrta ra•uta tiren rr•aikenrt.amffita vra.r- :Mätärär.!illl.a.n myöntäJmis'eSitä rrraurta:tie-
73: rten Nu11m~V,atailan rrardrarltta tKillh- ~1hdiiSI'terlrmäm Riilhrirmälkii-JyvälllkyJ.ä,
74: momermen !kirkollle .............. 71 Su·olrmhti.-Hrurup.aj,ärvi ,r,aJlrenltJaJmista
75: 14. Janhonen y. m., .anom. ethd. N:o 64: y,a·r·ten .......................... 106
76: T.utrkilmulksen toi.mi:tt,ami•S81Sta rrramtra- 2·4. Jaskari, A. y. m., amom. elhrd. N :o 61:
77: tien ·rakJentamirSit,a vra:r•ten Krontio- ~Märäroärralha:n myönrt.äJmisersrt'ä :roallltati.en
78: mrue.H,ä Kia:nrtr!lljä.rvenr rranrtaan . . . . . . 73 r.alkJ8'lltarmi•sta vrurtten Kro.ktkolra·s.t.a Sno-
79: 1 i'i. Salo y. m., rarntorm. e:hd. N :o 57: Mä:ä- l.a:hden asema1le .................. 107
80: rrärraihan myrö·ntämisrestä K~ontti.omäre.n 25. Inborr m. fl., pet. f·öros1. N :o 66:
81: :jra Krirelh:irmän väJlisen r:artarosrunr re•ken- Ang. Jby,g;g,andre a1v en jiilrnrv'ä:g ~rån
82: ·talmirSlta varrt.en . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76 SuoJ,ruhrti st.ati-on över rSoaari j.ä,r'VIi: tHrl
83: 1
84:
85:
86: 16. Pelttari y. m., arllrOIID. rehd. N:o 47: Ben.nräs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 0.9
87: :M,äräJrär,ruha·n myöntäm~srestä roalken- 25. Inborr y. m., runom. elhd. N :o 66:
88: nrurs·töidrern aiotit.amirsta varten Oulun rRautrutien •rralkenta!mi'sesrta :SuroJ!alhlden
89: __;~ma1an--<Kon1iromären T'a:baroorarJrlra· . . 77 .asemaJta rS.ara:rij.ä,nv.en lkla.utta Pän-
90: 17. J acobsson m. fl., p·et. f.ö,r·s1. N :o 56: rnäisrten rarsremalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110
91: ~A:ng. lbygrg1arn1de arv jrärnrv,äg frlån Toiby 26. Heikkinen y. m., an101m. ehld. N:o 49:
92: rs:trati<on .di1relkt tiJH V·o.lt:t.i srta·trirorn 7·9 MäJärälrraJthan rmyönrbämirSiest.ä rrautart:Jiren
93: 17. Jacobssan y. m., ra:nrOiffi. eohrd. N:o 56: ~roark:erwtrumista 'varrten Siili:ntj äirv;en rta•i
94: Mä:ärr äJr,alham rmyröntäJmi sresrtä oi1klor a- r.Arl:a:p,rtkän arsemra1'1:,a tK.arojrall,an rraida1r1e 111
95: -d!arnr rrmkrentrumista y,arrten 'Trnovitlan 27. Ryynänen y. m., anro:m. ood. N:o 48:
96: :arsemrulrta V·olrtin .asermaHre· . . . . . . . . . . 83 'Mäiiilr·ä:rraihan myönrträ:mi.seSlt'ä rrarutatie.n
97: 18. Hästbacka m. fl. pet. :f:ör.sJ. N :o 63: :raik!entarri:t[rsta v;a;rt•en J·oenrsullllSr!Ja; Tio-
98: Arng1årentde utlarribebandre .a:v lmstwads- manrtsiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1!14
99: föros1ag för il:wrggan•de mv .nol"!mrru1lsrp å- 1 28. Reinikka y. m., ra:nom. ebrd. N :ro 46:
100: 'rig .J•a:rrnv.äog fråm Björneh01rrg via Mä;a:rä11aih;an rm()"öntärmirsresot.ä rr.aurta:tien
101: 'T·01by rst.a:tio.n till Jetp!IJo e1l:ler Bernnäs 86 r:aikenrt;a.misrha v.arrt·en Vätrtsiltän arsre-
102: :18. Hästb(J)cka y. m., •anom. eihd. N :o 63: ma:1ta Bomalll!tsi,in ................ 11·6
103: ffim:;tanmrusrurvion 1aatiimisers<ta nror- 29. Pullinen y. m., am•orm. ehd. N :o 40:
104: rma allirr.a.itei:s·en rraurt.a tilen rrraikentmm i- ·Määrrä,r.aihan rmyöntiilmis,estä .S:uOijä,r-
105: Beiksi rParrirsta T.u.ovilan a~ema-n rfuruutrt.a ven rardrRn j,aotikJromisot.a 'Vlarr~tien . . . . . . 120
106: J,epurallrf' tai ·Päwn.ä.irsriirn . . . . . . . . . . 89 30. Piitulainen y. m., ram·om. reihd. N :o 43:
107: HJ. Tarkkanen y. m., anom. ehd. N :o 58: Mä·ä.räT,aihtrun myönrtålmi.sesrtä :rrarutrut.1en
108: M·ärä,r-ärr,arr:tra·n myön!tärmi1sestä .r.murt;ami en r~akPntamista varten Lärf!kelästä 'Sal-
109: rHike·ntamista varten Risteeltä Km1- miin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2
110: 'V1art,sa;n y. m. rprui!klkalku.ntien ka·utta 30. Piitulaine'lt m. fl., pe•t. iörrsr1. N :ro 43:
111: rKr,ii3tii:nrarnrkJaurpunilcirin . . . . . . . . . . . . 92 Ang. he.v;iljande ruv .an.s~a.g för by,g-
112: 20. Pojanluoma y. m., an01m. ·ehd. N:o 59: gJanrdre av en tiä:r·nviilg fr·ån Lä!Bik~lii
113: Mä·ärrä·rralhan mryö.n.t,äJmises.t·ii raurtarHern tii~ ISaJIID'is . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124
114: .rrailrient.amirst.a v.arrtent 'E·piilän pysä- 31. Ruotzi y. m., ,anrom. eihd. N :·o 44:
115: llciilot!ä K:vrösk·os,krem, I~adis.ten .kJaup- iMää,r:ärrraJha,n m~yörrtäJmi.soestä .rrautrutie:n
116: :p,alan ~'· m. sreu<tmjren !kautta Seinä- r.atklen•bmmri•Sit.a varrten Laa>:peenlr,am.-
117: rj~oen ,a,sremaUe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,5 nast•a E11irsenv.ruarran t.ai iSyvii,oron
118: 21. Härmä y. m., aon·om.. ehod. N:o 39: arsema·lilre . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12S
119: V
120:
121: Siv. Siv.
122: 32. Vertanen y. m., !l'llom. eihd. N :o 55: .MääräJr,aill.an myönttämises1:Jä Lapim
123: ~fä.är·lilraJham :myöntätmil!l<estä mutatien ma.an<teitten ·r,aJlren.twmiiSta v,a1rten .. ·1'58
124: raJkenlta.mitl:ta vca•rlen La:p'POOlllr·am~
125: na,sta V;uokis•ennitsikan ooaruttJa E·lisen- 0. Määrärahojen myöntämistä ta-
126: ·va;ar.alll asemruH.e . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127
127: loudellisiin, sosiwlisiin, sivistys-
128: 33. Pullinen y. m., :a:nom. eihd. N io 54: y. m. tarkoituksiin koskevia ano-
129: M·ää•r.ätr:aihran a:nyöntälmiaesrtä ·raut.a- musehdotuksia.
130: ti~n ra!kent.rumiis:ta VJaTtem Vii.Jpuri,sta
131: La;artdki!l!n Dann:aJ~e . . . . . . . . . . . . . . . . 1·28 45. Österholm rn. fl., p.e1t. för.sJ. N :o 11:
132: 34. Pohjala y. m., anom. eihd. N :o 62: Ang. beviljande ,a;v aniS~ag tili :llislk.e-
133: U uraan ·r:a1tara v.arten myönnletym r.inällingens ;befräimj:a.n.de. (•Laus.
134: mäJär:är,aJhiam ikäyttäimis.estä . . . . . . . . 130 mruat. v:lta) ............... 16 3
135: 1
136:
137:
138:
139:
140: 35. Luostarinen y. m., .anom. eihd. N :o 45. Österholm y. m., a1nom. elbtd. N :o 11:
141: 60 : M,jj;Jir,ä<r•aJhan rmy·ÖrDJtJäJmi~Se~SrtJä r·a u- Miiäir•ä:r:alhan myöntäm:ises:t:ä •IDa'Lll!S-
142: tatien raik•entamista Viarten Miatika- t>uselirukeinton edi.Jstä.mis,eiksd.. (LwU>s.
143: lse}än ,ws·emah.a SmVionilJinn·an. y. m. maa:t. v::lta) .................... 165
144: p,aiJklkaJknmti,en kautta .Laihteem 1134 46. H elo y. m., a,nom. eihd. N :o 68:
145: 36. Kinnunen y. m., :anoon. e1hd. N ~o 52: Mää:räraihia:n myö.n:täJmises•tJä v:altitOn
146: Määrär:aihan my•Önrtälmi.ses,tä töitt-en aiS·unlto.p.ohi·tti,sta :t.oiimin·ta.a v.wrten . . 167
147: a}oitJtamris181ksi La!hden~Heinlryl,an• r1a- 47. Wuokila y. m., •anom. ehd. N :o 77:
148: dal1a .. ,.......................... 13.6 MääJräJr.ruham myön tämis•eiStä :so·ta,orpo-
149: 37. Hiidenheimo y. m., anom. ahd. N :o Jen wv.u:s:ta•miiS,ta vartetn . . . . . . . . . . 172
150: 50: MääTäraihra.n myön:ttäimils•e>s:tä r.aiU- 48. Tenhunen y. rn., anom. ehd. N :.o 78:
151: tat:iten Tiallmnta!mist.a VJ.artJen Helsin- ·Määirä:ra1han my·öntämisestä ty·öväen-
152: gistä Risteen asema1le . . . . . . . . . . . . 137 asun:t()lj,en r.alklennuttamista ,v.rurten .. 175
153: 38. Palmgren m. fl., 'Pet. fö.l'!Sil. N :o 51: 49. Annala y. m., ano.m. ethcl. N ~o 79·:
154: Ang. h81V~~j:andie •aiV ants~:atg :fiör byg- .M.äläir·krruham m.yön:t.älmi•sesrtä Su:omen
155: ga.nde mv elll• järruv:äg :från HeliSiing- Ra:ut.aJtoolä:is:ten Amm.atti1ii·toJile: VJa-
156: fors vi,a; Loi:io staition ti:lil Riste Slt•a~ list•uiSt.yön iharj•o.i:tltamista va•rten . . . . 176
157: t.ion ............................ 140 !JO. Pullinen y. m., anom. 'ehtd. N :'o 80:
158: 38. Palmgren y. m., anom. elhtd. N :o 51 : Määräraha.n myöntämisestä llmti:teol-
159: MätärtäTJaihan myöntrumires:tä ra;uta- lisu;ws,kioul.un pe.Tfl!statmtista rv.arten
160: tien :l'aJkien'llmmi.sta v.ar'ten iHe.Js,intgis:tä Pe:rikljiilrrelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178
161: Lolhj.an as~marn iklautta Risteeni :ase- ii1. Kuisma y. m., acrJ.:om. elhtd. N ~o 81:
162: ·ma1i!e .......................... 143 M,äJiiJrlilralhan my,ön täJmiiSt81Stä :kii:riklun.
163: 39. Tulenheimo y. m., aniom. eihd. N :o miken:twmi:sta var.ten Kivimieme.n :kiw-
164: 70: M:äär.iiJr,a!ha:n rmyönit:ämis:es,tiä Tu-. sa11m:i:rulu:eelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179
165: .flun satarrnwn la,aljenm:u;stöit!ä V1a.11tem . . 146 ii:2. Gebhard y. m., •a.no.m. ~hd. N :o 82:
166: 40. .Jussila y. m., an.om. elhd. N :o 71: Mää~·iilra;han myönt•ämi,ses:t.ä av:ustlllik-
167: Mä.ä:riiJr,ahian myöntäJmiiSeSitä Kemin s:eksi ikunnilae ni·id·en aset1tamien ko-
168: P,j,tikänlk;a,r·in sa:t.a,marn j.a sat,armar1ad.an titalorms:l,aiutwkunt.i:eru. toi:miJ'1nan tuike-
169: r.aik!entam,is:ee-n . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151 mti:s,eiks'i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180
170: 41. TTuo'kos'ki, an~m. e1htd. N:.o 74: Måä~ ii3. Voionmaa, .amom. ethd. N :o 83: Mätä-
171: ·räJr,alhia:n my,önrt:ä:miSiestä 1Su:Jikava:n rär·alhan myömtrumisestä maaikulllta-
172: ,J.coiSfkien kia:nav•oimista va,r'ten ........ 153 arkis•toden iperiUtstamista v;arten 182
173: 42. Paasonen y. m., anom. ehd. N :o 75: :i4. Åkerblom, (pet. fö,rsl. N :o 84: An.g.
174: 'M.äJä:r,äh~.alhiam myöntäJmis:estä: rAJkionrve- lbevi1j:ande .a;v .ans1la1g för orrdna:ndet
175: den-V:uotj.äa·'Ven kan1ruvan :r,alkienta- ocll ·våJ'Iden av k101mmruner•natS ·rurik:iv . . 184
176: 1
177:
178:
179: tmits1<a ·V·a:rtem . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154 54. Åkerblom, an,om. e1hd. N :o 84: Mää-
180: 43. Härmä y. m., anom. ehid. N ~o 69: räJraJha.n mY'Ön:tä:mi.seiS,tä •mun•t1a:in ar-
181: A vlliStwksen my·Öntämisestä if'ori•n lkis•tojen hoitoa ,j•a j.ärj:est>ely.äJ varten 18·0
182: llm urpiUngiHe siH.an r,aJk<entwmiiS!tia Viatr- öi5. Peltonen y. m., .a:nom. elhd. N :10 85:
183: tem KokiemäenJioen yli . . . . . . . . . . . . 155 MäJä,rär,aihan tmiyÖntäJmiiS,est.ä mlken-
184: 44. N eitiniemi, •arnom. ~ehd. N :o 73: ·nu191aV1ll®s>i :Oriv>eden :IDmns,a[IJ()Ip:istoile >186
185: VI
186:
187: Siv. Siv.
188: 56. Kilpeläinen y. m., amom. eihd. N :o perustamisesta ilwu:luhaJJ.ituJkseen.
189: 86 : Määr·ii:raha.n myöntämisestä Kot- (Larus. siv. v:lta) ................ 2113
190: ilmn :su:omilillaisen yhtei.silmmJ..un ottll!- 67. Heikinheimo y. m., .anom..ood. N :o
191: mieelksi IV:altJion ih~:os·ta•an. (LBJUB. 97: Mäiilrärahan myön:t,iiJID~stä Pet-
192: !;li:v. v:~ta) ....................... 189 sa:mon ikoa'llS•aJkouiumruk:erun:usten uudis-
193: 57. Jussila y. m., :!lJiltOm. ahd. N ::0 87: t.us~ J•a ,lkorj.austöitä v.ar,ten. (Laus.
194: M·ä:ätr'äT.alham my;önrtäm~se;stä Kemin si•v. v:lta) ....................... 215
195: ~1hteis.kou}un ottamise!ks:i vooti.on yih- 68. Lehtokoski y. m., .an:om. e:hd. N :o 98:
196: teiskouluksi. (Laus. siv. v:lta) .... 190 Määrär:aiha.n my.ön1:ämi•sesrt1ä lkan.sa-
197: 58. Åkerblom, rpet. fö.rs•l. N ::o 88: Ang. laissodan johdosta tm:rv:attomilksi jou-
198: beviUa'llde av :a.rus1ag för b.y!5'g,ande av tuneil:le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2-17
199: ver!kstäder fö·r sH)j:dsko1or p:.å I.amdet. 69. Palmgren m. fl., pe.t. för~sl. N :o 99:
200: (La,ns. :siv. v:lta) ... ~ ............ :L93 Am:g. lbevi1j:!IJllde av ansla.g f:ör fort-
201: s·ättnlil!1gskl.assern.a,s vid Hangö Sven-
202: SS. ÅXoerblom, an:om. ehd. N ::o 88: Mää-
203: .sik.a S!llmSikola övert.a:gande av staten.
204: rä.ralhan myöntJäcrnioostlä työp:ajojen
205: (Laus. siv. v:.lta) .............. 1.. 219
206: l'a!kentJa;mliseen m!IJBJS:eudun Jk;atiiteo"Hi-<
207: 69. Palmgren y. m., :Ml•Om. ehrd. N :o 99:
208: sumikouJluiUe. (Laus. s:iv. v:1ta) .. 195
209: Mää.r.är:ahan my·öntämises,t;ä Hangon
210: 59. Wiik, pet. försl. N :o 89: Ang. ibevil- Du.otsalaise.n yihte~skoulun j:a:11kioluok-
211: j:a:nde ruv ans1a.g f·Ör lindr.ande .av nö- 1{1ien ottamise!ksi Vla'l:tilon· huostaan.
212: :dem :b1!lJntd ball'II:en i Tys:kil:an:d . . . . 197 (L!l!UJS. sirv. v:lta) ................ 221
213: 59. Wiik, anom. ehd. N :o 89: Määrä- 70. Palmgren rn. fl., pet. för•sl. N :o 100:
214: raihan rm.yö,ntäJmi:s:estä häid·än 1::i:even- Ang. ibev·i1:j.am.de ·av e1Jt .rumor,terin:gs-
215: tämi:SJeik;si Sa/kS!an lasten 1kes1k:u~.des·sa 199 lån åt Telk:nislka a.äJrove'riket i •Helsing-
216: 60. Ailio y. m., anam. ehd. N :o 90: fors A. B. 0Laus. siv. v :lta) . . . . . . 223
217: Mä:ärära:hMl myömt.äJmioostä p:aiik:aJiis- 70. Palmgren y. m., :an:om. eh:d. N :o 100:
218: museoidoo j,a :Suomen Mus·eoliiton Ku10letusla:inan myöntämiiSes:tä ,Tek-
219: mvus:t.amisek:si. (La,us. siv. v :lt•a) . . 201 nislk:a lärav•10rlket i Helsingfors A. B."
220: 61. Lahdensuo y. m., 'lllnom. eihd. N :o 91: nimi:s·elile y:htiölle. (Laws. ~rv. rv::l·ta) 226
221: •Määräma~a;n :myöntäJmis:eBtä Pohjan- 71. Seppälä y. m., Ml•Om. elhd. N :o 101:
222: ma.an lhi:storia,loliJseUe museo.ythdis- Mä.ärä~!llha:n myön.tämi:ses:tä s~omen
223: tyikisel:le museotailon r:a.kentamisrt.a S.os1 aH:demOikir.a;atti.seiJe Ty&1älismais-
224: va:rten V:a:BJSMn. (Laus. siv. •v:l:ta) ... 205 11ito1Je luentodem pitäJmilstä v.a~rtoo iko-
225: fl2. Estlander m. fl., :pet. färs~. N :o 92: d~nlhoi:d,on d·ärj.e.stiiJmises•tä. (iLa~s.
226: Ang. bevUj.amde arv amsJa.g åt För- s:i'v. v:'lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 229
227: eningen för Ösrter:bottens hi:sto.r]Sika 72. Allila y. m., •an:am. ehd. N :o 102:
228: museum tili u1prpfönamde :av en lmusei- M.ääräT.a:hran myönt.äJmi:ses:tä 'Ty;övä:en
229: ·by.gg.na:d. (Laus. sirv. v:lrta) ........ 2106 .Trurjestösnuorte.n LiitoJ.le. (Laus. s,iv.
230: 63. Gebhard y. m., anom. eihd. N :o 93: v:•l:ta:) ........................... 231
231: Korottoma.n raken:nuslainan myönt·ä- 7r!'l. Kärki, F., y. m., anom. ehd. N :o 103:
232: mis.estä Helsirngim K•aBya·bms.opi'lli- MääJr,iiJl'laiham myöntii:mi:sestä :Musta-
233: 'seHe T:a1oUJslkoul:u:l1e.
234: 1
235: (Laus. si:v. l:ais:lwhetytk:s;elle r. y. (Laus. siv.
236: v:lta) ......... ·· ................. 2:07 v: lrta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233
237: fl4. Sillanpää. •amam. :eihd. N :o 9'4: :Mää- 7 4. W11orio y. m., anom. ebtd. N :o 104:
238: räJr•a!han myöntäJmirs•est.ä ilmtitalous- Mii<iiJrå!lalha;n myönrtämis:es1t'ä Jk;ir!ja,sto-
239: kurssien t•oimeenp;a·nem:iselks·i iki!llllsa- toimå.nrt!IJa 'V1llirten. (La.UB. siv. v:Ita,) 2•36
240: r~ou:luTiopetta)j!i~,Je. (La:ms. siv. v:1ta) 209 75. .Junes y. m., •anom. e'hd. N :o 105:
241: 60. Sillanpää, an:om. eihd. N :o 95: Mää- ·Miiiii:rii:r:a:hran myöntäJmiJs:eSJtä !k:asv:ivH-
242: räna:hra;n myöntämisesrbiil Hel:singtin j,elySk.oeas•ema'Il rp•erniSrtrumista 1'\"arten
243: Soikeaim:ylhd:i:SJtylk!Selle. (Lau:s. si v. Perä~P,oihij.ol:aoan,. (J:Jruu,s. maat. rv: lta) 2,38
244: V :'Hill) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211 76. Jaskari . A., y. m., anom. ehKl. N :o
245: fl6. Fl annula y. m ., .an:om. eih1d. N :o 96: 106: ·Miiii:ri:iJr,aJha:n :myönt,äJmise,stä
246: MäiäJrä•r:alhran mY'Öntäm isestä ik·oti•ta- marutlllloudehliiS'tecn 'k.ooaiSe:roa:im. petrus_,
247: l:ou:sorpetmlk!sen :tar:kR>staj,an· rvir,an rtamista v:a!l'lten. <(La:us. m!llat. v:lrta) 240
248: vn
249: SiiT. Siv.
250: 77. J askari, A., y. m., ·aawm. ehd. N :o tiö.hle e·d.e~1een l·ainllltl.aV'aikisi wa.a-
251: 107: .MiiJiilrär.a:han myön·tiilmåsestä ;taloutta kohottwvi.Ln uudiiilitö1lhin.
252: AsutUSII"mastolle 'k·äytetttäJv.äikiSi. •kiuo- (LaUJS, W<lll!lit. V :·liba) . . . . . . . . . . . . . . 2·66
253: letUIS>liari.uoina itseniiJiiStyneille p•ien- 88. Bmnder y. m., anom. ehd . .N :o 119:
254: viljje;J.:idö:i11e maan hw,astrusihliizm,an .t\läiä:rär.aihan myöntiiJmiJses•tä Osuus-
255: euorittaanista v•a·rteln. 0Lwrus. •maat. ,kas.sojen K€1SikwsJ,a,imar~uhaston .viiJli-
256: V :lJtJa) . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242 tylklseHä j.a,ettaV'wksi 1ain.oina syrjä-
257: 78. Hänninen y. rn., anOilll.. ehd. 1li :o ci·e.utUJtien osuusmeijeri~ mlooent,a;-
258: 108: Mäiärä.r•ahan my·öntä.miJSes,tä mi,sta ja kUilnos•sapi•toa ,v,a;rttlli.
259: pienviilijelYJSIIIliRillitiil.Qj!6n !Per.ustwmi.s·ta ~LiliUS. m•aat. 'V :1 ta) .......... ,. . · · 2·71
260: v·a:l"lten etr·B:liilillll' :KoihliiS-tSuomen b9. Pitkänen y. rn., an•orn. ehd. N :o
261: !kwntiim. (LaUIS. m~t. v:.ltw) ..... 2.44 1·20: Mää:räira:han myöntäunisestä
262: 79. Halonen, y. m., ;RJnOiliJ.. ehd. N :o laman a;n,twmi.sta var.teu Qg,wUJSikas-
263: 109: M.ä.äJrär.aihan myöntiilmåsestä .,.uj;:m Keskm~1a:in,a;r.ailtascto OsaJkeyb.-
264: !P'ien•'"i.Jlj,el•ij äiin amliiUa tui tllli<:L<m tlw- tnulJe kiiJytettälväksi Laatokan kala-
265: ·.lwttwmi•sta .varten. (I.wws. ma.act. >kawpp.aa j~ärj·estiiJV'ien osruUJSik:Ullltie•n
266: v :.1ta) • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 245 a:v·ustlllm.i.selkisU. (LaU:S. ma.at. v :ltw) 273
267: 80. Alestalo y. m., anom. elhd. 1li :o 110: 90. T~uomioja · y. m., wnom. elhd. N :o
268: .Määlrärtaih<RII! myö,mtämisestä ·sditos- l21: Mä:är.iiJmhan myöntiiJm~estä
269: sOiliiien ootoa v.arten pienv;i-ljeli- Pienv.i1jeilijäiin K•esilrushwtolle. (Laus.
270: jöi11e. (LRIUIS. mawt. V:lta) . . . . . . 247 IllllllaJt. v:tta) .............. : ..... 275
271: 81. Makkonen y. m., .anOilll.. ehd. .N :o 91. 1''uomioja y. rn., all:wm. elhd. N :o
272: 1.11: Mwälräralhan myöntäimi,S€1ltä 122: MääiriiJrwhan myÖilltäilllJi.sestä
273: vanattolliJ.Iien p.ilelliVIiltielidäin op:i.Sik:e- pienv~~jely.sneruvQ.i.wopi.ston 1pe_r~usta
274: lruRJVU!Situtk.s.i.a va~rten. (Lwws. maat. mista vaJrtem. (tLaUJS. maat. v :lta) . . '2/i7
275: v:lta) ........... .,, ............. ·251 92. l'yppö y. m., wnom ehd. N :o 123:
276: 82. Gebhard y. m., .anQ'm. elzd. N :o 112: .M.ä:äiriiJr.lllhan myöntämci.ses~tä !Pien-
277: Mäiäa,iirnaihan myÖIIlJtäJmiaestä ika.xtwta ~ viJije1y•sneuv,oj•!llopiston perustamista
278: !Lowden. edistälm~seikJsi. (tLwUIS. mlllat. vlllrten. (Laus. ma;a~t. v :tl!ta) ...... 280
279: •v :Ilta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,53 93. J yske y. m., anom. eihd. N :o 124:
280: 83. Gebhard y. m., a.IllOilll. ood. N :o 113: E1ri·n.iiåiSiten määir·är,aJho,j€III! lney"Öntä-
281: MääräJooi.Wm myöllltämi.smtä Sllliomen mi.sestä .ma.anvi·ljjei~s- ja ta.l•oUii!ISeu-
282: K•ot~tailollliSikieSkiwksel:le ·kotita.loUJSp.o- roill.la j,a mawtaloUJdelli.sihle m:i!kois-
283: hirlltilsta toillniD:ut!lla v;wrten. • • . • • • . . 25fl yhdi~styksille. (Laus. maat. v :lta) .. 282
284: 84. Särkkä y. m., anOilll.. eihd. N :o 114: 94. Saarelainen y. m., anom. eihd. N :o
285: Mwär'iilMhan myöntäimåJSJeS'täi ma,a- 12ö: Mii!är·iir•whRill myöntiilm~seS'tä •ra-
286: .taroUJSty·ÖISlti;pendlej.ä varten. (CLaus. j aeawtUJj en ;uu.diiSIV1i1j elY1sa•aiiV1!liUJSten
287: ma,at. v:1ta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268 :ku.sta:nm\Uiksiin. (Laus. maat. 'v:ltw) 219ö
288: 85. Bryggari y. m., allliQJD. ood. LN :o 11ö: 95. Hirvensalo y. m., an:Oilll. ·eihd. N :o
289: Määirär•whRill myöntäm1S1€i311Jä: P1en- t26: Määr•är.aJhllin myörutiianJils.eBtä
290: vildclij·iiån Lilitoole fkwn,aUJhoidon ope- meijeriliittojen toiminnan ed.istämi-
291: twkisen ti•älrj•es.täimistä varten pienvil- sebi. ~Lwus. maat. v: 1ta) . . . . . . . . 298
292: öe1i,j00ilile. (CLaus. maat. v ;,lta) . . . . 261 96. Pullinen y. m., anOilll.. ehd. N :o 127:
293: 86. Virkkunen y. m., an,om. eihd. N :o ,Mäiä.r·äil1aJhaJn myöntäJm:ioostiiJ ~~wrj'a"'
294: 117 : U]komai~S~en ·1wiln1an il:uawlklkiuni- 1an. 'kann.aJben mwwmieskiowl:un l'la-
295: se•Slta ikiäiytettiiJviiJffi1 OsuwSiki8JiSISIOjen kootam~sta va~rten. (Laus. maat.
296: Kesikwsl.amwl"ltalha;ston ,viiJl,:iltyikseUii v:1ta) .......................... 300
297: 1pienten ja ikesik.11kokoisten. viJijelys- 97. Lauren m. fl., p.et. •för,sil. N :o 128:
298: tiJ,ain il:uw1tilj;win aV'UBitUIS>liaJinoiikBrr. An,gående bevi]j.amde ·av wns11ag för
299: (LaUJS. maa:t. v:1tw) .............. 2t63 upl!)fÖl"laJm:le •aJV en skoLby,gglllwd för
300: 87. Saarinen P., y. m., <&IlJOOil. ·ehd. N :o Högre SveniSika 'Lanthr\Uikls]äx:overilret
301: 118: MiiJä.r'iilrlruhian my•ÖID.tiiJIIzisestii i Å!bo. (tLruus. maat. v : l!ta) . . . . . . 301
302: lai-na;n 'antaaruista V1arten Os.UIU;8kJas- 97. Lauren y. m., .au•om. eh!d. N :o 128:
303: so jen K eEik!uslari.nJIIlraihii!Sto-iOsailreylh- Määiräiralhlliii: myönt·äimisestä ~u-
304: VIII
305:
306: S~v. .s~v.
307: ·t·a1o.n ratk:entaani,Sita v•SJrten Trur.un 'men ikiosllren permlllllilllta ·V'IIlrten.
308: y1EmliiDiälle :rw01ts.awati.s.elle •maa.DJvilde- (Lau.s. maat. v :lta) .. ,. . . • . . . .. . . . . 329
309: lysopistolle. (Laus. maat. v :lta) . . 304 :1!09. Kauranen y. m., .a:noon. elhd. N :o
310: 98. Kukkonen y. rn., .anom. ehd. N :o 140: Miiiilr·iilr!l!han ~·Öllltiilmisestä
311: 129: M!ä.är•ä.raihan my.önt.ämi,sestä eräirtten M'11o1a:an, Valkj~ven ja
312: ..P Oihj·oi.s~K,BJr j aJJan ~ard,anlho.i•tOikJou:lun Kivennavan p.iltä:jissä olevien :j.ä.r-
313: rakennus.avwksi. (Laus. moo.t. v :lta; 30'i vien veden.pirun!lln ·a·Len.tam:i.Jsta Vlar-
314: 99. 'Kuisma y. m., llJllom. ood. N :o 130: ten. . (Laus. m!Lat. v:lta) ........ 33·1
315: ·~ä.ärär,ailiJan my•öntili:rnisesttä ma:ar- 110. Åkerblom m. fl., \I)et. f.öml. N :o 141:
316: .mi•esikloulUlii! P•6ftUJSul!Jll•i.stru v•ar•te11 Ang. havi.J:.j.an,dJe .ruv •ans,1rug ,för rupp-
317: t.Sruk.ki011a.an. (ILau.s. maat. •v :lta) . . 3lJ:9 ren,snin:g .av tK,yxo •iil1v. (JLruUJS.
318: 100. Neitiniemi y. m., an·om ehd. N :o ma.a.t. 'V :11ta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 333
319: 131 : M.äiä:rä:rruh.au my•ön täimi.ses:tä 110. Åkerblom y. m., .an,om. tfud. N :o
320: y.kisi.V1u01tieen ·k!ä.ytännö~~is-1t.ietopu.o•h 14l: Mä.wr:är•BJhan myoöutwmieestä
321: sen m!llauVlillj.ely»kioulun tP•etrtUJStaimi- ,Ky.rönlj·oon tpenkatrum~sta vrurrten.
322: seiksti Lappia •jtaJ .Perä~'<Jihjo1oo. •vwr- (Latua. maat. v :•1ta) . . . . . . . . . . . . . . 335
323: ten. (Lau.s. mBJat. :v :tlrtBJ) . . . . . . . . 310 111. Pojanluoma y. m., .a:noiill. elhd. N :o
324: 101. Pitkänen y. m., an•O!ill. clld. N :o 142: M.äJä:r·älrtalhllin myönttä!lllisestä
325: 132: Määmä:r.ruh!lill myöutiiuni~S~es·tä Kyrönjoen perkauksen altku:toimen-
326: rtietopuo1~sen ~rurti aniliJo~tok01utlllill IP€- ·p~taiJtä v:a:r'ten. (Lwus. lilllawt. v :lta) 337
327: r.wstami.sta v.ax•ten EhsellJVBJar•aan. 112. Seppänen y. m., a:ntom. ethid. N :o
328: (LaJus. matat. v :HJBJ) . . . . . . . . . . . . . . 313 143: Mä.ä.rä.rathllJll myöntälmiBestä
329: 102. Lahdensuo y. m., aruom. ehd. l' :o P.y~hälj oen a1ruj utolksun !l)erlk3Jamista
330: 1a3 : Mäiä.rä.r.!l!ha:n my;öntämrilsestä v.atrrten. (Laus. 1ma•rut. v :•1t3J) . . . . . . 339
331: tmat!l!lllresikiouJhun :perusta~mi•s.ta vruten 113. Viljanen y. m., taill{~m. ehd. N :o 145:
332: Etel:ä;-JP,OihdarumaaUe. (La:us. maat. MäJäTtär.alhBJn myöntäimtises•tä Arrnn:na:t-
333: v:.1ta) .......................... 314 tierued~stwmi.slai:tolksen ·toimin.n.ant
334: 103. Junes y. m., !Lnom ehd. N :o 134: tukemi·sta varten. (Lau·s. tal. v :lta) 341
335: Mäiiilr•iilr·aJham my•Ö:ntrumi.sestä ma.a- 114. Byömä y. m., anom. ,elhd. N :o 146:
336: miteSk!ouliUJl perus•ta:mieta •V'rurten .MJä,ä:rä.raihwn mY'Önttä.misestä trubetr-
337: IIDBJ!lill ilwi11is.el1e j.a ltäruti.seWJ.e r.aja~ lkiUJloOISiin VlaJstus.trumis.työn tuJk!ecrnista
338: saw:lmJ.le. (.La:u1s. .maa~t. 1v :•rta) . . . . 316 va•rten. (La:us. tal. v:1Lta) . . . • . • . . 343
339: 104. Kalliokoski y. m., anom. ehd. N :o 115. Virkkunen y. m., •a.ntotm eihd. N :o
340: 136: M·ääir•iilr•aillan my,öntätmisestä 147: M.ääir•ä.naihian mycmt~sestä
341: .Perlhonljoen perkwustöirtä v;arten. :kunrta:~1htymien ·toi.mefiiPiilteestä: pe-
342: (Laus. lilllruart. ·v:l1ta) .............. 3117 Tustetta:vie,n t1run,getta•vataJUrtis•ten hoi-
343: 105. Kilpeläinen y. m., anom. eihd. N :o tolwitosten rbullmmitSta vatnteu. (lLBJus.
344: 136 : Mä.är·ä~BJhan my•Öntäimisestä tal. v:rta) ..................... 345 0
345:
346:
347:
348:
349: ·Kymijoen \I)I8rlkaustyötä v,wrten. 116. ·Tavastähti y. rn., anom. ehd. N :o
350: (Lwua. llllrurut. v:lta) .............. ~:3!19 148: Määräraillan myöntämisestä
351: 106. Vilianen y. m., anom ~:Jhd. N :o 137: kaatuvatautisten hoitolaitosten pe-
352: ,f<[ä;äir•är,BJha:n myöntäm~ses·tJä XYIIlli- rustamista varten. (Laus. tal. v :lta) 349
353: j·o.en. väYJLiiln v€6.~j.äJrjetSitely.ä v•wr1Jen. 117. Junes y. m., anom. ehd. N:o 149:
354: (LaUis. marut. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . 3~1 Määrärahan myöntämisesta keuhko-
355: 107. Hästbacka m. fl., pert. försL N :o truutiparantolan perustamista varten
356: 138: IAn.g. bevi,l'jande a:v ,a:ns•1rug :för Perä-Pohjolaan. (iLaus. tal. v :lta) . . 352
357: uppreru;rui'lllg ,a:v Esse ås med~re del. 118. Somersalo y. m., anom. ehd. N :o 150:
358: (La:u~&. IIDWaJt. 'V :,lJta) .. •........ · · · . 3.2·3 M.äärär,ahan myöntämisestä tylsämie-
359: 107. Hästbacka y. m., ,a.n.om. ·ethd. N :o listen kasvatus- ja ihuoltolaitosta Tar-
360: 138: M·äiäl'iilr:alhan myöntäimi~S~e~Stä ,ten. (Laus. tal. v :lta).. . . . . . . . . . . . 354
361: Älhtäv.änLioen .a1ati:u:oksuiDJ P'erlkirua- 119. Jacobsson m. fl., pet. försl. N :o 161:
362: mi:sta Viarrten. (La•us. mwat. v:t1ta) 326 Ang. beviljande av anslag för hy:g-
363: 108. Pullinen y. m., .acrH~m. eihid. N :o 180: gande av länesjukhus i Vasa stad.
364: Mää.rär•a:han myöntämisestä KriVIinåte- (Laus. tal. v :lta) ... 0 • • • • • • 3M• • • • • •
365: IX
366:
367: Siv. Siv.
368: 119. J acobsson y. m., anom. ehd. N :o 151: 129. von Born m. fl., .pet. försl. N :o 161:
369: Määrärahan myöntämisestä läänin- Ang1ående beviljande av anslag åt
370: sairaalan rakentamiseksi Vaasan Samlfundet Folkhälsan i Svenska
371: !lmU!Punkiin. (tLaus. tai. v:Ha) .... 3159 Finland. (Laus. tai. v :lta). . . . . . . . 380
372: 120. Lahaensuo y. m., anom. ehd. N :o 1219. von Born y. m., anom. ehd. N :o 161:
373: 153: Määrärahan my;öntämisestä lää- Määrärahan myöntämisestä Samlfun-
374: ninsairaalan rakentamista varten det Fo1khä1s,an i Sv,enska Finland..,
375: Seinäjoelle. ( Laus. tai. v :lta) . . . . . . 362
376: 1
377: nim~selle seuralle. ('Laus. tal. v :lta) 381
378: 1~1. von Born m. fl., pet. lförsl. N :o 152: 130. Kopsa y. m., anom. ehd. N :o 162:
379: Ang. beviljande av anslag lför utvidg- M,ää.rära!han myöntämisestä kuoletus-
380: ning och renovering av allmänna lainoiksi maalaiskunnille kunnallis-
381: ,sjukihuset i Lovisa stad. (Laus. •tai. kotien rakentamista varten. (Laus.
382: v:lrta) .......................... 364 lfl!ki- ja tai. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 382
383: 121. von Born y. m., anom. ehd. N :o 152: 131. Heikinheimo y. m., anom. ehd. N :o
384: Määrärahan myöntämisestä I.oviisan 163: Määrärahan myöntämisestä
385: yleisen sairaalan laajentamista ja Maaseudun SäJhklöythtymien Liitto
386: uudistamista varten. (Laus. tai. r. y :n toiminnan avustamiseksi.
387: v:lta) .......................... 366 (Laus. laki- ja tai. v :lta). . . . . . . . . . 384
388: 1'22. Salo y. m., anom. ehd. N :o 154: 132. H elo y. m., anom. ehd. N :o 164:
389: Määrärahan myöntämisestä Röntgen- Määrärahan myöntämi.tsesrtä kuntien
390: laitteiden hank'kimistw vart·en Ka- avustamista varten. (Laus. laki- ja
391: jaanin yleiseen sairaalaan. (Laus. tai. v :lta) .......... ·. . . . . . . . . . . . 387
392: tai. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368
393: 123. N eitiniemi, anom. ehd. N :o 155:
394: MäJärärahan myöntämisestä Kirttilän D. Suomailaisten saatavia Venä-
395: sairaalan rakentamiseen. (Laus. tal. jän valtiolta koskevia eduskunta-
396: v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3tl9 esityksiä.
397: 124. K ulenius m. fl., pet. lföJ.1sl. N :o 156:
398: Ang. heviljande av anslag för ett di- t33. von Born m. fl., motion N :o 2:
399: striktssinnessjukhus i svel1S<ka Öster- Förslag tili lag om ersättning åt
400: botten. (Laus. tai. v:lta) ........ 3,171 dem, som under världskriget av
401: ryska militärney-ndigheter tillskyn-
402: 124. Kulenius y. m., anom. ehd. N:o 156:
403: Määrärahan myöntämisestäi ruotsa- dats skador . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 391
404: laiselle Pohjanmaalle perustettavaa 133. von Born y. m., edusk. esit. N :o 2:
405: piirimielisairaalaa vamen. (Laus. Ehdotus laiksi korvauksen mR!ksa-
406: tai. v :~ta)\ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 372 misesta niille, joille venäläiset soti-
407: 1:25. J unes y. m., anom. ehd. N :o 157: lasviranomaiset maailmansodan ai-
408: Määrärahan myöntämisestä; sairas- kana ovat aiheuttaneet vahinkoja . . 396
409: tuvan perustamista varten Turtolan 134. Tukia y. m., edusk. esit. N :o '4: Eh-
410: kuntaan. (Laus. tai. v:lta) ...... 373 dotus laiksi korvauksen antamisesta
411: 1126. Tulenheimo y. m., anom. ehd. N :o maailmansodan aikana erinäisiä va-
412: hinkoja kärsineille . . . . . . . . . . . . . . 401
413: 158: Määrärahan myöntämisestä
414: Turun lääninsairaalan laajentamista
415: varten. (Laus. tai. v :lta) ........ 374 E. V,aJtiolainoja, valtion virka-
416: 127. Seppänen y. m., anom. ehd. N :o 159: ja 'henkilökunnan palkkauksia,
417: M>äärärahan ncyöntämisestä valtion kansalaissoda.Jij aiheuttamia kor-
418: sairaalan perustamista varten Haa- va:usV!Illllitimukls1:a 'Y• m. al1ioja ~oslke
419: pajärven kirkonkylään. (Laus. tai. via eduskuntaesityksiä ja anomus-
420: v:lta) .......................... 378 ehdotuksia
421: 128. Janhonen y. m;, anom. ehd. N :o 160:
422: Määrärfl!han ney-öntämisestä sairas- l!35. Lehtokoski y. m., edusk. esit. ,N :o 10:
423: huoneen .rakentamista varten Hyryn- Ehdotus laiksi eläkkeistä kansalais-
424: salmen kirkonkylään. (Laus. tai. sodan johdosta työkykynsä menettä-
425: v :lta) .......................... 3-79 neille Suomen kansalaisille sekä
426:
427: 2
428: X
429:
430: Siv. Siv.
431: kuolleitten Suomen !kansalaisten per- 140. Linna y. m., anom. ehd. N :o 35:
432: heenjäsenille .................... 407 ,N. s. karpina- ja .sotav.ah.inkolai:nojen
433: 13{!, Nurminen y. m., edusk. esit. N :o 11: korottoman maksuajan pidentämi-
434: Ehdotus laiksi niistä iperusteista, sestä ................. ·· . . . . . . . . . . 423
435: joiden mukaan luokkasodan aikana 141. Schauman: pet. försl. N:o 36: Ang.
436: vuonna , 1918 työläisiltä ryöstetystä beviljande av .anslag tiH förhöjning
437: ja ihävitetystä omaisuudesta on kor- och uJtjämning av statens till XV-
438: vausta suoritettava . . . . . . . . . . . . . . 408 XXX löneklasserna hänförda ibefatt-
439: 13·7. Linna y. m.: ,anom. ehd. N:o 34: ffi- llli•ngshavares löner . . . . . . . . . . . . . . 425
440: komaisen lainan ottamisesta tuotan- 141. Schauman: anom. ehd. N:1o 36: Mää-
441: nollisten laitaSiten perustamista ja rärahan myöntämisestä XV-XXX
442: asutustoiminnan r.ahoittamista V'ar- palkkausluokkiin kuuluv.ain v.altion
443: ten ............................ 411 virk!ailijain palkkojen korottami-
444: 138. Vuokoski y. m., anom. ehd. N:o 116: seksi ja tasoittamisesksi .......... 426
445: Ulikomaisen lainan han!kkimisesta 142. Paasivuori y. m., anom. ehd. N:o 76:
446: pientilallisten talouden kohottamista v.3J1tion rautateiden konepaåain työ-
447: V&l'lten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 415 läisten ·aseman vakiinnuttamisesta . . 427
448: 139. Hiidenheimo .y. m., anom. ehd. 143. Mannermaa y. m., anom. ehd. N:o 72:
449: N:o 33: Vwpaudenlainojen obligatioi- Määrärahan myöntämises,tä puhelin-
450: den kuoletussuunnitelman muuttami- li,nj•an. rakentamiseksi Seinäljoelta
451: sesta ........................... 418 Ta-mpereelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 428
452:
453:
454:
455:
456: 111. Lakivaliokunta.
457: A. Valtiollisista oloista johtuneita B. Puutavaraliikkeiden maanomistusta,
458: edusk"'llnta~esiltybiä. vuokralaisten suojaamista y. m. aloja
459: koskevia eduskuntaesityksiä ja anomus-
460: 1. Aalto, J. F. y. m., edusk. esit. N :o ehdotuksia.
461: 15: Ehdotus laiksi vuoden 1<9·1.S Jmn-
462: salaiesodan johdosta rangaistuksiin 5. Sunila y. m., edusk. es•it. N :o 12:
463: tuomi1ttujen henkilöiden •armahtami- Ehdotus laiksi rpuutaval'!aliikkeenhar-
464: ·sesta .......................... 435 joittaj.a;in maanomis,tuksesta 447
465: 2. Nurminen y. m., edusk. esit. N :o 17: 6. Hakkila y. m., edusk. esit. N :o 19:
466: Ehdotus la·iksi vuoden 191.8 luokka- Ehdotus laiksi kohtuuttomien vuok-
467: so,tJaan os·aaottaneiden sekä sen jäl- rien vaatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 454
468: !keen poliitti•sista syistä tuomittujen 7. Allila y. m., edusk. esit. N :o 18:
469: henk·ilöiden armahtamisesta ja vi- Ehdotus laiksi vuokra1aisten suojele-
470: reiUä olevien ,täHaiS"ten ·syytteiden misesta asuntohäädöiltä, vu·okrakei-
471: raukeamaan jättämi,sestä ......... 437 ~ottelulta: ja -Jki!Skonna[ta ykisityi,steu
472: 3. Reinikainen y. m., edusk. esit. N :o talouomiiSta.j·ain, yhtiöi.den, osuus-
473: l4 : Ehdotus laiksi vuonna 19•18 kuntien ja muiden yhtymien, kun-
474: kä(ydyn kansalaissodan johdosta :val- tien ja vaJtion. puolelta ka.Uipun-
475: tiollises,ta •syystä erotettujen valtion geissa•, ka uppaiioi.ssa, truar.i aväkisis•sä
476: rpalve1ijain ja virkamiesten ottami- yhdyskunnissa .ja tehdla:s,seuduiila
477: sesta entisiin toimiin.sa . . . . . . . . . . 440 maalla ...... •.... ,................ 4,56
478: 4. Jokela y. m., edusk. esirt. N :o 16: 8. Lehtoko&ki y. m., edusk. esit. N :o 1'3:
479: Ehdotus laiksi valtiollisista rikok- Ehdotus laiksi avioliiton ulkopuoleUa
480: sentekijöistä 442 syntyneistä lapsista heinäkuun 27
481: XI
482:
483: Siv. Siv.
484: p :nä 1'9;22 annetun lain 22 § :n 2 mo- 11. J unes y. ni., anom. ehd. N :o 4:
485: mentin muuttamisesta toisin ~uulu- Anomus -ja valituskirjain jättämi-
486: vaksi .......................... 459 'sestä h:JJlJintovir.astoihin postitse . . 469
487: 9. Kivimäki y. m., anom. ehd. N :o 2: 12. Nikkanen y. m., ·anom. ehd. N :o 5:
488: KEnteistökirjalai,toksen aika;ansaami- Es:i,tyksen antamisesta .laiksi huo-
489: sesta ja tilankaupan moitetta koske- neustojen hankkimisesta kihlakun-
490: vien lains,äännöksien uudis.tamisesta 461 nanoikeuksien i.stuntoj,a varten .... 470
491: 10. Saarinen, P. y. m., anom. ehd. N :o 3:
492: Esityksen antamisest.a laiksi lainan-
493: annossa otettavast!li korosta . . . . . . 467
494:
495:
496:
497: IV. Talousvaliokunta.
498: V~uomlll1!alinsäädäDJtö,ä, tJ~J..iJntJa,rve[aikli,a 3. N eitiniemi, edusk. esit. N :o 30:
499: y. 'ill. aliojia IJrosiklerriia edus/lmnta.eSiirtykisiä LEhdotus laiksi kätilöiden asettami-
500: ja 13inomusehd!otuiks<ia. sesta maalai·skuntiin sekä niiden
501: palkkauksesta annetun lain 5 § :n
502: 11. Schauman m. fl., motion N :u 28: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500
503: 1Förslag till lag om tillverkning ooh 4. H elo y. m., anom. ehd. N :o 13:
504: införsel a·v samt handel :med rus- Esityksen antamisesta mielisairashoi-
505: drycker 0 0 •••••••••••••••• 477 0 ••••• don saattamises.ta valtion asiaksi . . 505
506: 1. Schauman y. m., edusk. esit. N :o 28: 5. Gebhard y. m., anom. ehd. N :o 14:
507: Ehdotus laiksi väkijuomain valmis- LEsicy'ksen antamisesta yleiseksi elin-
508: tukses•t.a, maahantu·onnista. ja. k·au-1 tanpeiden valmistusta, maahantuon-
509: p:JJSta ••••• 0. 0 489
510: •••••• 0 0 ••• 0 •••••• tia ja kauppaa koskevaksi laiksi . . . . 508
511: 2. Gebhard y. m., edusk. esit. N:o 29: 6. Lehtokoski y. m., 1anom. ehd. N :o 15:
512: Ehdotus laiksi kätilöiden asettami- 'Toimenpiteistä kieltoiain valvonnan
513: sesta maalai·skuntiin sekä niiden teho·stamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 517
514: palkkauksesta annetun lain muutta-
515: ses,ta 0 ••• 0 •• 0 0 0 501
516: •••• 0 •••••••••••••
517:
518:
519:
520:
521: V. Laki- ja talousvaliokunta.
522: A. Kun'DJailllis•latkeja ja kunn·a:His,vero- 2. von Born y. m., edusk. esit. N :o 24:
523: tusta koskevia ,edUSikunt<a~e~Sitys- ja anto- Ehdotus a) laiksi maalaislruntain
524: muse·hdotulksia. kunnallishallinnosta kesäkuun 15
525: ;p :nä 1898 annetun asetuksen muut:ta-
526: 1. Särkkä: edusk. esit. N :o 23: mi8esta j·a b) laiksi kunnallishalli-
527: Ehdotus laiksi 27 p :nä marraskuuta tuksesta kaupungissa joulukuun 8
528: .19117 annetun maalai,skuntain kun- p :nä 1873 annetun asetuksen muutta-
529: nallislain 27 § :n muuttami8esta . . . 527 .misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 532
530: 2. von Born m. fl., motion N :o 24: 3. Itkonen, edusk. esit. !N :o 25: Eh-
531: •Förslag a) till lag om ändring av dotukset a) laiksi kaupunkien kun-
532: förordningen av den 15 juni 1898 an- nallislain 2:2 § :n muuttamisesta ja b)
533: g'ående kommunal,förvaltning på Jan- Iaiksi maalaiskuntain kunnalli.slain
534: det och ib) tili lag om ändring av 2B § :n muuttamisesta ............ 535
535: förordningen av den 8 december 4. Kalliokoski y. m., anom. ehd. N :o 7:
536: 1873, angrående k.ommunalförvaltning Useampien kuntien alueella toimin-
537: i stad .......................... 500 taansa harjoittavien liikkeiden kun-
538: nallisverotuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . 537
539: XII
540:
541: Siv. Siv.
542: B. Kala>Sitll!S01oja y. m. ailioja koskevia Esityksen antamisesta muutoksiksi
543: ednSikuDJtaesjltylksiä ja •a:lliO'Uluseihd,l)t;Uik. v.oima:ssa olevaan tilusrauhoitusla-
544: siJa. kiin ............................ 551
545: 10. N eitiniemi, anom. ehd. N :o 9: La-
546: 5. Hänninen y. m., edusk. esit. N :o 21: pin kihlakunnan a.sukkaitten tuoma-
547: ·Ehdotus laiksi 23 iP :nä heinäkuuta rille j.a -kruununvoudille suorioottavan
548: ,19{)12 •allllletun kalastussäännön 10 kyydi,tyksen Lakkauttamisesta . . . . . . 553
549: § :n muuttami.sesta tois·i.n kuu1uvabi 541 1<1. Kuisma y. m., anom. ehd. N :o 10:
550: 6. Forsberg m. fl., motion N :o 22: Laatokalla olevan lgolkan kalastus-
551: ill'örsl·ag tilllag anglående ändring av alueen ka1astusolojen järjestämisestä 554
552: 31 § i sjölagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 544 12. V aionmaa y. m., anom. ehd. N :o 12:
553: 6. Forsberg y. m., ednsk. esit. N :o 22: EsitY'ksen antamisesta erinä;isiksi
554: Ehdotus laiksi meJJi1ain 31 § :n muut- muutoksiksi irtolaislakiin . . . . . . . . 555
555: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 546 13. Österholm m. fl., .pet. försl. N :o 144:
556: 7. Kivimäki y. m., edusk. esit. N :o 27: Ang. utvidga.nde av den oibesuttna ibe~
557: Ehdotus la<iksi vankien kuljetuksesta 548 folkningens fiskerättigili.eter . . . . . . . . 557
558: 8. Heikinheimo y. m., anom. ehd. N :o 6: 13. Österholm y. m., anom. ehd. N :o 144:
559: iKöyhäinta,lon ja l.a.stenkod,in •ai-1 Tilattoman väestön ikalastus•o~keuk-
560: kaan<Saami.sesta Petsamoon . . . . . . . . 550 sien laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . 559
561: 9. Lohi y. m., anom. ehd. N :o 8:
562:
563:
564:
565: VI. Sivistysvaliokunta.
566: Kansakoululaitoksen kustannuksia, 4. Linna y. m., anom. ehd. N :o 18:
567: aJloja lkJOSikJeviJa
568: DIUOl'lilsOID ISI11JOj•ellua y. m. Määrärahan myöntämisestä. Oriveden
569: edu!&untaestiJt:y,s- ja a:DJOIDJUsehdotuksi.a. kesäkansanopistolle . . . . . . . . . . . . . . 572
570: 5. Junes y. m., anom. ehd. N :o 19:
571: 1. Kärki y. m., edusk. esit. N :o 31: Tornion ·keskikoulun laajentamisesta
572: Ehdotus 1aimsi kansakoululaitok.sen yliopi.stoon johtavaksi linjajakoiseksi
573: kustannuksista 1<5 p :nä 'huhtikuuta yhteislyseoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 574
574: 1001 annetun lain 5 § :n muuttami- 6. Lonkainen y. m., anom. ehd. N :o 20:
575: sesta toisin kuuluvaksi . . . . . . . . . . . . 5165 Esityksen antamisesta lasten j.a nuo-
576: 2. Ailio y. m., anom. ehd. N :o 16: rison suojelua tarkoittavaksi lainsää-
577: -Kansakoululait~ksen kustannuksista dännöksi ........................ 575
578: ·annetun· 1ain eräitten kohtien muut- 7. Virta y. m.,. anom. ehd. N:o 21:
579: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 567 Esityksen .antami.s·esta last.en- j.a JJ.uo-
580: 3. Heikinheimo y. m., anom. ehd. N :o rison. suoj·elua koskev.ruksi l'ain.s·ää-
581: 17: Lisämäärärahan myöntämisestä d.ännö~si . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . 576
582: :Suomen 01ympLa1aiselle Komitealle 571
583:
584:
585:
586: VII. Sotilasasiainvaliokunta.
587: Asevelvollisuuslakia y. m. koskevia <P :.nä marr,askuuta 1922 ,a,nnettuun
588: eduslkU/Illtaesityiksiä. asevelvollisuuslakiin, j.a b) laik<Si Ii-
589: säyksestä 11 p:nä marraskuuta 1922
590: 1. Niukkanen y. m., edusk. esit. N :o 32: annettuun lakiin asevelvol1lsuuslain
591: Ehdotus laiksi .asevelvolHsille myön- voimaanpanemisesta . . . . . . . . . . . . . . 585
592: nettävistä lomista ................ 583 3. Nurminen y. m., edusk. esi.t. N :o 33:
593: '2. Manner y. m., edusk. esit. N :o 52: Ehdotus laiksi suojeluskuntajärjestön
594: Ehdotukset a) laibi muutoksista 111 hajoi1Jtamise.sta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 589
595: XIII
596:
597:
598: VIII. Maatalousvaliokunta.
599: Siv. Siv.
600: A. Vuokra-alueiden lunastuslakia, seudun työväen laidun- ja metsätar-
601: asutuslakeja ja asutustoimintaa kos- peen tyydyttämiS€Stä . . . . . . . . . . . . . . 609
602: kevia eduskuntaesitykisiä ja anomus- 8. Sirola, anom. ehd. N :o 26: Esityk-
603: ehdotuksia. sen antamisesta muutoksiksi 25 p.
604: marnaskuuta 1922 annettuun lakiin
605: 1. Koivuranta y. m., ed-usk. esit. N :o 34: maan hankkimisesta .asutustarkoituk-
606: Ehdotus laiksi valtion metsämaiden siin ............................ 614
607: asuttamiS€Sta ja niillä oleva>in 9. H arvala y. m. anom. ehd. N :o 27:
608: vuokra-alueiden lunastamisesta 20 Laitumen hankkimisesta maaseudun
609: p :nä toukokuuta 1922 anne,tun lain pieneläjäin karjalle . . . . . . . . . . . . . . 616
610: eräiden pykäläin muuttamisesta . . . . 595 10. Myllymäki y. m., anom. ehd. N :o 28:
611: 2. Myllymä.ki y. m., edusk. esit. N :o 35: Lisämaan antamisesta itsenäistyneille
612: Ehdotus lailiisi lokakuun 15 p :nä 1918 pikkutiloille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 618
613: V'Uokra-,alueiden lunastamisesta anne-
614: tun lain 1 § :n muuttamisesta toisin B. Eri a~oj1a lk,os1k!evi.a eduskurutJaies·~s
615: kuul'Uv·aksi ...................... 599 jla anomus1ethdortuibila.
616: 3. Mustasilta y. m., edusk. esit. N :o 36:
617: Ehdotus laiksi vuokra-alueiden lunas- 11. Kopsa y. m., edusk. esit. N :o 38:
618: trumi,sesta 1·5 p :nä lokakuuta 1918 an- Ehdotus laiksi vedonlyönnistä hevos-
619: netun lain 715 § :n kumoamisesta . . . 600 kilpailuissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6~1
620: 4. Salo y. m., edusk. esit. N:o 37: 12. Mannermaa y. m., anom. ehd. N :o
621: Ehdotus laiksi maan hankkimisesta 22: Hallan tuhojen estämistä tarkoit-
622: RS'Utnstarkoituksiin ~5 p :nä marras- tavan y;htenäi,sen ·su unni:telman l!La-1
623: kuuta 1922 annetun lain muuttami- timisesta vesiperäisten alueitten kui-
624: sesta ............................ 601 va.amise:k.si ............. 1•••••••• 623
625: 5. Kulmala y. m., edusk. esit. N :o 39: 13. Niukkanen y. m., anom. ehd. N :o 23:
626: Ehdotus laiksi maan pakkoluovutuk- V,a}tion •Sitoutumisesta ostamaan UU-
627: sesta pienviljelijäin ja tilattomain dismaruhan vuosina 1925-:L926 kyl-
628: maan ;tarpeen tyydyttämiseksi ja irtse- vetyn ruis-, ohra -ja kaurasooon . . . . 6,2,6
629: näistyneiden maanvuokraajien va- 14. Hiidenheimo y.m., anom. eihd. N :o
630: pauttamisesta 1unastusveloistaan 604 2·4 : Määräl'ahan myöntämisestä
631: 6. Vuorio y. m. edusk. esit. N :o 40: Osu u.skasooj en Keskuslainarahasto
632: Ehdotus laiksi pienviljelijäin hiekka-, Osakeyhtiölle osuusmeijerien raken-
633: savi-, suomUita- ja turvepehkutanpeen tamista mrten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 627
634: tyydyttämi,sestä ....... ,. . . . . . . . . . 606 15. Pelitari y. m., anom. ehd. N :o 25:
635: 7. Vuokila y. m., edusk. esit. N:o 41: Oulun lahjoitusmaapeltojen omista-
636: Ehdotus laiksi pienviljelijäin ja m~JJa- jien oikeuksien turvaamisesta 6129
637:
638:
639: IX. Työväenasiainvaliokunta.
640: A. Työailkma lmskevila edus~kuntaesitys 3. Aalto, A. y. m., edusk. esit. N :o 49:
641: ja anomuseh!do'tUJksia. Ehdotus 1aiksi kahdeksan tunnin työ-
642: ajasta 14 p:nä elokuuta 1!H8 ·annetun
643: 1. Saastamoinen y. m., edusk. esit. N :o lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 647
644: 42 : Ehdotus laiksi merimiehen työ- 4. Aalto, A. y. m., ednsk. esit. N :o 45:
645: ajasta 26 p :.nä huhtikuuta 11924 an- Ehdotus laiksi työalj.as•ta maa- ja
646: netun lain 3 § :n muuttamisesta toi- kotitaloudess.a 649
647: sin kuuluvaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 635 5. Leinonen y. m., anom. ehd. N :o 30:
648: 2. Toivonen y. m., edusk. esit. N :o 46: E8ityksen antamisesta laiksi naisten
649: Ehdotus laiksi lasten ja nuorrten hen- yötyön kiellosta teollisuudessa . . . . 652
650: kilöiden työajasta . . . . . . . . . . . . . . . . 639
651: XIV
652:
653: Si:v. Siv.
654: B. Tyii'vä1mvaikuwtusrta, työsopimUISI]IIllim. Ehdotus laiksi työttömyysapukas-
655: muuttaJmiiS,ta y. m. ikosikevå,a edmslwnilla- soista 2 p :nä marl.'askuuta 1917 anne-
656: !}sitylisi!l ja allomusehdotuksia. ,tun asetuksen 11 § :n 1 momentin
657: muuttamisesta toisin kuuluvaksi . . 677
658: 6. }{ivimäki y. m., edusk. esit. N :o 43: 11. Huttunen y. m., edusk. esit. N:o 50:
659: Ehdotus lai:ksi työväen tapaturmava- Ehd,otus lai'ksi työttömyy,skas'soista,
660: kuutuksesta 18 pnä elokuuta 1917 an- doiHa on oikeus ,g,aada a,purahaa
661: netun asetuksen 12 § :n sellaisena yJeisistä varoista, 2 p :nä mar-
662: kuin tämä pykälä on 24 p :nä loka- raskuuta 1917 annetun asetuksen 11
663: kuuta 1919 annetussa laissa sekä 19 § :n 1 momentin ja 17 § :n 2 momen-
664: § :n muuttami,sesta toisin kuul<uvalksi 659 tin muuttamisesta .............. 678
665: 7. Paasivuori y. m., edusk. esiJt. N :o 44: 12. Paasivuori y. m., anom .ehd. N :o 31:
666: Ehdotus laiksi työväen tapatul.'mava- Esityksen antamisesta laiksi sai-
667: kuutuksesta ................... . 661 raus-, hautaus- ja äitiysv,akuutuk-
668: 8. Aalto, A. y. m., edustk. esit. N :'o 48: sesta sekä laiksi työkyvyttömyys- ja
669: Ehdotus laJiksi 1 p :nä kesäkuuta 1922 vanhuuseläkkeestä . . . . . . . . . . . . . . 681
670: annetun työs01pimuslain eräiden koh- 13. Keto y. m., anom. ehd. lN :o 29:
671: tien muuttamisesta ............. . 6172 I.Ji,ikeneuvostoj ärjestelmään perustu-
672: 9. Huttunen y. m., edusk. esit. N :o 51: van teoHis,en kansanvallan voimaan-
673: Ehdotus laiksi 1 p :nä kesäkuuta 1922 saattamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68S
674: annetun työ,sopimuslain 14 § :n 3 mo- :14. Aalto, A., y. m., anom. ehd. N :o 32:
675: mentin ja 312 § :n 1 momentin muut- Työntekidäin valitsemien työpaikka-~
676: tamisesta ....................... . 674 jen lu-ottaffilusmiesten, tehtävien tar-
677: 10. Paasivuori y. m., edusk. esit. N :o 47: kemmasta määrittely,stä . . . . . . . . . 684
678: •• ••
679: VALTIOPAIVAT
680: 19 2 4
681:
682:
683: LIITTEET
684: I.
685: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS-
686: KUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUS
687:
688:
689:
690:
691: HELSINKI 1924
692: VALTTONEUVOSTON KIRJAPAINO
693: 1
694: 1
695: 1
696: 1
697: 1
698: 1
699: 1
700: 1
701: 1
702: 1
703: 1
704: 1
705: 1
706: 1
707: 1
708: 1
709: 1
710: 1
711: 1
712: 1
713: 1
714: 1
715: 1
716: 1
717: 1
718: 1
719: 1
720: 1
721: 1
722: 1
723: 3
724:
725: 1,1. - Edusk. esit. n:o 1.
726:
727:
728:
729:
730: Setälä y. m.: Ehdotukset a) Suomen valtiopäiväjärjes-
731: tykseksi ja b) laiksi edustaianpalkkiosta.
732:
733:
734: :ID d u s k u n n a, U e.
735:
736: EduskunnalLe annettiin 19211 vuoden päätökseen, ei ole katsottu olevan syytä
737: valtiopäivillä 17 päivänä helmikuuta kajota sellaisiin kysymyksii.n, joiif;a voi-
738: 1922 päivätty esitys, joka sisäitsi ehdotuk- daa11! pitäJä poliittisina tai valtakysy-
739: set eräitä perustuslakeja muuttaviksi myksinä, niinkuin esim. kysymyksiin
740: laeiksi. Tärkein näistä oli ehdotus uudek- äänioi!keuden rajoituksista, mäJäräenem-
741: si valtiopäiväljärjestykseksi, jonka tar- mist.öist.ä j.a lakiehdotusten lepäämään
742: kastamista hallitus oli enn1akolta val- jättä:misestä, vaan on rajoituttu, mikäli
743: misteluttanut, viimeksi erityisellä komi- erityiset seikat eiväit ole muuhun anta-
744: tealla, jossa oli jäseninä valtiopäivätöissä neet aihetta, sellaisten muutosehdotusten
745: mukana olleita edustajia kaiikista eri tekemiseen, joiden tarpeellisuudesta suu-
746: eduskuntary,hmistä' ja j.ossa, si!hteerin:ä rempaa erimieHsyyttä ei pitäisi olla ole-
747: toimi eduskunnan sihteeri. Tämän esi- massa."
748: valmistelun pohjalla hallitus antoi edus- ,Nalt:iJopäiväjä:rjestyk.selli yleinen ra-
749: kun:naille mainitun esityksensä huomaut- kenne on pä:ä!kohdiltaan jä:änyt muutta-
750: taelll perusteluissa että ,on näyttän~t matta. Tähän kohdistuvat muutokset
751: asianmukaiselta samalla kertaa tehdä johtuvat joko siitä, että lakiin on ehdo-
752: etenki'n v.altiopäiväjärjestykseen eräitä tettu joukko uusia pykäliä taikka että
753: muitakin kuin pelkili3tä!än muodollisia samaa asiaa koskevia eri s.äännöksiä on
754: muut•oksia, jotka saavutetun kokemuk- yhdistetty yhdeksi pykäiläksi tahi joku
755: sen nojalla ova·t havaitut tarpeellisiksi." erikoissäänJnös muodolteltu eri pykä-
756: ,.Täimän vuoksi ehdoteiaan", lausutaan läksi tai siirretty to:Lseen yhteyteen."
757: puheenalaisissa perusteluissa edelleen, Edelleen lausutaan perusteluissa:
758: ,,valtiopäiväjärjestykseen säännöksiä, ,Voimassruolevan valtiopäivä!järjestyk-
759: jotka j·oudut.taisivat eduskunnan työtä, sen säännösten edustajanpalkkiosiJa on
760: ehkli'ilsisivät riittävää valmistelua vaille havaittu kaipaavan täydentäimistä uusil-
761: jääneiden ehdotusten pääsyä! vaikutta- la si:i:än:nöksillä, jotka ei<vä:t hyvin sovi
762: maan tulo- ja menoarvion päättäimiseen valtiopäiväjärjestykseen.. Senvuoksi ja
763: taikka joko vahvistaisivai täihän asti kun: kokemus on osottanut, että valtio-
764: noudatetun käytännön tai selvittäis,ivät päiväjärjestyksen\ mainittuja säännöksiä
765: nykyisessä valtiopäiväjärjestyksessä ole- täytyy rruhanarvon . vaihtelujen vuoksi
766: via epäselviä kohtia. S:iltävastoin, ja tuon tuostakin muuttaa, ehdotetaanedus-
767: jotta nyt puheenaole,va kiireellis~ksi tajanpalkkiosta annettavaksi eri laki.
768: käynyt asia saa taisiiru viivytyksettä Tämä laki olisi säädettävä samoin mää-
769: 4 I,1. - Suomte!Il vaitiopäi!Väj·ärjestys.
770:
771: räenemmistöin: kuin: tätä nyikyä!kiiL, palk- päiviUe autanut ja näille valtiopäi-
772: kion: oHessa säädettynä! valtiopäivä;jär- ville uusinut esityksen, jossa ehdotetaan
773: jestyksessä, mutta asian luollJllosta joh- eräriitä muodollista laatua oleviw muu-
774: tuu, ettei tlillaista lakiehdotusta voitaisi toksia valtiopäiväjärjestykseen, ja voi-
775: jättää lepäämään, joten siis ratka:iJsu daalll ehkä näiu ollen kysyä, eikö tätä
776: olisi tapahtuva samoilla valtiopäivillä, sa!lltetta.iJsi pitää riittävänä. Tulee kui-
777: joilla asia on panJtu vireille, ilman pe- tenkin huomauttaa että: esitys miltei
778: rustuslain säätämisessä ta,rvittavaa kii- yks:i.nomaan rajoittuu eräiden monarkkir
779: reelliseksi julistamista." seen hallitusmuotoon kuuluneiden tai
780: Puheenalaisessa hallituksen esitykses- muuten vanhentuneiden nimitysten
781: sä olleista lakiehdotuksista saatiin lop- muuttamiseen. Käytännölliselle valtio-
782: puun suoritetuiksi ainioastaan laki val- päivätyölle ei näillä muutoksHla tulisi
783: takunnanoikeudesta ja tarkistettu laki olemaan mitääln mainitta.vaa merkitystä.
784: eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtio- Mutta mikä on vielä pahempi, tällai-
785: neuvoston jäsenten ja oilkeuskanslerin silla muutoksilla ei edes saataisi vahvis-
786: virkatointen lainmukaisuutta. Mutta tetuksi nykyistä perustusla!i.n sanojen
787: valtiopäiväJjäJrj,estyksen ja s.iitä riippu- ohi kulkevaa käytä:nJtöä, mHä eduskunta-
788: van edustajanpalkkiolain pää:ttämiseksi alotteisiin tulee. Viimeksi mainittu esi-
789: ei saatu aikaan tarvittavaa enemmistöä. merkki todistaa, ettei ole mahdollista
790: Tämä riippui yksistään siitä, että edus- va:Un muodollisilla paikkauksilla muut-
791: kunnassa vallitsi erimielisyys siitä, taa val,tiopäiväjärjestystä, joka on mo-
792: oliko tässä yhteydessä ryhdyttävä niihin narkkista hallitusmuotoa edellyttämällä
793: kysymyksiin, ,joita voidaan pitää poliit- säädetty epäiitsenä·isen maan budjetti-
794: tisina tai valtarkysymyksinä" sekä, kun oikeutta vailla olevaa eduskuntaa var-
795: eduskunta niihin päätti ryhtyä, millä tell!, täysivaltaisen tasavallan valtiopäi-
796: tav:oin ne olivat ratkaistavat. Kaikesta väj ärjes.tykseksi.
797: muusta vallitsi suuri yksimielisyys.. :Me rohkenemme tämän vuoksi ehdot-
798: Kun nyt kokemus on osoittanut, että t.aa, että eduskunta ottaisi harkit.tavak-
799: asia ta ei voida viedJä perille .äsken mai- seen, eikö se nyt voisi· pääasiallisesti
800: nittua tietä, pitäisi mielestämme edus- hyväksyä 1001 v:n valtiopäivillä; päätet-
801: kunnan voida yhtyä siitä, että äsken mai- tyä vaLtiopä!:iJvä:jäJrjestystä, kuitenkin
802: nittua laatua olevat kysymykset, jotka sä:ilyttämäUä asi1allisesti nykyisellään ne
803: luouteeltaan olennaisesti pikemmin kuu- kohdat, joiden muuttaminen aiheutti
804: luvat haHitusmuodon kuin valtiopäivä- asian raukeamisen.. Mukana seuraava
805: järjestyksen alaan, jä:te.ttäJisiin syrjääm, ehdotus uudeks1 valtiopäiväjädestyk-
806: s. o. nykyääTh voimassaolevat säännökset seksi, jolla pyydämme panna a·sian edus-
807: näissä kohdin jäJtettäisiin asiallisesti kunt·aesitystietä. vir.eille, nlouda.ttaa. kaut-
808: muuttamatta, mutta tästä riippumatta taaltaan eduskunnuan W2il v:n valti'O-
809: tehtäisi:iJn ka.ikki ne valtiopäiväjärjes- päivillä tekemäru, huolelliseen valmis-
810: tyksen täydennykseksi tarpeelliset, ny- teluun ja monilpuolisiin neuvotteluihin
811: kyistä käytä:ntöä, vahvilstavat, epäselviä perustuvaa päätöstä.. Ainoastaan 5 ja
812: kohtia selventävät ja eduskunnan työ- 68 §:ssä, jotka koskevat äänioikeuden
813: tehoa ja työn menestyksellisyyttä edis- ehtoja ja. perustuslakien muuttamisessa
814: tävät muutokset, jotka jo on valmiiksi noudatettavaa järjestystä, on asialli-
815: suunniteltu. sesti palauJduttu ntykyään voimassaole-
816: Hallitus on tosin 1002 vuoden valtio- vien säännöste.n kanna!lle. V altiopäivä-
817: I,1. 5
818:
819: jrä!rljestykseen liittyvä ehdotus laiksi EdeUäJ olevan perustuksella saamme
820: edustajapalkkiosta on tähän oteHu sa- kunnioittruen ehdottaa,
821: nasta sanaan seHais·ena kuin eduskunta
822: sen hyväksyi! 1912il v:n valtiopäirvillä. että eduskunta hyväksyisi mu-
823: kana seuraavat lakiehdotukset .
824:
825:
826: •
827: Suomen valtiopäiväjärjestys.
828: Koska 17 päivänä heinäkuuta 1919 va;hvistetun uuden hallitusmuodon joh-
829: dosta sekä saavutetun kokemuksen perustuksella erinäiset muutokset 20 päivänä
830: heinäkuuta 1900 annettuun Suomen valtiopäiJväJjärjestykseen ovat käyneet t;_r-
831: peeHisilksi, vahvistetaan täten,. Eduskunnan päätöksen mukaisesti, jak,a on teht.y
832: san:otnn valtiopä;ivär,järjestyksen 60 §:ssä määrätyLlä tavalla, seuraava valtiopäi-
833: väjärjestys Suomen tasavallalle:
834:
835:
836: 1 LUKU. 4 §.
837: Edust:adat valitaan välittömillä ja suh-
838: Y:leisiä perusteita.
839: teellisilla vaaleilla; sellaisia vaaleja var-
840: ten tulee maan olla jaettuna vähintään
841: 1 §.
842: kahteentoista ja enin1tään kahdeksaan-
843: Suomen krunsaa edustaa valt:i:opäiville
844: toista vaalipiki:in.
845: kokoontunut eduskunta.
846: ·MissäJ paikallisolot. vaativat. poikkeusta
847: suhteeLlisesta vaalitavasta, voidaan kui-
848: 2 §. tenkin mainittujen vaalipiiril8n lisäksi
849: Eduskunta on yksikamarinen; siihen muodos·taa jokin tahi joitakin vaalipii-
850: kuuluu kaksisataa edustajaa. rejäJ ainoastaan yhden: edustajan vaHt-
851: semista varten.
852: 3 §. Vaaleissa on kaikiHa vaa1i:oikeu tetuil-
853: <EduS'tajanvaalit toimitetaan joka kol- la yhtälä!inen äänioikeus .
854: mas vuosi samaan aikaan koko maassa. .Älköön vaalioikeutta valtuusmiehen
855: rras.ava11an presidentillä on kui:tenkin katu tta kä!y.tettrukö.
856: oikeus, jos sen havaitsee tarpeelliseksi, Tarkempia määräyksiä vaalipiireistä
857: määrätäJ uudet v·aalit toimitettavrksi en- sekäJ vaalien ajasta ja tavas·ta annetaan
858: nen 1 momentissa mainitun kolmivuotis.- erityisessäJ laissa..
859: kauden päättym~stä.. Siinä tapauksess~a
860: toimitetaan näåtä vaa!leja 1älhinnä seu- 5 §.,
861: raavat vaalit, jollei eduskuntaa uudes- Oilkeutettu vaHtsemaan edustajaa on
862: taan hajoiteta, kolmantena vuotena sen jokainen Suomen kansalainen, sekä mi·es
863: jälkeen, jona edelliset vaali't toimitettiin. että nainen, joka ellineru vaalivuotta on
864: .Edustajan toimivalta alkaa silloin, täyttänyt neljäkolmatta vuotta.
865: kun häu:et on julistettu vaHtuksi, ja. jat- .Vaalioikeutta vailla Olli kuitenkin:
866: kuu, kunnes sen:jä.lkeiset vaalit on suo- 1. se, joka on vakinaisessa sotapalve-
867: ritettu. luksessa;
868: 6 I,1. - Suomlllll va!ltiopäi'Väjärjesdlys.
869:
870: 2. se, joka on holhouksen alaisena; dollis,ta, tilaisuutta käyttää vaaUoikeut-
871: 3. se, joka kolmena viime kuluneena tansa, ran:gaiSitaJkoon sakoll.a.
872: vuonna ei ole ollut. tässä! maassa hen-
873: gille pantuna; 7 §.
874: 4., se, joka muun syyn kuin kunnallis- 'Vaalikelpoinen edustajaksi on, asuin-
875: halHtukl!'len todistuksena näytetyn vara.t- paikkaan katsomatta, jokainen, joka on
876: tomuuden tähden on jättäm.yt suoritta- vaalioikeu tettu.
877: matta hä:nen maksetta,va:Kseen pannut 8 §.
878: kahden lä:hinnäJ edellisen vuoden v:alt~on Jos edustajaksi valittu henkilö mene,t-
879: verot; tää vaalikelpoisuutensa, lakkaa hänen
880: 5. se, joka köyrhäinhoitoyhdyskunnalta edustajatoimerusa.
881: nauttii täyttä' ja alitu~sta huolenpitoa;
882: 6. ·se, joka irtolaisuudes.ta on tuomittu 9 §.
883: yleiseen työhön, ainla kolmannen vuoden .Ålköön oikeuskansleri, korkeimman
884: loppuun si.itä, kuin hän työlaitoksesta oikeuden tai korkeimman hiallinto-oikeu-
885: päasi; den jäsen olko edustajana. Jos edustaja
886: 7.. se, joka laillisella päätöksellä on nimitetään johonkin edellä mainituista
887: tuomittu menettämään vaalio~eutensa viroista, lakkaa hänen edustar,iatoimensa.
888: tai: olemaan kansalaisluottamusta vailla
889: taikka julistettu kelvot.tomaksi maan 10 §.
890: pa]velukseen tahi toisen asiaa ajamaan; Ålköön siltä, joka vaaliilain nojalla on
891: 8. se, joka on todistettu syypä'äks] sii- julistettu olevan edustajaksi valittu, va-
892: hen, että hän edustajanJvaaUssa on osta- pautettako tästä toimesta, ellei hän voi
893: nut tai myyny,t ä;ä:niä: tai sitä yrilttäJnyt nä'Yttäa lailHsta estetiä taikka muuta
894: tahi äänestä:niYt useammassa kuin yh- syytä, jonka eduskm:i:ta hyv"åksyy.
895: dessä paikaiSsa taikka väkivallalla tai
896: uh:kauksella häiTinuyt vaaliva.pautta, 11 §.
897: aina kuudennen kalenterivuoden loppuun Jos· eduskunta on myöntänyt edusta-
898: siiltä lukien, kun lopullinen tuomio jalle vapautusta edustajatoimesta yhtä
899: asiasta annettiin. kuukautta pitemmäksi adaksi,. on vara-
900: mies täJksi ajaksi kutsuttava hänen si-
901: 6 §. jaanlsa.
902: Virkamies, joka koettaa virkavaHal- Jos edus.taja valitaan eduskunnan: oi~
903: lansa vaikuttaa edus•tajanvaaliin, menet- keusasi'amieheksi, kutsu ttakoon hänen
904: täköön virkansa. sijaansru varamies siksi ajaksi. kuin hä·-
905: Jos joku on houku tteiLemalla tahi vie- nen oikeusasiamiestoimensa kestä.ä.
906: koi1ttelemalla häirinnyt vaaliivapau tta, ,Jos edus.taja on nimitetty valtioneu-
907: rangaistakoon enintää:n kolmen! kuukau- vos.ton jäseneksi, on hänellä oikeus saada
908: den vankeudelLa. Jos hän käytti väki- vapautus edustajatoimesta, ja on siinä
909: valtaa taikka uhkausta, rangaistakoon tapauksessa vrurajäsen kutsuttava hauen
910: vähintään yhden kuukauden ja enintään sijaarusa siksi! ajaksi, kuin hälli on valtio-
911: yhden vuoderu v.anikeudella; jos hän on neuvoston jäJsenenä.
912: virkamies, menettälköön sen lisäksi vir-
913: kansa. 12 §.
914: Ellei työnantaj.a suo hänen työssään Edustaja on velvollinen toimessaan
915: olevalle vaalioikeutetulle,. mikäli mah- noudattamaalli oikeutta ja totuutta. Hän
916: 1,1. - Seltiillä, y. m. 7
917:
918: on siinä velvollinen nouda:ttamaan pe- Mitä tässä on sanottu edustajasta, kos-
919: rustuslakia eivätkä häntä sido mitkään kekoon myös sihteerejä ja paJvelusmie-
920: muut määräykset. hiä valtiopäivillä.
921:
922: 13 §. 17 §.
923: .Älköön edus:tajaa kiellet:täkö valtiopäi- Edustaja saakoon valtioru varoista
924: ville saapumasta ja edustajana toimi- palikkion ja sen lisäksi korvauksen mat-
925: masta. kas'taan valti!opaiviUe ja valtiopäiviltä
926: takaisin.
927: 14 §. Edus:tajanpalkkio sekä matkakustan-
928: Edustajaa älköön syytteeseen pantako nusten korvaus määTätään lailla, jota
929: älköönkä hrullleltä vapautta riistettrukö koskeva ehdotus käsitellään siinä jär-
930: hänen vartiopäi'Villä lausumiensa mieli- jestyksessä kuin 71 § :ssä S"äädetään.
931: piteiden taikka muun asiain käsitte- Saruotussa laissa on myöskin märurät-
932: lyssä; noudattamansa menettelyn tähden, tävä s~e pal!kkio, joka valtiopäivien kes-
933: jollei eduskunta päätöksellä, jot:a vähinr- keydyttyä ja n!iideru pääJtyttyä on· tuleva
934: tärulll viisi kuudesosaa annetuis,ta äänistä valtiovarainva:l:iJOkunnan ja ulkoasiain-
935: on äänestyksessä kannattanut, ole sHhen valiokunnan jäsen.ille, niiru myös niille
936: suostunut. edustajille, joiden tehtävänru on edus-
937: kunnasta menevien kirjelmien ja valtio-
938: 15 §,, päiväpäätöksen tarkis:taminen.
939: V rultiopäi'Väin aikana älköön edustajaa
940: eduskunnan suostumuksetta vangit:tako 1.18 §.
941: rilmksesta, ellei tuomioistuin ole mää- Jos edustatia ei saavu-ajoissa valtio-
942: rännyt häin:tä varugitt·avaksi taikka päiville taikka; jos hän eduskunnan lu-
943: häntä; tavata verekseltä rikoksesta, josta vatta jää pois istunnosta, eikru hänellä
944: ei voi tulla vruhempää ran;gaistust:a kuin ole hyväksyttävruä estettä, voi eduskunta
945: kuusi kuukau:ttru vankeutta. tuomita hänet menettämään edustajan-
946: Jos edustaja ollessamr matkalla valtio- palkki'orusa tai osan! siitä. Edustajan,
947: prui'Ville on vangittu muusta syystä kuin joka ei ole ot,tanut tästä ojentuakseen,
948: 1 momentissa mainitusta, päästett'äköön voi eduskunta jul:rstaa toimensa; menet-
949: va.paaks~i:, jos eduskunta niin pää:ttää. täneeksi.,
950: Edustaja.n vangitsemisesta· oru heti Jos edustaja kärsii vapausrangaistus-
951: tieto annet,t,a:va puhemiehelle. ta, menettäJköön siltä aikaa edustajan-
952: palkkionsa.
953: 16 §.
954: Jos joku valtiopäivien aikana taikka
955: edustajan olllessa matkalla valtiopäi'Ville 2 LUKU.
956: tahi! va1tiopäivi:ltä safllloilla tahi teoilla V aitiopäivien alkaminen j~a lopettaminen
957: loukkaa edustadaa, ti.etäen häiruet edusta- sekä eduskunnan hajoittaminen.
958: jaksi, taikka jos joku valtiopäi'Vien jrul-
959: keen tekee väkivaltaa edustajalle hänen 19 §.
960: toiJmensa suorittamisen vuoksi, ni:in pi- Eduskunta pitää i'stuntonsa valtakun-
961: dettäköön sitä; asia'Illhaaraa, että rikos naru pää:kaupull!gissa, paitsi milloin se
962: tehtiin edusta.jaa vastaan, erittäin ras-· vihollisen maahanhyökkäyksen tahi
963: kallittavana. muiden tärkeiden esteiden täJhden on
964: ·s I,1. - Suomen .va!lt:iJopäiväjäJrjeSitys.
965:
966: mahdotonta tai• eduskunnan turvallisuu- Ålköön: ylimääräiLsiä valti'opäiviä mää-
967: delle vaarallista, jossa tapauksessa tasa- räWiJkö alkamaan .aikaisemmin kuin vii-
968: vallan presidentti määrää toisen kokoon- dentenätoista pä:ivänä sen jä;lkeen, kun
969: tumi'spaikalll. kutsumus an!The,ttiin, älköötkä; ne kestäJkö
970: 20 §. kauemmin kuin viimeiseen arkipäivään
971: Eduskunta kokoorutuu varsinaisille ennen varsinaisten valti>opäiväin alka-
972: valtropäiiville vuosittain, ilman e·rityi:stä mista.
973: kutsumusta, ensimäi·senä päivänä;· loka- YHlmääräisiUä valtiopäi'Villä otetta-
974: kuuta,. jollei eduskunta lähinll!ä edelli- koon käs~teltäJväksi ainoastaan ne asiat,
975: sillä valtiopäivillä muuta päivä:ä mää- joita varten eduskunta on kutsuttu ko-
976: rää, ja lopettaa istuntonsa oltuaan koos- koon taikka jotka hallitus muuten edus-
977: sa satakaksikymmentä päivää joko yh- kunnalle esittää, niin myös mitä sellai-
978: teen menoon taikka väliajoin.. Edus- siin asioihi'll erottamattomasti kuuluu.
979: kuruta voi kurtenkiiJll pää;t:tää, että val-
980: tiopäiväJt O'V81t aikaisemmin taL myöhem- 2<3 §..
981: min lopetettavat. Ll9, 2llc ja 212 §:ssäJ tarkoittetut tasaval-
982: lan presidentin määräykset julistetaan
983: 2rt §. siinä järjestyksessä, kuin lakien ja ase-
984: Jos tas81vallan presidentti varsiiiJaisten tusten julkaisemisesta on säädetty.
985: valti:opäivä:in aikana mruärää uudet vaa- Määräykset uusien vaalien toimitta-
986: lit t:o:hnitetta·viksj., on eduskunnan ha- misesta ilmoit:etaaan sitä paitsi maa-
987: jaannutt·ava sinä päivänä, jonrka presi- herroil!le sekä niille viranomaisHle ja
988: derutti on julistuttannt. Siinä tapauk- lautakunnille, joiden asiana vaalien toi-
989: sessa on eduskunnan uusien vaalien meenpano on.
990: jälkeen taas kokoonnuttava: varsinaisille
991: valtiop äiville sen kaleruteriku uka uden 24 §,.
992: ensimitiisenä: päivänä,. joka alkaa lähinnä Sen päivän edellisenä pa:wana, jorua
993: yhdeksälnkymmemm pruva:n kuluttua eduskunnan on vaaHen jä•lkeen ensi ker-
994: hajoittamisen jäJlkeen, taikka sma ai- ran kokoonuuttava, pitää kaikkien edus-
995: karsempana päiväJnä, jonka presidentti tajain kello kahdeltatoista päivällä, jul-
996: on määrännyt.. kipanolla tarkemmin Hmoitetussa jär-
997: Jos mää.rälys uusien vaaHeru toimitta- jestykse-ssä, tuoda valtakirjansa seru tai
998: mises,ta anu:e.taan sen jälkeen, kun var- niiden: näht'äJväksi, joille tasavallan pre-
999: sinaiset valt:i!opäi'Vät on lopetettu, eikä sidentti on valtakirjain tarkastamisen
1000: vaaleja ehditä; suorittaa loppuun enlfien uskonut., Valtakirjani tarkastuksessa on
1001: seuraavan lokakuun ensiinäistä päivää, tutkittava, onko se asianomaisen viran-
1002: lykäJtääJn varsinaisten valtiopäJhrien al- omaisen antama ja säädettyyn muotoon
1003: kami:n:en sen: kalenteTikuukauden ensi- tehty.
1004: mäisoon päivääJn, jokH~ seuraa v·aalien Aakkosellinen luettelo niå:stiiJ edusta-
1005: tuloksen julkaisemisen jälkeen. jista, jotka ovat näyttäneet olevansa oi-
1006: kei'n valtuutetut, on seuraavana päivänä
1007: 22 §. ennen kello kahtatoista päi'Vä:llä edus-
1008: Tasavallan pres:i!dentillä on oikeus kunnalle ammtta va.
1009: kutsua eduskunta ylimääräisine valtio- Valtakirja, joka myöhemmin esite-
1010: päiville sekä; mäJärätä, milloin ne ovat täälru, on heti tarkaSitettava, niinkuin 1
1011: lopetettavat. momentissa sanotaan, sekä sen jälkeen
1012: 1,1. - Settällä, y. m. 9
1013:
1014: hyväksyttynä puhemiehell'e näytettävä. antruvat, kukin vuorostaan, seuraavan
1015: Tästä samoin kuin muista eduskulliilran juhlallisen vakuutuksen::
1016: kokoonpanossa tapahtuvista muutoksista ,Minä N. N. vakuutan,. että minä pu-
1017: on merkintä; tehtävä 2 momentissa mai- hemiestoimessa tahdon voimien:iJ mukaan
1018: nittuun luetteloon. puolustaa Suomen kansan, eduskunnan
1019: ja ha]lli'tuksen oikeutta perustuslaki·en
1020: 25 §. mukaan."
1021: Jollei edustajan valtakirjaa ole hy- Kunnes tämä on tehty, johtaa puhetta
1022: vä!ksytty, olkoon eduskunn•alla oikeus iältää;:n vanhin eduskun'Illan jäsen..
1023: tutkia, onko hän kuitenkin sen nojalla ,Jos puhemies tai varapuhemies val-
1024: oleva edustajana valtiopäivillä. tiopä:ivien aikana kuolee tai toimestaan
1025: Jos val tiopälilväiru aikana tämän lain eroaa, on uusi' puhemies tai varapuhe-
1026: nojalla tehdruän muistutus edustajan mies viipymät.tä valittava.
1027: kelpoi:suutta vastaan:,. olkoon sekin edus-
1028: kunnan tutkittava, eHei sama muistutus 217 §.
1029: ole vaalista valittamalla saa.tettu taikka Tasavallan presidentti julistuttaa val-
1030: vielä:. saatett8Jvissa as•ianomaiseru vkan- tiopäilvielll avaamisen' ajan, jota älköön
1031: omaisen ratkaistavaksL mä:ärättäkö myöhemmäksi kuin kolman~
1032: Muuten ä!lköön kysymystä edusta.jan- neksi arkipäiväksi eduskun'nlaru kokoon-
1033: vaalin pätevyydestä otet.tako valti:opäi- tumisesta. Sinä aikana tulee eduskun~
1034: villä käsiteltäväiksi, ellei muistutus•ta nan jäsenten, •sittenkuin jumalanpalve-
1035: tehdä! siitä, että vaalissa taikka siihen lus on pidetty, kokoontua istuntosaliin,
1036: kuuluvissa toimeUJPiteissä ilmeisesti on jossa presidentti taikka se,. jonka häTIJ on
1037: joko men'etelty rikoksellisesti tai ereh- sijaansa määräJnn,yt, tervehtä:ä eduskun-
1038: dytty vaali:n tuloksen määräämisess.ä. taa ja julistaa valtiopäJivä!t avatuiksi.
1039: Tässä tapauksessa OilJ eduskunnalla oi- Avauspuheeseen vastaa puhemies edus"-
1040: keus, jos samalla on selvää, että rikok- kunnaru puolesta.
1041: sellisuus tai erehdys on saattanut vai- 28 §.
1042: kuttaa vaalin tulokseen eikä muutosia
1043: Kun valti·opäivät ovat lopetett'avat,
1044: enää voi valitustietä aikaansaada, tehdä
1045: niin edus1tajat., sittenkuitn: jumalanpalve-
1046: vaalilain määräyksiin soveltuva oikaisu.
1047: lus on pidetty, tulevat kokoon tasavallan
1048: Se, jonka edus•tajaoikeutta vastaan on
1049: presidentin mä:äräämänä aikana istunto-
1050: muistutus tehty, pysyy kuitenkin edus-
1051: saliJi:rr., jossa puhemies presidentin taikka
1052: tajat:oimessaan, kunnes hän on siihen
1053: s:enJ edes·sä, jonka hän on sijaailJSa mää-
1054: oikeudettomaksi julis•tettu.
1055: rärmyt, lausuu eduskunnan tervehdyk-
1056: sen sekäJ jät'tä:ä hänelle valtiopäiväpää-
1057: 26 §.
1058: töksen; minkä jälkeen president:ti taikka
1059: Valtiopäivien ensimäisenä pa1van.a
1060: se, jonlka häll! on si1jaansa määrä:nnyt,
1061: eduskunta kokoontuu keHo kaksitoista
1062: julistaa valti'opäivät päättyneiksi.
1063: päiJvrullä täysistuntoon, joka alkaa ni-
1064: menhuudolla 2'4 §:ssä mainitun luette-
1065: lon mukaan. Tässä täysitstunn:ossa va- 3 LUKU.
1066: litsee eduskunta keskuudestaan puhe-
1067: Asiain vireillepano valtiopäivillä.
1068: miehen ja kaksi varapuhemies•tä.
1069: Selli jälkeell! puhemies ja varapuhemie- 29 §.
1070: het kokoontuneen eduskunnan edessä Tasavailalli presiden:tti ilmoittaa tai H-
1071:
1072: 2
1073: 10 1,1. - rSuomeiJl vailJt:iopäilväjärjesltys.
1074:
1075: moituttaa valtiopäiviä avattaessa, mitkä ~) ra;ha->asia.,aloilte, si:sältälvä ehdotuk-
1076: hallituksen esitykset silloin eduskun- sen jonikun määrärahan ottamiSiesta val-
1077: nalle an111etaan. tion tulo- ja menoarvioon seuraavaa va-
1078: Esi'tyksiä, j10ita e:U ole voitu siUoin rainhoitovuotta varten;
1079: eduskunnalle antaa, saadaan ku.i!tenkin 3) toivomusaloite, sisältävä ehdotuk-
1080: myöhemminikin esittää sen käsiteltä- sen, että eduskunta esittäisi hallitukselle
1081: väksi. toivomuksen toimenpiteeseen ryhtymi-
1082: Hallituksen esitys voidaan, milloin ai- sestä sen toimivaltaan kuuluvassa
1083: hetta siihen on, peruuttaa. asiassa.
1084: Kirkkolain: säiiltämises.tä on voimassa
1085: 30 §. mitä. siitä erikseen on säädetty.
1086: Jokaisilla varsilnaisilla valtiopäivillä
1087: annetaan valtiopäiviä ava;ttaessa tai
1088: kuukauden kuluessa sen jälkeen edus- 33 §.
1089: kunnalle kertomus niistä toimenpiteistä, Bduskunta-aloite on edusta;jan tehtävä
1090: joi•hin hallitus eduskunnan päätösten kirjallisesti ennen keHo kahtatoista päi-
1091: johdosta on ryhtynyt, sekä siitä, mitä vällä kymmenentenä päivänä valtiopäi-
1092: muuten on tärkeämpää t.apahtunut val- väin avaamisesta. Myöhemmin älköön
1093: takunnan hallinnossa tai sen suhteilssa edustajan olko sa1Uttu tehdä eduskunta-
1094: ulkovalto:i;hin. aloitetta, jollei siihen joku eduskunnan
1095: jo tekemä päältös tahi hallituksen esitys
1096: 31 §. tai esityksen peruuttaminen taikka: muu
1097: Jokaisilla varsinaisilla v.aHiopäivillä va]tiopäilvä:i:ru aikana sattunut tapaus
1098: ann·etaan eduskunnalle esitys, joka sisäl- suorastaa.n anna aihetta. Älköön' tällöin
1099: tää ehdotuksen valtion tulo- ja: menoar- kuitenkaan eduskunta-aloitetta tehtäkö
1100: vioksi seuraavaa vara:in!hoitovuotta var- myöhemmin kuin kello kaksitoista päi-
1101: ten. vällä: seitsemäJntenä päivänä siitä: päi-
1102: Varsinaisilla valtiopäivillä on niin- väJstä, jona aloitteen teldjän on katsot-
1103: ikään kertomus valtiovarai11. h!oidosta ja tava saaneen tapauksesta tiedon.
1104: tilasta eduskunnalle annettava. Eduskun:ta-aloiltteessa on mainittava
1105: <Eduskunnan valitsemat valtiontilLn- myöskin ne syyt, joihin ehdotus perus-
1106: tarkastajat antavat eduskunnallte kerto- tuu.
1107: muksen noudattaen mitä. siitä on sää- Älköön erilaatuisia asioita pantako
1108: detty. yhteen kirj•oi:tukseen.
1109: 32 §..
1110: ,Eduslmnnalla on oikeus ottaa käsitel- 34 §..
1111: täväkseen edustajan asianmukais·esti te- Ahvenanmaan ma;akullltapäivien oi-
1112: kemä aloite. Eduskunta-aloite saattaa keudesta tehdä aloit.teita olkoon voi-
1113: olla: massa mitä siiltä erikseen on säädetty.
1114: [l) laik:Ualoite, sisältävä lain muotoon
1115: puetun ehdotuksen uuden lain säiitämi-
1116: sestä tai voimassaolevaTIJ muuttamisesta, 35 §.
1117: selittämisestä tai kumoamisesta, taikka Asiasta, josta hallitus voi määrätä
1118: ehdotuksen laiksi sellai:sesta asiasta, joka eduskunnan myötävaikutuksetta, voi-
1119: ennestään on hallinnollisilla säännök- daan hallituksen esityksessäJ rpyytää
1120: sillä: jäJrjestet.ty; eduskurunan lausuntoa.
1121: 1,1. - ;Setäll<ä, y. m. 11
1122:
1123: 36 §. Milloin edustaja tahtoo tehdä valtio-
1124: Kun asiaa varsinaisilla valtioplii'Vi:llä neuvos.ton jäsenelle tämän virka-alaan
1125: ei ole ehdi<t,ty loppuun käsi.ltellä, jatke- kuuluvasta asiasta väli:kys'Ymyksen
1126: taaill seru käsitte,lyä seuraavilla varsi- eduskunntassa käsi-teltäväksi, antakoon.
1127: naisilla valtiopätivillä, jollei edustajan- sen 1 momentissa mainitulla tavalla laa-
1128: vaaleja ole sillä vä!lin toimit~ettu. dittuna puhemieheHe. Si'ttMkuin väli-
1129: kysymys on edusikunnass'a esitetty ja
1130: 37 §. ollut pöydä:lläJ johonkin seuraavaan is-
1131: Jos valtioneuvoston jäsen tahtoo ulko- tuntoon, on se, jos vähintäfun kaksikym-
1132: puolella päiväjärjestyksen antaa edus- mentäJ edustajaa., välikysymyksen teki-
1133: kunnalle ti!edonann.on tai ilmoituksen jä;t niihi!n luettuina,, on kirjallisesti il-
1134: jostakin val!takunnan hallintoa tai sen moit<tanu t siihe~n yhtyvänsä, ilman kes-
1135: suhteita ulkovaltoihin koskevasta aså.as- kustelua edus<kunnassa, puhemiehen toi-
1136: ta, on se eduskunnalle esiteltävä ja pan- mesta .anne,ttava tiedoksi asianomaiselle
1137: tava pöydrulle johonkin seuraavaan is- valtioneuvoston jäsenelle. V alt.ioneuvos-
1138: tuntoon. Kun keskustelu asiasta on ju- ton jäis,enen tulee vi1dentoista päivän
1139: listettu päättyneeksi, esi,t'tää puhemies kuluessa tiedon saam:ises,ta, aikana, josta
1140: eduskunnan hyväksyttä.väkså. päiväjär- hän sopii puhemiehen kansl81a, an'taa vas-
1141: jestykseen siir.tymiiseru, jonka: sanamuoto taus välikysymykseen, ellei valtioneu-
1142: on :seuraava: ,saatuansa tiedonannon voston puoles:t.a saman ajan kuluessa il-
1143: eduskunta siirtyy pruivä:järje.stykseen". moiteta, ettei a:sian laadun vuoksi väli-
1144: .Jos' tällaista yksinkertaista päivä!jär- kysymykseen vastata; jälkimäisessäi ta-
1145: jestykseen siirtymistä ei hyväksytä,. lär pauksess'a ovat syyt kieltoon eduskun-
1146: hetetään asia asianomaiseen valiokun- nalle ilmoitettavat. Kun vastaus on an-
1147: taan. V aHokunnan tulee ehdottaa pe- net•tu tahi .ilmoitettu, ettei väJlikysymyk-
1148: rusteLtu päiväljärjestykseeru siirtymin:en, seen v-oida vasta.ta, ja keskustelu a:siasta
1149: jonka lopullises,ta sisällyksestä edus- on julistettu päätt.yneeksi, esHtääJ puhe-
1150: kunta päälttääl. mies edusikunnaiJJ hyvaksyttäväiksi päi-
1151: Trussä mainitun asian kälsittelyä äl- väJjärjestyks,een siirtymisen, jonka sana-
1152: köön seuraavilla valtiopäivillä jatket- muoto Oili seuraava: ,kuultuansa ann.e-
1153: tako. tun selityksen eduskunt'a siirt,yy päivä-
1154: järjestykseen".
1155: 3S §. Jos tällaista yksinkertalista päi'Väljär-
1156: Jos edustada tahtoo valtionJeuvoston jestykseen siirtymistä ei hyväksytä, lä-
1157: jäsenen vastattavaksi tehdä kysymyksen hetetään a·s:ia perus·tuslakiv:aliokuntaan
1158: tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta, ta'hi, jos asiaru laatu sitä vaat:ii,. johonkin
1159: antakoon sen 'kirjallisesti laadittuna ja muuhliD valiokuntaan.. V aHokunnan tu-
1160: sisällrykseltään täsmäJiilsenä puhemie- lee ehdottaa perusteltu päJiväJjärjestyk-
1161: helle, jonka tulee saattaa se valtioneu- seen si!irtyminen, jonka lopullisesta si-
1162: voston Jasenen tietoon. Puhemiehen säHyksestä eduskunta päättää.
1163: kanssa sopimallaanJ aj.alla antaa valtio- Tässä! mainitun asian käsittelyä äl
1164: neuvoston jäsen suullisen: tai kirjanisen köön s·euraavilla valtiopälivi:llä jatket-
1165: vastauksen, ellei katso, että vastausta ei ta'ko.
1166: ole .a;nnet,tava.. TäiHaisesta asiasta äl- 39 §,.
1167: köön eduskunnassa keskusrteltako Wl- Eduskunna!lJ oilkeudesrta tutkia valiio-
1168: köönJkä päwtösrtä tehtäkö. neu~ostoru jäsenten ja oikeuskanslerin
1169: 12 1,1. - Suomen vail!tiopäi,vä:järje81t.ys.
1170:
1171: virkatoimien lai.nmuka,isuutta ja sellais- Jos valiokunta havaitsee jäsenten tai
1172: te:rll asi,ain käsittelystä siiä:detääJn erityi- varajruseruten luvun lisäämise'n tarpeel-
1173: sessä\ laissa. liseksi, tehköön siitä esityksen eduskun-
1174: nal1e.
1175: 4 LUKU. Valiokunta saakoon, kun töiden suorii-
1176: Asiain valmistelu. tamirren sitä: vaatii, jakaantua osas'toi-
1177: hin, jotka kukin anta.vat lausuntoja va-
1178: 40 §. liokunnan nimessä. Os:astosta, jossa tu-
1179: 'Eduskunnan tulee kolmen päivän ku- lee olla väJhintään yksitoista jälsentä,
1180: lues·sa vaalien jrulkeen aikavien ensi- ollroon voimass'a mitä tässä laissa valio-
1181: mäisten vartitopäiväin avaamisesta aset- kunnasta on sä,ädetty.
1182: taa valitsijamiehet, neljäkymmentäviisi, YHmääräiJSilläi valtiopäivillä asetetta-
1183: ynnä tarvittavat varamiehet valitse- koon ne valiJokunnat, jotka ovat, tarpeen
1184: maan: eduskunnan valiokuutain jäseniä. valtiopäivillä esille tulevain asiain val-
1185: Valitsijamiehet ja heidrun varamie- mistelemiseen.
1186: henisä valitaan suhteellisilla vaaleilla ja
1187: heidän toimensa jatkuu kaikilla valtio- 42 §.
1188: päivillä seuraaviin edustajanvaaleihin. ~Elleivät vaJ.its:Gamiehet jäseniä valio-
1189: asti, jollei eduskunta puhemiesneuvoston kun,taan valitessaan voi ruiistä yhtyä,
1190: ehdotuksesta päätä,, että valitsijamiehet toimittakoot vaalin suhteellisen vaalita-
1191: on uudelleen asetettava. van mukaan.
1192:
1193: 41 §.. 43 §.
1194: Vaalien jälkeen alkaviUa ensimäisillä Viiden pa1van kuluessa valtiopäiväin
1195: varsinaisilla valti'opäivillä on viiden avaamisesta tulee eduskun:nam. sellaista
1196: päivän kuluessa valtiopäiväin avaami- erinliisteru asiain käsittelyä varten, kuin
1197: sesta asetettava perustus~lakivaliokunta, 67 §:ssäJ säädetään, asettaa suuri valio-
1198: lakivaHokuDlta, ulkoasiainvaliokunta, kunJta, johon jäsenet, luvultaan neljä-
1199: valiliovar.ainvaliQkunta sekä pankki:va- kymmentä!viisi, ynnä tarvittavat varajä-
1200: li<Jkuruta. Perus,tuslakivaHokunnassa, la- senet, valitaan Tiliinkuin valitsijamiesten
1201: kivaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokun,. vaalista on .sanottu.
1202: nassa tulee olla kussakin. vruhintään seit-
1203: semä:rutoista jäsen,tä, Vlaltrovarainvalio-
1204: kunnassa väJhin:tään kaks~kymmentäyksi 44 §.
1205: sekä pankkivaliokunnassa vähintään yk- V ali'okunnat, lukuunottamatta suurta
1206: sitoislta jäsentä. Sama:lla valitaan valio- valiokuntaa, jatkakoot tointaan kaikilla
1207: kuntiin varajäseniä, väihintään neljäs- vao:~sinai'silla valtiopäivillä niin kauan
1208: osa jäsenten lukumäärä~rtä. kuin eduS'tajain toimivalta kestää, jollei
1209: 'Eduskunta voi tarvittaessa asettaa eduskunta puhemiesneuvoston ehdotuk-
1210: näiden lakimääräisten valiokuntain H- sesta päätä, että jokin valiokunta on
1211: säksi myöskin ylimääräisiä valiokuntia; uudelleen ase,tettava tai että yHmääräi-
1212: ja saa tällaiseen valiokuntaan, jos siinä sen valiokunnan on lopetettava toimensa.
1213: on vähintään yksitoista jäsentä, lä;hettä'ä Valtiovarainvaliokunta jatkakoon, mil-
1214: sellaisenkin asian,, joka laadultaan oHsi loin eduskunta niin. pääiltä:ä, tointansa
1215: lakimääräisen valiokunnan valmistel- myöskin vrultiopäiväin keskeydyttyä tai
1216: tava. päätyttyä.
1217: I, 1. - tSetäilä, y. m. 13
1218:
1219: Ulkoasiainvaliokunta voi kokoontua
1220: .
1221: etdUJSikunna:l~a on oi:keus trurkastaa vrul.tio-
1222: myös vaJJtiopäivien keske·ydytiyä tai neuvoston: jäsenten!. ja oi:k:OOISikarns•lerrin
1223: pootyttyä. vti:rk!atoLmiJe,n !Lairumuk:a.~suut<ta, m~a:t sa-
1224: 4:5 §. 'moin perustuslaikiJv:a,]iiokun'n,an v:ru1mistel-
1225: Ålköön vwlt:i'oneurvos·ton jäsen olko jä- ta,v.art.
1226: senenä valiokunnassa. P.erwstruslaJki:v.a1i!okunnaru tul·ee rnrt-
1227: Ålköön kukaan., jomka virkatoimia va- kaista ·etdtuslkunnan j·a sen ;pruhemiehen
1228: liokunnassa tarkastetaan tai jota asia v.äili, lmn puihemies on :kllieltä.ytyn'Y't nos-
1229: henkilökohtaisesti kosik.ee, ottako osaa teH11ru ky;sy1mystä es.ilill:e otitlillllliaSita taJri
1230: sellaisen asian kas~ttelyyn valiokun- ään1€1Stysesi11ystä if;,ekemä,stä.
1231: nassa.
1232: 46 § .. 48 ·§.
1233: Eduskunnan valiokunnat valitsevat, DalkitvaJ:iJokruiiln•an, .t;rulee :vailimisteHa
1234: kukin keskuudestaan,. jokaisilla valtio- s:irune läh.etetyt ehdOitUJk~et, jotka lm~ke
1235: päivillä! puheen:joht-ajaill.. ja vara.puheen- vat y.l,eisen }ain :säJä,täJmitstå, mJuuttamista,
1236: johtajan. sellliittärnistä :tai kUJmJorumista.
1237: Ensimälisen kokouksen kutsuu kokoon
1238: kunkin valiokunnan vanhin jäsen, joka 49 ·§.
1239: myös siintru johtaa puhetta, kunnes pu- UlkoasiaiJl!Virulliokunlllan ,1Juil,ee anlt.aa
1240: heenjohtaja on valittu.. mietintöntsä nii:stä va.l.tiOISopimuks,iJsta tai
1241: V aliolm:n:tå voi jotakin asi3Ja varten vBJltiosopitmutksH.n sisäiLt~.i,stä mtääräy;k-
1242: valita keskuudestaan yhden tai useam- si:siä, jotUm haihlit:usmuodon mru;ka,an ovat
1243: man esittelijä:n a:n:tamaan tarpeellisia edJus,kunnan ib:yv,äJksyttltäv8Jt, se:k:ä v·a1miJs-
1244: tietoja asiaa eduSik.unn'an täy.sistunnossa te,llla ne mutut 'UJLk:oasiloita: ik:OS<~evat ky-
1245: tai suuressa valiokunnassa käsiteltäessä. sy;my;kJset, joitsta pää·ttä,:rnllise.en vaadiJta,an
1246: eduskulll.nan suostumUIS, niin myös muut
1247: 47 §. sen käsiteltäviksi lähetetyt ulkoasiain
1248: Perru:stusrl:alkivalioakurum.an ,t.u1ee :Vatlimis- hoitoa koskevat asiat..
1249: teilJJa .sinne Jä!hetertiyt wsiJat, joiik:a ik.oslke;va,t Niin us·ein ~uitn a:sianlhawrat 1Via8!t1vat,
1250: per,u,srt;,UJSLaiJn säJätämisttä, murwttrumista, s-e- tu11e,e rv,aHokunn,an saada halll.iJturose:Ha se-
1251: litltämiJstä· tai ikwmoaa:msta, rtai:k!k:a pemms- lon:teko sel!JLruilsist.a v;a:lta,kunnau sruih teiJs ta
1252: t.usla,i[l] ikanssa ltälhei:ses.sä, :asiaHiJs,essa yh- ullikmraJl toilh1in, jorLln on rva1Lta.'kunruaWl'e
1253: 1
1254:
1255:
1256:
1257: teydessä ol·evrua rla:insäätdälll•töä. me:rlkity,si:ä; j1a an:ta'k:oon v:ali!okrunrba, mi-
1258: Va!Violkunlll!an ·tutle-e my;ös ·trul'lkasta:a kätli rse:n ~rutsoo trur1peeil1ise~si, hruUituik.-
1259: s:inne HiJhete•tyt •e:hdotiUJktsett eduskrrmnan seille ;lausuiiltiOnlsa •se!Lonteou jo:hido.sta.
1260: työjärrje:s.tyik:sen j•a valtiop.äJ~v.Lltliä, .SUihit<eel- v,ruliokunrnan tul·ee my;ösi ta.l'lka:staa 30
1261: .lis,en v:ruallitarv•an mukaan• toinnJite:ttajvia §:ssä mainittu ke.rtomus, mikälli se kos-
1262: vaa[ej,a koSikevi:en lmä,ärätys.ten s,ekä edius- kee suhte.ita ulkovaltoihin, ja tehdä! siitä
1263: kunlllan oiJke:usa.siam!Leih1e'I1 johtlOisäiän:nön ailhteutuv:a t ehidoinlik,set.
1264: säätämisestä, muuttamisesta tai kumoa- V:a[iok'ulllrnan jä,sienrten on ntorutdatetrtava
1265: misesta. S'i:tä rvaitelitaiisuutt.a, jota ha.Ui tus lmtsoo
1266: 1
1267:
1268:
1269: V:all.iolku:nlll,an t.ul•ee- ni,iniJkään ltamkastaa kuUJkitn a sian lla,atdwll' va'ativ•an.
1270: 1
1271:
1272:
1273: se !hia:ULtutk!s•en :kertomus, joilm ma.initaan
1274: 30 § :•ssä, jru .teihidä siitä BJiihewtu'V'at ehdo- 00 §.
1275: tufroset. V.altiov,rur:aiJnva;l;iJoikun.nan tru,}ee saa!da
1276: I{jy,symy;kset, jotka jöM.uV".rut slii tä, että näJhtdätkl&e·en kaikki v.a,l:t,iovacratstorr t ~li t j,a
1277: 14 I,1. - ISuomJeln vdtiopä:irväjärjeSitys.
1278:
1279: asia:kilidwt. V aJ'iolkru:nnlan ;pitää v~.iltioV'a lJ2 ·§.
1280: rain ,tiJLaJSita seikä va:ltionilhlin<ta.rka:s:tajain K unikin v,aJl:iiO\kurm!an tul,ee koikoon tua
1281: ker,tomulksesta antrumMS~aan, mietinnö·ssä kruhden päå.vän <kUiluessa sen .jällkeen ilmllin
1282: lausua mielensä ~siitä, m~ten :vaJltt,ioru tuJo- se as~eteottiin ja, sitä! myöt.en kuiiD! asi~t
1283: ja lillenoa1r:viota on noudrute.ttu ja rvaULo- ·eihditäätn :vailimista'a, jo,kaises<ta asiasta
1284: tailo'lJJtta hoidettu, :sekä· t~eihdä .siitä aiheu- :I:ruhettää eduslkmn.UJaiil! Jtä:ysi-åiStrmtoon
1285: iluvat ehdotutkJs.et. mietintö, mirrukä as1iau Ja;ru1Ju, ailheut,taa~
1286: VaJltiovaii'ain:v;a:liokun<taan Jläihet.e,tälän Jos valiokunnan jäsen on eiSit,etrt;,y ole-
1287: myöskin esitys valtion tulo- ja menoar- masta asiaw k.äiSi·tteJ.,elilläSisä, ikutSiUttakooo.
1288: vios,ta niin myö's: :IIl!Uurt :hnl:l,i,tuik&en e's:ityk- hän1en Sli:jaanJSa vamadä,sen. Valiokunta
1289: se.t raha-asioi:Sita ja val:tiopäfiviliä 1teihidyt ei ole vääitös·va.!ltainen, jolllei· !Väh.irrlJtään
1290: raha-asia.,aloitteet .. EMin mainitusta esi- ka!ksi ko1masosa'a sen jä1senistä ole saavu-
1291: tyksestä: an.nettavassa mietinnössä tu- v:ill:1a.
1292: 1·ee ·VJaJl~oku.nman käsllit·edllä ylhdEltSISä lmiik- Jos val·io'kunnan jäsen illman' estettä tai
1293: ~i·a määii'iäll'aha~asmirta. Samassa mietin- er:itylistä Juparu jää pois rvai!Jio,lmmnan lko-
1294: nössä ~ehdot,taa vaHokuill'ta, miten meno- koukJsesta, rvoi e.dusik:untla ,tuomita lhänet
1295: jen suorittamiseen .taii'vittaiVrut varat ovat men,e.Wirrnään ,edws,t.rujrupail;klkion:sa tai
1296: hamJki<t•t~a~Vart. osan siiitä, ku:t.en 18 § :.ssä srunotla:an, sekä
1297: Esitys lisäyksestä: tulo- ja menoar- jos g.e 'batpahtuu useammin, julistaa; hä-
1298: vioon Oiil IVaili,O.kunnan 'käsitbell tärvä srumailJa net menettäneen toimensa: va1iokunnarn
1299: ta:va'Ha ikuin es~tys tiuJlo- ja menoar!VIiosta. jäJsen,enä.
1300: VaMollmnnalll tulee mJyös t,ar,kastaa J·äsenel.Lä, jok:a ei ö1e vaHokunnan vä.ä-
1301: sLnne J.ähete.t.y,t ehdotuik:Jse.t vaMionthlin- tökseen yhtynyt., on lupa mietintöön liit-
1302: ta,rJm,s:taj,atin jolhtosäätnnön säältä:misestä, tää MdaHis.esti esittäJmänsä v,astaJ:au:s,e,
1303: muu<t.tamis,esta tai ~umoamisMta. mietintöä kuitenkaan• sen vuok:si v,iiiV'y.t-
1304: tätmät<tä.
1305: 51 §.
1306: 'Pankiki'vailiokunn,an' ,1Ju[•e·e tutikia 81110- 53§.
1307: men Pankin ~a,UiJruto ja; t.hla ynnä· edus- Vailiokuntien kokoukisiin ja !lres~uste
1308: kunn;an v,a,Sitattavruna olevien~ raihllLStojen luilhin saavat vl8il!tii'Onmwoston jäsenet j·a
1309: tila ja hoito sekä antaa tästä kel'ltomuk- sen valtuutt.amat henkilöt ot,taa osaa,
1310: set oouskunrnalle. ellei valiokunta jossakin tapauksessa. toi-
1311: 'VaJliolmnnan on t~ehtävä ta;rpeEl'l[isEllt sin päätä.
1312: elhdotu'kis.e.t Suomen! Pa!Ilikin· ohj.esäälnnön Puihemie!hell1ä ja varal)}uhemieihiiUä on
1313: ja pan,kikirvail tu!UtSIIDieSit.en johtosäännön
1314: 1 oikeus ol:l:a s;a:apuvd.ilila rvaHok!u:nta,in iko-
1315: säätämisestä, muuttamisesta tai kumoa- kouk,sissa.
1316: misesta ynnä muiden Suomen Pankkia Suuren ~v;allidkunnan i.Situnmlti,ssa· on: kai-
1317: k!o~k·El'vien m:älärr'äiYLS't,eil! an1trumise:sta seikä kilJa ~eduslkunn,an jäs,eniJilä 1Siekä myös
1318: VtrulmisteUa ktaiikik!i Il!ä,Hä as:ioita kosk~at edus1kunn:an isihteerrLlllä ja puihem~e'hen
1319: haJI11tu!kisen etsity•kiset ,ja muut ·elhdo<t'llJkJset. mää.Dääm.ä:l,lä muuHa •El!duslwnnan vill'ka-
1320: ÅI1Jk,öön päältö,Sitä teihtä,kö Suome:n Pankin mieihe~lä oiikeus o<lila saa,purv,iJHa.
1321: VIOi t:tovaa:"oden iklä'Ytttälmiste,stä, •ennenikuin
1322: 1
1323:
1324:
1325:
1326: panar;Mv.aJiokunta on an,tanmt asiasta lau- 54§.
1327: sunnon. Jos vaJ:itOikunt·a k1atsoo ta:r.VIitsevallila
1328: Niin:i!k!ään tu'lee v;aliokunnan vaillllliS- saad:a j oltmkrul:t a: viranomaiseJ ta t:ai se,IQ,ai-
1329: teiHa sinne 1lällietetyrt, asiwt., jotka kosk·ervat se·s.ta Ylleisestä laito!kseSit,a, d01k!a e:i o:le
1330: maan p:ankk!i:. ja ,ra'ha•Laitos:ta. etdusku,nnan lha.l1in'llOill al1ainen, nähdäk-
1331: 1,1. - Setillä, y. ·m. 15
1332:
1333: aeen fV.hl-kaJto:Umissa .kertyneiitä. asiruki['- hänen: sidal:lensa e:nsillnäilleilll taiik:ka, jos
1334: joja, truiklka saruda; sUJUilil:ils:Ua; tali Mr~raJJlisia häinellJlJäkin on este, toinen vall'apuhemi:es.
1335: tietoja 'Vi'ranoma:ise1ta ta.:U S>elhl'aisesta Jai-
1336: ,tdksesta, 1'yhlt•yiköön !Päämiinistell"i tai 57~.
1337: as·ia;nomaine'DJ mi.nå.st•eri' valiokunnan ·Asiain käsittelyt eduskunnan! täJysi-ii.s-
1338: pyynnöstä. seJilaJise.en toirrneen, että :v'aadi~ ·tunnoiJSSia ova't juikiset, eJ!Lei edUISkU!Illta
1339: tut ,a,s:iwkirjat. ,twi tiedot rvii)py1llålttä anne- jossakin rtllliPiruubeiSSia toish:L päätä.
1340: taan, va:liokunna!JJ,e. Jos niitä ei voida
1341: antaa, on syy si,:iJhen va'Ho~unoolJe iWmoi- 58§.
1342: t·et.tava. fräysi-istunnoss.a on jokainen edus:taja
1343: 55 §. oilkentettu, cr:Il!ilkälli ,ej; .jä[Jjellll!Pänä ,toisin
1344: Edu:slkunn·a;n !PU!hl(llm~e.s, ·var31puhemie- säJädJertä, sarumaa:n !Pulheenrvuoron siinä
1345: he't sekä ·vla'l,io®unrtti,en iPIIllheenjoib.taja't jäll'lje!Styksessä, jos'Sa hän on iilimodJttantu-
1346: mnndo:sta,va t ;puihem~esn,eu:voston. nlllt, sekä iPÖ~I'ij>a'anJ IVillip.rulli\Sti i[)uhu-
1347: Pu!hemiesnJeuvoS!ton tu~ee ,t,elhdä' edus- maan ja 'lausUJillaan mieJ,ensä ~a::ilkist.a sil-
1348: kunnai11e tarpeelHsiksi !lmtsomia;an leiD- loin keskustelun alaisina olevista, asioista
1349: dotulksia eduskuntatyön jä:r;jest.e:1ystä ja :kaiiken sen i!Ja,:iJ1lti,suudiesta, mitä vwltio-
1350: y;leensä, niin :myös eduskunnan kan,s:lrlian pä:iiV!illllä ·taa>aihrtuu. .ÄilJköön kukaan1 puihu-
1351: m'enosäännÖ'I1 p'el'UISteit~a koskevan }aån Jro, ~enllWILlmin härneJWe on a;nnettu [puib.oon'-
1352: seikä eduskunnan työjäl!'ljes.tyksen, va'ltio- VIIlOII'O, äiliköönkä ohi pö:ytä:kiTdan.
1353: päJiv,]hlä sruihitOOliLiseTIJ vllill!litruvan mUikaan EdU!Sitwjan •tullee esiint'Yä v:akaasti dw ar-
1354: toimit.ettruvia varuleja ilmske~Vien lilläärä~YS voik'kaasti; Mköön: kuJka:an ikä'Y't:täikö lowk-
1355: ten j,a eduskunnan rv·irkamiesrten o!hde- kaavi:a, !Pi:l:ka1l:Us:ia twhii muuten SJO!Pilmmt-
1356: 1
1357:
1358:
1359:
1360: sääntöden sää,tälilliseksi, muutta,miselksi tomia ~noda iliro1l!irtubesta' taM ·yks.}tYJi-
1361: tai ku;moami,s,eksi. sistä hook:iJLölistä. Jos do:ku rtältä MaSitaan
1362: rikkoo, kutsukoon puhemies· hänet jrurjes'"
1363: t'Yikseen s·ekä, ..elli}ei hän ota; siitä oj.entu®k-
1364: 5 LUKU. sensa, ikieltäiköoo lhärrret puJhiumasta.
1365: Asiain käsittely täysistunnossa ja suu- Muuten olikoon eduiSikUIIl.ll:an' asia :tultJk::iJa:,
1366: ressa valiokunnassa. onlko edustaja, joka on rikkonut järjes-
1367: tystä, puhemieheltä :saapa: nuhteet ja
1368: 56·§. varoit:u'k.sen taikka määräajaksi, eniln-
1369: :P.uhemi,eihen tulee anta;a ~urtsumu1kset tään kaihdeks:U viikoksi,. pidätet'ttLväJ edus-
1370: tä;y~sis.tllln:toiibllin, niissä 'esiteJJä asia·t 'ja kunnan: istunnois:ta, taikka tuomioistui-
1371: johtaa lkeskusteJuja, esi,t.tää eihidotus pää- men ede·ssäi saatettava syytteeseen, vai
1372: töksen tekemistä varten ,ylläpitää jär- saako asia raue·ta•.
1373: jest,YJstä istunn:o:i:SISa ja illlluuten!kin v<allvoa,
1374: eM,ei m1itään p,erus1m:sJ,akien v·as.taista 59·§..
1375: ot-.eta kesiku~S~tcltruvaklsi, ,selkä lopettaru iis- VaLtioneuvoston. jäsenillä ja oikeus-
1376: tu.ruto. kanslerina, niin myös eduskunnan oi-
1377: ÅJköön p111/h:emies otta:ko osaa: kes:~us·te keusasiamieheUä on oikeus olla s'aapu-
1378: luun :tah:i ääne~stYik'seen ä11köön:kä eihidot- villa eduskunnan ist:unnois'Sa ja ottaa
1379: t.alko lillnuta, kuin mitä on ta•rpeen perus- osaa keskusteluihin~ mutta ei pä:ä!töksiin.
1380: tus~a:k1en, eduslkunnllJn päätösten taM sen Jos joku heistä tahtoo käyttää puheen-
1381: työ j;ärj.esty~k.se.n ,tJä;ytä:ntöön!Panemis·ek·si. vuoroa, anuettakooiL se häneHe ennen
1382: PuheliDieheru olilessa es:t,ert:t.ynä a,sertt111u muita.
1383: 60 §.. ,Va1mistel1evasti: vruHokunnassa tutkit~
1384: MHloiru vruliokunta 46 §:n mukaan on tava't ova1t myöskin eduskunnalle perus-
1385: valill'nut jotakin erityistä asia1a varten tuslain mukaan annettavat kertomukset.
1386: esittelijäln, anne·ttakoon hänelle siinä Niinikään on raha-:asia-aloite ja toivo-
1387: puheeruvuoro enoonJ muita edustajia. musa.loite, ellei sitä joko pöydälle pane-
1388: ma~tlta tahi pöydälle pantua hylätä, va-
1389:
1390: et§. liokuntaan lähet:että'Väl.
1391: ,Jos puhe~ies katsoo keskus·telun jos-
1392: takfu asiasta venyvän kohtuut'toman 65 §.
1393: pi:t\källliseksi, niin hän voi ehdottaa pää~ Jollei 614 §:n l j.a 2, momentissa mai-
1394: tettäväiksi, ettei puheenvu·oroa ole lupa nittua asiaa. kun se ensi kerran on kä-
1395: käyttää; määrättyä aikaa kauemmin siteltä;väJnä, heti yksimielisesti lähetetä
1396: taikka että keskustelu julistettaisii.n valilokunJtaan, pitää sen! olla pöydällä
1397: pääJt:tiYrueeksi Älköön kuitenkaan teh- johonkin lälhinnä: seuraavista istunnois-
1398: tä;kö ehdotusta keskustelun julistami- ta, j•olloin se on valiokuuliaan lähetet-
1399: ses·ta päättynooksi, ellei eduskunta sitä tävä.
1400: ennJen ole päättän<yt puheen~uol"ojen 66 §.
1401: aja!IL rajoittamista., Valiokunnan mietint;ö on, kun se ensi
1402: Jos on tleht.y ede.Uisessä: momenti'ssa kerrrun esitellään, pantava pöydä:lle.
1403: ma:i'n~Htu ehdotus, on asian käsittely kes-
1404: Seuraavalla kerraHa esiteltäessä on se,
1405: keytetiJ;ävä: sekä, samalla kun tehty eh- keskusteltua tai keskus•telutta., vielä
1406: dotus ilmoitetaan eduskunnalle, maini!t- pöydälle pan:ta"a, jos kaksi jä:sen1tä tai
1407: tava niiden nimet, jotka eivät vielä ole useamma·t sitä pyytävät, mutta kun: asia
1408: käyttälneet pyytämäälnsä puheenvuoroa; kolmann:en kerran tulee esille, älköön
1409: tämän jäillk.een on ehdotuksesta keskuste- sitä enää pöydälle pam.tako.
1410: luifta pääJte.ttävä,, ,Mitä edellisessä momentissa on sää-
1411: detty, e1 kuitenkaan koske suuren' valio-
1412: 62 §.. kull'Illan mietintöä, jota älköön pöydä!llle
1413: Älkööt muut1 kuilU evankelis-~uterilai panfako, ellei v•äJhintään kymmenen
1414: seen uskontunnustukseen kuuluvat ot- edustajaa sitä pyydä.
1415: tako ·osaa sellais·ten ehdotusten kä:sittele-
1416: miseen, jotka koskevat evankelis-'luteri- 67 §.
1417: laisen kirkon ki1rkkolakia truhi muuten Jos valiiokunnan mieti'Itto koskee laki-
1418: evan'kelis-luterilaisten seurakuntain kir- ehdotuksen hy.väksymistä tai hylkää-
1419: kollisia o]oja. mistä, ODJ asi:a edusk:unnau täysis:tun-
1420: nossa otettava kolmen eri käsittelyn
1421: 63 §. alaiseksi.
1422: Edustajaa henkilökohtaisesti koske- •ElliSimäisessä li.ä.sittelyssä esitellään
1423: vassru asiassa saakoon hän olla mukama valiokunnan mietin!tö ja a:nn:etaan edus-
1424: keskustelemrussa, mutta ei pää:töstä teke- kunrran j-äsenille tilaisuus lausua mie-
1425: mitssä. lensäl asiasta.. Sittenkuin keskustelu on
1426: 64 § . juli:stettu pälälttyneeksi, lä:hetetään kysy-
1427: Älköön hallituksen esityksiä älköön:kä mys, paätöstä itse asiasta, tekemättä,
1428: lakialoitteita otettako lopulEsesti käsi- suureen valiokun,ta:an, jonka tulee siitä
1429: teltäviksi, ennenkuin vaiilokunta on a!lltaa lausunto ja tehdä ~e ehdotukset,
1430: niistä antanru t mietintönsä. joi'hin valiokunt·a katsoo aihetta olevan.
1431: 1,1. - Setälliä, y. m. 17
1432:
1433: Toisessa käsitteilyssä esitellään suuren dä.Ue seuraavaan täysistuntoon:; jos eh-
1434: valiokunn:aDJ mietintö, ja edU:skun'ta ryh- dotusta lepäämään jätttärn.isestä silloin
1435: tyy laikiehdotusta tutkimaan ja tekee kallliiBJtta:ru vä!hin'tään kolmasosa edus-
1436: päätöksen kustakin sen eri kohdasta. kull.!Dlan karkista jäsenistä, jää laki~ehdo
1437: Jos suurell\ valiJokllllllltan: ehdotus kaikin tus, salliamuodoltaan semmoisena kuin se
1438: puolin hyväksytään,. julistetaan toinen kolman!DJes'sa kfusitt~lyssäJ hyväksyttiin,
1439: käsittely päJat,tyneeksi. Ellei suuren va- lepä;ämäiärt:IJ ensimäisiin vaat:ien jäiestä
1440: liokunnan ehdotusta muu,ttamattomana pidett.äviin vwrsinaisi:in. valtiopäi viin,
1441: hyväksytä; lähetetään lakiehdotus, sana-
1442: muod10l1Jaan semmoisena kuin se edus- 68 §.
1443: kunJnan päätöksellä on hY'VäkS'Ytty, ta- Ehdotus perustuslain säätämisestä,
1444: kaisin suureen valiokuntaan, jonka tulee rr:uu:tt.rum.isesta, selittämisestä tai ku-
1445: puoltaa ehdotusta semmoisenaan tahi moamisesta on, tullakseen: eduskuruna.n
1446: muutettuwa taikka esit·tää se hylättä- päiHökseks~. 67 § :ssä säädet.yn. käsitte-
1447: väksi. Jos suuri valiokunta on ehdot,ta~ lyn jälkeen äiäntenenemmistöllä kolman-
1448: nut muutoksia,. pä1ä!ttäru eduskuruta nii- neSISia kiäsittelyssä h'Yvä!ksyttätvä: jätettä-
1449: den hyvruks•ymisestä tai hylJkäämisestä, väksi lepäämään ellJSimätilsiin vaalien
1450: jonka jälkeen asian toiJnen1 käsittely ju- jäJöes!tä pi'dett<äviin varsinaisiiru valtio-
1451: listetaan päättyrueeksi. päiviin sekä siilloiru muuttamatta hyväk-
1452: Jos su urell' valiokunnan mietiln tö sisäl- syttävä päMökselHt,. jota on1 karmattanut
1453: tää lakieihdotuksen, älköön toisessa kä- väJhintää:n kaksi kolmaaosa!a allllltetuista
1454: sittelyssä tehtäkö ehdotusta koko laki- äänistä..
1455: ehdotuksen hylkäämisestä. Jos. ku:i:tenkin perustuslakia koskeva
1456: Asirun toisen käsittelyn kestäe·ssä voi ehdotus tä;ysistunnos•sa julistetaan kii-
1457: eduskunta vaatia uuden lausunn:On siltä Toolliseksi päatöksellä, jota vähiutään
1458: er.ikoi•s~valiokunru.alta, joka asian on val- viisii kuudesosaa annetuista äänistä on
1459: mistellut, tai joltakuHa muulta erikois- kainnattanut, on asia,, sitä lepäämälän
1460: valiokunrualta. Sama oikeus oru suurella jättälmättä, ratkais1truva: ja päältös ehdo-
1461: valiokunnaHa. tuksen: hyväksymisestä tehtätvä,. kuten
1462: Kolmarunessa käsittelyssä, joka tapaih- 1 .moment~ssa sanotaan.
1463: tuu ai:kaisintaan kolmantena päivänä SäJätyjen erioikeuksista on voimassa
1464: toisen käsittelyn päätyttyä, esitellään ruitä edellä perustuslaista on sää!detty..
1465: asia lopullis'esti ra'tka,istavaksi; ja voi
1466: eduskunta si:lloin joko muuttama::t•ta hy- 69 §.
1467: vä!ksyä lakiehdotuksen, sellaisena kuin lMi:tä 67 §:ssru on sääde.tty, noudatetta-
1468: se on toisessa käsittelyssä päätetty, koon 111iiruikääln, kuru kysymys koskee
1469: tai:kka hyläitä sen. IL.äJärä·ännättömä:bi tai määräajaksi sää-
1470: Sel1aimen lakiehldotus, joka kolman- dettavää veroa taikka valtiolainan otta-
1471: nessa käsrtt.elyssä on saavuttanut ään- mista, kuitenkill' niin että ·ehdotusta
1472: ten enemmis'tön, voidaan kuitenkin pan- uudesta taillisätystä verosta, tahi määrä-
1473: na lepäämään.. Ehdotus lepäämään jä t- ajaksi säädetyn veron; jatkamisesta mää-
1474: tämisestä on tehtlä;vä, ennenkuin' päätös- rältään muuttamatta taikka valtiolai-
1475: esitys lakiehdotuksen hyväksymisestä na:n: ottamisesta ev voida ji:iJttää lepäär-
1476: tai hylkäärmiMstä on tehty, ja on siinä mää:ru ja että ehdotus· uudesta tai lisä-
1477: tapaukses•sa, jos lakiehdotus ääJnestyk- tystä verosta, joka on1 tarikoitettu ka:n-
1478: s·essä ei ole rauennut, asia pantava pöy- n:ettaJvaksi Y'htä vuottt.a pitemmältä
1479:
1480: 3
1481: 18
1482:
1483: ajalta, katsotaan rauennooksi,. jollei sitä maärJ:.iJyksen, joka velvoittaa V!Oilmassa-
1484: kolmanm.essa käsittelyssä ole kan.nat.ta- pi täimäläill. joitakin lainsääm.nöksiä mää-
1485: nu t kaksi kolmasosaa. annetuista äänistä. rätyn a.jan, niin myös ehdotus sellaisen
1486: :Jos ehdotus uudesta ta:i! lisätystä ve- valt.ioSIOpimuksen tai valtiosopimukseen
1487: rosta, ·joka oor tarkoitettu kannettavaksi s:i!säiltyväni määrä!yksen hyväksymisestä.
1488: yhtä: vuotta pitemmäiltä ajail.ta, on kol- joka,, kosilremattru la:i!nsäädännön alaa,
1489: mannessa käsi:ttelys'sä rauenlll!ut, palau- vrultiosä:annön: mukaan v.aatiil tahi johon
1490: tettakoon asia valtiovar.aill!valiokuntaan, hallitus muuten pyytää eduskunnan
1491: jonka tulee antaa lausunto siitä,, oniko suostumusta, käls~tellälälli n10udattamrutta
1492: vero säädettätvå kannettavaksi y;hdeltä 67 §:ssäJ säädettyä käsittelyjärjestystä,
1493: VUJOde1lta, sekä ehd'Ottaa veron kanta- ja asia ratkais.taan -aäm.ten enlemmistöllä.
1494: mista tarkoit,tavan lakiehdotuksen sana- Ehd!otukseeru sellaisesta muutoksesta
1495: muoto. v.a,ltakunnan ra;ioi:hiw, joka sisältää val-
1496: Jos ehdotus lisätystä verosta,, joka on takunnan alueen våhentä:misen,, katso-
1497: tarkoitettu kannettavaksi yhdeltä vuo- taan kuitenkin eduskunnan: antaneen
1498: delta,, ow kolmanneSSia käsittelyssä rauen- suostUtiilukseiJisa ainoastaan, jos s~tä on
1499: nut, paJautet.takoon asiru valtiovarain~ kannattanut kaksi! kolmasosaa anne-
1500: valiokuntaan, jonik.a tulee antaa lau- tuista äJäuis1tä.
1501: sunto siiltä, onko vero jatkettava mää-
1502: rältään muuttamat:ta, sekä ehdottaa ve- 7i1J § ..
1503: roDl jatkrumista tarkoittavan lakiehdo- ~~äJsi!teltälessälehdotusta laiksi, joka
1504: tuks!Em sanamuoto. koskeJe edustadat:n!Palkkiota,. onJ myös n'ou-
1505: :Vail.tiiOVaraiilJValiokunnan laatiman, 2 daJtettrav.a 67r §:n säänJnöksiä, kuitenkin
1506: ja 3 momentissa mainitun lakiehdotuk- niin, että tämmöist·äl asiaa ei voida jät-
1507: sen hyväksymisestä .tai! hyJ.ikälämisestä tää lepäJämä:älll ja että asiru katsotaan
1508: päättää eduskunta jatketuSISa kolman- rauenneeksi, j·o:Llei sitlä kosikevaa ehdo-
1509: nessa~ käsHtelysslä; älköönkä tätä koske- tusta kohnannessa kälsiittelyssä ole kan-
1510: vaa mi:etintöä pöydällle pantako, ellei nattanut kia:ks~ kolmasosaa annetuista
1511: eduskunta toisin pÖJäJtä. ää:D!istä.
1512: Yleisistä msituksista olkoon voimassa
1513: mitä verosta tä:ssä edellä; on samottu. 72 ·§.
1514: Eduskuntru voi suureen valiokuntaan
1515: 70 §. lä:h~ttääl muitakin kuin 67~ 68, 69 ja 71
1516: Ehdotus, joka koskee Suomen: ja ulko- §:ssa main:it:tuja asioita. Jos niin teh-
1517: vatlan väliseeru sopimukseen! sisältyvien dä!än, sovellutetaan 67 §:n määräyksiä
1518: lainsäädärrnön alaan kuuluvien mää~ site~, että asia oteltaa:n ainoastaan kah-
1519: räysten hyväksymistä, sisäl;tyköötpä den käBitt~lyn a1lais·ebi ja ratkaistaan
1520: rauhamsopimukseen tai muuhull1! valtio- toisessa käsittelyssä.,
1521: sopilmukseen. kä sitellään 67 §.:ru mukaan
1522: 1
1523: Asiasta,, jota ei ole suureen valiokun-
1524: sekä, mikäli asia kogkee perustuslakia, taaDJ lälhete:tty, voi eduskunta päJätt'äiä,
1525: noudattama;lla mitä 68 §:n 1 momentissa että se on otettav:a ka;hden käsittelyn
1526: on s·äJädetty. Älköön kuitenkaan laki- ala:iseks·i ja , että rrutkaiseva päatös on
1527: ehdotusta näissä tapauksissa jäJtettäkö tehitävä toisessa käsittelyssä,, joka tässä
1528: lepäämään. tapruukses·sa toiJmHetaan aikaisirutaan
1529: Ehdotus., että eduskunta hyväksyisi kolmantena päivänä ensimäisen käsirt-
1530: sel'laisoo val tios'opimukseen sisåltyvän telyn j<äilikeen.
1531: 1,1. - &tätä, y. m.
1532: 1 19
1533:
1534: Tällaisiin. kysymyksiin nähden älköön sesti! päätettäessä ottaa huomiOon. ai-
1535: tehtälkö ehdotusta, että! asia on jätettävä noastaan, jos se ou vireille pantu asian'-
1536: lepäämään. mukaisesti tehdyllä raiD.a-·asia-a:loitteella,
1537: 713 •§.• jokaJ on oHUJt vaftiovarainvaliokunna:ri
1538: Älköön kysymys1tä, jokru on nostettu sekä tarpeen mukaan alustavasti myös
1539: ylimääräisille vartiopäivHle an!netussa sen erikoisv:aliokunnan tu tkittavana,
1540: hallituksen esityksessä eikä koske perus- minkä t.yöalaa määräraha lähinnä kos-
1541: tuslakia, jätettäkö lepäämään, vaan on kee, ta~kka jos se sisältyy valtiovarain-
1542: se samoilla valHopäiviUä lopullisesti ra t- valiokunnan mietintöön liitettyyn vasta-
1543: kaistav.a. lauseeseen.
1544: 74 §.
1545: Lakiehdotus. joka' on jätetty lepäämään, 77 §.
1546: tai jOlta tasava:llan presidentti ei ole vah- Jollei eduskunta, käsitellessään valtio-
1547: vistanut, on ensfmäisillä vaalien jä- varainvaliokunnan ehdotusta valtion
1548: lestä pidettävillä varsinaisilla valtiopäir tulo- ja menoarvioksi, ole mietintöä
1549: villä, asianiOmaisen valiokun[l'am amnet- muuttam8/tta hyväksynyt~ lähetetääl.n!
1550: tua asiasta la'Usuntonsa, muuttamatta tu:l'o- ja; menoarvio niin muutettuna kuin
1551: hyväksytilärvä tai• hylättäivä. se eduskunnan päätöks·el[ä on hyv.äk-
1552: Hyväks,yminen tai hylkaäJmin'enl pääte- syt~y, takaisin valtiov.aTaintva:liokU!lltaan,
1553: tä'än äämlt·en enemmistöllä. paitsi 68 §:n jonka tulee antwa lausunto eduskunnan
1554: 1 momentissa mainitussa tapauksessa. tekemistä muutoksista. Jos valtiova-
1555: rainva'l.iokunta ehdottaa eduskunm.an
1556: 75 §. päätöksiä muutettaviksi, päättäköön
1557: Ehdo.tu'ksen lepäämään tai vaihvist·ar eduskunta valiokull:Il!aru ehdotusten\ hy-
1558: ma;tta j:ät1 älminen ei est~ä antamasta
1559: 1
1560: värosymrsestä tai hylkäämises.tä.
1561: uutta hallituksen esitystä eikä tekemäs-
1562: tä eduskunta-aloitetta asiasta, jotru ehdo- 78 §.
1563: tus koskee. Jos eduskunta tällaisen esi'- Älköön mitään asiaa, josta on keskus-
1564: tyksen ta~ eduskunta-aloitteen johdosta teltu, otettako päätettäväksi, ennenkuin
1565: ·on päättän~yt rusiasta uuden lakiehdotuk- eduskunta: puhemiehen es<ityksestä oru ju-
1566: sellj, katsotruan lepä:ämään tai vahvista- listanut keskustelun päätttynooksi..
1567: matta jäänyt ehdotus rauennooksi.
1568: 79 §..
1569: 716 §. Kun asiJa on ratkaistava. tehköön pu-
1570: Ehdotus, joka tarkoittaa uuden veron hemies, sen perusteella mitä asiassa on
1571: miilärä:ätmitstä tai entisen muuttamista esiintuotu., seLlaisen äiilnestysesityksen,
1572: tahi määräaikaisen veron ja'tkamista et;tä: vastaus j a ·a taikka ei ilmaisee
1573: taikka valtiolainan ot<tamista,. on, vaikka eduskunna:n pWältöksen..
1574: se sisältyykin tulo- ja menoarvi'oehdo- Jos on us.eampia päätös·ehdotruksia, ase-
1575: tuksen laskelmiin, vaHiopäivillä erityi~ tetaan yksi vastaesitykseksi toista vas-
1576: senä asiail1a käsiteltävä. taan kunnes kaikista siten on äänestetty;
1577: Edustadan tekemä ehdotus;, joka tar- ja on ääne<styse<sitYisten sanamuoto ja jär-
1578: koittaa uuden. tulo-~ ja menoarv~oehdotuk jestys eduskurunan hyväksyttävä, eniMn-
1579: sen laskelmiin sisältymättömän mä:ärä- ku,in äänestys,esrtys asetetaan v.asta:tta-
1580: rahrun ottami<sta tulo- ja men:oarvioon, vak,si. Muistutuksia saa tehdä ehdotet-
1581: voi:daa'Ill tulo- ja menlorurviosta' lopulli- tu;ru saruamuotoa ja järjestystä vastruan,
1582: 20 1,1. - SuOODJew. wlltåopäilväjärjestys.
1583:
1584: mutta· itse asiasta äiliköön el'l:ääi keskus- päätöksen tekemisessä, mutta äilköön
1585: teltako. päätöstä vast8Jarr tehkö muistutusta.
1586: Älköön ään.estysiä salliitako siitä, onko
1587: äänestys tapahtuva vai ei.,
1588: 6 LUKU.
1589: 80 §. Suomen Pankkia koskevia toimenpUeitä.
1590: Joka ei ole yhtynyt tehtyyru päätök-
1591: seen, on: oikeutettu pöytäkirjaan i'lmoit- 84 .§.
1592: tamaan .e,riäv.än mielipiteensäJ; ätköön Suomen Pan:kin h.alli.nltoa ja liikettä
1593: kuitenka.an sellainen ilmoitus aiheut.tako sekä eduskunnan vasta.tta,vana olevien
1594: enempää; keskustelua. rahas'tojen: hallintoa valvomaan edus-
1595: kunt·a asettaa yhdeksän pankkivaltuus-
1596: 81 §. miestä ja. yhtä monta varamiestä sekä
1597: ,Puhemies ·älköön k~e>ltäytykö nostettua vahvistaa näille johtosäännön.
1598: kysymystä esille ottama.sta tahi äänes- .Pa:nikk~valtuus.miehistä saa:ttaa kolme,
1599: tysesitystä tekemästä, ·ellei hän katso jotka muodostavat suppeamman pan:kki-
1600: sen olevan vastoin perustuslakia tahi v.altull!Ston, käsiteHä kaikki ne asiat,
1601: muuta lakia tahi eduskunnan jo tekemää joita ei johtosäJännössä ole miäärä:tty yh-
1602: päätöstä; j,a; tulee puhemiehen mainita deksänjälsen!isen laajemman pan:kki.va:J.-
1603: kieltäytymisensä syyt. tuuston käisit·eltäiv:ilksi. Laajempi pank-
1604: Jos •eduskunta .ei tyydy puhemiehen kiv:rultuusto on pää;tösvaltainen kuusi-
1605: to:i!rnenpiteeseen, iähetetään asia perus- jäsenisenlä.
1606: tuslakivaliokunta-an,. jonika. tulee viipy- Jos joku suppeammasta pa:nkkiv;a,l-
1607: mättä antaa perusteHu lausunto siitä, tm:I<stosta on estetty tai eroaa, astuu hä-
1608: onko asian esille ottaJminen tahi ä!änes- nen sHaansa läihi'nnä pankkivaltuusmies
1609: tys·esityksen tekeminen• vastoin perus- laademmasta pmrkkiv.ailtuustos,ta sekä.
1610: tuslakia tai muuta lakia tahi eduSikun- tarpeeru mukaan varamies. Jos joku
1611: nan jo tekemäiä päätöstä; ja nouda:tet- laajemmasta valtuustosta orr est•etty tai
1612: takoon valiokm:wan tälstä antamaa lau- eroaa, arstuu tila'Ue varamie-s.
1613: s\'irrtoa. ,Pankkivaltuusmiehet ja heidän vara-
1614: 82 §. miehensä valitaan edustajanvaalien jäl-
1615: 'Päiä:töstä: ällköön ta:rkistettaessa muu- keen aikavilla ensimäisillä varsinai-
1616: tetta:ko; kui1tenikin salJli ttakoon siiJhen silla valtiopäivillä, ja heidän toimensa
1617: tehdä selll.a:iJsia lisäyksiä, jotka eivät alkaa niin pian kuin vaali on suoritettu
1618: muuta päiätöstä. s·ekäl kestää uuden panikkivaltuusmies-
1619: lMitä edustaj.a Olli lausunu't sekiä siitä va:aliru toimittamiseen_ Vrualin toimitta-
1620: johtunut keskustelu voidaan hänen ja vat eduskunnan valitsijamiehet. Vaai1il-
1621: eduskunnan suostlWl.uksella, pöytäkir- .toimituksessa on määlrättälvä, keiden
1622: jaa tarkistettoossa, sritä poista·a, ellei kolmen tulee kuulua suppea:mpaan val-
1623: päätös selvälsti siihen perustu. tuustoon ja keiden kahden laajemmasta
1624: valtuustosta Läihinnä tulee a<stua kunikin
1625: 83 §. suppeammanJ valtuustoru jäsenen tilail.le
1626: LEdustaja, joka ei ole ollut läsnä paru- ja missä järjestyksessä, sekä myös kenen
1627: töSJtä jostaldn a'Siastru tehtäessä, olkoon varamiehen tarvittaessa lähinnä tulee
1628: oiJkeutettu sen jälkeen ilmoittamaan pöy- astua kunkin laajemman valtuuston jä-
1629: täkirjaan, ett.el. hän ole ollut osallis•ena senen tilalle. Jos vaalissa ei saavuteta
1630: I,L ---c' ISetlitHi, y .... 21
1631:
1632: yksim~Hsyyttä, on vaali :tapahtuva nou- Tarkistaj.rut sekä ta.rp·ooHinen. mruarä
1633: dattamalla suihteeUista va.a:litapaa. vairamiehiä valitaan, .ellif.ii niistä Y'hdyt•ä,
1634: Samalla tatvalla kuin edellisessä mo- suhteellisilla vaalema..
1635: mentissa pankkivaltuusmiesten vaalista Älköön mitääm.: toimituskirjaa edus-
1636: on säädetty, valitsevat eduskunnan va- kulllllasta l'älhetett·ätkö;. ellilienkuin sen on
1637: litsijamiehet vuosittain varsinaisilla va[- hyvä;ks,ynyt eduskunta taikka 1 momen-
1638: tiopäiv.illäl viisi tiHntark:astaja;ru toimit- tissa ma.initut viisi tal'lkistajaa.
1639: tamaan sit.äJ kuluvan vuoderu tilien tar-
1640: kastusta, joka pankin ja m.ainå'ttujen. ra- 87 §..
1641: hasltojeni hoidosta on vuoden loputtua .V.altiopäiväpäärtöksen alleki'rjoi tta vart
1642: toimi!tett.aJV~, sekä kutakin tHint,arkasta- kaikki edustajat, mut>ta. muut kirjelmät
1643: jaa kohti kaiksi vail'amiestru,. jotka kum- aiD!oastaan puhemies ja varapuhemiehet.
1644: pikin mruälrältyssä j,ärjestyk:sessä astuvat
1645: vakinaisen, tarikastajaru sijaltle.
1646: 8 LUKU.
1647: Erinäisiä säännökSiä~
1648: 7 LUKU.
1649: Eduskunnan päätösten ja lausuntojen 88 §.
1650: ilmoittaminen. Hallituksen esitykset ovat sekä täysis-
1651: tunnioss'a että; vaJiokunnissa otettavat
1652: 815 §. ensimäisinä: kä:sit.eltäviksi.
1653: Eduskunnan päättämä; lakiehdotus toi-
1654: mitetaan eduskunnan kirjelmällä tasa- 89 § .
1655: vallan presiderutille vahvistamista ja. la- As·iaini käsi1ttelyissä valtiopäiviLlä! käy-
1656: kina an:tamista varten, J oller presi- tettäköön suomeDJ tali.kka ruotsin kieltä.
1657: dentti laki'a' vahvista, on1 tämä ilmoitet- Valiokuntain mie.tinnö•t ja lausunnot,
1658: tava eduskunnalle nel'Jan, kuukauden; ku- niin. myös puhemiesneuvoston ja kanslia-
1659: luessa siitä kuin lakiehdotus presiden- toimikunnian kirjalliset ehdotukset ovat
1660: tiii:e on vahvistettavaJksi toimitettu. toimitettavat molemmilla näillä! kielillä.
1661: J oil'le~ eduskunlt.a. silloin ole kooLla, on il- Suomeksi ja ruotsiksi ova,t myös anr-
1662: moitus eduskunnalle tehtävä senl kokoon- nett.avat ha]Htuksen kirj:all:iset ilmoituk-
1663: nru'ttua . set eduskun!Ilal'le.
1664: lMuut eduskunnan päätökset, jotka 90 §.
1665: ova:t vastauksia hallituksen esi:tyksiin., Eduskullinan kanslia: toimii> kansliatoi-
1666: niin myös mitä eduskunta muuteru on mikunnan vaJvonnan alais.ena. Kanslia-
1667: pä,ättänyt hallitukselle esiintuoda, on toimikuntaan kuuluvat puhemie·s ja va-
1668: niinikä\än Hmoitett.aJVa tasava]llaru presic- rapuhemiehet sekä neldä e.dustad.aa., jotka
1669: dentille eduskunnan! kiTje,lmiHä. eduskunta, ellei se voi nliistä yhit.yä, va-
1670: litsee suhteellisilla vaaleilla.
1671: 86 §.
1672: :Eduskunn1msta meneväit. kirjelmät sekä 9tl '§.
1673: va]tiopäiväpä:ätöksen laatii ja toimittaa EdusikunnlanJ työ(järjest.ys.. määräykset
1674: eduskunnan kanslia viiden tarkistajan vaLtiopäivillä suhteellisen vaalitavan
1675: valvonnan alaisena, jotka eduskunta va- mukaan toimrtetta:vista; vaaleista sekä
1676: li:tsee keskuudestaan yksiä v.a!l1;iopäiviä ohjesäiän~ntöt eduskunnan virkamiehille
1677: vartell\. ovat edusikunna:n vahrviste'ttava·t.
1678: 22
1679:
1680: Eduskunnan kansli1an menO!Wlanalön määräaika kokonaisuudessaan siinä ta-
1681: perusteista säJäid-etään lailla. pauksessa, että se on alkanut aikana,
1682: joHoin eduskulllta ei ollut koolla.
1683: 00 §.
1684: Hallituksen esitykset, va•liokuntain
1685: Loppusäännös.
1686: miletinnöt, eduskunnan kirj.elmät tasa-
1687: v,aJllan presidentille, eduskuD.DJan: pöytä- 95 §.
1688: kirjat sekä valtiopäi'Väpää•tös ovat p81i- Tämä valtiopäivädärjestys, jonka kaut-
1689: noslta julkaistavat. ta kumotaan1 valti'opäJivätiärjestys 20 päi-
1690: vältä heinäkuuta 1906 sekä. sitä muutta-
1691: 93 ~- vat lait. 31 päivältä joulukuuta 19117,. 219
1692: ; Kaikki valtiopäliväiDJ kus.tannukset päivä:ltäJ toukolkuut.a 19llB, 2~ päivältä lo-
1693: suoritetaan valtion varoista. kakuuta 1918 j·a 17 päivältä huhtikuuta
1694: 1'919, :pitää ikaikil ta osiltaan oleman
1695: 94 §. voimassa per:ustus1akiua, eikä s.itä voida
1696: Jos jokin tässä; laissa säädetty mälärä'- muuttaa, seHt.tiiJä tai kumota taikka
1697: päJivä sattuu pyhätpäiväiksi, pidettäköön poikkeuksia siitä tehdä muussa järjes-
1698: seur,a;a'Va arkiipäivä määJrä;päivänä. tykses8äJ kuin perustuslaista yleensä' on
1699: Jos tälssäJ laissa sää{letty märuräaika säädet,ty.
1700: valtiopä:iviJHäi suoritetta;vaa toimenpi- Mitä lain nlojal1a on voirrnassa Suomen
1701: dett.ä. varten alkaa valtiopäivieru koolla- v,8Jltiosäärlyistä, on, mikali ei tässä: val-
1702: olLessa, mutta päättyy valtiopäiviern· tiopaiväj·ärjestyksess·ä; toisi'IL säädetä, so-
1703: ollessa keskeytyneinä, luetaaru määrä- veLlutetJtava; eduskuntaau niin kokoon-
1704: ajasta puuttuvat päivät alkaen siitä päi- pantullia kuin täissä perustuslaissa on
1705: vä:sltä, jona edusku,wta: uudelleen kokoon- säärl,etty.
1706: tuu. Viime mainitusta päivästä; luetaan
1707: 1,1. - :Setmlä, y. m. 23
1708:
1709:
1710:
1711:
1712: Laki
1713: edustajanpallcldosta.
1714:
1715: Samalla kuin kumotaan 20 päiväiDä heinJäkuuta 1J906 annetun va;lif;.iopäivätiär-
1716: jestyksen 114 §, säädetään eduskun<nan päätöksen mukaisesti, joka on tehty sa-
1717: notun! valt:i:QIPäiiiv'äljärjestyksen 60 § :ssä mä'äirruty1lä ta'Va1la, seuraruvaa:
1718:
1719: l! §. Varamies saakoon tä.Uöin pä;ivätpa;lk-
1720: Edustadanpalkk:Vo varsinaisilta valtio- kion kultakiru päivältä, minlkä hoo, esi-
1721: päiviltä on viisitoisJtrutuhatta markkaa, tettyäiän valtakirjansa, on ollut edusta-
1722: josta päiväp~lkkioksi luetaan satakak- jana valtiopäivillä.
1723: sikymmen t1äviisi markkaa.
1724: .YliimruäTäisi:ltä vaHiopäiviltä saa edus- 4 §•
1725: taja päiväpa:lkkion kultakin päiväiltä, Jos edustajawtoimi on lakannut tai
1726: mink'äJ vaJltiopäivät kestäJvät. eduskunta hajoitettu, elllllenkuin edus-
1727: kunta on ollut koolla ·satakaksikym-
1728: 2 §. ment:äl päivää, saakoon edustaja pä;ivär
1729: Edustaja sa:a:koon päivä'Palkkion myös palkkiODl sHtä aja:lta, minkä! oli edusta-
1730: jokaiselta päivältä, minkä häru on .tar- jana.,
1731: vin!Ilut matkustaakseen valtiopäi'Ville ja 5 §..
1732: valtiopäivilt.ä takaisin, sekä; myös vaa- V aUiovarainvaliokunn.an tai ulko-
1733: lien jälkeisten ensimäis·ten valtiopäi- asiaiDIValiokunnan jäseru, joka on otta-
1734: vien edelliseltä päivälltä,. jona valtakir- nut os.llJill vaJ.iokurunan kokoukseen valtio-
1735: jat tarka!Stetaan, jos edus·tada sinä päi'- päivien keskeydyttyä tai pä:äityttyä, saa-
1736: vänä on valtakirjansa tarkastettava:ksi koon palkkion siltä ajalta. minikä valio-
1737: esit.täntyt. kunnan työ kestä!ä ja minkä hän si:tä
1738: illldustaja, joka saa:rpuu valtiopruivHle varten tehtäviin matkoilhi!n käyttää.
1739: niidenJ alettua, saakoon: palkkionsa siHä Palkkio on täillöin sa takaksikymmen:tä-
1740: pä;ivä!Stä alkaen, jona hänen v.a:ltaikir- viisi mrurkkaa päivältä.
1741: jansa tBArikastettiill! tai häln, myö:hem- Sama: ollkoon laki niiden edustajien
1742: millä valti•opäivillä, puhemiehen~ ilmoit- palkkiosta, joiden tehtäväinäl oll! edus-
1743: tautui kunnasta menevien kirjelmien ja valtio-
1744: päiväpä;ä;töksen tarkistaminen.
1745: 3 §.
1746: Edust.ajailta, jonka sijaan valtiopäivä- 6 §.
1747: järjestyksen J.i1 §:n mukaan on kutsuttu Edus•tajalla on oikeus saada va.paa-
1748: varamies, väheil!DJetään palkkiosta päivä- lippu valtionrautateiden toisessa luo-
1749: pa·Ikkiot sHtä ajalta, minkä hän on ollut kassa ·edustaja.toimensa a:jaksi sekä kor-
1750: valtiJopäivntä; poissa. vaus todellis.ista matkakustanrmksistaan
1751: valtiopäliviHe ja valtiopäiviltä takaisin. kun mukaan, jonka tarkastava1t valtio-
1752: Samanlainen matkakustallillllsten kor- varainv,a:l:Uokunlllan va!Hsemat henkilöt.
1753: vaus suoritetaan 5 §:ssä mainitussa ta-
1754: pauksessa valiokunnan jäsenelle osanot- 7 §.,
1755: toa vartell! valiokunnan kokoukseen teh- V alJtiovarainlValiokurman tulee pääit-
1756: täv:i's,tä matko:i!sta. t.ää, kuinka suuren mää!rärahan puhe-
1757: lEdellisessä momentissa mainittu mat- mies on: saapa, niideru kulujen korvauk-
1758: kakustannnsteru korvaus suoritetaan las- seksi, j.oi:ta hänellä valtiopäiväin aikana
1759: on.
1760:
1761:
1762: Helsill!gissä, 16 päivänä toukokuuta 1924..
1763:
1764:
1765: E. N. Setälä. Oskari Mantere.
1766: K. A. Lohi.
1767: 25
1768:
1769: l,z. - Edusk. esit. n:o 26.
1770:
1771:
1772:
1773:
1774: Ryömä: Ehdotus laiksi uskonnonvapauslain 10 §:n
1775: muuttamisesta.
1776:
1777:
1778: :mdusk unna.He.
1779:
1780: U!SikiOil!DlonVIa!P'amsiLain itO § järjestää V oitanee nam l{)}ilen jättää kunnallisia
1781: evamlkelisllulte.riliaisoon kkikikoon ikuulu- hautaUJSilllJai~a koskeva ky-symys vastai-
1782: mattomien, joilla ei muuta hautasUaa ole, sen ~ehityfffisen va.raan,, veivoittamalla
1783: ha uttamksen si:Jllä tnvaH.Ia, e·ttä nämä kunruaJt plerUISitrumaa:n haillltlaWl!maJan ai-
1784: yleensä ha111dartalalll ervanllmlisluteriJJaiste.n noas.taan niissä rtapaulkstiJSISa, jorissa taJSian-
1785: seurnlkumi!en hau~ausmaihi:n. Lailcita sää- omaisten sewalkumnan (hJailJirtms suOil'aJl.lai-
1786: dettäessä etdElllily•tettiin ikruåltenlkin, etteivrut sesti vaiikelll/tltala iktirlkosta e<ronneiiden haru-
1787: he sen kautta joutuisi epäedu·llti>sempaan taamis.ta seurruklUliilan haultausmaaillialll.
1788: alSemaan ikuin seull'lalkunnanlomat jäsenet. HuomaMJav1a on liisiälklsi, että u.srkonnoo-
1789: Mutta ilruJmmus 101D. tsitltemmi.n oso:i'tltalliTht, vapaUSJlain 10 §:n viime~sen mommJ.tin
1790: että seu~alkniii!tahaJhlituks,et lkäyttävä!t hau- säänrnö1s 10n ·eptäsffirvä, se kun eldellytiää,
1791: 1
1792:
1793:
1794:
1795:
1796: tasijaikysytlllytstä sm:orallllaisena välikappa- että va.UioneurvrOISiiJo s1eu:r8Jkunmm pyyn-
1797: leena seUl'laJkunrnan jäste111ten siirtä eil'IOami- nöstä v;oi velMoiJtta,a kicr.'ikOS/ta e~ronneet
1798: sen ieStäirnilSteen, aselt:taimallila m;onnoot ihan- perustaJmaan ii1Js~li1een haultamsmiaian, mikä
1799: tasijan paikkaan ja :mak!suun nähden kuitenkin nn mahidotonJta, ik~ikei ktirikosrta
1800: h uoma!bta.Vlaiil apäelduJLise~n aSiemalan. eronneiLla o.l1e yhteistä järjest·öä. Mo-
1801: J (jttei ltäl:tarisen ilrolllSa:laisine ol~.ellisen mentti olisi s:iJils .ttässrä suhJteessn selven-
1802: tärilmän S1eiik1an ik:auJttia satate.ttaisi ped- nett,äJvä, jla so[pifilee kUIIllta pait'rhraiten siiksi
1803: aatteessa · ll'a,tikailsitua usikonruonrvtapau~rta järjestöksi, joik1a lkysymyilffiessä oJevassa
1804: vaa,raan, on tasia mitä IliOIPeiimmin lain- tapauksessa olisi velrvoitelttu perustamaan
1805: sääidänJnöliLä krorjartJbava. Enslimäisenä hautausma:an. A.luss1a lk01SikertleJ1run epä-
1806: ratkaisiUJIUa tulilsi ikysylill~ikseen, että krmn- kohldan ikoil'joomiSielksri. VIOi,taisiin samass·a
1807: nat yleilsesti Vteilvoirteit\taisiin peil'usltiamalan yhte1ydtessä laajenltaa rtäJrtä !kunnan velvtol-
1808: hautaUJSmlaiirta jäisellliJään vail',ten. Tämä lisuutta k oslkema:a111 myösiklin niiltä kir-
1809: 1
1810:
1811:
1812:
1813:
1814: kuiJtenlkin merlkiltsilsli mOIIl:isrsa tamauksissa kosltia teil'onrneilta, joidiern ihiaultaamista seu-
1815: tarpeetonta lisälkiUISillann'US.ta ik:uilmilie, rakunnan haultausmaahan seJU.rakun·ta-
1816: kOISikla lk:iJrllmsta e:ronneilta useinkin on :hall'Hus ·edellä esitetyHä ,tavalla v.aikeut-
1817: variSiJn vähän ja v1oiidaan hy,väJl~ä tJalhdolla taa.
1818: j ärj.estää heH.le murilaaijat seUil'alkunnan Ehdotan näin oMen kunnioittaen,
1819: hautamsrn,ta;assa, jlonka p•erus,tamiseen että Eduskunta hyväksyisi seu-
1820: eronDJeetikiin lisälksi oJValt otrtJan:m~t osaa. raavan lain:
1821:
1822: 4
1823: 26 1,2. - Mwuto!ksia usllronntonvapwuslaJdirn.
1824:
1825:
1826: Laki
1827: uskonnonvapauslain 10 §:n muuttamisesta.
1828:
1829: Lmduslmnnam päätöksen muik:ai'SSS~ti muwtetaan uSkOI1Illon'VIaipausliain 10 päi-
1830: vältä maJI'IM.ISkutllta il002 10 § näin kuuluvaJk:si:
1831:
1832: w §. aib.:eutstamisesta 'l'lrungaistaan syyllistä
1833: iHautaUSIIDJaan, j1oka 1ei olle ailottu evan- enWtään ~viidensaldan maJrikan sakolla.
1834: kel:iJsJnllteri'LaiBie1Le tai kooiklkJalaiiSika;toli- .Jos evanlkelilsluteri.Jliaisen seurailmn111an
1835: sel1e ISem,aku:nnaJlle kumuvaikisi, j:a ykisi- alueelJ.a asuu huomattava !IDJäärä seu;ra-
1836: ty~sen h!aurtJasijan, Jl1.iilln myös ruUJilliin- kunJtruan kuuluma.ttmnia, VlelVloittaik(jon
1837: polttolaitoksen saa 18Siauomaise11a luvrul1a vaHiJooeuVIdsto sreurail{IUD!Dian pyycr11nöstä,
1838: perUJSitrua. ,sen ikunna:n, jo~ jäseniä he ovat, pe-
1839: Krm 'eVlanik:ieliiSilurtJe['lilad.seen ikirikilm;on rustama.an jäseniään v,ar,ten hautaus-
1840: kuulll.IIIlaJton ihenlkhlö lku<>lh~e eikä hänitä ma·am. Sa!IDJOin VieLv!oilttaJkQOin Vlal!til{lleu-
1841: vaTrtlen muuta [b.:aUitasitilaa ole sal8ltavis:sa, vosto, seur.alk:unJtaan ikuullllillruttoman
1842: hauda ttalkioon hänet ,av~aniroelisLu.terillaisen pyy~ÖIStä, iaJsianoonaisen ikiunnJan perus-
1843: semaiku:nnrun hautauJSmruaham. MaikiSu tamaan j,äseniään Vlar,ten haUJt.aUISDla:am,
1844: selLaisesta hiaUitasijl8lSta on SUioråtettava jos ·seuraikUJI1ta aae1Jtaa seUJI'IIl{kllllitaan
1845: asirunmukaiSiaslti määrr'äJtyn talkiSiaJn mu- kuulUfiillat1JO!IDJ~t ilraJUitaJsi:jan pa.i:ik!Jma.n näh-
1846: kruam. den ~epäJeduJ:Hsempaan asemaan \kuin
1847: ÅJ:tköön sellaisessa haUJtruu!kseiSSa ryh- omrut j.äiSooensä tai v;a:aJtii heiltä siilltä suu-
1848: dyrtltäkö mihinktääm., joka on omalllisa he- I'emv1aa maiksua kuin iheidän eroamisensa
1849: rättämään [paliTennuiS'ba se11l'laikunnassa. jä&een rtapahtUillieet hau1Jagjjan perusta-
1850: LoulkJkaavan 1hautakirjoituik:Jsen tai kuvan rn.mkustannuikiSiet ~a sen ylläpito eidellyt-
1851: po:iiSt&tt'aikiQOn ikhl.iklk:oneuV!OiS~o !bJaUidalita. täiiSiv;ält.
1852: Sellaisen pa;henrnulksen tai louik:roauksen
1853:
1854: Helising~ä ttouik:okurm 17 pä:Lvämä 1924.
1855:
1856:
1857: Hannes Ryömä.
1858: 27
1859:
1860: 1,1. - Pet. försl. n:o 1.
1861:
1862:
1863:
1864:
1865: Schauman: .A.ng. inrättandet av ett lagråd.
1866:
1867:
1868: THl Riiks.dagen.
1869:
1870: Hänvd:sande tiU ett av mtig il'edan vid oors uppgift bleve att granska aUa
1871: 1920 åJrs :r~ksdag inJ.ämna.t [)etitionsffu- viktigare lagförslag, innan de av
1872: slag, .vars 'beihanilll:ing av g'rundla,gsut- Regeringen till Riksdagen över-
1873: sikottett iVid ii:f,mgatVarande och följande lämnas, ävensom angående härav
1874: ärs ri!ksdia;g iek'e medlhanillS (Vp. 1920, Liii- föranledda iilndringar i Regerings-
1875: teet, s. 370 U.), f:år vöTidisrumt jag :ffue.slå, tormen av den 17 juli 1919 samt la-
1876: garna om högsta domstolen och
1877: att Riksdagen måtte uppmana högsta förvaltningsdomstolen av
1878: Regeringen att avlåta proposition den 22 juli 1918.
1879: angående inrättandet av ete lagråd,
1880:
1881: Helsiug,fors, den 15 maj 1924.
1882:
1883:
1884: Georg Schauman.
1885: 28
1886:
1887: l,s.- Anom. ehd. n:o 1.
1888: Suomennos.
1889:
1890:
1891:
1892:
1893: Schauman: Laintarkastuskunnan perustamisesta.
1894:
1895:
1896: E d u s k u n n a 11 e.
1897:
1898: VHta,ten jo l9t20 vuoden va:I:tiOJPährilile ka tehtäväksi tulisi tarkastaa
1899: jäWimää:ni all!Oilllusehldotuiksoo~ jota pe- kaikki tärkeämmät lakiehdotukset,
1900: rustuslwkivalioik.unJta edellä mainituilla ennenkuin haUitus jättää ne edus-
1901: jo _seuraaJVien vuosien va•lrt:iO[)äiviUä ei kunnalle, sekä 17 päivänä heinä-
1902: elhtin.ryt käsitellä (VtP. 1000. Litttee.t••s. 37 kuuta 1919 annettuun H allitusmuo-
1903: ja; sos.}, saan kUlll!liiO~t.taen eihdottaa, toon ja korkeimmasta oikeudesta
1904: ja korkeimmasta hallinto-oikeu-
1905: että Eduskunta kehaitt(!isi halli- desta 22 päivänä heinäkuuta 1918
1906: tU>Sta antamaan esityksen laintar- annettuihin lakeihin tämän joh-
1907: kastuskunnan perustamisesta, jon- dosta aiheutuvista muutoksista.
1908:
1909: Helsingissä, toulkokuurr 15 vä:ivänä 1924.
1910:
1911:
1912: Georg Schauman.
1913: •• ••
1914:
1915: VALTIOPAIVAT
1916: 19 2 4
1917:
1918:
1919: LIITTEET
1920: II
1921: VAL TIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS~
1922: KUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET.
1923:
1924:
1925:
1926:
1927: HELSINKI 1924
1928: V AJLTIONEUViOS'DON Kl'RJAJPAINO
1929: A.
1930: Verotuslaitoksen uudistamista koskevia eduskunta-
1931: esitys- ja anomusehdotuksia.
1932: 33
1933:
1934: 11,1. - Motion n:o 3.
1935:
1936:
1937:
1938:
1939: von Born m. fl.: Förslag tilllag angående ändring av
1940: lagen om inkomst- och förmögenhetBskatt av den
1941: 3 augusti 1920.
1942:
1943:
1944: T i 11 R i k s d .a g e n.
1945:
1946: La:gen om inkomst- oe'h förmögenhe·ts- målhända blott .genom anHt:ande a'v upp-
1947: skatt ·av den 3 augus:ti 1900 ~ 63 srtadgar, lånade medel fö~mlått gälda. De:tta kan
1948: att den enligt .]agen u,piJ)defbitierade skat- icke va.ra ·Överensstämmande med, vad
1949: ten skaJl·l på angi ven uppbördlstermin er- rättvisa oc.h biHig;het k.räva. Där orik-
1950: läggas jämväl av dem, augående vilk;:. tig debLtering av en eller annan anled-
1951: beskattningsbeslut.et ännu ic.ke vunnit nin:g s.kett ocih skattebeloppet emeHertid
1952: laga kraft. Uti § 64 av sagda lag före- erlagts,,. bör självfal[et vid dess återibä-
1953: skrives åter, att, där skatt vid besvärens rande skälig ränta, därå t.illgodoräknas
1954: slutli:ga aVig;örande .avTyfts el:ler nedsatth, skattHbeta.Jaren för den rtid lhan orättvist
1955: det Ö•verdebiterade beloppet skall till ve- nödga.ts undvara detsamma. .Att. staten
1956: de:r:börande skruttebet.alare återbäras. genom t:iUgodondut~Rnde arv ränteavkast-
1957: Riktigt synes det vara atlt besvärs an- ningen å orät:1:tfärdigt upp:bu.rna :medel
1958: förande i anledning ·av .ågången beskatt- skulle ,få diraoga .fördel på den enskildf.
1959: ning icke i ocih .för sig skaill berätHga medihorga.re:ns bekostnad, såsom nu fak-
1960: tili upskov med erläggande av det över· tiskt icke ·så säHan kommer ait ske, ä.r
1961: klagade sikattebel®P·et, varigenom ju otJiUbörligt och för rätts:medvetandet i
1962: kla,ganden lätt :skul1e ilmnna bereda sig hög gmd krärukande och bör icke fö1·
1963: oskäligt anst.ånd med fullgöran•det av framtiden ;få komma ifråga. En ärudring
1964: sina ålig;ganden. Däremot förefaller de:L borde därför vidltagas i gällande skatte-
1965: i hög grad oskäli~gi, att, 1fia1l beskatt- l:ag~stiftning däirhän, att staten vid åte.r-
1966: nings.besvären vid deras s:lutliga. av:gö- beltalande av upp.burna skatte:belopp ä,,r
1967: rande befinnas vara riktiga, och den en- skyldig att där'å jämväl erlägga skälig
1968: skilde alHså utan fog, kanske olagligen ränta.
1969: påför:ts dry:ga utgiifter, 'han skall nödgas
1970: nöja sig med :att i sinom tid återfå en- På grund av det anförda tillåter sig
1971: drust det erla.gda beloppet, medan, han underteckna•d alltså :för Riksdagen vörd-
1972: själv måste vidkännas de ofta avsevärda samt föreslå
1973: förluster, som tillskyudats honom· geuom
1974: undgången ränteavkastnin;g å sagda be- att Riksdagen måtte antaga ett
1975: lopp, vilket han å sin sida mången gång lagförsla.g av följa.nde lydelse:
1976:
1977: 5
1978: 34 11,1. - Muutobia tulo- ja omaisuusverola.kiin.
1979:
1980:
1981: Lag
1982: angående ändring av lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt av den
1983: 3 augusti 1920.
1984:
1985: I enlighet med RJiksdagens beslut stadgas hrurmed, att ~ 64 i lagen om inkomst-
1986: och förmögenhetsskatt av den 3 augusti 1920 skall erhålla följande ändrade ly-
1987: delse:
1988:
1989: § 64. dlärmed utskriven dehetsedel samt in-
1990: Har hög'Slta förva:ltn~ngsdo:ms,tolen, dri!Va den obetalda sk,atten. Där skll!tten
1991: med avvikande från prövningsnämndens avly;ft.wtls elleJ." nedsa:tts, skall vederbö-
1992: beslut, förklarat någ,on skat1tskyldig el- rande kronofogde eller magistrat på an-
1993: ler befriat nä.gon frå>n skatt eller höjt häl:lan återbeta~a det överdehiterade och
1994: eller sänkt skattens beJ.o,pp, 1skaU utd.rag uppburna beloppet, jämte ränta f,J'ån
1995: ur beslutet tiUställas vederbörande kTo- uppbörd,sdagen tiH dagen för medlem;
1996: nofogde eHer magistra!t, som, då nä~;'On å te~betalande, viiken rän ta bör utJgå med
1997: förklamt~ skaMs(ky,ldi.g eller skalttens be- samma belopp som Finlaruds Banks .för
1998: lopp blivit höjt, utan dröj,små} ä·ge:r till- t.iden gällande lä.gsta dislrontoränta.
1999: ställa den beskattade i överensstämmelse
2000:
2001:
2002: Helsing1fors, den 16 maj 1924.
2003:
2004:
2005: Ernst von Born. J. E. Hästbacka.
2006: Anders Forsberg. J. Inborr.
2007: Knut Molin. Gustav Lindberg.
2008: 35
2009:
2010: 11,1. - Edusk. esit. n:o 3. Suomennos.
2011:
2012:
2013:
2014:
2015: von Born y. m.: Ehdotus laiksi elokuun 3 päivänä 1920
2016: annetun tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
2017:
2018:
2019: Eduskunnalle.
2020:
2021: Elokuun' 3 pä:iväm:äi 1900 annetun tulo- hän ebtkä useas·tikin v.a:in lah~aJVal'o1Ha
2022: ja oma:isuus·ve:rolainl 63 § :sslL säädetlLän, on voinut suorittaa. Tä:mru ei ole oiloou-
2023: entä lari'ru mu~aan vero on määrättynä den ja kolhituuden mukaista. Jos· väärä
2024: kantoaitkana niidenikiru suoritettava;, joi- verotus 011 syystä tai toisesta· tapahtu-
2025: den osalta verotuspäätös ei ole saanut nut j,a veromäärä kuitenikiru suorit~ttu,
2026: lain voimaa. Mainitun lain 64 §:ssä on luonnollisesti takaisin' suorituksessa
2027: sääd~tään taas, ett·ä jos vero OIJJ valituk- kohtuulUruell! lwrlko sHtä verOIIllmaksa-
2028: sen' lopullisen rat~aisun kautta: poistettu jrulle hyviiteMäJvä siltä ajalta, jon~a ihän
2029: tai alennettu. on lii'kamakS'U asd.anomai- oikeude-ttomasti 0111 saanut olla sitä; il-
2030: selle verorumaksajalle ta;ka,isin suoritet- man. Sopimatonta ja oikeudien'tuntoa
2031: tava.. suuressa; määrin loukkaavaa on, että
2032: Oikealta tuntuu kyllä menettely eUä valtio oikeudettoo:nasti kan111etuis ta ve-
2033: 1
2034:
2035:
2036:
2037: verotuksesta tehty valitillS e'i sellaisenaan roiSitffi käYJttää :korkotulot hYJVäikseen ja
2038: oikeuta valitetun ve.rosummaru maksun siten' hyötyy yksityise.n kus,tannlllksel,la,
2039: lyk!käärrniseen, jolla tavoin valiittada hel- kuten nyt todelHsuudessa useasti tapah-
2040: posti voisi halllkkia i,tselleen ve lvolli-
2041: 1 tuu. Vastai,suudessa ei sellaineru enää
2042: suuksiensa täy,ttämisess•ru kohtuutonta sais•i tulla kysymyk<seen. Nyt voima:ssa
2043: lykkäystä. Sitä vastoin, tun1tuu hyvin olevaan veroLakiin olisi senvuoksi t,eh-
2044: kohtuuttomalta, että jos, verotmsvalitus täv;ä sellainen muutos., että valtio tkan-
2045: lopulliseSJ.Sa ra·tkaisussaan huomataan oi- netun veromäärän taikaisinmaksussa on
2046: keaksi, ja valittajalle siils syy.ttä:, ehkä ve}vo1linen suorittamaan samaTla koh-
2047: laittomastikin, Olli pantu raskaita veroja,, tu uHilsen koron.
2048: hänet pakotetaan tyytymään siihen, että Edellä o1ev,an perustee-lla: allekir'joitta-
2049: aikan;ansffi saa takaisin suorit'tamansa nlll t kuniniloittaen ehdottaa~
2050: veromääJrän, samalla kuru hän itse jou-
2051: tuu käJrsimään1 seru useasti huoma;tta- että Eduskunta hyväksyisi seu-
2052: va:nikm tappion, jok1a aiheutuu mainitun raavan lakiehdotuksen:
2053: v·erosummalll koroista, minlkä summan
2054: 36 II,1. - Muutoksia tu'lo- ja omaisuusverolakiin.
2055:
2056: Laki
2057: elokuun 3 päivänä 1920 annetun tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
2058:
2059: EdusikunnalnJ päJätöksen mukaisesti muutetaan! ltiäJten, elokuullJ 3 päivän'ä 1000
2060: tulo- ja omaisruuS>Veros.ta annErluw laillJ 64 § näin kuuluvaksi:
2061:
2062: 64 §. taa verotetulle sen mukain'en verolippu
2063: Mi11oi'llJ korkeinJ hallirut()-IOi.keus on, poir ja periäl maksama:ton vero. Jos vero: on
2064: ketecr1 trurkas;tuslaut,akUllJlla'llJ päätöksestä, poilstettu tai alenn>e>tt.u. ODl asianiOmaisen
2065: mä!ärännyt jonikun verov,e1vo1lilsetksi tai kruununvoudin1 tali maisi!raati'llJ pyynr
2066: vapa'llltta.:nut jonikuru verosta tadkka ko~ ruösitäJ suori!tettava liikamaksu takaisin,
2067: roiltitan<ut. t,a] a!len<t.anut veron mää:räfci., sek'iil ikorko kanrtopä,iväis'tru verromäärän
2068: o.n lyhennyiSiote päätöksestä toimitet- taka·iJSinma'ksupäi<Vä:äin saakka, joka
2069: tav<a asianJomais,elle krunnunvoudille tai korko Olli s-q.o:ritettava Suomen Pamiklin
2070: mais't,raat.i11e, j.onika tulee, kun joku on sinJäJ aikaJDJa voim.assa olevalli alimman
2071: määlräitty ve:rove1vo11iseksi tali veron diSikonttokoron mukaa:n.
2072: määrää on kmoi1tettu, viivytyksettä: an-
2073:
2074:
2075: Helsingissä, toukokuun 16 päivälllä 1924.
2076:
2077:
2078: Ernst von Bom. J. E. Hästbacka.
2079: Anders Forsberg. J. lnborr.
2080: Knut Molin. Gustav Lindberg.
2081: 37
2082:
2083: II,2. - :Ednsk. esit. n :o 5.
2084:
2085:
2086:
2087:
2088: Ryömi y. m.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttami-
2089: sesta.
2090:
2091:
2092: E d u s k u :n n a ll e.
2093:
2094: Siihen nähden, että valtio avustaa eri- SUIUtensa ja ihe joka •tapauksessru joutu-
2095: naLsia taid~laitoksia, on luonnotonta, va,t mak's:B!maan niiden jdhdosta ve['Oa
2096: että V!Wltio k-antaa samoilta laitoksiilta samassa su!htee·ssa kuin muutikin kansa-
2097: leirrna:veroa, joka useissa •tapauksiss•a on. laiset. Voimassa olevaa leimaverolakia
2098: :vielä suurempi kuin valtioapu. Samoin olisi näin ollen mainitussa sruhteessa
2099: on koihtuutonta, että vatltio kantaa lei- muuteUav~a. Esittämäni 'Perusteella eh-
2100: maveroa kotimai:s,ten ,t,aiteHijain taide- dota.n kunnioittaen!,
2101: esityksistä, koska nämä: useinkin muo- että Eduskunta. hyväksyisi niiin
2102: dostavat heidän ainoan ans·iomahdolli- kuuluvan lain:
2103:
2104: Laki
2105: leimaverolain muuttamisesta.
2106:
2107: Edu-Sikunnan pä;ä,töksen mukaisesti muutetaan tä!ten 19 päiv·änä joulukuuta
2108: 1921 annetun leimaverolain 6 § näin kuuluvaksi:
2109:
2110: 6 §. muista huvitilaisuuksista 10 prosent-
2111: Pää;sylipuis·ta huvit1ilaisuuteen. josta tia;
2112: pääsymaksua kannetaan kaikilta tai kuitenkin roust.a:kin latiista vähintään
2113: joiltakuHta huvivierruilta, on Jeimaveroa 15 penniä.
2114: suoritettav.a seura•a:v:alt prosenttimäärät Pääsylipuista teatteri- ja oopperanäy-
2115: p·ä:äsylipun hinnas1ta: tänJtöiJ::t.in .sekä kotimaisten, ltaitelijain
2116: Sirkus-, varietee-, akrobaatti- ja kaba- taide-es:iJtyiksiin ei suoriteta leimaveroa.
2117: retti.ruäy.t:ärm:öiS<tä sekä kaikista amma:tti- Jos huvitilaisuuteen kuuluu erHaa•tui-
2118: maisen 'tarjoilun ythteydessä annett<a- sia huvituksia, on leimavero suoritettava
2119: vista nä:ytännöis•tä, tanssiaisista,,. naami- siitä~ ihuvilaj.ista, josta se on suurin.
2120: aisista, karuselleis,ta, villieläinten, panQ- Tilaisuutta, jolla: on yksinomaan tie-
2121: raaman ja vahakuvaston näyttämisestä teellinen, opetus-, kasvatus- tai raittius-
2122: y. m. s. 40 prosenttia; valistus-tarkoitus tahi jonka ohjelmana
2123: kinema.togrwfinäytännöistä: 30 prosent- orr yksinomam1 voimistelu- tai urhei~lu
2124: tia; esityksiä, joita ei anneta ammattimai-
2125: kinematografinäy·tännöistä, joissa esi- se.sti, ei ole huvrtilaisuudeksi katsottruva.
2126: tetään yksinomaan tiede- tai taidefil- Huvitila:iJsuuksista, joiden pääatsia.lli-
2127: mejä, 20 prosenttia; sekä sena ohje·lmana on puheita, esitelmiä,
2128: 38 11,2. - Mruutolksia ~eitmaverOilallmliln.
2129:
2130: lausuntoa, laJU:lu- j.a soiiitoesityksiä, näy- våksi, jolla muuten viran puolesta tulee
2131: telmiä ynnä muuta niihin verrattavaa, olla vapaa pääsy huvitilaisuuteen, tahi
2132: mutta tanssia korkeintwan yhden tl1Il1Ilin sanomalehdentoimitukselle.
2133: aikana, ei ka;tsota 'ta·nssiai:siksi. Maa:herra on oikeutettu iha'kemuksesta
2134: Pääsylipun :hinna:kiSii on katsottava myöll'tämään leimaverovap·audien pääsy-
2135: Upussa ilmo1iettu pääsymaksu. lipuista hu~tilai:suuteen, joka toimeen-
2136: Leimaveroa ei kanneta vapaa1ipusta, pannaan yksinomaan varojen kokoami-
2137: joka annetaan 'poliisivinanomaisen, paik- seksi hyvän:te~keväisyy.star:koituksiin sekä
2138: kakunnan palolaitoksen tai sen käytettä- oppilaitosten ja tiet.een kan:n.attamiseksi.
2139:
2140:
2141: Helsin.gi:ssäl, toukokuun 17 päiiVänä 1924.
2142:
2143:
2144: Hannes Ryömä. Oskari Mantere.
2145: 39
2146:
2147: 11,3.- Edusk. esit. n:o 6.
2148:
2149:
2150:
2151:
2152: Rantala y. m.: Ehdotus laiksi 19 p:nä joulukuuta 1921
2153: annetun leimaverolain 6 §:n muuttamisesta toisin
2154: kuuluvaksi.
2155:
2156:
2157: EduskunnaUe.
2158:
2159: Joulukuun 19 päivänä 1921 •annetun saamansw avustuksen vieläpä moninker-
2160: leimaverolain 6 §:ssä säädetään, että taisena takaisin valtioLle.
2161: pääs:ylipuista huvitilaisuuteen on suori- Vielä huonoiDIPi on niiden lukuisten,
2162: tettava leimaveroa 10-40 prosenttia etelllkin maaseuduHa toimivien pieruero-
2163: pääsylipun hi.nm.astru, rUppuen veron pien näyt•tämöiden y. m. ,taildelh.arrastuk-
2164: suuruus huvitilaisuuden laadusta. Niin- sia palvelevien l·aitosten asema~ joille ei
2165: pä ·seHaisisia hnl'Vit.ilaisuuiksista, joiden valtion a;purahoja riitä lainikaan. Nii-
2166: päruasia;llisena oHjelmana on puheita, esi- den taloudellinen asema joka useimmi-
2167: telmiä, lausuntoa, la;ulu- ja soittoesit~Yk ten on hYJvin ahdas, vaikeutuu vielä nii-
2168: siä, näytelmiä ynnä muu ta niihin ver- den pääs:ymruksutuloista suorit1ettavaksi
2169: rattavaa, mutta •tanssia korkeintaan yh- tulevan leimaveron vuoksi. Joskaan
2170: d.en tun:nin aikana on [eimaveroa suori- näiden pienempien näyttämöiden tai-
2171: tett-ava 10 prosenttia pääsY'lipun hin- teellinen taso ei aina vastaakaan kor-
2172: nasta. Täten j.outu~Vat m. m. teatteri- keimman taiteen vaatimuksia, on ~miiden
2173: näytännöt, samoin kuin edistys""' ja valis- toiminta kuitenkin merkitYJkseJ:llstä :sen-
2174: tusyhdistystenkin järjestämät paasy- vuoksi et.teivrut .laajat kaDJSa~aispiirit
2175: ruaksulliset tilaisuudet. verotuksen alai- maassamme ole tilaisuudess•a korkeim-
2176: siksi. pia vaatimuksia täyMäviä: taidelaitok-
2177: Laajoissa kansalaispiireissä, etenkin sia hyväkseen käy.ttämään.. Le:Lma.veron
2178: ta1iteeniliarra:stajain da kansanvalistuksen muodossa~ tavahtuva verotus sitäpaitsi
2179: ystä!Vien keskuudessa on tärlain:en vero- ~hikäisee juuri noid:en iheikompien taide-
2180: tus kuitenkin herättänyt huolestumista laitosten tason kohoamiSita ja niiden
2181: ja tyytymättömyyttå Sensijaan, etli;ä kehittymistä.
2182: useimmissa ma~ssa :vaHi:o rruhaUis•esti Epäoikeutetulta t111ntuu myöskin veron
2183: tukee .taidelaitoksia, esim. teattereita,, se kantaminen :sivis.tys- ja kans-ailllva.li:situs-
2184: meillä Suomessa kohidis.taa nä:iihin vero- työtä tekeviltä edistYJsseuro:Ulta, kirjas-
2185: tuksen. Tosin meil'läkin joukko suThl'em- t·ojen kannatusyhdistyksiltä y, m. s. yih-
2186: pia taidelaitoksia saa vuosittain, toi- tymiHä, jotka toimintansa, tukemis.eksi
2187: set huomattavaakin avustusta valtion järjestävät ob;je<LmalliJSia iLtam.ia d·a ih.uvi-
2188: varoista.. Mutta joutuvat nämä:hldn val- tilaisuuksia. Näissä a.a1tteelHsissa yh-
2189: tion apuralhoja :sawva.t taidelaitokset distyksissä tY'öske-ntelevät uhrautuva.sti
2190: juuri leimaveron muodossa maksamaan ja epäitseikkäästi, melkein poikkeuks~tta
2191: ·40 II,s. - Muutoksia leimaverolakiin.
2192:
2193: ilman milllkäänlaista pa1lkki0Jta, lukuisat 89 p:iä, josta kuitenldDJ v;a.in: 5;86121.418
2194: kansalaiset. Kun tä~laisten yhdistyksien mk. 14 p:iä on kertyny't 10 prosentin
2195: j,a därjestöjen, etenkin ma·aseudun oloiSISa ve1,oluokalta. Täanän, alkuaan maail-
2196: ei ole mahdollisuutta varsin korkealle mansodan ·aikaisissa, epänormaaUsissa
2197: kohottaa jäsenmaksujaam, on niiden si- oloissa syntyneen huviverotuksen lieven-
2198: vis.tystarkoituksiin tar.vit,truvat :varat täminen, ei näin o]len nykyisin saa.ta
2199: hanldttav·a suureksi osaksi juuri tällai- tuottaa va:ltiota1oudel·le vaikeuksia. On-
2200: sia. ma:lurullisia 1thlaisuuksitW _ ;i#.rjestä- kin ik.e.rr9ttu, että HaUitukse:lla olisi
2201: mäJlä. Tällaisen vapa~e.htoiselll, valis-· suunnittelun wlaisena lainsäädänWtoi-
2202: tustarkoituksia tpaJlvelevan toiminnan menpide, jolla huviver.on ·tuotto siirret-
2203: verottaminen v1altion puolelta, ei voine täisiin v·alHolta kunnille, mikä lienee
2204: olla kolhtuullista. paikaUaan. Mutta joka .tawa.uksessa,
2205: Suurin, osa siitä veromääräst.ä, joka tulikoonpa huviiVero vastaisuudessa val-
2206: ker:tyy huvitiJaisuuksien 110 iP•l"losentin tiolle tai kunn~lle, olisi tätä veroa kii-
2207: veroluokwlta, on epäilemä.t.tä juuri teat- reellisesti liev,ennettäNä siten, eHei se
2208: terien, näytt.ä.möideu da aattee:llisten yh- ~hkäi:sisi kansan pohjakerrosten. sivis,tys-
2209: distysten su.orHettavana. Kun sitäpaitsi ja taid:eharrastuksien keihH.tymistäi.
2210: ei näytä olevan erikoista syy·tä verottaa Se leimav•erova:paus, joka tämän lain
2211: esim. yksityis,tenkään ·t.oimeen.panemia 6 §:n viimeisessä momentissa ,säädet.ään
2212: lausunto-. musiik.kiesitys- y. m. tilai- voitavan haikemuiksesta maaiherra!J.ta saa-
2213: suuksia, olisi ehikä sopivi.ruta poistaa da, on osoiHa utunu t ikäytänn1össä oleCVJan
2214: leima:ve•ro kokonaan siltä 1uoika1ta hru.vi- val'lsin pienes•tä merikityks.es•tä.. Jos lei-
2215: tilaisuuksia~ jolta siitä nykyään kanne- mavero mainitulta. 10 ;prosentin vero-
2216: taan 10 •prosenttia. Tämä sitäikin suu- luokalta ,p·oistettaisiin, voitaisiin näJhtä-
2217: remmalla syyllä, koska Oihdelmallisten våsH samaUa poistaa tämä vHmeinen
2218: huvitilaisruuks,ien verovapaus epäile- momentti myöskin. Samoin voitan:ee
2219: mä•ttä kannus,taisi huvien toimeenvani- tällöi.ru pääsylipusta s'll'orHettaiVan veron
2220: joita jär-jestämään ne olh:;iJelmallisiksi ja a:Hn määrä ktorottaa. entisestään kaks.in-
2221: täten osittaisin hiUittäisiin ala-arvoisten kel'ltaiseksi, eH 30 pen.niksi.
2222: huvitt.elumuotoj,en, tanssiais.ten, y. m. Edellä olevan perusteella saamme
2223: lUaJlista to~meenpanoa. kunnioittaen ehdottaa,
2224: Mitä ·t·ulee huviveron 1tuottoon ny-
2225: kyään, on se postihallituksen tiliosaston että Eduskunta hyväksyisi seu-
2226: ilmoittamien las:ke:lm1en muka.an ollut raavan lakiehdotuksen:
2227: vuodelta 1923 kaikkiaan 27,183,648 mk.
2228:
2229:
2230: Laki
2231: 19 päivänä joulukuuta, 192!1 annetun leimaverolain 6 §:n muuttamisesta toisin
2232: kuuluvaksi.
2233: Eduskunnan päätök:sen. mukaisesti ·säädetäJän täten:
2234: 6 §. suoriteHaiVa •Seuraa•vat pros•ell!ttimäärät
2235: Pääsyli;puist.a huvitila.iJsuuteen, josta pääsylipun hinnasta:
2236: pääsymaksua :kanne•taan kaikilta tai ·sirkus-, varietee-, ak:robaatti- li·a ilmba-
2237: joiltakuUta huvivierailta, on leimaveroa reHinäy,tännöistä, sekä :kaikista rumma.t-
2238: 11,3. - Ranri;;da, y. m. 41
2239:
2240: timaisen tarj.oilun yhteydessä anootta- voimiJs.telu- .tai u:r1w.i!luesityks-iä, joita ei
2241: vi.st.a näytärunöistä\, ·tans.siaisislta, naami- anneta a:mmatthln.raises1ti., ei ole l]:mvitilai-
2242: aisista, karuselleista, villieläinten, pano- suudeksi katsottava.
2243: raaman ja vaharkuva;ston näy.ttämisestä Huvitilatisuuksia, joiden pääasiallisena
2244: y. m. s. 40 prosenrt·tia; ohtielmana on puJheita, esitelmiä~ lau-
2245: kinematogr.afinäytännöistä 30 :vrosent- suntoa, la,ulu- ja soit,t·oesityJksiä, näytel-
2246: tia; sekä miä ynnä muuta niihin veTratJtav:aa,
2247: ik:inematog.r·afinäy/täunöisiä, joissa esi- mutta !tanssia korkeinta·an yhdell! tunnin
2248: tetään yksinomaan tiede- tai taiJdefil- aikana ei krutsota tal1S.Siais.iksi tia ovat
2249: :nt0iä, ~ Ji['losellit.t1a-;. ne Wl!paa.t tässä säädetystä leilmaveros.ta.
2250: kuitenkin kustakin lajista vähintään Påä.syli,pun hinnaksi on katsotta-va
2251: 30 penniä. lipussa ilmoi·tettu pääs•ym.aksu.
2252: Jos hwvitilaisuuteen kuuluu erilaatui- Leimaveroa ei kanneta vapaalipusta,
2253: sia huvHuiksia, on leimavero :suoTitet- joka anootaan poliisivimnomaisen, paik-
2254: iava :sii:tä huvi,lajista., jost·a se on suurin. kakunnan pailolaitoksen tai sen käytettä-
2255: Tilaisuutta, jolla on ykJSinO!llla·an .tie- väksi, ·jolla muuten viran puole•sta tulee
2256: teellinen •taihi opetus- tai kasvatustarkoi- olla vapaa pääsy :huvHiJaisuuteen, rtahi
2257: tus talhi jonka ohjelmana on yksinoma·an sanomalehden toimitukselle.
2258:
2259:
2260: Helsingissä., 16 päivänä :toukokuuta 1924.
2261:
2262:
2263: Viljo Rantala. Emil SaariDen.
2264: Fanny Ahlfors. Toivo Halonen.
2265: Jussi Rapo. Hilma Koivulahti-Lehto.
2266: E. Aromaa. Yrjö Komu.
2267: Hilma Valjakka. Iida Vihuri.
2268: Anni Huotari. Albin Koponen.
2269: Otto Toivonen. Pekka Meriläinen.
2270: Olga Leinonen. Anni Savolainen.
2271: W. Annala. Frans Mustasilta.
2272: J. F. Aalto. Armas Paasonen.
2273:
2274:
2275:
2276:
2277: 6
2278: 42
2279:
2280: II,4.- Motion n:o 7.
2281:
2282:
2283:
2284:
2285: \
2286: Schauman: Förslag till lag angående ändring av vissa
2287: tullavgifter.
2288:
2289:
2290: TiH Riksd.a.gen.
2291:
2292: Det under flere år av riksdag och re- och 1 mk a 1 mk 20 pi för mjöl. Den här-
2293: geri:ng följda förf.arandet att beräkna • igenom uppstående minskningen i stats-
2294: statsinkoms•terna för lågt har lett till inkomsterna skulle utgöra c:a 50 mi!lilio-
2295: överbeskattnig av medborgarne och fon- ner mark, ifall importkvantitet oC'h vär-
2296: dering av .skattemedlen. Intetdera kan de f•örbleve dersamma som .senaste år.
2297: anses överensstämmande med en sund Kaffetullen sänktes för innevarande år
2298: statshushålln.in.g. från 12 mk. till10 mk. obränt ikaffe. Den
2299: Av:s~kten är nu att genom ändringar i
2300: är dook fortfarande aut för hög, :motsva-
2301: iu[lwmst- och förmögenluetsskatten även- rande enligt 1923 åJrs importvärde c:a 80
2302: som genom vis,sa andra ska.tters· avlyf- % a v detta. En slänikning tm ·6 mk. för
2303: tande bereda lättnader i de direkta skat- obränt och 8 mk. för bränt kaf1fe S'Yfie:s
2304: terna. Däremot syne.s man i fråga om motiverad. Minskningen i statsinkoms-
2305: tuUbeskattningen, som klänn'barast drab- terna komme att utgöra 56 millioner
2306: bar de mindre bemedl8!de,. vilja inslå en mark, under antagande av att :samma
2307: motsatt politik, o0h ·detta, i trots av att kvantitet 1som 192:3 bleve importerad.
2308: tullinkomsterna s•ti:git därhän, att de
2309: 1923 utgjorde, 22.3 % .av importvärdet och Sockertunen är, även den, aHdeies för
2310: över 35 % av samtliga statsin!komster - högt uppdriven och måsrte med hänsyn
2311: en obillig proportion~ som saknar :sitt till sockrets betydelse som närimgsämne
2312: motstycke i vä•s•ter ländska s·ta ter. ans·es vara den osikä1igaste av de nämnda
2313: Frå.gan om den nya tulltariffen kom- tu'llarna. Den utgör för närvarande 2
2314: mer i ,sinom ti·d till avgörande inom riks- mk. 50 pi a 2 mk. 80 pi. vilket enligt 1923
2315: dagen. I .avvaktan härpå synas dock re- års importvärde motsvarade 50 % av
2316: ·dan nu tullavgi1fterna på vissa .stora •kon- detta. En minskning av denna tull till
2317: sumtionsartiklar böra nedsättas. 1 mk 50 pi a 1 mk 75 pi är av förhållan-
2318: Tullen på vete och vetemj·öl, som sedan dena påkallad. Härigenom frånginge
2319: 1923 är 1 mk. för oma.:let vete OCJh 1 mk. •staten c:a 50 millioner mark i inkoms-
2320: 20 pi a 1 mk. 45 pi för mjöl, allt för kg., ter.
2321: är oskäligt hög; den uppgi0k 1923 till 50 Med stöd av va.d jag ovan anfört får
2322: % av importvärdet. Denna tull synes jar vördsam t föreslå, a.tt Riksoda.g-en må t-
2323: böra ned:sättas tiH 75 pi för omalen vara te antaga följande
2324: ' Il,4. - Scm8JUIDllan. 43
2325:
2326:
2327: Lag
2328: angående ändring av vissa tullavgifter.
2329:
2330: I enlighet med Riksdagens bestlut stll!dgas härmed:
2331:
2332: 1 §. för oraffinerat (sand- och kristal'l-):
2333: För oma1et vete silmU erläggas en tull a) okrossat eHer icke pulveriserat,
2334: a v 75 penni för kg.. f,ör os,iktat v·etemj.öl även flytande samt sirap, 1 mark 50 pi
2335: en tu11 av 1 mk för kg., ooh för siktat ve- för kg.;
2336: temjöl (även granularmjöl) en tull av 1 b) krossat eller pulveriserat, 1 mark 75
2337: marlk. 20 pi för .k,g. penni för kg.;
2338: för rUJUiruerat, ,&.lla slag, .såsom bit-,
2339: 2 §. kak-, kandi-, topp- samt krossat eller pul-
2340: För obränt kaffe ska11 erläggas en tull veriserat, 1 mark 75 ~penni för kg.
2341: av 6 mar:k för kg., för bränt (även malet) För melass, icke tiUblandad, skall er-
2342: en tuli av 8 mar.k för kg. S'amt för kaffe- läggas en tul:l.avgift av 1 marlk 50 pi för
2343: surrogat ooh tillsåttningar en tuU av 6 kg.
2344: mark för kg.
2345: 3 §. 4 §.
2346: För socker slkola erliäg1gas följ,ande Denna la.g träder i kraft den 1 januari
2347: tulla vgifter: 1925.
2348:
2349:
2350: Helsingfors. den 15 maj 1924.
2351:
2352:
2353: Georg Schauman.
2354: 44
2355:
2356: 11,4.- Edusk. esit. n:o 7. Suomennos.
2357:
2358:
2359:
2360:
2361: Sclmuman: Ehdotus laiksi eräiden tullitmaksujen m;u;ut-
2362: tamisesta.
2363:
2364:
2365: E d u: s k u n n .a 11 e.
2366:
2367: EdiUskUDlllaru ja hallirt:uksen jo useirua tulojen väheneminen tekee nom 50 mLlj.
2368: vuosina wouda ttama menettelytwa• ar- markkaa, jos. tuontimääJrä ja tuon:ruin-
2369: vio1da valtiotulot liiaon alhaimsi on arvo pysyy samanru kuin viime vuonna.
2370: johitanu t ikansa'laisten liiikaverotukseen Paahtamattorman kahvin tulli alenillet-
2371: ja verova,rojen rahastoimiseen. ti:in kuluvaUe vuodelle 12 markasta 10
2372: Nyt oDJ ta:nkoituksena tUlo- ja omai- ma:rkk.aa'n. Se on kuiteJ:llk.in, edellee:rllidn
2373: suusverolrukia muuttamalla sekä: eräitä l:ilian korkea, va;s~taten; 1923 vuoden tuO'IJJ-
2374: muilta veroja htkkauttamalla saada välit- tiar:voo mukaan noin 80 % siitä. Täy-
2375: tömässä verotukseSISa helpotuks[a ai- sin perustellulta tuntuu sen alentaminen
2376: ka·an. Sitä vaiS:torn tuHiiVlerotuksessa, 6 markkaan paabtamattomalta ja; 8
2377: joka kipeimmin koskee vähävaraisia, marklkaan paahdetu1ta kahvilta.. Vähen-
2378: tahdotaan jatkaa pä~nva,staista polirt:ik- nys valtiotulois~Sa ol1si noin 56 miljoonaa
2379: kaa, huolimatta siitä vaikka twllitulot · markkaaJ ed.elly,ttämällä, että tuonti-
2380: ovat nousseet siinä määti;ru, että ne 1003 mä:ä:riäJ on sama kuin vuonna 1003.
2381: tekivät 22..3 % tuon:tia:rrvosta ja yH.t 35, % Sokeritulli on' myös. kohotettu a1va:n
2382: kaik~ta valtiotuloista - koib.tuu!ton suh- Hrian lmrkealle ja oru sitä ottaen huo-
2383: de, ·j.oUa ei ole vertaansa länsimaiden mioon sokerin merkityks.eru raovintoai-
2384: valtioissa. neena pidettävä kohtuut,imnimpana täs-
2385: Uusi tullibriffi tulee kylläJ aikanaan sä mainituista tulleis,ta. Se on nY'kyääill
2386: eduskunan ratka11S:tavaksi. Mutta sitä 2 mk. 50 pen~nia a 2 mk. 80 penniru, jt<Yka
2387: odotellessa nä'Yttää jo tarp:eenJ vaaM- 19123 vuoden tuorutirurvon mukaan vas-
2388: malt.a alentalli muutamien suurimpien tasi 50 % sHtä. Tämän tullin a[enttami-
2389: kulu tus,t.a.vararyhmäin tullimaksuja. nen 1 markikaan 50 penniin a 1 markkaan
2390: V:ehnäiru ja vehnä;jauhojen tuHi, joka 75 penniin Oll! katsotta;va olosuhteiden
2391: vuodesta 1923 on 1 mk. jauhamattomalle varutimaksL 1Valtion tulot alenisivat
2392: v~hnäJlle ja 1 mk. 20 peuniiil a 1 mk. 45 tästä nJOin 50 milj. marklkaa.
2393: penniä vehn.äj1mhoille kiloa kohti, on Edellä olevan perusteella saan kun-
2394: kohtuut.tmna·n korkea; se lwhosi 1003 nioittaen esittää,.
2395: 50% :iin: tuontiaTvos,ta. Tämä tulli on
2396: alennettava 75 penniin jauhamattomalle että Eduskunta hyväksyisi seu-
2397: vehnälle ja 1 mk. a 1 mk. 20 :pennHm. raavan lain:
2398: v:ehnä;iauhoille. Tästä aiheutuvå; valtio-
2399: II,4. - SCihaluman. 4f)
2400:
2401: Laki
2402: eräiden tullimaksujen muuttamisesta.
2403:
2404: ·1 §. ·Puhdistarrnattomasta (hieta- j.ru kris-
2405: Ja:uhamattomasta vehnästä on suori- talli-):
2406: tettava tullia 76 penniä kilolta, seulo- a) rouhima,ttomasta tai· jauhama1Jto-
2407: ma't.tomis.ta vehnäjauhoista 1 mk. kilolta masta, myös juoksevasta sekä siirapista
2408: ja seulotu:ista vehruä;jauhoiiSta (myös 1 mrurkka 50 penniä kHolta;
2409: granulailtiauho.Usta) 1 mk. 20 penniä ki- b) l.'louhitus.ta tai jauhetusta 1 markka
2410: lolta. 75 penniä kilolta;
2411: 2 §. ipuhidistetusta, kaiken1aisesta, ku.ten
2412: PaahtaJ:r:nattomast.a kahvista on suori- pa:lru,, ka1ktku~" kandi~ keko- sekä rauhi-
2413: tettava: tulli?- '6 markkaa kilolta,, paah- tusta tai jauhetusta 1 m'k. 75 penniä ki-
2414: detusta (myös j·auhetusta) 8 m:k. kilolta lolta.
2415: ja kahrvin Slijais- ja lisäaineistw 6 mark- Melassista, sekoittamattoonasta, on suo-
2416: kaa ·kilolta. ritettruva: tullimaksua 1 matkka 50 pem-
2417: niä kilolta.
2418: 3 §., 4 §.
2419: Sokerista on suoritettava seuraavat Tämä laki ·tulee voima;an .t.ammikuun
2420: tullimaksut: 1 päivänä 1005..
2421:
2422:
2423: He~lsingissä, .toukokuun 15 päivän·ä 1924.
2424:
2425:
2426: Georg Schauman.
2427: 46
2428:
2429: 11,5. - Motion n:o 8.
2430:
2431:
2432:
2433:
2434: Jern m. n.: FörsZag till Zag angående tuUavgift, som
2435: under år 1925 skaZZ uppbäras å importen av silZ.
2436:
2437:
2438: Till Riksdagen.
2439:
2440: Den sa:rnhäHsgrup;p som för närvaran- ra. Då därtill ytterst små mängder nu-
2441: de har att kämpa med de störs'ta ekono- mera exporteras, måste givetv]s, följden
2442: miska svårigheterna är helt sälkert fis- bliva ov:anligt låga pris· på strömmings-
2443: karbefolkningen. För utövarena av det- marknaden.
2444: ta när.in.gsfång kan man tala om a tt en Den exporterade strömmingen utgjor-
2445: verkli.g kris~tid råder. De egentliga yr- de åren närmast före vä:ddskr·iget något
2446: kes·fiskarena äro nästan uteslutande hän- över 3 mill. kg. per år, då den nu åren
2447: visade tili strömmi.ngs,fi,sket, emedan lä- efter kriget knappast uppgår till 1 mill.
2448: genhetsinnehavarena SJälva bedriva kg. per år. Följden härav har blivit ,att
2449: fjällfisket i skärgårdsvattnen. Ett ringa efterfrågan ;på str.ömming är 1iten och
2450: fåtalströmmingsfisikare äro i' tiUfäHe att priset för lågt. För att s·trömmingsf1s-
2451: sälja sin fångs.t i färsikt til1stånd oc<h de- karna Slkulle ha drägliga levnadsförhål-
2452: ras utkoms~tmöjligheter äro l:ID.ttre, men landen borde ju priset på deras v:aror ha
2453: största ·delen nödgas sälja strömmingen stigi t ·i förhåUande tiU penningevä:rdets
2454: sa.ltad, emedan ,de äro för långt ifrån fall, men detta har ioke sikett. Aren när-
2455: större städer eller konsumtionscentra, mast före världskriget kos,tade ~ström
2456: och deras existensmöjligheter äro s~yn ming·en 214 mk. pe-r tunna, och för när-
2457: nerligen små. Nöden har rent av tvingat varande kostar den 180 mk. per tunna.
2458: många s,trömming,sfiskare att överge sitt Då man härtill tar i betraktande att en
2459: hede<rli!ga yrke och ägna s·ig åt mera :J.ö- fiskares s. k. driftkostnader, d. v. s. an-
2460: nande men mindre hederliga företag, en skaffande och underhåll av sådant som
2461: del har även nödg.ats överge de kära fiskaren mruste ha för att kunna u töva
2462: klipporna för att vid industrierna s,öka sitt yrke s,åsom fislkredskap, båtar, båt-
2463: sig en bättre utkomst. hus, tjära, koru.~serveringsmedel, motor-
2464: Spörja vi, v:ad som är ors1ruken till de.t olj,a m. m., stig.it oerhört i pris, tm.-de fis-
2465: nödläge i vilket strömmingsfi;skarena rå- karbefolkningens nödläge framstå gan-
2466: ka t, torde svaret bli detta, s~trömmingen ska klart.
2467: röner för Hten efterfråg:an, varför pr.i,set Oaktat s'a.ltströmmingsproduktionen i
2468: är för lågt. V:årt folik konsumerar den landet är f.ör s•tor i förhål1.ande till den
2469: u tländska smen i stora mäng:der men ra- inhemsk.a konsumtionen, importe·ras
2470: ta,r den inhemska strömmingen ooh låter dock salt sill i s,tora mängder tiU vårt
2471: fislkaren vara utan avsättning på sin va- land under år 1919 t. ex. importerades
2472: II,5. - .Jel"lft, y. m. 47
2473:
2474: till vårt land 15,253,917 kg. sait, sill, eller Det mest verksamma medel att upp-
2475: för 33,8611,022 mk.; att under sådana för- hjä1pa strömmingS'fiskarens elwnomiska
2476: hållanden den inhemska strömmingen ställning vore att höja tullen på ut-
2477: röner ringa efterfrågan är självklart. ländsk siN. Enligt Statsrådeis beslut aY
2478: Då den utländska sillen i hushålle·t den 21 ·december 192J3 angående förhöj-
2479: gott Jmn ersättas med den inhemska salt- ning av turlavgMterna för särskilda va-
2480: strömmingen, borde härvidlag resoluta ror, 1 vilka införas till landet undcr år
2481: åtgärder från statsmaktens, sida vidta- 1924, är den utl:ändslka sillen, bade färsk,
2482: gas, i synner~het som denna fråga har en saltad och torkad belagd m~d en import-
2483: stor nationalekonomisk bärvidd. Det är tull a v 1 mk. per kg.
2484: väl ingalunda lik,giltigt för staten om Då denna tullavgift för närvarande
2485: s·tora summor årligen gå ur landet, så- icke kan anses effektivt skydda den in-
2486: rom år 1919, då nära 34 mill. beta1ades hemska saltstr·ömmingsproduktionen el-
2487: Mr utländsk sHl. Importen av sill med- le·r i öv-rigt vara landet i sin helhet till
2488: för tvenne stora olägenhete-.e, den för ur fromma, få vi hos Riksdagen framliigga
2489: landet betydande summor, samtidigt som förslag till antagande av följande
2490: den i hög grad undergriäver vär egeu Hs-
2491: karbefolkning1S ekonomiska ställning.
2492:
2493:
2494: Lag
2495: angående tullavgift, som under år 1925 skall uppbäras å importen av sill.
2496:
2497: I enlighet med Ri!ksdagens bes.Iut stadgas härmed som följer,
2498:
2499: 1 §. 2 §.
2500: Vid import tiU landet under år 1925 St:atsrådet äger rätt att under före-
2501: av sill, färsk, saltad eller torkad, skall nämnda tid höja tullavgifterna å sådan
2502: erläggas tuH _efter 2 Fmk. för 1 k.i:lo- vara som i 1 § säges tili högst fyrdubbla
2503: gr.am, samt för sill, kryddad eller rökt, beloppet.
2504: icke i hermetiskt tiHslutna förpaclmin-
2505: gar, efter 5 Fmk. f·ör 1 ki1ogram.
2506:
2507:
2508: Helsingfors, den 14 maj 1924.
2509:
2510:
2511: Levi Jern. K. V. Åkerblom.
2512: And. Forsberg. Karl Fr. Lauren.
2513: Josef Mangs. M. E. Kulenius.
2514: 48
2515:
2516: ll,5. - Edusk. esit. n:o 8. Sumnennos.
2517:
2518:
2519:
2520:
2521: Jem y. m.: Ehdotus laiksi maahantuodusta sillistä
2522: vuonna 1925 kannettavasta tullimaksusta.
2523:
2524:
2525: E ·d u s k u n n a 11 e.
2526:
2527: Kalastajaväestön taloudellinen ahdin- vienti ulkomaille on aiv.an vähäp·äJtöinen,
2528: kotila on varmaan nykyään vakavampi on luonnollisena seurauksena tavattoman
2529: kuin minkään muun y.hteiskuntaluokan. alhaiset hinna·t silakkamarkkinoilla.
2530: Tällä elinkeinonalalla voidaan sanoa to- Vähän ennen maailmansotaa teki sila-
2531: dellisen :pulakauden olevan vallassa. kanvienti yli ,3 mHj. kiloa vuosittain, so-
2532: Varsinaisten ammattikalas.ta.ja.in mel- dan jälkeisinä vuosina se on tuslkin nous-
2533: keinpä ainoana tul"Vana on silakankaias- sut 1 milj. kiloon vuodessa. Seurauksena
2534: .tus, sillä maanomista:iat harjottacvat it·se on ollut alentunut silakan kysyntä ja
2535: suomuskalan kalastusta saaristovesissä. hintain aleneminen. SHaka:nkalrus:tajain
2536: Vain joittenkin .si1akankalastajain, joilla .eJlimmhteet olisivat pysyneet siedettävinä,
2537: on tilaisuus myydä saaliinsa tuoreena, jos silakan hinna,t olisivat kohoneet sa-
2538: toimeen tulomahdollisuudet ovat siedettä- massa suhteessa kuin ra!h.anarvo .aleni,
2539: vät, mutta suurin osa näistä kalastajista, mutta niinhän ei ole tapahtunut. Ennen
2540: ne, jotka asuvat etäällä kalWungeista ja ma.ailmansotaa maksoi silakkatynnöri 2i4
2541: suurista kulutuskeskuksista ja joiden siis ffilk.,. nykyään on sen hinta 180 mk. Kun
2542: on pakko myydä sHakkansa suola,ttuna, sen lisäksi otetaan huomioon, että kalas-
2543: elävät erittäin vaikeissa el(!)sUhteissa. taj.an n. s. :roäyttökustan-nuikset, toisin sa-
2544: Monen silaka:nkalastajan on puute •suo- noen .ammatin harjoittamiseen tarvitta-
2545: rastaan pakottanut luopumaan kunnialli- vien kala·stusviilin.eiden,. VJeneiden, vene-
2546: sesta ammatistaan ja antautumaan tuot- v.ajojen. tervan, säilytys.aineiden, moot-
2547: tavamviin, mutta vähemmän kunniaUi- toriöldyn y. m .. hinnat ovat suunnatto-
2548: siin yrityksiin.. Monen on ol'lut pakko masti kohonneet, ymmärtää, m~stä kalas-
2549: kokonaan hyljätä rakkaiksi käyneet luo- tajaväestön nykyinen. ahdinkotila johtuu.
2550: tonsa j:a antautua paremman toimeen- Vaikka suolasilakan tuotanto lwtimai-
2551: tulon toivossa teollisuuden palvelukseen. seen kulutukseen nähden on liian suuri,
2552: Kalastajaväestön keskuudessa vallitse- tuodaan siitä huolimatta maahamme suu-
2553: va.an hätään ·on lähinnä, syynä se, että -l'ia määriä suolattua silliä, esim. v. 1919
2554: silakan kysyntä on nykyään perin väJhä.i- tuotiin sitä 1!5/.253,917 kiloa, eli 33,8611,022
2555: nen, minkä vuoksi hinnat ovat myös hy- markan edestä. On itsestään. selvää, että
2556: vin alhaiset. Meillä kulutetaan suuret tällaisissa oloissa kotimaisen silakan ky-
2557: määrät ulkolaista silliä, mutta kotimaista. syntä on aivan vähäpätöinen. Kun ulko-
2558: silakkaa hyljeksitään, joten kalastaja ei maisen sillin ta1oudessamme voi aivan
2559: saa tavaraansa kaupaksi. Kun sen lisäksi hyvin korvata kotimainen suola!silakka,
2560: 11,5. - Jern, y. m. 49
2561:
2562: olisi tässä .vaLtion taholta ryhdy:ttävä rat- kohottaa ulkolaisen sillin tullia. V aitio-
2563: kaiseviin toimenpiteiiSiiin, erit1tä:inkin kun neuvoston joulukuun 21 päivänä 1003
2564: asialLa on suuri kansantaloudellinen kan- tekemän päätöksen muka.a:n koskien tulli-
2565: tavuus. VaHiolle ei ole suinkaan yhden- maksujen kohottamista. erinäisiLle vuonna
2566: tekevää,. jos melkoisia summia menee !924 maahan tuotaville t.avaroiHe, on
2567: maasta, kuten esim, :t919, joUoin ulkolai- ulkolaisen sillin niin tuoreen, suolatun
2568: seen sUliin tuhlattiin 34 milj. markkaa. kuin kuivwtunkin tuontitulli määrätty 1
2569: Sil'lin tuonnista on maallemme kaksi markaksi kilolta.
2570: suurta haittaa. se vie suuria summia Kun tä:mä tullimaksu ei nykyään ole
2571: maasta, samalla kuin se arvelu tta,vassa kyllin tehoisa suoj.aamaan suolasilakan
2572: määrin vaikeuttaa kalastaja•väesWmme tuotantoa.mme eikä muut.enkaan ole
2573: elämää. maalle kokonaisuudessaan eduksi, pyy-
2574: Tehokkain keino kalastajaväestömme dämme Eduskunnan hyväksyttäväksi
2575: taloudell.Hsen aseman parantami,seksi on esittää seuraavan lakiehdotuksen:
2576: \
2577:
2578:
2579:
2580:
2581: Laki
2582: maahantuodusta sillistä vuonna 1925 kannettavasta tullimaksusta.
2583:
2584: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
2585:
2586: 1 §. 21 §.
2587: Vuonna 1925 ma.ah·antuodusta sillfstä, V aLtioneu vostolla on oikeus edellä mai-
2588: tuoreesta, suola.tusta tai kuivatusta, on nitun aj.an kuluessa korottaa tullimak-
2589: suoritettava tuLlia Smk. 2: - 1 kilogram- suja 1 §:ssä sanotusta t3!varasta enintään
2590: malta ja maustetusta tai savustetusta sil- nelinJkertaisiksi.
2591: listä, ei ilmanpitä:västi suljetuissa pak-
2592: kauksissa, Smk. 5: - 1 kilogram:maHa.
2593:
2594:
2595: Helsingissä, toukokuun 14 päivänä 192ft
2596:
2597:
2598: Levi Jern. K. V. Åkerblom.
2599: And. Forsberg. Karl Fr. Lauren.
2600: Josef Mangs. M. E. Kulenius.
2601:
2602:
2603:
2604:
2605: 7
2606: 50
2607:
2608: TI,6, - Ednsk. esit. n:o 9.
2609:
2610:
2611:
2612:
2613: Makkonen y. m.: Ehdotus laiksi eräiden tavarain tuon-
2614: titullista vuonna 1925.
2615:
2616:
2617: E d u s k u n n a ll e.
2618:
2619: Siipikarjanhoito on maamme ma:an- Tullilaitoksen tilastotoimis,ton tietojen
2620: viljelijäin, muitta varsinkin pienviljeli- mukaan on maahrun tuotuden munien
2621: jäin YJkgi tämkeim!Piä tuotannon haa,roja. määrä al1amainittuina vruosina ollut
2622: Saadaanharr se alkuunpannuksi suh- seuraava:
2623: teeHisesti pienillä pääomilla ja voidaan
2624: tätmä tuotannonih..aJaroa s-aatda jo lyhyes.sä v. 1:913 3:5,629,599 kp~. a':rtVo 2!,142,289 mk.
2625: ajassa tuotti·rumaan .tuloksia; samoin
2626: tässä tuotanwssa v>oida·an tulla toimeen
2627: 1914 30,048,478
2628: " 1920 .
2629: 399 kg "
2630: 1,803,158
2631: 3,768 "
2632: " "
2633: heikompivoiJmaisillakin t:yöntekidiöil1ä ,., 1921 5,556 89,459 ,"
2634: kuin yleensä maa,t~aloude:ssa, kun vaan 1922 "
2635: 7,748 ,. " 162~60!7 ,.
2636: on tarpeeiksti innos,tusta ja iharrastu:sta ",,,, 1923 155,2:56 ,., " 3,174,236 ,,
2637: täh:än tyÖioon, joten siip,ikaTjanlhoito on "
2638: luonn10Uisin ja varmin pienimpien :vil.je- Kuten näikyy on tuonti taasen viime
2639: lijäin .tuotan,tomuoto Suomessa. Kun a1koina vuosi vuodelta lisääntynyt ja
2640: pienviljelij-äin luku meillä on •Suures,ti ellei tämä:n estämiseksi satada mitään
2641: lisääntyDJy,t ja todennäköisesti yhä li- vailkuttmvaa keinoa, wlillma .tämä tuonti
2642: sääntyy, niin on tämän tuotantomuodon ehkäis·tä siipika,rjanlhoiidon kelhitystä ja
2643: kehittämiselle ja turvaamiselle osoitet- ennen kaikkea elrukäis,tä suurilukuisten
2644: ta;va entistä. :suuTOOD.ipaa. huomio,ta. pienv1Uelidäin taloudemista kelhitystä ja
2645: Kiel:tämättä siipikarjanhoito on maas- toimeentuloa rma·assamme. Tämän vuoksi
2646: samme suure:sti viime aikoina kehit.ty- oHsi käisityiksemme muka•an asetettava
2647: nyt, koskapa maastamme on kyet:ty mu- voimakikaamma·sti kotimaista sii!Pikar-
2648: nia viem-ään ulkomaille v. 1922, 220,423 kg j,anhoitoa suoj·ele;va tuontituUi munil1e ja
2649: arvolt.aan 5,838,500 mk. ja v. 192lL 592,t955 myöskin munasäilykkeille, että tämäkin
2650: kg, al'!Voltaan 17,196,930 mk. Samoin on tuotannonhaara tulisi: ma.assamme tur-
2651: maaseuduma eläjät ja li:ilillmdattlhuoman- vattuksi.
2652: neet voimakasta siipikarjanhoidon ·elpy- Kuluttajienkaau kannalta tätä ·toimen-
2653: mistä ja l:isäåntymis.tä kaikis·sa osiss·a pidettä ei voitane suuresti paheksua, kun
2654: maa'tailnme. oman maan tuotanto on jo noussut UJiin
2655: Kaikes.ta täs-tä huolimatta on ma·a- suureksi, et.tä se hyvin kykenee täyttä-
2656: hamme :vyritty tuomaan ulikoma:isia mään maan ta-rpeen. Maa:ha.n tuoduiJs,ta
2657: munia, nousten tuonti viime vuotena munista on sitäpaitsi o1lut suuri määrä
2658: huoJestutt3!Vassa määrässä. turmeltuneita, jotenka käyttökelpoisen
2659: Il,6. - M)alklkioDJe.n, y. m. 51
2660:
2661: tavaran hi:n ta on jäänY!t suhteellisesti tysmahdollisuulksii:n nojautuen rohke-
2662: liian korkeaksi. nemme kunnioittaen ehdottaa,
2663: EdeUä esitettyyn, sekä yleen.sä oleviin että Eduskunta hyväksyisi seu-
2664: oloihin ja ~tällä a.laHa esiintyviin kehi- raavan lain:
2665:
2666:
2667:
2668: Laki
2669: eräiden tavarain tuontitullista vuonna 1925.
2670:
2671: Eduskunnan päät>öksen mukaisesti säädetään täten:
2672:
2673: 1 §. mM'!kkaa kg:lta ja rmunasäi,lykkeistä 10
2674: Munista on suoritet.twva tuontHullia 5 ma.rkkaa kg:lta.
2675:
2676:
2677: Helsingissä, t:oukokuun 14 päivänä 1924.
2678:
2679:
2680: M. Makkonen. Kusti Arffman.
2681: Ån tti Kuisma. 0. Kontio.
2682: Pekka Kopsa. Juho Rannikko.
2683: Ansh. Alestalo. Kalle Kirra.
2684: E. M. Tarkkanen. Antti Juutilainen.
2685: M. Pitkänen. Sulo Salo.
2686: Frans Kärki.
2687: 52
2688:
2689: 11,7. - Ednsk. esit. n:o 20.
2690:
2691:
2692:
2693:
2694: Helo y. m.: Ehdotus laiksi kunnallisesta asuntoylelli-
2695: syysverosta.
2696:
2697:
2698: E d u s kun n alle.
2699:
2700: Esittäessämme eduskunnan hyväksyt- siihen olisi olemassa. Jotta kuntain
2701: täväksi alla olevan lakiehdotuksen kun- avustus kävisi mahdolliseksi, on kun-
2702: nallisesta asuntoylellisyysverosta ha- nille itseHeen saatava uusia tu1oläJhteitä
2703: luamme sen perusteluiksi mainita seu- ja varsinkin sopivia kunnallisia veroja.
2704: raavaa. Tähän pitäisikin olla mahdollisuuksia.
2705: Asunto-olot meillä Suomessa varsinkin On nimittäin olmpassa useita kunnalli-
2706: vähävaraisten kekuudessa ovat jo ennen siksi veroiksi sopivia veroja, jotka ovat
2707: sotaa olleet huomattavasti huonommat joko joutuneet valtion huostaan tai jotka
2708: kuin muissa maissa, mutta varsinkin jostain syystä ovat jääneet kokonaan
2709: viimeisinä aikoina on asuntopula täällä käytäntöön ottamatta. Edellisistä mai-
2710: muodostunut koko yhteiskuntaa käsittä- nittakoon huvivero, jonka saattamisesta
2711: väksi onnettomuudeksi, johon on pakko kunnalliseksi veroksi allekirjoittaneilla
2712: kiinnittää mitä vakavinta huomiota. on ollut tarkoitus tehdä eduskuntaesi-
2713: Jotta asunto-oloissa saataisiin paran- tys,, mutta joka käynee tarpeettomaksi,
2714: nusta aikaan, on uutisrakennustoimin- koska julkisuudessa näkyvien tietojen
2715: nan kautta saatava uusia asuinhuoneis- mukaan hallituksella on tekeillä esitys
2716: toja mahdollisimman suuressa määrässä samasta asiasta. Käytäntöön otettavista
2717: Slekä jo 'löytyVJät asuinhuoneet on käy,tet- veroista on taas, varsinkin kun on kysy-
2718: tävä yhteiskunnalle niin hyödyllisellä mys saada varoja asuntorakennustoi-
2719: tavalla kuin mahdollista. mintaa varten, ensi sijalla kunnallinen
2720: Asuntorakennustoiminnan lisääminen asuntoylellisyysvero, jollainen vero jo
2721: edellyttää nykyisissä oloissa avustusta onkin useassa maassa voimassa.
2722: yhteiskunnan puolelta. Eräässä toisessa ·Mitä tulee asuinhuoneistojen käyttä-
2723: a.lotteessa onkin tarkoituksemme esittää miseen yhteiskunnalle edullisella ta-
2724: että valtion varoista osoitetaan riittä- valla, kuuluisi tämä kysymys ensi kä-
2725: västi varoja tähän tarkoitukseen. Mutta dessä yhteiskunnallisen lainsäädännön
2726: myös:kin kunnilla on velvollisuuksia piiriin. Meillä on kuitenkin kiirehditty
2727: tässä suhteessa. Useimpien kuntien ennenaikaisesti poistamaan nekin vähäi-
2728: raha-asiat ovat kuitenkin tällä hetkellä set saavutukset, mitä tällä alalla on en-
2729: siksi vaikeat, että niille käy vaikeaksi nen vuokralaisten turvaksi saatu ai-
2730: ainakin suuremmassa määrässä ottaa kaan, niin ettei enää näytä mahdolliselta
2731: osaa uutisrakennustoiminnan rahoitta- tätä tietä päästä perille. Mutta tässä
2732: miseen siinäkin tapauksessa että halua suhteessa voitaisiin vaikuttaa verotuk-
2733: Il,7. - Hello, y. m. 53
2734:
2735: sella nimittäin jälleen asuntoylellisyys- noissa niinikään huonetta kohden 2.11
2736: verotuksella, kun vaan tämä vero tätä henkeä. Jos verotus rajoitettaisiin tar-
2737: tarkoitusta varten tehdään kyllin tehok- :kasti seilaisiin ta!Pauksiin, joissa todiel-
2738: kaaksi. lista asuntoylellisyyttä riidattomasti on
2739: ,Asuntoylellisyysveroon sisältyy siis olemassa, olisi veron merkitys meillä
2740: siihen tarkoitukseen nähden, johon sillä hyvin pieni. V ero on senvuoksi, vaikka
2741: pyritään, kaksi veroa. Sosialipoliitti- se ei enää tarlmsti vastaakaan nimeä:än,
2742: sena verona on sillä tarkoituksena saada kohdistettava ei ainoastaan todelliseen
2743: liikahuoneet asunnontarvitsijoiden käy- ylellisyyteen vaan myös yleensä keskin-
2744: tettäviksi sekä yleensä tasoitusta asunto- kertaista parempaan asumiseen, jol-
2745: oloissa. Finanssiverona on sen tarkoituk- laista tilaston mukaan on olemassa.
2746: sena hankkia kunnille tuloja, niin että Lakiehdotuksessa on kullekin talou-
2747: ne suuremmassa määrässä voivat käyt- delle myönnetty oikeus verovapaasti pi-
2748: tää varoja asuntorakennustoiminnan tu- tää hallussaan paitsi keittiötä niin
2749: kemiseksi. monta huonetta kun taloudessa on
2750: Mil:laiseksi asuntoylellisyysvero yksi- täysi-ikäisiä henkilöitä, jolloin kaksi
2751: tyiskohdissaan muodostetaan, riippuu lasta on laskettu vastaavan yhtä täysi-
2752: luonnollisesti ratkaisevasti siitä, missä kasvanutta. Tämän määrän ylimenevät
2753: määrin pannaan painoa lain sosialipo- huoneet on .asetettava verona'laisiksi,
2754: liittiseen- tai finanssiluontees,een. Edel- kuitenkin niin, että !huonei:srtot, joissa on
2755: lises,sä ;tapaulksessa on ve·ro luonnolli- asuinhuoneita vaan kaksi, vapautetaan
2756: sesti tehtävä niin ankaraksi, ettei sitä kokonaan verosta.
2757: voida helpolla suorittaa, mutta jos läh- ,yeron perustaksi voidaan asettaa
2758: detään finanssiverosta, on vero luonnol- joko liikanaisten huoneiden lukumäärä,
2759: lisesti oleva paljon lievempi. tai niiden lattiapinta-ala. Lakiehdotuk-
2760: Kun meillä ei näytä olevan mahdolli- sessa on käytännöllisistä syistä käytetty
2761: suuksia asuntoylellisyysverolle varsi- edellistä menettelyä. Veron suuruuden
2762: naisesti sosialipoliittisena verona, on voiSI ajatella määrättäväksi prosen-
2763: lakiehdotus laadittu pääasiassa pitä- teissa huoneen todellisesta vuokrasta,
2764: mällä silmällä sitä, että sillä saadaan mutta kun tällainen tarkempi menet-
2765: kunnille lisää tuloja. tely tulisi käytännössä tuottamaan
2766: Kysymys siitä, mitä on pidettävä nor- vaikeuksia, on vero suunniteltu määrä-
2767: maalisena asuntotarpeena ja mitä siitä summaksi kutakin huonetta kohden.
2768: ylimenevänä asuntoylellisyytenä, on Kun vuokrat kuitenkaan eivät vielä ole
2769: tietysti epämääräinen ja vieläpä pai- vakaantuneet ja kun lisäksi on otettava
2770: kallisista olosuhteista riippuva kysy- huomioon paikalliset eroavaisuudet,
2771: mys. Meillä Suomessa eletään tunne- olisi kunnille veron suuruutta määrät-
2772: tusti paljon huonommissa asunto-oloissa täessä jätettävä jonkin verran harkin-
2773: ja varsinkin köyhimpiin kansankerrok- tavapautta. Tämän vuoksi ei veroa
2774: siin nähden on eroavaisuus suuri vas- olisi määrättävä kiinteäksi, vaan aino-
2775: taaviin ulkomaan oloihin verrattuna. astaan sidottava määrättyihin rajoihin.
2776: Esimerkkinä mainittakoon että Helsin- Ensimäistä liikanaist.a hunn.etta koh-
2777: gissä vuonna 1920 suoritetun asuntolas- taava vero on esitetty vähintäin tuhan-
2778: kennon mukaan oli asuntotiheys yksi- neksi ja enintäin kolmeksituhanneksi
2779: huoneisissa asunnoissa huonetta kohden markaksi ollen kunnilla oikeus määrätä
2780: 3.41 henkeä sekå ka,ksihuoneisiSIS'a asun- ve:flon suuruudesta näiden radojen sisällä.
2781: II, 7. - KuiJllllaJlllilnen a:suntoy:leilLilsnrsvetro.
2782:
2783: Seuraavilta liikahuoneilta ylenee vero Kun viimeisiltä vuosilta ei asunto-
2784: jatkuvasti samalla määrällä. Toiselta laskelmia ole olemassa, on vaikeata
2785: liikahuoneel'ta on y,el'io kaksi kertaa niin saada varmaa kuvaa siitä, mitä suunni-
2786: suuri kuin en'simäi:seltä huoneelta, teltu ylellisyysvero tulisi käytännössä
2787: kol:melta huoneelta kolme kertaa j. n. e. merkitsemään. Jonkinmoisen kiäJsityksen
2788: Myöskin palvelijat otetaan huomioon antanee kuitenkin se asuntolaskelma,
2789: 'asukkaiden lukumäärää määrättäessä ei joka vuonna 1920 Helsingissä suoritet-
2790: kuitenkaan suuremma·ssa määrässä kuin tiin. Laskelman mutkaan asui ·eri suu-
2791: huoneistossa on palvelijain huoneita. ruisissa huoneistoissa henkilöitä seuraa-
2792: Veron tuotto on käytettävä asunto- vasti:
2793: tuotannon edistämiseksi.
2794:
2795: Asuinhuoneltten H u o n e i s t o j a, j o 1 s s a a s u u h e n k i 1 ö i t ä
2796: luku huoneistossa
2797: 1 1 1
2798: 2 1
2799: 3 1
2800: 4. 1
2801: 5 1
2802: 6 1
2803: 7 1
2804: 8 1
2805: 9 1 10 1 11 1 12 1 13 1 14 1 15 1 16
2806: 1
2807:
2808: 1 huon. ........ .........
2809: 1972 3 528 3391 2 430 1492 781 405 188 86 28 6 2 - - - -
2810: 2 >) ........ 440 ·········
2811: 1528 2 011 2 021 1584 1007 600 365 175 78 35 9 7 3 1 1
2812: 3 )) ........ -- 128 540 689 ........
2813: ···-----
2814: 792 627 419 272 142 84 60 30 14 6 1 1 1
2815: 4 )) ........ 42 -- 470 323 213 124 59 51 151
2816: 230 486 514 ....... 7 7 2 - 3
2817: 5 » ........ 18 94 -- 242 270 313 .........
2818: 240 161 82 48 19 181 7 2 1! 2 1
2819: 6 ········
2820: 1
2821:
2822:
2823:
2824: ........ 5 14 62 --
2825: >) 11 48 127 190 229 203 166 80 54 27 11 5 1 4 -1
2826: ········ 151 1
2827:
2828: 7 >) 104 143 148 132 76 58 22 20 6 6 11 1 2
2829: ........ 2 5 18 37 --
2830: ········· .....
2831: 8 )) 58 74 63 19
2832: 45 32 ....... 8 5 4 21 1 5
2833: 9 » ........ - 1 4 5 16
2834: -- 27 21 32 11 5 -·-····8 ... ...2 1
2835: 1
2836: 1'- 6
2837: 10 ........ - 1 -
2838: --3 2 9 -
2839: >) 12
2840: --69 - 4 7 5 2 .......1 - -
2841: 11
2842: 12
2843: •
2844: ))
2845: ........
2846: ja us ...
2847: -
2848: -
2849: -
2850: -
2851: -
2852: 3
2853: 2
2854: 4
2855: 5
2856: 3
2857: 2
2858: 3
2859: 4
2860: 7 3
2861: ---7 5
2862: 7
2863: 2
2864: 5
2865: 1
2866: 3 = 1·····1-1
2867: 6
2868: 38
2869: Yhteensä 2 618 5 989 7 033 6 372 4 942 3 236 2 056 1152 618 328 167 69 39 161 8 67
2870:
2871:
2872:
2873:
2874: LHkahuoneita tulisi siis lakiehdotuksen mukaan olemaan seuraavasti:
2875:
2876: huone1stoja, jois:s,a on yksi liikahuone ................ . 1,782
2877: ,, ., , kaksi liikahuonetta ............. . 1,044
2878: , kolme , ............. . 477
2879: " " , neljä 197
2880: " " "
2881: , viisi 59
2882: "
2883: ,, , kuusi
2884: " 25
2885: •• "
2886: , seitsemän tai yli . .. .. .. .. .. .. .. . 16
2887: " --~----~~~----~--~~
2888: yhteensä liikahuoneita 3,600
2889:
2890:
2891:
2892: Jos vero laskettaisiin esimerkiksi tu- huoneelta olisi veron tuotto ollut seu-
2893: hanneksi markaksi ensimäiseHä liika- raava:
2894: 11,7. - Hielto, y. m. 55
2895:
2896: Smk. veron tuotto todellisuudessa olisi ollut
2897: eiJJSimru1seltä liirkahuoneelta 1,782,000:- jossain määrin suurempi.
2898: toiselta , 2,088,000: - Vaikka asunto-olot ovatkin huomatta-
2899: kolmannelta ., 1,431,000: - vasti muuttuneet jälkeen vuoden 1920,
2900: neljänneltä , 7188,000:- antaa ylläoleva arvio jonkunlaisen käsi-
2901: viidenneltä , 2195,000:- tyksen veron tuotosta. Jos täten saadut
2902: kuudennelta , 150,000:- tulot jatkuvasti käytetään asuntotuotan-
2903: muilta liikahuoneilta . . . . . . 12~3,000:- non edistämiseksi, on verolla epäile-
2904: mättä oleva tuntuvaa merkitystä asunto-
2905: yhteensä 6,667,000:- olojen parantamisessa.
2906: Ylläolevilla perusteilla ehdotamme
2907: ,Tässä laskelmassa ei ole tehty eroi- että eduskunta päättäisi hyväksyä seu-
2908: tusta lasten ja täysikäisten välillä, joten raavan lakiehdotuks·en:
2909:
2910:
2911: Laki
2912: kunnallisesta asuntoylellisyysverosta.
2913:
2914: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään seuraavaa:
2915:
2916: 1 .§. 3 §.
2917: Jokainen talouskunta, jonka hallussa Velvollinen suorittamaan tässä laissa
2918: olevien asuinhuoneiden lukumäärä kau- säädettyä veroa on se, jolla vuokrasuh-
2919: pungissa, esikaupungissa, kauppalassa ja teen tai virkaan tai toimeen kuuluvan
2920: taajaväkisessä yhdyskunnassa on suu- e·dun perusteella on oikeus huoneiston
2921: rempi kuin talouskuntaan kuuluvien käyttämiseen asun tohuoneena.
2922: henkilöiden lukumäärä, on velvollinen
2923: suorittamaan kunnallista asuntoylelli- 4 §.
2924: syysveroa siten kuin tässä laissa sääde- Alivuokraaja, j-oka ei kuulu samaan ta-
2925: tään. louteen kuin varsinainen vuokraaja, kat-
2926: 2 ,§, sotaan .muodo:stavan oman talauskunnan
2927: Veron suuruus määrätään sen mukaan ja verotetaan häntä erikseen asumistaan
2928: kuinka paljolla huoneiden lukumäärä huoneista.
2929: ylittää talouskuntaan kuuluvien henki-
2930: Edellinen momentti ei koske palveli-
2931: löiden lukumäärän.
2932: joita eikä muita talouskunnan palveluk-
2933: Vero ensimäiseltä ylittäväitä hu:o-
2934: sessa olevia henkilöitä, ~otka asuvat sa-
2935: neelta on vähintäin 1,000 ja enintäin
2936: ma•ssa huone•istossa kuin talouskunt,a.
2937: 3,000 markkaa sen mukaan kuin kunnan
2938: valtuusto päättää. Vero toiselta ylittä-
2939: vältä huoneelta on kaksi kertaa, kolman- 51§,
2940: nelta kolme kertaa, neljänneltä neljä 1Talouskuntaan kuuluviksi tässä laissa
2941: ilrertaa j. n. e. niin suuri kuin ensimäi- luetaan kaikki kysymyksessä olevassa
2942: seltä huoneelta. huoneistossa asuvat henkilöt kuitenkin
2943: Huoneisto, jossa on korkeintaan 2 niin että lapset otetaan huomioon vain
2944: asuinhuonetta, on verovapaa. puolella lukumäärällä.
2945: 56 II, 7. - KUJDinailllinen OJSuntoylellisyysvero.
2946:
2947: 6 §. 10 §.
2948: Jos talouskunnalla on hallussaan huo- Kunkin talouskunnan päämies samoin-
2949: neita eri paikoissa, lasketaan ne veroa kuin myös talonomistaja on velvollinen
2950: määrättäessä yhteen ja pidetään ne yh- antamaan vaadittaessa kaikki verotusta
2951: tenä huoneistona, mikäli veron määrä varten tarpeelliset tiedot.
2952: siten tulee suuremmaksi kuin erikseen Niinikään ovat talonomistajat velvol-
2953: verotettaessa. liset kantamaan veron vuokralaisiltaan,
2954: mikäli valtuusto niin päättää.
2955: 7 '§.
2956: Asuntohuoneeksi luetaan tässä laissa 11 §.
2957: jokainen huone, jota terveysviranomais- Jos vero jostain syystä on diiänyt ai-
2958: ten määräyksen mukaan voidaan asun- kanaan maksuun panematta tai mää-
2959: tohuoneena pitää ja joka seiniHä on eris- rätty liian alhaiseksi, ei se estä puuttu-
2960: tetty muista huoneista sekä lattiapinta- van veromäärän myöhempää maksuun-
2961: alaltaan on vähintäin 12 m 2 • panoa. Jos syynä maksuunpanon jäämi-
2962: Keittiötä ;ei tässä laissa as:uinihuo- seen tai veron määräämiseen liian alhai-
2963: neeksi lueta. seksi on ollut verovelvollisen vilpillinen
2964: menettely tai ilmeinen laiminlyönti, on
2965: 8 §. puuttuva veromäärä suoritettava sadalla
2966: Verosta vapaat ovat ne huoneet, jotka prosentilla koroi tettuna.
2967: yksinomaan käytetään elinkeinotarkoi-
2968: tukseen tai ammatin harjoittamiseen. 12 §.
2969: Laki ei myöskään koske hotelleja, pen- Jos veroa ei aikanaan suoriteta, on
2970: sionaatteja, matkustajakoteja ja muita .siitä suoritettava sa·kkoa 1 markka kul-
2971: tä1nän :tapaisia laitokisia niin kauan k:uin takin aikavalta kuukaudelta sekä kulta-
2972: ne ovat yleisölle vuokrattavana. Vero- kin aikavalta sadalta markalta.
2973: velvollinen on kuitenkin niissä asuva
2974: henkilö, mikäli oleskelu niissä kestää vä- 13 ~.
2975: hintään yhden kuukauden. Muut veron toimeenpanoa koskevat
2976: määräykset annetaan asetuksella.
2977: 9 §. 14 §.
2978: Jos verotusajan kuluessa tapahtuu Tämän veron kautta erääntyneet tu-
2979: muutoksia, jotka aiheuttavat muutoksia lot on käytettävä yleishyödyllisen asun-
2980: veron suruuteen, oteta.an ne humnioon en- torakennustoiminnan edistämiseksi asian-
2981: simäisen muutosta seuraavan kuukau- omaisessa kunnassa, niin kauan kuin se
2982: den alusta lukien. Jos vero lisääntyy on tarpeellista.
2983: kuolemantapauksen johdosta, lasketaan
2984: muutos vasta kuolemantapausta seuraa- 15 §.
2985: van kolmannen kuukauden alusta. Laki astuu voimaan ................. .
2986:
2987:
2988: Helsingissä, 14 päivänä toukokuuta 1924.
2989:
2990:
2991: Johan Helo. Yrjö Komu.
2992: Armas Paasonen. Reinh. Sventorzetski.
2993: Leander Sirola. Matti Puittinen.
2994: Vilho R. Piippo. Anni Savolainen.
2995: M. Ampuja.
2996: 57
2997:
2998: II,s.- Anom. ehd. n:o 37.
2999:
3000:
3001:
3002:
3003: Lohi y. m.: Työnantajan velvoittamisesta kantamaan
3004: valtion ja kunnan verot työssään olevilta henkilöiltä.
3005:
3006:
3007: E d u s kun n a ll e.
3008:
3009: Viittaamalla niihin perusteluihin litusta valmistamaan, ja mahdolli-
3010: jotka löytyvät vuoden 1923 valtiopäi- simman pian Eduskunnalle anta-
3011: ville jätetyssä anomusehdotuksessa N :o maan esityksen laiksi työnantajan
3012: 41 Liitteet II,5 ehdotamme kunnioittaen: velvoittamisesta kantamaan val-
3013: tion ja kunnan verot työssään ole-
3014: että Eduskunta kehoittaisi H al- vilta henkilöiltä.
3015:
3016: Helsingissä, 12 päivänä toukokuuta 1924.
3017:
3018:
3019: K. A. Lohi. Viljami Kalliokoski.
3020: Heikki Wehkaoja. Antti Junes.
3021: Kaarlo Hänninen.
3022:
3023:
3024:
3025:
3026: 8
3027: B.
3028: Rautateitä ja muita kulkulaitoksia koskevia anomus-
3029: ehdotuksia.
3030: 61
3031:
3032: 11,9.- Anom. ehd. n:o 38.
3033:
3034:
3035:
3036:
3037: Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatien ra-
3038: kentamista varten Suomen-Ruotsin yhdysradalta
3039: Tornion ulkosatamaan.
3040:
3041:
3042: E d u s k u n n a II e.
3043:
3044: Maan eteläisen, lounaisen ja kaakkoi- on maamme pohjoisin kaupunki, Tornio,
3045: sen OS!an li~kenneolojen kt:fu.ittyessä ja muid.en rinnalla jäänyt ja kuinka sen
3046: kulkuneuvojen parantuessa on h:aJllitus- asema väUtämättä vaatisi erityisen sata-
3047: ja valtiovallan huomio trussä 'suhteessa marada:n, on jo vuodesrta 1900 lähtien
3048: kiintynyt myöskin entistä enemmän poh- useille v:altiopäiville ja toimessaan
3049: joiseen ja ·siellä ·erittäinkin rajaseutuihin olleille hallitukiSille j.ätetty anomuksia
3050: Niinpä viime vuoden valtiopäivillä pää- satamarmdam raken1Jrumisesta rroo.mion ul-
3051: tettiin m. m. rautatietä jatkaa Karun- kosrut'Wllaan iRöytltään.
3052: gista Terngeli1önjoen suuhun Ylitorniol- Kun tästä satamaradasta, joka olisi
3053: le ja alue Rovaniemen-Kemijärven vä- vain 7· 1 / 2 km. pHuinen, Lähtisi Suomen-
3054: lilllä ottaa sitä varten tutkittavaksi. Ruotsin yhdysra:dalta ja kulkisi tasaisia
3055: Nämä sellaisenaan ovat kyllä [huomat- ja ihelposti ra;kennettavia maita jo mai-
3056: tavia lisäyksiä ja täydennyksiru talka- nittnnn Röy,tä:n satamaan, oJiså erin-
3057: pajulle jääneen Perä-Pohjolan kulku- omaisen suuri hyöty, ei ainoastaan ra-
3058: neuvojen prurantamise1ssa. Mutta ennen- dan var·rella asuvalle suurilukuiselle
3059: kuin rautateilstä yleensäkään ja täällä paikalliselle väestölle vaan myöskin,
3060: er:i!tyåsesti on tt:fuokas·ta hy·ötyä tulee joko radan läiheiJsyyteen tai aivan väJlit-
3061: sen mahdolHsimman usein ja tarkoituk- tömään yhteyteen tuleville suurille saha-
3062: seen sopiv]ss,a paikoissa yhtyä merisata- laitok!sille ja niissä työskentelevälle mo-
3063: miin, erittäinkin sellaisiin, jotka [ähinnä nitu:hantiselle väestölle, niin olisi sen ra-
3064: vastaavat ·sen maa·kunnan t.arpeita, jossa kentaminen tåltäikin kannalta toivottava.
3065: rautatie kulkee, ja jotJka asemansa ja Mutta Tornion kaupungin ja erittäinkin
3066: ominaisu~siensa puolesta, liikenteen koko Tornionj.ok:illaakson liike- ja talou-
3067: järjes,tämiselle. ovat edullisia. delHsen elämän kolho'ttami~eksi ja edistä-
3068: !Tällaista yhteyttä merisataman kanssa miseksi sen rakentamisella mone!Ssa sulh-
3069: välttämättä kaipaa nyt Tornionjokilaak- teessa olisi aivan ratkaiseva me1rkitys.
3070: so ja siellä kulkeva :rautatie. Ja puute Kun Tornion kaupungin historiallinen
3071: sellaisesta tulee sitäkin tuntuvammaksi menneisyys, maakunnan sivistys- ja lii-
3072: ja epä;kohta räikeämmäksi niin pian kekeskuksena, on ollut niin huomattava,
3073: kun rautatie valmistuu Ylitorniolle." ja kun sillä nyk., läntise!Il raöraB1eudun
3074: 'Tuntien yllä mainittua puutetta ja tie- silmänä ja kansallisena :vartijana on li-
3075: täen kuinka erirstetyksi tässä sulhteessa säksi ni1in monenlad.sia ja vaativia teMä-
3076: 62 Il,9. - Tornion satamarata.
3077:
3078: v1a niin tuntuisi luonnolliselta, että sen kaita tavaroita voitaisiin tuottaa rlyhintä
3079: uhattua a~semaa helpotettaisiin, että sen tietä hyvän ,sataman kautta. Ja lisäksi
3080: liikenneyhteyksiä p~rannettais:iin kyseen muodostuisi siitä vielä jonkunlainen
3081: alais·elLa tavallakin. kauttakulkurata ruotsalaisille liikemie-
3082: Että mainitussa ;satamassa, joka muu- hille ja tavaran tuottajillekin.
3083: ten on Pohjois-Suomen parhaita ja hel- Kun Ruotsin Länsipohdassa ei oma
3084: poimmin järjestettävissä, on varhaiJSem- rautatie ole merirsatamien kanssa mis-
3085: pina :aikoina ollut verrattain suuri lii- sään ylhteydessä ovat ruotsalaiset. liike-
3086: kenne, todistaa se tosiasia, että siellä v. miehet jo pitemmän aikaa tuottaneet
3087: 1914 on käynyt 443 ulkomaallaista ja 67 eräitä tavaroita Suomen kautta. Jos
3088: kotimaista laivaa. Sen jälkeisinä 'VUOSina tämä Röyttään jroihtaN:a satrumrurwta saa-
3089: se ISodan y. m. häiriöiden vuoksi välheni, taiJSiin :piakkoin valmiiksi ovat he slitou-
3090: mutta on tarusen viimeisinä vuosina edis- tuneet suurimman osan tavaroistaan
3091: tynyt siihen määrään, että v. 19Q2 oli tuottamaan tätä tietä ja, nliino~len olisi
3092: Torniossa käyneiden laivojen luku 264 radan kannat.tavaisuuskin jo heti tur-
3093: ja niiden tonnimäärä 114,.434. Vastaava vattu. Tämän radan avulla lisäytyisi
3094: määrä esirm. Oulusl$, oli srumam.a vuonna sekä vienti- ·että tuontiliikenne myöskin
3095: 133 ja tonnimäärä 110,764 sekä Kemissä Suomen-Ruotsin yihdysradalla ja sen-
3096: 93 ja tonnimäärä 62.,884. vuoksi on asialla kansainvälistäkin mer-
3097: Rahaksi laskien teki taasen es:im. Tor- kity,stä.
3098: niosta vietyjen puutavarain arvo: Että mainitun satamaradan rakenta-
3099: minen tuliJSi valtiolle suhteellisen hel-
3100: V. 1920 Smk. 111,592,227: - poksi ja verrattain vähän varoja kys'Y-
3101: " 192:1 " 101,716,044:- väksi olkoon mainittuna, että Tornion
3102: " 1922 " 110,243,600: - kaupunki, jonika maiden ~äpi rata tulisi
3103: suurimmalta osaltaan johdetuksi, on si-
3104: Kuten yllämainituista numeroista nä- toutunut ilmaiseksi antamaan tarvi tta-
3105: kyy on liikenne mainitus,sa satrumassa van maan ja ratapölkyt sekä rahaa, nor-
3106: nyt jo huomattavan suuri ja kasvaisi se maaliaikaisen kustannusarvion märurän,
3107: epäilemättä paljon suuremma:ksi jos mai- 680,000 markkaa. V arsinain.en teknilli-
3108: nittu satamarata tulisi rakennetuksi. nen toime·enpano j,a töiden johtaminen tu-
3109: Suora rautatieyhteys hyvän sataman Hsri käsittääksemme myöskin nyk. ver-
3110: kanssa tekisi malhdollisekrsi Tornionjoki-- .rattain helpokJsi senvuoksi, että jokilaak-
3111: laaksossa ja sen takamaiJila rkrusvavan son rautatietyöt ovat melkein välittö-
3112: pienemmän puutavaran käytön ja jalos- mäsrsä yJhteydessä ja. pa;rhaill:aan ny.t
3113: tuksen ulkomaista vientiä varten. Ilman käynnissä.
3114: tätä satamarataa se nyk. on melkein Kun tällaisen, vähän yli 7 km. rpitui-
3115: mahdoton ja käytännössä kannattamat- sen .radan ra'kentami,sella, niinkuin edel-
3116: tomaksi osottautunut senvuoksi, että lisestä lienee käynyt. rs•elville, palveltai-
3117: vaikeat uittoesteet ja muut kuletuskus- siin niin monenlaisia tarkoituk,sia, j·a kun
3118: tannukset nousevat suhteettoman kor- hallituskin v. 1918 on sen hyväk,si jo suo-
3119: keiksi. Jokilaakison maatalous- ja muu rittanut erinäisiä alustavia toimenpi-
3120: elinkeinollinen toiminta siitä myöskin teitij., jotka sirsähoen sodan ja hallituksen
3121: saisi uutta virikettä ja vaurastumirsen vaihdok:sen vuoksi kuitenkin keskeytyi-
3122: ·edellytyksiä kun esim. viljaa, suolaa, vät, niin olisi suotavaa, eUä tämä. yksi
3123: apu:lantoja, :sementtiä y. m. sellaisia rrus- läntisen raj,ruseudun tärkeimmistä ja kes-
3124: 11,9. - Junes y. m. 63
3125:
3126: keisimmistä kysymyksistä saisi Edus- mättä rakennefftavaksi normaali-
3127: kunnassa myönteisen ratkaisun. raiteisen rautatien Suomen-Ruot-
3128: Edellä esitetyn nojalla ja viitaten vielä sin yhdysradalta Tornion ulkosata-
3129: samasta asiasta v. 1917 ja 1919 valtiopäi- maan Röyttään ja
3130: ville j.ätettyihin anomusehdotuksiin roh- että Eduskunta mainittua tarkoi-
3131: kenemme kunnioittaen anoa, tusta varten jo tulevan vuoden me-
3132: noarvioon osoittaisi 3 miljoonaa
3133: että Eduskunta päättäisi viipy- markkaa.
3134:
3135: Helsingissä, toukokuun 12 p:nä 1924.
3136:
3137:
3138: Antti Junes. A. A. N ei tiniemi.
3139: Kusti Arffman. Ansh. Alestalo.
3140: T. Jauhonen. J. L. Seppänen.
3141: J aio Lahdensuo. Mikko Piitulainen.
3142: Vilho Nikkanen. Pekka Saarelainen.
3143: Heikki Wehkaoja. Janne Koivuranta.
3144: Frans Kärki.
3145: 64
3146:
3147: 11,10. - Anom. ehd. n:o 42.
3148:
3149:
3150:
3151:
3152: Jussila: Määrärahan myöntämisestä rautatien rakenta-
3153: mista varten Rovaniemeltä Kemijärvelle.
3154:
3155:
3156: E d u s k u n n a 11 e.
3157:
3158: Viita;ten 1923 vuoden v:a!ltiopäivillä tatien Rovaniemeltä Kemijär-
3159: tekemääni anomusehdotukseen N :o 29 velle, ja
3160: ehdotan kunniloittaen että Eduskunta tähän tarkoi-
3161: tukseen varaisi vuoden 1925 val-
3162: että Eduskunta päättäisi raken- tion tulo- ja menoarviossa
3163: nettavaksi normaaliraiteisen rau- 10,000,000 markkaa.
3164:
3165: Hels,ingissä, 14 päivänä toukokuuta 1924.
3166:
3167:
3168: 0. H. Jussila.
3169: 65
3170:
3171: ll,n.- Anom. ehd. n:o 45.
3172:
3173:
3174:
3175:
3176: Koivuranta y. m.: Määrärahan myöntämisestä rauta-
3177: tien rakentamista varten Rovaniemeltä Kemijär-
3178: velle.
3179:
3180:
3181: Ed u s k u n n a ll e.
3182:
3183: Jo vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä nrwl!la. joka tutkimus olllkin p.a.rhaallaan
3184: tunnustettiin välttämättömän :tarpeen vireHläJ ja saatanoo loppuuni suoritetuksi
3185: vaatimwksi rautatien rakent8.Jllinen Ro- tämän vuoden aikana.
3186: vaniemeltä Kemijärvelle. J,älkeenpäin Tähän Jratsoen ja viittaamalla v. 1922
3187: on tämän rautatien tarve vuosi vuodelta val tiopäiväin ku'lkulai'tosvaliokunnan
3188: tullut yhä suuremmaksi. Että näin on mietirnnön n:o 1 sen 8:.llru da seur. 1sivulla
3189: asianlaita sitä tod]stavat ne perusteelli- löytyviin ,perusteluihin saamme kun-
3190: sen tutkimuksen tulokset joita professori nioittaen ehdottaa,
3191: J almar Castren on viime vuosi!na mai-
3192: nitun radan suhteen toimittanut. Kysy- että Eduskunta päättäisi raken-
3193: myksessä olevan rautatien ta1rpeellisuu- nettavaksi normaalilraiteisen rau-
3194: den on myöskin tunnustanut vuoden 19122 tatien Rovaniemeltä Kemijärvelle
3195: valtiopäivien kullkulai tosvaliokunta yk- ja
3196: simielirsesti. että tämän radan rakentamista
3197: Viime vuoden valtiopäivillä Edus- varten otettaisiin v. 1925 meno-
3198: kunta kehoitti hallitusta toimeenpane- arvioon 15 miljoonan markan suu-
3199: maan tutkimuksen mainitulla ·ratasuun- ruinen määräraha.
3200:
3201: Helsilllgissä, 14 päivänä toukokuuta 1924.
3202:
3203:
3204: Janne Koivuranta. K. A. Lohi.
3205: A. Junes. Kaarlo Hänninen.
3206: A. A. Neitiniemi.
3207:
3208:
3209:
3210:
3211: 9
3212: 66
3213:
3214: 11,12.- Anom. ehd. n:o 67.
3215:
3216:
3217:
3218:
3219: Hänninen y. m.: Määrärahan myöntämisestä taloudel-
3220: lisen ja kaneellisen tutkimuksen toimittamiseksi nor-
3221: maaliraiteista rautatietä varten Oulun-Pudasjärven
3222: -Kuusamon ratasuunnalla.
3223:
3224:
3225: E d u s k u n n a ll e.
3226:
3227: Rautateittemme kehityksessä on ihrno- viljrusta saa esim. jokainen kuusamolai-
3228: mattavissa :H\mieistä ylksiPUJolisrnU!tta. nen mruksaa vuodessa; keskimäärin 282
3229: Maamme etelä- ja keskios,j!ssa risteilee jo mk. rahtikustannuiksia. Vie•ntitava:rain
3230: ratoja niin tiheä!llä verkkona, että 50 km D.rvo vähene·e rahtikus·tannuksia vastaa-
3231: etäistyyttä rautatiestä pidetään jo pit- vassa määrJ:iJssä eli noin 1,5 mk. kiloa
3232: kälnä ja ne paikat, joi,sta on aina 100 km kohti. Ha;1v.empia tavaroita ei kannata
3233: joko rautat:Uelle tai me.renrannikoHe; laisinkiwan .lä;hettää markkin:oHle. Pit-
3234: ovat harvinaisia. Sen tsijaan maamme kien mat:roojen ·tähden menee rahdin-
3235: polltiois- ja koilHsosissa <m vielä seutuja, ad•ossa moni'en satojen ihe:vosten ju mies-
3236: joiS'ta on 200--300 km rautatielle, ja ten aik·a huiklkarun. Yksin !KUJUSamossa
3237: joissa ei ole kulkuikelpoi:sia vesireittedä- kaiovuosin.a tarvittavan ~iljan vedossa
3238: kään llliin!ku:Un mruamme ik€1Siki- j•a ete~lä täytyy olla viiliintään 200 hevosta ja
3239: osissa. Nirnpäi Kuusamon järvialue, miesiä aillla ma tkrulla.
3240: Iijoen ja sen: sivujokien halkoma S<eutu Oulun ja Kuus,amon välinen tie lie-
3241: sekä Haukiputaarujoen varsi muodos- nee nykyisin mlllamme vilikaslioikkeisin
3242: dos,tavat yhteens:ä lähes Turun ja Porin maantie, lukuunottama,tta suurten kau-
3243: läänin suuruisen (noin 2;1,255 km 2 ) a1u- punikien läJh:iJs,töjoä. Siellä ei Olle harvi-
3244: een, jonka kaukaiiSimma:lta perukaH.a r..aista tavata 30>----40 kuorma'hevost.a
3245: ma31nteitäi my·öten on 300 km rautatie1le. sama.ssa: joukossa ja sitäip.a.itsi autoliike
3246: Sen alueen 35,500 !henkeen nouseva kesällä on vHkas. Li~kenteen laill.juutta
3247: väestö saa vielä tänään kuten vanhem- kuvaa sekin, että valtiokaan ei ole voi-
3248: pina a,ikoina vedättää hevosilla syömär nut pitää maantietä kunnosBa; S'en kun-
3249: vi1j.ansa ja muut tuonrtit~IJvarat sekä toon laittaminen veisi monia miljoonia,
3250: katotvuosina .siemenetkin meren ranni- jotka varmaankin rautatiehe·n ~s·ijoitet
3251: kolta: Oulu,sta ja Iistä, W Rovanie- tuina olisivat ruur:emmruks!i hyödyksi.
3252: meltä. Rahtikustannukset. kohottavat Oulun-J\:uusamon välisen radan raken-
3253: ~ieUäi hintoja huikeasti•. Vi'ljakilo, joka taminen on ol'lut kysymysestsä jo lähes
3254: rautruteiden läJhe'hlä maks:aa 2 mk. 50 p. neljännesvuosisadan ajan. Ensin teh-
3255: maks,aa Kuusamossa yH 4 mk. SuoiLa- tiin siitä anomus v. 1897 S'ääJtyvaltiopäi-
3256: kilon hinta nousee rahtikustannusten viHä ja sen jälke,en yksikamacrisen edus-
3257: tähden nelikertaiseksi. Kuluttamastarun kunnfrn aikruna lukuisia kertoja. Mutta
3258: U,12. -Hänninen y. m. 67
3259:
3260: ne anomukset eivät ole vielä johtaneet siellä ans!i·otyöss.ä. Selvää on, että radan
3261: mihinkä,än käytämrnölliseen tulokseen. :tuLtua rruk,ennet.uiklsi asutu:s- j:a IUUitisvil-
3262: Vuonna 1009 teki edusknnta asiassa jelys sen varreHa, olevilla laa.joilla vil-
3263: ';J> pää!töksen, joka perusteJuineen kuuluu: j elyiSikelpioilsilJa il1lail1a, erittäinkin .soi11a,
3264: ·% ,Iin metsätarkastuspiiri, jonka huo- kasvaisi, joten rata tulisi auttamaan
3265: mattavimrpiin mets,äJseutuihin rata Ou- vä·estöä vaka vampaan taloudellisoon ase-
3266: lusta Kum;,amoon koskisi, on vesia:luei- maan sekä sr~ten osaltaan poi~tamaan sen
3267: neen 1,893,643 hehtaaria, josta kuivaa yhä uusiutuvan ihädäJn, joka hal'lavuo-
3268: metsämaata on 962,454 hehta,aria,. sisäl- 'Silsta !Välittömästi sielllä johtuu, paikot-
3269: täen 6,714,145 ,sahapuuta ja hirreuali- taen valtion tuon tuostakin ryhtymään
3270: netta. MetsähraHituksen tHasto vuodelta avustus;toi:menpHeisiin pahimman nälän-
3271: 1007 osoittaa, että niis!tä tämän tarkas- hädän poistamiseksi.
3272: tuspiirin hoitoaluei:sta, joita Kuusamon Edellä esitetyn perustuk,seUa Edus-
3273: rata hyödyttäJi,si, vrultion tulot g,anottuna kunta SJaa alama]sest·i anoa:
3274: vuot.ena olivat 815,226 markkaa 6 pen-
3275: elttä taloudelJlinen ja, jos tarve
3276: niä.
3277: Kun osa puheena olevia metsiä on sen :VIarutii, osittain konee11inen tUJtki-
3278: vesis'tön varrella, joka l'a•skee Vienan- mus toimite,ttaisiin ratasuunnalla
3279: mereen, ei:väJt puuliikkeet hankaluuksia Oulu-Kuusamo".
3280: peljäten ole ha:lukkaita 8'itä käyttämään.
3281: Ii.joki on taa1s epäedullinen turkkien Tämä edusJmnnan päätös Oili j.ää.nyt
3282: uHolle, joten ainoastaan rautatie voisi täyttämättä. se on vain paperilla - koil:-
3283: saattaa metslät korkeaan arvoonsa. Hsten rajaseutujen aJSukkaiden suureksi
3284: Met~ähalHtus onkin, niinkuin sen ke.r-
3285: mielika:rvaudeksi.
3286: tomus vuodelta 1907 osoittrua;, katsourut Vuoden 1900 jälkeeu on talorudellinen
3287: metsätalouden kannalta: väJlttämättö- eläJmä ja Hike mainlitun ratasuunnan
3288: mäksi, että rautatie Pohj,anJlahden ran- vars,ma suuresti lis,ääntynyt etupäässä
3289: nalta rakenneta,an Kuu8amoon. väJestön !Jiisääntymisen ja puuLiikkeiden
3290: Monet IijoeillJ .ja sen syrjäJiokien v818i- kasvamisen täJhden. Muutamat ovat
3291: runsa1at kosket lupaavat, rautatien tul- a rvelileet, että tästä rautatiestä tu'lisi
3292: 1
3293:
3294:
3295:
3296:
3297: tua, srynnyttää niiLle .seuduille, missä muka kannattamaton erämaan rata,
3298: ra;a!ka-'a,inet1ta on, viljalti laajan teolli- mutta niin ei ole laita: päiniVastoin tuli-
3299: suuden, jonka tuotteet li!säisivä;t liiken~ si se huomattavasti lilsäämåän liikettä
3300: nettä Kuusamon rada11la. muiHaMn radoilla ja adan oloon itsekin
3301: Vuod·en 1907 EduSJkunnan Rautatie- tuHsi kannattavaksi. Sen puolesta puhu-
3302: va[iokunnalle annettu ti,la,sto os,oittaa, vat seuraavat tosias·iat:
3303: että tämän radan varreLla vuotuinen 1. Rata tulisi kulkemaan asuttuja seu-
3304: tuonti on noin 15,000,000 khlogrammaa, tuja selLaisten huomattavain keskuk-
3305: joka todennäkö1ses<ti nous,1si 1sen kautta, sien kautta kuilu ovrut: Pudasjärvi, Trui-
3306: että entistä enemmän, rau,tatien tultua, valikoski ja Kuusamon kirkonkylä. Ver-
3307: luovuttais~iin viljan viljelemise,stä ja rattain hyviäJ vi,ljelyskelpoisia maita on
3308: turvauduttrui,siin tätä kaJUnattavampaan esim. Iijoen ja sen s1ivujokien varsHla
3309: karjanhoitoon. Vä,kiluku nHs'sä kun- sekä paikoin Kuus·amon yläJngölläkin,
3310: nissa, joitten asukkaat. tulis1ivat. käyttä- jossa va:rs·iiilkin suovilje,lykselle olisi
3311: maan Kuusamon rataa, oli vuonna edellytyksiä.. Kuilkuneuvojen !Parantu-
3312: 1907 noin 26,000 henkeä, jota paitsi m~sen jälkeen s~iellä asutus varmaan
3313: tuhansiin nouseva liikkuva väestö on nope,a:sti ka8vaisi.
3314: 68 II,12. - Oulun-Kuusamon rautatie.
3315:
3316: 2. Ren:kilöliikennekin tulisi ol-emaan kosikemattomiakin metsiä, joissa arvok-
3317: melkoinen OS!lJks·i vilkastuvan puuliik- lmat puut saavat kaatua; ma,ahan ja 1a-
3318: keen, osaksi elpyvän teollisuuden täh- hoa paikoi'lleen. Kymmenissä miljoo-
3319: den. Kuusamon seudut ovat myös. tun- nissa on lm~kettava se vahintlro, jonka . ,
3320: netut luoruruonkauneudestaaiD (,Pohjolan valtio krursii! senrtähden, ettei voi tämä#'
3321: Sveitsi") ja varmaankin sinne kesUlä aluee!lll kaikista {)ISii•sta uittamallakaan
3322: suuntautuisi vilkas matkailijaJliikenne. kuljettaa puita, eikä u·iitä kukaan siellä
3323: 3. Enimmän rauti•eHä kuljetettavaa paikoHlaan nykyisin osta. MetsäihaHi-
3324: tavwraa antaisrivat Jtaa,jat valtion ja tuksessa v. 1924 tehdyn laskelman mu-
3325: yksityisten mci.srut. TäLlä ,all.uooHa, var- kaan on Iijoen alueella ja Kuusamossa
3326: sinkin Kuusamon ylängöllä on vielä valtion me,tsi•ssä seuraava mäiärä puuta-
3327: varaa:
3328:
3329: Laskelma Iijokilaakson hoitoalueiden valtionmetsien pinta-aloista ja puutava-
3330: roista.
3331: Pinta-ala Koko puuvarasto m• Puuvarastoon sisältyy
3332: 1
3333: Hoitoaine Kaikkiaan1 ;Jrasvul- 1kehnokas-
3334: vuista Kasvulli-1 Kehno- 1 PienempiäiSuurempial Yhteensä
3335: 1 ha hsta met- metsä- silla mailla kasvD;isilla Yhteensä arvopu1ta arvopmta kpl
3336: sämaata ha maata ha ma1lla kpl. kpl.
3337: 0
3338:
3339:
3340:
3341:
3342: Ii .............. 77,241 23,605 13,228 1,124,2191 201,2~5 1,325,444 256,328 84,529 340,857
3343: Pudasjärvi 0 o
3344: ••• 0 198,577 90,492 19,797 3,508,508 265,514 3,774,022 2,515,504 748,503 3,264,007
3345: Puhos .. o• ...... 129,046 56,671 18,737 2,763,047 544,311 3,307,358 1,067,346 591,692 1,659,03E
3346: Etelä-Taivalkoski 120,778 71,375 17,189 5,489,960 846,920 6,336,880 2,166,160 2,132,744 4,298,904
3347: Pohjois-Taival-
3348: koski. ...0 0 •••• 133,593 76,644 25,408 5,292,560 586,760 5,679,320 1,651,763 1,369,946 3,o21,1m
3349: Kuusamo .... o•. 0 253,509 140,748 29,844 9,750,504 572,073 10,322,557 3,468,274 1,546,950 5,015,22~
3350: Kitka ... oo• ooool 256,4121 136,312 41,884 8,450,124 868,215,9,318,33912,243,632 2,500,73114,744,36[
3351: Rauua .......... 162,330 63,217 34,136 3,628,473 596,948 4,225,421 1,500,418 675,539 2,175,951
3352: Yhteensä 1,331486 659,064 200,22314o,oo7,395l 4,281 946 44 289,34114 869,425 9 650.634 24 520,05!
3353: 1 ' 1 ' 1 ' 1 '
3354:
3355: Niilllkuin taulu~osta näkyy, on valtion painuu tukkipuista 4-10 prosenttia jo-
3356: metSien koko pinta-ala si1el1ä 1,331,486 ha, kien pohj.!lJan. Kun rata turlis·i kulke-
3357: jossa on pwutav.arwa yhteensä 44,2·89,341 maan suureksi osaksi pitkin Iijoen
3358: m 3 • Arvopuita on 24,520,059 kappaletta vartta voitaisiin rakentaa sahw1ai.toksia
3359: ja niistä 9,650,634 i,sompa;a tukkipuuta. joen raima!lle, varsinkhll sivujokien
3360: Yksityis,ten talloHirsten metsissä on myös suiille. SilLoin saa,tamiin kaikki puut ja-
3361: useita mi:ljoon1ia rurvopuit!lJ. Kulkuneu- lostetuksi ja markk:inoille lähetetykisi sa-
3362: vojen puutteen tiiliden on valtio pako- ·mana vuonna kuin ne haka taaiD.
3363: tettu myymään polkuhintaan' tä:tä arvo- 4. Kuus1amon vuoriperä sisältää arvok-
3364: kasta oma~suuttaan. Ra111tatien tultua lmita kivilajeja ja malmejRJkin. Paanar-
3365: ILousis·1 puutavaran hinta si·ellä winakin järven s·euduHta ja Oulankadoen uo-
3366: kak·sinkertairseksi. Huomattava osa met- ma~Sta on löydetty usei•sta paikoista vas-
3367: siSitä on kuusilmita, jois.ta massa- ~a pa- kikiisua. Rikkaimma1t ovat malmi·suo-
3368: lleriteollisuude1le s•aatais·i~n ra:!lJka-ainet- net P.aana:järvellä, joilika HLhistöHä sitä
3369: ta.. Kahden ja kolmen kesän uitoi~S&a on 1ouhittuki:n, mutta huonot kulkuneu-
3370: II,12. - Hänninen y. m. 69
3371:
3372: vot tekevä't kaivostyön siellä kannatta- köngäs, Kiutaköngäs Oulankrujoessa sekä
3373: mattomaksi. DolomiHtikalkkia on mo- Jyrkkäkoski ja Saunakoski Varisjoessa
3374: IJJin paikoin Oulangan varsiUa, ja :se an- antaisivat halpaa; käyUövoimaa teolli-
3375: taisi raaka-aine·tta ka1kkiteoHisuudelle, suu:del.le. Muutamiss'a nli·istä jo harjoite-
3376: ja se on hyvää maanparannusa.inetta. taan myHy- ja k,ovasinteoHilsuutta (Jyr-
3377: V anha1sta.an on tunnettu Kuusamon ko- J;:änkosken lilippa.te\hdas). Sähkölaitosten
3378: vasinkivi, ·jota on monessa eri paik,assa. avu'lla voitaisiin niistä voima siirtää
3379: Useita muitakin hyödynisiä kiviladeja Ja,ajoille alueHle. Rautatie synnyttäisi
3380: sieJ!tä löytyy. siellä tehda.steolHsuutta, kun voima on
3381: 5. Hjoessa ja siihen la,skeva1ssa Kost<>- halpaa, ja raaka-a,iJnettru (puuta ja kiveä)
3382: joessa, Kitkajoes:s~ ja Oulankajoes:sa on olisi runsaasti saatavana. Hydrografi-
3383: sumia koski:a. Toi,set niistä kuten Tai- selta toimistolta v. 1924 hankitun laskel-
3384: valkoski ja Poussunkoski Iijoes:sa·, Käy- man mukaan ovat Iijoen, KOIStojoen ja
3385: lälkoski ja J yrävä K:Utkajoes:sa, Taival- Oulrunkaj,oen koski<voimat seuraavat:
3386:
3387:
3388:
3389: Ii-joki laskettu 8-vuotiskaudelle 1912-20.
3390:
3391:
3392: KMV 9 kuuk. V KV KKV
3393: Kosken nimi Pituus Putous
3394: kork.
3395: Q 1 HV Q 1 HV Q 1 HV Q 1 HV
3396: 1
3397:
3398: Poussukoski. ........... 160 1 2.9 1 1 29.0 1 29.0 4 116.0 18 522.0
3399: Runttikoski ............ 260 1.5 4 60.0 4 60.1 12 180.0 67 1,005.0
3400: Saari-Juurikkakoski .... 220 0.9 5 45.0 5 45.0 19 171.0 86 774.0
3401: Sauvan Juurikkakoski .. 300 2.1 5 105.0 6 126.0 19 399.0 86 1,806:o
3402: Taivalkoski ............ - 6.6 5 330.0 6 396.0 21 1,386.0 93 6,138.0
3403: Turvakkokoski ........ -- 6.7 5 335.0 6 402.0 21 1,407.0 93 6,231.9
3404:
3405: Kostonjoki
3406: Uimajankoski .......... 320 3.4 4 136.0 5 170.0 15 510.0 65 2,210.0
3407: Saarikoski .............. 960 4.0 4 160.0 5 200.0 16 6,400.0 66 2,640.0
3408: Vääräkoski ............ 600 2.7 4 108.0 5 135.0 15 405.0 66 1,782.0
3409: Pyörrekoski ............ 680 4.1 164.0 5 205.0 17 697.0 67 2,747.0
3410: Koitikoski ............ 440 3.1 :1 155.0 6 186.0 19 589.0 83 2,573.0
3411:
3412: Oulankajoki (likimääräisiä arvoja)
3413: Taivalkoski ............ 6.21 496.0 - - - - 350 28,933.0
3414: Kiutaköngäs ............ 610 1 13.7 !1 1,096.0 - -- - - 490 89,507.0
3415: Yhteensä hv 146 868.0
3416:
3417: Q = vesimäära m 3 sek.
3418: Sareke KMV = tehokasta hevosvoimaa keskimatalaveden aikana.
3419: 9 kuuk. V = » 9 kuukauden veden ,.
3420: " KV =" keskiveden
3421: "
3422: ))
3423:
3424:
3425:
3426: , KKV = • keskikorkeaveden •
3427: 70 II,12. - Oulun-Kuusamon rautatie.
3428:
3429: 6. Tämän ratasuunnan seuduilla on tön lukumäärä siten nopea;sti kasva;a,
3430: järvissä runsaasti ka~oja, joita jo nyt Yleinen maatav.iiljelevän väestön köyh-
3431: kymmeniä kuormia viedään sieltä Ou- tyminen on jo !huomattavissa; ja jollei-
3432: luun, mutta paljon enemmän, varsinkin vät elinehdot pa,rane, täytyy väestöä
3433: kesruHä, vietäisrim ni!itä, jos <jJisi rauta- siirtyä sieltiil pois.
3434: tie. Metsänriistan, kuten lintujen ja tur- 8. Kurjat olot, äärimmrui1sen ankara
3435: kisnahkojen vienti on myÖiS huomattava. olemassaoLon ta]s,telu ja eris,tetty :asema
3436: 7. Suurilmman 'sy,sä;yks'eDJ antaisi rata synnwttävät helposti valtilova;staisia vir-
3437: kuitenkin maa,ta1ouden kehitykselle. tau.k~ia, joita jo nyt on n~i,llä rajaseu-
3438: Voi:maperäinen maanviUelys edellyttää duilla huomattaviSIS'a.
3439: m. m. apulantoj,en saantia. Esim. suovil- 9. Maan puolustukserukin kannalta
3440: jelys ei niitä ilman pääse vauhtiin ja katsoen olisi trumä rautatie ~tarpeen vaa-
3441: säännöl:liseSJSä kie<rtoviilj~elyk:sessä ne ovat tima, kun ei ·tois•tailseks1i ole yhtään ra-
3442: yleellJSiä aivaru välttämättömiä., Ei myös- trua, joka johtaisi lähellekään koillis-
3443: kään huomatta;vampaa uudisasutusta raja;amme.
3444: voi syntyä .ilman niitä .. Mutta nykyisin Edeillä esNJettyjen ~t.osis~eikkain nojalla
3445: ei 'siellä voida apulautoja sanottavasti rohkenemme kunlll:ioittaen runoa
3446: käyttää. Ne tulevat korkeiden raihtiikus-
3447: tannusten tähden liia;n kail!Jiiksi. Huo- että Hallitus toimeenpanisi ta-
3448: mattavampaa maata1ouden kohoamista laudellisen ja koneellisen tutki-
3449: ilman rautateitä ei ain:aka;an Kuusa- muksen normaaliraiteista rauta-
3450: mossa ja Taiva1koskeiJila voi tapahtua. tietä varten Oulun-Pudasjärven
3451: Korkeat viljan ja muiden tarvetavarain -Kuusamon ratasuunnalla ja sa-
3452: hinnat ja useiln kohtaavat ha;llavuodet malla tutkituttaisi 1in aseman ja
3453: pakottavat maa;ta;vilje1levää väestöä etsi- Pudasjärven välisen suunnan;
3454: mään rruh.atu1dja ltukkians,ioilsta ja näin sekä
3455: ollen entin,enkin maanviljelys joutuu että Eduskunta näitä tutkimuk-
3456: rappiolle. Lopuksi myy,dään tilat .po:lku- sia varten myöntäisi tarvittavat
3457: hinnasta tukkiyhtiöillle ja •ilrtolaisväes- varat ensi vuoden menoarviossa.
3458:
3459: H~lsilngissä, 16 p:nä toukokuuta 1924.
3460:
3461:
3462: Kaarlo Hänninen. K. A. Lohi.
3463: Kusti .Arffman. M. Makkonen.
3464: Eino E. Heikura. Viljami Kalliokoski.
3465: A. A. Neitiniemi. 0. H. Jussila.
3466: Janne Koivnranta.
3467: 71
3468:
3469: Il,t3. - Anom. ehd. n:o 65.
3470:
3471:
3472:
3473:
3474: Arffman y. m.: Taloudellisen tutkimuksen toimittami-
3475: sesta rautatien rakentamista varten Nurmes-Vaalan
3476: radalta K uhmaniemen kirkolle.
3477:
3478:
3479: 8 u o m e n ]} d u s k u n n a ll e.
3480:
3481: Nykyaikana riippuu kunkin paikka- sella ja 700 hevosvoimaa keskiveden ai-
3482: konna taloudellinen ja henkinen kehitys kana. Kuhmoniemen kirkolle rakennet-
3483: suureksi osaksi siitä millainen on sen tava rata yhdistäisi Kuhmoniemen
3484: kulkuyhteys muun maailman kanssa. 4,7'39 km 2 laajan ja noin 9,000 asukasta
3485: Tästä tietoisena Kajaanin kihlakunnan käsittävän kunnan muun Suomen liike-
3486: asukkaat ovat kauan toivoneet, että ra- yhteyteen. Kun Nurmeksen-Vaalan ra-
3487: kennettaisiin haararata Nurmes-Vaala kenteella oleva rata tulee kulkemaan
3488: -Oulu nyt rakenteella olevalta radalta Sotkamon vesistön poikki Tenetin virran
3489: alkaen siitä kohden missä yllämainittu kohdalta, tulisi ehdottamamme radan pi-
3490: rata menee poikki Sotkamon vesistön tuus noin 70 kilometriä.
3491: Sotkamon kirkon kautta Outojoen koski- Samalla rata yhdistäisi jo paljon käy-
3492: rikkaan vesistön vartta Kuhmoniemen tetyn Outojoen suun satamapaikan Kuh-
3493: kirkolle. Ontojoen runsaat vesivoimat moniemen kirkon pohjoispuolella jatku-
3494: ovat seuraavat: vaan laajaan vesistöön. Samalla tulisi
3495: liikeyhteyteen Ontojoen lähellä olevat
3496: Kosken nimi pituus korkeus keskivesi-
3497: voima. rikkikiisukaivos kuin myös muut kiven-
3498: Katermankoski. 980 m. 2.5 3,200 näisrikkaudet. Kruununmetsien pie-
3499: Suituankoski .. 900
3500: "
3501: 8.2 10,605 nempi puutavara on myöskin nykyisin
3502: Kypäräkoski ... 220 1.3 1,681 mahdoton saattaa kauppaan tuottavalla
3503: Pitkäkoski ..... 600
3504: " .1.6 ~.069 tavaUa. Sen tekisi mahdolliseksi ain{)-
3505: Murhiköski •••. ,240 ,,
3506: " 0.8 1,035 astaan rautatieyhteyden saanti paikka-
3507: Iso- ja pieni Kai- kunnalle; se vielä kääntäisi liikettä
3508: lioinen . . . . . . . 500 2.6 3,368 puoleensa laajalti <Suomen rajan itäpuo-
3509: "
3510: Siikakoski ..... 300 O.s 1,005 lellakin jonne nyt jo on huomattavan
3511: "
3512: suuri kaupankäynti. Yllämainittua suun-
3513: taa pitkin samalla suuresti edistettäi-
3514: Näiden lisäksi tulevat ylempänä ole- siin sanotun rajaseudun taloudellisia ja
3515: vat Pajakka- ja Saarikoski. Vielä on . sivistyksellisiä tarpeita, jotka päivän
3516: Kuhmoniemen kirkon yläpuolella suuri polttavana kysymyksenä {)Vat kaikissa
3517: määrä voimakkaita koskia m. m. Viekin- kansalaispiireissä.
3518: joessa lKonappa, Kuurtoja ja Viekin- Edellä esitetyn perusteella rohkenem·
3519: suun kosket yhteensä 4.7 metrin putouk- me pyytää Eduskunnan päättämään
3520: 72 1>1,13. - iKU<hmonliiemen mutatie.
3521:
3522: että Eduskunta päättäisi ke- nee Sotkamon vesistön poikki
3523: hoittaa • Hallitusta taloudellisest·i Sotkamon kirkon kautta Ontojoen
3524: tutkituttumaan linjan rautatietä vesistön vartta Kuhmoniemen kir-
3525: varten siitä missä Nurmes-Vaa- kolle.
3526: lan nyt rakenteella oleva rata me-
3527:
3528: He>IS:in1gi~s,ä, 14 päivänä toukokuuta 100/4..
3529:
3530:
3531: Kusti Arffman. Eero Hahl.
3532: Sulo Salo. Antti Junes.
3533: Janne Koivuranta. Pekka Saarelainen.
3534: T. Jauhonen. Tyko Reinikka.
3535: 73
3536:
3537: 11,14. - Anom. ehd. n:o 64.
3538:
3539:
3540:
3541:
3542: Janhonen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta rauta-
3543: tien rakentamista varten Kontiomäeltä Kiantojärven
3544: rantaan.
3545:
3546:
3547: S u o m en E d u ISi k u n n a 'll e.
3548:
3549: Nykyään tunnustetaan yleisesti, että asukikwista rohkeneis·i lähteä. Mutta
3550: rajaBeiUtuo1omme tarvitlservat kipeästi tästä huolimattta Korpi-~inuu ei ole
3551: korjauksia. Varsinkin koskee tämä n. s. saanut riittävää tukea; elinehtojensa
3552: ,nälkämaata", Kajaanin khll:lakunnan korjaamis·eksi - he use,immiten jäävät
3553: laajaa erämaa-aluetta. Monenmoisia osattomiksi pienemmi&täildn eduista,
3554: suunn~telmia ja ehdotuksia on hallituk- puhumatta sitten rautatiestä. Ja sitten-
3555: sen taholta vuos:ien kuluess·a tehty niit- kin kaikesta huolirmllJtta tämä rata olisi
3556: ten epäkohtien korjaami.seksi, mitä sllJatava rakentoolle. Sen puolesta on
3557: :sieillii: ni:in paljon löytyy. Ja onhan. ni:i,tä puhuttu ainakin vuodesta 1908 lähtien
3558: monia ja koetettu toteru:ttaakin. Mutta (Liit:teet III s. 63-64). - Laajruo;ti on
3559: sitä keinoa, jonka avulla oloja siellä aså:aa eri puolHta va:l ais:tu, (Valtiopäi-
3560: 1
3561:
3562:
3563:
3564: voitaisiin nopeimmin uud;i:staa ja talou- väliitteet 1917 >S, 625~632). onpa tekn:il-
3565: dellilstä elämää nostattaa, sitä e~ vielä linen tutkimuskin toimitettu Tie- ja
3566: ole tahdottu käyttää. Kainuun kantSa on vesi!rakennusten yliihalHtU!ksen määrä-
3567: hartaasti >Odottanut, että se saisi tuon yk&en mukwan toukok. 18 p:Itä 1908, ja
3568: välineen el~nehtojensa korjaamiseksi, siitä on laadittu ehdotU!s normaaHrai-
3569: nimittäin rautatien, joka Savon radrun teisen rautatien raken.tamistesta Kajaa-
3570: jatkona ku1kis Ristijärven ja Hyryn-
3571: 1] IJista SuomussalmeUe Kiantajärveu raJTI~
3572: salmen kautta SuomuSISa~melle ja siitä taan. Mutta sen pitemmälle ei v.ielä ole
3573: tulevaisuudes;sa edelleen Kuusam<>on. päästy.
3574: Kainuun edu&tajat ovat siitä jo Hki 20
3575: Nyt on rautatietä Kajaanista jat-
3576: vuotta a.:l'inomaa muistuttaneet edus-
3577: kettu Kontiomäelle asti ja tämäkin rata-
3578: kuntaa, e·ttä .,n:~lkämaallekin" olisi
3579: osa liikentoonsä suuruudeilla puhuu sel-
3580: tässä suhteessa oikeutta annettava,
3581: vä:ä kieltä siitä, että kyse8sä oleva rnta
3582: mutta tähän asti turhwan. Se on kyllä
3583: olisi tarpeen vaatima ja että se myös
3584: saanut ottaa yhteiskunnan rasituksiin
3585: tulisi hyvin itsensä kannattamaan.
3586: osaa, kuten paremmissa olois!Siakin elä-
3587: vät maakunnat -se on tehnyt ja tekee Viitaten edellä mainittuun v. 1917 teh-
3588: edelileenkin mitä suuriarvoisintru uudis- tyyn ,l,aajas~ti perusteltuun eduskunta-
3589: asutustyötä, - syntyykin vuosittain anomukse:en, .pyydän kyseessä ol~van ra-
3590: lukuisa joukk:o uudis8JSutuksi'a kylmääJn tasuunnan puole~sta mainita muutamia
3591: korpeen, jonne ei enää moni,kaan etel'ån kohtia. jotka puhuvat ISien puolesta.
3592:
3593: 10
3594: 74 11,14. - Kontiomäen-Suomussalmen rata.
3595:
3596: I. Tämän radan rakerutamis,ella nos- mitä valtio saa vuosittain metsiensä
3597: tettaisHn kaikkein voimakkaimmin ja myynnis'Srä, ja mikä vahinko y~ityiseHe
3598: nopeimmin tuon maakunnan osan al- maanomis:tajalle tulee, ·kun hänen täy-
3599: haista tailoudellista a1semaa. Kaikki ta- tyy pakosta myydä puunsa polkuhin-
3600: ~oudess:a tarvittavat välttämättömät taan s<iUe a:iJnoalle liikkee:Ue, mikä siellä
3601: • kulutusaineet la,skisivat hinnassa vä- pääasi·al1is.esti puu tavaraliikettä har-
3602: hintäin 1/3, mutta kaukoperukoissa 'liki joiit.taa, niin jo yksin hintaero korvaisi
3603: puole'l,J>a. Sillä rruhtipalkat esim. Suo- muutamarssa vuodessa koko radan. Jos
3604: mussalmelle vaih!televa.t k:iJ.olta 60 pen~ saataisiin ailvan heti rautatie rakenne-
3605: nis.tä 1 mk. 50 p.enniin ja huonon kelin tuksi Kontiomrueltä Ristijärvelle, niin
3606: aikana saattavat olla kaksinkertaiset. si'Hoin jo tunnettaisiin koko Korpi-Kai-
3607: Eihän ole valtiovallankaan kannalta oi- r~uussa huomattava puutavar.ain hin-
3608: kein, ettäJ ne, jotka joutuvat asumaan tain nousu. Laskevatha:n suuTet etelän
3609: valtakunnan e1täisimmissä seuduissa ja teollisuuslaitokset, että paperipuun uitto
3610: köY1himmissä oloi.Sisa, että heidän lei- Ii-järven kautta Oulujärveen maksaa
3611: pänså olisi noin paljon kalliimpaa.. Ristijärveltä n. 6 mk . .sy~eltä ja siitä
3612: Elämän ·ma:hd:omsuuksia Korpi-Kai- melkein sll!man verran ui•t:to Oulujärvelle,
3613: nuussa kyHä löytyy. Viljelyskelpoista ennenkuin tava:ra 1saadaan vaunuun las-
3614: maa.ta lukuis,ien vesien rannoilla ja var-' tattua. Siksi he asiain nykyisellä kan-
3615: silla on ylEn kyllin suurellekin asutuk- nalla ollen eivät pysty kilpailemaan, ja
3616: selle. Kainuun suot ovat moni'n paikoin seurauksena on, että valtio kärsii suu-
3617: tunnustetut hy~ik81i, ja kokemus todis- ria tappioita vuos·ittruin metsänmyyn-
3618: taa sen todeksi. Mutta maanvi1jeltyksen niSISääm j.a maauomistajrut ik:ituvat. Kofr
3619: nou~usta ja kannattavaisuudesta ei voi ·tiomäJen--JRistijäJrven ,roJtiaiOSaJ1la :tuntu-
3620: paljon puhua niin kauan, kun kaikki vasti jo autetta!isiin Suomu1ssalmen, Hy-
3621: koneet, aprulJannia,t y. m . tarpeet täytyy rynsal!men, Puolang.an ja Ristijäl'iVen
3622: kuletta:a kail!liiHa ralhtipa:lkohlla kymme- rusukkruita. He saisivat tervansa y. m.
3623: ni:ä penikulmia. tuotteensa tuoda .suoraan rautatie1le, ja
3624: II. Täillä l,a;aja.lla erämaa-alueella olisi t.arvea:iJneens·a vesireittiä pitkin voisivat
3625: ehtymättömät voimalähteet Kiannan kulettaa aina Kuusrumon ja Karjalan
3626: p~tyiss:ä koskissa. Onhan tämä vesi- rajoille asti·.
3627: reitti tunnettu lukuisista suurista kos- III. Kontiomäki-Suomus.salmen väli-
3628: kistaa:n. Sen suurissa meisäalueissa o1i- nen rata on myös ensiluokkainen vaUa-
3629: s.i jalostusainetta lukuisiille tehtaille. kunnan yleisedun kanna:ltakin,. Ajatel-
3630: Mutta ikävä. vaan, että valtio myydes- kaamme vaan, mikä merkitys tällä
3631: sä.än puita metsistäJän, ei saa niil'lä ip'al- mdalla on vastai81eHe Karjal'an liiken-
3632: joakaa;n. Jos joSikus rungoltru saadaan teelle. Nytkin kului).OOn twlven aikana
3633: 2~30 mk., niin 1sitä pidetään hY'Vänä, vedettirin Kont1omäeltä Suomussalmen
3634: tavallisesti niil1lä ei s:aada sitäkään, kautta Vien:an Karjalaan monta miUoo-
3635: vaikka puut sa:attavat olla mitä parasta :naa kiloa tavaraa. SuomuSiSrulmi on ihan
3636: aarnipetäJikköä. Paperitmusta saa:da;an Vuo~kiniemeen jra Uh!tuaan menevän
3637: Suomussalmehla n. 10 mk. 1 m 3 :ltä, kun päJätien lähtök01htana. Kun olot vakaan-
3638: jo Risti!järveilä saadaan n. 19 mk. 1 m 3 • tuva;t vaitaJkuntien väiliUä tulee liike
3639: Halkopuita ei kanna;ta kuljettaa minne- tätä tietä muuttumaan erittäin suu-
3640: käJän. Kun ajattelemme niitä tap;pio:iJta, rBksi.
3641: II,14.- .Jauhonen y. m. 75
3642:
3643: Sotilaalilisess·a suhteessa tämän radan että Eduskunta päättäisi kehot-
3644: merkityksen oivaltaa jokainen. Siinä taa Hallitusta toi1nituttamaan täy-
3645: suhteessa sillä on ensiluokkainen merki- dellisen tutkimuksen normaalirai-
3646: tys. Kuluneet vuodet ova·t sen meiJile teisen rautatien rakentamiseksi
3647: paraite1;1 opettaneet. Kontiomäeltä Suomussalmelle
3648: Edellä esitetyn pel"Ustoo1l.a pyydämme K iantajärven rantaan asti tämän
3649: siis lkunniori·ttaen ehdottaa kuluvan vuoden aikana.
3650:
3651: HelSiingiSJSä, toukokuun 15 päivänä 1924.
3652:
3653:
3654: T. J anhonen. Juho Räsänen.
3655: Sulo Salo. M. Pitkänen.
3656: Kusti Arffman. Antti Kuisma.
3657: Pekka Saarelainen. Pekka Kopsa.
3658: Elias Tukia. M. Makkonen.
3659: Eino Tuomivaara.
3660:
3661:
3662:
3663:
3664: •
3665: 76
3666:
3667: Il,ts.- Anom. ehd. n:o 57.
3668:
3669:
3670:
3671:
3672: Salo y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kontiomäen
3673: ja K iehimän välisen rataosan rakentamista varten.
3674:
3675:
3676: Eduskunnalle.
3677:
3678: Koska tietoomme on tullut, että rauta- seuralliSitJen lievenrtlärrniselksi 56.6 milj.
3679: teiden ylijohdon tail:~Jolta sum:uniJIJelitaisiin marlklmra ja että SI3JD.OtUJsta sUJIDmasta siis
3680: sellaista järjestelyä r,akente:hlla olevien ,olisi käyttämättä 13.6 miilj. markkaa, ei
3681: rautwtle~den töissä, että Oulu-'Nurmes- enää tarvittavan lisäavustuksia, joten
3682: radallia tEilidyt ty,Qt keskeytettäisiin sen siis ylempänä mainittu säästö jää ikioko-
3683: jälkeoo kun eduskunnan vU'Qden 1003 naan toisiin tarikoiotuiksiin, olisi näiden
3684: valtiopäivill.ä myönJtälmä 8 milj10onan varsinaisten katoseutujen asukkaat toi-
3685: marlkan määiDäirwha tätä tarlkoriltusta Valr- voll!eet, että ,1Jästäikin johtuen, hiukan
3686: ten tuioo käyitetYJks[, r10hkenemme anoa rull!saaJD.liDllaesa määriUlsä rii!tltäisi määrä-
3687: ettei tä11aiJSta selkä a.sirulHse,slti että taiLou- rahoja kysymyksessä olevalle ratail'aken-
3688: dellisesJti epäieldullista aj,atusta käytän- nu!Melle.
3689: n~ä suiullman toteutet>-!Jai·si, vaan että Ryhtymättä jo monasti ennen perin-
3690: töitä vuOidlen 19215 rulkianakin ede!Lleenilci:n pohjin perusteltua radan tärkeyttä ja
3691: tällä ratall'laJmnnuksel1a tebJtäisiin ja sii- va:ronaJa tumtavuutta toistama;an, rohke-
3692: hen varattrusiiin ri:ilttävästi määiräraJhoja nemme kunnioittavimmin ehdottaa,
3693: vuoden 1925 menoarv:iJossa.
3694: Kun on selitetty, että et1usikunnan että Eduskunta v. 1925 menoar-
3695: ylemp1äm.ä mainituilla valtiopäivillä päät- vioon ottaisi 10 miljoonan markan
3696: tämäJSitä 70 rr1Wlj. mamkan lmtomäärära- työmäärärahan Oulu-Nurmes ra-
3697: hasta, joskt yiLampänä rolie:valle Mtarak,en- dalle, käytettäväksi ratarakennus-
3698: nuksehle myönnetmrnn sanO!ttu 8 milj. mar- töihin Kontiomäen ja K iehimän
3699: kan työmäärämha, olisi käytetty kadon välillä.
3700:
3701: lfu1singrissä 15 p. touk.okuUJta 1924.
3702:
3703:
3704: Sulo Salo. Frans Kärki.
3705:
3706:
3707:
3708:
3709: •
3710: 77
3711:
3712: 11,16. - Anom. ehd. n:o 47.
3713:
3714:
3715:
3716:
3717: Pelttari y. m.: Määrärahan myöntämisestä rakennus-
3718: töiden ulottamista varten Oulun-Jr aulan-Kontio-
3719: mäen rataosalla.
3720:
3721:
3722: Kansa ne d u skru n nalle.
3723:
3724: Jo valtiopäivillä vuonna 1909 päätti kimuksista aiheutuneet löydöt, joiden
3725: kasaneduskunta rakennettavaksi rauta- mukaan on todettu että Oulujärven
3726: tien Oulusta Vaalaan ja vuoden 1917 toi- ympäristöillä on ennestään jo tunnettu-
3727: silla valtiopäivillä päätettiin vielä tämän jen kalkkikivivuorten lisäksi myöskin
3728: radan luonnollinen ja välttämätön jatko, sellaisia kerrostumia, jotka sisältävät
3729: rautatie Vaalasta Nurmekseen rakennet- maassamme verrattain harvinaista kao-
3730: tavaksi. Rautatie Kajaanista Kontio- linia.
3731: mäkeen on nyt lopullisesti valmistu- Niin hyvin valtion kuin erittäinkin
3732: massa ja töiden alkuunpanemiseksi rata- yksityisten maanomistajan metsätalous
3733: osalla Kontiomäki-Nurmes päätti edus- kipeästi kaipaavat rataa, joka yhdistäisi
3734: kunta viime syksynä, lähinnä maata koh- nämä liiaksikin unohdetut seudut lähim-
3735: danneen kadon johdosta, asettaa käytet- paan ja luonnollisimpaan merenran-
3736: täväksi ylimääräisesti 8 miljoonaa mark- taansa ja sen satamiin. Lähinnä kulku-
3737: kaa. Vaikka siis 15 vuotta on kulunut neuvojen puutteellisuuden tähden on
3738: siitä, kun Ou'lun-Vaalan rata eduskun- yritteliäisyys metsiin perustuvassa liike-
3739: nassa päätettiin, on sen rakentaminen ja teollisessa toiminna·ssa Oulujoen ja
3740: vieläkin alkamatta. Kulunut aika on Oulujärven ympäristöillä niin rajoitet-
3741: kuitenkin selvästi os·oittanut että rauta- tua, että metsänomistajat saavat täällä
3742: tien rakentaminen Oulusta Kontiomäen tyytyä paljoa vähäisempiin hintoihin
3743: asemalle on nykyään vieläkin tärkeämpi puutavarastaan, kuin muualla.
3744: kuin ennen ja todella kipeän tarpe-en Maatalouden kehitys- ja laajenemis-
3745: vaatima. mahdollisuudet ovat kyseessä olevilla
3746: Oulujoki on Suomen koskirikkaimpia seuduilla erittäin suuret. Uutta asu-
3747: jokia, tarjoten hyvin huomattavia edel- tusta lisääntyykin täällä vuosi vuodelta.
3748: lytyksiä uusien teollisuuslaitosten perus- Jo oleva maatalous tulisi kannattavam-
3749: tamiselle, joilla taas .on erinomaisen run- maksi ja asutustoiminta saisi kasvavaa
3750: saat mahdollisuudet saada raaka-aineita vauhtia, jos liikeyhteys muun maailman
3751: niiltä laajoilta sekä valtion että yksi- kanssa saataisiin tyydyttäväksi ja ajan
3752: tyisten omistamilta metsämailta, jotka vaatimuksia vastaavalle kannalle.
3753: sijaitsevat näiden seutujen laajoilla yli- 'Eri ratojen välinen yhdysliikenne
3754: mailla. Entisestään kasvaneita teollisia Suomen pohjoisten ja koillisten ratojen
3755: mahdollisuuksia lisäävät ne maaperätut- välillä tulisi aivan erityisesti hyöty-
3756: 78 II,16.- Oulun-Vaalan-Kontiomäen rata.
3757:
3758: maan siitä, että Oulu ja Kajaanin tie- tässä yhteydessä asiaa yksityiskohtai-
3759: noot ensi tilassa rautatiellä yhdistettäi- semmLn VJalaista. Ja ikiun raltaOISa 'Kion-
3760: siin toisiinsa. tiomäeltä Nurmekseen on jo tunnustet-
3761: Useita rautatierakennuksia muualla tavan tärkeytensä mukaisesti tullut
3762: Suomessa on nykyään valmistumassa Eduskunnan puolelta huomatuksi ja
3763: tai tulee lähiaikoina lopullisesti valmis- siellä alulle pannut työt toivottavasti
3764: tumaan. Kun näiltä rakennuksilta siten tulevat jatkettaviksi, ja tarpeelliset va-
3765: vapautuu teknillisiä välineitä sekä työn rat sitä varten myönnettäviksi, on vält-
3766: johtoon ja suorittamiseen tarvittavia tämätöntä että myöskin rataosa Oulu-
3767: ammatillisia voimia, olisi tilaisuus siir- Vaala-Kontiomäki saa kaiken sen huo-
3768: tää niitä kyseessä olevalle ratasuun- mion Eduskunnan puolelta, minkä se yh-
3769: nalle, jonka toteuttamiseen vihdoinkin tenä tämän maan kaikkein tärkeimmistä
3770: olisi ryhdyttävä. Radan rakentamisen radoista ansaitsee.
3771: jouduttamiseksi ovat useimmat asian- Kaiken edellä esitetyn perusteella kun-
3772: omaiset kunnat samoin kuin lukuisat yk- nioittavimmin ehdotamme
3773: sityisetkin sitoutuneet tekemään uhrauk-
3774: sia rautatien alueeksi tarvittavan maan että Eduskunta päättäisi valtion
3775: luovuttamiseen nähden. menoarvioon vuodeksi 1925 varata
3776: Kun Oulun-Vaalan~ Kontiomäen- 10 miljoonan markan suuruisen
3777: Nurmeksen rautatiekysymys on aikojen määrärahan rautatien rakennus-
3778: kuluessa tullut varsin perusteellisesti töiden alulle panemiseksi Oulun-
3779: tutkituksi ja selvitetyksi ei ole tarpeen V aalan-Kontiomäen rataosalla.
3780:
3781: Helsingissä, 16 päivänä toukokuuta 1924.
3782:
3783:
3784: N. Pelttari. J. A. Mannermaa.
3785: U. Brander. Sulo Salo.
3786: V. Hirvensalo.
3787: 79
3788:
3789: 11,11. - Pet. försl. n:o 56.
3790:
3791:
3792:
3793:
3794: Jacobsson m. fl.: .Ang. byggande av järnväg från Toby
3795: station direkt till V oltti station.
3796:
3797:
3798: T i 11 R i k s d a g e n.
3799:
3800: Uti ett år 1899 avgivet betänkalll.de an- och för verk:stätlarndet a v den föres·lagna
3801: för den för elwnomisk unders·ökning av undersökningen. Sedermera hölls den
3802: särski1da :llöreslia.gna järnrvägslinjer till- 15 .d;ecember 1911 en gemensam. &tämma
3803: satta lkommitten bl. a.: ,,Härti'll har med befollknå.ngen i de trakter vhlka
3804: ännu b'lirvit anfört wtt W as:a siad såsom ligga me!llan bansträåorna Seinäjoki-
3805: ett myeket lkraftigare trafik0en trum än WaS!a ooh Seinäjoki-Nyrkal"lieby.
3806: Gamlakarleby och Jwkobstald !börjat al.ilt- Vid detta sammanträde vartii!ll talrika
3807: mera dra:ga till sig rörelsen från den representanter från komm unerna Musta-
3808: mellan Vetil å oCJh W asa l:ig,gande lalll.ds- saari, Lil]kyro, Wörå, Maksmo, Kvef-
3809: delen. Vid sådant. förhållande torde det laks, Härmä, Lappajärvi o. a. infunnit
3810: vara onatur1ligt att ~öka förfllytta denna si.g, lklargjorde!SI ti1l fu[[o att kommu-
3811: trafik til'l Gamla!karleby eller Jarkobstad nerna i arllo godkände det a v W asa stad
3812: ellier att tvinga densamma att, ehuru väckta initiativet därOIIII. att en normail-
3813: riktad mot söder,, g·Öra llånga omvä,gar åt spårig järnväg skulle byggas med ut-
3814: nordväst .." gång från något ,stäl'le på W asa hanan~
3815: På .grund härav ingav Wasa stad tili he1st i närheten arv W asa till det norra
3816: 1904-1905 års lamtdag anhå:llan därom huvudspåret, varmed den slkuJJlle förena
3817: att en teknisk ooh ekonomisik undersök- sig viild Voltti el:ler Härmä.
3818: ning av en järnvägs[illl.je från W as:a t:Ull Att det åda,galagda intreS~Set bottnade
3819: Lappadärvi och där:i:från vidare tiLI Kuo- i ett verkQ1gt behov framgår icke blott
3820: pi,o sikul'le an:ordn~RS med av stånden för a v det tahika delta.gandet u ti: ·samman-
3821: ändamållet ans,lagrna medel. Denna an- :trädet utan även a.v de'n omständiglheten
3822: hå]lan vann doclr tyvärr ]cke så!dant ullt- att de de'ltrugande kommunerna voro be-
3823: derstöld som denJSamma av nationa.leko- redda att för ändamålet offra rätt be-
3824: nomisika skäl skulille hava förtjänat var- tydande belm>p; så utlovades, att den
3825: för försila.get fick förfa!lla. teknisika undersökningen utan vidare
3826: Wasa stad och dess fu:J:lmrukt.i!ge läto fing-e företagas'; kommunerna åtogo sig
3827: emeUertid iclm det väckta inWntivet fu]J]I skadeerrsättningsskyldighet för all
3828: fal!la; rtvärtom ansågo ful[mäkHge saken genom unde1.1sökningen uppkommen
3829: vara av den' u tomordent1'iga bety.delse slkada, såsom nedtramp,jindet av gröda,
3830: att en :särskHd järnvägskommitte tilil- nedhuggn:itng av skog etc., varhos från
3831: sattes coh medel anvisades densamma i åtsklillliga komnmners sida. ännru uHova-
3832: so II,17.- 'fuovilan-Woltin rautatie.
3833:
3834: des direkt understöd för den ifrågasatta I sådant av:seende få vi ytterli;gare
3835: undersöknin,gen - om Mott sa:ken häri- framhåHa:
3836: genom .befmdrades. En av senaten 1917 till'lsatt kommitte
3837: 1
3838:
3839:
3840:
3841: Under såda:na omständigheter :lmnde har uppställt fölljande fordringar på de
3842: den tekniska undersökningerr av en ban- banor deiiiJ f.öresil.1a.git, nämligen att ba-
3843: sträcka Wa,sa-Vo:ltti utföras höstsom- nanJ skulle: 1:o) betjäna transito- och
3844: maren 1912; ,programmet utarbetades in.Jlemsk fjärr:trafik; 2<) betjiina land-
3845: sedan under påföljande vinter. sikaps- och :lokaltraf1k samt 3:o) hava
3846: Det program W asa stad emellertid strategLsk betyde]se.
3847: hade täJnkt var dock härmed icke slut- En blrok på kartan visar oss att denna
3848: fört; i programmet in:gick även banans bana byggd antirrgen med ändpunkt i
3849: vidare sträckning till de 1irrre delarna av Iden,salmL elleT Kuopio sikuJile bliva för-
3850: rillret; staden' iklädde sli•g ytteriligare upp- medlingslänk för alil. trafik från Savo-
3851: offringar ooh llät fö·rans•ta:Ua en okulär lruk:s 'till ha~et, ty väg,en tB] W aSia är
3852: besiktning av sträckan Voltti-Iiden- kortare än till Kotka, men icke allenast
3853: saJlmi. det, denna booa skuil'le vara den natur-
3854: Ett ny,tt sammanträde hölls med liga förmeillaren av den trans:itotrafik,
3855: landskommunerna; den 7 december 1912 som skall komma från Kadana'---Kontio-
3856: och voro därvid fö'lja:rude kommuner mäki-Suomuss•rulmilbanan, vHiken bana
3857: företrädda, näml:Lgen Lappadärvi, Kor- he:U s~äkert v:ore f.örfelad Hall icke den
3858: tesjärvi, Lest~ijärvi, Vertil, Kirvijärvi, enda naturlliga fortsättningen Idensalmi
3859: Hal1sua, Periho, PLhtirpudas: ooh Vindala -Wasa finnes.
3860: varvid det av Was,a; s•tad väckta initia- Såsom bana för lokaltrafrk fyHer
3861: tivet med iJieva:nde Lntress1e omfattades. denna: bana alla fordring:ar ocJ:t är så-
3862: Kostnaderrua för unde~sökningen av som den järnväg~ommitte, v'i citerat,
3863: denna 230 km långa bansträcka öv·ersteg yttrrut, den: lbana, som framom andra hör
3864: f"'D.eBertid de delltaga·nde kommunernas byg,gas.
3865: ekonomiska förmåga varför enhär1ig:t En bl!iiek .på de trakter banans första
3866: beslöts att hos f.örsts·ammanträdande del! skume beröra, nämligen Mus:tasaari,
3867: lantdag skul'le anhållan .göms därom att Lillkyro, Wörå, Orava$ o!Cih Härmä
3868: staten vill.le ]åta föran,stalta en teknisk lämnar 08'81 ,garantier f·ör at1t dessa för-
3869: och ekonomislk unlder.sökruiing av den mögna, folkrika trakter skol'ru Qämna ba-
3870: före~]agnru barusträckan. Tiaiiii ett 'Sådant understöd, att den: eko-
3871: .Ä.rendet var sålunda ämnat att över- nomi:skt framför audra banor slkulle
3872: lämnaSI t:illl 1913 års larntdag. löna Slig.
3873: Den polniska situationen !hade emel- I :S'trateg1skt avsee,nde är väl denna
3874: lertid vid deima tid bHvit sådan att ·dy- ban:a den viktig.aste av ailla~ Vi behöva
3875: lika saker prin1Cipi•e1llt icke då ti:ll hand- ej gå långt tillihaka i tide·n: för att över-
3876: läggnii<ng företogos, ej he1ler vid lantda- rf:yga oss dä:rom. Vi kunna inSikränika
3877: gen år 1914, varför fuiJ:lmäktige beslöto o•ss tiJ.'l att säga att då ångarna med va-
3878: låta med saken til'l.srvidare be1ro. pen och manskap vårvintern 1918
3879: Nume,ra äro förhålliandena hellt andra lmmmo ~il1 W as'a VOI'IO ruUia oodra ham-
3880: varför fråg.an förtjäruade a:tt av Riks- nar vid Bottenhavets kus·t drivisblocke-
3881: dagen äntligen beaktas, tiU en början rade, Mänty:luoto så att den enkom för
3882: åtminstone 8åv:itt saken angår den före- vin,tertrafik byg,gda oc'h utrus:tade å:nga-
3883: slagna bansträckan Wasw---Vo1tti. ren ,V!ineta" sönderskruvades: och sjönk
3884: 11,17,- Jacobsson y. m. 81
3885:
3886: med Sve!rges stora ilsbry1tare vid sidan. Sjöfartens upphörande i W asa under
3887: Om Seinä:jrud då varit beslatt av fieu- nedannämnda år:
3888: den huru hade då. den vidare trrunspor-
3889: ien kunnat :försigg~å. Vintern 1918 visa- 1913. 22 december.
3890: de på ett eklatant sått att W aSJa är en 1914. 121 'september.
3891: hela året om tiUgäng~lig ha:mn. En ha- 1915. 4 dooember.
3892: na Wasa-Volltti fyller sålundru obetin- 1916. 22
3893: grut på ett förträffliigt sätt ail.lla de tre be- 1917. 14 "
3894: tinge'lser ovansag!da komm!itte ansett 1918. 25 "
3895: nödilga för att rekommendera ett ban- 1919. 5
3896: "
3897: bygge. Denna hana skulle deSISrutom så- 1920. 20
3898: "
3899: som redan nämnts blirvru av s:törsta eko- 1921. 16
3900: "
3901: "
3902: nomilska ibetydelSie för hela norra Fin- 1922. 17'
3903: land vars. import och export skulle kom- 1923. 23 "
3904: ma att gå dennw väg, särs!kilt de tider
3905: "
3906: av året de norra hamnarna äro stäng~da.
3907: · Unde·r sådana förhållanden före,faliler Tu/;lverkets inkomster under nedan-
3908: det att va:ra en lberättigad fordran detta nämnda år:
3909: a·tt ailia denna varuförsel icke hehövde
3910: dicr.-igeras: via den långa och kostsamma 1916.
3911: kroken 1öv:er Seinäjoki utan att den.sam- Kristinestad ........... . 51~34:-
3912: ma finge betjän:a si:g av den raka vägen Kaskö ................. . 33,;465:-
3913: W asa-Vol tt!i. WB~sa .................. .. 4,995,429·: -
3914: Härjämte få vi !hänvisa till de special- Nykal'lleby ............. . 597:-
3915: unde:rsökning~ar och ritningar samt eko- Jakobstad ............... . 1,964,992: -
3916: nomiska beräkningar vilka ON fullmäk- Gamlaikar1eby ........... . 752,247:-
3917: tig~e i Wrusa stad år 1917 uti sa:ken tili se- Brahestad ............... . 3'3,713:-
3918: naten ingivit•s; samt till följand:e up.p- Uloobol'lg ............... . 483,6'59:-
3919: gifter: Kemlt ................... . 3'37,962:-
3920: Torneå ................. . 3~000,412: -
3921:
3922: Sjöfartens öppnande i W asa under 1917.
3923: nedannämnda år: Kris:tines,trud ............. . 11,356:-
3924: Kask,ö ................... . 34,097:-
3925: 1913. 216 april. Wasa .................... . 2,377,546: -
3926: 1914. 28 •• N yk.arle~by ............. . 254:-
3927: 1915. 13 maj. JakobSitad· ............... . 884,511:-
3928: 1916.
3929: 1917.
3930: 23 .
3931: 1 juni.
3932: Grumlakarleby ........... .
3933: Brahes.tad ............... .
3934: 1,105,183:-
3935: 8,472:-
3936: 1918. 2 maj (Sampo med jägare UleåJbor.g ............... . 1,985,946: -
3937: 18 februarlt). Kemi .................... . 2,553.,176:-
3938: 1919. 5 (Tal."'llo 2'3· april). Torneå ................. . 2,765,295:-
3939: "
3940: 1920. 26 ap:dl (Tarmo 8 april).
3941: 1921. 20
3942: 100~. 10 mad
3943: . (Murtaja 14 ·april).
3944: {Trurmo 30 aprHI). Kdstines:tad
3945: 1918 .
3946: 10,310:-
3947: 1923. 5 (Tarmo 24 apri11), Kaskö ................... . 5,371:-
3948: "
3949: 11
3950: 82 Il,17,- Tuovilan-Woltin rautatie.
3951:
3952:
3953: w~:usa.................... . 1,086,018: - Kemi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,379,106: --
3954: Nykarleby ............ .. 23:- Torneå . .. .. .. .. .. .. .. . . . 6,526,744:-
3955: Ja!kobstad ............. · 1,461,493: -
3956: Gamlaika.IIleby ........... . 200,844:- 1921.
3957: Brahestad .............. · · 4,235:- KriJSitinestad . . . . . . . . . . . . 1,525.303: -
3958: Uleåiborg 254,261:- Kruskö .. .. .. .. .. . .. . .. .. .. 1.883,247: -
3959: Kemi .................... . 61,()94:- Wasa ..................... 36,o4!9,3159.:-
3960: Torneå 964,50'2:- Nykarleby .............. 207,161:-
3961: Jakobstad ................ 20,935,284:-
3962: Ga:mlakarleby . . . . . . . . . . . . 6,768,220: -
3963: 1919.
3964: Brahestad . . . . . . . . . . . . . . . . 2,~,9215: -
3965: Kris1tinestad ............ 173,107: -
3966: Uleåborg ................ 15,748,817:-
3967: Ka~kö .................. 381,5216: -
3968: Kemi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,074,669: -
3969: Wasa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,694,145:-
3970: Torneå . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,298,083: -
3971: Nykarleby .............. 141,386:-
3972: Jakobstad . . . . . . . . . . . . . . . . 7,256,346: -
3973: Y tteflligare bedj,a vi1 få hänvisa •tiU de
3974: Gamlwkarleby . . . . . . . . . . . . 2,787,861:-
3975: petitions,fö~lag, V'ilka i frågan iillgivits
3976: BI"ahestad . . . . . . . . . . . . . . . . 1,268,968: -
3977: till 1antdagarna 1917 och 1919 samt riks-
3978: U1eåborg .. .. .. .. .. .. .. .. 3,845,417:-
3979: dagen 1920, villm förshl.g jämvrä>l nu åbe-
3980: Kemi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,2154,944: -
3981: ropas.
3982: Torneå 1,840,465: -
3983: På .gnnd av vad vi härovan haft
3984: äran framh.Mla ·få vi fördenskull vörd-
3985: 1920. s:amt hemstäHa att Rilksdagen vilile be-
3986: Kr:istinestad 2,118,000: - sluta:
3987: KaS!kö ...·........... · ·. · · · 1,718,158:- att i 1925 års utgiftstat upptaga
3988: Wasa .................. .. 12,285,407: - ett anslag stort 25 miUioner mark
3989: N yka;rleby ............. . 412,665:- för byggandet av en normalspå-
3990: Jak01bstad ............... . 15,777,593: - rig jär'YIIVäg från Toby station å
3991: Gamlakarleby ........... . 3,800,213:- W asa banan tUl V oltti station el-
3992: Brahes.tad ............... . 4,934,767: - ler någon nordligare punkt å
3993: Uleåiborg ............... . 12,505,434,:- Uleåborgs banan.
3994:
3995: Helsingfors, den 12 maj 1924.
3996:
3997:
3998: Otto Jacobsson. Josef Mangs.
3999: Ernst Estlander. Paavo Virkkunen.
4000: Johannes Klockars.
4001: 83
4002:
4003: 11,17. - Anom. ehd. n:o 56.
4004:
4005:
4006:
4007:
4008: Jacobsson y. m.: Määrärahan myöntämisestä oikoradan
4009: rakentamista varten Tuovilan asemalta Voltin ase-
4010: malle.
4011:
4012:
4013: Ed u s· k u n nalle.
4014:
4015: Vuonna 1899 antamassaan mietinnössä kimuksen toimee11ip:a.nemise1ksi. Si:Hem-
4016: lausu1 eräiden eihJdlote't'tujen raUitatiel1n- min pidet.ti:in joulukuun 15 iPälilväinä.1911
4017: jojen ,falouidelHstm tutkiliilusta var.ten yhteinen kokous .niiden. seuiujen väes·tön
4018: a:seteJttu ikom1tea m. m.: ,.Täfuän on vielä edust-ajain ika;nstSa, jotka ovat Seinäjoen
4019: lisä1ksi huomau1tettu, e4Jtä Vaasan !kau- -Vaasan tia Sein:äåoen-Uudenikaaide-
4020: punki, ollen paljon voimakkaampi Iiiken- pyyn :ratojen väJillä.
4021: neik;e'.Sikus ikuiillJ Kiokkola ja Pieta.rsaari, Tässä kokouksessa,, johon oli sawunu.t
4022: oru al,karuu:t 'Yihä enmn~märu vetäJä puo- rwnsaasti ,eldus'tajia ,Mustasaaven, VäJhän-
4023: leensa V etelindoen da Vaasan välillä ole- kyr'ön, Vö,y:riu, Maksama.atn, Koivulah-
4024: vien seutujen liikennettä. Nä1n Ollen den, Härmän, LappadäDven y. m. ikun.-
4025: lienee luonmotonta lmebtaa dhj.ata..tätä nista, kä1vi täydeJ1le.en selville., ett-ä kun-
4026: lii;kenne.ttä Kok1k,olaan ja Pieta.rsawreen oo.t ika1kin puolin •hJYväksyiv·M Vaasan
4027: tai pakottaa :sitä, vaikka se suuntautuu kaupungin tekemän aiotteen normaali-
4028: e'telää;Il\, tekemään pitkiä mutkia luotee- raHeisen rr-auta:tien. ,ratkemta:misesta joMa-
4029: seen." kin sopi,vaMa. 1hfudaJ:ta Vaasan radrulta,
4030: Tämän perusteella tehtiin Vaasan kau- mie·luililllliin Vaasan !kaupungin läihei-
4031: pungin puole&ta vuosien 1904-1905 va1- SYYideos.tä~ pohdoiselJe plääraidalLle. johon se
4032: tiopäiN1llä oo:omu:s, että ,f.ek,nil.Iinen ja yiht;yisi Voltissa .tai Häl"lliässä.
4033: t·aloudellmen 1tutildm111s r.a:wtaMerrin.jalla Etrt:ä lrok:ouksen kysymystä koihitaan
4034: Vaasasta Lall)iPad.ä:tweJile ja sicltä edelleen osoi·t.tam.a suu.ri 'harrastus pdhoau tut to-
4035: Kuopioon .toilll1eeJl1Pa.nt.aisiin säätyjeu delUseen ttarpe.esoon, :kävi ilmi ei vain
4036: tllil"koi.tus'ta vacr.-ten osoi,trt;.amillla varoill'a. runsaas•ta osan·otosta ikokoukseoo, vaan
4037: Tämä anomus ei kuiJtenkaan saavuttanut myösk·in siitä seikasta. että '8\dustettui:na
4038: seHaislta ika:nna,tusrl:a kuin: se ikainsanifa- o·le!Vat kunna1t. 'O!ilwt,t vailimii,t 'ta:rk.oi~us;ta
4039: 1ouidellisffita syistä olisi ansainnut, jonJka va.rten ~.eikemään vall'sin: 'merikiMäviä uh-
4040: vuoiksi ·ehdotus sai! raueta. ramksia. Niin!Pä rruv.a1tii111, eHäl te1mil-
4041: Va:asaru kaupunki ja sen vwltuusto ei- linen tu1tikimus sailsi muitta mutkitta. al'-
4042: ~äit' kui,ten'k:aan jättäneeit tehtyä a.lo.fet,ta kaa.; kunnali; sitou,tuivM tä.ydeHeen kol'-
4043: sikseen; iPäilliVastoin kwtsoi valtuus,to vaamaan kaikki tutkirmuksen. aiheultta-
4044: aiSia.n siinä mä,äJrin erikoisen JtärikeäJksi, man• vahingon, kut,en I.ailioden ,ta.Uaa.mi-
4045: että asetettiin eri,tyinenl rautaHeikomitea sesta, mef;sien hakkaamis,es,ta: j. n. e. joh-
4046: ja, siHe osoitetitiin1 va.!'loja ehd!otetun ·tu.t- tu,van, minikru Usäiksi: useiden kun tien:
4047:
4048:
4049:
4050:
4051: /
4052: 84 II,17. -- Tuovilan-W oltin rautatie.
4053:
4054: puoleLta. vielä luvattiin suor.anaista a.vus- kee •ehid:ot,ettua rataosaa Vaasa-Vo1t·ti.
4055: tusta kyJsynrykseiSISä olewaJ.1e ,tllltkimuk- Trus•sä su!ht,ee.ssa saamnne ediel'le·en esit-
4056: sei!Jl,e - jos vain asiaa •t·älllä 'ta.v.oin voi- tää seurawvaa.:
4057: tiim' ed!Lstää. EräJS senaaltin v. 1'917 ase.ttama komi-
4058: Si·ten saa,tettiinkin rt;.eikuill1in1en· tutki- tea •On aseUanut rakennet,taviksi ehc1o.t-
4059: mu,s rataosaUa. Vaasa-V•o'bi:lti suori>ttaa trumi11een radoiLle sellaiset v,aa.tfunuk&et,
4060: syy.sroesällä 1J912l. Rakoell!nussu UllJil<iJteJJma että radan tulisi 1) ;palliv;ellaJ ikau·tta:lmlku-
4061: -vailliDis,tettiin sitten .sooraJav;a.na talvena.. ja k.<otiiiDailsta. :kaukoliiJkenrue.tta, 2) pal-
4062: Mutta. se ,ohtjelma, jonka Vaasan k.au- V•ella maa:kullltru- ja paika.1lis.Uiroeurreiltä
4063: puruki oli omaksunut, ,ei 'tällä kuitenkaan sekä .3) olla strateegisesti tärkeä. Sil-
4064: vielä; 011lut .tu[ILU.'t ·toteutetuiros1; oihjelmaam mäys karct:.t.aau oso~ttaa, e:ttä ,t,ämä rata,
4065: sisäi}jt.yi myösikm radan jatkrumi:nen edel- olikoon sen toisena päiiltevietooll!a. HsaJlmi
4066: leen v.ru1takunnaill.' sis·~iiill. Kaupunki taikka Kuopio, .sa,isi Vlalite,fitäväksoon
4067: sitourtui sen vuoks1 uusiin uhrauksiin ja kaiiken Hiken~een Salv·osta merelle, siililä
4068: toimitUJt.ti ISLlimrumääräisen tal'lkastuk&en ma-tka V aasa.alll on ,}Ythiyempi 1min Kot-
4069: Hn.j.aUa Vo11Jti-Iisa.limi. ka.a;n. Mu.tta Hsäk!Si tämä raita olisi
4070: Uusi kok'OUS' maalaisikuntaion eduslta- luonlll!oUinen, rvä\J.i,ttäjä sille kaut!ilalkuJ.iku-
4071: jairu kaMsa IPiJde,ttiin sitten joulukuun 7 liiikenteeLle, j'Otka 1tuJ..ee Kajaanin~Eon
4072: päi<v·äm.ä 1912 ja ol:Lvrut täillöi.ru .seuraa:vat tiomä,en-Suom.ussalllmen r·adallta, mikä
4073: kunna1t edustettuina: Lavpa(jä~rvi, Kor- rata aivan vai"IIDaan ei <v.as,t.a1i1si .tarkoi-
4074: t~äiWi, Lesti~ärrvi, V e.t,eH, Kivi~ätrvi, tU\Sitaalll, jos sen ainoa luonnoLlinen jaikio,
4075: HaJJsua, Pe<rho,, Pilhlti.a;>uda.s ja ViJ:n1l)elli. ratta Hsalimelta Va1a.saan, puuttuu.
4076: Tärrnä k<okous omaksui y;Jmimielise~Sti Paiikallisliiloonnettä 'P.3Jlrv•elevana Ta-
4077: Vaasan kaupungin a'Lo'bteen. KuSitaninuk- tall!a. :täm·ä ,rrut·a ,t.äy,ttää ika~k,ki v.a.a.tiiiDuk-
4078: set · tuon 230 lkiitome·i:lriru !Pituisen T•ata- set ja, on, ikuten edeUä sitewaruma.mme
4079: sttui1IIRtll tutkfunisestru Il!ousirva,t kuiten- rau1tatieikomitea on lausunu,t, se rBlta,
4080: kfui YJH edust·81trl:uina ol:leidoo. kuntain ta- mikä! ennen muilta on raikeillllettaNa.
4081: loudellisten malhldo1lisuuiksien, minkä Silrrnäiy:s niilhin; seUJtui'hin, joHa ra,dan
4082: vuo:klsi yklsimielilsesH, p.ääte/t.Jtiin, että en- enlsimäillien osa tulisi koskemaan, nimit-
4083: siksi tkotkoontuvHl:e. v;m1HoväiviHe oli jä- täin MUIS1tasa,al1"•een, V1ä.lhäänkyröön, Vöy-
4084: telflt·äiv:ä aDJomus siitä, ·että va1tio to~mi riin, Orruv:aisiin da, Häirm:ääm, antaa .ta-
4085: tU\Ua.isi 'teikmillisen ·ja ttru1oUidelHsen trutki- keet siitä,. että: nämä vauraat ja vä:kir.ik-
4086: muksen eiSiltetylllä ra1tasuunna.Ua. ka.a.t .seudllJt .tu1evat· ailhelllttamaan ,ra-
4087: A~ia. oli siten ·a~ottu jätettä;v.äiksi 1913 dail1e ainoastaan1 se01a.iselli liikelllteen, että
4088: vuoden va1tiopäi.väin klä\Sitelltäväkisi. tämä rata kannruttaa f•fdoudeUisest.i en-
4089: 'P.Oiliittinen t:i:larme oli kui!tenikin .tähän nell! muilta <ra,toja.
4090: mika.an muodiOSitunturt: se~1aisekisi, ettei :täl- St,rateegises~a suhteessa tämä Ta;ta kai-
4091: laisia asioita periaatteeLlisista syistä sil- keti on tärkeämpi kaiikikia mui,ta.. Mei-
4092: loin otet•tu käsilttelyn alaisiksi, ei myös- diälll ei ta.rvi!tse menlllä ika:uaklsi ·taakse-
4093: kään vaUio.päiviUä rv.. 1914, minkä vuoksi päin aj.a;ssa va.kautumeo:nme siitä.
4094: ka:UJPulllginva,1tuu\slto välätti :jätlt·ää asiaill V'oimme ~radoittua vainl san'()IIDaan, että
4095: toistaiseksi lepäärrnä!än. kun hJöyrylaivat muikall!aain: asei1t11< j.a
4096: N,Ylttemmin ov,a;t olosuhteet aivan toi- miehistöä kemtta1vella. 1918 .tuliva,t
4097: seft, jonka vuoksi ky•sYlffiys a!Il.Sai,tsee viih- Va.asaJa:n, olirv.mt kaikki muut Pobdan-
4098: doiillkin saada oouskuruna'Il.' huooni·on laihden rannJiikon 1sata\II1Wt .ajojäiden s.aar-
4099: osaiks.een, alu1ksi ai.naki'll mikäli se kos- tamat; mona!Siti Ja, paJtlonikehurbtu Mälllt.y-
4100: II,17. - .Jacobsson y. m. 85
4101:
4102: luooon srutamJlll jopa snn.a unääocin, eHä '.rwmän lisäksi saamme vHtata:
4103: va~r,ta1vasten ta,l!Viliilke!lllne.ttä varteru ra- a) nHhin erhlwistutiki:mulksiin ja pii'rus-
4104: kenneH:u ja V<a'l"us,tettu hör'y,laiva , Vi- tuiksiin sekä 1taiouideHisiin, 1la.skel;mii<n,
4105: neta" [>uristui jäissä ,ri:kki ja upposi, jotka Vaasan kauvun;ginva<l,tuusto v.
4106: vaikka sen ;rinnaJrra. oli Ruotsin suuri 1917 ttässä asia,ssat on ·senaatttiin. jättäruy:t;
4107: jä:ämJSrurikijä.. Jos Seinäjoki silloin olisi b) oheetliliseen kirjaseen •.•Vaasa,--Voilitti
4108: oHut vilhomsen hrulln<s:sa., miterukä olisi -Idensa>Lmi"; ·
4109: kuiljetus e<tee,n[lälil1 V'oiruut 'ta!>aJhtua1 c) oh.eeJlisiin lkalhteen luet:te1loon, jotka
4110: T.a!Lvi 1'918 oso1tti Joista.v·aJla tavalla,, et.tä koskevat merentku:lun ~Iikamista ja lop-
4111: la~vaJiilke Vaasan sa1ta:maallll on maihidol- pumis,ta. seikäJ ,tuUil'ailtoksen ~tu[oja eri
4112: Hnen lkauMa vuoden. vuosina; ja:
4113: Rau ta,t~ Vaasa,--V.oHti 't'ä'Y~1tää s~ten d) ni1hin: anOIIDu<sehdotu!kisiin. mitkä
4114: kiistämruttä ,oiva<llisesti k.aikiki DJe ikol:me tkiYSIYmyksessä on jätetty valtiO[JäiviHe
4115: ehtoa., miJtikä ylläJma:in.iittu kOIIDitea on vuosina 1917, 1919 ja, 1920, ooi1hin a.nomus-
4116: pitäny1t väiH<täJmM1ti:ia:ninä voidakseen ehldotuksiin samaUa, ny<t viilttaamme.
4117: puolJtaa joruku:n :rauta;tielll raiken:taunista. Sen noj.ailUa, mittä meillä y le!IlliPän.ä on
4118: Tämä rata tulisi sitäpaitsi, niinkuin jo ollut kunnia es1'1:ttää, saamme siis kun-
4119: on: mai:ni!t.tu, saa,m.aan :mitä <Suu:rimman nioiitta.en: anoa,
4120: ta\loudeUisen merki.ty.1~ll! ikoko Poihj<oi<S-
4121: Suome.1le, jonika ,tuoruti ja vieruti <tU!lisi:vat että Eduskunta päättäisi 1925
4122: käY1mään 1tätä ;t.i.e,t.ä, erilkoisesti niinä ai- vuoden menoarvioon ottaa 25 mil-
4123: koinn vuodesta., j;ol,loin poohjois&t sl'l!taunat joonan markan määrärahan nor-
4124: ovat jäiden su1lkemat. Näin oHen näyt- maaliraiteisen rautatien rakenta-
4125: tää oi,lren<tetu1tl'l! se •varut:imus, ettei kaik- mista varten Tuovilan asemalta
4126: keru tät.ä ~ta.vara!liikeniillet:tä tarvirtlsi oh- Vaasan radalla Voltin asemalle
4127: ja,b, iPitkä:ä ja ikuslta.rmuksia vaa.tivaa tai johonkin pohjoisempaan koh-
4128: tiet.ä pitkin1 Sein.äi;joen ikau<H.a, vaan e't.tä taan Oulun radalla.
4129: se saisi käy,tif'ää suoraa Hert:'ä Vaasa-
4130: Voltti.
4131:
4132: He,lsingissä, 14 v:nä ,t.oukoikuuta 1924.
4133:
4134:
4135: Otto J acobsson. Paavo Virkkunen.
4136: 86
4137:
4138: II,ts. - Pet. försl. n:o 63.
4139:
4140:
4141:
4142:
4143: Hästbacka m. fl.: Angående utarbetande av kostnads-
4144: förslag för byggande av normalspårig järnväg från
4145: Björneborg via Toby station tiU Jeppo eller Bennäs.
4146:
4147:
4148: Till Riksdagen.
4149:
4150: l!'ör ernående av jämvikt och stadga Med beaktande av de anförda motiv
4151: uti vårt lands ekonomiska utveckling är för byggandet av nya järnvägar våga
4152: det av synnerlig stor vikt att landets vi förty göra framställning angående
4153: olika del:a:r erhålla en något så när jäm- byggande av en hana från Björneborg
4154: ställd möjlighet att ställa sig i ekono- till Tjöck station och vidare genom
4155: misk och kulturell förbindelse till den övermark och Petalax kommuner till
4156: övriga världen. I sådant avseende är det Toby sti:ltion samt därifrån genom Vörå
4157: av den aUra största betydelse att vårt och Oravais kommuner till Jeppo station
4158: järnvägsnät utvidgas i den riktning att eller via Nykarleby till Bennäs station,
4159: statens järnvägar tillgodose de olika beroende på vilken a v de nämnda änd-
4160: landsdelarnas berättigade intressen. punkterna anses vara fördelaktigare, då
4161: Främst har man därför att se till att de den tekniska och ekonomiska utrednin-
4162: nya järnvägar, som byggas, betjäna nya gen utföres.
4163: trakter och lindra fraktsa tserna både Såsom motiv till förestående petition
4164: för export- och importvaror. Därjämte få vi anföra följande:
4165: bör varje nybyggd järnväg vila på För oss synes det vara självfallet, att
4166: säkra räntabiliitetskalkyler ooh ge ett Mäntyluoto hamn med det snaraste bör
4167: tillfredsställande ekonomiskt utbyte, förklaras för vinterhamn och uppehållas
4168: även för framtiden, så att icke frakt- av staten. Såsom vinterhamn har sagda
4169: satserna behöva till följd av nya järn- hamn även de bästa förutsättningar att
4170: vägar höjas i sådan grad, att desamma kunna uppehållas, ja, enligt vårt förme-
4171: komme att verka menligt för de olika nande, t. o. m. bättre än Hangö. Det
4172: produktionsgrenarna, som stå i tävlan största hinder för vintertrafiken över
4173: med den utländska produktionen. Skulle Hangö har varit packis, som årligen i
4174: våra järnvägar planläggas och byggas stora massor hopar sig i denna farled.
4175: med de antydda synpunkter som huvud- I Björneborgstrakten har man icke att
4176: motiv, med andra ord: mera frigöras befara packis, ty så långt norrut och så
4177: från privatpolitiska intressen, så skulle nära Kvarken har istäcket redan tagit
4178: vårt lands ekonomiska utveckling kom- en så fast form, att där icke förekomma
4179: ma a tt vila på en fastare grund och drivis säsom uti Finska viken. 1\Ien
4180: våra järnvägar att ge ett jämnare eko- isens fasthet därstädes är emellertid, en-
4181: nomiskt utbyte. ligt samstämmiga uppgifter, icke av så
4182: II,18. - Hästbacka y. m. 87
4183:
4184: svår heskaffenhet att icke våra vanliga ningar jämställda med andra delar av
4185: ishrytare kunna uppehålla en regelhun- landet, men såsom .redan antytts i fråga
4186: aen trafik även under kallare vintrar. .om jämställdhet tili ekonomiska och
4187: Att märka är att vid Björnehorgs hamn kulturbefrämjande medel, såsom kommu-
4188: går en ganska stark ström, som härledes nika tionsför hindelser, måste landsdelen
4189: från älvarna, vilka utmynna i havet betecknas såsom vanlottad. I vårt land
4190: därstädes, och verkar således att isen har det ensidiga gynnandet av vissa de-
4191: icke hlir så fast som annars är vanligt lar medels kommunikationer gått så
4192: i närheten av fastlandet. Öppenhållan- långt, att man med fullt skäl kan säga,
4193: det av en vinterhamn längre norrut än att t. ex. träförädlingen i vissa delar av
4194: Hangö och Aho är även ur rättvisans landet, som södra och östra Finland, re-
4195: synvinkel sett påkallat, ty den norra de- dan är ställd på rovdrift, medan landets
4196: len av landet har hittills fått lida oer- nordligare del med sina vida skogsmar-
4197: hörda förluster i fraktkostnader för så- ker nästan saknar de mera förädlande
4198: väl export- som importvaror över dessa industrier. Denna ensidiga utveckling
4199: hittills uppehållna vinterhamnar. Skulle av vår naturligaste och mest givande
4200: Björnehorgs hamn eller närmare he- förädlingsindustri heror till icke så
4201: stämt ,Mäntyluoto hli vinterhamn och ringa del på, att man vid utvidgningar
4202: den av oss föreslagna hanan hyggas, så av vårt järnvägsnät icke beaktat landets
4203: skulle en avsevärd del av de stora miss- gemensamma intresse, d. v. s. ernående
4204: förhållanden hli avhjälpt, vilka nu äro av stadga och jämvikt uti landets eko-
4205: rådande på grund av att vissa delar av nomiska utveckling, såsom en grundfak-
4206: landet ensidigt gynnats vid tillgodo- tor, utan fastmer enskilda och lokala in-
4207: seendet av trafikhehovet. För snart tressen.
4208: sagt hela österhotten skulle denna om- En hana dragen från Björneborg till
4209: ändring uti trafikförhållanden medföra .Jeppo eller Bennäs stationer genom de
4210: en minskning uti fraktkostnaderna med riktbefolkade såväl finska som svenska
4211: ca 50 % och för norra Finland, som hit- kustkommuner skulle öppna vidsträckta
4212: tills i högre grad än någon annan lands- utvecklingsmöjligheter för en hei lands-
4213: del lidit av landets ensidiga kommuni- del och betjäna hela norra Finland i av-
4214: kationspolitik, vore sagda järnväg och seende å frakter och avsättningsmöjlig-
4215: vinterhamn ett rättvist tillmötesgående heter för håde export- och importproduk-
4216: för att förkorta vägen och sänka varu- ter. Och utan allt tvivel skulle denna
4217: prisnivån. Ty under nuvarande förhål- hana bli en av de mest räntahla järn-
4218: landen motsvara fraktkostnaderna för vägar i vårt land och således icke med-
4219: en del varor, som transporteras till norra föra någon förhöjning av järnvägens
4220: Finland, nästan varans pris i sydfinsk allmänna tariff för person- och gods-
4221: hamn. De, som ho avlägsnare från våra trafik.
4222: hittills varande vinterhamnar, särskilt i Slutligen må här ock utöver det an-
4223: norra Finland med hamnar som äro till- förda uppmärksammas, att hyggandet av
4224: frusna under halva året och stundom denna järnvägssträcka petitionsmemo-
4225: längre, hava länge nog fått stå tilihaka rialet åsyftar utgör ett från ortshefolk-
4226: och knappt ens fått erkännande för he- ningens och landsdelens sida bestämt ut-
4227: rättigade intressen och krav. Endast i talat önskemål ävensom att sagda järn-
4228: fråga om skyldigheter mot staten äro väg skulle upptagas bland de nya järn-
4229: österhottens och norra Finlands befolk- vägar Riksdagen närmast besluter
4230: 88 Il,l8, - Porin-Tuovilan~Pännäisten rata.
4231:
4232:
4233: bygga, ty hanan är det främsta medlet stinestadsbanan och vidare genom
4234: att befordra landsd~lens vidare för- Overmark och Petalax kommuner
4235: kovran. till Toby station, samt därifrån ge-
4236: Vi hemställa förty att Riksdagen ville nom V örå och Oravais kommuner
4237: tul Jeppo station eller via Ny-
4238: giva i uppdrag åt Regeringen karleby till Bennäs station, be-
4239: att låta utarbeta kostnadsförslag roende på vilken av de nämnda
4240: för byggande av en normalspårig ändpunkter anses vara fördelakti-
4241: järnväg från Björneborg med an- gare då den tekniska och ekono-
4242: slutning till Tjöck station å Kri- miska utredningen utföres.
4243:
4244: Helsingfors, den 14 maj 1924.
4245:
4246:
4247: J. E. Hästbacka. Gustav Lindberg.
4248: J. Inborr. Ernst von Born.
4249: M. E. Kulenius. Levi Jern.
4250: K. V. Åkerblom. Josef Mangs.
4251: Karl Fr. Lauren. And. Forsberg.
4252: 89
4253:
4254: 11,18. - Anom. ehd. n :o 63. Suomennos.
4255:
4256:
4257:
4258:
4259: Hästbacka y. m.: Kustannusarvion laatimisesta nor-
4260: maaliraitei.sen rautatien rakentamiseksi P&ista Tuo-
4261: vilan aseman kautta Jepualle tai Pännäisiin.
4262:
4263:
4264: ]} d U1 s k u n n a, ll e.
4265:
4266: Jrotta marumme tark:mrleililinen kre!hi tys Tjöclkin ·asema1le ja siitä r.Deuvan ja
4267: saavuttaisi sen tasa;p.ainonr ja. lujuuden, Pert;olahden pitäjien kaurtlta Tuovilan
4268: mikä sille on välf;tämMönrtä, oru erittäin asemalle sekä edelleen Vöyrin ja Ora-
4269: tärkeätä, että maamme eri osat pääsevät vais:t:e.n kautta Jepuan asemalle tai
4270: tasapuolisesti niin taloudelliseen kuin UudenkaaTlepyyn kautta Pännäisten ase-
4271: sivistykselliseenkin yhteyteen muun ma:lJe, riippuen siitä, mikä mainituista
4272: maailman kansSta. Suurimerkitykselli- päätelwhd'isrta pidetään edullisimpana,
4273: neDJ asi:a on senvuoksri, etM. rautatiever- rkun lmneel!linen ja taloudellinen tutki-
4274: koamme laajennetaan, niin et.tä se mus pannaan rtoimeen.
4275: voi .fyydyttää eri maanosien oikeutetut Anomuksemme perusteluiksi saamme
4276: vaatimukse•t. Senvuoksi on etusHassa esittää &euraavaa:
4277: pidettävä siLmällä,. eHä. uudet rakennet- Meistä tuntuu jo itsestään selvitltä,
4278: tavat rauta,tiet palveleva.t uusia seutuja ertt.ä Mäntyluodon s•atama on. otettiava
4279: ja alentavat. tuonti- j.a vientit.avara,in va.ltion yLläpitämä'ksi talvisatamaksi.
4280: rahiimaksnja. Sitä paitsi tu1ee, uusien Ta1vis:wtamaksi on sillä parhaimmat
4281: rautateitten ,perustua va.rmoihin kannat- edellytykset, vielrupä mieles•tämme pa.-
4282: tavaisuus:laskelmiin.. Niillä t~lloo liikew- remmatl kuin, Hangolla. HangOUJ talvi-
4283: teen myöskin tulevaisuuteen nähden olla laivaliikenteelle ova:t suurimpana es-
4284: va•rman, ettei raht·imaksuja näitten ra- teenä ja hait.tana, ahltojä!ät, jotka vuosit-
4285: tain taki:a tarvitse ko!hot,twa siinä mää- tain suurissa röykkiöi:ssä sulkevat sen
4286: rin, että! ne va.ikutt:avwt vahingollisesti kulkuväylät. Pol'iUJ seuduiLla ei ta.rvirtse
4287: ulkomaisen tuO<tra.nnon kanssa kilpaile- a:ht.ojäitä ,p:e.Ijätä, siksi luja on jo täällä
4288: viin eri tuotannonrh'aaroihimme. Jos Merenkurkun lähellä jääpeite. Ahto-
4289: raU'tateitämme suunniteltaisiin ja ra- jäi.tä ei siellä liiJkJu !ku:ten :Sumnenlwh-
4290: kennetrtaisiin näJi.tä näkökohtia silmälllä dessa. Mutta. yhtärpitäväin tietojen. mu-
4291: pitäen, •toisin sanoen enemmäm. paikallis- kaan ei jäJärn. vahvuus, ole kuitenkaan
4292: etuilus-ta vapaina, niin maamme talou- niin suuri, e:t:teivät tavalliset jäänsärki-
4293: dellinen kehitys varmaan lepäisri lujem- jä.mme voisi täällä ylläpitää säännöllistä
4294: malla pohja.lla ja raurtatiemme antaisi- laiva.liikettä kylminälkiilr talvina. On
4295: vat tasaisemman taloudellisen. tuloksen. otetta.va myös huomioon, että Porin sa-
4296: Edellä olevan perusteeU.a uskalliamme tamassa on sangen kova virta, jonka
4297: esittää rautatien rakentamirs<ta Porista aiheuttavat: sieUä mereen purkautuvwt
4298:
4299: 12
4300: 90 Il,1s. - Porin-Tuovilan-Pännäisten rata.
4301:
4302: joet.. Ne v.aikutt.avat, ett& jää ei pääse voi jo sanoa esim. puunjalostusteollisuu-
4303: luji,tltumaan siinä määrin kuin tavallista den ja:ssa.in osissa maata, Et.e1äl- j.a Hä-
4304: on niin lähellä mannermaata. Oikeuden Suomessa, olevan ryöst;ötuotannon va-
4305: ja kohtuuden mukaista myös on, että rassa., kun sitä vastoin ma.an pohjoisissa
4306: Turkua j.!J! Rankoa pohjoisempanakin osissa laajoiHa metsäJa,lueilla on tuskin
4307: pidetääJn auki talvisat.amaa, sillä maan mitään teolHsunslaitoksia. Tämän luon-
4308: pohjoisosat ovat kärsineet suunnattomia nollisimman ja tuotta:vimman jalostus-
4309: tappioit:a vienti- ja tuontitavarain rahti- teollisuutemme· yksipuoLinen kehitys joh-
4310: Jmstarm uksissa tä:hänastisista tal visa ta- tuu suurelta osalta ·siitä, että rau·ta:tie-
4311: mist.a. Jos Porin e1i tarkemmin sanoen verkkoamme laajennet•taessa ei ole riit-
4312: Mäntyluodon ,satamasta tuli,si talvisa- tävrusti pidetty sHmäHä maan yleisiä
4313: tama ja ehdottamamme 1r.aut.a:tie sen li- etuja, toisin sanoen maan taloudellisen
4314: sä:ksi rakennetta,isiin,, poistuisi melkoi- elämän tasrupuolist;ru ja kestävää kehi-
4315: nen osa niistä suurista epä'kohdis•ta, tystä, vaan enemmämlkin yksityisiä ja
4316: jotka nyt vallHsev.at kulku:neuvoj·en paikallisia etuja..
4317: alalla maan muutamia osia suosittaessa Porista Jepuan tai Pä:nnäisten ase-
4318: toisten kus,tann'Uksella. Melkein koko malle suunnattu rautatie kulki,~;i tiheästi
4319: Pohjanmaa,Ue toisi tämä muutos liiken- asut<tiujen suoma:laisten ja ruotsalaisten
4320: neoloissa rahtikustannuks.issa noin 50% rantavitä;j.i,en kautta. Se avaisi! laa-
4321: alennuksen ja Pohjois-Suomelle, joka joja kehitysmahdollisuuksia kokonaisel·'e
4322: tähän asti on suuremmassa määrin kuin maanosalle ja alentaisi koko Pohjois-
4323: mikään muu maanosa kärsinyt yksipuo- Suomen tuonti- ja vientita:Varain rahti-
4324: lisesta ja puolueellisesta kulkulaitospoli- ja kuljetuskustannuksia. Epäilemättä
4325: trkaslta, oHsi mainittu ra.ta ja talvisa- tästä. radasta tulisi maamme kannatta-
4326: tama kohtuullinen hyvi1tys kulkureittien vimpia, joten~ se ei ainakaan kohotltaisi
4327: lyhentämiseksi ja tavaranhintain a1en- rau:ta.teitten yleisiä: henkilö- ja ta:vara-
4328: tamiseksi. Sillä nykyoloissa muuta- tariffej.a.
4329: mien Pohjois-Suomeen tuotavien ta.va- Lopuksi edelHsen lisäksi mainittakoon,
4330: rain rahtikustannukset ovat melkein et,tä t.ämän rautatien rakentamista
4331: samaltA kuin ta varan hinta IDtelä-Suomen maanosan ja paikallisen väestön 'taholta
4332: sa:tamassa. Talvisatamista etäisemmiss:ä hartaa&t·i toivotaan. Samaten odotetaan,
4333: seuduissa asuvat, varsinkin PohjoiS- että se otettaisiin niitten uusien rauta-
4334: Suomessa. joissa sa,tamat ovat usein yli teiden: joukkoon, jotka. Eduskunlta lä-
4335: puolen vuottakin jäässä, ovat kauan ol- hinnäl päättää rakennettavaksi~, sinä
4336: leet SIYrjäytettyin.ä: ja tuskinpa on edes tämäJ rata on tärkein tekijä maanosan
4337: heidän oikeutelttuja vaatimuksiaan tun- V8!Staiseksi kehittämiseksi.
4338: nustettu. Velvollisuuksissa valtiolle on Anomme senvuoksi,
4339: kyllä Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi ase-
4340: tettu yhdenvertais~ksi maan muiden että Eduskunta antaisi hallituk-
4341: osien kanssa, mut·ta taloudel1i,sessa ja sen tehtäväksi laadituttaa kustan-
4342: sivist.yksellisessä suhteessa~ kuten esim. nusarvio normaaliraiteisen rauta-
4343: kulkuneuvojen edistämisessä, on täimä tien rakentamiseksi Parista Tjöc-
4344: mawnosa jäämyt llrokona:an larp.sirpuolen kin asemalle Kristiinankaupungin
4345: asemaan. Juuri kulkuneuvoihin nähden radalla sekä siitä Teuvan ja Peto-
4346: on maamme muutami·a osia, siksi yksi- lahden pitäjien kautta Tuovilan
4347: puolisesti suosittu, että hyvällä syyllä asemalle, josta edelleen V öyrin ja
4348: Il,ls. - Hästbacka y. m. 91
4349:
4350: Oravaisten pitäjien kautta J epuan kohdista katsotaan koneellista ja
4351: asemalle tai U udenkaarlepyyn taloudellista tutkimusta toimitet-
4352: kautta Pännäisten asemalle, riip- taessa edullisimmaksi.
4353: puen siitä, mikä mainituista pääte-
4354:
4355: HelsingiSISä, toukokuun; 14 pä:ivänä 1924.
4356:
4357:
4358: J. E. Hästbaeka. Gustav Lindberg.
4359: J. lnborr. Ernst von Born.
4360: M. E. Kulenius. Levi Jem.
4361: K. V. Åkerblom. Josef Mangs.
4362: Karl Fr. Lauren. And. Forsberg.
4363: 92
4364:
4365: 11,19. - Anom. ehd. n:o 58.
4366:
4367:
4368:
4369:
4370: Tarkkanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä rauta-
4371: tien rakentamista varten Risteeltä Kuuvatsan y. m.
4372: paikkakuntien kautta K ristiinankaupunkiin.
4373:
4374:
4375: S u o me n Ed u s k u n n a 11 e.
4376:
4377: Silmäys Länsi-Suomen -rautatieverk- Hanlkoa 1talvi.srutamana, vo~d!lllll!n so;pi-
4378: koon toteaa, että Porin ja Kristiinan ra- v~as·ta ikohjd!astla Helsinki-Risteen raidalta
4379: tain välille on jäänyt laaja alue ilman pa- tehdä haaral'lalta Sa1oon rarmilkkoralda[la,
4380: rempia liikennevälineitä. Tekisi mieli ky- josta t~rua:s on 1lyhyt rtie Hanik100111, mumtla
4381: syä, lllliten on maJhd!o1l~s1la, etltä kalksi van- jos VllllStruisuudJetssa V'O~dJa;am_ fl'urnn satama
4382: kimmista mwalkunnista, Slaltakrmta ja pitää talv.lli:ilkenooe1le ruvoinna, ei mitään
4383: Pohj1anmaa, ovat jääneet rautatietä haaMratoj1ailmam tarvitta, sli11ä Pohjan-
4384: suunniltelJtaessa yihdistämälttä, eikä Hene maan j1a Sailaiku!Ilillan tailiViliibmne suun-
4385: valtion ku:likilliaiJt,oskOIIDiteaik'aan ottanut taUJtuiJsi sinne. Matlka VaaJSiWSila talvisa-
4386: tähän ~muntaam \Illleneviä ehdoteil.mia oh- tamruan lyhentyisi kdllmrunnelil!a osalla ja
4387: jelrrnaansa, koska julkisuutdeiSSa ei ole Suup,o/hjasta puolella. Li~enrtJeemme vil-
4388: siitä mitään virka1ltu. Olikoot syY\t tähän kastUJeiSISa on uUJsia !ta~1visatamia saatava
4389: huomJaamatrtJomuulteen mitkä 1lahans1a, ja li:ilkenneväyliä ni~him 1avattruva.
4390: mutta on väärin, että nnsia raitoja suun- KYisym~sä <oleva ratiasuunta on
4391: nitelta.eissa ei oteta hlWIIlioon Sata!lmn- myöskin siitä eldulliuen, että se JmUJttaal-
4392: uan j1a P,ohjall!Ill&ln ybldistämistä selkä taan on asuttua ,seutua, maatalousalalla
4393: PohiWiliiillaan 1.'1annikk101Seudrm väestön . nope.asti kiobJ()avaJa, ·ollen mahldollisuuikisia
4394: etuja. :Onhan ikysym'yiksessä SUJoonen joka suhtee,ssa I1!ousuun. UfHJ,ita ratoja
4395: tiheimllllin 1asUJtut seuldut, es~m. Kiristii- rasittaa niiden !kuollut ympäristö, mikä
4396: nan--Niaas:an V'.äli, jossa väentiheys on on luonnollistaJkin, silLä ·asurtUJS on se, joka
4397: noin 25 henikeä km2• Tähän BJsti on ollut liik1enliieen tuo raUJtatiJelle. KUJn raJta tu-
4398: esteenä slop:Waån päätepaiikikiain löytämi- lisi sivuamaan laad•oda hruvu- j1a koivu-
4399: nen, muttla nY\t,. ikun on tullut piäiväjär- metsiä, 1olisi suuri ikJauSiall/ta1oudellinen
4400: ·jestykseen rata Helsinki-Ristee tai samalla kuin pa:ikkalk'lmJn!llllilLnemikin
4401: jö'ku lälh]paikka Ptorin mdiaJ.la, niin luon- hyöty srua.d!a jok1a 1aaduiJile pal'empila hin-
4402: noll:imlffil j.atlro tä11e on snnll/ta Ristee- toja, aUJtta.en täihän v~ain liilkeneuvojen
4403: Krilstiina ja siiJtä ramnikk:oa myöten Vaa- par,anturr:ruinen. Suur,et mlaJhd!ollisuu:det
4404: saam ja Oulun Iladlwlle. Trumän radan on m~ösikin lehti- ja haMUpuiJden jaJOISta-
4405: kautta päfus!täisiin luonnotltomas1ta kLerto- miseen, sillä rata tu:lee ikullkemaan ison
4406: kulUJsta, mikä .on Sydän-Suomen kautta matkaa Honkajoen vartta ja noin 36 km
4407: tehtävä, ~ennenilmim. päästääm etelään ja Lapvåäl.'ltin joen vai'Itta, ollen kumpikin
4408: varsinkin talvisa.tamaJan. Jos ajatel1aan joki :koSkir:ilkasta ja j:oilslsa nytt jo on
4409: II,19. - Tarkkanen y. m. 93
4410:
4411: käynnissä UBieita myl1y-, 813h:a-, säihrkö- ja Eidellä ~o1eva)t seik,at selviävä;t seuraa-
4412: teollisu uslailtolksia. VaiSta ,tiltaJstolsta:
4413:
4414: TilastoUisia tietoja Ris(ee-Kristiina ratasuuntaehdotusalueen niistä kunnista,
4415: jotka suoranaisesti koskevat mainittuun suuntaan.
4416:
4417: Kunta Väkiluku Pinta-ala Peltoa Niittyä ~~t:.- Sahoja Myllyjä S~hkö- Koskien Hevos-
4418: ha ha ha maata ha lait. y. m. luku voinia
4419: Lapväärti ........ 7 400 38041 4700 3100 30000 4 12 4 13 1400
4420: Karijoki .......... 3069 15740 2300 800 12 700 4 4 1 5 2300
4421: Isojoki .•......... 6319 63361 3200 3100 57 000 6 11 4 14 2400
4422: Honkajoki ........ 4100 30 745 2 700 2200 25 900 4 8 6 15 4500
4423: Kankaanpää .....• 9231 71441 5100 2 500 63800 3 8 3 1500
4424: Lavia ............ 5716 32 469 3200 800 28 500' 2 4 2 6 1200
4425: Kiikoinen ........ 2876 7298 2200 325 4800 1 2 3 180
4426: Kauvatsa ........ 2800 15015 2 700 250 12000
4427: Yhteensä 41500 274110 26100 13075 234 700 24 49 17 59 13480
4428:
4429:
4430:
4431: Jos metsämaan vuotuinen lisäkasvu tävä maa(jou!klkoithin, j10itlka vpijda)an Il!O-
4432: laske\tla;an noiln. 3 lkltm ja kaaiVlU.llJJiseksi peasti siirtää sinne, missä vaara on
4433: metsäma~si luetwam. puolet koiklO metsä- suurin. On selV'ää, :että Varsilnais-Suo-
4434: mruan pinta-masta, tuLee vuotuinen lisä- mesua ja Sart,alkunDiaJslta ei siir.to Suupoh-
4435: kasvu n. 350,000 IDtm. · j,aan tapaJbJdu niin niopOOSJl;i kuin tilanne
4436: Kun Jwtitarvekulutukseen lasketaan n. v:aatisi, joten kiooto Vloi tulla meilLe k.oh-
4437: 30 %, jäisi my,yrt;äväikisi 111. t250,000 k;tm. ta.J.okikaaikrsi. Jo täm.ä se:i!klka on sellai-
4438: Raiha-atrvo a 50: - = Smlk. 12,500,000: -. nen, jto!ka Vlaalhii YJhdyslitiik1~ä PQh-
4439: TawtriWn maJara 10,000 vaUlilluniliastia. j1anmaJa.n da SrutaiktUJDIDian v,äJliUe. Daivas-
4440: Kaikki eideJ.lä oiJJelva:t nUIIllte;rot tule;vat toon ei meillä V!Oirda uihmta niin paljon,
4441: kaksinlkerbaisiimsi, ilmn otetaan il:momioon että se talkiailsi turrvaMisuuteiiJ.~me meren
4442: ne ku.nna~t, jotika tu.llisilv1at ra~aa käyttä- puo1e1Jtta, siiktsi on hu1omio kiiJnnHiettäJvä
4443: määin, va:likke!i rata menakrään nå~die111 kun- raJtoohin, jrotika .QVIat, ei aJinoasltaan illa1!0u-
4444: tien 1älpi. dell1sesti kannaiDtRivlra, vaan mYJöskin puo-
4445: H~i.tn1lci---iR.dsteen I'lrutaa on surumni1le!l'tu lustuiklseen väJLttämli>titöm:iiä. OvRI1:lb.an rrun-
4446: elinltaiWer.rud!aiksi Helsingille, mutta elin- nilkohllamrrne 1isäJklsi suuret tla1oudielliset
4447: tarverata Olll se ·tt~d!eiiJlisetsti V13.181ta silloin ar,vot ikysytlllyksessä, dote.n nii.Jtten puolus-
4448: kun se suuntautuu seutuithin, j~ssa ei tamiiselksikin ikmrntautaa Uihralta meliko
4449: ole lkulutUJSk•esikuksia Läb:iS/töMä, ja Ristee pa;]jon.
4450: -iKrilsitiinan :valdalla on juuri tälmä omi- HuJolimaJtta 1siitä, ett-ä rata tulisi vaa-
4451: naisuus. timaJaJn. paiJ.don ;viljtelyrSIIDaata, o;vat kit:Likki
4452: Ratojta snnmrlite1talelssa puilmtwam. paljon kunnat, joiJ1Jten k1autt:a mta kulkisi, ni-
4453: soti1arullirsista eduisrtla. .TIOS miikäiiin, niin mittäin Kiikioine.n, Lavia, Kwnlk,alll.lliPää,
4454: tämä rata tuo ranniimk:<~Imolus•tuiksoomrrne Honikrajoki, Jsoj,qki ja Lapv,äärti, luvran-
4455: ketjun, joika ei ole välhäksi atrV!atta;va. nef:rt maan ·ratrua vraJl'lten iJJmaisreksi, lisäksi
4456: Em;miehän kyjk:tene lai;vasltolla ralllnikko- oV'at jotkut kunJDJart; luvanrooet muitaik.in
4457: j amme puoluJsrtlamJaan, Vlaan on tyydyt- etu:i a. On vaJrmaa, elbtä my,önny:tyksiä
4458: 94 II,19.- Risteen--iKristiinankaupungin rata.
4459:
4460: tehld&än enemmämikim, kun asiru3Sia vailJtio- Si~hen, että Erisltiina on 10tettu pääte-
4461: vrullan puole1ta toimiiVaan myönteiseen pisrtJoolksi, on omnt pätmcäJt syynsä. Ei
4462: suuntaan. voi!da kileltää, etrtlä mainituilla k8.upun-
4463: Rata alkaisi llislteielltä tai siitä koh- gilJa on täl'lkeä !Sijansa viennin j~ tuonnin
4464: dasita, mihin Helsingistä suunnåJteJ!tu rata alalila. HUiolimailta sililtä, että KTistiin.an
4465: päälttyå_si, ku1ikien Kiilkoisten, Lavian, radam läihltökolhta on niin li!kellä ViaaSaa,
4466: K.anllwJanpruän, Honkiarloon; Iso~iOOll ja on Kristii1D1a ottianmt ku:iJtenlkin Vai'Sin!kin
4467: La·pväiärtin ikautJta Kristiinatan. Maasto puUJtav-aran v.iJennin kälsiinsä Seinäjolki-
4468: koroo i1nöal1a on yl-eensä tasaislta ja V aasa-DUJlu--tHruap~äiki l!intioilta. Kos-
4469: kustam.nuikset Tiarilakiilioonetriä kohti tulisi- kia kaUI>UJnki on saltalmaansa uhrannut
4470: vat tuntUJVasti keSkihintaa haJvemmiksi. tuntuvia sUJIDcrD:iå, noin 1.5 mli[j. mrurlkkaa,
4471: Sor.am.dttop;aiikkoja 1on myöslkin radan saaden sen v,astaamaan. suurempiakin
4472: varl'lella kyUiksi. 1nsimööri A. Iqikka 0111 vaa<timuiksila ja ti1ai~muJtta on Slen adelle.en
4473: toimirttanUJt siiJmämäJäräi~S~en Jtmrt:ikimuk&en kehiittäimiSielen niin laajalksi kuin ta:rve
4474: rataosalla Kia uvwtsa--<Honkaijolki, todeten vaatii, olisi väärin, ellei Pohjois-Sata-
4475: sen, että raik~enn~uJStannulkselt tulffina.t kunnan sekä Etelä-Suupohjan maakun-
4476: keskiltaSIOO heirpoiiDlmiksi. Holllikaj:oki- nille ann.etbaisi suoma väyilää saJtBliilaJan.
4477: Kxilstiina on suUJimiilleen sa.rnan1aista ·Ede11ä oi1evaian. peruStuen ·anomme kun-
4478: ku:iJn Kiauvamsa--illloo:Jkajoikiikin, jolten nioilttlavi'mlmin
4479: siinäikään ei lkleSkilhinltloja tamriltse ylittää.
4480: RadaJn kloiko p11Juus on n. 135 rom. riivpuen että normaaliraiteinen rata ra-
4481: siitä, milltä kohld!aJl.ta se Porin radalla kennetaan Risteeltä tai joltakin lä-
4482: tulisi ailikl3!ll1Jaari.. hipaikalta Porin radalla Kauvat-
4483: Kwtseltakoon mHä suuntaa tahansa san, Kiikoisten, Lavian, Kankaan-
4484: Sa1laikunna$ta Suuwmdaan, ei ole niin pään, Honkajoen, Isojoen ja Lap-
4485: yhtenäiiSitä asurtms.ta, ikiuin edeHä maimittu. väärt'in kautta K ristiinaan,
4486: Jos ajialtte1isi ene1111pi ~antasuUllllbaa, olisi että rata otetaan työohjelmaan
4487: ma~ vaijkeannprua ja asuJtus ibJrur;vlempaa, yhtaikaa suunnittelun alaisena ole-
4488: luikuunattaJmwtta muurtJarrnia eteläisiä osia van Helsinki-Riste~n radan kans-
4489: Kristiinan ja Borin. välillä. (!.Anomme oi- sa ja
4490: keutta jättää Vialioikunoolle my,öhemmin ~ttä radan rakentamisen alku-
4491: jonkun insinöör.iln tJoilroittaJIDJan sHmä- töitä varten varataan vuoden 1925
4492: määräise:n tu1Jkimuiksern kysymyksessä menoarviossa 5,000,000 markkaa.
4493: olevaslta suurmasta).
4494:
4495: HielslingiJSsä, ·toruikolkuun il6 p:nä 1924.
4496:
4497:
4498: E. M. Tarkkanen. Herman Pojanluoma.
4499: Anders Forsberg. Kalle Kirra.
4500: Paavo Virkkunen. Heikki Wehkaoja.
4501: Ernst Estlander. Artturi Hiidenheimo.
4502: Frans Kärki. Johannes Klockars.
4503: 95
4504:
4505: II,zo.- Anom. ehd. n:o 59.
4506:
4507:
4508:
4509:
4510: Poja11.luoma y. m.: Määrärahan myöntämi{lestä rauta-
4511: tien rakentamista varten Epilän pysäkiltä Kyrös-
4512: kosken, Ikaalisten kauppalan y. m. seutujen kautta
4513: Seinäjoen asemalle.
4514:
4515:
4516: Eduskunnalle.
4517:
4518: Valtakuntamme .rautaltieverikkoo laa- eli yJhidermeiksilt·oista järjeslt'Y]ksessä on
4519: jennettaessa on .se alue, jota rajoittavat sitten asetettu Porin---JKanlkaanpään~
4520: Tampereen~Porin ja T~ereeiiJ--Haa Haaparrnäent traota. joka :on suu•nnilte~tu
4521: prumäen-K.ri&tiinamlkau!PU'Illgin J."auta.tiet raikennettaiVaiksi vuosina 19130-1900. Sen
4522: jäänyt va:rs·in u•nohdettuu.n; asemaan. jällreen on kysymyksessä oleva alue pääs-
4523: Kun kysymyksessä olevalla alueella on, syt vuo·roon v;ast& kalhdenltentakym-
4524: me:r:en ranniktkow lutkema:tta~, san~gen vä- menerutenä, j,oksi tOIJ: elh'dotettu Tam-
4525: hän YJleiseolle Hikenteel[,e. sopi!Via. vesis- pereeTh--!kaaoli~teru-Kauhaj,oon ra,ta, ja
4526: töjä, niin voidaan tliwH:telemaJ,ta sanoa, sen. rakemta.mi!sadabi [as>kert:,tu vuodet
4527: ettei koko maassa, ott.tamatta !huomioon 19418-1951.
4528: Ou1un läänin pohjoisosita, ole •seutuja., MiJt.ä rtulee ensinnäkin •komiteailli ehldiot-
4529: jotka ku1tkuneuvoifuimsa, nälhldten eivät tamiin: :ra:tasuuntiin, ,olemrme siinä suh-
4530: olisi sano!t<tua alue.Mao .eldeUä. Siinä mie- teessa eri mieLtä komirt:ean kanssa. Porin
4531: tinnössä, jonika vuonna 19117 asetettu -Kan:maan'()lään-Jfuap·wmäen rataa p:itää
4532: kUJltkuJ•aitoSJkomite.a on vuotle:n 1920 iLo- ikomHea tärkeänä ensinnäkin :siitä syys-
4533: pul~a Valtitoneu!V'ostol:le anJta>nfl]jt ei nälli- tä, ei1::tä se avaisi tätrkeän ythldys.t:hen lä-
4534: diä.k:semme myöslkääru ole ol!tu tairpeeiksi himpään merisrutama.an Kesiki- ja Poh-
4535: oikeudenmukaisia kysymykses.stä olevaa jois-SuomelJe ja :olisi samalla luonnol-
4536: aluetta. kohltaan eik•ä myösikään1 osuttu lisen!W jaotikona Raudustta Elisenvaa.ran
4537: oiikeaan mitä tulee samaLle alueelLe ra- kautta Haa!PamäeUe kulikeVIa1le poiikiki-
4538: ken!l1etta.viiksi e:h:do·te·tltujen :ratojen pää- r.arloaJlle, jo.nka ika~ultta v,oidaa.u ajate.lil.a
4539: suuntiin ja niiden kesikinäiseent järjes- V enäJjä11e ja, V enä\:iäilltä' suunta u'tu:van
4540: tykseen. kauttakuliTmliikenteen voivan osittain
4541: Kurt:en muis•tettanee, on ku·likulaitt·os- kuJikea. Mutta Jmten ikomiltean mietin-
4542: komitea laatiJmaarusa. :rtaruta.ti.eraikennu.s- töä seuraava.ssa 1toits·essa vastrulauseessa
4543: ten yleitseen· olhjellmaatn ensi' sijaan aset- aivan oikein huomautetaan, ei .ole usikot-
4544: ta.nu:t viisi do raken;teiJl.la, olEWaa rauta- ta;VIaa, elt:tä ainoaka:MlJ siJlloin kuiou piak-
4545: tietä sekä· niiden dMkeen rpannut paitsi koi~. ,todennäik·öisesti rrukenn;e:Uava Riiihi-
4546: kai}llta jo .rak.enm.e1tJta.vaksi rpä:ä,tettyä ralt•aa mäen-TuLrun väilinen suOtra rata on rval-
4547: kolme muuta rataehdotusta. Seuraavaksi mi:stunutt. PietariSita. pä.in .tuleva jla sinne
4548: 96 II,2o. - Tampereen-Seinäjoen rata.
4549:
4550: mene,vä ta1varakauwa - puil:mmattaikaan lwsken huomattavaU.e .tehta.RJlle tai sen
4551: henhllöW.1lrenteestä - entisten ratojen lälhelle ja siitä Ikaa:li.sten kauppalaan,
4552: lisäksi ·ta:rv~tsi·si Porin-Kanikaanpääm.- eli siis kuten kulkulaitoskomitea on
4553: Haruprurnäen radar11, jonika, ika u tta siinä suunniteLlut yLlämainitun Tampereen-
4554: suhteessa. saata~siin ailkaan vain, että Kauhajoen radan aluksi kulkev.an. Mutta
4555: ma.tlka Porin ul:kosa1tama&ta M·ä•rut.ylluo- suunnasta Ikaalisis.ta eteenpäin. emme
4556: dioUa, ·tulisi noin 10 ki·lOillletlriä •lyJhem- voi ylhtyä ku:lkulaitoskomiteam mietin-
4557: mäiksi kuin ma.tika Kriisitiin~nkaupun töön. Sen mukaan tulisi jo sellainen
4558: gista tai R;aSJkisista, Haapamäe1le. Porin Pohjois-ISatakunnan keskuspaikka kuin
4559: -Ka.ntkaall[lääll!--Haapamäen ra.ta on Parkanon kirkonkylä useine läheisyy-.
4560: kau!ttalku~kuliikeruteen ·vuoksi siis aina- dessä olevine koskineen jäämään syrjään
4561: kin ·toistaiseksi jotenkin ipienilmerki1tyik- radasta. Samoin kärvisi niiden laajojen
4562: sinem. Ta,nk.as·tetta•essa .s~tten Polöois- kruunun- ja muiden metsien, jotka sijai:t-
4563: Sataikunnan tPaiika.U~sia ol<>.suil:uteita~ on sevat ParkallJOn pOihjois- ja J,alasjärven
4564: en:sinnä1ki.n huoma:ttava,, että suurirrnn:nan eteläosissa. Niinikään jäisi vauras ja
4565: <>.sa.n sanottua a'luetta ikau!pipaikaupun- väkir.ikas Jal,as:iärV'en vitäjå kaiketi ikui-
4566: kina on TalllliPere, mi!kä, .on luorunoUista, siksi adoiksi osa·ttOtlllaiksi: .rauta:ties~tä. Sen
4567: koSika se on hu1omatta.vastli suucr.'eo:nvi ja vuoksi on luonnoUiSita, .et!tä radan olisi
4568: vilikikaaiiillPi Poria ja. ikaiiklki Pohjois- kultile,uta.v:a suuntaan lkaalinem---Parka:no
4569: Sa.taik,unn~an suurimma,t asutuskeskuk- -Jalas:järvi. Sen P'ääteikoh!ta tulisi näin
4570: set,. merenranm:iik'koa il uku unot.tamart:ta, ollen olerrn:aan Seinätioen asema tai j~oku
4571: ovat ~älhetmtPäruru Tamperetta ikuin Poria. paiilclw; :sen lälhe:JJlä Seinä!joelll----iKrisltii-
4572: Porim--HaatPamäen rata ainaikin sen na,nlka uvungin 'radalila.
4573: suuntaisena ikuin se on iku1kutla~tosikomi Ne ikunna,t, jotika nä1i;n ta!V'oin. ,tulisivat
4574: terun miat:intöön. .UiJtetys,lli, kartassa. kul- raUltaJtien vätlittömään y)hteyteen. nim.
4575: kisi siNuuttaen USieirnmat asu.tusikeskuk- edeLlä mainitut Y1öjärven, Hämeenkyrön,
4576: Siet etu;päätssä sYJ(iänlmailtAien lrupi setllai:s- Ika.a:Hste.n, Pa:r~kanon' ja J~alrusji:i!rven kun-
4577: ten seutujen ikautta, joHla ei ik.eskenruän- nwt sekä ViHaikikala., Jällllij.äJT!vi. Kihniö,
4578: kääm ole o1lu:t li:usikin mi!tään lliikenneyh- Karvia, Seinäjolki, Pell'äseinäjOiki' ja Ilma-
4579: teyttä. T.älrikeä seillDka niim.iikään on1 se. jOiki ova.t osititain hiYJVi'llikin ti:heäSiti
4580: etNL siiksi suutren kaupungin kuin Tam- asU!t;tuja pruiklkaikuntia. ja niiJderu keski-
4581: pereen: tarvitsee vältt·äm·äJtta muonitus- .mää.räinenkin. asukas.ti~eys on li).6 asu-
4582: taankim vall't.en väästlä [pa.rempaaillJ ikuliku- kaista neliOk·iLometr.iä k<ohti, silis mel-
4583: yht.eyteen ihYIVini viljeUYti.en Tampereen koista suurempi kuin maamme maa-
4584: luoteiStPUIOlella olevieru pitäti:Uen ka.nssa laiSikuntain asuikastiJllley.s tkes:k:iJmääl!'in.
4585: PU'huma.iltaikaan si:~tä, .että TMI1pere teh- Ha;rv.emmin asU!t,tuja ikuin :muult OiVat
4586: druslkaupuwkina .on yhä täJrkeämmäiksi Pa.rkanon ja Kihniön1 pi!tädä·t. Paitsi
4587: keh1ilflyvän lhalik:okaU[>am' ~uonillloHinen siitä sedkikaa, etitä var:s.i,nikin edaliJ.iseiSISä
4588: myyntitpaikilra.. Kaikki nämä: sei1ka,t osoi.t- on ilanjoja kruununmetsiä., on ,täh:än asi-
4589: tavat, että etusija ehdottomasti on pan- aiJmt,i[atan ep.ä:iJlemätt.ä; sy ynä niMen truva-
4590: 1
4591:
4592:
4593: tava radalle, jonka lähtökohta on Tam- ton e.tä:iJsyys .n,y,kyailkais~ista lmlikuneu-
4594: pere tai oikeastaan sen ~äihellä oleva VoOista. Niiltlä ei ole sa:nottruvaa ti[a;i-
4595: Epilän asema. Mitä sitten tulee J:adan SUUI1Jta. käyt.tää lbiyJv'älkiseen edes vesiTieit-
4596: suuntaan on luonnollista, että sen on tejä,, joten nililden H'lilmylhtey's' muun maa-
4597: aluksi kuljettava Ylöjärven pitäjän halki Hillan ~kans:s.a on .maihidoOllislimman htan-
4598: Hämeenkyrön pitäjässä o:levaHe Kyrös- kalla. Joks·eenikin s~maS1sa asemassa on
4599: II,2o. - Pojanluoma y. m. 97
4600:
4601: Kall'vi~n piltädät, jonlk~ asuikastrhe.ys luisi .to~·tlt 'turutia väJhemmä:n ailkaa kuin
4602: m.yöskiln on a:l:ha:isi:mpia; k.y,symyksessä ellJlllen. Tämä osoititaa, e<ttä· puo1t~a~l
4603: dLevista kunnista. lamme ratasuunnaJila on kautt.atkuitku-
4604: Jo edellä mainitut seikat >OSottava.t sel- liikenteen tkannaltaiki:n. pa[jon suurempi
4605: västi, miJlllä 'Pflllheena olevrul1a IW1uoolla merlk:iJtys kuin Porin-Kantkaanpään-
4606: kiltpalilevislta ll'rutasuunlllilis>ta on suu:rim- Haatprumäen :raodailla, koska siitä niin-
4607: mat edut puolellaan. Oleiiilillle, tähän muodoin 'tuJisi PoManmaiB!l~ johltava
4608: saaikka tkuiienlkin jätitäill.OOt main:iJtse- emä['alta. Verrattaessa: Tallll:Pereen-
4609: ma.ttlll yihrlen s·eiokan, jotka suuresti ko- Kauihiadoen ja Tampel1e.en-Tkaalisten-
4610: hottaa Tam;plereenJ--Ika·aHs.ten,.._.seinä- Seinäljoen m~taosuun.tia ttloisiinsa, rat-
4611: joen ra1tasu unnan merlkiJt;ystä. Sen va~ kaisee jo 1tämä seilklka yksinään asian
4612: miSituHuia tulisi näeot ,mattlka Tampereelta v.i:imeksi sanotulll suunnan eduksi. Sillä
4613: SeinäJjoeHe ,tie- ja. vesiratk:ennusinsin.ööri ensiksi mainituillia suunnaHruhan ei olisi
4614: Juho Konraidi Koskilsen ke.sruhlä 1922 toi- kauttakuaikuliitkentee.n iP·a~:vellukse:ssa mi-
4615: mi,ttamam otu:tiktimutks·en mukaan lyhene- tään mel1k1tySJtä~ koska se. ei! lainkaan
4616: mään 38 kilomeiril.lä. Kuinka suuri polt- l'yherut.äisi ma·tlkaa Setin'ädoeiir-Tampereen
4617: toaineen lia muiden liilkennekulujern vä- väliHä.
4618: hoon'ys täos,tä seu.ra.isi, on :tall'IPe.et·on ta Vuoden 1918 1Q'Pussa jwkaan:tuirva:t Suo-
4619: sanoa 1puhumrutirukaan siiltä~ että mat- men va:lti!on ja ylksi1tyis:raurt:.atie.t eri lää-
4620: kaan Polbjanmaa!lta Ete.lä~uomen mat- neihin sewraaiVasti:
4621: kus,taljajun:an llJY{kyisellä vauhld<i<Ha ku-
4622:
4623: Valtion Yksityisiä 100 km':iä 10,000 asu-
4624: Läänit rautateitä rautateitä Yhteensä kohden kasta kohden
4625: km. km. km. km.
4626: Uudenmaan .................... 401 108 509 4.:23 11.84
4627: Hämeen ........................ 395 70 465 ~.22 12.83
4628: Viipurin ........................ 764 12 775 B.21 13.55
4629: Turun .......................... 300 63 362 1.49 6.94
4630: Vaasan ........................ 718 12 729 ll.90 13.38
4631: ·Oulun .......................... 432 34 466 0.28 12.76
4632: M:ilklkelin ........................ 351 351 2.•11 17. 22
4633: Kuopion ........................ 500 4 510 1.41 12.46
4634: Koko maaru 3,866 ,3()2 4,.1!67 '1.13 12.52
4635:
4636: Tässä ·taulukOSISa. herMitää he·H huo- matta on vain Kuopion läänilssä piruta-
4637: mi!ota rautateitten väihyys Turun ja Po- aJlaan v.erraten !hiukkasen vähemmän
4638: rin ~ääniiSsä. Se muiodostaa siinå suh- raurt,rute1tä: iku:in tiässä :maa:mme v.anihim-
4639: teessa aivan oman luoktka,nsa muiden mall' rusutus- ja vHj,elysseudun käsittä-
4640: parempiosais:t:en [äänien rinna:llla, s:tllä vässä 'lään]s:siä. Tämä asiaintLla on sitä-
4641: ei!hä~ rauta,tei!dlen määrä siinä koh!()a k1ru epäoikieutetump~, !kun Turun ja Po-
4642: kuin hiulkan yJti puoleen siitä, mi:tä se rin läänin pohjoiisosa. Jdpeästi kaipaa
4643: mu1ssa on. Me~kein yhtä etpäAeduHimen raurt:attien tuomaa ~tuiktea vodaikrseen. ko-
4644: on Tunm ja Poriin läänin a:Siema l!'auta- hota iläänin muun osan 'tasollie.
4645: teit.ten paljrou:teen ll'ä!h!den pilllta-.alaantkin Lopruksi :PYYidämmle lhuOilllau.tta.a, että
4646: verraMuna. Ou'luru lään:iä iukuunotta- useat kunna:t, joideru a1Uieen läpi ehdo
4647:
4648: 13
4649: 98 II,2o. - Tampereen---Seinäjoen rata.
4650:
4651: tettu rata •tuHsi ·kulkemaan, ovwt jo si- gin lähellä olevalta Epilän pysä-
4652: toutuneet vas•taamaan rau trutierl:ä varten kiltä Kyröskosken tehdasyhdys-
4653: ta,rvi·ttarvHn maa- ja. vesialueen korvauk- kunnan, Ikaalisten kauppalan, Par-
4654: sesta ja että voildaan ede1Jl,y.t.tää, e<ttä kanon ja Jalasjärven pitäjien
4655: muutkin asianomaiset 'kunnat orva:t val- kautta Seinäjoen asemalle tai jo-
4656: miit sellaisen siJtourmukrsen an.trumaan, honkin paikkaan sen läheisyy-
4657: jos päätös xaikentrumiJsesitru .te~hd:ää:n. Useat dessä Seinäjoen-K ristiinankau-
4658: kunmat ova1t antaneet muMakin a;vustus- pungin radalle sekä että sanottu
4659: sirtoumruksia. rata otetaan rakennettavaksi vii-
4660: Edcllä eg;i,tetyn nojalla·ehdotamme kun- meistään vuonna 1927, ja että
4661: nioi:ttaen Eduskunnan päätettäväksi: alustavia töitä varten varataan
4662: että nomaaliraiteinen rautatie v:n 1925 menoarvioon. 1,000,000 mk.
4663: rakennetaan Tampereen kaupun-
4664:
4665: Helsin,gissä, touikokuuri 16 päivänä 1924.
4666:
4667:
4668: Herman Pojanlnoma. Heikki Wehkaoja.
4669: Paavo Virkkunen. J. A. Ihamuotila.
4670: E. M. 'l'arkkanen. E. A. Turja.
4671: Frans Kärki. Jalo Lahdensuo.
4672: Mikko J askari.
4673: 99
4674:
4675: 11,21. - Anom. ehd. n:o 39.
4676:
4677:
4678:
4679:
4680: Härmä y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatien
4681: rakentamista varten Porista Kankaanpään kautta
4682: Haapamäen asemalle.
4683:
4684:
4685: Ed u s k u n n a He.
4686:
4687: Jos katselee Suomen rautatiekarttaa, vaiksi. Kuinka rasi1t:tava tällainen. he-
4688: niin pist:ä:ä heti si1m1tä;n se suuri, nliin YosrruMi' on. näkyy m. m. siitä, e.ttä Par-
4689: hyvi'lll vesi- kuin rautateitä vailla oleva kiUllon kun!t·a1aiset· ovat jO!U tuneet maksa-
4690: alue, jo0ta etelässä, idässä ja pOihjoisessa maan~ viime tal1ven s·yömäJviljastru pelk-
4691: rajoiJttaa Porin-Tamperee11-Seinäjoen kä'ä! hevos'I'ruht:ia noin: 300,000 ma·rkkaa.
4692: -Kristiinan rautatie ja lännessä Poh- PitäijäJämJ ·001 nlimittä:in tuotu SJYömärviljaa
4693: janJlaht!i.. Maamme etetäi·sessä osassa ei yli 50Q.OOO kiloa ja ra.hti on keskimruwin
4694: ole toista Ylhtä suurta a'luettru, joka niin tulllll't maksamaan noin 60 penni·ä; k'ilo.
4695: kokona:an olisi vailla niin hyvin vesi- MaJt'kanJ piif:uuden lisäiksi vaikeuttaa kul-
4696: kuin rautateitä kum ,täJmä laaja alue, kua vielä s~. että maantiet 'eivät yleensä
4697: joka .alaltaan on yhtä suuri tai suu- ole keS!tänee:t liikenteen aiheuttama-a
4698: rempi ·kuin koko Uuden1maan Htiinå. kuornnli,tusta, vaan ovat olleet perin huo-
4699: Kulkum~.uvojen puuMeren1 seurau'ksena on nossa 'klliilJiliOStSa huolimwtta siitä, että
4700: tämä suuri alue, j:oka suhlteeUiiSesti ete- vaJitio muutamilla: tieosilla on kunnoSISa-
4701: läi·sen asemamsa. ja maaperäns•ä rikkau- pitoon käytt'äln:yt hyvinkin suuria sum-
4702: delll puolesta voisi! ol~·a maa'IIllme kehitty- mia. Jos rautaHet.ä ei aivan l1ä hi tule-
4703: n~eimviäJ seutuja,, jääilllyt taloude'Hiseen vaisuudle'ss:a saada varsinikin vHkasliik-
4704: kehi1t.ykseensä näihde1Ill pahas'ti .takapa- keis±mmäJlle P.orin~Kanikanpä:äm. välille,
4705: julle verraHuna rautateiden varsilla niin1 on edes väJhä.nikin 'tyydyttävän lii-
4706: oleviin;, luonnollisilta edel1yt:yksilJtään kenteeru ylläpitämiseksi pakko ryhtyä;.
4707: muuten samanlaisi,in seutuihin. Sata- perlin!Pohjaisiin maanJt·ie[)) parannustöi-
4708: kullltaanl kuuluva osa tästä alueesta s·a~ hin, joidenJ aiheuttamilla kustannuksiU:a
4709: notaankin Satakunnan Lapik.si. jo voisi peittä:ä: huomattavan osan rau-
4710: Kulkuneuvojen puute aiheuttaa nimit- ta tien ralke:n.Uiusmenoista.
4711: tä·i.n sen, ettiä asukka:iden on pakko viet- Rautatien rakentaminen alueen ha.Iki
4712: tää suuri osa rtyöajastaan maantiellä. Haapamäen asemalta Kanikall!pään kaut-
4713: Ah1a Pomarlmsta saakka, joka sijaitsee ta Po11iin ollikinJ senltäiliden, ollut nö:iden
4714: nohu 3 peni'kulman päästä Porista, e.sim. seutujen harrastuksen esineenä jo vuosi-
4715: tuodaan suuret mä:furrut puuta.va:rO!ita Po- kymmeniä. Pul'in-Kankanpääm~Hrua
4716: riilll he·vosiUa. Samoin1 ·tuodaan yli kah- pamäen rautatie on vanhimpia vireillä
4717: den penikulman päästä Poris·ta olevan olevia rautatiekysymyksiämme. Ensi-
4718: Pirtti!lltiemenJ faneeritehtaa;n koko tuo- mäinen voimaiklkaampi mielenJilmaus ky-
4719: tanto hevosilla tai autoilla Po11i,iu sieltä symy:IDsessä: ol,evaru si,sädnaan seudun yh-
4720: Mäntyluodon merisa tamaan, kuljetetta- dis1t.ämisestä Porin ikault'ta Reposa.ari-
4721: 100 I1,21. - Porin"----"Haapamäen rautatie.
4722:
4723: MäJniyluodJon merr- ja ta·lvisatamaan ta- tavakJsi, tulisi, jos Porin.~HaapamJäen
4724: pwhtui jo vuonnta JJ896, jolloin Ilmajoen rata rakennetaan, yhtäjaksoinaru rauta-
4725: maamiesseuran alotteesta pidettiin Kau- tie kulkemaan suoraa111 ja lyhintru tietä
4726: ha:joolla kolmus:, joh!on oli sa·apulliut Ka•rjalas.ta ja. Swvosttru Etelä!--Pohjan-
4727: edustajia noin kahdestakymmenestä! eri maalll ja Sairukunruan kautta mahdolli-
4728: kuntnJasta EteläJ-(Pohjanmaal'ta ja Poh- simrman jä•äJttöm'äätn merisatamaan ja
4729: jois-Salt.akunllliasta.. Siitä piJtäen on ky- palrvelisi nräiin oHen uutena emä<raJtanta
4730: symys pysyvästi ja jatkuvaS!ti ollut V'i- ka~k1a näitä~ maakuntia".
4731: reillä. UseimmHla va]tiopäivillä tästä Sooåällikeen oru lr,auta!t1epolitiikwssa
4732: läJhtien on radan puolesta anomuksia alettu noudattaa .strate.egisia ja rajaaeu-
4733: tehty jo vuoden 1912· valtiopäivillä oH tunäJkölwbttia, j:otika ova·t estäneet tämän
4734: tämäJ POI.rm-Haapamäeru rautatie aivan Länsi- da Keski-Suomen läpikulkevan ra-
4735: liåihetl.ä mtkaisurualli.. Silloin rauta,thlVa- dan, johon rajaseutunäkökohdat eivät
4736: liokunta ehdotti nim, tämän radan ra- sovi, tulemaJSta pä:ätettyj·en ratojen jouk-
4737: kenllllett81vaiksi het:i kun eduskunnJan: ai- koon. Val:tion kulkulaitoskomitean mie-
4738: kaisemlillin pääit.ämäJt radat ovat r.akeru- tinnös·sä vuodelta 19211 on tämä rata ase-
4739: DJe:tut pitäen sitä erit.täilli mrkeäriä m. m. tettu .to]srelle sijalie täJrtkeidenJ kautta-
4740: maaiDl!llle taltviliiikenteen kanna!lta. V a- kulku- ja 'kaukolii!kenneratoj~en cyh-
4741: liokuDJta huomautti, että sHloin kuin Po- nrrussäi 'Sekä ehdot·ettu se raJkennettavaksi
4742: rin'--iMämlt.yluodoDJ 'rata 1800 r.akeDJllletltiin, vuosina 1000-36.
4743: se mielipi1de oli yleineru halli<tusviireissä Ne näkökohdat, jotka puhuvat tämän
4744: ja eduskunnassa, et.täJ Mälnltyluodosta radan puolesta ovat. jo moneen kertaan
4745: olitsi saatarva Pdhjrunlruhden rannalle t.a:l- edusikunnarn a.siakirjoissa esitetyt. Viit-
4746: visatama Ete.lä~Pohjanmaata ja Saia- taamme etenkiru vuosina 1007. 10019, 100.2
4747: kuntaa varten. Täss.ä tarkoituksessa ja 1917 tehdyissä eduskunt.a-anomuksissa,
4748: käytet1tiin MäiDJt'Yluodon satama·raken- vuoden 1912 jo edellä mainitussa rauta-
4749: nuksiiDJ 560.,000 markkaa v.al'tion varoja tie.valiokuDlll!aru anomusmietinnössä n:o
4750: ja Porilli kaupunki uhrasi samaan trur- m (a·sialldrjat valtiopäivibtäl 119[2. 5:s osa
4751: koitukseen 1,650,000 markkaa. Vali:o- II, anomusmietim.t'ö 12} esitettyihin nä:kö-
4752: kunta toteaa, e~t·ä MäD.Jtyluoto on Poh- kohltiin sekä! valtiODJ kulikulait.oskOIIlli-
4753: jarulahden jäättömim. satama, s•e kmn teaJU mietiiiJlt,öön vuodelta 1001.
4754: muutamina vuosina, esim. vuonna 1910, Jos jiättää paikalliselt nä:kölmhdat huo-
4755: on ollut. jäistä vapaa jopa 339 päivää mioon ot1tamatta ja. katselee ratakysy-
4756: vuodessa. SyY'nä tähäm. on se seikika, ertt.ä myksiä y,ksiDJOmaan yleis.valtakunnJalli-
4757: MänltyluodoDJ ulkopuolella ei ole saarris- selta näkökallllllalta, nd.rin on paitsri sltra-
4758: toa, ja etiä vuolas, ylliDJä: hyviru veslirikas teegisia näkökohtia ennen kaikkea otet-
4759: Kokemäien.doki purkaa vetensä Mänty- tava huoonioolll, mitä: mahdollisuuksia
4760: luodon ja Reposaarren. välillä olevrun sal- rata voi ava,ta maaJU elinkei'noelämän
4761: men ka ut'ta me.I'een. Lisälksi on tehty- kehitykselle ja uusien taloudellisten a,r-
4762: jen .tutkimu~ien mukaan meri Mä'nty- vojffill luomiselle,, sekä liikenteen mah-
4763: luodon ikohdalta vasiaa,valle .rannalle dollisimman suurelle tehokkuudelle.
4764: Huot\Silli puolella Agön rseutUNille Poh- Erusi sijalle on, siis ilmeiJseiSti aSieteJtta;va
4765: jaiJJlarhden jäälttömin vyöhyke. 'l'ärrnä:n sellairset ·rmdat, jdtka yhdiS:tlilväJt sis'ä-
4766: todet<tuarun jrutkaa valiokunta: maan mereen ja siten avaavat maamme
4767: ,.;Kun Ednuikunlta jo on päättänyt: Jy- viennille )'lhlil ruDJsaampia mahdollisuuk-
4768: vruskylän~Pieksämälen radan rakerunet- sia. Ottaen huomioon, että eri asteiseksi
4769: II,21.- Härmä y. m. 101
4770:
4771: jalostettu puu on maamm~ verra.titomasti symykse.ssä oleva Porimt-Haapamäen
4772: täirkein vientHavara,. josta talO'lldellinen rwtlll kaikein 1Jälrkeimpiä. Seru vailkutus-
4773: kehityksemme e.tupäässä riippuu, OIIl. pii!ris:sä orvll!t ruimittäi~ koko Etelä-Suo-
4774: rautatiepolitiikassa puuteollisuuden ke- men suurimmat valtion metsM miJ.tei
4775: hittäJmin!eTIJ ja sen! tuottei~den viennin li- yhteTIJäis•enä alueena ja lisiiiksi rilkkaim-
4776: säämitnen yhttenä mäJäräåväniä näJkökoh- mat yk:sityismet.säJt. LRadaru vaikutuspii-
4777: tana otetltavru huomioon. On toisin sa- riin tulevien vailtion metsien! ho1toaluei-
4778: noelll ~r.akellltamalla uusia vientiratoja den yht'eenJaSikettu pinta-ala oli edlellä-
4779: sellaisiin seutuihin, miss-ä niitä ei ennes- mairuitun, JJ9112 vuoderu .rautatievaliokun-
4780: tääJil' ole, avattarva sisäJmaan puutavn- nan tekemien laskelmien mukoon 164,468.
4781: raHe ja tteollisuudetn tuotteille pä!äsy ha. Viimeinen mittaus on vuodelta~
4782: meren tran:taan.. Tässä suh'teessa on ky- Sen tulos ruäkyy seuraavasta taulukosta:
4783:
4784: Porin-Kankaanpään-Haapamäen rautatien varrella olevien hoitoalueiden
4785: pinta-alat v:n 1922 tilaston mukaan:
4786:
4787: .Kehno- 1
4788: Viljeltyä Kasvnl- 1 kasvoista Metsätön-
4789: 1 maata lista met- metsä- tä maata Vesiä Yhteensä
4790: Hoitoalue sämaata maata
4791: 1
4792: Hehtaaria
4793:
4794:
4795:
4796: Kankaanpää .................. 1,414.61 14,145.08 6,267.68 9,006.43 569.09 31,402.89
4797: Parkano ...................... 593.11 11,514.44 1,787.00 13,623.06 1,135.89 28,653.50
4798: Kihniö ....................... 1,352.81 13,361.70 7,142.59 10,900.25 1,210.69 33,967.94
4799: Nerkoo ...................... 798.81 16,438.26 8,429.68 8,027.84 1,828.22 35,522.81
4800: Aure ........................ 419.69 12,646.90 5,384.59 4,658.30 1,159.27 24,268.65
4801: Kuru ........................ 55.78 10,057.30 5,414.07 1,822.67 814.23 18.164.05
4802: Vilppula ...................... 1,054.28 11,764.76 2,702.74 638.00 1,799.07 17,958.85
4803: Virrat •••..................... 1,243.76 12,109.25 7,147.85 5,995.66 431.87 26,928.38
4804: Jalasjärvi .................... 2,224.85 19,607.03 12,828.44 14,246.45 625.3li 49,532.12
4805: 9,157.60 121,644.72 57,104.64 68,918.66 9,573.58 266,399.191
4806:
4807: iMitäJ tulee tällä alueena olevani me.t- eikäJ wiid~n vuosituotannolla nrytkyisin
4808: sänJ kuutiomä:äiriin,. niin on rmetsäiietee.l- ole likimainkaan s]tä a~rrvoa kuiru niillä
4809: liseill iJwelaittoksen kesällä: 1J923 ·toimitJta- voisi olla. tKuimika paljon ruiiden vuosi-
4810: mmn metsän .arrvioimiseill mukaan keski- tuotannon rraiha..,all'rvo rauta tien kautta
4811: kuutiom~ä, myös nuori metsä mukaan kO'hoaisi, on luorunollisesti vaikea ta;rk-
4812: luetturua, Ruov.edelll, Vitl'ltain, Kurun. kaan sanoa. mutta voitanee tämä nousu
4813: Pa~rkano--~Kihntiön, JäJmijäJrven,. Ikaalis- kuiterukin laskea useiksi kymmentiksi
4814: tell\, KanikaanpäJän ja Pomarikun pitä- prosenJteiiksi.
4815: jissä, pa~remmaUa maalla keskim. 74.7 m 3 Muunl{lin kuin puutavall.'aJteollisuuden
4816: ha kohti ja \huoruommalla maalla '15.·5 m 3 alalla loitsi mta n,äil]äJ senduion uusia ar-
4817: ha ikO'hti. Sekäl valtion että yks.ityismet- voja. Mainitulla aluee11a onJ 611. eri suu-
4818: sieill ilrokonaisku u tiomäJä·r:äJ mainituissa ruiJs,ta ikoskea, joiden: yhteenlaske~ttu he-
4819: pitär.i·issit oli kysymyks.essä· olevan arvioi- vos·voimamääirä suoritettujen mittausten
4820: misen mukaani 29_36>i,il02 m 3 • Kulkuneu- mukaan vaihtelee S,ooo..-<107.200 he:vos-
4821: vojeill puut teelll ~akia ei näil.lä metsillä
4822: 1
4823: voiman v.äJlill'ä, ja joistta useimmat tuli-
4824: 102 II,21. - Porin-Haapamäen rautatie.
4825:
4826: sivat suunnJitellun: 'radan "iä:l~ttömäänl lä· sanoen pienenttäis'i. rautat:ie'lai toksen kus-
4827: 1
4828:
4829:
4830: heisyy.teen. NykyisinJ on nliitäi mahdo- tannuksia, samalla. kuin se haJlventaisi
4831: ton sanotiavas.sa määrässä käyttäJä teol- ulkomaiHa tuotujen ta1varain hintaa
4832: Hsuuden palvelukseen kun läJhim:pään Keski-Suomen asukkaill'e. Liikenue,ttä
4833: kaupuntkiin tai lähimmälle rautatiease- se helpottaisi vielä silläkinr tavaUa, että
4834: malle saattaa olla sadankin, kilometrin tavaraliikenne sill(}in alkaisi enemmän
4835: matka.. s•elkinl hyvin mäikis:tä.. Nämä jakautua maamme eri satamien väEllä
4836: luonllllontvo1mat saava't rauhassa uinua eikä! niintkuin ny1t pyl'lkili ka•saantumaan
4837: siksi kui'lll rau:tatie tekee nliiden käytän- yhteen tai kahteen Etelä-Suomen sata-
4838: +töönotta:mis•en mahdolliseksi. maalll, josta on ollut seurauksena liik-
4839: !Samoin kuin t.e•()llisuuden alana, tulee keen ha,rdoit.tajille, suuria tappioi,ta tuot-
4840: tämä rata vaikuttamaan elvyttävästi tava tavarai1n1 pySJärhtyminen· nä:ihin sa-
4841: myös ma<a+.alouden alalla. Eteläinen tamiin johtuen Tautateiden puuttuva.sta
4842: Satakunta on ma:amme kaikkein tär- kyvystä kuljettaa ·tavamita sitä mukaa
4843: keimpiä ja kehittyneimpiä maanvil- kuim niitä on saapunut.
4844: jely.sseutuja, joka. tuottaa viljaa paljon Kanna ttavaisuuteen<s.aildn nähden tulee
4845: ' yli oman ta:rpeen samalla kuin karjat·a- suunn:i.teUu Porin.-Haapamä:en raubtie
4846: luus on korkealle, kehittynyt. Samoin: on olemaan uusien ra,t()jen, joukossa kaik-
4847: Pohjois~Sataikunnalla selkä. radan pHriin kein ensimäisiä. Vaikka se kulkeekin
4848: tulevilla osilla ,Pohjois-Hämettä ja et,elälisen Suomen1 rikkaimman metsä-
4849: Etelä-!Pohjanmmata ka·ilkki ede~lytykset vyÖihykkeen halki ·ei ·se silti ole mikään
4850: kehittyä hyvinvoivaksi maatalousseu- va1r.sil1ainten e1rämaan :r>ata. Pälillvastoin
4851: duksi kunihant ne vain pararmeHujen ovat ra,dan länltisenl osan varsilla olevat
4852: kulkull!euv()jen kautta saavat sitihen voi- kunnat verrattain tiheään asuttuja.
4853: makkaan s:y,säyksen. Maan laa,tu on ltäiseru puoliskon kunnissa, missä me.t-
4854: nim. kauttaaltaan ve.rra ttain hyvää. sät pääa,siaHiseslii sij!aitsevat on väen
4855: Erikoisesti ovat nämä seudut tunn:etut tiheys luonnollisesti <pienempi, mutta
4856: suuris,ta viljtelyske.lipoisis.fa soistaan, kaikkien radan va;n_,elle joutuvien kun-
4857: jotka tähän a.sti ovat haitanlll•eet maan~ tiew vätestön keskitiheys on j<>ka tapauk-
4858: viljelys,tä. te~kemäJllä maan. hallanaraksi, sessa suhtee.Hisesti korkea. nimittäin
4859: mut'ta j:otka 1kuivattuina ja viljelyhelle 17--i18 henkeä km2 kohti, eli toisin sa-
4860: otetltuina voiiVat muuttua ensihlOkkai- noe·lll noin 2 kertaa ewemmän kuin kok<>
4861: si:ksi vil':ielysmaiksL maan ikeskimäläi:Däinem asutus on samalla
4862: ·E!delleeu pakot,t<aa viime vuosina yhä alall'a. Kannattavaisuus,l,askelmia teh-
4863: polttavaJllllllaksi kä:ynryt vaunupula kiin- tä:essäJ on sitru paitsi ot;ett,ava huomioon
4864: nittälmäJäni tähän rataan erikois•ta huo- se edellä kosketeltu liikkuvan kaluston
4865: miot,a. Niinkuin jo ennen1 mainittu 19•12 säälstö, jo.nika erikoises'ti juuri tämä ra.ta
4866: vuoden .rautatieva~iokunta huomautti tuo mukanaan:.. Kuinik.a paljon rata tu-
4867: en tämä ra·tta luoi:J.rnollinen jatko Jyvä:s- lee liikeruteew tehokkuutta lisäämään sen
4868: ky]äJn- Pi:eksämäen.-Barvon1linnan~Eli- ka.utita, ~että se tuntuvasti lyhentruä laa-
4869: senvaaran poikkiradalle samoin kuin jojeru sisäma,an alueiden nykyistä rauta-
4870: PiekSiälmäeltä pohjoitseen kulkevalle ra- tiematkla.a talvHiikenteelle sopivaan me-
4871: dalle ja lyhentäisi tien: maamme keski- risatamaan,. on vaikea numeroilla osoit-
4872: osistru sattamaan noiw 60 kilometrillä. taa, muttar on tättnä Hsäys joka, tapauk-
4873: Tämä luoniiliOllise.sti pysyvästi vähen- sess'a hyvin huomattava. Ottama.ll:a huo-
4874: täisi liikkuvan kaluston tarvetta, toisin mioon kaiken tämän samoin kuin muut
4875: II,21. - Härmä y. m. 103
4876:
4877: aikais•e'mmin kosketellut seikat m11 helppo liioin ole oikeinikaan, että tällaisiin tu~
4878: nä:hdä;, että uusi rata tulee epäilemättä tannollisiin tarkoituksiin käytetään yk-
4879: olemaan parhaiten kannattavia maas- sinomaan valtion vea>o- ja muita sään-
4880: sa:mme. nöllisiä tuJ.oja. Semvuoksi olisi mieles-
4881: Todistuksena siitä, kuinka kipeäs'f!i ky- tämme syy·tä hankkia suurempi valtion~
4882: symyksessä olevaa Porin'--Haapamäen lai111a, josta s•ekä nyt puheenaolevaa että
4883: rataa ka1vataan:, on se suuri uhrautu- mu1f!a rauta.tierakennuksia varten saa-
4884: vaisuus, jota suunnitellun radan varsilla taisiin varat. Tällainen laina., varsi.rukin
4885: olevat kunnat ja yksityiset ovat sen hy- jos se saataisiin kohtuullisilla ehdoilla
4886: väksi osoitta111eet. Fide.Uä jo mainittiin ulkomailta, olisi omansa elvyttämään
4887: se 1,650,000 mwrkan uhraus,, jonlka, Porin taloudellista elämäämme yleensäki.ru.
4888: ka upuniki aikaisemmin on tehnyt Män- Kaiken sen perustukseUa, mitä edellä
4889: tyluodon sataman hyväksi, jotta tärrnä olemme esittäneet, anomme sentähden,
4890: satama vo1si tyydyt.t•ävfusti täyttää niin
4891: hyvin a.ika~i~emmiu, rakennetun 'l"ampe- että Eduskunta päättäisi raken-
4892: reeru-Porin kuin( suunnitellun Porin- nettavaksi normaaliraiteisen rau-
4893: Haapamäen radan tuottaman liikenteen tatien Porin kaupungista Kan-
4894: vaa.timukset. Nykyisen rahan arvon kaanpään kautta Haapamäen ase-
4895: huomioollK);ttaen vastua tämä uhraus malle sen jälkeen kuin nykyään
4896: enempää kui!DJ 20,000,000 markkaa ja on rakenteella olevat radat ovat 1Jal-
4897: siis Porin! kokoisen kaupungin osalle mistuneet ja viimeistään valtion
4898: erinomaisen suuri. Erikoisesti kysy- asettaman kulkulaitoskomitean eh-
4899: myksessä olevan Porin~Haapamäen ra- dottamana aikana eli vuosina
4900: dan• hyväiksi ovat radan va~rella. olerv·at 1930-.~6.
4901: kunnat, toiminimet ja yksityiset sitoutu- että jo v. 1925 alotettaisiin val-
4902: neet uhrauksiin, joiden rahaLlisen arvon mistavat rakennustyöt rataosalla
4903: hyvin saattaa laskea 25-30 miljoonaksi Pori-Kankaanpää ja sitä varten
4904: mtall'kaksi. Lahj asi toumuksiin sisälityy valtion 1925 vuoden kulunkiar.
4905: kaikki rautatiehen tarvittava yksityisten vioon otettaisiin 5 miljoonan mar-
4906: ja ikuntien. omist·ama maa sekä tuhansia kan määräraha.
4907: ilmaisia hevos- ja jalkamiespäivätöitä että Eduskunta kehottaisi halli-
4908: samoin kuin rahaa. tusta puheenaolevan ja muiden
4909: Valtion sruännöllise.t tulot eivät iJmei~ rautatierakennusten toteuttamista
4910: sesti riitä kaikkien jo pääJtettyjen ja varten ryhtymään toimenpiteisiin
4911: vastedes päätettävien kiireellisten rau- ulkmncrisen valtiolainan ottami-
4912: tatiesuunfllitelmien toteuttamiseksi. Ei seksi.
4913:
4914: HelsiJIJJgissä, 15 päivänä toukokunta 1924.
4915:
4916: F. V. Härmä. Väinö Tanner.
4917: Ansh. Alestalo. Fanny Ahlfors.
4918: J. A. Ihamuotila. E. Aromaa.
4919: W. W. Tuomioja. Frans Mustasilta.
4920: Taave Junnila. E. Kilpeläinen.
4921: Sv. Wuorio. Tuomas Wanhala.
4922: E. N. Setälä. Viljo Rantala.
4923: Eino E. Heikura. Miina Sillanpää.
4924: Aino Lehtokoski. Oskari Heikinheimo.
4925: Hilma Koivulahti-Lehto.
4926: 104
4927:
4928: 11,22. - Anom. ehd. n:o 53.
4929:
4930:
4931:
4932:
4933: Eerola y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatien ra-
4934: kentamista varten Haapajärven kirkolta Suolahteen
4935: ja Jyväskylästä Kuhmoisten kautta Hämeenlinnaan .
4936:
4937:
4938: .S u o m e n E d u s k u n: n a 11 e.
4939:
4940: Pohjois-• ja Etelä-Suomen välisen kaut- varsirukiru Helsinikiin, Radan varrella
4941: t~kuluu hru;poi•ttamiseksi ja maan mo- tulee näet aina sen lälhtökohdasta alkaen
4942: lempien osien läJhentämiseksi toisiinsa on PohdanmaaHa olemaan viljavia ja hyvin
4943: jo kauan aikaa ollut päiväijä:rjestyksessä viljel>tyjä• seutuja. Radasta on siten
4944: uuden kauttaikulkuradlan aikaansaami- yhtä suuri etu ja, hyöt•y niiru maatavil-
4945: nen Pohjanmaalta Etelä-Suomeen. Tä- jeleväJlle väiestölle kuin kulutuskeskuk-
4946: mäm toteuttamiseksi on. m. m. valtion silleikin.. Maata.loustuotteet saadaaru ll!O-
4947: kulikulaitosikomitea: mie·tinnössä!än mar- peammin ja mukavammin ma:rkkinoille
4948: rasikuun 214 päivältä 1:900 vastll!ista rauta- sekä nHllä: saadaan paremmat hinrua t
4949: tieraikenoosohjelmaa var,ten ~hdottanut kuin paikkakunn.Ula., joiilla ei ole juuri
4950: kauttakulkuratana rakennettavaksi rau- kys·ynt·ää ensinkälän. Kulu tuskesikuk-
4951: tatien Haapll!järveru kirko1tw Hsalmen- sille se tietää taas muona-aitan laaden-
4952: Ylivieskan cr.-adalla Suolahteen~ josta ra•ta nusta ja siten' toiselta puolen hintojen
4953: jatkuisi Suolahden.-Jyväskyläin ra.tana tasoitusta.
4954: etelään viime mainittuun paikkaan. ja MuMa ra,ta tulisi vieläJ huomattavassa
4955: siitä: rakenn.ettais:iin. rautatie Häimeen~ mäii.rin palvelemaa~n maan vienJtiliikettä
4956: lin:na1an taikka R11himäelle. ja tärkeätä: teollisuu.shaa;raamme. nimit-
4957: Jos tämä rata, joilika merkityksestä ja täin puutavarateollisuutta.. Radan var-
4958: tälrikeydestä: kulkulaitoskomitea on yksi- silla tulisi olemaan varsin huomattava:t,
4959: mieline~ saadaa:n rakennetuksi, tietää vielä huomattavalta osalta kosikematto-
4960: se ·rautatiema.tkan lyhentämistä Tor- mati metsåt, jotka antaisivat lisää kulje-
4961: niosta Helsinkiin uoi'lll 100 kilometrillä. tusta~araa tälle radalle. Ja rata hyö-
4962: Mikä merkitys näin huomattavalla ly- dyttä:i;gi yhtä paljon yksityistä metsän-
4963: hennyksellä on taloudelliselle elämäUe, omis>tadaa kuin valtiota,kin, jolla on
4964: varsirukin PohjanJmaalle, lienee sanomat- suunmitelluru radan varsilla metsiä,
4965: takin selvää: se halventaa sekä tavaran joista huomattavin; Olli Evon kruunun-
4966: että matkustajaliikenteen kuljetuskus- puisto.
4967: tannuksia ja jouduttll!a, kuljetusta. Radan puutavarakuljetusta lisäisi
4968: •Mutta tämäru n. s. kauUakulikuliiiken- vielä se ·seikka, että melkein koko radan
4969: teen ohella on radalla toinenkin tä:rke·ä vMtta tulisi olemaan pohldttaisia vesi-
4970: mel'kitys.. Se tulee helpoittamaan vwr- reittejä;, joita pitikin puutavarra voidaan
4971: sinkiru maalaistuotteiden kuljetusta Ete- kuljettaa rautatielle, sitä pitkin etelään
4972: lä-Suomen tärkeihin kulutuskeskubiin, lähetettäJVäksi.
4973: II,22.- Eerola y. m. 105
4974:
4975: Sikäli kuin yleensä voi etukäteen mi- keskuksiin. Ja mikä on tärkein,. rata
4976: t.äänJ varmoja laskelmia rautateiden kaJlJ- kulkisi koiko matkan asu ttujen seutujen
4977: wat,tavaisuudes.t:a tehdä, näyttää var- kautta.
4978: malta, että! tälmä rata epäi1emäJttä tulisi Kun :tämä rata kauttakulkuratana
4979: olemaan kannaUavimpia, ratoja. Sillä olisi saaltarv.a rakennetuksi ensi tila·ssa
4980: näet tulisi olemaan run1Sa,ast1 maalais- ja siitäJ siis koituva hyötyä niin hyvin
4981: tavarain kuljetusta, puutavaran kulje- Pohjois- kuin Etelä-Suomelle, olisi se
4982: tusta, sekä kulkien väkirikkaiden pitä- saatava työn alle jo vuoden 1925 aikana.
4983: jäin kaU;tta, j~oissa on maamme vwnhim- Radan jouduttamiseksi olisivat myöskin
4984: pia viJde.lyksi'ä jta vamws:ta väkeä, :riittä- työt mikäli mahdollista samanaikai-
4985: väSti ma tkustajaliikennl6ttä. sesti alotettavat sekä Haapajäirlven.--
4986: ,Mutta radaru kannattavaisuuttw voi- Suola.hden e~ttä Hälmeenlinnan-Jyväs-
4987: daan vie.lä vastaisuudessa huomatta- kylän ra;taosilla. Tähän tarkoitu:kseen
4988: v:atsti lisätä; rakennettavilla haarwra- olisi myöskin ensi vuoden menosruäntöön
4989: doillru sekä; pohjoiseen että ete,lään,, ni- otet.tava tarpeellinen määräJraha,, Töi-
4990: mittäin! Kangasalle ja Lahteen, jotka deiJJ aloittamiseen riittäisi mielestämme
4991: harurarada.t myöskin tulisivat kulkemawn vuoden 1926 meuosäJärmJÖssäJ 10 miljoo-
4992: Härrneen! väkirikkaiden ja vauraiden nan! mamkan määräJraha,, varsinkin kun
4993: pailkkrukuntain kautta sekä täydentäJisi- vuoden kuluessa suurelta osalta kus~tan
4994: vät Hälmeen rautatiever:k!koa. nukset ovat johtuvat valmistarvien töi-
4995: Kun kulkulaitoslmmiteatilJ edellä mai- de'Il' suorit·tamisesta.
4996: nitussa mietinlllJöss'ä näJyt,tää olevan, epä- Sen perusteella, mitä edellä olemme
4997: varmuutta si<itä, mihin tämän radan esittäJnee·t ja viitaten kulkulaitoskomi-
4998: päätepiste etelässä olisi v~edett.älvä, roh- tean mietinJtöön marraskuurr 24 pä:ivä:ltä
4999: kenlemme käsitY'ksenäJmme lausua, että 19!20 ohjelmaksi v,ast.aisia rautatieraken-
5000: sop:Uvin paH~ka epäilemruttä on Hämeen- niUksia vwrten, anomme täten,
5001: liniil:a. V edett<ynä ,ratru Hämeenlinnaan,
5002: tulisi rakennJetta,va mwtka lyhenemään että Eduskunta päättäisi raken-
5003: 25 kilometrillä,, mikä nykyisten raken- nettavaksi kauttakulkuradan H aa-
5004: nuskustannusten aikana tietäisi 26 mil- pajärven kirkolta Iisalmen-Yli-
5005: joonan! markan' sääJs,töä. Sitä paitsi tu- vieskan rautatieltä Suolahteen
5006: lisi juuri Hämeen!linnan suunlnalla ole- sekä Jyväskylästä K uhmoisten
5007: mrua'Ill väJdrikkaimmat paikkakunn.at, kautta Hämeenlinnaan; sekä
5008: jotka huomattavassa märurin lisäisivät että vuoden 1925 menosääntöön
5009: matkustajalii<kennettä. Nämä paikka- otetaan tämän radan töiden aloitta-
5010: kunnat läheUäisi,väit myöskin runsaam- mista varten 1 miljoonan markan
5011: min kuin RHhimäJen: suunmm paikka- suuruinen määräraha.
5012: kunna,t maalaistuotteita etelän kulutus-
5013:
5014: Helsin<gissä, toukokuun 13 päivänä 1924.
5015:
5016:
5017: Albert Eerola. K. E. Linna. Vilho Nikkanen.
5018: Evert Nukari. Kalle Myllymäki. Otto Toivonen.
5019: A. A. Neitiniemi. Olga Leinonen. Iida Vihuri.
5020: Tuomas W·anhala. J. A. Ihamuotila. J. Ailio.
5021: Paavo Virkkunen.
5022: 14
5023: 106
5024:
5025: 11,23.- Anom. ehd. n:o 41.
5026:
5027:
5028:
5029:
5030: Vesterinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatie-
5031: yhdistelmän Riihimäki-Jyväskylä, Suolahti-H aa-
5032: pajärvi rakentamista varten.
5033:
5034:
5035: E d u: s k u n n a ll e.
5036:
5037: Tarkoituksenamme on anoa, että Edus- tatietä käyttäen monin verroin entistä
5038: kunta päMtäisi, että Kulkulaitoskomi- helpommilla kustannuksilla kulete.tta-
5039: tean ehdottamassa rautatierakennus- vissa maailman markkinoille ja niistä
5040: suunnitelmassa mainitussa rautatieyh- täten saatava korkeampi hint.a tulee val-
5041: distelmässä Riihimäki~Jyväskylä, Suo- tiolle välittömäksi eduksi tämän rauta-
5042: lahti-Haapajärvi päätettäisiin: raken- tien rakentamisesta.
5043: nm~·työt aloittaa vuonna 1925. Vielä llYYdämme viitata sanottuun
5044: Ensinnäkin on ehdottamallamme rau- mietintöön liitetyn toisen vastalauseen
5045: tatieyhdistelmällä suuri merkitys sen perusteluihin, jotka mielestämme par-
5046: takia, ettfu se tulee olemaan Perä-iPohjo- haiten osoittavat radan tärkeyden.
5047: lan ja Etelä-Suomen välisen lii:keyhtey- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioit-
5048: den yhdyssiteenä.. Perustellaksemme lä- taen,
5049: hemmin tältä väitettätmme, pyydämme että Eduskunta päättäisi raken-
5050: viitata ,.Kulik.ulaitosikomitean" Valtio- nettavaksi normaaliraiteisen rau-
5051: neuvostolle antamassa ja 24 päivänä tatien Riihimäki-Jyväskylä, Suo-
5052: marraskuuta 1920 päivätyssä mietinnössä lahti-Haapajärvi ja että raken-
5053: tämän rautatieyhdistelmän puolustami- nustyöt aloitettaisiin vuoden 1925
5054: seksi esitettyihin perusteluihin, joita sa- aikana, siten, että tämän yhdistel-
5055: notussa mietinillössä on esite.hty n. s. män osa Suolahti-Haapajärvi sen
5056: Petsamon rautatielinjan suunnan puo- valtiolle suuren taloudellisen mer-
5057: lesta. Sen lisäksi on vielä mainittava, kityksen vuoksi ensin rakennetaan;
5058: että Suolahden-Haapajärven radasta sekä
5059: tulee va.ltiollekin olemaan suurta suora- että Eduskunta tähän tarkoituk-
5060: naista hyötyä sen kautta, että tuo rauta- seen varaisi vuoden 1925 valtion
5061: tie kulkee halki Keski- ja Etelä-Suomen tulo- ja menoarviossa 10,000,000
5062: suurimpain kruununmetsäalueiden, jois- markkaa.
5063: sa oleva valtion puutavara on täitä rau-
5064: Helsinlgissä, toukokuun 12 päivänä 1004.
5065:
5066: Vihtori Vesterinen. Toivo Lehto. Pekka Saarelainen.
5067: Eino Tuomivaara. Tuomas Bryggari. J. L. Seppänen.
5068: J. G. Ryynänen. Olga Leinonen. Antti J unes.
5069: Antti Juutilainen. Antti Kuisma. Jalmari Kovan en.
5070: Eero Hahl. P. Saarinen. Hilma Kotvulahti-Lehto.
5071: Albin Manner. Antti Kukkonen. Oskari Heikinheimo.
5072: Kusti Arffman. Sulo Salo.
5073: 107
5074:
5075: 11,24. - Anom. ehd. n:o 81.
5076:
5077:
5078: Jaskari, A. y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatien
5079: rakentamista varten Kokkolasta Suolahden asemalle.
5080:
5081:
5082: E d u s k u n n a ll e.
5083:
5084: Yli 27 vuotta sHten tehtiin valitJiopäi- voipi korjata tämän kärsityn epäkoh-
5085: villä ens,imäinen anomus rautatien dan.
5086: rakentamiseksi Suolahden a:semalta Rakennettavaksi ehdotetun radan
5087: Kokko•lan kaupunkiin. V. 1900 valtio- välttämattömyyden puolesta puhuvat
5088: päiväin rautatieVia'liokunta antoikin ede!llis•en Hsäksi seuraavat tosiasiat:
5089: etusijan sanotu1le rautatieiHnja.lle, josita Kokkolan-Suolahden rau ta:tien vailmisc..
5090: oli seurauksena, että vv. 1901-1902 suo- tuttua. palautuisi Siså-Suomen liikenne
5091: ritettiin linjal,la koneellinen tutkimus. aina Savon maakuntaa myöten ikivan-
5092: Tutkimusselostuksen loppulausunnossa halle luonnollitselle. kulkureitilleen Kok-
5093: sanotaan: ,Lisåk~.i oH:s:i v;a'ltiolle, kuten kolaan ja Yk:spiih!la,j,an satamaan.
5094: kanna ttavaisuus1askus•ta ,selvästi näkyy, V. 1917 asetettu knl·kulaitoskom1tea
5095: suureksi ta.loudeJliseks•i V'oitoksi raken- lausuu .aivan oikein mietinnössään, e~tei
5096: taa tämä ehdotettu rata ensiksi kai- vät Etelä-Suomen satamat voi eduUisesti
5097: kista muis·t.a suunnHeHuista radoista". tyydyttää koko maan tarvetta. Edus-
5098: EdeLlä merkitty totuus pitäneekin kunnalle lienee tunnettua., että Yk.spih-
5099: pai;kkansa nyt ja aina. Jo lyhyt sil- lajaJlJ satama on Pohjanlahden satamista
5100: mäyr& karttaan osoittaa, että Oulun poh- ehdottomasti parlhain, s;iJ;lä se on 8.5 mtr
5101: joi.spuolta lukuunottamatta on ehdote~ ISYVä, •LUJOnD!on mUJddos't:ami.ll!e 13ia11lOD!mrur-
5102: tun radan a:lue ehdottomasti• suurin rau- tajineen ja erinomais·ine hiekkarantoi-
5103: tatietä vaiHa oleva alue maasamme. neen. Tämän sataman etuja voidaan
5104: Tämä alue on yli 25,000 km 2 pinta-alal- parhaiten ;kä;yttääJ maamme 'liike- ja
5105: taan ja si1inä asuu runs1as 1/6 osa koko talouselämän hyödyksi rakentamalla
5106: maan väestöstä. TäJhän tule·e l:is·äiksi se, kyseen alainen rautatie; lisäksi vaativat
5107: ettei main1itulla alueella ole edes laiva- maan elinkeiu-oel:ämän jatkuva kehitys
5108: kulun mahdoUisuuksia. ja uusien taloudellisten arvojen luomi-
5109: Näin laajat asutus- ja kehitysmah- nen sen, että sisämaan ri1kkaudet ovat
5110: dollisuuksista rikkaat Si•sä-Suomen ja lyhintä tietä yhdis·tettävät merisata-
5111: K·eski-·Poh.janmaan maa.kunuat ovat main kanss.a. MeiUähän ovat puutavarat
5112: siis edelleen vailla muissa osisiSia maata ja puuteomsuustuotteet eri muodois-
5113: olevia kulkuneuvoja. Onko nyt laitaa saan tärkeimmät vient:itavaramme ja
5114: sillä, että maamme keski-osan,. josta voi- •sentäihdsn on ,p,yrittä;vä huJokeimmaHa
5115: man pitiH:s·i virrata maan 1aita.puoHl1e- tavaHa pääisemä<än runsai8iHn raaka-
5116: kin, asujam1et joutuvat rahtaamaan aina l:linevarastoihin käJsiksi; meillä ei ole
5117: 120 km päästä lähimmälle rautatiease- varaa jättiälä näitä kansa}iliaomaisuuk-
5118: malle. Mikä tuskastuttava tilanne! siamme arvottomina makaamaan erä-
5119: Kuinka monien miesten ja hevosten työ- mais•sa..
5120: päiväJin tu:ho! Oi1keamielinen Eduskunta Suunniteltu Kokkola-Suolahden rau-
5121: 108 11,24. - Kokkolan----suolahden rata.
5122:
5123: tatie tulee avaamaan tässä kohden tiopäiväin kulkulaitosvaliokuntakin, joi-
5124: suunnattomat maJhdollisuudet sekä val- den kummankin suunnan määräämisessä
5125: tion että yksityi1S1ten metsissä. Lisäksi on ollut erinomaisen vahva sanotun kul-
5126: tulee, että tämän rada·n ympäristössä on kulaitoskomitean vaikutus, eivät ole aika-
5127: erinomaise\11 voimaikkaassa nousussa naam voineet vapautua tuosta kulkulai-
5128: oleva maanviljelys ja karjalliho1to sekä tOISkomitean nyt jo monessa, kohden a~r
5129: rikkaat Viropelin ja Perhon kalkkikal- vostelu:a· kestämättömäksi! havaitussa
5130: liot, Halsuan y. m. pitäjäin mainiot mietinnö•ssä esiintyvä,stä rautateiden
5131: p<ilttoturvealueet, joiden pohjalla lepää raken ta.mi:ssuunnitelma!'lta. Usikallamme
5132: erinomaiset viljely,smaat, monien i•sojen odottaa, että nykyinen Eduskunta tekee
5133: järvien po'hjiHa uinuv.art; arvokkaat rau- oi.keutta Sisä-Suomenkin väestölle ja si-
5134: tamalmi·t (a.ikai.semmi~ on näinä .seu- ten ISiamailla koko maa'n talouselämälle.
5135: duilla harjoitettu rautateollisuutta, Maanpuohn~tuksen kannalta on ehdot-
5136: mutta kulkuneuvojen puuttooss•a täyty- tamamme rata myöskin aivan välttämä-
5137: nyt lakkauttaa), sekä noin 50,000 hevos- tön.
5138: voimamäärän sisältävät kosket. Kun suunnitellulta Kokkola-Suolah-
5139: Maasto - kuten edel:lä viitattu viral- den radalta vedettäisiiru noin 20 km pit-
5140: linen tutkimus on osoittanut - on rau- kä haa:rarata Kivijärven etelärantaan,
5141: tatien rakentarrniseUe mitä e·duUisin; ei liittäis,i se, paitiSii: useita arvokkaita kos-
5142: ainoatakaan .suurempaa maa- tai kal.Uo- kia, yli 50 km pitkän Kivijärven vesis-
5143: leikkausta eikä ·siltaa; taxvittavat hiek- tön ramtathm yhte,yteen. Tätå haarara-
5144: kap~ika.t rada·n varsilla ovat erinomai- taa tuonnempina aikoina jatka.maUa
5145: set. Rata-alueisiin tarvittava maa luo- sanotun vesistön länsipuolitse Keski-
5146: vutetaan valtiolle maksuttomasti. Lisälk:- Suomen suu.rim.pain kruununmetsäin ohi
5147: si ovalt J.>a\dan varsiUa asuvat kunnat si- lisaJ1mi-iYHvi>eskan naJdaJNe, ltuJ.isi vas-
5148: toutuneet odottamattoman suuriin mui- tainen kauttakulku ja kaukoliikenne--
5149: hinkin taloudellisiin uhrauksiin ra- kin mitÄ parhaiten· järjeste.tyksi:.
5150: dan rakentamisen helpoittamisek:sli. Edellä olevan perusteella anomme
5151: V. 1917 asetettu kulkulåitoskomitea, kunnioittaen, että Eduskunta tahtoisi
5152: joka kokoonpanoltaan on herättänyt ai- päättää
5153: heellisia muistutuksia on tosin ,,Suur-
5154: Suomi"-innoissaan sivuut:tanut - ilmei- ottaa ensi v i i s i v u o t i s k a u-
5155: sesti asiantuntemuksen puutteessa- eh- d e n rautatierakennusohjelmaan
5156: dottamamme ratasuunnan. Tällä komi- rautatien rakentamisen Kokko-
5157: tealla on ollut mietinnöstään päättäen lasta Suolahden asemalle haUi-
5158: huolenpito ulkomaalaisesta kauttakulku- tuksen tutkimaa ratasuuntaa K i-
5159: liikenteestä ryssäinmaalle, samoin kulku- vijärven etelii.päähiin johtavan
5160: YJht;eys Pohjo]s-Jäärrnerclle paJd()n suu- sivuradan kanssa, alottaen työt
5161: l.'ieJI)jii)1.Uta merkity)ksesltä, ikuin O!lllain kan- radan eteläpäästä Suolahdesta,
5162: salaisten elinkeinot Sisä-1Suomes:sa, ja sillä sekä
5163: edellytyksellä on tuo mainittu mietintö että Eduskunkl osoittaisi tcrrlwir-
5164: syntynyt. Hallituksen kulkulaitosten xa- tusta varten tarvittavat varat ensi
5165: kentamista koskeva esitys ja v. 19•22 val- vuoden menoarviossa.
5166:
5167: Helsingissä, 12 päivänä toukokuuta 1924.
5168:
5169: Aaro J askari. M. E. Kulenius. Kaarlo Hurme.
5170: Viljami Kalliokoski. M. V. Björk. Pekka MeriläineB.
5171: Heikki Webkaoja. J. E. Hästbacka.
5172: 109
5173:
5174: Il,zs. - Pet. försl. n:o 66.
5175:
5176:
5177:
5178:
5179: Inborr m. n.: · .Ang. byggande av en järnväg från Suo-
5180: lahti station över Saarijärvi till Bennäs.
5181:
5182:
5183: T i ll R i k s d a g e n.
5184:
5185: Hänvisande till motiveringarna i tili att Riksdagen ville giva Regerin-
5186: Riksdagen inlämnade petitionsmemorial gen i uppdrag att ufarbeta kost-
5187: (se Borgarståndets Protokoll vid Landt- nadsförslag för byggandet av en
5188: dagen 1904-1905, del I, sidd. 415-421, narmalspårig järnväg, utgående
5189: Talonpoikaissäädyn Pöytäkirjat 1904-- från Suolahti station vid J yväs-
5190: 1905, I, siv. 428-434, Handlingar vid kylä-Suolahti banan över Saari-
5191: Laudtdagen 1900, del V, sidd. 32---33, Val- järvi och Karstula till Vindala,
5192: tiopäivät 1922, Liitteet, siv. 361, petitions- narrom Lappajärvi sjö genom
5193: förslag N:o 102, Valtiopäivät 1923, Liit- Lappajärvi, Kartesjärvi, Evijärvi
5194: teet, 54-57, petitionsförslag N :o 27 samt till Purmo, Esse och Pedersöre
5195: Valtiopäivät Pöytäkirjat 1923, sidd. 1665 samt förenande sig vid Bennäs sta-
5196: -1666) vågar underte0knad vördsamt tion med järnvägen till Uleåborg
5197: anlhåUa och bibanan till Jakobstad.
5198:
5199: Helsingfors, den 14 maj 1924.
5200:
5201: J. Inborr.
5202: 110
5203:
5204: ll,zs.- Anom. ehd. n:o 66. Suomennos.
5205:
5206:
5207:
5208:
5209: lnborr y. m.: Rautatien rakentamisesta Suolahden
5210: asemalta Saarijärven kautta Pännäisten asemalle.
5211:
5212:
5213: E dl u s k u w n 31 ] 1 e.
5214:
5215: Viitaten valtiorpäiville jä,tettyjen ano- sen tehtäväksi laatia kustannus-
5216: musten perusteluihin (k3ltso Porvaris- arvio normaaliraiteisen rautatien
5217: säädyn pöytäkirjat 1904_:1905 valtiopäi- rakentamiseksi Jyväskylän-Suo-
5218: villä, osa I, ss·. 415,.._.f2rl, Talonpoikais- lahden radan varrella olevalta
5219: säädyn Pöytäkirj3lt 190~1905, I, ss. Suolahden asemalta Saarijärven
5220: 428-----434, Vuoden 1900 valtiopäiväin asia-· ja Karstulan kautta Vimpeliin,
5221: kirjat, osa V, ss. 32---33, Valtiopäivät Lappajärven pohjoispuolitse sa-
5222: 19W, Liitteet,, siv. 361, .anomusehdotus man nimisen pitäjän, Kortesjärven
5223: N :o 102, Valtiopäivät 1003, Liitteet 54- ja Evijärven kautta Purmoon, Äh-
5224: 57, anomusehdotus N :o 27 sekä Valtio- tävälle ja Pietarsaareen, yhtyen
5225: päivä!t Pöytäkirjat 1S23, ss. 1~1666)., Pännäisten aseman luona Oulun
5226: saa allekirjoittanut kunnioittaen anoa, rautatiehen ja Pietarsaaren haara-
5227: rataan.
5228: että Eduskunta antaisi hallituk-
5229:
5230: Helsingissä, toukokuun 14 päivänä. 1924.
5231:
5232:
5233: J. lnborr.
5234: 111
5235:
5236: 11,26.- Anom. ehd. n:o 49.
5237:
5238:
5239:
5240:
5241: Heikkinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatien
5242: rakentamista varten Siilinjärven tai Alapitkän ase-
5243: malta Karjalan radaUe.
5244:
5245:
5246: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5247:
5248: Niistä monista eri ehdotuksista, joita Jo yksin kulkulaitospoliittiselta kan-
5249: on tehty Karjalan ja Savon ratojen yh- nalta toiset suunnitelmat Savon ja Kar-
5250: distämiseksi poikkiradoilla, on kieltä- j:a:lan ratojen y.hd1stämiseksi ovat pit-
5251: mättä pohjoisin, s. o. JoensuUista Outo- kiksi .ajoiksi kuolleina syntyneitä. Kaikki
5252: kummun kautta Kuopion pohjoispuolelle etelämpää suunnitellut poik•kiradat tuli-
5253: joko Alapitkän tai Siilinjärven asemalle sivat nimittäin kulkemaan Saimaan ve-
5254: suuntautuva se, jonka asialliset näkö- sist-ön poikki ja siten melikein yksin-
5255: kohdat asettavat etus·ijaan ja jonka to- omaan seutujen kautta, joHla suuri o8a
5256: teuttaminen tällä hetkellä helposti ym- vuodesta on laivaliikkeen kautta mitä
5257: rärrettävistä syistä on mitä tärkein parhaat yhteydet sekä meren, että e.ri ra-
5258: koko maalle. tojen kanssa. Lis·äksi niiden asutus on
5259: Tämän ratasuunnitelman puolustuk- yleensä harvaa ja kun seudut ovat vesien
5260: seksi tarvitsee meidän vain viitata siihen pirstomia., ei niillä poikkiratoj.en vaiku-
5261: laajaan aineistoon, minkä aikaisempien tusalueella tulisi olemaan mutatieliiken-
5262: va.ltiopäiväin asiakirjat sisältävät asias- teelle välttämätöntä asutusti.heyttä. Kun
5263: ta. Jo v. 1897 asetettu n. k. suuri rauta- ·samaisilla seuduilla on yleensä vielä ra-
5264: tiekomitea, joika tunnustetusti esitti ensi- joitetut taloudelliset mahdollisuudet niin
5265: mäisen jä~ki;peräisen ta~kalle taloudelli- hyvin maatalouteen kuin teollisuuteen-
5266: selle ja kulkulaitospoliittiselle tarkaste- kin nälhden, puuttuu niiltä tarvittavat
5267: tulle perustuvan rautatierakennussuun- edellytykset paikalliselle liikenteelle
5268: nitelman maallemme, asettui mietinnös- eivätkä rautatiet myöhemminkään voi
5269: sään kannattamaan tätä rataa. Tä1lä pe- näissä oloissa luoda suurempaa taloudel-
5270: rustuksella päättivätkin sitten v. 1909 lista nousua ja niin saada sitä taloudel-
5271: valtiopäivät anoa •hallitukselta mainitun lista merkitystä, mistä pitäisi olla ta-
5272: poikkiradan rakentamista, joka kuiten- keita ennenkuin meidän ol'Oissamme voi-
5273: kaan ymmärrettävästi ei kuulunut sil- daan uusia rautateitä ajatella.
5274: loisten vallanpitäjien rautatiesuunnitel- Sen sijaan nyt kyseessä oleva pohjoi-
5275: miin ja jonka toteuttaminen niin sai nen poikkirata tulee kulkemaan tiheästi
5276: jäädä toistai,seksi. asuttujen seutujen kautta, joissa jo nyt
5277: TaiJJ.domme tässä koskettaa vain e,räi- maanviljelys, karjanhoito ja metsätalous
5278: siin tärkeimpiin niistä näkökohdista, takaa rautateille, joka tulisi näissä seu-
5279: jotka vaikuttavat tämän kysymyksen duissa olemaan maantBitä lukuunotta-
5280: ratkaisuun. matta ainoa liikeyhteyden välittäjä,
5281: 112 Il,26. - Joensuun-Sii'lmjärven rata.
5282:
5283: runsaan paikalHsen henkilö- ja ta vara- - sitä paitsi on ·parhaall:laan vireellä
5284: iiikenteen. kysymys, että vaH;io hankkisi itselleen
5285: Ratasuunta tulisi edelleen kulkemaan omistusoikeU{\en koko kaivosyrityk-
5286: huomattavien teollisuuskeskuksien kaut- seen - on suuret edut valvottavana yri-
5287: ta, jotka huomattavasti 'tuikisivat radan tyksessä, kiirehtii tä:mäkin kaivoksen
5288: liikennettä ja joille mutatien tarjoamat taloudelliselle käytölle aivan välttämät-
5289: kuletusma!hdollisuudet ovat toiselta puo- tömän ratakysymyksen ratkaisua. On-
5290: len välttämättömät, jos mieli näiden van- han muutenkin kansantaloutemme kan-
5291: hojen teollisuuslaitosten kestää k1lpailua nalta toivottavaa, että tät~n luodaan tar-
5292: muuttuneissa olosuhtei,Sisa. Mainitsemme vittavat edellytykset tämän maamme
5293: näistä vain Juantehdas 0. Y :n omista- oloissa niin .suurimerkityksellisen metal-
5294: mat tehtaat massa-, kartonkitehtaineen lilöydön käyttämiseen tuotantomme hy-
5295: ja kone.pajoineen, joiden tuotanto ja ku- väksi.
5296: letustarve nousee yksin kymmeniin tn- Mutta Outokummun kuparikaivos ei
5297: haru;iin tonneihin vuodessa. ole ainoa kaivosyritys näillä seuduilla.
5298: Erityisen voimakkaasti puhuu myös- ·Tuusniemen kunnan Ohtaansalmella tu-
5299: kin kyseessä olevan poi~kkadan .puolesta lisi ratw;munta ,sivuuttamaan Paakkilan-
5300: se seikka, että täällä nouseva kaivos- niemen asbestikaivokset, joissa jo monet
5301: teollisuus kipeästi kaipaa ajanmukaisia vuodet on louhittu tätä täällä runsaasti
5302: kuletusmahdollisuuksia voidakseen ke- esiintyvää taloudellisesti tärkeää kiven-
5303: hittyä siksi maamme talouselämä:ssä näistä. Kaivosten tuotanto on vuosi vuo-
5304: merkit,seväksi tekijäiksi, johon sillä delta lisääntynyt ja tarjoaisi jo nykyään
5305: täällä ovat maa!Ssamme ainutlaatuiset myöskin kymmeniin tuhansiin tonneihin
5306: edellytykset. Ratasuunta tulisi nimit- kohoavan tuotantonsa rautatien kuletet-
5307: täin pitkin pituuttaan kulkemaan maam- tavaksi. - Nilsiässä, jonka kautta rata
5308: me ainakin toistaiseksi huomattavim- tulisi kulkemaan on edelleen huomatta-
5309: man mineraalialueen kautta, jolla jo via kvwrtsiittilöytöjä, jotka markkinoille
5310: nyt toimii eri kaiv·osyritykJsiä. Näistä päästäkseen odottavat .ktilkuneu vojen pa-
5311: lienee kaikille tunnettu ainakin Outo- ranemista.
5312: kummun kuparikaivos, joka malmiesiin- Asiantuntijain tekemien laskelmien
5313: tymän laatiuuteen ja mrulrrniipitoisrtLuteen mukaan jo yksin teollisuuslaitokset ja
5314: nähden tunnustetusti on ensiiDäisiä kaivokset tulisivat käyttä;mään ihuomat-
5315: Europassa. KaiVloksen tuotantoa ei tavan osan radan kuletuskyvystä. Rata-
5316: iku:UerlmsVIailkeuksi•en takia ole vielä :v:o1tu ehdotus toteutettuna tulisi epäilemättä
5317: laajentaa kaivoksen edellytyksiä vastaa- kuulumaan niihin meidän oloiSISamme
5318: vaan määrään, ;mutta nousee sen vuotui- barvinaisiin poikkeuksiin, joiden talou-
5319: nen tuotanto näissäkin oloissa 400 ton- delHsesta kannattavaisuudest.a jo etukä-
5320: niin puhdasta kuparia vuodessa ja usei- teen voidaan ollaan varmoja.
5321: siin kymmeniin 'tuhansiin tonniin kupa- Rautatieverkkomme .kokonaisuuden
5322: rimalmia, jota osittain myödään jalosta- kannalta on mainittu poikkirata myös-
5323: mattomana ulkomaille, mi:ttain käyte- kin aivan luonnollinen ja välttämätön.
5324: tään r.aak!a-aineena kotimaisissa teh- Sehän on nimittäin elimellinen jatko val-
5325: taissa siihen sisältyvän rikin takia, lm- mistuvalle Ylivieskan-Iisalmen radalle
5326: ten ·esim. valtion omistamalla rikkihap- ja sellaisena 'tulisi se myöskin taloudelli-
5327: potehtaalla Lappeenrannassa. Kun val- sesti tukemaan edellistä taloudellisilta
5328: tiolla kaivosalueen toisena omistajana edellytyksiltään heikompaa osaa. Nämät
5329: II,26, - Heikkinen y. m. 113
5330:
5331: ~ada.t muodostavat yhdessä toisen Länsi- epäilemättä ou erittäin tärkeä. T.ämä
5332: ja Itä-Suome·a toisiinsa Y'hdistävän pää- jatko tulisi kulkemaan juuri niiden seu-
5333: radan, joka vasta täydellisenä voi saada tujen kautta, jotka takaavat sille vah-
5334: sen taloudellisen ja kansall:i:sen merki- vimman taloudellisen pohjan, nimittäin
5335: tyksen, johon maan eri osien yhdistämi- Otravaaran kaivosalueen ja samalla lää-
5336: sellä toisiinsa on pyrittävä. nin suudmpien metsäseutujen kautta.
5337: Emme saa tässä myöskään syrjäyttää Kaiken edellä esitetyn perusteella saa-
5338: sitä merkitystä, joka tällä po1kkiradalla vat allekirjoittaneet kunnioittaen anoa,
5339: on maan. puolustukseen nähden. Asian-
5340: tuntijain käsityksen mukaan rautatie- että eduskunta päättäisi vuoden
5341: venkklomme hiei1klk:oUitena maan ,puolnB- 1925 tulo- ja menoarvioon ottaa
5342: tuksen kannalta katsoen on juuri se 8,000,000 markan määrärahan rau-
5343: seikka että yihdysliikenne maan länsi- ja tatien rakentamista varten Siilin-
5344: itäosien välillä on vaikeaa. M. m. ulko- järven tai Alapitkän asemalta Sa-
5345: maiset asiantuntijat keskustelussa näistä von radalta Ohtaansalmen ja Outo-
5346: seikoista ovat huomauttaneet Ylivieskan kummun kuparikaivoksen kautta
5347: .,-Iisalmen .radan jatkamisen välttämät- Karjalan radalle Joensuun kau-
5348: tömyydestä .itäänpäin. pungin seutuville, ja
5349: Tähän nähden sattuu erittäin onnelli- e~tä mainitun radan rakentami-
5350: sesti, että luonnollinen jatko nyt kyseessä seen ryhdyttäisiin välittömästi
5351: olevalle poikkiradalle Joensuusta eteen- heti kun työt Ylivieskan-Iisalmen
5352: päin olisi rata Ilomantsin kautta, jonka radalla ovat päättyneet.
5353: yhdistäminen maan rautatieverkkoon
5354:
5355: Helsingissä, toukokuun 13 päivänä 19214.
5356:
5357:
5358: P. V. Heikkinen. A. H. Saastamoinen.
5359: V. Hirvensalo. Eero Hahl.
5360: J aio Lahdensuo. August Raatikainen.
5361: Antti Kukkonen. M. Makkonen.
5362: Pekka Saarelainen. Rieti Itkonen.
5363: U. Brander. Armas Paasonen.
5364: Arvi Louhelainen. Aaro J askari.
5365: Otto Pensas. E. M. Tarkkanen.
5366: V. M. J. Viljanen. J. H. Vennola.
5367: J. G. Ryynänen.
5368:
5369:
5370:
5371:
5372: 15
5373: 114
5374:
5375: Il,z1.- Anom. ehd. D:o 48.
5376:
5377:
5378:
5379:
5380: Ryynänen y. m.: Määräraha,., myöntämi.Jfestä rautatiet~
5381: rakentamista varten Joen81AtUSta Ilomantsiin.
5382:
5383:
5384: Ed u s k u n n a ll e.
5385:
5386: PohjQis-Karjalan itäisen osan y:hdistä- Ilollliants,in paikallista tarvetta. Mutta
5387: minen maamme rautatie,verkkoon on sen j&lkeen kun Ilomantsin sivuradasta
5388: myönnetty t&r.peeJ1iseksi jo silloin, kun on ailkais.empia alot.teita tehty, on tullut
5389: ky.symy:s Karjalan pääradan jatkami- uusia yleisluontoisia näkökohtia, mitkä
5390: se·sta Nurmek'Sieen ratkais,tiin. Nekin, puhuvat ~sen puolesta että Ilomantsin
5391: jotka ka,nlllattivat pääradan: jatkamista radan lähtökohtana olisi oleva Joensuu.
5392: Joensuusta, myönsiiVät Homantsiin pää- Siten tulisi Ilomantsin rata olemaan
5393: tyvän sivuradan tarpeellisuuden. luonnolli:Siena ja,&one. SIUunnitelluUe ja
5394: Se suurten tavaramääräin, m. m. maa- varmaanikin toteutuval'l~ poikkiradalle
5395: taloustarvikkeiden ja -ttuoiteiden kule- J oensuu'Sita länteenpäin ja rautateiden
5396: tus mikä Ilomantsin laa:jan seutukun... solmukohta tulis1 Joensuun sataman
5397: nan tarvitsee suorittaa, on nykyisin pe- kautta yhteyteen laadan1 Saimaan vesis-
5398: räti vaikeata ja kall:i'sta, kun ei edes tön kanssa.
5399: vesiteitä kesäisin ole käytettävissä. Tä- Puhumattakaan Joensuun tähänasti-
5400: mä tavaraliikenne sekä kysymyksessä ses,ta merkitykS'eS'tä Pohjois-Karjalan
5401: olevain seutujen me:tsä,-ikkaus riit1tävät henadSienä ja taloudellisena keskuksena,
5402: jQ sinämsä osoittamaan Ilomantsin ra- <m kysymys uudesta lään,i.nljnosta ennem-
5403: dan 'Sekä tarpeeUisuuden että kallinatta- min tai myöhemmin johtava siihen~ että
5404: vaisuuden. J Qensuusta on tuleva Ka~jalan läänin
5405: Maamme Hsenäis,tyttyä on lisäksi tul- pääkaupunki, joten · on monessa suh-
5406: lut uusia velvoituksi:a, mitkä tekevät teessa hyvä että Ilomantsin rajaseutu-
5407: kysymyksessä olevan rautatien välttä- rata lähtee J oenSIUusta.
5408: mättömäksi. Ra:jaseutll.Jen oloihin on Uoman tslint---.ToenSJUun ratasuunnan
5409: nllut syytä ryhtyä kiinnittämään eri- puolesta puhuu myöskin se, varsin tär-
5410: koista huomiota. Ykcsi: tärkeimpiä toi- keä seikka, että tämän ratasuunnan var-
5411: menpiteitä itäiseen PohjQi'SI-Karjalaan reUa on Otravaaran rikkikiiisua1ue. Tu t-
5412: nähden Oll! Ilomantsin seutujen saatta- kittu malmikenrtJtä on noin 6.5 km pitkä.
5413: minen rautatien yhteyteen. Malmi on laadulleen, jokse,en:kin puh-
5414: Aikaisemmin: on ehdoteHu Ilomantsiin dasta pyriittiä, 'Sisåltäen' rikkiä 39----42 %.
5415: johtavan radan läbteväksi Värtsilästä Viime1sten kuuden vuoden kuluessa on
5416: Karjalan radalta. TäUä suunnalla on1 Otmvaarasta loub:ittu ja kuljetettu kii-
5417: nykyisinkin kannattajia ja myönn.et- sua yhteensä 211 mHj. kg. Nykyisten ilml-
5418: tävä on, että sekin suunta ehkä vastais1i jetus,kustannusten. he,vosrahtien, aikana
5419: II,27. - Ryynänen y. m. 115
5420:
5421: on ikiisunJmljetus 30 km etäällä olevalle puhumattakaan rajan takaa tulevista
5422: Jakokosken asemrulle sekä. kiisun lastaus uittoväylistä. Mainitsemista ansaitsee
5423: yhteensä tullut maksamaan noi.rnJ 56% vielä metsätaloudesta puheen ollen, että
5424: kaikista menoista. Kuljetuskustannus- mtasuunta tuli'si ku:lkemaan myöskin
5425: ten korkeuden vuoksi~ ei kannattavaa poiklki Laatokkaan suuntautuvien uitto-
5426: louhintaa voida jatkaa. Otravaaran kii- väylien, joten puutavaran kuljetus nihl.-
5427: sun saaminen kotimarseen käytäntöön täkin seuduilta kävisi mahdolliseksi.
5428: on 'kuitenildn erinomaisen tärkeätä. Mai- Rata ava.isi arvaamattoman suuret mah-
5429: ni!ttakoon, että ulkomailta on maa- dollisuudet alueen äärettömän laajojen
5430: hamme tuotu vuosittain yli 23 milj. ~g. metsäpuuvarasrtojen parkallaan jalosta-
5431: puhdasta rikkiä, maksaen se, samoin miseen ja edelleen kuljettamiseen. Val-
5432: vuosittain, keskimäärin lä:hes 30 milj. tiolle, puutavarayhtiöille ja metsääomis-
5433: mk. E~ ole Suomene yhdentekevää, taville maanviljelijöille kävisi päinsä
5434: olemmeko riippuvaisia yksinomaan ul- saa·da metsäntuotteensa kaupaksi myös-
5435: komairsta rikinsaannissa. Rauhan aikana kin sieltä, missä huomattava osa metsä-
5436: se suurin kan'SiantaloudeliLisin uhrauksin puuvarastoista nykyisin jää metsään
5437: käynee päill!Sä, mutta :sodan mahdolli- lahoamaan.
5438: sesrti syttyessä saatamme ·joutua täysin Edellä esite.tyn perusteena ehdotamme
5439: avuttomaan tilaan ilman kotimaista ri- kunn1oittavimmin,
5440: kin tuotantoa.
5441: Ehdote:ttavamme radan kosketuksiin että Eduskunta ottaisi 1925 v :n
5442: joutuu yli 7,000 km 2 laajuinen raj:aseutu- tulo- ja menoarvioon 3 milj~ mar-
5443: alue, jonka asukasmäärä on 40,000- kan määrärahan normaaliraiteisen
5444: 50,000. Radan vaikutuspiiriin j'outuvat rautatien rakentamista varten
5445: valtavat me:t'Siäalueet, •joiden pinta-a:la Joensuun kaupungis.ta Ilomant-
5446: lienee 400,000---500,000 ha, j'oista valtion siin; ja
5447: met:sämaita Heinävaaran ja Selkien 'seu- että haUitusta pyydettäisiin an-
5448: duilla lrlomantsissa ja myösikin Ilomant- tamaan hyvissä ajoin esitys radan
5449: si,in suuntauturvien uittoväylien varsilla lähemmästä suunnasta ja sen itäi-
5450: olevat Korpiselän ja Suojärven metsät, sestä päätepisteestä.
5451:
5452: HelsingiSISä, touko/kuun 15 päivänä 1924.
5453:
5454:
5455: J. G. Ryynänen. Pekka Pennanen.
5456: J. Jyske. An.tti Kukkonen.
5457: Pekka Saarelainen. Arvi Louhelainen.
5458: Juho Kinnunen.
5459: 116
5460:
5461: ll,zs. - Anom. ehd. n:o 46.
5462:
5463:
5464:
5465:
5466: Reinikka y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatien
5467: rakentamista varten V ärtsilän asemalta Ilomantsiin.
5468:
5469:
5470: S u o me n Ed u s k u n n a ll e.
5471:
5472: Kysym;ys . rauitati·en· rakentamisesta mimm. Yksi radaseuotllJ)olLtiikan sek!ä
5473: VrurtsiläJstä Iloman.tsiin oli aikanatan t:aloudelliS'es.ti ett.ä .sotilaallises~ti tär-
5474: aina vuold:esta 18.97 l·äJliti•en .-vireillä kai- keim:m;r1ä ja samalla keskeisim;piä tehtä-
5475: killa sääJt~waltiopäiviHä. Kun silloin oli v.iä on J.'aru ta•tien rakenJta.minen Värt.si-
5476: kys•ymykse~ä KarjaJlan radan• jatkami- ltäJstä Korpiselän ja TuU;Pov·aa:ran kautta
5477: nen kannattivat toiset suunta1a Värtsilä Homantsin iki11kolle ja sirutä edetLleen
5478: -llomantsi-PielistjläJrrvi-'Nurmes ja..toi- Nuor.ajärven ,rannall:a olevaan Putkelan
5479: set suuntaa .Toensuu-Pielisj.äJr:vi-Nur- kylään. Vas•taisuwdessa sopisi täJmän
5480: me•s. Jo vuoll:llla 1'899 to~m~tettiin ed·elli- raJdan luOllliJJollisena. jatkona ralken•taa
5481: sestä su UJl'nasrta koneellinen trutkimus rautatie edel·leen Koi,ta:v.esisltön kaut:ta
5482: sekä laadittiin kustannusrurrvio. Kun Uima1ha.rj.un aseman .tienoille. Tämän
5483: asia sitt.eu:nmin ra·tkesi ainoastaan y<hlden käJsi,btä:en ja ottaen huomioon valtion
5484: äänen erolla jäl!ldmäisen suullll!an• hy- taJoude.Ue koituvan suun.-en1 \hlyödy.n ovat-
5485: väksi, -ei !kysymys rautruHen mkentami- kin Ilomantsin, Korrpiselän, Tuu!Povoo-
5486: sesta Ilomantsiin sen jä:lkeen ole ollut ra:Jl\, Värtsi~ Pälkjärven ja Sorta-
5487: virallisesti esillä. Vasta valttrukunna'll valan kau;puillgin kunna•t· sekä ltä-Suo-
5488: saavutett111a itsenäisyyten.sä on trultu 'men suuril11llillat puutavamliik:keet ja
5489: 1äillemmin !huomaamaan, ett1ru .tasruval- teollisuuslaitokset, !kuten A/B Gutzeit
5490: tamme yhteinen etu ja menestys vaatii & C:q, Läskelä B:ruiks A/B, Diesen W.ood
5491: pi!kaisia toimten[lite1tä rajas·euitujen sekä C:q, A/B Viärtsilä 0/Y y, m. eyihtynee•t
5492: henikis·en että taloudellisen: tiLan koihot- yhteisesti ajama-an lkys·Yimyksessä olervan
5493: tamislek,si:. Sen •tosi.asiam 'OtWlltlkin· niin raldan raiken.trumisJa ja .tJehneet siitä ai-
5494: maan hallitus kuin myöslcin eduskunta van äskettäin esityksen valtioneuvos-
5495: huomanneet ja on r.y1b/d'Y.tty n.-ajaseu- tolle.
5496: duilla vaHitse.via epäkoihtia korjaamaan Ilomantsin kunruan perukoiUe, vatlta-
5497: sek,ä rpuutteellisuuiksia poistamaan. Kai- kunn•an radalle, on rauta.tieltä ma!Hma
5498: kiss·a piireissä tun'llustetaan suunnitel- lahes 200 klill. Rajan ;puoleinen osa kun-
5499: man mukais•en ja· itäisen ra;jan puolus- nasta on p:Emä:t.i karua viljelysseutua.,
5500: tustoi.men[li.teitl.l·e soveltuvan radaseutu- jonka vuokis.i tälytyy cylä!Lt.trumätt.tlölmät
5501: poliJtii:kant 'Vällttämättömyys ja että sii- kulutusta~eet leivästä alka:en kulj·ettaa
5502: hen on eribtäin .tärkeänä renkaana kyt- hev~osralhdeilla rau trutieltä. Asulklkaat
5503: kettä'Viii n.-ajaseutujen Umlllmneuvojen pe- radan puoleise.Ua a•lueella OtValt eni:IIl!IIlfu'k-
5504: riniPOih~·ainen ;parran taminen ja tä!Yden.tä- seen A/B Gutzeit & C:on lamrpudteja,
5505: II,2s. - Reinikka y. m. 117
5506:
5507: mökkiläisiä tai tila,tonta väestöä, jotka Värtsilä-Homantsin rautatieni piiriin
5508: hankkivat ela tuiksensa paäasLa.Llisesti tulisi kuulumaån Gutzei,tin omist,amia
5509: metsrutöisttä. Pi>tkien ilMwoSilllatkojen täJh- metSiäima:Hru 100,000 ha, vaHion metsiä
5510: den tu;lee niinoll'en leipäkin tuoLle köy- IlomantsiJssa 11()!.()00 ha ja Korpiselällä
5511: hälle väestölle rtruv:aJttoman .kaiHiiksi. 50,000 ha, y!hitoousä, 200,000 iha.
5512: Kunnasta JäJhetettälväit vieutUavarat Radan lälhet·tYivHle tulisivat seuraavat
5513: kuten esim. kwrja.ntruot:teet ja [)uutR!V·a- ma:lmirikkaat jäl'vet: Kaustajärvi, Kor-
5514: ra:t suurien rruhitik'usltanlllusten vuoksi pij,äirvi, Loi:timo, :IDmisjärrvi~ Pirttijäll'vi.
5515: m'e®vläit aina ihuokealm[Ja:an hinliaan, Nuoradäirvi y, m . .sa,Jojal'!Vet, joista saisi
5516: tuottaen siinätki:n muodossa Homa,ntsin mallmia [lienilllä v,e1Jokustarun1Uksilla ra-
5517: lmnrtJalaisiHe vuosittailll suuria rvahin- dan ythtey,teen. Korlkeitten he~V:OsraJhti
5518: klo!ja. Kol'IP·iselän ja: Tuuporv·aaran kun- kustarunus:ten tälhden1 ei Värtsilän te<bJdns
5519: t.ailll liikoonettä 'tulisi main1iJt.tu rata ole viime aikoina voinut edellä maini-
5520: myös:kin su.ru·res.ti parantamaan. Maa- tu1t,a suunnaltru malmia kuljetta:al, y,aan
5521: taloudelHnen kelh.iH'Ys on Koi'}liselän jos rruta saataisiin\,. tuHsi mainittu tehda:s
5522: kunnassa s.amanlaiuen kuin Llomarutsin sillloi111 vuosi,ttain ottamaan näistä jär-
5523: itäosa,ssa. Asukka.a:t ova't :pientv·hldeli- vistä malmia. huomarttmvia määriä.
5524: jöitä, torPipa:reiJta tai tHa:t:onta1 väkeä. Kauvempana Homan:tsin pit:ä~jässä on
5525: Kaiikki lkulutustarr[l,ee:t ovat seJ\:ä Korpi- runsaasti järviä. joissru asiallltuntijain
5526: selkään etrtä Tuupovaacr.-aan hevosrah- la,usuwtojen: mukaan on Suomen, parasta
5527: deLl:la k,u]jetettavalt1 ja kumiiilankin !kes- rau tama1Lmia. Jos Tata saa,taisiilll Värt-
5528: lmksiin tulee rautaMeLtä noin 50 km:n siläe:tä Ilomari·tsin ikirk:onkylälll shruitse
5529: ma,tka. Lisäiksi, tulisi mainittu mta hiyö- N uorajäl'JV·en rantaan1, ni:in rupeaisi tak-
5530: dy.ttäJmäänl Vä1rt:silän~ Tohrrnajärven, kiraudan v,a1mista:minen e1päi1emättä
5531: SoanJahHen ja. KiiJMe}ys:v,aamn ikunltia. kan111attamaan, ja h!YlV:illl luul:t.a,vaa olisi,
5532: Radan va:ikutus[liirHn tulisi kuulumaan että entmen: Möihkön teil:ldas pantaisiin
5533: Ilom,antsin: kunnaslta. lil,OOO henlkeä, kä'Ynttiin, joten seki:nl Hsäisi liikenne-
5534: Tuupovaaran kunrn:a1sta 4\,300 ja Korpi- tuloja: Slekä; anli-aisil sadoiJHe ihmisille an-
5535: setiän kunnasta 3,500. Uomantsin1 kun- sioty,ötä.
5536: nan pinit,a-ala 'Olli 4,145.8 lklm 2, Tuupovaa'- Kokemuiks,esta. on ,tultu huomaamaan,
5537: ran 501 kcrn2 ja, Kol'lpiselän 1,3()8.5 km 2 • etltä Suojfuven rn,ta on: maamme kannat-
5538: Mi:tä .radan kamnattarvai:suuteen tulee, ta:vi1ll!Pia ratoja; sitä sruuremmaJ:la syyllä
5539: ovat siiJtä takeena Iloma111tsin j,a Kol'!Pi- uskallamme väittää, että Värtsilili-Ilo-
5540: selän kuniain a1lueeU31 olevat laaja,t. val- mantsin rruta tulee vieläkin kannaitavam-
5541: tion ja Gutzeitin y. m. ~puuitaJVa,raliik maksi, 1sillä sen va:iilmtuspiiriin kuuluv3.t
5542: ikeitten metsät, mon1e1t ky!mmene,t ma.lmi- lähes puol,ta !SUUJ.'lemmat metsäalueet
5543: r~klkaa;t järvet ja voimaa ·S'YllllliY:t,täfvä.t ja malmijärvet. Aiva111 samaan tarpaan
5544: kosket. Puheenaolevan radan yhteyteen kun Suojärven radan va,r.siUe on Siyi1ty-
5545: voidaan uittaa osa, Suojätr:ven IPdhjoilsen nyt saihalaitoks~a, raikenllle·M·aisiill' n:ii.tä
5546: hoitoaJlueen eH Anna.n1 !telhtaan metsiä, vie·läkin: enemmän Vä1rtsi,lä-Lliomantsin
5547: sekä myöskin1 SoanJalhiden hoitoa,lueen rada:n vameHe. sUUt täUä :suunnalla on
5548: metsiä. Viimeksi mainilttu hoitoa:lue tu- valti:on ja Gutzeitin metsiä. 1uikuunott.a-
5549: Hsi Korpijärven: 'V'esis,tölll kautta ·radan ma11Jta .my·öskin tava)titoma:lll ·Pa!ljolll ylk:Si-
5550: yiht,e,yteen. Tol:vatiämen seuduilta ui,tet- tyisten sek1ä. ,puUitaJVaraliiikkeiMen: metsiä.
5551: ta!Vat pnutarva1ra.t voi1tailsiin VHksin ve- Erittäin sopivila sa!halaitosten paiklkoja
5552: sistön ja Emisjärven välistä kanarvaa tulisivat olemaan KoTPijä;rven1, E:miså,äcr--
5553: kortiaam.alla· saada ra:dan: yhteyteen. ven sekä radan p:äält.epis:teessä ole;van
5554: 118 11,28. - Värisilän-llomantsin rautatie.
5555:
5556: Nuorajärven rannat. Paitsi valtiota mansotaa ik:Juljetet.tiin vuosittain huoma·t-
5557: tnlisiiVM tätä ratalli my!Öten lkulettarmaan tavia määriä jauhoja y. m. kulutustarva-
5558: puuta,v.a:roita rm. m. seuraatvat puutavara- ro1ta Ilomantsin kautta Porajärvelle y.
5559: li:iJdkeet ja teoHisuus·laitoks.et: A/B Gut- m. rajantakaisen Ka.rdalan. ikuntiin. Kul-
5560: zeiJt & C :o, Läskelä Bruks A/B, Leppä- jetus ta1paohtui silloin1 ainoastaan talvella,
5561: koski A/B, Diesen: Wood & C:o, A/B kun Möihköstä eteenpäin ei oHut maan-
5562: Vä1rtsi:lä 0/Y, Sortavalaru Puutav31ra tieJä. Nyt se voisi tapahtua ympäri vuo-
5563: 0/Y, Suoma.lainen Puuliike 0/Y, Vii- den, kun on j.o ajokelpoineru maallltie lä-
5564: purin Saiha 0/Y, A/B KareHa 0/Y, A/B hel'lä rajaa sijaitsevaan Liusvaaran :ky-
5565: Toll 0/Y, Puuliike Supiuen 0/Y, Aunuk- lääm. saakka. I.lomanltsi:m-Värtsilän rat'a
5566: sen Puuliike 0/Y, Suojärven Puuliike a'vai•si suoran ia 1yhimmän kauwa-
5567: 0/Y. Oman ilmoituksensa muka.an tulisi tien RYibinslli:.i-Setrmes-SO'rtavala-Ilo-
5568: esim. A/B Gutzeit & C:o vrnosittai'Th ku- mantsi ja Povetsan kihlakunlta ::rad.an
5569: lettamaan noilli 60,.000 1Ill3 • tuolla puolella. Kun asiaa tält.ä!kin kan-
5570: Lä'h!ino rvientisatama .sille suurelle puu- nalta ikatsell'aan1, ·t.ul.laan epäilem1äMä
5571: ta.va.rrumJäärälle, jonlka. edeUä mainitut myön1tä.mään radan ,rakentamis,en tar-
5572: Hilkkeet tUtEsiJvat ikulett.ama.alll, on Uu- p.eellisuus sekä sen taloudeLlinen kannat-
5573: ta,va~suu~, sillä rajan tuolta puolelta voi-
5574: raan• smtama ja lyJhin tie noilta mel:eä-
5575: rirokailta alueHta kulkee Vä,rtJsilän daan myöski[l; rvesirt:teiltse kuljettaa met-
5576: kautta. säntuotteita Nuorajä:rw•elle ja .sii1tä rauta-
5577: teHse edelleen. Rajan.t.rukaisista ;pitädistä
5578: .S~tten ,k,un Venä;j.än olot vakiintuv.at. ja kuljetettaisiin myöskin varsin huomat-
5579: kau,p,pa LaatOkan kautta pää•see kahitty- ta.vat :määrät ·karoja, lintuja sekä metsä-
5580: mään erutiseHe rauihan a1kai·seUe k81n- eläinten n1ahkoja. Värt.si·län'-Homantsin
5581: naille, suuntautuu Homants1n, Korp·i~e ra,dasta muod;os,tuisi,tuleva.iosuudessa hen-
5582: län, Tuupov.aa~an, VärlsiJän y.. m. pitä- kinen sekä; aineellineru silta Ka;rjalan
5583: jäin sytömäviljan, väkirehujen ja osa apu- heilffion VJäoliHe. Taloudellinen ja \henki-
5584: lallltojen h.anlkinna,sta Venä;jläHe. Kuten nen ,läh·ent.ymimmo ja vuorovaikutus on
5585: edellä on jo mainittu, ·ei noilla karuilla meidän mielestäiiillmie oikeata Ka,rjalan
5586: radaseuduiHa voida omalla viljaHa toi- heimopolitiilkkaa.
5587: meentulla, vaan on: turvauduttll/Va ru1lk·o- It.s,estään oru sel!vää, että radraUa 1:ulisi
5588: marula1seen viljaan •ja todennäköistä on, olemaan suuri me::rki.tys ympä1ristön maa-
5589: ettei: kukaan k!Y'kene VenäJjäm. kanssa vil- talouden k01hot•tajana. HuollJOjen kulje-
5590: jan hinnoissa .kHpa.ilemaan. Laa.t·olkan tu.sneuvojen· täih!den ei a,pulan1tojen kä,yHö
5591: halki suoraan Sermeiksest·ä jopa Ryhins- ole twllut siinä :rnää1rin lkäy,tänt.öön~ jotta
5592: kistäki·n asti tuodaan silloin vilda y. m. niiden aNulla olisi suuremmassa määrin
5593: edell.Jä mainitut ta vi8Jra t Sortavalaan ja saaJtu kasvukuntoon viljelykselle sorveli-
5594: siitä edeHeen ;ra.taa pit1kin Homan.tsiin. aita. soita. Hevosrahti kallistaa apulan-
5595: Tätä tietä saadaan nuot väHtämäJttö- tojelll hintoja siinä mälärin, eHei niiltä
5596: my:y.sta.vamt kailki,sta huokeimma1la Ilo- kanna,ta s.y;rjäisemmiHe seuduil:le kulet-
5597: mantsiin. ja tä:ten: säästyis.i tuol,ta •köy- taa. Ilomantsin .pe.rukoiUe maksaakin
5598: hältä kansalta huomatta,via summia rah- raihti 80 p. - 1 m!k. 40 p ..kilolta. Radan
5599: tikuluina. ra1ken:tamisella Iloi1Ilant,siin k\()hotettai-
5600: Uomanlt1sin 1ra u tatie a;vaisi myöskin siin maaltaloudtellista ihar·rastnsta suu-
5601: kau,ppa;yhteyden 1rajantakaisten Kar- resti'. Apoulantojen hin'toj.en laslkiessa
5602: jalan, 'kunUen ka!lJSsa. Jo ennen ma.ail- hyvin moni inn1ostuisi suoviljely.kseen,
5603: II,2s.- Reinikka y. m. 119
5604:
5605: joka olisilkin paras ja suosHeltavin• vi]je- myöS!kin usein jullkHawmttu se tosiasia,
5606: lysta.pa. noi1la seuduilla. ettei ;radaseu tuoloj(m korjaaminen ole
5607: Myöskin ,tulisi .rald:au rakentaminen yksin !paikallinen asia, vaani sitä vaatii
5608: Ilomantsiilll etdistäanäån sulllresti uudis- koko valitaJku:~uwm yfutteinen etu j.a itse-
5609: asutuksen ~isääimistä r:ad.aseuduilla, siLlä näis,yytemme tur·vaaminen. Radan .ra-
5610: tunnettualhan' o0n, että Ilomantsin ja kentaminen VärtsHäs:tä Ilomall\t,siin on
5611: KOF!Piseläln 'Piltäjiseä on erittäfim, laadat rajasentl11Politiilkan tär!kei,mtpiä ja kes-
5612: asu1ma.ttoma.t maat. keiJSimpi!W tclltäviä.
5613: Ediellä maini'ttU'jen taloudellisften etujen K:a[k!koon edel1ä esitettyyn viitaten
5614: lisäksi ei radan merkitys,tä, maan puolus- saamme kunllliiOi·ttaen anoa,
5615: tuksellekaalll VIOida järttäiä hu.omi10tta.
5616: Paitsi maan turvaamisen etua,. jonka se että eduskunta ottaisi v-uoden
5617: a:ilka.alllSaisi, !tulisi sen: ka uibta. [koloo ilkänsä 1925 tulo- ja menoarvioan 5 milj.
5618: eritllään elä.nry.t rajaseudun lkansa vede- markkaa rautatien rakrmtamista
5619: tyksi läh.em[>äläml :ylhteyteen muun Suo- varten Värtsiliin asemalta Korpi-
5620: ::roon ika:nss~. doka sekin osa;ltaan valhtVis- selän ja Tuupovaaran kautta Ilo-
5621: taisi maan: ·lujaa y!hltenä·isyyMä. Vii.me mantsiin suunnilleen aikaisemmin
5622: ai[lwina on1 tultu lhuomaa.maa.n, sekä tutkittua ratasuuntaa myöten.
5623:
5624:
5625:
5626:
5627: Tyko Reinikka. M. Pitkänen.
5628: Pekka Kopsa. Mikko Piitulaineu.
5629: Matti Puittinen. Rieti Itkonen.
5630: Albin Koponen. Jussi Bapo.
5631: Antti J uutilaiaen. Jussi Lonkainea.
5632: Otto Pensas.
5633: 120
5634:
5635: II,29. - Anom. ehd. n:o 40.
5636:
5637:
5638:
5639:
5640: Pullinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä &uoiärven
5641: radan jatkamista varten.
5642:
5643:
5644: E d u s k u n n a 1i e.
5645:
5646: Sittenkuin Eduskunta oli 1918 vuoden aikaansaama parempi kulkuyhteys on
5647: valti:opäivillä: päättänyt rautatien raken- lisäksi tuottanut huomattavia etuja
5648: ne.tta'Vaksi Matkaseläru asemalta Suista- niHle teollisuusJ.aitok'sille, jotka radan
5649: mon kautta Suojärvelle sekä mainittuna .vaikutuspiiriin kuuluval~a alueella oli-
5650: ynnä sitä seuraavina vuosina myöntä- vat syntyneet jo ennen rautatien.,raken-
5651: nyt tarkoitukSIOODJ tarvittavat varat, on tamista. Se vilkas taloudellinen toi-
5652: mainittu rautatie rakennettu ja, sikäli minta, jonka radan varrella ole:vat run-
5653: kuin työt S>il!lä ovat oois:tynee,t, luovu- saat metsävarat ovat nostattaneet, on
5654: tettu Hikenteelle. Rada,IlJ pituus oli alku- puolestaan tuottanut vai tionra u ta teille
5655: peräisen suunnitelman mukaan 12!} kilo- huomattavan tavaraliikenteen ja sa-
5656: metriä·, mutta päätettiin sittemmLn ra- malla tulojen ili~äyksen.
5657: dan rrukentaminen ulottaa toistaiseksi! Jos puheena oleva rata siten on metsä-
5658: ainoasiaan 110 kilometrillä, Suojärven talouden, teollisuuden ja valtiotalouden
5659: eteläpäässä olevalle Suojärven asemaUe kannruta katsoen OISoittautunut var,sin
5660: saakka. Tästä on rataa vielä pääte·tty hyödylHseksi, ei myöskälän sen paikka-
5661: jatkaa 5 kilometriä Kaipaan kylään kuntien väestölle tuottamaa hyötyä ole
5662: saakka, m1kä jatko valmistuu tänä vähäksi arvioitava. Ovathan ne seudut,
5663: vuonna:, joten radan päätekohta tulee joiden halki tämä rata kulkee,, juuri
5664: olemaan 115 kilomettrillä. niitä syrjäisiä rajaseutuja, joiden väes-
5665: Suojärv·en rata on osoittautunut kai- tön sekä henkisen että taloudellisen ase-
5666: kin puolin vasta,avan niitä toi:veita, man kohottam:Unen- ja eriko:Usesti juuri
5667: joita sii'hen kiinnitettiin,. kun sen raken- kulkuyhteyksiä parantamalla on
5668: tamista suunniteHiin. Rad:an vaikutrus- yleensä tunnustettu mitä tärkeimmäksi,
5669: piiri.Bsä olevat, tähän saakka suurelta valtiovallrulle kuuluvaksi tehtäväksi. Se
5670: osalta koskema;ttomat mets äalueet, nii-
5671: 1
5672: a,ika, minkä va·sta valmismmn t rauta tie
5673: den joukossa v:rult.iion omistamat laajat on v:oinrut tätä tarkoitusta palvella, on
5674: metsät, on :saatettu rautatieyhteyteen toistai,seksi nil1n ilyhyt, ettei s:iinä suh-
5675: maan rautatieverkon kanssa. Näiltä teessa S'aavutetut tulokset vielä ole näh-
5676: metsäalueilta on sinä aikana, jolloin tävi,ssä, mutta varmana voidaan pitäJä,
5677: rata on ollut liiken,teelle avatttuna, voitu e'itä: nekin ennen pitkää tulevat näky-
5678: ulkomaiHe myydä; varsin huomattavat viin.
5679: määrät puutavaroita, joista saatu hinta Kuten edellä jo mainittiin, on alkuaan
5680: on osaltaan vaikuttanut maan taloudel- suunnitellusta 125 kilometrin pituisesta
5681: lisen aseman parantamis:een. Rautatien radasta vielä rakentamatta noin 10 kilo-
5682: 11,29. - Pullinen y. m. 121
5683:
5684: metrin pHuinen matka. Radan jatkami- varoja entisten ja uUJSien velkojensa
5685: sesta onkin jo rautatiehallituksessa laa- maksamiseksi pääasiaHis1sta tu[oläh-
5686: dittu suunnirtrelma, josta myöskin metsä- tei.Jstään, nimittäin metsistään. Kun
5687: hahlitus on antanut lausuntonm. Molem- valtiokaan ei voine heitä jatkuvasti lai-
5688: mat nämä ylihalHtukset ovat yks;1mie1i- noilla tukea, on pe.lättävissä, että moni-
5689: seSiti puoltaneet rataa jatkettavaksi 16 kin näi,stä vaS'ta itslenäistyneistä Iam-
5690: kilometriä koilliseen Suo- ja Irstan- puodeista s·aist1 jättää talonsa. Jos he
5691: jokien yhtymäikohtaan. Radan jatkami- sitä vastok. :saisivat metsäti:U!loilla van-
5692: sesta aiheutuvat kustRJmnukset on ar- hat velkansa mRJksetuiksi, pääsisivät
5693: vioitu nousevan 15 miljoonaan mark- he jo alussa taloudeHisesti vankemma;lle
5694: kaan. Tällru radan jatkolla voitaisUn pohjalle ja :va:rmistuisi heidänkin talou-
5695: saada metsähallinnon näi:ltlä seuduilla: dellinen asemansa puutavarateollisuu-
5696: oleville S!Uurille puumääriHe hyvät kul- den ja liiketoiminn.an pa.~kkakunnalla
5697: jetusmahdollisuu.det ja sen kautta saada kasvaessa: ja: paikkakunnan varallisuu-
5698: ne huomattavasti arv.oSISa nousemaan.· den yleensä noustessa.
5699: Rada:n jatkamisesta tulisi olemaan Va1ltiourautatiet tulisivat myös saa~
5700: suurta hyötyä myösikin paikalliselle maan radan jatkamisesta melkoisen lii-
5701: väestölle, j•oka asuu .pääa.s<ialHsesti Suo- kerrteew lisäyksen, sillä rauta:teitse tulisi
5702: järven pohjoispäässä ja: jolle maantie- kuljetettavaksi, paitsi raaka puutavara
5703: matka radan päiHe'koMaan huomatta- ja:los•tusla1toksiin, myöskin jalostettu ta-
5704: YRJSti lyhenisi. Eniten hyötyisi väes·tö
5705: vara vientisatamiin sekä kailkenlaiset
5706: kuitenkin siitä, että sen metsät, j:oita on elintarpeet ja tarveaineet näiden tava-
5707: noin 40 kilometrin matkalla hstan- ja rain puutteeSISa olevalle Suojärvelle ja
5708: Torasjokea y löspruin ja jotka nykyään, sieHä oleville tai syntyville työmaille ja
5709: ollen ka·iikkia käyttökelpoisia kuljetus- laitoksille. '
5710: teitä vahlla, ova;t hyvin vähäarvoisia.
5711: voitaisiin saada arv.ossaan :suuressa Edellä esHetyn nojalla kunnioittaen'
5712: määrin kohoamaan kuljetusväylän auet- ehdotamme,
5713: tua Suomeen päin. että Eduskunta myöntäisi 1925
5714: Jos rataa ei lähiaikoina jatkettaisi, vuoden tulo- ja menoarviossa
5715: tulisiivat ne lukuisat entiset Iampuodit, 15,000,000 ma:rkan suuruisen mää~
5716: joilla on metsälliSiä Toras- ja Ir.sta:njoen rärahan Suojärven radan jatka~
5717: sadealueilla, erittäin vaikeaan taloudel- mista varten Suo- ja Irstanjokien
5718: liseen asemaa~ he kun eivät voi!S'i saada yhtymäkohtaan.
5719:
5720: He1singiS'sä, 15 päivänä toukokuuta 1924.
5721:
5722:
5723: Erkki Pullinen. Mikko Piitulainen.
5724: V. M. J. Viljanen. U. Brander.
5725:
5726:
5727:
5728:
5729: 16
5730: 122
5731:
5732: ll,a~r. - Anom. eJtd. n:o 43.
5733:
5734:
5735:
5736:
5737: Piitalainen y. m.: Määrärahan myöntämisestä rauta-
5738: tien rakentamista varten Läskelästä Salmiin.
5739:
5740:
5741: Ed u sku nna lle.
5742:
5743: YH kolmekymmentä vuotta on siitä ku- tietä myöten rajaseudun tehdaslaitok-
5744: lunut kun Salmin kihlakunnan silloinen sille kuljetettavaksi useampia kymmeniä
5745: edustaja Säätyvaltiopäivillä anoi rauta- tuhansia tonnia tehdastarve- ja raaka-
5746: tien rakentamista Salmiin. Sen jälkeen aineita, kauppatavaraa ja elintarveai-
5747: on sekä Säätyvaltiopäivillä että Edus- neita, joka kaikki tulee kohottamaan ky-
5748: kunnassa tehty anomuksia tämän, ei ai- seessä olevan rautatien taloudellista kan-
5749: noastaan rajakarjalaiselle ehdottomasti nattavaisuu tta.
5750: tarpeellisen, vaan myöskin koko maal- fl'ärkeä askel radan rakennuksen to-
5751: lemme tärkeän rautatien rakentamisesta. teuttamiselle on jo tehty. Valtioneu-
5752: Nyt kun Salmin pitäjän itäraja muodos- vosto on vuosir.ahoistaan osoittanut rau-
5753: taa yli 100 kilometrin pitkän ei ainoas- tatiehallituksen ehdotuksen mukaisesti
5754: taan maan, vaan myöskin Suomen Tasa- tarvittavan rahasumman rautatielinjan
5755: •vallan rajan, on kyseessä olevalla Läs- tutkimista varten. Vaikka tämä rauta-
5756: kelästä Impilahden ja Pitkänrannan tielinja lopullisesti ei vielä maan ol-
5757: kautta Salmiin anotulla radalla entistä lessa lumella peitettynä olekaan tarkem-
5758: suurempi merkitys koko isänmaallemme. min tutkittu, niin ·voipi sanoa, että sen
5759: Täysi edellytys on siis olemassa, että jo pituus tulee olemaan noin 64 kilometriä
5760: aikaisemmin osoitettu myötätuntoisuus Läskelästä Salmin Tuleman kylään.
5761: sanoissa nyt Eduskunnassa kiteytyy pää- Maasto on rautatierakennukselle jok-
5762: tökseksi, että ensi tilassa rakennetaan seenkin sopiva ja ainoastaan neljän joen
5763: ed.eHä mainittu rautatie, jonka varrella poikki on tarvis rakentaa siltoja ja niis-
5764: tulevat olemaan Pitkänrannan ja Väli- täkin vaan yksi, joka on suurempi.
5765: mäen malmirikkaat alueet,, Diesen W ood Koko radan rakennuskustannukset on
5766: & C:o A. B:n suuri saha ja sellulosa- aryioitu 75,000,000 Smk., josta 10,000,000
5767: tehdas lähellä 1Pitkärantaa, Hosainoff siltarakennuksia varten.
5768: 0. Y :n saha ja puutavaraliike Salmissa Huomaamatta ei voi jättää sitä seik-
5769: ja Yhtyneiden Paperitehtaiden puu- kaa, että Impilahden ja Salmin kunnat
5770: hiomo Jylhävaarassa Impilahdella. ovat yksimielisillä päätöksillään helmi-
5771: Yksistään jo nämät tehdaslaitokset kuun 18 ja 25 p. kuluvaa vuotta, jotka
5772: tulevat rautatien valmistumisen ensi nyt ovat lainvoiman voittanee~, päättä-
5773: päivästä antamaan Läskelän-lmpilah- neet alueillaan luovuttaa valtiolle mak-
5774: den~Pitkärannan radalle kylliksi kulje- sutta rataa varten tarvittavan maa-
5775: tustavaraa, mutta sitäpaitsi tulee rauta- al•ueen <Selkä soran- ja veldenottJopailkat.
5776: II,ao.- Piitulainen y. m. 123
5777:
5778: Paitsi edellä mainittua kannattavai- mat ynnä Impilahden ja Salmin kun-
5779: suutta tulee Läskelän-lmpilahden-Pit- t.ien valtuustojen pöytäkirjojen jä:ljen-
5780: känrannan-Salmin radalla olemaan suu- nökset, ki()ISJkiE'lVIa maa-ahl!ei!den, IV!elden- ja
5781: ri merkitys valtakunnan puolustuksen soranottopaikkojen ilmaiseksi luovutta-
5782: vahvistumiselle, rajaseutuasukkaiden mista rautatierakennuksen tarpeeksi.
5783: henkisen kehityksen ja taloudellisen ase- Edellä olevan perusteella saamme kun-
5784: man kohottamiselle, maanviljelyksen nioittavimmin ehdottaa,
5785: vaurastumiselle, vuoriteollisuuden elpy-
5786: miselle ja nykyään jo suureksi kasva- että Eduskunta päättää ensi ti-
5787: neen teollisuuden edistymiselle. lassa rakennettavaksi rautatien
5788: !Mainitsematta ei voi myöskään jättää, Läskelästä Impilahden ja Pitkän-
5789: että valtio omistaa Impilahden ja Sal- rannan kautta Salmiin, ja
5790: min pitäjissä lähes 60,000 ha metsä· että ottaen huomioon ne suuret
5791: maata, joiden tuotantotulokset varmaan sitoumukset, jotka Impilahden ja
5792: rautatien rakentamisen kautta tulevat Salmin kunnat ovat tehneet rauta-
5793: tuntuvasti kohoamaan. tierakennusta varten, Eduskunta
5794: Asian valaisemiseksi pyydän saada va- vuoden 1925 menoar'l?ioon ottaa
5795: liokunnalle jättää kanattavaisuuslaskel- 40,000,000 mk.
5796:
5797: Helsingissä, 9 päivänä toukokuuta 1924.
5798:
5799:
5800: Mikko Piitulainen. E. N. Setälä.
5801: Axel Palmgl'en. Jussi Rapo.
5802: U. Brander. Erkki Pullinen.
5803: EFkki Kaila. J. Kauranen.
5804: Pekka Kopsa. Antti Juutilaineu..
5805: Autti Kuisma. M. Pitkänen.
5806: 124
5807:
5808: II,ao. - Pet. f6rsl. n:o 43.
5809:
5810:
5811:
5812:
5813: Piitulainen m. n.: Ang. beviljande av anslag för byg-
5814: gande av en järnväg från Läskelä till Salmis.
5815:
5816:
5817: Till Riksdagen.
5818:
5819: Mer äm. tr.etti'O år ha,va förflutit sedan mängder transportgods, men därjämte
5820: dåvarande Jantdagsrepresentanten för komma att längs järnrv:ägen till gräns-
5821: Salm:i:s härad hoSI Ständerilla f·öreslog en traktens fabriksimättningar fors'las flere
5822: petition om .hy,ggandet wv en järnväg tiotaltusen ton fahriksförnödenheter och
5823: till Salmis. Senare hruva såväl vid stän- råämnen, handelsvaror och livsmedel,
5824: derlantdagarna .som i enkamm3irlantda- vilket aJ.lt är egnat att höja ifrågavaran,.
5825: gen petiti:onsför,slag framställts angå- de järnvägs räntaJbi:litet.
5826: ende byggandet av denna, icke endast Ett viktigt steg mot hanhyggnadens
5827: för gränskarelarna ovHUkorligt nödvän- förverlcligande har redan tagits. Stats-
5828: diga, utan ävoo för hela ~andet vikt~ga rådet har enHgt jätrnvägsstyrelsens för-
5829: järnväg. Numera, då östgränsen av Sal- slag an~isat ett erforoe:rtligt penrninghe-
5830: mis socroen u tgör en över 100 kilooneter lopp för undersökrni:ng av järnvägslin-
5831: lång landgräns för repuhliken Finland, jen. Ehuru denrna järr'nvägstlinje ännu
5832: har ifrågavarande omrpetitionerade hana icke, s:å län•ge marken är snöhetäckt kun-
5833: från Läskelä: via Impilahti och Pitkä- nat närmare unde~s·ökas, kan det 'lik-
5834: ranta; till Salmis. en ännu större betydel- väl sägas, att des.s längd koonmer att ut-
5835: se för hela fosterlandet. Man hör förty göra omkring 64 kilometer från Läskelä
5836: kunna förutsätta, att den hos represen- till Tulema hy i Salmis. Terrängen läm-
5837: tationen tidi:gare i ord ådagala,gda goda par .sig någorlunda för en järnvägshygg-
5838: viljan nu kommer att omsättas i heslu- n.ad; endastt vid fyra Noder komma hro-
5839: tet att ovannämnda Jarnväg, invid hyggnad.er i fråga, och av dessa blott en
5840: viiken Pitkäranta och Välimäki malm- av större dimensioner. Byg,gnadskost-
5841: rika toonrå;den, Diesen Wood & C :'o A. B :s nwerna för hela hanan hava heräknats
5842: stora sågverk och cellu!J:osa.fa hrik i när- till 7~,.000,000 mark, varav 10,000,000
5843: 1het.en av Pitkäranta, Hosainoff 0. Y :s mark för brohygignader.
5844: sågverk och trävaruaffär i Salmis samt Den omSitändigheten hör icke förhises,
5845: de förenade pappershrukens träslirperi i rutt Impilahti oh Salmis k.ommuner ge-
5846: Jylhävaara av Impilahti korumun äro nom enhäJUi,ga .beSilut av den 18 och 25
5847: helägna, med det snaraste hör hygg•as. fehruari innevarand.e år, vilka numera
5848: Enhart dessa fruhriksinrättningar vunnit la:ga kmft,. bes1utit utan ersätt-
5849: komma att omede,lhart efter järnvägens ning till •statsverket överlåta för hanan
5850: fUillhordande åt Lästkelä-Impi:lahti- nödigt jordoonråde ä vensom grustäckter
5851: Pitkäranta hanan garantera nödiga och vattendrag.
5852: 11,30.- Piitulainen y. m. 125
5853:
5854: Förutom ovannämnda räntBJbilitet På grund av·vad ovan. anförts få vii
5855: kommer LäJskelä-lm.pHahti-Pitkäran- vördsamt föreslå,
5856: tar-SBJlmis hanan att äga stor betydelse
5857: för stärka.ndet av rikets försvar, för hö- att Riksdagen med det snaraste
5858: jande av gräillSbornas a.ndliga utveckling mdtte besluta om byggandet av en
5859: och elmnomiSika ställning, för jordbru- järnväg frdn Läskelä genom Impi-
5860: kets uppryckande, för bergsindustriens lahti och Pitkäranta till Salmis,
5861: utveckling och för främjande av den re- samt
5862: dan nu betydande i.ndustrien. att i betraktande av de stora för-
5863: Det ;bör jämväi:J. nämnas, att staten i bindelser, som Impilahti och Sal-
5864: Impilahti och Salmis socknar äger ine- mis kommuner avgivit beträffande
5865: mot 60,000 ha skogsmark, vars avkast- järnvägsbyggnaden, Riksdagen i
5866: ning säkerligen tack vare järnvägens 1925 drs statsförslag mdtte upp-
5867: byggande kommer att ökas. taga 40,000,000 mark.
5868:
5869: Helsingfors, den 9 maj 1924.
5870:
5871:
5872: Mikko Piitulainen. E. N. Setälä.
5873: Axel Palmgren. Jussi Rapo.
5874: U. Brander. Erkki Pullinen.
5875: Erkki Kaila. J. Kauranen.
5876: Pekka Kopsa. Antti Juutilainen.
5877: Antti Kuisma. M. Pitkänen.
5878: 126
5879:
5880:
5881:
5882:
5883: Ruotzi y. m.: Määrärahan myöntämi8estä rautatien
5884: rakentamista varten Lappeenrannasta Elisenvaaran
5885: tai Syväoran asemalle.
5886:
5887:
5888: S u o me n Ed u s k u n nalle.
5889:
5890: Vuonna 1919 tehtiin laaja·sti perus- nalta. Jos jonakuna kriitillisenä het-
5891: teltu anomus Eduskunnalle normaali- kenä sattu~i samantapainen onnetto-
5892: raite·i:sen rautatien rakentamisesta Lap- nmus, saatta.isli maallemme olla varsin
5893: .veen~annan kaupungista Vuoksenniskan kohtailokasta, jos yhteys Itä- ja Länsi-
5894: -Rau tjä.rven-Simpeleen. kautta Elis(ln- Suomen välillä olisi ainoastaan maini-
5895: vaaran tai Syväoron asemaUe. Pyy- tun si<llan varassa Vii:purin ja Saimaan
5896: dälllime viitata niihin perusteluihin, jot- väJliJSieUä kannak~lla. Sentähden tarvi-
5897: ka anomusehdotukgessa N :o 23 vuodeHa taan mielestämme aivan vä}tJtämättö-
5898: 1919 ovat :mainitut selkä strat·eegisessa mäJsti toinenkin yhdysside, joka liittäisi
5899: että kaupaUisesSJa ja toolli~ssa suh- Vii,purin •länsi- ja itäpuolella olevat
5900: teessa. alueet toisiinsa vaaran uhatessa. Muista
5901: Vuonna 1922 valmistui valtion rikki- ajateltavina olevista strateegilsiista ra-
5902: happotehdas La,ppeenranLnJassa, jonka doista on· tämä mielestämme ainoa, joka
5903: tuotetta rikkihappoa tarvitsevat Sai- rauhan aikana tulisi suuressa mää-
5904: maan eteläran111a.lla sliJaitsevat selluloo- rägg,ä kanna:Uavaksi ja, voisi samalla
5905: sa.tehtaat. ParaiLlaan on <suunnittelun palvella :sekä kauppaa että teollisuutta.
5906: alaisena kllJ).ari- ja typpitehtaan perus- Kaiken edellä esitetyn perusteella
5907: taminen n1ililliiikääru La.ppeen;ranltaan. a.nomme kunn1ioiHaen,
5908: Niin pian kuin paraillaan rakenteilla
5909: oleva Imatran voimalaitos· valmi:sttuu, on että Eduskunta päättäisi raken-
5910: rata välttämätön nHlle lukui:shlle ·toolli- nettavak'Si normaaliraiteisen rau-
5911: suuslaitoksiHe, joita silloin syntyy Sai- tatien Lappeenrannan kaupun-
5912: maan etelärallllloille. gista Vuoksenniskan kautta Eli-
5913: Viime syksynä Viipurin kääntösHlaUe senvaaran tai Syväoran asemalle,
5914: tapahtunut vaurio saattaa meidät eri- sekä myöntäisi 1925 v :n menoar-
5915: tyisesti painostamaan tämän radan tar- viossa tätä tarkoitusta varten
5916: peel!ilsuutta maan puolustuksen kan~ 5 milj. markkaa.
5917:
5918: Helsingissä, 16 päivänä toukokuuta 1924.
5919:
5920:
5921: Siviä Ruotzi. Lauri PQhjala.
5922: 127
5923:
5924: Il,az.- Anom. ehd. n:o 55.
5925:
5926:
5927:
5928:
5929: Vertanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatien
5930: rakentamista varten Lappeenrannasta Vuoksen-
5931: niskan kautta Elisenvaaran asemalle.
5932:
5933:
5934: Ed u s k u n n a De.
5935:
5936: VHtaten 1919 valtiopäiviUe jätettyyn tatien Lappeenrannasta W uoksen-
5937: allJOm. ehdotukseen N :o 23 lilittyviin ,pe- niskan kautta Elisenvaaran ase-
5938: rusteluihin (Liitteet I-XI, siv. 181) esi- malle sekä
5939: tämme kunnioittaen, että tätä varten ensi vu.oden me-
5940: noarvioon varattaisiin 5 miljoo-
5941: että Eduskunta päättäisi raken- nan markan määräraka.
5942: nettavaksi normaaliraiteisen rau-
5943:
5944: He~<SingiSisä. 13 p:nä toukokuuta 1924.
5945:
5946:
5947: Anton Ve.rtanen. Juho Niukkanen.
5948: Albin ManBer. Ä.Jltti Kuisma.
5949: Matti Pitkänen. Pekka KoPila.
5950: Eino Tuomivaara. ()). KOD.tio.
5951: 128
5952:
5953: 11,33. - AnQm. ehd. n:o 54.
5954:
5955:
5956:
5957:
5958: Pullinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatien
5959: rakentamista varten Viipurista Laatokan rannaUe.
5960:
5961:
5962: Eduskunnalle.
5963:
5964: MooikUillltana:to;i·en jou!IDossa ase~tti va~ sessa tulisi tällä radalla olemaan tärkeä
5965: tion ik.ulkulailtlosklomiitea raJk.ennUlS!ohjel- melkeinpä ratkaiseva merkitys.
5966: massaan Viipuxim-La~rutoikan välisen ra- HalLHtus esityk,sessruän rauta:te1den re-
5967: dan ensi:mäiseksi. p,ääJtöstään perustelee kennussuunniJte1malksi vuosina 1923-1927
5968: komirtea lausutmalla, että Karj~alain J\jan- asetti my.ös Viipurin---"Laa:toklan radan
5969: nakse1La on ikiäyty ja tulla1an aruna k.äy- ensi:mäisten joUJkikoon lisäJten ehdotuk-
5970: mään selliaista taloUJ(:]je1lis(ta ja Sli.vistyik.- seensa haararadan rakentamisen Paak-
5971: sel1is1tä etuvtartå;otaistelua, j,Oikia rajaseu- kolan seuduilta P1ölläJkkä1ärun. Vuoden
5972: duiLla ei .61e vältettävissä. Vrution tär- 1922 valti1opäiv.än kuJlkuliaiJtOSJVaHrotunta
5973: keimp:iJä ve1V'ollitmulksia on t®okkailla käsite11essään malinittwa hallituksen esi-
5974: toimenpiteiLlä MTUstaa raj'81UlJaJaill asuk- tystä totesi 11lälmä.n r:aJdian tä.J1.1key!den ja
5975: kalita tässä :Damihania:iilmislessa ltaulkoaiillia,t- suunmitteli sen ra:OOEmtarrnåsen. al'Oiitetta-
5976: tolrnassa taistelussa ja 1siJten koottaa eh- valksi v. ,1925 kohlta sen jälikieen. kun tY~öt
5977: käistä uJlikiomaisen klansam!heimon enen- Viipurin---1Ko:iJY~ston raldalla .tul:iJSiVIat lo-
5978: tyvää va::iJik.utusvaJltala, miikå voisi vieroit- p.etetuiksi.
5979: taa mj.ruseuJdun asuj,rumat marustruan ja Samanaikaisesti näiden valtion toi-
5980: krunsaJllissuudes~mrun. 'IIälmän 01he1la on menpiteiden ikianJSSia on my!ÖS paikkakun-
5981: tärkeältä, että Viiipuri yhdistetääm. mah- talaisten taholla ;t;Yiösk•rome1ty tarmok-
5982: dolliSii.IIIliDan suora:n:aiseSiti sen Vlaikutus- kaasti hankke·en toteutta:miseksi. Usei-
5983: pnr:un lknmiluvrun maaseudun kanssa, den Karjalan kannaksen kuntien aset-
5984: millä piillcin VUJ()ksen aiLajuQksua on suu- tama 'k!Oilllitea on VlaJ1m.iSite1lut monipuoli-
5985: r.et kehilttymismafudo1lisuUJdet. Paitsi se;<;ti asiaa. Qn tUJtlkiittu ratasuunta ja
5986: paiOOalliBta tulisi tälilä rwdallia ~amarun tehty !lm~tJa.nnusarvio l'!aikennuskUBta:n-
5987: myös yleismerlkiJtYikiSiensä. Se 011isi suorin nUJk.sista. On lbirunlkiJttu tilastot na1dlan vtai-
5988: ja lyhin 1tie Laatok·an ja Suomenlahden kutUJs,aJueen liikenteestä ja sen a.vulla to-
5989: välillä. Sein :aJVUilla voiJtaisiiln Laatokan dettu r.aJda:n truoudellinen ikianna1lt;av;ai-
5990: liike my!öSikin raö1an toiselta pu011en j'oh- suus. Lisäksi on k10dttu rulllSiaJasti 1aJhjoi-
5991: taa Viip,win lmuillta ulik.omaiille, srumaUa tuksila rarllaa varten selkä hlamlkiltltu sitou-
5992: kun se tulisi välittämään monilukuisten mulk!sia r:ruta~a:lueen valtiolle il:maiseiksi
5993: omien s~ä lLrua;tokan rmTht8lmi1lla attä luovuttrumisesta. 'IIärrnä toirminta osoit-
5994: Vuoksen alajuok,sulla sijaitsevien tehdas- taa, että kannakSien v;ä.es\tö tUilltee sen
5995: laitosten liikettä. Itärajamme puolustuk- snnre\IJ. hy·ödyn, minlkä raJta sille itselleen
5996: 11,33. - Pullinen y. m. 129
5997:
5998: tulee tuottamruan, srumail:La kun se arvos- Tämihlt nojalla k'unnioittaiVilllllmin ~h
5999: telee sen merlkitytk'sen suuriall.'voi,seksi dotamme
6000: k<iko maaiiJJ..e. että Eduskunta päättäisi raken-
6001: Kannatus, mikä tämän l'lailrub!aDJkk.,een nettavaksi normaaliraiteisen rau-
6002: osalle kaikilta tahoilta ·On tullut, antaa oi- tatien Viipurista sopivaan satama-
6003: kerutuiksen sitä kaikilll tav1oii.n alleenpäin paikkaan Laatokan rannalla ja
6004: viemään ja ikun tall.'peelliset esivalmistuk- että lopullisen tutkimuksen aikaan-
6005: set ov,art; myös tuJlleet suorit,e,tuiksi, niin saamista ja töiden alkamista varten
6006: velvoittaa se jouduttamruan asian Lopul- ensi vuoden menoarvioon otettaisiin
6007: Hsta raiikaisemista ja r:aikennustöihiJn ryh- 20 miljoonan markan suuruinen
6008: tymistä. määräraha.
6009:
6010: Helsingissä, toukokuun 15 p:nä 1924.
6011:
6012:
6013: Erkki Pullinen. Antti Juutilainen.
6014: Erkki Paavolainen. Antti Kuisma.
6015: Vilho Nikkanen. Lauri Pohjala.
6016: Siviä Ruotzi. Juho Niukkanen.
6017: E. N. Setälä. Jooseppi Kauranen.
6018:
6019:
6020:
6021:
6022: 17
6023: 130
6024:
6025: ll,a4. - Anom. ehd. n:o 62.
6026:
6027:
6028:
6029:
6030: Pohjala y. m.: Uuraan rataa varten myönnetyn määrä-
6031: rahan käyttämisestä.
6032:
6033:
6034: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6035:
6036: Vuonna 1003 tulo- ja menoarviota käsi- purin Kauppakamari ryhtyi tämän vuo-
6037: teltäessä Eduskunta päätti, että nor- den alussa tie·dustelemaan Itä-Suomen
6038: maaliraiteinen rautatie rakennetaan Vii- huomattavimmilta liikennöitsijöiltä sekä
6039: purin-Koiviston radalta Uuraaseen eh- sellaisilta järjestöiltä ja kunnilta, joilla
6040: dolla että asianomai8et kunnat ja yksityi- saattoi otaksua olevan jonkunlaista mie-
6041: set, paitsi että sitoutuvat luovuttamaan lenikiintoa Uuraan radan toteuttamisesta,
6042: kaiken rataa varten tarvittavan maan, haluavatko ne ottaa osaa Eduskunnan
6043: ottavat lisäksi vähintäin 5 miljoonalla määräämän avustussumman hankkimi-
6044: markalla osaa rakennuskustannuksiin. 8een. Niin hyvin kuuitujen liikennöitsi-
6045: Tämän radan suuren merkityksen Itä- jäin kuin myöskin kuntien yk!simielisenä
6046: Suomelle ovat poikkeuk!setta oivaltaneet käsityksenä on kuitenkin ollut, että
6047: asioihin perehtyneet ammattiviranomai- ne nykyisissä vaikeissa taloude1lisis8a
6048: •set. Niinpä 'I'Iautatiehamtll.llS ehdotti vii- ·oloissa eivät voi sitoutua E·duskunnan
6049: me vuonna tämän radan kiireellistä ra- vaatimiin suuriin uhrauksiin, niin vali-
6050: kentamista. Samoin valtion merisatama- tettavana kuin ne toiselta puolen pitävät-
6051: komitea antamassaan lausunnossa piti kin, jos radan rakentaminen lähimmässå
6052: väl tt:ämäJttömänä kyseessä olevan redan tulevaisuudessa sen kautta jäisi sikseen.
6053: pikaista aikaansaantia. Myöskin EdUis- Liikennöitsijäin kanta on varsin hiyvin
6054: kunnan valtiovara1inva.Liokunta oli sel- ymmärrettävissä, kun otetaan huomioon
6055: villä ei vain radan ta11)eellisuudes·ta, nykyänsä vallitseva taloudellinen ah-
6056: vaan myöskin siitä, että se oli kokonai- dinkotila. Vientiteollisuudesta ovat var-
6057: suudessaan rakennettava valtion va- sinkin 8aha- ja puunja108tus,teollisuus
6058: roilla. Vasta Eduskunnan istunnos,sa 6 viime aikoina ·joutuneet monessa muo-
6059: p:nä viime joulukuuta, a8ian ollessa rat- dossa käl'ISiimä:än alhaisten konjunktuu-
6060: kaisuasteella, herätettiin ajatus, että kun- rien, rahamarkkinoilla vallitsevan ra-
6061: tien ja yk;sityistt~em. olisi o:tert;ta.va 101Saa ra- hanpuutteen, korkean korkokannan,
6062: dan rakennuskustannuksiin vähintäin 5 suurten verojen y. m. niiden toimin-
6063: miljoonalla markalla, joka ehdotus sitten ttrua haitltruruvien epäeiduJ:lislten seikkojem.
6064: tulikin ilman enempää valmistusta Edus- vuoksi. Työpalkat eivät myöskään ole
6065: kunnan päätökseksi 7 äänen enemmis- osottaneet minkäänlaista taipumUista
6066: töllä. alenemis·een. Kaikki tuotantokustannuk-
6067: Asiain saatua tällaisen käänteen, Vii- set ovat niinikään edellensä py;syneet
6068: Il,34. - Pohjala s. m. 131
6069:
6070: korkealla tasolla. Ulkomainen kilpailu minen on niellyt kaupungin käytettävinä
6071: on lisäksi varsin huomattavasti vähentä- ohwista rahavaroista melkoiset summat.
6072: nyt kotimaisen teollisuutemme myynti- Näi·stä kustannuiksista huolimatta: voi-
6073: maJhdollisuuksia, jonka vuoksi monet daan hyvällä syyllä väittää, että Viipu-
6074: huomattavat teollisuuslaitokset ovat jo rin kaupungin satamarakennukset ovat
6075: olleet pakotettuja joko osaksi tai koko- vasta alullaan vastatakseen niitä vaati-·
6076: nansa keskeyttämään toimintansa. Ei muksia, joita voidaan asettaa kaupun-
6077: myöskään ole unohdettava sitä seikkaa, gille, jonka yhteenlaskettu tuonti- ja
6078: että ulosviejille koituu varsin suuria vientiliike on lä;hinnä pääkaupunkia Suo-
6079: kustannuksia niiden uus·ien varasto- ja men suurin ja joka puutava.ran vientiin
6080: lastauspaikkojen kuntoonpanem1sesta, nähden on Suomen merkittävin kauppa-
6081: jotka ikäyvät välttämättömäksi, niin pJan kaupunki. Viipuriin johtava laivaväylä
6082: kuin rautatie Uuraaseen kerran valmis- on sen vuoksi läJhitulevaisuudessa syven-
6083: tuu. nettävä ainakin kaupungin ja Uuraan
6084: Myöskään yksityisiltä kunnilta ei välillä. Sisäsatamaa on edellensä laa-
6085: Eduskunnan määrääanää avustusta voi jennettav,a. Ja niin rpian kuin Uuraan
6086: nykyoloissa toivoa. Niiden taloudellinen rautatierakennukseen on ryhdytty, on
6087: ahdinkotila on miltei samanlainen kuin kaupungin valmi,stauduttava hankki-
6088: monien yksityisten. Lä:hinnä voisi aja- maan uusia miljooneja Uuraan sataman
6089: tella, että Viipurin kaupunki menisi vas- kuntoonpanemiseksi. Emme voi tässä
6090: tuuseen vaaditusta 5 miljoonasta, mutta yhteydessä sivuuttaa myöskään niitä ra-
6091: mielestämme sekin on jo tehnyt, minkä ihallisia vaikeuksia, joita kaupunki saa-
6092: se suinkin voi, luovuttamalla ilmaiseksi nee kannettavakseen, sittenkun esikau-
6093: omistamansa maa- ja vesialueet, jotka punkien liittäminen kaupungin yhtey-
6094: tarvitaan pääraidetta ja välttämättömiä teen on toteutettu. Ei ole sen vuoksi
6095: sivurait.eita varten, sekä sitoutumalla ihmeteltävä, että Viipurin kaupungin
6096: suorittamaan valtiolle yksityisiltä maan- valtuuttamat henkilöt ovat viime huhiti-
6097: omistajilta mainittuja raiteita varten kuun 21 p·:nä päivätyHä kirjeeHä valtio-
6098: pakkolunastettav:an maan luna:stushin- neuvostolle ilmoittaneet, ettei Eduskun-
6099: nan. Viipurin kaupunki on nimittäin nan Uura;an radan rakentamiselle a8etta-
6100: viime vuosina, ostettuaan v. 1912 venä- maa avustusehtoa yksityisten eikä kun-
6101: läisiltä sotilasviranomai,silta eteläsata- tain puolelta voida täyttää nykyisen vai-
6102: maa varten välttämättömät etelävallit, kean raha-aseman tähden.
6103: uhrannut huomattavia miljoonia sata- Eduskunnan vaatima avustussumma
6104: mansa laajennustöihin, kuten uusien lai- olisi vielä ymmärrettävissä, jos radan
6105: turien rakentamiseen, laiturin äärellä ikamnataJVraisu us näy,ttru•si epäilyksen
6106: olevien maa-alueiden täyttämiseen, laitu- ala:Uselta, mutta näin ei liene suinkaan
6107: rien eJdusta:li1a ·Ol·evun merenpohjan sy- asianlaita. Silmäys Viipurin kaupungin
6108: ventrumiseen, tilavien tavaravajojen pys- vientiin, joka nykyänsä on enemmän
6109: tyttämiseen sekä uuden satamaradan n. s. kuin kolmas osa koko maan puutavara-
6110: kiertoradan kuntoonsaamiseen yhdessä viennistä ulkomaille ja joka sodan jäl-
6111: valtion kanssa. Sisäsatamrussa suoritettu- k•een on tuntuvasti vuosi vuodelta lisään-
6112: jen uutisrakennusten ohella on kaupunki tynyt, saattaa meidät vakuutetuiksi
6113: omistanut huOilliota ulkosatamansakin 'siitä, että Uuraan radasta täytynee tulla
6114: eli Uuraan sataman parantamiseen, kaikin puolin kannattava rataosa. Sa!hat-
6115: jossa varsinkin Ruonan salmen syventä- tua tai veistettyä puutavaraa ynnä hal-
6116: 132 11,34. - Utuaan satamarata.
6117:
6118: koja vietiin Viipurin kautta v. 1920 loudessa ja talven tullen työttömyyttä
6119: 1,118,103 m 3 , v. 1922 1,940,594 m 3 ja v. 192.3 Viipurissa. Uuraan radan valmistuttua
6120: 2,340,93'7 m 3 , muita puutavaroita laivat- tasoittuisivat työolot säännöllisemmiksi
6121: tiin v. 1920 1,465,108 kg., v. 1922 2,560,667 niin maataloudessa kuin lastaustöissäkin.
6122: kg. ja v. 1923 5,152,600 kg. Myönnämme Samaten tuHsi Uuraan rata helpotta-
6123: kernaasti, että kaikki tämä tavaramäärä maan rautateillä joka kesä uusiutuvaa
6124: ei saapunut rautateitse Viipuriin, mutta vaunupulaa, kuin myöskin keventämään
6125: toiselta puolen on huomioon otettava, Karjalan radan liikennettä, joka laivo-
6126: että Viipurin a!htaiden satamaolojen sekä jen la:stausaikana pyrkii olemaan yll-
6127: laivaväylän mataluuden vuoksi melkoi- kuormitettu. Emme myöskään soisi, että
6128: nen määrä Viipurin ,takamailla" val- valtio viivyttelisi Uuraan radan raken-
6129: mistetuista puunjalostustuotteista on tamista niin kauan, että yksityiset henki-
6130: täytynyt suurista lisäkustannuksista löt mahdollisesti ottaisivat sen kokonaan
6131: huolimatta kuljettaa Viipurin ohi Kot- omaksi asiakseen ja järjestäisivät siitä
6132: kaan, siellä laivattavaksi. itselleen kannattavan liikey.rityksen.
6133: Uuraan radan rakentamista Suomen Uuraan radan rakennustöiden alotta-
6134: valtion kustannuksella tukee vielä se minen olisi mielestämme tapahtuva vielä
6135: seikka, että Uuraan radalla ei tule ole- tämän vuoden kuluessa niin pian kuin
6136: maan merkitystä vain Viipurilie ympä- mahdollista. Koiviston radalta vaJpautuu
6137: I'istöineen, vaan koko laajalle Itä-Suo- ennen vuoden loppua työväestöä ja työ-
6138: melle. Nykyisistä hankalista kuljetus- välineitä, jotka vähillä kustannuksilla
6139: oloista aih.eutuva tappio ei kohtaa yksin- voitaisiin siirtää Uuraan radan raken-
6140: omaan, eikä edes pääa:siass'a Viipurin nuksiin. Kun Uuraan radan rakennus-
6141: seud111n p111u ta varalHklkeitä . Vahinkoa saa- töiden alottamista varten tämän vuoden
6142: vat kärsiä ennen kaikkea metsien omista- menoarvioon on jo otettu 3 miljoonaa
6143: jat ympäri maakuntaa, sillä selvää on, markkaa, voitaisiin nämät eduUisimmin
6144: että jota enemmän kustannuksia vai- käyttää maan sulana ollessa ennen tal-
6145: keista kuljetusoloista aiheutuu, sitä ven tuloa.
6146: enemmän metsien hinnak painuvat alhai- Kaiken ede.Uä esitetyn .perusteella, vii-
6147: siksi. Uuraan radan pikainen rakenta- taten vielä erittäin U uraan r.adan suureen
6148: minen on siten tärkeä asia ennen kaik- kansantaloudelliseen merkitykseen koko
6149: kea maanomistajien etujen kannalta. maallemme, mutta varsinkin laajoille
6150: Mutta asia koskee läheisesti myöskin Itä-Suomen alueille, ja kun on näyttäy-
6151: valtion omia etuja, sillä Suomen valtio tynyt mahdottomaksi että yksityiset ja
6152: on suuri metsänomistaja Itä-Suomessa. kunnat voisivat sitoutua 5 miljoonalla
6153: Se ei voine pitkäaikaisesti välinpitämät- markalla ottamaan osaa Uuraan radan
6154: tömänä katsella minkälaisista hinnoista rakennuskustannuksiin, saamme kun-
6155: sen täytyy metsiänsä myydä, kun parem- nioittaen ehdottaa
6156: matkin edut voisivat olla tarjolla.
6157: Meidän on syytä painostaa vielä sitä- että Eduskunta aivan ensi ti~assa
6158: kin puolta, että 'kun puutavaran lastaus, päättäisi kehoittaa Hallitusta anta-
6159: kuljetus ja purkaus joutuu nykyisin suo- maan esityksen tämän vuoden
6160: ritettavaksi keväällä ja kesällä, siirtyy menoarviossa Viipurin-Koiviston
6161: keväisin suuret määrät työväkeä muiden radalta Uuraaseen johdettavaa
6162: muassa maatalouden aloilta lastaustöi- rautatietä varten osotettujen 3 mil-
6163: hin, aiheuttaen siten vaikeuksia maata- joonan markan käyttämisestä ra-
6164: 11,34. - Pohjala y. m. 133
6165:
6166: kenrvustöiden aloittamista varten tuvat maksutta luovuttamaan kai-
6167: Uuraan radalla, ehdolla että asian- ken rataa varten tarvit&lvan maa- ·
6168: omaiset kunnat tai yksityiset sitou- ja vesialueen.
6169:
6170: Helsingissä, 16 päivänä toukokuuta 192~.
6171:
6172:
6173: Lauri Pohjala. A. H. Saastamoinen.
6174: Siviä Ruotzi. Erkki Paavolainen.
6175: Juho Niukkanen. Albin Manner.
6176: Antti Kuisma. Antti .Juutilainen.
6177: Tyko Reinikka. Pek~a Kopsa.
6178: A. Kukkonen. M. Pitkänen.
6179: V. M. J. Viljanen. Jooseppi Kauranen.
6180: Osk. Reinikainen. E. N. Setälä.
6181: Anna Haverinen. J. F. Aalto.
6182: Vilho Nikkanen. E. Kilpeläinen.
6183: Rolf Witting. F. V. Härmä.
6184: Tuomas Wanhala. Evert Nukari.
6185: 134
6186:
6187: II,as.- Anom. ehd. n:o 60.
6188:
6189:
6190:
6191:
6192: Luostarinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä rauta-
6193: tien rakentamista varten Matkaselän asemalta Sa-
6194: vonlinnan y. m. paikkakuntien kautta Lahteen.
6195:
6196:
6197: E d u s k u n n a ll e.
6198:
6199: Valtion Kulkulaitoskomitea on mietin- erityisen huomion es inema. Kauppa-
6200: 1
6201:
6202:
6203: nössään asettanut ensimäiseen ryhmään sopimuksia!kin on jo V enåjän kanssa
6204: suunnittelemansa Matkaselän-Savon- solmittu, ja jos' Venäjä kykenee aloit-
6205: linnan - Miikke,lin- Heinolau - Lahden tamaan entistään vi1kkaamman ulko-
6206: kanliMallmliku- ja k~uilm1iillmnnerruda,n. maankaupan, on komitea osunut oike'-
6207: Tämän rooan puolesta on komitea esit- aan painostae18181aan Matka;se,län-Lahden
6208: tänyt seikkoja, jot~ka ovat paikkansa radan kaukoriikennemerkitystä.
6209: pitä-viä. Tod:i.JS,tuksena siitä on äsken Mutta tämän radan rakentamista
6210: valmistunut Suojärven. rata, jonka jat- puoltavat myöskin monet pai'kkakun-
6211: kona tämä rata tulisi olemarun. Suojär- nalJ~iset edut ja tarpeet. Rata tulisi kos-
6212: ven rooal!la on jo nyt kautta!kulkurahtia kettamaan kuntia, joiden asukasluku
6213: harvinaisen runs,aasti, ja kun puuta- vuoden 1921 l~s!kujen mukaan tekee
6214: varanjrulostus näillä suurilla metsärulu- 125,218 henkeä ja tarjoatis:U näiden van-
6215: eilia pääs~e~e yhä enemmän kehittymään, hojen asutuss.eutujen taloudelli:selle elä-
6216: ei Ma1Jlmselän-V:Uipurin' rata, joka ny,t mä1le ~suuria kehitysmahdollisuukslia.
6217: jo on ylenmäärin rasitettu liJsääntyneen Mutta radan laaja vaikutuspiiri avai-
6218: liikenteen vuoksi, ajanpitkään kykene si myös suuret kehi'tY'smahdoHisuudet
6219: tarvetta tyydyttämään. On ,genvuoksi teollisuus·- ja l1ilike-elämälle. Rata tulisi
6220: paika:naan jo nyt ryhtyä toimenpite1- kulkemaan me,tsäri<kkaita seutuja ja
6221: si:in Matka:selän,---Lahden radan puo- koskettamaan lukuisia j,a laadoja ve:sis-
6222: }esta, joka rata johtaisi ili'ikennettä ~töjä, ;jQPa 1seHaisia .jär,v,Hilldn, jloi1Jten.poh-
6223: uusia teitä talvi- ja syväsatamiin kuin jass,a on tunnetusti rautamalmia.
6224: myös· mu!hllin tärkeis:Uin liikekeskuksiin. Radan pituus tulisi olemaan noin 3125
6225: Tätä mtaa myöt.en la:8!kien. lyhenisivät km., ja panisi se maan rikkaudet s.iinä
6226: myös välimatkat Matkrus~län asemalta määrin liikkeelle, että niin hyvin valta-
6227: esim. Kotkaan nykyisestä 389 km:stä kunnan kuin paikkakunn:allisetkin edut
6228: noin 364 km:iirn ja Helsinkiin 530 km:stä gaisivat siitä niin runsaan lis,än, että se
6229: noin 455· km:iin. vastaisi suurempiakin las!kelmia ja ta-
6230: Lilsäksi ei voitane jättää huomioon- ~a;is1 radan kanna,ttavai,suuden y:len-
6231: ottamatta sitä seikkaa, että Venäjän määräis·esti.
6232: ma:rrkMn:ait 1ova:t d'o ny't ,Eurocwa,n ja Esittämämme perusteella rohkenemme
6233: osittain valtamerentakaisten maiden kunnioittaen ehdottaa,
6234: 11,35.- Luostarinen y. m. 136
6235:
6236: että Eduskunta päättäisi raken- että vuoden 1925 menoarvioon
6237: nettavaksi normaaliraiteisen rau- tähän tarkoitukseen varattaisiin
6238: tatien Matkaselän asemalta Sa- 10,000,000 markkaa.
6239: vonlinnan, Mikkelin, Heinolan
6240: kautta Lahteen ja
6241:
6242: Helsingi!SSiä, toukokuun 12 päivänä 1924.
6243:
6244:
6245: Alpo 0. Luostarinen. Juho Kinnunen.
6246: K. V. Vuokoski. Mandi Hannula.
6247: M. Pitkänen. R. Swentorzetski.
6248: K. Hakala. Yrjö Komu.
6249: Hilma V aljakka. Anni Savolainen.
6250: Aino Sommarberg. Toivo Halonen.
6251: Pekka Pennanen. Wilho Nikkanen.
6252: V. K.ISärkkä. Tuomas WanhaJla.
6253: A. Kukkonen. J. E. Sunila.
6254: Hannes Walkama. Eva Some:rsaJo.
6255: P·ekka Saarelainen. Mikko Piitulainen.
6256: Antti Kuisma. Antti Juutilainen.
6257: 0. Kontio.
6258: 136
6259:
6260: 11,36.- Anom. ehd. n:o 52.
6261:
6262:
6263: Kinnunen y. m.: Määrärahan myöntämisestä töitten
6264: aloittamiseksi Lahden-Heinolan radalla.
6265:
6266: Eduskunnalle,.
6267:
6268: Senjälkeen kuin Lahden-Heinolan ra- Kunkyseenalaisen radan kannattavai-
6269: dasta oli tehty useita anomuksia jo sääty- suus ja suuri merkitys jää ulkopuolelle
6270: vai tiopäivillä, päätti Eduskunta v. 1909 kaikkia epäilyksiä senkin tärkeän seikan
6271: rakennettavaksi tämän radan. Määrära- nojalla, että rata tulisi muodostamaan
6272: han puutteessa on tämä Eduskunnan osan valtion rautatiekomitean suunnit-
6273: päätös kuitenkin jäänyt toteuttamatta. telemasta Lahden-Heinolan-Mikkelin
6274: Tuon tuostakin on paikkakunta~aisten ---"Sa vonlinnan-Matkaselän laajakan toi-
6275: puolelta vedottu anomuksilla maan halli- sesta kauttakulku- ja kaukoliikennera-
6276: tukseen, että sen avulla :saataisiin rata dasta, jonka rakentaminen on jo astunut
6277: rakenteelle, jota paitsi sille on j-ätetty nii- päiväjärjestykseen, niin ei mielestämme
6278: den kuntain, joitten alueitten kautta rata ole enää mitään syytä lykätä töitten
6279: tuHsi kulkemaan, sitoumukset siitä, että alott8!mista Lahden~Heinolan radalla,
6280: rautatietä varten tarvittava maa, santa jonka pituus on vain .35.65 km., tätä 'Sitä-
6281: ja kivet luovutetaan ilmaiseksi valtiolle. kin vähemmän, että tämän radan kanssa
6282: Vielä lisäksi on paikkakuntalaisten puo- samalla kertaa rakennettaviksi päätetyt
6283: lelta tarjottu valtiolle 5,613,000 :markan Turun-Uudenkaupungin ja Viipu,rin-
6284: suuruinen obligatsionilaina, että työt ra- Koiviston radat valmistuvat liikenteelle
6285: dalla saataisiin ensi tilassa käyntiinsä. jo kuluvan vuoden lopulla sekä Ylivies-
6286: Edellä sanottu osoittaa kouriintuntu- kan ja Iisalmen rata todennäköisesti ensi
6287: vasti, että Hein<Ylan seudut sankkoine vuoden kuluessa.
6288: metsineen, varakkaine maanviljely,saluei- Edellä esittämämme perusteella ehdo-
6289: neen ja monine vesistöineen hartaasti tamme Eduskunnan päätettäväksi,
6290: pyrkivät rautatien välittömään yhtey-
6291: teen ~Saadakseen entistään paremman ti- että vuoden 1925 menoarvioon
6292: laisuuden käyttää luonnon suuria rik- otettaisiin 10,000,000 markan suu-
6293: ka.uksia sekä valtakunnan että vaikka- ruinen määräraha töitten aloitta-
6294: kunnan hyödyksi. miseksi Lahden-Heinolan radalla.
6295:
6296: Helsingissä, toukokuun 12 päivänä 1924.
6297:
6298: Juho Kinnunen. Kyösti Järvinen. E. Kilpeläinen.
6299: Mandi Hannula. Paavo Virkkunen. Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
6300: Alpo 0. Luostarinen. J. E. Sunila. Tuomas Wanhala.
6301: R. Sventorzetski. M'ikko Piitulainen. M. Pitkänen.
6302: K. Hakala. K. V. Vuokoski. Anni Savolainen.
6303: Yrjö Komu. Eva Somersalo. W. K. Särkkä.
6304: Hilma Valjakka. Aino Sommarberg. A. Kukkonen.
6305: Pekka Pennanen. Toivo Halonen. Hannes Valkama.
6306: Vilho Nikkanen. Oskari Mantere. Antti Juutilainen.
6307: Erkki Kaila. Ilmari Auer.
6308: 137
6309:
6310: 11,37. - Anom. ehd. n:o 50.
6311:
6312:
6313:
6314:
6315: Hiidenheimo y. m.: Määrärahan myöntämisestä rauta-
6316: tien rakentamista varten Helsingistä Risteen ase-
6317: malle.
6318:
6319:
6320: E d u s k u n n a ll e.
6321:
6322: Ky:symys, suoran rautatielinjan raken- salaisen yhtiön kaJ1s,sa rautatieosakeyh-
6323: tamis,es'ta Hels,in.gis,tä länti,sen Uuden- tiön kapearaiteisen radan rakentami-
6324: maan, Etelä-Hämeen ja Satakunnan sesta He,l:singi:stä Vihdin kautta Pusu-
6325: voimaperäise:sti vildeHyj·en ja metsä- lan Hyönöläiän, josta tarkoitus' 'Oli sitä
6326: rikkaiden s.eutujen yhteyteen on jo yli sittemmin jatka,a Turun TadaHe asti.
6327: kahden vuosikymmenen ai:ka.na ollut Yhtiön osakepääoma oEkin jo meTkitty
6328: eri muodoissa eiSii!l~ä sekä säätyvaltio- ja tarvittavat varat ulkomailta tiedossa.
6329: päivillä että yksikamariseSIS,a eduskun- Ni'ini,kään ~toimitti yhrtymä koneellisen
6330: nassa. tutkimuks,en radan rakentami,sta vaTten.
6331: Jo vuonna 1897 antoivat säätyvaltio- Väliin tullleet maailmansooan. tapaukset
6332: päivät luv,an normaalirai:teisen rauta- kuitenikin keskeyttivät tämänkin yri-
6333: tien raiken,tami:seen Kökla.hden asemalta, tyksen.
6334: rannikk'oradalla, Vihdin, kirkon kautta Kun elintarve- ja polttoainepula v.
6335: Pyhäjärvelle. Samas,sa yhteydessä 1917 uhkas[ vaTSin ankarasti He:lsdm.gin
6336: myönsivät v.altiopäivät ~seikä vaUion mupunki:a ja kun huomattavaa ~työttö
6337: avustuks:en, että huokeakorkoisen rlai- myyttä my,öskin ilmaantui, kehoitti sil-
6338: naJl! radan raken,tamisen avustamiseksi. loinen hallitus Hel·singin kaupunkia
6339: Tätä va.ltiopäirvien päätöstä ei hallit- työttömyyden toTjumis.eksri ryhtymään
6340: sija kuitenkaan vahvi~stanut. Kieltei- valtion avustub,in rautatien rakentami-
6341: nen ratk,aisu lienee aiheutunut siitä, seen Helsd.n,gis1tä Vihtiin.. Tässä tarkoi-
6342: ettei katsottu valtion edun mukaiseksi tubessa sruoritettiinikm ra u ta:tiehaUi-
6343: antaa yksHyi,sten rakentaa päälkaupun- tuksen toimenpiteestä tutkimus maini-
6344: kiin johtavia pääliikenrnelindoja, vaan tulla Hndrul1a, jota tutkimusta sitten täy-
6345: että tä1laiset rautatiet oJi jätettävä val- dennettiin v. 1919. Näin syntyneet asi:a-
6346: tion itsensä rakenne,ttaviksi. pap.erit löytyvät rauta:tiehallituksessa.
6347: Kun va,lttion tah'olt,a ei kuitenkaan Väliin tulleet vaWolliset tapaukset v.
6348: radan rakentamiseen ryhdytty, vaikka 1918 aiheuttirvat jä,lJleen 'Sen, e1ttei radan
6349: siitä useita eri alotteita oli eduskun- rakentamisessa päästy entistä pitem-
6350: nas-sa tehty, muodostivat Länsi-Uuden- mälle.
6351: maan maanvHjeliljät yhdessä erään sa!k- Radan tärkeyden ~tunnu.s~tami,sta todis-
6352:
6353: 18
6354: 138 11,37. - Helsingin-Vibdin-Risteen rata.
6355:
6356: t•rua kuitenJkin se, että ·valtiovarainval,io- ulottuvallia alueella Olli useita erittäin
6357: kunta antoi siitä puoltavan lausunnon metsärikka.ita pitäjiä, joista esi:m. hal-
6358: kysymyksen oUes,sa e'siHä vuoden 1921 kojeu myyntiin 'kulkuneu-vojen puuttees-
6359: valltiopäivi!llä ja että Hallitus antaes- sa ei ole. mi:Il'käänlLaisia, mahdollisuuksia.
6360: saan ehdotu!k!sen 1922 vuoden val:tiopäi- Näin Olli asian lait111 80 ikm etäisyydeo]lä
6361: ville rarutateiden rakentamises,ta seuraa- Helsingistä, johon kuitenikin tuodaan
6362: vana vii.ISivuoti'Sikau te!Ilia katsoi lainaa- lmlikoja rautateitse yli 500 km etäisyy-
6363: maila hanikittavilla varoilla voitavan deltä. Pääkaupungin y:hdistäjänä toi-
6364: juuri tämän luontoisia rautateitä ryhtyä saa1Jta metsä:rilkkaaseen ja toi,saalta Jty-
6365: rakentamaan -ennenikin kuin ne kulku- vin vhljeltyyn j·a tiheäJs·ti asuttuun maa-
6366: laitoskomitean ehdotuksen mukaan oli- seutuun on Helsingilli--Ris,te·en radalla
6367: sivat V\Uortossa tu'1:1a .raik•ooneituiiks,i. erit:täirn suuri: merkitys. Kun tätä rataa
6368: Edelleen tehdyn eduskunta-anomuksen vielä tulevaisuudessa jatketaan' Porin
6369: johdosta päättivät vuoden 1922 valtio- :radallta Suupohjan rada'lle, saa se varsi-
6370: päivät aivan yks>im.ielises.ti hyvruksyä naisen pääradan luonteen.
6371: anomusponnen, donka muikaan haUitusta Näii'hin rusti on Helsingi:Ili--Ris,teen rata
6372: kehoitettiin valmistamaan es1itys edus'- vielä jäänyt ra!kenrt:amatta johtuen siitä,
6373: kunillalle· ikotrmais1en ob~igatiolainan ot- että mallin s.yrjäi,si'ID.päm seutujen varus-
6374: tamisesta He1singini---'Risteen radan ra- taminen paremmilla kul!kuneu~oiHa on
6375: kentamisekSi. Kärjistynyt ja vaiikeu tu- ky:sryuyt va~tiotwlouden rakennuk!Siin lii-
6376: nut mhial'linen tiiJianne maas:sa 'On nähtä- kenevät v111rat. Mutta ajan pitkäiän ei
6377: västi ollut 'Syynä 's<iihen, ettei hallitus enää eteläi:se11e osalllle maata sn~si tärkei-
6378: tähän mennes,sä vielä ole toteuttanut den rata·SIUunta,ffi,, kun täs•sä eSiittetty, to-
6379: tätä eduskunnan päätöstä. teuttamat,ta jättämin'e'n mata jatkua.
6380: Vaikka sris Hels,ingin~Risteen' rauta- Sillä siten jäävät maamme laajimmat
6381: tiekysymys on oHut jo yli neljännessa- viljelyspHäjä.t kuiD.mneuvojen puolesta
6382: dan vireililä ·ja vaikka 2JSiia on aina saa- kaikiiSta ihuonoimpruan as~alll. OnJh.aru.
6383: nut os.a:ks'een oiikeutetun tunnustuksen, esim. täs1sä suunnitellun radan varrella
6384: ei .siin.ä viellätkä!än dle ratkaiseviin tulok- Someron pitäjä, josS~a on y11i 17.,000 ha
6385: siin päästy. Tämätn neljälllnes,vuosisadan vrljeltyä ma,ata, ny!kyään noin 40 km
6386: kuluessa, on kuiltenkin Helsingin ka:u- E>t.ä.iJsyydellä rautate-iJstä. Ja kun Reisiin-
6387: pun1gin a1sukasluku ilms,vanut kahden- gin kaupunki ja ne maala,i:slkunn,alt, joi-
6388: ke:l'ltaise'ksi, ja. elintrurpeiden .s:eikä poltt·o- de-n kautta suunnirt:eltu rata tulisi kuike-
6389: puiden tarve, vaa,tisi entistä paljon laa- maan, edustavat •sel[ais1ta vaura:u tta, että
6390: jempaa hyvillä ku1:kuneuvoilla varustet- ne yk!Sin suorittavrut runS!aan ck>olman-
6391: tua tuotan:toaluetta. Täts:tä •a,iJheutuukin, neksen valti!on tulo- ja omaisuus;verosta,
6392: että niinkin vä!lttämätöntä eilintarvetta lienee niilllä oilkeuSI toivoa rautatietar-
6393: kuin maitoa, on Helsin,gin~ tarpeeksi peensa vä!litöntä tyydyttämistä valtio-
6394: tuotava yli 150 km pituisen rautatie- talouden taholta, varsinkin kun Etelä-
6395: matkan etäis,yy,delitä,. vaikka sitä esim. Suomes•sa näinä vuosi>na rakeute.elJla ol-
6396: kysymyk:sesSiä olevan radan varrelta leet radat valmistuvat tämän vuoden
6397: Saatruisiin puolta läihempänä olevalta loppuun.
6398: maaseudulta. L,is:äksi mai1nittakoon, että Pyydämme siis kunnioittavimmin eh-
6399: Helsingim.~Ri:steen rrudan varrella jo dottaa,
6400: Vihdistä Toija·lan-Turun rada[IJ.e päin
6401: II,37.-- Hiidenheimo y. m. 139
6402:
6403: että Eduskunta päättäisi nor- että rakennustyön alkamista var-
6404: maaliraiteisen rautatien rakennet- ten vuoden 1925 menoarvioon otet-
6405: tavaksi Helsingistä Risteen ase- taisiin kymmenen mujoonan mar-
6406: malle Porin radalla; ja kan määräraha.
6407:
6408: Helsd,ngissä, toukokuulli 16 päivälllä 1924.
6409:
6410:
6411: Artturi Hiidenheimo. Kyösti Järvinen.
6412: Kalle Kirra. Eva Somersalo.
6413: Frans Kärki. Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
6414: E. M. Tal'lkkanen. Väinö Tanner.
6415: Albert Eerola. Hannes Ryömä.
6416: Hedvig Gebhard. Oskari Mantere.
6417: Johan Helo. Evert Nukari.
6418: Hilda Seppälä. V. M. J. Viljanen.
6419: Mandi Hannula.
6420: 140
6421:
6422: 11,3s. - Pet. försl. n:o 51.
6423:
6424:
6425:
6426:
6427: Palmgren m. fl.: Ang. beviljande av anslag för byg-
6428: gande av en järnväg från Helsingfors via Lojo sta-
6429: tion till Riste station.
6430:
6431:
6432: T i ll :ffi i n l a n d :s R i k s d a g.
6433:
6434: Bland de uya järnvägar, vilka till först Toijala bandel oc.h därifrån genom det
6435: böra :komma till utförande i Södra Fin- bördiga Somero tili Sommarnäs. Men
6436: land, intager den länge planerade tvär- huru hanan härif.rån skall fortsätta~s tål
6437: ibanan från Helsingfors till Riste station :noggrannare utredning än hittills före-
6438: vid Björneborgs hanan onekligen i bragts. På en dellhåll har man nämligen
6439: många avseenden första rummet. Denna tagit för givet, att banan 'borde dra:gas
6440: sammanbindning1slbana skulle med all genom Pythäjärvi och Vichtis tili Ojak-
6441: 13annolikhet redan från .första början kala eller Otala;mpi :station vid Hangö
6442: bliva ränta!bel, ty de trakter densamma hanan och vidare genom Nurmijärvi tili
6443: komme att g.enomlöpa höra tili de folk- huvudstaden, :men det gives många syn-
6444: tätaste och bördigaste i lantdet, varjämte nerligen vägande motiv, •vilka tala för
6445: denna bana utgör en oundgängligen nöd- en sydligare sträckning genom Lojo.
6446: vändig ny tillförselled tilllandets snabbt Vad nu Pyhäjärvi och Wichtis trak-
6447: tillväxande huvudstad, :som på grund av terna :beträffar, så hava deras skogar .re-
6448: sitt läge invid havet :måste tillföras er- dan ansenligt desimerat:s. Längs den
6449: forderliga livsmedel, ibränsle och bygg- länge existerande sma1spåriga jä:rnvä-
6450: nadsma terialier m. m. från sitt öster-, gen från Högfors till Hyvinge samt längs
6451: norr- och vesterut belägna uppland. Men den senare tillkomna smalspåriga hanan
6452: även f·ör de i av:saknad å järnvägskom- från Olk,kala gård i Wicihti:s till Ojak-
6453: munikationer varande vidsträ0kta lands- kala station vid Hangö hanan hava stora
6454: de1ar, till stOII' !del gtamLa kuJ.:turJbygder, mängder ved och virke årligen bortslä-
6455: vilka den nya hanan skulle genomlöpa ä;r pats ocih ännu mera har väl nedflötats
6456: densamma ett livs.behov. Om banans dels tili Pojoviken, del·s till sågarna vid
6457: behövlighet, nytta och räntabilitet torde Lojo :sjö. Vad åter jordbrukets avkast-
6458: alla vara ense varför des:sa oms'tändig- ning vidkommer, så kunna berörda nej-
6459: heter icke torde behöva vidlyfti:gare ut- der knap:past tävla med Nummis och Pu-
6460: läggas i detta sammanhang. Och beträf- sula socknar, genom vilka en via Lojo
6461: fande den vestligaste sträckningen är väl station dragen sammanbindning1.sbana
6462: opinionen även i huvudsak stadgad. Så- skulle löpa. De förstnämnda socknarna
6463: lunda är det ju utan vidare klart att den stå ju för ~övrigt förmedels de omnämnda
6464: nya hanan ifrån Riste må:ste gå möjli- smal'Spåriga järnvägarna i förbindelse
6465: ga:st rak't tili Loimaa station på Åbo- med statsjärnvä,garna, medan de senare
6466: 11,38.- Palmgren y. m. 141
6467:
6468: socknarna bleve alltför långt på ;sidan en annan virkti,g omständighet talar för
6469: om en genom Wichtis dragen samman- att giva ifrågavarande sam.man bind-
6470: bindningshana, med viiken ännämnda ningsbana en möjligast. sydlig rsträck-
6471: smah;påriga barnor &ku:lle ISikarpt rk:onlmr- ning. 1Som känt, är nämligen den emel-
6472: rera. Denna nordliga sträckning komme lan Helsingfors och Åbo via Karis an-
6473: att genomlöpa Kärkölä kapells kuperade lagda s. k. kustbanan lbyggd enligt ett
6474: och sällsynt karga trakter, ifrån vilka synnerligen mis8lyckat program, upp-
6475: ringa trafik är att påräkna. · gjort .förrän man hade en aning om Åbo
6476: För Lojo sträckningen tala däremot hamns blivande betydelse fö-r passage-
6477: följande omständigheter. Lojo kyrkohy ra.retrafiken vesterut vintertid, med stora
6478: som 'sna,rligen torde omihildas tili köping, och långa stigningar samt skarpa kur-
6479: u'tgör med sin tili 3,000 personer upp- vor, vi'lket gör att tåghrusti~heten på
6480: gående befolkning redan nu en mycket denna internationella trafikled icke kan
6481: betydande industriort, :som uppvuxit vid vidare ökas, såvida icke hanan uträtas,
6482: Lojo sjö i trot,s av att Hangö hanan här vilket, då å kustbanan förekommer ym-
6483: icke kunnat dragas intill sargda sjö, och 8 nigt med 300-400 meteDs radier, speciellt
6484: km sydväst härifrån, där Hangö ·banan eme!lan Salo och Karis men jä!mväl emel-
6485: vid Wirkby och Gerknäs tangerar än- lan sistnämnda station och F.resdriks-
6486: nämnda sjö, ha,r ett annat Hka stort tra- berg, skulle nödiggöra en total ombygg-
6487: fikcentrum uppstått. Detta bevi1sar mer nad av denna järnväg :på långa sträckor
6488: än allt annat, att de urgamla kulturlbyg- emellan Salo och Fredrilk~s~berg. Erfaren-
6489: derna vid Lojo sjö ägt och fortfarande heten har dock givit vid handen att en
6490: besitta utomordentliga naturliga betin- sådan om.byggnad drager i det närmaste
6491: gelser ,för utveckling oeh blomstring. lika stora kostnader som byggandet av
6492: Härtill har bidragit icke allenast skogs- en ny jrurnväg. Enär å bandelen Salo-
6493: rikedomen vid de vattendrag, som ut- Åbo förekommer blott ett fåtal kurvor
6494: mynna i Lojo 1sjö, u tan ock de mägtiga med minimiradier, kan den8amma lättare
6495: och ypperliga kalkfyndigheter, som här uträtas. Denna emellan Helsingfors och
6496: påträffats. Att ej 1heller timmertiHgån- Åbo anlagda järnväg hade från begyn-
6497: gen upphört, bevisas lhäst av att nya så- nelsen •bort dragas via Lojo, varigenom
6498: gar planeras vid Lojo sjö; Då en ny järnvägen skulle blivit betydligt kortare.
6499: järnväg ,planeras från Helsingfors vester- Genom at.t nu leda Helsingfors-Somero
6500: ut bör den förty drragas så nära 'SOID möj- -Loimijoki-Riste banan via Lojo kan
6501: ligt intill såväl Lojo sjö, vars natursköna anförda mis,stag ännu rättas, ty i. stället
6502: stränder äN,en illlhjulda 1tilll viltalhosäJt:t- för att uträta kustbanan, kunde en ny
6503: ning, som ock intill det uti Lojo kyrkoby järnväg byggas från Salo ti'll Lojo, vari-
6504: belägna trafik.centrumet, som ian:senlig genom vägen Helsingfors-.A:bo skulle
6505: grad kommer att öka banans trafi.k och förkortrus, vilket icke bleve möjligt om
6506: därav cberoende räntahilitet. En gammal den nya saJIDmanbindningsbanan skulle
6507: god regel bjuder för övrigt, att nya järn- korsa Hangö hanan så nordligt som vid
6508: vägar ej böra dragas förbi utan via re- Ojakkala eller Otalampi, såsom för Wich-
6509: dan existerande trafikcentra. En från tis sträckningen ifrågasatts. Från Lojo
6510: Lojo till Sommarnäs ~dragen järnväg sta tion kunde den nya hanan sedan dra-
6511: komme även att åtminstone delvis upp- gas tili lämplig station å kustbanan
6512: taga trafik från Sammatti, Suomusjärvi emellan Sjundeå och Köklaks. Denna
6513: samt t. o. m. frrån Karis-Lojo, Men även sydligare sträckning, I&Om skulle beröra
6514: 142 Il,ss. - Helsingin-Lohjan-Risteen rata.
6515:
6516: även Hiidenvesi sjö, bleve också billigare På grund av vad här framhållits få vi
6517: uti anläggning, såväl därför att terrän- således vördsamt föreslå,
6518: gen här icke torde vara så kuperad som å
6519: den nordligare sträckningen emeHan att Riksdagen besluter att en
6520: Sockenbacka, viiken station tänkts såsom normalspårig järnväg skall byggas
6521: anknytningspunkt å kustbanan, oc.h från Helsingfors via Lojo station
6522: Hangö hanan, som ock emedan avståndet till Riste station vid Björneborgs
6523: från Lojo S'tation tili kustbanan är kor- banan och beviljar därför uti 1925
6524: tare än från Ojakkala resp. Otalampi till års utgiftsstat ett 10 miljoner mark
6525: Sockenbacka. stort anslag.
6526:
6527: Helsing.fors, den 16 maj 1924.
6528:
6529:
6530: Axel Palmgren. Erkki Kaila.
6531: P. Saarinen.
6532: 143
6533:
6534: 11,38. - Anom. ehd. n :o 51.
6535:
6536:
6537:
6538:
6539: Palmgren y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatien
6540: rakentamista varten Helsingistä Lohjan aseman
6541: kautta Risteen asemalle.
6542:
6543:
6544: S u o m •e n Ed u s k u ·n n a ll e.
6545:
6546: NHden rauta,teideru .joukossa, jotka en- niemelle. Mutta miihin suuntaan rata
6547: simäilS1efksi o:va t rakerrmetta:vat Etelä-Suo- täältä Olli jatiketta:va, kaipaa tarkempaa
6548: meen, on etusi'jaJ[e kieJtämäJttä aSietet- s•elvitys.tä kun mitä 1tähän mennessä on
6549: tava He}s·i:ngistä Riste:en asema.Ue Porin esitetty. Eräissä piireis1sä '011 pidertty
6550: mdaHå kauan suunniteltu poikkirata. selvänä että rarta dliisri vedettävä Pyhä-
6551: Tämä yhdysrata, tulis•i todermäköis•es,ti järven ja Vihdin. kautta joko Ojakka-
6552: kann.attruvalu;i he.ti alusta, ISiillä ne alueet, laan ta:hi Ota'lammen · asremallre Hangon
6553: joiden läpi se tulrsi kulkemaan, ovat radalla ja ede!lleen: Nurmijärven hwlki
6554: maan :väkiriikkaimpia ja hedelmiilllisim- pärukaupunkiin, mutta ·on olemaSisa
6555: piä, jota paitsi 'tämä rata on ehdotto- useita ihyvinlk:in paina:via rsyiltä, jotka
6556: masti ta,rpe·elUnen uutena, kul]jetmmi:ve- puhuvat ete,läisemmän suunnaiDJ puolesta
6557: le.enä maan uopea,sti kaSivava&n pääkau- Lohjan p1trujän kuutta. Mitä: Pyhäjär-
6558: punkiin, j·olka..jo asemansa taikia me·ren -ven ja ViihdiiDJ Sleutuihin tulee•, nim ovrut
6559: rannalla Olli p:aJkoi!tettu 1tuot.t.amaan tar- niiden metsät jo supistuneet melko vä-
6560: pee!Hset muonitws-, poHto- ja rakennus- hiin. Kauan lilkennöit~ kapearaiteinen
6561: aineet y. m. maa1seudu1lta, idästä, pohjoi- rata, .j10ilm HYiVinkäältä johtaa Höglfor-
6562: s•esta ja ~älline:SJtä. Mutta myöskin niille sin: 'tehta.a:~le rSJekä myöhemmin Ojakka-
6563: laajoille, suuremmaksi osaks·i vanhoi~le 1},3JSita Olk:kaLa:an rakeunett.u lkaJperuraJitei-
6564: kulttuuriseudui!lle•, joiden halki uusi nen rautatie .ovat jo vuosikausia ku[et-
6565: rata tu1is1i kulkemaan, on, se: elinehto. taneet s111uret määrä:t halkoja ja: puuta-
6566: Radan tarpee'llis111udeSiba, hyödystä ja varoita puhumattakaa·n niis1tä määri~stä,
6567: kanna:ttavais111 u!d.esta, liene:vä t kaikki jotka ova·t uiltetut osaksi Pohjanlahteen,
6568: yksimieliset, j·onka takia ei näi'tä; ,s,eik- osaksi Lohjan järven rannoille rakenne-
6569: koja tarvinne täss1ä yhtJeydesså sen laa- tuHle sahoiUe. Mi:tä taaiS:en maaniVilje-
6570: jemmin •selviteUä. Radan ·läntisemmän lystuotteisliin tulee, nliin voinevat ky-
6571: suunnan s111hteen: lienevät myöskin, mie- seessä olevat •seudut tuskin k:iJlpailla
6572: lipiteet pääpiirteisslään vakän•tuneet. Nummen ja Pusu1an pitäjien kanssa,
6573: Niinpä on Bman muuta ;se•lvää että uu- joiden läpi! Lohj.3J11 aseman lkallltta joh-
6574: den radan tulee• Risteen asemailta kulkea dettu yhdysmta tuli:s•i kulkemaan. En-
6575: mahdol'lisimmaru l'moraan Loima~m as•e- siksi mai:nitut pitäjåt .ovartkin jo :sanot-
6576: malle Turum-Toijalan rataosalla ja tujen kapearaiteilsten rautateitt.en kautta
6577: sieltä vi[j•avan. Someron kautta Somer- valtionrautateiden yhteydessä jota vas-
6578: 144 Il,38. - Helsingin-Lohjan-Risteen rata.
6579:
6580: toin my.öhemmin mainitut pitäjät jäisi- tavat olemassa olevien liikennekeskuk-
6581: vrut liian syrjään Vihdin kautta raken- sh:m o!hi vamn niiden kautta. Lohjalta
6582: netusta yhldysradws.ta, jonka kanssa Somern:iemeen kulke.va rata vetäisi
6583: vve[ä main:itu t kape.rura.ite:Uset radat tuli- myöskin puoleens.a, ainakin osittain lii-
6584: siv:at an,kara:sti kiltpailemaan. Tämä P'Oh- kennettä Sammat:Usta, Su:omusjärveHä ja
6585: joinen suunta kulki;si S'itäpaitsi Kärkö- Karjarlohjalta. Mutta to~nenikin tärkeä
6586: län l]mppelin' mäkiJsien ja harvinaisen seikka ke<hoitta:a. antamaan, !kys,ees'Så ol'e-
6587: karujen 1seutuljen läpi, josta :perin pieni valle yhidysrada.llle mahdoH~simman ete-
6588: liikenne ön odotetta,vi·ssa.. läisen suunnan. Kuten tunnettua on1 ni-
6589: Lohjan IS'U.Unnan puolesta puhuvat taa- mittäin Karjan kautta Rel,singistä Tur-
6590: sen s·euraa:vat s'e,ikat. Lohjan kirkon- kuun rakennettu n. k. rannikkorata tehty
6591: kylä, j-oka e:TIIIren p~tkää muodoSitettanee ertruomaisen 'epäonnistunoon: ohje'lman
6592: kaUJP,palaJksi, on 3,000:,een lliOUISe!V,a:1la mukaan, joka oliJ laadittu ennenkun oli
6593: wsukasluvu]laan nyt j.o sangen merkityk- aavistuSitakaan Turun sataman tu~e
6594: seUinen teo'Il:i!suus,yhteiskuuta, joka on vrus,ta merkity!k,sestä matku:star,ialiiken-
6595: kastvanut Lohjan järven r.aunaU.e siitä- t'eeseen nähden länteen päin talvisin,
6596: kin huoliJmatta vaikk'ei Hrungon rataa pitkilQä ja suu:rillla n1ousuilla. :sekä; kipe-
6597: tä!llä kohdal~a ole voi1tu vetää :sranotun rtllä kaartei!lla, jonka takia junanopeut-
6598: järven ranta.mn, ja 8 km 'sieiltä Qounaiseen ta tällä kansainväil~sellä Iiiikennenive-
6599: päin, jossru Hangon mta Wirkkulan· ja leelliä ei voida ilisätä, eHei rataa oijota,
6600: Kirkniemen kohdalht kulkee vielä maini- mikä ,syystä että rann,ikkorada~la on
6601: tun järven rantamalla, on yhtä suuri runsaa,sti 300'-----400 metrin säte:Usiä kaar-
6602: liikennekeskus muodostunut. Tämä jos teita erittäinkin Salon ja Karjan välillä
6603: mikään todiJs,taa" että Lolhjan järv·en iki- mutta myöskin viimeksi mainitun ase-
6604: vanhoilla; kuil:ttuuriJs'euduilla, on olJ!lut ja man ja Fre,driks.ber,gin välillä, tekis,i
6605: edeUeenkin on erinommi:sia luonnollis.ia tarpeelliJseksi kokonaa;n uu:del1leen raken-
6606: kehitys- ja kukoistamisedellytyksiä. Tä- taa Sa1JoDJ ja. FredriJksber.gin välilllä pit-
6607: hän ovrut myötävaiJkUittaneet eiJ ainorus- kät matkat tätä rataa. Kokemus, on kui-
6608: taan Lohja:n järveen la.skevien v.esistö- tenkin osoittanut, •ettäJ sellainen uudes-
6609: jen ympäristössä olevat Qaajat metsät taan rakentaminen kysyy melkein yhtä
6610: vaan myöskin ne mahtav:rut j.a oivalliset suurila kustannuksia kuin uuden rauta-
6611: krulkkivuoret, joita tääillä on 1öy.detty. tien rakentaminen. Eoska SaJlon ja Tu-
6612: Ettei myölskään tukkien saanti ole lop- run välilJ!ä on1 vaan muutamiJa pienem-
6613: punwt s~en tod:Ustata parhaiten se •seikka, millä sall:Utuil':la s<äteillä muodoS~tettuja
6614: että uu1sia sahoj•a, ·suunnirtel1larun Lohj.an kaarteita, voidaan tämä rartaosa. helpom-
6615: järv·en r.antnoilJle. !Uutta mUltatietä suun- min oikoa. Tämä Heils:Ungin ja Turun
6616: niteltaessa Helsingi8tä länteenpäin, on väliJI'lä rakennettu rautatie oilisi muuten
6617: s:e siis vedettävämruhdollisimma,niJ.äheltä alu,sta pitäen ollut 'suunna,tta~.a Lohjan
6618: sekä Lohjan järveä, joka luonnoniha- kautta,. jol'loin rata oliJs~ tumut p.a:ljon ly-
6619: noildelll rantojensa taki~kin houkuttelee hemmäJksiikin. Johtamal[a Helsingin.-
6620: buvila-asutukis'oo~ että Lohjan Kirrkon- Someron-Loimaanr--Ri!Siteen rata Loh-
6621: kylä!S,sä olevaa liilkennekesikustaa, joka jan kautta voidaan mainittu erehdys
6622: tuntuvas1sa määräisså tulås1i lisäämään oikaista silliä ra:nniJkkoradalll oikomisen
6623: radam1 [Liikennettä ja. siitä. riippuvaa kan~ sijaan voita.isiin rakentaa uusi rautatie
6624: na:ttavaisuutta. Vanhaa:n hyv:ääDJ tapaan Sa10\Sita Lohjalle, joUa ~toimenpitee]lä
6625: eivät uudet rautatiet enää ole johdet- He:lsingilli-Turun väli'Stä matkaa tuntu-
6626: 11,38. - Palmgren y. m. 145
6627:
6628: vasti> IJ.yhennettäisiin, mikä ei kävisi dalla vaan myöskin ~n takia että :matka
6629: mahdoHiseksi jos. poikkirata leikkais·i Lohjan astema:lta ra·nnilkkoradal'le on Qy-
6630: Hangon rataa niin pohjoisessa kuin hempi kuin Ojak!kala:s.ta tahi Otalam-
6631: Oj.a:kkaJas:sa tahi Otalammellla, kuten melta Soeken.lbackan asemahle.
6632: Wihdin suunnan mukaan on edellytetty. Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen
6633: Lohjan asemalla voitaisiin uusi rata sit- ehdotamme:
6634: ten vetää Siuntion ja Kölks~ahden vä-
6635: lillä. Tämä eteläisempi .suunta, joka että Eduskunta päättää normaa-
6636: kos,kettaisi myöskin HHdeniVedien ves:is- liraiteisen rautatien rakennetta-
6637: töä tulisi myöskin hwlvemmaksi raken- vaksi Helsingistä Lohjan aseman
6638: ta:a ei ailnoa:staan 1sen takia että maasto kautta Risteen asemalle Porin ra-
6639: ei täälQä liene: niin: mäkisrtä kun pohjoi dalla ja myöntää sitä varten vuo-
6640: semmalla suunnalla Hangon radan ja den 1925 merwarviossa 10 miljoo-
6641: Sockenbackan välillä, mikä as1ema on nan markan suuruisen määrä-
6642: ajwtelltu liittymistkohdabi ranniikkora- rahan.
6643:
6644: Helsingissä, toukokuun 16 p:nä 1924.
6645:
6646:
6647: Axel Palmgren. Erkki Kaila.
6648: P. Saarinen.
6649:
6650:
6651:
6652:
6653: 19
6654: 146
6655:
6656: II,a9. - Anom. ehd. n:o 70.
6657:
6658:
6659:
6660:
6661: Tulenheimo y. m.: Määrärahan myöntämisestä Turun
6662: sataman laajennustöitä varten.
6663:
6664:
6665: Ed u s kun n a He.
6666:
6667: Sen jälikeen1 kuirr:L Suomen tavaroiden si:l.mäJHäpiltäen on valtio kiinnittän~t
6668: aika.ilsempi ostaja Venäjä melkein koko- huomattavia summia Hangon s~atama:an,
6669: naan on lb.ävmnyt poi1s' markkinoilta, on johon aikoinaan pantiin niiln suuret toi-
6670: maamme viennin täytynyt haikeutua toi- veet, mutta joka, kuten vwrsirukin viime.
6671: siin ma,ihin, jo,iihint ta:vara;t on ku~jetet vuode't mrat e~ittämättömästi todistaneet,
6672: tava meTitse, minkä tähden meidän meri- on osoittautunut kaH~kea muuta kuin
6673: tiemme ova-t tulleet yhä en~emmän käy- eduhliseik8i vaikeiden jääsuhteittensa
6674: tetyiiks~ ja näinollen on liikenne talvi~ vuok1si. Onhan• varsinkin viime taivien
6675: satamissamme, huomattavasti lisäänty- aikana Tull'un Sta<tama. vasta;ansanoma tta
6676: nyt, asettaen ne odottamattoman: kova<lle osoLttautunu t t~s:in käytt.öke1poiJSeksi
6677: koetukBeJHe. Maamme kruikinpuoliisen silloinlld!n, kun Hangon .satama ont viiik-
6678: edun mukaista 1uonnolll!ises~ti on1 myös, komääriä ollu't ahtojä:iden sulkema. M~tä
6679: että teemme ka-ikkemme voidaksemme taas 'Turkuun tulee, ovat o1osuhteet sii-
6680: vetää yhä tsuuremma1ssa määrästsä ikaut- hen nähdeiTh eduJ.Hsemmat, e1ttä satamwan
6681: tnku1kulirkenteen käymään maamme johtaa useampi reitti, joiden suut merelle
6682: kautta: ja sen;vuoksi on kiireimmiten päin S<itia.it•sevat niin, että ni:iden ka.ik-
6683: käytävä poistama1an ne puutteellisuudet, kjen sulkerutuminelll S'amaHa. kertaa ahto-
6684: jotka viirrne vuosien kokemus on ta~lvi jää:vyöhykkein lienee katsottava mah-
6685: sa tami:ssamme paljastanut. dottoma,ksi. Jääröykkiöt ei~ät saaris-
6686: Satamien perus,taminen,. varmstam~nen toss:a ole. s,ellaiJSessa liikkeessä, että lai·
6687: ja kunnOS1Sapito varutivat kuitenkin siks1i vat joutuisivat pusertumis·en tai aHe-
6688: 'Suuria pääomia, ettei ,siJihen mikään vääntymitsen kautta särkymisen vaa-
6689: kunta omin voimin pysty, minkä vuoksi raan.
6690: va~tion olis'i annettava, niHle tarpeelliJSta Kuten tiedetään1, kulkevat vaikeitten
6691: avustus~ta. Ei myöskään voi o'Ba kohtuu- järusruhteitten valliteSISa ::Laiva•t Hankoon
6692: denmukaista, että yksi kunta, tekee uh- sisä:re•ittiä Ai~TiJS,ton kautta, josta on
6693: raurosia koko maan hyväksi esim. s11to- matkaa Turkuun va.Llll noirn 18 km. ja
6694: maHru pääomila laitoksiin, jotka tarkoit- Hankoon 95 km.
6695: tavat talviliikenteen tyydyttämiistä, Suomen Puunjalostu8~teoHisuruden Kes-
6696: sruattaen ne, valt,ion muuttM!SISa liikenne- ku8ll:Uit<to on teettäny~t laskelmia vaikei-
6697: politiikkaansa, tuilla lw:dma ja kuoletuk- den :jääsruhteiden: twlvella 1922--23 tuot-
6698: sia tuottamattomiksi. TalvHiikennettä tamista sekä suoranaisi,sta ~että epä!suo-
6699: 11,39. - Tulenheimo y. m. 147
6700:
6701: ranais·ista tappiois•ta, joHoinka lopulli- selvittää valtion höyryla:uttaliikenne-
6702: nen •asetelma ·viime mainittuihin näihden ythteyden tai muun valtion käyttämän
6703: tai valtion :takaamaa Suomen ja Ruotsin
6704: oli:
6705: välisen merenkulkuliikenneyhteyden tek-
6706: a) makauspäiviä Smk. 9,430,000: - nilliset ja taloudelliset mahdolliSIUudet ja
6707: b) uudest. l ast. . . . . .
6708: 1
6709: , 492,000:- ehdiot si1mäll~iJtäJen. m. m., ·elttä kaUJtta-
6710: c) mj'!öh. hank. . . . . . . , 264,000:- kuilkulinja Suomen kautta Itä-lEuroparan
6711: -----------------
6712: Smk. 10,186,000: - tulisi täysin yhdenveroiseksi vastaavan
6713: suunnitellun kauttakulkulin'j•an kanss.a
6714: Paits.i niitä truppioilta, jort·a voi ra:hassa .SuO!IIlJell1ruhden ete1äpuolitse.
6715: arvioida, ovat kahden viime vuoden lii- V atl tioneu vostoon jättämäs,sään mai-
6716: kennevHvytyk.set tuottaneet vientite«Ylli- nHtua kys:ymysiä ko.skevas~sa laaja,ssa ja
6717: suudeLle melkoi,sra välHlisiä tappioita perinpohja1sessa mietinn,össää:n tulee ko-
6718: <sen kaUitta, että ulkolaiset ostajat kadot- mitea vertaHlessaan lopuks·i toisiinsa
6719: tavat ·luottamuksensa teomsuuden ky- Turku-Tukholma ja Hanko~Tukholma
6720: kyyn toimitta'a lä:hetyk8Emsä. ,ajoissa pe- Jailvalinjoja siihen, tulokseen, että Turun
6721: r-Hle ja ·s·iitä syystä; alkava.t osoittaa ti- Hnja on sekä kä,yttökustannuksHtaan
6722: lauksensa muihin vientimaihin. Luon- halvempi että tuloiltaan parempi sekä
6723: nollinen ,seuraus epävarmoiJsta liikenne- Hikenteeltä,än: varmempi. Tämän yhtey-
6724: oloista on, että laivanva;rus,ta:.jat, vaik- dessä matinitsee komiltea. vielä: ,Koke-
6725: kakin he olisivat varu1staneet laivansa mus aikwisemmwsta k1lpailusta Turun
6726: jäävahvikkeilla ja rakentaneet ne muu- ja Han~on 1injojen väli'Uä osoittaa
6727: tenkin sopiviksi talvfl.iikentooseen Suo- myö·aroiln~ että ma1Jlrustada.Jt iloorna!ilmmin
6728: meru väyliJllä, ottamrulla huomioon, min- ovat valinneet edellisen. ~018ka matkus-
6729: käla:is·eklsi ta:lviliikenteemme varsinkin taj.aliilkenteellä Iindan talouteen on rat-
6730: Hrungon satamaan parin1a viime ta.lvena kaiseva vaikutus on komi.ssioni katsonut
6731: muodostui, eivät •enä!ä mielellään tämän mYJösikin. 1tä:häin ·,seikk1aan ole:van kiinnitet-
6732: jälkeen lähetä Hinne laivojaan talvikuu- tä:vä suurta huomiota. Kun vieiläJ lisäJksi
6733: .}musina. tulee että: merenkulkuasiantuntijat suo-
6734: Nämä hajJtat ja tapp·ilot voiotais·iin aina- sittavat Turun linjaa, Hangon linjan
6735: kin suureksi osaksi ·väJlttää, jo.s lo:Likenne edellä, säännölliseen talviliikenteeseen,
6736: talvisin vi,rooomaisten toimesta sä:än- ei komilssiloni ole epäillyt mile>lipiteenääm
6737: nösteltäisiin järkiperäi,semmin Turun ja lau1sua, että jos jokapäiväinen höyrylai-
6738: Hang10n 'satami'en kesken. vayhteys valtioiden toimesta on saatava
6739: Jo mon,]a vuosia yksilloma,an Turusta aikaan, se on pantava Turun-Tukhol-
6740: käsin yl18Jpidetty säJännöllinen ja kes- man linjalle".
6741: keytymätön ma•tkus,taja:liiJkenne talvisin Turun satama.ssa, joka varsinaisesti
6742: ulkomaille sekä tavaraH·ikenne vieläpä jaetaan kolmeen osaau~ on jo nyt laituri-
6743: heikkorakenteisiUwkin Ia,s·tihöyrylai voi.l- pituutta 7,160 m ja suojia yhteensä
6744: la ovat osottanee.t Turun srutaman sopi- 21,596 m 2 •sekä avonaisia varastopaikkoja
6745: vai.suuden ta1visatamwksi, puhumatta- kaikkiaan n. 50,000 m 2 • Usäksi löytyy
6746: kaan vahvaraken teiJSista lastihöyry lai- siellä 2 öljysäiliötä, vetäen kumpikin
6747: voista. 2,000 tonnia öljyä ja sMliöitä,. joista
6748: Kuten tu~nnettua asettivat v. 1920 Suo- Diesel-moottoreilla käyviH laivat saavat
6749: men ja Ruotsin hal:Htukse•t suoma1ais- poltto-aineensa. Edelleen on s1atamassa
6750: :ruots,a:1a.isen Selmkomitean, jonka tuli kaupung]n säJhköllä käypä raskabSpaino-
6751: 1
6752: 148 11,39. - Turun sataman laajentaminen.
6753:
6754: r.ana, j~onka n01stO!kyiky on 18 tonnia, sääm>nös,sä. Niinpä ne esim. v. 1913 oli-
6755: 6 sähkölllä käypä-ä 'li!~k1kuvaa nostokur- vat 17.2% kaupungin kaikista menoi·sta,
6756: kea, joitten nostoky,ky on 2 1/2 tonnila, ja v. 1918 taa>s 9.8 % ja v. 1923 suunnilleen
6757: ai'\Trun lä;h:i!ailkoina saa;daa;n käyntiin 20 %.
6758: juuri työn alla oleva 5 tonnin li;:iJkkuva Satamaan uhratut varat ovat kuiten-
6759: r,ostokurki. V aunuva,:iJhteen ihelpottami-- k:iJn tuottaneet suurta hyötyä myöskin
6760: sek!Si on lai•turi!lle edelleen asetettu 2 valt:iJoUe. Seuraava,t luvut, jotka osoitta-
6761: sähköHä käypää vi1ntturia. vat Suomen tullilaitoksen kesk:Umääräi-
6762: Satamans.a hyväks·i on Turku uhran- sen vuotu:i!s·en karrm.on aUamainittuina
6763: nut ikruiJkkiaan n. 30 mrlj. macr-kkaa j.a vuOSJinru Turun tulilifkamaris>sa, todista-
6764: ova tk:iJn satamamenot s•envuoksi oUee·t vat tämän vä;itteen oikeaksi.
6765: huomattavaruru menona kaupungin meno-
6766: Vuosina 1889>---98 Smk. 4,091,221: -
6767: " 1908-17 ,, 7,373,304: -
6768: Vrustaavat numerot maan muiSISa kau punge,is.sa ol'iva;t:
6769: Helsingissä: Viipurissa: Hangossa:
6770: V uosirra lt889-98 7,254,95,9:- 2,846,989:- 1,585,565:-
6771: " 1908-17 17,083,143:- 5,417,256:- 988,869:-
6772:
6773: .
6774: Seuraa;vina vuosina oli tullinkanto Turun tulHkamaris>sa:
6775: V uomna 1919 Smk. 48,237,683:-
6776: ·1920 .,., 59,342,9511: -
6777: " 1921 80,874,370: -
6778: " 1922 " 120,027,585: -
6779: " 1923 (1 päivään, lokak.) .......................... ..
6780: "
6781: 120,346,000: -
6782: " "
6783:
6784: Tästä käy selville, eHä Turussa,. jossa m~Lj,oonat Hang.on .smtaman hyväJksi sii-
6785: tuHiinkarrto on kau ttru vuosikymmenien täJki:n: huolimatta, että sen tuUinkrunto
6786: ollut toiseksi! suurin maassa, tu'llinkanto esim. vuosina 1888-98 oli keskimäärin
6787: on l:iJsäärrtynyt siten, että se on oHut 38.8 %, vuosina 1908-17 vain 13.4% ja
6788: vuosina 1908-17 ke!Skimäärin 80.22 % vuosina 1918-2~ 36.8 % Turun tullinkan-
6789: suurempi ku:iJn keskimäärin vuosina nosta. Myö.s. monet muut kaupungit, ku-
6790: 1889-98. Vuonna 1913 oli Turun tullilll- ten esim. Helsinki ja Kotka, ovat saa-
6791: kanto 15.5% ja v. 1922 kokonaista 14.1% neet melko pa:ljon va>ltioru väH:Uistä ja
6792: ko'kio maa:n tuJl1iJnJk,runnO!Sta. Mutta siitä suoranaista avu!Stusta.
6793: huolin1atta, että vaWol~a on orlut välil- Trulviil::Uikenne Turun kautta on yhä
6794: lilsesti Turun .satama,ssa näin huomatta- ka,svamistruan kasvanut v:i!imeisten vuo-
6795: vat edut ja suuresti lis:ääntyneet tu- sien kuluessa ja tapa:htui tämä varsin-
6796: lot ja Turun kaupungiUar satama:staan ldn · vuonna 19~3, jo:Jiloinika tammi!kuun
6797: niin ·suhtee·ttomarr suuret menot,. ei va:l- 1 päivä:n ja toukokuun 1 påi>vän: välisenä
6798: t:Lo ole kcosk&an antanut mitä:än1 avus- a·ikana on tuonti kasvanut vuodesta 1921
6799: tu,sta Turun kaupungin satamaa varten. vuoteen 1922, 18.8 % ja vuodesta 1922
6800: Sen 1sijaan on valtio ollut aulis vuosi- vuotoori 1923 90.5% :sekä vienti: samoina
6801: kymmenien kuluessa uh:ra.rumaan monet vuosina 36.o ja 45.5 %. Turun sataman
6802: 11,39, - Tulenlteimo y. m . 149
6803:
6804: . kautta kuld·etettu tavaramäärä on sii!s tHa siilnä. nykyään on aivam
6805: vuodesta 1921 tähän vuoteen kasvanut riittämätön, jota paitsi ta-
6806: kokonaista 193 %. varruin. sekä sisään- että ulos-
6807: Ja kun on todennäJköistä, että talvi- la8taus on hankalan;, kun ny-
6808: liiikenne yhä tästäkin tulee ·vielä kasva- kyinen suoja sij,ai:tsee kahden
6809: maan sekä voidakseen suoriutua nHstä isomman 8uojan välissä, jois-
6810: va1atimuksi sta, joita 'laajm1tunut liiken-
6811: 1 sa on sangen vHkas liike.
6812: ne, joka ma;a,ru kummas•sakin 1satama·ssa :Siirtämällä se kauemmas lai-
6813: on paisunut niin ·suureksi, ettei,vät ne turista vapautettaisiin kallis
6814: kumpika,an nykyi.s.illä laitteiLlaan py,sty paikka l'ai,turilla käytettär-
6815: sitä: tyydyttämään, tulee, ,sa tamaUe a·set- väksi alkuperäiiS•een tarkoi-
6816: tama;alll, on Turun kaupunki: osaltaan tuk,seens,a, pin ta-a.lal taan
6817: ryhtynyt kiireell:i!si!in. toimenpiteisiin 1100 m 2 . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . 407,000
6818: erinäisten parannu,sten ja 1aajennusten c) Rautatiekonttori, j.oka olis'i
6819: aikaan:sa,amisffir,si ;satamrussaan. Väl ttä- sHrrettävä edellisen suojan
6820: mättömät ja ensi tila,s:sa suorrtettavat läiheis,yyteen . . . . . . . . . . . . . . . 2.65,000
6821: laajennustyöt voidaan ja;kaa kolmeen d) suoja nykyisten sU'oj:i:en N :o
6822: ryhmään: 1 ja 2 paiika1le rautahetonis'-
6823: ta ka:k:s:i:kerroksiseksdJ tuon-
6824: 1) seHai<se,t,. jotka käytetään tal- titavaraa varten, pi'nta-ala
6825: viUikennettä varten ja siis hyö- yhteensä 2500 m 2 • • • • • • • • • • 2,400;000
6826: dyttävät koko maata ja joiden e) 'samoin suoja rauta,betonis·ta
6827: ku.stamnukset on va1Hon suoritet- suojan N :o 8 itäi8eUe puo-
6828: tava. leJile kolmikerrok·si:seksi, jo~s
6829: 2) ·Sel'laiset työt, jotka voidaan ta 2. alimmaista kerros'ta
6830: katsoa osaltaan myöskin tulevan käytetään s'ekä vienti- että
6831: käytettävik8i pai'krulli:sessa 1iiken- tuontitavaraa varten ja ylin
6832: te:es•sä tahi olevan parannuk,si•a kerr08 kauttakulku tavara:a
6833: sataman nykyisiin Liilkennemah- varten, :lattinpinta-ala yh-
6834: dollisuurusiin ja sen vuoksi olevan teensä 4,~680 m 2 • • • • • • • • • • • • • 4,100,000
6835: kaupungiln. osaksi kus·tannettavat, f) ensimäinen raideryhmä,
6836: mutta jotka kaupunki kuit·enkin osaksi Dantaraiteita, osaksi
6837: kustantanee omilla varoillaan. l1astausraiteita lähinnä olevia
6838: 3) etusija,ssa sellaiset ty;öt, jotka kenttiä varten ja •osaksi varu.-
6839: yksi:n:omruan ovat kaupungin kus- uuden vaihdon helpottamista
6840: tannettavat, koska niiden teettä- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 620,000
6841: misestä kaupungille tulee suora- g) tpinen raideryhmä käsittäivä
6842: naisia tuloja. e1riHden lähempänä laiituria
6843: olevien raiteiden· siirtämi,-
6844: Ryhmään 1) kuuluvista töilstä mainit- sen ylemmäksi, jonka ohessa
6845: takoon: vanhat ku•luneet ki,skot
6846: a) suoja vientitavaroita var- vaihdetaan uusiin . . . . . . . . . 710,0000
6847: ten Tukholman suojan itä- h) kolmas raiide,ryhmä, käsit-
6848: puolella, lattiaJIYinta-a1a 1,700 tävä 4 raidetta joista keski-
6849: m2 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 400,000 mäiset ovat vai·hto- ja ulom-
6850: b) Suoja nyky:is•en. rauta;tiema- maiset lastaus·railteita. Tä-
6851: kasiinin N :o 2 s.ijalle, koska män raideryhmän rakenta-
6852: 150 11,39. - Turun sataman laajentaminen.
6853:
6854: m1sella voidaan ei ainoas- Nyt ehdotetuilla uusilla r~aidelaitteilla ja .
6855: taan kokonaan välttää' 1H- maka:siinirakennuksilla saadaan Turun
6856: kenteeUe nykyään 1sangen sataman liikennekyky tehtyjen [laskel-
6857: ihaitaiUiset vaunujen vaihdot mien mukruan nousemaan lähes '60% :1la,
6858: Linnankadun poikki, vaan jotenka ainoa1staan puoleil:l a niistä kus-
6859: 1
6860:
6861:
6862:
6863: myös' tehokkaammin käyt- tannuksista, mitä on ehdotettu Hangon
6864: tää liiikenne,taDkoi tuksiin sataman laajentamffi·een, saavutetaan
6865: SIUurta. aluetta Linnanka- tää!Hä koko maalle monin verroin suu-
6866: dun ja joen välis,sä seikä ll'empi lb:yöty kuin Hangossa.
6867: ennen ka1kkea helpottaa Kaiken ~edellä sanotun perusteella ja
6868: vaunujen vaihtoa pitkiH:äJ kun Turun kaupunki, joka satamansa
6869: laituri- .ja makasiinirai- •hyväkisi tekemiensä 30 mi1j. markikaan
6870: teil'la: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600,000 saakka nousevien u hrausten avulla, on
6871: 1
6872:
6873:
6874:
6875:
6876: Yhteensä Smk. 9,502,000 saattanrut satamansa maan kauttakulku-
6877: riikenteelle ainakin yht.ä tärkeäksi ja val-
6878: Turun kaupungin ,satamalaitteet ovat Uolle välttämättömäksi kuin Hankokin,
6879: enemmän kuin täysin riittävät ~tyydyt joka. puolestaan ei ole pys.tynyt teke-
6880: tämään kaupnngin oman liikente,en tar- mään ma.an liikenteen tyydyttämis·eksi
6881: vetta, jotenika !kaikki ehdotetut laajen~ mitään, on vaitionkin vihdoin käytävä
6882: nustyöt ovat toimenpiteitä lisääntyneen avustama.an ndiiden laaj·emnussuunnitel-
6883: tal v1liikent•een tyydyUämiseksi. mie:n toteuttamista ainakin 'siinä laajuu-
6884: Ainoastaan murto-osa siitä tavarasta, dessa kuin edellä on osotettu. Jos val-
6885: joka talvisi•n kulkee Turun kautta, tul- tiolle kuitenkin kävisi raskaaksi yhdel-
6886: lutaan tääHä: ja jää Turkuun. Va'lta- lä kertaa myöntää kolm sitä määrää
6887: v:asti suurin osa tliJOntitavarasta :menee 9,50()1{:roo markkaa, jolla valtion nyt tu-
6888: tullaama ttomana muille paikkakunnille lisi Turun sataman laajennusta avus:taa
6889: maassa, minikä todistaa tullitilasto. ja jos siis kolm tätä määrää ei voi-
6890: Vientitavara taas tulee metlke1n poik- taisi ensi vuoden menosääntöön ottaa,
6891: keuksetta maan mu1sta osista. Tästä oli:si ensi vuoden aikana >kuitenkin
6892: seuraa, että jos kohta kaupungilla on- tehtävä edellä a, b, c, ja d~ohdissa
6893: kin hy·ötyä talviliikenteestä satamamak- mainitut 'laadennukset, jotka ovat arvioi-
6894: suje,n muodostsa, eivät nämä kaupungin dut tulemaan maksamaan 3,472,000
6895: muitten liikenteestä koituvien tulo!läh- markkaa jru 'Olisi s~~s ainakin tämä
6896: t·eitten kanssa ~edes yhteenlaskettuina määrä jo tulevan vuoden menosään töön
6897: ka8va s~amaSISa suhteessa, kuin koko otettava.
6898: maalla on hyötyä niffitä uthrauksista Anom:mekin senvuoksi kunnioittaen:
6899: miljooniSisa, joita Turun kaupunki ;var-
6900: sinkin viime vuosina on uhrannut koko että Eduskunta päättäisi ensi
6901: maata koskevan talviHilmnteen hyväksi. vuoden menosääntöön ottaa vähin-
6902: Turun satamahan 'PYStyy nyt jo otta- täin 3,472,000 markkaa Turun sata.-
6903: maan vastaan huomattavasti suurem- man laajennustöihin käytettä-
6904: maill liikenteen kuin Hangon satama. väksi.
6905: Helsingissä, toukokuun 14 päJivänä 1924.
6906:
6907: Eino Tulenheimo. T. M. Kivimäki.
6908: Aino Lehtokoski. Knut Molin.
6909: A. H. Saastamoinen. Juho Rannikko.
6910: 151
6911:
6912: 11,40.- Anom. ehd. n:o 71.
6913:
6914:
6915:
6916:
6917: Jussila y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kemin Pit-
6918: känkarin sataman ja satamaradan rakentamiseen.
6919:
6920:
6921: Ed uslk u n.ntaHe.
6922:
6923: Riittävän syvän merisataman tarpeel- voitrune mil101imlik.a.an rruik·enilrua niin pie-
6924: lisuus Kemin iklaurpumg.ille ja SialllNII1ia s.o- nen liktaupungin ku;i,n lKiem1n :w:tmOilla.
6925: pi Vla.n tuonti- ja vi<lmtti~ruman sa.arrni:nen Ainia 'si:iJtä lälbit:ilen, ikuin Oulun-'IIor-
6926: Pohjois-Su;oimeil.~e on vuosi vu:odeltJa käy- nion ,rata Viailm:i1S1tui, j,a .viJelälklim. enemliiliän
6927: nY1t y~h!ä polltta.Virumnllaili:~si k·yiS~myikseiksi. Eemin-iRlovani,emen mdJan ;v,ailmistuttUJa
6928: J·o v,ulosisatoja on LK!emijtoen suu olJ.u:t on Perä-Pohjolan tuonti ja vienti käynyt
6929: tunneiltu kau[lll)rapraiJkilm. Kiemin lllNllallais- pääosaltoon Kemiin saltrumian ikauttta.
6930: ikunnan pappilan ·eldustl8ll1a tolieviaBJa saa- Tämä meriliiikenne, jdkia jo en:n!en ~otaa
6931: relLa oli <alikua;an t·ämän !lmU[)pa;parik:run oli !S1rungen viilk!as, on viim.e v,UJosina H-
6932: merisruta;ma. iMy,Öihemmin, j olkisuun ma-
6933: 1
6934: sääDJty,nyt suuresti j,a on eldelleen lisään- .
6935: daltuessa, valittiin satamapaikaksi Sau- tyv.ä. Onhan Kemin seuidun enltisiä suu-
6936: vasaaren .niemi mooen11allillla1la, jo:ta pa.iik- ria staihate~olHsuusl&iloiksia liaJajenneiltu j,a
6937: kraa silloin pi!dJettiin lktoiko 1Boihjtanliahden p.erus<t~ttu ~s~hla.i.Siia uusiia suuil"eelllllllioisia
6938: perulkam prurhaimpana Si8.tamarpaiikikana teollilsuuslliaitolk:sia kuin estim. Vieitsiluo-
6939: j,a dloihon sen vuoksi p,e~rustelttiin Kjem;in don saha ja P.ad,UiSata~ren ma~SS~aJtehdas.
6940: kaupunki. Viilmeksi liaajenll!eiltiin tätä U111s.i,a la3ij,ennuiksia j,a yTiityksiä on 1Je-
6941: sataJIIl!rua (~uJ.nn-{Vornq,on 11autrutieraken- kleillä. Ja ikun sekä 'IIonnimdolk1vam"en
6942: nuk!sen yhiteydies!Sä, j,ollJoin m~ös lyhyt että 1Rovianiemen miUtralte.iJtä läJheiseSISä
6943: satamarailde >Kiemin •a!Sema:lta sinoo suun- tu1eVIaisuuJdJes,S1a jlal1ilmilaan eiloon:päån, :niin
6944: nalttiin. Mutta marunikoh!oamisen ja jtolki- täytyy Kiemin sattraman ky.eltä pa:Wete-
6945: lietteen Vlaikurt;ulksesta miadaltuu nyikyi- mruan ikoikp tämän Laadan ltruika~m~aJan, s. o.
6946: nenlkin s:ruta;ma vuosi VUJOidffi:ta. Usein ~olkio POihjois-Sll'arroon srutaman 1Jruw,etttra.
6947: uud:is11Jettuj'en ~uoppausten ta.vuN!a 101n lkiau- MUJtta nyjk:yiselJLään ollen eivät l{iemin sa-
6948: pungin ;sisäis.a.tama p;y~sy1te.tty seJJnisena, tamaJOilo;t likykene tätä ta:r:v~eltlta ltwdyttä-
6949: että siinä k'~ikiv,eden ikOirik:<euJden aiilmna maan. Jto ih~ Oulun--mm:mi!Oill radan
6950: on va.ttå n. 4.3 m. lMu!Uta suMe!mipien hti- valmistuttua huJOilllaiiltiin, .ettei Kiemin
6951: voj.en on 1täyrtJynyt pu:r\k,aa ja liastruta n. s. sisäsatama ·enää vastannut Vlaattimuksia,
6952: ulkwedillä .Aijolk:sen saa~r~en nilemen, Pit- jonlk:la vuoksi !lmupumgin ~V18.1ltuus~o jo sil-
6953: känka~r;i,n-J:nwk,ariln ~uona, m:iJssä noll'- loin lik1ääntyi hali:iltuiksen puoleen pyyn-
6954: malaJ.ti!ved<en ,aiik:tana ton '7----40 m. (~0----30 ja- nöl1ä, 1että vralrtion lk:ustJannulksell.a raJmn-
6955: lan) vesi. Tässä u1ikioswtalll1Ja88a ei ole nettaisi:in rautattie ktaUJpungin syväsata-
6956: laitureita ·eiiik1ä s:iJrme o1e tileltä eilklä niitä maan j'a että satlama muurtenlkin varus-
6957: 152 11,40. - Kemin ulkosataman rakentaminen.
6958:
6959: tettaisiin kaildn ·pUJo'li.n sy,väsa1:Jaiiilan asia ja Rovaniemen-®emi:jlär.v·en rata-
6960: tark:oi:tu1ksia VJas1Jil!av,aJksi. Asi·a jäi kui- surmta on tutlkli;m.is,en alaisena, ja ~un on
6961: tenlld.n lepääJmäJän silksi, kunnes r.DorniJon selv.ää, ·etl:itei näi1den ratoj1en täy•ttä tar-
6962: kaupnng,in pU!o1e.s1Ja .ruv.ettiin ~edusikrunltla koi:tUJSta Slalavuteta ennen kun ne ov•at vä-
6963: tietäkin •anomaan sy.väsa-tlaJm,a:n lairtlta- littÖIIlliässä yihtey,dessä kelvollisen pä·äite-
6964: misttla 'l\ornion Röyttään. lKieimiJn lmu- sataman lkiaJ~, ja kUJn sitäpai,tsi, kU!ten
6965: pungin puiolesta pyyi(]Je:ttiim sill11oin hailli- sannttu, paiik~linen lirik1enne SUiurien
6966: tUJS1Ja ltoirrniJtU!ttaJIIllruan v:imlUsen VJertruhle- teolli.suruslailtostensa vudks:i on ikasv•anut
6967: van turtJk:imukSiell. s~ä a.'ornion Röytän suUJremmoiseiksi, 1ni:in ei hyvän peräpoh-
6968: etiJä Kemiin :Bitk:äikwri'n sopivaisuudesta jalaisen :sy.väSiartaman vält.1JäJmrut1tömyys
6969: syvälsatamaJksi. !Ku1k:ulai!t1osten ja yleis- tarvitse 'toidi,staluja. Omin voimin ei Ke-
6970: ten töiden mimi1s1:Jeriön määffiäy(ksestä toi- min k1a upumk:i ikuitenikaan Vloi tätä lood:a-
6971: miiltilk:iJn 'He- ja v;esir,rufuennus1Jen ylihaJii- kantoista seikä valt.~on että 18!Vall'aJn Perrä-
6972: tus s:anotun1aisen tutkimulksen v. :1000. Pohjolan yleistä etua tarkoittavaa !han-
6973: Tu1Jkimulk1sen tulos •dli !Kemin Pirtkäälka- ketta 1toteuttrua, vaan suun:nite11man t~o
6974: rira eh!dottomasti IPlliiYJJUava, mistä lkiaik:ki teuttattni:s<eiksi täytyy VIeidiota vaition
6975: asia:rutUllltid,at jio edeltäkäsinkin 101iv,at va- rupuun.
6976: ku UJ1Jettuj a. iMiaini tuSISa rturtikirrnulksess1a Yi11ruo1e,van .noj1alla saallll!Ill.e kunn~o]tta
6977: larnditun lkuSitaJnnU!Siail"V:iJon mUikiaaJn sata- vimJIDin ehldo1Jta.a,
6978: ma tuli:si maiksW!Tha:an il0~2713,000 mariklk:aa
6979: j,a saJtamJarata lL1~240,000 miarkik,aJa, yh- että Eduskunta päättäisi Kemin
6980: teelllSä .2115113,000 m1arlkikaa. Pitkänkarin sataman ja satamara-
6981: Sittemmin on a:sian kehitys o11 ut py- dan rakentamiseen myöntää v :n
6982: sähdyiksissä. Mutta lkun nyrbtemmin rl.1or- 1925 tulo- ja menoarviossa 21,513,000
6983: nion radan ja1Jkiruminen :on päät~ty tosi- markan määrärahan.
6984:
6985: Helsing]ssä, 1Joulk·<Ykuun l4 p:nä 1924.
6986:
6987:
6988: 0. H. Jussila. A. A. Neitiniemi.
6989: 153
6990:
6991: 11,41.- Anom. ehd. n:o 74.
6992:
6993:
6994:
6995:
6996: Vuokoski: Määrärahan myöntämisestä Sulkavan kos-
6997: ken kanavoimista varten.
6998:
6999:
7000: E d u s k u n n a ll e.
7001:
7002: Viljelyskelpoisen ja jo ennestään vil- distävän kanavan suuntaan. Tähän näh-
7003: jellyn maan vapauttaminen veden ja eri- den olisi Sulkavan kosken perkaami,styö
7004: koi's'esti tulvaveden tuottamilta vau- saatava aikaan lähimmässä tulevaisuu-
7005: rioilta on yksi kansantaloutemme tär- dessa.
7006: keimpiä ky,symyksiä. Mainitun kosken perkaamisen puolesta
7007: Tämän vuoksi onkin asiaan kiinnitetty pu1huu siis kaksi varsin tärkeätä näkö-
7008: erikoista huomiota niin valtion kuin kohtaa: ensiksikin Saimaan ja Päijän-
7009: yrosityistenkin taholta. teen yhdistävän kanavan ensimäisen
7010: Kulkulaitoskomitean mietinnöstä n :o suluttoman, noin 200 metriä pitkän kana-
7011: 10 on erittäin pätevästi perusteltu vesi- van rakentaminen sekä että Rievelin-
7012: väylien perkauksen tärkeys sekä niiden veden vallasta vapautuisi huomattavat
7013: liikente-elle tuottama !hyöty. alat viljeltyä ja viljelyskelpoista maata
7014: Yksi sellainen vesiväylän perkaaminen palvelemaan kansantaloutta, puhumatta-
7015: olisi suoritettava Heinolan pitäjän Hei- kaan ~siitä liikenne-edusta minkä työn
7016: nä- eli Ali-Rievelijärven ja Konninveden suorittaminen tuottaa.
7017: välillä olevassa Sulkavan koskessa. Rie- Edellä esitetyn perusteella anon kun-
7018: velin- j.a Konninveden vesipintojen eroa- nioittaen,
7019: vaisuus on ainoastaan 0.30 metriä, joten
7020: Sulkavan kosken perkaaminen laskisi että Heinolan pitäjässä olevan
7021: Rievelinvedenpinnan Konninvedenpin- Sulkavan kosken kanavoimista
7022: nan tasalle jatkaen siten vesitietä Päi- varten ensi vuoden menoarvioon
7023: jänteeltä mainitun komitean mietinnössä otettaisiin 2,500,000 markan suu-
7024: mainittuun Saimaan ja Päijänteen yh- ruinen määräraha.
7025:
7026: Helsingissä, toukokuun 15 päivänä 1924.
7027:
7028: K. V. Vuokoski.
7029:
7030:
7031:
7032:
7033: 20
7034: 154
7035:
7036: Il,42. - Anom. ehd. n:o 75.
7037:
7038:
7039:
7040:
7041: Paasonen y.m.: Määrärahan myöntämisestä Ahonveden
7042: -Vuotjärven kanavan rakentamista 'liarten.
7043:
7044:
7045: Suomen Ed,usku.nn.alle.
7046:
7047: Viita.ten vuoden 1923 valtiQPäirv.Htlä veden-V uotjärven kanavan ra-
7048: telhdY'Th .alll.OOlllUksen N :o ]07 peru~te!1ui!bin, kennettavaksi ja töiden aloitta-
7049: saaiill1me kunn~o~tt.aen anoa, miseksi vuoden 1925 menoarvioon
7050: ottaisi 2 miljoanan markan suu-
7051: että Eduskunta päättäisi Akon- ruisen määrärahan.
7052:
7053: Hel.singi,g,sä, 12 päivänä huhtikuuta 1924.
7054:
7055:
7056: Armas Paasonen. Anni Savolainen.
7057: Matti Puittinen. Albin Koponen.
7058: Otto Pensas. Arvi Louhelainen.
7059: 155
7060:
7061: 11,4a. - Anom. ehd. n:o 69.
7062:
7063:
7064:
7065:
7066: Härmä y. m.: Avustuksen myöntämisestä Porin kaupun-
7067: gille sillan rakentamista varten Kokemäenjoen yli.
7068:
7069:
7070: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7071:
7072: Viime syksyn tulvat saivat maamme mäenjoen ylitse vain lautta ja Harja-
7073: suurien laskujokien alajuoksun varsilla vallassakin, noin kolme peninkulmaa
7074: monin paikoin aikaan paitsi suuria ai- Porista, on vain kevyt riippusilta, joka
7075: neellisia vahinkoja myös hyvin vaikeita ei ole tehty raskasta liikennettä varten.
7076: liikennehäiriöitä. Pahimmin joutui Tästä johtui viime syksynä esim. sellai-
7077: tässä suhteessa kärsimään kenties Po- sia tapauksia, että autojen, jotka pyrki-
7078: rin kaupunki ja Kokemäenjoen ympä- vät Porista 15 kilometrin päässä Koke-
7079: rillä oleva laaja maakunta, varsinkin mäenjoen pohjoispuolella olevaan N oor-
7080: joen pohjoispuolella oleva alue, joka markkuun, täytyi tehdä 8 peninkulmaa
7081: säännöllisissäkin oloissa joutuu paljon pitkä kierros Kokemäen kautta.
7082: kärsimään puutteellisen liikeyhteyden Nämä vaikeat liikennehäiriöt tekivät
7083: takia asutuskeskuksien kanssa. Koke- Porissa jo useita vuosikymmeniä vi-
7084: mäenjoen jäätymisen aikana viime syk- I'eillä olleen kysymyksen kiinteän sil-
7085: synä oli kulkuyhteys Porin kohdalta lan aikaasaamisesta joen yli niin polt-
7086: Kokemäenjoen ylitse melkein kokonaan tavaksi, että oli pakko ryhtyä kiireelli-
7087: keskeytyneenä marraskuun 28 päivästä siin toimenpiteisiin. Joulukuun 14 päi-
7088: joulukuun 23 päivään eli enemmän kuin vänä pidettiin Porissa suuri maakunta-
7089: kolme viikkoa, aiheuttaen m. m. sen, että kokous, missä yksimielisesti päätettiin
7090: Pohjois-Satakunnan asukkaat eivät voi- ryhtyä sensuuntaisiin toimenpiteisiin,
7091: neet noutaa Porin rautatieasemalle saa- että kiinteä silta joen yli valtion avus-
7092: puneita elintarpeita, joita silloin olisi tuksella ensi tilassa aikaansaa taisiin.
7093: Pohjois-Satakunnan katoseuduilla ki- Silta tulisi tosin kulkemaan Porin kau-
7094: peästi tarvittu. Porin kohdalla on ni- pungin kohdalla, mutta on se siitä huo-
7095: mittäin liikeyhteyttä joen yli välittä- limatta tavallinen maantiesilta, jonka
7096: mässä vain ponttoonisilta, jonka jäät valtio kokonaan ja yksinään olisi velvol-
7097: joen syksyllä jäätyessä ja jäiden kevääl- linen rakentamaan, jos Satakunnan läpi
7098: lä lähtiessä vievät pois paikaltaan näin pohjoisesta etelään kulkeva valtamaan-
7099: katkaisten liikeyhteyden milloin pitem- tie sattuisi kulkemaan Porin kaupungin
7100: mäksi milloin lyhyemmäksi ajaksi. ulkopuolitse eikä kaupungin läpi niin-
7101: Muuallakaan Kokemäenjoen alajuok- kuin nyt. Tästä syystä on kiinteän sil-
7102: sun varsilla ei ole raskasta liikennettä lan aikaansaaminen myös yhtä tärkeä
7103: kestävää täysin varmaa kiinteätä siltaa Satakunnan maaseudun kuin kaupun-
7104: ennenkuin vasta Kokemäellä, noin neljä gin liikenteen kannalta katsoen.
7105: peninkulmaa Porista. Ulvilan ja Nak- Tämän ovatkin Satakunnan maaseu-
7106: kilan kohdalla kulkee nimittäin Koke- dun kunnat täysin oivaltaneet. Tähän
7107: 156 Il,43. - Porin sillan rakent3illlinen.
7108:
7109: mennessä on jo 22 kunnanvaltuustoa lä- ten, ammattimiesten tekemien laskel-
7110: hettänyt Porin kaupunginvaltuustolle mien mukaan tulee kiinteä silta maksa-
7111: siltakysymystä koskevat pöytäkirjanot- maan 6-9 miljoonaan markkaan, riip-
7112: teet, joissa kunnanvaltuustot ovat yksi- puen sillan leveydestä, korkeudesta y. m.
7113: mielisesti mielipiteenään lausuneet, että asiaan vaikuttavista seikoista.
7114: Porin kaupungin kohdalta Kokemäen Edellä mainitun, joulukuun 14 päivänä
7115: joen ylitse johtavan kiinteän sillan ai- pidetyn maakuntakokouksen kehotuk-
7116: kaansaaminen aivan ensi tilassa on tär- sesta ja muutenkin sille lähinnä kuulu-
7117: keä toimenpide Pohjois- ja Keski--Sata- vana päätti Porin kaupunginvaltuusto
7118: kunnan asukkaille ja että valtion on ottaa nyt alullepannun yrityksen johdon
7119: voimakkaasti tätä siltahanketta tuetta- käsiinsä. Sitä varten on se jo, valtion
7120: va, koska tämän suuren ja vaikeasti ra- avustukseen luottaen, julistanut sillan
7121: kennettavan sillan aikaansaaminen tuot- rakennuskilpailun ja kääntynyt halli-
7122: taa ylivoimaisia vaikeuksia Porin kau- tuksen puoleen pyynnöllä, että valtio
7123: pungille, missä veroäyri jo monta vuotta myöntäisi sillan rakentamista varten
7124: on ollut muutenkin hyvin korkea. Sa- vähintään 4 miljoonaa markkaa, josta
7125: mansuuntaisia päätöksiä ovat muutkin vähintään 1 miljoonan suoranaisena
7126: Pohjois- ja Keski-Satakunnan kunnat valtioapuna ja 3 miljoonaa halpakorkoi-
7127: tehneet, vaikka virallista pöytäkirjan- sena kuoletuslainana. Vaikka hallitus,
7128: otetta ei Porin kaupunginvaltuustolle sen mukaan kuin asianomaiset ministe-
7129: tähän mennessä vielä ole ehtinyt niistä rit ovat luvanneet, todennäköisesti tulee-
7130: saapua. kin tätä varten ottamaan määrärahan
7131: Mitä Porin kaupunkiin tulee, niin on ensi vuoden kulunkiarvioehdotukseen,
7132: se jo noin 50 vuoden ajan tehnyt voita- katsovat allekirjoittaneet kuitenkin
7133: vansa kiinteän sillan aikaansaamiseksi asian tärkeyteen ja kiireellisyyteen näh-
7134: Kokemäenjoen yli kaupungin kohdalta. den tarpeelliseksi kääntyä myös edus-
7135: Joskus on hanke ollut melkein toteutu- kunnan puoleen samanlaisella pyynnöllä
7136: maisillaan, mutta ylivoimaiset olosuh- ja anovat siis kunnioittaen:
7137: teet ovat sen kuitenkin aina siirtäneet
7138: tuonnemmaksi. Viimeksi kävi nam että Eduskunta Porin kaupungin
7139: vuonna 1!916, jolloin kaupunginvaltuusto toimesta Kokemäenjoen ylitse Po-
7140: päätti ottaa ja saikin sillan rakentamis- rin kaupungin kohdalta rakennet-
7141: ta varten 500,000 markan kuoletuslainan. tavan kiinteän sillan rakennus-
7142: Sillan aikaansaaminen näytti jo var- kustannusten rahoittamiseksi val-
7143: malta, mutta 1917 ja sitä seuraavien vuo- tion varoista myöntäisi Porin kau-
7144: sien tapahtumat tulivat väliin, ehkäisten pungille vähintäin 4 miljoonan
7145: hankkeen toteutumisen. Tuloksena ai- markan avustuksen siten, että vä-
7146: kaisempien vuosien ponnistuksista on hintäin 1 miljoona markkaa myön-
7147: kaupungilla noin miljoonaan markkaan netään suoranaisena valtioapuna
7148: nouseva siltarahasto,, joka kuitenkaan ei ja 3 miljoonaa markkaa halpa-
7149: riitä peittämään kuin murto-osan sillan korkoisena kuoletuslainana, tai
7150: rakentamisen vaatimista kustannuksista. ellei, vasten Porin kaupungin ja
7151: Tarkkaa kustannusarviota ei tosin ole Pohjois- sekä Keski-Satakunnan
7152: olemassa, sillä sillan piirustuskilpailun maalaiskuntain yksimielistä toivo-
7153: ja urakkatarjousten määräaika päättyy musta, katsottaisi voitavan Porin
7154: vasta ensi elokuussa, mutta summittais- kaupungille tätä tarkoitusta var-
7155: I1,43. - Härmä y. m. 157
7156:
7157: ten myöntää suoranaista valtio- tuslainan siten, että lainan kuole-
7158: apua, Eduskunta snna tapauk- tusaika olisi suunnilleen 30 vuotta,
7159: sessa myöntäisi Porin kaupungille että edellä mainittua tarkoitusta
7160: vähintäin 4 miljoonan markan varten ensi vuoden talousarvioon
7161: stturuisen, pitkäaikaisen ja mah- otettaisiin 4 miljoonan markan
7162: dollisimman halpakorkoisen kuole- määräraha.
7163:
7164: Helsingissä, toukokuun 12 päivänä 1924.
7165:
7166:
7167: F. V. Härmä. W. W. Tuomioja.
7168: Miina Sillanpää. Taave Junnila.
7169: Fanny Ahlfors. E. Aromaa.
7170: Ansh. Alestalo. Viljo Rantala.
7171: Osk. Ansb. Sjöstedt-Jussila.
7172: 158
7173:
7174: 11,44.- Anom. ehd. n:o 73.
7175:
7176:
7177:
7178:
7179: Neitiniemi.: Määrärahan myöntämisestä Lapin maan-
7180: .
7181: teitten rakentamista varten .
7182:
7183:
7184: Ed u S• k u n n a l'l e.
7185:
7186: La;pin taloudelHsen ja henkisen kehi- Teiden tarpeen ovat Lapin oloja tut-.
7187: tyksen suurimpana; es:teenä on kulku- kineet valtion komiteat ja mone,t arvo-
7188: neuvojen puute. On koikona:ilsia kun- valtaiset yksityishenkilöt jo vuosikym-
7189: Hakin La.pin alueella, joissa ei ole ollen- meniä :sitten täydellisesti oivaltaneet.
7190: kaaTI! maantei:tä, puhumattakaan kun'" Niinpä esi:m. Lapinmaan taloudellisia
7191: tien eri osi~ta j.a mones·ta väk1kikkaasta oloja tutkimaan asetettu komi'tea mie-
7192: muutoin elinvoimaises'ta sekä viljelys- timmössään v:'lta 1905 on ehdottanut 16
7193: alojen edilstym1seH!e erittäin sopivasta eri maantietä Lappiin tehtäväksi.. N. s.
7194: järvikylä-alueesta, joita varsinkin Etelä- ,,Lapinrmaan neuvottelukormitea" mie-
7195: Lapin ja siihen läJheis·esti liittyvän Perä- tinnössäiän v:lta 1908 ehdottaa! kaikkiaan
7196: P()Ihijolan pohjoisosan alueilla on kym- 29 ·eri maanteiltä seur.a:avrun ilJ5 :n vuo-
7197: meniä ilman yks.inkerr:tais:iJntakaan kär- den aikana er:iJ os:Uin Lapp'ia rakenne,tta-
7198: ryt1etä. vaksi·, joista useat yleisiä mallinteitä ja
7199: Lrupin eri puolila: sekä; eri jokilaaksoja muut tärkeitä paika:llisteiotä. Koko 15-
7200: ja kuntia, yhdi:stäviäJ poikkiteitä puuttuu vUJOtiskautena on !Saatu Lappiin teh-
7201: koki<m~an, j1otka io maaJillunnan haLliln- dykJsi yksi ainoa yleinen maanHe Sodan-
7202: nolHs•eltakin k'annalta katsoen ·ovat erit- ikyläistä-LvwLoon v'a1mi:iJksi ,sekä l:Usäk,si
7203: täin tärlmät. Yleisen liikent,een ja ta- joku 10 kilome•trinen pätkä muita maan-
7204: loudellisen kehityksen helpottajana on teitä. - Raikenter:iJlla olevaa I valon-Pet-
7205: viimeksi mainituilla maanteillä mitä samon tietäJ on pidettävä varsinai1sen
7206: suurin merkitys. Lapin ta'loudellils,is.ta teistä eriUisenä
7207: PaikaH:iJsteritä: tarvittaisiin kymme'niä y leisvalta:kunnaHisen.a tienä, joka on
7208: eri puolille Lapin [rurujaa; aluetta, olisipa sella;i:senraan mitä kiiJI'ee•lJlisimmin raken-
7209: <aika ja suunnitella Suomen ;poh·joisim- netta.va, mutta sru•oranaisesti· Lapin maa-
7210: rman kiolkan Utsjoen yhdistämistä jon- lmnna;n taloudelli!sen el·äJmän kohotta-
7211: kinlaisella kärrytiellä muuhun Suomeen jana P·etSJamon tien merkitys rajoitturn
7212: ja samoin ·teiden tekemistä kaukais·en pi1eneen os<aan Lappia s. o. Lap·in väes-
7213: ra:jadoen, Tenojoen, Suomen puole:Us·ta töä.
7214: rannilklma; pitkin ynnäJ Enontekiön l•än- Rajaseutujen maantiekomitea -on
7215: tis- j:a · luoteisosassa Muoniojoen ranni- saanut ehdotuksiaan useimmis·ta; Lapin
7216: koilla asu~i.Ue Ruotsin valtakuntaa vas-y leisis.tä teiiS:tä valmi11ksi ja ehdotus
7217: tapäätä oleville rajaseutujemme wsuk- paikka:Histeistäkin on valmistumaisiil-
7218: kai'lle y. m. m. luan, joten teiden tekoja ma.akunnan
7219: 11,44. - Neitiniemi y. m. 159
7220:
7221: alueena vo~daan ilman es!tettä, niiden 1,000,000 markkaa. Tällä kertaa raken-
7222: suunnitteluvalmiuden y. m. ;puoles·ta nettavaksi päätetyn Pelkosenniemen-Sa-
7223: lähivuosina voimakkaammin alottaa Viukos:Imn tien ,pituus ·on 43 ikim. ja kus-
7224: sekä määrärahoja nii1hin eduskunnassa~ tannUJsarvro 2,860,000 mk. Tämän maan-
7225: kin :hyväksyä. tien rakeutamis,en kikeelli!syyttä -ei
7226: Tie- :ja vesi!rakenu'lls•ten yHhaHituk- tarvinne erityisesti tehostaa, kun tiede-
7227: sessa on valmis:tumai:si'lLa.an tewen tään, ettei koko Pelkosenniemen-SaiVU-
7228: rakennussuunnitelmat useihin Lapin k:osken kuntien alueella o1e ollen:@aan en-
7229: ylerusiin ma.a.ntei1hin ja määrärahaehdo- nen tehtyä maantietä.
7230: tukset vuodelle l925. 4 :1si. 'waalajäa.-v~Meltauks!en maan-
7231: EdeHisess·ä mainitun perus.teeHa ja. tiehen, Sod:al!lkyIän ja Ot:Lnasjoon v.äJliilllä,
7232: tässä alempana. esi!t:tämiHäTI~, teiden tarvitaan tien kiireellistä valmistamista
7233: erinomaista tarvetta. sekä kiireelHsyyt- varten jo ensi vuodelle 1,000,000 mar-
7234: t ä todiistavma. as:ilanhaaroi1la pyydän kan määrä;raha. Tämän .tien koko 'Pi-
7235: puolustella esittämiäni määrärahotia tuus on 102 km. ja kustannusarvio
7236: seuraavasti. 5;000,000 mrurkkaa. Ti,en Häisen pään
7237: 1 :si Yleis:vrul:t•akunn:aH~sesti tärkeän va.lmilstamiseen on käytetty SodankyIän
7238: Petsamon maa.ntien nopeampaa va.Imi!s- kirkoilta W aa'lajärven kylään tulevan
7239: tamista vartern vuodelle 1925 •osuuden valmistamiseen noin 600.000
7240: 8,000,000: -. markkaa. Nyt kui telllkin on tiilmän
7241: 2:si. Iva1on~Inadn kirkonkylän maanrtien rakennustyö ja kahden vuoden
7242: maarutien tekoon, jonka t:ilen pituus on aikana mää:l'lärahojen puutteessa ollut
7243: 40 km. ja yl81in1en kustannusarvio kokonaan seis1ahduksiss·a. Tässä maini-
7244: 1,200,000 mk, johon tiehen on jo aikai- tun ti.en rakentamista oli~i myöskin
7245: semmin käytetty 500,000 markkaa, o'lisi er:iJty:iJsesti ki:iJre1hdittävä käyttämäJllä
7246: vuolde11e 119!25 srua.tava 500,000 mar:roan si:ihen vuos,ittain ainakin 1 miljoona
7247: määräraha. Tämä tie on sen kautta erit- markkaa, sillä tämän tien varr:ena on
7248: täin tärkeä että 1se yhdistää Inarin kir- Etelä-J.apin väkirikkain ja taloudelli-
7249: konkylän jo my·öib.emmin kuin se siitä ses:ti hyvinvoipa jä;rvi1kylä-asutus sekä
7250: ja*etaa.n MuddusjärveHe, koko tärkeim- !;uuret uudis,vilj.eJ:ysmahdollisuudet erit-
7251: män Länsi-Inwrin alueen nyimyisoon So- täinkin seuduru laajoi~la suomailla.
7252: dankylä----J;valon yl!lnä ·1va.lo----iPetsamO[[l Tästä tieSitä sen ,lisäksi tulee tärkeä ku'l-
7253: maant~ehen j,a helpottaa 1sinänsä jo Uts- ku tie y le:Usl:i:i!kennettiikin· va:rten.
7254: joelle kulkevaru li'ikennettrukin. Ti'en tar- 5:ksi. KHtilän-Muonion välisen maan-
7255: peeUisuutta puoltaa enimmän se että Hen raken1tami!seen aluks·i KittiJän puo-
7256: Inarijärveä ei päruse kulkemaan pi!tkinä leis!esta päästä Sirkankylläsitä J.ocisöäJr-
7257: kevät- ja syy,s.rospuuttojen ailkoina, jo- -vel1e olisi! vuoden 1925 menoarvioon
7258: ten tava.rain kul:etus, vi!elrupä muukin varattava 800,000 mruärära:ha. Tämän
7259: li:iJkenne oru niinä ai!koilna kokO[[laan .sei- 'tien kbko pituus Muonioolli asti on
7260: saukSJissa, kun ei ole maantietä. 64 klm. ja tkustannusarvi10 teikoo
7261: 3:ksi. Pellwsenniemen--SaV'IlkOSk!en tie- 2,900,000 markkaa. Lapin maakunnan
7262: hen, jtoka on alkuna KemijäJrveltä aina !haJ'linnoll:iJselta kannalta on tie aivan
7263: Savukosken kunnan itäosiin johtavalle vä.lttämätön, siillä truhän as,ti e,] ole
7264: maantielle j,a johon tälle vuode:Ue on jo Länsi-Lapista yhtään maantietä Kitti-
7265: myönnetty 1 miljoonan markan määrä- lään,, jossa on Lapin hallinnollinen ja
7266: raha, oli:si vuodel'le 1925 myönneHä vä oikeudellinen keskuspaikka. Taloudelli-
7267: 160 II,44. - Lapin maanteitten rakentaminen.
7268:
7269: selta k.annra1ta katsoen on tämä tie Näin ollen anon kunnioittaen,
7270: myös~in tärkeä., sillä .sitä myöten aLkai- että Eduskunta päättäisi ottaa
7271: si kauttakulkuUiikenne LämSI~Lapista ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
7272: Kittiliän lmutta Rovaniemelle ja my.ös- Petsamon tietä ja muita raken-
7273: kin turistiliikenne Rovaniemeltä tai Tor- teiUe ehdotettuja Lapin yleisiä
7274: n:Uosta päin PaHastunturille, joka tulisi maanteitä varten 11 miljoonan
7275: sanotun tien lähettyville. kolmensadantuhannen markan
7276: 6:ksi. Oli\Si Lapin eripuolille tarvitta- määrärahan;
7277: vien paikaU.isteiden rakennUBarvustuk- sekä lisäksi Lapin alueen pai-
7278: siin Hallituksen käytettäväiksi v:lle kallisteiden rakennusavustuksiin
7279: 1925 varattava 1,000,000 markan suurui- 1 miljoonan markan siirtomäärä-
7280: nen siirrtomäärär.aha. rahan.
7281:
7282: Helsi•ngis·sä, toukokuun 15 päiv·änä 1924.
7283: A. A. Neitiniemi.
7284: c.
7285: Määrärahojen myöntämistä taloudellisiin, sosialisiin, sivistys-
7286: y. m. tarkoituksiin koskevia anomusehdotuksia.
7287:
7288:
7289:
7290:
7291: 21
7292: j
7293: j
7294: j
7295: j
7296: j
7297: j
7298: j
7299: j
7300: j
7301: j
7302: j
7303: j
7304: j
7305: j
7306: j
7307: j
7308: j
7309: j
7310: j
7311: j
7312: j
7313: j
7314: j
7315: j
7316: j
7317: j
7318: j
7319: j
7320: j
7321: j
7322: 163,
7323:
7324: II,45, - Pet. försl. n:o 11.
7325:
7326:
7327:
7328:
7329: Österholm m. fl.: .A.ng. beviljande av anslag till fiskeri-
7330: näringens befrämjande.
7331:
7332:
7333: T i II R i k s d> a g e n. ~
7334:
7335:
7336: Genom sitt beslut av den 5 december på medel. Om man undantager Fiskeri-
7337: 1923 angående tillsättande av sakkun- föreningen i Finland,. som genom sin
7338: niga för att verkställa utredning och större organisation och hela landet om-
7339: framställa förslag tili fiskerinäringens, fattande verksamhet intager en särställ-
7340: särskilt havsfiskets upphjälpande har ning och på grund därav åtnjuter ett
7341: Riksdagen understrukit nödvändigheten större statsunderstöd, så ha övriga säll-
7342: av att från statens sida åtgärder vidta- skap av ifrågavarande art tili sitt för-
7343: gas för att bispringa fiskerinäringen i fogande statsanslag, som växla mellan
7344: dess nödläge. Den beslutna utredningen 22,000 och 5,000 mark. Största delen av
7345: kommer av allt att döma att bliva syn- statsunderstödet åtgår tili avlönande av
7346: nerligen omfattande och det skall för- en instruktör och bekostande av hans
7347: modligen dröja flera år, innan resulta- resor, varvid instruktörens verksamhets-
7348: ten av densamma komma fiskerinärin- område är så vidsträckt, a tt det i regeln
7349: gen tili godo. Därunder vore det av omfattar ett helt Iän, i vissa fall t. o. m.
7350: största betydelse, att den verksamhet, mera. Under sådana förhållanden
7351: som utövas av Fiskeriföreningen i Fin- kunna dessa sällskap fullfölja sina
7352: land, lantbrukssällskapen och fiskarför- syften endast i begränsad omfattning i
7353: bunden och viiken under alla förhållan- stället för att verksamheten i nuva-
7354: den kommer att äga berättigande, skulle rande, för fiskerinäringen brydsamma
7355: kunna bedrivas i större omfattning än tider borde utvidgas. Det anslag av
7356: hittilis. Denna verksamhet har visat sig 400,000 mark, som i budgeten för inne-
7357: gagnelig icke blott med hänsyn tili den varande år är anvisat tili fiskerinärin-
7358: praktiska nyttan a v den handledning i gens befrämjande under 11 H. t. XI kap.
7359: fiskerihushållning, som därvid medde- 7 mom. är otiliräckligt och borde höjas
7360: las, utan även genom det sammanhål- tili minst 600,000 mark. Det nuvarande
7361: lande och uppbyggande arbete dessa or- anslagets knapphet framgår även därav,
7362: ganisationer utföra gentemot de upp- att beloppet är endast 2.7 gånger större
7363: lösande och nedbrytande inflytelser, för än det var före penningvärdets fall.
7364: vilka skärgårdsbefolkningen i närva- Fiskerinäringen intager i detta avseende
7365: rande tid är utsatt. Denna på allt sätt en ogynnsammare ställning än lantbru-
7366: nyttiga verksamhet försvåras av brist ket och dess binäringar, för vilka stats-
7367: 164 11,45. - Kalastuselinkeinon edistäminen .
7368:
7369: .anslaget uppvisar en betydligt större att Riksdagen måtte besluta att
7370: ökning, nämligen 3.7 gånger i förhål- anslaget till fiskerinäringens be-
7371: lande till anslagets storlek före kriget. främjande, 11 H. t. XI kap. 'i
7372: På grund av vad ovan framhållits få mom., skall i statsförslaget för år
7373: vi härmed vördsamt anhålla 1925 upptagas till 600,000 mark.
7374:
7375: Helsingfors, den 14 maj 1924.
7376:
7377:
7378: John Österholm. Karl Fr. Lauren.
7379: Rolf Witting. Anders Forsberg.
7380: Otto J acobsson. Gustav Lindberg.
7381: 165
7382:
7383: IJ,45. - Anom. ehd. n:o 11. Suomennos.
7384:
7385:
7386:
7387:
7388: Österholm y. m.: Määrärahan myöntämisestä kalastus-
7389: elinkeinon edistämiseksi.
7390:
7391:
7392: E d: u S' k u n n· a. ll e.
7393: 1
7394:
7395:
7396:
7397:
7398: J.oulu:kuun 5 päi1vän.ä 1923 teikemiäl- suuremman jäJr!jestöns:ä ja koko maan
7399: 'lääilll päätö'kiSeHä, joka tarkoitti asia,n- käJsitltäivä1n1 toicrn.:i.Ilitamsa· v;u,oksi· on eri-
7400: tullltiJj.ain vali,usem~st•a toimi,t:t•atmaan sel- koisa.semru~sa j·ru sen a1Qjalla nauttii suu-
7401: vi,tystä ja es~tt1äimäJäm elhd,o,tuksia: ika:las- rem:paa val.Jtiollll ,ka,nna'tuSJta, on muiHa
7402: tuselinke,inon, erikoisesti merikalas:tuk- kysymyksessä o:levan laatuisilla seu.roiHa
7403: s·en iko1hot·tamiseksi, on eduskunta aH;e- käiyrtet.t;ä,vänään vain 5,000 ja 2~·.000 ma:r-
7404: viivannurt sen vtäilttämält<tömyy:ttä, että kan väJlirlilä v·ari!hte,lerva:t vatltioa;vut. Suu-
7405: va,lltion IPI\l:oJ,eilta ryhldyitään toi.menpi,tei- rin osa· valtion; apurahasta menee n.eu-
7406: si~n kal.ws•tusellinkeinon a u tt.ami,seksi 1Selll VIOj a·n [la:l'kikaukiseen, j.a hän1en ma ttkakus-
7407: tukwlassa asemassa.. Pääte•t·try s,elvitys t.aiilllluiksiinsa, jrnHoi>n neuvojan toimi-
7408: t,ulee tlodiemnälköiseslti muodos•tullllaan alue on niin ·1aada, e1.tä se sääJnnölli!Ses·ti
7409: edtltäin laajaks.1 ja ikuluru luu1tarvast-i käsit;t,ärä ik01konai.sen läJämin, ·eräissä ta-
7410: u.s.eita vuosia, ennEmlkuin sen tulokset pa ukisi!ssa ~enermlffiä'll!kin. As·iain näin
7411: t~ulev.wt kalastusellin1keinon hy,väiksi. oLl1en saaititava,t. nämä seurat t.orteuttaa
7412: TäJ,]ä välin oli:si IIllHä tälrkei:n1ä, et,tä sitä tarik!oituksensa vaillJ' rajoi:tetu1s,sa1 1al8duu-
7413: toimillltaa.,. jota1 Suomenr Kala.stusyhdis- dessJa,, vaiikika toiminltwa. ,nykyisinä, ika-
7414: ty,s, maan:v.i,lje•l.ysseura,t ja kHrlasrtatia~iitot lalsrtruselinkeinolle a.ht:aina aikoina pi-
7415: hado~iltruva,t ja joH:a ikaikiss·a: olosuill.- täisi, voida ,Jaadentaa. Se 400.000 markan
7416: tei!Sisa 'tulee 01lemaa:n oi·kierutuiks'elllsa, voi- mää,räraiha, jolm kuluvain vuoden bud-
7417: taisiin ha,rjoitt.aa suuremmassa laajuu- je.U.ssa 1:1 PL. XI L 7 mom. ikohdaHR~ on
7418: dessa 'kruin 1t:äihäJn s.a,rukka. TäJmä toi- osoi·tet·tu ikalastusellinkeilllon ediiStäiilli-
7419: mimta on osJoittautulllJU\t ihyöldryllis,eksi ei se!ksi, on rii•tt!ällllä.tön ja piltäisi kor01ttaa
7420: vailllr sen yhteyidessä kalataJoudessa välhilmtään 600,000 ma1rk:kaan. Nyikyis.en
7421: amwtt.ruvan oihtiauiksen lkäy,tämmölliseern määrärahan niuk!kuus• kä;y ilmi myös-
7422: hyi5Jtyyn Jmtsoen" vaailT myöiSkin si~he·n kin si,itä, 1ettäJ määTä on ain1oastwan 2. 7
7423: yhidis;tävää!n ja' raik!eJltta:vaa·n ,tyÖih1ön näh- keTtaa 'snu:rem(l:lr kuin se oli enrum ra-
7424: dien, jorta nlälffiä järje,soföt haTjoi,t.tarv•at hanalrvoru laskua. KaJa.stmselinkeino on
7425: siten vas.tustaen niitä. hajoittavia ja täss>ä sulhteessa epäedu.Uisemmassa arse-
7426: repw1a vai1ku.tuksi~a., joilden a.lai,sena mrussa ikui:n ma.alll'V'i!]jelys. ja, sen Sli:vu-
7427: saaristoQIVä.estö tä.t.ä nrykyä on. Tä1t1ä kai- elinikein,ot., joiden valltioa'pru osoiHaa ihuo-
7428: kissa' ,sulhtei,ssw ihiyödylli'stäJ toilmi·ntraa ma.tt.atvast1 suur,empaa IisäJystä., olJen 3.7
7429: vaikeuttaa varojen 'PUute. Lukuuno>Ua- k'e•rtaw niin suuTi kuin e'll'nen sotaa.
7430: matta Suomen KalastuiSyhd.is.tystä, joka
7431: 166 Il,45. - Kalastuselinkeinon edistäminen.
7432:
7433: Ed.ellä es~tetyn nojaltla saaa:nme kun- tämiseksi, 11 P L. XI l. 7 mmn., on
7434: nioiotta.en a:noa; vuoden 1925 tulo- ja menoarvioon
7435: otettava 600,000 markan suurui-
7436: että Eduskun.ta päättäisi, että sena.
7437: määträraha kalastuselinkeinon edis-
7438:
7439: H>elsi.rugissä, .t.owkokuun 14 päivänä 1924.
7440:
7441:
7442: John Österholm. Karl Fr. Lauren.
7443: Rolf Witting. Anders Forsberg.
7444: Otto J·acobsson. Gustav Lindberg.
7445: 167
7446:
7447: 11,46.- Anom. ehd. n:o 68.
7448:
7449:
7450:
7451:
7452: Helo y. m.: Määrärahan myöntämisestä valtion asunto-
7453: poliittista toimintaa varten.
7454:
7455:
7456: E d u s kun nalle.
7457:
7458: Vaikka asuntorakennustoiminta onkin tarpeellista luottoa myöhempää kiinni-
7459: viime vuosina vilkastunut ja asuntoja tystä vastaan. On selvää, että rakennus-
7460: on valmistunut suuremmassa määrässä, toiminta myöskin edelleen on aivan rat-
7461: on asuntopulaa edelleen olemassa varsin- kaisevasti riippuvainen siitä, m1ssa
7462: kin suuremmissa kaupungeissa ja mo- määrin se saa tällaista tukea yleisistä
7463: nissa paikoin maaseudullakin. Tämä varoista. Monet asunnontarvitsijat ovat
7464: johtuu siitä, että vaikka asuntoraken- kyllä osaltaan tehneet suuriakin uhrauk-
7465: nustoimintaa onkin viime aikoina ollut sia asunnon saamiseksi sitomalla usein
7466: olemassa, on se kuitenkin ollut siinä viimeisetkin varansa asunto-osakeyhtiöi-
7467: määrin riittämätöntä, että se tuskin on hin, mutta rahaolojen kireyden vuoksi
7468: korvannut edes uusien talousten kautta on luoton saanti ollut siksi vaikeata, että
7469: joka vuosi säännöllisesti syntyvää asun- useatt rrukennuBYir:Utyksistä ol:Ushnat olleet
7470: tojen lisätarvetta. Suuri asuntovajaus, tuomitut epäonnis,tumaan iilman VJaltion
7471: joka on johtunut asuntorakennustoimin- ja kunnan rmyöntämää luottoa. Vielä SIUU-
7472: nassa vuosina 1914-19(22 vallinneesta remmassa määrässä riippuvaiset valtion
7473: miltei täydellisestä lamaannuksesta, on ja kunnan avustuksesta asunnon hankki-
7474: edelleen peittämättä vieläpä eräissä pai- misessa ovat luonnollisesti ne, joilla on
7475: koin tullut suuremmaksikin. Jotta asun- vain vähäisessä määrin tai ei ensinkään
7476: topulaan päästäisiin käsiksi, ei siis riitä omia varoja asuntorakennustoimintaan
7477: vain se, että rakennustoiminnalla peite- sijoittamista varten.
7478: tään lisäasuntojen vuotuinen tarve, vaan Jos siis tahdotaan asuntopulaa hel-
7479: on ennen kaikkea saatava peitetyksi pottaa eikä päästää sitä vielä pahem-
7480: edellisiltä vuosilta jäänyt melkoinen maksi, on selvää, että asuntorakennus-
7481: asuntovajaus. Vasta sen jälkeen voidaan toimintaa täytyy vielä tukea yleisillä
7482: katsoa varsinainen asuntopula poiste- varoilla. ·
7483: tuksi. Myöskin maaseudun asunto-olot ovat
7484: Viime <aikainen asuntorakennustoimin- korjauksen tarpeessa. Toisissa paikoin
7485: ta on pä.äas,ffissa käynyt mahdlolHseksi maaseutua, nimittäin taajaväkisemmissä
7486: sen kautcta, eUä valiio ja kunnat ovat huo- yhdYiskunnis sta, ·on olema's'sa samanlaiscta
7487: 1
7488:
7489:
7490:
7491: lehtineet rakennustoiminnan rahoi ttami- suoranaista asuntopulaa kuin kaupun-
7492: sesta myöntämällä rakennusyrityksille geissa ja muualla maaseutua taasen ovat
7493: 168 11,46. - Asuntopoliittinen toiminta.
7494:
7495: vähävaraisten asunto-olot yleensä huo- on joka huoneessa kuusi asukasta tai vie-
7496: not. läkin enemmän. Kaksihuoneisissa asun-
7497: Maataloustyöläisten asunto-oloja va- noissa oli tilanne jo jonkin verran pa-
7498: laisee kaksi tutkimusta, jotka pantiin rempi, mutta on niissäkin keskimäärin
7499: toimeen maataloustyöläisten oloista 2.6 asukasta huonetta kohden ja enem-
7500: palkkausvuonna 191~1920. Edellinen mässä kuin puolessa kaikista asunnoista
7501: osoitti että esimerkiksi miespalkollisista oli 2~ henkeä joka huoneessa.
7502: asui 84.3 % pirteissä tai keittiöissä ja Tutkimuksen alaisissa työväen asun-
7503: että ainoastaan 15.7 % :lla oli asuttava- noissa oli kaikkiaan 45.4 % sellaisia,
7504: naan kamari joko yksin tai yhdessä mui- joissa ilmamäärä henkeä kohden oli pie-
7505: den palkollisten tai muiden henkilöiden nempi kuin 15 kuutiometriä. Kun asun-
7506: kanssa. Naispalkollisiin nähden olivat tohygienikot vaativat., että vähin ilma-
7507: vastaavat luvut 76.2 % ja 23.s %. määrä henkilöä kohden on oleva 15 kuu-
7508: Ammattitarkastuksen toimeenpane- tiometriä ja kun monessa maassa tämä
7509: massa tutkimuksessa, joka käsitti kaik- tai vieläkin korkeampi ilmatilavuus on-
7510: kiaan 5,427 maataloustyöläisen asuntoa, kin lainsäädännöllisesti vahvistettu,
7511: kävi niinikään selville, että huomatta- osoittanee tämäkin selvästi miten sur-
7512: van suuri osa maataloustyöläisiä asuu keat asunto-olot maataloustyöläisten
7513: yksihuonei1s·issa ·huoneissa. '1.1utkimuk,sen keskuudessa todella ovat. Samantapaiset
7514: alaisista asunnoista oli yhden huoneen ovat asunto-olot myös tilattoman väes-
7515: asuntoja Vaasan läänissä 83.3 %, Kuo- tön ja yleensä maaseudun työväestön
7516: pion läänissä 72.4 %, Mikkelin läänissä keskuudessa.
7517: 53.9 %, Viipurin läänissä 44.3 % j. n. e. Milkäili maaseudun työ,l:äi,s.ten asemaa
7518: Seuraavasta taulukosta ilmenee läänit- yleensä tahdotaan parantaa, on suurim-
7519: täin prosenteissa, kuinka monessa täl- malle osalle ensimäisenä kysymyksenä
7520: laisessa yksihuoneisessa asunnossa oli kunnollisen asunnon saaminen. Sen
7521: yksi asukas, kaksi asukasta, j. n. e. hankkiminen omilla voimilla käy aina-
7522: Asukkaiden luku huonetta kohden
7523: kin nykyisissä oloissa useimmille ylivoi-
7524: Lääni
7525: 1
7526: maiseksi tehtäväksi. Tässä kohden olisi
7527: 1 1 1
7528: 2 1
7529: 3 1 4-5 1 6-
7530: valtion velvollisuus ollut jo aikoja sitten
7531: 1 tarttua asiaan. Vasta parina viimeisenä
7532: Uudenmaan lääni 0.31 6.2
7533: 23.4 43.21 26.9 vuonna on maaseudulla kuntien välityk-
7534: 1
7535:
7536:
7537:
7538: Turun ja Porin l. 0.8 1 9.1 24.9 42.0 23.2 sellä myönnetty asutorakennuslainoja
7539: Hämeen lääni .. 0.2 1 8.4 21.2 43.0 27.2 henkilöille., jotka saavat toimeentulonsa
7540: ..
7541: 1
7542: 1
7543: Viipurin 0.5 5.6 23.2 45.8 24.9 maa1taloustyöstä. ja sen sivuelinkei-
7544: "
7545: Mikkelin
7546: "
7547: .. -- 13.3 20.0 48.0 18.7 noista tai joilla on joko oma tai pitkällä
7548: Kuopion - 2.8 17.1 42.6 37.5 vuokra-ajalla oleva asuntopalsta hallus-
7549: " "1
7550: Vaasan
7551: "
7552: .. - 116.0 4.0 60.0
7553: 20.0 1 saan. Mutta kun lainojen myöntämistä
7554: Koko maal 0.4 1 7.6 1 22.5 i' 43.3 11 26.2 varten on esim. kuluvana vuonna osoi-
7555: tettu käytettäväksi kaikkiaan ainoastaan
7556: Kuten ylläolevat numerot osoittavat, 3 milj. markkaa koko maassa, on il-
7557: olivat nämä yksihuoneiset asunnot aivan meistä, ettei tässä vielä ole kysymys mis-
7558: tavattoman ahtaasti asutut. Keskimää- tään vakavammasta yrityksestä saada
7559: rin asui kussakin huoneessa 4.4 asukasta parannusta aikaan. Osoitukseksi siitä
7560: ja enemmässä kuin neljännessä osassa millainen tarve ja pyrkimys on olemassa
7561: 11,46.- Helo y. m. 169
7562:
7563: maaseudulla asunto-olojen parantami- Sen perusteella, mitä edellä on esi-
7564: seksi, mainittakoon että vaikka oli tie- tetty, ovat allekirjoittaneet sitä mieltä,
7565: dossa kuinka pieni summa kuluvana että valtion varoista on osoitettava riit-
7566: vuonna oli tarkoitukseen käytettävissä, täviä määrärahoja asuntopulan lieven-
7567: joka seikka tietysti on useita peloitta- tämiseksi ja yleensä asunto-olojen pa-
7568: nut laina-anomuksia tekemästä, on kun- rantamiseksi niin hyvin kaupungeissa
7569: nilta saapunut kuitenkin laina~anomuk kuin maaseudulla sekä asuntojen raken-
7570: sia melkoisesti yli 00 milj. markkaa, tamiseksi valtion palveluksessa oleville
7571: joista tuskin kahdeksasosa on voitu tyy- henkilöille. Mitä tarkoitukseen tarvitta-
7572: dyttää. Jos olisi lisäksi annettu avus- viin summiin tulee, olemme lähteneet
7573: tusta myös yleensä maaseudun työväes- seuraavasta arviosta:
7574: tölle, olisi anottu avustussumma epäile- Tehtyjen laskelmien mukaan on asun-
7575: mättä vieläkin huomattavasti noussut. tavajaus, joka syntyi kaupungeissa vuo-
7576: Yhtenä syynä siihen, että asuntopula sina 1914--1•92:2, arvioitava n. 6,000 asun-
7577: yleensä koko maassa on päässyt kärjis- noksi eli 12,000 huoneeksi. Tämä vajaus
7578: tymään, on myös siinä, että työnantajat olisi ensiksi saatava peitetyksi. Jos las-
7579: ovat osoittaneet suurta välinpitämättö- ketaan rakennuskustannukset tulisijaa
7580: myyttä, kun eivät ole ryhtyneet toimen- kohden keskimäärin 30,000 markaksi, ky-
7581: piteisiin palveluksessaan olevien virkai- syisi tämän asuntomäärän rakentaminen
7582: lijoiden ja työläisten asuntokysymyksen 360 milj. markan ,pääomaa. Jos valtion
7583: helpoittamiseksi rakentamalla niille omia myöntämä luotto lasketaan edelleen ku-
7584: asuntoja. Varsinkin on valtio tässä suh- ten tähänkin asti keskimäärin 2:5 % :iksi
7585: teessa osoittanut suurta toimettomuutta, rakennuskustannuksista, tarvittaisiin tä-
7586: joka on sitäkin ankarammin tuomitta- hän valtionv.aroj,a n. 90 milj. markkaa.
7587: vaa, kun valtiolta ei suinkaan olisi puut- Lisäksi tulee vuosittain esiintyvä lisä-
7588: tunut rah:alli.sia mahdoll'i!suuksia suu- asuntojen tarve, joka kaikissa kaupun-
7589: remmankin rakennustoiminnan ylläpitä- geisa on arvioitu noin 2,400 asunnoksi
7590: miseksi. Valtion palveluksessa on suuri eli 5,000 huoneeksi. Rakennuskustan-
7591: joukko vähävaraisia henkilöitä kuten nukset nousevat 150 milj. markkaan sekä
7592: rautatieläisiä, postiljooneja, tullivirkai- valtion osuus siitä n. 38 milj. markkaan.
7593: lijoita, opettajia j. n. e., jotka ovat jou- Jotta siis v. 1005 saataisiin edellisinä
7594: tuneet kärsimään asuntopulasta, ja kun vuosina syntynyt vajaus peitetyksi sekä
7595: ei valtio, kuten sen velvollisuus epäile- tavanmukainen vuosittainen rakennus-
7596: mättä olisi vallinneen asuntopulaan ai- toiminta aikaan, kysyisi se valtion puo-
7597: kana ollut, pitänyt huolta näiden asunto- lelta luottoa n. 130 milj. markkaa. On
7598: oloista, joutui tuhansia valtion palve- kuitenkin luonnollista, että koko tämä
7599: luiksests•a olevia h1enikiliöitä a:sunnottomina summa ei tule kysymykseen heti ensi
7600: vaikeuttamaan yleistä asemaa asunto- vuonna, mutta toisaalta olisi kuitenkin
7601: markkinoilla ja kärjistämään asunto- edullista saada talousarvioon mahdolli-
7602: .puloaa. 'I1rusSiä kohden olisi s•aatava muu- simman suuri summa, jotta sen perus-
7603: tos niin että valtio vihdoinkin pakoite- teella kunnat ja yksityiset voisivat ryh-
7604: taan huomattavassa määrässä rakenta- tyä suunnittelemaan rakennustoiminnan
7605: maan asuntoja palveluksessaan oleville alkamista. Mielestämme olisi vuoden
7606: henkilöille. Se epäilemättä monella paik- 1925 talousarviossa tarkoitusta varten
7607: kakunnalla osaltaan lieventäisi yleistä merkittävä ainakin 70 milj. markkaa.
7608: asuntopulaa.
7609:
7610: 22
7611: 170 I1,46. - Asuntopoliittinen toiminta.
7612:
7613: Maaseudulla ei tosin, taajaväkisiä asu- rakennusyrityksille. Sen jälkeen tulisi
7614: tuskeskuksia lukuunottamatta, ole kysy- kysymykseen muut rakennusyritykset,
7615: myksessä niin paljon vanhan asuntova- jotka ovat omiaan poistamaan asunto-
7616: jauksen peittäminen siinä mielessä kuin pulaa pieneläjien keskuudesta.
7617: kaupungeissa, joka vaatisi nopeita ja ,Maaseudulla jaettaisiin myönnettävät
7618: kertakaikkisia toimenpiteitä, mutta on avustukset edelleen kuntien välityksellä
7619: sielläkin, kuten edellä on osoitettu, vält- ja olisi avustusta annettava myöskin ti-
7620: tämätöntä jatkuvasti osoittaa asunto-olo- lattomille sekä yleensä maaseudun vä-
7621: jen parantamiseksi melkoisia summia. hävaraiselle väestölle.
7622: Katsoen niihin laina-anomuksiin, joita EdelLä maini!t:tuihin a vustuk!Siin näih-
7623: kuluvan vuoden aikana on 'saapunut, den on erikoi:sesti hll!omattava, että
7624: olisi mielestämme tarkoitukseen osoitet- kysymyksessä ei itse asiassa ole varsi-
7625: tava vähintäin 30 milj. markkaa. Seu- nainen avustus, vaan ennemmin pää-
7626: raavina vuosina, jolloin kaupunkien oman sijoitus. Kyseessä olevat valtio-
7627: asunto-olojen parantamista varten osoi- varat maksetaan aikanaan takaisin ja
7628: tettuja määrärahoja voidaan jo ryhtyä niistä suoritetaan myös korkoa. Korko
7629: pienentämään, olisi maaseutua varten voi kyllä olla alempi, mitä valtio voisi
7630: edelleen varattava määräraha. saada, jos pidetään silmällä yksinomaan
7631: Asuntojen rakentamista varten valtion sijoituksen rahallista tuottoa, mutta toi-
7632: palveluksessa oleville työläisille ja vä- saalta ei siitä muodostu ainakaan sa-
7633: hävaraisille virkailijoille tarvitaan suu- nottavampaa tappiotakaan. Kun vii-
7634: rempi määräraha, osaksi siitä syystä meksi otetun valtion lainan todellinen
7635: että huoneustoja olisi edellisten vuosien korkokanta oli lähes 7 %, voitaisiin kor-
7636: laiminlyöntien vuoksi rakennettava yh- kokantaa sopivasti sovittamalla sen mer-
7637: dellä kertaa r~nsaammin, osaksi sen kityksen mukaan, mikä kullakin raken-
7638: johdosta että on otettava huomioon ra- nusyrityksellä asuntopulan lieventämi-
7639: kennuskustannukset kokonaisuudessaan sessä on, saada korkotappio miltei koko-
7640: eikä vain osa kuten kuoletuslainoja naan merkityksettömäksi. Toisaalta on
7641: myönnettäessä. Ainakin olisi saatava tietysti aivan arvaamattomasta merki-
7642: rakennetuksi noin 750 asuntoa, jota var- tyksestä se hyöty, joka tästä varojen si-
7643: ten tarvittaisiin arviolta 50 miljoonaa joituksesta tulee yhteiskunnan hyväksi
7644: markkaa. es1merkiksi monien valtion menojen vä-
7645: Mitä kysymyksessä olevan 70 miljoo- hentymisen kautta.
7646: nan markan käyttämistapaan tulee, on YUäo:levilla perusteilla ehdotamme,
7647: se ajateltu tapahtuvaksi pääasiassa sa-
7648: malla tavalla kuin tähän asti. Kuiten- että Eduskunta päättäisi osoit-
7649: kin olisi kaupungeissa annettava etusija taa 1925 vuoden talousarviossa 100
7650: kunnallisille asuntoyrityksille, joiden miljoonan markan siirtomäärära-
7651: tarkoituksena on varata asuntoja aivan han valtion asuntopoliittista toi-
7652: varattomille tai sellaisille, jotka eivät mintaa varten käytettäväksi ennen
7653: voi sijoittaa kuin pienen osan omia va- määrättyjen ehtojen mukaisesti
7654: rojaan asunnon hankkimiseen. Tällai- pienasuntojen rakentamisen edis-
7655: sille yrityksille olisi varoja annettava tämiseksi sekä kaupungeissa että
7656: myös suuremmassa määrässä kuin muille maaseudulla sekä
7657: Il,46.- Helo y. m. 171
7658:
7659: että samoin 1925 vuoden talous- rakentamiseksi valtion palveluk-
7660: arviossa osoitetaan 50 miljoonan sessa oleville työläisille ja vähäva-
7661: markan siirtomääräraha asuntojen raisille virkailijoille.
7662:
7663: Helsingissä, 16 päivänä toukokuuta 1924.
7664:
7665:
7666: Johan Helo. Matti Puittinen. Fanny Ahlfors.
7667: Armas Paasonen. Anni Savolainen. Yrjö Welling.
7668: R. Swentorzetski. Yrjö Komu. K. Hakala.
7669: Osk. Reinikainen. Hilda Seppälä. Leander Sirola.
7670: Miina Sillanpää. M. Ampuja. Vilho R. Piippo.
7671: Tuomas Bryggari. J. F. Aalto.
7672: 172
7673:
7674: 11,47.- Anom. ehd. n:o 77.
7675:
7676:
7677:
7678:
7679: Wuokila y. m.: Määrärahan myöntämisestä sotao1·po-
7680: jen avustamista varten.
7681:
7682:
7683: E d: u s k u n n a ll e.
7684:
7685: Vallitsevan yhteiskunnan toimenpiteet antoi Luok!kavihansa sane<Ua. avu.ttomien
7686: v. 191.'8 luolkikasodan' ja sen !kaamean jäl- las1t.en huoHollli eihd(}lt, ei suinika:an ·ole
7687: kise•liViirtelyru tuottaman, lkuocjuuden pois- oHult' (}llliiman' paocanltamaan niitä haa-
7688: talill.:us·eksi oV\a.t. ·ollee>t 'monessa suhteessa vDd,a, joita yihlteis!kuntaluok1kien väEnen
7689: puwtteellisia. Porvari'st.on edus,tajalt ·o:vat taistelu kuusi V:IH~tta IS'itten oE iskenyt
7690: kyN!äikJin säätäneet Eduskunnassa lakeja, roalJ1san syvi•in dveilhin. Ku\kaan oikeu-
7691: joiden a:vuilla on ikorvatrt:u rilklkaiden liike- deniuntoimen kansalainen ei ikui.tenikaan
7692: mie•Sitlen,,, lkaurpp ~a.ilden, t eollisu uldenhaoc- voi ;hY]Väksy.ä sr,tä, e.ttä via:ttoma·t J.apset-
7693: joittadain cy. m. pääoman10mistajain so- kin jae1ttiin kaiht~en rylhmäätn, j,oista
7694: darn j,O!hdosta a.iheutuneita vahinkoja toista, ryhtmää, a:viustetti1in, m:ut.ta toinen
7695: va:Uioru :varois1ta,, samoin k>uin on yleens:ä vä!hintäill yhtä snure,ssa a.vun· ta1rpeessa
7696: huoleJhitHttu sli>irtä että näiden varakkai- ol:eva: .rylhmäJ jä.te1t1tiirn. ~k·aikkea. turvaa
7697: den 1piirien edu~' saa,tai1si1in kaikin; puolin va!ille. Sill'ä: tkun Hed:ämme, että tuskin
7698: turvatuiksi, mutta ty-ötätekevien kans.an- suurem;pwa onlllie,tltiOIIDUu,f.ta voidaan 'lap-
7699: luok!kieu kälrsimcysten 1ievenrtämiseksi ei selle tuottrua kuin riistää ih.äne·l,tä isä ja
7700: Edusikuntw ole .te'hnyt juu~i miltään. Ja ä~t:i, jotka. lhellyy:de:llä ·ova:t hoivanneet
7701: kuit,en!k.in ,Qilisi yMeisikummn vel:volli- :hänen ensi askeleitaan elämässä ja joihin
7702: suuis enfll;en muuta oHut ojenta.a autta:va lwpsi r·akkaudeil<la' on kiirn,tyniY:t, ja lisäksi,
7703: lkläsi kilpe:iJmmäJn aiVIUn 'taa.-:peessa ole:ville. e:t.tä näilden laS~ten :hädäna1aises,ta ase-
7704: Ensi sijassa olisi tämä velvollisuus ma,sita yjhit,eislkulllJbru iltse on vas,tuutSsa,
7705: kio!hdis,truva huoltoa ja hoi:vaa vaiHa: oJe- nliin ei voilda ·oltla mu111ta. mieltä kuin
7706: vien: ~tuha:nsieill! sotaorpojen elämänmalh- et.tä, sotampojen valta•vaa enemmistöä
7707: d,olililsuu~ksien turvaamiseen. Murtta val- on kolhrlmmut sruuri vä1ä:ryys, kun se ei
7708: trOivalilan 'toi:memJpiteet tässä suhteessa saanut; yihteiiS!kunn,a·Lta. osakseen muulta
7709: ovat rajloittuneet vain katkeruutta ai- kuin tcylcyn ja. yleises,ti hal:veksi>tun :va>i-
7710: kaansaaneen ,:Lainknl uliaisten kansa lais- 1 vais,a;vun luontoisen rii,ttämä~t:ömä:n
7711:
7712: ten" jä<ldelledääneiden omaiste'n' arvus.ta- tuen.
7713: museen samaan 1aiikaan kun S()itaorrpojen 8uuri osa, sotaorvoista., jotka ·ovwt, kun-
7714: val:talvin osa•, ne orvot j·oiden is1ä:t t:ai äi- tien köyhäinihoidon huosta.ssa, o:va.t sidoi-
7715: dilt ·oliva,t .tulloot valk,oislt•en toimes,ta h~tut yk:sity,isiin ,perh,eisiin maksu.s:t:a,
7716: murha1tuiiksi• ta!hi olirva,t kuollee•t niäJkään joika on nii,n• alhainen, eihtä Sle e•i laiinikaa'n
7717: vwnikileirei'ssä, sysä ttHn !kuntien köy- takaa näiHe [ap,sil'lle. t,yydy!titåvää toi-
7718: häilJ1ihoidon ihiUos,t,aan. EM.ä porvar>istD meentuloa. Avun pienuud:en j,ohd:os,ta
7719: Il,47. - Wuokila y. m. 173
7720:
7721: on sat:tun:ut lukuisia sellaisia säälittäviä huomiota srunottuun asiaan. T·äs<sä suh-
7722: tawaul~s<ia,, et·tä <äitien on ,täytynyt luo- t.eeSISa on kuiinlmiinJdn Jmomioon ot.eHwva,
7723: pua J.apsiJ~taan, koska kunnalJta saa- Hiiltä va:iiklkru Hlrustot OISioittaNa'tikin varsi-
7724: mailliSa aJPU ei ole oswpu.i<lleenikaa.n Ti1ttä- nai•st,en sot.aoDpojen pielllempä:ä. väihenty-
7725: ny1t. lasten elatlllksek1si. Usein saadaan miiStä., nii•n. IPIOlii.ttiSiten varnlkieru turvat-
7726: kuuHa väi:te, että oHsi tarpeetoruta ryh- tomassa a:SJemassa olevien perheiden
7727: tyä :toimerupilteisiin la<s't.en ela:tUJSa:v:us<tuJk- luk1lllllälä:rä ·on Jisääm.<tyny;t, eiikä sLtä-
7728: sen kor·oittrumiseks i j.a erikoisen vaiJUon
7729: 1 prui<tsi se ISieiikilm, onkio ruvu,srtettruvia enem-
7730: taiholJta j.ärjes.te<ttlilvän aJVIUn aikaa<~llsaa mrun' ta<hi vruhemmän oilkeut·a jättlilmään
7731: mi·seksi se:kiä !hoidon säännöstel.emiiSeiksi, häldiänalai'Siet oma:n onnensa nojaaill.
7732: koslkm ne yksi'tyis<et periheet :jotlka ovat 'DruSISä Y,hiteydes.s:ä• ansaLtlsee ·tuHa maini-
7733: ottaneet o11polarpsia. h:oiJtaalkseen,. muka tuiksi, että Suomen .AJmma,ttijärjeSttön
7734: yleensä rkiinrtyrvrut siinä .määrrin ikasv·a:t- rusre,f<tama e.r:iflmiilJen aJVUSJtuskeskiUJSikomi-
7735: tei:Mnsa, että 'hoi!tava.t 'heitä kunnolli- tea:, j·o.ka on ik:oon:nut atvuSitust·a pun.a-
7736: ses1ti, vaikka rsaruma•nsa kuukarulsimakswt 0!1v:oille, on ,gaantu•t tietoonsa ja, l:uette-
7737: ovaltlkin sUlMeettomaill piema. 'Dämä loiduksi 2,4,39 :p<erhettä, j10iden huoltadat
7738: väite suurien piirtein 'ka1tsoen ei oLe to- ov.a.t doikro !kuolilee;t luokkasodassa .tai
7739: tuuiden mukainen ja. pi•tänee se paiJk- vankileireillä, taikka OW11t valtiJolliiSi&ta
7740: kansa vain kun on puhe yk.sityis1tapauk- syistä va,nlkil,oissa taihi maanpaossa.
7741: s:iJsta.. Kä•y.tettlävis,sä~mme e~ ole koko Näiden perheiden iLapsimruärä. !kohoaa
7742: maa.ta <käsiJttäivä yllliteenv·eto eri \kuntien ylh:terensä 5.,'351 henlkeen. Mainittu luet-
7743: last,enhoidon'tark:arstajain tarkastuskerto- telJo, j!oka on laadittu maa!li:s!kuun. ja
7744: muk,sista,,. mut,ta jul!k:iJsuut:een tulleet lu- hulhti·kuun ailkanru kulUtVan.a vuon111a, ei
7745: kuis,a.t ta·pauk:set kuitenkin' osoittavat, ole lälheskään rtä1ydeiHnen, vaan 1on !Siinä
7746: attä s·anotunlailllen 1la1S1tenho~to ei ole maini:ttu rmellkein yksinoma.a.n vai:n. ta.a-
7747: liähesikä<än ,t.yydyt.täv.älllä ik:anJnaiila. Maa- ja.väld:s•et ylhdySikunnat j.a, k.au:pu'lllkis<eu-
7748: seudulle sijoitettujen hoidokkaiden suh- dUJt. Si<täJpai•t,si on ,luetteloa. laaJdittaessa
7749: teen nLmi,titäin yleisesti tiedetään,, e.tt1ä otettu huomioon rvain v•v. 1909-1919
7750: talJomset useimmiten ot.tava:t lheitä :hoi- välil:~ä :synrt;yneet. Kim sen liJsä;ksi ote-
7751: ta<ruldseen s1illlä mie<leSisä,, e<ttä alai~käist,en taa•n lhuomio01n sre suu.ri j,ouklko perhetU)ä,
7752: halvalla ty,övoimall.a saisivat k:orvatuiksi jo~den lhu.ol!tada.t 1on· rteljetty va,nlkiloilhin
7753: sekä 1a<sten ela1tuksen e~lJtä myöskin an- n. lk. ,.uulden ikarpinrun va[mistajina.", nii111
7754: saitu!kisi v·oittoa. SelllaisiSISa. Olo.suhlteis.sa UOU!SOO• rtu:rya,'tiJomielll la•Siten lu:kumäärä
7755: turva1ttoonat lapset joutuvrut ikäänkuin Via<I'sin ihuomaJt<taJVaiksi.
7756: k:a<U[)pa,tlwara~si, jloka myydään vä!him- Ka:iJkki nrumä yhteiskunnan ko:vaosai-
7757: män tar:joaville. s•et ova't <telhokik:aan. ja jaltikuv.an, jä<rjes-
7758: Niiden porv:ari;stlon edus.tajain <ta.hol.ta, telmälllisen a:vun tal'lptees'sa.. A vu1stuk.selll
7759: joita inlhiimitl:linen hiiltä da !kurjuus ei! •v<Oi ja,os•sa voilJa:isiin :käy;ttää tSu10men Arm-
7760: lHkUittaal ja· jotka vailtioHisessa to:iJmin- matttidädes~tön a!Pua, j:oka v·oi !helposti
7761: na's'sa noudaJtta.v<at vwim pä·ä,omien voitto- j,ä;rj.eS~tää 1k.autt.a maan uloittu:va.n jä,r-
7762: ja ,tarppiolaslke1imia, tulla:an luuLtava<sti jest<överlclwnsa p·alvelemaan s·anottua
7763: va,stu1stan1aan näiiden yh:t.eislkunnalllisten tark:oitU!sta ja j;onka jo suori<ttama 1työ
7764: epälkohti!en lkorjarumiJSit•a ,silllä verrukkeella, sa.lllotuUru ala•U.a suu11es•ti lhel:pof.tai1si
7765: .että ;sotaorpojen lukumäärä vuosi vuo- säJä:lllnöl>liSitäJ avus,tJrust•en jatkoa .ta·rv]tse-
7766: de~ta olisi 1siiiLä rmää•rrussä väJhentyiLyt, viUe.
7767: ettei olisi enää muka aihetta kiinni<ttää EdeNä olevan perus.teella anomme,
7768: 174 Il,47.- Sotaorpojen avustaminen.
7769:
7770: että Eduskunta vuotta 1925 var- että Suomen Ammattijärjestön
7771: ten myöntäisi 15 miljoonaa mark- tehtäväksi annettaisiin jakaa avus-
7772: kaa Sosialiministeriön käytettä- tuksia Sosialiministeriön ohjeiden
7773: väksi sotaorpojen ja poliittisista ja valvonnan alaisena niissä kun-
7774: syistä vankilassa tai maanpaossa nissa, missä löytyy sanottuun jär-
7775: olevien hädänalaisten perheiden jestöön kuuluvia ammattiyhdis-
7776: avustamiseksi kaikissa kunnissa, tyksiä.
7777: missä löytyy avustuksen tarpeessa
7778: olevia ja riippumatta kuntien
7779: avustuksen määrästä sekä
7780:
7781: He1sin:gis.S:ä, t10uklokuun 15 päivän'ä 1924.
7782:
7783:
7784: K. Wuokila. Bruno Tenhunen.
7785: G. A. E. Ramstedt. Sv. Wuorio.
7786: 175
7787:
7788: II,4s. - Anom. ehd. n:o 78.
7789:
7790:
7791:
7792:
7793: Tenhunen y. m.: Määrärahan myöntämisestä työväen-
7794: asuntojen rakennuttamista varten.
7795:
7796:
7797: E d UI s k u n n a ll e.
7798:
7799: Viitaten v. 1.003 valtiopäiviUe jätetyn neustoja, joiden lattiapinta-ala saa
7800: anomusehdotuksen n:o 3l perusteluihin korkeintaan olla 60 neliömetrin
7801: ehdotamme, suuruinen, vuokrataan hallituksen
7802: asettaman vuokralautakunnan toi-
7803: että Eduskunta päättäisi jatku- mesta ainoastaan vähävaraisille
7804: vasti rakennettavaksi työväen asunnon tarvitsijoille;
7805: asuntoja niissä maan asutuskes- että ensi vuoden valtion menoar-
7806: kuksissa, joissa asunnon puutetta vioon tätä tarkoitusta varten käy-
7807: on olemassa; tettäväksi v. 1925 varattaisiin 100
7808: että näin rakennettuja asuinhuo- miljoonaa markkaa.
7809:
7810: Helsingissä, toukokuun 13 päivänä 1924.
7811:
7812:
7813: Bruno Tenhunen. E. N. Jokela.
7814: 176
7815:
7816: Jl,49.- Anom. ehd. n:o 79.
7817:
7818:
7819:
7820:
7821: Annala y. m.: Määrärahan myöntämisestä Suomen
7822: Rautatieläisten Ammattiliitolle valistustyön harjoit-
7823: tamista varten.
7824:
7825:
7826: E d u s k u n n a ll e.
7827:
7828: Suomen Valtion Rautatien virkailijajn han alemmat rautatien palvelijat. paikal-
7829: ja palvelijain keskuudes•sa .on useampia laan yhtä tärkeitä tekijöitä yhteiskunnan
7830: yhdistyk1siä ja järjestöjä. 'l'oilsia näistä ja yleisön palveluksessa kuin parempi-
7831: järjestöistä Rautatiehallituksen taiholta paikkaisetkin palvelijat ja virkamiehet.
7832: suositaankin ,ja koetetaan kaikin tavoin Siitä huolimatta kohdellaan Suomen
7833: avustaa ja tukea heidän toiminna~saan, Rautatieläisten Ammattiliittoa Rautatie-
7834: joka muuten onkin aivan oikein ja hy- hallituksen taholta, ikäänkuin se olisi ai-
7835: väksyttävää. Onhan yhdistäytyminen ja van vieras rautatielaitoksellemme.
7836: jäJrjestäytyminen kaikilla, niin hyvin E.simerkkinä mainittakoon, että useim-
7837: ammatillisella ja taloudellisella kuin missa kaupungeissa on rautatienhenkilö-
7838: henkisellä ja siv~stykseUisellä alalla yksi kuntaa varten luku- ja kokoushuoneet,
7839: sivi:styska.nsojen keskuudessa yleinen ja jotka ovat Rautatiehallituksen suosimain
7840: välttämätöinkin ilmiö. rautatielä:Usjärj.es:töjen vapaasti käytettä-
7841: Rautatien henkilökunnan keskuudessa vissä, mutta Suomen Rautatieläisten Am-
7842: toimii m. m. Suomen Rautatieläisten mattiliitolta ·ovat niiden ovet ehdotto-
7843: AmmatWiitto. Sanottu järjestö kuuhm masti suljetut Myöskin ovat useat rauta-
7844: kumminkin niihin rautatieläisten järjles- tieläisten järjestöt saaneet apurahoja toi-
7845: töilhin, joita Rautatiehallituksen taholta mintansa tukemiseksi, mutta S. R. Am-
7846: on koko sen olemassaolaajan kohdeltu mattiliitto ·ei tietenkään koskaan ole tul-
7847: lapsipuolena muihin rautatieläist·en jär- lut kysymykseenkään, vaikka se on muo-
7848: jestöihin nähden, jopa suorastaan viha- dostunut ,juuri kaikkein huonommassa
7849: mielisesti. Tämä mielestämme on vää- ta1loudellisessa .asemassa ja huonoimmin
7850: ryyttä Rautatiehallituksen taholta. Joh- palka tuista rauta tieläisistä.
7851: tuuneeko Rautatiehallituksen menettely Koska Suomen Rautatieläisten Am-
7852: siitä, että sanotun järjestön muodostavat mattiliitto eittämättä on tärkeä tekijä
7853: alemmat ja huonoimmin palkatut rauta- juuri noiden huonoimmassa asemassa elä-
7854: tieläiseU Jos nliin oliisi :asia, niin tUintuu väin rautatieläisten taloudemsen, sivis-
7855: siltä, että Raut1atiehallitus ei tahdokaan tyksellisen ja ammatillisen aseman ko-
7856: huolehtia alaistensa palvelijain taloudel- hottamisessa, niin olisi 1sen toimintaa
7857: lisen, sivistyksellisen ja ammatillisen ta- tuettava, eikä suinkaan vaikeutettava.
7858: son kohottamisesta, joidenka hyväksi pu- Suomen Rautatieläisten Ammattiliitto on
7859: heena oleva järjestö koettaa toimia. Ovat- tosin vielä jäsenmäärältään pieni ja sen
7860: II,49.- Annala y. m. 177
7861:
7862: toiminta heikkoa. Mutta kun otamme tään, niin rohkenemme me .aHekirjoitta-
7863: huomioon sen vaikean aseman ja :sen pai- neet toivoa, että Eduskunta &o:htelisi suo-
7864: nostuksen jonka alaisena !Se on toimit- peammin kuin Rautatiehallitus vähäva-
7865: nut niin emme voi siltä parempaa vaa- raisia, mutta siltä tavattoman tärkeitä
7866: tiakaan. Kuitenkin uskomme, että siitä yhteiskunnan palvelijoita. Anomme siis,
7867: kerran ·kasvaa järjestö jota ei enaä voida
7868: kohdella yliolkaisesti valtiovallan ta- että tulevan vuoden menoarvioon
7869: holta. varattaisiin 50,000 markkaa Suo-
7870: Että Suomen Rautatieläist·en .AJmmattl- men Rautatieläisten Ammattiliiton
7871: liitto voisi edes hankkia alaisilleen osas- avustamiseksi sen sivistyksellisen
7872: toille kokoushuoneustot joissa ne voisivat ja ammatJillisen valistustyön har-
7873: kokoontua harjoittamaan vaUstustyö- joittamista varten.
7874:
7875: Helsingissä, toukokuun 16 päivänä 1924.
7876:
7877:
7878: W. Annala. A.rmas Paasonen.
7879: Frans Mustasilta. Toivo Halonen.
7880: E. Aromaa. Tuomas Bryggari.
7881:
7882:
7883:
7884:
7885: 23
7886: 178
7887:
7888: Il,5o, - Anom. ehd. n:o 80.
7889:
7890:
7891:
7892:
7893: Pullinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä kotiteolli-
7894: suuskoulun perustamista varten PerkjärveUe.
7895:
7896:
7897: E d u s k u n n a ll e.
7898:
7899: Muwttuneet olot Karja:lan kannaikisellia tajilein pa·lkkaus ja koulun muu;t vuotui-
7900: ovat saattaneet kn:n1lftlksen ~pienviljelijät s;et menot ov:at arvioidut 64,000 mar-
7901: vaikeaan taloudel.liseeJ:l a,s·emaan. Maa- kaksi.
7902: ta1ows on ~leensru aJJhai.se<1la ikallinaHa ja Ottamalla !huomioon, että Kadala.n
7903: lisäJk!Si maat :moruella ja etwt s:iikls·i pie- karmaJks.en väe:s;töllä on en:tuudesia:an
7904: nikis~i, etteiJvät ne !h:YJv:inikruäJJJ cvilljeltyinä taipumusta ilmtiteollisuuteen:. jos:ta lois-
7905: v10i& allltaa ikoiko lpeil1h:eelle r:i:i:tkäv·ää toi- t,avana todi,S!tuiksena. on V ~.äJrven ajo-
7906: meent:u,loa. .SiVIUtu[ojen sUrulle, jotka en- kalUJteol1isums, voida!an edellyttää, että,
7907: nen saatiin vieraUta ihUJVila-,asu'kkai1ta., 111jateHu !kannaik:sen ikoti:teollJliJSuuskoulu
7908: tarv~ttai:siin ny.t v:ä:l<ttämMtä uu1sia. Tä- tulisi kehilttrumään kotiteollisuutta y,hä
7909: märu vuoksi on Viipuriin :läänin ikotioool- lla!atietnl!Piiln p.iireifhin kaUillaikise1la. Kou-
7910: lisuusyhdiis'tY\8> ryihtyn~;t toimeTIJpiteisiiJn Lussa s.aavu;tetun päJt.evän ja. monipuo-
7911: erHyi1sen ~py,sy:vä.:iJsen ikoti teo:Uisuuskou- lisen :opiskelun! arvuil.la voisi kQtiteolli-
7912: lun ai:kaall!S'aa.miseks~ ikann:astru ;va.rten suudesta pienrviljely,ksen oheUa kanna!k-
7913: Tarkoitusta varten onkin val:tiollta saatu sella kehittyä juuri se lähde, josta tar-
7914: käY'tettäVJäJkisli sot.asa1a1liina V'altion ha·l- vHtav:a t sivutu1ot saa;taisiin.
7915: tuun joutunut entinen venäläinen realic. YUäolevaan viifa:t·e:n roh!k:enemme ikiin-
7916: koulu Perk;jäT!V'eUä. Tähän on ta,r!koitus nitt;ää. Edwsik.uilllllrun i}mQIDiota :tähän; raja-
7917: saadru ~perustetuksi puus1e1ppien selkä seu:dJuil:le va,rsin tä:rkeän kysymyik.seen ja
7918: rawtase.ppien kouil.u mi·ehiä varten seikä ethdotta,a
7919: kutoma- ja ompel'u:osasto na:i:si'a varten.
7920: Käytettäväksi sa'iaidu:iJs:s-a. •rakennuksissa että Eduskunta päättäisi perus-
7921: olisi :tarp·een tehdä ikorj:a.ukBia sekä .pie- taa kannaksen kotiteoUisuuskou-
7922: nem~piä lisäyjksiä:, joisita töi1stä, la:adi!U;u lun PerkjärveUe ja ottaisi ensi
7923: kustaihll/Ujsarvio JJJousee 80,000 marklkaan. vuoden menoarvioon koulun perus-
7924: K<m[un ikn:l:usta.m'ista .seilffi tY'Ö- ja opetus- tamiskuluja varten 162,000 mark-
7925: vru1ineiden thanik:kimislta varten yhteensä kaa ja koulun vuotuiseksi yllä-
7926: kai'kikien ik.urs:s:i,en hyv:ruksi t3Jl'rvitta.isiin pidoksi 64,000 markkaa.
7927: kertaikai:k!rota.an 82.,000 maTik!kaa. ()pet-
7928: HeLsiJn:gissä:, tmrkoikuun 15 päiirväniL Hl24.
7929:
7930: Erkki Pullinen. Elias Tukia.
7931: Juho Niukkanen. Eino Tuomivaara.
7932: Erkki Paavolainen. U. Brander.
7933: 179
7934:
7935: 11,51. - Anom. ehd. n :o 81.
7936:
7937:
7938:
7939:
7940: Kuisma y. m.: Määrärahan rnyöntäm·isestä kirkon ra-
7941: kentamista varten Kiviniemen kasarmialueelle.
7942:
7943:
7944: S u o m e n Ed u s k u n n a ll e.
7945:
7946: Kuten tunnettua, ovat yleensäkin sekä si veellisen tason kohottamiseksi ja
7947: maamme armeiJan kasarmiolot vi<elä kansanvatlistukseksi tehtävän työn yh-
7948: .puutteellisia tyydyttääkseen kaikinpuo- tenä! edellytyksenä, muuta, tietä, kuin
7949: lisen ,sotilaallis·en ja ka,rtstanvalistustyön että vaHion menoarviossa ·erikoisesti
7950: ail:aan kuuluvan kouluutuksen vaatimuk- myönnettäisiin 250,000 Smk. määrä:ra;ha
7951: sia. Mutta erittäinkin on huomiomme Kiviniemen kasrurmialueelle rakennetta-
7952: kiintynyt Karjalan Kannaksella oleviin vaa, kirkkow varten, joka samalla tyy-
7953: Kiviniemen ka:sarmeilhin, jotka sijaitse- dyttäåsi puhtaasti kansanvalilstustarkoi-
7954: vat yksinäise,lil:ä, syrjäisellä paikalla tuksiakin varten pidettävrern luentojen
7955: kaukana asutuskeskuks,ista. Kun kas:ar- luell'tosalitarpe-en, sHlä kasarmialueelta
7956: meissa ei ole kilrkkoa ei<kä luentos,a.lia, ja on matkaa läih,impään kirkkoon 16 km.
7957: koska ~uhtaasti sotilawlliseen tarkoi,tuk- Anoonme,
7958: s,een tarvittavilen rakennusten rakenta-
7959: minen •sotilastarkoituksiin myönnetyillä että ensi vtwden menoarvioon
7960: varoilla on ens]märnen tehtävä, ei näin otetaan 250,000 markan määräraha
7961: ollen ole toivoa; saada sinne ra;kennusta, Kiviniemen kasarmialueella ra-
7962: joka olisi edellytyksenä armeidassa teh- kennettavaa kirkkoa varten.
7963: tävän voimaperäis,en uskonnollisen työn
7964:
7965: Helsingis,sä, 15 p:nä toukokuuta 1924.
7966:
7967:
7968: Antti Kuisma. T. Janhonen.
7969: M. Pitkänen. Pekka Kopsa.
7970: Frans Kärki.
7971: 180
7972:
7973: ll,ö2. - Anom. ehd. n:o 82.
7974:
7975:
7976:
7977:
7978: Gebhard y. m.: Määrärahan myöntämisestä avustuk-
7979: seksi kunnille niiden asettamien kotitalonslautakun-
7980: tien toiminnan tukemiseks-i.
7981:
7982:
7983: Ed u s kun n a 11 e.
7984:
7985: Pa:i:kallista, välitön.tä vali:s.tustyötä tä, tkykenevältkö, ymmäJrtäwäJtkö tai tah-
7986: sekä työtä kotitaloudellisen aanmattitai- tova,tJw kotien hoitajat liittyä toiseen
7987: don kohottamiseksi harjoittavat maas- tai toiseen paikkakunm.aHa> mahdollisesti
7988: samme useat eri järjes•töt. Ensi sijassa toi:.1ivaan yksityiseen, yhdistykseen vai
7989: on mainitta•va Martta-yhdistykset, jotka eivätkö, puhumattakaan siitä, että on lu-
7990: ovat levinn·eet varsinkin Pohjois-Karja- kuisa joukko kuntia,, missä tällaisia yh-
7991: lassa ja Sa•vossa sekä maan ruotsalaiosiUa distyksiä ei· ole olemassakaan.
7992: seuduilla. MaaDN:iJljelysväestön keskuu- Muilla keinoilla ei mielestämme voida
7993: dessa toimiva;t myöSJkiTh maanwiljelysr väJlittömä:s.ti,, pikaisesti ja tarpeellisella
7994: seuratt ja useat maamiesseurat samaa arvovallalla aikaansaada J.aajempaa he-
7995: tarkoitusta varten. NäLden1 lis.äJksi har- rätystä kotitalouden ja kodinihoidon pa-
7996: joiit.tavat mainittua työtä siellä tääLlä rantamisen! väJlttämättömyydelle, tar:;iota
7997: maisY"hdisty.kse:t, kotH·alousy hdistykset, ohjaus•ta ja OI.Pastusta sellais.ta t&rvirtse-
7998: nuoriSJoseura t y. m. vHle ;sekä käydä työhön kailrenl.aistem.
7999: Niin kauniita tulok,sia kotitaloudelli- s•ellaisten erpäJkohtien ja tietälmäJttömyy-
8000: sen alffimattitaidon ja valistuksen kohot- den poistamiseksi, jotka yhä· rehottavat
8001: tamiseksi kuin voidaankfru osoittaa usei- kansrumme kotitaloudessa ja kodinlhoi-
8002: den näJiden jä•rjestöjen toiminTIJasta,,. muo- dos,sa kuin että kunnat valtion ja yk-
8003: dostavat kummin:kin maamme tuhannet sityis.ten kans;alaisdämjestöjen rinnalla
8004: kodit niin laaj&n sekä yleen·sä myöskin ryhtyvrut t1äJhän työhön.
8005: niin h1taasti ja vai!keast1 muokatttavan Hyvin tietäen: n8ilru ilmituovamme
8006: työmaaU;, että ta•rmolkkaammat ja voi- uuden ja toistaiseksi useimmille vielä
8007: maJkka81IllJDla t toimenpiteet par.anlnusten oudon aja:tuben, pyydämme kumminikirn
8008: aikaansarumiseksr tällä kansamme ta- saada huomauttaa, miten kuntien toi-
8009: loudelliselle hyvinvoinnille, kansaruter- minta viimGisiuä! vuosikymmeninä on
8010: veydeUe ja kulttuurille suunnattoman laajentunut yhä: us.eammrlle alo:hlle·. Kan-
8011: paljon merkitsevä1lä: alalla mieles•tämme sakoulut eivät enä:ru ole yksityisten huos-
8012: ov&t välttälmättömät. tass,a, vaau kunitien; ammattikoulut kun-
8013: Paitsi ajanmukaisen opetustoimen ke- nrullistuvat yhä enemmärt<; lastensuotielu-
8014: hittäimistä tällä aJlaUa, on m]e:lestämme työ o'DJ siirtymäs.sä kuntien huoleksi;
8015: täs•säi tarkoituksessa jokaisessa ma:an sairaanhoidosta huolehtivat kunn·at kun~
8016: kunnassa saatava aikaalll sellarnen elin, nanl'ääkärien, sairaanhoitajattarien, kun-
8017: joka huolehtii kotitalouden kohottami- nallisten sairashuoneitten ja sairastur
8018: sesta pai'kkakunnallaan, riippumatta sii- pien kautta; valtio on lailla jä:rjes.tämwt
8019: ll,52.- Gebhard y. m. 181
8020:
8021: kunnallisten käJtHöiden asettamisen; jolloin yhteiskuntamme huomiota silloi-
8022: työnv-älitys on kunnallis·tutettu; rait- sissa poikkeuksellisissa ja kodeille vai-
8023: tiustyöhön ottavat kunillat osaa erj,tyisten keissa oloi,ssa· tavallista voimakkaammin
8024: raittiuslautakuntien kautta; kunnallis.ia heräitettiin oivaltamaan kotitalouden
8025: ruokaloitakin on j. n. e. Me emme, näin merkitystä yhteiskunln:allemme ja• kan-
8026: ollen näe periaatteellisia syitä, jotka es- sa:rutwloudellemme. Tietääksemme ne
8027: tä:Usivärtl kmJJtia. huolehtima,sta kotitalou- yleensä onnis;tuivat hyvin tehtä'V}ssruän
8028: dellisesta edistämistyös.täikin,, koska ker- ja pys,tyivM vail'sin'kin aikaansaamaan
8029: ran on tunnustettava, ettäJ hyvällä ko- paremman kodinhoidon' harrastusta sel-
8030: dinhoiJdolla ja kotitaloudella on suuri lais.i1ssa syvien1 dvien piireissä, jotkaJ tä-
8031: merkity,s kunnan asu:lms,tenl taloudellisen hän as1ti ovat olleet vrulinpi•tämä!ttömiä
8032: hyviruv~oinnin sekä· niiden siveellisen1 ja tässä! suhteessa. Meillä on jo kunJtia,
8033: terveydellisen tason kohotrtamiselle. joilla vakinaisessa talousbudjetissa: on
8034: Kuntiien vä!liintu1on puolesta puhuvat m ää•räraha kunnallisen koti talousneuvo-
8035: nekiru seikat.~ että! täJlläJ ta,voin V'oi<taisriin jan' palkikaamista: varten.
8036: saa1da yhteistyöhön nyt kY'srymykses~ä Kun kumminkin valtioavustusta ei ole
8037: olevalla alalla s~ekä mi,ehet että naiset, saatu, o.v.wt use,at jo toimessa ollee·t kun-
8038: ja niinikään kansalaisia eri piireistä: ja na,Niset ikotitalouslautaikunnat olleet pa-
8039: eri ka,tsantoikannois,ta,. riippumatta nii- kotetut 'lopettamaan' to1mb:JJtamsa. Luon-
8040: den: suhteesta paikkakunnalla ehkä! jo nollis·ta onkin,. että taloudellisesti yleensä
8041: toim~vaan tai vastedes perustettavaan hY'Vin rasitetut kuntam;me eivät ilman
8042: yksityiseen yhditstykseen. Emme tar- avustusta valtion varoi,sta ka·tsoo voi-
8043: vitse muuta kuin viitata siihen, miten vansa jatkaa trullaista edistäimistyötä,
8044: asia,ta ymmä:rtäviin. käsiini kotitaloudel- johon! laiki ei ntiitä velvoita, ja vielru vä-
8045: linen edis,tämist,yö joutuisi maalaiskun- hemrmäiru haluavat tai usika1tavat a:lottwa
8046: nas,sa, missä kunnan toimintaa täillä sitä!.
8047: alalla johtaisivat seUaise,t henkilöt kuin V.a~kuutettuina !Siitä, e<ttäi nyt selOISta-
8048: e1sim. kunnanlääkäiri, kuuruan sairaan~ mamme kotitaloudellisen edistrumistyön
8049: hoitajatar tai käitilö, kotitaloudeUi•sia muodolla om tulevaisuutta maassamme,
8050: ammatti tietoja ()llllaava kansakoulun- edellyttäen, ettei kuntiaJ valtioavustuk-
8051: opettajatar, asia·ta harraiStavia piooiVil- seen näJhden ase,tet1a huonomp,a.an ase-
8052: jelijlHn ja työväestön edustajia, miehiä maan kuiu yksityisiä· yhdiJstyksiä, ehdo-
8053: ja naisia. tamm:e,
8054: Kuntien toiminta tällä alana tapahtu- että Eduskunta 1925 vuoden me-
8055: nee halvimmin jru ta,:rfkoituksenmukai- noarvioon ottaisi 150,000 markan
8056: simmin asettamalla erityisen! 'kunnalli- ~uuruisen määrärahan, josta an-
8057: sen kotitalouslautakunnan, joka suOiri·t- nettaisiin avustusta kunnille nii-
8058: taa tehtä'vän!säi eri paikallisten tarrpeit- den asettamien kotitalouslautakun-
8059: telll ja olojen mukaan ja jokaJ m. m .. voi tien toiminnan tukemiseksi ja että
8060: asettaa kofi.talousn'euvojan sekä jätrjes- tämän määrärahan jakaminen
8061: täiä! ja valvoa tämän. työtä. ynnä muut sen yhteydessä olevat
8062: Tällai<sia kumuallisia• lautakuntia ase- toimenpiteet jätettäisiin sosialimi-
8063: tettiin useissa1 kunnissa takavuosina, nisteriön tehtäväksi.
8064:
8065: Helsingissä, toukokuun l7 päi,vänä 19214.
8066:
8067: Hedvig Gebhard. Mandi Hannula.
8068: Miina Sillanpää.
8069: 182
8070:
8071: II, 53, - Anom. ehd. n :o 83.
8072:
8073:
8074:
8075:
8076: Voionmaa: Määrärahan rnyöntärnisestä maakunta-arkis-
8077: tojen perustamista varten.
8078:
8079:
8080: S u o me n E d u s k u n n a ll e.
8081:
8082: Syyskuun 23 p:nä· 19211 allekirjoite- tenkin arkistoainesten talteellJOttamiseksi
8083: tussa anomuksessa on Eduskunta pää!ttä- ja suojelemiseksi häviöitä sekä saattami-
8084: nyt kehot.taa Hallitusta seksi tieteellisen tutkimuksen käytettä-
8085: laatimaan suunnitelman maa- väksi."
8086: kunta-Iarkistojen perustamisesta ja Eduskun1r1an pää!tös asiassa oli yksi-
8087: niiden sijoi;ttamispaikkoja harki- mielinen.
8088: tessaan ottamaan huomioon edellä- !Kun ikuiJtenkaan ei ole kuulunut mi...
8089: esitetyt näkökohdat sekä! tämän tä.än niiS'tä toimenpiteistä, joihin Halli-
8090: suunnitelman perusteella anta- tus anomuksenteon jä1keen kulunoona
8091: maan Eduskunnalle esityksen laiksi kohta kolmen vuoden aikana olisi ryh-
8092: maakunta-arkistojen perustami- tyruyt, ja kun päinvast1oin sekä tämä ky-
8093: sesta; sekä symys että eräät muut, sitä läihellä olevat
8094: ryhtymää·n toimenpiteisiin, jotta arkistojenhoiltokysymykset, joihin m. m_
8095: Eduskunnalle annettaisiin ehdo- Suomen Historiallinen: Seura on koetta-
8096: tus laiksi vanhempien asiakirjo- nut kiinnitt,ä·ä! Hallituksen huomiota,
8097: jen siirtämisestä kirkonarkistoista tiett.äivä'sti ov,at yha edelleen käsittele-
8098: maakunta-arkistoihin ynnä katolis- mäittäJ, ei isänmaan historiallisfen: muis-
8099: ja varhaisuskonpuhdistuksen ai- tojen vaalimisen,. tieteellisen tutkimus-
8100: kaisen liturgisen kirjallisuuden työn jru yleisen s1vist,ystoiminnan kan-
8101: siirtämisestä tuomiokapitulien ja nalta ole enää oiikeutt.a jääJdä kädet ris-
8102: seurakuntien arkistoista Helsingin tissä odottamaan, että vihdoinkin meillä
8103: yliopiston kirjastoon. täJytet.täJisi:in se kulttu uri:vel vollisu us,
8104: minkä kaikki muut sivistyskansat jo ai-
8105: Niinkuin jo anomuksesta ja sen poh- koja sitten ovat oivaltaneet. Yhä tu-
8106: jana olleesta sivistysvaliokunnan mietin- houtuu hajaUaan, sopimattomissa suo-
8107: nöstä ilmenee, on kysymys maakunta- jissa tai melkeinpä suojattomina ja yli-
8108: arkistojen perustamisesta ollut niin malkaan hoitamattomina olevia arkis-
8109: kauan pohdinnan ja perinpohjaisen val- toja milloin missäJkin osassa maata,. Yhä
8110: mistelun alaisena, että - kuten maini- täytyy lukuisien kansamme yhteiskun-
8111: tussa anomuksessa lausutaaw - ,,Edus- nallista, taloudellista,. valtiollista ja
8112: kunnan mielestä ei ole syytä enä:ä lykätä yleissivi:styksellistä kehityst·ä! koskevien
8113: suunnitelman toteuttamist,a niin hallin- tutkimus•ten lykkäytymistään lykkäytyä,
8114: nollisten ja kirkoHisrt:en kuin yksityis- kun 'täJrkeä osa lälhdeainehistoa on •tut-
8115: II,ö3. - Voionmaa. 183
8116:
8117: kijaillJ saavut.tama.Uom:i!ssa tai ainakin olevien pienempien arkistojen vuokra-
8118: liian suurten vaivojen ja kustannusten ja hoitomenoissa.
8119: takana. Yhä ovat maamme maaseutu- Mainitussa, syksyllä _119m tekemäJssään
8120: keskukset vailla> noita laitoksia, jotka anomuiksessa Eduskunta krutsoi suota-
8121: muissa sivistysmaissa ovat omansa \tuo- vaksi, että lähinlll.ä perustettaisiin arkis-
8122: maan uutta virkeyttä; koko maakunnan tot maan van:hwpiin viljelysseutuihin,
8123: sivistyseläimään ja jo:i!den merkitys käy- Lounais-Suomeen ja Kadalaan. Sopi-
8124: tännöllisessä suhteessa on mitä suurin. vimpana ItäJ.!Suomen ensimäisen arkis-
8125: Kun suurimpana syynä siihen, ettei ton paikkana pitaisin kuitenkin Kuo-
8126: maakunta-arkistojen perustamist~imiin piota, jossa on ilmennyt niin runsaasti
8127: vieläikään ole ryhdytty, epäilemfuttä täy- harrastust,a ja uhrautuvaisuurttakin asian
8128: tynee pitäJä, ei harrastuksen ja ymmär- hyväiksi. Jotta asia vihdoinkin saatai-
8129: tämyksen puutetta Hallituksen .taholla, siin alulle, voidaan tätäkin alkusuunni-
8130: vaan halua tässäikin kohdin vä~lttää val- telmaa hältä1tilassa vielä supistaa. siten,
8131: tion menojen lisääntymistä, on huomau- että; elliSiksi perus,tetaan ·arkisto Lounais-
8132: tetltava, että tämä kysymys ei suinkaan Suomea varten, Turkuun, joka jo ennes-
8133: ole niitä, joissa täydelliseen phlättyväii- tään tärkeäinä henkisen ja aineellisen
8134: syyteen ulottuva säJästäväJisyys on pai- viljelyksen keskuksena ja useiden huo-
8135: kallaan, että Eduskunta jo t,ekemässä:äm mat,tavien maaseu tu-ikeskusarkistojen
8136: anomu~sessa on viitann:ut menetelmääin, asemapaikkana on ennen mui:ta luonnol-
8137: jota noudattaen perustamiskustannukset linen maakunrta-arkiston sijoituspaikka.
8138: yleensä saataisiin supistumaan 50 % :iin, Edellä; sanotun nojalla ehdota.n,
8139: ja vi:hdoin että - niinikuin Eduskunta
8140: myös jo on lausunut- kaiikkia a~kistoja että Eduskunta kehottaisi Halli-
8141: ei väJUtämäJttömäisti tarvitse perustaa tusta viipymättä ryhtymään tar-
8142: samaan. aikaan. Arkistojen kunnossapi- vittaviin lopullisiin toimenpitei-
8143: toon, virkailijain paikkaukseen y, m. s. siin maakunta-arkistojen perusta-
8144: menevät vuotuiset kustannukset taas miseksi, aluksi Turkuun ja K uo-
8145: nousevat arkistoa kohti arviolta korkein~ pioon, sekä;
8146: taan 160,;()()()1-..l70J)OO:een markkaan, josta että jo ensi vuoden meno-arvioon
8147: summas~ta vielä on vähennettä;vä se, otettaisiin tätä varten määräraha.
8148: minkä supistusta tapahtuu nyt hajallaan
8149:
8150: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1;924.
8151:
8152:
8153: Väinö Voionmaa.
8154: 184
8155:
8156: 11,54, - Pet. försl. n:o 84.
8157:
8158:
8159:
8160:
8161: Åkerblom: Ang. beviljande av anslag för ordnandet och
8162: vården av kommunernas arkiv.
8163:
8164:
8165: Tili R i: k s d a g e n.
8166:
8167: I petitionsförslag vid riksdagarna 33 n:o 50) samt lag- och ekonomiutskot-
8168: 1920 och 100~ har jag riktat uppmärk- tets skrivelse 1920 n:o 7 tili statsutSJkot-
8169: samheten på behovet av åtgärder för tet ·och 'samma ·utskott.ets skrivelse. 1~
8170: vården av landskommunernas arkiv. n:o 4 tili statsutskottet ävensom utta-
8171: Lag- och ekonomiutskottet har vid lande i plennm den 2:3 nov. 1J923 av
8172: båda de n@:rnda riksdagarna eruhä:lli~t rdgsm. A. Tulenheimo härom (se Pöytä-
8173: förordat bifall tili petit.ionsförslaget, kirjat II, sid. 11:~21'-----10012) får jag vörd-
8174: nrumligen att handlingarrua i arkiven samt föreslå:
8175: måtte ordnas på ett ämdamålsenligt sätt
8176: och att de framdeles erhålla bättre vård att regeringen uppmanas att mer
8177: samt 8Jtt för ordnaude av arki:veu ett en effektivt övervaka vården av kom-
8178: gårug;s ans•lag om 200,000 mark måtte be- munernas arkiv; samt
8179: viljas åt landskommunernas förbund, att i 1925 års utgiftsstat måtte
8180: nämligen Maalaiskurutain: Liitto och upptagas ett reservationsanslag å
8181: Svenska österbottens Kommunalförbund 200,000 mark för fördelning på re-
8182: a tt fördelas dem emellan enHgt samma geringens föranstaltande åt lands-
8183: grunder som det ordinarie sta tsanslaget kommunernas förbund att använ-
8184: åt dessa. das i och för anordnande av kom-
8185: Hänvisade tili peltitionsförslagen härom petent ledning för kommu,nala
8186: (se Valtiopäivät 1920 Liitteet II, 23,. sid. funktionärer vid de kommunala
8187: 97----i100 och Valtiopäivät. 19~3 Liitteet II, arkivens ordnande och vård.
8188:
8189: Helsinlgfors, den 9 maj 1·92:4.
8190:
8191: K. V. Åkerblom.
8192:
8193:
8194: Om förestående förenar sig:
8195:
8196: Johannes Klockars.
8197: 18&
8198:
8199: ll,54.- Anom. ehd. n:o 84. Suomennos.
8200:
8201:
8202:
8203:
8204: Å'kerblom: Määrärahan myöntämisestä kuntain arkis-
8205: tojen hoitoa ja järjestelyä varten.
8206:
8207:
8208: E d u s k u n n a ll e.
8209:
8210: Vuosien 19"20 ja 1923 valtiopäivillä olen tiopäivät 19213 Liitteet II.33 n:o '50) sekä
8211: anomusehdotu~sissa kiinnittänyt Edus- laki- ja talousvaliokuuman kirjelmään
8212: kunnan huomiota maalaiskullltien arkis- 1920 n :o 7 valtiovarainvaliokunnalle ja
8213: tojen hoidon järjestämisen tarpeellisuu- saman valiokunnan kirjelmään 1923 n:o 4
8214: teen. Laki- ja talousvaliokunta on mo- valtiova:rainvaliokunnalle kuin myös ed.
8215: lemmilla mainituilla valtiopäivillä yksi- A. Tulenheimon lausuntoon asias1sa Edus-
8216: mielisesti kanna,ttanut anomusta, nim. kunnan istunnossa marraskuun .23 p :nä
8217: että arkistojen asiakirjat olisi järjestet- 1923 (katso Pöytäkirjat II, siv 1321-1322)
8218: tävä tarkoituksenmukais,emmaLla tavalla saan kunniori'ttaen ,ehdo:t taa,
8219: 1
8220:
8221:
8222:
8223: ja että niitä vastaisuudessa huolellisem- että hallitusta kehotettlaisiin en-
8224: min hoidettaisiin sekä että arkistojen jär- tistä tarmokkaammin valvomaan
8225: jestelyä varten myönnettäisiin Maalais- kunnallisten arkistojen hoitoa; sekä
8226: kuntain Liitolle ja Svenska öster'bot- että 1925 vuoden tulo- ja meno-
8227: tens Kommunalfö:rbund'ille (Ruotsalaisen arvioon otettaisiin 200,000 markan
8228: Pohjanmaan kunna1lisliito1le) 200,000 suuruinen siirtomääräraha halli-
8229: markan kertakaikkinen määräraha, jaet- tuksen toimest!a jaettavaksi maa-
8230: tavaksi näitten kesken samoiHa perus- laiskuntain liitoille käytettäväksi
8231: teilla kuin ,näitten vaikinainenkin valtio- täysin pätevän ohjauksen antami-
8232: apu. seksi kunnallisille toimihenkilöille
8233: Viitaten anomuksiini (katso Valtiopäi- kunnalilisten arkiJstojen järjestelyä
8234: vät 1920 Liitteet II.2s, siv. 97-100 ja Val- ja hoitoa varten.
8235:
8236: Helsingissä, toukokuun 9 päivänä 1924.
8237:
8238:
8239: K. V. Åkerblom.
8240:
8241:
8242: Edelliseen yhtyy
8243:
8244: Johannes Klockars.
8245:
8246:
8247:
8248: 24
8249: 186
8250:
8251: 11,55. - Anom. ehd. n:o 85.
8252:
8253:
8254:
8255:
8256: Peltonen y. m.: Määrärahan myöntämisestä rakennus-
8257: avuksi Oriveden kansanopistolle.
8258:
8259:
8260: E d u s k u n Ili a ll e.
8261:
8262: Täillru 'Vll.onna on kulunut 15 vuotta oma 'Silloisii:n iJ:al'!Peisiin: tJliava talo, jota
8263: sii:tä, kun Oriveden Kans1anopilsto a1lkoi sittemmin1 on monta kel'ltaa suurenneltu.
8264: toimintansa nimellä Keski-Hämeen Kan- Sen lisäks.] on ostelttu ja ralken:nettu
8265: sanopisto. Näin menne·e11ä aj,alla on se us:eita pienffiii[Jå.ä opettaja- ja oppi:las-
8266: monella •truva:Lla ik,eil:d.ttyn.yt ja p.ai:sunu:t, asuntoja! selkä hanikiJt,tu lisää mawta.
8267: muodostuelll m.amnme ihuomaittavim- Siten on sen !haLtiUUJil suuriiUa ponillistruk-
8268: matkisi j:a suuri:mmakSii kansanlopistolai- silla ja epä:itseklkäiJUä uhrauiksil!la. saatu
8269: tokseksi. Se alkoi tav.airisena ikansan- 7 ·asruiJmr.akennusd;a ja muutamia tllJloUis-
8270: op::i.,stona syk•syllä 1909 ja !k.a•srvoi sen o;p- ralkromuksia. Mutta :niin pa•ljon ei ole
8271: pilaSIIDäärä vuosi vuodelta. y. 11917 ke- SaJatu varoja velkaalkaam ,t,elkemällä, että
8272: sätl1ä av,atti.in soo suojissa fkasvitar:ha- ja viimeisinä vuosina esiintyneet perus-
8273: t•alouslkou1u, joka .menestyksellä toimii puutteellisuudet olisi voiltu korjata. Op-
8274: edelleen. Samana V'uonlfla sykJSyHä alkoi pHasasunmoista on ede·l[een suuri puute,
8275: sie.Uä maamme ensimäinen ~a.ajennettu kun opiston lälhetlt'Y!vi!llä e1 ole huoneita
8276: kansanopisto nimellä Oriveden Toisvuo- s·aab.viss.a ja! kulll opi:slton suojiin mah-
8277: tinen KalllSanopisto, joka myös on suo- tuu asumaan ainoa,struan 110 oppilaista,
8278: tuisas,ti toimin:U:t tähän asti. Tänä ke- m:iitkä ·seikat juuri ovat. .estäneet otta-
8279: sänä .alikaa :s1a.mas•sa laitoks:es·sa tanska- mas·ta OP!Pilaitw niin p.aljon kuin on ha-
8280: Laisen e:s1ikuVI8ill. mukaan maamme ensi- kenut, ja ikun opistoru palrveluirosessa ole-
8281: mäinen kan'Sanop;iston kesäkurssi ni- vaUra op.ett1ajalkunnalla olisi ;voinut. saada
8282: meLlä Oriveden Kesäikansa'Tho:pis.to. Vii- menemää:n. Paih•i:mmat e:päkoMat esiirn-
8283: meisinä vuosi:TIJa on Oriveden kansan- tyvät· siinä, ettei opistolil.a ole ~a:inkaan
8284: opistolla ollult lähemmä parisataa oppi- nailsd;en käsitöitä varten ompelusalia, e·i
8285: lasta:, :tänä vuonna lähen•telee 'luiku toden- toi:srvuotisen osasiton [uen•to.salia., ei ,luku-
8286: näfkö,ise'S•tJi' 2150. Vuodes'ta 100.7 alkaen on salia smmta oppHasdouklkoa var.ten
8287: opistoon halmnut huomattavas'ti enem- enempää kuin varsinaista ikirjas:tohuo-
8288: män oppilaita iklllin on voirtu sijo.itrtaa.. nettakaa:n, eilkä riit~äv·äilll suuria keit-
8289: Kotoisin ovaJt oppi!laat eri tahoil'ta Suo- tiöitä ja ruokasa11ia, niin eiJ:.tä voimisltelu-
8290: m•ea. j'a julh~asa.lia on· viime ViUOSimJa ·täyityny.t
8291: Sitä muka.a kuin opisi1:1on toiminta on käy1ttää myös osi:ttaisena ruoka- ja om-
8292: laajentunut, ova:t ne ulkonaiset olot, p.elusalina. Ruo!kataloll'tta varten ei
8293: joissa se toi'm.U, !kiä:yneet aihtaiksi ja epä- luonnolliiSestika.an ole riilttärvliiä keLlareita
8294: mukaviksL V. 119'12 ostetrl:i.in opistoHe eikä vajoja taloudenpidon yhä suuren-
8295: Il,55. - Peltonen y. m. 187
8296:
8297: tuessa. Näin ovat opiston ulkonaiset o1ot SOO!ll. OJJJhan >toivot'tav·aa, et1täJ maaseu-
8298: tulleet yhä siet.ännMt·ömimmiJksi iLman d'll!1le jä;rjeS/tyy ikansarukulttuurin voima-
8299: että olisi olemassa mitään t.oi!V'elit.a nH- keiSikuk.si>a. Kun kerran yiksityiselstä
8300: den fkorjaami:se!kisi. Opiston ha1linto ei aJotteesta ja yksi<tyis·en hrurmstuk:sen
8301: voi eikä r01hkene hamikkia k:ylUn; 'suuria johJtama.nJa on muodos·tunut se.Uainen
8302: l1a;inoja entislten 000,000 mk:n suuruisten kaJlJSrunopistolait~os,, josta yleis,ten varain
8303: v~eHmin lis·älksi sarudaikseen aikaan nli:in turvin lhe1posrti voildaa~n ikehittää keskus-
8304: suuren ja seUaisen uudisrakennuksen, e:Li:n laaj,aa sifvis.tystoimi:nila.a varten, on
8305: joka ke1rta ikaikk1iaam selvittäisi nämä sitä ryhdlyttävä taloudeH:iisasH tukemaan
8306: vruifkeu1de1t. niin tunltuvrusti, elt,t~ä se 1ikipitä;en. voi
8307: Niinkuin edellä olemme !JJ.uiOmautita- täyttää kutsmmuks'eTIJSa ja; vastata !lroh-
8308: neet, on Oriveden KansatnOlPisto sen tuullisia varutimu!ksia. Oriveden Kan-
8309: kau:tta, että sie'Hä trulrvisin toiJmii ta:v,al- sanopistoa on tuettava· niin suurilla val-
8310: linen kansanopisto Keski-Hämoon' Kau- tioavuilla, että se ikYikenee SJaamaan sie-
8311: sanopisiton nimelHsenä ja. maalilliille rui.noa ,de,tJtävM huone]slto-olot ottamaUa huo-
8312: lruajen111eMu kia:ns.aTIIOipis.to. Orilveden m:]oon enlllestään olevat raken:Thulkiset.
8313: Toilsv.uotisen Kiansan;opislton ni:mellisenä Edell'ise1stä on jo selivin:ny.t, minkä-
8314: sekä kesäisin Oriveden Eesäkansan- la,i:s:Ua suojia Oriveden KanS~anop:isto ki-
8315: op:isito ja Oriv,ed!en kwsrvi·tarha- ja talous- rp,eimmin lkailpaa. Rla~enillukse:s,sa tulisi
8316: koulu, muodos,tunut 'ai.noa1aatuiseksi kan- olla ti la:va IT'uok'ailuhuone (noin 200 hen-
8317: 1
8318:
8319:
8320:
8321: sanopis,tolaitokseiksi mlaa'ssrumme. Sel,lai- gelle) ete:iisineen, I'!llokrula'keitrtiö kella-
8322: S@k:si s1e on kehittynyt påälas·i,allise,st.i rtelineen ja sä1i1Jiiö'ineen, IO:P'etu,sJkei:ttiö ko-
8323: yik:sityise,stä to:iJmesta. On' epäilemäitöntä, meroinOOill, leipomo 'Vilda:huonei:neen,. ;pal-
8324: että jos se olisi ennemmin saaruUit riit!tä- v,elusikuThnan ruolkai,lu!bmone, ta'lousopet-
8325: v;ä!t varusteet, se ·olisi muodostunut vielä- tada,tltla,rien ja pa.lv,eluskunrnan •rusunuot,
8326: kin :huoma:t,t,avammaks.i !la,itok,sek:si, siitä ompelu- ja kutomosal:Ut fkäsiJtöitten opet-
8327: olistiJ jo voinut tulla !todellinen maa!S•eu- tajrutta:rien a;sun1toineen sekä ·asun,tola
8328: d un kanisrulaiSkorikeiakoullm. noin OO:J'Le oppilaa111e. Kurn tä:llainen ra-
8329: Oriveden Kansa.J1J01)is,ton tähän >astinen kienru:uiS s'aa taisiiin, :tulis'ivwt op·iston olot
8330: menest,yksellinen toiminta kehoilttaa jo jotenkin ·t.yy;d!yrljtäJväs:til jådestetyiksi.
8331: kiinnHtän:nään ytle,isempääkin ihuomiota Silloin s1aata:iJs~in ;pääTakennuksessa ole-
8332: siilhen,. SiUä on, useita lu,onln;olHsia. edielly- v·a,sta kuttomosaEsta t1oiS1VUoltisen luento-
8333: tylks·iä, kehHtyäiklseen maaseudun kor- sali, ruokasalista lu;kuisa'l~, ik!ei ttiiöstä Mr-
8334: keamman ka'IliSa.nJsilvistY'S'toi:men ltyys- jasttohuon:e ja. :tal,ousopettaj,attarem ·a.sun-
8335: s:iJjakJsi. Se sij1a:iitse1e yhdessä. Hämeen noslta \kdk.oeimahuoneet. UUJSi .rakennus,
8336: kaikkein ·villdaiVtimmista seulduist.a. Ym- o1len 4!0 m. ;pi,tkä j1a 12 llll. lev;eä selkä kä-
8337: pärilllä asrmva väestö on ikeihittynytltä ja sdlttäJen kolme ~äyd:e11is1tä ikeTrosta ja
8338: valistunu1ta. Ma:an.t~eteelHsesti on Ori- p,uolet neljättä ja vmrustettuna ikeskus-
8339: vesi ,sel[aisessa asemwssa, etttä sin1TI1e joh- !lämmityslaitoiksella, tulisi ammattimies-
8340: tavait mulkiavwt ,t,i.et [p01bjoise1slt.a ja ete- ten la,atirrnien las,kelmi,en j1a S'Uunn~tel
8341: lrus:tä, idä.Jsltä ja; länmestå. Laitoks'en y,lei- mien mukaan maksamaan ik:aikikine va-
8342: sen vaikutuksen ohella on näillä sei- ruS1te,i.neen noin 1,15'00,000.
8343: koilla ollut ratilmise'Vla osa opis.ton kehi- On ymmärrreWiNää., e!Mei tä~1aisia påä-
8344: tyksessä. Oimia yleiseJksi hyvä!ksi voida odottaa
8345: On tu1lu,t aika valtiovaHan ·omi,staa uh- saa.tav.an !kokoon yk!sityis'illllä V'Oim1Ua.
8346: Tautuvaa ·huolta t•äm:än kaltaiseen Ia,itok- Eduskunnan on liityttävä mukaan, koska
8347: 188 II,55. - Oriveden kansanopiston rakennusapu.
8348:
8349: kysymyksessä on koko maan sivi.sty,star- aloit:teesta, ert;,t\ä WilJ)IPnJ.assa oleva ja
8350: vetta palveleva laitos. Osittain olisi siellä huononlaisesti menestyvä Pohjoi<s-
8351: myönnettävä suoranaista rak,ennusapua, Hämeen maamieskoolu siiuettäisHn Ori-
8352: osittain va1i~ol,ainaa. J.ot.ta laitos ei tulisi veden Kansanopiston yhteyteen. Näin
8353: y1e:n raskaitten velkain rasittamaksi, kesikitt:yisi tähän !laii1J01kseen erillarsia tär-
8354: olisi apur,ahaksi osoitettava 1,000,000 mk. k,eitä kulttuuritekijöitä. P~alveUakseen
8355: Kun tämän lisäksi oso:Utett:ai.siin ha,l.pa- niitä tyydyttäiväslti, tar'V<itsee ,se \kunnol-
8356: korkois,ebi valtiolainaksi 500,000 mk., liset suojalt åa nti<iiden aiikaansaarmisl€lksi
8357: jäisi op:isto1le sittenkin vas:tattavakseen a!VIustu:sta y,leisistä' varoista.
8358: entisten velkain kanssa 800,000 mk. Kaikkeen edellä esi1tettyyn perus,tuen
8359: Ne IPUIU~,teet,, joista edel\lä on o1llu:tt puhe, ehdo>tamme
8360: om:si k:orja:tta,va ma,hdollisilmman pian,
8361: sillä Oriv.ooen KansanOlPisto on saanut että Eduskunta ottaisi vuoden
8362: jo monia vuosi,a; !kärsiä !S,i,et:ämäitömi'Sitä 1925 menoarvioon 1,000,000 mk:n
8363: h!uoneisto-olo'Lsta. Ajatellu:t erätt olisi 'määrärahan rakennusavuksi Ori-
8364: otettav.a vuoden 1J925 meTIJ~iä:äntöön. veden Kansanopistolle;
8365: Kun on .~YSYlillyksessä näilnkin suu,rien että Eduskunta ottaisi niinikään
8366: summien m:yön~täminen, on TIJiilden, anlt,a- vuoden 1925 menoarvioon 500,000
8367: misen perustee,t, ja ehidot tacr.-koin årurje:s:- mk :n erän halpakorkoiseksi kuole-
8368: 'tettävä. V a1tioneu'Vostolle oli:sikiin ~an~ tuslainaksi Oriveden Kansan-
8369: uerttava tehtä'Väik!Si 'l1ruiiden lälhecrnpi laati- opistoa varten; seik:ä
8370: mine:n ja niiden täJy,titäimis:en va1'V!onrta. että Eduskunta antaisi V aUio-
8371: 8e:lvi,ttää:ksemme edeMeen anomu:ksem- neuvoston lähemmin tehtäväksi
8372: me merik:itys,tä,, truhidomrrne ihuomau:titaa laat,ia avustus- ja lainausehdot ja
8373: siitä Hämeeru--Sa taikunnan MaanfVill- näiden täyttämisen valvonnan.
8374: jelyls:seuran joMokurunan' heTä,ttämästä
8375:
8376: Helsingissä, 14 ip. :t,oukokuuta 1924.
8377:
8378:
8379: Johannes Peltonen. J. A. Ihamuotila.
8380: K. E. Linna. W. W. Tuomioja.
8381: Elli Tavastähti. Aaro J askari.
8382: Oskari Heikinheimo.
8383: 189
8384:
8385: 11,56, - Anom. ehd. n:o 86.
8386:
8387:
8388:
8389:
8390: Kilpeläinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kotkan
8391: suomalaisen yhteiskoulun ottamiseksi valtion huos-
8392: taan.
8393:
8394:
8395: E d u .s k u n n a ll e.
8396:
8397: Vuonna 1920 j1ätettiin Valtioneuvostolle vuosittain uudistuvaa taloudellista ah-
8398: anomus, jossa sitä pyydettiin ottamaan dinkotilaa. Siihen on suures1sa määr,in
8399: Kotkan Suomalainen Yhteiskoulu valtion vaikuttanut se, että lukukausimaksut on
8400: huostaan. Asia on senjälkeen kehittynyt ollut pakko pitää hyvin alhaisina, jotta
8401: siihen, että KouluhaHitus on viimeisessä teollisuusseutujen vähävaraiset kodit
8402: viisivuotisehdotukse<ssaan, koskeva yksi- olisivat tilaisuudess.a antamaan lapsil-
8403: tyiskOIUlu:jen vastaista järjestelyä, esittä- leen koulusivistystä. Kotkan kaupunki
8404: nyt, että Kotkan Suomalainen Yhteis- on - lukuunottamatta valtion apua -
8405: koulu syyslukukauden alusta v. 1925 otet- kylllä vuosiHain auliisti avus.tanut kou-
8406: taisiin 8-luokkaisena, yliopistoon johta- lua tuntuvalla rahamäärällä, viime vuon-
8407: vana kouluna valtion huostaan. na esim. 168,450 markalla, mutta kun
8408: Kyseessä oleva koulu sai asianomaisen kaupunki itse elää ny'kyään vaikeissa ta-
8409: luvan v. 18:96, joten se on ollut toimin- loudellisissa olosuhteissa ja sen vero-
8410: nassa jo 28 vuotta. Oppilaita on siinä taakka nousemistaan nous•ee, on sen täy-
8411: 'koko toiminta-aikana ollut niin runs·aasti, tynyt jo tänä vuonna pienentää tuntu-
8412: että on ollut pakko perustaa rinnakkais- vasti kannatustaan koululle. Tämä tulo-
8413: luokkia- S'eikka, joka osottaa, miten tar- jen vähennys ja menojen lisääntyminen
8414: peen vaatima tämä oppilaitos paikkakun- vuosi vuodelta ova,t vaikuttaneet sen, että
8415: nalle on ollut. Koululla on oma, ajan- Kotkan Suomalaisen Yhteiskoulun jat-
8416: mukainen ja hyvässä kunnossa oleva kuva toiminta on käynyt perin va.ikeaksi.
8417: kivitalo, joka valmistui v. 1905 ja jonka Edellä esitetyn nojalla rohkenemme
8418: arvon palovakuutusyhtiön rakennustar- kunnioittaen ehdottaa,
8419: kastajat ovat laskeneet Smk. 2,203,650: -.
8420: Kun vielä tähän lisää opetusViälineitten että Eduskunta päättäisi ottaa
8421: y. m. irtaimiston arvon, niin lähentelee Kotkan Suomalaisen Yhteiskoulun
8422: koulun omaisuus 2 1/2 miljoonaa mark- 8-luokkaisena valtion huostaan syk-
8423: kaa. Velkoja on mainitulla koululla Smk. syllä v. 1925 ja
8424: 252,894: 75, joten puhdas omaisuus nousee että se sitä varten ottaisi ensi
8425: tuntuvasti yli 2 miljoonan markan. vuoden tulo- ja menoarvioon tar-
8426: Tästä huolimatta on lmulu kärsinyt peellisen määrärahan.
8427: Helsingissä, toukokuun 16 päivänä 1924.
8428:
8429: E. Kilpelänen. Siviä Ruotzi.
8430: Matti Paasivuori. Hannes Valkama.
8431: V. M. J. Viljanen. Tuomas Wanhala.
8432: Lauri Pohjala.
8433: 190
8434:
8435: Il,57. - Anom. ehd. n:o 87.
8436:
8437:
8438:
8439:
8440: Jussila y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kemin yh-
8441: teiskoulun ottarniseksi valtion yhteiskouluksi.
8442:
8443:
8444: E d u s k u n n a II e.
8445:
8446: p,e.rä-Pohjolan oppiikou1luolot OIVat val- rivoimien puute. Kokemus on jo ehti-
8447: tion puolesta enimmän takapajulle jäte- nyt pätevästi todistaa, että tämä puute
8448: tyt ja laiminly,ödy:t koko maassa. Tähän ei poistu muun Suomen kulttuurityöta-
8449: asti ei tuolla laajalla Pohjois-Suomen pojen valmisteilla. Omasta keskuudesta
8450: alueella, Oulun pohjoispuolella, ole ollut nostatetuilla voimilla on Pohjois-Suo-
8451: muuta valtionkoulua kuin Tornion kes- men kehiltyks.en taptaMuminen. Yiksistään
8452: kikoulu. Eduskuntapäätöksellä on Ro- virkamiesalalla on ollut ja on helppo to-
8453: vaniemen yksityinen yhteiskoulu pää- deta, että P·erä-Pohr.iolan ja Lapin on vai-
8454: tetty ensi syksystä tehtäväksi valtion keata saada palvelukseensa muusta Suo-
8455: keskikouluksi. Mutta tämänkin paran- mesta kunnollista ja siellä viihtyvää ai-
8456: nuksen jälkeen odottaa Pohjois-Suomi nesta. Ne, jotka siellä viihtyvät, menes-
8457: vielä oikeudella itselleen täysiluokkaista tyvät ja edullisesti vaikuttavat, ovat
8458: va,ltionik·oulua. P,erä-Pob:.jolan kans~a on pohjoissuomalaista kotoperää. Mutta sel-
8459: jo vuosikausia eri tavoin ja edustavasti, laisia on vielä aivan liian vähän edes
8460: kuten yleisissä maakuntakokouksissaan puhtaalle virka- ja ammattialalle, saati
8461: ja sanomalehtiensä kautta, tuonut ilmi sitten erilaisen vapaan kulttuuritoimin-
8462: toivomuksensa, että maakuntaan olisi nan aloille, tai toivottua ja suunniteltua
8463: perustettava mitä täydellisimmin toimi- Perä-Pohjolan t:altoudellista kulttuuri-
8464: tehoisia täysiluokkaisia valtionkouluja. työtä toteuttamaan, kuten maataloudel-
8465: Tähän vakaantuneeseen mielipiteeseen listen koelaitosten ja oppilaitosten pal-
8466: on Perä-Pohjolan kansan j.oManu t se, velukseen.
8467: että se on oppinut ymmärtämään tar- Kun edellisessä eduskunnassa Rova-
8468: vitsevansa välttämättömään sivistyksel- niemen yhteiskoulu päätettiin tehtä-
8469: liseen ja taloudelliseen nousuunsa oppi- väksi valtion keskikouluksi, oltiinkin
8470: koulujen apua. Joihinkin maamme osiin eduskuntapiireissä yleisesti sitä mieltä,
8471: nähden saattaa ehkä olla perää siinä että toimenpide vaatii täydennyksek-
8472: viime vuosina usetin esitety,ssä väittees- seen, 'jotta p,e,~ä-Pohjolan oppikouluoloi-
8473: sä, että meillä on liiaksi oppikouluja hin tulisi vaatimattomiruman kohtuuden
8474: valmistamassa epäkäytännöllistä ,oppi- mukainen koJ.1j,au8, että Per.ä-Pohjolaan
8475: uutta köyhälistöä". Näin ei ole laita tlillisi myöskin ainakin yksi täysiluok-
8476: Pohjois-Suomessa. Siellä on joka alalla kainen valtionkoulu. Tiedettiin myöskin
8477: ahdistava henkisten ja yleensä kultuu- silloisen hallituksen ·suunnittelevan esi-
8478: Il,57.- Jussila y. m. 191
8479:
8480: tyksen anta:mi:sta Kemin yhteiskoulun oppilasmäärä on kuluvana lukuvuonna
8481: tekemisestä täysiluokkaiseksi valtion yh- ollut 255. Sen lukioluokkienkin oppilas-
8482: teislyseoksi. määrä on 16 vuonna. oHut asetuksen mu-
8483: Ilman epäilyksiä onkin jokaisen Perä- kainen. Koulunsa kannatukseksi on Ke-
8484: Polhjolan oloja tuntevan Y'hdyttävä sii- min pieni kaupunki uhrannut viime vuo-
8485: hen käsitykseen, että juuri Kemin yh- sina vuosittain vapaan koulutalon li-
8486: te:Lslmwlu on ensi sij&Ssa •j:a viiv.ytykisrittä säksi lähes 200,000 mk., mikä asukaslu-
8487: tehtävä valtion yhteislyseoksi. Se täyt- kuun verrattuna lienee suhteellisesti
8488: tää täydellisesti ne yleiset edellytykset suurin uhraus, mitä mikään paikka-
8489: ja ehdot, joita on ollut tapana ottaa kunta koko maassa on oppikoululleen
8490: huomioon yksityiskouluja valtion hal- tehnyt. Kustannusten suuruus johtuu
8491: tuun otet:taers's'a ja erityises:ti Perä~P·ohjo Pohjois-suomen yleisistä kalliista hinta-
8492: lan yksityiskouluista se täyttää nämä suhteista sekä siitä, että koulu kuluvaan
8493: edellytykset parhaiten. lukuvuoteen saakka on nauttinut koh-
8494: Kouluhallitus on aikaisemmin viralli- tuuttoman pientä valtioapua.
8495: sessa lausunnossaan valtioneuvostolle Kemin yhteiskoulun huomattava op-
8496: julkituonut ne periaatteet, joita seuraten pilasmäärä, joka vuosittain nopeasti li-
8497: yksityiskouluja olisi valtion haltuun sääntyy, ja joka pakoittaa perustamaan
8498: otettava. Tässä lausunnossaan on se esit- yhä useampia rinnakkaisosastoja, johtuu
8499: tänyt, että ensi sijassa on valtion hal- siitä, että Kemi on Oulun läänin suu-
8500: tuun otettava sellaisia laajoja alueita rimpien tehdasyhdyskuntien keskus.
8501: edustavia yksityiskouluja, joissa ei ole Ovathan Kemijoen suulla m. m. Kemi-
8502: vastaavia valtionkouluja, ja että tällöin Yhtiön suuret tehtaat ja valtion uusi
8503: on eri yksityiskoulujen anomuksia toi- Veitsiluodon saha. Näiden yhdyskuntien
8504: siinsa verrattaessa pääpaino pantava suuruutta ja nopeata kasvua osoittaa
8505: etusijassa koulun elinvoimaisuuteen, m. m. se, että näillä Kemin maalaiskun-
8506: jota oppilasmäärä osoittaa, ja toiseksi taan kuuluvilla, ikäänkuin Kemin esi-
8507: on kiinnitettävä huomio koulun ikään, kaupunkialueilla, on pienellä alalla 4
8508: koska on kohtuullista, että oppilaitos, kansakoulua, joiden oppilasluku on tänä
8509: jonk:a ylläpitämiJSHen yksityis•et pitkän ai- lukuvuonna 866. Kansakouluja on pian-
8510: kaa ovat uhranneet varojansa, otetaan mi!ten perus:tett·ava Hsääkin, koskapa
8511: valtiolle ennen myöhemmin perustettua yksistään Veitsiluodossa, missä ei vielä
8512: koulua. ole kansakoulua, oppivelvollisten lasten
8513: Nämä kouluhallituksen esittämät peri- luku jo on 90. Näiden yhdyskuntien kas-
8514: aatteet toteuttaa Kemin Y1Meiskoulu vua todistavina seikkoina mainittakoon
8515: mitä suurimmassa määrässä. Oulun lää- vielä, että Kemin maalaisseurakuntaan
8516: nin pohjoisosa on vemattomas{i suurin toi viime vuonna muutoikirjansa 816 hen-
8517: valtakunnan alue, missä ei vielä ole val- keä, ja että kuluvan vuoden ensimäi-
8518: tion täysiluokkaista oppikoulua. Kemin sellä kolmanneksella on seurakuntaan
8519: yhteisilwulu on Perä-Pohjolan yksityis- tuonut muuttokirjansa 420 henkeä.. On
8520: kouluista oppilasrikkain ja vanhin sekä näin ollen 'se'lvää, e:tt,ä Kemin y'Meis-
8521: on vaatinut ylläpitäjältään, Kemin kau- koulun kasvulla on luonnollinen pohja.
8522: pungilta, suurimmat kustannukset. Ke- Edellä mainittujen tehdasyhdyskun-
8523: min yhteisJmu:lu on toiminut 217 vuotta, tien työväestö ja muu pienviljelijä-
8524: josta 20 vuotta täysiluokkaisena. Sen väestö on huomattavan runsaasti käyt-
8525: 192 11,57. - Kemin yhteiskoulu valtion huost,aan.
8526:
8527: tän~t lapsiaan Kemin yhteiskoulussa. tuksen ja tehtävät, ja kun se edellä osoi-
8528: Koululla on siten erityisen tärkeä so- tettujen kohtuus- ja oikeudenmukaisuus-
8529: siaalinen merkitys. näkökohtain mukaan on oikeutettu pää-
8530: Kemin yhteiskoulu on myös luettava semaan valtionkouluksi, rohkenemme
8531: n. s. rajaseutukouluihin ja se täyttää kunnioittaen anoa,
8532: niiden merkityksen. Onhan Kemin oppi-
8533: koulupiiri J.ähemp.änä rajaseutua kuin että Eduskunta päättäisi Kemin
8534: esim. Käkisalmi, Nurmes ja Kajaani, yhteiskoulun otettavaksi valtion
8535: joiden yksityiset oppikoulut ovat tehdyt yhteislyseoksi;
8536: valtionkouluiksi nimenomaan rajaseutu- että Eduskunta antaisi Hallituk-
8537: kouluina. sen toimeksi panna mainittu
8538: Kun Kemin yhteiskJOulu nopean kas- uudistus toimeen v :n 1925 syyslu-
8539: vamisensa ja siitä johtuvien kouluhuo- kukauden alusta; ja
8540: neustohankaluuksien ja muiden puut- että sitä sekä koululle raken-
8541: teiden vuoksi yhä vaikeammin voi yksi- nettavaa koulutaloa varten otet-
8542: tyiskouhma o1len toimia täys,in tehok- taisiin valtion v :n 1925 tulo- ia
8543: kaasti, niin että se menestyksellä täyt- menoarvioon 1,000,000 markkaa.
8544: täisi Pohjois-Suomen pääkoulun tarkoi-
8545:
8546: Helsingissä, toukokuun 14 p:nä 1924.
8547:
8548:
8549: 0. H. Jussila. A. A. N eitiniemi.
8550: J. A. Mannermaa.
8551: II,5s. - Pet. försl. n:o 88.
8552:
8553:
8554:
8555:
8556: Åkerblom: Ang. beviljande av anslag för byggande av
8557: ve'flkstäder för ·slöjdSkolor på landet.
8558:
8559:
8560: Till Riksdagen.
8561:
8562: Vid 100handlingen .av ett petitionsJör- dan u tbiJldnmgsliiUJSta]t iför ISlöjdlära,re
8563: slag vid 1921 års riJksd,a,g angåerule sta.ts- för den sv:enJSka: la.nrlsibygdens behov,
8564: unders~töd åt ooh imättande av slöjd- som åsyftas i nänmda utlåtande av kul-
8565: sko1or på ~landet yttrade kulturu tskot- turutskottet. Det heter i :progtammet
8566: tet i skrivelsre av den 20 okt. 1921 n:o 18 bl. ·a.: ,,Skolan är belägeu i 'Kvev.lax
8567: HU statsutskottet hl. ,a;,: ,Då bristen på kommun som ~österbottens svenska di-
8568: slöjdlärare begynoor bliiva aHt mem strikts .högre S'löjdundervisndingsa:ustaU,
8569: käl!lnbar, är det e:nJ.igt Utskottets me- vid, viiken ,sko1a ylllg!Lngar utbildas i
8570: ning nödvändigt att slkrida tiU åtgärd·er h3Jndelshemslöjd ooh hru,sbehovshant-
8571: för inrättamde av åtminstone en utbild- verk".
8572: ningsanstalt för :slöjd:lärare för den fin- Hemslöjdskolan i Kvevlax, som den
8573: ' och en för den svenska wandsby.g-
8574: ska benämnes, besökes också av elever från
8575: dens behov. Des,sa anstaJter ~borde många kommuner i nämnda landsdel.
8576: grurnd!lägg.a:s och upprätthål;las med Den har hitti11s arbetat i lhyrda lokaler
8577: sta1lsim.edel". Kulturutskottet .gjorde och har därför ,ej haft utrymme för alla
8578: detta uttalande med hänvisning tHl att som a:nsokt om i~nträde. Försrta året, då
8579: staten åtagit sig sådanrt beträiffande skolan var imymd i ett ungdomsför-
8580: verkmästar,skolorna oeh Yl'lkesskolorna. eningsh us, kunde den mottaga ~25 ele-
8581: I förordningarna av den 2 mars 1920 ver, men sedan lha:r den hwft mindre
8582: stadgas: ,,Verkmfusitrursikolorna äro lokaier och därför .ha:l\t hlott 16 elever
8583: statsskolor ooh upprätthå:Uas av staten" 1923 och 17 e~ever detta år. Vamiliga
8584: (12 ~} samt beträffande Yrik.esskolorna ~löjd&kolor arbeta med 8-10 elever.
8585: av tre slag: ,,För inr'ättande av :v.erk- Hemslöjdsföreningen har skridit t~ll
8586: städer i samband med skolan kan där- åtgäTder att bygga en lokaa för Hem-
8587: utöver beviljas en gå!ng för a]la ett un- s1öjdsko1an, incymmande två verk,s,tä-
8588: derstöd e:liter prövnin,g" (12 ocih 13 §§ i de der, lärosal, elevlbostad och bostad för
8589: senare nämmda förordningarna). två :lära:re, a;Ht enil'igt ritningar, .god-
8590: österbottens svem>tka hemslöjds.för- kända av handels- och industristyrel-
8591: ening har imätta:t en s1kola för tr:äslöjd, sens hemslöjdskam.slL
8592: som är i ve·rksamhet sedan 11922 oeh som Som nämnt ihar sta;tsundm-srtöd för
8593: enligt sHt lälroprogrrum, vilket är fas:t- uppförande av verkstäder ti'llförsäkrats
8594: stäJllt av handels- ooh indus~triistyrelsens yrkeSISikolorna och detsamma utlovas för
8595: hemslöjd.sikaTJ.sli, utgör början ti:hl en så- slöjdskolorna i ett av handels- oeh in-
8596:
8597: 25
8598: 194 II,5S. - Työpajoja kotiteoHisuuskouluille.
8599:
8600: dustristyrelsen senaste år faststäHt reg- st,öd, ehuru sådana i författri,ingar och
8601: lemente för landets slö;idskolor. Kultur- reglementen utlovas.
8602: utskottet .hade med .antledn~ng av ett pe- Föreningar, kommuner o. a., som in-
8603: titiorusförSilag vid 1923, års riiksdag och rätta 'slöjd:skolor, borde såsom för yr-
8604: efter införskBAffande av uppgi!fter från kesskolorna erhålla byggnadsunder-
8605: handels.- och industristyrelsen om anta- stöd t. .ex. motsvarande 25 % av kost-
8606: let ,slöjdlskolor i landet enhäililigt före- naden. Statsanslaget för hemslöjdens
8607: slagit, att anslaget för hemslöjdsunder- befrämdande lbör därför höjws, så att
8608: visningen måtte höjas tiJl 2,200,000 sådana ·bh:lrag kunna utgivas.
8609: mark. Ment statsutskottet och riksda- På grund av det framhållna får jag
8610: gen avböjde •förs·la,get, så .att för år 1924 vörds·arrn t an'hålla,
8611: endrusrt; 1,600,000 mk bevi:ljades ,.för :hem-
8612: s•löjdens •befrämjande". att Riksdagen måtte upptaga i
8613: Ansökninlgar ooh förfrågningar om utgiftsstaten för år 1925 ett an-
8614: möjlighet att erh:ålla understöd för byg- slag om 300,000 mark att utgivas
8615: gande av verkstäder iör slöjdskolor ha som bidrag tiU byggande av verk-
8616: gjorts ti!ll handels- och industristyrel- städer för slöjdskolor på landet;
8617: sen från flerru hemslöjds.föreningar i lan- och
8618: det, men då srtats·anslaget för hems.löj- att Hemslöjdskolan i Kvevlax
8619: dens befrämjande år för lågt att ens av detta anslag beviljas ett under-
8620: förslå till löner åt lärarna, finnes ingen stöd uppgående tiU 25 procent av
8621: möjHghet attt bevi:lja by.ggnadsunder- kostnaden för skolans byggande.
8622:
8623: (
8624:
8625:
8626: K. V. Åkerblom:
8627: 195
8628:
8629: 11,58. - Anom. ehd. n:o 88. Suomennos.
8630:
8631:
8632:
8633:
8634: Å:kerblem: Määrärahan myöntämisestä työpajojen ra-
8635: kentamiseen maaseudun kotiteollisuuskouluille.
8636:
8637:
8638: Ed u s k u n n a• 11 e.
8639:
8640: Käsitelles,sään 1921 vuoden valtiopäi- tama. on alkuna seHaisen opetus,laitok-
8641: villä anomusehdotusta vaUioavusta maa- sen muodostamisel~e veistonopettajia
8642: seudun koHteollisuuSikoulujen kannatta- varten ruotsalaisen' maaseudun tarpee-
8643: miseen ja 1perusta.mirseen .lausui sivistys- seen kuin mitä tarkoitetaan sivils•tysva-
8644: va•liokunta ikidelmäJsså 20 rpäivältä loka- liokunnan mainitussa lausumruossa. Oh-
8645: kuuta 1001 n:o 18 v:aMiova·rainvaHokun- je1m8JSISa: sanotaan m. m.: ,,;Koulu sij,ait-
8646: nalle m. m.: •• Kun veiston opettajain see Koivulahdren pitäjässä Pohjanmaan
8647: puute alkraa käydrä yhä tuntuvammaksi. ruotsalra;isen piirin korke•ampana; veirsto-
8648: on vi8Jliokunnan mi•elesrtä välttämätöntä oppilaiitoksena, jossa koulussa oppoilaita
8649: ryhtyä toimenpiteisiin ainakin yhden opetetaan kaup:va~koti'Vestossa ja ko~
8650: orpetuslaitoksen perustamiseksi vaiston- tal'peen kä,si:tröissä".
8651: opettajia varten suomenkielisen ja yhden Koivulahden kotiteollisuuskoulussa,
8652: ruotsinkie:liseu ma,aseudun tarpeeksi. niinkuin sitä nimitetään, käy myrös oppi-
8653: NäJmä laitokset olisi perustetava ja yllä- laita useirsta mainitun seutukunnan ikun-
8654: pidettävä vaHiJOnrvaroiUa ... Sivistysvalio- nista. Se on· tä!hän saakka työskennellyt
8655: kunta lausuil näin viitaten såihen, että Yuokrahuoneiss;a ja S6n vuoks1i siinä ei
8656: valtio oli tehnyt sellaisen Slitoum:uksen ole oHut tilaa kaikille siihen pyrkijöille.
8657: työnjohtajakouluihin ja ra;matt:i!kouluihin Enrsimäisenä vuotena, jolloin koulu oli
8658: nähden. Asetuksessa. 21 p :Hä maailisku uta sijoitettuna nuoriisoseuran taloon, voi se
8659: 1000 ·säädetään: ,,Työnjohtadakoulut ovat vastaanrottaa 25 oppilasta,mutta. sittem-
8660: valt:i!on kouluja ja vaJltion ylläpitämiä.. min on •sillä oillut .pienemmat huoneustot
8661: (12 ~) sekä ammattikouluihin nähden ja s;envuoksi on siinä vuonna 1923 käynyt
8662: kolmea ~~adila: .,Työpajojen perustami- vain 16 ja tänä vuonna 17 oppilasta.
8663: seksi koulun yhteyteen voidaan sen Tavall:i!set veristokoulut työskentelevät
8664: lisäJkrsi myöntää kerta kaikkia•an avus- noin 8--10 opirlaaHa.
8665: tusta harkinnan mukaan" (viimeksimai- Kot,iteoUisuusyhdistys on ryhtyny:t r.a-
8666: nittujen asetus.ten 1, 21 ·ja 12 §§). kentamaan huoneu.s.toa kotiteollisuUBkou-
8667: P·ohjanmaan ruotsalainen kotiteolli- luHe. mihin maMuu ikaksi ty.öpajara, oppi-
8668: suusyhdistys on perustanut koulun puun- sali, oppilarsasunto ja lrnhden opetta!jan
8669: v.eis•toa varten, joka on toilminut vuodes- asunto, ikailkki kauppa- j1a teollisuusihiaHi-
8670: ta 1922 alkaen ja joka opetusohdeJmansa tuksen kotiteoll:isuusikanslian hyv,äks.y-
8671: muiroaan, joka on kauppa- ja teolliisuus- :mien pi:ilruSitusten mukaan. Niinkuin mai-
8672: halHtuksen kotiteoHiSJUusokanslian ViaJhvis- n.lttiin, on va:lt.ioapua vakuutettu ty.öpa-
8673: 196 Il,58. - Työpajoja kotiteollisuuskouluille.
8674:
8675: jojen rwkentamiseen ammattikouluille, j.a void8Jkseen riit•t;ää edes opettajien paik-
8676: sitä luvat.ruan v.eistokouluiH1a kauppa- ja koihin, ei ole mitään mahdollisuutta
8677: teollisuuslhalH!tuksen viime vuonna hy- my·öntää ~akennusapua vaikka sel1aisia
8678: väksymässä ohjesää.nnössä maan veisto- on luvattu asetuksissa ja (jhjesäärrmöå:ssä.
8679: koului:1le. Sivis•tysvaliokunta oli 1923 Yhdiistysten, kuntien y. m., jotka
8680: vuoden vaaiopäivillä tehdyn anomuseh- perustavat veistokouluja, pitäisi niin-
8681: dotuksen johdosta. ja hankittuaan tietoja kuin amm8Jttikoului1lekin saada raken-
8682: kauppa.- ja teomsunshalHtuksesta maa- nusapua esim. vastaavasti 26:% kustan-
8683: seudun veils>tokoulujen •lukumäärästä, nuksista. Valtion määräraha kotiteolli-
8684: yksimielise~ti ehdottanut, että koti- suuden 'ediJstämiseksi olisi .sen vuoksi ko-
8685: teollisuus·opetusta varten varattu määrä- rotett,ava niin et:tä sell:ai~Sia avus•tuk.sia
8686: raha korotettaisilin 2,000,000 markk8Jan, voitaisiin myönt.ää.
8687: mutta valtiovarainvaUokun:ta ja edus- Es:UtetyiHä syillä saan kunnioittaen
8688: kunta hylkäsivät •ehdotuiks.en niin, e1ttä anoa,
8689: vuodeksi 10014 myönnettiriJn, ainoastaan että eduskunta ottaisi vuoden
8690: 1,000,000 markka·a ,kotiteollisuuden edis- 1925 menoeääntöön 300,000 mar-
8691: tämiseksi". kan suuruisen määrärahan annet-
8692: Ano.mukisia1 ja ky,seiJ.yjä mahdohlisuu- tavaksi avustuksena työpajojen
8693: desrta saada avus.tus'ta työpajojen raken- rakentamiseen maaseudun veisto-
8694: tamiseen veistokouluille on kauppa- ja kouluille; ja
8695: teollisuushallitukseen jäJtetty useiden että K oivutahden kotiteolliJsuus-
8696: maaseudun lwtiteoHisuu,syihdistys:ten puo- kO'UJluUe tästä määrärahasta myön-
8697: ll:esta,. mutta kun määräraha kotiteolli- nettäisiin avustusta 25 % :iin saak-
8698: suuden edis1tämi•seksi on liian alhainen ka koulun rakenri!Uskustannuksista.
8699:
8700: Helsilnki, 7 päivänä toukokuuta 1924.
8701:
8702:
8703: K. V. Åkerblom.
8704: 197
8705:
8706: ll,59, - Pet. försl. n :o 89.
8707:
8708:
8709:
8710:
8711: Wiik: Ang. beviljande av anslag för lindrande av nöden
8712: bland barnen i Tyskland.
8713:
8714:
8715: T i ll R i k s d a g e n.
8716:
8717: Sedan en tid tilihaka har hela den ci- mjölk. Ånskörnt mödrarna söka att till
8718: viH:serade mänsklighetens uppmärksam- de!t yt.ters,ta amma ,sina :barn för ,att r;ädda
8719: het varit riktad på de i Tyskland rådande deras liv, är barnadöd.Hgheten i starkt
8720: ekonomiska förhållandena, vilka ut- stigande.
8721: vecklat sig därhäm, att de medfört en all- Statistiska undersökning;ar av skolbar-
8722: varlig fara för tyska folkets framtid. Nä- nens befinnande giva en skrämmande
8723: ringslivet har lmn:sla.gits' i en utsträck- bild av det uppväxande släktets lidanden.
8724: ning, :som gjort att i början av inneva- I mårnga städer ha 25 % av de inträdes-
8725: rande.år v~idpass en tredjedel av samtliga sökande barnen måst a vvisas från sko-
8726: kroppsarbetare voro al'!betslösa och att i lorna, enär de med hänsyn till,sitt befin-
8727: en mängd större :städer hälften av 'befolk- nande ej skulle kunnat draga nytta av
8728: ningen, i somliga betydligt därutöver, skolundervisningen. I medeltal ha 70 %
8729: nödgats tryg;ga sig tili :samhällets bi- av skolbarnen befunnits undernärda. I
8730: stånd för att uppehålla livet. De under- allmän:het ha skolbarnen befunwits väga
8731: stöd samhället kunnat giva 1ha emelle,rtid några kilo mindre än det normal~a; också
8732: varit alltför små för att kurnna hålla de medellängden har nedgått. Många skol-
8733: därav delaktiga ovan svältgränsen. barn ha av svaghet knappt kunnat stå på
8734: Förberörda förhållanden ha särskilt fötterna.
8735: verkat f.örstöra;nde på det uppväxande Tuberkulosen, som i allmänhet under
8736: släktets kroppsliga, andliga och mora- senaste år .starkt spritt.s i Tyskland, även-
8737: 1iska befinnande. De nödvändiga:ste livs- som ra-c;hitis spridas alltmer bland bar-
8738: medel saknas eller finnas i alltför otill- nen. I Rudolstadt ha 50 % av skolbarnen
8739: räckliga mängder att tillgå. Så till exem- befunnits lida av primär tuberkulos. I
8740: pel infördes före kriget tili Berliri ~/2liter Herford ha år 1922 7.9 % av s~ol'barnen
8741: mjölk per invånare o0h dag, meni början konstaterats eller antagits vara behäf-
8742: av sistlidna år blott ~/o liter, i september tade med lungsot, men år 1923 hela 15.s %.
8743: ~/2o och i november ~/2s liter. Köttet har I tvenne flickskolor i Kiel har a v ele-
8744: även det försvunnit från de mindre be- verna på ol~ika klasser 40.4 a 77.,'0 % be-
8745: medlades bord. I Magdeburg har blott funnits lida av tuberkulos. I Lserlohn
8746: åt 10% av dibarnen kunnat givas den er- befanns, att 58.6 % av eleverna ej ha,de
8747: forderliga mä:ngden mjölk :samt åt 5% normal vikt, 41.4 % ej normal längd,
8748: av övriga småbarn. Talrika under se- 46.1 % led av körtelsjukdomar, 21.5 % av
8749: nare år födda tyska 1barn ha aUs icke sett rachitis o. s. v.
8750: 198 11,59. - Saksan lasten avnstaminen.
8751:
8752: Vid statistiska undersökningar av skol- gande för sagda ändamål. Dock kunna
8753: barnens bekliidnadsförhållanden 1befanns, medel ,f,ör ändamålet j<ämväl direkte till-
8754: att av skolbarnen i Berlin 24,000 ging.o stäHas Deutscher Ausschuss fiir die
8755: klädda i tras.iga kläder, 16,000 saknade Auslandshilfe, Dorotheenstrasse 2. Ber-
8756: skjorta, 58,800 d11gliga skodon. Månget Un NW 7, vi1ken institution i Tyskland
8757: skolbarn nödgas tillbringa sin tid hemma åtnjuter allmänt anseende.
8758: i sängen i avsaknad av kläder. Hudsjuk- Skulle ett stort folk som det tyska, vil-
8759: domar härja. ket länge stått 'bland de främsta kuUur-
8760: Dessa uppgifter, som med lätthet kunde folken, under trycket av övermäktiga
8761: tillökas med andra lika fasansfulla, förhåtlanden nedtryckas till ett lägre
8762: nödga kulturmänskligheten att fortfa- plan, så kunde det icke undvikas, att hela
8763: ram.de ägna den allvarligaste uppmärk- kulturmänskligheten därav bleve i mång-
8764: samhet åt hithörande förhållanden. Å ven faldig måtto lidande. Omtanken om
8765: om den ekonomiska utvecklingen ~i Tysk- varje särskilt folks bästa såväl som om
8766: land skall undergå ~en förändring till det mänsklighetens solidariska kulturintres-
8767: bättre, skola följderna av de senaste sen bjuder :fördenskull att ~söka snarast
8768: årens skriande elände ännu läinge göra möjligt förhjälpa det tyska folket ur dess
8769: sig gällande ocb: mana till åtgärder för nuvarande nödläge. Jämväl Finlands
8770: bispringande av de därav lidande. folk har skäl att i mån av sina tillgångar
8771: Sådana åtgärder ha allaredan här- härtill bidraga.
8772: intills vidtagits i betydande utsträckning J ag föreslår,
8773: genom föranstaltande av ,internationella
8774: ar betarorganisationer, religiösa sam- att Riksdagen måtte besluta i ut-
8775: fund oeh andra i människovänligt syfte gift.sstaten för år 1925 upptaga ett
8776: verkande 83Jlll.manslutningar. Men även belopp av 5 miljoner finska mark
8777: några ,stater. åtminstone Dam.mark, att tillsVällas Deutscher Ausschuss
8778: österrike och Argentina, !ha anslagit me- fiir die Auslandshilfe i Berlin för
8779: del till bispringande av de nödlidande i lindrande av nöden bland barnen i
8780: Tyskland. Härvid ha medlen merendels Tyskland.
8781: ställts till tyska rikets presidents förfo-
8782:
8783: Helsingfors, den 14 maj 1924.
8784:
8785:
8786: Karl H. Wiik.
8787: 199
8788:
8789: II,59. - Anom. e1td. n:o 89. Suomennos.
8790:
8791:
8792:
8793:
8794: Wiik: Määrärahan myöntämisestä hädän lieventämi-
8795: seksi Saksan lasten keskuudessa.
8796:
8797:
8798: E d u s k u n n a ll e.
8799:
8800: Jo jonkun aikaa on koko sivistyneen Vaikk!apa äidit yrittävätkin viimeiseen
8801: maai1man huomio ollut kiintyneenä Sa'k- saakka imettää lapsiaan, pelastaakseen
8802: sassa vallitseviin .taloudellisiin oloihin, nämät elämälle, on lasten kuolevaisuus
8803: joitten kehitykiSan .suunta on saat.tanut nopeasti kohoamassa.
8804: vakavan vaaran alaiseksi koko Saksan TilastolliJSet tutkimukset kuvastavat
8805: kan:san tulevaisuuden. Talouselämä on lmmmottavalla tavalla koulunuorison ja
8806: siinä määrin lamaantunut, että kulu- muun kasvavan •SUikupolven kärsimyk-
8807: Vian vuoden alUSISa noin kolmasosa ikai- •siä. Useissa paikoin on ollut pakko kiel-
8808: kist•a ruumilillis.en ty•ön tekijöistä oli täytyä ottamasta vastaan 'kouluihin
8809: työttömänä. Useissa kaupungeissa puo- 25 % :kin niihin pyrkivistä lapsista,
8810: let väestöstä, muutamissa huomattavasti koska ne eivät olisi kyenneet kouluope-
8811: enemmänkin oli pakotettu elämänsä säi- tuksesta nauttimaan. Keskimäärin 70%
8812: lyttämiseksi turvautumaan -y1h teiskunnan koululapsista on huomattu olevan puut-
8813: apuun. Yhteiskunnan tarjoama avustus teellisesti ravittuja. Yleensä painavat
8814: on kuitenkin ollut aivan liian niukka, koululapset muutruman kilon alle nor-
8815: voidakseen suojaJta nälänhätäisiä nälältä. maalin; myös keskipituus on alentunut.
8816: Mainitut olosuhteet ovat vaikuttaneet Monet koUilu1ap:set voivat heikkoudesta
8817: erittäin tuhoisastri kasvavan nuorison tuskin pysyä pystyssä.
8818: ruumiilliseen, henkiseen ja siveelHseen Tuberkuloosi, samaJten riisitr31uti lisään-
8819: kehityks·een. Välttämättömimpiakärän tyy pelottavassa määrässä Saksan lasten
8820: elintarpeita ei ole saatavissa tai jos on- keskuudessa. Rudolstadtissa on 50 %
8821: kin aivan riittämättömässä määrässä. koululapsista ·todettu sairastavan ensi
8822: Niin esim. tuotiin Berliiniin ennen sotaa asteen tuberkuloosia. Herfortissa. v. 1922
8823: päivittäin 1/2 litraa maitoa asukasta ko!hti, 7.9 % koululapsista todettiin keuhikotau-
8824: mutta viime vuoden alussa vain 1 /olitraa, tisiksi, mutta v. 1923 jo 15·.8 %. Kielissä
8825: syyskuussa 1/2o ja marraskuussa 1/2s lit- on kailidessa tyttökoulussa eri luokilla
8826: raa. Välhemmän varrukkaat .eivät kykene 40.4 a 77 % oprphlaista :tuberkuloos,in saas-
8827: enää hankkimaan: lihaa itselleen. Magde- tuttamia. Iserlohni:ssa on 58.6 % oppi-
8828: burgissa ainoastaan 10 % rintalapsista laista alipainoisia, 41.4 % aHe kesJ.dpituu-
8829: voi saada ta,rrvittavan määrän maitoa, den, 46.1 % sairasti risatautia, 2L5 % rii-
8830: vain 5 % muista pikkulapsi:sta. Suuri sitautia j. n. e.
8831: määrä viime vuosina syntyneistä Saksan Koululasten vaatetusta koSik.eva tilasto
8832: lapsista ei ole saanut ollenkaan maitoa. osottaa, että Berliinin koululapsista
8833: Il,59.- S8iksan lasten avustaminen.
8834:
8835: 24,000:ill~ :v~a~teet olivat rikikinäiset ja osottaa suoraan Deu tsei!.er .Ä.rulSchuss fiir
8836: rääsyiset, 16,000:lla ei ollut paitaa, die Auslandshilfe, Dorotheenstrasse 2,
8837: 58,800:lla ei kunnollisia kenkiä. Ihotau- Herlin NW7, joka laitos Saksassa nauttii
8838: dit .raivoavat. yleistä arvonantoa.
8839: Nämä tiedot, joita helposti voisi täy- Jos Saksan mah:tava kansa, joka niin
8840: dentää yhtä kammottav:Hla numeroilla, kauan on seissut sivistyskansojen eturin-
8841: paikot·tavat s:iv]styneen maailman kiin- tama~S~Sa, ylivoimais'ten olosuhteiden pa-
8842: nitMå~.ään ~Ueen mitä vak,a,vinta hu.o- kosta &Ortuisi aiemmalle as1teelle, joutuisi
8843: miota Saksan oloihin. Ja vaikkapa Sak- siitä moninaisffila tavalla kärsimään
8844: san taloudelliset olot parantuisivatkin, koko sivistynyt maailma. Niin hyvin
8845: niin siitä huolimatta viime vuosien huu- jokaisen kansan oma paras kuin my·ös iib.~
8846: tavan kurjuuden seuraukset sitkeästi miskunnan yht·eiset kulttuuriedut sen-
8847: säilyvät ja vaatimalla vaativat rylhty- vuoksi pa.kotta:malla pakottavat viipy-
8848: mään toimenpiteisiin niistä kärsivien mättä auttamaan Saksan kansaa sen ny-
8849: a u ttamiseiksi. ·kyisessä hädässä. Myös Suomen kansan
8850: 'Tälläisiin toimenpiteisiin ovatkin jo on tässä varainsa mukaan autettava,
8851: huomattavassa laa.juudessa ryhtyneet ojennettava auttava kätensä.
8852: kansainväliset ty.öväenjärjesfö.t, uskon- Ehdotan,
8853: nolliset yhdyskun:r;tat ja muut ihmisystä-
8854: vällisessä tolil1rkoitu:ksessa toimivat yhty- että Eduskunta vuoden 1925 tulo-
8855: mät. Mutta myös muutamat valtiot, ai- ja menoarvioon ottaisi 5 miljanan
8856: nakin Tanska, Itävalta ja Argentina, Suomen markan suuruisen määrä-
8857: ova1t osot~eet varoja Saksan hädän- rahan Dewtscher Auschuss fur die
8858: alaisten auttamiseksi. Nämät varat ovat Auslandshilfen Berliinissä käytet-
8859: enimmäk!Seen lähetetyt Saksan valtakun- täväksi hädän lieventämiseksi Sak-
8860: nan pcr.-esidentille käytettäv.äiksi mainit- san lasten keskuudessa.
8861: tuun tarkoitukseen. Myös voidaan vara:t
8862:
8863: Helsingissä, toukokuun 14 päivänä 1004.
8864:
8865:
8866: Karl H. Wiik.
8867: 201
8868:
8869: JJ,6o. - A,u..on1. ehd. a:o 00.
8870:
8871:
8872:
8873:
8874: Ailio y. m.: Määrärahan myöntämisestä paikallismu-
8875: seoiden ja Suomen Museoliiton avustamiseksi.
8876:
8877:
8878: E d u s k u n n a 11 e.
8879:
8880: Viime valtiopäivillä tekivät edustajat Ilmajoen museo, joka säilyttää suojia-
8881: Kukkonen y. m. anomusehdotuksen saan Ilmajoen muistorikkaan Maamies-
8882: 1:50,000 mk:n määrärahan myöntämises- seuran arkiston ja on muodostumaisil-
8883: tä paikallismuseoiden avustamiseksi. laan Etelä-<Pohjanmaan voimakkaan
8884: Tätä ehdotusta puolsi silloinen sivistys- maalaiskulttuurin erikoismuseoksi, on
8885: valiokunta lausunnossaan valtiovarain- ilmoittanut taloudellisen tilansa seuraa-
8886: valiokunnalle, mutta tämä ei katsonut vaksi:
8887: rahallisista syistä voivansa ottaa mää-
8888: Tulot v. 19213 •••••••••• Smk. 769:48
8889: rärahaa menoarvioehdotukseensa. Alle-
8890: Menot v. 1923 ......... . 1,914:30
8891: Velkaa 31/XII 1923 ... . "
8892: kirjoittaneet rohkenevat tämän vuoksi
8893: 4,949:21
8894: uudistaa anomuksen, viitaten edellisen "
8895: Rahaa kassassa 31/XII
8896: anomuksen perusteluihin ja esittää li-
8897: 1923 ................. . 3,334:46
8898: Museorakennuksen kir- "
8899: säksi seuraavaa.
8900: Paikallismuseoiden nykyisestä tilasta
8901: janpitoarvo 12,846:09
8902: antavat seuraavat, tänä vuonna hanki- "
8903: tut tie.dot eräiden museoiden taloudelli- Museolla ei ole näin ollen paljonkaan
8904: sesta asemasta, kipeimmistä tarpeista ja toiveita saada omin neuvoin toteute-
8905: tulevaisuuden suunnitelmista käsityk- tuiksi suunnitelmiaan sekä kokoelmi-
8906: sen. ensa täydentämiseen että hoitoon ja
8907: Haminan museo, jolle kaupungin vi- näytteillepanoon nähden.
8908: ranomaiset valitsevat johtokunnan ja Jyväskylän seminaariloisten museo,
8909: jolla on kaupungilta huoneistonsa, on jolla on suuri merkitys tulevien kansa-
8910: käyttövaroihinsa ja hoitoonsa nähden ai- koulunopettajien kouluutuksessa, toimii
8911: van yksityisen uhraavaisuuden ja har- kokonaan satunnaisten lahjoitusten sekä
8912: rastuksen varassa. seminaarin opettaja- ja oppilaskunnan
8913: Hangon museo, joka kylpylaitoskau- vapaaehtoisen työn ja harrastuksen va-
8914: pungissa sijaiten joutuu usein ulkomaa- rassa. Museo kaipaisi kipeästi varoja
8915: laisten nähtäväksi, tarvitsisi rahavaro- ennen ka:ikkea vaikina;isem;p1aa hoitoa, tar-
8916: ja, jotta se voitaisiin pitää asemaansa peellisia sisustustöitä ja museo-oppaan
8917: nähden edustavasaa kunnossa. laatimista varten.
8918: Hämeenlinnan museo tarvitsisi suun- Lappeenrannan Kotiseutu-yhdistyksen
8919: nittelun alaista ulkomuseotaan varten museon varat olivat v. 1923: säästöä ed.
8920: 10,000 mk:n avustuksen. v:lta Smk. 861:35, pääsymaksuja Smk.
8921:
8922: 26
8923: 202 Il,6o. - ·Parikialllismn!l61)iden a:vustaiiDiimen.
8924:
8925: 150:-, jäsenmaksuja Smk. 1!5:- ja kor- Raahen museon varat olivat kuluvan
8926: ·koja Smk. 64:86. Museota huolehtiva v:n alussa Smk. 2,378: 33, joista Smk.
8927: yhdistys on äskettäin kääntynyt kau- 1,107: 47 kertyneitä pääsymaksuja kor-
8928: pungin puoleen saadakseen sopivan huo- koineen.
8929: neiston kokoelmilleen, joista iso osa on
8930: vahingoittumisen vaaralle alttiina ny- Rauman museo vanhan merikaupungin
8931: kyisessä säilytyspaikassaan, vanhassa ja sen ympäristön muistoineen saanee
8932: savupirtissä, sekä tarpeellisen raha- piakkoin haltuunsa näyttelyhuoneistok-
8933: avustuksen lämmitykseen ja kokoelmain seen kokonaisuudessaan kaupungin ijäk-
8934: hoitoon. kään raatihuoneen, jonka y läker4-aan osa
8935: kokoelmista on jo pitemmän ajan ollut
8936: Mustialan museo, joka on suurin maa- sijoitettuna. Tällöin tarvitaan kipeästi
8937: talous-historiallisten esineiden kokoelma varoja alakerran sisustusta ja järjeste-
8938: maassamme, tarvitsisi tulta kestävän lyä varten.
8939: museorakennuksen. Vuotuisia menoja
8940: varten tarvittaisiin vähintäin 4,000 mk. Tammisaaren museo saa kaupungilta
8941: avustusta 500 mk. vuodessa. Kun museo
8942: Naantalin mu,seo, joka äskettäin on on äskettäin saanut kaupungilta käytet-
8943: perustettu yksityisen yhdistyksen alot- täväkseen kolmannen huoneen niiden
8944: teesta, on tärkeä sekä vanhan luostari- kahden lisäksi, joihin kokoelmat ovat
8945: kaupungin ja sen ympäristön muistojen tähän asti olleet varastoituina, olisi
8946: huoltajana että kylpylaitoskaupungin näytteillepanoon nyt tilaisuutta, mutta
8947: nähtävyytenä. Se tarvitsisi lisävaroja varoja siihen puuttuu. Tarkoitusta var-
8948: laajemman ihuone:Uston ihanikki.mista, ten tarvittaisiin vähintäin 5,000 mk.
8949: museo-oppaan painattamista ja tarmolla
8950: alotetun esinehankinnan jatkamista var- Turun kaupungin historiallinen mu-
8951: ten. seo, jonka historialliset, mennyttä sää-
8952: tyläiskulttuuria valaisevat kokoelmat
8953: Oulun museo, jolla on jo sangen huo- ovat maamme suurimmat, tarvitsisi
8954: mattavat kokoelmat Pohjois-Suomesta välttämättömäksi käyneen lisäsisustuk-
8955: ja Lapista ja joka saa tosin kaupungilta sen hankkimiseen aivan lähitulevaisuu-
8956: tilavan huoneiston lämp·öineen, .saa pää- dessa 10,000 mk., jota paitsi kaupungin
8957: asiallisen tulonsa sisäänpääsymaksuis- myöntämä avustus esineiden ostoa var-
8958: ta, joita v. 19213 karttui 2,ö05 mk. Mu- ten on rahan a;Iihailsen .arvon j.a muina,is-
8959: seon hoitajalle voidaan maksaa palk- esineiden ·nousseen hinnan vuoksi osoit-
8960: kiota vain 1,000 mk. ja vahtimestarille tautunut viime aikoina aivan riittämät-
8961: 800 mk. Esineostoihin ja keräilyyn on tömäksi.
8962: näin ollen sangen vähän mahdollisuuk-
8963: sia. Vaasassa sijaitsevan Pohjanmaan his-
8964: toriallisen museon rikkaat kokoelmat
8965: Porissa sijaitseva Satakunnan museo ovat suurimmaksi osaksi varastohuo-
8966: runsaine ja tieteellisesti katsoen erikoi- neissa ilman näytteillepanomahdolli-
8967: sen arvokkaine kokoelmineen on viime suuksia.
8968: aikoina ollut jotakuinkin varastotilassa.
8969: Kun uutisrakennus nyt on kysymykses- Uudenkaupungin museo, Vakka-Suo-
8970: sä, tarvitsee museo paitsi rakennukseen men erikoismuseo, kaipaa lisäva:roja
8971: myös sisustukseen ja kokoelmain näyt- saattaakseen loppuun kokoelmiensa jär-
8972: teiBe järjestelyyn runsaasti varoja. jestelyn kaupungin vanhassa museolle
8973: II,6o.- Ailio y. m. 1.!03
8974:
8975: luovutetussa kivikirkossa. Museolla ei jo mainitussa anomusehdotuksessa että
8976: ole menoihinsa käytettävissä muita va- tässä esitetyt seikat lienevät riittäviä
8977: roja, kuin vähäiset säästönsä, jotka v :n osoittamaan, miten suotavaa olisi, että
8978: 1923 alussa tekivät Smk. 3,754: 81, ynnä paikallismuseoiden avustamiseksi ylei-
8979: sisäänpääsymaksut, .joista v. 1923 kertyi sistä varoista myönnettäisiin 150,000
8980: Smk. 590:50. Museo-oppaan laatiminen mk:n -vuotuinen määräraha, jaettavaksi
8981: ja kokoelmain entistä järjestelmälli- avustuksilla etenkin niille museoille,
8982: sempi kartuttaminen kaupunkia ympä- jotka tähänastisen hoidon ja järjestelyn
8983: röivältä maaseudulta ovat, järjestely- puolesta vastaavat kohtuullisia vaati-
8984: työn päätökseen saattamisen ohella, mu- muksia ja joiden jatkuvasta menestyk-
8985: seon lähitulevaisuuden työohjelmassa. sellisestä toiminnasta on paikkakunnal-
8986: Ylläolevasta luettelosta selvinnee riit- lisia takeita. Määrärahan jakamisen
8987: tävästi, miten ahtaissa ja epävakavissa paikallismuseoille voisi parhaiten jättää
8988: oloissa yksityiset museomme toimivat. Muinaistieteelliselle Toimikunnalle, joka
8989: Useimmat niistä ovat perustettuja talou- on toimittanut myös Längm.anin korko-
8990: de1lisesti ~ruivan toisenlaisina aikoina ja. varoista ja Alfred Kordelinin säätiöltä
8991: ä;skettäin tarpahltunut rahana;rvoomme aikaisemmin saatujen avustusten jaka-
8992: lasku on arveluttavassa määrässä huo- misen, ja jonka tulisi valvoa, että avus-
8993: nontanut niiden asemaa. Näiden muse- tusta käytettäisiin tarkoitustaan vastaa-
8994: oiden kokoelmat edustavat kuitenkin valla, museoiden kehitystä parhaiten
8995: sekä valistustoiminnan kannalta että edistäväHä ta-valla.
8996: myös tieteellisesti katsoen melkoisia ar- .Anotusta määrärahasta ehdottaisimme
8997: voja, jotka tärkeänä osana kuuluvat si- suurimman osan eli 100,000 mk. jaetta-
8998: vistyspääomaamme ja joiden säilymistä vaksi suoraan Muinaistieteellisen Toi-
8999: sekä jatkuvaa hoitoa ei enää yleiseltä mikunnan välityksellä, ja loput, 50,000
9000: kansalliselta näkökannaltakaan katsoen mk. jätettäväksi äskettäin perustetulle
9001: saata jättää huomioonottamatta. Lisäksi ja tämän vuoden alussa yhdistysrekiste-
9002: on niiden suorittama työ, kunkin omalla riin merkitylle paikallismuseoiden yhty-
9003: tahollaan, -välttämätöntä täydennystä mälle, Suomen Museoliitolle, johon use-
9004: Kansallismuseon toiminnalle menneen ammat paikallismuseoista ovat jo liitty-
9005: ajan kulttuurimuistojemme keräämises- neet, liiton käytettäväksi paikallismu-
9006: sä ja tallettamisessa. Valtion myöntä- seoiden hyväksi siten kuin liiton sään-
9007: mällä riittävällä raha-avustuksella pai- nöissä määrätään erittäinkin neuvonta-
9008: kallismuseoittemme hoito, joka nyt on toiminnan järjestämistä varten museo-
9009: suuressa määrässä yksityisten henkilö- kokoelmain hoidossa. Mikäli -varoja riit-
9010: jen varassa ja joka nain ollen kuole- tää, voisi liitto jakaa niitä eri museoille
9011: mantapausten tai paikkakunnalta pois- myös vuoden varrella ilmaautuvien täh-
9012: muuttojen takia helposti voi joutua, ku- dellisimpäin tarpeiden tyydyttämiseksi.
9013: ten kokemus onkin joskus osoittanut, Museoliiton toiminnan tukemisella kat-
9014: rappiolle, saataisiin vakinaisemmalle ja somme olevan merkity:stä 'ennen kia;ikkea
9015: kestävämmälle kannalle ja sen varassa siksi, että tätä tietä on mahdollista he-
9016: olevan arvokkaan kansallispääoman säi- rättää paikallismuseoiden huoltajissa
9017: lyminen ja edelleen karttuminen taa- enemmän omatoimisuutta, joka on edel-
9018: tuksi. leen tarpeen, koskapa valtiolta saata-
9019: Sekä edellisille valtiopäi-ville jätetyssä vaksi ehdottamamme avustus ei aina-
9020: 204 II,6o. - tPa,ik;alli.smlllseoiden arvusta!Wnen.
9021:
9022: kaan toistaiseksi v.oi tulla likimainkaan arviossa myöntäisi 150/X)O rrnk:n
9023: riittäväksi museoiden ylläpitoa vail'ten. määrärahan paikallismuseoiden ja
9024: Rohkenemme siJten an.oa Suomen Museoliiton avustamiseksi
9025: yllämQinituUa tavalla, Muinaistie-
9026: että Edu~nta v:n 1925 meno- teeUisen Toimikunnan välityksellä.
9027:
9028: Helsingissä, 16 p:nä tou~C>kuuta 1924 .
9029:
9030:
9031: .Julius Aili.o. Väinö Voionmaa.
9032: Eino Tulenheimo. T. lanhonen.
9033: Muuli Hannula. K. H. Wiik.
9034: II,61, - Anom. ehd. n:o 91.
9035:
9036:
9037:
9038:
9039: Lahdensue y. m.: Määrärahan myöntämisestä Pohjan-
9040: maan, historialliselle museoyhdistykselle museotalon
9041: rakentamista varten Vaasaan.
9042:
9043:
9044: E d u s k u n n a ll e.
9045:
9046: Viitaten 1922 vuoden valtiopäiville jä- vuoden tulo- ja menoarvioon ottaa
9047: tettyyn anomuseihdotukseen N :o 32, sa- viide'YIJSadxtntuhannen (500,0()(}': -)
9048: moin kuin 1J928 vuoden valtiopäiville jä- markmn suuruisen määrärahan
9049: te.ttyyn anomusehdotukseen N :o 57, eh- Pohjanmaan historialliselle museo-
9050: dottavat allekirjoittaneet täten, yhdistykselle avustukseksi museo-
9051: talon rakent,amista varten W aasan
9052: että Eduskunta päättäisi 1925 kaupunkiin.
9053:
9054: Helsingissä, toukokuun 14 päivänä 1924.
9055:
9056:
9057: J aio Lahdensuo. Paavo Virkkunen.
9058: Aaro Jaskari. Mikko Jas:kari.
9059: Viljami Kalliokoski. Herman Poianluoma.
9060: Heikki Wehkaoja. Frans Kärki.
9061: E. A. Turja. E. M. 'l'arkkanen.
9062: 206
9063:
9064: ll,62.- ~Pet. försL n:o 92.
9065:
9066:
9067:
9068:
9069: Estlander m. fl.: Ang. beviljande av anslag åt Förenin-
9070: gen för lJsterbottens historiska museum tiU uppfö-
9071: rande av en museibyggnad.
9072:
9073:
9074: T i 11 R i k s d a g e n.
9075:
9076: Under !hänvisning tili petitionen N :o ett anslag om femhundratusen
9077: 32 vid 1922 åa~s rik:sdag ävensom petitio- (500,000: -) mark åt föreningen för
9078: nen N :o 57 vid 1923 års riksdag föreslå Osterbottens historiska museum så-
9079: undertecknade härmed som bidrag till uppförandet av en
9080: museiby ggnad.
9081: att Riksdagen måtte besluta i
9082: budgeten för å:r 1925 uppt•aga
9083:
9084: He1singfOTs, den 14 maj 1924.
9085:
9086:
9087: Ernst Estlander. Johannes Klockars.
9088: Otto J acobsson. Ernst von Born.
9089: Levi Jern. K. V. Åkerblom.
9090: And. Forsberg. Josef Mangs.
9091: Georg Schauma:Q. J. Inborr. ·
9092: J. E. Hästbacka. John Österholm.
9093: 207
9094:
9095: II,6s. - Anom. ehd. n:o. 93.
9096:
9097:
9098:
9099:
9100: Gebhard y. m.: Korottomun rakennuslainan myöntämi-
9101: sestä Helsingin Kasvatusopilliselle Talouskoululle.
9102:
9103:
9104: E d u s k u n n a ll e.
9105:
9106: Kotitalousopistoa koskevasta 18 p. elok. tajattarien valmistuksesta maassamme
9107: 19212 annetusta asetuksesta samoin kuin huolehtinut Helsingin Kasvatusopillinen
9108: opiston opetussuunnitelmaa laatimaan Talouskoulu, jonka yksityiset asianhar-
9109: asetetun komitean mietinnöstä käy ilmi, rastajat ovat perustaneet ja pitäneet yllä
9110: et!tä · valtion varoilla perustettava lwti- nauttien viime vuoteen asti 65,000 mk:n
9111: talousopettajaopisto tulee valmistama~n suuruista, tänä vuonna 95,000 mk:n val-
9112: opet,tadattaria ainoastaan maaseudun tiloapua. Tämä avustus on tietenkin suu-
9113: varsinaisia kotitalous- ja emäntäkouluja rimmalta osalta !kulunut vu'Okl'la3n ja
9114: varten pitäen nimenomaan .silmällä maa- koulun toimintaa on täytynyt varotien
9115: laisolojen vaatimaa opetusta kasvitar- puutteeSISa viime vuosina su'Pistaa opetta-
9116: hanhoidossa, kotieläinhoidossa y. m. s. jattarien uhrautuvasta työstä huolimatta.
9117: varsinaisen ruoanlaitto- ja kodinhoito- Kasvatusopillinen Talouskoulu on kui--
9118: opetuksen rinnalla. 'l1ämän opiston tehtä- tenkin viime vuosina kolme lukukautta
9119: vien ulkopuolelle jää siten opettajien kestävilliä opettajakursseillaan valmista-
9120: valmistaminen oppi- ja kaUBakoulujen, nut 30 opettajakokelasta, yhteensä koko
9121: kansakoulun jatkolllJOkkien ja ammatti- toimiaikanaan 549 opettajaa. Käytännöl-
9122: koulujen talousopetusta samoin kuin lisiä erikoiskursseja ja !havainto-opetusta
9123: kaupunkien talouskouluja varten. suurelle yleisölle ei viime vuosina tilan
9124: Tällaisia opettaja!ttaria tarvitaan maas- ja var-Qj.en puutteen takia ole voitu enti-
9125: samme jo nyt verraten paljon, ja niiden seen tapaan jatkaa.
9126: tarve tulee yhäti kasvamaan, mikäli Vielä senkin jälkeen kuin eduskunnan
9127: oppivelvollisuuslaki astuu kaikessa laa- päättämä valtion opettajaopisto vihdoin
9128: juudessaan voimaan ja pyrkimys amma- joskus saadaan alkamaan toimintansa,
9129: tillisen opetuksen hankkimiseen leviää. :~aa Kasvatusopillisen Talouskoulun
9130: On senvuoksi erittäin tärkeätä, että näi- tehtäväksi edelleenkin koulujen opetus-
9131: denkin opettajattarien valmistuksesta keittiöiden ja oppikoulujen talousopet-
9132: pidetään huolta, ja aivan luonnollista on, tajatar'Peen tyydyttäminen, joka ilmei-
9133: että valtio varoillaan huomattavaSISa sesti yhä kasvaessaan tuo mukanaan
9134: määrässä tukee myös . tätä toimintaa, uusia vaatimuksia oppilaitokseen näh-
9135: niinkuin se jo on päättänyt ottaa yllä- den. Mu:tta eläen vuokrahuoneistossa
9136: mainitun talousopettajien valmistuksen Kasvatusopillinen Talouskoulu ei Vloi
9137: maaseutua varten kokonaan haltuunsa. laajentaa toimintaansa sellaiseksi, että
9138: Tähän asti on suomalaisten talousope,t- se kaikin puolin täyttäisi tarkoituksensa
9139: 208 Il,63. - Rakennuslaina Helsingin Kasvatusopilliselle Talouskoululle.
9140:
9141: esirrn. samaan tapaan kuin Skandinavian maan talousopetusta kOU'luissaan. Paitsi
9142: mai:den vastaavat laitokset. Kasvatus- sitä hyötyä, mitä tällainen toiminta
9143: opillinen Talouskoulu on senvuoksi jo pi- asianomaisille tuottaisi, olisi se opettaja-
9144: temmän aikaa suunnitellut oman ajan- kokelaiden harjoittelun kannalta itse
9145: mukaisen talon aikaansaamis,ta ja sitä oppilaitiokseUekin aivan välttämätön.
9146: varten on myös Helsingin kaupunki elin- Menestyksellä ja1tkaakseen ja laatien-
9147: tarvevoittoval"oistaan myöntänyt 100,000 taakseen toimintaansa Kasvatusopillinen
9148: mk:n suuruisen avustuksen. Mutta tä- Talouskoulu näin oUen tarvitsisi sekä
9149: män tapainen opisto tarvitsee, paitsi korotonta rakennuslainaa että nykyisltä
9150: useita suuria ja pieniä keittiöitä, leivin- suurempaa vuotuista valtioapua.
9151: tuvan, kemiallisen lalboratorion, varuttei- Viitaten siihen, ettei mainittu opisto
9152: den pesu- ja mankeloimishuoneet, erityi- kykene hankkimaan itselleen tarvittavaa
9153: sen koekeiitiön, jossa lausuntojen anta- 'huoneustoa ilman valtion lainaa sekä
9154: mista var,ten kokeiltaisiin ta1oustarvik- että Eduskunta ruotsa1aiseHekin talous-
9155: keiden kaupassa esiintyviä uutuuksia, opettajien seminaarilla v. 1922 on myön-
9156: luentosalit, kirjaston, ruokailu- ja seu- tänyt kiinlfeimistön hankkimiseksi tar-
9157: rusteluhuoneita. Jto1Jta ainakin osa oppi- vittavat varat ja ottaen huomioon, että
9158: laista voisi asua koululla ja siten saada suunniteltua valtion kotitalousopettaja-
9159: monil_Puolisempaa opetusta kodin hoi- opistoa varten on arveltu tavittavan
9160: dossa, olisi tarpeen useita asuinhuoneita 115,000 mk. vuosittain, vaikka se aiotaan
9161: ei ainoas'taan opettajia vaan myös oppi- sijo:iJttaa kauas pääkaupungista ja val-
9162: laita varten. tion omistamaan huoneustoon, anomme,
9163: Erityisesti keitti'öiden luvusta ja laa-
9164: dU:Sta riippuu, voidaanko rii:ttävässä että Eduskunta ensi vuoden
9165: määrässä opettajakurssin ohella panna 'fltenoarvioon ot,taisi 2 miljoonan
9166: toimeen havainto-opetusta ja erikoisia markan määrärahan annettavaksi
9167: lyMyaikaisa kursseja sekä työläispiir~ä korottomana rakennttslainana Hel-
9168: ja kotinpula:isia että myös muita kansa- singin Kasvatusopilli'siZle Talous-
9169: laispiiTeja varten; m. m. näyttäisi: nyky- . koululle ja lisäksi päättäisi korot-
9170: hetkellä erittäin tarpeel1iselta jaitkokurs- taa koulun vuotuisen apurahan
9171: sien aikaansaaminen kansakoulunopetta- 150,()()() markkaan.
9172: jille. jotka joutuvat pakoitetuiksi anta-
9173:
9174: Helsingissä, 15 päivänä toukokuuta 1924.
9175:
9176:
9177: Hedvig Gebhard. Mandi' Hannula.
9178: Elli Tavastähti. Siviä Ruo-tzi.
9179: U. Brander. Eva Somersa:Io-.
9180: 209
9181:
9182: ll,64, - Anom. ehd. n:o 94.
9183:
9184:
9185:
9186:
9187: Sillanpää: Määrärahan myöntämisestä kotitalouskurs-
9188: sien toimeenpanemiseksi kansakoulunopettajille.
9189:
9190:
9191: E d u s kun n a ll e.
9192:
9193: Kotitalouden merkitystä kansantalou- tetyt ;raaka-aineet 1{)1!)pu.ivat, siellä ei
9194: den ja terveydenhoidon e~dist'ämi1S'eks1 ei osattu sijaisaineita käyttää s~l]ä tava:lla,
9195: ole tois;taiseksi otettu riittäv:äst~ huo- ettlä siitä olisi voitu saada ihmilsruoabi
9196: m1oon. Ja kuitenkin se I'atkaisevas:ti nii- ke],paavata joskin heikkoa ravintoa, jo-
9197: hin vaikuttaa. Maamme satoj,en !tu- ten elintarvepulan seuraukset tulivat
9198: hansien kotien talous hoidetaan enempi siellä raskaammiksi kuin ne muuten oli-
9199: vaistomaisesti kuin tietoisesti, useim- sivat olleet.
9200: miten tuhlaten kuin säästäen, joka on KotHaloudel'linen neuvontatyö, jota
9201: ymmärrettävissä silloin, kun tekijät ei- kipeästi 1mi!kikia:lla kaivataan, on toistai-
9202: v,ät ole ammJa.tti'illJSia saaneet minikiään- seksi yksityisten järjestöjen varaS!Sia.
9203: laista oppia. Mitä merkitsee silloin tulo- Mutta kuten luonnollista hyötyy :siitä
9204: lähteiden kohottaminen jos ei samaan varakkaammat jra keskustaseudut. Vähä-
9205: aikaan saada menopuolta järjestetyksi. varaiset ja syrjäseudut jäävät siitä osat-
9206: Kotita[oudessra kulutetaan suur.in osa tl()maksi. Ainoa pä_tevä muoto k,odinhoi-
9207: perheen ansiosta, kuten l:rustenhoidossra, don ja taloudenhoidon opettamiselle on-
9208: ravinnossa, vaatetu~s8a, huoneiden kin, että talousopetusta annetaan kansa-
9209: hoidossa y. m. joten vuotuinen menoerä kouluopetuksen yhteydessä. Ja tämä
9210: kohoaa siinä: niin suureksi, että se kan- onkin jo oivallettu, sillä kansakou'lun
9211: santa1oude8Sia merk1tsee sangen huoma t- j.atirooluokilla annettavien pa;kolHsten
9212: ta vaa erää.. oppiaineiden !luettelOLSISa on 'kotitalous-
9213: Paitsi kansantaLoudemsta, puolta, on opetus mainittu.
9214: kotitalouden hoidoUa suuri terveyden- Mutta ennen kuin sitä tietä pälästään
9215: hoidollinen merkityksensä. Lasten kuo- toivottuun tulokseen, pitäisi nyt toimessa
9216: levaisuus, keuhkotauti, vatsakatarrit ja oleville rk.a.nsak!ou~unopettajille, jotka
9217: muut ruoammlatushäiriöt ovat kansam- eivät ole saaneet talousopetusta semi-
9218: me keskuudessa aivan yleisiä, ja ovat naarissa, järjestää jatkokursseja kotita,-
9219: niiden alkujuuret helposti löydettävissä lousopetuk_,sessa, niin etä he kykenisivät
9220: koti:ta'louden hoidon puutteellitSIUudesta. kansakouluissa alkeisopetusta kotitalon-
9221: EUntarvepulan a~ana tehtiin se su- denhoidossa antamaan. Maamme isom-
9222: rullinen havainto, että niiiStsä piireissä, mat kotitalouslkoulut ja seminaarit voi-
9223: misiStä tal:ouden hoito ol~i: aivan alkeelli- sivat sen:1ais'ia jä:rjestää. Kurssit voisi
9224: nen, si~llä taloudessa tava:lliiSeSiti käy- ajatella toimeenpantavaksi kesälomien
9225:
9226:
9227: 27
9228: 210 11,64. - Kotitalouskursseja kansakoulunopettajille.
9229:
9230: ailkana noiln ka!ksi kuukautta kestäviksi Edellä olevan perusteella ehd-otan,
9231: ja voitaisiin niitä järjestää useammilla
9232: talouskouluilla eri puolilla maata. että Eduskunta päättäisi ensi
9233: Kun saapuminen kursseille, pitkät vuoden menoarvioon varata koulu-
9234: matkat ja oleskeleminen kalliilla paikka- hallituksen käytettäväksi 150,000
9235: kunnalla tulee kansakoulunopettajille markan määrärahan kotitalous-
9236: kalliiksi, olisi kotitalouskursseille osaa- kurssien toimeenpanemiseksi kan-
9237: ottavia kansakoulunopettajia avustet- sakoulun(jf)ettajiUe.
9238: tava.
9239:
9240: Hels>ingh>sä, 17 päivänä toukokuuta 1924.
9241:
9242:
9243: Miina Sillanpää.
9244: 211
9245:
9246: 11,65, - Anom. ehd. n:o 95.
9247:
9248:
9249:
9250:
9251: Sillanpää: Määrärahan myöntämisestä Helsingin So-
9252: keainyhdistykselle.
9253:
9254:
9255: S u o me n E d u s k u n n a I I e.
9256:
9257: Sokeat Suomessa, kurten muuallakin, vielä toinen myymälä, mikä sijaitsee
9258: ovat mHtei vielä viime aikoihin asti suu- Fredrikinkadun 20:ssä."
9259: reksi osaksi saaneet vain valmiina vas- Työhön tarvittavien raaka-aineiden
9260: taanottaa sen, minkä armeliaat ihmiset ~saanti on yhä edelleen ollut vaikeata. So-
9261: ovat heidän hyväkseen 1tehneet. Mutta keat ovat köyhiä. He eivät voi ostaa
9262: kun tuollainen menettely on sokeankin suurempia määriä kerrallaan, saadak-
9263: 1hmisarvoa alentavaa, niin heräsi muuta- seen silloin tavaran !halvemmalla ja kye-
9264: mien mielessä onneHinen ajatus perustaa 'täokseen kilpailemaan näkevien kanssa.
9265: yksinomaan sokeiden ja heidän hengen- Siitä syystä on yhdistys hankkinut so-
9266: iheimolaistensa keskeinen yhdistys, mikä keille raaka-aineita, myy:den niitä heille
9267: l1ähtisi taivaltamaan omia teitä, uskal- ympäri Suomea omaan hintaan. Siten
9268: taisi aukoa uusia uria, ja siten syntyi on moni sokea siedettävästi voinut tulla
9269: Hel8ingin Sokeainyhdistys. 'toimeen omalla •työllään, joskin työpäi-
9270: Sen alku vaiheisiin sisäLtyy ankaraa, vänsä on ollut kaksi kertaa pitempi kuin
9271: mut ta suomalaisella sisulla käytyä tais-
9272: 1 näkevän. Ja näkevän työntekijän työ-
9273: telua olemassaolosta. Olihan tarkoitus 'päivän pituushan onkin rajoitettu. Hä-
9274: hankkia sokeiHe elämisma;hdollisuuksia nellä on suojanaan työsuojeluslaki.
9275: heidän omalla työllään, ei - kerjäten. Mutta sokeat meillä ovat ja heidän täy-
9276: Ja vihdoinkin on päästy niin pitkälle, tyy toistaiseksi olla yksinäisluontoisia
9277: että yhdistyksellä on kaneruman aikaa työntekijöitä.
9278: ollut Helsingissä Antinkadun 27:ssä myy- Mutta näJmä luonnottomat työpäivät
9279: mälä, missä myydään sokeain töitä kaut- (16 a 18 tuntia) eivät ole ainoat vaarat
9280: ta maan. Heidän ei siis enää ole pakko sokean työntekijän terveydelle. Kovan
9281: käydä itse n:Ui!tä ym,päri kaupittelemassa, asuntopulan, korkeiden vuokrien ja mi-
9282: mihin monastikin menee noin puolet hei- tättömän pienen työtulonsa takia on moni
9283: dät työajastaan, puhumattakaan siitä s,i- sokea pakotettu asumaan ja työskentele-
9284: veellisestä vaarasta, mikä sel:laisesta so- mään sietämättömiS!Sä oloissa. On ta-
9285: kealle on. Onhan se tavallaan yksi ker- pauksia, jolloin sokean on täytynyt asua
9286: jäämismuoto. Sokeain työntekijäin tuo- 'kellarissa, jopa juoksuhaudassakin. On-
9287: tanto on kuitenkin ajanaoloon käynyt nellisimmassa tapauksessa voi hän käyt-
9288: siksi suureksi, että tämä yksi myymälä tää makuuhuonettaan, missä hän per-
9289: ei ole kyennyt tyydylttämään tarvetta, heensä kanssa asuu, myöskin työhuonee-
9290: joten yhdistyksen on täytynyt avata naan. Mutta arvaahan sen, miten tavat-
9291: 212 II,65. - Helsingin Sokeainyhdistyksen avustaminen.
9292:
9293: toman epäterveellistä on koko perheelle höskenteleviä yhdistyksiä. Mutta niillä
9294: sokean työstä, semminkin harjatyöstä on verrattain paljon pienemmät mahdol-
9295: tuleva sankka pöly. lisuudet toteuttaa tällaisia toimia, dollai-
9296: Yhdistys on kovien ponnistusten jäl- sia Helsingin Sokeainyhdistys jo on vie-
9297: keen onnistunut ostamaan itselleen oman mässä eteenpäin. Ja jos Helsingin So-
9298: talon, jonne sillä on aikomus järjestää keainyhdistys saa riittävästi avustusta
9299: yhteisiä työhuoneita sokeille. Nyt siinä tälle toiminnalleen, niin se sitoutuu vas-
9300: on asumassa jo sokeita perheitä. Tällöin taanottamaan myytäv.äkseen myymälöis-
9301: poistuisi tuo työhuoneen puute. Yihiei- sään ja maaseudulla ma,tkustavan asia-
9302: nen vuokra kävisi usealle helpommaksi miehensä kautta sokeain valmiita töitä
9303: maksaa. Ja vielä tavattoman suuri etu sekä :hankkimaan raaka-aineita tähän-
9304: 'tällaisesta on se, että voidaan järjestää astisilla ehdoilla ei ainoastaan omille jä-
9305: 'heille .työnjakoa: yksi sokea saattaa senilleen, vaan edelleenkin koko maan
9306: 'tehdä jonkin tavaran sen kokonaisuuteen sokeille.
9307: nähden huonon, mutta kykenee erikoisia Mutta yh'distyksen varat ovat siksi;pie-
9308: osia siitä valmistamaan hyviä; toinen net, että, ellei se tule saamaan riittävää
9309: taas toisia j. n. e. Näin ollen saadaan avustusta, on .sen paikko ennen kuluvan
9310: 'koko kapine kunnollinen alunpitäin. vuoden loppua lopettaa kaikki alotta-
9311: Vielä voidaan y\hJteisessä työhuoneessa mansa yritykset, ja sokeain täy,tyy eh-
9312: tuo lu1onnottoman pihkä työpäiväk:i.n ly- dottomasti joutua kuntiensa elätett.äviksi.
9313: hentää aikaansaamalla parempaa työ- Onhan se.lvääkin selvempi, että yhteis-
9314: 'tehoa ja vähentäanällä sitä, nytkin tosin 'kunnalle on helpompi auttaa sokeita tule-
9315: 'pientä palkkiota, mi~ä on täytynyt so- maan toimeen omalla työllään, kuten on
9316: 'keilta heidlän töidensä myynnistä ottaa todettu hyvällä menestyksellä jo tapalb.tu-
9317: välttämättömimpien juoksevien menojen neen.
9318: peittämiseksi.
9319: Tä1lailllen kauppahan ei ole mikään Kaiken edellä olevan perusteella anon
9320: loistava liiketoiJini, vaikkakin täytyy to-
9321: deta, että Helsingissä ei olisi liikaa ole- että Eduskunta päättäisi varata
9322: massa vielä kolmaskin sokeain töiden Helsingin Sokeainyhdistykselle jo
9323: myymälä, esim. Siltasaaren puolella. So- vuoden 1925 tulo- ja menoarvioon
9324: kean pienet tulot hupenisivat entistä pie- vuotuisen 100,000 markan määrä-
9325: nemmiksi, jos mainittu myynti,palikkio rahan käytettäväksi perusteluissa
9326: nlisi entistä suurempi. · mainittuihin tarkoituksiin sokeain
9327: On tosin toisiakin •samaan suuntaan hyväksi.
9328:
9329: HelsingiSISä, 17 päivänä toukokuuta 1924.
9330:
9331:
9332: Miina Sillanpää.
9333: 213
9334:
9335: ll,66. - Anom. ehd. n:o 91t.
9336:
9337:
9338:
9339:
9340: Hannula y. m.: Määrärahan myöntämisestä kotitalous-
9341: opetuksen tarkastajan viran perustamiseksi koulu-
9342: hallitukseen.
9343:
9344:
9345: E d u 81 k u n n a 11 e.
9346:
9347: Viime vuosina on :kotit.a:lousopetuksen jestelyn yMey·dessäkään tullut tämän
9348: ala meillä hruomattav.asti laajentunut. alan hoito onnell:Usesti ratkaistuksi. Ase-
9349: Paitsi että tätä aillletta opetetaan erilaa- tuksessa KouluhaHituiksesta, annettu 1(J
9350: tuisissa kotitaloudellisissa oppilaitoksis- päiivänä maaliskuuta 1924, on kotitalous-
9351: sa ja ammattikouluissa, on se pakollisena opetuksen tarkastustehtävät yhdistetty
9352: opetusaineena s'eminaareissa ja valtion tyttöjen käsityöopetuksen tarkastajan
9353: tyttökouluLssa. Myös kaikissa meidän virkaan. Kotitalousopetuksen ohjaus tu-
9354: kansauopistoissamme on kotitalousope- lisi siis edelleen jäämään jonkunlaiseksi
9355: tus saanut varsoin huomattavan tunti- sivutehtäväksi erään toisen tärkeän ope-
9356: määrän. Ja vallan erilkoisen laajuuden tusalan tarkastajaviran hoitajalle.
9357: ja merkityksen tulee tämä opetusaine J Asian tuollainen järjestely osoittaa
9358: saam,aan Slen jälkeen, kun eduskunnan mielestäJmme kotitalousopetuksen liian:
9359: hyv:äksymä laki · kansakoulutoimen jär- väh'ä:ksi arviointia ja tämlän opetusalan
9360: jestysmuodon perusteista tulee voimaan, tanpeiden ja vaatimus,ten väheks·ymis,tä.
9361: jossa lais1sa kotitaLousopetus on säädetty Kaikissa muissa si,visty8mai.ssa omi:ste-
9362: pakolliseksi opetusa:Uneeks:i kansakou- taan nykyään erinomaisen suurta huolta
9363: lus,sa ja sen jatkoluoki1'la. ammattiopetukseen, sen tarkoituksenmu-
9364: Jotta näin laajasuuntaiseksi tarkoi- kaiseen järjestelyyn ja teh<J•k'kaaS~een tar-
9365: tettu opetusaine, joka tärkeimmiltä ka.stuks·een, koska katsotaan kansm1 va-
9366: osiltaan vasta on alkujärjestelyvaiheis- rallisuuden ja sen ,kaiki,npuolisen hyvin-
9367: saan, tuottaisi tarkoitettua hyötyä, vaa- voinnin hyvin suurelta o.salta perustu-
9368: tisi :se hyvin a.si.antuntevan suunnittelun van hyvään ja korkeaan ammattitaitoon.
9369: ja ohjauben sekä jatkuvan tehokkaan Meillä, jossa tähän asti kaikkikin am-
9370: tarkastuksen. Näin ei kuitenkaan ole mattiopetus, mutta varsinkin kodinhoi-
9371: asiaa käsitetty asianomaisis,sa vi,ralli- don- ja kotitaloudenopetus on ollut suu-
9372: si,s.sa piirei·ss'ä. Kaiil{lki se 1k!otitalousope- resti laiminlyötynä, välttämättä vaadit-
9373: tus, joka annetaan kouluhallituksen alai- taisiin, että nyt kun tämä opetusaine al-
9374: silssa oppilaitoksissa, on ·tähän as!ti kuu- kaa saada periaatteessa hyväksymistä
9375: lunut ohjaukseltaau ja tarkastukseltaan ja käytännössä laajuutta, se saisi tar-
9376: Kouluhallituks,en na:UspuoHsen pihus,tus- koituksenmukaisen suunnittelun ja jat-
9377: tarkastaj.an tehtäviin. Eikä kouluhalli- kuvan ammattitaitoisen tarkastuksen.
9378: tuksen vasi'ik'ään suoritetun uudestUär- Tämä käy mahdolliseksi mielestämme
9379: 214 Il,66. - Kotilta;lousopetuksen t•arklasta.ja Kowlruih81lJimkseen.
9380:
9381: ainoastaan sillä ehdolla, että perustetaan viran hoitajalle muutenkin varataan sel-
9382: Kouluhallitukseen erityinen kotitalous- lainen asema, että se takaa hänelle riit-
9383: opetuksen tarkastajanvirka, jonka hoi- tävästi toiminta- ja suunnitteluva-
9384: taja kokonaan omistautuisi tälle tehtä- pautta.
9385: välle. Hän toisi opetukseen tarpeellista 'Kaikkeen edeltä olevaan viitaten ehdo-
9386: yhdenmukaisuutta, valvoisi, että sitä an- tamme kunnioittaen,
9387: netaan sopivissa huoneistoissa asianmu-
9388: kaisin välinein ja pätevillä opettajavoi- että Eduskunta päättäisi kehoit-
9389: milla sekä muutenkin huolehtisi tämän taa Hallitusta kiireimmiten ryhty-
9390: tärkeän opetusalan eduista ja tarpeista. maan sellaisiin toimenpiteisiin,
9391: Koska. tällaisen vir:an holttajalta oHsi että Kouluhallitukseen tulisi ase-
9392: vaadittava mahdollisimman hyvä am- teltavaksi erityinen kotitalousope-
9393: mattipätevyys ja muu sopivaisuus, olisi tuksen tarkastajan virka;
9394: palkkaus sitä silmälläipitäen määrättävä. että Eduskunta ottaisi viranhal-
9395: Mielestämme vaatisi toimen tärkeys, tijan palkkaukseen tarvittavan
9396: että tämä virka palkkaukseen nähden määrärahan vuoden 1925 tulo- ja
9397: asetetaan Kouluhallituksen ylempään menoarvioon.
9398: tarkastajapalkkausluokkaan sekä että
9399:
9400: Helsingissä, 16 päivänä toukokuuta 1924.
9401:
9402:
9403: Mandi Hannula. Hedvig Gebhard.
9404: U. Brander. Miina Sillanpää.
9405: T. M. Kivimäki. Aino Sommarberg.
9406: K. E. Linna. W. W. Tuomioja.
9407: J. Jyske. Hannes Valkama.
9408: Eva Somersalo. J. H. Vennola.
9409: 215
9410:
9411: II,s7. - Anom. ehd. n:o 97.
9412:
9413:
9414:
9415:
9416: Heikinheimo y. m.: Määrärahan myöntämisestä Petsa-
9417: mon kansakoulurakennusten uudistus- ja korjaus-
9418: töitä varten.
9419:
9420:
9421: E d u .s k u n n a ll e.
9422:
9423: Huolenpitoon va1takunnan pohjoisim- Siksipä esimerkiksi Parkkinan koulussa,
9424: masta perukasta, Petsamon pitäjästä, joka sijaitsee kunnan tiheimmin asutussa
9425: jOka itsessään kyllä on hyvinkin vähä- osassa voi nauttia opetusta vain noin puo-
9426: arvoinen, mutta val'takunta:mme koko- let koulupiirin oppivelvollisista lapsista;
9427: naisuuteen nähden .tärkeä osa, velvoitta- ja Salmijärven pienessä ja huonosti ra-
9428: vat meitä samalt syyt, jotka vaativa1t kennetussa 'koulu/talossa, jossa on kJOlme
9429: meitä yleensä rajaseuduistamme huo- asuinhuonetta ja. kaksi keittiöitä, luokka-
9430: lehtimaan. Se~ä henkisesti että aineelli- 'huone ja pieni eteinen, on kolmattakym-
9431: sesti on tämä maanosa niin paljon taka- mentä sisäoppilasta si'joiJtet.tu asumaan
9432: pajulla, että ilman valtiovallan tehokasta niin ahtaaseen tilaan, ettei se missään
9433: apua kehitys siellä kulikisi niin hi,taasti, kehittyneemmissä oloissa olisi luvallista.
9434: ettei se koskaan ·tulisi muodostamaan Tässä koulussa voi saada opetusta vain
9435: valtakuntamme kulttuurin rintamaiden noin kolmas osa piirin oppivelvollis.ista
9436: kanssa eheätä kokonaisuutta. Kun oppi- lrupsista, ja sentähden onkin lukuisia kou-
9437: vei vollisuuslain toteut.talllinen muualla luun pyrkijöitä täy.tyny.t käännyttää ta-
9438: maa:ssamme vaatii maalai,skunnilta hy- kaisin. Parkkinan lmulu olisi tehdyn
9439: vin tuntuvia rahallisia uhrauksia, niin suunnitelman mukaan korjattavissa siten
9440: nämä vaatimu~t Pet.samoon nä!hden että koulutalo tehtäisiin kak.sikerroksi-
9441: ova•t .siksi suuret, että ilman melkoista seksi, josta kustannuksia tulisi koulu-
9442: valtion apua eivät ne voisi toteutua mo- hallitukseen lälhetetyn arvion mukaan
9443: niin vuosikymmeniin. Ja kuitenkaan Smk. 100,000: -. SalmiJjärven koululle
9444: meillä ei ole varaa jättää yhtään valta- laas olisi välttämäJttä raikennettava ai-
9445: kuntamme osaa kansallisen kulttuuripii- van uusi koulurakenrms tarpeellisine
9446: rimme ulkopuolelle. urlkohuoneineen, joka tehdyn arvion mu-
9447: Asutuksen harvalukuisuus, kulkutei- 'kaan maksailsi Smk. 300,000:-. Pum-
9448: den puute ja asrutuskeskuksissakin ole- manginkylän koulurakennus, entinen
9449: vien asuntojen ahtaus ja perin puutteelli- suoiamakasiini, on koulun tarkastajrun il-
9450: nen kunJto tekevät Petsamossa mahdotto- moitulksen mukaan sellaisessa kunnossa,
9451: maksi minkään kansakoulun menestyk- että Jäämeren ·tuulet viskelevät lunta ja
9452: selli·sen toiJminnan ilman koulun yhtey- vettä .sisään sekä ikkunan pielistä että
9453: teen perustettua .oppilaskotia. Tällaisia seinänraoista, joten opetuiksen aikana
9454: ei kuitenkaan ole vielä missään koulussa. 'vklsilammi~oita mu·o:dostuu luokkahuo-
9455: 216 11,67, - Petsamnn kansakoulurakennusten korjaus.
9456:
9457: neen lattialle. Välttämättömät korjauk- toon järjestäminen vaatisi, tahdomme
9458: set vaatisivat Smk. 45,000: -. Vaitoilah- 'tällä kertaa !kuitenkin tehdä esityksemme
9459: den alakamsaikoulu on alottanut toimin- vain näitä tarpeita silmälläpitäen. Eh-
9460: tansa ka!hdeksi vuodeksi vuokratussa ai- dotamme siis,
9461: van liian ahtaassa huoneustossa. Olisi
9462: ajoissa ryhdyttävä toimiin oman koulu- että Eduskunta Petsamossa suo-
9463: talon s:aamis:eksi. ritettavia välttämättömiä kansa-
9464: Hyvin ymmärtäen, että tässä mainitut kotdurakennuksien uudistuksia ja
9465: 'tehtävät ovat vain kiireellisimpiä ja vält- korjauksia varten ensi vuoden ta-
9466: tämättömi:mpiä niistä tehtävistä, joita lousarvioon varaisi Smk. 700,000:-.
9467: Petsamon kouluolojen tyydyttävään kun-
9468:
9469: Helsingissä, toukokuun 17 päivänä 1924.
9470:
9471:
9472: Oskari Heikinheimo. F. V. Härmä.
9473: Herman Pojanluoma. A. A. N eitiniemi.
9474: 217
9475:
9476: Il,6s.- Anom. ehd. n:o 98.
9477:
9478:
9479:
9480:
9481: Lehtokoski y. m.: Määrärahan rwyöntätnisestä kmisä-
9482: laissodan johdosta turvattomiksi joutu-neille.
9483:
9484:
9485: S u o me n E d u s kun n a U ·e.
9486:
9487: Kotia verrataan usein yhteiskuntaan. tyy pitäJä useimmiten huolta •koko niiden
9488: Puhutaan y hteiskuntaraikennuksesta. elämässäoloajan.
9489: Vertaus ja sanonta onkin epäilemättä Puhutaan niin paljon nuorison raa-
9490: sattuva ja oikeaan osuva. Koti on y!h- kuudesta ja sen villllntymisestä. Kuinka
9491: teiskunnan perusta ja minkälaiset ov&t toisin olisikaan laita jos tuolle nuorelle
9492: kodit, minkälaiset olot siellä, sellaiseksi polvelle jo kodissa olisi voitu tarjota ope-
9493: muodostuu myöskin elämä da olot tule- tusta ja hoivaa, tilaisuus erottamaan
9494: vaisuudessa. oikea vää.rä·stä ja hyvä pahasta.
9495: Tunnustamme jokainen että kodeista ja Tätä •tilaisuutta ei valitettavasti kai-
9496: ni1den oloista Tiippuu niin tavattoman kille Suomen lapsille viimeksi kuluneina
9497: paljon. Tulemme kysymykseen onko vuosina oli suotu. Valkoinen viha vei
9498: kaikilla maan kodeilla mahdoJlisuus huo- isän. .Äidin oli pakko 'lähteä ansiotyö-
9499: lehtia siitä että kotien ja koko yhteis- hön koska avustukset, silloinkin kuin
9500: kunnan kallein omaisuus, nouseva polvi, niitä saatiin, olivat riittämättömät lei~
9501: tulee kunnollisesti vaalituksi, hoidetuksi pään muusta puhumattakaan. Jos avus-
9502: ja kasvatetuksi. Valitettavasti täytyy tukset olisivat olleet suuremmat, avus-
9503: tähän VJaStata 'kielte·isesti. - 'IIuhannet tusta annettu kaikissa kunnissa ja sitä
9504: Suomen kodit ovat viime vuosina, aina annettu myöskin äideille •siten kuin
9505: v .. 1918 alkaen, kokeneet suruja sanoin valkoisen puolen leskiliekin annetaan v.
9506: selittämättömrä. Kärsimykset ovat olleet 1919 annetun eläkelain perusteeilla, niin
9507: ylivoimaisia. Isät &mmuttu, kuoilleet kuinka toisin olisikaan laita. Monet
9508: vanki'l13;3;n, joutuneet maasta <pois ja toi- ihmistaimet, jotka suruun,. kärsimyksiin
9509: set tuLleet työkyvyttömiksi. Kodit hä- ovat sortuneet ja rikollisuuden pettä-
9510: vitetty. Äiti ja lap.set jätet.ty siveellistä villä poluille joutuneet, ne olisi elämälle
9511: ja taloudellista turvaa vaille. pelastettu.
9512: Mikä on ollut seuraus tästä sokeasta Sanomattoman >l'askaat ovat seurauk-
9513: politHkasta. .Äidit ovat menettäneet ter- set tästä kostopolitiikasta, joka on koh-
9514: veytensä, heidän järkensä v:alo on sam- distettu äitiin ja lapsiin.. Pikainen pa-
9515: munut. - Entä lapseU - He ovat saa- rannus on saatava aikaan jos mieli-
9516: neet äidin ollessa ansiotyössä ku[uttaa tään pelas.taa mitä pelastettavissa on.
9517: aikansa paraimmaksi katsomaliaan ta- Avustukset on ensik•.sikin saatava suu-
9518: valla. Heistä on tullut kadun ja maan- remmiksi kuin ne tähän asti ovat olleet.
9519: tien kasvatteja joista yhteiskunnan täy- .Äideille on myöskin annettava avus-
9520:
9521: 28
9522: 218 Il,68. - Sotaorpojen avustaminen.
9523:
9524: tusta ja heiltä ei saa riistää tämän avus- että Eduskunta vuotta 1925 var~
9525: tuksen seuraruksena valtiollisia eikä kun- ten myöntäisi Smk. 10,000,000 So-
9526: nallisia oikeuksia. Avustukset olisi saa- sialihaUituksen käytettäväksi kan-
9527: tava irralliseksi köyhäinhoitoavustuk- salaissodan johdosta turvattomiksi
9528: sesta. joutuneille avustuksina jaetta-
9529: Edellä olevan perusteella sekä ottaen viksi kaikissa kunnissa missä sota-
9530: huomioon sen mitä anomuksessamme v. orpoja on.
9531: 1922, Liitteet I-X sivulla 87-88 olemme
9532: esittäneet, anomme kunnioittaen
9533:
9534: Helsinki, toukok. 16 p. 1924.
9535:
9536:
9537: Aino Lehtokoski. Miina Sillanpää.
9538: Hilma V aljakka. Anna Haverinen.
9539: Anni Savolainen. Hilma Koivulahti-Lehto.
9540: Fanny Ahlfors. Aino Sommarberg.
9541: Iida Vihu.ri. Hilda Seppälä.
9542: Olga Leinonen. Anni Huotari.
9543: 219
9544:
9545: U,69~ - Pet. försL n :o 99.
9546:
9547:
9548:
9549:
9550: Palmgren m. n.: Ang. beviljande av anslag för fortsätt-
9551: ningsklassernas vid Hangö Svenska Samskola över-
9552: tagande av staten.
9553:
9554:
9555: T iH F inlands R iksrda g.
9556:
9557: Hösten 1919 övertog staten mellan- på ett mycket mer naturligt och ända-
9558: skoleklasserna raV Hangö svenska sam- målsenl1gt sätt, om Siko1an i sin hielhet
9559: slrola, varv~d sko1ans ägare Hangö stad tillhör~de staten. Nu måste ~nom ett
9560: å t :sta tsverket skänkte idke b1ott skoll- vid~yftigt v·ikaria•ts,ysrtem det he~la hållas
9561: t()IJllten och srkolbyggnaderna, utan även ihop, rdå man finner det nödigt, att lära·r-
9562: det allra mesta a v skolans undervi.s- ne i aillmänhet undervisa i följd genom
9563: nin~smaterial, ~en myckenhet böcker, hela sko1an. Det visar sig överhuvud i
9564: redska:p, ett cStort antal pu1peter ooh mö- alla stycken osunt och onaturligt, att en
9565: bel samt väl'defulla fonder fiör olika än- sådan helhet som en lärdomsskola rsrkall
9566: damål. Samtidigt väntade staden, att vara delad i två hä:Hte,r med olika her-
9567: även fortsättnm~klasserna med det a1l- rar, oliika lärarkrafter och olika ekono-
9568: ra för:sta skuille övertaga:s, och bidrog mi.
9569: detta hopp i sin mån till överlämnandet Allt fortfarande har Hangö svenska
9570: av egendomen tili stats~verket. Skols,ty- samskoLa en stor elevfreikvens. Paralell-
9571: re1sen hade även för .sinc del förordat kLasserna äro 1 detta nu tr·e i mellansiko-
9572: övertagandet av hela skolan, varvid lan, varförutom förberedande k~assen är
9573: slmlstyrelsen icJke 'b1ott å:heroprat allmän- delad.. N!ästa år l>liva mellanslkio1ans pa-
9574: na grunder för statens övertagande av ralel1avdelningar med största sannolik-
9575: priv,a;ta si.Jooilor, utan även rsläDskilt bland het 'fy:m, möjligen fem, och från dessa
9576: annat ansett, att Hangö rsamsko:la i av- elevrika mel1ansrkoleklaJsser reikryte:vas
9577: seende å Mder, elevf.rekven:s och fram- jämföre~lsevis ,stora fortsättningsk1asser.
9578: gångsrik verksamhet hör till de svenska ElevantaiJ:et motivera·r således fu1lt sko-
9579: skolor, som främst böra övertagas. Den- lans rÖV,ertagande a V •statsverket.
9580: na ståndpunkt intager skoliS'tyrelsen allt Hangö ~svenska 1Samskola är redan ett
9581: ännu, varför denna :styrelsre, rsom ju ·är gammalt läl'ov~erk, inrättat å:r 1891, och
9582: fackmyndigheten 1på detta område, fort- staden hiar även under de svåraste tid~er
9583: farande enhäll:igt i sitt budgetför:slag för med beredvHlighet uppoffra t prenningar
9584: 1925 föreslår, att Hangö samskolas fort- för denna läroanstalt, varför det synes
9585: sättnin~klasser från hösten 1925 skulle som en gärd av rättvisa mot staden ooh
9586: av .statsve.r1ket övertagas. överhuvud rdenna ~del av länet, att denna
9587: Det är självfal'Let, att tjänsterrna och skola i! dess helhet hleve statens, så my;c-
9588: undervisningen vid 1S1kolan kunde ordn3is ket mer som det gäHer endast tre 'klas-
9589: 220 Il,69. - Hangon ruotsalaiu.en yhteiskoulu.
9590:
9591: se·r och detta övertagande blott .SJkulle att Rfksdagen matte besluta om
9592: utgöra en naturlig konsekvens av det iartsättningsklassernas vid H angö
9593: tidigare sikedda övertagandet av mellan- svenska samskola övertagande av
9594: skoleklasserna. staten från och med höstterminen
9595: På grund av det ov.an anförda, och då 1925, samt
9596: det tillSI vidare är obekant, huruvida att härför måtte i budgeten för
9597: skolstyrelsens i denna riktning gjorda 1925 upptagas Fmk. 90,000.
9598: förslag kommer att av regeringen omf.at-
9599: tas, :liöresllås vördsamt,
9600:
9601: Helsingfors, den 15 maj 1924.
9602:
9603:
9604: Axel Palmgren. Johannes Klockars.
9605: Ernst von Born. Knut Molin.
9606: Eirik Hornborg. M. V. Björk.
9607: Otto J acobsson. Rolf Witting.
9608: And. Forsberg. Gustav Lindberg.
9609: Karl Fr. Lauren. John Österholm.
9610: Ernst Estlander. J. E. Hästbacka.
9611: Josef Mangs. Levi Jern.
9612: 221
9613:
9614: 11,69. - Anom. ehd. n:o 99. Suomennos.
9615:
9616:
9617:
9618:
9619: Palmgren y. m.: Määrärahan myöntämisestä Hangon
9620: ruotsalaisen yhtei.skoulun jatkoluokkien ottamiseksi
9621: valtion huostaan.
9622:
9623:
9624: S a o me n Ed u s ,k u n n a 11 e.
9625:
9626: S>yksylläi 1.19l9 valtio otti huostaansa On itsestään selvää, että koulun virat
9627: Hangon ruotsalaisen Y'hteiskoulun keski- ja opetus voitaisiin järjestää paljoa luon-
9628: koululuokat, jolloin koulun omistaja nollisemmaHa 1ja tarkoituksenmukaisem-
9629: Hangon kaupunki valtiolle lahjoitti sekä maUa tavalla, jos koulu kokonaisuudes-
9630: koulutontin että kou[urakennUJkset kuin saan kuuluisi valtiolle. Nyt täytyy sitä
9631: myös suurimman osan koulun opetustar- pitää pystyssä laajalla viransijaisuusjär-
9632: peita, paljon kirjoja, työkaluja, suurren jestalmällä, kun on tarpeelHsta, että opet-
9633: joukon IPUiiPetteja ja huonekaluja sekä tajat .yleensä opettavat yhtäjaksoisesti
9634: Mvokkaita mhastoj.a eri tarkoituksiin. lälpi koko koulun. On yleensä osoittau-
9635: Samaan aikaan odotti ka,upunki, että tunut kaikissa suhteis·sa epäterv·eeksi
9636: myöskin jatkoluokat aivan ensi tilassa ja luonnottomaksi, että· sellainen koko-
9637: otettaisiin vailtion huostaan, ja tämä naisuus kuin OIPIPikoulu on ol·eva jaettuna
9638: toivo puolestaan vailmtti siihen, että lmhteen puoliskoon, joiJ.:l.a kummallakin
9639: omaisuus :luovutettiin valtio1le. Koulu- on eri isäntänsä, eri opettrujavoimansa ja
9640: hallitus oli myös puolestaan puoltanut eri taloutensa.
9641: koko koulun valtion huostaan ottamista, Edelleenkin on Hangon ruotsail:aisessa
9642: jolloin kouluhallitus oli vedonnut Y'iei- yhteiskoulussa il)aljon OPIPilaita. Rinnak-
9643: siin perusteihin yksityisten kou[ujen kaisluokkia on nykyään keskikoulussa
9644: valtion !huostaan ottamisessa ja erityi- kolme, minkä lisäiksi valmistava luokka
9645: sesti muun muassa katsonut, ebtä Hangon on jaettu. Ensi vuonna tullee sangen to-
9646: yhteiskoulu ikäänsä, OPIPilaiiden ,lukuun dennäköisesti keskikoulun rinnakkais-
9647: ja menestykselHse·en toimintaansa näh- osastoja olemaan neljä, mahdollisesti
9648: den kuuluu niihin ruotsalaisiin koului- viisi, ja näistä runsasowilaisista keski-
9649: hin, jotka ensi sijassa olisivat valtion kouluiluokista tulee OPIPiiaita verraten
9650: haltuun otettruvat. Tä1lä kannalla on suurille jatko:1uokille. Oppilaiden luku-
9651: kouluhallitus vieläkin, minkä vuoksi määrää; oikeutta.a siis täydellisesti kou-
9652: tämä hallitus, joka alallaan on ammatti- lun pää!semään valtion haltuun.
9653: viranomainen, edelleenkin yksimielisesti Hangon ruotsa:lainen yhteiskoulu on jo
9654: ehdottaa 19215 vuoden kulunkiar.viossa.an, vanha oppilaitos, P.:erustettu 1891, ja kau-
9655: että Hangon Y'hteiskou'lun jatkoluokat punki on vaikeimpinakin aikoina auliisti
9656: syksystä 1925 ot.ettaisiin valtion huos- uihrannut varoja tämän oppilaitoksen hy-
9657: taan. väksi, minkä vuoksi näyttää oikeuden-
9658: 222 11,69. - Hangon ruotsalainen yhteiskoulu.
9659:
9660: mukai.suuden ka~punkia ja yleensä tätä vään ehldotukseen, ehdotetaan kunnioit-
9661: läänin osaa kohtaan vaativan, että tämä taen,
9662: koulu kokonaisuudessaan tulisi valtion että Eduskunta päättäisi, että
9663: omaksi, sitäkin enemmän kurn: on ky- Hangon ruotsalaisen yhteiskoulun
9664: seessä vain kolme luokkaa ja tä.irn.ä vrul- jatlwluokat syyslukukauden alusta
9665: t.ionhuostaanottaminen olisi luonnollinen 1925 otettaisiin valtion huostaan,
9666: seuraus aikaisemmin tapahtuneesta kes- sekä
9667: kikoululuokkien ottamisesta. että tätä varten otettaisiin 1925
9668: EdeliJläesitetyn nojaUa, ja kun toistai- vuoden kul!unkiarvioan 90,000
9669: seksi on tuntematonta, ylhtyykö hallitus markkaa.
9670: kouluh!aJHituksen tähän suuntaan mene-
9671:
9672: Helsingissä, 15 päivänä toukoku11.ta 1924.
9673:
9674:
9675: Axel Palmgren. Johannes Klockars.
9676: Ernst von Born. Knut Molin.
9677: Eirik Hornborg. M. V. Björk.
9678: Otto Jacobsson. Rolf Witting.
9679: And. Forsberg. Gustav Lindberg.
9680: Karl Fr. Lauren. John Österholm.
9681: Ernst Estlander. J. A. Hästbacka.
9682: Josef Mangs. Levi Jern.
9683: 223
9684:
9685: II,10. - Pet. försl. n :o 100.
9686:
9687:
9688:
9689:
9690: Palmgren m. n.: .A.ng. beviljande av ett amorteringslån
9691: åt Tekniska läroverket i Helsingfors .A.. B.
9692:
9693:
9694: T i ll R i k sd a g en.
9695:
9696: Tekniska lärover1ket i Helsingfors, som a vdelni~arna treårig med inalles 35
9697: grundades år 19116, ihar tili uppgift att 'vecko.rs undervisning för 1äroår. För
9698: meddela den uppväxande ungdom, som närmaste framtid planeras en fackavde1-
9699: viH ägna sig åt teknisk och teknisk- ning fö.r kemisk industri med pappers-
9700: ekonomisk verksam!het, erfordea.-liga ikun- och cellulosaf·abrikation som särs:kilda
9701: skaper, med vilkas tillhjälp denna ung- undervisningsä.mnen. I samband .härmed
9702: dom senare på egen hand kan förkovra må nämnas, att teliniska läroverket arbe-
9703: sitt vetande inom tekniken. Läroverket tar enligt av sta1tsråde:t fas:tstäl1da s.tatu-
9704: är en teknisk undervisningsanstalt, S:Om ter, vil'ka i 'huvudsak ä.ro kongruenta
9705: med avseende iPå inträdesfordringarna 'med de, vilka gälla för 'l'ammerfors tek-
9706: särskilt .f·ordran på andlig mogenhet för ni•ska läroverk.
9707: de in trädessökande, s-tår emellan de i Då läroverket år 1916 igångsa.tt'es på
9708: landet exi:sterande industriskolorna och privat initiativ, tillsköt industrin, som
9709: tek!nii'Jka högslrolan. Med avseende på sin 'insåg beh'ovet BIV en sådan högre tekniBk
9710: organisa,tion och. lärokurse·rnas omfatt- mellanskola, ett :rätt aweväl't a:kt.iekapi-
9711: ning ·kommer de·t avsevärt närmare hög- tal för läroverkets tryggande, vilke.t un-
9712: skolan än indust:riskolan, men skiljer sig der de tre därpå föl'jande åren steg till
9713: 'från den fö•rra även i det wvseende.t att, om:kring en halv minion, Fmk., och s'taten
9714: 'medan från högskolan dimitterad e1ev stödde företaget genom att, bevilja. tek-
9715: icke behöver uwpvisa nämnvärd praktisk niska läroverket rät'tighert a.H använda
9716: ve~ksamlhiet inom sitt studieområde, 'industriskoJ.ans i HeLsingfors lokaliteter
9717: måste elev, som avlagt avgångsexamen och rmd'ervisnimgsmat>erial. Med pen-
9718: vid tekniska läroverket före.te intyg över ningevärdets fall ocih depressionen inom
9719: 2 1/2 års prakti:k. Tekniska läroverket av- industrin ställdes läroverket inför eko-
9720: ser härför enbart utbildandet av behöv- 'nomiska svårigheter, men hjälptes på
9721: lig teknisk arbetskraft i industrin; dess föt:ter av start oclh kiommun, vil!ka begynnt
9722: undervi,sningsspråk är svenska, men an- 'ins>e nyttan oclh beh!ove.t av eit :andra tek-
9723: vändas båda inhemska &pråiken vid repiti- niskt institut, utom det finskspråkiga,
9724: tioner, tenta.mina och övningar. TiUs- 'som .är förlagt till Tammerfors oclh en-
9725: vidare ar1betar läroverke;t endast me·d 'bart upprätthålles av struts,v.erket. Tek-
9726: tvänne fackavdelningar en för mekanisk 'niska läroverket i Helsingfors har även
9727: och en för elektrisk industri vardera med 'haft förmånen att såväl hos R i k s d a-
9728: specialiteter och är lärotiden inom båda g en som r e .g e r i n g finna förståelse
9729: 224 11,70.- Tekniska läroverket i Helsingfors Ab.
9730:
9731: för sina strävanden och har år ifrån år ramde år errbjud.H så g10tt som oövervin-
9732: 'kunnat glädijta sig åt ett .stegraJt stats- nerl.iga svål'lig~heter, varför 18.1boraJto.rie-
9733: understöd, vilket för innevarande år ut- undervisningen licke kunnat bedrivas med
9734: går med Fmk. 250,000:- UJtgöramde i det tillbörlig fraangång. Då härtill ännu
9735: närmas.te 60% av läraverkets årslbudget. ko.mmer, att de i staden upphyrdia loka-
9736: Åvetn elevfrekvensen ihar oavbrn:tet ökats. liteterna inom snarruste framtid icke
9737: 'Antalet inskrivna elever har så1unda mera kunna uthy.ras M läraverket, har
9738: vuxit från 17 läsåret 1916/17, då lärover- detta blivit tvunget för säkerstäHande
9739: ket arbetad!e med. enbart en årskurs, till av Slin framtida verksamhet upptaga tili
9740: i det närmaste 80 senaste läsår, varav 9 % behandling frågan om upplförande av en
9741: avlagt studentexamen eller :iJn:nehade mot- egen byggnad för läroinrättningen.
9742: svarande ikunskap.er och 17.9 % avgav För att kunna realisera tanken på ett
9743: finskan so.m modersmål. De flesta från eget skolhus, blev den första åtgärden
9744: 1äroverket dimitterade elever, ha'om<edel- a;tt 'hos stadsfullmäktige i Helsingfors
9745: 'bart efter det de lämnwt institutet e!'1håil- anihålla om tomt för en nybyggnad. Full-
9746: 1it anställning i industrin, och särs.'k.ilda mäktige ilta :senaste å:r ·även på ,rätt för-
9747: 1
9748:
9749:
9750: gånger har ,man såväl muntligt som delaktiga villik!or i Tölö stadsdel avstått
9751: ~kr:tftiigt meddelat läroverket, att arbets- en tomtplats, och det skulle sålunda gälla
9752: givl3:rna Vlari•t ·belåtna med de arbetskraf- för tekniska läroverket att inom förlop-
9753: ter, som inhämtat siJn ·teoretiska utbild- pet av tre år:s tid ef.ter köpekontraktets
9754: ning i läroverlmt. Å ven sakkunniga från undertecknande få sitt skolhus uppfört.
9755: SkandiJnaVien., villta beS'ökt institutet och Emellertid råder för närvarande en
9756: t·agilt del av undervisningoo, ha förklarat stark depression i:nom industrin, men
9757: 'Sig vara tillfredsställda med resultatet läroverket kan det oaktat på grund av
9758: av lä.roverkets ver'klsamlhet. här ovan o.mnämnda orsaker i(}ke låta
9759: Såsom redan nämnts hör .till de för- anstå med bygget och illlvänta bättre ti-
9760: måner, so.m s·tatsrådet beviljat tekniska der, utan mäste för att kunna fortfa-
9761: 1äroverket, också rättigiheten att begagna rande a;rbeta försöka a.tt hos Riksdagen
9762: lindustrisilmla:ns i Helsingfors .1oka1, i den utverka nödiga lånemedel.
9763: mån utry.mmet det medgiver. Under de En förberedande undersökning av er-
9764: 'två senaste åren har likväl antalet elever foroerliga lok.aliteter 'för läroverkets •be-
9765: i ·in.dustriJSkolian ökats i oanad! grad., ooh hov har gicvit vid handen, att uppföran-
9766: 'jämväl tekniska läroverkets elevkår har det av en nylbyggnad skulle draga om-
9767: :til1vuxit betydligt. I anledning härav krilng 3 miil!JJiloner Fmk. För egen del tror
9768: har teknis:ka läroverket lblivit tvunget åt läroverket sig inom de två närmruste
9769: sig upphyra särskild 1tillskottslokal, för åren kunna upp bringa omkring 400,000
9770: viiken hyran år ilfrån. år &tegra ts. Det Fmk. för härnämnda ändamål och
9771: oaktat, och om även åhörarrummen samt hoppas att statsverket ville i .form av
9772: ritsalarna i den upphyrda Lokalen äro allt lån .bevilja tekniska läroverket den
9773: annat än ändamålsenliga, skulle lärover- behövliga åJterstoden eller 2.6 millioner,
9774: 'ket ännu under flera år framåt försökt vilka rän.te'fritt finge innestå under de 10
9775: komma till rä tta med de lokaliteter, som första åren. Vi underte0knade ha oss !be-
9776: 'för närvarande 1stå det till buds. kant, att läroverket då vore villigt i sina
9777: Emellertid har även Uitnyttjandet wv lokaliteter hyresfritt härbergera indu-
9778: industriskolans laboratorier för tekniska strisko1ans sv·enskspråJkiga a:vdelning.
9779: läroverkets elever från och med inneva- Hädgenom bleve även tekniska lärover-
9780: 11,70. -Palmgren y. m. 226
9781:
9782: kets materialsamling och laboratorier På grund av det; S!Ont ovan iframhål-
9783: bättre utnyttjade, men vad som ur .sta- lits, få vi vördsammast anhåU:a:
9784: teus synpunkt bleve förde·laktigt vore, att
9785: det nuvarande industriskoleihuset vid att åt Tekniska läroverket i Hel-
9786: :Marie,gatan kunde enbart utnyttjas för singfors A/B måtte beviljas ett
9787: den finskSpråkiga avdelningen och fylla amorteringslån av Fmk två millio-
9788: dess behov för en tid framåt. ner sexhundratusen (2,600,000: -)
9789: Såsom redan nämn.ts skulle den svensk- såsom · bidrag till de kostnader,
9790: s;pråkiga avdelningen av industrislmlan 'Vilka äro erforderliga för upp-
9791: få utan ersättning från statens sida ar- förande av ett skolhus för nämnda
9792: beta i läroverkets skolhus under de tio läroinrättning och att låne~ ränte-
9793: eller flere år Iånet räntefritt innestår. fritt måtte få innestå under 10 år
9794: 1\-Len äv·en efter nämnda tid ·ställas erfor- räknat från den dag detta blivit
9795: derliga rum till den svenska avdelnin- lyftat, samt
9796: gens f.örfogande emot en av en opartisk att i 1925-års statsförslag måtte
9797: nämnd f.a1ststä!lld års•hyra, vi:I<~en delvis för förenämnda ändamål upptagas
9798: bleve beroende av den ränta och amor.te- ett anslag av Fmk 2,600,000:-.
9799: ring Riksda,gen behagar föreskr1va vid
9800: lånets ;beviljande.
9801:
9802: Hel:singjfors, den 14 maj 1924.
9803:
9804:
9805: Axel Palmgren. Knut Molin.
9806: Karl Fr. Lauren. Georg Schauman.
9807:
9808:
9809:
9810:
9811: 29
9812: II,7o. - 1\.nom. eh4. n:e 100. -Suomennos.
9813:
9814:
9815:
9816:
9817: Palmgren y. m.: Kuoletmlainan myöntämisestä ,Tek-
9818: niska läroverket i Helsingfors A/B" nimiselle
9819: yhtiölle.
9820:
9821:
9822: E d u s k u n n a ll e.
9823:
9824: V. 1916 perus•tetun Helsingin teknilli- osastolla, joista toinen on mekaanista,
9825: sen opiston tehtävänä on antaa nou- toinen sähköteollisuutta varten, ollen
9826: sevalle nuot-isoUe, joka tlthtoo antau- kummalJakin erikoisalansa; kummassa-
9827: tua teknilliseen ja tekniHis-,taloudelli- kin on oppiaika kolmivuotinen käsittäen
9828: seen toimintaan, tarpeellisia tietoja, yhteensä 35 viikkoa opetusta oppivuotta
9829: joiden avulla tämä nuoriso myöhemmin ikohti. Lähimpää tulevaisuutta varten
9830: voi omin päin kartuttaa tietojaan teknii- suunnitella!Ml ammat>tiosastoa kemiallista
9831: kan alalla. Opisto on teknillinen opetus- .teolUsuut.ta varten, paperin ja seLluloosan
9832: ~aitos, joka sisäänpääsyvaatimuksiin valmistus er.iltyisinä opetusa1ineina. Tässä
9833: nähden, varsinkin sisäänpyrkidäin hen- yhteydessä mainittakoon, että teknillinen
9834: kisen kypsyyden vaatimukseen nähden, opisto työskentelee valtioneuvoston vah-
9835: on olemassa olevien teollisuuskoulujen ja vistamien sääntöjen mukaan, jotka pää-
9836: teknillisen korkeakoulun välillä. Järjes- asiassa ovat yhdenmukaisia niiden
9837: telyynsä ja opp~kurssiensa laajuuteen kalliSsa, jotka ovat voimassa Tampereen
9838: nälhden se on melkoisesti. lähempänä kor- teknilliseen oppilaitokseen nälhden.
9839: kewkoulua kuin teollisuuskoulua, mutta Kun opisto vuonna 1916 perustettiin
9840: eroaa edellisestä siinäkin suhteessa, että yksityisestä alotteesta, antoi teollisuus,
9841: kun korkewkoulus.ta päästetyn oppilaan joka tajusi sellaisen korkeamman teknil-
9842: ei tarvitse osoittaa sanottavasti perehty- lisen keskikoulun tarpeen, melkoisen
9843: neensä käytännölliseen toimintaan opis- suuren osakepääoman opiston turvaami-
9844: kelualallaan, täytyy oppilaan, joka on seksi, mikä pääoma seuraavina kolmena
9845: suorittanut päästötutkinnon teknillisessä ·vuotena nousi noin puoleen miljoonaan
9846: opistossa, näyttää todistus siitä, että hän markkaan, ja valtio tuki yrity·stä myön-
9847: on ollut 2 1/2 vuotta käytännöllisessä toi- tämällä teknilliseUe opistolle oikeuden
9848: messa. Teknillisen opiston tarkoituksena käyttää Helsingin teollisuuskoulun huo-
9849: on senvuoksi yksinomaan kasvattaa tar- rreis,toja ja opetusvälineitä. Rahan arvon
9850: peellista tekn~Llistä työvoimaa. teollisuu- aletessa ja teollisuuden ollessa lamaus-
9851: delle; sen opetuskielenä on ruotsi, mutta tilassa joutui opisto taloudellisiin vai-
9852: kertauksissa, kuulusteluissa ja iharjoi- keuksiin, mutta valtio ja kunta auttoivat
9853: tu'ksissa käytetään kumpaakin koti- sen jaloilleen, alkaen ymmärtää miten
9854: maista kieltä. Toistaiseksi opisto työs- hyödyllinen ja tarpeellinen oli toinen
9855: kentelee ainoastaan kahdella ammatti- teknillinen laitos, paitsi se suomenkieli-
9856: II,70. - Palmgren y, m. 227
9857:
9858: nen, joka on sijoi1tettu Tampereelle ja ma:tta j.a vaikka luentohuoneet ja piirus-
9859: jota valtio yksinomaan ylläpitää. Hel- tussalit vuokratussa ihuoneustossa ovat
9860: singin te:knillisellä opistolla on myöskin kaikkea muuta kuin tarkoituksenmu-
9861: ollut se ~tu, että sekä eduskunta että kaisia, olisi opisto vielä useana vuonna
9862: hallitus ovat osoittaneet ymmärtämystä eteenpäin koettanut tulla toi.meen niillä
9863: sen harrastuksia kohtaan ja myöntäneet huoneustoilla, jotka nykyään ovat sen
9864: sille vuodesta vuoteen lisättyä valtio- käytettävänä.
9865: apua, mikä kuluvana vuotena nousee Kuitenkin on teollisuuskoulun labora-
9866: 250.,000 .markkaan, ollen likipitäen 60 % torioiden käyttäminen teknillisen opiston
9867: oppilaitoksen vuotuisesta kUilunkiar- oppilaita varrten kuluvan vuoden alusta
9868: viosta. Oppilasten lukumäärä on myös- tuottanut melkein voittamattomia es1teitä..
9869: kin lakkaamatta 'lisääntynyt. Sisäänkir- minkä vuoksi laboratorio-opetusta ei ole
9870: joitettujen oppilas,ten lukumäärä on siten voitu riittävän menestykseJHsesti har-
9871: kasvanut 17:sta lukuvuonna 1916-17, joittaa. Kun tähän tulee lisäksi, että
9872: jolloin opisto t.yöskenteli ainoastaan yh- kaupungissa vuokratut huoneustot lä-
9873: dellä vuosikurssilla, likipitäen 80:een himmässä tulevaisuudessa eivät en·ä'ä ole
9874: viime lulmvuotena, joista 9% on .suo- opistolle vuokrattavissa, on tämän ollut
9875: I'ittanui ylioppi:la,stutkinnon tai osoitta- ,pakko, turvatakseen vastainen toimin-
9876: nut omaa:vansa v;as1taavan tietomäärän tansa, ottaa käsiteltäväkseen kysymys
9877: ja joista 17.9 % i1lmoitti :suomen äidinkie- oman talon rakentamisesta .opistoa. var-
9878: lekseen. Useimmat opistosta pääst.etyt ten. Voidafuseen toteuttaa ajatuksen
9879: oppilaat ovat heti opistosta läJhdettyään oman koulutalon saamisesta oli ensiksi
9880: saaneet paikan teollisuuden palveluk- ryhdyttävä Helsingin kaupungin val-
9881: sessa, ja useita kertoja on niinhyvin tuusniiehiltä anomaan tonttia uudisra-
9882: suullisest.i kuin kirjallisesti ilmoitettu kennukselle. VaJtuusmiehet ovatkin vii-
9883: opistolle, että työnantajat ovat olleet tyy- me vuonna sangen edullisilla elhdoilla
9884: tyväisiä niihin työvoimiin, jotka ovat luovuttaneet Töölön kaupunginosassa
9885: saaneet tietopuolisen kasvatuksensa !tässä tonttipaikan ja näin ollen olisi teknillisen
9886: laitoksessa. Myöskin skandinavilaiset opiston kolmen vuoden kuluessa kauppa-
9887: asiantuntijat, jotka ovat käyneet :laitok- sopimuksen allekirjoittamisesta saatava
9888: sessa ja perehtyneet sen opetukseen, ovat koulutalonsa rak·ennetuksi. Kuitenkin
9889: ilmoittaneet olevansa .tyytyväisiä opis- vallitsee nykyään teollisuudessa raSikas
9890: ton toiminnan tuloksiin. IamaanmJJs, mutta opisto ei siitä huoli-
9891: Niinkuin jo .mainittiin kuuluu valtion matta edellämainituista syistä voi jättää
9892: te'knilliselle opistolle myöntämiin etui- ra·kennusta odottamaan parempia aikoja~
9893: hin myöskin oikeus käyttää HeLsingin vaan sen täytyy voida;~kseen jatkaa työ-
9894: teollisuuskoulun huoneistoa sikäli kuin tänsä koettaa saada eduskunta myöntä-
9895: tila myöten antaa. Seuraavina kahtena mään tarpeellisia IainavaToja.
9896: vuotena on teollisuuskoulun oppilas- Valmistava tutkimus tarpeeHisten huo-
9897: määrä kuitenkin odottamattoman suu- neustojen saamiseksi opiston tarpeisiin
9898: ressa määrin krusvanu t ja teknillisenkin on osoi-Hanut, että uuden talon rakennut-
9899: oppilaitoksen oppilaskunta ·On melkoisesti taminen tulisi maksamaan noin 3,000,000'
9900: lisääntynyt. Sen johdosta on teknillisen Smk. Omasta puolestaan opisto luulee
9901: opiston ollut pakko vuokrata Hselleen seuraavana kalhtena vuotena voivansa
9902: erityinen Iisähuoneusto, jonka vuokra on saada kokoon noin 400,000 Smk. tässä
9903: vuodesta vuoteen nou:ssut. Siitä huoli- mainittuun tarkoitukseen ja s·e toivoo~
9904: 228 II, 70. - Tekniska läroverket i Helsingfors Ab.
9905:
9906: että vaUio tahtoisi lainan muodossa ruotsalaisen osaston käytettäväksi puo-
9907: myöntää teknilliselle opistolle tarvitta- lueettoman lautakunnan määräämää
9908: van lisän eli 2.6 miljoonaa, mistä la,inasta vuosivuokraa vastaan, mikä osittain olisi
9909: kymmenenä ensimäisenä vuotena ei tar- riippuvainen siitä korosta j& kuoletuk-
9910: vitsisi maJksaa korkoa. Meille ,allekirjoit- sesta, jonka eduskunta katsoo !hyväksi
9911: tajille on tunnettua, että opisto olisi sil- määrätä myöntäessään lainan.
9912: loin va,lmis !huoneustoihinsa vuokrava- Edelläesite~tyn nojalla pyydämme kun-
9913: paasti :majoitta.maan teollisuuskoulun nioittaen,
9914: ruotsinkielisen osaston. Tällöin tulisivat
9915: myöskin teknillisen: opiston ainekokoel- että ,Tekniska· läroverket i Hel-
9916: mat ja laboratoriot paremmin käyte- singfMs AIB" nimiselle yhtiölle
9917: tyiksi ja va:ltion kannalta olisi edullista, myönnettäisiin 2,600,000 markan
9918: että nykyinen MariankSJdun varrella si- suuruinen kuoletuslaina avustuk-
9919: jaitseva teoillisuuskoulutalo v~oitaisiin sena niihin kustannuksiin, joita
9920: käyttää yksinomaan suomenkielistä osas- tarvUaan koulut,alon rakentami-
9921: toa varten ja. tä•yttäisi sen tarpeen joksi- seksi mainitulle oppilaitokselle ja
9922: kin aikaa eteenpäin. että laina saisi olla koroton 10
9923: Niinkuin jo mainittiin saisi teollisuus- vuoden aikana laskettuna sen nos-
9924: koulun ruotsinkielinen osasto ilman kor- tamispäivästä; sekä
9925: vausta VaJltion puolelta toimia opiston että 1925 vuoden kulunkiarvioon
9926: koulutalossa niinä kymmenenä eli useam- otettaisiin mainittuun tarkoituk-
9927: panakin vuotena, joina lainasta ~ei mak- seen 2,600,000 markan suuruinen
9928: seta korkoa. Mutta mainitun ajan jäles- määräraha.
9929: täkin asetettaisiin tarpeellisia huoneita
9930:
9931: Helsingissä, 14 päivänä toukokuuta 1924.
9932:
9933:
9934: Axel Palmgren. Knut Molin.
9935: Karl Fr. Lauren. Georg Schauman.
9936: 229
9937:
9938: ll,71.- Anom. ebd. n:o 101.
9939:
9940:
9941:
9942:
9943: Seppälä y. m.: Määrärahan myöntämisestä Suomen So-
9944: sialidemokraattiselle Työläisnaisliitolle luentojen pi-
9945: tämistä varten kodinhoidon järjestämisestä.
9946:
9947:
9948: S u o m en E d u s k u n n a ll e.
9949:
9950: J>ienten lasten neuvontatyö maassam- huomattavasti pienempi kun poikalasten
9951: me on edelleenkin järjestetty siten, että kuolevaisuusprosentti. Tämä on epäkoh-
9952: se kohtaa sangen rajoitettuja piirejä.' te., joka ei saisi jatkua, vaan jota olisi
9953: Ainoastaan pari pientä yksityisten käytävä kaikilla käytettävissä olevilla
9954: omistamaa, tosin valtion avustamaa lai- keinoilla poistamaan. Tietenkin on huo-
9955: tosta työskentelee tällä alalla. Tämän mioonotettava muitakin seikkoja, jotka
9956: vuoksi paasee vain pieni murto-osa vaikuttavat lasten kuolevaisuuden li-
9957: maamme naisista osalliseksi tästä ope- sääntymiseen, kuin äitien tietämättö-
9958: tuksesta. Sen sijaan suuret määrät äi- myys lastenho~totavoi!sta. Varsinki!n
9959: tejä jäävät vaille kaikkea pienten lasten asunto-oloilla on viime aikoina ollut
9960: hoidossa tarvittavaa alkeellisintakin oh- sangen tuntuva osuus lasten kuolevai-
9961: jausta. Tästä äitien tietämättömyydestä suuteen, samoin kuin yleensäkin työ-
9962: onkin osaltaan seurauksena se suuri väestön alhaisella palkkatasona.
9963: kuolevaisuus pienten lasten keskuudes- Asiantuntevissa piireissä tämä tosi-
9964: sa, joka yhä edelieen sangen huolestut- asia tunnustetaankin. Niinpä. esim.
9965: tavassa määrässä jatkuu. Osoittaahan prof. Ylppö mainitsee eräässä pienten
9966: tilasto, että noin SO,OOO:sta vuosittain lasten hoitoa koskevassa pikku kirjas-
9967: syntyneestä lapsesta alle vuoden van- saan että: ,,noin 80% kaikista lapsista
9968: hoina kuolee 10,000. Siis 10 vuodessa syntyy oloissa, joissa kodit eivät voi
9969: kuolee noin 100,000 .ensimäiJsellä ikä- nHJle tarjota kyllin 1aS1ian~ ja ajannm-
9970: vuodella olevaa lasta. Tämä on ilmei- kaista hoitoa." Mainitaan myöskin, että
9971: sesti luonnoton suhde näin pienen kullJ las;te'IJJ ku~levaisuus en,s1mäisellä
9972: kansan keskuudessa. Vielä lisäämme, il{ävuodella oli varakkaiden luokkain
9973: että 1917 oli pikkulasten kuolevaisuus keskuudessa 7 % oli se varattoman väes-
9974: 118,6 tuhatta elävänä syntynyttä koh- tön keskuudessa 18 %. Vaikkakin lasten
9975: den, sensijaan kun 70---80 vuotiaista kuolevaisuutta voidaan suuremmassa
9976: kuoli vain 93,8 tuhatta kohden vuodessa. määrin rajoittaa vasta silloin, kun työ.
9977: Ja kun v. 1920 kuoli 1,000 henkeä koh- väestön ja yleensä vähävaraisen väestön
9978: den alle yhden vuoden vanhoja tyttö- ta'louldeillinen a;sema on turvatumpi, nilin
9979: lapsia 105,5, poikalapsia l26,s, niin sa- on neuvontatyölle smansä annettava
9980: mana vuonna 80 vuoden vanhoista van- suuri merkitys. Siksi tahtoisimmekin
9981: huksista kuoli vain 112,8 ollen tämäkin tällä kertaa kiinnittää huomiota erikoi-
9982: 230 11,71,- Suomen sos. dem. työläisnaisliitoUe apuraha.
9983:
9984:
9985: sesti neuvontatyön tarpeellisuuteen ja naisliitolle, jqlla c:m. osastpja ympäri
9986: sen ulottamiseen .ennen ka:Hcl-.ea työläis- maan, 20,000 mk:n määJrärahan tämän
9987: naisten keskuuteen, sillä tämän neuvon- suuntaista neuvontatyötä varten.
9988: tatyön kautta voidaan joka tapauksessa Jotta tämä nyt alulle pantu työ ei kes-
9989: vaikuttaa lasten kuolevaisuutta ehkäi- keytyisi rohkenemme kunnioittaen eh-
9990: sevästi. Mielestämme tätä työtä voidaan dottaa,
9991: menestyksellisimmin tehdä työläisnais- että Eduskunta päättäessään ensi
9992: ten omien järjestöjen välityksellä ja vuoden tulo- ja menoarviota myön-
9993: ovatkin työläisnaisjär jestöt omasta alot- täisi Suomen Sosialidemokraatti-
9994: teestaan jo useiden vuosien aikana, voin- selle Työläisnaisliitolle 20,000 mar-
9995: tinsa mukaan, kiinnittäneet huomiota kan määrärahan luentojen pitä-
9996: tähän kysymykseen. Myöskin Edus- mistä varten pienten lasten hoi-
9997: kunta on tämän periaatteen tunnustanut dosta ja lasten kasvatuksesta sekä
9998: oikeaksi myöntäessään täksi vuodeksi yleensä kodinhoidon järjestämi-
9999: Suomen Sosialidemokraattiselle Työläis- sestä.
10000:
10001: Helsingissä, 15. p:nä toukokuuta 1924.
10002:
10003:
10004: Hilda Seppälä. Anna Haverinen.
10005: Fanny Ahlfors. Anni Huotari.
10006: Iida Vihuri. Aino Lehtokoski.
10007: Hilma V alja;kka. Miina Sillanpää.
10008: Hilma Koivulahti-Lehto. Aino Sommarberg.
10009: Olga Leinonen. Anni Savolainen.
10010: 231
10011:
10012: II, 12, - Anom. ehd. n:o 102.
10013:
10014:
10015:
10016:
10017: Allila y. m.: Määrärahan myöntämisestä Työväen Jär-
10018: jestönuorten Liitolle. ·
10019:
10020:
10021: E ·d u s k u n n a 11 e.
10022:
10023: Lasten ja varhaisnuodson kws·vatus on tehtävänä on taistelu niin sanottua va-
10024: siv]stysyhteislkunnan tärkempiä velvol- paata katukasvatusta vastaan, jonka tur-
10025: lisuuksia. Mitä ko:vkeammalle kehitys miollisen v.aiku tuben alaisiksi työläi.s-
10026: pyrkii ja toiselta puolen mitä pitem- la.pset kurjien olosuhteiden pakotuksesta
10027: m!äl:Jie nykyinen taloudellinen j-ärjestel- joutuvat. Tätä työtä se suorittaa järjes-
10028: mä pääs•ee :sitä suurem;pia ja monipuoli- tämällä kesällä yhteisiä leikki- ja urhei-
10029: sempia tehtäv·iä tulee 1astenkasvatus•- lutilaisuuksia kentille tai retkeilyjä
10030: työssä. Nyky:ailkaisia, yhä suurenevia luonnon helmaan, talvella kutsumalla
10031: kasvatu~aat:iJmuik·sia eivät koulut nykyi- lapset .kolmushuouedJSiin ja järjestämänä
10032: sellä j:ärje~telyllä:än kykene läheskään nii&sä kerhiQtoimintaa, leiklmjä, voimis-
10033: tyydyttämään. Etenkin suurissa asutus- telua sekä kehittäJmäJ1lä hei•tä: henkiseen
10034: keskuksissa jää koulun kasvattava vai- toimintaan lasten ja varhaisnuorisolle
10035: kutus sangen vähäiseksi. Sangen lukuis- soprivien iltamien järje,st~ämisellä ja hen-
10036: ten työläiskotien työ lastenkasvatuksen 'ldsillä kilpailuilla.
10037: hyväksi on olosuhteiden pa:kosta aivan Kysymy\kis:essä oleva liitto on perus-
10038: riittämätöntä eikä yhteiskunnan puo- tettu v. 1917 ja kuuluu si•i:hen täHä kertaa
10039: lelta ole edes tehoisia yritteitä lm;;ten sen noin 100 lastenosastoa, joiden yhteinen
10040: ajan kascvatukseHise•en käyttämiseen, jo- jäsenmäärä on lähes 7,;500. Laajaa ja san-
10041: ka he]l•tä jä:ä koulun ja kodin ulkopuo- gen tärkeää tehtäväänsä työläislasten
10042: lella vietettävä:ksi. kasvatuksessa on kuitenkin haitannut
10043: Lasten vanhemmat ja kasvattajat ovat kykenevien toimintavoimien ja toimin-
10044: epäkohdan poi,stamilse~ksi perustaneet tavälineiden puute. Se puolestaan johtuu
10045: lastenkasvatusjärjestöjä. Sellaisia on tä- siitä, ettei Liitolla ole ollut läheskään
10046: tä nykyä maassa sekä porvarillisia että siinä määrin varoja käytettävänä mitä
10047: työväen perustamia. Työväen lastenjär- sen toiminta edellyttäisi.
10048: jestöt ovat keslkeiseksi yhdy.ssiteekseen 'TlHlä kerta.a on Työväen Järjestönuor-
10049: perustaneet Työväen Järjestönuorten ten Liiton tarkoituksena kuitenkin ryh-
10050: Liiton, jonka tarkoitukisena on antaa tyä toteuttamaan ohj-eilmaansa enti:stä
10051: neuvoja ja ohjausta lastenkasvatuksessa laajemmassa mittakaavassa. Tulevan
10052: ja jådestötoiminna;ssa ja kouluuttaa llas:- toimintakauden ohje}maan on otettu
10053: ten ohjaajia sitä v.arten jådestetyil[ä m. m. kurSISien järjestämine[)J pätevien
10054: luennoilla ja kursseilla. ohjaaj~en kehittämi,se:IDsi seuraaviin kau-
10055: Liiton ja siihen kuuluvien alaos:a:stojen punkeihin. Näitä kurs,seja toimeenpan-
10056: 232 II,72, - Työväen Järjestönnorten Liiton avnstaminen.
10057:
10058: naan m. m., Tam;pereella, VaaJSassa, Kuo- ja kehittävän.ikidaHisuuden y. m. luke-
10059: piossa, Viipurissa ja HeJ.s,in.gissä. Kuxs- miston julkaisemisclrsi ja hankkimiseksi
10060: si:t a.i:jotaan jä.rjest'ää 2 viikkoa kestä- tarvitaan useampia kymmeniä tuhansia
10061: viksi ja käsittämään luentoja: sielutie~ millrkkoja. Ylläolevaan nojaten sekä
10062: teellisestä kasvatusopista, luonnontietees- lisäksd: koska mieilestämme valtio on vei-
10063: tä, taiteesta, raittiuskasvatuksesta y. m. voiUnen rahallisesti tu:kema:an näin laa-
10064: sekä opastusta leikin ohjauksessa. Kui- ja:lmntoista työläislas1ten kasvatuksesta
10065: tenkin näiden järjestämisoon tarvitaan huole~tirvaa Työväen Järjestönuorten
10066: ~aroja vuokriin, luennoitsijoiden palk- Liittoa jru tekemään sen siiläJkin suurem-
10067: kauks,een y. m. Kukin kul'SISijakso vaatii ma:l'la syyllä, koska valtio tukee vastaa-
10068: osaksensa vähintäin Smk. 6,000:- yh- Yanlaisia porvarillisia lasten !kasvatus-
10069: teensä Smk. 30,000: -. Ja lisäksi on järjestöjä, anomme
10070: tarlkoitus jädestää kesälllä Jwko maata
10071: käsittävät lastenkasvatus-, leikki- ja ur- että Eduskunta ottaisi vuoden
10072: hei'lupäirvät, johon yhden tällais,en juh- 1925 menoarvioon 50 tuhannen
10073: lan järjestämiseen tarvita:an vähintäin markan suuruisen summan avus-
10074: Smk. 15,000: - sekä Smk. 10,000: - kas- tukseksi Työväen Järjestönuorten
10075: vatuksessa tarvittavien havaintovälinei-- Liitolle.
10076: den hankkimiseen. Myöskin kasvattavan
10077:
10078: Helsingissä, toukokuun 15 päivänä 1924.
10079:
10080:
10081: Aleksander Allila. J. Jalmar Virta.
10082: Sv. Wuorio.
10083: 233
10084:
10085: n, 73. - Ånom. ehd. n :o 103.
10086:
10087:
10088:
10089:
10090: Kärki, F. y. m.: Määrärahan myöntämisestä Musta~
10091: laislähetykselle r. y.
10092:
10093:
10094: E d u s k u n n a 11 e.
10095:
10096: iMustrulaisi1a eli rOilllJ8ille(ia cm oilut n:naaJS.. V. 1863--64 joutui romanitkysylillYIS ro-
10097: 83!mme n. 350 'V!uotta. Koko sinä aiJkana y,asttj; Stenhru~kin esityjksestä pohdinnan
10098: ovat !he säliJ!Y'ttänoot lluon,taiset miJkoisuu- .alaisekisi vaLtiopäivillä. Valistusvalio-
10099: tensa j~ 'e!SiJlillltYJväit meidän ptä;hni'lllälmme kunnan 1aajasSia mietinnössä esitettiin
10100: mill.iei saman[aisina, ikuin Ruot~ista tarkan tilaston laatimista, papiston .ja eri-
10101: tänne tuJJ1essa~an 16:nen 'VIUOsisadan :I.<Op- koisten mustalaisläihe,tyssrururnaaj,ien uut-
10102: PfU!PUI(}IliSkoJJia. tetraa toimi;ntaa rrom:anien uskonndl:lisen
10103: rrältä ei suurestiJlman. sovdJ iiihimetel1lä, !krusva~tuksen eidiJstwmJiseksi selkä vail tio-
10104: kun otaJlllJIIlie !huomioon, että1 ihe aJusta avun antamista prui!kwllruan $uv:hlle y. m.
10105: aLkaen jowtuilva.t täällä sorrret1tuun ja vui- Mutta kun ei ryihd:ytt.y sen1m'lllkaisii:n toi-
10106: nottuun asemaan. Ensimäiset tulijat lmi,iJn, jäthräJt olot iiDJeilkein enn~a11een.
10107: rprulruutet>i1Liln do Ahlvenanmtrua:lta takruistin rralona>ruka:Ussää!dyn anomus, että iltai-
10108: Ruotsiin! rv. 1009. Heitä: vangilt.tiin usedn, lkiHe mlaalillme roman~1rupsillle pemSitettai-
10109: esiJm. v. [16917 IV!angittiin Jomisten seu- silin yihtednen koUJlu, ihy,lä'ttitin v. 18717--78
10110: duilla 200 henkinen romaniseurue, ,,joka 'VaJi.io[läii'Vill:lä, 1kos:ka ei talbidoMu .roma-
10111: o1i 1l;.otAmn'lllt kuJlielksirrnaan edlestakaisin". netilta ri1ilstää ikaHemta ilhmisoilk•e,wtta
10112: 1600-lluvuii.Wa olllivat rroontanllit Ruots~ vaJ- sa:aid!a ,itse kasv·a tt.aa; dtrupsensa ja koska
10113: Jan asetust·en mukaan maasta ktamlroittet- sel:lainen• .to:iJmen,pide v.aåikJeut.taitSi lbJeidän
10114: truvat. KuiJtooktin ~Ii.,tti PietaTi Brahe, suJautumiJstaan muuhun ,väJestöön.
10115: kuninikaan 'etl"iJkoiseilJ.a hriviaJla', sijoittaa Eun iV. 11883 romanit [)ålälsi'Vät tasa-ar~
10116: 140 romania P~:i!elisten aUJtiotaloifu.tin eh- voi:si~si muiden ikanswltailsten ikanS\Sa, rtoi-
10117: dolla, että sitoutuivat luopumaan ke.r- vott.ii:n valoisampaa ai1kaa tästsä, suhrtees-
10118: juusta. Mutta nämä airrree,t eivät otta- sa. [Mutta ;yaJ!Hmiksia lmUJlwi yhä. V :n
10119: neet oniiltistuaikseen. ]894:n !Vallt,iQI>äivillä tUJH asiJa wudeilil.~en
10120: iSuomen erottua RuotsiJsta jäivät en,t. ,esiJ:le. Siit1ä oli: .tu[okse:na, että. Senarutti
10121: asetukset :voimaan maassamnne, kunnes v. 1895 h:anroki tarkan tilws,ton marumme
10122: 'V:n JJ002:n asetus saattoi roma.ni·t, erinäli- mustalaisista. K:ir\konlki:rtjo]ss.a o:1i iheliJtä
10123: siä poilkke:uklsia tlukuunottruma tta, muit- ,siiJJloin 1,5M IJ:renikilöä! eli 75rl miestä ja
10124: ten nnaannme ljoutoilaisten asemaan. Siinä '71914 [[113JlBta'. Si,t.ä:paitsi a:rvelitiin olli8'VIall
10125: miääräJttillin m. m. että kiertelevä·t ja yJ,ei- seill1aisia, ;jotrrra ffi.vät ensinkään oHeet kilr-
10126: seen työhön lkeilipaannaMomat' muStiJ&la:is·et joissa, n. 500 hienkBöä·.
10127: IP~ti lälbJettää! 1innaan ja mulstal!:atiSinl3!iJSe.t rrai].OOipOi:kaissä:äJdyn V. 007 teikemij
10128: !kehruuil:lJuoneese,en. Sitä• .yrit,et,tiJi.n, mutta uusi anOIIllus, että ;v;m1tion !Pnolest® :ryih-
10129: lhuonoJ'la tuloksema:, vaitk:ka toiJsia Silpe- dy;t,tätisitin joill:cinikm toiJmelliPiteiisilin kysy-
10130: :r,ia:arukin k13!rlkoitetttidn. my.ksen :IopuHtisek·si r,a,tkaisemisefksii rau-
10131: 1:!0
10132: 234 II,73. - Musta.Iaislähetyksen avustaminen.
10133:
10134: kesi, kOSikia ilJUotettiin siriihen, että Hrulli- 'talaisten kohottami•se:ksi oHsr ma!hdol•li-
10135: tus, saa tuaan tiJ:~JJStonsa va111:niiJksi, Wt~
10136: 1 sen run~aa,st1i .tuettava y,leisiHä VlaroiUa.
10137: maailllkin ,ryhtyisi as]an v:ruatimiin toi- 1Pirun sen ,jäJlkeen eli v. 1904 ~letti'in
10138: menpitei.lSi!in. telhdä .v:afpia'a·eb.toi·sta ,läJh!etystyötä musta-
10139: Siilitä :J.cyllä nä1yittiildn, sillä H3!lilitus J,rui~S~temme keskuudessa dru seuraruvana
10140: asetti eDiJkoi:s,en komitean 1perinpohjin vuonna. [>eru!Sitet:tiin M usta~'a:isLälb.ety:s
10141: tutlkimrua:n: k·y!Symystä ja: :laatimaan. eb.- niminen seura:, joka uudestaan ;reki:ste-
10142: dotulksensa. Komit,ea.n innokkaana siih- röiti.i<n v. 1921 nimellä Musta l.ruis.lähetys
10143: 1
10144:
10145:
10146:
10147: tOOI"inä totmi tunnettu musta.JaLstutkija r. y. 20 vuotta on toimittu tämän tarkoi-
10148: A~thur 'l1heslef1f, j·ok:a va•Ltion kus,ta;nn'll!k- tuklsen ihyv.äJksi. Laajoja ma tko1ja on
10149: se11a .teki- [rua.joja ma.tikojru Suomessa j.a. tehty !heidän hyväkiseen, hengellisiä ja
10150: ulkomail:la. YIMeiskunnaU:isia puheita .pidetty ,IDi8Jrk-
10151: tKomi!tean 1aadassa j,a rurvokkaaiSISa mie- lkiJDJrutiJl,aisuuksiSJS,a sekä muu:11oin'kin. Ope-
10152: t:innÖSISä•, joka juillaiJStiin v. ]900, ltelh'dään 1UISknl1SISieja 0111 toi.meenv:antu m~i osissa
10153: seifk:klllPeräis•esti seLkoa romanien ihisto- maa:ta ja; J.astenkou:luj•a on to~mö.nut
10154: rii8Jsta, oloista, ,Lukumäärästä! y. m. Ko- UIS<eina !Vuosina. Last-e:rukod!ei:ssa on kas-
10155: mitea esittää kysymyksen .vatlmilsemi- V1atettu ja koulut.ettu useita .roy.mmeniä
10156: seksi m. m.: !l'OmaniLa;psia. Paitsi suv<ikursseilla, on
10157: !PWI1issa ,t.yökodi:ssa ytri:t:ettiy opa!Sitaa ll"'ma-
10158: että. IOill: [perustettava Mustalaistoim:isto
10159: neja !käsiJtöfuin·. Kiertä:viä!ldn ·romaneja
10160: ja sen tehJt.äJvälkisi on jätettätvä' rusia:in jä:r-
10161: on :IDoetetrtn !Vrupauttaa Ment,ruVIaiStJa ker-
10162: jestel:y;
10163: jurusta hrainktkiJma'll,a' heille :k'aruppatRJv:a-
10164: 'että on1 pemusrtettav;a; y)l,eisön tukema yh- raa, jota myymällä he oV'at voineet it-
10165: distys mu:stB!Laisra 'ta:rkoHta·vaa v'rupaa- 'S'ensä' ja perhee.lltsä eläJttää. Y:ksiJtyisiä
10166: ehtoista työtä Vla.r,ten; pel'lheeniJsiä, !jotka OVia't ihan'k!kinoot itsel-
10167: ettlä! uLkomalm mustruLais:t,en erl. srull:it- leen oma,TIJ 1kodin, on ·koetettu a;uttaa var-
10168: taisi tänne jääidä; sinkim: ttaikausten ·.muodOSISiru 1.ai välittä-
10169: että' kaikki· .Suomen !Ill'usta1aiJset oVia:t mäJli1ä heiidän kauppoj,allJSia. Lrup!Siia; on
10170: iki:rjoiJhin [)anta:v,rut; sidoi:tettu y.k<sity.ilsliin koteiihin ikrusva.te~ksi
10171: että mustala:iset pannruan ;ki~"joihin .ja pa1!Vel.i,joilksi. Toisia on ,tämä.ll! ~ä!h:etys
10172: om3!1la rpruiJkkakunna'Ha:a:n ,taiui elilei sel- ylhidisty.ksen vuo1esta kowlut·ett'llkin.
10173: 'm:iJsta ole, ISieUä 11Ill]s,sä he· ffi,täl rua1uruvat ja 1:K:un mustalaisia on nykyään n. 3,000
10174: että h:ei:diän ~tu'li:si :liittyä eVIanlkeHs-'lu,teri- h enkiJlöä, ont ttämä ·toiminta l uonuolJiJsesti
10175: 1
10176:
10177:
10178:
10179: •1aiJSen seu:r;rukunnan jä!SieniJksi; o:lilut ,ri:ittämatön:tä. TäHä haavaa on
10180: ~e~ttä lapse't ov·at rprunta!Vat eri/koisiin MiustaJ:ai!släJhiety:ksen toimessa ikuus~ työn-
10181: must~l·ruiskouiludJhiin, ,joita. ,taJrv,ittaiJsiin ai- telcidää, joi,sta kaksi on TomanHa,iS~ta syn-
10182: nakin ~eljä, ja ,joiJssa annetta;iJsiin täty!Si- ltYIPerää. Toinen näistä toimii hruUJt~vana
10183: hoito :ja opert;u,s mafrosutta ikaikiUe; äJä:nenä oman heilmonsa ikes;k,uudessa ja
10184: toin,en muun IV!äestön ~pwr•issa.
10185: että työ,kyik'y,ishl:le on kunHe:n hankit-
10186: · MUJstrul•aislJälhetyik:sen r. y. Fin:hYissä .toi-
10187: truva .työtä;
10188: mi.Vian [a;stenkiodin hyvä!ksi sa:a.daan va;l-
10189: ettäJ !kaikki ovat rok:oteMaViM; rt:ioruvustusta ·v:ain sotaorpojen osa:Lle, ja
10190: •että tktuntiJen tw1ee hwdl!eMia mustru~ruis yleistä si,elunlhoitoa v,a.rten romall!ien kes-
10191: v~ivl8li:sista, :mutta sruisi/Viat periä' siiltä suo- kuudessa on muutamina vuosina saatu
10192: rituksen V~altio1tru; .ruvustUJSta· 12,000 maidillirua ,V'uodessa.
10193: että Vll!Paaeihtoi:s.t:a työskentelyä mus- On tultu huomaamwan, ettei:Viä!t eri-
10194: II,73. - Kärki y. m. 235
10195:
10196: ko1slaiix>lk1Set il'omJaneja vamten yleensä mies-, ;puutarha- ja emäJntä- y. m. kou1ui-
10197: ole rsuositel:tav1a. K1aikk.e1n !P'a:r!I:La~mpiin ;hin. Perheenisiile, jotka haluavat as·et-
10198: tuJlok:siJin on IP'äilisty siinä, missä romani- rtma rparilkoitl:l,een, l{)[>etebtailsiin SuU!tarin.-,
10199: tl:alpsia on onniistuttu sijoittll!maan hyviin ma:a:larin-, 'sSIPän-, lrrukikise:pän-, räätMin-
10200: suomaJla:itsi:in kot.eilhin. Koulunlkäyntikin ja ikirrlj·ansi todan y. m. ailllill'a•tteja sekä
10201: on p:arhaH-en onniistunut suomal:a'i:sissa lheiUe han:kittai,siin, miikäli ma:hdoJilåsrta,
10202: koruluiJs,sa. tarpeelliset työkalut. TaTVittaessa pan-
10203: Syvimlilläit 1syyt :mu:strul,ailstemme kur- ·taisi!im toimeen esim. ikiOlme kuUikruutta
10204: juuteen OVIaJt. kodittomuus ja elinkeinon kestäJvä,t amma.t,tikur&sit, joiJJa opetert.tai-
10205: :puurte. Ainoastaan [loistamwl<la nämä siin seiLl,aisia amm!lJt teda•, joita ikiertäessä-
10206: :syyt voidaan [lää:stiä tämäin !kysymyksen !k.iu \Sopii h:a:rjoittaa, lkuten ihelvosenik,en-
10207: onne:llitsee'rr ~atkai,suun. Lrusten 'kasvart.ta- •g.itYistä., a:stå!ain tinausta y . .m. sell!ll!ista.
10208: mine:n ja kouluttau:nlinen on yihtä :tärlkeä 48,000 markkaa käytettäisiin n. k.
10209: onnilstum~sen elb.to. Heidän tä:ydeollinen M·ustrulailstoilmiston menojen peittämi-
10210: sullwutumilsensa maamme lilluUJhun wäteS- seksi. Toimisto toimiJsi Ha1liHtuksen va;l-
10211: töön on ol1eva eihldotto.mana !J)ätäJmää:rä.nä, vonnan $ai,sena ede:Jilä esitetyn 01hjelman
10212: ja; sitä ihe itsek:iJu haluavat. toteu't.tamiS<ekisi: •lähei!sessä yihteistoilillin-
10213: TaJkanll!an <kahdJenkYimmenen •vuoden nassa kunna:lH,sviranomai!sten !kanssa
10214: kokemus, on MustrulaillSläh:etys r. y. Ha!11i- sekä •a,vustaisi n:Htä (PeT'heitä, jotka iha-
10215: 'tmlkselle telhnyt anomuksen 200,000 mar- luavat. •saada pysyvälisen oman kodin. ,tahi
10216: kan suwruisen val:tioa:vun myöntämises·tä maatiluksen. '11oimis:ton jdhtaja matlkus-
10217: yhlddst.Yiksen ta!'lkoituksia vrurten, ja on taisi aina tarvittaessa eri seuduille. tut-
10218: näiden vrurojen 'kä•Yittöä suunnHeltu seu- lkirukseen j•a järjestää1kseen 11omanien ;pai-
10219: r.ruruvoon tapa:3Jn: ~aililitsia oiloja.
10220: 100,000 markkaa käytettäisiin vuosit- Kun HaHit.uksella Jmi:tenkaan· ei liene
10221: tain IIDUIStalai:s:lasten sijoiJtt,amiseen j1a v•aroja tämmöistä tarrikoitu:sta va~r,ten iJ-
10222: koU'lutt!lJmiseen. Kun!kin Ja;ps,en tulee man Eduskunnan er,]koi,sta osoitusta,
10223: sa;a;d!a: :käyidä 'kou:lua koti,seudullaan, .rohkenemme kunnioittaen anoa,
10224: omassa lkoUJlupH11issään. ,Si.tä: va~rlten on
10225: sillJle t:a:artt1ava !koti, josta lkoulurukä.ynti että Eduskunta päättäisi 1925
10226: on malhdohlinen. Tillaiisuude:n Vla~tiessa vuoden tulo- ja menoarvioon va-
10227: voidaan ~a[lset ,s:ijoiiftrua. y:ksityi:siin, kotei- rata Mustalaislähetykselle r. y.
10228: lhiin taJhii Jas;tenkorteilhin mu•iiden Jirusten va- 200,000 markkaa käytettäväksi
10229: ·riin. Kouluakäy.vistä 'l:a1psista annetaan Hallituksen lähempien määräys-
10230: a'V!u1stus•ta niille musta;laiS<v:anih:elillilli:lle, ten mukaan, edellä esitetyllä ta-
10231: jotika asettuva:t !Paikalleen asuv:iiksi:, voi- valla; sekä
10232: d~BJkseen ri:tse :lrupsen:sa krusvaJttaa. että Hallitus samalla ryhtyisi
10233: 52,000 markkaa käytettäisiin romanien lopullisesti järjestämään musta-
10234: ammat.tioJ.oj•en ja -opintojen jä,rjestämi- laiskysymystämme koko laajuu-
10235: se:en. y,k,sityiS~iä lku:stann,etta,isiin maa- dessaan.
10236:
10237: Helsingissä, toukokuun 1<2 p.Wivälllä lJ9.24.
10238:
10239: Frans Kärki. 0. H. Jussila.
10240: M. Makkonen. Eino Tuomivaara.
10241: Viljami Kalliokoski. Kaarlo Hurme.
10242: J. A. Ihamuotila. Kaarlo Hänninen.
10243: Hannes Valkama. Levi Jern.
10244: J. L. Seppänen.
10245: 236
10246:
10247: TI,u. ~ Anom. ehd. n:o 104.
10248:
10249:
10250:
10251:
10252: Wuorio y. m.: Määrärahan myöntämisestä kirjastotoi-
10253: mintaa varten.
10254:
10255:
10256: E d u s k u n n a l· l e.
10257:
10258: Kirjastotoiminta tunnustetaan kansan- missä muukin valistustyö on voimakas.
10259: valistustyössä kaikissa maissa mitä tär- Niinikään opintokerhot voivat toimia
10260: keimmäksi. Suorastaan klassiiliseksi on vain siellä, missä muulla valistustyöllä
10261: tässä maassa valistustyöntekijöiden kes- on sille luotu edellytykset. Ja näitä edel-
10262: kuudessa tullut käsitys, että ikansanlcir- lytyksiä ei suinkaan aina luo koulu, vaan
10263: jastot ovat monilla syrjäseuduilla toimit- järjestötoiminta, joka harvimmin asu-
10264: taneet sivistyksen ja edistyksen alalla tuilla seuduilla ei pääse kehittymään tär-
10265: ensimäisen raivaus- ja kylvötyön. Siitä keäksi v:alistustekijäksi. Mutta sellai-
10266: huolimatta esiintyy kirjastomääräraha silla seuduilla on kirjasto se elin, joka
10267: valtion menoarviossa muihin kansanva- paikkakunnan pitää aikansa tasalla hen-
10268: listusmäärärahoihinkin verrattuna suh- kdsesti ja taloudellisestikin. Koulunkin
10269: teettoman pienenä, vaikka juuri kirjas- työ jää sangen heikoksi ja merkitykset-
10270: totyön avustamisella ja kirjastotoimin- tömäksi, jollei sen työtä ole kirjasto tu-
10271: nalla voitaisiin valistustyötä tehokkaim- kemassa ja jatkamas,sa.
10272: min ja vähimmillä taloudellisilla uh- Nykyaikainen kirjastotoimin ta tahtoo
10273: rauksilla suorittaa. Puhumattakaan tasapuolisesti tyydyttää kaikkia kansan-
10274: niistä varoista, joita kunnat ja valtio ti- kerroksia ja tätä tarkoittavat valtioavun
10275: heästi asutuis1sa yhdyskunnissa käyttä- saannin ehdot koskevat myöskin eri
10276: vät ta;ideharrastusten kannattamiseksi, järjestöjen kirjastoja. Kullakin paikka-
10277: huomautamme, että kaikista niistä n. s. kunnalla ajanmukaisesti hoidettu kir-
10278: yhteiskunnallisen valistustyön haaroista, jasto täyttää laajempien piirien tarpeet
10279: joita valtio avustaa, on kirjastotoiminta kuin mikään muu val1istuslaitos.
10280: kauaskantoisin ja syvimmälle kansan Aikaisempina vuosikymmeninä olivat
10281: laajojen kerrosten keskuuteen ulottuvaa. kirjat kaikkialla harvinaisempia ja pon-
10282: Vain muutamat kustakin kunnasta voi- nistukset alkeellisimpienkin kirjastojen
10283: vat viettää talvensa kansanopistoissa, saamiseksi tuntuivat merkity ksellisil tä.
10284: joita valtio kannattaa yli 3:1la miljoo- Kirjamarkkinain vilkastuminen ja ra-
10285: nalla markalla, ja palkkatyöläiselle se on han käytön lisääntyminen tuovat ny-
10286: melkein mahdotonta, vaikka opdstojen kyään kyllä kirjoja syrjäkyllillekin,
10287: henki ei olisikaan heitä niin vieroittava mutta ensi sijan saavat täten tusina-
10288: kuin se nykyään on. Kansantajuistieteel- romaanit. Tällaisessa tilanteessa eivät
10289: lisiä luentoja järjestetään vBJin muuta- vanhentuneet ja järjestymättömät pik-
10290: milla paikkakunnilla ja etupäässä siellä, kukirjastot voi pätevästi puolustaa valis-
10291: Il,74.- Vuorio y. m. 237
10292:
10293: tuksellisia ja kirjallisia periaatteita ja mrutta ikirjastoj,a on maassa u;seita tu-
10294: luikiuhaluisella yleisöllä on siksi 'suuret hansia. Epäilemättä monet näistä järjes-
10295: vaatimukset kirjastojen suhteen, ettei se tettäisiin sellaiseen kuntoon, että ne oli-
10296: sanottavasti voi kiinnittää huomiotaan sivat oikeutettuja valtioapujen saantiin,
10297: kirjastoihin, joihin vuosien kuluessa teh- jos ajoissa leviäisi tieto, että Eduskunta
10298: dään vain joku lisäys.· Mutta kunnilla, lopultakin rupeaa myöntämään suu-
10299: jotka paraillaan kiirehtivät oppivelvolli- rempia määrärahoja tätä varten. Niin
10300: suuden täytäntöönpanoa, ei ole riittä- paljon kuin Eduskunta onkin kirjasto-
10301: västi varoja ja valtioavun vähäisyyden kysymyksiä aikoinaan käsitellyt on se
10302: ja sen saannin epävarmuuden vuoksi hiljakseen hyväksynyt ne tinkimiset,
10303: eivät eri järjestötkään yksin jaksa kyl- joita hallitus on menoarviota laat1essaan
10304: liksi kunnostaa kirjastojaan. Valtion suorittanut. Hyväksyihän Eduskunta
10305: avustusmääräraha kuluneina vuosina on viime menoarviossaankin yli 300,000
10306: puolestaan ollut niin pieni, etteivät sen markan vähennyksen siitä, mitä valtion
10307: varalle monet kirjastot voi tehdä juuri kirjastotoimikunta oli pitänyt vähim-
10308: mitään laskelmia eikä kirjaston neu- pana välttämä ttömimpänä määrän.ä.
10309: vontatyö voi empimättä osoittaa valtion Nyt on aika korjata epäsuhtaisuus, joka
10310: tukea. Kun valtion avusta ollaan verrat- on olemassa tämän tärkeän työn ja sitä
10311: tain hiljaa voivat niitä saada vain ne, tarkoittavan määrärahan välillä .
10312: jotka ennättävät. Niin esim. v. 1923 val- .Paitsi kirjastoavustuksiin on valtion
10313: tioavusi.uksista, joita oli valtion kirjas- kirjastotoimikunnalla ollut sangen puut-
10314: totoimikunnan jaettavana vain 340,000 teelliset määrärahat käytettävänään kan-
10315: markkaa, saivat Viipurin maalaiskunta takirjastojen hoitajien palkkaukseen,
10316: 48,350 markkaa, Urjalan kunta 26,050 kirjastoneuvontaty,öhön ja kirjastokurs-
10317: markkaa ja Lohjan kunta 20,000 markkaa sien toimeenpanoon ja lisäksi on sen
10318: ja nämäkin 60 prosenttia siitä, mitä voi- vuodesta vuoteen täytynyt siirtää toi-
10319: massa olevien jakoperusteiden mukaan mintansa laajentamista uusille työ-
10320: olisi niille kuulunut. Kunnat, jotka ovat aloille~
10321: oppineet valtioapua saamaan, ovat ko- Kym;meniä vuosia on valtio kouluase-
10322: roHtaneet omaa kirjastoavustustaan val- tuksillaan pakoittanut kuntia koulujen
10323: tion ruinimivaatimuksesta enemmän perustamiseen kun vain lasten vanhem-
10324: kuin nelikertaiseksi ja vuodesta 1921 mat ovat ilmoittaneet sellaisia halua-
10325: vuoteen 1922 mennessä olivat valtio- vansa. Kisjastoalalla on valtio esiinty-
10326: apuja hakeneiden kirjastojen kirjavarat nyt pienempienkin vaatimusten tinki-
10327: nousseet kaksinkertaisiksi. Vastaavassa jänä, kun meidän mielestä sen tulisi
10328: määrässä kohoaa myös valtioapujen tällä alalla olla aiotteentekijänä ja en-
10329: tarve samalla kun pyytäjien luku yhä simäisenä avun tarjoojana.
10330: suurenee. Suuri nousu kirjastotoiminnan 1Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10331:
10332: alalla on siis huomattavissa, vaikkakin
10333: kirjastot ovat valtioapujen saannin suh- e"btä Eduskunta vuodeksi 1925
10334: teen kärsineet monia pettymyksiä. Vuo- päättäisi kirjastotoimintaa varten
10335: d-en .1923 avustuksia haki 517 kirjastoa, myöntää 5 miljoonaa markkaa.
10336: .
10337: Helsingissä, toukokuun 14 päivänä 11924.
10338:
10339: Sv. Wuorio. Juho Räsänen.
10340: E. N. Jokela.
10341: 238
10342:
10343: II, 7 5, - Ånom. ehd. n :o 105.
10344:
10345:
10346:
10347:
10348: Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä kasviviljelys-
10349: koeaseman perustamista varten Perä-Pohjolaan.
10350:
10351:
10352: E· d u s k u n n alle.
10353:
10354: Suomen maa talouden kohottamisen ja parantaminen, sop1vwn karsvilaa;tujen
10355: tuotannon lisäämisen ensimäisiä ja val•inta, luonnonheinien ravintoarvon
10356: tärkeimpiä apukeinoja e.päHemättä on määrääminen ynnä monet sellaiset maa-
10357: koetoiminnan tehostaminen ja s•en avuHa kunnalliset er1koiskysymykset kaipaa-
10358: saavutettujen parhaimpien tulosten käy- vat täällä tarkkaa, kokeellista selvittelyä
10359: täntöön sovelluttaminen. Ilman tä:l[ais·- ja kiireemstä tutkimista. Ja senvuoksi,
10360: ten, käytännössä koeteltujen ja tieteelli- jos valtiovalta ja sen ylempänlä maini-
10361: sesti pätevien menetelmien noudatta- tusta asiasta huolehtimaan asetettu kes-
10362: mista on moni maanv·Hjelijä joutunut ja kusvaliokunta twhtoo, niinkuin toivom-
10363: epäilemättä vas,takin joutuu hapuile- me tositooss,a ryhty·ä kohottamaan Perä-
10364: maan, joutuu riippuvaksi sattumista, Pohjolan j.a sen rajaseutujen maata-
10365: jotka toisinaan voivat olla koko maata- loutta, niin sen kiireellisimpiä ja tär-
10366: lousharrastuksille hyvinkin kohtalok- keimpiä tehtäviä on II'yhtyä sinne maini-
10367: kaHa jopa tuhoisilakin. tun1airsen kas.viviljelyskoeaseman peruS~
10368: Maanviljelij>äväestö nyt senvuoksi j'än- tamiseen ja yliläpitämiseen. Sen tarpeel-
10369: nityksellä odottaa koe- ja tutkimustoi- lisuudesta ja tehokkuudesu erittäinkin
10370: minnan järjestämisestä viime vuonna maa talouden paikkakunna;11isena virik-
10371: voimaan astuneen lain vaikutuksia ja keen'ä e] maakunna;s,sa ole muuta kuin
10372: sen nojalla as,etetun keskusvalil()kunnan yksi mieli. Perä-Pohjolan maanviljelys-
10373: toimenpiteitä. seura, TornionjokiLaakson kuntain yhtei-
10374: ·Jos 'koetoiminnan al:aNa yleensä tarvi- nen edustajakokous sekä monet muut
10375: ta:an nyt ·ripeää ja ta,rkoi<tuksenmukaista järjestöt, yhdistY'kse,t ja suuremmat kan-
10376: toimintaa muuallakin niim: Perä-Pohjo- s:alai.skokou;kset ovat asiaa jo vuos,ilkau-
10377: lassa sitä tarvitaan aivan erityises·ti. sia pitäneet uudelleen ja uudelleen vi-
10378: Oman .paikallisen koeaseman saanti reiUä sekä tehneet siitä alotteita ja ano-
10379: tämän maa;kunnan keskuut.een on sitä- mufusia !RISianomaisiiru. pa:]k!koiihin. Ja
10380: kin välttämättömämpi kun alue on seUaisen perustamisesta on jo v. 1921
10381: niin laaja ja sen asema siksi pohjoisestSa valtiopäivmä asianomainen valiokunta-
10382: etteivät muualla Suomessa tehdyt kokeet kin antanut puoltavan }!aUJSIUnnon.
10383: ja havainnot sovellu täällä sellaisenaan Vailiika siis koeasemia ja ni1ssä suori-
10384: käytäntöön. Suovilje.lys~ Iannoituskysy- tettua koetoimintaa rpidetä:änk!in maan-
10385: mykset, luonnonniittyjen kunnossapito ja viljelijäin pätevimpinä ja tehokkaim-
10386: II,75. - .Junes y. m. 239
10387:
10388: pina neuvonantajina :kaiik:issa maanvilje- Edellä olevan nojalla Toh!kenemme
10389: lystä koskevissa kysymyksissä, ei siihen kunnioittaen anoa,
10390: meHlä ja varsinkin IIIlikäli asia koSikee
10391: Perä--Pohjolaa, ole kiinnitetty riittävää että Eduskunta kehoittaisi Hal-
10392: huolenpitoa. SenvuokSJi ja lkun maini:tun litusta ryhtymäiin kiireellisiin toi-
10393: keslkusvaliokunnan tahän astisista toi- menpiteisiin kasvivUjelyskoease-
10394: menpiteistä tai vas,taisista 'suunnitel- man perustamiseksi Perä-Pohjo-
10395: mista Perä-Pohjolaan näJhden olemme laan ja
10396: cpätietoisia .katsoi1simme suotava!ksi että että tUlevan vuoden menoar-
10397: Eduslkunta vihdoinkin kiinnittäisi huo- vioon Eduskunta mainittuun tar- ,
10398: miotaan :Perä--Pohjolan koetoiminta- koitukseen osoittaisi 250,000 mark-
10399: asiaan ja myöntäisi riittävästi varoja kaa.
10400: mainittuun tarkoitukseen.
10401:
10402: Helsingissä, toukokuun 15 p:nä 1924.
10403:
10404:
10405: Antti Junes. Janne Koivuranta.
10406: Ansh. Alestalo. Sulo Salo.
10407: Kusti Arffman. T. Jianhonen.
10408: 0. H. Jussila. Jalo Lahdensuo.
10409: J. L. Seppänen. P. Saarelainen.
10410: J, Kauranen. Wilho Nikkanen.
10411: Mikko Piitulainen. Frans Kärki.
10412: Heikki Wehkaoja. A. A. Neitiniemi.
10413: 240
10414:
10415: TI,76,'- Anom. ehd. n:o 106.
10416:
10417:
10418:
10419:
10420: Jaskari, A., y. m.: Määrärahan myöntämisestä maa-
10421: taloudellisten koeasemain perustamista varten.
10422:
10423:
10424: · E d u s k u n n a ll e.
10425:
10426: Samanaikaisesti, kuin muissa pohjois- min uhrattu sen avustamiseksi, mutta
10427: maissa maataloudelliseen koetoimintaan maatalouden koe- ja tutkimustoiminnan
10428: on käytännössä ryhdytty varsin laajassa puutteellisuuden takia eivät esim. maan
10429: mittakaavassa, on meillä asia vielä mel- muokkaus, ojitus, lannanhoito ja -käyttö,
10430: kein alkuasteellaan. Kun ilmasto ja maanparannusaineiden ja apulantojen
10431: maanlaatu 1,160 km pitkän, yli 600 km le- järki- ja kokemusperäinen käytäntö ole
10432: veän ja yli 383.,000 km2 :n laajuisen maam- sanottavasti parantuneet. Ainoastaan
10433: me eri osissa suuresti vaihtelevat, on siemenvalintaan, etupäässä maan viljeli-
10434: luonnollista, että samat kasvilaadut ja jäin keskusliike Hankkijan ponnistuksin,
10435: viljelymenetelmät eivät suinkaan sovellu on jossain määrin huomiota kiinnitetty.
10436: maan eri osissa. Tästä huolimatta on Tulok,set ovatkin toiminnan muk•aiset.
10437: valtiolla edelleen - paria suoviljely;skoe- Virallisen tilaston mukaan ovat maamme
10438: asemaa lukuunottamatta- vain 2 maa- keskimääräiset viljasadot normaalivuo-
10439: taloudellista koeasemaa. Näistäkin on sina rukiista, ohrasta ja vehnästä tuossa
10440: toinen Helsingin pitäjässä Jokiniemessä, 1,000 kg., kaurasta 900 kg, perunasta va-
10441: jota Helsingin yliopiston opettajat johta- jaan 7,000 kg ja juurikasveista 15,000
10442: vat, ja toinen verrattain syrjäisellä s·eu- kg:n vaiheilla ha:lta. Heinäsato vaivoin
10443: dulla Otavan koulutilala lähellä Mikke- sivuuttaa 1,000 kg ha kohti. Näin pieniä
10444: liä, jonka tarkotuksenmukaisuudesta satoja on täydellä syyllä pidetty alhai-
10445: saattaa olla hyvinkin vakavia epäilyksiä. sina ja sellaisia ne kieltämättä ovatkin.
10446: Huolimatta siitä, että asiaa ymmärtä- On siis aika ryhtyä mitä pikai.Jsimpiin
10447: vissä piireissä on vakiintunut tietoisuus toimenpiteisiin uusien maataloudellisten
10448: siitä, että koetoiminta on yksi kaikkein koeas·emain perustamiseksi eri puolille
10449: tärkeimpiä toimintamuotoja, millä val- maata. Erityisen tärkeätä on maatalou-
10450: tiovalta voipi tulla kansan pääelinkeinon dellisen koeaseman perustaminen Sisä-
10451: avuksi maataloustuotantoa kohottamaan, Suomeen, missä etenkin vasta itsenäisty-
10452: on asiantila maataloudellisessa koetoi- nyt vähäisillä ammatillisilla tiedoilla va-
10453: minnassa meill:ä vielä perin ·alkeelH.sella rustettu sangen monilukuinen pienvilje-
10454: kannalla. lijäväestö kaipaa mitä kipeimmin sano-
10455: 'Dosin on maanviljelyksemme ollut tunlaista opastuslaitosta. Maamme tä-
10456: viime vuosina suuremman huomion esi- hänastiset koelaitokset perin vähäisessä
10457: neenä kuin entisaikoina, onpa valtionva- määrässä soveltuvat Sisä~Suomen maan-
10458: rojakin jossain määrin entistä runsaam- viljelyksen opastajiksi. Siitä on meillä
10459: 11,76. - .Jaskari, A., y. m. 241
10460:
10461: jo riittävät kokemukset. Näin on laita ja koska aikaisempi kokemus · on osot-
10462: ei vain peltoviljelykseen, vaan myöskin tanut, että koeasemien valinnassa voi-
10463: suoviljelykseen nähden. daan myös epäonnistua, voitaisiin asian
10464: Kun maakunnassamme peltomaat ovat jouduttamiseksi ja varojen säästämi-
10465: mäkiset, kiviset ja monin paikoin hallan- seksi ajatella kahta väliaikaista koe-
10466: arat, on suoviljelykseen täytynyt kiinnit- asemaa, joista toinen sijoitettaisiin J y-
10467: tää erikoisen vakaata liuomiota ja toi" väskylään ja toinen Kuopion-Iisalmen
10468: veita. Sisä-Suomen äärettömissä soissa le- seutuville, ennenkuin vakinaisten koease-
10469: päävät runsaat luonnonrikkaudet, mutta main paikka lopullisesti määrätään.
10470: Sisä-Suomen suonperkkaaja ei kykene Kun Eduskunnan 19 p:ltä joulukuuta
10471: omine apuineen kaivamaan maansa 1922 maatalouden koe- ja tutkimustoi-
10472: aarteita tuotantokustannuksia vastaa- minnan järjestämisestä antaman lain
10473: vaan viljelyyn ennenkuin valtion perus- määräämä Keskusvaliokuntakin on jo
10474: tama maataloudellinen koeasema ennät- asetettu ja silläkin taholla tehdyt suun-
10475: tää osottaa, mitkä kasvilaadut ja vilje- nitelmat koeasemain perustamisesta käy-
10476: lysmenetelmät Sisä-Suomen ilmastossa vät yhteen edellä esitetyn kallJSsa, ehdo-
10477: ja maaperässä parhaita tuloksia tuotta- tamme siis, että Eduskunta tahtoisi
10478: vat. Koeaseman opastamina voivat tä- päättää
10479: mänkin maakunnan maanviljelijät yhä
10480: huomattavammin lisätä maamme maan- ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
10481: viljelystuotantoa. otettavaksi 1,200,000 mk:n suurui-
10482: Keski-Suomen, Mikkelin ja Kuopion sen määrärahan llfaatalousminis-
10483: maanviljelysseurat yhdessä Maatalous- riön käytettäväksi maataloudellis-
10484: hallituksen ja Suomen Suoviljelysy:hdis- ten koeasemain perustamiseen ja
10485: tyksen kanssa ovat tosin jo suunnitelleet vastaiseen hoitamiseen Jyväsky-
10486: alustavasti Sisä-Suomen koetoimintaa län-Pieksämäen-Kuopion radan
10487: onnistumatta kuitenkaan toistaiseksi läheisyyteen, sekä
10488: saada asiaa lopulliseen ratkaisuun. etltä lähemmät toimenpiteet sai-
10489: Koska koeasemakai sopivan tilan löytä- sivat jäädä Maatalousministeriiin
10490: minen näyttää vievän paljon aikaa ja Keskusvaliokunnan huoleksi.
10491:
10492:
10493: HeLsingissä, toukokuun 10 päivänä 1924.
10494:
10495:
10496: Aaro Jaskari. P. V. Heikkinen.
10497: K. V. Vuokoski. V. Hirvensalo.
10498: J aio Lahdensuo. Alpo 0. Luostarinen.
10499: Kaarlo Hurme.
10500:
10501:
10502:
10503:
10504: 31
10505: 242
10506:
10507: ll,77• ..,.... Anom. ehd. n:o 107.
10508:
10509:
10510:
10511:
10512: Jaskari A. y. m.: Määrärahan myöntämisestä .Asutus-
10513: rahastolle käytettäväksi kuoletuslainoina itsenäisty-
10514: neille pienviljelijöille maan lunastushinnan suorit-
10515: tamista varten.
10516:
10517:
10518: Ed u s k u llli n a 11 e.
10519:
10520: Nykyinen maatalJOuspoliittinen tilaooe tävä hy;vin monissa tuhansissa. JäLkeen
10521: maassaemme velvoittaa entilstä enemmän joulukuun 31 päivän 1922 itsenäis:tyneet
10522: ottamaan maatalouden edut huomioon pikkut:Hat, joista ei vielä ole tilastoa,
10523: kaikessa valtion toiminnassa, eritoten muodostavat niinikään runsaan lisän
10524: yleisten ,taloudellisten kysymysten jär- edellä merki.ttyihin lukuihin.
10525: jestelyssä. Saanaan tapaan, kuin esim. Lohklomispäätöksiä oli maaliskuun 1
10526: Y!hdysvalloiss.a on valtion tarvinnut päivään 1924 mennessä annettu 33,699,
10527: ryhityä voimakkaasti Jllillata~outta tuke- joista torppia oli 15,984, mistä valtion
10528: maan, on se meiUäkin ·välttämätöntä. välityksellä .oli! .lunastettu 2,505, eli 15.7 %,
10529: Viime vu'OISien toimenpiteet viittaavat lampuotitiloja 59, niistä valtion välityk-
10530: meilläkin toivottuun suuntaan kulke- sellä lunastettu 8, eli 13.6 %, sekä mäki-
10531: mista moniailla, jj'OSkin vaatimattiomilla tupa-alueita 17,656, niistä valtion väli-
10532: avustamisilla. Alotettua suuntaa on tyksellä 694, 'eli 3.9 %. Valtion välitystä
10533: edelleen kehitettävä ja jatkettava. Tilai- oli siis käyttänyt ain:oastaan 3,2Q7 eli
10534: suutta siihoo kyllä löytyy. 9 1/2 %.
10535: ValtiovaHan taholta on vi:ime vuosina Vuoden 1922 ·loppuun mennessä oli
10536: ryhdytty tunnustusta ansaitseviin laa;ia- 7,912 torpan ja 9,199 mäkitupa-alueen lu-
10537: suuntaisiin toimenpiteisliin uusien pien- nastusrahamäärä annettujen lohklomis-
10538: viljelmien luomiseksi. Vuokra-alueiden päätösten mukaan: valtion välityksellä
10539: itsenäisiksi tiloiksi Iunasiamista lroske- lunastettujen ruinoastaan 9.5 milj., mutta
10540: van lainsäädän:n:ön avulla oli jo v. 1922 Hman valtion välitystä lunastettujen
10541: loppuun mennessä maah,a;mme syntynyt 68.6 milj. markkaa.
10542: vuokralautakuntain k;äsitteleminä yh- Edellä esitetyistä numeroista selv1nnee,
10543: teensä 81,560 palsta- ja lohkiotHaa. että vain pieni murto-osa näistä uusista
10544: Näistä oli yksityisten maanomistajain pikkutiloista on mu·odostrmut valtion vä-
10545: mailla 74,860, kirkollisten virkatalojen ]Jityksellä. Samoin saa niistä myöskin
10546: mailla 4,500 tia va,ltion virkatalojen jonklillmoista käsity,stä siitä, miten ta-
10547: mailla 2,200. va ttomaan määrään nouseekaan ilman
10548: EdelHsiin lulmihin ei sisälly järjestely- valt1on välitystä jo päätettyjen lunastus-
10549: toimitusten käsittelemilnä eikä vapaa- sopimusten yhteinen rahasumma.
10550: elhtoisilla sopimuksilla itsenäistyneet Omavaraisen ja yhteiskuntaamme vah-
10551: pikkutilat, joiden lukumäärä on merkit- vistavan pienviljelijäväestön aikaansaa.
10552: 11,77. - Jaskari, A., y. m. 248
10553:
10554: minen, johon näinä toimenpiteillä on py- osuuskassa- ja asutuskassaluotolla, on
10555: ritty, ei ole saavutettu vielä sillä, että pe- nyt myöskin ryhdyttävä erikoisilla toi-
10556: ruste,taan IUUSi'a pientiloja. iV>al,td:ovallan menpiteillä tukemaan maahankinnassa
10557: velvollisuus on pitää ilmoita myöskin velkaantunutta pienviljelij;äväestöä.
10558: siitä, että uud-et pienviljeli'jät pääsevät Tämä tapahtuisi parhaiten mieles-
10559: kunnolla alkuun ja pysyvät pystyssä. tämme site.:n; että nykyiselle 'asutusraihas-
10560: Ellei näån tehdä, saattavat asutustoimen- tolle myönnettäisiin huomattavampi
10561: piteet muodostua taka-askeleeksi maata- rahamäärä. josta sitten asutuslautakun-
10562: loustuotantomme kehittämisessä. tain välityksellä- koska nämät edusta-
10563: Tunnettua on, että valtava osa näistä vat ehkä vakainta asiantuntemusta tä-
10564: Hnwn valtion väHtystä it'senäistyneistä män Jaatuis1issa asi~issa - Lainattaisiin
10565: pikkutilallisista ovat ostaneet tilam.sa 'halpakorkoisena kuoletus·lainana kiinni-
10566: velaksi määrättyden vuosien maksu- tysvakuutta vastaan sellaisille, joko
10567: ajalla. Kun nyt on saatu 'jo parikin ilman V~alt1on välitystä itsenäistyne1lle
10568: heikkoa vuodentuloa, on koko maatalous, entisille vuokrami~hille tai muuten
10569: mutta ennen kaikkea pikkuviljelijä- maata han::kikineille pikkut1lallisille, joi-
10570: väestö joutunut varsin tukalaan ase- den maanosto i1meiseslti on tapa.htunut
10571: maan. Välttämättömiinkään peruspa- lainapääoman turvissa ja edelleen on
10572: ramnuksiin ei ore tilaisuutta. Ty.ökalus- maksa;matta.
10573: ton ja muun irtaimiJston hankkiminen, Koska tämän asian ratkaiseminen
10574: sekä leipä- ja siemenviHan samoin kuin myönteiseen suuntaan tietäisi pienvilje~
10575: eläinten väkirehujen ja apulannoittimien lijäväestömme da samalla koko maata-
10576: ostaminen IID.eneViät jo melkein yli kan- loustuotantomme voimakasta nousua,
10577: tovoiman. Korkojen ja pääomalyhen- rohkenemme kunnioittavimmin anoa,
10578: nysten maksamiset käyvät aivan yld.voi-
10579: maisiksi. Samoin on laita sangen moni- että Eduskunta ottaisi en.r;i vuo-
10580: lukuisten muidenkin sellaisten uusien den menoarvioon 30 miljoonan
10581: viljelijäin, jotka vallihemmiltaan, veljil- markcm määrärahan asutusrahas-
10582: tään ja sisariltaan lunastaessaan ovat tolle asutuslautakuntain välityk-
10583: joutuneet velikataakan alle. sellä käytettäväksi halpakorkoi-
10584: Kun pankkilaitosten ja yiki.Sityisten an- sina kuoletuslainoina maan lunas-
10585: tamat lainat, vekseliluotosta puhumatta- tushinnan suoritPamiseen sellaisille
10586: kaan, ,tulevat nyt hirmuisen korkokannan itsenäistyneille torppareille ja näi-
10587: takia kovin kalliiksi, jopa aivan mahdot- hin verrattavassa asemassa oleville
10588: tomaksikin pikkuvilje],ijän suorittaa, on m;uille pienviljelijöille, jotka ovat
10589: valtion käytävä kiireesti apuun. maanhankintansa suorittaneet il-
10590: Paitsi pienviljelijäin tarvitsemaa liike- man valtion välitystä.
10591: pääomaa, joka on turvattava dittävällä
10592:
10593: Helsingissä, toukokuun 14 päivänä 1924.
10594:
10595:
10596: Aaro J askari. Ilmari Auer.
10597: J. Jyske. Erkki Pullinen.
10598: Oskari Mantere. Hannes Valkama.
10599: Mandi Hannula. V. Hirvensalo.
10600: U. Brander. J. H. Vennola.
10601: W. K. Särkkä. T. M. Kivimäki.
10602: K. V. Vuokoski. V. M. J. Viljanen.
10603: 244
10604:
10605: U,7s.- Ånom. ehd. a:o 108.
10606:
10607:
10608:
10609:
10610: Hänniaen y. m.: Määrärahan myöntämisestä pienvilje-
10611: lysmaltitilojen perustamista varten eräisiin Koillis-
10612: Suomen kuntiin.
10613:
10614: E d u s k u n n a 11 e.
10615:
10616: Niinkuin hallituksen raj.aseutujen 52, Kuolajärven ja Sodankylän 0 sikaa.
10617: sivistykse1listä ja taloudellista kehi- Puutarha- ja kyökkikasviviljelystä har-
10618: tystä tarkoittavasta etSiitylksestäkin käy joitetaan vain joissain virkataloissa.
10619: selville, on marutalous r3JjaseuduiUa Maatalousneu'Vo:rut.atyö v:Ue sangen
10620: yleensä takapa:julla ja: a1ivan alkuperäi- hitaasti tnloiksiin; se on liiaksi teoree,t-
10621: seHä lkarm,a1l3i se on Koililis-Suomen tista. Enemmän käyNimnöllisiä toimen-
10622: raja-alueilla: Sodankylän, Kuolajärven, piteitä kaivataan. Jotta 'karusa näkisi
10623: Kuusamon, Taivalkoslken, Pudasdärven käytännössä nykyaikaista maanvilje-
10624: ja Suomussalmen kunniJSsa. Vi:ljaa vil- lystä, karjanhoitoa ja yleensä maata-
10625: jellääm: päåasiaUisesti järvien~ rannoilla loutta, olisi edellä mainittuihin kuntiin
10626: taL uiemiiSisä soramäkierru rinte,iJH:e kuoki- rakennettava ja valtion varoilla ylläpi-
10627: tu:Ulla pelloilla, tai lkorkeaUa v~aarojen dettävä pienviljelysmallitiloja, jotka sa-
10628: :rinteillä, käy1Jt1ämättä laajempaa lllyky- malla olisivat karjan uudistamisen ja
10629: aikaista vuor:ovhldelystä. Niityt ovat jalostamisen keskuksia.
10630: luonlllOnnii ttyjä; .soiJta, puronrva,rs;ia, Edellä esitet~yjen seikikain perustee1la
10631: jokilvars,ia, . korpia tai saraheinää kas- saamme ikunn,ioittavimmin anoa,
10632: vavia kui'Vausjärviä, joista S'aadaan
10633: yleensä sangen laihaa, vähässä mää 1) että Eduskunta kehottaisi hal-
10634: rässäi va~kuai:sta ja rasv8!a sisältävää litusta Sodankylän, Kuolajärven,
10635: rehua... SuovUjelystä on vam nimeksi. Kuusamon, Taivalkosken, Pudas-
10636: Karja on aivan jalostamaionta, ;pitkäai- järven ja Suomussalmen kuntiin
10637: kaisen SfUkusiitoksen kautta Ta•ppeutu- perustamaan ja ylläpitämään val-
10638: nutta ja sekarotuista sekä vähätuot- tion kustannuksella pienviljelys-
10639: ioista. Varsinainen lypsykausi on ke- mallitiloja, yksi kuhunkin ja
10640: :sällä, jolloin karja saa laitumelta niu- 2) että Eduskunta vuoden 1925
10641: kanlaisen ravintonsa. Lampaita on jon- menaarvioon sitä tarkoitusta var-
10642: kun verran, mutta sian- ja kananhoitoa ten varaisi valtiovaroja 2,000,000
10643: ei yleensä harjoiteta. V. 19~il oli esim. markkaa.
10644: Suomussalmen kunnassa 11, Kuusamon
10645: Helsirug:US1Sä, 12 P'äi:Uvän:ä toukokuuta 1924.
10646:
10647: Kaarlo Hänninen. Frans Kärki. Pekka Saarelainen.
10648: A. A. Neitiniemi. N. Pelttari. T. Jauhonen.
10649: Antti Junes. Ja.nne Koivuranta. S. Salo.
10650: 245
10651:
10652: D,79, - .Anom. ehd. n:o 100.
10653:
10654:
10655:
10656:
10657: Halonen y. m.: Määrärahan myöntämisestä pienviljeli-
10658: jäin ammattitaidon kohottamista varten.
10659:
10660:
10661: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10662:
10663: Viime vuosien aikana on valtion mattitaidon kohottamiseen, ovat ollee,t
10664: taholta entistään enemmän turvattu niin v:ähäi:se,t, ettei niHlä ole voitu opas-
10665: maataloru temme kohottamispyrkimyksiä. taa läheSkään kaikkia niitä pienviljeli-
10666: Useille maanviljeH:jäin järjes·töille myön- jöitä, jotka todella neuvoa tarvitsevat.
10667: netyt tuntuvat valt.]oavut ovat eräissä On itsestään selvää, ettei sellainen pien-
10668: suhteiSSra huomattavastikin edistäneet vH.je:lijäin joukko, jonka suuri enem-
10669: vi,elä jäleHa ~~Ylevaa maatalouttamme. mistö ahtaan taloudellisen asemansa
10670: Kuitenkin huomaa maamme pienrvilje- oheUa omau hyvin vajanaisen ammatti-
10671: lystä ja pienvHjeHjäväestön taloudel- taidon, voi kohottaa maatalouttamme
10672: lista asemaa tarkastellessa, ette.ivät ai- siinä määrin kuin toivotaan, vaan ennen
10673: kaisemmat toimenp·iteet valtion puolelta pitkää on moni pienrviljelijäJ juur.i n:äis•tä
10674: ole olleet riittäviä. syistå p,a,koitettu ~luopumaan maatHkus-
10675: r:I'ilaston mukaan oli viljelmien - vil- ta.an, jou tuen si·ten tahtomattaan lisää-
10676: jelmällä tässä tHas·tossa ta:dwitetaan mään ennestään suurta tilattomain jouk-
10677: yhden ruokakunnrun puolesta hoidettua koa. Samoin 0111 selvää, että pienvHjeli-
10678: maatalouSJkoikonaisuutta, jolla on vähin- .jäin ammattita:idon kohottamisella ja
10679: tään 1/2. ha peHoa - hillm Suomessa heidän ta~loudeH:Usta a~semaansa tuke-
10680: vuonna 1920 kaikkiaan 250,.748, joista malla edis,tetälän tuntuv.asti myö.skin
10681: pikkuvHjelmiä, joilla oli peltoa 1 /2-10 ha kansantalon temme rvaurastumista.
10682: 194,736 eli 77.7 %, keskiviljelmiä, joilla Nämä nä:kQkoihdat huomioonottaen pi-
10683: oli rpeltoa 10----00 ha 52,2140 eH 20.s % ja täisi valtiovallan puolelta kiinnittää en-
10684: suurviUelmiä, joHla o!J.i :veltoa yli 50 ha, tistään suu;remP'aa huomiota maamme
10685: 3,772 ·eli l.o %. Kuten tämä tilasto osoit- pienviljelijöiden, .jotka muodostav.at va,l-
10686: taa, on maamme maanvHjelijöis:tä enem- tavan enemmistön Suomen maanviljeli-
10687: mlän kuin 3/4 pienviljeHjöitä, joista sruu- jöistä, as,eman sekä taloudellisen tilan
10688: rella osalla heikon taloudellisen ase- että ammattitaidon kohottamiseen. Siten
10689: mansa lisäksi on vielä kovin puutteelli- voidaan ehkäistä jo ennestään suuren
10690: nen ,ammattitaito, joka on suurena hait- tilattomain joukon lisääntymistä.
10691: tana maataloutemme edistymiselle. MyöntämäJ]]ä mrua;la:islk:unnille valtion
10692: Ne pienet valtion avustuk:set, joita tä- avus·tuks,ia neuvonta- j.a orp.astuskurssien
10693: hän asti opintomatka~apurahoina ja järjestämistä varten :vienviljeUjöille,
10694: Pienrvi1jeUjäin LiM~Yl'le annettuina a vus- voitaisiin ne parhaiten käyttää kysy-
10695: tuksina on 'käytetty pienvHjelid~äin am- mykses;sä olevaan tarkoitukseen. Jokai-
10696: 246 II, 79. - Pienviljelijäin ammattitaidon ko:hottlliminen.
10697:
10698: nen kunnanvaltuusto ottanee mieliihy- minen olisi jätettävä. Maatalousministe-
10699: vällä järjestääikiseen eri puolille kuntaa riön tehtäväksi, joka antais.i tarkemmat
10700: 3-4 päivää kestä'Viä neuvonta- ja QPas- ohjeet kys.ymy:ksessä olevien kurssien
10701: tuskuMSeja kun vaan s·aa tarkoitukseen järjestämise,stä ja sitä varten myönne.c.
10702: tarvittavat varat. Varaklkaammat kun- tävästä valtioavus•ta.
10703: nat voisivat myöntää kurssien jlärjestä- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
10704: miseen lisä:ä vaTojaildn huomattuaan anomme,
10705: niistä tulevan tarkoitustaan va:staavi•a.
10706: Jos valtioopua anottaisiin yli sen että Eduskunta päättäisi ottaa
10707: määrän minkä EdUiskunta mahdollisesti vuoden 1925 tulo- ja menoarvioon
10708: tiitä tarkoitus·ta v.a·rten varoja myöntää, kolmen miljoonan markan suu-
10709: olisi va•roja annettava etupäässä väJhä- ruisen määrärahan M aatalousmi-
10710: var.ais•emmil1e kunnille, joiSISa on huo- nisteriön käytettäväksi HaUituk-
10711: mattavimman köyhää pienviljelijä- sen ohjeiden mukaan kuntain väli-
10712: "Wiestöä. tykseUä pienviljelijäin ammatti-
10713: Tar'lwitukseen .anottujen varojen jaka- taidon kohottamiseen.
10714:
10715: Helsingissä, 12 päivänä toukokuuta 1924.
10716:
10717:
10718:
10719: Toivo Halonen. Viljo Rantala.
10720: Leander Sirola. Frans Mustasilta.
10721: Otto Toivonen. Armas Paasonen.
10722: Otto Pensas. W. Annala.
10723: Taneli Typpö. Pekka Meriläinen.
10724: E. Aromaa. Albin Koponen.
10725: Jalmari Kovan en. Artturi Aalto.
10726: M. Ampuja. M·atti Puittinen.
10727: Atte J. Muhonen. Manu Kontula.
10728: K. Hakala. Yrjö Welling.
10729: Y. Komu. R. Swentorzetski.
10730: Tuomas Bryggari. Vilho R. Piippo.
10731: Edward Setälä. Hilma V aljakka.
10732: Aino Lehtokoski. Aino Sommarberg.
10733: Anni Savolainen. Iida Vihuri.
10734: Hilma Koivulahti-Lehto. Anna Haverinen.
10735: Fanny Ahlfors. Toivo Lehto.
10736: 247
10737:
10738: ll,so.- Anom. ehd. n:o 110.
10739:
10740:
10741:
10742:
10743: Alestalo y. m.: Määrärahan myöntämisestä siitossonnien
10744: ostoa varten pienviljelijöille.
10745:
10746:
10747: S u o m e n JD 'd u s k u n n a 11 e.
10748:
10749: Ma!anvil.jely(kSien ja k.otielä:iJnh'Oi.don ke- menoihin, riitä niiden ihantkkimiseen.
10750: hittyessä on myöskin ikälsitys siitä, milkä Seru.pä vuoksi onlkin havaittavissa se san-
10751: merk:itty,s kotieläin!lmnnalla on maamme gen iikävä ilmi!ö, että meillä sonniy hidi~
10752: ta1ou!dellisessa elämässä, suuresti muut- ty·stf:en iuiku, rjldka v. 1909 ~lo •oli 459, aleni
10753: tunut. On alettu yhä enemmän käsittää vooteen lL9i15 1000ieen ja oli v. ll.9212 tilas-
10754: sen ka'DSiallisomaisuuden .rurvo, jota ton muikaan ainoastruan .220. Kuinka
10755: maa:mlme ikotieläinJkanta edusta:a, ja tä- moni näistä todella toilmii, on epätie-
10756: män mukaisesti myöslkin kiim.nittää yhä toista.
10757: suuremp.aa h111omi1ota sen parantamiseen. Syyt, miksi kehitys on ollut meillä täl-
10758: Karj.alkantaa paJrantavista toimenpiteistä lainen, ovat pääa:siiallise8ti siinä, että
10759: on taasen tärkein .se työ, minJkä tarikas- ka.ntakirjasonnien · hinn:aJt ,ovat nousseet
10760: tusyhdistylkset ISIUorittavat jaltostettujen verrattain k10!'1k!eiksi, niin että kehitty-
10761: siitos~ ja pitoeläinten kasvattamiseksi, mättömät pieniviljelijät eivät ymmärrä
10762: Mutta pienrviljel]j äin eteenpäinpyrki- sellaiseen uthratcltsi.a ilehdä, sekä että
10763: my(ksille t·ä11ä ,aJlalla ovat epäil~mättä siitOS'Sionnien ylläpito ja 1hloi1Jo nyky-
10764: sonniYlhidistyikset kaiikista tärkeimmät. aikana on niin kaUista d:a i.hUJolta vaati-
10765: N ykyi'sin !kun varsin vilklk~an asutus- vaa, että siihen pn ~vailkea saa.da pien-
10766: toiminnan ikautta syntyy huomattava viljelijäin keskuudesta sopiV1aa karjan-
10767: määrä uusia i1Benäilsiä pientiloja, on om:iJstajaa.
10768: varmaankin oiik.ea aiika rYlhtyä valtion .Eu'Illnollisten siitoss0111nien saanti mei-
10769: puolelta entistä teihdrikaampiin ja jOih- dän kehirtty:mättömille j.a v.ähävruraisille
10770: donmukaisempiin avustustoimenpiteisiin pienvi]tjelijöill1e imlisi epäilemättä .vielä-
10771: sonniyhdistysten ja sonn:itosuuskuntitern kin vaikeammalksi, tios valtio ·Mootalous-
10772: hyväksi. <Näiden pientilallisten taliOUiden hallitukrsen ~en tekemän esityksen mu-
10773: saattaminen järki,peräiselle lkannaB.e kaisesti ryhtyisi hyvien sii toseläinten
10774: edellyttää näet ehdottomasti, ett-ä heiidän ulkomaille vientiä edistämään, jota aja-
10775: karjamlkantanJsa saa;daan paranemaan ja tusta on voimakkaasti tuettu.
10776: sen kautta heiidän k,arjata1oustuotan- Kehitys muissa pohjb:ismai1ssa on sitä-
10777: tonsa kohoamaan. Tämä taasen ei ole vastoin käynYli toiseen suuniaaro.. Sen
10778: mailildoHista ilman ikiumrollisia siitosson- on .aiheuttanut se suuri merikitY1S, mikä
10779: neja. Selvää kuitenkin on, etteivät yksi- näissä maissa 10n viime aik!Oina p:antu
10780: tyisten pi!envil.jelijäin niukat ·varat, jotka pienviljelijäin talouden llmih10ttamiseen ja
10781: tyystin tarvitaan lunastushinnan suori- eritoten sonniylhJdistylksiin eri'Illomaiseru.a
10782: tukseen y. m. aivan vältt·ämäJitömiin väHkappaleena siihen.
10783: 248 II,so. - Siitossonneja pienviljelijöHle.
10784:
10785: :Niinpä Tanskan v.al1tion karjanhoito- 1918-4919 91,000 kruUJnua ja seuraavana
10786: konsulentti pitää jumi sonniyhdistyksiä vuon'Il!a PYJÖrein luvuin J.OO,OOO kruunua.
10787: ka:iikkein tehokika:limpana k~ein<ma pien- SonniyhldistY!ksiä oli Tanskassa vuonna
10788: vHjelijäin lYJpsyjlr:arjan parantamiseksi. 1919 kaik!kiaan 1,1!16 eli suunnilleen yksi
10789: Hän IS'anoo eräässä julkai,sussa niistä kussa!k:in !kunnassa, mikä l~u 'On varsin
10790: m. m.: ,SonniYibidistylkset, jotika alkoivat suuri, lkun ottaa lhuomi010n, .e\ttä ':Da~an
10791: toimi.a ll880-<11.llvulla, swmaan ahlman kuin kunnlllt ovat pinta-arialtaan me~dän pie-
10792: osuusmeijerit, ja jotka <ovat levinneet nimpäin kyläimme SIUuruisia. Jäseniä
10793: kuin ikulovrulkea yli moko mruan, ova<t ol- oli sonniyhidistyksissä kaiiklkiaan 26,800
10794: leet hy,vin tärlkeänä k1ein:ona '11anSikan karj,al]lomiJstajaa eli keskimäärin 24 kus-
10795: lypsykarjarotujen parantamiseen; sillä sakin ybidis<tyjksessä. M·elik,ein jldkaisella
10796: sonmiy,h!dilstysten !kautta ,ovat parha1m- yhdisty\klsellä oli vain yik<si sonni, joita
10797: pien ka.rjalmntojen S'Onni<t levinneet yhteensä oli 1~247.
10798: kailkkialle ja tulleet· yleisesti käyte- Ylhldi:stysten tarlkoituksen:a on toimia
10799: tyiiksi". JIO'Sikim muiltakin toimenpiteitä, ,paiikka!k:UJnnan !k<arjakannan jlärikiperäi-
10800: kuten iktalijanäyttelyij,ä ja llmntroniyhdis- sen siitoiksen, hoidon ja kehityks-en hy-
10801: tyk'Siä, on \kåy<tetty ik.arjal'IOidun paranta- väJksi" ostamalla yhlden tai useamman
10802: misek,si, <ov<at suurimman työn erityisesti ikantasonnin, aiota saa käytt'ää niille jä-
10803: pienkarjoJen hyväksi <'11ansllmssa, hänen senten lehmHle, j10tka ~tarlkastaressa ha-
10804: käsityksensä mukaan, tehneet sonniyh- vaitaan ISOpiviiklsi ,eanälehmi!ksi. Lehmien
10805: distykset. tarikas~tuiksen ttoimitJtaa yhdistyksen joh-
10806: 1
10807: Tanskarun alattiin .sonniYJhidis tyksiä pe- tokunta tai siitä v;arten valittu valioikunta
10808: rustaa sen jä1Jkeen ikuin huhtikuun 1 päi- yhdessä kardanhiOi t!okonsulentin ikanssa.
10809: vänä [888 annettu laki ilwtieläinho:Won Yhdistyksen tehtäviin kuuluu sitäpailtsi
10810: edistämisestä astui VIOimarun, minikä lain siitoseläinten silmäHäpito, opastus kar-
10811: nojalla 'sonniyhldistylksil1e alettiin myön- jan hoitami<sessa ja alWIOStelemisessa
10812: tää valtioapu:a. !Tämän laim sijaan asimi j. n. e.
10813: laki kesäkuun 8 p:Ltä 1002. Sen nojalla iSamaan aikaan !kuim. :Tamsikassa, alet-
10814: my,önnetään valtioapua sonniyhdistyk- tiin my.öslld:n Ruotsissa perustaa. sonni-
10815: selle jokaisesta hywälksytY'stä sonnista, yhldistY'kisiä, io1lle ma:rutalousseur,art alkoi-
10816: jonkia yih/distys omis<taa ja j1oika IOU täyt- vat ·välilttäiä siitlossonnien han!kintaa eidul-
10817: tänyt 1 % vu10tta ja tullut pa1Jkituksi sinä lishlla lainoilla. Miutta tämän lisäksi on
10818: vuonna, jona valtioapua haetaan. Niiln sonniyhdistyiksi'ä raharllis~ti <autettu
10819: kauan kuin .sonni on käyttökelpoinen, ka.hldella muuLla tavalla. Ensi'ksiikin on
10820: myönnetään valtioapua keslkimäärin 80 asia.nomainen maatalousseura vuodesta
10821: kruurnua VUJodMSa, mutta korotetaan JJ891 ·alikaen si1JouJtrmut määräty,stä mak-
10822: apuraha 100---425 ikru'U!lllllun ikustrukiln susta lunas1tama.an ikaiikki ne todiJStuikse,t
10823: sonnista, (Jos vähintään 1/~/4 ,yhdistyk- yhdistY'ksen IOOll:iJstarman, !kilpailussa hy-
10824: seen kuuluvien ik<arjanomistajien leh- väksytyn sonnin käyttämisestä, j<Otika
10825: mistä on täydelUsen tarkaB<tuksen .alaisia ylhdistys semalle lunastamista varten
10826: maidontUJottoon ja rehunikäyttöön näh- esittää. ,Nämä lunaSitusmaksu.t O!Vat
10827: den. Yih!distylksee~n tulee kuulua vähin- yleensä olleet <suh!teellisen arlhaiset vaih-
10828: tään 10 jäsenitä ja tulee sen ~rkoituksen dellen eri soomoissa tavallis:iJmmin ·2--UO
10829: j:a sääntöjen <olla maatarliQu:sminilsteriön kruunun välillä, nousten eräissä kuiten-
10830: hyväksyanät. Yihooensä käytettiin val- kin :aina ~ ik:Jruunuun. 'l'oiseksi alet-
10831: tionvaJroja .tähän 1Jar~oituJkseen tilivuonna tiin vuodesta 1900 lähtien ikarjaikilpai-
10832: . II,so. - Alleetalo y. m. 249
10833:
10834: luissa Sll!orittaa niille sonniyhdistysten Ruotsin sonniyhdistyksissä on ollut
10835: omistamille sonneille, jiQtJka oliJvat saa- jäseniä keskimäärin 11-17 ja soruneja
10836: neet j10nikun tavallisista paJkinnoisJta, useimmilla~ vain yksi. Lehmiä on ollut
10837: n. s. ,lisäpalkiJnt'oja" vain sen vuoik:•si, että v. 1917 keskimäärin yli 70 kutakin yh-
10838: ne l(>liJvrat sonniy;hidistyk~ ornistamia. distystä kohti ja, 4--5 kutakin j.äsentä
10839: Tällaisiin lisäpalkintoihin 1saatiin käyt- kohti. Ruotsin sonniyhdistykset ovat
10840: tää v.altionvaroja .1909 vuoden asetulksen siis tode:lla pilenkan~jaisten omia.
10841: nojalla !korkeintaan 150 kr., vuQden W914 Norjassa myöntää vaHio sonniyhdis-
10842: asetuikSieln nojall:a k•ol'keintaam 75 lkr. ja tyksiä; varten apua maatalousseuroille
10843: vuoden 19121 ~aSetuksen nojalla 250 !kruu- sillä ehdolla, että nämä hankkivat
10844: nuun saaJklka kustakin sonni•sta. Paliki:n- muualta lisää! saman verran. Valtion
10845: tojen mäiärr'ä on vaiht~ellut ,115-200 kr. vä- avustus oli vuonna 1910 50,000 kr., v. 1915
10846: lillä. N'äitä li.säpaillkintoja varten •on 00,000 kr.• v. 1916 100,000 kr.~ v. 1917 ja
10847: my•önnetty valtionvaroja eri aikoina vuo- 1918170,000 'kr, ja v. 1919 220,000 kr. 'Tästä
10848: dessa seuraa;VIat mää:rät: siis näkyy, että juuri viime vuosina,
10849: V. 1909----tWI13 . . . . . . . . . . . . . . . . 30,000 k·r. jolloin pienviljelykseen on kohdistettu
10850: " 191.4---,1918 . . . . . . . . . . . . . . . . 70,000 " suurempaa huomiota, myöskin sonni-
10851: " 100~000 . . . . . . . . . . . . . . . . 110,000 " yhdist,y,ksiä on: ruvettu enemmän aJVus-
10852: vuodesta lL921 • . . • . • . . . . . . . • . • 1150,000 , tamaan. Jo vuonna 19'10 oli N orjass·a
10853: 998 sonniyhdistystät ja niillä 1,007 son-
10854: Sitäpaitsi on valtionvaroja lisäksi tä- nia. Senjä1keen on yhdistysten lisään-
10855: hän! tarkoitukseen käytetty maatalous- tyminen ollut hiljaisempaa; vuonrua 1919
10856: seurojen omia varoja, vuonna 19117 esim. oli niiltii: 1,287.
10857: 42,400 kr. Voimassa olevi,en sääntöjen mukiaan
10858: .Ehtoina näitten lisäpa·lkinltojen saami- myönnetään sanniyhdiStyks.ille valtio-
10859: sen~ on: apua kahta lajia, nimittäin:
10860: että sonniyhdistyksen säännöt ovat ~l:lksi) sonnin ostoa varten 1/2 ostohin-
10861: maatalousseuran hyväksymät; nas~ta aina; 500 kruunuun saakka kulta-
10862: että sä®ruruöissä on määrätty, että vä- kiDJ sonniita•; seikä
10863: hhitäin 1/2 yhdistyksen lehmistä 2:ksi) sonnin ylläpitoa varten vuosit-
10864: kuuluu maanviljeli(iöille, joitten vil- tain:
10865: je1lyn maan ala on alle 40 ha (varem- 2-'VuotLsia sooolia varten 200 kr.
10866: min 50 ha), ja joilla mruanrviljelys on i3~ ,,, ,,,, 235 ,,,
10867: "
10868: joko pää-. twhi tärkeänä sivuelinkeinona; 4-· .,, 2.70..
10869: että yhdistyksen on annettava täydel-
10870: linen: vuosikertomus maatalousseuralle;
10871: 5~
10872:
10873: 6--
10874: "
10875: ,,," "
10876: "
10877: ,,,"
10878: 300
10879: 340
10880: ..
10881: sekä " "
10882: että ·tällainen lisäpalkinto on annet- Tämä viimeksi mainittu ~apuraha ei
10883: tava vuosittain siihen saakka, kuitenkaan: sa,a nousta enempää kuin
10884: korkeintaan puoleen ylläpitokustannus-
10885: kunnes paikkakunnalla pidetään ten koko määrästä.
10886: uusi lypsyka•rdanl palkitseminen, Ylläesitetyt lyhyet t~edot, siis osoitta-
10887: jos nimittäin voidaan todistaa,. että va•t, eHä Skandinavian maissa, jotka
10888: sormia on hyvin· hoidettu ja että ovat tiheämmill! asuttuja j~ varakftmam-
10889: palkinnon saamiselle asetetut eh- pia ikuin meidän: maamme, on tultu sii-
10890: dot on täytetty. hen kokemukseen, et•tä sonniyhdistysten
10891:
10892: 32
10893: 250 11,810. - Siitossonneja pienviljelijöille.
10894:
10895: menestyksellinen toimiwta: ehdottomasti lasket:talvlli ainakin 6,000 mk ja seru yllä-
10896: edellyttäiäl hyvin huomattavaa avustusta pito vuosHtain tulee maksamaan aina-
10897: valtiova:l'l:an taholta1.. Meillä pitää tän:nä kinkin B,OOO mk., olisi siis kullekin son-
10898: vieläJ paljoru suuremmassa määrin: paik- niyhdistykselle tai -osuuskunnalle myön-
10899: kansa. V akaumuksemme mukaan. ei oottä!Vä valtioapua 3,000 mk sonnin os-
10900: näJet meilläJkåän tässä kohden pitkälle toa varten ja 1;500 mk sen ylläpitoa! var-
10901: päästä ilman tuDJtuvia valtionvaroista ten vuosittain. Jotta sonniyhdistysliike
10902: myönoottäJviä apurahoja.. Tätä todistaa pienviljeliljäin keslk.uudessa pääsisi hy-
10903: sekin, ettei ole halukkaita lainam>ttar.iia vääiii vauhtiin, mirkä asian: tärkeyteen
10904: ilmaantunut, kun Osuuskassojen Kes- katsoen on vaTsin toivottavaa, olisi jo
10905: kuslainarahastosta on viime vuosina ol- ensi vuonna saart:ruva: syntymään noin
10906: lut tarjolla huokeakorkoisia lainoja 200 sonniyhdistystä tai sonniosuusJkun-
10907: sonrui~hdistyste:n. tai -·osuuskuntien ai- ta•a. Näitä varten tarvittaisiin siis val-
10908: ka·aDISaamiseksi. Avustuksen pitäJä siis tion varoja 600,000 mk sormien ostoa
10909: olla teho:rokaampaa. varten ja' 300,000 mk niiden ylläpitoa
10910: ·Myöskin meidä!n maassamme olisi ei varlen, eli siis yhteensä 900,000 mk.
10911: ain1oa:struan huokeakorkoisia lainoja vaan Olemtne va!kuutettuja siit-ä, että tä!llai-
10912: lisäksi suoranaisia apurahoja myön!net~ set apurahat yhdessä tarpeellisen valis-
10913: tävä siitossonnien sekä ostoa että yllä- tustyön kanssa pienviljelijäin keskuu-
10914: pitoa varten. Meilläkin, jossa huomat- dessUJ tulisivat avaamaan kotimaassa
10915: tavan osallJ pienviljeUjöistä muodostavat myyntimruhdollisuuiksia karjaJ4jalosta-
10916: itsenäJistyneet ja1 pa:raikaa itsenäistyvät jien hyville eläimille.
10917: erutiset vuokramiehet, on pienviljelijäin Näiden apurahojen jako olisi mieles-
10918: asema paljoru heikompi kuin: Skandina- tämme uskoHava karjanjalostusjärjes-
10919: vian maissa, minkä vuoksi mielestämme töille.
10920: olisi1 ta•rpeelli:sta, et:täJ valtio aiVustaisi Edellä esitettyyn nojaten anomme
10921: pienviljelijäin perustamien sonniyhdis-
10922: tysten siitossonnien ostoa puolella hin- että Eduskunta ottaisi vuoden
10923: nalla ja ylläJpitoa samoin puolella yllä- 1925 menoarvioon 900,000 markan
10924: pitokustannuksista, jos mieli saada son- suuruisen apurahan jaettavaksi
10925: niy:hdistykslli: jal soDillilosuuskun:tia no- Valtioneuvoston harkinnan mu-
10926: perust,i syntymään ja 1täyttämään sen. tär- kaan karjanjalostusjärjestöjen vä-
10927: keän tehtävän, mikä niille karjakannan lityksellä pienviljelijäin yhtymille
10928: jalostajina ja koko karjataloutemme ko- hyvien siitossonnien ostamista ja
10929: hot.tadina eittäJmäitömästi kuuluu. Kun ylläpitämistä varten.
10930: hyvän sHtossonnin hiooaksi nykyisin on
10931:
10932: Helsingissä, toukok. 15 p:nä: 1004.
10933:
10934:
10935: Ansh. Alestalo. M. Makkonen.
10936: Kalle Kirra. E. M. Tarkkanen.
10937: Antti Juutilainen. Antti Kuisma.
10938: Sulo Salo. Pekka Kopsa.
10939: Antti J unes. Janne Koivuranta.
10940: Kusti Arffman.
10941: ~51
10942:
10943:
10944: II,s1. - Anom. ehd. n:o 111.
10945:
10946:
10947:
10948:
10949: Makkonen y. m.: Määrärahan myöntämisestä varatto-
10950: mien pienviljelijäin opiskeluavustuksia varten.
10951:
10952:
10953: E d u s k u n nalle.
10954:
10955: Suomen maatalous on yleensä vähän maamiesimuluja 27 kpl. jl8; kiertäviä
10956: tuottavaa. P1eniä ovat satotulokset vil- maamieskouluja 5 kpl. seikä kotitalous-
10957: jelykSiillä, vähän tuottaa karjatalous ja kouluja 35 kpl.
10958: muut 'talouden ha.ar:at. Kai[{kein heikoin Näitä oppilaitoksia voitanee ensi si-
10959: tuotanto on kummirnJkin varsinaisten jassa käyttää pi·env,iljelijåin ammatti-
10960: pienviljelijöhlen taloudessa, kun heiHä opetuksessa ja heitä ,oJ·1si saatava oppi-
10961: on heikko :ammattisiv1stys ja ammatti- 1aikls'i näihin oppilaitolksiin entistä enem-
10962: kehitys. Vaikuttavana sryynä maatalou- män. Mutta kun pienviljelijäin varaD.li-
10963: den heikkoon tuotantoon voitanoo si1s pi- :suus useassa tapaUJksess.a ·on :mell~einpä
10964: tää yleensä: 'heikkoa maata:lousammatti- olematon, nMn ·e·ivät ne u:ska11a ajatella-
10965: sivistystä. 'l'ätä käsitystä tukee se kun kaan aikaa ja varoj,a vaativaa ~ammatti
10966: maassamme on jo pa:Jdon ybityisiä maa- opetuksen hankkJimi:sta. Valtion on tästä
10967: talouks1a, joiSlsa pätevän maatalousam- syystä voimakkaammin kuin tähän asti
10968: mattiSli'Vistyksen avu:lla on saatu tuo- herätettävä pienviUerijäin keskuudeBS~a
10969: tanto monta 'kertaa suuremmaikJSi kufn ammattiopetuksen halua ja 1sitä myöskin
10970: maan keskim~ääräi.inen tuotanto on. Tämä heilUe lmstannettava. Onhan se valt1o-
10971: !k:ehoittaa maata;l!oudell1sta ammattiope- ta1oudeUe, k<d~o kansan omavaraiselle
10972: tus·ta kaikin keinoin Hsäämään ja kohot- kehitykselle erittäin ~uuri j.a vaikuttava
10973: tamwan, etenkin vHme vuosina suuresti tekijä juuri maatalouden 'suurempi ja
10974: l:islääntyneiden pienviljelijäin keskuu- .suureneva tuotantokyky, joka ehdotto-
10975: dessa, joiden ammattitaidon puute kiel- mwsti parhaiten ja pysyvimmin lisää
10976: tämättä on ,suurin j.a tuotanto heikoin koko kansan toimeentu1oma;hdollisuuk-
10977: heikentäv·ästi v.aikuttaen koko maan ta- s1a.
10978: loudelliseen kehitykseen. Kiireellisesti Katsoen pienv]l:j,elijliin lukumäärään
10979: olis1i ryhdyttävä; hankildmaan juuri näille ja toiminnassa olevien oppilaitosten iu-
10980: pienv.i1delijöille mahdollisimman laa- kuun, olisi vähintälän 1,000 pienviljelijä-
10981: jas.sa määrässä maataloudellista am- oppilasta vuosittain 'lmstannettava am-
10982: mattiopetusta. mattiopetusta saamaan. Tähän nähden
10983: Maassamme on nykyään 1-vuotisia tätä varten olisi varoja va·rattava.
10984: 252 II,s1. - Pienviljelijäin opiskelnavnstns.
10985:
10986: Edellä esitetyn perustooRa. saamme ioonan markan 8U'Uruisen määrä-
10987: kunnioittaen ehdottaa, rahan käytettäväksi varattomien
10988: ia vähävaraisten pienviljelijäin
10989: että eduskunta päättäisi tulevan kustantamiseksi ja avustamiseksi
10990: vuoden menoarvioon ottaa 1 mil- maataloudeUisissa oppilaitoksissa.
10991:
10992: Helsingissä, toukokuun 15 päivänä 1924.
10993:
10994:
10995: M. M'akkonen. S. Salo.
10996: Atte J. Muhonen. P. Saarelainen.
10997: 0. Kontio. J. Kauranen.
10998: Pekka Kopsa. Frans Kärki.
10999: 253
11000:
11001: U,s2. - Anom. ehd. n:o 112.
11002:
11003:
11004:
11005:
11006: Gebhard y. m.: Määrärahan myöntämisestä kanatalou-
11007: den edistämiseksi.
11008:
11009:
11010: E d u s k u n n a 1:1 e.
11011:
11012: Ennen maailmansotaa vallinne:issa lekin, joskin vain pieniä määriä syystä,
11013: illoissa ei k\anataloudlella o]lluJt maas- että tuot.antomme oli kovin vähäinen.
11014: .samme mitään huomattavampaa merki- Tällainen tilanne Luonnollisesti elvytti
11015: tystä. Kulutu1~eskuksien kananmunien maamme kananhoit:oa, niin että se vä-
11016: tarpeen tyydyttivät pääasiallisesti ulko- hässä ajassa, alkuperäisistä kananhoito-
11017: mailta, etupäässä Venä;jältä .tuodut mu- tavoista huolimatta, kykeni tyydyttä-
11018: nat. Nilitä myytiin niin ha.lvalla, että mään s~kä oman maan kananmunien
11019: kotimaassakin tuot.ettuden kananmunien. kysynnän että ylläpitämään edellä mai-
11020: hinta muodostui sellaiseksi, ettei sillä •nittua ;pientä vientiä ulkomaillekin.
11021: mainittavamp.aa tuotantoa voitu yllä- Kananhoitoa oli omiaan elvyttämään
11022: pitää, rvarsinkin kun kananhoito oli niin myös:roin ISe, että näiihin aikoihin ryhdyt-
11023: alkuperäisenä kannalla, että järkiperäi- tiin voimaperäisesti järjestämään muna-
11024: sestä, kannattavaisuutta silmälläpitä- •kauppaa. Munanmyyntiosuuskunnille,
11025: västä munatuotrunnosta ei voinut olla joita jo ennestään oli muutamia \kym-
11026: puhettakaan. Kanoja pidettiin yleensä meniä olemassa, perustettiin v. 1921 ~o
11027: vain sen verran, että saatiän oma tarve pulla oma kaupallinen :keskusliike,
11028: tyydytetytksi sekä pieniä lisätuloja, mitkä .,,Vientikunta Muna r. l." ja samoin pe-
11029: enimmäkseen jäivät tyydyttämään rustettiin suuri joukko uusia munan-
11030: emäntien .,taskuoo:hojen" tarpeen. myyntiosulU'kuntia. Tähän mennessä on
11031: Aivan toiJSekSi muuttui .tilanne kana- ,,Vientikun:ta Munan" jäseniksi liittynyt
11032: taloudenkin alalla sen jiälkeen kuin 101 munanmyynHosuuskuntaa, joissa on
11033: maamme erosi Venäjästä. Kananmunien läJhes 6,000 jäsentä, omistaen yhteensä
11034: tuonti Venäjältä ja muualta l'Oippui jok- noin 100,000 kauaa. Suunin osa osuu.s:kun-
11035: sikin aikaa kokonaan, niin että maan tien kautta tapahtuvasta munienmyyn-
11036: koko tarve oli tyydy.tettävä kotimaan nistä käy Vientikunta Muuan välityk-
11037: tuotannolla. Tä:stä sekä senaikuisesta sellä.
11038: yLeisestä elintarvepulasta johtui, että Munakaupalle on näin ollen maas-
11039: hinnat nousivat niin korkeiksi, että vä- ,samme jo luotu oikea P·Oihja. KuitenlCaan
11040: hemmänkin järkiperäinen kanMJ.hoito ei kanatalous ole meillä vielä saavutta-
11041: muodostui kannattavaksi. Kun elintar- nut läheskään sitä merkitystä, minkä
11042: peiden hinnat muissakin maissa siihen hinnat ja menekkisuhteet sekä maamme
11043: aikaan ·oLivat korkealla, voitiin jo muu- luontaiset kananhoitoedellytykset 1JekiJSi-
11044: tamana vuotena viedä munia ulkomail- vät mahdollisiksi. Tähän on huomatta-
11045: 254 11,82. - Kanatalouden edistäminen.
11046:
11047: vimpana syynä ,se, että ammattitaito ka- Kauanhoidon edistämiseksi toimii
11048: nanhoitoalalla on niin puutteellist.a, ettei maasS'amme useita eri järjestöjä, kuten
11049: sen pohjalla järkiperäistä :ja kannattavaa Suomen Siipilkadanhoitajain Liitto,
11050: kananh~oitoa voida harjoittaa. Ammatti- maan vHjelysseura t, Pienviljeli,jäin Kes-
11051: taidon !kohottaminen on siis kananhoidon kusliitto y. m. sekä kaupallisella puolella
11052: menestymisen ja myös yleistymisen en- Vientikunta Muna. Jokainen näistä
11053: simäin~n edellytys meillä. Myöskin on toimii nykyään erillään, toisistaan riip-
11054: sel"\'rittämättä, mitkä kanarodut meillä pumatta, ilman yhteistä suunnitelmaa ja
11055: voivat antaa parhaita tuloksia ja mi.ten työnj,akoa.
11056: hoidettuina ja ruokittuina niistä meidän Kanatalouden edistämistoiminta kai-
11057: oloissamme voidaan saada para.s !hyöty. paa sii's keskitystä ja vasta kun se on
11058: Kanataloudelliseen koetoimintaan on siis saatu aikaan, voidaan toivoa työn ;muo-
11059: my.ös kiinnitettävä vakavaa huomiota. dostuvan riittävän tehokkaaksi ja tulok-
11060: Ammattitaidon kohottaminen ja kt:ma- selliseksi. Kanatalouden alalla toimivien
11061: takntdellinen koetoiminta sekä muu ka- eri yhtymien keskittymisen ja yhteistoi-
11062: nanhoidon edistämistyö kysyy melkoisia minnan edistämiseksi sekä yhteisen toi-
11063: varoja"' 'joita tällä alalla toimivilla yhty- mintasuunnitelman ja tehokkaan työn-
11064: millä ja sitä harrastavilla ybityisillä jaon aikaansaamiseksi olisi tarkoituk-
11065: henkilöillä ei ole käytettävinään. V al- seen myönnettävät valtionvarat ensi kä-
11066: tion varojakin on tähän .tarkoitukseen dessä jätettävä kanatalouden hyväksi
11067: myönnetty, mutta niin pieniä määriä, toimivien eri järjestöjen edustajien muo-
11068: että niillä ei ole voitu paljoakaan saada dostaman kanatalouskeskuksen käytettä-
11069: ai'kaan. Käyttämällä kananhoidon edis- värosi, luonnollisesti sillä edellytyksellä
11070: tämiseen runsaammin varoja, voitaisiin että sellainen, kuten todenmukaiselta
11071: suhteellisesti pienillä uhrauksHla saada näyttää, saadaan aikaan. Sen tulisi 8it-
11072: elpymään tuotantohaara, joka näennäi- ten jaroaa eri jär;:iestöille apurahoja sen
11073: sestä väJhäpätöisyydestään huolimaHa mukaan kuin teihtäviiltä ja työn:jaosta so-
11074: voi sangen huomattavasti lisätä kan- vitaan tai käyttää osan siitä omaS's.a ni-
11075: samme hyvinvointia, vieläpä vaikuttaa mess·äänkin, jos se katsotaan tarpeelli-
11076: suotuisasti koko kansantalouteemmekin. seksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Kana-
11077: Sen merki,tystä on vielä lisäämässä se, talouskeskus voisi mahdollisesti myöskin
11078: että kanatalou'tta voidaan !harjoittaa il- antaa .apura'h:oda esim. koetoiminnan
11079: man suuria pääOiDlia, joten maaseudun alalla toimivrille laitoksille tai yksityi-
11080: vähävaraisemmatkin kansankerrokset silLe henkilöille. Tällöin tulisivat valtion
11081: voivat sen kautta saada sievoisia lisä- myöntämät vamt varmaankin hyödylli-
11082: tuloja. Viime vuoden kaltruisten katovuo- semmin, tarkoituksenmukaisemmin ja
11083: sien kohldattua maatamme on asian tä- tuloksellisemmin käytetyiksi, kuin jos
11084: hänkin puoleen kiinnitettävä erikoisen niistä annettaisiin apurahoja suoraan il-
11085: vakavaa lhuomiota. Ehdotamme sen- man yhteistä suunnitelmaa ja yhteistä
11086: vuoksi, että :kana:talouden edistämiseen johtoa toimiville eri järjestöille. Yleis-
11087: ruvettaisiin uhrarumaan !huomattavasti laatuisissa, koko kanatalousalaa koske-
11088: enemmän valtionvaroja ja että tarkoituk- vissa kysymyksissä ,tulisi tämän kanata-
11089: seen myönnettäisiin ensi vudtta varten louskeskuksen edustaa siihen liittyneitä,
11090: .300,000:- markkaa. tällä alalla toimivia järjestöjä.
11091: l\Iäärittelemättä yksityiskohtaisesti
11092: mahdollisesti muodostettavan ,kanata-
11093: II,s2.- Gebhard y. m. 255
11094:
11095: louskeskuksen" kokoon.pSJnoa tai val- että Eduskunta v :n 1925 meno-
11096: tuuksia, mutta ,huomauttaen, että voitai- arvioon ottaisi 300,000 mk:n määrä-
11097: siin ajatella maatalous'hallituksenkin ole- rahan kanatalouden edistämiseksi
11098: van siinä edustettuna, ehdotamme, että ja että tämä määräraha jätettäisiin
11099: kananhoidon edistämiseksi tarkoitetun ensi kädessä kanatalouden edistä-
11100: ensi vuoden määrärahan myöntäminen miseksi toimivien eri järjestöjen
11101: tapaihtuu edellyttäen IIlykyistä parempaa edustajista muodostetun ,kana-
11102: keskitystä kanatalouden edistämiseksi talouskeskuksen" käytettäväksi,
11103: toimivien huomattavampien järjestöjen jos sellainen saadaan aikaan.
11104: kesken.
11105: Edellä oleviin perusteluihin viitaten
11106: esitämme
11107:
11108: Helsingissä, toukokuun 15 päivänä 1924.
11109:
11110:
11111: Hedvig Gebhard. Juho Rannikko.
11112: Artturi Hiidenheimo. Herman Pojanluoma.
11113: E. A. Turja. W. W. Tuomioja.
11114: Mandi Hannula. A.ugust Raatikainen.
11115: J. A. Ihamuotila.
11116: 256
11117:
11118: tt,ss; - Anom. ehd. n:o 113.
11119:
11120:
11121:
11122:
11123: Gebhard y. m.: Määrärahan myöntämisestä Suomen
11124: Kotitalouskeskukselle kotitalouspoliittista toimintaa
11125: varten.
11126:
11127:
11128: E d u s k u n n a ll e.
11129:
11130: Elinkeinojen edistämiseksi uhrataan lun. Kulutusta hoitavan kotitalouden
11131: meillä vuosittain suuret määrät valtion alal1w ei yhtä mahtavia järjestöjä ole
11132: varoja, jotta amma ttitai•to saataisiin ko- saatu aikaan. Mutta siltäkin alalla teh-
11133: hoamaan, tarvittavat apuneuvot kehite- dään työtäJ jaJ useiden kotitalouden edis-
11134: ty~ksi tarkoitulks·enmukaiselle kannalle tämistä harrastavien järjestöjen yhtei-
11135: ja elinkeinojen :antama tuotto siten kas- senä k·esku:seHmenä on v. 19'21 Helsin-
11136: vamaan. Mutta meH'Hi; ei ole paljoakaan gissä perustettu Suomen Kotitalouskes-
11137: pantu huomiota siihen, tulevatko täten kus viime vuosina suunnannut pyrki-
11138: saadut tulot myös tarkoituksenmukai- myks:ensiä kotitalouden etujen valvomi-
11139: sesti kläytety.iksi. Suuris:sa sivistysmaissa s:een yhteiskunnan, kunnan ja valtion
11140: on sen sij•a;an, jo kauan sitten oivallettu, elämässä sekä ikotita1ouspoliittisten toi-
11141: miten suuresti kansan taloustoiminnan menpiteilden kehittämiseen samaan ta-
11142: kokonaistulokseen vaikuttaa kotitalous paaJU, kui'll milla:iJSeksi kehitys tällä
11143: tulojen ·käyttäjänä, kulutuksen jä;rjes·tä- ala:lla on muissa,kin sivis.tysma•ilssa muo-
11144: jänä j:a toimeenpanij,ana. Täun:än vuoks:i dostunut.
11145: ·on ryhdytty monenlaisiin la:ajakantoi- Kun kotitalomsop•etu~sen antaminen
11146: si:in toimeUJpiteisiin, jotta myös kotita- kouluissa on llllahdoton ilman tarkoituik-
11147: louden hoito ja .s:iJinä käytettävät apu- s~nmukai:sta QPetuskeitt~ötä, mutta tästä
11148: neuvot saatais:~in mahdollisimman hy- tosiasiasta: mei!llä niin vähäm viel'ä piita-
11149: välle kanname, koska SJiten voidaan toi- ta:am, että ei edes uus:iin kouiutaloihin
11150: meenpanna huomattavia säästöjä sekä s:opivata keittiötä ~arusteta, on Kotita-
11151: työvoiman että tarvikkeiden käytös:sä, lous esim. koettanut sanomalehtikirjoi-
11152: mikä merkits:ee kJa,nS:akunnailile aivan sa- tusten j.a esi•telmien, m. m. kunnaH:iJSpäi-
11153: maa, kuin jos. elinkeinojen tuotto olisi vien yhteyteen järjestettyjen, kautta
11154: saatu kasvamaan. saada: asian tärkeyttä esitety'k:si asian-
11155: Elinkeinojen kehlttälmistyötä ovat suu- cmaiSiiHe; samoin on kä:ännytty erityi-
11156: rMti ed]stäneet asianomaisilla aloilla sHlä kirj:elmi11ä kouluhaHituksen, Suo-
11157: työskentelevät keskusjärjestöt, joita val- men kunnallisen keskustoimiston ja
11158: tio on varoillaan tukenut tehden siten maalaiskuntain kunn.alUstoimiston puo-
11159: mruhdoUiseksi tarvittavien maatalous-, leen. Kotitalousopettadattarien palkkaus-
11160: teol!li1suus- tai kauppapoliittisten toimen- olojen !parantamista on anottu, kaupun-
11161: piteiden suunnittelemis;en j,w valmiste- gin lkiTj:astoihin ja lukusaleihin on pyy-
11162: ll,s3. - Gebhard y. m. 257
11163:
11164: detty lisåämään .lmtitaloudeHista kidal- ruennettav:alksi sama\SIS& suhteessa kuin
11165: lisuutta, Suomen Messujen j01htolkunnalle elinkustannusindeksi on noussut, lasten
11166: on tehty esitys erityisen kotitalousosas- eliittiilmisen nojalLa myönnettä vää vero-
11167: ton järjestäJmisestä ensi messujen yhtey- huojennusta Ji,sättäJväk:si~ aviopuolisot
11168: teen, jotta meidänkin rarkkitehtimme, ra- v·erotettaviksi erikseen, perheenemän-
11169: kennuttajamme, kall[)piaamme ja itse niil1e taattavaksri sama oikeus kuin muil-
11170: kotitalousväki saisi tutustua niihin uu- le rkustannUJSten väJhentämiseen verotet-
11171: sHn laitoksiin ja väJlineisiin, joi1:la ulko- tavasta tu~osta ja tästä sallittavaksi vä-
11172: mailla ja kotimaassa jo on opittu koti- hentää valtion ja kunnan tuloveron sekä
11173: talouden hoitoa edistämään ja helpoitta- kirkolliJSmakrsujen mä;ärä. Niin1käJän on
11174: maan. Eotita1ouSkeslkus pitänyt huolta siitä,
11175: Kun sota-ajan jälkeen hintataso yleen- että ~a:noma~~hdissä; ja aikakauskirjoissa
11176: sä kauan .aikaa .pysyi .1uonnottaman kor- viimeksi mainitut kysymylkset ovat tul-
11177: kealla, ·ryhtyi Kotitalouslkeskus sanoma- leet käs.ittelyn alaisiksi.
11178: lehdissä julkisesti huomauttama:an eri- ~lla:inen toiminta, jota Suomen Koti-
11179: koisen korkeista hinnoista verraten niitä taloUISkeskus maJamme kotitalouden ko-
11180: raaka-raineiden hintoihin ja muihin kus- hottamiseksi harjoittaa, vaatii paitsi
11181: tannuksiin. Niinpå on puututtu m. m. teoreettista tutkimusty:ötä myös perehty-
11182: margariinin, puuvilla:kank.aiden, makeis- mi;stä sekä kotimaan oloihin ja tarpei-
11183: ten, palasokedn, f'ihan, leiVIän y. m. tar- siin että u1'roomaiden rsaavutukiSIHn näillä
11184: vikkeiden hintoi!hin, IOSittain, varsinkin a1oil1a, IIDatlmja näytte'lyihin, joita tälllä
11185: margariiniin nähden, hyvällä menestyk- alalla toimeenpannaan, valistus~ ja väit-
11186: sei.lä. Myös on työskennelty sE&ä esitel- telykirjoHelmien l:aa timista, esiteimien
11187: min että anomuksin siihen suuntaan, kustantamista y.m~ Kun valtio saman-
11188: ·että rsaataisiin valtion puo1esta järjeste- ta,p.a1sta edistämi:stoiminta.a elilllkeinojen
11189: tyk:Sii virallinen hintai!n valvonta vertaa- alall'la kannattaa rsuuri1l:a Slllmmilla, olisi
11190: malla ·toisiinsa niitä! tietoja, joita valtion aivan kohtuuHiJSta, ettei kotitalouspOILiit-
11191: viranomaiset ju]il{aiJsevat toiselta [>uolen tisiakaan pyrkimyksiä jätettäisi koko-
11192: tukkuhiinnoista, toi~elta puolen vähit- naan yk,sityisten asianharrastuksen va-
11193: täishinnoista elintarvikkeisiin nähden. Taan. Anomme senvuoksi,
11194: Kun valtion tulo- ja omaisuusvero ny-
11195: kyisissä ·oQ,oissa on muodostunut sellai- että Eduskunta ensi vuoden me-
11196: seksi, että se kohtuutto,rnasti r.asittaa noarvioon ottaisi 20,000 Smk. suu-
11197: perheeliisiä veronmaksajia, jätti Koti- ruisen määrärahan Suomen Koti-
11198: talouskeskus tämän vuoden alussa val- talouskeskukselle kotitalouspoliit-
11199: tioneuvostolle perustellun anomuksem., tista toimintaa varten.
11200: jossa pyydettiin tuloveron asteikkoa
11201:
11202: Helså:ngissä, tourlmkuun 15 p:nä 1924.
11203:
11204:
11205: Hedvig Gebhard. Eva Somersalo.
11206: Mandi. Hannula.
11207:
11208:
11209:
11210:
11211: 33
11212: 258
11213:
11214: ll,s4.- Anoa eh4. n:o Ui.
11215:
11216:
11217:
11218:
11219: Särkkä y. m.: Määrärahan myöntämisestä maatalous-
11220: työstipendejä varten.
11221:
11222:
11223: E d u s kun n a ll e.
11224:
11225: Suurimpia esteitä Suomen maatalou- Yllä kuvattu maataloutemme edisty-
11226: den kehitykselle nykyaikana on epäile- miselle arveluttava asiantila voidaan
11227: mättä korkeimman maatalousopetuk- nopeasti korjata sillä, että myönnetään
11228: semme tunnetusti heiklm tila ja maata- lisätty valtion määräraha jatko-opiske-
11229: loudellisten toimihenkilöiden siitä ai- lua varten ulkomailla ja erilaisia käy-
11230: heutuva yleensä suhteellisesti heikko tännöllisen kokemuksen hankkimista tar-
11231: ammattisivistys. Tämän lisäksi on pa- koittavia toimenpiteitä varten.
11232: hana heikkoutena mainittåva maata- Kuten tunnettua, ovat tätä menette-
11233: lousvirkamiehistön keskimaärin pieni lytapaa, jota voidaan kutsua työstipen-
11234: ammattikokemus. Vaikka kysymys kor- dijärjestelmäksi, suurella menestyksellä
11235: keimman matalousopetuksen uudelleen käyttäneet useat valtiot, joissa nopeasti
11236: järjestämisestä on päiväjärjestyksessä, on. tahdottu päästä saamaan ammattisi-
11237: tulee kuitenkin 1siitä huolimatta, ·~että vistys ja ammattitaito eri aloilla ko-
11238: uudistus nopeastikin toteutettaisiin, kes- hoamaan. Erikoisen laajassa mittakaa-
11239: tl:i:mään vuosia ennenkuin tämän uudis- vassa ovat tätä menettelytapaa käyttä-
11240: tuksen hedelmät aikavat näkyä maata- neet Japani ja er,äät BaHrenin va1tiot.
11241: lousammattimiesten pätevyystason ko- Työstipendimenettelytapa eroaa meil-
11242: hoamisessa. Mitä taas ammattikokemuk- lä nykyään käytetystä siinä, että stipen-
11243: sen puutteeseen tulee, ei virkamiehillä deillä tarkotetaan valmistaa asianomai-
11244: eikä nykyään yliopistotutkintojaan suo- sille tilaisuus työskennellä pitempi aika
11245: rittaviBa nuorilla agtonoomeilla yleensä 1--<3 vuotta koti- tai ulkomailla, joko
11246: ole mahdollisuuksia itse tätä asiantilaa tieteel'l.isissä laitoksissa, koelaitoksissa
11247: auttaa, koska ammattikokemuksen hank- tai käytännössä sekä siihen nähden, että
11248: kiminen yleensä tietäisi sen ajan pite- edeltäpäin määrätään se tarkoitus, jota
11249: nemistä, jolloin asianomainen elää ve- varten asianomainen valmistautuu, si-
11250: laksi tai ei ainakaan ole tilaisuudessa toutuen hän samalla valmistuttuaan
11251: opintovelkojaan lyhen,tämään. Kun pal- määräajaksi valtion palvelukseen. Sen
11252: kat sitäpaitsi tällä alalla yleensä ovat sijaan ei oman julkaisun aikaansaamista
11253: aihaisia, on velkakuorman suurenemi- olisi pidettävä välttämättömänä. Täm-
11254: nen valmistuvalle agronoomille paljon möiset pitkäaikaiset stipendit edellyttä-
11255: arveluttavampi asia kuin esim. nuo- vät myöskin valvontaa kotimaasta kä-
11256: relle lääkärille tai insinöörille. sin sikäli, että apurahan maksu keskey-
11257: U,s4. - Särkkä y. m;
11258:
11259: tetään., ellei ,asianomainen työskentele te- rustamisen tänkeimpiä esHöi:tä pitäisi
11260: hok\km.l.sti ja sopimuksen mukaisesti. nä:ihdäksemme juuri olla nnpeasti s·aada.
11261: Kuten ylempänä jo on viitattu olisi riittävä määrä pysty.viä nuoria perus-
11262: työstipendejä myönnettävä myöskin kouJuutuksen sa·aneita miehiä ullwmaille
11263: käytännöllisen maatalouskokemuksen maata,lousyliop:iJston opett.ajrutehtäviin
11264: hankkimista varten. Ehdoksi olisi ase.:. valmistumaan.
11265: tettava, etä asianomainen toimii edes- Mitä työstipendeihin tarvi:ttavaan
11266: vastuullisessa asemassa työnjohtajana määrärahaan tulee, olisi vä1trtä:mätöntä
11267: tai tilanhoitajana jollakin etevästi joh- suull[liteUa se ;pitemmäk,si ajaksi esim. 5
11268: detulla koti- tai ulkomaisella maati- vuodeksi.. Tä!Haisen pysy~vän työstipen.di-
11269: lalla. määJräralha.IJl olemassaolo tulisi v:oimak-
11270: Niistä oppialoista, joille nykyään eri- kaasti vaikuttrumaan 'Siilhen suuntaan,
11271: koisesti tulisi saada nuoria maatalous- että py:Styviä nuoria mie'hiä antautuu
11272: miehiä opintojaan jatkamaan,. esitettä- tälle alalle, jos,ta ta,as maataloutemme
11273: köön tässä karjanjalostusoppi, ruokinta- tulevaisuus mitä suurimmas,sa maarm
11274: fysiologia, maabakteriologia, puutarhan- riippuu. On luonnomsta, että valtio-
11275: hoito-oppi, talouspolitiikka ja työteho- ma!htien suhtautuminen :täh.än asiaan
11276: tutkimus. Vaikkakin eräillä näistä t.ä,yt.yy aluksi, niin kauan kuin ei ole ko-
11277: aloista jo on maassamme pystyviä kou- k€11llus.ta aiotteen onnistumisesta, oHa
11278: luutettuja voimia, työtehotutkimukseen varsin v:arovainen ja määr.ä,rahan su:h-
11279: perehtymistä varten äsken myönnettiin teelilisesti vaa.t1mattorrnap. Jotta. ~miten
11280: stipendi ja hallituksen tarkotuksena lie- ki,n' kannattaisi järjes:tää stipendlien
11281: nee käyttää suurempi stipendi puutar- suunnittelu ja stipendiaatt.i,en V'al'Von-
11282: hanhoidollisen koeaseman tulevan joh- ta, :täytyisi määrära!han heti aluksi
11283: tajan ka·sva ttamisia varten, on jat- olla semmoinen, e-ttä sti,pendiejä voi-
11284: kuva työstipendien myöntäminen silti taisiin jakaa jo ensi vuonna ,aina1k:in
11285: tarp,eellitsta nä~Häikin aloi:lla, sillä ei 5-10 henikilölle. Näin ollen 'V'Oisi koko
11286: riitä, eUä maalssalffilile on yksi kou:luu- työstipendimäruräraha ·v. 119-,2:5 ollru 200IJO()
11287: tettu voima tämmöisil~ä täl'k,eillä: aloilla. markkaa; mut.tla jos. tul,okset näyttäisivät
11288: Yhden miehen kuolemasta, sairastu- lurpaa·viHa:, olisi mä.rurärahaa vuosittain
11289: misesta :tai epäonnistumis'es'ta voi1si muu- korotettava 100,000-200,000 markaUa
11290: ten aiheutua arveluttavia vii'vytyksiä si.ksi kunnes' se nousisi rii:ttäVJän suu-
11291: tärkeiUäkin toimialoilla. Sitä:P·aitsi ei reksi. Niin pian kuin korkein maa-
11292: keneUä:käälll ole te,rveeUinen ja. kovaan ta.Iolllsopetus maassamme olisi tyydyttä-
11293: työhön kirhoittava tietoisuus siitä, e:ttä vällä tasolla voitaisiin t~östipendimää
11294: on ainoa 1Jäy1sin ikouluutettu mies jollakin rärahaa •suunesti pienentää.
11295: a.laUa koko maassa. Tätä kysyrrnystä: ar- Ylläesitettyä maa taloustyöstipendimää-
11296: vnste1taessa on lisä:ksi ote:ttava huo- räJrah~aa voidaan ehkä vastustaa siJJ.ä pe-
11297: mioon, eUä korkeaikoulukas'Vatuksen ja rusteella,. että se olisi y.ksitpuolisesti maa-
11298: sama,Ha perusteellisen kä:ytånnöllisen taJ.ou tta suosiva toimen,pi,de. Tähän on
11299: kökemuksen saaneiden maatalousmie,gten kuitenkin huomautet.ta.v.a, että kaik1hla
11300: tarve maassamme lähiaikoina tulee suu- muiHa tuotannon ja eli.nkeinoelämän
11301: resti nou:semaa'lll m. m. maa,ta'lousyliopis- aloilla: tyydyttävän ammattis1vistyksen
11302: ton perust.amisen, !koetoiminnan kehitty- saaminen maassHJmme alkaa. olla tur-
11303: misen ja, maa:talous1seura1työn tehostami- vattu ja myöskin käytännöUisen !koke-
11304: sen j'ohdosta. Maa t.a[ousyJiop:iJston pe- muksen hankkimi·nen tHJpalhtuu j,lman,
11305: 260 11,84. - Määräraha maatalousstipendejä varten.
11306:
11307: että tämmöistä aputiärjestelmää olisi nousiswat pa1ljoa suu:rempawn summaan
11308: kahnattu. kuin yllä on esrtetty t.yöstipendiiiiläärä-
11309: LisäJksi on todettarva, että yhteiskun- rah!3!ksi. Eikö näin ollen ole varsin luon-
11310: tamme jo on alkanut käsittää maa- nollista, eMä Osa näisrt:ä valtionva,roisota,
11311: talouden kohottamisen merkitykisenl koko joita ~lälhivuosina. :laitosten ja opett.aja-
11312: kansautaloudellemrme ja vw1tiollisen itse- voi.mien puu•tteen vuoksi ei vielä 'V'Oida
11313: näisyytemme tul'lv-arumLs.elle ja että ei käyttää tyydyttävän iko:rikeimman maa-
11314: mikään ni~stä teihokkaLsta toimenpi- trulousopetuiksen: jakamiseksr kotimaassa,
11315: teistä, joita maa1taloudim kohottamiseksi toistaiseksi käytettäi,sii:n, sruman ta~koi
11316: voidaan esittää, tule valtiolle suhteelli- tusperän hyväbi työstipendeinä Y
11317: sesti 'niin .hal!Vabi ikui.n ny.t kysymylk- Ylläesi teiyn perusteena ehdotamme
11318: sessä oleva työstipenldijärjestelmä.
11319: Lieneethän sitäpaitsi ~lmeis;tä, että val- että Eduskunta varaisi v :n 1925
11320: tio oHsi va:1mi:s nyt jo kantrumaan ne .menoarvioon . maataloustyöstipen-
11321: vuotuiset kustannukset, mi:tä kunnoLlisen dejä varten 200,000 markan suu-
11322: korkeililllman maata[ousopetuiksen ole- ruisen määrärahan.
11323: massaoLo maassamme tuottaisi j,a, jotka
11324:
11325: Helsingissä, toukokuun 1!5 päivän'ä 1924.
11326:
11327:
11328: W. K. Särkkä. Herman Pojanluoma.
11329: Mandi Hannula. J. Jyske.
11330: U. Brander. P. V. Heikkinen.
11331: Albin Manner. Vilho Nikkanen.
11332: Juho Niukkanen. P. Saarinen.
11333: Tyko Reinikka. Antti Kuisma.
11334: Tuomas Wanhala. E. M. Tarkkanen.
11335: Evert N ukari. Albert Eerola.
11336: V. Hirvensalo. A. A. Neitiniemi.
11337: 261
11338:
11339: II,s5. - Anom. ehd. n:o 115.
11340:
11341:
11342:
11343:
11344: Bryggari y, m.: Määrärahan myöntämisestä Pienvilje-
11345: lijäin Liitolle kananhoidon opetuksen järjestämistä
11346: varten pienviljelijöille.
11347:
11348:
11349: Eduskunnalle.
11350:
11351: Suurimpina tuotannon lähteinä ovat tulee maamme tuotannolle olemaan
11352: maassamme maanviUelys ja karjan!hoito yleensä sangen suuri me,rkitys.
11353: sekä niide-n rinnalla metsänlhoito. Suuri Yksi · sellainen sivuelinkeino, jonka
11354: luonnontuotantomme metsä a;Uma kuiten- kohottamliseen ei meillä varsinkaan pien-
11355: kin vähitellen antimissaan ehtyä, sillä viljelijäin keskuudessa ole tarpeellista
11356: jäTkiperäiseen metsänhoitoon perustu- huomiota kiinnitetty, mutta joka hyvin
11357: mattoman myynnin kautta ovat metsäm- sopii pienviUelyksen ylhteydessä harjoi-
11358: me vuosi vuodelta alkaneet tuntuvasti tettavaksi, a:ntaen oikealla tavalla keihi-
11359: harventua. Jo yksinomaan viimeksi mai- tettynä hyviä tul6ksia, on kananhoito.
11360: nittu seikka pakottaa meitä kansanta- Venäjä, Ranska, Belgia, Hollanti,. Tanska
11361: loudelliseltakin kannalta ajattelemaan y. m. maat :saavat ooananmunilla vuosit-
11362: uusia tulomahdollisuuksia. tain useita kymmeniä miljoonia mark-
11363: Mutta erittäinkin pitä,isi meidän tällä koja. Ja yksinpä monta kertaa esiku-
11364: ajankOhdalla koettaa yh,teiskunnallisin vaksi otettu Tanskan maa, joka kooltaan
11365: toimin kohottaa itsenäisty.vien pienvilje- on paLjon pienempi meidän maatamme,
11366: lijöiden marut8!loustuotantoa ja siihen saa joka vuosi kananmunilla miltei yhtä
11367: kuuluvia sivuelinkeinoja. Täytyyhän jo- paljon kuin Suomi meijerivoista. Muut
11368: kaisen rehellisesti myöntää, että pienvil- maat tuottavat kananmunia enempi
11369: jeliJjät ovat maanvuokraa:jina ollessaan kuin itsellä tarvitaan. Meillä sensijaan
11370: jääneet tuotantonsa kohottamisessa kai- tuotetaan niitä ja muita siipikarjantuot-
11371: kin puolin takapajulle, suurimmaksi teita ulkomailta. Aja~teHaessa t:ätä täy-
11372: osaksi siitä syystä, ·ettei siihen ole huo- tyy tunnustaa, että meillä on .paljon vel-
11373: miota kiinnitetty. Erittäinkin juuri vollisuutta täytettävänä tuotantomme
11374: ,pienviljelyksen yhteydessä hadoi tetta- tässä suhteessa kohottamiseksi.
11375: viin j·a siihen kuuluviin sivueHDikeinoi- Jotta saataisiin korjansta mainitussa
11376: hin on valtiovallan taholta oltu liiaksi suhteessa aikaan, olisi ktiinnitettävä tällä
11377: välinpitämättömiä. Kun maamme on kertaa etupäässä huomiota siihen, että
11378: suureksi osaksi pienviljelykselle sopiva itsenäi'styneiden pienviljelijäin harras-
11379: maa, tulisi näiden sivuelinkeinojen ko- tusta kananhoitoon kasvatettaisiin mi-
11380: hottamiseen kiinnittää enempi huomiota, käli mwhdollista. Mutta tietääksemme ei
11381: varsinkin kun niiden kohlottamisella siinä sulhteessa ole vielä paljoa tehty. Lu-
11382: 262 II,s5. - K.aiD!anhOO:donopetuksen jä:rjestä:milmen.
11383:
11384: kuun ottamatta Siipikarjanhoita;jain L:i!it- kin, on Liiton. taholta saatu käyntiin
11385: toa, joka sekään ei ole kohdistanut työ- vaan supistetussa määrässä sen-vuoksi,
11386: tänsä yksinomaan pienviljelijöille, eivät ettei Liitolla ole ollut siihen varoja käy-
11387: maataloudelliset järjestöt ole tehneet tettävänä. Ja nekin varat, jotka tähän
11388: tässä suhteessa työtä juuri ensinkään käytetään, on Liiton täytynyt siirtää jä-
11389: pien viljelijäin keskuudessa. sentensä vuosimaksuista ja hankkia eri-
11390: Tiedossamme on, että Pienviljelijäin tyisillä kurssimaksuilla. Jos Liitto saisi
11391: Liitto on ryhtynyt toimenpiteisiin neu- käytettäväkseen enemmän varoja tähän
11392: von:ta- ja opetustyön tekemiseksi myös- tarkoitukseen, voisi se kiinnittää palve-
11393: ldn täs!'lä suhteessa pienviljelijäväestön lukseensa useampia neuvojia ja siten ko-
11394: keslmudessa. Sitävarten on Liiton palve- lhottaa pienviljelijäin harrastusta asiaan,
11395: lukseen kiinnitetty erityinen pätevä hen- samalla antaen niille hyödyllistä käytän-
11396: , kilö, joka kuluvan talven ja kevään ai- nöllistä .opastusta tämän tärkeän sivu-
11397: kana on pitänyt kursseja kananlhoidossa elinkeinon edistämisek,si. Kun ottaa huo-
11398: eri puolilla Liiton toiminta-aluetta. Yk- mioon ne verrattain korkeat vuosimak-
11399: sinomaan viimeisten kahden kuukauden sut, joita Pienviljelijäin Liiton jäsenet
11400: aikana on näitä kursseja pidetty 24 eri Liitolle suorittavat ja sen luottamuksen,
11401: paikassa ,hyvin ihyvällä menestyksellä. jolla pienwljeHjät ottavat neuvontatyön
11402: Ne ovat olleet käytännöllis-tietopuolisia vastaan tältä Liitolta, sekä yhä laajene-
11403: siten, että nii·ssä on luennoitu k1ananhoi- van ammatillisen toiminnan Liitossa,
11404: dosta ja sen kannattavaisuudesta yleen- olisi erittäin hy.ödymstä, että tä.hän tar-
11405: sä; opastettu havainnollisesti kananhoi- koitukseen myönnettäisiin mainitulle
11406: toa sekä käytännöllisten pienviljelykseen Liitolle valtioapua.
11407: sopivien kanaJoiden rakentamista y. m. Edellä esitetyn perusteella anomrme
11408: SamaHa on esitelty varjokuvia opetuksen kunnioittaen,
11409: havainnollistuttamiseksi. Tähän, niin-
11410: kuin muuhunkin mainitun Liiton toimin- että Eduskunta päättäisi vuoden
11411: taan, ovat pienviljelijät suhtautuneet 1925 Ctulo- ja menoarvioon varata
11412: hyvällä luottamuksella. M11'tta tämäkin 50,000 markan määrärahan Pienvil-
11413: toimenpide, ni1in hyödyllistä kun se onkin jelijäin Liitolle käytännöllis-tieto-
11414: ja niin !hyvällä ylhteisymmärryksellä puolisen opetuksen järjestämiseksi
11415: kuin pienviljelijät sitä vastaanottavat- pienviljelijöille kananhoidossa.
11416:
11417: Helsingissä, toukokuun 15 päivänä 1924.
11418:
11419:
11420: Tuomas Bryggari. Jalmari Kovan en.
11421: Taneli Typpö. E. Aromaa.
11422: Frans Mnstasilta. M. Pnittlnen.
11423: Atte J. Muhonen. T. Halonen.
11424: Viljo Rantala.
11425: 263
11426:
11427: Il,s6, - Anom. ehd. lt:O 117.
11428:
11429:
11430:
11431:
11432: Virkkunen y, m.: Ulkomaisen lainan hankkimisesta
11433: käytettäväksi Osuuskassojen Keskuslainarahaston
11434: välityksellä pienten ja keskikokoisten viljelystilain
11435: haltijain avustuslainoiksi,
11436:
11437:
11438: E d u s k u n n a 11 e.
11439:
11440: Tunnettua on, että pienviljelUöittemme nuksia, jotka kuitenkin olisivat tarpeen,
11441: ja kesk,ikokoistenkin vilje1mäin haltijain j.otta voimaperäinen elämäntöiminta näi-
11442: taloudellinen asema kiristymistään ki- den uusien, it.senäistyneitten pienvilljeli-
11443: ristyy.. Eivät ainoastaan viime syksyisen jöitt.en keskuudessa voisi elpyä. Toisen
11444: kadon seuraukset ole olleet suurelle osalle ryhmän pienviljelijöitä muodostavat ne,
11445: pienviljelij.öitämme suorastaan tuhoavia, jotka takavuosina vapaaehtoisessa ikau-
11446: vaan muutoinkin kärsii maataloutemme pass·a hankkivat itsellensä maa-alan ja
11447: sellaista alenevaa suuntaa, joka uhkaa siihen rakennuksia., \kumpaisiakin enim-
11448: sen tulevaisuutta. Ainoastaan ne maan- mäk..seen velaksi. Nämä alkavat pien-
11449: viljeli'jät, joilla on pääoma:säästöjä, voi- viljelijät ovat vieläkin tukalammas:sa
11450: vat niiden turvin toistaiseksi tulla toi- asemassa kuin edelliset, ja heiitä on odot-
11451: meen. Mutta aivan toiSiin on niiden, doilla tamassa vaara menettää uudet viUelysti-
11452: säästöjä ei ole, vaan päinvastoin velkoja lansa. Kolmantena ryhmänä mainit-
11453: ja ·jokapäiväisen liikkeensä hoitamista semme itsenäistyneet mäkitupalaiset ·ja
11454: varten edessään yhä kiristyvä rahapula. asuntotonttimaan ostajat, jotka r.ahallis-
11455: Tällainen on a1sema, jonka pelottavia ten sitoumustensa se,lvittämisessä myös-
11456: kuvauksia tulee tietoon, ei ainoastaan kin ovat joutuneet suuriin, kuten useassa
11457: maamme väihävaraisilta .seuduilta ja tapauksessa pelättävältä näyttää, voitta-
11458: varsinaisilta katoaluell,ta, vaan myö1skin ma ttomiinkin vaikeuksiin.
11459: niiltä viljelysseuduilta, joita on totuttu Johtopäätös näiden tosiasioitten mai-
11460: nimittämään v.iljelyksen rintamaiksi. nitsemisista on se, että pikaiset ja tehok-
11461: Taloudelliseen ahdinlmon joutuneitten kaat toimenpiteet ovat valtiovallan puo-
11462: pienviljelijöitten keskuudessa voi erottaa lelta välttämättömät, jotteivät maatalou-
11463: eri ryhmiä. 'Torpparien itsenäistymisen temme ja erikoisesti pienviljely\ksemme
11464: tapruhtueSlSa verrattain suotuisten kon- työntekijät kerrassaan menehdy heitä
11465: jun\ktuurien vallitessa on melkoinen osa ahdistavan tilanteen ·edessä.
11466: heistä jo voinut maksaa Lunastamisvel- .Viime aikoina on eduskunnan ja halli-
11467: 1
11468:
11469:
11470:
11471: kansa. Mutta kun edulliset hintasuihteet turosen huomio ensi s1ijassa kiinlt.ynyt toi-
11472: nyt ovat lopussa, eivät b:e nykyään ky- menpiteisiin tilattoman väestön kiinnit-
11473: kene omin voimin suorittamaan raken- täimiseen maahan. Kaikki tällaiset tilat-
11474: nustensa ja viljelystensä alalla paran- toman väestön asuttamistoimenpiteet
11475: 264 Il,86. - Laina Osuuskassojen Keskuslainarahasto Oylle.
11476:
11477: ovatkin kannatettavia ja vaativat raha- kaasti, kuin nykyisissä oloissa välttämä-
11478: varojen osoittamista niihin. Mutta tä- töntä olisi, tämä rahamäärä ei saisi olla
11479: män asuttamistoiminnan rinnalla täytyy 250 miljoonaa pienempi, mutta kernaam-
11480: nyk~h~tkenä katsoa ·erittäin tärkeä!ksi min se ·olisi lmhotettava aoo miljoonaan.
11481: t®täväksi sitäkin, että valtiovalta mah- Kun kuitenkin valtiolainan hankkimi-
11482: dollisimman tehokkaasti ryhtyy tuke- nen puheenaolevaan tarkoitukseen vaatii
11483: maan jo toimivia pienviljelijöitä, jotta aikansa, mutta nykyinen tilanne sitävas-
11484: näille elämisen mahdollisuudet ja elä~ toin ei siedä viivyttelemistä, olisi mieles-
11485: mä:n toivo säilytetään. Nyt· vaadittava tämme valtiovallan vuoden 1925 valtion
11486: toimenpide, joka on riiin tärkeä, että se talousarviota järjestettäessä osoitettava
11487: ei siedä lykkäämistä, on se, että valtio- esittämäämme tarkoitukseen ja käytettä-
11488: valta ryihtyy auttamaan jaloilleen niitä väksi ehdottamallamme tavalla 50 miLjoo-
11489: viljelijöitä, jotka ilman tätä tukea ovat naa, jotka väliaikaisesti, kunnes valtio-
11490: sortumassa viljelyksiltään pois. laina saadaan, olisi otettava valtion pää-
11491: Tämä on käypä mahdolliseksi •siten, omasäästö·stä, mutta siihen mruksettava
11492: että valtiovalta juuri nykyhetkellä aset- 'takaisin, niin !Pian kun valtiolaina on
11493: taa riittävän suuria ·rahamää:riä pienvil- saatu.
11494: jelijöitten auttamiseksi heidän ahdinko- Keskuslainara:haston ja osuuskassojen
11495: tilastaan. Ne rahamäärät, ,joita valtio tähänastinen toiminta antaa takeita siitä,
11496: viime aikoina on nimenomaan tässäkin että lainat tulisivat tarvitsijoille anne-
11497: tarkoituksessa asettanut Osuuskassojen tuiksi todella heidän viljelystä.än ja elä-
11498: Keskuslainarahaston käytettäväksi, ovat mäntoimintaansa nostaviin ja edistäviin
11499: olleet, suureen tarpeeseen nähden, niin tarkoituk8iin. Kun nykyään myönnetään
11500: vähåisiä, että niiden avulla on ainoastaan valtion asutuslainoja ainoastaan sellai-
11501: pieneLtä osalta voitu lieventää ahdinko- sille pienviljelijöille, joiden omistama vH-
11502: asemaa. jelyspinta..,ala on laa:juudeltaan alle 15
11503: Erityisesti kun ·on kysymys maata jo ha, ei tätä maksimira·jaa pitäisi jyrkästi
11504: omistav.ien viljelij.öitten .avustamisesta, noudattaa nyt pulheenaolevassa tarkoi-
11505: tarjoutuvat osuuskassat ja niiden yhtei- tuks'Elssa. Vaikka viljelyspinta-ala lai-
11506: nen Keskuslainarahasto sopivimmaksi n6ja annettaessa otettaisiin huomioon
11507: välittäjäeliineksi, joka silläkin alalla, kaksinkertaisenakin, niin että ylin raja,
11508: jota tämä anomusehdotus tarkoittaa, ny- jolloin viljelystila voisi tulla kysymyk-
11509: kyään jo harjoittaa vuosi vuodelta laa- seen lainoja jaettaessa, olisi 30 hehtaarin
11510: jenevaa toimintaa. Tiedossamme on, että laajuus, niin 'silloinkin säilytettäisiin eih-
11511: Keskuslainarahaston taholta on siilhen dottamamme toimenpiteen luonne olla
11512: tarkoitukseen, joka tässä on puheena, maan u'hatun pienviljelyksen tukemista.
11513: tiedusteltu ulkomaalaisen lainan saa- Että pienviTjelijät saisivat luottoa ai-
11514: mista, mikä kuitenkin tälhän asti ei ole noastaan tuottavan toiminnan edistämi-
11515: voinut tulla toteutetuksi. Mielestämme seksi, olisi mielestämme tärkeätä. Mutta
11516: olisi nyt valtiovallan omaksuttava tämä yhtä tärkeätä on, että valtiovallan !hank-
11517: ajatus ja ryhdyttävä toimiin valtiolainan kimista rahoista voitaisiin viljelijöille
11518: hankkimiseksi, joka sopivilla ehdoilla antaa lainoja huokeampaa korkoa vas-
11519: asetettaisiin Keskus'lainarahaston käytet- taan, kuin mitä nykyinen, ylen korkea
11520: täväksi lainojen antamista varten pien- korkokanta edellyttää. Mielestämme olisi
11521: ten ja keskikokoisten viljelysten haiti- asianmukais,ta, e.ttä valtio esittämiimme
11522: joille. Voidaksensa vaikuttaa niin tehok- tar:koituksiin antaisi suoranaistakin avus-
11523: II,ss. - Virkkunen, P., y. m. 266
11524:
11525: tusta jonkun verran siinä muodossa, että haston v'älityksellä huokeakorkair
11526: se ottaisi kan taakseen korkotappiota sekä sia lainoja näille viljelijöille sekä
11527: ulkomaalaisen lainan hankkimisesta syn- mäkitupalaisiUe ja asuntotontti-
11528: tyviä kuluja kohtuullisen määrän. maan hankkineille itsellisille· nii-
11529: Edellä esite'tyn nojall'a saamme k!Un- den näkökohtien mukaan, joita
11530: - nioittaen ehdottaa, tässä anomuksessa on esitetty;
11531: että tähän tarkoitukseen ja sa-
11532: että Eduskunta kehottaisi HaUi- maUa .tavalla käytettäväksi varat-
11533: tusta ryhtymään pikaisiin toimiin taisiin jo tulevan vuoden valtion
11534: ulkomaalaisen, noin 300 miljoonan talousarvioon 50 milj. mkn suurui-
11535: markan suuruisen lainan hankki- nen rahamäärä, joka väliaikaisesti
11536: miseksi pienten ja keskikokoisten otettaisiin valtion pääomasäästöstä,
11537: viljelystilain haltijain avustamista mutta siihen maksettaisiin takai-
11538: varten; sin, niin pian kun valtiolaina on
11539: että tÖiStä lainasta myönnettäi- saatu.
11540: siin Osuuskassojen Keskuslainara-
11541:
11542: Helsingissä, toukokuun 16 päivänä 1924.
11543:
11544:
11545: Paavo Virkkunen. Mikko J askari.
11546: Juho Rannikko. Juho Kinnunen.
11547: A. A. Neitiniemi. Albert Eerola.
11548: Tuomas Wanhala. F. V. Härmä.
11549: Lauri Pohjala. Erkki Paavolainen.
11550: Evert Nukari. Vilho Nikkanen.
11551: E. A. Turja. W ald. Bergroth.
11552: 0. H. Jussila. Eva Somersalo.
11553: Siviä Ruotzi. Kyösti Järvinen.
11554: Eino Tulenheimo. A. H. Saastamoinen.
11555: Erkki Kaila. Pekka Pennanen.
11556: E. N. Setälä. Hedvig Gebhard.
11557: J. A. Mannermaa. Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
11558:
11559:
11560:
11561:
11562: 34
11563: 266
11564:
11565: H,s1. _..... ADem. elul. B :o 118.
11566:
11567:
11568:
11569:
11570: SaariBen P., y. m.: Määrärahan myöntämisestä lainan
11571: antamista varten Osuuskassojen Keskuslainarahasto-
11572: Osakeyhtiölle edelleen lainattavaksi maataloutta ko-
11573: hottaviin uudistöihin.
11574:
11575:
11576: Ed u s k u n n a ll e.
11577:
11578: Valtio'V!alla,n ta1holta, on maassamme perustuva. osuuskassajärjestö. Pienvi1-
11579: viime vuosina swht.audluttu varsin suu- je1i:jäluokan luotontarpeen tyydyttämi-
11580: rella myötätunnolla tilatioman väestön seen ja yleensä maatalouden koihoitami-
11581: kiinnittärrniseen maahan ja uusien pien- seen myöntärrnien va<lt:iolainojen välittä-
11582: tHojen muodostamiseen sekä pyritty tar- minen tapaMuukin useimmissa sivistys-
11583: mokJkaasti myösJiin käytänilliössä täl- maissa osuuskaSisojen ja, niiden keskus-
11584: laista o.hjeolma,a toteuttamaan. Tämä on- järjestöjen välityksellä.
11585: kin luonnollista maa!Ssalilllllle, jossa .tUa:t- Valtio on me:hlläkin varsinkin vi,ime
11586: toman maalaisväestön lukumäärä on vuosina myöntänyt osuus,kassojen ja1 nii-
11587: varsin. suuri ja viljelyskelpoisia maita den keskuS1järjesMn, Osuuskassotien Kes-
11588: on paljon. kuslainarruhasto-Osake~hrt: iön, väli tyksel-
11589: Tämän oihel1a on va,ltiov.alta myötä- lä 'huomattavia summia va:Hiolainoja
11590: tunnol,la suhtautunut myös pie.ruv:i>ljelij.ä- pienvilljelij.äin ta.1outta kohot~taJViJin
11591: luokan ta:loudel!lisen tilan kohottamiseen. uudistwstöihin sekä :heid.än tuotantoa,an
11592: On kä,gitet:ty, ettei ihyörly.tä ei:kä yhteis- edis.tiilviin mui!hin tarkoituksiin. V :n
11593: kunnan ika;nnalta ole eduksi vain mah- 1920 tulo- ja menoarviossa my•önsi Edus-
11594: dollisimman runsaslukuisen pientilallis- kunta KeSikuslaina.rahastoHe 2,000,:000
11595: luokan luominen, eHei samalla, huo- markan, v:n 19211 tulo- ja menoarvi,ossa
11596: lehdi·ta siitä, että näille pientilallisille 15~,000,000 marikan, v:n 19212, tU!lo-lj,a meno-
11597: koetetaan luoda edellytykset tilojensa arvi~o:ssa' 10,000,000 markrun sekä vuoden
11598: kunnolliseen viljelemiseen ja heidän ta- 192,3 tulo- ja menoarviossa: .taas 15,000,000
11599: loutensa vaurastumiseen. Tämä taas m. markan vaU.iolainan. Viimeksi maini-
11600: m. edellyttää, että heille hankitaan riit- tust.a mä:ärästä on 5,000,000 ma~kkaa an-
11601: tävästi sopivaa ja huokeakorkoista liike- nettu :lainojen m_y,öutämiseksi osuusmei-
11602: paaomaa heille soveltuvan luottojär- jerien raikentamisrta va.rten. Lisälksi oli
11603: jestön välityksellä. Eduskunta vv. 19113-1914 myöntänyt
11604: Kokemukset Illii•ru :muissa .maissa kuin K.esJiusla.inarahastol1e, 2.,000,000 markikaa
11605: meilläJkin ovat osoittane-et, että sopivin pysyviä <laiJnoja. Maan hallitus taas on
11606: täHainen järiiestö :pien:viljelijruluoikan kuluvana vuonna maa1taloudeltlisia tuo-
11607: liikeluoton .tarpeen tyydy:ttämiseen on tantolaiJtoksia varten tämän vuoden
11608: osanobt.ajainsa ke&kin·äiselle va:stuu1le tulo- ja menoarvioon vara.tu:sta ;},000,000
11609: II,87. -,.... Saarinen, P., y. 111. 267
11610:
11611: markan määrärahasta my·öntänY~t Kes- huomioon eri ruhlwina valtiolta ·sarudut
11612: kusJ.ainarahastoUe 2.,500,000 markan lai- kuoletuslainat da Suomien .Pankin myön-
11613: nan raken:nus·lain:oiksi osuusmeijerei.tä tämä luot.to, on Keskuslain•a.raihastolla
11614: va,rten. Keskuslainarahastolle oru •siten tMä nykyä v.altion varoista tai valtion
11615: eri aikoina myönnetty pysyviä valtio- ta:lmamina pääomia käyte•t<tävänään yh-
11616: lainoja yhteensä 46,500,000 ma.:r<kkaa. teensä noin 187,.000,000 ma·rkkaa.
11617: Tämän lisäksi ovat v. 1922 perustetusta Ovart.ko näJmä vrult.i.on Kesk'11Slnlillla-
11618: ,,Maa1taloustuotannon edistäm:israhas- rahaston vätlityksellä osuuska:ssoille
11619: tosta" Edruskullillan päätöksen perusteena my.öntämät varat tulleet käytet.y.iiksi tuot-
11620: osuuSikassat saaneet ylhteensä 22,12.4,000 tavalla ja lainan sa:ajain taloutta s.akä
11621: markkaa. Euluvalle vuodelle n. s. ikato- samaJla ikoko mallitail'outitamme kohot-ta-
11622: bud~ettiin varatuista varoiJsta on Kes- valla. tav;aUa ~ Tä!hä·n .ky.symyksoon tåy-
11623: kuslaina.ralhast.o sa,anut 20,000,000 mar- tyy jl()lkaåsen osuusik-a.ssa:l1ike:Uä tuntevan
11624: kan llainan llainattavaksi osuusikassojen antaa; myöntävä vastaus. Osuuskassojen
11625: väJlity:kseHä katoalueen maanviljelijöille täihänastinen :toiminta on myös 'i:rukeena
11626: heidän talout,taan ikohottaviin ruudistus- siitä, että edelleenkin niin :tulee olemaan.
11627: töi'hin se:käJ 16,.000,000 ;ma:rkan siemen- Osuuskassojen ja niiden lainausliikkeen
11628: lalinan lairmttava1ksi ·kartoalueen osuus- ~a:hlmtuksiaJ 'koske!Vat tutkimukset osoit-
11629: kassojen väHtykseUä kuluvana vuonna tava.t m~iöskin seLvästi oouusk!llssa1aino-
11630: ta:r<vittavrun !kyilvösiemenen lhankinta.a jen maataloutta kohottavan vaikutuksen.
11631: v.a,rten. Lisäksi •on Kes:kuslainrura'has.to Niinpä ,Suomen Osuustoimintalehdessä"
11632: Postisääs·t®anikin varoista kuluvana kuluvan!ll vuonna ,ss. 19-25 julkaistu
11633: vuonna saanut ·Eduskunnan myönt.ämän tul!kimus osuruskats,s,alainojen käytöistä v.
11634: 100:n miljoontan markan :va1l!ti«m takuun 1922 osoittaa, että yihtenä ainoana vuo-
11635: nojalla 50,000,000 markan lainan~ mistä .tena suoritettH:n 563 osuuskass:a~Sta Wa.i-
11636: kumminkin on sa•a1tu nostaa vai.n natu1la, rnoin 40,0000,000 ma:rkalla, m. m.
11637: 44,000,000 IDM'iklkaa•. Krun vielä 'Oite·ta.an seuraavat työt:
11638:
11639: Suoritetun
11640: Yhteinen työn arvi-
11641: lainamäärä oitu raha-
11642: Smk. arvo Smk.
11643: Raivattiin uudis!Viljelystä ............. . 6,463 !b.a
11644: Ka:i!Vet.tiin ojaa. . ...................... . 3,625,192' m •12:,199,950 15,447,678
11645: Ajettiin maanJparannusaineita, . . . . . . . . . . 1,198,219 ku01·maa
11646: Rakenn.eHiin:
11647: asuinrakennuksia ..................... .
11648: karjasuojia ........................... . 9,881,500 19,704,.979
11649: reh!usuoj.ia ............................. .
11650: muita. raikennukisia ................... .
11651: Oste,t:tiin mn.a ta ....................... . 5H laina!lla
11652: Raken:nettiin uusia koteja ............. . 571
11653: "
11654: Oste:t1tiin kotieläimiJä:
11655: lehmiä ................................. . 1,710
11656: he!Vosia ............................... . 1.534 4,925~ 6,721,562
11657: muita ................................. . 26
11658: 268 11,87.- Laina OsuUS>kassojen Keskuslainarahasto Oylle.
11659:
11660: Ostettiin amnHIJtti1tarvikkeita:
11661: a:pulantoja . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15,026 säilcldä
11662: siem.eniä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 336,020 kg.
11663: väkirehuja . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. . 17,218 sitkkiä 6.371!,632 8;233.348
11664: kor:sirehuja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51'5,892 ma!'lkallaJ
11665: koneita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,450 kpL
11666: Muilhin tarkoituksiin käytet.tiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,100,972: 4,909.880
11667: Yhteensä Stmk. 39,891,126 63,71.2,42[
11668: · Edehlä oleviin suoritettujen töiden ar- t:otmäärä o1i nQin 260 markkaa kutakin
11669: vioituihin raha-arvoill:!Jin nähden on vieilä osuu&ka~sojen jäsentä kolhti:,. ei osuus-
11670: ihuOIJil.autettaJVa, eMä ne on laskettu mah- kassojen. KeskuslainaraJhas:tol'ta saama
11671: doHiJsimman varovas·ti. Niinpä ensi- liikep,äJäoma Jmtakin jäsentään kohti,
11672: mäiseen .ryhmään kuuluvien 5,500 ha:n kuru ottaa huomi.oon rathamme nyikyisen
11673: raivaus ja ojittaminen v:n 192~: .työpd~ ostoky,vyn, ole lain•karun HsääJJJtynyt v:n
11674: kojen mukaan laskettuna ,tä,ytyy ar- 1912. jälkeen. vaan päinvastoin välhän
11675: vioida ainakin 22. mildoonaksi markaksi, alentunut.
11676: maanparannusaineiden ajo 5 miljoouaksi Kuten edeHä on jo mai!ntittu, kuului
11677: markaksi, joten suoritetun työn todel- o.suusk.assoihin noin 80,000 jäsentä.
11678: linen raha-arvo 001' liiina~in 217 miljoonaa Näi&tä 0111 kerätyn tilaston mukaan· sel-
11679: marikka.a eli 8Jrvioitua lähes kaksi kertaa laisia, jorhla on pe1toa korkeintaan 15 ha
11680: suurem,pi. ja jotka s•iis voidaan lukea pienvilljeli-
11681: 'l'ämä tutkimus o:soittaa siis selrväSiti, jöiksi, yli 90 %. Osuus,kas.sojen koko
11682: et.tä osuuskassalainat ov·at tuHeet hyötyä jäsell'roäärästä on site•n pienvi:ldelij'öitä
11683: tuottilivalla tava:lla käy:tetyiJksi ja :myös- nyik,yisin noin 72,000. Pien;viljelijöis-
11684: kin sen\, että osuu,skassoistru an:nert:uilla tämme on näin ol·l·en vasta väihän yli
11685: lainoiJla saadaan su!htoolUsen pa:J.jon 30 % kassojen jä&eninä. Osuuskassa-
11686: työtä suoritetuksi. lHkkeellä on siis vielå varsin suuret
11687: Seurauksena edellä: selostetus·ta hani- levenemismahdollrsu udet. V a:n1hemmHla
11688: tuksen ja erikoisesti marumme Eduskun- osuuskassa1seuduiHa p01hjois- ja itäosi·ssa
11689: nan viime aikai,sesta my,ötämieHses:tä va:ltakuntaa on kyU.ä jo paljon sella,isia-
11690: suMau tumises:ta osu.u.skassarliiikkooseen kin :kuntia, joissa osuuskassojen jäsen-
11691: onikin ollut·, että uusi.a osuu:ska:ssoj,a on määrä on yli 80 %, jopa yli 90 % VJiljel-
11692: syntynyt entistä ripeämmin ja osuus- mäin lukumäärästä. Viime vruosina on
11693: kassojen yhteinen jäsenmäärä on vmrsin osuu,gkassailiike alkan'U.t .voLmrukJka.asti
11694: huoma;ttavas.ti rlisää:ntynyt. Kun v:n leV!i tå myöskin tJudenmaan, Turun ja
11695: 1919 hwuss·a oli Keskus1ain,a.raha1Ston Porin ja Hämeen lääneihin, erikoi-
11696: luot:toa nauttiv•ia osu.U:81kassoja 591 ja sesti niiden läänien runsaslukuisen
11697: niissä jäseninä 29;873, oli luottoa nau:tti- entisen torpp.ariväestön keskuuteen, joka
11698: via osuusikassoda 1/5 214 (jo 95.1 ja niissä rakennustensa ja viljelystensä tarkoituk-
11699: noin 80,000 jä:senitä. Maiuitui.Ne 951 senmuka.isempaan kuntoon saattamiseen
11700: osu usikassa11e oli Kesikuslainarahaston tarvitsee runsaasti lainoja.
11701: myöntälmä luotto :sanottuna; aiikana; yh- Kuten jo mainittu, on osuuskassa!lilik-
11702: teensä IlJ. 190)}00,000 markkaa eli lähes keel1ä vie~ä paljon tehtävää, ennenkuin
11703: 2,400 ma.rkikaa kurtaki'n osuus'ka:ssan se on saanut Jititetylksi · jäsentpiiriin:sä
11704: jä·sentä kohti. Kun rv. 191~ Kesikuslaina- maaseudUJn pienviljelijät. Ja ilman laa-
11705: raha!S·ton osuuskassoiUe my·öntämä iuot- jal1e uJottuvaa ja riittävil[ä pääomina
11706: II,s7. - Saarinen, P., y. m.... 269
11707:
11708: vail'USitettua osuusk.assa!lii.!ket•tä ei pien- V ara.amru1la riittävästi paaomia sop~
11709: tilallisten ja erikoisesti äskettälin itse- villa ehdoilla osu uskassoi.Ue niiden jäse-
11710: näistyneiden torwarienJ ja uusien asu- nHle Jain:attavaiksi edistetään myöskin
11711: tusmallisten varsin kipeästi kaiparumaa erikoisen s11uressa: määrin maailll!Ill.e
11712: viljelys- ja raikennu.sluoton trumretta saa- oma vaxaistThttamistoi.menpiteitä. Varsin
11713: da: edullises<ti terveiltä melll8te.lmiä nou- tiirkeänä pyrkimylk:senä nykyisin on
11714: daJttaen• järjestetyksi. Osuuskassat tar- sawda kotimainen rvHjantuotanto lisään-
11715: vitsevat siten :lähivuosina, varsin rulll- tymään .koti!Ill.aista: kulutusta vastaa-
11716: saasti sopiv~lla lainaehdoilla saatuja vaksi. Tähän1 .päämäärään pää1seminen
11717: vatr.oja, jotta ne voisi>Va.t tämän luoton näy.ttää kuiterukin va1rsin vaikealta; niin
11718: tarpeen tyydyUää ja jotta osuuska•ssojen kaua111 kun maassamme on valtava osa
11719: toiminta pien1Viljelijä1uokrun taloudelH- my.öSikin maa,laisV'äestöä ul1komaisen vi.'l-
11720: sen tillalll' kohottamise:kJsi tia· samalla jrun kuluttajana. V aJ,takunnassamme-
11721: osuuskassaliikkeen l·eveneminJen· rmyösikin hrun on yli 140,000 se.Ua~ista viljel'mää,
11722: e·llltisi1le tor,ppa~iseudui]le voi:si häiriyty- joit,ten peltorula on~ 0,5-5· ha tiru näistä
11723: mättä jatkua. on v•ain pieni osa sellaisia, jois•sa saa-
11724: Keskuslainarahasto ja osuusikas,sat daan riittävästi leipävHjaa omistajansa
11725: trurvitseva;t siten lähiaikoina vielä val- tailoutoon. Osuuskassojen jäsenmäärästä
11726: tion ja,tkuv.aa tukea. N ykyis.:i.nä kireinä on noin 66 % eli siis yli 50,.000 sellaisia,
11727: raha-aikoina eivät osuuskassat eiikä jotka omistavat vHjelysmaata alle 5 ha.
11728: Keskuslainaralhasto ole mäet voineet Sen vuoksi olisikin niin moni kuin mah-
11729: saada talletusLiikettään laa.Qenemaan dollista edeLlä ma:inlitui·sta 140,.000 viljel-
11730: niin n'Opea.st~. et•tä !PielllViljeJ.ijäväes:tön mästä koetettava saada: seHaisek:si, että
11731: voimaikkaas.ti kasva'lliUHa; !J.uotonkysyn- ne voiva.t tuotta1a viil.jaa. omaiksi tar-
11732: t·ää, jota uusien IPWll!tilojen hiomimn on peekseen. Uudisvilljelysten raivaami-
11733: ollut .omiata!Th suuressa mää,rin !lisäämään, sel1a tällaisilla pikkutiloilla on site.n
11734: olisi voitu ja voitruisiin· lälhesk.ään: riit- aivan erikoinen merkitys ma·amme oma-
11735: tävässä määrin tyydty~ttää. Myösk.ään ei varais.t.uttamispyr:Ki:my'ksissä. Ja tä:tä
11736: nykyisin Keskuslailllall'ahasto mu~lla uudisvi.löely.sten ra·iv.austyötä :vaMio
11737: kaan t.avo:i.n :voi sa,wda kootuksi tilihän edistää parihaiteru tukemalla osuuska.sso-
11738: tarkoitukseen riitt•äiVästi pä·äomia sopi- jen pääomien halllikintaa, niin että ne
11739: vdlJ.a ehdoilla. Lisäiklsi on ote.ttava huo- voivalt myöntåä• jä,senHleen riittävästi
11740: mioon ettej pienviljelijäin talouttaan ja lainoja' mryösikirn uutisviljelysten ra:ivaa-
11741: viljelyksiään kuntoon laittaessaan yleen- miseen.
11742: sä kannata maksaa niin korkeaa korkoa Mutta useat edie11ä mainituista viljeil-
11743: kuin nykyisin vaUitseva korkokmita mistä ov.a.t sellaisia, et1tä ne väUtämättä
11744: edeUyttää, vaa111 ol·isi !hänen alkuun pääs- kaipaavat lisälmaata vilijely.stensä laa-
11745: täkseen saat.ava huokeampikorkoisia jen!tamiseen. Myöskin tällaisiin ta·rkoi-
11746: v.aroja. Sen 'V!Uoiksi .tu~is.i valtion edel- tuksHn samoin kuin itsenäis•ten tilojen
11747: leenkin· tukea osuuska•sswliikettä, niin muodostamiseenikin ova·t osuuskassamme
11748: että se voisi saada' kä>ytettäwäk.seen riit- lainoja; myön:täneet jo huomat.tavaiD.
11749: tävästi selJaisia pääomia, joista: osuus- määrän, vwikikakaan niiHä ei ole ollut
11750: kassa:t voisiva,t sopivi,lla korko- y. m. tähän tarkoituk,seen varattuj-a varoja
11751: lainaehdoilla myöntää luottoa pienvil- sanottavasti kärytettäv.issru. Osuuskassa,t
11752: jelijöille ja sitä tietä tukea nousevan ovaltkin olleet paikoi,tettuja myöntä:mään
11753: pien:vi.ljelijä•luokanr taloude1lis:ta kHpai- nättnä asutuslainat pääasiagsa ke,rärumis-
11754: lukykyä.
11755: •
11756: tään ·ta;lletusvamoista· ja Keskuslaina-
11757: 270 11,87.- Laina OsuusikaMSejeB Keskuslaillarahasto Oylle.
11758:
11759: raih.a,ston obligationilai[}JoiUa hankki- essa maksetaan osuusik:assQi.ihin ·takaisin,
11760: mista varoista.. Viimelks:i mainituista niiru että rahat voida·an taas käyttää
11761: on voitu antaa lainoja aina· 500 vuoden uusiin maataloustuotarutoa tkohottaviin
11762: kuolet.usajn!Ua, tal:letusvaroista annetut taxkoitukslin.
11763: laiUJa,t ovat 10/20 v:p.oden kuluessa taikai- Pienviljelijäin luotootarpeen tyydyt-
11764: sin maksettavia. TäUai.sia asutm;•lainoja tämisellä on myöskin varsin suuri yih-
11765: ovat osuuskassa,t runtaneet v.v. HH7-1922 teiskunnaillinen merki!tys, j.ohon hark1t-
11766: Y1hteensä 4,097, joista, 1,4ll3 cv. 1922. Jotta taessa: va ltiorr tuen: myörutämistä osuus-
11767: 1
11768:
11769:
11770:
11771: osuus<ka:ssat voisivat täihän v·apaaeihitoi- kassaJiikkeeHe myöskin on kiillllllitettäivä
11772: .soon asutustoimintaan entistä enemmän vakavaa huom]ota. Kuten. jo alussa
11773: varoja uhrata myöskin omista, keräämis- huomautettiin, yhtä tärkeätä kuin on
11774: tään v.a.roista, lainojen !kysynrt:ä r1äi:hiu sellaisessa maassa tk.ui·n meiLlä maih.dol.Ii-
11775: tarkoi:tuksiin kun on varsim• suuri, pi- s1mman monen .fi.lattomalll ma.a.han kiin-
11776: täisi rva:ltion tämän1kin vuok•si ri:Ltiä- nit.täminen~ yhtä tärkeätä on, että näille
11777: västi tukea osuuskassojen muuta lai- pientilaUisille koetetaan luoda edelly-
11778: naus,toimin taa·. tykset tilojensa kunnolliseen viljelemi-
11779: Myöskin rajaseutuolojen kehittymättö- seen, niin että ne voivat saada, niistä
11780: mien mawtalousolojeu k:ohoutamistoi- riittävän toimeen.tulon. Jos· näet luo-
11781: menpiteitä suunn~teHaessa Oilisi erikoista daalllJ lukuisa välhäva:rairren ja huonosti
11782: huomiota kiinn:i,tet.tä'Vä myöskin osuus- toimeentule,va. pie.nviljelidäväestö, on se
11783: kassojen apuun. Osuuskassaverkkohan luonm)lU.ses.ti OileiViin oloihin tyytymä-
11784: r.ajaseuduilla on jo vars·in tiheä ja uusia töntä. Sama:lla :rny.öskin aloitelkykyi-
11785: osuuska.s:soja näirhinkin seut~ihin syntyy simmäit ja pa:rlhaat tästä v-äelstöstä jäJt-
11786: yhä. Seu vuoksi olisikin otettava· huo- tävärt; maatalouden ja siirtyv1Lt muiHe
11787: mioon, että yhten;ä rpatr'hwimmiJSta ja aloille tai· uLkomaille, vaJ:Lingok,si maa-
11788: nopeimmin vaikuttavista keinoista. rada- taloudielle ja yleensä maa'llem:rne.
11789: seudun v.äes.tön taloudellisen .tnan kOthot- Edellä esitetyn n.oja:lla rohkenemme
11790: tamiseksi on sen a.vustaminen osuus- kunnioit·ta:eru anoa
11791: kassojen väJitykseUä. Sen vuoksi olisi että valtion ensi vuoden tulo- ja
11792: tärkeätä, e.ttä Keskuslainarahasto saisi menoarviossa varattaisiin kuusi-
11793: lisää liike[J.ääomaa m. m. näiden seutu- kymmentä miljoonaa (60,000,000)
11794: jen· osuuskassoilla lainatta'Vaksi. markkaa annettavaksi kohtuulli-
11795: Lisä:ksi on vailtion lainoja osuuskas- sella koroUa lainaksi Osuuskasso-
11796: soille myörmettäessä otettava: huomioon, jen Keskuslainarahasto-Osakeyh-
11797: että vaHion osuuskassaliikkeelle myön- tiölle edelleen lainattavaksi osuus-
11798: tämät vara:t, eivät ole la,hja, vaan laina, kassojen välityksellä niiden jäse-
11799: josta va:ltio voi saada kOl'On ja jotka nille maataloutta lwhottaviin
11800: laina.t keskimäärin 3.----5 vuoden kulu- uudistustöihin.
11801:
11802: Helsingissä, t·oukokuun 13 päivänä 1924.
11803:
11804: P. Saarinen. T. Janhonen. Niilo Pelttari.
11805: Viljami Jr.alliokoski. Janne Koivuranta. Ansh. Alestalo.
11806: Antti Kuisma. Sulo Salo. Antti Juutilainen.
11807: Antti Kukkonen. Kalle Kirra. Pekka Saarelainen.
11808: E. M. Tarkkanen. Kaarlo Hurme. M. Pitkänen.
11809: Eino E. Heikura. P. V. Heikkinen. Antti Junes.
11810: Albin Manner. Aaro J askari.
11811: 271
11812:
11813: Il,ss.- Anom. ehd. n:o 119.
11814:
11815:
11816:
11817:
11818: Brander y. m.: Määrärahan myöntämisestä Osuuskas-
11819: sojen Keskuslainarahaston välityksellä jaettavaksi
11820: lainoina syrjäseutujen osuusmeijerien rakentamista
11821: ja kunnossapitoa varten.
11822:
11823:
11824: Ed u s k u n n a 11 e.
11825:
11826: Neljännesvuosisadan kuluessa ovat jestetty myöskin lukuisia maidonmyynti-
11827: osuusmeijerit Suome,ssa saavuttaneet var- osuuskuntia tai ovat paikalliset osuus-
11828: sin huomattavan levenemisen. On kui- kaupat ryhtyneet väliaikaisesti kokoa-
11829: tenkin seutuja, joissa tämä pienkarjais- maan jäsentensä karjoista maitoa tai
11830: ten ja vähäväkisten maanviljelijäin ta- eräissä tapauksissa kermaa, toimittaak-
11831: louden tehokas kohottaja on hyvin vähän seen tuotteet sitten myyntimarkkinoille.
11832: päässyt leviämään tai on vielä melkein Vaikka tällainen valmisteleva toiminta
11833: tuntematon. Sellaisia ovat ennen kaikkea on jo ennättänyt osoittaa hyödyllisiä tu-
11834: harvaanasutut ra,jaseudut ja muut maa- loksia ja on aiheuttanut yhteenliittymi-
11835: talouden edistäruistoimenpiteistä vähem- sen ka,svamista, käy kuitenkin välttä-
11836: mälle osalle jääneet syrjäseudut. Lukui- mättömäksi 'kehittää maitotaloutta sellai-
11837: sia esimerkkejä on kuitenkin viime ai- seksi, että se paremmin vastaa teknillisiä
11838: koina ollut havaittavissa, jotka osoittavat ja taloudellisia, samoin kuin kuluttajain-
11839: kuinka harrastus asiaan on kyseessä ole- kin vaatimuksia. On välttämätöntä ra-
11840: viilakin seuduilla heräämässä. Osittain kentaa tai sisustaa väliaikaiset meijerit
11841: johtuu tämä siitä, että neuvontatyötä on ajanmukaisiksi ja kehittää ainakin toiset
11842: päästy ulottamaan ja tehostamaan syr- maito-osuuskunnat varsinais,iksi osuus-
11843: jäisimpiinkiin seutuihin ja sen yhteydessä meijereiksi. Vähävaraiset sytjäseu tujen
11844: on tämän maitotaloudelHsen y1hteistoi- karjanomistajat eivät tätä kuitenkaan
11845: minnan hyöty ja välttämättömyys tullut Yoi omin voimin toteuttaa. Kun pa.rempi-
11846: selvitetyksi. Osittain on eri muodoissa osaisten, varaklkaitten seutujen osuus-
11847: ja vaiheissa esiintyvä elintarvepula kan- meijerit aikanaan ovat saaneet valtion
11848: nustanut väestöä ke~hittämään sitä talou- luottoa, on se vieläkin tarpeellisempaa ja
11849: tensa haaraa, jota hallat ja katovuodet suomstaan välttämätöntä kyseessä ole-
11850: väihimmän voivat vaihingoittaa.. Niinpä ville seuduille. Luoton välittäminen olisi
11851: on syntynyt tai syntymässä osuusmeije- jätettävä Osuuskassojen Keskuslainara-
11852: reitä Perä-Pohjolaan, ,erityisesti Länsi- rasto-osakeyihtiölle, joka viime vuosina
11853: Pohjan puolelle sekä Raja-Karjalaan. tälläkin alalla on erittäin menestyksell,i-
11854: Viime mainitulle seudulle ja Karjalan sesti toiminut, sikäli kuin ra;havaroja on
11855: kannakselle on parina viime vuotena jär- ollut käytettävissä. Useat syrjäseutujen
11856: 272 II,ss. - Määräraha syrjäseutujen osuul!lllleijerien rakentamista varten.
11857:
11858: meijeriosuuskunnat ovat meijerilainoja tion menoarvioon varaisi 5 milj~
11859: anoneet, mutta ei niitä varain puutteessa nan markan suuruisen määrärahan
11860: ole voitu myöntää. käyte~täväksi Osuuskassojen Kes-
11861: Edellä esitetyn perusteella kunnioitta- kuslainarahaston välityksellä lai-
11862: vimmin ehdotamme noina syrjäseutujen osuusmeijerien
11863: rakentamista tai kuntoonpanemista
11864: että Eduskunta vuoden 1925 val- varten.
11865:
11866: Helsinki, toukokuun 17 päivänä 1924.
11867:
11868:
11869: U. Brander. W. W. Tuomioja.
11870: 273
11871:
11872: H,s9. - Anom. ehd. n:o 120.
11873:
11874:
11875:
11876:
11877: Pitkänen y. m.: Määrärahan myöntämisestä lainan an-
11878: tamista varten Osuuskassojen Keskuslainarahasto
11879: Osakeyhtiölle käytettäväksi Laatokan kalakauppaa
11880: järjestävien osuuskuntien avustamiseksi.
11881:
11882:
11883: E d u s k u n n a ll e.
11884:
11885: Hyvin tunnettu ja tunnustettu on On kyll:ä tyydytyk!S~llä mai.nittav.a,
11886: kalastuks•en merkitys LaatokaHa koko että! yhte:iJskunta on jo ojentanut autta-
11887: kansamme talouselämään vailkuttav.a.na van :käteusä La:a,tokan kovaosaiselle
11888: takijäniä, ,s,illii sanotul;la ammatilla an- k.alastajaväieiS,töUe osoittaessaan v. 1921
11889: saitsee elantonsa kymmenet tuhannet eduskunnassa 2 milj. markkaa Osuus-
11890: kansalaiJSet ympäri Laatokan rantarn kassojen !Keskus•1ainaraihastolle laina:tta-
11891: j.a saaris:toi1ssa. Ja onhan Lrua tokasta vaksi osuuskassojen välityksellä\ kalas-
11892: saadulla saaliilla huomattava osuutensa t.aji~He elinkeinonsa kehittäanisekst Laa-
11893: oman kans1rumme kalan kulutuksen tyy- tokan kalastajat saivat täiS·tä summasta
11894: dyttämis,eksi vieläpä u1osviennissäikin. 450,000 markkaa. Tällä rahamäärällä
11895: Että sanottu ammatti voisi jatkuvasti ovat !kalastajat ,saan,eet pruljon hyvää
11896: tuottaa. hy·ötyä ha:rjoitta.jHleen j,a koko aika·an. M. m. rpyydyiksiä j:a aluksia on
11897: maalle, tarvits1ee ,sen kehittyä j.a vaura8>- kuntoon laitettu. Kalas,tajaväestön toivo
11898: tua ~sama8'8a sulute~ess:a kuin kaikki muut- tuleva:Usuuteen ja luottamus omaan am-
11899: kin ammatit ja elämän vaatimukset ke- mattiins'a on huomattavasti kohonnut.
11900: hittyvät. Niinkuin jo edellä on sanottu, Sitä osoittaa seJ.vrusti s1e innJostus, mikä
11901: elää Laatokan ·rannik·oHa ja saaristos,sa on huomattav:Ussa Laatokan kalas•tajain
11902: a.suva väestö erittäin vaikeiJs,sa ta1oudel- ke,sfkuudessa ammatillisen j.ärjestäyty-
11903: lisi8'Sa oloissa ja on ,s,e jäänyt jälleHe am- m:Us•eru alaUa. Kala-stajaseurat ja näiden
11904: matillisessakin kehdltyk8essä ajan vaati- yhteinen järjestö Kalastajaseurojen Liit-
11905: muksista. Paljon työtä ja vaivaa kysyvä to on jo alkanut toimin.tans1a.
11906: hengenvarura1linen ja niukkatuloinen iMutta saatu avustus on osoittautunut
11907: ammatti vaatii harjoittajiltaan kaiken kuitenkin <liian pieneiks:U siihen 8uure-en
11908: huomion ja runta:umuks,en, ettei riitä tarpees.een verrattuna, mitä! rappiolle
11909: aikaa itsensä ja ammattinsa kehittämi- joutunut kalas,tusammatti vaatii: voidak-
11910: seen ja kohottamiJs,een. seen p:äiistä jaloiUeen.
11911: Sentä:hden, käisityks.emme mukaan, Osuuska,ssoiJsta saadut pienet laiinat
11912: ol:Us'i yhtei·skunnan vdvolli.suus rientää ovat tehne•et iJml8!8tuksen pyyntiväiline·i-
11913: auttamaan nd:itä, j·otka S<en apua näin si:in nähden edes jossain määrin mahdol-
11914: väl ttämä ttömästi tarvit,seva t. li:sek:si. Mutta tämä yk:sin ei vielä ole
11915:
11916: 35
11917: 274 II,s9. - Laatokan kaJ.akaupan järjestäminen.
11918:
11919: riittävä, sillä ei vielä ole ratkaistu kalas- tettavissa erittäinkin vähävaraisen Laa-
11920: tusammatin harjoittamisen menestymi- tokan kalastajaväestön keskuudessa.
11921: nen Laatokama. Kuitenkin yhteistoiminnan alettua vai-
11922: MahdolLisuus kalastami!S,eelli ja siitä kuttaa kalastajaväostön keskuudeiSsa, on
11923: saatu :saalis eivät sin:äns1ä kykene vielä avautunut mahdollisuuksia tämän kau-
11924: tekemään kalastusmnmattia ikannatta- pallisen puolen järjestämiseksi osuus-
11925: va;ksi.Runs'askill• saalis voi huveta raha1- toimintaa hyväksi käyttämällä. Pe-
11926: li>sesti hyvin pieneksi jo yks,istään epä- rtlstamalla kala- ja kalastusvälineiden
11927: edullisten myyntimahdorlisuuk,sien takia kauppaa harjoittavia osuuskuntia ja
11928: ja niin ollen saattaa kalastus muodostua, näiden hankittua tarpeelliset liikevä-
11929: hyvästä saaliista huolimatta, kannatta- lineet, kuten jäädytys- ja säilytyslait-
11930: mattomruksi. Kailakaupan järjestämi,se1lä teet, olisi kysymys kalakaupan ja
11931: Laatokan kalastuksen elvyttämiseksi koko kalastuselinkeinon harjoittamisesta
11932: onkin mielestämme mitlä tärkei:n merki- Laatokalla mielestämme, onneHi1sesti rat-
11933: tys. Niinkuin on tunnettua tuottaa ar- kaistu. Mutta voidakseen nämä suunni-
11934: vokkaamman kalan pyynti Laatokalla telmat toteuttaa tarvitaan nirhin kiinnit-
11935: runsaampaa saalista ainoastaan toisella tää pääomia, ja juuri sitä vailla ovat
11936: puolella vuodesta ja silloin s:a,attaa las- tällä kertaa köyhät Laatokan kalastajat.
11937: kea arvok!kaankin kalan kuten Lohen ja Kaikk~een ·edellä esittämäämme viita-
11938: siian, hinta tavattoman alas:, ollenkyke- ten :roh~enemme eb!doittaa kunnioitta-
11939: nemätön palkitsemaan pyytäjä:ä riittä- vimmin,
11940: vässä määrin kun taas semmoisena vuo-
11941: den aikana, jo[loin S'aal'i8 on: niuikka, että Eduskunta ottaisi vuoden
11942: sa1attaa hinta kohota kymmenkertaisek- 1925 tulo- ja menoarvioon 500,000:-
11943: sikin, hyödyttämättä kuitenkaan enem- markan määrärahan annettavaksi
11944: pää kalastajia kuin kuluttajiakaan. lainaksi Osuuskassojen Keskus-
11945: Ma,ini:tun epäkohrlalli porstami,seksi ja lainarahasto Osakeyhtiölle, joka
11946: ka!lastus:ammatin vakiinnuttamisek:si oli- käyttää sen sopivalla tavalla Laa-
11947: si välttämätöntä, ·että iJmlakaupan vois,i- tokan kalakauppaa järjestävien ja
11948: vat kalastajat ottaa omiin kläsiinsä. edistävien osuuskuntien avusta-
11949: Mutta täm'ä hyväJ ja vältMmätön toi- miseksi.
11950: menpide ei ole niinikään helposti toteu-
11951:
11952: He1singissä, toukokuun: 14 piHvänä 1924.
11953:
11954:
11955: Matti Pitkänen. Antti Juutilainen.
11956: Antti Kuisma. Frans Kärki.
11957: Pekka Kopsa. T. Jauhonen.
11958: Vilho Nikkanen. E. N. Setälä.
11959: And. Forsberg. Mikko Piitulainen.
11960: Levi Jern.
11961: 275
11962:
11963: Il,oo. - Anom. ehd. n:o 121.
11964:
11965:
11966:
11967:
11968: Tuomioja y. m.: Määrärahan myöntämisestä Pienvilje-
11969: lijäin Keskusliitolle.
11970:
11971:
11972: S u o m e n E' d u s k u n n a ll e.
11973:
11974: Itsenäisten tilallisten lisääminen sekä vuoden 192~ lopussa 107:än ja jäsenten
11975: sen kruutta lakipohjaisen yhteiskunnan määrä noin 3,000:en. Tätä nykyä kuuluu ·
11976: perustusten vahvi~Staminen ja tuotrunnon mainittuun Keskusliittoon jo yli 140 yh-
11977: lisääminen on ollut niiden maareformi- distystä, joissa on Y'hte8ll!sä n. 4,000 jä-
11978: pyrkimysten päämääränä, joihin valtio- sentä. Harrastus sitä kohtaan on pien-
11979: vallan •taholta ·on viime vuosina ryhdytty. viljelijäin keskuudessa ollut suuri ja jo
11980: Huomattavassa määrin on itsenäi,sten tänä lyhyenä toiminta-aikana on sen toi-
11981: viljelijäin lukumäärä myös jo lisäänty- minta osoittautunut varsin hedelmälli-
11982: nyt ja säädetyt asutuslait tekevät yhä seksi.
11983: useammille tilwttomille mahdolliseksi Tä:hän saakka on päähuomio Keskus-
11984: saada omaa maata. liiton toiminnassa ollut luonnollisesti
11985: Ne asutustoimenpiteet, joihin valtio- kiinnitettävä herätystyöhön. On koetettu
11986: mahtien taholta on ryhdytty, ovat kuiten- pienviljelijöille selittää, miten alhai-
11987: kin toistaiseksi luoneet vain ulkonaiset ISiella kannalla heidän viljelykseil1Sä
11988: edellytyk,set pienviljel:idäluokalle. Ne ei- ja koko taloutensa on, miten vähän
11989: vät vielä riitä takwamaan sitä, että näin se tuottaa siihen verraten, mitä se
11990: tuodut pientilat rpysy,:iJsivät pystyssä ja voisi tuottaa, ja samalla huomauttaa
11991: tulisivat todeHa elinvoimaisiksi ja oma- siitä, miten edistyksen aikaansaami,seksi
11992: varaisiksi. Siihen vaaditaan ennen kaik- ylh:teistoiminta toisten !kanssa on välttä-
11993: k·ea pienviljelijäluokan ammatillista. ja mä•tön niin innostuksen ylläipit:ämi:sekSii
11994: henkistä herättämistä. Pienviljelijät ovat ja ammattitietojen levHtä;miseksi kuin
11995: herätettävä:t harrastamaan oman talou- myöskin suorastaan taloudellrsella alalla,
11996: tensa parantamista, heidän itsetuntonsa osuustoiminnan muodossa. Tämän ohella
11997: on saatava nousemaan ja :heidän am- on Pienviljelijäin Keskusliitto telhnyt
11998: mattitaitonsa kohoamaan. huomattavassa määrin myöskin varsi-
11999: Tällaista pienviljelijäluokan ammatil- naista ammatillista valistustyötä. Kes-
12000: lista ja henk:iJstä herättämistä varten pe- kusliiton toimesta on levitetty maa-
12001: rustettiin täällä syksyllä 1922 lähinnä taloudellista ammattikirjallisuutta ja
12002: Tanskan esimerkin mukaisesti puoluee- neuvojiensa sekä valtuus- ja johtokun-
12003: ton Pienviljelijäin Keskusliitto. Huoli- tansa jäsenten kautta on Keskusliitto
12004: matta siitä, ettei sillä ensimäisenä toi- myöskin suullisesti levittänyt ammatti-
12005: mintavuotenaan ollut mitään valtioapua, tietoja pienviljelijäin kokouksissa ja ilta-
12006: nousi sen jäsenyhdistysten lukumäärä jo missa. Niinikään on järjestetty apu-
12007: 276 11,90. - Määräraha Pienviljelijäin Keskus!Htolle.
12008:
12009: lantanäytekenttiä nurmilla 66 eri paikal- pieni valtioapu ei suinkaan riitä Keskus-
12010: lisyhdistyksen piirissä, toimitettu koe- liiton yhä laajentu:van toiminnan yllä-
12011: lypsykirjoja, pantu toimeen koelypsykil- pitämiseksi. Lukuunottamatta niitä eri
12012: pailut tämän vuoden aikana, järjestetty alojen asiantuntijoita, joita on Keskus-
12013: kot.iJtalouskursseja ja osuustoimintapäi- liiton johdos.sa, on sHlä täihän saakka ol-
12014: viä j. n. e.. lut palve1uksessaan kaksi agronoomia ja
12015: Tätä ·ty,öltä aikoo Pienviljelijäin Kes- kaksi puutarha- ja kotitalousueuvojaa,
12016: kusliitto edelleen jatkaa yhä suurem- mutta olisivat työvoimat tuntuvasti li-
12017: massa laajuudes8a. Erityistä huJOmiota sättäJvät. Niinpä .olisi tarpeellista aset-
12018: se aikoo kiinnittää ensi:ksikin pienvildeli- taa paika.llisneuvojia Keskusliiton toi-
12019: .jäin karjatalouden parantamiseen, perus- minta-alueen eri puolille. Aluksi olisi
12020: tamalla :m. m. ta.rkastusyhidistyksiä, ainakin yksi nemvoja saatava Uuttamaata
12021: sonniyhdistyksiä ja järjestämällä kar- va.rten, yksi Turun puolelle, yksi Tampe-
12022: janhoi tokursseja.. Maanviljelyksen alalla reen ja yksi Porin seutuja varten, joissa
12023: on tarkoitus työskennellä erikoisesti juu- Keskusliiton paikallisylhdistyksien luku-
12024: rikasviviljelyksen levittämiseksi ja laa- määrä on ,suurin. Niitten rinnalle tarvi-
12025: jentamiseksi. Pienviljelyksen erikoisluon- ta:an vielä erikoisneuvoj.ia puutarha- ja
12026: ieesta johtuu, että puu- ja kasvitarhavil- kotitalouden .alalla.
12027: jelys siinä ovat varsin tärkeällä sijalla. Edellä olevan perwstuksella saamme
12028: Sen vuoksi Keskusliitto ·tahtoo työsken- kunnioittaviJmmin anoa,
12029: nellä myöskin niiden samoin kuin koti-
12030: taloudenkin edistämiseksi. Niinilkään ai- etitä ensi vuoden tulo- ja meno-
12031: koo Keskusliitto tarmokkaasti jatkaa arvioon otettaisiin Pienviljelijäin
12032: työtä pienviljelijäin liittämiseksi osuu.s- Keskusliitolle yleisiin kustannuk-
12033: meijereihin, osuuskassoihin y. m. osuus- siin 80,000:- markkaa; karjatalou-
12034: kuntiin ja uusien perustamiseksi s.inne, den edistämiseksi 120,000: - mark-
12035: missä niitä ei ennestään ·ole. Edelleen ai- kaa; maanviljelyksen edistämiseksi
12036: koo Keskusliitto tehdä valistustyötä 120,000:- markkaa; kasvitarkan-
12037: myö.3kin retkeilyjen avulla. hoidon edistämiseksi ja kotitalous-
12038: Varojen puute on kuitenkin estänyt neuvontaa varten 100,000:- mark-
12039: Keskusliiton toiminnan tarpeen vaatimaa kaa sekä pienviljelijäin retkeilyjä
12040: laajentumista ja kehittymistä. Täksi vuo- varten 40,000:- markkaa, eli yh-
12041: deksi myönnettiin sille tosin valtioapua teensä 460,000:- markkaa.
12042: kaikkiaan 85,000 ma.rkkaa. Mutta näiJn
12043:
12044: Helsingissä, 8 päivänä toukokuuta 1924.
12045:
12046:
12047: W. W. Tuomioja. Hedvig Gebhard.
12048: Juho Rannikko. T. M. Kivimäki.
12049: Kalle Kirra. Ansh. Alestalo.
12050: Artturi Hiidenheimo. J. H. Vennola.
12051: Oskari Mantere. Mandi Hannula.
12052: 'lfl7
12053:
12054: ll,91. - Anom. ehd. n:o 122.
12055:
12056:
12057:
12058:
12059: Tu9mioja y. m.: Määrärahan myöntämisestä pienvilje-
12060: lysneuvojaopiston perustamista varten.
12061:
12062:
12063: S u o m e n E ·d u s k u n n a :11 e.
12064:
12065: iViime vuosina on maassamme harjoi- CPient.i,1al1isten .piireissä oikean tien sen
12066: tet.tu vi~roeätä asustustoimintaa. Vuos~t JuottamUiksen saa.rrniseen, :mitä menestyk~
12067: tain on J.uotu rtu'hoo sia itsenwisiä: [)ien-
12068: 1 seHinen neuvontrotyö edeUy;ttää. Tarvi-
12069: tilloda ja jo sää:dettyj,en asutuslakien tur- ,taan neuvoj,ia, joitila on ,tarpeeksi taJhdik-
12070: vissa aiotaan tätä .toimintaa edeLleen jat- kuutta ja 1kylkyä temrrnata {Pienvhljelijät
12071: kaa. Mutta jotta nä:i;stä asutuiSii;oimenpi- mukaansa ja jotka. ylleensä rvoivat kus-
12072: t.ei!Stä olisi py1syväisiä tul'o',klsi.a, on huo- :Salkin ·e:r,iJkoistap.auksessa löy;twä sollivim-
12073: lehdittava myöskin siitä, että jo muodos- mat ammatilliset keinot ja sopivimman
12074: tetut ja vmste.des muodostettavat pitEJnt•i- tien ja joilla siis on ,runsaasti .tammoa
12075: lrot tuJervart itselkarmattavi:k~i ja p·ysyvät S'elkä :keinoja nii>tten vwiJkeuksien 'Voitta-
12076: pyst:yJSsä. Muuten on vaara tarjona, et.tä miseen, :mi·tä: !P·ienvUje:Ujöiililä rpientilal-
12077: ikoko m:aar,eformityö .tullee tuottromaan la:an tulee eteen. Ta,rrv.i:baa:n. neu,vojia,
12078: perttYim'y.kisi:ä tai että sen vaikutus supis- joi:l[a on eri a1oili•a. riittä-vät rommatti-
12079: tuu miffittömHn. t<i,edot, riit.ti:iJvä haTcr.-a:stus ja twito opastaa
12080: lPyrkimyiln;is:sä lkdhottaa jo muodostu- :pien'Vi,ljelijöitä näitä tietoja hyväikiseen
12081: neet .ja rvl/llStedes muodostuvat pientHat ,käy;ttämäJän. Tarvi,taan neuvojia, jo.tka
12082: omavar,aisi!ksi ansallitsee pimwi>ldelitiäin [lystyväJt ~lemaan {Pienvilje!lijä,in rupuna
12083: ammatililinen kehittwminen heidän oman laatimass:a jumi .pienviljel>ijäin talou-
12084: järjestötoimintansa .ohella erityistä huo- ,teen, heidä·n mahdoHisuu:ksiins·a ja rpien-
12085: miota. Jos mieHi ajarte:hl:a uusien its•e- ti1amJsa keihilttämiseen sov•e:ltuvia 1kann:at-
12086: nä:isten p;ientilrullis,ten kehittärrn:Ustä .rum- ta1v:ia ta:loussuunrritelmia', jotka ovat in-
12087: matithllisesti eterviJk,si ja kyk·eneviksi: pik- nostuneita t,yölhönsä ja. os.aavat tar.t.tua
12088: kutilaansa hoitamaan, tarvitaan ensi si- iki:inni kaikkeen, mikä on tekem~issä
12089: j.russa iPY•styviä ammatillisia ohjmajia, pienvHjeilyksen kanssa ja ,t!ä·rkeätä pien-
12090: jotka orvwt [lerehtyweet arrvioimruan [lien- viljelijäin taloudelle ja elämälle.
12091: titloj,en ja IPientila~Li.Jsten malhidollisuuksia TäJlaist•eill amma:tHHsten ohdaajien ja
12092: ja näJkemään oik·ealta :kannrulta ne asiat, neuvojien •k·ehi,ttämi'llien .ja kasvruttami-
12093: miJtlk•ä: [lientila,l!LiJSten olisi ammaJti,ssaan ja nen juur;i nimenomaan [lienrv<ilj.el:ijöitä ·ja
12094: ti!lallaan huomioonotetta,w:t. Taw-itaan :heidä:n er1koi!Stwr[lei!taan varten, on ensi-
12095: neuvojia, jotka pystyvät oikein ymmär- mäisiä j:a tämke:im1>iä .tehtäviä, .joihin val-
12096: .t.ä;määll1 vien>t<iJlaLlisten mi·ellia;lan, heidän tioVJru1lan IPUOilelta olilsi rrylhidy;t:tälvä pien-
12097: valhvat ja heilkot [puolen~a. ;peri•aatteensa viljelijäin :ammmt.i~Hselksi hler;ättämi:seksi
12098: ja enna1kikoluu:lon1s•a, s•ekä löytrumään ja ikefhi,t,täJmiseksi. 11man tä;1laista tar-
12099: 278 II,91. - Määräraha pienviljelysneuvojaopiston perustamista urten.
12100:
12101: ikoitulksenmukaista ja o]keirrl ihoidettua tY'inen maata.loutslwuluti!la. Tämä O!Pisto
12102: ikehi:t.tämistyötå ei ,voida odottaa pi:kku- on nykyään kaksivuotinen ja toiJm:i:i seu-
12103: V!hljelijä,in ,ga,ami,sta ammatillisesti :kyke- raavalla tav;a:Ha:
12104: nev:iJk,si: pilkku tilojaan hoitamaan. Opistoon tuEaan tammiikuurn 1 .p :nä ja
12105: Tähänastinen maa.twlousopetus 'ei ole sisäänpääsyva.at:iJmuksena on nyttemmin
12106: pitäny,t ,si:lmrullä ~täll,Ia:Usta erityiJsten pien- 1 1 /2-'.vuot.inen maanviljelys-, tai' puutar-
12107: viJ,je[y,sneuvojain krusvattami,sta ja kehit- ha-, ~ta'i p]env.i!ljelijäkoulu. EnsimäirseHä
12108: tämistä. Maatalouskoulujen opetusta ja 1luolka:lla ·annetaan tem·eetti,sen opetru~k.sen
12109: opetusolhjelmia ,j,ä;rjestettä,es,sä ei nimi,t- Ohella käytännö'lil.ilstä· ha.rjoitte1lua aina
12110: 1äin ole voitu ·eikä; osattu •aavistaa nyiky- ,lokakuun 15 päi,vään sa:akka. SiiJtä läih-
12111: vuosien :suurenmoista maanomistuso'lo- :tien aina seuraavan vcuoden ma.aJliskuun
12112: jen ·uudii1stusta. Amma:tti01petus· on näin- 1 !PäiJvåän on merlJke·in y]minomaan luke-
12113: oJien joutunut !Pitämään silmMlä, etu- mis,ta. rSitt.eu orr 2:n viikon tkuu:lusteJu-
12114: pääiS!Sä keskikokoisten ja suru'rtilojen ta:r- aika; llli1issä .aineilssa, joirssa teoreetrtinen
12115: peita. 8rumoin on lhm.·joitteluJa.itoskin opetus on päät,tynyt CluonnoDJt:Ueteet, lk:an-
12116: viellä rv]ems pienvilljel·~ksiHe. Hardoit- 'san·ta:lous ja :Qisuustoilminta. i&ekä OsaJ koti-
12117: telurthloiksi on toi1staiseksi 'lrYJVäksytty eläinhoito-opilsta). MaaliJskuun 15 ;päi-
12118: me~kein yk,sinomaan ·vain tk'elskikokoi,sia
12119: vä,stä vuoden loppuun on luentoja muissa
12120: ja suur8i!ffiiPia ti1oja ja. maataJousko!ullu- aineissa ynnä kai:ken!laisira erilkoisrharjoit-
12121: jeu oppi1laa1tik:in P'Y:rikicv:ät. ·~leensä mi'e- te1uja, 6-;12 pä1ivän pi1tuisia ~tehla:isilla
12122: .luimmin 'suu:r,tiloille hJarjoitte,lemaan, ei- ,aJoiLLa lk:uJin Illilianmi:tt.au:kise:ssa, uutisvil-
12123: vätkä oJe ha:luk,k1l!ita 'lälllitemään pienti- jely:IDsessä, istutukse~S~Sa, Sliip;ikall.'jan Hlho-
12124: loiJl[,e. ltuksessa ja t•eura:sta;misessa, moot·torin
12125: hoi!dossa, koetoiminnan jäT!j>estäJmiJsessä
12126: Pienvi:ldelyksiä ei kuitenlkaan rvoida ja !hoidossa j. n. e. 'Qpetus.ta hoHaa joh-
12127: menest,~ksel:l~sesti lhoitaa samruan tapaan
12128: taj,a; (ma:anviJjetly·sop,issa), 2 ~iop,ettajaa
12129: \kuin suurempia v.il,jelyksiä eivätkä sen {kotiel,äinhoidossa ja puutalihanhoidossa),
12130: hyv•äJksi voi menes,tykse,hlis.esti oihjau,sta 2 orp,ettajaa (ikäs:i!töi,ssä ja m.eihiläåsihoi-
12131: antaa ihelllki,löt, joilta, puut,tuu voilllia!Pe- dos,sa), 3 tunt:i!opettajaa (rikkaruoho-oppi,
12132: räis,en pienv.Ujelyksen ja erityisest,i n. s. 'kamsantwloUiS- ,j,a: osuustoimintaoppi selkä
12133: pi,,k;kuelinkeinojen 1kuten esim. pu:utariha- opetusoppi), jotka ·käy·vät Kristi!an:iasta
12134: hoidon, sianJhoidon, sii{pilkarjanhoidon ja opetusta antamassa, seik.ä; liJsäJksiJ assis-
12135: m:ehHfuiishoildan tuntemus. 1Tämä !Pienvi.:l- tentti da ,eräät muut tiJan vårkaä;lijat.
12136: je[ysten eriJkoistarv.e puheenao[e:vassa Oa;H~tussruunn~t·elma; fkä,sittää 1va:in 935
12137: sulhteessa on jo aikailsin y.IllJilläm-,etty Poh- O[)etustuntia en:simäisenä ja 605 tuntia
12138: jois-:Amedikassa ja joku ai,ka sitten Nor- toisena vuonna, muu a.iJka käytetään
12139: ja,ssakin. tarklkaan töihin tila;Na, veistosruli'.S\Sa ja
12140: 'Tähän vilimeks.i mainitrtuun esimerk- pajas,sa s1ekä edellä mainittuihin erikois-
12141: kiin, mi!kä Norjasta on saalrtaV'issa varsi- harjoritt,eluiJhm. Errik·oisesti kiinui.ttää
12142: n,ai,st.en pienv~ljelijäin wmmatiiliList,en oh- opetu:ssuunni,telmassa huomiota se suud
12143: ja;,a;~a'l!ll karsvattamiseiksi ja kehittämi- tuntimäärä, mikä siinä on omi]st,ettu puu-
12144: s~ksi ,pyyld:ämme er,1ty·ise·sti saada kiin- tarlhanhoidoJle, pienten l,k,otieil..äinten hoi-
12145: nittää huomion. 8i·e:Uå avattiin näet dol1e jo ope,tusopil1e, johon viimeksii mai-
12146: tammikuussa v. 1'915 erityinen pienrvilj·e- nittuurukin .kuuluu ·teor:eet,ti,sen opetuksen
12147: ~~idäopet:tajaopisto, joka on val1tion oma ja (Jihellla hrurjoituksia esiteJrmä:n pidossa.
12148: jota rvaden ostettiin 'erllis <entinen y:ksi- Ulk01puo1e,Ha. varsinaisen ·t1mtimää:rän
12149: 11,91. - Tuomioja y. m. 279
12150:
12151: tarjotaan op;pilaHle vapaita esHelrmiä iMyö:skin Suomessa on asia ,pantu vi-
12152: y,leissivis•tävissä aineissa. reirHe.
12153: KoulutilaUe kuuluu toistakyrmmentä Tämän vuoden wlikupuolehl:a :as,e,tti Val-
12154: hehtaaria ~peltoa ja sillä pidettiin v. 19!18 tioneuvosto Pienviljelijäin Keskusliiton
12155: 4 hevosta, 16 nautaeläintä, 83 sikaa, 130 ru1oiMees:ta kormirtean tekemään ehdotusta
12156: kan'aa ja :lisä!ktsi. 1vielä vuohira:, ihan!hia ja sella,isml' opistcm. perustrumiseksi, jossa
12157: mehiläisiä. Arlunpitären suunnite1ti:in tila va1mistet<taisiin 'erityi·sesti pienviljrelystä
12158: pientilan rmru11ilksli, mutta siitä on luo- v:rurten :kasvatettuia opettaj,ia ja neuvo-
12159: vuttu, :koska liian pieni nmaJtalous ei, an- jia. Komi,tean työt rvaJmistuneJVat niin
12160: taisi otp~pilaiJlle :riittä'Vätsti tilaa !käytän- hyvriJssä ajoin, eMä suunniteltu pienvdlde-
12161: nMlisiin törilhin jra koska ka~klki tiJlan .peJ- ilyiSneuvojaorpisto voidaan jo ensi rvuoden
12162: lot oJVa.t JVuositJt,ain kokeilujen esineinä. a:i!ka:na perustaa. Sen vuoksi saaillllille
12163: Sen sijaan on tilaHe jä1rjestetty erityinen kunnioirttavimmin ehdottaa,
12164: maHi,ksikeJipaava pi.e:ntilla, joka on an-
12165: nettu yh!delle ;työmieheJlre rvuokraHe päi- että ensi vuoden tulo- ja meno-
12166: vätyö,veroa va,staan ja yiksir illllallriksikel- arvioon otettaisiin tarpeellinen
12167: paava muonrumielmnpaikka p.ilkkuvi:l.je:l- määräraha pienviljelysneuvoja-
12168: mineen ja etläirusuojineen. opiston perustamista varten.
12169:
12170: He1singilssä, 18 päivänä toukokuuta 1924.
12171:
12172:
12173: W. W. Tuomioja. T. M. Kivimäki.
12174: Hedvig Gebhard. Juho Rannikko.
12175: Kalle Kirra. Ansh. Alestalo.
12176: Oskari Mantere. J. H. Vennola.
12177: Mandi Hannula.
12178: 280
12179:
12180: tt,-92, - Anom. ehd. n:o 123.
12181:
12182:
12183:
12184:
12185: Typpö y. m.: Määrärahan myöntämisestä pienviljelys-
12186: neuvojaopiston perustamista varten.
12187:
12188:
12189: E dm s k u n Ill a ll e.
12190:
12191: Kuten tiettyä, kulkee kehitys meillä vontatyö pienviljelijäin keskuudessa
12192: siihen suuntaan, että pienrviljelws yhä li- vastaa ,t,arkoitustaan, olisi neruvon:tapii-
12193: säiälnltyy, mutta ennenkuin se voi olla rit järjestettätvä mahdollisimman pie-
12194: edulliinlen v,il!j-elysmuoto, niin tulisi sen niksi, esim. pi,enrn:nmäJt kunnat yhdeksi
12195: hardoirtta.jalla olla saaJtaviss•a tarpeellista ja suuremma't usea;mmaksi roouvontapii-
12196: ammwtt.itietoa. KaikKein voimakkaim- riksi j.aJ n:iihlru pien:viijelykseen ja sen
12197: miill oli'si puuttuvan ammattita.idon ko- sivuelinkeinloi,hin täydeUisesti perehty-
12198: hottaminen edistettävissä tehokkaan neu- neet neuvodat.
12199: vontatyön kautta. '11ä1laisia neuvojia ei meiHä nykyääru
12200: Ensimäinen suuri puutteellisuus meillä ole kasvatettu, sillä koko maanviljelys-
12201: siinä suhteessa on pienviljelystä tun- koulu1toimin1ta O'lll päiäasiassa pa:lvellut
12202: tevien ja ymmärtävien neuvojien puu- suurvilljelykselll tarpeita.. Valtion olisi
12203: te ja toiseksi kovin sopimaton neu- kiiJimitettävä tähän as:iaan huomiota ja
12204: vontaj ärjestelmä. Maanviljelysneuvon- perustettava pi,enrvilje.lysneu vojaopisto
12205: taa johtavat meillä pääasiallisesti maan- kykenevie·n neuvojien kas;vattamista
12206: viJUelysseurat, jotka ovat luonnl()ttoman varten. Uhrauksia täillaisen ajan vaati-
12207: suunia alueita käsrut'täJviä ja joiss·a neu- muksia Wllstaavan, esim. Norjan malliin
12208: vojien! aika menee suureksi osaksi mat- perustetun, opiston1 perustaminen kyllä
12209: kuSitamiseen laajaHa al!a!llla. PerrsmlaJl- kysyy ja vielä enemmän koko neuvonta~
12210: lioorn: tuntemus, joka myöskin on taiVat- järjestelmän edellä mainittuun ,suuntaan
12211: toman tärk~ä neuvontatyön menestymi~ uusiJininelll, mutta koska pieuviljeHjä-
12212: s·elle, jääJ kokonaau pienJViljelid·äin ja väestön .amma1Hisivistyksen kohottami-
12213: neuvojien vä~iHä saavuttamatlta.. Tavat- seksi ei täihän saakka ole juuri paljoa
12214: toman! ha.~tallisema; epäkohrtarua täytyy uhrattu, ni[n on valtion velvollisuus
12215: myöskin pitää sitä, ettå maanvUjelyksen pienlviljelijälin tarpeet rtäss•ä suhteess1a
12216: ja sen sivuelinkeinojen eri aloilla toim;i- t.yydyttää. SiUa heidän hallussansa' on
12217: vat edkoisneuvojat, joten ;pliell!ViJdeHjän, lähes 2/3 osaa vi'ljellyn maan pinta-
12218: jos häm tahtoo neuiVontaa ammattinsa eri alasta ja lukumääränsä; noitll! 15 kertaa
12219: aloillla, täJytyy kut·sua rueljä, viisi mm- suurffillpi n[itä, jotka ovat pääasiassa
12220: vodaa taloonsa,. joista kukaan ei tunne nykyisistä a!mmatrtikouluista, hyötyneet.
12221: käytänn!ÖHistä pikkuviljelystä kokonai- Otet.takoon täihän asian valais•emiseksi
12222: suudessaan. SBI1vuoksi tällainen neu- vuoden 1000 tilastoa viljelmäin suuruus-
12223: vomta on pysynytikin pi!Bnviljelykselle suhteista Suomessa. Jos otamme pals-
12224: kovin vieraana ja he ovat jääneet siitä tavrlje1mäJt - 3 ha saakka ja varsinaiset
12225: jotenkin osattomiksi. Ennenkuin neu- p~envilj:elmiH (3---olO ha,) ain8J pienempiin
12226: 11,92, - Typpö y. m. 281
12227:
12228: keskivi]JjeJmim (10-----25 ha) saakka, joi- kuin kysymykses.sä: oleva väestöryhmä
12229: deru omisltaja.t e:iJvät juuri ole saaneet nykyisenä! ammat.tita'Sollaan ollen lähet-
12230: suurtakaan hyötyru nykyisestä maata- tää usein halpaa työvoi'rnaa kaupunkei-
12231: lousopet.uksesta, niin heidän lukunsa hin ja teollisuuspaikoille, aiheuttaen si-
12232: on 2135.1850 vi!ljeliijää ja heidän hallussaan ten paikkakunnalla olevalle varsinais·elle
12233: on maata 1,297,910 ha. Kun sitten otamme työväelle t.yöt'tömyyt,tä ja vaikeuksia
12234: 25 ha suuremmat viljelmät, niin on nii- elämän taistelussaan.
12235: den luku vaan 14,896 ja on näiden Koska valtio pienviljelijäväestön suu-
12236: pinta-ala 716,916 iha. Tämän pienen -vä- reen: lukumäärään IlJä!hden ei kykene
12237: hemmistön ta1rpeita nykyiset koulumuo- saamaan va,kituisia pienviljelijäkouluja
12238: dot paJlveJlevat, valmistaen heille isän- siihen mä!ärä!än, että kysymyksessä oleva
12239: nöitsijöitä, työndohrtajia, karjakoi'ta, puu-
12240: 1
12241: väestö saisi ammattiopetuksensa niiiSSä,
12242: taT~hureita y. m Use'in ovat viimeksi mai~ siksi! jääkin ainoaksi mahdollisuudeksi
12243: nittuun vilje'lmä!ryhmään kuuluvien ta- a'lmllattisivisltyks<en levtttäminen neu-
12244: lojen is:ämnät sitäpaitsi ylemmän tahi vonltrutyön avulla. Se on siis saatava
12245: alemman maatalousopetukseru saaneita. täysfn t.elrokkaaksil ja pienviljeJiijäin
12246: On jo kanstaiiiJt.a'loudenki'n kannalta t.arpeita va<Staavaksi. Vaitioru on sen-
12247: mitä huutavin vä!ä!ryys, et,tä lähes 2/3 tähden ry hdyttäJvä tarmokkaisiin toi-
12248: viljellyn maan pinta-alan omistajista menpiteisiin tämä:n neuvoll.ltrutyön järjes-
12249: jää ammattisivistystä vaille, kuin sen tämiseksi, on noustava tyves,tä puuhun
12250: tUtottoa ammruttisivistyksen a,vulla voi- ja perustettava ajan vaatimuksia~ vas-
12251: taisiiru kohottaa kaksin,. ko~min kertai- taav:;a koulu pienviljelysn:eurvojielllJ kas-
12252: seksi.. V altiot,alouden 'kanna1takin olisi va<ttmmista varten.
12253: siihen sijoitetut varat sangeru viisaasti Silksi ehd01tetaan Eduskunnan päätet-
12254: käytettyjä!, kuin ne ruiin suuren kansan- täväksi,
12255: luokan taloudellisen aseman kohoutues- että hallituksen on kiireellisesti
12256: sa, veronmaksutietä tulevat valtiolle ta- ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpi-
12257: kaisin. teisiin pienviljelysneuvojanopiston
12258: He viiime aikoina1 harjoiltettu reformi- perustamiseksi maahan; ja
12259: toiminta it:senäisen pienviljelijäluokan että tähän tarkoitukseen ensi
12260: lis:ääaniseksi,. ei suinkaan vie onnelliseen vuoden tulo- ja menoarviossa va-
12261: lopputulokseen, ellei samalla käydä voi- rataan hallituksen käytettäväksi
12262: makkaasti 'käsiksi tämä:n luokan ammat- 1,000,000 mk. määräraha sekä seu-
12263: tisivistyksen koholttami,seen. Reformi- raavan vuoden tulo- ja menoar-
12264: toiminta varsi:naiS<en palkkatyöväen hy- viossa hallitus esittäköön asian lo-
12265: väksi jru heidä!n omat ponlliistuksensa ei- pulliseksi toteuttamiseksi tarvitta-
12266: vät johda suotuisiin tuloksiin, niin kauan van määrärahan.
12267:
12268: Helsingissä, toukokuun 9 päivänä 1924.
12269:
12270:
12271: Taneli .Typpö. Aino Lehtokoski. E. Aromaa.
12272: Toivo Halonen. Albin Koponen. Yrjö Welling.
12273: Toivo Lehto. Leander Sirola. Hilma Koivulahti-Lehto.
12274: Tuomas Bryggari. Viljo Rantala. Manu Kontula.
12275: J. F. Aalto. Frans Mustasilta. Atte J. Muhonen.
12276:
12277: 36
12278: 282
12279:
12280: TI,93, - Anom. ehd. n:o 124.
12281:
12282:
12283:
12284:
12285: Jyske y. m.: Erinäisten määrärahojen myöntämisestä
12286: maanviljelys- ja talousseuroille ja maataloudellisille
12287: erikoisyhdistyksille.
12288:
12289:
12290: Eduskunnalle.
12291:
12292: Mia.anviUelys- ja taLousseurojen mää- viljelmä:n omistajiksi tulleita; entisiä
12293: rärahat ·ova·t nykyi,sin, ottaen huomioon vuokramiehiä. Nämä viljelijät eivät
12294: rahanarvon alenemisen, IllOin puolet sii- yleensä! ole var:akikaita, eivätkä he lähes-
12295: tä, mit'ä: ne oUvat v. J.914. Kun saman- kään joka tapauksessa tunne tarvitse-
12296: aikaisesti niin hyvin maanv~ljelys- ja ta- vansa neuvoji1en opastavaa ja sruunni<tte-
12297: lousseuroje.n kui'n maatalorudellrsten eri- levaa työtä, vaan on tältä; työtä heille
12298: koisyhdisty,s:ten tormintaa on laajennet- tyrkytettäJvä. Tuntuu epä:ta.rkotuksen-
12299: tu, tehty monipuolisemmaksi, on seuro- mukaiselta periä heiltä: toimitusmaksuja
12300: jeru asema viimeisinä: vuos>ina ollut var- s<amoin kuin suuria jlisenmaksuja. Kun
12301: sin tukala. Niiden on täyt,ynyt hank- maataloudelle ja kansantaloudelle olisi
12302: kia n. s . omia tuloja kaikin mahdollisin suureksi hyödyksi saada, näiden viljeli-
12303: keinoin voidakseen: tehtälvänsä täyttää. jäin talous, dotka muodostavat talouk-
12304: Toimihenkilöiden palkat on täytynyt pi- s:Uen enemmi•g,tön, kohotetuks:i! ja kehite-
12305: tää kohtuuttoman alhaisin1a. Siitä huo- tyksi, pitäisi tätä kohottamis- ja kehit-
12306: limatta ova1t semojen ja yhdistysten va- täm~styötä voida suorittaa: ilman, että
12307: jaukset vuosi vuodelta jatkuvasti lisälin- ,toimitusten Slaiaj.a:t ovat !Siit:ä velkapäät
12308: tyneet. Tuldkset eirvät ole pälisseet niin korvaustru suorittamaan. Viitattakoon
12309: suuriksi, kuin mi<fä asianlaita: olisi ollut s:i:ihen tosiasiaan, että tähän käsi·tykseen
12310: rii'Uä:vi<en valtion mä:ä!rärahojen turvin. on tultu myöskin muualla. Viime: vuo-
12311: Onkin kysymy,k;sen alai,sta, onko tar!ko- den kesäkuussa annettiin Ruotsissa ku-
12312: tuksenmukaista ja viisasta itse työn me- ninlkaallirueru dulilstus ,.yleisistä perus-
12313: nestymisen, maataloudellisen kehittä- teista talousseuratien järjestysmuodoksi".
12314: mis,työn kannalta: pyrkiä• näiden seuro~ Tässä julistuksessa määrätään, että ta-
12315: jen ja yhdistysrten toimintaa rakenta- lousseurwt saavat ottaru jäsenHtåän kor-
12316: maan n. s. omien tulojen pohjalle. On keintaan 3 kruuruun vuotuisen jäsen-
12317: huomattavru, että suurimman osan maan- maksun, jonka ohella muun maksun sä-
12318: vi>ljelys8eurojen., talousseurojen ja maa- lyttäiminen jäsenen1 suoriltettavaksi on
12319: taloude~listen erikoisyhdistysten niin !hy- kokonaan kielletty. Ei silti tarvitse
12320: vin neuV'ojien työstä kuin muustakin toi- a<settua kokonaan kielteiselle kannalle
12321: minnasta saavwt pientvi'ljelidät ja pie- seurojen :i!tsehankkimiin tuloihin n:ähden.
12322: nemmält keskiviljelijät, joista suuri osa TunJtuu luonnolliselta,. että seura:t kan-
12323: on vasta viimeishuä vuosina i<tsenäisen tavat jäseniltään kohtuullisia jäsenmak-
12324: II,93. - Jyske y. m. 283
12325:
12326: suja, hankkivat tuloja juhlista ja näyt- vHjelys- ja talousseuroj.en työtä; kah-
12327: tely~stä sekä sellaisia toimitusmaksuja, dessa naapurimaassa, Ruotsissa ja N or-
12328: joita voidaam. pitää mahdollis,ina, kuten jassa.
12329: esim. toimitusmaksut metsänluvusta ja V. :t921 saivat talousseurat R u o t-
12330: -leimaamisesta. Mutta näistä voi koir s i s s a valtiolta n. 4.13 mi[j. kr. ja maa-
12331: tua suhteelliisesti vähän, kun ne kohtuul- käräjiltäJ n. 0.34 mi[j, kr., yhteensä val-
12332: lisissa ja itse toimintaa v,ahingoittamat- tiolta ja ma:akäräjiltä n.. 4.. 47 milj. kr.
12333: tomissa rajoissa pidetään. Nämä ·tällai- eli n. 44 milj. markikaa. N o r j a n maan-
12334: set oma;t 'tulot tarvitt.ane,e osin entisten viljelyss,eurojen määrärahat olivat n.
12335: vajausten peittä.miseen, osin laajennetun 3.1 milj. kr. valtiolta ja n. 1 milj, kr.
12336: ohjelman toteuttamiseen, joten ne on, maakunnilta, ·eli yhteensä 4~.1 milj, kr.
12337: kuten main!i<ttiin. seuraa;vi:sta; >laskelmis- eli n. 22.:5 mi!lj. mk. Samana vuonna
12338: ta jätetty pois.. Tässä yhteydessä tul- myönsi S u o m e n v a l t i o kaikiille 2~
12339: koon maini:tuksi, että maanNiljelys- ja mruallfViljelys- ja talousseuralle yhteensä
12340: talousseurojen jäsenseurat, maamiesseu- 4. 7 milj. mk .• josta seurojen yleisiin kus-
12341: rat, joita on alun toistatuhatta, toimivat tannuksiin, maanviljelys-, karjatalou~r,
12342: käytännöllisesti katsoen jokseenkin ko- metsätaious-. kasvitarhanhoito- ja kala-
12343: konaan omileru tulojen turvin, jota ku- talousrahastoon n. 4 milj. mk. Suomen
12344: vaava;t esim, v. 19211 tilastotiedot maa- rahaksi muutettui:na oliva't maanvilje-
12345: mi>esseurojen :tuloista. Maamiesseuroilla lys- ja ttalouss,ernrojen s:aamat edeUä mai-
12346: oli mainittuna vuonna varsinaisia tu- niltut määrärahat vuonnat 192.1 siis:
12347: loja ka.ikkiaan 1,3,74~60: 78, josta a.vus-
12348: Ruotsissa ., .......... 44.0 milj mk .
12349: tusta maantviljelysseuroilta ainoastaan
12350: Norjassa ., .......... 22.5 ., ,.
12351: 66,1861: 49. Maamiessseurat suorittivat
12352: Suomess·a .......... 4.:7 ,.,
12353: samana vuonna maallfViljelys- ja talous- "
12354: sewroille y. m. jäsenmaksuina 107,:774:23.
12355: Jos la1sketa,an, pitäen Ruotsin talous-
12356: seurojen avustuksia lä;htökohtarua, kuin-
12357: Maanviljelys- ja talousseurat. ka suur.et määrärahat tuli:si olla Suomen
12358: (ja myöskin Norjan) maanrviljelys- ja
12359: Vertauksen vuoksi esitettäköön seu- talousseuroilla, jott·a avustukset olisi'Vat
12360: ramvas;sa; eräitä lukuja, jotkru osottavat, olleet suhteellisia Ruotsin a;vustuksiin,
12361: mis,sä määrässä y[bJteiskunta tukee maan- saallllille seuraavat luvut:
12362:
12363:
12364: Maanviljelys- ja talousseurojen määrärahat Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa
12365: v. 1921 sekä samat verrattuina toisiinsa. (Suomen ma:rkoiksi muutettuna.)
12366: Määrärahojen olisi tullut olla, jos Ruotsissa
12367: myönnetyt määrärahat otetaan lähtökohdaksi
12368: (milj.mk.)
12369: Määrärahat 1---~-------~--------
12370: Maa olivat l\faaseudun Eri maiden
12371: milj. mk. Koko asu- k l\faan pinta- nauta- 1
12372: kasmäärän ':'::~ä:;~ alan perus- yksikkö-
12373: perusteella perusteella teella määrän
12374:
12375:
12376:
12377: ~
12378: perusteella [
12379:
12380:
12381: Ruotsi.. .. .. .. .. .. .. . . 1
12382: 44.0 44 44 44 44
12383: 1
12384: 1
12385: 1
12386: 1
12387: Norja ................ 1 22.5 18 15 8 16
12388: Suomi ................ 1
12389: 1
12390: 4.7 26 34 23 1 26 i
12391: 284 II,93.- Määrärahoja maatalousseuroil'le ja -yhdistyksiUe.
12392:
12393: Taulukko osottaa, että maanviljelys- on huomruttava, että seurojen tehtäväksi
12394: ja talousseuramme ovat saaneet nauttia on viimeisinä vuosina jätetty entistä
12395: määrärahoja, jotka ovat 1 /r.-1 /7 siitä, enemmän ~laajankan:toisia ia yleisil.uon-
12396: mitä ne olisivat olleet,. jos meillä maan- toisia tehtäviä. VHtattakoon pariin tä:l-
12397: viljelys- ja talousseurat olisivat saaneet laiseen. Se uudlsviljelystoiminta, jota
12398: yleisiä varoja samassa suhteessa kuin varten valtio vuosina 1919-19211 myönsi
12399: Ruotsissa. Joskin v. 1923 maanviljelys- avustuksina yhteensä n. 46 milj. mark-
12400: ja ta1lousseurojen määrärahat olivat hiu- kaa ja jonka :Kautta tu1i uutta peltoa
12401: kan nousseet (rue olivat silloin 5 a 5.5 raivatuksi noin 49,QOO ha, kävi päinsä
12402: milj. mk) ei edellä esitetty suhde huoma t- maanviljelys- ja talousseurojen avuUa; .
12403: tavas'ti muUitu. Luvut joka ta,pauks·essa näilden vakinaiset ja väliaikaiset toimi-
12404: osot,tavat,. e!ttä maanviljelys- ja talouS'- hell!kilöt tekivät suurimman osan suun-
12405: seurojemme määrärahat eivät ole ver- nitelmista ja tarkastivat suurimman
12406: rattavissru vastaaviin määrärahoihirn osan •suori:tettuja uudis:viljelyksiä mo-
12407: Ruotsissa ja Norjass·a. Käytäntö todis- nien kymmenien tuhall!Sien viljelijäin
12408: taa, että maaTINiljelys- ja talousseurojen talouksissa; maanviljelys- ja talousseu-
12409: määrärahat meillä ovat riittämättömiä, rojen apua· ja vä:litystä käyttäen jaettiin
12410: että ne ovat välttän:näitömän korotuksen nämä avustuikset. Viimeisten vuos,ien
12411: ta:rveessa, jotta seurojen työ saa,taisiin kuluessa on n>i:inikään maanviljelys- ja
12412: niin tehokkaaksi kuin maan ja kansan talousseurojen tehtäväksi jäitet<ty kerätä
12413: etu vaa,tii. Ih:na:n ihuomattavia määrä- maataloustilastoa varten tar:vi1ttavat al-
12414: rahojell! korotuksia ei kerta kaikki•aan ku tiedot.. Kun nämä tiedot on kerättävä
12415: voida päJteviä neuvojia pysyttää toimis- 10 % :~sta eri suuruisia talouksia ilman,
12416: saan, vaan seuroj.en toimilherukilöiden et:tä seumt ovat tätä tarkotusta varten
12417: paika,t pysyvät eräänlaisina läpikulku- saaneet mirtään määriilrahaa, ymmärtää
12418: paikkoina, joissa ne11.vojat, ja konsulentit helposti, että tämä uusi tehtävä on en-
12419: viipyväJt niin kauan kuin s•a•avat parem- tisestään va.ikeuttanwt seurojen asemaa.
12420: miDJ palkatut toimet. Ilmall! huomatta- SU'omen XII yleilsen maatrulousnäyttelyn
12421: vasti· korotettuja määrärahoja eivät valmistta,vat työt, olivat suurelta osalta
12422: maall!viljelys- ja talousseurat kykene maanviljelys- ja talousseurojen suoritet-
12423: riit:täJviä toimihenkilömääri-ä palkkaa- tavana, muita yleisluontoisia tehtäviä
12424: maami eikä muuta toimintaa saamaan tässä mainHsema•tta.
12425: nii:n laajaksi ja monipuoliseksi kuin it- Allaolevat luvut osot:tavat maanvilje-
12426: sell!äisen Suomen maataloudellisen ed:s- lys- ja talousseurojen toimihenkilöiden
12427: tämis:työn tU~Tve vaatisi. lukuB., neuvojien palkkauspäivien lukua,
12428: :Edellä mainittiin, että maan:vHjelys- ma,tka- ja toimituspäivien lukua, neuvo-
12429: ja talousseurojen valtiol1ta nauttimat jien palkkaukseen käytettyjä varo1a
12430: määrär:aihat ll!ykyisin ovat noin puole•t sekä lukuja, jotka osottavat millaiset
12431: siitä, mitä ne olivat v. 1914.. Sii•tä huoli- korvaukset s'eurat suorittivat toimilhen-
12432: matta on näiden seurojen toiminta vuo- kilöilleen palkkauspäivältä, matka- ja
12433: desta 19:14 laajentunut. Paits:i laajentu- toimituspäivä:ltä vuosina 1006, 1907, 1913,
12434: nutta varsinai•s:ta neuvonta-, suunnitel- 1914, 1920, 1921 ja 1922.
12435: ma-, kurssi-., retkeily- y. m. toimill!taa,
12436: 11,93. - .Jyskie y. m. 285
12437:
12438: 1
12439:
12440: 1
12441: ...
12442: 0
12443: Rahan arvon huomioon-[
12444: ottaen')
12445: ~
12446: -o:"' ..
12447: NeuvoJ~~n.
12448: 1 Neuvojien
12449: matka- ja
12450: il~§:~ Neuvojien
12451: palkka- ja
12452: :;=~~ a-~ Seuratmak-
12453: Vuosi ~~ palkkauspatvien. toimituspäivien -tr-·t'R l!C matkarahoilla Se'!rat mak- soivat neu-
12454: ~ -g: luku 1 luku ~~ril~· seurat so!yat neu- vojille
12455: ~~'f ~ :;j''gS' suorittivat
12456: l:l voJille..J?a~.~- matka- ja
12457: 1 ..."" kausp•uyaa tolm.päiv•
12458: kohti kohti
12459: 1 1
12460:
12461:
12462:
12463: 1
12464: 1
12465: 1
12466: 1906 .................... 221 1
12467: 65,724 36,379 1
12468: 55.3 394,776 6:01 10:85
12469: 1907 .......... ·.......... 250 1 76,147 42,606 55.9 1
12470: 476,997 6:14 10:98
12471: 1
12472:
12473: 1913 .................... 328 1 101,914 61,295 60.1 721,010 7:07 11:76
12474: 1914 .................... 332 1 102,343 61,273 59.8 728,681 7:07 11:81
12475: 1
12476: 1920 .................... 3861 104,270 62,133 59.6 3.450,431 3:31 5:55
12477: 1921. ................... 95,449 58,138 60.9 4.315,278 4:52 7:42
12478: 351 1
12479:
12480: 1922 •................... 337 89,521 58,419 65.3 4.753,841 5:31 8:10
12481:
12482:
12483:
12484: Vaikka ma,anviljelys- ja talous•seuro- siihteeTien palkoista suorittaa maanvil-
12485: jen johtokmiiJ.at ovat tä!hän asti! voineet jelysmäärärahasta, vaikka asian luonne
12486: hoitaa seurojensa toil:ninnan käytet•tä- vaa•tisi, että sihteerien palkat kokonai-
12487: vien rahavarojen määrään katsoen tu~ suudessaan suoritettaisiin yleisten kus-
12488: nustusta ansaitsevalla tarvallru, kuten tannusten rahastosta. Muista rahastoista
12489: edellä oleva taulukko osottaa, ei tätä voi on oltu pakotettuja tekemään n. 10 %
12490: jatkuvasti pitää mahdollisena ilman siirto hoitokus·tannusten rahas·'toon. Siitä
12491: huomat•tavasti lisäittyjä valtion määrä- huolimatta on melkein jokaisena seu-
12492: rahoja. Kun tämän maataloudellisen ralla tässä rahastossa vajauksia. Voi-
12493: neuvonta- ja suunnitelmatyön heikontu- dakseen suoriitaa sihteerinsä palkan ja
12494: minen ei missääm. suhteeSISa ole toivot- matkat. ;toimistoa;pulaisen, ja rahaston-
12495: tava ja kun tämä heikontumiuen on hoitajan palkan, toimiston vuokran, va-
12496: ilmeis·tä, ellei lisättyjä määräTahoja lolll ja lämmön, painatuskus•tannukset,
12497: myönnetä, perustelemme seuraavassa toimistotarpeet hankkia, ilmoitusmruksu t
12498: anomus,tamme lisätyistä määrärahoista y. m. Slllori!tt.aa, tulisi jokaisella maan-
12499: maauvil'jelys- ja talousrseuroHle sekä viljelys- ja ·talousseuralla oUw vä!hintään
12500: maataloudellisille erikoisyhdistyksille. 118,000 markan apuraha tiilihän rahas-
12501: 1. Maanviljelys- ja talousseurojen toousa.
12502: yleisten kustannusten rahasto. Vuonna Kun maanv.iljelY'S- ja t·alou:sseuroja
12503: 1J914 saivat maanviljelys- ja talousseu- on 22, tulisi niiden saada yleis-
12504: rat yleisten kustannusten raihasttoonsa ten kustannusten rahastoon yhteensä
12505: yhteensä Smk. 100,000:· -. Vuonna 1920 2,596,000 mk. PeHtttävissä on,. että tä-
12506: olivat nämä määrärahat n. 450,000:- ja mäkääm. määräraha yleisten: kus;tannus-
12507: vv. 1923 ja 1924 900,000: -. Jo pienin- ten rahasto.ssa e·i riitä,, vaan ovat seurat
12508: kin laskelmien teko osot:taa, että nämä pakotettuja teikemää!n muis-ta rahastoista
12509: varat eivät riitä läheskään peittämään tar:peen mukaan siirtoja.
12510: seurojen hoitokustannuksia. Tä!hän asti 2. Maanviljelys- ja talousseurojen
12511: on täY'tynyt huomat•tava osa seurojen maanviljelyksen edistämisrahasto. V.
12512: 1914 oli maanviljelys- ja talousseuroi:lla
12513: 1) Vuosien 1920, 1921, 1922 palkat on tässä las- tässä rahaSitossa avustusta valtiolta
12514: kettu kultamarkoissa jakamalla suoritetut palkat lO:llä. 400,000 mk. Vuonna 1900 olivat seurojen
12515: 286 IJ,93, - Määrärahoja maatalousseuroille ja -yhdistyksille.
12516:
12517: tämän rahaston määriilr.aha.t 1,230,000 rakennusmestari. Asiaan kuuluvana on
12518: mk. ja v. 1J9213 ja 1924 2,565,000 mk. Jotta pidettävä! myöskin sitä, että jokaisella
12519: maanviljelys- ja 'talousseurojen maan- seuralla on IJalveluk:ses:saan konemont-
12520: viljelysrahasto riiUäisi siihen lisäänty- tööri. Näiden toimihenkilöiden kuukau-
12521: crJ.<eeseen 1toimintaan, joka seurojen 'suori- sipalkkojen - edellytetään päiteviä toi-
12522: tettavaksi on tullut, pitä:i;s,i tämän ra- mihenkilöitä - pHäisi olla, lähimain:
12523: haston määråJra:han olla lähimain kolme kon\Sulerutin 3,000 mk.. mm vojanJ 1,500
12524: kertaa niin suuri kuin nykyisin. Toimi- mk., rakennusmestarin 2,000 mk. ja
12525: henkilöiden palkkojen korotus ja heidrun monttöörin 2,000 mk. Että seurat tar-
12526: lukumrururänsä lisäämhven on välttrumä- vit.seva,t varoja erilnisten ma,anviljelys-
12527: töntä. J <Ykaisella maanviljelys- ja ta- kurssien jäJrjestäJmiseen, kasvinvHjelys-
12528: louss,euralla, kenties Lapin Maatalous- koetoimintaa varten, ika:sviviljelys.-,
12529: seuraa lukuunottamatta, pitäi,si olla uudisv1ljelys-, kokotalous- y . m. kilpai-
12530: oma maanviljelyskonsulenttinsa. Tämä lujeJll toimeenpanemiseen, maata·louskir-
12531: on sitäkin tärkeämpäiä, kun ewtiset val- janwid:on ohjaukseen ja valvontaan ja
12532: tionl läälniinrugronoomivira·t ovat lakkau- kirjaniJitoyhdis,tys·ten avustamiseen y.
12533: tetut, samoin niiden sijalle tulleet piiri- m. s,,. on ilman muuta selvää. Niinikään
12534: agronoomien virat. Ei ole IJaljon vaa- tuntuu luonnolliselta., että seuroille
12535: dittu, dos ·edellytetään, että jokaisen myönnetää;ru vuotuisesti tarpeellinen
12536: maanvHjelysseuran palveluksessa on apuraha maataloustilaston ke.räämistä
12537: agronoomise'IIJ tutkinnon suorittanut pä- varten, jonka tehtävän halli,tus on jättä-
12538: tevä maan:vildelyskonsulent<ti suoritta- nyt seurojen suoritettavaksi osottaanatta
12539: mass>a j,ru valvomassa sekä ohjaamassa kuitenkaan varoja tätä tarkotus,ta var-
12540: ma:a,talousneuvojain ammatillista toi- ten.· Pienviljelijäin opintoreltkiä va'l'lten
12541: mintaa. Kun useiden maanviljelysseu- on seuroilla kolmeDJ :vuoden aikaTila ollut
12542: rojen: alue kä,sittää monta kymmentä; pi- käytettävissää!ll yhteensä 300,000 mk.
12543: täjää - keskimäärin on: jokaisen seuran KeskimääJrirr tarvitsisi .kukin seuTa tältä
12544: alueella 22 kunta.ru - ei voi pitää liian tarkotus.ta varten ainakin 15.,000 mk.,
12545: suurena vaatimusta, että joka seuran joka 2~ s~euraa kohti tekisi 3,30,000 mk.
12546: palveluiks,essa: olisi keskimäärin! 8 maa- Edellä mainitut huomioonottaen, olis.i
12547: talousn,euvojaa, suuremiJien enemmän, kunkin mruanviljelys- ja talousseuran
12548: pienempien välhemmän. Hyödyllis,tä maa:nviljellyks,en edistämiseksi nauttima
12549: työtä ei heiltä tule puuttumaan~ Luon- määräraha ole:va seuraavan -laskelman
12550: nostaan l·ankeaa,. että jokaisella seuralla mukainen:
12551: pitää olla palveluksessaan ainakin yksi
12552:
12553: maalliVilj<elyskonsulenltin pafuka vuodessa 136,000:-
12554: maanvilljelyskonsul,entin matkat .. 10,1000: - 46,000: -
12555: 8 maatalousneuvojan palkat vuodessa
12556: a 18.000: - .• . . . . . . . . . . • . . • . . • • • . • . • • . • ,144.1000: -
12557: 8 maatalousneuvojan matkat vuodessa
12558: a 5,ooo:- . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40;ooo:- !184,!000:-
12559: rakennusmes·tariru palkka vuodessa 24)000:-
12560: rakei11Lusmes1tarin matkat , 7,500: -
12561: 1 31,500: -
12562: konemonttöörin palkka vuodessa 2~,000:-
12563: kooomonttöörin matkat 7,500:- 31,600:-
12564: 11,93. - .Jyske y. m. 287
12565:
12566: maa,talouskurssit 2,,/()00:-
12567: kaSIViviljelyskoetoimhuta, kokotalous-,
12568: uudisviljelys- y. m. kilpailut . . . . . . . . 1J2.,600:-
12569: opintoretket . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16i000: -
12570: maatalouskirjanpitoyhdistyksille avus-
12571: tusta, nii:den: ohjaus ja valvonta . . . . 5,0010:-
12572: maataloustilaston kerääminen . . . . . . . . . . 6.),000: - 40,500:-
12573: sekalaiset menot .2,1500:-
12574: Yhteensä seuraa kohti 336,00(}:-
12575:
12576:
12577: Kun maanviljelys- ja talousseuroja on kitys myöskin ja erityisesti juuri p.ien-
12578: yhteensä: 22, tulis~ va.Uion määräraha vil]jelijäin talou:@siss1a, ovat pakostakin
12579: maanviljelys- ja talousseuroille maan- saaneet. liian pienen huomion osakseen.
12580: viljelyksen edistämistä varten olla kaik- Tätä on pyrittävä korjaamaan m. m.
12581: kiaan 7,392,000 mk. palkkruamalla seuroLlle näiden: alojen
12582: 3. Maanviljelys- ja talousseurojen toimihenkilöitä. Sonmiyhdistysten: ja
12583: karjatalouden edistämisrahasto. V. 1914 tarkastusyhdistysten tukeminen ja nii-
12584: saivat maanviljelys-' ja talousseura;t kar- den toiminnan .edistä:minen kuuluu lä-
12585: jatalouden edistäruistoimintaa varten heisesti maanvilj,elys- ja talousseurojen
12586: valtiolta avustuksena 204,000 mk. V. 1920 toimintapiirfiiiJ, karjatalouden edistämis-
12587: oli tämä määrä!raha 5.75,000 mk. ja kah- toimintaan. Niitäkin varten aliBi seuro-
12588: tena viimeksi kuluneena vuonna 99..1),000 jen välttämätöntä saa'da varoja. Ilman
12589: mk. Nykyisten mää·rärahojen riittä- riittäviä varoja ei voida saada näitä
12590: mättömyyden vuoksi lienee melkein tärkeitä karjataloudellisia yhdistybiä
12591: poikkeuksetta jokai,sen seuran karjata- yleisiksi pienviljelijäin keskuudessa.
12592: lousmäälrärahojerr ,tilillä suuria vajauk- Tehdwn laskelman mukaan tulisi kunkin
12593: sia. siitäi huolimatta, että! tus1kin yhdellä- seuran näitä tarkotuks1ia; varten saada
12594: kään seuralla: on: sitä! määrää karjata- avustusta yhteensä n. 147.,000 mk., eli siis
12595: lous.neurvojia, minkä johtokunnat pitäisi- kaikkie~ru 22 seuran yhteensä 3,234,000 mk.
12596: vät v:älttämättömänä. Tämä käy ilmei- 4. Maanviljelys- ja talousseurojen
12597: seksi, kun huomaa, että keskimääräinen metsätalouden edistämisrahasto. V. 1914
12598: määräraha: seuraa kohti on n. 4:2.,000 mk. saivat maanviljely;s~ ja talouss·eurat tä-
12599: Eihä111 se riitä edes konsulentin palkkaan hän rahas,toall'Sili valtiolta yhteensä
12600: ja matkoihin, puhumattakaan karjakko- 203,000 mk. V. 11;920 rahrumäärä oli
12601: jen palkoista, kursseista,. sonniyhdistys- 500,000 mk. ja kahderr viimeisen vuoden
12602: ten ja tarlkastusyhdistys·ten avustami- aikana vuosittain 725,000 mk., josta Suo-
12603: sestru y. 1m. Jotta seurat voisivat tällä men Metsämilioitoyhdi.stys Tapiolle 75,000
12604: alalla saada aikaan tehoiisaa toimintaa, mk. Täs,tä määrärahasta :tulee maanvil-
12605: pitäisi niillä! keskimäärin o1la yksi kon- jelys- ja talousseuraa kohti keskimäärin
12606: sulen,tti ja ainakin 4 karjanhoidomneu- n. 30,000 mk. Huomat.twva on, että maan-
12607: vojaa, jotka toimisivat. paHsi nautakar- viljelys- ja trulousseurojen: noudatetta-
12608: jalll, myöskin sikatalouden, lammashoi- viksi ann:etuissa hallituksen määräyk-
12609: don ja kwnanhoidon1 edistämistyössä. sissä on mainittu, että kunkin seuran
12610: Eri<tyisesti juuri sikatalous ja kana.ta- palveluksessa tulee olla m. m. metsäJta-
12611: lou,s, joilla ,täytyy oHa huomattava mer- louskon:sulenttL Kun määräraha on
12612: 288 11,93. - Määrärahoja maatalousseuroille ja -yhdistyksille.
12613:
12614: noin 30,!000 mk., millä on palkattava kuitenkin on, että niin suurilla alueilla
12615: m. m. metsänlhoiltökon~uloo.tti, jonika vuo- kuin ova,t maanviljelys- ja talousseurat,
12616: tuinen palkka- ja• matkakustannukset pitälisi välttämättömästi olla monin ver-
12617: täytyy arvioida n. 44,000 markaksi, ym- roin enemmän neuvoj·iru tällä tärkeällä
12618: märt.ä;ä: ilman muuta, että tilanne on alalla. Ainakin 5 kokovuotis,ta neuvo-
12619: mahdoton. ~okovuotinen metsätalous- jaa pitäisri keskimäärin olla jokaisella
12620: määrälraha seuraa kohti riittää; vain n. seur,alla ja lisäksi asiantunteva,. riittä-
12621: 2/3 konsulenJtilli palkkaamiseen. Me.tsälll- vän koulutuksen saanut konsulentliii tai
12622: hoidonneuvojien palkkaamiseen, metsän- puutarhuri.. Nykyinen tapa, jolloin neu-
12623: hoitokul"ISs:Uen ja -kilpailujen toimeen- vojat adetaan maantielle talven ajaksi,
12624: panoon y. m. ei jää mitään .. Asiaiin näin- toimet kun yleensä ovat kesätoimia, ei
12625: ollen onkin asianomainen keskusvirasto ole suosi•t•elta.va. Muuten ei tälle tä:r-
12626: ollut pakoteittu vapauttamaan useat seu- kerulle aJta11e ·toimilhenki1öitä ajalliiDittaan
12627: rat palkkaama:Sita metsärtalouskonsulent~ voidru saadakaan. Erilaisten kurssien
12628: tia toistaiseksi. Metsäta~oudeUinen edis- järjes:täiminen kyllä runtaa näille neuvo-
12629: tä:mis,1Jyö kuitenkin kärsii, jos seurojen jille talvenkin ajaksi työtä. On erityi-
12630: palveluksessa ei ole päteviä voimia. sesti huomruttava, että famä toimilln,an
12631: Jotta seurat voisiva·t metsälnhoitoneu- ala tekee mahdolliseksi suunnata pää-
12632: von:ta- ja suunnitelmapuolen hoitaa,. tu- asiallisimman toiminnan vähäv,äJkisiin,
12633: lisi niidenJ saada noin kolme kentaa niin pieniin koteihin, !Iliiiden hyvinvoinnin
12634: suuret määrärahat kuin ne nykyisin saa- ediSitäimiseen. Tämäkään täs•sä esitetty
12635: vat. Niinikään suuri määräraha ei suin- neuvojamää:rä ei suinilman tarkotusta
12636: kaan riitä: kyllin tehoisaa toimintaa var- varten riitä, mutta kun myöskin useilla
12637: ten, siinä kun nilm . tarvitaan huomrutta- Mrurttru~liiltoilla ja -yhdistyksillä on vas-
12638: vasti enemmän t'oim:Uhenkilöitä., Mut.ta trua.va,n .alan neuvojia, tultanee tois.tair
12639: nähtävästi tälmän rahaston omilla tu- seksi toimeen trussä mainitulla määräHä.
12640: loillru seurat. voivat palkata tarpeellisen ErH.aiSiten ka:svitarha~ ja kotitaloudel-
12641: mä;älrrun lffiäneuvojia. M81tsänhoitoyh- listen kursslieDJ ja -kilpailujen jrurjestä-
12642: distysten suuriarvoisen me·rki:tyksen minen sekä tämäln alan retkieilytoiminta
12643: vuoksi olisi niitä pyrilttävä perustamaan pitä;isi saada nykyisestä;än pa.ljon ylei-
12644: ja .avustamaan, samoin kilpailuja. ja semmäksi j~ laajemmaksi, mahdollisrim-
12645: kursseja järjestämäiän. Voidakseen met- man~ suurta hyötyä tuotta.vaksi. Käsi-
12646: sätaJ:ouspuolen neuvoruta- ja suunnitel- tyksemme mukaan tulisi jokaisen mruan-
12647: matyön hoitrua, tulisri. kunkin· seuran vi1jelys~ ja talouss,euran saada kasvitar-
12648: saa·dru avustusta valtiolta n . 107,000 mk .., ha- ja kotitalousneuvontatyötä. vwrten
12649: eli kaikkien 22 seurrun yhteensä 2,354,000 vaLtiolta n. ll2,000 markan vuotuioon
12650: rnk. ruvustus, eli kaikkien 22 seuran: yhteensä
12651: 5. Maanviljelys- ja talousseurojen n. 2, 464,000 rnk.
12652: kasvitarha- ja kotitalousrnäärärahat. V. 6.. Maanviljelys- ja talousseurojen
12653: 1914 olivat nämä; määrärahat yhteensä kala~alowsrnäärärahat. V. 19l4 saivat
12654: 75,7150 mk., v. 19120 3013 1700 mk. ja 1923 maanv,iJljelys- ja talousseurat. kalatalou-
12655: 345JOOO mk. Tästä määrärahasta on tu- den edistämistä varten va.ltiolta 64,300
12656: lut maaniViljelys- ja talousseuraa kohti mk. V. !1920 oliva,t nämä märurärahat
12657: keskimäärin n. 1J5.,700 mk. Se on tehm.Yit li2~Jll75 mk. j.a v. 192~, n. 2136,000 mk., mikä
12658: mahdolUs.el{Jsi pitää lähimain yhden neu- seuraa kCJihiti 'tekee keskimäärin n. 10,700
12659: vojan ttai kaksi kesäneuvojaa.. Llmeis.tä mk. Määräraha s·euraa kohti tekee mah-
12660: II,93. - Jyske y. m. 289
12661:
12662: dolliseksi palkwta oouvojan n. 5 kk:n von alenemisen huomioonottaen siis lä-
12663: ajaksi, laskien! kk:n pa.lkan 1,500 mar- himain yhtä paljon kuin v. 1914. Niiden
12664: kaksi ja; kuukauden ma,tkakustannukset työ on kuluilleinru kymmenenä, vuotena
12665: n. 000~700 markaksi. Että <tällainen kuitenkin laajentunut suunna<ttomasti.
12666: toiminta ei tuota tulosta, on ilmeistä. J\binittakoon tässä säitä esimerkkejä.
12667: Paitsi neuvojan neuvonlta-• ja suum:uiteJ.- Hä-!Suomen Karjandalostusyhdistyk-
12668: matyötä, pitäisi seurojen voida järjestää sellä oli v . 191<4 ~ toimihenkilöä: sihteeri
12669: kalataloudellisia kuriSseja j,a retkeilyjä ja asiSistenU:i!. Jäseniä! oli yhdistyksessä
12670: sekä edlaisia kilpailuja... Jotta maanvil- 733,. joista vakinaisia 266 ja: vuosijäseniä
12671: jelys- ja <talousseurat· voisivat tällä suu- 467. Siitoskesku.stoja oli .2, niiden yhtei-
12672: ressa osassa maata tärkeällä alalla .toi- nen lehmäluku 36. Kantakirl:·jarun hyväk-
12673: mia tul:okSiia tuottava<sti, tulisi kunkin syttiin 1.89 sonnia, ja 605 lehmä:ä.. Val-
12674: seuran saada avustus·ta keskimä•ärin n. tioapu oli 1i5J000 mk.,. yhdistyksen itse-
12675: 36,000 mk., yht.eensä kaikkien seurojen han'kldimat tulot 16,7100 mk. j.a kokonais-
12676: n. 792,000 mk. menot ,35J02[ mk. Nykyään on yhdistyk-
12677: sen palvelukses1sa sihteeri, ~aksi konsu-
12678: Maa taloudelliset erikoisyhdistykset. lenJttia,, ylias,sistentti, 2 as<Sistenttia,
12679: kanslisti ja toirmistoapulainen. V. 1923
12680: Myöskitr maata,loudellisten erikoisyh- oli jäseniä 2.,,1<43, joista vakinaisia 1~4.
12681: distysten toimiJ.rutaa estää täyrteen la,a- Nykyruän Oili yhdistyksellä: 2l2 siitoskes-
12682: juuteeru pääJsemästä raha;varojen niuk- kustataloa, joiden lehmäluku 45,7, 62 n. s.
12683: kuus. Nämä maataloudelliset erikois- karj.ataloa, joiden yhteinen lehmäluku
12684: yhdistykset ovat toimineet mene.siyksel- 112GB. Lisätksi on n. 48 uutta kilpailu-
12685: lä, niiden johto- ja toimihenkilöt ovat taloa, joist.a n . 40 .saavuttaa jonikun an-
12686: aruta u tuneet teh täJväänsä esimerkillisellä sioa'IWon ja joiden! yhteinen lehmätluku
12687: harrrustuksella. Nii:den työn tuloksia. on on 850. Yhdistyksell! jatkuvan .tarkas-
12688: jo paljon näkyvissä. Niiden voimrut ovat tuksen alai,sena on kaikkiaan 1721 taJoa,
12689: kuitenkin tätä nykyä pingoitetut ää'r'im- joiden lehmäluku on S.,22:5. V .. 1.9•23 ihy-
12690: milleen, n:iin että pysähtyminen niiden väksytt.Hn yhdis;tyksen kantrukirjaan 2159
12691: siunauksellisessa toilmilllllla.ssa on odotet- ~onnia ja 1,,375 lehmää. V. 1923 oli yh-
12692: ta,vissa, eUeivät niLderr käyttövarat:. li- distyksen valtioapu 114,000 mk., yhdis-
12693: säänny. tyksen itsehalll.ikkimat tulo't' 3915,200 mk.
12694: Karjanjalostusyhdistysten maarara- ja kokoDJaismenot 466,600 mk.
12695: hat. Ma,assamme toimii neljä Iillutakar- Länsi-Suomen Karjallljalostus~y.hdistys
12696: jan jalostusy.hdistystä,. joista kolme, sai v. 19·14 valtiolta avustuk.sena 110,1000
12697: n:im. Itä-Suomen Ka,rjanjalostusyhdis- mk. Yhdistyksen saman vuoden talous-
12698: tys, Länsi-Suomen Karjanjalostusyhdis- arvio päätty1 H,850 markkaan. Maini-
12699: tys ja Pohjois-Suomen Karjawjalostus- tun vuoden menot tekirvät 8,274: 8{), joten
12700: yhdistys työskentelevM maatiaiska·rjan si1loilsesta val!tioruvustuksesta jäi jopa
12701: jalostamisess•a, ja yk<si, Suomen Ayr- säästöä. Toimihenkilöitä oli yksistään
12702: shireyhdistys, ayrshirekarjan ja~ostami sihteeri. L. S. K:n kantakirjaa;ru otet-
12703: ses•sa. V. 1J914 oli näidell! yhdistysten tiin v. 19W4 kaikkiaaru 394 lehmää! ja 40
12704: yhteiruen mäJärämha valtiolta 40,000 mk. son1nia; jäJseniä oli yhdistyksessä 470,
12705: Kuluvan vuoden valtion talousa-rvioon joi•sta <eri:laisia yhdistyksi,ä 40 ja hienikilö-
12706: on näitä yhdistyksiä varten otet·tu vuosijäseniä 430. V. 1900 oli yhdi,styks·en
12707: 425,000 markan määräraha. Rahanar- valtionavustus 104.,000 mk. Vuoden ta-
12708:
12709: 37
12710: 290 Il,93. - Määrärahoja maatalousseuroille ja ·yhdistyksille.
12711:
12712: lousarvio päättyi 371,000 markkaan, vuo- ja niiden jatkuva tukeminen on tärkeätä.
12713: den menot oliva.t suunnilleen 350,0100 mk. Ruotsissa valtio suorastaan avustaa sii-
12714: Toimihenikilöiltä oli yhdistyksellä v. 1923 toSikeskustain omistajia; meillä jaJostus-
12715: sihteeri, 2 konsulenttia, tarkas.tuskar- yhd~st.ykset ovat· pakotettuja verotta-
12716: jakko ja toimistoapulainen. V. J..923 nou- maa[b näi,tä kar:ianomistajia. Erilaiset
12717: sivat yhdistyksen pai.natuskustannukset nälyttelyt, niin kantasonninlll:äyttelyt
12718: 74,300 markkaan,. palkinlllot 6,000 mark- kuin jä:lkeläisnälyt,telyt, ovat tä1rkei,tä.
12719: kaan, sekal!lli.set menot 14:,.500 markkaan. Erilaiset kilpailut: ~iitoskeskustain omis,_
12720: L. S. K-kantaki:rjaan hyvä:ksyttiin< 1,405 tadain väliset, tarkastusyhdistysten kes-
12721: lehmää ja 250 sormia. Siitoskesikuksien keiset ja karjaruhoit.a.jain väliset, olisi-
12722: lukumä:ä:rä• oli 30.. JäseWä oli vuoden vat varsin suosiJte1ta,via. Kantakirjojen
12723: 19213 alussa: 8 mooruviljelysseuraa, 4•1 valmistaminenr ja painattaminen vaatii
12724: kouJua,, yrhdisty.stäJ ja maruti:laa y. m., huomatta!Va•sti: menoja. Sukututkimus~
12725: 189 v.akinaiB,tru ja 7[5 vuosihenkilöjä- työhön piJt:äisi voida ryhtyä voimaperäli-
12726: sentä. sesti. Asiantuntijain tekemielll laskel-
12727: SuOiillen Ayrshireyhdisiyksen palv~r mien mukaan pitäisi kullakin kolmesta
12728: luksessa oli v. 19[4 yksi toimiherrkilö, pääjalostusyhdistyksestä olla n. 446,000
12729: sihteeri; nyky1sin 10. Jä:sen[uku oli v. mk:n apuraha ja yhdellä; 1160,100 mk:n
12730: 1914: 384, nykyisän l,i1'95. Yhdistyksen apuraha, yhteensä >Siis 1,498,000 mk:n
12731: valtiolta saama avustus oli 1914 10,000 apuraha.
12732: mk., V. 1900· 69,000 mk. Yhdistyksen rtse~ Suomen sianjalostusyhdistyksen mää-
12733: hankkimrut varat v. 1914 olivat 11,606 rärahat. Varojen pienuus o:lll vaiken tta-
12734: mk., v .. 1923 5317.,450 .. nut myöskin~ Suomen Sianjalostusyhdis-
12735: Kun vertaa karjan,jalostusyhdi:stys.ten tyst:ä toiminnassaan. Se ei ole voinut
12736: toimintaa j.a valtioua.puja v. 19,14 samo- totoottaa kaikikiru suunnitelmiaan, joiden
12737: j.en yhdi,s·tysrten toimintaan ja V!altion- tarkotukserua, on edistää maallemme tär-
12738: apuihinl v. !1923, täytyy ihmetellä, miten keän sikatalouden kehitystä. Nykyi>Stä
12739: tällainen toiminnan kehitys on ollut huomattavasti suuremmat varat ovat
12740: mahdollista. Se on ollU>t mahdollista väl•ttämättömät rii.ttä'Vän toimihenkilö-
12741: pingoittama1la yhdistysten voimat omien ruaaran palkkaamiseksi, piimviljelijä-
12742: tulojen hanlkkimiseen. Tä:mä tällainen asutukSiille va•rsin tä.rkeiden karjuyhdis-
12743: ei kuirtenikaan voi: olla jrutkuvasrti mah- tysten ja karjuosuuskuntien avustami-
12744: dollista. Ei voida pitää mahdollisena s•een, sika•taloudellisen koetoiminnan jiir-
12745: eikä: terveenä sitä, että yhdistykset, jest·ämiseksi, siitoskeskustatoiminnaiL tu-
12746: jotka toi:miva1t, niin tärkeä:llä alallru kuin kemiseksi, .s_ianihoitokoulun ylläpitämi-
12747: karjan:jalostamisessa, j.a tku vasti ovat seksi, siaruhoitokuii'slSien jäJrjestämisek-
12748: pa.kote.tut verrruttoman korkeilla toimi- si, 8ianhoidon iharjottelun järjestämisek-
12749: tusmaksui'lla y. m. s. hankkimaan toi- si y,. m. Laskien .että yhdistys voi eri-
12750: minnalleoo vä:lttä:mät.tömäi varalt. Toi- näisHlli toimitusmaksuilla, jäsenmak-
12751: mHusmaksut ovat nyt niin korkeat,. että suilla y_ m. halll[>:kia tarvittava1t lisfuva-
12752: ne oru alennettava aivan huomattavasti. rat, Illäyttäisi tm'[leelliselta, että yhdis-
12753: Voidakseen toimia, riittävän tehoisasti, tys saisi: vuotuisen 301,000 mk:n suurui-
12754: täytyy karjarujalostusyhdi'Styksillä olla sen määräJrahan.
12755: ainakin sihteeri, 2 konsulenttia, 2-3 tar- Suomen lammas- ja vuohenhoitoyh-
12756: ka.stuskarjakkoa sekä 2-3 toimistoapu- distyksen määräraha. Vuoden 1924 val-
12757: laista. Siitoskeskusrtain aikaansaaminen tion talousarvioon on otettu lampaanhoi-
12758: II,93. - Jyske y. m. 291
12759:
12760: don edis,tä;mistä varten 85,000 markan minen ja kunnossapitäminen y. m. vaa-
12761: määräraha. Voidakseen toimia, tehoi- tivat kokonaan t•oisenlaisia varoja kuin
12762: sasti, pitää kaksi konsulenttia ja suo- mitä liitot ~tähiin asti ovat saaneet.
12763: rittaa; heidän palkkansa ja matkarahan- Olemme vrukuutetut siitä, että hevosja-
12764: sa, hoitaa pa~natustoimirutansa, vuokrata lostusliittojen tärkeä toiminta srurkastu-
12765: toimis.ton ja hankkia toimistotarpeet, mis.taan surkastuu, ellei valtionrvaroja
12766: katsomme Y'hdistyksen t;arvit:sevan kaksi nykyistä paljon suuremmassa määrässä
12767: kertaa n&in suuren määräJrahan kuin niille myöllll'El!tä, ja kun kälsityksemme
12768: sillä vuonna 1003 oli, eli 170,000 mk:n mukaan tästä olisi mitä suurin vahinko
12769: suuruiseiJJ vuotuisen määrärahan. maatUe jw maa taloudelle, myöskin maan
12770: Hevosjalostusliittojen määrärahat. puolustuskuntoisruudelle, olemme tehneet
12771: Rauhan aikana !lienee hevosjalostusliit- laskelman. jonka mukaan hevosjalostus-
12772: tojen määräraha ollut. 88,000 mk. Mikäli liittoille olisi tarpeen saada yhteensä ai-
12773: tiedämme, oli hevosjalostusmttojen mää- nakin 687,000 mk:n suuruinen vuotui-
12774: räraha; v . 1003 vajaa 200~000 mk.,, eU siis, rreru mää:riiraha.
12775: koska hevosjalostusliittoja on 19, keski- Suomen siipikarjanhoitajien liiton
12776: määrin liittoa kohti vähän yli 10,000 mk. määräraha. Siipikarrdanihoito maassam-
12777: Kun täJmru määrätraha on annettu eh- me viimeisinä vuosina on alkanut saada
12778: dolla, että liitot palkkaavat sihteerin ja osakseen lisääntyvää huomiota. Monet
12779: neuvojan, järjestävät ja ilmoiHavaot ori-, ovat ne pienviljeH.j.rut, jotka on s•aatu pa-
12780: tamma- jru vamsanruyttelyt ja valtion kil- nemaall! kananhoito talondessaan alulle.
12781: pa-ajot, maksava.t palkintorahat tamma- Ja odotettavissa on, että siipikarjanihoito
12782: ja varsanäyttelyissä, kustanta.vat näihin maassamme jatkuvasti levenee ja yleis-
12783: tilaisuuksiin: tttammanäyMelyihin 2, ori- tyy. Tälläkään alalla ei pitäisi kuiten-
12784: näyttelyi:hin 3 ja valtion tmilpa~ajoihin 5 kaan jättäytyä odotuksen ja toivon va-
12785: lauta1mnnan jäsentä, vastaavat valtion raan, vaan pitäisi py~kiä asia järjes.tä-
12786: siitosoriideru hoidosta, :aika:ansaavat ja mään niin,. että se todella mahdollisim-
12787: kustantavwt ne erilaiset aiotteet ja toi- man ruopeasti tapahtuu. Vält.täJmättö-
12788: menvitee.t, joiden määlräil!ä oliJ edistää mänäJ ehto:rua tähän on1, e.ttä asianomai-
12789: maan työhevoska:rmaru jalostamista ja nen erikoisdäJrjes'tö, Suomen Siipikarjan-
12790: prurantamista, hoitoa ja käyttöä, j·osta hoitajien Liitto, jonka erikoistehitävänä
12791: ka,iJkesta johtuu paitsi muuta myöskin on tä:mä11l alan eteenpäin viemimen, saa
12792: huoma·t.tava määrä ilmotus-,, pain:atu:s- tarkotusta varten niin suuren vuotuisen
12793: y. m. kustannuksia, nii.n täytyy sanoa, määrä·rwhan., e;ttä sille käy mahdolliseksi
12794: että liittoa kohti myönnet.tyä, keskimää- siipikarj a·lllhoidon y leistäJmis<eillsi toimia.
12795: rin n. 10,1000 markan suuruista määräta- Ilmei:s,tä on, että ne määrärahat., 6 a 42
12796: haa on vmrsin vaikea ottaa vakavalta tuhatta madclma, jotka se vHmeisten
12797: kannalta. On aivan ilmeistä., että tämä vuosien kuluessa on valtiolta saanut, ei-
12798: määräraha on murto-osa niistä varoista, vät tee mahdolli;seks·i tehoisaa toimintaa.
12799: jotka tarvitaa.n hevosjalostusliiton suu- Tehtyje11l laskelmien mukaan tulisi lii-
12800: riarvoisen työn suorittamiseen. Päte- ton saada n. 275,000 mk:n suuruinen vuo-
12801: vien toimihenkilöiden palkkaruminen, tuinen määräraha.
12802: johto- ja lautakuntien menot, ilmoitus-, Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapion
12803: painatus-, posti-, matkakustannukset, kil- määräraha. Suomen Mets,änhoitoyhdis-
12804: pa-ajoratojen kunnos•sapitäminen, näyt- tys Tapio toimii maamme yksityisen
12805: telypalkinnot, oriva~salaitumien hankki- metsäJtalouden edistämistyön keskiMä-
12806: 292 Il,93. - Määrärahoja maatalousseuroille ja ·yhdistyksille.
12807:
12808: vänä elimenä. Aikaisemmin sen merki- tiensä, suotutkimustensa, julkaisu- ja
12809: tys oli varsin huomattava. Tämä johtuu kollJSulenttitoimintmnsa avulla sekä yh-
12810: suurelta osaltta siitä, että siHä a1kuvuo- teistoiminnassa maanrviljelysseurojen
12811: sina,1008-JJ914 oH käytettävissään 40,000 kanssa Olli yhdistys vaikuttanut suohar-
12812: markan suuruinen valtion mäJäräraha. ra;stukseen kohottavasti: ja oikeiden suo-
12813: Sillä määrällä kovaa rahaa voi yhd:iSitys vilje.lySIIDenettelyt.apojen käytäntöön ot-
12814: palkata tarpeellisen määJrän toimihenki- tamis,een. Sen toiminta· on laadentunut
12815: löitä sekä muutenkin hankkia tMpeelli- ja jatkuvasti kehittynyt ja olisi sitä
12816: set väJlinoot työlleen. Viime1s~nä vuo- voinut tehdäl vielä enemmän, jos sillä
12817: sina on yhdistyksen toiminta supistunut olisi ollut käytettä:vissääru suuremmat
12818: suuresti, johtuen tämä siitä, että yhdis- rahavarat kuin mHä todelliiSuudessa on
12819: tyksen määiräJraha on ollut, rahanarvon ollut asi.an}aita. Voidakseen täysin te-
12820: alenemisen huomioon ottaen, vain 1/5- hois-aa toimintaa pitää yllä, tarvitsisi
12821: 1/6 siitä, mitä se oli rauhan aikana .. Vii- yhdistys koeasemiensa tulojen lisäksi
12822: meisinä! vuosina on nim., Tapion määrä- 650,000 markan suuruisen määrärahan.
12823: raha ollut VJain 75,000 mk. Kulurvaksi Suomen Salaojitusyhdistyksen määrä-
12824: vuodeksi on se korotettu WO,OOO mark- raha. Suomen Salaojitusyhdistyksen toi-
12825: kaan, tehdellJ siis kuluvan vuoden mää- minta on jatkuvasti laajentunrut. Sen
12826: räraha n. 3/8 rauhanaikaisesta määrä- toimihenkilöiden lukumääräl on nykyi-
12827: rahasta. Kun metsätaloudellisen edistä- sin 8,,. joista yksi maall!Viljelysinsinööri,
12828: mistyön tarve tänä aikaTha on entistä 2 agronoomia j·a 4 rakennusmestruria.
12829: suurempL, kun on syntynyt kymmeniä Kun v. 1922 yhdistyksen toimesta laadit-
12830: tuhansia uusia, itsenäisiä pie·rutilallisia, tiin salaojitus,su:unnitelmia 1,812 ha:1lle,
12831: joiden metsäala taloutta kohti: on suh- laadittiin nä·itä suunnitelmia 1923 kaik-
12832: teellisesti pieni ja jotka aikaisemmin kiaan n. 3,000 ha::He... Kuru olisi mitä toi-
12833: suureksi osaksi jäivät ulkopuolelle met- vot,tavi:nta, että salaojitustoiminta maas-
12834: sätalousalailla suorHetun Vialistusty.ön, samme yleistyisi, ol.Usi riittävillä valtion
12835: olisi erittäinl täJrkeätä, että Trupioru toi- apurahoilla pyrittävä· tukemaan, maan
12836: minta voitaisiin saada, entiselleen nouse- ainoan tältä atla.a edustavan erikoisyh-
12837: maan. Sen keskLttävän ja ammaHllisesti distyksen t·oim:irrrtaa. Kun Salaojitus'Yh-
12838: valvovan ja ohja:avan työn merkitys, dis,tyksellä on .riittävät valtion apurahat,
12839: jota Tapio .riittäväJssä ·toiminnas:sa ollen on silläJ mahdollilsuus pW:.i:ä: palvelukses-
12840: voisi suunnata myöskin maanviljelys- ja saan ririttäfv1iä työvoimia. Niinikään on
12841: talousseuro:i·en mets•äJtalouspuolen toi- siHäJ mahdolliJsuus suorittaa suunuitel-
12842: mirutaan, on ni'i.IlJikään suuriarvoiseksi matoimituksensa huokeammilla toimi-
12843: arvioitava. Mikäli t:f,etoomme oru tullut, tusmaksu:i:lla, mikäl taas· vaikuttaa sii-
12844: on yhdistyksen johtokurutw jo vuosi ta- hen, että myöskin väJhempivaraiset vil-
12845: kaperin jättänyt hallitukselle 350,000 jelijät kemaammirnJ tilaarvat yhdistyk-
12846: 1narkan valtionap:uanomuks.en. Tämä seltiä suunnitelmia.. Tehdyn erikoislas-
12847: määräraha näy,ttää tarpe.elliselta. kelman mukaam: tarvitsisi yhdistys n.
12848: Suomen Suoviljelysyhdistyksen mää- 250,000 markan suuruisen valtion mää-
12849: räraha. Suomen Suoviljelysyhd:istyksen rärahan.
12850: esimerkillinen toimionta on suuriarvoista Maatalousseurojen keskuselimet. Maan-
12851: ja kor:vaama,tonta maassamme, jossa viljelys~ ja ta,lousseuroilla sekä maata-
12852: soiden pinta-ala on n. 1/3 koko maan loudellisilla erikoisyhdist·yksHlä oru kaiksi
12853: pint:a-alasta.. Koeasemiel11Sa, koekent- keskuselintä, suomenkielinen Suomen
12854: II,93. - Jyske y. m. 293
12855:
12856: Maatalousseurojen Keskusliitto j.a. ruot- Yhteenveto edellisestä.
12857: sinlkielinen Svenska Lan't brukssällska-
12858: pens i Finland Förbund. Edelliseen kuu- Viitaten siihen, mitä edellä on mainit-
12859: luu 19, maanviljelys~ ja talousseuraa tu, rohkenemme anoa,
12860: sekä edellä mainitU't 11 maa taloudell.ista
12861: erikoisyhdist~stä; ruotsinikieHseen liit- että Eduskunta päättäisi valtion
12862: toon kuuluu 3 ma:auviljelYISseur.aa sekä talousarvioon vuodelle 1925 otetta-
12863: erinäisciäi muita: maataloudellisia yhty- vaksi asianomaisille momenteille
12864: miä. Keskuselinteru valvova ja ohjaava allamainitut määrärahat 22 maan-
12865: toiminta on ~tärkeätä 1SJamoin kuin niiden viljelys- ja talousseuraa varten
12866: järjestämät kilpailut, niiden tilastollinen sekä 11 maataloudelliselle erikois-
12867: työ j. n. e. Voidakseen palkata erinäi- yhdistykselle ja niiden keskuseli-
12868: siä kommlentteja j.a toimiherukilöit:ä, lm- mille seuraavat määrärahat, ni-
12869: ten arkkitehdin, sähkökonsulelll'tin, koti- mittäin:
12870: talouskoDJSul,enth:u y. m.. J·äisenseurojen 11 P. l. XII l. mom:lle 1: Maa-
12871: vastaavren alojen; toimintaa ohjaamaan taloudellisten seurojen yleisiin
12872: ja kehittäJmään, tulisi näillä! keskuseli- kustannuksiin 2,722,000 markkaa;
12873: millä;kiru olla nykyistä suuremmat mää- 11 P. L. XII l. mom. 2: Maan-
12874: rä,r.wha~t. Ainakinl 278,000 markan suu- viljelyksen edistämiseksi 7,508,000
12875: ruinen vuotuinen' määrä;ra:ha olisi tar- markkaa;
12876: peen. 11 P. L. XII l, mom. 3: Karja-
12877: Edellä olevan laskelman mukaan tultisi talouden edistämiseksi 3,234,000
12878: maanvi:ljelys-. j.a taiLousseuroHle yhteensä markkaa;
12879: 616 palkattua toimihenkilöä,. siis seuraa 11 P .. L. XII l. mom. 4: Kasvi-
12880: kohti keskimäärin 2;8., . Näistä olisi 110, tarkanhoidon ja kotitalouden edis-
12881: eli seuraa kohti 5., korkeamman ammat- tämiseksi 2,500,000 markkaa;
12882: tlis1v.lstyksen omaa,vaa. Näiden toimi- 11 P. L. XII l. mom. 5: Metsä-
12883: herukilöidetn palkkaukseen menisi suun- talouden edistämiseksi 2,704,000
12884: nHleen 15,4715,200 mk, josta v:ars:inaista markkaa;
12885: pa.lkkaa 11,~)!70,000 mk. sekä matkakus- 11 P. L. XII l. mom. 6: Suomen
12886: tannuksia 3.,605,000 mk.. Toimihenkilöä Suoviljelysyhdistykselle 650,000
12887: kohti· tulisivat palkkausmenot (varsinai- markkaa;
12888: nen palkka. ja matkat) tekemään· n. 11 P. L, XII l. mom. 8: Karjan-
12889: 25,d.~ mk. jalostusyhdi:styksille (4) 1,498,000
12890: Edellä mainituilla erikoisyhdistyk;si.JHä markkaa;
12891: tulisi; olemaan' suunnilleen 70 toimihen- 11 P. L. XII l. mom. 10: Sianhoi-
12892: kilöä, joideru palkkaus yht.eensä tekisi n. don edistämiseksi, Suomen Sian-
12893: 2.1 milj. mmrtklkaa, josta vakina:ista palk- jalostusyhdistykselle 301,000 mark-
12894: kaa n. L6 milj, ma,rkkaa, ja matkakus- kaa;
12895: tarunuksiw n. 0.5 milj. markkaa. Kustan- 11 P. L. XII l. mom. 11: Lam. .
12896: nus erikoisyJhdistysten toimiihenkilöä paanhoidon edistäm-iseksi, Suomen
12897: kohti ruousisi suunmiHeen n .. 30,000 mark- Lammas- ja Vuohenhoitoyhdistyk-
12898: kaa.n, riippuen\ siitä, että erikoisyhdis- selle 170,000 markkaa;
12899: tysteru palveluksessa on virkailijain lu- 11 P. L. XII l. mom. 12: Sala-
12900: kumäärää:n nähden suhteellisesti enem- ojituksen edistämiseksi, Suomen
12901: mäin korkeamman ammattisi:vistyksen Salaojitusyhdistykselle 250,000
12902: saaneita toimihenki>löitä. markkaa;
12903: 294 Il,93. - Määrärahoja maatalousseuroille ja -yhdistyksille.
12904:
12905: 11 P. L. XII l. mom. 14: Siipi- kotuksia varten), 19 hevosjalostus-
12906: karjanhoidon edistämiseksi Suo- liitolle 687,000 markkaa;
12907: men Siipikarjanhoitajien Liitolle 11 P. L. XI l. mom. 7: Kalastus-
12908: 275,000 markkaa; elinkeinon kohottamiseksi, maan-
12909: 11 P. L. IX l. mom. 3: Hevoshoi- viljelys- ja talousseuroille 792,000
12910: don edistämiseksi (paitsi mui~a tar- markkaa.
12911:
12912: Hels1ngis,sä, toukokuun 13 päivänä 1924.
12913:
12914:
12915: J. Jyske. Juho Niukkanen.
12916: Erkki Pullinen. P. Saarinen.
12917: Ilmari Auer. Bernhard Heikkilä.
12918: Tuomas Wanhala. W. K. Särkkä.
12919: Antti Kukkonen. J aio Lahdensuo.
12920: Elias Tukia. Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
12921: Pekka Saarelainen. Eino Tuomivaara.
12922: E. M. Tarkkanen. Antti Junes.
12923: Levi Jern. J. Kauranen.
12924: Hannes Valkama. Karl Fr. Lauren.
12925: Mandi Hannula. W. Hirvensalo.
12926: J. H. Vennola. K. V. Vuokoski.
12927: Herman Pojanluoma. V. M. J. Viljanen.
12928: Ansh. Alestalo. E. A. Turja.
12929: Juho Kinnunen. T. Jauhonen.
12930: U. Brander. And. Forsberg.
12931: 0. Kontio. E. Lautala.
12932: Kalle Kirra. N. Pelttari.
12933: Heikki Wehkaoja. Viljami Kalliokoski.
12934: Antti Juutilainen. Sulo Salo.
12935: A. A. Neitiniemi. Pekka Kopsa.
12936: Evert Nukari. Vilho Nikkanen.
12937: Taave Junnila. Albert Eerola.
12938: J. A. Ihamuotila. Mikko J askari.
12939: 295
12940:
12941: 11,94. - Anom. ehd. n:o 125.
12942:
12943:
12944:
12945:
12946: Saarelainen y. m.: Määrärahan myöntämisestä rajaseu-
12947: tujen uudisviljelysraivausten kustannuksiin.
12948:
12949:
12950: E d u s k u n n a ll e.
12951:
12952: J okaiTIJen ken tuntee maamme asutus- Maanviljelysolot ovat näiHru seuduilla
12953: olotia, tietruä. miten poikkeuksellisessa periru ~~vlkuperruisellä: kannalla muuhun
12954: asemassa radaseudun asukkaat maamme SuOillleell! vematen. Ha,rva:1ukuisia ovat
12955: muuhun rusujamistoou näihden ova1t. ne maanviljelij.ät, jotka kyseen alaisilla
12956: AlinOIIDaineru ep.äJvarmuuden tulliiJJe ja seuduilla: tulevaJt ympäri vuoden omalla
12957: tukaila, perin puutteelLinen taloudellirnen viljrullarus·a: toimeen. Nälin ollen ova't
12958: eläJmä:, jotka näillä seuduiUa ovat omi:- n:äimä: seudut,. suuremmass'a! märurin kuin
12959: naisia, eivät suinkaan nostata rajaseu- muu Suomi, riippuvaisia ulkomaisesta
12960: dun väestön mielt:ä. eteenpäin pyrikimä;än. vHjruntuota\IlJnosta. Rajaseutuväestö jou-
12961: MuMru kun valti'ovaHan taholta tahdo- tuu siis eusimäi's,eksi kärsimään ulko-
12962: taan heitä auttaa, että he salisiv8.Jt sie- maisen vi'ljarutuonillin lakkaaJmisesta ja
12963: dettäv.äJt olo~, niin se heissä! heräJttää toi- krutovuos,ieru johdosta. Katovuodet mwas-
12964: minJruanhalua jru velvollisuuden tuntoa SaJmme kohtaavat mwinittuja seutuja an-
12965: seistä: uskollisena vartiopaikallaan~. V a:l- ka:raJmmill! kuin muuta Suomeru. Ja jos
12966: tiovallan isänmaallinen velvollisuus :siis miJlroiru kohtaakin ruiin täydellirreu kato
12967: olisi u:hrautum rajruseutujen hyvälksi kuiml esi'm. viime kesäm.W, niin silloin py-
12968: Hajas,eurdun oloihin parhailten saavu- ,sähtyy siellä taloudellisen elämän ke-
12969: tetaan prurannus pyrki:mäHä kohotta- hittämirueru j1a; eteenpäin vieminen. Täy-
12970: maan si:ellru eläJvärn: lmn,smn henkistä ja tyy etsiä sivuansioita metsätöistä tai
12971: ta:loudelilista: asema'a. Tässä tarkoituk- muilta aloilta ja sillä tavalla saada toi-
12972: sessa olll vaHiovallan taholta jo ryhdytty meentulOilllahdollisuuksia. Mutta tälmä
12973: ripeään toimintaan, jota todistaa m. m. toiselta puolen1 tietää s<itä, että ta1oudel-
12974: eduskunnalle lm!llituksen antama esi•tys, line>ru elämä rruppeutuu kun työnsä täJy-
12975: koskeva ra:jaseutujen asukkaiden eläJmä:n tyy uhr.at1ru muilla· aloilla. Jos taas lai-
12976: kOihotta:mi:s,ta. Tätä on ilolla tervehdit- noja hanikkimrullw myöskin koettaa
12977: tävä. MuttaJ näimä laajakantoiset suun'" turvata: elä:mäm.rrnahdolli'suuksia:,. ku tern
12978: dtelrmat toteuturukseen ta.rvitsevat pi- uSieinkin trupahtuu, niin se ta,as tietää
12979: temmän ajan. Siksipä olisi ennen kaik- twloudaNiseru eläJmäru ontumista.
12980: kea. kiinrui'te1itruvä huOIIDiota kaikkeirn kii- Jos syyst.ru tai toisesta uBmmaisen vil-
12981: reellisirmpärun ja auttavimpaan kohtaan. jan tuonti lakkaa, niin silloin eusimäi-
12982: :r;.imittälin uudisviljelysavustukseen raja- senä rajaseudun väestö joutuu siitä tun-
12983: seudulla. tuvammin kärsimään. Tälmän ei•ttämrut-
12984: 296 II,94, - Rajaseudun uudisviljelyksen tukeminen.
12985:
12986: tömäJsti t:odistaa. v. 1917-19118 vuoden siten vilj,elysrulat paljon suuremmiksi ja
12987: ta'Pah tumat Silloinen elin tall'Vepula, voimapm·äisemmiksi. MielihyväJllä on
12988: joka tunkeutui Etelä- ja Keski~Suomeen tosin todettruva, että eduskunnan ja ny-
12989: kin, oH rajaseudulla aivan h:Urvittävä. kyi•sten hal1litusten taholta Olli uhrattu
12990: Iblmi'Sravinnoksi siellä kauttaaltaa:n käy- melkoi•sia; varoja uudisviljelykseen ja
12991: tettiin jälkällää, sarrnma1 ia. heill!iä, olkia yleensä maa;trulouden kohottamiseen
12992: j.a petäljän kuoria. On aiva:n luon:n!ol- maassamme ja tästä avustuksesta ovat
12993: lista, että maaiillme sisäosien asukkaat ra:ja:seudutkin saa:neet osansa. Mutta
12994: ovat paljon pa:remmill! turvatut ja va- täytyy sanoa, että raj,wseut:uihin. näJhdem.
12995: rustetut tällais•tru puutetta vastaan. Sillä ei tämä! ruvustus ole ollut 1ähes'kää:n riit-
12996: olllharu mruaruvi:ljelys ja yleensä: ma•ata- tävä. Se vain On' ollut a•lkusysäy·s~ jota>
12997: loudelliruen elärrnä sisämaa•ssa saanut olisi nyt vielä ripeästi jatkettava, jos
12998: vuosisatojen kulue•ssa rauhassa kehittyä miel:U saada näiden seutujen olot siede,t,_
12999: sflloinkin kun raukrut rajaseudut ovat tävälle kannrulle..
13000: oHoot tai•stelutantereina, v1hollisen tal- Kun suurin asa tästä väestöstä elää
13001: la:ttavi'na ja: hävitettJruvinä. Ei voi siis peri:Ill a1ht.aissa taloudellisi\Sisa oloisSia,
13002: ihmetellä jos näis:säJ oloissa maa'DJVilje- jopru suorasta;an kurjuudessa, niin se ei
13003: lyksen kehitys, soiden perka:aminen ja kykene omin voimin niin ripeästi maan-
13004: yleensä vilj.elysmaiden ylösottaminen on viljelystä:än kohottamaan, kuin mitoä jo
13005: jäänyt j:älelle. valtakuu tamrme menestyksellisen tule-
13006: Mutta nyt kyseen alaisillakin seuduilla vaisuudein luominen edellyttää.
13007: kehitysmahdollisuudet olisivat aivan hy- Kuru tärrnä välestö oru m. m . vHmeisiruä
13008: vät, sillä siellä löytyy paljon viljelys- katovuosiina suu,:vesti velklaan:tunut,. niin
13009: kelpois]a maitru jru suuria viljelykseen se ei käsityksemme mukaalll yksistään
13010: kelpa;avial soita.. Jos ne sa1a1taisiiln rai- ma'alnviljeilyslainoilla voi pääs.tä toi,vot-
13011: vatuksi viljelyksel1e, niin silloin pahin tuun tulOikseellJ viljelysmaiden rruivauk-
13012: mruata'louden vihollinen~ halla, sieltä sesisa ja niid® voimaperäiseksi saatta-
13013: poistuisi' ja r.aja1seudunikin väiestön elärrnä mises•sa. Täss!ä tia.Dvitaan: vaitiovaUan:
13014: siten olisi tuil'fVa:ttu. J ru silloin vas1ta puolelta suoralllaisia: wvustuksia. Se ko-
13015: tämäJ väestö paljon suuremmalla menes- kemuEj,. joka Olll 1saatu valtion uudi:svilje-
13016: tyksellä voisi m. m. suorittaa Dajava.rtio- lysavustusteu tehosta, kehoittaa joJmista
13017: velvollisuutensa. Tärrnän toimenpiteen karusla:laista jatka;ma'wn sitä edelleen rar
13018: kautta myöskilll saa.taisiin estet'yksi s·en ja,Sieudulla: pa·ljnm kä1rsineen karnsan elä-
13019: väestön muuanUJe simtyminen. mälll kohottamiseksi.
13020: Edelleen täytyy mainita, että täs1sä Avustusta olisi nyt jwet.tava v. 19'"25-
13021: tar•vitta:isii'n valtiovallan: puolelta pi- li9126 suori'tetuista: uudi·sV1ilje·l~Ysiraivauk
13022: kwi'sta ja• hyrv_iru auttavaa' toimint.aa,. sillä sista: samoilla perusteilla, kuin v. 19119-
13023: si,ellä vä!estön keskuudess1a on sangen 1921 suori:tetuista uudisrviljelyksistä
13024: huuta'Vru pu[akarusi. Rajaseudun ta'lou- avustus1ta jae<ttE'lL,
13025: deHis·een: elämään,. erittäinkim maanrvil- Edellä! esite.tyn nojalla rohken,emme
13026: jelyk!Seen, soiden per'kaamiseen ja yleen- kunnioittaen ehdottaa,
13027: sä uudisraiva:ukseerr olisi ny,t ennen
13028: kaikkea: kiinDJitet.tävä piikainen huomio. että eduskunta päättäisi valtion
13029: Soist•a olisi sa,at•arvar pois hyinen halla, ensi vuoden menosääntöön otetta-
13030: tehtävä rue k!llumHksi viljavainio~ksi ja vaksi 4,000,000 markan määrära-
13031: Il,94.- Saarelainen y. m. 297
13032:
13033: han, käytettäväksi rajaseudulla tioneuvoston lähemmin määrää-
13034: 1925-1926 suoritettavien uudisvil- millä ehdoilla.
13035: jelysraivausten kustannuksiin val-
13036:
13037: Helsirugissä:, toukoikuun1 113 pälivä:näi 1924.
13038:
13039:
13040: Pekka Saarelainen. M. Pitkänen.
13041: Sulo Salo. J. Kauranen.
13042: Mikko Piitulainen. Antti Juutilainen.
13043: M. Makkonen. Elias Tukia.
13044: Eino Tuomivaara. Antti Junes.
13045: Frans Kärki. Janne Koivuranta.
13046: Kusti Arffman. Vilho Nikkanen.
13047: T. Jauhonen. Heikki W ehkaoja.
13048: Pekka Kopsa.
13049:
13050:
13051:
13052:
13053: 38
13054: 298
13055:
13056: ll,95,- Anom. ehd. n:o 126. Suomennos.
13057:
13058:
13059:
13060:
13061: Hirvensalo y. m.: Määrärahan myöntämisestä meijeri-
13062: liittojen toiminnan edistämiseksi.
13063:
13064:
13065: E d u s k u Dl n a 1l e.
13066:
13067: Suomessa oru maataloustuotrurrtoa; jär- mien tarkastustulosten nojalla voidaan
13068: jestettälesslii täytyn;yt vifume vuosina todeta,, et.tä vien1Jivoistamme vielä suuri
13069: maruDJViljelystuotteideiL hiiLtojen epäeduJ.- osa on toi&luoikkais,ta tai sitä huoDJompaa
13070: Hsuudeu t~wkia; entis,tä eoommän panna tava;raa. Srumaa on sanottava vienti..
13071: pa;in:oa karjatwlouteen. Erikoisesti on juuston laadusta, Luonnollista; on, että
13072: huomattavaa), ett;ä pieDJViljeHjäinkilll kes- ainoa81ta.an, meijeriliittoje!n suorittaman
13073: kuudessa ha:rrastus jrurkipe,räiseen kar- ja osuusmeijerien jäiseruHn ulotturvan
13074: jan/hoitoon OilJ vilriäJmässä.. Samalla kun neuvontatyön avulla; saada,a·ru meije-
13075: tämän takia pienvil'jelLjäiu ka.rjwtaJ.ou- riemme ma;itOitrulous•tuotteideu laatu ko-
13076: den elvyttäJmisoou karjallJjal!ost:us- ja hoamarun.
13077: tar kas tusy hdistystoiminnan avulla on MeijeriliilttojeDJ saama valtioapu on
13078: pyTJittäva, 011 myös' työskenDJeltruvä katr- kuitelllkirru niitten t.yöhön katsoen: a·ilvan
13079: jataloustuotteideu tuotantolaitosten pe- liian pieDJi,, Ennen sotaa saivat liitot
13080: rustrumiseksi ja jo t;oimillnrussa olevien valtioa\I)ua: yhteensä 70,1000 :markkaa,
13081: osuusmeijerien toiminnan kaitkinvuoli- joka jaet•tiiru 7 suomenkielise'Il ja kahden
13082: seksi edistämiseksi. ruotsinkielisen! meijeriliiton sekä Suo-
13083: Meijeri.twloudellisesta edistämis,työstä men Juustonva:l!mista:jayhdistyks.en kes-
13084: huolehtivat Suomessa pääasiassa osuus- ken, Nä!illJ ollen oli va:ltioarpu keskimäfu-
13085: meije,riliitot. Niitten työ on tämän ta'" r:i'n 7,000 mrurkkrua kutakin liittoa kohti
13086: kia erilkoi>sen tärkeätä: koko k:ansarutalou- Kuluvan vuoden alusta kohotettiin mei-
13087: del1le. Löytyy nl.imitt1Hn Suomessru vielä jer:Hiittnjen toilminnan tukemiseksi va-
13088: noin 200 pitäjää, joiss.a eri ole· yhtään rattu apura;ha 100,000 markrust.ru 200.,000
13089: osuusmeijerifu. Ne'uvontlatyön harjoitta- markikarun.. Se oru jaettu J.2. mei.je.rilii·ton.
13090: min:e:n: uusiellJ osuusmeijerien perustami- ja. SuomeiL Juustouvalmis•t:adayhdilstyk-
13091: seksi oiL sitäikirrl täirkeämpää, koska ny- sen kesken', vaihdellen avustukset 7,000-
13092: kyffiten tah:mdellisteiL konduniktuurieu 2,1,000 markkruaill! eli 115,,384 mk. keski-
13093: vallitessa e1ivrut, pienvHjelij,rut muuten voi määirin liittoa kohti. Nyikyinenkään
13094: saada t·alouttaan kannattavabi kuin ke- v ru1tioapu ei riitä peittämä:äTIJ kuin kor-
13095: hittämäl.lä karjatalouttaan osuusmeijeri- keintaan puolet yhden toimihenkilön
13096: toimi.nnanJ avulla.. Mutta laajalle ulot- palkrusta..
13097: tuvaa ma,itotaloudeHis,ta DJeurvOil'tat;yötä On a:ika;isemmin es.itetty, että valtion
13098: tarvitaan myöskill muussa suhteessa. ei tulisi: suuremmassa määirirr meijeTi-
13099: ValHoi;l! Vointrurka.stuslait'oksen suoritta- liitio;ieru toimintaa tukea, koska meijerit
13100: II,95. - Hirvensalo y. m. 299
13101:
13102: li:ikela:iltoksina ovat velvomset tämän ja sitä paitsi monella muulla 1aiLI.a tuke-
13103: tapais,ta toimintaa ylläJpitämään. Tähän r<ut meijer.Hi~ttoja. Voi täydellä syyllä
13104: on kuiteniki:w huomautettava, että Suo- sanoa, että; ellei Valio olis~ niiin suuress•a
13105: messa löytyy, kuten edellru esrtett~in, määlriru ruvus.tanut, liit/tojar, eiJ med.je:rita-
13106: pallj.oru sellaista: maitotaloudellista neu- lous oli!si sodan jä<lkeen sitä mit•äJ se nyt
13107: vorutatyötä,, jota juuri nykyisi:ru olisi teh- on. Edelleen on otettava huomioon, että
13108: tä·vä ja: j.onka e1 voida kohtuuden mu- Val:i,o nykyisi'n! ylläprtää ainllltta ma~to
13109: kaan: katsoa kuuluvan toimirville osuus- trulousopistoa ja, mone1Jla, muullakin lailla
13110: meijereille ja heidän: yhtymiHeen.. Niin huolehtii ·sellai!Sis,t•a tehtävistä., jotka
13111: o.ru laita ensi 'Si~jaSISa uusien osuusme:~je mui,ssa maris•sa on ka.tsottu suorastaan
13112: rien p.erus.tamise[}J pilen,vi!lje,lysseuduille. vartiolle kuuluviksi, koska ne tulervat
13113: Muuten on lisäksi huomautettava,, että koko maalll hyväksi.. Ni<in on esim. mai-
13114: meijerirtall:ous on epäiiletmäittä jäänyt val- tota'loudeUi.sen •tutkimus'- ja koet,oim~n
13115: tioru avustukseen nähden muihin maata- IliamJ laita. jolla alalla Suomessa i1tnaJn
13116: louden aloihin nähden sy,rjäytettyyn Valion toimintaru oltaisiin paljon muita
13117: a,semaan. Tällä alalla on tavrullaa.n ha- maita jäljessä.. Ei myöskään ·voi olla
13118: vaittavissa taaksepäin mlmoakiru. Muis- huomauttamatta, että meijerit nykyään
13119: tettava nimittäin on, että vi:elru jokunen todennäköisesti paljon suurrem.massa
13120: vuosi sittHn oliJ Suomessakin erikoiset mäJärin kuiDJ es•im . ikauppa- j.a; teollisuus-
13121: vatltion meije~ikonsulentit wivan samaan laitoikset yUäJpitäivärt oman alansa; kou-
13122: tapaan kuin on laita vielä;kin: useissa ke- lujru ja ku:i:t•enikiru ovat osuusmeijerit
13123: h:ilttyneissäi meijeri'talousmaissa. m. m. pääasiaSJS•a pien;vi{jelijäJin tuotantolai-
13124: Tall.ISikassa. Tät,äJ nykyä; sensijaan ei t·oksi'a.
13125: Suomessru ole enää muiita tällä alalla toi- Huomioonottaen edeUä olevat nrukökoh-
13126: m:Uv>iaJ vrultion konsulentteja kuin juus- dat onr mi~les.tälll1me airvan oikem, että
13127: tonva,LmistuskorusulenrttL MitäJ taasen valtio täihänastistru tuntuvammin; tukee
13128: tulee meijerien ja heidän keskusli'ik- meijeritruloudellista edistystyötä,, ja eh-
13129: keensä Voinvientiosu ustliike Valion uh- dotaJmme tämän takia,
13130: rauksiin, huoma,utettakoon, että yks•in-
13131: omaan V aHon aJvustukset meijerir1iHoille että Eduskunta päättäisi v:n
13132: ovat tehneet vuos.ittain noin 7 kertaa 1925 menoarvioon varata 500,000
13133: niin pa1ljon kuin valtion avustus. Vaiilo markan määrärahan meijeriliitto-
13134: on puolestaan palkannut kuhunkin mei- jen toiminnan edistämiseksi.
13135: jerHHttoon ainakin yhden toimihenkilön
13136:
13137: Helsingissä, toukokuun 15 päivänä 1924.
13138:
13139:
13140: V. Hirvensalo. Alpo 0. Luostarinen.
13141: J aio Lahdensuo. E. M. Tar·kkanen.
13142: Ansh. Alestalo. M. Pitkänen.
13143: E. A. Turja. Herman Pojanluoma.
13144: Evert N ukari. P. Saarelainen.
13145: 300
13146:
13147: 11,96, - Anom. ebd. n:o 127.
13148:
13149:
13150:
13151:
13152: Pullinen y. m.: Määrärahan rnyöntämisestä Karjalan
13153: kannaksen rnaarnieskoulun rakentarnista varten.
13154:
13155:
13156: E d u •S k u !ll' n a ll e.
13157:
13158: Karja:Lan ikannaiksen, :UtäosasiSa ·to:Us.ta- uusis.t.a. paikoista on my.ösikim tehty ja
13159: kymm~mtä vuotta toiminut v:alrtion omi.s- lUJva,tf:u la!h;i:oi~t1aa k1oulutomteiksi s01pivia
13160: twma: Konni't\s1an: maamieskoulu joutui maa-a1ru:ei ta. Näiden [mskus:tel'u.jen
13161: tois:s•a vuonna tulen: uib.rrilksi ja s.opi;van kau<tta ei kui1tenikaan saisi pääasia~ta -
13162: hu~neuston puuti:eessa Olli t:yö s~:notuJ.la t koulun s:ruarut•~a - :vii.vyt·tää, Raken-
13163: ~ouluhla vu~n ajan ollu1t keskeY1tet- nuksia v,arrt;en, on saa·ta va vnra1tuksi va-
13164: tynä, J os,s,ain m.ääll"in oru täten synty- rat ja s:iiheil1 on tää•llä välhäiva:raisella
13165: n:yttä o.pe1tulksen .puutet:ta koetelttu lwr- raj.aseu:dul1la 'VIaltliolla ISuoraJJJaine.n vel-
13166: vala kie,rtälväru neuvojatoiminnan ja voll:Usuus. Eil!Sii lV'Uoden menoatrvioon
13167: kiertruvi1e•n ilmr:ssien aiVu,l.La,,, mu:t1a. pitem- olis•i saa ta va va.ra tuJrsi :ta.rkoi tulkJse•en
13168: mälle ei asiata 'VIoiJdJa ·tälilä taJvO'in auttaa. riit~ävä SUJID:ma ja halli'tuksen: tehtä-
13169: Jitä:is:en kan.naksen :pienv]l:jelijiät voidak- väik:ls~ olisi jlätettäivä ylhde!s:s.ä paikaH>ist.en
13170: s:eenl kohottaa~ maatalou,U.ansa ja kelhi.t- v.a.Ustus;yihdli.st:ysten kalliS•sa sopia [>ai-
13171: tyä seikä t-alouid.elJise~ti että henlkis·esti :kiasta. Airuoa1s.taarr tällä ta.voin tu[isi
13172: rada:wtrtintehtä'V:ässään !kaipaavat väJ.·t- tämä kannakseUe tär:keä kysymys oi-
13173: tämätltäJ :pys•yiVäiseru maaJm:iesikoulun. keaH:a tavalla ratkaistuksi.
13174: Paiklkaikunnan 'VIalis·tus>yihdiisty.klsissä on- YHäloievan nojalla lkuninioitJtmvimmin
13175: kin sen vuoksi ollut kiikk.eän pohdinnan ehld,otarrnme,
13176: alais1ena kysymy·s koulUJnl uudelleen ra-
13177: kentamisesta. Yksi>mie[i:siä. on oltu sHtä, että Eduskunta ensi vuoden
13178: ffitä koulu on vä}!t'tå:mätt.ä iS>aataiVa. J on- rnenoarvioon ottaisi 600,000 rnar-
13179: kun verran erimielisyyttä on o1Hut. vain kan suuruisen rnäärärahan itäisen
13180: siinä, oliiSiiko /koulu nqmlttuneid,en lHke- Karja1lan kannaksen rnaarnieskou-
13181: su'hteidenl vuoklsi maihdol.l:is.eiS.ti muute:t- lun (entisen Konnitsan koulun)
13182: t.a:va en1il8,e1Stä pa.:Uk.astaan. T·adoUJ'ksia uudeUeen rakentamista varten.
13183:
13184: Hersingissä, toukokuun 15 päivänä :1:924.
13185:
13186:
13187: Erkki Pullinen. U. Brander.
13188: 301
13189:
13190: ll,97. - Pet. försl. n:o 128.
13191:
13192:
13193:
13194:
13195: Lauren m. fl.: Angående beviljande av anslag för upp-
13196: förande av en skolbyggnad för Högre Svenska Lant-
13197: bruksläroverket i Åbo.
13198:
13199:
13200: Tili Riksdagen.
13201:
13202: Högre Svenska Lan t brukslärove1rket i en dylik anordning blir det möjligt att
13203: .1\:bo, som öppn.ades 19[6, g>rundades av för eleverna vinna tid till inhämtande av
13204: Svenska lantbrukssäl1skapens i Finland nödiga grundläggande kunskaper i na-
13205: förbund, närmas·t i avsikt att utan de turv·etenskapeiT ocll materrnatik, så vitt
13206: stora offer a v tid och peuningemedel,som dessa icke tidigare kunnat förvärvas.
13207: en vid universitetet genomgången kurs Tili här antydda ä:mnen anslötos dess-
13208: oundgängligen påkallar, bereda lands- ut.om läroämnen av betydelse för lärjun-
13209: bygdens 1SÖ'ner tillfälle att vinna en garnas blivande kommunala verksamhet.
13210: högre fackutbildning inom lantbrukets För att ytterligare utvidga .tillfällei
13211: område. Föll.' den fin:ska-talande befolk- för den svenska allmogens söne'r att bliva
13212: ningen i vårt land har man soon bekant delaktiga av denna högre fackundervis-
13213: är 'Tedan i detta syfte inrättat tvänne ning har lantbrmksläroverkets direktion
13214: läroanstalter, in:stituten på Mustiala oc!b. vidtagit den anordningen, att föir unga
13215: Krono!borg, till vilka ännu kunna fogas män som med goda vitsord och fallenhet
13216: de s. k. lantbrukslyceerna, ehuru de·ssa för läsning genomgått folkihögskolor,
13217: närmast avse förfberedelse för lanthruks- lantmannaskolor eller lägre jor.dbruks-
13218: undervisningen vid univel'ISitetet. Dessa skolor, varje år hållas förberedande
13219: läroverks stor.a beJtydelse ligger däri att kurser, vilkas genomgå:ende beJrättigar de
13220: de för lantbruket tillvarataga en del av unga att ·efter godkänd inträdesexamen
13221: de lärda skolornas läJrjungar, viLka på vinna inträde vid lärov.e,rket.
13222: grund av utpräglad håg för praktiska För inträde i läroverket fordras :rninst
13223: värw avsluta sin skolkurs med .femte ett års lantbrukspraktik. Första sommar-
13224: klassen. För at.t i detta avseende till- ferien utnyttj•as. under en månad för
13225: godose vårt lands svenska be·folkning be- mejeripraktik. Under sommaren mellan·
13226: slöts sålunda att inrätta ett läroverlk, andra och 1tredje arbetsåre.t böra eleverna
13227: vars undervisning skulle bygga på den fullgöra 4 a 5 månaders jordbruksprak-
13228: s. k. mellanskolans lärokurser och drivas tik. Då den sålunda vunna förprakt1ken
13229: till unge'fär samma omfång som vid den likväl ej kan anses vwra tillräcklig ffu
13230: forna 'högre avdelningen vid Mustiala en blivande jor:dbrukare, har läroverket
13231: institut, för vilket ändamål läroverket ansett det önskligt att uppmuntra en
13232: skulle omfa tta tr:enne årsklasser. Genom efterpraktLk genom en särskild form för
13233: 302 Il,97. - Turun yle,mpi ruot88Jlainen maanviljelysopisto.
13234:
13235: av,gångsbetyg, som Iäroverket utfärda:r från varandra, gjort det möjligt att und-
13236: åt :de elever, vilka förfullständiga sin vika internatsystemet, viiken omständig-
13237: ufhildning genom ett års efterpraktik, het i gynnsam riktning påverkat elever-
13238: samt i övrigt fylla vissa av läroverkets nas arbetsprestationer. Den isolering
13239: ledning fastställda villkor. ' från det praktiska lantbruket lärover-
13240: Tillströmningen av elever till lärover- kets placering i Åbo medfört har man
13241: ket har va~it god och utvi:sar att det- sökt kompensera genom anordnande av
13242: samma fyUer en lucka bland lantbrulkets exkursioner tili välskötta lägenheter,
13243: läroinrättningar. Läroveriket har under vil'ka finuas i :den :staden omgivande
13244: sin Mtaåriga tilivaro besökts av 178 ele- landsbygden. Det är ledningens avsikt
13245: ver, sålunda rhar per år inskrivits i me- att, så for.t förhållandena medgiva det,
13246: deUa;l 22.25 ,el~wer. Av eleverna ha om- arrendera ett lantbruk i näT~heten av
13247: kring 50% va:rit hemma från Nyland, Åbo; här bleve såväl elever ;som lärare i
13248: 30% från Åboland, 10% från österbotten tillfälle att intimt ,följa med alla vid ett
13249: och 10% från övriga delar av landet. lantbruk förekommande göromål både
13250: Detta visar att läroverket i överenS>stäm- vad tekniken och ekonomien vidkommer.
13251: melse med stiftarenas avsigt betjänat De unga män, som genoongått lärover-
13252: hela det svenska bosä ttning1sområdet och ket, hava tili en del skfllffat sig ,egna lant-
13253: ej 'blott den närma,ste omnejd:en. Siff- bruk eller också Jagit anställning som ar-
13254: rorna vi:sa även att de rätt dyra levnads- bets1edare, 1bokhållare eller förvaltare;
13255: kostnaderna i en sta,d icke avskräckt några hava fått auvändning som lärare
13256: lands by,gdens ungdom från den treäriga vid lantmanna- och jordbruksskolor samt
13257: vistel,sen vid läroverket. ett flertal som Jwnsulenter och instruktö-
13258: Läroverket strävar givetvis att lbi- r,er vid lantbrukssäHskap och lantmanna-
13259: bringa s.ina elever såväl i kvaHtativ,t som gillen.
13260: kvantitativt avs,eende gedigna kunska- Högre Svenska Lantbruk:släroverket i
13261: per. Genom läroverkets förläggande till Åbo är för närvarande inrymt i ihyrd lo-
13262: Åbo stad ihar det även blivit möjligt att kal, viiken dennas ä.gare, Suomen
13263: för undervisningen i grund- och biämnen Lutherilaisen evankeliumiyhdistyksen
13264: förvärva fram:stående lärarkrafti:er; så- nuorisoliiton Turun paikaUisosasto r. y.
13265: dana hava erhållits från lära,rpersonalen om något år vill använda för föreningens
13266: vid Åbo Akademi och stadens hö~e läro- syften. Då under nu rädande rumbrist
13267: ve:rik ävensom f'l'ån läroverkets uppgift möjlighet.er ej finnas a.tt upphyra annan
13268: nära stäende tjäns,temän ; - sålunda un- ]ämplig lokal, står läroverkets garanti-
13269: dervisa vid läroveDket en arkitekt, en ma- förening inför tvånget att uppföra eget
13270: skiningeniör, en forstmästare, en träd- skolhus. I 'sådant syfte ha'r garantiföre-
13271: gårdsmästare och en veterinär. Lä;rover- ,ningens styrelse, efter att av .A'bo stad
13272: kets placering i en stad har även gjort hava utverkat kostnadsfritt upplå:tande
13273: det möjligt att hålla ,läroverkets utgif- av en för ändamålet lämplig tomt i mars
13274: ter rela,tivt låga genom a:tt den rikliga detta år vänt sig till Lantbruklsminis,te-
13275: tillgången på timlärare begränsat de ,or- riet med anhållan om ett byggnadslån,
13276: dinarie Iä:rarnes antal till tre. För läro- stort 840;000:- mark, utgörande 60%
13277: verkets förläggande till en stad har av kalkylerade byggnadskostnader som
13278: dessutom talat den omständigheten a.tt lån av det under VIII kap. 4 mom. i årets
13279: elev,ernas :bosättning i staden, isolerade ,extraordinarie budget upptagna anslaget
13280: Il,97. -Lauren y. m. 303
13281:
13282: 2,000,000 mk. På grund av det stora anta- get för år 1925 anvisa ett anslag,
13283: let låneansökningar ledde föreningens stort 840,000:- mark, att utgivas
13284: hemställan emellertid icke till målet. såsom lån med 3 % ränta och 2 %
13285: Under sådana förhåUanden. och i stöd årlig amortering åt Garantiföre-
13286: av vad ovan anförts få underte0knade ningen för Högre Svenska Lant-
13287: vördsamt anlhål,la bruksläroverket i .A.bo för upp-
13288: förande av en skolbyggnad för
13289: att Riksdagen ville i statsförsla- nämnda läroverk.
13290:
13291: Helsingfors, den 16 ma:j 1924.
13292:
13293:
13294: Karl Fr. Lauren. Axel Palmgren.
13295: Levi Jern. And. Forsberg.
13296: Johannes Klockars. Ernst von Born.
13297: J. Inborr. Gustav Lindberg.
13298: J. E. Hästbacka. M. E. Kulenius.
13299: Knut Molin. Josef Mangs.
13300: 304
13301:
13302: TI,97.- Anom. ehd. n:o 128.
13303: Suomennos.
13304:
13305:
13306:
13307:
13308: Lauren y. m.: Määrärahan myöntämisestä koulutalon
13309: rakentamista varten Turun ylemmälle ruotsalaiselle
13310: maanviljelys(Y[Jistolle.
13311:
13312:
13313: E d u s k u n n a J 1 e.
13314:
13315: Turun, ylemmäru ruotsa·laisen maan!V'i!l- ta,rkoi.tusta var,ten O!P!PilaHos kä·si.ttäisi
13316: je,lysorpiston., joika aiV.att1i:m iV. 19116, pe- kolme vuosiluokikaa.. TäH.aisen järjeste-
13317: rusti Suomen .ruotsalaisten maaniVilje- lyn kautta käy oprpila.ille' mwhdo1liselksi
13318: lysseurojen liiMo lä!hin,n,ä <ta,rkoitukseHa tarJ;>eellisten perustietoden saaminen
13319: valmistaa. maaseudun pojille tilaisuus luonnontieteissä ja, matematiilkassa~ mi-
13320: korkeamman ammatHsiiVist•yks.en saan- kä.li nä.i:tä ei ole aikaisemmin voitu hank-
13321: tiin ma-atalouden ala,Ha, lyihyemmässä kia. Näihin aineisiin liitettiin si,täpaH,si
13322: ajassa. ja. ilman niitä suuria raiha:Llisia seHaisia .o,p!Pia.illleita., joilla on me11,ki~tystä
13323: uhrauksia., joita yliopistossa suoritettu oppila.~den tulevaHe .toiminrualle kurmal-
13324: kurssi• ehdottomasti vaa,tii. Maamme suo- liselämän alalla.
13325: men1kieEstä väost1öä iVaJI'Iten on, ~mte;n, tun- Jotta vielä. laajennet<ta.isiin ruotsalai-
13326: nettua., j.o ·tä.ssä tarkoituksessa perustettu sen rwhva-an poiiki:en, malhdollisuuHa
13327: kaksi o,pp.Uaitosta, Mustialan ja Kurki- päästä osal.Usiksi: tästä ylemmrustä am-
13328: joen. maanviUely,sopistot, joihin vielä mattiopetuksesta, on maantvilielysotpiston
13329: voidaan1 lisä·tä n. s. maanviljelyslyseot, johtokunta ottanut käJ'ltärut.öön sellaisen
13330: vai~kakin vciime mainittujen tarkoituk- men,ettelytavan, että' nuorille mie!hhlle,
13331: sena lälhinnä on oppilaittensa valmista- joiilla, on tai:pumusta. opiskeluun ja jotka
13332: min,eru maatalousopintoihin yHOipistossa. hyvin a,rvolausein ova.t suorittaneet lkan-
13333: Näiden QP~Phlaitoste;n suuri merkity.s on sanopis·ton, maamieskoulun tai alemma:n
13334: siinä, että ne rpe•lasta,vat maataloudelle maantvHjely.skoulun kur8s·iru, joka. vuosi
13335: osan niistä OPIPiikoulujen oppilaista,, jotka pi:de:tää:n valmista,via ku:rsse·ja, joiden
13336: i:hneis·es<ti kä'Ytällilllöllise:J.le alaHe vHttaa- suorittaminen oikeuttaa n1uoruka1set ib.y-
13337: vien, tai,pumustensa. vuoksi lopet.t.avat väJksytym.l sisääna:>ääsytutkinnon jälikeen
13338: koulukurssinsa viidenteen luokkaan. pääsemään oppilaitokseen,,
13339: Jotta myöskiru maamme Tuotsinikielisen Qpistoon vä:äsemistä var:ten vaaditaan
13340: väest,ön tarpeet tässä kohde'n tyydytettäi- väh<i:ntään yibden vuoden. maaiiJJvhljelys-
13341: siin, päätettiin s.eru"V'Uoksi perustaa ma.run.- hadoi!ttelu. Ensimäi,sen kesä:loman, ai-
13342: v·i,ljelysopisto, jonka, ope.tus perustuisi kana ikä:y<tetään y~ksi kuukausi meideri-
13343: n. s. ikeski1kou1un' oppimääräHe ja jossa hadoitteluu1li. Toisen ja kofuna,nnen oppi-
13344: opetusta, aniThettaisiin suurmiHeen ,sa- vuoden välisenä kesänä 'tulee opp:H.aan
13345: massa •laajuud:es,sa kuin Mustiala.n opis- suorittaa. 4 a 5 kuukaudem maa,n:v:i,ljel'Ys-
13346: ton, entisessä ylemmässä osastossa,, jota ha:rjoitte1u, Koska siten ~Saavutettua en-
13347: Il,97. - Lauren y. m. ~05
13348:
13349: nakkoha,rjoitusta ei kuitenkaan v·o1da pi_,. saasti saata,v:ana. Opiston sijoittamis.ta
13350: tää riittävänä ·tul·evalle maanoviUelij.ätlle, ka1U[)unilcdin on myöskin ;Puol,tanut se,
13351: on opp:i:lai,tos katsonut •tar:peell:iseksi in- että oppHaitten a.suessa. kaupungissa. eril-
13352: nostaa ·oppilaita jatkamaan hardoitte- lään toisis:taan, oru voitu ,välittää intter-
13353: luaalli ,siten, että niil<le oppi:laUle, jotka ruaa,Nijä,rje.ste1mää, miJkä seikka on va:i-
13354: täydentävät kehi,tystään y'h!den vuoden kuttanu t suotuisa8ti oppila:iidlen työsa.a-
13355: jälki:hadoiUelu1la äa muu:t,en tä1yttävät vutuksiin. Sitä käytännömses,tä maa-
13356: eräåt oppilaitokse·n jobJdon asettamat eh- ta,loulde,sta e·rHlään oloa, joka on seurauk-
13357: dot, a,nil1etaan erikoinen päästötodistus. s·ena OIP'iston sijoittamises:t.a Turkuun,. on
13358: Opistoon pyrkijäin luku on ollut suuri, koet·e,ttu korvata jä,rjestämäJlä retkeilyjä
13359: mikä osoittaa, että opisto on 'ta.:vpeellinen hyviru 1hoidetuiHe tiloi!He, joita on maa-
13360: lisä entisiiru maataJ.oudellisHn oppilaitok- seudrul,la. ikaupulllgi:ru ympäriillä. Qp;iston
13361: siin. NiiJd:en lkathdeksan vuoden aikana, joh1don aikomuksena on, niin pian, ikuin
13362: jotka opisto on toiminut, on siinä ollut olosuth·teet 1t~kevä:t sen ma:hdoliHseksi,
13363: kai.kkiaan 178 opp,1la;sta, siis vuotta koh!ti vuokmta maanviljelystila, Turun lä;thei-
13364: sisäänildrjo:Utettu keskimäärin 212..25 O(l)IPi- S'Yyides:tä; täällä saisiva.t si.Hen sekä opet-
13365: lasta. OppMaiS'ta on' noin 50 % oHut ko- tada,t. eHäJ oppilaat tHaisuuden laheltä
13366: toisin Uudeltamaalta, 30% Tururumaalta, seura,ta ka.iik:,kia maataJouidessa esiiJ:uty-
13367: 10 % Pohjanmaalta ja 10 % muista osista viä töiJtä s1ekä teknillisessä e.ttä; ta[oudel-
13368: Suomea. Tämä osoittaa~ et:tä opisto sen H:sessa suhtt.ee.s:sa.
13369: perustajain ajatuksen mukaisesti on pal- Ne nuoret mieihet,. jotka. ovat käyneet
13370: veHut koko ·ruotsa1a1sta asutusaluetta OIPistoru,, ovat osaksi hanikkineet itselleen
13371: e:Ukä vairn Iäthillitä YIIliPä:ristöä. Numerot omia maanrviljelylksiäJ 1tai myöskin: il'yhity-
13372: osoiJttava1t m~öskin., etteivä:t !kaupungin nee,t työndoMadiksi,, ki:rj.a,np.itädiksi tai
13373: varsin kaHi:Ut elinkustannukset ole rpeloit- tila,nhoita.jiksi; muutama;t ovat sa.aneet
13374: taneet maa.seudun' nuorisoa saa,pu:masta paiika,n OJ>Httadina. maamies- ja, maan-
13375: kolmeksi vuodek'Si opistoon. vH.j,e}y,sJkouluissa. ja usea,t maanviljelys-
13376: Opis:to pyrildi luonnollisesti all!tama.an ja maamiesseurojen konsulen,tteina ja
13377: O[)pilaiHeen: sekä määrän et:tä; lawdun neuvojinJa.
13378: puolestru mafu.dollisirrnman ,t.äydJeUi:set tie- Turun yleilltP·i 'l'llJOtsala,inen maanvilje-
13379: dot.. Kun opisto on :sijoit<ettu Turkuun, lysopisto ~työskerutelee nykyään. vuokra-
13380: on myöskin kä'ynyt mathdolliseksi saada huoneis;tossa, jonka. sen omistada, Suomen
13381: sekä .perus-· etrtä sivuaineisiin eteviä o:pet- Lut,bJe,rilai,sen evankeliumiyhdistyksen
13382: taja:voimia; niitä on saatu Turun Aka:te- nuorisoliiton Turun paiJkalfJ.isosasto r. y.
13383: mian ja !kaupungin ylempien opvilaitos- jonkun vuoden kuluttua haluaa käyttää
13384: t·en OIPettajahelllkiJlökunnista sekä opiston ybJd:is,t,yksen ta,rkoi.tuksi:ilm Kun nyikyää;n
13385: tehtä!Vää lä'helläJ olev·~s:ta virkamiehistä; vaUitsev;anl lhuonepulan a,ilkana ei ole
13386: si·ten toimii opis,tossa opettad1na yksi mahdollista saada vuok<ratuiksi toista
13387: a.r~~k:Utehiti, ~ksi ikoneimsinööri, yksi met- sopivaa 'huoneistoa, on. OPIP·i,lairtoksen
13388: sä.nihoitaja, yiksi puuta::rllmri ja yksi eläin- karuna.tus·y.hldistykselle käynyt iPaikot.ta-
13389: lää,käri. Opiston sijoitta:minen kaupun- va:ksi ta,rpeeksi oman ikouluta1lon raken-
13390: kiin on my·ösikin tehnyt ma!hidJoHiseksi sen tami,ruen. Siinä .tal'ikoituksessa on kanna-
13391: menojen pysy;ttämisen su:h:teeHisen alhai- tusyJhidistyksen haHitus, saatua·an Turun
13392: sina sen1 kau t:ta,, että vakinaisten opetta- 'kaupungilta. mwksu tt:a käytet.täväkseen
13393: jien lukumä,ä;rä on voitu srupistaa kol- tarkoitukseen sopi'Van tontin, maalis-
13394: meen, ko&ka, tuntiopettad'ia on ollut run- kuussa tänä vuonna käJänrt;ynyt maata-
13395:
13396: 39
13397: 306 11,97. - Turun ylempi ruotsalainen maanvHjelysopisto.
13398:
13399: lousmillisteriön puoleen arnoon 840.000 että eduskunta ottaisi vuoden
13400: mal'lkanJ ,gumruista, rakennuslaiillaa:, mikä 1925 valtion tuw- ja menoarvioon
13401: on: 00% a!l'vioiduLsta raikennuskustan-
13402: 1
13403: 840,000 markan määrärahan annet-
13404: nuksLsta. kuluvan vuoden ylirr:nääräLsen tavaksi lainana 3 % :n koroUa ja
13405: menoarv.ion VIII 1. 4 mOiln. kohdalle ote- 2 % :n vuotuisella kuoletukseUa Tu-
13406: tus,ta 2;,000,.000 :marika,ru määräraJhasta. run ylemmän ruotsalaisen maan-
13407: Laina-anomusteru suuren luikumääJrän viljelysapiston kannatusyhdistyk-
13408: vuoksi, ei, yh!distyij{sen anomus kuiten- selle koulutalon rakentamista var-
13409: kaan 1tullut· huomioon otetuksi. ten maimitulle oppilaitokselle.
13410: Näin1 oH~m saavat aJ,leki:rjoi,tta.neet
13411: edellä esi,tetyn rperusteella ikunn,ioiktaen
13412: aooa,
13413:
13414: Helsingissä, :toukokuun 16 päivä•nä 1924.
13415:
13416:
13417: Karl Fr. Lauren. Axel Palmgren.
13418: Levi Jern. And. Forsberg.
13419: Johannes Klockars. Ernst von Born.
13420: J. lnborr. Gustav Lindberg.
13421: J. E. Hästbacka. M. E. Kulenius.
13422: Knut Molin. Josef Mangs.
13423: 307
13424:
13425: Il,9s,- Anom. ehd. n:o 129.
13426:
13427:
13428:
13429:
13430: Kukkonen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Pohjois-
13431: Karjalan karjanhoitokoulun rakennusavuksi.
13432:
13433:
13434: E d u s k u n n a 11 e.
13435:
13436: Maataloudessa on karjanhoito laa- Tämä ei kuitenkaan näytä V~oivan ta~
13437: joissa osissa valtakuntaa saavuttanut pahtua muutoin kuin rakentamalla kou-
13438: yhä keskeellisemmän merkityksen muo- lulle oma talo. Kaksinkertaisen aiheen
13439: dostuen kansarrtaloudellisesti erittäin siihen antaa se, että Joensuun kaupunki;
13440: huomattavaksi tuotamnonhaaraksi. Tä- jossa koulu on toiminut tilapäise,sti VJara-
13441: män Hahduttravan tuloksen aikaansaami- tussa huoneistossa, ei enää, sittenkun
13442: seen on karj1anhoitoilmuluissa suoritettu Penttilän karjatalo Lakikautti toimim.-
13443: kasv,atuSityö tehokkaasti vaikuttanut ja tansa, sov·ellu koulun ~ortipaikaksi, k,oska
13444: senvuoksi ovat karjamjalos,tuksen harras- sen välittömässä lähei~YJdessä ei ole tar-
13445: tajat olleet vaLmiit suuriin uhrauksiin koituksenmuk,aista taloa lmuluailkana ta-
13446: kyseen alaisia kouluja perusttettae:ssa ja pahtuvaa käyrt;ännöllista harjoiJtt·elua
13447: ylläpidettäessä. Valtiovallan puolelta varten. Koulu ,on siis siirrettävä
13448: nämä maaseudun naisten tärkeimmät muuanne. Talon aik,a,amsaami,seiksi on-
13449: ammrutJtiik oulut eivät kuit·enkruan ole saa-
13450: 1 kin jo ryhdytty toimenpiteisiin, hanki,ttu
13451: vuttaneet riittävää h UJomi;ota. Jotkut kouluHe tarvittava maa-alue Kiihtelys-
13452: niistä senvuolksi toimivaJt erittäin tuka- vaaran kunnam Hammaslahden kylästä,
13453: lissa oloissa. Sellainen on m. m. Pohjois- maataloUishallituksen hyVlä:ksymät pii-
13454: Karjalan karjalllhoitokoulun tila ny- rustukset 800,000 markkaan päättyvine
13455: kyään. kuatannusarvioin:een ja muodostettu
13456: Koulussa on viimeisimä viitenä vuo- 90,000 markam päå,omalla toimiva ,P,oh-
13457: tena saanUJt tietopuolisen karjakikoik'a•S- jois-Kmjalan KarjanhoitoikouJun T·alo-
13458: vatuklsensa keskimäärin 32.s oppilasta oswkeyhtiö" suunnitelmaa toteuttamaan.
13459: vuott'a k,obJden ja vastaava luku tarkas- Yhtiölle on V~altio luvannut 20,000
13460: tuskarjakklokurss,eil1a on 12.s. Knn koulu markkaa apurahana ja 350,000 marik,roaa
13461: palv~elee huomattavaiSsa mitassa myös- kuo1etus1ailllana, jtosta ku1tenkin ~toinen
13462: kin Keski-Karjalan ja rajaseudun tar- puoli maksettaisiin wtsta l'laik:.oonuks,en
13463: vetta, on y!llliDärrettävää, että kouluun valmistuttua. Kun luotonsaanti tunne-
13464: pyrikivien lukumäärä on kohonnut tun- tuista syistä nylkyään on vaikeaa, jopa
13465: tuVlasti suuremmaksi kuin mitä ahtaissa tällaisiin tarkoituksiin mahdtotonJtakin,
13466: oloissa toimivwam oppilaitokseen on voitu ja kun kol'koikaruta on y1en ikm.,kea, saat-
13467: va,staall'ottaa, ja että ,on katsottu välttä- taa yri:tys toteutua ainoas:taan, j~os valtio
13468: mättömäksi ryhtyä koulua laajenta- huomattavalla sumanalla esim. 350,000
13469: maan. markalla sitä avustaa. Mikäli on ilmoi-
13470: 308 II,98, - Pohjois-Karjalan karjanhoitokonln.
13471:
13472: tettu, olisivat viranoonaiset valmiit alttiutta avustaesaaan maamieskouluja,
13473: avustamaan hanketta sanotulla mää- ei unohtaisi niiden sisarkoulujakaan.
13474: rällä, jos rahoja olisi käytettävissä. Li- Kodittomuuden uhka.ama Pohjois-Kar-
13475: sättäköön, että V'aikka valtio myöntäisi- jalan k;arjanhoitokoulu odottaa nj'i val-
13476: kin kyseen ,alaisen avustuksen, jää yksi- tiovallan auttavan käden ojentumista.
13477: tyiselle uhrautuvaisuudeUe yllin kyllin Edellä esitettyyn viitaten anomme
13478: tila1a, mikä käy ilmeiseiksi, kun ottaa huo- kunnioittaen,
13479: miJoon kustannusarvion suuruuden ja
13480: hankkeesta koituvat yl,eislu01ntoiset me- että Eduskunta ottaisi vuoden
13481: not. 1925 menoarvioon 350,000 markan
13482: Se korkea kadatalouden kehitys, mikä suuruisen määrärahan käytettä-
13483: l{jarj alassa on todettavissa, olisi tuskin väksi apurahana koulutalon raken-
13484: ollut mahdollinen ilman tässä mainittua tamista varten Pohjois-Karjalan
13485: koulua. Onkin syytä toivoa, että valtio, karjanhoitokoululle.
13486: joka osoittaa tunnustusta ansaitsevaa
13487:
13488: HelsingiJssä, 15 päivänä toukokuuta 1924.
13489:
13490:
13491: Antti Kukkonen. Tyko Reinikka.
13492: P. V. Heikkinen. J. G. Ryynänen.
13493: J. Jyske. Pekka Pennanen.
13494: Antti Kuisma. Pekka Saarelainen.
13495: Mikko Piitulainen.
13496: 309
13497:
13498: ll,99.- Anom. ehd. n:o 130.
13499:
13500:
13501:
13502:
13503: Kuisma y. m.: Määrärahan myöntämisestä maamies-
13504: koulun perustamista varten Sakkolaan.
13505:
13506:
13507: E d u ·s k u n n a ll e.
13508:
13509: Aikoinaan myönsi eduskunta määrä- mätöntä, että alueella toimisi edes yksi
13510: raihan V. p. l. Pyhäjärven pitäjäJssä ole- maataloudellinen oppilaitos tekemä!Ssä
13511: v,a:a valtion omistamaJle Konn:itsan kan- !Sitä maataloudellista valistustyötä, mitä
13512: tatilalLe 'J)erustettavaa maamieskoulua erikoisesti !I'ajaseudun pienviljelijäväestö
13513: varten. Koulu .toimi sanotussa paikassa tarvitsee, voidaksensa säilyttää olemll!ssa-
13514: kymmenkunta vuotta, muMa paloivat olon!Sa. Uskallamme toivoa, että edus-
13515: koulurakennukset pari vuotta takaperin kunta myöntäisi määrärahan tälle paik-
13516: ja koulu täytyi 'tämän tähden lakkauttaa. kakunnalle perus,tettavaa uutta maamies-
13517: Koulupiiri on niin laaja, että se käsittää koulua varten. Tämän vuoksi anomme,
13518: Kaukolan, Käkisalmen, Räisälän, Pyhä-
13519: järven, Sakkolan, Metsäpirtin, Raudun, että eduskunt:a päättäisi ottaa
13520: Valkj.ärven ja Vuokselan eli kaikki Hii- ensi vuoden menoarvioon 250,000
13521: tolan--Raudun radan varrella olevat kun- markan määrärahan SakkoZaan eli
13522: nat. Edelleen on tämän seudun taloudel- Pyhäjärvelle perustettavaa uutta
13523: lisen 'elämän kohottamiselle aivan ,välttä- maamieskoulua varten.
13524:
13525: Helsingissä, toukokuun 14 päivänä 1924.
13526:
13527:
13528: Antti Kuisma. Pekka Kopsa.
13529: M. Makkonen. Juho Niukkanen.
13530: Antti Juutilainen. Antti Kukkonen.
13531: 310
13532:
13533: II,Ioo. - Anom. ehd. n:o 131.
13534:
13535:
13536:
13537:
13538: Neitiniemi y. m.: Määrärahan myöntämisestä yksivuo-
13539: tisen käytännöllis-tietopuolisen maanviljelyskoulun
13540: perustamiseksi Lappia ja Perä-Pohjolaa varten.
13541:
13542:
13543: ]} d u s k u nJ n a ll e.
13544:
13545: Kiinteän maatalouskoulun saaminen ovatkin, eivät .riitä edes Etelä-Lapin
13546: Lappia ja: Perä-Pohjolaa; varten on niin a:lueellakaan muuta kuin keskimaä'rin
13547: tärkeä kysymys, ettei sitä voi enää 1/3 osan koko asu3amiston elämäs,tä jat-
13548: tuonnronmaiksi siir1tää. Likin tietopuo- kuvasti tul)Vaamaa'Il.. Maataloudellista
13549: linen! koulu tämruru mrurumme laajan osan elämäru näillä lawjoilla alueilla on val-
13550: poikien käytettäväksi on Laa:ruilan koulu tioru va1roinakin voimakKaammin kuin
13551: Oulun kaupungin vieressä, ja käytänr- täJhän saakka tuettwva. 'l'äMaisena maa-
13552: nöllis-tietopuolinen koulu Kajaanin Sep- taloudel;Hsen eläimän yhtenä kaikista
13553: pälässä. Näiin ollen ei käy ensinkään tärkeimpän,ä keinona olisi maatalousam-
13554: ihmetteleminen, että vi,elä täJlläJkin aja'Il. matillisen puolen kohottaminen.
13555: hetkellä; jolloin kuitenkin maatalouden Ma:anv:iJljelysseurat neuvojineen ja
13556: kokonaisuudessaan pitäisi alkaa uusia kaikkine kursseineen, kansanopistot ja
13557: voimaperäisempiä viljelys- y. m. keiwoja Lapin Maa:talousseuran alueella~ toimiva
13558: käyttää, Perä-Pohjolan ja laajan La- kimtäNä tietopuolifllen maamieskoulu
13559: pin maakunnan maa talousolot ovat ovat tehneet ja, tekevät edelleen tärkeää
13560: suurin piirtei'Il. vanhoilla perusteVlla ja työtällJsä tmaatruloudellisen hengen herät-
13561: laadoitlla a'lue:iJlla aTvan alkuperäisenä täm:isessä jaJ näHä kaikkia toimia on
13562: asteellruan. Käytännössä on peltojen yk- vailtion v31roilla voima:kka3!st~i tuettava.
13563: sipuolinen käyttäaninen, laajape,räisten, Tämän kaiken ja vastruisuudessa toivot-
13564: kailliiksi tule,vien, rehuamvoltaan usein tavas,t:i! Lappiin, maamme itärajalle y., m.
13565: heikkojen met,sä- ja suoniittyjen violjele- sa,ata vi<eDJ n. s. malli'talojen lisäksi ja
13566: minen, karjanhoidon ja ruokinDJaiJJ puut- tueksi on La:ppi3! ja1 Perä-,Pohjolaa var-
13567: teellisuus, jalostustyön tarpeelli'suuden ten perustettava kiinteä a:m.mattikoulu.
13568: tuDJt~mwttomuus j. n. e. :M!ikäi koulumuoto parhaiten vastaisi tä-
13569: Tä>llaisiss3! olosuhteissa on tava:llisina- mäin! maakunnan tarvetta ei liene am-
13570: kin aikoina eH1mru liian paljon metsä- ma,ttipiiTeissäikään kylli'lli selvillä.
13571: tuloista ja, metsäliikKeistä riippuvainen. VarmuudeLla 'VoitarsHn ha>rkita· eikö
13572: Katovuoden ~sattuessa sellaisella poh- yksivuotinen kruytännöllis-'tietopuolinen
13573: jalla sei1soen ma,ata~ouselämäJ joutuu maauvilj.ely;skoulu Lappia ja Perä..Poh-
13574: airua erittäin vaikeaan asemaan. Metsät jolaa va;J_~teru olisi kaikista sopivin kou-
13575: ja metsäiliiJkkeet, niin trurkeitä ja suuri- lumuoto Ennen kaikkeahan :siellä kai-
13576: arvoislia kuin ne kansanitaloudellisesti va ta~an käytännöllistä ammatt~opetust.a,
13577: II,wo. - Neitiniemi y. m. 311
13578:
13579: kyntö- ja ojitustaidosta ailkaen. Tieto- kennettavien:kin sekä: itä-· ett.ä lämsi-
13580: puoliill.en opetus ei yksiJuomaan riJitä osis&ru maakunt>aa tulevieru yl:bmaan tei-
13581: oloja sielläpäin korjaamaan, siitä ollaan den ja niitä yhdistärvieru poikkiteiden
13582: kansa'll. keskeru suunn:Hleen yksimielisiä. suUillllilittelut ova·t myöskin sellaisia,. että
13583: Tietopuolisen koulun perustaminen ne johtavat Rovaniemelle, yksinpä jo
13584: vaatii hrur;ioiitelutilojen saamista; paik- Torniojoen laaksoru yläjuoksulta aina
13585: kakunruun keskuudessa, sillä etelämmäs- Ylitorniota myöten sekä~ Ranuan ja
13586: sä olervat harjoittelutilat eivät monesta Kuusamon kulmillta y. m. Rautateitse
13587: syystä vastaa tohnottuja tuloksia, kun eteHiirnmä.sNi: osasta Pmär-Pohjolaa ja
13588: ne ovat Lapin ja Perä-1Pohjolan oman Kerrn:Ujäawen radan valmistut,tua Kemi-
13589: viljelysvyöhyktkeen ullmpuolella. Hall"- järw:eltä y. m. itäpuolelta on helppo tulla
13590: jottlelutiloj.en saaminen oman maakun- Rovantiemelle, joka muutoinikin Oulun
13591: n:a;ru alueelta tuottanee toistaiseksi· suu- läänliru v.astaiseiilJ jaon tarpaihduttua tulee
13592: ria vai'keuksia ja jos saataisiinkin sel- Perä.-1Pohdolan ja Lai!Pin lä;änin pääkau-
13593: laisia, jäisi a!lllmattiopetukselllnen puoli puugiksi. Kaikiki asiaan vaikuttavat
13594: sittelllkin: heikoks'i• ja haja.ruaiseks:i! syys- tekijät puoltavat tä:Haisen maantvhljelys-
13595: tä, että ti'lojen hoito, työtava:t, vieläpä kou1uru paikaksi Rovaniemeä, va,rsimkin
13596: kotoinen eläunäkin ovat kirjarvia ja mo- ruyt kunJ lk·aJikist.a, va~rovaisuussyistä y. m.
13597: nenilaisia. Sopivien kylliksi isojen tilo- on aluksi yhdelli koulun perustamiseen
13598: jen löytäminen· ybirvuotista kä:ytännöl- tyydyttälvru ja sellainen saatarva nopeasti
13599: lis-tietopuolista maanrviljelyskoulua var- toimi'ntaan.
13600: ten tuottanee jonkun verran vaikeuksia, Oppilaiden s•aan.iu ja tku:vam turvaami-
13601: mutta ei kuitenkaan: voittrumattomia es- sen jru ·sama.Ha Lapin y. m. syrjäserutujen
13602: teitä, kun aluksi on vain kysymys yh~ vähäJva,raistenkiru maanvilj.elijäin am-
13603: dest•äl koulutilasta.. Hyvällä johdolla mattiopetuksen edistäuniselli parhaana
13604: VcYidaaru koulutilalla jä>rjestää kä:ytän- keinoTIJa oru se, että koulun vuotuiseen
13605: nöllistäi työtä isommallekiu oppilasmää- menoa.!"IVIioon varataan riittävän suuri
13606: räille, kuru tiedetään, että tilojen koko- mä.älriiraha opphl.aiSavustuksiksi•.. Eili.än
13607: na'iSIPinta-allat PeräLPobJjolamkin ti:loiUa voi pitkäiälru ruikaan vieläi to:Uvoa niin vo~
13608: ovrut kyllin suuret.. Kysym.yksess>ä: ole- makasta maa.talousopim.,non henkeä, var-
13609: van Perä-(PohjolaillJ ja. Lapin maantvilje- sinkaan •Pohjanperäru ja Lapin aluoollru,
13610: lyskoeasema.n: yhdistäJmi.stäi koulun yh- jos•sru monenlaiset ·si'vuansiotilaisuudet,
13611: teyteen voit•aisiin myöskin vakavasti eri,1Joten metsäliike, l·yövät leimansa
13612: harlkita, siillä niirumuodoin saataisiin yh- koko ta1loudelliseeru elälmään,,. et.tä jat-
13613: teen keskitetyksi nämä maakunnan vas- kuva oppilaiden saantikaan riittävässä
13614: taisia elinehtoja cYhjaavat laitokset ja mäiäiriru oru ta.attua. Sltäpai tsi oruhan
13615: s·illoin talo olisi kaikinpuoliru esimerkil- kouluunmenon esteenä hyvin useas·sa ta-
13616: li:nlen laitos. pauksessa suor.a: v~rojen puute.. Ilman
13617: Miihin pa.ilkkaan koulu olisi per:ustet- muutahaJU on selvää, että kotoa poissa-
13618: tava, siitäJ ei voine olla eri: mieltä, kun olo yhden vuoden ajankin: jo vaikuttaa
13619: a:siaa puolueettomasti harkitsee. Rova- ehlkäJis•eväJs1Ji monen nuoren miehen kou-
13620: niem:i on sellainen keskusrpa.:ikka, johon luunmenoaikeelle. Lisäksi kouluaikana
13621: johtava1t vanhat luonnonkulkutiet, joet kuluu huomattava maara var•ojakin.
13622: sekä maantiet. Kaikkien Lapin teiden Kuinka: suu.ria oppilasapurahat tulisivat
13623: johtosuuntahan on Rovani·emel1e. Uusien olla1, olisi vakaivasti olosuhteide,n perus-
13624: nyt rakenteilla olevien: ja vastedes ra- teella: ja: huomi'oonottaen asian erinomai-
13625: 312 Il,lOQ. - Maanviljelyskoulu Lappiin.
13626:
13627: mm täJrkeys Hallituksen harkittava. ja Perä-Pohjolaa varten perustaa
13628: Voitai<silin kuiteillldn ajatella 1,000>-2,,000 yksivuotisen käytännöllis-tietopuo-
13629: rna:rkainl suuruisia~ vuotuisia oppilasapu- lisen maanviljelyskoulun; sekä ot-
13630: rahoja noin 10 opp1laalle vuos.fttain kou- taa vuoden 1925 menoarvioon riit-
13631: lun menosääntöön otettavaksi. tävän suuren määrärahan kysy-
13632: Kaiken edellä olevan perusteella roh- myksessä olevan koulun perusta-
13633: kenemme ehdottaa, mis- ja ylläpitokustannuksiin sekä
13634: oppilasavustuksiin.
13635: että Eduskunta päättäisi Lappia
13636:
13637: Helsingissä, toukokuun 17 päivänä 1924..
13638:
13639:
13640: A. A. Neitiniemi. 0. H. Jussila.
13641: Kaarlo Hänninen. J. A. Mannermaa.
13642: 313
13643:
13644: ll,101, - Anom. ehd. n:o 132.
13645:
13646:
13647:
13648:
13649: Pitkänen y. m.: Määrärahan myöntämisestä tietopuoli-
13650: sen karjanhoitokoulun perustamista varten Elisen-
13651: vaaraan.
13652:
13653: E d u s k u n n a- 11 e.
13654:
13655: Viitaten ed. V. Mäkisen y. m. allekir- tettu laikkauttamaan, kun ta,loa.,. jossa
13656: joittamaan, v. 1922 kokoontuneelle edus- koulu on tähän asti toiminut, ei enää
13657: kunnalle jätetyn anomusehdotuksen n:o tarkoitukseen saada eikä maanviljelys-
13658: 63 perusteluihin, vielä sen lisä:ksi esi- seura ole ornnistunut löy.tämään sopivaa
13659: tämme seuraavaa. taloa., johonka vqisi koulun sidoi·ttaa.
13660: Krurjanhoitokoulun vältt-ämättömyy- Myöskin sanotuni seuran, ja maatalous-
13661: den puolesta puhuu tarpeeksi voimak- hallitu,ksen toimeD!piteet koululle oman
13662: kaaJlla tavalla jo se sei!kka,. ett1ä laa.jan talon rakentamiseksi, ovat tähän saakka
13663: Itä-Karjalan maanviljel~sseuran alueel- turhiin rauenneet syystä, ettei hallitus
13664: la työskentelee yksi ainoa, sangen puut- ja eduskuruta ole katsonut välttäanättö-
13665: teelllisissa oloissa toimiva: karjanhoito- mäJn tarpeelli!seksi ottaa määrärahaa: &a-
13666: kou'l.u, j.oka on ollut sijoitettuna v. 1921 notun koulun rakentamista varten:.
13667: alkaen Ihalassa, Kaivomäen tilalta Käsityksemme mukaan ei ole oikein,
13668: vuokratussa, _ kouluksi s•opimattomissa, että valti,o1vallan ja1 koko yhteiskunnan
13669: ahtais,sa ja muutenkin ;epärrnukavissa puolelta sulltaamnuta·an, näin kylmästi
13670: huoneis,sa, SOIPivampien vuokrahuOillei- rajaseutuväestön tärkeiden pyrkimysten
13671: den jru va;lti'oavun puutteessa on täyty- edistämiseen.
13672: nlyt sanotun koulun toimia tällaisissa Vielä viitaten v. 1922 eduskunnalle,
13673: oloissa jo yli kolme vuotta. Srunomatta- sam!lla a·siaa tark10ittavan anomusehdo-
13674: kin on selvä, että siitä on kärsinyt ope- tuksen perus,teluihirn ja e~rittäinkin siellä
13675: tus, opettajat, oppHaa·t j.a eniten se am- esite·ttyyn kustannusa,rvioon, saamme
13676: matti'!, jonka kehittrumistä silmäJllä pi- kururuioittaen ehdottaa,
13677: täen on Itä-Karjalan maanviljelysseura
13678: järjestäJruyt koulun toimh1.1nan;,, karjan>- että Eduskunta ottaisi v. 1925
13679: hoitoasioissa jälkipajulle jääneen, mutta menoarvioon 560,000 markan su~
13680: tietaru ja taitoa kaipaavan väestön kes- rttisen määrärahan Elisenvaaraan
13681: kuuteen. Tämä ei saisi enää jatkua. tai muuhun sopivaan paikkaan si-
13682: Mutta millä on: asi,a auteiJtavissa~ On- joitettavan tieto-puolisen karjan-
13683: han tiedos.sa, etitä sekin puutteellinen hoitokoulun rakennusten kustan-
13684: koulu, josta. on mailliittu, ollaan pakor- nuksiin.
13685: Re,Lsirn:gissä, toukokuun 14 päivänä 1924.
13686:
13687: Matti Pitkänen. Siviä Ruotzi. J aio Lahdensuo.
13688: A. Kukkonen. Mikko Piitulainen. Mandi Hannula.
13689: Albin Manner. Antti Juutilainen. Antti Kuisma.
13690: Pekka Saarelainen. Eino Tuomivaara. 40
13691: 314
13692:
13693: ll,1o2, - Anom. ehd. n:o 133.
13694:
13695:
13696:
13697:
13698: Lahdensuo y. m.: Määrärahan myöntämisestä maamies-
13699: koulun perustamista varten Etelä-Pohjanmaalle.
13700:
13701:
13702: E d u s ik u n n a ll e.
13703:
13704: .::Maanviljelijä...aJililili3lttirta:idon lkiehittä- omaisen a;sutUJk,sen. SeM·aiinen seutu on
13705: minen tunnUJstettamee nykyaiik.ana vält- Ete1ä-P·ohjanmaan mwanvilj elysseuran
13706: tämättömäJk,si, jotta maassa löytyvä suu- alueella pohjois!koiJlinen osa, käsirbtäen
13707: riluikuinen j1a itsenäisrtyvistä torppa- K1auhavan, Yli- j1a Alahärmän, Lappajär-
13708: reista yhä lis·ääiJJty:v~ä pienviljelij!äluokka ven, Kortesj,äl'IVen, Evijärven, Vimpelin,
13709: voisi ammattiaan ta~doLLa harjo:i:tta·a, Alruj.ärven, Soiuin j,a Dehtirmäen se!kä
13710: niin että se pysrt;yisi maasta saaruman vielä eräitä naa,puripitäjiä KeskHPoh-
13711: suurempi1a tu1oj;a ja ·siten kestäisi sen janmaan maanviljel:y1sseu1'1an alueelta.
13712: kilpail.un, minkä taloUJselämä maanvilje- Tällä 'alue:el1a, jdlm ik;äsittää 111oin 4,000
13713: lijäväes·törn. ikestettäväJksi ltäJnä ai.lkana neliökilometriä ja jolila aJSuu yli 56,000
13714: asettrua. Erityisesti ,sellainen ankara ihmistä, on illalanvi]jelys vielä ikehLtty-
13715: maata1oUJden puLa-aiJk1a, joka täil.1ä het- mätöntä, milkä oniki:n luonnollista, mos'ka
13716: kellä vallilts·ee ja näyttää ·edelleen jatiku- tällä alueena ei 1ö~dy ei!k.ä ol~ kosroaan
13717: van, kehoittaa haJke!Il1aJan ja ikäyittälmään ollut toimessa mitään maaJta1ouskoulua
13718: keinoja, j1oiden ruvuUa maJanviljelijä voisi ja kUJlkuyhteys sieltiä, ko1moo ensiiks'i
13719: pa!'lemmin pula-aö.an imette1emukset ja mainittua pirtiäjäiä lukuunottamatta, on
13720: seuraulkset k,es,tää. Lienoo varmaa, että vailkea, ja kiarus:a väihävar.ai,S\ta, j1otta se
13721: kehitty,nyt, a1IlJillatti:taitoinen maJanvilje- vms1 1apsiruan maatalouskoruluihin
13722: lijä .on voinurt melkoista pruremmin sel- k.aue!IIlrr1aiksi kustantaa.
13723: viy,tyä niistä moninaisi!Sta v,aikeuksista ,Väesrt;ö on näissä pi'täd.issä yleensä
13724: ja s-euraUJksislta, joita viimeinen ,sääJsuh- uurrasta jla mlaanvi1jelyikseen Mintynyttä.
13725: teiden vuoksi niin epäedullim:en vuosi Myöskin OIS!Oittaa se suurta harrastusta
13726: aiheutti kruin maaJnviljeJijä, j10k1a ei hal- amma;ttitaid!on ikohott31Dliseen j1a on val-
13727: litse nyikyajrun, järlkipenäis-en mruanvilje- mils meneimään, silkä1äisiin oloihin näJh-
13728: lyiksen har,j.oi ttarrniseen runsain määrin den, huomattaJViin uhl'lauiksiin, saa.daik-
13729: tarjoa;ma;a tietoa ja tait~a. J1~tta hUjono- seen maa.talousik:oulun alUJeeH.ensa. Niin-
13730: j.en vUiosien seuroujkset eivät kävisi liriJan pä 10n siellä s.eikä Lappajärven etrtä A1a-
13731: tuhois~ksi, olisi noUJseVJan, nuo:ven maan- järw.en pitäjissä saatu niin suuret kan-
13732: viljelijäpolven ammaJttitaidon ma;svaJtta- natussitoumukset yrosiJVillotisen ma'am:Ues-
13733: misesta kailkin keinoin pidettävä huolta koulun perusiJarrnilsc:lksi aikaan, etAtä sel-
13734: erikoisesti 1sellaisil1a seuiduil1a, joilla lainen koulu voisi siellä aloittaa toimin-
13735: pienviljelijäin väJhäv,al'lainen Viäestö muo- taTIBa ja selviytyä a1kuvaik,euikisista, j1os
13736: dostaa 1a,atioj,en seutuj,en melkein yksin- vain valtio päättäisi sellaisen koulun pe-
13737: II,102. - Lahdensuo y. m. 315
13738:
13739: rustaa ja sen avustukseksi tavaUiset va- kuten on pidetty välttäJmäittömänä, oltisi
13740: rat my,öntää. jo 1925 vuoden valtion menoo.rviossa va-
13741: Etelä-Pohjall!ITlaan maanviUelysseumn rattwva pienempi rah.rumäärä koulun pe-
13742: johtokunta, johla on haJlUJssaan edelLä- rustaJnis- ja rulikukustannuksiin.
13743: maå:mtut klrunDJatussirtoomruikset, onkin jo Edellä esitetyn p·erustuksella anomme
13744: tehnyt •EfudJotuJksen marutaloushamtuk- kunnioittaen
13745: selle marum1eskioulrm peru:strumis•esta mai-
13746: nituJ.le EW.ueeHe, minkä johdosta myöskin että Eduskunta myöntäisi 1925
13747: maataloushallitus on k1atsonut väLttä- vuoden valtion menoarviossa 35,000
13748: mäJttömäJksi kiouJ.un perustamisen ja teh- markkaa maamieskoulun perusta-
13749: nyt siitä esityiksen Valtioneuvostolle. mista varten perusteluissa mainit-
13750: Jotta maamieSkoulu voisi alottaa toi- tujen pitäjien alueelle Etelä-Poh-
13751: miiLtansa jo trummiiku111n alus,ta v. 1926, janmaalla.
13752:
13753: Hel!singissä, 15 rp:nä· toukokuuta. 1924.
13754:
13755:
13756: J aio Lahdensuo. E. A. Turja.
13757: Heikki Wehkaoja. Frans Kärki.
13758: Herman Pojanluoma. E. M. Tarkkanen.
13759: Mikko J askari. M. Pitkänen.
13760: Albin Manner. Antti J uutilainen.
13761: 316
13762:
13763: II,lo3.- Anom. ehd. n:o 134.
13764:
13765:
13766:
13767:
13768: Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä maamieskoulun
13769: perustamista varten maan koilliselle ja läntiselle ra-
13770: jaseudulle.
13771:
13772:
13773: E d u s k u n n a ll e.
13774:
13775: Edellisten vuosien valtiopäiville jä- musehdotus N :o 96, Liitteet II,78 uusit-
13776: tettyjen anomusehdotusten johdosta on tuun anomukseen, anomme kunnioit-
13777: Eduskunta myöntänyt varoja maamies- taen,
13778: koulujen perustamista varten maan eri
13779: osiin. Kun maamme pohjoisin osa ja että Eduskunta päättäisi kehot-
13780: erittäinkin sen rajaseudut näkyvät vuosi taa Hallitusta maan koilliselle ja
13781: vuodelta jäävän näistä osattomiksi ja läntiselle rajaseudulle perustamaan
13782: edelleen kovaosaisten asemaan niin roh- kumpaiseenkin kiinteän maamies-
13783: kenemme uudestaan vedota Eduskun- koulun, tarkoitukseen soveltuville
13784: taan ja toivoa sen myötämielistä suh- paikoille ja
13785: tautumista rajaseutujen maamieskoulu- että Hallituksen käytettäväksi
13786: kysymyksiin. tulevan vuoden menoarvioon osoi-
13787: Yllä olevan nojalla ja viittaamalla tettaisiin sitä varten tarvittavat
13788: vielä v. 1.922 valtiopäiville Liitteet II.58 varat.
13789: jätettyyn ja v. 1923 valtiopäiville, ano-
13790:
13791: Helsingissä, toukokuun 8 päivänä 1924.
13792:
13793:
13794: Antti J unes. Kaarlo Hänninen.
13795: K. A. Lohi. Kusti Arffman.
13796: Janne Koivuranta. P. Saarelainen.
13797: Viljami Kalliokoski. T. Janhonen.
13798: J. L. Seppänen.
13799: 317
13800:
13801: Il,to4. - Anom. ehd. n:o 135.
13802:
13803:
13804:
13805:
13806: Kalliokoski y. m.: Määrärahan myöntämisestä Perhon-
13807: joen perkaustöitä varten.
13808:
13809:
13810: E d u s kun n a 11 e.
13811:
13812: Jo kauan aikaa on ollut yleisesti tun- ten omistamilla suomailla. On luonnol-
13813: nustet.tuna jokiemme perkauksen suuri Hsta, että :sitä mukaa, kun viemäriojien
13814: kansan taloudellinen merkitys. Erikoisesti kaivamisen kautta edistyy jokivarresta
13815: maa- ja metsätalouden edistymiselle olisi u'lompa:llla olevien ves:iJperäws:teTIJ maiden
13816: näiden töiden nopea ja tehoisa suoritta- kuiv.attaminen, sitä mukaa vaikeutuu j.o-
13817: mimon mitä tärkeintä. E:iJkä ainoastaan kea lähem,pänä sijaitsevien alueiden v.U-
13818: viljelyksen edistymiselle ja viljelysmah- jeleminen, siihen saakka kunnes joen
13819: dollisu uksien parantumisel,le u udisvilje- tulviminen sen :p.erkaamisen kautta on
13820: lyksen alalla, vaan myöskin jo viljelyk- miltei lwkonaan lakannut, kuten vuonna
13821: selle rarvattujen alue:idien menestykselli- 1915 toimitetun tutkimuksen perusteella
13822: sen viljelemisen kannalta, ol:iJsivart;. laaditun suunnitelman mukaan tulisi ta-
13823: nopeasti ~&uodtettavat jokiJen perkaus- pahtumaan.
13824: työt monilUe tulvis:ta kärsiville paikka- Tahtomatta pitemmälti tuon perkaus-
13825: kunnille mitä välttämättömirrnmän tar- työn suurta tärkeyttä perustella, main:ilt-
13826: poon vaatirrn,ia. sen vaan, että perkaussuunnitelman laati-
13827: Perhonjoen rantoj.en asukkaat ovat j.an tiedonautojen mu1kaan on joen tulva-
13828: aina oUeet sellaises,sa asemassa jokensa alue noin 7,000 ha ja 'hyötyalue noin 6,000
13829: tulvimisen vuoksi, että lähempien ranta- haja 'että hän lausunnossaan esittää Per-
13830: alueiden viljeleminen on aina ·ollut epä- honjoen perkaamisen puolesta seuraavaa:
13831: va·rmaa ja pahhnmissa tapauksis:sa on ,1) Suora maanviljelyshyöty 6.63 %
13832: sato tuhoutunut kokonaan. Tämä koskee käytetylle pääomalle,
13833: erikoisesti joen alajuoksulla sijaitsevia 2) Uiton ilmeinen ja erittäin tuntuva
13834: pitäjiä, Kokkolan maalaiskun:taa ja Ala- parantUIIDinen. Uittokustannusten säästö
13835: Veteliä, sekä yläjuoksulla sijaitsevaa 20,000 mk. on 5 % :n mukaan lwrko
13836: Perhon pitäjää ja osia Vetelin pitär,iästä. 400,000 markal.le. (Summat v:n 1915
13837: Tilanne on viime vuosina vielä paljon hintatason mukaan laskettuja).
13838: entisestään pahentunut, osaksi .tietysti ta- 3) Kruununmetsien arvon kohoaminen
13839: vaU:Lsta :sateisempien kes:ilen rtakia, mutta Perhossa. Yksityisten metsien arvon ko-
13840: osaksi myöskin ja ainakin Perhossa sen hoaminen on suurella varmuudella myös
13841: takia, että siellä on ale:ttu toteuttaa otaksuttavissa.
13842: laajoja suonkuivauksia valtion omista- 4) Sellaisten haittojen poistaminen ilw-
13843: milla kitukasvuisilla ja vesiperäisillä konaan tahi väheneminen, j.oita tulvat
13844: metsäma::iJ11a ja OiS:ilttalin myöskin yksityis- aikaans.aavat, esim. liikenteeseen nähden.
13845: 318 Il,1'04, - Perhonjoen perkaus.
13846:
13847: joen perkaulks.en jälkeen tulla paremmin 11,500,000 markkaa. Että työ saata1siin
13848: kysymykseen kuin tätä ennen. 10 vuodessa suoritetuifusi tarvittai,siin sitä
13849: 6) Perkauksen edullinen va1kutus il- varten kolmena ensimäisenä vuotena
13850: mastoon. Suunnitelma on siten laadittu, 1,500,000 mk. ja sen jälkeen 1,000,000 mk.
13851: ettei missään ole peljättävissä perusv·e- vuosittain.
13852: den haita;llista .alenemista. EdeUru olev:an perusteella: rohkenemme
13853: Useammalta näkökannalta katsoen voi elhdottaa,
13854: siis ehdottaa Perhonjokea perattavaksi".
13855: Vuonna 1915 laadittu perlmussuunni- että eduskunta päättäisi vuoden
13856: telma päättyi 1,056,000 markkaan ja sen 1925 tulo- ja menoarvioon varata
13857: p.erusteel1a viime vuonna tehty laskJelma 1,500,000 markkaa Perhonjoen per-
13858: edellyttää tark.oitukseen nyt tarvittavan kaustöiden alkamista varten.
13859:
13860: Helsingissä, toukokuun 16 päivänä 1924.
13861:
13862:
13863: Viljami Kalliokoski. J. E. Hästbacka.
13864: M. E. Kulenius. J. Inborr.
13865: M. V. Björk.
13866: 319
13867:
13868: Il,to5. - Anom. ehd. n:o 136.
13869:
13870:
13871:
13872:
13873: Kilpeläinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kymi-
13874: joen perkaustyötä varten.
13875:
13876:
13877: Ed u s kun n a l! l e.
13878:
13879: Kysymys Kymijoen v•edenpi;nna.n las- kien taida. Että tälmä kaikki estää ve-
13880: k,emisesta ja toimenpiteiJstä yhä uusiutu- den ViapaJata kuLkua j 1oe1Ssa, jota ei kos-
13881: vien tulvien eställlliseiksi on viime aikoina kaJaJU li,ene perattu, on ~sanomattakin
13882: käynyt entistään poltilavammaksi sen- selv.ä.
13883: vuolk1si, että tulv1akausi mainitussa joessa On senvuoksi tarpeellista, e1ttä se eh-
13884: .on kestälnyt yrhtällllittaa jo muutamia dotus Kymijoen perlk.ruaJIIllisesta, j onlka
13885: vuosia. Tälläkin hetke11ä, joUoin vesi Tie- ja V•esiraikennusten Yliihallitus jo
13886: mainitussa joeSisa on 1% met.rilä normaa- vuosina 1904---il906 vaLmisti, kiireimmi-
13887: litasoa korkeallllmalla, on ,tulvan alla ten tot·eutetaJam. Perkaustyö on lasikettu
13888: UISeita tUJhansila hehtaareda vilje~ys si11oisten hintojen muki3Jan tulevan mak-
13889: mruruta. r.Dämän vuolksi joen v:arsil1a asu- sama:an 3,068,000 maJrkikaa, mUJ1Jta hyöty
13890: vat maJanvi1jelijläit, j•oi's,ta suuri osa on siitä oHsi lmioninilmrtilliinen. ITul v·an alta
13891: vä:häv;aJraisia .pienviljelij,öitä, masentu- vrapautuisi mainitussa ehdotuk,sessa ole-
13892: nein, jopa epätoivoisin mieliin a~attele van per\kaUISSuunniteilman tot•eutettua
13893: vat tulevaa sylkisy.ä, j!ol1orun taas·en kato- noin 7,000 hel:utrua.da viljelysmaata, jonka
13894: vuosi - järjestyksessä do ik!olmas - vwotlllinen tuotto ria,hlaiksi laskettuna ny-
13895: heitä v:armasti odottaa. kyään merkitsee useita miljoonia ma.rk-
13896: Syyn näihin suuriilin, viime vuosina koja. Tästä jo huomwa, miten suu['et ta-
13897: säännöllisesti urusiinJtuviin tu1viiln ym- loudemset edut tässä ovat kyJS,eessä.
13898: märtää, kun tietää, että samaan aikaan, Mainittu perlkaustyö olisi mielestämme
13899: kun sillä 365 III!eliöpenikUJ1maJa ikäsittä- ensi tilassa pantava alulle Kymijoen ala-
13900: vä:llä sa:dealuee11a, josta vesi juoksee judksUIS.Sia 101levis'8a ik~sa, etupäässä
13901: Kymijok•een, yhä otetaan uutta maata niiJs,sä osissa tulva-aluetta, joissa kannat-
13902: vilj,elykselle soit·a ogirttamaJ1a ja korp~a t•aVIaisuUJslask·elmat owLt edulilisemmat
13903: perkaa.malla, jolka seilkika jouduttaa ve- s. o. Anda1an koskien a}apuo1el1a ja sit-
13904: den j'U!oksua ves~stöilhrn ennenkuin se on temmim ~vuosittain, siJkäli kuin tarpeclli-
13905: ehtinyt imJeytyä maa:bnn tai hruihtua il- sek1si havaitaan, ja,tk1e1tta,v.a työtä lop-
13906: maan, niin samaan aikaan luonnostaan- puun sa;aJklka.
13907: kin ahta,at k:o·skipaiilmt yhä supistuvat Edellä sanotun nojlahla rohk·enemme
13908: pa tolaitte:iJden j1a ,aJMa.isiin, koskien niska- kunnio:iJttaen ~ehdottaa,
13909: ja rsuvantopailkk,oihin uponneiiden tuik-
13910: 320 II,105. - Kyminjoen perkaus.
13911:
13912: että Eduskunta päättäisi v. 1925 markan määrärahan Kymijoen
13913: menoarvioon ottaa 5 miljoonan perkaustyötä varten.
13914:
13915: Helsingissä, toukiokunn 16 päivånä 1924.
13916:
13917:
13918: E. Kilpeläinen. Manu Kontula.
13919: Antti Juutilainen. Artturi Hiidenheimo.
13920: Kyösti Järvinen. Hedvig Gebhard.
13921: Erkki Kaila. Tuomas Wanhala.
13922: E. Lautala. Lauri Pohjala.
13923: Siviä Ruotzi.
13924: 321
13925:
13926: Il,lo6. - Anom. ehd. n:o 137.
13927:
13928:
13929:
13930:
13931: Viljanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kymijoen
13932: väylän vesijärjestelyä varten.
13933:
13934:
13935: E d u s k u n 1ll a ll e.
13936:
13937: Kymijoen v,esialuoo1la t.ehd;y,t viral- 2288,s iha, niittyä! 'ffi72,s lha: ja metsää
13938: liset tutkirrnulkset osoii:ltruva•t, että alllka- 1~3,::; ha.. Tällöi'n arvioitiin maatalouden
13939: rien: kevrut·tu1vien tuhot ovat muodoSJtu- mmrHe tu;liluit va1Irin!klo 646,476 kuHamar-
13940: nee:t jokavuot~sehi vits.alllkse:IDsi täJlJlä kaksi ja teoJ.lisuturlle.lle tullut 639,967
13941: taloms,elämällekin itärkeä1J1ä ahroella. kuHamankalkisi. Kala:stuikisen kärs.imä
13942: Sademä.ärrää[LSä nälhden Iliormaalisirn1aikin v.aihinko oli 4~,386 kultamarkkaa. V.
13943: vuosilllJa nousee ni1m. vesi usealla lmihden 1'904 ooi tu-Lvanalai.sten \illa.idern koko rpirn-
13944: jokea y}ii äyrä~tteniSiä telhden suur.ta !hait- ta-ala 7'ro0 lha j•a •tu~vien tuottamat va-
13945: taa ja 'vruhinikoa ,asutuJk·s.e:lle joen ympä- hingot wr<Vi!oirfiiml n. 34Q.OOO ikuilltamax-
13946: r~SitöHä. Epäflmh,ta nä1ytJtiliä käyvän kaksi.
13947: VIUOSi vuodelta; ylhäitun:iluvammali{Jsi. Y·lei- Myöslkill! para:i!Haa.n ku1lumaS1Sa ol'e!V'ana
13948: senä syynä .tu}vienl åatJk,uJvaisuuteern on vuot.ena näytf.ä,äJ ikevät:tulv:a Kymidoe·ssa
13949: kaike1s'1ta. päättäen •se. että: sa:mal!la kun tule-van varsi!n U:hikaavalk:s·i ja maa ta-
13950: jokea •sy:öttä'Viä•ä sadealluet!t,a oru alettu loudelle samoin kuin tuotannolle ja asu-
13951: viljellä' ja ojittaa sekä metisää käyt·t.ää, tukselle y1eeiJJSru vra1hinJgoHiseksi. Vaikka
13952: ei ole rpidetty t.ar:peellista ihuol.ta tältä se ·ei 'S'aavu1ttais:Ukaan ·sitä laajuU"i<ta !kiuin
13953: alueeH.a ikartt.uneen vesimä;ärän juok1Su1n aikai!S>emu;>i:na suurina ltul:v:aikerväinä, voi-
13954: edistämisestä, jot•en joen purk:autumis- daan sen ·ailheuf.tamrut valhirugot si<l ti ·a.r-
13955: läpillei:kikia.u~kset. ovat jääneet. rii:t.tämättö- vioida ru.seammaksi mi1joonlaksi pa:peri-
13956: miksi s]lile vedern[>a1j:ou'deUe, jonka. k·e- markruksi.
13957: v.äi.sin tulee juosta jokea a:Las. Jos kerran, kuten viraJJlin:en Kymi-
13958: Erinäits1nä vuosin:a ovat keväJttul:v•ien joen V€1Sia1ueeUaJ tehty ·hJJtkimus osoitta·a,
13959: ailheuttama't. vahingot olleet vm1sin tun- kevättulvat eilvwt o[e sa.tullillais:ia, va.an
13960: tuvat. Niin!pä osoittaa virallmen li:uJtki- alrkavalt ikäJydä joika:vuotiJsiikisi ilmiöi!kisi,
13961: mus,. eHä v. 1898 käisitt~ tulrvanalail111en on mie~estämme syy•tä eyh;t;yä sellairseen
13962: alue !Peltoa 1098,5 :ha, niittyä 4H]8,7 ha, Kymijoen väyHiJn1 jä;rjeJstärrrrisee·n, että
13963: metsä·ä 400,5 'ha eVi y!hteensä 5916,7 iha tuhielll ai!heuttama.t v.aihingot s•aadaan
13964: tehden maataloudelle vahinkoa 300,714 supistetuiksi viiihirnpään mahdolliseen
13965: si1loilsen ikiuHamarkaiJJ arvosta. Teo1:li- määrään tahi kokonaan pooistetuiiksi.
13966: suudelle :täHö:i;nl koituJnu.t vafuinko •arvioi- Kum lisäks] ottaa :huomioon. että jat-
13967: tHn 3'92.,329 ikulitamal'llmiksi. kuva•t tu~liVat ovat omiaan huonorut:ama·an
13968: Vuonna 1899 oli ta'as .tu~va.nala~nen itse maaperää ja rliUomaan ik.O\srteita j,a
13969: alue yMeensäi 1]1151,5 \ha, jos·ta: peltoa vesijättei1siäi sekä V'illje1y.k1Selle välhem-
13970:
13971: 41
13972: 322 Il,106.- Kymi~oen vesiväylän järjestely.
13973:
13974: män s·op:iJVia maita, on ~äilemättä ka.n- v:auss:opimuiksiin~ joita aiiOtaan asian-
13975: santa~OIIldelJ.iseltakin lkantn~al\ta oiikeam- omaisten maanomistajien kailSISa aiikaan-
13976: paa kii.illm:i!ttää nä~iden1 maa-alueiden y'llä- saada. erunenikuu väyjlän perkau!kseen
13977: pitoon huomiota ja uhrota niiden järties'- y. m. käytännöllisiin toimenpiteisiin tul-
13978: telyyn varoja !kuin! antaa etusija sel- laan ryhtymään. Kun tietämämme mu-
13979: la:isia s·eututi•a vaa:ten~ joissa viJjel~:smalh kaan val!mihi' ~aadHltu jä~rjest,elyehdo
13980: dolliiSUJUid.iEl!t ja u,iiden: ailkaamaama kan- tus orn ISe.Hai:nen, että siinä on otettu
13981: salllta1ourletlllinen h-yöty on me•lkoisesti hm.omioöi1 ei ainoasta:anr yleis:hy'Ötly, vaan
13982: pienellliPil. Tässå YJhteydessä ei ole sy.-yltä my.~Ö,sikin eri etupi:iJrien toi<v-z;mukset ja
13983: erikoilseanmiru korostaa si•tä tosiasiaa, taol'IPe·et, om mielestämille .asian valmis;-
13984: että KYJlliijoen varsi on maalill.llll.e tä•r- teJu ollU(t se1lainen:. etbä sen perutrlwllla
13985: keimpiä liike- ja 'liikennekeskukosia sekä voidaan työt vruyJässä jo elliSi vuoden
13986: a•srutll!ks.eelliSa ja maall!V.Ujeil.y:J.ffieensäl nä!h- aiOia.na alo:ttaa.
13987: den SuOOll!eni vanlh•i.rhpia sivis•t'YJSseu tuja. Edellä esittämilläa:nrrne perlliS.teiHa
13988: Tälrtäkin ka.tliil,alta on .ta.rpeen näitä serti- rohkenemme kunnioittaen ehdottaa
13989: tuja varten t181hldäJ uhra111ksia.
13990: Kun ltoilmelljp.iteet Kymijoen välylän että Eduskunnan taholta vara-
13991: järjest.rum1sek1Si ova:t olleet päi•v,ä.järjes- taan Smk. 15,000,000 Kymijoen
13992: 1Jy\k\sessä. jo tois•ta vuosiJSataa:, mut.ta yoh- väylän vesijärjestelyä varten ke-
13993: tenäi,stä vesiwäylän jlä.rjestelyä e•i vielä vätt'Ulvien estämiseksi ja
13994: ole toimeen!pan•tu, olemme !Pitäneet vält- että valtion ensi vuoden meno-
13995: tämrutitömän•äJ kiinnit.taå asiaan Edus- arvioon otetaan Smk. 2,000,000
13996: kunnan huomiota, sitäkin suuremmalla tätä tarkaittava menoerä sekä
13997: syyUä., kuiTl! virrulliseu v.es~väyllän järjes- että järjestelyn taimeenpanoa ei
13998: telyohjelmru on! valmilina ja voidaan kytkettäisi yhteen niiden sopi-
13999: minä ihelJkenä tahansa, kun maaherran musten kanssa, joita on tarkaitettu
14000: m'Y'öllltänili lupa[pää tös on saatu:. .toteut- aikaansaada asiml!amaisten maan-
14001: taa. Ottaen huomjJOon .ne miljooniin omistajien kanssa työstä johtuvan
14002: mar!klkoilhi:n nousevat vahilll,got, jotka korvauksen suorittamiseksi, vaan
14003: ktwät~ulivat vuotuises.ti ltälJ.ä a•lueella että työt alotettaisiin jo ensi
14004: ai!kaansaaVrat, ei mie.le!S'tämm,e ole syytä vuonna.
14005: kytkeä. vesijälrjmteilyä ni:iihilli t•yökor-
14006:
14007: Helsingissä, 16 päivänä toukokuuta 1924.
14008:
14009:
14010: V. M. J. Viljanen. Ilmari Auer.
14011: K. V. Vuokoski. W. K. Särkkä.
14012: Hannes Valkama. T. M. Kivimäki.
14013: K. E. Linna. J. H. Vennola.
14014: 323
14015:
14016: ll,1o1. - Pet. försl. n:o 138.
14017:
14018:
14019:
14020:
14021: llästbacka m. fl.: Ang. beviljande av anslag lör UPP"
14022: rensriing av Esse ås nedre del.
14023:
14024:
14025: T i 11 F i n 1 a n ,d s R i ik s d a g.
14026:
14027: Den naturligaste vägen till det målet brist på a11betsk'Nilfter. En förändring
14028: man SYiDDar tili genolil de runta,gna k!ölo~ inåste fås i 1detta mörhållanide. Och där-
14029: n:Lsationslag·arna, e~ruhemsbi1dning·en, tilJ .fin.nes ännu möjlighett inJom de flesta
14030: går enligrt vårt förm~ande genom att kommuner, om statsinakterna skänka
14031: s:kapa utv·ecldi:ngsmöj1igheter för qe nn- störr.e uppmäriks.arrrthet 'än hittills åt
14032: wiranide j!ondlhruikarena. Genom att be- strömränsningar och torrläggnin.gar av
14033: reda möjlighet :liör j'OrdJbrukarne att up:P- sanka mariker. Såsom en ytterligare mo-
14034: odla de vä]dig~a arealer av s.amlka ma.rker, tiv ,f.ör demm.a vår uppf,aJttning vilja vi
14035: som ännu på onånga stäl1en utgö<ra hmn- anföra, att hosäJttningen ända från äMsta
14036: manets största ·joridområJde, k.am. stats- tider företl'ädes,vis skett utmed älv·arna,
14037: maik1ien ·ge jorldibrukarne själva den k:raf- detta de1s på •grunid av att dessa lll'tgjor:d·e
14038: tigaste häif,stång tf,ör berfräimjande av farvägar, men även där1iör att i älvda-
14039: egnalhemslbi1dni.[llgen ,och binda flera av larna l:iglga, s:åsom rndan •runtyrtts, de
14040: hemma-sönerna vitd fäidernegånden som bästa inarlk·erna ooih på grund rdärav ibe-
14041: an:rlars nödgas sälka sig andra utklornst- reda läJttare utikiomstm(ijliJgheter.
14042: mödligheter inom och urtom landets grän- Nästan övemllt i vål'lt laild bo;r huvu!d-
14043: s.er. delen av den dol1dlbruilmnde rb~follkning·en
14044: Det är ett erlkänt faiktum, wtt de bästa utmad älvarna. Oeih ,för denna befolik-
14045: odlingsmarik·erna ligga utmeid älvarna ning hör man i 1första rumm-et ·bereda ut-
14046: och till dem ledanJde hädkar samt i n'är- vecld:UngSIIllÖ:jligheter genom att göra vat-
14047: heten be1ägna moss1i:nariker. Att göra tendränkta ma:rlker OidlingsibarH och så-
14048: dessa marker odlings bara är enligt vårt lunda öka den ,oldlade j1o11den oeih odHngs-
14049: fömnenanJde strutens frä;msta oCih för- möjligheten. Därig.enom skulle den över-
14050: nämsta upp;gift oc:h piikit, ty därigenom flödande suwda al1betskraft, som ännu
14051: bereder man möjlighet iför en ök1rud hio- finnes krvar på 1a.nJdsorten hevaras åt
14052: sättning ·Och fäster hembygdens folk jord:bruksnäring·en, dlör 'fraliillbringande
14053: fastare vid jo11den, varigenom inflyttnin- av livsm.edel. ·Nläimnas hör även, rutJt det
14054: gen till stäiderna •Sikulle fö·11hi:nidras. Så- är denna befolkning, som ihor utmed vat-
14055: soo:n jlörhål1anidena gestalt·at sig un:der de tendragen, vHken står i den mest pre-
14056: senaste två decennierna har en alldeles kära ställning i frr·ålga om utveckHngs-
14057: för stor fiyttnimg från landet till stä- möjlig!heter på jiOi!'ldJbxukets om:r<Me. Ge-
14058: derna diörsiggått. S.tälderna ha iblivit nom att bosruttningen där är äldst och
14059: överbefolkade och l.andsbygden lider tätast har ocik1så odlingsmöjliJgheterna
14060: 324 II,l07. - Åhtävänjoen alajuoksun perkaaminen.
14061:
14062: där urtnyttjats mera än på andr.a •ställen en ~aranti för att de medeJ, som tillskju-
14063: ill'om lbosättningsområlden. OcJ:J. det är tas .för jordlbruk·ets förko~an, g·e det
14064: där:för ·ocikså enligt vårt .förmenande i bä:sta möjl:iJga resultat.
14065: dubbelmåtta sJtaltens pliikt att söka be- .Mied beaktanJde av de 31nförda motiv f·ör
14066: red.a dessa representanter för vår bonde- ny:ttan av strömrensning,ar v:åga vi :frörty
14067: klass :möjlighet ratt utvi·dga den torva, gör.a Jramställning om .att uppr.ansning
14068: som bildar g:mmdstoonmen för :modernä- av Esse å till förekommande av höstar
14069: ringen i vårt Lanid. oc.h vårar intrM:liande öv,ersV!ämni.ngar
14070: Nwti•onale'konom:Uskt sett är oclkså en på odlin~anker :Unvi!d ån ävensom ock
14071: åt~ärid i antyldJd r~tning den meSit p1an- de s. k. vintei.'ISVraUning.arna., Sllmla ut.fö-
14072: mäissiga jondpOO.itiik, ty därigenom slip- ras på .st3Jtens bak1ostn:ad i enlighet med
14073: per äv·en staten i stor utsträckning ,den det av Distrilk,tssty.rellsen i Vasra läm. upp-
14074: låneförme1dlingshö11da, som al1tid följer gjorda f·örslag•et.
14075: med, idå i:ildemariker sroola bediolik.as. Så- BåSioon motiv för .föl1eståentde petition
14076: .som ett av kolonisa:t:Uonens . oeh egJ:Ua- få vi ytterl:iJg,are .anfröra .fö1jilllnde:
14077: hemsl'lör.e1sens mest svårlösta problem Allt sadan v.a1Jtenytan srunktes i den
14078: har alltid vrarirt •aJtt kunna på en gång stora LaJpp.adäirvi s;jön och uppre:nsning·en
14079: biLda ett nytt ,självs.tändigt ekonomi,Sikt av frorsarna i övre delen .av v.ruttendr.aget
14080: bärkraJftigit jo11dbrukarhem. Enligt Vlårt blev •slutförld, har undel'lbYlgg3111lle såväl i
14081: f.örmenande är detta omöjligt på en ny- Evidärvi iSI(JQil Esse oeh Pede11söre kom-
14082: bildad läg.eooet, rt;y ett sådant jol'ldibruk muner årlig·en lidit stom lförluster av
14083: meid ,bostajds- och jmdbruikslåm. kan ic.k. e öv.ersvä:mningtar oeh de ~s. k. vintersvall-
14084: ge sin ägare full uilfuomst ut.an kommer ningarna. Genoon 1den upprenJSning av
14085: att f.öra •ett tynande li v. Ertt u t bilda t bär- forsar, som •stlllten uMört i öv:re delen av
14086: kr.ruftiJgt jordbrukm.1he1m kan :bä:st skapas va'tt•enidrag·et har et•t ha:stigare ut1opp
14087: genom arilt göra de reldan befintligra jord- beretts från .de Sltora vattenihlllssäingarna,
14088: aroo1erna .C.lldlin~sbara i så stor wtstr.äck- varib1and mlå nämnas AlaJjärvi, Lappa-
14089: ning att desamma lämna en ti1lr.äckligt j·ärvi och ffivijä:cvi sj1öaJr, odh ldärigenom
14090: kultiverad j101id soon grwnld för de n,y,a lä- föror,saik·at storra årliga s:!mdor :liör under-
14091: genheterna. Om sank1a mariker hli torr- byglgarna. Tidigare hade man idke någ1on
14092: lagda, kan otviv·elaktigt ännu en myciret nämnväiid men av lde s. k. vintersvall-
14093: stor utv:Udlgning av 1de gam1a läigenhe- ningar, men sedan sa~da uprpr·ansning av
14094: terna ske, utan a.ndr.a kostnaJder för sta- forsarna i övre de1en av älven blev ut-
14095: ten än 1sj1älva fällningS!kOIStnader,na för för,d, inträi:lifrar num.era rutt de gamla od-
14096: sänktningen av vatten:ståndet. Själva lingarna, som ligga på 1ä;gr,e manker in-
14097: egnahemsibilidningen komme ·därig.enom tili älven varje höst bli översvämmade.
14098: att :ske stegvis, såväl beträffande upp- Oeh då ViattenstånJdet, nJäs·tan i regeln,
14099: odlingen av jrordlen som och vid anlägg- iclw sänlker s:Ug förr,äin Vrlllttnet frYiser är
14100: ning av by;ggooderna och allJSik,aJffning av följ!den den aJt ett tjocik·t istäekre :WOIIllllller
14101: leViande oGh ,dJöda imventarier. Det agna att vi1a på odllilngarna oc.h frörstöra de-
14102: hem:met kom:mer såJ1edes att uppbyggas samma. De·t har of,ta in:trä:lif.at att detta
14103: på •reell grunid, på personlig,a kvaliifiika- istäcke så :håm :liastsugit sig i ma11ken, att
14104: tioner m;h meld det fraiiDJtidsperspekitiv, det icke ens med v:årfloden lösgjoms från
14105: att ju bättre jag gör det, desto ymnigare manken utan fö~Sit sedan vatte:nstånde:t
14106: blir resulbatet. Oclb. starten har därigen'Om sän:kt siJg, smultit IW solvärmen. Att
14107: II,l107. - Hästbacka y. m. 325
14108:
14109: detta är ti!ll stor sk~da för strandägarna, Landtbruiksstyre1sen .gör sig närmare
14110: som till följd därav vissa vårar icke få föl'ltrOigen med det rätta föl'lhållandet,
14111: sina ålkrar 'sådida, ärr' självklart. huru jUJSit vintel1SV1allningarna verka,
14112: Då struten vM'i't V1ål1ande till dessa olä- kOIID!IDer nyttan av rensningen ~atlt säkert
14113: geniheter och årlig·en l.iidina stora för- stiga från 'Ll.as% till minst 20 %. Ocih då
14114: lUJSter .för jnr,de~arne nedandiör E!Vij ärvi sås'OID redan sag1Js sta,ten enligt vårt ftör-
14115: sjö ~Wenom ratt uppren:sa forsMna i övre menande ,åstaldlkoiD111lit dessa mi,ssförhål-
14116: delen av älven, sy.nes det oss råttviss.t lanlden, sy.~nes ,det ,oss även rättvist att
14117: att rstJaten 'avbjälper dessa o1äJg,entheter staten unidanrädjer desamma, 10iJll o~kså
14118: och lindrar l~örlUSiterna lf,ör un!denbyg- nyttan i~e funt sikulle mots'VIam kostna-
14119: gal"llle, o:m. roekså räntabilitetrskaikylerna de:rm'a.
14120: icke äro fuUt tillfredsställande. Det sy- Prå anfö!ida g,rUJlllder hemstälLa vi förty
14121: nes oss även som om Landtbruksstyrel-
14122: sen icke s!kuiJ1,e Jm tagit nöidig hänsyn till att Riksdagen ville besluta att
14123: DiB'trilktstyl"lelsens förslag och ej heller uti 1925 års budget upptaga ett be-
14124: vaxit fullt föi"~trogen med de oläg,enheter lopp stort 500,000 mark för upp-
14125: och förhmter staJten ,åJSiaJIIllkat jor,degarnn rensningen av Esse ås nedre del i
14126: efter Esse å, då Styl'lcls·en wvrs1agi t det för enlighet med Distriktstyrelsens i
14127: regleringen äsk'a'de rheloppet 500,000 mark. Vasa län uppgjorda förslag.
14128: Vi äro även övertygade om, att om
14129:
14130: Helsingfors, iden JJ6 mruj 1924.
14131:
14132:
14133: J. E. Hästbacka. J. Inborr.
14134: Josef Mangs. Karl Fr. Lauren.
14135: M. E. Kulenius. Johannes Klockars.
14136: 326
14137:
14138: :Q~1o7~ ,...-- Anpm. ehd. n:J) 138~ Suomennos.
14139:
14140:
14141:
14142:
14143: Hästbacka y. m.: Määrärahan myöntämisestä Ähtävän-
14144: joen alait!toksun perkaamista varten.
14145:
14146:
14147: E dlu s kun na 11 e.
14148:
14149: L-q.onno'llisin keino nyy:äJk.syttyjen asu- Tässä täytyy sa&da muutos aikaan. Ja
14150: tus·l;tkien ta['koHusperien ~aavuttami sifhen on ky]lä usei)llmis·sa kunnissa
14151: s,eksi,. omien kotien muodostamiseen, on milh<lqllislJ-uksia, jos valtiovalta vain
14152: se, että. va:lmisteta.11n ma~t.nviljelijöille suuremmassa märuräs·sä kuin tahän asti
14153: mahdollisu u~sia kehittää maa ta.lou t.taan. kiinnj1ttää huomiot&.an jokien perkruuk-
14154: Hankkimalla ma~:Lnvilje<lijöille mahdol1i- siin jl),. vesip.erä~sten maitte;n kuivaami-
14155: suU1kiSlia ottaa rv~iJje[ylksoon ne vaitavat seen. Tätä käsityst!ämme tahdomme vielä
14156: alueet vesiperäisiä· maita, jotka ·vielä perustella sillä, että asutus vanhimmista
14157: monin paikoin muodos·tavat talon suu- ajoista on ta.paMunut pitkin jokia, osaksi
14158: rimman· maa-alueen, voi val,tiovaHa itse :sen taJklia, että nläimlä olli;V!at paraita
14159: voimakkaimmin kannustaa maanviljeli- kulkureittiä, mutta myö.skin senvuoksi,
14160: jöitä ediilstlälmään OllllJalklotiiliilmttä. Sitten että jokiJ.aa~soissa, kuten jo mainHs1im-
14161: voidaan. kiinnittää isiltä perittyyn ti- me, ovat pa·rhaat viljelysmaat, mikä vai-
14162: laans1a monet talolHsteu poja:t., joitten kuttaa, että toimeentulomahdollisuudet
14163: muuten olisi pakko hakea toimeentulonsa nilissä ova-t hellpoimmat.
14164: muua11'la joko omassa maassa tai ulko- MeLkein kaikkialla maassamme asuu
14165: mailla. maa ilavil~j;el,e!Viän :v,älelstön. pääosa j~kien
14166: ~Tunnettu a;,sia. on, että parhaat vilje- va:rSi'llla. Ja .täl1'11e Vläestöillle etUIS!ijrussa
14167: lYJSIIDRRit ,siidalli'tlseVIat dok!Len jla niiil:l'in v.ir- on valmistettava kehitysmahdollisuubia
14168: truruvien .purojen 'VIa.rlsiilila sekä jokiien lä- sruatrtamaHa ves]peräiset mawt. v:Hjelys-
14169: heisillä suomailla. Valtion t:ärkein ja pa- kel.poisilksi. Siten HsiWiänr viljel,ysmaa.ta
14170: kottavin tehtä.vä ja velvollisuus on, tehdä ja vHjelysmahdioHisuuksia. Siten myös-
14171: nämä1 maat viljelyske\lpoiSJiksi, siUä siten kin uh]mva. rterve maaseudulla viellä säi-
14172: avautuu uusia mahdolHsuuksia lisäasu- ilynyt rtyövromra rpysyt:e!tään mruan!Vilje-
14173: tukseenJ ja sit1en ·voidaan kiinni.t.tää maa- lyksen pa;lveluk,sessa, elintarpeiden tuot-
14174: laiskan8a lujemmin kotikontuunsa sekä tajana. Tässä on mminittava, että se on
14175: estää siirtyminen kaupunkeihin. Olo- juuri tämä vesireittien varsil:la arsuva
14176: suhteiden kehitys onkin kahtena viimei- väestö, jonka. asema on vaikein., mitä
14177: senä vuosrikymmenenä ollut sena.inen, sen maataLouden keh:Utysmahdollisuuk-
14178: että siirtyminen maa:seuduHa kaupun- siin tu.Jee. Kun sen a/slurma-.a.iliue on :van-
14179: keihin on olLut aivau liian suuri. Ka u- ihin :ila :t~hei1mimin wsu·tt111, IOVIrut myö,sikin
14180: pungit ova1t ylia·sutettuja, kun maaseutu villj,elYJSimalhJdioll:isum:l!et ISILeilllä enemmän
14181: sitä .'Vla:sltoin ikärslili •tryö'VIOiirmieillJ puutetta. käytetyt kuin muilla, asuma-alueilla.
14182: Il,lo7. - Hä,stbacka y. :rp.. 327
14183:
14184: Mutta siksi on my·ösk'in valtiol:1a kaksin kansten hyödystä us~aHwrnme kunnioLt-
14185: verroin suurempi velvolLisuus koetrtaa rt:aen •el$,ttlää, retltä ÄlbJtlä:viän;Toen pel'llmus
14186: wlmi.Si1Jaa 'tiillaJhruutta ikon1:Junsa JJaajenta- syys- ja kevMtulvien estämiseksi sen vie-
14187: milseetn •tä:li]Je taa..on.poåJkrais'liUJoklk8JDliiilJe osal- r~is,iHij,. v~ljelyswa.hllfl. sr~kii myös n. 1s.
14188: [e, joka mru.odlos1Jrua ma(allll!ille prääeJiliniked.- taJvitulvien vä:lMämi.seksi valtion kus-
14189: DIOll :hrurj:o.iJttajan ry1dlinjowlron. tannukseUa toimitettaisiin Vaasan lää-
14190: !KansantaloudelliseLta kanna:1t8! ka t- nin piiriht1111ituk~e.n laatiman suunnitel-
14191: soenr on t1äimän suuntainen toiminta wyös ma;n wukais,esti. Anom11ksemme peruste-
14192: järr-j;esrtelrrnäillliiJStinltlä maa;pollitiilklkiaa, sillä luiksi saamme vielä lisäksi esittää seu-
14193: siten ~aHio suurimmalta osalta väJltltyy raavaa:
14194: siirtlä laiill!ail!VIälit.yskU!Ormasta, jotka aina ~·endälkeen kun suuren Lappajärven
14195: on erämaitten asut:tami,sesta. seurauk- v~npjn1t·8!a alennettiin ja joen y1äjuok-
14196: sena. Asutuksen ja omakotiliikkeen vai- .sun kosket pera.ttiin, ovat joen alajuok-
14197: keåmmin rlatkalistiaivlila !P'1111mia on airna ol- sun asukka'a't Evijärven, .Ähtävän j31 Pie-
14198: lut se, miten saataisiin yhdeLlä kertaa tar·saaren pitäjissä joutuneet v.uositta:in
14199: muodostetuksi uusi iitsenäinen taloude~li ikä.rSi:mään SiUU:riiiSita tuJllvdsilw ja n. s. talvå.-
14200: seB~ti kwmattlruvia mJalanJVii.lijeilYIE!Ikioti. Mie- tulrvistoodn meil'koilsia, :vraJhlingoiJta. Knm
14201: lesrtämme on tämä uude1la: til8!lla; mahdo- !V'al.1Jio on. pel'ik~ufutaDJUJt rtlämiälll. rveaireitin
14202: tonta, sillä sellainen rti1a asunto- ja yläjuoksun kosket, on cvedetn juoksu tul-
14203: maanviljelysla1inoineen ei voi olrl.a; omis- lut virtavammaksi niistä suurista vesi-
14204: <tajaliloon kanrnamtaxva, IVIaRn vm·tetään säiliöi·stä, joista. mainittakoon Alajärcvi,
14205: s~llä kuiMuv8!a elämää. Uusi kannattava Lappajärvi ja Evij.ärvi, ja siten aiheut-
14206: maanvilj.ely.stila voidaan pa:raiten muo- tanut suuria jokavuotisia: vahin~oita
14207: dostaa siten, että jo viljelyksessä oleva:t joen a!Ladu~un ~ailll:e. AikariSie!nl.-
14208: maat saa·tetaan viljelyskelpoisiksi s:iinä min ei n. s. talvitulvista o1Jlut1 mitään
14209: laajuudessa, että niissä on riittäVJäsili s¬tavaa haittaa,. mutta kun joen ylä-
14210: viljeltyä maata: uusien .tilain pohj&ksi. juoksun kosket pera:t<tiin, ovat nyt van-
14211: Jos vesiperäiset maat kuivataan, voi- ha.t a1lavat viljelysmwat joen aLaJuoksun
14212: dlaan ,suuressa määrin V8!nhoja rtiloja laa- varsilla; joka syksy tulvan valla,ssa. Ja
14213: jentaa, ta.rvitsema.Ua valtion taholta nii- kun vedenvinta. sää,nnöUisesti ei laskeudu
14214: hin muita kus•tannuk,sia uhrata kuin ve- ennenkuin vesi jäätyy on sHtä seurauk-
14215: denilasku- ja kuivauskustannuk.set. Oman sena:, että paksu jää:kerros peittää vilje-
14216: kodin muodostaminen 'tapahtuisi sHen lysmaat ja; tuhoaa ne. Useasti on tapah-
14217: ~teetlt13;1in illliiin IIDiaianvfilldrelYlklsoon otdssa tunut,. et.tä tämä jääpeite on niin iluj.wsti
14218: kuin myöskin rakennusten rakentami- ri:mey,tynyt maafuram: kliiinnli, etlt1eå. se edes
14219: sessa ja elävän sekä muun irtaimis,ton kevä.tveldien iaJikalll3; IO:le maa!St.a irtarn'tu-
14220: ha.nkkimisesrsa. Oma koti rakennetaan nut, va:an vas{a..silloin kun vesi on las-
14221: na.m ILujaiLle v•emsrtlaUe, prsrsonailHsen kielutunut tali se \On aru.r•in;gon läumnÖIStlä
14222: lkUIDoon :p!Ohjal11e, sal!lra.irnren t.ulievaisuuden sulautunut. Itsestään selvää on,. että
14223: kucva silmäin edessä, että mitä parem- tä!stä on suurta vahinkoa r&nnanomista-
14224: min tämä:n ·t·een, sitä parempi on myös jille, jotka. senvuoktsi monenar keväänä ei-
14225: tulos. Ja val<tio]l.a on sama!l~a vakuus iV'ät ole sraJanoot peJfuojaJam. ikyl1vlety.iks!i.
14226: siitä, että ne varat, jotka uhrataan maan- Kun vaLtio perkaamalla: joen yläjuok-
14227: viljelyksen kohottamiseksi, antavat par- sun kosket on. syypää näihin epäkohtiin
14228: haan mahdoHisen voiton. j31 Evijärven alapuo'leilla olevain maan-
14229: EdeHä mainituilla perusteilLa joenper- omistajain vuositta.in kärsimiin :suuriin
14230: 328 II,l07.- Ähtävänjoen alajuo~sun perkaiiJIIlinen.
14231:
14232:
14233: tappioihin, tuntuu oi:keudenmukaiselta, vat:, on perkaukses~ta johtuva hyöty· var-
14234: että vaLtio poistaa: nämä epäkohdat ja maan kohoava H.s:>% :s,ta vähintään
14235: koettaa ainakin lieventää joen alajuok- 20% :iin. Ja kun kerran niinkuin sa-
14236: srun iaJSIUlklkrumten lkäl'ISiimdä rtaJI>!Pioita, vad!k- nottu va1Jtio mielestämme on nämä epä-
14237: lka~p,a ilmnnaltrta!VIruisrumsllaskeJmat e1vä t kohdat aiheuttanut, tuntuu meistä koh-
14238: olisikaan täysin tyydy;btärvät. Tuntuu tuulLisena, että s~e myös poistaa ne,
14239: myöls såJl:t!ä:, että i.Ma;aiJalliouslbJal.ilJ]tuJs ei ol-e vaikkapa perkaukses'ta johtuva hyöty ei
14240: ik~illii1i ttänyt kyilllii\klsli 'bmlomiJota pl1iriibJa.JJ[- täysin vrustaisika.an kustannuksi,a.
14241: tuksen ehdotukseen, ei:kä ollut täy;s,in tie- Yllämainituilla perustel1la. anomme,
14242: <iJO'inen valltion ÅhltäJvändO'en varsiJJ1a 8SIIl-
14243: v:UUe maanviljelijoille aiheuttamista epä- että Eduskunta päättäisi 1925
14244: kohdista ja tappioista, koskapru se on vuoden tulo- ja menoarvioon ottaa
14245: evänny,t joen .pe:r/klruarru:is!ta Vlarten alLO!tun 500,000 markan määrärahan Ähtä-
14246: 500,000 markan määrärahan. Olemme va- vänjoen alijuoksun perkaamista
14247: kuuteHu1a siitäJ, että jos Maataloushalli- varten Vaasan lää:nin pi~rihalli
14248: tus tutustuu lähemmin olosuhteisiin sel- tuksen laatiman ehdotuksen mu-
14249: lruisina kuin ne todellisuudessa ova,t, kaisesti.
14250: mil]ä. tavoin esim. talvitulvat vaikutta-
14251:
14252: Helsingi,ssä, toukokuun 1:6 päi,vänä 1924.
14253:
14254:
14255: J. E. Hästbacka. J. Inborr.
14256: Josef Mangs. Karl Fr. Lauren.
14257: M. E. Kulenius. Johannes Klockars.
14258: 329
14259:
14260: H,1os.- Anom. ehd. n:o 139.
14261:
14262:
14263:
14264:
14265: Pullinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kivinie-
14266: men kosken perkaamista vartetJ.
14267:
14268:
14269: Ed u ·s k u n n a 11 e.
14270:
14271: Kuusikymmentä vuotta sitten toimoon- erityisen kanna,ttava'ksi ja antoi ·komitea
14272: pantu Vuoksen lasku on tehnyt mahdolli- siitä parhaan puoltolauseensa. Huoli-
14273: seksi, että Vuoksen laaksosta on muodos- matta t.ästä ei yritystä silloin kuitenkaan
14274: tunut voimakas viljelysseutu, joka ·sekä saatettu rpitemmälle. Viimeisinä vuosina
14275: asukastilheytensä että viljelyskuntonsa kun tulvat taas ovat kåyneet erityis•en
14276: puolesta on noussut maamme ensimäisten tuhoisiksi, on paikkakuntalaisten puo-
14277: joukikoon. Tässä •laskussa jäi kuitenkin lesta jätetty anomuksia sekä Eduskun-
14278: suuret alat laakoja hyväpohjaisia liete- nalle .että Valtioneuvostolle ja pyyde.tty
14279: maita veden vaivaamiksi, joita ei ole lwskutoimenpiteisiin ll'yhtymistä. Näilhin
14280: voitu ottaa säännölliselle villjelykselle. anomuksiin on liitetty ky·läkunnittain
14281: Kun tämän lisäksi silloin tällöin uusiin- toim1tettuja laskelmia siitä, miten suuria
14282: tuvat tulvat ova;t vahingoittaneet vilje- vahinkoja veden alle jääneillä viidelyk-
14283: lykseen otettujakin rantamaita ja kun sillä ·on todella tapahtunut. Valtioneu-
14284: asutuksen lisääntyessä viljelysmaasta on vosto onkin anomusten johdosta määrän-
14285: tullut puute, niin on Vuoksen laakson nyt allkavana kesänå toimitettavaksi
14286: asukkaiden kesken pitkät ajat ollut vi- Vuoksella hydrogrraa:fisen tutkimuksen,
14287: reillä kysymys uuden laskun aikaansaa- joka epäilemättä helpottaa •lopullisten
14288: misesta. Myöskin halHtull\:sen huomion laskusuunnitelmien tekoa. Myöskin Vii-
14289: esineenä on asia ollut. V. 1911 asetettiin purin läänin maanviljelysseura on jättä-
14290: v.altion puolesta komitea maanviljelys- nyt ammattimiehen :tehtäväksi aTvioida
14291: insinööri Stålhlen johdolla tutkimaan las- viimeisinä vuosina :veden aiheuttamien
14292: kun kanna:tta,vaisuutta. Tämän 'komitean, vahinkojren suuruuden. Tulokset molem-
14293: ta•rkkoihin mittauksiin perustuvien las- mista näistä tutkimukisis.ta valmistuvat
14294: kelmien mukaan Kiviniemen koskea nor- kesän kuluessa eli siksi kun asia ensi vuo-
14295: maalHas.osta yhden :metrin laskemalla den menoarvion yhteydessä tulee edus-
14296: kuivuisi Vuoksen rantamilla nykyi•siä kunnaJS:Sa käsi tel täväksi.
14297: lietemaita viljelyskelpoisiksi 6,68'1 lha ja Laskullmstannukset ovat luonnollisesti
14298: uusia liet.emaita saataisiin 5,416 ha. Sa- ajan kallistuttua ja rahan arvon muutut-
14299: don lisäyksen laski komitea silloi,sten 'ar- tua nousseet, mutta ottaen huomioon, että
14300: vojen mukaisesti lähes miljoonaksi mar- laskun kautta saatavien tuotteiden arvo
14301: kaksi vuodes•sa. Kun kaivauskulut sa- on myös suhteellisesti noussut, ei asian
14302: manaikaisesti olivat arvioidut 3 miljoo- ratkaisua ole tarpeen uusien valmista-
14303: naksi markaksi, niin osottautui yritys vien tutkimusten takia viivyt.tää. Erityi-
14304: 330 11,108, - Kiviniemen kosken perkaaminen.
14305:
14306: sesti velvoittavat asiata kiirehtimään ny- käytetyiksi suurien Pohja!hlllaan koskien
14307: kyiset tavattomat tulvat, jotka monin perkaamiselksi. Nyt olisi .annettava Kar-
14308: paikoin uhkaavat käydä viljelykselle suo- jalan rajaseudulle vuoro ja avattava
14309: rast.aan tuhoisiksi. Myöskin asutuskysy- siellä edistyksene ja vaurwstumiselle
14310: myk.s.enä on Vuoksen laskulla vall'!Sin uusia mahdollisuuk!sia. Lasku olisi Edus-
14311: suuri merkitys ja vaatisi 'sellaisena]dn kunnassa lopullis.esti päätettävä ja otet-
14312: nopeata ratkaisua, sillä viljelysmaat tava ensi vuoden menoarvioon varoja töi-
14313: Vuoksen lattlu;;ossa ova.t siksi tarkkaan den alkamiseksi. Aikaisempi lasku toi-
14314: otetut viljelykselle, että pienviljelijät mitettiin pääasiallisesti rannan omista-
14315: voidakseen pysyttää poikansa ammatis- jien varoilla eikä ole epäilemistä, etteivät
14316: saan tarvitsevat lisämaita. Ra;jaseutu- he nytkin voimiensa mukaan koettaisi
14317: kysymy;ksenä .olisi Vuoksen 1aJskulla olla osuudellaan mukana, vaikkakin yri-
14318: myös tärkeä merkitys, sillä se tulisi edis- tys suurisuuntaisuutensa vuoksi ei cvoi
14319: trumään ei ainoastaan ·rannalla asuvain jääQ:ä heidän toimeenpantavakseen eikä
14320: pienviljelijäin vJl-urastumista, vaan mYÖS yk&in kanna tetta vakseen.
14321: koko kaakkoisen rajaseudun kehitty- Ylläolevan noj.alla kunnioittavimmin
14322: mistä. Kaikista näistä .syistä olisi val- ehdotamme,
14323: tiovallan vihdoinkiiJ. ryhdyttävä ratkai-
14324: seviin toimenpiteisiin tämän suurisuun- että Eduskunta päättäi.s~ Kivi-
14325: taisen taloudellisen yrityksen pikaiseksi niemen koskea perkaamalla laskea
14326: toteuJttamiseksi. V uoksea normaalitGiSosta yhden
14327: Tämän ta.paisiin llj,Skuyrityksiin vara- metrin ja että ensi vuoden meno-
14328: taan meillä val,tion va!l'oja vuosittain arvioon tarkaitusta varten varat-
14329: miljoonia, jotka useimmiten ovat tulleet taisiin 4 miljoonaa markkaa.
14330:
14331: Helsingissä, 15 päivänä toukokuuta 1924.
14332:
14333:
14334: Erkki Pullinen. Antti Jllutilainen.
14335: Antti Kuisma. M. :Pitkänen.
14336: Ansh. A\estalo. Albin Manner.
14337: Mikko Piitulainen. Pekka Kopsa.
14338: Antti Kukkonen. Jooseppi Kauranen.
14339: Elias Tukia. Erkki Paavolainen.
14340: E. Kilpeläinen.
14341: 331
14342:
14343: H,109, - Anom. ehd. n:o 140.
14344:
14345:
14346:
14347:
14348: Kauranen y. m.: Määrärahan myöntämisestä eräitten
14349: Muolaan, Valkjärven ja Kivennavan pitäjissä olevien
14350: järvien vedenpinnan alentamista vartf3n.
14351:
14352:
14353: E d u s kun n a ll e.
14354:
14355: Tunnetuista syistä on Karjalan kan- tannukset ja niistä saatava hyöty ar-
14356: nas ollut vuosisatoja Venäjän yht·eydessä vioitu seuraavasti.
14357: ollessaan sellais.essa lapsipuolen ase- Jos mainittujen järvien vedenpintaa
14358: massa muuhun Suomen verrattuna, ettei _alennettaisiin mainitun suunnitelman
14359: suinkaan ole ihmeteltävää jos taloudelli- mukaan 130---.150 cm, niin saataisiin sil-
14360: nen kehitys on paljon jälellä muusta loin kuivatetukai vedenvaivaamia rranta-
14361: Suomesta. Kun Karjalan kannaksella maita 1,274 ha, jonka vuotuinen lisätuotto
14362: asuu entisistä lahtioitusmaatiloista muo- on laskettu 433,200 mk. Hyötyä tuottavaa
14363: dostunut pienviljelijäväestö ja talot ovat lietettä saataisiin 2:42 ha, jonka vuosi-
14364: aikojen !kulue8sa jaetut .tavattoman pie- tuotto on laskettu 153,600 mk. Kokonais-
14365: niksi ja siten tulleet itsekannattamatto- tulo varsin varovaisesti laskettuna on
14366: miksi, niin täytyy seutukunnan väestön vuodessa Smk. 586,800: -, vastaten
14367: suureksi osaksi turvautua rwhdimajoon ja 12.77 % kuivatuskustannuksista. Laskel-
14368: mui;hin sivuansioihin. mien mukaan tulisivat kustannukset
14369: Juuri tällaisella pienviljelijäseudulla nousemaan 4,594,550 mk. Suurista kus-
14370: sijaitsevat Muolaan, Valkjärven ja Ki- tannuksista huolimatta pitää toimitus-
14371: vennavan kunnissa Kirkko-, Punnus- ja insinöörri hanketta erittäin kannattavana
14372: Vuotjärvi, joitten rantamaat ovat alavia ja puoltaa sen toimeenpa:nemista.
14373: ja jokavuotisten kevättulvien rasittamia, Kun mainittujen järvien rantamaiden
14374: joten voimaperäinen viljelys niillä on ai- omistajat ovat kauttaaltaan pikkutilalli-
14375: van mahdoton ja nykyisin niiltä korjat- sia, joitten viljelysmaan tarve on tavat-
14376: tava sato siksi heikko, ·ettei se vastaa mo- toman suuri sekä taloudellinen asema
14377: ninpaikoin korjausk1lJStannuksia. Laa- sangen vaike.a, eivätkä he kykene toteut-
14378: dultaan olisivat nämä järvien rantamaat tamaan voimassa olevien Valtio:neuvos-
14379: ensiluokkaisia viljelysmaita. Us.eampia ton asettamien eihtojen mukaan kyseessä
14380: eri kertoja ovat sanottujen järvien omis- olevaa laskuhanketta, niin vaatisi sen to-
14381: tajat toimituttaneet tutkimuksia niiden teuttaminen val:tion suoranaista avus-
14382: vedenpinnan alentamiseksi. Viimeksi v. tusta. IDdellä esitettyyn nojaten anomme
14383: 1921 päättyneen maanviljelysinsinööri kunnioitta vimmin,
14384: G. A. Stå:hlen laatiman kustannusarvion
14385: ja työ•suunnitelman mukaan ovat mainit- että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
14386: tujen järvien vedenpinnan alentamiskus- den menoarvioon siirtomäärära-
14387: 332 11,1'09. - Mu&laan järvien vedenpinnan alentaminen.
14388:
14389: hana 4,594,550 mk. suuruisen val- olevien Kirkko-, Punnus- ja Vuot-
14390: tion avustuksen Muolaan pitäjässä järven vedenpinnan alentamiseksi.
14391:
14392: Helsingissä, 15 päivänä toukokuuta 1924.
14393:
14394:
14395: Jooseppi Kauranen. Pekka Kopsa.
14396: Antti J uutilainen. . M. Pitkänen.
14397: Mikko Piitulainen. Antti Kukkonen.
14398: Sulo Salo. Eino E. Heikura.
14399: Kalle Kirra. Elias Tukia.
14400: Antti Kuisma. Heikki Wehkaoja.
14401: 333
14402:
14403: Il,11o, - Pet. försl n:o 141.
14404:
14405:
14406:
14407:
14408: Åkerblom m. fl.: Ang. beviljande av anslag för upprens-
14409: ning av Kyro älv.
14410:
14411:
14412: Till Riksdagen.
14413:
14414: översvämningarna vid Kyro älvs .socken. Han beräknade, ·att 900 ihektar
14415: nedre del ha begynt bli allt större och odlad jord och 100 hektar äng kunde fri-
14416: mera ödeläggande på de odlade marker- göras från sommar-· och höstöversväm-
14417: na, då ingen upprensning förekommit i ningarna, ifall älvens två viktigaste
14418: denna del av älven under 213 års tid. mynningsgrenar skulle utvidgas,, den
14419: Som känt höjer sig landet invid K var- ena till 80 och den andra till 45 meters
14420: ken icke mindre än 1 cm. årligen och bottenbredd.
14421: samtidigt avlagras slam vid flodmyn- Dessa arbeten vänta ännu på utföran-
14422: ningen. Härigenom uppgrundas älvens de. Överstyrelsen för väg- och vatten-
14423: mynningsgrenar ganska fort. Vattnet i byggnaderna föreslog visserligen till
14424: dessa är numera så grunt, att folket statsrådet, att 2,000,000 mark måtte upp-
14425: måste begagna flatbottnade båtar för att tagas i 192:4 års budget för upprensning
14426: komma fram t. o. m. längs själva kungs- av Kyro älvs nedre lopp, men detta an-
14427: ådern i Kyro älv. Denna är på vissa slag upptogs ej i budgetförslaget. För
14428: ställen endast omkring 1 / 2 meter djup. år 1.925 har överstyrelsen för väg- och
14429: Då härtill kommer, att fjärdarna, i vilka vattenbyggnaderna åter föreslagit att
14430: älven tidigare haft sitt utlopp, numera för upprensning av Kyro älv måtte be-
14431: blivit nästan igenvuxna av säv, fräken viljas 21000,000 mark.
14432: o. a. vattenväxter, så har flodens vatten- lDe skador, som vållas genom över-
14433: massor numera fritt utlopp endast längs svämningarna av Kyro älv, härröra, så-
14434: en smal fåra, så smal att två roddbåtar som här framhållits, av allmänna natur-
14435: jämt slippa förbi varandra, viiken fåra förhållanden: älven uppsamlar genom
14436: därtill, som nämnt, är endast omkring sina många källfloder vatten från vida
14437: 1/
14438: 2
14439: meter djup. Vid varje längre regn- områden och denna vattenmassa upp-
14440: period under somrarna uppstår av dessa dämmes i deltalandet av igenvuxna
14441: orsaker numera svåra översvämningar fjärdar samt smala och grunda mynnin-
14442: över de odlade fälten invid Kyro älvs gar. Under sådana förhållanden synes
14443: delta isynnerhet inom K vevlax socken. det böra ankomma på staten att helt och
14444: Redan 19·l2 lät överstyrelsen för väg- Iiållet bekosta upprensningen och ut-
14445: och vattenbyggnaderna genom numera vidgandet av Kyro älv i dess nedre lopp
14446: överingeniören vid nämnda överstyrelse och mynningar.
14447: 0. Martikainen uppgöra förslag tili upp- På grund av det anförda få vi vörd-
14448: rensning av Kyro älv inom K vevlax samt anhålla:
14449: 334 11,110.- KyröDJjoen perkaus.
14450:
14451: att i 1925 års utgiftsstat måtte älvs nedi'e l&pp och mynnings-
14452: upptagas ett anslag om 2,000,000 grenar.
14453: mark för upprensning av Kyro
14454:
14455: Helsingfors, den 8 maj 1924.
14456:
14457:
14458: Johannes Klockars.
14459: I..dSvi J e1'n.
14460: 335
14461:
14462: JI,uo. '- Anomj ehti. n:o 141. Bumnennos.
14463:
14464:
14465:
14466:
14467: Åkerblom y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kyrön-
14468: joen perkaamista varten.
14469:
14470:
14471: E d u s k u n n a ll e.
14472:
14473: Kyrönjoen tulvat sen alajuoksun var- jäs:sä. Hänen la:skelmiensa mukaan 902
14474: silla ovat muodostuneet yhä suuTeromiksi hehtaaria viljel.tyä maa,ta ja 100 hehtaa-
14475: ja tuhoaimottavammiksi, kun mitään ria niittyä vortiHn säästää kesä- ja syys-
14476: perkausrta joen alaosassa ei ole 23 vuo- tulvilta, jos joen kaksi tärkeintä suuhaa-
14477: teen tapahtunut. Niinkuin tunnettua ko- raa levennettäisiin, toinen 80, toinen 45
14478: hoaa maa Merenkurkun rannikolla noin met,rin pohjaleveydeltä.
14479: 1 sm. vuodessa ja samanaikaisesH nouse- Tämä työ odottaa vielä tekijäänsä. Tie-
14480: vat mutakerrokset joen suulla. Siten joen ja vesirakennu,gylihallitus kyllä ehdotti
14481: suisto hyvin nopeasti mataloittuu. Vettä valtioneuvostolle, että vuoden 1924 tulo-
14482: on siinä enää niin matalalti, että on. pakko ja menoarvioon otettaL:siin 2,000,000 mark-
14483: käyttää laakerupohja!isia veneilt.ä yksinp.ä kaa Kyrönjoen alijuoksun ·perkaamista
14484: joen valtaväyläläikin kulkiessa, jos 'tahtoo varten, mutta tätä mää:rärahaa ei otettu
14485: siinä pää:stä eteenpäin. Kyrönjoki on tulo- ja menoarvioon. Vuodeksi 1925 on
14486: näet monissa kohdin ainoastaan 1/2 metriä tie- ja vesirakennusylihallitus uudelleen
14487: syvää. Kun sen lisäksi merenlahdelmat, ehdottrunut Kyrönjoen perkauskustalll-
14488: joihin joki ennen laski, nyttemmin ovat nuksiin myönnettäväksi 2,000,000 matJ.'lk-
14489: melkein lwkonaan kai:slojen, kortteiden kaa.
14490: y. m. vesikasvien täytt.ämät, aivan kiin- Kyrönjoen tulvien aiheuttamat >calhin-
14491: nikasvaneet nii,stä, niin ei joen juok,suHa got johtuvat, kuten jo on mainittu, ylei-
14492: ole enä:ä muuta uomaa, kuin soukan sistä luonuonsuhteista: joen luikuisat
14493: soukka väy.lä, jossa kaksi soutuvenettä sivuhaarat kokoavat vettä laajoilta
14494: tuskin voi p'äästä .toistensa ohi ja tämä aloilta, jonka sitten joen ab.da.s sui:sto ja
14495: väylä sen lisäksi on, kuten sanottu, ai- täyttyneet merenlahd.elmat p.atoav.rut, ai
14496: noastaan noin 1/2 metriä syvä.. Jos ke- heuttaen suuria tulvia. Kun näin on
14497: sällä sattuu pidempiä sadek:ausia, nousee a:siaulaita, on luonnollista, että valrtio
14498: tulvavesi heti viljellyille maille Kyrön- kokonaan suorittaa Kyrönjoen alajuok-
14499: joen sui,stossa, varsinkin Koivulahden sun pe:rkauksen ja sen suiJston laajenta-
14500: pitäjässä. misen.
14501: Jo vuonna 1912 ve1si- ja tierakennus:- EdeUä olevan perust,eella saamme kun-
14502: hallituk8en nykyinen yli-insinööri 0. nioittaen anoa,
14503: Martikainen laa.ti suunnitelman Kyrön-
14504: joen perkaamisesta Koivulahden pitä- että '/Juoden 1925 tulo- ja meno-
14505: 336 II,no. - Kyrönjoen perkaus.
14506:
14507: arvioon otettaisiin 2,000,000 mar- juoksun ja sen suiston perkaa-
14508: kan määräraha Kyrönjoen ala- mista varten.
14509:
14510: Helsingissä, toukokuun 8 päivänä 1924.
14511:
14512:
14513: K. V. Åkerblom. Johannes Klockars.
14514: Levi Jern.
14515: 337
14516:
14517: II,u1. - Anom. ehd. n:o 142.
14518:
14519:
14520:
14521:
14522: Pojanluoma y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kyrö-
14523: joen perkauksen alkutoimenpiteitä varten.
14524:
14525:
14526: Ed u s k u n n a ll e.
14527:
14528: Kyröjoen perkausY'ritykset ovat oLleet lisäämään Ilmajoen-Seinäjoen tulva-
14529: vireillä do 1700-luvuha alkaen. Viime alueella tulvaa. Samalla tehostettiin,
14530: vuosisadalla on työ useat kerrat ol- että ennen yläjuoksun perkansta oli avat-
14531: lut käynnissä. Pääasiallisimpana tulva- tava varsinaisen Kyröjoen erinäisiä ah-
14532: alueena on ollut Ilmajoen-Seinäjoen la- taita paikkoja. Seinäjoen avaukseen kui-
14533: keus. V. 1852-1889 perattiin useita Kyrö- tenkin suostuttiin ja myönnettiin siihen
14534: joen sivuhaaroja m. m. vuosina 1876- valtion varoja. Työt aloitettiin v. 1910.
14535: 1880 Jalasjoki, jonlka yhteydessä lasket- Suureksi osaksi tämän perkauksen takia
14536: tiin Jalasjärveä. Tästä oli seurauksena, olivat tulvat vuoden 1911 syksyllä niin
14537: että jouduttiin ajattelemaan Ky.röjoen ankarat, ett:ä vesi peitti laajat alorut, niin
14538: sen osan perkaus,ta, joka on Ilmajoen ja hyvin Ilmajoen-Seinäjoen lakeuksilla
14539: meren välillä, koska yläpuolisten osien kuin Koivulahdellakin jokisuulla, tur-
14540: perkansten kautta ja kun varsinainen mellen latoihin korjatun viljan. Seinä-
14541: Kyröjoki oli perkaamatta, tulvat edellä joen avaustyöt saatiin 1911 tämän takia
14542: mainitulla Iakeudella olivat entistä suu- keskeytetyiksi ja maanviljelijäin ano-
14543: remma;t. Vuosina 1898-1904 perattiin muksesta määrättiin täydellinen tutki-
14544: valtion varoilla Kyröjokea, Koivulahden,. mus- ja perkaussuunnitelma laaditta-
14545: Mustasaaren, Vähän- ja Isonkyrön sekä vaksi koko Kyröjoen verkaamiselksi. Tut-
14546: Ylistaron pitäjissä. Kyseessä oli vapaut- kimukset osoittivat, että Kyröjoen tulva-
14547: taa noin 2,000 ha vesiveräistä maata ja alue, joka jakaantuu Ilmajoen, Seinäjoen,
14548: huojenta,a tulvia 10,000 hehtaarin alalta Vähänkyrön, Nurmon, Isonkyrön ja Ylis-
14549: sekä tehdä maJhdolliseksi kuivata Ilma- truron kun tain osalle, oli kevättuliValla
14550: joen, Jalasjärven ja Kurikan pitäjien 8,017 tha viljeltyä maata ja 334 ha niittyä,
14551: alueilla oleva n. k. Tuuliaisneva ja pois- syystulvalla 4,.658 ha viljeltyä maata ja
14552: taa eslteet Seinäjoen p811"kaamiselta. Tu- 334 ha niittyä. Kyröjoen yläosan ja
14553: lokset eivä.t kummink.aan täyttäneet täy- Seinäjoen alaosuu varsilla on näistä ke-
14554: sin toiveita. vättulvalla 6,482 ha, ·kesä- ja syystulvalla
14555: Kun Seinäjoen-Kihniönjoen (Kyrö- 3,410 iha varsinaisesti 'tulvaveden alle j.ou-
14556: joen yläduoksun haara) avausanomuk- tuvaa viljelyksessä olevaa sekä lisäksi
14557: sesta pyydettiin varsinaisen Kyröjoen 918 ha tulvaveden vaivaamaa viljelyk-
14558: vaJ.'!rella asuviita maanviljelijöiltä lau- sessä olevaa maata.
14559: suntoa, vastustettiin yläjuoksun per- Edellä mainitun v:n 191~1915 tutki-
14560: kansta, koska avaus nähtävästi tulisi muksen jäl1keen on suoritettu valtion toi-
14561:
14562: 43
14563: 338 II,111. - Kyrönjoen perkaus.
14564:
14565: mesta Seinäjoen perkansta ja on näyttä- toimenpiteisiin Kyröjoen parkaarnisen ai-
14566: ny,t siltä, että tulva-alue yihä vaan on kaansaamiseksi. TäJmän takia ehdotamme
14567: suurentunut, tuottaen entisestään suu-
14568: rempia taLoudellisia vaurioita. Sen si- että valtion toimesta ryhdytään
14569: jaan ei ole varsinaiseen Ky.röjoen par- Kyröjoen perkaustoimenpiteisiin
14570: lkaukseen tutkimuksen jälkeen rylhdytty. alaju,oksulta ylöspäin Seinäjoen
14571: Kun kyseessä kuitenkin on edellämaini- jokihaaraan asti, ja
14572: tunlaajuisen alueen vapauttaminen tul- että v :n 1925 menoarvioon vara-
14573: vista, jotka vuosittain aikaansaavat suu- taan 4,000,000:- markan määrä-
14574: ria vahinkoja olisi tämän loojan alueen raha mainitun työn alkutoimenpi-
14575: maanviljelijäin toivomusten mukaisesti teitä varten.
14576: valtion mitä ikiireimmiten ryhdyttävä
14577:
14578: Helsingissä, toukokuun 15 J)äivänä 1924.
14579:
14580:
14581: Herman Pojanluoma. E. M. Tarkkanen.
14582: Paavo Virkkunen. Frans Kärki.
14583: E. A. Turja. Jalo Lahdensuo.
14584: Mikko Jaskari. Heikki Wehkaoja.
14585: 339
14586:
14587: ll,112. - Anom. ehd. n:o 143.
14588:
14589:
14590:
14591:
14592: Seppänen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Pyhäjoen
14593: alajuoksun perkaamista varten.
14594:
14595:
14596: Ed u s k u n n a ll e.
14597:
14598: Keski-Pohjanmaalla on uutisviljelys alueella on arvioinut tulevan maksamaan
14599: viime aikoina erikoisesti kohdistunut 700,000:- markkaa, on 17. 12. 1923 anta-
14600: vesi:peräisten maitten kuivattamiseen. massaan lausunnossa asiaa joka suh-
14601: Muun muassa Pyhäjokivarsilla, varsin- teessa puolustanut.
14602: kin sen yläjuoksulla on valtion avustuk- Oulun piirin tie ja vesirakennusten
14603: sella tehty suuria kuivatustöitä ja toi- piiri-insinööri Santeri Kiianlinna sanoo
14604: minta on yhä edistymässä. Mutta siitä kirjeessään Tie- ja vesir·akennusten Yli-
14605: on ollut se seuraus, että joen alajuoksun hallitukselle: ,,Mainittua hanketta pidän
14606: varrella olevat maat ovat joutuneet suur- edullisimpana piirissä nykyään vireillä
14607: ten tulvien alle sekä varsinaisina tulva- olevista perkaussuunnitelmista, joten sen
14608: kausina että muulloinkin jokaisen suu- toteuttaminen lähi tulevaisuudessa on
14609: remman sadekauden ·aikana. erittäin suotava - - - ehdotan, ettei
14610: Näistä tulvista on pahimmin kärsi- kyseessä olevaa työtä alotettaisi hätä-
14611: nyt alavarantainen Merijärven pitäjä. aputyönä, vaan kylläkin aikanaan sitten-
14612: Useana viime vuonna ovat sen järvikui- kun sitä vart'en hankitaan määräraha.
14613: vat ja muut a1avat maat olleet niin suu- Katokomitea kirjelmässään Maatalous-
14614: ressa määrin tulvain käsissä, että niitty- ministeriölle 25. 1. 1924 ,pitää hankkeen
14615: viljelys on muodostunut aivan kannatta- hyvin tarpeellisena", vaikka ei katso sen
14616: mattomaksi. Viime kesänä kävi kolme soveltuvan hätä-apu työksi.
14617: suurta tulvaa ja hävitti suurelta osalt3. Maatalousministeriö taasen kirjelmäs-
14618: pitäjää koko heinäsadon. sään Kulkulaitosten ja yleisten töitten
14619: Paikkakuntalaiset ovat kääntymeet Ministeriölle 2R 4. 1924 lausuu m. m.:
14620: hallituksen puoleen surkealla valitukseHa ,,Kun Maatalousministeriön tiedossa on,
14621: ja avunpyynnöllä liittäen mukaan todis- että Merijärven kuntalaiset jo useampia
14622: tuksia ja suunillitelmia pahan ikorjwami- vuosia ovat kovasti kärsineet mainittujen
14623: seksi valtion toimenpidetten kautta. On järvien tulvehtimisesta, jotka ovat tur-
14624: sel'\"ää, että ,täJmä MTustaminen kuuluu!kin melleet heidän viljelyksiään ja iheinämai-
14625: valtiolle. Ell'i viranomaiset ovat myös- taan, saattaen suuren osan knutalaisista
14626: kin suihtautuneet suopeasti anomukseen. erittäin tukalaan taloudelliseen asemaan,
14627: Otamme tähän otteita heidän lausunnois- niin on maatalousministeriö katsonut vel-
14628: taan. vollisuudekseen kääntyä Kulkulaitosten
14629: V. t. vanhempi insinööri M. Laitinen, ja yleisten töiden Ministeriön puoleen
14630: joka tarvittavat työt Merijärv.en kunnan pyynnöllä, että Ministeriö 'Suosiollisesti
14631: 340 II,112. - Pyhäjoen alajuoksun perkaus.
14632:
14633: tahtoisi ilmoittaa, olisiko minkäänlaisia laakson pienviljelijäväestöHe, ja kun per~
14634: ma:hdollisuuksia, että tämä <laskemis- kaustöihin sen lisäksi, mitä on arveltu
14635: hanke pian voitaisiin alottaa ja sitten kuluvan Merijärven pitäjän sisällä toimi-
14636: tarmokkaasti jatkaa, niin ettei sen lop- tettaviin perkaustöihin, tarvittaiiJ.ee jon-
14637: pu unsuori:ttamiiii.en lykk.ääntyisi epäJJ:nää- kun verran enemmän vruroja, rdhke-
14638: räiseen tulevaisuuteen". nemme ehdottaa,
14639: Kun asia on siis ilmeisesti joka asteel-
14640: laan havaittu sangen kiireelliseksi ja jo- että Eduskunfa tulevan vuoden
14641: kainen vuosi, minkä sen toimeenpano menoarvioon Pyhäjoen alajuoksun
14642: lykkäypi, tuottaa arvaamattomia vahin- perkawsta varten ottaisi 900,000: -
14643: goita yleensä vähävaraiselle Pyhäjoki- markan määrärahan.
14644:
14645: Helsingissä, 12 päivänä toukokuuta 1924.
14646:
14647:
14648: J. L. Seppänen. Tuomas Wanhala.
14649: Frans Kärki. P. V. Heiikkinen.
14650: Sakari Ainali. Pekka Kopsa.
14651: E. M. Tarkkanen. Ansh. Alestalo.
14652: Antti J unes. Sulo Salo.
14653: 341
14654:
14655: II,ns. - Anom. ehd. n:o 145.
14656:
14657:
14658:
14659:
14660: Viljanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Ammat-
14661: tienedistämislaitoksen toiminnan tukemista varten.
14662:
14663:
14664: Ed u s k u n n a ll e.
14665:
14666: Kun SThOOilessakin viime aikoina konei- parturien suomenkieliset ja ruotsinkieli-
14667: den ja teknillisten apukeinojen käyttö set kurssit ja kultauskurssit, osanottaja-
14668: käsityön, teollisuuden ja maatalouden eri luvun ollessa 221. Teollisuuden alalta on
14669: aloiHa on suuresti lisääntynyt, on käy- järjestetty seuraavat kurssit: levyseppä-
14670: nyt tal"!Peelliseksi ryhtyä järjestelmälli- kurssit, latojien ja lronepainajien kurssit,
14671: sesti työskentelemään työntekijäin am- rautasorvarien kurssit, metallitekniikka-
14672: mattitaidon kohottamiseksi. Tätä varten kurssit ja konepiirustusten lukukurssH,
14673: perustivat Suomen Teollisuusvaltuuskun- joilla on ollut yhteensä 110 osanottajaa.
14674: nan Keskuskomitea, Suomen Työnanta- Kaikkiaan on laitoksen tähänastisena
14675: jain Keskusliitto ja Maataloustuottajain 2 1/2 toimivuotena siis järjestetty 23 ik,urs-
14676: KeskusHitto v. 1922 Ammattieoodistämis- sit, joilla on ollut yhteensä 850 osanotta-
14677: laitoksen. Sen tarkoituksena on ,toimeen- jaa.
14678: panemalla lyhytaikaisia kursseja, anta- Että la;iJtos todelila on ollut tarpeen vaa-
14679: malla neuvoja, järjestiimällä näyttelyjä, tima, todistaa kurssien osanottajien run-
14680: ylläpitämällä ammattikirjastoa ja luku- saus. Muutenkin on mielenkiinto laitok-
14681: salia sekä toimittamalla ja julkaisemalla sen toimintaan kasvamistaan kasvanat,
14682: ammattikirjallisuutta toimia eri ammat- johon on suureiSISa moorin vaikuttrunut se,
14683: tialoilla työskentelevien, niin suomea- että laitos on tasapuolisella toiminnal-
14684: kuin ruotsiapuhuvien, ammattihenkilöi- laan onnistunut yhdi·stämään eri harras-
14685: den Blmmattitaidon kohottamiseksi. tuspiirien työn näillä aloilla. Niinikään
14686: Tähän mennessä on laitos toiminut on laitos saavuttanut työväestön puolelta
14687: poo31Siassa kurssialalla. Maatalouden kasvavaa luottamusta ja tunnustusta
14688: alalta on järjestetty seuraavat kurssit: osakseen. Toimintaansa varten on laitos
14689: suomenkieliset ja ruotsinkieliset maata- saanut v. 1923 50,000 markan ja v. 1924
14690: louskonekurssit, kB~hdet sepänkurssit, kol- 150,000 markan valtiQiavun. Viime maini-
14691: met maataloussähkökurssit, kahdet se- tusta määräraha:sta oli 100,000 markkaa
14692: menttikurssit, meijerien koneenhoitajain merkitty tulo- ja menoarviossa Kauppa-
14693: kurssit ja tiilenvalmistuskurssit, ja on ja Teollisuusministeriön ja ·50,000 mark-
14694: niillä ollut yhteensä 519 osanottajaa. kaa mwatalousmhLister:iön pääluokan
14695: Käsiteolliauuden a:lalta on järjestetty kohdalle.
14696: seuraavat kurssit: puuseppäkurssit, maa- Laitoksen saama valtioapu ei kulu-
14697: larien kurssit, keskuslämmittäjäin suo- vanakaan vuonna ole ollut niin runsas,
14698: menkieliset ja ruotsinkieliset kurssit, että laitos olisi voinut suunnitellussa laa-
14699: 342 11,113. - Ammattienedistiimislaitokisen avustaminen.
14700:
14701: juudessa toimia. Niin toivottavaa kuin väksi kaikkiaan 26, joista 8 maaseu-
14702: olisi ollut järjestää eri puolille maata dulla. Maatalouden alalta on suunniteltu
14703: paikallisia kursseja, ei sii•hen suurten 11, teollisuuden alalta 8 ja käsityön alalta
14704: kulujen vuoksi ole voitu ryhtyä, vaan 6a- 6 kurssit. Neuvontatyön laajentaminen
14705: malla kun kursseja on ollut pidettävä on jo myös pantu alulle. Niinikään tulee
14706: suunniteltua vähemmän, on tarvinnut eräitä ammattikirjoja julkaistavaksi.
14707: useimmat kurssit järjestää Helsinkiin. N ykyi1sin on työskentely ammattitai-
14708: Neuvontatoimintaa on voitu vasta vfuhäi- don lkohottamis~ksi eri aloilla katsottava
14709: sessä määrässä harjoittaa. Ammattikir- erikoisen tärkeäksi yihteiskunnalliseksi
14710: jojen kustantaminen, samoin kuin kirjas- tehtäväksi Kun Ammattienedistämislai-
14711: ton ja lukusalin perustaminen on niin- tos, maatalouden, käsityön ja teollisuu-
14712: ikään vasta alulla. Mitään omaa tahi den yhteisenä elimenä on tähäna:stisena
14713: vakinaisempaa vuokrahuoneis,toa työpa- lyhyenä toim:Ua,iikana suor1t:tanut menes~
14714: joineen ei myöskään, pääasiassa pienen tykisellistä työtä, oli:si sen toimintaa mie-
14715: määrärahan takia, ole voitu hankkia. lestämme valtion puolelta suuremmassa
14716: Niin pian kun laitos saa itselleen va:ki- määrin kuin tähän asti tuettava. Ehdo-
14717: naisemman olinpaikan, on sen tarvis ryh- tamme tämän takia,
14718: tyä kalustoa ja opetusvälineistöä tuntu-
14719: vasti kartu ttamaan. että Eduskunta päättäisi v:n 1925
14720: Ensi vuoden alusta on toivomusten mu- tulo- ja menoarvioon ottaa 350,000
14721: kaisesti väätetty ryhtyä Ammattienedis- markan suuruisen määrärahan
14722: tämislaitoksen toimintaa laajentamaan. Ammattienedistämislaitoksen toi-
14723: Ammattikursseja on suunniteltu pidettä- minnan tukemiseksi.
14724:
14725: Helsingissä, toukokuun 13 päivänä 19'24.
14726:
14727:
14728: V. M. J. Viljanen. J. H. Vennola.
14729: Matti Paasivuori. Antti J uutilainen.
14730: J aio Lahdensuo. Axel Palmgren.
14731: Ansh. Alestalo. E. M. Tarkkanen.
14732: Frans Kärki. Evert N ukari.
14733: E. A. Turja. P. Saarelainen.
14734: Knut Molin. Herman Pojanluoma.
14735: 343
14736:
14737: 11,114, - Anom. ehd. n:o 14&.
14738:
14739:
14740:
14741:
14742: Ryömä y. m.: Määrärahan myöntämisestä tuberkuloo-
14743: sin vastustamistyön tukemista varten.
14744:
14745:
14746: Eduskunn!alle.
14747:
14748: V a:ltioneurvosto asetti huhtikuun 20 jaa:; parantoloiden joukossa on 26 sel-
14749: päivänä! JffJ2 komitean laatimaan suu~ laista, joissa on 100 pa:iJkkaa tai enem-
14750: nitelmaa tuberkuloosin vastustamis- män. Paranioloiden ylläpitoon ja huol-
14751: työlle maassa. Komitean mietiDJtö on toto:iJmintaan käytetään vuosittain n. l3
14752: sittemmin valmistunut ja jätetty vaiiio- milj. kruunua, josta valtio suorittaa n.
14753: neuvostolle. Komitean mieti.nnössä teh- 2 1 /t milj., lääm.inikäräjät ru 7 miljoonaa
14754: dään selvää tuberkuloosikuolleisuudesta ja kunnat n. 3' 1/2 milj. kruunua.
14755: Suomessa ja erinäJisissä muissa maissa Nor)assa teJkee komiiean mietinnön
14756: sekäl tu berkuloosivastustamistoimenpi- muka,aDJ keuhkotautikuolevaisuus 4.200
14757: teisiäi samoissa-maissa ja tehldään ehdo- henkeä vuodessa. Sairassijoja tuber-
14758: tus yk~ityiskohtaiseksi' ohjelmaksi vas- kuloottisia va["teD! on olemassa n. 3,000.
14759: taista: vasiustamistyötä varten maas- Valtion tuberlrnlOOISii'budjetti v. 1922 kä-
14760: samme. sitti 5.J2 miljooDJaa kruunua.
14761: Komitean! mukaan maassamme vuo- Tanskassa Ilmolee saman komitean
14762: sittain kuolee tuberkuloosiin n. 9;000 mietinnön mukaan vuosittain: keuhko-
14763: henkeäJ jw tätä tautia sairastaa arviolta tautiin n. 2[100 henkeä eli suhteellisesti
14764: 45,000 henkeä. Niistä kuolemantapauk- n. 1/3 meidän mliäräs'tä. Sairaspaikkoja
14765: sista,, jotka saftuvat 15-(;0 ikävuosien tuberkulosisteja VaTten: on olemassa n.
14766: välillä, on keuhkotaudista johtuneita 3,400. ValtiOIIll tuberkuloos.ibudjetti kä-
14767: 40.16 %. Mainitussa iiiJssä keuhkotautiin sittää n. 4 miljoonaa kruunua.
14768: kuolleiden! vuotuinen :keskiluku oli vuo- Suomessa oru keuhkotau tisia varten
14769: sina 1.91J1-4M) kaupungeissa 33 ja maa- olemassa 1,()210 sairassijaa kunl komitean
14770: seudulla 31, 11111Skettunta 10,000 elossa ole- mielestä niiltä tulisi ollw 7,,500, ett,ä pääs-
14771: vaa samanikäistä henlkilöä kohti. Näi- täisiin: maini:ttujen Skandinwvian mait-
14772: den! numeroiden perusteella laskee ko- ten tasalle. Samoin vastaisi vasta 50---
14773: mitea: tuberkuloosin maalle aiheuttaman 80 mi]j·oonan tubeT"kuloosibudjetti mai-
14774: vuotuisen kaD!Sallis1taloudellisen: tappion ni ttujeDJ maiden tu berkuloosibudjetteja.
14775: 500 miljoonaksi markaksi. Vastaiseen toimirutawnsa nwhden, jossa
14776: Ruotsissa kuolee komitean mietinnön olisi eroi!tettava ehkäisevä valistustyö
14777: mukaan tuberkuloosiin: vuosittain 8,500 ja huoltoto]miDJta selkä varsinainen p~
14778: henikeä eli suhteellisesti n. 2/3 meidän raDJtolatoimin:ta, ehdottaa komitea maa-
14779: määlräsiä. TUiberkuloosia potevia var- ta jaettavaksi 39 huoltopii'riin, joissa
14780: ten on siellä olemassa n. 5,000 sairassi- jokaisessa tulisi olemaan lääkäri, kier-
14781: 344 II,114. - Tuberkuloosin vastnstamistyön tukeminen.,
14782:
14783: täviä sairaan:hoitadattwria, 30 sairaspaik- ku:loosiparallltoloita ja ehdottaa sitä var-
14784: kaa käsittävä paranJtollli ja 30 paikkaa ten varattavaksi valti'Oavustusta.
14785: käsittävä. lastenkoti tuberkuloottisten Tä.llä tavalla komitea ehdottaa vuonna
14786: kotien terveitä llliPsia varten. Tämä 1925 ikäytettäv:äiksi tuiberkuloosin vas-
14787: huoltotoiminta olisi keskitettäJvä Tuber- tustamistyöhön seuraavat summwt:
14788: kul008invasrtustamisyhdistyksen käsiin,
14789: joka on suostuvainen tämän. tehtävän 2 huoltopiirin 1perustami-1
14790: vastaanJottamaan. seen a 2.-45 milj. mk. . . . . 4,900,000:-
14791: :Pienten parantoloiden lisäksi olisi ra- 2 huoltopiirin ylläpitoon
14792: kennettava jouklro 150 sairaspaikkaa kä- (ilman parantolaa ja las-
14793: sittJWiä kan.santparantoloit.a, jollaisia tenikotiru) a 0.,152 milj. mk. 304,000: -
14794: olisi rakenteilla olevan Sa:takunnan pa- Ensimäisen suuren paran-
14795: rantolan lisäksi lähempien 10 vuoden tolan perustamiseen . . . . 4,000,000: -
14796: kuluessa perust~ttava 4., Parantoloissa 2 lisäosaston perustamiseen
14797: tulisi olla puolet paikoista va.paapaik- läJänin- tai yleiseen sai-
14798: ko:ia ja puolet 15 mk. paikkoja. N. s.. rraalaan kirurg. tub. var-
14799: kirurgista tuberkuloosia ja risaotautia ten a 0.18 milj. . . . . . . . . . . 1,600,000: -
14800: potevia varten ehdottaa komitea perus- Harjavallan (Satakun;n~an),
14801: tettavaksi läänin- ja yleisten sairaalain pa:rantolan ylläpitoon . . 1,2:50))00:-
14802: yhteyteen vuosittain 2~ lisäosastoa, noin Tuberkuloosiyhdisrtyksille .. [1,500,000:-
14803: 30 paikkaoa kussakin sekä sen lisäksi 100 KauJ>unki~ ja maalaiskuru-~
14804: paikkaa käsittäväJ parantola Etelä-Poh- nille, yksityisille ja yh-~
14805: janmaalle. distyksille avustusta • . . 2,000,000:-
14806: KomHea: arvioi tuberkuloosin rvas- Yhteeru;ä Smk. 16.554,000: -
14807: tustamispHrin ~perustamiskustannukset
14808: pikkuparan!toloineen ja lastenikoteineen Koska on ilmeistä, että tuberkuloosin
14809: 2,450,000 markaksi ja vuotuiset kustan- maalle ja kansalle aineuitama tuho vaa-
14810: nukset 583,400 markaksi. Mainittujen tii mitä nopeimpia ja; tarmokkaimpia
14811: keskusparantolain perustamiskustannuk- toimenpiteitä sen vastustamiseksi, ehdo-
14812: set laskee komitea 8 miljoonaksi ja vuo- tamme kunnioittaen,
14813: tuiset kustannukset 1,500,000 mwrkaksi,
14814: edellyttäen, että puolet paikoista on va- että Eduskunta myöntäisi vuo-
14815: paaJ>aikkoja ja puolet 15 markan paik- den 1925 tulo- ja menoarviossa
14816: koja. Komitea ~pitää lisäksi suotavana, 15,554,000 markkaa tuberkuloosin
14817: että kunnat ja erinäiset yksityiset pai- vastustamistyön tukemiseen.
14818: krulHset yhdistykset perustaisivat tuber-
14819:
14820: Helsingissä, toukokuun 16 päivänä: 1004.
14821:
14822:
14823: Hannes Ryömä. Osk. ReinikaiBen.
14824: Hilda Seppälä.
14825: 345
14826:
14827: ll,I15. - Anom. ehd. n:o 147.
14828:
14829:
14830:
14831:
14832: Virkkunen y. m.: Määrärahan myöntämisestä kunta-
14833: yhtymien toimenpiteestä perustettavien lanuettava-
14834: tautisten hoitolaitosten tukemista varten.
14835:
14836:
14837: S u o me n E d u s k u n n a ll e.
14838:
14839: Jo pitemmän a.ikaa ovat yhteis'kunnal- Eri läänien osalle jakautuvat sairaat
14840: listen olojemme ,tuntijat olleet selvillä vuorostaan siten, että niiltä on:
14841: siitä, ettlä langettavatautia (epilepsiaa)
14842: sairaiStavia on maassamme olemassa san- Uudenmaan [äJänissä 188
14843: gen runsaasti sekä että näiden tarkoi- Turun ja Porin , 383
14844: tuksenmukaiseen huoltoon ei ole valtio- Hämeen , 207
14845: vallan taholta kiinnitetty riittävää ihuo- Viipurin 282
14846: "
14847: miota, vaik!ka asia on ollut EduskUinnas- Mikkelin 166
14848: ~in muutamia kertoja käsittelyn a1ai- Kuopion " 263
14849: &elll8:. On kuitenkin päästy niin pitkäl1e, Waasan
14850: " 436
14851: "
14852: että tilastollisen päii11!oimiston sosiali- Oulun 297
14853: "
14854: tilastoHisella osastolla toimitetaan par- Ah venn:anmaaill maakunnassa ..... . 13
14855: haillaan tutkimusta langettava tautisista.
14856: Tutkimus: ei ole vielä l®uHisesti vailmi.&-
14857: tullfUt, mutta jo ne lyhyet ennakkotiedot Tärkeätä on niim:ikään panna merkille,
14858: ja laskelmat, joita mainittu osasto on että sairaista on kaupunlki kotipai!kkana
14859: tä;hän mennessä ollut tilaisuudessa iJ... ainoastaan 201: JJlä, samalla kun 2034
14860: moitta:maan, ovat omansa osoittamaan, a~SUu ma:aseuduHa.
14861: ett pikaiiSiet toimen!Piteet langettavatau- Edelleen on todiettu, että SJUurin osa
14862: tisten huoNon tehoikkaammaksi järjes- näistä mitä s:ääHttävintä sairautta pote-
14863: tämiseiks:i ovat kipeän tarpoo:n vaatimat. vista henkhlöistä kuuluu yhteiskunnan
14864: Toimitettav;an tutkimuksen tähänas- vä:häv:araJisimpim kerroksiin, niin ettei-
14865: tiset tulokset ilmaisevat näet, että lan~ vät he useinkaan ole Ollllin neuvoin kyen-
14866: gettavatautisten todellinen lukumäärä neet huolehtimaan edes jokall)äiviäisestä
14867: maassamme nousee huomattavasti suu- to:i.meeniuil.ostaan, saatikka sitten ter-
14868: remmakJSi, kuin miltä kunnwllisviran- veydestään. Niin'Pä on jo mainitussa tut-
14869: omaisten aikaisemmin antamien .tietojen kimuks:e&;la käynyt !i!lmi, että kysymyk-
14870: nojalla on voitu ota!ksua, eli yhteensä sen alaisis·ta langettavatautisista on
14871: 2235 köyhäinavun varassa:
14872: Näistä on miespuoli.Siia yhteensä
14873: 1046 ja nai-spuolisia 1189.
14874:
14875: 44
14876: 346 II,115. - Langettavatautisten hoitolaitosten tukeminen.
14877:
14878: Uudenmaan läänissä .............. 110 va:rmoihin käsiin, joissa sailrasten huol-
14879: Turun j,a; Porin
14880: "
14881: ............ 189 toa on ollut arveluttavasti heikentä-
14882: Hämeen
14883: "
14884: ............ 122 mälssä hoitajien miltei täydellinen tietä-
14885: Viipurin ,. ............ 166 mättömyys puheenalaisen sairauden oi-
14886: Milkkelin ............ 108 reista ja i11menemismuodoista. Lisäksi
14887: Kuopion " ............ 171 on hyvin yleisesti ollut todetta:vissa, että
14888: Waasan
14889: " ............ 144 vakavammissa taloudellisissa oloissa
14890: Oulun
14891: " ............ 147 eliävät kuntien jäsenet, joiden hoivissa
14892: "
14893: Ahvenanmaan maakumiJassa ...... 7 langettavatau tisten hoidon onnistumisel-
14894: eli siis yhteensä li164 la olisi saattanut olla jonJdnlwisia takei-
14895: ta, ovat miltei kauttaaltaan vetäytyneet
14896: syrJaan tä1lais.esta vaivaloisesta ,anr
14897: henikilöä, jaikauten ~eistä kaupunkien siosta". Langettavatautisten huoltaJji'kSi
14898: osa'E.e 155 ja II13Ja1Sleudnn osalle 1009. ovat enimmäkseen sitoutuneet vain sel-
14899: Jo nämät numerotiedot riittänevät laiset henkilöt, joita thekliän taloudellinen
14900: osoittamaan, miten tärkeätä on omistaa asemansa. on siihen puolittain '{)akoitta-
14901: entis1Jä vakavam;paa huomiota langetta- nu t. Ja vaikka asianomaiset kuntnall:i.Sr-
14902: vrutaut:iJSten hoitokysymyk:selle maas- vira:nomaiset ovat koettaneetkin, niin
14903: samme, joka täissä suhteessa näyttää pitkälle kuin mahdollisia, valvoa, ettei
14904: jääneen Europan suuremmista sivis:tys- erilkoishoitoa kai.paavila potilaita olisi
14905: maiiSta arve·luttav:asti jälkeen. Mutta joutunut epävarmoihin sijoituskoteihin,
14906: viellä!kin velvoilttav:amrmassa valossa on niistä kuitenkin, olojen pakosta, hää-
14907: esiintyy asia silmäiltäessä lähemmin tynyt huomattava prosentti sell:aisten
14908: niitä oloja, joiiSisa verraten suurin osa henkilöiden huoltoon, joiden oma talou-
14909: langettavatautisistta on joutunut elä- dellinen puutteenalaisuus ja alhainen
14910: mään. val•:iJStustaso eivät ole vrustM!Jneet tiheäm-
14911: Kuten tunnettua, ei maasamme ole min kohtauksia saavien langettavatau-
14912: olemassa ainoatakaan valtiJOn ei:kä kun- tisten inhimillisen hoitovelvollisuuden
14913: tien perustamaa hioito1:aitosta langetta- ailikeeHilsiakaan vaatimuksia. Senpä
14914: vatautisia varten ja tietälmä:mme mu- vuoksi t'wpaakin maassamme k.ou:rdstus-
14915: kaan ei sellaisila :ainak·aan huomattavam- kohtauksiinsa päivittäin. kaatuvia j.a
14916: pia, olie yksi'tyistenkään aloitteesta. ai- kohtaUJSten jälkeen ympäristöl!leen usein
14917: kaansaatu muualle kuin Kuopioon, vaarallisia epilepsiasai:raita p:iimeäh-
14918: jOBSa ,..Langettava:tautisten hoitoyhdis- köiss:ä, r.änsistyneissä suojissa, lian ja
14919: tys" on jo pitemmän aikaa kiitettävällä muun epäsiisteyden vallassa. Sellaisessa
14920: tarmolla yll!äp:i!täru.yt Vaajasal10-nimistä huollOSSia pahenee potilaiden tila vuosi
14921: epileptisten huoltolaitosta. ''uodelta: påättyen lopuksi tYlsämielisyy-
14922: Tästä tarkoitruksenmuka:isten hoitolai- teen taikka täyde1Jliseen1 mielenvikaisuu-
14923: tosten miltei täydellisestä puutteesta on teen.
14924: johtunut, että asianomaiset kunnallis- Yhtä suuria vaikeuksia on kunuallis-
14925: viranomaiset maan eri kunn:issa. ovat ol- viranomaisil:OO tuottanut vaikeampaa epi-
14926: leet pakotetut jättämään suuren joukon lepsiaa sairastwvien henkilöiden kunnai-
14927: avuttomimmistakin kunnall.ioon köy- Hskoteihin sijoittaminen siellä, missä
14928: häinhoidon varaan sortuneista lan.getta- näitä köyhäiinhoitolaitoksia on ollut ole-
14929: vatautisista yksityisten~ korvauksesta massa. Kuniila.UisikoteiMn ei niäet kul:in
14930: näitä hoitoonsa ottavien henlkilöiden epä- aniharvoissa poikkeustapauksissa ole
14931: 11,115. - Virkkunen y. m. 347
14932:
14933: varattu erityistä os.astoa e;pileptisille; ja Onhan tunnettuå, miten useita ajan vaa-
14934: liilanikin ymmärrettävää on~ miten epäin- timuksia täysin vastaavia kunnallisia
14935: himillistä ja suorasta~~Jn kiusallista on piirimielisairaaloita on syntynyt sen jäl-
14936: tähl:aisten ympäristöään häiritsevien ja keen kun tarkoitusta v;a:rten muodostu-
14937: sille kammoa tuottavien .potilaiden ma- neiUe kuntaythtymille al'ettiin myöntää
14938: joittaminen samoilhin asuinhuoneisiin yleisi.stä varoista sekä .perustamis- ettlä
14939: vanhuudenheikkojen, sa.wmattomi.en tai ylläpitoavustuksia näitä sairaaloita var-
14940: raihna·is:ten kaDJSSa. ten. Tiedossamme on, että esim. Etelä-
14941: Mutta tarkoitukJSeniiilukaisten hoito- Pohjamma.a.l1a, jossa jo sijaitsee 74 kun-
14942: laitosten aikaam~Saaminen ei ole tärkeätä nan yhteinen piirimielisairaala, on jo
14943: pelkästääill varattomiin, kunnallisen ryhdytty neuvotteluihin myöskin suu-
14944: köyhäiinhoidon hartioUe sortuneihin temman kunnallisen langetta va:tau tisten
14945: langettavatautisii1l! nähden. Henkilöä, jo- hoitolaitoksen perustamiJSe,ksi, edellyttä-
14946: ta tämä kohtalokas stairaus 'ahdistaa, on mällä että hank!keelle on odotettavissa
14947: erittäm vaikeata hoitaa varakkaassakin tukea va:Jtion taholta; ja •sama:nlaisia
14948: yksityiskodissa. Häntä pelkä;ävät lap- neuvotteluja Henee k~äynnissä muissakin
14949: set ja kammovat usein aikuisetkin omai- maakunrniss,a.
14950: set. Tietoisuus täs:tä vaikuttaa vahin- Kun kunnallisten lruitosten perusta-
14951: gollisen masentavasti sa:iraasee111, joka mistoimenpiteet kuitenkin ovat vielä
14952: itsekin tuntee tlla:nsa surkeuden. Sen toistaiseksi kaikkialla; alkuvaiheissaan
14953: vuoksi on lhän k01htaustensa väliajoi1la eikä tilastollisen päätoimiston sosialiti-
14954: alakuloinen, synikkämitelinen ja työhalu- lrustoHisen osaston mainittu tutkimus-
14955: ton, pwhentuen päivä P'äivältä, ellei hä- kaan ole vie[ä lopullises,ti vaiJ.mistunu t,
14956: nel1e voida hanlkkia tautinsa luonteen ei tälssä yhteydessä ole ollut mahdollista
14957: mukaista sopivaa huoltoa sopivassa lai- ryht:yä esittämääm laskelmi'a siitä, min...
14958: toksessa. kä suuruisiksr puheenalaistent laitosten
14959: Niin väJlttämätöntä kuin näin ollen oli- peru:stamis- ja Slisustam:i.skustannukset
14960: sikin tarkoiltuksenmukaisten langettava- tulisivat nousemaan, eikä liioin arvioi-
14961: tautisten hoitolaitosten aikaan,sa.aminen marun laitokselle välttämättömän valtio-
14962: mrua:hamme, on epäiltäv·ää, päästäisiinkö avun •suuruutta. Sellainen ei kuitenikaan
14963: tässä suhteessa riittävän nopeasti tulok- liene tar;peellistakaan, silliä asianmukais-
14964: siin, jos laitosten perustamis- ja ylläpito- ta on, että avustuse·rien suuruuden mää-
14965: puuhat keskitettäisiin yksinomaan val- rittely jätetään, kuten on ollut laita pii-
14966: tion hartiolle; ja; .pel:kästään valtiotoimin rimielis~~Jiraaloithill! nähden, hallituksen
14967: toteutettuina tulisivat hoitolaitokset var- asiaksi. Sens,ij:aan on suotRJvaa, että jo
14968: maankm liialHsesti rasittamaan· valtion elliSi vuoden menosääntöön otetaan tar-
14969: menosäJäntöä. Valtion v;aroiiJ:la välittö- koitusta varten varoja siksi tuntuva
14970: mästi rakennettavien hoitolaitosten rin- summa, että siittä voidaa!l1 jakaa ensimäi-
14971: nalla olisi varmaankin vHsasta ryhtyä seksi muodostuvil'le kuntayhtymille riit-
14972: korjaamaaiDJ epäkohtaa tukemalla kun- tävät apuerät 'laitosten perustamis- ja
14973: nallisin yhteistoimin aikaansaatavia sisustamiS'kustannusten helpottamisek-
14974: ihuoltoloita, kuten jo on tapahtunut mie- si, minkä ohella kuntayhtymille olisi
14975: lisairaanhoidon ailalla; eikä ole epäile- laitosten valmistuttua myönnettävä, mi-
14976: mistä:kään siitä, etteivätkö kunnat, j.os käli mahdollista, jatkuvaa laitosten yllä·
14977: nii<hln hankkeille suodaan riittävä val- pitoavustustakin.
14978: tion kannatus, kävisi alotteihin asiassa.
14979: 348 11,115. - Langetta/vatantisten hoitolaitosten tnkeminen.
14980:
14981: Kaiken edellä esittämärrmne nojalla ja erin kuntayhtymien toimenpi-
14982: ehdotamme kunntioittaen teestä perustettavien langettava-
14983: tautisten hoitolaitosten tukemi-
14984: että Eduskunta päättäisi val- seksi samojen periaatteiden mu-
14985: tion vuoden 1925 menoarvioon kaisesti kuin on tapahtunut kun-
14986: otettavaksi 6,000,000 markan suu- nallisiin piirimielisairaaloihin
14987: ruisen määrärahan käytettäväksi nähden.
14988: hallituksen määrättävillä ehdoilla
14989:
14990: Helsingissä, toukokuun 12 päivänä 1004.
14991:
14992:
14993: Paavo Virkkunen. Mikko Jaskari.
14994: Herman Pojanlnoma.
14995: 349
14996:
14997: Il,ns. - Anom. ehd. n:o 148.
14998:
14999:
15000:
15001:
15002: Tavastähti y. m.: Määrärahan myöntämisestä kaatuva-
15003: tuutisten hoitolaitosten perustamista varten.
15004:
15005:
15006: E d u s k u n Dl a 11 e.
15007:
15008: Niiden henkilöiden joukossa, jotka dossa. Tehdy•n tutkimuksen mukaan voi-
15009: enrnten kaipaavat yhteisikun:nan eri- daan päättää, että maassrumm.e esiinty-
15010: tyistä !huolen1pitoa, muodostavat kaa- vistä kaa.tuvatautitapauksista noi!Ill 2,140
15011: tuva- eli langettavatautiset maassamme on: ~aarlultaan perinnö1lisiä.
15012: hu{)(ffiattarvan ryh!mäm. Äskettäin ·teh- Kaatuva.tautinen on useassa fapa.uik-
15013: dyn, vielä ju.Lka:isen:nattoman ·tilaston sessa vaikea hoitaa muualla. kuin> SO!Pi-
15014: mukaan on maa~SSamme nyJkyääJn 2,294 vassa ;ho~tola:ssa. Puhumatta niistä ~ta
15015: kaatuvatautista, joista 1,078 miestä ja pauksista, joihin yhtyy rvaTsinaioon mie-
15016: 1,216 naista. Nä:iJStä on e.nen:nnl'än tai lisairaus, on ika~:tu:v:atautisen hoito muu-
15017: vähemmän .ty~y~kyisiä 547 miestä ja 600 tenkin yksi>1Jyisessä !kodiSisa erittäin vai-
15018: naista. Köyhäinihoidoru varassa on suuri kea sekä taudinikoih>tausten että kaatuva-
15019: osa näistä sairaista. Taudm leven€1Illi- tantisen mielenlaadun taikia joka yleen-
15020: ,
15021: 1
15022:
15023: miseen nähden on1 huoma;t.tav:a, että se sä on e~p.äluuloinen ja älrty.ine.n ,tai
15024: on sangen epätasainen. Maa•ssa:mme on muul~a ta,vaNa ep.äm,orma:ali. Perheelle,
15025: kuitenikin huomattarvissa kolme selvästi jossa tärrnä tauti esiintyy •tuottaa se erin-
15026: eroi.tettavaa levenemisaluetta, ruim. V ar- omaisia vaikeuksia ja kärs~m'yJksiä, jotika
15027: sinais-SuOIIll.es•sa., SavoSISa sekä rajoittu- eiv·ä t kestä ai·niOa•staa'IL ylhtä illm:nisikää,
15028: v;issa osissa: KarjaTaa ja kolmanneksi vaan j atik:uva,t. sulkupolvesta, :toiseen: muo-
15029: Pohjanmaalla, missä Vaasan Hiänlissä on dostaen siten koko kansaHe!kin raskaasti
15030: suurin määrä y:hdessä läänissä .tavatta- karmettav~n .taakan. Kuvaus taudin le-
15031: via kaatuva:tautisia. venemisestä osoittaa., kuinlka j•ostain !kun-
15032: Kaatuvatautiset VlOidaan taudin syn- nasta, jota. voi pitää; itaudiin varsinaisena
15033: tyyn näiliden jakaa kahteen ryhmään, pesäpaikkana, se onilevinnyt lälhikuntiin.
15034: nim. niiihin, joiden tauti on peritty, ja Sekä i,nJhimi.Uinen IIDY!Öi:ätunto kaatuva-
15035: nBhin, jotka ankararuman loukikautu- tautisia kohtaan~ että kan1sa.n itsevwnje--
15036: misen tai sairauden tai kovan pelästyik- lusvaisto kehoittaa siis tekemään1 jotain
15037: sen tathi muun mieleillliiilmtuksen joih- kaatuvatautis·ten !hoidon öärjestämise!ksi
15038: dosta ()'VWt taudin saaneet. JälJdmäiseen ja: taudin lrevenemisen elhkäisemisekisi.
15039: ryihmään kuuluvien tauti ei !lllene perin- Maassamme ei lVaHion ei:kä kuntien
15040: tönä, edellistä ryihmää voidaan yleelliSä puolesta toi,staiseksi ole rY!hdy,tty milhin-
15041: pitää paranrtumattOIIll.ana, ja 1periytJyy kään toimiin sopivalli hoidon järjes·tämi-
15042: tauti sä!ännöLlisesti ka:atuva>taudin, mie- seiksi !kaa,tu.va:tautisiHe. Yksityisestä aTot-
15043: lenvian• tylsyyden tai rikollisuuden muo- teesta syntyne.inä on :mei:llä ka'ksi hoito-
15044: 11,116. - Kaatuvatantisten hoitolaitosten perustaminen.
15045:
15046: laitosta, ne. V aajasal<m la:iltos naisille sia, joissa :heillä olis:U ti1aisuus :ma:anvil-
15047: lähellä Kuopion ikaupunkia, sekä Oulun jelcystöihin sekä muuhun sopiivaan toi-
15048: kaart:uvatau.tisten lastenJkot:b poj.i.lle. Edel- mintaani. Kaatuvatantisten hoidon edis-
15049: lises.sä, jota yl:läpi.tää Lang.ettavart:autis- tämiseksi olisi suotavaa, että maahaJillllile
15050: ten ooito.y:hdis.tys Kuopiossa, on sijaa: 50. läb:ivuosirua saataisiin j.ärjestetyksi yksi
15051: hoidokkaaJie, jä1ki!mäisessä ill:He. Ai!kai- laitos iku.hunlkin .taudin ievenemislkes-
15052: semmin on Räckhalsissa oHut iho:Utolaitos kukseen, jolloin olis.i saa'V'ut.ettu hluomat-
15053: kaatuvatautis:H:le mielbiille, mutta Ja.k- tava paran:n'US oloi!hin. Jotta asiassa eih-
15054: kau tti se vuonna 1917 toim.mtansa varo- dittäisiin saavuttaa ri:Htävästi k:oike-
15055: jen puutteessa. Kaiken 'kaikkiaan on musta, olisi SYYitä aJu!ksi IPY!'Ikiä siiih.en,
15056: siis n~yään :käytettäv·änä 62 hoi·topa,ik- e·t:tä yksi uusi lai1Jos sall!taisiin pys.tyte-
15057: kaa kaatuvatau:tisille. Pyrkijöitä Vaaja- tylksi. ,A,siaa kävisi m'ielestä:m:me .pa-
15058: sa1on !laitokseen on aina :maa·DJ joka suun- raiten edistämilllien siten, elttä laitosten
15059: rualta pa1jon enemmän, kuin :mitä siilhen perustaminen tapahtuisi srumaaru tapaan
15060: voidaan ottaa. kuin piir:UmietlisaiTaa1oiden, ni:m. että
15061: V ru-sinikin vai.keaiillJlll1n. lhoidettwva1. ja kunnat yhtyisivät perustamaan ytb:teisiä
15062: vwrattomat kaatuvatautiset QVat y•loon.sä lai·toksia ja valtio ottaisi määräpro-
15063: sää.Utt.äväss·ä asemaSISa. Saamatta oilke- sentilla osaa perusta:mis- ja y:UäJ>i!tokus-
15064: ata hoitoa ja ym:märtämys.tä ymp.ä:ris- tannJUksi:Un. V araamathla tar:k<Oit.ukseeii
15065: töltää;:ru, joutuen [huonon kahtelunkin va1tion; vd!r!kataloja, voi!taiisiiiiT laitoksen
15066: alais~ksi he kärsiivät monin verroin tau- ylhtey.teen saada tampeeHinen maaJINil-
15067: distaan. Ne heistä, joita ei voida .kotona jelys joka on yiksi lai1Joksen •ta:loude11iBen
15068: hoitaa, joutuvat use1n. :hoidolklkai!ksi !kun.~ on:nistumiseil1 pääedelly·t:yksiä. V a:asan
15069: nallisk<Oteihin~ joiSISa he voivak olla: il1yvin };äänissä ODI jo alettu kurutien keiSiken
15070: häiritsevänä ailine:ksena ja joissa heidät sullinmitella yihlteisen laito!klsen :perusta-
15071: usein sijoitetaan miel.:Usa1rasosa'Sitolle, mista ja olisikin ensi:mäisen; laitoksen
15072: vaikka eivät ole miel:Usaira:Uta. Kawtu- perustaminen tähän osaan mall!ta, jossa
15073: va:tautisten jO'Uiduttua hoitoilaitoksessa tautia sairastavia on: en:bten, edttä i'
15074: oikeaanl hoitoon voidaan mellkein aillla suotava. 160 hengelle 1al'lkoitettua lai-
15075: huomata !Parantumista heidän tilassaan. tosta varten, jossa olisi lkaiksi sop~van
15076: Kmtaukset rvä;henervåt ja ympäristössä, väl:Umatkan päästsä olevaa osastoa, ni:m.
15077: jossa theitä kohdeHaan ystäv.äl,lisesti ja yksi miehihle ja yksi naisille, tulisivat
15078: y:mmä1r,täimyks~llä, tasaanrtuu heidä111 peru&tamislkulut sumani!tta:Usen arvion
15079: mielenlaatun!Sa.. Heidän työk~ky.nJSä voi- mukaan ole:m.aan noin 3,000,000 markkaa.
15080: daan myöskin huomattavalla tavalla ot- Jos Vaaj.asailon laitoksen yJhteyteen pe-
15081: taa !käcy.täntöön·. rustettaisiin :miesten: osasto, voisi t.ämä
15082: Huolenpito kansan terveydestä yleensä tois•taiseksi täyt.tää laitoben tarpeen
15083: kehoit.taa .tekemään jotain kaatuvatau- SaVlossa. Tällaisen osastoo perus~t~mista
15084: ti;sten ihoidon järjestämilseksi. Nämä sai- muutamien kilomerien pääihän n.yt toi-
15085: raat eivät yleensä tarvitse varsina.ista messa. olevista !Ila.isten osastoista on!kin
15086: sai\:raailaa, ei myöstkääilJ mielisairarulan laitosta yHäpWiNä Ythdistys suunnitellut
15087: tapais:i·a laitoksia, .koska mielisairaat ViOima·tta kuitenikaan tarpeeHis1ten rvaro-
15088: kaatuv.a~tautiset, joiden luik.u on vähäi- jen puutteessa aietta 'toteuttaa. Jos val-
15089: nen, paraiten voidaan lhoitaa varsinai- tio ll!vustaisi yU:ldiSitystä esim. 500,000
15090: sissa mielisaio:raaloiSISa, vaan: olisi heille ma:rka'n a[)urahalla olisi y{bdisty~, jonika
15091: järjestettävä t.cyösiil'ltolan talpaisia laHok- täihällliastinen toiminta on ail"Vosteltava
15092: II,116. - Tavastähti y. m. 3&1
15093:
15094: eri:t,täm hy:vin jolhdeiuksi, vailimis ryhty- että Eduskunta ottaisi tuleoon
15095: mään p.erustamarun n. 30 m~eshoidok vuoden menoarvioon 2,000,000 m-ar-
15096: Jmaihle tar1ooitettua hoitolaa. kan menoerän käytettäväksi pe-
15097: Viitaten yll.äolevaan anomme kunni- rustamisktilujen korvauksena kun-
15098: oittaetn. tayhtymille ja yksityisille yhdis-
15099: tyksille, jotka perustavat kaatuva-
15100: tuutisten hoitolaitoksia.
15101:
15102: Helsinki, 16 -p. wuwkuuta ffi214,
15103:
15104:
15105: Elli Tavastihti. J. A. Mannermaa.
15106: Herman Pojanluoma. Oskari Heikinheimo.
15107: 0. H. Jusslla.
15108: 362
15109:
15110: IT,t17. - Anom. ehd. n:o 149. : ·'
15111:
15112:
15113:
15114:
15115: Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä keuhkotauti-
15116: parantolan perustamista varten Perä-Pohjolaan.
15117:
15118:
15119: E d u: s k u n n a 11 e.
15120:
15121: Sittenkun Eduskunta v. 1922 valtio- kunnrule ,,Perä-Pohjolan Tuberkulosin-
15122: päiviUä, sille jä:tetyn anomusehdotuksen vastustamisyhdistyksen, kotipruikk:ana
15123: johdosta hyväksyi seuraavan vuoden Rovaniemi" sekä muiden toimiensa ohella
15124: tulo- ja menoarvioon 7 pääluokan III lu- ryhtyä m. m. perus.tamaan ja rakenta-
15125: vun 47 mom. kohdalle otettavaksi 500.,000 maan Rovaniemen kuntaan Muurolan
15126: markan suuruiseru määrärrohan tuberku- ra:utatiepysäkin läheisyyteen .,,keuhko-
15127: losin vastustam.iS>työn edistämiseksi Pe- tautiparantolan niin pian kun tarvitb-
15128: rä-Pohjolassa on sanotussa maakunnassa vat varat siihen saadaan".
15129: voimakkaasti jabke·ttu samaan suuntaan Yhdistykseen, joka toimii koko maata
15130: kälypää jo ennen alulle pantua työtä ja kä:srttävän Tuberkulosin Vastusta:mis-
15131: ryhdytty rrutkaisevHn toimenpi:teisriin yhdistyksen ha:araosastona ja sen hyväk-
15132: maini,tun vastustustyön tehostamiseksi. symilläi säämmJÖillä, on myöhemmin liit-
15133: Paitsi monia muita, vapaan kansalais- tynyt vielä useitru kurutia, yhdistyksiä ja
15134: toiminrnan; ilmenemismuO'toja, pidettiin yksityisiä henkilöitä. Näinollen, ja luO't-
15135: asian johdosta kesällä v. 1003 Perä-Poh- taen Eduskunnan jat"Kuvaan myötätun-
15136: jolan kuntain yhteinen kuntakokous Ke- toon ja rahalliseen kanna·tukseen on sa-
15137: min kaupungissa, ja siinä kuntain edus- notun yhdistyksen johtokunta, siihen
15138: tajat oliva:t yksimielisiä sanvturr työn valtuutettuna ja kun1tain myöntäJmillä
15139: tarpeellisuudesta maakunnassa, sekä varoilla hankkinut parantolaa varten
15140: m. m. pitivät aivan vä,lttäJmättömänä er'im.omaisen sopivan maa-alueen Kemin
15141: suuremman keuhkotautiparantolan pe- -Rovaniemen radan varrelta samoin
15142: rustamista paikkakunnalle. kuin arkldtelhti E. A. Kran0kin valmi,s-
15143: Monien alkuvalmistelujen ja sanotussa tamat piirustusluonnokset ja kustannus-
15144: kokouksessa valitun to:i!mikulliiLan ehdo- arviolll. Mainittu parantola, joka; on aja-
15145: tuksen pohjalla otettiin asia kaikessa teltu rakenltaa 60--80 sairaalle ja tulisi
15146: laajuudessaan uudelleen esille joulukuun asianomaisen kustannusarviow mukaan
15147: 15 päivänä 192~ pidetyssä yhteisessä makslliiilaa'll noin 6 miljoonaa markkaa,
15148: kuntakokouksessa, jossa Kemin kaupunc tulisi näin muodoin srijoitetuksi Perä-
15149: gint, Kemin maalaiskunnan, Rovaniemen, Pohjolan keskukseen ja voisi nähtävästi
15150: Tervolan, Ala tornion, Kemijärven ja pitkiksi ajoiksi tyydyttäiä sekä itäisen
15151: Savukosken kuntain laillisesti valitut että läntisen kuin myöskin Lapinkin tar-
15152: edustajat päättivä't ottaa asian omak- peet.
15153: seen ja yksimielisesti perustaa paikka- Parantolakysymyksen onnelliseen rat-
15154: Il,117.- Junes y. m. 353
15155:
15156: kaisuun saamiseksi Perä-'Pohjolan väes- kun sen kannatusyhdistys, HallitukseLle
15157: tö on, kUJten edellisestä nä:kyy, ryhtynyt erikseen myörskin osoitetulla anomuk-
15158: omasta puolestaan aivan ratkaiseviin ja sella 1toivoo yrityks6111 toteuttamiselle
15159: suuria kustannuksia vaativiin toimenpi- riit.tävää kannatusta, niin uskallamme
15160: teisii-n. 'rämä:n työn joudut.tmiseksi ja toivoa, että: Eduskunta tukee sikäläistä
15161: eteen[)äirn. viemiseksi se luottamuksella vapaata kansalaistoimintaa ja riittäväin
15162: odottaa valtiovallan tukea ja rahallista määrärahain myöntämisellä tekee mah-
15163: avustusta. sillä ilman sitä: on laitoks•en dollis.eiksi kyseessä olevwn keuhkotauti-
15164: pys,tyyn paneminen maakunnalle ylivoi- parantolan rakentamisen ja s'en jatku-
15165: mainen. van ylläJpitämisen.
15166: Parantolan tarpeellisuudesta tälle kau- Edellä main~tun nnjalla ja vii:taten
15167: kaiselle ja niin suuresti tuberkulosin vieläJ t.a,lousvalidkunnan maaliskuun 15
15168: vaivaamalle pa~kkakull.ill.alle tuskiru on p:nä 1923 valtiovarainvaliokunnalle an-
15169: olemassa muuta kuin yksi mieli. Siitä- tamaan lausuntoon arromme kunnioit-
15170: hän on v ..1!922 ja 1923 valtiopäiviUä, sa- taen,
15171: maa a'siaa koskevain anomusehdotusten
15172: johdosta, valtiovarvainvaliokunnalle an~ että Eduskunta päättäisi tulevan
15173: tamissaan lausunn:oissa talousvaHokun- vuoden menoarvioon asianomaisen
15174: takin 1tullut vakuutetuksi. pääluokan kohdalle Hallituksen
15175: Kun nyt, yllämainituissa twlousvalio- käytettäväksi ottaa 3 miljoonan
15176: kunnan antamissa ja Eduskunnan omak- markan suuruisen määrärahan
15177: sumissa lausunnoissa kaivatut muut keuhkotautiparantolan perustami-
15178: edellytyks.et parantolan perustamiselle sen avustamiseksi Perä-Pohjolaan.
15179: käJsityksemme mukaan ovat olemassa ja
15180:
15181: Helsingissä, toukokuun 16 päivänJä 1924.
15182:
15183:
15184: Antti Junes. Janne Koivuranta.
15185: 0. H. Jussila. A. A. Neitiniemi.
15186: J aio Lahdensuo. T. J anhonen.
15187: Pekka Saarelainen. J. L. Seppänen.
15188: Vilho Nikkanen. Mi•kko Piitulainen.
15189: Heikki W ehkaoja. J. Kauranen.
15190: Frans Kärki.
15191: 364
15192:
15193: II,us, - Anom. ehd. n:o 150.
15194:
15195:
15196:
15197:
15198: Somersalo y. m.: Määrärahan myöntämisestä tylsämie-
15199: listen kasvatus- ja huoltolaitosta varten.
15200:
15201:
15202: Eduskunnalle.
15203:
15204: Vuonna 19116 toimitetun tHastomsen vrut ne, miten tärkeätä on tylsärrnielisten
15205: tutkimuksen mukaan oli maassamme sil- huolto. Meillä ei erikorstut'kimusta ole
15206: loin lJO,OOO tylsämielistä. Näitä varten suorite'ttu, mutta kunnalliset viranomai-
15207: on ain,oastaan yksi opetuslaitos, Pe·rttu- set voivat esittää monta esimerkkiä sii-
15208: lmru kasvatusJaitos,. johon voidaan ottaa tä, miten vakavat seuraukset on tylsä-
15209: 100 last:a:, sekä Sisäläili.etysseuran koti mielis,ten jättämisestä vaille huoltoa• ja
15210: Liikolassa 30:lle idiootille. Huhtikuun valvontaa.
15211: L5 päitvänä 1001 annetun O[>pivelvolli- Edellä ma:ini.ttujen tutkimusten tu-
15212: suuslain 1 § :n 2 momentin mukaan ovat lokset ova.t johtaneet siihen, että sivis-
15213: tylsämieliset. toi,staiseksi vapautetut op- tysmarut toiselta puolen: koettavwt kehit-
15214: pivelvollisuudesta. ja on näistä erikseen tää kehityskykyiset ja toiselta puolen
15215: säädettävä. Kuitenkaan ei vielä ole edes . e1stää tylsämieliset. jatkamasta sukuaan.
15216: mitään suunnitelmaa· tämäJru opetuksen. Tämä on saavutettu erist'ämällä tylsä-
15217: järjestämise:rosi. Sekä inhimilliseltä että mieliset laitoksiin. Niinpä on esime·r-
15218: yhteiskunnalliselta kannalta katsottuna kiks.i Tanskas,sa ty lsämielisistä, 50 % lai-
15219: olisi kuitenkin välttämätöntä, että kehi- toshoidossa.
15220: tysikykyiset tylsäJmieliset. saisivat' sopi- Meillä on tylsämielisten lukua tutki-
15221: vaa opetusta ja että ne, jotka ovat vailla nut komittea todennut,. että 10,000 tylsä-
15222: kaikkea kehrtysmahdollisuutta, voitai- ruil=iHses.tä tarvitsee 6,000 ehdottomasti
15223: siin hoitaa laitoksissa. Tehdyt tutki- laitoshoitoa. Laitosten perustaminen
15224: mukset osoit!avat nimittäin, että tylsä- näin monelle yhdellä kertaa käy kuiten-
15225: mielisyys periytyy ja ·että: tylsämieliset ki'IlJ ylivoimaiseksi. Kipeimmän tarpeen
15226: perillisineem_, tulevat yhteiskunnalle edt- tyydyttämisebi liarvittaisiin aluksi 2
15227: täin kalliiksi. Niin1pä on Yhdysvalloissa työkotia Perttulan kasvatuslaitoksesta
15228: tutkittu eräs tylsäJmielineiil suku, joka pä:ässeille kehittyneimmille lapsille maa-
15229: 7'5 vuoden kuluessa tuli YJhteiskunnalle taloustöihin perehtymistä va,rten, toinen
15230: maksamaan 6 miljoonaa. dollaria. Erään nom 50 porkaa va.r:ten, toinen noin' 20
15231: soUlaan ja tylsämielisen naisen· a;violii- tyttöä varten, 2 kotia kumpikin noin 30
15232: tosta syntyi siellä poika., jonka 500 jäl- tä,ysiru keihittymättömälle lapselle seikä
15233: keläisestä ainoaSttaan 46 henkilöä oli 3 kotia elinkautishoidokkeille, jokainen
15234: normaalia. Ruots~sa on suoritettu laa- ll:Oin 80 :va;rten. Hoitolaitoks-et voitaisiin
15235: joja tutkitmuks.ia tällä alalla ja osoitta- perustaa joko Perttulan' kasvatuslaitok-
15236: II,ns. - Somersalo y. m. 355
15237:
15238: sen yhteyteen tai rakemta.a uusi laitos. ja huoltoa varten laitoksen noin
15239: Arviolaskelman mukaau nnuseva•t perus- 370 tylsämieliselle; ja
15240: tamiskustano:mkset llloin 6 miljoonaan 2) että Eduskunta tätä varten
15241: markka:an. myöntäisi 6 miljoonaa markkaa,
15242: Ylläolevan perusteella allekirjoitta- josta 3 miljoonaa markkaa otettai-
15243: neet kunnioittaen anovat siin vuoden 1925 menoarvioon.
15244:
15245: 1) että Eduskunta päättäisi pe-
15246: rustaa tylsämielisten kasvatusta
15247:
15248: Helsingissä, toukokuun 17 päivänä 1924.
15249:
15250:
15251: Eva Somersalo. Hedvig Gebhard.
15252: Oskari Heikinheimo. Mandi Hannula.
15253: Elias Tukia. A. A. Neitiniemi.
15254: Siviä Ruotzi. Olga Leinonen.
15255: Erkki Kaila.
15256: 356
15257:
15258: 11,119. - Pet. försl. n:o 151.
15259:
15260:
15261:
15262:
15263: J acobsson m. fl.: Ang. beviljande av anslag för byg-
15264: gande av länesjukhus i W asa stad.
15265:
15266:
15267: T i 11 R i k s d a g e n.
15268:
15269: Frågan om nybyggnad av Vasa liäne- mål var att ett nytt läne,sjukhus med det
15270: sjukhus iha·r redan i decennier s•tått på första måtte, uppförrus: i Wasa stad. År
15271: dagordnilllgelli. Alla; de initia tiv, vi:tka 1907 motionerade sedan lamdtdagen om
15272: emellertid i frågan blivit trugna såväl aiV a•tt ett nytt liän:estju'khus måtte uppföras
15273: l·änets la111dshövdingar .som ock från me- i W a:sa sta.d och att det gamill sjukhuset
15274: dicina:lstyrelsens sLda hava dock blivit skulle omändras till ett allmänt sinnes-
15275: resultatslösa. sjukhus. MedicinaJlstyrelsen förordade
15276: Ifrågavarande länesjukhus. är redan för sin del motionen på de,t va•rmaste och
15277: halftan1nrut s•eke~t gamma~t; det grunda- följden var att en kommitte tillsattes för
15278: des år 1768. Enär a~Ua grundligare, och att i frågan upp-göra försliag. Kommit-
15279: merru genomgripalllde. ·reparationer under t.ens detaUer:ade yttrande blev färdigt år
15280: ett trettiotrul år blivit förSIUmmade av 1909 och fas,ts,log kommitten däri bl. a.
15281: den anledningen att frågan om sjuk- att ,,Mus•tas·aari läne•sjukhus redan i an-
15282: husets förflyttande til1 V asru s•tad stått seende till sitt läge al~märnt och länge
15283: ;på d.rugordnfu:lgen, har sdukhu.set som av aJUSetts vara t~U läne,sjukhus olämpligt."
15284: staten upprätthålles för att til~godose Kommitten ansåg för sin del det v;rura
15285: hela låne.ts ·behov av centralsjukhus, rå- önsikvärt att ett n'Ytt länesjukhus förla-
15286: kat i såda111t 1Jägerv.all att ett nytt läne- des till Wasa s'tad. Uti S'itt utlåtande
15287: sjuikhus med ail:lra första bör uppf·öras. fastSilog s.amma lmmmitte än ytterli:gare
15288: Beträff.ande länesdukhusfrågans• tidi- de bristfälHghe.ter och övrig.a olägenhe-
15289: gare skeden må följande här anföras. ter som vidl!åda såväl,g:jukhuS<byggnaden
15290: Reda:n vid l•antdagem.. 189·7 ingavs ti:ll som ekonomiavdeln!ingen och vilk.a ibr:iJst-
15291: bondestållldet en pe,tLt1on, v;ari föres1ogs fäil'l:ilg~hete'r och o'l:ä,genhe.ter sedan år ef-
15292: up,pföramdet av ett nytt länesjukhus i ter år påtalats, selllas,t av nuvaTande
15293: V as:ru stad enär det i Gamla-W asa befin t- landshövdin•g•en uti en tHl ministe:riet
15294: ligru länesjuikhuset ieke på liålllga tide;:r för inrikesärenden insfuld skrivel:se. Vi
15295: mera förmå tt motsvara sitt ändamål. hälliVLsru tHl 1sagda skrive~'e, eniär därur
15296: Årendet e['lhöll emene.rtid icke i stånden fr.amgår länesjukhuse,ts nu varande,
15297: tillrwckligt medhåll varför detsamma skandrul·öst då:liga ski~k.
15298: förföll. Ar 1905 tog dåv.rurande• guver- Ånnu bör omnämn:a•s att länesjukhus-
15299: nören i W as•ru ~än frågan tili tals uti sin frågan f·ör omkring 10 år s·edan höll på
15300: ånsberätt.else fr:amhållande att ett av be- att lycMigen• lösas. Dåvarande guvernö-
15301: foillmingens i länet ·varmas.te. ön~knings- re.n i länet Vidnäs vrur på personHg före-
15302: 11,119. - Jacobsson y. m. 3&7
15303:
15304: dragning hos kej.sa~en och erhöU dennes av vidsyftande beskruffenhet, till riks-
15305: förfogande att det nya länesjukhuset dagens prövning, enär län~jukhusfrå
15306: med det f·ö11sta •skulle uppföras i W rusa gans end:a ooh snaJbba a.vgörande syne•s
15307: stad. För ändamålet anvisade kejsaren kunna ernås endast genom r~ksdrugen.
15308: ur ,gina di,sposition~Smedel en gåva om Byggandet av ett nytt ooh i alla av-
15309: 1 m:ihl:ion mark. Samtidigt erhöltl senwten seenden modernt :sjukhus har nämligen
15310: befaUning att Sikyndsa.mmrust skrida till nu blivit ett tvinga1nde behov. Det är ju
15311: företagets rea~:iJserande. Det bestämde:s en :skriande orätt mot ]änets befolkning
15312: att det nrya länesju!khuset skulle byggas att ri:kets befollkning1Srikaste mn, var~est
15313: såsom det för.sta av statens 1störr•e by.gg- finnes över en ha>lv miH::iJon in:vånare, så-
15314: nwdsföretag. I en1ighet härmed vidtog som allmänt Lä:ne•sjukhu·s fortfa.ra;nde run-
15315: medicina:Lstyrels·en ·åtgärder i saken och vändes ett halftannat sekelt gammal>t
15316: med W as.a 1stad ingick,s :sådan överens- sdulkhus, som redan för trettio år s•edan
15317: kommelse att staden utan enS1ättning av- fas:ts1ogs varru för ä:ndamålet alldeles
15318: stod f·ör läne,sjukhuset nödig tomt. Plat- olämpl'igt och va.rest 1saknas även de pri-
15319: sen besiktigades då även av medicinal- mitivruste · i ett nutids:sjukhu1s nödvän-
15320: styrelsens chef, övel'direkt·ör Karvonen, diga: hjäilipmedel. Redan i årata'l har till-
15321: ~om om ·densamma avgarv detmest ampla ståndet i f·öreva·rande 1änesjukhus varit
15322: erkännande, enär platsen är bellägen ,på sädant .att detsamma på grund av bris·t
15323: hö.glänt, 1stelllbunden mark med skog på utrymme icke kunnrut mottag.a p.a-
15324: bakom och framför ·en plan åikel'mark, tient·er, vilka till srjukhuset hämtats
15325: som för ,sjukhuset lämpUgast kunde ap- långväg.a ifrån l'änets olika delar. Vi
15326: 1ems ti'll par'k och tJ'ädgål'd. aruse det icke nödigt att ytterlig.rure be-
15327: Ärendet var sålunda då väl förspänt, röra det nuvarande Läne;sjukhusets alle-
15328: men vid sa:mm:a tider utbröt världskri- handa olägen1heter, vilka i länet äro .all-
15329: get, som wvbröt alla vidare åtgärder i mänt be:kanta och vi'~ka även officieLlt
15330: saken. T . o. m. millwiongåV!an srt:an.nade på e~kändes hruva för·efunn,its redan i de-
15331: pappret. Där·efter hll!r .saken fått vila cennier. Vi hänvisa i detta av•se•ende
15332: intiH deiS1S nuvarande, la:ndshö•vdinge.n på blott ytterliga•re till nuvarande lanlds-
15333: grund av atlmäniheten:s kla:gomål därpå hövd:iJngens t'ill minis,terie't 'för inri~es
15334: riktwt 1sin uppmärk1s:amhet och i .saken äre:nden sända 18krivels•e. Även önska vi
15335: redan tvänrne gånger inkommit med i förevarande avseende hän~is1a till me-
15336: fralffistäillningar tili ,statsråidet. dicinal!Styre:ls,ens- f.ör inkommande fem
15337: Enär •så1s·om ova·n nämnts och med år:s period u tarbetade hemställan i
15338: hänsyn även till frågans tidigwre ske- sammru fråga. På många årtlionden hava
15339: den, vilka vi ansett nödigt så detaljerat i ,g.jukhuset icke vidtagits, någm grundli-
15340: som .skett, beröra, man .på goda grunder gare repar.ationer ocih även för de ound-
15341: kan antaga att länesjukhuset:s nY'byg.g- gängliga•ste ål'ISl'emonterna hava anvi-
15342: nadsfråga :Lcke på dooenlllier ens s:kall .sats bLott obetyd'li,ga smulor, •såisom t. ex.
15343: via ämbet,sverken leda tiH 1sådrunt slut- för senaste år då av behöv1ig1t anslag
15344: resultat, vilket IS•åisom känt och erkänt blott 20 % bevilja.des, vilket hade tili
15345: är, utgör ·ett ofrånikom'liigt behov hos lä- föl.j>d att :Säl'Skilda må:lnin.gsa;rbeten läm-
15346: nets inrvånare, hava vi ansett tillf8iUet nades på hälft. Det ta har, enligt vad vi
15347: lämpligt frrumställa detta ärende, som erfarit härflutit där.av, att då ,sflsom
15348: avser länets bebyggal'es gemens,amma förut nämnts avs•ikten varit att i fram-
15349: och berättigade bä:sta och s1om eljes är tiden bygga nytt 'sjukihus, det icke an-
15350: :358 11,119. - Lääninsaimalan rakentaminen Vaasaan.
15351:
15352: setts löna sig ;att i det gamlla vidare ned- att för ändamålet i 1925 års ut-
15353: lä.gga kapital. giftsstat observeras minst 15 mil-
15354: Under fö:ventämnda förhåHanden f;å vi lioner mark;
15355: härjämte hövligast tili Ri'ksdagens pröv- att nuvarande länesjukhuset ta-
15356: ni,ng och av.gör,ande föres~å, ges i anspråk för annan, behövlig
15357: sjukvård, t. ex. för fallandesjuka,
15358: att ett nytt, modernt och till- av vilka i riket finnas över 2,000
15359: räckligt rymligt länesjukhus med och viZka i synnerlig grad äro i
15360: första bygges i W asa stad; avsaknad av nödig sjukhusvd.rd.
15361:
15362: Helsing~ors, den 12 maj 1924.
15363:
15364:
15365:
15366: Otto J acobsson. Josef Mangs.
15367: Ernst Estlander. Johannes Klockars.
15368: M. V. Björk.
15369: 359
15370:
15371: 11,119, - Anom. ehd. n:o 151. Suomennos.
15372:
15373:
15374:
15375:
15376: Jacobsson y. m.: Määrärahan myöntämisestä läänin-
15377: sairaalan rakentamiseksi Vaasan kaupunkiin.
15378:
15379:
15380: E d u s k u DJ n: .3! l l e.
15381:
15382: Kysymys Vaasan lä:änirusairarulan kYSY'myksen .puheeksi vuosiikertomukses-
15383: uudetstaan raJkentrumisesta Olli jo vuosi- saan huomaJuttaen läänin asukkaiden
15384: kymmeniä ollut päJ:i!vä!järjestyksessä. hartaimpia toilvomukisia olevan, että uusi
15385: Kaikki ne a:lo.tteet, joita tälssäJ kysymyk- lä!äninsaira'ala mitä pilkimmin rakennet-
15386: se.ssä on teh t:y sekä lä1änin mruaherran taisiin VaasaJlJ kaupunkiin.. V. 1907 anoi
15387: että .myösikin läläkintöhallitukSien tahol- srtt.eru · edusikunta, että uusi lääninsai-
15388: ta,, ovat 'kuitenkin jääneet tuloiksetto- raalll> raikenltllettlai•sHn Vaasan kaupun-
15389: milosi. · kiin ja että entinen: sairaala muutettai-
15390: Kysymyksessä oleva' lä:äninsairaala· on yleiseksi' mielisa;iraalaksi. Lääkirutöhal-
15391: jo puolitoistasataa vuotta Vll>nha; se pe- litus kannatti puolestaan anmnus;ta mitä
15392: rustettiin v... 17t68. Koska kaikki perns- läJmpilmimmin :Ia seurauksena oli,. että
15393: teellisemmat ja laajemmat ·korjaukset asetet•tiin komitea tekemään kyg,ymyk-
15394: kolmen viime vuosåkymmenen ·a:ikana on ;Seslsä ehdotusta. Komitean yksityiskoh~
15395: lyöty la:i!miru .sen johdosta, että kysymys tainen :lausunto va1mistui v. 1009 ja to-
15396: sa'iraalaru siirtäanisestä V aas·an kaupuw- tesi k-om~tea siinäJ m. m. että .,Mustasaar
15397: kiiru on ollut päiväJjärjestyksessä, on relll lääninsairaalaa jo asemansa puolesta
15398: tämä sairaala, jota va:.ltio ylläpitää tyy- on yleisestii ja kauan pidetty lääJninsai-
15399: dyttäälkseen kOiko läJäm.in keskussairaa- raalaksi sopimattomana". Kom:i!tea puo-
15400: lan ta.r.peen, joutunut sellaiseen tilaan, lestaan piti toivottavana, eUä uusi lää-
15401: että uus.i lääniDJSairaalarakennus on mitä ninsakaaila sijoitettaisiin Vaa:sanJ !kau-
15402: pikaisimmin :rakermetltava. punkiin. Lausunnossaan sBJma komitea
15403: Lään~nsairaalakysymyksen aikaisem- vielä huomautti! niilstä puutteellisuuk-
15404: mista vaiheis-ta, es.itettäikööru tässä seu- sista ja muista epälkobdis.ta, joita on: ha-
15405: raav.aa. Jo valtiopäivinä 1897 tehtiin vaittavissa sekä sairaa'larakenruuksessa
15406: talonpoilkaissäädyssä anomusehdotus, että! talousosastossa ja jo:i<s.ta puutteelli-
15407: jossa esitettiin uusi läänins.ari:r.aoala ra- suu:ksiistru ja epäJkohdista. sitten joka
15408: kennettavaksi Vaasan kaupunikiin, kosika vuosiJ on huomautettu. viime'kisi ntykyi-
15409: Vanhassa Vaasassa oleva lääninsairaala ruen maruherra eräJäissä siSiäll!s·iai:DJministe-
15410: ei ooäiä pitkiin aikoihin ollut voinut vrus- riölle läihettämäs.sään kirjeilmässä. Me
15411: tata ta['lkoitustaan. Kysymys ei kuitenr- viitta:armm.e sanottuun kirjelmäJän, koska
15412: ka:aDJ saanut säädyssä tarpooks.i: kanna- siitä käy ilmi 1äänlinsali:oo;ala;n ny-kyinen
15413: tusta, jonika vuoksi se raukesi. V .. 1005 skan!daalimailsen huono tila.
15414: otti: Vaasan läänin silloinen kuvernööri Vielä on main:i!ttarva, ettäJ lääninsai-
15415: 360 11,119. - Lääninsairaalan rakentaminen Vaasaan.
15416:
15417: raalaikysymys noin 10 vuotta sit.ten oli kien vielä vuosikymmeniin johtai:si sel-
15418: ratkeamaisilla:an onnellisesti. Lä:ämin lruiseen lopputulokseen, joka yleisesti on
15419: silloinen kuvemööri Vidnäs oE henkilö- tunnettu ja tunnustettu läänin asukkai-
15420: kohtaisella esittelyllä: keis.arin luona ja den ehdottoiman ta.rpeem v.aa:timaksi,
15421: sai ·tämän suostu:muksen siihen, että olemme katsoneet ti'laisuuderu sopivaksi
15422: uusi läämiirusairaala ensi tilassa raken- e.s.ittää tämäJn asian, joka ta::rkoittaa Jää-
15423: l1Jettaisiin Vaasan kaupunikiin. Tarlmi'- nin asukkaitten yhteistä ja oikeutet;ttua
15424: tusta va.rten osoitti keisarri käJyttövall'ois- pa;raiS'ta ja joka muuten oru mitä laaja-
15425: taan 1 :milj. markan lahjoituksen, Sa- kantoisi•n, eduskunruan harkittavaksi,
15426: malla sai .senaatti määirä,yk.sen mitä jou- ko~ka läiäninsairaalrukysymyksen ainoa
15427: tuisimmin ryhtyäJ yrityk.sen toteuttami- ja nopea Tatkaisu nruyttää voitavan saa-
15428: seen. Moorättiin, että uusi lääninsai- vuttaru vain eduskunnan a.vulla.,
15429: raala olisi raken:rrettavw ensimä:isenä Uuden ja kaikissru suhteissa uudt:mai-
15430: valtion r.suuremmista rakennusy.rityk- kaiseru sai•rarulan rakentamimm on ni-
15431: sis.tä. Tämäl11 mukaise·sti läfuldntöhalli.- mittäin nyt muodostunut pakottavaksi
15432: tus ryhtyi asiassa toimell[liteisiin ja tarpeeksi. Onihan huutava vääryys va·l-
15433: Vaasan kaupungin kanssa' tehtiill' sopi- ta:kunnan väkiTikkaimmau läänin väes-
15434: mus,. jonka; mukaan kaupunki koTVauk- töä kohtaan, läänin, jossa a•suu yli puoli
15435: setta lJuOIVu tti lääninsairaalaa varten miljoonaa' ihmistä, että sen yleisenä lää-
15436: tarvittavan; ·torutin.. IDhdotetunl :sairaala- ninsairaalana edeHeen käytetää.n puoli-
15437: pai'kan tarkrus.ti myöskin silloin lääkin~ toista vuosisa·taa vanhaa; sairaalaa, joka
15438: töhallituksen päätlli'kkö, ylitireht.öö.ri jo 00 vuotta sitten todettiiru .taLrkoituk-
15439: Ka:r:vonen, joika siitä antoi mWii kiittä- seensa airvan sopimat:tomaksi ja josta
15440: vimmän lausunnon,, koska pailkka sijaitsi puuttuvat a1keelli.simrma.tkin nykyaikai-
15441: korikeahikoHa kiviperäisell:ä maaLla ja sessa sairaalassa· välttämättömät apu-
15442: s·en takall\a. oli metsää seikä; edessä pelto- neuvot.. Jo vuosikausia on tilanne mai-
15443: ala!, joka voi.taisiin erit·täinl sopivas.ti nitussa lääninsairaalassa ollut sellainen,
15444: käyttruä: :sruiraalan pui.stoksi ja puutar- ettei se ole tilan puutteen vuoksi voinut
15445: hakiSL ottaa v.astaan potilaita, jotka on sairaa-
15446: •Asiru oli siten hyvällä tolaUa,. mutta laaru tuotu läänin erri osista pitkien ma·t-
15447: saanoihin aiJkoihin s·yttyi maailmansota, kojen päästä. Emme katso tarpeelli-
15448: joka keskeytti kaikki enemmäit toimen- seksi tässä1 laajemmin kosketella nykyi-
15449: piteet· asiaiSISa. Vieläpä mainittu miljoo- sen läämirusai•raalan kaikenlaisia epälkoh-
15450: nala:hjoHuskin jäi vainr paperill.e-. Sen tia, jotka läänissä ovat yleisesti tunne·tut
15451: jrulkeen kysymys on s.aanut lervätä, kun- ja. jotka myöskin viraUisesti on1 tunnus-
15452: nes nylkyinen maaiherra: yleisön, valitus- tettu jo vuosikymmeniä vallinn,e:i!ks1i.
15453: ten j•ohid!osta on kiinnit•t:änyt. •siihen huo- Me viiMaamme tässä :suhteessa vain edel-
15454: mionJSa ja jo kaksi kertaa tehn,yt asiasta leen nykyisen' maaherran sisäasiain-
15455: esityksen va1 tioneuvostolle. m[nisteriöön lruhe·t,tämää!Th kirJelmään.
15456: Koska kuten yNä on maini·ttu ja. kat- My,öSiklin haluamme täs.sä suhteeSISa vii-
15457: soen myöskin kysymykseru aikaisempiin ta.ta läiäJkintöhalHtuksen tulevan viisi-
15458: vai!he-isiin, joiden ver.raten seikkaperräi- vuotiskauden vwrainhoitosuunni!telman
15459: sen kosketJtelemisen olemme katsoneet yhteydessä tekemä,än esitykseen samassa
15460: ta.11peelHseksi~ hyvillä perusteilla voi- kysymyk1sessä. Moneen vuO/S.iJkymmeneen
15461: daan otaksua, ettei lääninsaiTaalan ei sruiraalassa ole toimitettu mitään pe-
15462: uutisrrukennuskysymys viras.totietä kul- rusteellrsempiw korjauksia, ja myöskin
15463: 11,119. - Jacobsson y. m. 361
15464:
15465: vältltämät.t.ömimpiä vuosikorjauksi·a var- että uusi, uudenaikainen ja tar-
15466: ten on osoitettu vain aivan mitättömiä peeksi tilava lääninsairaala ensi
15467: määr.iLrahoja, kuten esim. viime vuodek- tilassa rakennetaan Vaasan kau-
15468: si, jolloin .ta.rvitta;vas.ta määlrärahasta punkiin;
15469: myön!Illettiin vain 20 %,,, misttii; oli seu- että tarkoitusta varten 1925 vuo-
15470: rau:ksena, että eräät maalaustyöt tärytyi den tulo- ja menoarviossa osoite-
15471: jwttää 'keskenerä1siksi. Tämä on1, mikäJli taan vähintään 15 milj. markkaa;
15472: olemme saaneet tietää, a:iheuturuut siitä, että nykyinen lääninsairaala
15473: että kun, ku,ten· edeUä on mainittu, on käytetään muun tarpeellisen sai-
15474: ollut :tarkoituksena vast.edes rakenitaa rashoidon, esim. kaatuvatautisten
15475: uusi sah.·aala, ei ole katsottu kanna.tta- hoidon tarpeisiin, joita valtakun-
15476: va~n vanha:an enää kiin1nittää pääomia. nassa nykyään on yli 2,000 ja jotka
15477: Asiain näin ollen saamme täten kun- mitä suurimmassa määrässä ovat
15478: nioittaen eduskunnan harkittavaks.i j.a tarpeellisen sairashoidon puut-
15479: ra1tkaista:vaksi ehdotta.a, teessa.
15480:
15481: Helsii11gissä, toukokuun 12 päiivärnä 19214.
15482:
15483:
15484: Otto Jacobsson. Josef Mangs.
15485: Ernst Estlander. Johannes Klockars.
15486: M. V. Björk.
15487:
15488:
15489:
15490:
15491: 46
15492: 362
15493:
15494: 11,120, - Anom. ehd. n:o 153.
15495:
15496:
15497:
15498:
15499: Lahdensuo y. m.: Määrärahan myöntämisestä läänin-
15500: sairaalan rakentamista varten Seinäjoelle.
15501:
15502:
15503: E d u s k u n n a ll e.
15504:
15505: Mustasa•ares.sa olevan Vaasan läänin- räilkeimmät puut.tee1lisuudet ja epäkoh-
15506: sa~raalan uudelleen ra.kerutaminen on da,t poistaa. Si.tä vasrtioin ova.t ne epä-
15507: ollut vire:hllä jo .v:sta 1897 a.llmen. kOihda!t, joita ei millään korjauk,silla
15508: Vuonna 1904 lawtimrus·saa:n .suunnitel- voida poistaa, a.ilkain kuluessa vain
15509: massa valtion sa:imshoitolaitosten uutis- lis.ään,ty.neet.
15510: ja muutostöiJksi katsoi päältirehtö.öri v. Aivan äiskettäin on V aa:san lääM:n
15511: W a;hlbe.r.g Musta:saareru lääninsairaa·lan Maaiher·ra taas tehny,t Sisäa.siainminis-
15512: ol<W•ant sel:Lruisessa Jmrmossa., että se olisi te~iölle ehdotuksen, että: pitermpien aiko-
15513: kokonaan uudelleen {l'alkerunettmva,; ja jen luoma .raiPfPiotHa ·tulisi [opu.ltakin
15514: vuonna lJ905 elhdotti V aa1san läänin Maa.- lääninsairaalassa korjatuksi, huomaut-
15515: herrat, kertomuksess·aan lruänim tilasta, ta,en •sa:maHa., että Hiiänin asukkaat ova•t
15516: sairrurulan uudelleen Ta.kenltarmista: j.a hänen virkama:tlkoillaan a>Iituises.ti teh-
15517: siirtämistä V aasa,n kaupoo.ikiim Sittem- nee•t muistuturosia lääninsairaalan ny-
15518: mill! on a:sia ollut yhitämi:ttaa vireiHä ja kryisistä puutteellisuuksis:ta j,a sakas-
15519: ovat melkein joka vuosi joko Vaasan sijojent riittämättömyy·destä.
15520: läänin Mruaherra tai lääkintöhallitus Seru perUistu.k.seilla, rmitä edel~ä on
15521: tehneet eihdotu:ksia saimalan uudistami- sanottu j,a mitä asia~sa muuten a:ilkain
15522: sesta. kulues•sa on esiin:tuotu, ei ole peru.stele-
15523: .AJlott.eita uuden lä·än:i•nsairaa[an ra- maton:ta eilkä Hian: aikaista ehidlottaa,
15524: kerutamiseksi V aa:san lääniä varten ei että valtion menoali."Viossa ~arataan
15525: ole siiJs puuttunut, mutta, eivät ne ole määrärahat uudelli lääninsairarulan ra-
15526: toistaiseksi< milhinkään tuloksiin johta- kentamiseksi V aatsan .lääniin. Y~leisten
15527: neet. Siten: 1saa; Musta:sa:a.ren >lääninsai- rakennusten yliihrullitukse.sta, sa1atujen
15528: raala edelleenkin jatkaa toimintaansa tietojen :mukaan tul:i!siv;at Takennusikus-
15529: a:htaisosa, vanh10issa ja jo vuos.iilrymrme- tanlnukset suunnitehlustllj, 1150 sairassiöaa
15530: lllla sitten tarkoi.t•ulksiinsa sopimatto- kä1sittävästä sairaa1wsta nousemaan' 15
15531: miksi ikwtsotuissa rrukennuiksi:ssa ja pai- miljoonaan markka.a1n, j·olhon sisältyy 1
15532: kalla, j.oka asemansa ;puolesta tuottaa milj. markkaa sairaalan irtaimiston
15533: suUiria vailkeUJksia niin !hyvin sairaa- han:kikimiseen. Koska sairrual.an ralken-
15534: la~ta apua ihak(liV::iJ!.le kuin itse sa,i'l'aalan tarminen· olisi pa.rai.ten suoritettruva. kalh-
15535: hoidol:le. Sairaalan korjaamiseenikin on den vuod.en kuluessa, oUsi sitä varten
15536: vuosien kuluessa rmyönnett.y niin niu- vuoden: 1926 menoalf'Viossa varattava 7
15537: kasti mäliräxathoja, että ndiden avulla on mi,Ij. rmarkikaa.
15538: voitu kulloinkin ainoastaan kaikkein Kaikissa edellä selos·tetuissa ehdotuk-
15539: II,120. - La.hdensuo y. m. 363
15540:
15541: sissa ja. esityksissä Varusa.n läänimsai- tunnetttu. Sama!hla kun sairaalaa vaxt.en
15542: raa1an uudelleen rakentamisesta on sa- taiWittmvan maan !hankkiminen tulisi
15543: ma:I.la ehdotettu, ettei uutta sairaala.a Seinädoella epäilemättä edu1liseill.'l1laiksi
15544: rakennettaisi sairaal·an nykyiselLe pai- kuin lätänin JmupuJllgeissa, voisi Seinä-
15545: kalle, samaUa kun on huomaute:ttu, et1tä joki 'sama.1la tyydy;ttää IJ.m,iklki ne tar-
15546: nyikyinen sairaaLa voitaisiin mene,styik- peet ja vaaHmubet, mi,tä paikkalkun-
15547: seHä käy,t;tää jo!honikin muuhun lääJkinr- n<aJltal, dohon täJllainen sairaala rakenne-
15548: töhallituksen alaiseen ja ehdottamaan taan, v;oidaan1 vaatia.
15549: tarkoitukseen. EdeHä esitetyn 1perustu;ksella anomme
15550: Mitä uuden sairaala.n: paikkaan tulee, kunnioittaen,
15551: niin on Seinäjoki katsottava siinä suh-
15552: teessa erittäin sopiv,aJksi. Jos sairaa1la että Eduskunta päättäisi raken-
15553: sinne rakennettaisiiill., •tulisi •se olemaan nettavaksi uuden lääninsairaalan
15554: lääniin kaikkein kesikeilsimmässä pai- Vaasan lääniä varten Seinäjoelle
15555: kassa, neljän rautatielindan ris:tey,ksessä, ja
15556: jot·en kulkuyhteys sinne eri puolilta lää- että 1925 vuoden tulo- ja meno-
15557: niä oUsi mitä, pa·riha:in. Sinn•e sijoitet- arviossa tätä tarkoitusta varten
15558: tuna voisi 1sairaa:la palvella lää'llJin asuk- myönnettäisiin 7 miljoonaa mark-
15559: kaita kauas p.Qthjois.een, jossa tällaisen kaa.
15560: sai•raalan ta,rve on myöskin, er~koisesti
15561:
15562: Helsingi.s,sä, ]6 p. toukokuuta 1924.
15563:
15564:
15565: J aio Lahdensuo. Oskari Heikinheimo.
15566: Frans Kärki. K. R. Kares.
15567: J. L. Seppänen. Herman Pojanluoma.
15568: Antti J unes. E. M. Tarkkanen.
15569: Heikki Wehkaoja. E. A. Turja.
15570: Paavo Virkkunen.
15571: 364
15572:
15573: 11,121. - Pet. försl. n:o 152.
15574:
15575:
15576:
15577:
15578: von Born m. fl.: Ang. beviljande av anslag för
15579: utvidgning och renovering av allmänna sjukhuset i
15580: Lovisa stad.
15581:
15582:
15583: T i ll R i k s d a g e n.
15584:
15585: Sedan år 1890 har i Lov~sa stad fun- gas, huvudsakligen blott i brådskande
15586: nits ett av staten underhållet allmän't kirurgiska fall samt då olyckshä:ndelse
15587: sjukhus, irurymt uti en av staden för eller missharrdel, - dessväJrre rä tt ofta
15588: ändamålet tHI avgiftsfritt begagnande på orten förekommande, - är för han-
15589: upplåten lolkal. Sjukplatserna där hava den, Några egen.tliga medicinska fall
15590: från början va.rH. och äro även fortfa- är det på grund av den ständiga plats-
15591: ranrle 214 tili antalet. Eniligt fast:s,tä:Uda bri,s.ten kruappast ens tänikbart att i sjuk-
15592: föres'kr1fter skola wti iurättniwgen mOJt- huset nu behandla.
15593: tagas sjuka fl"ån Lov.:i!sa stad och Pernå U nder sådana förhållanden synes det
15594: hä:rad i dess· helhet ä;vensom från Pytti'S ieke oskälig1t att pålkalla åtgä.ird från
15595: och Kymmene socknar s1amt Hogland statens sida för åstadkommande av för-
15596: och Tytärsaari utöar, eller inalles från ibättrade och tidsenliga förhållanden
15597: 17 sälrskilda kommuner. Sjukhuset, in- vid i'fråga·varande sjukhus. I sådant av-
15598: rett uti en kasern fråru gamla Jtide·r, är seenrle borde alltså sju!khuset genom sta-
15599: ytterst primitivt, opraktiskt och omo- tens försor,g med det första renoveras
15600: därnt och kan på intet sätt motsrvara de och utvi:dgas, Slå att ytterligare lJ6 sjuk-
15601: fordringar, som böra ställas på ett nu- platser där kunde Ultrvinrras, varjämte
15602: tida sdukhus. Däl"till kommer,. att in- tillika nödig förbättring av sjukvårds-
15603: rättninge:rr numera är aUdeles· otHlräJck- personalens för närvarande synnerligoo
15604: lig för att tillgodose· det allfjämt växan- otillfredsstä;llande bostadsförhållanden
15605: de behovet av sjukvård uti den vid- bor:de ske. Det hela kunde sä!kerligen
15606: sträckta laJldsbygd, som den är avsedd utan1 alltför stora svårigheter genomfö-
15607: att betj.äna. Särskilt på senare ti'der, då ras sålunda, att ·derr nuvaran:de, huvud-
15608: trafiken på orten tilltagit i omfattning sakligen såsom förrådsrum anlitade
15609: samt de industrieUa före,tagen och sjö- övre vanmgen av sjukhusbyggna.den
15610: farten dä:r betydligt utvecklats, har skulle, eve.ntuellt genom nödig påbygg-
15611: sjukhusanläggningens utvidgan'de och nad, inredas för pa,tienter, samtidi:gt som
15612: moderniserande visat s.ig vara i allt den nuvarande sjukhusavdelningen i er-
15613: högre grad av behovet påkallat. För forderlig målll renoverades sa:mt den s.. k.
15614: närvrurande är tilJs.trömnirugen tili sjuk- kosthåUsbyggnaden utviidgades elletr till-
15615: huset. säJ s·tor, att endast en bråkdel av byggdes, så att plats druri jämväl kunde
15616: de anmälda patienterna kunna där inta- beredas för personalen.. Att sjukhus-
15617: II,121. - von Born y. m. 365
15618:
15619: byggnaden egentligen tillhör Lovisa sig undertecknade vördsa:mt för Riksda-
15620: stad,, torde icke verka, på saken, då den- gen föreslå,
15621: sa:mma är överlåten åt staten 1till fri att Riksdagen i budgeten för år
15622: disposition för framtiden, så länge den 1925 måtte observera ett anslag om
15623: behÖV1es för sjukhusinrättningens rälk- en million finska mark för utvidg-
15624: ning. ning och renovering av allmänna
15625: På grund av det ovan anförda t~llåta sjukhuset i Lovisa stad.
15626:
15627: Helsingfors, den 17 mad 1924.
15628:
15629:
15630: Ernst von Born. John Österholm.
15631: 366
15632:
15633: 11,121, - Anom. ehd. n:o 152. Suomennos.
15634:
15635:
15636:
15637:
15638: von Born y. m.: Määrärahan myöntärnisestä Loviisan
15639: yleisen sairaalan laajentamista ja uudistarnista
15640: varten.
15641:
15642:
15643: Ed u sk u un'a:lle.
15644:
15645: Vuodesta 1890 alkaen on Loviisan paus twi pahoinpitely- joita paikkaikunr
15646: kaupungissa toiminut valtion' yleiruen naHa useasti satiuu- on kyseessä. Var-
15647: sairaala, joka on sijoitet~tuna kaupungin sinaisia s,airaust,apauksia ei ja tkuvau
15648: tarkoitusta varten m!l!ksuttomasti luo- tila.naJhtauden vuoksi voi edes ajatella.
15649: vuttamaan huoneistoon. Sairassijoja ·on sai,rashuoneeHa käsiieHä.
15650: sairaalassa alusta alkaen ollut ja on TäJHäJ~sissä olosuhteissa on ai<Van oi-
15651: vieläkin! 214. V aihvisttetun ohjooä'iimnön keutettu vaatimus, etrtä valtio ryhtyy
15652: mukaan on! lai·tokseen vastaanotettava toimiin mainitun sairaalan! saa:ttami-
15653: sairraita Loviisan kaupuJ]gista ja koko seksi aja•nmukaiselle ja oloja vastaavalle
15654: Pernajan kihlakunnasta, Pyhtään ja kan1I1Jalle. V aUioru olisi' senvuoksi huo-
15655: Kym1n pitädistä sekä Suursaa·ren ja Ty- lehdittava saira:alan uudistamises'ta ja
15656: tärsaaren ulkosaaTi'lta eli yhteensä; 17 eri laajeJlJtam~ses'ta, niiru että siihen saa tai-
15657: kullil.lias'ta. Sairaala, joka on sijoitet,tuna siin 16 uutta sairassija1a. Samalla olisi
15658: valllhanruikaiseen kasa~rmirakennuksee,n, myös sairaalahenkilökunnan asunto-olot
15659: on aivan alkuperäisenä kannalla, taTilmi- korja,t.ta:va, ne kun nyikyään ovat a<ivan
15660: koituksleensa sove1tumaton ja van!b.aiiJJai- epäJtyydyttärväl11L kannalla. Suurem-
15661: kainen, eikäi se voi millääm tavalla vas- mitt,a vaiikeuksitta voitaisiin varmaan~
15662: tat'a nykyaikaiselle saiTaalalle asetettuja kiru sairaalan laajennustyöt suarittaa
15663: vaa,timuksia. Täimäu lisäksi oru sairaala si:ten, että: sailmalara'kennuksen n'YikYi-
15664: aivaru riittäanätön voidakseen' tyydyttäiä :nJenl pääasias,sa va,rastohuoneis,tollJa käy-
15665: laajan maakunnan s~airmshoidon yhä kas- tetty ylä!kerros, mahdolli:sesti li'sää m-
15666: va'Via vaa.timuksia.. V arsinJdn viime kentama:Ha, sisus,tettaisiin sairaita: var-
15667: aikoina liikenteen yihä kasvaessa j,a teol- ten. SamaUa nykyinen' sairaalaosasto
15668: lisuuden sekä merenikuluru melkoisesti tmrvi:tta:vassa määiräissä uudistettaisiin
15669: kehittye·ssä:, on sairaalan laajeTIJtaminen sekä n. s. ruokalarakellil1us laajenlll.ettair
15670: j,a uudenaikaistutt:aminen osottanlllt ole- sim niin että henkilökunta voitaisim si-
15671: van suuressa. määrin tarrpeen vwatima.. joittaa siihen. Asiaan' ei vailkuttane se,
15672: Nykyäiän on sairastulva sairaalaan niin että; S'airaalaraikennus oru oikeastaan Lo-
15673: suuri, että ainoastaa.n murto-osa ilmot~ viisan kaupungille kuuLuva, kosika ikau-
15674: tautuneist3! 0111 voi tu vastaanottoo, pää-
15675: 1
15676: puniki on se<ru luovuttanut Vfrltiolle va-
15677: asiassa va,in kiireelHsiä kirUTgisia leik- paast'i kä,yte.ttäv:älk:si niin kauaksi aikaa,
15678: kauksia varten, tai jos olJ.IIilittomuusta- kun saima.la on siihelll sijoitettuna.
15679: 11,121. - von Born y, m. 367
15680:
15681: EdeUä. olevan perusteena s'aarvai alle- den miljoonan markan maarara-
15682: kirjoittaooet kunnioittaJen ehdottaa, han Loviisan kaupungin yleisen
15683: sairaalan laajentamiseksi ja uudis-
15684: että Eduskunta vuoden 1925 tamiseksi.
15685: tulo- ja menoarvioon varaisi yh-
15686:
15687: Helsingi•ssä, toukokuun 1:7 päivärnä 1924.
15688:
15689:
15690: Ernst von Born. John Österholm.
15691: 368
15692:
15693: ll,122. - Anom. ehd. n:o 154.
15694:
15695:
15696:
15697:
15698: Salo y. m.: Määrärahan myöntämisestä Röntgen-lait-
15699: teiden hankkimista varten Kajaanin yleiseen sairaa-
15700: laan.
15701:
15702:
15703: E d u s k u n n a ll e.
15704:
15705: Yhtenä kaikkein tärkeimmistä, raja- sairaalat etelämpänä potilailleen voivat
15706: seutujen oloja korjaavi,sta toimen- antaa.
15707: piteistä, tunnustetaan olevan :sairashoi- Useita kertoja on anottu, että uudem-
15708: don parantaminen kaikkialla radaseutu- man sairashoidon välttämättömät fysi-
15709: alueilla, joissa s.e tosiaankin on niin pal- kaaliset tutkimus ja hoitokoneet saatai-
15710: jon jälellä muista seuduista, ettei luulisi siin Kajaanin yl-eiseen saira·alaan, mutta
15711: tällaisen samassa maassa olevan mahdol- kun lääkintöhallitus ei vielä ole saanut
15712: lista. tähän tarkoitukseen ja usealle eri puo-
15713: Huonoakin huonompi on se etupäässä lelle mruata riittäväs.ti varoja, on tämän
15714: Pohjois-Suomessa ja l{;ajaanin Jrihlakun- syrjäisen seudun kohtaloksi aina joutu-
15715: nassa. Näissä seuduissa eivät kunnat ole nut jäädä ilman.
15716: jaksaneet, koettaessaan 'kaikin voimin Kun käsittääksemme nyt jo olisi aika
15717: suunnitella ja järjestellä köyhäinihoidon korjata tämä viipy:minen, ja tehdä mah-
15718: ja opetusoloja aikaa ja lakeja vastaa- dolliseksi tämänkin seudun osallisuus
15719: valle kannalle, rakentaa vielä välttä- siitä siunaukselHsesta edistyksestä,
15720: mättömiä .sairastupiakaan, vaan ovat ne minkä uudemman ajan lääketiede jo
15721: pakotetu t kulettamaan kuten esim. Ka- tässä suhteessa kunnoHisilla ja riittävillä
15722: jaanin kihlakunnassa sairaansa aina välineillä voi ·aikaansaada, rOhkenemme
15723: 200 kilometrin päästä Kajaanin yleiseen kunnioittavimmin anoa,
15724: sairaalaan, jossa lukuunottamatta muu-
15725: allakin esiintyvää tilan puute-tta, ei ole että Eduskwnta vuoden 1925 me-
15726: vielä mahdollisuutta saada edes kaikkea noarvioon ottaisi 300,000:- mar-
15727: sitä apua, mitä uusimmilla koneilla ja kan määrärahan Röntgen-laittei-
15728: välineiUä varustetut valtion samanlaiset den hankkimista varten Kajaanin
15729: yleiseen sairaalaan.
15730:
15731: Helsingi,ssä, 15 päivänä toukokuuta 1924.
15732:
15733:
15734: Sulo Salo. Juho Räsänen.
15735: 0. H. Jussila. T. Janhonen.
15736: Kusti Arffman. U. Brander.
15737: Frans Kärki.
15738: 369
15739:
15740: Il,t23. - Anom. ehd. n:o 155.
15741:
15742:
15743:
15744:
15745: Neitiniemi: Määrärahan myöntämisestä Kittilän sairaa-
15746: lan rakentamiseen.
15747:
15748:
15749: E d u s kun n a 11 e.
15750:
15751: Viime eduskunnan i1stuntokaude1la .Oli tunut iLwpi:n .a!lue,läälkärien pih.,eis1s.ä, ettei
15752: Lapin edms,tadan tekemän aloUeen joh- ole s:aa;tu ainaik::aan va,rsinai,sta, Htäkäriä
15753: dos•ta Kittilän sairashuonee1n perustll!m:Us- pi:tkiin ailmihi:n, e·i olJe, pelättävissäkään.
15754: asia käsiteltä~änäi ja •edu~kuntBJ p:äätti Sairaalan tuottamaa; arpua tä:llwisissa ta-
15755: k·ehoittaa hBJHi:tusta ryhtymään toimeen- pauksissa vuiv:a;t käyttää; Kitti:llrun ympä-
15756: pi teisMn 'sai:rashuoneen rafk.en tamiseksi rist<ökunUJat. M1elisairastenkin ti[arpäi-
15757: Kitti>lään. neu 1sijoittaminen K!itti:län sair&a1an
15758: Lälnsi-Lapi~&sa on Muon1ion s·airas- mieliJsa·kalSlten vas1t.aanottopuoleiHe, olisi
15759: huone, Itä-Lapissa Sodankylän sairas- samoim: lkäytettävisså muilllekin Lapin
15760: huone ja Pohjois-iLapissa Inarin sairas- kunnil1e ja niilss'ru asuvi:l!le ~ks,ityisUle
15761: huone oUeet ja y~:U kymmenen vuoden huoltaj'illle, var.sinkin s•en jrulk~.en kuin
15762: ajan käytännössään, mutta Keski-Lapin eri kuntia yhdistäviä poikkiteitä Lap-
15763: eli Kitti>l~ sruir.aal:aa ei ole vielä Sia;a.tu piin r.aili:enn.etall!n.
15764: rakennetuksi. Kittilän sairaalan pe- V'iimevuotiseiSISia; Lapin edustaj.an alot-
15765: rustaminen ei: .QlJe, jäänyt sen vuoksi sil- teeslsa ma;inittu •entinen, sairaiSitupa Kitti-
15766: le.ns:ä, ettei tarve. olisi yhtä suuri: kuin län pi:iriläiäikärin virk:atilru11a ei ole ailu!k-
15767: muiss,akin osissa, Laprp]a, vaan asia; on s·ikaam ·S<ellai:seik:Jsi< .aåateltu, vaan kuulm.u
15768: viiväis·tynyt s:en vuoks:i että on ollut ky- piirilruäkärin YIIDslity,is~ariPelisliin soveltu-
15769: symyiks,essä vähän isomman s.airaalan vana erilkois11a!ke:nnuksena hlämen käytet-
15770: sa;aminen, jossa olisi väJhintään 10 sairas- tävä:lffieen. Pi:enuuten1sa; ja :sopimrutt.oman
15771: vuodetta s~ekä ISiaiTaailan' yhteyteen muu- huone,asunsa vuok:s1i e.i: ~iitä ole edes osit-
15772: tami•a, mieU.sairaste'n vwsta;anottoS'i:joja. tainkaan 1saira•ala'huoneeksi. Kit,til:än s.ai-
15773: Vi·ime malinittuda rpuolta;a se tosiasia, raa,la on siis kokona1an uudesta raJke•n-
15774: ettei ole eikä lähitulevaisuudessakaan nettava.
15775: tul1e olemaan miooä.änlai•sta mielisairas- LäälkintöhallHus on 5-vuotissuun:n.itel-
15776: ten hoitolaa Oulua lähempänä, joten mie- massailisla; v :ksi 100~9 ehidottanu t Kit-
15777: lisairasten lyihempi:aikainen .sijoittaminen tilän s·airaa;lan r.ake;ntamilsta läihivuo-
15778: tuottaa suuria, us,eiu a1ivan voittamatto- sina. Kun ,sa;ira;alan tarve on :suuri m. m.
15779: mia vaifk•euks,ra, kuin Iliii:lle, tarvitta,isiin p.aikkakunnaUa ol(w.an tilapäi,sen metsä-
15780: vläili:aikai>sta ta;i t.H:a!Päiistä lääikrurin apua tY'Öv'rues.1Jönk.in: trurrvetta. j:a 'lääkärin-
15781: ja tutkintaa. hoidon ISaJantiru 'VIarten, niin ,olisi s.ai-
15782: Kittilä Oili piirHääkäirin .a1suntopaikka, raru1a ,g.a,a1Ja;wu ma;hldollilis:iJmma:n piB.Jn Kit-
15783: joten sellainen tilanne, joka on usein sat- til<ä:än.
15784:
15785: 47
15786: 370 II,123. - Kittilän sairaalan raJkentaminen.
15787:
15788: Edellisen P'erusteella aruon kunnioit- Kittilän sairaalan rakentamiseen
15789: ta,en, 1 miljoonan markan suuruisen
15790: että Eduskunta käsitellessään määrärahan.
15791: vuoden 1925 menoarviota määräisi
15792:
15793: He,1singissä, toukokuun 17 päivänä 1924.
15794:
15795:
15796: A. A. Neitiniemi.
15797: 371
15798:
15799: 11,124. - Pet. försl. n:o 156.
15800:
15801:
15802:
15803:
15804: Kulenius m. fl.: .Ang. beviljande av anslag för ett di-
15805: striktssinnessjukhus i svenska Osterbotten.
15806:
15807:
15808: Till RikS'd·agen..
15809:
15810: Vid 1923 å'rs riksdag petitionerade Då numera den komrrnuna~a sa:mman-
15811: bl. a. undertooknade om statsansl'a'g för .slutni'ng, för viiken näm!llda sjuik!hus är
15812: ett distriktssliunessdwmus i svensika avsett, bl!iivit bildad, plwt.sen för det-
15813: österbotten. Med anled.rrui'll!g av ifråga- .samma bestämd ooh alla övriga förbe-
15814: varande p.etiltion N :o 49, till V'i'l!ken hän- re.dande åtgärder vidtagna, få vi här-
15815: visning härmed göres, franilhöll ekono- med föreslå,
15816: miieutskottet i sitt till 'stats!utskottet
15817: givna utlåtande N :o 8 hland anna,t föl- att Riksdagen ville i budgeten
15818: jande: för år 1925 upptaga ett anslag om
15819: ,,Ä.ven för det sinnessdukhus, s:om sikall 3,500,000 mk. för det planlagda
15820: inrättas i svenska; österbotten, bör be- sinnessjukhuset i svenska Oster-
15821: viljas .sta:tsunderstöd, då dä:rom ·i stad- botten.
15822: gad ordning ans·ökes och övrig·a förut-
15823: sättnin,grur för bervHjande av sta.tsunder-
15824: stöd föref·rnues".
15825:
15826: Helsingfors, den 13 maj 1924.
15827:
15828:
15829: M. E. Kulenius. K. V. Åkerblom.
15830: J. Inborr. J. E. Hä.stbacka.
15831: 372
15832:
15833: 11,124, - Anom. ehd. n:o 156. Suomennos.
15834:
15835:
15836:
15837:
15838: Kulenius y. m.: Määrärahan myöntämisestä ruotsa-
15839: laiselle Pohjanmaalle perustettavaa piirimielisairaalaa
15840: varten.
15841:
15842:
15843: E d u e k u n n a ll e.
15844:
15845: Vuoden 1003 valtLopäivillä anoiva:t Kun nyt,temmin kuntayhtymä, jonka
15846: m. m. allekirjoittaneet valtioapua piiri- tarpeeksi mainittu mielisaliraala· on tar-
15847: mielisairaalan perustamista varten ruot- koitet.tu, on muodostettu, samaten s·ai-
15848: salaiselle Pohjanmaalle. Mainitun a:no- raalan paikka. jo määrätty ja: kaikkiin
15849: musehdotuks,en N:o 49 johdosta lausui valmis'taviin toimenpiteisiin jo on ryh-
15850: ta:lousvaliokuruta lausunnossaan N :o 8 dytty, saa:mme täten esittaä,
15851: m . m. seuraavaa: ,Myöskin ruotsalai-
15852: selle Pohjanmaalle perustettavaa mieli- että Eduskunta ottaisi vuoden
15853: sairaalaa varten on myönnettävä valtio- 1925 tulo- Ja menoarvioon 3,500,000
15854: apua, kun sitiL säädetyssä järjestyksessä markan määrärahan ruotsalaiselle
15855: haetaan ja muut tarpeeHiset edellytykset Pohjanmaalle suunniteltua piiri-
15856: valtioavun myöntäJmiS't.ä varten ovat mielisairaalaa varten.
15857: olema:s·sa."
15858:
15859: He~singissä, toukokuuru 13 päivänä 1.004.
15860:
15861:
15862: M. E. Kulenius. K. V. Åkerblom.
15863: J. lnborr. J. E. Hästbacka.
15864: 873
15865:
15866: 11,125, - Anom. ehd. n:o 157.
15867:
15868:
15869:
15870:
15871: Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä Sairastuvan pe-
15872: rustamista varten Turtolan kuntaan.
15873:
15874:
15875: E d' u .s k u n n a 11 e.
15876:
15877: Jo useilla va1tio1päivil<lä on eduskunta- Tällaiseen ratkaisuun tuntuisi nyt ole-
15878: alotteidle~ nojaUa ollut esillä m. m. ky- van siltäkin enemmän aihettru kun mai-
15879: symy·s sairas.tuva.n perus,tamise,s.ta Tur- nittuun kuntaan ollaau iParhahllaan. val-
15880: tolaan. V. 100~ valtiopäivillä valtiova- ,tion la,skuun järjestämässä a.luelä,äikärin
15881: rainvaliokunnalle asian johdosta anta- P'Y:SYIVäistä asuntoa. Sairastuvan saami-
15882: ma~ssaan lausunnossa talousvaliokunta nen lääkärin wsunnon ,1äiheisyyteen, pit-
15883: läm1pimä:s1ti puoltaa. sellaisen rakenta- kiNä el'ämaan matkoilta saa,puville sai-
15884: mistru j1a. niinikään v. 1003 val tiopäiviililä il'aillle:,, yH S1wdan kilometrin p.ä·ähän lä-
15885: ehdottaa talousvaliokunta, lausunnos- himmästä ·Tornion kaupungin sairaala1Sta
15886: saan N :o 2,,, helmikuun 27 päivältä m. m. ei suinkaan tuntuisi ennenaikaiselta -
15887: .,e,ttä Eduskunta hyväksyisi tulevan ei ·raljaseutupolittiikankaan kanna,1ta kat-
15888: vuoden menoa,rvioon otet,ta,vaksi Turto- soen.
15889: lan kuntaan. rakennettavaa· sairastupaa EdelläJ esitotyn nojalla ja viittaamaHa
15890: - - - v a r t e n - - - mälärä,rathan". jo mainHtuihin ta1ousvaHokunnan lau-
15891: HuoHma,t,ta a'mma:t.tivaliokunnan ylem- suntoilb.in anomme kunrnioitta,en,
15892: pän:ä mainitusta, jo mone•en kertaan
15893: uudistetus,ta lausunnosta ei aSii:aa, ole että Eduskunta päättäisi kehoit-
15894: saatu edis.tymään sen pitemmä11e. Lää- baa hallitusta ensi tilassa ryhty-
15895: kintölhallituksen toimenpiteet e,i.Jvät myös- mään toimenpiteisiin sairastuvan
15896: k·ä.än vielä ole johita.neet toiv:oJttuu.n tu- perustamiseksi Turtolan kuntaan ja
15897: lokseen. Ja senvuoksi tu'lisi eduskunnan että Eduskunta tulevan vuoden
15898: vihdoinkin ottaa kysymys omakseen ja menoarvioon osoittaisi tätä varten
15899: pääH.älä asia, myönteis:een suuntaan; 200,000 markan määrärahan.
15900:
15901: Hels:inigiss•ä• toukokuun 8 päiv;änä 1924.
15902:
15903:
15904: Antti Junes. J. L. Seppänen.
15905: K. A. Lohi. Kaarlo Hänninen.
15906: Janne Koivuranta. A. A. Neitiniemi.
15907: Viljami Kalliokoski. P. Sa:arelainen.
15908: T. Janhonen.
15909: 374
15910:
15911: ll,126,- Anom. ehd. n:o 158.
15912:
15913:
15914:
15915:
15916: Tulenheimo y. m.: Määrärahan myöntämisestä Turun
15917: lääninsairaalan laajentamista varten.
15918:
15919:
15920: E d u s k u n n a ll e.
15921:
15922: Jo vuosikausia on tilanpuute Turun osastot vähitellen muuttuneet palvele-
15923: lääninsairaal®ssa ollut varsin v·aikea, maan melkein yksinomaan kirurgisia
15924: kehittyen viime vuosien aikana suoras- tarpeita. Näin on asianlaita myös Turun
15925: taan huolestuttavaksi. Niinpä onkin läänin.sairaalassa.
15926: Turun ja Porin lääni sairaalapaikkojen Mutta selvän kuvan niistä vaikeuk-
15927: lukuun näiliden valtakunnan kaikista lää- sista, joita sairaalalla ahtautensu takia
15928: neistä epäedullisimmassa asemassa kun on ollut voitettavanaan, saa vasta kun
15929: otetaan huomioon ·ei ainoastaan valtion tarkastaa .sitä potilasmäärää, joka päi-
15930: sairaalois.sa, vaan myöskin läänin kau- vittäin käy sairaalan v·astaanottohuo-
15931: pungeissa ja maalaiskantien sairastu- neessa pyrkimässä sairaalaan ja otta-
15932: vissa löytyvät n. s. lasarettipaibut, mieli- malla ihuomioon potilasmäärän, mikä
15933: sairaslaitoksia ja vener.isten tautien n. •s. päivy:stys,tapauksina on välittömästi
15934: osastoja lukuunottamatta. Turun ja Po- otettava \hoidettavaili:si. Vasta tällainen
15935: rin läänissä löytyy nim. ainoastaan 0.7 selvitys näet antaa tosiasiallisen ku-
15936: sairassijaa kutakin läänin 1,000 asuka,sta van siitä toivottomasta tilasta, jonka
15937: kohti, kun niitä Viipurin, Kuopion ja ·alaisena pääasiassa läänin köyhä ja va-
15938: Oulun lääillieis:sä on 0.9 sairassijaa sama:a raton, sairashoitoa tarvitseva a•suja-
15939: asu•kasmäärää kdhti, Vaasan 1.o, Mikke- misto jo vuosi'kausia on saanut olla.
15940: lin ja Hämeen läänissä 1.1, Ahvenanma,an
15941: 1
15942: Allaoleva taulukko osoittaa montako po-
15943: läänissä 1.3 ja Uudenmaan läänissä 3.7. til•asta sairaalaan on vortu ottaa varsi-
15944: Jo nämä numerot ehkä riittäisivät osot- naisen .vastaanoton kautta ja montako
15945: tamaan tilanteen vakavuuden kysymyk- potila;sta vuosittain on täytynyt ottaa
15946: sessä olevalla alana. Puhtaasti läänin sairaalaan ylimääräisenä aj-alla n. s..
15947: sairashoidollisia - ensi sija.SISa kiru'I'- päivys'tystapauklsina. Niämä viimekisi
15948: gisia - intressejä silmällä pitäen onkin mainitut ovat joko vaikeampia tapauksia
15949: todettava, että tilanne suorastaan on toi- tai sellaisi·a äkillisiä, usein hengenvaa-
15950: voton, sillä nykyinen Turun lääninsai- rallisia t.apaturmatapauksia, joiden heti
15951: raalan laBa!rettiosasto vastaa ainoastaan on saatava sairaalahoitoa, olipa sitten
15952: 1.16 pa:itkkaa kutakin 1,000 läJänin a•suk:asta _paiklkoja vapaina tahi ei. Poikkeuksetta
15953: kohden. täytyykin nämät päivystystapaukset
15954: Olojen pakosta ovat läänien ja yleisten ottaa y limääräisille paikoille, sillä vas-
15955: sa;iraalain (Helsingin yleisen sairaalan taanoton kautta täyttyvät heti malhdolli-
15956: eri osastoja lukuunottamatta) lasaretti- sesti vapaina olleet paikat. Taulukko
15957: Il,126,- Tulenibeimo y. m. 375
15958:
15959: käsittää vuodet 1918, 1921, 1922 ja 1923, Taulukko osoittaa m. m. että v. 1923 on
15960: joilta tässä suhteessa tarlilltoja tietoja on ollut aikoja, jolloin päivystysta;pausten
15961: olemassa. · luku on ollut suurempi kuin säännön-
15962: Otettu vastaanoton kautta. Päivystystapauksina mukaisen vastaaooton kautta sairaalaan
15963: V. 1918 631 pot, 586 pot. (48 %) otettujen. Tämän kautta syntyy pakosta-
15964: " 1921 785 ,, 606 " {413.5 %) kin jatkuva ~seisa!hdus sairaalan työssä
15965: " 1922 738 " 595 " (44.6 %) antaa hoitoa kaikille tarvitseville.
15966: " 1923 724 " 653 " (47.4 %) Päivittäinen kysyntä ja tarjonta v.
15967: 1922 selviää seuraavasta:
15968: Tästä .selviää, että noin 46 % hoide-
15969: tuista potilaista on sairastanut sellaista Päivittäin vapaita paik- Sairaalaan
15970: koja sairaalassa. pyrkijöitä
15971: tautia, että heidät on täytynyt ottaa päivittäin
15972: heti sairaalaan hoidettavaksi. Päivys- tammik. ........ 2,.0 7.4
15973: tystapausten kautta joutuvat vastaan- helmik. ........ 1.5 8.3
15974: otto-aikana ilmoittautuneet odottamaan maalisk. ........ l.s 11.5
15975: usein viikkokausia vuoroansa, koska huhtik. ......... 2.3 7.9
15976: malhdollisuus jäl'k.imäisille päästä sai- toukdk. ........ 2.7 6.4
15977: raalaan ovat sitä pienemmät kuta kesäk. .......... 3.3 5.4
15978: useampia päivystystapauksia päivittäin heinäk. ........ 4.2 6.0
15979: on täytynyt ottaa 'sairaala:an. Tosiasial- elok. ........... 3.2 7.5
15980: lisesti jääkin sairaalaan ilmoittautu- syy.s'k. .......... 3.2 4.7
15981: neista suuri osa sairaalahoitoa vaille, lokak. .......... 4.2 5.5
15982: sillä nämä potilaat, joilla ei useinkaan marrask. ....... 2.o 8.5
15983: ole varaa asua kaupungissa paikkaa joulu'k.. ......... 4.3 6.8
15984: odottamassa häipyvät ennen pitkää tielle
15985: tietymättömälle apua saamatta.
15986: Osoittooksi millainen suhde va,staan-
15987: oton kautta ja päivystystapauksina otet- Tahi käyttää:ksemme a bsoluutisia lu-
15988: ~uja kuu!k.ausfttain sama:}ta vuodelta:
15989: tujen potilaiden lukumäärän välillä on
15990: ollut, otettakoon olosuhteet v. 1923; sai-
15991: Vapaita Sairaa- Näistä
15992: raalaan otettu: paikkoja laan
15993: käytettä- pyrki- ensiker-
15994: Vastaanoton kautta. Päivystys- talaisia.
15995: tapauksma. vänä. jöitä.
15996: tammik. 11 potilasta., 52 potilasta tammik. 52 187 83
15997: helmik. 56 " 39 ihe'lmik. 36 200 85
15998: maalisk. 63 49
15999: ",., maalisk. 47 30:1. 101
16000: "
16001: huhtik. 54 54 hub:tik. 53 182 78
16002: toukok. 66
16003: " 50
16004: " toukok. 72 167 67
16005: kesäk:. 59
16006: " 69 ,,
16007: "
16008: kesäk. 77 125 83
16009: " 54 heinäk. 115
16010: heinäk. 78 110 156
16011: 74
16012: " " ,elok. 105
16013: elok. 69 83 195
16014: syysk. 58
16015: " 52
16016: "
16017: syys'k.. 85 124 77
16018: lokak. 57
16019: " 55 " lokak. 117 133 77
16020: " 43
16021: " marrask. 170
16022: maTrask. 51 51 93
16023: jouluk. 37
16024: " 57
16025: " joulu'k.. 91 140 42
16026: " ••
16027: 724 653 874 2,074 1,006
16028: " "
16029: 876 II,126. - Turun lääninsairaalan laajentaminen.
16030:
16031: Taulukotosoittavat että aina on sairaa- poossa,, ei sairaalaan tilanpuutteen takia
16032: laan pyrkijöitä enemmän kuin tarjolla voida ottaa hoidettavaksi, että melkoi-
16033: olevia 1paikkoja, edelleen että ainoastaan nen osa näistä ~potHaista ilman sairaala-
16034: parina kuukautena olisi sairaala voinut hoitoa jäävät joko työkyvyttömiksi ja
16035: tyydyHää kysynnän mitä uusiinr paikan- joutuvat ennen pitkää vaivais<hoidon
16036: hakijoihin, ensikertalaisiin tulee. Sanot- huollettavik\si, ;1\;un ne si;tä. rv~astoin SIWiraa-
16037: tuna vuonna oli sairaalassa 874 vapaata laihoidon avulla suurelta osalta voisivat
16038: paikkaa käytettävänä, mutta samana jälle,en tulla työkykyisiksi kansalaisiksi.
16039: aikana ilmoittautui uusia potilaita 1,006 Osa menehtyy näistä potilaista varmasti
16040: sairaalaan hoidettavaksi. Jo aikaisem- ennenaikaiseen kuolemaan. Suurin osa
16041: min ilmoittautuneet tekivät yli 1,000 lääninsairaalanklienteistä kuuluu läänin
16042: turhaa käyntiä vastaanottöhuonees,sa. varattomimpaan asujamistoon, jolla ei
16043: juuri se seikka, että potilaat päivästä päi- ole tilaisuutta eikä mahdollisuutta hakea
16044: vään ja viikosta viikkoon saavat turhaan apua muualta.
16045: odottaa sairaalaan pä.äsyä, tekee tilan- Vastaansanomattoman selvästi ilmenee
16046: teen sanallisesti toivottomaksi. edellä esitetystä, että Turun lääninsairaa-
16047: Jo tänä samana vuonna täytyi sitä lan laajentaminen on mitä välttämättö-
16048: paitsi päivystystapauksina ottaa sairaa- min tehtävä, jonka toteuttamiseen vii-
16049: laan kokonaista 595 potilasta (44.6 % vyttelemättä ja heti on rY'hdyttävä. Lää-
16050: hoidettujen potilasten lukumäärä,stä). kintöhallitus onkin puolestaan ehdotta-
16051: Vapaiden paikkojen ollessa sanottuna nut varattavaksi 15 milj. markkaa käy-
16052: vuonna 874 tietää tämä, että ellei päi- tettäväksi tulevan 3-vuotiskauden aikana
16053: vystystapauksia olisi sijoite~ttu ylimää- uutis- ja laajennusrakennuksiin Turun
16054: läisille paikoille, ainoastaan 279:lle vas- lääninsairaalassa ja onkin senvuoksi
16055: taanoton kautta 1,006:sta sairaalaan pyr- vaan nyt huolehdittava siitä, että Lää-
16056: kijästä olisi tilaa voitu sairaalassa val- kintöhallitu:ksen ehdotusta ei tällä ker-
16057: mistaa. taa, niinkuin useasti ennen, jätetä huo-
16058: Tällainen on asiaintila ollut Turun lää- mioonottamatta. Käsityk,semme mukaan
16059: ninsairaalassa jo useita vuosia. Tilan- täytyykin jo ensi vuoden menosääntöön
16060: teen vakavuus on ilman muuta selvä. ottaa riittävän suuri määräralha tätä
16061: Asiaintila, s·ellainen kuin se viime vuo- tar"k!oi'tusta varten. Sen tuonnemmaksi
16062: sina on ollut, ei ole voinut olla aiheutta- siirtämisen mahdottomuuden osoittane-
16063: matta suoranai1sia skandaaleda. Niinpä vat edellä olevat numerot riittävän S·el-
16064: on sattunut, että potilas sairaalaan pää- västi.
16065: syä odottaessaan on tautiinsa kuollut Mutta käytäessä tätä laajennussuunni-
16066: hänen tautinsa ollessa kuitenkin sitä telmaa toteuttamaan, on eräs näkökohta,
16067: laatua, ~että se sairaa'lahoidossa olisi joka käsityksemme mukaan siinä olisi
16068: voitu parantaa, tahi on sairaus, odotus- huomioonotettava. Jo näet pitemmän
16069: aikana saanut äkillisen hengenvaa~alli aj·an on päiväjärjestyksessä ollut kysy-
16070: sen käänteen, jonka seurauks~iin potilas mys uuden lääketieteellisen tiedekunnan
16071: on sortunut. Tällai'sira tapauksia voisi perustamisesta Turkuun. Lienee turhaa
16072: esittää useampia. käydä tässä yhteydessä lähemmin kos-
16073: Kuten olosuhteet nykyään Turun lää- kettelemaan ·enempää sen tarpeellisuutta
16074: ninsairaalassa ovat, täytyy valittaen kuin toteu ttamismalhdollisuuksiakaan.
16075: todeta, että vuositt,a:in usei:ta satoja poti- On riittävää, kun tulee mainituksi, että
16076: laita, jotka ovat sairaalahoidon tar- kysymystä parhaillaan valmistelee sitä
16077: 11,126. - Tulenheimo y. m. 377
16078:
16079: varten asetettu valtion komitea. Ainoas- vutett.aisiin se huomattava etu, että jos
16080: taan sen takia on asia tä,ssä mainittava, vastaisuudessa 'sellainen päät.ös 'tehtäisiin,
16081: että jos kysymys tulee myönteiseen suun- että lääninsairaalaa olisi käytettävä
16082: taan ratkaistuksi, jos toisin sanoen lää- myös lääkeopilHseen opetukseen, silloin
16083: ketieteellisen tiedekunnan perustaminen ehkä tarvittavien laa'jennusten toteutta-
16084: Turkuun tulee päätetyksi, on sen oleelli- misessa saatettaisiin huomattavat sum-
16085: senä edellytyksenä, että Turun läänin- mat säästää.
16086: sairaalaa käytetään tämän tiedekunnan Kuten edeHä jo sivumennen mainittiin,
16087: palvelukseen. Kun sen laajennukseen on Lääkintöhallitus arvioinut kaikkein
16088: siis nyt käydään, olisi tämä laajennus välttämättömimmin tarvittavan laajen-
16089: samalla suunniteltava silmäHäpitäen nuksen tulevan maksamaan 15 milj.
16090: myös:kin sitä, että jos !sairaalaa vastai- markkaa. Vaikka laajennustyötä heti
16091: suudessa ja tarpeen vaatiessa tultaisiin vuoden alussa ryhdytään toteuttamaan,
16092: käyttämään lääketieteelliseen opetuk- ei ensi vuoden aikana tästä määrästä
16093: seen, silloin ehkä tarvittavat li.sålaajen- voitane tarvita muuta kuin n. 3 milj.
16094: nukset saatettaisiin tehdä nyt suunnitel- markkaa.
16095: lun laajennuksen täydennyksenä. Ehdo- IDdellä esit,ettyyn viitaten 8aamme kun-
16096: tus tarkoittaa siis ainoastaan sitä, että nioittaen ehdottaa:
16097: nyt ·elhdottomasti tarvittavaa laajennus-
16098: suunnitelmaa laadittaessa, tätä ei teh- 1:o että Eduskunta päättäisi ensi
16099: täisi niin, että jos vastaisuudessa tulisi vuoden menosääntöön ottaa vähin-
16100: päätettäväk:si lääninsairaalan sellaisesta täin 3 miljoonaa markkaa, käytet-
16101: laajentamisesta, että sitä käytettäisiin täväksi Turun lääninsairaalassa
16102: myös lääketieteelliseen opetukseen, nyt tarvittavan laajennuksen toimeen-
16103: toimitettavaa laajennusta ei voitai·si hy- panemiseksi, sekä
16104: väkisi käyttää, vaan että ·se silloin jäisi 2:o että Eduskunta kehoitta·isi
16105: tarkoitustaan va·staama ttomaksi. Am- Hallitusta, kun Turun lääninsai-
16106: mattimiesten antamien ilmoitusten mu- raalan lopullinen laajennussuunni-
16107: kaan tämä olisi verrattain helposti toteu- telma vahviste~aan, huomioonotta-
16108: tettavissa ·eikä sairaalan ehdottomasti maan myöskin sen, että sairaalaa,
16109: nyt vaatima laa:jennus, vaikka se tehtäi- jos Turkuun päätetään perustaa
16110: siin edeHä es.ite,ttyä näk·ökoh taa sil.mällä- lääketieteellinen tiedekunta, voi-
16111: pitäenkin, tulilsi sanottava,sti kalliim- daan käyttää lääketieteelliseen
16112: makisi kuin mitä :se nyt joka tapauksessa opetukseen.
16113: tulee maksamaan. Näin menetellen saa-
16114:
16115: Hel1singissä, 14 päivänä toukokuuta 1924.
16116:
16117: Eino Tulenheimo. Juho Rannikko.
16118: W. W. Tuomioja. T. 1\f. Kivimäki.
16119: Mandi Hannula. J. H. Vennola.
16120: Taave Junnila. Wald. Bergroth.
16121: Kalle Kirra. P. Saarinen.
16122: Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. Ansh. Alestalo.
16123: Aino Lehtokoski. Bernhard Heikkilä.
16124: Oskari Mantere. Erkki Kaila.
16125: E. N. Setälä.
16126: 48
16127: 378
16128:
16129: 11,127, - Anom. ehd. n:o 159.
16130:
16131:
16132:
16133:
16134: Seppänen y. m.: Määrärahan myöntämisestä valtion sai-
16135: raalan perustamista varten Haapajärven kirkon-
16136: kylään.
16137:
16138:
16139: E d u s k u n n a 11 e.
16140:
16141: Sair.aalan puute Oulun ja Vaasan lää~ lmnnostaalkseen ja ylläpHääJkseen. Kun
16142: nieu •rajaseuduilla on vi:iJme aikoiJlJa, käy- maini:ttu kunta on tämmöiseeu lab.jotulk.-
16143: nyt tuilki sietämä:ttömäiksi. v.altion sai- seen ry,ht.ynyt, osottaa se, että asia to-
16144: raa'lat ovat kauka'lla ja kulllllaHisia, sai- della on tärkeä. Sairaalan rakennusten
16145: raaloita. eivät seudun maa:laisku.nna t ole arvo on summittain laskettuna noin
16146: ja1~saneet perustaa ja ylläpitää. Näin 1)00,000:- maT1kkaa ja paiikka mitä stOpi-
16147: ollen matkojeru pituuden ja kustannus- vin.
16148: ten suuruuden ,pe·1osta useat henikilöt, .Va:ltioneuV'OStoLle on näinä päivinä
16149: jotka verra:t:t.ain pienellä ·sai!raa:lathoi- jätetty asiaa koskeva ta:rjous, mutta
16150: doHa voitaisiin :saada jäl,leen: terveiksi kun valtion menoa.rrvioon ehkä ei voida
16151: työ,kYikyisiksi jäseniksi Ylhteiskunta.an, enää saada sovelle:tuksi ta,rwitta vaa mää-
16152: jäävät loppuijä!ks·een kitumaan vaivaksi rär:ruhaa, all!Omme
16153: itsemeen ja y,mpäristöHeen.
16154: Ha3.1Padärwen kunta yritti tämän :sai- että Eduskunta päättäisi ensi
16155: raa:lottoman piir1n. keskusta,an perustaa vuoden menoarvioon ottaa
16156: edes knnnollis:ta ikuilll1aiHissairaalaa, 500,000:- markan määrärahan
16157: mut:ta oru nyt katsonut ikustannnsten Haapajärven kilrkonkylän yhdys-
16158: korkeuden vuoksi oLevansa pakotettu kunnan alueelle perustettavaa val-
16159: suunniteLmastaan luopumaan j:a on p.äät- Mon sairaalaa ja sitä varten H aa-
16160: tänyt tarjota jo melkein vahniin sa,i~ pajärven kunnan lakiottaman sai-
16161: raalarakennuksensa tontteinneen val- raalan kunnostamista varten.
16162: tiolle, jos valtio ottaa sen sairaailana
16163:
16164: Helsingissä, ]2, p. toukolruuta 1'924.
16165:
16166:
16167: J. L. Seppänen. Antti Junes.
16168: Jalo Lahdensuo.
16169: 379
16170:
16171: Il,t28, - Anom. ehd. n:o 160.
16172:
16173:
16174:
16175:
16176: Janhonen y. m.: Määrärahan myöntämisestä sairas-
16177: huoneen rakentamista varten Hyrynsalmen kirkon-
16178: kylään.
16179:
16180:
16181: Ed u s· k u ru n a 11 e.
16182:
16183: Sru~r31a~run rakentamisen Hyrynsa.lmelle tukkityömailla •sattuu tapaturmia kym-
16184: on Eduskuntakin katsonut tarpeeJJis•eksi, menittäin y. m. sai:l'lrustaparuksia, ei ole
16185: koskarp.a se sd.tä tarlmtu:sta varten myöns·i muuta mahd!oillisuutta, kuin jäädä kotiin
16186: v. 1922 valtiopäivil[ä 150,000 mlk. Mutta kitumaan ja kuolemaan, tai lähde ,sitten
16187: kun köyhät Kainuun kunnat: Puolanka, taivaltamaJan tuistkuSISa ja pa1k'kas•essa
16188: Suomuss:almi, Ristijärvi ja Hyrynsa;lmi, tai kolar:attaiHa tuotru loputon.ta tai-
16189: joitten oHsi pitäruyt osalta,an sitoutua vrulta.
16190: hanlkkimaan loput tarvittav:Usta varoista, Siksi rohkenemme ehdotta,a, että tä-
16191: eivät siihen ole ky·enneet, on 'saira.alan män huutwvan ep~kohdan korjaamiseksi
16192: rakentaminen jä'änyt sikseen. Eduskunta päattädJs,i
16193: Korpi-Kainuu eläiä edelleenkin oman
16194: onnensa nojruss:a. Kajaani:s:sa on lähin valtion varoiUa rakennettavaksi
16195: saira.alia ja matkaa S'inne. on Ristijär- sairashuoneen Hyrynsalmen kir-
16196: vel tä 5 pnk., Hyrynsalmel ta 8 pnk., konkyliiän, jossa lääkärin asunto-
16197: Suomussalmen kirlwlta 116 km. ja pitä- kin sijaitsee, ja että tulevan vuo-
16198: jän perukoHta !liki 200 km. Yks:i: lääkäri den valtion menoarvioon tätä tar-
16199: löytyy kdko tätä .ailue,tta varten, vruikka koitusta varten otettaisiin 400,000
16200: kYisees:sä oleva •alue on 10,182.5 km 2 ja mk.
16201: asukkwita n. 20,000 loonkeä. Suurilla
16202:
16203: He'l,singi:s,så, toukokuun .15 päivänä 1924.
16204:
16205:
16206: T. Janhonen. Kusti Arffman.
16207: Sulo Salo. N. Pelttari.
16208: 380
16209:
16210: ll,129, - Pet. försL n:o 161.
16211:
16212:
16213:
16214:
16215: von Born m. fl.: Angående beviljande av anslag åt
16216: Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland.
16217:
16218:
16219: T i ll R i k s d a g e n.
16220:
16221: Hämrvi:s,wnde till den motiverin,g, som att Riksdagen måtte för år 1925
16222: ingår uti det tilil' 19Q3, år:s riksdag inlärrn- bevilja Samfundet Folkhälsan i
16223: nade petitionsförs,laget N :o 42 angående Svenska Finland ett understöd,
16224: beviljande av ett .an:s1ag åt Samfundet stort 100,000:- Fmk.
16225: Follkhä1sau i Svenska. Finland, få unde·r-
16226: tecknade härmed vördJSamt föres~å:
16227:
16228: He1sindors, ~den 16 maj 1924.
16229:
16230:
16231: Ernst von Born. Ernst Estlander.
16232: J. E. Hästbacka. M. E. Kulenius.
16233: K. F. Lauren. Knut Molin.
16234: J. lnborr.
16235: 381
16236:
16237: I1,129, - Anom. ehd. n:o 161.
16238:
16239:
16240:
16241:
16242: von Born y. m.: Määrärahan myöntämisestä Samfun-
16243: det Folkhälsan i Svenska Finland-nimiselle seuralle.
16244:
16245:
16246: Viitaten niihin perusteluihin, jotka ,si- että eduskunta myöntäisi Sam-
16247: sältyvät 19,23 vuodeu valtiopäiville jätet- fundet Folkhälsan i Svenska Fin-
16248: tyyn anomusehdotukseen N :o 42 määrä- land-nimiselle seuralle vuodeksi
16249: rahan myöntämisestä Samfundet Folk- 1925 Smk. 100,000:- suuruisen
16250: hälsan i Svenska Finland-nimiselle seu- avustuksen.
16251: ralle, saava.t allekirjoittaneet täten kun-
16252: nioittaen ehdottaa,
16253:
16254: Hel,singissä, toukok. 16 p :nä 19124.
16255:
16256:
16257: Ernst von Born. Ernst Estlander.
16258: J. E. Hästbacka. M. E. Kulenius.
16259: K. F. Lauren. Knut Molin.
16260: J. Inborr.
16261: 382
16262:
16263: Il,1ao. - Anom. ehd. n:o 162.
16264:
16265:
16266:
16267:
16268: Kopsa y. m.: Mää1·ärahan myöntämisestä kuoletuslai-
16269: noiksi maaluiskunnille kunnalliskotien rakentamista
16270: varten.
16271:
16272:
16273: E d u s k u n n a ll e.
16274:
16275: Laki köyhä:inhoidosta 1 p:ltä ke,säkuuta että juuri köyhemmissä kunnissa oppi-
16276: 192.2 ,asettaa melkoisen raskaita velvoll:i- velvollisuuden toteuttaminen samanai-
16277: suuksia maalaiskunnille; muun muassa., kaisesti vaatii kunnilta suunnattomia
16278: on kuntaan rakennettava ajan:mukainen, uhrauksia, vaikka valtio ottaakin huo-
16279: tarkoitusta täy1sin vastaava kunnallis- mattavalla erällä osaa kansakoulume-
16280: koti ensimäisen kymmenen vuoden ku- noihin.
16281: luessa lain voimaan tulosta. Periaatteel- iMeillä on viime vuosien kuluessa ri-
16282: lisesti on tämä velvoitus oikea ja hyväk- peästi käynyt kehitys siihen suuntaan,
16283: . syttävä. Sillä on luonnollista että kun- että alueeltaan laajat kunnat jakautuvat
16284: tain on mahdollisuuksiensa muk,a.an py- pienemmiksi 'erillisiksi kunniksi. Näille
16285: rittävä pitämään huolta yhdenmuka,i- uusille kunnille tuottavat sekä kunnallis-
16286: sesti ja oikealla tavalla alueellaan ole- ten että seurakunnaUisten laitosten pe-
16287: vista kansalaisista, jotka monesti ilman rustamiskustannukset miltei ylivoimaisia
16288: omaa syytään ovat joutuneet huonoon ta- rBJha:llisia vaikeuksia, varsinkin niissä
16289: loudell:iseen asemaan, niin etteivät voi kunnissa, joissa ei ole suurempia liik-
16290: omin neuvoin, Hman yhteiskunnan .apua keenharjoittajia veronmaksajina, kuten
16291: ja hoivaa, tulLa toimeen vanhuutensa on laita U!leimmissa rajaseudun kunnissa.
16292: päivinä. Mielestämme ol:isi asia sillä autettu,
16293: Niitä vakavaraisia maalaiskuntia, joi- jos eduskunta myöntäisi vuosittaiJ). val-
16294: hin on kunnalliskoti rakennettu vanhaan tioneuvoston käytettäväksi edellä mainit-
16295: hyvään aikaan, jolloin rakennuskustan- tuun tarkoitukseen esim. 3.,000,000 mark-
16296: nukset olivat nykyiseen verraten mität- kaa. Tästä raJhamäärrustä voitaisiin val-
16297: tömän pienet, ei mainittu laki tässä suh- tioneuvoston har:ldnnan mukaan myön-
16298: teessa tuntuvammin ras:ita. MuUa toisin tää kunnille pitkäaikaisia huokeakor-
16299: on BJsian1BJita heikompivaraisissa, syrjä- koisia kuoletuslainoja, vähintään 65 ja
16300: seuduiss.a, kuten valtakuntamme itäisellä enintään 80 prosenttia kustannusarvion
16301: rajalla olevissa kunnissa, jotka vielä ei- kokonaismäärästä kunnalliskotien raken-
16302: vät ole taloudellisista syistä kyenneet ra- tamista varten. Lainan muodossa an-
16303: kentamaan edes alkeellisimpia vaati- nettu apu olisi vaitionkin kannalta erit-
16304: muksia va-staavia kunnalliskotej.a. Niille täin tarkoituksenmukainen.
16305: puheena olevan lain määräys on varsin . Vakuutettuina siitä, että tämän toi-
16306: vaikea toteuttaa. On huomioon otettava, menpiteen kautta voitaisiin tehokkaasti
16307: 11,130. - Kopsa y. m. 383
16308:
16309: auttaa maalaiskuntia toteuttamaan ja menoarvioon ottaisi 3,000,000
16310: aluiSISa mahiit.tua lakia ras>ittamatta ylen- markan suuruisen määrärahan val-
16311: määrin vähävaraisia veronmaksajia, roh- tioneuvoston käytettäväksi huokea-
16312: kenemme kunnioittaen ehdottaa korkoisina kuoletuslainoina maac
16313: laiskunnille kunnaUiskotien raken-
16314: että Eduskunta vuoden 1925 tulo- tamista varten.
16315:
16316: Helsingissä, 15 päivänä toukokuuta 19!24.
16317:
16318:
16319: Pekka Kopsa. J. A. Ihamuotila.
16320: Antti Juutilainen. Ansh. Alestalo.
16321: J. L. Seppänen. Albin Manner.
16322: Pekka Saarelainen. Elias Tukia.
16323: Antti Kuisma. Antti Kukkonen.
16324: P. Saarinen. Sulo Salo.
16325: Juho Niukkanen.
16326: 384
16327:
16328: fi,1s1.- Anom. ehd. n:o 1(;3.
16329:
16330:
16331:
16332:
16333: Heikinheimo y. m.: Määrärahan myöntämisestä Maa-
16334: seudun Sähköyhtymien Liitto r. y:n toiminnan avus-
16335: tamiseksi.
16336:
16337:
16338: 1S u o m e n E d u s k u n n a t l e.
16339:
16340: Toista kymmentä vuotta sitten ma·as- edistävä vaikutus sälhkövoiman saan-
16341: samme alkanut ajanmukaisempi maaseu- nilla on maatalouden taloude~lliseen e·lä-
16342: dun s:äb!kötistäminen on edistynyt varsin määln. Tästä vaHiovall;ankin taholla val-
16343: ritpein a.skeHn käs~ttäen sä!hköistetty alue Jitsev•asta kä.sityk!sestä on pwrhruana to-
16344: jo n. 40% maan kunnicsta. Joskin v. 1918 disteena pidettävä; Imatran voima:laitok-
16345: valHnnut ankara vall:aistusainevula an- sen rakennuttamiseen ryhtymistä.
16346: toikin erittäin voimakkaan sysäyksen Maaseudun säihköistyksen, voidakseen
16347: sähkö,ilstyspyrkimyksiW1e on sähköist.yk- täyttää •edellä mainitut vt~~atimuk•set, tu.-
16348: sen •1aadan ja Il!O[loon lev·enemi,sen pää~ l·ee 'kuitenkin o!Lla taloudellllisesti ja tar-
16349: vaikutteena pidettävä! kuitenkin maaseu- koitu·k·s•elliiDukaisesti to•teutettuna. Ettei
16350: dulla yileisetsti vallinnutta ja yhä. vielä aina näin ole :maassamme tapahtunut
16351: vaJlitsevaa työvoiman puutetta. Sitä- ,siitä. ollaan nykiy1sin va:rsin hyvin tietoi-
16352: paiJt,si :ki1Pa,ilu tall:ouldellisen ellärrnän eri sia. VirheHä on tehty, vieläpä on sattu-
16353: aloi:1la nykyisenä koko maailma.ssa val- nut sella•istakin, että srumart virheet ovat
16354: litsevana voimakkaana kelhityksen ai- toistuneet useammissa sähkölaitoksissa.
16355: kana, jo!Qomka kansalaisten veronmaksu-. 'I\ämä taas·en vo:i!daan :i.:lman eri peruste-
16356: kyk!y vru1tion ja kunn:all'isen elämän tar- <lu.ja 1sanoa johtuneen siitä, että järrjestel-
16357: peitten tyydyttämiseksi on jä1nnHetty miliHinen ·ja keskitetty ylhteistoirrnin:ta
16358: äärimmilleen, pakoittaa meidänkin maa- maaseudun sähköistyksessä on puuttu-
16359: taloutemme ihar'joitta.jia pyrkimään ka:i- nut: Jotteivät enää ainakaan puuttu-
16360: kin t3!voin pienempiin tuotantokustrun- van yhteistoiminnan .t•akia. ·edeUä maini-
16361: nuksiin.. Kun ottara vielä huomioon, että tut e[läkohdat jatkuisi, rperustiva.t v. 1922
16362: esim. ma·a.miehen kokonaismenoista on muutramat suurimmat maamme maaseu-
16363: n. 2 /a työvoimamenoja, esim. saksalaisen dun sähköyhtymät yhteisen keskusjär-
16364: prof•essori Ba.ckhaussin mukaan nouse- jestön Maaseudun SäJhköyhtymien Liiton,
16365: vat ihm1styövo:Umrukust3!nnukset maata- jonka twrkoituk:sena on !kaikin voimin
16366: loudessa 49.1 % ja hevosvoimakustan- ·ooistäiä maruseu;dun ta[oudeUista ja tar-
16367: nukset 14.4% maamiehen kokonaisme- koituksenmuka:iJsta saJhköi.stämistä. Lii-
16368: noista ja kun elävä työvoima voidaan ton toiminnan tacr-peelHsuus onkin jo sen
16369: suurelta osalta nykyisin korvata edulli- lyhyestäJ vaikutusaj•asta ihuol:imatta yl,ei-
16370: sesti kone- ja tällöin ensi sijassa sähkö- sesti maassamme tunnustettu. Pait,si sitä
16371: voimrulla, niin ymmä.rtäJä, miJten suuresti tunnustusta, jonka Liit:to maaseutuvätes-
16372: If,J.31. - BeitiB!hebno ,-~ m.
16373:
16374: tön keskuud-essa on saanut, on mel'kille menestyksetlin·en ja sen o}]jclman mu-
16375: pantav.a se huoma:avaisuus, jota el'inäis- kainen kehittä:minen ilmaR ulkoapäin
16376: ten valtioo: komiteain da vieläpä· Kau;plJ)a- saatavaa ·31pn,a sangen vaikealta.
16377: ja Teo:l1isuusmiuisteriönlcin taholta on Nykyisin, jolloin meidänkin maassam-
16378: Liittoa kohtaan osotettu. Sä:hkölainsää- me taloudellisen elämän eri kysymyksiä
16379: däntömme uusimiseksi ja täydentämi- y'J:eisesti ,pohditaan, painostetaan erikoi-
16380: seksi ;pcrotf,es.sol'i M. Heikinheimon puheen- sesti, että tlllotantokykyämme on kaikin
16381: johdolla toiminut valtion koo:nitea pyysi voimin koetettava kohottaa ja tällä, pe-
16382: nim. Liitolta tausuntoa [a3Jtimastaan la- rusteella on avustusrahoja valtion ta-
16383: kiehdotuksesta da otti m~öskin ~opullis.ta holta myönnettäessä ensi sijalle asetet-
16384: ehdotusta ~tehdessään huomioon monta tava tuotanno!Hisen elämän kohottami-
16385: Liiton huom3Jutusta. Sittemmin on seksi •tarkoittavien pyrkimysten tukemi-
16386: Kawppa- ja Teollisuusministeriö pryy.tä- nen. Otettaessa thuomioon sen merki.!tyk-
16387: nyt vielä Liitolta la;usuntoat yllämaini- tsen, mikä tarkdituksenmukaisella säth-
16388: tusta [opuUisesta tlaki,ehtdotuksesta. Var- köistämisel1ä on semminrkin maata,louden
16389: muude:hla voitaneen myöskin sanoa, että truloud!e1liseen e,lämään, on ilman muuta
16390: mainitun säJhkölain edellyttämää maa- selväii., että myöskin Maaseudun Säihkö-
16391: seutusähkölaitosten tarkrustusta jä:rdestet- ylhtymien Liitto, •jonka ta;rkoitus jo edel-
16392: täessä itUllee kysymyksessä oleva Liitto lä mainitsemastamme selviää, on luettava
16393: saamaan ehtkä huomattavastikin sano- niihin yhdistyksiin, ~oidren toiminta tar-
16394: tunlaisia tark111stuksia toimittarukseen, koittaa tuotannollisen elämän voima-
16395: joka järjestely tarkoituksenmukai·sesti klllsta edistämistä ja joiden työn tuketmi-
16396: toteutettaessa tuottaa kieltämättä huo- seksi jw kehittämiseksi valtion avustus
16397: mattavan sä:ä1stön sekä valtiolle että säh- on ei yksistään oikeutettu, vaan myöskin
16398: kÖI1aitoksille. Ainakin 1akiehdotusta, Jaa-
16399: 1
16400: välttäJmätön. Onhan maaseudun säihköiS-
16401: tineen komitean taholta on täUaista tar- tyksen jtärjestelmöimistä mahidoHisim-
16402: kastusjäJrjestellyä edellytetty. Sitäjpaitsi man tarkoituksenmukaiseksi ja taloudel-
16403: on erikoisesti mainittava, että Liiton Hseksi pidettävä ain111k•in yhtä .tärkeänä
16404: ääneukann3Jtt81jan, :Maaseudun Sähköis- kuin monien muittenkin ylhdistysten toi-
16405: tyksen, ~lansa ainoan suomenkielisen ad.- mintaa, ·jotka nauttivat huomattavraakin
16406: kakauslahden ta11peelHsuus on myöskin vaiJ.:tion avustusta. Sitäpaitsi on otettava
16407: sekä ammattipiireissä että maaseutusäth- huomioon ·paitsi sitä, mitä sähköl·aitosten
16408: köistysväen keskuudessa yleisesti jo tun- tllJTkMtuksen vastaisesta jäJrje.stämisestä
16409: nustettu. edellä :mBJinitsimme, lisälkSi se, että Lii-
16410: :NäiJhin s·aakka on Liitto kuitenklin ta- tolla tulee olemaan m. m. vaitionkin säh-
16411: loudellisessa suhteessa to.iJminut melkein köistystoimånnailile sangen ·tälrkeitä teh tä-
16412: kokonaan varsinaisten jäsentensä vuosi- viä;, suoritettavana pyrk•iessä:än maaseu-
16413: maksujen vrurassa. Kun nyttemmin yhä dun säihköistystä olljaamaan ja jä!l'jestä-
16414: lisäälntyvien töiden takia ei Liiton tehtä- mään siten, että esim. enerrgiam.: jako
16415: vien hoito voi enäJä sivutoimena jatkua, Imrutran voimalaitoksesta myö.skin maa-
16416: kuten se nälihin saakka on varoden [pUUt- seudun voimantarvetta tyYidyttämääm
16417: teessa täJytynYit kokonaan taparhtua, ja suuremmitta rv:ai:keuksitta voi käydä
16418: kun jäsenien jo nykyiset vuosimaksut päinsä.
16419: käyvät melkein liian rasittavibi, joten ,Ed~llä esitetyillä: perusteil[a saamme
16420: Hsä·verotus ei voi tuilila tältärkään taholta kunnioittaen ehdottaa,
16421: kysymykseen, näyttää Liiton toiminnan
16422:
16423: 49
16424: 386 Il,l31.- Maaseudun Säliköyhtymien Liiton avustaminen.
16425:
16426:
16427: että Eduskwnta päättäisi ott«a että Edu;skunta ottaisi vuoden
16428: menosääntöön erikoisen määrära- 1925 menosääntöön tarkoitusta
16429: han Maaseudwn Sähköyhtymien varten kuudernlcymmenentufhannen
16430: Liitto r. y :n toiminnan avusihmi- (,60,000: -) markan määrärahan.
16431: seksi, ja
16432:
16433: Helsingissä, toukokuun 117 päivänä. 1924.
16434:
16435:
16436: Oskari Heikinheimo. E. M. Tarkkanen.
16437: K. E. Linna. E. A. Turja.
16438: Albert Eerola. Mikko J askari.
16439: J. H. Vennola.
16440: ll,1s2.- Anom. ehd. n:o 164.
16441:
16442:
16443:
16444:
16445: Helo y. m.: Määrärahan myöntämisestä kuntien avus-
16446: tamista varten.
16447:
16448:
16449: E d u s k u lllli a 11 e.
16450:
16451: Kuniil.allliset verotusolot ovat lllleillä tämäikään the1[)10!tus :ei vielä vas1taa oloja:
16452: suuriiSISa IPHrtei&s'ä jää11oot, s1Ue lkrunnaHe, ennen sotaa, jolloin verov,apaa ;raja oli
16453: jol:le ne järje,Slteititiill! noin rviisiikymmerutä 800 marklk.aa eli siis noin 8,000 markkaa
16454: vuotta ait·ten,. vie:läJpä eräi!Ssä suhteissa n~yisessä rahas,sa.
16455: sii-täkin ftlu,oo.10n tunoot. Vaatimus' !kun- Kuru [lm;n1nahlisrvero .IopuUisesti järjes-
16456: nal::lisen vero1Jmslainsäfu:lä.nnön :uudista- tetään, saatanee se asteettain ylenerväJksi
16457: misesta oniktin senrvuoksi :userus~ti j:uilhl- kuten vwlt1oo ttulove:ro ja silille:n telkniUi-
16458: suuil.lessa esitet•ty rv:ana 'toisltaJiseikJsi, H- sesti yili:toonsorvHetu!ksi. Kun verouudis-
16459: man sanot·tavaa tulosta. tusta SUJUniil.rilt:tellemaan asetetuil!ta komi-
16460: Smurilm1Paill1a puuttoollisuutena kunill.a~ tealta sen tähänrustisesta työstä päät-
16461: lisessa verot~ oli aJkuaan s·e, että täen ei Hifuilmmässä 'tulevaisuudes,sa ole
16462: kunnalLlinell! ,tulorvero jrurjesltetltiin slllh- odotettruvissa ~tä:tä koskevaa ehdotusta ja
16463: te!(lUiseksi eilkä astoofltain yJenetvälksi, ku.n :toisaaLtlll kulllnallinelli verorasfutus on
16464: klllten esimerlkilksi tv:aJtiOIIl 'twoveroon siiiDsi rasikirus~ ~olisi joitakin lthla;päisiä hel-
16465: nälhJden mry"r(fuemmirn meneteltHn. 'Tiämä potuksia saatruva aiikaruu jo ennelll: k<ys~y
16466: epäkohJtia, jostw :hLUri joihtuu se, että myjksen lLopuHista ratlkaisua.
16467: kunnaUiJll,en tulovero nHn suuresti rasiJt- Tällaista tilapäistä verohelrpotusta jär-
16468: taa . vä:häituloisia. on edelleeru oll.emassa, jesteUäessä: on pidieUtävä silbnällä, e1ltei
16469: vieläpä ·tu11uit entistäudll! raska.ammaiksi, menetlte·1y1ta(pa mUJOdi()S,tu monimutk,ai-
16470: os.a~ksi ,siJitä syys·tä, .että veroäyrm suu- seks~. e1A:ei •se aiheu,ta S!ElikaanmiUS;ta :v~ro
16471: ruus on noussrut miltei ilm,kl<linkertaiSieiksi tUISoloiiSS:a ja ettei 1tehdiä; mu,ut~sia. jotka
16472: siitä, 1mikä se oli ennen sota,!ll, osalksi. sen saattaisiva>t oHa esteenä myölhem:min
16473: ka·UJtt,a•, e1ttä rpiooet :1JUJI<Oit 1ra:han1 1arvon toimeell!Pan.ta/Vi1le vemuudi:st'llilm:illle.
16474: alellfflllisen' d,oiliidosita ova1t jomtuneet en- Tällainen rwmooolipotus toimeellfP'an•tiin
16475: tistä tarkemmin rverotuben .alais,eksi. vuon·na 192!1~ joUoin vero ·pieniin :tuloi-
16476: Raiha.ru a.rJV!On alenemisen johd:osta ovat hin nälhJden; illllllOOOSitet:tHn. deg~ressii,vi._
16477: nimittäin oo ;pienet ihel'PO'tulkts·elt, joita seksi. Tätru !tietä tus~in 1saatanee suu-
16478: ennen· oli rväJhäJtuJ10iJsHle my,önnelt.ty, rempia ltul,olkiSia enää! aikaan. jota pai,tsi
16479: menettän1eet merkiltY!ksensä. Tosin on menetlte:lytajpa muodostUJllOO jossain mää-
16480: vuonlllla 1921 saatu tässä :suhteessu eri- riTIJ monimuibka,iseksi. MUitta on vielä
16481: näisiä Jwrjauksia adikaan, niin että, m. m. olematssa itoinenikin ikeino veroheilrpotruik-
16482: Helsingissä ovat Ulylt 4.000 m.a,::rlklkaa pie- se'n ,aiJkaalllsaallllisek.si.
16483: nemmäJt 'nnllot .verosta v,a,;paat, mut,ta On1 nimit~äin useasti 'todetltu, että V'al-
16484: ll,132. - Kuntien avustaminen verotuksen helpottami&elksi.
16485:
16486: Hon verotulot ovat ny~kyään huomatta- huomioonottaen eittä ver()ltuloilla on suo-
16487: vasti korikieammat kuin mi,tä vrubtion dtetim suuressa määrin suoranaiiSia va-
16488: meDJot edlellyittäNäJt. Trumän jtOhldoSita on- railni tsijoi!tubia, on arvio~taiVa ainruki!n
16489: kun DJo.stettu kiysy~mys .v.ru1tion verojen 2~0 mHj.oonaiksi IIiLwrkruksii, ei ikYISymyik-
16490: alen:trumilse'sta sakla tehty :siiltä jo eri,näi- sessä olevan 130 mHj.ooJJJan mrurkan va-
16491: siä esity~siä. Tältä sei·klkrua. voi!ta.isiiJJ. raruminen kiuiil.IIlillle tule ,tUJot·taanaan val-
16492: käJT~ttää ikuJJ.na1lisen verorasituksen piie- tiolile eriik.oisia IVa:ilkeuksia. Kunni1le
16493: :OO:bitänniselksi silten että !VIa1tion veroja ei oliisi ~en sidaacriJ ttoilmelliPide mittä Stuurim-
16494: su'lll'ernJmrussa mrä:ä:rärssä alennet:ta:isi IDa~Sta .meJ.'Ikiltyk:ses:tä.
16495: mutta sen s1;iaall! lUiovuJtettai.Jsiin osa Sii!lltäl eli::tJä:. v131]tJio iällä .tarv.alla ruvust:ai·si
16496: niiiden tuloS'ta; kunni1le, j.oltikJa sen ikaultta kuntia ei ole miltäiän oudoiksuttavaa.
16497: voisivat alemitrua kunna1JiJS,ta tuloveToa. Tä1la.imen memttel'y on .ni!mittäin UJSe-
16498: Tällais1ta mene1Jtelyä voi:sil siltäkin suu- russa maassa jo vaikitU'isesti :kälyltännössä
16499: re.mtmalJ.a sy:yilläl puolus•t.aa, !k.un osa val- siien e~ttä lkunnaJD! >tulO'V•ero :Oili joiko iko-
16500: tkm liilkanailsis.ta verotuloitSita johtuu kona:an (l>oistettu tai sup;i.Jsrl:ettu piene!k.si"
16501: seHaisiJS!t,a V·eroista, jotka O'Vialt iLuonteel- jru ikorvauksekisil a'llllli(:lltaa:n kuDJDJi.1le va.l-
16502: truan lk!urmalllisi:a vabklka ova:tkin ikuDJnal- Uon ·tua·overosta määrräjptrosen,tW. veron
16503: l'isen ver.otUJslaiiliSruäidätlllliÖn !PUUittoolli- tuotosta ;pailkikakllln1Il.a,1:1a. Mik:äJli meillä-
16504: suudeTII !IDa.utJta joutUJnoo.t !Valti<OD! huos- kin ikehit:ys menisi! srumaatn suuntaan,
16505: taan. Kysym:y~kseSISiä ei siis Oile muuta. olisi nyJt esittännä\mme menetltel:y sille
16506: kuin suorittaa kunnille osa:ksi takaisin hyvänä: vallillistuksenta. Jos !taas. kun-
16507: va.H·iolle kerä·ylty,nYJt tuotto ikunoollisisia naH]S!Vero .(jäa'ljesietttäilsitin ikdkon•aa'lll toi-
16508: Veroista. sella taJ\falla, ei' .tlälmru ·t.illapäli.nJeiil. a:vustus
16509: Mielestämme oHsiJ valtion [i!ikanaisia luolllD:dHiseiSiti tUJottaisi miltääru vaiikeu:k-
16510: verova,l"oja myönnet:täJvä !kunniQle siinä sia uudel!le järjesltelmäJ:le.
16511: määirin että soo kautta. 'VIollsivat alafiltaa Ylläolevina perusteilla ehdotamme,
16512: lroilllltallis;veroa ka:hd<e'J1a markaLla (koiko
16513: maa8Sa., !K;ti'1tenlkin lh'l'lJOODJioontcrlrt:aen: ettei että Eduskunta päättäisi että
16514: missääJ:n. !Vetoäyri sen ikiaUJbta <'hlJlisi ale- kunniUe valtion varoista on myön-
16515: llielll1a:a'n alle kolmen tnarikian. net;tävä avustusta seUainen määrä,
16516: Kullllliaalisen ;tulov•eron aJ.aiset ~tulot joka vastaa kahta markkaa kuta-
16517: lieallee '(koko liruaassa arv1oitava noin kin vuoden 1923 kunnallisverossa
16518: 6,000 m:i!Ijo001a!ksi ma!rkakisi vasta teu 65 maksuunpantua rooroäyriä kohden
16519: mit]ljoo:r:t!fla veroälyna. Ku.nnaillisveron ja että tätä tccrlooitusta varten
16520: a1enJtruminen lk;o:roo maassa kafhde:Ua mar- 'IYU()den 1925 ·talousarvioon merki-
16521: kalla 'V.arutilsil siis 130 rrnilljoonaa ttnark.:- tään 130 miljoO'n!an markan arvio-
16522: ka!a. 'Krin va~ti·On. liiikan!fliset verotulot, määräraha. ·
16523:
16524: IW1silr'lJgissä 14 p:nä touilwkuuta l924.
16525:
16526:
16527: Johan Helo. fteinh. S'Ventorzetski.
16528: Armas Paason.en. Tuomas B:ryggari.
16529: Matti Puittinen, Vilho R. Piippo.
16530: Leander Sir()la. Anni Sav~lainen.
16531: Yrjö 'Komu. M. Ampuja.
16532: D.
16533: Suomalaisten saatavia Venäjän valtiolta koskevia
16534: eduskuntaesityksiä.
16535: 391
16536:
16537: 11,133, - Motion n:o 2.
16538:
16539:
16540:
16541:
16542: von Born m. fl.: Förslag till lag om ersättning åt dem,
16543: som under världskriget av ryska militärmyndigheter
16544: tillskyndats skador.
16545:
16546:
16547: T ill R li k s d .a g e n.
16548:
16549: Omedlellbart efter vär1dskrigets utbrott deringslmmmissioner har värderat ska·
16550: sommaren 1914 pålbö!'ljade de ryska mili- dor på !1,000 hektar skogsmark, varpå
16551: täm:nyndigme.terna omfattande befäst- avverkats c:a. en million kubikmeter
16552: nmgsarlbeten uti olika delar av Finland, virke.
16553: oeih följande år ,fattades av samma mili- iLandets myndig1heter hav·a ei"känt
16554: tärmyndilglli.eter ·beslut om utförandetav principen om ersättnin:gsberättigande
16555: ,s.trategiska s:kogshy,ggen" 1flerstädes i genom att förordna bSärsiklilda värderilllgs-
16556: landet, Dessa hy:ggen utf:ördes seder- kommissioner för lwnstaterande och
16557: mera till den .grad skoningsLöst a.tt tio- uppska~ttn:ing av alla genQtm ryska mili-
16558: tusentals hekt.ar skogsmark nu s>tå utan tärmyndigh.eter åsa:mkade skador. - Så-
16559: fröträd ~U:e:r annorlunda betryggad åter- dana kommissioner ha:de redan under
16560: växt. Skogsägarna ha därigenom åsam- krigsHden V'a-rit i verksamJhet, o0h efter
16561: kats' oer!hörda materiella skador, vHka frihetskrigets ,s;J.ut besi:öt sena:ten. den 20
16562: varit slå mycket mera känlllbara å, de tal- juni 1918 berättiga g.uvernörerna i aHa
16563: rika fall, då ägaren förlorat all möjlig- l'än där de ryska militärmyn<Hgheterna
16564: het att .f!'lån e.gen ma.rk ·få s1tt lhuSibe- f'örol"Sakat · Sikador genom skogshy.g1gen
16565: hovsv:iJrke. Ingrepp.en beröra därjämte ooh beifästninlgsa.rbeten, att til.lsä;tta spe-
16566: vidsrträcE:.ta wrealer odlad jord samt ha~g ciella ko:rrumissioner för att uppska tta
16567: marik. Viilika hava gjorts obrukba:ra ge- såväl dessa som av ol3!glig inkiVa,rtering
16568: nom anläggning av ibefästningsverk med föranledida. >skador. De sålunda förord-
16569: taggtrådsstätngsel i miltal., skyddsva;l'.lar, nade komrmissionerna skulle bl. a. slu t-
16570: löpg!lll!var oo:h kasema:tter. Hrugnader av föra de tidigare verkande kommissioner-
16571: såväl trä som sten ib:ava uppbränts eller nas arbete. Bl3llld kommissionernas upp-
16572: förstörts på tusentals kilometers längd. dl'a:g nämnes även att med jordäga:rna
16573: Bonings- och an!dira hus hava ej hf' ller överensk.omma om 1lörsä:ljn.i.n,gen a~ på
16574: undgått &örstörelse, varf:örutom alla deras mark uppförda baracker och a tt
16575: tänkba.ra rrol'llller av ska,da, intrång 00h swmarbeta med fmststyrelsen i avseende
16576: åverkan ,för öw1gt kunna antecknas från å de 1fällda .träden oeJh deras åtenställan-
16577: de ol•yckN.ga trakter, där berörda ryska de till jordägarna. Av förefintliga vill'-
16578: myndiglteter med' sina :finländska och kesförråd åter:ställdes :i allmänhet ,genom
16579: kinesiska (hiantla.Il!gare varit verk>Samma. dessa kommis&ioners försorg till respek-
16580: Som en :bild av arten oeh omfattningen tive skogsäg1are aUt virke, ·beträiffande
16581: av :spooieUt skogs·skövlingen kan fram- vilket man kundie utreda; ·från viiken l!ä-
16582: hMlas, att en av Nylands läns fyra vär- goohet det 'hämtammade. Där virke från
16583: ~ ll,133, - Venäläisten sotilasviranomaisten aiheuttamat vahingot.
16584:
16585: flere j.ordägare:s skogar sammanförts, vid tiden för skadegö-relsen. Då denna i
16586: omhändertogs detta a;v staten som krigs- de tf•lesta ·fall tim&t under åren 1915---
16587: by.te eller ock ·fördelades virket eller det 1917, äro ska:dorna, heräknade efter vtårt
16588: vid lförsäli:ining därav e:rihlållna värdet mynts nurv.aTande värde, i sdälva verket
16589: meUan skogsägarna i föl'lhålJande· till mångfall;t gtörre än de av kommissio-
16590: storleken av de virkespa:rtier, SiOm slä- nerna .angåvna heloppen. För närva-
16591: pats från 'VMS oeih €DIS sk,og. ,SedaDI be- :ran6.e torde mal1 få räkna pruppersmar-
16592: loppet av den rsk1'l!da, som tillllrskyndla.ts kens värde ·för 5 1 12 a 6 ·gånger lägre än
16593: varje enskHd person blivit uppskattat, det var vid den tid y,äJrderingen skedrl.e.
16594: a,vdJrogs därifrån värdet av det virke Detta är, skall man måll1ändla invända,
16595: eller annan .g:ott,görelse, ,som den skade- teoretiska .heräkningar utaru något prak-
16596: lidande e:I~brållit. tiskt värde. Så är Hkväl ingalunda
16597: Vid dessa värdering:ar, som samtliga faHet. Den som under åren 1915--
16598: slutföroe.s före u.t.gången av .år 1919, upp- 1917 tili ex. fick sin skog förstörd och
16599: ska.t.tad~ skooorna efter g,ånog1hara pris- nu har att u t.föra sådd eller andra
16600: lägen vid t1dlpunkten för skadegörel- föryngringsarbeten eller noogas köpa
16601: serna, och :beträJfcfande virke,spri:sen rät- huslbeh.orvs,virke, han får även lov att
16602: tade kommis:sionrerna sig i alilmänrhet e'f- räkna :med pam>ersmyntets dagsvä,rde
16603: ter !fomtstyrelsens of!ficiella noteringat och får siålunda blott en bråkdel av sin
16604: ooh taxor. Då arhetet ärven i övrigt ut- skada ersat.t, om han nn får en gottgö-
16605: förts synnerli.gen omsorgs,funt. och de- rel•se efter det av kommirssionerna ;fast-
16606: taljerat1 torde anmärkningar emot vä.r- ställda Viär·det. Li.kvrul torde man nöd-
16607: dermgsresuliiaJten icke med .fog kunna g.as. utgå från detta värde, emedan det
16608: göras. Sammanla.gt uppsika ttades ska- skulle sN:\ta på oövervinnreliga svårighe··
16609: dorna tiU tf,ölja·nde .helopp: ter a.tt numera fast&tälla ett annat.
16610: Uti § 6 av regeringsformen av den 17
16611: I Nylands llän ... , • • .... 18,630,2.43 : 08 juli l919 ingår ett motsrvarande stad-
16612: , .Åbo ooh Bj•örneho11gsl1än 3,282,.004~ 08 ga.nde~ nämU:gen: ,,Vade finsk medhor·
16613: , TavlllStehrus , '2,606,718: 76 ga·re vara t!l'y:g.gad enl,igt. lag tili li:f, ära,
16614: , Viborgs ,., 1J2;205,828: 25 personJ~g lfrih,et och gods. - Angående
16615: , St, Mi0'hels , 91!5,787: 99 expropriation af egendom för aUmänt
16616: , Kuopio 1,124,7·94: 00 behov mot :full erS~äittning stadgas .genom
16617: "
16618: , Vasa •• 11)28,12[: 57
16619: 1 lag". - Då. i1f·råJgava·rande skog15hyg:gen
16620: , UleåJhorg;s ,, 3514,781: 71 och befästningsa:rlbeten utiförts för til1-
16621: , Å}ands 2,1108,894: - g.odoseende av ett allmänt ändamål d. v.
16622: '' s. try:gg.a.nde·t av l:a.ndets. försva.r, borde
16623: .Summa 42,757;174: 14 det va.ra uppenbart att full ersättning
16624: hör ,tiHerkänna:s dem, som dädgenom
16625: Enligt kommissionernas försl.ag. skulle lidit skada.
16626: piå .beloppen erlä~ga:s 5% ränta från den Då vid :fred:srslutet i Dorpat de grund-
16627: 1 januari äret e>ftet det skadegörelsen på Mtser sku·1Ie ,fa:stställa.s, en.Hgt vilka bl.
16628: respektive. lä;genheter p;åfhörjats. a. Finlands >ekonomiska mellaDJhtw.anden
16629: Såsom t.idigare nämn.ts u.ppskatt.ade med den ryska: s:taten skulle ordnBJS, lhade
16630: ko.mrmissionema: de ~nom befästnings- det varrt den finländska regeringens
16631: artbeten oclli olaglig inikvartering vål'la;de SJkyldighet a.tt krä,va full ersättning 'för
16632: skadorna enligt de värden, som gMlde nu ifrågavarande skador. Enligt vad
16633: Jl,t33.- von &rn y, m. ooa
16634: man h:ar si.g be.kant, voro Fin:lands be- Till Riksdagen år 100'3 avgavs en pro--
16635: fuUm:äkt:i;ga.de vid fredss1utet av dlen position om utgivande av ersättning åt
16636: åsikten., a;tt RY'iJSland är s.kyMigt att er- dem, so:m under v~ldskriget drabbats av
16637: sätta samtligo; rättsk'.t"ä:rn.kni·Dlg'ar av sätrskilda. s:kador. viiken propositlion hl.
16638: denna art. Y rkanden i såd.an riktning a. å,sy.ftade jus.t det slag av skador, viJ.ka
16639: framstäUdes även, men röiitte motsäg.else tidigare. berörts. Denna proposition vi.
16640: frtån rysk sida. Då finlandska regerin- lar emellertid på gmnder, vilka enligt
16641: gen .vart an.~liigen om att ·äDJtlitgen få vår uppfa t.tning äro orikt~ga, Som före-
16642: fredisslut.et till stånd, bemynd•1gade den bild Wr d'Elnsamma hade tydliJgeu t.agi.ts
16643: slu:tlUgen sin.a 'fuHmäktige att lämna lagen av dien 27 juni 1:919 aJ;t.gående
16644: d~sa anspr:å!k på sidan. om fre<Iss.lutet. grunderna. .en)jgt vilka .de under kriget
16645: Detta iuneibar i s~älva verket., att allJi!rpd- oeh uippl'oret år 1918 av ma teriella S>ka-
16646: ken för wll frwmtid upp.gåvos, d·å en- dor d<rablbade skulle understödas.
16647: skilda :personer själY·faHet ej 1hava nå:gon De av ryska mylltdigheter förorsakade
16648: möjlig'het att g~öra dem gäUande ge;nt- skadorna kunna dock icke rät.tsiligt lik-
16649: emot den ryska regeringen. Man tog vid ställas med upp.r!(}rsskadorna. För d.e
16650: detta .tillväga:g~ångssätt även i betrak- sistnämnd~ var s~ten icke e.rsättn.iiitgs-
16651: ta;nde, att 'finländska staten genom freds- skyldig,, utan :sikadesbåndtspUkten ålåg
16652: slutet skulle erhlå:lla aJ.l ryska staten. till- rättsligen ® upprorisika. Att staten lb.är
16653: hJödg. så:V'äl •fast som lös egendom i Fin- trädde hdälpande emellan var blott en
16654: land, viiken tberäiknades· uppgå till tf'Iere gärd av lbillig~het. De skadieståndsbidrag,
16655: mi]jardler marks värde och i jämförelse som utg.fuv:os, voro ett. ·sla·g a:v srumhälle-
16656: varmedl de nu ifrå:gava:ra'Ildie ersättnin- lig förs<mg om personer, som därförutan
16657: gar re{Presenterade ett tämligen obetyd- hade kunnat komma. att sakna ekOIItO-
16658: ligt belopp. Då finländska staten så- miska. existensm'öjligh.eterr-. Det kuudt.:
16659: lu:nda av poHtiska sikä~ underlät a'tt be- därför försvara:s, att dessa understöd
16660: vaka sina medlbor.gares 11ätt, måste den glå'vos ihuvudsakligen iblott tm mindre
16661: äVIen an:ses• därmed hava öveTtagit en bemedlade. Såväl. i regeringens proposi-
16662: ofrånkoml1ig tskyldigihet atJt tiH fullo er- tion som s:tatsutslmtt•et.s betänkande be
16663: sät.ta ifrågavarande skador. Vidare hör trä'f:fande rupprors:skadorna pråpekades
16664: man vid :bed'ömandet av d·enna. fråga ob-. u.t:tryek:Hgen, :att .staten ej hade någon
16665: servera, att S'ta.t.en som krigsbyte om- rättsHg skyldiglhet att e:rsätta .. Däremot
16666: händiertog och till:godogtiorde sig de från a.ntsågs ·diet entigt statsut:skottets betän-
16667: enskHdas skogar s1ä!pade virkespartier- kande önskväl'lt och jämvä:l nödvändig~,
16668: na, som på tid'igare angivna grundieJ.'I ej at.t s.ta,ten skulle rä<lka en htiälpande
16669: kunde återställas till skog1gäJgarua. handi åt de ta.lrika medlborgar~, vilka ge-
16670: Med: t.Man:nod hava de pel"SQner, som nom kriget och upproret lidit soå stora
16671: lidit omförmä<ld:a rätt:skränkningar, vän- skador, at.t deras f·ramt.ida utkomst på
16672: tat a.tt änmgen, få Jytfta dem rätt<mätigt grund av försämrede förmögell'hertsf·ör-
16673: tillkommande ersättn:in.gar, men oupp- h!Mlanden blivit antingen omöjlig eller 1
16674: hörli!gt hava d:eras förhoppntingar g.ru- nämniVärd grad svärare än före krig~et.
16675: sa1ts. J det sista hava de dra,git sig i'ör De utgående .bel.oppen betecknades i en-
16676: att instämma finlä'ndska staten Wl dom- li!ghet hämned av utskottet som ,under-
16677: stol if'ör ut:bekollliDlande av ersättningar, stöd". Tillika 'framlhölls, att srjälvstän-
16678: men d·etta torde iclke kunna undvikas, di:~heten av staten kräv.t så stora upp-
16679: Hall .fråJgan fortf.araude lämnas öppen. offringar, att d"ess medel ej skulle förslå
16680:
16681: 50
16682: 394 ll,133. - Venäläisten sotilasviranomaisten aiheuttamat vahingot.
16683:
16684: ti11 ersä:tbi.ng av aJila maJteriel1a skador, ket, som äDIDlll ·befann si:g på hans mark.
16685: vilka kunn>a uppskattas i penningar. ooh i stäNet sål t detsamma trll förmån
16686: Undsä>ttn·1n'gen borde därför erulig,t ut- för staten. Det vore un.der sådana fir-
16687: skottets mening utgivas i förhållande hå:llanden oförsvarlig.t, om staten undan-
16688: till den av skadan drrubbades behov och droge sig all verklig ersättningsskyldig-
16689: fö.l"'llö~etsförihållanden. het odh avspisade de ska;deståndsberätti-
16690: Arv det ovan sag,dia torde med full tyd- gade med ettt godtyckligt utmätt undler-
16691: lighet framgå, att de grundsatser, på stöd till de mest be~blövande e1llir kanske
16692: vilka }agen a v den 27 juni 1919 äT !UPP- rättare dem, som år 1918 voro mest be-
16693: by,g,g.d, icke kunna tilläm,pas på de ska.- hövande. Ty antrugligen skulle vid till-
16694: dor, om. vilka nu är fråga. De sist- lämpnirug:en av den i rpropositionen in-
16695: n;ämnda hava :förorsakats av myndighe- gåen:de skalan. beaktas förunögenhetsför-
16696: teT för .t.illgodQSeenrle av ett verklig:t el- hålllanden!8: sådana de voro år 1918. Mån-
16697: ler förment allmänt behov och böra där- gen, !Som då var rik, kan emellertid nu
16698: fö;r rät.tiSUgen nårmast bedömas efter de vara fattig och tvärlom. För att iträJf!fa
16699: grunldsa!tser, som gälla f'Ör expropria de räUa hilli:gfu,etssynpunkterna kommer
16700: tion. Hä,rtill lmmmer den viktiga ova,n pro~ositionen såledies ett halft årtionde
16701: påpekade oms'tändig,heten, att statsver- för sent. Ett s.amhäUeliigt und'el'!Stö.d kan
16702: ket delvis t.iJllgodogjort sig det av ryska man ufunä:ta efter ·billligfu.et, men rätten
16703: militäJren kivarlämnade yirket och s.å- är i eit kultul'ISamlhälle lika •för ruHa. Er-
16704: lun:da direkt rikt.a.t sig på de ensk:i:lda sät.tningeru iör dessa ska,dQr bör därför
16705: personers ,bekostnad, vilka: lidit skador- till alla utglå med 'f!Ulla helo:ppet jämte
16706: na. Atmin'Stone ett fal1 är bekant där ränta.
16707: virke tag,ii:s blott från en enskild persons På ,grund av det ovan anförda före-
16708: skog:smarker, men kri:gs.bytesmyndig, slås,
16709: heterna det oaktat vägrat skogsägaren att Riksdagen måtte godkänna
16710: att återtaga det honom ;frånJhända vir- e!terföT]ande lagförslag.
16711:
16712:
16713: Lag
16714: om ersättning åt dem, som under världskriget av ryska
16715: militärmyndigheter tillskyndats skador.
16716:
16717: I enlighet med Riksdagens heslu t stad ga,s hrurmerl:
16718:
16719: 1•§ ersättning endast IS'åvitt anmälan om
16720: På sätt i denna lag sta;diga!S utgives ur skadan gJorts hos de .genom. regeringens
16721: statsmedeil till enski1da personer, sam- åtgärd tilllsa tta värdeTingsnämnderna.
16722: manslutningar, kommuner och försrum- Ersä·ttnin.g u'tgives• icke om beloppet
16723: liTIJg.ar ersättning för skador, som unde:.- a v oskadan eller kostruaderna undeTStiJga
16724: väTldskrig~ förors~ats 18V ry<ska mili- 200 !Jlllill'k.
16725: tärmyndi:g,heter g:enom skogshyggen, be- Om det jordområde, på vilket i denna
16726: fälstni.nlgsa;rbeten samt olaga. inkvarte- lag allfgivet skogSihy.g:ge eller be:fäs1-
16727: ring. ningsaDbete u tförts, .genom försäljning
16728: 2 §. eller byte övergått ti:U tredje person, till-
16729: För skada, som nämnes i 1 §, utgives fa1ler ersättningen den som äger jord-
16730: 11,133.- von Born y. m. 395
16731:
16732: områdelt vid den tid denna. lag träder i penningaT i ~händelse beloppet icke över ·
16733: kirruf.t, såvida icke ·tidigare ägare i över- sti:ger 10,000 mark, men i annat fall så-
16734: låtelsehandlingen uttryckl:Lgen törbe· lunda, att 1(),000 ma.nk. erlätmges· kontant
16735: hMlit si~ möjlig~en u tfallanide ersättnin.g. och av återstoden 10 % i penningar och
16736: det övriga i statsobligationer löpande
16737: 3 §. med 7 % rän1ta.
16738: Anh!ållan om ersä.ttning bör, inom 3
16739: månader efter det denna lrug trätt j 6 §.
16740: kra:ft, göras hos lallidshiövdingen i det Är den egendom, varå skadegörelse
16741: Iän, där ·skadan inli;räffat. skeiit, ill!tecknadl, äge inteckning\SI}La,vare
16742: samma rätt till ersättningen s·om. han
16743: 4 §. har tm själva de:n intecknadie egendo-
16744: Enskilda personer ocih sammanslutnin- men, ooh vare ihian. där ha.n vill .begagna
16745: ga.r tillkommande ersättningar faststä'l~ sig av denna rätt, och beloPIPet av ihans
16746: las ruv landslhövdingen, på basen av den fordran överstig~r den summa som. be-
16747: av veder:bör.ande värderingsnämnd verk- talas kontantt, skyldig atlt i likvid för
16748: S't.älllda up,pskattningen. sitt tiJllgodohaV1ande emotta·ga i .före-
16749: Ersättning, som .skall utgivas åt kom-· gående § omnämnda obligationer till
16750: muner eller församlingar, bestämrmes av deras nominella. värde även i det ·fall, a.tt
16751: Stat:srådet, sedan landiS:növdingen dit in- fordran icke .ä.r ti:ll ·betalninig f.örfallen.
16752: sämt ansökan jä'mte eget utliåtallide.
16753: 7 §.
16754: 5 §. Närmare f•öreskrifter om denna lags
16755: Ensättningen erlägges uteslutande i tiUämpning ut1färdals av Stat.srådet.
16756:
16757:
16758: Hels.ing)i'ors, den 16 maj 1924.
16759:
16760:
16761: Ernst von Born. Gustav Lindberg.
16762:
16763: Karl Fr. Lauren.
16764: 396
16765:
16766: $uomennos.
16767:
16768:
16769:
16770:
16771: von Born y. m.: Ehdotus laiksi korvauksen maksa-
16772: mU;esta niille, joille veniiUtiset sotilasviranomaiset
16773: maailma.nsodan aikana ovat aiheuttaneet vahinkoja.
16774:
16775:
16776: ])duskunnalle.
16777:
16778: Heti maailmansoda,n puhjettua kesä,llä set sotilas,vi.ranomaiset suomalaisina ja
16779: 1914 alottivat venäläiset sotilasviran- kiinalaisine apureineen ovat olleet toi-
16780: omaiset laadoja linnoitustöitä eri osissa me,ssa. Osoituksena erikoisesti metsän-
16781: Suomea, ja seuraavana vuonna tekivät hävitykse!lli laadusta ja laajuudes,ta voi-
16782: samat sotilasviranomaiset päätöksen daan mainita, että yksi Uudenmaan lää-
16783: ,strateegisten metsänhakkuiden" toimit- nin! neltjäs.tä arvioimislautakurmasta on
16784: tamisesta mooin paikoin maassa. Nämä arvioinut vahin~ot 11.,000 hehtaarilla
16785: hakkuut suori>tettiintkin ·si'ttemmin niin me'tsämaata., jolta alueelta on hakattu
16786: sää:Umä!ttömäst.i, että tuhansia hehtaa- noin miljoona kuuti.ometriä puutavaraa.
16787: r.eja metsämaata nyt on vailla siemen- Maan viranomaiset ovat tunnustaneet
16788: puita tai muulla tavoin turvattua nuo- periaat.teessa korvauksen saannin· oikeu-
16789: ren!l1usta. Me.tsänomistajille oru täten tuksen asettamaHa erikoisia arvioimis-
16790: tuotettu suunnattomia. aineellisia vahinr- lautakunHa toteamaan ja arvioimaan
16791: koja, jotka ovat olleet sitäkin tuntuvam- kaikki venäläisten sotilastviranomaisten
16792: pia niissä lukuisissa tapauksissa, jolloin aikaansaarnat vahingot. -Sellaisia lau-
16793: metsäruomistajalta on kokonaan riistetty takuntia oli jo sodan aikam;a ollut toi-
16794: mahdollisuus saada kotita.rvepuunsa messa, ja vapaussodan loputtua päätti
16795: omalta maaltaan. Lirmoitustöiden pii- .senaa;tti kesäk. 20 p :nä 1918 oikeuttaa
16796: rirn joutui sitäpaHsi laajat alat viljel- kaikkien niiden läänien kuvemöörit,
16797: tyä maata ja hakamai>ta, jotka on tehty joissa venäläiset sotilasviran10maiset oli-
16798: käyttökelvattomiksi rakentamalla niille vat tuottaneet vahinkoja metsiinhak-
16799: lhmoituksia, joihin kuuluu penrinikul- kuilla tai linnoitus·töillä, asettamaan eri-
16800: mittain piikkilam.ika.-aitaa, suojusvalleja, koisia lautakuntia arvioimaan sekä näitä
16801: juoksuhautoju ja kasematteja. Sekä että laittomalll majoituksen aiheuttami'a
16802: puu- että kiviaitoja on poltettu ·tai hävi- vahinkoja. Siten asetetta.vien· lautakun-
16803: tetty tuhansien kilometrien pituudelta. tielll tuli m. m. suorittaa loppuun aikai-
16804: Asuin- ja muut rakennukse't eivät Hioin semmin toimineitten lautakuntien työ.
16805: ole säästyneet hävitykselt.ä, jonka lisäksi Lautakuntien tehtävien joukos.sa mainit-
16806: voidaan luetella kaikkia ajat·eltavissa tiin myöskin, että n~iden tuli maanomis-
16807: olevia vahinkoja, oikeudenloukkauksia tajien kanssa sopia näiden maille raken-
16808: ja luvattomia anastuksia nliiltä: onootto- nettujen. parakkien myynnis.tä sekä yh-
16809: mUta seuduilta, missä sanotut venäläi- teistoiminnassa. metsä:halHtuksen kanssa
16810: II,tss. ~ 'Von Born y. m. 397
16811:
16812: huolehtia kaadettujen puiden palautta- omaisella tilalla seuranneen tammikuun
16813: misesta omistajilleen. LautakunJtien hal- 1 päivästä.
16814: tuun täten joutuneesta puutavarasta pa- Kuten edellä mai·nit'tiin, arvioivat Iän-
16815: lautettiin yleensä: niiden toimesta asian- takunnat linnoitustöiden ja laittoman
16816: omaisille metsänomiS!tajille kaikki puu- majoi'tuksen aiheuttamat vahingot sen
16817: tavara, jonka suhteen voitiin selvittää, hinnan mukaan, joka vaUHs•iJ vahingon-
16818: miltä tilalta se oli peräisin. Milloin teon aikana.. Kun vahingot useimmissa
16819: useampien maalllomistajien metsistä ha- tapauksissa Olli tehty vuosi'Il.la 1915-19117.
16820: katut puut oH viety yhteen, otti valtio ovat vahingot, laskettuna rahamme ny-
16821: ne haltuunsa sotasaaliina tai myöskin kyisen arvon mukaa.n, todellisuudessa
16822: jaettiin puut .tai niistä myytäes.sä saadut mont.a kertaa suuremmat kuin lautakun-
16823: rahat metsänomista,jien kesken suhteel- tien ilmoittama.t määrät. Tätä nyikyä
16824: lisesti niihin puumääriin, mitkä kunkin saanee laskea paperimarkan arvon 5 1/2
16825: metsästä oli hakaMu. Sittenkun kunkin a 6 kertaa a.Iemmaksi kuin se oli arvioi-
16826: yksityisen henkilön kärsimä vaib.inko oli misen ta;pa.htuessa.
16827: arvioitu, vanannettiin siitä! niiden pui- Voitaneen väittää, että nämä ovat teo-
16828: den tai muun hyvityksen arvo, minkä reettisia laskelmia,, .joilla ei ole mitään
16829: vahinkoa kärs·inyt oil saanut takaisin. käyta'Il.inÖllistä arvoa. Niin ei kuiten-
16830: Näissä arvioimisissa, jotka kaikki suo- kaan suin•kaan ole asianla~ta. Kenen on
16831: ritettHn loppuun ennen vuoden 1919 toimitettava metslim kylvöä tai muuta
16832: päättymistä, a;rvioitiin vruhingot vahin- nuoren!I1ustyötä ta,i on pakko osta·a koti-
16833: gonteon tapahtuessa vallinrueen käyvän tarvepuunsa, hänen on myöskin tehtävä
16834: hinnan mukaan, ja puutav.aran hintain laskelmansa pa.perimarkaru nykyisen ar-
16835: suh'teen lautakunnat yleensä noudattivat von pohjalla, .ja hän saa siten vain mur-
16836: metsäihallituk'sen viraHisia noteerauksia to-osan vahingost3!nsa korv.atuksi, jos
16837: ja taksoja. Kun rtyö muu tenki'IIJ suori- hän nyt sa.a hyvi'tystä lautakuntien vah-
16838: tettiin erikoisen ·huolellisesti ja yksityis- vista.main arvojen mukaan. Kuiten1kin
16839: kohtaisesti., ei oikeutettuja muistutuksia lienee pakko ottaa perusteeks·i nämä ar-
16840: arvioimis:ten tuloksia vastaan voitane vot.1 koska toisten vahvistaminen tätä
16841: tehdä. Yhteenlaskettuina arvioitiin va- nykyä kohtaisi voittamattomia vaikeuk-
16842: hingot seuraavim määriin: sia.
16843: Heinäkuun 17 p:n·ä 1919 annetun halli-
16844: Uudenmaan läänissä lB,OOO,tM®: 08 tusmuodon 6 § sisältää vastaavan sään-
16845: Turun ja Porin ,,,, 3,218.2,004: 08 IlJÖksen, nimittäin: .,.J O'ka;inen Suomen
16846: Hämeen
16847: Viipuri'n
16848: .. 2,606,1718: 76
16849: 12,oo6.,828.: 215
16850: kansalai:rum olkoon lain mukaan tur-
16851: •• vattu hengen, ikunri.å~. henkilökohtaisen
16852: Mikkeltn oo.a,787:. 99 vapauden ja omaisuuden puolesta. -
16853: Kuopion " 1,,1M,r794: 50 OmaiSlluden pakkolunastuksesta y!Leiseen
16854: Vaasan ," l,528,l21: 57 tarpeesOOEJ t.äyttä korvausta vastaan sää-
16855: Oulnn ,, 354,(781: 711 detään lailla.~' - Kun kysymykses·sä ole-
16856: Ahvenanmaan 2)08,894:- vat metsän!aakkuut ja linrnoitustyöt on
16857: "
16858: Yhteensä Smk. 42,7ö7,ili74: 14 suor:Vtettu yleistä tarkoitusta varten., s. o.
16859: maam pnO'lustuksen turvaamiseksi, pi-
16860: Lautakuntien ·ehdotuksen muka.an oli täis:il olla llmeistä, että täysi korvaus on
16861: näille määrille suoritettava 5% :n ko:rko suoritettava niille, jotk~ n-iiden kautta
16862: luettuna vahingonteon alkamista asian- ovat kärsineet vahinkoa.
16863: 398 II,133. - Venäläisten sotjllasviranomaisten aiheuttamat vahingot.
16864:
16865: Kun Tarton rauhansopimuksessa piti kauksia, odottaneet s>aada vihdoinkin nos-
16866: valhviSitettaman ne per:usteet, joiden taa heille oikeudenmukaisesti tulevat
16867: mukaan m. m. Suomen taloudelliset vä- korvaukset, mutta lakkaamatta ovat hei-
16868: lit Venäjäm valtion kanssa oli järjestet- dän 'toivomuksensa rauenneet tyhjiin.
16869: tävä, olisi Suomen halli:tuksen velvolli- Viimeiseen saakka he ovat pidä;ttyneet
16870: suus ollut vaatia täyttä korvausta kysy- haaS'tamasta Suomen valtiota tuomiois-
16871: myksessä olevista vahingois:ta. Mikäli tuimeen korvauksen S·aamista varten,
16872: tiedeitää~ oli'vat Suomen valtuutetut mutta tätä ei enää voitane vä;lttää, jos
16873: rauhanneuvotteluissa sitä mieltä, että kysymy.s edelleenkin jätetään avoi!meksi.
16874: Venäjä ODJ velv.ollinen korvaamaan Vuoden 1923 valtiopäivillä annettiin
16875: kaikki tämän1aatuiset oikeudenlouk ~ eduskunnalle hallituksen esitys korvauk-
16876: kaukset. Vawtimuksia siihen suuntaan sen ,a,ntamiSoesta maaHmansodan aikanta
16877: esitattiinki'll,, mut,ta ne kohtasivat vas- erinäisiä vahinkoja kärsi:neille, mikä
16878: tus•tusta venäläisten taholta. Kun Suo- esitys m. m. koski juuri: niitä: vahinkoja.,
16879: men hallitus piti! tärkeänä saada vih- jo~ta ylempänä on kosketeltu. Tämä
16880: doi:rukin rauhansopimus· aikaan, valtuutti esitys rakentui kuitenkin perusteille,
16881: se lopuksi edusta.jaiD.!Sa jättämään nämä jotka meidän käsityksemme mukaan
16882: vaatimukset pois rauhansopimuksesta. ovat väärät. Sen esikuvaksi oli s·elvästi
16883: Tämä merkitsee tosiasiallisesti, ett~ vaa- otettu kesäkuun 27 p:nä 19[9 anrnettu
16884: timuksista ainai,seksi luovuttiin; koska laki niistä perusteista, joiden mukaan
16885: yksityisillä henkilöillä luonnollisesti ei sodan ja kapinan aik•ana 1918 ~ineellisia
16886: ole mitään ma:hdollisuutta toteut.taa vahinkoja kärsineitä avus,tetaan.
16887: niitä Venäjän hallitusta vastaan. Näin VenäJläisten viranomaisten aiheu tta-
16888: menet·eltäessä otettiin myöskirn huo- mia vahinkoja ei kuitenkaan oikeudelli-
16889: mioon, että Suomen valtio rauhansopi- sesti voida rinnastaa kapi'DJava,hinkojen
16890: mukselll mukaaDJ saisi kaiken Venäjän kalliSSa. Viime mainitui·sta valtio ei ollut
16891: valtiolle kuuluneen, Suomessa ole,van vastuuvelvo1linen;, vaa'lll korvausv·elvolli-
16892: sekä kiinteän että irtaimen· omaisuuden, suus kuului oikeudellisestf kapinallisille.
16893: jonka arvon laskettiin nousevan useihin Että vaUio tässä astui auttajan-a. väliin,
16894: miljaardei!hin markkoihin ja johon ver- oli vain kohtuullisuusrn:äkökolrtain ai-
16895: ratern nyt kysymyksessä olevat korvauk- heuttama 'teko. Ne kapinavahinkoavus-
16896: set edu&tava.t verraten niitäJtönJtä mää- tukset, joita annett:tiDJ, olivat eräänlaista
16897: rää. Kun Suomen valtio siten poliitti- yhteiskunnan puoleLta tapahtunutta huo-
16898: sista syistä jätrtl kans·alaistensa oikeudet lenpitoa henkilöistä,. jotka ilmMl! sitä
16899: valvomatta, .täytyy sen katsoa sillä: otta- olisi'Vat saattaneet jäädä va:ille elämis-
16900: neen it:selleen kiistämlillömän velvolli- mahdollisuuksia. Sen vuoksi voitiin
16901: suuden 'täysin korva•ta kysymyks·essä puolustaa. sitä, eiitä näitä avustuksia
16902: olevat vahingot. Edelleen on tätä ky- annettiin etupäässä v-ain vä:hävaraiseni-
16903: symystä arvosteltaes•s·a otet~tava huo- mille. Sekä hallituksen esityks.essä että
16904: mioon, .että valtio sotasaaliina otti hal- val tiovarainvaliokunJnan mietinnössä,
16905: tuU!IlJSa ja käytti hyväksoo.rr yksityisten jotka koskivat kapinava:hinkoja, huo-
16906: metsistä hakatut puumääJrät; joita ei mautet.tlin nimenomaaD', ettei valtiolla
16907: edellä' mamituilla .perusteilla. voitu pa- ollut m~tään oi,keudellis.ta. korvausvel-
16908: lauttaa metsänomis:tadille. vollisuutta. Sitäva·stoin katsottiin vai-
16909: Kärsivälllisesti ovat ne henkilöt, jotka ti ovarai'lllValiokunrnan mietinnön mukaan
16910: ovat kärsineet· mainittuja oikeuden·louk- suotavaksi ja välttämät.tömäksikin, et·tä
16911: 11,133. -'- von Bo;rn y. m. 399
16912:
16913: vaJtio ojentaisi auttavan kätensä niille tyisten hentki:löiden kustantnuksella. On
16914: lukui,sille ka.nsalaisille, jotka sodan ja tiedossa ainakin1 yksi tapaus. jolloin
16915: kapmn 'kautta joutuivat kärsimään niin puu't oli otettu vain yhden yksityisen
16916: suuria vaihilnkoja, että heidän vastainen he:n!kilön metsämaalta, mut1ta sotasaalis-
16917: toimoomtulonsa huonontaneit,ten va.raJli- viranomaiset siitä huolimatta kielsivät
16918: suussuhteittell1 vuoksi oli käynyt joko metsäiDiOmistajaa ottamasta itakaisin hä-
16919: mahdottomaksi tai mainlittavrunmassa neltä anastettuja puiia, jotka, vielä oli-
16920: määrässä vaikeammaksi kuin ennen so- vat hänen maallaarn ja. sen siljaan myivät
16921: taa. Tämän mukaisesti valiokun~ta !lli- ne vaHion hyväksL Asiain näin ollen ei
16922: mitt~kin suoritetta.via määlriä ,~avustuk olisi puolustet.tavi'ssa, jos valtio vetäy-
16923: siksi". Samalla. huomaute,ttiin, että val- tyisi kaikestw todellisesta korv·ausvelvol-
16924: tion itsenäis.yys oli vaatinut niin suuria Hsuudesta ja kuittaisi korvaukseen oi-
16925: uhreja, etteivät sen varat rirt.täisi kaik- keutetut vain nlielivaltaisesti määrä-
16926: kien aineellisten vahinkojen korvaami- tyllä avustuksella enimmän tarvitseville
16927: seen, jotka voitiin arvioida rahassa. tai ehkä oikeammin niille, jotka vuonna
16928: A vus,tusta oli sen vuoksi va.liokunnan 1918 olivat enimmän tarvitsevia, Sillä
16929: mielipit,een mukaan ann!ettava vwhingon otalksuttavasti tultaisiin esitykseen si-
16930: kärsin.eiften tarpeen ja omaisuussuhteit- säl'tyvää m~teikkoa sovellutettaessa; otta~
16931: tenJ mukaan. maan huomiooTh omaisuus·suhteet sellai-
16932: Yllä s.anotusta käynee täys.in selvästi sina kuin ne olivat vuonna 1918. Moni,
16933: ilmi, ettei niå.tä perusteita, joille kesä- joka sillo1n oli rika.s, voi kuitenkin nyt
16934: kuun 27 p:nä 1919 annettu laki rakentuu, olla köyhä ja päinvastoin. Ha:Ilituksen
16935: voida sovelluttaa. niihin v.ahinikoihin, esit,ys on siis tullut puolen vuosikym-
16936: joista nyt on kysymys.. Viime mainittuja mffilltä liia1n myöhään, j10s mieli noudat-
16937: ovat aiheuttaneet vira:noonai.sert valvoes- taa oikeita kohtuullis.uusnäkökohtia.
16938: saan todellista tai luuloteliua. yleistä Yhteiskunnallislta avustusta voidaan: mi-
16939: tarvetta, ja nditä on s:en vuoksi oikeudel- tata, kohtuuden mukaan, mutta oikeus on
16940: lisesti lähinnä arvosteltava niiden· perus- sivistY'Svaltioissa :s·ama. :Ireiikille. Korvaus
16941: teiden mukaan, jotka. ovat voimassa näistä vahingoista on sen vuoksi suori-
16942: pakkolunastukses·ta. Tähitn tulee lisäiksi tett8!va ka.ifkille täyteen mä!ärään kor-
16943: se tärkeä edellä huoonautettu seikka, että koineen.
16944: valtio osaksi O!Il: käyttänyt hyväkseen IDdellä esitetyn perusteella ehdotetaan,
16945: venäläisten sotilasviranomaisten jättä- että eduskunta hyvä!ksyisi alempana
16946: män puutavaran ja. siten suoranaisesti oleva.n lakiehdotuksen.
16947: hyötynyt vahinkoja kärsineitten yksi-
16948:
16949:
16950: r.a ki
16951: korvauksen maksamisesta niille, joille venäläiset sotilasviranomaiset maailman-
16952: sodan aikana ovat aiheuttaneet vahinkoja.
16953:
16954: Eduskunnan päätöksen mukaises·ti sääldetälän täten:
16955:
16956: 1 §. sille henkilöille, ylitymille, kunnille ja
16957: Sen mukaan~ kuin tässä laissa sääde- seurakunnille korvausta vahingoista,
16958: tään, annetaan valtiovaroista yksityi- jotka ova•t aiheutuneet venä1läisten soti-
16959: 400 IJ,133. - Venäläisten sotilasvirauomaisten aihenttamat vahingot.
16960:
16961: lasviranomaisten maailmansodan aikana asianomaiseilJ arvioimisian taikurm.an toi-
16962: toimit:t.amista met.sä.nhakkuista ja lin- mittaman: arvioimisen perugteella.
16963: noitustöistä sekä lai·ttomasta sotaväen Kurn<nille tai seurakunnille ann.ettavan
16964: majoituksesta. korvauksen vahvistaa valtioneuvosto,
16965: sit't·enkun maaherra on sinne lähettiilliYt
16966: 2 §. anomuksen y>DJnä oman lausuntonsa.
16967: V ahii1Jgost3.1, ]osta puhutaan 1 § :ssä,
16968: annetaan korvaus vain siinä tapaukses- 5 §..
16969: sa, että siitä on teht.y ilmoitus hallituk- Korvaus maksetaan kokonaisuudes-
16970: sen toimes·ta asetetuille arvioimislauta- saa'lll raha,ssa, j.ollei se nouse 10,000 mark-
16971: kumoJ.lle. kaa suuremmaksi, mut,ta muussa ta-
16972: Korvausta ei anneta, jos vahinko tai pauksessa siten;, että 10,000 markkaa
16973: kustamnus on kaht8!sa.taa ma11kkaa pie- maksetaanJ ikäteiseJlä ja jäännöksestä
16974: nrempi. 110 % rtl!hassa ja lOPut Suomen valtion
16975: Jos maa-alue. jolla metsänhakkuu ta obl1gatsioneissa, jotka kasvavat 7 % kor-
16976: ta.i linnoitust~ötäJ on toimitettu, myYfir' koa.
16977: nln tai vaihdon kautta Dn siirtynyt ikol~ 6 ~.
16978: ma.:om.;elle henkilölle, ma:Ksetaan korvaus Jos tila, j10Illka maalla vahinko on ta-
16979: sille, joka omista8! maan tämän lain tul- paihtunut, on kiinni·tet,ty, olkoon kiinni-
16980: lessa voimaan, ellei aikaisempi; omis·tada tyksen haltijalla korvaukseen sama oi-
16981: luovutuskirjas1sa nimenomaan ole pidät- keus kuin hänellä OilJ itse kiinni,tettyyn
16982: tänyt i..tselleeilJ oikeutta mahdollisesti omaisuuteen, j& olkoon häJn, jos tahtoo
16983: suoriiettavaan korvaukseen. käyttää tätä oikeutta hyväkseen ja jos
16984: hänen vaatimuksensa nousee yli sen
16985: 3 §. määrän, mi!kä maksetaan käJteisellä, vel-
16986: Korvausta on haettava, kolmen kuu- vollirnen siinäkin tapauksessa, ettei velka
16987: kauden kuluessa tämän lain voimaruntu- ole ·erääntynyt, ottamaan suorituksena
16988: losta, sen läänin maaherralta, jossa. va- saatavastaan edellisessä §:ssä mainittuja
16989: hinko on tapahtunut. obl:igatsioneja niiden nimellisarvosta.
16990:
16991: 4 §. 8 §.
16992: Yksityisill~henkilöille ja yht.ymille Tark001mat määräyksef tämän lain
16993: tulevat korvaukset vahvistaa maaherra täytän.töönrpanosta antaa valtioneuvosto.
16994:
16995:
16996:
16997: Helsingissä, toukokuun 16 päivänä 1924.
16998:
16999:
17000: Ernst von Born. Gustav Lindberg.
17001: Karl Fr. Lauren.
17002: 4.01
17003:
17004: 11,134.- Edusk. esit. n:o 4:.
17005:
17006:
17007:
17008:
17009: Tukia y. m.: Ehdotus laiksi korvauksen antamisesta
17010: maailmansodan aikana erinäisiä vahinkoJa kärsi-
17011: neille.
17012:
17013:
17014: :m d u s k u n n a. ll e.
17015: Kohlta maailmansodan pnhd8'tt.ua v. määrälttiin korvaus vruhingontekojen ai-
17016: :1:914 aloittivat venäläiset sotilasviran-· kana vallinnetiden k.äypien h:iJntojen mu ..
17017: omaise•t /Laa.japeräisiä linnoitustöitä e-ri kaan, ja puuta,varain hillJtoihin llJälhden
17018: osis,sa Suomea ja: seuraavana vuonna sa- toimikunnat yleensä noudattivat metsä-
17019: mat sotMasviranomaiset tekivät päätök hallituksen virallisia n.()teemuksia ja
17020: sen strateegisten metsänkaatojen toi- taksoja. Kun ·työ muutomin on suori-
17021: meenpanemista monin pavkoin maas- tet-t-u erittäi;n huolell:i!sesti ja seikkape-
17022: samme. Nämä kaadot suoritettiin si t- rä~sesti, ei muistutuksia arvioinnin. tu-
17023: temmi:n siinä määrin .sääiimättömäsrti, loksia vastaan voitane tehdä. Kaikkiaan
17024: että kymmoo.iä tuhansia he'htaareda a,rvioitiin vahingot seuraaviin määriin:
17025: metlsämaa,ta ny;t on vaiHa siemenpuita
17026: Uudenmaan ~äänåssä 18,600.,24~: 08
17027: t.ahlr muutoin turvattua jälleenkasvua.
17028: Mets'änom:iJSltajille on sitem. tuotettu suun-
17029: Turun ja Porin
17030: Hämeen
17031: . 3,.282,004: 08
17032: 2,006,718: 76
17033: na.ttJomia ainee~lisia vahinkoja, jotka "
17034: Viipurin ili,2105.,828: 25
17035: ovat lukuisiSSJa t.a,pauksissa olleet mitä
17036: tuntuvimpila kuDJ omistaja on menettä-
17037: MikkeDin
17038: Ku.o;pion
17039: "
17040: . 9l;j.7&7: 99
17041: 1,124.794: 50
17042: nyt kaiken mahdollisuuden omasta met- "
17043: Vaasan 1;528J12i1: 57.
17044: sästään saada edes kotitarvepuita. Vil·
17045: Oulun " 364,.7&1: 71
17046: jelyksiJiJ.e, puutarha- ja hakamaille on
17047: Ahvenanmaan
17048: " 2~108,894: -
17049: myösklin ·tuotettu suunnattomia vahin · "
17050: koja, kaiva.ma.hla juo~suhautoja ja nii-
17051: Y:ht.eensä 42.,757.,r174: 14
17052: hin va>rustuksia laittamalla sekä aitojr.
17053: hätvitJtärrnäHä, jolloin moni viljelij.ä on ToimikullJtain elhldotuksen mukaan
17054: saanut uhrata suuria .summ:iJa niiden suoritettaisiin määrille 5 % korko tam-
17055: kuntoon laittamiseksi. mikuun 1 pä1väst<ä sen j.ätlkei!senä
17056: Maamme viranomaiset ovat •tuil.llliUst.a· vuonna, jona vahingonteko asianomai-
17057: neet periaatteen kor:vausoikeudesta mää- s:iUa t:hloiil.'la oli aloitettu. Edel:lä julkais-
17058: räämäUä erinäisiä arviotoimikuntia to .. tut summait tarkoittavat vahinkoja,
17059: teamaan j,a a.rwioimaan kaikki venäläis- j1otka ovat aiheutuneet linnoitustöistä
17060: ten sotilasviranomaisten aikaansaatta· sekä 1caitt.omasta majoituksesta.
17061: ma t sekä liill.noitustöistä eHä laiittoman Hallituksen päätöksien mukaan, joilla
17062: majoituksen kautta johltuneet valhing1ot. oli m·Y'Önnetty lupia puhelinjohdon ra-
17063: Näissä arvioinneissa, dotka kaikki kentamiseen, olivat luvaruh!aJltii:jat vel'V'ol-
17064: suoritettiin ennen 1!919 vuoden loppua. Uset sodan puihjetes!sa asettama,an puhe-
17065:
17066: 51
17067: 402 11,134. - Korvaus malliillmansodan a:ilkana vahinkoja kärsineille.
17068:
17069: Iinlaitoksensa sotaväen käytettäväksi. korko on 5 % ja llllRksuaika 50 vuotta, ja
17070: Venäläisen sotaVJäen sota-aikana ottaessa otettiin mainittua tarkoitusta vMten
17071: haltuunsa yktsityisiHe kuulUJvia puhel'in- 1920 vuoden tulo- ja menoarvioon kaik-
17072: laitoksia tuotettiin omistajille vaih.in- kiaan 130,000,000 markan mää,rävaih:a.
17073: koja, jotka on ilmoiteHu yhteensä SHen osoitetut varat eivät ole täysin ku-
17074: 002·.500: 11 llllarkaksi. luneet tähäru tarkoitukseen, vaan on mai-
17075: Kun asianomaiset ovat vuosikausia nittuja obligatsioneja j.ääny1t jälelle noin
17076: odottaneet korvausta kärsimistään va- 41,000,000 mark.an arvosta ja koko mää-
17077: hinlgoista ja pidättyneet haastamasta rärruhasta on jäänyt k!äy.ttämättä noin
17078: Suomen Valtiota oikeuteen korvanikiSen 54,000,000 markkaa. Nyt puheen 'alaisten
17079: saamiseksi, niin oUsi jo vihdoinkin Edus- -vah'Lnkojen ja kustannusten korvaa-
17080: kunnan saateM3!va tämä asia ratkaisuun minen v;oisi sopivasti tapruhtua näillä
17081: ja sitäkin :SJUuremmalla syyHä, kun va- varoilla, jotka valtion ti[eilssä esiintyvät
17082: hinkoa kärsineiden joukQSsa on ,suuri menorästeimä, mutt·a joita suurimmalta
17083: osa heikossa ta:louderlisessa asemassa osalta ei taJ:'vi,ta alikuperäiseen tarkoi-
17084: olevia, joiden toimeerutulo suurest[ riip- tukseensa.
17085: puu korvauksen saamisesta. Edellä esitetyn nojalla e~h!dotetaan,
17086: Katsoen sii:hen, että vahingot ovat ar-
17087: vioidut vuosien 1915 ja 1917 käY!Pien että Eduskunta hyväksyisi Ja-
17088: hintojen mukaan~ joUoin rahan arvo oli lempänä olevan lakiehdotuksen
17089: noin 7 kertaa suurempi, on oikeudenmu- korvauksen antamisesta maail-
17090: kaista., että asianomaisille snorit61taan mansodan aikana erinäisiä vahin-
17091: täysi k.orvaus heidän kärsimistään va- koja kärsineille; sekä
17092: hingoista. että Eduskunta oikeuttaisi Halli-
17093: Ka,~pina.va;hink.ojen korvauksen suorit- tuksen tämän korvauksen suorit-
17094: tamista varten Eduskunta aikoinaan tamiseen käyttämään kapinava-
17095: valtuutti HaH:i!tuksen antamaan en1in- hinkojen määrärahasta jökllä ole-
17096: tään 100;000,000 markan niroellisarvosta vat käteiset varat ja obligatsionit.
17097: valtion obliga.t'Si:oneja, joiden vuotuinen
17098:
17099:
17100: Laki
17101: korvauksen antamiseda maailmansodan aikana erinäisiä vahinkoja kärsineille.
17102:
17103: Eduskunnan pääitöksen mukaan säädetään täten:
17104:
17105: 1 §. linnoHust.öistä 'sekä laittomas,ta sota-
17106: Sen mukaan kui'll tässä laissa sääde- väen majoituksesta;
17107: tään, annetaan valtionvarois,ta. kor- 2) kunnille kustan:nuksista, jotka sota-
17108: vaus•ta: väen rusetusten muka~nen majoitus on
17109: 1) kunnille ja seurakunnille sekä yksi- tuottanurt 11914 vuoden elokuun 1 päivän
17110: tyisille henikiJlö1le ja yhtymiHe v~hin ja ll917 VJUOden j'oulukuun 31 päiv·änvä1i-
17111: goista., jotka ovat aiheutuneet venäläis- senä aikana;
17112: ten sotilasviranomaisten maaHmalliSodan 3) puhelintoimiluvan omistajiJ1le, joi-
17113: aika.n:a toimittamista metsänhakkui,sta ja den puhelinlaitokset tai jo:hdot venä1äi-
17114: 11,134.- Twkia y. m. 403
17115:
17116: nen sotaväki oli maailmansodan aikana perustu 1 §:n 3 kohtaan, jolloin se on
17117: ottanut käytettäväkseen, siitä synty- tehitäJvoä lennätinha:J.Utukselle.
17118: neestä vahingosta. 6 §.
17119: Yksityisille henkilöille ja y1htymille
17120: 2 §. tulevan korvauksen vahvistaa maaili.erra
17121: VaJhingOSita, josta pUihutaan 1 §:n 1 j,a, milloin hakemus on ollut 1ennätin-
17122: kohdassa ei ancrreta korva;usta, ellei siitä hw1li tuksel'le teh tä:vä, lennätiru.hallitus.
17123: ole tehty ilmoitusta Hallituksen toi- Kunnille ja seurakunnille annettavan
17124: mesta asetetuille arvioimislautakun- korvauksen määArää valtioneuvosto, jolle
17125: nille. maahe:r:ra,i:n tulee omine la:usrunrtoimeen
17126: 3 §. Iä:hettäAä •hake:mukset.
17127: K un!nille, seurakunnil:le, yksityisille 7 §.
17128: he:rukiröille d•a yhtyrrnille on korvauksen Kio1w•aus maksetaan 'kokonaisuudes-
17129: määAränä ole,va vahingon määrä. saan raha;ssa, joHei se nt01use 25,000
17130: mar.kkaa suuremmaksi.
17131: 4 §.
17132: Jos korvaus nousee suuremmalk'si mwk-
17133: Vahingon tai kustannruksen määränä
17134: set:aan ,215,000 markkaa rahas~a ja muu
17135: pidetään:
17136: osa rvaltion obUgatsioneissa.
17137: vaihingon, josta puhutaan 1 §:n 1 koh-
17138: dass•a, iha:llituksen toimesta asetettujen 8 §.
17139: arvioimisl'autak1mtien arvioima määrä; Jos vahi:ngoittunut omaisuus on
17140: kustannusten, jottka on mainittu 1 §:n kiiml,Hetty olkoon kiinnityksen hal-
17141: 2 kobidassa, :määrä, joka vaihvisteta:an tijalla korvaukseen sama; oikeus kuin
17142: kuntain tileistä saadun selvityksen pe- häneUä :muuten olisi ]tse kiinnitet-
17143: rusteella; ja tyyn oma:i1suuteen ja olkoon hän,
17144: vahingon, jota 1 § :n 3 kohdassa tar- jos ta,htoo käyttää tätä oikeutta hyväk-
17145: koitetaan, .Ieml!ätinhal!lituksen vahvis- seen, vei'Vollinen siinäkin tapaukse;ssa.,
17146: tama määrä. ettei velka ole erääntynyt, ottamaan
17147: suorituksena saatavllJstaan 7 §:ssä mai-
17148: 5 §. rri,ttu;j,a obJi!g1a1t,sioneja niiden nimellis-
17149: Korvausta on haettava, kolmen kuu- annosta.
17150: kauden kuluessa tämän l·ain voimaan- 9 §.
17151: tulosta sen läänin maa'herrwlta, jossa 1\fääräyk:se,t tämän lain tä,ytäntö~
17152: vahinko on tapahtunut, ellei hakemtls panosta antaa valtione<u'V'osto.
17153:
17154:
17155: Helsingissäi, toukokuun 15 p:nä 1924.
17156:
17157: Elias Tukia. J. A. Ihamuotila.
17158: Albin Manner. Antti Juutilainen.
17159: P. V. Heikkinen. Kalle Kirra.
17160: 0. Kontio. M. Makkonen.
17161: Eino Tuomivaara. Eino E. Heikura.
17162: P. Saarinen. Jooseppi Kauranen.
17163: Pekka Kopsa. Mikko Piitulainen.
17164: E. Lautala. Niilo Pelttari.
17165: Frans Kärki.
17166: E.
17167: Valtiolainoja, valtion virka- ja henkilökunnan palkkauksia,
17168: kansalaissodan aiheuttamia korvausvaatimuksia y. m. aloja
17169: koskevia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
17170: 11,135. - Edusk. esit. n:o 10.
17171:
17172:
17173:
17174:
17175: Lehtokoski y. m.: Ehdotus laiksi eläkkeistä kansalaisso-
17176: dan johdosta työkykynsä menettäneille Suomen
17177: kansalaisille sekä kuolleitten Suomen kansalaisten
17178: perheenjäsenille.
17179:
17180:
17181: 1Suomen Edluslkunnalle.
17182:
17183: Viitaten vuoden, 119®: v.aUiopäiviUä että Eduskunta hyväksyisi näin
17184: tekemänd. ediUSikuntaesitY~ksen peruste- kuuluvan lain:
17185: luilhi!nl (~VaJ,tiO)lltäJi,väJt ~~. Lirtteet;, I-X
17186: siJvulla: 223--224) sa;a!IDliDe lklummio:irtJtaen
17187: ehdottaa,
17188:
17189: Laki
17190: eläkkeistä kansalaissodan johdosta työkykynsä menettäneille Suomen kan-
17191: salaisille sekä kuolleitten Suomen kansalaisten perheenjäsenille.
17192:
17193: Eduslkull!Illan tPäätOk\sen mulkaan ISääde tään t1ä1ten:
17194:
17195: 11§. helmik. 1919 annetussa laissa eläkkeistä
17196: KansaJ.aiSIS:odian: johdosta ;tyOklyk;Y!IliSä Vlalpauss,odassa. lhaa;vroi,tbuneiJile soturehlle
17197: men~ettäncill.'le SuOlillen :kalnisahtisHle ltai sekä iroatS;tuDJe:i:tten ja: 'Sialirawden joMOISI1:a
17198: kuol!1eiden Suomen1 ikJam.sta;lais,ten [perheen~ kuo1leild:en tsoturien: p,El'I"heenj.äsenillle sää-
17199: jäJSen:iHe myönn<etääJn eläikettä y le:iJsistä dJetään miJEfuisttöön lkuuluvis,ta e'läJkikeilstä.
17200: varoista. E1äkeMlJOt1llu.kset lmäsitellään ja eläik-
17201: 2 ,§. kleitäJ :su:oriltetR~an ,siinä jiiJrjestybessä
17202: Elälkkeilden suuruus määräJtäälll. samo- kuin erusirrnäJisessä 1momenltilssa mailllli-
17203: jen peruste:idoomu:kruan lku~DJ 24 tPäirväl:tä tussa laiiJssa släädetääm..
17204:
17205: Helsingissä, toukok. 14 päivänä 1924.
17206:
17207:
17208: Aino Lehtokoski. Miina Sillanpää.
17209: Fanny Ahlfors. Hilma V aljakka.
17210: Anni Savolainen. Anna .Haverinen.
17211: Hilma Koivulahti-Lehto. Aino !Sommarberg.
17212: lida Vihuri. Hilda Seppälä.
17213: Olga Leinonen. Anni Huotari.
17214: 11,136, - Edusk. esit. n:o 11.
17215:
17216:
17217:
17218:
17219: Nurminen y. m.: Ehdotus laiksi niistä perusteista, joi-
17220: den mukaan luf'Jkkasodan aikana vuonna 1918 työ-
17221: Uiisiltä rgöstetystä ja hävitetystä omaisuudesta on
17222: kOif'vausta S"UO'fitettava.
17223:
17224:
17225: Ed u s kun n a 11 e.
17226:
17227: Vuoden 1923 valtiopäiville jätetyn e~tä Eduskunta hyviiksyisi näin
17228: eduskunta-esityksen N :o 11 perusteluihin kuuluvan lakiehdotuksen:
17229: viitaten ehdotamme,
17230:
17231:
17232:
17233: Laki
17234: niistä perusteista, joiden mukaan luokkasodan aikana vuonna 1918 työläi-
17235: siltä ryöstetystä ja hävitetystä omaisuudesta on korvausta suoritettava.
17236:
17237:
17238:
17239: 11§, klorrvatulksil jol:lain muuUa t·avaHa., esilm.
17240: Vaihing~onJkmwausta vuonrn~a l9118 l u ok- palova:kuutuiksen ika!UHa, niiitn mY·ÖSi va-
17241: kasodaill aiika:rua j1a sen jäiikeen ttyöläi- hingosta, jODJkru 'laadlrus•ta ja arvoslta ei
17242: siiltä: ja rtJyöväenti,ämjestöiltä,, j()(ko sota- ole s,elwiltysltä: esiteMty,, twi jos1ta ei ole
17243: toimien kauitta ihävH.e,tystäJ da1 vaihingoit- jäl!jffill!Pämä säadattyym., määrätPäJivään
17244: tuneesita;, tai lhatllitulksen sotajoutkkoi!him. mellfnessä: asiaillJ()(ffia,~ta ilmoitusta tehty,
17245: kufl.llurneiden tai! m'Thiidellll vii'an!Oiilla.istem. älköön rv:ahingonkorva:us•ta. ;suoritetiako.
17246: heiLtä, an1ast81lllaS1ia tailltaUrruva.1"~oimasta
17247: omai&uudlesta., jota ei ole v1ie1ä ·takaisin 3 ~.
17248: saatu,, sumiteltaan yleisisttä rvatroiSita Vahingonkorvausta snoritetaan 1 §:·ssä
17249: si1ten, iffiuin tåJSISäJ laissa H1Jhmnmin sääde- mainl<tuillle yiklsit1yjsillle lhetnlldlöille soo-
17250: tään. raa.vail' perrusteen muJkaam. Jos ;hävite-
17251: ~ §. tyn tai muutoo anast~tun: omaisuudien
17252: V alhimgos.ta;, joka. on tullu,t tai ·VIOi 11:u~fta aTVJO on:
17253:
17254:
17255: eillinltääml lQ,OOO !mk. suori,tetaam· oma,isuuiden arvo !k:oimonaan
17256: 10~000 .. " , aiDV!OSita 90 %
17257: 20,0lll!-OOJ)OO ., " ,, ,. 00 ••
17258: ~,(J00----4n,OOO "' ., .., 70 .,.
17259: 410,000--50,000 ~
17260: ~ft! s.ii:tä yli olervasta
17261: ••
17262: , ..",
17263: ..,
17264: "
17265: 00 ••
17266: 150.,
17267: Ty~nä~tJöiHe t,ail -'ylhtymiU.e o.n tuksen 5 §:ssä ma.miltun rurviolautaikun-
17268: suoritettava täysi korvaus hävitetn tai nan puheenjohtajalle viimeistään 30 päi-
17269: anaSttetun oona,isuruden arvosta riippu- vään kesäkuuta 1925 mennessä.
17270: matta. Ilmomusta tulee sewra:ta luettelo ja
17271: a<l"viJolaskeln:na ,oo:n.ai:sullidestru, josta vahin-
17272: 4 r§. gonkorvausta haetaan, kuin myös mah-
17273: Hävilteltty. vahln1g~o~tturuut, .tai muuten dollisesti 'saatavissa olevat todistukset
17274: aa:liasteiltu 0Jllj8jisnus al'!Vlioidaan' niildlen haikeu:nu!ksenr oiikeuiielJisuu'deSita.
17275: hi,rutojeu mu\kaatn,; jotm Qli,vat maassa
17276: ViaJiitsemassa jou!uikuun 31, p:nä 1918, 6 §.
17277: lisääimläJ.Jä ,täJhäln, mahdo1lises,ti ia.p~htu Arviolautakunta laatikoon 2 §:ssä mai-
17278: nult hinnannousu erlle\tlä ma:ilwiltrun ajan nittujen ;petrusteideTIJ muikiaan> suorite-
17279: jw jouluikuUJTII 3ll IP:n v. 1924 v;älisel,lä tus:t& rvathin)gonkorvaukSiesta luettelon
17280: ajaLla. Sruman !Perrus,teen muikOO!Il all'Vi- kaihten:a kaiP!P8Jleena, joils.ta t_oinen anne-
17281: oidaan vahingon kär:sineelle ybityiselle taan lloor:v:auS/f;a vwatiJn:eelrle asianomai-
17282: henkilölle jäletle jäänyt roonaisuus. selle v:ilimeistäälll li4 VUIOrdkauden ku-
17283: luessa. päälböikJSen aJTI'tamiseslta jra toinen
17284: 5 ~. kappal,e lähetetään asianomaiseen läänin-
17285: Erdeillitsessä iP'Ykä[ässå mllJin,~un ar!Vioi- 'kansliaan maiksun: suodt.t.almista varten.
17286: mi!sen toimittaa kunkin kunnanvaltuus- Ellei vahingonkorvaustru ihaluava tyydy
17287: ton sitä varten asettama kolmihenki- arviolautakunnan :asias:6a antamaan pää-
17288: löinen arviolaut,wkunta, niiden 1l:moitus- tökseen, olkoon oikeutettu 30 vuoro-
17289: ten j.a 1asikelmien polhljwlla,, joita vaJhin.- kauden kuluessa päätöksestä tiedon
17290: gonllrorvausta ha,luaVJat asianiOIIllaiset saatuaan valittamaan ylimrnälLe ar-
17291: nählle mää'I'äaliJkaan mennessä ovat jät- viol~au:taikunnaJ,le, doikla toimii Helsin-
17292: tläneelt. gilsrsä ja1 muodtostetaa:n: siten, ettäSUIOlllen
17293: TäHain~em' arvi,olauitaJkun,ta on asete,t- Ammalttijlärdestön .tJOirmikmnttaJ va1itsee
17294: tava jokaiseen! ikur:mtaan vri.meistään jou- kJolme ja K:orkein' Rar11ilnto-oiJkeus ikaiksi
17295: lukmm 31 rpläivlään 1191214 mennessä. Ja jäJsenJt.ä. Nämä val1tseva1t. !kesikuudestaan
17296: tulee täJhän1 lautakuntaan kuulua rväJhin- puhieenjdh tajan. Ytliarviolau takunnan
17297: tään kaksi! ~työläi,sdäsentä, jotlk.a vrul- päätös asiassa on lopullinen.
17298: tuus,to valitsee pa]kikaJkun::nan t,yöväen- Yliarvtiolau.faikulllllaHa .ei ole oikeutta
17299: j,rurjesltöj~en y'hiteisessä, lkunnarnlv,ruUuuston muuttaa tai kumota arviolautakunnan
17300: toime!Sita Jrolk:oonllmtsu:tuiSISa iJmlkouik,S€ssa päät;ÖSibä, mlikfuli 'Vlathin'gonik!oTva uksen
17301: asetetuiSta eninJtä.än, rv:iidesltJä elhdiok- ha1k:ida Olli päätökseen tyy,tyväinen.
17302: kaas,ta.
17303: Niillä paikkalkunnilla,, missä e'i 'ole ~työ 8 §.
17304: väenj ä.rjestiöj ä,, v~allitsee kuilJILanrvaHu us1to V ailliVi.Site:tltu vah<iln1g10nkorvaussumma
17305: nä!IIJJäj kaksi jäsen1tä l[)ailklkalkunnan työ- suoriltetaa:nJ välhenMiJmält:tömänä \l'alb.assa
17306: läiis,teru kesika:mldiesta. ArviolauJf;aikunta vahingonkorvaukseen oikeutetulle haki-
17307: valiltsee lkeslkn:mdesltruan pu!heetntidhltadan:. jalle, tali lhäm1en1 märuräämäilleen,, heti ikun
17308: V alhin,g,on ik.äl'ISiJnYit, j'Oka ha:luaa saada pää,tös on saaiV'Utt~a;Il'u)t lain, VJoiman.
17309: korvaus,ta 1 §:ssä mainitus:ta oo:n.aisuu-
17310: destaan, ,tai ihäne!lJJ :hnosta1ansa 'UISikotusta, 9 §.
17311: toisen omistamasta saman~aises,ta ()Inai- .Airvioaautailmntien pallkikiot, y. m. me-
17312: sum:Jies:ta~ !teihlköön :siHäJ kirjallisen i[moi- n,ot suori:tetaa.n va11tioo. varoista.
17313:
17314: 52
17315: 410 II,136.- Kapinavahinkojen konaaminen.
17316:
17317:
17318: 10 §. Jremmat mäJämälytkset, joita tämän lain
17319: V a•J..tiQneUJVIOston asiana on antaa tar- kä}'ftäntöön sa.attam.iiSlta vM"i:en tarviltaan.
17320:
17321:
17322: H~e~lsilrugissä, 15 p:nä touk:oknmta 1924.
17323:
17324:
17325: Uno Nu:run.inen. G. A. E. Ramstedt.
17326: Sv. Wuorio. J. Hj. Virta.
17327: K. Kulmala. Filemon Savenius.
17328: E~il J. Tabell. K. Vuokila.
17329: 411
17330:
17331: IT,137.- Anom. ehd. n:o 34.
17332:
17333:
17334:
17335:
17336: Linna y. m.: Ulkomaisen lainan ottamisesta tuotannol-
17337: listen laitosten perustamista ja asutustoiminnan ra-
17338: hoittamista varten.
17339:
17340:
17341: E d u & k u n n a: ll e.
17342:
17343: Itsenäistymiseo:rume seurauksena on tiemme sellwiseen !k.un;toon, että ne vas-
17344: ollut, että valtion on niin hyvin yhteis- tailiVat IlJYk:yisen liikenteen vaa.tianu!ksia.
17345: kunnaHisella kuin taloudenisellakin Vasta kun näissä, kohdin on pääs•t.y jon-
17346: rulrullw luotaNa· s·akä sellaista uutta. jota kunla.isiin •tuloksiin voidaan maamme
17347: meiltä on kokonaan puuttunu.t,, tai jo ole- monia ny,t kä~.ttällliättfä ollevia· luonn.oJil-
17348: massw olevB.~ru korjattava. vastatakseen rikkauiksi·a ryht;yä. kauna.t1ta;vasti kläyt-
17349: uuden asemalllllffie va·atimuksifl. Niinpä tälmään.
17350: puolus·tuslaitoksemme, ulkomainen edus- As.utuSik.ysY~mys - maaruhankikiminen
17351: tUiksemme y. m. ovat täJllais.en uuden luo- tilattommlle väestölle - joutui fh.e•ti itse-
17352: mista. MuMa jo olemassa olevankin ko.r- näistymisemme jälkeen esille melkein
17353: jaaminen ja kehittäminen on vaatinut ja uutena· kYS'YIIDYksenä. Tosilllhan siilhe:n
17354: ed!ellee'Ill vaatii en1tistä enemmän huo- oli ennenkin käy·tetty 1Pien1iä ralb.a.eriä,
17355: miota: ja ennen kaikkea varoja. Esim. mut>ta se oli .tapaihiunUit enemmärr11 muo-
17356: ku1kulai'toksemme asettaa jo maan puo- don vuoksi kuin totta ta.r•koittaen. Nyt
17357: lustuskykyisyyden ikanrnalta paljon suu- se on lk'Ys:yny.t, mui:ta1 vastaisuudessa
17358: rempia vaatimuksia· kuin ennen, !>Hlä on tulee kysymään• 'V'ielä monin verroin
17359: ta;vattoman tärkeätä, että me voimme enl6mmälll: vruroja., jos mielitäämi saada
17360: toimittaa ,suhteellisesti pienen sotilas- jotakin .ailman. Sillä se ei suilllkaan y!k.-
17361: V!Oim8:1Illille sijoittamisen sekä nopeasti sinlääru ;riiotä1, etrt:ä tOI'!Pparit on saa;tu itse-
17362: ettäJ malhldolJisiiiiliilla•n .tehokkaasti. Ra.ja- näistytetyiksi ja että tilattomalle väes-
17363: seutuo~Oiillille vaaMvat uivan e~i:koista tölle jo !leyrväks·y.ttyjen lakien aJVUJ:la
17364: huomiota. ja on; näilden yfu,teyttä maan Vloidaan saada maata·, jonika lunas,tus-
17365: muiden os.Len :kanssa uusien rauta- ja hirman va.ltio etukäteen suori.ttaa pää-
17366: maanteiden aJVulUw nopeasti pa•rannet- asiassa Oiblig:a,tioilla:, vaan ·t.aTVitaan' pa.l-
17367: taNa. j,on e.neillJillän. Näin sy;n,~tt-ä. asu•tusta
17368: Mu;trta mawmme twloudellisenkin elä- on: edelleenkin tarmokkaasti a u tetta;va
17369: män ma!hldoaisuudet rii;w>uva.t. hyvin ja tuettava. Sillä e11'ei näin te.hd:ä, tuilee
17370: suuressa määrin sH.tä,, miten laajaksi asutus monissa pai•koin epäonJnistumawn
17371: saaiDlllle rauta.tie- jw kana'Vave~kkomme j,a, si,Uoin ovat nekin ra:hat, mitä maan
17372: miten n:opeas•ti voimme poistaa satama- ostoon on k:äytet.ty, mi.Uei hukkaan rhei-
17373: oloissamme nyt vallitsevat suuret puut- tett.yjä, puhumattakaan asian muista
17374: teeUisuudet ja mi1ten pian saamme maan- puolista. Asutuslain täy·tän!töönlpano-
17375: 41~ 11,137. - Ul'komai1sen lainan ottaminen.
17376:
17377: aset,us eili.dot·t·a•a maan ostoihi1ntoithin ja Me olemme ooilhin asti eläneet nouse-
17378: ruvustuikseeDJ vuosittta.in käy,tjeittävälisi 50 van tai tasaisen ta,loudled1isen elämän
17379: m:Flti~. markkaa, mutta !kun tiilten saa tai- merkeissä. Maamme tuotannollilllen
17380: siin synlt:Yiffiään vaan noin 2,000 uutta ti- elämä on ollrut· menestykse:llistä ja ikaup-
17381: laa vruosittain - määorä, j1oka tus·kiru vas- pwtasauiksemme on osoitta.nut jopa yli-
17382: taru v'äMtön sääoo,öltlistä li:säänty,m~stru, jälättnääikin. Tä.stä onkin ollu1t .seurauk-
17383: ja kun .aikaisemmin muodlostun.ut asu- sena., et,tä verotaalkka, niin rruskas kuin
17384: tus täl1öiru jläisi mHtei kokonaan oman se on ·o~lutki11!, •on !Voitu kantaa ja. tarvit-
17385: onnensa nojaan, on ;paljon suuT'em!Pia truvat varat saada si täJ Jtietä kokoon. J mt-
17386: summia näilhin ·ta1rkoituksiiru vuosittain kuvasti tämä ei kuitenkaan ole maJhdol-
17387: kä,yteMävä. Siitlä;pai.tsi on huomattarva, lis:ta. Jo n1yttlikin on verotaakka o11u t
17388: että jos va'ltio voi suorittaa koolko maau- useilla aloilla sie•tämätt.ömän raskas, jo-
17389: os.tohinnan. ralhassa, saa.vat tibtttomat ten sen helpoittamista on yihä jyrkemmin
17390: sekä !Parempaa: että halvemp·rua maa.ta, a.le,tt.u vaatia. Maata; ikolhda:nnut osittai-
17391: koska maatalO'lliden ahdrl.nikoasema täl- nen kato tia la.skeva suun!ta teollisenkin
17392: l·öin vie mi•ltei aina va!Paate~Moisiin k.au!P- ellälmälll atlaU:a telk,ev,äJt sen siitäJpai:tsi väl t-
17393: pomin, eduksi niin tb_,yvin rusianomaisille .tälmättöimruksikin, eliliei ta·loudeillista elä-
17394: i•tseHeen kuin va.Uio1lekin. mäJäi saa:teta yli!Vioimaist.en vaikeuksien
17395: Kaikki varat mitä edeLlä esitettyihin alaiseksi. Jos ·täil:laista a•siaintila.a voisi
17396: tarkoituksiin on käy.tet11Jy, ovat ohlee•t !Pitää ohimenoeväinä ja Hla;päisluontoi-
17397: v·emvaroja. Miten huomattavi~n määriin sena~ e~ .siillren ikenrl:.ies tarvitsisi eritllioista
17398: näJmä, itsessään kyH:älkin :rHttärrnäUömrut, ihuomio'ta \kiinnitftää, mrutta lkailkki mer-
17399: menoe.l'\ät nousevat, joit!a. viimei,sten ikuu- k!~t viittaaiVa:t siithell\, että :tältä taloudel-
17400: den vuoden aikana on lkäyte.ttiy, osoittaa J:ista lasikuka:uJtta: :tuleie' ;pitikältikin jat-
17401: seuraaiVia;: tkutmaan. Hallitus onkin jo antanut
17402: Puolustuslaitos . . . . . . . . 1,&2tl;,606,000:- eldmskunnmHe e:t"äiitä verohuojennusta
17403: Ku.llk•ula~tos .......... 859,800~000: ·tarrkoiftavia esiUy1ksiJä. joiden lllllU'kaan
17404: Tuotann10Hh~et l.aitokset v·erotruksella· kootta~Vat rv;aJ,tJion tulot
17405: (Gutzeit, Riikki- ja allenisirvat vuosi:ttain norn 1J30 m:iJ'j. mwr-
17406: Suped. t'elht., Imatra kaUa.
17407: y. m.) . . . . . . . • . • . . • . . 1,087,800,000: - Tältloöin ,tulee esille lkysYJmy.s onlko mei-
17408: Asutus,toimin,ta 100,000,000:- dälll la~attava klokon·a;a·lll käyttäJmtäsrtä
17409: 'Varoja edellä esitettyihin tarkoituksiin;
17410: Yhteensä! 3,1929.,011,000: -
17411: käytet.tävä miitäl vaJ.n ruäön vuoksi; 'Va•i
17412: TäJUöin ei' ole otettu !huomioon !Palk- onko olemass.a muita keinoja, joilla
17413: koda, käy,ttökusta.unuiksia y. m. eikä asioita voidaan eteenpäin viedä. Mitä
17414: muit.akaan n. s. juoksevia meruoja. ensiimäiseen ja toiseen vailhtoe(l:utoon
17415: V eroltuloj.en (kokona·issumma on sa~ tulee, on se tus•kin kumminkaan tmailP-
17416: malla ajalla noussut 8,318,000,000 mark- d:oHista, sil·lä useat näistä menoeristä
17417: kaan. Kun vain osa ·tuota.nlliOl!listJen lai- ovat sen 1uon toi:si•a, että ne 'On :hoidettav•a
17418: tost·en menoerästä~ eli n. 125~000,000 ja va.ra.t niiihin sa111tava tav:aUa tai
17419: markkaa on oHut lai'llla;vwroja ja kaikiki toisella.
17420: muut ta!l'ko~tuksiin käytetyt :raihrut vero- Julkisuudessaikin on jo nälkynyt tie-
17421: va.roja, 'On siis n. 47 % kaikistRJ verotu- toja niis:tä suunnitelrrnisita, joita e:ri val-
17422: loista lkäy,tetty Y•lemvän.ä esi•tettyilhin tioelimien ta(}rol'la on: tullevaa viisivuo-
17423: tarkoituksiin. tisJkaut.ta varten tehty. Vaikka meillä
17424: II,13i.- LiUD.a y. 111. 418
17425:
17426: ei olekaan käy,tet.tävänälmme näistä yiksi- naamaUa hanikit.ta.va. Vaikka siis lpitäi-
17427: tyhsk<futaisi.a DJume:rtoit&, Hede~tään ilmi- si:mm9killl IPUOlustusla:Hoksen kokonai-
17428: tell!kin niiden nousevan si'ksi suuriin suudessaan seaa1sena, että se on IV!e·ro-
17429: sullll1Il1iin, e:ttä niilden toteu ttaa:n1ruen vie vruroilla hoilde.ttaNa, on muut edel:liä esi-
17430: kaikki VJeronJ.i:evennysmalhdol~isu u.d!etkin, tetyiS~tä siiksi suuria m'enoo,rilä,. ettei nii·tä
17431: eHei ,taihdota lk~onaan lopettaru valtion voida verovaroi1llill !hoitaa.
17432: muuta .t.oimintrua. Eikä kui.Jtenikaa:n voida Ulkomaisen lainan ottamisen puolesta
17433: väittää 181S1tettyjen :menoorien olevan puhluu vielä eriis !perin täJrkeä seikka.
17434: taJrlkoi tu.ksHnsa liian· ,suuria. 1J·ilke.mmin- .Maassrumme on pääomien mu.odos.tumi-
17435: kin päiDJVastoin. V erdhuojennusten ase- neon siksi hidlast·a, et,tä ·tal:ouselälm.ämme
17436: masta• on meidän siis pakko p~k8IIDIIIlin jo si~tätki·lll S'YiYStä on perin kitu!Vaa.
17437: kin aciatelila v.erokoroituksia, eHe:mme ELlei unwma•ista pääomaa' maaihaJmme
17438: ado1ssa ryfuidy toianenpiteisiilll ~uurem hankita, emme voi osrupuiloleenikaan käyt-
17439: man ulilwmaisen lainan ottrumiseksi. tää hiyödlyksemme ikailkkia niitä maili-
17440: TäLlaisen ulkomais,en lainan ottaJlllisen dloHisuuksia\, joita !luonnonriJktkautemme
17441: pu01lesta ·puihu.vattkin mielestämme mooot ta:Jrjoa,v,wt ja jois:ta. userutkill! ovat varsiin
17442: syyt. suUirimerkit~kseiLlisi·ä, Etotei silti ta!l'-
17443: Jo alussa lillaillli'ttiin mitenlk!ä meidän vitose oUa: kwsym:ys mistJääru luonnotrto-
17444: lyh<yes•sä a:jassa on ollut luotava Siek:ä ma.sta Vle•l:kaantumiseslta. ttai 'tulhlauk-
17445: pruldmt ullltta, että 'Vanlhaa korja,iJtava, se,sta, osoi,ttaa se, että kun me ennen
17446: jotka lillolemmrut ova1t k:ys•yneet orun- maailmalUosotaa lruilllasimme ul:komail:t·a
17447: saasti varoja. Vaikka omaksummekin hypote'e:kki- ~~. m. yihidistys,ten sekä va1l-
17448: sen v.elJvoitutksen, että; kunkin ajan on tioru lainoina noin 26-----<00 miolJ;i. vuosit-
17449: vrustat:taJVa omista ediesottamisistaan tain (vastaten n1yk. rahassa noin 2'50>---
17450: myöskin niiden ralhoilttamiseen nähden, 300 millj,),, on1 itsenäisyyttemme jäUkeinen
17451: on lkUiillillinkin ,tJeih;tälv.ä ero niiden ulkomainen, etentkin 'tuotannolliseen ,toi-
17452: v.rulillä, joista kukin aiika: itsekin hyö,toyy, min!taan kdhrlistUIV.a lruilllaus SUIPistunu•t
17453: ja niiden välhl~ä\, jois·ta miltei koko prulJ:j,on ;piell!elffiiPään,. Ei siis o~e ikysymrys
17454: hyöty .tullee vas1ta. tulevirle ll)oJwilk tuhilruuksesta.
17455: 'I1ulee ottaa !huomioon, että useat edellä Tuotann•ollisii:n taTkoituksiin käy.t.e-
17456: esitetyistä laitoksista ovat sen laatuisia, i:ry!Hä ;pi:t:käai:kaisella tUHwmaisella lai-
17457: että vasta pidemmän adan P'erästä muo- nalla voidaan siis ma•&n talouse·lällllää
17458: dostutvlat kaniila,tta:;viJk,si j.a V3!rsiruai,sesH suuressa märurin auttaa ja; lisätä sen
17459: tuloa tuottaviksi. '.Dällaisia ovat useat maihid!ol1iSIUuksia, samailla kun vain S!en
17460: seklä oraikent.eilla että s.uunTIJitieJ.Jmina ole- aiv•ulla voilda:aln noy:kyistä raoslkasta vero-
17461: vista: rau:tateis,tällllme, jotka. vas,ta niiden taakka,a huojen:t.aa.
17462: aJVIUila syntYIVä vilkkaam!Pi t.alousel:ämä Tulee sitten kys·ymy.g siitä1,. onko mei-
17463: tekee kan'll!a ttaviksi. Samaa on sanot- dän esiinnyttlälvä uLkomaisilla raha-
17464: tarvai monista muista tuo:tannoUisis.ta markkinoilla 'Vuosittain ,pienempien lai-
17465: alotteistamme yl'eensä. AsutustJo~minta nQjen hakijoina vai onko kertakaik-
17466: ky11ä!kin ajan oloon suorittaw saamansa kiaan IPy,rittärvä saam&an suur1empi
17467: rahat mHt.ei kaikki takaisin., mutta ikun lairua. Mitä e.dellisoon· tulee. !Puhuu sen
17468: sen nopea. täry·t.änt'öÖniPalllo k~syy s1ksi p,uollesta se, e1ttä täUöin voidaan parem-
17469: SiUuria II'aihamäoä:riä, etltJei nii!tä ilma:n min käoy.tttää raihama:rkikin.oiilla kuloloin-
17470: lmlttuutonta. ve:rott·alillist.a voida kerät•ä, kin. valHtsetviru .tilanteita ihyöd~k·semme;
17471: on ~rat :tämänkin toteuHwmi,seen lai- sijoi,tltaa' lainat eri ma;~hin y. m. Toi-
17472: 414 11,137. - Utkomailsen lai11an ottaminen.
17473:
17474: selt.a puolen tällainen vuos~t·tainen lai- että Eduskunta pyytäisi Halli-
17475: naaminen epä:ilemlhl.tä heikentää ase- tuksen sille antamaan esityksen
17476: maamme,. aruta:a .tilla•isuuden raha:keinot- 1,000,000,000 Suomen markan suu-
17477: telijoiUe ja 'Va.iikeuttaa; p~dempiaikaisten ruisen pidempiaikaisen ulkomai-
17478: toä;ytänJtö.önvano.suunniteUmien toteutta- sen lainan ottamisesta käytettä-
17479: mista. Mielestämme olisikin seruvuoksi väksi tuotannollisten laitosten pe-
17480: lwetetta:v~a saada kertatk,a.ikkinen suu- rustamiseen, kulkulaitostemme pa-
17481: l"eeiDJPi laina ylläesitet.tyihin, tarkoituik- rantamiseen ja laajentamiseen
17482: siin ik'äytelttäväiksi. sekä asutustoiminnan rahoittami-
17483: EdeJJ.ä: esitltäJmämme peruiS.teella roh- seen.
17484: kenemme !kunnioi:Haen elhdottaa1,
17485:
17486: Helsingissä. touilmkuUin 1'5 p :nä :1924.
17487:
17488:
17489: K. E. Linna. J. H. Vennola.
17490: U. Brander. Mandi Hannula.
17491: Erkki Pullinen. J. Jysk:e.
17492: K. V. Vuokoski. V. M. J. Viljanen.
17493: V. Hirvensalo. Ilmari Auer.
17494: T. M. Kivimäki. Oskari Mantere.
17495: W. K. Särkkä. Hannes Valkama.
17496: W. W. Tuomioja. Aaro J askari.
17497: Alpo 0. Luostarinen.
17498: 415
17499:
17500: ll,1ss, - Anom. ehd. n:o 116.
17501:
17502:
17503:
17504:
17505: Vuokoski y. m.: Ulkomaisen lainan hankkimisesta pien-
17506: tilallisten talouden kohottamista varten.
17507:
17508:
17509: E dl u s k u n n alle.
17510:
17511: Viime vuosien kuluessa on valtakun- tetu t turvan tumaan lähipaikikak1:mn:illa
17512: tamme ma,aoomistu:so1oi,ssa tapahtunut tarjona oleviin ansiotöihin ja mim:oin
17513: täydeJllinen mull.i!stus. Kymmenet tuhan- nämä ,1aikikaavwt, voi hätä ja .puute oHa
17514: net torppar:it ja mä:kitupahlJiset ovat ovella. Ni1n kauvan kun :näin on, on rpien-
17515: saaneet oikeuden luna,staa· viUelmänsä ti:loo1isten mieH altis ja vas:taanottavai-
17516: itsen:ä:isilks1i ja tu~ee tärrnä lunastustoimi nen yhte1S1kunnan vastaiselle kiihoituk-
17517: loppuun suortitetu'ksi lähivuosina. Asu- selle,. eikäJ lukuisan vuokrwvilje<lijä~uo
17518: tustoiminnan: kautta tulee HLhi'VUosina kan va;p:auttamiseHa ole .sellaista yhrteis'"
17519: tod,enillläköis,esti syntymJään myöskin 1kuntaa lujitttavaa merkitYistru kuin si11ä
17520: huomattava jouk<ko uusia pientiloja. tulis·i da 'V'Oils'i o.Iila. Se S•aavutetaan vasta
17521: Näin tulee :maanmnilstajiemme 1ukumää- sitten, kun heis1fä muodostuu omilla
17522: .rä muu'tamien vuosi·en kuluessa kak:sin- tilo.iililaan toimeentulevi:a; taloudellis:esti
17523: kertais,tumaan. i~tsenläJiiS'iä viljelijöitä. Yhtei:skunn:an ja
17524: Suurin osa itsenäils1iksi lunaste,tui,sta va'ltion ·edut .~ehoittavat ,sen 'V1loks'i tuke-
17525: tiloista on sellH.aiiSia, että niiillä ei nyky- maan mahdo1lisimman voimakkaasti
17526: ään voi tava~liJsen kolwinen perhe taval- sellaisia. pyrkimyksiä, joiden tuloks:ena
17527: lista viil.jelYistapaa käyttäen sa:ada to~ on lukuis:an P'i1env:i[jelijåväes.tön aseman
17528: meentu1oansa. Valtakuntamme 2.50,749 kohoaminen.
17529: viljelmästä, joina oli peltoa yli 0.5 ha, oli Huomattava osa edellä mainituista
17530: v. 1920 141,102 el'i 56.3 % 1Siel1aisia, joilla 141,102 vi:ljelmästä on kumminkin sellai-
17531: peltoa oli! vain ;~orke·intruan 5 1ha. Kun sia, että! ne voivrut kehittyä kannatta-
17532: tä:llai!Siet v.iiljelmät vain: poi~keus.tapauk viiksi truvallilsell:le perheeUe toimeentulon
17533: sissa antavat riittävän toimeentu1on ta- antaviksi vii]jelY'stiloilksi. Nilillä on huo-
17534: va1:1ilsen kolmilsel}le perheelle, on ilmeistä, mlllttavia ra1loja vi}j.eilysikelpois:ta ma,ata
17535: että suurin osa ylliämainituista vitljeJ.- viljelYI:ffis,een raitvaamatta ja viljelykseen
17536: mä:in hal tijois,ta perheineen on enem- otettukin maa. on usein ilmonosti ojitet-
17537: män tai vähemmän rii,ppu vainen sivuan- tua, muokattua 1sekä heikosti: lannoitet-
17538: sioista. Mutta nHn kauvan kuin p1enti- tua ja antaa :s:en vuoksi siatona vain p~e
17539: lalUsten toimeentulo perustuu sivuansioi- nen osan siitä, mitä se ihyvin vilje1tynä
17540: hin, on heidän taloudellinen aiSiemalliSia voisi tuottaa. S:ella:iJsille ttloiHe taas,
17541: val'IS'in epävarma. Tiloihinsa sidottuina joilla. ei ,<)1e vilj·e1Y~Ske~ois·ta maata vil-
17542: ei heillä ole mahddliJ.isuutta vapaws<ti jely:s,ten l1aajentamils·een, on us,ein mah-
17543: liikkua ansrotöissä, vaan ovat he pakoi- donilsta sellruista hanikkia ja siten saada
17544: 416 11,138, - U1komainen laina pienviljelyksen kohottamiseksi.
17545:
17546: niistäkin menestyviä vilj.elystiloja. Tä:l- minkin nykyäJäin erittäin vaikeassa vai-
17547: la:i:se& pienten viUehnään perltoalan heessa. Luoton .saanti on vaikea. :Suurim-
17548: lisäJä:mise'l.]ä :ja ent.i.!sten vilj.elysten voi- mru1la ,osaJ.la pienviJ:jclijöitru ei ole mah-
17549: maperäisty,ttämilsellä on varsin huomat- dollisuu!ksd:a saada luotto,a lii:kep:anke:iJsta
17550: tava •kansantaloudellinen merkitys. eikä heillä '<>le taitoa hoitaa:kaan täl'lai-
17551: Jokainen tuottavaan kuntoon saa- ses,ta saatavia la.inoja. Ja, varojen käyttö
17552: tettu pe'ltoh!ehtaruri l:i!slää maataloustuo- hyö,tyä tuottavalla: tavalla ilman luoton-
17553: ta:ntoamme ja auttaa meitä pääJS!emään antaj.aru ta~holtoru tap,aMuvaa ohjausta ja
17554: entilstä :sruurem,paan riippumattomuu- valvontaa. on us'e'is,sa tap:auiksi.IS!sa kysy-
17555: teen ulrlmmai8ta. Niinpä m. m. viljan vil- mJ'lk:sen :alaista. Panik:Iki[ainojen korlmon
17556: jelys,t:ä; v;o:iJdaan tiHla~iJsiJHa tiloiHa lisätä nykyiään myöskin niin ~orkea, että on
17557: huomruttavass;a, määräiSISäl omaa tarvetta useiss1a tavau•ksea kJ'lsrymylksen alais,ta,
17558: varten 'ilman mu~ta riistiriitaa aiheu tta- kannattaako vienVIi~jelijäin seii:laista kor-
17559: via toimenpiteitä. Ja jos, p:ienviljelijä- koa laiuoilsta:an maksaa. Sen vuoksi
17560: väes,tön peltorul:a, saadaan laajenemaan ovat erikoise~t toimen1pi:toot pienviljeli-
17561: niin paljon, että se kykenee tuottamaan jäin iuottokys•ymyksen järjestämiseksi
17562: säJäm:uölHSJinä vuosina lähimain oman tarpeelliset ja. valtion etu.j.en muika-is,ta
17563: viUatarpeens:a, ruutltaa tämä huomatta- on tukea. tatäJ tarkorttavia tarkoituksen-
17564: vast~ viUruntuotantokysymJ'lksemme rat- muk:ai:s,i:a toimenpiteiliä. TäJhän: tä:htä:ä-
17565: kaisua. vät toimen[)iteet tulevat vaihvistamaan
17566: Vhl::ielysten laajentaminen ja voima- pienviljelijäin ta[oudellis,ta asemaa ja
17567: peräistyttäminen vaat:iJi, kummin:kin ny- s:iten luj:i:ttamaan myöskin yhte:i!skun:-
17568: kyoloissa huomattavia :pä:äJomia.. Kunnol- nan perustuksi,a.
17569: lisesti! h.oidetuill'a pienti:loiQ:la edustaa Viimeis,ten vuosien ku~lueSIS.a;, on meilllä
17570: maapoihda tUJSkin 1/3, ti:lan arvosta, raken- yhä yleisemmin tultu vakuutetuiks·i
17571: nukset, peruspal'lannukset ja viljelyksen siitä, että p:ien;v:iljieil.ijä:in luottolkysrymys
17572: harjoittamista varten tal'lp·eelHnen lii!ke- on IJ18irhaiiten ratkaistavissa osuuskasso-
17573: pääoma OVIat usein runsaasti! 12/3 tilan jen välityksellä. Os111uskaBSat ollen jä,.
17574: pä-äomista. V aik!lta pi~ntiiLal!la sen omils- sentensä keskinäisiä laitokJSia, joilla
17575: tajan ja hä.nen perheenjäsen:iensä omalla ku:flakin on oma p:reni P'iirinslä, voivat
17576: työllä. onkin varsin 1suuri merkitYlSI tillan yfu.di:stää lainanantoonsa pienviljelijöi'l.le
17577: vi]jelyksien kehittymilslelle, on1 ilmeistä, tarpeellisen ohjauksen ja va,lvonnan.
17578: että el~eivrut pientilojen om]s.taj.at saa Kun osuuskassan jäsene't ovat kukin
17579: käyte,ttävläkseen luottoa sQPivillla ehdoi:1- koko oma:isuudella,an vrustuussa kassan
17580: 1a, ~ei,vät he, val'ISinlkaan s:iiHoin, kun ovat 8itoumuksi.s:ta j.a lainaa my·öntävä osuus-
17581: seH.ai~s,ess'a- taloudellisessa asemaSISa, että kaSISanl hallJi:tus tietää, että s'e on my:ös-
17582: ovat pakoitetut turvautumaan 'ansi:otöi- ;kin mieskohta:Usesti vas,tuussa myöntä-
17583: hin, voi! saada rakennetuksi ta:rpeelliJsia mistään lainoi,sta;, on tästä seurauksena
17584: rakennuksia, laajennetuik:s•i vill.jelyks.iä ja seliaiuen etujen ja vastuun yhtenäisy}'lS,
17585: suoritetuksi niil!lä tarpeellis'ia parannuk- joka 'lmhoittaa lmHiliia kassan jäseniä
17586: sia ilman lainav:aToja. Toilselta puolen huol,ehtima.an toi,stensa menestymisestä
17587: osoittaa k01kemu1s, eWi p]env.ilje:lijät voi- ja valvomaan, että; jokainen täyttää teh-
17588: vat ,suhtee~lisen pienlit1ru lainavaroill.la, tävänsä ja velvoll'i!Siuutensa. Kun osuus-
17589: oman työnsä tuk,ema:na, saada huomat- kaiSISojen pii:rit ovat suppeat, ei. valvon-
17590: tavi'a uudi:stuk,s:Ua suoritetukis.i. nan harjoittaminen 1a1iheuta ~ohtuutto
17591: Pienviljelijäin luottokysymys on kum- mia kustannuksia. TäJlla-ilsta keskin.ä':iJstä
17592: Il,138.- Vuokoski y. m. 417
17593:
17594: valvontaa ei voida saada tehokkaaksi il- suus saada ulkomaisia lainoja kohtuul-
17595: man suuria kustannuksia missään iJ.isilla ehdoiLla, olisi tarjoutuvaa tilai-
17596: muussa jlärjesiössä kuin <JSuuskassoissa. suutta käytettävä hyväksi.
17597: Osuuskassaliikkeen jatkuva 1rohitty- Edelläi esitetyn perus•tee11:a rolrkeneni-
17598: minen edellyttää kmnminikin, että osuus- me kunnioittaen ehdottaa
17599: kassat :saaNat käytettäväkseen liikepää-
17600: omaa, jorta ne voivat laina ta sopivilla kor- että Eduskunta päättäisi kehait'-
17601: ko- y. m. ehdoilla. Tätä eiväit osuuskas- taa hallitusta ryhtymään toimen-
17602: sat voi kumminkaan omin voimin riittä- piteisiin pitkäaikaisen ja mahdoUi-
17603: västi 'hankkia, vaan ta·rvitsevat ne tässå simmin suuren ulkomaisen lainan
17604: edelleenkin valtion tukea. Valtio ei voi hankkimiseksi. mistä lainasta saa-
17605: kummitnkOOJJ. verotuloja tar·kotukseen dut va:rat käytettäisiin ensi kä-
17606: käyttruen 1uovutta131 jatkuvasti Kesku&- dessä Maalaiskuntain Keskuslai-
17607: lainarahastolle riittävästi! pä\äomia narahaston ja osuuskassojen väli-
17608: osuuskasso111e lainattavaksi. Mikä!li tykseUä etupäiissä pientilallisten
17609: mahdollista, olisivat tähän tarkotulmeen taloutta kohottaviin ta'T"kaituksiin
17610: käytettävät va:rut ha:nikittavat lwinaa- annettaviin lainoihin.
17611: nmHa. Kun va:ltiolle voi tarjoutua ti:lai- .
17612:
17613: Helsingissä, 1.5 päivänä toukokuuta 1924.
17614:
17615:
17616: K. V. Vuokoski. K. E. Linna.
17617: Aaro J aska_ri. W. K. Särkkä.
17618: V. Hirvensalo. Alpo 0. Luostarinen.
17619: Erkki Pullinen.
17620:
17621:
17622:
17623:
17624: 53
17625: 418
17626:
17627: ll,t39. - Anom. ehd. n:o 33.
17628:
17629:
17630:
17631:
17632: Hiidenheimo y. m.: Vapaudenlainojen obligatioiden
17633: kuoletussuunnitelman muuttamisesta.
17634:
17635:
17636: E d u s k u n n a ll e.
17637:
17638: Vuonna 1918 oli valtio, pääasiassa va- että jokainen kelpo kansalainen oli suo-
17639: paussodan aiheuttamien menojen peittä- rast~an velvollinen varojensa mukaan
17640: miseksi pakotettu ottamaan kaksi suurta auttamaan valtiota saamaan vapaustais-
17641: kotimaista lainaa, toinen, nimellä Suo- telun pahasti järkyttämät raha-asiansa
17642: men ensimäinen vapaudenlaina, 200 mil- kuntoon. Suomen vapaudenlainan toimi-
17643: joonaa ja toinen, nimellä Suomen toinen . kunnan lainan välittäjille lähettämässä
17644: vapaudenlaina, 100 miljoonaa markkaa. kiertokirjeessä sanotaan seuraavasti:
17645: Päätöksen edellisen lainan ottamisesta ,Me rohkenemme julkilausua toivomuk-
17646: teki Suomen Senaatti maaliskuun 27 sen, että Te isänmaamme menestyksen
17647: p:nä 1918. Sittenkun Eduskunta oli toi- harrastuksesta voimakkaasti edistäisitte
17648: menpiteen vahvistanut, julkaistiin Suomen vapaudenlainan menestymistä."
17649: asiasta asetus kesäkuun 17 p:nä 1918. Tämän korkean isänmaallisen innostuk-
17650: Tarkemmat lainaehdot julkaistiin Senaa- sen vaikutuksesta päättivät sekä yksityi-
17651: tin päätöksellä elokuun 21 p:ltä 1918. set että varsinkin maamme säästöpankit,
17652: Jålkimäinen laina laskettiin liilrumeseen eläkekassat, lahjoitusrahastot, henkiva-
17653: Eduskunnan valtuutuksen perustuksella kuutusyhtiöt y. m. sijoittaa tarjottuihin
17654: ja korkeimman vallanhaltijan päätök- obligatioihin mahdollisimman suuren
17655: sellä syyskuun 10 päivältä 1918 sekä Se- osan sillä hetkellä vapaana olevasta pää-
17656: naatin siihen perustuvalla marraskuun omastaan. Rahan runsaus oli siihen ai-
17657: 26 p:nä 1918 antamalla päätöksellä, joka kaan varsin suuri, määrätty korko oli
17658: sisältää lainaa koskevat tarkemmat mää- noin lh % korkeampi kuin rahalaitosten
17659: räykset. Kummastakin lainasta on vuo- senaikuinen antolainauskorko ja kun tä-
17660: tuis:maksu 6 %,, josta ikorkoa 5 1/2 % ja hän tuli lisäksi, että takaisinmaksu oli
17661: jäännös kuoletusta. Lainojen kuoletus- tapahtuva vuosittaisilla kuoletuksilla,
17662: aika päättyy vuonna 1966. näytti merkitsijöillä olevan mahdolli-
17663: 1Molemmat lainat tulivat verrattain suus verrattain rajoitetun ajan kuluessa
17664: helposti merkityiksi. Siihen aikaan kun vähitellen saada obligatioihin kiinnite-
17665: lainoja kehotettiin merkitsemään, val- tyn pääomansa vapaaksi ilman pääoma-
17666: litsi maassa korkea isänmaallinen, äs- tappiota. Yksityisiä pääomanomistajia
17667: kettäin suurilla uhrauksilla suoritetun ei liene vähimmin houkutellut lainoja
17668: vapaustaistelun herättämä innostus. merkitsemään se ilmoitus, että näiden
17669: LruiJTIJoj1en merkirrtäik1e1hotuksissa samoin lainojen obligatiot ja kupongit ovat va-
17670: kuin sanomalehdissä tehostettiin sitä, paat kaikista jo olevista tai vasta mää-
17671: II,t39.- Hiidenheilmo y. m. 419
17672:
17673: rättävistä veroista ja maksuista. Kaiken valla on ehkäissyt ja edelleen ehkäisee
17674: lisäksi tuli vielä se, että kukin lainojen säästöpankkien omien varojen säännöl-
17675: merkitsijä tunsi täyttävänsä kansalais- listä kasvua ja heikontaa varsinkin pie-
17676: velvollisuuden. Ei siis ihme, että nuo nillä hoitovaroilla toimivien säästöpank-
17677: meidän oloissamme suuret lainat tulivat kien vastuukykyä. Korkotason kohoa-
17678: lyhyessä ajassa merkityiksi. minen ja obligatioiden kurssin alenemi-
17679: Kehitys maassamme läksi kuitenkin nen on näet tapahtunut niin äkillisesti
17680: pian kulkemaan toiseen suuntaan kuin ja räikeästi, etteivät säästöpankit, joiden
17681: n:Hden laskelmat, jotka olivat sijoitta- ansiomahdollisuudet suhteessa hoitova-
17682: neet varojaan ·puheena ~oleviin obligatioi- roihin ovat olleet varsin rajoitetut, mi-
17683: hin. Liikenevät rahavarat alkoivat jo tenkään ole kyenneet vuosivoitoillaan
17684: vuodesta 1919 lähtien huveta ja rahan- alentamaan obligatioiden kirjanpitoar-
17685: saanti muuttui vähitellen yhä vaikeam- voja samassa suhteessa kuin niiden
17686: maksi. Pankkien antolainauskorot koho- markkina-arvo on alentunut. Mikäli
17687: sivat kohoamistaan 8, 9, 10 % :iin, jopa poistoja on tehty sikäli ovat säästöpank-
17688: siitäkin yli, ottolainauskoron vastaa- kien omat rahastot jääneet lisäystä
17689: vasti noustessa 6, 6 1h ja 7 % :iin. Seu- vaille, olosuhde, joka ei voi olla vaikut-
17690: rauksena tästä on oHut kys·YIDY!ksessä tamatta haitallisesti siihen vakavarai-
17691: olevien 5 1f2 % obligatioiden käyvän suuteen, jota yleisiltä rahalaitoksilta on
17692: kurssin suuri aleneminen: 90--80, jopa vaadittava.
17693: nykyään 71-72 % :iin nimellisarvosta. Puheena ole,vat sUJuret oMi.gatioilJainat
17694: Tämä arvonaleneminen on kohdannut rasittavat tätä nykyä talouselämää
17695: raskaativarsinkin maan säästöpankkeja. muillakin aloilla. Eläkekassat, yleishyö-
17696: Niiden hallussa on noin viidesosa eli dylliset säätiöt y, m., joiden varoja niin-
17697: jonkun verran yli 61 miljoonaa markkaa ikään on runsaasti sijoitettu vapauden-
17698: Suomen vapaudenlainan kokonaismää- lainan obligatioihin, eivät korkotulojen-
17699: rästä; monen yksityisen säästöpankin sa vähentyessä ja rahan ostokyvyn alen-
17700: hoitovaroista on yli 10 % niihin sijoitet- nuttua tietenkään voi entisessä mitassa
17701: tuna. Säästökoron kohotessa yli obli- tyydyttää niihin kohdistuvia toiveita.
17702: gatioista saatavan koron ovat niihin Monet yksityiset henkilöt, joiden toi-
17703: kiinnitetyt pääomat alkaneet tuottaa meentulo on obligatioihin kiinnitetyn
17704: tappiota. Niinpä aiheutuu säästöpan- pääoman antaman koron varassa, tunte-
17705: kille, jolla näitä obligatioita on 1 miljoo- vat epäilemättä katkeruutta siitä, että
17706: nan markan niroellisarvosta ja jonka he rahan vähentyneen ostokyvyn ohella
17707: säästökorko on 7 %, suoranaista korko- saavat tyytyä melkoista niukempaan tu-
17708: tappiota 15,000 markkaa ynnä lisäksi loon kuin mitä nykyään esim. pankki-
17709: saamatta jäänyttä voittoa 25,000 mark- talletuksista olisi saatavissa. Ilmeistä
17710: kaa vuodessa edellyttäen että sama pää- on myös, että jokainen, joka tuntee ra-
17711: oma olisi ollut lainattuna 9 % korolla. hamarkkinoillamme nykyään vallitse-
17712: Niistä 61 miljoonasta markasta obli- van kireyden ja toiselta puolen on tie-
17713: gatioita, jotka säästöpankit omistavat, toinen siitä että valtio viime vuosina on
17714: aiheutuu siis suoranaista vuotuista tap- ankaralla verotuksella kerännyt itselleen
17715: piota hiukan yli 900,000 markkaa ja epä- runsaat pääomasäästöt, pitäisi kohtuulli-
17716: suoraa tappiota yli 1,200,000 markkaa sena että valtio palauttaisi keräämiään
17717: vuodessa. Laajemmitta perusteluitta on varoja yleisen talouselämän palveluk-
17718: selvää, että tämä erittäin tuntuvalla ta- seen Innastamalla takaisin kotimaisia
17719: 420 II,139. - Vapaudenlainojen obligatiot.
17720:
17721: lainojaan. Ennen muuta tuntuisi oleyan j.älikipuol:isik:ollia 1918 julkaisemassa kuu-
17722: paikallaan, että valtio, saatuaan raha- lutuksessa ilmoitetaan lainan merkitsi-
17723: asiansa järjestykseen, maksaisi takaisin jöille, että ermen mainituilla ehdoiilila
17724: poikkeuksellisissa oloissa otetut vapau- merkityt maksuasoitukset vastedes 1ml-
17725: denlainat nopeammin kuin niiden kuole- taisiin vaihtamaan pitkäaikaisen kuole-
17726: tusajaksi on vahvistettu. Jos lainojen tuslainan 5 1 / 2 % obligatioihin. Kuole-
17727: kuoletusaika lyhennettäisiin esim. noin tusajan pituudesta ja kuoletustavasta si-
17728: puolella, olisi tässä suhteessa jo paljon tä vasto:iJn ei näissä tiedonannoissa anneta
17729: voitettu. Obligatioiden kurssi nousisi minkäänlaisia selityksiä. Asetus 1 p:stä
17730: sen ~autta melikoisesrti, mikä VIB.Minkin vapaudenlainasta 17 päivänä kesäkuuta
17731: säästöpankkien asemaan tuottaisi huo- 1918 taas sisälsi vain valtuutuksen hal-
17732: mattavan helpotuksen. Ehdotamme, että litukselle ottaa Suomen Vapaudenlainan
17733: valtio vuosittain kuolettaisi vapauden- nimellä enintään 200,000 markan suurui-
17734: lainojen obligatioista niin paljon kuin nen 5 1 / 2 prosen'tin obMgatiolaina 47 vuo-
17735: vastaa sitä määrää nelinkertaisena, mikä den takaisinmaksuajalla. Täten tulivat
17736: lainoille vahvistetun kuoletussuunnitel- siis ainoastaan korko ja kuoletusajan pi-
17737: man mukaan on kunakin vuonna takai- tuus vahvistetuiksi, mutta tähänkään ei
17738: sin maksettava. Laskelmat osottavat, ole otettu mitään määräystä kuoletusta-
17739: että lainat täten tulevat takaisin makse- vasta, vaan jätetään sekä se että muut
17740: tuiksi vuoteen 1945 mennessä ja että sii- obligatioehdot hallituksen määrättäviksi.
17741: hen tarvittava vuotuinen lisämäämäraha Vasta lainaa koskevissa tarkemmissa
17742: tekee noin 4 lf2 miljoonaa markkaa. määl\äyksissä, jotka valhvi!Stettiin Senaa-
17743: Toimenpide, joka myös merkitsisi mel- tin päätöksellä elokuun 21 p:ltä 1918 ja
17744: koista huojennusta vapaudenlainan obli- jotka ovat itse obligatioihin painetut, on
17745: gatioiden omistajille ja korottaisi niiden mainittu se useimmille merkitsijöille yl-
17746: käypää hintaa, olisi se, että lainojen kuo- lättävä määräys, että valtio joko ostaa
17747: letus toimitettaisiin vuotuisen arvonnan tai arvonnan jälkeen lunastaa nimellis-
17748: mukaan, eikä, kuten nyt, siten että val- arvosta obligatioita sen määrän, mikä
17749: tio vapaassa kaupassa os,taa käypään lmoletussuunnitelman mukaan on vuosit-
17750: kurssiin kuoletussuunnitelman mukaisen tain takaisin maksettava. Mutta kun
17751: määrän obligatioita. Tällainen kuoletus- sekä obligatioiden merkitsemis- että mak-
17752: menetelmä on kyllä nimenomaan laina- suaika oli päättynyt jo 1 päivänä heinä-
17753: ehdoissa pidätetty, mutta kuitenkin on kuuta 1918 täytyi obligatioiden merkit-
17754: olemassa seikkoja, jotka asettavat kysy- sijäin siis tyytyä vain toteamaan, että
17755: IDY!ksen a1a1seksi, m1kä:li sen soveUutta- hallitus oli obligatioihin ottanut heille
17756: minen on siveellirses:sä suhteessa oikeutet- epäedullisen määräyksen, jota tuskin ku-
17757: tua. On näet syy muistuttaa mieliin seu- kaan oli ennakolta osannut aavistaa, ni-
17758: raavaa: mittäin, että valtiolla oli oikeus vapaassa
17759: Edelilä viitatussa Senaatin ·päätöksessä kaupassa ostaa vuotuiseen kuoletukseen
17760: maJaliiSkuun ?:7 p:ltä 1918 samoin kuin 'tarvittavat 'Oblig1atiot. Merkitsemis:ajan
17761: Suomen vapaudenlainan johtokunnan sii- alussa 00 päivänä huhtikuuta 1918 ei tie-
17762: hen perustuvassa lainanvälittäjille lä- detty mitään muuta kuin että merkintä
17763: hettämässä kiertokirjeessä, joka on päi- koski 5 1 / 2 % :n obligatiolainaa, joka tu-
17764: vätty Vaasassa huhtikuulla 1918, ja sa- lisi ma:ksettavaksi takaisin vuosittaisilla
17765: moin myös Valtiovaraintoimituskunnan kuoletuksilla pitkähkön ajan kuluessa.
17766: Suomen Virallisessa lehdessä toukokuun Ainoastaan ne varovaiset merkitsijät,
17767: 11,139. - Hiidenheimo y. m. 421
17768:
17769: jotka lyikkäsivät merkintäns:ä kesäkuun tiolle siveellisen velvollisuuden olla käyt-
17770: 17 ja heinäkuun 1 päivän v•äJLiseen ai- tämättä hyväkseen tätä oikeutta.
17771: kaan, saivat lisäksi tiedon kuoletusajan Vapaudenlainojen ehdoissa on edelleen
17772: pituudesta, ikun sitä vastoin tärkeä mää- määräys, jonka tulkinta valtion ja sen
17773: räys kuoletustavasta jäi kaikille merkit- viranomaisten puolelta on laajoissa pii-
17774: sijöille tuntemattomaksi merkitsemis- ja reissä herättänyt ikävää huomiota jopa
17775: maksuajan loppuun. Se ettei kuitenkaan seUaisen käsityksen, että val.tio louikkaa
17776: katsottu olevan syytä t&ssä suhteessa pe- yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita.
17777: lätä mitään yllätyksiä riippui ilmeisesti Tarkoitamme sitä tapaa, millä on nou-
17778: siitä, että tiedettiin kuoletuksen valtion datettu obligatioehdoissa olevaa julis-
17779: kaikissa vanhemmissa obligatiolainoissa, tusta, että vapaudenlainan obligatiot
17780: lukuunottamatta pääasiassa uLkomaille ovat olevat vapaat kaikista jo olevista
17781: sijoitettua 1,800,000 punnan lainaa vuo- tai vasta määrättävistä veroista ja mak-
17782: delta 1909, voivan tapahtua ainoastaan suista.
17783: arpomisella. Niinkuin edellä mainittiin sisälsi tämä
17784: julistus epäilemättä tehokkaan houku-
17785: Hiukan toinen on asianlaita Suomen
17786: tuksen lainojen merkinnäJlle. Myöhem-
17787: toiseen 100,000,000 markan suuruiseen va-
17788: min on kuitenkin osottautunut, ettei ra-
17789: paudenlainaan nähden. Vaikka kohta
17790: hojen sijoittaminen vapaudenlainan ob-
17791: tämänkin lainan obligatioiden sekä mer-
17792: ligatioihin ole verotukseen nähden tuot-
17793: kintä että maksaminen tapahtui ennen-
17794: tanut mitään etuja muiden sijoitusmuo-
17795: kuin lopulitiset 1ainaehdoi tunnettiin, oli
17796: tojen rinnalla. Mainitun verovapaus-
17797: merkitsijöillä kuitenkin sen suhteen ai-
17798: määräyksen on näet selitetty tarkoitta-
17799: hetta otaksua, että ehdot tulisivat ole-
17800: neen vain itse obligatioita ja niiden ku-
17801: maan suunnilleen samat kuin ensimäisen
17802: ponkeja eikä itse niihin sijoitettua omai-
17803: vapaudenlainan.
17804: suutta tai sen tuloa. Sen jälkeen kun ti-
17805: Edellä esitettyjen <tosiseikkajen perus- lapäinen korko- ja kuponkivero on pois·
17806: tuksella voidaan siis todeta: tettu on tämä tärkeä määräys käytän·
17807: nössä menettänyt voimansa ja vaikutuk-
17808: 1:o että sekä I:sen että II:sen vapau-
17809: sensa. Puheena oleva ehto lausuu kui-
17810: denlaina;n merkitsijät eivät merkintäai-
17811: tenkin vastakkaisen käsityksen, että t. s.
17812: kana ja merkitsemiensä obligatioiden
17813: vapaudenlainan obligatioiden nojalla ei
17814: maksuaikana tunteneet eivät saattaneet
17815: niiden omistajaa voida missään muo-
17816: tuntea muita lainaa koskevia ehtoja kuin
17817: dossa verottaa, niin selvästi, että yleinen
17818: korkokannan ja kuoletusajan pituuden,
17819: oikeuskäsitys on varsin voimakkaasti
17820: koska muut ehdot määrättiin vasta jäies-
17821: noussut valtion taholta sovellutettua tul-
17822: täpäin sekä
17823: kintaa vastaan. Valtion arvo vaatisi to-
17824: 2:o että I:sen vapaudenlainan merkit-
17825: sin, että tämä ristiriita poistetaan ja
17826: sijöillä oli varsin perusteltu syy otaksua,
17827: vapa udenl:ainan obligatioiden haltida t
17828: että lainan kuolettaminen tulisi tapah-
17829: siis vapautetaan maksamasta valtiolle
17830: tumaan arpomisella eikä ostolla.
17831: veroa siitä omaisuudesta, joka niihin on
17832: Se seikka siis, että valtio määrätes- kiinnitetty samoin kun siitä lä<htevästä
17833: sään obligatioehdot, omaksi edukseen tulosta. Kun tämä olisi tapahtuva muut-
17834: pani niihin ostajille obligatioiden oston tamalla lakia tulo- ja omaisuusverosta
17835: tapahtuessa tuntemattoman ja heille elokuun 3 p:ltä 1920 emme tässä yhtey-
17836: epäedullisen määräyksen, asettaa vai- dessä voi siitä ehdotusta tehdä.
17837: 422 II,1119. - Vapaudenlainojen obliga.tiot.
17838:
17839: Kaiken edellä esitetyn pe;r:ustuik:se1la tava ja vastedes ottamaan tämän-
17840: rohkenemme esittää että Eduskunta mukaisen rahamäärän valtion tulo-
17841: päättäisi kehottaa hallitusta ja menoarvioihin; sekä
17842: 2) toimittamaan kuolettamisen
17843: 1) vuosittain kuolettamaan Suo- yksinomaan arpomisen tapahdut-
17844: men ensimäisen ja toisen vapau- tua lunastamalla nimellisarvosta
17845: denlainan obligatioita niin paljon, niin paljon obligatioita kuin vas-
17846: kuin vastaa sitä määrää nelinker- taa sitä määrää nelinkertaisena,
17847: taisena, mikä lainoille vahvistetun mikä kuoletussuunnitelman mu-
17848: kuoletussuunnitelman mukaan on kaan on kunakin vuof!,na takaisin
17849: kunakin vuonna takaisin makset- maksettava.
17850:
17851: Helsingissä, 15 päivänä toukokuuta 1924.
17852:
17853:
17854: Artturi Hiidenheimo. Eva Somersalo.
17855: Hedvig Gebhard. J aio Lahdensuo.
17856: Kalle Kirra. P. V. Heikkinen.
17857: 423
17858:
17859: ll,t4o.- Anom. ehd. n:o 35.
17860:
17861:
17862:
17863:
17864: Linna y. m.: N. s. kapina- fa sotavahinkolainojen ko-
17865: rotltoman maksualan pidentämiSestä.
17866:
17867:
17868: E d u s k il n tli a ll e.
17869:
17870: Kaikille on tunnettua miten suunnaton seurauksena se, että esim. raik.ennus-
17871: joultko m. m. yksityistä omaisuutta kustannuk.set nousivat moninkertai-
17872: tuhoutui vuoden 19118 kapinll!SSia. Osaksi siksi. Niinpä täytyikin miltei kaikkien
17873: varsin3Jrsten sotatoimien, mutta varsin- tehdä tavattomas,ti velkaa voidakseen
17874: kin murhapolttojen kautta joutui koko- saadru rakennukSiensa kuntoon. Miten
17875: na:LSia kyUä, kaupungin osia, voipa pienen osan nämä vaiDingonkorvaukset
17876: sanoa kuntiakin aivan raunroiksi ja todellisi1s1ta raklennuSikustanmuksista muo-
17877: asianomaiset a<sukkad puille paljaiUe. dostivat mainittakoon esimerkkinä, että
17878: Tämä hävitys oli nHn suuri, että valtion sellainenkin henkilö, joka oli menettänyt
17879: täytyi ryhtyä avustamaan rusianomaisia, koko omaisuutensa ja S8Ji siten lainmu-
17880: jotta nrun.:ä pys1tyisiivät :saamaan rauniot kaisen täyden korvauks,en omaisuudes-
17881: rakennetuiksi: ja edes välttämättömän tarun,, ei täHä korvaussummalla pystynyt
17882: irtaimiston hankituksi. Valtron avustus suorittamaan edes uuden, eDJtisern kokoi-
17883: tapahtui kahdessa muodoSISa: suoranai- sen rakennuksensa perustöitäkään. Sama
17884: sina kapinavahinkokorvauksina s,ekä oli laita irtaimistonkin hankkimisessa
17885: lainoillru, jot1ka olivat virsi vuotta korot- koskipa se maatalous- tai muuta irtai-
17886: tornia ja sen jälkeen kasvaen 5 % kor- mistoa. Tavattoman suuri ve1kautumi-
17887: koa ova,t seuraavan viiden vuoden kulu- nen olikin seurauks~ma sieHä, missä
17888: essa takaisin makseHil!vat. kapina oli omaisuuksia hävittänyt.
17889: Vaikka siis; näin ollen näyttääkin sil- Mitä sitten valtion myöntämiin lainoi-
17890: tä, että valtio on kaiken ve<lvollisuutensa hin tule.e, olivat ne ahdinkoon joutuneille
17891: täyttänyt ja asianomaiSie't vahinlmja suureksi avuksi ja useinkin vain niiden
17892: kärsineet sanneet kailmn korvca:k,sen, ei avulla pystyi mori,]kin saamaan katon
17893: asianlaita todellisuudessa ole niin. Mitä päänsä pää1le. Mutta IJ-e ovat kaikissa
17894: ensinnäkin suoranaisun korvauksiin tatPauksissa velka, joka nyt on vuoS1itta:Un
17895: tulee on huomattava, että tapahtuneet maksettava ja myöskin korkoa suoritet-
17896: vahingot arvioitiin perin alhaisen arvion tava.
17897: mukaan ja kail~ke·in useimmat vahinkoa Tämä trukaisinmaksaminen käy täl'lä
17898: kärsineet saivat korvausta vain murto- hetkellä kuitenkin useimmille lainansaa-
17899: osan kärsimisrtään vahingoista. Sitä- neil:le suorastaan mahdottomaksi. Sillä
17900: p.aitsi seurasi tällöin välittömästi se ensinnäkään eivät ede:s nämä valtion
17901: suunnaton hintojen nousu, jota aina näi- myöntämät lainat kenellekään riittäneet
17902: hin asti on kestänyt ja josta oli rakennus- y. m. menoi1hin, joita kapina
17903: 424 II,ao. - N. s. kapina- ja sotav·ahinkolainat.
17904:
17905: aiheutti, vaan oli jokaisen käytettävä noin 1.2 milj. markkaan. Valtion miljar-
17906: lisäksi yksityisluottoa nim paljon kuin d·eihin nousevaaSia menoarviossa se on
17907: vaan voi saada. Nämä yksityisilainat, mitätön summa, mutta kapinavahinkoa
17908: korkokan\Ilian yhä noustessa ja raha- kärsineHle sen merkitys on ratkaiseva.
17909: markkinoiden kiristyessä tulevat useil- Nä:istä hä"Vityksen ajoista on jo kyllä
17910: leikin miltei yUvoimaiseksi hoitaa. Kun kulunut siksi pitkä aiika, että sen kauhut
17911: nyt valtioliekin on ruvettava suoritta- on helposti unhoitettu. Mutta ne, jotka
17912: maan siltä saaduista lainoista vuosittain siHoin menettivät, monetkilll koko omai-
17913: viidesosa taJmisin, on tämä useimmille suutelliSa, niille se vieläkin on elinkysy-
17914: miltei mahdotonta. Rahaniukkana aika- mys sanan täydessä merkityksess•ä.
17915: na on heidäm mahdoton saada lisäJluottoa Heille useammille merkitsee se kodistaan
17916: ja mi:lloin se olisi mahdollistakin, eivät tai lronnustaan luopumista ellei tällaista
17917: he pysty suorittama.an nykyi&iä lwrkeita vaatimatonta helpotusta 'heihle suoda ja
17918: korkoja. Jos siis näitä vaU.tion myöntä- sen vuoksi he jännittyneinä seuraavat
17919: miä [ainoja nyt on ruvettava suoritta- asiain kehitys•tä. Ne syyt, jotka puhuvat
17920: maan, on siitä seurauksena, että useim- tählaisen myönteisen ratkaisun puolesta,
17921: pain kJB~Pinavahinkoja kärsineiden on ovatkin mielestämme siiksi painavat, että
17922: luovuttava kodistaan tai tilaltaan ja läh- niiden oikeudellisuutta [ienee vaikea
17923: dettävä suoraan maantielle. toiseksi väittää.
17924: Mielestämme onikin vaJtion velvolli- Edellä esittämämme perusteella saam-
17925: suus hoitaa asiat niin, ettei näin käy. me kunnioittaen ehdottaa,
17926: Tämä tapahtuu silloin kuin asianomai-
17927: sille lai:nanSiaajill1le myönnetään koro- että hallitus o1keutettaisiin pi-
17928: tonta I>idennettyä maksua:ikaa. Kovin dentämään n. s. kapina- ja sota-
17929: suureksi eiv:ät valtion tappiot tällöinkään vahinkolainojen korotonta maksu-
17930: nouse, sillä vuotuinen korkomäärä nou- --aikaa viidellä v'LiiOdeUa tämän vuo-
17931: sisi jos se 5 % mukaan maksettaisiin den alusta luettuna.
17932:
17933: Helsingisslä, touikokuun 16 päivänä 1924.
17934:
17935:
17936: K. E. Linna. Hannes Valkama.
17937: T. M. Kivimäki. Antti Juutilainen.
17938: W. K. Särkkä. Antti Kuisma.
17939: W. W. Tuomioja. Tyko Reinikka.
17940: Ilmari Auer. Pekka Kopsa.
17941: V. M. J. Viljanen. M. Pitkänen.
17942: J. Jyske. J. Kauranen.
17943: V. Hirvensalo. Albin Manner.
17944: 425
17945:
17946: ll,141, - Pet. försl. n:o 36.
17947:
17948:
17949:
17950:
17951: Schauman: Ang. beviljande av anslag till förhöjning
17952: och utjämning av statens till XV-XXX löneklas-
17953: serna hänförda befattningshavares löner.
17954:
17955:
17956: Tili Riksdagen.
17957:
17958: I lagen om grunderna för avlöndng i skrivbiträdens vid de centrala ämbets-
17959: statens tjän.sterr och lbefat,tning~ar av den verken löneförmåner. En stor del be-
17960: 29 december 19213 i!ndelas statens lönta- fattnmgshavare inom olika förvaltnings-
17961: gare i 30 löneklasser, inom vi:lka den grenar kommo således ilcloo i åtnjutande
17962: högsta grundlönen utgör 100,000 ma.rk av den 1öneförbi1ttring, 1310m av Rik.sda-
17963: och den lä~sta 10,000 mark. I §: 3 sista gen åsyftats. Också de som blevo där-
17964: momentet stadgas, rutt .genom förordning av delaktiga erhöllo •blott ett obe•tydligt
17965: bestämmes, tili viiken ·avllöningslrlass tHlsikott. Det är vid sådant f:öi'Ihållande
17966: varje tjänst eller befattning skall hän- ej att undra, om milssnöje allLmänt råder,
17967: föras. såväl med: det sä tt var;på Riksdagens be-
17968: Vid sedermera f·öretagen klrus&ifi'cering slut .genomförts, som med de i och för sig
17969: visade det sig a tt de dilsponilbla medien ti!H följd av de ständigt stig1ande lev-
17970: icke komme att räcika tiU, om de lä:gre nadsilm:stnaderna otHlräckliga lönerna.
17971: befattnin.gshavarenas berättigade an- Då det synes mig v:ara en dålig politik
17972: språk helst i någon mån skulle kunna från staten:s sida att icke i tillböriLiJg grad
17973: tiilllmötesgås varför R:iksdagen tili rege- tag.a hänsyn jämrväil tilli de lägre :befatt-
17974: ringens för:liogande beviljade ett anslag nmgshavarnes frör samhäH.et viktiga
17975: av 20 millioner mark, av vilka 18 millio- u.ppgifter och då statens finansiella ställ-
17976: ner mark tilll höjande av sådana avlö- ning icke är sådan, a:tt den ej tilläte en
17977: ningar för statens tjänstemän och be- förbättring av dessa statstj.änares löne-
17978: tjänte i XV-XXX klasserna av den av förmåner, får vördsamt jag hos Riksda-
17979: Riksdagen anta.gna avlönling1Slagen; vil- gen a!Ilihå1la,
17980: ka föreslagits att utgå med lägre bruopp,
17981: samt tHJ förbättring ooh. utjfu:uning av att uti 1925 års budget måtte
17982: de i sagda löneklasser upptagna grund- · upptagas ett anslag av 30 millioner
17983: lönerna. mark till förhöjning och utjäm-
17984: Av de nämnda 18 millionerna torde 7 1/2 ning av statens till XV-XXX lö-
17985: millioner ·ha tillfallit miilitären ooh 7 mil- neklasserna hänförda befattnings-
17986: 1iloner statsjärnvägarna, medan 8 1/2 havares löner.
17987: millioner anV!änts tiH förbättrandet av
17988:
17989: Helsin.~fors, den 15 ma.j 1924.
17990:
17991: Georg Schauman.
17992:
17993: 54
17994: 426
17995:
17996: ll,141. - Anom. ehd. n:o 36. Suomennos.
17997:
17998:
17999:
18000:
18001: Schauman: Mäiirärahan myöntämisestä XV -XXX
18002: palkkausluokkiin kuuluvain 1Jaltion virkailijain palk-
18003: kojen korottamiseksi ja tasoittamiseksi.
18004:
18005:
18006: E d u s k u n n a He.
18007:
18008: Joulukuun 29 päivänä 1003 julaistussa jonaa on käyt~tty keskusvirastojen puh-
18009: la.iss·a valtion viroista ja toimista suori- taaksikitjoittaj•ain palkkojen p.arantami-
18010: tettavaii1 palkkauksen perus·teista. jae- seksi. Suuri joukko eri hallintohaarojen
18011: taan valtion virkailijat 30 paJkkausluok- toillllenhal!tijoiJta ei siten 'saanut ollen-
18012: kaan, jois·sa korkein perugpalkka on kaan Eduskuiln:an tarkoittama.a palkko-
18013: 100,000 ma·rkkaa ja aHn 10~000 markkaa. jen pami1itusta.. Ja myöskin siLtä osal-
18014: Lain 3 § :n viimeisessä momentissa sää- lis,tuneet saivat aivan vähäpätiöisen lisän.
18015: detään, et:tä asetuksella määrätään, mi- Ei näin ollen ole iihmeteltävää, jos tyy-
18016: hin palkkausluokkaanJ mikin virka ja tymättömyys on yleinen sekä siihen ta-
18017: toimi on luettava. paan, jolla Edu.skuil!nan päätös toteutet-
18018: Sittern:niin toimitetussa luokittelussa tiin, kuin rilyÖSikin yhä kohoavien elin-
18019: osott.autui, että kruytettävissä olevat va- kustannusten johdosta rLittärrnättömiin
18020: rat eivät riittäisi, jos tahdottiin: edes jos- palkkoihin.
18021: sain määrin tyydytt'ää a1empain palkan- Kun minusta valtion taholta on huo-
18022: naut•tijain oikeute·ttuja vaatimuksia. Tä- noa politikk·aa, et:tei riittäJVässä määrin
18023: mämJ vuoksi Eduskunta myönsi hallituk- arvosteta alempien palkannauttijain yh-
18024: sen käytettäväksi 20 miljonan markan teiskunnalle tärkeää merkitystä ja kun
18025: määrärahan, jdsta 18 miljonaa ma.rkkaa valtion ra:ha-a.sema hyvin kestä!ä näitten
18026: Eduskunnan hyväksymän palkkauslain val t'Lonpalvelijain palkkaetujen p.aran ta-
18027: XV-XXX luokiss·a valtion virka- ja misen:, saan kunnioiHa.en anoa.
18028: pa,lv·eluskunnan seHaisten palkkojen ko-
18029: hottamiseksi, jot·ka oli: ehdotettu ,alem- että Eduskunta ottaisi 1925 vuo-
18030: piin määrlin, ·sekru mainitui;ssa pa.lkkaus- den tulo- ja menoarvioon 30 mil-
18031: luokissa olevien peruspalkkojen paran- }onaa markkaa XV-XXX palk-
18032: tamis·eksi ja tasoittamiJSie.ksi. kausluokkain toimenhaltijain palk-
18033: Näistä 18 miljonasta markasta lienee kojen kohottamiseksi ja tasoitta-
18034: sotalaitos saanut 7 1/2 miljona.a, valtion miseksi.
18035: rautatiet 7 miljonaa, jota pait:si 3 1/2 mil-
18036:
18037: He1sin.gissä, toukokuun 15 päivänä 1924.
18038:
18039:
18040: Georg Schauman.
18041: 4:27.
18042:
18043: II,142. - Anom. ehd. n :o 76.
18044:
18045:
18046:
18047:
18048: Paasivuori y. m.: Valtion rautateiden konepajain työ-
18049: läisten aseman vakiinnuttamisesta.
18050:
18051:
18052: :El idJ u s k u IJJ nalle.
18053:
18054: V a1tio1llra UJteiden kon®a:iojen ·työlläiset hallitusta asettarrw:an valtionrau-
18055: edelleenkin: ;pallkikllJUikseen: sekä mudthin tateitten konepajojen työntekijät
18056: etuiihin ja. oiikeuksiiru n,äJhd,en ,ov.alt huo- vakinaiselle kannalle;
18057: nrmnma.ssa. asemassa kuin toiset :ra1Uta.j:~- 2) että vakinaisiksi työnteki-
18058: 1äis,rythlrnät, Iukuunottamatt1a craltatyö- jöiksi katsottaisiin ne, jotka ovat
18059: l.äisiä y. m. heilhirlli ve.rra.trtavia. V alkinrai- vähintään vuoden ajan olleet mai-
18060: silkiSi rautatieläisiiksi ei ik,one:paj,rulaisilla nituissa konepajoissa työssä ja
18061: ole ollrut mahdo11isuu.Ua :pääsltä, joten he jotka eivät ole oppilaita;
18062: ovalt piJtikästä fpa}veilrusajastraa.nildn ;huoli- 3) että valtionrautateitten kone-
18063: maltita jälän.eet· vaille valk!ina:i!siUe rauta- pajoissa nyt työssä o~evat työn-
18064: tieQä1siUe kuuliU'Via oiikeuk:si:a. Pal!k;k.oja tekijät ilman eri hakemusta nimi-
18065: ei ole <Oilkeudenmukaises~ti säränn·östelty. tettäisiin toimiensa vakinaisiksi
18066: Eläke-etuja ei ole myönnetty kuin vaki- hoitajiksi, joita ei vanhuuden tai
18067: n.ai'SiHe rau,taltieläJJsiHe; !kesäloma-, va- muun sellaisen syyn tähden toi-
18068: pairupi<le:tti- öa monet muut: o:ilkieudet ovat mistaan erotettaisi eikä asetet-
18069: myös SUJPistuneet mahdöllisimman vä- taisi huonompaan asemaan kuin
18070: hään. •Suurintt•a. JmoleSitumi.st.a on kuiten- nuaremmat työntekijät ovat;
18071: kin aiheiUittannt ea>äNia·rmuus: ty,önlsaan- 4) että konepajojen vakinaisille
18072: nin jrutikuva.iSIUIUides.ta, siHä 1ty1östä erotta- ammattityömiehille 18 palkkaluo-
18073: minen on nrä~hin a1stiJ tatparhtunu,t lähim- kassa maksettaisiin 24,000 mark-
18074: män työndoMajan ta,i esimh~1hen mää- kaa, 20 palkkaluokassa 21,000
18075: räy~sest,ä. Kon.epaja1työ raut·atieta- markkaa sekä aputyömiehille 23
18076: loudessa on< 'kuitentkin yhtä: tä.I'ikeä kuin luokassa 16,800 markkaa ja naisille
18077: ne muut ,toimet QiirkenneosaiSJt,ollrar. Aset- 2.5 palkkaluokassa 14,400 markkaa
18078: ta.en lmn.etpajojen ,työ1älitset etuihin ja vuodessa; ja
18079: oHmu!ksriin TJ,älhden; samanlaiseen ase- .5) että valtionrautateitten kone-
18080: maan kniru p.aJveluskml1ta Hiken!IleiPUO- paJOJen työläisille annettaisiin
18081: letlla, elhldota<mtme kunnioittaen kaikki samat ednt ja oikeudet kuin
18082: on taattu liikennepuolella vakinai-
18083: 1) että Eduskunta kehoittaisi sille toimienhoita.iiUe.
18084:
18085: Hels:iiJJgisSlä, touilmkuun 14 päivänä 1924.
18086:
18087:
18088: Matti Paasivuori. Artturi Aalto.
18089: Armas Paasonen.
18090: 428
18091:
18092: ll,Hs.- Anom. ehd. n:o 72.
18093:
18094:
18095:
18096:
18097: Mannermaa y. m.: Määrärahan myöntämisestä puhe-
18098: linlinjan rakentamiseksi Seinäjoelta TampereeUe.
18099:
18100:
18101: Ed u s k u n nalle.
18102:
18103: Boldloisimman Läänin ythjdistäminelll Haihliltus oli 1taaikJoittamut jo 1% miljoonaa
18104: sUloran.aisena puh!elilllj'ohdolla IIllaJan pää- mkan mool'lä'tahaa etusijJ8BSa Ouil.un-
18105: •kaupungin k®nss:a on niin hyvin Halli- Waasan linjaa ja Eduskunta lisättyä
18106: tuksen kuirn Eduslmnnan ~uolelta katsot- 2 miljöonan markan mäiärälrahl3/a linjaa
18107: ,tu ta.rpeen vaatimaksi. Ylimääräisessä var,ten ~eteenpäin •aina BJe1sinlkiin. Mai-
18108: menoarviossa (IX. 15), ji()IDa annettiin nitun 3 1f2 milijoon:an määiräJ'IalbJam on näet
18109: 1923 vuioden Vlldiiopäivil1e, HallitUJS esiJtti Hallitus määlrännyt ikäytettäv.äiksi hm:J-
18110: vaJ:ti!on pooelinverkon j1a11kiuvaa laaj~enrta mattavassa määräissä myös muiden lin-
18111: mista V1a'!'lten 1~500,000 mk. ,varsinkin jojen r.akentaJmiseiksi, nimiMJäin seurrua-
18112: att8len huomiioon Wiaasan da Oulnn yh- van suunnitelman mukaan:
18113: distämisen." Valtiovarainv·aliokunta li-
18114: säsi mainittuun erään 2,000,000 mk. ni- 1) Helsirnki-Tarrnpere (2 ku-
18115: mooomaan pUJhelå:njohdon aikaamsaami- prurista kaiksoiJsjlohtoa) .. 1,540,000:-
18116: seiksi Ouilusta ei a:iJnloastaan WiaaSa.an 2) Va;asa-Seinäjolki-4K!olk-
18117: vaan myös Helsinkiin. Valiokunnan (pe- kiola-Ou1u (yksi iku(J)rur.
18118: rustelu kuuluu sanaillises!hl: ,,Kun va~tion ka&soisj1ohrto) ............ ll,l55,000:-
18119: puhetinlaitoksen ik ehittäm:inen ion suota-
18120: 1 3) 'I\amperie-----.Pori (ybi ku-
18121: vaa ja v·rursinikin pu!helimyih:teyiden ai- par. kaiks. johJto) . . . . . . . . 525,000:-
18122: ka~ansaaiil!:iseksi lfu1simgistä OU!l urun olisi 4) Muonionislka--<Enonteikiö
18123: ryhdyttävä. roimenpirteisiin, trurvirtaan (y~ksinilmJ'It. raurtlajohto) . . 180,000:-
18124: tä11ä kohidaJ1.1a esityksessä o1evaa suu- 5) V·asta:Usi1n tarpeisiin va-
18125: rempi mä:älrärruh!a, j·oten lisäystä merlki- rotaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100,000: -
18126: tään 2,000,000 mk." EldU!Skunru:m päältös YbJtoonsä 3,500,000: -
18127: oli v<aliiokunnan mainiltun ehidotulkS!en mu-
18128: kainen .
18129: .Valtioneuvosto on ny:t·temmin toia:nitta- Niinmuodoin jää vielä toteutumatta
18130: nut sanotUin 3,500,000 mlluw määJ'Iä;:rahan Eduskunnan rta:r!k/oittam.a Helsingin-Ou-
18131: jaon, muitta sen muJman ei Helsingin- lun väJillnen puiheilimMnja, kun lroko väli
18132: Ouliun ;pu:h.elinlin;iaa läheskään vielä '.Damperoo~ta Seinäjoelle jää rakennus-
18133: täJ.lä summalllia ailk:I3Jansaruda, v,aiklk:~ suuuni telman ulkopuolelle.
18134: 11,143. - Mannermaa. 429
18135:
18136: Tämä ,on pohjoisessa läänissä hierälttä- vawtii tämän .epäklorudan pikaista poista-
18137: nyt sekä ilmmiiiliaJS(tusta etJtå tyyltymätJtö- mista. Puhe.Um:linjan ~äyttö tu;J:ee var-
18138: myy,ttä. Puhelinve:rJmn lkiäyltyä yhä ·väJ.t- m8lSti o~emruan niin suuri, ~~ttä siitä ker-
18139: tämättömämmäJksi \kaiikil1e yhdyselä.män tyy lillYÖS ib.u:omiai1ltavasti tuil:oja.
18140: muodioille j,a v,aiiJt:iJonJkj,n pUlhelinverkJon Saam sanotun noj~lla kunnioittaen
18141: yhä laajennuttua, on mahdoton jatku- anoa,
18142: maan se ti:liarme, ett'ei ikdloo pohjoim.en
18143: lääni eifuä sen hUiomwttavan suuri ;pää- että Eduskunta ensi vuoden me-
18144: paiikka, Oulu, vielä ole puheliimyhtaydessä noarviossa myöntäisi 1,200,000 mar-
18145: Etelä-'SuOIIILeiil j:a nimeruornaan m~ pää- kan työmäärärahan kuparisella
18146: kaupungllin ikansSia. SuUil'len j,a yhä vil- kaksoisjohdolla varustetun puhelin-
18147: kastuVJan lkaJUJPan, teoill:isuulden ja muun linjan rakentamiseksi Seinäjoelta
18148: yhdysliik,enteen, valtion omain virastojen Tampereelle, joten Oulun ja Helsin-
18149: ja liaito.sten, rnaam;pulolUiS'tuksen j,a tietoja gin välille tulisi yhtenäinen val-
18150: välittävän julkisen sanan Y'hteinen tarve tionpuhelinlinja.
18151:
18152: HeLsingissä 17 p. toulk!ok. 1004.
18153:
18154: J. Å. Mannermaa.
18155:
18156:
18157:
18158:
18159: •
18160: •
18161: •• ••
18162: VALTIOPAIVAT
18163: 19 2 4
18164:
18165:
18166: LIITTEET
18167: III
18168: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
18169: ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
18170:
18171:
18172:
18173:
18174: HELSINKI 1924
18175: VALTIONEUVOSTON KlilMAPAINO
18176: A.
18177: Valtiollisista oloista johtuneita eduskuntaesityksiä.
18178:
18179:
18180:
18181:
18182: 55
18183: 1
18184: 1
18185: 1
18186: 1
18187: 1
18188: 1
18189: 1
18190: 1
18191: 1
18192: 1
18193: 1
18194: 1
18195: 1
18196: 1
18197: 1
18198: 1
18199: 1
18200: 1
18201: 1
18202: 1
18203: 1
18204: 1
18205: 1
18206: 1
18207: 1
18208: 1
18209: 1
18210: 1
18211: 1
18212: 1
18213: 435
18214:
18215: ill,1.- Edusk. esit. n:o 15.
18216:
18217:
18218:
18219:
18220: Aalto, J. F. y. m.: EhdotwJ laiksi vuoden 1918 kansalais-
18221: sodan johdosta rangaistuksiin tuomittujen henkilöi-
18222: den armahtamisesta.
18223:
18224:
18225: E d u s k u n D! a 11 e.
18226:
18227: Yhäi vielä, vaiklka jo on kulunut kuusi mioon, että erittäin törkewiin rikoksiin
18228: vuotta ma;ass·8IDlJille käiydystäJ kansalais- syypäÖJt v.a;lkoisen puolen rikolli;set ai-
18229: sodasta, viruu edelleen vankiloissa useita rookset OIVat vapautetut kaikesta; rangais-
18230: satoja sen johdosta tuomittuja henki- tu!ksesta, niin on jo vihdoinkin aika
18231: löitä. Huolimrut-ta aikaisemmista ar- ulottaa a:vmahdus koskemaan kaikkia
18232: mahduikstista, oVJat vielä jääneet vanki- klhllJSrulaissotooru osaaottaneitaJ ja siihen
18233: laan monet sellaisetkin, joille on an~ tavalla tai: toisella vaikuttaneita hern:ki-
18234: nettu tuomio kokoruaa111 väälrien SIYYtös- löitä. NO!liDl!aalisen tilalllteeru pwlautta-
18235: ten perusteena. Kun kansallailssodan miseksi ja väläJryyttä kärsivieru oikeuk-
18236: syDlillyttiia:n.äJTh kiihtynoon mielialan val- siinsru on vielä v:an.!kilassa oleville an-
18237: lassa toimi!Il.eiden ·tilapäisten valJtior:i- nettavw .vapaus ja ka11Sa1ao:i:so:i:keudet,
18238: kosolikeuksieDJ tuomi ttaNiksi j()!U tuDJeilla jotka niiruikitäJn. on palautettav-a kaikilJe
18239: ei ollut tilaisuutta edes puolustautua niille jo aikaisemmin vapauturueille,
18240: vää<riiäikälän syy:töksiä vastaan, joutuivat jotikru vielä ovat niitä vailla,
18241: monet summittaisen tuomion perus-- Maa:rupalkola:isen raska;sta elämää viet-
18242: teella mieli'valtaisesti luetuiksi yksityis-- täneet ovat n.iinl.i'kääln! saaneet jo liian1kin
18243: rikonisten joukikoon, vaikka he 11mei- kauan kälrsiä,. toisis1saJ tapa;uksissa ehkä
18244: sesti ovat pu..htaasti poliittis:i:a va\Ilkeja, raskaammin kuin me, jotka ova.t viru-
18245: jotka luoikk·asodan aikana ovat täyttä- neet vam.kilassa, minkä vuoksi heidäinkin
18246: neet aiilloastaan heille •silloin so<tilaina käirs:iJmykiselliSä on lopetettava ja; a'Illnet-
18247: kuuluneen velvollisuuden panronalla tava heille Suomeen palauttua;an perus-
18248: täytärutöön pää'lliköidensäi määräyk;set. tuslakiemme mu!kaiset vapaa\Il ka':ns:alai-
18249: Näin ollen ovrut useat joutuneet jo kälrsi- seru oikeudet. Salillalla; on keskeytettävä
18250: maäJn monta kertaa suuremman raJillgais- vi:veille pallJiliUt syytteet ja luovuttava
18251: tu:ksen, m:i:täi heiille a:nkarimminika:an vireille pa-nemasta uusia s~ytteitä vuo-
18252: lakia tulkiten oHsi voitu tuomita. Kun den. ~918 k·atrma.laissotaan osaaoUaneita
18253: he eivät ole saaneet asiaansw sään.nöHi- ja tavalla iai toisella siihen vaikutta-
18254: seD! tuomioistuimen ta.r'krustett.wvaksi ja neita henkilöitä vastaan. EhdotaiiDJille
18255: kun aika jo on kulurnut nHn. p:iJtkälle, senvuokSii,
18256: ettäJ rooikinl, jotka mahdolHses ti ovat teh-
18257: 1
18258:
18259:
18260: neet itsen.sä syyllisiksi yksityislmmtoi- että Eduskunta hyväksyisi näin
18261: sim rikoiks:iin, ja samalla' ottamalla huo- kuuluvan lain:
18262: 436 UI,1. - Kansalaissodan johdo.sta tn&mittnjen armahtaminen.
18263:
18264:
18265: Laki
18266: vuoden 1918 kansalaissodan johdosta rangaistuksiin tuomittujen henki-
18267: löiden armahtamisesta.
18268:
18269: Eduskunnan pä'iLtöksen mukaisesti sääidetään .täten:
18270:
18271: 1 §. La, saavat niin:ikään heti kansalaisluotta-
18272: Ka,ikki ne hen!kilöt, jotk'a valtiorikos- muksen ja muut lisäramigaistuksella me-
18273: o:i:keuiksissru tai säännölHsissä tuomiois- rreteyt oikeudet takaisin.
18274: tuimissa' ovat tu.oon.Hut vuoden 1.918 kaTh-
18275: salaissotaan osanotosta. kansa!laissodaiiL 3 §.
18276: va:1mistmmis.esta, siihen! kiihoituksesta Kruikki ne henkHöt, jotka 1 § :ssä mai-
18277: tai muista, .tava!lla tai toisella; kaiiLSJalais- nitun teon johdosta; odotetta.vissa olevia
18278: sot.aan liittyvistä teoista rangaistukseen, :ra:nJgaistuksia väittiiäkseen ovat paen-
18279: vapa,utetaa:n heti kårsimästä rangais- neet Suomen rajojen ulkopuolelle. sa·a-
18280: tusta! ja pmlautetaa,n heille salillalla 1mn- vwt heti Suomeen palattuaaru. joutu-
18281: salaisluottamus ja muut lisälrangaistuik- matta syytteeseen 1 §:ssä mainituiden
18282: sella riistetyt oikeudet. tekojen takia, nauttia perustuslakiemme
18283: tasa:valla,n kansaLaisille takarumiru oi-
18284: 2 §. keuksia.
18285: Ne henkhlöt, jotka 1 §:ssä mainitusta 4 §.
18286: SYYIStä tuomfi:ttuina ovat päässeet ehdon- Niistä teoista, jotka mainitaan tämän
18287: a,lailseen vapauteen kätrsi•ttyääm: siitä lairu 1 §:sS'ä, vireille p8!nnrut SYY'tteet rau-
18288: os·a,n tai tulturuan a~mahdetuiksi, mutta keavrut, äil!k:öönlkä uusia syytteitä sellai-
18289: ovat edelleen ikansalai.sluottmmusta vail- sista teoista tämän jäilkeen lliOStettako.
18290:
18291:
18292: Helsingissä ]6 päivänä tol'l.'kokuuta 192'4.
18293:
18294: J. F. Aalto. Rieti Itkonen. Hilda Seppälä.
18295: Matti Paasivuori. Väinö Voionmaa. Aino Sommarberg.
18296: Osk. Reinikainen. Otto Toivonen. Iida Vihuri.
18297: Johan Helo. Viljo Rantala. Anni Savolainen.
18298: Yrjö Welling. Jalmari Kovan en. Olga Leinonen.
18299: Hilma Valjakka. W. Annala. K. Harvala.
18300: R. Sventorzetski. E. Aromaa. T. Typpö.
18301: Anni Huotari. Kalle Myllymäki. J. Ailio.
18302: Anna Haverinen. J. W. Keto. Armas Paasonen.
18303: Hilma Koivulahti-Lehto. Fanny Ahlfors. Pekka Meriläinen.
18304: Artturi Aalto. Jussi Rapo. Manu Kontnla.
18305: Albin Koponen. Aino Lehtokoski. Edward Setälä.
18306: M. Ampuja.
18307: 437
18308:
18309: m,2. - Edusk. esit. n:o 17.
18310:
18311:
18312:
18313:
18314: Nurminen y. m.: Ehdotus laiksi vuoden 1918 luokka-
18315: sotaan osaaottaneiden sekä sen jälkeen poliittisista
18316: syistä tuomittujen henkilöiden armahtamisesta ja
18317: vireillä olevien tällaisten syytteiden raukeamaan
18318: jättämisestä.
18319:
18320:
18321: Ed us,kunmaUe.
18322:
18323: Vuoden 1918 luokk8.8'0ta tässä: maassa armahdusten nojaHa ovat päässeet eh-
18324: oli yleismaailmaillisesrta til:;mteesta ja ta- donalruiseen vapauteen, mutta viran-
18325: loudelJl~iSta olOBuhteista johtunut ta- omaisten virka:intoisuuden takia ovat
18326: pahtuma, jonka syttyminen tai estämi- vapautensa menettäneet.
18327: nen ei suinkaan ollut työväenluokan Kuusi vuotta on kulunut iluokkasodan
18328: vaHa:ssa, minkä vuoksi luokkaSIOtaan loppuselvityksestä ja sen !luomat iskut
18329: osaaottaneita työväenluokan Jasema yhä vieläkin, mon[sta vaatimuksista
18330: olisi ollut arvosteltava sen mukaan. So- huolimatta., ovat ammottavina edes-
18331: dan loputtua ei näin tapahtunut, vaan sämme. Eivä.t ainoastaan tuomitut ja
18332: harjoitetti..ill! sjj]Jo.iln mitä räikeill!tä kosto- kokonaan orvoiksi jääneet kärsi niistä,
18333: poliftiikkaa, jonka tositapa:htumain il:uet- vaan yhä: edelleen monen monet vankina
18334: telemista emme tässä nyt pidä välttä- olevien perheet ovat kurjuudessa huolta-
18335: mättömänä. Kuitenkin on yhä edelleen jaa:nsa vailla ollen. Yhteiskunoolla ei
18336: syytä kiinnittää erikoi!sta huomiota sii- ole täil:lruisesta ja:tkuvasta kostosta ja sen
18337: hen, ettei tähämastisilla armruhduksilla ulottamisesta välillisesti perheiden mui-
18338: ole vielä; rovitettu niitä V'ääryyksiä, joi- hin jäseniin mitään hyötyä vaan ainoas-
18339: den alaisiks~ luokkasodan puna:isella taan kustannruksia.
18340: rintamalla Oilloot ov:at joutuneet, sekä Niin sanotun uuden kapinan valmis-
18341: siihen, että vieläkin on il:ukui'sa niiden tuksesta on v. 1918 luokkaSIOda:n jälkeen
18342: joukko, jotka ovat rwn,gaistustaan kärsi- eri tuomioistuimiSISa tuomittu .sadottain
18343: mä;ssä sekä puhtaasti ;poliiittisirna että työläisiä teoista, jotka useassa tapauk-
18344: yksi1tyisrikollisina., vaikka näiden jälki- sessa ova1t tarkoittaneet vain toimintaa,
18345: mäisten teot, joiden nojrulla heidät on joka valtion itsensä; olis1 pitänyt suorit-
18346: tuomittu, ovat olleet mahdollisila vain ta81: luokkasodan uhrielll, lesikien ja orpo-
18347: luokkasodan yhteydessä ja tus!kin edes jen avustamista. Yhtä räikeää polittti-
18348: verrattavissa niiden tekoihin, jotka toi- sesti toisinajattelevien vainoa kohdista-
18349: sella puoil:ella ovat jä;änoot aivan rankai- vat muut samanlaiset oikeusjutut, joiden
18350: sematta. NiilnikäJän on ilukuisa joukko uhreina on, sadottain lheukhlöitä, joille
18351: vankiloissa henki;löitä, jotka edellisten työväenluokka on uskonut luottamu&-
18352: 438 111,2. - Valtiollisista syistä tuomittujen armahtaminen.
18353:
18354: tehtäviään. Näiden kaikkien kukku- holla valtiovaltaankin kohdistuneita toi-
18355: ranahan on paraillaankin vielä päi- menpiteitä on katseltu läpi sormien, ja
18356: vänkysymyksenä oleva n. s. suuri työväkeen kohdistuneet sortotoimenpi-
18357: kommunistijuttu, jonka alussa van- teet ovat olleet porvariston painostuksen
18358: gittiin yli 250 henkilöä, ja rehelli- seurauksia.
18359: sestä, julkisesta työväen järjestötoi- TäHaisessa tilantooStSa ja ottaen huo-
18360: mimnassa mukana olosta syytettiin hovi- mioon, että millään edellä viitatullia
18361: oikeudessa lähes 200 eri henkilöä, ilman, työväenluokka;an kohdistuviiHa teoilla ei
18362: että voitiin osoittaa ainoatakaan näistä mitenkään voidru estää ty·öväenluokan
18363: syylliseksi sellaisiin tekmhin, joita syyt- vapauspyrkimyksiä, olisi Eduskunnan
18364: teen tueksi esitetyssä lainpaikassa mai- lopultakin selvitettävä kansalaissodassa
18365: nå:taan. Siitä huolimatta on työväen va- rangaistuj.en a:Dmahtamiskysymys ja sa-
18366: litsemia kamsanedustajiakin pidetty lä- moin pyyhittä:vä sitä seuranneen, ylä-
18367: hes 8 kuukautta tutkintovankeudessa ja luokan mieliksi toimitetun työläisluokan
18368: osa heistä vielälkin on siellä samoin vainon seuraukset. Edellä olevan perus-
18369: muutamia kymmeniä muita juttuun teella ehdotamme
18370: kuuluvia.
18371: Tässä maassa sanotaan olevan puo- että Eduskunta hyväksyisi näin
18372: lueettoman tuomioirstuirrnen, mutta tosi- kwuluvan lain:
18373: olot ovat OSIOittaneet, että oiikeisrton ta-
18374:
18375:
18376:
18377:
18378: r.a ki
18379: vuoden 1918 luokkasotaan osaaottaneiden sekä sen jälkeen poliittisista syistä
18380: tuomittujen henkilöiden armahtamisesta ja vireillä olevien tällaisten
18381: syytteiden raukeamaan jättämisestä.
18382:
18383: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
18384:
18385: 1 §. alaiseen vapauteen, annetaan hänelle
18386: Ne, jotka ovat tuomitut osanotosta täydellinen armahdus.
18387: vuonna 1918 käytyyn luokkasotruan ar-
18388: mahdert;a:an lmkonarun rangaistustaan 3 §.
18389: kärsimästä. Ne, jotka, silloin kun tämä laki tuloo
18390: Jos syytettä heitä vastaan ei ole nos- voimaa:n, ovat tuomitut rikoslain 11, 12
18391: tettu tai jos nostettu syyte ei vie1ä ole ja 13 lukua; rikoslainl 16 [uvun 8 §:ä,
18392: johtanut tuomioon, rauertkoon syy1te- mikäli s.hlnä säädetään valtio- ja maan-
18393: oikeus. pe1Joksesta tai riikoslain 16 luvun 24 §:ä
18394: 2 §. vastaan tekemistään rikoksista, juliste-
18395: Jos 1 § :ssä mainituista rikoksista joku taan täitenr täydelleen ~wma:hdetuiksi.
18396: on tuomittu mutta jollakin arikaisem- Tässlä pykälässä main'i!tuista rikok-
18397: mista m-mahduksista on päästetty ehdon- sista, mikäli ne ovat tapahtuneet ennen
18398: III,2.- Nurminen y. m. 439
18399:
18400: tämän lain voirrnaan tulemista, älköön 4 §.
18401: enää syytettä Il10Stett3!ko. Tämä laki tulee voimaan heti.
18402:
18403:
18404: Helsingissä, toukokuun 16 päivänä 1924.
18405:
18406:
18407: U no N u:rminen. Juho Komulainen.
18408: Juho Räsänen. Emil Tabell.
18409: J. Aug. Isaksson. E. Jokela.
18410: Antti Soikkeli. Sv. Wuo:rio.
18411: K. Kulmala. G. A. E. Ramstedt.
18412: J. Hj. Virta. K. Vuokila.
18413: J. E. Huttunen. B. Tenhunen•
18414:
18415:
18416:
18417:
18418: •
18419: 440
18420:
18421: ill,a. - Edusk. esit. n:o 14.
18422:
18423:
18424:
18425:
18426: Reinikainen y. m.: Ehdotus laiksi vuonna 1918 käydyn
18427: kansalaissodan johdosta valtioUise$ta syystä erotet-
18428: tujen valtion palvelijain ja virkamiesten· ottamise$ta
18429: entisiin toimiinsa.
18430:
18431: Eduskunnalle.
18432:
18433: Viime vuoden valtiqpäiville antoi hal- tetut vailtion pa[lvelus- ja virkamiehet.
18434: litus esityksen 1918 vuoden kansalaisso- Sitä vääryyttä, jolka on kohd.ann111t näitä
18435: dan johdOSita kurinpidollisesti tuomittu- valtion virka- ja palvelusmiehåä, ei siis
18436: jen armruhtamisesta. Esityksen tarkoi- vieläkään ole korjattu. 'IIämä on omiaan
18437: tuksena .sanottiin olevan yleisen armah- ylläpitlämlään katkeruutta ei vaan asian-
18438: duksen myöntäminen kurinpidollisesti omaisissa vaan koko ty:öväenluokassa,
18439: tuomituille. EdUSikunta hyväiksyi tärrnän joka näkee siinä yhä jatkuvan vääryy-
18440: esityksen tehden siihen vain vähäisiä den ja mielivallan. Kun jo on kulUllillt
18441: muutoksia. Tähän [akiin ei otettu mää- lähes 6 vuotta kansalaissodasta olisi jo
18442: täystä, jdka olisi velvoittanut as:ian- vihdoinkin lkansall.aissodan johdosta tuo-
18443: oma:iset laitokset ottamaan kurinpidolli- mituille pa:Iautettava ne oikeudet, jotka
18444: sesti eroitetut takaisin toimiinsa, vaan heille !kuuluvat.
18445: jätettiin se asiwnomaisten viranomaisten Ylläolevan perusteella ehdotamme kun-
18446: harkinnasta riippuvaksi. Tärrnä on saa- nioittaen,
18447: nut aikaan, että koko lain merkitys on
18448: supistunu:t a.irvan olemattomiin. Lisäksi että Eduskunta hyväksyisi näin
18449: o'li lain ulkopuolelle vielä jätetty n. k. kuuluvan lain:
18450: valtior:illrosoiikeuksissa tuomitut ja eroi-
18451:
18452:
18453:
18454: r.a kl
18455: vuonna 1918 käydyn kansalaissodan johdosta valtiollisesta syystä erotettujen
18456: valtion palvelijain ja virkamiesten ottamisesta entisiin toimiinsa.
18457:
18458: EduskUDID.an päätöksen mukaisesti säädetään täten:
18459:
18460: 1 §. kamiehet, joille tätä ennen ei: ole palve-
18461: Kaikki vuoden 1918 kansalaissodan lus- tahi virlkaetujaan takaisin pal3JIU-
18462: johdosta vaJ.tiorik.osoiikelllksissa tuomitut tettu, saatetaan entisiin oilkeuksid:nsa,
18463: tai lkurinpidollliisesti eroitetut tahi muu- mitklä 'heillä oli ennen eroitta:mista tai
18464: ten rangaistut valtion palvelus- tai vi:r- rangaistukseen tuomitsemista.
18465:
18466: •
18467: 111,3. - Reinikainen y. m. 441
18468:
18469: 2 §. nut sillä hetkellä, jolloin heidät toilmis-
18470: KaikHla kansalaissodan johdosta eroi- taan eroitettiin.
18471: tetuilla ylimääräisillä valtion palvelus-
18472: tai virkamiehillä olkoon oikeus, jos he 4 §.
18473: muuten täyttävät säädetyt kelrpoisuus- Niiden valtion virka- tai palvelus-
18474: ehdot, tulla ennen muita ylimääräisiä miesten, jotka tämän lain voimaallastut-
18475: virka- ja palvelusmiehiä otetuiksi niihin tua olisivat olleet oikeutettuja saamaan
18476: toimiin, joissa aikaisemmin ovat olleet. toimensa takaisin, mutta ovat ,sitä ennen
18477: kuolleet, leskille ja lapsille on myönnet-
18478: 3 §. tävä ne eläkeoikeudet, jotka heihle olisi-
18479: Ne kansalaissodan johdosta erotetut vat kuuluneet siinä tapauksessa, että
18480: jotka eivät tahdo tulla takaisin toi- heidän miehensä tai isä:nsä olisi kuollut
18481: miinsa vi.imeistään vuoden kuluessa tä- palvelus- taå virkatoimensa haltijana.
18482: män 'Lain voimaanastumisesta, ovat oi-
18483: keutetut stihen vailtion eläkkeeseen, joka 5 §.
18484: heille palvelusvuOS>iensa perusteella oli:si Vaitioneuvoston tulee antaa tarkem-
18485: heid~än vapaaehtoisesti erottuaan kuulu- pia määräyksiä tämän• lain sovellutta-
18486: misesta.
18487:
18488:
18489: Helsingissä, touiko'lmun 9 päivänä 1924.
18490:
18491:
18492: Osk. Reinikainen. Kalle Myllymäki.
18493: J. F. Aalto. Johan Helo.
18494: Yrjö Welling. Jussi Lonkainen.
18495: Toivo Lehto. Tuomas Bryggari.
18496: Miina Sillanpää. Fanny Ah~ors.
18497: M. Ampuja. Aino Lehtokoski.
18498: Hilma Valjakka. Anni Savolainen.
18499: Toivo Halonen. Aino Sommarberg.
18500: Armas Paasonen. K. Hakala.
18501: Matti Paasivuori. Artturi Aalto.
18502: W. Annala. Taneli Typpö.
18503:
18504:
18505:
18506:
18507: 56
18508: 442
18509:
18510: ill,4. - Edusk. esit. n:o 16.
18511:
18512:
18513:
18514:
18515: Jokela y. m.: Ehdotus laiksi valtiollisista rikoksenteki-
18516: jöistä.
18517:
18518:
18519: E d u s k u n n a 11 e.
18520:
18521: Suomen Eduskunta on tammikuun 21 että tuomioistuimen harkittavaksi olisi
18522: päivänä 1921 annetulla lailla, joka kos- jätettä>vä, onko tämän laaiuisissa asioissa
18523: kee rangaistusten täytäntöönpanosta 19 tuomittava sovellutettavassa lainpai-
18524: päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuk- kassa säädettyyn kansalaisluottamuksen
18525: seru 2 luvun 8 §:n muuttamista, tunnus- menettämiseen. Edelleen Korkein oi-
18526: tanut oikeaksi sen periaa:tteen. että keus lausui: ,.Koska eräät rikoslain 16
18527: n. s. valtiollisten ja muiden rikoksen- luvussa mainituista rikoksista samoin
18528: tekijäin välillä on tehtävä tarkka ero. kuin myös kaksintaistelurikos ja DJ. s. pai-
18529: Myös vuoden 1921 valtiopäiville anne- novapausrikokset, joista sakon ohella
18530: tussa hallituksen esityksessä sanotaan: on myös säädetty vapausrangaistusta,
18531: ,Lykkäystä sietämättömäksi ja siis heti ovat luonteeltaan jolffie.enkin samanlaisia
18532: korjattavaksi täytyy kuitenkin katsoa kuin esitysehdotuksessa mainitut val-
18533: sitä, ettei rikoslaki enempää kuin ase- tiolliset rikokset, olisi ehdotettu lain-
18534: tus rangaistusten täytäntöönpanostakaan muutos ulotettava koskemaan näitäkin
18535: tee mitään erotusta n. s. valtiollisten ja rikoksia".
18536: muitten rikoksentekijäin välillä, vaan Ne näkökohdat, joita Korkein oikeus
18537: rankaisee molempia kunniaan käyväHä on lausunnossaan esiintuonut, ansaitse-
18538: vapausrangaistuksella". Esityksessä kyl- vat suurempaa huomiota kuin mitä
18539: lä myönnetään, että tieteisopin mukaan Eduskunta niille osoitti. Erikoisesti sie-
18540: olisi esityksessä ehdotettu muutos ulo- tää panna merkille, että rikoslaki siinä
18541: tettava pitemmällekin kuin esityksessä muodossaan kuin Suomen V altiosäädyt
18542: oli tapahtunut, mutta samalla lausutaan, sen ensin olivat hyväksyneet, sisälsi ni-
18543: että sillä hetkellä ei kuitenkaan näytä menomaisia säännöksiä esim. siitä, ettei
18544: laajempi reformi tarpeen vaatimalta. valtiopetoksesta enempää kuin törkeästä
18545: Siinä lausunnossaan, jonka Korkein maanpetoksesta, ehdottomasti seurannut
18546: oikeus oli hamtuksen ma;ini tun esitylksen kansalaisluottamuksen menettäminen.
18547: johdosta antanut, Korkein oikeus eh- Samoin oli valtiopetoksesta (R. L. 11: 3
18548: dotti tuomioistuimille myönnettäväksi ja 4) erinäisissä tapauksissa säädetty
18549: laajemman vallan kussakin yksityisessä jonkinmoista custodia honestaa lähente-
18550: tapauksessa harkinnan mukaan määrätä, levä pitkäaikainen {aina kahdeksaan
18551: onko rangaistus oleva tavallinen va- vuoteen asti nouseva) vankeusrangais-
18552: pausrangaistus vai esitysehdotuksessa tus. (Vert. A.llan Serlachius, Suomen
18553: tarkoitettu vapausrangaistuksen lievem- Rikosoikeuden oppikirja, s. 336). Vasta
18554: pi ja vähemmän kunnialle käypä muoto. tsaarivallan pakotuksesta sai rikoslaki
18555: Niinikään oli Korkein oikeus sitä mieltä, tässä kohdin nykyisen verisen muotonsa.
18556: III,4. -.Jokela y. m. 443
18557:
18558: Edellä mainittu tammi!kuun 21 päivänä se, että etenkin rikoslain 11 ja 12 luvun
18559: 1921 annettu laki sisältää periaatteessa mukaan tuomituista ovat sangen monet
18560: siis vain palaamista sille kannalle, jolle joutuneet syytetyiksi myös luvattomasta
18561: Suomen kansan laillinen eduskuntru jo yli rajan yli kulkemisesta, väärän passin
18562: kolmekymmellJtä vuotta takaperin oli käyttämisestä tai muusta teosta, johon
18563: asettun'll't. Mutta tämä laki jäi puolinai- syytetty on joutunut poliittisen tekonsa
18564: seksi kahdessakin suhteessa. Ensiksikin yhteydessä, mutta jota mitenkään ei voi
18565: siinä, kuten Korkein oikeus aivan oikein katsoa erilliseksi ja yksityistuontoiseksi
18566: on huomauttanut, supistettiin valtiolli- rikokseksi. Kun tällaisesta poliittiseen
18567: sen rikoksen käsite, siis lain ala, aivan tekoon liittyvästä rikoksesta tavallisesti
18568: liian suppeaksi ja toiseksi ne oikeudet, on rangaistus pieni, usein vain sakkoa,
18569: mitkä vaitiollisille vangeille myönnet- niin on kohtuutonta sen nojalla pitää
18570: tiin, ovat aivan liian pienet. vankia koko sitä aikaa, mikä rangais-
18571: Räikeänä esimerkkinä tämän lain alan tuksia yhdistämällä hänen rangaistus-
18572: suppeudesta johtuvasta ristiriitaisuu- ajakseen on· määrätty, yksityisrikoksel-
18573: desta mainittakoon rikoslain 16 luvun Iisena ja siis ilman valtiollisen vangin
18574: 8 §:n edellyttämä eräs tapaus. Maini- oikeuksia. Oikeampaa olisi, että hän
18575: tussa pykälässä sanotaan, että se, joka yksityistuontoiseksi katsotun rikoksensa
18576: julkisesti väkijoukossa taikka kirjoituk- ajan kärsittyään yksityisrikoksellisena
18577: sessa tahi muulla esitettelyllä, minkä saisi lopun rangaistusaikaansa nauttia
18578: hän on levittänyt, on koettanut vietellä valtiollisen vangin oikeuksia.
18579: esim. valtiopetokseen tai maanpetokseen; Kokemus siltä yli kolmen vuoden
18580: tuomittakoon, j·os sen johdosta rikos ajalta, .jonka usein mainittu tammikuun
18581: truhi yrftys tehtiin, yllyttäjänä.. Siis 21 päivänä 1921 annettu laki on ollut
18582: rikoslain 11 ja 12 luvun mukaan, jol- voimassa, on myös osoittanut, että ne
18583: loin vrunki saa valtiollisen vangin oi- oikeudet, mitkä tällä lailla vaitiollisille
18584: keudet. Mutta jos viettely on ollut niin vangeille oli myönnetty, ovat aivan riit-
18585: menestyksetöntä, että se ei ole johtanut tämättömän pienet. Vankein oikeus it-
18586: edes yritykseen, on viettelijä rangais- sensä kirjallisuudella kehittämiseen sekä
18587: tava rikoslain 16 luvun 8 §:n mukaan, yleensä itseopiskeluun on supistettu mitä
18588: jolloin hän ei saa minkäänlaisia valtiol- vähimpään, heidän oikeutensa saada ul-
18589: lisen vangin oikeuksia, vaan hänet pan- koapäin lisäruokaa sekä pitää omia vaat-
18590: naan samaan koppiin varkaitten ja ryö- teita: on suuresti rajoitettu, vain kerran
18591: värien kanssa. Meillä on esimerkkejä kuukaudessa he säännönmukaisesti saa-
18592: siitä, että samat henkilöt ovat kärsineet vat tavata omaisiaan sekä olla kirjeen-
18593: rangaistustaan valtiopetoksen yrityk- vaihdossa, he ovat yhtä drakoonisten
18594: sestä tai valtiopetoksen valmistelusta kurinpidollisten :rangaistusmäii:räyksien
18595: valtiollisina vankeina, mutta epäonnis- alaisia kuin yksityisrikoksistakin tuo-
18596: tuneesta yllytyksestä heidät on pantu mitut, heidän asuntonsa eivät täytä edes
18597: tavallisten rikoksellisten joukkoon ja niitä vaatimuksia, joita laki yksityisri-
18598: luokkaan. Yhtä ilmeisiin epäjohdonmu- koksista tuomituille vangeille asettaa
18599: kaisuuksiin johtavat ne lukuisat muut j. n. e. Luetteloa voisi jrutkaa. Suoras-
18600: kohdat, joihin Korkeimman oikeuden taan lain rikkomista on viranomaisten
18601: lausunnossa viitataan. puolelta tapahtunut siinä, että kurinpi-
18602: Yhtenä esimerkkinä puheen alaisen lain dollista tietä, vastoin lain selvää sana-
18603: alan suppeudesta on myös mainittava muotoa, on vangilta riistetty valtiollisen
18604: 444 lll,4. - V aJ..tiolliset ri!koksen.tekijät.
18605:
18606: vangin oikeudet sekä hänet on saatettu sumaan vain yleisiä toivomuksia, joiden
18607: yhteyteen yksityisrikoksellisten kanssa. mukaan Valtioneuvoston asiana olisi an-
18608: Kaiken tämän vuoksi olisi valtiollisten taa lähempiä määräyksiä.
18609: vankien oikeuksia laajennettava niin, Ylläolevan perustuksella ehdotamme
18610: että valtiollinen vanki saisi soveltuvilta
18611: kohdin nauttia niitä oikeuksia, joita tut- että Eduskunta hyväksyisi seu-
18612: kimusvangille on laissa säädetty. Edus- raavan lain:
18613: kunta voisi tässä kohden supistua lau-
18614:
18615:
18616:
18617: Laki
18618: valtiollisista rikoksentekijöistä.
18619: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18620:
18621: 1 §. 2 §.
18622: Valtiollisella rikoksentekijällä tarkoi- Valtiollista rikoksentekijää älköön
18623: tetaan sellaista rikoksentekijää, joka on rangaistuslaitoksessa pantako yhteen
18624: tuomittu rangaistukseen rikoslain 11, 12 muiden kuin valtiollisten rikoksenteki-
18625: ja ffi lukua, 16 luvun 8 §:ä, mikäli siinä jäin kanssa, ja on häneen muuten sovel-
18626: säädetään yllytyksestä valtiopetokseen tuvilta kohdin noudatettava, mitä 19
18627: tai maanpetokseen sekä 16 luvun 24 §:ä päivänä joulukuuta 1.889 rikoslain voi-
18628: kuin myöskin painovapauslakia vastaan maanpanemisesta annetussa asetuksessa
18629: tekemistään rikoksista. on tutkimusvangista säädetty.
18630: V altiolliseksi rikoksentekijäksi olkoon
18631: myös tuomioistuimella valta julistaa sel-
18632: lainen rikoksentekijä, joka on tehnyt 3 §.
18633: 1·ikoksensa valtiollisen, yhteiskunnalli- Tällä lailla kumotaan kaikki tämän
18634: sen tai uskonnollisen oikeuskäsityksensä lain kanssa ristiriidassa olevat lainsään-
18635: perustuksella, tarkoittamatta rikoksella nökset.
18636: omaa ajallista etuaan.
18637: Valtiollisena rikoksentekijänä on pi- 4 §.
18638: dettävä myös sellaista rikoksentekijää, Valtioneuvoston asiana on antaa tä-
18639: joka 1 momentissa mainittujen rikosten män lain soveltamiseen tarpeelliset mää-
18640: lisäksi on tehnyt itsensä syypääksi muu- räykset.
18641: hunkin rikokseen, mutta on tätä muuta
18642: rikosta vastaavan osan rangaistusajas- 5 §.
18643: taan täydelleen kärsinyt. Tämä laki tulee heti voimaan.
18644:
18645:
18646: Helsingissä, 13 päivänä toukokuuta 1924.
18647:
18648:
18649: E. N. Jokela. Juho Komulainen.
18650: A. Allila.
18651: B.
18652: Puutavaraliikkeiden maanomistusta, vuokralaisten suojaa~
18653: mista y. m. aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
18654: anomusehdotuksia.
18655: 447
18656:
18657: ll,o.- Edusk. esit. n:o 12.
18658:
18659:
18660:
18661:
18662: Sunila y. m.: Ehdotus laiksi puutavaraliikkeenharjoit-
18663: tajain maanomistuksesta.
18664:
18665:
18666: E d u s k u n n a iJ.; 1 e.
18667:
18668: Senjälkeen kuin vuoden 19212 valtio- kysymyksessä olevia epäkohtia koskevan
18669: pällivi1lä \hyvälksytty lakiehdotus puuta- lain ja jättävät sen nyt eduskunnan käsi-
18670: varayhtiöiden lainvastaisesti ihankki- te! täiväksi.
18671: main kiinteistöjen luov;uttamisesta vaJ- Jos ilakiehdotus hyväksytään, till.eva;t
18672: tiolJe jäi vahvistamatta, on kysymys sa- 15 päivänä trummikru:uta 19i15 annettu,
18673: mansuuntaisen lain säätäJinisestä ollut puutteelliseksi havaittu asetus :rajoituk-
18674: jatkuvasti vireillä. Lainvastruisten maan- sista eräänlaatuisten yhtiöiden ja yhdis-
18675: hankintain aiheuttamat epäkOihdat ni- tysten oikeuteen kiinteistön hankintaan
18676: mittäin ovat ·vieläkin poistama tta ja maalla sekä siiihen liittyvä Senaatin pää-
18677: näyttää si1ltä, että asiassa ei ilman lain- tös 30 päivältä toukolruuta 1916 samalla
18678: säädäntöä päästä tyyd<yttävään tulok- tar.peettomiksi ja kumottaviksi, ja niin-
18679: seen. AJlekirjoittaneiden mielestä ei ikään tulisivat kum.otuiksi maan hankki-
18680: kuitenkaan riitä, että tätä ennen synty- misesta asutust·arkoituksiin 25 päivänä
18681: neet epäkohdat poistetaan, vaan lisäksi marraskuuta 1922 annetun lain 6 §:n 1
18682: on laissa varattava mahdollisuus ehkäis- kohta da 1'5 § :n 4 mo:mentti, jotka koske-
18683: tä tai poistaa myöskin vastedes tapa;htu- vat maan pakkoiunastusta vastoin edel-
18684: vain lainvastaisten maanhankintain hai- lä mainitun asetuksen säännöksiä hanki-
18685: tahliset seuraukset. Sensuuntainan lain- tuista tiloista.
18686: säädäntötoimenpide onkin jo viime vuon- Ehdotamme kunnioittaen,
18687: na ollut vireillä maatalousministeriössä,
18688: ja J.ari.nvalmiste'lukunta valmisti sitä kos- että Eduskunta päättäisi hyväk-
18689: kevan luonnoksen. Pääasiassa samanlai- syä seuraavan lakiehdotuksen:
18690: seksi ovat allekirjoittaneet suunnitelleet
18691:
18692:
18693: Laki
18694: puutavaraliikkeenharjoittajain maanomistuksesta.
18695: 'Eduskunnan päätöksen muka;isest<i, joka on tehty 20 päivänä heinä:kuuta 1906
18696: annetun valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä ·tavahla, säädetään täten:
18697: 1 Luku. osu'll:Skuntaa ja yrhdistystä tai y:rosityistä
18698: Yleisiä säännöksiä. henkilöä, joka harjoittaa saill:alrikettä tai
18699: muut•a teollisuutta, missä metsäntuottei-
18700: 1 §. ta käytetään raaka.aineena, taikka !puu-
18701: PuutaV31raliikkeenlharjoittaja.lla tarkoi- tavaran tai metsän lkBAuppaa.
18702: tetaan tässä laissa sellaista yhtiötä, PuutavaraY~hti'Ö tämän lain mielessä/On
18703: 448 111,5. - Puutavara1liikkeiden maanomistus.
18704:
18705: se!lilainen yhtiö, osuuskunta ja yihdiBtys, maan 4 §:n 2 momentissa mainitut tiluk-
18706: joka harrjoittaa 1 momentissa mainittua set valtiolle, kunnalle, yleishyooyllistä
18707: ilii:kettä tai teoHisuutta, taikka puutava- asutustoimintaa harjoittavalle maata-
18708: rakaru'Pipaa. lousministeriön sellaisten tilusten hank-
18709: 2 '§. kimiseen mää,räämHlään ehdoilla oikeut-
18710: 1Mitä täSISä laiBsa säädetään tilasta, so- tamalle yhtiölle, osuuskunnal:le tai yh-
18711: vellettakoon myöskLn ma:araosaan ja distykselle, taJhi myös henkilölle, jolle
18712: erottamattomaan määräalaa;n tilasta. maan hankkimisesta asutustarkoituksiin
18713: Kaupasta tässä laissa olevat säännök- ·25 päivänä marraskuuta 1922 a;nnetun
18714: set olkoot voimassa myös muista saan- :lain mukaan voidaan maata hankkia.
18715: noista. Mitä tilasta i momentin mukaan tulee
18716: 3 §. 1uovutettavaksi, on asutushal:lituksen
18717: ·Viljelyskelipoisella maalla tarkoitetaan puutavaraJ.iikkeen;harjoittajan hakemuk-
18718: tässä [aissa :selllaista maata, jota katso- sesta vaJhvistetta;va.
18719: taan paikallisia oloja silmäJlläpitäen kan- Luovutusve:Ivollisuus katsotaan täyte-
18720: nattavan vHjelykselle raivata. tyksi, kun osittaminen on maarekisteriin
18721: merkitty.
18722: 6 §.
18723: II Luku. Jos puutavaraliikkeenharjoittaja vas-
18724: M aanhankkimisoikeus. toin tälmän .lain säännöksiä hankkii tilan
18725: tsi jättää noudattamatta, mitä tässä lais-
18726: 4 §. sa on 5 §:ssä mainitun 1uovutusvelvolli-
18727: .Vero- tai rä!lssitilaa, joka on sata heJ:i.- suuden täy;ttämisestä säädetty, olkooru
18728: taa'ria pienempi, ä·lköön puutavaraJ.iik- tila, ellei se sillä välin ole siirrtynyt 5
18729: keenihaTjoittaja itselleen hankkiko. §:s.sä mainitulle henkilölle, yhteisölle tai
18730: Sadan hehtaa,rin suuruisesta tai sitä yhtymälle tahi muuten kuin v8jpaooh-
18731: suuremmasta vero- tai <rälssitilasta äJl- toisten luov,utusten, yhden tai :useam-
18732: köön :puutavaralliikkeeniha·rjoittaja itsel- man, kautta muufle uudelle omistrujalle,
18733: leen hankkiko viljeltyjä tai viJ:j.elyskel- va.lti,olle menetetty ja ma:ksakoon puuta-
18734: poisia, asutustarkoituksiin soveltuvia ti- varaliikkeeniha.rjoi ttaja. kui tenldn ka up-
18735: Juksia taihi niiden asuttamiseksi maan pahinruan.
18736: hankkimisesta asutustarkoituksiin 25 Sama olkoon laki tilllJlta puutavara-
18737: päivänä marraskuuta 1922 annetun lain HikkeenharjoiUajan, sen hankittua, 'Yli
18738: mukaan tarpeetlista varsinaista metsä- kotitarpeen ihakatusta metsästä ja; met-
18739: ma:ata, ei myöskään varsinaista metsä- sän hakkausaikaisesta arvos•ta, ,paitsi
18740: maata, joka rpaikkakJunnaJ.la muuten ha·r- milloin hakkaus on perustunut ennen ti-
18741: kitaan tarkoituksenmukaista asutustoi- lan puutavaraliikkeenhrurjoittaja!lle jou-
18742: llllintaa va>rten tarvittlllvan. tumista tehtyyn, tätä sitovaan väH,puhee-
18743: PuutavaraliikkeenhaTjoittaja on vel- seen taikka on tapaJhtunut jonkun 1 mo-
18744: vollinen, ennenkuin maata hankkii, hake- mentissa mainitun myöhemmän omista-
18745: maan asutushallitukselta oikeUJden sii- jan toimesta tai hänen kanssaan tehdyn
18746: hen. sopimuksen nojalla.
18747: 5 §.
18748: Puu tavaraliikkeenhar.joittaja, joka n!OB- 7 §.
18749: ottoihuutokaUJpassa hankkii vero- tai Jos tila, joka tuJee valtioLle menetet-
18750: rälssitilan, on velvoHinen siitä luovu.tta- täväksi, on kiinnityksen johdosta tai
18751: III,5. - Sunila y. m. 449
18752:
18753: maksamattoman kau~,pwhinnan oikeutta varruliikkeelliharjoit.taja on sellaisesta
18754: koskevien säännöksien nojalla vastaa- Luovutusvelvollisuudesta vapautettu, on
18755: massa saamisesta tahi mää,rätyn rruha- tila, ·V·aikka se sii,rtyy toisiin käsiin, c1uo-
18756: tai tavaratulon kantamis:oikeudesta, on vutusvelvoi1isuudeB~ta varr>aa.
18757: saaminen ja mainittu~en oikeuksien arvo frilasta, jonka hankkimiseen puutava-
18758: vwltiol'le menetetty. raliikkeenhal'joittaj•a on saanut oikeuden
18759: Valtio on oikeutettu saamamiehelle tai luvan tahi joka 2 momentin mukaan
18760: kerta kaikkiaan suoritta;ma.an 1 momen- on luovutusveLvollisuudesta vapaa, äJ-
18761: tissa mainittujen oikeuksien a1rvon. Sitä köön myöskään mit.ään pakkolunastet-
18762: laskettaessa soveJ:Tettakoon vastaavasti tako maa,n !hankkimisesta asutustarkoi-
18763: Ulosottolain 5 luvun 00 ·§:n säännöksiä. tuksiin 25 päivänä marraskuuta 1922 an-
18764: netun .Lain nojaJ!,Ja.
18765: 8 §.
18766: iVuokra~ tai muu nautintaoikeus tahi
18767: 11 ~-
18768: metsänlhakkuuoikeus, jonka :rmutavMa- rrämän lain säännöksiä ä.lköön sove1let-
18769: liikkeenhadoittaja tai toiJ.an myölhempi tako tilaan, jonka .puutavar.aY'htiö on
18770: omistaja on tilaan myöntänyt, Tau:keaa, hankkinut ennenkuin 15 päi-vänä tammi-
18771: jos tila tulee va·ltiol1e menetettä.vä.ksi. kuuta 1915 annettu asetus, koskeva raJjoi-
18772: 1Sama olkoon laki aikaisemmastakin 1 tuksia eräänla,atuisten ·yhtiöi,den ja yh-
18773: :momentissa mainitusta oikeudesta, joka distysten oikeute:en kiinteistön hankin-
18774: ei ollut puut'avaraHi:kkeeilJharjoitta.jaa taan maana, tuli voimaan, eikä tilaan,
18775: tai tilan myöhempää omistajaa sitova. jonka :hankkimiseen puutavarayhtiö oli
18776: sanotun asetuksen muk~IJan sa,runrut oikeu-
18777: 9 §. den tai lu:Van, jos .tila edelLeen on tälmän
18778: ;V•a:ltioneuvostolla on valta myön- puutavarayhtiön tai suoraan rpuutav.~IJra
18779: tää puutavaraliikkeenha11joi.ttajalle rLupa yhtiöltä toiseJle tai puutav,aradiikkeen-
18780: hankkia myösk·in 4 1§ :ssä mainittuja ti- hadoitta.ja:1le siirtyneenä jonkun muun
18781: loja: tai tiluksia sekä; vapauttaa puuta- puutavaralH.kkeeniharjoi ttajan omana.
18782: vaJraliikkeenharjoit.t.aja 5 § :ssä sää<de-
18783: tystä luovut.usveLvollisuu<desta joko ko-
18784: konaan twhi osaksi ja ehldoilla tai ehdoi t- 12 §.
18785: ta, jos tila tai t:i:lukset on pääasiaJJJ.ises,ti iPuu tavaraliikkeenihaJrj.oittajan valeos-
18786: tarkoitettu tontiksi, asuntoa1ueiksi, va- taja on purutavaraliikkeeniharjoittajan
18787: rastO[ra:ikaksi taikka dos niiden omi,sta- kanssa vastuussa siitä, mitä tämän ·lain
18788: misen muuten .katsotaan olevan puuta- muk·aan on menetettävä.
18789: ·rayhtiölle erittäin tähdellistä.
18790:
18791: 10 §. III Luku.
18792: Qi,keus tai [upa, ·jonka pnmtavaraliik- Maanhankkimis- ja luovutusmenettely.
18793: keenihar.joittaja on tilan. hankkimiseen
18794: saanut, on pysyvä tilaa vastedeskin luo- 13 §.
18795: vutettaessa. Hakemus, joka 4 §:n 3 momentissa ja
18796: Jos puut~IJv,a;raliikkeenharjorttaja on 5 ·§:n 2 momentissa mwinitaan, on jätet-
18797: ulosottohuutokaup.llJSSa hankldma:staan ti- tä vii [)aikk·akunnan asutusla u takuunalle
18798: lasta luovuttanut, mitä siitä tämän lain ja turlee siihen liittä.ä ,t.]luskartta ja -~Seli
18799: mukaan on luovutettava, ta,i jos puuta- telmä sekä se.lvitys t~Ian .pinta-alasta.
18800:
18801: 57
18802: 450 111,5. - Puutava.raJliikkeiden maanomistus.
18803:
18804: M:itHoin hakemus koskee 5 §:n 2 mo- tyn selv·ityksen riittäväksi, päätöksellä
18805: mentissa mainitun [uovutusvelvollisrmu- todettava, että ,puutavaraliikkeenharjoit-
18806: den vahvistallllista, on se asutuslautakun- taja on täyttänyt 1 ja 2 momentissa mai-
18807: nane jätettävä vuoden kuluessa kauppa- nitut velvonisuutensa.
18808: kirjan tekemisestä. Jos osittamista ei ole voitu 1 momen-
18809: tissa mainitussa ajassa toimittaa, puu-
18810: 14 §. tavarayhtiön olematta viivytykseen syy-
18811: Asutuslautakunnan on läänin metsä- pää, on asu.tuslha.Uituksella valta myön-
18812: tarkastajan >tai muun, läänin metsälauta- tää kohtuullinen ajan pitennys.
18813: kunnan palve!luksessa olevan metsäam-
18814: mattimiehen ja asutustarkastajan ·avus-
18815: tamana /Pidettävä ;paikallla katselmus ja 16 §.
18816: annettava 4 ja 5 §:n edellyttämä· lau- Puutavara.liikkeenhartioittaja, joka tah-
18817: sunto, sekä milloin ennestään erottama- too hankkia 9 §:ssä mainitun luvan tai
18818: ton a~ue Wa:sta tulee hanki ttava:ksi tai vapautuksen, tehköön siitä anomuksen
18819: luovutettavaksi, tehtävä ehdotus sen ra- asutushallitukselle, joka vaatii asiasta
18820: joiksi. Lausunto ja ehdotus on mainitun paikkakunnan asu tus:la utakunnan s.ekä
18821: metsäammattimiehen ja aSiutustarkasta- nii!den muiden viranomaisten lausunnot,
18822: jan lausuntojen se:u;raamana lähetettävä joiden kuulemisen asutushallitus pitää
18823: asutushallitukselle, joka asia:sta vaatii tai'[lleellisena, minkä jä·lkeen a.su:tushalli-
18824: nilden viranOIIDaisten ~lausunnot, joiden tus lähettäköön asiakirjat oman lausun-
18825: kuulemisen a;sutushalHtus pitää tarpeel- tonsa seuraamana valtioneuvostolle.
18826: lisena, sekä antaa siitä sitten päätöksen. Kauppa!kirjan tekemisestä, alueen osit-
18827: IAsutushallituksen tulee laatia asian- tamisesta ja asutusrhallituksen päätök-
18828: mukaiset kaavakkeet asu tuslruutakunnan sestä tilaan nä·hden, jonka hankk·imiseen
18829: sekä 1 momenti·ssa mainitun metsäam- va!ltioneuvo.st.o on antanut ~uvan, olkoon
18830: mattimiehen 1a asutustarkastajan annet- vastaavasti nou;datetta vana, mitä 15 ~ :n
18831: tavia lausuntoja varten. 1, 3 ja 4 momentissa on sää:detty.
18832:
18833: 115 §.
18834: Vuoden lmlues,sa siitä, kun 14 §:ssä 17 §.
18835: mainittu päätös on saanut lain voiman, Lainhuudatust·a hakiessaan on p:uuta-
18836: varaliikkeeniha~joitt.rujan esitettävä 15
18837: on kauiJPakirja ·teh!tävä ja. puutavaraliik-
18838: keenharjoi ttajan vuoden kuluessa senjäl- §:n 3 momentissa mainit.tu a•sutusha1li-
18839: keen as:u:tushaUitukselle näwtettävä, että tuksen lain voiman saanut :päätös tai
18840: ositt·aminen on toimitettu. näytettävä täyttäneensä 5 §:ssä säädetyn
18841: Jos tilasta 5 §:n mukaan tulee alueita luovutusvelvollisuutensa tahi että huu-
18842: luovutettavaksi, on ;puutavarraliikkeen- datettava ti.la muuten on siitä vapaa
18843: harjoittajan kruhden JVUoden kuluessa taikka että valtion kannevalta 23 §:n 2
18844: siitä, kun l4 §:ssä mainittu päätös on momentin mukaan on rauennut.
18845: saaurut lain voiman, asutushallitukselle 1Lainb.uudatuspöytäkirj,aan ja kiinne-
18846: näytettävä täyttäneenBä sanotun 1uovu- kirja·a,n tehtäköön merkintä: ~Puutava
18847: tusvelvollisuuden. raliikkeenharjoittaj.ain ma.aTIJOmis,tuslain
18848: Asutushallituksen on, jos katsoo esite- mukaan''.
18849: 111,5. - Sunila y. m. 461
18850:
18851: IV Lulm. saa nämä julkiseUa oikeuden oveHe pan-
18852: Menettely omaisuuden julistamisessa tavalla ihaasteella kutsua vastaamaan.
18853: valtiolle m~netetyksi.
18854: 21 §.
18855: 1J8 §. Jos metsän arvo tai 26 § :ssä mainittu
18856: Asianomai·sen asutuslautakunnan tu- myyntihinta on tämän lain mukaan val-
18857: lee, jos puutavaraliikkeenharjoittaja on tiolle menetettävJ];, on niiden arvioiminen
18858: hankkinut tilan vastoin tämän lain sään- toimitettava arviolautakunnassa, jonka
18859: nöksiä tai jos puutava.raJ:iikkeenharjoit- puheenjohtajana on Iää<nin metsäta,rkas-
18860: taja on jättänyt täyttämättä 5 §:ssä sää- taija sekä jä8eninä kunnan asutuslauta-
18861: detyn 1luovutusvelvollisuutensa taihi jos kunnan puheenjohtaja ja menettäjän va-
18862: puutavaraliikkeenhar.j.oiUaJja on mwuten litsema uskottu mies.
18863: r'ikkonut tämän lain säännöks.iä, siitä :Siinä tapauksessa, että mainitut hen-
18864: viiJpymättä ilmoittaa asutushalli tuksessa. kilöt ovat esteellisiä, määrätköön metsä-
18865: Milloin oikeus hyikää lainhuudatusha- hallitus lautakunnan puheenjohtajan;
18866: kemuksen si:llä ,perusteella, ettei 17 §:ssä asutuslautakunnan puheenjohtajan ti-
18867: mainittua selvitystä ole esitetty tai että lalle astuu saman lautakunnan jäsen ja
18868: hakijana on puutavara;Iiikkeenharjoitta- menettrujän on valittava toinen uskottu
18869: j.an valeostada, il:moittakoon oikeuden pu- mies esteellisen sijaan.
18870: heenjohtaja siitä asutushaHituksel.le. .Jos kaik,ki asutuslautakunnan jäsenet
18871: ovat esteellisiä, vallitsee kunnan val-
18872: 119 §. tuusto arviolautakunnan jäseneksi hen-
18873: Hankittaessa selvityksiä siitä, onko kilön, joka tuntee paikalliset olot. Va-
18874: valtiolle tä:män lain mukaan jotakin me- littu, jonka tulee olla Suomen kanswlai-
18875: ne.tettävä tahi onko tila tai metsä han- nen da oikeutettu haHitsemaan itseään ja
18876: kittu valeostaJan n1miin, on ,asutushalli- omaisuuttaan, älköön 1kietltäytykö toimes-
18877: tuk:selila tai sen tehtävään määräämällä ta, ellei hän olle täyttänyt kuuttakym-
18878: henk~löllä oikeus maaJherxan vMitykseJ!lä mentä rvuotta tai vcoi näyttää laillista 88-
18879: vaatia asianosaisilta selityksiä, kauppa- tettä tahi muuta syytä, joka voidaan kat-
18880: kirjoja sekä muita ,sell.wisia yksityisiä soa pä tevä;ksi.
18881: a;siakirjoja; ja on maaherralla valta sel- EHei menettäjä lautakunnan puheen-
18882: laisissa asioissa asettaa määräaikoja ja johtajan kehoituksesta hyvissä ajoin va-
18883: lain mukaisia u1hkamäärä!yksiä. litse jäsentä arviolautakuntaan, on jäsen
18884: kihlakunnantuomarin määrättävä .
18885: .20 §.
18886: 'V aleostajana olevaa yhtiötä, osuuskun- 22 §.
18887: taa tai yhdistystä vwstaan voidaan nos- !Asutushallitus tai sen siihen tehtävään
18888: taa kanne, jossa vaooitaan vahvistetta- määxäämä henkilö, joka taihtoo arviolau-
18889: vaksi, että yhtymä on valeostaja. Sellais- takunnan toimenpidettä, läJhettäköön
18890: ta kannetia ajetaan siinä, tuomioistui- siitä pyynnön ,}äänin metsätarkastaja1le,
18891: messa, jossa yhtymän on vastattava riita- joka ryhtyköön toimeil!Piteisiin lautakun-
18892: asioissa. nan jäsenten asettami,seksi.
18893: Jos yhtymä on rpurettu, ajettakoon kan- tArviolautalmnnan ikokouksesta ilmoit-
18894: netta sen entisiä osakkaita tai jäseniä takoon puheenjohtaja hyvissä ajoin to-
18895: vastaan siinä tuomioistuimessa, jossa yh- distettavasti asianosaisille; i:lmoitukseen
18896: tymän oli vastattava riita-asioi,ssa; ja on liitettä:vä ulhka, ettei. asianosaisen
18897: 452 111,5. - Puutavara;liikkeiden maanomistus.
18898:
18899: poisjääminen kokouksesta estä a·rvioimi- tai tiluksilta puutavarayhtiön, tilan han-
18900: .sen toimittamista. kittua, yli kotit·am>·een hakatun metsän
18901: hrukkausaikaisesta arvosta, paitsi mi:lo~pin
18902: 23 .§. hakkaus on !Perustunut ennen tilan yh-
18903: A.su tushalli tus määrä·tköön, milloin tiölle j:outumista tehtyyn. Ylhtiötä sito-
18904: katsoo valtion edun vaativan, että kanne vaan väliJpuheeseen.
18905: tilan, tilalta haka tun metsän tai sen ar-
18906: von truhi 7 ·§:ssä mainitun saamisen tai 26 §.
18907: oikeuden arvon taikka 26 §::ssä mainitun •Jos puutavarayhtiön v•astoin 111. §:ssä
18908: myyntihinnan menettättnisestä valtiolle mainitun asetuksen säännöksiä tai niitä ,
18909: on nostettava, sopivan henkilön sitä val- kiertäen hankkima tila, ,jonka omistami-
18910: tion asiamiehenä ajamaan. Sellaista seen puutavarayhtiö ei myöskään ole
18911: kannetta a.jet•a:an riita-asiain oikeUJden- saanut sanotussa asetuksessa sääidett:yä
18912: käynnistä säädetyssä jäi:destyksessä siinä oikeutta tai lupaa. on sHrtynyt muulle
18913: tuomioistuime:ssa, jonka piirissä tHa on. kuin toiselle puutavarayhtiölle tai tämän
18914: Tässä main:itt.ua kannetta älköön nos- lain voimaan tultua muulle puutavara.-
18915: tettako, sittenkuin kymmenen vuotta on liikkeenharjoittaja;lle, on luovutus päte-
18916: lmlunut siitä päivästä, jona tila hankit- vä, mutta tilan myyntihinta valtiolle me-
18917: tiin. netetty.
18918: 24 §. 27 §.
18919: Puu ta varaliikkeenharjoittaja, valeos- ·Mitä ·puutavarayhtiö 25 §:n mukaan on
18920: taja sekä heidän saantomiehensä ja muut oikeutettu oma·naan pitämään, on asu-
18921: sopimuskuiDPtPaninsa olkoot velvolliset, tusha;llituksen vahvistettava. Sitä kos-
18922: milloin vaUion asiamies vaatii, valaHaan keva hakemus on vuoden kuluessa tämän
18923: vahvistamaan, että heidän väJlinen sopi- lain voimaalll tulemisesta jätettävä paik-
18924: muksensa on vilpittömässä mielessä kakunnan asutuslautakunnalle uhalla
18925: tehty j,a sellainen kuin ,siitä larudittu että koko tila ja siltä puutav.a;raY'htiön
18926: asiakirjoa osoittaa tai he ovat ilmoitta- sen hankittua yli kotitarpeen hakatun
18927: neet. metsän hakkausa•ikainen arvo on 25 § :ssä
18928: mainituin rajoitUJksin valtiolle mene-
18929: V Luku. tetty.
18930: Lain takautuva vaikutus. 28 §.
18931: Sillä, joka on: luovuttanut tilan puuta~
18932: 25 §. varayhtiölle tai .sen va;leostaja!lle, älköön
18933: Sataa hehtaaria pienempi ti:la, jonka olko kanneval taa sji];lä pe.rusteella, että
18934: puutav:arayhtiö ennen tämän lain voi- osta,j.an maanhankkimisoikeus oli 11 § :ssä
18935: maan tulemiJSta on hankkinut vastoin. 111 mainitulla asetuksella rajoitettu. Älköön
18936: § :ssä mainitun asetuksen säännöksiä tai myöskään sillä, joka tässä: tarkoitetun
18937: niitä .kiertäen ja joiden omistamiseen ei kanteen nojalla on voittanut t1lan puu-
18938: ole saatu sanotussa ase:tuksessa säädet- tavaraY'htiöltäJ takaisin, olko puhev.aHaa
18939: tyä oikeutta tai lupaa, on valtiolle me- sitä vastaan, .jolle ;puutruva~ayihtiö oli sa-
18940: netetty. notusta ti'last·a maata Luovuttanut, ;jos
18941: .Sama olkoon laki sadan hehta;arin suu- hän oli maanviljelys- tai teollisuustyö-
18942: ruiseen ja sitä suurempaan tr1aan kuulu- väestöön kuuluva tai muu taloUJde.llisesti
18943: vista 4 §:n 2 momentissa mainituista ti- saman vertainen henkilö.
18944: luksista, niin myös menetettäNäiltä tilalta Nä:mru 'säännökset ovat sovellet:tavat
18945: III,5.- Sunila y. m. 453
18946:
18947: myöskin tämän lain voimaan tullessa vi- nön mukaisen korvauksen kuluistansa ja
18948: reillä~ oleviin oikeudenkäynteihin. päivä,rahan.
18949: KilliStannukset 2J. §:ssä mainitun arvion
18950: 29 §. toimittamisesta korvaa puutavaraliik-
18951: Tilaan, jonka puutavara.yhtiö on ennen keeniharjoi ttalja lauta;kunnan kohtuutli-
18952: tämän lain voimaan tulemista hanikkinut seksi harkitsemaila määräl,lä. Kulut ax-
18953: vastoin 11 §:ssä mainitun asetuksen violautakunnan kokouksesta, jonka pitä-
18954: säiännöksiä tai niitä kiertäen ja jonka minen puheenjohtaåan tai jäsenen aiheet-
18955: omistamiseen ei ole saatu sanotussa ase- toman poissaolon vuoksi on ·estynyt, tulee
18956: tuksessa säädettyä oikeutta tai lwpaa, laimin1yö:jän korvata.
18957: ovat seDJ lisäksi,. mitä siitä t2·5~8 §:ssä
18958: säädetään, tämän lain muutkin säännök- 33 §.
18959: set vastaavasti sovellettavat. A8utushallituksen on pidettävä luet-
18960: teloa tiloista, joita puutavaraliikkeen-
18961: VI Luku. harjoittaj•at ovat itsetleen hankkineet.
18962: Erinäisiä säännöksiä. Luetteloon on juoksevassa nrumerojäJrjes-
18963: tyksessä ja eri sarekkeisiin merHttävä
18964: 30 §. tilan nimi ja numero tai muu sitä, osoit-
18965: Valtiolle tämän ~ain mukaan mene- tava nimitys sekä pitädä ia kylä, missä
18966: tetty tila säilyttää sen maanluonnon, tila on, ynnä tilan pinta-ala. Jos tilla on
18967: joka sillä menetetyksi ju:Iistet.taessa oli. julist.ettu valtiolle mene.tetyksi, on sekin
18968: VaHion tähän lakiin perustuvaa saan- luetteloon merkittävä. A1sianomaisen
18969: toa ei laissa huudateta. tuomarin velvollisuus on puolivuosittain
18970: 31 §. asutushallitukseHe lähettää edeiil.ä mai-
18971: Tämän lain mukaan valtiol,le menete- nitut lainhuudatusasiakirjoihin perustu-
18972: tyn tilan saa valtioneuvosto, hallitusmuo- vat tiedot.
18973: don 74 § :n säännöksen estämä.Uä, luovut-
18974: taa toisen omaksi. 34 §.
18975: Täten kumotaan 15 pä·ivänä tammi-
18976: 32 §. kuuta 191t5 annettu asetus, joka koskee
18977: Pa1kkion ja kulut asutuslautakunnan rajoituksia erää:nlaatuisten yhtiöiden ja
18978: puheenjohtaja;1le ja jäseniHe, heidän puu- yh:aistysten oikeuteen kiintei·stön han-
18979: tavwraliikkeenharjoittajan pyynnöstä tä- kintaan maslla, sekä sanotun asetuksen
18980: män la.in nojalla suorittamistansa toi- soveltamisesta 30 .pä.ivänä toukokuuta
18981: menpiteistä, korvaa puutava.ralii:kkeen- 1916 annettu Senaatin päätös ja maan
18982: harjoittaja taksan mukaan, jonka asutus- hankkimisesta asutustarkoituksiin 25
18983: hall.itus vahvistaa. 14 §:ssä mainittu päivänä marraskuuta 1002 annetun lain
18984: metsä<ammattimies ja asutusta.rkastaja 6 §:n 1) kohta ja 15 §:n 4 momentti.
18985: ovat niinikään oikeutetut puutava·raliik-
18986: keenharjoittajalta saamaan ;palkkion lau- 35 §.
18987: sunnostaan asutushallituksen vahvista- Tämä laki tulee voimaan päivänä
18988: man taksan mukaan sekä matkustussään- kuuta 192 .
18989:
18990: Helsingissä, 17 pä~vänä toukokuuta 1924.
18991:
18992: J. E. Sunila. K. A. Lohi.
18993: Tuomas W anhala. Elias Tukia.
18994: Albin Manner. •
18995: 454
18996:
18997: m,6. - Ed.usk. esit. n:o 19.
18998:
18999:
19000:
19001: Hakkila: Ehdotus laiksi kohtuuttomien vuokrien vaa-
19002: timisesta.
19003:
19004:
19005: E d u s k u n n a 11 e.
19006:
19007: Laki korkeimmista sallituista vuok- laki heille suo, varsinkin kun on jo il-
19008: rista lakkaa olemasta voimassa ensi ke- maantunut lukuisia tapauksia, mitkä
19009: säkuun 1 päivänä. Kun olosuhteet eivät viittaavat siihen että huoneen vuokria
19010: kuitenkaan ole muuttuneet siinä määrin, a.ijotaan kohtuuttomasti korottaa heti
19011: että asuntojen 1ta:rj.ont'a ainakaan suurem- ku!I11ainsäädäntö jättää ne vapaasti mää-
19012: missa väestökeskuksissa kykeni~si tyydyt- r,ättäViiksi. Näin oUen ehdotan kunnioit-
19013: tämään niiden kysyntää, nliin on liian taen,
19014: aikai~S~ta jä.ttää vuokralaiset vaille sitä että Eduskunta hyväksyisi näin
19015: turvaa, minkä nykyään voimassa oleva kuuluvan lain:
19016:
19017:
19018: Laki
19019: kohtuuttomien vuokrien vaatimisesta.
19020:
19021: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
19022:
19023: 1 §. 3 §.
19024: Huoneen:vuokrasäännöstelYistä touko- Huoneiston vuokraamisesta tai muuten
19025: kuun 14 päivänä 1921 annetun lain no- luovuttamisesta asuttavaksi tai muu-
19026: jalla säännöstelyn a1ai,sina olleille huo- hun tarkoitukseen käytettäväksi telhköön
19027: neistoille voidaan niiden aseman, pinta- vuokranantaja tai luovuttaja nii!llä paik-
19028: alan, laadun, kunnon ja muiden ~etuj,en kakunnilla, mihin 2 §:~S~sä mainittu lauta-
19029: mukaan vahvistaa .korkeimmat kOhtuul- kunta on asetettu, valtioneuvoston anta-
19030: lisiksi katsottavat vuokrat niissä kau- mien ohjeiden mukaisen ilmoi~tuksen sano-
19031: pungeissa ja muissa asuntokeskuksissa, tulla lautakunnalle sekä antakoon ,sille
19032: mitkä valtioneuvosto mää:rää. myös muut sen tarpeellisiksi kat:somat
19033: Edellisessä momentissa tarkoitetut :huoneiston vuokDa·amista tai luovutta-
19034: korkeimmat vuokrat vahvistaa valtioneu- mista selvittävät tiedot.
19035: vosto sosialihallituk:sen esityksestä. Jos 1sopimus huoneiston vuokraamisesta
19036: on tehty ennen kuin 2 § :ssä mainittu
19037: 2 ~. lautakunta on asetettu, tehtfuköön edelli-
19038: Kaupungin- ja kunnanvaltuu:stolla ol- sessä momentissa sanottu ilmoitU;S kuu-
19039: koon oikeus asettaa erityinen lautakunta kauden kuluessa lautakunnan asettami-
19040: valvomaan tämän lain noudattamista. sesta. Jos sopimus tehdään laut.akunnan
19041:
19042: •
19043: III,a. - Hakkila. 455
19044:
19045: asettamisen jälkeen, on ilmoitus tehtävä ·hyvikkeen eikä kahden viikon ikuluessa
19046: kuukauden kuluessa ~iitä, kuin sopimus tämän lain voimaallltulosta tai, milloin
19047: on tehty. j. korkeimmat vuokrat on vasta lain voi-
19048: 4 §. maantultua vahvistettu, kahden viikon
19049: Joka vuokratassaan tai muuten luovut- kuluessa siitä ole alentanut vuokraa,
19050: taessaan huoneiston tai yksityisen huo- maksua tai hyvikettä vaih.vistettuun
19051: neen toiselle asuttavaksi tai muuhun tar- mää:rään, olkoon laki niinkuin sanotussa
19052: koitukseen käytettäväksi ottaa tai vaatii pykälässä .säädetä.än.
19053: itselleen tai toiselle vahvistettua kor-
19054: keinta vuokraa suuremman vuokran, 7 §.
19055: maksun tai muun hyvikkeen, ~rangaista Joka muuten kuin 4 ja 5 §:ssä maini-
19056: koon niinkuin 1rikoslain 38 luvun 10 §:ssä tuin tavoin rikkoo tämän lain säämnök-
19057: säädetään sekä velvoitettakoon antamaan siä tai sen nojalla annettuja määräyksiä,
19058: suoritetusta vuokrasta, maksusta tai hy- ·rangaistakoon sakolla tai enintään kuu-
19059: vikkeestä takaisin se osa~ jolla korkeinta den kuukauden vankeudella.
19060: vuokraa on ylitetty.
19061: 8 §.
19062: 5 §. ,Syytteet rilwksista tätä lakia vastaan
19063: Joka pit.ää huoneistoa asuttaNaksi on tuomioistuimissa käsiteltävä kiireelli-
19064: vuokraamaUa tai muuten käytettäväksi sinä.
19065: luovuttamatta hankkiakseen sittemmin, 9 §.
19066: vuokraamalla tai luovuttamalla sen, it- Hovioikeuden tässä laissa mainittuja
19067: selleen tai toiselle vahvistettua korkeinta rikoksia kOSJkevista asioista antamaan
19068: vuokraa suuremman vuokran, maksun päätökseen älköön muutosta haettako.
19069: tai muun ib.yvikkeen, rangaistakoon sa~
19070: k:olla ·tai enintään vuoden vankeudeilla. 10 §.
19071: Jo.s joku hankkiakseen itselleen edelli- ·Tässä laissa mainittuja asioita käsitel-
19072: sessä momentissa mainituin tavoin koh- täessä tuomiois-tuin, vapaasti harkittuaan
19073: tuuttoman edun tekee huoneiston vuok- kaikiki esille tulleet asianhaara t, pää:ttä-
19074: J.'Iaam:usesta rtJai luovuttamisesta va.le~S~opi köön mitä asiassa on •totena pidettävä.
19075: muksen, pidettäköön tä1tä ·raskauttavana
19076: asianhaarana. 11 §.
19077: Tämä laki tulee voimaan kesäkuun 1
19078: 6 §. päivänä 1924 ja on voimassa ke,säkuun 1
19079: Jos joku, ennenkuin korkeimmat vuok- päivään 192!5. Sovellettakoon kuitenkin
19080: rat on vahvistettu, on 4 §:ssä mainituin sen säännöksiä mainitun ajan jälkeenkin
19081: tavoin varannut itselleen tai toiselle sit- rikoksiin, jotka lain voimassaoloaikana
19082: temmin vahvistettua korkeinta vuokraa ,on t~hty sitä tai sen nojalla annettuja
19083: suuremman vuokran, maksun tai muun määräyksiä vastaan.
19084:
19085:
19086: Helsingiss·ä, 16 päivänä toukokuuta 1%4.
19087:
19088: Väinö Hakkila.
19089: 456
19090:
19091: ill,7.- Edusk. esit. n:o 18.
19092:
19093:
19094:
19095:
19096: Allila y. m.: Ehdotus laiksi vuokralaisten suojelemi-
19097: sesta asuntohäädöiltä, vuokrakeinottelulta ja -kiskon-
19098: nalta yksityisten talonomistajain, yhtiöiden, osuus-
19099: kuntien ja muiden yhtymien, kuntien ja valtion puo-
19100: lelta kaupungeissa, kauppaloissa, taajaväkisissä yh-
19101: dyskunnissa ja tehdasseuduilla maalla.
19102:
19103:
19104: S u o m e n E d u ,s k u n n a ll e.
19105:
19106: IAsunto[)ula on kaupungeissa, jopa suuren osan heidän ·tuloistaan ja lisä1ksi
19107: maaseudun asutuskeskuksissakin huuta- on alituinen häätöuh:ka olemassa. Lukui-
19108: va. Talojen ja asuntojen omistajat käyt- sat tv'erheet ovatkin ilman vak,inaista
19109: tävät ihäikäilemä ttä pulaa hyväkseen, asuntOla. Vuokra-asunnon varassa elävät
19110: kiskovat nylky·rivuokria ja häätävät ar- vähävaraiset ovat nykyään aivan turvat-
19111: motta :vuokralaisperiheet .kadulle. Sa- tomia. Vuokralaisten suojeileminen hää-
19112: mana kuin taJlo- ja muut kapitaHstiset döiltä ja vuokrakiskonnaUa on senvuoksi
19113: huijarrit pitävä·t hallussaan suuria huo- vä1l ttämä tön.
19114: neustoja, kärsivät vähävaraiset vuokra- Edellä esitetyn perusteeHa ehdotamme,
19115: k·iskurien täytdellUsen mieli.vaUan a:lai-
19116: sina mitä hirvittävintä asunt,Oihätää. että Eduskunta hyväksyisi kii-
19117: Vaikka useimmat vuokrra,laiset asuvat reellisesti seuraavan lain:
19118: kurjasti, nielee vuokra kohtuuttoman
19119:
19120: Laki
19121: vuokralaisten suojelemisesta asuntohäädöiltä, vuokrakeinottelulta ja ·kiskon·
19122: nalta yksityisten talonomistajien, yhtiöiden, osuuskuntien ja muiden yhtymien,
19123: kuntien ja valtion puolelta kaupungeissa, kauppaloissa, taajaväkisissä yhdyskun·
19124: nissa ja tehdasseuduilla maalla.
19125:
19126: ,Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä,ten:
19127:
19128: 1 §. tänyt, irtisanomisajan mnpeen kuluttua
19129: Ål'köön ketään, joka toiselta on vuok- päättyy kesäkuun 1 päivänä 1924.
19130: rannut yhden tai useamman huoneen Ålköön myöskään asunnostaan häädet-
19131: asuttavaksi, häädett.äkö huoneustosta sen täkö sehlaista vuokra;laista, joka työla-
19132: vuoksi että vuokras·O[>imus, minkä no- kon, työsulun, t'yöttömyyden, ammatista
19133: jalla vuokraTainen on huoneustoa käyt- tai sosiaalisista €jpäkohdista johtuneen
19134: III,7. - AJJJ.ila y. m. 457
19135:
19136: sairauden vuoksi ei ole kyennyt vuok- 6 §.
19137: raansa ajallaan maksa:rn.aan da siitä Asuinhuonetta älköön annettako liike-
19138: syystä vuokrasopimuksen mukaan olisi huonee:k8i.
19139: hälädön alainen tämiLn lain :voimaan as- :Milloin jotkut liikehuoneina käytetyt
19140: tuessa. Sama olkoon laki samanl:aisessa huoneet, jotka alkuaan ovat olleet asuin-
19141: tapauksessa tämän lain voimaan astumi- huoneita tai jotka hel:posti voidaan murut-
19142: sen jälkeenkin. taa asuinlhuoneiksi, havaitaan asuntojen
19143: 2 §. puutteen vuoksi vä:lttämä.ttömiksi asun-
19144: Jokaisella täysi~ikäiseUä hen:kilöHä on totarkoitU!kseen, ei omistajalla Oile oi-
19145: oikeus itseään varten hallussaan !Pitää keutta kieltäytyä, siitä eikä myöskään
19146: ainoastaan yhtä asuinhuonetta. Perheel- liikehuoneita asuttavaan kuntoon laitta-
19147: lä, jolla on a:lai~äisiä lapsia, on oikeus masta.
19148: sitäpaitsi sa-ada lisäksi yksi huone kahta Vuokrasopimus, jolla huone tai huo-
19149: alaikäistä lasta kohden sekä edelleen yksi neusto on lruovutettu tarkoitukseen, lak-
19150: huone jokaista seuraav-aa kolmea rula- kaa olemasta voimassa kuukausi senjäl-
19151: ikäistä käsittävää ryhmää kohden. keen kun liikehuoneustoa on vaadittu
19152: Asuntojen puutteen valHtessa voi ·asuntotarkoi tuk8een luovu tettavaksi.
19153: vuokralruutakun ta harkintansa muka-an
19154: rajoittaa huoneitten lukua varsinkin vä- 7 §.
19155: hän henkilöitä käsittäJv~iHä perheHtä ja Kuhunkin taloon, missä on vuokralai-
19156: huoneitten ollessa tilavuudeltaan suureh- sia enemmän kuin 5 täysi-ikäis,tä henkeä,
19157: koja. aset~etaan vuokralautakunta, minkä va-
19158: Henkilöillä, jotka asunnossaan harjoit- litsee talossa asuvien vruokralaisten yh-
19159: tavat vakinaisesti ammattia, on oikeus teinen 'kokous.
19160: ammattityötään varten saada lisäk8i yksi Si€illä, missä edellisessä kohdassa mai-
19161: huone. Sama olkoon heiJHä oikeu8, jos he nittua määrää vuohalaLsia ei ole, valit-
19162: ulkopuolella asuntoaan ammat:tiaan var- sevat vuokra:laiset vuokra[autakunnan
19163: ten tarvitsevat a8uinhuonetta. taloa varten yhdessä lähimmän talon
19164: Keittiötä ei lasketa asuinhruoneisiin. vuokralaisten kanssa.
19165: Vuokralaisten kokous mää,rää vuokra-
19166: 3 §.
19167: Jautakunnan jäsenmäärän.
19168: iSe, jolla on ha:llussaan enemmän huo-
19169: neita kuin mitä tämän lain mukaan on
19170: 8 §.
19171: saUittua, luovuttakoon liikahuoneet tar-
19172: Miktään entinen tai v~asta tehtävä vuok-
19173: vitsevien käytettä~väksi tämän Jain sää-
19174: rasOIPimus asuinhuoneista ei ole :pätevä,
19175: tämässä järjestyksessä.
19176: ellei talon vuokralautakunta ole sitä
19177: 4 §. vahvistanut.
19178: Asuntohuoneina käytettäköön vain sel- Talon ~vuo:ffira:laut:akunnau oikeutena on
19179: laista huonetta, mikä vuokralautakun- katsoa, että talossa tämän lain säädöksiä
19180: nan harkinnan mukaan on terveydelle ja tarkoitusta muissakin suhteissa nou-
19181: täysin vaaraton. datetaan, ja antaa vastaavia päätöksiä.
19182: 5 §. Vuokra;lautakunnan ratkailsusta voi
19183: Kuukautinen vuokramaksu tämän lain tyytymätön kolmen vuorokauden ku'lues-
19184: voimruan astuttua ä:l:köön mistään asuin- sa valittaa vuokralaisten yleiseen ko-
19185: huoneust,osta olko enempää kuin viisi kouk,seen, jonka pää tö.s on ,loipullinen.
19186: markkaa neliömetri.l tä la ttiapin ta-alasta. EHei vudkralautakunnan päätöksestä
19187:
19188: 58
19189: 458 111,7. - Vuo~isten suojaaminen.
19190:
19191:
19192: ole valitettu, astuu se voimaan ja nouda- den .ja enintään kuuden kuukauden van-
19193: tettavaksi. kaudella.
19194: 9 §. 10 §.
19195: Vuokreisäntä, joka rikkoo tämän lain Tämä laki astuu voimaan kesäkwun 1
19196: säännöksiä, raugaistakoon välhintään yh- päiväAstä 1004.
19197:
19198: Helsingissä, toukokuun 15 päivänä 1924.
19199:
19200:
19201: Aleksander Allila. Sv. Wuorio.
19202: J. Jalmari Virta.
19203: 459
19204:
19205: m,s.- Edusk. esit. n:o 13.
19206:
19207:
19208:
19209:
19210: Lehtokoski y. m.: Ehdotus laiksi avioliiton ulkopuolella
19211: syntyneistä lapsista heinäkuun 27 p:nä 1922 annetun
19212: lain 22 §:n 2 momentin muuttamisesta toisin kuulu-
19213: vaksi.
19214:
19215:
19216: Suomen Edu.s,kunmalle.
19217:
19218: Heinälkuun 27 päivänä! 1922 annetun sitä että HaLiitu'ksen täwtä!ntöön\pano-
19219: lain avioliiton ulkopuolella syntyneistä a·setus, lastenvalvojain tehtävistä, an-
19220: lapsista erinäiset määräykset näyt- nettiin vasta maalisk. 3 päivänä 1900,
19221: täv'iilt jo n1yt olEWaru muutosten ta.rpelessa siis noin puolisen vuotta jälkeen lain
19222: vaikka laki on ollut voimassa vasta lo- antamiseilli, j6ta, enoon ·ei lastenvalvojiksi
19223: lakuun 1 pä:iivälstä 1900.. Yksi sellainen valitut voineet ryhtyä mihinkään lain
19224: kohfBA sa.n10tussa lais.sa joka kiireesti kai- määräämiin toimenpiteisiin. Kun vielä
19225: paa muutosta on :lain 22 §:n toinen tä~tyy ottaa huomiooru Sie että hyvin
19226: momentti joka siJsältäJäl sen ettei !kan- molllissru kunnissa va.trsinkin ma:alla on
19227: netta: eila•tuSIV'eLvollist:a• kohtaan voida la,stenVla'lvojiksi va•lil.Hu henki·löitäl j.otka
19228: nostaa myöhemmin kuin. kahden vuoden ennemmin eivät ole sanotunlruista ~tointa
19229: kuluttua lapsen syntymästä, paitsi mil- hoit.aJUJeet ·eivätkä olleet. tekemisessä! 1ainr-
19230: loin! nälytetää:ru patevä swy mibi sitä käytön ja oikeuden kanssa niin on selvää
19231: aikaiisetrnmin ei ole t.ehty. että parhaimmallakaan tahdolla ei näin
19232: Edellä mainitun 22 §:n mukaan ei lyhye,ssäJ .adas:sa ole voitu vaikeas,H sel-
19233: siis jälkeen lok·ak. 1 päivän tä1tä vuotta v:itelttäJviä: asioita saada. edes a•lkuun pu-
19234: voitaisi enläiäJ kannetta' nostaa muut'a huma!ttaJkruan lopullisista p.ää:t.Oksis,tä.
19235: kuin erikoistap3!uksissa. Kun näiru on Lain 22 §:n muuttamiseen, edellä oleva
19236: niin silloin on vällttämMöllltä pidentäiä huomioonottaen,. vaa,tii Eduskuntaa,
19237: kanteen nost3!llisaikrua, kos·ka lairusäätä- kaikkien! aviottoma:in lasten eläJmän tur-
19238: jäJn ilmeinen tarlwitus' on ollut että vaaminen oikeudenmukaisella tavalla.
19239: myöskin toinen elatusvelvollinen jou- Kun vielä ede'llä sanotun lisäksi on
19240: tuisi lain rmäärääJmäJssäl jläu'destyksessä muistettava lain 35 §, joka velvoittaa
19241: vel vollisuu ttansa täyttämään. kullllla t •s,iiruäJ tapauksessa,. ettei' elatus-
19242: Yhtenä suurimpana syynä siihen velvolliselta, lapsen isältä, ole saatu tar-
19243: että laissa määrätyllä ajalla ei voida peeUiJst'a a.pua· lBJPsen ja lapsen äidiru yl-
19244: kaikkien aviottomien lasten oikeutta läpitämiseksi antamaan heille elatus-
19245: saada turva tuksi on pidettävä sitä apua sekä myöskin synnytys- ja sairaus-
19246: että laki on niin uusi ja erilain.en avustusta, niin vaatii tämäkin kohta
19247: ver·ra;ttuna ennen voimassa olleeseen osaltaan pidentämään kanteen nostaruis-
19248: asetukseen avh)t,tormista lrups'ista.t ~Sekä aikaa koska muuten userussa tapaukses,sa
19249: 460 III,s. - A violiliton ulkopuolella syntyneet lapset.
19250:
19251: joutuisi kunta, liian lyhyen kanneoikeu- oikeuden tilalle tulee viisi vu:otta, koska
19252: den seurauksena, suorittamaan varak- lYihyemmäissä .ajm~sa ei ole mahdollista
19253: kaankin elatusvelvollisen puolesta lain kaikkien a'Violiiton uillkiO[l}uoLehla syntynei-
19254: määräämää avustusta. den lasteru oikeuttru saada lairu mukai-
19255: Kun lain 22 § :n määräämä kahden sesti turvatuksi.
19256: vuoden kan<neailka kruiki,n puolin on Edellä esitetyn perusteella rohkenen
19257: osoittautunut liian lyhyeksi niin ei ole kunnioittaen ehdottaa,
19258: muuta! mahidollisuut,ta, kuin muuttaa
19259: lain; sanottua pykälää sellaiseks,i että että Eduskunta hyväksyisi seu-
19260: siinä säädetyn kahden vuodoo kanne- raavan lakiehdotuksen:
19261:
19262:
19263: Laki
19264: avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista, heinäk. 27 päivänä 1922 anne-
19265: tun lain 22 §:n 2 momentin muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
19266:
19267: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten 27 päivänä iheinäk. 1922
19268: avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsi8ta annetun lain 22 §:n 2 momentti näin
19269: kuuluvaksi:
19270:
19271: 22 §. nostaa jo ermen lapsen syntymistä; äil-
19272: J. momentti nykyises,sä muodossa. köön kuit,enkaa'n sitä enrueru asiaa rat-
19273: 'Ålköön seLlaista kallllletta' nostettako kaistako älköönkä asianosaista pan-
19274: myöhemmin kuin viideru vuoden kulut- tako valalle.
19275: tua lapsen syntymästä, paitsi milloin Tämä laki tulee voima:an . . p :stä ....
19276: näJytetä:änJ päJt,eväJ syy miksi sitä ei ai- .... kuuta· 19'M.
19277: kai:selmiDin ole tehty.. Kanne voidruan
19278:
19279: Helsingissä 14 p. toukokuuta 1924.
19280:
19281:
19282: Aino Lehtokoski. Miina Sillanpää.
19283: Fanny Ahlfors. Hilma Waljakka.
19284: Anni ,Savolainen. Anna Haverinen.
19285: Rieti Itkonen.
19286: 461
19287:
19288: ill,9.- Anom. ehd. n:o 2.
19289:
19290:
19291:
19292:
19293: Kivimäki y. m.: Kiinteistökirjalaitoksen aikaansaami-
19294: sesta ja tilankaupan moitetta koskevien lainsäännök-
19295: sien uudistamisesta.
19296:
19297:
19298: E d u s kun n alle.
19299:
19300: Lruinsäätäjän huomio on viime :VUOISien ihaaroje:n mJJdistamista on tietää,ksemme
19301: kuluessa oUurt :kiinnitettynä etupäässä kuiienkin jossain niää~in valmisteLtu ja
19302: Jro,rjauiksien aika:ansaami:seen sosiarulisen vaLmi,stellutöi,tä su:oritettruneen jolt~in
19303: ja; ~raaiDirpoliiULsen lainsäädän11ön allal- osaHa [)araik:arukin. Toivottavaru on·, että
19304: la. Ne ~puutteet, joilta vaLlitsee siviili:la1s- vrulmi:stelutyöt ha:1Htukisen t~albolta saavat
19305: srumme, ovat suucr.-e:Lta osalta jtääneet J:J.uo- ~riitrt:äväiä huomiota [)uoleensa da EdUIS-
19306: miot:ta. A,inJOa:na mainitta~rulll1Panru ilain- krmnaJ.:l:e niistä· piammiten jät·etään ehdo-
19307: sääidäntöaO.otteena tä:l:Lä a~aUa on elhldlotus tuksia u:u:si:ksi ~a:kisäännöksiiksi.
19308: avrO{Puolillsoiid:en omaisuus- ja ve:~kasuih :Siivi.Hilainsäiä:dännön aJ'a, joka näy:ttää
19309: teita säännöstele:väksi !laiksi, lll1U:tta tä- llrokonaan jääneen, rlainninilyödyksi ja
19310: llllJä:kään ehdotus ·ei :vielä ol:e johta.nu t <Lo- josg.a lkuiteDJkin rrnitä tämkeimmä:t ,edJu:t
19311: puliliseen tulokseen. v:aatiVJat kikeellisiiä tohnenpite:i:tä, on
19312: Mielestämme ei lairusäätädä voi! ik:auem- lilllaanomistusoloiss:a:mJme vail!lirt,sevru suo-
19313: min umtmi:staa si:lmiänsä S~iilitä tosiasi,aJ:ta, rastaan sekrusOT.toine;n tHa.
19314: että suurin. .osa si:vHHlainsäa,dan.töälilllme Se mää:rää:vå mer1ki:tys, joka maanVJil-
19315: on airvan :vanll:uentunutta ja että, olotila, dely.kJg.ewlä on ttuotannoilJjs81SS'a eiläu:näs-
19316: j~oka täJssä· suhteessa vaJlH tsee ja joka jo sä:mme, .pakottaa Jainsäältäjän: lhuo lehti-
19317: 1
19318:
19319:
19320:
19321: .pi1Jldä :a:i;koda on oUrut, tu:k.ala, rtu:lee, mitä mruan siitä·, että maanom:iJSitussuhteet ovat
19322: pitemmäJl,}e ai!ka !kuluu, ketl'lrassruan sietä- ja omistajail1 vailidoiksen ttaa>aihtuessa
19323: mättömäoosi. Li.i:kemiessääidyn taholta on .rp·ysyvä,t 1seJJV'inä. Toiselta vuol,en on niin-
19324: jo monien vuosien kuluessa valitettu, että 1kään rviäJlt,tärmätöntä, että maan' lkläy:ttä-
19325: nykyajan tampeita vastarumarton kaurppa- minen :luoton sruam:i:sen välitneerk:si on yk-
19326: !La:i;nsäädäntö on esteenä il.Hke-e1äm:län, ter- siruk,ecr.-ta:i:sta, v:armaa ja mutkatonta. Mo-
19327: veeilJle Jrehit,y:kiSeUe. V esioikeuslakimme lem:mJissa sulhte·issa, s. o. :kiinteiS!tö·jen re-
19328: on :samoin osoittautunut kaliJPaaMan pi- lkist,eröimirseen nälhidlen Jainsä~dännöilliset
19329: kaista uudi:stu:sta; sen monet epä:käy:tän- epitkohdat ovat huu:tavi:a.
19330: nöhliset säannoks.et orvat suures:ti \haitan- ffiilojen rekisteröimisjä·rde:stelmä on
19331: neet marus.eudun :sä:hköiS!tämishiankkeiden edeilJ,een rv~nJban Lainhuu:dlatUIS~ ja lkiinni-
19332: joh!dom rvarsinlkin vrHme a.:i;koina hoo- tysjä:rjestelmän rpo'b:jru11a. Thlarukauppa
19333: mrutrt~vMti vi:lk.astunutta harrastUISta ve- on kilhl,rukunnrunoikeudessa koLme eri ker-
19334: sihvitosten ,pffi'lustrumiseen. taa huudatettava. Huu:datuksien IP'ecr."U&
19335: Juuri mainittujen siviililainsäädännJön te·eHa !laadittujen lainhuudiatuspöytäikir-
19336: 462 111,9. - KiinteistÖ'kirjalaitos.
19337:
19338: JOJen ja kiinnekirjan ,pitäisi olla lailli- mahdoltlisuutta saada juJkisten as.iaki:r-
19339: sena 'todis'tU!ksena :kaUJl)am.· moLtteettomuu- jain nojalla päitevällä tavruLla selvi.J,le ti-
19340: desta. Ki:inteån omaisuuden panttaus ta- ~an Jahllista omistaj·aa. KaiJkkia td!lan-
19341: pa!ruturu· 'kiinnittämä1lä saatava >WSian- :saantoda ei nimittäin tarrvitse ihuudattaa,
19342: oma;isessa a;1ioiikeude.ssa. KtiinttitySiPÖ'Y- joten wainhuudatusasiakill'dat ·eivät tiedä
19343: täJkirjat ja nii1hin Jiitty;vä ra,situS!1uettelo mitä;ä:n suuresta osasta omistusoikeuden
19344: antava1t seJv.i,tyksen tkiin,t·eistöä ll'asitta- silirtoja. Niissä1kin tapauksissa, joissa
19345: vista panttiovkeu!ks:ista., NäJiih,in asiakir- saanto on lainhuud!atusrpakon a;1ainen, on
19346: joihin i1iittyvät Jä.heises.ti tHoiihin näihden laiminlyömisestä vain taloudellista hait-
19347: lääninmaanmittauskon ttoreissa säHy;te.t- taa, jota vas.toin saannon ;pätevyY's ei
19348: tävät tilojen kar'ta't ja jaikoas.ia-Mdat siitä mitenikään kä,rsi. Tiedos,sa onkin,
19349: ynnä maM,ekiisteri, jotka antavat tiedot että lainhuu1d!artuiks·een nähden on prul,jon
19350: tiloja :koskevi1sta j.ako- ja titlussuh:tei.sta llaå!Ill,inlyöntejä tH.lpa!htunut niissälkin ta-
19351: ynnä: tiloiJhin Jmu!luvista etuU!ksiiSta. Sitä< pauksissa, joissa rOIT ollut olemassa Jain-
19352: jädest,elmää, ,jota mam·ekister,i~Ssä seura- huudJMU!Stp<aikko. KoJme eri ikerta·a tapah-
19353: taan tilojen i1dentdJfioimisessa, seurataan tuva Jrruinhturudatus on selitettä·viSSä vain
19354: myös Jainihuuldatus~ ja kiinniltysasiaikir- ihistoriaUi:sella .pohja1la, eikä s•e sovi ylh-
19355: joissa, joten ;siis maarekisteri ja. kartasto teen :sen nopeuden ja joustavuuden kans-
19356: muodostavat tässä koihiden p.oihjan vii- sa, jota nykyinen aika tämän laatuiS1Hia
19357: m.e~i mainitruUle. Edteil1ä ma,iniituithin <toimellJPiitei:l:tä 'vaatii. Lisäksi meidän
19358: juThi:siin asia:kirrjoi!hin Ji:ittyvät Jäiheisesti ilainlhuud:atusjärjestelmätmme ei anna mi-
19359: lhe:ntkiikiirj•at, joiMn joka vuosti tapahtu- tään yleiskatsav;sta ti1lojen omistusoi-
19360: v.issa henkildrjoituksis•sa on me~kitt8Nä :k,eussuh.teisiin ja nHden muuto~siin.
19361: tilojen omistajat s~kä omistmsoi1keuden Mää1rä:ttyä tilaa tkOS1kevat ilainihuudatus-
19362: petruste. Myös henkiJk,i'l"joissa on tiJat pöytäkirjat löytää, jos .tietää, minä: vuon-
19363: ideniJifioi:tava samailla rtavrul~a iJm,in maa- na hruudatus on <toimitettu. Sen saa rvä-
19364: rekitSter.iJssä. Lisä:ksi on mainittava lää- listä 'tietää ih'enkilld!rdasta, mutta ei heti-
19365: n,i:ntkonrtto:rei:ssa ;pidettävät lilltarukill'jat, ikään aina. Henkikirjan mertkiillnöillä
19366: jotlka antaMat tiedon ,Hioja rasittavåsta ta8.ls 'ei ole miitään sitovaa oikeudehlista
19367: maH.lv:e:roista. ~todistusvoilmaa.
19368: f.lli!lojen l'ekisterö~misjärjestelmä on, f.llilojen lkiinnittäminen v·eilan vakuu-
19369: kuten edellä esitetystä selviää, sangen deksi on rii{Ppuvainen monista toi:mell!pi-
19370: monimutkainen da hankala.. Siiihen kuu- teistä ja saattaa ~tapaJhtua ainoastaan kä-
19371: ~uu monia erilaisia luetteloita, joita pi- räjillä. Kiinnitysjärjestelmästä puuttuu
19372: detään eri tailioLl,la ja joiden: keskdnäinen myös ihavainnoJlisuus ja selvyy&. JEin-
19373: yihteys on [öyJhä ja puut·teeltlinen. Hen- nit.yspöytäkirjat tosin· osoit.tav,at, mihin
19374: kiJön, joka truhtoo saada vall'man selvyy- t~loiihin ja minkä etuudeu pysyJVäisyyden
19375: dl€n ikaiikista juwkiJsten asiakirdain osoit- vakuuldeksi Jdinnityi on myönnetty setkä
19376: tamista tilojen ominaisuulks~sta, on haet- miHoin kiinnitys on ehkä· ku.oiletettu,
19377: tarva selrviity,k;siä· montilta eri tahoi!lta ja mutta ·ythtenä>istä kuvaa tilaa rruStitta;vista
19378: otteita moni,sta erilaisista luetteloista. kiinrrityksiistä ne eivä1t anna. Siitä, miten
19379: TäiiDä tu~ee Juonnollisesti sekä kaillliiksi iki·inni:tY!kset ikoS'kevart tiloja, jotka muo-
19380: että ihanlkalaksi. Vie~ä arvelwt.tavampaa dostuvat tiloja myöhemmin jae•tta.essa,
19381: on, että se .se.1v.itys, minkä hän täten saa, ylhdistettäessä: j. n. e., eirvät ki,inniltyspöy-
19382: ei ole v~arma ja Juotettav,a. Siten ei ny- ;täkirjat tiedä mitään.
19383: kyään ole useissa tapauksis,sa mitään ~Myöskään ei meidän maaT>ekistell'imlllle,
19384: III,9. - Kivimäki y. m. 463
19385:
19386: joka muod10staa 1p0hjau Jainhlllu.da.tus- ja esiintyvän tapauksia, joissa väfhiteilllen
19387: kiinni tysasia;kh-joiUe, ol'e kailkissa ikohdris- on !käynyt niin, että asia:kildain mukaan
19388: saan täysin rluotet<tava. Se !Laadittiin a1lmaan olleesta emäthlasta ei olisi mi-
19389: 1.890-'l:uvurBa lrääninrmaanmittauSikontto- tään jMel!lä, jos erot.eturt a.Jueet asia;kk-
19390: reissa siel:lä olevien kall'ttojen ja asiakir- Jam mukaan' siirtä· välhennetmisiin.
19391: jarin fPerrusteeillla. Mel'lkintäin luotetta- Niinikään on tapauksia, joiiS!sa erotettu-
19392: vuus tuJi riifPpumaan osi,ttain ma.wrelkis- jen rti:lojen kartasto y1hteenHitettynä; vie
19393: .terityön suorittajain twrkikuurdesta, osit- alkUfPeräisen tilan karttaan rver:Druttuna
19394: tain siitä, missä m 1äärirn ne ka:dart ja kauas sen ~rajojen ulkopuole11e.
19395: asiarkhjat, joiden p·el'lusteerlla merrkinnä t Parannuksien tarve !kiinrteistöjen re-
19396: toimitettiin, olivat selviä ja tä·y,delJisiä. rkiste:röimisjrärjestelmään oli meilllä ai-
19397: Vralit,ettavasti on myöihermmin ikäynyrt kaiseilllllllin huomion esineenä. NiilliPä
19398: i!Lmi, että morlemmi:Sisa kothdin on oHut [,aillJValmistelnkunta sai 1B80-1luvwl!la teh-
19399: merlko:irs,i.a fPUutteellisuutksia. Siten esiin- täväkiSeen ehdotulben laatimisen uudeksi
19400: tyy tap~auksia, j:oissa halkomalla aikoi- !kirintei1stö kirjooainsääJ\}ännöksi. Täilllän
19401: naan jaetun tirltan omistajat todemisuu- larinsäädännön tuli poistaa !Van!henrtunut
19402: dessa nauttivat kokonaan rtoisia jaossa lailllhuud.a:tus- ja ildiinni tysjäJrjesrt.elmä
19403: sy,ntyneitä rtiloja, rku:in mitkä JJ.,ei111e kart- selkä asettaa tilalle nykyaikaiseen ta[l.aan
19404: ·tain· ja jarkoasia:kirjain sekä omistursoi- .laaditrut kiin.teis,tökirja t. Niiden tuli olla
19405: okeursp.afPerrien mukaan p.itäisi rkuulua. Sa- maarekristerin ta1paan ,laadittuja kildoja
19406: manlaista sekaannusta ~esiint~yy myös !kaikista ;,kirintei:stöistä. K,url[aJcin ikiin-
19407: erityisiin ,palstoihin nähden. Rasiteoi- tei1Stöl1ä rpilti olrla siinä useallliPila aurkea-
19408: :keuksien sekä yhteisiä' etuukrsia koske- .mia. Niissä tuli t1illan olla ensin identi-
19409: vien oikeu:ksien merikitsemisessä :esiintyy fioitun.a samalla tavalla kuin maarek~
19410: puutteeHisuuksia ja epäsrelrvyy'ksiä, jotka terissii. Sitten piti muu:tatmiern aruik.ea-
19411: ovat usein rvaikeasti :selvitettävissä. mien sisäJtää' :merkinnät tiloja lkosike-
19412: Sen jMkeenkrin :kuin' maarekisteri al- :vista omistusori:keurden muutoksista. mruu-
19413: kuaan laadittiin, on rekisteröimisjärrjes- tamien taas tiloja koskevista !ParUtti- ja
19414: teJlmän si,ihen (keskittyvään osaan jäänyt erä·i:stä' rasiteoilkeurksilsta ynnä niiden
19415: puutteita. Huolenpito s:iiltä, että ikaiikki muurtoksista, Lainil::tJuudatwksen ja kiin-
19416: ne asiat, joirsta maa:rekisteririn on teJhiä:vä nityksen tilalle pitri tu:l!La :kiinteistök.i!l'-
19417: merrkinnät, ~tulivat toimituksissa siililä jaan merrkitseminen.
19418: sel:vyyrdemä .käsiteUyilksi kuin oikeastaan rNi:istä parannuksista, joita: lkiinteistö-
19419: olisi ta;rpeen, ja täydellisesti maarekis- kirrjalainsääldännön toteuttaminen saisi
19420: terii,n merkity.ksi, ei ole monista syistä aikwan, rmainrittafkoon, että kun lainihuu-
19421: voinut .aina ona niin ta!"kika ikruiin tarve rdrutu:k:sen rti.la1le tulisi lkiinteistökirjaan
19422: olisi vaatinut. Ennen kaikkea ovat sel- mel"kitseminen, araarta:Usiinr saannon lail-
19423: !Larisi:ssa tR~Paukrsis:sa, joissa tilojen· osirtta- !listwminen airkaan yihideltlä· ainoohl:a toi-
19424: minen on !kehittynyt [litkäHe, aina rusei- menpiteeHä nykyisten ko1men lminhuu-
19425: den satojen uusiell! tillojen muodostami- don wsemasta. joten laiUistu ttarmisasiain
19426: seen samasta ti'lasta, a:siakh'ljat ja kar- 'luku ;vähenisi 2/~osal.la. Kmn kaikki
19427: tas,to :kelhittyneet ole~ista oloista huo- saannot olisi ki,inteistökirrj.aan: mer~kirt
19428: mruttava,sti rpoikk~ea;vilksi. Maanmittaus- täiVä, antaisi se yrhten:ruisen, Juotettavan
19429: lhaHri:tuksen yJitirehtööri Haataja, jonka kuvan thlojen ormistusoikeUJdei11isista su!h-
19430: asiasta julkaisemaa kirjroitUJsta edelrli- teilsta ja ni:iid:en vaiihteluista. Saanoin
19431: sessä on osittain seurattu, mainirt;see kiinteistökirja antaisi luotett·avan ja Y'h-
19432: 464 111,9. - Kiinteistökirja:laitos.
19433:
19434: tenä:isen kuvan tiloja koskevista panotti- oli ;y,astaa:va 1luku 'l>ä:hes 200,000, eikä ·tä-
19435: ja eräistä il.'asitooikeUJksista. Niiden jul- ihän lukuun vieM ole ehtinyt vaikut·taa
19436: kist,en a,siakir.jain lu:Jm, joista kiinte[s- itsenä,isty;ne~den vuokraoikeuden !luku,
19437: töljä ;rooskeva,t seikat \käyvät :sel~:iLle, saa- joka jo nykyrään nousee yli OO,OOO:n. Tä-
19438: t·aisiin kiin:teiSitökir:jojen avulilla nykyi- ten ja ottamaJ.la huomioon muu asutus-
19439: sestään tuntuvasti vä,henemään. Var- 'to~minta ~o:i!daan edellytltää, että t.Hojen
19440: muus ja Juotetta.vaisuus kiinteistöjä luku meillä ver.rattain rpian on 300,000.
19441: kookevissa <tiedoissa olisi omiansa vähen- Sitä mukaa kuin tilojen luku lisääntyy
19442: tämään maanomistusriitojen lulkua sekä ja kiinteä omaisuus :k,äy iliikkuvammwksi,
19443: tekemään kiinteistöluot,to-olot se'lvem- ka·svaa epåll~ohtien suuruu,i ja maanomis-
19444: mik:si. Samassa yhtey;dessä' voitaisiin tusoloisiSa va.llitseva sekasorto •ylhä p.a-
19445: tehdä monia kauan lmiva;ttuja parannuk- ihenee.
19446: sia maaomaisuuslainsäädäntöömme., .saa- Näistä syistä on mielestämme ehdot-
19447: taisiin ;perimys~ ja ansiomaan ero poiste- toman ·väilttämäJtöntä. että! eduskunta
19448: tuksi, puutt<eellinen ra·siteoikeuksia kos- kiinnittää !hallituksen huomion kiiuteis-
19449: keva' Jainsääld:äntö nykyo'loja V!rusltaavaksi ·tölainsääidännön uutdistamis·en tarpeeJH-
19450: y. m. s. suuteen ja keJwittaa sitä. ryhtymään
19451: Lainvawmistelukunrta sai ,laajan 1ruk,i- a1sianmu1kaisiin toimell[li teisiiu kiinteis-
19452: elhdotuk,sensa kiinteistökirjoista peruste- tökirjrulainsäädännön aikaansaamiseksi
19453: lumeen v;almiiksi v. 18'92. Sittemmin jäi niin pian ,kuin olosuhteet suinkin sa;l:li-
19454: asia pitemmäksi aikaa lepäämään. Osit- va:t. Sellainen Ja,insää·däntö y!hdessä
19455: tain katsottiin, eWi• ennen .pulheena ole- suunnitellun naimisikaaren ·täydeJiisen
19456: van uudistuksen toimeell[lanoa oli saa- uudistamisen kanssa muodostavat mer-
19457: tava aikaan oikeudenkä·y;ntijä['jesltelmän kittäv·än alun sHle sivii1illain kodHioi-
19458: uudistaminen. Osittain johtui lepäiälmi- misty;öhle, jota me emme ajan oloon.
19459: nen muiden kysy;myiksien tulemisesta sruruta rväil ttää.
19460: etualalle sekä' myös :t.yöhön sopivien voi- Kitinteis1töikirjan ai:kaansaa:minen ei
19461: mien rpuutteetJ~tru. kuitenk,aan, vaikka sitä koskeviin toi-
19462: M·yöhemmin on wsia tul:lut esiJJle ai- melliPirt.eisiin ihetimmiten ry,hdy;tää.nkin,
19463: illoastaan siinä muodossa, e.ttä yilitireh- Olle Ikäden ikäänte,essä' toteutettu. Se rvaa-
19464: tööri Haa1taja vv. 1915-1916 laati uuden tii .vielä, monenlaa tuisia vari;keita valmis-
19465: lakieihdotuikisen IJdinteiJstöMrjalwins,ää- ·tel1utöitä, kenties kiinteistökirjalkoe,laa-
19466: dännöksi. Tar.ko:i!tUJks~ma oli antaa ehdo- .dirntaakin jotakin piene!IDJlää aluetta var-
19467: tus erityisen pienemmän twr.kastu~omi ten, jotta rvoita.isiin saareLa takeita siitä,
19468: tean .tarka.stettaViaksi. Silloin sattunut et1tä käytännö!1lisessä· Jaa timistyössä
19469: Venädän vallaillikumous ja sen meiJI:lä ai- säälsty;tään suuremmhlta yllätytksi1tä.
19470: heuttamat murllistukset saivat k.uiJtenikirn Tätmän uudistustyö'n valmistumista
19471: a.ilkaan, 'että, asiat jäi sanotulla ,va,~mista odot~llessa on lainsäätäjän mielestä\IDlille
19472: val!le asteelilie ja on sHtä: Sll!rukka saanut käy:tärvä käsirnsi niihin e[}äikohtiin, jotka
19473: levätä. huutarvimmin vaativat korjausta ja jotka
19474: iVäihite1len on ikui·tenikin aika ottaa ·voidaan lwrjata telkemätt:ä haittaa suun-
19475: asia uudeHeen esille. Tilojen omis.tus- n:itel,1ulle uu.distukseU·e. TäJlaisisrta. ei.Pä-
19476: sulhitoot tuli~at y,hä mon:ilillllltkaisemmiJksi ko'hidista tafh:toisiJmme .mainita ikiinteis-
19477: sitä mukaa kuin tilojen [uJ]mmäi.Lrä li- tö.saannon moitteen. pitkällinen avoime-
19478: sääntyy. Vuosisaidan wluiSsa oli meillä naoloai1ka,, säännö kset 'perimysmaasta ja
19479: 1
19480:
19481:
19482:
19483: v'ruin noin 110,000 maanomistajaa; IV. 1920 :sukulun:astusoikerus.
19484: 111,9, - Kivimä:~i y. Dl.
19485:
19486:
19487: Lainhuud8Jtusmenettely katkaisi 1734 kaan niitä säiJ.yttää: Jai.nsääd.ännössä. Ne
19488: vuoden lain mukaan moitekanteen mah- ovat enää muistoja niiil.tä ajoilta, jolloin
19489: doUisuudet maansaautoa vastaan. Sen- maan säilymise!Llä saman suvun käsissä
19490: j-ohdosta että tuomari ei ollut veLvolli- oli todel:la ar~voa ja :mel'lkitystä. Nyky-
19491: nen tarlkastamaan ti.1an huudattadan oloissa ansiomaan ja pe.ri.myiSIDlaan väH-
19492: edeltäjfui.n saamnon ~aillisuutta, johtui nen erotus on ainoastaan omansa syn-
19493: käytännössä ajan oloon ihairbtoja.. Niitä nyttämään sekaannusta,, jota lisää se,
19494: korjaamaan säädettiin Knk. seN:ty::ksessä että perimySIIUaan v.asrtike, ra.ha1linen-
19495: toukokuun 14 päivältä 1805, joka mää- kin, erinä<isissä swht·eissa rinnastetaan
19496: il.'äsi, että edeltäjäirukin saanto oJi tai",kas- perimysmaan ka-u.ssa ja että myöskin su-
19497: tetta.va. Juuri mainittu selitys sai kui- kuunostettu maa on muutamissa koh-
19498: tenkin aikaan toisia haittoja. Sen mu- ~din samojen säännösten alainen kuin
19499: kaan ei lainhuudatusmene~ttely enää kat- rperimysmaakin. Testamentintekijä ei
19500: kaissutkaan moitekanteen mahdollisuuk- useasti tule edes a.jaieJJeeksi, että hänen
19501: sia. K!iinnekirja oli omistajan ·kädessä omaisauteeDJSa kuuluu perimysmaata;
19502: vaJkuutena ainoastaan siitä, että, tila oli etäiisetlldn perilliset voivat sil:lä jperus-
19503: suk~unastuskanrt·eesta vapaa. Muissa teelJla :ryhtyä moittimaan testamenttia,
19504: suihteissa oli saannon moi1teoikeus edel- jonka asiallinen oikeudelllillukaisuus ja
19505: leen avoinna Hmoitetun oi,kean omista- muodoLlinen oikeellisuus on kitistaton.
19506: ja;n elin~jan ja !hänen rperiJl:lisillään vielä Mitä·än oilkeutet.tua syytä ei myöskään
19507: kaksikylillment1ä vuotta, eHei omistajalle ole kieltää aviopuolisoa saamasta naima-
19508: tai hänen perLlilisiUensä· sitä ennen ohlut osaa a·violirton aikana pe·ritt,y,yn kiin-
19509: ilmaantunut aiJhetta moitekanteen nosta- teään omaisuuteen, s·amoin kuin ansait-
19510: mi,seen. Nämä sääunökset ovat edehleen- tuunkin. Pesäselvity;IDsissä sanottu ero-
19511: kin voimassa ja OVlat ne saanee·t a1ikaan tus tuottaa ainoastaan rette~öitä. Mitä
19512: rpaldon häiriötä ja ·sekaannlliSta omistus- taas sukruJ.unastusoi:keuteen tulee, on .sitä
19513: oikeUJSsuihteissa. Kiinnekirjastans.a huo- viime aikoina käytetty y1ksinomaan kei-
19514: Hm~tta ei maanomistaja saata olla täy- nott:eluun. Rahan arwon ~·enem1sen joh-
19515: sin warma siitä, että tiil.a on hänen tai dosta tulevat nekin, jotka muuten eivä't
19516: ettei ainakin ihänen omistusoikeurt>tansa taililtoisi käyd'ä riitelemään itsel!leen
19517: panna kUstaan ja a~kaansaada ihäneilile maa ta, jota he eivät aiokaan kä,yidä iitse
19518: rettelöitä ja j;kävyyksiä. Saannon moit- viljelemään ja .suvussa säilyttämään, sii-
19519: timista .koskevat lainsä,ännökset kaipaa- ihen helpon voitonsaamis·en toivossa pro-
19520: vat. tästä syystä kipeätä ja kiireelHstä vosoidu~ksi. Lainihuudatuksen Jaimin-
19521: kor;jau1sta. Viime aiJkoina annetuissa lyöminen tai huudatusmenettelyn kes-
19522: asutuslaeissa, joista monissa sä:ä.Jdetään, kenjättäminen •on ahlreuttanut, että rvuo-
19523: että a:sutustoiJminnan karrutta syntynyt .siikyu:nm.enien kuluessa v.akaantuneet oi-
19524: pikkutila on moitekanteesta vapaa, on keussuhteet tulevat ,puretui:ksi ja aikaan-
19525: puhe·ena olevalle näkiölwhdalle tunnus- saav,at sanomatonta häiriötä. Näistä
19526: tettu merkity,s; samat sYY·t, jo1Jka sanot- syistä olisi [lerimysmaan Juonne [lois.tet-
19527: tuihin ti:lo.iJhin n:äihden .puhuvat moiteoi- iava ,ja suikwunastusoi:keus kumottava.
19528: keuden kieltämisen rpuolesta, johtavat YLläesitetyn perusteella kunnioittaen
19529: muihin t1iJ.oihin nähden moiteoike111den ja ehdotamme,
19530: moiteajan rajoittamiseen.
19531: Mitä [per:imysmaahan ja sukulunastus- että Eduskunta kehoittaisi halli-
19532: oikeuteen tUllee, ta:htonee enää tuskin ku- tusta ryhtymään toimenpiteisiin
19533:
19534: 59
19535: 466 III;9. - Kiinteistökirjalaitos.
19536:
19537: kiinteistökirjalaitoksen aikaansaa- että tilankaupan moitetta koske-
19538: miseksi ja vat lainsäännökset uudistettaisiin
19539: että Eduskunta kehoittaisi halli- ja perimysmaan luonne poistettair
19540: tusta kiireellisesti valmistamaan siin sekä sukulunastusoikeus ku-
19541: ja Eduskunnalle jättämään ehdo- mottaisiin.
19542: tukset sellaisiksi lainmuutoksiksi,
19543:
19544: Helsing1issä, 16 :Päivänä toukokuutta 1924.
19545:
19546:
19547: T. M. Kivimäki. J. Jyske.
19548: W. K. Särkkä. V. Hirvensalo.
19549: Timari Auer. U. Brander.
19550: W. W. Tuomioja. V. M. J. Viljanen.
19551: Hannes Valkama. Mandi Hannula.
19552: K. E. Linna. J. H. Vennola.
19553: 467
19554:
19555: m,lO, - Anom. ehd. n :o ~·
19556:
19557:
19558:
19559:
19560: Saarinen, P. y. m.: Esityksen antamisesta laiksi lainan-
19561: pnnossa otettavasta korosta.
19562:
19563:
19564: E d u s k u n n a II e.
19565:
19566: Siihen saa:kka, kunnes 15 pä:ivänä tou- pankkien lainauskorko on niin korkea,
19567: kokuut'a 1920 annetulla lama kauippakaa- et,tä nekin y.ri;tYJk&et, jo1Jka iVOlV'at tyy-
19568: ren 9 luvun 6 § ja sitä muuttanut ke- dyttää luotantarpeensa pankkeja käyt-
19569: säkuun 6 päivänä 188i3 annettu asetus tämällä, sangen vaikeasti voidaan saada
19570: kumottiin, oli kielletty pitempiaikaises- kannattaviksi. Mutta vielä verratto-
19571: sa lainanannossa ottamasta suurempaa man paljon vaikeampaan asemaan ovat
19572: korkoa kuin 6 sadalta vuodessa. Nykyi- joutuneet ne yritykset, jotka eivät ole
19573: sin ei mitään tällaista rajoitusta ole, tilaisuudessa saamaan pankkiluottoa,
19574: vaan on koronkiskomisen estäminen ko- vaan ovat pakoitetut turvautumaan yk-
19575: konaan rikoslain 38 luvun 10 ~:n va- sityisiin lainanantajiin. Yksityisiä lai-
19576: rassa, joka, sellaisena kuin se kuuluu nausliikkeen harjoittajia on kaikkialle
19577: 17 päivänä helmikuuta 1923 annetussa viime vuosina ilmestynyt sangen lukui-
19578: laissa, julistaa rangaistavaksi sen, joka sasti, ja he harjoittavat liikettään useilla
19579: käyttämällä hyväkseen toisen pulaa, paikkakunnilla aivan julkisesti, vaa-
19580: ymmärtämättömyyttä tai kevytmieli- tien lainaamistaan rahoista koron, joka
19581: syyttä, varallisuutta koskevalla välipu- vastaa 25 sadalta vuodessa, ehkä enem-
19582: heella tahi sen yhteydessä on ottanut mänkin. Ilmeistä on, että näin suuren
19583: tahi itselleen tai toiselle edustanut ai- koron vaatiminen nykyisenkin lain mu-
19584: neellista etua, joka on ilmeisessä epä- kaan on rangaistava, sitä kun ei ke-
19585: suhteess:a sHhen, mitä hä:n on 1antamut tään saada muutoin maksamaan kuin
19586: tai:kk1a myöntänyt. Kauppakaaren 9 lu- luotanhakijan pulaa, ymmärtämättö-
19587: vun 6 §:n kumoamisella tarkoitettiin myyttä tai kevytmielisyyttä, enimmissä
19588: saattaa lainsäädäntömme muuttuneita tapauksissa, sen pahempi, ensin maimilt-
19589: taloudellisia olosuhteita vastaavalle kan- tua hy,väksi käyttä:mwllä, ja se riidatto-
19590: nalle sekä yhdenmukaiseksi muissa val- masti on pidettävä kohtuuttomana.
19591: tioissa voimassa olevien uudempien laki- Mutta kun korkokanta yleensä on vii-
19592: säännösten kanssa. Mutta vaikka tästä meisinä vuosina vaihdellut ja enimmäk-
19593: muutoksesta ailkaisempaan oikeuteemme seen osoittanut taipumusta nousemaan,.
19594: ehkä on ollut etuakin, niin on siitä kui- eikä mitään ohjetta laista ole saatavissa
19595: tenkin ollut samalla niin arveluttavia siitä, mikä korko on katsottava olevan
19596: epäedullisia seurauksia, että ne var- epäsuhteessa myönnettyyn etuun ver-
19597: maankin ovat monin verroin suurem- rattuna, niin on viranomaisten sangen
19598: mat kuin oletettu hyöty. Jo nykyinen vaikeata asettaa koronkiskureita syyt-
19599: III,1o. - Lainanannossa otettava korko.
19600:
19601: teeseen ja ovat he luonnollisesti siihen toisella, joko kerta kaikkiaan määrää-
19602: varsin haluttomia. Nykyinen olotila ei mällä korkein sallittu lainauskorko
19603: kuitenkaan voi ilman arvaamattomia taikka ne perusteet, joiden mukaan se
19604: vaurioita jatkua, se kun uhkaa pikai- on määrättävä, vahvistetaan kaikessa
19605: sella tuholla kaikkea sellaista pienem- velanannossa korkoa määrättäessä nou-
19606: pää ja keskikokoista yritteliäisyyttä, datettavat, nykyisiä rikoslain 38 luvun
19607: joka on ollut pakoitettu järjestämään 10 §:ssä säädettyjä paljon täsmällisem-
19608: ,taloutensa lainapääoman varaan ja ai- mät ohjeet. Siitä syystä rohkenemme
19609: van erikoisesti näistä niitä, jotka ovat esittää,
19610: joutuneet luottosuhteisiin yksi!Wisten
19611: koronkiskurien kanssa. Etenkin velkaan- että Eduskunta päättäisi pyytää
19612: tuneen IP'ienvHjelijän asema tälLaisessa H aUitusta kiireellisesti laatimaan
19613: taloudellisessa tilanteessa käy epätoivoi- ja Eduskunnalle antamaan ehdo-
19614: seksi ja uhkaa vakavasti koko tämän tuksen lakisäännöksiksi, joilla
19615: viljelijäluokan olemassaoloa. Näin ollen vahvistettaisiin, minkä perustei-
19616: on välttämätöntä, että mahdollisimman den mukaan korko lainanannossa
19617: pian lainsäädäntötietä tavalla taikka saadaan määrätä.
19618:
19619: Helsingissä, toukokuun 16 päivänä 1924.
19620:
19621:
19622: P. Saarinen. Tyko Reinikka.
19623: P. V. Heikkinen. Albin Manner.
19624: Juho Niukkanen. Kusti Arffman.
19625: Frans Käl"ki. J. A. Ihamuotila.
19626: M. Pitkänen. August Raatikainen.
19627: K. A. Lohi. Jalo Lahdensuo.
19628: Sulo Salo. Pekka Kopsa.
19629: E. M. Tarkkanen. Ansh. Alestalo.
19630: Mikko Piitulainen. M. Makkonen.
19631: Antti Kuisma.
19632: 469
19633:
19634: ID,u.- Anom. ehd. n:o 4.
19635:
19636:
19637:
19638:
19639: Junes y. m.: .Anomus- ja valituskirjain jättämisestä hal-
19640: lintovirastoihin postitse.
19641:
19642:
19643: Ed u s k u n n a ll e.
19644:
19645: Viittaamailla v . 1!900 iValtiopäiville jä- missä määrin voitaisiin hallinto-
19646: tettyyn anomusehdotukseen N :o 2, Liit- viranomaisia velvoiJttaa antamaan
19647: teet III, 4 sivu 291-.200 rohkenemme kun- lyhykäisiä kirjallisia tiedonantoja
19648: nioittaen anoa kuntia, seurakuntia, -yhteisöjä ja
19649: yksityisiä henkilöitä koskevissa,
19650: että Eduskunta päättäisi kehoit- vireillä olevissa aS'tO'lSSa vasti-
19651: taa H allit'rusta tutkitutlamaan neeks·i postin kautta tullerisiin tie-
19652: missä määrin voitaisiin hallinto- dusteluihin, sekä
19653: virastoissa anomus- ja valitus- tutkimusten perusteella anta-
19654: asiain vireiUepanossa vaUitsevan maan Eduskunnalle esityksen lain-
19655: asiamiesjärjestelmän ohella myön- muutoksiksi ylempänä mainUuissa
19656: tää lailliseksi anomuksien, valituk- asioissa.
19657: sien, vastineiden y, m. asiakirjain
19658: jättö postin kautta, ja
19659:
19660: Helsiugissä, toukokuun 8 rpäirvä,nä 1924.
19661:
19662:
19663: Antti Junes. J. L. Seppänen.
19664: K. A. Lohi. Kaarlo Hänninen.
19665: A. A. N ei tiniemi. Kusti Arffman.
19666: P. Saarelainen. Janne Koivuranta.
19667: Viljami Kalliokoski. T. Janhonen.
19668: 470
19669:
19670: ill,12.- Anom. ehd. n:o 5.
19671:
19672:
19673:
19674:
19675: Nikkanen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi huoneus-
19676: tojen hankkimisesta kihlakunannoikeuksien istun-
19677: toja varten.
19678:
19679:
19680: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
19681:
19682: 1734 vuoden lain Rakennuskaaren 26 Nämä lakisäännökset siis o.sottavat,
19683: tuvun 4 §:ssä sää.detäiän, että ,Käräjä- 'että manttaaliin pannun maan omistajat,
19684: ka,rtanon rakentakoon kukin kihilakunta, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta,
19685: tilaluvun mukaan, tavamseen kärä;jä- ovat maalla velvolliset rakentamaan ja
19686: p.aikkaan, taikka m~hinkä kuninkaan kunnossU~Pitämään käll'äjähuoneen Täl-
19687: kälskynlhaltija, kuultuansa siitä Oikeutta, laisen velvoituksen sälyttäminen yksin-
19688: tutkii sen S~hteise1le kansalle sopivim- omaan maanomistajien kannettavaksi on
19689: maksi. Siinä pitää olla t8!rpeeksi suuri kyl1lä varsin ymmärrettävää silloisissa
19690: tupa ja kaksi kamariaja pitäköön kihla- olosruhteissa, jolloin muita maksukykyi-
19691: J.mnta ne kunnossa. Kussakin käräjä- siä veronmaksaj·ia maal:la ei juuri ollut-
19692: pai!kassa !pitää myös ol.la vankihuone, kaan ja tähän rasitukseen osaHistunei-
19693: jossa pahantekijöitä pidetään säilössä. den käsissä olevat tilatkin olivat osafPuiil-
19694: TäJmän rakentamisesta älköön kukaan leen samankokoisia. Olot ovat sen jäl-
19695: olko vrupaa, !Paitsi säterH ja karjakarta- keen kuitenkin ehtineet niin suuresti
19696: not, srutereiliin yhdistetyt piiritalot, niin muuttua, e•ttä tällaista velvoitus.ta täy-
19697: myös J)a!J)in j.a [ukkarin rvkkatalot". tyy jo _pitää epäoikeutettuna ja aikansa
19698: Kunink. kirjeessä 115 p:ltä kesäkuuta 1778 eläneenä. Eihän oikeudenkäyttö ole ole-
19699: taas sanotaan, että ,,K.ihl:akunt,aa älköön massa yksinomaan maanomistajia var-
19700: pakoitett.a;ko varustrumaan käräjähuonei- ten.
19701: hin, kihlakunnan käräjäin aikana, tar- Mutta tämä ;puoli asiassa, niin epäoi-
19702: peelli.sLa halkoja, jos eivät kihlakunnan keudenmukainen kuin se nykyään onJkin,
19703: asukkaat Vfllpaaehtoisella suostumuksella, ei ole ainoa, joka vaatii muutosta vo.i-
19704: pidemmä,kisi tahi lyhyemmäksi adaksi, ole ma,ssa olevaan lakiin. Toinen ja varsin
19705: sii:hen .sitoutuneet, sillä kih[akunnan tuo- painava syy on se, että käräjäkartanon
19706: marit nauttivat käräjäka!pfParahoja kä- rakentaminen kuhunkin karäjäkuntaan,
19707: räjissä menev-iin kuluiihin.. Älköön myös- kuten voima;.ss,a oleva laki edellyttää, ai-
19708: kään iha[onhakkuuta kä·räjähuoneitten houttaa käräjäkuntaJaisille kustannuk-
19709: tarpeiksi kruunun met.sistä myönnet- &ia, jotka, huomioon ottaen sen verrat-
19710: täkö". Edelleen .selit·etään 7 p:nä heinä- tain lyhyen ajan, minkä käräjäkartano
19711: kuuta 1762 Papiston aoomukseen anne- vuo.sittain on käytännössä, ovat suhteet-
19712: tusta päätö•kse.stä, että sana tilaluku täs- toman suuret, Tästä viime~i mainitusta
19713: sä merkitsee samaa kuin manttaali. seikasta lieneekin johtunut, ettei käräjä-
19714: III,12. - Nilkkanen y. m. 471
19715:
19716: kartanaita ole suuremma.ss.a mää·rätssä ra- Meidän tiedossamme on siltä ajalta, jol-
19717: kennettu. Käräjähruoneiden !puute on loin viljan hinta oli korkeimmiJ:laan, ta-
19718: kuitenkin aiheuttanut ikäviä .se/lkkauksia pauksia, joissa kärr-ä'jäkunnasta sav.ulu-
19719: ja ristiriitoja asianomaisen kjth:lakunnan- vun mukaan maksettava käräjähuone-
19720: tuomarin ja käräjälmntalaisten kesken, vuokra nousee noin 18.()00-23,000 mark-
19721: etUiPäätssä sen vuoksi, ettei ole olemassa kaa suuremmruk,si kuin se rahamäärä,
19722: lakisäännöksiä tällaisten tapausten va- mikä käräj.ähuoneustosta, J;ä;mmitys ja
19723: ralta. valokin mukaan luettuna, todellisuudessa
19724: Lakisäiinnösten puutteessa ovat asiat on vuokrana suoritettu.
19725: kehittyneet vä~ä;rään. suuntaan. K!iiMa- Kuten edeLlä otevasta selvinnee, ovat
19726: kunnantuomarit ovat useissa ta·p·auksissa, lakisäännökset käräjäJPaikast•a, käräjä-
19727: omaa mrukavuut.taan sillmätllä~pitäen, kat- huoneesta ja sen voimassapitämisestä,
19728: soneet oikeudekseen ;vuokrata käräjähuo- puutt.eelliset ja nykyoloihin kokonaan so-
19729: neet oman mielensä mukaan, väHttä- veltumattomat, jonka vuoksi uutta lain-
19730: mättä niin tarkoin siitä, onko vuokTattu säädäntöä tä.ssä suhteessa kipeästi kaiva-
19731: kä,räjäpaikka käräjäkun talaisiJie m3!h- ta·an.
19732: dollisimman sopiva. Ja korvaus, jonka 1Pyy.dämme sen vuoksi kunn:ioittaen
19733: tuomarit ovat asettaneet kärä'jä;kunta- ehdottaa,
19734: laisille vaat:i!mukseksi .puuttuvasta kä;rä-
19735: jälhuoneesta, on tavallisesti ollut yksi että Eduskunta kehottai!si halli-
19736: kappa rukiita vuodessa jokaise'l·ta t.aJon tusta valmistuttumaan ja vielä
19737: s3!vul ta. Täl:lainen korvausmäärä saat- näillä valtiopäivillä Eduskunnalle
19738: toi kyll;lä enti:sinå aikoina olla kohtuulli- jättämään ehdotuksen laiksi huo-
19739: nen ja hyväksyttävä, mutta nykyoloiJSsa neustojen hankkimisesta kihlakun-
19740: ei sitä enää voit:ane sellaiseksi katsoa. nanoikeuksien istuntoja varten.
19741:
19742: Helsingissä, toukokuun 1J5 päivänä i924.
19743:
19744:
19745: Vilho Nikkanen. Antti Juutilainen.
19746: J aio Lahdensuo. Evert Nukari.
19747: Frans Kärki. 0. H. Jussila.
19748: J. A. Ihamuotila. K. V. Vuokoski.
19749: Ansh. Alestalo. Rieti Itkonen.
19750: E. A. Turja. Y. Welling.
19751: Erkki Paavolainen. Mikko Piitulainen.
19752: W. K. Särkkä. Pekka Saarelainen.
19753: Juho Rannikko. Bernhard Heikkilä.
19754: Taave Junnila. Albin Manner.
19755: P. Saarinen. Antti Junes.
19756: Pekka Kopsa. J. Kauranen.
19757: E. M. Tarkkanen. Herman Pojanluoma.
19758: Eino Tuomivaara.
19759: •• ••
19760: VALTIOPAIVAT
19761: 19 2 4
19762:
19763:
19764: LIITTEET
19765: IV
19766: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
19767: ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
19768:
19769:
19770: ITIJ
19771:
19772:
19773:
19774:
19775: HELSINKI 1924
19776: V ALTIONEUVIO:STON rKilR:J,NP AINIO
19777:
19778: 60
19779: Väkijuomalainsäädäntöä, elintarvelakia y. m. aloja koskevia
19780: eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
19781: 477
19782:
19783: IV,t.- Motion n:o 28.
19784:
19785:
19786:
19787:
19788: Schauman m. fl.: Förslag till lag om tillverkning och
19789: införsel av samt handel med rusdrycker.
19790:
19791:
19792: T i 11 R i k s d a g e n.
19793:
19794: Det i vårt ~and genom förordningen av 1913) för brott mot den dåvaramde a:lko-
19795: den 29 maj 100.7 infö.rda aLkoholtotaUör- hollag:stiftningen dömda:
19796: budet har nu i snaxt .fem år va.rit i gäl- Förbudsla;gen överträdes inom alla
19797: lamde kraft. Svårigheterna vid föl'lbudets samhäUsklasser. Enligt :socia!lmi!Il,iste-
19798: genomf'örande ha under denna. tid, i trots riets i ,Social Tidskrift" puhlicerade
19799: a v upprepade .skäirpningar a v 1straffen statistik ha såväl1922 1som 1923 65,% av
19800: :llör dess överträdande och andra lagstMt- dem, 1som gjort sig skyldiga tm för-
19801: ningsåtgärder, år för år ökats. budsla;g:sbrott, tHlhö•rt rurbetar- och tor-
19802: Antailet personer, som dömts för brott parkla,ssen, medan 15 % tillhört joll'd:bru-
19803: mot förbudslagen, uppgick enligt justi- ka1r~la;ssen och 20% övriga 1samhä:Us-
19804: tieministeriets ,gtatistik år 19120 Hll10,561, klasser.
19805: år 1921 tili 11,028 ooh år 1J922: til1 1)2'~800. SiJsrtn'ämnda statiJs•tik ådag.alägger
19806: För år 1923 förelig:gru äJnnu icke de;fini- även, huru fruktlösa. de senaste skiärp-
19807: tiv.a uppgifte,r,, men preliminärt .kan a:n- ningalrllia av lage'llls s'traf:flbestämmelser
19808: talet upp:skattas tili inemot 15,000. Re- varit. I sin reviderade form trädde för-
19809: dan under de tre förstnämnda åren voro budslag1en i kra<ft den 1 juui 1922.. Sedan
19810: de ·för förbudslrugslbrrott dömda perso- dess ha överträdelsernll! b'lott stegrats,
19811: nerna 1sju gånger flere 1än de under dle såsom framgår av följande över·sikt:
19812: tre sista åren före väJ'ldSkriget (1911-
19813: I .kvrurtalet 1922 ........... . 3,820 uppdagrude förbryh~1ser
19814: II , , ........... . 3,622 " ,
19815: III
19816: " "
19817: ............ 4,465 " "
19818: IV
19819: "
19820: ............
19821: " ............ 5,057 " "
19822: I 1923 4,687 " "
19823: "
19824: II
19825: " "
19826: ............ 3,960 " "
19827: III
19828: "
19829: ............
19830: " ............
19831: 5,084 , , .r
19832: IV 5,466 " "
19833: " "
19834: Då för budslagen rullmänt överträdes, år 1920 till 21,184, år 1921 tili 30,731 och
19835: är naturligtvis även nykterhehsti1i•stån- år 1922 tiill 35,907. För år 1923, kan anta-
19836: det allt annat äJn Wlf:redsställande. En,_ let p.reliiminärt uppskwttas till 415,000. Ic-
19837: Ugt justitieministeriets :statistik upp- ke heller h:är har ·skä~rpningen .av det i
19838: gick antalet f·ör fyJle,ri dömda personer strrufflfflge:n stadgade 1straffet för fylleri,
19839: 478 IV,1. - Vii:kijuomaJaki.
19840:
19841: viiken trädde i kmft den 1 ja:nuaril 1922, be8~lagta,gna kvantiteten utgjort 900,000
19842: minska t kriminaliteten. De höga böterna Iiter år 1920, 600,000 li:ter år 1921,
19843: ha endast lett tiU en överbefo1kning av 1,620,000 IiJter år 1922 och 4,320,000 liter
19844: fälllgel,sernru, såsom fångvårdssrtatistiken år 1923. Den kolos~sala~ stegring·en av
19845: utvisar. smugglingen under det sistförflUJtna året
19846: Dryckenskapen f'lorerar inom alla styrkes av statistiken över polisens be-
19847: sa,mhällsklasser. Sociahninister1ets sta- sla;g, villka utgj.orde 70,000 liter år 1922
19848: tistik v:ilsar, att år 1922 av dem, som åta- och 226,000 liter år 192:3. Den styrkes
19849: lats, för fylle,ri, 66 % voro arbetare och även av nedgången i apoteroskonsumtio-
19850: med dem likstäillda, 10 % jordbruka~re nen och i prisen. på ;sprit och spritdryc-
19851: och 20% övriga. År 19Q3 utgjorde arbe- ker i den rikt blomsirande smyghan-
19852: ta:roo 70 %, jord1bruikarne 9 % och Ö!Vri- deln.
19853: ga 21 % - något som tyder på att dryc- Den genom lönnbränning framstä:llda
19854: kenskapen under sis,tnämnda; år tillta- kvantiteten 1sprit är den osäkraste fak-
19855: git relat:Uvt starkast inom a:rlhetarklas- torn i beräkningarna. ruv korusumtionen
19856: sen. undier fö~budsHden. På grund a;v an,talet
19857: Huru stor konsumtionen av wlkohol uppdagade tillverkningsbrott kan den
19858: som ndutnin:gs- eller herusnin1g.smedeJ un- lönnibrända kvantiteten u,ppskattas tili
19859: der f~örbudsregimen varit, kan givetvis 700,000 liter a 100% år 1920, 600,000 liter
19860: icke med fuU visshet fasts,tällas. Dock år 192,1, 400,000 liter år 1922 ·och 200,000
19861: möjaiggöras sannolika resul1ta t. liter år 1;923. Anta[et först.örda lönn-
19862: V wd först den ,lega:la" konsumtionen bräinine~ri,er uppgick år 192Q tili 1,269, men
19863: beträffar, d. v. s. den för medicinska och hade år 1923 nedgått till 1,053. Den på
19864: tekniska ändamål avseddru, så kan den marken Ulthäll:da varan utgjorde 1922
19865: med ganska stor säikerhe,t angivas. Av 45,000 liter, men 1923 endrust 25,000 liter.
19866: dem för de81Sa ändamål från statens al- OMSiå des,Sia faikta ålda·galägga. den ko-
19867: 1
19868:
19869:
19870:
19871: koholrörelse till apoteken och tekniska 1ossala omfattn,ing smugglingen på se-
19872: inrättning.a;r ut1ämnade kvantiteten upp- naste tid erhållit: den insmugg,lade tyska
19873: gick den som njutnå.ngsmedel använda och estniska spriten undantränger den
19874: delen enligt heräkn,ingar, vHka knappast lönnbrända äv~en i de [årugt ifrån kusten
19875: kunna jävas, år 1920 till 450,000 liier a helägna trakterna.
19876: 100 %, år 1921 ti:ll 600,000 liter, år 1922 Enligt ovan anförda beräkningar och
19877: till 1,100,000 liter och år 1928 tiH 680,000 uppskattningar skrulle konsumtionen av
19878: liter. alkohoi såsom ndutningsmedel under
19879: Den il[egala konsumtionen är icke lika för.budsregimen i runda ta:l ha uppgått:
19880: lätt att fastställa. Beträffande importen 1920 tili 2,000,000 Iiter a 100% och 1921
19881: från utlandet genom smuggling förelig- tm 1,800,000 liter, 192Q till 3,100,000 liter
19882: ga dock sta.tistiska uppgifter, vilka tilll- och ·192:3 tiU 5,200,000 liter. Då samma
19883: l!åta sannolikhetsberäkningar. Tullmyn- konsumt.ion låJr il913 utgjo~de 3~900,000 li-
19884: digheterna bes1agtogo 1920 c:a 100,000 li- ter, ha vi således under de två första för-
19885: ter a 100 %, 1921 c:a 70,000 liter, 1922 c:a budsåren haft a tt räkna med en ned-
19886: 180,000 Hter och 1923 c:w 480,000 liter. Om gång tili ungefär hälften av konsum-
19887: man anta~ger att den beslagta.gna kvanti- tionen under året närmast före världskri-
19888: teten utg1ör 1/1o av hel:a. den in,smug~glade get, under det tredje förbuds,året med en
19889: - ett antagande ,som i! f·råga om tullbe- obetydlig nedgång och under det fjårde
19890: slag är det hävdvunna -, ha,r den icke året med en av.sevärd stegring. Hä:rvid
19891: IV,1: - .Schawnan y. m. 479
19892:
19893: är att märka. att under förbudsregimen kunnat lämpa sig även för våra förhål-
19894: näJStrun uieslutande 1starka spritdrycker landen; nu bleve det omöjli.g~t att här
19895: e11er -blandniugar förtäras, medan· före upprärttiblålla detsamma. Man' är därför
19896: kri~et. en treddedel av den konsumera- tvungen att gå i huvudsak tilihaka till
19897: de alkoholkvantiteten ingick i v1ner och den. lagSitiftning, som var gällande före
19898: maltdrycker. krige,t och som i hög ,grad bidra.git tili rutt
19899: Det är således en' bedrövlig bild som alkoholkonsumtionen i Finland var läg-
19900: den srtatistiska belysningen av det nuva- re äu i nåJgot a.nnat europeis;k.t land.
19901: rande' tillståndet företer. Alla äro också Dock synes det nödvändigt att för fram-
19902: enSie om rutt detta icke lärugre kan. fort- tiden gör:a rulkoholhanteringen tiU ett
19903: gå. Men om den väg, srom nu bör beträ- statsmonopol och attJ överlämna bestäm-
19904: das·, äro åJs,ikterna delade. En del - manderätten öve'r dennas handhavande
19905: främst de som varit de ivrigaste, att in.fö- och ol'ldnandet åt e,tt med vidsträckta be-
19906: ra förbudet - tro sig gooom ytterH:gare fogenheter utrustat statsorgan. Vinsten
19907: straf·fskärpningar och tvån~såtgärder av aJ:k'oholhanteringen synes böra an-
19908: samt genom ett ener.giskt hekämpande vändrus till bestämdru allmän,n;yttiga än-
19909: ;tv smug,g(lingeu kunna göra förbudet e·f- damål (ålderdoms.förs1äikring, nykterhets-
19910: ~ektivt. Men. å andra sidoo, börjar de.t arbetets främjande.) Detta utesluter ic-
19911: för allt v1dare kretsar bli klart, att detta ke, att .staten genom tullavgifter ooh
19912: icke slmll lyckas och a tt räddnringen en~ konsumtionsavgifter erhåller en d'irekt
19913: dast står att söka i en annan. lagsttift- inkomst på denna röre1se, av vHken un-
19914: ning, srom icke betraktar förtärande•t av der nu rådande t:illstånd enskHida draga
19915: a'lkoholhaltiga drycker såsom ett brott, en till många tiotal millioner up.pgåoo~
19916: men som medi lämpliga ruedel inskränker de vinst.
19917: bruket därav. Utom a.t,t allkoholkonsum- Då något initiativ tili den muvarande
19918: tionen i viss.a traikter, som nu äro värsrt a,lkohollagstiftninge:ns omge,staltande ic-
19919: u:t,satta, f·ör den depraveran.de ,smyg,han- ke är att vänta. från :1'egerin1gens sida,
19920: deln, .genom ett !frångnende av förbudet men å andra sid:an. ett :arv justJitierådet
19921: komme a.t•t minskas, vunnes därig,enom Allan. Selrlachius, i samråd med a.ndra
19922: fr'ämst, att 'lagensr sdunkna· auktoritet pel'S'oner uppgj:ort fu'llsrtlåndigt föl'IS·lag
19923: upprättades och en fastare .grund f·ör tili ny a:likohollagstiitning .före[igger fär-
19924: nylktedmtsanbetet lades än den som vilar digt, h!ar jag ans·ett mig .böra till Riks-
19925: på ett aUmänt överträ,tt förbud. da.gens prövning hänskjuta detta för-
19926: Svårigheterna att efter förbudets in- slag. Utan att närmare ingå på lagför-
19927: förande ocili. misslyckande föresh't en res- slagets motiver, får ja;g alltså vördsamt
19928: tr:iktiv lagstiftnin.g, som verkligen kan föreslå,
19929: genomföras och respekteras, äro my;cket
19930: stom. Det svenska systemet med indi- att Riksdagen måtte antaga föl-
19931: viduell kontroll hade måhända tidigare jande lagförslag:
19932: IV,l. - Vä:Jtijuomalal:i.
19933:
19934:
19935: tag
19936: om tillverkning och införsel av samt handel med rusdrycker.
19937:
19938: I enlighet med Ri!ksdagens beslut stadgas härmed:
19939:
19940: 1 KAIP. däremot överlå:tas till annan i enligfuet
19941: Allmänna bestämmelser. med vad i denna lag stadgws.
19942:
19943: 1 §. 5 §.
19944: Med rusdrycker förSitås i de:anru lag :al- Det bolag, som omhäm.dieflhar statens
19945: la ämnen, som vid temperatur av +
19946: 15 rusdryckshantering, övervakas av ett
19947: grader Celsius: innehålla mera än 2 1 /, kontrollråd, bestående av fem medlem-
19948: viktprocent etylalkohol. mar och vars ordförande och ledamöter
19949: förordna'SI av ~statsrådet för tre år i gån-
19950: 2 §. gen. Av ledamöterna förordnas dock
19951: Rätten att tillverka och till landet in- första .gången två endast för ett och två
19952: föra samt idka handel m.ed rusdrycker endast för två år.
19953: til!lkommer uteS:lutande staten i enlighet
19954: nood vad! i dienna lag stadgas. 6 §.
19955: Om ti.llvel"knin,g, införsel och föriS!ä]j- Handeln med rusdrycker skaU ordnas
19956: ning av denaturerade .alkoholhaltiga äm- sålunda, att densamma å&tadkommer Slå
19957: nen samt om apotekshandel med alkohol- ringru ska.da som möjligt och att använd-
19958: ha:ltiga ämnen stadgas· sä:rSikHt. ningen a~v rusdrycker .inskränkes till det
19959: minSita möjliga. Kontrollrådets alla åt-
19960: 3 §. g'ärder skola ås;yfta detta.
19961: Om tiHverkning och införs·el av ,s;amt
19962: hande1]; med sådana maltdrycker, vilka 7 §.
19963: innehMla mindre iän 2 1 /, viktprooent al- A v.arje ort, diir ru.sdryck•Sibolage·t id-
19964: kohol, gälle vad s10m svagare maltdryc- kar rusdryckshante·ring, t<Hlsätte kom-
19965: ker är stadgat eller ~strudgas. muna]fuUmläktige en och landshövdin-
19966: g€n. en kontrollör för a.tt övervaka, att
19967: 4 §. stadgandena. i och syftemålet med denna
19968: S ta,ten enligt de~rma :lag tilllwmmande lag Slllmt av kontrollrådet utfärdade be-
19969: rätt till tillverkning ·oeh :införsoel av samt stämmelser iaktta,gas.
19970: handel med rusdl'ycker utöv.aS' genom ett Dessa kl{)ntrollörer hava samma rätt
19971: aktiebolwg, vari staten äger ;sådan akti.e- med avseende å övervakamdet av bola-
19972: majoritet, att denna medför ovillkorlig gets lokala. ruf1färsverksamhet som om
19973: bestämmand.erätt i bollllgetJs angelägen- kontrollrådet i 1, 2 och 3 momenten 14 §
19974: heter, och vilke.t blolag icke får bedriva är ·sagt, ·och äga d.e, när skäl därtiH be-
19975: annan affärsrverkSiamhet. finrues förelig.ga, hos1 kontrollrådet fram-
19976: Bolag, som handhar statens' rusdrycksr ställa anmärknirug mot holagets sätt att
19977: hantering, äge:r i<~~e til!l annllln överlåta handhava aUwho~hante,ringen på orten
19978: rä:tteru till hrf.örs'el och u tminu te.ring a v ävensom framställa förslag till miss•för-
19979: rusdrYicker. Rä,t.ten ti11 tiHverkning hå:l!landen;als avhjälpande samt att årli-
19980: ooh ut.skänkning av rusdrycker kan gen tiU koutrollrådet avgiva berättelse
19981: IV,l; ~ ,Schauman y. m. 481
19982:
19983: över sin verksamhet under föregående 10 §.
19984: år. Rusdrycksbolaget är fritt från aUa di-
19985: KontrolJ•örernas arvoden ifastställas av rekta skatter tm stat, kommun OQh
19986: •
19987: kon:trohlrådet. kyl'lka.
19988: 11 §.
19989: 2 KAP. Medlemmarnas av rusdryckSibolagets
19990: Om rusdrycksbolag. styrelse, föreståndarnas ,för bo:lagets ut-
19991: minuterings:- och utskänkningsställen
19992: 8 §. samt övriga i, bolagets tjälnst anstäHda
19993: Beträf.f'ande hildrundet av bolag för om- pwsonel'SI avlöning skall underst'i:t;:Uas
19994: handhavande av statens rusdrycks- kontrollrådets faSitstäHe1se och må it;ke
19995: hantering Slamt sådant bolags verksam- på något vi·s göras beroende ay bolagets
19996: het g'älle vad om aktiebolag ar stadgat, inkomster eller vinst eUer den utminu-
19997: för såvitt i denna lag icke annorlunda terBJde .eller utskänkta varans mängd.
19998: stadgas. Här nämnda personer må ieke hel1er i
19999: Minister, ju•stitiekansler och justitie- någon form mottwga .gottgörelse. av bo-
20000: ka,nsJ•ersBJdjo1nrt, över- och underdomare, lllgets kon!1;rahenter för förbindelser,
20001: landshövding, 'landsseikreterare, lands- vi1ka ingås av ibOlaget.
20002: kamrerare, kronofogde, länsman, stads-
20003: fiskal, polismästa•re och ann3Jll tili poli~
20004: inrättning, hörande pe.rsou~ ecklesiasUk- .3KAP.
20005: och ,skol,stateilSo tdämsternän :och betjänte, Om kontr6llrddet.
20006: tullverkets tjänstemän ooh :betj·änte, lä-.
20007: kare ooh apotekare samt :andra ;personer, 12 §.
20008: vilka äga att å ärrnbetets vägnJar över~ Delägare i" hola.g, som omhä.nderbr
20009: va:ka dennw la•gs ia:kttagande, må icke statens rusdryc:roshantering, medlem i
20010: vara delägiare i rusdry•cksbol:ag. dess direktion. oCih i desiS tjäust ans,täUQ..
20011: person samt offentlig å:klagare eller till
20012: :po~is.kåren: ,höramde person äwensom den,
20013: 9 §. åt, viHren ~rycksbolaget övetlåtit :rätt
20014: Den årsvinst, som inflyter av rus- til1 tnlverkMng . eller utskänlming av
20015: dryck&bolage.ts verksamhet, s:kan, sedan rusdrycker eller. som. äT del'ägare eller
20016: sk,ä;ligt helopp ÖV'eTförts till 1b'olagets re- direkti9nsmedlfWI. i bola:g, tm vilket sa-
20017: servfond, anvä·ndas på följande sätt: dan rätt överlåtits. må icke vara m.ed-
20018: 1) tili aktieäJgarua u tde1BJS årligen en lem wv kontrolirådet.
20019: dividend, som motsvarar den av privat- .
20020: bankerna under verksamhet.såret utbe- .• 13 §.
20021: talade högsta depositionsräntan. Kontrollrådet åLjgger:
20022: 2) av öw~rskottet överlämnas: 1) .a.tt besluta om öppnande av utminu-
20023: a) 80 % tm en BJllmän. åil.derdoms- och teringg- och u tskänlknings,srtällen å S1å-
20024: invaiHditetsförsä:kringsfond; dana orter, där rusdl'Y1cksbolaget är be-
20025: b) 5 % tiH ända.mål, som direkte h•ämda rättigat att id:ka rusdryck:shantering;
20026: nykterheten, enligt kontrollrådets pröv- 2) att efter vederbörande kommunal-
20027: ning; och fullmäiktiges hörande för varje ort fast-
20028: c)• återstoden 15 % tili isolering och ställa utminlllt•erings- och utskänknings-
20029: botande av kroniska a:lkoholister. ställenas antal och platserna för dem,
20030:
20031: 61
20032: 482
20033:
20034: och bör däTV1d utan tvingande skäl av- 15 §.
20035: vikelser icke g·öras från ·fuHmä,ktiges ut- Av ikontroUrådet utfärrdad hestäm-
20036: • m~lse 'Sikall av rusdrycks:bolaget ovill-
20037: låtande;
20038: 3) att fas1tstä:1la maximi- och minimi- korHgen omedelhart åtlydas; inträf<far
20039: kvantiteten rusdrycker, s'om på en gång tredska, skall vederbörande myndighet
20040: få åt samma köp,a,re utminuteras eller lämna för verks,tällighet av kontrollrå-
20041: utskämkas; dets förordnande nödig handräckning;
20042: 4) att faststäUa rusdryckernas utminu- och anJmäle kontrollrådet, då skäl därtill
20043: terings- ooh utsikä,nikningspri,s, dock så- föreligger, om saken :för statsrådet Mr
20044: lunda, att enhetslpriset för varje :slag vidta,gande av behöriga åtgärder tiU
20045: skaH vara detsamma, oberoende av den förhindrande av tredskans upprepaude.
20046: försålda: mängden;
20047: 5) att 'bestämma. ;de rusdryckel'S be- 16 §.
20048: ska,ffenhet ooh afkioholhalt, ·Som av rus- Närmarre bestämmels>er om kontrollrå-
20049: drycksbolaget tHlverkas, köpas, uiminu- dets verksamhet utfärdias i reglementet
20050: teras och u tskälllkas; ooh för kontrollrådet, vilket stadfäsltes ge-
20051: 6) att reglera övri,ga i Sialrlband med nom förrordning.
20052: rusdryckshanterin$ stå,ende siakför-
20053: h:ållanden. 17 §.
20054: 14 §. Statsrådet stadf;ä·ster årligen ikontroll-
20055: Kontrollrådet ,QC~h des1s medlemmar rådets avlöuing och utgiftsstat.
20056: äga rätt att när ~om .helst granska hola- Samtliga avlönd,nga.r ooh kostnader för
20057: gets fabriker, upplag och ~okal18r, bola- ko:ntroHrådet och de loka1a kontrollö-
20058: gets sam t dess u tminu terings· och u t- rerna erlä,gga,s ur rusdryckslbolagets me-
20059: skä,nkningsställens bo>kföring, korrespon- del, likasom ock ·Övriga utgifte.r för bola-
20060: dens register och · övriga 1handlingar gets verksamhet.
20061: samt i aHrnänhet · holagets · förvaUning
20062: och vård.
20063: Bola'get äger på anfoTdralll medidela 4KAP.
20064: kontrollrådet noggraJlllla och ·detaljerade Om tiUverkning och införsel av rus-
20065: mppgifter om alla tiH holagets. verksam- drycker.
20066: het hörande oms>tämdigheter.
20067: Kontl"ollrådets därtill förordnade rep- 18 §.
20068: resentanter äro herättigade att närvara Kontrollrådet fastställer, vi1ka s~ags
20069: och yttra sig vid rnsdrycks:bO'la·gets di- rusdrycker rusdrycksibo1aget skaU till-
20070: re[ktionsmöten och bola.gsstämmor, och verka i eget land, och vilka SJkola in-
20071: skaJl för detta äillda:lnål kontrollrådet ·föras från utlandet.
20072: skriftligen underrättas om alla sådana
20073: sammanträden iruom samma tid, som 19 §.
20074: kallelse tm· sarnmanträdet enligt bolags- Rusdrycksbolaget kan med kontrollrå-
20075: ordningen s[ka~l utfärdas. dets hegivande för viss tid, högst tre år
20076: Finner kontrollrådet någon i bolagets i sänder, överlämma til:lv·erkningen av
20077: tjänst anställd persoTIJ o~ämplig för sin rusdrycker eller visst slagst rusdryck för
20078: belfat>t.ning, skall bol:a,get, edlter erhåHet rusdrycksbolagets rrukning åt enskild
20079: skriftligt förordnande därom, omedel- affärsidkare eHerr bo1ag, i främs,ta rum-
20080: bart avskeda såd:an person från tjånsten. met åt sådana industriella inräJttningar,
20081: IV,1. - .Sellauman y. m. 483
20082:
20083: vi1k·a tillve:tika. alkohoi såsom bi:prodnkt mellan Finland •ocih utlandet, samt med
20084: av sin .egentl:Lga industri, för .såvitt begivande av fullmäktige i farty.gets
20085: kon trollrådet finner detta kunna ske he:mortskommun, å paSISagerarefartyg,
20086: med fördel och i ·överensstämmelste med SIOID förmedltar tr.afik inom fl:ere kom-
20087: denna lags syft.emål. muner,s område, dock iCike under den tid
20088: fartyget. up:pehåller sig i hamn.
20089: 20 §.
20090: Kontrollrådet äger bestämma, på vilka
20091: vnlkor och under vHken kontroll till- 23 §.
20092: verkning av rusdrycker, som är över- Å utminuteringsstä:1le må rusdrycker
20093: lämnad åt ensikild industriidkare eHer givas köpare endast till avhämtning men
20094: holag, må äga rum. icke till förtä·ring på plats.en.
20095: Från utminuteringssttäl'le må rusdryc-
20096: 21 §. ker icke tillsändas köpare.
20097: Med avseende å rusdrycker, som av
20098: bolaget införas, må i övrigt iakttagas
20099: vad i allmänhet om införsel a v varor är 24 §.
20100: stadg.at. Rusdrycker få utminute,ras enda,st
20101: vardagar från kloekan tio på morgoaen
20102: till Jdockan tr·e på elftermiddagen. Da-
20103: 5 KAP. gen .före och efter 8Öndag och annan
20104: Om utminutering och utskänkning av he]Jgdag samt under vookan före påsk,
20105: rusdrycker. tideru mellan den 16 och 22 juni samt den
20106: 15 och 30 december må rusdrycker likväl
20107: 22 §. icke utminuteras.
20108: Rusdrycksbo1aget är berättigat att Finner kontrollrådet särskilda omsrtän-
20109: idka u tminutering och u tSikänikning .av di,gheter tsådant påkalla, äge nätt att ut-
20110: rusdrycker i v.arje stad, där lä.nsstyrelse' över de i 1 mom. rstadgade tider antin-
20111: finnes. gen helt och hållet eller delvis förbjuda
20112: I övriga stä.der må bolaget utminutera utminutering av rusdrycker på vi.ss ort
20113: eller utskänka rusdrycker endast för så- eller i hella Iandet under viss tid HkaS<>m
20114: vitt stadsfullmäkti,ge givit 'sitt samtycke ock att inskränka den dagliga utminute-
20115: tm utminutering eller utskänkning av ringstiden~
20116: rusdrycker. Stadslfullmäktiges begivan-
20117: de, varme·d villkor, som inskränka han- 25 §.
20118: teringen, kunna vara fötbundna, ska1l Den som önsikar köpa ru,sdrycker, vare
20119: meddelas för tre år i 8änder. skyldig att till föreståndaren för utmi-
20120: Med vederbörande kommuna1fullmäk- nuteringtSS~tället inlämna skriftlig ansö-
20121: tiges .begivande karu 'Utskänkning av rus- kan samt däri om sig sjä;lv lämna de
20122: drycker för et·t år i gången tillåtas jäm- uppgifter Stamt uppfyHa de vmkor.
20123: väl på [andsorten, där trnristtrwfi'kens vilka: kontrol1lrådiet bestämt.
20124: intreSISen anses särskilt påkaHa det. Envar persons inköp sikola å utminu-
20125: Kontrollrådet kan efter prövning för tering.sstället på .sätt korutrollrådet fast-
20126: ett år i sänder meddela tills1tånd till u t- ställt inregvstrem.s sålunda, att de av
20127: skänkning av rusdrycker jämväl å pas- honom inköpta rusdryckernas mängd
20128: sagerarefartyg, vilka förmedla trafik alltid med lätthet kan konstateras.
20129: 484 IV,1. - Vä:kiju()maJaki.
20130:
20131: 26 §. Över kontrollrådets besll.ut i sådant
20132: Föreståudare f.ör utminuteringsstiHlie ärende må hesvä;r ieke anföras.
20133: är skyldig att enHgt de anvisningar,
20134: 29 §.
20135: kontrollrådet meddelat, v·iilgra utminu-
20136: Två eller flere personer må icke förena
20137: terin:g av rusdrycker åt person, vars in-
20138: sig om !inköp av rusdry,cker ti1l fördel-
20139: köp uppellibarligen överskrida ·den
20140: ning sig emellan.
20141: mängd han ,skäligen kan för eget behov
20142: använda. 30 §.
20143: 27 §. Ej må någon mot eller utan ersättning
20144: Rusdrycker få icke sä]jas: vara aHmänheten bethjälplig vid ansk.af-
20145: 1) låt person., som uppenhar.Iigen icke fande eNer av,sändande av rusdryeker.
20146: fyllt 21· å:r;
20147: 31 §.
20148: 2) M personer, vHka tiJl'lh:öra manskap
20149: Utskänkning av rusdrycker må äga
20150: eller undlerbefäl vid krigs:makten, utan
20151: rum endast i förening med fullständig
20152: så är att vederbörande befäl dwrtill ut-
20153: restaurationsrörelse' .på sådant sätt, som
20154: färdat tillståndsbevis;
20155: kontrollrådet näTmare bestämmer.
20156: B) åt berusad pe:rson;
20157: A utskänkning må rusd:ry·cker försäl-
20158: 4) åt 'den, 'som under de sena.ste två
20159: jas endast ti11 förtäring på ;platsen, men
20160: åren varit dömd till straff f·ör fyHeri;
20161: icke ti'lL avhä:mtning.
20162: 5) åt den, som under de tre senaste
20163: åren varit dömd till eller utstått •straf.f 32 §.
20164: för olovlig tillverkning, införsel eller Rusdrye'ksbolaget kan med lwntrollrå-
20165: försäljning av rusdrycker eller för an- dets begiv.ande meddela enskild person
20166: nan förs·oolse mot denna }iag; rätt att i föreruing med fuUständiig re-
20167: 6) åt den, 'som undier de tre senaste staurationsrörelse utskä:nka rusdrycker
20168: åren för lösdriveri varit dömd till all- el1er v.iSist slag av rusdrycker för ru&-
20169: mänt arbete; drycksbolagets räkning.
20170: 7) under av kontrollrådet 'hestämd Hd
20171: åt person, villken kontrollrå•det berövat 33 §.
20172: rätt till inköp av rusdrycker. KontroHrådet äger bestämma, .på vilka
20173: Har i denna paragraf nämnd dom eller vitlkor och under v.Hk.en kontroll u t-
20174: order upphävts1 eller återka1lats, må skämkning av rusdrycke·r, som överläm-
20175: stBJdg.andena i denna paragraf icke till- nats åt enskild persolll, ,skaH äga rum.
20176: lämpas. Har den. som ,erhållit rätt att ut-
20177: s:kän:ka rusdrycker, förlorat kontrollrå-
20178: 28 §. dets förtroonde., äger rädet rätt att åter-
20179: Var som anser, att föreståndare för kalla honom meddelad utsik:änknings•rä tt,
20180: utminuteringsstäil.le utan skäl vägrat åt utan ,skyldighet tili gottgörelse.
20181: honom utminutera rusdrycker eller att
20182: rusdryeksbolaget i övrigt i ärende, var- 34 §.
20183: om kontro11rådet är berä·ttigat att be- Rusdrycke:r må icke utskänkas före
20184: stämma, skddit tm åtgärd, som kränker iklocikan tre på ·eftermiddagen och icke
20185: hans privata rätt eller är stridande mot efter kloekan tolv på natten.
20186: denna lags syftemål, vare berättigad att Kontrollrådet fa,ststäUer inom de i
20187: skriftligen hos kontrollrådet kräva rät- 1 mom. stadg&dP gränser, under v.ilken
20188: telse häri. tid ut,skänkning i varje restaurang får
20189: IV,1. - Schauman y. m. 485
20190:
20191: äga rum, dock med: iakttagande av att sikatl äveu sådan servering anses såsom
20192: utskänknin.g i varje fall skall upphöra olovlig utminutering.
20193: en timme före restaurangen i enlighet Lika~å skalr såsom olovlig utminute-
20194: med därom u tfärdade bestämmelser ring anses, om deru, som håller öppen
20195: skalll stängas. handelsbutik, däri eHer i föreuing med
20196: Kontrollrådet äger jämvä1 befogenhet densamma såsom gåva .giver eller bju-
20197: att förlbjuda. utskänknin,g anting1en delvis der rusdrycker.
20198: eller helt ooh hållet på någon ort eller i
20199: hela landet eliler inskränka dent aUmänt 6 KAP.
20200: faststälLda u tskänkning,stiden. Om upplag och forrsling av rusdrycker.
20201: 35 §.
20202: 39 ~-
20203: Rusdrycker må icke utskänikas: åt p.er- Ej må annan än rusdrycksbolage.t eUer
20204: son, som u:ppenbarligen är yngre än den, som för rusdrycksbolagets räkning
20205: 21 år, eller åt pe:rson, som tillhör man- tillverkar eU:er u tsikänker rusdrycker,
20206: skap eller underbefäl vid krigsmakten, samtidigt innelhava me'rru ä.n 20 liter rus-
20207: utan så är att vederbörande befä:} därför drycker.
20208: ut:färdat tillsMmdsibevis,. samt ed heller åt ÖniSikar nå,gon samtidigt innehava
20209: den, som är berusad. större upplag av rusdr~cker än vad i
20210: 36 §. 1 mom. ISäges, anmäle därom i stad hos
20211: Utminutering eller utSikänkning av magi.strat och på landet hos kronoläns-
20212: rusdrycker må ej ske på kredit ej heller man, vilka, därest icke siärskilda om-
20213: i byte eller mot pant. ständigheter föranleda f.örbudi, skola
20214: därtill medde[a skriftligt tmstånd.
20215: 37 §.
20216: Sådam. alkoholhaltig la:ekfernissa, poli- 40 §,
20217: tyr samt tand-, hår-, hud- och luktvatten Då rusdrycker foriSlas för rusdrycks-
20218: m. :fl. dylika ämnen, vi[ka icke äro de- bolag.ets räkning, skora de alltid åtföljas
20219: naturerade eller vilkas användning för av ett av kontroHrådet utfärdat intyg
20220: berusning1aändamål icke på annat sätt eller med kontro1lrådets godkännande
20221: gjorts u,ppenbart omöjlig, må icke hållas försedd fraktsedel, som tydligt utvisar,
20222: till,salu. a tt de foTSlade rusdryckerna ilagligen
20223: 38 §, tillhöra rusdrycks.bola,get.
20224: V ar som enligt .stadgandena i denna
20225: lr,g icke är 'beriättigad aJt utminutera el- 41 §,
20226: ler utstkänka rusdrycker, må icke under V arrje kärl, i vilket rusdrycker från
20227: någon f.örevändn.ing tilil an,nan överlåta rusdrycks bolagets u tminu terin~sställe
20228: ms·drycker. Byteshandel med och ut- utgives åt köpare, skaH vara försett med
20229: låning av rusdrycker ävensom deras an- visst av kontrolJrådet fas,tställt tecken.
20230: vändning på ett ellier annat sätt såsom som vid kär:Uets öppnande sönderbrytes
20231: vederlag f'ör penningaT skall anses så- och som tydligt utvisar, :att kärlet jämte
20232: som försäljning. innehåll är f.örsålt av rusdrycksbolaget.
20233: Önskar någon såsom undfägnad bjuda
20234: annan rusdrycker, må han därför icke 42 §.
20235: förbehålla .sig eller mottaga gottgörelse Av rusdrrycksbolaget inköpta rusdryc-
20236: av vad namn det vara må; i annat fall ker må av envar fritt forslas.
20237: 486 IV,t. - Våkijuomalaki.
20238:
20239: For:Sila,s rusdrycker i större mängder 46 §;
20240: än 20 liter, skaH dock hela den forslade Var som olovligen f·örsälier eller ut-
20241: mängden åtföljas av ett anrtingen av skänker eller tiH salu utbjuder rusdryc-
20242: föreståndaren för u tminu teringsställe ker eUer annoriedes använder de:m såsom
20243: e11er, vid forstling till annan pl.at& av i ve·de.rlag för penning,ar, straffes första
20244: 2 mom. 319 § omförmält rusdrycksupplag, gången med mins1t tio och högst trettio
20245: av däri nämnda myndighet utfärdat in- dagsiböter samt vid återfaU med minst
20246: ty.g, vari skall .angivas försiHjningsstäl- trettio dagsböter eller fängelse.
20247: let eHer sag·da myndighets tillståndsbe- För till yrke eller vana ,gjord olovlig
20248: vis, ägarens och forslarens namn och försäljninlg eller utskänkning av rus-
20249: hemort, rusdryckern:as beskaffenhet och drycker va.re straffet fängelse.
20250: mängd samt platsen, dit varan: skall for- TiLI salu utbjuden vara samt kärl, i
20251: slas, ävensom en efter aVJStåndet lämpa;d Yilka den förvaras, vare förbrutna; p 1a.nt
20252: tid, varunder intyget 'äger gHHghet. som tagits· för rusdrycker, vare jämväl
20253: förbruten och må beta.lning icke utdö-
20254: mas för rusdrycker, som givits på gäld.
20255: 43 §.
20256: För forsling av rusdrycker, vilka f·ör- 47 §.
20257: klarats förbrutna:, må på landet krono- Gör sig den, åt vi[ken rusdryck•sbola-
20258: fogde eller kronolänsman och i stad get överlåtit• rätt att tiUverka rus:dryc-
20259: stadsfiskal utf.ärda nödig förpassniug. ker, skyldig till försä1jning av rusdryc-
20260: ker, straffes med minst etthundra diags-
20261: böter och vare tillverknings·rätten för-
20262: lustig.
20263: 7 KAP. Iakttager den, som erhåUit rätt .att ut-
20264: Om straff för brott mot denna lag. skänka rus:drycker, icke i :denna. lag eller
20265: med stöd a.v denna lag utfärdade bestäm-
20266: 44 ~. melser om utskänkning, straffes med
20267: Var som olovligen tillverk.ar eller låter minst etthundrlll dagsJböter och vare sin
20268: tillverka rusdrycker eUer gör försök där- utskänkningsräU förlustig.
20269: till eller avsikiljer denatureringsämne
20270: från denaturerad rusdryek, straffes för- 48 §.
20271: sta ,gången med minst tjugu och högst Befattningshavare vid rusdrycksbola-
20272: femtio dagsiböter samt vid återfaH med get eUer i dess tjänst anställd person,
20273: minst f,emtio da,gs:böter e11er fämge[se. som bryter mot de i denna l.a.g eller med
20274: Gör någon tillverkning av olovliga stöd a.v denna. lag utfärdade bestämmel-
20275: rusdrycker till yrke eller vana, straff.es ser om utminutering eiler utskiilnkning
20276: med fängel.se. a v rusdrycker, straffes med minst ett-
20277: Olovligen tilLvel'kade rusdrycker och hundm dagsböter och vare sin ibefa tt-
20278: mäsk tiämte kärl ävensom tiHve:rknings- ning vid rusdrycksbolag.et förllustig.
20279: redskap v.are förbrutna.
20280: 49 §.
20281: 45 §. V a.r som hryter mot föreskrifterna. i
20282: Beträffande stra;ffet för olov1ig in,för- denna ~ag angående forsli.ng e:i'ler upp-
20283: sel av rusdrycker gJälle vad om lurendre- lag av rusdrycker, str,a.ffes> med minst
20284: jeri är särskilt stadgat. tjugu dagsiböter, oeh den olovli,gen fors-
20285: IV,1, ~,Sc~a.mnan y. m. 487
20286:
20287: lade eller upplagda varau jä.mte kärl kyrkliga ändamål e1lt1er sådan:a industri-
20288: ävensom forslin.g!S'redsikap, dragare eller eHa inrättningar, vilka för sitt arbete
20289: farkost, vars huvudsak1iga fora eller äro i behoy av alkoholhaltiga äm.nen och
20290: [a~St utgjorts av rusdrycker, vare förbru- av kontrollrådet vade gång erhåhlit till-
20291: ten. stånd tHilJ inköp av sådana. Vid förs·Mj-
20292: ning av rusdrycker tiH de-ssa ändamål
20293: 50§. må .av kontrollrådet utfärdade beostäm-
20294: Var som bryter mot stadgandet i 37 §, melser lända till efterrättelse; dock
20295: stra,ffes med minst femtio da,gSiböter. skaH vid forsling av rusdrycker även i
20296: dessa fall varan.städse åtfö~jas av i 42 §
20297: nämnt intyg,
20298: 51§.
20299: V ar som bryter mot sta,dgandena i 29 5& §.
20300: eHer 30 §, straffes med miust tjugu dags- Rusdrycker, som förklarats förbrutna,
20301: böter, och må rusdryckerna jämte kärl överllimnas till rusdrycks,bolaget, som
20302: förklara,s förbrutna. för dem tm statsfonden erlägger av kon-
20303: trollrådet fasts.täHt pris. År den mängd,
20304: som förklaras förbruten, så [iten eliler av
20305: 52§. den beskaffenhet, att kontrollrådet icke
20306: F'ör brott, som med husbondes vetskap anser dess värde motsvara forslingskost-
20307: och vilja begås mot denna lag av hans nad:erna, skaH varan bevisligen uthä]las
20308: gårdsi~olk eller annan i hans tjänst an- på marken.
20309: stäHd pe!'son, ansvare huSibonden lika- Över alla rusdrycker, vHka i länet me-
20310: som för eg,et brott. ock pröve domsto- delst la,ga kraft vunnet utsla.g dömas
20311: len, huruvida jämväl den, som sig för- förbrutna, skaH land:shövdinge:n kvarta-
20312: brutit, skaU ti]l straff döma,s. liter insiända förteckning till kontroll-
20313: rådet.
20314:
20315: 53§. 56§.
20316: V ar som för brott mot denna lag dö- Hå åta.l utlföres för oloVIlig utminute-
20317: mes til.W straff, må jämväl dömas förlus- ring eUer utskänikning ~av rusdrycker,
20318: tig den ekonomiska nytta, för bryte1sen kan k'öparen, sålframt Ihan eljest befinnes
20319: medf.ört, på sätt i strafflagen äT s,tad- ojäNig, ålheropa.s tiJll vi:ttne oeh å ed !J:röras.
20320: gat.
20321:
20322: 57§.
20323: Den, som dömes' till s·traff för brott
20324: 8 KAP. mot denna la,g, skall ersätta stämnings-
20325: Särskilda stadganden. man för av honom verksrtäilllda stämnin-
20326: gar ävensom skäligen gottgöra åklagare
20327: 54 §. och vittnen deras kostnooer i s,a,ken.
20328: Vad i denna lag är sta·dgat om utmi-
20329: nutering, forsling och upplag av rus- 58 1§,
20330: arycker, må icke tillämpas på de rus- Närmare .stadganden .angående verk-
20331: dry,cker, som rusdrycksbolaget försä1jer ställigheten .av denna lag utfärdas ge-
20332: ti1l apotek, vetenskapliga inrättningar, nom förord:ning.
20333: 488 IV,t. - Vftlkijuomalaki.
20334:
20335: 59§. 1 juni 1922 ooh alila med stöd av dens.am-
20336: Denna la.g träder i kraft den ma utfärdoole bestämme·lser upphöra att
20337: 192 . Samtidigt skola föi~budslagen av gälla.
20338:
20339: Helsindors, dren: 15 maj 1924.
20340:
20341: Georg Schauman.
20342:
20343:
20344: Om motionsförsla;get förena sig:
20345:
20346: Axel Palmgren. Knut Molin.
20347: Otto J a~obsson. John österkolm.
20348: Ragnar Furuhjelm. Ernst von Born.
20349: 489
20350:
20351: IV,t.- iEdusk. esit. n:o 28.
20352:
20353:
20354:
20355:
20356: Schauman y. m.: Ehdotus laiksi väkijuomain valmis-
20357: tuksesta, maahantuonnista ja kaupasta.
20358:
20359:
20360: E d u s k u n n a 11 e.
20361:
20362: Toukokuun 29 päivänä 1917 annetun män kuin kolmena viimeisenä vuonna
20363: asetuksen mukaan maahamme säädetty ennen maailmansotaa (1911_J1913) silloi-
20364: ehdoton alkoholikielto on nyt ollut voi- sen alkoholilainsäädännön rikkomisesta
20365: massa lähes viisi vuotta. Kiellon toi- tuomittuja.
20366: meenpanoa kohdanneet vaikeudet ovat Kieltolakia rikotaan kaikissa yhteis-
20367: sen rikkomista koskevien rangaistusten kuntaluokissa. Sosialiministeriön ,,So-
20368: monista koventamisista ja muista lain- sialisessa Aikakauskirjassa" julkaiseman
20369: säädäntötoimis:ta huolimatta vuosi vuo- tilaston mukaan on sekä vuonna 1922
20370: delta lisääntyneet. että 1923 kieltolakia rikkoneista 65 %
20371: Kieltolain rikkomisesta tuomittujen kuulunut työläis- ja torppar1luokkaan,
20372: henkilöiden lukumäärä oli oikeusminis- 15 % maanviljeli3äluokkaan ja 00 %
20373: teriön tilaston mukaan vuonna 1920 muihin yhteiskuntaluokkiin.
20374: 10,'f~61, vuonna 192111,028 ja vuonna 1922 Sama tilasto osoittaa myöskin, kuinka
20375: 12,802. Vuodelta 1923 ei vielä ole ole- tehottomia lain rankaisumäärien uusim-
20376: massa lopullisia tietoja, mutta alusta- mat kovennukset ovat olleet. Tarkiste-
20377: vasti voi lukumäärän arvioida noin tussa muodossaan astui kieltolaki voi-
20378: 15,000:·ksi. Jo kolmena ensin mainittuna maan 1 p. kesäkuuta 1922. Sen jälkeen
20379: vuonna oli kieltolainrikoksista tuomit- ovat rikkomukset vain lisääntyneet, ku-
20380: tuja henkilöitä seitsemän kertaa enem- ten seuraavasta katsauksesta näkyy:
20381:
20382: I neljännesvuonna 19212 3,820 ilmisaatua rikkomusta
20383: II ,, r3,622
20384: " " "
20385: III 4,46.Y
20386: IV " "
20387: 5,067
20388: "' "
20389: " " "' "
20390: l 1923 4,618'7i
20391: II
20392: " ,, 3,9.60
20393: "' "
20394: " " "
20395: III 5.,084! ..•
20396: " " "
20397: IV 5,466
20398: " "' "
20399: 1Kun kieltolakia yleisesti rikotaan, on sesta tuomittujen henkilöiden luku-
20400: tietenkin myöskin: raittiustila kaikkea määrä vuonna 1000 21,184, vuonna 1921
20401: muuta kuin tyydyttävä. Oikeusminis- 30,.7:31 ja vuonna 1922 35,907. Tässäkään
20402: teriön tilaston mukaan oli juopumuk- ei rikoslaissa juopumuksesta säädetyn
20403:
20404: 62
20405: 490 IV,l. - VäikijuomaJaki.
20406:
20407: rangaistuksen koventaminen, joka astui 1
20408: 110 salakuljetuksen koko määrästä -
20409: voimaan 1 p. tammikuuta 1922, ole vä- mikä olettamus tullitakavarikointien
20410: hentänyt rikollisuutta. Suuret sakot suhteen on kokemusperäisesti vakiintu-
20411: ovat johtaneet vain vankilain tungos- nut on takavarikoimatta jäänyt
20412: kansoittamiseen, kuten vankeinhoitoti- määrä ollut 900,000 litraa vuonna 1920,
20413: lasto osoittaa. 630,000 litraa vuonna 1921, 1,620,000 lit-
20414: ,Juopottelu rehoittaa kaikissa yhteis- raa vuonna 1922 ja 41320,000 litraa
20415: kuntaluokissa. Sosialiministeriön tilasto vuonna 1923. Salakuljetuksen valtavaa
20416: osoittaa, että vuonna 1922 juopumuk- nousua viime vuonna vahvistavat myös-
20417: sesta syytetyistä 65 % kuului työväes- kin poliisin takavarikot, jotka tekivät
20418: töön tai sitä vastaavaan luokkaan, 10% 70,000 lit>raa vuonna. 1002 ja 226,000 litraa
20419: maanviljelijöihin ja 20 % muihin. Vuon- vuonna 1923. Sitä vahvistaa myöskin
20420: na 1924 oli työväkeä 70 %, maanviljeli- apteekkikulutuksen väheneminen ja vä-
20421: jöitä 9 % ja muita 21 % - mikä viit- kiviinan ja väkijuomien hintojen alene-
20422: taa siihen. että; juopottelu vihneksi mai- minen runsaana rehoittavassa salakau-
20423: nittuna vuonna on suhteellisesti enim- passa.
20424: män lisääntynyt työväestön keskuu- Salapoltolla valmistetun väkiviinan
20425: dessa. määrä on epävarmin tekijä kieltolain-
20426: Kuinka suuri alkoholinkulutus nau- aikaisen kulutuksen laskelmissa. Ilmi-
20427: tinto- tai huumausaineena on kieltokau- saatujen valmistusrikosten lukumäärän
20428: tena ollut, sitä ei tietenkään voi ihan nojalla voi salapoltolla valmistetun mää-
20429: täsmälleen todeta. Mutta todennäköi- rän arvioida 700,000 litraksi a 100 %
20430: syyspäätelmät ovat kuitenkin mahdol- vuonna :L!f20, 600!000 litraksi vuonna
20431: lisia. 1921, 400,000 litraksi vuonna 1922 ja
20432: Mitä ensinnäkin tulee .,lailliseen": s. o. 200;000 litraksi vuonna 192'3.. Hävitetty-
20433: lääke- ja teknillisiin tarkoituksiin käy- jen salapolttimaiden luku oli vuonna
20434: tettyyn kulutukseen, voi sen jokseenkin :L922 1,269,. mut.ta oli vuonna 10013 vähen~
20435: tarkalleen osoittaa. Näihin tarkoituk- tynyt 1_oo3:iksL Maahan kaadettu pirtu-
20436: siin valtion alkoholiliikkeestä apteekkei- maara oli vuonna 1922 45,000 litraa,
20437: hin ja teknillisiin laitoksiin luovutetusta mutta vuonna 1923 ainoastaan 25,000
20438: määrästä teki nautintoaineeksi käytetty litraa. Nämäkin seikat osoittavat sitä
20439: osa laskelmien mukaan, joita tuskin käy- valtavaa laajuutta, mihin salakuljetus
20440: nee kiistäminen, vuonn·a 1920 450,000 viime aikoina on paisunut: salaa maa-
20441: litraa a JOO%~ vuonna 1.921600,000 litraa, han tuotu ·saksalainen ja virolainen väki-
20442: vuonna 1922 11100,000 litraa ja vuonna viina tunkee tieltään salapoHtoviinan
20443: 1923 680,000 litraa. myöskin rannikolta kaukana olevilta
20444: Laitonta kulutusta ei ole yhtä helppo seuduilta.
20445: todeta. Salakuljettajien maahan tuo- ·Yllä esitetty.jeru laskelmien ja arvioi-
20446: masta määrästä on kuitenkin tilastolli- den mukaan olisi alkoholinkulutus nau-
20447: sia tietoja, joiden nojalla käy tekemi- tintoaineena kieltokauden aikana pyö-
20448: nen todennäköisyyslaskelmia. Tullivi- rein luvuin ollut: 1920 2,000,000 litraa a
20449: ranomaiset takavarikoivat vuonna 1920 100 %, 1921 1,800,000 litraa, 1J922 3,100,000
20450: noin 100,000 litraa a 100 %, vuonna 1921 litraa ja 1923 5,200,000 litraa. Kun sama
20451: noin 70,000 litraa, vuonna 1922 noin kulutus vuonna 1913 oli 3,900,000 litraa,
20452: 180,000 litraa ja 1923 noin 480,000 litraa. on siis kahtena ensimäisenä kielto-
20453: Jos oletetaan että takavarikoitu erä on vuonna kulutus alentunut noin puoleen
20454: IV,1.- 'Schauman y. m. 491
20455:
20456: .siitä, mitä se oli viimeisenä maailman- meenpanon ja epäonnistumisen jälkeen
20457: sodan edellisenä vuonna, kolmantena hyvin vaikeaa. Ruotsalainen henkilö-
20458: kieltovuonna alentunut vain hiukan, kohtaista kontrollia edellyttävä järjes-
20459: mutta neljäntenä tuntuvasti enentynyt, telmä olisi kenties ennen voinut sovel-
20460: Tässä on huomattava, eHä kieltokau- tua meidänkin oloihimme; nyt olisi sitä
20461: tena nautitaan melkein yksinomaan vä- mahdoton täällä voimassa pitää. On sen-
20462: keviä väkiviinajuomia tai -sekoituksia, vuoksi pakko palata pääasiallisesti sii-
20463: kun ennen sotaa kolmasosa kulu tetusta hen lainsäädäntöön, joka oli voimassa
20464: alkoholimäärästä ,sisältyi viineihin ja ennen sotaa ja joka suuressa määrässä
20465: mallasjuomiin. oli vaikuttanut siihen, että alkoholinku-
20466: Surkean kuvan antaa siis tilastollinen lutus Suomessa oli vähäisempi kuin mis-
20467: valaisu nykyisestä tilasta. Kaikki ovat- sään muussa Europan maassa. Näyt-
20468: kin yhtä mieltä siitä, että tätä ei voi tää kuitenkin välttämättömältä tehdä
20469: enää jatkua. Mutta tiestä, mille nyt on alkoholiliike tulevaisuudessa valtion yk-
20470: käytitvä, ollaan eri mieltä.. Muutamat sinoikeudeksi ja jättää sen käyttelyn ja
20471: - etupäässä ne, jotka ovat olleet innok- järjestelyn määräämisoikeus laajoilla
20472: kaimpia kieltoa aikaansaamaan - luu- v:alltmu1kisiHa v~wrusietuJILe v.a,lt1on eili-
20473: levat vieläkin koventamalla rangaistuk- melle. Alkoholinliikkeestä kertyvä voitto
20474: sia ja pakkokeinoja sekä tarmokkaasti pitäisi käyttää määrättyihin yleishyö-
20475: vastustamaHa salakuljetusta voivansa dyllisiin tarkoituksiin (vanhuudenva-
20476: saada kiellon tehokkaaksi. Mutta toi- kuutukseen, raittiustyön edistämiseen).
20477: saalta alkaa yhä laajemmille piireille Tämä ei estä valtiota tulli- ja kulutus-
20478: käydä selväksi että tämä ei onnistu ja maksuilla saamasta suoranaista tuloa
20479: että pelastus on mahdollinen vain toi- tästä liikkeestä, josta nykyään yksityi-
20480: sen Jaa tuisehla; ilainsäädännöHä~ 'jolka ei set saavat moniin kymmeniin miljooniin
20481: katso alkoholipitoisten juomien nautti- nousevan voiton.
20482: mista rikokseksi, mutta joka sopivilla Kun hallituksen puolelta ei ole odo-
20483: keinoilla radoittaa niiden käyttämistä. tettavissa aloitetta nykyisen alkoholi-
20484: Paitsi että alkoholinkulutus erinäisillä lainsäädännön muuttamiseen, mutta toi-
20485: paikkakunnilla, jotka nyt ovat pahim- selta puolen oikeusneuvos Allan Ser-
20486: min salakaupan turmelevan vaikutuk- lachiuksen yksissä neuvoin muiden hen-
20487: sen alaisia, kiellosta luopumalla vähe- kilöiden kanssa laatima täydellinen eh-
20488: nisi, voitettaisiin sillä ennen kaikkea se, dotus uudeksi alkoholilainsäädännöksi
20489: että lain alentunut arvovalta palautuisi on valmiina, olen katsonut pitäväni esit-
20490: ja aikaansaataisiin raittiustyölle tuke- tää tämän ehdotuksen Eduskunnan har-
20491: vampi perusta kuin yleisesti rikottu kittavaksi. Lähemmin selostamatta la-
20492: kielto. kiehdotuksen perusteluita, saan siis
20493: Sellaisen rajoituslainsäädännön ehdot- kunnioittaen ehd'Oittaa,
20494: taminen, joka todella voidaan toteuttaa että Eduskunta hyväksyWi seu-
20495: ja saada noudatetuksi, on kiellon toi- raavan lain:
20496: 492 IV,1. - VäkijuomaJa:ki.
20497:
20498:
20499: I.a ki
20500: väkijuomain valmistuksesta, maahantuonnista ja kaupasta.
20501:
20502: Eduskunnan päätöksQn mukaisesti säädetään täten:
20503:
20504: 1 LUKU. myyntiin toiselle. Väkijuomain valmis-
20505: Yleiset säännökset. tus ja anniskelu voidaan sitä va,st.oin luo-
20506: vuttaa toiselle sen mukaan kuin tässä
20507: '1 ,§ •.
20508: laissa säädetään.
20509: Väkijuomilla tarkoitetaan tässä laissa
20510: kaikkia aineita, jotka,. ollessaan+15 as- 5 §.
20511: tetta Celsiuksen mukaan, sisältävät Valtion väkijuomaliikettä harjoitta-
20512: enemmän kuin 2 1 / 4 painoprosenttia ety- van yhtiön toimintaa valvoo 5-jäseninen
20513: lialkoholia. tarkastusneuvosto, jonka puheenjohta-
20514: jan ja jäsenet valtioneuvosto määrää
20515: 2 '§. kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä
20516: Väkijuomain valmistus, maahantuonti määrätään kuitenJdn ensi kerralla kaksi
20517: ja kauppa on valtion yksinomaisena oi- ainoastaan yhdeksi ja kaksi ainoastaan
20518: keutena sen mukaan kuin tässä laissa kahdeksi vuodeksi.
20519: säädetään.
20520: Denaturoitujen alkoholipitoisten ai- 6 .§.
20521: neiden valmistuksesta. maahantuonnista ~Väkijuomain kauppa on järjestettävä
20522: ja myynnistä sekä alkoholipitoisten ai- siten, eHä sillä a.iheutetaan niin väihän
20523: neiden myynnistä apteekeissa säädetään vahinkoa kuin suinkin ja että väkijuo-
20524: erikseen. main käyttö supistuu mahdollisimman
20525: 3 § .. vähään. Tarkastusneuvoston kaikkien
20526: Sellaisten mallasjuomain valmistuk- toimenpiteiden tulee pyrkiä toteutta-
20527: sesta, maahantuonnista ja kaupasta, maan tätä tarkoitusta.
20528: jotka sisältävät vähemmän kuin 2 1 / 4
20529: painoprosenttia alkoholia, olkoon voi-
20530: massa mitä miedoista mallasjuomista on 7 '§.
20531: säädetty tahi säädetään. Kullekin paikkakunnalle, jolla väki-
20532: juomayhtiö harjottaa väkijuomaliikettä,
20533: 4 :§. asettakoon kunnan valtuusto yhden ja
20534: Valtiolle tämän lain mukaan kuulu- maaherra yhden tarkastajan pitämään
20535: vaa oikeutta väkijuomain valmistuk- silmällä, että väkijuomaliikkeessä nou-
20536: see~ maahantuontiin ja kauppaan har- datetaan tämän lain säännöksiä ja tar-
20537: jottaa · valtio osakeyhtiön kautta, jossa koitusta sekä tarkastusneuvoston anta-
20538: valtio omistaa sellaisen osake-enemmis- mia määräyksiä.
20539: tön, että valtiolla on ehdoton määrää- Näillä tarkastajilla on sama oikeus
20540: misvalta yhtiön asioissa, ja joka ei saa yhtiön paikallisen liiketoiminnan tar-
20541: harjottaa muuta liiketoimintaa. kastamiseen kuin tarkastusneuvostosta
20542: Valtion väkijuomaliikettä harjottava on 14 §:n, 1, 2 ja 3 momenteissa sanottu
20543: yhtiö ei saa luovuttaa oikeuttansa väki- ja tulee heidän, milloin havaitsevat
20544: juomain maahantuontiin ja vähittäis- syytä olevan, tehdä tarkastusneuvostolle
20545: IV,.1. - Schauman y. m. 493
20546:
20547: huomautuksensa yhtiön liikkeen hoi- viin tarkoituksiin tarkastusneuvoston
20548: dosta paikkakunnalla ja ehdotuksensa harkinnan mukaan; ja
20549: epäkohtien poistamiseksi sekä vuosittain c) loput 15 % kroonillisesti väkijuo-
20550: antaa tarkastusneuvostolle kertomus mia väärinkäyttävien henkilöiden eris-
20551: toiminnastaan edellisenä vuonna. tämiseen ja parantamiseen.
20552: Tarkastajille maksettavat palkkiot
20553: määrää tarkastusneuvosto. 10 §.
20554: Väkijuomayhtiö on vapaa kaikista
20555: välittömistä veroista valtiolle, kunnalle
20556: ja kirkolle.
20557: 2 LUKU.
20558: V äkijuomayhtiö. 11 ~.
20559: Väkijuomayhtiön hallituksen Jasen-
20560: 8 §. ten, yhtiön myynti-' ja anniskelupaik-
20561: Valtion väkijuomaliikettä harjottavan kain hoitajain sekä muiden yhtiön pal-
20562: yhtiön perustamisessa ja toiminnassa veluksessa olevain henkilöiden palk-
20563: noudatetaan, mitä osakeyhtiöistä on sää- kaukset on alistettava tarkastusneuvos-
20564: detty, mikäli tässä laissa ei toisin sää- ton vahvistettaviksi älköönkä niitä mil-
20565: detä. lään tavoin tehtäkö riippuviksi yhtiön
20566: Ministeri, oikeuskansleri ja oikeus- tuloista tai voitosta tahi myydyn tahi
20567: kanslerinapulainen, yli- ja alituomari, anniskellun tavaran määrästä. Tässä
20568: maaherra, lääninsihteeri, lääninkam- mainitut henkilöt älkööt myöskään mis-
20569: reeri, kruununvouti, nimismies, kaupun- sään muodossa ottako hyvitystä sitou-
20570: ginviskaali, poliisimestari ja muu po- muksista, joita yhtiö tekee, yhtiön .sopi-
20571: liisilaitokseen kuuluva, kirlwllis- ja muskumppanilta.
20572: kouluviraston virka- ja palvelusmiehet,
20573: tulliviraston virka- ja palvelusmiehet,
20574: lääkärit ja apteekkarit sekä muut hen- 3 LUKU.
20575: kilöt, joiden tulee virkansa puolesta val- Tarkastusneuvosto;
20576: voa tärrnän lain noudattamista, älkööt
20577: olko väkijuomayhtiön osakkaina. 12 §.
20578: Tarkastusneuvoston jäsenenä ei saa
20579: 9 ~. olla valtion väkijuomaliikettä harjotta-
20580: Väkijuomayhtiön liikkeestä kerty- van yhtiön osakas, johtokunnan jäsen
20581: västä vuosivoitosta on se, mikä jää, kun eikä sen palveluksessa oleva henkilö
20582: siitä on erotettu kohtuullinen määrä yr- eikä myöskään viralliseen syyttäjistöön
20583: tiön vararahastoksi, käytettävä seuraa- tai poli~sikuntaan kuuluva virkamies
20584: vasti: eikä henkilö, jolle väkijuomayhtiö on
20585: 1) osakkeenomistajille jaetaan vuosit- luovuttanut oikeuden väkijuomain val-
20586: tain johtavien yksityspankkien toiminta- mistamiseen tai anniskelemiseen tahi
20587: vuoden ajalla maksamaa korkeinta tal- joka on osakkaana tai johtokunnan jä-
20588: letuskorkoa vastaava osinko; senenä yhtiössä, jolle tuollainen oikeus
20589: ~) ylijäämästä luovutetaan: on luovutettu.
20590: a) 80 % yleiseen vanhuus- ja työky-
20591: vyttömyysvakuutusrahastoon; 13 '§.
20592: b} 5 % Buoranaisesti raittiutta edistä- Tarkastusneuvoston asiana on,
20593: 494 IV,1. - ViikijuomaJa:ki.
20594:
20595: 1) päättää vähittäismyymäläin ja an- kokouksista yhtä pitkää aikaa ennen
20596: niskelujen avaamisesta sellaisilla paik- kuin kutsumus kokoukseen yhtiöjärjes-
20597: kakunnilla, joilla väkijuomyhtiö on oi- tyksen mukaan on lähetettävä.
20598: keutettu väkijuomaliikkeen harjoitta- .Jos tarkastusneuvosto havaitsee jon-
20599: miseen; kun väkijuomayhtiön palveluksessa ole-
20600: 2) asianomaist-a. kunnanvaltuustoa kuul- van henkilön toimeensa sopima ttomaksi,
20601: tuaan määrätä kullekin,- paikkakunnalle tulee yhtiön, saatuaan siitä kirjallisen
20602: asetettavien myynti- ja anniskelupaik- määräyksen, heti erottaa sellainen hen-
20603: kojen lukumäärä ja niiden paikat, äl- kilö palveluksestaa~.
20604: köönkä ilman pakottavia syitä poi-
20605: kettmko v:alrtuuston Jausunnosta; 15 §.
20606: 3) määrätä ne suurimmat ja vähim- Tarkastusneuvoston antamaa maa-
20607: mät määrät väkijuomia, jotka kerral- räystä on väkijuomayhtiön ehdottomasti
20608: l,aan 'saadaan ,samalle ostajalle myydä tai noudatettava; milloin niskoittelua ta-
20609: anniskella; pahtuu, tulee asianomaisten viranomais-
20610: 4) vahvistaa väkijuomain myynti- ja ten antaa tarkastusneuvoston määräyk-
20611: anniskeluhinnat, kuitenkin niin, että sen täytäntöönpanemista varten tarpeel-
20612: kunkin lajin yksikköhinta on oleva lista virka-apua; ja ilmoittakoon tarkas-
20613: sama myydyn määrän suuruuteen katso- tusneuvosto, milloin syytä on, asiasta
20614: matta; valtioneuvostolle asianmukaisiin toi-
20615: 5)t määrätä väkijuomayhtiön valmis- menpiteisiin ryhtymistä varten niskoit-
20616: tettavieu, ostettavien, myytävien ja an- telun toistumisen ehkäisemiseksi.
20617: niskeltavien väkijuomien laadut ja alko-
20618: holipitoisuudet; ja 16 §.
20619: 6) määrätä muista väkijuomaliikkeen Lähemmät määräykset tarkastusneu-
20620: harjottamisen yhteydessä olevista sei- voston toiminnasta annetaan tarkastus-
20621: koista. neuvoston johtosäännÖ8sä, joka vah-vis-
20622: 14 §. tetaan asetuksella.
20623: Tarkastusneuvostolla ja sen jäsenillä
20624: on oikeus koska tahansa päästä tarkas- 17 §.
20625: tamaan väkijuomayhtiön tehtaita, va- Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain
20626: rastoja ja huoneistoja, yhtiön sekä sen tarkastusneuvoston palkkauksen ja me-
20627: vähittäismyynti-. ja anniskelupaikkojen noarvion.
20628: kirjanpitoa, kirjevaihtoa, rekistereitä ja Kaikki tarkastusneuvoston sekä pai-
20629: muita asiakirjoja sekä yleensä yhtiön kallisten tarkastajain palkkaukset ja
20630: hallintoa ja hoitoa. kustannukset suoritetaan väkijuomayh-
20631: Yhtiön tulee vaadittaessa antaa tar- tiön v.aroista niinkuin yhtiön liikkeen
20632: kastusneuvostolle tarkat ja yksi,tyiskoh- harjottamisesta johtuvat muut kulungit.
20633: taiset tiedot kaikista yhtiön toimintaan
20634: kuuluvista seikoista.
20635: Tarkastusneuvoston siihen maaraa- 4 LUKU.
20636: millä edustajilla on oikeus olla läsnä ja V äkijuomain valmistus ja maahan-
20637: käyttää puhevaltaa väkijuomayhtiön tuonti.
20638: johtokunnan- ja yhtiökokouksissa, ja on
20639: sitä varten tarkastusneuvostolle kirjal- 18 §.
20640: lisesti ilmoitettava kaikista sellaisista Tarkastusneuvosto määrää, mitä lajia.
20641: IV,t. ~ ~~oman y. 111. 495
20642:
20643: väkijuomia väkijuomayhtiön on koti- liikettä rajoittavia ehtoja, on annettava
20644: maassa valmistettava ja mitä lajia niitä kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
20645: on ulkomailta tuotava. Asianomaisen kunnan valtuuston suos-
20646: tumuksella voidaan väkijuomain annis-
20647: 19 §. kelu · vuosittain sallia maaseudullakin,
20648: Väkijuomayhtiö saa tarkastusneuvos- missä matkailijaliikenteen etujen katso-
20649: ton suostumuksella määräajaksi, kor- taan sitä erityisesti puoltavan.
20650: keintaan kolmeksi 11 vuodeksi kerrallaan, Tarkastusneuvosto saa harkintansa
20651: antaa väkijuomain tai jonkun väkijuo- mukaan antaa vuodeksi kerrallaan lu-
20652: malajin valmistuksen väkijuomayhtiön van anniskelun harjoittamiseen myöskin
20653: laskuun yksityisille liikkeenharjoitta- matkustajalaivalla, joka kulkee Suomen
20654: jille tai yhtiöille, etupäässä sellaisille ja ulkomaiden välillä, sekä laivan koti-
20655: teollisuuslaitoksille, jotka valmistavat kunnan valtuuston suostumuksella, mat-
20656: alkoholia varsinaisen teollisuutensa si- kustajalaivalla, joka kulkee useampien
20657: vutuotteena, mikäli tarkastusneuvosto kuntien alueella, ei kuitenkaan laivan
20658: katsoo sen voivan edullisesti ja tämän satamassa ollessa.
20659: lain tarkoituksen mukaisesti tapahtua.
20660: 23 ·§.
20661: 20 §. Vähittäismyyntipaikassa saa väkijuo-
20662: ~Tarkastusneuvoston on määrättävä, mia antaa ostajalle ainoastaan poisvie-
20663: millä ehdoilla ja millaisen tarkastuksen täväksi, vaan ei paikalla nautittavaksi.
20664: alaisena väkijuomain valmistus, joka on ,Myyntipaikasta älköön väkijuomia os-
20665: annettu yksityiselle Iiikkeenharjoitta- tajalle lähetettäkö.
20666: jalie tai yhtiölle, on tapahtuva.
20667: 24 §.
20668: 21,§. Väkijuomia saa myydä ainoastaan
20669: Väkijuomayhtiön maahantuomiin vä- arkipäivinä kello kymmenestä aamulla
20670: kijuomiin nähden noudatettakoon mitä kello kolmeen iltapäivällä. Sunnuntain
20671: muutoin tavarain maahantuonnista on ja muut pyhäpäivän edellisenä ja jälkei-
20672: säädetty. senä päivänä sekä pääsiäisen edellisellä
20673: viikolla, kesäkuun 16-2'2 päivänä ja
20674: joulukuun 15-00 päivinä älköön kuiten-
20675: 5 LUKU. kaan väkijuomia myytäkö.
20676: V äkijuomain myynti ja anniskelu. Milloin tarkastusneuvosto katsoo eri-
20677: tyisten asianhaarain vaativan, on sillä
20678: 2"2 ,§. oikeus 1 momentissa säädettyjen määrä-
20679: Väkijuomayhtiö on oikeutettu harjot- aikojen lisäksi joko osaksi tahi kokonaan
20680: tamaan väkijuomain myyntiä ja annis- kieltää väkijuomain myyminen jollakin
20681: kelua jokaisessa kaupungissa, jossa on paikkakunnalla tahi koko maassa mää-
20682: lääninhallitus. räaikoina taikka supistaa päivittäistä
20683: Muissa kaupungeissa saa yhtiö myydä myyntiaikaa.
20684: tai anniskella väkijuomia ainoastaan,
20685: jos kaupungin valtuusto on antanut 25 .§.
20686: suostumuksensa väkijuomain myymi- 'Joka haluaa ostaa väkijuomia, on
20687: seen tahi anniskelemiseen. Kaupungin velvollinen antamaan myyntipaikan
20688: valtuuston suostumus, johon voi liittyä hoitajalle kirjallisen ostohakemuksen
20689: 496 IV,t, - ViikijuomaJaki.
20690:
20691: sekä antamaan siinä itsestään ne tiedot 28 §.
20692: sekä täyttämään ne ehdot, jotka tarkas- Joka arvelee myyntipaikan hoitajan
20693: tusneuvosto on määrännyt. perusteettomasti kieltäytyneen myy-
20694: Kunkin henkilön ostokset on myynti- mästä hänelle väkijuomia tahi väkijuo-
20695: paikassa tarkastusneuvoston maaraa- mayhtiön muutoin asiassa, josta tarkas-
20696: mällä tavalla rekisteröitävä niin, että tusneuvosto on oikeutettu määräämään,
20697: hänen ostamainsa väkijuomain määrä rYJhtyneen !toimenpiteeseen, joka lo~kaa
20698: aina on helposti todettavissa. hänen yksityistä oikeuttansa tahi on
20699: vastoin tämän lain tarkoitusta, olkoon
20700: oikeutettu kirjallisesti vaatimaan tar-
20701: 00 §. kastusneuvostolta siihen oikaisua.
20702: Myyntipaikan hoitaja on tarkastus- Tarkastusneuvoston päätöksestä sel-
20703: neuvoston antamien ohjeiden mukaan laisessa asiassa ei saa valitusta tehdä.
20704: velvollinen kieltäytymään myymästä
20705: väkijuomia henkilölle, jonka ostokset 29 1§.
20706: ilmeisesti ylittävät sen määrän, mitä Kaksi tahi useampia henkilöitä älköön
20707: hän kohtuudella voi omiin tarpeisiinsa yhtykö ostamaan väkijuomia niitä kes-
20708: käyttää. kenään jakaaksensa.
20709:
20710: 'lfl 1§. 30 ,§.
20711: Väkijuomia ei saa myydä: Älköön kukaan olko korvausta vas-
20712: 1) henkilölle, joka ilmeisesti on 21 taan tahi korvauksetta yleisölle avulli-
20713: vuotta nuorempi; sena väkijuomain hankkimisessa tai lä-
20714: 2) sotaväen miehistöön tai alipäällys- hettämisessä.
20715: töön kuuluvalle ilman asianomaisen
20716: päällystön siihen antamaa lupakirjaa; 31 §.
20717: 3) juovuksissa olevalle henkilölle; Väkijuomain anniskeleminen saa ta-
20718: 4) sille, joka kahden·viime vuoden ku- pahtua ainoastaan täydellisen ravintola-
20719: luessa on tuomittu rangaistukseen juo- liikkeen yhteydessä sillä tavoin kuin
20720: pumuksest.a.; tarkastusneuvosto lähemmin määrää.
20721: 5) sille, joka kolmen viime vuoden ku- Anniskelussa saadaan myydä väkijuo-
20722: luessa on tuomittu tai kärsinyt rangais- mia ainoastaan paikalla naRtittavaksi,
20723: tuksen väkijuomain luvattomasta val- vaan ei poisvietäväksi.
20724: mistamisesta, maahantuonnista tai
20725: myynnistä taikka muusta rikkomuk- 32 §.
20726: sesta tätä lakia vastaan;. Väkijuomayhtiö saa tarkastusneuvos-
20727: 6) sille,, joka kolmen viime vuoden ku- ton suostumuksella antaa yksityiselle
20728: luessa on ollut irtolaisuuden vuoksi ylei- henkilölle oikeuden täydellisen ravinto-
20729: sessä työssä; laliikkeen yhteydessä anniskella väki-
20730: 7) tarkastusneuvoston määräämänä juomia tahi jotakin ladia väkijuomia
20731: aikana sille, jolle tarkastusneuvosto on väkijuomayhtiön laskuun.
20732: kieltänyt myymästä väkijuomia.
20733: ,Jos tässä pykälässä mainittu tuomio 33 '§.
20734: tai määräys on kumottu tai peruutettu, Tarkastusneuvoston on määrättävä,
20735: älköön tämän pykälän säännöksiä sovel- millä ehdoilla ja millaisen tarkastuksen
20736: lutettako. alaisena väkijuomain anniskelu, joka on
20737: IV,l . ...._ StJIIau.man y. m. 497
20738: annettu yksityiselle henkilölle, on ta- iho- ja haju.vettä y. m. sellaisia aineita,
20739: pahtuva. joita ei ole denaturoitu tai joiden käyt-
20740: .Jos se, jolle on annettu oikeus väki- tämistä juovutustarkoitukseen ei muu-
20741: juomain anniskeluun, on menettänyt toin ole tehty ilmeisesti mahdotto-
20742: tarkastusneuvoston luottamuksen, on maksi, älköön pidettäkö kaupan.
20743: neuvostolla oikeus peruuttaa hänelle an-
20744: nettu anniskeluoikeus, ilman korvaus- 38 §.
20745: velvollisuutta.
20746: Joka tämän lain sääunösten mukaan
20747: 34 §. ei ole oikeutettu väkijuomien vähittäis-
20748: Väkijuomia älköön anniskeltako en- myyntiin tai anniskeluun, älköön mil-
20749: nen kello kolmea iltapäivällä eikä jäl- lään verukkeella väkijuomia toiselle
20750: luovuttako. Väkijuomain vaihtokauppa
20751: keen kello kahdentoista yöllä.
20752: Tarkastusneuvosto määrää 1 momen- ja lainaaminen, samoin kuin niiden käyt-
20753: tissa säädetyissä rajoissa, minä aikana täminen tavalla tai toisella rahan vas-
20754: tikkeena, pidettäköön myymisen veroi-
20755: anniskeleminen saa kussakin ravinto-
20756: sena.
20757: lassa tapahtua, huomioon ottaen kuiten-
20758: kin, että anniskeleminen on joka tapauk- Jos joku tahtoo kestitykseksi tarjota
20759: sessa lopetettava tuntia ennen kuin ra- toiselle väkijuomia, älköön siitä min-
20760: vintola siitä annettujen määräysten mu- kään nimellistä hyvitystä pidätettäkö
20761: kaan on suljettava. tahi vastaanotettako; muuten on sellai-
20762: Tarkastusneuvostolla on myöskin val- nenkin tarjoilu luvattomaksi myynniksi
20763: luettava.
20764: ta kieltää anniskelu joko osaksi tahi ko-
20765: konaan jollakin paikkakunnalla tahi Niinikään on Iuvattornana myyntinä
20766: koko maassa tarkastusneuvoston mää- pidettävä, jos se, joka pitää avointa
20767: rääminä aikoina taikka supistaa ylei- kauppapuotia, siinä tai sen yhteydessä
20768: sesti määräämäänsä anniskeluaikaa. lahjaksi antaa tai tarjoilee väkijuomia.
20769:
20770: 35 .§.
20771: 6 LUKU.
20772: Väkijuomia ei saa anniskella henki-
20773: lölle, joka ilmeisesti on 21 vuotta nuo- V äkijuomain hallussapito ja kuljetus.
20774: rempi, eikä sotaväen miehistöön tai ali-
20775: päällystöön kuuluvalle henkilölle ilman 39 §.
20776: asianomaisen päällystön siihen antamaa Älköön kukaan muu kuin väkijuoma-
20777: lupakirjaa eikä myöskään sille, joka on yhtiö tahi se, joka väkijuomayhtiön las-
20778: juovuksissa. kuun valmistaa tai anniskelee väkijuo-
20779: mia, .pitäkö ker,rallaan .hallussaan väki-
20780: 36 §. juomia enempää kuin 20 litraa.
20781: Väkijuomia älköön vähittäin myy- Jos joku haluaa yhdellä kertaa hallus-
20782: täessä tahi anniskeltaessa velaksi annet- saan pitää väkijuomia suuremman va-
20783: tako älköönkä vaihtokaupalla tai pant- raston kuin 1 momentissa sanotaan, il-
20784: tia vastaan luovutettako. moittakoon siitä kaupungissa maistraa-
20785: tille ja maalla kruununnimismiehelle,
20786: 37 ~. joiden tulee, elleivät erityiset asianhaa-
20787: Sellaista alkoholipitoista lakkaver- rat aiheuta kieltoa, antaa siihen kirjal-
20788: nissaa, polityyriä sekä hammas-, hius-, linen lupa.
20789:
20790: 63
20791: 498 IV,1 • .,..... Vakijuoma.laki.
20792:
20793: 40 §. 7 LUKU.
20794: Kun väkijuomia väkijuomayhtiön las- Rangaistukset tämän lain rikkomisesta.
20795: kuun kuljetetaan, tulee niiden mukana
20796: aina seurata tarkastusneuvoston antama 44 ·§.
20797: todistus tahi tarkastusneuvoston hyväk- Joka luvattomasti valmistaa tai val-
20798: symisellä varustettu rahtikirja, joka mistuttaa väkijuomia tai sitä yrittää
20799: selvästi osoittaa, että kuljetettavat väki- tahi erottaa denaturoimisainetta dena-
20800: juomat ovat väkijuomayhtiölle laillisesti turoidusta väkijuomasta, rangaistakoon
20801: kuuluvia. ~ ensi kerralla vähintään kahdellakymme-
20802: nellä ja enintään viidelläkymmenellä
20803: 41 §. päiväsakolla sekä rikkomuksen uusies-
20804: Jokaisen astian, jossa väkijuomia vä- saan vähintään viidelläkymmenellä päi-
20805: kijuomayhtiön myyntipaikasta ostajalle väsakolla tahi vankeudella.
20806: annetaan, tulee olla varustettu jollakin ,Jos joku ottaa luvattoman väkijuo-
20807: tarkastusneuvoston määräämällä ja as- main valmistamisen ammatikseen tai
20808: tiaa avattaessa rikkimurtuvalla merkin- tavakseen, rangaistakoon vankeudella.
20809: nällä, joka selvästi osoittaa, että astia Luvattomasti valmistetut väkijuomat
20810: sisältöineen on väkijuomayhtiön myymä. ja mäski astioineen sekä valmistuskojeet
20811: olkoot menetetyt.
20812:
20813: 42 §. 45 .§.
20814: Väkijuomayhtiöltä ostettuja väkijuo- Luvattomasta väkijuomain maahan-
20815: mia saakoon jokainen vapaasti kuljettaa. tuonnista rangaistakoon niinkuin sala-
20816: Jos väkijuomia kuljetetaan enemmän kuljetuksesta on erikseen säädetty.
20817: /kuin 20 litraa, pitää kuitenkin koko kul-
20818: jetetun määrän mukana olla joko myyn- 46 §.
20819: tipaikan hoitajan tahi, 39 §:n 2 momen- Joka luvattomasti myy tai anniskelee
20820: tissa mainittua väkijuomavarastoa toi- tahi kaupaksi tarjoo väkijuomia tahi
20821: seen paikkaan .siirrettäessä, siinä maini- muulla tavoin käyttää niitä rahan vas-
20822: tun viranomaisen antama todistus, jossa tikkeena, rangaistakoon ensi kerralla vä-
20823: on mainittava väkijuomain myynti- hintään kymmenellä ja enintään kolmel-
20824: paikka taikka mainitun viranomaisen lakymmenellä päiväsakolla sekä rikko-
20825: lupakirja, väkijuomain omistajan ja kul- muksen uusiessaan vähintään kolmella-
20826: jettajan nimi ja kotipaikka, väkijuo- kymmenellä päiväsakolla tahi vankeu-
20827: main laatu ja määrä sekä paikka, mi- della.
20828: hin tavara on vietävä, niin myös mat- Ammattimaisesta tai tavanomaisesta
20829: kan mukaan sovitettu aika, jona todistus luvattomasta väkijuomain myynnistä
20830: on voimassa. tai anniskelusta rangai.stakoon vankeu-
20831: della.
20832: 43 §. Myytävänä oleva tavara sekä astiat,
20833: Menetetyksi tuomittujen väkijuomain joif'lsa sitä säilytetään, olkoot menetetyt;
20834: kuljettamista varten antakoon maalla pantti, joka on väkijuomista otettu, ol-
20835: kruununvouti tai kruununnimismies ja koon myöskin menetetty ja älköön mak-
20836: kaupungissa kaupunginviskaali tarpeel- sua tuomittako väkijuomasta, joka on
20837: lisen passituksen. velaksi annettu.
20838: IV.,1. -,... Sehanman y. m. 499
20839:
20840: 47 ·§. 52§.
20841: Jos se, jolle väkijuomayhtiö on anta- Rikkomuksesta, jonka 1sannän tieten
20842: nut oikeuden valmistaa väkijuomia, te- ja tahdosta tätä lakia vastaan tekee hä-
20843: kee itsensä syypääksi väkijuomain myy- nen talonväkensä tahi muu hänen työs-
20844: miseen, rangaistakoon vähintään sadalla sään oleva henkilö, vastaa isäntä niin-
20845: päiväsakolla ja menettäköön valmistus- kuin rikkomus olisi hänen itsensä · te-
20846: oikeutensa. kemä. Tu tkikoon oikeus, onko myöskin
20847: Jos se, joka on saanut oikeuden annis- se, joka rikkomuksen teki, rangaistuk-
20848: kella väkijuomia, ei noudata anniske- seen tuomittava.
20849: lusta tässä laissa tai tämän lain nojalla
20850: annettuja määräyksiä, rangaistakoon 53§.
20851: vähintään sadalla päiväsakolla ja me- Se, joka tämän lain rikkomisesta tuo-
20852: nettäköön anniskeluoikeu tensa. mitaan rangaistukseen, tuomittakoon
20853: myöskin menettämään rikkomuksen
20854: 48 §. tuottaman taloudellisen hyödyn niin-
20855: Väkijuomayhtiön toimihenkilö tai sen kuin rikoslaissa on säädetty.
20856: p.alveluk8essa oll·eva, joka rrkkoo tässä tai
20857: tämän lain nojalla väkijuomain myyn-
20858: nistä tahi anniskelusta annettuja mää- 8 LUKU.
20859: räyksiä, rangaistakoon vähintään sa- Erityisiä säännöksiä.
20860: dalla päiväsakolla ja menettäköön toi-
20861: mensa väkijuomayhtiössä. 54§.
20862: Mitä tässä laissa on säädetty väki-
20863: 49 §. juomain myynnistä, kuljettwmisesta ja
20864: Joka rikkoo tämän lain mäiäräyk8iä hallussapidosta, ei ole sovellutettava nii-
20865: väkijuomain kuljetuksesta tai hallussa- hin väkijuomiin, joita väkijuomayhtiö
20866: pidosta, rangaistakoon vähintään kah- myy apteekkeihin, tieteellisille laitok-
20867: dellakymmenellä päiväsakolla, ja luvat- sille, kirkollisiin tarkoituksiin ta·hi sel-
20868: tomasti kuljetettu tai säilytetty tavara laisille teollisuuslaitoksille, jotka tarvit-
20869: astioineen sekä kuljetusneuvot, juhta sevat alkoholipitoisia aineita työhönsä
20870: tahi alus, jonka pääasiallisena kuor- ja ovat tarkastusneuvostolta saaneet
20871: mana tahi lastina on ollut väkijuomia, joka kerran erityisen luvan niiden osta-
20872: mimetettäköön. miseen. Näihin tarkoituksiin väkijuo-
20873: mia myytäessä nouda tettakoon tarkas-
20874: 50§. tusneuvoston antamia määräyksiä; kui-
20875: Se, joka rikkoo 37 § :n säännöst.ä vas- tenkin tulee väkijuomia kuljetettaessa
20876: taan, rangaistakoon vähintään viidellä- näissäkin tapauksissa aina ta·varan mu-
20877: kymmenellä päiväsakolla. kana seurata 42 §:ssä mainittu todistus.
20878:
20879: 51§. 55§.
20880: Joka rikkoo 29 tahi 30 §:n säännöksiä Menetetyiksi tuomitut väkijuomat luo-
20881: vastaan, rangaistakoon vähintään kah- vutetaan väkijuomayhtiölle, joka niistä
20882: dellakymmenellä päiväsakolla, ja väki- suorittaa valtiorahastoon tarkastusneu-
20883: juomat astioineen julistettakoon menete- voston määräämän hinnan. Jos menete-
20884: tyiksi. tyksi tuomittu määrä on niin pieni tai
20885: IV,1. - Väkijnoma.laki.
20886:
20887: sitä laatua, ettei tarkastusneuvosto katso tämän lain rikkomisesta, tulee suorittaa
20888: sen arvon vastaavan kuljettamiskustan- haastemiehelle palkkio hänen toimitta-
20889: nuksia, on tavara todistettavasti maa- mistaan haasteista sekä kohtuullisesti
20890: han kaa~etta va. korvata syyttäjälle ja todistajille asiasta
20891: Kaikista läänissä menetetyiksi lain- aiheutuneet kulungit.
20892: voimaisesti tuomituista väkijuomista
20893: tulee maaherran neljännesvuosittain lä- ~ §.
20894: hettää luettelo tarkastusneuvostolle. Tarkemmat säännökset tämän lain
20895: täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
20896: 56 §.
20897: Kun syyte tehdään luvattomasta vä- 59§.
20898: kijuomain myynnistä tai anniskelusta, Tämä laki tulee voimaan ...... kuun
20899: voidaan ostaja, jos hänet havaitaan .... päivänä 192. .. Samalla lakkaavat
20900: muutoin esteettömäksi, kutsua todista- voimassa olemasta kesäkuun 1 päivänä
20901: jaksi ja häntä valalla kuulustaa. 192~ annettu kieltolaki ja kaikki sen no-
20902: jalla annetut määräykset.
20903: 57 §.
20904: Sen, joka tuomitaan rangaistukseen
20905:
20906:
20907:
20908: Helsingissä, toukokuun 15 päivänä 1924.
20909:
20910:
20911: Georg Schauman.
20912:
20913:
20914: Esitysehdotukseen yhtyvät:
20915:
20916:
20917: Axel Palmgren. Knut Molin.
20918: Otto J acobsson. John Österholm.
20919: Ragnar Furuhjelm. Ernst von Born.
20920: 601
20921:
20922: IV,2. - Edusk. esit. n:o 29.
20923:
20924:
20925:
20926:
20927: Gebhard y. m.: Ehdotus laiksi kätilöiden asettamisesta
20928: maaluiskuntiin sekä niiden palkkauksesta annetun
20929: lain muuttamisesta.
20930:
20931:
20932: E d u s k u n n a, ll e.
20933:
20934: Halli·tuksen es1itys tämän vuoden val- heellisesti stilisoitu, ja; 3 §:ään on jäälnyt
20935: tiopäivil:lle N :o 63 käitilöiden asettami- ilmeisesti painovirheestä aiheutunut vir-
20936: sesta maaJa,iskuntiin sekä niiden palk- heelfisyys. Sitä, paitsi tahtoisiroma saada
20937: kauksesta annetun lain muuttamisesta 5 §:n l mOlillentin toisiin: kumlruvaksli kuin
20938: sis•ä!Itää 'kaivatun ja hyvin tarpeellisen on Hallituksen esityksessä. Ehdotamme
20939: korjruuk<Sen kätilöiden asunto- ja palk- SilS
20940: kauso~oihin. !Kuitenkin kysymyksessä että Eduskunta hyväksyisi seu-
20941: olevan lruin 2 § on epäselvästi, jorpa vir- raavan lain:
20942:
20943:
20944:
20945: Laki
20946: kätilöiden asettamisesta maalaiskuntiin sekä niiden palkkauksesta
20947: annetun lain muuttamisesta.
20948:
20949: Eduskunn~ päätöksen mukaisesti sääidetään t1älten~ että kältilöiden asetta-
20950: misesJta~ maalaiskuntiin sekä niiden palkkauksesta:
20951: 6 pä!iväma helmikuuta 1900
20952: annetun lain 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 2 momentti, 5 ja 8 § 1 päivästä tammi-
20953: kuuta 11925 on muutettava näin kuuluvaksi:
20954:
20955: 2 §. sön palveluksessa oleva kätilö eikä.
20956: Kunnassa, jonik3J asukasluku henkikir- estettä rpanna hänen käyttämiseUeen
20957: jojen mukaarn ei ole yli viide:n.tuhannen, kunna:nikätHönä, niin on tämä kätilö
20958: tulee olla: väihintään yksi kätilö, ja suu- ·laskettava kunnankätilöiden lukumää-
20959: remmissa kunnissa lisäksi yksi käitilö jo- rään kuuluvaksi ja katsottava olevan
20960: kaista alkavaa kuudentuhannen asuk- samassa asemassa kuin kunnan.kätilö,
20961: kaan lukua kohti yli main·itun asukas- mitä virkavuosiin ja eläkkeeseen tulee.
20962: määrrälth
20963: 5. §.
20964: 3 § 2 momentti. Kiitillö, joka tämänr la~n mukaan on
20965: Jos kunnassa on yksityisen tai yhtei- kunrnan palveluksessa, saakoon pe1·us-
20966: 502' IV,2. - Maalaiskuutain kätilöt.
20967:
20968: palklmna vähintään 8,000 ma·rkkaa vuo- huonee,t, sekä ta;rpoolliset polttopuut
20969: dessa ja sen: lisälksi kunfilollisen, piirilää~ (j. n. e. kuten Hallituksen esityksessä.)
20970: kä:ri'llJ hyvälksymä n asunnon, johon! kuu-
20971: 1
20972:
20973:
20974: luu välhi.ntään yksi huone, keittiö ja 8 §.
20975: eteinen, sa;una ja muut tacyeellis,et ulko- (Kuten Hallitukesn esityksessä.)
20976:
20977:
20978:
20979: Helsingissä, toukokuun 16 p. 1924.
20980:
20981:
20982: Hedvig Gebhard. 0. H. Jussila.
20983: Elli Tavastähti. Mandi Hannula.
20984: Oskari Heikinheimo
20985: 503
20986:
20987: IV,s.- Edusk. esit. n:o 30.
20988:
20989:
20990:
20991:
20992: Neitiniemi: Ehdotus laiksi kätilöiden asettamisesta
20993: maalaiskuntiin sekä niiden palkkauksesta annetun
20994: lain 5 §:n muuttamisesta.
20995:
20996:
20997: ID >d u s k' u n n a. 11 e.
20998:
20999: Voirrnassa oleva1laki \k:ä:ti1öiden asetta- vel'lotaaiklka köylliäi·nhoitomenojen, koulu-
21000: misesta maalaiskuntiin ja nyt Eduskun- ja oppi'VIellv·ollisuus,lain rtuottamien lkus-
21001: nalle jätetty Hallituksen esitys käti- ta;nnus.ten y. m. s. vuo!ksi on llllY\t jo ylen-
21002: 1öiden asettamis<esta maala.isikunrtirim. sekä mä'rurinl suud, ei ikiunitien puolellta, tuleva
21003: niiden pallkikau!k!seslta annetun la>ifru muwt- kä tilöiden palkkaus voi tilannetrta kor-
21004: tamisesta eivät sellaisinaankaan voi riit- jata. ellei valtiotta ~saada tavaNista run-
21005: tävästi taata tal'lpeellisen kätiilömäärän sa·ampaa pa.llkkaustmääräraihaa k,ä•tilöjen
21006: saantia Lapin kuntiin ja muihin maam- pa}rok:aamiseen.
21007: me syrjäisiin, iharvaanasuttuihin ja vähä- Lisätyn 'V'altioavu1n saann1in iärikeyHä
21008: va·raisiin kuntiin. puol.taa emsin·niä\ldn olrojen a'lilm!Peräisyys,
21009: KätHöjen J'iM;täiVä>n •luikiumää'rän vä:lt- toiseksi kulkemisen vaikeudet huonotila
21010: tämä ttömyyttä ihmishenkien pelastus- teillä ja usein aiv.an tiettömilläkin väJ.i-
21011: työn ja 'Pienten lasten tärkeän ensiJhoi- ma·tkoilla, sillä tie~ksi ei voi sanoa Lrupin
21012: d<m ruvustaj.ana vaaditaan juuri niissä y, m. sama'llilais'ten seutujen syrtilälkyli>iin
21013: osissa maatamme, missä lääkärin saami- johtavia ko:t'1Pipolkuja, ja kolmanneksi
21014: nen .pitkien välimatkojen ja usein tiet- eli,ntarr'lpeiden ikal:leus, j-oka on kesikimää-
21015: tömien taipaleLden takaisiin syrjä1kyliin rin 50 % :ia ko11keampi kuin rautateiden
21016: pikaista avustusta toimittamaan, on va'l"si1la y. m. liikenneväylien ,läJhetty-
21017: useimmiiSSa 'tapauiksissa malhdoton. villä.
21018: Lapin ja maamme haTvaanasuttujen, Ellei kätilöjen palkat edellä mainituilla
21019: pinta-aioiltaan suunnattoman laajoje.n pailklk.alkuniniHa ole 2,000---..3,000 markkaa
21020: kurutien .asuda.nten tM-vet1ta ei riitä ensin- koTkeammat, kuin maamme parempi-
21021: k!ääm. rtyydytrtätmääm., yiksi ikät.ilö kuntaa osaisilla seuduilla, niin heidän saantinsa
21022: kohden. Tarvittaisiin kaikkiin laajapin- maihdoJ.lisuus on epäval'lLIIlaa..
21023: taisii•n kruntiicn, joissa väliima.tka t k:ir- Muutamissa PeTä-Lapin kunnissa olisi
21024: koHa eE kunrti.en ikesiku'ks1Sita• syrjälkyliin kätilöt palkattava ainakin rahapalkan
21025: ovat 50-120 kilornetxHn, useallll!Pia 'kät.i-- puolesta 1koloonaan vaiHion varoiUa. Täl-
21026: löitä. laisia kuntira owtt Enontekiö, Utsjoki ja
21027: UseLmma.t lkunnart pohjoi'sEJ!SSia, osassa Intall'i sekä P.et·samon alue.
21028: maa.t.amme ovat py!l'ikineet ja; ylhä enem-
21029: män :tuleiVat pyrkimään siilhen oloti:laam, Ehdiotan siis
21030: että saa.taisHn riitltlävä määiräJ klä!tilöitä, että Eduskunta hyväksyisi seu-
21031: mutta kun kuntien: veronmal~sajien raa1.mn lakiehdotuksen:
21032: IV,a. - Maalaisknntain kätilöt.
21033:
21034: Laki
21035: kätilöiden asettamisesta maalaiskuntiin sekä niiden palkkauksesta annetun
21036: lain 5 §:n muuttamisesta.
21037:
21038: Edusikunn~J:n päätölkse.n mu·kaisesti s·ä.ädetäiänl ,täten,, elttä ikä,tHöilden asettami-
21039: sesta maalaigkuntiin sek!ä niiden .pa'l!kka ulksesta 6 päi!Vänä. !helmikuuta 1920 anne-
21040: tum: 1lain '5 § l!J)äivästä tammikuuta 1925 on muutettava näin kuuluvaksi:
21041:
21042: 5 ~. seuiduissa :nauitt:ilva.t kun:na.t ylej,s.istä va-
21043: KätiiH~, jdka. tämän lain: muikaan on roista, aJ.Pu:ra,hana kätilöiden paikkaa-
21044: kurm,an1 pa!Lv.elmksessa, saaikoon perus- mista varten 7,000 markkaa vuodessa
21045: pa,liklkana vähi'IJJtään: 8.000 mariklkaa vuo- kutakin kätilöä kohden ja tulee kätilö-
21046: dessa ja sen lisälkSr ikunnohlisen, pii!ri- jen ;peru~palkk·ana näissä kunnis.sa olla
21047: läälkärin h>yvruksymlän rasunnon ja saunan vähintään 10,000 markkaa.
21048: selkä .taTpeeUtiselt poltt:topuwt, .tai• nläitä Jos ;j;oHekin lkummalle sen asemaan ja
21049: etuja va:stamva:n ralhaHisen korvauksen talouteen ka•tsoen käy vaikeaksi kätilön
21050: paikikalkunflllan >olojen mukaan. Kunnat pa,llkkaamineTI\, V•oi· va·lltio se11ai·s'ta ikrun-
21051: naut,ti1vat yleisistä var•ois,ta apmra'han.a taa avustaa yli sen määrän, mikä ·edel-
21052: kä tilöiden .pa,llkika•amisb varten, 4,000 lisessä' momentissa on maini<tJtu.
21053: maTik!k.aa kutaJkin lkäJtil.öä kohti', jonika Sitlä[>a.itsi s,aBNa;t lkäJti•föt, palveltuaan
21054: tämän 1arn mulkaalli 'tu[ee olla .krun:nran kuTimamlkäitHöinä 'Pa.lika•rukmotusta neli~
21055: palveluksessa. vuotislkaudelttal, ikerra<llaan ne:Ijä saidalta
21056: La;piin •kunnissa ja muis,s·a näiihin' ver- peru,spa1•kastat ja neljä er.i 1kertaa.
21057: rwttavissru syrjä.isissä vä!härvaraisissa
21058:
21059: Helsingi,ssä, toukokuun 14!Päi;vä,nä 1924.
21060:
21061: A. A. Neitiniemi.
21062: IV,4. - Anom. ehd n:o 13.
21063:
21064:
21065:
21066:
21067: Helo y. m.: Esityksen antamisesta mielisairashoidon
21068: saattamisesta valtion asiaksi.
21069:
21070:
21071: E d u s k u n n a 11 e.
21072:
21073: Valtiopäivät ovat useasti kiinnittäneet mittäin jatkuvasti mennyt sii1hen suun-
21074: huomiota mielisairashoidon järjestämi- taan, että sairashoito on siirtynyt yksi-
21075: seen sekä va.a tineet, että olisi ryhdyttävä tyisten asiasta yhteiskunnan asiaksi. Se
21076: toimenpiteisiin hoidon parantamisekE-i. oli ensiksi sairasten omaisten, sitten kun-
21077: Jo vuosien 1863-1864 valtiopäivät teki- nan asia, meillä on se nyt osaksi siirty-
21078: vät asiasta aiotteen ja sen jälkeen on mässä kuntien yhtymine ja monissa pai-
21079: kysymys ollut esillä lukuisilla valtiopäi- koin ulkomailla on se valtion velvollisuu-
21080: villä. Viimeksi on edusku111ta vuonna tena. Tämä jälkimäinen kanta on epäile-
21081: 1920 päättänyt avustaa .eräitä yhtymiä, mättä oikea. Mielisairashoidossa on ni-
21082: joita kunnat olivat muodostaneet suu- mittäin juuri ne ominaisuudet, jotka viit-
21083: rempien kuntainvälisten mielisairaalain taavat siihen, että se olisi valtion järjes-
21084: rakentamiseksi, myöntämällä niille val- tettävä asia.
21085: tion varoista avustusta ja kuoletuslainaa Jotta mielisairashoito saataisiin mah-
21086: kaikkiaan 2,87'5,000 markkaa. dollisimman .tehokkaaksi, on se luonnolli-
21087: Vaikka mielisairashoito onkin vähitt>l- sesti tehtävä ~ahdoHisimman yksilöllic
21088: len saatu paremmaksi ja ajanmukaisem- sesti. Mutta vaikka täydelliseen yksi-
21089: malle kannalle, on kysymys kuitenkin löllisyyteen ei voitaisikaan päästä, olisi
21090: vielä itse asiassa avoinna. Ei olla vielä- otettava huomioon edes pääasialiisirumat
21091: kään selvillä, mille pohjalle mielisairas- eroavaisuudet mielisairauksien joukossa
21092: hoito olisi lopullisesti järjestettävä ja ja mu'kautettava hoitotapa sen mukaan.
21093: sen puutteessa joudutaan ottamaan flmpa- Juuri mielisairaiden joukossa tavataan
21094: roivia askelia niin että kysymyksen lo- nrmittäin suuria ryhmiä erilaisia poti-
21095: pullinen ratkaisu pitkistyy ja vaikeutuu. laita, joiden käsittely vaatii erilaisia
21096: Pääseikkana tässä kohden olisi saada ai- hoitotapoja. On otettava huomioon, missä
21097: kaan päätös siitä, kenelle mielisairashoi- määrin potilaat ovat luotettavia tai val-
21098: don järjestäminen ja ylläpito kuuluu. vonnan tarpeessa, työkykyisiä, tylsisty-
21099: Ennenkuin siitä ollaan selviHä, ei käy- neitä, siistejä j. n. e. Vuoteessa pideträ-
21100: tännöllisiin toimenpiteisiin voida ryhtyä viä potHaita ei voida hoitaa yhdessä .sel-
21101: sillä 'harrastuksena ja tarmolla kuin asia laisten kanssa, joiden sallitaan olla jal-
21102: vaatisi. keilla, levollisia ei voida pitaä yhdessä
21103: Tässä pääkysymyksessä ei enää pitäisi levottomien ja häiritsevien kanssa j. n. e.
21104: olla epäselvyyttä. Tähänastinen kehitys Tällaiset sairaat on jaettava ryhmiin
21105: mielisairashoidon järjestämisessä on ni- niin että ku•hunkin ryhmään tulee mah-
21106:
21107: 64
21108: 506 IV,4. - MrieliSiairashoito valtiolle.
21109:
21110: dollisimman suuressa määrässä saman- yhtymien muodostamiselle. Sen sija:m
21111: laatuisia sairaita, jotka voidaan •Sijoittaa muodostuu kysymys hyvin yksinkertai-
21112: omaan osastoonsa. Mutta jotta jako ryh- seksi, jos se jätetään valtion järjestettä-
21113: miin kävisi käytännössä mahdol'liiseksi, väksi, jolloin sairashoito voidaan järjes-
21114: on jokainen ryhmä saatava niin suureksi, tää yhtenäisesti ja suunnitelmanmukai-
21115: että sen sijoitus vaatii varaamaan oman sesti pitämällä silmällä oloja koko
21116: rakennusosaston, omat hoitajat j. n. e. maassa.
21117: Pyrkimys saada mielisairaiden hoito Syy siihen että mielisairashoito on jää-
21118: niin yksilölliseksi kuin se siedettävi:lä nyt takapajulle, lieneekin etupäässä etsit-
21119: kustannuksilla on mahdollista, pakoittaa täviS'sä siitä, että valtio aikanaan 0n
21120: siis käyttämään suuria parantolalaitok- koettanut vapautua niistä huomattavista
21121: sia. Mutta muutenkin puhuvat taloudel- kustannuksista, joita mielisairashoito ai-
21122: liset näkökohdat suurten laitosten puo- heuttaa. Valtion raha-asiat ovat nykyi-
21123: lesta. Menot sairassijaa kohden pienene- sin kuitenkin jo hyvällä kannalla, kun
21124: vät sitä mukaa ·kuin laitos kasvaa. Kläy- sitä vastoin kunnat ovat joutuneet ta-
21125: täntö onkin ulkomailla vienyt suuriin loudellisesti siksi vaikeaan asemaan,
21126: laitoksiin, joissa on sijaa tuhannelle tai etteivät ne voi omin voimin asianmukai-
21127: vieläkin useammalLe potilaalle. Näin sesti huolehtia mielisairaiden hoidosta.
21128: suurissa laitoksissa sairashoito saattaa jo Valtion ja kunnan verotuksen 'tasoitta-
21129: joutua kärsimään liiallisesta taloudelli- misenkin kannalta on siis paikallaan,
21130: suudesta, mutta kaikissa tapauksis~a että tämä yleisluontoinen rasitus siirret-
21131: ovat asiantuntijat olleet sitä mieltä, että täisiin vai tiolle.
21132: ainakin noin 500-700 potilaan laitokset Kun varattomain mielisairaiden hoito-
21133: ov.at myös sairashoidon kannalta katsot- kustannukset nykyään joutuvat sen kun-
21134: ta va1t edullisimmiksi. nan suoritettavaksi, jossa potilaalla on
21135: Jotta siis mielisairaiden hoito saatai- kotipaikkaoikeus, minkä saamiseen riit-
21136: siin mahdollisimman tehokkaaksi mutta tää vain vuoden oleskelu paikkakunnalla,
21137: samalla taloudellisesti edullisesti järjes- voivat rasitukset mielivaltaisesti siirtyä
21138: tetyksi, olisi .tarpeen saada suuria noin kunnalta toiselle aiheuttaen varsinkin
21139: 500-700 sairasta käsittäviä mielisairas- seHaisille kunnille, joissa hoito on pa-
21140: 1aitoksia. Mutta tämä ei meillä, pääkau- remmin järjestetty, menoja kohtuutta-
21141: .pun:kia lukuunottamatta, tule kysymyk- massa määrin ja antaen aihetta erimieli-
21142: seen yksityisessä kunnassa jo siitä luon- syyksiin kuntien kesken rasitmsten jaossa.
21143: nollisesta syystä, ettei missään kunnassa Tästä epäkohdasta vapaudutaan, jos sai-
21144: ole riittävästi potilaita näin suurten sai- rashoito joutuu valtiolle.
21145: raalain perustamiseksi. On silloin tosin Kun siis kaikki asiaan vaikuttavat syyt
21146: mahdollista että 'kunnat muodostaisivat puhuvat sen puolesta, että mielisairas-
21147: yhtymiä ja rakentaisivat useampia kun- hoito kuuluisi valtiolle, olisi suotavaa,
21148: tia käsittäviä laitoksia kuten meillä vii- että ryhdytään kiireeHisesti toimenpitei~
21149: me aikoina onkin tapahtunut, mutta siin asian järjestämiseksi tälle kaimaHe.
21150: tälläkään ei päästä kuin puoliaskel eteen- MielipittJet ovat kysymyksessä jo vakaau-
21151: päin. Kun mielisairaita oli maassa tumassa j,a asiassa on olemassa laaja vuo-
21152: vuonna 1906 noin 12,600 ja niistäkin vain den 1905 komitean koko maata käsittävä
21153: noin puolet varsinaisesti parantolahoitoa yksityiskohtainen ehdotus.
21154: kai'paavia, on ilmeistä, että vaikeuksia Ylläolevilla perusteilla ehdotamme,
21155: on olemassa riittävän suurien :kuntien
21156: IV,4.- Helo y. m. 507
21157:
21158: että eduskunta päättäisi kehoil- maassa valtioo asiaksi sekä varaa-
21159: taa hallitusta kiireellisesti jäftlä- maan valtioo talousarviossa riittä-
21160: mään eduskwnnalle esityksen mie- vän määrärahan tarkoitusta var-
21161: lisairashoidoo saattamisesta koko ten.
21162:
21163: Helsingissä, 14 päivänä toukokuuta 1924.
21164:
21165:
21166: Johan Helo. Reinh. Sventorzetski.
21167: Vilho R. Piippo. Armas Paasonen.
21168: Anni Savolainen. Leander Sirola.
21169: Matti Puittinen. M. Ampuja.
21170: Yrjö Komu.
21171: IV,5. - Anom. ehd. n:o 14.
21172:
21173:
21174:
21175:
21176: Gebhard y. m.: Esityksen antamisesta yleiseksi elintar-
21177: peiden valmistusta, maahantuontia ja kauppaa kos-
21178: kevaksi laiksi.
21179:
21180:
21181: E d u s k u n n a ll e.
21182:
21183: Tarkoituksessa saada aikaan ny•kyisiä luvulla, katsottiin tarpeellise•ksi ryhtyä
21184: olojamme vastaa.va elintarpeiden val- lainsäädän tötoimenpi tei.Uä järjestämään
21185: mistusta, maahantuontia ja kauppaa kos- elinkeinoja ja keskitettiin lainsääJdiännön
21186: keva laki saamme ·täten Edu.skunnaUe kautta siLloin elinkeinojen harjoittami-
21187: sen jäseninä esittää seuraavaa: nen kaupunkeihin. .IDnsimäisenä kielsi
21188: Vanhimmat oikeusläh·teemme, n. s. Mauno Latoiukon vuonna .l.1~ antama
21189: maakuntalai.t, sisä!ltävät yleensä hyvin maanla;ki kaupan maaseudulla ja mää-
21190: väJhän .sellaisia säädö<ksiä, joiden tarkoi- räsi, et•tä kaiJkki kaJupat ovat ·te.htä·vä.t ja
21191: tuksena on järjestää tai edistää elinkei- päätettä•vät kaupungeissa. Samoin kie:lsi
21192: noja tai ni•iden ha,rjoi ttwmista. Tämä kuningas Kristofferin vuonna 1442 an-
21193: johtuu etupäässä siitä, että e!linkeinot tama .maanJJ..aki ·k•auppatavaroiden myyn-
21194: oliv&t al·kuperäiselllä kanna.Ha ja koko- nin maaseudulla ja saUi mawlaisten
21195: naan kehittämättömiä, mikä taas saa myydä, ostaa ja vaihtaa 1keskenään vain
21196: selityksensä siitä, että joka taloudessa maa.laistaJva1roita sekä kotitarpeikseen
21197: valmistettiin itse kwiklti se, mitä siinä rautaa, terästä ja kUipa.ria. Näin saa-
21198: käytettiin, minkä vuoksi erikoisia elin- tiin kaupan ja :käsitöiden harjoittaminen
21199: keiuonharjoittajia ei ollut olemassa. keskitetyksi kaupunke~hin, joissa: niitä
21200: Tavaroiden kauppa yksitY'is.ten vä;li!llä sai.vat harjoittaa ainoastaan kaupunkien
21201: tapaihtui vaihdon muodossa, ja silloin varsinaiset porvarit. Kauppiaiden tuli
21202: kuin se jossa•kin poi·k:keustarpauksessa oli harjoittaa; joko tukku- tai vruhittäiskaup-
21203: ammattimaista, oli se sangen vä!häpä- paa, mutta ei sama henkilö molempia
21204: töistä. samalla ker·taa. .Suuremmissa kaupun-
21205: Kun sittemmin olojen kehittyessä ja geissa .koetettiin vielä järjestää niin, että
21206: Hi·keythteyden uJikomaiden kanssa alet- kukin :kauppias möi ainoastaan mää:rät-
21207: tua asutus väJhitellen keskittyi mää,rät- tyä lajia tavaraa. Käsitöiden halrjoitta-
21208: tyibin markkimupai•kkoihin, aLkoi niihin miseen löi Jeimansa ammaHikunta1aitos;
21209: ihnestyä varsinaisia elin:ke•inonharjoitta- ainoastaan se, joka kuului a.mmwttikun-
21210: jia, s. o. ik:auP!Piaita ja käsityöläisiä. taan, sai harjo~ttaa käsitöitä. Y1leensä
21211: Alussa, kun elinkeinonharjoittajia oli ei ammatti•kuntaan kuu·luva kä:sityöl<äi-
21212: vielä rvähän, oli he•idän toimintansa va- nenkään saanut valmistaa muita kuin
21213: paata ja minkään1laisis.ta määräyksistä ammattialaansa kuruluvia tavaroita.
21214: riippumatonta, mutta myöhemmin, 1300- Mutta elinkeinojen harjoittamisen oi-
21215: IV,5. - Gebhard y. m. 509
21216:
21217: keus ei rajoittunut vielä tähän, vaan elinkeinojen harjoittamisen vapaaksi tul-
21218: ryhdyt.tiin antamaan r7 :nnen vuosisadan tua, tel:udasteol.lisuuden suuresti kehityt-
21219: a.1kupuolella eräille kaupun1geiHe, n. k. tyä ja liikeyhteyksien yhä vi1k8JStuttua,
21220: tapulikaupungeil1e, oikeuksia yksin tarve~esineiden kysyntä, valmistus ja
21221: käydä ka.Uippaa u}komaalaisten kanssa, kauppa päivä pä]vältä on 'laajennut. On
21222: jota vastoin toiset, n. s. mamkaupungit, itses!tään selvää, että: tätUaisten olosuh-
21223: ol>ivat _pakotetut ostamaan tavaransa ta- teiden •vamtessa on päässyt kehittymään
21224: pruHkaupungfdsta. Nämä: pe.riaatteet oli- myös kaikenJlai.sten ala~a·rvoisten tarve-
21225: vat pä•äa~&iaUisesti vaUaMa vielä 1734 esineiden valmistus ja kauppaami:nen.
21226: vuoden laissa, vai·kka samoihin aikoihin Väärinkäytökset täillä alalla ovat olleet-
21227: oli varsinkin sil.loin kehi>ttymään alka- kin niin suuret, eHä se on herättänyt
21228: valle tehdasteol!lisuudeUe annettu eriJai- useimpien valtioiden 'lainsäätätjien huo-
21229: sia etuoikeuksia. Vasta kuni.ng.ms Kus- miota. Suojellakseen kansan terveydel-
21230: taa III:nen aikana (1771~1792) alettiin listä ti·laa ja sen taloudellisia etuja ovat
21231: poistaa rajoitta.via määräyksiä, mutta lainsäätäjät nä:Ussä valtioissa antane·et
21232: kehitytiliin tässä alussa hyvin hita1a;sti. lähempiä määTäyksiä, joiden ta<r1wituk-
21233: Vähite11en parantuvat kultkuy;hteydet ja sena on ol,lult tarve-esineiden val;mistuk-
21234: siitä seuraava vilkkaampi s·eurustelu ja sen ja myynnin järjeste1ly. Tässä tar-
21235: kaupunkäyn.ti ul1komaalaisten kanssa oli koituksessa ovat lainsäätäjät .Laatineet
21236: omiaan autta1maan rajoittavien mää- n. s. elintarvelakeja, jotka jä•rjestelevM
21237: räyksien poistamista. Vihdoin Iakkau- e1inta!"Peiden ja kulutustruvaroiden kau-
21238: tet.ti>in vuonna 1859 ammattikunnat sekä pankäyntiä ja valmistusta.
21239: maaliskuun 31 päivänä 1879 annetul·la ISeuraa,vassa luodaan •lyhyt si•lmäys
21240: elinkeino·la]Ha tapulika upunkien eriOI- eräiden vartioi·den tätä a:laa koskevaan
21241: keuldet, jolloin elinkeinojen ha>rjoittami- lainsääidän töön.
21242: sen voida1an •katsoa tulileen vapaa.ksi. Saksa. Toukokuun 14 päivänä 1879 on
21243: Niin kauan kuin jo.kai:sessa ta.loudessa ~aksassa va,hvistettu laJki e1inta.:t"lpeiden,
21244: itsessään valmistettiin kaikki se, mitä nautintoaineiden ja kulu,tmstavaroiden
21245: siinä tarvittiin, <tiedettiin tarkoin, mistä kaupasta. Tämäin lain a laisia ovat, ,pai·tsi
21246: 1
21247:
21248:
21249: a>ineista ja miten kaikki tarve-<esineet oli kaikki elintarpeet ja nautintoaineet,
21250: valmistettu. !Sama a;si.anlaita oli vielä myöskin leikkikaLut, ·twpetit, värit ja syö-
21251: yJipäänsä vallaUa sillloinkin, .kun kehit- mä-, juoma- sekä' ·keittoastiat ynnä
21252: tymMtömien olosUinteiden v.aHitessa ta- petroleumi. Lain mukaan on tässä !lue-
21253: vara vaihdettiin tavaraLla. Kun sit- teltujen ·tav.arain kauppa asetettu eri·koi- t
21254: temmin 'tavaroiden valmistusta ja kaup- sen, poliisiviranomaisen puoleHa ta;pah-
21255: paa rY:hdyttiin harjoitta;maan amlffia;tti- tuvan valvonnan alaiseksi siten, että •PD-
21256: mai:sesH ja myöhemmin tehda.smaisesti liisiviranomaisiJUla on oikeus .tavallisena
21257: sekä liikeyhteys ulkomaiden kanssa vil- liikikeiden auki(jloaikana ottaa käypää
21258: kastui, muuttuivat olosuhteet toiserrlai- hintaa vastaan Y'leisölle a1uki olevista Jii-
21259: siksi, silLä siltloin ostaja sai tyytyä sii- kehuoneustossa l·öyty·vistäl tavaroista
21260: hen, miltä myyjä oli myytäväksi v·almis- näytteitä >mielensä mukaan ja saatta·a
21261: tanut tai 'hankkinut. ·Mistä aineista ja näytteet, jotka ovat varust·ettavat poliisi-
21262: kuin1ka se oli tehty, siitä ei os•tajalla eikä viranomaisten sinetillä, asianomaisten
21263: usein myyjäUäkään oNut varmaa tietoa. viranomaisten tutkittaviksi. Samanlai-
21264: Tä:llaisina ovat olosuhteet jatkuneet ja nen oikeus on· p.oliisivii~anomaisiJ,Ia nii-
21265: tulevat yhä ja't·knmaan, samaUa kuin den tdtvaroiden 'Suhteen, joita pidetään
21266: 510 IV,5. - Ylej-nen elintarvelaki
21267:
21268: kaupan julkisi:ltla paikoilla, toreiUa, ka- kaan ole annettu, vaan on sen sijaan jul-
21269: dnil.la tai .talosta toiseen kulkien. Lais.sa kaistu Codex a1imentarius austriacus,
21270: on rangaistusmääräyksiä sil<le, joka jä:l- joka sisäiHää asiaa koskevia mää.räy!ksiä.
21271: jentää tai väärentää elintar;peita tai nau- Tätä ei kui1tenkaan ole koskaan vahvis-
21272: tinto-aineita myydäkseen niitä tai las- tettu laiksi, mutta käyttä.vä t sitä tuomio-
21273: kealkseen ne kauppaan, sekä myös sille, istuimet ohjeenaan ratkaistessaan jut-
21274: joka ·tietäen täHa:iJsen tavwran jä;Ljenne- tuja y.leisen elintarvelain mukwan.
21275: tyk,si tai väärennetyk.s.i myy sen edelleen Sveitsi. Perusteena sveitsHäisessä laill'-
21276: salaama11a tämän asianlaidan. Vielä löy- säädännö.ssä, joka kos:kee elintarpeita ja
21277: tyy laissa rangaistusmääräyksiä siUe, ku;lutusaineHa, on näiden kauppaa kos-
21278: joka täLlaisia tavaroHa ta•i lei·k·kika.luja, keva la!ki joulukuun 8 päiiväHä :1905, mikä
21279: tapettej.a, syömä-, juoma- tai keittoas- la1ki on otettu käytäntöön heinäkuun 1
21280: tioita valmistaessaan tavaUa tai toisella .päivänä 1909. Tämän lain alaisia ovat
21281: käyttää aineita, jotka voivat olla tervey- e.linta!'peilden kauppa sekä kulutusesinei-
21282: delle va;hingolil:isia. Tämän lisäksi on den kauppa, sikäli kuin se voi aiheuttaa
21283: yleisenä seurauksena [ain rikkomista terveydelle vaaraa. Lain noudruttamisen
21284: koskevista tuomioista, että oikeuden pää- vrulvomista varten on kussak•in kanto-
21285: tös voidaan mää,rätä julkaistavaksi syyl- nissa erikoinen tarka,stusviranomainen
21286: lisen omal.la kustannuksella. - Tämä (Aufsiehtsbehörden) sekä sen lisäksi kan-
21287: laki antaa kuitenkin va,in ylei,siä sää;dök- touin kemisti, e!lintarvetarkastajoita
21288: siä ja edeUytt.ää sen vuoksi, että löytyy (Lebensmittelsinspektor), paikaUinen ter-
21289: erikoislakeja, jotka järjestelevät yksi- veydenhoitolautakunta ja lihan tarkas-
21290: tyiskohtaisesti jotakin määrättyä alaa taja. Jokaisen kantouin on myöskin pe-
21291: koskevia oloja. rustettava ja kunnossa:pidetfävä eHntar-
21292: Itävallassa on voimas1sa yleinen laki peiden ja kulutusaineiden kemialilista,
21293: elintwfiPeiden ja erinäisten käyttöesinei- fysikaruli:sta ja ba:k!teriologista tutki-
21294: den kaupasta tammikuun 1,6 päivältä musta varten erikoinen la,boratorio, jota
21295: 1896, jota säädettäessä on käytetty esi- jOihta:a k·antonin eliutarvekemisti, joka
21296: kuvana edellä selostet:tua Saksan elin- voi bakteriologisia tut'kiiiDUks•ia varten
21297: tarvelakia. Sen alaisia ovat elintarpei- käyttää asiantuntijoita apunaan. Tar-
21298: den, kosmeettis•ten aineiden, il:eikkikrulu- kastusviranomaisilla on oikeus t.utkia ei
21299: jen, tapettien, vaatetarpeiden, syömä- ainoastaan myytä;viä tavaroita ja ottaa
21300: ja juoma-astioiden, huoneiden maallauk- ni•istä näyttei·tä, vaan myöskin <myynti-
21301: sessa käytettävien värien ja pet.roleumin ja valmistuspaiik:kojen sov·eliaisuutta,
21302: kauppa. Lain noudattamis·ta vahovat, .puhtautta ja järjestystä sekä niissä löy-
21303: samoin kuin SakSta•s:s.akin, polii-shdran- tyviä koneita, astioita ja raaka-aineva-
21304: omaiset, joiUa on oikeus ottaa yleisöLle ·rastoja, joista my.öskin saadaan ottaa
21305: myytäväs,tä tavarasta näytteitä ja tut- näyt1teitä. EHntarvelakia on täydennetty
21306: kituttaa niitä. ·Tämän Hsä!ksi on laissa tammikuun 27 päivänä 1909, helmikuun
21307: rangaistu:smä!äräyksiä lain rikkomisesta. 1 ,päivänä 19.10 ja toukokuun 8 päivänä
21308: Saksalaiseen elintmevelakiin verrattuna . 1914 annetuilla laeilila, joista on erikoi-
21309: sisältää itävatl'talainen •laki paljon yksi- sesti mainittava, että fantasia-tnimHys-
21310: tyiskOihtaisempia ja tarkempia määräyk- ten käyttäminen, joka voisi aiheuttaa
21311: sm. ,Myös ItävaU·an elintarvelaki on erehdyksiä ja väärinkäsityksiä, on kiel-
21312: yleinen ja edellyttää yksi:tyiskohtaisten letty. Tämän lisäksi löy,tyy vielä n. s.
21313: lakien olemassaoloa. Tällaisia ei kuiten- elintarvekirja (Lebensmit.te.lbuch), joka
21314: IV,5.- Gebh(lrd y. m. 511
21315:
21316: on julka:iJstu hallituksen toimesta ja 25 päivältä 1922 sekä lilian ja lrhatuot-
21317: jonka mukaan kaikki tutkimukset ovat teiden maa:hantuonnista ja .valmistuk-
21318: toimitettarvat. Lainsä:äiiäntö Sveitsissä sen valv0111nasta syyskuun 1 päivänä
21319: on erikoisen yksityiskohtainen ja tarkka. 19'22 aunetut asetukset. Ta:rve-es1ineitä ja
21320: Englannin lainsäädäntö tällä alalla -aineita koskevista lakimäärräyksi:stä voi-
21321: perustuu elinta·rveiden ja apteekkitava- taisiin ~tässä saman suuntaisia määräyk-
21322: roiden myynnistä vuonna 1875 annettuun siä sisäUäivinä mainita väki,rehuden ja
21323: lakiilll. Se on pääasiaHisesti saman si- apull,antojen sekä maataloustarvikkeiden
21324: sältöinen kuin ed~Uä selostetut Saksan ja va1mistu,sta, maaihantuontia ja kauwaa
21325: Itävallan elintarvelait ja edellyttää eri- koskevat säädö'.k,set, siemenkauppaa kos-
21326: koisia yksityiskohtaisia lakeja. TiWai- kevat määräykset, sekä kuluvan kuun
21327: sia onkin annettu useampia, m. m. ma,r- alussa voimaanastunut laki kiellosta
21328: ga.riinia koskeva laki. Yleistä lakia on käyrttää tavaroissa vääriä alkuperää tai
21329: myöskin sen julkaisemisen jälkeen täy- lajia osoitiavia merkintöjä.
21330: dennetty. Jos tarkastetaan meHlä nyt elintarve-
21331: Ruotsissa ja Norjassa ei ole mitään kaupan alaUa vaJJlitsevia o'loja, niin on
21332: yleis•tä elintarvelakia, vaan ainoastaan valitettava:sti todettava, että meidänkään
21333: yksityisiä UJsetuksia ja mää'l'äyksiä. kaupaliliinen elämämme ei ole säilynyt
21334: Suomi. Jos sitten siirrytään tarkasta- väärinkäytöksiltä, vaan esiintyy niitä
21335: maan meillä voimassa olevia elintarpeita meillä vieläpä: suuremmassa mitassa
21336: ja tarv,e-esineitä ~koskevia lakeda ja ase- kuin ulkomaitla, esim. Sveitsissä, jossa
21337: tuksia, on ensiksi huomattava, että olojen oHessa kehHtyneemmät kuin
21338: meillä ei ole mitään yleistä lUJkia täUä meillä Juulisi myöskin tässä suhteessa
21339: a.lrul~l'a, vaan on aikojen kuluessa ja, si- ehdityn pitemmälle. Kun lainsäädäntö
21340: käli kuin käytännöllinen ta:rve on vaati- on siellä kai'kella tavalla koettanut estää
21341: nut, ~ju:lkaistu useita eri asetuksia. TM- vää:rinkä1ytösteu harrjoittamisen täil[ä
21342: laisina voi,faisiin mainita mikäli suora- alalJa, riippunee etupäässä siitä, että
21343: naisia elin tal'lpei ta koskee, m. m. ase- väärinkäytöksiä meillä esiintyy suhteel-
21344: tuksessa terveytdenho~dosta Suomessa lisesti enemmän kuin siellä. Kuten ai-
21345: joulukuun 22 päivä'ltä 1879 löytyvät mää- kaisemmin on mainittu, on useissa val-
21346: räykset ravintoaineiden kaupasta, ase- tioissa n. s. elinta·rvelakeja, jotka anta-
21347: tukseen myr,kkykaupas,ta helmikuun 14 vat tässä suhteessa yleisiä mä,ä•räyksiä,
21348: .päivältä 1.!888 sisältyvät säädökset myr- jonka ohessa er,ikoislaeilla ·on yksityis-
21349: kylllisten aineiden käyttämisestä' elin- kohtaisesti jä'l'jestetty jota;kin tiettyä ja
21350: tarrpeita, kulutustavaroita ja käyttöesi- määrättyä ail'aa koskevat olosuhteet. Kun
21351: neitä valmistettaessa, ase~tukset ke,inote- näin on saatu hyvinkin tall'.Kkoja mää-
21352: k6isten kivennäisv.esien valmistuksesta räyksiä ja niiden noudattamista varten
21353: ja myynnistä mar,raskuun 17 päivä,ltä asetettu erikoiset viranomaiset, jomia Qll
21354: 1885 ja mietojen mallasjuomien valmis- ver~rattain laajat valtuudet toimensa
21355: tuksesta joulukuun 30 pä ivä1Vtä 1:912, ka- puolesta tarkastaa mää:räysten täsmäl-
21356: 1
21357:
21358:
21359:
21360: lastussäännössä heinäkuun 23 päivältä listä: noudattamista, on selvää, että vää-
21361: 1902 ,löytyvät määräykset kalakruUipasta, rinkäytösten luku on saatu tuntuvasti
21362: la·ki marga,riinin ja muiden ravintorasvo- aleutumaan vuosi ·vuodelta.
21363: jen sekä margariinijuuston va,lmistuk- Allekir,joittaneet ovat saaneet käytet-
21364: sesta, ja kaupasta helmikuun 6 pä-ivältä täväkseen seuraavan luettelon niistä
21365: 1920, laki [ihantarkastu'kse.sta elokuun törkeimmistä tavaraväärennyksistä ja
21366: 512 IV,5. - y,Jeinen elintarvelaki
21367:
21368: vil'lheellisyyksistä tavaroiden laadussa, Vehnäjauhot,arkastuksissa havaitti!in
21369: jotka on saatu selvi:1le 10 viimeisen vuo- usein, että p]~aantunutta tavaraa tarjot-
21370: den a;ikana tavaranäytteitä tutkittaessa tiin terveenä tavarana. Sitä1paitsi hyvin
21371: Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan usein on tavattu jauhopunkkien sa•astut-·
21372: laboratoriossa. tamia veJmäJjauhoja. Myöskin muita sa-
21373: Ruisjauhoja trurkastetta-eSISa on ilmen- manluontoisia virheitä tavattiin vehnä-
21374: nyt, että kaupassa myydään monesti ai- jauhoissa samoin kuin ruisjauhoissakin.
21375: van ;pilaantunutta tavaraa. J.auhojen Ryyneissä on havaittu samoj,a virrheel-
21376: haju on o1lut ummehtunut, maku karvas Esyyksiä kuin jauhoiSISaktin.
21377: ja tunkkaantunut. Usein ov,at dauhot Squrin perunajauhoissa ha,vaittu kos-
21378: va1mistetut sangen puutteellisesti puh- teuspitoisuus oli 23 %. usein tavattiin
21379: distetusta viljasta. Rukiin mukana on myöskin vahvasti hä·rskin hajuisia ja
21380: jauhettu rikkaruohon siemeniä, joista makuisia perunrujau'hoja. Perunajauho·
21381: toiset ovat myrkyllisiä:ktin, kuten auran- jen nimellä on myyty maissHärkkelystä
21382: kukan siemenet ja häränjyvät Jaruhot sekä trupiokatärkke'lystä. SitäpaHsi ~ha
21383: ovat sisäHäneet useampia ;p.rosentteja vaittiin perunajauhojen sisältävän run-
21384: hiekkaakin, jopa 2.r. % santaa. Jauho- saasti hiekkaa.
21385: jen kosteus on ollut jopa 18 %, jommoi-
21386: Maidosta havaittiin aHn rasvapitoi-
21387: nen .tavara ei säily ter·veenä vrurastossa,
21388: suus 2.22 %, vaikk,a tavara oli :myyty
21389: vaan pilaantuu helposti. Sitäpaitsi on
21390: kokomaitona.
21391: havaittu kaupassa myöskin kuorimatto-
21392: masta rukiista jauhettuja ru]sjauhoja, Juustoja on tarjottu usein täysiliha-
21393: joihin on sekoitettu noin 20 % hienoksi vana tavarana, vaikka valmiste on ollut-
21394: jauhettuja leseitä. Erääseen näytteeseen kin vain puolilihavaa jo:pa laihaakin.
21395: oli sekoitettu pilaantuneita vehnäjau- Voin suurin vesipitoisuus oli 40 %,
21396: hoja. Törkein ruisjauhoväärennys oli kun 16 % on maksimiraja.
21397: se, että ruisjauhoi·hin o/li sekoitettu k'iP- Lardin on havaittu sisältävän vettä
21398: sin sekaista kalkkia. jopa 38.8 %, vaikka sen pitä,isi olla aivan
21399: Esimerkkinä siitä, kuinka paljon kel- vedetöntä. Jotkut näytteet sisälsivät
21400: votonta \l'uisjauhoa on oHut kaupa:ssa, runsaasti vap,aita rasvaha.ppoja, joten ta-
21401: mainittakoon, että v. 1921 S. 0. K:n la- vara oli pilaantunutta.
21402: boratoriossa tarkastettiin 30 näytettä Kahvi on ollut usein vä:rjiättyä ja. kau-
21403: ruisjanhoja, joista 211 näytettä antoi laa- nisteltua. Myöskin meriJvahingoittunutta
21404: dultaan aihetta muistuttamiseen. kahvia on tarjottu täysirurvoisena tava-
21405: Ruista:rka1stuksissa eri vuosien ku- rana.
21406: luessa on havaittu seuraavaa: Kakaona on tarjottu tava~raa, joka si-
21407: Eräs näyte sisälsi vain 91.4 % pruhdasta sälsi noin 90 % jauhettuja kakaopavun
21408: ruista. Loppuprosentit olivat multaa, kuorimisjätteitä.
21409: rikkaruohon siemeniä sekä muita eva- Teennäytteitä tutkittaessa on havaittu,
21410: puhtauksia. Suurin kosteuspitoisuus oli että ekstraktiiviaine.pitoisuus on ollut
21411: 23.86, jommoinen tavara ei mitenkään voi li•ian pieni. Syynä siihen on ollut joko
21412: säilyä turmeltuma'ttomana. Tunkkruan- se, että teelehdet ovat sisältäneet .paljon
21413: tuneen haduista ja makuista ruista ·tavat- oksia, varpu!ja ja. lehtikantoja tai se, että
21414: tiin tarkasturksissa hyvin. lukuisissa ta- osa teelehdistä on ollut ennen käytettyä.
21415: pauksissa. Vääriä ni:mity.ksiä on myöskin käytetty,
21416: IV,5.- Gebhard y, m. 513
21417:
21418: kuten vatunlehdistä nimitystä ,kotimai- myyty valmistetta, joka sisälsi 3.95 %
21419: nen tee". viinihappoa sekä tervaväreiHä\ värjättyä
21420: Kahvin korvausaineita on brjottu ja keinotekoisilla haduaineil,la hajustet-
21421: usein nimillä, joissa on oUut nimitys tua vettä. Samoin eräs spriietikkanäyte
21422: kalhvi, kuten terveyskahvi, vaikka val- sisä1lsi viinihappoa 9.33 % ynnä vettä ja
21423: miste ei sisältänyt yhtään kaihvia. oli hajustettu 0.38 prosentilla. etikka,hap-
21424: ,Sikurivalmisteen" ni1mellä on tarjottu poa. Parissa tapauksessa etikkahappoa
21425: paahdettua ohraa. Sikurin on havaittu oli ha.justettu nitrobentsonilla, jota on
21426: sisältävän joskus hiekkaa aina 1r4.s7 % pi·dettävä my•rkylllisenä. Sangen ,usein
21427: saakka. Sitäpaitsi s•ikurin kosteus on on ·laimennettua, epä•puhdasta etikka-
21428: joskus olilut 1liian suuri, jopa 23.76 %. hruppoa myyty SIPriietikan eli käymiseti-
21429: Siirappina on trurjottu rehumelassia. kan nimellä. Lailmennus on ollut jos-
21430: Samoin ei kaup.atessa ole tehty eroa tärk- kus niin runsas, että ohje-en mukaan lai-
21431: kelyssiirapin ja sokerisiirrupin välillä. mennettuna ruokae-tika:ksi seos on S'isäl-
21432: Onpa värjättyä j.a sakariinilla maustet- täJnY't vain 0.37 % etikkahappoa, vaikka
21433: tua tä•rkkelyssiira.ppia tarjottu sokerisii- sitä pitäisi olla 3.5-4 %. Monesti eti-
21434: rruppina. Vielä on tä.rkkelyssiirappia keteissä ei ole ollut valmistajan tai
21435: värjätty melassiUa ja myyty sokerisii- pakka.avan toiminimen nimeä.
21436: rap.pina. Tärkkelyssiirappia on havaittu Ruokasuola on joskus s•isältänyt vrain
21437: myöskin sangen epäonnistune1ta valmis- 89.16 % natriumkloridia, jota puhtaan
21438: teita, m. m. tava.r.aa, joka sisä.lsi vain suolan pitäisi melkein kokonaan sisältää.
21439: 9.92 % rypä'lesokeria, vaikka kelvdl.lisen Ruokasuolan epärrmhtauksina on oHut
21440: tavaran pitäisi sisältää vähintäin 40 % ma.gnesiumsuoloja, kipsiä ja myöskin
21441: rypälesokeria. savea.
21442: Hiivan on havaittu sis·ältävän peru.na- Lihaekstrakteina on myyty valmis-
21443: jauhoj.a aina 23.31 % asti. teita, joita melkein voi pitää juoksevana
21444: Sokeroituina, ,luonnon marjoista val- liimana.
21445: mistettuina" marjamehuina on myyty
21446: Puljonkik•uutioifta on havaittu 1sellaisia,
21447: kokonaan keinotekoi.sia valmisteita, joi-
21448: jotka e·~vät ole sisäHäneet ollenkaan
21449: hin on käytetty esansseda ja tervavärejä.
21450: l'iha-, vaan hiivaekstrakti.a.
21451: Säilytysaineina on käytetty salisyliha·p-
21452: poa, bentsoeha.ppoa sekä muura;haishap- Sakarinitabletteina on myyty tarval'aa,
21453: poa yli ulkomaiden elintarv.elakien salli- joka sisäLsi saka.rinia vain 1.ss % ja oli
21454: ma.n maksim]määrän. Usein on havaittu noin 9 ke-rtaa makeampaa kuin sokeri,
21455: myös vedeHä tai jälki.Jpuristu.smelmlla vaikka etiketissä oli väitetty tahlettien
21456: vruhvasti :laimennettuja sokeroituja ma.r- olevan 110 kertaa makeampaa kuin so-
21457: jamehuja. keri, joten valmisteen olisi pitänyt sisä·l-
21458: Luonnollisena hu.najana on myyty ko- tää sakarinia ainakin 20 %.
21459: konaan •keinotekoisesti valmistettua hu- Juuston juoksuttimena on tarjottu
21460: naj.aa. Onpa havaittu myöskin sitä, että juoksutinliuosta, jonka voimakkuus oli
21461: luonnon hunajaan on sekoitettu osaksi vain 1: 1,600, kun sen pitäisi olla vähin-
21462: inverttisokeria - siis osittaista väären- täin 1: 6,000.
21463: nystä. K uiva.tuissa hedelmissä on. ha va.ittu
21464: Etikkakaupassa on havaittu sangen sinkkiä ja ~ikkihapoketta. Usein ovat
21465: törkeitä väärenrnyksiä sekä väär,inkäy- ne olleet pikku hyönteisten saastutta-
21466: töksiä. Ranskalaisena viinietikkana on mia.
21467:
21468: fl5
21469: 514 IV,5. - Yleinen elintarvelaki.
21470:
21471: Mausteista on, ha:vattu,, ett~ tavara oli 118.15 %, ka.lkkia 61.43 %, santaa 3.95 %.
21472: seisonut pitemmän aikaa varastossa, jo- ,llo" pesupulveri sisälsi kalkkijauhoa
21473: ten se oli häältynyttä ja homeista. Si- 95.36 %: Kaikki nämä pesujauheet oli
21474: nappiljauhetta on usein väMennetty veh- tarkoitettu vaatteiden pesua varten il-
21475: näjauhoi1la tai täJrkkel<ykse1lä. Safra- man saippuaa.
21476: nina on joskus ta.rjottu kuivattuja ja Kiinteänä rikkihappona tarjottiin nat-
21477: hajustettuja kehäkukkia. Jauhettujen riumbisulfa tia.
21478: mausteiden santapitoisuus on monta ker- Soodana ta•rjottiin epäipuhdasta· glau-
21479: taa havaittu liian suureksi. bersuolaa eli natriumsulrfatia.
21480: N atriumbikarbonatina eli ruokasoo- Kaliumkloratina on tarjottu tavaraa,
21481: dana on usein myyty lhienokiteistä pe- joka sisälsi kaliumkloratia vain 69.1;, %
21482: susoodaa, natriumkarbona.Ua. sekä kaliumkloridia 30.85 %.
21483: Näyte vanillinia ·sisälsi 1/3 vanHlinia, Näyte vaselinia si'Soälsi vettä 12.4 %.
21484: 2/3 sokerijauhoa sekä hieman formalde- minera1iöljyä 34.2 %, saippuoimatonta
21485: hydia. rasvaa 14.6 %, s~ippuaa 33.6 % ja liha-
21486: Nä:yte ,puuöljyä" sisälsi' 7 % oliviöl- jätteitä 5.1 %.
21487: jyä ja 93 % mineraliöljyä. V ernissa on hyvin usein ollut väärren-
21488: Saippuassa on ha•v.aittu sangen. tör- netty mineraliöljyllä. Törkeimmin vää-
21489: keitä väärennyksiä. Huonoin vaLmiste rennetty vernissa sisälsi pellavaöljyä
21490: sisä:lsi vedetöntä saiPIPuaa vain 8.16 %; 34.4 % sekä mineraliö1jyä 65.6 %.
21491: muu osa oli vettä, g.lyseriniä, vesilasia, Ompelukoneöljyjen etiketeissä on
21492: l'Uoka.suolaa ynnä liika-alkalia soodana usein nimitys ,Sperm Oil", vaikka öl-
21493: ja matronl:Lpeänä. Tehottomina täyte- jyt eivät sisäLlä yhtään valaarrrasvaa.
21494: aineina on usein havaittu talkk•ia, ras- Karbolihappona oru tarjottu raakaa
21495: kassäi~pää, kalkkia, perunajauhoa ja 'kresolia.
21496: hiekkaa. Liika-alkalin korkein määrä on Maalivärit ovat myos use~n olleet vää-
21497: ollut 15.46 % laskettuna natriumoksidina rennettyjäi tai on niitä myyty väärällä
21498: Na2 0, kun pyykkisai.ppuassa saisi olla tai harhaan johtavrulla nimellä. Näyte
21499: korkeintaan 0.5 %. sinkkiva,lkoista sisä:lsi sinkkioksidia 42.45
21500: Suopanäyte sisälsi vedetöntä kalisuo- % sekä liitujau.hoa 57.1o %. Näyte lyijy-
21501: paa vain 5.8 'fo, muu osa oH vettä. valkoista sisälsi raskassäl1päjauhoa 72.ol
21502: Lysolina on tarjottu valmistetta, joka % sekä lyijyvalkoista 27.99 %. Joskus on
21503: sisälsi tervavettä, saippuaa sekä litraa lyijyvalkoisena tarjottu tavara ollut ko-
21504: kohti vain 5.5 grammaa forma.lderhydia. konaan ras·'kassälpäjauhoa eli permanent-
21505: Useimmat kaupoissa myydyt lysolival- tiva.lkoista. Sinrkkivalkoisena tarjotaan
21506: misteet eivät tä<ytä läheskään fa'l'mako- usein lito1ponia, joka ei sisällä sinkkiok-
21507: pean vaatimuksia. sidia jumi nimeksikään.
21508: Pesupulverit ovat olleet mo'llta kertaa Rehukakkuja myydään myös usein
21509: suorastaan humpugivalmisteita. Mai- väärällä• niiiDellä. Pellavasiemeukakkuina
21510: nittakoon ,,Astoria" pesupulveri, joka si- on myytä rapsikakkuja.
21511: sälsi vain hieookiteistä soodaa. ,Oiva" Näyte piparminttuöljyä oli väären-
21512: pesujauhe sisälsi kaikkijauhoa 91.97 %, netty 50 % :lla tavallista alkoholia. Toi-
21513: santaa 1.27 %, soodaa 3.18 %, vettä 3.58 %. nen näyte sisä1lsi vain terpenihiilivetyjä,
21514: ,Hemnes" pesUJpulveri sisälsi rasvahrup- joissa hieman oli mentolin hajua.
21515: poja 1.29 %, soodaa 21.77 %, hiekkaa Näyte amorfista fosforia ei sisältänyt
21516: &3.7o %. ,Bore" pesujauhe sisälsi soodaa fosforia lainkaan, vaan oli ruokasuolan
21517: IV,5.- Gebhard y. m. 615
21518:
21519: ja Tik,in seos, johon oli sekoitettu jotain kotetun pu.htaasta, ta;hi virheelli8en vir-
21520: ainetta, joka tavaralle oli antanut pu- heettömästä". On enemmittä todiste-
21521: naista fosforia muistuttavan näön. luitta selvää, että meidän lainsäädän-
21522: .Apulannoistakin on havaittu ala-ar- tömme on tässä suhteessa puutteellinen
21523: voisia näytteitä tai on tavaraa tarjottu ja voi antaa sijaa erilaisill.le tulkinnoille.
21524: joko väärällä tai harhaan johtavalla ni- Se, minkä toinen katsoo oikeaksi tava-
21525: mellä. raksi, voi toisen mie,lestä olla väärennet-
21526: Lopuksi mainittakoon tässä muutamia tyä, samoi'll kuin se, mikä toisen mielestä
21527: numeroita, joita on havaittu S. 0. K:n on täysiarvoista, voi toisen mielestä olla
21528: la!bora torion toiminnan aikana. ala-a,rvoista. Kysymyksen lopullinen
21529: ll'utkittujen tavaranäytteiden luku- ratkaisu tulee riitaisissa tapauksissa
21530: määrästä oli laatunsa puorlesta hyljäHä- jäämään tuomioistuimeUe, joka taas pe-
21531: viä tai ronistuttamisen ailheisia: rustaa päätöksensä jutun käsittelyssä
21532: ehkä kuuitujen asiantuntijoiden lausun-
21533: V. 1919 31.5 % toihin. Koska nämäkin voivat käydä eri
21534: . <1920 ,27.3 .. suuntiin, on ymmärrettä~vää, että seHai-
21535: .. ;1922 26.4 "
21536: 1921: ~.3
21537: sissa olosuhteissa annettu tuomioistui-
21538: " " men päätös voi tulla seHaiseksi, joHaisen
21539: Vastaavat numerot Svei~tsin osuus- sen asian todelliseen laitaan katsoen ei
21540: kauppojen keskusliikkeen (V. S. K:n) la- tulisi olila. Kun elintarpei,den ja kulu-
21541: boratorion toimintakertomuksen mukaan tustavaroiden valmistuksen, kaupan ja
21542: olivat: maahantuonnin suhteen on olemassa
21543: V. 19119 11.8 % niinkin paljon väärinkäytöks,iä kuin
21544: 1920 9.7 niitä nyt on, olisi syytä ryhtyä järjes-
21545: " 19,:U 9.2 " te.Iemään lainsäädännön kautta tätä
21546: "
21547: 1!922 7.6
21548: " puolta kaupallisesta elämä,stämme.
21549: " " Tätä ta:rkoitusta varten olisi saatava
21550: Jos verrataan edellä olevia lukuja kes- aikaan yleinen elintarvelaki, johon voi-
21551: kenään, havaitaan, että Sveitsissä, jossa taisiin koota kaikista alaa koskevista eri-
21552: on uudenaikain~m elintaTvelaki, on hyl- koisa.setuksista se, mikä niissä on yh-
21553: käämisp.rosentti vain noin 1/3 siitä, mitä teistä ja täydentää sitä muilla tarpeeHi-
21554: se meillä Suomessa on. silla määJräyksiHä. Hyvin suotavaa olisi,
21555: Kuten jo ylempänä on mainittu, ei jos voitaisiin jo la,issa tai joUakin muulla
21556: meillä Suomessa ole olemassa mitään tavalla pätevästi selvittää sellaisia käsit-
21557: y;lei8tä lakia, joka jä.rjestelisi elinta,r,pei- teitä kuin mitä on oikea, väärennetty,
21558: den ja muiden kulutustavaroiden valmis- jäljitel ty, mukaiitu, täysi-arvoinen tai
21559: tusta, kauppaa, maahantuontia y. m. s., ala-'a,rvoinen ta1vara, mitä on vastiketa-
21560: vaan ainoastaan käytännöllisen ta.rpeen va,ra, mil1loin jokin lisäke on arvoton tai
21561: synnyttämiä erikoismääräyksiä. Mikäli vahingollinen. Ellei ,määräyksiä näistä
21562: ni,itä ei voida sovelluttaa johonkin mää- seikoista voitaisi ottaa suoranaisesti itse
21563: rättyyn trupaukseen, on siihen koetettava lakiin, voitaisiin kenties Sveitsin esi-
21564: käyttää lain määräyksiä salaisen vir- merkkiä .seuraten laa!iia erikoinen elin-
21565: heen vaikutuksesta kauppaan tai myös tarvekirja, jossa olisi tavaUisimmisba
21566: rikoslain määräybiä petoksesta, miksi meillä esiintyvistä elint,arrpeista ja
21567: rikokseksi laki katsoo m. m. sen, jos joku käyttöesineis:tä tarkat normit ja jo-
21568: ,myy väärermetyn tavaran oikeasta, se- hon voisi käytännöllisen tarpeen mu-
21569: 516 IV,5. - Yleinen elintarvillaki.
21570:
21571: kaan valtioneuvoston päätöksellä tehdä yhtä paljon tä,ytyy myös tehostaa lain
21572: lisäyksiä ja täydennyksiä. Viel:ä tu- valvontaa. Meidän nykyiset viranomai-
21573: lisi laissa olla määräyksiä sii·tä, että semme varsinkin maa;lla eivät useim-
21574: kukin tavara on my,ytävä omallla nimel- missa tapauksissa ole eivä,tkä voikaan
21575: lään eikä mi·tään harhaanjohtavia nimi- olla tehtä vänsä tasalla. Myöskin on hen-
21576: 1
21577:
21578:
21579:
21580: tyksiä saa käyttää sekä että jos tavara kilön, joka on ostaessaan oikeaa tavaraa
21581: myydään valimii,ssa ,pakkauksessa, tulee saanutkin ala-arvoista, vaikea rylhtyä il-
21582: päällyksessä olla valmistajan nimi ja miantamaan myyjää, sillä siUoin hän se-
21583: osoite sekä ilmoitus sHtä, mitä se sisä.l- kaantuu asialliseksi oikeudenkäyntiin,
21584: tää ja kuinka paljon siinä on vaikutta- josta voi häne:lle olla päinvastaiset seu-
21585: via eli telhoisåa aineita ja, jos. tavaraa raukset kuin hänen tarkoituksensa on ol-
21586: valmistettaessa on käytetty myrkyllisiä lut. Jos hänen kärsimänsä vahinko vielä
21587: tai vaara1lis,ia aineita, .selvä merkintä lisäksi on ta1oudellisesti pieniarvoinen,
21588: siitä, missä mää,rin ja mitä lajeja niitä kä1rsii hän kernaammin vahingon kuin
21589: tavarassa on. Myös olisi kiinnitettävä ryhtyy ilmiantamaan myyjää, joka yhä
21590: huomiota siihen, että alkuaan ihmisra- jatkaa samaa menettelyään ja voi täten
21591: vinnoksi aiotut, mutta siMemmin pilaan- ansaita hyvänkin tuloksen aivan viatto-
21592: tumisen tai jonkun muun syyn takia täc mien henkilöiden kustannuksella.
21593: hän tarkoitukseen kel\paUJmattomiksi jou- Rohkenemme siis sen nojalla, mitä
21594: tuneet, mutta joko eläinten ruuaksi, tek- ylempänä on esitetty, kunnioittaen eh-
21595: nillisiin tai muihin tal'1koituksiin kelvol- dottaa,
21596: liset tavarat oHsi valvonnan alaisina että Eduskunta pyytäisi Halli-
21597: myytävä tällaisina sellaisiHe henkilöille, tusta valmistuttumaan ja Edus-
21598: jotka niitä tarvitsevat. Kelvollinen ta- kunnalle käsiteltäväksi jättämään
21599: vara olisi jaettava eri laatulrujeihin, ehdotuksen yleiseksi elintarpeiden
21600: prima, sekunda, välttävä j. n. e. valmistusta, maahantuontia ja
21601: Mutta yhtä pa:ljon kuin Iainsäädän- kauppaa koskevaksi laiksi.
21602: tömme tässä suhteessa kadwaa uudistusta,
21603:
21604: Helsingissä, toukokuun 12 päivänä 1924.
21605:
21606:
21607: Hedvig Gebhård. Oskari Heikinheimo.
21608: Tyko Reinikka. August Raatikainen.
21609: P. V. Heikkinen. Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
21610: Herman Pojanluoma.
21611: 517
21612:
21613: IV,6. - Anom. ehd. n:o 15.
21614:
21615:
21616:
21617:
21618: Lehtokoski y. m.: Toimenpiteistä kieltolain valvonnan
21619: tehostamiseksi .
21620:
21621:
21622: .Suomen Ed u s kun: n a 11 e.
21623:
21624: Suomen lainsäädännön historiassa oloaikana'an ja niinkin puutteellisesti
21625: ainutlaatuisella yksimieHsyydel:lä Edus- vwlvottunra kuin se tähän saakka on ol-
21626: kunta 1907 vuoden va1tiopäi,villä hyväk- lut, on ,s,aanut pa'ljon hyvää aikaan. .Se
21627: syi juovutus'juomain kieltolain ja uudel- ei ainoasta,an ole ollut salpana: sille juop-
21628: leen v. l919 hyvä;ksyttyään saman lain pouden enentymiseHe, mikä maailman-
21629: sen jälkeen useita eri kertoja huomatta- ja sisällis,sodan jäiikiseurauksena on pyr-
21630: vaHa äänten enemmi1stöUä teki sen vah- kinyt meilläkin esiintymään ja mikä
21631: vist>amista kiiruhtavia päätöksiä. Kui- olisi, siinä taP'auksessa, että väkijuoma-
21632: tenki>n vasta valtiol1li1sten olojemme uu- kauppa olisi ollut vap'aa, paisunut ylei-
21633: distamisen yhteydessä kymmenen vuo- seksi kansallisvaaraksi, vaan myöskin
21634: den kuluttua ensimäisestä kieltolaki- huomaUavassa määrässä vähentänyt vä-
21635: päätöksestä, tämä laki sai asianomais·en kijuomain kulutusta ja juoppoutta ja sen
21636: vahvistuksen. Lain vahvistamisen jäl- seurauksena aina esiintyvää rikollisuutta
21637: keenkin on Eduskunta melkei>n jakaisella maa,iJ.mansod,an edeH:i,s,een aikaan verra-
21638: valti>opäiväkaudel,la joutunut tätä asiaa ten. Asema valtiotalouden ja kansainvä-
21639: kä1sittel:emään ja s~Hoi,n, yhä vwltava:Ua lisen kauppamme alalla niin,ikää'n vah-
21640: äänten enemmistöllä, osoittanut pitä- vistaa tätä kätstitYistämme kiellon hyödyl-
21641: vänsa kieHolakia kansan hyvinvoinnille lisistä vaikutuksista samoin kuin työ-
21642: välttämättömän,ä. väenkerrosten taloude,lli>se>ssa tilassa ta·
21643: Yhtä suures,sa mää1rässä Eduskunta p.ahtunut paraneminenkin, mistä vakuut~
21644: sitä vastoin ei ole tullut kiinnittäneeksi tavia todistuk8ia eri tahoilta on, esitetty.
21645: huomiotaan kieltolain . toimeepanon Mutta se seitkka, että koko maan: o}oja
21646: yhteyde,stsä esiintyviin kysymyksiin. silmälläpitäen miel1estämme v;oida,an kiel-
21647: Asian erikoi,sl:a,adusta kuitenkin .johtuu, tolain ans,ioksi merkitä huomattavia
21648: ettei tämä lak~, niinkuin useimmat muut, saacvutuksia ja ettei ole ajateltavissa-
21649: toteudu au,tomaattisesti, vaan vaatii j.at- kaan, ettiä. muunlaise[la v:rukijuomakysy-
21650: kuvaa myötävaikutusta Eduskunnan myksen järjestelyUät näis,sä oloissa voi-
21651: puolelta', j011le luonnollisest>iikaan ei voi taisiin Yihtä hyviä tuloksia saavuttaa, ei
21652: olla yhdentekevää, miilla tavalla erästä kuitenkaan tiedä sitä, etttä ka tsoisimmre
21653: sen kaikkein tärke>impän:ä ,pitämää, kan- kie l tola:ki tilan teen lähe,skään tyydyttä-
21654: san ·elämään ,syvästi vaikuttavaa uudis- väksi. Päinvastoin olemme selvil[ä siittä,
21655: tust,a toteutetaan. etta kolmen viimeks'i kuluneen vuoden
21656: Allekirjoittanee,t ovat tosh1 vakuutet- aikana on päässyt syntymään v~aikeita
21657: tuja, että ·kielto1a,ki lyhyenä voimas1sa- epäkohtia, jotka, ellei niitlä pian saada
21658: 518 IV,6.- Kieltolain valvonnan tehostaminen.
21659:
21660: korjatuiksi, uhkaavat tehdä tyhjäksi kiel- poihin. Mutta kuten tunnettua, rehoit-
21661: tola·in hyvät vaikutukset ja samalla taa sielläkin sangen suuripiirteinen
21662: mahdottomaksi yhteiskunnalle aikaan- spriin salakuljetus ja -kauppa, minkä
21663: saada ja ylläpitää yleensä. minkäänlaista lisäk,si aivan viime aik,oihin saakka on
21664: järjes·tystä väkijuomakysymyksen alaUa. siellä kuulunut yhä uudistuvia vali-
21665: Olemme kyllä tietoisia siitä, että pu- tuksia suu~rista lääkespriin väärinkäy-
21666: heeuaolevat epäkohdat, varsinkin kun lu- töksistä. Samanlaiset valitukset eivät ole
21667: kuisat sanomalehdet orvat niitä liioitelleet, tuntemattomia Ruotsissakaan, jossa vii-
21668: ovat erinäisissä kansalaispiireissä herät- me mainitussa maassa erikoisesti sala-
21669: täneet epäluottamusta kieHola·insäädän- p.oltto, ennenkuin salakuljetus saavutti
21670: nöu ;tarkoituksenmukaisuuteen k~ausan nykyisen laajuutensa, oli laajalle levin-
21671: raittiuden ·edistämiskeinona. Vahänkin nyt ja pesiytynyt kaupunkeihinkin, mikä
21672: perusteellisempi kiihkoton a,s,ianharkinta ilmiö tässä muodossa on Suomessa ollut
21673: kuitenikin osoittaa, et1tei tällainen johto- verrattain harvinainen.
21674: päätös ole oikeaan osunut. Epäkohtiin on EdeHeen mielestämme painaa asin,ssa
21675: olemassa ilmeisesti eräitä yleisiä syitä. se tunnettu tosia,sia, että samalla aikaa
21676: Sii1hen viittaa• :selvästi jo se seikka, että kuin val'ISinaiset ka!I1Sanraittiuden har-
21677: pahimmat epäkOihdat - -alkoholin sala- mstajat, järjestynyt raittiusväki:, m. m.
21678: kuljetus ja 'salakauppaa- melkein yhtä kaikissa edellä mainituissa maissa pitää
21679: räiikein:ä, ellei vielä räikeämpinäkin kuin nHssä vallaUa olevaa väkijuomalainsää-
21680: meillä ovat tavattavissa naapurimais- däntöä raittiuskannalta hyljättävänä, on
21681: samme, joissa on ,vapaa" väkijuomalii- raittiusväki ja sen kanssa laajat kansan
21682: ke. Virossa, jossa on' N'äänlainen valtion uskonnolliiSta, siveellistä ja sivistyksel~
21683: monopoli ja ann.osrjärjestelmä ja jossa Hstä kehitrys,tä harrastavat piirit yksi-
21684: laiHisen alkoholin kulutus henkeä kohti mielisiä ~siinä, että taistelun raittiuden
21685: on noin 4----,5 kertaa niin suuri kuin se oli puolesta täytyy tapahtua voimassa ole-
21686: Suomessa ennen maailmanMtaa, on täs,tä van kieltolain pohjaUa, kuten •kirkko-
21687: huolimatta ta!kavarikois,ta päättäen hy- ·päivien, työv·äen- ja edistysseurojen
21688: vin laajaa n. s. saksalaisen spriin sala- kokousten harvinaisella yksimielisyy-
21689: kuljetusta' ja 1uvatonta kauppaa. Ruot- dellä tekemistä päätöksistä kä.y selville.
21690: sissa, jossa valtilon puolesta on koetettu Syyt epäkohtiin ovat :siis etsittävät
21691: järjestää kaikille kulnttajiUe. erinomai- muualta, kuin kieltolaista. Seikat sel-
21692: sen mukava ja varma se.kä verrattain laiset kuilu maaHmM11sodalli jä1lkeinen
21693: runsas alkaholijuomain saanti, ei lail- rappeutuminen, m]kä erityisesti ilmenee
21694: lisella väkijuomaliikkeellä ole voitu suuresti lisään tyne·en.ä nau Hnnonhaluna,
21695: laitonta ehkäistä. .,Laillisesti" juodaan siveellis~ten vaatimuS'ten vä1häksymisenä,
21696: Ruotsissa henkeä kohti noin kolme ker- lainkunnioituksen heikkenemisenä ja
21697: taa niin paljon kuin Suome,s;sa, ennen so- yleisenä keinotteluhaluna, ovat olleet
21698: taa ja ~se.n lisäksi' suunnattomia määriä asiassa' vaikuttama1ssa. Erittäin ratkai-
21699: laittomasti. Norjassa annetaan alkoholi- sevasti on ·siinä vaikuttanut sodan ja
21700: juomia haluaville tiJ.aisuus viineillä ja ,ranhanteon" järkyttämät vahmttaolot,
21701: n. ,s, miedoilla juomilla tyydyttää aiko- jotka tekevät salakuljetuksen harjoitta-
21702: holitarpeensa; siellä siis koetetaan ai- misen heikkovaluutt;aisista spriitä tuotta-
21703: kaansaada sella1inen, meilläkin joskus vista mais,ta erinomaisen houkuttele-
21704: toivottava·na esitetJty asiaintila, että vaksi ansaitsemi,skeinoksi huonoille ai-
21705: kansa luopuis·i väkevämmistä juomiSta neksiHe. Näiden tekijäin huonoa vai-
21706: ja siirtyisi hienostuneempiin juomata- kutusta ·ei' ole ollut omansa ·ehkäiJSemään
21707: IV,G. - Lehtokoski y. m. 519
21708:
21709: useiden~ maamme sanoma lehtien juoma-
21710: 1 teydessä sen hoitaa. Eestilie edullinen
21711: tapaa: ihamm.oiva, lainrikoksia suosiva ja kauppasopimus Suomen kanssa ·solmit-
21712: lain valvontaa ja valvojia herjaava suh- tiin, muttw !Suomelle niin tärkeä salåul-
21713: tautuminen tähän suureen twisteluun jetuks"Sn estämissopimus on yhä ed,elleen
21714: kansan siveeHisen kunnon ja taloudelli- tekemättä. Nopeammin päästiin näen-
21715: sen hyvinvoinn,in puolesta. näisiin tuloksiin neuvotteluissa yhteises-
21716: Mutta näiden yleisten syiden ohella, tä pohjoismaisestw sopimuksesta Sa·ksa:n
21717: eräissä tapauksissa niiden edellä on mai- kanssa, mutta alote onkin ollut Norjan
21718: nittava itse valtiovallan suhtautuminen ja ainoastaan tämän sopimuksen suuri
21719: tämän lain toimeenpanoon. Edellä viita- merkitys Skandinaavian maiHe selittää,
21720: tut .epäkohdat eivät johdu 'siitä. että että siinä on päästy edes nykyiselle as~
21721: maan lak~kirjassa on kielltolaki, va:an teelle.
21722: ,siitä. että lakikirjassa olevaa :kieltolakia Yhtä valmistumattomia on olt:u sala-
21723: ei ole .riittävälliä t'armolla pantu voimaan ku'ljetuksen vastuiStamiseen omilla toi-
21724: ja sen noudattamista valvottu. menpiteillä. Hallituksella ei ole ollut yh-
21725: Ryhtymättä yksityiskohta~semmin tenäistä suunnitelma:a tehokkaan tulli-
21726: selostamaan lain toimeenpanon ja val- va.rtioinnin järjestämiseksi väkijuomain
21727: Yonnan alaHa vailiisevia' puutteita, tyy- salakuljetuksen estämiseksi Vuonna
21728: dymme ainoastaan viitta·amaau erinäi~ 1900 vailmilsti sosialiministeriön raittius-
21729: sii<n ilmenneisiin seikkoihin. osaston asettama neuvottelukunta suun-
21730: On ollut erinomaisen vaHtettava>a, nitelman, joka perustui merivartiosion
21731: että esim. salakuljetuksen vastustami- muodostamiseen. Ehdiotus oli alustavasti
21732: seen ei ole alunperin kiinnitetty kyllin va1tioneuvostossa käsiteltävänä, mutta
21733: suurta huomiot'a, vaikka piti olla selvil- siirrettiin se valtiovarainministedöstä
21734: lä, että kansainvä:lilsen liikenteen palau- uudelleen esiteltäväksi. Sen jälkeen ei
21735: tuminen rauhana1ikai·selle kanna!Jle oli ole asiasta mitään kuulunut. Jos ne
21736: tässä suhteessa asettava erikoisia vaati nel:jä-viisi miljoonaa markkaa, jotka
21737: muksia. Niinilkä,ä111 ei voi olla, valittamat- merivartioston 'Perustaminen olisi vaati-
21738: ta, ettei sen jäBreen 1kuin Eestissä kevääl- nut, ovat pelottaneet asiaan uudelleen
21739: lä 192{) pan.tHn voimaan nykyinen väki- ryhtymästä, niin on varrittMn merkittä-
21740: juomaliikkeen järjestely, minkä seurauk- vä, että maa meriitse tapwhtuvan väki-
21741: sena heti nähtiin sa,lakuljetusta. Suo- juomain y. m. tavarain salakuljetuksen
21742: meen, ryhdytty ponnella ajamaan kiel- vuoksi, jöka ehkä olisi voitu estää, on
21743: tolain v&lvonnan kannalta tyydyttä- menettänyt moninkertaisesti tämän sum-
21744: vän sa1akuljetuk·senvastustamissopimulk- man.
21745: sen .aikaansaamista, vall1Sinikin kun mah- Esimerkkinlä siitä, minkälaista kielto-
21746: dollisuudet sHhen silloin olivat sangen lain valvonta järjestysviranomaisten ta-
21747: suuret. Mutta sen sijaan, että nä·in olisi hOlta on ollut, mainit,takoon, että rait-
21748: menetelty, tyytyi ulkoministerin kaurp- tiuslautakuntain 125 kunn.asta äs1cettäin
21749: papoliittinen osasto lausumaan paheksu- ~mtamain ilmoitusten mukaan ainoas-
21750: misensa tri HeleniuscSeppälälle, joka oli ta,an 32% :ssa näitä kuntia viranomaiset
21751: yksityi,sesti koettanut vaikuttaa Eestin va,lvoivat kieltolai'll, toimeepanoa hyvin,
21752: asianomaisiin viranomaisiin tälläisen so- 30 % :·ssa vältrtävästi ja 38 % :ssa, huo-
21753: pimuksen aika,ansaamisen hyväksi. Sa- nosti. Huomattava on, että mainitut lau-
21754: mwlla· iLmoitti mainHrtu osasto, että asia takunnat, jotka asetukisen mukaan ovat
21755: Imuluu sille ja .että se aikoo toisessa yh- velvolliset seuraamaan raittiustilan-
21756: 520 IV,,;. - Kieltolain valvonnan tehostaminen.
21757:
21758: netta paikkakunniHaan, ovat jos ket- kunnassa ja huonon 2 kunnassa. Niistä
21759: kään,. päteviä arv081te,lemraan viranomais- 33 kunnasta, joissa viranomaiset olivat
21760: ten toimintaa tässä kohden. kohtuuHisia, olit taas vahonta tyydyttä-
21761: Syitä valvonnarn heiikkouteen on tie- vä ainoa,staan 7 kunnassa, välttävä 7 .ia
21762: tysti useampia. Poliisien harvalukuisuus huono 19 ·kunna•ssa. J·okaisessa nrilissä 5
21763: seUaisilla paikoLla, joissa heidäin apuaan kunnassa, jossa vi·ranomaiset määritel-
21764: kipeästi tarvittais~i.in kieltolain valvon- tiin juopoiksi, oli val:vontakin huono.
21765: nan tehostamiseksi, ·O'Ili yksi niitä. Suo- Edellä sanotusta selviää, että kansan-
21766: menilahden rannikolla esim. on laajoja raittiuden kohoamis·en edellytyksenä on
21767: alueita, jotka todennäköisesti ovat rsala- tyydyttävän a~sianjärjestyksen aikaalll-
21768: kuljetetun tavaran va.rastoimis- ja edel- saaminen kieltolain toimeeniJ)anon ja val-
21769: leen kuljetuksen keskuksia, ilman min- vonnan alalla. Se v~aatii kuitenkin sitä,
21770: käiänlairsta ,lainva:Lvojaa, .nirin etrtä ri:koHi- että valtiovalta toisella- tavalla kuin tä-
21771: silla on ollut verrattain suuri liikkumis- hän saakka suhtautuu tähän su m·een
21772: mahdollisuus. ToiiSena· epäkohtana on asiaan. Tarmokas, määräntietoinen vie-
21773: suunnitelmallisuuden ja yhteisen joihdon läpä uhrauksiin vwlmis kieltolakipoli-
21774: puute, mikä tietenkin rajoittaa sitä enem- tiikka· on se, mitä nyt tarvitaan. Koko
21775: män järjestysvallan toimintaa, mitä har- arsia on otettava kysymyksenä valtion
21776: valukuisempi poliisivoima on. Ja vih- a·rvov.allan pelas.tamisesta, mielivallan,
21777: doin - sivuuttaen useat muut tärkeät kurirttomuuden ja anarkian kukisrtami-
21778: seikat - vaikuttaa asiarssa viranomais- s,esta. Tä,s8ä on kysymys. ~s·odankäynnis
21779: ten kielteinen kanta itse kyrsymyksessä tä yhtei,skuntaa 1hävittäviä voimia vas-
21780: olevaan 1arinsäädäntö·önr nähden. Viran- taan, sodankäynn,istä, jossa valtion on
21781: omainen, joka ei itse ·ole raitis ja joka kuljettava etunenässä.
21782: kieHolakia pitää vääränä lakina, eiJ luon- Tästä taistelun luonteesta johtuu myös-
21783: nollisestikaan hoida lainvalvontaa sillä kin taistelutapra. Ensimäisiä tehtäviä
21784: harrarstuksella kuin rse, joka ymmärtää tä:ssä ·Suhtee,s8a' on hanikkia selvitys ny-
21785: tämän lain merkityksen maaHe ja .kan- kyisen valvontajärjestelmän puutteista
21786: saJle ja tahtoo lain, johdonmukaisella ja ja valvonnan alalla tavahtuneista lai-
21787: tarmokkaana toteuttamiseHa edistää minly;önneistä. Kieltolain vaikutuksia
21788: karusan raittiuden toteutumist,a.. Edellä tutkimaan asetettu komitea on, mitä tulee
21789: mruinittu t1edustelu antaa tässä kohden tutkimuikseen viranomaisten toiminnasta
21790: hyvää valaisua. J·ädestysviranoma.iset kieltolain valvojina, sanomal·ehtiuuti-
21791: olivat 22 (18 %) kunnassa ehdottomas,ti sista päättäen tyytynyt vain yl'emmiltä
21792: raittiita, 33 (26 %) kunnassa kohtuullisia viranomais,ilta tiedustelemaan heidän
21793: väkijuomain ·käyttäjiä, 5 (4 %) kunnas- D'lais•tensa ~suhtautumista kie,ltolain val-
21794: Ra · juoppoja; rairttiit olivat viranomai- vontaan, siis pyytämään arvos;telua
21795: sista enemmistönä 89 (3'1 %) kunnassa., n]iltä, joiden omakiu toiminta tässä
21796: kohtuulliset 17 (14 %), juopot 9 (7 %) tapauksessa on kysymyksess-ä ja joiden
21797: kunnassa. Ja että järjestysviranomaisen omat laimin[yönnit saattavat olla syynä
21798: heillkilöHisellä raittiuskannraHa oli vaiku- heidän alaistensa' la,iminlyönteihin. Tä-
21799: tusta valvontaan, se.lviäJä siitä, että hän katsoen on mielestämme syytä kii-
21800: niistä 22 rkunnasta, joissa ,karkki jä.rjes- reellisesti toimituttaa perusteellinen
21801: tysvi!ranomaiset ·olivat ehdottomasti koko kieltolain valvontaa käsittävä tut-
21802: raittiita, ilmoitettiin valvom1an olleen kimus siitä, mitenkä viranomaiset
21803: tyydyttävälllr 16 kunnassa, väUtävän 4 ylemmästä alempaan ovat täyttäneet
21804: IV,6. - Lehtokoski y. m. 521
21805:
21806: tehtävänsä kieltolain valvojina. Tämä löitä ja valvontatointa yhtenäisesti jo!h-
21807: tutkimus on mielestämme toimitettarva dettava. Tätä varten ·olisi sisäasiainmi-
21808: samalla tavalla. kuirn, erinäJi,siä sotalaitok- nisteriöön toistaiseksi tai sopimusluontoi-
21809: sen toiiillintaa koskevia seikkoja äsket- sella palkalla asetettava riittävillä val-
21810: täin on tutkittu, (n. s. Holman komitea). tuuiksilla varustettu poliilsitarkastaja,
21811: Kun kieltolain toteuttamista on ver- ionka käytettävänä olisi etsivä poliisiko-
21812: rattava sodankäyntiin, on taisteluss,a ri- mennuskunta kieltolakiasioita varten ja
21813: ~ollista 'Väkijuoonaliikettä vastaan me- jonka olisi valvottava, että järjestysvi-
21814: neteltävä siten, että rikollisen liikkeen ranomaiset täyttävät tehtävänsä kielto-
21815: alkulä'hteet ja pä,äJväylät tukitaan ja lain toimeenpanemisessa ja valvonnassa.
21816: vartioidaan. Niinpä olisi valvonnan hel- Eidell'ä sanottuun viitaten ehdotamme,
21817: pottamiseksi sovellutettava 6 penikulman että Eduskunta päättäisi pyytää halli-
21818: merirajaa, kuten eräissä maissa tietääk- tusta
21819: semme tehdään ja tullilaitoksen, toimin-
21820: takykyä kehite.ttäv'ä ja riittäviä apu- antamaan laajoilla valtuuksilla
21821: neuvoja sen käytettäväksi varattava sekä varus.tetun komitean tehtäväksi
21822: otettava harkittavaksi erik,oisen tulli- kiireellisesti toimittaa perusteel-
21823: etsivänpoliisin perustaminen. Tarkka linen tutkimus siitä, mitenkä
21824: valvonta olisi sa,a•tava raninJikolta sisä- ylemmät ja alemmat viranarnaiset
21825: maaha1n johtaville teille, j.a rautateiden, ovat täyttäneet tehtävänsä kielto-
21826: myöskin yksityisratain, myötävaikutuk- lain valvojina; sekä
21827: sesta salakulje,tuksen harjoittamisessa V almistuttamaan suunnitelman
21828: tehtävä loppu. Erikoinen huomio olis'i kieltolain valvonnan tehostami-
21829: myöskin kohdistettava Saimwan kanavan seksi niin joutuisasti, että sen to-
21830: kautta tapahtuvan salakuljetuksen eh- teuttamisen mahdollisesti vaati-
21831: käisemiseen. mat määrärahat ehtivät tulla huo-
21832: Valvontaviranoonaisiksi olisi vihdoin- mioonotetuiksi valttion ensi vuo-
21833: kin saatav•a raittiita, kunnollisia henki- den rahasäännössä.
21834:
21835: Helsingissä, 12 päivänä toukokuuta 1924.
21836:
21837:
21838: Aino Lehtokoski. Hilma Valjakka.
21839: Frans Kärki. Hannes Valkama.
21840: Miina Sillanpää.
21841:
21842:
21843:
21844:
21845: 66
21846: •• ••
21847: VALTIOPAIVAT
21848: 19 2 4
21849:
21850:
21851: LIITTEET
21852: V
21853: LAKI~ JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
21854: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS~
21855: EHDOTUKSET
21856:
21857:
21858:
21859:
21860: HELSINKI 1924
21861: VAUTIONEUViOSTON KIJ:RJAPAINO
21862: A.
21863: Kunnallislakeja ja kunnallisverotusta koskevia eduskunta~
21864: esitys~ ja anomusehdotuksia.
21865: 527
21866:
21867: V,1, - Edusk. esit. n:o 23.
21868:
21869:
21870:
21871:
21872: Särkkä: Ehdotus laiksi 27 p:nä marraskuuta 1917 an-
21873: netun maalaiskuntain kunnallislain 27 .§:n muutta-
21874: misesta.
21875:
21876:
21877: E d u Sl k u n n; a; II e.
21878:
21879: Voimassa ollevan maalaiskuntain kun- lippuäänestystä toimiteta, vaan juliste-
21880: na11i:slain 27 §:n mukrua'Il! on kunii1an val- twan ilman äänestystä; valituiksi ne hen-
21881: tuuston, lautakunta,in ja hallin:tokuntain kilöt, joista jo edeltäpäin oli sovittu.
21882: kokouksi,ssa tapruhtuva1t1 vaalit toimitet- Jos sillä twvalla toimitetusta vaalista
21883: tava aina suljetuilla lhmilla, jota vastoin valitettaisiin, niin tulisi se epäillemättä,
21884: kaupunkien krun:nallislain 23 §:n mu- lainvastaisest:i ,toimeenpantuna, kumo-
21885: kaan tulee vastaavat vaalit toimittwa tuksi. Tälmä: epäkohta voitaisiin kor-
21886: suljetuiUa l:i;puiilla ainoastaan si'l'loin, jatru siten, että maa'lwi,skuntain, kunna,l-
21887: kun on toimitettava suhteeLliset vaalit lislaiiDJ 27 ·§ muutettaisiin pääasiassa
21888: tai jos muiSISa vamleissa lippuäänestystä ~kaupunkien kunnallislain 23 §:n mukai-
21889: nimenomaa'n vaaditaan. Kun kuiterukin seksi. Kun hallitus on jättänyt edus-
21890: mainituissa kokouksiSISa tapalhtuu usein ~kunnaMe esityksen kunnallislakien muut-
21891: niin, että valitsidat sopivat toimeen va- tamisesta, niin voidaan edellä mainittu-
21892: littruvista henildlöistä jo ermen vaalin kin epäkohta saada samal,la kertaa he1-
21893: toimittamista, joten suhteellista vaalia .posti korjatuksi.
21894: ei tarvitse toimittaa,. niin on silloin lip- :Edellä o:levan perusteella ehdotan kun-
21895: puäänestY!ksen toimHtaminen aivan tar- nioi.ttaen,
21896: peeton. Senpä vuoksi usein tapahtuukin, että eduskunta hyväksyisi seu-
21897: että! lariJn määlräryksestä' huolima tJta.,. ei raavan lakiehdotuksen:
21898:
21899:
21900: Laki
21901: 27 päivänä marraskuuta 1917 annetun maalaiskuntain
21902: kunnallislain 27 §:n muuttamisesta.
21903:
21904: ,Eduskunn®lll päätöksen mukaisesti muutetaan 27 paava:na marraskuuta
21905: 1917 annetun moolaiskuntain kunna:llislain 27 § n!ä!in, kuuluvaksi:
21906:
21907: 27 §. lislautailmnnan, taksoi,tuslautakunnan
21908: Vaa-lit, jotka ova1. valtuuston, kunnail- tai muiden kunnaHisten hallintokuntien
21909: 528 V,1.- Muut()ksia maalaiskuutain kunnallislakiin.
21910:
21911: toimi-te-ttavai, t~I~pahtukoot suhteellista lee valituksi se tai ne, j,otka vaaleissa
21912: vrualibatpaR noudattamalla, jos valitetta- ovat saaneet enimmät äänet.
21913: -viru Olli kaksi taj. useampia ja jos neljäJIL- SuihteeUiset ja vaadittaessa muutkin
21914: nes vaaliin osruaottavista sitä: vaatii. vaaHt to:i'mitetaan suljetuillru lipuilla.
21915: ·Jos yksi on valittava tai milloin enem- Ää'nten mennessä tm;an, ratkaisee arpa.
21916: miiSitöv,a'a,Niatpaa muuten kä'Ytetä:än, tu-
21917:
21918:
21919: Helsingissä, lJ6 päi!Välnä toukokuuta 1924.
21920:
21921: W. K. Särkkä.
21922: von Born m. n.: FörslatJl a~· tilllag o'#t ämtrin:ri av f.jjt-
21923: ordningen av den 1li · jUfti ·. 1898 angdmtde · kortrJm1JltrJat-
21924: färvaltning pd• landl3t· oek· b)• till· latJJ am ändnn:{J a~
21925: förordningen av den 8 december 1873, angående kom-
21926: munalförvaltning i stad.
21927:
21928:
21929: Ti:H Ritksda..gen.
21930:
21931: GäUande stadganden an!g'åenid.e- iJ.ro1n::. i.ffite vara: öve'tOOISMiälmma.nde moo, vad
21932: mun.rullbeska.ttningen .såväl i stad som på rättvisa och billighet kräva. Där orik-
21933: lamldet föreskdva, · aitt uppdehi.terade t1g de.bit.ering' arv· en el.Ier anll'alllJ anJl.ed:-
21934: ska.trteb~lorpp slkoht a:v v.eder1böra.nide nin:g· ·S>kett- <OOilb, .sikatteOOl'O'j)pet · emellertili
21935: ska,t<i!Sikyldige el"läggas oberoende arv om edagts,, hör sjäJ:V:fa'Het vid ·. dle~s · återlbä-
21936: besvä:r däröver an1förts, men a•tt, i;faU be- mnde .skällig ränta dä!"lå tiilll,godoräkna,s
21937: svären sedermera ,godkännas, det över- sika,ttebe:talaren 1för id:en t:id hwn orä·t·tiv.ist
21938: deihi!terade ibelO(p!pet StkarH tm ska,ttebeta- nJOOiga<t.s uru:lvara detsrumma. Att k'O:ll-
21939: lruren återgäl'<la'S. miinen: genom ti<Hgodon\.iutankle av rän.~
21940: Riktigt synes dert: vara att besvärs an- !l.IVIkas:tnimgen · ål orättt~ätrdigtt uwburn.a
21941: förand:e i anled:t11in!g acv ålg~ången beska tt- m'ede'l skuNe tfå draga :fö1'idiel På den en-
21942: :ruinlg icke i o<fu 1för s~g skall berät't.iga 'tili! s•kilde medlbo:rgärens ·be'kos:tn:ado. såsom nu
21943: upps'kov med erläggande a.v det överkla.- fa;ktislkt iC!ke så säHan tkomJm:er at1:t ~.e.
21944: gade sika.tt.ebeloPti>e~; va.rigeniO!ill ju iktla- är otillbörlLgt ocll lför rä!tltsmedrve:taJlldet
21945: g:an!den lät;t 1skul·le kunna' bereda silg i hög ·'grad · k.r.ämlkande ooh ibör ic!ke .för
21946: <>Skäliglt anståndl med• fuHgörandet av fra:mtiJden .få konlJ:ma i:fråga.
21947: sina Miggand1en. Däremot .föreif.aller det ,Sådaoo: förli.å1landen'a nu ruro, ligger
21948: i lrog grald oskäi1i;gt, a.tt, ilfa.ll besilm.tt- dessutom doo ,faran. nära Hill hand.s, att
21949: ninlgs,b,esrv1ä:ren: rvid d'eras slu.tlilga. a.VIgö- de kommunala besikattnin~YJndig!he
21950: ·ranlde be:fitn:na•s 'Va.ra ["iktiga, och dien terma i0ke meid tHliböri]g sa!lll:vetsgr:aniii.-
21951: en.skilde aU.tså utan ,fog, kanske olagl~gen het och ansvarskä:nSJla skola ful1göra
21952: påförts dryga utgLf,ter, ·han skaLl nödgas. sina: Mi.ggan'den. En oBkä:lig beSJkrutlt~
21953: nöja s.~g med at•t ] sinom :ttid åteirfå en- nlin:g ftörorsakar ju kommunen iör näir-
21954: dast det erlrugda lb~·loroet, medan han varande knap•past a.lls någon. olägenhet
21955: sj,ä.l'V mås.te vhl!kännas diä ofta atv:&e'Värda eller riJSk. Fåcr' kommunelll återställa elbt
21956: förlns,t.er, som1 .tHlS:k:YJndla,ts il:ronom gem.om obehörigen uppbure.t skat.tehel1oprp, så
21957: UIOOglå;nigen räin.fteavika:stning ·a sa)gda; be- ha.r den ju i vftirje ,'f.a~[ !Under :mellrun-
21958: loP!PJ viilket lham å sin sida :mårugen ,gå.nlg · tiden ikun.nat. fri>H .an·vända· oclh ·tillJgodo-
21959: måihändlå blott ·,genom antlitanrl:e arv UIVIP~ ntln ta detsamma. ooh Slålu!Ilda. :blott ha1ft
21960: lånade medel föl'IIlllå.fJt .gäilda. Detta kan föT'ril'åuen av eltt: ~ät,tlf.örvärva•t 1rän1.efri.tt
21961:
21962: 67
21963: V,2. - Muutoksia kunnalli.slakeihin.
21964:
21965: rörelsekaw1taJ. Fres·telsen iför ö:verdebi- gen ämrade däl"lhä~ att k.mnm~nen ·vid
21966: teriiJl!g blir på detta säJtt. måntgen gång Merbeta:landet .av uppburna ska:ttebelorpp
21967: · rätt stor~ till ·betydamde :men octh förlust äJr siky.lrlig a:t•t därå jälrnväd .erlägga skä-
21968: för kommunens iJllv:ånare; och kunua lig räiDJta.
21969: även ur preik:titken otwliga fali uppv1isas, På grund av det anJförda il:Hlåter Slig
21970: då uip!penbwr lältwindig1het vid vel'lkstäJ- underrteciknad tför Rilksrl:a,gen völ"ldsarrnt
21971: lanJdet av rlen tkommnma[a:. besikialttn:iwgen föreslå,
21972: gjor.t sig; gä1lan'de. Det !S'YJleB· därför
21973: föreligga allt skäl att få gällande före- att Riksdagen måtte antaga ne-
21974: skJrif:ter an,gående lko:m:mun.alheslkattnin- danstående tvenne lagförslag.
21975:
21976:
21977:
21978:
21979: Lag
21980: om ändring av förordningen av den 15 juni 1898
21981: angående kommunalförvaltning på landet.
21982:
21983: I enlig;het med Riksdagen\S bes•lut stadga•s härmed, att § 91 i ·föror.dninlgen; 3IV
21984: den 15 jumu 18198~ ang.ående kommun•a1ro·rval:tning rpå lanideti, skall e:rlhålla tföldande
21985: ändrade lydeilse:
21986:
21987: § 91. uppbörd\Ss.tä:mma erläg,g:a, .men äge ll.'älH
21988: De tiU ikommunen skmtbskyld:iJge, som att få det 'betal1da åter, i ·händelse hans
21989: U!tan ,föl'lfaU ur:ruk.tllåti.t a:tt iJlllom st.adgad besv.är godkänllla.s, jälmte rän:ta f.rån
21990: t.id gö,ra allllll'ä!'lknliJlig emot taxerings- up;pbördsda·g·en .tiH dag.en för medJlens
21991: 1än•gd eUer mo:t debit·erin,gs- och 11\P'P- åte:r1bäranlde ultJgåerude med sa.n:m:na be-
21992: bördislängd, lhave~ vidare tl'ätt ti'll Magan lopp som Fin[andis Banks för tide.n g;äl-
21993: förlorat. Har nJåigon kamstäHtt antrnärk- lande lägslta dliskontorän;ta, ävenso:m
21994: ning emot slllgda läng,der, men den ej ibllå- ers~t.tmi.lllg •för de k:os·ta:tadm ihan ·för än-
21995: v:it g:od~änd, miå 1han ö:ver be8lute•t :sig <Wing1Ssöka·ndet .nödg:ats. vidkänlllas,
21996: besvära i den ordninJg här nedan sä~ges. dämest ed sy.lllnerHg •anilednin,g före'kom-
21997: Doek vrure ihan ieke des:s :minldre pli.~ti,g mer att be:fria ikommunen från sEk er-
21998: a tt det påffuda nrt•Siky,låsbeloppelt vid sättnintgsskyldighet.
21999:
22000:
22001:
22002:
22003: Lag
22004: om ändring av förordningen av den 8 december 1873
22005: angående kommunalförvaltning i stad.
22006:
22007: I enligfu.et med Ri~sdiagellJSI beslut S't·wdg·as härmed" at:t sist.a momentet il § 56 i
22008: :llörordifdlll1gen .av den 8 dooember 1873, an gående iwmmullla1förwa.1tning i s1tad, så-
22009: dlarut sa•gdJa moment lyder i lagen av. den 20 januwri 1922, angående ändlring a:v
22010: nämnda •förord•ning, skaH e!'lhiålla följ.ande ändrade lydelse:
22011: V,2. - von Born y. m. 531
22012:
22013: § 56. bä:rande utgående med sa•mma belopp
22014: Den., som över .taxering a;nfört besvär, som F\inlanids Baniks ·för tiden1 gäl,lande
22015: va:re dook pliktig v.id sikatteumbörd• er- lä~ta dis1rontoränita, äivensom ersätt-
22016: Uilgga det slka:tteibelopp honom pålför:ts, nin•g för de k'OStnader, vi1ka han haft
22017: men är :hall.J, Slå framt •besvär:et godkän- för •si•ll! ärudJri'nlgsa.JlSölkan, där säa'Sikilt
22018: nes, berä1ttigad aM åiter:fiå, vad ha;n. för skäl ej. före:finllJeSi för ikommunens be-
22019: myc:J.ret erlagi, jämte ränta från nrp[l- friande ·från• dyli.k el'Sälttningssky[dighet.
22020: bördsdagen Hll dagen för medlenos Mer-
22021:
22022: Helsin~fors, den 16 maj 1924.
22023:
22024:
22025: Ernst von Born. J. E. Hästbacka.
22026: And. Forsberg. Knut Molin.
22027: Gustav Lindberg.
22028: Suomennos.
22029:
22030:
22031:
22032:
22033: von Born y. m.: E/wlo~'W! a), lafksi maalaiskuntain,. kuftr.
22034: nallishallinnosta kesäkuun 15 p:nä 1898 annetun ase-
22035: tuksen muuttam;iMst~ ja b). laiksi. kun'll(.lllishallituk·
22036: •( • ' ' ••••• ,, 1
22037:
22038:
22039:
22040: sesta kaupungissa joulukuun 8 p:nä 1873 annetun ase-
22041: tuksen muuttamisesta.
22042:
22043:
22044:
22045:
22046: Voimassa olevat sekä kaupunkien että laiuavaroja käyttämällä. Tämä ei voi
22047: maaJaiskuntien kunln.a.Uisverotusta kos- oHa soPUSOinnussa oikeudenmukaisuuden
22048: ke:vat säännökiset määrää:vät, että m.ak- ja loo:htuuden vawtimUISten ·kanssa. Mil-
22049: sett®vakisi asetetut veromäärät on asian- 'loilt virheellinen verotus syystä tai toi-
22050: omaisen verovelvollisen suoritet,tava sesta on trupahtunut ja veromää["ä kui-
22051: rii.m>umatta siitä, onko va'llitus verotuk- tenkin suoritettu, on luonnoHisesti sitä
22052: sesta tehty, mutta että, dos valitukset takaisin maksettaessa siihle laskettava ve-
22053: sittemmin 1hyväik.sytään, liilkaa verotettu ronmaksada:lle kdhltuuHinen ikoliko sLLtä
22054: määrä on veronmaJksadaHe takaisin suo- .rujalta, .minkä veromäärä on ollut voissa
22055: ri,tettava. !hänen hai1lustaan. Että kunta saisi etua
22056: iNäyttää. oikealta, ettei V'aJituksen teke- yksityisen !kansalaisen kustannuksella
22057: minen .tapaihtuneesta verotuksesta ilman na u ttima'1la korot epä.oikeudenmukaisesti
22058: muuta oikeuta 1lykkäykseru saamiseen 'Va- k.annetuista varoista, kuten nyt tosi-
22059: liimksen alaisen veromitfurän suOII'ituk- asiassa usein tlljpootuu, ei ole aJSia.nmu-
22060: sessa, koska v,alHtajru tä13.öin helposti kaista tia loukkaa suuressa määrässä oi-
22061: voisi hankkia kohtuutonta lyikkäystä keudentuntoa e~kä seLlainen menettely
22062: velvolHsuuksiensa täyttämisessä. Sitä- 1S81a vastaisuudessa tuJlla kysymykseen.
22063: vastoin tuntuu suuressa määrin ikoihtuut- Asiain nykyisellä-än ollessa on lisä:ksi
22064: tomalta, että, .jos verotUSIVa!lUukset niitä lälhellä se .vaara, etteivät kunnaUiset ve-
22065: lopullisesti ratk.alistaessa havaitaan oi- rotusviranomaiset tarpeelliselrla oman-
22066: keiksi ja yksityise1lle siten a·iheettomasti, tunnontarkkuudeLla ja vastuunalaisuu-
22067: elhkä ilaittomastikin, on asetet'tu raskal!ta .dellitunteeilla suorita tehtäviään. Koh-
22068: maksuja, hänen täytyy ty.ytyä siihen, tuuton verotushan ei tä•tä n;ykyä aiheuta
22069: että ihän ,aikanaan saa tlllkaisin vain suo- :kunnaJlle juuri mitään haittaa tai vahin-
22070: rittamansa määrän, samalila kuin hänen gonvaaraa.. Joskin kunta saa suodttaa
22071: itsensä täytyy kärsiä ne usein melkoiset takaisin viriheelHsesti kannetut veromää-
22072: ta[wiot, mitkä hänelle aiheutuvat sano- rät, on se joka ·ta!Pll!U'ks-essa väliaikana
22073: tuista veromäfuristä saamatta jääneistä voinut v.ajpaasti käyttää ja nauttia niitä
22074: koroista, jotka määrät hän puo~estaan .ja sillä on sitew vain ollut etu saada ihaJ-
22075: useinkin eh!kä on voinut suorittaa vain lita helposti hankittua korotonta 'liike-
22076: ,
22077:
22078:
22079: "V,2. - t~n Born t. fu. 538
22080:
22081: pääomaa. Kiusaus liiJkaverotukseen tuleli !kunta maksaessaan takaisin kanootrtuja
22082: täJi1ä tavoin monasti varsin suureksi, m,~l~. veromääriä on v~lvollinen suorittamaan
22083: koiseksi haita.:J~si ja t~piOiksi kunn~ niii1le myöskin kohtuUJl1isen koron.
22084: asukkaihle; käytännöstä voidaankin 1Edelllä esitetyn perusteellla rohkenevat
22085: osoittaa lukemattomia tapauksia, jolloin aJlekiJrjoittaneet. kunnioittaen Eduskun-
22086: ilmeinen kevytmielisyys kunnallisvero- D!aHe ehdottaa,
22087: tuksent toimittamisessa on ;vrullinnut.
22088: Näiyttää senvuoksi olevan täysi syy saada että Eduskwnta hyväksyisi alem-
22089: voimassa olevat kunnallisverotusta ik08- pana olevat kaksi lakiehdotusta.
22090: ikevat säännökset muutetuiksi si,ten, että
22091:
22092:
22093:
22094:
22095: Laki
22096: kesäkuun 15 päivänä 1898 ntaålaiskuntiiin kunnallishå.llinnosta ail:D:etun
22097: asetuksen muuttamisesta.
22098:
22099: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että kesäilmun 15 rpa1vana
22100: 1898 maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 91 § on muutettava
22101: näin kuuluvaks,i:
22102:
22103: 91 §. taruaan hänen maksettavakseen pannun
22104: Ne kunnan verovelvoLliset, jotka ilman y,erromäärän, mutta o1koon, jos hänen va-
22105: ila:i:Uista estettä ovat ilaiminlyöneet muis- [itubensa ihyvälksytään, oikeutettu saa-
22106: tutulksen tekemisen taksoitusluetteloa tai maan sen ,takaisin sekä koron veronkan-
22107: ma;ksuuna>ano- ja kantoluetteloa vaJStaan tOIPäivästä siihen päivään, jolloin verro-
22108: säädetyn ajan kuluessa, ovat siihlä menet- mää,rä on takaisin suoritettu, laskettuna
22109: täneet ;valittamisoikeutensa. Jos joku on ~Suomen ,p!3.DJkin alimman diskonttokoron
22110: tehnyt muistutuksen sanottuja luette- mukaan, samoinkuin ikol'!vauksen niistä
22111: lJoita vastaan, mut,ta sitä ei ole hyväk- kustan'IliUksista, joita muutoksen haku
22112: sytty, saakoon hän 'P'äätökse.stä vruilttaa hänelie on ~tuottanut, ellei ole erin-
22113: siinä järjestY:ksessä kuin aJlerrllJPana sano- omaista syytä ikunnan vaamuttami,seen
22114: taan. KuitenJkin olkoon h'än siitä huoli- sellaisesta korvausvel;vOtllisuudesta.
22115: matta velvollinen veroukannoss81 suorit-
22116: 534 V,z. - Muutoksia kunnalli!dakei!hin.
22117:
22118: Laki
22119: · joulukuun 8 p:ni 1873 kunnallishallituksesta.. kaupungissa annetun asetuksen
22120: muuttamisesta.
22121:
22122: s
22123: ·Eduskunnan .päätökisen mukaisesti säädetään täten, että; joulukuun !Päivänä
22124: 11878 kunnaJilishal!l:Ltuksesta kall(l)ung.issa arunetun asetuksen 56 i:n viimeinen mo-
22125: mentti, sellaisena 1kuin se on twmmikuun 00 päivänä lJ922 annetussa ilaiss.a muu-
22126: toksista mainittuun asetukseen, on mumtettava näin ikuuluvabi:
22127:
22128: 56§. määirä on taikaisin suoritettu, laskettuna
22129: Se, joka on valittanut taksoituksesta, Suomen Pankin sanottuna aikana voi-
22130: on Jmi ten:kin velvollinen veronkannossa massa olleen aJlimman diskonttokoron
22131: suorittamaan ihänen maksettavaksensa mll!kaan, ynnJä korvauksen niistä :kuluis-
22132: pannun veromäärän, mutta o!J!koon, jos ta, joita hänellä on o1lut muutoksen ha-
22133: hänen valituksensa hyväksytään, oikeu- kemisesta, ellei ole erinomaista syytä
22134: ,tettu saamaan takaisin liiaksi mwksa- •kunnan vapauttamiseen sellaisesta ~kor
22135: mansa. määträni sekä !koron veronma;ksu- vwusvelvdl1isuudesta.
22136: päivästä siihen ,päivään, joi,loin vero-
22137:
22138:
22139: Helsingissä, toukokuun 16 päivänä 1924.
22140:
22141:
22142: Ernst von Born. J. E. Hästbacka.
22143: And. Forsberg. Knut Molin.
22144: Gustav Lindberg.
22145: 535
22146:
22147: V ,s. - Ed.usk. esit. n :o 25.
22148:
22149:
22150:
22151:
22152: Itkonen: Ehdotukset a) laiksi kaupunkien, kunn.aUislain.
22153: 22 §:n muuttamisesta ia b) laiksi maal.aiskuntain kwn-
22154: naUislain 26 §:n muuttamisesta.
22155:
22156:
22157: E d u s k u n n a ll e.
22158:
22159: Kun voimassa olev.a:t lk.unnallislailt ovat niin ehdotan, että sanottuja •lwkeiia tässä
22160: silkäli epäselVJärt:, elttei, !11iistä; riJid!a:Ho- mielessä sel'vennet:täis~in.. Ehdotan siis,
22161: masti käy il:mi, voiko valtiUusto teh.diä että Eduskunta hyväksyisi seu:..
22162: i1man ääiLet&tyrstä ylkisimietlisiä påätöksiä, raavat lakiehdotukset:
22163:
22164:
22165: Laki
22166: kaupunkien kunnallislain 22 §:n muuttamisesta.
22167:
22168: Ed.ustkurman JP&ätOksen mUJkailsestiJ muuteta!an marraskuun 27 päi'Vänå 1917
22169: annetun1 ik.aupunkie:n lkumrrl'allis\lain 22 §, sellaisena ikuin se nmutettuna kuuluu
22170: maaliskuun ~ ;päilvänä 1919 annetussa laåssta näin. kuU'luvalksi:
22171: 22 §. koon .tämän lain' mukaan va.adiltaan mää-
22172: Sittenkunt asiasta on va1tuuston k!o- räenemmistö. Ääm.ten 'ja:kautuessa tasan
22173: kouksess•a keslkustteltu j.a pu:heenöoM3ija twlee se mielipi® pääitökseksi. jonika
22174: ju.H&tanu:t ikestkuste1uru pääJt,tyneeksi, teh- puolesta (l}uiheeii'joh!taja on äänesltän!yt.
22175: köön !hän, ellei yksimielistä päätöstä Kuitenkin vaa!d'~taan pää-töksen te-
22176: wida aiikaansaad.a, semrrni>isten äänestys- kOOlll, että vähintään kaksi kolilllJaJliilesta
22177: esityksen, että VlaSitaus ,ja:a" ~talikka ,ei" saa.purv111a olw-Lsta valtuutetuista sitä
22178: ili:m:ai!See va.ltuustoTh pääooksen. kanlliaUaa, :kun, !Päärtös kOSikee:
22179: Kun VS)Staus on ann·ettu, tai yksimie- 1) kiinteän omwilsuuden o&tamli.S.ta,
22180: U.oou pääJtös aikaa·n!Saarf:u, iJLmoittakoon myymi&tä tahi 'Vaiiht3Jlllista, paitsi mitä
22181: puheenjohtaja, mikä hänen käsityksensä rakennustontteiihin tulee;
22182: mukaan on :tul·llut pä.äJtökseksi, ja vwh- 2) kunnan omista va:kina;isista tai yli-
22183: vistakoon sen, ellei muU!ta äänestysttä määrätisistä tulois:ta muodostettavien
22184: vaaditaj v.asManlyönni1'1ä. Jos äänes- pysY!VIälisrf:.e.ru ,raihrustojen :perustamis·ta
22185: tystä 'Vaadiitaan, :toirmitetta!koon se julki- tai1kika varojen osi>it·tamista. tällaisesta
22186: sesU ja nim.enhuud<olla. r·ahastosta;
22187: Se mielipide, jonika vuolesrf:a erui:mmä:t 3) va1mnaiS!ten j.a ylimääräisten mää-
22188: ääoot on annettu, tuJJooon va:ltuus1Jon rä,raJhain myönltämistii., mikäli on kysy-
22189: pääJtökseiks.i, ,paitsi' miUoin pääJtöksen te- m~ksessä vakinaiSten tai yliimääräisten
22190: o36 V,3. - Muutoksia kunna.Uislakeihin.
22191:
22192: määrärruhain ~lmrottam'inen talik!ka aivan tämis'tlä, jolloin kuitenkin m•usuu.nni-
22193: uusii'en määrääJminen; tellmw vaJwjstetaan yiksinkertaisella ään-
22194: 4) lainojen ottamista tai uudistamista ten eneJD!ID.is,töliä; sekä
22195: t.aikika saadun lainan malksnladan :pideDJ- 5) t.akaussitoumuksia.
22196:
22197:
22198:
22199:
22200: [. a ·k .i
22201: maalaiskuntain kunnallislain 26 §:n muuttamisesta.
22202:
22203: Edus·kunnam päätöksen mukaisesti mu ute,taan rrnarmslkuun 27 päivänä 1917 wn-
22204: ootu.n maailwiskuntairu ikunnaHislain 26 §,sellaisena k.utin se mu,ute.ttuna 1k!uuluu
22205: maaliskuun! 27 päiNänä 1919 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
22206:
22207: 26 §. vaadita, vasa.ra.nlyönn:i!1lä. Jos· äränes-
22208: Sit.tenkun asiaJSta on valtuuston ko- tystä vaaditaan,, ,toimitelttakoon se jullki-
22209: koulksessa kesk!ustelltu ja puiheendohtaja sesti ja ruimenhuudoHa.
22210: juliSitanlll·t keskuSJteLun päatty.neeksi, ,teh- Se mieLi;pide, jon!ka tPUolesta enimmät
22211: köön ihän, ellei yksimielistä päätöstä äänet on ~annetitu, tu:Ikoon vaLtuuston
22212: voida aikaaniS!aada, semmoisen äänestys- pää<tö'ks·ek:si, p.aitsi milil.oin päätöksen te-
22213: elsitylksen, että vastaus ,j,8!8" taiikka ,ei" l~oon tämän 1ain a;nuka~aru vaa'ditaanmää-
22214: i'l:maisee vaJtruuston päätöksen. räenemmiS!'W. Äänten dakautuesrsa tasan
22215: E:un. wstaus; on annattu, ~tai Y'ksimie- tulee se mriel,ipide pääJtölksei'k:Si,. jonik.a
22216: linen päätös, .aiJkaa.lliSua:tu, iJlmoittakoon p.uol'liSta ~uhee;o~oh:taja on äänestänyt.
22217: puiheendohitada, mikä hä:DJeJ;J.' käsityksetQSä Ku,u, äånestyk·sen tulos on .sawtu sel-
22218: mukaan on tu1lu.t ipäätök,seksi, ja vah- ville, julistakoon puheenjohtaja päätök-
22219: vis-taikoon sen, ellerr mlllUJta ä~ä:nestys1ä sen.
22220:
22221:
22222: Hels:ingiSISä;, .tooikolkuuu 1]7 pä;iväilliä 1924.
22223:
22224: Rieti Itkonen.
22225: 537
22226:
22227: 'V;4. - Anom. ehd. n:o 7.
22228:
22229:
22230:
22231:
22232: Kalliokoski y, m.: Useampien kuntien alueella toimitt-
22233: taansa . harjoittavien liikkeiden ·kunnaUisverotwk-
22234: sesta.
22235:
22236:
22237: E d u s k u n n a ll e.
22238:
22239: Kunna'llisverotus muodostaa nykyään meniä kuntia. 'No~hin tkuntiin kerääntyy
22240: meidän maassamme yhden kaikkein huo- sadoin, jopa välistä: tuhansin kuljeskele-
22241: mattavimmista välittömistä verorasituk- vaa työväestöä. Tästä väestöst'ä osa aina
22242: sista. Sentähden olisi erittäin tarpeel- Jaa pysyväisesti paikkakunnalle, joko
22243: Hsta saada tätäkin verotusta koskeva perheen perustamisen kautta, tai muuten.
22244: .lainsäädäntö •sellaiseksi, että verorasitus Näistä perheistä useat joutuvat miltei
22245: mahdollisimman tasapuolisesti kohtaisi, alusta-alkaen elämään vakinaisen vai-
22246: ei ainoastaan yksityisiä veronmaiksajia, vaisavun turtvissa. Myöskin per:heettö-
22247: vaan myöskin paikkakuntia, ettei veron- minä paikkakunnille asettuneet, kuljeksi-
22248: maksajille toisilla paikkakunnilla aiheu- van työväen joukosta jääneet henkilöt
22249: tuisi suoranaisia rasituksia e:sim. sellai- usein huonolla elämällään ovat rasituk-
22250: sen, useasti runsaastikin voittoa tuotta- seksi ·pa:itkkakunnalleen, leviUämällä tur-
22251: neen liikkeen harjoittamisesta, jonka melusta, joka vaikuttaa siveelliseen ja
22252: voiton verottamiseen toisella paikka- taloudelliseen elämään. Eikä ainoastaan
22253: kunnalla on etuoikeus. nuo 'paikkakunnille pysähtyneet henki-
22254: Tuollaiseen oilreudenmukailseen tasa- löt tuota taloudelli.sia ja muita rasituk-
22255: puolisuuteen pyrkiminen, epäilemättä on sia niille paikkakunnille, joilla tuollaisia
22256: nykyisenkin kunnallisverotuksen tarkoi- suurempia työmaita on, mutta myöskin
22257: tus. Käytännöllisessä verotustoimin- tilapäisesti majaillessaan · tuo liikkuva
22258: nassa esiintyvät vaikeudet ja lainsäädän- väestö tavallisesti viettää sellaista elä-
22259: nön puutteellisuudet. kuitenkin usein mää, että sen valvonta ja sen seurausten
22260: estävät tuon oikeaksi tunnustetun ta·r- estäminen, muiden vakavampien !haitto-
22261: koitusperän saavuttamisen. jen ohel~a, tuottaa myöskin taloudellisia
22262: Tahdomme esimerkin vuoksi tässä vii- rasituksia. V erotusoikeus tuollaiseen
22263: tata eräisiin sellaisiin, val'lsin yleisiin ta- liiiDkeeseen kuitenkin on ainoastaan sillä,
22264: pauksiin, jolloin eräs kunta on oikeutettu tai niillä kunnilla, joiden alueella sillä
22265: verottamaan k6ko voitosta liikettä, jonka on konttorinsa. Näin ollen aiheutuu
22266: toiminta on aiheuttanut suorrunaisia vero- tuollaisen liikkeen toiminnasta toisille
22267: rasituksia monille niistä kunnista, joiden kunnille aivan kohtuuttomia ja epäoikeu-
22268: alueella sitä on harjoitettu. Suuren puu- denmukaisia rasituksia ja toisille yhtä
22269: tavaraliikkeen toiminta-alueena on sa- oikeudettornia etuoikeuksia.
22270: manai·kaisesti useita, jopa useita kym- Tällaiseen asiantilaan olisi mieles-
22271:
22272: 68
22273: 538 V,4.- Laajoilla aineilla toimivien liiklkeiden k:nnnallisverotns.
22274:
22275: tämme eduskunnan kiinnitettävä vaka- joittavien liikkeiden verotusoikeuden
22276: vaa huomiota. Hallitusta olisi ke.hoitet- jakaminen olisi mahdollista, joiden toi-
22277: tava harkitsemåan, voitaisiinko laajoilla minnasta ei verotusoikeutta vailla ole-
22278: alueilla toimintaansa harjoittavien liik- _ville kunnille ai!heudu suoranaisia rasi-
22279: keiden kunnallisverotusoikeutta käydä tuksia. Sillä kohtuuton etuoikeus on yh-
22280: jakamaan toimialueen kuntien kesken. delle ainoalle kunnalle sellaisen, usein
22281: Erikoisen tärkeää tämänluontoisen vero- hyvinkin suuren voiton verottaminen,
22282: tusuudistuksen aikaansaaminen olisi ~el jonka ai!kaansaaminen on edellyttänyt
22283: lai.eiin liikkeisiin näili.den, joiden toimin- toimintaa laajoina alueilla.
22284: nan kautta aiiheutuu suoranaisia. talou- Edellä olevan perusteella rohkenemme
22285: dellisia rasituksia sellaisille kunnille, kunnioittaen ehdottaa,
22286: joilla niihin nähden verotusoikeutta ei
22287: ole. Verotettavan tulon sopisi mieles- että eduskunta kehoittaisi halli-
22288: tämme ja:kaa kun tien kesken liikkeen tusta harkitsemaan, voitaisiinko
22289: laajuuden mukaan, noudattamalla laa- laajaUla alueilla toimintaansa har-
22290: juuden määrittelyssä eriluontoisiin liik- joitf,avien liikkeiden kunnallisvero-
22291: keisiin nähden erilaisia perusrteita. Puu- tukseen tehdä sellainen muutos,
22292: tavaraliikkeessä esim. hankittua puu- että niiden verotusoikeus tulisi jae-
22293: tavaramäärää, maksetuita työpaJlkkoja tuksi toimialueen kuntien kesken,
22294: tai muuta helposti laskettavissa olevaa ja jos katsoo sen mahdolliseksi,
22295: perustetta. antamaan sellaisen lakiehdotuksen
22296: Vielä olisi harkittava eikö sellaisten- eduskunnalle.
22297: km laajoilla alueilla toimintaansa har-
22298:
22299: Helsingissä, 16 päivänä toukokuuta 1004.
22300:
22301:
22302: Viljami Kalliokoski. A. A. Neitiniemi.
22303: Vihtori Vesterinen. Janne Koivuranta.
22304: Antti Kuisma. Kaarle Hänninen.
22305: K. A. Lohi. Juho Niukkanen.
22306: P. Saarelainen. Mikko Piitulainen.
22307: E. M. Ta:rk:kanen. M. Makkonen.
22308: B.
22309: Kalastusoloja y. m. aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
22310: anomusehdotuksia.
22311: Hänninen y._ m.: J9hdoflus. laiksi;. 2a~~ p:nii;. hemiikuuta ·19ft~
22312: annetun· kalastussiiiinnön 1ffi ~,.. muuttamisesta· t~
22313: sin.kuuluvaksi,
22314:
22315:
22316: El ·d u s k u n n a ~ l e~
22317:
22318: Voimassa olevan kalastussäännön H Syvissä~ kyl!mävetisissiD. ja; kruri:klko:r.an;..
22319: luvun 10 § mukaan on; m. m. nuotanveto taiJSiiJssa järvissä ei siellä sä:rildk.aJloja ole
22320: järvilssäkin kielletty jäJiden1 lähdön ai- laisinkaan. Ni:i:ssä on va:ltrukaloina SJyk-
22321: kana ja sen jälkeen 1 päivään saakka syllä kutevat lohensukuiset kalat:
22322: heinäkuuta paitsi kohonuotalla, jolla muiJkku, siika, järvilohi sekä keväällä
22323: ~saa pyytää muik'kua ja sHkaa ke,säkuun kuteva :lohensukuillen hardus. Muista
22324: 15 päJiväu jä~lkeen avora~no~ill.a. Poik- kalo~ta yleiffimmät ovat hauki, made
22325: keusasemaan asettaa laki kuitenkin La- ja ahven.
22326: pin lkihlakunman, jossa saa. kalastaa Uik- Mutta !kun harjus, hau!k1, säynäjä, ja
22327: kuviU.~inJ rihm,apyydykshllä kautta lahna kuteva.t niin ma:talassa vedessä,
22328: vuaden järvives:i;ssä. että Stinne ei nuotta-.apaja ulotu, voi
22329: Kieltäessään nuotanvedon kevät'ke- nuotanveto maamme poh'jois-OSiissa häi-
22330: s'i:il1ä, on lainG.aatijain tarkoituksena ritä vain ahvenen ja sären kutua eikä
22331: ollut suoja:ta !kevätkutuisrten kaloj·en sitäkään kuin joissain harvoissa järvissä.
22332: ku tua ja poiJk.atsia, ette'i nuotta niHä tur- Edullisin krulastuskausi nuottamie-
22333: mele,isi Tämä onkin pai'kaillaan siellä, hille on P.erä-Pohjolassa, Ka:inuUJSSia ja
22334: misrsä keväbkutuiJSet kailat ovat valta- Lapis,sa ke.vätikesä. Heti jäidenlähdön
22335: ka1oina. Mu~ta kevätkutui,set !kalat vähe- jälkeen saadaan PM"~haiten nuotalla
22336: nevät pohjoiseeUJ pä:in men:täes,sä niin, muilkkua ja 'siiJlma, mutta myöhemmin
22337: ettäniitä Perä.-Pohjolas1sa ja Laph~sa on esim. heilnäkuussa, joll'oin vesi on jo
22338: vain muutamia, j~ siJellä syksyNä kute- lämmintä ja j·oJJloin n;ylkyisen lain mu-
22339: vat lohe,:nsukuilset !kailat ovat valta- kaan nuotanve:to on QuvalHsta, ei niitä
22340: kaloina, enemmistönä nuottamiehenkin enää saada kuin nimeksi. Muutamilssa
22341: saali1S!Sa. Ni1inrpä kesäillä kuteva kuha on TaivalkoSiken ja Kuusamon järviJSISä
22342: levinnyt pohjoiseen vain Ou~uj,ärven saadaan s1iikaa rannoilta runsaasti nuo"
22343: vesi~Stöön saakka; :sären sukuisi:Sita talla silloiJn, kuin päiväkorennot IliOuse-
22344: kaloista lah'na es1iinityy vain pai!kka- vat järven pohjasta vedenpinnalle kuo-
22345: paikoiin mainitun vesistön pohjoispuo- riutumaan fuuikka-naha,staan, ja se ta-
22346: lella. Kuusamosrs·a :sitä tavataan va,in pahtuu t1ava:llisesti kesäkuussa, sHs
22347: Y'hrlessä jär!Vessii:,,. eikä säynä;jää ja sär- Iuvattornana nuotanvetoaikruna. Muul-
22348: keäkään ole Perä-lPohjolassa. j.a. Ete1är loin saalis on ,hy'Vin niukka.
22349: Lapis'Sia läheskään' kaikissa järviJsStä. Voimassa oleva kalastussääntö siis
22350: 542 V,o. - Muutoksia kalastussäintöön.
22351:
22352: kieltää muikun, •siian ja lohen kalastuk- heinäkuuhun ISaa!kka, pä:ästäbeen kalan
22353: sen nruota.na silloin, kuin niitä 1s aisi ja makuun.
22354: sallii silloin, kun niitä ei saa, vaikka siitä Sitäpaårtsi heinäkuun alussa alkaa
22355: näiden kailakantojen säilymiselile ei ole siellä kiireel1men heinänteko, eikä
22356: sanottavaa etua. ka!lastu!kseen enää riitä aiikaa.
22357: Pitkän talven jä:lJkeen, avoveden tul- Nykyisen kalastuiSSäå.J:lln.OO.. ,puheena-
22358: tua, kävisivä·t pohj'oiiSten järviseutujen oleva kohta on heriiJttä:nyt Pohjois-Suo-
22359: asukkaat mielelläräJn, 'hanikkimil!ssa kala- men . asukka]SISa y[eis.tä tyytymättö-
22360: keiton niukan le:iJpänsiä särpimetksi, myyttä ja - mikä ikävintä - lakia ei
22361: mu~ nyt sen aJsetus kieltää. Monissa yleises·ti norudateta.
22362: taloiSISa ja mökeissä e.i ole paljon muita Kun voimassa olevan kalastussä:ällJlÖn
22363: ka/lanpyydykSiiä kuim.1 nruotta, eikä kari- II luvun 10 § on Pohjois-Suomen oloihin
22364: rantaisista, syvistä j& kiTkas.vetisistä alivan ·SO!Pimalton, ~otaannne
22365: järvistä ikevä1Jkesän vailoisina öinä eduskunnan hyväksyttäväksi
22366: muilJla pyydyiksil'lä: saadakaan. Lain seuraavan lakiesityksen:
22367: mukaan pitäisi heidän nyt odottaa aina
22368:
22369:
22370:
22371: r.a kl
22372: 10/23 p:nä heinäkuuta 1902 annetun kalastussäännön 10 §:n muuttamisesta
22373: toisin kuuluvaksi.
22374:
22375: Eduskunnan päätölksen mukaisesti säädetään täten, että 10/23 p :nä heinä-
22376: kuuta 1902 annetun kala1s,tussäännön 10 § s•eHaisena kuin se kuuluu 4/6 1920
22377: annetussa lais,sa muu tetJaarn näin kuulu vaik1si:
22378:
22379: II LUKU. selällä sekä avorannalla seHaisessa
22380: Rauhoituks•esta ja kalastuksen suojaa- vedessä, jossa ei ole pohjakasveja; ja on
22381: misesta. pyynti ajoverkoiHa meress'ä aina luval-
22382: 10 §. lineu.
22383: Jäitte:n läihdön aikana ja sen jä;lkeen .Järvessä olkoon niinikään lupa pyy-
22384: heinätkuun 1 pä:iväJä:n asti olkoon karkki tää kuoreita nu'otaHa kymmenen päivän
22385: kalastus' muillla liikkuvilla' r1hmapyy- ailkana jäi:tten lähdöSJtä lukien seHa·i-
22386: dyksrllä ku.Un haavHla kieHetty, paitsi silla paikoilla, joiJSsa tätä kalastusta on
22387: sel[aisissa nuotta-a.padoilssa, joi:ssa van- vanhastaan harj:oite.tiu.
22388: ha•staan on pyydetty yksinomaa·n sila- Lapin kilhlakunnassa Saatalkoon
22389: koita el.U .haileja tahi jotka laillisesti on muuailla paitsi lohi- tai siikapitois·essa
22390: merkitty ilohen- tai siianrpyyntiä varten. joessa kalastaa kautta vuoden1 liJiikku-
22391: Nyt maini!ttua rauhiOitusaikaa S'aate- Yalla rihmapyydY'ksellä.
22392: taaln muu·tamil!le os•fl[e maata tai mää- Kajaa,nin ildh1akumn~ssa: Suomussal-
22393: räty:Hle vesistöillle pidentää korkeintaan mella, Oulun kihlakunnassa: Kuusa-
22394: neljätoista päivää. mon. Taivalkoslken ja Pudasjärven kun-
22395: MuiJkkuj1a saa kuili:enikin pyytää koho- nilssa sekä Kemin ikihl,akunnassa: Kuo-
22396: nuotalla kesäkuun 15 päivän jälkeen lajårven, Kemijärven, Rannan, Rova-
22397: V,ö. - Hän:oinen y. m. 543
22398:
22399: niemen~ Yllitornion, Karungi!Jl ja Kola- joissa muina aikoina kuin heinäkuun 25
22400: rin kunn·issa olkoon nuotanveto sall~ilttu päivän alusta syyskuun 30 päivän lop-
22401: muuana paitsi lohi- ja siikapitoisi.ssa puun saakka.
22402: joissa jäiden lähdös·tä alkaen lokakuun Olkoon kumminkin siian, pyyuti tul-
22403: 1 päivään sarukka. van aikana 'käytetyi[[ä ~yhyiHä ranta-
22404: Siian pyy:nitiä kiin.tonaisilla kalastus- pad!oiUa . näissäkin joissa sallittu niin
22405: laitteilla eli padohlia älköÖIIJ harjoitet- · kauan !kuin kecvättulvaa kestää, ei kui-
22406: tako Ouluj~ssa ei!kä sen pohjoispuolella tenkaan kauemmin !kuin kesäikuun 15
22407: Pohjanlahteen laskevissa muissakaan päivään saakka.
22408:
22409:
22410:
22411:
22412: Hels,ingissä, 14 päi•vänä toukokuuta 19214.
22413:
22414:
22415: Kaarlo Hänninen. K. A. Lohi.
22416: Janne Koivuranta. T. J anhonen.
22417: Sulo Salo.
22418: 544
22419:
22420:
22421:
22422:
22423: Forsherg, m. D.: Förslao~ tiU lag an;gåtmde ändriw;g; av
22424: 31 §, i Bjölagen,:;
22425:
22426:
22427: T i 11 R i k s d .a g en.
22428:
22429: Den obesu ttna befollmingen i landets holm, behöver examinerat befäl ej vara
22430: skärgård och kusttrrukter befinner sig för å farty.get anstä;Hd utan erfordras .av be-
22431: närvrurande i en synnerligen ·brydsam fälhavaren å fartyget jämlikt stadgan-
22432: belägenhet. Sedan fiske~porten tili dena i § 62 avdeln. B punkt 4 av gällande
22433: Ryssland blev avbruten hava kontjuniktu- förordn:ing angående handelsf.artyg av
22434: rerna för havsfisikets utövare tilil den den 17 aprH 1924 endast av lärare vid
22435: grad försämrats, att resultatet a:v deras sjöfartsläroverk e:ller sj-öfrurtsimspektör
22436: verks.amhet ej kunnat tHlgodose de utfärdat intyg om vederbörandes insikt
22437: mest ansp:råk:silösa levnadsbehov. i navigationens prima principia, läkar-
22438: Ifrågarv:arande ekonomiJSka svårig1he- attest över synförmågan och viss. tids
22439: ter hava under de senast förflutna åren sjötjänst, men där fartyget går i öster-
22440: tvmgat en betydande de:l av antydda be- sjöfart, erfordras en befälhavare som
22441: folkning att upphöra med yrkesfisket innehar östersdöskepparbrev och en styr-
22442: och i stället idka kustseglation med man, som innehar understyrmansbrev.
22443: m.intdre fa,rkoster. Under de första åren För utländska farkoster av motsva-
22444: var denura seglatronsrörelse ganska· lö- rande storlek fordras: emeHertid i!c.ke dy-
22445: nande. Men då tonnageil år för år öka- likt kvalifioorad befäil. Så stadgas för
22446: des, framka[lades en konikurrens, som 8ver,ges vidkommande i Kungl. Maj:ts
22447: återigen .gjort stäJllningen mycket be- förordning 'av den 29 mars 1912 .angående
22448: kymme11sam. Senast förflutna segla- befäl å svenska: handelsfarty,g m. m., vii-
22449: tionsår voro flertalet av merberörda far- ken fö:vordrning fortfarande är .gä:Hande
22450: tygsredare tvungna tili overksamhet. att vid seglation med segelfartyg, vil-
22451: För fraiktseglation tili danska och tyska kas dräktighet icke uppnår 100 ton. ti1l
22452: hamnar, särskilt med trävaror, hade eller ifrån hamnar vid östel.'lsjön eller
22453: lasten nogsamt stått till buds men av ne- därmed i sdöfartsf·örbi:ndelse varande
22454: dannämnda anledning var fraktfart för farvatten intill en linje Lindesnäs--Rans-
22455: tonnage av nu ifrågavar.ande beskaffen- holm samt en lin·je Esbjerg-Texel ford-
22456: het utesluten. ras blott sådan kompetens av befälet,
22457: Omförmälda fartyg inneha en dräkti:g- Sl()ffi i huvudsak motsrvarar vad hos os•s på
22458: het av högst 150 bruttore.giste,rton. Där if•örenämnt sätt 1finues f·astställt •f.ör kust-
22459: sådan:t knstgående segelfartyg använ- gående segelfartyg.
22460: des utom Finlands gränser för segilation De pretentioner examiner.at be,fäi1 av
22461: å Ladoga, Finska viken, Bot1miska vi- naturliga o:rsaker stä:ller på avlöningen,
22462: ken och Ålands hav ävensom t:i!H Stoc.k- lägger vid antytt förhållande hind~r i
22463: V,6.- Forsberg y. m. 545
22464:
22465: vägen f·ör våra talrika mi:ndre fartyg att het till seglation å .samtliga öSter,sj,ifuam-
22466: uppta·ga: korukurreilJSen med utländska nar ford11as examinerat befäil, kan en
22467: fM.1tyg av motsvarande s.torlek. Följden förändring av nu ifråga:varande be-
22468: hä11av har även varit den, att fraktfar- stämmelser i f·örordni:ngen av den 17
22469: ten med dylika farkoster tiH Danmark april 1924 därhän, att för östersjöfart
22470: och Tyskiland 1så ,gott som helt och håL1et med· S'egelffrrtyg om högst 150 bruttore-
22471: omhändertages av utlännin.gar. Då den gisterton skulle gälla s'amma bestäm-
22472: kritiska situationoo fö·r ofta nämnda far- melser som för liknande fartyg, vilka
22473: tygsredare ytterligare tiBspetsas genom användas u tom Finlands gräruser vid
22474: stegrade vil:lkor för kred~tens upprätt- Finska och Bottniska vikarna, ej fås
22475: hållande, böra snara åtgärder vidtagas tiU stånd utan a tt sagda pa:ragraf i Sjö-
22476: för avhjälpandet av antydda missförihål- htgen ärndlras. På grund härav får jag
22477: landen. Vlö.rdsamlt f.öreslå,
22478: Enär 3·1 § i Sjölagen av den 9 juni
22479: 1873 sådan den lyder i förordningen av att Riksdagen ville antaga föl-
22480: den 11 nov 1889 förutslätter att för rättig- i~nde lagförs~g.
22481:
22482:
22483: Lag
22484: angående ändring av 31 § i Sjölagen.
22485:
22486: I enlighet med Riksdagens :bes1ut stadgas härmed, att 31 § i Sjölagen frV den
22487: 9 juni 1873, sådan den lyder i förordning.en av den 11 november 1889, skaJ.l er-
22488: hålla följande ändrade lydelse:
22489:
22490: 31 §. till segla tion på u tländska hamnar vid
22491: överbefäl på finskt fartyg, varmed re- Ladoga, Finsika viken, Bottniskia viken
22492: sande fortskaffas elller handelssdöfart id- och Ålands hav ävensdm. tilll Stockholm.
22493: ka,s, må anförtros endast åt finsk med- Enahanda befrielse må beviljas befälha-
22494: borgare, som avlagt .prov på insikt och vare å segelf.artyg om högst 150 brutto-
22495: vis·at erfarenhet i yrket, så:som därom registerton vid seglation på hamnar vid
22496: finnes sä:r:skilt stadga,t, från skyldighe- Östersjön, Öresund, Bälten ooh Katte-
22497: ten att förete intyg om så:dan, iilJSikt och gatt.
22498: erfaren:het, befrias likväl .befälhavare å I nödfal1l må dock fartygs förande för
22499: båtar och s:egelfarty,g, då de begagnas· resfrs fortsättande anförtros även åt ut-
22500: till :kust- och sjöfart inom landet eller ländsk befälhavare.
22501:
22502: Helsingfors, den 16 maj 1924.
22503: Anders Forsberg.
22504: Om förestående motion förena sig:
22505:
22506: Karl Fr. Lauren. J ~sef Man'gs.
22507: Ernst von Born. OttO J acob~on.
22508: Levi Jern. M. E. K:riienius.
22509: M~ V. Bjö;rk. Frans Kärki.
22510: Gustav Lindberg. E. Kilpeläinen.
22511: J. E. Hästbacka. J. lnborr.
22512: Knut Molin. J obannes Klockars.
22513: 69
22514: V,6. - Edusk. esit. n:o 22.
22515:
22516:
22517:
22518:
22519: Forsberg y. m.: Ehdotus laiksi merilain 31 §:n muut-
22520: tamisesta.
22521:
22522:
22523: Ed u s k u n n a l1 e.
22524:
22525: Tilaton väestö maamme saaristossa j1a 19'24 annetun asetuksen 62 §:n B osan 4
22526: rannik!koseuduissa on tä;tä nykyä erit- kohdan mukaan ainoastaan merenkulku-
22527: täin tukalassa aseo:naSISa. SitJtenikuin ka- oppilaitoksen opettajan taikka merenku-
22528: lanvienlti V eniäjätle oli lll!karunut, ovat luntarkastajan antama todistus siitä, että
22529: ajat siinä määrin huonontuneet, että me- päälHkkö tuntee merenku'lun alkeisimpia
22530: rikalastuksen harjoittajien työlll!· tulos ei periaatt'eita., lääkäirinltodistus hänen nä-
22531: ole riut:tä'nyt vaatimattomimrpienikaan kökyvystJälän ja merimiesitoimessaolo
22532: elämä!nta.r,peiden tyydyttäJmiseen. a:setuksen1 määtraämäm a.ja;ru, mutta Itä~
22533: Puheen1alaisert taloudelliset vaikeudet merellä; pu:vjehdittaessa on laivassa oleva
22534: ovat viime vuosina pakotlll!neet melik:oi- päälililk:tkö,, jolla on itämt&enlaivurikiTja,
22535: sen osan tuosta väestöstä j:ättämään am- ja perämies, jolla. on llJlipe.rämieskirja..
22536: matti,kalastuksen ja sen sijaan ryhty- Uilkomaalaisi'S'Sa aluksissa,, jotka ovat
22537: mään mnn1~kkopu1.1jehduksoon pienill:ä saman k01koisia, sitä vastoin1 ei vaadita
22538: aluksiHa. Ensi vuosina oli täJmä:n liiken- sellaista opinn:äytteen' suorittaJJlU.itta
22539: teew tulos vermt.tain tuottoisa.. Mutta päälllystöä. Niinpä s'äJäldetäJäm., miltä
22540: kuru laivasto vuosi vuodelta kasvoi, syn- Ruotsi~n' tulee, Kun~nk. Maj :tin asetuk-
22541: tyi kilp·ailu, joka taasen teki aseman sessa maaliskuun 29 päivältä 1912, joka
22542: huolestutta.vaksi. Viime pul'ljehduskau- koskee ruotsi!IJJmaalaisten kauppa,laivo-
22543: terua oli suuri:ru osa, kyseeilisten alusten jen: p.äJäillys,tö·ä y. m .. ja edelleen on voi-
22544: isänn,istä toimeUomirua. Tamsikan ja massa, että purj,elai,voissa., joitten; kan-
22545: Saiksan satamiin: olisi e•ritrt'äin puutava- ta•vai·suus oru ,ane 100 tonn:illl. vaaditaan
22546: rarahteja kyllä ollut saatavissa, mutta pä;ä:Uystöltä ainoas•taa'll sellainen päte-
22547: allamainittavasta syystä oli tämän ko- vyys, j:okllJ suurin piir~eån vastaa mitä
22548: lmisten laivain rahtaaminen noihin mai- meillä ke'rrotuin tavoin on voimassa
22549: hin mahdoton. mruniikkopurdealuksiin niäJhJden; ja ll.'iit-
22550: Puib.eekisi tulleet a[ukse.t ovat ·korkein- tää tämä päJtevyys purde:hdittaessa Itä-
22551: ta,aru 1150 bruttorekist'eritonJnillli vetoisia. meren sa.trrumii;ru tahi sen yhteydles·sä ole-
22552: Kun tällaista rannikkopurjealusta käy- viin vesistöihin aina lin:ja.an Lindesnäs~
22553: tetään Suomeru raj,ain ulkopuo'lella pur- Hansholm selkä· lilll;iaan Es,bjer:g-Texel.
22554: jehdukseen Laatokan, Suomenlahden. Opinnläiyttee'lll suori·ttaneeru p'äJäillystön
22555: Pohjanlahden ja A'hvenanmeren ranni- vaa.timukse't pa1k!kauksen nåhden ovat
22556: koilla oleviin satamiin sekä Tuk,holmaan, niin ollem eslteenä meidän pikku laivoille
22557: ei tutkinnon käynyttä päällystöä tar- kilpailussa saman kokoisten ulkomaalais-
22558: vita, vaan vaaditaan laivan päälliköltä ten laivoj·en kan81Sa. Tästä on myös ol-
22559: kauppa-aluksista huhtikuun 17 päivänä lut seurauksena, et:tä mat•koihin Tans-
22560: V,6. - Forsberg y. m. 547
22561:
22562: kaan ja Saksaan sen kokoisilla laivoilla pä:äJllys.töä, oru tälmäl lainpa.ilrlka ensinnä
22563: on käytet:ty melkein, yiksinomaan ulko- muutettava,, jotta kysymyksess.ä oleva
22564: maa,laista toDlJlli.s~toa. Kun usein mainit- määJräJys huhitikuun 17 päiMäinä 1924 an-
22565: tujen piikkulaiFVojen iSälrunistön tukala netussa ase:tuksessa voiltaisiin. saada· oi-
22566: BJSema vielä käJrjistyy sen kautta, et•tä k<aistuik:Jsi si,ten:. että itämerelllpurjehduk-
22567: la~n1anantaja.t ova.t ryhtyneet asetta- seen n1äJhdoo1 korkeinJtaan 100 bru ttore-
22568: maaiiii uusia kire1t:ä ehtoja, jotta i.sä!ll.- kistariltonnisillia .purjea.luksilla olisi voi-
22569: nistöt saisivat edelleen pitää heille lai- massa samanlaiset määräykset kuin ne,
22570: vojen ,rakentamista :Ia ostoa: rva~ten jotka jo nyt ovwt käJytätnniÖss·äJ koskien
22571: myönmttyjä la,iooja, ova;t pikaiset toi- saman kokoisia aluksia, joita käytetään
22572: menpiteet vä:Jt.t®mäJt.tömät vii<tatun epä- SuOIIIlen 1r.ajain ullkopuolella. ma<tkoHla
22573: kohdan\ poistrum.iseksi. Suomen ja Pohj,amJla,hJden sa•tamiin.
22574: ~osika kesäkuun 9 päiFVänä 18173 wnne- f.rälhälll ruäJhden' ·esitetään kun:nlioitta-
22575: tun merilairu 31 §, kuten se on asetuk- vimmin,
22576: sessa ma!\raskuun 111 päiväJlitä• 1889,, edel-
22577: lyttäJä että Itälmerellä punjehtimiseen että Eduskunta hyväksyisi seu-
22578: vaadi1aan opinnäJytt:een suori ttan111t.ta raavan lakiehdotuksen:
22579:
22580: Laki
22581: merilain 31 §:n muuttamisesta.
22582: EduskunTIJan päältöksen mukaisesti sifäJdetään täte~J:Ji, ettäl kes1älkuun 9 päivänä
22583: 1878 annetun merilain 31 §, kuten 8e on marraskuun 11 päivänä 1889 annetussa
22584: asetuksessa, muutetaan seuraavan sisältöisek,si.
22585:
22586: 3[1 §. mawn ~antavesillä ja järvillä t,a.ikk:a pur-
22587: Ylipä:äHiikyys suomalaisessa laivassa,, jehdukse&sa La.ato'kan, Suomenlahden,
22588: jolla mahlrustmaisia ,kuldet.eta•alll t.aikka Pohj.am:la.hrden jru Ahvren1anm~ren sata-
22589: kauppa/kulkua merellä harjoitetaan, us- miin! sekä: Turoholmaan. Samruwlairren
22590: kottakoon ainoasta,an suoonalruiseHe kan- vrupau tus !myön:nettäfrnöön. !korikeintaan
22591: S,ailaiselle, joka Oll! suorittauu t opinTIJäyt- 1'50 brutt.orekisteritonnia olevien purje-
22592: teen ja: osottanut kokemus1ta a.mmrutis.sa, aluk!Si'elll pääHiköille ma.tkoil:la Itämeren,
22593: siitä e~rikse~m säädet,yUä ta'Val'la. Vel- Öresundin, i8rult'iew ja KaHegatt'in sa-
22594: vollli8uudiesta niälyttää todistustru sem- tamiin.
22595: moisesrta opista ja kokemukses•ta vapau- Hätiälti.la~S~Sa kuitenkinl laivan kuljetus
22596: tetaan kuitenlki111 pää,Uysmiehet veneissä matkan jatlkami1sta varten uskolt<takoon
22597: ja pu:rjeJ,wivoi8sa, joita ik1ä:ytetä,ä!n oman ulkomaalaiselle pää!llysmiehelle.
22598:
22599:
22600: Hel:sin~gissä\, toukokuun! 16 päJivänä 19"24..
22601: Anders Forsbe:rg.
22602: Ylläolevaan eduskuntaesitykseen yhdymme:
22603:
22604: J. F. Aalto. J. W. Keto.
22605: Taneli Typpö. Y:rjö Welling.
22606: Eino Tuomivaa:ra. Pekka Kopsa.
22607: Pekka Saa:relainen. M. Makkonen.
22608: 548
22609:
22610: V,7, - Edusk. esit. n:o 27.
22611:
22612:
22613:
22614:
22615: Kivimäki y. m.: Ehdotus laiksi vankien kuljetuksesta.
22616:
22617:
22618: Ed u 1s k u n n a l .1 e.
22619:
22620: Vanlhoista ajoista on vankien kulje- mitään oiikeu tettua syytä pitäJä tätä rasi-
22621: tus mei<l~ru katsottu scl1ad.Bek1Si kruunun- tusta enemmän ikuilll y 1ei.Jstä ky yditys-
22622: 1
22623:
22624: kyyditykseksi, jota ma:nttaa1iinpannun rwsitusta!kaan, joka tio onikin otettu val-
22625: maan om1s~ta,jat ovat velvolliset ilma.i- tion !hoitoon, yhden kansanluokan ja eri-
22626: seksi suo11ittamaan. MyÖSlkilll on usei- näJi8ten kwuvunikien kann·ettav,ana, olisri
22627: den kaupunkien peruski:doiSISa mää- kiireimmiten jädes,te.ttävä ,siten, että
22628: rätty, .että niiden on toimitettava vanki mlllalll!om:iJstajat ja .siilhe•n ve,lvollis·et kau-
22629: kaupungin vankHa.Bta lälhimmän ma:alla pungit vap·arute1tta1isiin yksin kanta-
22630: olevan va.Jnginkuljettaj~an ·luo. Tämän mrusta täitä: muutamit1a pa:ilkkrnkunnilla
22631: rasitu~en poiJ;;.tamiJSieS'ta ov,at maan- hyvin tuntUivaa ra.situsta. Myöskin van-
22632: omiJStati>lllt eri a•i.Jkoina tehneet vaHtuksia k·einhoidoru 'ka1Ull1Mia ylee,nsä olis.i, kuten
22633: ja an~omuiksiJ!ll ja onikin nii.Jden: johdos,ta mairuittu vanike~nhoi:tokomiteaikin lau-
22634: lruadittu ehdotuksia, ettäJ vankien kulje- suu, ta:rpeen sa,ada nYJky:iJseen kuljetus-
22635: tus ol>isi toimitettava vaJUion kus~tannuk järjest.elmäiän parannuksia. Nämäkin
22636: s·ella. Nii.Jnpä: teki lainvaJmistelukunta onnistuisivat pa:vhaiten,, silloin kuin krul-
22637: mietinnöss:ä:än v. 1902 1sen 1suunta:i!sen eh- jetus olilsi valtion hoidossa.
22638: dotuwsen. Viimeksi on ·tätä kysymys,tä Oiikeusministeri'ön vankelinhoito-osas-
22639: pohtiluut ru. s. vrunikeinhoitokomitea, joka ton ha,nikkimien tilastollisten tietojen
22640: v. 1920 antamassaan vankeinlhoidon [pa- mu1ka1wn tekuvrut vanginkuljetUJskustan-
22641: rantamista ·yl·eensä koskev,assa mietin- nuks.et v. 1922, Smk. 1,963,668: 50. V,altion
22642: nÖSisa on vankien kuljetuk.seen nälhden huos.t3Jan ~siirtyneenä nämä kus·tannuk-
22643: my,öskin asettunut si:l'le kannaLle, et.tä ~se set e.päilemruttä tul·eva,t ~ou1s•emaan. Van-
22644: on saa,truvru va1tilon toimi.Jtettav.ruksi. Huo- kei.Jnhoitolaitorosen vi::UsiJvuoti~bu:djettieh
22645: Hmatta nä:1stä ehdotuirosi.Jsta ovat v.ankien dotuk,sessru on arvioi1tu nåiden vuosittain
22646: kuUetusOlot pääasiassa: ewti.Js,el!läJ kannal- tekevän 4,2150,000 :markkaa. Tästä hruoli-
22647: laan; osittainen muutos on tosin tapah- mrutta krutsomme oik·eudenmuka:i!suuden
22648: tunut :sen kautta, että 3 p:nä 1ok.ak. 1889 v•aativan mainitsemaamme muutosta.
22649: annetun ~ase~tuklsen mukruan :mutate,itse Niiden käytännö1Jli!Sten toimenpiiteiden
22650: tap,ahtuva: kulj.etus toimitetaan valtion järjestä:m:rnen, jotka muutokS~esta aiheu-
22651: kustannukseLla. tuvat·, on asianmuka:i!sinta, jättää halli-
22652: N ykyi:sel'lälä;n on vankien ikuljetusmsi- tub~en teh!tävä1ksi.
22653: tu.s varsin epruta:sa,inen eri kunniSJSa: YHä esitetyillä peru;steilla ehdotamme,
22654: rHppuen :siitä, ovatko kunnat l~ruhellä tai
22655: l"auikan1a l'ilikekeskuksis~tru j,a rautatei1stä. että Eduskunta hyväksyisi näin
22656: Kun lisäksi ottaa huomioon, ettei ole kuuluvan lakiehdotuksen:
22657: V,7, - Kivimäki y. m. 549
22658:
22659: Laki
22660: vankien kuljetuksesta.
22661:
22662: Eduskunnan pää,töksen mukaisesti säädetäJän tä;ten:
22663:
22664: 1 §. 2 §.
22665: Manttrua::L~inpannun maan omistaja.in LähemmM säännökse,t tämän .lain toi-
22666: ja erinäis,ten ilmupunkien velvolHsuus meenpa.nosta annetaarn asetuksella.
22667: huolehtia vankilen kul je,tuksesta kumo-
22668: 1
22669:
22670:
22671:
22672: taan täten, ja tapa;htuu yankien kuljetus 3 §.
22673: tästä lä;htien valtion toimesta ja kustan- TäJmä laki' tulee voimaan päivänä
22674: nuikseHa. kuuta 192
22675:
22676:
22677: Helt!,~in.gisJSä, 15 päivänä toukokuuta 1924.
22678:
22679:
22680:
22681: T. M. Kivimäki. Erkki Pullinen.
22682: W. K. Särkkä. Oskari Mantere.
22683: J. Jyske. Mandi Hannula.
22684: U. Brander. W. W. Tuomioja.
22685: K. V. V uokosk.i. V. M. J. Viljanen.
22686: W. Hirvensalo. Ilmari Auer.
22687: V,s.- Änom. ehd. n:o 6. 3
22688: .~.
22689:
22690: ~;<:.
22691:
22692:
22693:
22694:
22695: Heikinheimo y. m.: Köyhäintalon ja lastenkodin aikaan-
22696: saamisesta Petsamoon.
22697:
22698:
22699: E d u s k u n n a ll e.
22700:
22701: Vaikkakin va.vsinainen köyhäinhoito kuletus E·telä~Suomeen miltei mahdoton,
22702: meidän laiiliSäädäm tömme mukaan on mutta Vesi,saa.ren kautta tai Varangin
22703: yleensä jätetty kunnallishaalinnon va- pohjasta valtion laivoilla tkävisi kuletus
22704: raan näyttää meistä kuitenkin sellai- jotakuinkin helposti, kannattaisipa vaik-
22705: sissa oloissa, mitkä Petsamossa vallitse- ka vuokrata erikoisen kala,staj.Mnoottori-
22706: vat, olevan välttämätöntä, että valtio- veneenkin tarkoitukseen.
22707: valta tässäkin asiassa ojentaa kunnallis- Sopiva paikka köyhäirntaloa varten
22708: 1
22709:
22710:
22711:
22712:
22713: .toiminnaHe auttavan kätensä. Orpojen olisi vielä tällä kerralla saatavissa, mutta
22714: ja turvatta jääneiden vanhusten luku ei sitäkään voitane kauan pidättää, vaan
22715: Petsamos8a on suuri riippuen ankarista täytynee se a;ntaa maata halua ville. Las-
22716: ja vaaranalaisista elinkeinoista - kalas- tenkoti on suunniteltu tulemaan kyllä-
22717: tus Jäämerellä, useiden elinkeinojen yh- kin erilleen köyhäinkodista, mutta kui-
22718: teydessä olevat tunturimatkat j. n. e. tenkin siksi likelle, että sen talous perus-
22719: Maantietyön y. m. yleisten töiden mu- tuisi k·öyhäinkodin talouteen.
22720: kana tulee paikkakunnalle huonoja ai- Veronmaksukykyyn nähden tulee Pet-
22721: neksia, jotka täällä perustavat perheen :samo vielä toistaiseksi olemaan heikko,
22722: ja jäävät paikkakunnalle asumaan. Asun- niin että köyhäinkodin perustamiseen
22723: not ovat ahtarat ja epäsiistit, joten köy- tarvittavia varoja on maihdoton saada
22724: häinhoitolaisille ja orvoille lapsille on kokoon verottamalla. Ellei ·ryhdytä autta-
22725: hyvin vaikeåa saada kohtuullisimpia- vaan toimenpiteeseen, vaipuu kunta vel-
22726: kaan :vaatimuksia täyttävää hoitoa. Köy- koihin, jotka pitkäk,si ajaksi voivat la-
22727: häinhoitoon joutuneita eivät ota muut mauttaa kunnallisen toiminnan, samalla
22728: kuin köyhimmät ansion vuoksi hoidetta- kun puutteenalaisen asujamiston osan
22729: vi•kseen, ja ymmärrettävää on, kun heillä kärsimykset ovat omiansa heikontaruaan
22730: ei ole mitään omasta maasta saatuja elin- väestön luottamusta uuden esivallan huo-
22731: tarpeita, että hoitajat syövät ihoidokkien lenpit.oon kaikkien alamaisten:sa menes-
22732: elatukseksi maksetut rahat. Varsinkin tyksestä. Ehdotamme siis
22733: on mielisaira,gten tila säälittävä. Köy-
22734: häintalo, jossa olisi muutamia paikkoja että Eduskunta pyytäisi halli-
22735: varattu mielisairaita varten, olisi Poh- tusta ensi tilassa ryhtymään toi-
22736: jois-Lapille sitäkin suuremmaksi hyö- menpiteisiin köyhäintakn ja las-
22737: dyklsi, kun sitä voisi käyttää !hyväkseen tenkodin aikaansaamiseksi Petsa-
22738: Inarin viel'äpä Utsjoenkin ·kunta, josta moon.
22739: viimeksi mainitusta kunnasta on sairaan
22740:
22741: Helsingissä, toukokuun 17 päivänä 1924.
22742:
22743: Oskari Heikinheimo. F. V. Härmä.
22744: Herman Pojanluoma. A.. A.. Neitiniemi.
22745: 561
22746:
22747: V,9.- Anom. ehd. n:o 8.
22748:
22749:
22750:
22751:
22752: Lohi y. m.: Esitykse'n antamisesta muutoksiksi voi-
22753: massa olevaan tilusrauhoituslakiin.
22754:
22755:
22756: E d u s k u n n a l ~ e.
22757:
22758: Laki ·tiluste11 rauhoittamisesta koti- Mutta kokemus on osoittanut, että lain
22759: eläii'll!te'D! vahinlgrrmteolita on käytännössä säläiniLÖkset t:Husrauhoitusyhdistyksen
22760: osoittautuuu t sovel tuma ttomaksi maan perustamirseSit'a oVJat kovin1 vaikeasti to-
22761: hal'!Vaa!lll asutuilla seudui!lla. Yleinen teutelttavirSsa.
22762: käytläintö täihän saakka on ollut ,sellai- 1\1iiltei kai'kk1alla illmaantuu joku tai
22763: DJelll\, että metsäim.aa,t., niin yksirtyis1ten joitalkilll ma'a:I1omista.jia, jotka eiJVät tah-
22764: kuin valtion, ovat olleet kaikkieru yhtei- do suoS:tua Y'hteiseen sopimukseen.. TäU-
22765: sinä! laiidulllmairua. Jokahmn, jolla on lais~ta OOJJ k01v·in vaikea saada LaLDJ mu-
22766: joko vi1je1ys- t1ai muit81 seUaisia a:1ueita, kaan p.akotetuiksi yh.dristykseen liittty-
22767: joita omistaja on .tahtonut suojeHa koti- miiän, koska ehtona on 25 §:Th mukaan,
22768: elätiiillten te!kemiltål vahiDJgioillta, on itse että sopiJmuksestta pitäJä as[allliselle olla
22769: ollut velvolliruen ne aidalla suojelemaan. ,.,hyötyä". Esim. puutavaraliike tai yk-
22770: TämäJn, pe·riaatteen muk81iset sopimuk- sit-yinen:, jOika ei' tilalla ~u eikä koti-
22771: set ovat eri kunnissa kaikkialla harvaan el,äiimiiä omista,. v.oi aivan hyvin todli.IS-
22772: asuhilla seuduil1a olleet voimassa tä!hän taa, etttei häiruellä ole hyötyä vaan vahin-
22773: sarukka. Yhnnmu oikeus,tajun1ta on myös koa laidum-yhJdistybes,tä. Yhdistyksen
22774: ollut nii'lli voilmakkaasti täillä kan11alla, perurSt~v.a kokous OiDJ myöskin lain: mu-
22775: ettiliJ miltään_ .riitoja tai t~ettelöitä ei kaami koviru va·ikJea kokoon saada, kun
22776: wsiwsg;ru o1e sailllottaiVIasti ollut.. jokaiselle oru runnetta.va kirjallioon kut-
22777: .Epäilemättä 1täJ!lainen jäirjestelmä sumus, ja rusialliim·en voi olla kaukana
22778: näillä! ha•rv;aaru asutuilla seuduilla olisi paikkalkunnalta, ehkrupä ulkoma:illa. Mo-
22779: edel'1eenJ pa.ras ja ta:loudellliseS<tri:k:in edul- net muut lain .sääinnökset tilusrauhoitus-
22780: li,sin, koska vilielykse:t ovat verrattain yhdis,t;yks,istäl ovat kovin vaikeas.ti to-
22781: pienet j,a a~a·rat me1tsätmaat. tarjroavat teu't.etta vissa.
22782: luontaisen lruirdun1maa11. Mielestämme olisi oikeinta, että saman
22783: Tammikuun 1 päoiväisrt.iil 1~ noudatet- laidunyhdi!Sityksen a·lueella olevat ma,am-
22784: taVJaksi tullut tilusrrauhoi.tuslaki jätti omistajat tsaislivatt ääTIJten enemrrnisrtöllä
22785: nuo varuhat s10pimukset voimaan kol- sopimuksesta pälättåä\, johon vähemmis-
22786: meksi vuodeksi. Nyt silis uusi laki as- töiL olisi alistutt.ava,, tai j·os ei tahdo yh-
22787: tuu kaikkia!lla kä!Ytä'nitöön. Tämän lain tyäi tilusrauhoitussopirmukseen, jonka
22788: mukaaDJ ttosin voidaan; muodostaa mlus- eneillilllistö on hyväiksynyt,, n<Hn hän olisi
22789: rauhoitusyhdi!sty~siä, joissa voidruan so- itse velvoHiruen maansa aidalla suojele-
22790: pia saman1laisesta laiduntamistavasta.
22791: 552 V,9. - ~luutoksia tilusrauhoituslakiin.
22792:
22793: maa!lll, e·tteirvä;t muiden eläilme.t hälllen että Eduskunta kehoittaisi Hal-
22794: maalleen V:Oii tulla .. litusta kiireellisesti valmistamaan
22795: .AJsia QII! erittruilll suuresta merkityk- ja Eduskunnalle antamaan esityk-
22796: sestä! harvaaiJl' asu ttujenJ seu,tujen talou- sen muutoksist·a voimassa olevaan
22797: die1li81elle menestykseHe. tilusrauhoituslakiin perusteluissa
22798: Edehlä ol1~wan perus,teella ehdotamme, esitettyyn suuntaan.
22799:
22800: HelsingiiSISiä, toukokuun 17 pruivänä 1924.
22801:
22802:
22803: K. A. Lohi. Janne Koivuranta. Kaarlo Hänninen.
22804: 653
22805:
22806: V,1o. - Anom. ehd. n:o 9.
22807:
22808:
22809:
22810:
22811: Neitiniemi: Lapin kihlakunnan asukkaitten tuo-marille
22812: ja kruununvoudille suoritettavan kyydityksen lak-
22813: kautta'f[tisesta.
22814:
22815:
22816: Ed u s k u n n a 1 Le.
22817:
22818: ~Vi:i!ttaama,hlaLapin, edustajan viime Edellä olevan perusteella anon kun-
22819: edus~kunnalle jä:WimäämJ anomusehdo,.. niotft,avimmin,
22820: tukseen (ValtiopäiV'ält 19f213 Lilj.1tteet I-IX
22821: sivuhla 3115,) pyyd'än tätten asian kaiun- että Eduskunta päättäisi kehoit-
22822: puolin uudi,Sitaa, lisäJten 'siihen, että; tuo- taa Hallitusta ryhtymään toimen-
22823: mar:Un kyydi~tysrvelvollis:uus, Fellmrun'im. piteisiin Lapin kihlakunnan asuk-
22824: mukaan., peruSituu Kun[\nik.aaHiseen kir- kaiden tuomarille ja kruununvou-
22825: jeeseen maaherra Douglas'ille 8/7 1695, dille suo-ritettavan kyydityksen
22826: jossa myös:k,in: oli alkuperustus' Lapin lakkauttamiseksi.
22827: kruunu'IlJvoudinkin kyydi tysoikeuksista.
22828:
22829: Helsingissä, ,t011rkokuuu 17 päirvämä 1004.
22830:
22831: A. A. Neitiniemi.
22832:
22833:
22834:
22835:
22836: 70
22837: 554
22838:
22839: V,u. - Anom. ehd. n:o 10.
22840:
22841:
22842:
22843:
22844: Kuisma y. m.: LaatokaUa olevan lgolkan kalastus-
22845: alueen kalastt~,Bolojen järjestämisestä.
22846:
22847:
22848: Ed u s k u n n a He.
22849:
22850: Vuoksen laskun yhteydessä on val.tilo toka:n r,an:DJa!lla on suurimmaksi osaksi
22851: p1dättänY\t itsellensiä erinäisiä ka:lastus- leDJtoh:i!e'k!kaa, joten maanvilj.elys ei ole
22852: alueita, paiJtsi Vuoksessa ja Suvannossa, va:miru ltuottruva. V alltion edun mukaista
22853: myösikå.n Larutokalla n. ik. Igolikan' ka18JSI- lieruee, että! se huolehti1i' ,tärrnJäiD.lcin seudun
22854: tUisaluoon. ~älmä allue on 8 km.. pitkä ja köyhien kalas.tajien! elin~hdoista. Toi-
22855: 3.5 ilmn. leveä ja sijait'soo Metsäpirtin pi'- saalta tiedeit'äJäin!, että tämä valtion poli-
22856: .täjän kohdalla. Valtio ODJ an,tamu t tä- tiikka: on herälttä!ny.tl suurta tyytymäJMö-
22857: mäln alueen kalastusoik.eu_den erä!äUe myytt'ru 'kalas't•ajai:n: keskuudessa ja eri~
22858: vuokiraajalle, joka vuokmehtojen mu- koisesti .tätä valtion vuol.m-apoliltiiik'kaa
22859: kaan! saa pienenkalan pyyntilä! antaa vasta.an, joka ei esliinDJY Laatokan muiHa
22860: vuokraa vas•taan muillelkin1 ja lohen rannoil1a. Että ,tyyitymättömyy•s saata.i-
22861: y. m. kaLanpyymmin urhieilukalaSita.jiUe. S'ii![}J poist~tuksi ja kalastajruin oiikeutetut
22862: 'I1äten Metsäpirtin köyhät kalastajat vaatimukset tyydytetyiksi, sekä kala:s-
22863: eiv:ät pää.se kalastama:an omaHa ·ran- tus.elinkeinolle helpotuksia, anomme kun-
22864: na1iaa:n, vaan ovat pailrotetut viemään nioittaen,
22865: pyydyksensä vähintäin 3.5 km. rannasta,
22866: parempiosaisten saadessa vuokraa vas- että Eduskunta kehoittaisi H al-
22867: taall! kalastaa raJiliiLalla. V aitio saa tälSitä litusta järjestämään 1golkan ka-
22868: vuok,rna vain: muutamia kymmeniä lastusolot Metsäpirtin kohdalla
22869: markk<t]a. EHDikeino-olot Metsäpirtin Laatokalla niin, jotta kalastajat
22870: pitäjässä ovat niin, että suurin osa väes- saisivat vapaasti kalastaa maini-
22871: töä; elää juul'ii! kalasiuksella. Asukkaita tulla alueella.
22872: on 27 henlkeä neliökHometrillä. Maa Laa-
22873:
22874: Helsi~ngissä, toukokuun 16 päivä-nä 1924.
22875:
22876:
22877: Antti Kuisma. Antti Juutilainen.
22878: Albin Manner. Pekka Kopsa.
22879: 555
22880:
22881: V,12.- A.nom. ehd. n:o U.
22882:
22883:
22884:
22885:
22886: Voionmaa y. m.: Esityksen antamisesta erinäisiksi
22887: muutoksiksi irtolaislakii'IJ.
22888:
22889:
22890: Suome.n Eduskunwa1le.
22891:
22892: Sen jältkeen kuin asetus i!rtolaisis.ta ja toimint•arusa onniis·tutaan saama;an todis-
22893: nHden kaiDSSa menett·elemisestii 2 p. tetuksi. Mutta oikeudooikruynnin monri-
22894: huhtik. 1883 säädettiin, on se erinäisten mutkruisuus ja val'Bmikli•n se seikka,, että
22895: henlkti~öiden ylrteiskunnrulle vahingolli- tiU:lais'8t riilwlliset, vaikka he ovatkin
22896: nen elämäntapa, jonka ehkäJisemiseksli' ammattiTikolliSiia, u.sein1 .selviytryvät sak-
22897: tät® laiiillkäJy·ttöäJ onl ta:rtkoi•tettu, melko- kor.an~gaiSituk.silla, vaiku:titaa, etteiJ tä[ilai-
22898: lailla muuttunut. Puheena oleva asetus seUa rankaiwme'll!e,ttelyl~ä heihin näih-
22899: käsiJttllili irt'ola:isena työhön kykeneväJä den ole sanottavaa merkitystä. Kipeästi
22900: Suooneill kanrsalai,sta, joka työtitörnänä kaivattaisiiilll nopeammin1 asiaan tal'ttu-
22901: kulaksi:ii ilman 'elaiusta omist.ru varois- vaa ja tällaise·t henlkii:löt rilkolilis'ta totiJ-
22902: taami t•ahi jonkun toisen huoleiJJPidon mint.aarusa hadoirt·t.amrustta ainakiin· joks,i-
22903: kaut·ta ja joka sen olressa ha.rjoit,t.aa sli- kiln aikaa eristälväJä .toimen:pidettä. Ja
22904: V'eetörutä tabJiJ sääJdytöntäJ elämää. Ny- sellaiseru nJäyttääJ tarjoavam i!rtolaisase-
22905: kyään irtolaisten ryhmään yleisessä tie- tukisen soVIeltrurninen• heihim.
22906: toisuudeSiS:a kuiten\kiru luetaan yleensä SikälH kutin meille on tunn~ttua, on
22907: katiJkki työkykyi~et yht.eiskunruru~le va- esim. ,Ruo1Jsiss:a, josrsa irtolaislaki on
22908: hi'll!golliis·ta e]äa:näntapaa noudaltita'Vat päälwhdissruan Slamanlainen kuin me,idän
22909: henikiilöt katsoonatta siihen, saavatko he vas•ta,a:.va lakiiillme,. er'äitä sal3lpol.ttajia
22910: elrutuksensa: omistta tai muiden varois,ta. ja .&auppiailta: kiäJsiteltyki:n ir.tola:isim.a.
22911: '.Dästlä on jolitunu.t, että es1im. n. s. kortti- Mutta salakaupan saatua yhä laajemmat
22912: huijrureita ja attnma:htipelaajia joskus' on mittaka.avat orru sieUäkin pyritty yle~
22913: krusHelty irt01laisina huolimatta silitä, .seiiiriillil:u tältä keinoa käyttämäiän,. Niinpä
22914: että heillä on varoja ellatuksekseen. Viime v. 1920 Ruotsin kontrollihallitus ehdo-
22915: aikoina on <tännä ryhmä; •saanu.t lisän t~uksessaam tehoik,kaammiksiJ toimenpi-
22916: väJkijruomien luv:a>ton:ta kuljetusta ja tei'kisi välldduoma-ase,tusten: rikkomista
22917: kauppaa! ha!1joi,tltarvista, helnik'ilöistä, j•Oit- vas'taallll oH m. m.· es•i,ttänyt, että henkilö,
22918: ka, kuten tunoottua, monessa tapauk- jolm oli tuomi:ttu salapoltosta, -kaupasta
22919: sessa 'omawvat kaikki irtolalisten: tunto- tai jolta m. m. userummin kuin kel"ran
22920: mel1ki·t, paitsi että; he yhteiskuntavastrui- oli trukavairikoitu v.älkijuomia jm joka ei
22921: sellru rtaN;allw saavat elatuksensa. Viime- taht·onut kykynsä mukaan kunniall~
22922: marillllittuja e'iJ kuitenkaan ole meHlä kä- seslti huolehtlira itSeS!tääru ja jonka toimin-
22923: sitelt'Y 'ii!'tolaisimta, vaaru ta'Vanis·ina Di- nrasta välkijuomain käsittte1ySISä oli vaa-
22924: koiiDSielllltielkijöinä, jos heidän rikollin·en raa yleiselle turvallisuudelle, j:rurjestyk-
22925: 556 V,12. - Muutoksia irtolaislakiiu.
22926:
22927: selle ja 'siilve~lis,yydelle, käsiteltäisiin neen 'keh:iltJyksen Ruotsissa, katsoisilmme
22928: niinkuin! irtola>isista oli ,säiädetity.. Tätä Suomeni nykyisenkin: i·r'tolais~lairu puit-
22929: vrust,aan on 'tosin lausu-ttu eräitä epä;i- teissa ma:hdol]iseksi' käsitellä täSISä pu-
22930: ly!ksiä, mutta asia:n kehitys näyli;itää ilmi- heena olevia yleistä paihennusta aikaan-
22931: tenlkin vieV'äln siihell1, eHä irrtolaisJalkia saavia hen(lci1öi,täJ il'tolaisina. Mutta kun
22932: muute·taan tä:ssä kohden; ta~eellisleiksi meillä tie~tä:äikoomme näin e~i ole mene-
22933: hruvailttuun suuu,taam. V. 10013 valmistu- t~lty ja kun syynä siihe:n epäilemä~t:tä on
22934: neeSISa eilidotuksessarun uudeksi' i.rtolais 1-
22935: nyikyisen, muutenikin vaiJl'henltuneen, ir-
22936: latiksi on Ruotsin: köyhäinhoitolalinslä;ä- tolalislaik~temme kä'Yttämä; :iTtolaismääri-
22937: dänltökomitea antanu1t rusianomaiseHe telmä, niin näyttää meistä välttämättö-
22938: irtolaisrenJ määri,ttelevälle py'k,äJlälle seu- mältä aikaansaada kysymyksessä ole-
22939: raarvaii1 muodOlll: ,EnJVa,r, som sysslolös vaan lakiin muutos. Tällaisen muutok-
22940: stryke'r omkirilll~g från ol'\t till annan utwn sen tarpeellisuutta ovat äskettäin pai-
22941: med'el tiH sitt upp.ehåll, mä, d'ätr ej om- nostaneet myöskin Hämeen läJänin maa-
22942: stämdlilghreterna ådagalägga attt ha:n söker herran järjestyksen valvontaa Tampe-
22943: atrbelte, beihandlas .säsom lösdrivare på reella tutkimaan asettamat henkilöt.
22944: sätt i denna lag siigs. Jotta kuitenkin tällä muutoksella olisi
22945: Ti<ll .enahanda beha!D.rlling vare och den tarpeellinen vaikutus, olisi syytä jossain
22946: förfallen, viiiken eljeslt urnderlåter atrt: määrin yksinkertaistuttaa itse irtolais-
22947: efter föl'\illåga s·öka ä:rligelll försör,ja sig ten käsittelytapaa, esim. n. s. varoituk-
22948: och til'lika förer ett sådant levnadssätt, siin nähden.
22949: a•tt däirav up;ps,tår våda fölr allmän sä- Edellä sanottuun nojautuen ehdo-
22950: kerhet,. ordnin•g Hller :siedlighet." tamme,
22951: P~älläm toisessa molmen:t>issa on siis
22952: jät.etty pois 1sanwt ,,utaru medel till sit1t että Eduskunta päättäisi pyytää
22953: uppehåll" ja perus.teluis;sa nfumenomaan hallitukselta kiireellistä esitystä
22954: sanotaan, että sen mukaan käy yhä sel- sellaisiksi muutoksiksi irtolaisla-
22955: vemmäksi, että salapolttadia ja. -ikaup- kiin, että edellä mainittuja yhteis·
22956: piailta voidaan1 käsHellä iritdlaiSiina, jos kuntavastaista elämäntapaa nou-
22957: edeLlytyksiä siihen, muutoin on olemassa. dattavia henkilöitä voitaisiin kä·
22958: Huomioonot11men asrian a~alla tarpahtu- siJtellä irtolaisina.
22959:
22960: Helisingissä\, 16 päivänä toukokuuta 1004.
22961:
22962:
22963: Väinö Voionmaa. Frans Kärki.
22964: Aino Lehtokoski. Hilma V aljakika.
22965: Hannes Valkama.
22966: 557
22967:
22968: V,l3. - Pet. försil. n:o 144.
22969:
22970:
22971:
22972:
22973: Österholm m. D.: Ang. utvidgande av den obesuttna
22974: befolkningens fiskerättigheter.
22975:
22976:
22977: T i ll R i k s d a g e n.
22978:
22979: Vid 1920 års Ri'ksdag inlämnades ,en forderliga iboningshus, bodar och bered.,
22980: motion innehållande fö:r!Slag till lag <:m- ningshus bleve utvidgad till rätt att mot,
22981: gåoode ändrad lydelse av 18 .kap. Bygg- ansvar för skada begagna sig av enskild
22982: ning,abalken. Denna motion kom emel- tillhörig tstrand Jför landfäste samt upp-
22983: lertid icke till behandling och förnyades dragn:ing av ibåt och torkn:in:g av redskap;
22984: därför vid 1922 års Rik1sdag. Lag- och ä:vensom att den, som uppr,ensar nytt not-
22985: ekonomiutskottet vid 1923 års Riksdag varp i havet utom bys vatten, skulle he-
22986: behand1ade ärendet och avgav i saken ett rättigas tillog:odonjuta detsamma under
22987: betänkande, vilket likväl icke hann slu t- 20 år. Dessa förslag motsvar.a i huvud-
22988: behandlas. Under sådana förhållanden sak innehållet av det lagförslag, som
22989: anhålla undertecknade att ånyo :få bringa 1908 ål'ls fiskerikommitlte i 8itt .betänkande
22990: ilfrågavarande ärende till Riksdagel!S framlade, men vilket i likhet med kom-
22991: prövning. mittens tio andra förslag till fiskeriför-
22992: Den ovannämnda motionen avsåg ibl. a. fattningar icke blivit förverkligat som
22993: att kommunernas inbyggares rätt till lag. I sitt betänkande med anledning nv
22994: krokfiJske i insjöfjärd u tom :byarågång den förenämnda motionen uttalade lag-
22995: skuNe utvidgas a:tt omfatta allt fiske var- och ekonoo:niut:skottet vid 1923 års Riks-
22996: vid kommunerna borde antaga stadgar dag, att ändamålet med motionen 'bm,de
22997: för fiskets idkande; att i yttre skärgården understödas, men då vissa av dess stad-
22998: inom byarågång envar, som inom bya- ganden icke borde antagas utan grund-
22999: laget 'bor, skulle beviljas rätt att idka ligt övervägande och lagf.ö:r!Slaget enligt
23000: mete ävensom a.t't minst, 100m. från land ut,s'kottets mening icke syntes i alla av-
23001: idka fiske med långrev, oberoende därav seenden tillräckligt förberett, föreslog ~It
23002: om vattnet är samfällt eller skiftat; att skottet att motionen skulle avbödas och
23003: fångst av strömming med nät i yttre regeringen uppmanas att utarbeta och
23004: skärgården och havsbandet skulle under till Rik1sdågen överlämna förs1ag tilll,ag,
23005: tiden 1 juli-31 mars tillåta1s envar, som varigenom den obesuttna befolkningens
23006: i länet har bo oclh hemvist; att det skulle · fiskerättigheter bleve utvidgade. Utskot-
23007: ankomma på sta1Jsrådet a.tt bestämma, tets ,betänkande koru, som redan nämnd€s,
23008: gl'länsliujen mellan iure ooh yttre skär- icke under slutlig omprövning, innan
23009: gården; att fiskeidkares rätt att på kro- 1923 års Riks-dag åtskildes. Med anled-
23010: nans skär och holmar erhålla mark fört ning härav och med hänvisning tili den
23011: uppförande av för fiskets bedrivande er- motivering, som åtföljer den oftanämnda
23012: 558 V,ta. - Tillaittoman väestön kaiastusoikeudet.
23013:
23014: motionen, villren ingår som n:o 12 bland att Riksdagen måtve uppmana
23015: 1920 års motioner, föreslå undertecknade regeringen att snarast möjligt över-
23016: härmed vördsamt lämna förslag tilllag, enligt vilken
23017: den obesuttna befolknin.gens fiske-
23018: rättigheter bleve utvidgade.
23019:
23020: Helsingfors, den 14 maj 1924.
23021:
23022:
23023: John Österholm. Karl Fr. Lauren.
23024: And. Forsberg. Gustav Lindberg.
23025: 559
23026:
23027: V,ts. - Anom. ebd. n:o 144. Suomennos.
23028:
23029:
23030:
23031:
23032: Österholm y. m.: Tuattoman väestön kalastusoikeuksien
23033: laajentamisesta.
23034:
23035:
23036:
23037:
23038: Vuoden 1000 vaUiopäå.viHä tehtHn saarilla saada maa,ta käytetitäväksi ka-
23039: eduskunta.esitys, joka sisälsi ehdotuksen lastamiseen tarvit:tavain asuinhuonei-
23040: laiksi RaikeTIIIlu,skaaren 18 luvun muut~ den, ailt:tain ja. valmi'Situshuone·iden ra-
23041: tamises.ta. toisin kuuluvaksi. Sitä ei kui- kentamiseksi laadennettaisiin si:ten~ että
23042: tenkaan Eduskunta käsitelLJT~t,, minkä hän kaikes·ta aiheu.t;ta.mast,aan vaihin-
23043: vuoksi s1e uus1tt.~in 1922 vuoden vaJ.t,io- gost,a vastuussa saisi kä:yttääJ yksityi-
23044: päivi1lä. Vuoden 1923· valtiopäivillä selle kuuluvaa rantaa maakiinnikkeenä
23045: laki- ja talousvaliokunJta käsitteli asian sekä veneen maaUeve·to- ja pyydyste,n
23046: ja laati siitä mietinnön, jota kuitenka,an kuivausrpaikkanJa.; kuin myös et1tä se,
23047: e1i ehdi't,ty loppuun käsiltellä. Näin ollen joka perkaa uuden n:uot,ta-apaja.n mereen
23048: allekirjoittaneet. PY~Y'tiilvät, saada asian kylänradan ulkopuoleHa, saisi nauttia
23049: uudeHeen valtiopäivien pohditt>avaksi. sitå hyvänäJän 20 vuotita.. Nämä; laki-
23050: Yllrumainitttu eduskuntaesitys ta.rkoit:ti ehdotuk,set ovat sisällöltään påäa·siassa
23051: m. m., etitå kuntain asujan:ten oikeus ka.- samat kuin 1908 vuoden kalastuskomi-
23052: last.aa meren rin;t,eessä kyläm.ra,jan ulko- tean mietinnössä, mutta jotka sama,ten
23053: puolella kouikkupyydyksillä laajennelttai- kuin komi!te,an muutkin kymmenen ka-
23054: siin kai1kkea. kalasrtust,a. käsittäväksi, lastusa<S.etusehdotus•ta eiväit ole tulleet
23055: minkä vuok!si kunttailn olisi laadittava laiksi. Vuoden 1923 valtioväiiväin; laki-
23056: ohjeet kal,a·s,tuksen, harjoi1ttamista var- ja taiousva.liokunta. lausui edeHä maini-
23057: ten; eittä ulkosa•aristos.s·a kylän vesi- tun eduskuntttaesityksen johdost,a anta-
23058: alueella j,oka.isella kyläkunnassa. asuva.Ua massaan mietinnö~ss'ä,. e·t,t.äJ, e1Si't~ksen, tar-
23059: olisi oikeus ha.rjoit.taa onki!mista sekä koitus on kannatetitava, mut>t.a, kun sen
23060: vähin,tään S<adan me·t·rin pääss,äJ maa•s,ta muutamia säännöksiä ei ilman perin-
23061: kalastusta pi>t:källrusiimaHa, riirppumat,t.a pohj.ais1t.a pohdin,t.a.a voida hyväksyä! ja
23062: siitä ovatko vedet jaet>tuja tai yh\tois,iä:; kun lakiehdotus val.iokunnan mielestä ei
23063: että jokaisella, jolla on lääm·issäJ a.sun~to tunlimnut kaikissa kohdin rii·ttäväst·i val-
23064: ja kotipai'kika,, olisi oikeus harjoittaa mist.ellulta:, esH,ti valiokunta. sen hyljät-
23065: silakanpyyntiä verko1la, ulkosaarisJoSiSa täväJksi, mut1ta että samaNa ha!Jitusta
23066: ja meren rinteessä 1heinäkuun 1 päi·väJs·tä kehotet:t.ai,siin laa.timaall! ja Eduskun-
23067: maaliskuun loppuun; etrtru v.al.tioneuvos- nalle a.llltamaan ehdotuksen: laiksi, jolla
23068: toll! asiana olisi vahvis<t,aa ulko- ja. s·i:sä- tila,titoman väe·stön ka.las:tusoikeuksia
23069: saariston rajalinja; et;tä ka·lastuksen laajennettai,siin. V aliokunn.an miet,intöä,
23070: ha:rjoiHajan oiJmus kruunun luod:oilla ja niinkuin jo mainittiin, ei ehdH,try lopulli-
23071: 560 V,13. - TiJwttoman väestön kalastusoikeudet.
23072:
23073: sesti käs1te11ä enneru 1.003 vuoden va1tio- että Eduskunta kehottaisi halli-
23074: päivä!in hadoamista,. Täimä!n johdoSita. ja tusta mahdollisimman pian anta-
23075: viiita.t.en yllämainitun edruskuntaesit.yk- maan esityksen laiksi, jolla tilaUo-
23076: sen perusteluihin, joka on n:o ill 1920 man väestön kalastusoikeuksia
23077: vuodlen va:ltiopä!ivien eduskuntaesityk- laajennettaisiin.
23078: sistå, allekidoHJta:noot täJten kunnioittaen
23079: anovat,
23080:
23081: He1singis·sä, toukokuun 14 päivänä 1924.
23082:
23083:
23084: John Österholm. And. Forsberg.
23085: Karl Fr. Lauren. Gustav Lindberg.
23086: •• ••
23087: VALTIOPAIVAT
23088: 19 2 4
23089:
23090:
23091: LIITTEET
23092: VI
23093: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
23094: ESITYS- JA ANOMUSEHDOTUKSET
23095:
23096:
23097: IIJ
23098:
23099:
23100:
23101:
23102: HELSINKI 1924
23103: VALTIO NEUVOSTON KlRJ A PAINO 71
23104: Kansakoululaitoksen kustannuksia, nuorison suojelua y. m.
23105: aloja koskevia eduskuntaesitys- ja anomusehdotuksia.
23106: 565
23107:
23108: VI,1. - Edusk. esit. n:o 31.
23109:
23110:
23111:
23112:
23113: Kärki y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kustan-
23114: nuksista 15 p:nä huhtikuuta 1921 annetun lain 5 §:n
23115: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
23116:
23117:
23118: E d u s k u n n a.ll e.
23119:
23120: Oppivel!Vollisuua>laiki sekä laki kansa- tus tavallisesti noudattanut alimpia pro-
23121: koulu1aitokseu kustannuks,ista ovat ai- senttimiääri'ä. AinoaS!taan muutam:i:ssa
23122: heuttaneet maamme kunnHle tuntuvia harvoiissa tapa.uksissa on v~altioneuvosto
23123: rasituksia, jotka etenkin ik.öyhissä ja myöntänyt enemmän. Näin ollen ei ole
23124: ha-rv8!3.n asutuissa. kunnissa nyt jo ovat ihmeteltävää, että nmsaslukuisten, uu-
23125: aivan yJtivoimaisi.a, vaikka oppivelvolli- sien ja kalliiden koulujen rakentaminen
23126: tmutta ei oh:~ ahditty vie1ä toteuttaa kuin painaa kaikkialla maaseudulla pelotta-
23127: vain osittain. Koulujen rakentaminen ja vasti mielrä ja herättää va;hingollista
23128: niiden yllä{pitäminen ovat jo Slllattaneet katkeruutta opphcelvollisuutta ja kou-
23129: monien kuntien raha-asia.t ker·rassaan luja kohta,an. Sentähden on välttämä-
23130: tukalaam aJSemaan, joten vähävaraisien töntä, että valtio ottaisi suuremmalla
23131: kuntien on aivan mahdoton s1aada riittä- prosentilla os,aa maala,~Sikuntien kansa-
23132: vää luottoa. Kun ylLämainitut 1ait säiä- koulujen rakennuskustannusten avusta-
23133: dettiin, niin maamme tuotantoelämä, miseen. Siksipä olisi ensi til:aSISia koro-
23134: jopa maatailonsikin olivat s'iHoin vah- tettava sitä 'koskeva prosenttimääriä
23135: vassa nousun merkeissä. Siitä seurasi, ~75% :ksi, jolloin kuoletusla;inain pro-
23136: että kuntien rahataloude.Uista asemaa senttimäärää voitaiJSHn vastaaNasti alen~
23137: katsottiin valoisemmaks,i, 'kuin mitä sen taa 20--25 % :ksi. Ehdotettu muutoiS ei
23138: jälkeen on saatu kokea. Niinpä vallti:o olisi takautuvaa laatua, v.aan toteutet-
23139: kansaik:oulukustannuk,si:sta 15 p:nä huhti- tailsiin sitä sen vcoimaallli tultua.
23140: kuuta 1921 annetun lain 5 §:ssä antllla EdeHä esitetyn perustuksella ehdo-
23141: illlliallaisikunnilile rakennusavustusta koko tamme
23142: miHixästäari.noas·ta.an 20---,310% ja40-50% että Eduskunta hyväksyisi seu-
23143: kuoletuslainaa. Ja. käytännössä on ha!lli- raavan lakiesityksen:
23144: 566 VI,t.- Muutoksia laildin kansakoululaitoksen kusta.nnubista.
23145:
23146:
23147: Laki
23148: kansakoululaitoksen kustannuksista 15 pmä. huhtikuuta v. 1921 annetu11.
23149: lain 5 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
23150:
23151: Eduskunnan päätöksen muk,ai:seati säädetään:
23152:
23153: 5 ~. :Maail! köyhimmillle ja ha~ asu-
23154: Maalaiskunta on omien huoneistojen tuUle kurmdllle voidaan antrua .a'VllSitusta
23155: haillkkimiseksi fkansaikouiujaan varten enemmänikin valtioneuvoston harkinnan
23156: oikeutettu tämän lain kohdan voinman muk:,a..an eduskunnan tarkoitusta varten
23157: tulemisesta lukien srua:maan valtiolta myöntämä!Stä määrärahasta.
23158: rakennuslkustannusten kolro mäarästä
23159: 50-75 % aJVUsfmsta ja 20-25 % kuoletus-
23160: lainraa.
23161:
23162:
23163: Helsi'l:tgissä, toukokuun 15 rp:nä 1924.
23164:
23165:
23166: Frans Kärki. Heikki W ehkaoja.
23167: E. M. Tarkkanen. P. Saarinen.
23168: Ansh. Alestalo. E. Lautala.
23169: N. Pelttari. Kusti Arffman.
23170: T. Janhoneu. Kaarlo Hänninen.
23171: 567
23172:
23173: V1,2. - Anom. ehd. n:o ltt
23174:
23175:
23176:
23177:
23178: Ailio y. m.: Kansakoululaitoksen kustannuksista anne-
23179: tun lain eräitten kohtien muu~tamisesta.
23180:
23181:
23182: E d u s k u n n a [ 1 e.
23183:
23184:
23185: Sääidlettlälessä lalkia <l(OO}irveh'iolllisuudes- toolJ.isuudet. J!OS nämru jäJisiMäm siililoon
23186: tru ja kamsakoU11ulai.toikSetiL ikustannulk- ja. koko op,pi/vlelrv,ollisuuslain toteuttarrni-
23187: sista o.n ,ollut vaikea erunakiolta teihdä :ra&DJ niiden ,talkia l'YlkäJtltäis1in kauvas
23188: täiysiru ;tarokllrojru arrwiolaskellmia kU!Sitan- tuonnemma!kisi, ailheurtetuaisiin s~~ten vain
23189: nrt:Ilks:isfu, ja }aatia sellaista kustarrmus- kaS!v>aiVaa lliU:rjamielis•Yiy,ttä rtlätä tärikeä.-
23190: järjestela:n.älä, joka vas,taisi karikikia käy- tä sirv:isirysrffiorrrnia' ikohtaa·n ja; saatettai-
23191: tä:runön, k!oMuuiden ja ,oiik,eudeilli vaati- siin se vaara!DJ allailsebi.
23192: mulks.Ua. Ny,t kUill QPIPirvielvolJlisuurtta on Sen ti1Laston Illlll:kaa'll, jonka maallai.s-
23193: a]Jeintu VJoirrnaarnfl)anJna~ voiooan k.olkemus- ku:njtain kun'll'a.1listoimisto on kerännyt
23194: teru perusteena saada parffill!Pi katsaus (M.aalaiisllmn:ta, 1924, s. 12:---T~) ja j,ossa
23195: säiäld<et,ym kuLSJtanmusj.äirjesotellilliän etuilh.in tosin airueisrtorn V1adruvaisuuden! takia 'Voi
23196: ja haitriioilhin. oHa. er1nä,isi;ä V'iu:lheeHjsryyikJS·iä, olisivat
23197: Se ,t,osiasia näYititää :Hu:neiool tä, että kansalkouiluJaiJtoksen j1110ksevrut menot
23198: kau[VruillJgi.t ja valhvemmin aSIUtllit maaseu- ja. kouluikiim,teistöras1tukse.t kdhotltallJOOt
23199: dru,t suoriUitUJvat v·e:rtriruttali'ru ihy;vlälsii OP!Pi- mwwLa;iskul!lltain kunna.llisveroro ariltttnoo-
23200: v:ehnoHisuurlleu:t tuottamista raJSli,tuiksirsta, tis,en ikeslki,a,T'Voll' mulkaan n. 40 %, edel-
23201: muHa että; nämä muuailla ,trule'Vart' ole- ly,tle<tityruä, että {)ppilvel'Vo]lisuus olisi
23202: maa·n mel!koisen1 raska<Ha ja köylb:illTIIIDiJHe pan1bu toimeen yhden vuoden kmluessa
23203: kunnirrlls miltei y 11voiJma,isia. V a1tio- eli v. 1922 ja että kullln.Ml muut menot
23204: arv:unl jalkQpe-ruste:issa on IDIUii.stutelbtavaa olilsiva,t pyS<yneet en:ruaNaarn. Täll:nJä IliOUSU
23205: arvustrukse'n su Ulrru uden, ja(kaantumisen on 1hruomattruva, v.ai!kJkakin tulee muisltaa,
23206: y. :m. s·uJMeen. Opettajain iPa1klkarus, j.oka että puiheena oleva reformi on pantava
23207: lakia säädettäessä näytti riittäväHä, ei toimeen 16 vuoden kuluess·a, j:oten sen
23208: tyydytä enaa, rahanarvcon laskettua, vaikutuS< ilmrutain raha.-asioilhin ei ole
23209: Ofl)etltaJjia eilkä kunitia, ja. hait·taa koulun niin Slwnri 'kui,n se ensi si:limäiylk.seltä tun-
23210: menestystä vallanildn köyhemmillä seu- tuu. Er,iJtryises•ti huoles,tuttruvaa on. että
23211: drui1la. Va~rruttomain kouau,laSiten avus- täiillä nousu Pohjois-Su,omessa, siis köy-
23212: tusjälrjestelrrnä ei ole mlyöiskäläin ,tyydy,t- himmässä osassa maata, an ainakin tois-
23213: tävä. takymmentä prosentoo suuremp-i (kuin
23214: On tieten[dn asianmukaista mahido1li~ ebeläisimm:ässä osassa. maalta, luikurun-
23215: si.mmatru p.ia.ru ikorjra;ta ynrn,ä pa;ran1Ja.a kus- ottamatta Tu:run ja Porin lääniä.
23216: ta.nnrusåäirj'eS'telmä.ssä na vaitltavart. puut- Suru,rin osruu& maalaiskun,tain kansa·
23217: 668 VI,2.- Muutoksia lakiin kansakouluilaitokseu kustannuksista.
23218:
23219: kou•ltwn mellJOlajei:sta ou kiinteistörasitus, na~, jotka eivät j.aba< maiksa·a suu:rem-
23220: olilten :lälhes ,puo'let ilmilkista, mJenoista. paa l.isä,pal'kikaa, ja joi1lfr kuite'Illkin on
23221: Kun kun:ta on oilk:eute.t~u saamaan val- sun:remma~t koulurasitulkset, saa;vat :tyy-
23222: tiolta kouluJhuon.eistojen· ha;nkkimiseksi t•yä. heikmnpiin ja epäpätevii.n apettaja-
23223: kus,talllnust.en kokonaismäihräs•tä 20---30 % voimiin. Tässä illmenee räikeäJSiti nylkyi-
23224: avustus,ta ja 40--50 % ik!lWletJU.slaånaa, seu pa.likika'- ja tkusta:11nusjä:rjestelmän ai-
23225: voitaisiin jo täJIDJäu säännöksen väljyy- heuttama vääryys k.öy.hempiiä kuntia
23226: den nl0ja;J1a· joissa,kJin mälärin tasoittaa ra- koMaan. Valtion on ryhdyttätvä suoje-
23227: kennJus•rasit•ulksia eritvara.isissa kunnissa. lemaan .h!eikomp.ia ,täs:sä epätasaisessa
23228: M:u:t•ta. hatllitus on y,leensä kawvamaisesti palki}mik.i·lipa.iluSISa. Pa.r.ailien voi se .ta-
23229: ja(kanut. sekä a;vu~tust.w e•tif:ä kuoletuslai- pahtua si~n. etrtJä valttio suori•bt<aa Ol])et-
23230: naa' alimman prose.mut.imääträ,n muikaan. tajain ikolko raiha[>a•likan rHHäiVällll suu-
23231: N.ä'Y)ttää. siten ta. rpeel!lise!lta laissa mää.- rena: ja ~~m:ht.eel:Lisesti suurem!Palll:a per-
23232: r1teltlä tarikellll/lilin kuntain atvustus- ja he.eHisille sek.ä. v.älhä.va<rail&ten :raja- ja
23233: lainamsaantioikeiUs ja saonalla korotttaa syl\iäseut.ud•en opettajille. Samalla pois-
23234: ainakin aiV,UIS'tusp;rosEmMia s·eikä te1hidä se tuisi se ka:hnaiUs kunnan ja opelttaöan vä-
23235: suihteelilitsesiti suuremilllaksi• tköyihemmiJle liltlä, j.onika paUclmkysymys synnY~ttää ja
23236: kunniJl<e. Niimilkään olisi avustusta ja joka ei ole suinkaan ed!Ulksi koulun toi-
23237: lainaa myömmttävä ennakolta, jot!teivM m.inna.Ue.
23238: kunnat olisi pakotettuja klätytt:täimään Tällaiset epä.suhteet kustannus- ja palk-
23239: 'ka1[is:tw p•anlkki'luotJtoa ja koska niiden kausjärjestelmässä näyttäJvätt mi:ten lkoh-
23240: ursein on sitä vaikioo saada. - Eri.tyisesti tuuton,ta on, eUä yleiset 'kultltuu.rimellJOt
23241: huomattatva .on mathidoNitsimman suuren val•tatvallita osa•l;t-aa[)J sälyliJetä•än ikuntain
23242: avus.tuksen: väl!tJi!ämät,t.ömyys k•o1Ulu:h1Uo- ha•r·t~oiHe. Kuntain osan1o.Ho nlliilhin me-
23243: neistojen ja op[lilasrusuntolain• .rakeruta.- noihin on tarpeellinien 'k:ä:ytänn;ölJisen
23244: miseksi harvaan asutuissa kunnissa, haHinnon ikanna.lta, muitta sen; ei tule
23245: jotka muuten ov;a!t op!PivelvolJisuus-lain olla suureiJTI!Pi kuin eH.ii kuntain1 harras-
23246: ulkoamoleHa:, varkJka juuri niitä etu- t!U.s maihdollis.imman •ta•loudelliseen ja
23247: päässä usein aj•atellaan OPIP'~ve'lvoUis!Uus såä!St.ä.väiseen asiain ,iärje~s•tieil'yyn tullee
23248: laLn .tuottatm:iSJta vaikeukisiSita puhut- taaitu;ksi. Muu osa ruenoissa on val!t]on
23249: taessa. otettava osa:1l~en. On tos.iu totta. että
23250: Me~koits;eu suuri· osuus maa;lais:kuntain vaHion kansakoulumenot, jQtk.a muuten-
23251: ka[lsalkoolumenoi.ssa O:ru opettajain kun- kin; ova•t lujasti paisumassa, pai~Snisiva't
23252: na,npa.lkka, joka ny,kty.äiän lienele n. 1-/a yih.ä e.n~e~mmän, mu1tta siJteru ne tu.lev.att pa-
23253: kaikista menioista ja näy.t.tää vaSttede.s remmin jakaanttumaain veronkan.tok;y;vyn
23254: Y1hä nous!e!Van, RiittäJmätltötmiiD va•ltion- mukaan lkuin .pysytettyinå kiUntain osalla
23255: pa1ik.an taik,ia on kuntain~ ollu~: [lakko su.o- ja: nojautuen nylkyiseelll epäoikeudenmu-
23256: rLtltaa ope:tt,atiiU.een lisäipaliklkan1a kersiki- ka.irseerr kunruaUiseen v.erodå;rjestelmään.
23257: määT.in eh!kä ~000 markik:aa' (ik.oulwhail- Muilhin kansakoulun menola~ei:hin ver-
23258: 1it.uksen laskelmain <muk·aan vähellThmä.n). ra,ttuirua o!Vat iku111talin: menot koulura-
23259: V:äihin lmnnallJ.Palikka, n. puoJi.to.isltaJIJu- kennusten kunnossapidosta vä.hä!PäJtöisiä.,
23260: haJtta ma<rkllma, on SwlimiiJlt kilhlalkunn.as- ehikä n. 1 /25. Voisi olla t:aloudel1liisesti
23261: sa;, sull!rin e.U n. 10,000 mik.. - vi1ja!Pa•llkika eduHiserrn.paa, että nämä menot jäisivät
23262: raihalksi arvioit.una - Piitkikiöru kitb.laikiUn~ lmkonaan k.unttain osaUe, koslka: si·ten
23263: nassa. Tulos on Sle, eHä k!öyhemtmät kun- nomlatettaisiin va1rmaankin Jwrpeeksi
23264: VI,2.- Aitio y. m. 569
23265:
23266: .säästälväisyyt.tä; ja koska .täteru m. m. vä- niistä vaikeuksista, .mitä ehid<>tuksen to-
23267: hen:isi'Vät v.a·l·tioavustuoksen suori1:!tami- teru>tt.aminen saa.ttaisi me'I'kitä, mutta
23268: ses~ta jothtu;va!t. tarkastus- y. m. tehtävät. katsoo asian niin t•ärkeä.ksi, että vaikeu-
23269: KCYLllukalu.r;ton, opetusvälineiden, oppi- det on voitettaJVa." - Muissakin suhteis·
23270: kirjain y. m. kCYLllutarpeiden hankinnassa sa: olisi velvollisuudet varatt.Oiffiain kou-
23271: voitaisiin varmaankin saada monen mil- lulasten avustamiseen: laissa rt.a•rkemmin
23272: joonan markan säästö valtiolle ja kun- määri t eiltr.iJVä.
23273: niUe, jos vailtio :ryrhtyisi i'tse nä.iden tuo- On selvää, että tämän Suuntaisten muu-
23274: ta.nttoa hwrjoHJamaan sensidaan eHä se tosten kansakoulun kustannuslakiin täy-
23275: suosii vain ,mwaa:ta kilopailua" ja yksi- tyy tulla lhuoileollisesti ja tarkan ti•lMton
23276: tyis·tuota'l!Jtoa. .Ta jo silläkin ta.valla, että ynnä asianrtunrt.emuksen1 n·ojallw valmis-
23277: valtio :ryhtyisi välittämään rpuheena ole- teHuksi. Tämä ei ole malh!doHi&ta yksi-
23278: via •tar!Peilta ikaikiltl>e kansakouluille esim. nään asi·an[larrasta:jHle, vaan täytyy
23279: kunnaUisilii.ttojen 31VuHa, j•oille ei olisi jääidä haUituksen suoritet.t.avatksi. Kun
23280: ·ta.rvi.s maksaa• myyn.tiu>ailik.kiOJta, voitai- lakiesityksen~ valmistelus·sa on tiämkeätä
23281: siin saada melkoinen kansantaloudelli- suunnanotto rohkenemme edellä sanotun
23282: nen säästö. nojalla kunnioittaen ehdottaa,
23283: Se sulhJteelliruen osuus, j~a oppUa.sten
23284: terveydenhoito-, saatto- ja majoitus-, ra- että Eduskunta kehoittaisi H al-
23285: vinto- ja vaatetus- y. m. avustusmenoula litusta laatim.aan esityksen muu-
23286: on maala.isfkunltain kaikkiin kansakoulu- toksiksi lakiin kansakoulula-itok-
23287: menoihin, on odottaoma.ttooman pieni ja sen kustannuksista seuraavaan
23288: pienin• kaikista, muttei suinkaan vastwa suuntaan:
23289: näi1l'lä a·loilla esiintyvää tarvetta. Eri- 1) että ntaalaiskuntain rasituk-
23290: ,t.yises,ti huomautettakoon •tässä las•ten set kansakoulurakennuksista tuli-
23291: ruumiiLliselle kehi•tykselle ja koulutyön si..vat huojen.netuiksi ja e:rivarai-
23292: .menes•tylkseHe väHtä.mä.Uömästä edelly- siUe ku.nnille tasaisemmin jae-
23293: tytksestä - riittäiväs•tä ravinnostw ja tuiksi, korottamalla ainakin val-
23294: J.äm!Pimä:s.t~i kouluateri-asta. Täitä var- tionavustusta sekä myöntämällä
23295: ten on tarpeellinen koulukeittiö, joka sekä tätä että kuoletuslainaa suh-
23296: olisi y,leensä määrättävä IJaikolliseksi teellisesti runsaammin köyhem-
23297: eikä jätettävä vapaaehtoisuuden va~aan mille kunnille;
23298: ku:t'€n tilihän a•sti. Ma<init.takoon~ lllli tä 2) että valtio km-ottaisi maalais-
23299: tästä ujate:lla;an lää!käri-taihOol.la (Tuberku- kuntain opettajain rahaprilkkaa,
23300: loosin vastustaruiskomitean mie!tinnön vapauttaen nämä kunnat siitä ko-
23301: mukaan•): ,On va1rontava, että koulun- konaan, ja että valtio suorittaisi
23302: käynti ei piääse lapsia· samaH>a; ruumiiHi- perheellisille ja syrjä- ynnä raja-
23303: seSJti heikontaruaan kun se henkisesti ra- seutujen apettajiUe riittävän lisä-
23304: kentaa. - - On pidettävä kasva;varu poil- korvauksen;
23305: ven te•rveyrden kannalltå vaka'Vana vir- 3) että maalaiskunnat kustantai-
23306: heenä si•tä seikkaa, että oppivelvollisuut- sivat kansakoulurakennusten kun-
23307: ta säädettäessä ei samailla koulukeittiöi- nossapidon kokonaan;
23308: tä teil::ut'Y pakolli:siks.i etenkin maaseu- 4) että valtio ryhtyisi tuotta-
23309: dulla mutta myös monissa paikoin ka.u- maar~ tai ainakin välittämään
23310: pun•gei:ssa. - - K'OrrnMea on tietoinen esim. kun nallisliittojen avUUa
23311:
23312:
23313: 72
23314: 670 VI,2. - Muutoksia lakiin kansakoululaitoksen kustannuksista.
23315:
23316: kaikkiin kansakouluihin kouluka- täisiin pakoUiseksi ja että varatto-
23317: lustoa, opetusvälineet, oppikirjat muin koululasten muukin avusta-
23318: y. m. koulutarpeet; minen tulisi tehokkaammaksi.
23319: 5) että koulukeittiöavustus teh-
23320:
23321: Hels.i.ngissä, 16 päivänä toukokuuta 1924.
23322:
23323:
23324: Julius Ailio. Aino Sommarberg.
23325: Fanny Ahlfors. Miina Sillanpää.
23326: 571
23327:
23328: VI.a.- Anom. ehd. n:e17.
23329:
23330:
23331:
23332:
23333: Heikinheimo y. m.: Lisämäärärahan myöntämisestä
23334: Suomen OlympialaiseUe Komitealle.
23335:
23336:
23337: E d u s k u n n a ll e.
23338:
23339: Viime vuonna anoi Suomen Olympia- rää, jopa tykkänään luopua osanotosta
23340: lainen Komitea 1,000,000 markan valtion- muutamiin urheilulajeihin, olisi valitet-
23341: avustusta edustajajoukon lähettämistä tavaa. Katsoen siihen maallemme val-
23342: varten tänä kesänä Parisissa tapahtu- tiollisestikin suuriarvoiseen vaikutuk-
23343: viin olympialaisiin kisoihin. Komitea seen mikä osanotollamme olympialaisiin
23344: oli jo silloin tietoinen siitä, ettei sanottu kisoihin nimenomaan maamme tunne-
23345: summa likimainkaan riittäisi peittä- tuksi tekemisen kannalta on ollut ja
23346: mään kaikkia Suomen osanotosta aiheu- epäilemättä tälläkin kertaa tulee ole-
23347: tuvia menoja ja anoikin sentähden val- maan, katsomme me allekirjoittaneet,
23348: tioneuvostolta luvan toimeenpanna ylei- että maamme etu vaatii valtiotakin
23349: sen rahankeräyksen. Eduskunta myönsi tässä asiassa uhraamaan enemmän kuin
23350: komitealle vain puolet sen anomasta tähän asti on tehty.
23351: määrästä eli 500,000 markkaa. Näin ol- Edellä esitetyn perustuksella saamme
23352: len ja kun keräyskin nykyisenä talou- kunnioittaen esittää
23353: dellisesti vaikeana aikana tuottaa vä-
23354: hemmän kuin oli odotettu, näyttää siltä että Eduskunta pyytäisi Halli-
23355: ettei Suomi voi olympialaisiin kisoihin tusta antamaan esityksen 250,000
23356: lähettää niin voimakasta joukkuetta markan suuruisen lisämäärärahan
23357: kuin sen menestyminen näissä entisiä il- myöntämisestä kuluvana vuonna
23358: meisesti kovemmiksi muodostuvissa kil- Suomen Olympialaiselle Komi-
23359: pailuissa vaatisi. Se että Suomen varo- tealle lisäyksenä aikaisemmin
23360: jen puutteen tähden täytyisi kauttaal- myönnettyyn avustukseen.
23361: taan vähentää edustajainsa lukumää-
23362:
23363: Helsingissä, 10 p :nä toukok. 19>24.
23364:
23365:
23366: Oskari Heikinheimo. Albert Eerola.
23367: Vilho Nikkanen. J aio Lahdensuo.
23368: Erkki Paavolainen. Tyko Reinikka.
23369: Tuomas W anhala. E. Kilpeläinen.
23370: A. A. Neitiniemi.
23371: 572
23372:
23373: Vl,4. - Anom. ehd. n:o 18.
23374:
23375:
23376:
23377:
23378: Linna y. m.: Määrärahan myöntämisestä Oriveden
23379: Kesäkansanopis;toU-e.
23380:
23381:
23382: E d u s k u n n a ll e.
23383:
23384: MaaLiskuussa tänä vuonna saatettiin sanopistolle voitaisiin myöntää apuraha
23385: julkisuudessa tiedoksi, että Oriveden valtion varoista yhtä hyvin kuin muille-
23386: Kansanopistolla a.ijotaan panna Jciiyn- kin uusille kans.anopistomuodoille, ku-
23387: tiin n. k. kesäkansanopisto naisia varten. ten esim. toisvuotisille kansanopistoilta
23388: Tässä taihdottiin noudattaa samaa jär- ja nuorisoseuraopistoHle, joiden avusta-
23389: jestelyä kuin Tanskassakin, jossa vuo- mises•ta Eduskunta ei milloinkaan ni-
23390: desta 1864 atkaen .,kansanopiston äidin" menomaan ole maininnut, on Oriveden
23391: Kristen Koldin aloitteesta kansanopis- Kansanopiston johtokunta huhtikuun
23392: tois·sa on p.i•detty kesäisin 3 kuukauden aluss.a tänä vuonna antanut yleis·ölle
23393: kul"SSSeja naisille. Saadakseen tarvitta- sanomalehti-ilmoituksilla ·tiedoksi, että '·
23394: vaa taloudellista tu1kea suunnitelman to- Oriveden Kesäkansanopisto aLkaa kesä-
23395: teuttamiseksi, anoi opiston johtokunta kuun 2 p:nä 3-kuukautisen toim:iJkau-
23396: Valtioneuvostolta Oriveden Kesäkansan- tensa ottaen naisoppHaita 17-vuotiaista
23397: opistoa varten puolta määTää niistä alkaen. Näiden muutami~sa kymmenisså
23398: avustuksista, joita talvella 6 kuukautta suomalaisiss-a &anomalehdissä olleitten
23399: toimiville kansanopistoille Eduskunnan ilmoitusten johdosta on opistoon touko-
23400: myöntämistä varoista annetaan. Johto- kuun 9 päivään mennessä hakenut ja
23401: kunnalle saapuneen kirjelmän mukaan kutsuttu 58 oppilasta eri tahoilta maata.
23402: on Valtioneuvos•to kuitenkin evännyt On tode.nnä:k·öistä, että 'huomattava
23403: pyydetyn avustuksen sillä perus.teella, mlää;rä oppilaita viel'ä hakee ja 'kutsu-
23404: ettei Eduskunta osoittaessaan kuluvalle taan. Täten on erinomaisesti tullut todis-
23405: vuodel'le kansanorpi.stoja varten määrä- tetuksi kesäkan:sanorpiston tarve. Siihen-
23406: rahan ole tarkoittanut sitä käytettä- hän kokoontuu oppilaita yhtä runsaasti
23407: väksi tällaisen uudenmuotois.en kansan- kuin talvisin keskikokois.iin opistoi-
23408: opiston kuin suunnitellun Oriveden Ke- himme.
23409: säkansanopiston kannattamiseen ja ettei Kun Oriveden Kesäkansanopistoon on
23410: tämän kaltaisesta opistosta puhuta mi- ilmoittautunut ilahduttavan runsaasti
23411: tään myöskään n. k kansanopistokomi- owilaita ja kun opettajakunnankaali
23412: tean enempää mietinnössä kuin lakieh- työ- ja palkkasopimuksia ei mielellään
23413: dotuksessakaan, joka on parhaillaan voida purkaa, on opiston johtokunta
23414: Opetusminister.i.>ön valmistettavana Edus- päättänyt panna käyntiin ilmoitettuna
23415: kunnalle jä ttämiseksi. aikana uuden opistomuodon. Tämän on
23416: Si·inä va.rmas1sa toivossa~ että kesäkan- se tehnyt siinä käsity-ksessä, että valtion
23417: Vl,4. - Linna y. m. 573
23418:
23419: kin varoista jossain ma-odossa kar.ua· sanopistoon tulee 60 oppilasta, on puolet
23420: tusta tullaan saamaan. Tässä päätökses- kansanopistoille ajatellusta perusavus-
23421: slää.n on johtokunta tehnyt oi'kein.. On tukses·ta 25,000 .mlk. ja puolet oppilasta
23422: -luonnollista, ettei valtiovalta voi olla kohti annettavasta avustuksesta 60 oppi-
23423: kannattamatta yritystä, jonka tarkoituk- laalta 27,000 mk. Näin ollen olisi: avustus
23424: sena on .palvella kansamme sivistyselä- oleva 52,000 mk. Mutta kun varattornia
23425: mää, vielä vähemmän kun se uudisrai- oppilaita varten on myös joku määrä
23426: vaajana koettaa löytää meidän oloihimme käytettävänä, uudesta yrityksestä kun
23427: soveltuvia työmuotoja, johdattaakseen si- on kysymys, olisi siihen tarkoitukseen
23428: ten muutkin kansan01pis.tot, mikäli mah- varattava rohkeampi erä, esim. 8,000 mk.
23429: dollista, käytäntöön pitkän kesäloman- Tasaisin luvuin olisi Oriveden Kesäkan-
23430: kin aikana. Kun valtioneuvosto ei ole sanopiston avust.amiseksi vuodeksi 11924
23431: katsonut voivansa Oriveden Kesäkansan- otettava valtion lisämenoarvioon 60,000
23432: opistolle myöntää avustusta Eduskun- mk:n määrä.
23433: nan jo osoittamitSta määrärahoista, on Yllä:olevaan nojaten ehdotamme
23434: Eduskunnan otettava tämän vuoden lisä-
23435: menoarvioon erä tähän tarkoitukseen. että Eduskunta kehoittaisi halli-
23436: Kansanopistdkomi tean lakiehdotuksen tusta ottamaan ~·uoden 1924 lisä-
23437: mukaiseen avusiukseen :riittänee täksi menoarvioon 60,000 mk:n määrära-
23438: vuodeksi myönnetty kansanopistojen han Oriveden Kesäkansanopiston
23439: määrä:raha. Noudattaen näitä pentsteita kanna.ttamiseksi.
23440: ja olettamalla, että Oriveden Kesäkan-
23441:
23442: Helsingissä, tou'kokuun 10 p:nä 1924.
23443:
23444:
23445: K. E. Linna. J. A. Ihamuotila.
23446: Elli Tavastähti. Mandi Hannula.
23447: 574
23448:
23449: VI~~~· -. Anom ..ehd. n :o 19.
23450:
23451:
23452:
23453:
23454: Junes y. m.: Tornion Keskikoulun laajentamisesta yli-
23455: opistoon johta'vaksi linjajakoiseksi yhteislyseoksi.
23456:
23457:
23458: E d u s k u n n a 11 e.
23459:
23460: Viittaamalla jo v. 1919 valtiopäiville että Eduskunta päättäisi kehoit-
23461: jätettyyn anomusehdotukseen N:o 93, taa Hallitusta ryhtymään toimen-
23462: Liitteet VI siv. 574-576 sekä yksityisop- piteisiin Tornion keskikoulun laa-
23463: pikoulujen valtion haltuun ottamista jentamiseksi yliopistoon johta-
23464: koskevaan kouluhallituksen äskettäin vaksi linjajakoiseksi yhteisly-
23465: Valtioneuvostolle jättämään suunnitel- seoksi, sekä
23466: maan rohkenemme kunnioittaen anoa, toimeenpanemaan mainittu uudis-
23467: tus syyslukukauden alusta v. 1924.
23468:
23469: Helsingissä, toukokuun 8 p:nä 1004.
23470:
23471:
23472: Antti J nnes. J. L. Seppänen.
23473: A. A. Neitiniemi. Kaarlo Hänninen.
23474: T. Janhonell.
23475: 575
23476:
23477: VI,6. - Anom. ebd. n :o !0.
23478:
23479:
23480:
23481:
23482: Lonkainen, y. m.: , Esityksen antamisesta lasten ia nuo-
23483: . rison suojelua tarkoittavaksi lainsäädännöksi.
23484:
23485:
23486: Suomen E d!u s!ku n na.H e.
23487:
23488: Vuoden ·1909 toisilla valtiopäivinä lastensuojelun :tarve on kasvanut yhä
23489: päätti Eduskunta silloiselta hallitukselta huutavammaksi ja: vapaaehtoinen toi-
23490: anoa esitystä yleistä lastensuojelua tar- minta ei kykene ilman lain tukea kYlllin
23491: koittavaa [akia varten. Tämä asia on tehokkaasti vaikuttamaan näissä asi-
23492: nyt lähes viisitoista vuotta saanut kehit- oissa, rohkenem:me anoa
23493: tyä edelleen ja on siitä käytännöllisenä
23494: tuloksena, monien eri vaiheiden jälkeen, että Eduskunta päättäisi halli-
23495: komitean mietintö, joka on valmistunut tukselta pyytaä kiireeUistä esi-
23496: toukokuu~la vuonna 1921. Tässä mietin- tystä yleisiksi lasten ja nuorison
23497: nössä on yksityiskohtaisesti esitetty ne suojelusta tarkoittaviksi lakisään-
23498: periaatteet, jotka yHämainittua lain- nöksiksi vuotena 1921 valmistu-
23499: säädäntöä varten odottavat vain laki- neen komitean mietinnön pohjalla.
23500: pykäläin muotoa. Koska nykyaikana
23501:
23502: Helsingissä, 9 päivänä toukokuuta 1924.
23503:
23504:
23505: Jussi Lonkainen. Aino Sommarberg.
23506: Anna Haverinen. Aino Lebtok:oski.
23507: Anni Huotari. Arvi Louhelainen.
23508: Otto Toivonen.
23509: 576
23510:
23511: VI,&.- Anom. ehd. n:o !1.
23512:
23513:
23514:
23515:
23516: Virta y. m.: Esityksen antamisesta lasten- ja nuorison-
23517: wojelu.a koskevaksi lainsäädännöksi.
23518:
23519:
23520: Ed u s k u n n a 1 1 e.
23521:
23522: Kolme vuotta on. jo kulunut siitä kun syy;llä väitlli:ä, että: tää:llä yhteiskunta
23523: komitea, joka v. 1918 asetettiin laati- mderrustoimenpiteHlään tahallaan tah-
23524: maan ,perusteltuja ehdotuksia sellai- too kasvattaa r·ikollis.ta joukkoa sen-
23525: si,ksi lakisä'ännöiksi, jotka ova•t tar;pee:n sijaan, että muissa maissa on kiinnitetty
23526: t:ehokkaan lastensuojelu:n aikaansaami- suuri huomio kaikikii:n sellaisiin toimen-
23527: s:eksi", jätti V aitioneuvostolle laajan piteiJSi,in, jotka tarkoittavat !heidän S'UO-
23528: mietintönsä. Se sisä;lsi yksityiskohtaiset jelemistaan siveellisiltä vaaroilta ja hei-
23529: suunnitelmat, joiden ponnet olisi ollut dän nostattamiJStaan omaryhtisriks>i ih-
23530: helppo valmistaa laMtek:stin muotoon. ruisy'ksilöiksi. Lasten ja nuorten sopi-
23531: Mutta huolimatta siitä, että nykyinen matt{){!llJalta ansiotyöltä suojelua koske-
23532: murrOS'kaus,i asettaa lapsille ja nuorille vi..'lSa 1aeissa on täällä suuria aukkoja ja
23533: mitä suurimpia .siveellis,iä ja fyysillis·iä olisi kysymykseSISä olevan suojelulain ne
23534: vaaroja sekä si:itä, että Suomi on kysy- aukot täytettävä parremmin kuin maini-
23535: myksessä olevassa. suhteessa tavatto- tussa mietinnössä ehdotetaan. Köyhien
23536: masti j:älellä kaikis•ta sivistys-maista, ei ja huonohoitoisten lasten ruumiillisesta
23537: V aitioneuvosto ole Edus'kunnalle jättä- kehityksestä hU:olehtirminen on täällä
23538: nyt lasten- ja nuorisosuojelulakiehdo- ·köyhläinhoidon vfl!ras'S•a kun sen pitäisi
23539: tusta. Suomi on ainoa :maa, jossa ei kuulua lasteruruojelu toQimenpi teisiin.
23540: vielä ole mitään yleistä tätä alaa koske- ,V aivaishoidolla" ja rikosrekistereillä
23541: vaa lakia eikä laJki velvoita minkäänlais- merkitään siis täällä huono...osaisimmat
23542: ten 3:astensuojeluelimien perustamiseen. lapsesta pitäen paariasluokkaan.
23543: •J'äällä käsitellään lasten j.a nuorten ri- Op;pivelvollisuusla'kia lruadi·ttaessakaan
23544: lwksia tavallisiss'a julkisissa tuomio- ei täällä ole viUtetty s.itä, että lapsuus-
23545: istuhnissa huomioonottamatta lapsen ja ijässlä olevia entistä enemmän työnne-
23546: nuoren kasvatukseen ja sieluelämään tään täysi-ikiäisiä varten järjestetyn oi-
23547: vaikuttaneita seikkoja tai heidän saira- keuslai,toksen kour~in. Määräähän mai-
23548: loisuuksiaan ja jo 15-vuotta täyttäneitä nitun 'lain 16 pykä:lä ja saman lain täy-
23549: käsitellään miltei täysi-ikäisinä. Koko täntöönpanoasetuksen 13 pykälä, että
23550: yhteiskunnan suhtautuminen huonohoi- lapsi, joka oppivelvollisuutta täyttäes-
23551: toisiin la'Psiin ja nuoriin on niin julmaa sään vastoin huoltajansa tahtoa osoit-
23552: ja kaikikia sielutieteen lakeja piittaama- taa levä'Peräisyyttä tai huonoa käytöstä,
23553: tonta, ettei se ole enää mahdollista mis- on j:ätettävä tuomioistuimen tuomitta-
23554: sään sivistysmaaJSSa. Voidaan. hyvällä vaksi, ja 1astensuojeluviTanomaisia, joita
23555: VI,7. - Virta y. m. 577
23556:
23557: samoissa pykäJlilssä mainitaan, ei ole san pohjakerrosten latPS6t ja nuoret jou-
23558: vielä olemaasaka;an (ei ainwkaan maa- tuva>t kai:ken sen raakuuden, oikeudetto-
23559: seudulla). Kun siis lastensuojelukysy- muuden, fyysiHisten j,a sielullisten v;aa-
23560: mys k!dlwnaisuudess.aan järjes1tetään on ,rojeu ja hoidottomuuden alaiseksi, joita
23561: sen periaatteita vastaavat kodaukset Bikeellisinkin yhteiskunnan puolelta jär-
23562: saatava myöslldn niin tärkeään liatkiin jestetty lastensuojelu kykenisi huomat-
23563: kuin oppivelvollisuuslakiin. tavftllia tavalla poistamaan.
23564: :Meidlän mielestärrnm.e ei alussa maini- Ehdotamme siis edellä olevan perus-
23565: tun komitean mietmtökään lakisuunnit- teella,
23566: telui,SISaan täytä työväen kaikkia toi- että Eduskunta kehoittaisi H al-
23567: veita, tllll1ltta koska tiedämme, että täälilä litusta kiireellisesti jouduttamaan
23568: ei ole sanottavia maihdollisuuksia sa.ada Eduskunnalle ehdotusta lasten- ja
23569: edes käsittelyn alaiseksi lastensuojelu- nuorisonsuojelulaiksi, sekä
23570: asiaa muussa muodoss'a kuin odotetun antamaan Eduskunnalle suoie-
23571: lakiehdotuksen puittei~S~Sa, niin pidämme luskasvatusperiaatteiden mukaiset
23572: sen kHrehtimistä välttämättömänä sitä- muutosehdotukset oppivelvolli-
23573: kin suuremmalla syyUä, kun juul'ii kan- suuslain 16 pykälään.
23574:
23575: HeLsingissä toukokuun 13 päivänä 1924.
23576:
23577:
23578: J. Jalmari Virta. E. N. Jokela.
23579: Emil Tabell.
23580:
23581:
23582:
23583:
23584: 73
23585: •• ••
23586: VALTIOPAIVAT
23587: 19 2 4
23588:
23589:
23590: LIITTEET
23591: VII
23592: SOTILASASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
23593: EDUSKUNTAESITYKSET
23594:
23595:
23596:
23597:
23598: HELSINKI 1924
23599: V AI.;TIONEU:V:OSTOIN KIRJAPAINO
23600: Asevelvollisuuslakia y. m. koskevia eduskuntaesityksiä.
23601: VI1,1. ~ Edusk. esit. n:o 32.
23602:
23603:
23604:
23605:
23606: Niukkanen y. m.: Ehdotus laiksi asevelvoUisille myön-
23607: nettävistä lomista.
23608:
23609:
23610: Ed u \SJ k u ru n 'a U ·e.
23611:
23612: AsevelvoilJlisuuslain ~ov.eltamisesta 14 serviupseerikouluun, !Palvelemaan ikolme
23613: päivänä huhtikuuta 1923 annetun ase- kuukautta kauemmin ik.uin muut asevel-
23614: tuksen 155 § :n mukaap.~, ~1'1aisena kuin volliset. Näin ollen aiheutuu siitä, että
23615: se kuuluu muutettuna a>Setuksella 8 päi- joku .asev·elvollilnen jo ennen ,sotapal~e
23616: vältä maaliskuuta 1924, voidaan vaki- lukseen astumis.taan huolehtii sotilaal-
23617: naisessa va:lveluksessa oleval•le asevel- lisesta kehitybestään, että häntä, täJStä
23618: volliseWLe, joka sotilaai1isissa kilpailuissa .hänelle itselleen sekä maan puolrustuk-
23619: on erikoisesti kunnostautunut ja kehit- seHe e.rittäin hyödylB.isestä harrastuk-
23620: tynyt eteväksi 'sotilaa:ksi: ta,ikka joka sesta, rangai·staan vähintään yhtä kuu-
23621: muuten on sotilaallisesti kehittynyt kautta pitemmälllä a8evelvollisuudella.
23622: tai ansioitunut, mikäli olosuhteet sen Koska tällainen lllS·iantill.a on epäUemä ttä
23623: myöntävät, antaa lomaa enintään kah- omiaan ]:amauttamaan nuoriiSossa soti-
23624: den kuu~auden ajaksi. Voimassa olevan laallisesti kehittäviä harrMtuksia ja
23625: asevelvollisuuslain 1.3 §:n mukaan joutu- kos'lm toivottua ;paJrannusta ei näytä hat-
23626: vat ne sotHaail:i!sesti tai muuten kehitty- linnollista tietä saatavan aikaan, esi-
23627: neimmlät asevelvoll'ise·t, jotka määrä- tämme, että Eduskunta hyväksyisi
23628: tään palvelemaan erikoisMelajeissa asiasta nä~n kuuluvan lain:
23629: taikka :komennetaan aliu!Pseeri- tai re-
23630:
23631: t.a kl
23632: asevelvoUwlle myönnettävistä lomista.
23633:
23634: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään täten.
23635:
23636: Ase•velvolliseille, joka ennen vakinai- myönnettäköön asevelvollisel!le heti
23637: seen p.a:lve1ukseen astumistaan oru Suo- hänen astuttuaan palvelukseen.
23638: messa saanut sot:iilaaHisesti kehittävää Päiästäksoon osallisek\S!i ensimäi.sessä
23639: kouluutusta, myönnettäwön, mikäli momentilssra maini·tusta lomasta tulee
23640: olosuhteet sen salli>vat, lomaa enintään asevelvollisen suorittaa er~koisen tutki-
23641: kolmen' kuuk.auden ajaksi, riippuen jalautakunnan edessä nä:yte sotHaalli-
23642: hänen kouluutustasostaan sekä kouluu- sesta tasostaan.
23643: tusvaat:imuksista silinä a.selajissa, jossa V a<kinaisessa patlveluksessa olevalle
23644: hänet on määrätty suorittamaan asevel- asev·e1volliselle, doka yleisi•ssä sotilaalli-
23645: V'ollisuutensa vakinaisessa väessä. Loma sissa kiLpailuissa taikka muuten on eri-
23646: VII,1. - Åsevelvo}listen lomat.
23647:
23648: tyiiSiemmin kunnostautunut sekä kehitty- Tarkemmat määräykset tässä maimit-
23649: nyt lhyväksi .sotilta.aksi, voidaan, mikäli tujen lomiell! myöntämisestä sekä
23650: {)}osuhteet sen myöntävät, antaa lomaa tutkijalautakunnjsta jru suoritettavista
23651: enintään kolmen kuukaudeu ajaksi. näytteistä allltaa ;puolustusministeriö.
23652:
23653: HelsingilSISä, 14 päivänä toukokuuta 1924.
23654:
23655:
23656: Juho Niukkanen. Albin Manner.
23657: E. 1\f. Tarkkanen. Vihtori Vesterinen.
23658: J aio Lahdensuo. August Raatikainen.
23659: K. A. Lohi. J. G. Ryynänen.
23660: Antti Kuisma. P. Saarelainen.
23661: Matti Pitkänen. Antti Junes.
23662: T. J anhonen. Kaarlo Hänninen.
23663: Eino Tuomivaara. Janne Koivuranta.
23664: S. Salo.
23665: 585
23666:
23667: Vll,z. - Edusk. esit. n:o 52
23668:
23669:
23670:
23671:
23672: Manner y. m.: Ehdotukset a) laiksi muutoksista 11 p:nä
23673: marraskuuta 1922 annettuun asevelvollisuuslakiin, ja
23674: b) laiksi lisäyksestä 11 p:nä marraskuuta 1922 an-
23675: nettuun lakiin asevelvollisuuslain voimaanpanemi-
23676: sesta.
23677:
23678:
23679: Edus1kunn:alle.
23680:
23681: A·sevelvollisuuslaki 11 pMvälltä mar- Toinen huomattava puute on asevel-
23682: raskuuta 19221 ei sisällä mitäiän sellaista vollisuuslain voima:anpanolailssa 11 päi-
23683: määräystä, joka vastai1si väHaikaisen vältä marraskuuta 1922 siinä, ettei se
23684: asevelvollisuuslain 18 §:ää, jonka. mu- ·sisälllä mitään määräystä siitä, mitenkä
23685: kaan asepalvelusta suorittamaan mää- kutsuntatoimistojen on .meneteltävä nii-
23686: rätty tai jo palvelubeen astunut asevel- hin asevelvollisHn nähden, jotka kutiSulll-
23687: vollirnen voi saada asevelvolHsruuden suo- noissa. vuosina 1921, 100~ ja kevätku tsunr
23688: rittamisen lykkäystä, jos hänen kutsun~ nassa 1923 ovat saaneet kolmen vuoden
23689: tansa jälkeen muuttuneet olosuhteet lykkäyksen väHaikaisen asevelvollisuus-
23690: sitä vaativat. lain 17 §::ru 1 momentin a-ikohd.an perus-
23691: Tämä! merkitsee sitä, että asevelvol- te·ella, ja joiden asevelvoHiJSuuslain 22
23692: lisuuslain voimaanastumisen jälkeen 14 §:n 2 momentin mukaan, jos haluavat
23693: päivänä huhtikuuta 1923 ,a,sevelvollinen, vapautusta palvelukseen a.stumisesta
23694: jonka olosuhtoot kutsuiLtapäivän jäl- rauhan aikana .ja voi.:vat näyttää edel-
23695: keen muuttuvat sel.laisruksi, että hän leenkin yksin elättä,vänsä 1 momentin
23696: niiden perusteella ennen kutsunta·päivää a-,kohdass:a mwinittua. henki'löä, on kol-
23697: oli:si saanut asevelvollisuuden suoritta- mannessa kutsunillassa •sen jäljestä,
23698: misen lykkäystä, ei sitä enää voi saada, jossa he pyysivät lykkäystä, näytettävä
23699: vaa.n täytyy hänen astua palvelukseen tämä! toteen. Vuosina 10011 ja 1002 pi-
23700: ja •suorittaa se loppuun asti, vaikka hä- dettiin nimittäin kutsunnat keväällä ja
23701: nen kotiolonsa olis,ivat esim. isän kuo- vuonna 1923 sekä kevää:llä että syksyUä.
23702: ieman johdosta t. m. s. syistä muu ttu- Siten esim. keväällä 1921 ko lmen vuoden
23703: 1
23704:
23705:
23706:
23707: ne.et kuinka.._säälittävi:ksi ·hyväiiLSä. Tätä lykkäyksen saaneille kolmas vuosi on
23708: ei voi pitää muuna kuin suurena koh- vasta 1924, mutta kolmas kutsunta jo
23709: tuuttomuutena ja oikeutetun tyytymät- syysku tsunta 1923. Ase,velvolUset, jotka
23710: tömyyden aiheena, semminkin kun ei: ole 1921 ovat kolmen vuoden 1yk:käY'ksen
23711: olemassa mitään pätevää s•yytä yllämai- saaneet ja jotka perheolojen perusteena
23712: nitunlaisen~ väliaikaisen wsevelvollir ha:ke·vat vapautusta vakinaiseen palve.-
23713: suuslain r:M §:ää vastaavan säädöksen lukseen as•tumisesta rauhan aikana. ovat.
23714: käytåntöön ottamista vastaan. melkein. ;poikkeuksetta pitäneet kiinni
23715:
23716: 74
23717: 586 VII,2. - Muwtoksia asevelvollisuuslakiiu.
23718:
23719: siitä, ·että he ovat saaneet lykkäyksen si lisätyssä !kutsuntatoimistossa viitaten
23720: kolmek!Si vuodeksi, ·eivätkä ole olleet tie- asevelvollisuuslain 29 §:ään, ja on Kor-
23721: toisia siitä, että; heidän tsHtä huolimatta kein Hallinto-oikews täten luonut preju-
23722: olisi o]lut esitettävä vapautusanomuk- dilkaatin~ j·Qika merkitsee ,sitä, että kut-
23723: sensa jo syYiskut&unna~sa 1923, joka hei- suntatoimistlot eivät ollenkaan voi käsi-
23724: hin nähden oli kolmas kutsunta. He tellä tämän luontoisia asioita, vaan, on ne
23725: ovat siiis myöhä,styneet ja siten menettä- jätettävä. leJ)äämään siksi, kunnes kut-
23726: neet oikeutensa vapautuksen saantiin. suntatilailsuudessa lisätty ku tsunta toi
23727: Sama~ tulee olemaaru asiantill.a keväällä misto kokoontuu. Vapauttuksen tai ~lyk
23728: vuos:ilna 1922 ja 1923 kolmen vuoden lyk- käyksen .anoja ei niin ollen voi saada mi-
23729: käyksen s~aaneihin nähd·en. Kun BJsevel- tään päätöstä asia,ansa kutsuntojen väli-
23730: volliisuusLaki enempää kuin sen voi- ajoilla, vai.Jkka periaatteeHista' laatua
23731: maanvamolakilkaan ei ole ottanut huo- olevien kysymy,sten ratkaisemiselle ei
23732: mioon tätä mahdolllisuutta, aiheutta.a se suinkaan ole katsottava ~isäJ;iäsenen läs-
23733: kohtuuttomuuden: edellä maini•tussa ase- näoloa tarpee1liseksi:, koska hänen tehtä-
23734: massa olev1in asevei vo]liiSiiin nähden. vänisä ,ruseve1voHisuuslain hengen mukai-
23735: Tämä ~ohtuuttomuus käy vieläkin sesti on1 toiiffili.aJ paikallis,ena asiantuntir
23736: ~suuremmaks1i sen. kautta, että asevelvol- 'jana tanoja,iln olosuhteita arvosteltaessa.
23737: lisen Viljo Johannes MäJntyniemen Ylö- Kwikkeen ylläesitettyyn viitaten esi-
23738: järven kunnassa 1 päi·vänä ,huhtikuuta tämme, että Eduskunta- hyväksyisi alla-
23739: 1924 Kutsuntalruitoksen KeskUiSlautakun- o1!evat muutokset asevelvollisnu.Silakiin
23740: naHe jå'ttämän j.a Korkeimmalle, Hanin. . 11 päivältä marraskuuta 1922 sekä la-
23741: to-:oikeUdelle osoittaman valituksen yllä- kiin aJSeVelvol,lisuustailn voimaanpanemi~
23742: mainitunlaisessa asiassa on Korkern Hal- sesta samoin 11 päivMtiä marra,skuuta
23743: linto-tOiikeus päältöksellään 1!5 pä.ivältä 1922.
23744: huhtikuuta 1924 palauttanu~ käsiteltä·väk-
23745:
23746:
23747: Laki
23748: muutoksista 11 päivlaä marraskuuta 1922 annettuua ~sevelvolllsu.uslakiin.
23749:
23750: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
23751:
23752: 22 §. toimeen tai' ammattiiln ja kälrsisi tuntu-
23753: Va-kinaiiseen palvelukseen ,astumisen vaa kehiitY'kseill vauriota, jollei saisi lyk-
23754: lykkäJystä myönnettäJköön r&uhan ai·ka- käys:tä; sekä
23755: na enintään ,kolmeksi vuodeksi: d) s:Hl~. jok& ta,loudellisten olojensa
23756: a) shl.le, joka työllään Y'ksinään elättää järjestämistä varten on suure81Sa lyk-
23757: iisäämsä tai äJitiään, isä- tali, äitivuoltaan, käyksen tarpeessa.
23758: kasvatusvanhempaansa,, isänsä tai äi- Edellä: 1 momentin a-kohdassa mai-
23759: tinsä vanhempa-a tahi ve]Jjeään tahi si- nilttu asevelvollinen, jOika kolmannessa
23760: 8all'taan, jotka eivät ole työhön kyikene- kutsuUID~aSSR sen jäJljestä, jossa hän pyy,si
23761: viä:; lykkäystä, näyttää edel1eelllkin yksin
23762: 'b) vaMnaisessa palv·eluksessa olevan eilättävänsä siinä mainittua helllkilöä,
23763: asevel·vollisen veljelle; vapautetlwan astumastBJ vakinaiseen pal-
23764: c) siHe, joka valmistautuu johonkin velukseen raJlllhan ai:kana. Jos hän sit-
23765: VII,2.- Mamter y. m. 587
23766:
23767: temmin kileltäytyy eJJättämisvelvoH:iJSuu- palvelukseen vai onko hän siitä vapau-
23768: destaan tai tämä velvollisuus la·kkaa. tettava rauhan ajaksi. Jos hän jo on
23769: kutsutta:koon palvelukseen, jos hän ei ollut vuoden vakinaisessa pa-lveluksessa,
23770: ole vielä täyttäwyt kahtakymme•ntäikah- älköön häntä: enää siihen velvoitettako.
23771: deksaaJ vuotta. RenkilöHe, jota tä·ssä Tällaiseen asevelvolliseen nähden on
23772: tarkoitetaan, •saatakoon myös Hikekan- muuten voimassa mitä 2 momentissa on
23773: nruHepanon sa Uuessa antaa vakina·i•seen säädetty.
23774: prulvelukseen a.stumisen ]ykkäystä.
23775: Lykkäystä, jokru on myönnetty 1 mo- 28 §.
23776: mentin, c-kohdan p•erus,teella, 1saatak<>on, Kutsuntatoimisto on velvollinen:
23777: jos erinomaisia .syitä ·on, sittemmin pi- 1) tekemään kutsunJta-luettelon;
23778: tentää enintåä:n ikaksi vuotta.. 2) määrätyiksi päiviksi kutsumaan
23779: Jos joku haluaa •saada ,lykkäy.stä ase- n.sevelvolliset tarka,stettavikisi kutsunta-
23780: velvollisuuden suoritta-misessa,, on hä- aJ.ueiden kokouspaikkoihin;
23781: nen~ pruit,si' seuralftvassa momentissa mai- 3) vastaaoottamaan toimistolle anne-
23782: nitussa tapauksessa, viimeistään' kut- tut hakemukset lykkäyksestä ja muusta
23783: suntatilla,isuudessa joko itse tai la.iJLlisesti helpotuksesta 1sekä 24 § :n 2 momentissa
23784: valtuuttamanoo asiami•ehen kautta an- mainitut ilmoitubet, niin myös tutki-
23785: nettava siitä hakemus asianomaiseen maan ja ratka1sema,a:n sel]a,ise,t asiat,
23786: kutsuntatoimi:stoon ja sen' mukaan liitet- jotka ovat periaatteellista la•atua ja
23787: tävä asianmuikruinen selvity.s siitä, milliä jotka ei·vät ole kutsuntatilaisuudessa kä-
23788: perusteella lykkäystä •anota,an. sitelt.äviä;
23789: J·os kutsumnas~s,a j·o ollutta ja vakinai- 4) käsi tte·Lemään 2·2. § :ssä 5 momentissa
23790: seen palvelukseen astumaan hyväksyt- mainittuja asioita; ja
23791: tyä tai vaikinaiseen pa•lveluk,seen jo astu- 5) •käsiUelemään niitä ky.symyksiä,
23792: nutta asevelvollista muuttuneiden olojen joita muuten asevelvollisuuden toimeen-
23793: perusteella on pidettävä 1 momentin a- panemiseen nähden' voipi esiintyä, sekä
23794: kohdaSJsa tarkoitetun hen~kiil'Ön vertair avustamaan asevelvo1Usia neuvoilla. ja
23795: sena, on hänet, jos hän sitä: aooo, vapau- tiedoiJJLa.
23796: tettava toistaisebi •Palvelemasta, :kunne·s Kutsuntatoimiston tehtävi,stä asevel-
23797: kutsuntatoimis,to lwlmannessa kutsunnas- vol'listen valvontaan n1ä:hden säädetään
23798: sa hänen kutsumisensa jäljestä: ratkai- 10 luvussa.
23799: see, onko hänen: pala!ttava vakinaiseen
23800:
23801:
23802:
23803: Laki
23804: lisäyksestä 11 päivänä marraskuuta 1922 annettuun lakiin asevelvollisuus-
23805: lain voimaanpanemisesta.
23806:
23807: IDd.uskunnan päätöksen mukai,sesti säädetään täten:
23808:
23809: 3 §. vapautetut asevelv6Hisuuden .suoritta-
23810: Ne papit ja he1diän kaJI18Saan rinnaste- misesta rauhan aikana, ovat merkittä-
23811: tut henkilöt, jotka 1919 vuoden a.sevel- vät nostoväen toiseen .luoklroan.
23812: vollisuusla.iru 16 §:n mukaan ovat olleet Vuosina 1921, 1922 ja kevätkutsun-
23813: 588 VII,2. - Muutoksia ·asevelvollisuuslakiin.
23814:
23815: nassa 1923 asevelvoNis:uusla,in 22 §:ri maru pykälän 2 momentissa mai,nitusta
23816: 1 momerutin a-kohdan perusteella kol- oikeudesta, esitettävä sit.ä varten vaadi-
23817: men vuoden lykkäykSien saaneen asevel- tut näytteet kutwnnastaan lukien kol-
23818: YolHsen on~ jos hän haluaa nauttia sa- mannen vuoden kutsunnasta.
23819:
23820:
23821:
23822: Helsingissä, toukokuun 17 päivänä 1924.
23823:
23824:
23825: Albin Manner. Elias Tukia.
23826: 589
23827:
23828: VH,s. - Edusk. esit. n:o 33.
23829:
23830:
23831:
23832:
23833: Nurminen y. m.: Ehdotus laiksi suojeluskuntajärjestön
23834: hajoittamisesta.
23835:
23836:
23837: E d u s k u lll n a 11 e.
23838:
23839: Suomessa on vuodesta 1917 alkaen toi- mankaan hädän aikana. järjestää töitä
23840: miiDut aseellinen järjestö nilmeltä suo- kun rvarat on suurelta osalta ~äytett.y
23841: jeluskunta. Vaikka otamme lukuun sen tällaåsen tarpeettoman ja vahi!ngollisen
23842: toiminnan vain rauhantilaru aikana on se aseellisen joukon ylläpitämiseen. Tämän
23843: täl1ä a;j:aJla osoi.ttautunut maalle da var- järjestön tarkoituksena on omistavan
23844: sinkin sro:L köyhäille väestöLle tuhoa tuot- luokan etujen suojeleminen. Onhan useita
23845: tavaksi. Jokainen tietää, että suojelus- esimerkkejä, jolloin suora.staaru tämän
23846: kunta on alituisena vaarana yleiselle järjestön avulla on käyty ehkäisemään
23847: turvallisuudelle siJsäisesti ja uliOspäin työväen taloudelliJsia vaatimuksia;. Näin-
23848: samalla kun tiedetään, että t'ämän aseel- ollen onkin moisen järjestön olemassaolo
23849: lisen luokkajäirjestön kustannukset tule- käynyt tämän maan suurimmalle kan-
23850: vat va;ltiolle ja kunniille maksamaan san[uokalle siksi vastenmieiliJseks,i, että
23851: huikeita summia ja; varat niihin suurim- sen toindnta olisi lopetettava. Jos edel-
23852: malta osai ta kiskotaan moruenla:isilla; leenkin tahdotaalll. tässä maas•sa ylläpitää
23853: Yeroilla tämän maan köyhältä kansan- useampia aseellisia järjestöjä ja laitoksia
23854: osalta. Kuntien porvadHiset valtuustot kuten nykyään niin käy se kansalle yli-
23855: la.hjoitteleva·t suojeluskunniHe jatku- voimaiseksi.
23856: vasti kunnan rusukkaHta veroilla kerä t- Edellä esitetyn perusteena. ehdotam-
23857: tyjä suuria. summia samalla kun me, että Eduskun1ta. näillä valtiopäiviLlä
23858: kuntien vähävaraisilla ei rahojen kiireellisenä ottaisi käsiteltäväksi ja
23859: puutteen vuoksi voida edes suurim- hyväksyisi seuraavan lain:
23860:
23861:
23862:
23863: Laki
23864: Suojeluskuntajärjestön hajoittamisesta.
23865:
23866: Eduskunn1an päätöksen mukaisesti säädetään täten:
23867:
23868: 1 §. 2 §.
23869: Maas,sa nykyään toimiva aseelli!nen Kaikki Suojeluskuntajärjes1tön hal-
23870: yhtymä Suojeluskuntajärjes,tö on heti lussa oleva omaisuus, olkoonpa; se mitä
23871: hajoitettava; iälköönkä sillä Ollko tämän laatua tahansa, on luovutettava maan
23872: jälkeen oikeutta. jatkaa toimintaansa.. hallitukselle. Samoin suojeluskunt1en
23873: 590 VII,3. - Suojeluskuntajärjestön hajoittaminen.
23874:
23875: yksityisten jäsenten hallussa oleva1t kempia määräyksiä tämän la·in sovellut-
23876: Suojeluskuntajärjestölle kuuluvat aseet tamisesta.
23877: ovat heti luovutettavat' iha:l[itukselle. 4 §.
23878: Tämä laki astuu voimaan tammikuun
23879: 3 §. 1 päivänä i1925 ja; kumota:aiiJ täten kaikki
23880: Valtioneuvoston as;iana, on antaa tar- tämän ~ain kanssa ristiriidassa olevat lait
23881: ja asetukset.
23882:
23883: Helsin~issä, toukokuun 15 päivänä 1924.
23884:
23885:
23886: Uno Nurminen. B. Tenhunen.
23887: J. Hj. Virta. G. A. E. Ramstedt.
23888: Emil Tabell. J. Aug. Isaksson.
23889: K. Kulmala. Sv. Wuorio.
23890: E. Jokela. Juho Räsänen.
23891: E. Huttunen. Juho Komulainen.
23892: Filemon Savenius. Aleks. Allila.
23893: K. W nokila. Antti Soikkeli.
23894: •• ••
23895: VALTIOPAIVAT
23896: 19 2 4
23897:
23898:
23899: LIITTEET
23900: VIII
23901: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS-
23902: KUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
23903:
23904:
23905:
23906:
23907: HELSINKI 1924
23908: VAiLTION'EU'VOS'TiON KIRJ,A,P\AINO
23909: ...
23910: A.
23911: Vuokra-alueiden lunastuslakia, asutuslakeja ja asutustoi-
23912: mintaa koskevia eduskuntaesityksiä ja anomus-
23913: ehdotuksia.
23914:
23915:
23916:
23917:
23918: 75
23919: VID,t. - Etluk. .eeit. nro 311.
23920:
23921:
23922:
23923:
23924: Koh:ara.Bta y. m.: EkdotU8 laiksi vaUion metsämaidm&
23925: asuttamU!esta ja niiUä olevain vuok'MHJ!lueWe.n ~u
23926: nasta'mlisesta 20 p:nä tQtt;kokwuta 1922 annetun lain
23927: eräiden pykäläin. muuttamisesta.
23928:
23929:
23930: E d u 's k u n n a 11 e.
23931:
23932: Sangen kauan aikaa on kruununmet- johtaa käytännössä si!ihen. että ne toi-
23933: .sätorppacrien kesikuudessa suurella mie- Yeet, ;foitw tor:pparit ovat .lain vdhnaan-
23934: lenkiinllJOlla odotettu ja toilV<Ottu lain- tultua odottaneet, muuttuvat katkemksi
23935: säändä::utöä, jOiDJka a:vulla heidän asu- pettymykseksi. Näistä itsenäi&!ksi luna!S-
23936: mansa ja hal1itsemansa torpat saataisiin tetuista tHoi:sta tulee rsellaiJSia, .että Qlla-
23937: itsenäisiksi tilo~ksi nauttimaan niitä vaminen talouse:lämä niillä ·kaiken to-
23938: etuj.a: j,a oikeuksia, joita rtsenäiset maan-
23939: 1 dennäköisyyden mukaan kä.ypi mathdot~
23940: viljelijät maassamme nauttivat, vapaa- tomaksi. Olosuhtee•t ja elämitsen mahdol-
23941: na :viranomailsten holhouksesta. lisuudet eritotten sydänmaaseuduiUa
23942: KUll ~itten laki :valtion metsämaiden ova;t niin :vaikeai, että lainrsäädäJnnössä
23943: asuttamises•ta jfti nili!llä oltevien vuokra- ei ole nä:1tw olosuhteita otettu o:le:vien
23944: alueiden lu'lliaStamisesta 20 pä;ilvältä tou- olojen kannalta r'iittä<Västi huomi100n.
23945: kokuuta 1922 astui voimaan, terveihldit- Niilin ollen olisi erittäin täTikeäJtä, että
23946: tiin sitä asilanomaisten. ·keskuudeiJsa tätä: lakia ryhdytääin heti korjaamaan.
23947: suur1Ha toW:e:iilla. Tä!mäu .lain suomaa ennenkuin sen .kii;ytäutö on johtanut sii-
23948: cikeu tta hyväiks~ käyttäen sanottiin hen että suurin osa valtionmaiden ny-
23949: epäedulliset ja osaltaan aivan sietämät- kyisis·tä asukkaista on suuren ve·~kataa.
23950: tömäksi käyneet vuokrasopimukset jou- kan painamana ja riittäviä elämiS6Il
23951: kolla irti. ma.hdolli.Wuks;ia vaiHa~ ollu:t pakotet-
23952: Viime kuluneen kesäm .aikana on Poh- tuja jättämään tHans:a ja· sitoo ·yhä.
23953: jois.,.Suomessa ny.t tätä Jkruunrunmetsä- !isäämään suurta tHattomam joukkoa.
23954: t orppien :1isenätis,tyttämistä ryhdytty Laki on ositta1n mikiilli se koskoo
23955: käytänllJÖaSä tote:u1ttamaan ja muutamia uudisaSIUtrus·takfut sanamuod~ltaan ep'å-
23956: erottamiisltoimituk.sia on jo toimitus- määräli'Ilen, joten tul:kiunan avulla met-
23957: miesten puolesta loppuuil!Saatettu, sa- säv:iranlOillaiset pyrkivät vaikuttamaan
23958: malla kun Sllluri joukko erottamis:toimi- ja painostamaan toimituS>miehiä lakia
23959: tuksia on keskene1'äisinfå. Nämä loppruun- soveltamaan torpparin ja uudisasuk-
23960: sautetut erottamistoimitukset lienevät kaiksi :p.yrkijäin vahingo~bL 'l\oilsaalta
23961: ensimäiset koko ma,assa. ~isältää :laki ,s.eLlaisia ,swäJnnöksiä, jotka
23962: Kuitenkin< kokemus jo .se:lvästr osoit- toteutettuina :vievät siihen, että uud:Lslti-
23963: taa että tämän uuden lain toteuttaminen loista ei tule riippumattomia viljelmiä.
23964: 096 VIII,t. - Valtion metsämaiden asuttaminen.
23965:
23966: Nräin ollen on ehdottomasti välttämä- se on 15/10 18: Luna.stu!S1laissa., Neisi käy-
23967: töntä Jdiree11isesti käydä puheena olevaa täntö epäilemättä siihen, että valtionmai-
23968: lakia korjaamaan ja muuttamaan. den asutustiloista eneiJD.!Pi kuin nyk. vuok-
23969: Lain 3 §:n toisessa mmnentisisa tun- ra:ajain ti1oista ei tule itsenäisiä, vaan
23970: nustetaan väJ.ttämättömäksi antaa vilje- tuLee niiden lunaJStushinta nousemaan
23971: lysti1al1e ;riittävä l. Viälttämätön kotitar- niin suureksi, ,että asiaD.JOIIllaiset eivät iky-
23972: v;emetsäaLa. Samassa momenti.Sisa määri- :IDene tiloja itsenäisiksi lun:astamaan.
23973: tellä-än sen metsärula;n suuruus, jonka On huomattava että valltion maat suu-
23974: asutustila · saa. Tämä ump,imähkäi!sesti reksi 06wksi s:amoin kuin kruununtol'[>at-
23975: målrurätty alue, ellei -se ole .ruivan erusi- kin sijaitsevat etupäässä maan karuilla
23976: luokkailsltru metsämaata, ei voi lähimain- :seuduilla, joissa rvil'jelytS- j,a toimOOJltulo-
23977: kara:n kaiilk:isisa oloissal tuottaa lis·äka:s- . vaikeudet ,Qvat erittäin ,suuret. Ei voi
23978: vu11aan tkotitarvepuun kulutustaTvetta, ajatella ettlä metsä-t näillä seuduilla,
23979: varsinkin maamme ikaruimmilla seu- joissa puun kasvu on hidas, kallidettai-
23980: duilla. siin vaLtion !hyväksi niin pieneen lmn
23981: Sitäpaitsi on rlaikia .sovellettaessa käy- 15/1018 'lunasturSilaki arvopuista määrit-
23982: täntöön tultu huomaamaan miten vaikea telee. Tällöilllhän tilalliset jäisivät pit-
23983: on vetää; rajaa kaJSvul~!·sen metsäma:an kik.si ajoik•si vaille kotitarvemetsää.
23984: ja n. s. joutomaam välille. Niii11Pä vaadi- Arvopuun suuruus on määrättävä ai-
23985: taan metsälllho~tovirrunomai!sten taholta n~in sellaiseksi millainen se määritel-
23986: että metsämaaksi on luettava jopa sel- mä oli 13/10 1892 vuoden asetuksessa,
23987: Jaisiwkin ,me,tsämaita", joiden lisäkasvu jossa .arvopuiiksi luettiin 6 m. korkeu-
23988: on nykyisillään vain O.t m 3 hehta:arilta del-ta 22 sm. suuruiset ja sitä suurem-
23989: vuodessa. Jotta vä]ttålmåltön kotitarve- mat puut.
23990: puun kU:lutuiS tullisi vil'jeUjän omasta Lain 7 § olisi muutettava siten että
23991: metsäpalstasta lisäik,asvulla turvatuksi, myöskin pu{heena olevan 'lain voimaan as-
23992: olilpa metsäiSsä parempi tai huonompi tumisen ,j:äJlkeen, esim. maa;t:Hojen pals-
23993: lisällms:vu, on välttämätöntä, että pinta- toittwtni:sen kautta syntyneille pienti-
23994: alojen suurnUJS jätetään toim~tusmies loille kävisi mabdo1liseksi antaa :lisä-
23995: ten vapaasta harkinn:wsta; riippuvaksi. maata. Jotta tåJJ:näl kävisi mahdobliseksi,
23996: Ainoastaan tällä tavoin voidaan jat- olisi lain 7 § 1 mom. keskiosasta poistet-
23997: kuva kotitarvepuun kulutusia.rv.e as,ian- tava sanat: ,ennen tämän lrruin voimawn
23998: omaisil.la ilmruilila seulduiblakin tuT- astumista ,syntyneisiin".
23999: vata. 17 § 1 mom. Tilan <lunwstushintaa
24000: 3 §:n kolmas momentti nykyisellään on mälärättäerssä oliJS:i epäilemättä pääJpaino
24001: 1
24002:
24003:
24004:
24005: antanut aihetta erHa.iseen tulkintaan panltava siihen, että til:asta sittenkun se
24006: varsinkin siinä ~ettäJ arvopuiden kokoa ei on !Saatettu viljelyskuntoon, ei tule lun:as-
24007: ole ila:issa :m~oorätty. 15/1018 lunasill!S- tushinnan kalleuden takia kannattama-
24008: laliSISal pidettänee rarvopuina 1.2 m. kor- ton. Jos [unastushinta nousee kovin suu-
24009: keudeltw 20 sm. suuruisia ja sitä suu- reksi, muodostuu tiilallisen kannettavaksi
24010: rtml!Pia !(mitta. Jos puheena olevassa vall~ velkataakl\Ja, joka on liian raskas 'kan-
24011: ossa} taa$ katsottanee ar:vopu~ksriJ 6 m. taa. Tässä kohden ehdottaisimme sellai-
24012: ~orkeudel'ta 18 sm. täyttälvi:ä dasitä suu- sen muutoksen tekemistä lakiin, joka
24013: rempia puita. Jros puiheena 101ev,assa val- antaisi: takeita siitä, ettei viljelystilalle
24014: tionmaiden asutuslaissa määrättäisiin tultwisi määrälålmään tkoh tuu ttoman
24015: arvopuiden koko niin pieneksi kuin mitä korkeaa hintaa.
24016: VIII,1. - Koivuranta y. m. 597
24017:
24018: Vi:ittaama:lla mitä 3 § kohdalla on axvopu.ita lunastamaan. Esim. Rannalla,
24019: lausuttu, Ollisi 17 § 3 mom. ehdottomasti joSSia kruununtorppien itsenäistymisiä on
24020: muutettava seLlaiseksi, ettei arvopuiden pantu toimeen, on ai"Vopuiden hinnaksi
24021: hintamääritteJy jä1isi r:ilippumaan perin tullut eräissä tapauksissa jopa k:oilro-
24022: vaihtelevalstru oa epåmäärä:ilsestä ,,(käsi- naista 50 mik. rungolle!
24023: kauppahinnasta?'. Puiden hinnan mää- Samanaikaisesti valtio on saanut
24024: rääuninen on jätettävä toiniitusmiehiUe. tuhldyhtiöiale myymistään metsistä sa-
24025: Sitä! vaatii: jo ,suorastaan johdonmukai- moLl1la seudu:illila tuskitn mahrittavasti
24026: suuskin sen vuoks1i, että toimitusmiehet enemp.aä kun ;puolen mainitusta hin~
24027: määräävät lain mukaan myöskin maan nasta.
24028: h:ilnnano. Kun tämä ei ole voinut olilfll lainsää-
24029: 3'2 § ko:.bnanteen momentti:in on teh- täjän :tarkoitus, on siis välttämä;töntä
24030: tävä edeTlisis•tä muutoksista aiheutuva että myöskin tämä kohta laissa muute-
24031: muutos·. ta.an tarkoi tuksenmuka:ilsesti.
24032: Tässä suhtees~Sa ta:hdomme viitata K!ai:kkoon edellä lausuttuun viitaten
24033: vielä .SiiiJhen, mi.ten tuhoisaksi saattaa ehdotamme
24034: muodostua erityiiSesti tämä 1lainkohta
24035: nykyisellään sen joihdos,ta että villjelijä ·eduskunnan hyväksyttäviiksi seu-
24036: pakotetaan kä:sikauppahinnan mukaan raavan lakiesityksen:
24037:
24038: Laki
24039: valtion .metsämaiden .asuttamisesta ja niillä olevien vuokra-alueiden lunasta-
24040: misesta 20 p:nä toukokuuta 1922 annetun lain eräiden pykäläin muuttamisesta.
24041:
24042: Eduskunn,an päJätöksen mukaisesti säädetään täten:
24043:
24044: 3 §. ajan kuluessa 17 §:n 2 mOiillentiss;a sano-
24045: ViLjelys tilaksi tarkoi tettuun tilarun tulla hinnalla Uunastamaan ja metsästä
24046: erotettakoon,. paiJkaUisila liikesuhteita ja poisviemään•. J.OIS tälten !leimattuja pui~a
24047: maatail;ou'SOloj.a shlmälläJpitäen, niin pal- ei käytetä tilalla rakennusainein~ '9'1-
24048: jon viljeltyä ja vi]jelyskielpoista maata, koon asukas velvollinen niiJstä suoritta-
24049: että viJUelijä perheineen v.o1 1siHä saada maan sen määirän kuin 17 §:n 3 momen-
24050: toi!Dleentulonsa. tiss'a sanotaan.
24051: Lirsä:ksii annettakoon tilalle, mikäli Jos ti·lalla on kuuden· me•tri:n korkeu.:.
24052: mahdollista, kas;vuliista metsämaata dell ta kailiden!kymmenen kahden senti"
24053: niin rsuuri ala, että metsän ollessa sään- metrin mitan tä.yttäviä arvopuita yli
24054: nö!Usessä tuottokunn,oss.a, tila voi siitä koti.tarpeen sekä harkit.a·an niiden lu-
24055: jatkuvasti sa1ada aiJnakin pääa1sialllisen . uastamisen tih:m yhteydessä liiaksi! ko-
24056: osan ·kotitarvepuistaan. roittruvan tiilan hintaa, määrä.ttäköön
24057: Jos tilaa .perustettaessa katsotaan niistä ne, jotka metsänhoidoliisesti voi-
24058: ·yälttämättömäJksi antaa. sH'le rakennus- daan hakata. va1tiolle ;pidätettäviksi
24059: puita; ti1an. . uilk{)pubileilt~ 1leimattakoon sekä mää1räajan• kuluessa leimattaviksi
24060: niitä metsähaHinno.n t@i:tn:esta tarpeen ja po]svietävib1i, jollei asukas ha[ua
24061: mukaan lähistöllä olevasta valtion met- niitä 'lunastaa.
24062: sästä; ja on asukas oikeute.ttu ne määrä-
24063: VIII,l. - Valtion metsämaiden asuttaminen.
24064:
24065: 7 §. sillä eduilla j& rasiltuksi<l~a varustetun
24066: Vallti.Gn metsämaata v·oidaan myös tilan paiikkakunnalla käypää hintaa, ja
24067: Ya1tiuntmv<'JSton kussakin eri tapauk- että kannattavaa ma;a.IwiJ]jelystä tilalla
24068: sessa tekemillä pä;ätö-ksellä luovuttaa voidaa:n rpaika;l!lisia olosuhteita S<Hmällä-
24069: liitettäväksi llä;he.iseen ympäristöön val- pitäen jatkuvasti ha,rjoittaa.
24070: tion· ta1i k'annB~n toimesta jo muodostet- TLla!lle 3 §:n 3 moonentin mukaan v.a-
24071: tuihin ta.i vastedes muodostettaviin sa- ratuista rakenm.11spuista maksettakoon
24072: moin kuin muihinkin sellaisiin pientiloi- puoli valtion metsässä :sillä paikka.kun-
24073: hin, joil1a ei o.1e 1malhidollisUJUittta l:il!lämaan :nalla ;puiden ottoaikana voilmassa ole-
24074: muuaJ.ita saantiin, joko siten että tälLai- vasta alimmasta käsikauppahmn~a.sta.
24075: sesta ti1a$1ta siihen liittämällä viljelys- Jos täten annettuja puita ei käytetä
24076: kelpoista maata tai metsämaata muodos- til.&lila .ralrennThSaineilllla, on :ruiistä suori-
24077: tuu sellainen viljel'ystila kuin 3 § :1S1Sä tettava kalksinkertainen käsikauppa-
24078: säädetäiän tahi siten että tilalle tar- hinta.
24079: peen mukaan luovutetaan 6 §:ssä luetel- Jos 3 §:n 4 momenti\SIS!a mainH.ut a:r-
24080: tuja etuja. vopuut j.äävät tilalie, määrätkoot toimi-
24081: Nälim luovutetut .alueet ovat luovu- i usmiehet .niiden: hinnan.
24082: tukseen ja hinta,a.n nähden samojen
24083: säiämnösten a;la:.iset kuin tämän lain 32 §.
24084: nojalla muodostetut asut·ustila:t. T~laan:, joka 31 §:n mukaan lunaste-
24085: Samojen säännösten .a!lai1seksi joutuu taan vuokramiehen omaksi, luettakoon
24086: my·ös tHa, johon luovutettuja alueita Hi- vuokra-alueeseen kuuluva; tontti sekä
24087: tetään, pait&i milloin .alue on selilainen viljellyt ja, viljelyske:lpoiset thlubet tai
24088: kuin 6 ~=- ~sanotaan tai yleensä tilan nii1tä vM!taava alue.
24089: suuruuteen verrattuna aivan vä:häinen. Jos erotettava ru1ue e.i tii!l'löin kooltaan
24090: muodostu se'llaiseksi viljelystHaks.i kuin
24091: 17 §. 3 § :s·sä sanotoon, annettakoon, mikäli
24092: Tillan luovutushmta.a määräJttäessä tHusten asema sen myöntää ja vuok~a
24093: ovat tilan maat, metsä, kalavesi ja muut mres niin tahtoo, lisämaata .sanotussa
24094: edut selitettäväJt ja pailkkakunnalla val- lainkohdaSSia säädetty.yn määrään asti.
24095: litsev.iJa olosuhteita silmälläpitäen r.a- Tilaan erotettava.a:n me.tsämaahan
24096: haJtsi~ la:skettwvat, jonka jälkeen hinta ·sekä rakennus- ja arvopuihin nähden
24097: määrätään harkinnan mukaan, kuiten- noudate.ttakoon, miltä 3 §:n 2, 3 jf!l 4 mo-
24098: kin niin, ette~ se, rakennus- ja vHjelys- mentissa sekä 17 ~:n 4 momenti~SSa sää-
24099: kustannuksle·t huomioon ottaen, nouse detään.
24100: loorlreammaksi sa:rman kokoisen, y!htäläi-
24101:
24102:
24103: Helsingisä, 15 rpäivänä t-ouikokuuta 1924.
24104:
24105:
24106: Janne Kolvuranta. K. A. Lohi.
24107: Antti Junes. A. A. Neitiniemi.
24108: Mikko Piitulamea. Pekka Saarelainen.
24109: Heikki Wehkaoja. Kaarlo Hinnbaeu..
24110: VID,2. - Edusk. esit. n:o 35.
24111:
24112:
24113:
24114:
24115: Hyllymäki y. m.: Ehdotus laiksi lokakuun 15 p:nä 1918
24116: vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain 1 §:n
24117: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
24118:
24119:
24120: Suo m e n Ed u s k u n n a 11 e.
24121:
24122: Viitaiten vuoden 1922 valtiopäivillä että eduskunta hyväksyisi seu-
24123: EdUISkunnaille esiJtetyn eduskuntaesityk- raavan lain:
24124: 8en per.utlltelui!hin, jatJlm löyltyiVät valtio-
24125: päiväiasiaki'rjain liiltroeissä Vlrll A, si-
24126: vuilla 877-378, ehdotamme,
24127: Laki
24128: lokalmun 15 päivinä 1918 vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain 1 §:n
24129: muuttamisesta toisin kuulll'f'aksi.
24130:
24131: SuJ()!Inen Eduskunlll!an päätöksen mukaan, :iiOka on tebty 20 päivänä heinä-
24132: kuuta 1006 annetun valt1opäiväjä.rjestyksen '00 §.:ssä mää-rätyllä ta.valla, ttl!llute-
24133: taa:n illokalmun [JJ5 päi;väJnä 1918 vuokra-ahteiden luuastamisesta annetun lain 1 §
24134: näin kuuluvalk\Sii:
24135:
24136: rl §. '-L'Iimsä pykä.iiJässä säädetty lUJllastus-
24137: '1'01."\ppa, jo.sta vuoilu.·rasuhde.oli oil.emasaa oi:lreus olkoon myösk·in kiin teimistön
24138: 25 päiv.änä liokaikuuta 1918, ll111RSiteltita- omiStam.iBeen oilooute\tui.Jlila yhdisltwiksinä,
24139: koon kiaiklkineen miltä siihen kuuluu, tä- ylh.teisöillä ja yMymillä,, jotka vuokra-
24140: män lain m~an tolrpparin ~aks~, jos o~euden perusroeella h,iallitse!Vat maata,
24141: jom;piJkrumpi asiam.omali.nen ennen vuo!kra- kulte'D!L~ •nHn, elfltä ni·iden maa, jolka ei
24142: suh.toon päättyunistlä sitä V1aaltii tai jos se saa olla suurempi kun ~orkeint'f:tan il. ha,
24143: tässä laissa muuten määlrätään luD.a81tet- ja jOS!ta !011 makisetlllwva paikkak~a
24144: tavalksi. kuJ.~in käypä, hinlta, leJl'oltetiakoon
24145: Mitä tiU!sä laissa sä!äide.tään torpasta ja m~itirtiOjen os~ses.ta säädetyssä jä.:rjes-
24146: torpp;all'ista, oil.il.roool myös Vloimrassa iam- tyksessä.
24147: puoltiltilasta ja lampuiOdista.
24148:
24149:
24150: Ifulsingis$ä 8 p:nä touikOilmuta 1004.
24151:
24152: Kalle Myllymäki. At~ J. Muhonen.
24153: Otto Toivonen. Olga Leinonen.
24154: Toivo Halonea. Hilma Koivulahti-Lehto.
24155: Tuomas Bryggari.
24156: vm,a.- Edusk. esit. n:o 36.
24157:
24158:
24159:
24160:
24161: Mustasilta y. m.: Ehdotus laiksi vuokra-alueiden lu-
24162: nastamisesta 15 p:nä lokakuuta 1918 annetun lain
24163: 75 §:n kumoamisesta.
24164:
24165:
24166: Ed u s· kunnalle.
24167:
24168: L&ki vuokra-aJueiden lunastamisesta, sen hyödyn takia tarvHsisi aitaa, OIIl kui-
24169: annettu 16 päivänä lokakuuta 1918 sää- tenkin velvollinen yks'm suodttamaan
24170: tää 75 §:ssä: ..,Jos mäkiitupa-alueen vie- alueensa aitauksen syystä, että dlQ!ku toi-
24171: ressä, j.oka tämän Jain mukaBJll 'luna,ste- nenJ !Sellaista tairv]tsee. Erikois,en ras-
24172: ta•all!, harjoite-taan~ karjan 1lailduntamista', kaalta tuntuu tällainen velvollisuus siitä-
24173: kuulukoqn velv-ollisuus lUOOISt~tun alu-.... kin. sy,ystä, että mäJkitupa-.a:lu.oon .omis-
24174: een aHaamisee111 alueen ompsta;}~le". tajall:a ejr itsellään ole metsää, joten hä-
24175: TäJmäin lain mukaan jätetääilJ tilans-a nen oin pakko os1taa aitwustrurpeert, ·ollen
24176: rtsenäiseksi: lUll!BJStam.ut mä:ki•tupa:lainen useinkin .niiden \hankinnassa hänellä vai-
24177: poikk_e11Sa;seiD&am.,. mikä 1J!Se3.Stsru t&pauk- keuksia.
24178: sessa. tulee hänelile hyvin kaHiHmi~ On Ed~Hä. olevilla . peruste.itHa saamme
24179: mielestämme airvan kohtuutonta, että kunnioittaen ~hdottaa,
24180: mäJkiJtu,palainen, vaikka ei hän itse kar- että Eduskrwnta hyväksyisi näin
24181: jan l~;~;id,untamisen tai muun sen J~atui- kuuluvan lain:
24182:
24183:
24184: Laki
24185: vuokra~alneiden lnnastamise8ta 15 päivänä iokaknuta l9l8 ann~tun lain
24186: · ?5 §:n kumoamisesta.
24187: Eduskttnm'run päätöksen mukais~sti, 60 § :S!sä mäårätyllä tavalla kumotaan
24188: j~ka · bn tehty 20 päivänä. heinäkuuta lain vuokra-a,lueiden lunasta:rid.sesta,
24189: 1906 · · änrnetun · v-altiöpäiV'åjäTjestykS®. annettu 15 päirvänä lokaikulita 1918, 75 §.
24190:
24191:
24192: Helsingiss.ä, 16 pärvänä toukokuuta 1924.
24193:
24194:
24195: Frans Mustasilta. E. Aromaa.
24196: Jalmari K2ovanen: Viijo Rantala.
24197: Matti Puittinen.
24198: 601
24199:
24200: Vll,4. - Edusk. esit. n:o 37.
24201:
24202:
24203:
24204:
24205: Salo y. m.: Ehdotus laiksi maan hankkimisesta asutus-
24206: tarkoituksiin 25 p:nä. marraskuuta 1922 annetun lain
24207: muuttamisesta.
24208:
24209:
24210: Eduskunnalle.
24211:
24212: IsojaiOIIJ tapahtuessa oli suuressa osassa maatiloja on useita kymmeniä, jopa sa-
24213: Itä- j.a; Poihjoi~SuOIIDea a811ltus le.vinnyt tojak:iJn kunnrusta, heidän Ollllinaan~ tä-
24214: jo siinä määräissä, että yksiinomaan vi'l- hän lukematta vielä va.rsimaisia metsä-
24215: jankasvatusta harrastava väestö oli asu- palstoja.
24216: tukselle ja vil!j,elyksellle ottanut joks.een- Nä:iJn. Sleurasik:iJn se näiden seutujen su-
24217: kin ka:ilken 1sellaisen v1ljelyske1poisen, rulli:nlen ti:la. Entis.et, alina parikinbSR taa
24218: ylävillä. VaJB.roi'lla j.a; suurempien järvien vuotta ·leipää kasvaneet maat panivat yh-
24219: nie:missä olevan, maan, jossa jomfu1ai- tiöt ryöstövil;jelS~kselle, myöden ni~tä
24220: se1l.akaan varmuud~lla u$alsi to:iJvoa yhä vä:henevän heinäsadon pystyyn
24221: viljan ha.1lalta säilyvän. Uudisa:sutuk- enimmän maiksavalle, jättäen e.ntiset,
24222: sen onJdn senjJillkeen oHut perin vaikea melkoisen karjan e1ä:ttäneet luonnon-
24223: päästä ·enää Jta~ajenemaan, kun köyhälle niityt aitaamatta, rakennukset rappeutu-
24224: uutisraivaajalle on käynyt aivrun ylivoi- maan y. m, s., entisten, tilan&a myönei-
24225: maiseksi kustantaa tai tehdä nHtä iaa" · ··den asukkaiden ollessa ,huonemiehimä"
24226: jO'ja., perustö1itä, joita ha1lanaro:hl1a su~ j!l elä:ew.. ,,savottatöHlä" ja raA~inajolla.
24227: alue~ila, ii~di~Hjclys vaatii. Tämä on. . . On luonnolli~Sta, että tällainen ryöstö-
24228: johtann:tkiJ:n, siihen, että entiset, parem- vilj.e1ys. ja hyvien maiden toimettomana
24229: min ha.ilaita vaTmat asumapaikat tuli- pitäm:inoo ka;tkeroilttaa seil.1laista joka
24230: vat asutuik.s:iJ mahdollisimman tarkkaan, tm:1tee niiden vilje:lysarvon haUaisten
24231: toisin sanoen: :kaikki vanhat talot ovat valtion rämeiden1 rinnaUa. ja hän tulee
24232: use:iJden SIUkupolvien aikana tuHeet yhä väkisinkin ajateneeksh että mil:loin. •saa-
24233: ja; Ylhä uudestaan jaetuiksi ja ptirstottu tanee loppumaan tuo jatkuva yhtiöilie
24234: pieniik.Sii, ikannarttamruttomiksi tilikuiksi, !'.iirtyminen ja lairrusäädän.tötie.tä pako-
24235: suuren os•an nädden asukka:j_sta sHrtyessä tetuiksi .yihtiöt tai heidän ~siamiehensä,
24236: Amerikkaan tai lisäJämä:än irtolaisväes- joiden .lllimiss.ä osa tiloja on, pitämään
24237: töämme. nämä arvokkaat maat viiljelY'kseiS!Sä tai
24238: Knn samaan aikaan useammat nä:illä luovu ttamruan ne seHaisi.Ue, jotka ha-
24239: alueilla 'liikikuvat puutavarayhtiöt al- luaisivat niitä järkilperäisesti viljellä.
24240: kowat ostaa SJiur.emmassa määrässä ti- Kun asutuslakia suunniteff.tiin~ Hintyi
24241: lojru metsimeen~ joutui, ahdrus kun oli kaikki:ew toiveet sHhen, et•tä yHämaini-
24242: raha-aika, usea ihyvä ja kauvan vi.lje.lty tut väläryydet tämän kautta saataisi:in
24243: tiia heidän haltuunsa, jotta nä~tä yhtiön korjautumaan, mutta toiveet tässä koh-
24244:
24245: 76
24246: $)J VIII,4. - Muutoksia lakiin maan hankkimisesta asutustar;koituksiin.
24247:
24248: den .eivät toteutuneet, kun sanottuun la- viranomaisen:' täytyy .aittaa käsky ;erä-
24249: kiin tuli sellainen järjestys:rnääritelmä, maa!han, hyvin tietäen, .että niillä kus-
24250: että miSs~ä valtion maita on, DJe ensin tannruks:illa, jotka vaatima ttomankin
24251: asutetaan ja niiden loputtua tu:lisi yh- kodin [ailtto ja vilj.elyksilen raivaus mak-
24252: t~öiden ja keinottelu- ja rappiotilojen saa, ,sa;atais:iin parernpi ja hallaan näh-
24253: vuoro. den varmempi tila etelämpänä Suo-
24254: Kun ·etllJ)·äässä juuri niill[ä alueilla, messa.
24255: missä enimmät y:htiöiden mwat sijaH- Kun ,laki siis tässä kohden sitoo asu-
24256: sevai;, on vaJltioHa IIILRruta. j~oka; voidaan tusvi~anoma:i~sten käde.t t~ekemästä sitä,
24257: tulkita viljelyskelpo.iseksi!, suuret a.lu- milkä pikemmiln veisi tuloksiin, joHainen
24258: oot, täytyy voimassa olevan lam mu- lain .tarkoitus on, toiwva t nämä sekä
24259: kaan asutusviranomaisten ja lautakun- heidän kanasaa'n Pohjois- ja Itä-Suo-
24260: tain aina osoittaa, vaikkakin l'ain tar- men tilattomat että laiki tä~ssä kohden
24261: koitukset toiseksi tuntilen, verrattain korjattaisiin DJiin,, että yhti·öiden tilat,
24262: heiko:i!llaJ päälomillla varnstettu uudisvil- kuin myöskin !lreinottelu- ja TYIMtövilje-
24263: j~lijä Mliaiseen korpeen, hänen varoil- lyksessä dlevat maat joutuisivat pakko-
24264: liOOn ylivoimaiseen taisteluun, sivu lunastusa;ika;an cr1ähden samanarvoi~iksi
24265: vuosilsatoja vanhojen vilj.el.yspohjien, vaJ:tion maiden oton ik:anssa.
24266: joita yiht~öt ja keinottelijat edeil1eenkin Tämän vuoksi ehdotet·aan,
24267: saavat pitää ra;ppiolia ja ryöstöviljelyk-
24268: sessä ja joista verrattain pienellä että eduskunta hyväksyisi seu-
24269: ty·ö11ä ja vwhem.l]l)_i.J.lä pääomilla saatai- raavan asutuslakia koskevan
24270: siin ttul>oksia, jotka eUittäisivät innos- muutosehdotttksen:
24271: tunutta yrittäjää kun sen sijaan ,asutus-
24272:
24273:
24274:
24275: r.a ki
24276: maan hankkimisesta astttustarkoituksiin 25 pä.iväni marraskuuta lt22 anne·
24277: tun lain muuttamisesta.
24278:
24279: Eduskunn®n pälä:töksen muka~esti, joka on tehty 20 päivänä heilnäkuuta
24280: 1906 annetun valtiopäiväljär;JesiY!ksen 60 §:ssä määcr.-ätyJ:lä tava!1la, säädetään
24281: täten:
24282:
24283: 4 §. jalle kuuluva yhteenlaskettu pinta-ala
24284: E1le'i tal'!pOOllisia maa-alueita voMa on joutomaata lntkuunottaiDatt'll, yli
24285: hiankiltia valtion maasta, eilkä myösikään 8 ~:ssä ,s:älädeiyn vt1jelystHan korkeim-
24286: vapaaehtoisella ~aupabla 49 ~!~ mai- maih pittta-.alan, jos omisltaja ei millään
24287: nitusta tai kunnan, yhUön1 ()8Uuskun- tiloista; asu tai niitä ei järkiperwisesti
24288: nan, yhdistyksen taikka yksityisen yiJj~llä;
24289: on:listamasta maasta, ·olikoon oik.eUB nii- 2) jonka tat joiden ,s·amaJ.le omista-
24290: doo ottamiseen pakkolun1astuk-sella jalle .kttuluYa yhteenllaskettu pi'Illta-ala
24291: tilasta tai tilloista: on joutomåti.ta lukuunottamatta, yli kak-
24292: 1) jonika t.ai joiden samaHe omista- sisataa :hehtaaria ja Oulun läänissä yli
24293: VIII,4. - Salo y. m.
24294:
24295: .ne'ljäsata;a hehtaaria maata, vaikka Jos joissakin seuduissa, missä vaU:k>
24296: omi.!Stada johllakm tilois'ta asuu, tai!kka, omistaa maata on 6 §:,ssä 1, 2 ja 3:ssa
24297: ellei asu,, nili!tä jäl'lkiperäisestL viljelee. momenteilssa ma;lm,ituilla maanoo:nista-
24298: Tila johon useammaLle on osuus kat- jiJJLa viljelysik.e1poisuuteen nähden huo-
24299: sotaan luovutusvelvollisuutta tämän 1lUI!ttavas1li arvokkaampia asutu.s,alueita,
24300: lain mukaalll harkitessa kuuluvak.si olkoon oikeus niiden pakkolunastuik.Jseen
24301: samalle omistaJalle, kull'DeS se on lailli- samanaikaisesti vaUion maiden kanssa.
24302: S<e1ia maandao1la ositettu.
24303:
24304:
24305: Helsingissä, 15 p.ä:itvänä toukokuuta 1924.
24306:
24307:
24308: Sulo Salo. Koti Arffman.
24309: T. Janhonen. M:. Makkou.en.
24310: N. Pelttari. Kaarlo HännlJMm..
24311: 604
24312:
24313: Vlll,5.- Edusk. esit. n:o 39.
24314:
24315:
24316:
24317: Kulmala y. m.: Ehdotus laiksi maan pakkoluovutuk-
24318: sesta pienviljelijäin ja tilattomuin maan tarpeen
24319: tyydyttämiseksi ja itsenäistyneiden maanvuokraa-
24320: jien vapauttamisesta lunastusveloistaan.
24321:
24322:
24323: Ed u s lk u n n a ll e.
24324:
24325: Maasellldrun pienviilj.e~lijävädlä ja työ- Lex Kallion n:oj·allit !tulee myöskin muo-
24326: läisillä ei ruytkyään ole mwhidJollisuut.ta dostlllffi&an uUJSia, velikojen rasi:ttnmia
24327: m~an saamiseen j!O!Urt11m81fita Y'liVIOiimaisen pienviiLjelijöitä. M:ruap;ohj'a.Sta OlD. sanotun
24328: velkataJwk~ ~imkwalkBii ja raiha.lk:api- lain muikaan mabietiltaMa ihuåilreat hinm.at
24329: taHSitiJen riiste!ttäwälksi. Siltälpai;tsi, mi- ja naikennustem. j,a irrtairrnislton hanklkimi-
24330: käli maasieUidun Viähärvamiset ovrut maalta s~si on tleihJtäV:ä lisää velk,aa. V·ain
24331: saanJOO,t, ovat he saaiD.eert sitä liilatn vähän. paik(kloilUIOIV.UJiltamaHa - :i.limam. miitään
24332: Vuolkm-alwciden lwnastuS[!ain lll;X>jailia itse- maaniOIIlilstad,rulll!e meneväJä korrvaJUJSta -
24333: näisltyneet vu~t eivät lunasta- ma.Ja~ta :ti~ruttoon.!iBe sekä niilLe pi'ellNiljeli-
24334: milil.laain allue!i.Ha ma\rull vähyyden takia j öi1le, joilla on maata liian V'äihän, sekä
24335: 1
24336:
24337:
24338:
24339: voi ihrrurjoittaa itsenäisJtä maanv:i1jelysltä. yhteilsiklucrm:an varoiJ11a a.vrustamahla vil-
24340: SanJotun lain lllOjalia o;vat mäk~et jelijö:irtä mikennUIS- ja työvä:line:iden Slaa-
24341: esimerkiksi menettäneet kolroniaan mlet- miSiessa, •v,oiP.aJam maJaSeudun rarutajaväen
24342: sänkäy:ttöoik,em1m. Lumu;;ttusm.alksuistn asemaa parantaJa.
24343: johiwnoot msk~alt vmult rasitta!Vat ikiaik- EdJeillli 101evaill ·perusteei11a ebJdiataa:nme,
24344: kia i.Jtsenäiatyllle:i.tä entism vUOikiMlllliehiä. että Eduskunta kiireellisest'ti hy-
24345: He t·a·rvits!erv.a.t klipeäsi;i lisää ITIJaaJt•a selkä väksyisi voimaan S'aatettavaksi
24346: vaopautumista lutiLaSJtrusmaiksruve·loli.sta. seuraavan lain:
24347:
24348:
24349: Laki
24350: maan pakkoluovutuksesta pienviljelijäin ja tilattomain maan tarpeen tyydyttä-
24351: miseksi ja itsenäistyneiden maanvuokraajien vapauttamisesta
24352: lunastusveloistaan.
24353:
24354: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetäiän täten:
24355:
24356: 1 §. ei ole lt8Jl'peeksi maata voiidakseen tiloil-
24357: Tilartiomien maa.n tarpeen tyyd~tt.ämi laan harjoittaa kannwttav8Ja maanvil-
24358: seksi [)a.klk'OlUJOvuileittrukOOill vii}ti~lltwä, vil- jelysltä.
24359: jelyskell)IOii.slta jn metsämoota. Sama ol- 2 §.
24360: koon Laki niri.SJtä pienviildeilijöisltä seikä it- Ma.ruta Olll luovu,terttava seuraavassa
24361: senäistyneistä maanvu10!k:rruaji1Sita, j01illa jär;jesrt;yiksessä:
24362: VIII,5. - Kulmala y, m.
24363:
24364: 1) yhtiöiden j1a yksityisten omistamien män lain muikaan 'saruv<3lt II'IIai8Jta, avliste'-
24365: suurr.tilojen maa~rulu:eita. taan vailtion vm~oilla riittäv,äJsti maan-
24366: 2) whl!tion ja kiurutien maita. raiVJaustöi!den suorittaJIDisessa, ll.'lalloonnus-
24367: ten kuntoonp,a;nemiseSISa ja ty.övä1ineiJden
24368: 3 §. hanikillilla:ssa.
24369: TilartJtomat ja piJenviUeJ.ijät saakoot 5 §.
24370: pa,kJk,o~u:ovutetut :alueet sekä llliillä kasva- KUJssrukin kunnassa v:rulitsee tila:ttomien
24371: van metsän malksutta. ja ·pi,enJViidlalijåin ik'dkoUJS 5-henkisen asu-
24372: 'l1orppaTiJt, 1amvuadit ja mäikitupa1ai:set tuslauta:ikunnan, jonka tehtävänä on tä-
24373: julistettakoon ilman vuokmnantajalle män .lain toimeenpaJDJO. Asutus1autalkiun-
24374: me111ervää tklorV'aUISita ,bJaJ1li!tsemiensa aluei- nan päätöksestä voi vedota kunnan .~ilat
24375: den, niillä kasrvaVIaJn metsän j1a niillä ole- tomai..n. d:a pienvilj,elij,äJin kiokoulkseen.
24376: vien raikennusten omillsrtaj~k,si. Koroouiksen päältös on lopullinen.
24377: L~uun 15 päivänä 1918 annetun
24378: vuokrra-alUieita koskevan ·lu:n:astus1ain no- 6 §.
24379: jalla itsenäistynoot torpparit, lampuodit Ka:iJkiki 1ne lait j1a asetukset, j,OI1Jlm ov:at
24380: ja mäik:iJtupalaiset julistJettaJkioon vaJpaute- dstirHdassa ftälmän lain säännösten kans-
24381: tui:ksi 1u:nastuiksesta johitlllll~ista veloista. sa, ikUliil!oilruan täten.
24382:
24383: 4 §. 7 §.
24384: Ti1a:ttomia ja piJenvhljelijöitä, jotka ,tä- 'I1älmä 1aiki tulee voilmaan heti.
24385:
24386:
24387:
24388: Helsingissä touikokuun 16 päivänä 1924.
24389:
24390:
24391: K. Kulmala. Emil Tabell.
24392: Juho Komulainen.
24393: VW,6. - Eask. esit. n :o 48.
24394:
24395:
24396:
24397:
24398: Wuo:rio y. m.: Ehdotus laiksi pienviljelijäin hiekka-,
24399: savi-, suomuta- ja turvepehkutarpeen tyydyttämi-
24400: sestä.
24401:
24402:
24403: E·d u s kunnalle.
24404:
24405: Useimmissa tapauksissa ei pienvi'l,jeli- ta pie:nviljelijäJt eivät usm saa näitä
24406: jäl'lä ole omall!a maa-alueellaan niitä tarvi!kikeita suurmaa.ThOID.istajHia kor-
24407: edeUytY'biiä, mitkä hänellle maatilk- vaustakaan vastaan. Joka tapauksessa
24408: kunsa jä.rkiperäiS~eSSä viljelemisessä .oli- pienviljelijäin talOllS kärsii tästä puut-
24409: sivat aivan välttämättömiä. Suuromis- teeUisuudesta ja on he,idän pääelinkei-
24410: tajat ovat aikojen kuluessa eri keinoja nolllS& tämän vuoksi kiusallise.Ua tavalla
24411: käyttäen vallanneet ei ainoastaan par- riippuv;ainen suuromistajis,ta. Pienvhlje-
24412: haat viljely.smaat, vaan myöskin a:lueet, li<jä.in etu vaatii oikeutta saada vapaasti
24413: joirssa ·ö.n hielmn-, savell!-, suomudan- ja ja korvauiksetta käyttää hiekka-, ja
24414: tuJ.'vepehkun ottopaikkoja. Pioov~ljeli sav]maata, muta- j,a turvep,ehkusuota.
24415: jälllä ei ole muuta mahdollisuutta kuin EdeHä esHetyn perusteetl'la ehdotam-
24416: hankikia korvausta vastaan näitä maan me,
24417: asianmukai'Seen kuntoon saattamiseksi että Eduskunta hyväksyisi seu-
24418: tuiki tatrpooilisoia pava.nnusainei:ta. Mut- raavan lain:
24419:
24420:
24421:
24422: Laki
24423: pienviljelijäin hiekka-, savi·, suomuta- ja turvepehkutarpeen tyydyttämisestä.
24424:
24425: EduSikunn.an pääJtöksen muk.aisesti säädetään:
24426:
24427: 1 §. Edel'l.i!sessä momellltilssa säädetty oi-
24428: Pienviljelijä, itsernäinen tai vuokra- keuS' hiekan, saven suomudan ja turv.e-
24429: mies, joka saa toimeentulolliSa kokonaan peh:kun Slaantiin kuuluu myös niille sel-
24430: tai osaksi maan:vHjelY'ksestä omal'la ja laisten puutteessa olevilile, piJenvilje'li-
24431: perheensä työvoimalLa ja jolla ei ole jöille, oHmot he itsenäisiä tai vuokra-
24432: maata, josta voils·:i! saada vhljelykse1leen miehiä, jotka maatalondessaan käyttä-
24433: välttämätöntä hiekkaa, saVlea, S!UO- vät oman ja perhieenslii työvob:nan lisäksi
24434: mutrua ja turvepeh!kua, •saakoon tämän palkattua ty·övoimaa, jos viimeksi mai-
24435: tarpeensa vapaasti ja :illman mitärun kor- nittua työvoimaa käyt~tään ainoastaan
24436: vausta ty.ydy.tetY'ksi. poikkeustapauksessa ja tilmpii:iJs·esti.
24437: Vlll,6. - Wuo:rie y. •~
24438:
24439: Tämän :pylkälä.n säätämä oik~ hie-
24440: kan. 188-Vell, SU()mll/da;n iia turvepe.bkun Kutakim 4 '·
24441: kyltiilmn~a. tai kahta tai
24442: sa,an,tim kuuluu myöaki.n maaseudun useamp~ ky liikuntaa varten yMessä
24443: a.suntotiilalllisilllew ja. paJikkatyöläisiJ.:le aset0taan vuosittain vaJlittava pienvil-
24444: maatP•tansa. viljeilemisessä välttäa:I;tät- jeH;iälht laidl!Ln- ja metsäJ.autakulltt&.
24445: tömän hlek.a:n., &aven-, oiuomuta- ja •tll).'- TämänJ Jautaik.u:rman vaUtsevaJt ko-
24446: vepeh!ku ta.weensa tyydyttäm~ksi, jos ko~n kyläikunnan ,t3i useampien
24447: eivät saa 'tarpeellista määrää näitä tar- kyläkun.Jtain ne omaa tiD.i: vu01kramaata
24448: viikik.eita t.yönanltajaJ:toon. Sama oiikeus viljWvat pienvmielijät, jotka tiiluiksil-
24449: kuuluu :myÖSkin maataviljel~ville ik.äsi- la~ perheineen ,säJäTI!I1öHilsesU ma.atyötä
24450: työHilisiU.e ~~i~ momentissa m13;iin.i- tekevät eivätkä viljelmiään: hoida pää.-
24451: tullila rajoitubella ja siinä tapauksessa asia:UiS(JIBiti! pa[ikatulla työvoima:llfl; lilekä
24452: että varsina~ •acmmati;sSQa.n eivät ne maaseudwn pa;J.k.katyöläåset ja käsi-
24453: oman ja pet:rb:oonsä ty;övoiman lisäksi työläiset, jotka .tämän lain elliSimäisen
24454: kiäyiä useampaa kuin y;h tä pal~tltua pykä!län 3:n lmhtlan mukaan oQVat hie-
24455: a~ulaista; kan, saven, suomudan ja turvepeh~un
24456: 2 §. saantiJinJ oikeutetut.
24457: EdeUisessä ;pykälässä mainittua tar- Lau:taikuooan jäsenistä tulee neJjävii-
24458: koitllSta varten ovat :ill.man m~tääm yksi- dettäiosaa olLa ~HaiiS,ia ;piJe:nvi'lj.eil.ijöitä
24459: tyisilltä, kunDiailta tai valtiolta tuleva;a ja työlläiiS]ä, ~oiiJ.;la tämän laån mukaan on
24460: korvausta ja. hyviltystä v·elv.oitetut 'luo-- oiikeus sa;a;da !hiekkaa, 'savea, suomutaa
24461: .,mttamrum tiluiksiltaaDJ thiekka- ja savi!- ja tuxvepehkua ta:rpeiSiiiiilsa.
24462: ma;a;ta, muta- ja turv~uota:
24463: 1) seUaiselt suuTten tillojen omistajat, 5 §.
24464: joidem. tiloja joko koikolliaan tail pä~ialli Pienvi.ljelidäiiln laidun~ ja m<e<tsällauta-
24465: sesti vi!ljeiilääin p>a:lkatul:W, ty·övo.irrrra:tla kuruna.n kokoonpano voi>dOOJil joko {);S'aui
24466: ja joiden ialoo.s perustuu kolmn.aan ta;i tai kokODJaan uudistaa jo ,ennen vuoden
24467: päJäiasilassa pa.likatunt työvoiman kautta ulll(peenlmlumistakin, milloin vä\hin-
24468: hankittuun tuloon ja joilla tiluiksci:llaan täm yksikolmaJSIOSa asilllillomaisen !'auta-
24469: on !hiekka- ja savimaata, muta- ja tur- kunnan valitsemiseen hiieikla,n, Slaven, suo-
24470: Yesuota enE!IlnmäDJ kuin miltä paiOOka- mudan ja tu,rvepeb:kun saaJllt1in oi'keu-
24471: kulll\lan olojen mu.ka:alll olisi ~tal'!pOOll, jQS tetuista !P~etnJvi~jelijöistlä ja .ty;öläli.BiSitä
24472: amoastaan omistaja itse perheinoon sitä kirjallisesti lauta;kunJ;J.alta vaatii ja
24473: tilaa viiijeilisiJ Hman vakinalisesti! ;pailkat- ne1jännen py-kMän 2:ssa kohdassa mai-
24474: tua työvoimaa; nittu kokous siihen äänten enemmistöllä
24475: 2) ma;ata omistavat yhtiöt;
24476: suostuu.
24477: 3) kunnat; 6 §.
24478: 4) seu.ra.iiuiliThat j·a
24479: Kukin pienvildelijäin laidun- ja met&ä,-
24480: 5·) valtio. lautakunta t>ttaa selvän, ketkä pienvilje-
24481: lijät, työLäiset ja käsityöläiset ovat hie-
24482: 3 §. ka:u, rs:aven, suomud:an: j.a turvepehkun
24483: Hiekan, saVI6'Il, IS'Il'omudan ja ·turvepeh- tarpeeSISta sekä oikeutetu:t saam.aan sen
24484: kun tsaam.tiin oikeutettu saakoon niitä ty.ydytetyksi kuin myöskin, mitikä ti-
24485: omalta paiik!krukUTintaJltaan ja mikäili lat lautakunnan alueella ov.at vel-
24486: ma,~hdolltista vi]jjelmänsä. ja ,a;suntonsa voheti;&vat Iuovuttamaan hilekka~, savi-,
24487: lähei's'Yydestä. suomuta- ja turvepehkumaata kysymyk-
24488: 608- VIII,6. - Pienviljelijäin hiekan, save:u. y. m. tarpeen tyydybtämine~.
24489:
24490: sess.ä olevaan tarkoitukseen. Tämän sel- .ga~akoon nislkciitte1ijaa kilinteän omai-
24491: vänoton p,erusteella laatii lauta.kunta suutensa menetykseHä i,lman korvausta,
24492: similil:JJitelman ~sanottujen maiden käy- jättäJmälJlä; hänette kuitenkin viljelys-,
24493: töstä aluettaan varten sekä antaa siitä la:idun-, metsä-, hiekka-, :sa:vi-, muta- ja
24494: pärutöksens.ä., j1ossa on osoiJtettu kUJllelkin tlirvepehkumaata sen verrrun kuin hän
24495: mainittuja tawikkeita tarvitsevaHe maa omalla ja perheensä työvoimailla voi
24496: ja ' suo, jos1ta ~saa tarpeensa tyYdyttää kunnolil:isest~ v.i:lje11ä j.a tai'IVitsee toi-
24497: pääitökseS!Sä määrätyksi ajaks,i sekä meentul.lruk!Soosa.
24498: myö.s:kin SJet, minkä määJrän aslaiiomai:- Sakot, jotka illman tuom1ota saadaan
24499: nen saaja on oikeutettu .tarpooseensa ot- ulosmitata. kiiytettäköön a1ueen varat-
24500: tam~n. · t.omimpien ja vaikeimmiJS!Sa olJoiJSSia työs~
24501: P 1ienvhljellij.äJin laidun- ja metsälauta- kente·levilen pienviljelijäin vhljelystoi-
24502: kunta käsittelee kaikkia mutirtaki:n tä- minUJan auttamiseksi pi'enviljelidäin lai:-
24503: män lam ~ovelluttamista !koskevia ja dun- j.a; metsäJlautaikunnan harkirmWl' ja
24504: siitä johtuvia kysymY'kJs;j.ä sekä antaa osoiltuksen mukaan.
24505: niilstä p:äätöksiä. Ne Hluikset, mitkä itsevirn.taisen nis-
24506: Pienv~ljelijäi'n ,laidun- ja metsälauta- ko1tte1un johdosta tämän pykä:län 1:n
24507: kunnan päätös on 8i tova niin hyvin kohdan nojalla ovat ,päätetyt menete-
24508: t-ässä laissa ma1in~ttujen tarvikke·~den tyiiiDsi, saariJakoon ilman muu ta ,tuomiota
24509: lUiovu'tta,jii:n kuin saaditinikin näihden kai<- ulosmitata ja käytettäköön ne pienvilje-
24510: kis~sa lautakunnan toimmlaan kuulu- lijäin laidun- ja metsälautakunnan tar-
24511: viSlSai .asio~sa, ·eJHei pääJtöksestä olle vii- kan harkilnnan mukaan alueen tillatto-
24512: kon kuluesiSia vedottu asiallJOllaisen ,Jau- man väestön maantarpeen sekä alueen
24513: takunr:nan valitsi:jailn y'le·:iseen kokouk- pienv~elijäväestön metsä!J.aidun-, hiek-
24514: seen, tekemäJlä SJi:itäJ vaateuksen lauta- ka-, savi-, suomuta-ja ..turvepehkutarpeen
24515: kunnJaJtle. Viimeksi mamitun kokouksen tyydyttäJmitseksi. tekemä:llä !kuitenkin
24516: päätös olkoon lopumsesti sitova. menetetyistä laidun- j!l metsäJa1ueista
24517: yht.eislaHuimia ja yhteismetsiä.
24518: 7 §.
24519: Jos se, joka täJmän lain mukaan on 8 §.
24520: velv0i1linen tilukseltaa:n luovuttamaan Ne kulut, mitkä aiheutuvat tämän
24521: :hiekka-, savi-, suomuta- ja turvepehku~ lain voilmaansa.attamis~ta ja sove1lutta-
24522: mruata '1aiJSISru määrätyn tarpeen tyydyt- misesta sekä pioovhljeilijäm laidun- ja
24523: tämiseksi, ruslmittelee pienviJj,elijäJin lai- metsälautakUllllla;n tehtävälin sUJOrittami-
24524: dun- ja mets,älauta!kuoo:an tai! edellisessä sesta, korvatkoon asilanomainen kunta.
24525: pykällässä mainitun yleisen koikouben
24526: asiassa antamaa päätöstä vastaan, ran- 9 §.
24527: gaistakoon häJntä 1.autaknrunan hark:im.- Tä11ä laiHa kumotaan kaikki 1ait ja
24528: nan mukaan sakol.1a, mikä; ä:lköön oliko a.setuk!Set, jotka ovat tämän laJin kanssa
24529: 5,000 markkaa :pienempi. J<>s n~koitte risth·mdassa.
24530: lua jatketaan ja ,sen kaUJtta var.attoman 10 §.
24531: työtätekevän viljelysväen viUelys.edut TäJmä laki astuu voimaan tamm~uun
24532: joutuvBAt valmViasti vaaran ,al!aiseksi, .ran- 1 päivänä v. 1925.
24533:
24534: Hel!s•1ng~issä, toukokuun 16 päivänä 1924.
24535:
24536:
24537: Sv. Wuorio. Juho Komulainen.
24538: G. A. E. Ramstedt. K. Kulmala.
24539: ..
24540:
24541:
24542: 609
24543:
24544: Vlll,r. - Edusk. esit. n:o 41.
24545:
24546:
24547:
24548:
24549: Vuokila y. m.: Ehdotus laiksi pienviljelijäin ja maa-
24550: seudun työväen laidun- ja metsätarpeen tyydyttä-
24551: misestä.
24552:
24553:
24554: 8 u o me n Ed u s k u n n a 11 e.
24555:
24556: Maatyötä tekev,äJ1lä kansana Suomessa teillle jätettävälksilkin, mitä laitumiin
24557: on kovin a·htaat olot. OmaLla ty;öllään tulee, ja haaskattav:aksi ~sekä huijatta-
24558: elävät i<tsenäiiset pienviljelijät, lampuo- vaksi. mitä metsiin tulee. Pienviljelijä
24559: dit, torpparit, mäldtupallais.et ja. maa- ja ma.atyöläinen, sitä vastoin ei monin
24560: työväki! köyhtyvät j~ kurjilstuvat, vaik- paikoirn keinoilla mi!liään ta1hdo saada
24561: ka he itse pe,rheinoon, j.opa a1ailkäiJSine :Jehmälloon tai hevoselleen .syö.ttö.paiik-
24562: lapsineen tekevät ankaraa j:a sitkeää kaa eiikä puupaHkikaa mets,äJstä, välttä-
24563: työtä vuorokaudet melkeiln umpeen. mättömiin koHtarpeisiinsakaan.
24564: Toisilla maaseudun työtätelkev.illä ei Ja kuitenkiiDJ rilkikaat ja suuret omis-
24565: ole maJaJta v:iljelläkseen riittävästi. Hei- tajat seka niiden asianajadat ju1keavat
24566: dän on pakko elääkseen tehdä työtä rik- väittää, että maaty·ötäJtekevä kansa elää
24567: ka:Llle suurmaailiOIDi.stajille ja kapitalis- muka siedettäviJsgä oloissa ja että sen
24568: teillle., ja .siten rikastuttaa näitä vielä aseman parruntuminen riippuu vaan
24569: eoommäm. S:il.lä ailkaa nåilden köyhien s.Htä, jos se ·tahtoo uumstaa.. Tämä on
24570: vil;ielijäin oma vHjelystalous saa ,levå- tunnotonta puhetta, •silloin kun suuret
24571: tä". ToisilJa maanraatajHla taas ei ole omilstajat sekä suoran~aisesti: riilstävät
24572: maata kuin ainoastaailll nimeksi. näitä maantyötäteikeviä että rakentavat
24573: möklkinsä nul"kkausten alla, tai sitten ei- korkeita muureja, jotta maruseudun työ-
24574: ollenkaan. He ovat kokonaan riistävien tätekevä viljelysväes,tö ei saisi väJLttä-
24575: suurvilljelijåin ja lmpitaliJStien töitten mä:ttömiJmpiä tarpeitaan tyydytetyksi
24576: varassa. ilm&n kallista veroa suuromiStajiJlrle.
24577: Suurttlailllimlla, kartanoillla, yhtiiöillä, On jo aika käJsi1lä, ett'ä maantyötä
24578: papeHla, vaJHiolla ja kunnHlaikin on tekeville, itsenäisille pienvi,Ueli.jöille,
24579: m~ata yll:iliJky,llin, niin että työtäteke- 'lamrpuode~l~. •torppar.eillle, mäkitu,pal&i-
24580: vän vjl}jelysväestön, etupäässä entisten siW1e ja muillle omalla työllään eläville
24581: ja nykyisten to:rrpparien, mäkitupalais- viljetysväen kerroksiHe tulee toimite-
24582: ten ja maatyölä;iJsten rruskaa:Na raadan- turosi paremmat elämän ehdot. Sitä he
24583: nalla muoka.tut mruat ovat joko kokonaan itse tiukasti vaativat. Ja siilnä vaati-
24584: viljelemättöminä tai huonosti vilde·ltyinä. muks.es:sa tukee heitä koko muu työtä-
24585: Erikonsta puutetta kärsivät :irtse maa- tekevä väki. Viljelys.väen oikeudet ja
24586: b ötä tekevät vHjeliljät, iltsenäiJSet vuok- edut on huomioon otettava ja heidän
24587: ramiehe.t ja maatyöläiset laHumes,ta ja vaa.timu:ksensa toteutettava.
24588: metsästä, siiD.oin kuin' suuri'Ha omista- Ensimäliseksi on nyt tul"Vattava tälle
24589: jilla näitä on riJittämään asti, jopa heit- työkansan valtavalle joukolle, tä:l'le
24590:
24591: 77
24592: 6l0 VIII,7. - PienvHjelijäin laidun- ja metsäntarpeen tyydyttäminen.
24593:
24594: väestölle, jonka hartei!lla Suomen maa- mis.ta silloinkinc ku:n niiden on ollut pakko
24595: taJous kokonaan lepää, laidunta ja met- ne suuLlaan tunnustaa. Tämän vuoksi
24596: sää riittävästi heidän tarpeisiinsa. Suur- ei tyJötätekevä viljelysväes.tö enää voi
24597: ti1la1lll.isiJ:ta ja muiiJ:ta, joilla näli!tä on run- uskoa e1imky,gymystensä käytännöllis-
24598: saas·ti rikastumisen välikappaleina, on täkään toimeen:Panoa muitten kuin
24599: l·t!<i9:unta j~ metsäjj: otettava pienviljeli- omiin kä.siinsä. Tämän mukaisesti on
24600: jäzyii,~tÖlle ja muillfl maasffildun työ- Jaik:ileiD.dotuiksemme p)ienvilje.lijäin ja
24601: läisille. Maailja me•tsät, jotka eivät ole maaseudun työläisten Taidun- ja metsän-
24602: ikenenikään työn tu~ok8li•a, on tehtävä tarpeen tyydyttämise8tä rakennettu sille
24603: yhteisiksi!. 'Tfussä ei siitä nyt vielä kui- poh~alle,, että •tämä väestö itse, omin
24604: tenkaan ole kysymys. Kys·ymys on voimilll, omie.n edustajiensa kautta sen
24605: siitä, et.tä työtätekevä vHje.lysväki saa :la;in toimeenpanoa. hoiltaa. Vain silloin
24606: kohtuulliset tarpoonsa ·18!itumen ja met- ou VJarmaa, että työtätekevän viljelys-
24607: sän suhteen varmas.tiJ tyydytetyksi ja väen oikeudet ja edut tu1eva•t turva.tui>ksi
24608: ilman minkäänlaiJslta maksua. ja. että näitä etuja vas,tusta.va.t, nä1tä oi-
24609: Sitä varten olemme laatineet ehdotuk- keuksia polkeva.t ja viljelysväen vaHa-
24610: sen la:iJksi, jossa tämä säädetään. Jätäm- vi>en joukkojen~ ta:h toa vasta.an niskoit-
24611: me s•en edu8kunn.Wlle, vaa.tLen p•ienvHje- televat rikkaat riistäJät tulevat kurrs•s·a
24612: lijäväen ja muitten ma•an["aatajien puo- pidety.iksi.
24613: lesta, että laki voimaa.n saatetaan. Suomen ty·ötä tekevän, omalla rehell.i-
24614: Suomen talonpoiikaiJskansa on vuosit- sellä työllään elävän vilti·e1'ysv;äen puo-
24615: taisten ik.okemuste'D!sa nojaLla tuHut •sii- lesta, he·idän vaa,tirrnustensa. mukaan, joi-
24616: hen havailn1toon, että ha,llitse:vat 'luokat hin me 1täydellises·ti puolestamme yh-
24617: ja niiden pahnelijat, joita talonrpoikais- dymme, ·eihdotamme,
24618: kansa yhteisellä/ nimellä herroik1s:iJ kut-
24619: .suu, aina ja kaikkialla, pyrkivät es•tä- että eduskunta hyväksyy aUa ole-
24620: määnJ ja vii'Vyttämään vHjelys·väen pile- van lain kiireellisenä voimaan saa-
24621: ne:mpien•kin oikeuksien voimaan tule- tettavaksi:
24622:
24623:
24624: Laki
24625: pienviljelijäin jtt, maa.se'Qdun työväen Iaidun- ja metsä-
24626: tarpeen tyydyttämi$estä.
24627:
24628: Edus:kunnan pääitöksen muikais•esti säädetään:
24629:
24630: 1 §. karjaa, ja työjuhtia, s'aakoon tämän tar-
24631: PienvHj;eHjä, it$enäi>nen ja vuokra- peensa va,paastiJ ja ilman miltään kor-
24632: m~es, joka 8aa toimeootulonsa joko koko- va,UJSta tyydytetyksi.
24633: n&an tai osa'ksi maanviljelyksestä J·OIS tällwis@I.la pienv11jelijä1lä ei myÖ8-
24634: oma!lla j·a .perheensä työvoimalla,, ja jolla kään ·ole metsää o!llenka.an tai on aiino-
24635: ei olfl' ollenkaan J1aidunmaata tai on aino- ast~n niin väihän;, että hän ei voi koh-
24636: astaan sitä niin vähäm, e.ttä hän ei voi tuullisest~ tyydyttää polttopuutarvet-
24637: karja.JL ulkoruokinta-aikana tyyd'y:ttä- taan eiikä asuin- ja ta:lous.rakennukSiiaan
24638: väs-ti ruokkia vi:ljeb:näHään tarpeellista ja viljel·ystensä aitoja kunnossa pitää ja
24639: VIII,7.- Vuokila y. m. 611
24640:
24641: uudistaa, oLkoon laki metsän saannin Tämän lain säJätämään tarkoitukseen
24642: suhteen sama, kuin. m1t<ä on sanottu laidunta ja metsää luovut.tamH~an älköön
24643: edellä laidunta:rpee~n tyydyttämisestä. vaadittako •SeLlais.ta viljelijää, joka tilu\'1•
24644: Tämän PY'kälän edeHisissä koodi·ssa taan vHjelee omalla ja. perheensä työ-
24645: säädetty oikeus la1tumen ja .metsän voimalla, mutta sen lisäksi; käyttää
24646: saantiin kuuluu myöskin. nii;Jle la•itu- säänn.öHi,sesti myöskin palkattua työ-
24647: men ja metsän puutte•essa oleville pien- voimaa, jos viimeksi .mainittu työvoima
24648: vHjeHjöiille~ olkoot he itsenäisiä tai ei ole tilan päläasial.linen työvoi.ma, ja
24649: vuokramiehiä,, jotka vil'jelmiensä viljele- v-ailkkapa tilaila olisi laidunta ja metsää
24650: miseksi kä~Hävät oman ja perheensä jonkun verran yli oman ta.rpeen.
24651: työ·voiman, ,lisäksi palkattuakin työvoi-
24652: maa, jos viimeksi mainittua. työvoimaa 3 §.
24653: käytetään ainoastaan poikkeus·tapauk- Laitumen 'saantiin oikeut,ettu saakoon
24654: sissa ja tilapä]sesti,, pääJasiassa s1adon laidunta omalla paikkakunna1lla:an, mir-
24655: korj~amrse•ssa. kruli mahdollista viljelmänsä ja asun-
24656: Tämän pyikälän säätämää oikeutta tonsa läheisyydessä.
24657: iaitumoo, poUto- ja kotitarvepuun saan- Mets<ää l.aissa ·säädettyyn tarkoituk-
24658: tiin näJhden nautti·k~oot samo·in kuin, ·edel- seen anne,ttakoon sen saantiin oilkeute-
24659: lisissä kohdissa, mainitut pienviljelijät tulle ensi kädessä oman kylän Hiusten
24660: .myöskin maaseudun palkkatyöläiset, metsäwlu:eiilta, jos kylä!ssä me·tJSän luo-
24661: jotka. •työnantajal;taan eivät ta.rpeeU·ista. vuttamiseen velvollisi·a tiluk·sia on, tai
24662: laildunta ja koti tarvepuuta .saa, sekä ainakin oman kunnan a1lueilta.
24663: oman j:a perheensä työvoiman lisäk<si Laitumen ja metsän saantiin oikeu tet-
24664: vain yhtä P'alkattua apula1ista käyttävät tujen tarpe1ita. tyydyttäes.sä orn poilkeuk-
24665: käsityölälffie•t marulla. sett'a pidettävä silmällä, saaj1en etua
24666: eikä luovuttamiseen velvoHisten varak-
24667: 2· §. kaiden.
24668: EdeUisessä pykäläss1ä mainittua tar-
24669: koitusta vartoo, ova:t, 1lman mitään Y'ksi- 4 §.
24670: tyiseltä, kun'llia:lta, tai valtiolta tule·vaa Tämän lruin 2, §:n l:ssä kohdassa mai-
24671: korvausta ja hyvitystä, veho1liset luo- nitut metsänomistajat, jotka ov:at vel-
24672: vuttamaan laidunta ti1uksiensa n1ityltä, vollilset luovuttamaan metsää tämän
24673: laidun-, syö·ttö-· ja hakamaita sekä metsää la·i.Jn 'sä:ätämäÖm• tarkoitukseen~ ~lkÖOt
24674: metsä;alueHtansa: 1) sellai,set suurten ti- olko oikeutetut hakattavaksil myymään
24675: lojen omistatiat, joittoo. tiloja joko koko- tai muuten hävittämään. me,tsää,, nii'n
24676: naan tai pääasd:rullisesti viljeHään palka- että sen kautta. metsän.puut1Joos,s:a ole-
24677: tuNa työvo1malla ja joiden talous siis vain metsänswantioikem~en' täyttäminen
24678: perustuu kokOillaan tai päiäa;simssa pal- tulee estetyksi taikka vaarannetuksi.
24679: katun työvoiman kautta hankittuun tu- EdeHisessä: kohdassa ede1lytetyt kau-
24680: loon sekä joillla on laitumia ja laitu- pat metsän myynnis•tä olkoon mitäJttö-
24681: me~ru;i kelpa.avaa maata •samoin kuin mä:t.
24682: metsää.kin, enemmän, kuin mikä olis1i
24683: paikkakunnan olojen mukaan tarpeen, 5 §.
24684: jos ainoastaan om1staja. itse perheineen Kutakin kyläJkunltaa tai: kahta tai
24685: tilaa vilje1is·i ilman vierasta työvoimaa; useampaa ky·läkuntaa varten yhdessä
24686: 2) maata ja mets,iä omistav.at yhti<öt, asetetaan vuosittain valittava pienvilje-
24687: kuumat ja seurakunnat sekä. 3) valtio. lijä:in laidun- j,a metsälautakunta.
24688: 612 YIII, 7. - Pienviljelijäin laidun- ja metsäntarpeen tyydyttäminen.
24689:
24690: Tämän ,lautakunnan valitsevat ko- pälttöksesSiäi määrätyksi ajaksi, sekä
24691: kouksessruan kyläkunnan ta] yhteisestä myöskin se, milstä, minkä määrän ja
24692: pienvi,ljeHijä:itrJ., laidun- ja metsälauta- minkä 1ajista metsää asianomainen saaja
24693: kurun,asta 'SOPimeitten kyläkuntain ne on oikeutettu trurpeJsi:i:nsa ottamaan.
24694: omaa ja vuoik:ramaata viljelevät pienvil- Pienviljelij.äiin .laildun- j.a metsälau~
24695: jeliijät. jotka tiluksilla:an perheineen kunrta käsittelee kaikki~ muitakin tä-
24696: säämliö1lisest1 maruty·ötfu tekevät eirvätkä män Jain sovelluttamista koskevia ja
24697: vi:ljeJ.mi,ääJn. hoida pääasiaJHisesti paJ.ka- siitä johtuvhL kysymyksiä sekä antaa
24698: tulla työvoimalla, sekä ne maaseudun niistä pää1;,öksiä.
24699: palkkatyöläiset, ja käJs,ity.öläi~Set, jotka Pilenvi!ljelijäin 'laidun- ja metsälauta-
24700: tämän lain~ l:n §:n 4:n kohdan mukruan kunm.an päätös on sitova ja lopullinen
24701: ovat laitumen ja metsän: saanti,in oikeu- niin hy:vin laitumen j.a metsän luovutta-
24702: tetut. jiin kuitru ~saa.jMnkin nähden kaJikissa
24703: Lautakunnan jäsenilstäJ tulee' ne,ljä vii- lautakunnan toimi8il>aan !kuuluvissa
24704: dettä osaa oJia se11ai!Silll pienviljelijöitä asioissa, ellei päätöiksestä ole viikon ku-
24705: ja työläJi.isiäJ, joilla tämän :la:in mukaan luessa: vedottu asiamomais,en },autakun-
24706: on oikeus s~aada la1dunta j:a metsää tar- nan valitsidain yleiiseen kokoukseen, te-
24707: peisHnsa. kemäilllä siitä vaatiimuitsen lautakun-
24708: 6 §. nalle. Viimeksi: mruinitun kokouksen
24709: PilenviiljelijåitrJ., laidun- ja metsål81uta- päiätös olkoon 1opu:1Usesti sitova.
24710: kunnan kokoonpano voidaan joko osaksi
24711: tai kokonaan uudistaa jo ·ennen vuoden 8 §.
24712: umpeen kulumisrtakin, mtlloin vähintäin Jos se, joka, tämäin Jain mu.!k:aan on
24713: kolmas osa asianomaisen lautakun- velvollinen t]luksiltaan luovuttamaan
24714: nan valitsemi!seen sekä laitumen ja met- laidu.n-, syöttö- ja hakamaata laitumeksi
24715: sän saantiiin1 oikeu te,tuista pilenrvil'jeli- sekä metsä:äi lruissa määrätyn kotitar-
24716: jöistäi ja työliHsis,tä sitä kirjallisesti peen tyydyttämiseksi, DJLskoittellee pien-
24717: laultakunnalta vaaitii j'a 5 §:n 2:ssa kdh- villjelij,äin laidun- j,a metsäilau taikunnan
24718: dlassa mainittu kokous siihen äänten tai edellisessä pykälässä main1iiun y;lei-
24719: enemmistölläJ suostuu. sen kokouksen asiass·a antamaa päätöstä
24720: vastaan, niin rangaistrukoon häntä lauta-
24721: 7 §. kunnan harkirun,an muikaaro.. saikoHa, mi-
24722: Kukin pilenviljelidä:in laidun.- ja: met- kä älköön dlko 5,000 Smk. piernempi. Jos
24723: sälauta;kunta alueellaan ottaa selvää niskot.telua ja,tlket.aan ja sen kautta va-
24724: ke~tkä pien:vilje[ijät,. työläåset ja käsityö- rattoman työ,tätekeväiD.I viljelyscväen vil-
24725: lä1set ovat ilaåJtume;n, ja metsän tar- jel:ysedut joutuvat vakav-asti vaaran
24726: poossä, s~ekä oikeutetut saama,an sen tyy- a,lruis:iiksi, rangruistakoon niskoittelij.aa
24727: dytetyk!Si, kuillll myöskin mitkä tilukset kiinteän omaisruutens'a .menetyksel,lä
24728: lautakunnan alueella ovat velvoiJtetta- ilman !korvausta,. jättärmällä hänelle kui:-
24729: vat luovuttamaan laidunta ja metsää tenldn viljelys- ja laidunmaata sen ver-
24730: kysymybessä olevaan tarkoitukseen. ran kuin hän omaUa ja perheensä työ-
24731: Tämän selvänoton nojalla laatii lauta- vo1ma~1la voi: kunn10Nilsesti villj:e1lä ja tar-
24732: kunta :sunnniteilman I~ruitumen ja, metsän vitsee toimeen tullaik:seen.
24733: käytöstä a'luettaan varten sekä antaa Sakot, jotka ilman tuomiota saa;daan
24734: siitä ,päiätöksensä, jos,sa on osoitettu kul- ulosmitata, käytettäiköön alueen v~aratto
24735: lekin 1aidunmaata tarvitsevalle laidunta mimpien ja vaikeimmissa oloissa työs-
24736: VIII,7. - Vuoki!la y. m. 613
24737:
24738: keutelevien pienviJjelijäirn viljelystoi- 9 §.
24739: minnan auttamiseksi pienvHjelijåin lari- Ne kulut, mitkä a~iheutuvat täJmäm
24740: dun- ja mets,ä[autakunnan harkinnan ja lain voimaan saattamisesta ja sovellut-
24741: osoitusten mukaru:J.. tamisesta sekä pienv:Uljelijäin laidun- ja
24742: Ne tilulkset, mitkä itsepintaiset niskoit- met,sälautakuntain tehtäväin suoritta-
24743: teHjat täJmrän PY!kälän 1:n kohdwn no- misesta korvatkoon a·simnomainen kunta.
24744: jwlla ovat ran.gaisltukseksi menettäneet,
24745: saa;takoorn myöskin i.linan tuomiota ulos-
24746: mitata, ja käyteW:iJköön ne pienviljeli- 10 §.
24747: jäLn laidun- ja me·tsä1auta:kunnan ta1r- Tä:hlä la,:Ulla kumotaan kaikki lait ja
24748: kan harkinnan mukaan alueen maatto- asetukset, jotka ovat tämän lairn kanS8a
24749: mien kyntömiesten maan tarpeen 8ekä ristiriidassa.
24750: alueen pieneviljelijäväestön laidun~ ja
24751: metsätwrpeeu tyydyttämiseksi tekemMlä 11 §.
24752: menetet,yistä laidun- ja metsäalueista Tämä laki astuu voimaan tammikuun
24753: yhteis1aitumia ja yhteismetsiä. 1 p. 1925.
24754:
24755:
24756: Hels·ingistS·ä. toukokuun 15 p:nå 1924.
24757:
24758:
24759: K. Vuokila. Juho Komulainen.
24760: Juho Räsänen. Filemon Savenius.
24761: K. Kulmala.
24762: VID,s. - Anom. ehd. n:o 26.
24763:
24764:
24765:
24766:
24767: Sirola: Esityksen antamisesta muutoksiksi 25 p. mar-
24768: raskuuta 1922 annettuun lakiin maan hankkimisesta
24769: asutus tarkoituksiin.
24770:
24771:
24772: E d u s k u n n a 11 e.
24773:
24774: Laki maan hankkimisesta asutustar- vuoksi välttämätöntä, että nykyisetn lain
24775: koituksiin on monissa kohdin ·tal'koitus- mukaan jootomaita (imp·ediment) ei
24776: taan vastarumaton eikä tule nykyrsessä lueta tähän minimimääJrään. Kuitenkin
24777: muodossaan suurestikaan auttamaan ti- on entisistä joutomaista usein muodostu-
24778: lattoman väestön kysymyksen ratkaisua. nut mitä parhaita viljelysmaita. Tosin
24779: Olisi senvuoksi nyt jo alussa, ennenkuin 46 pykälässä sanotaan, että luovutus-
24780: lakia suuremmassa mittakaavaJssa ehdi- velvollisuutta harkittaessa :saatakoon
24781: tään käytännössä toteuttaa, .saatava la- muuk·si kuin joutomaaksi lukea myölhem-
24782: kiin muutamia välttämättömiä korjauk- min viljelykselle raivattu sekä muu to-
24783: sia. distettavasti viljelyskelpoinen maa, joka
24784: Haitallisin on epäiLemättä se lain mää- maal'ekiiSterimerkinnän perusteena ol-
24785: räys, jossa tilojen pinta-ala, joiden maat leissa asiakirj·oissa on joutoma•aksi luettu
24786: voivat tämän lain mukaan tulla pakko- kuin myöskin sellainen varsinarnen
24787: luovutuksen a:la1siksi, on Etelä-Suomessa metsämaa. Tämä tulee kui•tenkin käy-
24788: rajortettu 200:ksi ja Poldois-Suomessa tännössä harvoin kysymyksoon, sillä asu-
24789: 400 lhebJta,ariksi. On useita s·eutuja Etelä- tuslautakunta olisi pakotettu maamitta-
24790: Suomessa, joissa tuskin yhtään tilaa, tu- rilla toimittamaan uuden maanmittauk-
24791: lee tämän joh:dosta pakkoluovutuksen sen ja uuden jyvitykJSen, ennenkuin täll-
24792: alaiseksi, vaikka viljelemätöntä viljelys- laisia joutomairta voitaisiin pakkolunas-
24793: kelpoista maata onkin näillä seuduilla tuksen alaiseksi saada. Siitä taas jolh-
24794: runsaasti. Ja var•sin turmiolliseksi osot- tuisi niin paljon kustannuksia, että on
24795: tautuu tämä rajoHus niillä seuduiUa, hyvin epäiltävää, voiko asutuslautakunta
24796: joissa torppien itsenäi•seksi lunastrumis- tällaisiin toimiin ryhtyä. iSerkka, joka
24797: lailla 1tai aikaisemmin vailition suora:nai- vielä suuremmassa määrässä, kuin pakko-
24798: sen toiminnan kautta on synnytetty ai- lunastuksen ·rajoittaminen ainorustaan 200
24799: van liian pieniä lkääpiötiloja, jotka, eivät hehtaaria suurempiin tiloihin, tekee lain
24800: ole itsekannattavia. Näillä; ei tule ole- vaikutuksen mitättömäksi, on 15 pykä-
24801: maan mitään mahdolHsuutta lisämaan lässä määrätty luovutatilavasta mall!sta
24802: saantiin. Olisi senvuoksi vä!lttäimätöntä maksettava hinta. Mainitussa pykälässä
24803: saooa tuo raja alennetuksi Etelä-Suo- sanotaan, että alueen lunastushinnan pe-
24804: mesBia lOO:ikisi ja pohjoisrosisSR ma:ata 200 rusteeksi on otettava paikkakunnalla
24805: heh taarrksi. Tämä olisi vielä senkin vaJllit·seva käypä hinta. Ei ole epäile-
24806: VIII,s. - Sirola. 615
24807:
24808: mis:tä, etteivät lnnastettavat alueet tämän kohta olisi siis uudessa lakiehdotuksessa
24809: . pykälän mukaan nousisi kolb..tuuttoman huomioon otettava.
24810: korkeaan hintaan. Onhan riittävästi Lain 3 pykälässä määrätään, että hen-
24811: kokemusta, miten maan hinnat on ar- kilöt, jotka ovat tuomitut uudelleen ran-
24812: vioitu muislsa valtion palkkolunastuik:. g·aistukseen, josta kansalaisluottamuksen
24813: sissa. Hinta olisi määrättävä sen perus- menettäminen seuraa, ovat suljetut pois
24814: teen mukaan, mitä maa nykyisessä ikun- maan saannista. Olisi onnellisempaa, että
24815: nossaan tuottaa omi.JStajalleen eli siis täJllaiset hor<jahtaneet henkilöt saataisiin
24816: nykyisen tuotantoarvon perusteella. Jos pysymään maalla, kuin että heidän pa-
24817: 1ilattomat pakotetaan jo raivaamatto- kostakin täytyisi siirtyä suuriin asutus-
24818: masta maa-alueesta maksamaan korkean keskuksiin, jois·sa heitä on vaikeampi
24819: hil!lnan, niin velkaantuva t he tilaansa valvoa, ja joissa iheillä kiusaus uus:iin hai-
24820: raivatessaan, rakennuksia rakentaessaan rahduksiin on suurempi. Ainakin asu-
24821: ja irtaimistoa hankkiessaan niin paljon, tuslau takuunalle ·Olisi tässä tapauksessa
24822: että he eivät kykene tilallaan pysymään, h:arkitsemisoikeus jätettävä, milloin se
24823: ja koko ~·am tarkoitus, tilattomalle väes- katsoo tällaisen henkilön soveliaaksi
24824: tölle maan hankkiminen ja i<tsenäisen maan saa;ntiin.
24825: pienviljelijäluokan vahvistaminen, jäisi EdeHä olevan perusteena ehdotan kun-
24826: toteuttamatta. ~ nioittaen
24827: Lain heikkouksiin kuuluu myöskin,
24828: että se ei .saUi lisämaaksi nykyisille että Eduskunta pyytäisi Halli-
24829: metsättömille .pikkutiloille lunastaa met- tfusta valmistamaan esityksen muu-
24830: sämaata. Kuttenkin on kokemus jo ehti- toksiksi 25 päivänä marraskuuta
24831: nyt näyttää, että E·telä-Suomessa!kin 1922 annettuun lakiin maan hank-
24832: pienviljeJlijän on jotenkin maihdoton tulla kimisesta asutustarkoituksiin, edel-
24833: toimeen, ellei hänellä ole ainakin sen ver- lä esitettyjen perustelujen mukai-
24834: ran metsää kuin hän polttopuuksi ja sesti.
24835: muuiksi kotitarvepuuksi tarvitsee. Tämä
24836:
24837: Helsingissä, toukokuun 17 päivänä 1924.
24838:
24839:
24840: Leander Sirola.
24841: 616
24842:
24843: Vill,9, - Anom. ehd. n:o 27.
24844:
24845:
24846:
24847:
24848: Harvala y. m.: Laitumen hankkimisesta maaseudun
24849: pieneläjäin karjalle.
24850:
24851:
24852: E~duskunna.lle.
24853:
24854:
24855: Sitä mulkaa :kuin vuokra-alueiden lu- entistä vaikeampaan asema:an. Samoin
24856: nastustoi:m.inta lähenee loppuaan, lisään- on käynyt monen sellaisen pikkutilalli-
24857: tyy vrursirrkin asuntotilalJisten keskuu- sen, joka kyllä on saanut useamman helh-
24858: dessa valitukset siitä, että laitumeksi taarin maata, mutta joka ei kuitenkaan
24859: sop1van maan saanti kesäa~kana käy vai- riitä kesä:laitumeksi sellaiselle karjalle,
24860: keaksi. Laidunta taTV.itsevia eläimiä ei jonka hän muuten voisi tilallaan elättää.
24861: näiJJläJ tosin perhettä kohti o:le monta, Tällöin käy tilan asuminen tarkoituksen
24862: mutta kun a;SIU:lltotiiallisia, entisiä mäki- mukaiseNa tava;lla vaikeaJksi, jopa mah-
24863: tup,alaisia, .joiden Jelhmät ennen vuokra- dottomaksi. Niin olllen kaiJI)aavat nämä
24864: tiJallisena ollessa saivat käydä laitu- lisää laitumeksi ·sopivaa maata.
24865: mella talon yleisellä metsämaaLla, on frultuaan Hsenitiseksi, su1:keutui pien-
24866: pa:ljon, aiheuttaa Jaiduntamisoikeuden viljelijäin ja asun~totHrullisten lehmiltä
24867: bOIP'Puminen suuren muutoksen tällaisten entiset metsä;lai·tumet. Ja vai!kka niiHä
24868: pe!'heiden elämässä. Yihden tai kahden maU.la nylkyisin, useassa •tapauksessa, ei
24869: lehmän pitäminen, missä siihen suinkin laidunneta karjaa ollenkaan, !kiel.täyty-
24870: on mahdollisuutta, OilJ yleensä maaseu- vät nHden omistajat monasti edes vuok-
24871: dun p.ieneläji.Lle san.gen tärkeä, koska raa vastaan [uovuttamasta maata entis-
24872: elintar:pe~den saanti ensinlnäkin usein on ten vuokratilallistensa lehmille ke.sä-
24873: vaikea, jota paitsi pitkät hakumatkat käyll'tiä varten. Nä,in olJJ:en osoittautuu
24874: vievät paljon aikaa ja siten nostavat ihin- välttämättömäksi Jainsäädäntöteitse jär-
24875: toja. Se elin:trurpeiden lisä, minkä esim. jestää asia niin, että maanomistuk-
24876: asuntotilaLHsen perhe voi saa•da y.hdestä seen liittyvä laiduntamisen etuoikeus
24877: tai kahdesta Jeihmästään, Oli' niin otlen poistetaan, ainakin sikäli kuin ,se ei ve-
24878: hyvin tarpeen, joten mahd01lUsuus sen l'IUStu maanomistajan omaan ta,!'lpeeseen.
24879: säilyttämiseen ol1si järjestettävä. Ja Jai- EduSikunna;n olisi sen vuoksi kehoitet-
24880: dunmaalia siinä' on taasen melkoinen tava Hallituslta mahijolilisimman pian
24881: merkitys, koska varovasti tehtyjen, las- vaJmistuttamaan ja eduskunnalle esittä-
24882: kelmain mukaan la.itumen osuus ruo1kin- mään esitys lai!ksi, joNa tässä vuheena
24883: nassa, rehnyksiköissä Jaskien, tekee 33 % oleva, maaseudun pienetlädien omistaman
24884: lehmää kohti vuodessa (Suomen Maa- karjan Jaitumen tarve tulisi tyydyte-
24885: talous: Hannes Nyilander, Laidunta'lous). tyiksi. Edellä sanotun perusteella niin
24886: Mutta ei ainoastaan varsinaiset asun- ollen kunnioittaen ehdotamme,
24887: totHaU'iset ole tässä ·k01hdin •joutuneet
24888: VIII,9.- Harvala y. m. 617
24889:
24890: että Eduskunta kehoittaisi Hal- jonka nojaJl.a maaseudun pienelä-
24891: litusta mahdollisimman pian ryh- iät voisivat hankkia karjalleen
24892: tymään toimenpiteisiin sellaisen tarpeellista laidunmaata.
24893: lainsäädännön aikaawsaamiseksi,
24894:
24895: Helsingissä, ;tou:k.JOikuun 16 pälivän:äJ !1924.
24896:
24897:
24898: K. Harvala. Atte J. Muhonen.
24899: Aino Lehtokoski. Toivo Halonen.
24900:
24901:
24902:
24903:
24904: 78
24905: 618
24906:
24907: Vlll,to.- Anom. ehd. n:o 28.
24908:
24909:
24910:
24911:
24912: Myllymäki y. m.: Lisämaan antamisesta itsenäisty-
24913: neille pikkutiloille.
24914:
24915:
24916: E d u s k u n n a ll e.
24917:
24918: Viitaten vuoden 1922 valtiopäivillä Eduskunta kehoittaa hallitusta
24919: tehdyn anomusehdotuksen perusteluihin, antamaan Eduskunnalle esityksen
24920: jotka löytyvät valtiopäiväasiakirjojen laiksi, jolla itsenäistyneet pikku-
24921: VIII sivuilla 395-396, saamme kunnioit- tilat oikeutettaisiin saamaan lisä-
24922: taen ehdottaa, että Eduskunta hyväk- maata niin paljon, että niillä ti-
24923: syisi seuraavan anomuks,en, loilla voisi kohtalaisesti elää keski-
24924: suuruinen perhe.
24925:
24926: Helsingissä, 10 päivänä toukokuuta 1924.
24927:
24928:
24929: Kalle Myllymäki. Toivo Halonen.
24930: Hilma Koivulahti-Lehto. Otto Toivonen.
24931: Tuomas Bryggari.
24932: B.
24933: Eri aloja koskevia eduskuntaesitys- ja anomusehdotuksia.
24934: 621
24935:
24936: VID,11. - Edusk. esit. n:o 38.
24937:
24938:
24939:
24940:
24941: Kopsa y. m.: Ehdotus laiksi vedonlyönnistä hevos-
24942: kilpailuissa.
24943:
24944:
24945:
24946:
24947: VUJoden 1923 vaJltiop.ä.i:viJ1lä jätt1vät Asiaa ei ehdi~tty ,kuitenllman EdUiSkun-
24948: viisitoi,sta eri ed.UISikuntaryhmilin kuulu- nruss'a loppuun käsitrulä, vaoo raukesi se
24949: vaa edu.sta:jaa Eduskunnalle esityksen EduskullJilian hajoittamisen takia. Vilita-
24950: lai!ksi vedKmly,önnistä (totalisaattoris-ta) ten asiaiSS:a tehldyn :a1otteen (Edusk. esit.
24951: hevoskilp.rolui:ssa. Tämän esityksen N :o 17) perustelui'hin ja maatalousv:llllio-
24952: käsiltteli maatrolous~v&liokunta, antaen kuriJllllllll esiltyksestä antlliiilaan mietin-
24953: siitä yksirrnielå!sen mieti'lliilön, jossa töön (N :o 2) ehdotamme kunnioittaen,
24954: ehdotettHn hyvä:ksyttäJväksi Jaki: v:edon- että Ed'IJJ8kunta hyväksyisi seu-
24955: lyönlllilstä hevoskillpai[uissa sililnä muo- raavan lakiehdotuksen vedonlyön-
24956: dossa kuin se :täJhäJn a~lempana on otettu. nistä hevoskilparluissa:
24957:
24958:
24959: Laki
24960: vedonlyönnistä hevoskilpailuissa.
24961:
24962: Eduskunnan tPäätökisen mu1kruisesU säädetään täten:
24963:
24964: 1 §. 3 §.
24965: Rekisteriin merkitty, Slllomalaisen he- ~edonly.önt.iin osalliseksi paasee suo-
24966: vosen jalostamiseksi toimiva yhtymä rittamalla rahapanoksen, joka saa nousta
24967: voidaan oikeuttaa thevoskilpailun yhtey- en1ilntään ,sllJtaan markkaan.
24968: dessä panemaan toimeen vedonlyöntiä Vedonl'y.önnistä kertyvien panoksien
24969: totalisaattorin muodossa, niinkuin tässä ~okonai..smäärästä menee valtiolle hevos-
24970: laissa säädetään. ikasvatuk:sen edistämis,een käytettäväksi
24971: 5-115 % j1a asianomaiselle yhtymälle 10--
24972: 2 §. 215 % Sl8ll mukaan kuin sisäasiainminis-
24973: Luvan vedonly~önn:m toimeenpanemi- :teri luvan ~vedonlyönnin toimeenpanemi-
24974: seen my,öntää, maatalou~hallitusta asias- seen my.öntäessään määTää, sekä loput
24975: ta kuultuaan, harkintansa mukaan si- täysissä marlmilssa vedonlyönniSISä voit-
24976: säasiainministeri jo~o ,erityistä kilpailua tane~e suhteellisesti panoksien suuruu-
24977: varten tahi määräajaks~i, enintään kol- den mu~roan, osamaTkkcojen laugetessa
24978: meksi vuodek!Sii ikerralla>an. yhtymälle.
24979: 622 VII1,11. - V edon:lyönti hevoskilpailuissa.
24980:
24981: 4 §. nistä kertyneiden varojen jakoa ei ole
24982: Vedonlyömnmtä; on: tehtävä tilli, josta, toimi~tettu 3 §:ssä säädetyllä tavalla,
24983: paitsi i1Ilnlu ta, tu,lee käydä ilmi, kuka tai määrätköön maaherra vedonly:önnin toi-
24984: ketkä ovat vastaanottaneet ja jakaneet meenpamJan pa'lka tta:van toimitsi!jan
24985: kertyneet varat. Tili kaksin: kappalein asiaa selvitttämään ja virheellisyybiä
24986: ynnä maksuku.iJtti siitä,. eUä vrul:tiolle tu- oikaisemaan; ja tulee maaherran valvoa,
24987: leva osuus 001J suoritettu lääninrahas- että toimitsija asianmukai:sesti: täyttää
24988: toon, jätetään: \kaihden kuukauden kulu- tehtävänsä.
24989: essa vedoniLyönnh1 toimeenJpanemisesta Oikeus anoa maaherralta edellä mai-
24990: sen paikkakunnan maistraati!Lle tai nittua toimitsijaa määrättäväksi on
24991: kruunun:nimismiehel[e, jossa vedon- myöskin sillä, joka on ottrunut OS'aa ve-
24992: lyönti on toimeenpantu. donlyönHi:n, sekä y:le,i:seHä syyttä,jä:llä.
24993: Vastaanotettuaan tilin vedonlyönnis:tä
24994: on maistraatin tai kruununnimismieJhen 6 §.
24995: :viipymättä toimitettava toinen kappale Joka toimeenpanee seH,a:ise:n vedon-
24996: tiliä sen läänin maruherralle, jossa ved'On- ly.önn:illl, jota täs:sä laissa tarkovteta,an,
24997: lyöntti on .pantu toimeen, ,sekä pidettäV'ä ilman asianOililais:ta -lupaa taiJ laimin-
24998: toinen yleisön nähtävänä. lyö 4 §:ssä säädetyn tilivelvol'lisuuden,
24999: rangaistakoon, jos rikoksesta ei muualla
25000: 5 §. ole antkarampaa rangaistusta säädetty,
25001: Maa'her~an asian~a 0011 alaistensa polii- enintään sadialla päiväswkolla.
25002: siviranomaisten avulla tarkoiu va'lvoa
25003: läänissä pidettävien: vedonlyöntien toi- 7 §.
25004: meenpanoa. Jos 4 §:ssä mainittua tiliä Tarkemmat määrä;ykset tämän lain
25005: ei ole tehty, tai jos !Se: on puutteellinen, soveltamilses·ta annetaan a:se,tuksella.
25006: taikka jos havaitaan, että vedonlyön-
25007:
25008:
25009: He1singi1Ssä, 16 päiväniä toukokuuta 1924.
25010:
25011:
25012: Pekka Kopsa. Pekka Saarelaineu.
25013: Mikko Piitulainen. Ilmari Auer.
25014: August Raatikainen. Ernst von Born.
25015: Knut Molin.
25016: 623
25017:
25018: VW,12.- Anom. ehd. n:o 22.
25019:
25020:
25021:
25022:
25023: Mannermaa y. m,: Hallan tuhojen estämistä tarkoitta-
25024: van yhtenäisen suunnitelman laatimisesta vesiperäis-
25025: ten alueiUen kuivaamiseksi.
25026:
25027:
25028: EJ d u s k u n n a }, l e.
25029:
25030: Kokemurosen mukaan ovat hallan ai- ten poistamiseksi; sillä niin tarpeellisia
25031: heuttamat katovuodet aina uhkaavana kuin tilapäiset avustustoimet kadon koh-
25032: vaaran p.ääelinkeinoHemme ja samalla druttua ovatkin, on sy.itten poistaminen
25033: koko kansamme taloudelliselle hyvin- tässäkin runa tärkeintä seurausten poista-
25034: voinnille. mise!ksi.
25035: Jo hallan uhkru lamauttaa viljelijän ha- Vesiperäiset maat ovat hallanpesiä.
25036: lua j-atkuvilin ponnistuksiin vil~elysten Sellaisten maitten !kuivaaminen on var-
25037: la;a,tien tamiseksi. min keino !hallan poistamiseksi.
25038: Tapahtunut •kato on aina yleinen maan- Tämä on aina tunnustettu,, ja soitten
25039: vaiva, sitä vaikeampi, mitä laajemmalle kuivarumista on kyllä jatkuvasti harjoi-
25040: haHa ulottuu. Suuret kansanryhmät jou- tettu. Paitsi yksityisten toimittamia
25041: tuvat ahdinkoon, kuntien ja muitten pai- kuivaustöitä, joilden hyöldyllinen vaikutus
25042: kallisten yhdy&kuntain talous sekä kaik- erinäisten 1paikkakuntain varmistami-
25043: kinainen silitä riippuva yleihyödyllinen seksi hallaa vastaan on ilmeinen, on ny-
25044: toiminta häiriintyy. Kun pyritään siir- kyään kolmenlaista va!ltion osaltaan kan-
25045: tämään ainakin osa hallanv:a!hing10ista nattamaa tämän suuntaista toimintaa:
25046: koko k·ansan kannettaviksi, kärsii koko Vesiperäisten mailtten kuivaus, joka ta-
25047: vaiti/ontalous därkytys•tä, joka yleisen ja pahtuu yksityisten alotteessta ja valtion
25048: varsinkin usea:mpina vuosina uudistuvan avustuk,sella: metsähallituksen jolhtama
25049: kad'On johdosta voi käydå kylläkin tuntu- ja mertsänihK>i:doUisia näiköikoihrti•ar tarkoirt-
25050: vaksi. Ja kun isoja rahrumääri.ä virtaa tava kuivausty1ö sekä valtion avustama
25051: viljanhintana ul!komaHle, vaikeuttaa se asutustoiminta. KaikeHa tällä toimin-
25052: raJhanarvon py.sy,mistä vakavana, ·josta crralla on lillerkiltyksensä, mutta osaksi se,
25053: taas johtuu vaikeuksia teollisuudelle, mikäJli rHppwu yksityisten alotteesta, dlää
25054: kaupalle ja kaikelle tuottotoiminnalle. yksityisistä kannattavaisuuslMkelmista
25055: Viimevuotinen halla, vaikkakaan ei ai- rii:mmvaksi, osa'ksi se eri tarkoitusperiä
25056: van yleinen, on jälleen kääntänyt huo- ajavana. jää epäyhtenäiseksi, osaksi taas
25057: mion täfuän asiaan. se liikkuu siksi suppeissa rajoissa, ettei
25058: Kaikki voitava tulisi tehdä hallan sy.it- siihen pitkinä!kään aikoina ja tkettuna si-
25059: 624 VII1,12. - V esiperäisten maiden knivaaminen.
25060:
25061: säily yleinen vesiperäisten maitten kui- simman pian ja kun itsenäinen ase"
25062: vaaminen hallojen poistamiseksi. Olisi mamme sekä valtion nykyinen raha-
25063: varmaan eduksi, että myös mainitut kol- asiallinen tila tekevät alottamisen tähän
25064: me toiminnamhaaraa, jotka nY'kyään t~a aikaan mahdolliseksi.
25065: pahtuvat ~erillisinä ja ilman yhtenäistä Vruikka kuivaustyö tapahtuu hallan
25066: suunnitelmaa, tulisivat toirmitetuik,si torjumiseksi, eikä suoranaisesti viljelys-
25067: yhtenäisen suunnitelman mukaan. tarkoituksia varten, tulee siitä mitä suu-
25068: Soitten järjestelmällinen kuivaaminen rin hyöty sekä ~viljelykselle että metsä-
25069: ma,asamme on suurisuuntainen tehtävä. taloudelle. Kun suuret suot, jotka kui-
25070: Varsinaisia suoalueita on SuomeSISa noin vattumakaan tosin eivät ole vUjelyskel-
25071: 10 miljoonaa hehtaaria, noin 31% maan poisia, mutta ihallanpesinä ovat viljelY'k-
25072: pinta-alas,ta, ja on siitä määrästä val- sille laajalti turmiolliset, saadaan kuiva-
25073: tion omistamia 'Soita noin 6 miljoonaa tuiksi, lisääntyvät viljelysmahdolliBuu-
25074: hehtaaria, siis enempipuoli; loput 4 mil- d:et sumesti. Varsinaisia viljelyssoita
25075: jonaa ih€ihtaaria yksityisten. Että ijä,rjes- tulee 'kuivatuista 'alueista yhä laajene-
25076: telmälliseen ~ja 'laajasuuntaiseen ikuivaus- vassa määrässä, ja asutustoiminnalle
25077: työhön ha.llojen :poistamiseksi ennem- avautuu yhä uusia aloja. Sitäpaitsi
25078: min tai myöhemmin on ryhdyt<tävä, on suojaa jatkuva kuivaustyö tehokkaasti
25079: katsottava varmaksi ja valtion velvoitus metsiä soistumiselta, jok~a nykyään mo-
25080: järjestää ja 'raihoittaa tällaista työtä nin paikoin suuresti vaarantaa met-
25081: johtuu, paitsi teihtävän yleisestä tär- siämme. Täten tulevat kuivaukseen si-
25082: keydestä j~a yk,sityisten voimattomuu- joitetut varat vähitellen takaisin moni-
25083: desta näin suurisuuntaiseen tehtävään, naisina, yhä lisääntyvinä arvoina.
25084: siitäkin että valtio omistaa valtaosan On selvää, että loojain vesiperäis.ten
25085: maan soista. Vertauksen vuoksi maimt- maittemme kuivaus tulee vaatimaan pit-
25086: ta!koon, että Ruotsissa, jonka olot tässä kiä aikoja ja suuria varoja. Tärkeätä
25087: lähinnä omia olojamrme vast,aarvat, on jo on, että tätä työtä, kun kerran siihen
25088: useamman vuosikymmenen ajan ollut ry1hdytään, tehdään jatkuvasti ja yhte-
25089: lain muodossa kåy,tännössä ihallojen !tor- näisesti, määrälperäisen teknillisen ja ta-
25090: jumiseksi järjestelmä, jonka mukaan loudel'lisen suunnitelman mukaan.
25091: valtion suot kuivataan k01lwnaan v~altion Vaikka erinäisiä tätä tarkoittavia eh-
25092: varoilla. Thsityisten omistama:in soitten dotulkBia on tehty viimeisten vuosikym-
25093: kuivaamiseen valtio antaa apurruhoina menten aikan:a, puuttuu vielä yhtenäistä
25094: puolet 1mst~annuksista, toiset puolet ha>l- selvitystä siitä, minkä adan kuluessa,
25095: pakorkoisina lainoina. Tämä kai.®ki hal- missä järjestyksessä ja millaisen talou-
25096: lan torjumiseksi; kuivaarmisesta vildelys- dellisen suunnitelman mukaan vesi-
25097: tarkoituksiin on sieHä voimassa eri sään- peDäisten maittemme lmivatus voi ta-
25098: nökset. Meillä on tällaiseen toimintaan pahtua. Sellaista selvitystä aluksi tar-
25099: ainakin yMä suuri syy 'kuin Ruotsissa ... vitaan.
25100: Kun tehtävään meillä ei vielä ole Ehdotamme siis kunnioittaen Edus-
25101: suunnitelma11ise,sti ryhdytty, on 1Siihen kunnan ~anottavaksi,
25102: ryhtymiseen nyt sitä suurempi syy, kun
25103: tehtävän tärkeys, pitkä~,ikaisuus ja laa- että H allitu.s ensi tilassa valmis-
25104: juus vaatii alottamaan sen mahdolli- tuttaisi ja Eduskunnalle esittäisi
25105: VIII,12.- Mannermaa y. m. 625
25106:
25107: hallan tuhojen estämistä tarkoitta- maamme vesiperäisten alueitten
25108: van yhtenäisen suunnitelman kuivaamiseksi.
25109:
25110: Helsingissä, toukokuun 16 päivänä 1924.
25111:
25112:
25113: J. A. Mannermaa. Eino Tulenheimo.
25114: Juho Kinnunen. Paavo Virkkunen.
25115: E. A. Turja. Tuomas Wanhala.
25116: 0. H. Jussila. E. N. Setälä.
25117: Artturi Hiidenheimo. F. V. Härmä.
25118: A. H. Saastamoinen. Lauri Pohjala.
25119: Mikko J askari. Vilho Nikkanen.
25120: A. A. Neitiniemi. Juho Rannikko.
25121: Oskari Heikinheimo. Herman Pojanluoma.
25122: Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
25123:
25124:
25125:
25126:
25127: 79
25128: 626
25129:
25130: VID,1s.- Anom. ehd. n:o 23.
25131:
25132:
25133:
25134:
25135: Niukkanen y. m.: Valtion sitoutumisesta ostamaan uu-
25136: dismaahan vuosina 1925-1926 kylvetyn ruis-, ohra-
25137: ja kaurasadon.
25138:
25139:
25140: ]) 'd u s k u n n a ll e.
25141:
25142: Viitaten 1922 vuoden v3!ltiopäiville jä- han vuosina 1925 ja 1926 kylvetyn
25143: tettyyn anom. ehdotukseen N :o 107 liit- ruis-, ohra- ja kaurasadon ja mää-
25144: tyviin tperusteluihin (Liitteet siv. 405), räisi sille minimihinnaksi, v. 1925
25145: esitämme kunnioittaen kylvetylle rukiille 3: 50, ohralle
25146: 2: 50 ja kawralle 1: 50 kilolta sekä
25147: että Eduskunta päättäisi kehoit- v. 1926 kylvetylle rukiille 3:-,
25148: taa haRitusta ryhtymään toimen- ohralle 2:- ja kauralle 1:25 ki-
25149: piteeseen joUa V amo sitoutuisi lolta.
25150: tarjottaessa ostamaan uudismaa-
25151:
25152: Helsingissä, l3 p:nä toukokuuta 1924.
25153:
25154:
25155: Juho Niukkanen. Eino Tuomivaara.
25156: Anton Vertanen. Albin Manner.
25157: E. M. Tarkkanen. Vihtori Vesterinen.
25158: Viljami Kalliokoski. August Raatikainen.
25159: Emil Lautala. Tyko Reinikka.
25160: P. Saarelainen. Antti Kuisma.
25161: Eino E. Heikura. Kaarlo Hurme.
25162: Elias Tukia. M. Makkonen.
25163: N. Pelttari.
25164: 62'r
25165:
25166: Vill,14,- Anom. ehd. n:o 24.
25167:
25168:
25169:
25170:
25171: Hiidenheimo y. m.: Määrärahan myöntämisestli Osuus-
25172: kassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiölle osuus-
25173: meijerien rakentamista varten.
25174:
25175:
25176: ]) d u s k' u n n a.ll e.
25177:
25178: Valtion toimesta on mei·lilä edistetty hannet entiset torpparit ovat ·saaneet ti-
25179: osuusmeijerien syntymistä myöntämällä lansa itsenäisiksi, on heidän menest.ymi-
25180: edullisia lainoja meijerien rakenta- sensä ensi.mäinen ehto, että he saavat
25181: miseen aina v:sta !1874 rulkaen, jolloin karja;taliOus>tuotteensa muut.etuiksi edruJ.-
25182: perustettiin ·erikoinen Meijerilainara- lisesti rahaksi; koska karjan tuottama:
25183: hasto siirtämäl'l:ä siilhen 35,000 markkaa tulo Oll heidän pääasiallisin VaT!Sinaineru
25184: varoja. Rahastoa on vuosien k'llluessa tulolähteensä. Se ei taas voi trupahtua:
25185: useampia ikertoja lisätty,, huomattavim- eduJJJ.isesti :iJlman osuusmeijeriä. Mutta
25186: min v. 1004, sen jälkeen kun osuusmei- monet aikaisemmin toimineet osuusmei-
25187: jerien perustaminen oli päässyt vauhtiin. jerit ovat kuluttaneet :lO[)p!llun koneis·
25188: SiUoin siirrettiin ~ahastoon 2,000,000 tonsa: j.a rakennuksetkin ovat usein
25189: markkaa, samalla kuin lainaehdot uudis- uudistu'kseu tarpeessa, jotta voitaisiin
25190: tettiin ajanmuka>isiksi. Vv. 1904-1906 valmistaa ens.iluokkaisia tuot.tei·ta. Ja
25191: myönnettiin rahastosta iLainoja lähes 100 laajat syrjäkulroat, jopa usea>t rintapitä-
25192: uu.deH:e osuusmeijerille noin 2,1200,000 jätkiu ovat vieilä ol1l.eet kokonaan 'ilman
25193: ma'I.'kkaa ja vv. 1907~1910 läihes 60 mei- a•j.anmukaistå osThusmeijeriä.
25194: jer:iJI:le noin [1,500,1000 markkaa. Sen jäl- N ykyäJän tuloo · :a:lanmukaisen ·os:m:rs-
25195: keen on ;valtion vaUtön ·lainaustoiminta meijerin rrukelllta:minen ja sisustaniinen
25196: täUä alaHa ollut melkein kokonaan sei- nHn kaJlHiksi, että' monien · aikaisemmin
25197: sauksissa. toiniineitteiJ.J osuusmeijerien on ollut var-
25198: Uuden suunnan sai osuusmeijerien pe- sin vaikea selvitä ,asiast•a 1lman edullista
25199: rustamisen edistämistä tarkoittava lai- valtiolainaa. Muutamien vuosien ku-
25200: naustoiminta ov. 1923, jolloin se siirrettiin luessa trupafutunut rruhanarvon alenemi-
25201: Osuu:skasso:jen Keskus.lainar,ahasto-Osa- nen vähensi uudistamista varten kerätyt
25202: keyhtiön hoidettavB!ksi. TäUöin myön- rahastot 'lll.El1lkein olemattomiin, doten
25203: nettiin Keskus'Jiainara!hastolile t.arkoituk- kerätyillä ja ailka1semmin meijerin ra-
25204: seen käytettäväksi 5;000,000 markan kentamiseen r.iittäviHä ll'ahasto~lla ei ole
25205: laina. Kuluvana vuonna myönnettiin enää sa:nottavrua merkitystä. Ja vielä
25206: ~t.a:rkotu~seen 2,500,000 markan [isä;laina. va:ikeammrussa asemassa ova·t uudet vasta
25207: Viime vuosina on kysymys ruusien perustetut tai perustettavat osuusmei-
25208: osuusmeijerien aikaan saamisesta tuillut jerit. Kun useimmat niistä toimivat syr-
25209: erittäin polttavaksi. Kun kymmenet tru- jäseruduilla, on niiden truvattoman vaikea.
25210: 628 VIII,14. - Määräraha osuusmeijerien rakentamiseksi.
25211:
25212: öaada .tarvittavaa peruS[)ääomaa hanki- kään riitä tyydyttämään kysyntää. Ja
25213: tuksi. Vähävaraiset karjamJo.Illistajat ei- jos Keskruslainarruhaston täyttyy lakkaut-
25214: vät kykene sitä hankkimaan, eikä lai- taa 'lainojen myöntäminen, on siitä seu-
25215: nansaantimahdollisuuksiakaan ole. Sen rauksena, että useat tänä vuonna raken-
25216: vuoksi on useimmi.ss,a tapauksissa osuus- nettaviksi suunnitellut meije,rit jäävät
25217: meijerien aikaansaamisen ·ehtona, että se raiken tamaJtta.
25218: voi saada osan ta·rvittavas,ta pääomasta Siitä huolimatta, että Keskuslaina-
25219: laina;ksi valtion varoista kohtuulli.sel1a rahaston myöntämäit lainat ovat oLleet
25220: korolla. suhteellisen pieniä, vain llJOin 40~ %
25221: Keskuslainarathastosta saamamme tie- mel:Jerien rakennuskustannuksista, on
25222: don mukaan on Keskuslainwraillaston niillä ollut huomattava merkitys osuus-
25223: 'tarlmtusta varten saama,sta 7.,600,000 meijerien syntymiselle. Tieto siitä, että
25224: markan !lainasta myönnetty tähän ainakin osa iarvittaAvasta rpääomasta saa-
25225: saakka lairuoda 49 osuusmeijerille daan vakamtettuna lainana kohtuulli-
25226: 6.502,000 markikaa. Kun varoja on ollut sena fkoroHa, on omailiS>a Tohkaisemaam. .ja
25227: kovin väill.än, ja !lainat sen V!Uo:Ui on täy- ponnistamaan tarvittavien lisäv&rojen
25228: tynyt supistaa pienemmiksi kuin olisi saamiseksi muiilta truhoi:1ta. Ja täten syn-
25229: ollut suotayaa.. on Kieskuslainarahasto t-yvä lluottamus on omansa mt.tämään
25230: ollut pakotettu myöntämään osaksi karjanomistajat entistä lukui.sammin
25231: näille, osa;ksi 22 sellaiselle meijeriJJ.e, OBuusm.eijerin YilillPärille, mistä on seu-
25232: joilile •ei huokealkorkoista Laina.a ole varo- rauksena toiminnan menest-ymin-en.
25233: jen .puutteessa voitu myöntää, yhteensä Sitä varten, ;et.tä Keskuslainarruhasto
25234: y:li 3,600,000 ma.rklkiaa korkeampikor- voisi myöntää ja tlkuvasti lainoja osuus-
25235: koisi.a [ainoja muista 1käytettävänään meij-erien raken,tamista varten, ja jot.ta
25236: olevista varoislta, joten lainoja on il.mitk- haita:hl.inen :pysälhtyminen osuusmeijerien
25237: kia.an yli 10,rl!Oo;ooo markkaa. Jälel,lä on perustamisessa väJ tettäisiin, anomllle
25238: :siis käyttämättä v&rsin.aisia meijerilai-
25239: navaroja :vain vajaa 1,000,000 markkaa. että Eduskunta päättäisi kehoit:-
25240: Ratka·i•semaita on .tällä hetkellä 114 !hake- taa H aUitu.sta ott(ffl'/;())Un kuluvan
25241: musta, doidlen määrä 00 lähes a,500,000 vuoden lisä'l'nenoorvioon 3;000,000
25242: martkkaa. Lainaa lroskevia kyselyjä ja markkaa lainattavaksi Kes/i;u$lai-
25243: tiedusteluja saaApuu ~skuslainara'has narah«stolle uusien osuusmeijerien
25244: toon ~artkwvasti, joten on i,lmeistä, että rakentamista ia vanhojen uudiS'ta-
25245: käytet.tävissä olevat varat eivät miten- miJsta varten.
25246:
25247: He1sing,issä, 16 p:nä toukokuuta 1.924.
25248:
25249:
25250: Artturi Hiide:ah~imo. JUho Rannikko.
25251: O&k. Ansh. Sjöstedt-Jnssila. Herman Pojanluoma.
25252: Kalle Kir:ra.
25253: 629
25254:
25255: VIII,t5.- Anom. ehd. n:o 25.
25256:
25257:
25258:
25259:
25260: Pelttari y. m.: Oulun lahjoitusmaapeltojen omistajien
25261: oikeuksien turvaamisesta.
25262:
25263:
25264: E d u s k u n n a ll e.
25265:
25266: Perustaesaaan Oulun kaupungin 1605 niil~e yhteisesti haetiiin ja annettiin
25267: ja antaessaan 26 päivänä lokakuuta la:kihuudot. Kun viljelyspalstat tulivat
25268: 1610 päivätyn etuoikeuskirjan kuningas irralllisiksi, niin siitä luonnollisena seu-
25269: Kaarle XI teki samalla maalahjoituksia rauksena oli se, että lakihuudot lhaettiin
25270: porvariston eduksi. Kun sittemmin por- ja annettiin niille erikseen. Myöntäes-
25271: varisto lisääntyi tehtiin sille uusia maa- sään lakihuutoja oikeus oli luonnollisesti
25272: lahjoituksia. Kun tarkastetaan yllämai- vakuutettu siitä, että hakijalla oli omis-
25273: nittuja kaupungin peruS'tamis3)siakirjaa tusoikeus viljelyspalstaan. Lähes kolme-
25274: ja etuoikeuskkjaa, niin ei voi tulla mi- vuosisataa on viljelyspalstoi!lle myön-
25275: hinkään muuhun tulokseen kuin että netty laki!huutoja, kaupungin ryhty-
25276: lahjoitukset ovat tehdyt porvari1stolle va- mättä mihinkään toimenpiteisiin voit-
25277: kaalla omistusoikeudella. Kuninkaan taakseen huuda'tettuja alueita itselleen.
25278: suunnitelmaillisena tarkoituksena oli tällä Tämä on todistuksena siitä, että kau-
25279: toimenpiteellä se, että hän erikoi,sesti punki, pitäen pyhänä ja kunniassa yllä-
25280: suosimalla porvareita saisi porvarisluo- mainittuja perustatmisa;siakirjaa ja etu-
25281: kan vaura·stumaan ja pysymään pe:rus- oikeuskirjaa, katsoi lähes kolmen vuosi-
25282: tettavassa kaupungissa. Tämän tälhden sadan ajan viljely,salueiden elin. k. lah-
25283: katsoi kuningas tarpeelliseksi m. m. joitusmaapeltojen kuuluneen omistusoi-
25284: maalahjoituksilla kiinnittää porvarit keudeHa niiden haltijoilla. Oulun kau-
25285: kaupunkiin antamalla heille tontteja punki itsekin aina kaupungin perustami-
25286: asuntotarkoituksiin ja maa-alueita vilje- sesta saakka eli noin kolme vuosisataa
25287: lystarkoituksiin. on siis ollut yllämainittua mielipidettä.
25288: Aluksi olivat tontit ja viljelysalueet 'Tässä yhteydessä ansaitsee mainitse-
25289: yhteen kuuluvia sikäli, että niitä ei voitu mi:sta eräs Vimmerbyn kaupungissa
25290: erikseen myydä, mutta kun tulipalot hä- Ruotsissa v. 1910 esiintynyt oikeusta-
25291: vittivät kaupungin, joutuivat tontit se- paus, jossa mainittu kaupunki ajoi häätö-
25292: kaisin, jotta ei voitu enää määritellä, kannetta erästä täydelleen Oulun lahjoi-
25293: mihin tonttiin tmikin viljelyspalsta kuu- tusmaiden luontoista maata omistavaa
25294: lui. ViljelyJSpalstoja alettiin pitää irralli- kaupungin a:sukasta vastaan ja jossa ju-
25295: sina ja ·ruvettiin sellaisina myymään ja tussa Ruotsin ylin oikeus antoi kanteelle
25296: muillakin oikeustoimm1a luovuttamaan. hylkäävän päätöksen. SaJmoin seHttävää
25297: Kun tontit ja viljelyspalstat alussa oli- tälle kysymykselle on se päätös, jonka
25298: vat yhteen kuuluvia, niin oli selvää, että Keisarillinen .Senaatti antoi eräässä Ou-
25299: •630 •VIII,15. - Oulun lahjoitusmaakysymys.
25300:
25301: 1un lahjoitusmaajutus·sa v. 1909·, jossa neita ja avutttomia taloudellisesti ylivoi-
25302: päätöksessä Senaatti palautti asian Ou- maisen va•stapuolen edessä. Hädässään
25303: lun kaupungin maistraattiin, koska ei ovat he kääntyneet jo kolme eri kertaa
25304: asiakirjoista selvinnyt ,onko se tila, jo- maan Hallituksen puoleen, viimeksi v.
25305: hon puheenalainen pelto kuuluu, lalhjoi- 1922 pyynnöllä, että Hallitus asettaisi
25306: tettu kaupungille täydellä omistus- ja komitean, joka antaisi varman lausun-
25307: käyttöoikeudella vai onko kruunu luo- non Oulun n. s. lahjoitusmaiden todelli-
25308: vuitanut kaupungille ainoastaan tilasta sesta omistusoikeudesta. Mutta ei tämä
25309: suoritettavan veron". Myöhemminkään viimeinenkään vetoumus maan HaHituk-
25310: ei kaupunki ole voinut omistusoikeuttaan seen antanut aihetta miihinkään toimen-
25311: näyttää kysymyksessä olevaan maahan. piteeseen.
25312: Pitkien va1m.i·stelujen jälkeen on Oulun Koska seurauksena niistä toimenpi-
25313: kaupunki aluksi houkuttelemisilla ja sit- teistä, joiihin Oulun kaupunki on ryhty-
25314: temmin uhkauksilla sekä vihdoin oikeu- nyt kysymyksessä olevien lahjoitusmaa-
25315: denkä;ynnin kautta rY'htynyt peltojen peltojen omistajia vastaan, olisi luotta-
25316: omistajilta vaatimaan näillle laillisten muksen .järkkymin:en lakiin ja siihen pe-
25317: saantojen kautta ja omistusoikeudella rustuvaan oikeusturvaan, saamme täten
25318: siirtyneitä peltoja itselleen. kunnioittaen anoa,
25319: Näin ahdistetut vähävaraism peltojen
25320: omistajat, ollen suuren osan ainoat varat että Eduskunta kehoittaisi Halli-
25321: kalliilla hinnalla ostamrssaan ja pitkä- tusta ryhtymään kaikkiin niihin
25322: aikaisella työllä hyvään kuntoon saatta- toimenpiteisiin, jotka ovat omiaan
25323: missaan pelloissa, ja jotka tulevat menet- turvaamaan kysymyksessä olevien
25324: tämään omaisuuteUJSa pitkäaikaisessa oi- Oulun lahjoitusmaapeltojen omista-
25325: keudenkäynnissä, ovat aivan masentu- jien laillisia oikeuksia.
25326:
25327: Helsingissä, toukokuun 16 päivänä 1924.
25328:
25329:
25330: Niilo Pelttari. K. A. Lohi.
25331: Kusti Arffman.
25332: •• ••
25333: VALTIOPAIVAT
25334: 19 2 4
25335:
25336:
25337: LIITTEET
25338: IX
25339: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS..
25340: KUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
25341:
25342:
25343:
25344:
25345: HELSINKI 1924
25346: VALTIONEUViOSTON llRJAPAINO
25347: A.
25348: Työaikaa koskevia eduskuntaesitys- ja anomusehdotuksia.
25349:
25350:
25351:
25352:
25353: 1'
25354:
25355:
25356:
25357:
25358: 80
25359: 635
25360:
25361: IX,1. - Edusk. esit. n:o 42.
25362:
25363:
25364:
25365:
25366: Saastamoinen y. m.: FJhdotus laiksi merimiehen työ-
25367: ajasta 26 p:nä huhtikuuta 1924 annetun lain 3 §:n
25368: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
25369:
25370:
25371:
25372: S u o m e n E d u s k u n u :a, 11 e.
25373:
25374: Sittenkun viimeksi koolla ollut Edus- Iastatilavia alu1k1Sila siil'telemäsS1ä. Työ ei
25375: kunta oli an·tanut vastauk•sensa Hallituk- näissä aluiksissa sii!Jti ole l'fruskiaatla, sillit
25376: sen esitykseen laiksi merimiehen tY'ö- työssä tulee aina tunnin !tai pall.'iil .tUJUn:Ln
25377: ajasta on 'TiasavaHan Presidentti vahvis- seistoniJa-aiikoja j:a lhina ustyönlkim. aåikiana
25378: tailut sanotun ,I,ain 26 P'äivänä viimeksi oViat Vlarsiooiset merimiJelreit mti:lJtei jou-
25379: kulunutta huhtikuuta määräten kuiten- ten, pääftön tia loonoonkäyt1Järl1äm, jotka
25380: kin s:amalla, että 1l:aki astuu voimaan 1 ovat tty.öaik,aJ1ain mäJäJräys1Jen uJJktOpuo-
25381: päiv:ämä .tammikuuta 19Q6. Lain 3 §:n mu- lella, j.ouJtues·sa 1olemaan kiolkto ajiWil. vas-
25382: kaan on latki sovellettava kaikkiin hinaa- tuunailiaisleissa työssä.
25383: ja-, sisävesi- ja rannikkoaluksiin, jotka ~~ön tl11elppoU11Jta toid:isrtaa m. m. se
25384: ov,a;t y<li 19 brut.torekist·eritonnin vetoisia, seil.dm, että tälLaisiin satamaJhin.Jwadiin on
25385: sekä 100 bruttorekisteri1Jonni:n vetoi- lu:kuiiS!asti enemmän l!lrell'imi,ehibi pyrki-
25386: suutta :suurempiin purjealuksiin sekä viä, kuin :niilhin 1JaJrvitaam, pa1klk.oj1en ole-
25387: proomuihin, joita ei käytetä ainoastuan m~trtla siWti rt;ruva1Jlis,ta kiorlkteampiJa. Jos
25388: lHkentoos,een Suomen alueella joko koko- jo~us t:apahltuuikin, että mielsten IOll pari
25389: naan tai osittain sijaitsevilla sisävesilLä kolme v:worolmru:tta oltaVJa laiJn sanJaiiiluo-
25390: tai Suomen alueena rannikilwliikentee- don mukaan yhrtämitt:aisessa työStSä, km·-
25391: soon. vaa Sielll. twas hiljarlsempi ja miltei työtön
25392: Kun m. m. llmilkiki i1ru<;;~taustöihin ikäy·tet- a&a. Lastausty.ö iOU lisälksi riippu'V'ainen
25393: tävät hilnaalj;a-1alubet Vleiloisuudeltaan ilmastosuthrtJeislta. ~aullliilla iJrrnlaJllia tulee
25394: täyrt;täV1ät [9 lbrutt<mekis.tell.'iJtonnia joutu- sen ,t'aP'ahitua m!opewsti jta kte!silrey.tymä't!tä,
25395: V1aJt ne lain mä~äysten aLaisilk1si. kun1se tuuLisella sääliliä siltävastoin on ko-
25396: Näiden ityiÖ on ikniltJenkiln vall.'s:Ln epä- konaan :ke~~eyitet1Järvä.
25397: säännöllistä j;a :su:ornstaan rii•PPUIV·a las- .TuJklkiten hinauksessa tu:loo uusi 1aJki
25398: tattavren alusten lullmmääDästä. Kiirei- myÖSikin ltuottalmaan vaikeuksia. Sillä
25399: senä ,aikana tulee niidoo oHa kuJ.ussa Yliil- hina;ajalaivaim., j:otka ,l:uinaavat rtukki1aut-
25400: päri VtUJO\I.'okaulden lastausproomuja ja toja, tuil!oo suotuisaill ilman sattutEl!StSa työs-
25401: 636 IX,1. - Muutoksia merimiehen työaikalakiin.
25402:
25403: kenneHä y:mpäri vuorokauden, kun taas rastojen tiJ.avuUJtta, Olte1taan pois lisäväes-
25404: tuulisallia säälllä ne saavat odiQttaa toi!Si- töUe eli 16 henikilöi1le Vla:aJdJittu iilmruti11a eli
25405: naaJil Vliåikion, il:Joisi.nlruan enemanämkin päläB- 16 nettorekisteritonnia, on rteknillinen
25406: täkseen j~aanaJan ma'tk:ruansa. Näihin mahdottomuus edessä. Vaikka .ruluk.seen
25407: täy,tyy siis ddkio roiJtra:a kJolcrnivuor.ojärjes- ei varattai.si ollenkaan polttoainetilaa, on
25408: telmä käy!iJänltJöön trui 10n JJ.imaajaJiaivruin puuttuvaa irlmiaitilaa mrubldioton saada,
25409: lukUIIllääirä lisäJttä:vä !kolimi.nlklertaiseksi siHä tÖ!mä ei käy edes päiniSä pä:älJlysra-
25410: nylkryisestälän, m:irtlkä molemmat vailhtoeh- kennruBita suurenrlJrurn:aJ1la, raJlnJk.sen mene·t-
25411: dot hleVIaJt rainalkim parin vuoden ajan tämälttä merikrelpoisuuttarun. Päällysra-
25412: oleliUaJan malhdiotltJOOll.lait toteu11trua. Tuk- 1\:ennu!klset eivrält nimirtt!Jäin s;aa hinruaj:a-
25413: kien uitto ja 1aUittaus resim. Saimaan ra.n- lruiv3Jssa ollra k·eskreihlä !laivaa sidraiilserv:an
25414: noilta ISoomenillahrdlelle tu1ere tämäln takia hinausik:oulkun pEIDäpruoiLeHa. Asemaa ei
25415: myröhä8tym.ään ja jä;ä taas J\:rruks·ivuoti- voida myörskrälän ~al'laJntaa siiffiä, että otet-
25416: sebi kulten aiJklalilsemtminkin. Tämä ai- taiJSiin k.äJy;täinltöön sumellll!llll!rut hinaaja-
25417: heruttaa sen, e.ttä sl]f111"1et p~varalri.ilk lai v.at, siHä satamaJhinaaj ruin tu~ere olla
25418: keet \i'oUJtUJVaJt sUJorittamJaJan ilrok10 lii!ke- pienirä, ailirtai,ssa kUilkuvresissä niopea'Sti
25419: kapitaJrulillleen yhden v:wo!den lii'keik!oii.'OIIl, liikkuvi'a ,aJluJksia, jlotta vtahln(lmöen vaara
25420: heidän taVIamnsra Ja:atu huononee, P'Uiden :oli<si pi>enin. Jos :tlllruS hinaa\ia:1:aiv:oden lu-
25421: hulklkaamisPII.'QISiffilt'tti suooenee ja ikaiiken kumäärää JJisä!ttäisiin vrastruarvasti, astuu
25422: tämän lisäksi ruirlltokustannulksat kras- esiin ·taloudellinen mahdottomuus, sirll.ä
25423: v•avait. ensiks.i!kääin ei lJruirvlanva;rUJstatii!Lliacrnme ole
25424: Jos nyt kysym.yksersrsä olevan lain 5 § :n pääQIDia liJsräJtä laiv~.toaaJU yhtäik!kiä klol-
25425: m~aisesti tälilaisiim lb.inaa\ira-ailuksiin kii- miDJkrentaisffi\:så. ja riloiseksi, vaiiklkra olisi
25426: reeliliisi1Jen ,tyröaik~ain rtaikia rtufulti ottaa krol- pääJOOll!ialldn, on se maJhidQton ybJtä:krkfuä to-
25427: minikreil'\taiirnJen :väelsitö, krun ·n~ ovat yhtä- tenrttaa, rsilllä meidän ilaiiVraltekllkikrunme
25428: mittaisesti ik.aihden per,äJkOOäisen vUIOiiolmlll- eivät ikyllmne miitä edes ~iJSSIR kio11m.ressa-
25429: den :kuilll!easa ,,:kuluSS!a" enemmän kuin kaan vUJoidJessa raJk,enrtarrnaan.
25430: kaiksiiktymmen'täneldä ·truntia, on ·tuolle ,Saim:rurun [kloDJev;oiiiil.lll.l1a ilmlkevien. ~aJSlti
25431: väestöili1e myöskin vatl.'iattaJVIa wluiksesrsa alusten on hitaan dra vaiva~oisern liiiken-
25432: malk.uu- y. m. pailk~ .e]Ji rtal'ikemncim &llnot- teen yhä vilkastuttua nelj.ävuorokauti-
25433: tuna voimassa olevan kauppa-alus-ase- seksi virunurtta ik.anaJVIall JäpiJkuilllma var-
25434: tuksen mukaan 2r.r05 m.3 ilmatila, mikä ten i!Jrui,n 15 §:n mulk!aJan r~taJVIa iroäyltän-
25435: ihuomioonottaen väliseinien y. m. la:iJt.tei- töön k/olimivuiOrQjäJrje!s.telimä ja kun 3J1uk-
25436: den tilavuus merkitsee käytännössä rn. set jo rov:aJt raJkennetu;t kanawan sralliiii1a:aln
25437: yhden rekisteritonnin henkilöä koihden. su~n !kiokoon, joten suurentrumisen
25438: 'l1ässä 'tmUaan .SiljOil'laBtJaaJn t.akntilili!Seen mabiddllisuUJtta :ei 1ole, ai:heuttrua lisämie-
25439: m:abidJottQIDuuteen. N yjk~n asetusten histön ottaminen n. 15 % vähennyksen
25440: mää:Myikaet 1täY1ttäen 10n Ylksinkerliaå.selle aJ usten kvsrtiltiilassa.
25441: väiestölle v·arudittu iJma,1Ji>1a jro saaUrunut V'ä:estön pal\kait vtalS.tatwrut nykyiiSffin n.
25442: a:ikaam. sen, että IllOin 50 bruttoookriste~ri 40 % laivan lkioloonaålskustaJillnruiklsisrt:a ja
25443: ton:nisen lb.inruaja[aivan ne1Jto-r,erkisteri- aiheUJt:taa umsi itaik:i itälten liiOin 80 % kioro-
25444: tonni'IIllä:ä~ä. mihilll ei ikuui1u klonlciston ja tuksen l.aå~Vlan ik•dki<maisiku.stannuik:sisrsa,
25445: väesltö.n ltilat, 10n ialJentlllllUft 8---U2 itJOillmiin, samailla knrn se VläJhienitää ·laiVlall. k!UJljefi;us-
25446: väesltön !Ollessa n. 9 ihtenlkeä. Jos nyt ky'ik:yä n. rl5 % :lla. Nälmä seilk131t afueut-
25447: tuosta ,nettoo.-elki.Jsteritolnnimä:är.ästä, ;i!oka tavat siis JraihJtiJoloissa B0--90% k'Oih.OialiDi-
25448: osoilbtaa pääa$ii8JSSR ailuiksen pol,ttoaineva- sen. Kun jo nykyiset rahdit ovat Ylä-
25449: IX,1. - Saastamoinen y. m. 637
25450:
25451: Saimaan ["annoiLta Wiipuriii.n haitallisen omiJ.leen siten, etteiviiJt ole aluJksi.truan va-
25452: kanaVIalihlmnteootttakia meilk1ein yhtä suu- kuuttrunoot eivätkä 1aSikentee•t ikim'llm- eikä
25453: ret ikmin irahti Wii[)urista E.ngt1allltiin, tu- kuoJJe,tusik:Mila.nmUiksia vumirtiliään. teh-
25454: lee tilanne uuden ilain ik:au!hta vaTSin sie- dessään. Ntämä a1Juikse,t, vail'Sinikin pur-
25455: tämättömälksi muwternikin jo sangen vai- jealuiksett, joutuVta,t olemaan liilkkeellä
25456: keissta olOISUih.terissa rty·ösilrentteleiVåtlle puu- sUiOttuisilla ilmoilla ja hyvällä tuulella
25457: taVIai'IatooHisuwdelilie. useampiaiki.tn VU!or$ausia perä.ikikiäin, jo-
25458: K uJjetuslmstannuks•ert standiertti.ta kohti ten nåissä mel["i!Illlielhil1e tulee enmmän
25459: esim. Ylä-Sa:Lmaa:lta Uuraa:seoo nousevat kuin 24 tunnin kul!kuaiika kahden pe11äik-
25460: jo noin 350 malrl'k~aa:n smanlde[",ttia kohti käislen vum·otlmuJden kuluess~a. Uuden lain
25461: keskihinnta:n S"tantdiertil.rta larivan sivussa 5 §:n mUk·amn tu~oo näiden senvuoksi
25462: ollessa noin 2,000 mrul'lkikaa. Vai!ntiin puu- myösildn ottaa lisä'VIäiestö jäirj,estääkseen
25463: tavaran kulje1tuS1kustannuks-et nousevat uselllll1JP.ia VlUJ011oja, VloimaJtta ikuitenilman
25464: nykyään noin tl6-00 % kto!klo sen arvosta tehdä USOOIIIliPila maltikioja kuin n~yään
25465: j.a n1ousee tälmä, jos o.teitruan huomioon kään. L~dkian prO!OOD.uja ikosikee laki
25466: propiSi.tt ja hiJomapuwt, 55--60% niitten myöskåm. tuottaen SleiiJ., 1että tt.oise.t puutta-
25467: vieillti-arvosta. J/QS nyfl;, kuten edeUä on varain kouljetusku:sltannuStten hralpenemi-
25468: selvästi toteen näytetty, ku"ljetuskustan- sesta 'niiltä vientisa-tamiin km3ete!ttaessa
25469: nukiS!e!t IlioulsevaJt vielä 80---1100 % :lla, eivät tule'VIat tUJiihibi.
25470: puuttava:railiiikaroot ·enemp.ää ikU!in 1aivan- MrutJkustadailiilkenne sisä'VietSillä .on myös-
25471: -v.rurusltlajlaltikwan ikyktetiOO siltä kleStämä.än. kin ISIUUJI'eslSia määrin riippuva kysymyk-
25472: Loppuden il'opuiksi ma!ksavalt tälmä.n nou- sessä oleva;sta ,JaiJsta. iMatkusttajail.aivat
25473: sun Su01men maa!nJV!iiljehljäJt ja Suomen välittävät liikennettä päivittäin ]ähei-
25474: valtio l'l~apull!twvlaran omistajina, silitä selttä maaseudu-lta kaupunkiin ja tule-
25475: se ikoskoo miLtei yksinomaan puuiavaxtalll vwt ikaupulllkiin 9-11.0 ·a:ilk~ aamupäi-
25476: raalka-ainehiinJtQja. Vlail!miin puutaVIall'lan vällä lähl"fleäksoon ttrukiBJisin swoo, että saa-
25477: hinnrut o:valt !ke~Vtakaiiklki81am. määrältyt ul- puvat päälteasem.iil~e!Il 9-il.O ttienni.ssa il-
25478: komaiden llll!al'lkikinoil1a ja jokainen lalla.
25479: kustannusten ntousu ale:rutaa jrulostetun Jos näihin taluJksiin, joiden kulkuaika
25480: puwtaval'laill maikta"'aiDJeena käy'ltJetltävän vuol'lolkiau!dessa IOil ntoin lJ4 :tUIIlltia/kin, tuiL:i.si
25481: metsän kia:ntohintlrua. Muiksi vodJdaan ottaa kaiksinke:!'ltainen mieth:itstö, merkit-
25482: ajatehl:a l!ain tu)otrtavan vaillirnikloja vain sisi se sllJIIWia ikuin tlaivwn !PYSäJhidylfltämi-
25483: vieDJtiliilk;k]eille ja lairvarwarUS/tajiil•e, nen, sillä ntämlä laivalt IOIVtalt srumrril:mnnalta
25484: mutta tämä ton li:iJan lyh.yrtniiJköiJSesti aja- osaJJtruam pa:iJklaill:is1Je!Il piikjkuyhtiöiiden tai
25485: teltu ja saattaJa rtla.pahrtua v.aan etnsimäi- osuUSiknDJtiJen rliruiV/Oda, jo:tika ol.otjen nylkyi-
25486: sinä vuosina. Lopuiksi kärsii tuon nou- sellään!kin ollen rtu.sikitn ;peittävät vruotui-
25487: sun kuitenkin metiJdän pääel:i:n!keiDJomme sia ikustantnuikma&l, p!i.ikkuil.iilk!lreisi:ä reit-
25488: maanvilj.el.ys j1a sen mutta kolko maa. tejä ikun tkn:Lke!Vat. Paiiktru111iseHe väestölle
25489: Rannikkoliilkenteeseten ikläYJtatrtävät aluk- aiheutuis·i lfJäf!!tä huO!IllaittaVIia Vlaiikteuksia
25490: set, niin hyvin purjelaivat kuin muutkin, maaJtalouatlllotte:i.den ma,["kkina.paiikoille
25491: ovat suurimmoota osail1truan •pienyrittäjien, tuonnissa sekä yleensä heidän yhteydes-
25492: jotika vitelä UISeicmmiasa illawlauiksissla orvat sään läheiseen ikaupunikiin.
25493: itse ~aikentaneet ruluiksetnsa, ja i~tse ovat Ylhlä!esirlleity:i.l!lä pel'IUISiteilila pyydämme
25494: niissä p.äälliikköiDä. Nämä a.luikset eivät
25495: dimeisenä vuJotena o~ kunntolleen itse- Eduskuntaa hyväksymään laki·
25496: ään kanna'tta.noot, pääsiten kormeirutawn ehdotuksen:
25497: 638 IX,1. - )luutoksia merimiehen työaikalakiiu.
25498:
25499: Laki
25500: merimiehen työajasta 26 päivänä huhtikuuta 1924 annetun lain 3 §:n
25501: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
25502:
25503: IDduskunnam päätöksen muk,aisesti säädetään ·täiten, että merimiehen ty1öadasta
25504: 26 päivänä huhtikuuta 1004 annetun lain 3 § on muuterotarva näin ikuuilnwabi:
25505:
25506: 3 §. tahi ,p[foonma, j:ota käyrtetään liikentee-
25507: '.Dämä laiki ei lkme: seen Suomen ja Venäj:än väJ..i.Hä tai Suo-
25508: 1) vaHiiOiLle kuulttvaa ailiusta, ilotJa käytte- men Mnniik(klo- ja IS.isäves.iililä, rtaiikka k:o-
25509: Män puolustus- tai hlaHinnoHisiin tai"koi- neVIoim.a11a kulk,evaa Rlusta, ionika brut-
25510: tulksiim.; tow~toiSuUJs on vooe[lljilllän kuin ke1me-
25511: 2) kaliaJstUJS-, pyymlti-, j,äJäDJSälrkJijä-, hi- sartJ3Ja ll'teik.istmiltonni:a, 'ellei Vlru1tioneuv>OSito
25512: naaja- tai pelaiSitusallUJSt:a., ikiun sitä sellai- täSISä lk::ohdassa mainirtmista .aluikiSilsta toi-
25513: se.na ~äy;hetään; sin määr,äJä; 'eikä
25514: 3) huviaJ.Uista; 5) aillLS'ta, jo11a :ain!oastaan Laiv>anisä:n-
25515: 4) sellaislta purj,eail.usta, ollk10on sillä nän pe:rlheeseen ikuul;uv:rut henikilöt tY'ös-
25516: apuk100l!e rtlai 1ei, jmlllm ib(f,urttoV181t·o.isuus on kentelev,äJt.
25517: kork>eintaan lmlmesrutaa rellcl.steritonnia, Tätä karikki asianomai:set noudattakoot.
25518:
25519:
25520: He1singiSIS.ä 0.7 päivänä tonikoimuta 1924.
25521:
25522:
25523: A. H. Saastamoinen. August Raatikainen.
25524: Tyko Reinikka. Pekka Kopsa.
25525: Albin Manner. Kyösti Järvinen.
25526: 639
25527:
25528: IX,2. - Edusk. esit. n :o 46.
25529:
25530:
25531:
25532:
25533: Toivonen y. m.: Ehdotus laiksi lasten ja nuorten henki-
25534: löiden työajasta.
25535:
25536:
25537: S u o me n E d u s k u n n a 11 e.
25538:
25539: !Kun meillä 8 tunnin työaikalain sä:ä- vanhemmissa asetuksissa, jo ovat autta-
25540: tämiselläl jo on eroitettu tälysi-ikäis:ten matlt:omasti vanhentuneita. Vuoden 1918
25541: työajan sälännöstely erilleen muusta työ- asetukset taas puolestaan ovat, vaikka
25542: välensuojeluslainSJäädännöstä, nim seu- eivät vielä vanhuuttaan pilalla, heti
25543: raa siitä, että nuorisosuojeluslainsää- alunpiti:ilen olleet n!Ykyisten tuotannollis-
25544: dälntökin on jaettava kahtia, eroitettava ten olojen vaatimuksia vasta:amrutltomia
25545: erilleen lasten ja nuorten työajan sään- työväen:luoikan ja työtä:tekevän nuorison
25546: nöstely muusta lastellJ- ja nuorten työn- kannailta niitä arvosteltaessa.
25547: tekijäin suojeluksesta. Syistä, jotka KapitaliS'tisen tuotantotavan kehit~
25548: johtuvwt 8-itunnin työaikalain säätäJmi- t.yessä on yleens•ru kaikissa mais•sa lasten
25549: sestäi täysi..:iJkälisLll~, ei lasten- ja nuorten ja nuorteru työntekijMrr työvoima tullut
25550: työntekijä,in työaikaa kuitenkaan voida erittäin halutuksi tavaraksi. Niin on
25551: jättäiä nykyisten määräysten varaan, kä•ynyt myös meillä Suomessa. Teolli-
25552: siihen asti, kunrnes säJltdettäJisiin nuoriso- suuden, käisityöarrn:tnat.tien ja. maanvilje-
25553: suojeluslaiki, vaan on laki lasten- ja. lyksen palveluksessa käytetään paljon
25554: nuort.en henkilöiden työadasta •jo sitä lapsia ja nuoria työnitekijöitä. Käsiam-
25555: ennen, vieläJpäJ kiireellisesti, aikaan s·aa- ma!teissa t,aas ylivoimaisen S'Uurteolli-
25556: tava. suuden kanssa kilpaile·vat pientuottajat
25557: Voimassa oleva lainsäädärrtömme las- koettavat kilpailukykyään kohotta·a
25558: ten ja nuorten työnitekijäin työajasta käyttämäJ.lä nuol'lteru työntekijäin ja
25559: sisä!l:tyy pääasia8Sa .niiihin mäiiräiyksiin, opphlaiden työvo1maa niin paljon kuin
25560: joi.ta siitä tavataan maa~1skuun 31 p:nä suinikin on mahdollista. koska se on hal-
25561: v. 1879 annetussa elinikeinoasetuks•es·sa vempwru kuin täY'si-ikäisten työvoima.
25562: ja varsinkin asetuksessa teollisuusam- 1
25563: Tämän ·taloudellisen eläJmän. alalla
25564: mateissa olevain työntekijäin suOI;ielemi- viime vuosikymmenien ajalla tapahtu-
25565: sesta huhtikuun 1•5 p:ltä v. 1800 sekä neen kehityksen! kulkuun verrattuna
25566: asetuksessa työstä teollisuus- ynnä patha,sti vanhentuneen ja tämän kehi-
25567: eräissä muiSSia ammateissa v:lta 1918 ja tyksen luoman n.yikyis,en tuotannolli.Sien
25568: laissa kauppal; konttori -ja varastoliik- elämän vaatimuksia V'asta.amat:toman
25569: keiden työoloista v:lta ID19. lasten ja nuo:r~ten t.yöntekijäin. työajan
25570: Varsin helposti käsitettälvissä on, e1ttä pituutta koskevan mä:äräiyksen sijaan
25571: ne määlräY'kse•t, jotka lasten ja nuorten olisi siis nopeasti saatava uudet mää-
25572: ty>öntekijäin työajasta tavataan noissa räykset, jotka olisivat laaditut. nykyisiä
25573: 640 IX,2. - Lasten ja nuorten työaika.
25574:
25575: tuota:nto-:oloja ja tulevaa tuotannollista doilla sa'llii 13-vuotiast.enkin ty:össäkäy-
25576: kehitystä silmällä pitäen. Kiireellisem- tön; ll4-vuotiasten työssäikäytöu salli-
25577: mäJksi tämä asia kuitenkin käy juuri sen vat ne molemmat, ja nnoreksi työnteki-
25578: takia, että on sa;atu lailla 8-.tunn:in työ- jäksi luetaan edellisessä jo 15-·vuotias.
25579: ajasta sä!änJnöstellyksi täysikasvuisten Sitäpaitsi jäJä näiden määräysten· ulko-
25580: työntekijäin työaika maass·amme. Syntyy puolelle vielä laajoja työaloja, m. m.
25581: näet pyrkimyksiä sellaisilla teoB.isuus- maanviljelys, jossa lasten ja nuorien
25582: a:loilla', joilla lihasvoiman tarve on siinä työssäkäy1ttö yhä on radoittama1ton. Ja
25583: määrä,ssä korvattu koneellisella voimal- ku~tenkin ovat· koneet juuri täilläikiin
25584: la. että: nuoret työntekijät tulevat toi- alalla valmistaneet tietä: halvemman
25585: meen ty.önsuorituksessa yhtä hyvin. kuin työvoima.n käyt1t.ööru. Onib.an yleisesti
25586: täysikasvuisetkin, pyrkimyksiä vaihtaa tunnettu asia joka pHäjässä ja kylässä,
25587: ennen käytett.y :tälys:ikas:vuisten työnte- mitenika ·taloissa,. joissa ennen n.iittoko-
25588: kijäiin työvoima nuorten 'työntekijäin neen, puimakoneen, kylvökoneen, hevos-
25589: työvo~ma>a:n, sikäili kuin siihen vain ti- hara'Vailn y. m . käytäntöön: tuloa tarvit-
25590: laisuutta ilmenee. Tämä SIY'Ullytttääi suu- tiin 4----.Q täyttä miestä, nryt tekee työt
25591: rentuneen nuorisotyövoiman kysynnän 1 mies ja ® tai 4 ala~käistä poikaa. Nämä
25592: ja siten joudu'taan sellaisen kehityksen suuret. jouikot ovat lainlaatijat jättäneet
25593: al!kuun, joka ennen pitkää ikääntyy tavat- ty.kkäm..ääin huomioon ottama1tta. Jos
25594: toman turmiolliseksi sekä työläisnuori- tehdastyössä kohtaa lHkarasitus· ala-
25595: solle että koko työväenluokaUe, kuin ikäisiä, niin ei voida san:oa heidän maaru-
25596: myös loppukäldessäi koko yhteiskunt.am- viljelyksessä päiäsevän helpommalla, pi-
25597: me •tulevaisuudelle. kemmin väinva:stoin. Pikaista apua
25598: Säätäimällä kiireesti laki las·ten ja tarvitaan, jos aiotaan: kansan elinvoima
25599: nuorten työntekijäin työajasta olisi säilyttää, y!hä kasvavaa .rikollisuutta eh-
25600: E.dusikunnan käyrtävä vastustamaan sitä käistä, tautien tuhoja viilhentää, jos tah-
25601: yhteiskunm.alle turmiollisen kehiJtyksen dotaan tähän maahan saada ·terve, raitis,
25602: suunta·a, \ionka ilmenemismahdollisuu- elämämhaluin:e'IL nuoriiSo, jos tahdotaan
25603: teen t-ä:ssä: on1 viitattu. tä:rna kansa edelleen: säilyttäiä: ja tässä
25604: iLaissa lasit,en öa nuorten henkilöiden maassa edelleen työtä tehdä. Laki on
25605: työadasta on ensi kädessä huomioon otet- sarutava turvaamaan lapsia ja· nuoria
25606: tava se kuinka korkeaaill ikään asti las- työläisiä kaikilla aloilla.
25607: ten ·työssäikärytt'ö kokonaan kieJletään. ja Laista, 8-1tunnin työajas·ta, kun se oli
25608: kuinka lyhyeksi ra;joitetaan nuorten Eduskunnassa: käsiJteltä'VäJnå, lauS'Ili
25609: työntekijäin työaika. asianomainen v.aliokunta aikoinaan m. m.
25610: Asetuksessa työsiä teollisuus- ynnä seuraavaa:
25611: eräiss'å: muiJSsa amma:teissa ovrut molem- ,Eduskuntaesi•tystä lkäsit.e:llessään on
25612: mat edellä mainitut seikat :rnäärHeUy ta- Valiokunta kiinlllittänyt huomiota sii-
25613: valla, joka ·ei vastaa oloja nykyisen tuo- hen,, että kahdeksan 1tunn:in työaika1 on
25614: tantotekniikan vallitessa, vaan suojelee meillä: samaten kuin muissa maissa t·a-
25615: yksipuolisesti työnanrtajain etuja. Sa- loudelliJSen elämän j,a varsinkin teolli-
25616: moin: on lain kauppa-, kont·tori- ja va- suuden eri aloil1a jo kauan ollut. työn-
25617: rastoliikkeiden: työoloista lailta. Edelli- tekijäin. pyrkimysrten lähimpänä pää-
25618: nen sisäJ.tää sitäpaitsi niin laajat taka- määrämä. Tämä tuntimäärän asettami-
25619: portit, että sen merkitys hupenee ver- nen päivittäisen: Jtyöajan korkeimmaiksri.
25620: rattain vähiin, se kun erinäisillä eh- radaksi perustuu sii:hen laajalti vakiin..
25621: IX,2. - Toivonen y. m. 641
25622:
25623: tuneeseen käsitykseen, että ailnoastaan sääntöä. Hänen painomääräänsä ei tule
25624: siten voidaan turvata työntekijäin ruu- sitä lyhy!tairkaista, varsin tuntuva:a li-
25625: miillinen terveys ja henkin~n kehitys. säystä: joka pojille muualla on laskettu
25626: OmaksuenJ tä'män käsityskannan Valio- tule~IDksi heidän käydessään 16:tta
25627: kunta on sitä mieltä<, että täJUaisen tYlö- vuotta; vaSita vuoden verran myöhem-
25628: ajan käJytäntöörrottaminen ajan mittaan min saa meikäiäinen nuorukainen suu-
25629: tietäisi laajojen kansankerrosten varsin riilliillailJ painolisäyksensä, joka kummin-
25630: tuntuvaa taloud~lli:sML ja sivistykselli- kin on normaalikaavan maksimilukua
25631: sen tason kohoamista ja siten tuottaisi pienempi. Li.säksi on huomattava, että
25632: yhteiskuDJlllalle er1Wiin suuriarvoisia suomalaman vielä 20:n ikäisenä; tulee
25633: etuja." tuntuvasti painavammaksi- lisäys vie-
25634: 'Aiva1n yhtä suurella oikeudella saate- lä 20:llä: ikävuodella 2, kiloa- jota vas-
25635: taan :sanoa lapsista ja nuorista työnteki- toin muiden siv1stysmaiden: samassa
25636: jöistä, että ainoastaan rii\ttävälläJ ruu- iässä olevat nuorukaiset jo ovat pai-
25637: miillisen! työn rajoltuksella: voidaan las- nonsa puolesta laJkanneet kasvrumasta.
25638: ten j1a nuort,en työntekijäin~ ruumiillinen Näimä seikait osoittavat, ettäJ suomalai-
25639: terveys ja henkinen kehitys turvata. nen nuoriso oi:keastaa:n olisi, sen ruu-
25640: Ja nuorison ruumiillisen terveyden ja miillisen kehityoks:en edistäimiseksi ja
25641: henkisen kehityksen turvaaminenihan on suojelemiseksi, vapautettava ruumiilli-
25642: yhteiskunlllaJl tulevaisuudelle mitä tär- sen työn tuottamasta rasituksesta aina
25643: keintä. sHhen asti, kunnes se on ehtinyt 17 vuo-
25644: iMIIl!tta ilkäratia, jota ennen Jasta ei den ikällm. Samoin se seiikka, että mei-
25645: saa käyttää palkkatyöhön, olisi meillä käläinen mies vasta noin 23 vuoden ikäi-
25646: itseasiassa asetettava korkeammalle senä saa täyden mittansa ja painonsa
25647: kuin muissa maissa. Tämä sen vuoksi, todistaa, että nuoren tY~öläisen ikä-
25648: että lapsen .ruumiillinen kehitys tapah- raja meillä olisi oleva korkeammalla
25649: ,tuu meillä hitaammin k.uin muua'Ha. kuin muissa maissa. Tälmä voidaan huo-
25650: MeHIÖJ ei ole kyllakään riittävästi tut- mata myös tarkastelemalla; ulkomailla
25651: kittu tätä; asiaa.. Mutta ne muutamatkin toimeen\I)a:ntuja tutkimuksia. Verrat-
25652: tutkimukset, jotka meillä tälltä alalta taess,a eri tutkijain hankkimia tietoja
25653: ovart olemassa, näyttävät asian laidan nähdäan, että Amerikassa, En,glannissa
25654: JLiin olevan. Niinpä on tooettu, että ja Saksassa, on poikien kasvun lisäys
25655: suomalaiiselle pojalle tulee suurin kas- 13 ja 17 vuosien välillä erittäin runsas,
25656: vUnJlisäys häiDen ollessaan noin l0~16 noin 6 cm. vuo~ta kohti, ollen täJmä ilmiö
25657: vuoden iässä, jota vastoin muualla Eu- samanaikainen sukupuolisen kypsyyden
25658: ropassa maksimilisäys tulee vuotlta ai- aikamis·en ka1181sa. Tyttöjen. p1tuusikasvu
25659: kaisemmin, samoin, että meikäläinen lisääntyy samoista syistä jo l i ikävuo-
25660: nuorukainen kasva:a kauemm1n kuin desta ja kestää 15 ikärvuote.en asti; tyt-
25661: muuka]ainen; edelli'selle tulee vielä 19-- töjen nopea kasrvuaikru pää:ttyy niin-
25662: 20 v. iäJssäildn pituutta lisää: 10 mm., muodoin jo pari vuotta aikaisemmin
25663: jota vastoin jälkimäinen miltei säännöni- kuin poikien. RuDJSaa:n pituuskasvun
25664: sesti lakkaa kasvamasta ollessaan noin yhteydessä on pojilla myös rintakehwn
25665: 18 v. vanha. .Myös on todettu, että suo- laa:jeneminen erittWin suuri M-1'8 ikä-
25666: malaiseru pojan merkillisen säännöHi- vuosien välillä, ollen keskimäärin noin
25667: sesti lisääntyvä paino yleensä ei nou- 3 mn. vuodessa. 'Dytöillä sitä vastoin
25668: data normaalimalliksi arveltua kehitys- alkaa se jo 1J1 ikärvuodella ja kestää 15
25669:
25670: 81
25671: 642 IX,2. - Lasten ja nuorten työaika.
25672:
25673: ikävuoteen. Ja aivan samassa suhteessa edellytyksiä. Joka ·tapauksessa vaatii
25674: on myös ruumiin painon lisääntyminen. elimistö vielä niinkuin lapsuusvuosina-
25675: Tä•stä nähdään myös, että nuorisossa kin pitkää yöiepoa, jotta lihas- ja hermo-
25676: yleensä tänä ikäkautena Jtapahituu suu- rakenne ·tuli'si päivän ponni!stusten jäl-
25677: ria muutoksia kummassakin sukupuo- keelll uudelleen täysin toimintakykyi-
25678: lessa. Siksi täytyy elimistön tulla huo- sek:si.
25679: lellisesti tyy:dytetyksi •tänä kehityskau- Nälmä edellytykset koskevat kumpaa-
25680: tena. Ennen !kaikkea vaatii painon li- kin sukupuolta.. Tytört ovat tosin jo vä-
25681: säys ylimääräistäJ ra:vinrtoa. Tutkimuk- hän varemmin kehittyneet, mutta rulkar
25682: set ovat osoittaDJeet, että 14 ja 15 ikä- van sulkupuolikypsyyden ja sen seuraus'-
25683: vuoden väliUä olevat vojat, joiden rruu- ilmiöiden keralla ilmenee elimistössä eri
25684: miin paino on noin 40 kgr., taTVitsevat vaatimuksia, joten tyttöjen suoje,lemi-
25685: ravin~toa 2i100 k.alorian lännpömäärän. nen ainn 18 ikävuoteen saakka on yhltä
25686: Tässä iässä pitäisi saada vähinrtäin noin välttämätön kuin poikienikin. - Kum-
25687: 86 gr. mun•anvalkuai·saineita, 89 .gr. ras- manikin sukupuolen kehityksen edelly-
25688: vaa; ja· 27·1 gr.. hiilihydraatlteja. Tul- tyksenä on sitäp.aits·i tiet·enikin kaiken
25689: taessa 18 ikävuoteen kohoaa ravinto- vahingoittruvan, kuten alkoholin käytön,
25690: tarve, niin että ruumiin painon ollessa epälsäännöllisen eläJmäJn, kiihoiJttavan lu-
25691: noin 56>----57 kgr. ravintoaineiden pala- kemi'sen ja sukupuolisen hui'kentelevai-
25692: misarvo nousee 2,700 katorian lämpö- suuden varominen. - Paremmrut hygie-
25693: maaTaan. Sitäpairtsi, on koko joukko niset olot, kuten ravitsevam:Pi ruoka,. .ti-
25694: fysiologisia varutimuksia, jotka juuri lavammat asuntohuoneet, suurempi puh-
25695: tällä iikälkaudella täytyy tyydyttää. Lu- taus j, n. e. vaikuttava:t hyvin edulli-
25696: kuunotJtamattru erilaristen ravintoainei- sesti nuorten kehitykseen.
25697: den! paljoutta, vaatii luurakelllteen vah- Mutta huomioon otettava on myös se
25698: vistuminen paljon kivennäissuoloja. sir vaikutus, mikä liian aikaisella työllä ja
25699: sältäviä ra.vintoaineita.. Juuri tästä pitkällä työajalla on nuorison henkiseen
25700: syystä ei ammat•thyö saa liiaksi rasittaa kehiltykseen. Sehän ehkäisee suorrustaan
25701: erikoisia lihasryhmiä tai luurakenteen koulunkäyntirukin, lmten kokemus on
25702: osia. On pide1ttä:vä huolta,, ettei nuoria osoittanut puhumattakaan siitä, että ra-
25703: työntekijöitä rasiteta pitkää aikaa ybi- sit•tava ruumiillinen työ herpaisee: sie-
25704: puolisella työllä, vaan hankitaan erilai- lunkin voimat, suorastaan tylsistyttää
25705: silla t.yömuodo1Ua tarpeellista vaihtelua. hellilllot ihmisalut..
25706: Alituinen aineiden: v·aihdos edellyttää Suomen Eduskunnan yhtenä tärkeim-
25707: happirikasta, mahdollisimman hyvää pänä tehtärvänä pltäisi olla lasten ja
25708: ilmaa, jotta ravintoaineiden palaminen nuorison suojeleminen, turvaaminen niil-
25709: voi tapahtua es•teettömästi. Hyvä ilma tä vaaroilta, mitäJ ennenaikainen ja
25710: ei ole välttämätön yksinomaan työ- vaan ruulllten sopimruton työ heille tuottaa,
25711: myÖS'kin asu.in:huoneessa. Kaikki nämä vaikkakin las•ten ja nuorten työstä joh-
25712: suuret ifysioiogiset muutokset vaativat tuisoi yhteiskunnallekin näennäistä; hyö-
25713: erikois'ta; va1rova.isuutJta. ulkonais,ten voi- tyä ja myö.s monella muulla tavalla
25714: mien käyttössä. Elimistön s·isäinelll työn~ pyrkiä poistamaan nämät epäkohdat ja
25715: suoritus verenkierrossa ja ruuansula- varaamaan lapsille ja nuorisolle yleen:sä
25716: tuksessa on jo melkoinen. Hyvin pian ma.hdolli:suudet täyteen kehitykseen ja
25717: va;lrtaa väsymys, vallankin silloiill. kun ei kypsyyteen sekä henkisessä että ruu-
25718: ole olemrussa normaalisen kehityksen miHlisessa suhteessa, mikä on pidettävä
25719: IX,:!. - Toivonen y. m. 643
25720:
25721: välttämäitltömänä jo yhteiskunnan oman- kuin hän on täyttänyt 16 vuotta;
25722: kin edun kannalta katsoen koska yhteis- 2) että alle 18 vuotiaitten niin
25723: kuDJta ehdottomasti tarvitsee ·terveitä ja mies- kuin naispuolistenkin työn-
25724: ajattelevia yksilöiitä pysyä;been pys- tekijäin työpäivä ei saa olla pi-
25725: tyssä: niiDJ hyvin nyt kuin tulevaisuu- tempi kuin 6 tuntia ja että työs-
25726: dessaikin. kentelemisen on tapahduttava keUo
25727: Kun meillä säätämällä lruki 8-'tunnin 6 aamulla ja kello 6 illalla välisellä
25728: työpäiväistä on lailla säämnöstelty ai- ajalla; samoin on heille annettava
25729: kui·steD! 1työaika, on saatava aikaan vas- 36 tuntia kestävä yhtämittainen
25730: taava laki myös nuoria työntekijöitä sunnuntailepo.
25731: varten ja siten eroitettava nuorten työ-
25732: ajaill sääDJfiöstely muusta las·ten Ja nuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
25733: rison suojeluks·esta. kunnioittaen,
25734: Tässä: työaikalaissa on määrättävä:
25735: että Edtuskunta hyväksyisi näin
25736: 1) että nuorta työläistä ei ole kuuluvan lain:
25737: sallittava käyttää työssä ennen-
25738:
25739:
25740:
25741: Laki
25742: lasten ja nuorten henkilöiden työajasta.
25743:
25744: EduskunnJan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
25745:
25746: 1 §. .k) ravintola-, hotelli- j.a kahvHaJiik-
25747: Täimän lain alaisia ovat: keet; ynnä
25748: 1) alempana mainitut liikkeet ja yri- n liikkeet ja yritykset, jotka on pi-
25749: tykselt, sikä!li kuin niiss·ä käytetään dettävä edellä mainittujen veroisillla;
25750: työDJtekijöinä muita kuin puolisoa' ja 2) alempana mainitut liikkeet ja lai-
25751: omia lapsia: tokset, mikäli niissä käytetään palvelus-
25752: a) käsityö- ja tehdasliikkeet sekä muut ja työväikeä:
25753: teollisuusammatit; a) rautatie- ja raitiotieliikenne, posti-,
25754: b) rakennusteDJ sekä satamain ja ra- tuni- ja puheHilllaitokset ynnä kanavat;
25755: tain, siltain, teiden ja muiden kulku- b) .automo:biililiikenne ja ajuriliike;
25756: laitosten rakentaminen, korjaus ja kun- c)1 virastot, koulut, sairaalat ja vanki-
25757: nossapito; lat; sekä:
25758: c) su"kellus- ja: pelastustoiminta; d} Uikkeet ja laitokset,. jotka on pidet-
25759: d) saunat ja kylpylät; tävä edellä mainittujen veroisina; sekä
25760: e)' raivaus-, perkaus-, kuivaus- ja puh- 3) alempana; mainitut liike-, toimi- ja
25761: taanapit.otyöt; työalat, mikäli niissä käytetään useam-
25762: f) metsäru- ja ha,lonhakkuu; pia työläisiä kuin yksi, lukuunot•tama:tta
25763: g); puutav·aran ajo, lauttaus ja uitto; puolisoa: ja vajava:ltaisia lapsia.;
25764: h) tavaran lastaus ja purkaminen; a) maa:nviljelys;
25765: i) kauppa-, konttori- ja varastoJi.ik- b) karjatalous, sikalat, kanalat, koira-
25766: keet; tarhat ja muut niihin verrattavat;
25767: 644 IX,2. - Lasten ja nuorten työaika.
25768:
25769: e) metsä~ ja maatailous sekä puutarha- täyttänJeet 16 mutta eivät 18 vuotta,
25770: tuotteiden jalos1tus maanwiljelyksen ja älköön hei1ä pidettäikö säämm.öllises·sä
25771: sen sivuelinkeinon yhte·ydessä; työssä enempää kuin 6 tuntia vuorokau-
25772: dl) metsän hoito ja lukeminen sekä dessa eikä ennen kello 6 aamulla eikä
25773: perkaus-, raivau's- puhdistustyöt yksi- jä~keen kello 6 illalla, eikä enempää
25774: tyistalout·ta varten; kuin 36 tunJtia viikossa.
25775: e) metsästys ja kalastus; M1lloin työn tekniHiruen laatu tai muut
25776: ,f) maan, metsän:, kalaveden ja karja- pakoittavat seikat niin v.aativat saa
25777: lai!tumen vuokraukseSita johtuvat ver~ nuorta työnitekijää hänen suostumuksel-
25778: ja apupäivä:työt; la:an pitää; työssä enemmän kuin 6 tun-
25779: g) ma&nviljelys, kotitalous ja perhe- tia vuorokaudessa, viikkotuntien lukua
25780: palvelijain sekä niihin verrattavain apu- siten kuit.enkaan lisäämättä.
25781: työläisten työt; Lasta, joka ei ole täyttänyt 17 vuotta,
25782: ih} maa;rrviljelyskoneiden ja työväli- ei saa pitää työssä yli 6 tunnin vuoro~
25783: neiden valmistus-, korjau~ ja hoitotyöt kaudessa.
25784: maatalouden ja sen sivuelinkeinojen yh- Liikkeis.sä ja yrity:Ksilssä, jotka tar-
25785: teydessä; koittavat puutavaran ajoa, lauttausta
25786: i} muut liike-, toim~ ja työalat, jotka tai uittoa: tai tavaran lastausta ja pur-
25787: on pidettävä edellä mainittujen veroisina. kamista, sekä konttoritöissä kuin myös
25788: Mitä täissä laissa säädetään, koskee niissä liikkeissä ja laitoksissa jotka mai-
25789: myös sellaista liikettä ja yritystä, jota nitaan 1 § 1 momentin: 2) kohdassa,, äl-
25790: va;ltio, kull'ta, seurakunta, yhdistys tai köön nuorta työrrtekijää pidettäk.ö säful-
25791: laitos pi·tää, vaikka sitä ei harjoiteta nöllisesti työssä enempää kuin sataneljä-
25792: elinkeinona. kymmentäneljä tuntia: neljän viikon ai-
25793: karua.
25794: 2 §. Kai<vos- ja vuoriteollisuudessa laske-
25795: Lapsella tarkoitetaan tässä: laissa sitä, taaJTh kaivokseen laskeutuminen ja kai-
25796: joka ei ole täJyttänJyt 16 vuotta ja nuo- voksesta nouseminen työaikaan; samoin
25797: rella ~työntekijällä nuorukaista ja nuorta myös muussa työssä kulkeminen työn-
25798: nariSta, jotka on täyttänryt 16 mutta ei antajan määräämästä läihtöpaikasta va.r-
25799: 18 vuotta. sina:is·een •työnsuorituspaikkaan sekä
25800: 3 §. sieltä; määrälttyyn lähtöpaikkaan palaa-
25801: Tämän lain alaisissa toimissa ja teh- minen.
25802: tävissä: ei saa käiyttäiä: oppilaana eikä
25803: työn suoritta;jana lasta, joka ei ole tä'y't- 5 §.
25804: tänryt 116 vuotta. Jos ensimäisen pykäläin 1 momentin
25805: Ensimäisen pykälän ensimäisen mo- 3) kohdassa mainitu:Hla liike-, toimi- ja
25806: mentinl 3) kohdassru mainituissa veropäi- työaloilla käyte1ääin työssä lasta; tai
25807: vätöissä' ei saa käyttää nuol'ta henkilöä, nuorta henkilöä, joka on täyttänyt 116
25808: joka ei! ole täyttänyt 18 vuotta. mutta e~ 18 vuotta, älköön häntäl pidet-
25809: täkö säännJöllisessä työssä enempää kuin.
25810: 4 §. 6 tuntia vuorokaudessa eikä ennen kello
25811: Jos erusimäisen pykä:län erusl!ma1sen 6 aamulla. e:iJkä: jälkeen kello 6 illalla
25812: momen:tin 1) ja 2) kohdissa mainituissa eikä enempää kuiln 36 tuntia viikossa.
25813: liikkeissä ja yrityksis<sä käytetään työssä Maanviljelyksessä ja sen sivuelinkei-
25814: lapsia ja nuoria henkilöitä, jotka ovat noissa saa nuorta työntekijää pitää tou-
25815: IX,2. - Toirvonen y. m. 645
25816:
25817: kokuun 1 ja lokaikuun viimeisen päivän :r_elle työnte:ldjälle annettava väJhi:rutäin
25818: välisenä aika;na ·seitsemänäkymmenenär kolmekymmenrtä kuusi tuntia kestävä
25819: viitenii; päivänä työssä enintäläJn 7 tuntia ylrtäja.ks:oi:nen vapaus työstä, paitsi 6 §
25820: vuorokaudessa. 4 momentissa mainituissa ta;pauksissa.
25821: Milloin näin on työpäivää yli kolmen- _Ellei tärrnä: kuiten!kaan ole mllihdollista,
25822: kymmenenkuuden tunnin viikossa pi- annettakoon vastaava vapaus muiDJa
25823: tennetty, on sitä vastaavassa määrässä viikonaikoina,
25824: muima vuodenJaikoina lyhennettävä.
25825: Kun varsinaiseen työnsuorituspaik- 8 §.
25826: kaan on kuljettava työDJantajan mää- Lapselle ja nuorelle työntekijälle on
25827: räämä:st'ä läihtöpaJikasi·a, la!Siketarun matka työaiikoina annettava ainakin' yksi sään-
25828: työai:kaan. nöllinen vähintäin tunnin kestävä lepo-
25829: hetki samana aikruna kuin täysikasrvui-
25830: 6 §. sellekinJ työntekijälle ja saakoon hän sen
25831: SffiJl työajan' lisäiksi, mikä 4 ja 5 §>§ aikana esteettömästi poistua työpaikalta.
25832: 1 momentissa mainitaan, sallittakoon Milloin työ on järjestetty säälnnölli-
25833: nuorta työntekidää hänen suostumuksel- sesti varhtuviin enintään kahdeksan
25834: laan pi!tä:äJ ylityössä enintään 5 tuntia tun:nin vuoroi:hin, on lapselle ja nuorelle
25835: viikossa ja 4 § 4 momentissa maini:tun työntekijälle annettava joko väihintäin
25836: työajan lisälksi kaksikymmentä tuntia puolen tunnin ruokailuloma tai tilai-
25837: neljän viikon aikana, ei kuitenkaan suutta syömiseen työaikana.
25838: kummassakaaru tapauksessa enempaa LepO'hetkiä tai ruokailuaikoja älköön
25839: kuin viisikymmen:tä: tuntia vuodessa, luettako työaikaan, milloin työntekijä
25840: sekä s:iJtäJ pai:tsi tarkastusvira:nomaisen saa: esteettömästi niiden aikan<a pois,tua
25841: luvalla, milloin työru säärrmöllinen jat- työpa:ilkalta.
25842: kuminen väJttärrnälttä niin vruatii, lisäksi 9 §.
25843: korkeintaan viisilkymme:ntä tuntia vuo- Luettelois:ta, joita työnantaja on vel-
25844: dessa. vollinen pitälmälän tehdyistä ylitöistä ja
25845: ~Ylityöstä mikä tehdään, päivittäin ;hJä;tätöistä, niiden vaadittaessa näyttämi-
25846: työajan lisäksi. maksetaan kahdelta en- sestä tarkastusviranomaisille sekä työn-
25847: simälisertä tunniilta vähintäiin viidellä- tekijäin Vlliltuutetuille olkoon voimassa
25848: kymmenellä pros.entilla ja sen jäl!keen lapsilin ja nuoriin työntekijörhin nähden
25849: vähintäin sadalla prosenti!lla korotettu se mitä täsrtä on sälä:detty laissa kahdek-
25850: palk!ka. san tunnin työajas·ta.
25851: Korotettavan ylity>öpa1kan perustetta
25852: mläärätltäessä on myös luonnossa suori- 10 §.
25853: tettavat palkkaedut otettava lukuun. Jokaisessa tämän lain alaisessa liik-
25854: Luonnonesteen tai muun siihen ver- keessä, työhuoneessa tai varsinaisessa
25855: rattavissa olevan aiheuttallllasta työ- työpaikassa tai taloudessa on työnanta-
25856: ajan poikkeuksellisesta pitentämisestä jan toimesta tärrnä laki ja tiedonanto
25857: olkoon lasten ja nuorten työntekijäin käytännössä olevasta työtuntijäa';iestel-
25858: työa:ikaan nä:hden voimassa, mitä laissa mästä pidettävä sopivalla paikalla nä:h-
25859: kahdeksan tunnin' työajasta on säläidetty. tävälnä.
25860: Työtuntijärjestelmästä on tehtävä
25861: 7 § .. mahdollisimman pian ilmoitus tarkas-
25862: Sunnunltairu ajaksi on lapselle ja nuo- tusviranomaiselle.
25863: 646 lX,2. - Lasten ja nuorten työaika.
25864:
25865: 11 §. koskevi1a säädöksiä, rangaistakoon vä-
25866: Jos tämäru lain alarsessa liikkeessä, hintäin viidenkymmenen ja enintäin
25867: työhuoneessa, työpaikassa tai taloudessa kahdenswdan markan sakolla jokaista
25868: kä;ytetään oppilaana tai työn suorit·ta- työntekijää kohti, jota hän on vastoin
25869: jana tälmän lain alaista las:ta tai nuorta tätä lakia pitänyt työssä, ja kutaikin
25870: työntekijää sellaisella pai!kkakun.nalla; vuorokautta kohti, jona; työntekijää; on
25871: jolla on tämän lain alaisten työa:lojen lainvastaisesti pidetty työssä, ei kuiten-
25872: oppilaitt~n ja nuorten työUiisten ammat- ka·an enemmällä kui1n kaikkiaan kymme-
25873: tikasvatuksen täydentämiseen soveltuva, neUä tuhannella ma-rkalla. Jos rikos on
25874: julkisen valvonnan alainen ammattiop- tapahtunut tarkastusviranomaisen1 kiel-
25875: pilaitos, jatkokasvatuslaitos tai yleissi- losta huolimatta taikka jos rikos uusi-
25876: vistykselli:ses:sä: tarkoituksessa toimiva taan, olkoon sakko enintään neljäsataa
25877: opetuslaitos tulee työnarutajan varata tä- markkwa: kutakin työntekijoo ja vuoro-
25878: män lain alaiselle oppilaalle ja nuorelle kautta kdhti, ei kuitenkaan kaikkiaan
25879: työntekijälle 4 ja 5 §§ 1 momentissa enempää: kuin neljäkymmentätuhatta
25880: mainitun työajan sisä:llru aikaa opetuk- markkaa.
25881: sen saacrniseen sellaisessa oppilaitoksessa. Työnanltajaa ja 'hänen edu.stajaall8a,
25882: Työnantajana ei ole oikeutta vruhentää jo'ka muuten rHrkoo tämän lain mää-
25883: oppilaan ffilkä nuoren työntekijän pa:lk- räyksiä, r.angaistakoon vähintäin kah-
25884: kaa siltä osalta työaikaa, aina kuuteen densadan ja enintään kahdeksantuhan-
25885: tunJtiin saakkw viikossa, jonka oppilas nen markan sakolla.
25886: tai nuori työnitekijä on koulunkäyntiin ·Milloin työnantatiana on valtio, kunta
25887: kruyttänyt. tai seurakunta, rarugaistakoon sitä vir-
25888: kamiestä, joka on vastuunalainen lain
25889: 12 § .. noudattamisesta, vähintäJin kahdensadan
25890: Työnantaja olkoon kielletty pidentä- ja enintä.iJru kaJhdeksantuhanneru markan
25891: mälstä tässä: laiss,a säädettyjä työaikoja srukolla taikka jos rikos uusitaan, enin-
25892: anta'Inalla tyÖ'tä kotona tehtä'Vruksi. täin kuudentoistatuhannen markan sa-
25893: kolla.
25894: 13 ~. 16 §.
25895: Tä:mä:n lain noudattam.iJsta valvoo Tal'kempia määräyksiä tä:män lain so-
25896: wsianomainen tarka'Stus sillä tavalla veltamisesta antaa Va'ltioneuv.osto.
25897: kuin siitä erittäin säädetään.
25898: 16 §,
25899: l4 §. Tä:mä lruki astuu voimaan
25900: Jos työnantaja tai hänen edustajansa
25901: yksityisessä liikkeessä, yritykses·sä tai Tä:llä lailla kumotwan ............ ; .. .
25902: laitoksessa, rikkoo tämän lain työaikaa
25903:
25904: Helsingissä, 14 päivänä toukokuuta 1924.
25905:
25906: Otto Toivonen. Fanny Ahlfors.
25907: Aino Lehtokoski. Arvi Louhelainen.
25908: Frans Mustasilta. Viljo Rantala.
25909: Toivo Halonen. Otto Pensas.
25910: Hilma Koivulahti-Lehto. Jussi Lonkainen.
25911: J. F. Aalto. Kalle Myllymäki.
25912: Toivo Lehto.
25913:
25914: .·.~
25915: 647
25916:
25917: IX,3.- Edusk. esit. n:o 49.
25918:
25919:
25920:
25921:
25922: Aalto, A., y. m.: Ehdotus laiksi kahdeksan tunnin työ-
25923: ajasta 14 p:nä elokuuta 1918 annetun lain muutta-
25924: misesta.
25925:
25926:
25927: S u o me n Ed u s k u n n alle.
25928:
25929: Viitaten vuoden 1919 valtiopäivillä vuil1a 831--838, saamme kunnioittaen eh-
25930: Edusknnnalle esitetyn eduskuntaesityk- dottaa,
25931: sen perusteluihin, jotkru löytyvät valtio-
25932: päiväasiakirjojen Liitteissä VIII A, si- että Eduskunta hyvälcsyisi seu-
25933: raava:n lain:
25934:
25935:
25936: Laki
25937: kahdeksan tunnin työajasta 14 päivänä elokuuta 1918 annetun lain
25938: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
25939:
25940: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
25941:
25942: 3 §. 11 §.
25943: Sen työajan lisäksi, mikä 1 § :n 1 mo- Jos työnantaja tai hänen edustajansa
25944: mentissa mainitaan, sallittakoon työn- yksityisessä liikJooessä, yrityksessä tai
25945: tekijää hänen suostumuksellaan pitää laitoksessa, rikkoo tämän lain työaikaa
25946: ylityössä enintään. kymmenen tuntia v<ii- koskevia sää:nnök!Siä, rrungaista:koon vä-
25947: kossa ja 2 § :n 3 momentissa maini·tun hintään kahdella ja enintään kymme-
25948: työajan lisäksi nelj.äkymmentä tuntia nellä päivä.sakolla jokaista työntekijää
25949: neljäm viikon aikana, ei kuitenkaan kum- kohti, jota hän on vastoin tätä lakia pitä-
25950: massakaan ta<pauksessa enempää kuin nyt työssä, ja kutakiiil vuorokautta kohti,
25951: sataviisikymmentä tuntia vuodessa, sekä jona työntekijää on lainvastaisesti pi-
25952: sitäpaitsi tarkastusviranomaisen luvalla, detty työssä, ei kuitenkaan enemmällä.
25953: milloin työn säännöllinen jatkuminen kuin kaikkiaB~n 20 päiväsakolla. Jos ri-
25954: välttämättä niin vaatii, lisiLksi korkein- kos on tapahtunut tarkastusviranomai-
25955: taan sata tuntia vuodessa. sen kiellosta huolimatta taikka jos rikos
25956: Ylityöstä, mikä tehdään päivittäisen uusitaan, olkoon sakko väJhintään viisi
25957: työajan lisäksi, maksetaan kahdelta ensi- ja enintään kaksikymmentä päiväsakkoa
25958: mäiseltä tunnilta vähintään viidelläkym- kutakin työntekijää ja vuorokautta kohti,
25959: menellä prosentilla ja sen jälkeen viiihin- ei kuitenkaan kaikkiaan enempää kuin
25960: tään sadalla prosentilla korotettu pa:lkka. 300 päiväsakkoa. Työnantajaa tai hänen
25961: IX,a. - Muu1l~JiJ&a kahdeksan tu.nn.ti>n tyÖialiJkaJ}aki:in.
25962:
25963: edustajaansa, joka muuten rikkoo tämän taess.a, valta määrätä poikkeuksia tämän
25964: lain määräykJ:lliä, rangaistakoon vähån- lain mukadsen työn järjes,telyyn enintään
25965: tään kahden ja enintään 300 päivän sa- yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
25966: kolla.
25967: Milloin työnantajana on valtio, Jrunta Tämä lruki astuu voimaan kuun
25968: tai seurakunta, rangaistakoon sitä virka- päivänä.
25969: miestä, joka on vastuunalainen lain nou-
25970: dattam:ioosta, siten kuin edellisissä mo-
25971: menteissa on työnruntajasta ja hänen
25972: edustajastaan sanottu. Jos eduskunta .hyväksyy ylläesitetyn
25973: lain muutoksen, niin samalla ehdotamme,
25974: 12 §.
25975: Tarkempia määräyksiä tämän lain so- että V altiuneuvoston päätökset,
25976: veltamisesta ant,aa Valtioneuvosto. jotka sisältävät eräitä poikkeuksia
25977: Milloin lain .käytäntöön soveltaminen 1 8-tunnin työajasea 27 päivänä
25978: §:n 1 momentin 2) kohdas'sa mainituilla marraskuuta 1917 annetun lain
25979: aloilla työn teknilLisen laadun, vuoden- säännöksestä, kumottaisiin ja että
25980: ajan tai muiden pakottavain seikk~iin kaikki muut eri anomuksista
25981: vuoksi ei ole mahdollinen on Valtioneu- myönnetyt poikkeukset lakkautet-
25982: vostolla, tarkastusviranomaisen sitä puol- taisiin voimassa olemasta.
25983:
25984:
25985: Helsingissä, 18 päivänä toukokuuta 19'M.
25986:
25987:
25988: Artturi Aalto. Matti Paasivuori.
25989: 649
25990:
25991: IX,4,- Edusk. esit. n:o 45.
25992:
25993:
25994:
25995:
25996: Aalto, A., y. m.: Ehdotus laiksi työajasta maa- ja koti-
25997: taloudessa.
25998:
25999:
26000: E d u s kun n a 11 e.
26001:
26002: VH.taten vuoden 1917 toisilla valtiopäi- asiakirjojen IiitteisSä IX B, sivuilla 848-
26003: villä Eduskunnalle esitetyn eduskunta- 857, ehdotamme kunnioittaen,
26004: esityksen rperusteluihin, jotka löytyvät
26005: että Eduskunta hyväksyisi näin
26006: kuuluvan lain:
26007:
26008:
26009:
26010: La kl
26011: työajasta maa- ja kotitaloudessa.
26012:
26013: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään täten:
26014:
26015: 1 §. 7) muut työalat, jotka ovat yllämainit-
26016: Tämän lain alaisia ovat alem.p.ana mai- tujen veroiSI:ia.
26017: nitut työa1at, mikäli niissä, lukuunotta- Tämän lain säännökset eivät koske per-
26018: matta isännöitsijöitä, emä.nnöitsijöitä ja ihoossä sattuvain synnytys-., sairaus- ja
26019: muita sellaisia työnjohtajia, jotka eivät kuolemantapausten välittömästi aiheut-
26020: säännöllisesti ota osaa ruumiil1isoon työ- tamaa työtä.
26021: hön, käytetään pa1kkatyöläisiä: Laki ei myöskään koske Pohjois-Suo-
26022: 1) maanVlitie~ys; messa harjoitettavaa poro:nhoitoa.
26023: 2) kotieläinteh hoito;
26024: 3) kasvi- ja pu~tarhanhoito; 2 §.
26025: 4) metsänhoito; ·~ Työnteldjää ei saa 1 §:n 1 momentim.
26026: 5) edellä mainittujen elinkeinojen yh- 1)-, 3)-, 4)- ja 5)-kohdassa mainituilLa
26027: teydessä tapaMuva: sekä niihin verrattavilla työaloilla pitää
26028: a) maatalous-, puutarha- ja metsän- säännöHisessä työssä enempää kuin keski-
26029: tuotteiden jalostUB; määrin kahdeksan tuntia vuorokaudessa.
26030: b) koneiden ja työväl•ineiden valmistus, Kuitenkin saa työaika vuodenaikaiu mu-
26031: korjaus ja hoito; ja kaan vaihdella seuraavalla tavalla:
26032: c) rakennusten, teiden ja siltain raken- joulu- ja tammikuulla 7 tuntia päi-
26033: taminen ja kunnossapito; vässä, ei kuitenkaarn enempää kuin 42
26034: 6) kotitalous; sekä tuntia viikossa;
26035:
26036: 82
26037: 650 IX,4. - Työaika maa- ja kotitaloudessa..
26038:
26039: helmi- ja marraskuulla 7 1/2 tuntia päi- 4 §.
26040: vässä, ei kuitenkaan enempää kuin 45 tun- Kun luonnontrupahtuma, tapaturma tai
26041: tia viikossa; muu vaara uhkaa tahi on keskeyttänyt
26042: maalis- ja lokakuulla 8 tuntia päivässä, työn taikka milloin työn keskeyttäminen
26043: ei kuitenkaan enempää kuin 48 tuntia vii- aiheuttaisi tavaran tai raaka-aineen pi-
26044: kossa; laa:ntumisen tai hukkaantumisen, saa 2
26045: huhti- ja syyskuulla 8 1/2 tuntia pä;i- ja 3 § :ssä säädettyjä työaikoja, mikäli
26046: vässä, ei kuitenkaan enempää kuin 48 tun- nuo seikat vaativat, kohtuullisesti piden-
26047: tia viikossa; tää, ei kuitenkaan kauemmin kuin kah-
26048: touko- ja kesäkuulla 9 tuntia päivässä, den viikon arkan:a. Sellaista hätätyötä
26049: ei kuitenkaan enempää kuin 51 tuntia ei lueta 3 §:ssä mainittuun ylityöaikaam..
26050: viikossa; Mitä 3 §:n 2 ja 3 momentissa on sää-
26051: heinä- ja elokuulla'9 1/2 tuntia päivässä, detty ylityöstä maksettavasta palk.asta,
26052: ei kuitenkaan enempää kuin 54 tuntia vii- sovellettakoon myös tällaiseen ihätätyö-
26053: kossa. hön.
26054: Työntekijää saa 1 §:n 1 rmomentin 2) ja 5 §.
26055: 6) kohdassa mainituilla sekä niihin ver- Sunnuntain adaksi tai muuksi viikon
26056: rattavilla työaloilla vitää säännöllisessä päiväksi on työntekijälle annettava vä-
26057: työssä keskimäärin 8 tuntia päivässä, ei hintään kolmekymmentä tuntia kestävä
26058: kuitenkaan yhteensä enempää kuin 54 yhtäjaksoinen vapaus ty,östä, pll!itsi 4
26059: tuntia viikossa, sunnuntai- ja juhlapäi- § :ssä mainituissa tapauksis.sa.
26060: vät mukaan luettuna. Niissä töiS:Sä, joissa ei voida täydellistä
26061: Kun työpaH~alle on kuljettava työnan- yhtäjaksoista vapautta antaa, on vapaa-
26062: tajan määräämäst.ä läJhtöpaikasta, ~moT~i päivän osalle tuleva työaika korvattava
26063: tetaarn matka työajal,1a. vastaavalla työvapaudella korkeintaan
26064: Mitä tämän pykälän 1 ja 3 momentissa kahtena viikon p,äivänä.
26065: on säädetty, koskee myös verotyöpäivän
26066: suorittajaa. 6 §.
26067: Jos työaika vuorokaudessa on kuusi
26068: 3 §. tuntia tai pitempi, on työ välillä ainakin
26069: Sen työajan lisäksi, mikä 2 §:1s.sä mai- kerran ruokailu- tai lepohetkiä varten
26070: nitaan, sallittakoon välttämättömän tar- keskeytettävä vähintään puoleksi tun-
26071: peen niin vaatiessa työntekijää hänen niksi.
26072: suostumuksellaan pitää ylityössä enin- Ruokailu- ja ·lepohetkiä älköön luet-
26073: tään kuusi tuntia viikossa, ei kuitenkaan ta:ko työadaksL
26074: enempää kuin sataneljäkymmentä tuntia \
26075: vuodessa. 7 §.
26076: Ylityöstä, mikä tehdään päivittäisen Tehdyistä yli- ja (hätätöistä sekä näistä
26077: työajrun lisäksi, maksetaa;n kahdelta ensi- maksetuista ,palkoista on työDJantruja vel-
26078: mäiseltä tunnilta väJhintään viidelläkym- vollinen pitämään luetteloa, joka vaadit-
26079: menellä ja sen jäiestä vähintään sadalla taessa on n,äytettävä lain noudattamista
26080: prosentilla korotettu palkka. valvovalle viranomaiselle.
26081: Ylityöpalkan perustetta määr.ättäessä
26082: on myös luonnossa suoritettavat palkka- 8 §.
26083: edut otettava lukuun. Poikkeuksia tässä laissa säädetystä työ-
26084: ajasta sallitaan karjan keskuudessa
26085: IX,4.- Aalto, A., y. m. 651
26086:
26087: sattuvain tapaturma-, synnytys-., sairaus- määräyksiä, ram.ga.istakoon vähintään
26088: ja kuolemanta;pausten aiheuttamassa viidellä tai enintään sadalla päiväsakolla.
26089: työssä sekä työntekijän suostumuksella ja Jos asianhaarat ovat erittäin raskautta-
26090: kun pakottavat syyt niin vaativat: vat vähintäin viidelläkymmenellä ja
26091: a) tilapäisillä matkoilla; enintään kolmelLa sadalla päiväsakolla.
26092: ,b) kauempana olevHta ulkopalstoilta Jos työnantaja tahi hänen sijaiBensa
26093: tapahtuv:issa a.jotöissä; muulla tavoin rikkoo tämän lain mää-
26094: c) kauempana ulkopalstoilla kesän ai- räyksiä, r3JngaistakoO!Il vähintään kah-
26095: kana: suoritettavassa kotieläinten hoi- della ja enintään sadalla päiväsakolLa.
26096: d-ossa.
26097: 9 §. 12 §.
26098: Työnantajan toimesta on tämä laki ja Tarkempia määräyksiä tämän lain so-
26099: tiedon3Jnto käytämnössä olevasta työ- veltamisesta ja noudattamisen valvon-
26100: tun tijär.jestelmästä pidettävä sopivalla nasta antaa valtioneuvosto.
26101: paikalla nähtävänä.
26102: 18 §.
26103: 10 §.
26104: Tämän lain noudattamiBta valvovat Tällä lailla kumotaan torpan, lampuoti-
26105: järjestysviranomaiset ja kunnan valitse- tilan, ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta
26106: mat ammaUientarkastajat. 12 päivänä maaliskuuta 1909 annetun
26107: asetuksen 19 §:u 2 momentti.
26108: 11 §.
26109: Työnantajaa tai hänen sijaisman, joka 14 §.
26110: rikkoo tämän lain työaikaa koskevia Tämä laki astuu voimaan
26111:
26112:
26113: HelsingiHsä, toukokuun 18 päivänä 1924.
26114:
26115:
26116: Artturi Aalto. Matti Paasivuori.
26117: Olga Leinonen.
26118: 652
26119:
26120: IX,s. - Anom. ehd. n:o 30.
26121:
26122:
26123:
26124:
26125: Leinonen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi naisten yö-
26126: työn kiellosta teollisuudessa.
26127:
26128:
26129: S u o m en E d u s k u n n a ll e.
26130:
26131: Naisten yötyön kielto on useassa sivis- sin, Sveitsin ja Luxemburgin kesken
26132: tysmaassa jo lainsäädännöllä toteutettu. sopimus, joka sisältää naisten yötyön
26133: Eräissä valtioissa se on suuresti rajoi- kiellon ikään katsomatta k:lo 10:stä il-
26134: tettu. Voimakkaimman sysäyksen on lalla k:lo 5:een aamulla sekä muita tätä
26135: naisten yötyön kielto saanut Sveitsistä, asiaa koskevia määr&yksiä. Sopimus
26136: jossa jo vuotena 1877 liittolailla kiellet- edellytti, että jokainen sopimuksen hy-
26137: tiin sekä miesten että naisten yötyö teolli- väkSYIIlYt valtio ryhtyi niihin la:insää-
26138: suudessa. Myöskin suurena vaikuttavana dännöillisiin toimenpiteisiin, että päätös
26139: tekijänä on ollut se, että eri valtioitten tuli-si toteutetuksi ka.ikissa konferenssissa
26140: välillä pidettiin kansainvälisiä konfe- edustettuina olleissa valtioissa.
26141: rensseja, joissa hyväksyttiin naisten yö- Edellä mainittuihin tuloksiin vaikutti
26142: työn kielto teollisuudessa voimaan saa- epäilemättä huomattavasti kaikissa sivis-
26143: tettavakai lainsäädäntötietä konferens- tysmaissa työväestön keskuudessa herän-
26144: siin osaaottaneissa vaHioissa. NHnpä v. nyt voimakas liike yötyön kiellon puo-
26145: 1890 kansainvälinen työväensuojeluskon- lesta. Tämän liikkeen ansiota on suu-
26146: ferenssi Berliinis1sä lausui käsityksenään, reksi osaksi, että nykyään on useassa
26147: että naisia ei olisi käytettävä sunnuntai- maassa sangen pitkälle yötyön kiel~ossa
26148: eikä y.ötyöhön. Vuonna 1897 on Ziirichissä menevä lainsäädäntö. Siitä mainittakoon,
26149: pidetty toinen kansainvälinen työväen- että Saktsassa v. 1891 annetussa laissa
26150: suojelukonferenssi, joka vaa:ti yötyön kielletään naisia pitämästä työssä teh-
26151: kieltämään kumpaiseltakin sukupuolelta. t~a k:lo 1/2 9:stä illalla k:lo 6:een
26152: Samoin Pariisissa pidetty työväensuo- aam111lla. - 1877 Sveitsin lainsäädäntö
26153: jelukonferenssi v. 1900 antoi lausuntonsa kieltää yötyön sukupuoleen katsomatta
26154: kansainvälisen naisten yötyön kiellon kaikilta 8:sta illalla 6:een aamulla. Poik-
26155: puolesta. Tässä konferenssissa perustet- keustapauksissa, jotka hyvin tarkoin
26156: tiin yhdistys, joka seuraavana vuonna määritellään laissa, ja ainoastaan työn-
26157: antoi kansainvälisen työtoimiston huo- tekijän suostumuksella saapi jonkun ver-
26158: l~ksi rpanna tutkimuksen toimeen eri ran yötyötä teettää. -
26159: maissa naisten yötyöstä ja sen seurauk- Iso-Britannian tätä asiaa koskeva v.
26160: sista. 1001 annettu laki kieltää kaikilta naisilta
26161: V. 1905 Berlinissä pidetyssä konferens- ikään katsomatta yötyön.
26162: sissa tehtiin Saksan, Ranskan, Suur-Bri- Ranskan v. 1890 julkaistu laki kieltää
26163: tannian, Itävalta-Unkarin, Belgian, Es- kaikenikäisiltä naisilta yötyön ik:lo 9:stä
26164: panjan, Alankomaiden, Portugalin, Ruot- illal~a 5:een aamulla. - Useimmissa
26165: IX,5.- Leinonen y. m. 653
26166:
26167: Amerikan Yhdysvaltain valtioissa on lausunto, jonka mukaan erikoista suoje-
26168: kaikilta naisilta yötyö kielletty. - Ita- lusta ~täytyy .pitää naiselle välttämäJttö-
26169: liassa v. 1902 säädetyllä lailla, joka astui mänä, niin hyvin työntekijän oman kuin
26170: voimaan 1907, on niinikään kaikenikäi- yhteiskunnan edun kannalta siksi, että
26171: siltä naisilta y,ötyö kielletty telhltaissa, nainen helpommin meneihtyy tehdaseiä-
26172: joissa käytetään koneellisia moottorei- mässä siitäikin syystä, että häneltä vaadi-
26173: ta. - Rajoituksilla on yötyö kielletty taan vielä kotona työtä. - Samanlaiseen
26174: Unkarissa, Luxe:nlburgissa, Uudessa-See- tulokseen tultiin Saksassa myöskin am-
26175: lannissa, Viktorias~Sa ainoastaan 16 vuot- mattient~ukastajain toimittaman tutki-
26176: ta nuoremmilta naisilta. Ruotsissa on n. muks~n pohjalla valmistetussa sisämi-
26177: 1900 hyvä:klsytyllä lailla kielletty yö- nisteriön selonteossa ennen lain julkaise-
26178: työssä käyitämästä 18 vuotta nuorempaa mista. Samaan suuntaan menevät tutki-
26179: henkilöä. V. 1911 on lakia täydennetty mukset kaikissa maissa, joissa tutkimuk-
26180: siten, että kielletään kaikenikäisiä naisia sen perustalla on lainsäädännölle vailmis-
26181: käyttämästä yötyössä. tettu pohjaa.
26182: Erinäisiä toimenpiteitä naisten yötyön Meidän maamme oloissa on myöskin
26183: kieltoon tu1itaessa on niissä maissa, missä tässä suhteessa huomioon otettavaa.
26184: se on toteutettu, ollut tutkimuksen toi- Meilläkin on toimitettu tutkimus m. 101.
26185: mittaminen siitä, mitä yötyö vaikuttaa kutomateollisuustyöntekijäin työ- ja ter-
26186: naisten terveyteen, sivistykseen, siveelli- veysoloista. TutkimukseSISa on huomattu
26187: syyteen, perihe-elämään ja vihdoin koko keulhkotaudin leveneminen muiden tau-
26188: yhteiskuntaan. Asiassa on käännytty tien ohella Tunsaammassa määrässä. Sa-
26189: lääkärien, yhteiskuntataloustieteilijäin moin tutkimus on osoittamJUt, että ku-
26190: y. m. puoleen. Tuloksena on ollut, että tomatyöntekijöitä varten perustettujen
26191: kaikki ovat melkein poikkeuksetta anta- tehdask8181Sojen jäsenten keskuudessa ta-
26192: neet sellaisen lausunnon, että yötyö on pahtuneiJsta kuoleman ta;pauksista on ol-
26193: naiselle turmidllinen. Ennenkuin ennen lut 37 % !Illiesten, 6'5 % naisten.
26194: mainittu laki julkaistiin Saksassa, kään- Tuhoisia ovat myöskin yötyön seu-
26195: nyttiin berliiniläisen professori Sommer- raukset perhe-elämään. Lapset jäävät
26196: feldin puoleen, joka oli tunnettu tehdas- ilman hoitoa, rintaHaJPSet keinotekoiselle
26197: terveydenlhoidon tutkija. Prof. Sommer- ruualle, lasten kuolevaisuus enenee ja
26198: feld lausuu m. m.: ,Suurin osa naisista, koti jääpi vaille kaikkea perheenäidin
26199: jotka työskentelevät tehtaissa ja erittäin- huoltoa. Yksityiset naiset, ollen yöllä
26200: kin nuoremmat naiset, potee vähäveri- työssä, saavat usein asuntonsa kaikkien
26201: syyttä, kalvetustautia, pitkällistä ilma- kurjimmissa työläisperheissä, koska hei-
26202: tiehye- ja keuhkokatamia, johon myö- dän täytyy päivän aikaan levätä.. He ei-
26203: hemmin Jiittyy keuhkotuberkuloosi". Tä- vät saa asuntoa missään muualla kuin
26204: män sanoo tutkija johtuvan siitä, että siellä, missä on pakko pitää asukkeja.
26205: naiset saavat liian vähän lepoa, minkä Nykyisin kaliliitten vuokrien aikana ei
26206: lisäksi tulee rasittamaan yötyö. Tästä yksinäinen työläisnainen jaksa pitää
26207: syystä hänestä yötyö oli tuomittava ja omaa huonetta. Heidän siveellinen elä-
26208: lainsäädännöllä ehkäistävä. - Mainitta- mänsä rappeutuu ja p-rostitutioni y. m.
26209: koon lisä!ksi, että Tanskassa vaadittiin, paheellinen elämä viepi suuren osan työ-
26210: kun kyJSymyklsessä oleva asi.a oli valtio- läisna1sista mukaansa.
26211: päiväin käsiteltävänä, yliopiston tervey- <Samoin aikai.s'emmin toimitettu työn-
26212: denhoidolliselta laboratorioita asiasta tekijäin apukassoja koskeva tutkimus
26213: 654 IX,5. - Naisten yötyö teollisuudessa.
26214:
26215: osoittaa, että taudintapaukset ovat olleet sille aloiiJ.le. Muistakin maista voidaan
26216: luikuisa:mmat naisten kuin miesten kes- tuoda esimerkkejä samaan suuntaan.
26217: kuudessa. Kirjapainoalalla on teollisuus- Meidän maassamme naisten yötyön
26218: hallituksen v. 1907 toimittamassa tutki- kielto oli ensi kerran lainsäärdännöllisen
26219: muksessa todettu, että apukassain kudl- käsittelyn alaisena v. 1009 yleilsen työ-
26220: lehmustilaston mukaan 119 henkilöstä aikalain y!hteydessä. Silloin oli jo voima-
26221: kuoli 73 eli 61 % erilai:siin keuJhkovikoi- kas vaatimus naisen yötyön täydellisestä
26222: hin.- V. 1906 teollisuushallituksen tutki- kiellosta. Sitä ei kumminkaan saatu
26223: muiksen muka-an kuoli erilaisiin keuhko- säädetyksi yleisen työaikalain yjhtey-
26224: vikoilhin 100 työntekijää kohti kutoma- dessä. Samoin on ollut yötyön täydelli-
26225: teollisuudessa mielhiä 3.5, naisia 4.s. nen kielto naisilta muitten eri ammatti-
26226: Kirja,vainoteollisuudessa kuoli naisia 8..o, aloja koskevien työaikalakien yhtey-
26227: miehiä 7.6. Samansuuntainen on tulos dessä. Täydelliseen yötyön kieltoon ei
26228: muil\lakin aloilla teolHsuudessa. Naisten ole päästy vielä muulla kuin leipormotyö-
26229: kuolevai:suus on suurempi keuhko- y. m. alalla.
26230: ammattitautien johdosta. Eduskunnan olisi kiinnitettävä huo-
26231: Yötyö vaikuttaa myöskin turmiolli- miota siihen, että Suomi kuuluu kan-
26232: sesti naisten sivistyselämään. Se tekee sainväliseen työjärjestöön. :K:ans;ainväli-
26233: mahdottomaksi kaiken itsekasvatuks~oo nen työjärjestö on muitten työväensuoje-
26234: ja sivist}'!spyrkimykset. lusta koskevien sopimusten ohella otta-
26235: Naisten yötyön poistamista on vastus- nut naisten yötyön kiellon ja ehdottaa
26236: tettu useilla syillä.. Yhtenä syynä on kunkin jäsenvaltion tässäkin aiSiassa
26237: ollut se, että yötyön kielto supistaisi omrussa :maas:saan toimim3Jan niin, että
26238: työläisnaisten ansiomahdollisuuik:JSia, kos- naisten yötyön kielto tuli:si lainsruädä~
26239: ka entiset· työnantajat tuskin voisivat nössä käsittelyn alaiseksi ja toteute-
26240: sijoittaa heitä yötyön kiellon tapahdut- tuksi. Siellä hyväksyttiin päätös kan-
26241: tua palvelukseeilJSa. Kun Wrushingtonin sainväliiseksi sopimukseksi naisten
26242: sopimukset dlivat eduskunnan käsiteltä- yötyön kie11osta teolllilsuudessa.
26243: vänä hallituksen esityksen pohjalla v. 1906 Bernin sopimukset ovat käytän-
26244: 1920., niin hallituskin perusteli hylkää- nössä toteuttaneet seui'Iaavat valtiot:
26245: mistään naiJSten yötyön kiellosta m. m. Itävalta, Belgia, Suur-Britannia, Uusi-
26246: tälläkin syyllä. Kokemus r.p.uista maista :Se.elanti, Ranska (Algeria, Tunis), Saksa,
26247: kumminkin puhuu tässä suihteessa sitä Italia, Alankomaat, Portugali, Espanja,
26248: väitettä vastaan. Englannissa yötyön Ruotsi, Sveitsi.
26249: kiellon voimaantultua lisääntyi nais- Washingtonin sopimukset ovat ·rati-
26250: työntekijäin lluku teollisuuden :palveluk- fioineet:
26251: sessa vuosi vuodelta. Työnantajat eivät Etelä-Afrika, Bulgaria, Viro, :Kreikka,
26252: olleet halukkaita laskemaan heitä pois Intia, Rumaania, Tshekko-Slovakia.
26253: työstä, kOStka naisen työvoima on hal- Paitsi edellä mainittuja on tätä asiaa
26254: vempaa kuin miehen. - koskeViat lait jo käytännössä ja toisissa
26255: Saksassa samoin, sen jälkeen kuin yö- valtioilssa vaLmiina käytäntöön saatetta-
26256: työn kielto saatiin aikaan, oli teollisuus- viksi seuraa vi,ssa maissa:
26257: työssä olevain naiJSten prosenttiluku Japani, Puola, Etelä-Slaavia, Argen-
26258: 13.31 % ja 3 vuoden perästä oli prosentti- tiina, Bolivia, Brasilia, Ohile, Tanska ja
26259: luku noussut 16.65 %. Sen teki työn jär- Norja. Edellä oleva1sta saadaan huo-
26260: jestely. Naiset !l!S'etettiin päivätöis:sä toi- mata, että melkein kaikki pienetkin mei-
26261: IX,5.- Leinonen y. m. 655
26262:
26263: dän maamme taloudellisia ja sivistyk- että Eduskunta kehoittaisi Halli-
26264: sellisiä oloja vastaavat maat ovat hy- tusta valmistamaan ja Eduskun-
26265: väksyneet ja käyt.ännÖISSä toteuttaneet nalle jättämään mahdollisimman
26266: naisten yötyön kiellon teollisuudessa. pian lakiesityksen naisten yötyön
26267: Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen kiellosta maamme teollisuudessa.
26268: anomme.
26269:
26270: Helsingissä, 17 päivänä toukzykuuta 1924.
26271:
26272:
26273: Olga Leinonen. lida Vihuri.
26274: Hilma Koivulahti-Lehto. Aino Lehtokoski.
26275: Hilma Valjakka. Miina Sillanpää.
26276: Fanny Ahlfors. Anni Savolainen.
26277: B.
26278: Työväenvakuutusta, työsopimuslain muuttamista y. m.
26279: koskevia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
26280:
26281:
26282:
26283:
26284: 83
26285: j
26286: j
26287: j
26288: j
26289: j
26290: j
26291: j
26292: j
26293: j
26294: j
26295: j
26296: j
26297: j
26298: j
26299: j
26300: j
26301: j
26302: j
26303: j
26304: j
26305: j
26306: j
26307: 659
26308:
26309: IX,6. - Edusk. esit. n:o 43.
26310:
26311:
26312:
26313:
26314: Kivimäki y. m.: Ehdotus laiksi työväen tapaturma-
26315: vakuutuksesta 18 p:nä elokuuta 1917 annetun ase-
26316: tuksen 12 §:n, sellaisena kuin tämä pykälä on 24 p:nä
26317: lokakuuta 1919 annetussa laissa sekä 19 §:n muutta-
26318: misesta toisin kuuluvaksi.
26319:
26320: E d u s k u n n a U e.
26321:
26322: T.yöväen taJpa1turmavafkuutuksesta 18 useimmi,ten tulee !kyJsyrrnyikseen, ei rahan
26323: päiväm.ä elolkuuta 1917 amn.etu:n asetuksen arvon aleneminen huoonioron·ottaen vastaa
26324: 12 § :n muikaan on .ty,össä vahingoittm- kuin ;run.sa,aJSiti krolmannesta siitä, miikä
26325: nee.Ue ltyöllltakij,äJUe mak1se'ttaNia rbapa.tur- ts.anottu määrä oli 1917 VUJodien as~etuksen
26326: mrukJor.vauiSta 'ohimenevä.n ,iJä.yidellisen ;työ- voimaan tullessa. Säännökset vuosityö-
26327: kyvyttömyyden :ailkana !lmlksi iiDolman- amrsiosta, j!oka vuJ!rtrui's'ta Vlaihirugonil\!or-
26328: nesta v,aJhing:oittmneen keskipäiväpal- vaust.a eli elinkorkoa määrät,täessä, on
26329: lmsta, väJhiJI1ti:iJLn llm1temikin mwlklkia viisi- laskettruva täyteen määräänsä, samoin
26330: kymmentä .penniä •päiväJLtä, mwtta enin- kuin vähimmän vuosityöansion määrästä
26331: tään k~o1me ma:rklkiaa päivrulltä. Lolkakuun ovat rahan arvon alenemisen johdosta
26332: 24 päiv,ä.nä 1919 ,anrneltu1la ~aiJla OIVat vä- niinikään vanhentuneita.
26333: hin ja konkein eilatusapu sano1t1t.ua laatua Voittan.oon 'tUJsikin oUa muuta kuin y·Mä
26334: olev,an .työkyvy.ttJömyy.den aiikann ikoro- lllliel.tä sii,tä, ,e1Jtä, jols trrup.artmrma:vaikuutms-
26335: t.etut, ech:~lli'l)len väJhintääm. kolmeksi ja 1ainsäJäJdämtnöHä nyik:yisiSJSä!kin o[oissa
26336: j äilkimäinen en:i.rutään kymmeneksli mar- 1
26337: tahd101taan pää~tä Jtll;ll"llmiltettuihin tu'lJok-
26338: k,alksi päiväLtä. Saman asetuJk1sen 19 § :ssä siin, puiheena olleita 1917 vuoden asetuik-
26339: säädetään, että vul()(tulisen va;hin.gonkor- ISen sää<nnöksiä on murrute.ttava. Vuonna
26340: vauJkislen 13Jsk!emiisen perustaiksi on pan- 1920 ta pruturmavalku'Uitusl:ainsrurudännön
26341: U!.va Jtyöntekid,än eldenisl(ln V\UQdJen työ- u udis,tamis,ta hnrlki,tseml3lall lllJSe'tettu ko-
26342: anJSio, kuitenk~n niin että ;Fos hänen työ- m:iitea ehdOitlti, ,ei1;1Jä e~atusrahan maiksimi-
26343: alllSiiOIUsa on oHrut yh.dJeksäm.srutaa mark- määrä ·olisi iklorate,tltava 15 rn:amkikaan ja
26344: kaa suul"lempi, sen yH IliOUS<eva,Sita osasta elin!k1ol"lkoa mäJämältltiressä täYJteen mää-
26345: otetaan h'Uiomlioon ainoastnwn kolmannes rään llaiSikettaiVIa työrunsion osa 2,700 mrurk-
26346: ja että d1os työausio .on ikoilmeasaif:Jaa vä- ik:aa1n s·elk:ä v,äJhlimmän ,työansion määrä
26347: hempi, ltämä r,afu,amääl"lä 'On pantava va- 1,800 mru1lkkaan. Kmniiean ~dotuiksen
26348: hingonikowa uJk,sen 1laskemisen perus1taiksi. pohjalle IDJojwtl'tuvassa EdusikiulnnaJ.:te an-
26349: Mallinittuja s:äännilksiä 'ei voikla pitää netta vass'a ,es~tyiksessä ovalt vasta~wat
26350: soveltuvina sanotun aJS1e1tuksen ja sen määr.ät tsaamiemme tietojen mukaan 20
26351: 1'2 § :ää muuttav.run, krosik,etelilun lain an- ma:riklkaa ja 5,400 8elkä 1,800 markika;a,
26352: tamisen jälJkoon muulttumJeisiin taloudelli- jota paitsi, siinä täydellä syyllä on, sa-
26353: siin ol:osuhltei1siin. Ohimenevän työlky- tunnaisten suurten elinkorlwjen estämi-
26354: vyttömyyden aikana maik:settarvan elatus- seksi, vuosityöansion korkein määrä ra-
26355: rahain maiksimimääll·ä, jonlka rrnaksarrninen joitettu l,SOO markaksi.
26356: 660 IX,6. - Muutoksia työväen tapaturmavakuutus}akiin.
26357:
26358: J\.iun mi1elipijteet uuden ta;paturmava- mässä 'tu1evaisuudessa, ;saad.wan nopeasti
26359: kuutUJsla:insäadiäilllllön laajuUJdiesta ja si- valmi~ksi, ei 'Ole, ,pidälmme ttä!l'lk.ieänä, että
26360: sällyksestä samoin kuin siitä järjestel- yllä kosketellut muutokset 1911'7 vuoden
26361: mälstä, jon!ka cv:a11aSISia työDJWkijän oikeus asetuks~en tuleVIat :k~aiJkiiSsa illapamksissta
26362: korvauksen saaaniseen •on t;<Jberutelttava, tehldyi1ksi.
26363: ilmeise~S~ti lmooevät haj·a~1e ja varmuutta · Edellä olevan noja1lru rohkenemme kun-
26364: siitä, että .salllotUJn laim~äJlildännön uuidi,s- nioiltta~en ehdottaa, että Eduskunta hy-
26365: tus, Viaikk,a sitä !koskev~a hailHtuiks:en esi- väksyisi seur.aarvan 'lalldeihd~sen:
26366: t.ys annettaisiin EduSkunnalltle lähim-
26367:
26368:
26369:
26370: Laki
26371: työväen tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen
26372: 12 §:n, sellaisena kuin tämä pykälä on 24 päivänä lokakuuta 1919 anne-
26373: tussa laissa, sekä 19 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
26374:
26375: Edusikunnrun päältoktsen mukaisesti muutetaan edellä mainitut lainkohdat. näin
26376: kuu1mV'rksi:
26377:
26378: lJ2 §. joka v.ahing~oittUJneet11a on o1lurt edeLlisenä
26379: Mi11oin ohimeneväJrosi ·katsottava työ- vuonna samassa tai samanlais·essa liik-
26380: kyvyttömyys on 'täyide1litnen, on elatus- keeSSiä .tai Yll."itytksessä, ikuiJtenikrin enin-
26381: apu .päivää ktOihti ikta!IDsi iklo1mamnesta va- tään k.rubid~ksruntoistatwhiailita illl.l8.'likk.aa;
26382: hingoilttuneen k.esldpäi.v.äipailik.a;st.a. J·os jos työnteJk1iJj,äJllä •ei olle krdk1onaista vuotta
26383: täten aTVI~oiJtu el~atlusa;pu on pi1enempi ollUit SiellaiSita •toitDJta, pidErl.äiim v.uotuisena
26384: kuin tkolme mwkik~ päivältä, ron se lkoro- työatnsi1ona rmäiärää, joksi rtyöansi!o ilmh-
26385: tettaVIa tähän mää11ään, •ei krwrtenik.aan tuuHitsen hrul'lkilllnan muilman voidaan
26386: enemmäksi iku~n YihldelktSiäJk,si kymmenes- laskrea.
26387: osalksi ikresddpäiväpallkasta. JtOB teJ1wtusapu VrUJotui,sen ~ty.öansion rol!less:a vii!ttätu-
26388: sitä vastoin :noUJs.isi llmthtaikymmentä hattaJne.ljii:äJsrutaa markikaa StUumempi, !Ote-
26389: mar.kikiata suul'lemmaiksi päiViäl.tä, ol~oon taan sen iYili lliOUSieMaJSita osasta huomi•oon
26390: tämä määrä llm:rdmin ellatusapu. ainoastaan ilooilmannes. ,J.oiS vuoidten ty·ö-
26391: J1oiS .tapaltwmna on aiiheultJtam,ut ttyökiV- ansio on tUJhalttaiklaihdeksruf!lsaJtaa mark-
26392: vyn vähenltyrmisen, on e1atUtsarpun:a suo- kaa vähampi, 10n 1tämä ~aihlalmii:älrä 1kuiten-
26393: ritettaVIa rtämän våhent;ym:isen mukaan kin pantaiWt ·vtOlhillig\Onlk'Ol-'VIam!klsen laske-
26394: soveilleltitu osa e1deUiS~eSSa momenti1ssa misen pell'IUS'taiksi, mutta äilikÖÖin Viahin-
26395: säädJettyatä 1täytdes•tä \elaJtUBrruvusta. goi!tltlilleelllte työnJteJkijäilil,e, j.dkJa 0111 täyt-
26396: tänyt yiksilk01maJtta vUJotta, aJDineltrtlako
26397: !19 §. suurempaa vumuitsta vaJhirnJgon.lkOl'!VIaUJS'ta
26398: Vuotuisen vaJhingJonilml1V,aJUksen laske- kuin hänen ty.öansionsa on oillut.
26399: misen ,peruistalksi 1on pantava se rtY!öamJSio,
26400:
26401:
26402:
26403: T. M. Kivimäki. J. Jyske. W. K. Särkkä.
26404: Mandi Hannula. Ilmari Auer. K. V. Vuokoski.
26405: U. Bra•der. J. H. Vennola. V. Hirvensalo.
26406: Oskari Mantere. W. W. Tuomioja. Erkki Pullinen.
26407: 661
26408:
26409: IX,7. - Edusk. esit. n:o 44.
26410:
26411:
26412:
26413:
26414: Paasivuori y. m.: Ehdotus laiksi työväen tapaturrnava-
26415: kuutuksesta.
26416:
26417:
26418: E d u s k u n n a ll e.
26419:
26420: Maaliskuun 27 p:nä 1920 asetti valtio- tun komitean mietintöön liitetyn komi-
26421: neuvosto komitean tarkastamaan elokuun tean jäsenen herra Albin Airiston va.sta-
26422: 18 päivänä 1917 annettua työväen tapa- l'auseeseen.
26423: turmavakuutusasetusta sekä valmista- Viitaten komitean mietinnössä sekä sii-
26424: maan ehdotusta siinä ilmenneiden epä- hen liitetyssä edellä mainitun jäsenen
26425: kohtien poistamiseksi. Komitean mie- vastalausees~a oleviin pe·rusteluihin. eh-
26426: tintö valmistui keväällä 1923. Eduskun- dotamme kunnioittaen,
26427: nalle nyt jättä:mämme lakiehdotus peru&-
26428: tuu osaksi tämän komitean mietintöön että Eduskunta hyväksyisi näin
26429: liittyvään lakiehdotukseen, osaksi maini- kuuluvan lain:
26430:
26431:
26432: Työväen tapaturmavakuutuslaki.
26433: Eduskunnan päätöksen mukaan sääde1tään täten ~:;euraavaa:
26434: I Luku. 2 §.
26435: Yleisiä rnäärä.yksiä. Tämän lain määräy:.kset vakuutusvel-
26436: vollisuudesta eivät koske valtion .ia kun-
26437: 1 §. nan töissä toimivaa työntekijää, mutta
26438: Jokainen työntekijä on, mikäli alem- yleisistä varoista on vahingoittuneelle
26439: ·pana ei toisin säädetä, työssä sattuneen työntekijälle tai hänen lälheiselleeu suori-
26440: tapaturman aiheuttaman vahingon va- rtettava tämän lain mukaista vahingon·
26441: Talta vakuutettava tämän l ain mukaan
26442: 1 korvausta.
26443: työnantajansa toimesta 22 §:ssä maini- 3 §.
26444: tussa laitoksessa. 'l'yönantaja on alempana mainituilla.
26445: Sairastuminen, joka yk~inomaan tai rajoituksilla se, jonka laskuun vakuutuk-
26446: 'pääasiallisesti on työntekijälle aiheutu- senalaista työtä tehdään tahi toimite-
26447: 'nut erinäisten Vakuutusneuvoston laati- taan.
26448: ·massa luettelossa mainittujen aineiden Jos joku on antanut vakuutuksenalai-
26449: valmistamisesta tai niiden käsittelemi- sen työn tai sen osan tekemisen toiselle,
26450: sestä työssä tai työn yhteydessä, pide- joka ammattinaan harjoittaa semmois·ten
26451: tään työssä sattuneen tapatu:rman veroi- töiden toimittamista, on viimeksi mai-
26452: sena. nittu katsottava työnantajaksi, mut,ta
26453: 662 IX,r. - 'l'yöväen tapaturmavakuutuslaki.
26454:
26455: vasta.tkoon se, joka ·työn tekemisen on toi- on saanut työpaikan ulkopuole'lla, olles-
26456: selle antanut, itse sellaisesta vahingon- !'laan työnantajan asioilla tai matkalla
26457: korvauksesta,, jota, toinen ei kykene mak- työpaikalle tahi sieltä pois, miHoin työ-
26458: soonaan. Epäselvissä tapauksissa pide- suhde on matkan aiheuttanut tai matka
26459: tään työnantajana sitä, joka maksaa pal- on siihen välittömässä yhteydessä.
26460: kan työntekijälle. Vakuutus käsittää myöskin tapatrur-
26461: Laivanisännän velvollisuutena on va- mat, jotka kohtaavat työntekijää hänen
26462: kuuttaa pääl1ystöön, miehistöön sekä ra- yrittäessään varj~lla tai pelastaa työn-
26463: vintola- ja palvelijakuntaan kuuluvat antajansa omaisuutta tahi työsuhteen
26464: •henkilöt huolimatta siitä, kuka mainitut yhteydessä ihmishenkeä.
26465: henkilöt on ottanut palvelukseen tai Työssä sattuneen tapaturman aiheutta-
26466: niille maksaa pa1kan. •maksi ei katsota ruumiinvammaa, jonka
26467: ·va:hingoittunut itse on tahallaan saanut
26468: 4 §. aikaan tai joka vahingoittuneelle on sat-
26469: Työntekijä on alempana. mainituin tunut yleisen lain tai asetuksen mukaan
26470: poikkeuksin jokainen, joka palkkaa vas- •rangaistava.ssa teossa, miJloin syy-y:h-
26471: taan on toisen työssä, olematta. häneen 1teyttä on olemassa rangaistavan teon ja
26472: nähden itsenäinen yrHtäjä, •samoin kuin tapaturman välil'lä.
26473: jokainen, joka ammat:tikehityksekseen te-
26474: kee toisen työtä. 7 §.
26475: Työntekijä ei ole tämän lain mukaan Muut kuin 6 §:n 3 mom. mainitut toi-
26476: se, joka työskentelee kodissaan tai työ- menpiteet ihmishengen tai toisen omai-
26477: paikalla, jonka hän itse määrää. Ulko- 'suuden pelastamiseksi pidetään yhtei-
26478: puoTe'lla kodin asuva, van:hempainsa seksi hyväksi tehtynä työnä ja. on henki-
26479: työssä käypä lapsi on katsottava. työn- ilölle~ jota sellaisessa pelastustyössä koh-
26480: tekijäksi. taa tapaturma suoritettava yleisistä va-
26481: Työntekoa valvovaa henkilöä, työnjoh- roista tämän lain mukaista korvausta.
26482: taja siihen. luettuna, samoin kuin laivan-
26483: päällikköä ja alipäällikköä, jonka kuu-
26484: kautinen työansio on yli neljätuhatta II Luku.
26485: markkaa, ei tarvitse tämän lain mukaan V ahingonkorrvaus.
26486: ·vakuuttaa.
26487: 8 §.
26488: 5 §. Työssä sattuneen tapaturman aiheutta-
26489: Työntekijän läheisellä omaisella ta.r- 1masta ruumiinvammasta on vahingoittu-
26490: koitetaan tässä laissa työntekijän puoli- nut oikeutettu saamaan:
26491: soa ja lapsia ynnä niitä muita ihenkilöitä, sairaanhoitoa,
26492: .joita hän on elättänyt tai on o'llut velvol- päivärll!haa,
26493: linen elättämään. elinkorkoa,
26494: jota paitsi, vahingoittunutta hoidet-
26495: 6 §. taessa sairaanhoitdlaitoksessa, hänen lä-
26496: Työssä sattuneen tapat.urman ai.heutta- 'heiselleen on maksetta.va
26497: maksi katsotaan ruumiinvamma,, minkä huoltoapua.
26498: työntekijä työssä tai työsuhteen vuoksi Jos tapaturman ailheuttaman ruumiin-
26499: on saanut työpaikk·aan kuuluvalla va;mman seurauksena on ollut työnteki-
26500: alueella sekä myöskin vamma, jonka hän jän kuolema, on sitäpaitsi suoritettava
26501:
26502: •
26503: IX,7. - Paasivuori y. m. 663
26504:
26505: hautausapua; ja sunnuntai- ja juhlapäivä siihen luettuna.
26506: kuolleen läheiselle elinkorkoa. Päivärahaa maksetaan sama määrä päi-
26507: ·vää kohti lmin vahingoittunut työnte-
26508: 9 §. kijä on työssä ollessaan keskimäärin päi-
26509: Sairaanhoitoa on annettava siitä het- vässä ansainnut.
26510: kestä a'lkaen, jolloin tapaturma sattui, .Tos täten a1'vioitu pä;iväraha on pie-
26511: tai ammattitaudin oireet ilmenivät, sii- nempi kuin viisi markkaa päi·väUä, on
26512: hen asti kunnes tapaturmasta aiheutu- ·se korotettava tähän määrään.
26513: nut sairaus on päättynyt, enintään kui- Työkyvyn vähennyksestä suoritetaan
26514: tenkin yhden vuoden a.ilkana, luettuna vähennystä vastaava osa päivärahaa.
26515: t.apa.turmapäicvästä.
26516: Sairaanhoitoon kuuluu:
26517: 11 §.
26518: korvaus lääkärin hoidosta, sa•iraala-
26519: Elinkorkoa suoritetaan vahingoittu-
26520: hoito, korvaus tarpeellisista matkakus-
26521: neelle, jos tapaturman aiheuttaman ruu-
26522: tannuksista lääkärin luo tai sairaalaan
26523: miinvamman seurauksena on työkyvyn
26524: ja sieltä takaisin,
26525: pysyvä menetys tai vähennys, siitä päi-
26526: lääkärin määräämät lääkkeet, puhdis-
26527: västä, jona tapaturmasta aiheutunut sai-
26528: tusaineet ja sidetarpeet, sekä
26529: raus on päättynyt, sitä päivää lukuun-
26530: erityisten tarvittavien sidosten ja mui-
26531: ottamatta, kuitenkin viimeistään 10 §:n
26532: den samantapaisten apuneuvojen, kuten
26533: 1 kohdassa mainitun ajan kuluttua.
26534: tekojäsenten, tekosilmien, sHmä,lasien
26535: ynnä muitten se1laisten ensimäinen hank- V alhingoittuneelle maksetaan elinkor-
26536: kiminen, joita vahingoittuneen tila saat- koa se määrä, joka, jos työkyvyn mene-
26537: taa vaatia terveeksi tulemisen jälkeenkin. tys on täydellinen, vastaa hänen entistä
26538: Ellei sairaanhoitoon kuuluvaa lääkä- vuotuista työansiotaan. Jos elinkustan-
26539: rin- tai sairaalahoitoa voida saada koh- nukset siinä määrin nousevat, ettei näin
26540: buttomitta vaikeuksitta tai kustannuk- määrätty elinkorko riitä kohtuullisiin
26541: sitta, hankittakoon vahingoittuneelle sen kustannuksiin, on se vastaavassa mää-
26542: sijaan muuta sopivaa hoitoa. rässä korotettava.
26543: Milloin ruumiinvammasta seuraa työ-
26544: 10 §. kyvyn vähentymistä, kuitenkin niin, että
26545: Päivärahaa on annettava, kun työn- jos työkyvystä on ainoastaan 25 % jäl-
26546: ·tekijä työssä sattuneen ta.paturman ai- jellä, katsotaan ·silloin, että koko työkyky
26547: heuttaman .nlJUmiinvamman johdosta on on menetetty. Elinkoron tulee olla niin
26548: kykenemätön toimittamaan tava1lista suuri, että se yhdessä työnansion kanssa
26549: työtään., ensimäises.tä päivästä alkaen riittää .kohtuullisiin elinkustannuksiin.
26550: tapaturman sattumisen tai ammattitau-
26551: din esiintymisen jälkeen, tapaturmapäi- 12 §.
26552: vää lukuunottamatta, tai, jos työkyvyttö- Vuotuisen elinkoron ollessa enintään.
26553: myys on alkanut myöhemmin, alkamis- sata markkaa, saatakoon se. jos vahin-
26554: päivästä, sHhen saakka kunnes tapatur- goittunut ja vaku_utuslaitos siitä sopivat,
26555: masta aiheutunut sairaus on päättynyt, va.ihtaa elinkoron pääoma-arvoa vastaa-
26556: enintään kuitenkin yhden vuoden ai- vaksi pääomaksi. Jos elinkorko on suu-
26557: kana, luettuna tapaturmapäivästä. rempi kuin sata markkaa, voi tämmöinen
26558: Päivärahaa on a.nnettava täydestä pääomaan vaihtaminen tapahtua Vakuu-
26559: työkyvyttömyydestä kultakin päivältä, tusneuvoston harkinnan mukaan.
26560: IX,7. - Työväen tapaturliia"Valnutuslaki.
26561:
26562: 13 §. 1) hautausapuna:
26563: Jos elinkoronsaaja tapatumnan joih- vainrujan kuolinpesälle, jos sen varoista
26564: d6sta on tullut niin avuttomaan tilaan, on suoxitettu hautauskustannukset, kuu-
26565: ettei hän voi h!lla toimeen ilman toisen desosa vainajan vuosityöansiosta kuiten-
26566: henkilön hoitoa, on hänen elinkorkonsa kin vähintään viisisataa markkaa tai
26567: siltä a;jalta kuin sellaista avuttomuutta muussa .tapauksessa
26568: kestää, korotettava enintään hänen vuosi- niille, jotka ova1 pitäneet huolta hau-
26569: työansionsa määrään. taamisesta, hautajaiskustannusten mää-
26570: rä, ei kuitenkaan enempää kui1n kuolin-
26571: 14 §. pesälle suoritettaisiin.
26572: Vahingoittunut työntekijä on ve.Ivolli- 2) kuolinpäivän jälkeisenä päivänä
26573: nen kunnes vamman välittömästi tahi alkavana elinkorkona:
26574: välillisesti aiheuttama sairaus on paran- leskivaimolle, niin kauan kuin hän
26575: tunut, tyytymään päivä!rah,an sijasta sai- elää naimattomana, neljäky,mmentä pro-
26576: raanhoitola~toksessa annetta·vaau hoitoon senttia vainajan vuosityöansiosta;
26577: 'ja ela tukseen. jokaiselle jälk;eenjääneelle, avioliitossa
26578: 8iltä ajalta, jonka sellainen sairaan- tai sen' ulkopuolella synJtyneelle lapselle
26579: hoito kestää, suoritetaan vaimolle, ja mie- ja kotona olevalle kasvatti,lapselle,, kuu-
26580: helle, jos vaimo mi~hen työkyvyttömyy- dentoista vuoden ikään asti kaksikym-
26581: den vuoksi on ollut miehen pääa.sialli- mentä P'roseuttia sanotusta määräJstä, jos
26582: sena elättäjänä, neljäkymmentä prosent- jompikumpi vanhemmista elää, mutta
26583: tia ja jokaiselle kuuttatoista vuotta nuo- neljäkymmentä prosenttia, jos molemmat
26584: I'emmalle lapselle ja kasvattilapselle vallihe:mmat ova:t kuolleet, kuitenkin niiln,
26585: kaksikymmentä pros,enttia siitä päivära- että jos suoritettavat elinkorot yhteenlas-
26586: hasta, joka olisi 10 §:n mukaan tullut va- kettuina nousisivat yli kahdeksankym-
26587: 'hingoittuneeHe, jos häntä olisi kotona mentä prosenttia vainajan vuosityöan-
26588: 'hoidettu, kuitenkin siten, että jos suori- siosta, ne ovat suhteellisesti aleunettavat
26589: tetta;vat 'huoHoapuerät y;h teenlaskeUuina tähän määrään;
26590: nousisivat yli kahdeksankymmentä pro- ellei kuolleen jälkeen ole elossa ketään
26591: senttia vHme mainitusta määräs~tä, ne edellisessä kohdassa mainittuja elinkor-
26592: ovat suhteellisesti aleunettavat tähän koon oikeutettuja, hänen muille läheisil-
26593: mää:rään. leen vakuutusneuvoston harkinnan mu-
26594: Jos tapaturman aiheuttamasta vam- ka,an niin suuren osan edellisessä lmo-
26595: masta elinkorkoa saavalle työnt:ekijälle mentissa mainitusta elinkoron määrästä
26596: annetaan sairaalahoitoa, ei hän ole oikeu- kuin katsotaan kohJtuulliseksi.
26597: tettu lruitoksessa oloaikanaan saamaan Leskimiehelle suoritetaan elinkorkoa
26598: elinkorkoa kysymyksessä olevasta vam- .samojen perusteiden mukaan kuin Teski-
26599: m~sta,. mutta huoltoapua on maksettava vaimollekin, jos vaimo miehen työkyvyt-
26600: hänen lä:heiselleen kuten edellisessä .mom. tömyyden takia on ollut miehen pää-
26601: mainitaan. asiallisena elättäjänä.
26602: 1
26603: 15 §.
26604: Jos tapa turnian aiheuttaman I'U umiin- 16 §.
26605: va:rinttan seurauksena on ollut työnteki- Jos avioliitto on solmittu sen tapatur-
26606: jän kuolema, on sen lisäksi, mikä edeHis- man jälkeen, jonka seurauksena sittem-
26607: ten §:ien nojalla saattaa tulla maksetta- min on ollut vahingoi1ttuneen kuolema,
26608: vaksi, suoritettava: älköön leskellä eikä tapaturman jälkeen
26609: IX,7. - Paasivuori y. dl. 66&
26610:
26611: siitetyiHä lapsilla olko oikeutta vahin- taa työkyvyltään samanlaisen työnteki-
26612: gonkorvaukseen . jän ansiotuloja samaan aiikaan samalla
26613: •Jos elink,orkoa saava leski menee uusiin paikkakunnalla.
26614: naimisiin, olkoon hän oikeutettu naimi- V aku u tusneu vosto on oikeutettu kaik-
26615: siin mennessään kerta kaikkiaan saa- kia esiintyviä asianhaaroja tarkoin har-
26616: maan kahden vuoden elinkorkoa vastaa- kittuaan määräämään sen henkilön vuosi-
26617: van rahamäärän. työansion, joka sairauden tai muun /hä-
26618: nestä itsestään riippuma.ttoman syyn ta-
26619: Ida on ansainnut oleellisesti vähemmän
26620: HI Luku. kuin muu samanlainen työntekijä sa-
26621: massa työssä samalla paikkakunnalla.
26622: Keskipäiväp.alkan ja vuosityöansion
26623: Vahingoittuneen vuotuisen työansion
26624: laskeminen.
26625: ollessa tuhatta kahdeksaasataa markkaa
26626: 17 §. pienempi, on tämä rahamäärä kuitenkin
26627: Keskipäiväpalkka, josta puhutaan 10 pantava vahingonkorvauksen laskemisen
26628: §:ssä on laskettava siten, että työansio, perusteeksi.
26629: jonka vaihiingoittunu t on saanut liikkeestä 19 §.
26630: tai yrityksestä sen vuoden aikana, joka rryönansiota 17 ja 18 §:ien määräysten
26631: loppui päivää ennen tapaturinaa, jf!..e- mukaan laskettaessa on huomioonotet-
26632: taan kolmenasadalla taikka, jos vahin- tava myös työnantajalta, liikkeestä tai
26633: goittunut on ollut liikkeen tai y;rityksen yrityksestä saatu voitto-osuus, lahjapalk-
26634: työssä lyhyemmän ajan, siten, että hä- kio ja muu etu, kuten asunto, valaistus,
26635: nelle siltä a,jalta tullut työansio jaetaan läanpö y. m. Luontaisetuna saatu palk-
26636: niiden päivien luvulla, mitkä hän on mai- kaus on raha8sa arvioitava paikkakunnan
26637: nitussa työssä ollut. keskihintojen tai muiden soveliaiden pe-
26638: Jos vahingoittunut on ollut sellaisessa rusteiden mukaan.
26639: työssä, jossa toiminnan laadun vuoksi
26640: työtä pääasiallisesti tehdään ainoastaan
26641: jonakin aikana vuodessa, on se keskipäi- IV Luku.
26642: vä,palkka, jonka hän on tapatmman joh- t.Takuutusvelvollisuuden täyttäminen ja
26643: dos'ta menettänyt, arvioitava kohtuulli- vakuutuslaitokset.
26644: sen harkinnan mukaan.
26645: Oppilaan ta,i muun nuoren henkilön, 20 §.
26646: joka työskentelee alhaista palkkaa vas- Ne vakuutuslaitokset, joiden kanssa
26647: taan tai palkatta, kohtuullisen keskipäi- työnantaja on oikeutettu tekemään sopi-
26648: väpalkan määrää Vakuutusneuvosto vuo- muksen tämän lain säätämästä vakuu-
26649: sittain. tuksesta, ovat:
26650: 18 §. 1) Suomen yleinen Vakuutuslaitos, sit-
26651: Elinkoron laskemisen perusteeksi on ten kun se on valtion toimesta perustettu;
26652: pantava se työansio, joka vahingoittu- 2.) osakasten keskinäiselle vastuuvelvol-
26653: neella on ollut edellisenä vuonna samassa lisuudelle perustettu tapaturmavakuutus-
26654: tahi samanlaisessa liikkeessä tai yrityk- l8itos; ja.
26655: sessä. 8) twpwtmnHliVra,kuuttulsosake•Yilutiö;
26656: Ellei vahin,goittuneen työansiota vuo- joilie VaWtd.oneu!Vosto halkemiU:kMst:a on
26657: den joltakinosaHa voida määrätä, arvioi- Hnta1nut rlruiVallJ. tlämälll 1a~n Inlll•kaisr!Jen va-
26658: daan vuosityöansio määräksi, mikä vas- kuutusten mlyönltämirsren.
26659:
26660: 84
26661: 666 IX,7. - Työväen tapatnrma.vaknutuslaki.
26662:
26663: 21 §. tläiliLä 'sa;a ttavaJlJl:a etuoikeudesta amretun
26664: V·ailltionleuvoston ·~na; on antaa mää- atSeftuksen :mamraJSikurun' 8 ,päi,väiltä 1868 4
26665: ~räy:k!siä n:i,i!den :l:al~bosten sit1mäiltl:äipidosrt:a, § :ssä ma,inirttu etuoilkoo's.
26666: jotfka ovat ·saJa!noot :lru:v:an: myöntää täun.äJn
26667: latin .mu,kai:Sii~a; v·akruu.tutkis~a. 25 §.
26668: Jos työnallllta.ja, joka ei :kuullu 2-l §:ssä
26669: 22 §. mruinitbuun ryJhtmälvaJkuut,u~seen•, on. J,ai~
26670: Jolmlinen. kUJntta on V1a1vomimlen •vakuut- .mim.tlyöny:t rotta:a. tJälmä~n [~,1iin mnlk:a;iJSen va-
26671: ta;mi8J8Jr yhtenä ·ryJrumänä josiSrukin .tätmän kuu.tuk!sen, on v.a:h.iJngoiM,rmeeHa ,työn~
26672: 1aJin :mu1k!8:isia v:rukn·Uitruksia ott.rumaan oi- tetkijälllla .tai hänen .],äihelitseilllään oiikeus
26673: keu tetussa vakuutuslaitoksessa alueel- .saa;d::;t ila:]min~Jyönltii,n :syY{Päilik,si joutu-
26674: laan toimivain niiden työnantajain· työn- nee~ta: t,yönlanrt:lruj,wlta v,aJhingiOnikor;v,runsta,
26675: tekij:ät, jotka tuloilmoituksessa kunnallis- jdlila on etuoilkeu1deS1t~ anlnetmn asertuksen
26676: V1erotru,slta v•amt·en ov:a•t iiiJmoi!tJtanoot piltä- marraskuun 9 päivältä 11868 4 §:ssä mai-
26677: vämsä .työ.ssoolfi eninttään k,o,lme työn- nJiltJtm etuoi•keus. VaJbiilngolllkiOlWau's voi-
26678: tekijää tai käyHävänsä vierasta, apua da:an uOllsoirtoit~ilt.se perriä Vakuu·truiSneu-
26679: työssään enlint,ääin yihde~sänsataa. työ- v;osrt::onl toilme:sta.
26680: päivää vuOOeSSia. JIOS ,tätmrmöirrten 'työn- ·:IDHei wllhillllgonrklorva~UikSIOOn oikoortiettu
26681: antbaja on itse v,rukruUittaniult· t.yöni:letki- ol:e smanut v.alhingontkorva:uiSita .t.yönan-
26682: jäns:ä, er kunnan ~trurVIitse •Valkmuttla!a. taljaillta ta•i hiä:nenJ om!ai:su udestaarr ·tai
26683: Jos 1~un1ta laitminr1yö t:ässä ma:ini:tun va~ elltlei t,y.önamlt:adrun OIITialiisums. rr.iitä tta;rwi:t-
26684: kulllltutsv•e[rvoHilsurUJtentsa, va•st.a:a .se va!h:in- tavan tämän. !lain 11 ja; 15 §:ien mrnlk~isen
26685: .gon'lmrrva uktSJen suol'litltaJmitsesba Viah[n- el!inlkoron OSitami,seern, SIUOir•ilttaa V akuu-
26686: goittmneelli1e :t;yöntekij.äillle tai hänen l•ä- tmJS:rueurvoslto .ma;ksett.tatvlalkisi er,ää:nltyneen
26687: hei,setlrreen, .kute.n 25 §:.ssä. on ·sanlottu yl~si kol'v·a uiks,en• etukärt:een. Määll'ät, mi,tkä
26688: lt.yisest.ä 'työnamJt,adasta. ValkuuitJU\SllJ8iu:v.osto siten ma,ksa,llJ sekä
26689: v~whv.i.st ett.uden. el.1nkorlmj.en paaoma-
26690: 23 §. arvot, nii\sltä työnta:nlt.ajaJHa .srua:du,t erät
26691: Kunta on oiJken!t,e.ttlu per'iJmä,än 2J2 §:.SISä v.älhennetltJy,inJä, .ta~Sataa,n, kunkin .kaJlen-
26692: mainlitun rv:atk'u:nrt:u:k,gen :vta'kuutus:ma;ksu t rtrerilvuooen rpääJty;trtyäi marasrsa :toi:miv[lile
26693: sekä ikorv•aula;en ~yhJmtä,va:krt11UitukiS:es•ta työväentap:aJt.ull'tmarvakuutukisia myöntä-
26694: johJtJUnlei.slta ,mJU,iSita .menoista, ~ylhimärva mäiän oikeutetuille vakuutuslaitoksille
26695: k'U'ntiUJksoon. >knu[:mv,iJUa~ työnantadmtta srnhlt eetllliilse:stå. !k:n:n1kii!n 1lai toiks:en sanottuna
26696: 1
26697:
26698:
26699: kcunnatNåiSverojen yJhtoeydessä. vuonna kantamien vaJkuuilmsmrukSIUjen
26700: :ID111ei.' n1yt .ma~;nittu:j,a >ll!aikiSIUija; määirä- määirään tätmän tl,a:inl mukaan oieltui,sta
26701: rui:klana su!Oriteta:, on kunta oiflmUJtet.tu ne v'alk;uultu'k\Sii!srta·.
26702: peri!määnl u•lbsotttoteitse :nauitVi,en .työn-
26703: antajan konkurssissa 24 §:s.sä mainittua V Luku.
26704: eri::uoruk1eurt:ttJa. Vahingonkorvauksen hakeminen, mää-
26705: rääminen ja maksamiinen.
26706: 24 '§.
26707: M.a:keetttavaiksi erääntyn•eet vrukuulbus~ 26 §.
26708: ma ~SIU t OI1l V'Wknu;tu.silruitios oikeuttetitu Kun työn,tetkijää on ~ohd:ammutt ·tapa;-
26709: nlosOIDtote~tse ~rllllaaiiJI .työnantt:Ja;jalta, tull'lma;, josta; saruttaJa; otrukosua aiJhem;buvan
26710: eUei hän niitä ole suo:dttanut oikeassa tämäln :lrari.n mukl8lin.en V'aJhintgonJlror:v,au~
26711: aj·astSa. TyönJa;!llt'aj.an konkuirsrs,issa on oikreus, on ·Siiiltä ;heti: MIJilJettraJvia tieto ·työn-
26712: IX,7. - Paasivuori y. m. 667
26713:
26714: an.taj.aalle tali hänen sija,j.s~Uetln, j.onlka t.ätvä valhingonlko.l'vatuksen b_,a,k,emwksena
26715: tul:oo va.rudirt:~taess,a: antaa> todis·tus tiedon~ elll·ei •e;riltryliiSitä ihialkem:us.ta ole annettu.
26716: annosta. I1moitus ta;p-a.turmasta on vii-
26717: pyJmäJtitä tyÖUiallJfa,jan 1JoiJill!e>Sfa! VaJhViste- 28 §.
26718: t.un k;aa1van ,mukaan te1htävä ·v•aa"untus- Sairra,anhoidosta, iPä-i,värrailJ..asta, työn-
26719: lai t>01k>selll.e. ·.telkijän ilä:heisellle tuaev.as:f,a, huoltoruvusta
26720: Kuolema~nt·apauiklsen tai muun, va1i- ja ihautarulsa'VUst.w tu1lee .vakunrt:U'slaitok-
26721: keamman1laatuis:en 'ta1pafumman ,sa,tut:tua, sen, saaltuaan kaillkk:U ,tar:viltfalv,a>t asiJa:k.ir-
26722: on heti tehtävä ilmoitus tapa•turmasta ja t, ,pätälit.ää vii!PymätWi.
26723: m!y'Ös:1kin paiil-'kwkunmla<n pdli.i!Sih~ranomwi ,M:illiloin .korv.ausvaa:b~mlusta eti myön-
26724: scll,e, jonlka tJullee· ltoiirrdt.t.aa tutk~nrt:o vii- n;etäi :sen dldhidosta, ertte,i< ihiatkijaiiJl,a' katsota
26725: py;mä't1tä ta~pailmll'marpw:iika,lila, sekä •tut.kin- ol,e,van oikeult.ta valhingonJkol'!vamlkseen', on
26726: topöyitäikii:r;ja,sta antaJaJ ka:hlde1krSan vuoro- pääitös .aJHstetta'Vla Vakwmtusneumston
26727: ikaudl€n k'ulue,ssa. oi!kea·ksi .todits:te·ttu jäil- .haT!kin t.a;an.
26728: j,ennös Hman hma:stustru .työnlantajwlile ja Elinkorkoa koskeva:t asiakirjat ynnä
26729: va'hingoi.tt,uneell[e ·työulbek;itjä:l!Le taih·i hä- oman lausuntonsa on vakuutuslaitos vel-
26730: nen lälhe.ilsdilile•en. vollinen viipymä,ttä toimittamaan V a-
26731: V,a/lmu tusrneUV'OISitO j,a, fVIalkU•UtUSlaitos kuutusneu!Vostolle., joka, hankittuansa
26732: ova.t orkeute1tU1t vaatimaa.n polHsitutkilll- ehkä tarpeeHiset lisäselvitykset, määrää,
26733: non toimeen1panemi:slta muidlenikin kuin onko vruhing~oittuneella tai hänen lähei-
26734: yl;läma~niHud•en tapatJUII'Im~.en johdosta, sillään oikeus valhin.gonkorvaukseen sekä
26735: mi~IF ä lta,pau,kse•SJSa JPOilfii,sivilranoma:isen tyÖikyv;yt,i.ömyysasteen ja elinkoron suu-
26736: 1mke noud•a,ttaa ede,l:liiSen k·oihdan, mää- ruuden.
26737: räyksiä. 29 ~-
26738: V ahiingoi.ttunut on velvollinen alistu-
26739: Ul>komaa.Jila sat1u:llleest.a tapaiturmast•a
26740: maan tarpeelliseen lääkärin- .tai muuhun
26741: on iJlmoitus t.ethtäivä 1ähim!Pään kon:sulli-
26742: sairaanhoitoon, vaaralliseksi katsottavaa
26743: vir·.as,toon, jon:ka on toim~entpan,ta>va tut-
26744: leikkaush1 lukuunottamatta.
26745: ktilmus: as:iJassa j.a; .toirm:itoe~,t·a'va ;a•sialkirja t
26746: Vak,tmtusneuvostO\lQe ,1Jai vailmuJ:fU.Silailtok-
26747: 30 §,
26748: se:Ne.
26749: Ellei ruumiinvamman lopullisia seu-
26750: 27 §.
26751: rauksia voida riittävän v·armasti arvos-
26752: Tämän ,l.ain .muka,isrt::w vahingonkor-
26753: ·teHa siilhen aikaan, jolloin Vakuutusneu-
26754: va•usta on hweltlt'a'v'a; :v:wkuutusln.i,tokselta
26755: vosto asiaa käsittelee, määrää Vakuutus-
26756: ·ta] s'iiltiä i~m~itus tehlt~vä ·kahden 'VUOden neuvosto elinkoron suuruuden määrä-
26757: km,Luessa vamrrna.m S€>Uil'lauikB>en totea,m.i,s-
26758: aöaksi, jon'ka kuluttua v·athingoittunut on
26759: rpä,i!Vätn dä1likeen, 1talhi, ,jOS> valhi,n,goi!ttmm t
26760: velvollinen esittämään Vakuutusneuvos-
26761: on •knoli'll•t, ylhtä' pi,tlkäsiSä ajats18.a kuolin-
26762: tolle uuden selvityksen ·tilas,taan. Täm-
26763: päivästä, mainittuja päiviä lukuunotta-
26764: möisen selvityksen kustannukset ovat va-
26765: maltta.
26766: kuutuslaitoksen suorite.ttavat.
26767: VruhingonkOII"Va.uk,sen s:aa1mista vaa:-ten,
26768: on vakuutuslaitokselle vahingoittuneen 31 §.
26769: puru'e'8rt:a jät,e>ttävä! ilätälkäTin ;anltama sel- Jos kolmen kuukauden. kuluessa siitä
26770: viJt.ys ta~ muru \Luldte,ttwva..todistus va•hin- kuin asianomainen sai Vakuutusneuvos-
26771: goit.tuneen: tiilastla. ton päät·öksestä tie1don, toteennäy·tetään
26772: Tehty ilmoitus tapaturmasta on pidet- eHä se selvitys•, johon annettu päätös pe~
26773: 668 IX,7. - 'l'yöväen tapaturmavalmutuslaki.
26774:
26775: rustuu, on oleeHises:ti Viää,rä tai puutteel- ma·n johdlosta on kuollut, ~hltä ,p.]tkässä
26776: linen, on Vakuutusneuvosto oikeutettu aj.assa, hänen kuolinpäivästään.
26777: poistamaan aikaisemman päätöksensä ja
26778: ottamaan asian uu-delleen kä.sMeltäväksi.
26779:
26780: 32 §. VI Luku.
26781: Jos ne asianlhaarat,. joiden, nojallru elin- Muutoksen haku.
26782: koron suuruus on vahvistettu, oleellisesti
26783: muuttuvat, on korvauksensaada taikka 36 §.
26784: vakuutuslai,tos oikeutettu Vakuutusneu- Vahingonkorva u:KS€en oikeutettu ja
26785: VIostolta hakemaan korvausmäärän oikai- muu asia.no.sainen, joka ei ty.ydy vakuu-
26786: semista. tu.s,Iaitoksell! pää t:ökseen sairaanihoidosta.
26787: Ta.rpeellisen s:etrvity'ksen kusta,nnuk,s,et päiViä'ra<hasta, hautausa,vusta tai muusta
26788: ovat vakuutuslaitoks·en suoritettavat, jos täimän lain määräyktSen sovetl:tamises•ta,
26789: se on muutosta hakenut, muussa tapauk- on oikeutettu ihakema.au siihen muutosta
26790: sessa määrää V akuutusneuvos,to, jos kus·- Vakuutusneuvostolta kolmenkymmenen
26791: tannuksi'a va-aditaan, kenen nämä kus- päivän kuluessa päätöksestä tiedon <Saa-
26792: tannukset on maksettava. tuaan, sitä :päåvää lukuunottamatta.
26793: ,Sama oikeus on siUä, joka on tyy,tymä-
26794: 33 §. t•ön valtion ~tai kunnan vira,nomaisen au-
26795: Päivädha ja ,Imoltoapu on valhingoit- tama·an ,päätökseen.
26796: tuneen vaa.timuksesta maksettava aina-
26797: kin kerrrun 'kuukaudessa sekä elinkorko 37 §.
26798: ennakolta neljästi vuodessa yhtä pitkin Vakuutusneuvostolla on oikeus, silloin
26799: vä:liadoin, kuitenkin saa,ruaan, jos elin- kun joku määräadassa vakuutuslaitok-
26800: korko ei ole kolmesa,taa ma.rkkaa suu- selle tai Vakuutusneuvostolle jätettävä
26801: rempi, se maksaa kaksin erin ja,, kuu se hakemus tai muu kirjelmä on perille saa-
26802: ei ole viittäkymmentä ma.r'kkaa suu- punut mää1räajau umpeenkulu:ffi!i.S>en jäl-
26803: rempi, kerran vuodessa. keen, jos erinomaisia syitä on, p.ä·ä,ttää
26804: että myoruästynyt· asiakhja kuitenkin on
26805: 34 §. otettava käsiteltä'Vä'ksi.
26806: Milloin valtio tai kunta on työnau,ta-
26807: jana, on tämäm lain mukaista va·hiingon- 38 §.
26808: korvauS>ta haet,tava, tai ilmoitus ta[)utur- Mikäli Vakuutusneuvoston antama
26809: masta tehJtä,vä 27 §:.ssä säädetyn adan ku- pääif<ö.s koskee sitä, oikeu ttaako .ty:önte-
26810: luessa siUe v·iranomaiseUe, joka on mää- kijlää kdhdannut tapaturma vahingon-
26811: I',ä:tty snoritta;maau tämän 'lain mukaan korvaukseen, ta.i voidaanko myöhästyny't
26812: vakuutuslaitoksen vel:vo.Uisu u tena olevia asiakirj.a ottaa kä,siteltä vlii:ksi,. saa s,jihen
26813: tehtäviä. tyytymätön !hakea muutos,ta Korkeim-
26814: 35 § .. malta oikeudelta kuudenkymmenen päi-
26815: Jos työnanta;ja on Ia,iminlyönyt va- vän kltluessa siHä, jolloin ;h:än todistetta-
26816: kuu,tuksen hankkimisen tai voi:ma.ssapi- vasti on saanut tiedon Vakuutusneuvos-
26817: tä,misen, on tämän lain mukruista vahin- ton pääJt.öksestä, sitä päivä:ä luku unotta-
26818: gonkorvausta !haettava työnantajal,ta matta.
26819: kahden vuoden kulues:sa tapaturman jläl- Muussa su1hteessa ei Va·kuutusneuvos-
26820: keen,. talhi jos valhingoiUunut ta.patur- •ton :päå'töksiin muutosta saad'a hakea.
26821: IX,'l. - .Paasivuori -,. m. ~69
26822:
26823:
26824: 39 §. VIII Luku.
26825: Vakuutusneuv{)Ston kokoonpanosia ja
26826: sen toiminnan 'P'erus•teista säädetään eri- Erityisiä määräyksiä.
26827: tyisessä laissa.
26828: 43 §.
26829: Ellei elinkor'koon •tämän lain mukaan
26830: oikeutettu ole Suomen alamainen, eikä
26831: VII Luku. vaHaku·nnassa asuv.a, on vakuutuslaitos,
26832: Rangaistusmääräyksiä. Vakuutusneuvoston suostumuksella, oi-
26833: keutettu vaih!tamaa.n elinkoron sen puol-
26834: 40 §. ta pääoma-arvoa vastaavaan ralhamää-
26835: Jos va:kuntusvelvollinen ei ole hankki- rään. Kun elinkorko on vaihde<ttu pää-
26836: nut tämän asetuksen sruätämää työnteki- omaan, on oikeus enemmän vahingon-
26837: !läin vakuutm~ta tapa,turman varalta tai korvauksen saamiseen lakannut.
26838: jos vakuutus on jätetty uudistama-tta,
26839: ran,gaistakoon häntä v.älh!intään viidellä- ..Jos 'f.a,pa<tuvma on aiheuttanut kuole-
26840: kymmenellä '[)äiväsakolla jokaisesta va- man, ei'kä kuollut ollut Suomen alamai-
26841: kuutta:mat.ta olevasta työntekijästä, jota- nen, eikä valtakunnassa asu v•a,. suorite-
26842: paitsi .hänen lisäksi tulee maksaa sak- taan hautausa:pua ainoasta.au siinä ta-
26843: kona ku:lta'kin täYideltä viikolta, minkä pauksessa, että kuolema sattui kolmessa
26844: hän on p~:i:täny,t työntekijänsä vakuutta- kuukaudessa >tapa,turman jälkeen. Elin-
26845: mattomina välhintä,än sata ja enintään korkoa maks>etaan läJheiselle', goka ei ole
26846: tuhat markkaa. Suomen alamainen, ainoasta,an edellises-
26847: Milloin kunnan viranomainen on lai- sä kohdassa mainituilla elb!doiUa.
26848: minly,önnistä tai taihlallis~est1 jättänyt hä- Hallituksella on vaMa myöntää jonkun
26849: nelle annettuja 24 §:ssä mainitun va,kuu- määrätyn maan alamaisille vasta,vuoroi-
26850: tuksen ot>tamista koskevia määräyksiä suuden perusteella poikkeuksia ylläole-
26851: noudatt.amatta., on !häntä sakotettava vä- vas~ta.
26852: h:int.ään kymmenenä päiväsakoHa.
26853: 44 ~-
26854: Työnantaja on velvollinen työntelkijän
26855: 41 §.
26856: palkast'a ja muista eduista, joita työnte-
26857: Joka muulla tavalla, 'kuin 43 §:ssä on
26858: kij<ä on liikkeessä tai laitoksess·a saa.nut,
26859: sanottu, laiminlyö tämän lain mukaisen
26860: pitämään sellarsta kirjaa, eHä siitä, siinä
26861: velvollisuuten,sa tai estää vahingoiHu-
26862: ta,rkoituksessa kuin III luvussa. on sää-
26863: neen adoissa saama,s.ta lääkärinhoitoa
26864: detty, saadaa.n selvää työn:tekidän ·työn-
26865: rangai.stakoon enintään: kolmen:tuihan;nen
26866: ansion suuruudesta. Vaadi>ttaessa on
26867: markan sakolla.
26868: tämä kirj·a näyt,ettävä t.arkastusviran-
26869: omaiselle, ja asianmukainen ote siitä on
26870: 42 §.
26871: annettava V akuu tusneu vos:<tolle.
26872: Joka ta:hallisesti antaa. tämän lain mu-
26873: kaan annettwvan tiedon vruäTin, 'rangais-
26874: takoon välhintään kymmenellä ja enin- 4!5 §.
26875: tään sadalla päiväsakol'la, ellei kovempaa Tämä la'ki da ~tiedonanto siitä, m1ssa
26876: ra:n1gaishsta ole yleisessä laissa säädetty. vakuutuslaitoksessa työntekijät ova.t va-
26877: kuutetu;t, on työnantajan .toimes:ta työ-
26878: paikalle julki>pantava.
26879: 670 IX,7. - 'l'yöväen tapaturmava.kuutuslaki.
26880:
26881: 46 ·§. IX Luku.
26882: Joka tämän lain mukaan on va!hingon- V akm~tusneuvosto.
26883: korvausta saanut, olkoon ikui,tenkin oi-
26884: keutettu yleisen lain nojalla vaatimaan 52~.
26885: korvausta •hän•tä kohdanneen ruumiin- Vakuutusneuvoston itoimena on täyt-
26886: vamman seurauksista. tää työväen tapaturmavakuutuslaissa
26887: sille määrätyt t~htävät sekä tarkoin seu-
26888: 47 §. rata vakuutuksen kehitystä ja sovelta-
26889: Vakuutuslaitoksella on oikeus saada mista.
26890: korvaus,ta tämän lain rmuk·aan suoritita- 53§.
26891: mistaan eristä sen henikilön omaisuudes- Vakuutusneuvostoon kuuluu esimies,
26892: ta joka, yleisen lain mukaan tuomitaan lakimiesjäsen ja kaksi lääkä1riä sekä
26893: vahingonkorvausta maksama·an aiheutta- nel,jä .työnantajain ynnä neljä, työnteki-
26894: mansa ruumiinvamman seurauksi,sta. jäin edustajaa.
26895: Kahden työnantaja- ja työntekijäj.äse-
26896: nistä tulee edwstaa teollisuutta, käsiam-
26897: 48 §. matteja ja kauppaa; kuitenkin tulee
26898: Vakuutusvelvollisen ja. vakuu.tetun vä- ainakin yhden työnantajan ja yhden
26899: linen sopimus, joka tarkoittaa: jonkun tä- työntekijän toimia teollisuuden alalla.
26900: män lain määrä,yksen noudaittamatta jät- Yhden työantajajäsenen tulee toimia
26901: tämistä, sitä että työntekijän on suoritet- maanv,iJ,jel'Yksen alalla ja S~hden olla ·lai-
26902: tava vakuutusma'ksu, mikä olisi työnan- vanvarustaja. Samoin tulee yhden työn-
26903: tajan velvollisuutena suorittaa, .tai ettei tekijän edustaa maanviljelystä ja yhden
26904: laissa määrättyjä suorituksia ole lain mu- olla merimies.
26905: kaan laskettava, on mitätön. Vakuutusneuvoston esimiehen, jonka
26906: tulee olla tuomarintoimiin perehtynyt,
26907: 49 ~. nimittää Tasavallan Presidentti.
26908: Vahingoittuneelle tai hänen läheisil- Valtioneuvosto määrää Vakuutusneu-
26909: leen .tämän lain nojalla myönnettyjä hen- voston lakimiesjäseuen, jonka myöskin
26910: kilökohtaisia korvauksia älköön toiselle tulee olla tuomarintoimiin perehtynyt,
26911: siirrettäkö älköönkä ulosmitattako ve- lääkärit sekä työnantajia ja työnteki-
26912: lasta. jöitä edustavat jäsenet ynnä kullek'in
26913: jäsenelle kaksi varamiestä neljäksi vuo-
26914: 50§. deksi kerrallaan. Työnantada- ja työn-
26915: Tämän lain nojalla käsiteltävissä va- tekijäjäseniä määrättäessä on ensin pyy-
26916: hingonkorvausasioissa on sen viranomai- dettävä asianoma1s1a työnantaja- ja
26917: sen, joka asiassa tuomitsee, vapaasti har- ·työn tekijäkeskusjärjeSitöjä esittämään
26918: kittuaan kaikki esille tulleet asianhaarat, ehdokkaansa.
26919: päätettävä mitä a·s'iassa on todeksi kat- Kuu Vakuutusneuvoston jäsenet ja
26920: sottava. varamiehet ensi kerta määrätään, anne-
26921: taan puolelle lääkäreistä, työnantajain
26922: 51~. ja työntekijäin edustajista va,ramiehi-
26923: Hallituksen asiana on antaa lähempiä neen määräys ainoastaan kahdeksi vuo-
26924: määräyksiä vakuutusvelvollisuuden täyt- deksi, niin että VakuutusneuvostDn näis,tä
26925: tämisen silmälläpidosta sekä tarkempia jäsenistä ja varamiehisltä puolet joka toi-
26926: ohjeita tämän lain noudattamiseksi. nen vuosi on eroamisvuorossa. Teolli-
26927: IX,7.- Paasivuori y. m. 671
26928:
26929: tmutta, käsiammatteja ja kauppaa edus- 57§.
26930: ta:vista työnantajista ja työntekijöistä ei Vakuutusneuvosto on päätöksenvoipa,
26931: enempää kuin yksi saa samalla kertaa kun sen istunnossa on saapuvilla esimies
26932: erota. tai hänen sijaisensa ynnä kuusi jäsentä,
26933: 54§. joista .kahden tulee edustaa työnantajia
26934: Vakuutusneuvoston esimiehen, JaBenen ja kahden työntek~jöitä sekä yhden oHa
26935: ja :varamiehen tulee olla kaksikymmentä- lakimies ja yhden lääkäri.
26936: neljä :vuotta ,täyttänyt, ka.nsalaisluotta- Vakuutusneuvoston istunnossa tulee
26937: musta nauttiva Suomen kansalainen. aina olla yhtä monta työnantajien kuin
26938: työrrtekijäinkin edustajaa.
26939: 55 §. Väliaikaisesti määrättävät elinkorot
26940: Jos jäsen tai varamies kuolee tai, jos voidaan Vakuutusneuvoston johtosään-
26941: hänelle pätevän syyn takia myönnetään nössä määratä pienemmän jaoston käsi-
26942: ero toimesta, ennen sen ajan umpeenkulu- teltäviksi.
26943: mista, :joksi hän on tullut määrätyksi Va-
26944: 58 §.
26945: kuutusneuvostoon, määrää se vira,nomai-
26946: Vakuutusneuvosto on oikeutettu tarvit-
26947: neu, joka ihänet on nimittäny~ virkaan,
26948: taessa kutsumaan istuntoithinsa asiantun-
26949: hänen jäleHä ·olevaksi toimikaudekseen
26950: tijoita.
26951: toisen jäsenen tai varamiehen hänen si-
26952: jaansa. 59 §.
26953: 56§. Tarkempia määräyksiä Vakuutusneu-
26954: Ellei :jäsen tai varamies saavu Vakuu- voston toiminnasta antaa Valt!ioneuvosto.
26955: tusneuvoston kokoukseen tai jos hän on
26956: esteeilinen jotakin asiata käsittelemään, 60 §.
26957: eikä varamiestä voida kutsua hänen si- Tällä 'lailla kumotaan asetus työväen
26958: jaansa, on Vakuutusneuvos·to oikeutettu tapaturmavakuutuksesta 18 p:ltä elo-
26959: määräämään sopivan .henkilön poissaoLe- kuuta 1917 sekä samalta päivältä asetus
26960: van tai esteellisen jäsenen tai varamie- merimiesten ja laivapalvelijain tapatur-
26961: hen sijaan. Esimiehen ollessa estetty hoi- mavakuutuksesta.
26962: taa 'hänen :tehtäviään lakimiesjäsen:,
26963: jonka sijaisena silloin toimii varamies.
26964:
26965: Helsingissä, 13 päivänä toukokuuta 19214.
26966:
26967:
26968: Matti Paasivuori. Toivo Halonen.
26969: Artturi Aalto.
26970: 672
26971:
26972: IX,s. - Edusk. esit. n :o 48.
26973:
26974:
26975:
26976:
26977: Aalto, A., y. m.: Ehdotus laiksi 1 p:nä kesäkuuta 1922 an-
26978: netun työsopimuslain eräiden kohtien muuttamisesta.
26979:
26980:
26981: Ed uskuunaJiJe.
26982:
26983: Työsopimuslain 14 §:n 3 momentti den työoloja säännöstelevässä laissa on
26984: määrittelee, että työntekijäJlle, joka yhtä- loma sälä.detty kesäaj~i. olisi työsopi-
26985: mitta,jsesti; on ollut vuoden Slaman työn- muslaissa tä!mät säädettävä kaikiUe palk-
26986: anta.jrun työssä, on varattava palkkaa katyöläisille.. Silloin pää1stä!isiiru myöskin
26987: vähentämättä vu10sitta·in yhtämittaista niistä riidoista, joita lain nykyinen lo-
26988: loma--aikaa vähintään ~seitsemän työpäi- ma:sä1ädös aiheuttaa. Työsopimuslain
26989: vää sekä ~puolen vuoden y.htämittaises1ta 14 §:n 3 moment<ti olisi siis muutettava
26990: työstä neljän päivän loma. TäJilä lain- vastaavasti.
26991: säädöksellä on tahdottu vrukii11m.uttaa Työsopimuslruin 20 § :n tarkoituks,e.na
26992: sitä tapaa, mikä us·eissa lli'ilkkeissä ja ta>asen i:l!me,isesti on turvata työntekijää
26993: teollisuuslaitoksissa• on tuHut molemmin sairauden aikana joutumasta hätään,
26994: puolin kä,ytän1töön, nim. hankkia työn- sillä laissa s.ääd<etäån, että työn tek:idälle,
26995: tekijälle vapaa· virkistYJshet,kr kesän a;i- joka sahauden t1ai tap.a>turman vuoksi
26996: kana. Lain määräys on kuitenkin joh- on estetty työtä tekemästä, ellei hän ole
26997: tanut työnruntajain taholta erilaisiin sairauttw ta.i trupaturmaa aikaansaanut
26998: tulkintoihin sekä loma-ajan palkkojen ta1i aiheuttanut ta;haH:i>sesti taikka ke-
26999: kieltämisii:n, josta on ollut seur.auk,sena vytmie·lis·eHä elämäHään tai rikollisella
27000: lukuisat oikeusjutut, kun työntekijäin toiminna1la,an, on makse,ttava pa.lkkan:sa
27001: on ollut P·akko turvautua oikeuden ajalta, joka on yhtä p~tkä kuin työsuh-
27002: apuun saadaks.een hei:lle kuuluvan loma- teessru noudatett:a'Vw irtisanomiaaika kui-
27003: ajan palkan. Sitä paitsi1 la.in sana- tenkin enintään neldänto:ista päivän
27004: muoto on sellainen, että siinä määrättyä ajalta. Mutta lain sanamuoto on anta-
27005: lomaa ei voida ka<ts'oa kesäloma'l>:si ja nut a~hetta tulkita lakia sit,en. että
27006: sEurauk<Siena on ollutkin, että monet ne työilläliset, joilJ>a ei ole työsuih-
27007: työnantadrut arnta:vat la1in ~säätäm:än lo- teessa irtisanomisai!ka:a, eivä:t ,sairau-
27008: man talverlRJ .vieiläpä seHais<inak:Lu a!i- den ta.i tapaturman sattuess'a saa ollen-
27009: koina, jo.lloin työntekijällä on vä.him- ka.an P·alkkaa sairausrujal ta. Työnanta-
27010: män hyötyä lomasta. Kun l'omien ta·r- jat ovat YJleensä pyrkineet lakia täten
27011: koituksena on hankkia työntekijöulle ti- tulkiten järjesrtämlään asiat siten, että
27012: l;aiJSuus kesän aikan.a; virkistävän ja voi- i·rtisanomisa.ika,a ei käytetä, joten ei
27013: mi<ru kokoovan1 lepohetken hankkimiseen ·heidän ta,rvit<se maksaa työläisille sai-
27014: ja kun meillä jo yhdessä laisis,a, nimit- rauden sattuessa palkkaa. Onpa valtion
27015: täin kauppa-. konttori-· ja varastoliikkei- laitoksienkin taholla ]lakia täten tul-
27016: IX,s.- Aalto, A., y. m. 673
27017:
27018: kittu. LaiD.tSäätäjän tarkoitukseD.Ja ei ilman lain kiertä:miseDJ mahdollisuutta
27019: kuitenkaan ole ofliut se, että pyritään pallkka v:Ussit1tä adalta.
27020: lain sanamuodon avulla lairu tarkoi- ·Edellä olevaan viitaten ehö.otwmme
27021: tusta ja henkeä kiertärrnään.. Mutta a:sillia kunnioittaen,
27022: ei sata korjatuksi muuten kuin lai.IJlJ muu-
27023: tokselllli siten. että työrutekij!älle taataan että Ed'US'kunta hyväksyisi näin
27024: sairauden tahi tapaturman sattuessa kuuluvan lain:
27025:
27026:
27027:
27028: Laki
27029: 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun työsopimuslain eräiden kohtien
27030: muuttamisesta.
27031:
27032: Muuttaen 1 patvana kesäkuuta 1922 anootun työsopimus·la.in 14 §:n 3 momen-
27033: tin sekä 20 §:n 2 momentin, Eduskunnan päätöksel~ä säädetään täten:
27034:
27035: 14 §. Liikkeffill tai YTi'tyk<sen omiS<tajan
27036: Työntekijän, joka on vä<hintään taikka haltijaru vaihdos ei aiheuta muu-
27037: puoli< vuotta ennen elokuun 15. prä:ivää tusta Hikkeessä tai yrityksessä työsiken-
27038: ollut yhtälmittaa saman •työnantajan televän työntekijän täSISiä säädettyyn
27039: ty.össä, tulee S!liada, yhden viikon keSJ- oikeuteen.
27040: keytymätön ·1oma toukokuun 15 päivän
27041: ja syyskuun 15 päi'V'än vä:l'i.lsenä !liikana 20 §.
27042: täysin ;pa,lkkaeduin•. Kun hä·n on !Yllu:t Jos, työnteiki'joä on estetty työtä teke-
27043: tyÖSisä vähintään vuoden ennen ma•init- mästä sa.irauden tai tavatumnan vuoksi,
27044: tua pälivää, on loma annettruva vuosit- eikä hän ole t<au tia tai tapaturmaa
27045: tain 'kaksi viikkoa, viis1i vuotta, palvel- aikaansaanut ta-hallisesti tai aiheuttanut
27046: leelle on annettava ko1men V'ii.kon ja rikollisella toiminnallaan, on työrrteki-
27047: kymmene•n vuottlli palveUeeU.~ yhden jliHäJ oikeus esteen valilitessakin saada
27048: kuukamden loma, kussakin tapauksessa palkkan.sa, !kuitenkin enint1ään neljältä-
27049: täysin pa~kkaeduin. Työntekijä, joka toista päivältä.
27050: asuu työn.antajan lu.onaJ ja on hänen Sama olkoon laki, jos työntekijä työ-
27051: ruua81saan., mutta viettää mainitun pwikalla tJapruhtunoon tulipalon, koneen
27052: loman toiseH:a p.amclmkunn.ru1la, on vahlingoittumisen tai muun senikal!tai-
27053: oikeute,ttu saamaan korvaru'ks.en ravin- sen, hänen henikilöstään riippumatto-
27054: nostaan sillä paikkaikunna1la val!Lits•e- man es.teen takia ei ole sa•anut tehdä
27055: vien hintojen muka:an, missä työ on työtä.
27056: suoritettaJVa.
27057:
27058:
27059: HelsingiSISä, 13 päivänä toukokuuta 1924.
27060:
27061:
27062: Artturi Aalto. Olga Leinonen.
27063: Matti Paasivuori. Otto Toivonen.
27064:
27065: 85
27066: 674
27067:
27068: IX,9. - Edusk. esit. n :o 51.
27069:
27070:
27071:
27072:
27073: Huttunen y. m.: Ehdotus laiksi 1 p:nä kesäkuuta 1922
27074: annetun työsopimuslain U §:n 3 momentin ja 3,2 §:n
27075: 1 momentin muuttamisesta.
27076:
27077:
27078:
27079:
27080: TyÖinJtekij<ä:in ja työnantajain välisten valksi, >Että rtYiÖlliteikijäJle, j,oilm yh;tä:mit-
27081: suhteli)den j~ärjestelyli1ä on laad,akirunltoinren taisesti on 10llult vuoden samla:n rty·önanta-
27082: merild;ty,s y1h/teiJSilmnllJa1lisissa oilloissa. j,an ,työssä, on v.aJraJtiaJva, paJkik:laia ViäJh.en-
27083: Tästä j·oihftuujkin, 1eiltä eri maissa K)n py- tämättä, vuosittain Yihtämittaista loma-
27084: ritty näitä su1J/tejjta ~äJ:rj,ejStämään myös aiilma v,äJhirnrt;ääm. ne]jätoiSitra päJivää, ja
27085: lainsäJäidännöhliisltä ttie.tä. iMeillä Suo- että 'PUiolen vuoden ry;hltämitltaisersta työ-
27086: mess:alkm on säiädetlty ruJseJaJmpia lbältä tar- ajasta on VaJrrubtava seiisemän päiv:än
27087: koit'ta.via J,alkejla, j[oiJSiba 1 :päiJv:änä kesä- sekiä nelj,äJnnesVIUolden . rtyoa;jlasltla oolj än
27088: kuuta ,192J2 .annettu rtYiös!OIPimuslaki on päiNän YJhitä:miJttainen IP.ailikraJllinen ~oma.
27089: yksi 1tähän 1a1Laiam. \lmuilUIVis.ta. la:eis,ta. Y11äJesiltetty lain muutos, vai'k/lm se
27090: 'T,ämä tYiÖSiQPillllu~mki, vaålklkia se onftdn edeJJlyrttäisikrun. pamlllllurerla ty,ö1äislten
27091: eräänlainen edi:SitYIS-a.sikel bö:väens uojelu- nauttimarun WIII18Jaill. 'lliälh!den, eli ·v.iJeläJkään
27092: lainrsääJdäJnnön ·aJlalLa, ei kmtoollman ole olisi 'täy$in ltyyjdYJ1Jtävä ,eiik:Jä sarwttaisi
27093: työntekilj!öitä tyydyttävä. Muun muassa kaiJkk!:iJa !työläisiä ,s:almiaiaJn asemaan., Suru-
27094: lain 14 §:n a momentH, jossa s,äJädetään, ria ,tymäisrylhmiä däisi edeiiJleen ~omruoi
27095: että .~ty~öntekijäL1e, öoika yihtäJmiirtlaisesti k·eudJesta ;osattomi:lksi, ikmiten e!Sii!IDerki!ksi
27096: on oliliut V'Uoden ~aman työnan~tajan ne J',aJk,ennUJStyöläi:sat, öotlk:a töiden loppu-
27097: työssä, ron i'WlJI'.rutita:va, pal!kik:Jaa viilllemitä- mis'{m vUJolksi ovrut pia)kroiteltut lyhyiden
27098: mättä, vuosilt:tain yhtämH~tais,ta loma- väliJaJiikojen ikulUJttU!a siiritY[Il1ääm. ltyöna;n-
27099: aiikiaa vJilhimJtäiin seiJtiS!emän ityröpäi;vää. tajailta 11oi>se1t1e. r'fitapä~ö:iss:ä !työsiken-
27100: PuoLern vuolden y,hJtäliilJitilaiseslt·a rty.östä on te1eväJt ~ty,öLäiset reivrät myöslk,äJän p,ääsisi
27101: vrur~art;1JaN,a n•eljän päivän l!OIDa", on osoit- osaJhl.isi'ksi :laim määJräJämäSitä lomasta.
27102: ta ultll.Illll!t rta:rlko:iJtUJSitruan !Vasrtaa:m:atto- K uitellikin :voiltlairsiin mäJäräyikseliliä, että
27103: mruksti. EnJSiikSiikin 1on .tässä sääJdökisessä nelj.änn:eavuoden Yihltälmitltaisesrtla työ-
27104: mä:furäitrt;y 1oon;a-,aiik•a iJ.iiJam 1Yihy,t ja toi- ajasta on va:r,aJttaNia 1The1;iån pä:iViä:n lo:m:a,
27105: seiksi •eiv>M siiitälk:rään pääse osaillisiksi sawttaa 1omalan !OiJk,e!Wtetuiksi :nryk,yi:stälin
27106: kai:lklkli toiiSien työssä olJe:v~art; työntekijät. paljOill suu11emmam. mäiäJ:rän ty:öläisiä.
27107: Saaidalksemrne :sii:s !tämän ~alin kohdan '.Dätä silmälJliäipiitäen ei m uruil]osehrdJotusta
27108: nyikyiSrt.ään ·edes ,v:äJhän eiliemllllJän tarkoli- voida siis [>iJ1Jää ikOihituuttOillliana, VlaJifkika-
27109: tUJStaaJn :vasrtaruVIarmm•ruksi, olemme sitä kin ,siinä >edehly:tetään, että ,työnteikij,öille
27110: mieltä, et;tä puheeu,a. ole~van lain 14 § :n var3JiJtaVIa 1omia-aiika tulisi väJhän piJtene-
27111: 3 momenMi o:n muutettava sit:en kuulu- määJn. IMuiita rtä:mäkrään ei viielä saruttaisi
27112: IX,9.- Huttunen y. m. 675
27113:
27114: vuosilkly!ffimeniä sa\Illlassa tileohlisuUJSilaiJtoik- oik·euJdemmuiklaista, että rtJy.önt1Je!kij,äJt jäte-
27115: sessa työSkiemnruLeitä ja ,työssäiäm aiThsioi- tään tässä rsuhteaSISia ik<&olllaaln työn:anta-
27116: tune!i.ta 1ty:öläisi'ä IS!allll1oihin o.i!lmuiksiin j·ain m~eHvaJll:an v,ruraJam. Lmilnalaisles.sa
27117: kauppa-, ikion1JtJori- da .VIruraStOO.tilkfk.eisSiä ybi,eilslkunnassa •ei n:irrnittäiJn olle saiLlit-
27118: työslkienteLevien :työiLäilsten lklalliSISia. tava, että lty,önantajiait ililselk~äilden etu-
27119: !Työsopi.mUJsl:ain 00 ·§ :n i1 m.OIIlleJ1ltti ei jen:~a 1ad~misen itarlkioiltuksessa saava;t aj·aa
27120: myöskään o1e tYJö1äisiJä it~dYJttäivä. S1inä joukottlain rt;yönrt;ek,i(i·öitä pe1fueiJnensä tai-
27121: oleva sää!dös, että ,j,os ty.öm~Jntadla on v.asal1e, ilmlten 'aik:aisronmin on useitla ke!l'-
27122: p.aikikaam sisäJ1ty;vä'Il!ä etullla [ Ui<WU/ttamUlt toj,a ltapalhttromiuJt.
27123: asunnon ltyöntekij.äJ11e, d:olla on perlhe, Edellä! olevan perusteella pidämme vält-
27124: eikä eri ,VIlldkil'laJV,äJlipu'hlattaloil!e·tehty ·asun- tämättömänä resilttää, 1että mainittu mo-
27125: no'n 'kiäYJiWäJmisestä, on .työnlte!kij ä, kun mentti mumJtetruan sii1en, tattä rt;yöllltekijä
27126: ty.ösop:irrnus on puJrettu, iOi\lreu:tettu tneljän- on sopimuJksen purika.UJduttua 10i1lmutettu
27127: tois·t.a 1p.äirvän aikian:a sen jälik:.een :i!tseään nelj,än viilkon ~allla sen jä1k,een i1tseäiän
27128: j,a pmohie;lltään v.amten !ldLytiltärrnäJäJn wmn- j·a ~~er:hettään •V:a11ilen !käYitJtämäJän työumn-
27129: toa, ellei 'iJy,ömlJll!t;iad,a silksi aj:alksi hanki t·ajan 1hän1el1e 1Pa11kimlan 1sisältY!Vä111ä etuna
27130: työllltekij.än kåYJtettäJv,äJksi 1lo1sta asun- luovul1itamrua laBllllltOia, j:a 1että :tYiönseisauk-
27131: toa", on tliilan v,ähäilsessä mää!l'ässä työn- se.n, rtyönsulun ,:taJi työlak1on aikanJa, on
27132: tekij,äiln 1oikeuksia pUJOi11Jruv,a. \N'ylkyisenä työntekijäl~ä sarrn:anl1wim.en oikeus aJSun-
27133: a:i!kaiiLa, j,o11oin ikiailklkia;lla maassa vallit- toolliSia, ja pääJttyy tä!nä oilke11S V1a~Sta
27134: see miltä ·anroarin laSUJllltopuLa, on XYJönitleki- neiljäiloista päiv.ää senjäJ11k•eEm, ikun ,ty,ön-
27135: jän mahldoton saad:a itS elli1eem min ly-
27136: 1 seisaus, tYJönsulilm j)ai ,työlalkikJo on päJät-
27137: hyessä ajlaSISa toista asuntoa. Toinen tynylt. ll'ällainen muUiilOIS ty1ösopilmus:Laim
27138: heiklko ikidhila on siinä, EWtei 'työntekijälle puheena :olevaan moment'tiin on ta.rpeen-
27139: '\Cal'lrutla vähäisillltäJk,ään oiJk,eut!Jta saa- vaatilma, :että 1työn1Jek,ijöil1e j.äiJsi riilttävä
27140: maansa tasumJtoon :työlliSeilsaulksen, työn~ aik.a uuden asunnon ihiamkikimiJseen j1a että
27141: sulun ,tai ,tJ']olaikion a:iiklalllla. !IDrittäiJnikin aikaisemm~n twvafurtuneet rt;y,önJtekijtäiJn
27142: tämä v•iilmeksi mainiJttu ko,blta on se11ai- aJSunooistwrun j,oulklk:ohääitämilset eivät
27143: nen aukikJo nylkyisassä ~ainsääjdännös enää uusiurtuisi.
27144: sämme, j1dkia on ,ebJd(jj;toonlaJSti ik!or,jattava. Kaiken edellä esitetyn nojalla. kunnioit-
27145: Vaiikikalkin rt;y,ÖillJsu]lku ,tai työLaikiko tailheu- taen anomme,
27146: tuu itYJönallltaj,ailn ja työntekij,ä:in välisten
27147: riitaiJsuUJksiJen. jobidiosta ia on siis aN!Oillai- että Eduskunta hyvaksyy seuraa-
27148: nen taiJSitelu ,näilden ikaihden välillä, ei ole van lain:
27149:
27150: Laki,
27151: joka sisältää muutoksen 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun työsopimuslain
27152: 14 §:n 3 momenttiin ja 32 §:n 1 momenttiin.
27153:
27154: Eduskunna.n päätöksen muikiailsesrti säädetään täten, .~ttä 1 !PäiV!äinä k·esä:kuuta
27155: 1922 annetun työsopimusliain 14 ~:n 3 momentti ja ,32 '§~n il. mom1en1Jti kuuluvat
27156: muu tettuilnla ~eUJI'a·avaSiti:
27157:
27158: JA§. on v,ar.atltava, paiJJklk~ väJherrtämäittä vuo-
27159: Työntek:iti~ä1le,
27160: jo1ka yhtämittaisesti on sittain yilrtämilttaista 1oma-'ailkaa V!äihin-
27161: ollut vuoden IS1aJIIlan 'tyÖillanJtajan ty,össä, täin nelåätoista päi,vää. P,UJoLen vuQden
27162: 676 IX,9. - Muutoksia työsopimuslakiiu.
27163:
27164: yhtäim:OOtaiJSesta .tyooj.aata on v.amattava Jan ik.äytettäJväksi tloista k'll!m1ollista
27165: seitsemäm päiväln ja rnrujämneavuoden asuntoa. Kun työsopimus päJäittyy ncl.jä-
27166: työaljasta :ooljäm p.äiJVän loma. Doma on toistla päilvälä lYJhemmän irltisanoonisen
27167: var.rut~va, miik1äili malhldollisila, ikesäJkuu- jäJk•een, on ty·öilltekijäili1ä sama oilkeus iJ"-
27168: kausin:a. Tyiön-ookijä, j:dk.a asuu työnan- tisanomi8elslta lroildlen. Työns.eisauiksen,
27169: tajan ruona ja 10n hämien ruu;assaan, mutJta työnsuLun !tai ty.olalkon ailk8dla IOll työn-
27170: viettää mainitun loma!ll toise1lia pai!klka- tekijä oiikeutelt.tu iitseäoäm j·a p,e!l'h~ettään
27171: kUiillll8lllia, on oik.e~ltu saamrnan k!Or- varrtlen kläyitTtälmäJän asuntoo, öa piiJärbtyy
27172: vauksem :ravinnJostla1an siiHä paiikk.akun- tämä oiilreus v,as1Ja neljlätoisrta päiväJä sen
27173: nal.la '"aJJlitaevien •hiDJto;i'en a:Illlllkiarun, miasä jäJ1k,een, !kun työnsei·SiaUJs, .työnsuilkru tai
27174: työ on SUioritettu. työlaiklk'O 1on rpiiJäilt;y~nJy•t. Jm 'tyiÖSIOPimuk-
27175: sen ;puriklaaninen on jdh!trmrut tYJönte'ki-
27176: 32 §. jästä ri.ippuvasta syystä, 1001 hänen suori-
27177: Jos työnantaja on paillkik:aan si.sält.y- tettava työn:antaj,alle mainitJtuna aiikana
27178: vänä •etrma luovUI1JbmuJt la,'SIUil1nJOin. :työnte- käyttämästruäJn ,asunnoslta y:hrtä BUJUTi klor-
27179: kij äJ:le, joilla .on perhe, on !työntekijä, kun vaus, mitä työsuhitJeen ollessa oli häJnen
27180: työSOIP:ilmUS on rpmettu, diikieuiettu nelrlän pt~JlkaJS!taan väJhenneitlty asu:nm;on vuok-
27181: viiiklon ailklana senjällk1een itseään j1a per- raam. Muu ISIOPimrus on m]tätön.
27182: hettään varlen ikäyti;tärrn.äJäJn asuntoa, ellei ']ämä h:tiki asturu voimaan päivänä
27183: työnalll!taja silksi ajaksi h:a111iki työnteki- kuuta 1·92 ...
27184:
27185:
27186:
27187: Helsingissä toudookuun !1.7 p :nä ~924.
27188:
27189:
27190: J. E. Huttunen. K. Vuokila.
27191: 677
27192:
27193: IX,1o. - Edusk. esit. n:o 47.
27194:
27195:
27196:
27197:
27198: Paasivuori y. m.: Ehdotus laiksi työttömyysapukassoista
27199: 2 p:nä marraskuuta 1917 annetun asetuksen 11 §:n 1
27200: momentin muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
27201:
27202:
27203: Ed u skunna 11 e.
27204:
27205: Asetus työttömyysapukassoista. joilla kaa. Tästä johtuu, että nuo ennen koh-
27206: on oikeus s~ada apurahaa yleisis:tlä va- tuulli,siksi katsotu t a.vustusmä.ärät o:va t
27207: roista, amnettiin. 2 ;päivänä marraskuuta nyt tuHeet riittämlättömiksi ja avustus-
27208: 1917. Tämän asetuksen 11 §:n 1 mo- ka,ssalt työttömyysaikoina tarkoiltu1staan
27209: men,tti on muutettu valtiopiHvillä 8 päi- vastaama.ttomiksi, koska ne kuitenkaan
27210: vänä toukokuutru 1900 anme,tulla laiHa eivät voi! maksaa korkeampaa a'Vllstusta
27211: siten kuuluvabi, että työttömyysapu- sen vuoksi ett.ä ne e,ivtät yil!ei-si!stä va-
27212: kass.an säänn,öissä ei .pä-ivittäistä avus- roista saa suureiDIPaa apurahaa. Kun
27213: tusta saa määrätä yht!ä mmrkkaa p1e- kuitenkin työttömyys:rupukassoilla ·Qll
27214: nemmäksi eikä kymmentä markkaa suu- suuri merkitys' työ·ttömyydeiSitä johtu-
27215: remmaksi. ':Dämä arvustus on kuitenkin van hädän lieventämisessä. ehdotamme
27216: nykyisis~sä oloissa aivan, riittämätön, kunnioittaen
27217: koska: rahanarvo on alentunut niin: pal-
27218: jon että nyt kymmenen paperimarkkaa että Eduskunta hyväksyisi näin
27219: va.staa: vain hiukan yli yhtä kultamark- kuuluvan lain:
27220:
27221: Laki
27222: työttömyysapukassoista 2 päivänä marraskuuta !1.917 annetun asetuksen 11 §:n
27223: 1 momentin muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
27224:
27225: Muuttaen työttömyysa;pukassoista 2 päivänä marraskuuta 1917 annetun ase-
27226: tuksen 11 §:n 1 moment:iJlll seil.la1is:ena, kuin se on 8 päivänä toukokuntia 1920
27227: annetuSISa lais,sa, Eduskunnan. päätöksen mukaan ,gläädet,ään t>ä ten:
27228:
27229: 11 §. avus,tus, jokru kaSISiau sääTIJtöjen mukaan
27230: Työttömyyskas!Sa!Il säännöissä älköön ehkä tulee osakkaa.Ue, jolla on yikstiJ tahi
27231: päivittäiistä ruvustusta määrättä:kö kol- useampia viittätoi!sta vuotta nuorempia
27232: mea markkaa pienemmäksi eikä kolmea- tai muuten työhön kykenemäUömia lap-
27233: kymmentä markk.rua suuremmaksi, luet- sia.
27234: tuna täihän myöskin selllainen korotettu
27235:
27236: Helsilllgissä 13 päivänä toukokuuta 1924.
27237:
27238: Matti Paasivuori. Toivo Halonen. Artturi Aalto.
27239: 678
27240:
27241: IX,u. - Edusk. esit. n:o 50.
27242:
27243:
27244:
27245:
27246: Huttunen y. m.: Ehdotus laiksi työttömyyskassoista,
27247: joiUa on oikeus saada apurahaa yleisistä varoista,
27248: 2 p:nä marraskuuta 1917 annetun asetuksen 11 §:n
27249: 1 momentin ja 17 §:n 2 momentin muuttamisesta.
27250:
27251:
27252: Suomen Eld usk unnalle.
27253:
27254: '1\yöttömyyskaiSISoi,sta, j,oilla on oikeus suhteita vastaavaksi. Senjälkeen kun
27255: saada apurnih.aa yleisilstä varoista, ,2 päi- yllämainittu muutos säädettiin, on mhan
27256: vänä marraskuuta 1'917 annetun asetuk- arvo edelleen sHnä määrin ~al.entunut,
27257: sen 1!1 § :nlL momentissa sääldetään: ,Työt- että elinindeksi on nomnaali-oloihin ver-
27258: tömyyskassan säännöissä ä:Lk:öön päivä- raten noin y'krsitoistakertainen. Kun siis
27259: avustusta määrättälkö viittäkymmentä .otetaan perustaksi se päivä-avustus, joka
27260: penniä v·ähemmäksi eikä kolmea mark- .on sääldetty marrasikuum :2 päivänä 19i17
27261: kaa enemmälksi, t'äh<än luettun!a myöskin .ty.öttömyyskassoista annetun asetuksen
27262: sellainen !koroitettu avwstus, j,oka kassan ,11 §:n 1 momentissa, tuLlaan eihJdtotto-
27263: sääntöjen mulkaan ehkä tulee osakkaalle, masti siiihen tulokseen, että rahan arVJon
27264: joNa on yksi tahi .useampia viittätoista nyk,yisellään 'ollessa, j.oka arVIo näyttää
27265: vuotta nuorempia tai muuten työhön ky- vakiintuneen, ·ei työttömyyskassan sään-
27266: kenemättömiä lapsia." Työttömyyskassa- ,nöissä ole alinta päiväavustUJsta määrät-
27267: asetuksen tämä pykälä, joka säädettiin tävä ainakaan viittä: markkaa a1haisem-
27268: ,ni()I'Ill:Laalisia, ·ennen maailmansotaa valli- maiksi eiJkä kol'lkeinta kolmeakymmentä
27269: neita oloja silmälläJpitäen, osoittautui mal'lkkrua ik:Jol'lkeammak,si. V oimassa ole-
27270: 1
27271:
27272:
27273:
27274: rahan ar:VIon .aJ1en~isen johdosta aivan viin päiV'äavustusmääriin nälhiden tuntuu
27275: heti tarkoitustaan vast8Jallllattomaksi. Tä- tämä ikoroitus huomattavalta, mutta se
27276: män VUiOksi Eduskunta hyväksyikin ei ole ikohtuuton, sillä 5----30 ma,rlkan päi-
27277: vuonoo 11920 lain, r.ioika sisältää muutok- vittäinen •a;vustus ei riitä edes siedettä-
27278: sell1 edellä mainitun 11 §:n 1 momenttiin, vään toimeentuloon. .30 markan p.äivä-
27279: ja on täanä momentti muutettuna seu- avustus, tiosta pääsisivät 1osaJ.Hsiksi suu-
27280: raava: ,Työttömyyskassan säännöiS'Sä rempipallkkaiset ty;öläiset, on niin pieni,
27281: älaiJöön päivittäistä a;vustusta määrättäkö että ty,öttömyydellä keinottelUla .ei esite-
27282: yhtä markkaa pienemmäksi eikä kym- tyn lkomituksen lkamtta ole pelättävissä,
27283: mentä ma:r!kkaa suuremmaksi" j. n. e. .sillä kuikaan ei ilman todellista paildma
27284: Niin huomat'i·nva pa!l.'annus !kuin täanä halua jäädä tY'öttömyy,sk,assasta saadun
27285: eduskunnan säätämä muutos ty,öttömyys- väihäisen avustuksen varruan. Siihen ei
27286: kassa-asetukseen 1onkin, ei se kuitenkaan ole mahdollisuuttakaan työttömyyskas-
27287: ole sellainen, että :asetus työttömyyskas- sasta annettujen muiden määräysten ja
27288: soista olisi muodostunut muuttuneita olo- kassoj.en oman eldun perusteella.
27289: IX,11. - Huttunen y. m. 679
27290:
27291: Allekirjoittaneet siis esHtävät, että työttömyysk,assojen ik.ehittymiselle. Kun
27292: työttömyyskassoista, joi\1:1Ja on oikeus valti<Oill iOSUUS työttömyysapurahojen suo-
27293: saada apurahoja yleisistä va~oista, 2 päi- ritukseen on näin vähäinen, on siitä seu-
27294: vänä marras'kuuta '19117 annetun asetuk- muiksena, että ty1öläis1Jen itsensä suorit-
27295: sen 111 ~:n 11 m1omentti muutetaan Edus- tamat 1osaikeiilla.IDsut lOIVat pidettävät niin
27296: kunnam päätöksellä 'sellais~si, että työ- suurina, että työttömyys!k:assojen perus-
27297: tyiiilyyskassan säännöissä ei 10le päivit- taminen ja nii;den ~delleen !kehittäminen
27298: täistä avustusta määräUävä viittä mark- ovat näiden maksujen vuoksi vaikeasti
27299: kaa pienemmäksi .eiJk.ä kolmeakymmentä suoritettavissa. Ty,öläisten alliaiset pal-
27300: markkaa suuremmaksi, ja että samana k,at eivät riitä täil:laisten jäsenmaksujen
27301: kumotaJaill iJoUikokuun 8 päivänä 1!}20 an- suorittamiseen. 'Dämän vuoksi onkin
27302: net·tu lalki, jotka sisältää muutoksen työt- välttämätöntä, että yHämainittu mo-
27303: tömyyska'ssoi,sta, j1oilla on 'Oikeus saada mentti muutetarun edlllskunnan päätök-
27304: apurahaa yleisistä varoista, 2 päivänä sellä ,sellaiseksi, että apurwhaa su'Orite-
27305: mamaskuut•a 19w7 annetun asetuksen taan kolime n:eldännestä siitä, mit'ä kassa
27306: H §m 1 momenttiin. on ~~dellisen puolen vuolde:n kuluessa
27307: 'Dy.öttömyyskassoista marrask111un 2 päi- maJk'Sianut osruklk1ailleen, joilla on ollut
27308: :vänä 19JJ7 1annetun asetuksen lt7 §:n 2 mo- yksi tahi useampia viittä1Joista vuotta
27309: menttia ei myöskään enää voida katsoa nuorempia tai muuten työhön kyikene-
27310: tyydyttäväiksi. ,Siinä oleva päätös, että mättömiä lapsia, j~a kaksi ~olmannesta
27311: apurahaa SUioriteta:an !kaksi k1olmannesta siitä, mitä !kassa on IIIllaJksrunut muille
27312: siitä, mitä ikassa on edellisen Plllolen vuo- osakikail1een. Vaitilon menot eivät tämän
27313: den kuluessa maksanut osaik!kailleen, muutoksen !kautta paljolaikaam lisääntyisi,
27314: joilla sinä aikana on <ollut yiksi tai useam- mutta työläisille se olisi suurimer'kityk-
27315: pia viittätoista vuotta nuorempia tai selHnen.
27316: muuten ty:öhön k1y\kenemättömiä lapsia, YHäolevan perusteella esi1tämme
27317: ja pu'Olet siitä, mitä k:russa on maksatnut Eduskunnan hyväksyttJäväk'Si
27318: muille osaikkailleen, ,on 'suurena haittana seuraavan lain:
27319:
27320:
27321:
27322: Laki
27323: joka sisältää muutoksen työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa
27324: yleisistä varoista, 2 päivänä marraskuuta 1917 annetun asetuksen 11 §:n 1 moment-
27325: tiin ja 17 §:n 2 momenttiin.
27326:
27327: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään, että työt~ömyyskassoista, joilla
27328: on oikeus sarudla apurahaa y~eisistä varoist,a, 2 päivänä marraskuuta 1917 anne-
27329: tun asetuksen iL1 ~:n il momentti ja iL7 §:n 2 momentti muutettuina kuuluvat seu-
27330: raavasti:
27331:
27332: lJl i§. tuna myöskin sellainen 'komitettu avus-
27333: Työttömyyskassrun säännlÖissä älköön tus, j'oka ikassan särunilöden mulk:aan ehkä
27334: päivittäistä .avustusta määrättäkö viittä tulee osa;kl{JaaHe, d,olla on ylksi tai useam-
27335: markkaa pienemm·äiksi ·eilkå kolmeakym- pia viittätoista vuotta nuorempia tai
27336: mentä mai!.'klkaa srmrenmu:tiksi, tähän luet- muuten työhön kykenemättömiä lapsia.
27337: 680 IX,11. - M•uteksia työttimyyska&sa·asetukseen.
27338:
27339: 17 §. Täimä laki kumoaa 3 päivänä touko-
27340: Apurahaa suoritetaan kolmeneljän- kuuta ll920 annetun lain, joka sisältää
27341: nestä siitä, mitä k,assa oo edellisen puo- muutoksen ty,öttömyyskasso:iJsta, joilla on
27342: len vuoden kuluessa maJkisanut ~s8ikkail oikeus sBJ&da apurahaa yleisistä varoista,
27343: leen, joilla sinä aikana :on ollut Ylksi tai 2 päivänä mt8Xl'asikuuta 1917 annetun ase-
27344: useampia viittätoista vuotta nuorempia tuksen J.i1 §:n J. momenttiin. ja astuu
27345: tai muuten työhön kykenemättömiä lap- tämä laki voimawn .. päivänä .... kuuta
27346: sia, ja kaksi lrolmannesta siitä, mitä 1924.
27347: kassa on maksanut muille osakkailleen.
27348:
27349:
27350: Helsingissä, toukokuun 13 p:nä 1924.
27351:
27352:
27353: J. E. Huttunen. E. N. Jokela.
27354: K. Wuokila. Bruno Tenhunen.
27355: 681
27356:
27357: IX,12. - Anom. ehd. n:o 31.
27358:
27359:
27360:
27361:
27362: , Paasivuori y. m.: Esityksen antamisesta laiksi sairaus-,
27363: hautaus- ja äitiysvakuutuksesta sekä laiksi työkyvyt-
27364: tömyys- ja vanhuuseläkkeestä.
27365:
27366:
27367: EdUiskunnalle.
27368:
27369: Viitaiten vuoden 100/2 valtiopäivillä sitoutuneet toiselle, se on, työnan-
27370: Eduskunnalle esitetyn anomuksen N:o tajalle työhön, mutta jotka talou-
27371: 123 pe.rusteluihin, jot,ka löytyvä!t asia- delliselta asemaltaan ovat verrat-
27372: kirjojen Liitteis.sä IX B, ;sivuiLla 440--- tavat palkkatyöläisiin;
27373: 445~ ehdotamme kunnioittaen, että Edus- 5) että tässä vakuutuksessa va-
27374: kunta ihyväksyisi seuraavat •ponnet, kuutettu itse suorittaa vakuutus-
27375: maksuista puolet ja asianomainen
27376: 1) Että Eduskunta kehottaisi hal- kunt.a ynnä valtio yhteisesti toisen
27377: litusta heti valmistultamaan ehdo- puolen; sekä
27378: tuksen laiksi sairaus-, äitiys- ja että hallitus tästä asiasta antaisi
27379: hautausvaktuutuksesta; jo ensi istuntokaudella esityksen
27380: 2) että pakollinen vakuutus ulo- eduskunnalle.
27381: tettaisiin ainoastaan sellaisiin toi-
27382: sen työssä tai palveluksessa oleviin Samalla rohkenemme kunnioittaen
27383: työläisiin, joiden työansio ei nouse esittäJä,
27384: yli 3,000 markkaa kuukaudelta; että Eduskunta kehottaisi halli-
27385: 3) että työnantajat velvoitetaan tusta valmistuttumaan ja ensi is-
27386: työläistensä puolesta suorittamaan tuntokaudelle esittämään lakieh-
27387: tästä johtuvat vakuutusmaksut; dotuksen vähävaraisten ja vähätu-
27388: 4) että tähän vakuutukseen yh- loisten työkyvyttömäin ja vanhus-
27389: distetään vapaaehtoinen sairaus-, ten eläkkeistä, joka olisi laadittava
27390: äitiys- ja hautausvakuutus niitä kansalaishuoltojärjestelmän pe-
27391: vähävaraisia ja vähätuloisia kan- riaatteille, ja jossa eläkkeisiin oi-
27392: salaisia varten, jotka eivät ole työ- keutetuilta ei kannettaisi mitään
27393: sopimuksella korvausta vastaan vakuutusmaksuja.
27394:
27395: Helsingissä, toukokuun 13 pälivä:nä: 1924.
27396:
27397:
27398: Matti Paasivuori. Artturi Aalto.
27399: Olga Leinonen. Toivo Halonen.
27400:
27401:
27402: 86
27403: 682
27404:
27405: IX,13.- Anom. ehd. n:o 29.
27406:
27407:
27408:
27409:
27410: Keto y. m.: Liikeneuvostojärjestelmään perustuvan
27411: teollisen kansanvallan voimaansaattamisesta.
27412:
27413:
27414: E d u s k u n n a 11 e.
27415:
27416: V :n 19212 valtiopäiville tehtiin eräiden lwlogisiMe vaikutuksille: työhön ky lilästy-
27417: sosialidemokraattisten edustajain ta- miselle y. m. s. Se on täten ollut omansa
27418: holta anomusehdotus, jossa pyydettiin vaikuttamaan tuottavaisuuden kohoa-
27419: hallituksen toimenpiteitä liikeneuvosto- mista, varsinkin kun se lisäksi on liik-
27420: järjestelmän voimaansaattamiseksi maas- keiden hyväksi saattanut joukon niiden
27421: samme. Aloitteen ehdotti eduskunnan palveluksessa olevain n. s. suorittavaa
27422: työväenasiainvaliokunta hylättäväksi, työtä tekeväin järjestelyä, teknillisiä
27423: mutta eduskunta ei ehtinyt kantaansa laitteita y. m. s. koskevia kokemuksia ja
27424: asiassa määritellä. uudistusehdotuksia.
27425: Allekirjoittaneet katsovat tarpeelli- Näin ollen teollisen kansanvallan vöi-
27426: seksi näillä valtiopäivillä uudistaa ryh- maansaattamista on pidettävä edullisena
27427: mämme taholta lähteneen aloitteen, yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta,
27428: koska mielestämme ei ole ilmennyt mi- lainkaan huomioonottamatta sitä, mikä
27429: tään, mikä osoittaisi aloitteentekijäin taloudellinen järjestelmä on vallitseva.
27430: perustelut paikkansapitämättömiksi. Kai- Tällä emme ole suinkaan tahtoneet kiel-
27431: kista vähimmän on niin tehty v:n 1923 tää, etteikö liikeneuvostojärjestelmä ole
27432: valtiopäiväin työväenasiainvaliokunnan mielestämme myös välttämätön suorit-
27433: mietinnössä, jossa torjutaan vaatimus tavaa työtä tekevien kouluttamiseksi,
27434: teollisen kansanvallan voimaansaattami- ennenkuin he pystyvät sellaista yhteis-
27435: sesta peltkä;stään asian outoudella, eihdot- taloudellista talousjärjestelmää hoita-
27436: tamatta sitä kuitenkaan edes tutkitta- maan, joka on nykyajan sosialistisen
27437: vaksi. Asianlaita on kuitenkin siten, että liikkeen lopullisena päämääränä.
27438: kysymys teollisen kansanvallan to- Luonnollisesti olisi, ennenkuin liike-
27439: teuttamisesta liikeneuvostojärjestelmän neuvostojärjestelmä voitaisiin meillä
27440: avulla ei ole enää uusi. Onhan liikeneu- käytäntöön ottaa, tutkitutettava, mille
27441: vostojärjestelmä ollut jo vuosikausia pohjalle se olisi soveliaimmin rakennet-
27442: lainsäädännöllä järjestettynä useissa tava, mikä vaikutusvalta esim. olisi am-
27443: maissa, kuten esim. Saksassa, Itäval- matillisille järjestöille annettava liike-
27444: lassa, Tsekiko-Slov,akiassa ja Norja,siSa. neuvostojen jäsenistöä määrättäessä. Sa-
27445: Tietääksemme näissä maissa saadut ko- moin olisi tutkitutettava, minkälaiset
27446: kemukset eivät ole olleet kielteisiä. Lii- valtuudet liikeneuvostoille olisi myön-
27447: keneuvostojärjestelmä on osoittautunut nettävä, kuinka suuri osallisuus esim.
27448: jonkunvertaiseksi vastapainoksi nyky- ,(jLiJsi n1iJlle annerttava liikkeiden thalUnto-
27449: ajan työprosessin mekaanisuuden psy- elimissä.
27450: IX,t3. - Keto y. m. 683
27451:
27452: Edellä o1evan perusteena anomme, taisi esityksen liikeneu1Jostojäri6s-
27453: telmään perustuvan teollisen kan-
27454: että hallitus kiireellisesti val- sanvallan voimaansaattamisesta
27455: mistuttaisi ja eduskunnalle an- Suomessa.
27456:
27457: Helsingissä, 17 päivänä toukokuuta 1924.
27458:
27459:
27460: J. W. Keto. Artturi Aalto.
27461: Matti Paasivuori. Olga Leinonen.
27462: otto Pensas. Tuomas Bryggari.
27463: J. F. Aalto. Osk. Reinikainen.
27464: lida Vihuri.
27465: Aalto, A. y. m.: Työntekijäin valitsemi~n työpaikkojen
27466: luottamusmiesten tehtävien tarkffmmmrta määrittelystä.
27467:
27468:
27469: E ·d u s k u n n a 11 e.
27470:
27471: Asetukaessta ammattientarkastukse.sta viranomaiseDI puoleen. Tästä on seurauk-
27472: elokuun 5 p:Uä 1917 5 §:ssä, sekä laissa sena, että työntekijät eivät voi käyttää
27473: kahdeksantunnin työajasta marraskuun tätä lain heille suomaa oikeutta hyväk-
27474: 27 p:ltä 1917 ja 1 p:nä kesäkuuta 1922 seen, eivätkä voi niin oltlen valita luot-
27475: annetun työsiilinWlain 6 §.:än 3 koh- tamusmiehiä. Myöskin on siitä ollut
27476: dassa edellytetään, että työntekijöillä on seurauksena, että todella pystyvät luot-
27477: oiikelliS valita rl;.yöpaiikoille 1uottamuSJmies, tamusmiehet eivät halua ottaa työnteki-
27478: joka edustaa tY'ön!tek1j•öitä. ty-önantajiin jöiltä tätä tointa vastaan, koska siitä
27479: nähden ,sekä on yhteydeSISä ammattien- useassa tapauksessa seuraa työstä erot-
27480: tarkastusviranomaisen kanssa työväen- taminen. Mielestämme luottamusmie-
27481: suojelusil.akien valvonnasta johtuv~ssa hen toimi on kuitenikin selllainen, että
27482: asioissa. Näistä luottamusmiehistä ei työnantajillakaan ei pitäisi olla siitä
27483: kuU.enkaan ole t.a·rkemmin missään vahinilma V!a:aill pä·inva;stoin hyötyä, jos
27484: laissa säädetty eiikä !luottamusmieh.iä ole luottaJIDusmiestoimi saadaan järj.este-
27485: missään la:msäädöksessä SIUojruttu työn- tykJSi tarkoitustaan vastaavaksi. Edellä
27486: antajan mieHvaltaa vastaan. olevan perusteella anomme kunnioit-
27487: Viime vuOSiina on kuitenkin ollut ha- taen,
27488: vaittavissa, että ty.önantajat suhtautu-
27489: vat vihamielisesti työntekijäin valitse- ef/tä Edusk!unta kehoittaisi Halli-
27490: miin il.uottamusmiehiin. On tapahtunut tusta valmistuttamaan ja edus-
27491: sitenikin, että työnantaja on jollakin kunnalle esittämään lakiehdotuk-
27492: tekosyY'llä erottanut työntekijäin va·l;it- sen työntekijäin työpaikoille valit-
27493: sema:n ltUottamusmiehen työstä, vrursin- semien luottamusmiesten toi-
27494: kin, jos luot.tamusmies on pyrki:nY't val- mien ja tehtävien tarkemmasta
27495: vomaan, että työp.a:ikalla noudatetaan määrittelystä sekä näiden turvaa-
27496: työväensuojelluslakeja ja ,siinä tarkoituk- misesta työnantajain mielival-
27497: sessa. kääntynyt ammattientarkastus- taista menettelyä vastaan.
27498: HelsiaJ.giSISä, toukokuun 15 päivänä 1004.
27499:
27500:
27501: Artturi Aalto. Manu Kontula. Matti Paasivuori.
27502: ,.
27503:
27504:
27505:
27506:
27507: \ '
27508:
27509:
27510:
27511:
27512: J
27513: \,
27514:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025