<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
157 Käyttäjää paikalla!
0.0067200660705566
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925 1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1925_I | ASK_1925_II_III | ASK_1925_IV_V | HAK_1925 | Liite_1925 | PTK_1925_I | PTK_1925_II |
1: •
2:
3:
4:
5:
6: VALTIOPÄIVÄT
7: 1925
8:
9:
10:
11: LIITTEET
12: 1-X
13:
14:
15:
16:
17: HELSINKI 1925
18: VALTIONEUV:OSTON KIR-JAPAINO
19: SISÄLLYSLUETTELO.
20:
21: 1. Perustuslakivaliokunta.
22: HaUiltusmuotoqt k~Sike>Yia ednskun- S.iv.
23: taesityksiä. t.usmuodon 2!3·, 24 ja 94 S:n muut-
24: Siv. tamisesta toisin kuuluviksi 7
25: 1. Niuli·kanen y. m., edusk esit. N:o l: 3. Schauman m. fl., motion N :o 3:
26: EhdQtus lai.ksi heinäkuun 1,7 •päi- •Förslag till lag om ändring aY 2•3 §
27: vänä 1919 annetun 8uomeu halli- i regerings.formen för Finland, gi-
28: tusmuodon 2~3, 2·-l ja 94 § :n muutta- Yen den 1J7 juli 119\1 9 . . . . . . . . . . . .
29: 1 9
30: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 3. Schauman, y. m., edusk. esit. N :o 3:
31: ·2. Ryömä y. m., edusk. esii. N :o 2: tEhdotus laiksi 1~7 p :nä heinäkuuta
32: Ehdotus laiksi heinäkuun 1'7 päi- ·1'919 annetun SuomeTh •hallituBmuo-
33: Yänä 1'9119 annetun Suomen halli- don 2\3 § :n muuttamisesta . . . . . . . . 11
34:
35:
36:
37: II. Valtiovarainvaliokunta.
38: A. Verotusta kos·kevia eduskunta- ii. J ern m. fl., pet. försl. N :o 25: Ang.
39: esityksiä ja anomnse.hdot•ukisia. avlåtande av proposition till änd-
40: nng a Y 3 § i lagen a v den :1:9 de-
41: J. Reinikka y. m ., ed usk. esi t. N :o 4: cember 11 !J2j anglående stämpelskatt 29
42: E·hdotukset laeiksi maalaiskuntain n. J ern, y. m .. anom. ehd. N :o 25: Esi-
43: .kunnallis'hal.linnosta an·netun ase- tyksen a·ntamisesta ji!J p:nä joulu-
44: tuksen 812 § :.n 1i2· kahdan, kunnal- kuuta ll92il annetun leimaverolain
45: lishallituksesta kaupungissa anne- 3 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 31
46: tun asetuksen 515 § :n 6 :kohdan sekä 6. J ern m. fl., pet. förs.l. N :o 26: Ang.
47: tulo- ja omaisuusverosta annetun i\tgärder för sammanslående av sta-
48: lain 113 § :n viimeisen kohdan muut- tens inkomst- oeh förmögenhetsbe-
49: tamisesta toisin kuuluviksi. (.Laus. skattning och den kornmunala be-
50: laki- ja tai. v:lta) .. .. .. . . .. . .. . 17 skattningen . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . 33
51: :2. Schauman, motion N:o 5: Förslag 6. J ern, y. m., anom. ehd. N :o 26: Val-
52: till lag angående ändring av vissa tion tulo- ja omaisuusverotuksen ja
53: tullavgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 kunnallisen verotuksen yhdistämi-
54: '2·. Schauman, edusk. esit. N :o 5: Eh- sestä ........................ ,. . 34
55: dotus laiksi eräiden tullimaksujen 7. M angs m. fl., ,pet. försl. N :o 27: An-
56: :muuttamisesta ............. :. . . . :M gående rätta11de av rådande missför-
57: 3, Saarinen, P., y. m., ed,usk. esit. N :o hållande att en stor del ränteinkom-
58: 6: Ehdotus laiksi valtionverosta 26 ster undandrages taxering . . . . . . . . e,5
59: 4, li elo y. m., anom. ehd. N :'o 24: Esi- 7. Mangs, y. rn ... anom. ehd. N :o 27:
60: tyksen ant~misesta ansioUoman Sen epäkohdan korjaamisesta, ett.ä
61: arvonnousuveron aikaansaamiseksi suuri osa .korkotuloista jä.ä verotta-
62: :kaupungeissa ja taajaan asutuissa maHa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.6
63: .keskuksissa .. ..... ..... .. ... ... 28
64: lV Sisäll~'"l uet telo.
65:
66:
67: H. ~Iäärä:rahojen myöntämistä ta- Siv.
68: londeillisiin, sosia:liJs.J.in, sivi,stys- l8. Somersalo y. m., anom. ehd. N :o 41:
69: y. m. tarkoituksiin koskevia ano- Korotetun apurahan myöntämisestä
70: musehdotuksi.a. pohjoisiin ja raja;,;eudun kuntiin
71: S,iv. valmistuville sairaan hoitaja ttarille
72: 8. V ehlcaoja y. m., anom. ehd. N :o 30: ja kätilöille. (Laus. tal. v :.lta) . . 56
73: :Määrärahan myöntämisestä kuole- 19. Jfanne1' y. m., anom. ehd. N :o 42:
74: tuslai'l1oiksi maalais;kunni.Ile kun- Avustuksen myöntämisestä Viipu-
75: nallisten sä:hkövoimalaitosten ra- I'lll diakonissalaitokselle. (Laus.
76: kentamista Ja tukemista varten . . . 39 tal. V" :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . :)7
77: 9. Hänninen, y. m., anom. ehd. N :o 20. K opsa y. m., anom. ehd. N :o 43:
78: 31: ~l<ä:ärärahan myöntämisestä ·:Yf.äär.ära'han myöntämisestä kuole-
79: eräitten puhelinlinjain rakenta- tuslai·noiksi maalaiskunniUe kun-
80: mista varten maan polljoiso;,;iin . . 4l n allis:kotien rakentamista varten.
81: 1'0. K oi·vuranta, y. m., a•nom. ehd. N :o ,(Laus. laki- ja tai. v:lta) . . . . . . . . 59
82: 32: Määräm,han myöntämisestä kar- 2il. 8etälä, E. N., anom. ehd. N :o 44:
83: :mjen tuhotöiden aiheuttamien va- ·Määrämhan myöntämisestä tutki-
84: hinkojen korvaamista varten . . . . 4;2, muslaitosten .perustamiseksi !Suo-
85: 11. T·wlenheimo, y. m., anom. ehd. N :o men luonnon, Ja suomalaisen kult-
86: 34: Määrärahan myöntämisestä Tu- tuurin alkuperän tutkimusta var-
87: run lääninsairaala.n laajentamista. ten. (Laus. SlV. v:lta) . . . . . . . . . . 6>(}
88: varten. (Laus. ta] v:lta) . . . . . . . . H 22. Janhonen y. m., anom. ehd. N :·o 4•5:
89: :12. von Born och Österholm, pet. försl. Määrärahan myöntämisestä keskus,
90: N:o 35: Ang. hevil:jande av anslag kir1jaston perustamista varten.
91: för ut:vidgning och renovering av (Laus. s1v. v :lta) .. ............ fl;)
92: a.llmä:nna sjukhuset i Lovisa stad. 2i3. Aillio y. m., anom. ehd. N :o 46:
93: (J..Jaus. tal. v:lta) . . . . . . . . . . . .. . . . . t4~i1 M:•ä,ärärahan myöntämisestä kansa·
94: 12. von Born .1a Osterholm, anom. ehd. lais- Ja kansankirjastojen toiminnan
95: N :o 35: Määrärahan myöntämisestä tukemiseksi. (Laus. s1v. v:.lta) . . 67
96: •Lovii san yleisen sairaalan laajenta- 24. Wuorio y. m., anom. ehd. N :o 47:
97: mista ja uudistamista varten. (•Laus. Määrärahan myönt.ämisestä kirjasto-
98: tal. v:lta) .. .. . . .. .. . .. . .. .. .. .. 47 toimintaa varten. (Laus. s1v. v:lta) 70
99: 13. Junes, y. m., anom. ehd. N :o 36: 2i'i. Lautala y. m., anom. ehd. N :o 48:
100: Määrära:han myöntämisestä sairaa- .~Iäärära;han myöntämisestä Ha:mi-
101: lan perustamista varten Turtolan nan suomalaisen yhteiskoulun otta-
102: kuntaan. (Laus. tal. v:lta) 4:9 miseksi valtion huostaan. (Laus.
103: l4. Junes y. m., m1om. ehd. N ::o 37: s1v. v:lta) .. . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. 71
104: M•ää·rärahan myöntämisestä tu!berku- 2.6. Hirvensalo y. m., anom. ehd. N:o
105: loosiparantolan rakentamista varten 49: Määrärahan myöntämisestä
106: Perä~Pohjolaan. (:Laus. tai. v :lta) ilO •avustukseksi Hangon suomalaiselle
107: 1i'i. Ryömä, anom. ehd. N :o 38: Määrä- Y'hteiskoululle. (Laus. s1v. v:lta) . . 7\l:l
108: ra-han mrön tä:misestä tuberkuloosin 27. Junes y. m., anom. ehd'. N :•o 50:
109: vastustamistyötä varten. CLaus. tal. Määrärahan myöntämisestä Tornion
110: v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . :Yl keskikoulun y;ksityisten jatkoluok-
111: 16. Ryihnä y. m., anom. ehd. N :o 39: kien ottamiseksi va.Ition <huostaan.
112: .:Määrärahan. myönt·ämises.tä naistau~ (Laus. s1v. v:lta) .. . . . . .. .. .. .. .. 7Zl
113: tien- ja synny;tysosaston rakenta- i28. 8ao.,stamoinen y. m., anom ehd. N :o
114: mista varten Helsingin Yliopiston 51: ·Määräraha·n :myöntämisestä
115: sairaaloihin. (Laus. tal. v :lta) . . 52 Kuopion tyttökoulun jatkoluokkia
116: 17. 8omersaJlo y. m., •anom. ehd. N :o 40: varten. (Laus. siv. v:lta) . . . . . . . . 76
117: ,Määrärahan myöntämisestä radiu- 29. Raatikainen y. m., anom. ehd. N :o
118: mm hankkimiseksi Helsingin Yli- 52: Määrärahan myöntämisestä kan-
119: opiston yleiselle naistantien klini~ sakouluun poh;iaavan yläkansakou-
120: kalle. (Laus. tai. v:Ha) ...... ,. ... . 54 lun naisopetta•jaseminaarin perusta-
121: .SisäUy.sluettelo. V
122:
123:
124: Siv. Siv.
125: mista varten Kuopioon. (Laus. siv. . 4l. Sornersalo /J. m., anom. ehd. N :o 64:
126: v:lta) .... ·. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . 78 Määrärahan myöntämisestä Olavin-
127: 30. Paavolainen y. m., anom. ehd. N :o linna.n korjaustöitä varten. (Laus.
128: 53: Määrärahan myöntämisestä käy- siv. v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98
129: tettävii'ksi pitkäaikaisina rakennus- 41:) Anderson m. fl., pet. försl. N :o 6·5:
130: lainoina kansanopistoille. (i.aus. Ang. bevildande av anslag för igång-
131: siv. v:lta) .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . ·8i0 sättandet av a1'betena på en t.i.ll>bygg-
132: 31. Peltonen y. rn., anom. ehd. N :o 54: nad tili Statsarkivet. i(Laus. siv.
133: Määrärahan myöntämisestä raken- v:Ita) ........................... 9'9
134: nusavuksi Oriveden kansanopistolle. 49 Andm·son y. m., anom. ehd. N :o 65:
135: (Laus. siv. v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 8ll ~1äärärahan myöntämisestä töiden
136: 32. T' aionmaa y. m., anom. ehd. N :o 55: käyntiin saattamiseksi Valtionar-
137: Mäiärärahan myöntämisestä Kansa- kiston lisärakennusta varten. (Laus.
138: lais:korkeakoulun kannattamista var- s1v. v:lta) ...................... lOi!
139: ten. (:Laus. s1v. v :lta) . . . . . .. . . . . 8:2 4'3. J a.cobsson rn. fl., pet. försl. N :o 66:
140: 33. A.ilio, anom. ehd. N :•o 56: Korote-· Ang. bevi1jande av anslag åt för-
141: tun määrärahan myönt.ämises•tä työ- eningen för Österbottens historis:ka
142: väenopistoille sekä esityksen anta- museum. (Lau.s. s1v. v :lta) .. ,.... 1013
143: misesta laiksi työväenopistoista ja -'W. Jacobsson y. m., anom. ehd. N:o 66:
144: niiden valtioavusta. (Laus. siv. 1Määrämhan myöntämises-tä Pohj-an.-
145: v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . . . 84 maan historialliselle museoyhdis-
146: 34. Pullinen y. m., anom. ehd. N !o 57: t.ybelle. (Laus. siv. v:lta) ........ HM
147: MääräTahan myöntämisestä kotiteol- 44. Ailio y. m., nnom. ehd. S:o 67:
148: li&uus:koulun perustamista varten ·Määrära-han myöntämisestä maaseu-
149: Perkjärvelle. (Laus. siv. v :lta) . . 816 tumuseoi•den ja Suomen Museoliiton
150: 33. Hirvensalo y. m., anom. eohd. N :o avustamiseksi. (Laus. s1v. v:lta) .. 10"1
151: 58: Määrärahan myöntämisestä ra- 415. Hin!en.salo y. m., anom. ehd. N:o
152: kennusavustukseksi Kuopion kasva- 68: Määrärahan myöntämisestä Suo-
153: tusopi-llista talouskoulua varten. malaisuuden Liitolle. CLaus. siv.
154: ,(Laus. s1v. v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 817 v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1{),6
155: 36. 8etälä, JiJ. N. y. m., anom. ehd. N :o 4:6. Jaskari. A. y. m., anom. ehd. N :o
156: 59: Määrärahan myöntämisestä, 69: M·äärär·ahan my-öntämisestä al-
157: ltelsingi n Kansa nkon serva tori olle. keiskoulutuksen järjestämiseksi ur-
158: (taus. siv. vna) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 •• 0 88 heilun j1a voimistelun ohjaamisessa
159: 3•7. Paavollainen y. m., anom. ehd. N :o Ja soveltamisessa. (iLaus. siv. v:lt.a)! 1.01}
160: 60: M·äärärahan my-öntämisestä Vii-· 47. Virkkunen y. m., anom. ehd. N :o
161: purin •M;usiikkiopiston avnstami- 70: Määrära.han myoöntämisestä
162: seksi. (ILans . .s1v. v :lta) . . . . . . . . . . 89 avustuikseks•i ISuomen K~.rkon rSi-
163: 3·8. Lonkainen y. m., anom. ehd. N :o 61: siilälhtetwsiS·eurane. (Laus. 'Siv.
164: Määrärahan myöntämisestä avnst.uk-· v:1ta) ........................ 11.1.
165: seksi Viipurin Nuorison Musiikki- 4·8. Piitulainen y. m., anom. ehd. N :o
166: koululle. {Laus. s1v. v:ha) . . . . . . 9tl 71: Määrärahan myöntämisestä ru-
167: B9. Saarinen, JiJ. y. m. anom. ehd. N :o kou -;:huoneen ra.kentamista1 varten
168: 6·2: Määrärahan myöntämisestä Suo-· ·Suojärven pitäjään. (1Laus. SFV,
169: men Työväen Musiikkiliiton r. y. v:lta) .. ,........................ :1-113
170: toiminnan tukemiseksi. CLaus. s1v. 49. Neitiniemi, anom. ehd. N:o 'i'2:
171: v:Ita) . .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 93 •:Mä ärärahan myöntämisestä Pelko-
172: 40·. Anderson rn. f'l. pet. försl. N :o 6:3: senniemen j•a Savukosken kirkkojen
173: A:ng. beviljande a v an.slag för för- rakentamista varten. CLaus. siv.
174: nyandet av Aho domkyrkas nuva- v:lta) .......................... 1.14
175: rande inred·ning. (Laus. siv. v:lta)' 94 50. Wanhala !f. m., an.om. ehd. N :o 73:
176: 40. Anderson !J. m. anom. ehd. N:o 63: ·'Määrära'han myöntämisestä; Paul
177: Määrärahan myöntämisestä Turun >Nicolayn kristi lli s-yh-tei skunn alli sen
178: tuomiokirkon nykyisen sisustuksen työkeskuksen toimintaa varten.
179: uusimista varten. CLaus. s1v. v:lta) 96 CLaus. siv. v:lta) ................ H6
180: VI Sisällys] uettel o.
181:
182: Siv. Siv.
183: :J1. Mannermaa y. m., anom. ehd. N:o ten PeräJPohjolaan. (Laus. maat.
184: 74: Mäårärahan myön.tämisestä v:lta) .......................... :135
185: a vustu:kseksi Nuorten Ystävä t-:ni- 63. Pojanluoma y. m., a'!lom. ehd. N :10
186: miselle yhdisty,kselle. (Laus. s1v. 86: ~lläärärahan myöntämis€tltä K~T
187: v: lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1J118 rönjoen keskiosan 1perkaamista var-
188: •52:. Hannula y. m., anom. ehd. N:o 75: ten. {Laus. maat. v:lta) ........ 136
189: 1~läärärahan myöntämisestä avustuk- 64. Lahdens1to y. m., anom. ehd. ~ :o
190: seksi halon N aisy;hdist~'kselle ja 87: ~IääräraJ1an myöntämise8tä La-
191: Lastensuojeluy:hdistyk.selle neuvon- puanjoen jperkaustöiden jatkamista
192: tatalon rakentamista varten. (Laus. varten. ~CLaus. maat. v:lta) ...... 138
193: s1v. v:lta) ...................... 120 65. Hästbacka m. fl., pet. förs1. N :o 88:
194: ffil. Sillanpää Ja H~annula.. anom. ehd. 1An:g. 1bevilj<ande av ansla:g för upp-
195: N :() 76: Lainan myöntämisestä Hel- rensning av Esse ås nedre del.
196: singin ·Sokeainyhdistykselle talon i(Laus. maat. v:lta) .............. 140
197: aikaansaamista varten. {Laus. s1v. 65. Hästbacka y. m., anom. ehd. N :10 88:
198: 'Y :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12.3 iMäärärahan myöntämisestä: ÄJltä-
199: fi4. Kärki y. m., anom. ehd. N :o 77: vänjoen alaj,uoksun perkaamista. var-
200: 1 Määrämha~n myöntämis€tltä ~Iusta ten. CLaus. maat. v:lta) ........ 141.
201: laislähetyksol.le r. y. .(Laus. s1v. 66. Kalliokoski y. m., anom. ehd. N :·o
202: v:lta) .............. ,............. 124 89: Mä.ärärahan myönt.ämisestä Per-
203: .;Ji'J. Rantala y. m., anom. ehd. N:o 78: honjoen 'perkaustöitä ·varten. (iLaus .
204: 1M:ä•ärärahan myöntämisestä nuonso- ma<at. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142
205: tutkimu'ksen toimeenpanoa varten. 67. Nikkanen y. m., anom. ehd. N:o
206: (Laus. s1v. v:lta) ................ !12'5 SO: Määrära1han myöntämisestä 11 • .s.
207: 56. Liedes y. m., anom. ehd. N :o 79: Va.mmeljoen ja .sen sivudokien per-
208: 1M:ääriiTahan myöntämisestä Suomen ,kausta varten. 0Laus. maat. v :lta) 1:413
209: .Tyciv.äen Raittiusliiton avustami.sta 6R. Kauranen y. ,m,, a~nom. ehd. N:o 91:
210: varten. (Laus. s1v. v :lta) . . . . . . . . 126 ,Määrärahan myöntämisestä eräitten
211: ii7. Sfrengell y. rn., anom. ehd. N:o 80: M:uo.laa·n, Va1kjärven Ja Ki v.enna van
212: i~Täärärahan myöntämisestä Työväen pitäjissä olevien järvien vedenpin-
213: :J•ärjestönuorten Liitolle. (J_,aus. Jlan alentamista varten. (1Laus.
214: siv. v :lta) ...................... ] 2R maat. v:lta) ............ ,........ 14·5
215: 58. Allila. y, m., anom. ehd. N :o 81: 69. Österholrn m. fl., pet. försl. N :'0 92:
216: Määr.ärahan myöntämisestä sota- An.g. beviljande av anslag till un-
217: orpojen avustamista varten. (:Laus. der.stöd åt ~Föreningen för skogskul-
218: S1Y. Y: lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1!2·9 tur. (Laus. maat. v:lta) ........ 146
219: 09. Ptlllinen y. m ... anom. ehd. N :o 82: 69. Österholrn Jf. m., anom. ehd. N :10 92:
220: Määrärahan myöntämisestä Karja_ i.Thfä,är.ärahan my.öntåml,sestä avustuk•
221: lan kannaksen maamieskoulun ra- seksi Förening.en för skogskultur-
222: kentamista varten. (Laus. maat.. nimiselle yhdistykseile. (Laus.
223: v:lta) .......................... ~t310 maat. v:lta) .................... 148
224: 6Q. Pitkänen y. m .. anom. ehd. N :o 83: 70. Hirvensalo y. m., an,om. ehd. N ~o
225: ,M,äärärwhan my·Öntämisestä: .kiertä- 93: Määrärahan my·Öntämisestä kar-
226: vän maamieskoulun perustamista janja1ostusyhdistyksi1le kantakirja-
227: varten Itä.JKardalaa.n. (1Laus. maat. ikarian hankkimista varten pienvil4
228: v:lta) ........................... 1311 jelijöille. ~CLaus. maat. v :lta) .... , 1151.
229: 61. Heikkinen y. m., anom. ehd. N :o 84: 71. H eikura y. m., anom. ehd. N :o 94:
230: Määrärahan myöntämisestä koulu- ;JI.{äärärahan myöntämisestä tarkas-;
231: t·a1on rakentami.sta varten Pohjois~ tusY'hdistystyön edistämiseksi: ja
232: ;Savon karjanhoito:koululle. ·(I.aus. apurahoiksi pienviljelijäin siitos-
233: maat. v:lta) ................ 1. . . . 133 sonniyhdistyksille. QLaus. maat.
234: 62. .lunes y. m., anom. ehd. Nuo 85: v:lta) .....•.................... 153
235: ,M,äärärahan myöntämisestru kasvi- ~2. Heikura y. rn., anom. ehd. N :o 95:
236: viljelyskoeasema n perustamista var-< !Mräärärahan myönt-ä,misestä Suomen
237: Sisä!ly<Sluettelo. VII
238:
239: Siv. Siv.
240: rSiipikarjanhoita,jain liitolle kana- 89 Gebhard .IJ. rn., anom. ehd. N :o
241: talouden ja mehiläishoidon edistä- 105: :Korotetun mä,ärärahan myön tä-
242: mistä varten. (Laus. ma•at. v :Jta) 1•ii•8 misestä erä-itten kotitalousneuvon-
243: 73. H eikura y. m., anom. ehd. N :o 9ti: taa harjoittavien kum.1allisten lau-
244: Määrära·han myöntämisestä; kanata- takuntien ja järjestöden avustami-
245: louskoelaitoksen :perustamista var-· seksi. (Laus. maat. v :lta) ........ 11718
246: ten. (Laus. maat. v :lta) . . . . . . . • . . 161 83. Strengell y. m., anom. ehcl. N :o 106:
247: 7-1. Pitkänen y. m., .anom. ehd. N :o 97: Määrärahan myöntämisestä uudis-
248: Määrärahan myöntä;misestru lainaiil maan raivauspalkinnoiksi pienvil-
249: antamista varten Osuuskasso- jelijöi.lle. 0Laus. maat. v:lta) .... ,180
250: jen Keskuslai naraha<Sto-Osaikeyh tiölle 84. Somersr.tlo, an-om. ehd. N :o 108:
251: 1Laatokan kalakauppaa järtie&tä,vien: !Määrärahan myöntämisestä ammat-
252: u·suuskuntain avustamiseksi. {Laus. ti·kurssien järjestämiseksi työttö-
253: maat. v:lta) .... ,................ H3:t mille naisille. (,LaUB. työv. v :lta)1 1182
254: 75. ,Janhonen y. m., anom. ehd. N :o 98: 85\ ,Jokela y. m., anom. ehd. N :o 109:
255: '.1iäärärahan myöntämisestä kalan-· ),[äaräraohan myöntämisestä Suo-
256: siitoslaitoksen perustamist.a varten men Ammattitiä,rjestölle avustuksen
257: Kajaanin! kihla'kuntaan. CLaus. maat. antamista varten työn-puutteen ta-•
258: v :lta) .......................... 16<6 kia hätätilaan joutuneille. (Laus.
259: 76. Hela, anom. ehd. N:o 99: !Määrära- työv. v:lta) .................... 18'8
260: han myöntämisestä kalastus- ja.
261: hätäsataman ra.kentamista' varten
262: Laatokan ranni:kolle MetsäJpirtin pi~
263: tii:jän .Saaroisten kylän kohdalle. C. Rautateitä ja muita kulku~ai
264: (Laus. maat. v:lta) .... ,.......... 16'7 tok!sia kosikevia anomusehdotuksia.
265: 77. Österholm m. fl., pet. försl. N :o
266: 100: Ang. bevildande av •anslag för 86. Hiidenheimo y. m., anom. ehd. N :o
267: inrättande av stormvarningsstatio- 110: Määrära'han myöntämisestä
268: ner. (Laus. maat. v: lta) ........ 168 rautatien rakentamista varten iHeb
269: 77. Osterholrn y. m., anom. ehd. N :o singistä Risteen asemalle. {Laus.
270: 100: Määrärahan myöntämisestä kulkv:lta) ...................... H37
271: m'yTskyvaroi tusasemain perustami-· 87. Härmä y. m., anom. ehd. N:o 111:
272: Beksi. (Laus. maat. v :lta) ........ i"iO 'M.äärärärahan myöntämisestä rau-
273: 7H. Hänninen y. m., anom. ehd. N :o tatien ra,kentamista varten Porist<1.
274: 101: !Määrärahan myöntämisestä lai- Kanka,a;npään 'kautta Haapamäen
275: netien •antamista varten ·poropaEs- asemalle. 0Laus. kulkv :lta) Hl(}
276: kunnille suoja-.a~d~n ,korjaamiseksi 88. Tarkkanen y. m., anom. ehd. N :,o
277: ja rakentamiseksi itärajalle. (Laus. 112: Mä.iiJrärahan myöntämisestä
278: maat. v:lta) .... ,................ 1:7:2 rautatien rakentamista varten Ris-
279: 79. Alestalo y. m., anom. ehd. N :o 102: teeltä Kauvats-an y. m. pitä-
280: :Määrära,han myöntämise.stäJ kuole~ jien kautta Kristiinnan. CLaus.
281: tuslainoiksi maanlunastushinnan ku}kv: lta) .... ,. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1l!f7
282: suorittamista varten erinäisille itse-· 89. Ihamuotila y. m., anom. ehd. N :o
283: näistyneille torppareille. (iLaus. 11!3: Määrärahan myöntämisestä
284: maat. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1173 rautatien rakentamista varten >Epi-
285: RO.. Setälä, E. y. m., anom. ehd. N :o län ·pysäkiltä Kyröskosken ja Ikaa-
286: 103: lMoorär·ailian m(Yöntämisestä listen kauppalan kautta 1Seinäjoen
287: kunnallisen tpienvnjelysneuvonta- asemalle. (Laus. kulkv:lta) ...... 200
288: työn avustamiseksi. (Laus. maat. 9(). Vehlcaoja y. m., anom. ehd. N :o 114:
289: v:.lta) ................ ,.......... 1715 Määrärahan myöntämisestä• rauta~
290: 81. 8aarinen, E. y. m., anom. ehd. N :o tien. rakenta,mista varten Härmä~
291: 104: Määrärahan myöntämisestä asema.l ta Isonkyrön--<Lai hi an-Jur.
292: a vutustukseksi lPienviJjeli'jäin Lii- van. ,kautta ·Teuvalle. {IJ.aus.
293: tolle r. y. (Laus. maat. v:ha) .... Jfi7 kulkv :lta) .................... - .. :2(14
294: VIII Sisäll~'BluetteJ o.
295:
296:
297: Siv. Siv.
298: ~91. Jacob~son m. fl .. pet. försl. N:o 11•5: rautatien ra·kentamista varten Ho-
299: A11g. bevil'jande av anslag för iby,g- vaniemeltä Kemijärvelle. (Laus..
300: gandet av järnväg från Toby sta- kulkv: lta) . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . 21•9
301: tion tiU rVoltti1 station. (•Laus. 1101. ,Salo y. m.y anom. ehJ. N :o 125:
302: 200 1J'Läärärahan myö·ntämisestä Kontio-
303: 91. Jacobssan y. rn ... anom. ehd. N :o 115: mäen-1Kiehimän välisen rataosan
304: rMäärära.han myöntämisestä rauta-· rakentamlista varten. (•Laus. kulk-
305: tien rakentamista varten 'Tu ovilan v .lta) ......................... . 220
306: asemalta Voltin asemalle. (Laus. Heikkinen y. m .. anom. Phu. 2"\:o
307: kulkv :lta) ............... - . · · · · · 126: Määrärahan myöntämisestä
308: 92. Eerola y. rn., anom. ehd. N :o 116: rautatien rakentamista nrten iSii-
309: •Määrärahan myöntämisestä tutki- lin,järven tai Alapitkän asemalta
310: muksen toimittamista varten kaut- <Ohtaansalmen cia Outokummun
311: takulkur.adasta Haapajärvi __jSu o- kautta Ka1\ialan radRlle. (Laus.
312: }a:hti -iJ,yvä,skylä'---IHämeenl i.n n a. ikul:kv :lta) ............ · · · · · · · · · ·
313: (,Laus. kulkv:lta) ............. . 209
314: 103. Ryynänen y. m., anom. ehd. ::"\ :o
315: 93. Vesterinen y. m., anom. ehd. N :o
316: 127: <Määrärahan myöntämisestä
317: 117: Määrärahan myöntämisestä
318: rautatien rakentamista varten Joen-
319: rauta tiey hdistelmän Hiihimäki--J y-
320: suun kaupungista I.loman t~Siin.
321: väskylä, Suolahti-Haapadärvi ra-
322: (Laus. kulkvha) ............... .
323: .kentamista varten. (Laus. kul:k-
324: v :.lta) ......................... · Reinilclca y. rn., anom. ehd. ~ :o 128:
325: !14, ,J.aslcari, A. y. rn., anom. ehd. N :·o ~{äärära:han my·Ön täm•isestä rauta-
326: ·118: Määrärahan myöntämisestä tien rakentamista varten Värtsilästä
327: rautatien rakentamista yarten Suo- flomantsiin, (Laus. knlkv:lta) ... 224
328: larhden asemalta Kokkolaan. (Laus. 1H0. Piitulainen y. rn., anom. ehd. N :o
329: kulkv:lta) .. ,.............. · · · · · · 2:13 129: ]lfäärärahan myöntämisestä
330: 90. Pelttari y. m., anom. ehd. N :o H9: rautatien rakentamista varten 1Läs-
331: Määrärahan myöntä:misestä raken- kelästä Impilahden ja Pitkärannan
332: nustöiden alottamista varten Oulun kautta 8almiin. (Laus. kulkv:lta)
333: ---iV.a-alram---liConti omäen rataosa lla. 106, V allcama y. rn., an om. ehd. N :o 130:
334: .{Laus. kulkvlta) ............... . 2114 Määrärahan myöntämisestä rauta-
335: 9(i, Hänninen ;11. m ... nnom. ehd. N :o tien rakentamista varten Matkase-
336: 120: •Mä,ärärahan myöntämisestä län asemalta •Savonlin nan~iMikke
337: tutkimuksen toimittamista varten lin kautta Heinolaan. (1Laus. lmlk-
338: ratasuunnalla Onl u-1K u US!lmO. v:Ita) ................ · · · · · · · ·- ·.
339: (Laus. kulkv :lta) ............... . l07. Kinmmen y. m., anom. ehd. N :·o
340: 197. Junes y. m., anom. ehd. N :o 121: 1r31: Määrärahan myöntämisestä
341: Mräärärahan myöntämisestä rauta- töitten aloittamiseksi Lahden--1Hei-
342: tien rakentamista varten !Suomen- nolan r-adalla. (.Laus. kulkv :lta) .. 229
343: Ruotsin yhdysradalta. Tornion ulko- Vertanen y. m., Hnom. ehd. N :o 1'32:
344: satamaran. (•Laus. kul'kv:lta) Määrära1han myöntämisestä rauta-
345: !}R. Jnssila ,7a Neitiniemi, anom. ehd. tien rakentamist•a varten ·Lappeen-
346: N :o 1,22: M.ä.ärärahan myöntämi.sestä• rannas·t.a VuoksenniBkan kautta Eli-
347: K.emin lPitkänkarin sataman Ja sa- senvaaran tai Syvänron asemia He.
348: tamaradan rakentamista varten. .(Laus. ku lln· :lt•a) .............. - . 213\1
349: ( Laus. kulkv :lta) ............... . 217 PnZ.Zinen ;11. m.y anom. ehd. N :o 133:
350: 9;9. J11ssila .fa N eitinierni, anom. ehd. M·äärärahan myöntämisestä rauta-
351: N :o 123: tMäärära:hanr myöntämisestä tien ra'kentamista varten Viipurista
352: rautatien rakentamista varten Rova- --lLaatokan rannalle. (Laus. kulk-
353: niemieltä Kemijärvelle. (Laus. kulk- Y:.lta) ......................... .
354: ......................... . 2r1 R
355: v': lta) J JO, K uisrna y. m ... anom. ehd. N :o 1'34:
356: 100. Koivuranta y. rn., anom. ehd. N :o 1~1Jä1är.ärahan myöntämisestä Viipu-
357: 1r24: Määrärahan myöntämisestä rin---jLaatakan radan rakennustöi-
358: Sisä lly;;l uettel o. IX
359:
360: Siv. Siv.
361: den aloittamista varten. (Laus. 1119. Annala y. rn., anom. ehd. N :o 14~:
362: kulkv:lta) ...................... ~3·4 Määrärahan :myöntämisestä maantie-·
363: 1H. W anhala y. m., anom. ehd. N :o 1,3,5: sillan rakentamista varten Turun,-
364: Määrärahan myöntämisestä rauta, Toijalan Ja •Helsingin_JTurun rau-
365: tien rakentamista varten Simolan tateiden yli. (Laus. ku.Ikv:lta) 249
366: asemalta Tormoon satama1paikkaan Arffman y. m., anom. ehd. N :o 144:
367: Virolwhden pitäjän Orslahden ky- Määrä:rahan. myöntämisestä, sillan
368: lässä. ('Laus. kulkv:lta) .......... 2,35 rakentamista varten Tervasalmen•
369: 1!1.•2. Hästbaclca m. fl.. pet. försl. N :o yli Sotkamo-'Kuhmonielll\8n maan-
370: 1136: Ang. utar.betande av kostnads-· tieosalla. (Laus. kul'kv :lt.a) ...... 2:51
371: försla.g för 1byggande av järnväg 12l. Janhonen y. m., anom. ehd. N :o
372: fr.ån Björnebo1·g via Toby station U5: :Määrärahan myöntämisestä siJ..
373: tili Jeppo eller Bennä.s. (Laus. lan rakentamista varten n. s. Tiik•
374: kulkv :lta) . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2·38 kad.an salmen yli Hyrynsalmen kir-
375: 1<1.2. Hästbacka y. m., anom. ehd. N :o ikoUa. ('Laus. kulkv:lta) . . . . . . . . 2•52
376: 1!36: Kustannusarvion laatimisesta· 122. Janhonen y. m., anom. ehd. N :o
377: .normaaliraiteisen raut•atien rakenta- 146: M:äärärahan myöntämisestä
378: miseksi Porista Tuovilan aseman maantien rakentamista varten :Suo-
379: kautta Jepualle ·tai Pännäisiin. mussalmen kirkolta Piispajärvelle.
380: (Laus. kulkv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 239 .(Laus. kulkv:Ita) ................ 254
381: 113. 1nborr m. fl., pet. först. N :o 1,37: 123. Salo y. rn., anom. ehd. N :o 1:47:
382: A ug. utarhetande av kostnadsför- rMääräratha,n myönt.ämisestä' maan-·
383: slag för byg.gandet av en jä.rnväg tien rakentamista varten Pudias>jä:r-
384: från Suolahti station över Saari- veltä !Puolangalle. (Laus. kulk-
385: därvi m. fl. orter tili Bennäs sta- v:lta) .......................... 2.50
386: tion. (Laus. kulkv:lta) .......... 240
387: 113. Inborr y. m., anom. ehd. N :o 1•37:
388: Kustannusarvion laatimisesta rauta- D. VaiJtiolainoja, rautatiemaksuja
389: tien rakentamista varten ,Suolahden. y. m. kos•kevia anomUJsehdJOtn.k!sia.
390: asemalta !Saarijärven y. m. paikka-
391: kuntain kautta Pännäisten ase- 124. Raatikainen y. m., anom. ehd. N :o
392: •malle. (1Laus. kulkv :lta) ........ 214:t 21: Esityksen ant.amisesta vuoden
393: H4 . .Janhonen y. m., anom. ehd. N:o 192!5 ylimääräisen tulo- ja menoar-
394: 1!38: Kustannusarvion laatimisesta vion V1HI luvun 7 momentin m-
395: I'autatien rakentamista varten Kon- mikkeen muuttamisesta .......... 2·59
396: tiomäen asemalta SuomussalmelJe. Raatikainen y. m., anom. ehd. N :o
397: '(1Laus. kulkv:lta) ................ 2.42 22: O.suuskass:ojen Keskuslainara-
398: l:IJ5. Paasonen y. m., anom. ehd. N :o 139: hasto-iOsakeY'htiölle ·annettuden ly~
399: MääräraJ1•an myöntämisestä Akonve- thytaikaisten lainojen1 yJhdistämi-
400: den~Vuotjärven kanavoimista var- sestä yhdeksi pysyv.äksi tai pitem-
401: ten. (Laus. kulkv:lta) .......... 243 piaikaiseksi kuoletuslainaiksi . . . . 2162
402: 1Hl. Sä-rkkä y. m., anom. ehd. N:o 140: 126. H elo y. m., anom. ehd. N :o 23:
403: CMäärära:han myöntämisestä Saimaam E:Sity:ksen antamisest.a valtionrauta-
404: ja Kuolimonjärven välisen kanavan, teillä kannett-avien maiktEmjen ylei~
405: rakentamista varten. CLaus. kul'k- sistä perusteista toukokuun 219 p :nä
406: v: lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2i44 :1!9212 annetun lain muuttamisesta 2163
407: 117. Wanhala y. m., anom. ehd. N:o 141: 127. Hänninen y. m., ·anom. •ehd. N :o 28:
408: •Määrärahan myöntämisestä Lav•an- Ulkomaisen lainan ottamisesta rau-
409: saaren satamatöitä varten. (Laus. tateiden rakentamista varten raja-
410: kul'kv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2146 seuduille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265
411: 118, Wanhala y. m., .anom. ehd. N :o 142: 12.8. Porsberg m. fl., pet. försl. N :o 29:
412: i.Määr.är.ahan myöntämisestä laivan Ang. stiftandet av en stat.lig låne-
413: raJmntamista varten Suomenla~hden fond för den inhemska rederinärin-
414: ulkosaarilinjalle. (Lans. kn]ky: lta) 24 7 gens främjande
415:
416: 2
417: X Sisälly-sluet te} o.
418:
419: 1128. Forsberg y. m., anom. ehd. N :o 29: 129. Aalto, A. ja Paasivum·i, an.om. ehd.
420: :Valtion lainarahaston per.ustami- N:o 313: Val<tion rautateiden Iwne-
421: sesta kotimaisen bi vanvarustuselin- pajojen työntekijöiden toimien va-
422: keinon edistämiseksi . . . . . . . . . . . . 21'70 kinaistuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 273
423:
424:
425:
426: 111. Lakivaliokunta.
427: Rikos- ja ulosottolakia s•e1kä oikeu- ,2. Tabell y. m., edusk. esit. .K:o 9:
428: denkäyntiä kosikJevia eduskunta- [Ehdotukset a) laiksi ul'osottolain 4
429: esitys- ja anomusehdotuksia. luvun :J, ja 6 § :ien. muutt.amis€13ta
430: ja b) laiksi ulosottolain voimaanpa-
431: 1. J acobsson m. fl., motion N :o 7: noasetuk-sen 2:7 •§ :n muuttamisest-a: 283
432: 'Förslag till lag. ang. ändring av 3. Isalcsson y. rn., edusk. esit. N:o 10:
433: första punkten i 5 § ·2,5 kap. Rätte- lEhdotus laiksi rikoslain 16 luvun
434: gångshalken, sådant detta lagrum 24 § :n muuttami•sesta . . . . . . . . . . 2186
435: ly-der i förordningen av den 2·7 4. Rosenberg y. rn., edusk. esit. N :o
436: a1pril 11868 ................... . 279 11: E1hdotus laiksi rikoslain 1'1 ja.
437: 1. J acobsson y. m., edusk. esi t. N :o 7: 112 luvun eräiden p~kälien :sovel-
438: E1hdotus laiksi Oikeuden:käymiskaa- luttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.86
439: ren 215 luvun 5 § :n muuttamisesta, n. Klockars pet ..försl. N :o 1: Ang. en
440: sellaisena kuin tämä lainpaikka on förenkling av lagfartsförfarandet 2189
441: 2.7 ·P :n:ä :huhtikuuta <18-6:8 anne- 5. Klockars, an.om. ehd. N :o 1: Lain-;
442: tussa asetuksessa . . . . . . ...... . 281 h u udatusmenettelyn yksinkertais-
443: tuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2:90
444:
445:
446:
447: IV. Talousvaliokunta.
448: 1. Voionmaa y. rn., anom. ehd. N :o 2: misesta valtakunnan 1-apinkieli-sen
449: Va1paaehtoisuuteen perustuvan al- väe;;tön taloudell'isen [ja sivistyk·sel-
450: .koholisti.lmollon edistämisestä ,219•3 lisen tilan k01hot.tamista varten .
451: .2. N eitinierni, anom. ehd. N :o 4: {Laus. siY. v:lta) ............... 2195
452: Yhten:tiise11 suunnitelman valmista-
453:
454:
455:
456: V. Laki- ja talousvaliokunta.
457: J. Lahdensuo y. m., edusk. esit. N :o 8: rSen eräiden pykäläin muuttami-
458: Ehdotus laiksi kihlakunnanoikeuk- seksi, sella~isin a kuin ne ovat sano-
459: sien lcäräjälmoneista ........... . 299 tun asetuksen muuttamisesta! 2~·
460: 2. Hahl y. rn., edusk. esit. N:o 12: p:nä helmi:kuut'a' 1 9.23 .annetuss~a
461: 1
462:
463:
464: LEhdotus laiksi tu ulaakimaktsun lak- laissa ••••••• 0 310i5
465: ••••••••••••••••••
466:
467:
468:
469:
470: kauttamisesta ................... . 3!011 4. Asikainen y. rn., edusk. esit. N:o
471: H. Österholm rn. fl., moti-on N :o 1'3: 14: Ehdotukset a) laiksi 15 päi-,
472: För-slag tili lag om ändring av sär- vänä kesäkuuta 1.8198 maalaiskun-
473: skilda ·paragrafer i förordningen tain kunnallish:allinn:osta annetun,
474: om jakt a v den :z.o oktober 1}898, asetuksen muuttami•sesta jru b)
475: s.ådana dessa para·gr.afer lyda i la- la-iksi 8 päivänä joulukuuta Hl!7:3
476: gen av den 213 februari 1·9,213 an- hmn all !sha.llituksesta kaupungissa
477: gående ändring ·av sagda förordnin~ 303 annetun 'asetuksen muuttamisesta 3(17
478: 3. Österholm y. m., edusk. esit .N :o 1t3: 5. Vennola, ano·m. ehod. N:o 3: Maa-
479: ;Ehdotus metsästyksestä 2t0 p :nä 'hanmuuton säännö·stelystä ...... 3il1
480: loka'kuuta Jr819i8 julkaistun asetu'k-
481: Si säHyBl uettelo. XI
482:
483: S-iv. Siv.
484: 6. Furuhjelm m. fl., pet. försl. N :o 5: 7. Koivuranta y. m., anom. ehd. N :o
485: Ang. avlåtande av proposition till 6: Rautateiden aitojen rakentamis-
486: en nyreglering av länen .......... 312 ja kunnossapitovelvollisuutta kos-
487: 6. Funthjelm y. m., anom. ehd. N :o 5: kevan lainsäädännön muuttamisesta 316
488: lEsityksen antamisesta uudeksi lää- 8.. Viljanen ?J. m., anom. ehd. N :o 7:
489: nij aoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3'14 Esityksen antamisesta uusituksi ra-
490: diolaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 317
491:
492:
493:
494: VI. Sivistysvaliokunta.
495: Koululaitos,ta ja s1en uudistamista 12: Koululaitoksen uudistamisesta
496: y. m. koskevia eduskuntaesitys- ja käytännöllisen elämän tarpeita tyy-
497: anomusehdotuiksia. dyttäväksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329
498: 6. 17 ennola: anom. ehd. N :o 13: Kan-
499: l. Tarkkanen y. rn., edusk. esit. N :o salaiskasvatuksen uudistamisesta ... 333
500: 13: Ehdotus laiksi oppi velvollisuu- 7. Saarinen, P., y. rn., anom. ehd. N :o
501: desta 15 päivänä huhtikuuta. 192•1 1•4: 1Esityksen antamisesta oikeuden-
502: annetun lain 9 § :n muuttamisesta 3·23 mukaisen suhteellisuuden aikaan-
503: 2. 8omersalo y. rn., anom. ehd. N :o 9: saamiseksi valtion oppikoulujen me-
504: I.:sityksen antamisesta lisäykseksi nojen jakamisesta . . . . . . . . . . . . . . 3135
505: vuoden 1925 ·tulo- ja menoarvioon 8. Åkerblom m. fl., pet. försl. N :o 15:
506: Olavinlinnan kiireellisiä korjaus- Ang. åstadkommande av en likfor-
507: 1
508:
509:
510: töitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3>25 mig plan för ordnande och under-
511: 3. Y m:onmaa y. m., anom. ehd. N :o 10: stödande av slöjdskolornas verksam-
512: Esityksen antamisesta lisäykseksi v. het ............................ 33-7
513: 1925 tulo- ja menoarvioon Kansa- 8. Ålcerblom y. m., anom. ehd. N :o 15:
514: laiskorkeakoulun kannattamista var- Yhtenäisen suunnitelman aikaan-
515: ten ............................ 3,26 saamisesta koti teollisu uskoul uj en
516: 4. Viljanen y. m., anom. ehd. N :o H: toiminnan järjestämiseksi ja avus-
517: Komitean asettamisesta eri koulu- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339
518: muotojen keskinäisen merkityksen 9. V aionmaa y. m., anom. ehd. N :o
519: tutkimista varten . . . . . . . . . . . . . . . 327 16: Raittiusopetuksen tehostami-
520: 5. Raatikainen y. m., anom. ehd. N :o sesta valtion oppilaitoksissa . . . . . . 341
521:
522:
523:
524: VII. Sotilasasiainvaliokunta.
525: 1. Jaskari, A., y. m., edusk. esit. N :o päivänä marraskuuta ,1•922 annet-
526: 20: Ehdotus laiksi muutoksesta 11 tuun asevelvollisuuslakiin . . . . . . . . 349
527:
528:
529: VIII. Maatalousvaliokunta.
530: Asutustoimintaa ja maanvuokra- 2. Ålcerblorn: motion N :o 16: Förslag
531: oloja y. m. :koskeviia edUiskuntaesi- till lag angående särskilda tillägg
532: tyksiä ja. anomursehcloitu'ksi1a. och ändringar i lagen angående in-
533: lösen av legoområden . . . . . . . . . . . . 351!
534: 1. Raatikainen y. m., edusk. esit. N :o 2. ÅkeTblom: edusk. esit. N :o 16: Eh-
535: 15: Ehdotus laiksi asutustoiminnan dotus laiksi erinäisistä lisäyksistä
536: edistämisestä valtiovaroista annet- ja muutoksista vuokra-alueiden lu-
537: ta villa lainoilla ......... , . . . . . . . ~}5·5 nastamisesta annettuun lakiin . . . . 36'1
538: XII SisäUy.sluetielo.
539:
540: S!iv. Siv.
541: 3. Osterholm m. fl., motion N :o 17: netun asetuksen ,1 ja 79 § :ien muut-
542: 'Förslag till lag om inlösen av lego- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 367
543: omr.åden å staten tillhöriga jordom- 5. Sunila y. m., anom. ehd. N :o 8: V al-
544: råden, vilka icke underlyda viss lä- tion osanotosta maanparannustöiden
545: genhet ......................... 363 kustannuk8iin 12 p :nä lokakuuta
546: 3. Osterholm y. m., edusk. esit. N :o 17: :L923 vahvistettujen ehtojen muut-
547: Ehdotus määrättyyn tilaan kuulu- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368
548: mattomilla valtion maa-alueilla ole- 6. Raatikainen y. m., anom. ehd. N :o
549: vain vuokra-alueiden lunastamisesta 363 107: Esityksen antamisesta vuoden
550: 4. Saarinen, E., edusk. esit. N :o 18: 1.925 tulo- ja menoarvion 11 P. L.
551: Ehdotus laiksi maaliskuun 12 päi- XLII: 20 momentin määrärahan
552: vänä 1909 torpan, lampuotitilan ja 'käyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371
553: mäkitupa-alueen vuokrauksesta an-
554:
555:
556:
557: IX. Työväenasiainvaliokunta.
558: 1. Some1·salo: anom. ehd. N :o 17: tymisestä työttömyyden torjumi-
559: Työttömyyttä koskevan Washing- seksi ........................... 376
560: tonin konvention noudattamisesta 3. Huttunen y. m., anom. ehd. N :o 19:
561: myöskin naistyöttömyyden lieventä- Esityksen antamisesta lisäyksiksi
562: misee.l~ nähden . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375 vuoden 1925 talousarvioon avustuk-
563: 2. Somersalo: anom. ehd. N :o 18: Kii- sen antamista varten työnpuutteen
564: reellisiin metsänviljelystöihin ryh- takia hätään joutuneille . . . . . . . . . . 377
565:
566:
567:
568: X. Kulkulaitosvaliokunta.
569: 1. Lauren m. fl., pet. försl. N :o 20: 1. Lauren y. m... anom. ehd. N :o 20:
570: Ang. statens skyldighet att upprätt- Valtion velvollisuudesta rakentaa
571: hålla broar över isrännorna i skär- siltoja saaristossa olevien jäärailo-
572: gården . 381 jen poikki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 382
573: •• ••
574: VALTIOPAIVAT
575: 19 2 5
576:
577:
578: LIITTEET
579: 1
580: PERUSlUSLAKIVAUOKUNTAAN LÅHETElYT
581: EDUSKUNTAESITYKSET
582:
583:
584:
585:
586: HEI8INKI 1925
587: VALTTONEUVOSTON KliRJAiP\A.lNO
588: Hallitusmuotoa koskevia eduskuntaesityksiä.
589: 5
590:
591: l,t. - Ednsk. esi·t. n:o 1.
592:
593: •
594:
595:
596: Niukkanen y. m.: Ehdotus lai~i heinäkuun 17 päivänä
597: 1919 annetun Suomen haUifttsmuodon 23, 24 ja 94 §:n
598: muuttamisesta.
599:
600:
601: Ed u s k u n nalle.
602:
603: Jo nykyistä hallitusmuotoesitystä käsitel- massa jo kokemusta myöskin erityisten va-
604: täessä oli eduskunnan enemmistö sillä kan- litsijamiesten vaalista. On saatettu käytän-
605: nalla että Tasavallan presidentin vaaili olisi nössä todeta että siten aiheutetaan valtiolle
606: eduskunnan toimitettava ja ainoastaan sen huomattavia lisämenoja ja että tasavallan
607: vuoksi, että eduskunnan silloinen vähem- äänioikeutetut kansalaiset suhtautuvat täl-
608: mistö asetti erikoiset valitsijamiesten kautta laisiin vaaleihin tavattoman välilllpitämät-
609: toimitettavat vaalit koko hallitusmuodon tömästi.
610: hy"Väksymisen ehdoksi, hyväksyi enemmistö Koska kokemuskin on siis jo osottanut
611: sillä kertaa nykyisen vaalijärjestelmän. nykyisen vaalitavan epätarkoituksenmukai-
612: Myöskin vuosien 1921 ja 1922 valtiopäivillä, suuden ja koska presidentin valitseminen
613: asiaa koskevaa eduskuTIJtaesitystä käsitel- eduskunnan kautta tapahtuisi paljoa käy-
614: täessä oli eduskunnan enemmistö aikaisem- tännöllisemmin ehdotamme että hallitus-
615: malla kannallaan, vaikkakaan tämä mieli- muodon 23 § siten muutettaisiin että Tasa-
616: pide ei saanut riittävää määräenemmistöä, vallan presidentin vaalin toimittaisi edus-
617: varsinkaan kun erikoisen valitsijamiehistön kunta, joka hallitusmuodon 2 § 1 momentin
618: vaalista ei oltu saatu vielä kokemusta. mukaan edustaa Suomen kansaa. Muutok-
619: Nyttemmin onkin jo olemassa riittävä ko- sesta aiheutuisi vähäinen muutos myöskin
620: kemus eduskunnan valitseman ensimäisen hallitusmuodon 24 :n sisältyvään vakuutuk-
621: presidentin, sekä vaalista että toiminnasta. seen. Samoin olisi tilapäisluontoinen, en-
622: Eduskunnan valitseman presidentin toi- simäisen presidentin vaalia koskeva 94 §
623: minta on varmaankin antanut vastauksen poistettava ja sen tilalle otettava 23 :n vii-
624: myöskin siihen väitteeseen, jolla erityisiä meiseen momenttiin sisältyvä yleissäännös.
625: vaaleja on puolustettu, nimittäin että edus- Näin ollen ehdotamme
626: kunnan valitsema presidentti joutuisi toi-
627: mikautenaan muka liialliseen riippuvaisuus- että eduskunta hyväksyisi seuraa-
628: suhteeseen eduskunnasta. Samoin on ole- van lain:
629:
630:
631: Laki
632: heinäkuun 17 pa1vana 1919 annetun Suomen hallitus-
633: muodon 23, 24 ja 94 §:n muuttamisesta.
634:
635: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain säätämisestä voimas-
636: saolevassa järjestyksessä, säädetään täten, että heiniikuun 17 päivänä 1919 annetun
637: Suomen hallitusmuodon 23, 24 ja 94 § muutetaan näin kuuluvaksi:
638: 6 1.1. - Ta:sa~va:lilain presidentin valaJ.i.
639:
640:
641: 23 §. 24 §.
642: Tasavallan presidentin valitsee eduskunta Presidentti astuu toimeensa vaalia seu-
643: syntyperäisten Suomen kansalaisten jou- raavan maaliskuun 1 päivänä ja antaa sil-
644: kosta aina kuudeksi vuodeksi. loin eduskunnan edessä seuraavan juhlalli-
645: Vaali toimitetaan helmikuun 15 päivänä sen vakuutuksen:
646: sinä vuonna, jona presidentin toimikausi ,Minä N. N., jonka Suomen kansa on
647: alkaa. Jos vaalissa, joka toimitetaan um- eduskuntansa kautta valinnut Suomen tasa-
648: pilipuin, joku saa enemmän kuin puolet vallan presidentiksi, vakuutan täten, että
649: annetuista äänistä, on hän valittu. Muussa minä presidentintoimessani tulen vilpittö-
650: tapauksessa toimitetaan heti uusi vaali ja, mästi ja uskollisesti noudattamaan ja voi-
651: jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta massa pitämään tasavallan valtiosääntöä ja
652: enemmistöä, vieläkin uusi vaali niiden kah- lakeja sekä kaikin voimin edistämään Suo-
653: den ehdokkaan välillä, jotka toisessa vaa- men kansan menestystä''.
654: lissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät.
655: Äänten ja:kautuessa tasan ratkaisee arpa.
656: Jos eduskunnan jäsen valitaan presiden- 94 §.
657: tiksi, lakkaa hänen edustajatoimensa itses- Jos jokin tässä hallitusmuodossa säädetty
658: tänsä. Valtion virassa oleva henkilö, joka määräpäivä sattuu PY'häpäiväksi, pidettä-
659: valitaan presidentiksi, katsotaan virasta köön seuraava arkipäivä määräpäivänä.
660: eronneeksi.
661:
662:
663: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1925.
664:
665:
666: Juho Niukkanen. K. A. Lohi.
667: Antti Kuisma. Ansh. Alestalo.
668: Vihtori Vesterinen. Pekka Kopsa.
669: Heikki W ehkaoja. J. L. Seppänen.
670: J. A. Ihamuotila. P. Saarelainen.
671: Eero Hahl. Aaro J askari.
672: M. Pitkänen. Elias Tukia.
673: Kusti Arffman. .Antti Kukkonen.
674: J. E. Sunila. Jalo Lahdensuo.
675: Frans Kärki. P. V. He:l!k!kinen.
676: Viljami Kalliokoski. Kaarlo Hänninen.
677: Eiao E. Hei,kura. Janne Kolvuranta.
678: Sulo Salo. Albin Manner.
679: N. Pelttari. Kaarlo Hurme.
680: Anton Vertaaea. E. Lautala.
681: Tyko Reinikka. E. M. Tarkkaneu.
682: J. G. Ryynänen.
683: 7
684:
685: 1,2, - Edu.sk. esit. n:o 2.
686:
687:
688:
689:
690: Ryömä y. m.: Ehdotu,s laiksi heinäkuun 17 päivänä 1919
691: annetun Suomen haUitu,smuodon 23, 24 ia 94 §:n
692: muuttamisesta toisin kuuluviksi.
693:
694:
695: E dl u ISI kJ u :n n a 11 e.
696:
697: .Viirtartl® nå:iihirru verusrteluihiu, jot!ka Sli- valitsidra:rnieslte:n va~h:~i!Sii;[l; s:watruihiJn ko-
698: sältlY]Väit eduskmJJt~aesjJtyksoon N :o 2, 1923 kemulk!Siiln~ ehdot,a:rnme,
699: vuodw vaJltilo(p.äJilvill!lä, sekä noj<ruten äsiken
700: toimi!tetu~srtaJ errusimäisisrtä; pres!UdenltinJ että Eduskunta hyväksyis.i seu-
701: raavan lakiehdotuksen.
702:
703:
704:
705:
706: r.aki
707: :heinäkuun 17 päivänä 1919 annetun Suomen hallitusmuodon 23, 24 ja 94 §:u
708: muuttamisesta toisin kuuluviksi.
709:
710: EdusikU!ll\llla:rJJ pääJtöikJ&e!Th mukaiJsresltiJ, joka Olli t,ehit.y pe.rus:tusrlram säJrutärrnåse.stä,
711: muru:l!tarm:iJ&esrta,, :sel'iJtltiäimisrestä .t,ai ikumowmi!ses•ta mälirätt~Uä; t.a1v.wllia, .sääde,tään,
712: että h:eim.äikuun 17 päilvä\llä: ]9>19· anne•tuu Suomern hatliltusmuodoru 23, 24 j1ru 94 §
713: ovatt ku uluv:a1t semr:a:avas•tri:
714:
715: 213 i§. ndiden kahden ehdoikka!an väilillä, jotka
716: Tasavalla,n presidentin valitsee edus- toiiSieSISiat vwal!:Ussa OIVia!V ISiaam_oot su:ur<im-
717: kun,i:Ja .syrnltyperä:iJs,ten Suomen kansa,JJais'- mat ää\lliJrnäärät. Ään~terru jialkaurtuess:a
718: ten joukos:tru aimJa kurudek1si vu•od:eiksri'. t.as~an, r:aJ;ka1irsee arjp•a'.
719: Vra:ruli t.o:i!m~tlet,aallll ihelmiikuun 15, pii!i- Jos ·edmsikmn:ruaru jäJseru Vla•liltraan presii-
720: vä\lliäl tsdm11t VUIO\lliDJa, :i·on1a p,resident.:Un rboi-· de:rutfuksii!, :]a.kk:aa hätne!Th eduslt:aj•artoin:nensa·
721: miikausd: arlkara~ J.o,s. vwalisrsa.,. d•oik,a, ltoi:rni'-· i:tses,tän!Siäl. V,a,]ti>on vi~atSSia ole:vw hen-
722: te·twan umpilipu:in1, joiku ehdokas: s·aa kilö, joika; vai]lirt~:n proiSide~Uit'iJksi, ikaltso-
723: eTI!eo:rmnäm kuim pUiole,t~ :annrertuilsrta ä!ä!ll~1stt1ä!, ta:aiiiJ virast~ er()lllnreeksi.
724: on hämJ jui!:is,te!t,t.av.ai va:litruiksti::.. Muussru
725: taJP:aillklsress:a tolimirt•eltaailll he1ti uusri v:walri 2i4l ~.
726: ja, jolJei •si['l!oimk.wa!Ill ikullman swa ebdo- P~es·irdJenJt:i:Ji;
727: as1tuu t1oiJmee!lliS:a> :vwalia
728: tO'Illt·a enemmi~töä:,. vielä:ki1n uu1s•i vaali seucnaavalll! maaHskunn: 1' pälivä\llä ja an-
729: 8 !,2. - TasaiVaillan presidentin vaali.
730:
731: twa Sliillloiml edlliS[kunna~IL edessä se~ruava!Il laikej;a sekä. \kaikin :VOlll1liD edJis,tärm.tä!än
732: j urhiail.l.:i~Siein vaikuurtuikJslen : Suomen kallliSan mem.;esrt;y,Sftä."
733: ,il.\fim.,äJ N . N.., SuOilllen .f'll!Savaihlrun presi-
734: de:rutlti, vaikuUJtalll! ltälten, .et:tä; tiD.inä presi- ~~§.
735: dooJtin!tJO:ilmessani rtu!Ltmi vhl!Pilttömä:sti j,a Jos jokim., tälssäl liadma säädetty :mä&.-ä-
736: 1
737:
738:
739: uskoH'iseSitil cnioudattamrua;n ja, vo:iJma~SSa päåvä tSruttuu pyh.älpäivä.k.si, pid~n
740: pitän:nääin ,trugruva,1laii1 va1litiosääm,töä Ölli seurnava ;a;:riki:pä.i,vä' mäiälrälpäivä;nä.
741:
742: iHel:såinrgiiSisä, he1milkuun! ro (P :nä: l.W5.
743:
744:
745: Hannes Ryömä. Jussi Lonkainen.
746: Julius Ailio. Kaarlo Saari.
747: Artturi Aalto. Karl H. Wiik.
748: Pekka Meriläinen. M. Kontula.
749: Kalle Myliymäki. Otto Pensas.
750: Emil Saarinen. Toivo Halonen.
751: Yrjö Welling. Yrjö Komu.
752: J. Kovanen. Vilho R. Piippo.
753: M. Puittinen. Olga Leinonen.
754: Anna Haverinen. Anni Savolainen.
755: Hilma Waljakka. Hilda Seppälä.
756: Aino Lehtokoski. Hilma Koivulahti-Lehto.
757: Fanny Ahlfors. Matti Paasivuori.
758: Osk. Reinikainea. J. F. Aalto.
759: J. Rapo.
760: 9
761:
762: l,a. - Motion n~o 3.
763:
764:
765:
766:
767: Schauman m. fi.: Förslag tUl lag orn ändring av 23 § i
768: regeringsformen för Finland, given den 17 juli 1919.
769:
770:
771:
772:
773: I den till riksdagen år 1919 överlämnade för antagandet av det vilande lagförslaget,
774: propositionen angående regeringsform för men den för lagens amtagande behövliga två
775: Finland ingick beträffande valet av repu- tredjedelars majoriteten ernåddes icke. -
776: blikens president ett stadgande därom, att Å andra sidan erhöll ej heller en proposi-
777: presidenten utses av riksdagen. Grund- tion angående lag om presidentvalet, som
778: lagsutskottet vid nämnda riksdag föror- lämnats vilande vid 1921 års riksdag, den
779: dade antagandet av detta stadgande. Men erforderliga två tredjedelars majoriteten.
780: i stora utskottet infördes den ändring, att Däremot godkändes med knapp majoritet
781: valet av president skulle överlämnas åt tre- det vilande lagförslage:t om val av elekto-
782: hundra för ändamålet av :folket valda elek- rer för presidentens utseende. Sedermera
783: torer, medan valet första gången skulle för- antogs vid 1924 års riksdag som bekant
784: rättas av riksdagen. jämväl lagen om själva presidentvalet.
785: Sedan förslaget till regeringsform lagts Det nyss förrättade valet av elektorer för
786: att :vila över nyval, upptogs frågan på nytt presidentens utseende har ådagalagt, att
787: vid samma riksdag med anledning av en i intresset för detta indirekta val, där från
788: ärendet v;äckt, av grundlagsutskottet icke vissa partiers sida ingen presidentkandidat
789: behandlarl motion. I den slutligen av riks- på förhand nämnts, från andra partiers
790: dagen antagna regeringsformen intogos be- sida åter ingen kandidat med bestämdhet
791: stämme1serna angående presidentens utse- uppställts, varit jämförelsevis ringa. Denna
792: ende i den lydelse de fått vid propositio- omständighet, i förening med de stora om-
793: nens behandling i stora utskottet. gångar och kostnader valet av eleiktorer
794: Missnöjet med stadgandet om president- medfört, talar mot detta sätt a:tt utse pre-
795: valets förrättande genom särskilda elekto- sident. Å andra sidan talar det första, av
796: rer tog sig redan vid 1920 års riksdag ut- riksdagen förrättade valet av republikens
797: t:yck i tvenne motioner, i vilka yrkades på president för att riksdagen lyckas finna
798: regeringsformens ändring i syfte att riks- den lämpliga personen för det viktiga vär-
799: dagen sh.'"Ulle utse republikens president. vet och att en sålunda vald president kan
800: Grundlagsutskottet vid 1921 års riksdag i sitt förhållande till riksdagen känna sig
801: förordade antagandet av en lag i sådant lika oanhängig som någonsin en av sär-
802: syfte. Riksdagen antog jämväl den sålunda skilda elektorer vald president.
803: föreslagna lagen att vila över nyval. Vid Hänvisande till vad vi sålunda anfört
804: 1922 års riksdag var flertalet (102 mot 69) rörande förhållandena i eget land ävensom
805:
806: 2
807:
808: •
809: 10 I,3. - T81St11:vaJlla.n presidentin vaali.
810:
811: tili att i de allra flesta utländska republi- att Riksdagen ville antaga föl-
812: ker presidenten utses av folkrepresentatio- jande
813: nen, få vi vördsamt föreslå,
814:
815:
816:
817: Lag
818: om ändring a;v 23 § i :rege:ringsfonnen för Finland, given
819: den 17 juli 1919.
820:
821: I enlighet med Rikslagens beslut, tillkommet i den ordning 60 § i lantdagsordnin-
822: gen den 20 juli 1906 föreskriver, varder härmed stadgat, att 23 § i regeringsformen
823: för Finland av den 17 juli 1919 skall erhålla följande lydelse:
824:
825: 23 §. val mellan de två kandidater, som i det
826: Republikens president utses av riksdagen andra valet erhållit största antalet röster.
827: bland infödda finska medborgare städse för Falla rästerna lika, avgör lotten.
828: en tid av sex år. Utses medlem av riksdagen till president,
829: Valet verkställes den 15 februari det år, upphör hans riksdagsmannamandat utan
830: då presidootens manldat vidtager. Erhål- vidare. I statstjänst varande person, som
831: ler någon kandidat vid valet, som verk- väljes till president, anses hava avgått från
832: ställes med slutna sedlar, mera än hälften tjänsten.
833: av de avgivna rösterna, skall han förklaras Inträffar i 2 mom. eller annOTistädes i
834: vald. I annat fall verkstähles omedelbart denna regeringsform stadgad dag å helg-
835: nytt val och, därest icke någon härvid er- dag, gälle nästföljande vardag såsom utsatt
836: håller absolut majoritet, ytterligare nyrtt dag.
837:
838: Helsingfors, den 14 februari 1925.
839:
840:
841: Georg Schauman. M. V. Björk.
842: Josef Mangs. K. V. Åkerblom.
843: Levi Jern. M. E. Kulenius.
844: Johannes Klockars•
845:
846:
847:
848:
849: •
850: 11
851:
852: 1,3. - Edusk:. esit n:o ~. Suomet1,nos.
853:
854:
855:
856:
857: Schau,man, y. m.: Ehdo/;"uB la.ikt;i 17 p:nä hf:Wnäkwu;,ta 1919
858: cmnetw,n Suomen halUtuemuodan 23 §:n muru'ttami-
859: sesfJa •
860:
861:
862:
863: .ffi d ws kun nta ll e.
864:
865: Vuoden 100..9 vaJ:tiopäiville annre,tussa va:.:ttiopä•ivillä pu<Ylsi ·sellaisen la:Un hy-
866: hanitu~se.n M]tyk.sHssä Suomen Jlallilt:us- väksymistä. Täten ·ehdotetun lain edus-
867: muodoksti 10li tas:avaJJla:Il! pre's,identtli'Ili vaa- kunta hyvä:kJsyikin lepäämään yl!:U vaa-
868: lista. .sääntnö~ etHä presidenti:n va'litsee1 lien. 192~, vuoden va.Itiopruivillä olri enem-
869: edu!Skuntra., Perustuslakivaliokunta sar- m:iJstt.ö (10fJ 69 vaiSitlruatn): lepäjäm!äJäiiJJ jäJte-
870: notuitll:a vaHiopäilvi.!llä puolsi säännöksen t.yn lakiehdo1tuksen hyväksymisen puo-
871: hyväksymistä. Mutta suurestsa valio- lella, mut:ta, lain hyväk,symits,eern tarvit-
872: kluntnastsa t,ehtidn:IJ :s'e muutos, etttä pres:U- tava~ kalhden koimatsosan enem!m,]s,töä ei
873: dentdn valitseminen annetta,isii!JlJ kol- saavutet1m. - Tmuselt'a puolen ei; myös-
874: mell18stadaHe s~itä varten kansan vwlfutse·- kään hallituksen esi:t.ys 1wiksi pre,siden-
875: malle va'littsidamiehelle, mutta oli vaalill1 tinva.a.liista, jok,a, olri jätetty lepäämään
876: entsim:mäitsen kerran eduskunta toimit- 1921 vuDden va:ltt]opäivillä, saanut ;ta.rvi't-
877: tava. tavaa kahden lkoJmasosan enemmi-stöä.
878: Sittenkuin hallitusmuotoehdotus oli S]tävastoirn niuikalla enemmistönä hy-
879: äJämestetJty lepäämärun uusien vaalien, yli, välk:lsyJtttiJi!n. i1e-päiä'mfciiäm, jäJtetlty [1aik1ehdio-
880: otettiin 1Se uudel!lete'll! kä·s.itel,täväks,i ·sa,- tus niiiden valJ.t,si:iamie-s·te,n val<itsemi-
881: moilla valt<ropäi·villä a~sia's,ta tehdyn sesta, jotka toimittavat pres]d,e:mtinJva,a-
882: eduskuntaesitykJS.en johdost'a, jota, perws- lin. Sittemmin, kuten tunne,t1tu, hyväk-
883: tu~l:akirv.aHokunta ei ollut käsitellyt. syttiin 19Q4 vuoden val't'iopä,]v:ill'l:ä myö&-
884: Eduskunnan lopuHiJsesti hyväksymään kin itse pre•S<identinvaalia koskeva; lakå,.
885: haHitusmuotoon ote1tti.in määräykset Nii1den1 .vwl.iJt,sid:amilest,en ä:siken, toimi-
886: pres~identirn1 vwtilt:semiistesttat<ruui!n: lku:uJuvåna t.et,tu vaali, jotka valit,sevat presiderntrin,
887: kuin suuri vaHokunta etsitystä kä,s,it,eHes- oso~tti, että mieJenkiinto tätä v.ä.l:ill:istä
888: sään oti ne: hyväktsynyt. vaaHa kohtaan, joss'a eräiden ;puolueiden
889: Tyytymättömyys siihen såännöks·een, truhoJtru ei edeltä käsin yhtään presi-
890: että pre:sideniinv,a,al,iin ·tulivat erityise1t d:en1ti1ru 1eh<doka•sta: miiime,t1ty, toislt·em· puo lue1i-
891: va1itsijamiehet toumittamaan, tul'i juliki den taholta taas ei a,setettu ke,tään
892: jo 1920 vuoden valtilopäiviUä kahdessa määrättyä ehdokasta, oli verrrateru vä-
893: eduskunt.aesityks,ess.ä, joissa vaaditUin häinen. Tämä seikka, niidew s:uur1iien
894: hallitusmuodon muuttamista, s,:iJten, että mutkien ja kustannrusten oheJla, jotkru
895: eduslkunta va,lilts.isi tasavallan pres,ideru- v.a1itsijam:ie,st,en vaali aiheuttaa, puhuu
896: tin. PerustuslakivaHokunta vuoden1 1912~- tä:titi. presi1den,tin ~va]i:t,semii;st'apaa vastaan.
897: 12 1,3. - TaiSavaMan pr.esidentin vaali.
898:
899: ToiseLta puole111 puhuu ensim:äic11en, V·iita.ten S•iihelll', mitä tätelli oleDl(!Il)e
900: eduskunnan toimittama tasavallan pr.eså.- esiittäneet oman maamme olo:iJsta, n:ilin
901: den;tin vaali sen puolesta, .että eduskunta mjyös siihen, että ka:ikhs'ta usein:nmfussa
902: onnistuu Löytämään tähän tärkeään •toi- UJlkomaisissa tasavaUoisssa ika:nsanedus-
903: meen sorpivan henkilön ja .että sillä ta- kunta valitsee pres,identin, saaliDJille kun-
904: voin valittu presidentti voi suht•eerssruan nio:i t:tava.s:ti ehdotta,a,
905: eduskuntaan tuntea olevansa yhtä riip-
906: pumaton kuin konsanaan erity:iJstsn va- että Eduiku'fiJ~.a tahto.-tsi hyväk-
907: lii:tsijamiesrt·en valitsema presiden:tti. syä seuralavan ~aån:
908:
909:
910:
911: Laki
912: 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen ha1Utusnmodon
913: 23 §:n muuttamisesta.
914:
915: Eduskunnan päätöks.en mukaisesiliJ, joka on tehty siinä järjestyksessä kuill\ :2()
916: päivänä heinäkuuta 1906 annetunt valtiopäiväjärjestyksen 60 § määrää, ·sääde-
917: tään täten, •että 17 pä.iv.änä heinäkuut.a 1919 annetun Suomen hallitusmuodon
918: 23 § sa.a seuraavan sanamuodon1:
919:
920: 23 §. niirlen loohden ehdokkaan välirhlä, jotka
921: Tasavallan presidentin valitsee edus- to:iJsessa vaalissa .ovat saaneet suurimmat
922: kunta syntyperäiste\ll .Suomen kansrulails- äänimäärät. Äänten jakautues.s:a tasan
923: ten j.oullwsta ai~a kuudeksli vuodek.si. rartJmi•see arpa,.
924: Vaali toimitetaan helmikuun 15 päi- iJos eduskunnan jäsen valitaan pne.si-
925: vänä ,sinä vuonna, jdlloin presidentin dentiiksi, lakkaa hänen edustajat:o,iJinell'Sia
926: toimiikaUISi alkaa. Jos vaalissa, joka toi- itsestänsä. :Va'ltion virassa oleva hen-
927: mit,etaan umpilipuin, joku ehdokas saa kilö, joka valitlaan presidentiks,, kart~so
928: enemmän kulin vuolet annetui1sta ään:iJstä, taan virasta eronneektsi ..
929: julistetaan hänet valituksi. Muu,ssa, ta- ,Jos 2 momentiss.a tai murual1a tä<ssä
930: pauksessa t•oimHeta.a'llj heti uus~ vaaili ja, halJ11ituSimu:odossa ·säädetty määräp.äj,vä
931: jollei ·silloinkaan kuk.aan sa:a ehdotonta sattuu pyhäpäiväksi, pidettäkö.ön seu-
932: ääntenenemmi.st•öä, vi>eläkin uusi vaali raava ark'i'Päiv·ä mää.räpäiv:änä.
933:
934:
935: Helsingis.sä, helmikuun 14 pä.ivän:ä 1926..
936:
937:
938: Georg Schauman. M. V. Björk.
939: Josef Mangs, K. W. Åkerblom.
940: Levi Jern. M. E. Kulenius.
941: Johannes Kloclmrs.
942: •• ••
943:
944: VALTIOPAIVAT
945: 19 2 5
946:
947: '
948:
949:
950: LIITTEET
951: II
952: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS..
953: KUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
954:
955:
956:
957:
958: HELSINKI 1925
959: VAr.IJTION®UVO\STON KLRJ<APAINQ
960: A.
961: Verotusta koskevia eduskuntaesityksiä ja anom usehdotuksia.
962: 17
963:
964: ll,1. - Edusk. esit. n:o 4.
965:
966:
967:
968:
969: Reinikim y. m.: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain
970: kunnalUshaUinnosta annetun asetuksen 82 § :n 12
971: 'kohdan, kunnallishallituksesta kaupungissa annetun
972: asetuksen 55 §:n 6 kohdan sekä tulo- ja omaisuus-
973: verosta annetun lain 13 §:n viimeisen kohdan muut-
974: ,famisesta toisin kuuluviksi.
975:
976:
977: E d u s kun n a l i e.
978:
979: Voimass,aolovien, kurrunaHi,svm,ol,a!kilen ku:nnran haHiJt'ukseru J:ua,~kiJmiJJaiSit:ru ritippu-
980: mukaan 8!1131 osuu,Sikunrt'a,. j10Ilika tar~oi ma,tta. TiHla,iJSita mälä:rätyrs,tä ei kuitren-
981: tu ksena Olli j rusenrte!IlS'W ikuJutust,a;rpeiden kaail1 ole eiJkä voi o1lla minkään, osuu:s-
982: tyy;dy,t:täunmen tari iheidä:ru mrualta[·outell!Sa, kuniD.arTIJ säämruöiJSisä, koska rse so,t:i!s~ s~iltä
983: kalMtuks,enlsa,, kä!Siltyönisä ,ku1 muum, nii- voirmarSis·a;olevarss:ru osu usrtK>iim~illJta:laiJSISa oler-
984: hin ver:ra~H,avan 'tuot~aiiliD.tOHå.sen, amma t- vaa sä:äu.uösrtä j.a; o:suusilmnnan ra,keiJJtee-
985: tinJSa eid:iiSitäminen, vruhenrtaä veroteUa- seen olennaisesti !kuuluvaa veriaatetta
986: va~t,a, tul01st,a,an pUioliet, jos osuuskuu,ruan vasrtrruarn, ,etrtä osuuskunnan: jä1sen:eiksi
987: jätsen,Hle seru 'sruäu!t.öjen muka:a1D.1 s,a,adruan pääs,emiJn,en on ri.ip;puva: tSien hallittuksen
988: jakaa l~orlmim:t:aan 6 % :n osiniko jai jos hyvmYimiseSitä. Nälj_:n ollen olisi s:runo-
989: osuustkunnan ·käytltläJj'rut voi!va,t päfustä hm1ruiJsesbru 'tuilki·n1nras1ta seu>rauiklsena,. ett,t.ä
990: siihen jäs,eu,iks:i. Vas,truaiVailllla,i!nen .såläm- ainaiki!n k!rui!kiki; ;nte osuu:skunn.wtr,. joiden
991: nös on :myösiki!nt voim,as,saole-valsrs'w tu!lo- liikert,tä mulll,t!k:i!nl kuin, jäJs,enet käytrtä:vät,
992: j a oma~suusvero:l>aissa . jäilsi'Vrut •lwi:n >OiSIUurSikumruiiUe. itarkoi:.t,ta:ma'a
993: Sen ma:in,ilt:u,its,sal ~såälliJJJöiks,~ssä o}evant veronrhre,Jipotustt~ va:H1e. iKuillJ ·tä:l>laiiJJern,
994: mää:räyk1s,en, jornika muka,ant osuuskulllnan tu,h>s olisi riJs,tilriliJdass~a s~ekäi 'tå:häiJJaiSit:is,en
995: v~monlhelpotu1sr on riip,puv·a Sli.i:f,ä;,, et:tä käYitäntnönr että yleilsenr oilkeusikrus<ictyks,en
996: osuuskunnan ikäyt1täjä:t voi!Vat pääs,tä ja Jaimisää1tä:jrun iJlmei!s,erru rt,al'koi!tukse.n
997: siihen' jäsellii!ffis,i, on korkein ha,lJ<i:nJt,o- ka!lliSSia~ ei, nä"Y!t'ä:,, j10s km·k.ei!n h'a!llinlto-
998: oikeus er,ä:i'SS'ä: osuuskumt~en kunnaUis- oikeus piJt:ää iki:Unni ~tu1killl:nras,t,wan:, ole-
999: verotus,tru kiosk~eviss'ru 'ra,tkatiJsuis,s,aan 'tu,l- van muu:ta !ke:i!noa kuin tt.ehdä ve.rolakei-
1000: kimnut tsitten,. ·e>fttä: jos osuUisikunta :tahtoo hin S'el1a,irrueru muutos, e1t1tä main:i!tunlwi-
1001: saada h:yvåkse:en mainitun v.eronvähen- nen tu1kimtt;ru kruvisi maihdotrtomaks~i.
1002: nyksenr, se1n ~säämn;öistsä :tu·leH olla mää- Mu.Ua osuuiS'kumft,ien 'Verobt.amist:a kos-
1003: räys s]rtä, ·et,t.ä osumskunna!Th käy1Mäj,i!Hä kevi,en s~äärnn<Östten o:t,t,amrinenr ·t.a,rlkaiSrtetlt.a-
1004: on oiikeus päästä silithen jä;seniksi osuUis- va,k,s:i nä;ytt,ä:ä olevan tä,rkeäitä senkin:
1005:
1006: 3
1007: 18 11,1. - Osuusliikkeiden v~erotU<s.
1008:
1009: v u10ksi, ~e:t<t:ä kuun1a11:1i:sverol,aikien ja 'tulo- Näiden: säännösten :s:anarmuotoru oliJsi
1010: ja omai~uusv:Emol,a<i!l! osuuskuntien ja nii- en:siJksiikm :srelrveunetJtäiVäl S iJinä edellä
1011: 1
1012:
1013:
1014: den keskns,liiikJmiden verotusta, koskeva,t ma:iJni:tusrsra IJ.mhda:ssa,. joka :tekee' osuus-
1015: sääm111ökset ~ova't ol~eeJl,liJs,iJs,saki'n osiJSs3!an kunnraln veronihelpotuksen rvi:ippuvaik.si
1016: toiJs,istiruaillJ ~poiik:kea:v,a1t, mi;nikä vuöksi on siitä, et,tä ,'OiSUUiSikUIIlllllan: käYif>tä:j<ält voi-
1017: ta:rkoitu'ksenJ:mrukai:Sita JOOJt,i'a n:e sana- v~a t pääis1tä' :sru:ilhen j äJs,oo:iJiksli."
1018: muodo[lJtia,am, yhdffilJIIlukrui:sik,s:i.," SeHa1ne:n r.DoiJs:eks,iJ näy:t:tää orle:v:an: styytä tehdä
1019: yhde:nmuka;isru:u:s olisi t:äJr:keä do 'laitnkäy- selverruny,s 1siiJhen mälär:äly!k!seen, j~oiiJ.Jka
1020: tön !kam:na~ta<, :s,mä :s'e tekisi: maihdorUo- mulk,a;an osuuslkun:t:iellJ ke1sikusrliilk.e rs:aa
1021: maksi mariJn:ittujen laikien. erJii.!JailSieni •tul- hyväJks,een' vei>~ohre1potu:IDsren v:ain: ~sillä
1022: kinnJa:n. 'Tä:mäln yihdenmuk~lJisltlll'HamJisen ede:~ly~tykseHrä:, ·ert1tä ISe ~tioirmi:i' ,,samoin
1023: tnHs~il myöskill' kcoskeru kesiki:näis:too: va,- ehdoin" kuilll verohelp'otuiksestt'a ~osaHi
1024: kuutus:1a:ililosteru ve:rotmsta, ikosikeviru säJä,n- sek:si tu:le,va pariika:lJ!in:errJ> osuUJskunta.
1025: nöksiä, koska ~osruu,sikurnJt:ia ja keskinäis:iä Kun ~tämä määräy,s voi :antaa aihetta
1026: vakuutuls'l•alitt:o!ksia: :ou vero1tuiksess•a ,a1ilna errilai:siin rtrnlikintoihin ja kun siUä lä-
1027: p:Ude1t1ty tois::Uirns'ru ver,r:a:t:t:aJVin:ru ja, koska hi:nfiiä 'tarko:itertrtane'e s,iJtä, ert:tä o:su:ns:kun-
1028: p.ä:äJa:s:iJws:sa 1sama1t: peria:a<tte,e:t: kosilmv,at tien, kesrkusEike,. j~ollm ~taihtoo 'S'aada;ve:r'On-
1029: kuiiiiPiruldn. vä~hennryksen, ed1 s~rua y.ri:tykS!een sijoiJt:e-
1030: Pohjaksi yhdoomu]miJs:t:u.,trt:amise:ss~a on tuille va•roilile dak'a'ru enem[)ärä ku:im km·-
1031: syy:t:ä; ot:tla:a 'tulo- ja oma1isuusrve,r,ola1in keinltaan 16 % :n' k:oron:, nä'Yitrt,ä;ä taTkoi-
1032: nykyis:et IS'äänilloks:et, !koska, ma:in:i,ttu la:ki tuksetnmuikaisimma:ltra ot:t,arar t:ärHaiJnen
1033: on ~såädte:My myö:he::mmiln ikuin v~oimas:sa~ mä'rur:äys sanlod'en' ,.,'S'amoin ehdoiill toi-
1034: olevrut ikuntt"JJa,ll.åJsvel'o1a:i,t,. Nämä :tulo- ja, miva" rs~iJ.jaanl,, jonka ohesrsa s'anamuotoa
1035: oma,ilsuus:ver:o:lalinJ tSäJäJnn,ökset: (m ~:n muu:tenikrn on1 syy,t,äJ muut:taa.
1036: 4 ,:mom.) !kuuluva1t:: ,,,K!otima.inen osuus- Kolma1nne:krsri vaa:ti1v:rut ik!orj,aus:ta ikeski-
1037: kUint:a, jon!k~ rta:rkoiltu!ks,en:a, on jäs,eniten n,äJiJ~t:en valkuutusla;i:t:nsrten v~erotus~t~a k~ors
1038: kuilutuslta:rp:e:ilden tyydyM:ätrnine:n :tai :hei- kev,alt ~säämnröik::s:e:t.. Ni:irden mukaam, saa
1039: dän rmaartrarlowtoosa, ka>lims•tuksen:s:a' :käsi- tä1la.inen 1Laitos väheniää1 ,v,erotet:tavast.a
1040: työnrsä tai muun ni!irh:in ve:rralt:ta:van; ~eHrn tulors:ta~anr puolet, tsam'a't,en kunr ~orsuus
1041: keinonJs,w :edi.stäminen, :sa:a vähen!täJä :tu- kunJta:, mutita: LiJsälk:sir vielä kaiken, mikä
1042: lost:a:run: puolert:. jos OSU,UISimak,su:i!Ue OSUli'S'- :liikaa~ ,suorirte:t:tuina vaJkuu tusmruksuina
1043: kUilllll:alli srä:ä1ntöde:n: muikaaill sa1a:daarn suo- palautetaran vakuutuiktseno:t>tadiUe. Jos
1044: rittaa eniJn1täällJ kuudenr p:vos,e;ntin k 1orko vakuu:tu:s,la:i!tos jaika:a. voi:toslta,ailli ]puolet,
1045: Jf- jos osuuskunnan: ikäytrt,äjät voivat on se Hii!s rtu.lo_, ja oma:isunrsrvel"os,t:a k~
1046: pääs:trä rs,iJilruen ,j.äJs,eniiJksli'. Saman vähen- kon:aaiJ1! rv,a:paa: rtaå•, jos: kra:tJS:Ot>aran, ni}IUll-
1047: nykseru teh!köön erlelJ.äma:in:Husrsa tarkoi- KULili ~oiikeampa,a li:elllere, etitä parLruutetut
1048: ltukisessa tia rsamoin ,ebJd:oin :toiiiDiva sel- va:kmutus:maksru t v,ä:hennetään ~ensin ja
1049: lwineillJ lkotJimailllelll imskusE1iJke, jonka ,jä- sitt:en: vas'ta tehdäiän 50 % :n vähennys,
1050: senet ~päiäJa,siiatlliseJs:t:i ovat osuu's,:kJun:ti,a:, su:orittraa rse :v1eroa rv,a,in nel~jännesträ' osasta
1051: n::iJiillJ myös !kotfurnaim:m kerskin:äinen va- :tuiloara:n. Kun ,tärlilia:Ln:en ;tulos ei ole oi-
1052: kuu!tus:la;ttos s~kä ikötiJma:irr:tren v:akuutus- keudelllmuika:ineru eiJkä: myö.skäämr v~as
1053: krHos~, jonika >(~Srake-ren:e1Il1Ill:is:tö on OISuus:- tannre 1a,insäJäJt:äjänr ~ta,r!koi:twst:a,. ja kun
1054: kunJtraliJru hruHurssa. V,akuu:tmsrlarilt'OS' saa ;tu -~ ei ole mi:t,ään 1periara:trteelllirsrta syytä ~aset
1055: loiJs,taan vähen:t:ä:ä :myö1s sefi\, m:Hä' vakuu- taa keskinäiisrtäi valkuurt~lailtost:a; toisoon
1056: tUik:s'enJOtlt!ajiiHe on Hika:a suoritet:tuvn1a arse:ma,an kuiiJ1! OSUUIS:kunt,a:a, oli:si vaik:uu-
1057: vaikuutusmalksui1llia pala:u'tettu." tuslairt~osrteru ~verov~o:Hisuuttru koske:vielll
1058: H,l. - Reiniik:ka, y. m. 19
1059:
1060: säännösten viimeinen lause poistet- nan hyvlä!ks,y·tltäväiksi kolme ,uä;i,n kuu-
1061: tava. luvaa ·liaki1e:hdotusta:
1062: Ediel1äi esiitelt,yillä s~yillä saamme sen:-
1063: vuo~si kunnioiltJt;a~m .eihdoH.a;a, Edusk:un-
1064:
1065:
1066:
1067:
1068: Laki
1069: maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päivänä iklesäkuuta 1898 annetun asetuk-
1070: sen 82 §:n 12 kohdan, sellaisena kuin se kuuluu laissa 20 p:ltä tammikuuta 1922,
1071: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
1072:
1073: Eduskunnan ;päätökisen mukaiS'esti muut1et,a·an täfen 15 tpäivänä :kesä,kuuta 1898
1074: maa:l,aiskuntain JkunnatHiJshalliinl1JOSta annetu111 a'Se1tuiks:en1 82 '§:nl m kohta',, kuten
1075: se on sanotun ase-tuk·sei!lJ muu<fitami:ses,ta 20 pä,Lvä.näJ 1tmnmiJkuuta1 192~, ann~etus1sa
1076: 'la1i1ss·a:, näin kuuluvaiks,i;:
1077: 82, §. matkin, osuu-skunnan säännöi6tä
1078: 12) Kotimainen osuuskrtt'i~ta, jon- käy ilrmi PYTk~myksenä olevan
1079: ka tarkoituksena on jäsenten ku- saada osuuskunnan käyttäjis,tä jä-
1080: luJtus,tarpeiden tyydyttäminen tai seniä. Saman vähennyksen teh-
1081: heidän maataloutensa, kalastuk- köön sellainen kotimainen keskus-
1082: sensa, käsityönsä tai muun niihin liike, jonka jäsenet pääasiallisesti
1083: verrattavan elinkeinonsa edistämi- ovat edellämainitussa tarkoituk-
1084: nen, saa vähentää trulastaan puo- sessa toimivia osuuskuntia ja
1085: let, jos osuusmaksu~lle osuskun- jonka säänltöjen mukaan osuus-
1086: nan sääntöjen mukaan saadaan tlai os,akepääomalle sa:adaa:n jaka,a
1087: suorittaa enintään kuuden prosen- enintään kuuden prosentin korko,
1088: tin kaTko ja jos osW,1J!3kuntaa käyt~ niin myös kotimainen keskinäinen
1089: tävät vain sen omat jäsenet tlai jos, vakuutuslaitos sekä kotimainen
1090: siinä tapauksessa, että sitä käyt- vakuutuslaitos, jonka osakkaiden
1091: tävät osuuskun'&lan kuulumatto- enemmistö on osuuskuntia.
1092:
1093:
1094: Laki
1095: kunnallishallituksesta kaupungissa 8 pälivänä joulukuuta 1873 annetun asetuk·
1096: sen 55 §:n 6 kohdan, kuten se kuuluu laissa 20 päivältä tammikuuta 1922,
1097: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
1098:
1099: Edusikunn,a:ru pääif.öik,sen mu:kaiJSes·t~ ·mml!teta:a:ru 8 pä:Uvänä; joulukuuta.1873: !kUJn-
1100: nall:]sJhml:~~tu!ksesta,
1101: kaup·ung!is,sa annetun a'se1tu!ksen 55 § :IJJJ 6 'lw,hta, ku t•en se o:ru
1102: 'laiSJSa 20 pä:ilvMtä tammikuuta 1922, näin kun~'uva:ksi:
1103: 55·§. lutustarpeiden tyydyttäminen tai
1104: 6) Kotimainen osuuskunta, jon- heidän maataloutensa, kalastuk-
1105: ka tarkoituksena on jäsenten ku- sensa, käsityönsä tai muun niihin
1106: 20 II,l. - Osuusliikkeiden verotus.
1107:
1108: verrattavan elmkeinonsa. edistä- nyksen tehköön sellainen kotimai-
1109: minen, saa vähentää tulostaan nen keskusliike, jonka jäsenet
1110: puolet, jos osu'Wimaksuille osuus- pääasiallisesrlii ovat edellämaini-
1111: kunnan sääntöjen mukaan saa- tussa tarkoituksessa toitmivia
1112: daan suorittaa enmtään kuuden osuuskuntia ja jonka sääntöjen
1113: prosentm korko ja jos osuuskun- mukaan osuus- tai osakepää-
1114: taa käyttävät vain sen omat jä- omalle saadaan jakaa enintään
1115: senet tai jos, S'l;tna tapauksessa, kuuden prosen,tin korko, niin
1116: että s~tä käytltävät osuuskuntaan myös kotrimwinen keskinäinen va-
1117: kuulumaMomatkin, osuuskunnan kuwtuslaUJos sekä kotimainen va-
1118: säännöistä käy ilmi pyrkitmyk- kuutuslaitos, jonka osakkaiden
1119: senä olevan saada osuuskunnan enemmistö on osuuskuntia.
1120: käyttäjistä. jäseniä. Saman vähen-
1121:
1122:
1123:
1124: Laki
1125: tulo· ja omaisuusverosta 5 päivänä joulukuuta 1924: annetun lain 13 §:n vii-
1126: meisen kohdan muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
1127:
1128: Edmskun~nran: pää,tök,s,en: mu'ka.iJs·esti muurte1tararu i:ulo- j.a: 'Oiilla~lsuumeTost:a 5 päi-
1129: vänä; j:ou1uikuult'ru :t924: a:mlJetUJI1 lain: 13 §:II! vi~mein1en1 ilmh.t:a näiru !kuuihrvaks1:
1130:
1131: 1B §. osuuskunnan säännöis,tä käy ilmi
1132: Kotimainen osuuskunta, jonka pyrkimyksenä olevan saada. osuus-
1133: tarkoituksena on jäsenten kulutus- kunnan käyttäjistä jäsemiä. Sa-
1134: tarpeiden tyydyttäminen tai hei- man vähennyksen tehköön sellai-
1135: dän maataloutensa, kalastuksensa, nen kotimainen keskusliike, jonka
1136: käsityönsä tai muun nitihin verrat- jäsenet pääasiallisesti ovat edellä-
1137: tavan elinkeinonsa edistäminen, mainitussa fJarkoitvksessa toimi-
1138: saa vähentää tulostaan puolet, jos via osuuskun,tia ja jonka sääntö-
1139: osuusmaksuille osuuskunnan sään- jen mukaan osuus- t'ai osakepää-
1140: töjen mukaan saadaan suorittaa omalle saadaan jakaa enintään
1141: enintään kuudern pros'Cntm korko kuuden prosentin korko, niin myös
1142: ja jos osuuskuntaa käyttävät vain kotimainen keskinäinen vakuutus-
1143: sen omat jäsenet tai jos, siinä laitos sekä kotimainen vakuutus-
1144: tapauksessa, että sitä käyttävät laitos, jonka osakkaiden enem-
1145: osuuskuntaan kuulumattomatkin, mistö on osuuskuntia.
1146:
1147:
1148: He,Lsingi;ssä 'helmikuun 13 päivänä 1925;
1149:
1150:
1151: Tyko Reinikka. J. G. Ryynänen. J. W. Keto.
1152: August Raatikainen. P. V. Heikkinen. Väinö Tanner.
1153: Hedvig Gebhard. V. Hirvensalo. Anni Huotari.
1154: II, 1. - Rcini~kka, y. m. 21
1155:
1156: Hilda Seppälä. Jassi Rapo. Eero Hahl.
1157: Fanny Ahlfors. Artturi Aalto. Anton Vertanen.
1158: Otto Pensas. Olga Leinonen. Pekka Kopsa.
1159: Antti Kukkonen. Otto Toivonen. Eino E. Heiknra.
1160: Kusti Arffman. Kaarlo Saari. 0. Kontio.
1161: E. M. Tarkkanen. Viljo Rantala. E. Tukia.
1162: Juho Niukkanen. Anni Savolainen. K. V. Vuokoski.
1163: J. Kauranen. Toivo Lehto. 0. H. Jussila.
1164: Antti Kuisma. Anna Haverinen. J. L. Seppänen.
1165: Viljami Kalliokoski. Hilma Valjakka. Frans Kärki.
1166: Heikki Wehkaoja. Jussi Lonkainen. Mandi Hannula.
1167: P. Saarinen. Aino Lehtokoski. Hannes Valkama.
1168: E. Lautala. Matti Paasivuori. M. Ampuja.
1169: E. A. Tuomivaara. Matti Puittinen. K. V. Åkerblom.
1170: Kalle Kirra. W. Annala. U. Brander.
1171: Janne Koivuranta. Yrjö Welling. Kaarlo Harvala.
1172: Kaarlo Hänninen. Frans Mustasilta. E. Aromaa.
1173: N. Pelttari. Aino Sommarberg. Vilho R. Piippo.
1174: Vilho Nikkanen. 1\fiina Sillall!Pää. Armas P,aasonen.
1175: Herman Pojanluoma. Toivo Halonen. Atte J. Muhonen.
1176: Paavo Virkkunen. Tuomas Bryggari. K. Hakala.
1177: Juho Rannikko. Manu Kontula. Julius Ailio.
1178: E. A. Turja. Hilma Koivulahti-Lehto. Kalle M'yllymäki.
1179: Bernhard Heikkilä. Iida Vihuri. Edward Setälä.
1180: E. Kilpeläinen. Wäinö Wuolijoki. Leander Sirola.
1181: Vihtori Vesterinen. Hannes Ryömä. Emil Saarinen.
1182: Albin Manner. Väinö Voionmaa. K. H. Wiik:.
1183: Sulo Salo. Reinh. Sventorzetski. Osk. Reinikainen.
1184: Juho Kinnunen. Taneli Typpö. J. F. Aalto.
1185: Matti Pitkänen. Erkki Pullinen. W. W. Tuomioja.
1186: Mikko Piitulainen. Kaarlo Hurme. J. Jyske.
1187: Pekka Saarelainen. J aio Lahdensuo. Tuomas W anhala.
1188: Aaro J askari. K. A. Lohi. Erkki Paavolainen.
1189: Alpo 0. Luostarinen. W. K. Särkkä. Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
1190: Antti Junes. Ansh. Alestalo. Eva Somersalo.
1191: J. A. Ihamuotila. M. Makkonen. K. R. Kares.
1192: Väinö Hakkila. J. E. Sunila. F. J. Leino.
1193: Rieti Itkonen. Antti Juutilainen. A. A. Neitiniemi.
1194: 22
1195:
1196: II,2 - Motion n:o 5.
1197:
1198:
1199:
1200:
1201: Schauman: Förslag till lag angående ändring av vissa
1202: truUavgifte1·.
1203:
1204:
1205: Ti11 Riiksdagen.
1206:
1207: Tullbeskattningen är i vårt land synner- Tullen på vete och vetemjöl, som nu upp-
1208: ligen hög och drabbar kännbart särskilt de går för omalet vete till 1 mk och för mjöl
1209: mindre bemedlade. De ökade utgifter, som tilli mk 20 p :i a 1 mk 45 p :i för kg, borde
1210: landets politiska självständighet måste på- :framdeles utgå med 75 p :i för omalet vete
1211: lägga staten, i förening med svårigheten att och 1 mk a 1 mk 20 p :i för mjöl.
1212: av de direkta skatterna erhålla en sådan av- Kaf:fetullen, som för närvarande är 10 mk
1213: kastning som i utländska stater på denna pr kg för Dbränt kaffe och 12 mk för bränt,
1214: väg erhållas, ha drivit upp tullbeskattnin- har framkallat en stark och oroväckande
1215: gen ända därhän, att importtullarna 1924 smuggling i Österbotten och på Åland. Re-
1216: uppgingo till 21.7 % av importvärdet och dan därför, men även med hänsyn till kaf-
1217: 1923 till 22.4 %, medan de 1913 utgjorde fets användning inom alla lager av folket,
1218: blott 11.4 %. Importtullarna avkastade borde tullen på denna viktiga artikel sän-
1219: 1924 ieke mindre än 1,024 miljoner mark kas till 6 mk för obränt och 8 mk för bränt
1220: och äro för 1925 av Riksdagen beräknade kaffe, allt för kg.
1221: till 1,100 miljoner eller med andra ord till I betraktande av sockrets betydelse såsom
1222: tredjedelen av samtliga statsinkomster - näringsämne kan sockertullen anses som
1223: ett förhållande, som torde kunna betecknas den oskäligaste av de nämnda tullarna. En
1224: såsom europeiskt rekord på detta område. sänkning från 2 mk 50 p :i a 2 mk 80 p :i
1225: Obenägenheten hos Riksdagens flertal att för kg till 1 mk 50 p :i a 1 mk 75 p :i är
1226: genom ändringar i den nuvarande alkoho1- av förhållandena påkallad.
1227: lagstiftningen skaffa staten ett lämpligt Då det icke lkan stöta på oövervinnerliga
1228: skatteobjekt har gjort, att särskilt tullen på svårigheter att genom annan, lämpligare
1229: vissa stora importartiklar måst höjas i en och rättvisare beskattning fylla den av de
1230: grad, som sa:knar motstycke i andra länder. föreslagna tullsänkningarna framkallade
1231: Tullen på vete uppgick 1924 till 50 % av bristen i statsin'komsterna - en del härav
1232: den importerade varans värde, tullen på komme för övrigt att kompenseras genom
1233: kaf:fe till 70 % (1923 till 80 %) och tullen större legal import av kaffe -, så tillåter
1234: på socker till 54 %. Så höga tullar äro jag mig vördsamt föreslå,
1235: ieke förenliga med en sund skattepolitik
1236: och böra även under rådande alkoholför- att Riksda,gen rnåtte antaga föl-
1237: budsregim lnmna sänkas. jande
1238: 11,2. - Schauman. 23
1239:
1240:
1241: Lag
1242: angående ändring av vissa tullavgifter.
1243:
1244: I enlighet med Rilksdagens beslut stadgas -härmed :
1245:
1246: 1 §. 3 §.
1247: För omalet vete skall erläggas en tull av För socker skola erläggas följande tull-
1248: 75 penni för kg, för osiktat vetemjöl en avgifter:
1249: tull av 1 ,ffik för kg, och för siktat vetemjöl för kristall-, även flytande socker samt
1250: (även g)ranularmjöl) en tull av 1 mark sockersirap 1 mk 50 p :i för kg ;
1251: 20 p :i för kg. för bit-, topp- och kandi-, 1 mk 75 p :i
1252: för kg;
1253: för pulveriserat 1 mk 75 p :i för kg.
1254: 2 §.
1255: För melass, icke tillblandad, skall erläg-
1256: För obränt kaffe skall erläggas en tull
1257: gas en tullavgift av 1 mark 50 p :i för kg.
1258: av 6 mark för kg, för bränt (även malet)
1259: en tull av 8 mark för kg, samt för kaffe- 4 §.
1260: surrogat och tillsättningar en tull av 6 Denna lag träder i kraft den 1 januari
1261: mark för kg. 1926.
1262:
1263:
1264: Helsingfors, den 18 februari 1925.
1265:
1266:
1267: Georg Schauman.
1268: 24
1269:
1270: ll,2. - Ednsk. esit. n:o 5. Suomennos.
1271:
1272:
1273:
1274:
1275: Schauman: Ehdotus laiksi eräiden tullimaksujen muut-
1276: tamisesta.
1277:
1278:
1279: E d u s k u n n a ll e.
1280:
1281: Tulliverotus on maassamme erittäin kor- Vehnän ja vehnäjauhojen tulli, joka nyt
1282: kea ja kohtaa tuntuvasti varsinkin vähä- on jauhamattoman vehnän 1 mk ja jauho-
1283: varaisia. Lisäytyneet menot, jotka maan jen 1 mk 20 p. a 1 mk 45 p. kilolta, pitäisi
1284: valtiollisen itsenäisyyden täytyi sälyttää täst'edes alentaa jauhamattoman vehnän
1285: valtion niskoille, ja vaikeus saada välittö- 75 p :iin ja jauhojen 1 mk :aan a 1 mk
1286: mistä veroista sellaista tuottoa, kuin ulko- 20 p :iin.
1287: maisissa valtioissa tätä tietä saadaan, ovat Ka:hvitulli, joka nykyään on paahtamat-
1288: kohottaneet tulliverotuksen niin korkeaksi, toman kahvin 10 mk kilolta ja paahdetun
1289: että tuontitullit vuonna 1924 olivat 21.7 % 12 mk kilolta, on synnyttänyt voimakkaan
1290: tuontiarvosta ja vuonna 1923 22.4 %, sil- ja levottomuutta herättävän salakuljetuksen
1291: loin kuin ne vuonna 1913 olivat ainoastaan Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Jo sen
1292: 11.4 %- Tuontitullit tuottivat vuonna 1924 vuoksi, mutta myös katsoen kahvin käyttöön
1293: ei vähemmän kuin 1,024 miljoonaa DJllrkkaa kansan kaikissa kerro~sissa, olisi tämän tär-
1294: ja vuodeksi 1925 on Eduskunta laskenut ne keän tavaran tulli alennettava paahtamat-
1295: 1,100 miljoonaksi tai toisin sanoen kolmas- toman 6 mk :aan ja paahdetun kahvin 8
1296: osaksi kaikista valtiontuloista - suhde, mk :aan, kaikki kilolta.
1297: jonka voinee merkitä eurooppalaiseksi ennä- Ottaen huomioon sokerin merkityksen ra-
1298: tykseksi tällä alalla. vintoaineena voi sokeritullia pitää kaikkein
1299: Eduskunnan enemmistön haluttomuus kohtuuttomimpana mainituista tulleista.
1300: hankkia, muuttamalla nykyistä alkoholilain- Alennus 2 mk 50 p :istä a 2 mk 80 p :istä ki-
1301: säädäntöä, valtiolle sopiva vero-objekti on lolta 1 mk 50 p :iin a 1 mk 75 p :iin on olo-
1302: tehnyt, että varsinkin eräiden suurien jen vaatima.
1303: tuontitavarain tullia on täytynyt koroittaa Kun ei voi olla voittamattoman vaikeaa
1304: sellaisessa määrässä, jolla ei muissa maissa täyttää muulla, sopivammalla ja oikeuden-
1305: ole vertaa. Vehnän tulli nousi vuonna 1924 mukaisemmalla verotuksella ehdotetujen
1306: 50% :iin maahantuodun tavaran arvosta, tullialennusten valtiontuloihin aiheuttamaa
1307: kahvin 70% :iin (1923 80% :iin) ja sokerin vähennystä - osan siitä korvaisi muuten
1308: 40 % :iin. Niin korkeat tullit eivät ole ter- kahvin suurempi laillinen maahantuonti -,
1309: veen veropolitiikan mukaisia ja niitä pitää niin saan kunnioittavasti ehdottaa,
1310: nykyisen alkoholin kieltojärjestyksen valli-
1311: tessakin voida alentaa. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1312: van lakiehdotuksen:
1313: II,2. - Schauman. 25
1314:
1315: Laki
1316: eräiden tullimaksujen muuttamises,ta.
1317:
1318: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1319:
1320: 1 §. 3 §.
1321: Jauhamattomasta vehnästä on suoritet- Sokerista on suoritettava seuraavat tul-
1322: tava tullia 75 penniä kilolta, senlomatto- limaksut:
1323: mista vehnäjauhoista 1 mk kilolta ja seulo- kristalli-, myös juoksevasta sokerista ja
1324: tuista vehnäjauhoista (myös granular-jau- sokerisiirapista 1 nlli: 50 p. kilolta;
1325: hoista) 1 mk 20 p. kilolta. pala-, toppa- ja kandisokerista 1 mk 75 p.
1326: kilolta;
1327: 2 §. jauhesokerista 1 mk 75 p. kilolta.
1328: Paahtamattomasta kahvista on suoritet- Melassista, sekoittamattomasta, on suori-
1329: tava tullia 6 mk kilolta, paahdetusta (myös tettava tullimaksua 1 mk 50 p. kilolta.
1330: jauhetusta) 8 mk kilolta ja kahvinsijais-
1331: aineista ja lisäkkeistä 6 mk kilolta. 4 §.
1332: Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tam-
1333: mikuuta 1926.
1334:
1335:
1336: Helsingissä, 18 p :nä helmikuuta 1925.
1337:
1338:
1339: Georg Schauman.
1340: 26
1341:
1342: ll,3. - Edus:k. esit. n :o 6.
1343:
1344:
1345:
1346:
1347: Saarinen, P., y. m.: Ehdotus laiksi valtionverosta.
1348:
1349:
1350: E d u 'SI kJU n n a ll e.
1351:
1352: Henkirahan tultua 29 päivänä marras- tionveron maksuunpanosta valittaa. Näin
1353: kuuta 1924 annetulla lailla lakkautetuksi ei ollen maksukyvyttömäin kansalaisten edut
1354: henkilöllä, jolle ei voida panna maJksetta- olisivat täysin turvatut.
1355: vaksi tulo- ja omaisuusveroa, ole velvolli- Kun tulo- ja omaisuusverosta annetun
1356: suutta suorittaa mitään suoranaista veroa lain mukaan 1siinä mainitulla verotuslauta-
1357: valtiolle. Tällainen henkilö vapautetaan kunnalla on käytettävänään ote henkikir-
1358: säännön mukaan useassa tapauksessa myös- jasta edelliseltä kalenterivuodelta, joka hy-
1359: kin kunnallisverosta. Kansalaisella, joka vin sopii verovuodeksi myöskin nyt suun-
1360: nauttii valtion ja yhteiskunnan hänelle tur- niteltuun valtionveroon nähden, niin vero-
1361: vaamia etuja ja oi:keuksia, täytyisi kuiten- tuslauta:kunta, jolla on edellytettävä olevan
1362: kin olla n:äitä etuja ja oikeuksia vastaavia tiedot henkikirjaan merkittyjen henkilöiden
1363: velvollisuuksia, jotka samalla muistuttaisi- maksukyvystä ja -kyvyttömyydestä, voi
1364: vat häntä kansalaisvelvollisuudesta yleensä. tulo- ja omaisuusverotusta toimittaessaan
1365: Sentähden on tärkeää, että niille kansalai- määrätä myöskin valtionveron, ja tämän ve-
1366: sille, joittoo nykyisten verolakien mukaan ron ma:ksuunpano ja kanto voisi tapahtua
1367: ei. tarvitse suorittaa va:ltiolle tuloveroa, tulo- ja omaisuusveron mwksuurrpanon ja
1368: säädetään erikoinen entistä henkirwhaa kannon yhteydessä. Täten valtionveron
1369: muistuttava valtionvero. Verovelvollisuu- määrääminen, maksuunpano ja kanto ei ai-
1370: den edellyttämäksi alimmaksi ikärajaksi so- heuttaisi valtiolle sanottavia kustannuksia,
1371: pisi 21 vuotta, jolloin henkilö nykyisen jota vastoin sen tuotto sanottuihin kustan-
1372: lainsäädäntömme mukaan saavuttaa n. s. nuksiin verraten olisi huomattava, huoli-
1373: laillisen ijän, ja korkeimmaksi ikärajaksi matta siitä, ettei se suinkaan rasittaisi ke-
1374: 64 vuotta. Va1tionveroa ei ·olisi pantava nii- tään maksuvelvollista. Tärkeimpänä perus-
1375: den kansalaisten maksettavaksi, jotka tiet- teena tämän veron säätämiselle on kuiten-
1376: tävästi ovat maksukyvyttömiä kuten esim. kin sen kasvattava, yhteiskunnallista ja val-
1377: yleisen köyhäinhoidon varassa olevat henki- tiollista velvollisuudentuntoa lisäävä vaiku-
1378: löt. Niinikään olisi kansalainen, jonka tus.
1379: maksettavaksi olisi pantu nyt suunniteltu Edellä esitetyn nojaUa ehdotamme,
1380: valtionvero, vapautettava sen suorittami-
1381: sesta kunnallislautakunnan esimiehen hä- että Eduskunta hyväksyisi se~lraa
1382: nelle antaman maksukyvyttömyystodistuk- van lakiehdotuksen:
1383: sen nojalla ilman että hänen tarvitseisi val-
1384: II,3. - Sraar!inen, P., y. m. 27
1385:
1386:
1387: Laki
1388: valtion verosta.
1389:
1390: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1391:
1392: 1 §. 3 §.
1393: Suomen kansalainen, joka on täyttänyt 21 Tässä laissa säädetyn valtionveron mää-
1394: vaan ei 64 vuotta, on kultakin kalenterivuo- rääminen, maksuunpano ja kanto toimite-
1395: delta velvollinen maksamaan valtionveroa taan tulo- ja omaisuusverosta 5 päivänä
1396: 10 markkaa siinä tapauksessa, ettei hänelle joulukuuta 1924 annetussa laissa säädetyn
1397: samalta vuodelta ole pantu maksettavaksi tulo- ja omaisuusveron määräämisen, mak-
1398: tulov<eroa tulo- ja omaisuusverosta 5 päivänä smmpanon ja kannon yhteydessä.
1399: joulukuuta 1924 annetun lain nojalla; kui-
1400: tenkaan äJiköön valtionveroa pantako sellai-
1401: sen he:nJrilön maksettavaksi, joka tiettävästi 4 §.
1402: on maksukyvytön. Tarkemmat säännökset tämän lain voi-
1403: 2 §. maanpanosta annetaan asetuksella.
1404: Henkilö, jonka maksettavaksi on pantu
1405: valtionvero 1 § :n nojalla, on vapaa sanotun
1406: veron suorittamisesta, jos hän esittää kun- 5 §.
1407: nallislautakunnan esimiehen todistuksen Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tam-
1408: siitä, että hän on maksukyvytön. mikuuta 1927.
1409:
1410:
1411:
1412: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1925.
1413:
1414:
1415: P. Saarinen. Matti Pitkänen.
1416: E. M. Tarkkanen. Eino E . .Heikura.
1417: Tyko Reinikka. E. A. Tuomivaara.
1418: Kaarlo .Hul'lme.
1419: 28
1420:
1421: 11,4, - Anom. ehd. n:o 24.
1422:
1423:
1424:
1425:
1426: Helo y. m.: Esityksen antamisesta ansiottomun arvon-
1427: nousuveron aikaansaamiseksi kaupungeissa ja taa-
1428: jaan asutuissa keskuksissa.
1429:
1430:
1431: E d u 1S1 k u n n a ll e.
1432:
1433: Eräs pahimpia yhteiskunnassamme vallit- nyt toimitetaan kunnallisverotuksen poh-
1434: sevia epäkohtia on se, että ansioton arvon- jalla, niin olisi valtiolla sitäkin suurempi
1435: nousu verotusesineenä on miltei kokonaan syy ryhtyä järjestämään maatalouskiin-
1436: jätetty huomioonottamatta. Samaan aikaan teistöjen verotusta niin, että siitä saataisiin
1437: kuin tuloa verotetaan kahdenkertaisesti ja tulevan ansiottoman arvonnousuveron pe-
1438: ankarasti, pääsee ansioton arvonnousu eli ruste.
1439: maakorko, joka on erittäin kiitollinen ja Paitsi veropoliittista merkitystä, on an-
1440: tuottava sekä verotuksen helposti kestävä siottoman arvonnousun verottamisella lisäksi
1441: vero-esine, miltei kokonaan verovapaaksi. ainakin yhtä tärkeä yhteiskunnallinen mer-
1442: Kun ansiottoman arvonnousun verottami- kitys. Se estää tontti- ja yleensä kiinteistö-
1443: nen varsinaisissa maalaiskunnissa on hi- keinottelua, hillitsee asuntopulaa, edistää
1444: taasti ja vaikeasti toteutettava uudistus, omaisuuden tehokasta käyttämistä sekä asu-
1445: olisi syytä jo heti ryhtyä toimenpiteisiin sen tustoimintaa. Se on siis sekä tuottava että
1446: aikaansaamiseksi. Kaupungeissa ja taajaan hyödyllinen toimenpide.
1447: asutuissa keskuksissa, joissa kiinteistöjen Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
1448: hinnat ovat vakiintuneemmat ja helposti to- ehdottaa,
1449: dettavat, voitaisiin tämä verotusmuoto ver-
1450: rattain pian ottaa käytäntöön. Varsinai- että Edusk1mta kehoittaisi halli-
1451: sella maalaisseudulla sen sijaan täytyy tusta valmistuttamaan ja Eduskun-
1452: panna toimeen yleinen maan arviointi, en- nalle mahdollisimman pian jättämään
1453: nenkuin arvonnousuja voidaan todeta ja esityksen ansioUoman arvonnousuve-
1454: siis myös verottaa. Uuden kunnallisverojär- ron aikaansaamiseksi kaupungeissa ja
1455: jestelmän vakaantuminen kuitenkin antaa taajaan asutuissa keskuksissa sekä
1456: hyvän pohjan yleiselle arvioinnille, kun esityksen niiksi toimenpiteiksi, jotka
1457: vaan sitä ryhdytään siinä mielessä järjestä- tämän verotuksen toteuttamiseen
1458: mään. Koska valtion tulo- ja omaisuusvero- koko maassa katsotaan tarpeellisiksi.
1459: kin, mikäli se maatalouskiinteistöjä koskee,
1460:
1461: Helsingissä, helmikuun 18 päivänä 1925.
1462:
1463:
1464: Johan Helo. Rieti Itkonen.
1465: 29
1466:
1467: ll,5, - Pet. försl. n:o 25.
1468:
1469:
1470:
1471:
1472: Jern m. fl.: Ang. avlåtande av proposition tiU ändring
1473: av 3 § i lagen av den 19 december 1921 angående
1474: Stämpelskatt.
1475:
1476:
1477: Till Riksdagen.
1478:
1479: En:liJgt la:gen: iW den 19 december 19121 ut:om gåvobrev och 1test;ament~, på fast
1480: angårenide st:ä,mpeLs:ka:tit skaU vid wnsök- eg.en:dom, Slådan: ruvhwn:d1ing beläggas
1481: n~n:g om ,lag:f,a,r:t. å kö.peibrev, bytesbrev med ·stäimpe1slmtt. ti:H fö:l)j:amde be,1opp:
1482: eller an:nwn: övedMel:sea!vhandlin:g, föT- Då egen:domen:s :värde är
1483:
1484: hö·gs:t 26,,000: -mk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1': '50 för hundra
1485: s:törre än: ~5,000: - ,, men icke över ·50,000:- 2:'- ,, ,,
1486: ,,, 50,000:- ,., , ,,, 100.,000:- (2~~01 ,:,
1487: ,,,, 100.,000:- 200,000: ~ 3::~ ,,
1488: "
1489: " '~
1490: "' " "
1491: ,, 1200J000:- ,, 350,000:- 3:50
1492: " " " " " "
1493: ,,, 3!50,1000: - ,m 500,000:- r4:25
1494: "' " "
1495: '50Q,OOO:- " " ••••• ,. •••• s •• ~ ~ ~ ••••• " •• '5::)-
1496: "
1497: ~.,
1498: ~'
1499: "
1500:
1501:
1502: I bet:ra:ktanlde a:v de omstäJ111digheter, gar a'tlt ~anska:f'f,a, j,o,rdbruks!fa:s!t.igheter åt
1503: swn i ;:re,geln: ·fö·refin,n:es,, när ova:nnä·mn:da j,o.rdhuin,grande.
1504: skatt: :siklaH ,e.rläigga:s, är den:s•ammw syn- Den rovanrberörda hög1a: beska,ttndmgen
1505: nerJ~g.e!Th hög. ·V,a:lll1i,gen lköjpes· en: :faSiti:g- har ävren givLt upphov 'tiU et:t lkring-
1506: het, ]synnmhet: en jordibruks:fa:s,tighet, för gåen:de av 1ag] betälnkligt 1hög 1grad. Det
1507: at1t köparen: därav ska:H rfå si:n1 utllmmst. ä:r n:umer·a: syrnnedi:gen1 van·lti!g~t, arf:,t, rdå
1508: Det är ofta:st för köparen 'förenat med eti' iköpe.brrev uppgöres,, deUJ ver,kliga
1509: stOTw :srväl'igh'eter a:tit an:sk:a;Jifa det nödiga köpesu:mma'n icke .a,nges' i köpe1brevet
1510: kap1t·a:Lelt1, då dä1rt1i:H för köpa.re av jord- utan en myrclmt rm:indre :summa,. Likaså
1511: bruk,Sifas:tighe•t :ti:Ukommer anskruffan:de inhäJff.arr of,t;lli, då köp .av jordbr.uks-
1512: av nödi~ga, :i!J1iVEm:tari<er. I :d~t ögon:bl<iek, fas1t1ghe.ter :llör.räit'ta:s,. a::t1t,. i !&tlrid merd la-
1513: då :lla:sti:ghert:siköpa:ren sålu:nda, är i det ge,n:s rtydlilga: :sltla:dgande, ibyggn:aderna
1514: störs:t1a okcmomiska, be.tryck, lägger S!ta- ~cke ing;å :iJ ikö.p:et, ut:a!Th gör·es: lbet:räiffande
1515: tlen på honom ,en: tung ska1M,. snm väsen:t- dem särsikHt ·avtal ·och uptprä:t:t.a& skilt
1516: ligen: lf,ÖI'SrVå,rar ha!llS srt:a:rtmödlig,he:t:er. köpelbrev, vilke:t. köp:ehrev :dlå icke före,tes
1517: Det1t.a: kan, ·lm:appwst: a.n:ses riikti1gt un:cLer för domstolen vid ansökan om lagfa!rt på
1518: en lt:i<d, då .s·ta1ten gör stora ansträngnin- fas:ti,gheten.
1519: 30 II,5, - ~luutoksia leimave,rolakiin.
1520:
1521: En jäm,före,ls'e rmed mo,ts1vrura:nde ska,tt bruiksifa,stigheiter M jiOrdbehövande borde
1522: ~ rSvm.ige visa;r även, a1t1t ,en minrskni'IJJg alltså p:rogressionen' vidta.g,a, vid ett
1523: vm~ väl motiverad. I Sverige tillämpas hö:g;re b~lopp, äim vad n;u är 1föresikri1vet.
1524: först och rf:rrumst iiCke den progres~s.iva, ibe- Med an,ledning. arv V·ad ova1n arnförts,
1525: skalttnin,gsprilnc~pen:,, n1ta1Th slka:ll dä1r vid få u'Il!dedecknade :vörd1s,amt föreslå,
1526: ans,ökanl om 'lag<fa['lt, med köp~brev å fas1t
1527: egemdom iköpebre:vert he,lä,ggas med stäm- aU R~ksdagen måtte uppmana
1528: peLslmitlt <efter i kr:on1a1 fö,r va<rje: 'ful'la regeringen inkomma med propo-
1529: :!JOO kron:or .av e1gendomenrs vä1rde,. ·a<lJ}tså si,tion tfill sådan ändring av § 3 i
1530: blott 1 % ll!V ,e,gendomens värde'. lagen av den 19 december 1921 an-
1531: Det1 kau iifrå,gasä1tttras' om den1 p·rogre:s.., gående stämpelskatt,
1532: siva beskaltrt,n,ing)Spr:itlliCirp.en' Ii' v.hiti lat11d 1) att den stämpelskatt, som
1533: i diettt:a; :faill är be1rältrttigad. Sikall ,dennfr skall erläggas vid ansökan om lag-
1534: beskw.tltnriJn,gslgrund d!ock bilbehåJ:lats borde fart å köpebrev, bytesbrev eUer
1535: enligt undel1t18ckn,arders, UP!P'fa't<tn,inrg pro.., annan överlåtelseavhandling, måtte
1536: gressi~On1en' 'vidt,aga försrt1 v~d et1t1 hö,gre väsentligen förminskas, och
1537: belopp t. ex. 100,000 mk. I betraktande av 2) atrt det belopp från vilket pro-
1538: a v de hö,ga: pris, på ,f,ars,t:i.ghe,te•r,. som Jör grressionen skaU vwtaga måtte
1539: nrärrvrurande !rrud:a, och s:ä:rsk~J:t för a,f>t un- faststä~las tiU 100,000 mk.
1540: derläJtrtai arnsilm!fifandrert1 av mindre jord-
1541:
1542:
1543:
1544:
1545: Levi Jern.. Karrl Fr. Lauren.
1546: K. V. Åkerblom. M. E. Kulenius.
1547: Johannes Klockars. Anders Forsberg.
1548: Frans Kärki.
1549: 31
1550:
1551: 11,5.- Anoon. ehd. n:o 25. Suomennos.
1552:
1553:
1554:
1555:
1556: Jern, y. m.: Esityksen antamisesta 19 p:nä joulukuuta
1557: 1921 annetun leimaverolain 3 § :n muuttamisesta.
1558:
1559:
1560: E d u s k u n n a ll e.
1561:
1562: Joulukuun 19 p :nä 1921 ann6tun leima- teästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta
1563: verolain mukaan on kauppakirjaan, vaihto- haetaan, pantava leimamerkkejä seuraavain
1564: kirjaan taikka muuhun luovutuskirjaan, määrien arvosta :
1565: paitsi lahjakirjaan ja testamenttiin, kiin- Omaisuuden ollessa
1566:
1567: enintään 25,000:- mk ••• 0 1:50 sadalta
1568: 0 •••••• 0. 0 •• 0 0 0 ••
1569:
1570:
1571:
1572:
1573: suurempi kuin 25,000:- mutta ei yli 50,000:- 2:-
1574: " "
1575: 50,000:-- 100,000:- 2:50
1576: " " 100,000:- ", " " " 200,000:- 3:- "
1577: " " 200,000:-- " " " 350,000:- 3:50 "
1578: " "
1579: 350,000:-
1580: " " " " 500,000:- 4:25
1581: "
1582: " "
1583: 500,000:-
1584: " " " " 5:-
1585: "
1586: "
1587: •••••••••••• 0 •••••• ••
1588:
1589:
1590:
1591: " " "
1592: Niiden asianhaarain takia, jotka säännöl- että kauppakirjaa tehtäessä todellista kaup-
1593: lisesti ovat olemassa sinä ajankohtana, jol- pahintaa ei panna näkyviin, vaan ilmoite-
1594: loin mainittu vero on suoritettava, on se erit- taan paljon pienempi summa. Samoin ta-
1595: täin korkea. Tavallisesti ostaja ostaa kiin- pahtuu maanviljelyskiinteistökauppoja teh-
1596: teistön, varsinkin maanviljelyskiinteistön, täessä usein, että vastoin lain selviä sään-
1597: saadakseen siitä elatuksensa. Useimmiten nöksiä rakennukset eivät sisälly kauppaan,
1598: on hänen hyvin vaikea hankkia tarvittava vaan niistä tehdään erityinen välipuhe ja
1599: pääoma ; maanviljelyskiinteistö~ ostajan on laaditaan eri kauppakirja, jota sitten ei esi-
1600: vielä lisäksi hankittava tarpeellinen irtai- tetäkään oikeusistuimelle lainhuudatusta
1601: misto. Mutta sillä hetkellä, jolloin kiinteis- kiinteistölle haettaessa.
1602: tönostaja täten on kaikkein suurimmassa Myöskin vertaus Ruotsin vastaavaan ve-
1603: taloudellisessa ahdingossa, panee valtio hä- roon osoittaa, että vähennykseen olisi täysi
1604: nen niskoilleen raskaan veron, joka olennai- aihe. Ruotsissa ei ensinkään sovelleta
1605: sesti vaikeuttaa hänen alkuunpääsymahdol- asteittaii~ ylenevää, progressiivista verotus-
1606: lisuuksiaan. Tätä tuskin saattaa katsoa oi- periaatetta, vaan on siellä kiinteästä omai-
1607: keaksi aikana, jolloin valtio voimallisesti suudesta tehdyllä kauppakirjalla lainhuu-
1608: yrittää hankkia maanviljelyskiinteistöjä datusta haettaessa kauppakirjaan pantava
1609: maannälkäisille. leimamerkkejä 1 kruunu kultakin täydeltä
1610: Kosketeltu korkea verotus on myös aiheut- sadalta kruunulta omaisuuden arvosta, siis
1611: tanut lainkiertämistä arveluttavan suuressa vain 1 % omaisuuden arvosta.
1612: määrässä. On nykyään erittäin tavallista, Saattaa panna kysymyksen alaiseksi, tokko
1613: 32 II,5. - ll-luutoksia leimaverola:kiin.
1614:
1615: progressuvmen verotusperiaate on maas- että Eduskunta kehoittaisi Halli-
1616: saJillme tässä tapauksessa oikeutettu. Jos tusta antamaan esityksen sellaiseksi
1617: kuitenkin tämä verotusperuste säilytetään, muutokseksi 19 päivänä joulukuuta
1618: pitäisi allekirjoittaneiden käsityksen mu- 1921 annetun leimaverolain 3 § :ään,
1619: kaan sitä ruveta soveltamaan vasta kor- 1} että sitä leimaveroa, joka on suo-
1620: keamman määrän, esim. 100,000 markan ritettava haettaessa lainhuudatusta
1621: kohdalta. Kiinteistöjen nykyisiin korkeihin kauppakirjalle, vaihtokirialle taikka
1622: hintoihin nähden ja varsinkin pienien muulle luovutuskirjalle, oleellisesti
1623: maanviljelyskiinteistöjen hankkimisen hel- alennettaisiin, ja
1624: pottamiseksi maantarvitsijoille pitäisi siis 2) että se summa, josta alkaen yle-
1625: progressiivisen asteikon alkaa suuremmasta nevää asteikkoa ruvetaan sovelta-
1626: määrästä kuin nyt on määrätty. maan, määrättäisiin 100,000 mar-
1627: Ylläesitetyn johdosta saavat allekirjoitta- kaksi.
1628: neet kunnioittaen ehdottaa,
1629:
1630: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1925.
1631:
1632:
1633: Levi Jern. Kiarl Fr. Lauren.
1634: K. V. Åkerblom. M. E. Kulenius.
1635: Johannes :Kilookars. Anders Forsberg.
1636: Frans Kärki.
1637:
1638:
1639:
1640:
1641: •
1642: 33
1643:
1644: ll,6. ~ P.et. försl. n:o 26.
1645:
1646:
1647:
1648:
1649: Jern m. fi.: .Ang. åtgärder för sammanslående av statens
1650: inkomst- och förmögenhetsbeskattning och den kmn-
1651: munala beskattningen.
1652:
1653:
1654: Till Riklsda g1en.
1655:
1656: Under de sena~Ste årem.. ha·r anst.räng- n.u lättare kunna genomföraJs, ,Siedau, ge-
1657: ni:nga;r gjor1ts att förenJda administra<ti:o- nom lagen av den 5 december 1924, arrea,l-
1658: nen och öka arbetsintensiteten p.å ailla beskattnin.g,spr,incipen skaH tilläJmpa.s vid
1659: .områden. Olika ämbetsverk iha 18a<llllman- .uppskattning:en av lant:brukisfastighets
1660: slagits, tjänster indra1git,s och a.rbetlsda- ink'Olllster jämväl vid .statens inkoms<t~
1661: gen vid ä.mJbetsve:rke:n har för1ängt:s·, ant och förmrögenhe'tsbeskattning.
1662: i spar.samhet:ssyfte. Med .stöd a:v vad ovan framihålli<t<s få
1663: En åt.gärd i ova,n antydd riktning underte,cknade vö·rdsamt föreslå,
1664: vore änn.u av behovet påkallad. Det kan
1665: väl icke anses såsom god administ.rati·on att Riksdagen ville uwmana re-
1666: el1er godl hu.shållning a,tt varje skattiskyl- geringen inkom·rna med propasitio'rt
1667: dig silmU två gångel'l på olika blankeMer till sådan förändring av lagen .av
1668: och t:Lll ski1da myndigheter deklar:re,ra 5 december 1924 om inko.mst- och
1669: sina diruk:omst.er. Ej heNm' är 1de,t, V:ä1l 'lliÖ<d- förmögenhetsskaU, och förordnin-
1670: vändigt elle.r rikt.igt att. tvenne nämn- gen av den 15 januari 1898 ~d den
1671: der samtidi.gt skall ar beta med samma. ändrade lydelse de.nsammrt. harr ern-
1672: sak, att fast•ställa de skattsky1di<ga1s< i ligt lagen av den 21 decem:ber 1923
1673: kom!m.unen inkomster. Det nruvarande, angående kommunalbeskattning,
1674: systemet är både dyrbart. och föra.rgel,se- S(Jffnt slutligen lagen av den 9 a:prril
1675: väicka,nde för de ska.ttskyldiga. Ent sådan, 1919 angående skyldighet att av-
1676: förändring bö1~ därf.ör snarligen åstad- giva inkomstdeklaration för kom-
1677: kommas i den kom:nmnaJa be.ska ttnings- .m.unalbeskattning sålunda:
1678: lagen ·och i lagen om inkomst- och förmö- 1) att de skattskyld.iga berätti-
1679: genhetsskatt, att de s:kattskyldiga. berät- gas att På en blankett dekl'O.rrerp,
1680: tiga:s att på en blankett deklarera sina sina inkomster till både staten och
1681: inkomst,er både för statens och den komr komAnunen, och
1682: munala beskaUningen. Likaså bfu en 2) att statens inkomst- och för-
1683: sådan ändring åstadkomJmas .a tt endast mögenhetsbeskattning och den
1684: en taxeringsnämnd verkBtäUer boska·t<t- kmnm.unala beskattningr;n sam:-
1685: ningen. manslås så att endast en taxerimgs-
1686: En ändring i f.örberörda aw~eende torde .
1687: nämnd verkställer beskattnirngen.
1688:
1689: HeLsingfDrls, den 11 februari W25.
1690:
1691: Levi Jern. Sulo Salo.
1692: Johannes Klockars. M. E. Kulenius.
1693: Otto Jaeobsson. K. V. ÅkerbJrom.
1694: And. Forsberg. Josef Mangs.
1695: F~alliS Kä.Tiki. 5
1696: 34
1697:
1698: Il,6,- Anom. ehd. n:o 2G. Suomennos.
1699:
1700:
1701:
1702:
1703: Jern, y. m.: Valtion :tulo- ja omaisuusverotuksen ja
1704: kunnallisen verotuksen yhdistämisestä.
1705:
1706:
1707: E d u s k u n n a ll e.
1708:
1709: Viime vuosina on ryhdytty yksinkertais- netulla lailla pinta-alaverotusperiaatetta on
1710: tuttamaan hallintoa ja lisäämään työtehoa sovellettava arvioitaessa maanviljelyskiin-
1711: kaikilla aloilla. Virastoja on yhdistetty toi- teistöjen tuloja myös valtion tulo- ja omai-
1712: siinsa, virkoja lakkautettu ja virastojen työ- suusverotusta varten.
1713: päivää on pidennetty, kaikki säästäväi- Edellä sanotun nojalla saavat allekirjoit-
1714: syystarkoi tuksessa. taneet kunnioittavasti ehdottaa,
1715: Eräs tähän suuntaan menevä toimenpide
1716: olisi vielä tarpeen vaatima. Ei voitanee kat- että Eduskunta tahtoisi kehoittaa
1717: soa hyväksi hallinnoksi tai hyväksi talou- hallitusta antamaan esityksen mwu-
1718: denpidoksi sitä, että jokaisen verovelvolli- tokseksi tulo- ja omaisuusverosta 5
1719: sen on pakko kaksi kertaa eri lomakkeille päivänä joulukuuta 1924 annettuun
1720: ja eri viranomaisille tehdä ilmoitus tulois- lakiin ja 15 päivänä tammikuuta
1721: taan. Ei liioin liene tarpeen tai oikein, että 1898 j1llkaistuun aset1lkseen, niin
1722: kahden lautakunnan täytyy yhtä aikaa m1tutett1tna kuin se on kunnallisvero-
1723: tehdä työtä samassa asiassa : vahvistaa vero- t1lksesta 21 päivänä joulukuuta 1923
1724: velvollisten tulojen määrä. Nykyinen jär- annetussa laissa, sekä vihdoin tulojen
1725: jestelmä on sekä kallis että herättää harmia ilmoittamisvelvollistt1ldesta kunnal-
1726: verovelvollisissa. Piammiten olisi senvuoksi lisverotusta va1·ten 9 päivänä huhti-
1727: saatava kunnallisrverolakiin ja tulo- ja kuuta 1919 annettuun lakiin, siten,
1728: omaisuusverolakiin sellainen muutos, että 1} että verovelvolliset oikeutetaan
1729: verovelvolliset oikeutetaan samalla lomak- samalla lomakkeella ilmoittamaan tu-
1730: keella ilmoittamaan tulonsa sekä valtion että lonsa sekä valtion- että kunnallisve-
1731: kunnallista verotusta varten. Niin ikään on rotusta varten, ja
1732: saatava aikaan sellainen muutos, että 2) että valtion tulo- ja omaisuus-
1733: ainoastaan yksi taksoituslautakunta toimit- verotus ja kunnallinen ve1·otus yh-
1734: taa verotuksen. distetään sillä tavoin, että ainoastaan
1735: Muutos puheenaolevassa suhteessa lienee yksi taksoituslautakunta toimittaa
1736: nyt entistä helpommin toimeenpantavissa, verotuksen.
1737: senjälkeen kuin joulukuun 5 p :nä 1924 an-
1738:
1739: Helsingissä, helmikuun 11 p :nä 1925.
1740:
1741: Levi Jern. And. Forsberg. K. V. Åkerblom.
1742: Johannes Klockars. Sulo Salo. Josef Mangs.
1743: Otto J acobsson. M. E. Kulenius. Frans Kärki.
1744: 35
1745:
1746: 11,7. - Pet. försJ. n:o 27.
1747:
1748:
1749:
1750:
1751: Mangs m. fl.: .A.ngående rättande av rådande rmissför-
1752: hållande att en stor del ränteinkomster undandrages
1753: taxering.
1754:
1755:
1756:
1757:
1758: Unider d~rn tirl nu gä!llanide> stadga-nden t1ota1l miJJ:jkmer ;mark,, varav endasrt en
1759: f ör k>OiniDunwlbes~a,t:tnin:g i praiktiken brålkde1~ ,runmäles f.ör 'beskatrtmil!rug. :vHke,t
1760: tiHä:JlliPats, hrur die:t visrut .sig wt<t :SY'f,te- sak'f,örhåL1alnde i' vfusenttiHg mån• ®Yllillia1r
1761: malet a:t:t: ås:t,adkomma en jäann fördel- den väJlisHuemde på i mån:g,a fa]11 sämm
1762: nm:g aJ'V den kommun~1a: sika:tltebörda!lll il loMrude:s bekostrurud\, äJr det 'lllPIPOOiba[l'lt, a;t;t
1763: förhållande tiiH d~e: sllmttskyMiges in- hä:r :föreligger en rbrilstfä!~Hgh!et. 1i: irug-
1764: koms:t!er, ick,e :vunn,iit:s. Pra!kt!iikerru har ut- s:ti::IJt,nmgoo, •OOID IDOO det S'llaJI':aSite bör
1765: visat,, :a:t:t u:nder de<t inkomst' :lirån: fast.ig- a:v<hj ä]jpa1s.
1766: he:t, lön:e:iuk~ms:t ·och :an:clr:ru liknau:de in- För a;t:t få ändrim1g i det!tru mis:SiförhJå:l-
1767: kom:stt,er bl:i!va be:sikwt:t<ade ·tii.ili1 det yt- lwnd:e är det: >aJV vd!kt, ,aJtlt hrunlkerruw tt. ex.
1768: te.rs<ta, dett:t,a, ·däremot :i:cke är fa:llett• med ålii@ges :sikyldi®hert rutt :föra: regis;t.er över
1769: rä;nte,~nkomSiter, e:näJr upjpgifiternru an- derponenternas· hemort oeh ti1lhand,a-
1770: gå:ende des:s>a icJk·e lkunua kon:tr.oUeras. hMla' rt:axerimgsnämmderna föl'teekntimg
1771: För de kommun:wl'a ,taxierri!ll:g81llämndern~a. över uppburnia, rä'lJ.ItebelQpp.
1772: förelfinn:es: nämli:gren1 med rm, gäUande la.- På: :grumd a:v voo: ovam, :l:lraJIDihlål<llits
1773: gar praktiskt taget ingen möjlighet att föreslå vi:,
1774: utöva någon som helst kontroll beträf-
1775: fande riiktigheten. arv upp,gilf:ternlal ÖV'er att Riksdagen måtte uppmana
1776: sitst!lllärrnnda sla:g a:v inkomster,. utan äir regeringen a~~ inkomma med för-
1777: härvidlag a1ltsammruns beroende av slag till sådana lagkompletterin-
1778: varje eiliSMM skatitp']iik!t:~gJS begll'epp om gar, som kunde rätta det rådande
1779: he·der och :samvete. Med ·kännetdom om missförhållandet, att en stor del
1780: a,t1t .i visM kommun1er :llinna:s bamkdep:os.i'- ränteinkomster undandrages taxe-
1781: tioner s·arm:matnlarg:t. uppgåe1nde t]ll flera 1·ing.
1782:
1783:
1784:
1785:
1786: Josef Mangs. K. V. ÅJk:erblom.
1787: And. Forsberg. Johannes Kloek:ars.
1788: Levi Jern. M. E. Kulenius.
1789: Otto Jaoobsson. M. V. Björk.
1790: 36
1791:
1792: ll,7.- Anom. ehd. n:o 27. Suom;ennos.
1793:
1794:
1795:
1796:
1797: Mangs, y. m.: Sen epälo:ohdwn km·jaamisesta, ettii SUJI.tri
1798: oSa korkofJulowta jää verott;ama!Ua.
1799:
1800:
1801: Ed u: s k u n n a H e.
1802:
1803: Se.n adaru kuluessa, jona kunnalli&tak- '1DJM'kk,a;an, joista vain murto-os•a, joutuu
1804: soituk&eS·ta voim~aolevia säänooksiä v,erotetta.vaksi, mikä asiaintila olennai-
1805: on käytänn!ÖS!S:ä sovellettu. on osoitt:autu- sesH suosii hyvässä taloudeiJ.tilsessa. a•se-
1806: nru!t,. ett,e1i >SiJtiä' päJämlääJrälä, jotka .t.al'lk'Oitt- m,ass~l ole.via mo~essa suhte.essa huo-
1807: ta.a kurmallisefll verokuormaru tasaist1a nompiosais·ten kustannuksella, niin: on ilr
1808: jakantu:mis,ta verovelvollisten tulojen meist,ä. että tässä on lainsäädännössä
1809: mukaisesti~. ole saavutettu. Käytäntö puutt.e~el1isuus, joka: on mitä pikimmin
1810: Olli nläy.t,t:ällliY'~.,. et~:ä; silliLOiin kuiJn lcrilnltei,s·tlö- korjattava.
1811: palkkru ja( muut seUaise.t tu1ot. ve.rotetaan Muutoksen aikaans,aami,s.eksi tähän
1812: mitä t~rkimmin, .ei niin ole k·orkotul~jen e~pä:kohta.an on tärkeää, että e:s~m. p,ankit
1813: ltaita, koska niis·ta annetut tiedot eivät Vlelvoitet~aan pitämään rekisterriä tal-
1814: ole tarkistettav:Ussa. Kunnallisilla tak- lettajain kotipa1hlmsta ja antama,an. tak-
1815: 'saiitus:l:a:ut,aikuminiHa ei nd:mtiltlt:äin ole ny- soituslautaiku;nnille l!Uettelo nostetuista
1816: kyiJs,ten laki,e,n nodaHa käytännölllilsesti kor kmnää:ri'stä.
1817: ka·tsoen 'lllilihdollisuutta milLään tarvoin Elde:Uä sanotuni p·e!rrUisit,eeilla ehdotamme,
1818: t.arkaiStruta viimek.simainitunlaisishl! tu-
1819: loista annettujen tietojen pruikkans,a!pitä- että Eduskunta kehoittaisi halli-
1820: vyyttä, vaan tässä suhtees,sa riippuu tusta tekemään ehdotuksen sellai-
1821: kaiik:ki tlyynnti ku~kin yksityi.Jseru vero- siksi laintäydennyksiksi, jotka
1822: velvollisen kunnia.n ja omantulliilon käsi- ·voisivat korjata sen nykyään val-
1823: ·tyksestä. Kun t1e!tää, että eräissä kun- litsevarn epäkohda:n, että S'UI'Uri oEJa
1824: niss8i pankki'taliletuste.n määrä nousee• korkotuloista jää verottamatfa.
1825: yhteensä m:one,en kymmem.1een miljoonaan
1826:
1827: Helsingissä, helmiik:u un 17 päivänä 1925.
1828:
1829:
1830: Josef M:anigs. Otto Jacobssoo.
1831: And. Forsberg. K. V. Åkerblom.
1832: Levi Jern. M. E. Kulenius.
1833: M. V. Björk.
1834: B.
1835: Määrärahojen myöntämistä taloudellisiin, sosialisiin, sivistys-
1836: y. m. tarkoituksiin koskevia anomusehdotuksia.
1837: •
1838: 39
1839:
1840: IT,s. - Auom. ehd. n:o 30.
1841:
1842:
1843:
1844:
1845: Vehkaoja y. m.: Määrärahan rnyöntäntisestä kuoletus-
1846: lainoiksi maalaiskunnille kunnallisten sähkövoima-
1847: laitosten rakentamista ja tukernista varten.
1848:
1849:
1850: E du s k u Ul :n a:1lle.
1851:
1852: To1stakymmen1tä vuotta sitten maas- kin ovrut melkein poiiklkeukset<tta. va.i-
1853: sa.mme a:lkanru t adanmuka.is•em[li maa- keasSta: taloude.l:lisess•w rusemassa,. Riin
1854: S(-udun s•äJhköli,s•t,äJminen on edJist.yny.t olisi: mielesrtwmme v:arsirn pa,iikaUaaill,
1855: varsiDJ rip:eirru a•skei,iJn käsittrue.n s·äJhköis- ettäJ valtio h.elpot.ta.isi! kun1tiw pe·rus·tet-
1856: t.etrty ailu:e jo yH' neldrunnen1 osan maan tujeru ja •perus,tett,ruv:i.en ,g,äJhkö:voi:mwlai-
1857: ku:nnista. J.oskin' vaila·istuks.en •tarve• on toks,iJen ra:kenta.mises.sa j,a P•Y'S·t.yssräpi-
1858: antamu:t sysäyiksen ,säJhköist:YIS!PYTkimyk- tämi.sessä.
1859: sille, on säiblköis•tyksen [aajan ja: nopean iMi!e1esrtäJmme Ollisi atS•i:a siUa autettu,
1860: lev:entemis•en 'pä:Meki:jänä• kuitenkin pi- j.os ·eduskunta: myön:t:äiJs,i vuosiHain val-
1861: dettäivä ma.aseuduilla y.l.eensläl v.a!llitse- tiJOOlJelliVOIS!too ikläJyil:eitltävilikstiJ e,deUiä mai-
1862: v:aial t:yövo1ma1n pu.U'tett,a.. SHiä pai•t•si n,y- nacttuuni tarkotj,t:uks,eenl 8~000,000 mrurk-
1863: kyaikana, j:oUoilnka kans.a,lailsten veron- kala, Täs1tä: ra:hamääJrä:s.t.ä: v;oita.i:si!itn va.l-
1864: maksukyky va,ltion ja, kunn•a:llisen elä- ti!Oneuvos:ton harkinnan• mukwan myön-
1865: :mrun t.arpei,tten •t.yydyt.täiiDi•seksi on jän- tä'ä: llmnnille pitikäJa,ikaisia: ihuokeakor-
1866: niitett,y ääJrimmiHeen, p.akoit•taa meidän- koiJsi,ru ikuo1etulsla>i!noja väii:J.Ii!n:tään, 60 ja
1867: kin, ma.at1aloutemme .hadoit:tajia, pyriki- ell!i:ll!tåä'IlJ 80 IJ'l'Oisen,t;tial t101de:Hisrten kus-
1868: määni kaikiillli tav;oin' pi:em:~mp:i!in, •tiuotian- ta'nnus,ten kokonaismäärä:s:t.ä,. Lain·an
1869: t<Yku~t.annuksid.n. Kun ·elä:vän työvoima;n muodossa ann1e:t.tu a;pu oli!s:iJ vaJMonkin
1870: puut.e voidaan suu1relta os:altw rnylkyisin kannalta er~t,tä:~n ·tarkoitu'ksemukainen.
1871: korvata; edU'1lisest.i ko,nevoimailLa ja, tä.l- :Vakuut.ettuin,a. sii>tä',. •e,t:täi t.älillän. toi-
1872: löin ensi •sijas1s.a säihlkövoimalla,. niin menpi!teen! kautta v;oitai!siin telhokkaasti
1873: ymmä:r•t.a,ä,, miten suures·tli ·edistävä! vai- aut·ta.a taloudieH:Usen hyvinvco·i,nninf ko-
1874: kutus :sä1hkövoilman1 s·aan•n111a ·on maa- hottamista: maa,1ais,väiestön, keskuu:desrsa,
1875: t.wlouden 'talouselälmän kohottamise•en. r:ohkenemme kunrn,ioit:taen e:hdot:t:aa:,
1876: Sen1t:ähden ,s,i:tä: olis.i edeH:e>en kehi,tet-
1877: tfJVä<.. MuMa: tämä kaHii!n,a aikana:, jol- e~tä Eduskunta vuoden 1926 me-
1878: loin v:arsi,nkin maaseudiUi:Lla• •ele.tää:ni ver- noarvioon ottaisi 8,000,000 mm·-
1879: r.wt\t:a:im ~ihlta:iJSIS,a oloi!s'sa, iku'111 ei y:leen•sä: kan suuruisen määrärahan valtio-
1880: ole päJä:omia, joi!ta V1oi!ta:isi!in s·ruhkövoi- neuvoston käytebtäväksi huokec-
1881: mallartoks.~in sijoiHaa,. ja !kun kunln~·t- korkoisina kuoletuslainoina maa-
1882: 40 II,s. - KuDJJiaiDiset sä:hkölaitolkset.
1883:
1884: laiskunnille jo rakenne()tujen pystyssäpitämmeksi ja uusien ra-
1885: kunnallmten sä'hkövoimalaitoksien kentammeksi.
1886:
1887:
1888:
1889:
1890: Heikki Wehkaoja. Viljami Kalliokoski.
1891: Janne Koivuranta. Jooseppi Kauranen.
1892: Elias Tukia. E. A. Tuomivaara.
1893: A. A. Neitiniemi. E. Lauta1a.
1894: Matti Pitkänen. Sulo Salo.
1895: Pekka Kopsa. Pekka Meriläinen.
1896: Antti Kukkonen. Juho Niukkanen.
1897: J. A. Ihamuotila. Mikko J askari.
1898: Osk. Ansh. iSjöstedt-J ussila. Herman Pojanluoma.
1899: Eino E. Heikura. Aaro J askari.
1900: E. A. Turja. J aio Lahdensuo.
1901: M. Makkonen. Frans Kärki.
1902: Antti Junes. Kaarlo Hänninen.
1903: Pekka Saarelainen. Anton Vertanen.
1904: Mikko Piitulainen. Juho Kinnunen.
1905: Kaa:rlo Hu:rme.
1906: 41
1907:
1908: ll,9.- Anom. ehd. n:o 31.
1909:
1910:
1911:
1912:
1913: Hänninen, y. m.: Määrämhan myöntämisestä eräitten
1914: puhelinlinjain rakentamista varten maan pohjois-
1915: osiin.
1916:
1917:
1918:
1919:
1920: Vuoden 1.9214 talousvaliokunta mietin- kärunlaista.,puhelinyhtey.ttä. Oululli---<Kuu-
1921: nössään n:o 7, j·oka 'koskee hallituksm1 sa:mon v,äiJ:iJHä on yksityis·en y htiön1 omis-
1922: esitystä: ·rada·seu tuoloj,en pa.rant,amisest.a, tama huono !PuheH!Illin.ja, jota· myöten
1923: ehdot:taU~, että uus 1a puheli!Il•ri.njoja raja-
1924: 1
1925: vaikeasti kuulee. Nyt on pä,ä:t:e:t.t.y OU'lun
1926: seuduliHe vail\tliiOIU p;wo•1eslta Tiafken.nettai~ --Pudasjärven vä.litl1e ra,ken:taa va.ltion
1927: s~in, ja ylks1tyiset. 1tärikB,immä t lindat puolesta vaskijoMo., mut•ta rs:amaiHa· olisi
1928: otetta~siin vailtion: haltuun. Kaik- se ulotettava Kuusamoon s.aakka,,, Rova-
1929: kein puut,teellisimmat tiedonantolaitok- niemen___)Kemijärven Hnda olisi myös
1930: set ova:t .maamme poh!j,oi'sJos,a•ssta,. jos·sa vahtvi:sterttava 'kaukopuh:eluj:a v:art:en. Tä-
1931: maan puolusrtuksenkin kannalta• ka~ t:en ehdot>amme,
1932: soen tarvittaiSiiin useita, puhelinlinjoja
1933: vamsinkin keskuksis1t:a raf.i<oi'lle. SeUa~s,ia, että vuoden 1926 tulo- ja meno-
1934: paikkakunniHe ja, puolustuslai,t:okselle arvioon varattaisiin riittävä mää-
1935: tärkeit·ä puhelinlinj.oj,a ol~ivat Oulu- räraha edellä mainittujen puhelin-
1936: K UU!samo, Rovaniemi-YH-/Tornio ja ~Ro linjain rakentamiJs~a varten, myös
1937: vaniemi-,PosiOI-Kuus,amo. Kahdel.la vii- kaukopuheluja silmällä p~täen.
1938: me ma,in.rtuH31 suunnaUa. ei ole vi,el·ii mi·n-
1939:
1940: Helsring1issä, helmikuun 18 p :nii 10015.
1941:
1942:
1943: Kaarlo Hänninen. Janne Koivuranta.
1944: A. A. N eitiniemi. U. Brander.
1945: Eva Somersalo.
1946: 42
1947:
1948: ll,1o. - Anom. ehd. n:o 32.
1949:
1950:
1951:
1952:
1953: Koivuranta, y. m.: Määrärahan myöntämisestä karhu-
1954: jen tuhotöiden aiheuttamien vahinkojen korvaamista
1955: varten.
1956:
1957:
1958: Ed u,skunnallle.
1959:
1960: Niiden monien vaikeukswn ja· Viastus- tcan paimenen käs,istä ta.ppoiva't eläiimiä.
1961: ten E·säksi, joita vacrsinlldnr koi!Hisen ja Tfuhäin vaikuttwa osa'ltaan itäradan su~ke
1962: Hwisen rajaseudun väihäJvacraisiHa asuk- minen~ Kun kev.ä:thanJd<erm aikana kar-
1963: kadl1~ •0011 'VOi1et:tava:na:a·nr,. on. rpetojen hunhiih:täijä: a,j,aa. p,e,toa radan lähistöllä
1964: heille aiheuttamat vahin1got .. Näanä etu- ja karhu _rpistäytyy radan yliJ, täytyy ta-
1965: pääis:siäJ kanhulj·en raja,s~udun syrjäåsim- ka.a~·ajo Jope1t:taa. silihen j:w näi]n ·oUen
1966: pien seutuj,en asukkaille ailheuHamat va- peto :t)ela:s:taa naihikanrs,a. Surlan' ma.a,n ai-
1967: hilugOit niäJy,trtätvä't' n,yikyvuosina; olev1an li- kana karihut• pa[ailevat åä!lleen ikiveliöis-
1968: swänt:ymfussä. Niinpfu esim.. Kuolajärven tä ja r.~:tjan takaa• asutuil!le s:euduine
1969: kunnan alueella: ovmt ·k,arhut kormen vir-· vaa!nimamt ra.jas,eu tua:suikkaidien' kot~eläi
1970: meksr] kulun.een vuodelli .a:ikian,a tuihon- miä. Myö,skin porojen ja. muiden' koti-
1971: nee~t, 44 veha:näät,, 5 hevos:t:a:, 34!5 1amma8.ta·, eläin:tm1 8UuriJ väheneminen Vienan Kar-
1972: 5 somnia ja. 1 hieh:on. Näit:ten, rtuhout.u- j.a:la8sa näy,ttääl osaltaan: vaikuttavan,
1973: nerM:en ·eläinrt.en ar·vo on a:rviJoitava; a:Una- että pedot ,s,i·e:1täJPäin tu:le:v.at Suomen
1974: kin 150,000 markaksi •eli 50,000 ma<r'ka.~sr puolelle ·tutlmjansa t.e,ke:mä,än. Lukui$1at
1975: vuodessta. Kuusamon kunnasrsa: ovat kar- me,tsäpa:lot Karja,lan ;puoleNa ovat sa-
1976: hut viime vuosima aiheu:ttaneet noiru moin olleet. tähän. myö.t,äevaiku:t:t.a:massa.
1977: 35,000 markan. va[llingon vuodessa. NrumäJ n. s. kulkuikaril:mt: ovatkin: kaik-
1978: Kun. karhujen. u!hriksi' joutuva.t useim- kein vaara:lHsb:n[>ia.. Tänä talvena :var-
1979: miten pienten metsä:torppien ainoat koti- sinkin~ kun lumi <pohjolassakin ituli myö-
1980: eläimet, aiheutuu siirtä nä,ille. asukkaille hääin,. nii:n• ettäi karhult a.settuiva,t tal•vi-
1981: arva,amattoman' suuri vahinko.. Mieles- levoHe jo su'lan• aikana,, ei. ni.:iitä: :voHu
1982: tämme olisi vaH.ion puoleLtia: kä:y:täJvä lie- kiertää. Näin ollen ei a~ka vana keväänä
1983: ventämään, nä:in .s.yn,t,yn~t:täJ lh.Mää,. sem- ole to·i:voa: saada ka:Tihuja IPYYidystetyksi
1984: minkin: kun rpuheen:aolevillw seuduHI:a on varsinkin kun lunta yhä; <m väihä.n. Siitä
1985: mwut,enikill' ISiaUgen Varkea toimeenrtulo. S'YYS'tä, tilanne en.si k~s·änä: näiY'ttä'ä; tule-
1986: On: huoma:t:tava,. että• karhut ovwt vii- Yan entises,tää,n pahemmaksi täiSsru suh-
1987: me VUOiS•illl'aJ tuntuvas•ti lisääin:t!Yneret ja teessa.
1988: twl!leei:: ra:wt·e1ev:ammiJ~s,i, ndlimkuin sa.no- V a:i:klm !&a:Ja.tt.aa:k:i.n :s.ynty:ä vad•keuiksia
1989: maleMiuutisistakin esim. viime kesänä si1inä, mi·t~n karhujen ,a,iheuttamat va-
1990: on saat,ettu haNa,ita, Niinrpäi Kuolaåär- hingot voitaisiin korvata, on puheena-
1991: vellä karhut erä:issä: tapauksissa suoras- oleva' .asia srik si! suudmerk'itykse1Jline!Il
1992: 1
1993: II,1o. - Koi,vruranta, y. m. 43
1994:
1995: asiaTIIOll1aisil1e, etrtä tä'ytyy ets.iäJ :iw löy- 250.000 markanJ suuruånen määräraha
1996: tää ne ~eåm.IOrtJ j:ru me:ne!tttcl~t:a;vwt, jotJm, vie- hallituksen käyt.ett.äväks:i· p~iheenaole
1997: vät toivottuun t;u[okseen, varrl'i:ngon pal- vrua'Il! tarkoiJtuks:een.
1998: kirtsem:iJseell!. Tä:hän tarkoi!tuksee:n oHsi Kai:kikeen edellä ilausut:tuun vHta:ten
1999: osoitettava) tar_peellineru ra:hamääräJ,. j,oka saamme kunn:ioi:t:ta:en ehdottaa,.
2000: annettaisiin haUitubmL 1ähempiffill maä-
2001: räysteni mukaani pUiheenaolevaan twrkoi- et.tä EdUSJkunta myöntäisi 250,000
2002: tnikseen käJYJtet<täväillisi markan suuruisen määrärahan
2003: liDdelläJ olemme jo v~ilt1tm11eet muuta- hall~tukselle harkintansa mwkaan
2004: missa kunnisiSa Siynt:y,neisiån vahinkoihin käytettäväksi karhujen tuhotöiden
2005: ja niiden :suuruuteen. Sen: perusteel·la kautta aiheutuneiden vahinkojen
2006: luulisimme, ·et:tä !tämän vuoden: ylimää- loorvaamiseen.
2007: räiise:en menoarvioom oli:si va•rwttava
2008:
2009:
2010:
2011:
2012: Janne Koivuranta. K. A. Lohi.
2013: Antti J unes. Kaarlo Hänninen.
2014: 44
2015:
2016: 11,11. - Anom. ehd. n :o 34.
2017:
2018:
2019:
2020:
2021: Tulenheimo, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Turun
2022: lääninsairaalan laajentamista varten.
2023:
2024:
2025: E duskunma·H e.
2026:
2027: Viita1ten 19124 valtio!Päiiviltlä tehtyyn että Eduskunta pääJttäisti; ensi
2028: anomusehdotuksee:n, N :o 158 sekä sen pe.- vuoden menosäämtöön ottaa vttst
2029: rus·teluriihi!IlJ ja rt:a~ousrv-rul:iokunm:atll s:en: joh- miljoonaa markkaa käytettäväksi
2030: dcst•a arutamaan :1ausurn.toon, sa:amm·e Turun lääninsairaalan laajennuk-
2031: kumlJroit:taen: ehdott:aa, seen.
2032:
2033: HeliSrin.gissä:, ihelmiikuun .17 p:nä ,1,925.
2034:
2035:
2036: Eino Tulenheimo. T. M. Kivimäki.
2037: Knut Molin. P. Saarinen.
2038: Bernhard Heikkilä. W. Annala.
2039: Wald. Bergroth. Aino Lehtokoski.
2040: 45
2041:
2042: ll,12. - Pet. försl. n:o 35.
2043:
2044:
2045:
2046:
2047: von Born och Österholm: Ang. beviljande av anslag för
2048: utvidgning och renovering av allmänna sjukhuset i
2049: Lovisa stad.
2050:
2051:
2052: Tåll Rik.:,.sdagen.
2053:
2054: Ut,i en tiill! RiJksdag1e·lll den 1!7 maj 11924 fal'lte:n där betydlig~t utve~klaUs, har
2055: intlrumTIJad.i, pei:Ji,N,on hemst,ällde~ unde:r- sjukhus:anläggning.e:ns utvidgan:de, och
2056: tecknade om beviiljande av ett: ansla,g, modernisera~nde vi:Sa't s.rg vara, l! allt
2057: stort 1: miiljonr finslka mark,, 1för ut,viJdg- högre gr.ad a v behovet påkaH.at. För
2058: nring toch renovering av aHmänna sjuk- n:ärv;arande ä!r till:stTömnin:g~en tiU sduk-
2059: hruset iJ Lovi:sa, ,s,tad. Petitionen mot~i huset så s~tor." a,U 'endas:t, :en bl'låkdHl av
2060: verrades piå fö.Lj,anrle sätt: de anmäJldU~lPa,t.ienlterna, kunna, där intra-
2061: ,,Sedan å,r 18,9()t htar i I;ovista ,st,ad fun- ga.s hurvud:saikiligen hlioit;t i brådlsika:nde
2062: nH.s et>t, ,a;v staten: underhiåHe:t aHmämt kirurgiska fw1l samt diå olycksihändelse
2063: sjwkhus,, inrym:t, uti en a,v .staden för ellHr mistsihandel,. - dessv,ärre~ rrutt ofta
2064: ändamåLet ti!H avgi,ftslfr.tM beg1a,gnande på orten förekommande, - ätr för han-
2065: nppr1Men, 1okail. 8jukiplats'erna dä'r hava den:. Någ~ra egen:t1liig~a rmediJcinsika: :fatll
2066: fråmi börj.an va,rH och älro äJv,en for,t.fa- är det på gruntd a,v d1en' :s,tämdi,ga pla,ts-
2067: nmde &4 tiU arutalet. Entlig,t. fastt,stäJl1da bri,s:t,en knappas:t en:s: ,f.ämikbart att i sjuk-
2068: föreskritft;er skola, uti inräJt:tningen mot- huset ntu heihandla,.
2069: twga's sjukat ftråm_, Lovi:s,a stadi och Pernå Und:er såtdan.a förhållanden: ,synes det
2070: häJrad i dess' :hellhet ävensom f:rån Pyf>tis icke ~oskä:ligt att, iPå:ka,Lla ,futgärd från
2071: och Kymmeno soc.knar ,samt Hogland sta,tens sida för ås,tard1ko:mma:nde av ·för-
2072: ocih Tyt;ä;,rg,aari utöar, ,et]l,er intaHes från bät,trade oC!h t~ids,en:liga förhMlandern
2073: 17 sätrskilda llmmmunrer., 8jukhuset, in- vid ifr:å;ga<varande, sdu~hu,s,. I :slådau,t, av-
2074: rett uti ~en ikasern från gamla, tilder,. är s,een,de bor,de aUtrså ,sjukhuset ,gen'om s:ta~
2075: yt:tm·st, prriJmiJtilvt,, opraktiJskt ochi 'OiiDO- ten;s försorg med idHtt för:s:ta. Teno!Veras
2076: därn,t. och !kanl på inte't sä:M. mot,s:va,ra: de oehi utvidgas, så a:tt Y'tterligare: 1'6 sjuk-
2077: fortd,ringar,, &o:m ,höra: s:tä!Uas på et;t, nu- p1atser dä:r kunde utvinnas, v~a:rjäJmte
2078: titda sjukhuiS. Där.tiH kommer.,, att. in- tiHika nödig för:hättring av sdukvårds-
2079: rä:ttn.iuge>n numera ä:r a11d~les otillrä,ck- pel~sonra:lens, f,ör närvarande synnerli>gen
2080: lig för at:t t>i11g01d:o:ste de,t a<lltjämt växau- otnlfT'eds:s:täll~de bostadsförrh'ållanden
2081: d,e behovet' a'V :sdulkv'årdi utiJ den1 vid- bnrde s:ke. Det he>la kun'de s~äkerli,gen
2082: sträJckta lantdsrbyg~d1,, som den ~rur avsedd utan a,llt:för storar sVIå!l'i,gheter ,genomfö-
2083: a t:t hettjä:na. 8ä:rsk,il:t, på sre:nare tiderr',, då ras sMunlda1. aH, de,n: nuvarandH,, huvud-
2084: tra:fike:ru :p'å ort~t:m tiHta.gi:t i oilllfa,ttning sakligen sräs10m :förråids,rum anlitade
2085: samt :de industriella före,t,agen och s,jö- övrH .,~ålningen av sdukhustby,ggnaden
2086: 46 11,12. -- Loviisan sairaala.
2087:
2088: skulle, event:ueHt genom nöd!ig pålbygg- fick i r:ilk!Sdagen, v'åg1a undertelck:nade
2089: nad, inredas• för :vat,ien:tm-;, s.amt1idigt, som dock ~än 18'n g;ång vä:ndi& s,ilg t.ill Riiks-
2090: den nuvarallide sjuikhus,avdehuin~gen: i etr- dagen med 'emi vörds1am anlh:åHan, att
2091: forderlig mån ren:over ai!Jes sam t ,dJen 'S. k. denna, för en v:i:dsträ:ctkt landsdel si
2092: kosthåJUs,byggnwdmlJ utiVidwades eHer till- llltomordel1Jt.Hgt vikti®a: .angeläg;e!!Jhet
2093: byggdes, så a:tt. p1a:ts dä:ri! jämvä1l ikund.e mrå:t:te 1ta'gas under lförnyad omprövning.
2094: beredas 'för persona:len. ~Att sdukihus- Numera ha~r också frågan int.rä:t1t, i ett
2095: by~g;gn,rudern, egen~tligenl tH:lihör Lovisa a11n,a,t läg~e, .sedan den a:v ekonomi-
2096: s t13,d. torde iclm ver'lm på s:aken~, d!å den- utsilmt:tet aillmärkta. bris,tellJJ på ga,ran-
2097: samma ä:r över.lMeru M ~taten td:H fri trer ·f,ör sjuklhuset1s bi•beihiällande j, sta-
2098: disposi:tioilll för framtiden, så länge den t,enSI disposi,tion fakti:s:kt bli:v:i:t undan-
2099: behöves för sjutkhusinrät.tningens räk- Töj,d. StadsfuHmätk•tige ~:i Lovis111 s.tad
2100: n'ing." ha,va nä!ml,igen medels beslut av den• 18
2101: Uti av:givet utlMan<die framhöH eko- juni 1924 överlå'tit ä:ga:nderrutlte-ru iill det
2102: noo:niut,skoMot hL a., a;tt, 1då :s:juklm.1set i&rlågavarande' sjuikh:us1ets by.ggnade,r och
2103: icke v:ar inr~~~t util ,en lokailJ,, fötr! va,rs bi- tomt åt ,stat.en, med viUkor dock att det
2104: behruHande ] s~tatens, dislpos!ittåon, säkra, ga- f'ör sjukhusets renoveri,n:g ä:sJmde anSJla-
2105: rwnlt,ie,r rr0ke prestera\t'si, dlet voiT."e betook- get om 1 milj:on mark 1heviljades samt
2106: ligtt att föresi}å, att i:f~åJga:varande gam- att den1 plan,erade utvidgningeru fakt1iski
2107: la byggnader skuHe is~tåndsätta,s, och u~ komme t1ll stånd. Vid sådant förhål-
2108: vidgas med sta,tens medel för st:ora kost- lande o0h 1då ju denna överlåtelse i
2109: nader,. incriJanl s:t,aden för sin: rde1l förhun- sjä<lva v;erke1t inne>brur en fbet,ydande upp-
2110: di:t sti,g at•t v:arakiiligt, öveTilMa: byggnaderr- oUring från ,stadens sida och en vär:de-
2111: na. åt .sta.ten,. vadöre oCih d:å ej, !heller fu]ll gåva åt sta ten, 1synes ,ju: staten1 knap-
2112: 1
2113:
2114:
2115:
2116: medici,naliStyrelsenl ,för 'si~n del fö,resla- p.as't v:ida1re hll!v;a, skä:l att1 unidan:dra~ga
2117: git något anslag för 19i25: :Wr i'frålgava- sig de :i: bredd därmed jå.mförelsevi s
2118: rande än:damål, utskotte:t icke helle>r al~ cbe:tydlig:a kostn>adierna för den föreslag-
2119: såge sig för delll'na gålll<g kunna: förorda n.a orundgängliga >renoveringen: av sjuk-
2120: :petitions&örslaget. hUiSie>t i fråga'.
2121: Då friåg.an sedermera i samhand med Upprepande vår:t .förs,}a,g f.I'Iån 1924 års
2122: behandlingec!ll av sta:ts1förs~lag1et ,för 1925 riks>dag, ~fä un<dertecknade a!1ltså vörd-
2123: var före i s:twtsutskot1tet, föreslog ultskot- salllllt för rilksda,gen före!silå,
2124: tet,, att petitiousfö,rsla,get med hä:nsyn
2125: tiH den avse~vä>rda st'egringen, av sjuk- att Riksdagen i budgeten för år
2126: vårdskostnaderna u:nder ·de senas.te åren 1926 måtte observera ett anslag om
2127: må:Ue förkast,as, vi'Llmt ä:ven blev Riks- en miljon finska mark för rutvidy-
2128: dagens be\Silut ning och renovering av allmänna
2129: Trots den' utgång rfrågan: a11tså se:nast sjukhwset i Lovisa stad.
2130:
2131: He~singfors, den 18 .fehruari 192'5.
2132:
2133:
2134:
2135:
2136: Ernst von Born. J olm Österholm.
2137: 47
2138:
2139: 11,12.- Anom. ehd. n:o 35. Sttamennos.
2140:
2141:
2142:
2143:
2144: von Born ja Österholm: Määrärahan myöntämisestä
2145: Loviisan yleisen sairaalan laajentamista ja uudista-
2146: mista varten.
2147:
2148:
2149: E d u s k: u lllll a. i J ·1 e.
2150:
2151: EduskunlllaHe toukokuun 17 päivänä lisuuden sekä merenkulun melkoisesti
2152: 19214 jätetyissä: anomusehdotuksessa esit- kehiJttyes:sä, OTIJ Slairaa•lan la~a,;jentamin'8n
2153: tivät .allekirjoiManeet 1 miljoonmn mar- ja uudenaikaistuttaminen osoittanut ole-
2154: kam suuruisen määräratb:an myönner1Jtä- van suuressa määrin ta·rpeen vrua:t:Uma.
2155: väksi Loviisan k~aupungin yleisen ·Sai- Nyiky.äälil on sawrast.ul,-~a: rsa:irraai1aa·TI! nJiiJn
2156: raalan laoa~entamista ja uudistamista suuri, e-ttä 1ainoa1staan murt~o-osa: ilmoit-
2157: varten. Anomusehdotusta perus.telimme tautuneista on voitu va,staanot<ta,ru, pää-
2158: seuraaJVa•s,ti: a•si:a<SISia Yain 1direeUits,~äi kkur·~is'i·a leiik-
2159: Vuodesta 1890 alkaern on Loviisan kaukrsia vrurten ta•i jos ormettomuusta.-
2160: kaupungissa. toiminut valtion yleinen paus tai pahoinpitely - joilta paikkakun-
2161: sair.a.ala, joka on 'sijoitettuna kaupungin nalla usearsti saHuu- on kyseessä. Var-
2162: tarkoitust•ru varten maksuUomws.ti luo- sina1isia sairaustapauksia ei jatkuvan
2163: vuUamaan huoneistoon. Sairassijoja on tila;nahtauden vuoksi voi edes ajatella
2164: sruiraala1ssa rulUista alkaen ollut ja on s.aimshuoneeHa käsitellä.
2165: vieläkin 214. Vahvistetun ohjesäännön Tällar]sisrsa olosuh teissra on aivall! oi ·
2166: 1
2167:
2168:
2169:
2170:
2171: mukaan on laitokseen va,st.aanotettaV'a . lmutettu vaatimus, että vaHio ryhtyy
2172: :saira:itru LoviiJsan kaupungista ja koko toimiin mainitun sa,i•raalan saatrt~ami
2173: Pernajan kihlakunn,a,:sta, · Pyhtään ja seksi .adanmukarrs.elle j.a oloja vrustaa.valle
2174: Kymin piitäjistä sekä Suursaaren j.a Ty- kRJlllnalle. Va.It:ion olisi senvuoksi huo-
2175: tärsaruren ulkosa:a:rilta eli yhteensä 17 eri lehdittava s.a1ira•a'la'n uudistamises•ta ja
2176: kunnrusta. Saira:ala, jolm on sijoitettuna laa:jentamisesta niin että siihen sraa.tai-
2177: 1
2178: ,
2179:
2180:
2181:
2182:
2183: vanhana.ikaäseen lmsrurmirakenn ukseen, siin 16 uutt.a .s.air.assijara. Samalla olisi
2184: on a:iva;n a1lkuperäisellä kannalla, •tJa,rkoi- myös ISaira:a.lahenkilökmman asunto-olot
2185: tukseensa soveltumaton ja van:hana:ikai- J{orj,a:ttaVIa, ne krun nyikyään ovrut a:itv.an.
2186: nen, eikä s:e voi millään tavalla. vas- epätyydyttävällä krunna1la. Suurem-
2187: tata nykYJaika:ise.Ue sairrualaUe asete.ttuja mitta vaikeuksi:tta voitais•irin varmaan-
2188: varutirrnuksia. Tämän lisäksi ·Olli sairaala kin sairaa~a~n laaj.ennustyöt suorittaa
2189: aivan riittämätön voidakseen tyydyttää siten, et.tä ,sairai3,larakennuksen nykyi-
2190: laajan maakunnan sairashoidon yhä ka,s- nen pääJa,sirussa varastohuoneistonai käy-
2191: vavia. vaatimuk:stia. Varsinkin viime ai- tetity yläkerros, mruhdollisesti lisää ra-
2192: koina liikenteen yhä kasva·e:ssa ja: teol- kentamalla, :si.sustettais:irin sa1iraita var-
2193: 48 Il,12. - Loviisan sairaala.
2194:
2195: rten. Samana nykyinen SBJiraalaosrustö kuitenik,in vi.elä kerran kääntyä Edus-
2196: tarviUavass'a määrässä uudistet,taisiin km11na111 puoleen kunnioittaen anoma~n,
2197: sekä n. s. ruokala,rakennus larujenne:ttai- että tämä lwajoille seutukunnille niin
2198: :siin niin, e·t:tä henkilökunta voit,aisiin si- erinomaisen tärkeä asia. otettaisiin
2199: joit:taa siihen. As·iam1 ei vaikut.tane E'e•, uudelleen ha,rkiUavaksi. NY'ttemmin se
2200: eMä 1sairaalaT1akennus on oikea:staan Lo- onkin joutunut toiseen rusemaan, senjäl-
2201: viilsan kaupungille kuuluva, koska kau- kesn !kuin tal'ousiV,a\11okunillia!n huom1au:t~
2202: punkd. OI)]J .sen luovut,tanut valtiolle va- ta:ma puu:t:e, ,eUei ollut takeit'a ,sairaalan
2203: paasti käytettäiVäksi niin kauaksi aikaa .säilymisestä valtion hatllussa• on tullut
2204: kuin sa.iraa,la on siihen sijoite,ttuna. poistetuksi. Loviisan kaupungin'Val-
2205: Antamassaan lausunnossa huomautti -tuusto on nimitt.ä.in kesäkuun 18 päivänä
2206: ~talou:svaliokunta muun mua:ssa, että kun 1924 tekemällään pää,t.ökse.llä luovutta-
2207: saira,aht ei :sija'iitse huonei,s,tossa,, jonka nut va~t:iolle 'Omistusoikeuden ky,s.eessä-
2208: säilymises,tä valtion hallussa, olisi var- olevan saira~Jan rakennuks,iin ja, tont-
2209: moja! takei>ta: esitetty, olisi arv·eluttavaa t:iin, kuitenkin ehdolla, että ,g;airaalrun
2210: ehdottaa puiheenala,isia v1anhoja raken~ uudiJstuksoon pyydetty 1 miljoonan ma;:r-
2211: nuksiru valtion var.oilla, suurin kust1an- kan määräraha myönnetään j.a että
2212: nuksin kuntoon paut,avaksi ja laajen- ~suunniteltu laajennus tosiasiallisesti teh-
2213: net:tavaksi, ennenkuin kaupunki puoles~ dään. Näin ollen j.a kun tämä luovutus
2214: taan on sitoutunut rakennukset pysyväi- sinänsä tie,tää melkoista uhrausta kau-
2215: sesti valtiolle luovuUama:an,. jonka vuok- pungin puolelta ja arvokasta lahjaa val-
2216: :si ja. kun ei liioin lääkin:töhallituskaan tiolle, ,e,i valtiolla näytä olevan syytä olla
2217: puolestaan ole puheenaolevaa tarkoitusta oM:amat.ta kanne.t.ta'Vakseen puheenaole·-
2218: va'rten vuodeksi 1925 määrärahaa; ehdot- van sairaatlan ehdotetust·a välttämät.tö-
2219: tanut, ei valiokunta. katso voivansa. tällä mäs;tä uudistukse,sta aiheutuvia uhrauk-
2220: kertaa anomusehdotusta puoltaa. seen nähden suhteemsesti vähäpätöisiä
2221: Kun kysymys sittemmillJ vuoden 1925 kustannuksia.
2222: tulo- ja menoarvion kä,s;it:telyn: yhtey- U udis,taeu 1924 vuoden valtiopäivillä
2223: de:ssä oli esillä valtiova,rainvaliokun- tekemämme ehdotuksen saamme siis
2224: na:ssa, ehdotti valiokunta, että huomioon- kunnioittavwsti Eduskunnaille ehdottaa,
2225: ottamalla valtion sairruanhoitomenojen
2226: huomaJttavan kohoamisen v~iime vuosina että Eduskunta vuoden 1926 tulo-
2227: anomus,ehdotus hylälttäi:siin, mikä myös ja menoarvioon varaisi yhden mil-
2228: tuli Eduskunnan päätök,seksi. joonan markan suuruisen määrä-
2229: HuolimaHa siitä lopputuloksesta, jon- rahan Loviisan kaupungin yleisen
2230: ka kysymys täten va>ltiopäivillä vii- sairaalan laajentamista ja uud.ista-
2231: meksi sai, rohkenevat allekirjoittaneet mista varten.
2232:
2233: Helsingissä, helmikuun 18 päivänä 1925.
2234:
2235:
2236: Ernst von Born. John Österholm.
2237: 49
2238:
2239: Il,13. - Anom. ehd. n:o 36.
2240:
2241:
2242:
2243:
2244: Junes, y. m.: Määriirahan myöntämisestä sairaalan pe-
2245: rnstamista varten Tnrtolan kuntaan.
2246:
2247:
2248: E d u :S k u n n a 1 ·l e.
2249:
2250: 'Viitaten v. 19'24 valtiopäiv~Ue jlrtet- että Eclusknnta päättäisi kehoil-
2251: tyy.n a1nomusehdotuksoon N :o 15i7, Li~tteet taa hallitusta viipymättä ryhty-
2252: Jl,125 ~kä main.Hun anomr111sehdotuksen mään toimenpiteisiin sairaalan pe-
2253: iO'hdost1a :talousvarHokunrnan, antamaan rnstamiseksi Turtolan kuntaan ja
2254: lausuntoon N :o 10 t:oulkokuun 'Ji7 päiväiltä ett'ä Eclnskunta tnlevan vuode·n
2255: 1924, rohkenem1me kunui,oittaen anoa,, menoarvioon osoittaisi tätä varten
2256: 750,000 markan suuruisen määrä-
2257: rahan.
2258:
2259: Helsingissä, helmikuun 12 p:nä 191"25.
2260:
2261:
2262: Antti J unes. Kaarlo Hänninen.
2263: S. Salo. K. A. Lohi.
2264: Janne Koivuranta. 'l\ J anhonen.
2265: 0. H. Jussila. P. Saarelainen.
2266: Wiljami Kalliokoski. Eino E. Heikura.
2267: TI,H. - AnODl. ebd. n:o 37.
2268:
2269:
2270:
2271:
2272: Junes, y. m.: Määrärahan myöntämisestä tuberkuloosi-
2273: parantolan rakentamista varten Perä-Pohjolaan.
2274:
2275:
2276: E d u s k u n n a l!l e.
2277:
2278: Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka tustamiseksi yleensä, rohkenemme kunnioit-
2279: sisältyvät v. 1924 valtiopäiville jätettyyn taen anoa,
2280: anomusehdotukseen N :o 149, Liitteet II,ll7, että Eduskunta päättäisi tulevan
2281: määrärahan myöntämisestä Perä-Pohjolaan vuoden menoarvioon hallituksen
2282: perustettavaa keuhkotautiparantolaa varten käytettäväksi ottaa 3 miljoonan nwr-
2283: samoin kuin sen komitean mietintöön, joka kan s·uuruisen määrämhan tuberktl-
2284: on laatinut suunnitelman tuberkuloosin vas- loosipamntolan 1·akentamiseksi Perä-
2285: Pohjolaan.
2286:
2287: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1925.
2288:
2289:
2290: Antti Junes. Kaarlo Hänninen.
2291: Sulo Salo.• K. A. Lohi.
2292: Janne Koivuranta. T. Jauhonen.
2293: 0. H. Jussila. Pekka Saarelainen.
2294: Wiljami Kalliokoski. Eino E. Heikura.
2295: 51
2296:
2297: ll,I5, - An4)m. ehd. n:o 38.
2298:
2299:
2300:
2301:
2302: Ryömä: Määrärahan myöntämisestä tuberkuloos,in vas-
2303: tustamistyötä varten.
2304:
2305:
2306: E d lH; k ru n n a ll e.
2307:
2308: Tunnustaen tuberkuloosin vastustamistyön nitun suuruisina pikemmin liika pienet kuin
2309: tärkeyden koroitti Eduskunta 1924 vuoden suuret, ehdotan,
2310: valtiopäivillä varsinaisen määrärahan tu-
2311: berkuloosin vastustamistyötä varten halli- että Eduskunta hyväksyisi ensi
2312: tuksen ehdottamasta 8 miljoonasta mar- vuoden vakinaisessa menoarviossa 10
2313: kasta 10 miljoonaksi sekä otti lisäksi yli- miljoonaa markkaa tuberkttloosin vas-
2314: määräiseen menoarvioon 4 miljoonaa mark- tustamistyötä varten ja 4 miljoona(t
2315: kaa uutta tuberkuloosiparantolaa varten. mm·kkaa ttuden keuhkotautiparanto-
2316: Koska tuberkuloosin vastustamis- ja hoito- lan rakentamista varten.
2317: tsrpeisiin käytettävät määrärahat ovat mai-
2318:
2319: Helsingissä, helmikuun 18 päivänä 1925.
2320:
2321:
2322: Hannes Ryömä.
2323:
2324:
2325:
2326:
2327: •
2328: 52
2329:
2330: 11,16. - Anom. ehd. n:o 39.
2331:
2332:
2333:
2334:
2335: Ryömä y. m.: Määrärahan myöntämisestä naistautien-
2336: ja synnytysosaston rakentamista varten Helsingin
2337: Yliopiston sairaaloihin.
2338:
2339:
2340:
2341:
2342: Yliopiston sairaalat, paitsi että ne toimi- riittämättömäksi tälle monin kerroin lisään-
2343: vat sairaanhoitolaitoksina koko maata ja tyneelle opiskelijamäärälle. Lääketieteen
2344: etupäässä Uudenmaan lääniä varten, Helsin- opiskelijat eivät täten toiselta puolelta voi
2345: gin kaupunkia lukuunottamatta, jonka nykyisissä yliopiston sairaaloissa saada ope-
2346: sairaat hoidetaan sen itsensä kustantamissa tusta erinäisissä uusissa lääketieteen muo-
2347: sairaaloissa, ovat tarkoitetut ennen kaikkea doissa ja toiselta puolelta eivät nämä sai-
2348: yleistä maan lääkärinopetusta ja synnytys- raalat voi tarjota heille riittävää opetusai-
2349: laitos lisäksi kätilönopetusta varten. Yli- neistoa. Kummastakin seikasta aiheutu-
2350: opiston sairaalain tilaa arvostellessa on vasta lääkärinopetuksen puutteellisuudesta
2351: näin ollen viimeksi mainitulla seikalla ai- kärsii ensi kädessä maaseutu, koska kau-
2352: van ratkaiseva merkitys. pungeilla aina on mahdollisuus saada ulko-
2353: Yliopiston sairaalat nykyisellään täyttä- mailla saamansa harjoittelun tai muun yli-
2354: vät kuitenkin mainitun päätehtävänsä var- määräisen opiskelun kautta kehittyneitä eri-
2355: sin puutteellisesti kahdestakin syystä. Ne koislääkäreitä eri aloilta.
2356: ovat ensiksikin rakennetut jo niin varhain Erikoisen puutteellisissa oloissa tällä ker-
2357: kuin esim. sisätautisairaiden klinikat vuo- taa toimii naistantien osasto ja synnytys-
2358: den 1840 vaiheilla, yleinen synnytyslaitos laitos, jotka ovat erittäin puutteellisissa ra-
2359: v. 1870 j. n. e. Lääketiede on kuitenkin itse kennuksissa ja joutuvat lisäksi palvelemaan
2360: asiassa saavuttanut nykyiset kehitysmuo- laajentunutta kätilönopetusta. Yliopiston
2361: tonsa aivan viimeisinä kolmena tai neljänä sairaalain hallitus ja siihen yhtynyt lää-
2362: • vuosikymmenenä, jotenka ei erilaisissa kintöhallitus ovatkin olleet sitä mieltä, että
2363: uusissa ja aivan oleellisissa hoitomuodoissa niitä varten olisi kiireimmiten uudet laitok-
2364: voida nykyisissä sairaaloissa lainkaan antaa set rakennettavat. Kustannusarvio niiden
2365: maan lääkäreille opetusta. Toiselta puo- rakennukselle on laskettu 18 ljz miljoo-
2366: lelta on lääkärintarve ennen kaikkea myö- naksi markaksi. r_.ääkintöhallitukselta saa-
2367: hempinä vuosina tapahtuneen kunnanlää- miensa tietojen perusteella valtiovarainva-
2368: kärikehityksen johdosta entisestään monin- liokunta 1924 vuoden valtiopäivillä ehdotti
2369: kertaistunut, josta on ollut seurauksena otettavaksi kuluvan vuoden tulo- ja meno-
2370: myöskin tämän alan opiskelijain luvun li- arvioon tarkoitukseen 6 miljoonaa mark-
2371: sääntyminen kolmen-, jopa neljänkinker- kaa, mutta hylkäsi eduskunta kuitenkin eh-
2372: taiseksi entisestään. Entisten sairaalain tar- dotuksen. Kysymyksen ratkaisu on kuiten-
2373: joama sairasaineisto on siten tullut aivan kin kipeän tärkeä ja kiireellinen, jotenka
2374: 11,16. - ltyömä y. m.
2375:
2376: ehdotamme, {lttä Eduskunta ottaisi asian 6 miljoonaa markkaa uuden naistau-
2377: uudelleen vakavammin harkitakseen ja tien- ja synnytysosaston mkentami-
2378: seksi Helsingin yliopiston sairaaloi-
2379: että Eduskunta ensi vuoden yli- hin.
2380: määt·äisessä menoarviossa hyväksyisi
2381:
2382: Helsingissä, helmikuun 18 päivänä 1925.
2383:
2384:
2385: Hannes Ryömi. Rieti Itkoaen.
2386: 54
2387:
2388: 11,17. - Anom. ehd. n :o 40.
2389:
2390:
2391:
2392:
2393: Somersalo, y. m.: Määrärahan myöntämisestä radiumin
2394: hankkimiseksi Helsingin YliopiSton yleiselle nais-
2395: tautien klinikalle.
2396:
2397:
2398:
2399:
2400: Viimeisen vuosikymmenen aikana on kai- Meillä Suomessa ei tällä hetkellä ole mi-
2401: kissa sivistysmaissa entistä paljon vilkkaam- tään mahdomsuutta esittää tarkkoja tietoja
2402: min työskennelty syöpätaudin vastustami- emwsyöpäpotilaiden lukumäärästä. Jos kat-
2403: seksi. Tämä on johtunut siitä, että lääke- soo oikeutetuffili otaksua, että näiden poti-
2404: tiede Röntgenkoneen ja n. k. radioaktivisten laiden lukumäärä :suhteessa väkilukuun on
2405: aineiden, ennen kaikkea radiumin, säteissä jotenkin sama Saksassa ja meillä, niin nou-
2406: on t•odennut •erittäin tehoavan keinon syö- sisi emäsyöpää sairastavien naisten luku-
2407: päkudoksen hävittämisek:si. Parhaimmat määrä Suomessa vuosittain keskimäärin n.
2408: tulokset on tähän saakka saavutettu naisen 1,300-1,400 :aa·n. Yleisistä tilastoista- spe-
2409: synnytyselinten ja erikoisesti emäsyövän sialitilastoja ei nim. ole tehty - emme
2410: hoidossa. myöskään saa selville kuinka monta emä-
2411: Aivan viime vuosien kokemus on osoitta- syöpäpoti1asta vuosittain on tullut hoide-
2412: nut, että emäsyövän säteilyhoidolla saadaan tuksi. Ehkä jossain määrin valaisevana tie-
2413: tyydyttäviä tuloksia vain siinä tapauksessa, tGna voinee mainita, että esim. Lääkintölai-
2414: että on käytettävissä ei ainoastaan Röntgen- toksen kertomuksen mukaan valtion sairas-
2415: säteitä, vaan myöskin samalla kertaa riit- huoneitten lasarettiosastoilla vuonna 1920
2416: tävä määrä radiumisäteilyä. Va1sta noin vuosi hoidettiin 110 emäsyöpäpotilasta. Näistä
2417: sitten saatiin esim. Helsingin Yliopiston poistui sairaaloista, kuten termi kuuluu,
2418: naistantien klinikalle uudenaikainen Rönt- ,terveinä" ja ,toipuvina" 28. Kokemuk-
2419: genkone. Radiumia ei sitä vastoin ole ole- sesta tiedämme !kuitenkin, että näistä:kin
2420: massa tässä, yhtä vähän kuin missään muus- 28 :sta ainowstaan pieni, kaikkein korkeintaan
2421: sakaan maamme yleisessä sairaalassa. Kaik- kolmasosa on lopullisesti parantunut. Li-
2422: ki vähävaraiset emäsyöpäpotilaat maassam- säksi v·oimme syyllä otaksua, että muissa
2423: me, jotka eivät voi matkustaa ulkomaille maan sairaaloissa yhteensä tuskin on
2424: saamaan tätä kallishintaista hoitoa, jäävät hoidettu niin suurta emäsyöpäpotilasmää-
2425: sentäJhden osattomiksi asianmukaisesta sätei- rää kuin valtion sairaaloissa. Niin ollen
2426: lyhoidosta ja, jolleivät ajoissa leikkauksen olemme pakoitettuja vetämään sen Jamaut-
2427: avulla tule pelastetuiksi, kuolevat k~vien tavan johtopäätöksen, että meillä vuosittain
2428: kärsimyst-en jälkeen, ja tultuaan ympäristöl- korkeintaan n. 20 emäsyöpäpotilasta tulee
2429: leen melkein sietämättömiksi, tähän kai- lopullisesti parannetuksi. Vaikka tämä ar-
2430: kista taudeista ehkä vaikeimpaan. vio onkin aivan summittainen, niin osoitta-
2431: II,17. - Some11salo, y. m. 55
2432:
2433: nee se kuitenkin, että tulokset taistelusta saalan naistantien osasto on maassamme
2434: emäsyöpää vastaan meidän maassamme tä- ainoa tämän alan vähävaraisten erikoissai-
2435: hän saakka ovat olleet aivan mitättömiä. raala, johon ensi sijassa otetaan koko
2436: Tämä johtuu luonnollisesti suureksi osak'li maan maaseudulta iklotoisin olevat potilaat,
2437: siitä, että potilaat niin myöhään, jos lain- niin on tämä sairaala siis varustettava riit-
2438: kaan kääntyvät lääkärien puoleen. ja silloin tävänä määrällä radiumia, jos mieli vastus-
2439: on ainoastaan pieni osa syöpätapauksista taa emäsyövän aiheuttamaa tuhoa vähäva-
2440: sellaisia, että leikkaus ylipäätään olisi mah- raisen väestÖmme keskuudessa.
2441: dollinen. Kuvaavana esime~kkinä voitanee Radiumpreparaattien hinta on aina ollut
2442: mainita, että vv :na 1919-1922 Helsingin korkea ja vaihtelee se edelleenkin sangen
2443: yleisen yliopistosairaalaan naistantien osas- huomattavasti. Niinpä merkittiin 12/31924
2444: tolla koko maasta saapuneista emäsyöpäpo- 1 . mgr :n . radiumelementtiä hinnaksi 75
2445: tilaista vain korkeintaan 30 % oli sellaisia, dollaria, hi·eman myöhemmin sitä vastoin 58
2446: joille vielä voitiin suorittaa leikkaus. Kaikki doll., 20/5 1924 oli se 68 doll. ja tällä het-
2447: muut täytyi, käytännöllisesti katsoen, hoi- kellä 59 doll. Mitään takeita ei ole ole-
2448: tamattomina lähettää kotiin - kuolemaan. massa, etteikö se jonkun ajan kuluttua jäl-
2449: Leikkauksen pelko ja se meillä vielä ylei- leen ole noussut nykyisestä erikoisen edulli-
2450: nen kansankäsitys, että emäsyöpä on paran- sesta hintata:sostaan.
2451: tumaton tauti, selittänevät tämän surullisen Tyydyttäviä hoitotuloksia varten kaikissa
2452: tosiasian. tapauksissa vaaditaan nykyisin vähintään
2453: Totta on, ettei meidän maassamme vielä 150 mgr., mutta mieluimmin 200 .mgr. Ny-
2454: ole ryhdytty mihinkään laajempaan propa- kyhetken radiumhinnan (59 doll.) ja dol-
2455: gandaan lääkärien, kätilöiden ja sanoma- larikurssin (39: 70) mukaan tulisi 150 mgr.
2456: lehti'en avulla emäsyöpäpotilaiden saattami- radiumia siis maksamaan Smk. 351,345:-
2457: seksi aikaisin sairaalahoitoon. Tällainen ja 200 mgr. Smk. 468,460: -. Lisäksi tar-
2458: propaganda on kaikkialla sivistysmaissa, vittaisiin preparaatin koteloita (Kapsel),
2459: mutta varsinkin Saksassa ja Amerikassa an'- suodattimia (Filter) ja muita vä:lttämättö-
2460: tanut erittäin ilahduttavia tuloksia. Mutta miä tarpeita varten määräraha, joka vaih-
2461: täällä kuten. sielläkin on tämän propagan- telee Smk:n 7,500:- ja 10,000:- välillä.
2462: dan onnistumisen ehdottomana edellytyk- Kaiken yllä esitetyn perusteella saavat al-
2463: senä pidettävä sitä, että maassa on olemassa lekirjoittaneet kunnioittaen anoa;
2464: ainakin yksi sairaala, jossa emäsyöpää voi-
2465: daan hoitaa todellakin tehokkaasti uudena1:- että Edusk1mta myöntäisi v. 1926
2466: kaisten periaatteiden mukaan, eikä ainoas- t1tlo- ja menoarviossa kaiken kaik-
2467: taan leikkauiksella, vaan myöskin sädehoi- kiaan Smk:n 500,000:- suuruisen
2468: don antamilla apuneuvoilla, ennen kaikkea määrärahan mdimnin hankkimiseksi
2469: radiumin avulla. Helsingin Yliopiston yleiselle nais-
2470: Koska Helsingin Yliopiston yleisen sai- tmdien klinikalle.
2471:
2472: Helsingissä, helmikuun 14 p. 1925.
2473:
2474:
2475: Eva Somersalo. Oskari Heikinheimo,
2476: Hedvig Gebhard. Frans Kärki.
2477: Osk. Reinikainen.
2478: 56
2479:
2480: ll,Is. - Anom. ehd. n:o 41.
2481:
2482:
2483:
2484:
2485: Somersalo y. m.: Korotetun apurahan myöntämisestä
2486: pohjoisiin ja mjaseudun kuntiin valmistuville sai-
2487: raanhoitajattorille ja kätilöille.
2488:
2489:
2490: Ed U1S ku nn rul!l e.
2491:
2492: Vuoden 1924 valtiopäivien talousvalio- päänsä ovat köyhiä, eivät paikkakuntalai-
2493: kunnan mietinnössä, joka koskee rajaseutu- set pysty kouluttamaan tyttäriään sairaan-
2494: jen sivistyksellisten ja taloudellisten olojen hoitajattariksi tai kätilöiksi, joista myöskin
2495: kohottamista tarkoittavien toimenpiteiden on puute, sillä nämät kurssit tulevat mak-
2496: järjestämistä, mainitaan erikoisesti siitä, samaan noin 12-15,000 mk. oppilasta kohti.
2497: että sairashoitoa varten rajaseudulla tarvi- Ylläolevan perusteella kunnioittaen
2498: taan lisää sairaanhoitajattaria ja kätilöitä anomme,
2499: näille seuduille. Mutta koska hoitajattarien
2500: saaminen näille syrjäseuduille tuottaa vai- että Edusk1mt1L korottaisi ap,urCJ;.
2501: keuksia, ehdotetaan annettavaksi apurahoja han pohjoisiin ja rajaseudun kuntiin
2502: opintoja varten velvollisuudella palvella valmistuville sairaanhoitajattarille ja
2503: määrätyn ajan rajaseuduilla. Käytännössä kätilöille v. 1926 tulo- ja menoar~
2504: on 9Soittautunut, että rajaseuduilla viihty- viossa (7 P. l. II! luku 6 mom.)
2505: vät ainoastaan siellä syntyneet ja kasva- 100,000 mat·kkaan.
2506: neet henkilöt, mutta kun nämä.t tienoot yli-
2507:
2508: Helsingissä, helmikuun 18 p :nä 1925.
2509:
2510:
2511: Eva Somersalo. Hedvig Gebhard.
2512: Mandi Hannula. A. A. Neitiniemi.
2513: Janne Koivuranta. Kaarlo Häuninea.
2514: 0. H. Jussila.
2515: 57
2516:
2517: 11,19,- Anom. ehd. n:o 42.
2518:
2519:
2520:
2521:
2522: Manner, y. m.: Avustuksen myöntäm,isestä Wiipurin
2523: diakonissalaitokselle.
2524:
2525:
2526:
2527:
2528: Viipurin Diakonissalaitos, jonka tarkoi- Diakonissalahoksessa on sairashoitohar-
2529: tuksena on kasvattaa diakonissoja kärsivien, joituskenttänä kaksi osastoa, nim. sisätau-
2530: varsinkin sairaiden palvelemiseen, on ollut tien ja silmäosasto. Niinkin tärkeä kuin ki-
2531: jo kauan aikaa ajanmukaisen sairaalan i'urginen harjoitusala on rajoittunut siis
2532: puutteessa. Laitos perustettiin yksityisten vain silmäosastoon.
2533: lahjoitusten avulla 1869. Vuomia 1873 sai Silmäsairaala, jossa vuonna 1924 hoidet-
2534: se pu-qsta rakennetun sisätautisairaalan, tiin 67 4 potilasta ja sen poliklinikassa
2535: jossa oli tilaa korkeintaan noin 30 potilaalle. 1,367 henkeä ja joka sivumennen mainit-
2536: Vuonna 1905 sai Diakonissalaitos tämän li- tuna on täydellisesti vapauttanut Viipurin
2537: säksi silmäsairaalan. Sisätautisairaalara~ Lääninsairaalan kaikesta silmähoidosta, on
2538: kennus on siis nyt yli 50 vuotta uudista- sekin tosin ahdas ja monessa suhteessa puut-
2539: matta ollut käytännössä, mutta ei kumpi- teellinen, mutta sisätautisairaalan puutteel-
2540: kaan sairaaloista vastaa nykyajan sairaala- lisuudet ovat vielä suuremmat. Sieltä näet
2541: vaatimuksia. Tosin on sairaaloissa monista puuttuu tykkänään esim. päivä- ja ruo-
2542: puutteellisuuksista huolimatta koetettu dia- kailuhuone, odotussali sekä sairaiden pesu-
2543: konissakasvatusta suorittaa ja onpa vielä huoneet. Ja mitä itse sairashuoneisiin tulee,
2544: tässä työssä parina viime vuosikymmenenä niin ovat ne pimeät ja ikävät ja vailla
2545: voitu suuresti edistyäkin. Vuodesta 1906 ajan vaatimia ilmanvaihtolaitteita. Niitä
2546: tähän saakka on laitokseen otettu 162 op- leikkauksia ja tarkastuksia, joita sisätauti-
2547: pilasta. Vuonna 1904 oli siinä kaikkiaan sairaalassa täytyy tehdä, on ollut pakko
2548: 14 sisarta, joista vain 1 oli seurakunta- suorittaa sairashuoneissa tai pienessä kans-
2549: työssä ulkopuolella laitosta. Vuonna 1924 liahuoneessa, koska vasituista lääkärin vas-
2550: olivat vastaavat luvut 80 ja 39. Sisarten taanottohuonettakaan ei ole. Tässä yhtey-
2551: kasvatus on tuottanut paljon vaikeuksia, dessä ei voida jättää mainitsematta, että
2552: sillä harjoituskentän puutteellisuuden ta- diakonissat ja diakonissakokelaat asuvat
2553: kia on edellä mainittuna 20 vuoden aikana mitä ahtaimmissa oloissa ja hajallaan, vii-
2554: diakonissakokelaitten täytynyt täydentää dessä eri rakennuksessa laitoksen alueella.
2555: sairashoito-opintojaan paljon ulkopuolella ,Jo toistakymmentä vuotta on koetettu
2556: laitosta aina Helsingissä saakka. Tästä on aikaansaada uutta sairaalarakennusta.
2557: luonnollisesti koitunut paljon häiriöitä dia- Vuonna 1914 tehtiin sitä varten piirustuk-
2558: konissakasvatuksen yhtenäisyydelle ja sa- set ja 1917 pantiin toimeen rahankeräys
2559: malla on se myös tuottanut melkoisen ai- Viipurissa sairaalaa varten. Se tuotti kui-
2560: neellisen lisäkulutuksen. tenkin Yain 154,904 mk. 50 p. Kaupunki
2561:
2562: 8
2563: 58 Il,liJ. - Viipurin diakoniscSailaii.toksen avu!ri;aminen.
2564:
2565: myös antoi sairaalaa varten lahjaksi kaksi toksen sairaalassa '0n nykyään vain 25 po-
2566: sopivaa tonttia, mutta olosuhteiden pakosta tilaalle, mutta säälittävien tapausten pal-
2567: ovat ne vielä käyttämättä. Ja kuitenkin jouden takia on ollut pakko järjestää tilaa
2568: vuosien kuluessa on sairaala-puute tullut säännöllisesti 30 jopa väliin useammallekin.
2569: yhä polttavammaksi, kun vaatimukset sai- Edellä olevasta käynee jo kyllin selville,
2570: rashoitotyössä ovat yhä kasvaneet ja kun miten välttämätöntä on Viipurin Diakonis-
2571: diakonia-asiakin maassamme on huomatta- salaitokselle saada uusi sairaala. Ja kun ny-
2572: vasti edistynyt ja lisääntyneen yhteiskun- kyisessä ahtaassa sisätautisairaalassa on
2573: nallisen hädän lieventämiseksi on kysytty yhtaikaa ollut jopa 32 :kin potilasta ja sinne
2574: yhä enemmän sellaisia henkilöitä, jotka voi- on voitu vastaan ottaa vain osa sisäänpyr-
2575: vat palvella ja auttaa sairaita ja kärsiviä. kivistä, niin on 60 sairassijaa vähin määrä,
2576: Täten on jouduttu diakonissalaitoksessamme mitä uudessa sairaalarakennuksessa voi-
2577: siihen asemaan, että diakonissain kasvatus daan ajatella. ,Ja kun diakonissain sairas-
2578: ilman uutta ajanmukaista sairaalaa ja sii- hoitokasvatukselle paitsi sisätautiosastoa on
2579: hen liittyvää sisarkotia tuntuu aivan mah- myös leikkausosasto ( esim. gynäkolooginen
2580: dottomalta. Kyseenalaiseksi on jo täytynyt osasto) katsottava välttämättömäksi, niin
2581: asettaa, voidaanko nykyoloissa Viipurin olisi edellä mainituista 60 sairassijasta osa,
2582: Diakonissalaitokseen ottaa uusia oppilaita. enintäin 20, tarpeen mukaan käytettävä täl-
2583: Että uusi avarampi sisätautisairaala on laiseen tarkoitukseen. Kun kroonilliset ·ja
2584: Viipurissa tarpeen vaatima, ei ole asian- parantumattomat sairaat :ani harvoin ovat
2585: omaisille tuntematon asia. Ja joskin Viipu- tilaisuudessa saamaan sairaalahoitoa, niin on
2586: rin kaupunki nyt käykin sairaalaolojansa syntynyt ajatus, että nykyistä, tosin perin
2587: parantamaan, niin ei suunniteltujen toi- vanhanaikuista, sisätautisairaalaa 'korjat-
2588: menpiteiden kautta tule edes Viipurin lmu- tuna voitaisiin vielä käyttää tällaisten sai-
2589: pungin sisätautisairaala-tarve vielä tyydy- raalana.
2590: tetyksi. Ja Viipurin Lääninsairaalakin voi Edellä olevilla perusteilla anomme kun-
2591: vastaanottaa vain pienen määrän sisään- nioittaen,
2592: pyrkivistä sairaalahoitoa tarvitsevista sisä-
2593: tautipotilaista. Diakonissalaitoksen lääkä- että Eduskunta päättäisi myöntää
2594: rien , ilmoituksen mukaan on viime kulu- Viipurin diakonissalaitokselle uuden
2595: neina vuosina voitu ottaa vastaan laitoksen 60 saimssijaa ja diakonissasisarten
2596: sisätautisairaalaan tuskin puolet sisäänpyr- kasvatttsta varten tarpeellisen sairaa-
2597: kivistä. Suuri osa on saanut usein heikossa lamkennuksen rakentam·ista varten
2598: ja hyvinkin heikossa tilassa palata kotiinsa 4 1/2 miljoonan markan avustuksen,
2599: jopa pitkien matkojen taakse. Viime vuonna josta summasta puolet otettaisiin
2600: oli laitoksen sisätautiosastolla 527 potilasta 1926 vuoden tulo- ja menoa1·vioon.
2601: ja hoitopäivien luku oli 11,184. Tilaa lai-
2602:
2603: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1925.
2604:
2605:
2606: Albin MaDner. Antti Kuisma.
2607: Pekka Kopsa.
2608: 59
2609:
2610: ll,2o.- Ånom. ehd. n:o 43.
2611:
2612:
2613:
2614:
2615: Kopsa, y. m.: Määrärahan myöntämisestä kuoletuslai-
2616: noiksi maaluiskunnille kunnalliskotien rakentamista
2617: varten.
2618:
2619:
2620: E d u s k il1 n n a ll.e.
2621:
2622: Viitaten 1924 vuoden valtiopäiville jätet- sina huokeakorkoisina kuoletuslai-
2623: tyyn anomusehdotukseen N :o 162 (Liitteet noina rnaala,isktmnille kunnallisko-
2624: siv. 382) ehdotamme kunnioittaen, tien rakentamista varten; ja
2625: että edellä mainittuja ktwletttslai-
2626: että eduskunta vuoden 1926 tulo- noja myönnetään vähintään 40 ja
2627: ja menoarvioon ottaisi 3,500,000 enintään 60 % kustannusarvioiden
2628: markan suuruisen määrärahan valtio- kokonaismäärästä.
2629: neuvoston käytettäväksi pitkäaikai-
2630:
2631: Helsingissä, 11 p :nä helmikuuta 1925.
2632:
2633:
2634: Pekka Kopsa. Kaarlo Hurme.
2635: 60
2636:
2637: II,zl.- Anom. ehd. n:o 44.
2638:
2639:
2640:
2641:
2642: Setälä, E. N.: Määrärahan myöntämises.tä tutkimuslai-
2643: tosten perustamiseks·i Suomen luonnon, ja suomalai-
2644: sen kulttuurin alkuperän tutkimusta varten.
2645:
2646:
2647: Ed usk u nna·He.
2648:
2649: Ka.ikille korkeakouluiHe, ol<ivat ne si·t- tehitävä. Jotta opetus yHopistol.lise•sta
2650: 1en y•liopiston, kor:keakoulun, akatemian, kateed.erista ~tai myös yliopis:toHisessa
2651: tai instHuutin nimisiä, on ominainen nii- semin1aari.ss.a. suoritettaisiin hyvi·n ja
2652: den kaht.alarnen tehtävä•. Yliop,i.stot ja nuorisolle herättävä~lH1 tavaHa, on luen-
2653: korkeakowlu t ova,t kouluja, eivätpä! edes toden valmistamiseen ja myös oppU,aiden
2654: ensi si,jas.sa kouluja ti2demiesten ka;svat- oman toi·minnan ohjaami,seen panta.va
2655: tamista. va.rten, vaan virkamieskoulnda, niin l)a.]j:on. aikaa. että yliopistollinen
2656: 'joirs1sa. opettajat, pa.pi t, lakimiehet, lääkä- opettajatoimi saattaa täy;dellisesti v~aa
2657: rit, agronoomit, tekn.ikot saavat tieteelli- tia oman miehensä, Kun 1isä<ksi tulee
2658: sen valmistu1kseusa, osittain •myös kou- Ll1tkintovelvoHisuus s•ekä edelleen, yli-
2659: luja. ylei•stä korkeampaa kanrsala,issivils- opiston its.ehalli·nto vaatir kykeneviHä
2660: tystä; varten - on•han: vii:me aikoina ni- yli'()[pistonmiehiltä haUinnollisrta tvi:min-
2661: menomairseslti tämän. laaJturi,s:ta ope.~usta taa - ensinkään puhumatta lmikista
2662: yli:o[[>istolta vaadittu, kun on ajateltu, niistä .vaa.timuiksi·sta, joita yhrt:eiskunta
2663: että yliopiston pitäis1i• .va.lmistaa esim. tu- el'ittäinkin pienessä maassa yliropiston-
2664: leville sanomalehtimiehiUe tilaisuus saa- opeHaja.Ue asettaa· -, niin voi kä•sirttää~
2665: da siellä en.na'kkovalmituksensa. Ei tar- miksi monen yliopistonopettajan tieteel-
2666: vits.e tietenikään kene.Uekä•än laajalti se- li!'1en toi~inta. supis1tuu kovin vähiin.
2667: littää, ettei näi1lle op,pilai·He - muuta Tieteellistä, ~toiminta.ahan kaiketi lmi-
2668: kuin rajoit:etussa määrässä - opeteta tenkin: pidetään ylio,pisto:laitoksen. varsi-
2669: tieteen itsenäistä harjoHtamista,, vaa·n. naisena suurena tehtävänä tai ainakin
2670: Ol}etuk·sen ta-rkoi,tuksena on tieteen •tu- opetuksen antamisen veroisena toisena
2671: Jokstien: opet,taminen, jos kohta eri vain tehtävänä.. Siinä: ajatuksessa on ainakin
2672: ,;dogmaattisena" totuutena, vaan. siten, u.seimmiten nuori mies. joka .va·lmistau-
2673: että opetuikse.en. kuuluu myös sen tien tuu yLiopiston opettaj,a,ks·i. Hänellä on
2674: osoittaminen, mitä kulkien. t:ie.to on saa- kenties tilaisuus opintovuosinaan saada
2675: vutettu. kannatus:a:puja, .kerärtäkseen lul'ko- tai ko-
2676: Sellaisen opetuksen antaminen, joka timaast-a 'laajoja aineiks'i·a tieteellistä toi-
2677: on .kaiikessa tieteen hengen lä.pitunkema :minta.a. va:rten~ hän on ehkä as,eHanut
2678: ja aikakauden tieteel'lisen tutkimuksen iiselleen laajan, kantavan ohjelman, ken-
2679: korkeimmalla tasolla, on suuriarvoisuu- ties kokonaisen. joukon tUitkimus•teMäviä.
2680: tt>ns-a ohella myöskin erikoisen, vaikea Hän 1tu:lee t•avallises·ti emsh1:näi yliopiston
2681: II, 21. - Setälä, E. N. 61
2682:
2683: dosentiksi joutuen en~mmiten. antamaan l1änen a]ka.nsa. Häm:en <työnsä saattaa
2684: alkeisopetusta nruoriHe y li•oppi.lair1le, kokonaan mennä ,sen sellviUe ott.a.-
2685: minkä ·ohe&s<a. rhä:nen ,sa,aHa,a olla pakko mi:seen, mitä muut ovat- tutkinee:t, sekä
2686: henkensä .pitä:misek<si antaa koulutun- etevän esitysmuodon vatJmi,stamiseen, ja
2687: tda taikka hankkia muuta ansiotyötä, oma•an tutkimukseen ei ole ,ailm·a eikä
2688: joka ehkä on· vielä kauempanra, tileteelli- tilaisuutta muuta kuin: ehkä vähässä
2689: sestä tut:kimustoimesta. Jos hänelle sit- määrässä. Seurauksena onkin, että niin
2690: ten enn.emmi'n tai myöhe:m<min auke:a,a moni·, joka tiedemiehenä: ·on a,Joi1trta.nu t
2691: tilaisuus yliopistollisen professorinviran uransa •mi·Uil ,parha<illa edellytyksillä, ei
2692: saa:vu tta:mis~eern, niin .hän varmaankin jätä jällikeensä1 muu1ta kuin, rpa:raas&a. ta-
2693: useimmi•ssa tapauksissa ry,hi'yy toi- pauk!sessa ain·eksia,, j<oHa jä!1keenjä.äneet
2694: meensa, siinä käsi,t:yksessä, että tieteelli- koettavat saa1Ua,a, julkisuuteen.
2695: 11en työ tästä lähtien on oleva hänellä 'J oHa täl.Je asianlaidalle YoH•aisiin
2696: elämän varsinaisen~a .päämäärä111ä, hä- hankkiar pa:rannust1a, tarvit.fJai1sii.n yli-
2697: neltä: i'tseHiä'ä:n samoin kui:n yleensä ulko- opirs.torjen ohella :toisenlaisia lait10ksia,
2698: puoleHa. oleviUa, on se kä·sitys, että, nyt hiitkimusliaitoksia, joilla m1: yk·sinomaan
2699: mies voi oikein omistautua t1eJeeHiselle m.ääräntäl tieteeHinen tutkimus ja t·yö,
2700: ty·ölle.. Mut.ta useimmi.ssa tapauksissa lait-oksi.a, joilta on tapana: nim~Hrää ,a;ka-
2701: tulee hänen ·e:lämänsä suureksi :petty- temioiksi:" ta,i .,in:stituU'teiksi".
2702: mykseksi. e<ttä hän voi tälle työlle omis- Nämä '11iimet eivät ole aivan vakaantu-
2703: taa vain mu:un työn lomassa Yaraste.t- nee-t.. Mutta on !kuitenkin olemas.sa kaksi
2704: tudru hetkiä. Jos hä:n yrittää pantua ai- eri tyy,ppiä: lai•t.oksiar 1nimenoma:an tie-
2705: kansa re:nsi sri,jassa 'iieteeUiseen tutklimuik:- teellistä tutkimusta varten, joille nämä
2706: seen,. joka, saattaa olla va~Ds,in vä:hä•isessä n~met olisiva,t ·erikoisesti omistettavat.
2707: yhteydessä s·en; opetuksen rkanssa, jota Tyypillisenä, ,akatemi:an" esimerkkinä,
2708: hänen päiviJt.täiln ~tul<ee. antaa, nirn hänen jonka ja, t:ieteellise_n seuran välillä saat-
2709: opetuksensa saattta:a muodostua .tosi- ta:a oHa 'eritnäisiä; vållimuotoja, on' sellai-
2710: asiaHises,ti tyydyttämäit'ömäksi. Hänren nen laitos knin 0~1 ainakin ennen ollu~~
2711: ajatuks,ens,a ovat. ~toisa:alla, ehkä kor- Pietarin kaikkein tieteiden yle:inen tie-
2712: l•eimpien tiet:eeHi<sten probleemien rat- deakatemia, j01hon kuului joukk'O vaki-
2713: }{aisussa. kiinni:, häneltä. •näin ollen saat- tuista. palkkaa nau ttirvia aka1teemikko.j.a,
2714: taa puuttua ha<rrwstus alkeisD~Petuksen tiedemiehiä, joiden ain10ana velvollisuu-
2715: tai .,yleisk:latsauste.n a,nt.a.miseen,. .hänen ten'a oli harjoittaa ~tieteellistä' tutki-
2716: Oipetuk&ensa sa.a.'t·taa muodostua, hajanai- must•a. Tyypillisinä••~iinst:ituuttien" edus-
2717: .seksi ja haja1mieJ.i<seksi,. emnakkova.Imis- tadina t:a.as ov.ait en1111en ikailkkea, Ameri-
2718: telu jäädä, puutteelliseksi!. Tämän lisäksi kassa, mutta osi·itain j•o muuallakin poe-
2719: h:J,ee, e:tm eteyä, tiedemres •saattaa mlm- rustetUJt ·tutkimuslaitokset jota'kut:a, mää-
2720: tenkim oUia. keskinkertainen tai huono rä.ttyä: a.laa va,rten, jotka •ovat n:ii.n. jätr-
2721: ope1t:taja, j•oko siit.ä: SIY,ys,tä, e1'ttei: hä.nelHi: jestet.Y1t, että.i l!aitokse.ssa yhte~sin voimin
2722: ole peda,gogisi•a. lahjoja1, tai· si.itä syystä, pyrHään jonkun tutkimus,t·eMävän suo-
2723: mLkä: ·On voarsi·n: ta'v<aHi<sta, e-ttä. hän <Ol1e- rittamiseen.
2724: tnik<sesooan menee yli kuuHjain tason. Edelliseen ~tu tkimuslai,tos.tyyppiin voi-
2725: Jos taas yliopistonopettaja ensi sijassa taisiim. meilläkin pyrkiä: vähi•tellen sit.en,
2726: panee ·si;ei1U!nsa opettamiseen,, ollen sii- ett·ä. eteville tiedemiehille hanki:ttaisiin
2727: hen: toimeen .]nnost.unut: ja kykenevä, tila!isuus yk.sinioma:an ~antautua, tieteelli-
2728: .niin •tä,mä rtoim:i tsa1aMaa kokona1a<nr viedä seen työhön:, kunnes, sitten• vähitellen saa"
2729: 62 II,21. - Suomen luonnon ja suomalaisen kulttuurin alkuperän tutkimus.
2730:
2731: ta:isii1n kokoo1n kokonainen aka~temia. taa suurin os.a aikaan&a vain valmistele-
2732: :Minust:a kurntenkaan, ei 'tähä1n, tyy,ppiin viinl töihrin: ja aineen keruu,seen. Ja minä
2733: ensinkään' oli1si pyrittä,vä~ EpäilemäJttä khdon lisäJtä: institwut,~Ha tulisi oUa
2734: olisi erittäin suota,va, että erinäi.set ete- kansainväiJinen leima sekä: ~tutk1musai
2735: vä:t tiedemiehet kokona,an vapautetta,i- neiden puo[esta erl:tw si·inäi suhteessa., että
2736: siin muista töistä,, eriHäin1 pa:koHise&ta sen työsiken:teEjöik:Si voitaisiin ottaa
2737: a1ikeisopetukoon antamisesta yrli,ovistossa, myö,s eteviä ulkomaa:la.ilsia.
2738: mutta, minrus,ta, ei< ·ole mi1tään syytä pyr- JUIUri työn keskittämisellä ja apulais-
2739: kiä aika1ansaamaan varsina:ista kaikikien ten käyttämisellä voi,tari's'ii'llJ saada suori-
2740: tieteiden' akatemiaa. Päii:viik,ana kuiten- t~etuiksi sella.isia' tehtäviä, joiden ailkaan-
2741: kin ,tämmöiseHä almtemialaitoksella on, saarminen muuten ihmiisen lyhyen iän
2742: et.tä se on liilan hajanainen. ja ettei S'iihen aikana osorttautuu mahdottomaksi. Ja
2743: liity minkäänlaista nuorison ka:svatusta. samaHa: kuin tä,ten etrinä<i,set suuret teih-
2744: S.e t'YYIPPi, j'ohon mieles~tä,ni sen sijaan tävfut voidia:a1n: !Sa'a,da suorrtetu1iks:i~ sa-
2745: oHsi py,ri,Hä~vä, oHsi im~ti,twutt'i,tyyppi, ma:Ha instituutti myös omana, tavaHam1
2746: ins1t'i1tuutti määrättyä tiede,ryhmää var- toimii opetuslaitoksena tieteellisen työn
2747: ten,, seHaisia. tieteitä varte:n, jotka lähei- tekijäin~, eri!ttru~nikin yliopis~tojen opetta-
2748: se~sti 'liittyvät yhteen, joide'I1 iharjoi.ttaja,t jien kasvattajan1a. Vaikka1ön tä:mmöi-
2749: voisiv'a't toi'Siaan tukea, erinäisten ikys'y- sen instituutin profess'ori oli1si va.pa.a, pa-
2750: mysten :Selville:swamisessa ja jotka. vois,i- kollise:st1a alkeis.opetuk,sen an·tamisesta,
2751: vat ,o,ttaa, suoritettavaksensa ,sellais,ia muodoS'tui1si oleskelu täiillJmöi,sessä 1aitok-
2752: tehtäviä, joiden perille's'a.attatminen yksi- sess1a a1ituliseksi ope,tuks~en antamiselksi
2753: tyisen henkilön voimin on mahdoton. ja saamiseksi. Ope>ttaji:en yllilpäriHe tällil-
2754: Täm'möi!Sen tutkimus~laitok'Sen joh- möis:essä laitoksessa kokoontuisi seHa:isia
2755: dossa f]Yitäis~i' tietenkin olla siiihen täysin oppil:ait.a, jotkw jo ovwt sam1eet väHtä-
2756: !kykeneviä, kokeneita tiedemiehiä, mutta mä:ttörmänj rulku01petuksen ja jotka ovat
2757: joka ,t,a.piaukses:sa sella:isia, joina on tä.ysi jo valmiit itsetoimi.nitaan. Parempa,a ope-
2758: työvoimansa. jälj<ellä,, mieleHään myös tusta nuorelle 1tiedemiehenalulle ei ensin-
2759: IJuoria:ldn ,henkilöitä,. kU'nhan vain ovat l;:ään voi aja>teUa kuin. on ,tait.aN,an tiede-
2760: truysi:n päteviä. J olm t'arpauksessa pi:täisi m.Uehen johdO'llta omin voimin :suori-tet-
2761: instrituutti·in lkuu:1ua, nuorempia 't'Yövoi- tava työ. Instituuttijärj.estelmä ei myös-
2762: mi.a, ~osi-ttain seHai,sia, jQ~tka jo täysin kään tekisi mahdottomaksi suoritettujen
2763: PYistyväit :itsenä:i,s:t•en tu;tkimu;s:tehtä,vien tutkimus·ten, saattamista la,ajem:pien
2764: suorittamiseen~ osi1tttain harjoi•Helijoita, opiskerevien piirien, oma:isuudeksi, vielä-
2765: jotka. va.s:tru opiske:1eva•t tieteellistä; työtä pä: suuren: ylei.sönkin tietoon. l\fikä: olisi
2766: ja voivat välhi!tellen edi,Sityä; kalll'bf,a kaik- sopivampa<a,, kuin että> ;t'ämmöisessä
2767: kien tutkimuksen, a,steiden,, koneellisesta instituutissa ~t.oimi<va tie1demies tekisi
2768: tyÖ!S,tä a,i>na: suUiremJPiin tu<tikimustehtä- saavuttamistwan tuloksista selkoa, jossa-
2769: viin~ Mutia' ,tämän ohella piltäisi :laitok- kin y1iopisto&Sia· 1t<ail ikorkeaikoulussa: tai
2770: se&Sa o'lla koneelli·sen työn tekij·öitä:, jot- myäs laitoksessa itsessälä!n pide:H~äJvässä
2771: ka avustavat, \utkimusta tarp·eeUisen ·ai- lu,entfosaTjassa. Siten siis; eiJ inst,iJtuutin
2772: neksen hanklkimisessa ja. muun koneelli- suinkaan trur.vi't,Siisi· jä:ädiä: V1iera:ak!S'i1 iili-
2773: sen työn sumiit~Rmisessa., On: nimittäin -teelli8ell! yleissivistyksen kohottamiselle.
2774: katsottav<a· aivan jpuolustamattomaksi Y'ksi' tämän lataltuineo.l ·t:utkimUJS:liaitos
2775: voimain ;tuhlaukseksi, että luovaan työ- meillä jo oikeastaan ·on' o:tema!Ssa, metsä-
2776: hö'n PYS't·yvän. tiedemiehen .t·äytyy kuJ,ut- tieteellinen tutkimus:laitos; täUa.ista lai-
2777: II,21.- Setälä, E. N. 63
2778:
2779: tos:t'a jossakin, määr:irn [ä:hene:vfä;t, Meteoro- Suoonen ruiOfsinkielis,ten murteiden ja
2780: logra(IJJ lkeskuS<l:aHos. Merentutkinms:lai1os kansamrrnuis:toj,en ·t:Uitkimua, joka olisi
2781: ynn@ eräiäJt muurt. MuH<a l])a:ljoa useam- tä.rke~ä~, eil ainoast,aatrL itse,ssäån, v.a'3n
2782: pia. me,idäm tieteemme j.a yhteiskuntam- rnryöskirn, suomal•airseUe tutikimukselle.
2783: me tarvitsi.JsL Kui'IlJka; suuresti edist,yt- Suomi, jossra· län;nen; jta. idän vailm1tukset
2784: tä,isi meidiän te101Hisuu<Hru j.a y,leensru Suo- kdhtaavati toisensa, .Suomi, jonka. kult-
2785: men l uonnonrtuot,teidell', kälyt:tämjgtä. suuri tuuri vii.JHaa. .ka,uilmi~SiilJJ aJkuläh:tei,sHn
2786: tutkimusJa,]tos Suome.ti< luonnon kemi,al- eri taJhJoiHa., olisi epäilemäittä erinomai-
2787: li,sta, fysiJkaaliJsta, j,a; mineralogista tutki- sen sopiva pailk:ka. tämmöisen kwl'ttuuri-
2788: musta· va,rten1, tutkimuslaitos, joka Suo- trutkimusimrstituu.tm !PErus't'amiseen, ja si-
2789: meen: loisi omintalkeisen oloihimme p,e- vistysma,aiLma ,saaJHa.a; syy,Uä, odottaa,
2790: ru:stuvan ·luonmJ<m,tieteen,! Klililnka tärkeä että Su'omen i'tsenäis1yytee:ru kohonnut
2791: olisi ei, ainoasrta1an teoree·t.tis:essa, va.an ka:nsa: y.leisin1himi1lliseHe tieteeHe suorit-
2792: myös kä1ytänmoHise&Sa suhteessa:, s. o. tala. alirnaikin surnrimman oStan tätä 'tutki-
2793: ma·amviljehrkselle ja, kardamhoid'Oille, viie- mustelltälvää:, j~onika suor1ttamiseen
2794: lävä kamsa'n niumiiHisBlle ja benikiselle mei,1lä ki:elit,aid:on,. !kie1isuknlaisuurden ja
2795: hygieniaHe ·laitos. perhmö1li,syystutki- oloje.ll tun<temriS<en jO!hdnsta on ·suurim-
2796: mu&t1a. varten:? Ederileen orlils'i suuriarvoi- mat edellytryik:se~t.
2797: nen valt!i,oti.eteellis-ikan·Siantatloustieteelli- En, saa1ta: uskoa· muut'a' kui1J11 että insti-
2798: nen tutkimm;l•aitos, jonka tehtä:vämä ei tuu ti:t Rli tutlkimu~S~la.itoiksert ova,t olevat
2799: olisi aimoa~Staan' Sruome,n, vaan( myös ylei- tulevaisuuden muotona tä.rkeäHe osatlle
2800: sen ~ta,loudellisen elämän ehtojen tutki- tieteellis;täJ työtä!. Y.liopistrojeni <asema, ja
2801: minen; seHainen tutkimus e,hikä: voisi an- merldtys opetus- ja myöS! tutlkimuslai-
2802: taa oikea,t suunttavi'iiYat twloudellis'elL erlä- toks·ina :tuilee olemaan sama. kuin ennen,
2803: mämme piaT.antamiseHe, ja se voisr1 el1Jkä muttar yliopisto tarvit,see ikä:ämkuim ,,,ylä-
2804: moness·a suhteessa työskennellä yhdessä kerra.n" nimenoma,a;.n, tieteellisen tutki-
2805: l uonnontiierteeUisen lait;ok~sen; kanssa . Edel- mukseni ha,rjoi,fita:mi,stw ja sen harjoit:ta-
2806: leen ;ta<Moisi,n ma~nita, ka:svwtusopiUisren ja,in: (!msvattamista varten... Tämä tu;le-
2807: tutkimuslafut;oksen, jossra m .. m., nykyai- vaisulTden: a:a·t'e ·on jo i.Jm,a,ss,a; edttäi:n
2808: kuisren kokeellisen tutkimuksen keirnoilla tnlee minun ma.iJnHa,. että. täitä: a,ja:tusta
2809: tuJtki<ttaisiin 11uorison ikasv.a.fuiksessa. nou- on su ureHa: voima1Ha, a;je.ttu N orj.ass,a,
2810: datettlavia mene,telmiä. J,a vihdoin fwh- jos1sa jo on perustettu laitos kuHtuuri-
2811: don mai.Jni:tra· laitoksen, kulttuuritutki- lutkimust'CI. vaden siten, eHru valtio on
2812: musta varten:, s·ellaisen, j.onQm tehtävänä tarkoi'tukseen myöntänyt y;hiden mildoo-
2813: olisil Suomen: kans<an; henkiisen ja: aineel- nan 'kruunua ja Oslon kuruta. toisen mil-
2814: li;sen elämän selvittäminen aJkuperänsä joonan, Tanskassa on varattu tiet:eellis-
2815: ja kansainrvälisen hwntem1,sa puolesta, ten tu tkillllusten kannattamista va,rten
2816: s. ·o. toi,s.in sanoe,n: i'n&tituutti, jonkta tu t- Ra:sk-0rst'ed-:raihast<O, joka aivaJl näinlå
2817: kimuksen pä:ämä:ä:rän;ä, ·olisi suomalainen, a.ikoinlaJ arvust:aa suuren :ame:rikkalaisilla
2818: suomarlai.s~img-rilainen, u·ra.ali:lain.en ja va11oilla perustetta.van fysiologisen insti-
2819: yleinen rkielftied'e,. :suomwliaineal ja viro- tuutin aikaansaamista.
2820: l:limm sekä. y.leinen .Jmnrsanlkirja.Ui:suus- :Me:i.Hä: ei ole ·tietysti mah.dolli!Sita, .aja-
2821: tutkinnus, suomalais-UlgrHaiu.en ja ylei- tella useampien laitosten, perustamis·ta
2822: nen yhteilsikunta:t.iede s . o.. oikeus- ja mui- yhtäarkaa; eräät yllä mainitsemistani
2823: den ylhrteiskuntatapojen tuHdminen. toivei,st,a saaitruvat ehlkä1 toteutua myös
2824: Luonnollisesti sii1hen myörskin kunlu,isi yksityisestä alotteesta·. Mutta, ]{lahden
2825: 64 Il,21. - Suomen luonnon ja suomalaisen kulttuurin alkuperän tutkimus.
2826:
2827: tä,llaiSten lai,toks.en aikaaniSaami·seen olisi l'ohkenen ehdott.a:a., että: iEdus•kunlta jo
2828: työ suunnattava: toimen olisi suur1 iuit- ajoissa Tyhtyisi vara~a~maan varo.ja ·tä,l-
2829: kimusl,ait•os Suomen luonnon lkemiaHista, lds,t.en; 1ai!tosten [JerustuskUistanll1uksia
2830: fysilmalis,t:a, ja mineralogista. tutkimusta val"!teiJI, niinkuin on menetelty Norjassa
2831: var·ten, toin1en ·olisi 1a1i1tos kulttuuritutki- ja TamSika.ssa, esiJm. alukSii 2 miUoonaa
2832: musta varten, jonka tehtäJvänät olisi Suo- markka,a, Sääm1nökset varoj,en käyttämi-
2833: men kansam• henkisen ja, aineellise:n1 elä- s.estät voi1tai,siå:IlJ alllta.a :myöhemmin, ni1in-
2834: män selviHärrni1nen' alkuperän•sä ja lmn- lmin •o11f tehty mainituissa mai:s:sa.
2835: S[;]nvä:lisen' luonteensa puolesta. Tahdon EdeHä: esi't:etyn; noj.aHru rohlkeneJll kun-
2836: erikoi<Se:sti OOiomaut:ta:a,, e:t1tä Suomi s.yis- nioit·.taen ehd>Otta.a,
2837: tä, jotka ennen ma~mits,in:, vieiät patljon
2838: suuremrnas,sa mä:ä.rä,ssä ikuin Norja, olisi että Eduskunta päättäisi 1926
2839: sopiva: kulttu uritut!kimuksen' keskustaksi vuoden tulo- ja 1nenoarvioon ottaa
2840: Mahdollisesti, voidaan täJ!la,ise't bxt!kimus- kahden miljoonan markan stturui-
2841: lait·O:kset sa.ada jonkin1aiselle alulle Kor- sen määrärahan kä_ytettäväksi tut-
2842: delinin y,leisen ·e.di<Stys- j:a si vis•tysrahas- kimuslaitosten perustamiseksi Suo-
2843: ton va1roilla, mutta i·lman valHon väliin- men luonnon ja sumnal.aisen kult-
2844: tuloa ei aimakaan molempien perin tä,r- tuurin alkuperän tutkimttsta var-
2845: keideru la<i:tosrt:.en aikoo•ns•aaminen yksi- ten.
2846: tyisvaroi'lla ole mahdollinen. Sen vuoksi
2847:
2848:
2849:
2850:
2851: E. N. Setälä.
2852: 65
2853:
2854: II,:!:!,- Anom. ehd. n:o 45.
2855:
2856:
2857:
2858:
2859: Janhonen, y. m.: J1fäärärahan myöntämisestä keskus-
2860: kirjaston perustamista varten.
2861:
2862:
2863: E d u s 1c u 11 n a ll e.
2864:
2865: ~~ina v. 1908 saakka, jolloin kysymys ylei- jastoasiain tuntijain tunnustuksen. Silloi-
2866: sen keskuskirjaston perustamisesta maa- nen hallitus hylkäsi sen kuitenkin ilmoit-
2867: hamme herätettiin, ovat useat kansalaissi- taen syyksi valtiovarojen niukkuuden. V.
2868: vistyksen harrastajat ja kirjastoväki harvi- 1917 ensimäisillä valtiopäivillä otettiin kes-
2869: naisella yksimielisyydellä tehneet voita- lmskirjastokysymys uudestaflln esille ja edus-
2870: vansa tällaisen laitoksen aikaansaamiseksi. kunta hyväksyi. silloin pääasiassa komitean
2871: Sen jälkeen kuin keskuskirjastokysymys esittämän ohjelman ehdottaen, että keskus-
2872: useilla valtiopäivillä oli ollut käsittelyn alai- kirjaston ja kirjastotoimiston perustamis-
2873: sena eduskunnan asettuessa suopealle kan- kustannuksiin ynnä niiden ylläpitämistä
2874: nalle sen suhteen, asetti hallitus v. 1913 ko- varten myönnettäisiin 180,000 markan mää-
2875: mitean selvittämään ja valmistamaan asiaa. räraha. Mutta kun eduskunta hajoitettiin,
2876: Komitea pohti kysymystä perusteellisesti ja raukesi myöskin sen toimenpide kirjasto-
2877: jätti hallitukselle v. 1914 seikkaperäisen eh- asiassa. V aitiopäivillä v. 1920 oli kysymys
2878: dotuksen, jonka mukaan maamme kirjasto- taas käsitehävänä. Päätökseksi tuli, että
2879: laitoksen järjestämistä, avustamista ja joh- kirjastotoimikunta asetetaan ja kirjastotoi-
2880: tamista varten olisi asetettava kirjastoval- mi<Sto perustetaan; sitä vastoin jätettiin
2881: tuuskunta sekä perustettava keskuskirjasto keskuskirjasto säästäväisyyssyistä toistai-
2882: ja siihen liittyvä kirjastotoimisto. Keskus- seksi pois järjest&missuunnitelmasta.
2883: kirjaston tehtävä olisi paikkakunnallisten Yleisen keskuskirjaston puute on senkin
2884: kirjastojen tukeminen tarj•oamalla niiden ja jälkeen kuin valtion ylläpitämä kirjastojen
2885: perustettavien kirjastoasemien käytettä- avustamistoiminta on saatu järjestetyksi,
2886: väksi kiertokirjastoja sekä erityisten kirjal- ollut tuntuva. Pienille kirjastoille on kylla
2887: lisuustarpeiden tyydyttäminen lainaamaHa annettu sekä arvokasta apua että neuvoja,
2888: yksityisiäkin teoksia ja painotuotteita. mntta kirjastojen sivistystyössä olisi var-
2889: Kirjastotoimiston tehtä·vänä taas olisi kir- maankin vielä paljon enemmän saatu ai-
2890: jastotoiminnan käytännöllinen ohjaus, avus- kaan, jos keskuskirjasto olisi oHut toimin-
2891: taminen ja kehittäminen. Näin tulisivat nassa. Sen kautta olisi kiertokirjastoja
2892: maamme yleiset kirjastot lujaksi, voimak- voitu lähettää kirjastoasemille ja kirjastoi-
2893: kaasti ja tarkasti toimivaksi elimistöksi, hin - sellaisiinkin, jotka eivät muuten voi
2894: luurankonaan keskuskirjasto mahdollisine tulla osaUisiksi valtion avustuksesta. Jos
2895: haaraosastoineen ja kirjastotoimisto. kiertokirjastoliike 'asianmukaisesti hoide-
2896: Komitean esittämä suunnitelma on saanut taan, eikä niin kuin yksityiset s~mrat ja yh-
2897: osaJkseen ei ainoastaan maamme kirjasto- distykset meillä ovat kokeilleet, niin on sillä
2898: väen yksimielisen kannatuksen vaan myös- epäilemättä siyistystyössä suuri merkitys.
2899: kin eräitten pohjoismaiden etevimpien kir- Keskuskirjastossa olisi yleisön saatavana
2900:
2901: 9
2902: 66 11,22. - Kes1kus1kirjastort perustaminen.
2903:
2904: {)llnt myös sellainenkin kirjallisuus, jota onkin sentähden päättänyt tehdä voitavansa
2905: pienet kirjastot eivät voi hankkia ja johon asian hyvä:ksi. Varsin tarpeellista oli, että
2906: katsoen hyvin riittää, että se hankitaan vain maamme kirjastola:1toksen järjestäanisoh-
2907: yhteen paik>kaan, yleiseen keskuskirjastoon, jelma vihdoinkin täydellisesti toteutetaan.
2908: mistä sitä t!lrvittaessa saadaan, samoin Keskuskirjaston perustamista ja ylläpitä-
2909: myös sellainen kirjallisuus, joka painosten mistä varten vaaditaan tosin valtiolta mel-
2910: loppumisen johdosta on käynyt harvinai- koisia määrärahoja. Vaikka tämä kirjasto
2911: seksi ja jota varsinkin viimeisinä vuosina voikin aloittaa toimintansa vaatimatto-
2912: on karttunut yhä runsaammin sen vuoksi, massa muodossa ja sitten vähitellen kehittyä,
2913: että hintatason nousemisen johdosta ei mo- on kuitenkin huomioonotettava, ettei sen
2914: nista tärkeistä;l~ään kirjoista oteta uusia toimintamahdollisuutta kovin ·niukan mää-
2915: painoksia. Pienemmät kirjastot olisivat rärahan tähden liiaksi supisteta. Kun ot-
2916: voineet käyttää hyväkseen keskuskirjas- taa huomioon valtiopäivillä v. 1917 lasketut
2917: tossa tehtyä luettelo- ja ludkittelutyötä. kustannukset ja rwhanarvon alenemisen sen
2918: Keskuksessa valmistettujen luettelokorttien jälkeen, tarvitaan keskuskirjaston perusta-
2919: avulla olisi pa:ljon työtä voitu säästää ja mista varten iwin 750,000 markkaa. Myös-
2920: kuitenkin olisivat eri kirjastojen luettelot kin vuotuiset menot sen ylläpitämiseksi tu-
2921: ylimalkaan tulleet paremmiksi kuin nyt. lisivat suurenemam1 suunnilleen samassa
2922: Vielä olisi keskuskirjaston yhteyteen hel- suhteessa. Katsoen siihen, että valtion ra-
2923: posti voitu järjestää vakituinen kirjasto- hatarpeet m. m. maamme itsenäistymisen
2924: koulu ja työskentely keskuskirjastossa olisi johdosta ovat huomattavasti lisääntyneet,
2925: varmaankin ollut kehittävää ja hyödyksi lienee syytä koota perustamismääräraha
2926: monelle kirjastovirkailijalle. - Toimintaa, useampien, esim. kolmen vuoden aikana. Tä-
2927: joka keskuskirjastolle oli aiottu, ei kunnol- män mukaisesti olisi ensi vuonna kirjaston
2928: lisesti voida· muulla tavalla korvata. Kir- perustamis- ja järjestämliskustannuksiin
2929: jasto-olot ovat meillä vielä siksi vähän ke- myönnettävä 250,000 markkaa. Siihen näh-
2930: hittyneet, ettei nykyisin voida ajat~Clla den, mikä tärkeä tekijä keskuskirjasto tu-
2931: useampia itsenäisiä piirikeskuksia, jot1kit lisi olemaan kansalaiskirjastojen sivistys-
2932: €des jossain määrin tyydyttävästi voisivat työssä, miten tärkeää sivistystyö on maal-
2933: suorittaa yleisen keskuksen tehtäviä. Mutta lemme, miten paljon uhrataan raakojen voi-
2934: yleisen keskuksen avulla voitaisi1n vähitel- mien kurissa pitämiseen, miten vähän itse
2935: len va1mistaa maaperää myöskin piirikes- pahan juuren, raakuuden ja tietämättömyy-
2936: kuksille, jotka toimisivat yleisen keskuksen den poistami,seen, ei keskuskirjaston tuot-
2937: ohella ja saisivat tältä apua. Yhtenäisyys tamia kustannuksia voitane pitää kohtuut-
2938: toiminnassa tulisi siten huomioonotetuksi. tomina.
2939: V aillinaisen kirjastoavustustoiminnan Pyydämme saada kunnioittaen ehdottaa
2940: vuoksi onkin eri tahoilla maassamme kir- Eduskunnan päätettäväksi,
2941: jastoammatillisissa piireissä uudestwan he-
2942: rännyt harrastus yleiseill keskuskirjaston että ensi vtwden tulo- Ja menom·-
2943: aikaansaamiseen, mikä ilmeni muun muassa vioon otetaan keskuskir-jaston pe1·us-
2944: Suomen Kirjastoseuran viimeisessä vuosi- tamista va1·ten ,'2.50,000 rnarkan rniiii-
2945: kokouksessa. Kirjastoseuran johtokunta 1·ämha.
2946:
2947: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1925.
2948:
2949: T. Jauhonen. Erkki Paavolainen.
2950: Julius Ailio. Otto Toivonen.
2951: Väinö Hakkila. W. Hirvensalo.
2952: Antti Kukk(men. Fanny Ahlfors.
2953: Jussi Lonkainen.
2954: 67
2955:
2956: II,2:3, - Anom. ehd. n:o 46.
2957:
2958:
2959:
2960:
2961: Ailio, y. m.: Määrärahan m;yöntämisestä kansalais- ,ja
2962: kansankirjasto,jen toiminnan tukemiseksi.
2963:
2964:
2965: Ed uskunn aHe.
2966:
2967: JHaamme kirjastotoimintaa on valtion ta- pungissa yli 10,000 mar<kkaa. Kun ylimää-
2968: holta ruvettu viime vuosina huomattavasti räisistä avustuksista ovat tulleet osallisiksi
2969: tukemaan. Tämä on tapahtunut vuoden vain harvat kirjastot ja kun kirja-avustuk-
2970: 1920 valtiopäivillä hyväksytyn suunnitel- siakaan ei ole eduskunnan myöntämän mää-
2971: man perusteella ja Valtion Kirjastotoimi- rärahan pienuuden takia voitu myöntää
2972: kunnan marrask. 24 p. 1921 vahvistamien niin suurina kuin hyväksytyt määräykset
2973: ,kansankirja<stojen valtionavustuksen jako- olisivat sallineet ( esim. vuonna 1923 oli
2974: perusteiden" mukaan. Avustusta on myön- kirja-avustuksen korkein määrä 1,800 mark-
2975: netty ,sekä maalais- että kaupunkikirjas- kaa), on valtioavun jakamisesta ollut var-
2976: toille 1) kirja-avustusten muodossa, joitten sinkin kaupunginkirjastoille verrattain vä-
2977: korkein määrä voi nousta 3,000 markkaan hän hyötyä.
2978: ja 2) ylimääräisinä raha-avustuksina, joita Edellä olevasta käy ilmi, että kirjastojen
2979: on myönnetty kirjastojen tai jonkun sen tähänastinen avustustoiminta on tahdottu
2980: osaston perustamis- tai uudistamiskustan- rajoittaa pääasiallisesti pieniin n. s. kansan-
2981: nuksiin ja joitten suuruus on noussut kor- kirjastoihin, jota nimitystä käytetäänkin
2982: keintaan 3,000 markkaan. Sitäpq,itsi on m. m. edellä mainituissa jak:operusteissa.
2983: maalaiskirjastoille myönnetty kirjastonhoi- TäHainen rajoitus ei kuitenkaan ole onnel-
2984: tajain palkkaukseen raha-avustusta, jonka linen maamme kirjastotoimen kehitykselle.
2985: korkeimmaksi rajaksi on asetettu 5,000 Uudenaikaisen kirjastoliikkeen pääperiaat-
2986: markJkaa vuodessa. teita on koettaa kehittää kirjastot kaik-
2987: Edellä olevasta käy ilmi, että varsinkin kia kansalaispiirejä palveleviksi, kaikkien
2988: kaupungin'kirjastot, jotka eivät ole saaneet eri yhteiskuntakerrosten usein suuriakin
2989: mitään avustusta kirjastonhoitajan palk- vaatimuksia tyydyttäviksi todellis-iksi kan-
2990: kaukseen, ovat saaneet omiin kustannuk- sa1aiskirja:stoiksi, jollaisiksi eräät kirjastot
2991: siinsa nähden hyvin vähäisiä avustuksia. meilläkin ovat jo muodostuneet tai ain~a;kin
2992: Vuonna 1923 kokosi Suomen Kirjastoseura ov-at muodostumassa. Tällaisia kirjastoja
2993: tietoja m. m. kaUJpunginkirjastojen maini- kehittyy vain hitaasti, jos avustustoimin-
2994: tun vuoden talousarvioista, ja tällöin kävi nassa noudat(ltaan edellä mainittua rajoi-
2995: ilmi, että 7 'kaupungissa on myönnetty va- tusta ja jätetään todella uudenaikaisiksi si-
2996: roja puheenalaiseen tarkoitukseen yli 125,000 vistyslaitoksiksi pyrkivät kirjastot mitättö-
2997: markkaa (Helsingissä 1,641,000: - , Tu- män vähäisen avustuksen varaan. Päinvas-
2998: russa 429,892: - , Tampereella 385,900: - , toin juuri näiden avustaminen olisi tärkeää
2999: Viipurissa 198,213:- j. n. e.) ja 20 kau- siksi, että Aellaiset hyviit kirjat voisivat
3000: 68 Il,23. - Kauswlais- ja kansaulär.i'astot.
3001:
3002: tietenkin kohtuullisen valtioavun tuilmmina 4,000,000 markkaa. Jos ehdottamamme mää-
3003: ammattitaitoa kehittämällä ja hankkimalla räraha myönnetään maala:iskirjastoille, tu-
3004: yhä suurempia vaatimuksia tyydyttävinä levat ne saamaan valtioapuna useita kym-
3005: la,it>Oksina arvonantoa kirjastotyölle sekä meniä prosentteja, m;eimmat yli 50 %
3006: yleensä olemalla uudenaikaisen kirjastotoi- omien menojensa määrästä, mutta kaupun-
3007: men edustajina ja edistäjinä auttaa ja kan- punginkirjastoille ehdotamme yhteensä
3008: nustaa heikompia laitoksia ponnistamaan 1
3009: vain noin 7 /2 % niiden 4,000,000 mar-
3010: parannusten aikaansaamiseksi omissa olois- kaksi arvioiduista menoista, siis 300,000
3011: saan. markkaa, joka olisi jaettava niin, että suur-
3012: Sen, mitä edellä olemme esittäneet, tah- ten rkaupunkien kirjastot saavat pienemmän
3013: domme nimenomaan sovittaa myös maalais- prosenttimäärän ku~n pienten kaupunkien
3014: kirjastoi1hin. Pidämme tärkeänä, että myös vastaavat 1aitokset. Ehdotamme avustusta
3015: maaseudulle kehittyy uudenaikaisia kansa- jaettavaksi kirjastojen edellisen vuoden to-
3016: laiskirjastoja, joiden kirjavarastoja kartu- dellisten menoj-en perusteella seuraavasti:
3017: tetaan mahdollisuuksien mukaan ja joita korkeintaan 10 % Helsingin, Turun, Tam-
3018: hoidetaan kaikin puolin ammattitaitoisesti. pereen ja Viipurin kaupunkien kirjastoille,
3019: Tätä varten on välttämätöntä, että kirjas- ko:vkein1laan kuitenkin vain 50,000 markkaa
3020: toille luvatut avustukset vastedes jaetaan vuodessa samalle kirjastolle, 10-15 %
3021: vähentämättöminä, ja tämän vuoksi on tar- niitten muitten kaupunkien kirjastoiHe,
3022: peen, että maaluiskirjastojen määrärahaa joissa on vähintään 5,000 asukasta ja 15-
3023: tuntuvasti korotetaan. 25 % pienempien kaupunkien kirjastoille.
3024: Viime vuonna käyt,ettiin Valtion Kirjas- Tällä tavoin käytettynä edellä mainittu
3025: totoimistosta saamamme tiedon mukaan 300,000 markan määräraha olisi riittävän
3026: maaseutukirjastojen suoranaiseen avustami- suuri. Kaik!ki avustukset annettaisiin tie-
3027: seen 416,280 markkaa, kaupunkikirjastojen tenkin vain sillä ehdolla, että asianomaiset
3028: 60,720 markffiaa ja yhteisiin menoihin (ku- kirjastot täyttävät niille asetettavat ehdot,
3029: ten piirineuvojille, kirjastokuMseihin, pai- joiden tulisi olla sovitettuja kaupunginkir-
3030: natuksiin, toimistomenoihin y. m.) 373,000 jastojen olosuhte1hin ja jotika saisi määri-
3031: markikaa eli yhteensä 850,000 markkaa. tellä a':'ustukset jakava toimikunta. Ver-
3032: Täksi vuodeksi on myönnetty yhteensä tauksen vuoksi mainittakoon, että Tanskan
3033: 1,000,000 markkaa. Mielestämme olisi kir- vuonna 1920 hyväksytyn kirjastol,ain mu-
3034: jastojen avustukset jaettava niin suurina kaan Tanskan kaupunkien kirjastot saavat
3035: kuin ne on luvattu ja edellä. mainittu rajoi- jo perusavustustakin 50 % edellisen vuoden
3036: tus olisi poistettava. Näistä syistä olisi tar- vakinaisluontoisista menoista, ollen saman
3037: peen, ,että vuotuista yhteismäärärahaa jos- kirjaston korkein avustus 15,000 Tanskan
3038: sain miiärin korotettaisiin. Maaluiskirjas- kruunua, siis _yli 100,000 Suomen markkaa.
3039: toja varten ehdotamme en,si vuodeksi Luonnollisena seurauksena siitä, että n. s.
3040: 750,000 markkaa ja kaupunginkirjastoja kansankirjastojen 1kannattamiseen pääasial-
3041: varten 300,000 markikaa sekä yhteisiin me- lisesti rajoittuvasta toiminnasta siirryttäi-
3042: noihin 400,000 markik:aa eli kaikkiaan siin etupäässä kansa1laiskirjastojen muodos-
3043: 1,450,000 markkaa. Suomen Kirjastoseu- tamiseen ja tukemiseen, olisi se, että avus-
3044: ran vuonna 1923 1kokoamien tietojen mu- tustoimen organisatsiota olisi jossain mä~irin
3045: kaan oli kaupunginkirjastojen talousarvioi- muut:ettava. Tähän saakka on valtion kan-
3046: den yhteinen summa mainittuna vuonna sai1ikirja•stotoimesta huolehtinut 7-jäseninen
3047: 3,670,059 markkaa, mutta kuluvana vuonna Valtion Kirjastotoimikunta, johon ovat va-
3048: käytetään epäilemättä enemmän, ainakin linneet kouluhallitus, Suomen Kirjastoseura,
3049: II,.23. - Ailio, y. m. • 69
3050:
3051: Kansanvalistusseura, Svenska Folkskolans kunta kokoontuisi päättämään tärkeimmistä
3052: Vänner, Työväen Sivistysliitto, Svenska asioista tarpeen mukaan, ehkä 2-4 kertaa
3053: Arbetarförbund ja Suomen Nuorison Liitto vuodessa, mutta muina aikoina hoitaisi val-
3054: kukin yhden jäsenen. Mielestämme olisi tion kirjastotointa v-Jaseninen ,Suomen
3055: uudistettu toiminta rwkennettava entisen Kansalaiskirjastojen Johtokunta", jolle tu-
3056: pohjalle, mutta koska tärkeät kansålaiskir- lisi kuulua ennen muuta kaikkien puhtaasti
3057: jastot tulisivat huomattavasti osallisiksi kirjastoamma:tillisten kysymysten ratkaisu.
3058: valtioavusta ja koska myös maalaiskirjasto- Siihen kuuluisivat Helsingin kaupungin
3059: jen edustus avustustointa hoitavassa toimi- kirjaston johtaja itseoikeutettuna sekä Val-
3060: kunnassa on jo kansanvaltaisuudenkin kan- tuuskunnan valitsemina toinen kaupungin-
3061: nalta katsoen suotavaa, ehdotamme organi- kirjastojen ja toinen maalaiskirjastojen
3062: satsiota muutettavaksi sillä tavoin, että edustaja. Muut 2 jäsentä valitsisi V altuus-
3063: kansalaiskirjastotoimen ammattihenkilöitä kunta keskuudestaan. Johtokunnan 5 jä-
3064: tulisi ottamaan tehokkaasti osaa valtion senestä olisi 1 oleva sellainen henkilö, joka
3065: kirjastotoimintaan. Käytännöllisen elämän sopii olemaan johtokunnassa ruotsinkielis-
3066: aloilla ( esim. osuustoiminnallisissa yrityk- ten edustajana. , Valtuuskunnan ja johto-
3067: 1'ässä) organisatsiomuodoista saatu kokemus kunnan keskinäiset suhteet sekä niiden toi-
3068: olisi myös otettava huomioon. Näistä syistä mintaa koskevat seikat olisi esitettävä ohje-
3069: ehdotamme, että Vialtion kansalais- ja kan- säännössä, joka olisi jätettävä valtioneuvos-
3070: ~ankirjastotoimesta pitäisi ensi vuodesta ton vahvistettavaksi.
3071: alkaen huolta ,Suomen Kansalaiskirjastojen Sen nojalla, mitä edellä olemme esittä-
3072: Valtuuskunta", johon kuuluisivat edellä- neet, ehdotamme kunnioittaen arv01san
3073: mainitut 7 jäsentä ja niiden lisäksi Helsin- Eduskunnan päätettäväksi,
3074: gin kaupungin kirjaston johtaja itseoikeu-
3075: tettuna ja 2 kaupunginkirjastojen hoitajien että kansalais- ja kansanki1·jastojen
3076: ;ja johtokuntien puheenjohtajien sekä 2 val- toiminnan tukemiseksi myönnettäi-
3077: tioapua nauttivien maalaiskirjastojen hoita- siin ensi vuodeksi 1,450,000 markan
3078: jien ja johtokuntien puheenjohtajien valit- suuntinen miiä1·äraha ,Suomen Kan-
3079: ~emaa kansalaiskirjastotoimen ammattihen- salaiskil'jastojen Valtuuskunnan" ja
3080: kilöä. Täten jäsenluku olisi 12, mistä mää- sen asettaman ,Sumnen Kansalais-
3081: rästä 4 vuosittain eroaisi, ensin arvan, sit- kirjastojen Johtokunnan" käytettä-
3082: ten vuoron mukaan. Puheenjohtajat valit- väksi siihen tapaan kuin edellii on
3083: SISI Valtuuskunta keskuudestaan. Valtuus- viitoitettu.
3084:
3085: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1925.
3086:
3087:
3088: Julius Ailio. Jussi Lonkainen.
3089: Erkki Paavolainen. T. Jauhonen.
3090: Fanny Ahlfors. Otto Toivonen.
3091: Väinö Hakkila. W. Hirvensalo.
3092: 70
3093:
3094: 11,24, - Anom. ebd. n:o 47.
3095:
3096:
3097:
3098:
3099: Wuorio, y. m.: Määrärahan myöntämisestä kirjasto-
3100: toimintaa varten.
3101:
3102:
3103: Eduskunnalle.
3104:
3105: Viitaten v. 1924 valtiopäiville jätetyn että edusknnta vuodeksi 1926 päät-
3106: anomusehdotuksen N :o 104 perusteluihin täisi ki~·jastotoimintaa varten myön-
3107: ehdotamme, tää 5,000.000 11w1·kkaa.
3108:
3109: Helsingissä, helmikuun 7 päivänä 1925.
3110:
3111:
3112: Sv. Wuorio. E. Jokela.
3113: Emil Tabell. J. Aug. Isaksson.
3114: 71
3115:
3116: 11,25,- Anom. ehd. n:o 48.
3117:
3118:
3119:
3120:
3121: Lautala, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Haminatt
3122: suomaZaisen yhteiskoulun ottamiseksi valtion huos-
3123: taan.
3124:
3125:
3126: E d u s k u l1 n a 1 ~ 'e.
3127:
3128: Haminan Suomalainen yhteiskoulu, joka Koulutalo on velaton, tyydyttävässä kun-
3129: perustettiin v. 1894, työskentelee, ollen nossa oleva puurakennus, arvoltaan noin
3130: maamme vanhimpia yhteiskouluja, nyt 500,000 markkaa, irtaimiston arvo nom
3131: 31 :stä toimintakauttaan. Sen toiminta- 200,000 markkaa. Kun koulu vuonna 1920
3132: alueen muodostavat: oli aineellisesti ahtaalla, lahjoittivat sikä-
3133: Haminan kaupunki ........ 3,532 asuk. läiset suomalaiset liikkeet ja yksityiset lii-
3134: V ehkalahden pitäjä • 10,205
3135: 0 •• 0 0 0 0
3136: kemiehet stipendirahastoiksi 61,000 markkaa
3137: Virolahden 8,371 "
3138: .... 0 0 •••
3139: ehdolla, että tätä pääomaa lainan muodossa
3140: Miehikkälän
3141: "
3142: , 0 4,944 "
3143: •••••••
3144: saisi käyttää koulun juokseviin menoihin.
3145: Sippolan 10,331 "
3146: ••• 0 0 0 ••
3147: Tämän lisäksi on koulun täytynyt ottaa
3148: " " muutakin velkaa menojen peittämiseksi.
3149: Koululla on siis melkoisen laaja maalais- Yhteiskoulun siirtyessä valtiolle Haminan
3150: ympäristö, joka kouluttaa lapsiaan siitä- Suomalaisen Yhteiskoulun osakeyhtiö joh-
3151: kin syystä, että tilat ovat jo nyt liian pie- tokuntansa kautta luovuttaisi valtiolle kor-
3152: niä jaettavaksi usealle perilliselle, joten van- vauksetta koulutalon irtaimistoineen ar~
3153: hemmat usein tahtovat kouluttamalla toi- vioituna 700,000 markkaan, mutta olisi val-
3154: sia lapsistaan helpoittaa heidän elämänmah- tion suoritettava velka edellä mainittuihin
3155: dollisuuksiaan. Näin terveestä maaperästä rahastoihin 61,000 mk. ja vapaaherra Tan-
3156: lähteneillä oppikoulusivistyksen saaneilla defeltin perintönä saatu 10,000 mk. josta
3157: kansalaisilla on merkityksensä yhteiskun- aikoinaan päätettiin muodostaa stipendi-
3158: nassamme. rahasto, mutta joka myös on ahtaitten raha-
3159: Haminan yhteiskoulun oppilasmäärä on olojen vuoksi tullut käytetyksi juokseviin
3160: vuosi vuodelta noussut ja on se ollut ja on menoihin. Tällä hetkellä ovat koulun velat
3161: paraikaa varsinkin lukioluokilla suhteelli- noin 120,000 mk. edellä mainittuine stipen-
3162: sen suuri, maamme suurimpia, melkoista dirahastoineen.
3163: suurempi kuin esim. Kotkassa. Koulun aineellinen asema on huolestut-
3164: Keskikou- Lukioaste
3165: tava. Hamina, suhteellisesti heikkovarai-
3166: luaste sena kuntana, ei voi osakeyhtiön omaamaa
3167: 1920-1921 227 49 yhteiskoulua suuremmassa määrässä kan-
3168: 1921-1922 231 55 nattaa. Ennen oli vuotuinen kannatus
3169: 1922-1923 230 60 15,000 mk., parina viimeisenä vuonna on se
3170: 1923-1924 236 67 ollut 30,000 mk. Ympärillä olevilla maa-
3171: 1924-1925 245 73 laiskunnilla on täysi työ toteuttaessaan kou-
3172: 72 1I,25. - Haminan suomalainen yhteiskoulu.
3173:
3174: lupakon vaatimuksia. Kansakoululaitos laitoksia ei ole, melkein ylivoimaiseksi,
3175: vaatii kunnilta miljoonia, joten niiltä ei muista vaikeuksista puhumattakaan.
3176: voida saada huomattavampaa aineellista Edellä esitetyn nojalla rohkenemme siis
3177: avustusta yhteiskoululle. Viime vuonna kunnioittaen ehdottaa,
3178: ylittivät menot tulot, tänä vuonna nousee va-
3179: jaus vieläkin suuremmaksi. että Eduskunta päiittiiisi ottaa H a-
3180: Hartain toivomme on, että koulu koko- rninan S1wmalaisen yhteiskoul1m 8-
3181: naisuudessaan 8-luokkaisena oppilaitoksena luokkaisena, yliopistoon johtavnna
3182: otettaisiin valtion huostaan, eikä V luokkai- oppilaitoksenn 1.·altion lmosiann syk-
3183: sena, koska elinvoimaisten lukioluokkain syllä v. 1926 ;"ja
3184: asema siinä tapauksessa muodostuisi erittäin että se sitä varlen ottaisi ensi vuo-
3185: vaikeaksi, varsinkin opettajain saanti paik- den tnlo- ja menoaruioon tarpeellisen
3186: kakunnalla, missä muita korkeampia oppi- miiärärahan.
3187:
3188: Helsing;issii, 12 päivänii. helmikuuta 1925.
3189:
3190:
3191: E. Lautala. J\fatti Paasivuori.
3192: E. A. Tuomivaara. Elias Tukia.
3193: Tuomas W anhala. Jooseppi Kauranen.
3194: Taneli Typpö. Heikki Wehkaoja.
3195: Anna Haverinen.
3196: !3
3197:
3198: ll,26. - Anom. ehd. n:o 49.
3199:
3200:
3201:
3202:
3203: Hh·vensalo, y. m.: Määrärahan 1nyöntäm'isestä avus-
3204: tukseksi Hangon sumnalaiselle yhteiskoululle.
3205:
3206:
3207: E d n s k n n n a ll e.
3208:
3209: Viime vuosma. on Eduskunta erityi- I l. 18; II l. 32; III 1. 2.2; IV l. 1'7; VI. 23
3210: sellä harwstuk•R·ella tukenut kouluja ja ja VI L .1;1.
3211: sivistyslaitoksia sekä myöntänyt ·verr:l t- Viime vuoden vuosikertomuksen mu-
3212: tain rnl1isaita määrärahoja n,iiden avus- kaa.n oli oppilaista palveluskuntaan
3213: tamiseen. Ennen kaikkea on Ednskunta kuuluvien ja. pienliikdtä harjoittavien
3214: ylimääräisiä määrärahoja myö•ntämällä la.psia 57, työväen 41, vh·Immiesten 11,
3215: koett.anut avustaa. seUaisia poikkeukselli- liikemiesten 6 ja maanovilj.e}ijäin 2. Tämii
3216: sissa oloissa toimivia kouluja, joiilJ.in näh- tila,sto selvästi osoittaa, että valta.va: .o:m
3217: den vaHion varsinaiset koulujen avus- oppilaista on vähävaraisista. kodeista.
3218: tukset eivät ole' osoittautuneet riittäviksi Hangon suomenkielinen väe1stö onkin
3219: säännöllisen koulutyön ylläpitämiseen. melkein poi·kkeuksett.a vähäva,raist,a,
3220: Niin on esim. otettu va:lt:ion [mlhum mutta siitä huolimat'ta on se koulunsa
3221: suomalaisia, kouluja ruotsalaisilta, paik- hyväk·si tehnyt suurenmoisia. uhrauksia.
3222: kakunniHa., kuten PorYoos,sa ja, Kri,stii- Koulu, työskenneltyään a.hta.issa vuok-
3223: nanJkampungissa tai muuten vaikeissa rahuonei:stoi:ssa, s1ai v.i,1me• syksynä' uude:n
3224: oloissa toimivia, kouluja kuten esimer- osaksi kolmikerroksisen lkivita lon, jo~m
3225: kiksi Rovaniemen j.a Kem•n yhteiskoulut. jo tähän .s1aakka on maksanut noilll 8150,000
3226: Samoista syistä on Eduskunta myöntä- mk. Tätä varten: ovat koulun kannatta-
3227: nyt suoranaisia määrärahoja, kouluiUe, jat viime vuoden aika.na keskuudessam1
3228: niinkuin Kristiinankaupun.gin ruotsa- keränneet yli 20{),000 mk. uuden koulu-
3229: laiselle yhteis·koulnlle .sekä Kangasala.n talon ·os.akepääomaksi. Muu osa käyte-
3230: yhteiskoulull.e. tyistä varoista on saatu [,a.amanni'n-
3231: Käsittääksemme >tarvitsee vi.elä yksi jyvära,haston myöntämänä 450,et00 mar-
3232: erikoisen poikkeuksellisessa .asema.ssa ja kan lainana (8 1/2 %) sekä 200,000 mark-
3233: va.ikei•ss.a ta·loudellisissa oloissa toimiva kaa kalliskorkoi.sena. (12 %) pankkila·i-
3234: koulu, nim. Hang.on Suomalainen Yhteis- nallla. Nä:mä t lainat p.ainavat nyt ras-
3235: koulu, tällä hetkellä valtion e•rikoista kaana. koulua ja tekevät mahdottoma~ksi
3236: väliintuloa, muutoin joutuu tämä jo lä- jo suunnitellut ja välttämättömät laa-
3237: hes 20 · vnoUa toiminut koulu sellai,seen j.ennukset. Sillä alkuperäisen suunnitel-
3238: taloudelliseen ahdinkotila,an, että sen man mulma.n on välttämätöntä raken-
3239: ylläpitäminen käy koulun kannattadille nnst~'1 vielä jonkun verran laadenifaa,
3240: ylivoima.iseksi. mikä vaati<i noin 300,000 mk., .sekä ha•nk-
3241: Hangon Suomalainen Yht1eis·koulu on kia täydellinen voimist1eluväUneistö ja
3242: paikkakunnalla. todellisen tarpeen vaa- uutta irtaimistoa., kunJ koulu nyt viime
3243: tima, sen ·Oppilasmäärä on n,yt 123, j.akau- syksystä laajenee Yiisilnokkaisesta keski-
3244: tuen sen kuudelle hwkalle seuraavasti: koulusta täydelliseksi yliopi·stnon johta-
3245: 10
3246: 74 II,2o. - Hangon suomalainen yhteiskoulu.
3247:
3248: vaksi oppikouluksi. Rakennu~sen nykyi- (yk,sinään korot tekevät yli 60,000 mk.),
3249: nen hinta 850,000 mk. on ka tsottwva. hal- mitkä jäävät näin~ ollen koulun kannat-
3250: vaksi, sillä sen paloyakuutuksen a.rvokin tajien suoritettaviksi.
3251: on 1,000,000 mk. Rakennuskustannukset Jos koulu ei pikaisesti saa ve,lkataak-
3252: saatiin mainittuun summaan alenemaan kaansa huoma·ttavast.i lyhennetyksi, käy
3253: osa~si rakennusaine-lahjoitusten ja osak- koulun y<lläpitäminen ,sen kannattajille
3254: si ilmai,sen ty·övoiman kautta. ylivoimaisek·si, ja jos koulu ·on taloud<elli-
3255: Hangon kaupun.gilta, jonka määräävä si.sta soyi~tä pakotettu 'lopettamaan toi-
3256: enemmi.stö on ruotsinkie<listä (virallisen mintansa, on siitä seurauksena: kaikkien
3257: tilaston mukaan vuodelta. 1920 ruotsin~ suomalaisten sivistyspyrintöjen ·zamau-
3258: kielisiä 5,192 eli 73 % ja suomenkielisiä tuminen Hangossa, sillä etupäässä suo-
3259: 1,.910 eli 27 %) , ei ole saatu avustusta malaisen yhteiskoulun ympärille ovat
3260: uuden kouluta•lon rakentamista varten Hangon suomalai,s·ten kaikki sivisty:shar-
3261: eikä nykyoloissa ole semmoisesta toivoa- ra,stukset olleet keskitettyjä. Siitä seu-
3262: kaan. Kou'lun kannaHajia, jotka äsken ra,isi myöskin se vaara, että suomalaiset
3263: mainitun 200,000 mk. lisäksi saava.t kou- va·nihemmat, jotka jo nyt korkeiden luku-
3264: lun ylläpitämi,seksi vuosittain uhra,ta kausimaksujen takia .ovat osaksi pakota-
3265: tuntuvia eriä, on jo ra.sitettu sii,nä mää- tu t jättämään lapsensa pois tästä kou-
3266: rin, että Hangon suomenkielinen vähä·- lusta, alkai.sivat en1tistä enemmän käyt-
3267: varainen väestö on uhrannut paikkakun~ tää lapsiaan ruotsalaisessa koulussa.
3268: tansa. suomalaisen sivistystyön hyväksi Tämä seikka pian kuolettaisi suomenkie-
3269: mwmmän kuoin millään muulla. paikka- lisessä nuoriso\SISa kaiken kan,sa:llisen
3270: kunnalla tässä maassa ·on sen hyväksi mielialan ja olisi omiaan yhä joudut,ta-
3271: näinä vuosina varallisuuteen nähd<en ma.an jo nytkin huomattavaa Huoma,lai-
3272: tarvinnut uhrata.. Mitä taas kunnan sen vä~estön ruotsalai,stumista nä·illä seu-
3273: vuotui<seen koulun avustuksee<n tulee, duilla.
3274: niin oru jo merkkejä näkyvissä siitä., että Tällaisen lm.nsa<llisen taanb.1m uksen
3275: suomalaisen koulun avus.tam·inen tulee estämiseksi ja .tJamalla suomalaisen sivis-
3276: entises<tään tyrehtymään nyt kun kau- tystyön jatkumis.eksi on mielestämme
3277: pungin oma ruotsinkielinen yhteiskoulu Eduskunnan ryhdyHäYä iairpe.en vaati-
3278: on tullut kokonaan vaTtio11 'Omaksi, miin avustustoime.npiteisiin.
3279: vaikka•kin .seurauksen siitä ol]si luullut Edellä esitettyihin näkökohtiin viita-
3280: olevan päinvastai,sen. Tähän viittaa se ten pyydämme kunnioittaen anoa,
3281: tosiaosia, että Suoma,laiselle Yh teiskou-
3282: lulle anotun avustukse.n jo rahatoimi- että Hangon Suomalaiselle Yh-
3283: kamari ehdotuksessaan ·oli tinkinyt ja teiskoululle varattaisiin ensi vuo-
3284: va1hms'to .sen siitäkin alensi, pysyttäen den menoarvioon rakennwsavus-
3285: määrärahan entisen suuruisena, huoli- tuksena ja entisen rakenn!Lts·vela11
3286: matta u ude'n koulu talon aiheu ttamistB lyhentämiseen Smk. 500,000: -.
3287: huomattavasti kasvaneista menoista
3288:
3289: Helsingissä, helmikuun 14 päivänä 192:5.
3290:
3291: V. Hirvensalo. A. H. Saastamoinen. P. Saarinen.
3292: Artturi Hiidenheimo. Tyko Reinikka. Hilda Seppälä.
3293: J. Jyske. J. H. Vennola. M. Ampuja.
3294: Hannes Valkama. Mandi Hannula. Rieti Itkonen.
3295: Reinh. Sventorzetski. Kalle Kirra. T. Jauhonen.
3296: 75
3297:
3298: II,::T,- Anom. ehd. n:o 50.
3299:
3300:
3301:
3302:
3303: Junes, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Tornion kes-
3304: kikoulun yksityisten jatkoluokkien oUarniseksi 11aZ-
3305: tion huostaan.
3306:
3307:
3308: Ed u s kunnalle.
3309:
3310: ViiHaamalla jo v. 19'19 vaTtiop~EviHe että Eduskunta päättäisi ottaa
3311: jä tettyyn ja myöhemmin' uusittuun: ano- Tornion keskikoulun yksityiset
3312: musehdotuk,seen K:o 93 (Liitteet VI, siv. }atkoluokat valtion huostaan syk-
3313: 574-576) sekä kouluhallituksen v. 1924 syllä v. 1926 }a
3314: valtioneuvostdle yksityiskoulujen val- että tätä ~·arten tulevan 11uoden
3315: tion haltuun ottamisesta: d,äteHyyn ehdo- menoarvioon otettaisiin 90,000 mar-
3316: tu,kseen samoin 'kuin 'ta:lou,sva]JliokunmJan kan suurtdnen määräraha.
3317: mietintöön N:'o 7 'liitteine~en mamaskuun
3318: 27 päivältä 1'924, rohkenemme kmmioit-
3319: taen anroa,
3320:
3321: Helsingissä, U1elmrikuun 12 pä i:vä,nä 1925.
3322:
3323:
3324: Antti J unes. K. A. Lohi.
3325: Sulo Salo. T. Jauhonen.
3326: Janne Koivm·anta. 0. H. Jussila.
3327: P. Saarelainen. Viljami Kalliokoski.
3328: Eino E. Heikura.
3329: 76
3330:
3331: ll,z s. - Anom. ehd. n :o 51.
3332:
3333:
3334:
3335: •
3336:
3337: Saastamoinen, y. m.: j'J!Jäärärahan myöntämisestä Kuo-
3338: pion tyttökoulun jatkoluokkia varten.
3339:
3340:
3341: E d u s kJ u lll n: a 11 e.
3342:
3343: Koulu,h:aUituksen 24 p:nä ma,aliskuUtta jo:htun:wt epä:il,e:mäittä o:sak.s'i siitä,,. eHä
3344: 1924 päivätyssä esiity'ksessä, k·oskeva uu- yksi!tyiskou1ujen h1•kukausåmaksut OY'at
3345: sien va,ltion kouluj,en pe:rustami,sta,, eth- viime vu·Otsina n:ousseet patl:jon korkeam-
3346: dot:etaan, m. m., että1 Kuopiton, tyt:tökoulu miksi va1ltion1 kouluj1en 0/ppillasmaksuja,
3347: syksys:tä 19t:li8 lä,htien. kehiteitään1 vuos,it- stJ!kä t,i,etenlkitnl siittä!, e;ttä, vaHi·on t:yttö-
3348: tain yhdeUä luokall!a tlliy,si.luokka:iselksi k·owlun opetusoh;j.elmanl kä,ytännölli:set
3349: ty,ttölyseoksi, ,ka:tsoen tämäm kaupun- ain~ee:t (:kotita:lous sekä kä:sHyöt) ovat
3350: gin ja .sitkäläi,sen ty,ttökoulun nopeaan saa:neet lats,ten v1anh.emp1en puolelta
3351: kasvuun" ja, ,.,koska Kuopim1. ty,tt.ökou- osakseeu yhä: suuremlp'aa' tun,nustust.a.
3352: lun kelhiLttäminen, ,t,ytitölyseo+ksi, ei: ai- Jo tammikuun 1~4 ·pä,iväntä 1922 päätti
3353: heuta uusia: rake:ntUI\liS'Mitä, !koska tämän rnnsa·sluku1inelli vanhempie'n' kokous
3354: k<lUilun uusi ratkennus' a1un perin on an.oa hatllituks·eHa, e:t,tä, Kuopi1on tyHö-
3355: suunniJteHu (m.- m. erikoisine fy,s·ika.aJi- koulu k8lhitettä,is,iin yEop.is,toon jobita-
3356: sme, luonmoJltieteeHi:siinlE\ hiolog'iosine y. Yaks·i tyt:tölyseoks·i' heti, kun !koulun
3357: m. s. luokki:n1ee.n) täysi.luokkais,ta km1lun huoneisto-o~ot: sen suinkin sallivat. Täl-
3358: ·n:rte:n". ·kUiten, esitykses-sä lau.su taan. lainen an:om,us' jtä:te:tt1inkin ai!kanata:n
3359: Kuten tunnet.tua,, on Kuopion lähes 50 sekä kouluhaHi:tmkseHe että vaHioneu-
3360: vuotta 1to1min1Ut tyt:Mkoulu ainoa va.l- vostolle. ·Kun, ny<t, kou:lu' on saanl\l:t uu-
3361: t'iton tyttökoulu koko .laajwssa, jta väkirik- den: j1a aja:nmukaistJnl tä!Ysi~uokkaisJta
3362: kwas:s'a 8avonmaatssa, vailkka: Ku()pion kou1ua var·t:em aiotun kou!lu:ta.lon, jossa
3363: kaup1m1ki' jo yksin asmka.s,lukuunsta ntäh- ilman mitään huonei·sto- t. m. s. <lisäyk-
3364: den tarvitsi·si oman ,tyttökoUilun. Lähim- siä voi ja tkoluokik:i·a ,jä:rjesttää va.ikk.a ai-
3365: mält tyttökou1ut ovatt, Oulussa,. Viipu- van heti, ja koska, kou•lun y~limmällä,
3366: ris·sw ja: J•yväskylä&så.. Koulun op,pi.las- VI:Ha, luokalla. on myik:yisin 4,3 OtppHas-
3367: määrä on vi,imei.sinä 'Viitenä vuomna ko- ta.. jois,ta, suuri joukko ·on koulun, pa-
3368: h(),nnu:t moninlkerta,iselks·i,. oHen1 se· nykyi- r[:s,t:a, oppi:la1sa:ines,ta, joka mieleUäwn
3369: sin 4!77 (kouluun pyrkijöi·tä oli viime ha:luaisi j;wtk,aa· ·o:pi!IJ.ttojaan,, •mu;t.ta, liika
3370: vuonna ,200), siis yhtä suuri kuin maam- aih:t,au:s k.a:n;pun:gin 'YhteiskouluTii y!Jätlu()-
3371: me. k•ailkkei,n: su:111rimmissoa ;tätystHu-oikkai- ki.Ua seikä1 suwri.a ain~eHisia kus·tan,nuk-
3372: sissa Qppiik:ouluissa,. s:i.a vaa!Hva :muuHo muihin; :kaup;unkei-
3373: V acr.-atrt:omien' kotien ja m:aalaisvan- hiln uhlka,a eihlkätisrt:tär !heidän' pyrkimyk-
3374: hempien: la,stenl viimea~~ka,ilnen: runs:as sensä, niin1 olisi t1a,rpeen1 vaaitimaa. j.a tu-
3375: tulvimi·nen Ku opiom tyt1tökonluun on harnsien tämäm, laaj:a111 mwaikumm.n maa-
3376: II,zs. - Saastamoinen, y. m. 77
3377:
3378: lais- j.a. kaupunkikotien edun mukaista, että Eduskunila vuoden 1926 rne-
3379: että Kuopion tyttökoulu vuos1ttwill11 yh- noarvioon varaisi 50,000 Suomen
3380: dellä: luoka~:la 1la:a,jen1t•aten1 :jo: s1yksys:tä v. markan suuruisen rnääTärahan
3381: 19'215 a:lkaen kehiitet·täisiin täysiluokkai- Kuopion tyttökoulun jatkoluokkia
3382: seksi :tyttölyseol.ks.i1. varten.
3383: YHä: esitettyihin ,peru·steluihi•n Y~itaten,
3384: saamme :kulllnio~Haen: ehdot:ta,a,
3385:
3386: He1sinrgiss·ä, helmikuun, 18 p:nä 19'25.
3387:
3388:
3389: A. H. Saastamoinen. V. Hirvensalo.
3390:
3391:
3392:
3393:
3394: •
3395: 78
3396:
3397: II,2n. - Anom. ehd. n:o 52.
3398:
3399:
3400:
3401:
3402: Raatikainen, y. m.: 1lifäärärahan myöntän~iSestä kansa-
3403: kouluun pohjaavan yläkansakoulun naisopettajase-
3404: minaarin perustamista varten Kuopioon.
3405:
3406:
3407: E d u s k u n n a ll e.
3408:
3409: }[aaseutuvaestön keskuudessa ja myös- tus 0111 tä~lä hetkellä pääas•ia1lisesti siir-
3410: kin laad{)issa kan.saktoulurulan asiantunti- tymässä rlmn,sakonluun pohjaaiValta se-
3411: japiiteeissä on herä:Winyt vakavaa huo- minaar.ilinjalla oppi!koulutinjalle. 'l'ätä
3412: lestum'tstta se itse krunsakoulU'lai,tolusen osoittaa jo ls;e .selilkka, et.tä Yiime vuosi-
3413: kan1nal,ta epäterve ja maas,eutuväestöal kymmenien a~la,ti lisääntyvästä ja var-
3414: opillisen kehi tY!ksenJ mahldollisu u ks,ien sinki'n oppi v:elivo'lliiSuuden aiheu ttam:asta
3415: kannailta epäoikeutettu .suunta, minkä tavattomasti lisään,tynelestä opettaja tar-
3416: kansalkoulunope.ttaja,in valmi:stus on vi i- pe,esta rh:uolimatia, e'i n:eldä:nn:esvuoså.sa-
3417: me aiikoina saanut. taan ole pe1rustettu ai111oatakwwn uut.ta
3418: JCu:n ka;ntsalkoululaitos tamme su nnni- kan:sakouluunJ pohjaa,~aa kansalmulu-
3419: telti'in, olli opettajatvalmistuk,se,ssa johta- op:etta.ja~em~naarria. Nuorh1 niistä, Ka-
3420: vana se käytännössä oilkeaksi osoittautu- jaanin seminaari', viettää ensi kevännä
3421: nut periaate, että opeHaja-aine,s maaseu- ka;ks~kymmenviis1ivuotista juh,laansa.
3422: dulla. :on saatava etupääis:sä sam•an väes- Asiain tila on tä!lltä hetk'el'lä se1la.inen,
3423: tön,os~m keskuudesta ja, että se on kas- että oppi'koulul'injoriUa vaJlmistuu kansa-
3424: va tettaiva kansakoUilnun pahja·avissa, kou!lunopeiJtajia vuos1ttainl enemmän
3425: t:ätä tarlmitus,ta v~arten ;eri'koistuneissa kuin seminaarei,ssa. Yrioppilaita varten
3426: opettajase:miJnam~eissa. Näin onkin v,äme on to]milllnalssa kahdetkisan hospit•antti-
3427: nwsiin astti opettajavalmistus tapahtu- luo:klkaa:, ni!is,täl kaiksi pääkaupungissa,
3428: nut ja on o,soiHautunut, ,eJ:itä kansa'kou- minkä lisäksi J y,v,äskylän seminaarin
3429: lu1aitos •On sa:anut juu,ri talonpoikais- nais,osast'o ja Rauman seminaa.ri on muu-
3430: n'!1orisosta erinoma,ista opettaja-ainesta. tettu kokonaa.n keskikouluun pohja.a-
3431: l\fntta viime vuosirua, s~tä mukaa kun viktsi.
3432: oppillwul ujemme• liiilm,tn'o.iml non sijoitus Keh.itykls,en jatkaminen täihän snun-
3433: on aTkanut tuoMaa v·a,ikeuksia, on keski- .faan kansakoulunopetta!javalmistnkses-
3434: koulun käyneitä ja yliopp:i:laita a:likanut samme ei ole va.rsinkaan .maatseudlun
3435: entistä elllemmän oppikoululinda.Ua pyr- ja maaseudun kansakoululaitoksen kan-
3436: kiä iSiirtyrrnää.n kansakouluala1Ue. Koulu- na~lta · suota.vaa. Kokemus on nimit-
3437: toimen! johidon1 ,ta.hoHa on, luopumal'la täin osoittanut, että samalla kun muuta-
3438: edf!Hä mainit.uista periaa,ttteista, ryh- ma1SS·a vuodessa ope1ttaj~.tksi valmistuneen
3439: dytty johtamaa:n as.ioita. siJihen suun- yl,iopp~laan lienee vaikea saavuttaa sa-
3440: taam, että illamsalmulunope.ttaja.in Yalmis- maa opetusopillista pätevyyttä kuin 5-
3441: IJ,29. - Haatikai,nen, y. m. 79
3442:
3443: vuoti,selll sem:inaanikurssin suorittaneen, riSitöstä o1i oppilaita eri seminaareissa
3444: on kaupun,kila.isQloissa syntyneen ja elä- viime vuonna. noin 140 ja itse Kuopion
3445: neen varsin vaikea sopeutua ,usein vaati- kaupun,g'itStat :noin 40.
3446: ma~ttomi,in lillaa,seutmo1oilhiru ja päiästä Seminaaritl tarpeel:lilsuu tta Kuopio ta
3447: ympäristönså kan1ssa läiheiseen vuoro- ja sen ympämistöä varten osoittaa ja sa-
3448: varku tukseen, jot•a mMes,tykselltinen va- malla .tällaise1n 'la.it1oksen perustamisen
3449: Jj1stustoi:minli:la ,edellyttää. m:ahldollisuutta. ihelpoi'ttaa huomattavasti
3450: Oprpidwulu]inja,Ue siirtymistä puolus- s.e serkka, 1että Kuopion kaupungin val-
3451: tellaan s111ä, että opettajien valmistus tuusto iOl1i he1mikuun 12 päivänä 1925
3452: tulee sitä tietä seikä valtiotie että as.ian- pitämässään kokou:ffise:ssa< pää.ttänyt siinä
3453: omaiselle itsielleen haJvemmaksi s,i'i•nä ta,pauksessa,, e~t1tä y~äkiansa;koulusemi
3454: tapauksessa, että oppilkioulua voidaan naari perustetaan Kuopion kaupunlk:i.i,n,
3455: käydä kotoa [{älsin. Mutta vaikkapa aslia sitoutua sitä vartmt ·a.vu.stuksena !luovut-
3456: niäillJ o1i1sikin,, on ~emi1naa:ri1Ji,en sulkemi- tamaan ilmaista maalta, aina' neljään heh-
3457: lllen mruasieudun nu or.isolta epäoikeu tet- taa•riin saaik,k:a, mrnikä a.rvo on laSikettu
3458: tua säåstäJväi'syyttä. Oppikoulutila,sto noin 2 !milj. mankalkrsi, puutaNarraa aina
3459: vuodelta 19~1-1922 osoittaa, että vaLtion ,150,000 marka.n arvosta selkä seminaa.ri-
3460: lyseoissa• ja ikeskikJouilu'i,S\Sa ol:i oppilaina l"akennlllksria varten ralmnnusaikana
3461: mataseutul:a.isia a.ilnoa:Sitaan lilA % kau- hieklkaa, soraa, kiv;eä ja sälhköv,oimaa,
3462: punkilaisten mi,ehittäessä turoleJista ko- ,sekä valoa ·aina 350.,000 mar.kkaan1 saakika
3463: konaista 88.a %. 1Kun suhteet 'DiPPifkoulu- laskettuna nä:mä· annetta.vat a!vustukse.t
3464: alalla ova1t NH1a'iset, on oirkeuden ja koh- pa'iik:kainmnaaia ja sen Y'mpäristöllä val-
3465: tuulden mukaista, että myös.'k!in m&a:seu- litseviin! ajammulk·ais.i,in hin1toihin. Tä-
3466: dun nuodsollie v:arataa.n henkisen :kehi- män ]isä'ksi kaupunki sitoutuu .kymme-
3467: tyksen mahd.dlJisuuksia, Jmns,akouliuun nen vuoden aikana a.ntarm:aan ISeminaa-
3468: pohjaa'v:issa..s,emii111aareissa. .rille s8Jhkövalon ja vesij>(Jihitoveden 50 %
3469: FJdelläi 'lyhyesti 1esitettyi:hi:n periaat- alennuksella'.. Siis ne •edut, j-oita pai:kka-
3470: teellisi,in ja kä:ytärunönisiin iS:eikkoihin ikunta puoLestaan pe.nistetta.va:lle semi-
3471: nojaten se:k'ä si1ihen ka:t.soen, että semi- n:aa;rille tarjoaa, ovat varså'n huomatta-
3472: naarien tu,lils<i sUa.ita :~eUaisel'1a seuJdulla, v,at.
3473: j:ossa mahdollisimman suurella; mää1,äUä Ed€llä e.si,tetY'n perusteella. anomme,
3474: oppiilaita ol'is1i tilaisuus ~al'la hikukausien-
3475: kin aiikana välittömässä kos!ketuiks!flssa että Eduskunta ottaisi ensi vwo-
3476: kotiensa k1anlssa, pidämme Kuopion kau- den menoarvioon 1/2 miljoonan
3477: punkia; ta.i' sen lä.h'i'ntä yJmpäristöä semi- markan rnääräralwn kansakouluun
3478: naarin pa,ika.k:s,i ha,rvinais.en, sopivana, pohjaavun JJläkansakoulun nai.<;-
3479: sillä kaupuniki 1sijaitsee suur<en maakun- opettajaseminaari.n perustamista
3480: nan: keskukse·ssa ja hY'vie'n kuliknre:i Hien varten Kuopion kaupunkiin tai
3481: varrella:. AniSaitsee sama1la tulla maJini'- sen lähimpään JJmpäristöön.
3482: hl'ksr, eHä kaupungin lähieisestä ympä-
3483:
3484: Helsing1issä, helmikuuta 17 päivänä 19r2ö.
3485:
3486: August Raatikainen. Mandi Hannula. Juho Kinnunen.
3487: A. H. Saastamoinen. V. Hirvensalo. }I. Makkonen.
3488: Pekka Kopsa. P. V. Heikkinen. Tyko Reinikka.
3489: 80
3490:
3491: II,3o.- Anom. ehd. n:o 53.
3492:
3493:
3494:
3495:
3496: Paavolainen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä käy-
3497: tettäväksi pitkäaikaisina rakennuslaitwina kansan-·
3498: opistoiUe.
3499:
3500:
3501: E d u s k u n n a 11 :e.
3502:
3503: Maamme kansanopistojen taloudellinen mättömimpiäkään rakennuksia ei ole voitu
3504: asema on aina ollut heikko. VaRta viime rakentaa ja ne opistot, jotka ovat tällaiseen
3505: aikoina on valtiovallan puolelta runsaam- yritykseen ryhtyneet, ovat saaneet kannet-
3506: min tuettu näitä laitoksia, joiden merkitys tavakseen velkataakan, josta on vaikea sel-
3507: nuoriso- ja kansalaiskasvatuksen edistäjänä viytyä. Olisi sen vuoksi paikallaan, eWi
3508: on yleisesti tunnustettu. Nlutta vaikka nyt al- valtiovallan toimesta järjestettäisiin kan-
3509: kaneillekin valtiopäiville on jätetty hallituk- sanopistoille mahdollisuus saada helppokor-
3510: sen esitys laiksi kansanopistojen valtion- koisia ja pitkäaikaisia rakennuslainoja.
3511: avuksi ja vaikka tämä lakiehdotus tulisi Näin on ollut asianlaita esim. yksityisiin
3512: Eduskunnassa hyväksytyksikin, jää senkin maataloudellisiin oppilaitoksiin nähden
3513: jälkeen suuria vaikeuksia kansanopistojen viime vuosina, joille valtiovallan toimesta on
3514: ylläpitämiseksi niille enimmäkseen yksityi- järjestetty mahdollisuus edullisien raken-
3515: sille yhtymille, joiden on vastattava näiden nuslainojen saamise·en. Niinpä on Edus-
3516: laitosten ylläpidosta. Vaikka vuotuiset yllä- kunta näille oppilaitoksille esim. kuluvaksi
3517: pitokustannukset valtion ja yksityistä tietä vuodeksi varannut 4,000,000 markan suu-
3518: hankittavien avustusten kautta vielä voi- ruisen määrämhan. Kun on kohtuuden mu-
3519: daankin saada suoritetuksi, käy vanhojen kaista, että myöskin kansanopistoille val-
3520: rakennusten kunnossapito sekä uusien raken- mistetaan samanlainen tilaisuus, rohke-
3521: taminen erittäin raskaaksi, jopa ylivoimai- nemme täten kunnioittavimmin ehdottaa,
3522: seksi sen johdosta, että kansanopistoilla ei
3523: ole mitään mahdollisuuksia tällaisiin tarkoi- että Eduskunta . ottaisi vuoden
3524: tuksiin tarvittavien helppokorkoisten ja pit- 1926 tulo- ja menoarvioon Smk :n
3525: käaikaisten lainojen saamiseen. Tästä 4,000,000:- määrämhan käytettä-
3526: asiaintilasta on ollut seurauksena, että usei- väksi pitki.iaikaisina ja helppokorkoi-
3527: den opistojen kallisarvoiset rakennukset szna rakenn'ltslainoina kansanopis-
3528: ovat tarvittavan hoidon puutteessa päässeet toille.
3529: pahasti rappeutumaan, uusia, usein välttä-
3530:
3531: Helsingissä, helmikuun 16 päivänä 1925.
3532:
3533: Erkki Paavolainen. T. Jauhonen.
3534: Albin Manner. Albert Eerola.
3535: Antti Knisma. .Johannes Klockars.
3536: Yiljami Kalliokoski. Hannes Valkama.
3537: A. A. Neitiniemi. Kaarlo Hänninen.
3538: Antti Kukkonen. Tuomas Wanhala.
3539: Yilho Nikkanen. Erkki Pullinen.
3540: A. H. Saastamoinen.
3541: 81
3542:
3543: 11,31, - Anom. ehd. N :o 54.
3544:
3545:
3546:
3547:
3548: Peltonen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä rakennus-
3549: avuksi Oriveden kansanopistoUe.
3550:
3551:
3552: E d u s k u n n a ll e.
3553:
3554: Viittaamalla siihen mitä 1924 vuoden ett Eduskunta päättäisi 1926 vuo-
3555: valtiopäiville annetun anomusehdotuksen den tulo- ja menoarvioon otettavaksi
3556: N :o 85 (Liitteet II, 55) perusteluissa on 1,000,000 markan määrärahan raken-
3557: esiintuotu, ehdotamme kunnioittaen, nusamtksi Ot·iveden kansanopistolle.
3558:
3559: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1925.
3560:
3561:
3562: Johannes Peltonen. J. A. Ihamuotila.
3563:
3564:
3565:
3566:
3567: 11
3568: 82
3569:
3570: li,33. - Anom. ehd. n:o 55.
3571:
3572:
3573:
3574:
3575: Voionmaa, y. m.: Määrärahan rnyöntämisestä Kansa-
3576: laiskO?·keakoulun kannattamista varten.
3577:
3578:
3579: E d u s k u n n alle.
3580:
3581: Kansanvaltaisen valtioelämän kehittyessä nöllistä alkuvalmistusta, olevien olojen ja
3582: on kaikissa huomattavimmissa sivistysmaissa käytännöllisen elämän tuntemusta sekä sen
3583: alettu kiinnittää yhä suurempaa huomiota lisäksi teoreettisten tietojen syventämistä.
3584: valtiollisen ja yhteiskunnallisen kansalais- Viimeksi mainittua on pyritty antamaan
3585: sivistyksen syventäJmiseen. Varsinkin on täl- juuri valtio- ja yhteiskuntatieteellisen kor-
3586: löin pyritty järjestämään korkeakouluope- keakouluopetuksen muodossa näillä aloilla
3587: tusta tarkoituksella antaa oppilaille riittä- toimiville tai niille aloille aikoville kansa-
3588: vät pohjatiedot jatkuvaa itseopiskelua sekä laisille riippumatta siitä ovatko he ylioppi-
3589: kirjallisuuden hyödyllistä käyttämistä var- laita tai ei.
3590: ten. Erikoisesti on tässä yhteydessä tehos- Näitä näkökohtia silmälläpitäen on Suo-
3591: tettu, että valtio- ja yhteiskuntatieteellinen messa ryhdytty suunnittelemaan erityistä
3592: korkeakouluopetus eri kansalaispiirejä var- opetuskeskusta: Kansalaiskorkeakoulua.
3593: ten on omiaan tasoittamaan arvostelupe- Suunnitelman toteuttamista varten perus-
3594: rusteita julkisessa elämässä, kehittämään yh- tettiin jo v. 1918 Kansalaiskorkeakoulun
3595: teisymmärrystä sekä yhtäläistyttämään tie- Kannatusosakeyhtiö, joka nyt - kokemuk-
3596: topuo1isessa suhteessa eri piirien toiminta- sen osoitettua vuosi vuodelta yhä pakoitta-
3597: edellytyksiä. T_~isäksi on myös tähdennetty, vammalla tavalla tämän korkeakoulun vält-
3598: että tällaista järjestelmällistä opetusta ke- tämättömyyden - on aikonut panna kor-
3599: hittämällä voidaan huomattavassa määrässä keakoulun työn alkuun mikäli mahdollista
3600: valmistaa jurkiselle elämälle sellaisia edelly- syksyllä 1925.
3601: tyksiä, jotka ovat omiaan torjumaan vaka- Jotta korkeakoulu mahdollisimman tar-
3602: via ristiriitaisuuksia, erehdyksiä ja vai- koituksenmukaisesti voisi palvella käytän-
3603: keuksia. nöllisen elämän vaatimuksia, on sen opinto-
3604: Näiden yleisten päämäärien lisäksi on val- ohjelmaan suunniteltu neljä erikoistutkin-
3605: tio- ja yhteiskuntatieteelliseen kansalaisope- toa, nimittäin sanomalehtitutkinto, sosiali-
3606: tukseen liitetty käytännönisiä tarkoitus- tutkinto, kunnallistutkinto ja osuustoimin-
3607: periä nim. sellaisia kuin sanomalehtimies- tatutkinto. Oppiaineet tulisivat laaditun
3608: kasvatus, sosialipoliittisten, kunnallisten ja opetussuunnitelman mukaan olemaan seu-
3609: osuustoiminnallisten toimihenkilöiden ja vir- raavat:
3610: kailijoiden kehittäminen. Kaikissa maissa 1) kansantaloustiede ja talouspolitiikka,
3611: on lukuisasti tällaisia toimia, jotka eivät si- jonka yhteydessä viidestä viikkotunnista
3612: nänsä edellytä ylioppilastutkintoa tai aka- käytettäisiin kaksi maatalouspolitiikan ja
3613: teemista arvoa, vaan ennen kaikkea käytän- yksi finanssiopin erikoisluentoihin;
3614: II,:l:?. - Voionmaa, y. m. 83
3615:
3616: 2) sosialip0litiikka, joka jakautuisi so- osuustoiminnallisten keskusliikkeide!.t vuosi-
3617: sialihallinnan ja sosialipedagogiigan erikois- avustusten k:mtta. Loput 250,000 markkaa
3618: kursseihin ; on toivottu saat<Jsan vuosittaisena valtio-
3619: 3) valtio-oppi ja valtio-oikeus, johon apuna.
3620: aluksi - varojen säästämiseksi - liittyisi Kun Eduskunnan keskusteluissa on i}..
3621: myös valtiollisen ja yhteiskunnallisen histo- mennyt vuosi vuodelta kasvanutta myötä-
3622: rian kurssi; tuntoa ja harrastusta Kansaluiskorkeakou-
3623: 4) kunnallispolitiikka; lua kohtaan ja kun allekirjoittaneet ovat
3624: :) ) kunnallishallinto ; sitä mieltä, että aika on vihdoinkin tullut
3625: 6) osuustoimintaoppi; sekä myöntää tälle tärkeälle laitokselle kohtuul-
3626: 7) Suomen kieli, kirjoitus- ja puhetaito. linen Yaltioapu, jotta se pääsiRi alkamaan
3627: Tällaisen opintosuunnitelman täydellinen Yarsinai~:~en työskentelynsä, rohkenemme
3628: toteuttaminen edellyttää vuosimenoarviota, esittää,
3629: joka tehtyjen laskelmain mukaan päättyy että Edttskunta päättäisi Kansa-
3630: 388,200 markkaan. Tästä summasta saatai- laiskorkeakmdun knnnattamiseksi
3631: .siin 138,200 markkaa korkojen, oppilasmak- merkitä v :n 1926 menoarvioon
3632: sujen sekä kunnallisten keskusliittojen ja 2.50,000 markkaa.
3633:
3634: Helsingissä, 12 päivänä helmikuuta 1925.
3635:
3636:
3637: Väinö Voionmaa. Uieti Itkonen.
3638: Hedyig Gebhard. Emil Saarinen.
3639: Vilho R. Piippo. Toho Halonen.
3640: Antti Juutilainen. Armas Paasonen.
3641: August Raatikainen. A.:rvi Louhelainen.
3642: U. Bra:nder. Otto Toivonen.
3643: J. W. Keto.
3644: 84
3645:
3646: 11,33. - Anom. ehd. n:o a6.
3647:
3648:
3649:
3650:
3651: Aiilio: Korotetun mäårärahan myöntämrislesfJii työvö»n
3652: opistoiUe sekä esityksen antamisesta Zaiksi työt,äen-
3653: opistoista ja niiden valtioavusta.
3654:
3655:
3656: E di ua krun :11 a1ll e.
3657:
3658: Työväenopistoilla. on meidän sivistyselä- dossa ja kielissä. Opetustoimintaa on koe-
3659: mässämme jo huomattava merkityksensä tettu täydentää keskustelujen, kirjastotoi-
3660: yleisen ja ylemmän kansalaissivistyksen le- minnan, retkeilyjen, jalostavien huvitilai-
3661: vittäjänä varttuneiden työläisten keskuu- suuksien y. m. avulla.
3662: teen sek'å myös alkeisopetuksen antajana Opistojen toimintamuodoissa ilmenee luon-
3663: niille työläisille, jotka eivät ole olleet tilai- nollisesti vielä kokeilua, järjestelyn puut-
3664: suudessa aikanaan nauttimaan säännöllistä teita ja epätasaisuuksia. Siitä ollaan tietoi-
3665: kouluopetusta. Työväen sivistystarpeisiin sia opistoja lähellä olevissa piireissä. Viime
3666: sovellettuina ovat nämä opistot tulleet suo- aikoina on näkynyt voimakasta pyrkimystä
3667: situiksi työväen piireissä ja saaneet yleistä kehittämään opistojen toimintamuotoja
3668: tunnustusta muidenkin kansalaispiirien ja mahdollisimman tehokkaiksi ja elimellisesti
3669: vallankin kuntain taholta. liittyviksi opistojen sivistävään tarkoituk-
3670: Alkuaikanaan, v :sta 1899 asti, on puhee- seen. Tähän tarvitaan ennen kaikkea opis-
3671: naolevia opistoja perustettu suurempiin kau- tojen taloudellisen aseman vakiinnuttamista,
3672: punkeihin ja tehdaspaikkoihin, mutta viime runsaampia opetusvoimia ja määrätietoista
3673: aikoina on niihin luettavia eriniroisiä ja opistoliikkeen yleistä johtoa.
3674: -laatuisia vapaita opistoja perustettu run- Puheenaolevain opistojen perustaminen
3675: saasti myös maaseudun keskuksiin. V. 1922 on päässyt vauhtiin sen jälkeen kuin valtio
3676: oli työväenopistoja eli kursseja 18, muita va- on alkanut niitä tukea. V.1917päätti Edus-
3677: paita opistoja 17, yhteensä siis 35, nykyään kunta työväenopistoi!lle määrämhoo myön-
3678: lähennellen niiden yhteinen lukumäärä täessään, että valtion avustus oli oleva 50%
3679: puolta sataa. opistojen kustannuksista. Määräraha on ku-
3680: Ohjelman ja järjestelyn puolesta ovat pu- luneina vuosina kohonnut 50,000 markasta
3681: heenaolevat opistot hyvinkin erivivahteisia. 700,000 markkaan. Kun kuitenkin opisto-
3682: Olennaista niille kuitenkin on, että ne koet- jen lisääntyminen on tapahtunut nopeam-
3683: tavat vapaan tutkimuksen pohjalla esittää massa tahdissa, ei valtioapu ole viime vuo-
3684: humanistis-luonnontieteellisiä ja etenkin yh- sina ollut lähimaillekaan riittävä jaettavaksi
3685: teiskunnallis-taloudellisia aineita luentojen Eduskunn{tn hyvä:klsymäin perusteiden mu-
3686: kuin myös oppikurssien ja kerhojen avulla kaan. Lisäksi on uusille opistoille kahden
3687: sekä antaa opetusta sellaisissa käytännölli- ensi vuoden aikana myönnetty vain 1 / 2 va-
3688: sissä aineissa kuin ainekirjoituksessa, las- kinaisesta valtioavusta. Siten oli opistojen
3689: kennassa, kirjanpidossa, laulussa, esitystai- valtioapu viime vuonna vain lähes 30 % kus-
3690: II,33.- Ailio. 85
3691:
3692: tannuksista, lukuunottamatta muutamaa olisi myös opistojen valvontaan ja neuvon-
3693: opistoa, joilla oli vähän suurempi avustus. taan viranomaisten puolelta kiinnitettävä
3694: Opistojen kustannukset ovat olleet v. 1921 suurempaa huomiota kuin mihin ne ovat ti-
3695: yhteensä 1,348,553 mk. (valtioapu 300,000 laisuudessa olleet.
3696: mk.), v. 1922 1,844,640 mk. (valtioapu Työväen y. m. vapaiden opistojen pitkä-
3697: 300,000 mk.) ja v. 1924 lähes 2 milj. mark- aikaiseen toimintaan katsoen näyttää jo ole-
3698: kaa (valtioapu 700,000 mk.). Täten on van aika, että valtion puolelta ryhdytään
3699: asianomaisille kunnille tullut melkoisesti paitsi tehokkaampaan avustukseen myös va-
3700: suurempi rasitus kuin ne olivat alkuaan kiinnuttamaan tätä toimintaa samoin kuin
3701: edellyttäneet. kansanopistojen suhteen lainsäädännön
3702: Joo otetaan perusteaksi Eduskunnan ennen avulla. Tämä on tarpeellista, jotta työväen
3703: mainittu päätös, että valtioavun pitäisi olla opistojen ja muiden vapaiden opistojen oh-
3704: 50 % kustannuksista, ja jos otetaan huo- jelma, opetusmenetelmät ja järjestely tuli-
3705: mioon, että yhä syntyy uusia opistoja, pi- sivat kiinteämmiksi ja valtioavun saanti
3706: täisi puheenaoleva määräraha ensi vuodeksi säännölliseksi. Nykyinen epävarmuus val-
3707: kohotettaman 1,100,000 markkaan. Jos otet- tioavun määrästä ja tämän taipumus yhä
3708: taisiin perusteeksi kansanopistojen saama supistumaan on omiaan lamauttamaan opis-
3709: valtion avustus, joka on nykyään n. 70% tojen kehitystä ja ehkäisemään uusien opis-
3710: näiden kustannuksista, olisi määrärahaa pal- tojen perustamista. Niitä pettymyksiä, joita
3711: jon tuntuvammin kohotettava. tähän asti on aiheutettu opistojen toimin-
3712: Työväen opistojen ja muiden vapaiden nalle ja asianomaisille kunnille valtioavun
3713: opistojen määrärahasta on Työväen opisto- takia, ei ole enää uudistettava. - Mainit-
3714: jen liitto v :sta 1919 saanut käytettäväksi tua lainsäädäntöä varten on luonnollisesti
3715: yhteistä toimistoa varten, jonka tehtävänä tarpeen asiantuntijain avulla toimittaa sel-
3716: on avustaa ja johtaa opistojen toimintaa, vittely puheenaolevain opistojen nykyisestä
3717: välittää luennoitsijoita, toimittaa kaavak- tilasta ja vastaisista suuntaviivoista.
3718: keita ja sääntöehdotuksia j. n. e. Tämä( Ehdotan siten Eduskunnan päätettäväksi,
3719: apuraha on aivan liian pieni liiton tarkoi-
3720: tukseen verrattuna, eikä siitä ole riittänyt että työväen opistojen ja muiden va-
3721: ensinkään esim. sellaisiin tarkoituksiin kuin paiden opistojen avustamiseksi myön-
3722: perin tarpeellisiin kerho-oppaisiin. Sitä netty määrämha v :n 1926 tulo- ja
3723: olisi senvuoksi koroitettava ainakin 50,000 menoarviossa kohotettaisiin 1,100,000
3724: markkaan, jo!ta opistojen yleinen johto ja markkaan; ja
3725: opistojen ohjelmain ynnä opetusmuotojen että hallitusta pyydettäisiin anta-
3726: kehitys mahdollisimman hyvin vastaisi tar- maan esitys laiksi työväenopistoista
3727: koitustaan ja kohottaisi puheenaolevain ja niiden valtioavusta.
3728: opistojen sivistävää vaikutusta. Samalla
3729:
3730: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1925.
3731:
3732:
3733: Julius AiJio.
3734: 86
3735:
3736: l[,3+. - Anom. ehd. n:o 57.
3737:
3738:
3739:
3740:
3741: Pullinen, y. m.: Määrämhan myöntämisestä kotiteolli-
3742: suuskoulun peru.starni.sta varten PerkjärveUe.
3743:
3744:
3745: Ed u s k u n n a 1ll e.
3746:
3747: Viitaten vuoden 1924 valtiopäiville jäte- s1tuskouluu Pe1·kjärvelle 3a ottaisi
3748: tyn anomusehdotuksen n :o 80 perusteluihin ensi vuoden menom·vioon koulun pe-
3749: esitämme kunnioittaen, rustamiskuluja varten 160,000 mar-
3750: kan ja kou.lun vuotniseksi ylläpi-
3751: että Ed~tskunta päättäisi KarjaJan doksi 64,000 markan suuruisen mää-
3752: kannasta vm·ten perustaa kotiteolli- rärahan.
3753:
3754: Helsingissä, l i päivänä helmikuuta 1925.
3755:
3756:
3757: Erkki Pullinen. U. Brander.
3758: E1·kki Paavolainen. Jooseppi Kauranen.
3759: Matti Pitkänen. Antti Kukkonen.
3760: Juho Niukkanen. Hannes Valkama.
3761: Albin 1\'lanner. Antti Kuisma.
3762: Antti Juutilainen.
3763: 87
3764:
3765: II,<;5, - Anom. ehd. n:o 58.
3766:
3767:
3768:
3769:
3770: Hirvensalo, y. m.: Määrärahan myöntämisestä raken-
3771: nusavustukseksi Kuopion kasvatusopiUista talO'ttS-
3772: koulua varten.
3773:
3774:
3775: E d u wk u n n a iLL e.
3776:
3777: Kuopion Naisyhdistyksen Talouskoulu on kään huoneisto edelleen vuokrata:, ja
3778: toiminut hyvällä menestyksellä jo 32 vuotta mutta huoneistoa ei ole saatavissa .. Tämän
3779: ja on se levittänyt kotitaloudellista valis- takia on Kuopion Naisyhdistys päättänyt
3780: tusta laajoihin piireihin, kehittäen tulevia ryhtyä oman talon rakennushankkeisiin
3781: kotien hoitajia työhönsä pystyviksi, hyö- kasvatusopillista talouskoulua varten ja an-
3782: dyttäen näin yksityisten kotien kautta koko tanut laatia ra:kennuspiirustukset sekä kus-
3783: yhteiskuntaa. Koulussa on ollut runsaasti tannusarvion, joka päättyy 1,170,000 mar-
3784: oppilaita etenkin maaseudulta, usein pit- kan loppusummaan. Kuopion kaupunki on
3785: kien matkojen takaa, paitsi Pohjois-Sa- myös osoittanut haluavansa avustaa koulua
3786: vosta, myös Kajaanin kihla;kunnasta, Mik- lahjoittamalla sille tonttimaan.
3787: kelin läänistä ja Karjalasta, joskus vielä Edellä olevan perusteella rohkenemme
3788: kauempaakin. Kuopion Trulouskoulu on, kunnioittaen ehdottaa,
3789: paitsi maaseudun kotitalouskouluja, ainoa
3790: varsinainen talouskoulu koko Savossa ja että Ed1tskunta ottaisi vtwden
3791: Kainuussa. Oppilasmäärästä, joka on ollut 1926 menoarvioon 250,000 mk:n sttu-
3792: vuosittain 60-90, on ollut maaseudulta rttisen rnäärä1·ahan rakennusavnstuk-
3793: noin 90 %. seksi Knopion kasvatttsopillista Ta-
3794: Epämukavan ja ahtaan vuokrahuoneis- louskoulua varten, sekä
3795: ton takia ei ole voitu ottaa kouluun kaik- että Eduskunta niinikään vuoden
3796: kia pyrkijöitä. Nykyinen huoneisto on op- 1926 menoarviossa varaisi 750,000
3797: pilasluvun kasvaessa käynyt aivan mahdot- mk. käytettäväksi kuoletuslainana
3798: tomaksi tyydyttääkseen kotitaloudellisen Kuopion kasvatusopillisen Talotts-
3799: oppilaitoksen nykyaikaisia vaatimuksia. Si· konlnn uuden talon rakentamiseen.
3800: täpaitsi ei ole takeita saadaanko nykyinen-
3801:
3802: Helsingissä, helmikuun 14 päivänä 1925.
3803:
3804:
3805: V. Hirvensalo. P. V. Heikkinen.
3806: A. H. Saastamoinen. Mandi Hannula.
3807: Hedvig Gebhard. Eva Somersalo.
3808: Siviä Ruotzi. U. Brander.
3809: August Raatikainen. Hannes V alkanut.
3810: 88
3811:
3812: 11,36,- Anom. ehd. n:o 59.
3813:
3814:
3815:
3816:
3817: Setälä, E. N., y. m.: Määrärahan myöntämisestä Hel-
3818: singin K ansankonservatoriolle.
3819:
3820:
3821: ]) d u s k u nn a ll e.
3822:
3823: Helsingin Kansankonservatorio, joka eri- täytyy pysyttää mahdollisimman alhaisina,
3824: näisten avustusten tu;kemana on jo toiminut on laitoksen toiminta edelleenkin, näin suu-
3825: puolen kolmatta vuotta, on lyhyen toiminta- reksi kasvaneena, määrättyihin ahtaisiin ja
3826: aikansa kuluessa, huolimatta tämän ajatuk- sen toiminnalle haitallisiin puitteisin rajoi-
3827: sen uutuudesta meillä, saanut osakseen suo- tettua.
3828: siota odottamattamassa määrässä. Tämän Koska Helsingin Kansankonservatoriolla
3829: musiikkikoulun tarkoituksena on, pyrki on osoittautunut olevan oma tärkeä tehtä-
3830: mättä olemaan minään ammattitaiteilijoita vänsä sivistyselämässämme ja siitä näin ol-
3831: kehittävänä laitoksena, vähäisestä maksusta len on muodostunut siksi suuri ja huomat-
3832: antaa pätevää musiikkiopetusta oppilaiden tava soitannollinen opinahjo, ettei sitä voi-
3833: iästä riippumatta ja heille mitään ennakko- tane ilman muuta sivuuttaa, kun on kyseessä
3834: vaatimuksia asettamatta. Siinä opiskelee oppilaitosten avustamisesta valtion varoilla,
3835: nykyään yli neljäsataa oppilasta yhteiskun- saamme kunnioittaen ehdottaa,
3836: nan eri piireistä ja opettajina toimii lähes
3837: 20 taiteilijaa ja musiikkipedagogia. että Eduskunta ottaisi v. 1926 tulo-
3838: Tälhän asti saatujen apurahojen riittä- ja menoarvioon Helsingin Kansan-
3839: mättömyyden vuoksi on opistolla tietenkin konservatoriolle sen toiminnan tuke-
3840: ollut monia vaikeuksia voitettavanaan. Tila- miseksi 50,000 rna·rkan s~m1·uise1~
3841: päisten avustusten varassa ollen, ja koska määrärahan.
3842: lukukausimaksut tämän tapaisessa laitoksessa
3843:
3844: Helsingissä, 10 päivänä helmikuuta 1925.
3845:
3846:
3847: E. N. Setälä. Hilda Seppälä.
3848: Antti Kukkonen. J. H. Vennola.
3849: 89
3850:
3851: 11,3 7. - Anom. ehd. n:o 60.
3852:
3853:
3854:
3855:
3856: Paavolainen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Vii-
3857: purin Musiikkiopiston avustamiseksi.
3858:
3859:
3860: ]} d u s k u u n w J J e.
3861:
3862: Vuonna 1918 perustettiin Viipurin kau- 10,000 markan valtioapua, vasta v. 1924
3863: punkiin yksityisten henkilöiden toimesta vähän enemmän ja silloinkin vain 40,000
3864: Viipurin Musiikkiopisto, joka vähäisestä marklkaa, kaupungilta 25,000-40,000 mar-
3865: alusta on vuosi vuodelta varttunut, kehit- kan verran vuodessa. Että opisto, varsinkin
3866: tyen vähitellen täydelliseksi konservato- monipuoliseksi konservatorioksi muutut-
3867: rioksi. Sen oppilasluku on osoittanut jat- tuaan, yleensä lainkaan on voinut jatkaa
3868: kuvaa nousua. Hyväksyttyjen oppilaiden toimintaansa, johtuu seuraavista tekijöistä:
3869: luku oli syksyllä 1924 joukon neljättäsataa, · 1) opettajat ovat uhrautuvasti suostuneet
3870: mutta niistä voitiin tilanpuutteen ja muiden tekemään miltei ilmaista työtä, 2) oppilaat
3871: taloudellisten vaikeuksien vuoksi vastaan- sekä opistoa lähellä olevat henkilöt ovat
3872: ottaa vain 237. Näistä on huomattava osa taajaan järjestäneet iltamia, joilla kuiten-
3873: Viipurin kaupungin ulkopuolelta, Karjalan kaan siksi pienen kaupungin kuin Viipurin
3874: maaseuduilta kotoisin olevia, jotka varta- asukkaita ei voi loppumattomiin rasittaa,
3875: vasten ovat saapuneet Viipuriin musiikkia varsinkin nytkyisen kireän raha-ajan valli-
3876: <1piskelemaan. Opettajat, joita nykyisin on tessa, 3) on oltu pakoitettuja työskentele-
3877: opiston palveluksessa 27, ovat saaneet mään näin suurelle opistolle vallan liian
3878: ammattipätevyytensä Helsingin Konser- ahtaassa huoneistossa. Nyt on kuitenkin
3879: vatoriossa tai (hyvin suuri osa) huo- Viipurin Musiikkiopiston toiminnan jatka-
3880: matuissa ulkomaalaisissa musiikkilaitok- minen vakavasti uhattu. Kasvaneen oppi-
3881: sissa. Ohjelma on yhtä monipuolinen lasluvun aiheuttamat menot ovat suhteetto-
3882: kuin nykyaikaisissa konsevatorioissa Helsin- masti vastaavia tuloja ( oppilasmaksuja)
3883: gissä, jopa ulkomailla. Opetusta annetaan suuremmat ja muut ansiomahdollisuudet
3884: tällä haavaa 18 aineessa. Opistossa suori- ovat tarkoin käytetyt ja tällä kerralla lo-
3885: tetun työn tuloksista ovat valtion puolesta pussa. Uuden huoneiston hankkiminen on
3886: toimeenpannuissa tarkastuksissa prof. E. päivän 'kysymys. Koska vielä lisäJksi, jotta
3887: Melartin ja nti I. Hymander sekä yksityi- opisto ei menettäisi eteviä opettajavoimiaan,
3888: sesti prof. Sibelius ja Kajanus sekä sävel- on oltu pakoitettuja vuoden 1925 alusta
3889: täjä Madetoja antaneet erittäin edullisia korottamaan opettajien palkkoja, tosin var-
3890: lausuntoja. Opiston yhteydessä toimii li- sin vaatimattomasti, osoittaa opiston tulo-
3891: säksi nykyään kamarimusiikkiorkesteri. ja menoarvio nykyään yli sadan tuhannen
3892: Opisto on taloudellisesti saanut toimia markan vajausta, jonka täyttäminen tuot-
3893: erittäin tukalissa olosuhteissa. Valtiolta on taa opistoa tähän asti ylläpitäneelle osake-
3894: opisto orkestereineen ailmisemmin nauttinut yhtiölle voittamattomia vaikeuksia.
3895: 90 II,37. - Viipurin l\lu,siikkiopiston avustaminen.
3896:
3897: Olemme sitä mieltä, että valtion avustuk- tomasti kuuluu tällaisiin laitoksiin, saamme
3898: sia taiteellisten laitosten ylläpitämiseksi olisi kunnioittaen ehdottaa,
3899: annettava runsaammin kuin tähän asti sel-
3900: laisille maaseudun sivistyskeskuksien lai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1926
3901: toksille, jotka osoittavat elinvoimaisuutta ja tttlo- ja menoa1·vioon 110,000 markan
3902: edistävät laajojen piirien taiteellista kasva- suttrttisen mäii1·ärahan Viipurin Mu-
3903: tusta. Kun Viipurin Musiikkiopisto ehdot- siikkiopiston avustamiseksi vuonna
3904: 1926.
3905:
3906: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1925.
3907:
3908:
3909: Erkki Paavolainen. Erkki Pullinen.
3910: Albin Manner. Tuomas W anhala.
3911: Antti Kuisma. Osk. Reinikainen.
3912: Antti Juutilainen. Vilho Nikkanen.
3913: Juho Niukkanen. Siviä Ruotzi.
3914: E. M. Tarkkanen. Hilda Seppälä.
3915: 91
3916:
3917: ll,3s, - Anom. ehd. n:o 61.
3918:
3919:
3920:
3921:
3922: Lonkainen, y. m.: Määrä1·ahan myöntämisestä avus-
3923: tukseksi Viipurin Nuorison Mus'i,ikkikoultdle.
3924:
3925:
3926: E d u s k u 11 n a ll e.
3927:
3928: Neljä vuotta sitten perusti musiikkitireh- heti ensimäisellä toimintaviwdella ilmaan-
3929: tööri Emil Sivori Viipurissa työskentelev~in tunut suuri oppilasmäärä, ollen se 124. Tä-
3930: Kirkkomusiikkiopiston yhteyteen Nuorison män Kansankonservatorion työ, samoiu
3931: 1\Iusiikkikoulun, missä on annettu halpa- kuin Nuorison :M:usiikkikou1unkin, on tar-
3932: hintaista ja maksutontakin opetusta musiik- koitettu palveLemaan kansan keskuudessa
3933: kielämän eri aloilta kansan Yähävaraisille ilmeneviä kulttuuriharrastuksia, valmistaen
3934: piireille, joilla ei ole mahdollisuutta lahjo- sinne pystyviä soiton- ja kuoronjohtajia
3935: jensa kehittämiseen kallishintaisissa mu- y. m. Näin o1len on Nuorison 1'Iusiikki-
3936: siikkiopistoissa. Tämän Nuorison Musiikki- koulun ja sen yhteydessä työskenteleYiin
3937: koulun tärkeys on kiciynyt selville sen kah- Kansankonservatorion tehtävä sivistys-
3938: deksan lukukauden aikana, jonka koulu on työssä suuri.
3939: ollut toiminnassa. Siihen pyrkiviä oppilaita Mutta huolimatta suuriarvoisesta työs--
3940: on joka vuosi enemmän kuin kouluun n;--- tään, ei Viipurin Nuorison Musiikkikoulu,
3941: kyään rajoitetuissa oloissa työskennelles- enempää kuin sen yhteydessä työskente]evii
3942: sään voidaan ottaa. Niinpä esim. nykyään Kansankonservatoriokaan, ole saanut yh-
3943: on koulussa 130 oppilasta, kaikki vähäva- tään valtionapua. Nuorison Musiikkikou-
3944: raisten IJiirien keskuudesta, saaden siellä lulle on hiukan saatu kunnanapua, mutta
3945: moni muun työnsä lomassa opetusta lau- sekin on ollut hyvin vähäistä, viime vuml-
3946: lussa, soitossa, musiikinteoriassa, äänen- l)akin vain 6,000 mk. On selvää, ettei pie-
3947: muodostuksessa, kuoron johtamisessa y. nillä lukukausimaksuilla ja tuolla mitättö-
3948: m. s. Näistä oppilaista suorittaa vain noin mällä kunnan avulla ole voitu saada työtä
3949: 50 prosenttia jonkunlaista maksua ja 1aajennetuk:si siinä määrässä kuin maaperä
3950: maksavillekin oppilaille on opetus halpaa, edellyttäisi. Koko toiminta onkin ollut mah-
3951: sillä koulun lukukausimaksut ovat koko- dollista vain sen vuoksi, että nämä oppi-
3952: maksaviita vain 150 mk. ja puolimaksaviita laitokset ovat työskennelleet Viipurin Kirk-
3953: 25-75 mk. Kun myöskin vanhempia pyr- komusiikkiopiston yhteydessä. Nyt on kui-
3954: kijöitä oli ilmestynyt erittäin runsaasti tenkin oltu pakotettu näille oppilaitoksille
3955: joka vuosi, perustettiin viime syksynä Nuo- hakemaan tilavampia huoneita, koska yhä
3956: rison Musiikkikoulun yhteyteen Kansan- laajentunut toiminta ei enää entisessä huo-
3957: konservatorio, johonka voivat päästä opis- neistossa ole mahdollista. Huoneiston laa-
3958: kelemaan vanhemmatkin kansalaiset. Mi- jennus vaatii myöskin välineiden ja kalus-
3959: ten tervetu1leena tämän Kansankonservato- ton ainakin osittaista uudistamista, joten
3960: rion perustamista on pidetty, sitä osottaa nämä uudistukset tulevat aiheuttamaan
3961: 92 II,3s. - Vii:pur.in Nuorison Musiiik.kii,koulun avns·t.amine'n.
3962:
3963: yhä uusia kustannuksia. Niinpä esim. kou- Kun pidämme Viipurin Nuorison lVlu-
3964: luhuoneiston vuokra, joka nykyään on siikkikoulun ja sen yhteydessä työskentele-
3965: 30,000 mk. vuodessa, tulee laajennuksen vän Kansankonservatorion merkitystä suu-
3966: jälkeen olemaan 40,000 mk. Kun tähän yh- riarvoisena ja katsoen siihen, että näiden
3967: distetään vielä kaluston uudistamisesta ja oppilaitoksien työ tapahtuu kansan syvien
3968: laajennuksesta aiheutuvat lisämenot, niin rivien kulttuuriharrastusten hyväksi, pi-
3969: tulevat kustannukset suuremmiksi kuin dämme luonnollisena että valtion puolesta
3970: koulun pienillä tuloilla voidaan suorittaa. on niitä tuettava. Tämän vuoksi anomme
3971: Koulun puolesta on kyllä äskettäin Valtio- kunnioittaen,
3972: neuvostolta anottu apurahaa uusien soitto-
3973: koneiden hankkimiseen, mutta tällä apura- että Eduskunta vamisi vuoden
3974: halla ei voida ajatella kehittää koulun toi- 1926 menoarvioon 50,000 mk. Viipu-
3975: mintaa suunnitellussa määrässä, sillä muun rin Nuorison Musiikkikoululle ja sii-
3976: kaluston hankkiminen ja opettajien palk- hen yhdistetylle Kansankonservato-
3977: kaus tulevat suuresti entuudestaan lisää- riolle kaluston hankkimista ja opet-
3978: mään menoja. tajien palkkaamista varten.
3979:
3980: Helsingissä, 13 päivänä helmikuuta 1925.
3981:
3982:
3983: J nssi Lonkainen. Anna Haverinen.
3984: Otto Toivonen. Jussi Rapo.
3985: Emil Saarinen. Albin Manner.
3986: Olga Leinonen. Tyko Reinikka.
3987: Taneli Typpö.
3988: 93
3989:
3990: 11,39. - Anom. ehd. n:o 62.
3991:
3992:
3993:
3994:
3995: Saarinen, E., y. m.: Määrärahan myöntä,misestä Suo-
3996: men Työväen Musiikkiliiton r. y. toiminnan tukemi-
3997: seksi.
3998:
3999:
4000:
4001:
4002: Eduskunta on kuluvalle vuodelle tulo- ja puute on ehkäisevästi vaikuttanut liiton
4003: menoarviossa hyväksynyt Suomen Työ- toimintaan. Viimeksi mainitun puutteen
4004: väen Musiikkiliiton r. y. toiminnan tuke- poistamiseksi on liitto toimeenpannut eri-
4005: miseksi 45,000 markkaa. Katsoen siihen koisia johtajakursseja, jotka ovat osoittau-
4006: työhön jota liitto on tehnyt musiikki- ja lau- tuneetkin tarkoitustaan vastaaviksi. Talou-
4007: luharrastuksen elvyttämiseksi työväestön dellisesti heikossa asemassa toimivat soitto-
4008: keskuudessa on yllämainittu valtion avus- kunnat ja kuorot eivät kykene palkkaa-
4009: tus liian pieni. Se ei ole läheskään suh- maan johtajia, joten niiksi on täytynyt
4010: teessa muiden samoille aloille myönnettyjen kurssitoimimialla harjoittaa asianharrasta-
4011: avustusten kanssa, vaikka sanottu liitto jia seurojen ja soittokuntien jäsenistöstä.
4012: ehkä huomattavarumin edustaa maassamme Niinpä on liitto suunnitellut toimeenpanta-
4013: musiikkikulttuuria, kuin monet muut va- vaksi vuoden 1926 ajalla pitempiaikaiset
4014: paat järjestöt, jotka nauttivat valtiolta johtajakurssit, koska aikaisemmat kokemuk-
4015: avustusta. Kuuluuhan liittoon 27 sekakuo- set ovat osoittaneet että ainoastaan siten
4016: roa, 10 mieskuoroa, 5 naiskuoroa, 29 torvi- on helpoimmin poistettavissa johtajain
4017: soittokuntaa ja 1 orkesteri. Näiden toimin- puute. Kun yleensä on työväestön valistus-
4018: nan tukemiseksi ja kehittämiseksi on liitto pyrkimyksille eduksi, että mahdollisimman
4019: toimeenpannut johtajwkursseja, säveltämis- monille seuduille maatamme voitaisiin pe-
4020: kilpailuja, kustantanut sävellyksiä ja eri- rustaa lauluseuroja ja soittokuntia ja kun
4021: tyistä Työväen Musiikki1ehteä. tämä toiminta ei edisty tehoisasti ilman yh-
4022: Kuten ylläolevasta selville käy on liiton teiskunnan avustamista, niin kunnioittaen
4023: toiminta ollut taloudellisesta ahdinkotilasta anomme,
4024: huolimatta työväestön sivistyspyrkimyk-
4025: sille suurimerkityksellistä. Toimintaa ei että Eduskunta ottaisi vuoden
4026: kuitenkaan ole voitu laajentaa niin laajaksi 19/26 tttlo- ja mcnom·vioon 100,000
4027: kuin edellytyksiä toiminnalle olisi ollut, Smk :n suurnisen summan Suomen
4028: sillä taloudellinen ahdinkotila ja ennen Työväen M~tsiikkiliiton 1·. y. toimin-
4029: kaikkea kuorojen ja soittokuntien johtajien nan tukemiseksi.
4030:
4031: Helsingissä, 13 päivänä helmikuuta 1925. ·
4032:
4033:
4034: Emil Saarinen. Otto Toivonen. Toivo Halonea.
4035: H4
4036:
4037: II,; o. - Pet. fö1·st n:o 63.
4038:
4039:
4040:
4041:
4042: Ande1·son m. fi.: .Ang. beviljande av anslag för för-
4043: nyandet av Åbo domkyrkas nuvarande inredning.
4044:
4045:
4046: T i ll R i k s d a g e n.
4047:
4048: I december år 19122 hehandlade Riksda- skeppen m ed dä.rtiH thörande kapeU a tt
4049: gen en peti1tion .om bevilja:mde av i•nal,les noggran1t urrH:Iiersökas och res,taureras.
4050: 3 miljoner ma·rk för intförarlllde av vä,r- Arbetet i de delar av kyrkan, \Som hä,r-
4051: meledning Slamt repara.tion >a:v go1v och efter ämn1u •å:terst1å ait:t unde.rsö!k~a., h:oppas
4052: va1v i Aho damkyrka.. R~ksda,gen, som den a v re.ger~n:gen t:i'H•s.a.trt:a a.rbe~tsdele
4053: i pri·nci:p god>kände petitionens syiftemål gationenl okunna, s'lutföra. inn'an uitgången
4054: aft domkyrkm1 skuHe försäJttws i et:t vä;r- av år 19"26.
4055: digt skic k, bevilj.ade diå ett ans•lag om 1
4056: 1
4057: I den1 mån undersölm,i,ngs- och restau-
4058: miUon mark a.tt anvämrd'a.s fö.r ovaln- rerings,a,rbe:tet 'fortskridit ihrur s•agdar dele-
4059: nfunnfLa, rest:2,ureri.ng;sarbet•en under år g:dion eme'l:lertid .funni•t, att ,kyrk'a.ns nu-
4060: 19~3. För fortsäHandet av dessa arbe- '"nramde i •smak'lö,s, imi,te.ra<d go.t.isk sltil
4061: ten under åren 1912'4 ·oah :1925 ha•r seder- uHörda imredning, n·ämligen bänikar, pre-
4062: mera yit:terli<g;are :beviljats tvenne ansla.g. di·kstol, orge.Hasa;d, a1ta.re, läktarräcJ'
4063: Yartdera om 1 mi;ljoni mark. o. ·S. v., äntnu mi1Tid1re än; fö.ru t ·kommer
4064: De:t i! Aho :domkyrka. år 1:9213 påbö·rjade att överensstämma. med domky·rkobygg-
4065: restaurerilllgsarbetet har •nume1~a fort- na:denls rest>aUirerad'e interiör. Jämvä:l
4066: skri:dit så l'ån,g.t att centra:lvärmeJednin- regeri>lllgen har fäs't. s~in• uppmärks:a,mhet
4067: gen är im;tallerad, vaTjämte va:t:tenled- vid detta sakiför hMlande och i sep temher
4068: ning in:fö.r:f!s, och n!ödig.a brandskyrddsan- s:enaste år UPIPID<a,nJa:t, tdeilega>tim:lten, a1tt
4069: ordminga.r U1JLPst<ätli1ts. V alven,, 'vägg.arna u tföra fö.rhereda,nde kostn,ads.berä1mi·n-
4070: OCh go1Y8'll i Q~yl' kanS 1Sidokapel:l &amt i gar rörande en förnyelse av ,kyl~kans in-
4071: det södra si:doskeppets öv.re ka,pe111rä1Cika redninlg.
4072: ha noggrant undersö:kts oc'h resta:urerats, SåJ<ffi•n1a, beräkninga.r ha lliUrmera u t-
4073: var•vid ä1ven d•e ;me.deltida :ka1kmå:llllin- förts ooh vi1sa, at.t kos,tnade1rna för de
4074: g·arnla å dessa väg~ga,r och valv åiterstä<llts ound!grun:gli1gru inrednin!gsar:be;tenla. stiga
4075: i sHt UI'spruniglig1a >skick.. 8lutl~gen har till 'sammwn:lagt Fmk 1,000;000: -, näm-
4076: m~ed regeri'n1gens' begiv.an:de v.wlven, väg- ligen o11geHä:ktarens omre:glerim,g Fmk
4077: g~H'llla och golvet i •s.akri:sti.an blivit 320, 000: -, l{)'ffiä,ndri.TI!g ·ooh :parti>ell för-
4078: 1
4079:
4080:
4081:
4082: g-rund1igt 'lmiders(iik;ta, och restanrera,de. ny·else a:v bä>nlka:rna: Fmik ~51 ;000: -,..n.y
4083: U nder förra häHten av år 1925 komma prediks·t:ol Fmlk 100,000 -:, nya: dörrar till
4084: i enlighet med arbets.p1Rill!Bll Va•lven,. vä:g- kyrkallli Fmki .60,000:~, :sikranlk föt s~doka
4085: garna., pelm'TIIa •OCh golvet r kyrkam; miltt- pe:Lhm F:mk 40,1000:1 -, n:y in;rednin.g i sa,k-
4086: r;kepp och de invid :detta. liggande si•do- ristimr Fmk 10!4,000:·-, :arr:betSiledni:ng- och
4087: 11,40. -Anderson, y. m. 95
4088:
4089: löpa:rude utgi1fter Fmk 100,000:-, samt lums nu:va•rand·e briJstfäUitga i•nredning
4090: reserveri.ng för oföru tsedda U'tgi&ter Fmk nödvänd<1g,. isynnenhe•t da betydand-e
4091: 21,000: -.. I tot3Jlsumman i·ng1år j•ärrnväl prakti&ka: förde:la,r .sku]le ernås: om
4092: et.t belopp om Fmk 00,,000: -,. för utjäu:n- deH•a arbete uHöTes· i samband med den
4093: nmg ·och drän1N·irng av de:t, näJrmast.e om- nu 1pågående restaureringen av själva
4094: rådet kring idomkyr karn, viltket a•rbete kyrkohy,ggnaden. IDtt beaktans•vär•t önsk-
4095: delegatiionen anseH nödvändigt för a.tt nilllgsmål ä:r jämvä,l att sa.mtHga de'SISa
4096: kyl1kans• murar må •skyddatS för d1et a·rbete,u bleve slut.fö.r<ia inna'lll 700-års-
4097: grundva.ttelll, som TI1U j, betänkli!g gra:d minlne•t a.v kyrkans: ;fö·rsta ·omnämn.an,de
4098: <Jngriper 'byggnaden. i ur kundema högt~dlig;håil1e.s.
4099: Då Riksda·gen reda•n tidiga.re vi,sa't Med hä1n vi•srn.ing tiU ovanstiående få
4100: stor•t inltres.s:e ocht• förståelse för rest1au- under:teck111ade· vörd.samt anhåHa
4101: reri,ntgs·a·rbet·ena i Åbo dvmkyTka och
4102: antsHt.t aH is,tåndsä•t.tandef av deMa vårt att Riksdagen ville beslut;a att i
4103: landis :dtyrbaraste ihistOTiska och 'arkit•ek- utgiftsstaten för år 1926 uppta•ga
4104: toni•sika minrnesrrnärke är en hed:erss•ak ett anslag, stoTt Fmk 1,000,000:-,
4105: för Fin1anids 1folk, yåg·a underteclkn1ade föT fäTnyandet uv Abo domkyTkas
4106: u tta·l1a .fönhoppni·ngen aH. Ri1ksdagen jäm- nwrarande inredning.
4107: Yä·l sik:a<ll finn1a en förnye1lse a•v domkyr-
4108:
4109: Hel!sin.g1fors. den 17 februa ri 19?5.
4110:
4111:
4112: Amos Anderson. Ernst Estlander.
4113: E. N. Setälä. Knut Molin.
4114: M. V. Björk. John Österholm.
4115: Karl Fr. Lauren. Ernst von Born.
4116: Eirik Hornborg. ~.\ml. Forsberg.
4117: Otto Jacobsson.
4118: 96
4119:
4120: ll,4o. - Anom. ehd. n:o 63.
4121:
4122:
4123:
4124:
4125: Anderson, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Turun
4126: tuomiokirkon nykyisen S'isustuksen uusimista varten.
4127:
4128:
4129: ID d 11 s k 11 n n 31 l ~ e.
4130:
4131: Joulukuussa vuonna 1~ Edustkunta sivultaivam. s·ekä si:ihe:n \kuuluvien kappe-
4132: käsitteli anomusta ka1ikkiJaan 3 miUoo- Hen tarkka tutkimi-nen j,a ikoriwaminen
4133: nan ma·rkallll myörutälm:iJslt'<sitru kesikusläm- hol!vej:w, sein,iä, piilareita ja; l.a,t•ti•aa myö-
4134: mit.ysil<wrt~olkise,n r•aikennuttltamirs:ta varten ten. Tämrun: jäJlkeen vie,lä turtkirrnatta
4135: Turun Tuomiokir!kkoon• ~ekä kirkon 1a~t olevi'ssa kii.dmn osiSISa suoritetrta:va;t työt
4136: t.iau j·a· iholvien korjausta varten. Edus- t;oiJvroo :ha,l[,iJtuiiDsen asett;ama :työtloirmi-
4137: kunta!, -pel,:iJwattee:s•sa hyväiksyen anomuk- kun1tru saavamS~a va,lmHks·i •vuode1r 1925
4138: sen tarkortuikisen, et<tä Tuom~okirkko 10)Ppu un menill;essräi.
4139: sa.a,t•e,t<t•a>isi'.i:n arvonsa. •muka:i•seen kun- Tu·tkimi•s- ja· korjauiStyön >edetessä on
4140: tJO<m, myönS~ikiriL •s1:iJHom 1 milljoonan maiJn,i ttu !toimiJkunlt<ru kuitenikin huoma·n-
4141: mark:a>rv mä:ä;räTahan• y11ämainit:tru:iJhin uut, et1tä. ki,rilmn ny k1yinen ,mau H:oma•arn,
4142: korjautstö.ihin käyt,ettäväksi v:na: 192~. jä,ljiteltyy!Th gootila•i,st!Yylii:nl [aa.d.Ut:tu si-
4143: Nä1idien t·öiden, ja:tkamis·eks:iJ vuosiura 1~4 sust•Urs, s.. o. p.eniki!t,. lsaoarruas•tuo1i, uriku-
4144: jH 19215 on s.i:ttemmin Hsäfk,si myönm.ett:y falsaadi, .alttar],. parvekeika]t,eet y . m., on
4145: kakis~ määrärmha.a, •kn~m-pilkin 1 miljoonan OSIOHau;tuwa. viel!ä mta,hdottomammaksi
4146: mar1kan. 'S>U'lllruinen,. siinä~ y;mpärris•tössä:, jona, ttuom:iJokirkko-
4147: Turun' Tuomiolkirkossa' vuonn1a 1923 rakennus si1säiltä uus~ttuna. <tulee esi:in-
4148: alot.eHu uiUJSim~sty.ö on n!Y.Uemmin edis- t.ymäänc HaHi·tuskiu, on kiinn.ittämyt
4149: tynyt n:i.i:n p~tkälle, eHru kirkkoon, on huomio:ta täihä:n s•eikka:an. j~a kehoi,t:ti vii-
4150: asetettm kesknSI~ämmi,tys]a.itos, ve,srij·olrto me vuoden. s·y,sskuussa toim1iikuntt.aa sruo-
4151: j•u ba:l'IPeellilset parlosuoje1ulaiJt:teet. Kir- ri ttamwatn lldrlkon1 srisus•tuksoo, uusimista
4152: kon sivuktajppeHen 1sekäJ etelälis>en sivulai- lmskeviao valmi,st,wv:ia kustan!llurslaskel-
4153: van yläkaipjpe.1isa.rdain iholveja•, 'sei1niä: ja mia.
4154: la.ttioirta on peru,ste,ellrlise:st:i, tut'kit1tu ja Nämä n;ytt.emmin varlmi•stuneet las·kel-
4155: koda:Mu,, ja, 1samalla on myöski•ru näid•en mat osottava:t, eHä väilt!tämä;ttömät si-
4156: s>e1n:ie:n !kesikia•ikadset k1aJik:kima•alläuks:et sns't'amitstyö't tnlis·ivwt maiks1ama:an y'h-
4157: s-a.artet,tul arl!kuperä<~S'e!en a'suuniSa. Lopuksi teen!s,äJ Smk 1,000,000: -, nim:Uttäin urku-
4158: on har:Hiltukse.ru suros h1mu:ksell1a< .sakaris- pa:r:veltik:een uu:des·ti jäa-jes,teJy Smk
4159: ton holveda, sein.iä ja laUia,a perusteelli- 320,000: -, penkkien! muutt,am:i:nen ja
4160: sesti: tutkit;tu jta koda,ttu .. osit.ta·~nelll uus,iminen Smk 225,000: -,
4161: Vuoden 19215 enslimäisellä puolisko.Ha uusi 1Sa1arrmas.tuoli 'Smk 100,\0010: -, uudet
4162: snor~tetraa;n työsm:nritelman• mukaan. kir- kirkollJovet, Smk: GO,OOO: -, ·sivlllka'PpeHen
4163: kon keiSkilaivan ja •sen lkohrdaH'a oJevm1 eteen sOIVitett:ava·t ka1teet Smk 40,000: --,
4164: Il,4o. - Anderson, y. m. 97
4165:
4166: saJmr]s'ton uusi ,sisustus Sm:k 104,000: - , ettäJ Edusikuntru myös on ~aJts'O'Va ~tuo
4167: työnj,ob!t'o jlaJ juokseVJrut' menot Smk m1oroirikon nykyl:iJs,em., puu/ttooL1ise:n sisus,..
4168: 100.000: - , :sekä; odoHaunaHomia menotia tufklsea:u uusimisen: vä}trtäJm,ä;ttömäiksl4. var-
4169: va,r:ten varruttun:a Smk 12!1~,000: - .. Koko- srrniki!IlJ ilmn täJmä'n: <tyÖ'Ill :S'IliO['i:t!t,am:iJnem.
4170: ll!WiJSsummwaJn ,s.Usiäilty:y v1elä 30,000 mwr- itse ik1rkkio;rra;IDffi1Ilukis81111 prurhaiLlaaDJ 't'a-
4171: ka:n sruuru:iJrueTIJ erä 'tuomiokirkkoa ~~äiliirn paihtThVaJlJ UiUS iiiiliiJstiyÖTIJ yhteyderss:ä t:uot-
4172: 1
4173:
4174:
4175:
4176: nä YliD!Pärö~väJn alueen talso~t~t,am:Us;ta jta ta:iJsi meUmis~ru !k<äcytärmniÖJJlis1i:ä; 'etuja..
4177: kUiiVJaJtta,m.iJsta va~rten, donkru 1tyfuu val- HUJ~miloonote,tt:avan~a. toiv~oonuiksena on
4178: tuusikUintru cm kat,son,U't vä;LttämäiMömäk- . wyösikiim), etltä kaöi näro:täJ tryötl varl-
4179: si, jos uni~e1i ,suojeUru kirkon mrmrejru ~a m:iJs,tu:iJs,ivrut, ennemlkum vietetään !k:iJrkon
4180: ke:nlr:m~ta nykyääin a~rvelU't,taVJaS'SaJ mää- 700-lVUiotis-muis:tojuMar.,
4181: räJs:säi vaihi,rugoiitt,ava1tla ,pohjruvedertä. Vili!t:atoo y:HäJol:eva:aiTh saamme me aiU~
4182: Krm Edusiku111ta: jo ai!kaisemm:in on ki'rjoitltan:ee:t ku:nm;i:o:Ut:ta)etru aill!O&,
4183: osoilttan1ut i&uuntru ihrurl'1wstusta jru ymmäJr-
4184: ryiStä 'l'u:run Tuooniokirlwn uus:irrnis:töi- että Edus,kuntra pää~täisi vuoden
4185: him Illäihdlen jaJ p>iitäJnyt täunän rrmmmme 1926 menosääntöön varata 1,000,000
4186: kaiHeilmma!Th ,hiisltorla,lllis.en j,a rakennus- Suomen markan suuruisen määrä-
4187: taliltool1iisen mu1slt~otmerJdn arVIOin1sa mu- rahan, Turun tuomiokirkon ny-
4188: kaiseen tkUimtoon :s,aa,ttamistw Suomen kyisen sisustruksen uusimista var-
4189: kaa:J.SiallJ kmnruiia:-asiwmsa, :vohilrenemme me, ten.
4190: rul:le'ldirjo:iJtt,aneelt, 1a'llrS'!Ta, rtoiJvomuksemme,
4191:
4192: Hels,]n:gi:~säJ, lmLm:Ukuun 17 p:näJ 1925.
4193:
4194:
4195: Amos Anderson. Tyko Reinikka.
4196: Miina Sillanpää. J. A. Mannermaa.
4197: E. N. Setälä. Paavo Virkkunen.
4198: Erkki Kaila. Eino Tulenheimo.
4199: A. H. Saastamoinen. Väinö Voionmaa.
4200: J. W. Keto. J aio Lahdensuo.
4201: W. W. Tuomioja. Frans Kärki.
4202: W ald. Bergroth. K. R. Kares.
4203: Hedvig Gebhard. Elli Tavastähti.
4204: Antti Kukkonen.
4205:
4206:
4207:
4208:
4209: UI
4210: 98
4211:
4212: TI,4t, - Anom. ehd. n:o 64.
4213:
4214:
4215:
4216:
4217: Somersal9; y. m.: Määrärahan myöntämisestä Olavin-
4218: linnan korJaustöitä var,ten.
4219:
4220:
4221:
4222:
4223: Maamme ha:rvoista hiBtoria:UiBista kaivetuiksi esille ja entinen kasarmira-
4224: muistomerkeistä on Olavinlinna ainoa kennus korjatuksi museoksi Itä-Suomea
4225: rajalinna, jokw on säilynyt suunnilleen VI8:Tten.
4226: alkuperäisessä muodossaan arvokkaana Olavinlinna on tärkeimpiä matkailu-
4227: lmltttuurihistoriallisena mu:iJStomerkkinä. pa:ikkojamme, joihin ulkomaalaisetkin
4228: Linna on kuitelllldn suurempien kmdauk- säännöllisesti tulevat. Jo matkailuliik-
4229: sien tarpeessa, joista osa on ~iireelliBtä keen taM olisi tärkeätä,. että tämä mui-
4230: laatua, osa voidaan suorittaa, siten, että naislirmamme saa~taisiin mahdoUiSiim-
4231: työ jaetaan eri vuosiUe. KiireeHisimpiin mam .nopea,S'ti kunJtoon.
4232: korjauksiin olemme pyytäneet hallituk- Ylläolevan perust·oolla anomme, kun-
4233: selta ·esitystä, mutta ensi vuoden meno- nioittaen,
4234: arvioon t~arvit-taisiin sen lisäk·si 500.000
4235: markkaa, jotta luhistumisen vaarrussa että Eduskunta päättäisi ottaa
4236: olevat holvit saataisiån korja.tuiksi, tu- ensi vuoden menoarvioon Olavin-
4237: lenvaara. ehkäistyk.si korottamalla eräs linnan korjaustöitä varten 500,000
4238: vä:]i'seinä j,a i[)anemaJ]la pe]tiika:tto puu:kta- markkaa.
4239: to,n tilalle, maa.n peitossa olevat huoneet
4240:
4241: Helsingissä, helmikuun 18 päivänä 192'5.
4242:
4243:
4244: Eva Somersalo. Mandi Hannula.
4245: U. Brander. Matti Pitkänen.
4246: 99
4247:
4248: TI,4~. - Pet. försl. mo 65.
4249:
4250:
4251:
4252:
4253: Andel'Son, m. fi.: Ang. beviljande av anslag för igång-
4254: säUandet av arbetena på en tillbyggnad till Stats~
4255: arkivet.
4256:
4257:
4258: TXll R i ki s d a g e n.
4259:
4260: Tillvaratagandet och hevarandet wv så- vilka, så långt d.etta är möjligt, säker-
4261: dana hanrlli<ngar och .skriftliga urkunder, ställa de arkivaliska sam1ingar, som fiiD-
4262: som bära vittne om folkets förflutna, om nrus kvar från äldre tider eller under
4263: dess öden och inre u tveckling ge,nom st,at.slive.ts funktioner på olika håll fort-
4264: seklerna:, utgör i alla kulturländer före- farande upp.stå.
4265: mål för sta,tsmakt:ens omsorg. Tyvär.r Med anledning av en petition av riks-
4266: måste det sägas att Finland i de~tta; av- dagen til1sa1:te regeringen senaste höst
4267: seende befinner sig ga,nJSka m;ycket på BJllJ arkivdelegwtion, vilken fick i uppdrag
4268: efterkälken. Åven i vårt land ha na;tur- att fö1~bereda frågan om imrättande't av
4269: ligtvis under t:iderna samlats handlingar ett a:ntal landskapsa.rkiv. Det finnes
4270: {).Ch dokument, ägnade wtt belysa olika dook en annan arrkivfråga, som är lika
4271: sidor av det andliga. och mateil"iella' ar- brådrskande, men beträffa'nd·e, villmn man
4272: bete, .smn uMört;s i detta .samhälle. På år ·efter år förgäves vän~at på nödiga, åt-
4273: grund av .ogymusamma. förhållanden, gärder från vede,rbörandes sida.. Fråga!llc
4274: våra träibyg,g!nader,s an:t,äntd!lighetl ooh gäller landets centrala arkiv, Fin1anid:s
4275: fientliga härjnin,gair. har ofaut:ligt stwtsarkiv.
4276: mycket av det historiska materia! .som Detta arkivs nuva.rande byggna'd ble:v
4277: här funnits undea:- tidernas lopp gått för- färdig år 1890.. Sa:gda år på höst.en över-
4278: lorat. Ånnu i våra dagar förstöras ge- flyttades dit St.wtsarkivets' sam~~ngar,
4279: ll>Om. e1d eller van!Vård årligen oersättliga vi1ka: dittills förva:rats i den m01t riddar-
4280: arkivaliska källor, exempelvis då någon huset vetta:nde delen av senatshorgen.
4281: kyrka eller prä.stgård med för.s·amlingens Under årens lopp ha.r arkivhy.ggnaden,
4282: hela arkiv 1ägge's i aska. Så länge våri som då rymde 8,000 me,te;r hyllor, emelle.r-
4283: fo1k icke vmr herre i eget hus, kuntde' det- tid blivit överfull. Utom de reg.elbundna
4284: samma ej hell.er i detta av.seernde fritt årliga lerveranserna a.v vikt.i·gare handHfr-
4285: vidtaga nödiga åt.gärder. Men !llU när g~ och räke:nskaper från regeringsinsti-
4286: Finland är självständigt och ingen för- tutionerna och högsta dmll!Stolen ha:r till
4287: hindra;r d.et att urndan förgängelisen rädda a:rkivet under den gångna tiden, överför1ts
4288: vi ttneSJbörde:n om' .sin gångn.a: u fiveckling, en del omfat.tande arkiva.liesamlingall',
4289: må:ste marn förutsätta ~tt alla paTtier i såsom lagmansrättel"lnas ooh häradsTät~
4290: riksdagen skola a:nse det som sin plikt tema:s protokoH från äldre tider. den 1901
4291: at.t medverka till slådana. mått och st.eg, upplösrta finska militärens handlinga.r,
4292: 100 II,4:J. - Valtioar,kiston li!sära'kennus.
4293:
4294: för;ra generalgu:v,e,rnör.skansHets arkiv handlingar från! dem. Synnerligen fatal
4295: m. m. Redan år 1919 rådde i Stai.sa,rki- blir situationen, då de rä<tt otmfatta,nde
4296: vet en .så .stor hrist på u trymme a.t1t rege- och delvis synnerligen viktiga f.inska: ar-
4297: ringen såg sig tvung,en a.tt ,ställa, en lokal kiv Finland enlig~t Dorpatfredecn erhåller
4298: i statsverkets hus Högbergsgatan N :o 21 från Ryssla;nd inom en snar framtid
4299: till rurkiwet1s disposition för be:va:ring av lwmma att överflytta.s till vårt land.
4300: aktsamlingar, som mindre ofta anlit,as. Dessa handlings:samlingars pla,ts är na-
4301: Derina ,filial" är dook redan nu fyl1d turligtvis Statsarkivet, men Sta~tsa,rkivet
4302: från golv tiU rt:ak. Sedan tio år tillbaka sa.knar möj'lighet a,tt mofttagru dem och
4303: ha.r 8tatsarkivet så gott som år1igen vänt görru dem tillgängliga för forskni111gen.
4304: sig till rege.ringen med framställning om De packLådOT, i vilka de tranS~Portel!'as,
4305: en tillbyggnad för avhjälpande, mv den kull1l;a möjlige:n ouppackade place.rai& i
4306: olidliga utrymmesbristen. Ritningar till 8tatsarkivets hall och gångar. Men det
4307: en cdyH:k tiHbyggna,d på a:rkivets tomt ha är na,turli:gtvis icke på detta sä tt värde-
4308: även för länge sedan uppgjorts av över- fulla och för ve1tem.skrup.en intress!alllta
4309: styr~elsen för all.m.ä:nma byggnaderna.. ak!t1samlingar .skola förvaras. Sake'Ill är
4310: Sta~tens t:iillgå:ngar ha dook så noga. tagits sålunda i hög grad brådskande.
4311: i beslag för aUehanda andra vikti~ru be- På grund av det anfcörda anhaHa vi
4312: hovs tillfredSISltällande, att den för ända- vördsamt a:tt riksdarge:n måtte besluta, hos
4313: m.åle:t behövliga, summan, ehuru be,räk- regeril11gen a1nhåHa,
4314: nad b1rott till omkrimg 3 miljoner mark,
4315: hittills icke kunnat erhållas. Förhållan- att i statsförslaget för år 1926
4316: dena ha dock numera u tveckla,ts därhän, måtte upptagas ett anslag om 1
4317: att Strutsa,rkivet sett sig tvunge,t att med- miljon ma.rk för igångsättandet av
4318: d~lru resp, ämbet.sverk att ~detsamma icke arbetena på en tUlbyggnad till
4319: vida.r,e kan mottaga, några leveranse;r arv Statsarkivet.
4320:
4321: Helsingfors, den 17 februa:ri ]925.
4322:
4323:
4324: Amos Anderson. Wäinö Wuolijoki. E. N. Setälä.
4325: 101
4326:
4327: 11,42. ---'"""- A:nom. ehd. n:o 65.
4328:
4329:
4330:
4331:
4332: Anderson, y. m.: Määrärahan myöntämisestä töiden
4333: käyntiin saattamiseksi Valtionarkiston lisäraken-
4334: nusta varten.
4335:
4336:
4337:
4338:
4339: Sellaisten asiakirjain ja, kirjaUisten massa s~eHaisten toimenpiteiden suoritta,-
4340: lähteiden taJteenottaminen ja säilytt:ämi- misessa, joilla mikäli mahdollista .suoja-
4341: nen, jotka va~aise~va:t ka'IIBan menn~ei taan arki,st.ok.okoelma1t, jO'tka ovat' van-
4342: syyttä, sen vaiheit:a jw ,sisäistä kehitystä hemmilta ajoHta periytyneet' tai joita
4343: halki vuosisatojen, on kaikis1sa sivi:sty,s- valtiotoiminta eri a<loilla, edelleen :s,yn~
4344: mai:ssa valtiovallan huolenpidon esi- nyttää.
4345: neenä. Valitettavasti täytyy ,sanoa, että Erään eduskunta~anomuksen j-ohdosta
4346: Suomi on siinä suhtee81Sa pahasti jäl- hallitus asetti vi.ime. syksynä arkistoval-
4347: jes,sä. Myös meidän ma,assamme on luollr tuu.skunnan, joka .sai tehtäväkseen val-
4348: nollisesti aikojen kulues:sa kerääntynyt mistaa: kysymystä muutamien maakunta-
4349: asiakirjoja ja todistuskappaleita., jotka arkistojen perustamisesta.. On kuitenkin
4350: valaisevat yhteiskunna-ssamme suorite- toinenkin arkilstokysymys, joka ·Oili yhtä
4351: tun henkisen ja aineellisen työn eri, puo- kiireeUineu mutta jonka suhteen turhaan
4352: lia. Epäedullisten olosuhteiden vuoksi, on vuosi vuoden jälkeoo odotettu viran-
4353: puurakennustein pailoJ:l! ja;, viholli:sen hä:vi- omaisten ryhtyvän tar:peeHis:iin toimen-
4354: t:ysten johdosta,, on tavattoman paljon piteisiin. Kysymys koskee maa:n keskus-
4355: täällä löytyn:yHä hirS,toriallista aine:istoa arkistoa, Suomen valtionarkist.oa.
4356: aikojen kuluess;a, mennryt hukkaan. Vielä Tämän a;rkiston nykyinen rakennus
4357: meidäm päivinämme häviää vuosittain valmistui vuonna. 1:890. Samana vuonna
4358: tulipa;loien ja huonon hoidon vuoksi kor- syksyllä muutettiin sinne Va:ltiona.rkis~
4359: vaa:rna1t'tomia ark:istolähteit.ä, esim. silloin ton kokoelma:t, jotka siihen as:ti oli säily-
4360: kun joku kirkko ta,i pappiLa ja: samalla tetty senaatintalon siinä osassa, jolm on
4361: seurakunnan koko arkis,to palaa1 por1oksi. ritarihuoneen puolella. Vuosien kulue:ssa
4362: Niin lmuan kuin kallJSamme ei ollut oma on kuitenkin a1rkis:torakennus, jossa sil-
4363: herranM, ei !Se myöskään t.ässä. suhtee~Ssa loin oli 8,000 metriä hyllyjä, ylenmäärin
4364: voinut vapaast.i ryht:yä tarpe,e:llisiin toi- täyttynyt. Paitsi säännölli>Siä vuotuis:ia
4365: miin. Mutta nyt kun Suomi Olll itsenäi- virkakun:nålta, ja korkeimmasta oikeu-
4366: nen eikä kukaan e:stä :sitä pelastama~sta desta tule,via lähetykBiä, jotka käsittävät
4367: häviöstä sen menn•eisyyttä koskevia to- tärkeämpiä :asiakirjoja ja tilejä, on: men-
4368: d:iJStuska:l)pa:leita, täytyy edeUyttää, että neinä aikoina, arkistoon s,iirretty joukko
4369: kaikki puolueet valtiopäivillä pitävM laajoja arrkistolwikoelmia, kuten laa:man~
4370: velvollisuutena111n olla myötävaikutta- uinoikeuksien ja kihlakunnanoikeuksien
4371: 102 II,42. - Varltioarkiston liisämkennus.
4372:
4373: pöytäkirjat va.nhemmilta ajoilta1, vuonna ilmoittaa a~sianomaisiUe virastoille, että
4374: 1901 lakkautetun Suomen sot,aväen asia- se ei enää voi vrustaanottaa asiaikh·jar-
4375: kirjat, entisen kenraaEku vernöörinkams- lähetyksiä niiltä. Erityisen kiusailliseksi
4376: lian arkisto y. m. Jo vuonna; 1919 oli kä;y asema sitten" kun ne hyvin ·laaja,t ja
4377: V al tionarr kistoSlSa sellainen tilanpuu te, osittain .erinomaisen tärkeät suoma,laiset
4378: että haHi tukisen oli pakko an1taa. a:rkisrt>On arkistot, jotka Suomi saa: Tarton rauhan
4379: käytettäväkrsi huoneisto varltiontra.lossa nojarlla Venäjältä, läheisessä tulevaisuu-
4380: Korkeavuorenkadulla N :o 21 sena.is:ten dessa tuod.a:an maahwmme. Näiden asia-
4381: asiakirjakokoelmain säilytt.ämisek.si, joi- kirjain rsäilytyspaikka on luonnollisesti
4382: ta harvemmin ta·rvitaan. Tämä ,ha.ara- VaHi·onrarkisto,, mutta~ Valtionairkistolle
4383: osarsto" on kuitenkin jo täynnä perman- ei oire mahdollista ottaa ni~tä va;staan
4384: uosta kart.toon saakka. Kymmenen vuo- ja ase:trtaa tutkija~n käyt<Jttäviksi. Ne
4385: den kuluessra on Vail'tionrarkisto melkein pakkarlaatikot, joissa ne kuljetetaan, voi-
4386: joka vuosi kääntynyt hallituksen puole.en daan ehkä avaamattomina .sijoittaa V al-
4387: pyytären lis,ärakennuksen rakentamista tionarkiston eteishalliin ja käytäviin.
4388: sie1tämättömä:n tilanpuutteen poistami- Mutta täl:lä tavalla ei tietenkään arvok-
4389: sek,si. PiiruS'tukrset tuollaista arkiston kaita ja ti<Jteen kannralta, mielenkiintoi-
4390: tontille .aja teltua lisärakennusta varrten sia arsiakir jakokoelmia ole säilytettä:vä.
4391: 1
4392:
4393:
4394:
4395: on kauarr rsitten yleisten rakennusten yli- Asia on ,senvuokisi mitä kiireellis,in.
4396: ha·1litus vailmistanut. Valtionvaroja on EdeHä e,sitetyn nojalla. me1 kurunioit-
4397: kuitenkin niin tarkoin tarvittu kaiken- taen a'nomme, että eduskunrta päättäisi
4398: laisiin muihin tärkeisiin taTpeisiin~ että hallituk,selta' pyytää
4399: trurkotukseen tarviHa.vaa sum:ma,a, vaik-
4400: kakin sen on laske1ttu nousevan vain 3 että valtion menoarvioon vuo-
4401: miljoonaan markkaan, ei ole H1hän delle 1926 otettaisiin mää1·äraha
4402: saakkJa voitu sa~ada. Olosuhteet ovat suuruudelt~aan 1 m.iljoona markkaa
4403: kuitem1kin nykyisin muodostuneet sellai- töiden käyntiin saattamiseksi V ol-
4404: sik,si, että Valtionarkiston on täytynyt tionarkisfun U.säraken<ni;ust!a v,a;,.,-f)en.
4405:
4406: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1925.
4407:
4408:
4409: Amos Anderson. E. N. Setälä.
4410: Wäinö Wuolijoki. Väinö Voionmaa.
4411: F. M. Kivimäki.
4412: 103
4413:
4414: 11,43, - Pet. försl. n:o 66.
4415:
4416:
4417:
4418:
4419: Jaoobsson, m. n.: Ang. beviljande av anslag åt förenin-
4420: gen för Osterbottens historiska museum.
4421:
4422:
4423:
4424:
4425: Under hänvisning till petitionerna n:o 32 slag om femhundratusen ( 500,000)
4426: vid 1922 års, n :o 57 vid 1923 års samt mark åt föreningen för österbottens
4427: n :o 92 vid 1924 års riksdag föreslå under- historiska museum såsom bidrag till
4428: tecknade härjämte, uppförandet av en museibyggnad.
4429:
4430: att Riksdagen måtte besluta i bud-
4431: geten för år 1926 upptaga ett an-
4432:
4433: Helsingfors, den 7 februari 1925.
4434:
4435:
4436: Otto J.acobsson. Johannes Klockars.
4437: M. E. Kulenius. Frans Kärki.
4438: Gustav Lindberg. Josef Mangs.
4439: John Österholm. J. Inborr.
4440: K. V. Åkerblom. Karl Fr. Lauren.
4441: Ernst Estlander. Amos Anderson.
4442: Levi Jern.
4443: 104
4444:
4445: ll,43, - Anom. ehd. n:o 66.
4446:
4447:
4448:
4449:
4450: Jaoobsson, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Pohjan-
4451: maan historialliselle museoyhdistykselle.
4452:
4453:
4454: E'dus1ku,nnaliJie.
4455:
4456: V:iitaten 1922 vuoden valtiopäiville jätet- että Eduskunta päättäisi 1926 vuo-
4457: tyyrt anomusehdotukseen n :o 32, 1923 vuo- den tulo- ja menoarvioon ottaa vii-
4458: den valtiopäiville jätettyyn anomusehdo- densadantuhannen ( 500,000) marka""
4459: tukseen n :o 57 sekä 1924 vuoden valtiopäi- suuruisen määrärahan Pohjanmaan
4460: ville jätettyyn anomusehdotukseen n :o 91 historialliselle museoyhdistykselle
4461: ehdottavat allekirjoittaneet täten, avustukseksi museotalon rakenta--
4462: mista varten Vaasan kaupunkiin.
4463:
4464: Helsingissä, helmikuun 7 päivänä 1925.
4465:
4466:
4467: Otto Jacobsson. Heikki Wehkaoja.
4468: Mikko J askari. Herman Pojanlnoma.
4469: Paavo Virkkunen. E. M. Tarkkanen.
4470: 105
4471:
4472: ll,H.- Anom. ehd. n:o 67.
4473:
4474:
4475:
4476:
4477: Ailio, y. m.: Määrärahan myöntämisestä maaseutu-
4478: museoiden ja Suomen Museoliiton avustarniseksi.
4479:
4480:
4481: Ed u s k ulllJ n w~ l e.
4482:
4483: Viitaten eduskunnalle v. 1924 valtiopäi- puheenaolevan anomusehdotuksen, samoilla
4484: villä jätettyyn, 150,000 markan suuruisen perusteilla ehdottaen,
4485: määrärahan myöntämistä paikallismuseoi-
4486: den ja Suomen Museoliiton avustamiseksi että vuoden 1926 tulo- ja menoat-
4487: tarkoittavaan anomusehdotukseen n :o 90 viossa myönnettäisiin maaseutumu-
4488: (Liitteet, s. 201-204), jota silloinen sivis- seoiden ja Suomen M usealiiton avus-
4489: tysvaliokunta on puoltanut, mutta johon tamiseksi 150,000 markan määt·äralta
4490: rahallisista syistä silloin ei katsottu voita- Muinaistieteellisen toimik~tnnan väli-
4491: van myöntyä, rohkenemme me uudistaa tyksellä.
4492:
4493: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1925.
4494:
4495:
4496: Julius Ailio. T. Janhonen.
4497: Antti Kukkonen. U. Brander.
4498: 106
4499:
4500: ll,45. - Anom. ehd. n:o 68.
4501:
4502:
4503:
4504:
4505: Hirvensalo, y. m.: Määrärahan myöntiindsestä Suoma-
4506: laisuuden Liitolle.
4507:
4508:
4509: Edlt<sk un nru lle.
4510:
4511: Suoma1a~suuden Lli.Uol1e seHiaisena .ta.au siiheu täy,denny\k:se'ksi juuri viita-
4512: ~uin miksi se vi~me vuosina: on kehitty- tui:ssa suhteissa myös kansalaistoimintaa.
4513: nyt ja laajerutuWll't on muod:OiStunut yhä Onhan vaTljhoillakin sivistysmailLa yksis-
4514: keske.isemp] ~Ia ka.Il!ta!VIrumpi tehtävä. Ku- tään ulkomail'la: olevien kansalaistensa
4515: ten I:~i,t'on toimintaa v,a,laåsev,issa se~os huoltoa varten suuronmois~a kau,salais-
4516: tukil'iissa on juilldsuude:sisa:kin esiin:tuotu, järjestöjä, kuten Ruotsissa valtakunnal-
4517: on 1s:iinä työssä rsuomala.isuuiden hyväksi, linen järjestönsä il'U<Jt;s,alai:suuden säilyt-
4518: m~tä 1iritto py1"kå.i surori ttrumaan, jouduttu tämiseksi ulkomailla, Sakswssa ulli<omaan
4519: senjä1lkeen kun Suomesta 1011 .tuHut itse-· sal\Jsalais-seuransa ja Italiassa Dante~
4520: :rräinren vraltaikitmta kohidistum~an suoma- •Seuransa, joilla voi olla jopa toistakin
4521: laisuuden laa,j,empiin j.ru u~koisempiin sataa vakituista virkamiestä p~alv·eluk
4522: puoliin: ma<arJJ ~aJlisalaisisiSa on ikehi:tet- sessa:a,n- t.otta meH1ä suoma'lai:skaTISa1-
4523: tä vä 'Va]tliota:jua j:a va11talkunnallist1a lista työtä, raja:seututyötä, ulkosuoma-
4524: mieLtä,. sen takapajulle. jälän•eet ra:jwseu- laistyötä ja sulmlmnsatyötä vart,en yh-
4525: dut 011 VloiteHa:va lmns~lliselle sivistyk- teensä t,arvitaarn edes yksi elinNoimruinen
4526: s~e.l:le jru yMeiseil'Le' va.r~i,opyrk1myksel1e, ja, kunnolHsesti tuettu j,ärjestö.
4527: ,sen ulkomruiUa, ·olev.i1in kJaniSalais:iin on Suomala:Usuuden Liiton menot vuonna:
4528: y,k,sistään vailtalkunnmHiseru edustamiisen- 1924 ovat ·alleert illloin 000,000 mik. Kulu-
4529: ildn kanrnart,a. ;saa.tava 'eLvyttävät ja, ko- VIan:a vuiOnllJ!a on liitO!Hia y,],eiispiirt.e.i:titäin
4530: hottavat 1suh.tee!t jia niin myös sen suku- 1menlojaJ suuniJJil'1e.ern ,s,euraaV1asti: hao-
4531: kansoihin a_·a!kenne<tt,ava s:äännöllinen ne:isto, keskeiset toimihenkilöt ja yhtei-
4532: kulttuurliyhte•ys. Liiton tah.o11a käsite nen toimisto ,se-ML liit'on vudsikrrja. 80,000
4533: tään, e1tt.ei suoma;La,is:uuden pyrik,imys mk., Suioll1laJl,a:iska:n'Siaili1rnen os,a,sto 10,000
4534: yleensäkään ole enää pelkkää kielir<iitaa mk., Haja;seutuosastiO ja se!IJJ lelh1ti ,,Raja-
4535: 1
4536:
4537:
4538:
4539: rruotsi:nkie'lrs1Jen kruns:alai·sten kanssa, seutu" 6Q,OOO mlk., U1l'l\!osu01l1lalaisosasto
4540: vaan ka1ikkia va>Hwkuntaa,UJ kuuluvia ja ja sellll lie'vit,1Jämä ki'rjaUisuu:s 50,000 mk.
4541: yMe~see111 kokonaisuute,en lojaalisesti liit- s•ek'ä\ Sukulkansaosasto ja sen lehti
4542: tyviä kansal1ais1~a va,rte,enotta•vaa suoma- ,,,Fenrro-Ugria" 125,,000 mk. eli yihte.ensä
4543: [atise:n vaLtion lurormi:seru ja, turvaamisen Smk 005,000: - . Vuodeksi! 19126 ei lii-
4544: iPYrkiiillys.tä. Tietys.ti v:altio pitaä huolen ,t:as,ga: milläärn ,t,aV1olitn, jos mie1i kehityk-
4545: kaikesta trurlkeimmästä: Suomen valta- sen jatkua häiriöittä, voroa jättäytyä
4546: kunnallJi:sessa elämä,ss.å,, mutta v~mrsinikin nykyisel1ieen. Kun liiton it~e asiassa
4547: 111~in nu'oTieUa maa'lla kuin meUlä tarvi- 111modlostaa neljä suurta jäTtjes•töä, 0111 en-
4548: II,45. - Hi11·vensalo, y. m . 107
4549:
4550: .sinnäkiil1 sen toirmi•stotyö ruiliSaine liiton .Suoma:laiisil.rnllJ.Sia.l;linen osasto
4551: yleisten asia·im. hoi:trumis1neen sekä kide- ja sen harrdoi:ttama kansan-
4552: vailhltoineern j:a, Hiil:uet~yksineen jo ny- •valistu!styö selkä lev.ittämä
4553: ,kyääntkin nJän laaj~en,-bunut, että työvoi- kan:samsta valltiomieltä kas-
4554: maa dl>i.si vä;lttämäJHä Jis.äHä:va. Samoin vatJtavru kiTjaUisuu.s 50,000: -
4555: oLisi SruomalaJiJs~ainfsa•l'Hsen Qsastoru e;n- Ra,jaseutuosa.sto ja; se.n raja~
4556: .tistä tefh!dk.lffiaaiilllliTin saatava k8JnsaLlisen seuduilla hardoi<ttama valis-
4557: mieleiil. j8J 'VIaltiotaihdon asiwa, edustetu:ksi tustyö selkä ,,Rajaseutu"
4558: kansanrv•alistustyössä ja twssä tark>oituk- lehti .. .. . . .. . . .. . .. .. .. .. . 75,000: -
4559: sessa toimitetta·v;a se!kä ·esitelmöitsijöitä UllkosUiommla!isosa.s•to ja sen
4560: että ikidal!1i,suutta näiltä a!l!oilta. Rada- snomalai8avus,tusyhdis:tyk-
4561: seutuos·as.to kaipaisi lisää! varoja1 leh- set sekä perustletta•,v;a ulko-·
4562: tell.Siä ja lhier,ättäv,ä·IJJ, 'kunnollisern k.irjal- suomalais,lelhti ............ 150,000:-
4563: Hsuuden nyky1istä; r,unsaammaksi levittä- Sukulmmsaosasto ja sen i1eih tii 1
4564:
4565:
4566: miseksiil 'la:ajiOiHe. d•a köyihiilJ1e :rajase:mtu- ,,Fenn:o- U g:ria." .selkä; Buda-
4567: a1uetl1e. Ulkiosuomalai•sO&asto,, joka. nyt pestissa 1927 piJd.ettäJvän suo-
4568: on jo sa.anut rakennetuksi hyvät suhteet mala~is-ugril.alisen kulttuuri-
4569: erittäinkin suurissa s:iirtola.ismais•sai ole- kokouksen v:almis,tellut nii-
4570: viin suoma[aisiin, tarvitsi:si l1aaöe:rutaa U11illl ku.uhtvine toimih:en:ki-
4571: tätä työtä yl·eensäkin ulkomailla ole- löi.den ma.t!koineen ........ :175,000: -
4572: viin suomalaisiin, saada. ailman vanhem- Sm!k. 550,000: -
4573: pien s]vi:sty,sma•ild!en tapaalll e.rityisiä:suo-
4574: malaisten avustusyhldlist·ylksiä sellaisiin Liiton varsinainen valtiioapu kuluvalla
4575: suurriim Ulllklomaan kesiknikså1in•,. joti.srs•a liik-
4576: vuooeUa 'On ainoastaan 20,000 rmk., minkä
4577: kuu enemmältä :suoma.la i·sia, edelleen
4578: 1
4579: .lisäksi liitiassru toiViataJan tiltapäisavrus-
4580: viest:inviejäksi k,otimaasta siirto1aisma:i-
4581: tukBin:ru ,saa·tavan v:a!ltilolta ,,Ra.jaseu.tu"
4582: hin muuttaneille tai muua.na u.lkomai11la j,a; ,,Fen;no-Ug;ria" i}eh:t·i~i vart:en pa.ri-,
4583: p:Utempiaikais.e.sti oleskeleville suoma:lai-
4584: kolmekymmentätuh:atta mrurkikaa.. Jäsen-
4585: sil~ sekä YJhdiyssiteeiksi heidän ja. koti-
4586: maksut ja · leh t'ien tilauikiset tuottavat
4587: rmaan välillä erityisen sitä :va:r,ten sov'el-
4588: tiety.sti jonkun verran:, jota pa,i:ts•i mtolla
4589: ,1etun arikaka.us:ileihden. Sukukansaosasto
4590: on muutamia muitakin p]enempi>ä tila-
4591: bfl!s tarvitisisi lisältäi työ:voi:maa pa~tsi
4592: päistu1oja. Joka ttapaukse.ss3! jääpi noin
4593: yleensä lkasvaiWl!n toimh1tansa erittäJin-
4594: pm·isa taat.uhatta mar:k'kaa oonkiittavak:si.
4595: ik:in vuonna 19t37 ·Budapestissä• p.idettäi\'än
4596: On itsestään! s•elvää, mi1J.e.nt vaikeutt:a-
4597: .suku!kansain vä:llisen kulttuurikolwuk.sen
4598: vasti ja ehlkä;isevä;s,ti t.äUainen asiain-
4599: valmiste:tujellJ .takia, mitkä samaHa ai- ti.la vaikuttaa liiton toimintaan,. va.rs,in-
4600: heuttaisivat osaston henkilöille ma:tkojakin nykyisen ~altaisena kitreäJn:ä ailmna,
4601: Viroon ja U rukariin. N~äin ollen täytyisijoUoi:n [.iikk.eittäJkää:nr ei 'ole he!lppo san!ot-
4602: SuiOIIllaliai:suu:de:ru Liiton menJOt vuodeksi
4603: ta.via a.vustuksia saada,. N yikyinen as:iain-
4604: 1926 arvioida ylei.spiiTteittäin Sl.mrmil-tila ei siis mitenkään saisi .enää jatkua.
4605: lee•n seuraa.vik·si: .Jos liiton toimin ta pääsee on;nemse•sti
4606: ke!hlittymään voidaan liiton leihidistä ja
4607: Huoneisto, keskeiset toimi- muista jullmilsuliisita. toivoa jonkun ve.rr·an
4608: henikJi,J:öt ja yhteinen toi- .run:saampi:ru tu.loj:a., va:i:kka\ldn: nmssa
4609: misto sekä Hitoru vuJosi- asian laa.tuun !katsoen täytyy ottaa: 'V·ar-
4610: kirja ....... , .............. 100,000:- .teen myös tuottamatt:omia: va1is:tuksel-
4611: 108 II,45. -13uomalaiisuuden Liiton avustaminen.
4612:
4613: Jisra puolia,. Satmoin ltiiton työn edelleen järjestöil'le. Liiton täytyisi s·iten ,toivoa
4614: selkeentye.s.sä ja vakiintue,ssa. voidam1 vuodek,si i1926 vaHi<olta väthiimtään 400,000
4615: liitol]e toivoa enti.stä enemmän jäseniä iiDk.
4616: ja siten jä.senmak,sutu'lioja.. Ed.e1leen on Kun ote.taan \huomioon·, että Suomalai-
4617: liitto tiet:yst:i koetta!Va entiseen tapaan suuden Liitto jo niykyiseTLään on muo-
4618: ,hankkia yk.si:tyisiltä tahoilta• lahjoituksia dos,tunut suuressa määr.il1 .su10ma1aista
4619: ,ja !ka·nnatuiksia, .joska.am niiden e.i voi .val.tiioaa tetta palve'l~v:aks.i järjes•töksi ja
4620: laskea 110usevan kovin korketiksi. On että se siten: on mitä V'äli.ttömimm:in
4621: llyv7i, jos vuonna· 19.26 saatai.siin liitolle valtiota tuke:va1 ·j:a kansakuntaa edusta.va
4622: .omia tuloja ja yksityisi'ä kwnna.tuks.ia e'lin sek,ä, että nruorr valtakun.tamme sel-
4623: noin 150,000 mk., varsi!nkin kun ottaa laJtst.a ehdott,omasti tatrvittts.e<e, pyytävät
4624: val'teen, e,t:fräJ tämän' vuoden pulas.ta allekia:-joittan,ee't 1Edustkunna1~e ehidottaa,
4625: päästäkiseen liiton täytyy koettaa: käyt-
4626: tää .suhteensa mah.dollisimmarn tarkkaan, että Suomalaisuuden Liitolle val-
4627: ja suuretkaan liikkeet civäJt yleensä y;oi tion meno~ääntöön vuodeksi 1926
4628: joka vuosi antaa kannatu:ksia ,samoille otettaisiin S mk. 4 0 0,0 0 0: -.
4629:
4630: Hel:singi!Ssä, :helmiJmun 12 päivänä 1925.
4631:
4632:
4633: W. Hirvensalo. Juho Kinnunen.
4634: T. Jauhonen. Hannes Valkama.
4635: Jalo Lahdensuo. Antti Kukkonen.
4636: Antti Junes. Erkki Pullinen.
4637: Erkki Paavolainen. E. Kilpeläinen.
4638: T. M. Kivimäki. E. N. Setälä.
4639: W. W. Tuomioja. J. H. Vennola.
4640: 109
4641:
4642: II,46, - A.nom. ehd. n:o 69.
4643:
4644:
4645:
4646:
4647: Jaskari, A., y. m.: Määrärahan myöntämisestä alkeis-
4648: koulutuksen järjestämiseksi urheilun ja voimiste-
4649: lun ohjaamisessa ja soveltamisessa.
4650:
4651:
4652: E ,<] u s ·k u n n a ll e.
4653:
4654: Maamme urheiluelämän tilaa on epäile- urheilun kehitys on nykyään, eivät tunnu
4655: mättä väärin arvioida sen etevimpien edus- kykenevän toteuttamaan ylläviitottua teh-
4656: tajien menestyksen mukaan olympialaisissa tävää. Koulujen vaikutus tässä asiassa ra-
4657: kisoissa - melkein yhtä väärin kuin pitää joittuu niiden omaan keskuuteen sekä op-
4658: kansan sivistystason mittapuuna sen etevim- pilaiden kouluvuosiin, jota paitsi urheilu
4659: pien tiedemiesten saavutuksia. Kuitenkin varsinkin kansakouluissa supistuu varsin
4660: antaa se seikka, että etevien urheilijoiden vähään. Mitä taas tulee sotalaitokseen,
4661: esimerkki on omansa välittömästi innosta- jonka koulutusohjelmassa urheilu on var-
4662: tamaan nuorisoa urheilun harrastamiseen, sin tärkeänä tekijänä, kärsii se tälläkin
4663: mitä parhaimpia lupauksia urheilun leviä- alalla pätevien opetusvoimien puutteesta.
4664: misestä yleiseksi; Sama on asia111laita myöskin vapaaehtoisten,
4665: Mielestämme tämä ei ole ainoastaan suh- voimistelun ja urheilun alalla työskentele-
4666: teellisen helposti toteutettavissa oleva, vaan vien järjestöjen keskuudessa. Nykyisine
4667: myöskin erinomaisen arvokas päämäärä. taloudellisine edellytyksineen eivät nämä
4668: Sillä miten suuria palveluksia n. s. ,tähti- monet, toisistaan erillään toimivat, tai tois-
4669: urheilu" onkin tehnyt maallemme toisaalta tensa kanssa kilpailevat urheilujärjestöt
4670: sen tunnetuksitekijänä maailmalla, toisaalta kykene korjaamaan johtajavoimien puutet-
4671: yhteis- ja itsetunnon herättäjänä keskuudes- ta, vaan näyttävät niiden kaikki voimat ja
4672: samme, niin epäilemättä vielä verrattomasti varat kuluvan juoksevien järjestöasioittensa,
4673: arvokkaampia tuloksia voidaan urheilusta sekä tilapäisten koulutustehtävien hoita-
4674: odottaa sitten kun urheiluharrastus on saatu miseen.
4675: leviämään ja juurtumaan yleiseksi ja kun Kuten yleensäkin huolenpito tärkeistä
4676: sen tarjoamat mahdollisuudet nuorison ruu- yleistä etua koskevista tehtävistä, joiden
4677: miillisessa ja siveellisessä kasvatuksessa suorittamiseen yksityisten voimat eivät rii-
4678: saadaan täydessä mitassaan toteutetuiksi. tä, kuulun urheiluohjaajienkin koulutta-
4679: Valitettavasti näyttää kehitys tähän suun- minen niitä laitoksia ja järjestöjä varten,
4680: taan kuitenkin tapahtuvan varsin hitaasti, jotka toiminnassaan tarvitsevat urheilua,
4681: ellei se ole suorastaan pysähtynyt, edusta- valtion velvollisuuksiin. Sen mukaisesti
4682: van kilpaurheilun anastaessa kaiken huo- ylläpidetäänkin jo yliopiston voimistelulai-
4683: mion ja suhteettoman suuren osan yleisöltä tosta, joka kuitenkin korkeakouluoo huoleh-
4684: kerätyistä varoista. Ne laitokset ja vapaa- tii korkeamman ammattikoulutuksen an-
4685: ehtoiset järjestöt, joiden hoidossa maamme tamisesta niille suhteellisen harvoille, tar-
4686: i'llO II,46.- Urheilun ja voimistelun alkeis.opetus.
4687:
4688: peellisen pohjasivistyksen saaneille, jotka mista puheenaolevaa tarkoitusta varten.
4689: voivat antautua tehtäväänsä ammattimai- , Asianmukaista on sentakia että asia koko
4690: sesti. Sen lisäksi tarvitaan toinen laitos laajuudessaan jää hallituksen valmistelta-
4691: tyydyttämään yllämainittujen laitosten ja vaiksi. Tässä yhteydessä mainittakoon ai-
4692: järjestöjen puolelta esiintyvää amatöörioh- noastaan, että asia nähdäksemme on kiireel-
4693: jaajien kysyntää, jotka vain harrastuksesta linen ja että tarkoitukseen on varattava
4694: tai varsinaiseen ammattiinsa kuuluvana riittävä määräraha.
4695: lisätehtävänä huolehtisivat urheilun alkeis- Edellä esit·ettyihin perusteluihin viitaten
4696: opetuksesta ympäristössään. ehdotamme siis,
4697: Äskettäin on, kuten tunnettua, yksityi-
4698: seltä taholta tehty alote alallaan kansanopis- että Eduskunta anoisi hallitukselta
4699: toa vastaavan urheiluopiston aikaansaami- ensi istuntokaudeksi esitystä alkeis-
4700: seksi. Ma;hdoilista on siis, että valtio voisi koul1tt1tksen jiirjestämiseksi urhei-
4701: täyttää etujensa mu:kaisen velvollisuutensa litn ja voimistel1tn ohjaamisessa ja
4702: tässä asiassa sekä halvemmin kustannuksin soveltamisessa erilaisiin kasvatustar-
4703: että tarkoituksenmukaisemmin kannatta- koituksiin ja että tätä tarkoitusta
4704: malla kyseessä olevan laitoksen perustamista varten ensi vuoden menoarvioon va-
4705: ja ylläpitämistä asianmukaisin ehdoin. rattaisiin 2,000,000 markan suut·ui-
4706: Tämän vuoksi olisi mielestämme ennenai- nen mäiiräraha.
4707: kaista ehdottaa vrultion laitoksen perusta-
4708:
4709: Helsingissä, 13 päivänä helmikuuta 1925.
4710:
4711:
4712: Åaro J askari. Oskari Heikinheimo.
4713: K. V. Vuokoski. E. Lautala.
4714: Alpo 0. Luostarinen. Kaarlo Hänninen.
4715: Frans Kärki. P. Saarinen.
4716: Herman Pojanluoma. A.ntti Juutilainen.
4717: E. M. Tarkkanen. T. M. Kivimäki.
4718: J. H. Vennola. Pekka Kopsa.
4719: Erkki Pullinen. F. J. Leino.
4720: Mikko Piitulaine•· T. J-anhonen.
4721: 111
4722:
4723: IJ,n.- Aoom. ehd. n:o 70.
4724:
4725:
4726:
4727:
4728: Virkkunen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä avus-
4729: tukseksi Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle.
4730:
4731:
4732: E dJ u Sl ik u :n n a i l e.
4733:
4734: Suomen Kirkon Sisälähetysseura, jonka toimessa kaikkialla maassamnte 168, niistä
4735: työn alkamisesta vuonna 1926 tulee kulu- 52 erilaisissa valtion ja kuntien toimissa.
4736: neeksi 25 vuotta, on olemassaolonsa aikana, Diakonissoja työskentelee samoin nykyään
4737: osaksi varsin vaikeissa oloissa, suorittanut 176. Laitoksissaan se päivittäin hoitaa 130
4738: uranuurtavaa, laajaa kulttuurityötä Suomen onnetonta, koko maasta koottua nuorta ih-
4739: vähäväkisimpäin hyväksi ihmisrakkauden mistä. Suomalaisen kirjallisuuden helmen,
4740: palveluksessa. Työnsä Sisälähetysseura alotti Raamatun, painattamisen se on siirtänyt
4741: Sortavalassa, jossa se edelleenkin toimii, kotimaahan, painattaen vuodesta 1914 läh-
4742: miesdiakonien kasvattamisella kuntien ja tien noin 500,000 Raamattua kotimaista
4743: seurakuntien palvelukseen, sairaitten, mieli- käytäntöä varten ja saaden tässä yhteydessä
4744: sairaitten, kaatuvatautisten ja tylsämielis- aikaan sen, että Suomessa nyt valmistetaan
4745: ten hoitamiseksi. Hoitosairaalassa, jossa täysin ulkomaalaisen veroista kirjankansi-
4746: hoitajakokelaat saavat käytännöllistä val- nahkaa ja muun muassa täysin tyydyttävää
4747: mistusta, se on hoidattanut ympäri maan, ohutta niin sanottua indianipaperia.
4748: kaukaisimmilta perukoilta asti sinne lähe- Mutta Sisälähetysseuran hyväksi valtiolta
4749: tettyjä onnettomia, herättäen tunnetulla eri aikoina tullut avustus ei ole ollut mis-
4750: toiminnallaan ,äänettömän hädän puolesta" sään suhteessa siihen suureen työhön, minkä
4751: yhteiskuntaa käsittämään velvollisuutensa Seura on suorittanut. Tämä on aikoinaan
4752: näitä sen kovaosaisimpia jäseniä kohtaan. etupäässä johtunut siitä, että venäläisenä
4753: Saatuansa myöhemmin haltuunsa aikaisem- aikana silloiset korkeat viranomaiset erityi-
4754: min toisella johdolla toimineen Sortavalan sellä epäluulolla seurasivat Sisälähetysseu-
4755: diakonissalaitoksen, Sisälähetysseura on ran toimintaa ja osottivat sitä kohtaan yn-
4756: sieltä vuosien kuluesssa voinut lähettää ym- seyttään. Jälkeenpäin koittanut parempi
4757: päri Suomen yleiseen palvelukseen naistyön- aika ei vielä ole hyvittänyt sitä vääryyttä,
4758: tekijöitä yhtä paljon kuin maassamme sa- minkä alaiseksi Sisälähetysseura useita ker-
4759: massa tarkoituksessa toimivat muut kolme toja on joutunut. Kerta toisensa jälkeen
4760: laitosta yhteensä. Sisälähetysseuran suurin se on saanut kokea pettymyksiä valtioavus-
4761: työ on kuitenkin ollut sen sitkt'lä ponnistus tusten suhteen, joita sille oli luvattu, mutta
4762: siirtää Suomen raamattuhankinta kotimaa- jotka siltä jäivät saamatta. Niinpä sen pe-
4763: han. rustama, menestyksellä alkanut lukkari-ur-
4764: Sisälähetysseuran työn tulokset ovat eri kurikoulu oli lakkautettava syystä, että sil-
4765: aloilla merkittävät. Sen diakoneja on nyt loinen kenraalikuvernööri siltä eväsi jo lu-
4766: 112 II,47. - Suom~n Kirkon SisäJähet,ysseuran avustaminen.
4767:
4768: vassa olleen valtioavun, kun hänen mieles- ratkaiseva merkitys suomalaisen hengen vi-
4769: tään rajaseudulle perustettu oppilaitos oli reilläpitäjänä rajaseudulla. On nyt otolli-
4770: omiaan tukemaan suomalaiskansallisia pyr- nen aika, että Sisälähetysseuralle valtionva-
4771: kimyksiä. Seuran nauttima valtioapu joh- roista myönnetään riittävä, kertakaikk:inen
4772: tajan palkkaamiseksi on nykyään 30,000 avustus sekä korvauksena jo suoritetusta
4773: ma:vkkaa, sairaalan vuotuinen avustus 75,000 erittäin suuriarvoisesta työstä Suomen vä-
4774: sijasta 61,650 markkaa. Vähäpätöisiä tila- häväkisimpäin hyväksi että pohjana saman
4775: päisiä avustuksia Sisälähetysseura joskus on työn jatkuvalle ylläpitämiselle ja kehittä-
4776: saanut, mutta syistä, joihin edellisessä on miselle toisen vuosisataneljänneksen al-
4777: viitattu, se vielä saa taistella taloudellisissa kaessa.
4778: vaikeuksissa, jotka ovat ylivoimaisena es- Edellä esitetyn nojalla allekirjoittaneet
4779: teenä sen yleishyödyllisen toiminnan sään- kunnioittaen anovat,
4780: nölliselle kehittymiselle.
4781: Yleisenä arvosteluna Sisälähetysseuran että Eduskunta vuoden 1926 tulo-
4782: pian neljännesvuosisataisesta toiminnasta ja menoarviossa osoittaisi kertakaik-
4783: voidaan oikeudenmukaisesti lausua, että se kisena avustuseränä Suomen Il.irkon
4784: kohtalokkaana aikana on rajavartiona tais- Sisälähetysseuralle 1,000,000 mark-
4785: tellut kulttuuritaistelun, jolla lienee ollut kaa.
4786:
4787: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1925.
4788:
4789:
4790: Paavo Virkkunen. Eino E. Heikura.
4791: Frans Kärki. Matti Pitkänen.
4792: Mikko Piitulainen. Pekka Saarelainen.
4793: T. Jauhonen. E. Kilpeläinen.
4794: 113
4795:
4796: ll,4s, - Anom. ehd. n:o 71.
4797:
4798:
4799:
4800:
4801: Piitulainen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä rukous-
4802: huoneen rakentamista varlen Suojärven pitäjään.
4803:
4804:
4805:
4806:
4807: Sen jälkeen kun Suomi tuli itsenäiseksi mutta siellä ei ole luterilaiselle papille ru-
4808: on sen valtiohallinnon asiana pitää huolta koushuonetta. Tällä valtakuntamme miltei
4809: rajaseutujen hyvinvoinnista, niiden talou- tärkeimmällä paikalla, sen tulenarimmalla
4810: dellisista, sivistyksellisistä kuin myöskin kohdalla on luterilaisen väestön keskuudessa
4811: sielunhoidollisista tarpeista. V altakunnan sielu~oito kokonaan laiminlyöty.
4812: itäisellä rajalla on Suojärven pitäjä, jossa Tähän ei ole enää varaa. On siis aika
4813: ei milloinkaan ole ollut luterilaista pappia ryhtyä korjaamaan tähänastisia laiminlyön-
4814: eikä rukoushuonetta, missä uskonnollisen tejä perustamalla valtion varoilla rukous-
4815: elämän tarpeita voitaisiin tyydyttää. Tässä huone sopivaan paikkaan Suojärvellä, jotta
4816: pitäjässä on väestön enemmistö kreikkalais- siellä voitaisiin järjestää luterilaisen papin
4817: katolista ja on sitä edelleenkin. Rautatien virka vakinaiselle kannalle.
4818: rakennettua Suojärvelle on tästä karjalai- Kaiken edellä esitetyn nojalla kunnioit-
4819: sesta erämaan kolkasta tullut uudenaikainen taen ehdotan,
4820: asutuskeskus, muistuttaen tavallista kaup-
4821: palaa. Rautatien työn aikana on tänne ko- että Eduskunta päättäisi vuod(;n
4822: tiintunut muualta tullutta työväestöä, virka- 1926 menoarvioon otettavaksi rukous-
4823: ja palvelusmiehistöä, kauppiaita ja vapai- huoneen rakentamista varten Suojät·-
4824: den ammattien harjoittajia: Siellä on pan- ven pitäjässä 400,000 markkaa.
4825: kin konttori, elävät kuvat ja muuta sellaista,
4826:
4827: Helsingissä, helmikuun 5 päivänä 1925.
4828:
4829:
4830: Mikko Piitulainen. Matti Pitkänen.
4831:
4832:
4833:
4834:
4835: 15
4836: 114
4837:
4838: Il,49.- Anom. ehd. n:o 72.
4839:
4840:
4841:
4842:
4843: Neitiniemi: Määrärahan myöntämisestä Pelkosennie-
4844: men ja Savukosken kirkkojen rakentamista varten.
4845:
4846:
4847: Ed:uskurr nalle.
4848:
4849: Yli 10 vuotta taaksepäin päätettiin silloi- Tämän asian onkin hallitus jo aikaisem-
4850: nen tavattoman laaja Sodankylän seura- min ratkaissut samalla tavalla kuin muiden-
4851: kunta jakaa kolmeksi eri seurakunnaksi. kin Lapin seurakuntien kirkkojen rakenta-
4852: Muodostettavien uusien seurakuntien ui- miset, ,että ne rakennetaan valtion varoilla.
4853: miksi tulivat: Pelkosenniemi ja Savukoski, Armollisella määräyksellä toukokuun 17
4854: mitkä sijaitsevat Kemijoen vesistön ylä· päivältä 1914 myönnettiin Pelkosenniemen
4855: juoksulla Kaakkois-Lapissa ja kuuluvat n. s. ja Savukosken uusien seurakuntien kahden
4856: ,rajaseutualueisiin' '. Erityisemmin on juuri eri kirkon mkentamiseen yhteensä 100,000
4857: Savukoski koko laajuudeltaan maallemme markkaa, otettavaksi valtion ylimääräiseen
4858: kaikista tärkeimpiä pohjoisia rajaseutu- menosääntöön neljänä seuraavana vuotena
4859: alueita, jonka henkisiä ja taloudellisia al- 25,000 markkaa vuosittain.
4860: kuunpano- ynnä kohottamispyrkimyksiä Sanottu summa eli 25,000 markkaa, otet-
4861: tulee valtion varoillakin voimakkaasti tu- tiinkin valtion ylimääräiseen menosääntöön
4862: kea, sillä onhan Savukoski varsinaista La- vuosittain vuosille 1915, 1916 ja 1917,
4863: pin aluettakin. mutta tilanne maailmansodan y. m. tuot-
4864: Samaa on pääpiirteissään mainittava taman rahan arvon alentumisen j. m. s.
4865: Pelkosenniemestäkin ja lisäksi huomautet- vuoksi saatti määrärahan riittämättömäksi
4866: tava, että se sijaitsee valtavan Kemijoen kahden kirkon rakentamiseen, joten kirkko-
4867: yläjuoksuHa olevien useampien latvahaaro- jen rakennustyöt, vaikka niihin oli Oulun
4868: jen (Kemi-, Luira- ja Kitisenjokien) yhty- läänin rakennustöiden arkkitehdin laatimat
4869: mäkohdalla, joten sillä on mahdollisuudet piirustukset kustannusarvioineen, jäivät
4870: muodostua huomattavaksi Kaakkois-Lapin alottamatta ja ovat yhä edelleen alotta-
4871: keskuspaikaksi. matta. Määrärahat on palautettu käyttä-
4872: Lapin seurakuntien kaikki kirkot on ra- mättöminä valtionrahastoon takaisin. Seu-
4873: kennettu yleisillä varoilla eli n. s. valtion rakunnat toivovat hartaasti kirkkojensa ra-
4874: varoilla ja niin tulee tehdä kysymyksessä kennusten alottamista ja valmistumista
4875: olevien Pelkosenniemen ja Savukosken seu- valtion varoilla, kuten ne jo aikaisemmin
4876: rakuntien kirkotkin, koska niiden rakenta- on päätettykin rakentaa. Kansa näissä
4877: minen näillekin uusille Lapin seurakunnille seurakunnissa on kokonaan kirkkojen ja
4878: on ylivoimainen asia, ainakin mitä Savu- seurakuntaelämän yhteyden kannalla, jota
4879: kosken seurakuntaan tulee. tcdistaa se, ettei saamieni tietojen mukaan
4880: •
4881: II,49, - Neitiniemi. 115
4882:
4883: ole uuden uskonnonvapauslainkaan nojalla tekivät kahta kirkkoa varten yhteensä
4884: kirkosta eroamisia tapahtunut. 100,000 markkaa, on ne nyt arvioitava noin
4885: Erittäin tärkeänä pidetään muutoinkin 1 miljoonaksi markaksi.
4886: näiden uusien rajaseutuseurakuntien perus- Savukosken ja Pe1kosenniemen kirkkojen
4887: tamista ja toimintaa, sillä viime vuosina rakennussuunnitelmat ovat aikaisemmin kul-
4888: vireillä olleen Pelkosenniemen ja Savukos- keneet kiinteästi toistensa yhteydessä, joten
4889: ken seurakuntien yhdistäruisehdotuksen on olenkin ne nytkin asettanut samaan alottee-
4890: valtioneuvosto päätöksellään mar11askuun seen, vaikkakin kyllä määräraha voitaisiin
4891: 11 p :Itä 1924 hylännyt. ottaa erillisenä kumpaakin ki~kkoa varten
4892: Kirkoilla sellaisinaan seurakuntien hen- valtion menoarvioon, vieläpä jakaa kahdelle
4893: kisen elämän keskuslaitoksina on myöskin eri vuodellekin, joten rohkenen kunnioittaen
4894: suuri sivistyksellinenkin merkitys, jollaista pyytää,
4895: muiden Lapin seurakuntien historia taka- että Edttsk1tnta ottaisi Pelkosen-
4896: ajoilta todistaa. niemen ja Savukosken kirkkojen ra-
4897: Koska kumpaakin kyseessä olevaa kirk- kentamiseen vuoden 1926 menoar-
4898: koa varten on Oulun läänissä läänin arkki- vioon 1 miljoonan markan suuruisen
4899: tehdillä piirustukset ynnä kustannusarviot, määrärahan.
4900: mitkä entisen Suomen kultamarkan mukaan
4901:
4902: Helsingissä, helmikuun 18 päivänä 1925.
4903:
4904:
4905: A. A. Neitiniemi.
4906: •
4907: 116
4908:
4909: Il,5o.- Anom. ehd. n:o 73.
4910:
4911:
4912:
4913:
4914: W,anha!lia, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Paul Ni-
4915: colayn kristillis-yhteiskunnaUisen työkeskuksen toi-
4916: mintaa varten.
4917:
4918:
4919: E dusk:1u:nn a.~ le.
4920:
4921: Paul Nicolayn kristillis-yhteiskunnallinen joittaja parooni Paul Nicolay vainaja pu-
4922: työkeskus Toukola Sorvalissa on kohta vuo- heenaolevalla paikkakunnalla itse asuneena
4923: den ajan ollut tyydyttämässä Viipurin län- niin kipeästi tunsi.
4924: tisten esikaupunkien kymmeneentuhanteen Diakonian tai vapaan palvelustyön tar-
4925: henkeen nousevan väestön yhteiskunnallisia, koituksena on 1 :si) kodeissa käymällä huo-
4926: sivistyksellisiä, siveellisiä ja uskonnollisia lehtia Sorvalin käyhistä ja sairaista, erito-
4927: tarpeita. Laitoksen toiminta on yhä enem- ten silmälläpitäen vähävaraisten keuhkotau-
4928: män vakiintunut, niin että Toukola on muo- tisten ynnä muiden sairaiden avustamista;
4929: dostunut laajan ja väkirikkaan paikkakun- 2 :si) suorittaa pienten lasten hoidon neu-
4930: nan ainoaksi henkiseksi keskukseksi, jossa vontaa sekä 3 :si) hankkia ompeluseurojen
4931: kristillisen ja valistuksellisen toiminnan kautta ynnä muuten köyhille vaatteita ja
4932: avulla koetetaan kohottavasti vaikuttaa ruokaa, sekä vapaan kansalaistoiminnan
4933: pailrikakunnan ihmisiin ja etsiä sitä yhteistä kautta kerätä varoja rakkauden palvelus-
4934: pohjaa, jolla eri yhteiskuntapiireihin kuu- toimintaan.
4935: luvat henkilöt voisivat kohdata toisensa Varsinaisesta sivistystyöstä huolehtii
4936: yhteisessä työssä paikkakunnan hyväksi. - Toukolan vapaaopisto, jonka toiminta vuo-
4937: r,aitoksen toimintamuodoista mainittakoon: den alussa on laajentunut sangen suurpiir-
4938: puhtaasti uskonnollinen työ, diakoniatyö, teiseksi ja laajoja m1:orisopiirejä kokoavaksi.
4939: sivistyksellinen toiminta, sekä lapsiin ja Opistossa opiskellaan, kuten maamme työ-
4940: nuorisoon kohdistuva huoltotyö. väenopistoissa, iltaisin, jotta eritoten työ-
4941: Kristillinen valistustyö tapahtuu 1 :si) väestöllä olisi tilaisuutta tiedollisen sivistyk-
4942: säännöllisissä jumalanpalveluksissa, joihin sen saavuttamiseen. Kuluvalla kevätluku-
4943: viime tammikuussa otti osaa 2,306 henkeä ; kaudella opiskelee opistossa säännöllisesti
4944: 2 :si) pyhäkoulussa, johon kuuluu kymme- iltaisin seuraava määrä ihmisiä: äidinkieltä
4945: nen opettajaa ja 350 lasta; 3 :si) miesten, 47, ruotsia 161, englantia 38, saksaa 28,
4946: naisten ja nuorten raamattupiireissä; 4 :si) esperantoa 17, kirjanpitoa 44, laskentoa 34,
4947: jokaviikkoisissa hengellisissä seuroissa, jotka kotitaloutta 47, musiikkioppia 35, voimis-
4948: kiertävät kodeissa; sekä 5 :si) uskonnolli- telua 36, naisten käsitöitä 23, sähkötekniik-
4949: sissa juhlissa ja esitelmätilaisuuksissa. Tou- kaa 18, pili:akirjoitusta 19, kirjallisuutta ja
4950: kola onkin paikkakunnan ainoa jumalan- yhteiskuntaoppia 30, minkä lisäksi joka
4951: palvelushuone, jossa seurakuntatietoisuutta viikko pidetään yleishyödyllisiä esitelmiä
4952: kasvatetaan ja jonka tarpeen laitoksen lah- inhimillisen tiedon eri aloilta. Yhteiskun-
4953: Il,5o. - Wanihwla, y. m. 117
4954:
4955: nallisessa tutkimuspiirissä keskustellaan leiri- ja kasvitarhatoiminnan avulla johtaa
4956: asiantuntijoiden alustusten perustuksella nuoria toimintaan ulos luontoon, missä he
4957: erilaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä. ovat terveellisille vaikutteille sekä henki-
4958: Lisäksi mainittakoon, että laitoksessa toimii sesti että ruumiillisesti alttiimpia.
4959: suurella vireydellä 60 henkinen laulukuoro. Kaikkea tätä monipuolista työtä johta-
4960: - Tämän monisataisen opiskelijamäärän maan on kannatusyhdistyksen johtokunta
4961: tiedonjanon tyydyttäminen on mahdollinen palkannut kolme henkilöä : laitoksen ja opis-
4962: ainoastaan sen kautta, että 25 opettajaa ton johtajan, kerhotyöhön erityisesti val-
4963: (maistereita, insinöörejä, ylioppilaita, kan- mistuneen sihteerin, sekä diakonissalaitok-
4964: sakoulunopettajia, kamreereja, konttoristeja sessa ja Helsingin Lastenlinnassa valmistu-
4965: y. m.) on tarjoutunut ilman palkkaa jaka- neen huoltosisaren. Näiden palkattujen
4966: maan opetusta niille syvien rivien lapsille, työntekijöiden apuna tyoskentelee sitten
4967: jotka omintakeisen opiskelun ja itsekasva- vakituisesti yli 40 vapaaehtoista työntekijää
4968: tuksen tiellä ta:htovat itsensä kehittää kor- vapaaopiston 'Opettajina, kerhotyön ja py-
4969: keampaan henkiseen kulttuuriin. häkoulun opettajina, ynnä muissa vapaissa
4970: Ja vihdoin toimii Toukolassa 7 poika- ja palvelustehtävissä.
4971: tyttökerhoa, 3oihin kuuluu lapsia 10-18 Kun koko laitoksen toiminta on taloudel-
4972: ikävuosien välillä 90 poikaa ja 80 tyttöä, lisesti kokonaan vapaaehtoisen kannatuksen
4973: jotka poikkeuksetta ovat Sorvalin pienten varassa ja katsoen siihen, että laitoksella on
4974: ja köyhien kotien suojatteja. Toukolan perustaaniskustannusten vuoksi 391,951 mar-
4975: kerhotyö tahtoisi taistella ympäristönsä las- kan velat, pyytävät allekirjoittaneet edus-
4976: ten ja nuorten puolesta ensiksi koettaen tajat kunnioittaen anoa,
4977: jokaviikkoisten kerhokokousten kautta Tou-
4978: kolan avarissa ja ilmavissa suojissa tukea että Eduskunta vuoden 1926 tulo-
4979: vanhempia ja yhteiskuntaa heidän kasvatus- ja menoarvioon ottaisi Paul Nicolayn
4980: tehtävissään; 2 :si) askartelun ja koripu- kristillis-yhteiskunnallisen työkeskuk-
4981: nonnan kautta herättää lapsissa pyrkimystä sen sanotun vuoden toimintaa varten
4982: käytännöllisyyteen, ahkeruuteen ja hyödyl- sadantuhannen (100,000) mm·kan
4983: liseen työhön sekä 3 :si) retkeilyjen, kesä- määrärahan.
4984:
4985: Helsingissä, helmikuun 7 päivänä 1925.
4986:
4987:
4988: Tuomas Wanhala. Hannes Valkama.
4989: A. A. Neitiniemi. Paavo Virkkunen.
4990: Sakari Ainali. E. Kilpeläinen.
4991: Siviä Ruotzi. E. Tukia.
4992: 118
4993:
4994: 11,51. - Anom. ehd. n:o 74.
4995:
4996:
4997:
4998:
4999: Mannermaa, y. m.: Määrärahan myöntämisestä avus-
5000: tukseksi Nuorten Ystävät-nimiselle yhdistykselle.
5001:
5002:
5003: Ed: u s k 1u u nalle.
5004:
5005: Lasten- ja nuorisonsuojelu tunnustetaan lasta, vaikka tarvetta olisi paljon, kun esi-
5006: yleisesti mitä tärkeimmäksi yhteiskunnan kaupunkioloissa on lukuisia perheitä, joiden
5007: tulevaisuuden kannalta, ja ansaitsee se sel- sekä isä että äiti käyvät ansiotöissä.
5008: laisena koko yhteiskunnan sekä huomiota 4. Työkoulu, sijaitseva sekin esikaupunki-
5009: että kannatusta. alueella Oulujoen pohjoispuolella, aiottu
5010: Yhdistys ,Nuorten Ystävät", joka on pe- 14-18-vuotisille toimettomille pojille. Huo-
5011: rustettu v. 1907 ja jonka kotipaikka on neistovaikeuksien tähden on tähänkin laitok-
5012: Oulun kaupunki, on ainoa laajasuuntai- seen voitu ottaa vain 10-12 vakituista ja
5013: sempi lastensuojeluelin koko Pohjois-Suo- lisäksi muutamia ylimääräisiä oppilaita,
5014: messa. Pienestä alusta on Nuorten Ystävien vaikka laitosta tarvitsevia poikia olisi run-
5015: toiminta jo kasvanut varsin huomattavaksi; saasti. Juuri 14-18 vuoden ikähän on,
5016: ja osoittaa työn kasvaminen yhtäältä, että varsinkin asutuskeskuksissa, joissa turmele-
5017: tällaista toimintaa siellä tarvitaan, toi- vaa vaikutusta ei puutu, pojille vaarallinen,
5018: saalta, että työssä on ollut hyviä yhteiskun- kun eivät enää käy kansakoulua eivätkä
5019: tavoimia, jotka ovat voittaneet yleisen luot- vielä ole säännöllisessä ansiotyössä.
5020: tamuksen. 5. Kesäsiirtola noin 40 pojalle, tavallaan
5021: Seuraavat laitokset ovat nykyään Nuorten jatkoa työkoululle, tarkoituksella totuttaa
5022: Ystäväin toimesta vaikuttamassa : pojat työhön ja hyviin tapoihin.
5023: 1. Pohjolan Poikakoti, perustettu v. 1915 Nuorten Ystävät-yhdistyksen hoidon ja
5024: ja sijaitseva nykyään Muhoksen pitäjässä kasvatuksen alaisina oli v. 1924 kaikkiaan
5025: valtion sen käytettäväksi luovuttamalla noin 350 lasta ja nuorukaista, jotka eri
5026: maalla. V. 1924 kasvatettiin kodissa 60 syistä tarvitsivat suojelua tai suojelukasva-
5027: suojelukasvatusta tarvitsevaa poikaa, kotoi- tusta. Yhdistys on kohdaltaan tärkeä ja
5028: sin Oulusta ja muista Oulun läänin kun- huomattava yhteiskunnan hyväksi vaikut-
5029: nista. Laitos on nauttinut valtion avus- tava toimintaelin.
5030: tusta. Kuinka tarpeellinen lastentarha-, lasten-
5031: 2. Kolme kansanlastentarhaa, osaksi Oulun seimi- ja työkoulutoiminnan laajentaminen
5032: kaupungissa, osaksi esikaupungeissa: yksi on, näkyy siitä, että v. 1924 hankitun sel-
5033: neliosastoinen 100-120 lapselle sekä kaksi vityksen mukaan ainoastaan Oulujoen
5034: muuta kaksiosastoista, kumpikin 50-60 lap- pohjoispuolisella esikaupunkialueella on
5035: selle. kolmattasataa (222) lastentarhaiässä olevaa,
5036: 3. Kansanlastenseimi, johon huoneiden 3-7-vuotiasta lasta, melkein kaikki vähä-
5037: ahtauden vuoksi voidaan ottaa vain 10-12 varaisista tai köyhistä kodeista; lastenseimi-
5038: Il,51. - l\'lannermaa, y. m. 119
5039:
5040: ja työkouluikäisiä on tietysti vastaavat lu- mitä se köyhäin kotien lasten terveen kehi-
5041: vut. Kun huo:rueistovaikeudet nykyään ovat tyksen hyväksi uhraa, ehdotamme kunniolt-
5042: suurimpana esteenä toiminnan laajentami- tavimmin,
5043: selle, joka olisi mitä suurimman tarpeen
5044: vaatima, on välttämätöntä Nuorten Ystävien että Eduskunta päättäisi tulevan
5045: saada rakennetuksi sopiva, vaikka vaatima- vuoden talousarvioon ottaa kolmen-
5046: tenkin huoneisto lastentarha-, lastenseimi- sadan viidenkymmenen tuhannen
5047: ja työkoulutoimintaa varten. ( 350,000) markan menoerän annetta-
5048: Tietoisina vaaroista, mitkä yhteiskunnalle vaksi avustuksena Nuorten Ystävät-
5049: koituvat, jos kasvavaa polvea, varsinkin nimiselle yhdistykselle talon rakenta-
5050: väestökeskuksissa, ei pyritä suojelemaan sen miseksi Oulun kaupungin läheisyy-
5051: tervettä kehitystä vaarantavilta tekijöiltä, teen, Oulujoen pohjoispuolella si-
5052: ja vakuutettuina siitä, että yhteiskunta saa jaitsevalle etukaupunkialueelle, kan-
5053: aikanansa kansan siveellisen kunnon, työ- sanlastentarha-, lastenseimi- ja työ-
5054: tarmon ja hyvinvoinnin muodossa takaisin, km{lutoimintaa varten.
5055:
5056: Helsingissä, helmikuun 18 päivänä 1925.
5057:
5058:
5059: J. A. Mannermaa. U. Brander.
5060: N. Pelttari.
5061: 120
5062:
5063: ll,52, - Anom. ehd. n:o 75.
5064:
5065:
5066:
5067:
5068: Hannula, y. m.: Määrärahan myöntämisestä avustuk-
5069: seksi Ivalon NaisyhdistykseUe ja Lastensuojeluyh-
5070: distykselZe neuvontatalon rakentamista varten.
5071:
5072:
5073:
5074:
5075: Eduskunta: tulee lähi,aikoina määritte- Nuorin yrity,s Lapin olojen kohottami-
5076: lemään ne suuntaviivat ja tehtävät,, jotka seksi kansala:i:sten yhteenliittymisen
5077: ennen kaikkea, olisi toteutettav.a rajaseu- a;vulla on käynnissä Ivalossa. Kuten1t:un-
5078: tujen S>ivi,styksellisten ja ta:loudellisten nettua on ma:inittu paikkakunta va,rs:in-
5079: olojen lmhottamiseksi. Talousvaliokun- kin :sen jälkeen, kun: Petsamo tuli yhrllis-
5080: nan .ehdotuksen mukruan tulee Eduskunta tetyksi <Suomeen, alkmmt ripeåsti kas-
5081: aivan erikoisesti paino.stanooksi, ettei vaa. 8e on muodostunut itäisen Inari:n
5082: rajaseutujen kohottamistyössä ole vä- pääprui~ksi ja yhdek,si Lapin rusutuksen
5083: häksyttävä sitä .osuutta,, minkä vapaa suurimmak,si keskukseksi. Muttaj liik-
5084: kansalaisto:Uminta ;siinä suhteessa voi keen ja asutu®sen lisåäntyessä näy,ttäy-
5085: suorittaa vaan, e:ttä va,rsinkin yksityi,sten tyvät täällä myös erittäin räikeinä olo-
5086: jä~jestöjen rajaseuduilla harjoittruma:a jen mLrj,ll!t puole,t. Kodintho~to ja ruoka-
5087: huoltotoimintaa ·on valtiovallan puolelta t,a!1ou;s:oJdt ov:wt 'ta,va:ttoman aillm;peräii-
5088: edistettävä myön,tämällä avustuksia ja sellä ka:nnaUa,, josta. varsinkin lapset
5089: lainoja tällruisen t.oiminnan hyväksi. käTisivät. Pitkä jru pimeä .talvi jättää jo
5090: ~Tämä Edwskunnan lausumru ohje tulee muut,eu:kin heihin vaurioUiset jälkemsä,
5091: varmaankin osumaan oikeaan, sillä va- siihen tulee lisäkJs,1 umm:ehtuneet, ,epä-
5092: paa kaJtsalaistoiminta parha iten löytää
5093: 1
5094: siiS>tit asunnot ja va1att,eiden puute. Sai-
5095: kipeimmät puutteellisuudet ja; kehittää r.austll!paukset jäävåt hoitamatta, ja orpo-
5096: niiden poistamiseksi paikall:i:siin oloihin lapsilla ei liioin ole mitään huolltoa.
5097: mukautuvat keinot. Tällai,sta onnistu- Tällainen asia,i'll! tila ,silmäin edessä
5098: nutta vrupruiden järje.stöjen suortittamaa ova,t Ivalon rusukkaa;t, ryhtyneet yhteis-
5099: huolto- j.a sivistystyötä onkitr1 paljon jo työhön seutukuntansa olojeUJ kohottami-
5100: meillä käynnissä vamsinkin pohjois>illa seksi. Keväällä 19212 peru:s;tet.tim Ivaloon
5101: radaseuduillamme. Nuorten Naisten Kris- Naisyhdisty.s ja, vähäi,stä myöhemmin
5102: ti11isellä Yhdistyksellä on Inariss,a; orpo- Lastensuojeluyhdi1stys. Pää.stäksensäJ kos-
5103: koti ja Nuorten Kristililinen Liitto yllä- ketuk,seen laajempien samoja, asioitru 'har-
5104: pitää 8uomussa:1mella lastenkotia, M-o- rasta:vien piirien ka:nSIS'a yhtyi edeHinen
5105: lempia, yrity~siä tuetaan huomattaviUa haa:rll!osastoksi Suomen Naisyhdistykseen
5106: va.ltionavustuksilla.. Samoin ovat ne ,saa- ja jälk<immäinen kenraaH Mannerhei-
5107: neet raken:nuksiensa kuntoon saaUrumi- min Lastensuojeluliittoon. Näin järjes-
5108: seksi va1tionavus,tust,a. täytyneinä on kumpikin yhdistys hy-
5109: II,52. - Hla.nnuJa, y. m. 121
5110:
5111: vässä yht,eåstyössä keskenään käynyt täydelliset piirustukset ja laati I valos1sa
5112: voimakkaa,seen ja määrätietoisesti suun- a.su van insinööri U no Erik,ss.onin :a.vusta-
5113: niteltuun toimintaan kotien ja lasten hy- ma,na, kusta'nnusa,rvion. Ta.rviUa:vat hir-
5114: väksi. re,t antoi metsähallitms valtioneuvoston
5115: Toiminnam: keskittämistä varten on luvaUa valtion me!tsästä illmaiseks:i. Ne
5116: päätetty perustaa paikkakunnaHe erityi- on jo rakemvuspa,ikalle kulöeteHu j,a, sa-
5117: nen neuvonta-asema, josta käsin ohja;ttai- haUa mitoilleen tarkasti vaimiiks'i pin-
5118: siin sekä kodinhoidollista että la,st,ensuo- nottu sekä hyvin tapuloitu ja peite,tty.
5119: jelun neuvont1ajtyötä. Tällaisen kahden- Hirsistä s,a,a:du:t pimnat on samoin tapu-
5120: laatuista toimintaa palvelevan laitoksen lortu ja. Tiittä:vät ne cvesi -ja cvälikat:toi-
5121: katsottiin ta,rvitsev,an oman, tacrkoituk- hin :sekä lattiain täytepohjiksi. Viime
5122: senmuka:isen rakennuk,sensa, ,mikä onkin kesänä ~suoritettiin talon perustustyöt.
5123: päätettty saada toimeen. Suurin osa1 ra- Kivijalka ja, kenarit on valmis:tettu se~
5124: kennuk,sesta on ajat~eHu käytettäväksi menttihierrehe:tonilsta. Nämäkin on nY't
5125: la:stenhuoltotarkoituk,siin. Siihen sijoi- talveksi huoleUis,esti tervapahevilla ja:
5126: teMaisiin las:t,enkoti, mihin pahimmin hylkylaudoiHa peite,tty. RakennukiSeen
5127: surkas,tuneet lapset otettaisiin puutte,en tarvittavat :tiilet j,ru permantolaudat sekä
5128: alaisista kodeistaan hoidettaviksi. Sa- muutkin Tak,ennustrurpeet on jo hankit-
5129: moin järjestettäis,iin ta,lon tähän nsaan tuna. A·siantuntijmin lausuntoje,n mu-
5130: eriltyinen äitien vastaanottoa:sema, jossa kwaln ov.at sekä Takennusaineet et:tä jo
5131: äidit ,saisivat käydä la1toksessa a1suvan suoritettu t:yö aivan eniSiluokkaista.
5132: huoltosisaren kallJS,s:a neuvottelem'a:ssa YTityksen tähäna,st,inen Tahoittaminen
5133: lastens,a. terveydentHa,sta .. Suunnitelmaan on •tap.aMunut s1iten, eHä paikalliset jäT-
5134: kuuluu lisäksi, että huoltosisar tekee ret- jestöt myyjäisinä ja keräyslistoillru ovat
5135: ldä ympäristöön, tarkast~:va kodeis1sa. las- hankkinee,t kokoon< muutamia tuhansia
5136: ten voi:rrtia ja an,ta,a ä~deille ohjeita las- ma,rklwja, Suomen Naisyhdisty,s on sisä-
5137: ten ruokin;nas~a ja, hoidosS~a,. Tällais.er:n,a asiainministerin luval:la pamnut toimeen
5138: mo:n!ipuoli,s,en toiminnan ke1skuksena tu- n. s. I va:Lomerkin myynnin, saaden täten
5139: .lisi tästä la,sten osa,stost.a laitos,. joka var- kokoon noin 38,000 ma.rkkaa~ Mannetrhei-
5140: maan: pe,lastaisi lukuisa11 joukon Lapin min Lasten:suoje1uliitto on tähän men-
5141: lapsia elämälle ja hyvinvoillJIJille. nessä antanut mvustusta 16,000 markkaa.
5142: Sama.n rakennuk,sen toi,s,ee'n osaan: on Lisäk,si ov.at molemmat Ivalon järje,stöt
5143: ajateltu sijoittaa vaatimaton kodinhoi- yhdessä anoneet ja ,saaneet 200,000 mar-
5144: don opetus- ja neurvontalaritos ti1avine kan cva:Hiolainan, josta suurin osa on jo
5145: keittiöineen. Kodinhoidon ope,ttaja, pi- käytetty. Paikkakunnan a<sukka:alt, ova;t
5146: tiäisi lisäksi kascvitarha- ja ruuanv,a1Jmis- suorittaneet osa;ksi ilmaista työtw ja, muu-
5147: tuskursseja ympäri,st~össä ja kodeissa tenlkin suhtautuvat yrityk,seen suurella
5148: käymällä suorittaisi 'l1'euvo11tatyöt:ä ja si- mielenkiinnolla. Keräytyne1tä varoda on
5149: ten ohjai:si Lapin koteja työhön ja vau- cvielä niin paljon jäljellä, että niillä saa-
5150: ra,aseen elämään. taneen Takennus ensi kHs'änä cve:sika.tt~oon.
5151: Näin suunniteHu rakennushanke onkin MuUa kun rakennusyrityks.en koko
5152: jo sa.ate:ttu hyvälle alulle. Kyrön lohko- kuS1tannu1sa:rcvio - ilman sisälmlu.stoa -
5153: kunnan ta'lolliset 1uovut,tiva:t to~tiksi on yli 400,000 ma:rkkaa, on ilmeistä, ettei
5154: kahden hehtaarin suuruisen maa-a<lueen rahaoloje:mme käytyä erinomaisen ki-
5155: IvaJojoen metsäisoitä rantatörmä1tä. reiksi, päästä pm'ille ilman valtion cvä-
5156: Yleisten rakennusten ylihaHitus valmitSiti 1i·int ul oa.
5157:
5158: 16
5159: 122 Il,52. - Iv·alon nais- ja laS!tensuojelnyhdistykseille neuvontatalo.
5160:
5161: Al,leikirjoittaneiden mielestä orukin tämä että vaUion ensi vuoden t1do- ja
5162: hyvin suunniteltu ja taitavasti johde:ttu menoarvioon otettaisiin 200,000
5163: yritys lmt:SioM.ava 'sel1aisek&i rajruseudun markkaa avustukseksi 1valon N ais-
5164: kohottamistoimenpiteeksi, jota valt.:iJoru on yhdistykselle ja Lastensuojeluyh-
5165: huomattavalla avustusmäärällä edist.e:t- distykselle lastenhuollmt ja kodi~n
5166: tävä. hoidon neuvontatalon rakentamista
5167: Sen peru&teella, mitä edellä olemme ja sisustamista varten Ivalossa.
5168: esittäneet, rohkenem:mekin kunnioitta:en
5169: ehidottaa,
5170:
5171: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 192'5.
5172:
5173:
5174: Mandi Hannula. A •.A. Neitiniemi.
5175: Hedvig Gebhard. Elli Tavastähti.
5176: Siviä Ruotzi. Eva Somersalo.
5177: U. Brander. Hannes Valkama.
5178: T. J anhonen. V. Hirvensalo.
5179: 123
5180:
5181: 11,5 3, - Anom. ehd. n:o 76.
5182:
5183:
5184:
5185:
5186: Sillanpää ja Hannula: Lainan myöntämisestä Helsin-
5187: gin Sakeuinyhdistykselle talon aikaansaamista
5188: varten.
5189:
5190:
5191:
5192:
5193: Helsingin Sokeainyhdistys on pitemmän tyksen kokoushuone, iltakurssi- ja kirjalli-
5194: ajan menestyksellä työskennellyt sokeain suussalit sekä kirjasto. Edelleen työhuo-
5195: avustamiseksi koko maassa, avustaen heitä neita sekä mies- että naispuolisia jäseniä
5196: erikoisesti työnsaantimahdollisuuksiin hank- varten ja sitä mukaa kuin tila sallii asun-
5197: kimalla raaka-aineita ja myömällä heidän toja sokeille sekä myymälät. Taloon voisi
5198: valmisteitaan. Mutta sokeiden avustus ei myöskin mahdollisesti sijoittaa eri kanna-
5199: rajoitu vain työnhankintaan ja välitykseen, tusyhdistyksen tukeman jatko-opiston so-
5200: vaan täytyy yhdistyksen myös ottaa huo- keille. Kellarikerrokseen voitaisiin sijoit-
5201: mioon heidän asuntovaikeutensa, jotka ovat taa suurta tilaa vaativat varastohuoneet,
5202: viime aikoina käyneet äärimmäisen sietä- jotka sitä varten sisustettaisiin.
5203: mättömiksi. Jos sokea häädetään asunnos- Kun Helsingin Sokeainyhdistyksen toi-
5204: taan, on hänen miltei mahdoton saada uutta minta tarkoittaa sokeiden avustamista koko
5205: asuntoa sentakia, että esim. harjatyö antaa maassa, sokeiden, joiden taloudellisen ja
5206: sankan pölyn ja korityö taas vaatii suuren henkisen tilan avustamiseksi yhteiskunta on
5207: tilan. Kun yhdistyksen talo Vladimirin- velvollinen varoja myöntämään ja kun Hel-
5208: katu 27 :ssä on liian pieni asuntopulan pois- singin Sokeainyhdistys on osoittautunut
5209: tamiseksi, sinne kun sopii vain muutamia elinvoimaiseksi, joka on koettanut voi-
5210: perheitä, on yhdistys päättänyt myydä ny- mainsa mukaan avustaa sokeiden itse-elättä-
5211: kyisen talonsa, joka on maksanut 450,000 mismahdollisuuksia, olisi sen toimintaa tuet-
5212: markkaa ja josta on tarjottu 700,000 mark- tava.
5213: kaan. Kauppahinnasta on maksettu 250,000 Yllä olevan perusteella ehdotamme,
5214: markkaa. Myyntisummasta jäisi siis yhdis-
5215: tykselle 500,000 markkaa. Kun yhdistyk- että Eduskunta päättäisi myöntää
5216: sellä on toiveita saada ilmainen tontti Hel- Helsingin Sokeainyhdistykselle, H el-
5217: singin kaupungilta, voisi yhdistys siinä ta- singin kaupungin lahjoittamalle ton-
5218: pauksessa, että eduskunta myöntäisi edulli- tille aijotun talon aikaansaamista
5219: silla ehdoilla rakennuslainan, rakentaa tar- varten 2,500,000 markan suuruisen
5220: koitukseen sopivan, isomman talon. lainan mahdollisimman edttllisilla eh-
5221: Uuteen taloon tulisi sijoitettavaksi yhdis- doilla.
5222:
5223: Helsinki, 18 päivänä helmikuuta 1925.
5224:
5225:
5226: :U:iina Sillanpää. Mandi Hanllula.
5227: 124
5228:
5229: ll,54,- Anom. ehd. n:o 77.
5230:
5231:
5232:
5233:
5234: Kärki, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Mustalais-
5235: lähetykselle r. y.
5236:
5237:
5238:
5239:
5240: ,VäJiJtateu 1924 vuoden valtiopäivi:lle jä- että vuoden 1926 tulo- ja meno-
5241: tetylll .anlomu,sehidotukselll N :o 103 (Liit- arviossa varattaisiin 200,000 mk.
5242: telet I-IX siv. 233) perusteluihin ja si- ]l-fustalaislähetys r. y.-nimisen yh-
5243: vistysvaliJokunnan valttiovarainvaJiokun- distyksen käytettäväksi hallituk-
5244: nalle (Val,tiovarahwaliokunnan micetinJW sen lähempien määräysten mu-
5245: N :o 40 tulo-; ~a: menoarvioksi vuode~le kaan; sekä
5246: 1925, liLte N~o 10.) ant.ama:an lausuntoon, että hallittuksen olisi ryhdyttävä
5247: pyydämme täten kunnioit,taen Elduskun- järjestämään maamme mustalais-
5248: nalll p'ää,tet.tävä!k:si anoa,,. kysymys koko sen laajuudessa.
5249:
5250: Hel:singissä, 11 P'ä.iv:änä. helmikuuta 1925.
5251:
5252:
5253: Frans Kärki. Kaarlo Hurme.
5254: Levi Jern. Aaro J askari.
5255: M. Makkonen. A. A. Neitiniemi.
5256: M. .Piitulainen. Eino E. Heikura.
5257: J. Kinnunen. Hannes Valkama.
5258: 125
5259:
5260: ll,55, - Anom. ehd. n:o 78.
5261:
5262:
5263:
5264:
5265: Rantala, y. m.: Määrärahan myöntämisestä nuorisotut-
5266: kimuksen toimeenpanoa varten.
5267:
5268:
5269: Eduskunnalle.
5270:
5271: V.iJitaten vuoden 1922 valt.iJopäiv:iLlä että Eduskunta vuoden 1926 me-
5272: ,edustaja Leh!tokosken, y. m •.tekemän nosääntöön päättäisi myöntää
5273: anomusehid<otaiJ>)sen N :o 21 ,pe:rul81te1u:~hi:n nuorisotutkimuksen toimeenpanoa
5274: (löytyrvä1t v. 1:91221 ~ail:t.~~päirvä-,rusåalldrj·oj:en varten Smk. 100,000:-.
5275: Li:'ilte I-X, rsi'v'n:Ha 91Y.. P'YYdäirnme kun-
5276: niorttaen ehdottaa,
5277:
5278: Helsilngissä, 18 päivänä ihelmilkuuta 1925.
5279:
5280:
5281: Viljo Rantala. Otto Toivonen.
5282: Vilho R. Piippo. Aino Lehtokoski.
5283: 126
5284:
5285: ll,5e,- Anom. ehd. n:o 79.
5286:
5287:
5288:
5289:
5290: Liedes, y, m.: Määrärahan ntyöntämisestä Suomen Työ-
5291: väen Raittiusliiton avustamista varten.
5292:
5293:
5294: E. dr u s k u n n a !IJ iL e.
5295:
5296: Raittiustyö on kieltämättä siinä määrin voin suullisella ja kirjallisella valistustoi-
5297: sivistyksellisesti ja taloudellisesti kohotta- minnalla edistää raittiusvakaumuksen le-
5298: vaa, että siihen aina kannattaa kiinnittää viämistä työväen keskuudessa, täten te-
5299: huomiota ja ~aroja yhteiskUllllan puolelta. hostaen työväen itsesuojeluksen nimessä
5300: Varsinkin ka~san syvien rivien keskuudessa vaatimien ja hyväksymien lakien voimaan-
5301: toimitettu työskentely raitistuttamisen hy- saattamista ja noudattamista. Tästä johtuen
5302: väksi, jonka tehtävän Suomen Työväen on S. T. R. harjoittamansa raittiustyön
5303: Raittiusliitto on suorittanut, on tavattoman ohella edustajakokoustensa, järjestöjensä,
5304: suuriarvoista. kiertokirjeittensä y. m. kautta taukoamatta
5305: Osoittaaksemme kuinka laajaa S. T. R :n työskennellyt kieltolain voimaansaattamisen
5306: toiminta on ollut, minkälaista se nyt on ja hyväksi ja vaatinut sen käytännössä toteut-
5307: kuinka siihen on suhtauduttu, olemme pa- tamista. Liiton vaikutusta työväen keskuu-
5308: koitetut hiukan koskettelemaan mainitun dessa kuvaa varsinkin jatkuva jäsenmäärän.
5309: liiton toimintaa. nousu, joka käy selville seuraavasta. Jäsen-
5310: Suomen Työväen Raittiusliiton perustus määrä oli v. 1915: 1,849, v. 1916: 3,334
5311: on vall'kalla 1pohjalla. Se on laskettu järjes- (v. 1917 ei ole tarkkoja tietoja), v. 1918-
5312: tyneen työväen joukkovoimaan ja sen tu- 1919: 7,393, V. 1920: 10,993, V. 1921: 17,609,
5313: keen nojautuvaksi. Työn suoritus oli ensin, v. 1922: 54,712, v. 1923: 55,062. Nykyinen
5314: kuten aina alussa, hidasta. Liiton tunne- jäsenmäärä on suunnilleen 40,000. V. 1917
5315: tuksi tekeminen laajoille työväenjoukoille -18 sai liitto valtioapua 35,000 markkaa,
5316: ja niiden ennakkoluulojen poistaminen, joka summa kuitenkin 1918 vallitsevien olo-
5317: joita vanhoilliset raittiustyöntekijät olivat suhteiden vuoksi jäi suurimmaksi osaksi
5318: työväkeen kylväneet, eivät olleet helppoja nostamatta ja käyttämättä. V. 1919, jol-
5319: tehtäviä. Tarvittiin lukemattomia puheita, loin raittiustyön suorittaminen taas kävi
5320: joukottain sanomalehtikirjoituksia ja lento- mahdolliseksi, saatiin valtioapua Smk. 5,200
5321: kirjasia levittämään kaupunkien ja maalais- esitelmäkulujen peittämiseksi. Vuonna 1920
5322: kylien työläisille tietoa siitä, millä tavalla saatiin Smk. 75,000 raittiustyötä ja kielto-
5323: raittiustyö tuottaa todellisia ja pysyviä lain valvontaa varten. V. 1921 ja 1922
5324: tuloksia. Yhteiskunnallisessa raittiustyössä sai liitto valtioapua Smk. 125,000 ja v. 1923
5325: on liitto toimintansa perusteeksi hyväksy- S.mk. 175,000. Vuotta 1924 varten oli
5326: nyt sen periaatteen, että tämän tehtävän myönnetty S:mik. 190,000, mutta sai liitto
5327: onnistuakseen täytyy tulla koko työväestön siitä vain Smk. 95,000, sillä avustuksen
5328: yhteiseksi asiaksi ja ta:htoo liitto tällä ta- maksa:minen lopetettiin puolelta vuodelta.
5329: IJ,56. - Liedes, y. m. 127
5330:
5331: Tänä vuonna ei liitto ole saanut penniäkään. maan tu1tua on vasta alkanut määrätietoi-
5332: Paitsi sitä, että valtioapu liitolta, joka on nen, järjestetty toiminta tämän lain kumoa-
5333: maan suurin raittiusjärjestö ja joka kieltä- miseksi. Kieltolain vastustamisliitto, jolla
5334: mättä on raittiustyössä saavuttanut parhaat on naaJlilioituna nimenä ,Kansanraittiuden
5335: tulokset, on kielletty, ja siihen kuuluneita Edistämisliitto", on - yhdessä maan por-
5336: järjestöjä pakkotoimenpitein hajoitettu, varillisen sanomalehdistön varsinkin
5337: niin •sen lisäksi on liiton toimintaa kaikin ruotsinkielisen, ja muiden vaikutusvaltais-
5338: tavoin muutenkin vaikeutettu. M. m. v. ten porvaristoryhmien kannattamana tehnyt
5339: 1923 S. T. R :n toimikunnan ,Kieltolain salaista ja julkista agitatsionia kieltolakia
5340: puolesta'' -mel'kin myyntianomukseen ei vastaan. Kotimaisille keinottelijoille, joille
5341: suostuttu. Sisäasiainministeriö kielsi myyn- hallitusviranomaiset ovat olleet voimatto-
5342: nin perusteluitta. Suullisesti annettiin tie- mia sulkuja asettamaan, on salakuljetuk-
5343: doksi, että valtiollinen poliisi, joka anomuk- sesta tullut joko oikea ammatti tai huimaa-
5344: set myös tarkistaa, antoi epäävän lausun- vatuloinen sivutoimi. Viime aikoina var-
5345: non. Mainittu tapaus osaltaan osoittaa sitä, sinkin, kun ·edullisten valuuttasuhteiden
5346: millä tavalla vallassaolijat suhtautuvat vuoksi virtaa maahamme suuret määrät sak-
5347: kieltolakiin ja sen valvontaan. Järjestölle, salaista ja virolaista spriitä, on salakulje-
5348: joka toimii valtion kannatuksella ja kont- tuksen tuottama turmio levinnyt kauhistut-
5349: rollin alaisena ei anneta oikeutta kerätä tavan suureksi ja juoppouspahe on lisäänty-
5350: paria, kolmea tuhatta lisävaroja raittius- nyt sangen .arveluttav:assa määrässä kaikkien
5351: työn suorittamista ja kieltolain pohjan lu- kansanluokkien keskuudessa. Tarvitaan
5352: jittamista varten. Tällainen suhtautuminen siis edelleen voimakasta, määrätietoista, va-
5353: raittiustyöhön on selitettävissä vain yhdellä listavaa ja kohottavaa raittiustyötä, jonka-
5354: tavalla, nim. siten, että vallassaolijat pel- laista S. T. R. on harjoittanut ja harjoittaa.
5355: käävät työväen raitistumista yhtä suuresti, Mutta S. T. R :n harjoittama raittiustyö
5356: kuin sen luokkatietoisuuteen heräämistä. kysyy paljon varoja, joita se ei yksinomaan
5357: Tältä kannalta katsottuna voi yksityisen jäseniään verottamalla pysty hankkimaan.
5358: virkamiehen tai ministerin menettelyn ym- Edellä ·sanotun perusteella ehdotamme,
5359: märtää, joskaan ei hyväksyä, mutta kielto-
5360: lakimaan hallitukselta ja eduskunnalta että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
5361: täytyy ja on_ oikeus odottaa päinvastaista. den menoarvioon ottaa kahdensadan-
5362: Onhan tunnettua, että jo aikoja ennen kiel- tuhannen (200,000) markan määrä-
5363: tolain voimaanastumista, työskentelivät sen rahan Suomen Työväen Raitti1tsliiton
5364: vastustajat kaikin voimin vapaan alkohooli- avustamista varten.
5365: liikkeen säilyttämiseksi. Kieltolain voi-
5366:
5367: Helsingissä, helmikuun 7 päivänä 1925.
5368:
5369:
5370: J. A. Liedes. E. Jokela.
5371: A. Allila. Emil Tabell.
5372: Adam Asikainen. E. Ramstedt.
5373: 128
5374:
5375: 11,57. - Anom. ehd. n:o 80.
5376:
5377:
5378:
5379:
5380: Strengell, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Työväen
5381: Järjestönuorten LiitoUe.
5382:
5383:
5384: Edu~sk:unnalle.
5385:
5386:
5387: Viitaten v. 1924 valtiopäivi'lle jätetyn myöntäisi 50,000 markan suurui-
5388: aDJomusehdotuksen~ N:o 102 pexusteluihLn sen summan avustukseksi Työ-
5389: ehdotamme, väen Järjestönuorten Liitolle.
5390:
5391: että eduskunta päättäessään ensi
5392: vuoden tulo- ja menoarviosta
5393:
5394: Helsingissä, helmikuun 7 päiv:änä 1925.
5395:
5396:
5397: P. Strengell. A. Allila.
5398: Sv. Wuorio.
5399: 129
5400:
5401: ll,us.- Anom. ebd. n:o 81.
5402:
5403:
5404:
5405:
5406: Allila, y. m.: Määrärahan myöntämisestä sotaorpojen
5407: avustamista varten.
5408:
5409:
5410: El d u s .kJ u n n a 11 e.
5411:
5412: Viitaten, ed. Vuoki1an y .. m. v. 1924 val- löytyy avustuksen tarpeessa ole-
5413: tiopäiviHe jättämän anomusehdotuksen via ja riippumatta kuntien avus-
5414: N: o 77 perust,e1uiihin ehdot·amme, tuksen määrästä; sekä
5415: että Suomen Ammattijä·rjestön
5416: että Eduskunta vuot,ta 1926 var- tehtäväksi annettaisiin jakaa avus-
5417: ten myöntäisi 15,000,00q markkaa tuksia sosialiminislteriön ohjeiden
5418: sosialiministeriön käytettäväksi ja valvonnan alaisena niissä kun-
5419: sotaorpoje11 ja poliittisista syistä ni!ssa, missä löytyy sanottuun jär-
5420: vankilassa tai maanpaossa olevien jestöön kuulu'oia ammattiyhdis-
5421: hädänalaisten perheiden avusta- tyksiä.
5422: miseksi kaikissa kunnissa, missä
5423:
5424: Heisingissä, helmikuun 7 päivänä 1925.
5425:
5426:
5427: A. Allila. Sv. Wuorio.
5428: P. Strengell. Adam Asikainen.
5429: Emil Tabell.
5430: 130
5431:
5432: ll,59,- Anom. ehd. n:o 82.
5433:
5434:
5435:
5436:
5437: Pullinen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Karjalan
5438: kannaksen maamieskoulun rakentamista varten.
5439:
5440:
5441: E d u s k u n n a ll ·e.
5442:
5443: Viitaten vuoden 1924 V'altiopäiville jäte- kan määrärahan itäisen Karjalan
5444: tyn anomusehdotuksen n :o 127 perustelui- kannaksen maamieskoulun (entisen
5445: hin esitämme kunnioittaen, Konnitsan koulun) uudeUeen ra-
5446: kentamista varten.
5447: että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
5448: den menoarvioon ottaa 600,000 mar-
5449:
5450: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1925.
5451:
5452:
5453: Erkki Pullinen. U. Brander.
5454: Erkki .Paavolainen. Hannes Valkama.
5455: Antti Kukkonen. Albin Manner.
5456: Antti Juutilainen. Antti Kuisma.
5457: 131
5458:
5459: Il,6o, - Anom. ehd. n:o 83.
5460:
5461:
5462:
5463:
5464: Pitkänen, y. m.: MääTärahan myöntämisestä kiertävän
5465: maamieskoulun perustarn.ista varten Itä-Karjalaan.
5466:
5467:
5468: ID dl u >Si kJ u n n a ll e.
5469:
5470: Y.leernsä tuii1Jl1reJiJtua' on: se .tosia~s,ia, eHä tyä koulumuotoa' ymmälr,tä,mää:n ja, sille
5471: maa,taiLousamma,t:t:Ut!ieto ja - tai:t'o maamme rirttäväs,säl mää,rin a:rvoa anltam·a:anr jä,i
5472: ma:a~ta:1ou8rvä,es,tön: ke,skuudess,a. on vielä ehk'ru hie:ikoiksi.. Tun:tuu siiltä,, että! kier-
5473: kovilll a,l!ha,isella asteel~a. Ammattitie- tävällä maamieslk,ouluHa olisi ~vieläi teke-
5474: don ja -1t;aidon1 harnik,initwan' siinäkään mi:s'tä Hä'"/Katrja,lan ta[,onpoika:i!sen väles-
5475: määri,n kun1 ,si1i'hen ,on, :j,a maassa·mn1e kou- tön ke:skuu:des,sa. Heräittä:j.änä1 j·a alkei.s-
5476: la,oJojen: vuok1si ti[ai>suutta, ei maaseut:u- tietojre'ru jaikada:na: sa·ivat kiertäivält maa-
5477: väestönJ ke:sikuud.ess1a ymmämetä vielä mie&k:oulut rt,oiJmia ly'hiyen olemassa-
5478: ki,inni,tt>ä!ä tarpee,Hils:tfv 'hu:omiiO:ta. Olo.t olonsa ajan. Ka:r:i:a.Jian, vä€81tön: Y'lieisek,si
5479: tässä! suMteessa e~ivrut .illestä ens,in;kään tyyidy:ty,_k,s:ekisri:. Väihiillä. kusrt:annukstilla
5480: vertruHuru nrruarpuri1n:a olevien ma,a:t,a}ous- oli tilaisuus köyhällll väestön, rsaada1 ope-
5481: maidmt' ~o1oi1hiin", tustru j'aJ herräitlte,itäl p,arlj>on: va:a.tiv·an
5482: J,as rumma;tti1ai,to yleensä!kin1 maassam- maanvi1delysamma,tilnJ iha:rj,oi,tt:amise:s,sa
5483: me on heikkoa,, on s,e, sitä1 eri!tyisemmin ja kehilttälmisessä.. Yloon1sä: tunn:us'te:ta·an
5484: Kacr'ja::l;assa. Suoras~t~aarnl 1hu'olestumaan kie.rtäJviern ma:amieiSkou'lujen: :toiminta
5485: sa,a' :iok.ailiSien, jollm tuutee seutuja, ja Karj:a,las,sw suurek1si arrvoltaan. ammatt:i-
5486: oloja tässäJkin: s:uh,tees,sa, Kada,Jian, i:täi- opetuksen j,a yJe.isern valirs,tuiks'en: jaka-
5487: seltäJ kuJmal>ta. Joutuu v'älkisinildn aj,at- jin,a.. Brittäinkin senr tunnustavat ne
5488: telem:a:anl mhldiJ ·on: sdli1hen 'S'YYJIJJä,. ettei mQnet ma>altla110UJS:rummw~isSia kJu,in myös-
5489: Kada:lan1 mruwtaviljelerväJ väestö kou- kin Y'h't:eis:kunlllJaiUils>isrs>a: terhtäJvissä toimi-
5490: l uta larp,giaan: oman aiTnma,t>tin:sa ~tun!te Valt Ka:rjalarn· eturivim. mi·eh€·t,. jotka ovat
5491: viksi j,a, twitaviik's'i. Maamieskoulut sa~a saalll:eet he•räit.teens,äi ja; pohjaltie:t:on,sa
5492: vat OPIP'ilaita: niurkanpuQleises,t,],, vaikka jnu.ri kiertävirs,säl ma:amieskoolui,ss:a.
5493: ei> sanot:tiUjw Imuiiuja. liilia;n ·t'iiheäs,sä. oli€, Jos ka,rj,allais'e'n, k:ans,ani ymmärtämäirtö-
5494: eiJkäi rrnruamviil,jel'ysväes:tön runrswu t'een myyskin :onl s.yy.nä ~si,ihen, ettei se: ole
5495: ve:r.ra!ten eursinikään· tarpeeksi. rii1ttäivässä: määrin käytrtä'Il>Yt hyväJksee'll
5496: Etsiess1ä. s:yitä: todettuunr ®äilw:htaan s~l:le va.ra:t.tuj.a: va,rs.inaasrJ·a ma,ami!es-
5497: jou:tuu päiält:telemääm\ etrt.eiivätkö ~tuHeet koulluja•a>n n>ili:fll om siihen ain.akiln yMä
5498: lirian ~wiilmi!seen laik!kaurtetui,k,s~ rki·e:dä.väit pain:wv:a/llia, s'yynäl varoj,en: puuteikhu., Suo-
5499: ma:aa:nieskoulu:t Ka:rda.lassa. V almis,tu:sai- raSitaa:n malrdotonta ,on oHut näiniä maa-
5500: ka mu:odostui liian lyhyeksi; väestön taJ<oudelle tiukkoin,a aiikoina köyhyytrfä
5501: ope,ttaminteln kiertävien~ maamie:s'kou:lujen kuduu.teen as1ti kär,s·iJvien,. velkaisten
5502: avulla, valåna~serlle kanna1lle jälrjes.tet- i.sien ku,srta,nlta:a po~ki·an.sa. maami·esk,ou-
5503: 132 ll,6o. - Kier:tävä maamieskoulu Itä-Karjalaan.
5504:
5505: luihin,, nii,n hyYä ja välttämätön: kuin taan1 pyrk]e•ssä o1iJsi• m:i:el:es<tämme sopi-
5506: se olis:i 'heiHe ·olluitikin, kun: ,såihen: olisi vin maa.ta.loudeu •opettrumis•mu.oto Itä-
5507: ta,rvil1inut olla si~woiruen1 ·summa Tahaa. J{Ja::r<j:a•la:s,sa lki,ertä.vä maamieskoulu.
5508: Eikä t:i1anme tä1s·sä suhteessa ole en,s•iin- 1Ede;l11ä esit:tälilliU'ä:mme perusteilla· eh-
5509: k,äJän: pa.ra:nem:aan päin. dotlamme,
5510: MUit,tw n1äicn: eiJvä.t .sai,si. as~a,t ·olla. Itä-
5511: Ka,rj.rulwniki:n ma.a,t.a1ou:sväJes:tö ol:i1si koh'O- e.ttä Eduslkunta päättäisi varata
5512: tett.a:va ,t,iJe:tämä.Mömyydetst'ään. Se •olisi vuoden 1926 tulo- ja menoarvioon
5513: saat1a:va hyvä1~seen :kä:y.Mämä,ätn opetus1a 50,000 marlkan suuruisen määrä-
5514: oma1S1S1a aiiiliilla:t:islslalailli enti,st:ä ru:nlsaam- rahan kiertävän maamieslkouhtn
5515: mruss'a mä1äräJs,sä. Siitä tie:tä1olisi ,sa'a,tava perustamista varten Itä-Karjalaan
5516: va·raU~suus li·sää,ntyrrnä:än, aina.i:nml' puu- ja 50,000 markkaa sanotun kanlun
5517: te ja1 :ahd~sitilliS· poistu:mawn.. Tähän suun- kannatusavuksi.
5518:
5519: Hel1siJngiss~, 17 p:·n1ä helmikuuta 1005.
5520:
5521:
5522:
5523:
5524: Matti Pitkänen. Antti Juutilainen.
5525: Pekka Saarelainen. M. Makkonen.
5526: Antti Kuisma. Pekka Kopsa.
5527: E. N. Setälä. Mikko Piitulainen.
5528: Jooseppi Kauranen. Erkki Pullinen.
5529: Jussi Rapo.
5530: 133
5531:
5532: H,6l, - Anom. ehd. n:o 84.
5533:
5534:
5535:
5536:
5537: Heikkinen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä koulu-
5538: talon rakentamista varten Pohjois-Savon karjan-
5539: hoitokoululle.
5540:
5541:
5542: Ed uskunnal1e.
5543:
5544: Viime vuosikymmeninä on karjanhoito lut paljon suurempi kuin mitä koulu on
5545: maataloudessa saavuttanut vuosi vuodelta voinut vuosittain valmistaa; niinpä esim.
5546: yhä keskeisemmän aseman, mikä onkin ai- v. 1922-24 on pyydetty keskimäärin 60
5547: van luonnollista, sillä onhan suurin osa karjakkoa vuodessa.
5548: maamme maanviljelijöistä siinä taloudelli- Kouluun pyrkiviä oppilaita on tosin
5549: sessa asemassa, että heidän melkein ainoa ollut paljon enemmän kuin mitä koulun
5550: rahatulolähteensä on karjataloustuotteiden oppilas-, asunto- ja kouluhuoneet ovat voi-
5551: myynti. Tällaisia seutuja on myöskin neet vastaanottaa, vaan kun koulu on ollut
5552: Pohjois-Savo, jossa karjanhoito muodostaa vuokrahuoneissa ei tässä suhteessa ole voitu
5553: maataloudessa kaikkein huomattavimman saada korjausta aikaan.
5554: tuotantohaaran. Siksi onkin aivan luonnol- Asian valaisemiseksi voidaan mainita,
5555: lista, että maanviljelijät koettavat saada että esim. luokkahuoneeseen, johon voitai-
5556: karjansa jalostustyön kautta mahdollisim- siin ottaa opetettavlliksi korkeintaan 25 op-
5557: man korkeatuottoiseksi ja tässä tarkoituk- pilasta ja jonka mittasuhteet ovat: pituus
5558: sessa ovat he entistä enemmän ryhtyneet 8 m. 40 cm., leveys 8 m. ja korkeus 3 m.
5559: karjanhoitajina käyttämään ammattiope- 40 ,cm., on täytynyt nytkin sijoittaa 41 op-
5560: tuksen saaneita karjakoita ja perustamaan pilasta.
5561: tarkastusyhdistyksiä. Aivan samoin on asianlaita oppilasasun-
5562: Pohjois-Sav;ossa onkin ollut karjan kehit- toihin nähden. Niinpä huoneeseen, johon
5563: tämistyössä suurena apuna vuodesta 1912 kohtuudella voitaisiin sijoittaa kaksi, asuu
5564: alkaen Runnin tilalla, Iisalmen pitäjässä nyt neljä oppilasta. On selvää, että täUai-
5565: toimiva tietopuolinen karjanhoitokouln. sesta ahtaudesta kärsivät arvaamattomasti
5566: Tämä kouJu onkin saanut varsin run- sekä oppilaat että opetustyö.
5567: saasti oppilaita. Niinpä nytkin olevalla Tämän takia kehoittikin Maataloushalli-
5568: kurssilla on 41 oppilasta, ja ettei tämä kor- tuksen Kotieläinhoito-osasto Kuopion Maan-
5569: kea oppilasmäärä ole tilapäinen, sitä todis- viljelysseuran johtokuntaa harkitsemaan
5570: taa se, että keskimäärin niinä kolmena- koulun siirtämistä pois Runnilta ja sijoitta-
5571: toista vuotena, mitkä koulu on ollut toimin- maan sen johonkin toiseen paikkaan, jossa
5572: nassa, on ollut oppilaita 29.2 karjakkokurs- se paremmin voisi vastata sille asetettavia
5573: seilla ja 18 oppilasta keskimäärin tarkas- vaatimuksia. Johtokunta onkin asiaa har-
5574: tuskarjakkokursseilla vuodessa. kinnut useassa eri kokouksessaan ja tullut
5575: Karjakoiden kysyntä on kumminkin ol- siihen tulokseen, että muuta keinoa asian
5576: 134 II,n1. - Pohjois-.Savon karjanhoitoik:ouJu.
5577:
5578: onnelliselle rabkaisulle ei o1e kuin koulun on kahtena viimeisenä vuotena kohdannut
5579: siirtäminen pois Runnilta, jossa se on yksi- varsin huono vuodentUJlo. Täm'ån lisäksi
5580: tyisen omistamalla maalla ja vuokrahuo- hankkeen toteuttami,sta vaikeuttaa vielä se,
5581: neissa. Koulu on sanottukin irti 1 päi- kun maakunta ,on aivan viime vuosina py:,;-
5582: västä tammikuuta 1926, joten koulutalon tyttänyt suurin uhrauksin Kuopion karja-
5583: rakentamisella on verrattain kiire. talousopiston, Länsi-Savon maamieskoulun
5584: Kun tämä johtokunnan päätös tuli tie- ja Lapinlahden kristillisen kansanopiston,
5585: doksi, 'Sai se maakunnassa aikaan sen, että jotka yhdessä ovat vaatineet maakunnalta
5586: useat kunnat ovat ttarjonneet koululle il- uhmuksia miljoonissa markoissa.
5587: maista aluetta samalla sitoutuen muuten- Tämän takia tuntuisikin luonnolliselta,
5588: kin kouluhanketta tUJkemaan. Erittäin huo- että valtio ojentaisi auttavan kätensä, jotta
5589: mattavan tarjouksen on tehnyt m. m. La- Pohjois-Savon kotia vailla. oleva karjanhoi-
5590: pinlahden kunta, joka myöskin Maanvilje- tokoulu olisi tilaisuudessa saamaan oman
5591: l~'sseuran johtokunnan mielestä koulun kodin ja että se siUä tavoin voisi tehok-
5592: paikkaan nähden on sopiva, ja näyttääkin kaasti jatkaa työtään karjatalouden kehi-
5593: siltä, että koulu on Lapinlahdelle raken- tyksen hyväksi.
5594: nettava. Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
5595: Tarkoitustaan vastaavan, suurelle oppilas- anoa,
5596: määrälle riittävän suuren koulutalon raken- että Eduskunta ottaisi vuoden
5597: taminen on kumminkin siksi suuri talou- 1926 menoa1·vioon 350,000 markan
5598: dellinen kysymys, ettei sitä Maanviljelys- suuruisen aptwahan koulutalon ra-
5599: seura jaksa toteuttaa maakunnan avulla- kentamista varten Pohjois-Samon
5600: kaan, sitäkin vähemmän kun Pohjois-Savoa karjanhoito koululle.
5601:
5602: Helsingissä, helmikuun 6 p :nä 1925.
5603:
5604:
5605: P. V. Heikkinen. V. Hirvensalo.
5606: Eero Hahl. A. H. Saastamoinen.
5607: M. Makkonen. Antti Kukkonen.
5608: August Raatikainen. Tyko Reinikka.
5609: Kusti Arffman. J. G. Ryynänen.
5610: J. Jyske. Vihtori Vesterinen.
5611: 135
5612:
5613: 11,62,- Anom. ehd. n:o 85.
5614:
5615:
5616:
5617:
5618: Junes, y. m.: Määrärahan myöntämisestä kasv'iviljelys-
5619: koeaseman perustamista varten Perä-Pohjolaan.
5620:
5621:
5622:
5623:
5624: Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka tusta ryhtymään kii1·eellisiin toimen-
5625: sisältyvät v. 1924 .valtiopäiville jätettyyn piteisiin kasviviljelyskoeaseman pe-
5626: anomusehdotukseen N :o 105 (Liitteet II,75) rustamiseksi Perä-Pohjalaan ja
5627: määrärahan myöntämisestä kasviviljelyskoe- että Ed1tskunta tulevan vuoden me-
5628: aseman perustamista varten Perä-Pohjolaan noarvioon mainittua tarkoitusta va-r-
5629: Tohkenemme kunnioittaen anoa, ten osoittaisi 450,000 markan suurui-
5630: sen määrärahan.
5631: että Eduskunta kehoittaisi halli-
5632:
5633: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1925.
5634:
5635:
5636: Antti J unes. Kaarlo Hänninen.
5637: S. Salo. K. A. Lohi.
5638: Janne Koivuranta. T. J anhonen.
5639: 0. H. Jussila. P. Saarelainen.
5640: Viljami Kalliokoski. Eino E. Heikura.
5641: 136
5642:
5643: U,63,- Anom. ehd. n:o 86.
5644:
5645:
5646:
5647:
5648: Pojanluoma, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kyrön-
5649: joen keskiosan perkamnista varten.
5650:
5651:
5652: E d u s k u n n :a l1 :e.
5653:
5654: Kyrönjoen tulvat sen· keskiduok,sun varreHw arsuviH.a, maanvillje1li:jö iHä lau-
5655: 1
5656:
5657:
5658: varsill'a ovat. muodostuneet yhä suurem- suntoa, vwstustettiin yläduoksun per-
5659: mik·si ja tUthoa• tuottavammiiksi, kulli mi- kan·srta, koslka. avaus nähtäväsrtii tuEsi
5660: tään, perinpolhj:ais1empaa perkau.s,ta, joen lisäämää·n' Hmadoem---1Seiruä:joen tu.lva-
5661: kesikrosass•a1 ei: ol'e toimitettu, vaikka Ky- ar]ueella tulva,a. 8amaHa t~ehostettiin,
5662: rönd!oen perkausy:r.UtY'k·s,et ovatkin oUeet että enrnren yl'äju·oksun. pe.rk,a.us1ta: oli·si
5663: viTeiUäJ jo 1700-iluvuHa wlkaen. Viime av·aMaiVa va:rs.iJna.]sen !Kyrönjoen eri'Il.äi-
5664: YUIOSJils:adailla ova:t työ't useat kerrat ol- siä ahta.1ta pa1ikkoja. Seinrädoen: a:vauik-
5665: leet käy:nn1s1s:ä.. Pä,äJa·stiJru1]iJslillllrpan•a tu11va- seen: kuitenkin· suns:tutti]n, ja, :myön,met-
5666: aluee,na 'on o:Hmt Ilmaljoen,_,Seli>nädoen la- ti,ln s'i·ihenr vailt:Uorn: vaToja.. 'Jlyö,t: aloitet-
5667: keus. V. 18@;._.J889 :perattiin useit a Ky- 1
5668: trin v. WlO. Suureksi osak~s~ tämän per-
5669: rönd·mm sivuha:aroj1a), m. m . vuosina 18!76 kauksen takila. olivat rtu'lva,t V. 191,1 syk-
5670: -1880 Ja.la:sjolili·, jonka. yhteydessä las- sy1lä n,iin: a;nkar:a:t, eHä: ves'i p.eittli laadat
5671: ket>tiinl J a1wsdrurve:ä. Täs,tä; •oli sell'rauk- alat, niin: hyvinr Hmaj.oen~Seinäjoen la-
5672: sena,, et:tä, jouduMi1in: a:jwttelemaan, Ky- keukSJilil:a kuin, Koi:vularudeHakin j()lki-
5673: rönj.oen Sl8'lJI •O'san pe,r!Jmu,s.ta, joka on suul'l:a.,. tumnellen rla:toi1hin: korjartunr vil-
5674: I!maj.oen, ja, merenr vä1liUä, ko•sika yläpuo- jan. 88'inädoen a.vau•s,työ,t sraattiiin v. 19111
5675: li.st.en: osien' perk·aus:ten: kau H,a ja, kun tä:män. takia keslke.yt:e.tyiks'i ja: maanvil·
5676: ya:rsi.nainenl KY'rönd·oki oli perlkaa:ma,tta, jer"!ridruin: Mwmuks·e:sta: mää:rä,t.tiirn t~ä:yde.l
5677: tulvat edel:l1ä1 main'iitu@ila lakeuksHla oli- linen tutkimus- ja perkaus•snun1nirtelma
5678: vat en:tis:tä .suurerrnma:t. Vuosina 1898- le<,aJd~rt,ta·vaksi l{!oko Ky,rönöoen: perka;a.mi-
5679: 1:904 peratt:iin valt:i,on v.a,roiHra Kyrönj·o- s·ek,si. Tutkimukse.t osoittirvwt:, e<t:tä Ky-
5680: kea. Koiv,ula:hden, MU1stasa<aren1, Vähän- rönjoen: tulv,a-alu·e, joka jaikaan:tuu Il-
5681: ja Is10nikyrön s:e:kä: Ylisrtaron pi·täjis1sä. majoen, S:oinäjoen, Vähän- ja Isonkyrön,
5682: Kyseessä ·oli va1paurtt:a:a noin 2.,000 ha. vesi- Nurmon j.a. Yl:iJs,ta:ron lm:ntain: osaUe, oli
5683: perä:ils•tä maata ja, huoj1ent:a'a' tul,vira 10,000 keväHu,lvailla. 8,01!7 ha viljel'tyä maa:ta ja
5684: he'hJt:aa,rin a>la:1ta s·ekä poisrtaa esteet Sei- 3.34 ha niit:t.yä, syystu:lvaH<a. 4,6513 ha. vil-
5685: nädoe[}J 1P8!rkaamisella. TuJ:okset eivM· ku:i- jeltyä ma·ata j·a. 3e4, ha niittyä. Kyrön-
5686: tenka:a;ru täy:t1tä,neet täysin' to~ve1ta. joen· y·läosan: j.a: Sein:rujoem alarosan var-
5687: Kun Serinäd.oen~----<Kihniönjoen (Ky.rön- silla: on näistä ke:vä1ttu:lvailla· •6,482< lm,
5688: joen, yläjuok·sun ha,a:ra} avausan:omuk- kesä- ja syy,s:tulval'la, 3,!4!10 ha va,rsin:a,i-
5689: s·esta pyyde.t.tiJin, varsinaisen1 Kyröndoen sestr •tul-vaveden aUe. joutuvaa viljel:ylk-
5690: li,63. - Pojlanluoma, y. m. 137
5691:
5692: se:s.sä olevaa sekä li>säksi 918 ha. tu1varve- hin. NäJmä villja.va:t aukea,t ova:t muut.tu-
5693: den vaivaamaa viUelyksessä olevaa neet jä:rvialueeksi, kun' vaHion toimen-
5694: ma.ruta. pitees.tä on yläjuoksuja. ja sivujoki·a
5695: Edellä mainitun' vuoden: 1913-1915 av•a•Hu. Sen si'jaan ei ole varsinai>seen.
5696: tutkimukse,n jälkeen on suoriltettu val- Ky.rönljoen keskiosan Seinäjo:en• jokihaa-
5697: tion toime:s{a Seinä:j•oen perkaus•ta j·a on rrun ja. Kylän,pä,än. kosken väliosa!Il per-
5698: nä.yt:tä.nytl s.iltä,. että tu1va-ta•lue yhä vaan ka>ukseen tutkimuks>en jälkeeni ryhdyNy.
5699: on suuren·tm::m.t' tuo•t.taen enti·stään suu- Ku·n· näin: on asiwn1ait:a,. on mi'elestämme
5700: rempia tarl<oudeHisia vauri10it:a.. Niinpä luo111mollista,. että valtio kokona:an suorit-
5701: viime ka·M:e·nra kesänä kevM:tulvien las- taJa Kyrönd:oen keskiosankin' perkaus-
5702: ket!tua' kesä1lmuila. kaiksi kerta·a, ·tulva- kus.tan.nuksot. Saamme sen. taiki:a kun-
5703: alueet pitkätaikars·t•en sa:tei:tte•n vaikutuk- nioilti'a'€'11! an.oa,
5704: sesta. muuttuivat' järviiksi ja tulva1t vei-
5705: vät muka1n,aan kahdesrti kylvetyn sieme- että valtion vuoden 1926 tulo- ja
5706: nen. Sy,ks.yllä: taas v.ilj·at jäivät veden menoarvioon otet'taisiin 6,000,000
5707: aHe ja, vi>elä nytkin vi.ime jouhm: aikama markan määräraha Kyrönjoen
5708: tuJ:va>t turmelivat viljat ja heinä·t1 latoi- keskiosan perlcaamista varten.
5709:
5710: Helsin1gis,sä, hel:mikuun 17 p:nä 1925.
5711:
5712:
5713: Herman Pojanluoma. Heikki W ehkaoja.
5714: E. M. Tarkkanen. Sakari Ainali.
5715: Frans Kärki. Paavo Virkkunen.
5716: Aaro J askari. K. R. Kares.
5717: Jalo Lahdensuo.
5718:
5719:
5720:
5721:
5722: 18
5723: 138
5724:
5725: Il,64, - Anom. ehd. n:o 87.
5726:
5727:
5728:
5729:
5730: Lahdensuo, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Lapuan
5731: joen perkaustöiden jatkamista varten.
5732:
5733:
5734: E d u 1S: k u n J] a .11 e.
5735:
5736: ]~apuan joen perkansta valtion varoilla nopeasti ja tulisivat perkauskustannukset
5737: on suoritettu jo monien vuosien kuluessa. suhteellisesti huokeiksi. Koko tuon 25 km.
5738: Tie- ja vesirrukennusten ylihallituksen alku- pituisen mat,kan perkauskustannukset on
5739: peräisesti laatima perkaussuunnitelma tar- tie- ja vesirakennusten ylihallituksessa las-
5740: koitti työn suorittamista kahdessa jaksossa, kettu nousevan ainoastaan 11.5 milj. mark-
5741: joista edelliseen kuuluva perkaussuunnitel- kaan. Tämäkin osa joesta olisi välttämättä
5742: ma tuli suoritetuksi pari vuotta sitten. Sen perattava. Sen melkein kauttaaltaan liika-
5743: jälkeen on hallitus esittänyt ja Eduskunta nainen mataluus ja usein paikoin liikanai-
5744: myöntänyt kahtena viime vuotena vielä nen ahtaus aiheuttavat jokaisen pitemmän
5745: yhteensä 2,250,000 mk., jolla määrällä on sadejakson jälkeen veden salpautumisen ja
5746: jo suoritettu jälkimäiseen pe11kausjaksoon nostaa se tulvaveden laajoille viljelyksille.
5747: kuuluvaa työtä. Sen jälkeen kun täksi Kun lisäksi yläjuoksun varrella yhtämittaa
5748: vuodeksi myönnett~- määräraha on käy- viljelysalue laajenee ja yhä uusia vesivie-
5749: tetty, tulevat peratuiksi Lapuan joen ala- märeitä kaivetaan ja perataan, lisääntyvät
5750: juoksussa löytyvät ahtaat kosket ja kallio- tulvat yhä nopeammin ja käyvät entises-
5751: pohjaiset paikat joessa aina n. s. Vilppulan tään tuhoisemmiksi.
5752: kariin asti Ala-Härmässä sekä joku ma- Vaikka tulvavesi nyt jo tähän saakka suo-
5753: talikiko sen yläpuolella. Perkaus tällä osalla ritettujen perkaustöiden jälkeen laskee no-
5754: on käynyt suhteellisesti hitaasti, johtuen peasti, ei perkaus vielä kuitenkaan voi vai-
5755: siitä että perkauksessa on täytynyt poistaa kuttaa sitä, ettei tulvavettä pääsisi synty-
5756: paljon kiviä ja kalliota. Mutta suurin osa mään ja viljelyksille nousemaan. Asian-
5757: joesta, noin 25 km. pitkältä ylöspäin aina tuntijan lausunnon muka;an ei parannusta
5758: noin 5 a 6 kilometrin etäisyydelle Lapuan tulekaan ennenkuin jälelläolevakin suunni-
5759: kirkolta alaspäin, jonka perkaaminen kuu- teltu työ on suoritettu. Todennäköisesti
5760: lui tie- ja vesirakennusten ylihallituksen voisi kuitenkin kaikkein suurin osa tulva-
5761: alkuperäiseen perkaussuunnitelmaan, on alueesta vapautua tulvista jo sen jälkeen,
5762: vielä suorittamatta. Hyötyalue, joka tämän kun noin puolet jä1ellä olevasta työstä olisi
5763: joenosan perkauksen kautta tulisi vapau- suoritettu. Senjälkeen vasta voisi vaikutus
5764: tetuksi vahingollisista tulvista, on noin ja hyöty niistäkin varoista, jotka tähän
5765: 7,000 ha viljeltyä maata. Kun joki tältä saakka on joen perkaukseen käytetty, tulla
5766: osalta on kauttaaltaan pehmeäpohjaista, jo- tehokkaasti näkyviin.
5767: ten perkaustyö voitaisiin suorittaa koneel- Tulvien aiheuttamista, viime aikaisista
5768: lisesti, joutuisi perkaustyö tästä lähtien vahingoista esitettäköön muutamia nume-
5769: 11,64. - Lahdensuo, y. m. 139
5770:
5771: roita. Syksyllä vuonna 1921 oli Lapuan heuttamista tulvista, nimittäin Ala-Här-
5772: jokilaaksossa erittäin tuhoisat syystulvat. män 63,000 markkaa, Kuortaneen 605,249
5773: Seuraavana keväänä aiheutti tulvavesi markkaa, Nurmon 258,175 markkaa ja
5774: myöskin suuria vahinkoja. Piiriagronoomi Yli-Härmän 831,950 markkaa, niin saadaan
5775: A. Teräksinen, jolle maatalousministeri oli koko jokilaaksossa esiintyneiden vahinkojen
5776: antanut tehtäväksi tutkia tulva-aluetta ja arvoksi 3,416,634 markkaa. Tästä puuttuu
5777: arvioida vahinkojen suuruus, laski syystul- vielä kuitenkin Kauhavan pitäjän osalle tu-
5778: va-alueen 945 hehtaariksi ja vahingot levat vahingot, joista ei ole tietoja lähe-
5779: 1,445,000 markaksi sekä kevättulvat 5,680 tetty, mutta jossa ne nousevat useaan sa-
5780: hehtaarin laajuiseksi ja niiden aiheuttaman taan tuhanteen markkaan. Lisäksi mainit-
5781: vahingon 1,704,000 markaksi, eli siis yhden takoon vielä, että Lapuan pitäjässä, jossa
5782: vuoden vahingot kaikkiaan 3,149,000 mar- asutus on keskikokoista ja pikkuviljelystä,
5783: kaksi. oli vahingoista kärsineiden maanviljelijäin
5784: Viime keväänä vallinneiden, pitkäaikais- lukumäärä kaikkiaan 214.
5785: ten tulvain aiheuttamista suurista vahin- Kun tulvavahingot melkein joka vuosi
5786: goista kerättiin maatalousministeriön toi-. nousevat miljooniin markkoihin, osoittaa se
5787: mesta tietoja kaikista lääneistä. Niissä 160 jo, että joen perkansta olisi jatkettava ku-
5788: pitäjässä, joista vahinkotiedot saapuivat, ten tähänkin asti. Edellä esitetyn perustuk-
5789: nousivat vahingot, yhtäläisten perusteiden sella anomme,
5790: mukaan laskettuina, kaikkiaan noin
5791: 33,000,000 markaksi. Kaikkein suurimmat että Eduskunta vuoden 1926 me-
5792: vahingot tulivat Lapuan pitäjän osalle, noarviossa myöntäisi Lap'aan joen
5793: nousten siellä 1,658,260 markkaan. Jos las- perkaustöiden jatkamista varten
5794: ketaan mukaan niiden toistenkin pitäjien 3,000,000 Suomen ma1'kkaa.
5795: vahingot, jotka kärsivät r_.apuan joen ai-
5796:
5797: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1925.
5798:
5799:
5800: J aio Lahdensuo. K. R. Kares.
5801: E. A. Turja. P. V. Heikkinen.
5802: Viljami Kalliokoski. Paavo Virkkunen.
5803: T. Jauhonen.
5804: 140
5805:
5806: H,65, - Pet. försl. n:o 88.
5807:
5808:
5809:
5810:
5811: Hästbacka, m. fl.: Ang. beviljande av anslag för upp-.
5812: rensning av Esse ås ,nedre del.
5813:
5814:
5815: T i 11 R i k s d a g e n.
5816:
5817: Unde.r hänv.llsning tiU petitionen N :o uti 1926 års budget upptaga ett be-
5818: 138 vid 1924 år's riksdag föreslå under- lopp stort 500,000 mark för upp-
5819: tecknade härmed, rensning av Esse ås nedre del i en-
5820: lighet med Distriktsstyrelsens
5821: att Riksdagen ville besluta att V asa län uppgjorda förslag.
5822:
5823: Helsingfors, den 5 februari 1925.
5824:
5825:
5826: J. E. Hästbacka. J. Inborr.
5827: 1\f. E. Kulenius. Levi Jern.
5828: J osei Mangs. Anders Fm·sberg.
5829: ~~. V. Björk. G. Lindberg.
5830: Johannes Klockars. Otto J acobsson.
5831: Ernst Estlander. K. V. Åkerblom.
5832: 141
5833:
5834: H,65. - Anom. ehd. n:o 88. Suomennos.
5835:
5836:
5837:
5838:
5839: Hästbaeka, y. m.: Määrärahan myöntämisestä A'htävän-
5840: joen alajuoksun perkaamista varten.
5841:
5842:
5843: E d u 1S kun. n a H e;
5844:
5845: Viitaten vuoden 19214 valt.iop,äivi11e jä- 500,000 markan määrärahan A"htä-
5846: tettyyn anomrt:usehdotukseen N :o 138 eth- van:~oen alijuoksun perkaantista
5847: doftavat allekirjoittaneet täten, varten Vaasan läänin piirihaUi-
5848: tuksen laatiman ehdotuksen mu-
5849: että Eduskunta päättäisi 1926 kaisesti.
5850: ·vuoden tulo- ja menoarvioon ottaa
5851:
5852: Helsingissä, helmikuun 5 päivänä 1925.
5853:
5854:
5855: J. E. Hästbacka. J. lnborr.
5856: M. E. Kulenius. Levi Jern.
5857: Josef Mangs. Anders Forsberg.
5858: M. V. Björk. G. Lindberg.
5859: Johannes Kloekars. Otto J aeobsson.
5860: Ernst Estlander. K. V. Åkerblom.
5861: 142
5862:
5863: ll,66,- Anom. ehd. n:o 8,,
5864:
5865:
5866:
5867:
5868: Kalliokoski y. m.: Määrärahan myöntämisestä Perhon-
5869: joen perkausiöitä varten.
5870:
5871:
5872:
5873:
5874: Viitaten vuoden 1924 valtiopäiville jättä- kautta hukkunut ja turmeltunut satoihin
5875: määmme Perhonjoen perkansta koskevaan tuhansiin kiloihin nousevat määrät valmiiksi
5876: anomusehdotukseen ( Anom. ehd. n :o 135 korjatuita heiniä.
5877: 1924 v :den v. p. Liitteet siv. 317) pyydämme Ehdotamme kunnioittaen,
5878: täten kunnioittavimmin uudistaa anomuk-
5879: semme. Sen lisäksi mitä mainitsemassamme että Eduskunta päättäisi vuoden
5880: anomusehdotuksessa asiasta on sanottu, pyy- 1926 . tulo- ja rnenoarviossa varata
5881: dämme mainita ainoastaan yhden asian. 1,500,000 rnarkkaa Perhonjoen per-
5882: Sen nimittäin, että useampina viime vuo- kaustöitä varten.
5883: sina on mainitun joen rannoilla syystulvien
5884:
5885: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1925.
5886:
5887:
5888: Viljami Kalliokoski. J. lnborr.
5889: M. E. Kulenius. Levi Jern.
5890: M. V. Björk. K. V. Åkerblom.
5891: Aaro J askari. Pekka Saarelainen.
5892: J. E. Hästbacka. M. Makkonen.
5893: 1±3
5894:
5895: ll,67. - Anom. ehd. n:o 90.
5896:
5897:
5898:
5899:
5900: Nikkanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä n. s. V am-
5901: meljoen ja sen, sivujokien perkausta varten.
5902:
5903:
5904:
5905:
5906: V aHiovaHan talholta on viime aikoina ja sii'hen yhtyvien Pienenjoen ja Ruoho-
5907: kiinnitetty ansaittua huomiota, vesipe- saar.enjoenJ säännöUi.sesti uusiutuvat ja
5908: .räisten maiden kuiv•auikseen ja niiden vuosi vuodelta Y~hä laajemmiksi paisuvat
5909: haittojen poistamiseen, joita jatJmvasti tulvat tekevrut paikkakunnan muutenkin
5910: uusiutuvat tulvat aiheuttavat joki:laak- repäedullisissa oloissa: elläviHH maanvil-
5911: soje.mme viljelijöiJle. Eilkå syyttäkään, jelijöil'le al'!vaamatonta vahinkoa.. Ai-
5912: sil'lä uhkaa va.than· ja1Jku vat tulvat tehdä Jmisemmin vi<ljelykse1le raivatut joki-
5913: vUjelyksen jatkumisen cvan1hoilla joki- var,sima.at .on täytynyt jättää oman on-
5914: varsiviljelmillä mahdottomaksi, puhu- nensa nojaan ja rkipeä·ssä v1ljelysmaan
5915: mattakaan siitä, että ne ehkiä,isev,ä't uu- ,tarpeessa ,elä:vät pienvil.jelijät eivät voi
5916: sien alue~den v1ljelykselle vaLtaamista. käyttää ,hyväJkseen viljelyks~msä laa.jen-
5917: On luonno~li'Sta, että valtioV!atlan huo- tamiseksi niit.ty- ja suomruita, joita tut-
5918: mio ja sen myöntämä avustus on tähän kimlllksen suo~it.tanut :maanVIi~jelysinsi
5919: saaldm .suuntautunut ]aa·jermpien ve- JlOOm antama,s;saa.n lausunnos,sa pi,tää
5920: sistöalueiden perkau!k,silin ja niiden ulot- ,Karjalan kan:nakrsel'la ha:rvinaisen hy-
5921: tumisalueilla •esiintyv:ieJJ: vHjelysepäikoh- vin:ä". Kun a'lue, •joka kysymyksessä
5922: tain poistamiseen. Niinpä käyte,tään rolevien j.okJ~en perlmukS1en kautta pelas-
5923: Pohjanmaan jokien ·pe.rlkauksihl vuosit- tettaisiin v'ilje.lykselle, on sikäJläisiin vil-
5924: tain miljoonia maTikHcoja, ja Vuoksen jelysolo.ihin näJhden tavattoman suuri -
5925: vedenp1nnan a1enrta:miseen myönsi edus- yli 1,000 hehtaaria - ei voi oUa muuta
5926: kunta viime syks,ynä huomattavan mää- kuin Jnh:tä mieltä sj,i.tä, että tässä on
5927: rämhan. Kun aHek~r.joittaneet rohkene- :kysymys viljel'ysarrvoista., joita: ei voi
5928: va:t kä·äntyä; Eduslkunnan: puoleen :avus- ilman muuta jättää huomioolliottamatta
5929: tusallJOmnksella t:ekevät he sen tietoisina Kysymyiks.essä olevalli vesistöalueen
5930: siitä että se perkaustyö, jonka arvusta- perkaus,suunnitelma on a,sliaruomaisen
5931: minen on kysymyksessä, ei ole laaja[mn- maanviljelys,insinöörin toimesta tehty
5932: toisuutensa vuoksi edellisiin verraHa- jo v. 19ll8. Kuts,t:amnu·s,a,rv.i!on suuruus, :se
5933: v·i,s.sa, mutta että se siitä huolimatta pai- nousi 1'ähe.s 1,50Q,OOO .markkaan,. on teh-
5934: kaUiset' olot huomioon ottaen, en•si kä- nyt mahldottomaksi köyhälle pa,ikalli-
5935: dessä ansaitsee va'ltiova:llan tukea. selle väestölle suunnHelman toteutta-
5936: Uut1en•ki:räcon, Muolaan ja Kiven:ntavan miSien. Se •011 edelleen: a,v.onaisena ja
5937: pitäjien rajana sijaitsevasta Suulajär- tulele silrä pyStyrmälä:n., ellei valtiovalta
5938: vestä alkunsa saa.van n. .s. V ammelj:oen ota lJerkaulksen rahaTlista puolta järjes-
5939: 144 II,6T.- Vammeljoen perkaus.
5940:
5941: tääk,seen. Ne v:a ra t, jotka tarkoitukseen jossa ,hän m. m. san:oo: ,Siihen näih:den
5942: uhratta:isiin, tu'ltaisiin ky:llä kohoavan että hanl\Jkeella on huomattava merki-
5943: paikal.lisva:ral1isuu.den avulla takaisin tys Karja:lan kannaksen taloudeUisessa
5944: saamaan. Ja että tulvav.e.den, alta val- keihi tty.misessä ja aikaisemmista viljelys-
5945: lattu maa tulisi nopeasti vi~jelyskuntioon yrityksis1tä päättäen alanne suhtee:Uisesti
5946: saat:etuk,si, siitä on takeena paikkakun- lyhyessä ajassa joutuu voimaperäi~seen
5947: nalla elä!vä vire,ä ham·a:stus maataltoudel- vilje:}ylkseen, rohkenen rehdDHaa, että
5948: lisen parannustyön a:lalla, jonka ilmiön valtio kysymyksessä olevan jokiperkaus-
5949: myöskin tutkimuks,en toimittan1ut maan- hankkeen toteuttamiseksi myöntäisi sen
5950: vildelysins,1nööri toteaa. osakkaille ei ainoas:taan edullista lainaa,
5951: PaiikaHisessa vä·est<össä elää ylreisenä vraan m,yös suoranaista avustusta."
5952: toivomus että valtio viivyttelemättä toi- Kaiken edeHä olevan nojalla rohke-
5953: mee.npanis·i kysymyksessä ,ol,evan vesistö- nemme ikunnioLtt:aen ehdottaa,
5954: alueen laskun. Tueksi tä'lle anomukselle,
5955: jonka tarkotuksena on '8.ttä eduskunta että eduskunta päättäisi vuoden
5956: ottaisi tuJievan vuoden tulo- ja meno- 1926 tulo- ja menoarvioon varata
5957: a.rv.1oon ta~rpee1lisen mä.äräraihan, lii- 1,500,000 markkaa n. s. V mnmeljoen
5958: tämme tähän tutkimuksen suorittaneen ja sen sivujokien perkausta varten.
5959: maan•vi1j·elys1nsinöörin l10ppu1a.u sunnon,
5960:
5961: Heisingii ssä, helmik. 1:3 p:nä 1925.
5962: 1
5963:
5964:
5965:
5966:
5967: Vilho Nikkanen. Erkki Paavolainen.
5968: E. Kilpeläinen. Tuomas Wanhala.
5969: Antti Kuisma. Tyko Reinikka.
5970: Antti Juutilainen. E. A. Tuomivaara.
5971: J. F. Aalto. Y. Welling.
5972: Albert Eerola. Jooseppi Kauranen.
5973: J;Jvert Nukari.
5974: 145
5975:
5976: 11,68,- Anom. ehd. n:o 91.
5977:
5978:
5979:
5980:
5981: Kauranen y. m.: Määrärahan myöntämisestä eräitten
5982: ltluolaan, Valkjärven ja Kivennavan pitäjissä olevien
5983: järvien vedenpinnan alentamista vnrten.
5984:
5985:
5986:
5987:
5988: Viitaten 1924 vuoden valtiopäiville jätet- sttm·uisen määrärahan Muolaan, V alk-
5989: tyyn anomusehdotukseen n:o 140, ehdotta- järven ja Kivennavan kunnissa ole-
5990: vat allekirjoittaneet täten, vien Ki1·kko-, Punnus- ja Vuotjärven
5991: vedenpinnan alentamiseksi.
5992: että Edttskunta ottaisi ensi vuoden
5993: menoarvioon 3 miljoonan markan
5994:
5995: Helsingissä, helmikuun 16 päivänä 1925.
5996:
5997:
5998: Jooseppi Kauranen. Matti Pitkänen.
5999: Heikki Wehkaoja. Pekka Kopsa.
6000: 0. Kontio. Albin Manner.
6001: Antti .Juutilainen. E. A. Tuomivaara.
6002: M. Makkonen. J. Kinnunen.
6003: Elias Tukia. Kaarlo Hurme.
6004:
6005:
6006:
6007:
6008: 19
6009: 146
6010:
6011: II,G9, - Pet. försl. n :o 92.
6012:
6013:
6014:
6015:
6016: Österholm, m. fi.: A.ng. beviljande av anslag till under-
6017: stöd åt Föreningen för skogskultur.
6018:
6019:
6020: T i ll R i k s d a g e n.
6021:
6022: Förenin:gelll> för ·glwgtskul1tu1r, stiftiad år det.s sk·og.stvlåridsoa.rbete i aHmäJnhet. De
6023: 1910, ha•r jämli1kt s·i:na stadgal'i t.iH ämda- ska'llldina1Vi:ska 'lämdornas1 s-trä·vand:en på
6024: måJl at1t verk1a. !för en 1Ök:ad skogSjproduik- detta. ·områdie •1änma vä:rdeifu:Ua vilttnes-
6025: tion L Finillanid.. I sådant• sy,fte ha:r för- börd om vi.lken bet•ydel:s•e mau dä:r• i:ill-
6026: enin•genl frä.mslj; illlrillda,t sit;t. arhete på e·I'Ikä,nner :skoigskuH.urelll:. Da,n:mark har
6027: skogskuHurimJtres:sets höja1nde. TiH en Uinder de senaste 60 åren tredubbl-a.t sin
6028: börj•an f.o,g si,g. .fö.ren!i•lllgens• strävande skogsa:rerul gen:om 1a,t,t. skogskulti:ver•a
6029: for.:rne.n av: skogsk.u;lturer,s~ an11äg'gande: ge- Jyllands hedar. Det:ta har blivit möjligt
6030: ThOID pl'an:törlsve,rksamhet och förelllintgeu tadk va1re ,st:at.en·SI und!er:s•töd, SIO'ill de se-
6031: kom u:ruder sin Jör1st.a. femår1speriod så n:a:slt•e ären1 u;p'})lgått .t,iJl~ c:a• 3 miJlj. mark.
6032: Jiångt .rutlt ·en fa,st allSitäil.ld. ocih fy;ra• extm N orge 1har rediam1 k omm:iJt. ,siå lån1gt a.tt
6033: 1
6034:
6035:
6036: plan1törer ·lmnde dis'PO'll:era~ för föreni1n- det nmsikla: skogs.sruHska;p•eit år 0J9~~ kunide
6037: geus arbeten . Härvid Mevo 96,55 ha be- ansllå 135/720 Kr. elle:r i runt: tal 1 milj.
6038: såidida och 76,4'5 ha planterade geTIJOm för- ma:rk til1l pla:n.terin1g av fö.r det:ta ä:mta-
6039: enin1gen1s :medverka:n. Dessu<tom ve-rk- mM 1fmdade bet~es·s:tJäJH.elr. Sveri:g,e: ha:r,
6040: stäUdes skogsdikningar på 1:12,03 ha. särskilt u'n:der dtl• ~0 se•naste åren, utfört
6041: För•elliim'g;eniS· frö-· och pla:nt•alll1Ska1ffning ett Sltor13.r:ta1t. :sikcOig'lslkultu:rarlbe1te,. va•riS' om-
6042: steg unde·r 1s·amma. ,t,id ti:ll :li,:2\50 !kg., ba.rr- fat:tni:n:g framgår bL a . dä:rav,. :at.t anta-
6043: h,adsfll':Ö .oc,h 8150.000 plamtt'or, nästau ute- let sk:ogsåga,re, som ut.fört skogskulturer,
6044: sh:utande a:v fwltl oelh ,gl'an:.. År 119\16,, år:et stigit från 11,000 år 1919 t:ill 1!5,000 år
6045: för de ,s, ik.. rysshy;g.gena,,. beiS'åiddes yMer- 19\2.3. Unidm åren: 19or7-----f2;1' hava mimst
6046: ligare 95 ha: med ta:l]frö och :förmed:la·des en h:a:Lv m:i:ljon. ha. 'sikövlaide sikogsmarker
6047: f•ö.rsäJljiilli:ntgecn,l 'aV c:1a 600 kg. frö •och c:a oCJh ikalytm-', sikogsku:H.1vemtl& och :för
6048: 2i50,000 plan:tm· åren· 11915~16.. Krigsut- det1t.a: äJnd:amM a.nväJndes årH.gem1 myciket 4
6049: brottet' ocih: dyr:tiden' nödgade emeUertid stor:a. be.J.opp skaittemed:eL Fin1l:and inta-
6050: fö·ren]ngen ·wt:t itnts-fä,lla, ipl!amitö·r,sve:rks,am- ger i d:ett1a avsrende en elfte.rhliiven pJats
6051: heten, och ·a,rbe·tet har d:äre,ftJer huvud- bland nordeilliS Iä:nd1etr och d•ock spela. sko-
6052: sn.JdiJgen omiia,M'a•t :frö-· •oCJh ipla:nttfö·rmed- ga,rnla e:n1 1stör.re roH :i: na.t.i:on~alhushål1-
6053: lin,g, till IViss·erli:gen, bet.ydand:e, be:l,o:p;p. nlin!gen ho:s oss· än :i: våtrat gr,a.nnlänider.
6054: Fören:inlg,en. har Ekvä:l ioke. lämn:a t ur Pla•ntlföirbruk·n·inge:n sti ger i vårt land
6055: 1
6056:
6057:
6058:
6059:
6060: siikte tanlken a1tt återuppta,ga; p:lantörs- enda:st til1 3-4 miljonrer pla:nto-r årligen,
6061: veTik:s:a,mhet'e'fli oc!h Jrar slå mycket s:töne Yanarv B1t'örre delen disponerr:a·s fö.r intdu-
6062: skäl a.tt vidhäl!l:a: demmJa: p•raiktiiSk:a, sild:a av striern!a1s 1skogsmarkm:. Ant:atlet. skogs-
6063: siu UPIPgi:ft: 1SOtill stk,og.stkultulren: i vå:rt ägare, ,s:om sy,ss·~ar m:edi skugskultu:r, är
6064: la•nd in1ta:r en undla,nsk.ju'tem, p~a•tts i lan- obetydlilgt och s'tiOr•a äro icke 'helle:r de
6065: 11,69. - Österholm, y. m. 147
6066: summor,, •Som av s.ta,tsmedet .ti1lHaHa för s·kog:skul:tur ieike hrott: vi!sa,t sig
6067: sk>ogskultu1l'ten i, våra pdva:tskog1a•r och kompetent rartt fuUgörra si1n uppgi>ft. ut:a.n
6068: ®Om förrdelal sig iPå 'lantlbrulkssä.Hsikapen, äJven för :övrli·gt gjmt sig fö·rltj,ä:mt av
6069: Firmstlm 'skogsvå·rdiS·förening•en Tapio och st!lltemiS u!llider,srtödl. AnihåUarn om sta:ts-
6070: läms:s,kogsnärmndernta., :U sits>tnämnd~a >faH under;stöd ledide ·docik icke rtill posittvt
6071: som försko:NsmedeL Fintland står såliUn.- resulta.t av orsak a tt den i~nlämna.ts så
6072: da i förevtarranide a·vse>ende låmgt ef;ter s~nrt. a;tt dem, i:clke kuude hea;kt:a:s: i Tege-
6073: s:ina ,gr•amn.läiilder. 'Det:ta gätlle'r icike ringens budge>trprOIP•O!sirt.ion för •i!nnev:a-
6074: minst de kustby.gder, d:är föreningen ·för rande år. Underteckna.de hysa: f.örrhopp-
6075: skogsJmHtUir r 'fr·äms1ta, ru:mmet. ha·r S>i,t.t ningen' !lltt: Rirksd:argen på .grurnd :a.v för-
6076: a~rhe1tsfäilt.. Jäimväil den1 pnemierirug av eninglenrs ·obestridlig:a, >Och viH vitsol'ldade
6077: skogsku]tur,, S!Oim förenitngemJ ,kun!Im·t fö- föT:tjärnster ;på skogskUiltUira,ribetets om-
6078: reta•ga med done:ralde medel, alHsedan råde ska:ll finn>a det ·skärli,g:t at;t s:känka
6079: år 1:91'5 iJ östertbottem, kbo[·and och Ny- för~m]ng:en>s sträJva:nden det unders,töd
6080: land,. förlor:a,r em, st01r del a:v s:Un betly- den behöver för a1tt kunma fortsä:t1ta och
6081: delse, så illäiiJJge> ej ,siko,glskulturer hHva utve10kla. .silll nty,trt;i,g:a verlksamlhet.. Med
6082: aUmän>nlare än vad nu ä1r faUe,t hos oss. hä:n1syn ti·U det vids·t~ä~CJkt:a ar:be,tsomräde,
6083: För;tmin,geru lm,r dock kommit så lånlgt s:om 1förenlin,gen gjortt ti>ll sitt, ocht den
6084: attt de:n i! .år äir :U t:~]llfläJ1le att på en enda mångfa;}d av upp1gi:fter, so,m krärv·a UPIP·
6085: lägenihetl 1premiera' skogskultur.err •arv mäirks·amhert och omvå•rdmad j. •arbetet
6086: änida till 40 ha sammatnlagd a•real. För- för slkogskuHurens främjande synes; dert
6087: eningen äir ä·vellJ ä:ga:re a.v en plantskole- o•s.s stom om förenlin,gen väl 'V'Ore fö;rtjä:,n.t
6088: läg1enlhet: om 10 ha,. Ti11lsvida,re äir fö<r- a·v wtt .el'llmlla. i staJtsunderst:öd de:t. he-
6089: e:ninlgeru en1 peT>SO:niSamrrnlaniS1utn•ing, som lo>pp, 100,0100 ma:rrk,. v.arom fören,ingem i
6090: räikniar i;na!lle,s 467 medlemmail'., var,a:v '185 sin före.nämnda a.nsökan. till statsrådet
6091: jol'ld!brUik·a·re och 165 •S!ko1gsfackmän... Fölr- a111hiv~liJt. Då .emeHert!]d! ett. så .s,tort an-
6092: enin,gen fö<r skogskUiltur hwr under de tal all:mälllnyttiga, f·ör•et!a,g, sä'r1slld]t {På
6093: 14 år den vaT1t i ver!k>sarrnihet a;rbetat ute- lan,tlbrukets rach närs>tående näirrngsgre-
6094: slutanlde med pr~va;t :an·ska:frfa>do medel. nlars områlde,. :U vår,a: da·g,arr stiäiHa kr.a.v
6095: ÄrS!budgeten har umder 'sådan.a. förhtål- på sta,te.ns undierstöd för 1si•n: verksamhet,
6096: landen icke vwrit s.tor, år 19Q3 utgjorde föres,lå vr altti Föreningen för skogskul-
6097: den ~1;3812 marvk ·ooh rå>r Hl214 38,4:13 mark. tur måtte erhålla. ett statrsunderstöd av
6098: Den fositJedänidskar upp~g]ft,. som För- 70,000 mark, vilket' be!lop;p i jämförelse
6099: eningen för skog:skuHur a:rbe:ta.r för och meld vad ,liJka:rta·de föreningwr å:tn;ju·t>a, i
6100: den uthåJl!lighet i sina :S!trräNranden f.ör- understöd av >sta:t:en må•s.te a:nses ·va1ra
6101: eningen lra.gt i dagen syna,s göra d.en:sam- rät:t blygs,amt.
6102: ma 'förtjänt av att um::Ler;stödas ·av sta- På g:rund av vad ov•an framhålli.ts fö-
6103: ten. Senlarste hörst. gjrorde föreni'llrgen för- reslå undertecknade vö1~dsamt,
6104: st;a gång:e;n em hänvändning HrH stats,l'>å-
6105: det i syHe att er;hiMlia> s·tatrs·an;sla,g rför at~
6106: Ri:ksdagen måtte bes.Zuta att
6107: sin. ve11ksamhet.. De•t förtdänrar framhål- i statsförsl.aget för år 1.926 skall
6108: las a,tt Fi,ns!ka skogs,vfwdgfö,re:ning:enl Ta- · onvisas 70,000 rnark tUl understöd
6109: pi·o j. avfordrat ut:låtande över denna åt Föreningen för skogskultur.
6110: frams.täHninrg a.lJiförde, att Fö.reningen
6111:
6112: Hel:s:in1g1fors, den 16 februa;ri: Ht25.
6113:
6114: John Österholm. Karl Fr. Lauren. J os.ef Mangs.
6115: J. Inborr. Ernst von Born. G. Lindberg.
6116: 148
6117:
6118: II,69, - Anom. ehd. n:o 92.
6119: Suomennos.
6120:
6121:
6122:
6123:
6124: Österholm, y. m.: Määrärahan myöntärnisestä avustuk-
6125: seksi Föreningen för skogskultur-nirniseUe yhdis-
6126: tykseUe.
6127:
6128:
6129: Eduskunnalle.
6130:
6131: Vu<Jrrlll!a 19t10 peruS~tetun F.ören:i·ngoo kaan ol!i jättänyt mielestään a.ja·tusta
6132: för skog.skultur-nimisen metsänviLjely- ryhtyä uudelleen istutustoimintaan ja
6133: yhdistyksen tarJmituksena on .sääntö- silLä on tsitä suurempi 1syy pitää kiinni
6134: jensä mukaa.n toimi!a Suomen meh>•ätuo- tästä tehtävänsä käytännöllisestä puo-
6135: tannon lisääm:iJSeksi. <Siinä mie1essä on lesta:,, kun me•tsä.nvilljely on metsiinhoi-
6136: yhdistys kohdistanut työnsä etupääSISä totyössä ylimalkaaTIJ syrjä·itse;;sä. ase-
6137: metsän:vHjelyharrastuksen lmroi ttami- m'a'ss.a• .meli~:1ä. .Skandiinav•i•a.n maiden
6138: seen. Ensi aluksi yhdis.ty.s pyrki istu- pyrkimykJset tällä alalla antavat arvok-
6139: tu.s•tioiminnan kau Ha sa.amaan t·oimeen kruit.a todistuksia •siitä, mikä merkitys
6140: metsänviljelyjä ja. 1se pääsi entsimmäi- siellä metsänviljelylle tunnu1s•tetaan.
6141: senä viisivuoti•skautenaan niin pitkälle, Tanska on viimeisten 60 vuoden kuluessa
6142: että yksi vakinainen ja. neljä ylimiää- kolminkertaistu Uanut meh>äpin ta-alansa
6143: räi.stä istuMajaa oli se.n töihin käytettä- .saattamalla Jyllannin nummet me,tsän-
6144: vlS<Sa. Yhdistyksen myötävaikutuksella k~a,:svuun. Tämä on käynyt mahdollis·eksi
6145: ky1vetltiin• täten 96.55 ha ja istutettiin valt~on avustuksen turvin, j.oka on
6146: 76.4 ha. SH.ä paitsi toimitetti•in metsä- viime vuosina noussut noin 3 miljoonaan
6147: ojituksia li12.o3 ha:lla• Yhdistyksen sie- markkaan. Norja on jo päässyt niin pit-
6148: men.etn- ja tarme•ruhankinta nousi saman källe, että sikäläinen metsä'Seura voi
6149: ajan kuluessa 1,250 kg:aan hru.vurpuunsie- vuonlla 192•3 myöntää 135,720 kruunua
6150: meniä ja 850,000 taimeen, melkein yksin- eli pyöreiru luvuin 1 miljoonan markkaa
6151: omaan pe.täjän ja kuusen. Vuonna 1916, tätä tarkoih1•slta. varten rauhoitettujen
6152: n. •S. venäläi!shakkuiden vuonna, kylvet- 1aiduntasankojen istutuk•seen.. Ruotsi on,
6153: ttiin lisää .95 ha:n alaUe petäjänsieme.niä var:s,inkin viime 20 vuotena, ,suorittanut
6154: j•a välitettiin noin 500 siem~enkilon ja suurenmloi•sen metsänviljelytyön, jonka
6155: noin 2150,000 lt.wimen myynti vuoslin·a Laajuus käy selvoille m. m. siitä, että met-
6156: 1915-16. Sodan puhkeaminen ja kaUi:s sän.v~ljelyjä .tehned!den met,sänomistaja;in
6157: a.ika pakottivat. kuitenkin yhdi•styksen luku oli noussut 11,000:sta vuonna 19·19
6158: keiSkeyttämään istut111st•oiminnan, ja työ 115,000:een vuonna 1923. Vuosina• [907-
6159: on sendälke•en pääa.sia:Uisesti ollut sie- 21 ·On a.ina1dn puoli .miljoonaa ha r.ais-
6160: menen- j·a taiiJlJ.~enNälit'ys.tä!, tosin huoma.t- kattua. metsäma·aotru ja: auttioit.a aloja
6161: tavats•sa määrä•ssä. Yhdistys ei kuiten- pa:ll'tn metsänka•svuun ja tähän tarkoi-
6162: 1I,H9. - Österholm, y. m. 149
6163:
6164: tukseen käytetään vuosittain hyvin Se isänma,a1Iinen ·tehtävä, jonka puo-
6165: suuret määräJt verovarroja. Suomi on lest.a. Föreningen för :skog~skultur-yhdis~-.
6166: täSJSä rsuhteessa takarpajulla pohj·olan tys työskentelHe, ja. •si•tkeys. jota yhdistys
6167: mui~&ta ma•ist.a, vaikka meillä oru me~tsillä on pyrkimykffis.sään osoittanut, näyttä-
6168: suurempi merkitys kansan taloudeUe vät tek·evän se.ru ansiolHs.eksi tulemaan
6169: kuin naarpurirmaissamme. Truim.i.en me- osalliseksi valrtion avustukses<ta. Viime
6170: nekki nousee maassamme vain 3-4 mil~ syksynä kääntyi yhdiis•tys, ensi kerran
6171: joonaan taime.en vuosittain, joirsta •snu- valti·oneuvoston puoleen saadakseen
6172: ri'mman osan käyttävät teollisnuksien määrämhan toimintaansa: varten. Kai!l~
6173: metsämaat Metsänviljelyä harrasiavien nattaa mainita, että Metsänhoitoyhdistys
6174: me1!sänomistajain luku on vähäpätöinen Tapio tiilstä a1110muk,sesta a.rutamassaan
6175: eivätkä suuria liioin ole ne summat, lausunnossa, esit1ti, eitä kysymyk'Si8i8sä-
6176: jotka va.ltionvaroist.a joutuvat yrosityis- oleva yhdistys ei ole ainoastwan •Osoiitta,.
6177: meflsiemme metsänviljelyn osalle ja nut olevansa pätevä suoritrtramaan tehtä-
6178: jotka jakautuvat maanviljelyssre,uro- vää,nsä, vaan my.öskin muuten on an-
6179: jemme, Metsänhoirtoyhdirs•tys Tapion' ja. :sainnu t saada. va.ltion a vuSJtnrsrta. V al-
6180: lääninmetsälautakun.train kesken, vii- tion avu·s·tusrta: t.a:rkoiHa:va pyyntö ei
6181: meks'r mai'nvt:uss.a tap·auksesrsra: ertum:aksu- kuitenkaan vienyt myönteiseen tulok-
6182: varoiJll!a. Suomi on siis puheeooolevwssa rseen siitä syy;srtä, että se oli jätetty niin
6183: suhteessa paljon jäljes·sä naapurimais- myöhään, ettei sritä voitu ·ottaa huomio<Jn
6184: tamme. Tämä ei koske vähimmin niitä hallituksen täksi vuodeksi laatimassa
6185: rarnnilkkosrerutuja, joita Föreningen för tulo- ja menoa.rvioesityksessä. Allekir-
6186: skogsrku1tur-y hdirstys etusijassra pitää joittaneert toivovat, että Eduskunta yh-
6187: työmaanaam. Myöskin se mettsänviljely- distyben kiis,tämä<ftömäin ja met,sänvil-
6188: jen prulkitrseminen, jota yhdisltys on lah- jelytyön alalla hyvän tunnustuksen sa:a.-
6189: javaroilla voinut harjoittaa vuodesta neiden ansioiden perusteena on hava.it-
6190: 1915 ]ähti·en Pohjanmaalla, Turun!maas- seva kohtuwlli!s·eksi antaa. yhdistyksen
6191: sa ja Uudellamaalla menettää suuren pyrkimyksille sen avustuksen, jota se
6192: osa.n merkit.ykse,stään, ni1i11 kauan kuin tarvitsee voidakseen ja1tkaa ja kehiittää
6193: met<Siäm;vilje!ly ei tru•le y,leri,semmakrs!lr kuin hyödyJligtä toimintaansa.. Ka.fgoeru 18ii~
6194: nyt on meirHä 11airt:a. YhdisrtYrSI on kuiltenik:in hen laajaan työa.laan, jonka yhdistys. on
6195: päätssyt niin pitkälle, et•tä sillä on tänä itselleen O•ttanut, j.a nriden trehtäväilll
6196: vuonma tilai·suus yhdellä ainoa.Ua maati- moninaisuutee·n, jotka vaativat huo-
6197: lalla palkita. metsänviljelyjä, joiden pin- miota. ja huoltoa metsäviljelyn edi!stä-
6198: ta-arla. on yhteensä koikonarirst,a 40 ha. mistyössä, näyttää meistä kuin yhdistys
6199: Yhdistys omisrtaa. myörskin 10 ha:n laa- hyvin arusaitsisi saada valtionavustuk-
6200: juisen ta.imikoulutila:n. Toista•iseksi .on sena sen määrän, 1,00,000 markkaa, jota
6201: yhdistyrs henkilöiden yhte.em.Uittymä, jo- se ederHäi maiirn,ituSis:a ano.mulksessaan oli
6202: hon kuuluu karikkiaan, 467 jä:s.entä, joista Viarltioneuvos,t.olta pyytänyt. Kurn kui-
6203: 185 maanviljelijää ja 165 metrsäammatti- tenkin suuri määrä yleishyödyllisiä yri-
6204: mi.erstä, Yhdis·try.s on nilinä 14 vuotena,, tykrsiä, varsinkin ma-.:mvi]jelyksen ja
6205: jnina .se on ollut toimirrnassw, työsken- sitä lähellä olevien elinkeinonhaarojen
6206: nellyt yksinomaan yksityistä tietä han- alalla. meidän päivirnrä.mme vaartii val-
6207: kituilla varoilla,. Vuotuinen tuloo- ja me- tion avustusta toiminnalleen, ehdo-
6208: n<Jarvio ei niin olJen ole ollut suuri, ta:mme, että Föreningen fö,r skog"Skultur-
6209: vuodeksi 192'5 se oli 4i,382 markkaa, ja yhdirsty<S· saisi 70,000 markan suuruisen
6210: vuodelta 1924 38,413 markkaa. valtiroavun, jota määrää, verraten siihen,
6211: 150 Il,69. - Pörening6n för sko~sikuHur
6212:
6213:
6214: mitä •&amra•ntapaiset yhdistykset nautti- että Eduskunta päättäisi vuoden·
6215: vwt vailtion ka.nnartusta, täytyy pitää var- 1926 tulo- ja menoarvioon otetta-
6216: sin vaa1ti.Jmattomana. vaksi avustukseksi Föreningen för
6217: Ylläesitetyn perusteena ehdotta.vat skogskultur-yhdistykseUe 70,000
6218: aHekirjoittaneet kunnioiUavasti, markkaa.
6219:
6220: Helsingissä, helmikuun 16 p:nä 1925.
6221:
6222:
6223: John Österholm. Ernst von Born.
6224: J. Inborr. Josef ~Mangs.
6225: Karl Fr. Lauren. G. Lindberg.
6226: 151
6227:
6228: Il,7o. - Anom. ehd. n:o 93.
6229:
6230:
6231:
6232:
6233: Hirvensalo, y. m.: Määrärahan myöntämisestä karjan-
6234: jalostusyhdistyksille kantakirjakarjan hankkimisto
6235: varten pienviljelijöille.
6236:
6237:
6238: Edus.kunnalle.
6239:
6240: Huolimatta siitä, että suurimmassa osassa mättä osuustoiminnallisen yhteenliittymisen
6241: maata varsinkin pienviljelijäin talouden pa- ja eri järjestöjen toiminnan kautta karja-
6242: ras tuki on karjanhoidossa, on karjatalou- talouden kohottamiseksi tehty, mutta edel-
6243: den tuotanto vielä yleisesti varsin alhainen. lil. viitatut tosiasiat osoittavat, että asia an-
6244: Lehmien keskilypsy koko maassa on tuskin saitsee entistä enemmän huomiota myös val-
6245: 1,500 kiloa. Tosin saadaan parhaissa kar- tiovallan puolelta.
6246: joissa eri puolilla maata 3,000--4,000 kiloa Niistä toimenpiteistä, joihin karjanhoidon
6247: lehmää kohti vuodessa, mutta varsin yleistä tuottavaisuuden kohottamisessa ensi sijassa
6248: on toiselta puolen, että etenkin pienvilje- tarvitaan valtion tukea, on tällä hetkelhi
6249: lystalouksissa tulos supistuu vain 1,200- siitoseläinten hankinnan avustaminen tär-
6250: 1,300 kiloon. Tuosta määrästä jää varsin- keimpiä, sillä vaikkakin monet muut tekijät
6251: kin suuriperheisissä talouksissa ainoastaan vaikuttavat siihen, että karjantuotanto on
6252: mitättömän pieni määrä myytäviksi tuot- alhainen, on kumminkin vähävaraiselle vil-
6253: teiksi ja kun ei rahallista tuloa ole pienvil- jelijälle usein karjan huonous vaikeimmin
6254: jelyksessä sen nykyisellä asteella sanotta- korjattavissa. Siitoseläinten hankkiminen
6255: vasti muutakaan, on ilmeistä, että talouden kysyy siksi suuria pääomia, että se jo 8iiHi
6256: pystyssä pysyminen usein riippuu kokonaan syystä useissa tapauksissa käy pienviljeli-
6257: tilapäisestä työansiosta, jonka käyttäminen jälle mahdottomaksi. Paljon voidaan kyllä
6258: kumminkin monessa tapauksessa tuottaa saada aikaan yhteisten sonnien pitämisellä
6259: siksi suurta haittaa asianomaisen kotoiselle ja onkin sen vuoksi sonniosuuskuntien ja
6260: maanviljelykselle, että sen käyttäminen to- sonniyhdistysten avustamista valtion puo-
6261: dellisuudessa muodostuu pahimmaksi es- lelta pidettävä erikoisen tärkeänä.
6262: teeksi talouden pysyvälle lujittumiselle. Eri Paljon on kumminkin seutuja, joissa on
6263: puolilla maata saatu kokemus osoittaa, että mahdotonta lähiaikoina saada aikaan yhteis-
6264: missä karjanhoito on saatu hyYi:ille kannalle, toimintaa siitossonnien hankinnassa ja toi-
6265: on toimeentulo pienviljelystalouksissakin ol- selta puolen tarvittaisiin laajoilla alueilla
6266: lut huomattavasti parempaa ja varsinkin karjan huonouden ja sekarotuisuden vuoksi
6267: niissä osissa maata, joissa olojen pakosta ainakin jossakin määrin uudistamista myös
6268: leipäviljakin on Yiljelijöillä ainakin osaksi lehmäaineksessa. Täysi-ikäisten kantakirja-
6269: ostossa, ei pientalouksissa ilman tuottavaa lehmien hankkiminen on kumminkin pien-
6270: karjanhoitoa ole mahdollisuutta pysyä maa- viljelijöille yleensä liian kallista, jota paitsi
6271: talouden turvin pystyssä. Paljon on kieltä- monella paikkakunnalla varsinkin muualta
6272: 152 II, 7 o. - Kanta~irja1lm:rjan hankkiminen pienvilljeltjjöille.
6273:
6274: tuoduissa eläimissä esiintyvä punatauti te- kasvattajien kanssa ja parhaiten voivat joh-
6275: kee karjan parantamisen tätä tietä mahdot- taa niim hyvin siitosvasikkain hankintaa kuin
6276: tomaksi. Toinen on asianlaita sitävastoin, niiden sijoittamistakin. Sitä varten saamal-
6277: jos on kysymyksessä vasikkain hankkiminen. Iaan valtionavustukseHa tulisi jalostusyhdis-
6278: Ne voidaan saada pienemmillä rahallisilla tysten han!kkia sukuperänsä puolesta taat-
6279: uhrauksilla, eikä tällöin ole punataudista tuja vasikoita ja sijoittaa ne sellaisille vähä-
6280: niin suuri vaara kuin täysi-ikäistä karjaa varaisille viljelijöille, jotka eivät itse saa
6281: ostettaessa. Karjan uudistaminen hankki- karjaansa uudistetuksi, mutta joil:la muuten
6282: malla hyviä kantakirjaeläinten jälkeläisiä on asianharrastusta ja vakavaa pyrkimystä
6283: vasikkoina onkin sen vuoksi edullisin pien- karjansa parantamiseen ja edellytyksiä
6284: viljelijöille edellä viitatuissa oloissa. Tä- saada vasikat hyvin kasvatetuiksi. Vasikat
6285: män suuntaisesta toiminnasta onkin ollut olisivat sijoitettavat sellaisilla ehdoilla, että
6286: erittäin hyviä tuloksia. Valitettavasti niistä suoritetaan hinta määrävuosien ku-
6287: ovat vähävaraiset viljelijät taloudellisista luttua, mutta jos ne siihen mennessä tule-
6288: syistä ja myös välinpitämättömyyden vuoksi vat hyväksytyiksi kantakirjaan, ei hintaa
6289: tällaisiin parannuskeinoihin aivan liian vä- tarvitse suorittaa. Täten muodostaisi vasi-
6290: hässä määrin ryhtyneet. Jo tästä syystä kan hankintahinta palkinnon, jonka pien-
6291: olisi aihetta ryhtyä tällaista hyvien vasik- viljelijä saa kasvatettuaan vasikasta kanta-
6292: kain hankkimista valtion puolelta avusta- kirjaeläimen. Kokemus osoittaa, että tällai-
6293: maan. Se on tarpeen niissä osissa maata, sesta vasikkain sijoitustavasta on ollut erit-
6294: missä siitosvasikkain hinnat ovat pienvilje- täin hyviä tuloksia ei ainoastaan siinä, että
6295: lijäin varoihin nähden kovin korkeat, mutta siten on ennestään huonoissa karjoissa saatu
6296: toisissa osissa maata, jossa on runsaasti kasvatetuiksi arvokkaita ja karjan kehityk-
6297: puhdasrotuist.a karjaa, 'O.lisi siitä myös se etu seen ratkaisevasti vaikuttavia kantaeläimiä,
6298: että täten saataisiin toisia pientilallisia ot- vaan että siitä välilhsesti on ollut seurauk-
6299: tamaan eloon moni hyvä vasikka, joka nyt sena varsin huomattava parannus asian-
6300: osaksi huonojen kulkuneuvojen, osaksi asiain omaisen koko karjanhoidossa.
6301: järjestämättömyyden vuoksi joutuu teuras- Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan
6302: tettavaksi, vaikka se eloon otettuna ja hei- Eduskunnan pää,tettäväksi,
6303: kompiin karjaseutuihin siirrettynä Yoisi olla
6304: erittäin tarpeellisena lisänä karja-aineksen että vuoden 1926 menosääntöön
6305: parantamisessa. Hyvien kantakirjaeläinten otettaisiin 200,000 markan määrä-
6306: vasikkain hankkimista pienviljelijöille tar- mha karjanjalostusyhdistyksille käy-
6307: lmittava valtion avustus olisi parhaiten jär- tettäväksi hyvien kantakirjalehmien
6308: jestettävä tapahtuvaksi maassa toimivien jälkeläisten hankkimiseksi _ja pien-
6309: karjanjalostusyhdistysten välityksellä, jotka viljelijöille edellä mninitnlla tavalla
6310: ovat myötäisessä vuorovaikutuksessa karjan- sijoittamiseksi.
6311:
6312: Helsingissä, helmikuun 18 päivänä 1925.
6313:
6314:
6315: V. Hirvensalo. Hedvig Gebhard.
6316: Pekka Kopsa. Mandi Hannula.
6317: Kaarlo Hänninen. A. H. Saastamoinen.
6318: A. A. Neitiniem~.
6319: 153
6320:
6321: II,11. - Anom. ehd. n:o 94.
6322:
6323:
6324:
6325:
6326: Heikura, y. m.: MääTärahan myöntämisestä tarkastus-
6327: yhdistystyön edistämiseksi ja apurahoiksi pienvil-
6328: jelijäin siitossonniyhdistyksille.
6329:
6330:
6331: Ed u1sk un n:a 11 e.
6332:
6333: Nykyhetkellä meilläkin Suomessa jo var- runsaat ja luonnolliset rehuntuotantoalueet
6334: sin hyvin käsitetään, mikä merkitys karja- ovat kätketyt noin 10 milj. ha käsittäviin
6335: taloudella on maataloudessamme. Samalla Suomen soihin.
6336: karjatalouden osuus maan talouselämälle E;ritoten karjatalouden kohottamistoimen-
6337: tunnustetaan myös tärkeäksi. Tästä on seu- piteitä maassamme ajatoltaessa ja suunni-
6338: rannut, että parin viime yuosikymmenen teltaessa lähivuosina olisi entistä vakavam-
6339: ajalla onkin havaittavissa meillä osittain paa huomiota meijeritalouden kehittämisen
6340: voimakasta pyrkimystä järkiperäiseen, pa- ohella kiinnitettävä ka1·janjalostukseen sen
6341: rannettuun karjanhoitoon, meijeritalouden koko laajuudessa. Ja tässä valtionvallan
6342: kehittämiseen ja samalla päämäärästään tie- olisi entistä tehokkaammasti käytävä talou-
6343: toiseen karjanjalostustyöhön. Kieltämätön dellista tukea antamaan.
6344: tosiasia onkin, että viime vuosien saavutuk- Eritoten karjantarkastusyhdistys- ja sii-
6345: set puhuvat meillä vakuuttavaa kieltä siitä, tossonniyhdistystyön tukeminen suoranai-
6346: että työtä karjataloutemme, karjataloudel- sillakin rahallisilla avustuksilla olisi välttä-
6347: lisen tuotantosuunnan kehittämiseksi kan- mätön asia nykyhetkellä maassamme. Tämä
6348: nattaa tehdä entistä laajemmalla rintamalla on tärkeätä siitä syystä, että maassamme
6349: ja entistä voimaperäisemmin. Tämä siitä- viimeisten vuosien aikana on luotu torppain
6350: kin huolimatta, vaikkapa yhteistoiminnalla itsenäistymisen ja muun asutustoiminnan
6351: maan maatalousväestön keskuudessa eri jär- kautta huomattava määrä itsenäisiä pienvil-
6352: jestö-, yhdistys- ja osuustoimintamuodoissa jelijöitä, jotka muodostavat maanviljeli-
6353: suoritettuna onkin jo tunnustettava työsuo- jöistä enemmistön eli noin 77 a 80 %, joten
6354: ritus tehty karjatalouden ja karjanjalostus- maa on tyypillinen pienviljelijäin maa.
6355: työn eteenpäin viemiseksi maassamme. Tämä on tärkeätä siitä syystä, että suurin
6356: Mutta saavutuksista, tunnustottavasta yh- osa heistä on Yielä ulkopuolella karjanjalos-
6357: teistoimintatyöstä karjataloutemme hyväksi tustyötä ja sen hyväksi toimivaa yhdistys-
6358: huolimatta ei meillä Suomessa ole tämä työ toimintaa. Samalla monet rahalliset vaikeu-
6359: niin laajaa, niin voimaperäistä, kuin sen pi- det, jotka maan lunastushinnan suorittami-
6360: tä.isi olla maassa, jossa on ilmeisesti havait- sesta, uutisraivauksista, koneiden hankin-
6361: tavissa voimakasta suuntautumista karjata- nasta y. m. s. johtuneena ovat vaikeutta-
6362: louden kehittämiseen, maassa, missä luon- massa heiltä pääsyä kyllin nopeasti käsiksi
6363: taisia edellytyksiäkin on pienviljelysmaana omin voimin nii,hin uudistuksiin ja toimen-
6364: ja missä viljantuotantoalueiden ohella myös piteisiin, jot1ka maan taloudellisen itsenäisyy-
6365:
6366: 20
6367: 154 II.71 - Tarlms.tus- ja siiiossonuiyhdistykset.
6368:
6369: denkin kannalta olisivat tärkeät myös kar- domme kohottaa ja karjanjalostustyötä, sii-
6370: jatalouden alalla. Ei suinkaan riitä tässä toskarjan kasvatustyötä ja karjamme tuo-
6371: lohduttamaan nyt viime vuosina saavute- tannollisia kykyjä edelleen kehittää. Eihän
6372: tut erittäin hyvät tulokset muutamista kar- maassamme viime vuosiin saakka valtioval-
6373: joista ja yksilöistä, jotka tosiaan ovat kun- lan suoranaiset toimenpiteet karjanjalostus-
6374: nioitettavia saavutuksia, ja seuduista, missä työn siitoskarja-aineksen lisäämis- ja levit-
6375: km-jatalous on ikäänkuin omal'la painollaan tämistoimenpiteinä etenkin maan pienvilje-
6376: jo astumassa kohoamisen tielle, ja missä lijäkarjastojen keskuudessa yleensä vastaa
6377: runsaan tuotannon ohella voidaan jo suo- sitä voimaperäisyyttä ja tehoa, mitä voisi
6378: rittaa arvokkaan siitoskarja-aineksen kas- odottaa ja mitä eräissä naapurimaissamme
6379: vattamista. Ne 5,000-6,500 kg. huippu- esim. Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa on
6380: tulokset ja vain harvan karjaston 4,000 ltr. viime vuosikymmeninä tehty. Ja tästä on
6381: maitokilon keskivuositulos mykistyy tietäes- seurannut, että esim. tarkastusyhdistys- ja
6382: sämme, että maan Jmko karjojen tuotanto siitossonniyhdistystoiminta, joilla karjanja-
6383: voitanee laskea vaan 1,400-1,500 maito- lostustyössämme on merkittävä osuus, on
6384: kiloksi ja että maan koko karjaluvusta maassamme auttamattomasti vielä liian heik-
6385: noin 1 % kuuluu tuotantonsa ;ja tyyppinsä koa. Tähän tilasto antaa meille tukea. Tä-
6386: perusteella kantakirjaan samalla kun niis- män mukaan maamme noin 1,200,000 leh-
6387: täkin vain pieni murto-osa kuuluu arvok- mästä kuului esim. tarkastusyhdistysten jä-
6388: kaisiin tuotanto- ja siitoseläimiin. senyyteen v. 1916 82,276 lehmää eli 7.4 %,
6389: Tämä ei tahdo sanoa sitä, etteikö meillä v. 1918 43,159 eli 4.o % ja 1921 68,181
6390: Suomessa karjanhoidolla ja täällä olevilla lehmää eli 7.4 %. Siis meillä kuuluu yhdis-
6391: karjaroduilla ole kehittymisen mahdolli- tyksiin noin joka sadasta vaan 7-8 leh-
6392: suuksia. Päinvastoin parannettu järkipe- mää, joiden tuotanto- ja rehunkäyttöky-
6393: räinen karjanhoito, ja päämäärästä tietoi- kyä voidaan tutkia ja saada mahdolliseksi
6394: nen, suunnitelman mukainen karjanjalostus- karjanjalostustyölle tärkeä kantakirjatyö.
6395: työ on hedelmällisesti vaikuttanut ei yksin Tanskassa esim. v. 1920 oli tarkastus- eli
6396: karjojen tuotantokyvyn kehitykseen ja lm- kontrolliyhdistysten jäsenlehmäluku noin
6397: hoamiseen vaan myöskin niiden rakentee- 223,000 lehmää, mikä on yli 3 kertaa edellä
6398: seen ja määrättyihin rotutyyppeihin. On- meitä.
6399: han m. m. karjantarkastusyhdistysten kar- Samoin tarkastusyhdistysten luku on
6400: jastojen vuositilastojen mukaan havaitta- meillä valitettavan pieni. Niinpä v. 1916
6401: vissa säännöllisinä vuosina säännöllistä tuo- oli tarkastusyhdistysten luku 242, v. 1918
6402: tantojen kohoamista niin maitoon kuin voi- 152 ja v. 1921 234 jakautuen näiden luku
6403: maaraan ja rasvaprosenttiinkin nähden, maanviljelys- ja talousseuraa kohden v. 1916
6404: jopa kohoamista siinä määrin että tarkas- 10.7, v. 1918 6.9 ja v. 1921 noin 10.6 tar-
6405: tusyhdistyskarjojen Yuosituotanto on noin kastusyhdistystä. Tanskassa esim. v. 1920
6406: 500-600 maitokg. korkeampi koko maan oli tarkastusyhdistysten luku aina 673.
6407: karjojen vuosituotantoa eli noin 2,000 mai- Huomaamme siis miten pieni murto-osa
6408: tokg. keskimäärin koko maan karjastossa maan karjasta kuuluu tarkastusyhdistystoi-
6409: vain ollessa kuten mainittu 1,400-1,500 kg. minnan pnrnn ja miten vähälulminen
6410: Meillä on siis vakavia syitä siihen käsi- maassamme tarkastusyhdistysten lukumäärä
6411: tykseen, että karjanjalostustyössä, sen ko- on. Eikä suinkaan ole lohdullista tietää,
6412: hottamistoimenpiteissä maassamme ollaan että maassamme, missä karjanhoidolla pi-
6413: alkuasteella, ja että tässä on valtiovallankin täisi olla tärkeä osuus maan pääelinkeino-
6414: käytävä mukaan tehokkaalla tavalla, jos kar- elämässä, että täällä löytyy esim. vielä v.
6415: jataloustuotantosuuntaa maataloudessa tah- 1921 6 sellaista maanviljelysseuraa, joiden
6416: II,71. - Heikura, y. m. 155
6417:
6418: alueella tarkastusyhdistysten luku oli vaan mattoman asemansa. Jo heidän taloudelli-
6419: 1-3. Emme siis voi epäillä, että meillä on nen auttamisensa tätäkin tietä olisi välttä-
6420: huomattava määrä syrjäisiä keski- ja pien- mätön. Tämä on käsitetty jo aikaisemmin
6421: viljelijäseutuja, jotka ovat ulkopuolella tä- naapurimaissa. Onhan Tanskassa viime
6422: män työmuodon ja näin käsittääksemme vuosina apurahoja valtiovallan puolelta tar-
6423: huomattavat, etukädessä kotimaiset maa- kastusyhdistysten työn tukemiseksi myön-
6424: tiaiskarjamme tuotannolliset yksilöt ja su- netty noin 120,000 kr., joka on meidän ra-
6425: vut menetetään, eikä saada pelastetuksi osaa hassa noin 800 a 900 tuhatta markkaa eli
6426: parhaita tuotannollisia eläimiä karjanjalos- keskimäärin joka yhdistystä kohden noin
6427: tustyön alaiseksi, johon menetykseen ei 1,400-1,500 markkaa. Meillä Suomessa si-
6428: meillä olisi varaa, ja joiden pelastamisen tävastoin suoranainen valtionapu on puuttu-
6429: hyväksi ovat tunnustetulla tavalla toimineet nut ja vasta viime vuotena saatu vaatima-
6430: erinäiset karjanjalostusyhdistykset, karja- ton apuraha Smk. 200,000: -.
6431: konsulentit ja karjatalousmiehet ja -naiset, Mehän tiedämme tarkastusyhdistystoimin-
6432: mikäli se on mahdollista ollut. nan olevan rahakysymyksen, missä vuotuiset
6433: Suurena syynä siis maamme koko karjan rahame110t yhdistystä kohden nousevat 6,000
6434: alha'iseen vuosi1tuotantoon on juuri tarkas- -10,000 markkaan, huomioonottamatta tar-
6435: tusyhdistystoiminnan heikkous, ja monella kastuskarjakon ruoka-, kyyti- ja asuntome-
6436: seudulla sen tuntemattomuus. Tätä käsitystä noena. Näin useissa pienkarjastojen talou-
6437: tukee se tosiasia, että esim. Tanskassa ovat dessa nousee tämä rahallinen kustannus tai
6438: keskituotannot, missä karjanjalostustarkas- verotus usein 50-100 mk. joka lehmää koh-
6439: tusyhdistystyö on syvempää, noin kaksi ker- den. Näin emme voi ihmetellä jos usein
6440: taa korkeammat kuin meillä ja meilläkin vähempivaraisille maanviljelijöille nykyi-
6441: tarkastusyhdistysten karjastojen tuotannot senä raskaana aikana nämä merkitse,-ät sitii;
6442: ovat huomattavasti korkeammat keskituo- että hyvin moni heistä on pakoitettu ta1on-
6443: tantoa. dellisista syistä pysymään ulkopuolella tar-
6444: Siihen, että meillä ollaan vielä alku- kastusyhdistystoimintaa. Näillä seikoilla
6445: taipaleella karjanjalostustyössä ja etenkin on painava osuus ettei tämä työ, niin tun-
6446: sen työn hyväksi toimiva yhdistystoiminta nustettava kuin se onkin, ole niin yleinen
6447: en heikkoa, verrattuna viittaamiemme naa- kuin sen toivoisi olevan. ,Ja kun tämä on
6448: purimaiden yhdistystoimintaan, ei suinkaan työtä, joka usein vuosien ehkä vasta vuosi-
6449: syytä ole haettava siitä, että täällä ei olisi kymmenien kuluttua alkaa tuottaa tuloksia
6450: kehitysmahdollisuuksia näillä aloilla tai että yrittäjilleen, niin ymmärtää vallan hyvin,
6451: kansalta puuttuisi riittävä yritys eteenpäin. mitkä vaikeudet omin voimin on maan hei-
6452: Päinvastoin täällä löytyvät edellytykset ke- kommassa taloudellisessa asemassa olevalle
6453: hitykseen ja suomalaisen sitkeä yrityskyky keski- ja pienviljelijälle ja seuduissa, missä
6454: ja kestävyys vie tätäkin työtä eteenpäin. olojen pakko on asettanut esteitä taloudel-
6455: On vain taloudelliset seikat, että työssä liselle nousulle, mutta missä karjataloudelle
6456: ei ole päästy kyllin voimakkaisiin otteisiin. olisi edellytyksiä olemassa. Näin siis valtio-
6457: Meillähän tähän vuoteen saakka ei valtio- vallan osuus tulisi saattaa entistä tehok-
6458: valta ole sanottavasti suoranaista taloudel- kaammaksi m. m. karjantarkastusyhdistys·
6459: lista tukea antanut esim. tarkastusyhdistys- työn tukemisessa sillä tavalla, että tällaista
6460: työssä jaettavaksi apurahoina keski- ja pien- suoranaista avustusta jaettaisiin ainakin
6461: karjaisille jäsenille. noin puolet rahallisista kustannuksista jo-
6462: Maataloutemme on elänyt ja elää edelleen kaisesta tarkastusyhdistykseen kuuhwasta
6463: pulakautta. Maan pienviljelijäväestö on jäsenlehmiistä ja joka avustusmääräraha ei
6464: vasta saavuttamassa itsenäi,;en ja riippu- saisi koskea mielestämme 10 lehmää suurem-
6465: 156 Il,71. - Tar,kastus- ja siitossonniybdistykset.
6466:
6467: pia karjastoja. Tätä varten olisikin valtio- vät ominaisuudet, sehän on korvaamaton,
6468: vallan varattava tä!hän tarkoitukseen vuo- sehän on määräävästi vaikuttamassa laa-
6469: delle 1926 noin 1 milj. markan suuruinen joissa karjastoissa ja vaikutus hyviin jälke-
6470: suoranainen apuraha tarkastusyhdistysten läisiin voi ulottua useihin sukupolviin. -
6471: työn tehostamiseen ja niillä perusteilla, jo- Niinpä näiden rahallinen arvo onkin suu-
6472: hon edellä on viitattu. rempi, joten pienviljelijän ja pienemmän
6473: Måäräraha olisi jätettävä valtioneuvos- keskiviljelijän on taloudellisesti melko mah-
6474: tossa karjanjalostusyhdistysten jaettavaksi doton ostaa se itselleen ja samalla arvokkaan
6475: maataloushallituksen antamain lähempien siitossonnin asianmukainen hyvä hoito muo-
6476: määräysten mukaan. Näin maan pienvilje- dostuu taloudellisesti ylivoimaiseksi teki-
6477: lijät ja pienemmät keskiviljelijät tulisivat jäksi pienviljelijälle. Mutta yhteistoiminta
6478: saamaan sitä tukea, mitä karjanjalostustyön avaa mahdollisuuden tähän ja sitähän var-
6479: tehostaminen, sen laajentaminen odottaa, ten sonniyhdistystoiminta maassamme tun-
6480: sitä tukea, jonka avulla yhä uusia karjan- netaan, joskin senkin laajuus ja voimape-
6481: jalostajia ja tarkastusyhdistyksen jäsenkar- räisyys on vielä maassamme liian heikko,
6482: joja lisääntyy. Näin tulee kotimaassamme heikompi kuin naapurimaissamme Tans-
6483: siitoskarja-aineksen, tuotannollisten lehmä- kassa, Norjassa ja Ruotsissa.
6484: yksilöjen luku lisääntymään ja näin maas- Tämänkin toiminnan heikkouteen vaikut--
6485: samme siitoskarjan lukumäärän noustessa tavat samat taloudelliset tekijät kuin tarkas-
6486: joskus myös siitoskarja-aineksen kautta tusyhdistystyössä. Onhan valtiovallan osuus
6487: maan talouselämäillekin voidaan tuottaa ta- tämän työn tukemiseen ollut maassamme
6488: loudellisia etuja. yleensä heikkoa viime vuosinakin. Vain hy-
6489: Vielä on muistettava, että tarkastusyhdis- vin rajoitetussa määrässä sonniyhdistykset
6490: tystoiminnan avulla yhteisin voimin pien- ovat apurahoja siitossonnin ostoon saaneet
6491: viljelijäseuduillekin saadaan ammattialaan- maanviljelysseurojen kautta. Nämä apura-
6492: sa koulutettu karjakko, joka usein pien- hat ovat olleet usein muutamia satoja ja
6493: viljelijälle yksin on ylivoimainen hankkia. harvoin yli tuhat markkaa yhdistystä koh-
6494: Näin karjanhoidon järkiperäistymiselle ja den ensimäisen siitossonnin ostoon. - Vasta
6495: karjanomistajain huomion kiintyminen kar- viime eduskunta myönsi tällaisia suoranai-
6496: janhoitoon tarkastusyhdistysten työn vaiku- sia apurahoja sonniyhdistyksille m. m.
6497: tuksesta ei suinkaan ole pieni tekijä karja- Osuuskassojen Keskuslainara1haston välityk--
6498: taloudellemme, joten monet tärkeät seikat sellä jaettavaksi, missä osa apurahasta on
6499: puhuvat sen puolesta, että tarkastusyhdis- jaettu sekä siitossonnin ostohintana että sen
6500: tystyön tekemiseen olisi valtiovallankin suu- hoitokustannuksien peittämiseen.
6501: rempaa huomiota kiinnitettävä maassamme. Kuten on viitattu on siitossonniyhdistys-
6502: Mutta ei yksin karjantarkastusyhdistys- toiminta maassamme välttämätön pienvilje-
6503: toiminta, sen avustaruistoimenpiteet riitä lijöiden ja pienempien keskiviljelijöiden
6504: karjanjalostustyötä ja karjatalouttamme karjoissa, missä puhdasrotuisen tuotantosu-
6505: eteenpäin viemään. Yhteistoimintaa on ke- vuista polventuvan siitossonnin hankinta,
6506: hitettävä myös siitossonniyhdistystoimin- vieläpä sille kuuluva hoito on ylivoimainen
6507: taan, ja valtiovallan apua tälläkin alalla vähempivaraiselle karjanomistajalle. Kum-
6508: kaivataan. Mehän tiedämme miten tärkeä minkin tämä työ on tärkeä ja tämän työn
6509: osuus arvokkaana, tuotantosuvuista periy- voimaperäistymincn pitäisi olla välttämät-
6510: tyvällä siitossonnilla on tuotantokykyisem- tömyys. Tilastohan osoittaa, kuinka näiden
6511: män ja jalostetun karjan kehittämistyössä. yhdistysten luku on meillä pieni vaihdellen
6512: Hyvän siitossonnin arvo, jolla taloudellisesti vuosittain 160-400 s. y. ja siitossonniyh-
6513: tuotannollisiin sukuihin on periytyvät hy- dist_vsten jäsenlehmäluku on vaan 1-2%
6514: Il,7l. - Heikura, y. m. 157
6515:
6516: koko maan karjamäärästä. Viittaamissamme sien peittämiseen avustuksina. Määräraho-
6517: naapurimaissa on sonniyhdistysten luku jen jako samaten tarkastusyhdistysten apu-
6518: nein 2-3 kertaa suurempi. - Siellä sonni- rahojen jakokin olisi järjestettävä maatalous-
6519: yhdistystoiminnan vaikutuksista ja tulok- hallituksen lähempien o/hjeiden mukaisesti.
6520: sista voi esim. Tanskan karjakonsulentti Olemm-e vakuutettuja, että nämä pyydetyt
6521: lausua, että nämä pienviljelijäsiitossonniyh- apurahat tarkastusyhdistys- ja siitossonni-
6522: distykset ovat vaikuttaneet m. m. karjojen yhdistystyön tukemiseksi saatuna ja jaet-
6523: tuotantokyvyn kasvamiseen j. n. e. Niinpä tuna· etukädessä maan pienviljelijöille, ky-
6524: tätä työtä onkin sen nykyiseen kehitykseen kenisivät suuressa määrin karjatalouttamme
6525: saattamassa ollut Tanskassa, Ruotsissa ja kohottamaan ja että karjanjalostustyö ja
6526: Norjassa valtiovallan tehokkaat toimenpi- entistä tuotantokykyisemmän karjakannan
6527: teet sekä rahallisilla uhrauksilla että myös kehittäminen tämän kautta menisi voimak-
6528: asetuksilla, joita m. m. Tanskassa on an- kaammin eteenpäin maassamme.
6529: nettu kotieläinhoidon edistämiseksi. Anne- Edellä esitettyyn viitaten anomme siis,
6530: tut rahamäärät maini:tuissa maissa kohoa-
6531: vat vuosittain useihin satoihin tuhansiin että eduskunta ottaisi vtwden 1926
6532: kruunuihin ja apurahain asianmukai- merioa1·vioon 1,000,000 markan suu-
6533: sista jakoperusteista on siellä annettu 1"ttfsen apurahan jaettavaksi tarkas-
6534: tarkat määrä.ykset. Perustelematta enem- tusyhdistystyön edistämiseksi etukä-
6535: pää ja viittaamalla vaan perusteluhin edus- dessä pienviljelijöiUe;
6536: kunta-alotteessa n :o 110 vuodelta 1924, että eduskunta ottaisi vuoden 1926
6537: olemme sitä mieltä, että valtiovallan olisi menoarvioon 900,000 markkaa apttra-
6538: myös siitossonniyh!distystoiminnan tukemis- hoina jaettavaksi pienviljelijäin sii-
6539: ta edelleen maassamme suoranaisten apu- tossonniyhdistyksille siitossonnien os-
6540: rahojen jakamisen muodossa jatkettava te- toon ja elatuskttstannuksiin; sekä
6541: hokkaammasti. Käsityksemme mukaan olisi että sanottujen määrärahojen jako
6542: eduskunnan varattava 1926 menoarviossa miiäriitään valtionmwostossa maata-
6543: noin 900,000 markkaa myös näiden pien- ja loushallituksen Zähempien määräys-
6544: pienempien keskiviljelijöiden siitossonniyh- ten mukaan toimitetattavaksi asian-
6545: distystyön tukemiseen, josta summasta noin omaisille karjanjalostnsyhdistysten
6546: 2
6547: 13 jaettaisiin siitossonnien elatuskustannuk- tai maanviljelysetwojen välityksellä.
6548: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1925.
6549:
6550:
6551: Eino E. Heikura. Heikki Wehkaoja. Edward Setälä.
6552: E. A. Tuomivaara. Anton V ertanen. Frans Mustasilta.
6553: 0. Kontio. Antti Kukkonen. J. Kauranen.
6554: P. Saarinen. Tyko Reinikka. Matti Pitkänen.
6555: E. Tukia. A. A. Neitiniemi. Pekka Saarelainen.
6556: Ansh. Alestalo. Tuomas W anhala. Alpo 0. Luostarinen.
6557: Vilho R. Piippo. •T. A. Ihamuotila. Erkki Pullinen .
6558: Mikko Piitulainen. N. Pelttari. Frans Kärld.
6559: Viljami Kalliokosld. E. Lautala. Evert N nkari.
6560: Janne Koivuranta. P. V. Heikkinen. Pekka Kopsa.
6561: Antti J unes. Kaarlo Hurme. Atte J. Muhonen.
6562: Antti Kuisma. Sulo Salo. Bernhard Heikkilä.
6563: Hannes Valkama. E. M. Tarlrkanen. Juho Rannikko.
6564: lö8
6565:
6566: H,7:!, - Anom. ehd. n:o 95.
6567:
6568:
6569:
6570:
6571: Heikura, y. m.: Määrärahan myöntä-misestä Suornen
6572: Siipikarjanhoitajain liitolle kanatalouden ja rnehi-
6573: läishoidon edistämistä vaTten.
6574:
6575:
6576:
6577:
6578: Suomen maatalous viime aikoina on yhä myös karjan-, sian- ja ennen kaikkea siipi-
6579: enemmän kehittymässä eteenpäin. Sen karjan- ja mehiläishoitoon.
6580: tuotantosuunnat ovat monipuolishmeet, ja Nämä ovat tuotantosuuntia, joilla pien-
6581: näin maataloutemme intensiivisempänä ko- viljelijämaa Tanska on kyennyt luomaan
6582: honnut yhä täydellisempänä täyttämään esimerkiksi kelpaavan ja tuotantokykyison
6583: paikkansa maan tuotantoelämässä. maatalouden, missä yksin siipikarjatuottei-
6584: Samalla kehitys meillä viime vuosina on Jon ulosviennillä saadaan lähes 1,000 milj.
6585: kulkenut pienviljelyksen luomisen mer- markkaa ullmlaista valuuttaa maahan. Meil-
6586: keissä, jopa siinä määrin, että maa todella läkin on viime vuosina havaittavissa tähän
6587: on n. H. pienviljelysmaa. Tähän suuntaan suuntaan käyvä pyrkimys. Maan pien-
6588: käyvä kehitys on kulkenut sillä nopeudella, viljelysseuduissa alkaa yhä enemmän va-
6589: että maan pienviljelijäin ammattikehitys ei kautua käsitys että heidän, pysyäkseen
6590: ole jaksanut seurata mukana. Tästä on seu- omalla konnullaan ja saadakseen pienestä
6591: rannut, että pienviljelijöiden maatalouden maa-alasta mahdollisen paras taloudellinen
6592: tuotantosuunnat ovat suureksi osaksi liian tulos, on kanatalouteen entistä suurempaa
6593: yksipuoliset ja vanhentuneet, eivätkä näin huomiota kiinnitettävä, ja se kokemus,
6594: ollen yrittäjälleen ja koko maan tuotanto- mikä viime vuosimaonsaavutettu erinäisissä
6595: elämälle tuota aina parhainta mahdollista pienviljelijäseuduissa, on todennut, että
6596: tulosta. Näin siis olemme joutuneet arvioi- näistä maatwlouden sivuelinkeinoista on sii-
6597: maan uudelleen, mitkä maataloutemme tuo- pikarjanhoidolla parhaat edellytykset kan-
6598: tantosuunnat olisi sovitettava ja otettava nattavaan tuotantoon. Kumminkin huo-
6599: käytäntöön maan pienviljelijäin maatalou- mattavia toimenpiteitä tarvitaan valtioval-
6600: dessa, ja mitkä tuotantosuunnat antaisivat lan ja yhteiskunnan rmolelta, ennenkuin
6601: parhaimman tuloksen yrittäjälleen. Onhan tämä hyvin tärkeä tuotannon ala vakiintuu
6602: kokemus osoittanut viime vuosina, että yk- Yarmaksi elinkeinoksi. Maan siipikarjan-
6603: sipuolinen viljelyssuunta pienillä maa- hoitajat, usein juuri pienyrittäjät tarvitse-
6604: aloilla, vanhojen viljelystapojen varassa ei vat oikeata ohjausta ja tukea ja entistä
6605: voi elättää pienviljelijäperhettä eikä antaa syv.empää neuvontatyötä, ennenkuin var-
6606: tasapuolisesti sopivaa työtä perheen kai- moja tuloksia saavutetaan. Tämä kysyy
6607: kille jäsenille. varoja, joita valtio vain hyvin rajoitetussa
6608: ~äin siis huomio yhä enemmän meilläkin määrässä on antanut, mutta jotka, katsoen
6609: etenkin näillä pientiloilla on kiinnitettävä työn laatuun, sen taloudelliseen arvoon ja
6610: li,T:!. - Heikura, y. m. 159
6611:
6612: olevaan harrastukseen, olisi huomattavasti j. n. e . .Maassamme onkin siipikarjan luku-
6613: korotettava. - Samaa on sanottava mehi- määrä kasvanut viime vuosina, ollen ~
6614: läishoidosta, jonka valtiovalta on jättänyt 1920 n. 889,890 kpl. ja 1924 noin 1,270,000
6615: kokonaan apurahoja vaille. kpl. I.isäys ·on huomattava osoittaen, että
6616: Kanatalouden kehittymistä maassamme mielenkiinto siipikarjanhoitoon kasvaa maas-
6617: sen nykyisiin näkyviin tuloksiin on johta- ~::amme. Tätä käsitystä tukee se tosiasia,
6618: nut sen alan oma keskuselin: Suomen Sii- että useita sa:toja prenviljelijäin kana-
6619: pikarja.nhoitajain liitto, joka on toiminut Joita vuosittain perustetaan eri puolille
6620: maassamme vuodesta 1918 alkaen. Tämän maata.
6621: toiminta noj·autui alkutaipaleella yksityi- Jo se serkka, että meillä eräät pitäjät,
6622: seen vapaaehtoiseen apuun. Valtioapurahat kuten Laitila, ovat kehittymässä kanatalou-
6623: ~vat olleet pienet Suomen Siipikirjanhoita- dessa aivan Tanskan tasalle - täällähän
6624: jain liitolle, joka on uraa uurtavaa työtä paikkakunnan muuanmyyntiosuuskunta vä-
6625: tehnyt siipikarjan hoidolle maassamme. littää yhdestä pienestä pitäjästä noin 40-
6626: Valtioapujen suuruus eri vuosina on ollut: 60,000 kpl. munia kuukaudessa, mikä tuo
6627: v. 1919 Smk. 6,000: - , 1920 25,000:-, vuosittain pitäjään yli 2 milj. :mk. rahaa ka-
6628: 1921 25,000 : - , 1922 25,000:- ja 1923 nanmunilla - jos tä1hän mittaalrl kanatalous
6629: 42,000:- ja nykyi·nen vähän yli 100,000: -- yli maan pääsisi kohoamaan, niin ei olisi
6630: Näemme siis, kuinka pienet käyttövarat Sii- mahdottomuus munain ulosviennillä hank-
6631: pikarjanhoitrujain liitolla on tehtävässä, kia ulkolaista valuuttaa vuosittain lähes
6632: joka on laaja ja jonka toiminta siipikar- 1,000 miljoonaa markkaa, eli siis se määrä,
6633: janhoidon edistäjänä ja ohjaajana pitäisi mikä erinäisten elintarpeiden ja leipäviljan
6634: olla pätevä alallaan. ostoon menetetään nykyisin ulos maasta.
6635: Liiton toiminnasta siipikarjanhoidan hy- Voimme siis käsittää ne suuret taloudelli-
6636: väksi maassamme vuodelta 1924 mainitta- set arvot, mitkä tämän siipikarjanhoidon
6637: koon muutamia numeroita. kehittämisen avulla voimaperäisoksi tuo-
6638: Suomen Siipikarjanhoitajain liitto on tantosuunnaksi voidaan saavuttaa, joten
6639: kuluneena vuotena pannut toimeen 60 ka- sitäkin on tuettava, että päästään tässä
6640: nanhoitokurssia, lähettänyt neuvontakirjeitä sellaiselle pohjaHe, että yritteliäisyys ilman
6641: toistatuhatta, pitänyt kanakantakirjaa, jo- ammattitietoa ja -taitoa ei johtaisi petty-
6642: hon m1 merkitty 2 v. aikana 40 kanaa. Sa- myksiin. Tässä opastus- ja neuvontotyössä
6643: moin on Siipikarjanhoitajain liiton valvon- Suomen Siipikarjanhoitajain liitto tarjoaa
6644: nan alaisena 5 siipikarjanhoitoharjoitteluti- apuaan niissä puitteissa kuin se on mah-
6645: laa ja kanalaa, siitoskookuskanaloita 14, joista dollista valtion myöntämäin apurahain
6646: viime vuotena levitettiin lähes 30,000 kpl. turvin. Maan pienviljelijäin maatalouden
6647: siitosmurria ja noin 400 siitoseläintä. Suo- ja taloudellisen kohottamisen samoin kuin
6648: men Siipikarjanhoitajain liittoon kuuluvat tuotantoelämän kannwlta olisi juuri siipi-
6649: jäseninä melkein kaikki maanviljelysseu- karjanhoitoa edelleen kehitettävä ja vietävä
6650: ramme, lukuiset munanmyyntiosuuskunnat eteenpäin.
6651: ynnä järjestöt. Niiden alueilla on tehty Mutta että Suvmen Siipika't'janhoita-
6652: ahkeraa kanat3Jlousvalistustyötä. Samoin jain liitt'o voisi menestyksellisesti työsken-
6653: on jatkuvasti Suomen Siipikarjanhoitajain- nellä ja lisätä työvoimaansa, olisi valtio-
6654: liiton toimesta järjestetty kananhoitokilpai- vallan korotettava apuraha ai11a, 450,000
6655: luja, joissa osanotto on ollut runsas. Sa- markkaan ensi vuonna. Tämä rahamäärä
6656: mmn on julkaistu Siipikarjanhoitolehteä tulisi käytettäväksi seuraavasti:
6657: 160 ll,72. - Siipikarjauhoitajain liiton avustamiueu.
6658:
6659: Palkkausmenoina, 1 agronoo- Satunnaiset menot . . . . . . . . . . 2,900:-
6660: mikonsulentin, 2 muun kon- :Mehiläiskonsulentin palk!kaus-,
6661: sulentin, sihteerin, toimisto- matkat ja mehiläishoidon
6662: apulaisen, rahastonhoitajan ja edistämiseen 50,000:-
6663: hallinnon palkkoihin yht. . . 128,000:- Yhteensä 450,000:-
6664: Edellä mainittuj-en matka- ja
6665: päivärahoihin ............ . 84,500:- Kuten ede1lä näkyy, tulisivat Suomen
6666: Toimiston ylläpitoon, ilmoitus-, Siipikarjanhoitajain liitolle myönnetyt va-
6667: painatus-, posti- y. m. 'kului- rat käytettäväksi tavalla, jonka tarkoituk-
6668: hin ..................... . 35,000:- senmukaisuutta ei voi epäillä. 'roivoa siis
6669: Neuvojakurssien toimeenpanosta scpii, että Eduskunta myöntää kysymyk-
6670: maanviljelysseurain neuvo- sessä olevat määrärwhat Suomen Siipikar-
6671: jille .................... . 15,000:- janhoitajain liitolle, joka tahtoo työsken-
6672: A vustuksina siitosmunien ja nellä kanatalouden ja mehiläishoidonkiu
6673: siitoseläinten hankkimiseksi eteenpäin viemikseksi maassamme, ja siten
6674: varattomille pienviljelijöille 25,000:- alalla, missä maan pienviljelijäväestöllä on
6675: Avustuksiin, ammattikirjalli- elinkeinoelämässä suuri osuus. Olemme va-
6676: suuden, sanomalehtien ja pii- kuutettuja, että korotetun, riittävän apu-
6677: rustusten hankintaan pienvil- rahan turvin kykenee Suomen Siipikarjan-
6678: jelijöille ................. . 10,000:- hoitajain liitto täyttämään tehtävänsä siipi-
6679: Kananhoitokurssien ja nn- karjanhoidon edistämisessä ja että tätä tietä
6680: den vara.ttomien osanottajien maan tuotanto- ja elinkeini(Jelämä yhä moni-
6681: avustamiseksi ............ . 12,000:- puolistuu ja voimistuu.
6682: Kana.kantakirjatyöhön ...... . 7,000:- Edellä olevaan viitaten anommc sns,
6683: Siipikarjalehdelle kannatus-
6684: avustus .................. . 15,000:- että Edttskunta ottaisi vtwden
6685: Liiton järjestämien kanatalous- 1926 menoarvioon 450,000:- mar-
6686: kilpailujen palkintoihin .... 15,000:-- kan suuruisen määt·ä1·ahan Suomen
6687: Kurssi- ja havaintovälineisiin 5,000:- Siipikarjanhoitajain liitolle kana-
6688: Harjoittelijoille (varwttomille talouden ja mehiläishoidon edistämi-
6689: vaate- ynnä avustusraihaa) .. 15,600:- seksi maassamme.
6690: Kanatalousopintostipendit, ~-lei-
6691: set retkeilyavustukset ..... . 30,000:--
6692:
6693: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1925.
6694:
6695:
6696: Eino E. Heikura. J. A. Ihamuotila.
6697: Kalle Kirra. Kaarlo Hurme.
6698: M. 1\'Iakkonen.
6699: 161
6700:
6701: D,73,- Anom. ehd. n:o 96.
6702:
6703:
6704:
6705:
6706: Heikura, y. m.: Määrärahan myöntämisestä kanatalous-
6707: koelaitoksen perustamista varten.
6708:
6709:
6710: Suomen ]] dJ u s kmn n a 'll e.
6711:
6712: Viime vuosina• maassamme on kiinni- •valta on viime vuosina ollut taloudelli-
6713: tetty err1Jtilstä ernemmläni !huomiota n. s. ;sesti tUikemassa .tätä työtä. Mutta sa:-
6714: .kootaimintaam Niinpä er.i: aloilla maa- ma1la maanviljelysalalla tnnnustetaan
6715: talouttamme on jo koetoim:iarta \kä;yn- tämä koetoiminil'am: tärkeys, ja jopa
6716: nissä ja eTil puolilla maata. ol·laan sy- vä'lttäm•ättömyys ja\ käsitetään mikä
6717: .västi jo tietoisia si~tä, mikä osuus tieteel- osuus t1etoisuudella on täl]ä alaJl1a koko
6718: lisen tu1!ki!muksen lja vahrtomis!en alai- :kalliS:an taflouselämään ja eritoten maa-
6719: seHia koetoimintatyöllä on olema1ssa talouden tuotantokJyvyn lms.vamiseen
6720: maa taloudenkin al·a:lla.. d. n. e.
6721: Tosin koetoiminrta ei meiJUä,kään Suo- Niin ;pit.liii1si o1ila !IDyös selv;iönä, että
6722: messa 'maafalouden; a]a'11a olle uu·tta. Jo (ma~anviljelyksen .siV'UeliJnlkeinojenkiin
6723: J700-1U:V'Illl1ia tå~,demiehet ja ma,a:nvil- a;lalla pitäisi ikoo~ ja tutikimu.stoiminta
6724: jelijät erinäisten kokeiden a.vu1la sel- rsaaJd:a liälhli'V:llosina •a:Umun j,a IV1altion vä-
6725: vitte1ivä:t ky~symyiksiä!, jotka ikuuluv>at ilittÖimään hoi.tJoon. SiJihen suuntaan
6726: järtki,pe.räisee;n ma•ata]outeen. Senjälkeen meillä 'kehiitys onkin jo :kul!kema.ssa,
6727: on ·wrvoka.s•t'aJ lko€1toimlimitaa: suor.iJtttauut sillä onhan mJeiJilä jo m. m. P'ää tetty pe-
6728: Suomen Suoviljelysyhdistys ·e:dkoilsilla rustaa maahalllJ1llJe n. :s:, .sika tal•oudelilinen
6729: .suoviljelyskoeasemi11aan, joiden trulok- koelaitos. TäM toimenpide.ttä on terveh-
6730: sooa me;ill·ä on jo nyt eutisestään jäJrki- rottäv:ä .tyydytyk.s·ellä ·j:a va~rimaa on, että
6731: perr.äJiJsemp] sumni1delys,, ja ap.uil'aniti(Y.jen ja tieteellis.en val'vonn~a;n aila·ineru koe- ja
6732: maa'llpa:rannusa,in,eilden käyttö j, n. e. .tutkilmustoiminrta avaa uusia, kehitys-
6733: Samoin kJasvinjalostus'lait()lkset ja koe- ma!hldol'Iisuuiksia .siika ta]ouideLLe ma,as-
6734: asema;t ova,t teh,nteet ih;yv,iä pahneluksia s•amme. Mutta tJäJmä ei yk.siru rii.tä maa-
6735: maata'liOudelle. Er,ittäin arvokkaita tu t- ta1out•emme ,e•ri s•i,vu.elink:einoj.en· kehi-
6736: lkimuksia ja ilwkeita on Sle.lvitetty Maan- tystä eteenpäi:n: viemään,. s.iJllä onihan
6737: viljely.staloudeUi,seHa. koelaitoksellia Tik- me:irH~ :v:ielä, el},]n:keilnoal:oj.a, j101iif'a V•a:a.Il
6738: kurilas,sa, joka perustettiin 1898. Nykyi- 1puu ttee.Uisess'ru :llliäärä.ssäJ tunrue,taan,
6739: sin täl},aisia piirilkoeasemia. on perustettu mutta j·otka voiva:t kehittyä merkittä-
6740: useita j:a uus•ia suu,nni:t~Tlaan e·ri puoliHe väksi kansa:ntaloudelli.sekisi tekijäksi.
6741: maa.ta. Tällainen a·la on siipikm·janhoito, jonka
6742: Näin siis m:aassrumme t1mnuste.taan jo merkitys meillä pienviljelijämaa1Il1a vooi
6743: yleensä koe- ja tutkimustyön suuri mer- lähi tulevaisuudessa kehi:t.tyä s.ama.ksi,
6744: kitys pä.äelinkeinollemme, ja, valtio- mitä se on Tanskan maataloudelle. TäiSsä
6745:
6746: 21
6747: 162 ll,73. - Kanata.Iilnskoelaiitoksen perustaminen.
6748:
6749: viita.ttakoon vain 1yhyesti numeroihin, ~Jwintatyö avaisi. ,sille varman pohjan
6750: jotka; vakuutta,vat siipikarjanhoidon tällä alalla. 'rämä on tä,rkeää siitä syystä,
6751: edistystä ja .merkitystä si,eillä verrattuna että ilmeisesti tkaikk~en kansankerrok-
6752: meihin. sien keskuuteen mt leviälmässä kanan-
6753: T81ns.kan kanaluku v. 1923 'oli 2'0,958,600 hoito, joka: hyvin mene:styäkseen tar-
6754: ,kpl. eli 6.4 lmiTa81 jolka asukasta !k!oh!den, vitsisi tieteellisellä ja ikäytwnnöUisellä
6755: meilllä Suomessa 11923 no~n 1,200,000 kpl. pohjaUa saatuja neuvoja ja. ohjeita, ja
6756: eli noih 0.:~ kanaa joka as'Ukastat kohden. joka kokeilu ja. työ on maihtdollinen1 saa-
6757: Siis Ta:nska on yli 20 kertaa edellä:aneitä vuttaa !k!iintteä!ll:äl kanatalouskoelaitok-
6758: s]]p~ka,rjaluvustsa a,sukast.ru kohden. Tä- sella, joka mielestämme olisi va.ltion toi-
6759: mä on vaikuttanut sen, että kalllatalous- mesta perustettava,. Onhan Saksassa ja
6760: hwtteiden ulosvienti Tanskasta on ollut Tansikassa userita tällaisia. kanatalous-
6761: suuri ja 'Va.lita:va t:ekij,ä maan tuotanto- koel,ruiJtoktsia ·oLema.s.sa. Meidän olisi py-
6762: ja talouselämää'Il. N:iJimplä. yl,i oman ku- rittävä täUäikin alallia vapautumaan
6763: Jutu~Sien vientiyli'jä1rurnän ra1ha-arVIo ka- enemmän ulkomaa:Iaisti:Sita kaavoista, ja
6764: i!Ta.nmunista toli Tanskassa 1'920, n. 18t1 kehittämää111 oma.]llta\ maapm·ä[}ä, olois-
6765: mi1j. kruunua!, 1921 1<48 mild. krwunua, sam;me ja ihnas,tos's'wmme parhain math-
6766: 1922 112 milj. kr. ja 1923 126 miJj, kr~ doUinen tuiloiS k:anatal'Oiudes,tta. Tä!tiäi il.we-
6767: Tämä osoittaa, miten vaJHav,a,n tuotanto- kan,wlan 1trurpee11isuru:tlta: puol:tarva1t mo-
6768: haaran v~oi pie:niarVJoiselta näyttävä ka- ;net tärlreät .sei!lmt, j1oista. vain muutamat
6769: na talous kansaillle mruodos.taa, jos se on · tu1koot ma~n1iltu~ksi.
6770: järkiperäistä,, ja :sen kehritykselle luodaan 1:si. Ruoki.:n:takolmidien j.ä~rjestämineu
6771: edellytykset. - Me~dä1n rahassa tekee ·er.i. kana.roduille, ruokintaperu.stieentmää-
6772: Tam;lkan kanatalouden tuottama yli- :rä•äminen, e~i .ruoka-:ainei·den a1rvo, vai-
6773: jää.mä ullkomalisen valuutan saantina kutus tuotantoon j. n . e.
6774: noi'n l1älhes 1',000 miiä marikkaa vuosit- .2:si. Ka,n:arotuky.symys, mi,tkä rodut
6775: ta-in. V. 192:3 se oli 880 miUoonaa mark- oloissamme a;,ntava:t pa:rhailllJlllan tal'ou-
6776: kaa, eli ,sama määrä, minlkä Suomi elin- deTlisen tuloksen, mitkä rodut on: hyljät~
6777: tarpeideiJl OSitossa ulkomailta menettää tävä, j, n. e.
6778: jo ny;ky'i!Sirm vuosit1tairn. Mun1ie111 u'los- 3:si. Munatuotannon riippuvaisuus
6779: vie,nnfiJ,l:ä! .on n.ykyiiS'in .sa~atu meiUä var- ilma.stoHisista: suhteista eri vuoden ai-
6780: h::;~na vulos,ina; u. 17 milj. markan yli- koi•na j .. n. e. T!ä,mä on tä:rk~eä: rS'iksi1 e1tfä
6781: jäämä, vaikka1>111 aikaisempina vuosina muua i:n .hinnat va:iiMelev,a:t.
6782: päiniVastoin mieuetettiin !huomatt81vat va~ 4:~si. Siipikarjan siitosikoke]den jär-
6783: Juuttamäärätt munien os toon. NäJecmrme jestely ja tutkiminen.
6784: 1
6785:
6786:
6787: siis, että si,ipika.Dja.-1 ja 'kanataloudella 5:si. Maatiai:skanamme tuotantokyvyn
6788: yleenså on pienviljelijämaissa: <Suuria .tu tkimi,nen ja..Sien vali:n1a ja jalostus.
6789: mah:dlollisuuk1sia, muodostua maan, tatous- 5:si. HautomakonB~kokei'lu ja haudonta.
6790: elämäHe suuriarvoiseksi maata:louden 7 :si, Kananpoikaste.n ruoki111takokeet
6791: tu,otantohaaraksi. Siinä mei:llä vielä on ja. -kasvatus.
6792: pa1j0Jl< toivomisen varaa. 8:si. Katnai'otujen tuotantokilpailu ja
6793: Mutta joka tapauksess.a. se meilläkin taloudelllinen 1mnnattava1suus.
6794: on oooittautunut jo nykyään kuulu- 9:si. Kanata1:ousk1oela:itokseru merki-
6795: vak&i k~annatta!Vimpiin elinkeinoihin, tys mail.likana'lana, retkeilypaikkana ja
6796: etenkin piemviideltidäin maa.ta1.oudessa. ha.rjoittelutilana :j,. 11\. e., joN.a: .on suuri
6797: ~}oten tärrikeä telhltävä rdlisi, eHä koetoi- merkitys.
6798: Il,73.- Heikura, y. m.
6799:
6800: 10 :si.. Valtion omis.tamana kana talous- ln ttaja t tu1isi:vat saamaan: tuoneet koh-
6801: koelaitoksena ja samalla, siå:tosikeskusta- tuulLiseen hintaan. Tä:mä pyrkimys on
6802: ka.:n:;;dana toi1uien ilev~tttälä: parhaHa kanataloudienk,in ala:lla: tätrikeä1.. Eihän
6803: siitosmunia ja siitoseläimiä si1:pikarjan- suinkaan ole ~samantekevää millaisilla
6804: .hoitajilile ympäri maata. tuotantokustannu~sil~a me voimme saada
6805: ll:si. Silmälliäpitäen maan pielliviljeli- ilwrkeita tuotaiJJJtomäår:iä. Nykyisin on
6806: jäin mal:mllmma-l'an toi!min:taa ja heiHe kysymys .tuotant10kustannusten alth-ai-
6807: sopivaa; :kanat.aloutta, ,olisi se arvdka.sta suude:sta ja mmhdolli.s:esta parhaasta ta-
6808: rupua antama.ssa kokeilla· y. in. tdoimen- löudeillisesta tu'1oks:esta. Näitä kaikkia
6809: piteiUä sii,p~kartjanihoidon etee1l!päin vie- tär'kei:tä kysymyksiä ~kykenee selvittelie-
6810: miseksi ·maa.ssamm:e. uirään kanata1oude1'linen koelaitos, jonka
6811: Jo lliä:mä muutamat viittaukset puhu- .pemstamrnen pitäisi o1lal nyky,hetken
6812: vat kana taloudel1is:en koel'ai toiksen a.i- ~ysymys.
6813: karunsarumisen täirlkeyde.stä, ~sekä siitä Ed'eH'ä olevaan '\niitaten anomme,
6814: suuriarvoisestru työs.tä, mikä &illä olisi
6815: siipilkarjanhoiJdon kehittämisessä meillä. etta Eduskunta vuoden 1926
6816: Meil~ähän on. nyky:hetk·ellä voimakas menoarvioon ottaisi 500,000 mark-
6817: pyrkimys maata'lou:den y, m . tuotan.t~ kaa kanatalouskoelaitoksen perus-·
6818: ·eläanän a:Ialla m, m., väJhentämään tuo- tomiseksi maahamme.
6819: tant,okws,tannniksi:a,. jo:ten, tuolt:annon ku-
6820:
6821: Hel:Sing:issä, :heLmitkuun 18 pä;ivänä 1005.
6822:
6823:
6824: Eino E. Heikura. Kalle Kir:ra.
6825: J. A. Ihamuotila. Kaarlo Hnrme.
6826: 164:
6827:
6828: 11,74.- ADOm. ebd. n:o t7.
6829:
6830:
6831:
6832:
6833: Pitkänen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä lainan an-
6834: tamista varten Osuwrkassojen Keskuslainarahasto-
6835: OsakeyhtiöUe Laatokan kalakauppaa järjestävien
6836: osuuskuntain avusl'amiseksi.
6837:
6838:
6839:
6840:
6841: Viitaten allekirj.oititaiJ.IOOn y. m. alle- kruame.an synkältä. Miltei ainoa ansion
6842: kirjoittaman v. 1904 kokoontuneelle edus- mathdollisuus on ja tulee ehkä olemaan
6843: kurma111e jätetyn anomusehdotuksen N :o La~a.tokan :s3!3Jristo- ja rannikkoväestölle,
6844: 120 perusteluihin, vielä sen lisäksi, mitä kalastus:a;mmattin ha.rjoittamine~n. Mutta
6845: siinä Olli sano Hu~ esitäm([I};e seuraruvaa: että saTIJOttu ammatti voisi palkita har-
6846: Laatokwn saari~tossa ja, ranrt:amillla< asu- joit.tajiaa,n kohtuuUilsesti, tarvitsee .sen
6847: va·n kalastajaväestön taloudellinen elämä vielä :pa]Jjon kehit.tyä. Eikä riitä se,. että
6848: on !kuluneen vuoden ruikanru enJtisestään kehitetä:ä;n saalista saa:mrua~n, vaan on sa-
6849: muuttunut, tuHut .tiukemmaksi, niin malla kehitettävä s.itä kauppaama·an1 en~
6850: arveluttavassa määr,äs.sä, että on suoras- ti,stä j.ärkiperäisemmällä tavalla. Mu.tt.a
6851: trua,n kyseenalaista. miten. jaksaa· tämä kehitys tällä ru1aHru näissä piireis~. ja
6852: väestö sivuuttaa: ankaratn adrun, ollakseen käytettävissä olevien mailldollisuuksien
6853: vie1ä onnenisempien päivien tullessa vallJ.tessa, ilman yhteiskunnan: tehoka1sta
6854: edes kykenevä, ilman suurempaa yhteis- apua, kulkee liian hitaasti .eteen:päin.
6855: kunnan apua, omin neuvoin järjestämä·än Errttäinkin kaupallisen puolen. järjeste-
6856: talous- y. m. asiansa. lyssä tarvit,aan yhteiskunnan pikaista
6857: Vuotena 1923 kohdanrneen lmdon pe- a;pua. 8iinä ta'rvitaan rahaa ja; sHä e:i
6858: rästä kohosi vesi v. 1!924 keväällä äärettö- ole taloudelliseen hätään joutuneilla Laa-
6859: män korkea,Ue, yli 2 metr. tava:H~sen; mää- tokan kal~stajiUa.
6860: rän, peittäen allensa melkein kaiken ;sa:a- Mielestämme olisi yhteisikunnaHa vel-
6861: risto- ja. rann1kkovi1jelyksen. Vahingot vollisuus tulla avuksi näine kovaa kloke-
6862: ovat tava:ttoma'!1 suuret, vuoden :sadon neille ja lmkeviUe, myrskyj•ä y, m. luon-
6863: menetyksen, viLjelysten pilautumisen ja ll!OnvaJStuksia v.rus.ta:an uhmaaville, vähäi-
6864: rwkennu.sten rikkoutumi:sen tUJkiru. Elämä seen pal'kkaan tyytyvil1e ka:lrustajill:e.
6865: on tuntunut, talv.en ta:ipaleelle lärrtiessä Kä.sitykJs,emme mukaan olisi valtion1 va.-
6866: Hrman kotoi:si.ru leivävaroja, suorastaan I'ois:ta .annettava helppokoT!lwis1ta lainaa
6867: epätoivoiselta. Al1isiotyöstä on huutava ka1akauppa:a järjestäville järjestö:i:lle,
6868: puute, ostoleipä kal:liStta ja rahan lai- osuu;skunQlJille, joita, on jo kala,sta,javäes-
6869: na:kJSikin saan:ti monissa ta:pauk:sissa ai- tön keskuuteen synitynyt ja uu,sia .syntyy.
6870: van ma:hdoton:ta.. Eikä .tässä pitäisi olla e.rityi.Jsemlpää pel-
6871: Katsellessa tulevaisuutta, näyttää se koa siitäkään, etteivätkö nämä myönne-
6872: 11,74. - PitkäneJt, y. m. 165
6873:
6874: tyt ra\ha:t tuli!Si oikein, tarkoirtruk:sooJmru- vuonna. eduskunnalle jätetyn, samaa
6875: ka.isesti käytetyiksi, ku<n raha1• anrnetita;i.- asiaa tarkoittavan wnt>mllksen perusielai-
6876: .siin Keskuslainarahaston välityk.:Siellä, hin vielä toisrt:amisee<n viitaten., saamme
6877: joka kyllä tehokkaasti va~lvoo ja: tarkas- kunlnioit,taen ano~
6878: taa rrathojeDI käyttelyä. Myöski'lll ovwn ka~
6879: lastadat peru.staneet keskuudessaan toi- että Eduskunta ottaisi vuoden
6880: mirvi.a omia neuvonnaS!ta; huoleihtiviru jä.r'- 1926 tulo- ja menoarvioon 500,000
6881: jestöjäniSä, kalastajaseuroja ja Laa.t10kan' markan määrärahan annettavaksi
6882: kalastajaseurojen ke-skusliiton~ :tolka· vii'" lainaksi Osuuskassojen Keskuslai-
6883: mclrsi m:allin:i<ttu o:n p.a:r~in vuoden· adlk.aa1a narrahasto-Osakeyhtiölle, joka käyt-
6884: toiminut erittäin suurella haxTas:tukseHa tää sen sopival~a tavalla Laatokan
6885: ja ponnella. kaUikauppaa järjestävien oswus-
6886: Edellä sanottuun kuin myöskin viime: kutntien avustamiseksi.
6887:
6888: Helsingi.ssä., he:llmiikuun 14 päivänä 1925.
6889:
6890:
6891: Matti Pitkänen. U. Brander.
6892: Pekka Saarelainen. Antti Juutilainen.
6893: Antti Kuisma. Mikko Piitulainen.
6894: E. N. Setälä. Erkki Pullinen.
6895: Jooseppi Kauranen. Jussi Rapo.
6896: Y :rjö Welling.
6897: 166
6898:
6899: II,7a, - Anom. ehd. n:'o 98.
6900:
6901:
6902:
6903:
6904: Jauhonen y. m.: Määrärahan myöntämisestä kalansii-
6905: toslaitoksen perustamista varten Kajaanin kihla~
6906: kuntaan.
6907:
6908:
6909: IS u rQ m re ,n E d u rS ik u lll n :a ll e.
6910:
6911: Kajaanin kihlakunnan alueella on suuri täisi asiaan erikoista huomiota. Kuuluu-
6912: joukko suuria järviä, mahtavia virtoja ja han Kajaanin kihlakunta n. s. nälkämaa-
6913: koskia. Sen piiriin kuuluvat Oulujärvi, alueeseen. Jos kalakanta järvissä ja luke-
6914: Sotkamon ja Kuhmoniemen vesistön monet mattomissa koskissa saataisiin lisääntymään
6915: isot järvet, samoin Suomussalmen reitillä olisi sillä kansan toimeentulolle arvaamaton
6916: kymmenittäin laajoja vesistöjä m. m. avara merkitys.
6917: Kiantojärvi. Koskien lulruisuuteen katsoen Siksi rohkenemmekin anoa,
6918: tämä alue on epäilemättä maamme ensi-
6919: mäisiä. Kalastuksella olisi siis kihlakunnassa että Eduskunta päättäisi perustet-
6920: aivan erikoiset edellytykset. Mutta ikävä tavaksi kalansiitoslaitoksen Kajaanin
6921: sanoa, järvet ja joet ovat verrattain vähä- kihlakuntaan, jääden paikan lopulli-
6922: kalaisia tai ainakin niissä on ainoastaan nen määrääminen hallituksen asiaksi,
6923: muutamia kalalajeja. Niinpä esim. lahna ja
6924: ja kuha puuttuvat useimmista järvistä. että tätä tm·koitusta varten otettai-
6925: Mitä koskikaloihin tulee, niin nekin ovat siin ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
6926: tukinuiton vuoksi vähentyneet kovasti. Olisi 150,000 markkaa.
6927: senvuoksi tärkeää, että valtiovalta kiinnit-
6928:
6929: Helsingissä, helmikuun 18 päivänä 1925.
6930:
6931:
6932: T. Janhonen. Sulo Salo.
6933: Kusti Arffman. N. Pelttari.
6934: E. A. Tuomivaara.
6935: 167
6936:
6937: Il,<t•. - Anom. ehd. n:o 99.
6938:
6939:
6940:
6941:
6942: Helo: Määrärahan myöntämisestä kalastus- ja hätä-
6943: sataman rakentamista varten Laatokan rannikolle
6944: Metsäpirtin pitäjän Saaroisten kylän kohdalle.
6945:
6946:
6947: E d u s k u n n a 11 e.
6948:
6949: Kalastusta Laatokan lounaisrannikolla myksessä olevalla rannikolla samoin kuin
6950: haittaa nykyään suuressa määrässä se, että koko Suomen puoleisella osalla Laatokkaa
6951: rannikko näillä seuduilla on yleensä au- on Saaroisten kylä Metsäpirtin pitäjässä.
6952: keata ja vailla saaristoa ja luonnonsatamia, Kalastus- ja hätäsataman puute on täällä
6953: joten rantakuohujen vuoksi pääsy merelle erittäin tuntuva ja estää kalastajia käyttä-
6954: on vaikeata ja myrskyssä maihinnousu vaa- mästä hyväkseen niitä suuria edellytyksiä,
6955: rallista. Varsinkin syksyllä tapahtuu tä- joita muuten olisi olemassa kalastuksen har-
6956: män vuoksi, että kalastajat ovat pakoitetut joittamiselle.
6957: pyrkimään hätäsatamiin, jotka ovat useam- Eduskunta on viime aikoina erikoisesti
6958: man penikulman päässä ja menettävät täl- kiinnittänyt huomiota rajaseutujen sivistyk-
6959: löin paitsi aikaa kaliliita pyydyksiään. sellisen ja taloudellisen aseman kohottami-
6960: VieläJpä vaminaisia onnettomuuksiakin täl- seen. Sataman rakentamisel1a Metsäpirtin
6961: löin tapahtuu. Saaroisiin olisi tässä suhteessa huomattava
6962: Kun lisäksi matka rannikolta kalastus- merkity~> Laatokan kalastajille.
6963: paikalle on pitkä, vieläpä 30-50 km., olisi Kysymyksessä olevan sataman rakenta-
6964: 1mlastajille ajanmukaiset moottoriveneet mista varten, joka tulisi kaikkiaan maksa-
6965: välttämättömät. Niitä tarvittaisiin myös maan noin miljoona markkaa, ovat paikka-
6966: kalojen rannikolle kuljetuksen vuoksi, koska kuntalaiset sitoutuneet suorittamaan run-
6967: pitkien matkojen vuoksi, kaloja kun kulje- saasti ilmaisia työpäiviä.
6968: tetaan aina Helsinkiin asti, on tärkeätä, Ylläolevilla perusteilla ehdotan,
6969: että kuljetus tapahtuu nopeasti. Moottori-
6970: veneitä, jotka monessa paikoin muualla että Eduskunta päättäisi 1926 vuo-
6971: -ovat kalastajilla jo yleisesti käytännössä, ei den talmtsarviossa osoittaa 1,000,000
6972: kuitenkaan voida täällä käyttää, koska ei markan määrärahan kalastus- ja
6973: <lle sopivia satamia niiden säilyttämistä hätäsataman mkentamista varten
6974: varten. Laatokan mnnikolle Metsäpirtin pi-
6975: Suurimpana kalastuskeskuksena kysy- täjän Saaroisten kylän kohdalle.
6976:
6977: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1925.
6978:
6979: Johan Relo.
6980: 168
6981:
6982: ll,77. - Pet. försl. n:o 180.
6983:
6984:
6985:
6986:
6987: ÖSterholm, m. n.: Ang. beviljande av anslag för inrät-
6988: tande av storm'Varningsstation:er.
6989:
6990:
6991: 'll H l R i k s d a g, e n.
6992:
6993: I de lä.nder vid öste,rsjön, där regel- den1 synn:e,rlugen önskvä1·.t a:tt vå'r •&tarm-
6994: bunden stoDmva·r:nåmJgs;tjäins·t hi:räJH,ruts, varn~im~srtj•änst skulle utsträick8JS triH att
6995: har denillla h_ruvudsa,Migen: half.t tiU urpp- omfat·tru ·större Ollllrådenr av havslk:usten.
6996: gift att bereda, en viSISJ t:rygghet å!t havs- I sdä[!Va. ve:rke:t hleve· en rela:tivt fuUstän-
6997: fis!krure, i nå!gon mån1 äivtm a1t1t tjänal kust- dig stormva:rn,ingstjäJnr&t uterfter helar vår
6998: fartens intre:ssen.. E·r.fa,renhe,too ha,r gi- kUI&t en ga:ngka. enkel sark ocih 'sikuUe icke
6999: vit vi<l handen, att: denna. y,a,rnings,tjånat påkruHa: S'törre. utgi1ftrerr, i h'äindelse g.ig-
7000: varit tiili ·stor nyltta. 'Ta<ek vare denna nal!masterna, s!kuHe u\Ppsrtällas' vid .för
7001: a!IlQil"dniaJig, hm· betyda:nde väirden .il fis\k- detta ändamM läliiLPli~a :Jots- och fyr-
7002: re.dskap ooh bMtarr lmnnat räiddals frän pla,ts•e.r, VliHms betjän1i1ng skuiHte ålläggas
7003: att gå förlorade' gen1om hiast:i1~ UP!PkO!ID- aH omhesööru signa:Ierinrgen. An~lägg
7004: mankle st01~mar och all!ta.Jte;t människolliv, ning.skos.tna.dermta :för el!1 sirgnla,lmast
7005: som ådigen ·offras under a.rbete och fäJ."- jämt.e tiHhörranrle vaTnrinrgs,trecken belöpa
7006: der på hruvet,, 1ha:r däJ."iJge'llom kunnat re- sig tiU 1,500 mrurk. A vgiiftJ€n: för ett
7007: dUJceras. I vår.t, land hefimn,er si:g stormr s.forrmva~rniillrgsteU.egram. utgöl' 90 pen,ni.
7008: Vfrl'illings·tjjiänstoo äninlll' i :srin begynnelse. Om däJr,ti,]!l lälg'gesr :av~:irften, för te[egram-
7009: Visrserli:gem fimn,as i t1io 1hiamn!S•t,ä,der atn- mets• befordmn per tel!e1fon1 tH~ vederibö-
7010: hragt,a. ,signa•lmas,ter:, ·fr:ån. !Vilkru varniru.- ranrle signa:lst:a1ticm~ ·1' mark 50 penni,
7011: gar g~v~a1s eft.er meddel·anlde 'friån1 meteo- s.t.i1ga 'be,fordringskost·nade:rnw för et:t
7012: rologioska centr:alanst·mlten. ·Men då de meddei1runde ~t~ll 2 ma.nk 40 pern,ni.. U nder
7013: fles-ta aiV dem icke äro beHi:g,n1a iplå pla,t- fömt·säitltrning aH hög,st: 50 meddelanden
7014: se.r, däir d:e verkHgen vooo av nödern, skuille g1vas vade år undN· segJat.ions-
7015: närmlilgen i ha~V;sb'aiDJdet, harr åtmims't'one tiden - detta a:ntal komme enHgt fack-
7016: fi.slkar,belfolk.nirrugen icke ha'ft: nämnvä.rd ma:nntauP!PSika:t!tnin.g idke aH1 överSJkTidas
7017: nyttta ajv derrunw vertksamhet.. Havsrfislwrre. -- sku:Jle ko~tlnalder:na tför v:arnings-1:jän-
7018: på slkilda :t~a:kter ha J!äing:e. hy.st förhopp- :sten utg~öra. 120 mrurk per år och g,igna1-
7019: nii}gen:, att ,staten skulle giva dem den staMon, viilket i sjä,]var vemket :mJåsite: 8JU-
7020: hjäilp vi:d yrkesutövmillrugen,, som storm- ses vara. etrt ringa be1o:w> i jä:mfö1relse
7021: varntillgarr ut;göra;. 'OciD de.t hau· även före- med den n.ytta e!IL regelil)Utnden ~aTninrg.s
7022: koonmi1. ratt fiskare vänt: sig 1tiH a:ruynd~g .tjäiil.BiJ komme. att medJföra. Följande
7023: h<e!t:erna med mruhäilJlian: aitt tl'å storm!Vtar- lots~ 0Ch ifyrp}<U,fser äiTO försOOJda:
7024: 1 med
7025: nånlg iru.rräitad på deraJS hermtrakt1 vid h:a- telelfQn ooh så beläigJlJa, a:tt s.tormvarni.ng
7026: vet. Det: vor.e under sådana. förhåHan- vid dest&a' sikuUe, komma etu mycketr betw-
7027: II,77.- Östtn•hQlm, y. m. 169
7028:
7029: d&nde de•l a.v .fislka·rhefolkningen' till godo för eTh fullstämdig stOTmvarnting.sltjänst
7030: ooh ä ven va,ra i viss mån tiH. ga.gn för eJ~Jligt ovan anförda· program sku.~lte följ-
7031: sjöfarten, nämil!igen So~·tan]ruks vid La- aktligen belöpa .sig till enda&tl 5,.320 :mJaJrk.
7032: doga samt vid havskuste.n Björkö sund, Då, såsom redan nämndes,. vårt• ih:avstfiske
7033: P1tkäp:aas~. Kuoma:lö, Aspö, Hoglands skrulle hava: stor uyt!t~a av a:tt stormvair-
7034: norm, Bo1stö, VM,skäJr,, Södm~skär,, Grå- nintgsi:jäa:us·t anordn:ades 'OCh även s.jöfar-
7035: hara, .Rönnskä;r, Bågaskäw, J usarö, TväJr- tern kunde hava ett visst. gagn dära.v,
7036: mi.n,rue., Utö, Loihm, Ber:gill!am!Il!, Sottun- vore det önskHgt, a tt sta•tlelll, skuUe sikrida
7037: ga, Deg'elrby, KiobbalklintJa,r,, E'lliSiriLr, tiili å!tgärd' i detta sy'fte, i synille:r•het som
7038: RäJmö, SäJlgrund, Bergö, Kors·ö,. Mässkär, sta1~' dä,rigernom i0ke sikuHe betoogas
7039: Tanlka:r; Lsokraase1li, Toppila:, AjQs och med: kostnader av nämn·vä'ro het.ydelse.
7040: .Ryöt:tä. Dessut10m. äro 'följande or;ter, ;på Fisika.rbefolkn,iJngen, SOiill. u•töV'ar si1t
7041: vHka :lotiS- eller fy,rpTwtser icke finnas, yrk~, under svåra. och of,tJa, farli·ga för-
7042: aY •särskiM vikt i f·öreva.I'aiiJJde ·av,soonde, hål!Jtande:tl', synes ·föl'tliän:at a•tt ermHa .sta-
7043: nämliJgenl Gloshohn.,' Hi•ti.s•, .Eckerö, ten!s biisitänid i y.rikesu1tövnin•ge:n i så
7044: Brändö (Sastmola) samt Björkö (Vasa.). måt.to att det sk;ydd •stormvarrn•irn•garna
7045: Under ·förutlsäit>tninlg att: på ovannämrnd:a utgöm s!k:ulle tiHtffus>äikra•s d:ensamma.
7046: orter, inan~s 36,. slkuille inräJt,tas signal- .På gmmd •av vad ov:an framhåLHts fö-
7047: sta,tioner, beihö·vdes i· anläggni,ngskootna- reslå undertecknade härmed vördSiamt,
7048: der sammanla,gtJ 54,000 rrim·k. För• tele-
7049: gnlllnibe~fordringsavgilft1er :skuJle erf o rd- att R~ksdagen måtte besluta att
7050: NliS 4,(3120 mark år:ligen samt :l'ör hwndha.- i statsförslaget för år 1926 skaU
7051: Va'nde wv s,tJormvwrning,en! på de orter, an'V'i!sas 54,000 mark för inräf!tande
7052: vares't lOit,spla•t•s' eHer 'fy:r med st.ämdig av stormvarningsstationer samt
7053: bevakning icke finnes och där .si.gna[e- att för signaltjänst och tUl bestri-
7054: ri•nge!Il! slkuUe ·besödas av priva.ta. pe'l'SO- dande av kostnaderna för slorm-
7055: ner, 1,000 mark, rä!k:nat eifter 200 maxk varningstelegram beviljas ett år-
7056: per ·sta:tlion ooo år.. De årrH·ga, ut1gi!fi:erna ligt anslag av 5,500 mark.
7057:
7058:
7059:
7060:
7061: John Österholm. Ernst &tlander.
7062: Eirik Hornborg. Karl Fr. Lauren.
7063:
7064:
7065:
7066:
7067: 22
7068: 170
7069:
7070: Il,77, - Anom. ehd. n:o 100. Sttomennos.
7071:
7072:
7073:
7074:
7075: österhohn, y. m.: Määrärahan myöntämisestä myrsk1!-
7076: varoitusasemain perustmniseksi.
7077:
7078:
7079: E d u s k u n n a ll e.
7080:
7081: Niissä Itämeren maissa, JOissa säännölli- merenranta-alueita. Todellisuudessa olisi
7082: nen myrskyvaroituspalvelu on otettu käy- verraten täydellisen myrskyvaroituspalve-
7083: täntöön, on sen pääasiallisena tehtävänä lun toimeenpano pitkin koko rannikkoamme
7084: hankkia 'eräänlaista turvallisuutta merika- sangen yksinkertainen asia eikä kysyisi suu-
7085: lastajille, jossakin määrin myös hyödyttää riakaan menoja, jos merkinautomastot ase-
7086: rannikkoliikennettä. Kokemus on osoitta- tettaisiin tätä tarkoitusta varten sopiville
7087: nut tästä varoituspalvelusta olevan suurta luotsi- ja loistopaikoille, joiden palvelus-
7088: hyötyä. Kiitos tämän järjestelyn on mel- kunta velvoitettaisiin pitämään huolta mer-
7089: koisia kalastusvälineihin ja veneihin sisälty- kinannosta. Merkinautomaston ja siihen
7090: viä arvoja voitu pelastaa tuhoutumasta äk- kuuluvain varoitusmerkkien perustamiskus-
7091: kiä nousseihin myrskyihin ja niiden ihmis- tannukset nousevat 1,500 markkaan. Maksu
7092: henkien luku, jotka vuosittain menehtyvät myrskyvaroitussähkösanomasta on 90 pen-
7093: työssä ja kulkiessa merellä, on sen kautta niä. Jos siihen lisätään maksu sähkösano-
7094: vähentynyt. :Meidän maassamme on myrsky- man perillesaattamisesta puhelimitse asian-
7095: varoituspalvelu vasta alullaan. Tosin on omaiselle merkinantoasemalle, 1 markka 50
7096: kymmeneen satamakaupunkiin laitettu mer- penniä, tekevät perillesaattamiskustannuk-
7097: kinantomastoja, joista varoituksia annetaan set yhdestä tiedoituksesta 2 markkaa 40 pen-
7098: meteorologisen keskuslaitoksen tiedoitusten ma. Edellyttämällä, että purjehduskauden
7099: mukaan. :Mutta kun niistä useimmat eivät kuluessa annettaisiin vuotuisesti enintään
7100: sijaitse sellaisilla paikoilla, joissa niitä to- 50 tiedoitusta - tämä luku ei ammattimies-
7101: siaan tarvittaisiin, nimittäin meren par- ten arvioinnin mukaan tulisi ylitetyksi -,
7102: taalla, ei ainakaan kalastajaväestöllä ole ol- tekisivät kustannukset varoi tuspal vel uksesta
7103: lut mainittavaa hyötyä tästä toiminnasta. 120 markkaa vuotta ja merkinautoasemaa
7104: :Eri paikkakuntain merikalastajat ovat kohden, jota määrää on pidettävä vähäisenä
7105: kauan toivoneet, että valtio antaisi heille verrattuna siihen hyötyyn, minkä säännölli-
7106: sitä apua heidän ammattinsa harjoittami- nen varoituspalvelu tulisi tuottamaan. Seu-
7107: sessa, jona myrskyvaroitukset ovat, ja on raavat luotsi- ja loistopaikat ovat varustetut
7108: sitäkin sattunut, että kalastajat ovat kään- puhelimella ja sijaitsevat niin, että niistä
7109: tyneet viranomaisten puoleen pyytämään annetut myrskyvaroitukset tulisivat melko
7110: myrskyvaroituksen järjestämistä heidän suuren kalastajaväestöjoukon tietoon ja olisi-
7111: kotitienaiHeen meren rannalle. Näin ollen vat jossakin määrin hyödyksi myös meren-
7112: olisi erittäin toivottavaa ulottaa myrskyva- kululle, nimittäin Sortanlahti Laatokan ran-
7113: roituspalvelumme käsittämään laajemmalti nalla ja merenrannikolla Koiviston salmi.
7114: II,77. -Österholm, y. m. 171
7115:
7116: .Pitkäpaasi, Kuorsalo, Haapasaari, Suursaa- siis ainoastaan 5,320 markkaa. Kun,
7117: ren pohjoinen, Boistö, Våtskär, Söderskär, kuten j'o mainittiin, myrsky.varoituspal-
7118: Harmaja (Gråhara), Rönnskär, Bågaskär, velusta olisi merikalastuksellamme suuri
7119: Jussaari, Tvärminne, Utö, Lohm, Berg- hyöty ja myöskin merenkulku saisi siitä
7120: hamn, Sottunga, Degerby, Kobbaklintar, jotakin etua, olisi toivottavaa, että valtio
7121: Enskär, Reposaari, Sälgrund, Bergö, Korsö, ryhtyisi toimenpiteisiin tässä tarkoituksessa,
7122: Mässkär, Tankar, Isokraaseli, Toppila, Ajos varsinkin kun valtiota ei sen kautta rasitet-
7123: ja Röyttä. Sitäpaitsi ovat seuraavat tienoot, taisi menoilla, joilla olisi mitään sanottavaa
7124: joissa ei ole luotsi- eikä loistopaikkoja, eri- merkitystä. Kalastajaväestö, joka harjoittaa
7125: tyisen tärkeät kyseessäolevassa suhteessa, ni- ammattiaan vaikeissa ja usein vaarallisissa
7126: mittäin Glosholm, I-Iiittinen, Eckerö, Brändö oloissa, näyttää ansaitsevan saada valtion
7127: (lVIerikarvia) ja Björkö (Vaasa). Edellyt- kannatusta ammatinsa harjoittamisessa si-
7128: tämällä, että yllämainituille paikkakun- käli, että se suojelu, minkä myrskyvaroituk-
7129: nille, kaikkiaan 36 :lle, laitettaisiin merkin- set antavat, sille suotaisiin.
7130: an toasema t, tarvittaisiin perustamiskustan- Sen perusteella, mitä yllä on esitetty, eh-
7131: nuksiin yhteensä 54,000 markkaa. Sähkö- dottavat allekirjoittaneet täten kunnioitta-
7132: sanomain perillesaattamismaksuja tarvittai- vasti,
7133: siin 4,320 markkaa vuodessa sekä myrsky- että Eduskunta päättäisi vamta
7134: varoitusten hoitamisesta niillä paikkakun- 1926 vuoden tulo- ja menoarvioon
7135: nilla, missä ei ole luotsipaikkaa eikä loistoa, 54,000 markkaa myrskyvaroitusase-
7136: jossa olisi pysyvä vartio, ja missä merkin- main perustamiseen ja että merkin-
7137: auto olisi yksityisten henkilöiden toimitet- antopalveluun ja myrskyvaroitus-
7138: tava, 1,000 markkaa, laskettuna 200 mar- sähkösanomain kustannusten suorit-
7139: kaksi asemaa ja vuotta kohti. Täydellisen tamiseksi myönnetään 5,500 rnarkan
7140: myrskyvaroituspalvelun vuotuiset menot te- suuruinen vuot1tinen määräraha.
7141: kisivät siis ylläesitetyn ohjelman mukaan
7142:
7143: Helsingissä, helmikuun 15 päivänä 1925.
7144:
7145:
7146: John österhohn. Ernst Estlander.
7147: Eiri!k Hornborg. Karl Fr. Laarea.
7148: 172
7149:
7150: ll,7s.- Anom. ehd. u:o 101.
7151:
7152:
7153:
7154:
7155: Hänninen y. m.: Määrärahan myöntäm,isestä lainojen
7156: antamista varten poropaliskunnille suoja-aidan koT-
7157: jaamiseksi ja rakentamiseksi itärajalle.
7158:
7159:
7160: Ed usk unnaHe.
7161:
7162: Poronhoidolla on vielä Pohjois-Suomessa ronhoidolla Kuusamossakin on vielä huo-
7163: sikäli suuri merkitys, ettei sitä valtioval- mattava merkitys.
7164: lan puolelta olisi jätettävä tarpeellista tu- Muutamat poropaliskunnat haluaisivat
7165: kea vaille. Vuonna 1912 oli maassamme myös valtiolainaa, tehdäkseen niittyladot
7166: 158,623 poroa, mutta maailmansodan aikana alueensa niityille, etteivät porot pääsisi
7167: ne vähenivät niin, että niitä v. 1921 oli vain syömään heiniä, ja he siten koettavat estää
7168: 59,750 päätä. Sen jälkeen seuranneidon vahinkoja, joita porot joskus tekevät asuk-
7169: suotuisten porovuosien kuluessa ovat ne taas kaillB.
7170: huomattavasti lisääntyneet. Rajan sulke- Köyhät rajaseutuasukkaat eivät voi saada
7171: minen on kuitenkin tuottanut koillisten ra- poroaitaa kuntoon, jolleivät saa, kuten ovat
7172: jaseutujen asukkaille suurta haittaa poron- jo hallitukselta pyytäneet, valtion lainaa
7173: hoitoonkin nähden. Kesälaitumella pai- sitä varten.
7174: mentamattomina laumoina samoillessaan, ja Edellä esitettyjen näkökohtain nojalla
7175: osittain talvellakin, karkaa niitä joukottain rohkenemme ehdottaa,
7176: rajan yli Venäjän puolelle ja joutuvat siellä
7177: surman suuhun. että Eduskunta vuoden 1926 tulo-
7178: Jo ennen maailmansotaa rakennettiin po- ja menoarvioon ottaisi 500,000 mar-
7179: roaita pitkin itärajaa pohjoisesta aina Kuu- kan suuruisen mäiirärahan, josta an-
7180: samon rajalle saakka, joka aita esti poroja nettaisiin po1·opaliskunnille lainoja
7181: menemästä rajan yli. Nyt on tuo suoja- tai avustuksia suoja-aidan korjaa-
7182: aita osittain lahonnut, osittain metsäpaloissa mista ja rakentamista varten itära-
7183: tuhoutunut. Se pitäisi saada kuntoon ja jalle tai muihin pm·onhoitoa edistä-
7184: sitä pitäisi jatkaa etelään päin, koska po- viin tm·koituksiin.
7185:
7186: Helsingissä, helmikuun 18 p :nä 1925.
7187:
7188:
7189: Kaarlo Hänninen. Janne Koivuranta.
7190: A. A. Neitiniemi. U. Brander.
7191: Eva Somersalo.
7192: 173
7193:
7194: TI,r9, - Anom. ehti. n:o lt2..
7195:
7196:
7197:
7198:
7199: Alestalo y. m.: Määrärahan myöntämisestä kuoletus-
7200: lainoiksi maanlunastushinnan suorittamista varten
7201: erinäisille itsenäistyneille torppareille.
7202:
7203:
7204: Edus k un:na1lle.
7205:
7206: Väestön tuotaritl()kyvyn lisääminen ja selvilile, et.tä kaupoisrta on 90.5 % tehty
7207: y h teiskunnall:isen rauhan vah vistamiluen vapaaehtoiJsesti ja noin 9.5 % on käyttä-
7208: on vaU,iovaUan tärkeimpiä teht.ävi·ä kai- nyt va,ltion välitysitä. Näemme tästä,
7209: kissa mai,ssa. Nä.ihin valtiovaa,la.lll talou- että tähän sa!3lkka; on valtion tarvinnnt
7210: dellist8J tuotantoa ja yhteis:kn!llnaHilsita uih.Tat:a 'tiähän !Suureen maareformi.in ver-
7211: ra.uhaa edistäviin toimenpiteisiin kuulun ra:ten vähän p.ää.omia.
7212: ennen kaikk.ea huo~'enpi!to elintarpeiden Täihän saaikka ei<vät lunastushinna,t ole
7213: tuot;a.n:niOSta.. Silksilp,W ov,a,tkin vaiHiOilllah- yleell}a~ä tu10Maneet vaikeuksia itsenäis-
7214: dit ryhtyneet kaik.issa. sivistysma.i,s:sa kio~ tynei11ie, va,ikka he eivä-t ole voinee·tka~an
7215: jaama.an .maa;ta,louiSIOloiJssa ilmeneviä epä- hrn:astushintaR! heti erotettaessa suorit-
7216: kohtia ja luomaan edellytyksiä ma~ata t,aa;. Tämä j.Ohtuu sruitä, että lunastushin-
7217: loustuotannon ko!hottam:i.seHe. nat ovat yl,eeniSä ollee1t velkana. entisille
7218: Vii'me ailkoilna: ovrut t ämäm.: suun1t.wiset
7219: 1
7220: is.ännHle. Mutta kun ny·t luna.Stusihin-
7221: toimenpiteet Suomessa kohdiSttune'e•t etu- na·t ova•t joutun•eet maksettarviksi, ei-
7222: pääiSISä i tsenäi:sen pienviljelijäväestön vätkä lll!YYjät whtwan raha-adan vuoksi,
7223: luomiseen. itse vaikera:an asemaan jouturmatJta, voi
7224: Torpp1arien :Utis,enäilstyt:tämis·lain' voi- siirtää lun.a,stu'Shinuan maksua tuonnem-
7225: maa'IJJ a1stu•es'sa: v. 19118 oH :maa1sS1amme maksi, niin muut:tuu tila•nne toisHksi.
7226: vuok~a:viljelrniä 151,926, joi1stru i·orppia! ja Tätä palhentaa vielä se .seikka, että maik-
7227: lampuotd:tilqj.a ol!i• 516.,006 ja miilkiturpa- .sajien on vaikea, jopa suorastaan mah-
7228: alueita 95.290. Niilistä on vuok:ra.-a:luei- dottomuus muualtakaan Slll.ada pääomlia
7229: d'en järjestelys:sä eroitotttu vuoteen 1]0013 lainaksi, eikä ainaka·an lainankorkoon
7230: mennes;sä 63,146, joista torppia ja. laa:n- Y. .m. luottosuhteisiin nähdeir1 n:iiUä eh-
7231: puot:Utiloj.a 32,816 se,kä mäkitlUpw-:alueitru doii1lru, et1,ä he kykenisivät näistä uusiiSita
7232: 30,330. VMme vuoden a:jalla otaksu1taan veloistaan serlviytymään. Eivä•t he ole
7233: noiden er.otett.uj.en uusien pikkutilojen edes oikeu tet:tuja, saamaan a.su tusrah.a:s-
7234: luvun li1siääntyneen noin 12,000:lla. V~ tostakaan näihin tarkoituksiin lainoja.
7235: raHisesti on vielä sii·s eroittarrna:Ma; noin TäJsttä on seurauksena, ett.ä monet äsken
7236: 77,000 vuokraviltietlmää eli pyöreis:så lu- itsenäistyneistä ovat pakototrtuja väi:J.en-
7237: vuissa noin puolet kaikusta en•ti:si.stä tämään karjaansa, myymään metsäänsä,
7238: vuok:raviljelm:Ustä. jos he:irllä on sella~isia.. Kabkkein vaikeim-
7239: TåbJäln: ars.t~sii,st:a~ toimi:tuik!si;srt·a: on ikäynyt mi,srsra. olo1ssa. oleva•t: joutuvat myy-
7240: 174 II, 79. - Kuoletusla•inoja itsenäistyneille torppareillP.
7241:
7242: mään koko lunastaanansa ma.a,-a·lue.en tai Asian oikealla tavalla ratkaiseminen t.ie-
7243: airuruldn ovat ·pakotetu t sitä väJhenltä- täisi pienviljelysväestömme ja samana
7244: mään. koko maaseutuväestömrne, jopa. koko yh-
7245: Ol,isi siis suuri e1rehdyts, joka koituisi teisikuntamme ja itsenäisyytemmeldn lu-
7246: tuhoisaksr suureolle osaHe tätä äsken itse- jittamista.
7247: näistynyttä pienvitldelijäluokkata, jos va:l- Näihin peTust.eluihin nojaten an10:mme
7248: tiovaHan toiiJIHlnlj)iteett päättyis~vät ä~Sken· kunni·oi ttav;immin,
7249: pUiheena oltreisiin.
7250: ·,, EdeHä es·itettyn n:ojraHru voidaran .tode,ta, että Ed!USkunta ottaisi ensi vuo-
7251: että nykyään ovat luotto-olot s!UkiS:i kireält den menoarvioon kahdenkymme-
7252: ja korkokanta niin poikkeuksellisen nen miljoonan (20,000,000) markan
7253: korkea., että su urim:malle osaHe itsenäis- määrärahan Osuuskassojen Kes-
7254: tyneistä torl]_)pa.rei:sta on suoras.taan mmh-· kuslainarahastcm välityksellä tai
7255: dottomuus selviytyä luna:stushin:tojen siellä, m,issä wi ole olenvassa osu,u.s-
7256: suori:tukse.sta. ilima:n va:rtiova,Uanl apua. kassoja, säätäpankkien välityksellä
7257: Heille on valti:ovaHan toimitettava kiin- annettavaksi helppokorkoisina,
7258: teistöauoHoal, että tämä terve ja toimirn- pitkäaikaisina kuolRtuslainoina
7259: takykyinen maa•talousväestö sa.isi ta.r- maanlunastushinnan suor,iMami-
7260: :moHa ja ahkeruudella viljellä Takasta,- seen sellaisille itsenäistyneille
7261: :maansa korutua ja pystyisi edellee:ru ha:nik:- torppareille, jotka ovat maanhan-
7262: kimaan itseUeen ja. perheelleen riittävän kintansa suorittaneet ilman val-
7263: toimeen tulon. tion välitystä eivätkä ole oikeu-
7264: Tämä asia on kiireellinen ja vaa.tii tettuja samnaan tähän tarkoituk-
7265: osakseen Eduskunnan täyden huomion. seen lainoja asutusrahastQsta.
7266:
7267: Helsingissä, he1lmiknun 14 p. 1005.
7268:
7269:
7270: Ansh. Alestalo. Kusti Arffman.
7271: Antti Kuisma. Pekka Kopsa.
7272: E. A. Tuomivaara. Matti Pitkänen.
7273: Eero Hahl. Albin Manner.
7274: E. M. Tarkkanen. Viljami Kalliokoski.
7275: Kaarlo Hurme. Kalle Kirra.
7276: P. Saarinen. Juho Niukkanen.
7277: Eino E. Heiku:ra.
7278: 175
7279:
7280: ll,so.- Anom. ehd. n:o 100.
7281:
7282:
7283:
7284:
7285: Setälä, E., y. m.: Määrärahan myöntämisestä kunnalli-
7286: sen pienviljelysneuvontatyön avustamiseksi.
7287:
7288:
7289: E d u s k u_, n n a 11 e.
7290:
7291: Maatalouden kohottamiseksi ja maanvil- dessa on vasta aivan alkuasteellaan. Niin-
7292: jelijöiden ammattitaidon lisäämiseksi on ollen ei yksinomaan vapaaseen, kuten esim.
7293: maassamme tehty ansiokasta työtä maata- pienviljelijäliittojen ja maanviljelysseuro-
7294: louskoulujen ja erikoisten vapaiden maata- jen toimintaan perustuva ammattivalistuk-
7295: lousjärjestöjen kautta. Valtion taholta on sen levittäminen vielä voi tällä hetkellä
7296: varsinkin viime vuosien aikana entistä voi- poistaa vallitsevissa oloissa ilmeneviä epä-
7297: maperäisemmin tuettu maatalouden kohot- kohtia tässä suhteessa.
7298: tamista tarkoittavia toimenpiteitä. Nämä näkökohdat huomioonottaen, ovat
7299: "l\Iutta se valistus- ja neuvontatyö, jota allekirjoittaneet sitä mieltä, että maatalou-
7300: eri nimiset maataloudelliset järjestöt ovat dellinen neuvontatyö valtion tukemana
7301: tilaisuudessa tekemään, on nykyisellään ol- olisi laajennettava erikoisesti pienviljelystä
7302: len riittämätöntä, antaakseen varsinkin pien- ja sen tarpeita vastaavaksi. Tämä on mah-
7303: viljelijäväestölle heidän kaipaamaansa opas- dollista sekä neuvontatyön tuloksellisuutta
7304: tusta ja tukea. Yhtenä suurimmista epä- että tarpeellista keskittymistä silmälläpi-
7305: kohdista tähän astisessa nemnontajärjestel- täen, jos neuvonta järjestetään kunnalli-
7306: mässä on mainittava se, että maanviljelys- selle pohjalle. Meidän maassamme on jo
7307: neuvojapiirit ovat aivan liian suuria, joten kokemusta kunnallisten puutarha- ja kasvi-
7308: ammattineuvojain ja neuvoja tarvitsevien tarhaneuvojien sekä maanviljelysneuvojien
7309: välinen henkilöllinen ja taloudellinen tun- työstä, johon asianomaiset kunnat ovat ol-
7310: temus on jäänyt verrattain kaukaiseksi ja leet tyytyväisiä. :Mutta useimmin ovat mai-
7311: vieraaksi, eikä niin ollen ole tarpeellisessa llitut toimet olleet väliaikaisia, joten ky-
7312: määrässä kyennyt vaikuttamaan pienviljeli- symyksessä olevan valistustyön tulokset ovat
7313: jäin ammattitaidon kohottamiseen. Maan- ji:i.äneet vähäisemmiksi, kun sen sijaan neu-
7314: viljelysammattialalla on tuloksellisen valis- vontatyön käytännölliset saavutukset var-
7315: tustyön yhtenä tärkeänä edellytyksenä edel- masti olisivat suuremmat mainittujen toi-
7316: lämainitunlainen kiinteä yhteistoiminta am- mien ollessa vakinaisia. Kuntien monipuo-
7317: mattineuvojien ja ammatinharjoittajien vä- linen ja menestyksellinen valvonta ja osan-
7318: lillä. otto useilla henkisen ja taloudellisen toimin-
7319: Toiseksi vaikeuttaa nykyisessä neuvonta- nan eri aloilla, esim. kuntien osuus kansan-
7320: järjestelmässä hedelmällistä toimintaa sivistyksen levittämisessä ja asutustoimin
7321: maanviljelysammatin eri alojen neuvonnan nan paikallisessa järjestämisessä ovat ta-
7322: erikoistuminen. Sitäpaitsi ammatillinen yh- keina siitä, että kunnat ovat päteviä huol-
7323: teenliittyminen pienviljelijöiden keskuu- tamaan tässä edellytetyn maanviljelyitsen
7324: 176 Il,so. - Kunnailinen pienviljelysnenvonta.työ,
7325:
7326: neuvontatyön. Pätevien kunnallisten pien- että Eduskunta vuoden 1926 ta-
7327: viljelysneuvojien järjestäminen yksinomaan lousarvioon varaisi yhden miljoonan
7328: kuntien palkkaamina käy kunnille liian ras- markan suuruisen määrärakan käy-
7329: kaaksi. Senvuoksi olisi valtion otettava osaa tettäväksi kunnallisen pienviljelys-
7330: kahdella kolmasosalla neuvojatoimen aiheut- neuvontatyön avustamiseksi maata-
7331: tamiin palkkausmenoihin ja kuntien suori- loushaUitnksen lähemmin määrää-
7332: tettavaksi jäisi siis yksi kolmasosa kustan- mällä tavall4.
7333: nuksista.
7334: Edelläolevan perusteella anomme kun-
7335: nioittaen,
7336:
7337: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1925.
7338:
7339:
7340: Edward Setälä. Johan Helo.
7341: Vilho R. Piippo. Hilma Koivulahti-Lehto.
7342: Pekka Meriläinen. Toivo Halonen.
7343: Reinh. Sventorzetski. Otto Toivonen.
7344: Viljo Rantala. Frans Mustasilta.
7345: Leander Sirola. E. Aromaa.
7346: Aino Lehtokoski.
7347: 177
7348:
7349: JI,s1.- Anom. ehd. n:o 1M.
7350:
7351:
7352:
7353:
7354: Saarinen, E., y. m.: Määrärahan myöntämisestä avus-
7355: tukseksi Pienviljelijäin LiitoUe r. y.
7356:
7357:
7358: Ed usk unnaHe.
7359:
7360: PienviljeHjäväestön taloudellisern ti-l~an kaaståi 'taJourseläJmäimme ala!Ha vail.istills-
7361: kohotbamiseiksi on viJime vuosrimra kriinn,i- työträ. Ammai:ti:taidon kohottamisek·s'i on
7362: tetJt'Y erikoisempwa huomiota, joka' onkin myöskinr rtyösrkellll!erlrty .ri1peäsrt;i, s:iJluä on-
7363: ymmrui'reHävruä, jos mile!litäiäru saada han ~trulläkin .a;~1rutlrru rlriitoHw parlvelulksres-
7364: iorpparien1 vapauHamisrta kosllmvart toi- saaru yksi a.gronoomi, kaksi m.aatalous-
7365: men,pitee't ilmhirt,tymään varmalle t~~Llou koMilrlentrtia~ sriripillmcr.-ja>- ja mehUäishoi-
7366: delJiirse1le prohj.al'Je. Tämä pien~viljelidä~ dron neuvoja, ja: met,sruuho~don neuvojra.
7367: väe,stö on1 s•aatava trajuamruan.,, että tHart Nii:n:iikäruur Oll! mtto p:irtä:nyt yUä laiki-
7368: sälirlY'vltt omistadHlaarrl va:inr siinrä tapauk- arsiaint·oimistoa:, sekä; kustraJJ.rtam.I't mrua-
7369: •SeiSISia, et1tru niJideru 'tuotanto ontnirs-tu:tararr ,tJai101Udelli ;ai1ail~a amrm:altthle!l::uteä. Saavu-
7370: koilrottrama1arru jokais:eu tilan raharu tra.r- tuk,s:i,a;; 11i'ton, toimiimruas1t:ru ei voida v~äihrek
7371: peirta vas1tarruvwksi. Se taraselli varartii .ti- syä, vaikkapa no eivrut V'a/St.aakaralll, sritä,
7372: lan· omiJStradiJH,ru enrt:ils,tä suuremp,aa; am- mi,hi~ru oliJSi mahdolliJsuudert,, ellei tar1ou-
7373: .ma;t,uiit.ruiitoa mawtalioud:en erli: alomla. Täs- derllinen aihdinkoti:l:a Orlis~i eJSit~em..ä. Kun
7374: sätpä onkirn rtehiruvä, mi1tenr ,saadrru piJenrv.il- yhrtreiskunnan, etur va,artH 'trumänr takapra,-
7375: je1ijäJt kaiken trä:mruiJJ ta.juama:an j•a miten juUe jää:neeu pikku'mlarlHs,väJestönr t:ar}ours-
7376: pa.rmitelll! voidruan heidrulll amma:ttita,i-. elämän ilwhotrtamisteh!tävi~rru edelleen ke-
7377: troalarru kohot:t'war. hi.trtålm]srt:iil,, rniri~n1 kurn~nriroi:trtia!enr arnomme.
7378: Suomen PirenviljeJid,äin Liitto r. y. orr
7379: ripeäsrt:i toiJmirniwt näiderru päåmäärien1 s'ara- että Eduskunt'a korottaisi vuoden
7380: vutrtamisekrsiJ. Kuuluuihaili liitrtoonr lähes 1926 tulo- ja menoarviossa Pien-
7381: ikolmesrataa eri pielllrviljeHjäyhtymää, viljelijäin LiUon r. Y. valtioavun
7382: ·osastod:a:, j;oika parrhaåt~en ;puhuvat sen 500,000 markaksi.
7383: puolesta et!täi 1ii:t1to on tehn~·t voimcl\:-
7384:
7385: HeJ.si·n:girssrä,, 16 p:nä helmikuuta: 1925.
7386:
7387:
7388: Emil Saarinen. Hilma Koivulahti-Lehto.
7389: Edward Setälä. Otto Toivonen.
7390:
7391:
7392:
7393:
7394: 23
7395: 178
7396:
7397: II,s2, - Anom. ehd. n:o 105.
7398:
7399:
7400:
7401:
7402: Gebhard, y. m.: Korotetun määrärahan myöntämises.tä
7403: eräitten kotitalousneuvontaa harjoittavien kunnal-
7404: listen Zautakuntien ja järjestöjen avustamiseksi.
7405:
7406:
7407: Ed u~k :u:n:nl a ~:1 e.
7408:
7409: Suuri osa siitä kotitalousopetuksesta, · teen:sä 115,700 markkaa tästä määräraihasta,
7410: mikä maassamme annetaan, tapahtuu n. k. mutta voitiin jakaa ainoastaan 22 järjestölle
7411: kotitalousneuvonnan muodossa tilapäistJen, vaatimattomia avustuksia. Vuodeksi 1925
7412: kiertävien ku:vssien sekä esiteimien ja suul- on 56 järjestöä ja kunnallista kotitalous-
7413: lisen ohjauksen kautta. • lautakuntaa hakenut yhteensä 148,550 mark-
7414: Erityisesti on neuvontatyön merkitys kaa, määrärahan pysyessä muuttumatto-
7415: suuri maaseudun asukkaille ja y1een:sä vä- mana suuruudeltaan. Tätä kirjoitettaessa
7416: hävaraisille kodeille, koska kotitalous- y. määrärahaa ei vielä o1e jaettu, joten tietoja
7417: m. s. kouluja on harvassa ja kustannukset sen käyttämisestä ei ole saatavissa, mutta
7418: opiskelusta niissä tulevat vähävaraisille yli- ilmeistä on, että siitä riittää avustuksia ai-
7419: voimaisiksi. noastaan pienelle osalle yllämainituista ha-
7420: Kotitalousneuvonnan suuri merkitys kan- kijoista.
7421: samme kodinhoidon ja kotitalouden kohotta- Kun eduskunta vuonna 1924 korotti
7422: miselle on sen vuoksi aiheuttanut, että eri- maanviiljelysseurojen ja Martta-yhdistyksen
7423: laiset järjestöt ja kunnatkin ovat ryhtyneet valtioavustuksia niiden harjoittamaa koti-
7424: sitä harjoittamaan, joten tällä alalla nyt- talousneuvontatyötä varten, jäi kysymyk-
7425: temmin toimii maanviljelysseurojen ja sessä oleva 50,000 markan määräraha sitä
7426: Martta-yhdistysten rinnalla joukko kunnal- vastoin entiselleen. Yllä olemme osoitta-
7427: lisia lautakuntia, maamiesseuroja, pienvil- neet, että määrärahan koroittaminen on
7428: jelysyhdistyksiä, naisyhdistyksiä y. m. s. todellisen tarpeen vaatima ja välttämätön-
7429: Näistä ovat maanviljelysseurat ja Martta- kin, jotta nykyistä useammat kunnalliset
7430: yhdistykset jo kauemmin aikaa nauttineet kotitalouslautakunnat, maamiesseurat, pien-
7431: valtion vakinaiseen menoarvioon tarkoitusta viljelijäyhdistykset, naisyhdistykset y. m. s.,
7432: varten merkittyjä määrärahoja. Vuodeksi jotka ovat valmiit suorittamaan maamme
7433: 1924 myönsi eduskunta vihdoinkin pienem- kodeille tärkeätä kotitalousneuvontaa, pää-
7434: män määrärahan, 50,000 markkaa, kotita- sisivät tilaisuuteen 8itä tekemään.
7435: lousneuvontaa varten sellaisille järjestöille, Yllä olevan nojalla saamme kunnioittaen
7436: jotka eivät muulla tavoin voi tulla osalli- ehdottaa,
7437: siksi tarkoitusta varten myönnetyistä val-
7438: t1on avustuksista. Allekirjoittaneiden hank- että Eduskunta vuoden 1926 meno-
7439: kimien tietojen mukaan haki 42 eri järjestöä arvioo~ 11 P. L. XIX L. mom. 5
7440: ja kunnallista kotitalouslautakuntaa yh- ottaisi 150,000 markkaan korotetun
7441: II,sz.- Gebhard, y. m. 179
7442:
7443: määrärahan sellaisten kotitalousneu- seksi, jotka eivät muuta tietä tule
7444: vontaa harjoittavien kunnallisten lau- tätä tarkoitusta varten myönnetyistä
7445: takuntien ja järjestöjen avustami- valtioavustuksista osaUisiksi.
7446:
7447: Helsingissä, helmikuun 18 päivänä 1925.
7448:
7449:
7450: Hedvig Gebhard. Mandi Hannula.
7451: Eva Somersalo. Miina Sillanpää.
7452: 180
7453:
7454: Il,s3, - An<Om. ehd. n:o 106.
7455:
7456:
7457:
7458:
7459: Strengell, y. m.: Määrärahan myöntämisestä uu,disrnaan
7460: raivauspalkinnoil1:si pienviljelijöille.
7461:
7462:
7463:
7464:
7465: Ko:kemus on OS!oittam:ut, että ne· toimen- pinta-alan laajentamiseen niin, että
7466: piteet, mihinkä 'tä.s1sä maassa on ryhdytty maanviljelys kannattaisi siinäkään ta-
7467: m.oo.nviljelyksen ja omava,ra:is1talouden pauksessa~ että pienvi<ljeUjällä olisi riit-
7468: kohottamiseksi, ova1t olleet riittämä.Hö- tävästi maata. Seurauk.sena.J tästä \kmi-
7469: mta. Varsinainen pi!en.vilje,Lijäluokka kesta 'on ollutkin. että yhä .suurenevat·
7470: on kapitalisti,se:n talouden aikana ja. et:en- joukot pienviljelijöitä on paikoitet.tu hake-
7471: kin sen rappeutUIIll,iskauten81 joutunut maan toimeentulonsa palkka.työstä. Toi-
7472: kasvavan velkataraikaru ja, he.rkeämättä sena seurauks.ena on se, että tämäk•ään
7473: nousevan verokuorman puristuksen wlai- tulolis.äy.s, mikä saadaan n•hraamaHa
7474: seksi. Lisäksi on hallit•seva suur.omista- suuri o.sa ajasta palkka,työlhön, ei sit-
7475: jain luO'kka omien. luok~aetujensa pa- tenkään riitä, vaan joutuu pientila
7476: koi·ttaman<& ,siirtynyt se1laisel1e valtiota- toisensa jälkee1n pakkohuutoka.uppaan.
7477: 1ouspolitiika:ru tieo1le, joka mitä suurim- Kiapitalis·tine,n rappeutuminen ja pää-
7478: massa määrin jouduttaa pienviljeliöä- omanomistajain voitonpyynti tekevät
7479: luokan köyhdyttämistä. Siamoin ova,t tyhjä'ltsi kaikki toimenpitee;t tila:Uoman
7480: myöskin ne lait, mitkä aikaisemmin ova:t väestön kiinni~ttämiseksi maahan.
7481: laaditut tilaUoman väestön k,iinnittämi- Kui111ka tärkeä tämä kysymys' on. huo-
7482: seksi ma1ahan, osoit1tautuneet tehott·o- maa siitä, että maassa on1 noin kaksi-
7483: miksi siinä mielessä, että ne eivät ole- sataatuhatt.a pienviljelijä'ä, joideru omis-
7484: kaan V·oineet taata tälle uudeHe maa,ta- tamain maiden viljelty pinta-a•la Ta;ioit-
7485: omistavaUe luokalle ta,rpeellista, toimeen- tuu puolesta ihehtaa,ris,ta. kymmene,en
7486: tuloa. Lunastus·lainain koro.t, maan~u hehta.ariin, ollen keskimäärin viljellyn
7487: nastultseen ja maatruloustyövälineisi1n maan pinta-aJa noin kolme ja puoli heh-
7488: ktiinm.•itetyt pääoma1t sekä yhä raskaam- taa,ria. Maatalousammattimiesten 1rus-
7489: maksi käyne<et verot ovat osoittautuneet kelmien muka,an täytyy 1mitenkil1J pie!IlJ-
7490: J,iian korkeiksi, joten nämä entiset tna~t viljelykses.sä, ollakseen kanna.tta.vaa
7491: tomat, jotka. nyt.temmin ovat lun<astus- kullakin pienviljelijällä olla vähintäin 8
7492: lai!n: avulla sa<an,eet itselleen maa1ta,, eivät hehtaa,rin suuruinen vilje1t•y pinta-ala..
7493: kykene pitämään käsissään omistu:soi- Näissäkään lruskelmiss:a ei ole .oltS!t.tu huo-
7494: keuttaan. Lisäksi tulee s.ekilll, että pää- mioon maa:ta}outta. nykyään ra.~ka1utta
7495: ouwm puu te rnaataloudes·sa. ja saa:taviiSIS:a via taloudellisia vaikeuksia. Ku~ llJYt
7496: olev,ien lainojen korot eivät toisa;altia ot:t:a.a huomioon, että edellä mainitusta
7497: myöskään anna tioll;lisuu.tta viltiellyn maanviljelykseen. kiinnite·tystä väe.s1tö-
7498: II,83. - Strengell, y. m. 181
7499:
7500: määrä;stä toinen puoli on omistukJSeen avustussummat eivät joudu k.eneTIJkärun
7501: nähden siinä wsema,s,sa, elttä sillä on, ha,1- keinO'ttel,i;jan käsiin. Prurrus muoto om
7502: lus,sa,run vain alle kolmen hehtaarin~ a~a, uudisrruivauspalikintojär,jestel:mä, joka
7503: raivattuf!J maa,ta,, kä1sittää, et:tä tämän jaettaiJsiin uudrisviljelykseen, miva,1mn
7504: väestön toimeentulo maanrviljelykseSlSä pinta-alan mukaan kuitenkin siten, etltä
7505: on mahdotonta. Heidän elan:tomalhdolli-, puolet palkinnosta/ voi,tais,iin jakBJa jo
7506: suutensa jääkin kokonaan riippuvaiks~i si'Uoin, lkulll puolet uudisv,iljelyk<seern aijo-
7507: palkkatyöstä, jos sellaista. on :saatavissa. tu:sta, pin,ta-alasia on rai'Vattu.
7508: Tällöin he 11säävä1t ty~öttömien ,suurta:, ar- Palkinnot ja.etaan asu tuslau takun:tiem
7509: meijaa a'lentaen palkkata1soa ja, :tehden välityksellä, jotka samalla v.alvova1t, että
7510: palkkatyöläisten toimeentulon maihdot~to-, palkintojen, suuruudet todella, vastaava:t
7511: makisi. puolta< työkusttanmmksien arvioitua, kolko-
7512: Useimmilla pienviljelijöiHä on kuitern- naJi,smääirää uudisviljelykseen 1raivatusta
7513: kin hallussaan niin paljon :maata, eHä pinta-ala:sta. Palkinnot jaetaan siten,
7514: he kykenisivät suurentamaan viljel,tyä että
7515: pinta-ala:a,, jos vain 1saisivat tarvittavan alle 5 hehtaa,rin viljeltyä maa~ta omista-
7516: pääoman. Lainain, vieläpä huokeakor- vaJ'le pienvildelidälle suoritetaan, 75 % to-
7517: kois:tenkin avulla tämä ei k~äy päinsä. dellisista raivaus1työn kustannuksis,ta,;
7518: kaslm entisetkin korot ja kuole,tukset 5 hehtaarista 10 hehtaariin saalkika
7519: sekä lisäksi verot ovwt siksi suurert, että omistaville maksetaan 50 % raiva111styön
7520: nekin jo riiHävät viemään pikkuvHjeli- kusta:nnuksista; sekä
7521: jäin maanomistuk,sen peTikaltoon. Ain.oa 10 hehtaa'ristru 15 hehtaar,Hn omis,ta,vi'lle
7522: keino on sii'Si, että he saavat suoranarusta suoritetaan 25, % työkustrunnuks,ista.
7523: rahallilsta avustusta. Tällainen avuSitus E'dellä sanottuun nojaten ehdotamme,
7524: a.nneHaisiin tie1tenkin ehdolla, että :se to~
7525: dellakin pa:rarnJaa, maatavilje,levän pien- että Eduskunta myöntäisi ensi
7526: tilallisen asemaa, joten a,vus,tuk!Sesta tu- vuoden menoarvioon otettavaksi
7527: lee sulkea pois kaikki sruurmaanomista,- 40 miljoonaa markkaa jaettavaksi
7528: :iat. Toiseksi on katsoltt-ava:, että arvustus pienviljelijäin keskuudessa uudis-
7529: tehokkawsti edis,tä'ä maa:n ,viljellyn pinta- maan raivauspalkintoina pe'flwste-
7530: alan suurenemista seikä myöskin, että luissa ehdotetulla tavalla.
7531:
7532: Helsim.~gis:sä, helmikuun ]3 päivänä 1925.
7533:
7534:
7535:
7536:
7537: Pekka Strengell. K. Kulmala. G. A. E. Ramstedt.
7538: 182
7539:
7540: II,s4.- Anom. ehd. n:o 108.
7541:
7542:
7543:
7544:
7545: Somersalo: Määrärahan myöntämisestä ammattikurs-
7546: sien järjestämiseksi työttömiUe naisiUe.
7547:
7548:
7549: E d u s kun n a ;ll ~e.
7550:
7551: Viitaten sosia:liministeriön toimeen- että Eduskunta päättäisi v. 1926
7552: panemaan ttioorusteluun tilanteesta työ- tulJo- ja menoarvioon o~taa 500,000
7553: marklkinoi]la,, .joka se1ostus on julaistu markkaa ammatltikurssien järjes-
7554: Sosialisen Aikakauskirjan v:Hme vuoden tärmfseksi työtUJmule naisiUe.
7555: joulukuun numerossa:, josta selostuksesta
7556: l"äy ,se,Lvill~, etJtä: en~i ·vuonmra on odot-et-
7557: tavissa entistä suurempaa naistyöttö-
7558: myyrtrt.ä, arnon ikunnt~oi!ttla:en,
7559:
7560: Helsingissä, helmikuun 18 p. 192'5.
7561:
7562: Eva Somersalo.
7563: 183
7564:
7565: ll,s5, - Anom. ehd. n:o 109.
7566:
7567:
7568:
7569:
7570: Jokela y. m.: Määrärahan myöntämisestä Suomen Am-
7571: mattijärjestölle avustuksen antamista varten työn-
7572: puutteen takia hätätilaan joutuneille.
7573:
7574:
7575:
7576:
7577: Viitaten v. 192'3 valtiopäiv,i:lle jäte,tyn että Eduskunta päättäisi ensi
7578: anomusehdotuksen N :o 115 perUisteluiilhin vuoden menoarvioon ottaa sadan-
7579: ja hu01mLoonotta,en sen, että työttö- miljoonan (100,000,000) markan suu-
7580: myyttä kuluvana v:uonn1a on tavatto- ruisen määrärahan, joka annettai-
7581: man ,suur,essa mäJäJräJssä sellaisillakin siin Suomen Ammattijärjestön
7582: aloilla, joista työmarkikina.in vastainen jaettavaksi apurahoina työnpuut-
7583: tilann'e on rii'Ppuvainen ja josta jolhtuu, teen takia hätätilaan joutuneille.
7584: että ty.öttömyy,destä kä.r,sivien joukko
7585: ainakån ~läJhimmässä tulevaisuudessa
7586: tulee jatkuvasti kasvamaa:tJ4 eihdotamme,
7587:
7588: Helsingissä, rhelmilkuun 7 p:nä 1925.
7589:
7590:
7591: E. Jokela. E. Tabell.
7592: J. A. Liedes. J. Aug. Isaksson.
7593: P. Strengell. Sv. Wuorio.
7594: A. Allila. Mauritz Fr. Rosenberg.
7595: E. Ramstedt.
7596: c.
7597: Rautateitä ja muita kulkulaitoksia koskevia anomus-
7598: ehdotuksia.
7599:
7600:
7601:
7602:
7603: 24
7604: 187
7605:
7606: TI,s6,- Anom. ehd. n:o 119.
7607:
7608:
7609:
7610:
7611: Hiidenheimo, y. m.: Määrärahan myöntämisestä rauta-
7612: tien rakentamista varten Helsingistä Risteen ase-
7613: malle.
7614:
7615:
7616:
7617:
7618: KY'Styrmys SJUJora.n ra:utatielindan raken- Hyönölään, j.osta tarkoitus oli :rataa sit-
7619: tamise>st'a' He1,s,in:gistä! Jälmti>sen U :ud,en- temmin j•atkaa Turun radaiDe: asti. Yh-
7620: maan, E'telä-Hämeen ja Satak:unm.an voi- tiön osak•epä,äoma: olikin jo merk.itty ja
7621: mwperäises.t-1 viljeltiyjen, ja: metsä/rikkai- •tarvit,truvat varat ulkomailta tiedossa.
7622: den LSeutrujen yht1eyteen on jo yli neljän- NiJini,kää:ru toimit1t1 yhtymä: lmneellisen
7623: neiS!V:nosi,sadwn aika.na oHut: eri muo·doi:s- tutkimukseni radan raken,tamis,ta~ v.wr-
7624: sa esillä sekä sää<ty•vaH'~opä,ivillä' eit:tä ten. Vä:liin tul1e>e1t: maa:i,lmansodan ta-
7625: yksikamaruse1ssa edusrkunnass~a.. pankiS'e:t' kui:tenkin1 keskeyttivät! tämän-
7626: Jo vuonn:a 1897 al1!to1vat ,säätyvaH:i~o kin yriityikSJen.
7627: päivät luvan: normaa'lira:iteisen rauta- Kun elimtaTve~ ja, polttoainepula v.
7628: tien rak~entamiseen KöMahdem a~semaHa, 1917 uihkasi va·rsin an1karasti He,lsingin
7629: mnnikkomda1la Vihdin kirllmn kautta kaupunki'a ja kun huoma,tta:vaa työfitö-
7630: PyhädärV"eHe. Samas's'a1 yh!t:ey:dJ~Sis:äi myön- myyttru myöskin i:lmaan,tui•,. kehoi:tti siJl-
7631: sivät valti,orpäivät sekä' vailition a'vustuik- lloinem haHitus Helsingin kaupunkia
7632: sern:, että iliuakeakor:koisen, lainan radan t~'ö·t:t1ömyydm1J torjumiseksi Tyhtymään
7633: r ake:mtainisen a vustamiseks:i. vaHiou avus,tuksin: ra:uta>tien r:akentami-
7634: rrrutäl va:It:iopäiilvå:ellli päJä,t:ösltä ei hallit- seen Hel:singis:tä Viihtiin. Trusså• ta:rkoi-
7635: sija kuitenkaan vaihvistanut. Kielteinen tnksessa s:uodt:et!t,]inki;nJ rauta:tiehaHiJtuk-
7636: ra,tkaisu ~lienee' a:iiheuturnrut1 siitä,,. eUei sen toimenrpitete,stä tutkimus: mainittuna
7637: katsot:tu vaUioilli edun mukai:seksi :a1ntaa linja:Ua:, jota> tutklimust:a sitit'en täyden-
7638: yksityisten rakentaa pääkaupunkiin ~oh nettiin v. HH9... Nä1i>n synt.ynee1t. asiarpa-
7639: ta;viru pääli:ikernnerinjoja, va•an e>ttä tä'l- peri't löytJYvä:t 1'aUittat:ieha:Hi,t:uksessa.
7640: lruisei, .rauta:tiet ~oli jwt>etrt:ä,vä vaMiiQin it- VruHiru tuUee:t vatHio]liset tavaukset v.
7641: sensä: rakenne>tt:a!Viiksi. 1918 a,iJheuHivatl jäHeen' sen et>tei• md'an
7642: Kun1 valtion t~aho.lta: ei, kui1tenkaan. ra- rakentamisessa· päästy ·en:tis,täl ;pitem-
7643: dan rak:e<ntamiseen ryhdyt1ty, v·aiklk:a mäJ1le.
7644: siitä useita eri a,Iot1t·eita oli eduskunnassa Radan tärkeyden, tunnns:tamista iiodis-
7645: teihty, muo;dostiva:t Läms,i-!Uudenmaan t,aa, kuit:enkin s·e:, ettäJ vaHi,ovarainvaHo-
7646: maarnviljeHdä't yhdesså erä~än• ·saksalai- kuntal a,ntoi si,i'tru iPUOilt!aN·am lausunnon
7647: sen yhtiön kan.ss,a: raut~a:tieos~akey:ht:iön kysymyksen ~olless·ru es~i!llä: vuoden' 1921
7648: ka.pearaite:isen radan rakentamiseksi va,lrtio.päåJViHä ja: et,tä: HaHitus ·arn,trues-
7649: Hel>sin:g~i•st:äl Vihdin1 llmwt:ta Pusulan saan ehdotuksen 1002 vuode~n1 va.U~opäi-
7650: 188 II,sG. - Helsingin-Risteeu rata.
7651:
7652: ville rauta~te~den rakentamisesta, seu.raa- km truoda!Rn' halkoja raut.a1teit,se yri: 500
7653: vana vii,sivuoti.sikauten'a' ·ka~tsoi lainaa- km. etäisyydeHä. PäJäkaupungi,n yhdi'S-
7654: ma,I,la haniki.tta.viHa: v•aroi1Ha: voitavan tädänä toisaaHa; metsärikka:a:S'een ja t:oi-
7655: juuri tämän luontoisia rauta,teitä Tyhtyä saaUa !hyvin vibeltyyru :j'a. tiheä:s'ti asut-
7656: rwkenta:maan ,e,n,nenlkin kui:n ne ·kulku- tuuu maaseutuun m11 He:lsi,ng,in-Ris,t.een
7657: laitoskomiJteau ·ehdotuks,en mulkaan olisi- radaHru erittärn ,suuri mHrkit.y~s.. Kun
7658: vat vuor.ossa tulla ~rakenn:etruik:si. tätäi ,ra,taa, vieHil tu}evaisu:udess~a, ja,tke-
7659: .gdelleHn' tehdyn eduskun:t•a-anomuk- taan Porin raidaUa Suupohjan radaLle,
7660: sen johdo1s,ta. päHtivä1t1 vuoden 1'9122 val- sa•a ·se v:a:r:sinai:Sien päärada:n luonteen.
7661: tiopä,ivät aivan yksimielisesti !hyväk- Näihin astii on: Helsingin-Risteen rata
7662: syä anomu!sponlnen, jonka mulkaan halli- vi,eläJ jään,yt raken:tamatta j01h:tuen si1tä,
7663: tusta, kehoitettiin va,lmis·tamaa~n esH,ys ett:ä maan S'yrj:äisimpä:in, seUitujen, v,a,rus-
7664: edusku:nna!l<le 'kotimaisen ohli~at:io1a,in,an t~a:minen paremmilla kulkummvoiHa on
7665: oHamisesta He,l:sintgiin~Rist.een radan ky:syn,yt v.a1l tiotalouden rauta:tiera,ken-
7666: rakentamilseksi. Kä,rjistynyt ja va:i:keu- n1uksi:in: 'hikenevät \~ara:~. Mut:ta; ajan
7667: tnnut raihaUiruen tilamille ma:a:s,sa' ·o:n näh- pitkään: ei enääi .e.teläi~seUe osaHe maa:ta
7668: t.ä:väs·ti ollut .syynä ~siihien, ~e.ti,ei !hallitus siksi täirikeiden ra'tasuun:tmin, kuin tä'ssä
7669: tähän ~me:nnle'ss:äl vielä; ole toteuaanut esitetty, 't01teu:ttamaiitw jättäminen sa,a:ta
7670: tätä eduskunn1allt päiältöstä:. jatkua, s.illä siten jäävät maamme laa.-
7671: Vaikkw ISiJi,s He:lsingi!n'----Ri.stee'n rauta- jimmat, viljelyspitäijät kulkuneuvojen
7672: tielkYIS'Ymys on ollut jo yli nleljänllles- puoles~ta~ kruikis:ta huonoi:mpa1an· asemaan.
7673: vuosi,sadan V•iDeiUä j.a vaikka 'asia on Onhan :esim. tässä .suunnitie11un mdan
7674: a:ina <Saanut osaiks·een oikeutetun t.unn:us- va~rre:l'lta 8ome'ron pH:ädä, joSisa on yli
7675: tul>Jsen, ei siinä vi,e:J'äikään ol:e rmtkai,s:e- 17,1000 ha viljeJ:tyä maata,. n,ykyä:äru noin
7676: vii'n tu1loksiJin pärus,ty. ·Tämän llleljä,nn:es- 45 km.. retäis.yy:deN:ä m.u·ta:teis,tä.. Ja kun
7677: vuosisa:dan ikulues's'a' on, kuitenkin Hel- Hels·in:g-in ikaupuniki j:a: nre, ma.alrui'sikun-
7678: sin,gin ikaupun,gitn asukas1uku kasvanut n,ru~, jo1iden k'au:tta: ,suun:niteHu ratru tu:li'Si
7679: kahdenkerta,iseksi jta. eli1ntarpeide111 sekä kuiJ.kHmaaltlJ, eduskwat1 ~s:ellaist:ru vau-
7680: polt:tovucid!en tiarve vaa·tisi en:t~s,tä pal- uaut:ta, .että ne yksin suorittavat Tun-
7681: jon laaljempata, hyvilläi lkulkuneuvoiHa s·a:an! k<nl:mann!eks·en, va'l,ti:on tulo- ja
7682: va:ru,stet:tua: tuotan.toa:luet:ta. Tä,s<tä a.i- omaisuus:ve,rosta, lienee niillä ~oikeus toi-
7683: heutuukin, että niinkin väHtämätönrl'ä voa raut,a:tietaTpeelllsw vä;li:Wnf>ä, ·t:yydyt-
7684: elint,arv:et,ta: ku~n1 :maitoa, on1 Hel<si:ngin tämiis:tä valtiota:louden1 ·tahol>ta', ·varsin.-
7685: t!a;rpeeksi 'tuota:va yli 150 km., pituisen kin ikun Etelä-Suomes<Sa nä1inä vuos:ina
7686: rau ta,tielma,tka:n •e:täis·yydel:ttä, 'Va<ildm sitä raken:teeHta olleet ra:da:t' valmistuv:wt fä-
7687: es~im:, ky,s:ymy!ksessä olevan r1atdan va.r- män vruoden loppuun.
7688: l'lel ta :s'a'a ta.isiin ;puolt.m lähempänä: ole- Re~sinrgin--Rist,een ~·a:dan var.relle tu-
7689: Yail ta: ma,ws,euduHa., LiJsä:k<Si' ma·initta- }eva't ~kunnat Hels~~ngini kaupun:gis:t.a Po-
7690: koon,, eHä1 H:elsin:ginYR:Us:tieen rmda1ll< var- riin rada:lle 'sa·aikka ovat: jo a:llltan:ee:t. pä-
7691: rella jo Vi:hdi1S1t'ä: ;Toija,J<anr-iTurun! ra,- tevät sitoumukset ta:rvittava:in ma:a-
7692: daUe pä:in: ut}ottuvaU:a .ahTee11H on' useHa a:lure~de<ru lun:a.stamises,ta ilma,is:ek:sk Sa~
7693: eri·ttä:in metsä:rikikai:ta. pittädiä, joista mo1in1 täistä1 ra:tasuunn:as:ta, on pii.riJ-insi-
7694: esim .. ha~likojen hlyyntii!n ku,lkuneu:vojen nöö,ri! M. Laurila toimif't.a,nut sHmämää-
7695: puu:Heess:a ei! ole minikään:laisia ma,hdol- räisen tutkimulk:sen ja 't:ilast.oUiselll pää-
7696: Hsuuksi!a:, Nä:in on ws~i~an ilaita 80 fk:m. toimis~ton johtada tohtori M. Kovero laa-
7697: etäri,s:yyd:e1lä; Hels~ingis:tä:, johon kuiten- tinut la,skelmat radan vastai,sestta liiken-
7698: II,86. - Hiidenheimo, y. m. 189
7699:
7700: teestä ja kanrnattavuu.de:sta. Kuru toivot- että Eduskunta päättäisi nor-
7701: ,truvasti rauta,tiehallituksen toimesta nwaliraiteisen rautatien rakennet-
7702: vielä tämäffi! vuoden kuluessa toimi:te- tavaksi Helsingistä Risteen ase-
7703: taa!lll r<a:tasuunnas't:a: Y'ksi!tyi'skobta:inen malle Porin radaUa; ja
7704: konl8'elli,rueru tutkimus, on Helsingrn- et:tä rakennustöiden alkamista
7705: Risteen radalla mah•dollisuus ryhtyä jo varten vuoden 1926 menoarvioon
7706: entSi vuonna tä.ydeHru todeHa rake:nams- otettaisiin kahdenkymmenen mil-
7707: töiihi.in . joonan markan määräraha.
7708: ~Ehdota1mme s,i,is kunnioittaen,
7709:
7710:
7711: Helsi,ngissä, helm~kuun 16 p:nä: 1925.
7712:
7713:
7714: Artturi Hiidenheimo. Hilda Seppälä.
7715: E. M. Tarkkanen. Kyösti Järvinen.
7716: Hedvig Gebhard. Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
7717: J. W. Keto. Evert N ukari.
7718: Frans Kärki. Väinö Tanner.
7719: 190
7720:
7721: II,s7.- Anom. ehd. n:o 111.
7722:
7723:
7724:
7725:
7726: Härmä, y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatien
7727: rakentamista varten PoTista Kankaanpään kautta
7728: Haapamäen asemalle.
7729:
7730:
7731: .ID d u 181 k u n ,n a U e.
7732:
7733: Jo pikainenkin silmäys Suomen rautatie- alue taas voi olla· kokonaan vesiteitä vailh;,.
7734: karttaan osoittaa, että maassamme on muu- lVIääräävänä ei voi olla yksin etäisyys rauta-
7735: tamia suuria rautatiettömiä alueita, jotka tieasemalta vaan myös etäisyys laivareitin
7736: ennen muita. ovat rautateiden tarpeessa. varrelta eli toisin sanoen se, kuinka pitkä
7737: Sellaisia alueita, joista lähimmälle rautatie- matka joudutaan kulkemaan yksinomaan
7738: asemalle on sata kilometriä tai yli, on vielä hevoskyydillä. Jos tässä suhteessa tekee
7739: paitsi Pohjois-Suomessa ja äärimmäisenä vertailuja edellä kosketeltujen eri alueiden
7740: itärajalla myös maamme etelänpuoleisessa välillä, niin näkee heti, että kipein on rauta-
7741: osassa. Läntisin sellainen on Pohjois-Sata- tien tarve ensin mainitulla Pohjois-Satakun-
7742: kunnan, Pohjois-Hämeen ja osia Etelä- nan, Pohjois-Hämeen ja osia Etelä-Pohjan-
7743: Pohjanmaasta käsittävä alue, siitä itäänpäin maasta käsittävällä alueella, missä ei rauta-
7744: on Päijänteen ympärillä oleva alue ja siitä teistä puhumattakaan ole edes mitään vesi-
7745: edelleen itään Savon ja Karjalan ratojen teitä niinkuin muilla alueilla, vaan jossa
7746: välillä oleva alue, pohjoiseen päin taas on niin hyvin kesällä kuin talvella ollaan pa-
7747: Jyväskylän ja Iisalmen-Ylivieskan ratojen kotettuja turvautumaan yksinomaan maan-
7748: välillä oleva alue. Kaikkiaan on maamme teihin. Tältä näkökannalta katsoen on siis
7749: eteläpuolisessa osassa siis neljä suurta rau- Pohjois-Satakunnan ja Pohjois-Hämeen rau-
7750: tatietöntä aluetta, jotka matkojen pituuden tatietarvetta tyydyttävä rata rakennettava
7751: perusteella ennen muita voivat vaatia it- ensimäisenä kaikista eteläpuolisen Suomen
7752: selleen rautatietä. radoista.
7753: Jos yksinään rautatiettömän alueen suu- Sen suurta tarpeellisuutta· ja oikeutusta
7754: ruus olisi uusia rautateitä rakennettaessa muiden ratojan rinnalla osottaa paitsi jo ly-
7755: määräävänä, olisi rautatiepolitiikka ilman hyt yleissilmäys rautatiekarttaan myös ti-
7756: muuta selvä. Uudet radat olisi rakennet- lasto. Rautatiehallituksen tilaston mukaan
7757: tava osittain Pohjois-Suomeen, osittain vuodelta 1922 oli Turun ja Porin läänissä,
7758: edellä kosketeltuihin alueisiin siinä järjes- johon kosketeltu alue suurelta osalta kuu-
7759: tyksessä kuin rautatiettömän alueen suu- luu, valtion rautateitä 301,33 km. Läänin
7760: ruus. määrää. Tämä näkökohta ei kuiten- pinta-ala on 22,874 km2 ja asukasluku jok-
7761: kaan voi yksin olla määräävänä niinkuin seenkin tarkkaan puolimiljoonaa. Kym-
7762: helposti huomaa m. m. jo siitä, että toisella mentätuhatta asukasta kohti tulee siis Tu-
7763: alueella voi olla hyvät vesitiet, jotka osak~i run ja Porin läänissä valtion rautateitä
7764: tai kokonaan korvaavat rautatien, toinen vain 6 kilometriä, kun sen sijaan koko
7765: II,s7. - Härlmä, y. m. 191
7766:
7767: maassa niitä edellä mainitun tilaston mukaan näkee sitä joskus kutsuttavan Suomen vilja-
7768: on '12 kilometriä. Asukaslukuun verrattuna aitaksi ja todella riittääkin tältä seudulta
7769: on Turun ja Porin lääni valtion rautateihin paljon viljaa muuhun Suomeen vietäväksi.
7770: nähden siis puolta huonommassa asemassa Pohjois-Satakunta sen sijaan, vaikka se kuu-
7771: kuin maa yleensä. Jos taas vertaa valtion luukin niin hyvin samaan lääniin kuin sa-
7772: rautateiden pituutta tässä läänissä pinta- maan maakuntaan, ei likimainkaan tule toi-
7773: alaan, niin osottaa yksinkertainen laskelma meen omillaan, vaan on sinne tuotava pal-
7774: että 100 km2 kohti on Turun ja Porin lää- jon viljaa muualta. Kulutuskautena 1923
7775: nissä valtion rautateitä 1,3 km., kun sen -24 esim. tuotiin yksin Parkanon pitäjään
7776: sijaan kaikissa muissa lääneissä paitsi Ou- syömäviljaa yli 500,000 kiloa ja saatiin siitä
7777: lun ja Kuopion lääneissä niitä on enemmän maksaa hevosrahtia noin 300,000 markkaa
7778: ja Kuopion läänissäkin sen harvasta asutuk- eli suunnilleen 60 penniä kiloa kohti. Poh-
7779: sesta huolimatta likimain saman verran, jois-Satakunnasta kuuleekin usein käytettä-
7780: nim. 1,15 km., niin että vain Oulun läänissä vän nimeä Satakunnan Lappi, joka juuri
7781: on oleellisesti vähemmän. Kun koko maassa osoittaa tämän maakuntaosan takapajulle-
7782: mainittuna vuonna oli 100 km 2 kohti 1,os jääneisyyttä maakunnan eteläosaan verrat-
7783: km., näkyy tästä, että valtion rautatie- tuna.
7784: verkko ei Turun ja Porin läänissä ole sa- Tämä takapajullejääneisyys ei ilmeisesti
7785: nottavasti sen tiheämpi kuin keskimäärin voi johtua ilmastosta eikä maaperän huo-
7786: koko maassa, vaikka väestötiheys Turun ja noudesta. Ilmasto on tietysti hiukan epä-
7787: Porin läänissä on 22 henkeä neliökilomet- edullisempi kuin maakunnan eteläosassa,
7788: riä kohti ja koko maassa vain 9 henkeä. mutta tällä seikalla ei kuitenkaan ole sanot-
7789: Silläkin alueella, jonka kautta läänin ki- tavaa merkitystä, sillä onhan vielä pohjoi-
7790: peimmän ratatarpeen tyydyttävä rata, Po- sempana oleva Etelä-Pohjanmaa jo taas
7791: rin-Kankaanpään-Haapamäen rata tulisi mainio maanviljelysseutu. Samoin on maa-
7792: kulkemaan, on väestötiheys vielä 17-18 perä Pohjois-Satakunnassa vallan yhtä so-
7793: henkeä neliökilometriä kohti eli lähes kaksi- pivaa maanviljelykselle kuin Etelä-Satakun-
7794: kertaa niin suuri kuin koko maassa keski- nassakin, onpa muutamin paikoin sopivam-
7795: maarm. Vuoden 1922 jälkeen lisää tullut, paakin. Että esim. Pohjois-Satakunnan
7796: lyhyt Turun-Uudenkaupungin rata ei sa- suuret suot erittäin hyvin sopivat maanvil-
7797: nottavasti muuta suhteita, sillä muuhun jelykselle, on tunnettu. Syynä taloudellis-
7798: Suomeen on myös vastaavassa määrässä ra- ten olojen suureen erilaisuuteen ei siis voi
7799: kennettu lisää rautateitä. olla mikään muu kuin yksinomaan kulku-
7800: Pohjois-Satakunta ja Pohjois-Häme ovat neuvojen puute, joka Pohjois-Satakunnassa
7801: siis muuhun Suomeen verraten, mitä rauta- on suurempi kuin missään muualla koko ete-
7802: teihin tulee, jääneet aivan erikoisen huo- läisessä osassa Suomea. Ylipäänsä näkee
7803: noon asemaan. Ja varmasti ei ole toista täällä pienessä mittakaavassa saman ilmiön
7804: aluetta maassa, jossa kulkuneuvojen puut- kuin esim. Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain
7805: teen vaikutus väestön elintasoon ja kehityk- asutushistoria osoittaa suuressa mittakaa-
7806: seen niin selvästi ja havainnollisesti tulisi vassa. Kuuluisa kirjailija H. G. Wells
7807: näkyviin kuin täällä. Eteläinen Satakunta, huomauttaa nimenomaan siitä omituisesta
7808: Kokemäen jokilaakso, on tunnustetusti tosiasiasta, että senjälkeen kuin höyrylai-
7809: maamme parhaimpia viljelysseutuja ja yli- vat ja rautatiet tulivat käytäntöön, eteni
7810: paansä maamme elinkeinollisesti kehitty- Pohjois-Amerikan asutus muutamissa vuosi-
7811: neimpiä seutuja. Maantieteen oppikirjoissa kymmenissä yhtä paljon kuin aikaisemmin
7812: 192 II,s7. - Porin-Haapamäen rata.
7813:
7814: kahdessa tai kolmessa vuosisadassa ja asu- mioon eri ratasuunnitelmiin nähden. Edellä
7815: tuksen ohella lisääntyi taloudellinen hyvin- kosketeltujen näkökohtain lisäksi on m. m.
7816: vointi samalla kiihtyneellä nopeudella. ennen kaikkea kiinnitettävä huomiota sii-
7817: Että taloudellisen kehityksen on täytynyt hen, mitä uusia mahdollisuuksia joku rata voi
7818: jäädä Pohjois-Satakunnassa takapajulle, on- avata maan elinkeinoelämälle sekä yleiselle
7819: kin vallan luonnollista. Kuinka voisi esim. liikenteelle ja missä määrin sillä on mahdol-
7820: maanviljelijä, joka saa maksaa apulannois- lisuus tulla kannattavaksi. Mitä erikoisesti
7821: taan ja koneistaan 60 penniä enemmän kuin Porin-Haapamäen rataan tässä suhteessa
7822: rautatien varsilla asuva maanviljelijä, tulee, niin on huomattava, että 1912 vuoden
7823: mutta toiselta puolen saa omista tuotteis- rautatievaliokunta ehdotti tämän radan
7824: taan vastaavassa määrässä vähemmän, saa- juuri näitä seikkoja silmälläpitäen raken-
7825: vuttaa saman taloudellisen kehitystason nettavaksi heti kun eduskunnan aikaisem-
7826: kuin rautatien varrella asuva maanvilje- min päättämät radat oli saatu rakennetuksi.
7827: lijä. Hän on metsätuotteisiinkin nähden Valiokunta huomautti kuinka silloin kun
7828: huonossa asemassa, sillä kulkuneuvojen Porin-Mäntyluodan rata 1898 rakennettiin,
7829: puutteessa ei metsällä ole samaa arvoa kuin se mielipide oli yleinen hallituspiireissä ja
7830: rautatien varsilla. Kun asukkaiden on eduskunnassa, että Mäntyluodosta oli saa-
7831: pakko kuluttaa suuri osa ajastaan maan- tava Pohjanlahden rannalle talvisatama
7832: tiellä hevosen perässä niin on selvää, että Etelä-Pohjanmaata ja Satakuntaa varten.
7833: ei jää yhtä paljon aikaa varsinaiseen niin Tässä tarkoituksessa käytettiin Mäntyluo-
7834: sanottuun tuottavaan työhön, kuin kulku- don satamarakennuksiin 560,000 markkaa
7835: neuvojen läheisyydessä asuville. Ja jok- valtion varoja ja Porin kaupunki uhrasi
7836: seenkin sama kuin maanviljelyksen on mui- samaan tarkoitukseen kokonaista 1,650,000
7837: denkin elinkeinojen laita. Niin kauan kuin markkaa. Valiokunta totesi, että Mänty-
7838: ei rautatietä saada, jäävät Pohjois-Sata- luoto on Pohjanlahden jäätymättömin sa-
7839: kunnan ja Pohjois-Hämeen rikkaat mahdol- tama se kun on muutamina vuosina esim.
7840: lisuudet käyttämättä. Mitä se merkitsee vuotena 1910 ollut jäistä vapaa jopa 339
7841: esim. maamme elintarvetuotantoon nähden, pa1vaa vuodessa. Syynä tähän on se
7842: siitä saa käsityksen, kun ottaa huomioon, seikka, että Mäntyluodon ulkopuolella ei ole
7843: mitä Etelä-Satakunta, Kokemäen jokilaakso, saaristoa ja että vuolas sekä hyvin vesirikas
7844: maamme omavaraisuuden kannalta katsoen Kokemäenjoki purkaa vetensä Mäntyluodon
7845: merkitsee. Jos omavaraisuutta pidetään ja Reposaaren välillä olevan salmen kautta
7846: strateegiselta kannalta katsoen tärkeänä, mereen. Lisäksi on, niinkuin valiokunta
7847: niin on Porin-Haapamäen rata strateegi- nimenomaan huomauttaa, tehtyjen tutki-
7848: selta kannalta katsoen silloin luettava muksien mukaan meri Mäntyluodon koh-
7849: maamme kaikkein ensimmäisten joukkoon. dalta vastaavalle rannalle Ruotsin puolella
7850: Uusia ratoja suunniteltaessa on lmiten- Agön seutuville Pohjanlahden jäättömin
7851: kin kiinnitettävä huomiota vielä muihinkin vyöhyke. Tämän kaiken todettuaan jatkaa
7852: näkökohti1n kuin edellä kosketeltuihin, jos valiokunta:
7853: maan eri osien elinehdot tahdotaan tasapuo- ,Kun eduskunta jo on päättänyt Jyväs-
7854: lisesti ottaa huomioon. Kun on ratkaistava kylän-Pieksämäen radan rakennettavaksi,
7855: kysymys, mikä tai mitkä radat monista, tulisi, jos Porin-Haapamäen rata rakenne-
7856: sellaisinaan tärkeistä ja tarpeellisista ra- taan, yhtäjaksoinen rautatie kulkemaan suo-
7857: doista on ensin rakennettava, ovat kaikki raan ja lyhintä tietä Karjalasta ja Savosta
7858: näkökohdat tasapuolisesti otettavat huo- Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan kautta
7859: 11,87. - Härmä, y. m. 193
7860:
7861: mahdollisimman jäättömään merisatamaan suhteellisesti enemmän kuin jos tavarat kul-
7862: ja palvelisi näin ollen uutena emäratana kisivat luonnollista tietä sisämaasta lähim-
7863: kaikkia näitä maakuntia. '' pään talvisatamaan. Mutta maan etujen
7864: On huomattava, että Porin-Haapamäen mukaista ei tällainen politiikka ole eikä se
7865: rata tulisi lyhentämään matkaa Sisä-Suo- käytännössäkään olisi ajan pitkään mahdol-
7866: mesta yhteen maamme parhaimmista ·talvi- lista, jos tarirffit määrättäisiin kannattavai-
7867: satamista noin 60 kilometrillä, ja että se suuslaskelmia silmälläpitäen eli toisin sa-
7868: halkaisee maamme eteläisen puoliskon ehkä noen asetettaisiin se vaatimus, että valtion
7869: kaikkein metsärikkaimman alueen. Kun rautateiden liikennettä ei saisi ylläpitää
7870: metsän kasvu etelässä on paljon suurempi verovaroilla niinkuin viime vuosina on ta-
7871: kuin pohjoisessa ja alueella ei ole sopivia pahtunut. Todellisuudessa eivät nim. val-
7872: vesiteitä, lisäisi tämä rata maamme puu- tion rautatiet ole tuottaneet mitään korkoa
7873: tavarateollisuutta suhteellisesti enemmän niihin kiinnitetyille suurine pääomille ei-
7874: kuin Pohjois-Suomeen suunnitellut metsä- vätkä kaikkina vuosina korvanneet edes suo-
7875: radat, vaikka onkin myönnettävä, että poh- ranaisia liikennekuluja. Rautateiden kir-
7876: joisessakin suuri määrä puutavaraa menee janpito on ollut siinä suhteessa harhaanjoh··
7877: rautateiden puutteessa hukkaan. Radan ai- tava, että menojen joukkoon ei ole otettu
7878: kaansaama matkan lyhennys talvisatamaan esim. valtion rautatielainojen korkoja eikä
7879: taas tietää sitä, että maamme keski- ja poh- vuosikulutuksen aiheuttamia menoja, vaan
7880: joisosien asukkaat saisivat ulkomaiset kulu- on tällaiset menot valtion talousarviossa
7881: tustavaransa niin paljon halvemmalla kuin merkitty ylimääräiseen menoarvioon ikään-
7882: 60 kilometrin rahtimaksu rautatiellä tekee kuin ne olisivat jotakin tilapäistä ja rauta-
7883: ja toiselta puolen taas saisivat ulkomaille tielaitoksen säännöllisiin menoihin kokonaan
7884: vietävistä omista tuotteistaan vastaavassa kuulumattomia. Niinpä ilmoitettiin tämän
7885: määrässä enemmän. Rata ~oisin sanoen nos- vuoden 1925 alussa, että valtion rautateiden
7886: taisi asukkaiden elintasoa ei ainoastaan liikenneylijäämä edelliseltä vuodelta 1924
7887: omassa varsinaisessa vaikutuspiirissään, voitaisiin arvioida noin 60,000,000 mar-
7888: vaan myös laajoilla Keski- ja Pohjois-Suo- kaksi. Kun varsinkin Helsingin asukkaat
7889: men aloilla varsinaisen vaikutuspiirinsä paikallisjunapilettien juuri tapahtuneen
7890: ulkopuolella. huomattavan hinnannousun tähden tämän
7891: Tälle erittäin tärkeälle näkökohdalle ei ylijäämän johdosta moittivat tariffien ko-
7892: tähän asti ole kiinnitetty sanottavaa huo- rottamistoimenpidettä, selitti rautatiehalli-
7893: miota siitä syystä, että rautatierahdit meillä tus itse, että tämä ylijäämäarvio on koko-
7894: tunnetusti ovat olleet halvemmat kuin mis- naan vaara. Rautatiehallitus selitti, että
7895: sään muussa sivistysmaassa koko !Jlaailmassa kuluneita rautatiekiskoja on vuoden 1924
7896: ja liikennöitsijöille on sentähden ollut jok- kuluessa korvattu uusilla 18,000,000 markan
7897: seenkin samantekevää, onko tavara kulkenut arvosta, rautatierakennuksia varten otettu-
7898: rautateillä pitemmän tai lyhemmän matkan. jen lainojen korot ja kuoletukset tekivät
7899: Rautatiepolitiikkaa on päinvastoin suoras- 47,000,000 ja liikkuvaa kalustoa on kelvot-
7900: taan koetettu johtaa siihen suuntaan, että tomana poistettu liikkeestä noin 5,000,000
7901: Pohjois-Suomeenkin vietävät tavarat tulisi- markan arvosta, Jos kirjanpitoa olisi hoi-
7902: vat kulkemaan Etelä-Suomen kautta eli toi- dettu tavallisten liikeperiaatteiden mukaan,
7903: sin sanoen mahdollisimman pitkän matkan olisi niin muodoin liikennemenoihin ollut li-
7904: rautatietä pitkin. Rautatiehallituksen näkö- sättävä ainakin edellä mainitut summat eli
7905: kannalta on tällainen politiikka varsin luon- yhteensä 70,000,000. Rautatiehallituksen
7906: nollinen, sillä tuottavathan rautatiet silloin oman selityksen mukaan on valtion rauta-
7907:
7908: 25
7909: 194 II,s 7. - Poriu-Ha.apamäen rata.
7910:
7911: teiden liikenne vuonna 1924 siis tuottanut pamäen rautatie siis asetettava kaikkein
7912: puhdasta tappiota noin 10,000,000 markkaa. ensimäisten joukkoon. Ne samat näkö-
7913: Tämä merkitsee sitä, että esim. parkanolai- kohdat, jotka saattoivat 1912 vuoden rau-
7914: nen, joka itse saa kulkea 100 kilometriä tatievaliokunnan pitämään tätä rl),taa
7915: päästäkseen lähimmälle rautatieasemalle ja uusista radoista kaikkein tärkeimpänä, ovat
7916: siis on kokonaan kaikki[L rautateiden tar- nykyisissä oloissa ehkä vieläkin enemmän
7917: joamia etuja vailla, kuitenkin saa vielä osal- huomioonotettavat kuin silloin.
7918: taan kustantaa onnellisemmissa seuduissa Radan suurta paikallista tarvetta kysy-
7919: asuvien rautatiekäytön. myksessä olevalla alueella osoittaa m. m. se,
7920: Valtion rautateiden liikennepituus on ny- että tämän jo lähes 30 vuotta vireillä olleBn
7921: kyisin noin 4,200 kilometriä. Kun kilometri ratahankkeen toteutumisen viivästyessä on
7922: rautatietä tulee maksamaan noin 1,000,000 tämän lisäksi alettu ajaa muitakin ratoja
7923: markkaa, on valtion rautateiden todellinen alueen suureen rautatietarpeeseen vedoten.
7924: pääoma-arvo, liikkuva kalusto mukaan luet- 1924 vuoden valtiopäivillä jätettiin Parin-
7925: tuna, siis ainakin 5,000 miljoonaa markkaa. Haapamäen rataa koskevan anomuksen li-
7926: Jos katsoo, että valtion rautateiden pitäisi säksi kokonaista kolme muuta rautatie-
7927: tuottaa vaikkapa vain 2 % pääomalle, mikä ehdotusta, jotka kaikki koskivat samaa Poh-
7928: ei liene liikaa silloin kuin valtio todellisuu- jois-Satakunnan ja Pohjois-Hämeen aluetta,
7929: dessa saa lainoistaan maksaa aina 8% :iin nim. Porin-Bennäsin, Riste-Kristiinan ja
7930: asti, niin täytyisi valtion rautateiden vuo- Epilän-Seinäjoen ratoja koskevat ano-
7931: sittain tuottaa tappion asemasta vähintäin mukset. Paikkakunnan kannalta olisi tietysti
7932: 100 miljoonaa markkaa voittoa ja tariffien sen parempi jota useampia ratoja saataisiin,
7933: olla senmukaiset. Vuoden 1925 alusta toi- mutta kun niitä kaikkia ei voi saada
7934: meenpantu tariffi,en korotus tuskin viBlä yhtaikaa, täytyy joidenkuiden jäädä odotta-
7935: riittää tämän tuloksen aikaansaamiseksi ja maan vuoroaan. lVIitä taas näiden eri rato-
7936: täytynee siis pitää mahdollisena, että val- jen rakentamisjärjestykseen tulee, niin on
7937: tion rahataloudellinen asema tulevaisuu- huomattava, että Parin-Haapamäen rata
7938: dessa saattaa pakoittaa vieläkin nostamaan aikaisemmin kauan aikaa on ollut paikka-
7939: rautatiemaksuja huolimatta siitä, että sel- kunnan yksimielisen harrastuksen esineenä
7940: lainen toimenpide ei yleisen liikenteen kan- ja eduskunnassakin on se jo muutamia ker-
7941: nalta olisikaan suotava. toja ollut lähellä ratkaisuaan. Niinpä oli
7942: Mutta tariffien suuruudesta kokonaan tämä rata vähällä tulla päätetyksi jo
7943: riippumatta on Parin-Haapamäen rauta- edellä mainituilla 1912 valtiopäivillä.
7944: tiellä rautateiden :k:okonaistalouteen nähden Jos silloiset valtiopäivät olisivat ehti-
7945: suuri merkitys. Valtion rautateiden koko- neet asian käsitellä olisi rautatievalio-
7946: naiskustannukset vähenisivät, kun tavaraa ei kunnan ehdotus todennäköisesti tullut hy-
7947: tarvitsisi kulJettaa yhtä pitkiä matkoja kuin väksytyksi ja rata rakennetuksi. 1917-vuo-
7948: ennen. Liikkuvaa kalustoa ei tarvitsisi den valtiopäivillä ajateltiin radan rakenta-
7949: lisätä yhtä paljon ja polttoaineita kuluisi mista hätäaputöinä, mutta silloin suuret
7950: vähemmän. Samalla jakautuisi liikenne tapahtumat estivät hankkeen toteutumisen.
7951: tasaisemmin maan eri satamien välillä eikä Valtion kulkulaitoskomitean mietinnössä
7952: sulloutuisi niinkuin tähän asti on tapahtu- vuodelta 1921 asetetaan tämä rata toiselle
7953: nut yhteen tai kahteen Etelä-Suomen sata- sijalle tärkeidenkauttakulku-ja kaukdliiken-
7954: maan. Maan yleisen taloudellisen elämän neratojen joukossa sekä ehdotetaan se ra-
7955: ja yleisen liikennepolitiikan kannalta kat- kennettavaksi vuosina 1930-36. Turun ja
7956: sc.ttuna on kysymyksessä oleva Porin-Haa- Porin läänin maaherra on kertomuksessaan
7957: II,s7.- Härmä, y. m. 195
7958:
7959: hallitukselle läänin tilasta ja ehdotuksessaan tämme syytä nyt astua seuraava askel ja
7960: toimenpiteistä sen hyväksi erikoisen lämpi- vaatia, että uuden radan rakentamisen eh-
7961: mästi asettunut puolustumaan nimenomaan tona on esim.. ilmaiset ratapölkyt tai joku
7962: juuri tätä rataa hyvin käsittäen sen välttä- määrätty prosentti radan ,rakennuskustan-
7963: mättömyyden lääninsä pohjoisen osan niin nuksista niissä kohdin, missä rata ei kulje
7964: hyvin taloudelliselle kuin henkiselle kehi- valtion omien metsien kautta tai milloin ei
7965: tykselle. Samoin tekee Vaasan läänin maa- puhtaasti strateeginen rata ole kysymyk-
7966: herra viimeisessä vuosikertomuksessaan. sessä. Paitsi suoranaista rahallista säästöä
7967: Sitä seikkaa, että kaksi niin suuren läänin, valtiolle olisi tästä m. m. se etu, että satun-
7968: kuin Turun ja Porin sekä Vaasan läänin, naisuudet ja sivuvaikuttimet eivät silloin
7969: maaherraa yksimielisesti asettuu kertomuk- yhtä helposti pääse määrääviksi rautatiepo-
7970: sissaan erikoisesti painostamaan juuri Po- liitiikas.sa kuin muuten. Kun uusia rauta-
7971: rin-Haapamäen radan pikaisen rakenta- tiesuunnitelmia nykyisin ilmaantuu miltei
7972: misen tarpeellisuutta, täytyy ilmeisesti pitää joka päivä eikä mitään yleisesti hyväksyt-
7973: erittäin painavana todistuksena siitä, että tyä, kauemmaksi tulevaisuuteen ulottuvaa
7974: tämä rata todellakin maan kokonaisedun rautateiden rakentamissuunnitelmaa näytä
7975: kannalta katsoen kuuluu maamme ensi- olevan, olisi edellämainitunlainen toimen-
7976: mäisten joukkoon. Ehkä kuitenkin eniten pide omansa jossain määrin ehkäisemään
7977: kaikista puhuvat tämän radan hyväksi ne vähemmän tärkeiden ratojen etualalle tun-
7978: suuret uhraukset, joita paikkakuntalaiset keutumista. Ja sitäpaitsi ei esim. ilmaisten
7979: itse ovat ilmoittaneet olevansa valmiit sen ratapölkkyjen luovuttaminen paikkakun-
7980: hyväksi tekemään. Lukuunottamatta ilmai- nankaan kannalta ole mikään kohtuuton
7981: seksi luovutettua maa-aluetta, joka nykyisin vaatimus, sillä jos rataa ajetaan metsära-
7982: eduskunnan päätöksen mukaisesti on uusien tana, niin eihän maanomistajille silloin ole
7983: ratojen rakentamisen välttämätön ehto, on niin kovin suuri asia ratapölkkyjen luovut-
7984: asiaa harrastavien kimtien edustajain ta- taminen. Jos taas rataa ajetaan asutuk-
7985: holta ilmoitettu oltavan valmiit luovutta- sen tiheyden perustuksella viljelysratana,
7986: maan radan hyväksi m. m. kaikki tarvitta- niin ei tällainen avustus silloinkaan tunnu
7987: vat ratapölkyt ilmaiseksi ynnä lisäksi ilmai- liian raskaalta. Radat, joiden puolesta ei
7988: sia hevos- ja jalkapäivätöitä, rakennus- tällaisiin uhrauksiin olla valmiita sietävät
7989: aineita sekä rahaa siksi paljon, että kaik- varsin hyvin jäädä odottamaan vuoroaan.
7990: kien niin hyvin luonnossa kuin rahassa teh- Kaiken sen perustuksella, mitä edellä
7991: tävien lahjoitusten voi rahassa laskea nou- olemme esittäneet ja viitaten samaa tarkoit-
7992: sevan noin 10 % asti radan kustannuksista tavaan anomukseemme 1924. vuoden valtio-
7993: laskettuna 1 miljoonan markan mukaan päivillä sekä siinä lueteltulliin aikaisempiin
7994: kilometriä kohti. Tällainen uhrautuvaisuus anomuksiin, anomme siis,
7995: on varma todistus siitä, kuinka välttämät-
7996: tömän tarpeen vaatima rata todellisuudessa että Eduskunta päättäisi rakennet-
7997: on ja olisi tämä mielestämme uusista ra- tavaksi normaaliraiteisen• rautatien
7998: doista päätettäessä ehdottomasti otettava Porin kaupungista Kankaanpään
7999: huomioon. Kun eduskunta jo aikaisemmin kautta Haapamäen asemalle heti kun
8000: on astunut sille tielle, että kunkin paikka- tähän asti päätetyt ja jo rakenteilla
8001: kunnan on osotettava myös omaa harras- olevat radat on saatu valmiiksi ja vii-
8002: tusta haluamansa uuden radan hyväksi vä- meistään valtion asettaman kulkulai-
8003: hintäin sen verran, että luovuttaa tarvitta- toskomitean ehdottamana aikana eli
8004: • van maa-alueen ilmaiseksi, olisi mieles- vuosina 1930-36;
8005: 196 II,s7. - Porin-Haapamäen rata.
8006:
8007: että jo vuonna 1926 alettaisiin val- vuoden kulunkiarvioon otettaisiin 10
8008: mistavat työt rataosalla Pori-Kan- miljoonan markan määräraha.
8009: kaanpää ja sitä varten valtion ensi
8010:
8011: Helsingissä, 12 p. helmik. 1925.
8012:
8013:
8014: F. V. Härmä. Väinö Tanner.
8015: Ansh. Alestalo. Fanny Ahlfors.
8016: Pekka Kopsa. E. Aromaa.
8017: Kusti Arffman. Frans Mustasilta.
8018: Eino E. Heikura. Edward Setälä.
8019: Sulo Salo. Miina Sillanpää.
8020: M. Makkonen. IDlma Koivulahti-Lehto.
8021: Aaro J askari. Tuomas ,Bryggari.
8022: Oskari Heikinheimo. W. W. Tuomioja.
8023: E. A. Turja. T. M. Kivimäki.
8024: E. Huttunen. E. Kilpeläinen.
8025: Aino Lehtokoski. Tuomas Wanhala.
8026: Sv. Wuorio.
8027:
8028:
8029:
8030:
8031: •
8032: 197
8033:
8034: D,ss.- Anom. ehd. n:o 112.
8035:
8036: •
8037:
8038: Tarkkanen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä rauta-
8039: tien rakentamista varten Risteeltä Kauvatsan y. rn.
8040: pitäjien kautta Kristiinaan.
8041:
8042:
8043: E d u s k u n n a ll e.
8044:
8045: Silmäys Länsi-Suomen rautatieverkkoon taas on lyhyt tie Hankoon, mutta jos vas-
8046: toteaa, että Porin ja Kristiinan ratain vä- taisuudessa voidaan Turun satama pitää
8047: lille on jäänyt laaja alue ilman parempia talvilaivaliikenteelle avoinna, ei mitään haa-
8048: liikennevälineitä. Tekisi mieli kysyä, miten raratojakaan tarvita, sillä Pohjanmaan ja
8049: or:. mahdollista, että kaksi vankimmista maa- Satakunnan talviliikenne suuntautuisi sinne.
8050: kunnista, Satakunta ja Pohjanmaa, ovat Matka Vaasasta talvisatamaan lyhentyisi
8051: jääneet rautatietä suunniteltaessa yhdistä- kolmannella osalrla ja Suupohjasta puolella.
8052: mättä, ei'kä liene valtion kulkulaitoskomi- Liikenteemme viikastuessa on uusia talvi-
8053: teaikaan ottanut täihän suuntaan meneviä satamia saatava ja liikenneväyliä niihin
8054: ehdotelmia ohjelmaansa, koska julkisuu- avattava.
8055: dessa ei ole siitä mitään virkattu. Olkoot Kysymyksessä oleva ratasuunta on myös-
8056: syyt tähän huomaarrnattomuuteen mitkä kin siitä edullinen, että se kauttaaltaan on
8057: tahansa, niin on väärin, että uusia ratoja asuttua seutua, maatalousalalla nopeasti
8058: suunniteltaessa ei oteta huomioon Satakun- kohoavaa, ollen mahdollisuuksia joka suh-
8059: nan ja Pohjanmaan yhdistämistä sekä Poh- teessa nousuun. Useita ratoja rasittaa nii-
8060: janmaan rannikkoseudun väestön etuja. den kuollut ympäristö, mikä on luonnollis-
8061: Onhan kysymyksessä Suomen tiheimmin takin, sillä asutus on se, joka liikenteen tuo
8062: asutut seudut, esim. Kristiinan-Vaasan rautatielle. Kun rata tulisi sivuamaan
8063: väli, jossa väentiheys on noin 25 henkeä laajoja havu- ja koivumetsiä, olisi suuri
8064: km2 • Tähän asti on ollut esteenä sopivain kansantaloudellinen samalla kuin paikka-
8065: päätepaikkain löytäminen, mutta nyt, kun kunnallinenkil1 hyöty saada joka laadulle
8066: on tullut päiväjärjestykseen rata Helsinki- parempia hintoja, auttaen tähän vain lii-
8067: Ristee tai joku lähipaikka Porin radalla, keneuvojen parantuminen. Suuret mahdol-
8068: niin luonnollinen jatko täll~ on suunta Ris- lisuudet on myöskin lehti- ja havupuiden
8069: tee-Kristiina ja siitä rannikkoa myöten jalostamiseen, sillä rata tulee kulkemaan
8070: Vaasaan ja Oulun radalle. Tämän radan ison matkaa Honkajoen vartta ja noin 36
8071: kautta päästäisiin luonnottomasta kierto- km Lapväärtin joen vartta, ollen kumpikin
8072: kulusta, mikä on Sydän-Suomen kautta joki koskirikasta, joissa nyt jo on käyn-
8073: tehtävä, ennenikuin päästään etelään ja var- nissä useita mylly-, saha-, sähkö- ja teolli-
8074: sinkin talvisatarrnaan. Jos ajatellaan Han- suuslaitoksia.
8075: koa talvisatamana, voidaan sopivasta koh- Edellä olevat seikat selviävät seuraavasta
8076: dasta Helsinki-Risteen radalta tehdä tilastosta :
8077: haararata Saloon rannikkoradaUa, josta
8078: 198 II,ss. - Risteen----Kristiinanka.uplllngin rata.
8079:
8080: Tilastollisia tietoja Ristee-Kristiina ratasuuntaehdotusalueen niistä kunnista, jotka
8081: stwranaisesti koskevat mainittuun suuntaan.
8082: .,,
8083: -1
8084: z S:oo 1:=1
8085: •
8086: ~ r:r.
8087: ~ .qi:Ij
8088: Er.
8089: ...... l:r'~
8090: ~
8091: ..... t:r~
8092: ,.,..._ ~=:
8093: s '-<1 ~
8094: t7 1\:> • CO ~
8095: ?'" ~: -o oco
8096: Kunta ~ ~~ ':'1~ >= "' ~·<
8097: >=
8098: p;- 0
8099: "'4.,, "'~Söi 0
8100: -;· §.
8101: .,,
8102: p;'pr
8103: >= ..... s~;:>o/0
8104: "'' ~ 9'
8105: CO
8106: >= "' !;:>'
8107: i:l
8108:
8109: Lapväärti 0 ••••• 7,400 38,041 4,700 3,100 30,000 4 12 4 13 1,400
8110: Karijoki ....... 3,069 15,740 2,300 800 12,700 4 4 1 5 2,300
8111: Isojoki •• 0 ••••• 6,319 63,361 3,200 3,100 57,000 6 11 4 14 2,400.
8112: Honkajoki ..... 4,100 30,745 2,700 2,200 25,900 4 8 6 15 4,500
8113: Kankaanpää .... 9,231 71,441 5,100 2,500 63,800 3 8 3 1,500
8114: Lavia ••••• 0 ••• 5,716 32,469 3,200 800 28,500 2 4 2 6 1,200
8115: Kiikoinen 0 •••• 0 2,876 7,298 2,200 325 4,800 1 2 3 180
8116: Kauvatsa •• 0 ••• 2,800 15,015 2,700 250 12,000
8117: Yhteensä 41,500 274,110 26,100 13,075 234,700 24 49 17 59 13,480
8118:
8119: Jos metsämaan vuotuinen lisäkasvu laske- sellainen, joka vaatii yhdysliikennettä Poh-
8120: taan noin 3 m 3 ja kasvulli:seksi metsiimaaksi janmaan ja Satakunnan välille. Laivas-
8121: luetaan puolet ik!oko metsämaan pinta-alasta, toon :ei meillä voida uhrata niin paljon, että
8122: tulee vuotuinen lislikasvu n. 350,000 m 3 • s~:; takaisi turvallisuutemme meren puolelta,
8123: Kun kotitarvekulutukseen lasketaan n. siksi on huomio kiinnitettävä ratoihin, jotka
8124: 30 %, jäisi myytliväiksi n. 250,000 m3 • ovat, ei ainoastaan taloudellisesti kannatta-
8125: Raha-arvo a 50: - = Smk. 12,500,000: - . via, vaan myöskin puolustukseen välttä-
8126: '!'avaran määrä 10,000 vannulastia. Kaikki mättömiä. Ovathan rannikollamme lisäksi
8127: edellä olevat numerot tulevat kaksinkertai- suuret taloudelliset arvot kysymyksessä,
8128: siksi, kun otetaan huomioon ne kunnat, joten niitten puolustamiseksikin kannattaa
8129: jotka tulisivat rataa käyttämään, vaikkei uhrata mel:ko paljon.
8130: rata menekään niiden kuntien läpi. Huolimatta siitä, että rata tulisi vaati-
8131: Helsinki-Risteen rata on suunniteltu maan paljon viljelysmaata, ovat kaikki kun-
8132: elintarveradak~i HelsingiHe, mutta elintar- nat, joitten kautta rata kuLkisi, nimittäin
8133: verata on ,se täydellisesti vasta silloin kun Kiikoinen, Lavia, Kankaanpää, Honkajoki,
8134: se suuntautuu seutuihin, joissa ei ole kulu- Isojoki ja Lapväärti, luvanneet maan rataa
8135: tuskeskuksia lähistöllä, ja Ristee-Kristii- varten ilmaiseksi, lisäksi ovat jotkut kun-
8136: nan radalla on juuri tämä ominaisuus. nat luvanneet muitakin etuja. On varmaa,
8137: Ratoja suunniteltaessa puhutaan paljon että myönnytyksiä tehdään enemmänkin,
8138: sotilaallisista eduista. Jos mikään, niin kun asiassa valtiovallan puolelta toimitaan
8139: tämä rata tuo rannikkopunlustukseemme myönteiseen suuntaan.
8140: ketjun, joka ei ole vä:häksi arvattava. Em- Rata alkaisi Risteeltä tai siitä kohdasta,
8141: mehän kykell'e laivastolla rannikkojamme mihin Helsingistä suunniteltu rata päättyisi,
8142: pe<olustamaan, vaan on tyydyttävä maa- kulkien Kiikoisten, Lavian, Kankaanpään,
8143: joukkoihin, jotka voidaan nopeasti siirtää Hol1kajoen, Isojoen ja Lapväärtin kautta
8144: sinne, m1ssa vaara on suurin. On selvää, Kristiinaan. Maasto koko linjalla on yleensä
8145: että Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta ei tasaista ja kustannukset ratakilometriä
8146: siirto Suupohjaan tapahdu niin nopeasti kohti tulisivat tuntuvasti keskihintaa hal-
8147: kuin tilanne vaatisi, joten kierto voi tulla vemmiksi. Soranottopaikkoja on myöskin
8148: meille kohtalokkaaksi. Jo tämä seikka on radan varrella kylliksi. Insinööri A. Kiikka
8149: II,ss. - Ta!rkkanen, y. m. 199
8150:
8151: on toimittanut silmämääräisen tutkimuksen ottanut kuitenkin varsinkin puutavaran
8152: rataosalla Kauvatsa-Honkajoki, todeten viennin käsiinsä Seinäjoki-Vaasa-Oulu-
8153: sen, että rakennuskustannukset tulevat kes- Haapamäki linjoilta. Koska kaupunki on
8154: kitasoa helpommiksi. Honkajoki-Kristiina satamaansa uhrannut tuntuvia summia, noin
8155: on suunnilleen samanlaista kuin Kauvatsa-- 15 milj. markkaa, saaden sen vastaamaan
8156: Honkajokikin, joten siinäkään ei keskihin- suurimpiakin vaatimuksia ja tilaisuutta on
8157: toja tarvitse ylittää. Radan koko pituus on sen edelleen kehittämiseen niin laaja-ksi kuin
8158: n. 135 km', riippuen siitä, miltä kohdalta tarve vaatii, olisi väärin, ellei Pohjois-Sata-
8159: se Porin radalla tulisi alkamaan. ' kunnan sekä Etelä-Suupohjan maakunnille
8160: Katseltakoon mitä suuntaa tahansa Sata- annettaisi suoraa väylää satamaan.
8161: kunnasta Suupohjaan, ei ole niin yhtenäistä Edelläolevaan perustuen anomme kun-
8162: asutusta, kuin edellä mainittu. Jos ajat- nioittavimmin,
8163: telisi enempi rantasuuntaa, olisi maasto
8164: vaikeampaa ja asutus harvempaa, · lukuun- että normaaliraiteinen rata raken-
8165: ottamatta muutamia eteläisiä osia Kristii- netaan Risteeltä tai joltakin lähipai-
8166: nan ja Porin välillä. (Anomme oikeutta kalta Porin radalla Kauvatsan, Kii-
8167: jättää valiokunnalle myöhemmin jonkun koisten, Lavian, Kankaanpään, H on-
8168: insinöörin toimittaman silmämääräisen tut- kajo en, Isojoen ja Lapväärtin kautta
8169: kimuksen kysymyksessä olevasta suunnasta). Kristiinaan,
8170: Siihen, että Kristiina on otettu pääpis- että rata otetaan työohjelmaan
8171: teeksi, on omat pätevät syynsä. Ei voida yhtaikaa suunnittelun alaisena olevan
8172: kieltää, että mainitulla kaupungilla on tär- H elsinki-Risteen radan kanssa ja
8173: keä sijansa viennin ja tuonnin alalla. Huo- että radan rakentamisen alkutöitä
8174: limatta siitä, että Kristiinan radan lähtö- varten varataan vuoden 1926 meno-
8175: kohta on niin likellä Vaasaa, on Kristiina a1·viossa 5,000,000 markkaa.
8176:
8177: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1925.
8178:
8179:
8180: E. M. Tarkkanen. Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
8181: Kalle Kirra. Kaarlo Saari.
8182: Frans Kärki. Ernst Estlander.
8183: Heikki Wehkaoja. Otto J acobsson.
8184: J. W. ,Keto. Paavo Virkkunen.
8185: Herman Pojanluoma.
8186: 200
8187:
8188: n,s9,- Ånom. ehd. n:o 113.
8189:
8190:
8191:
8192:
8193: Ihamuotila, y. m.: Määrärahan myöntämisestä rauta-
8194: tien rakentamista varten Epilän pysäkiltä Kyröskos-
8195: ken ja Ikaalisten kauppalan kautta Seinäjoen ase-
8196: maUe.
8197:
8198:
8199: Ed u s kun n a ll1 e.
8200:
8201: Maamme rauta;tieverrkkoa laat;iennet~ simmaksi havaitulla ·suunnalla koneelli-
8202: taessa on Läns,i-Suomi ja varsinkin laada sen tutkimukiseu. Säädyt nämä ehdotulk-
8203: Pohjois,-Sa.takunta häm.mäiStyttävällä ta- set kyllä hyväJksyivät, mll'tta mitään
8204: valla syrjäytetty. Vaikka a:siantuntijat tutkimrusta ei kuitenkaan t.oime.enpantu.
8205: a,lum}erin ova:t olleet sitä mieltä, että Useimmilla seuraaviilakin valtiop.ä~v]llä
8206: Etelä-Suomen ja Vaasan välinen rata oli tämä rauta~tiekysymys muodoss~ ja
8207: kanna~tt.avaisuus- ja. lyhem.myyssyistä tois.e,ssa. esillä, mutta mihinkään tu1ok-
8208: olisi ollu,t vedettävä Näsijärven länsi- siin eivä't anomukset johtaneet. Siinä
8209: puolelta~ katsoå.vat valtiopäivät, että sisä- mie>tinnössä, jonik>a vuonna' 1917 a-se,tetrt:u
8210: m:rullilll eilvyt,tämiseks:i radan piti mennä kulkulait'Oslkomitea: on vuoden 1920 lo-
8211: kaukaa Nrusijärven itäpuolitse. Kun pulla valtioneuvostolle antanut,. ei näh-
8212: TaiilJPeree:rl>--'Porin raita pruntiin kulke~ däksemme myookä1än ole oltu trurpeeiksi
8213: maan, kuten luonnollista olikin, Koke- oik·eudenmukaisia kysymiykse,ssä o1e·vaa
8214: mäenjoen vartta pitkin, on syntynyt aluetta kohtaain eikä myöSikään .osuttru
8215: laada rautateitä vailla oleva alue, j~ota oikeaan, mitä tulee samal'le wlueelle J.'a-
8216: etelässä raj.oit,trua. Tam;pereen.-Porin ken:nettaviksi ehdote.ttujen ratojen pää-
8217: rata, idässä Tamp.er.eelh--Seillläjoen väli- suuntiin ja niiden keskinäiseen j.ärjes,tyk-
8218: nen rautatie, pohjoisessa Seinäjoen- seen. Komitea on laatimas:saan dhjel-
8219: Krilstiina~nka.upungin rarta ja. län)Thessä mrussa, asettanut järj·e·styksessä yhden-
8220: Pohjanlahti. Luonnollises:ti tällainen neksi tois,tal Porin,_Kanikaanpääru-Haa-
8221: asiarntila on alueen asujamis:t1ou puolelta prumäen .radan, jolka on suunnitol1:,u .ra-
8222: joht8.1llut voimakkaisiin vaa~timuksi,illl kennettavaksi vuos1ina 193().._.....,1936. Sen
8223: rautatien saamiseksi maakuntaan. Nii~tä jälkeen on ky,scymyksessä oleva' alue pääs-
8224: mad.niHakoon, e>ttä jo 1897 vuoden valtio- s.yt vuoroon vast1w kahdentenakymme-
8225: päivillä reutatieva~iokunta teMyje,n ano- nentenä, joksi on ehdotettu Taurpelreenf-
8226: mustetn johld:osta ehdot,ti toimeenJp.anta- Hmalistenr----Kauhagoen rata jru sen .ra'-
8227: vaksi ta1oude.Ui.sen tutkimuksen Seinä- kenta:mis:aja:ksi lasikettu vuode,t l94J8r---
8228: joen asemalta alka-vaa jonnekin Porin 1951.
8229: rarlrulle pääHyvää ra.taa vaden ja. eduiJ.li- Mi.tä tuleer e!IlSinnäJöru komitean eihdot-
8230: II,89. - Ihamuotila, y. m. 201
8231:
8232: t.a.miin ratmsuunti,in, olemme siinä sulb.- ta, joilla ei kesikenäänikään ole ollut: mi-
8233: teessa ed mieJ tä 'lwm:i!tean !karussa. Po- tään liikenneyhteyttä. Tärkeä seikka
8234: rillJ----'Kanikaanpään--Haa.pamäen mtaa niiniikääill. on se, että siksi suuren lkaupun,..
8235: pitää k>0011i:tea tärikeäll!ä e.nsiiunäkin siiltä gin kuin Tampereen tarvitsee vä1t~:ä.
8236: syys·tä, ·eMä se avaisi tärkeän yhdystieu mättä m,uonitustaankin varten pääs1tä
8237: lähimpään mteritsatamaa:n Keski- ja Poh- paT,empaan kulkuyhteyteen hyvin vi.Jjel-
8238: jois-Suome:lle ja. olisi samalla luonn()lli- tyjen Tampereen luoteispuolella ol·evien
8239: Siena jatkona Raudusta Elisenvaaran pltäjien kam:sa puhu,matttakaan siiJtä,
8240: kautta HaapamäeHe kU'lkevaHe po1kiki- että Tampe,re tehdaskaupunkina on yihä
8241: raid!al'le, jonka kau,t.ta voidaan aja,tella tä~keämmäksi kehi-ttyvän ha1kokaupan
8242: Venäjälle ja VeJ:Läjältä suun:tautuviRin luonnolli:nen myyntipaiikika. Ka.ikild nämä
8243: kaut1takulkuli1kenteen voivrun osittailn seikat osoi,ttarva.t, että etusija ehdottio-
8244: kulikea. Mut-f,a kuten ikomitean mite,tin- masti • on palllta.rva radalle, jonika. lähtö-
8245: töä seuraavassa toise,ssa vastalauseessa kohta. ·on Tam!J:le.r.e tai oikeas.taan sen lä-
8246: aivan oikein huomau:tetaa.n~ ei ole utsikotr hellä oleva. Epilä!n a:se\ma. Mitä S'itrten
8247: tavaa1, että ainakaan silloin, kuin piruk- tulee rada:n suunlt:aill111 on luonnollis·ta,
8248: koin todennäköiiSesti rakenne,t:ta:vat Riihi- e.Miä sen on aluksi kulje.ttava1 Ylödärven
8249: mäen'--Turun välinen suora ra.ta on val- pitäjän halki Hämeenkyrön pitäjässä
8250: mistunu'i\. Pieta,r,ista p.äin tulova ja sinne olevalle Kyröskosken huoma,fitacva.1le teh-
8251: menevä t1ava.rakauppa - puhu:ma:ttakaan taa:lle :tai sen lähelle ja; :siitä Ikaal:Ls1ten
8252: henikilöli·ilkentjeleS!tä - errtisten ra.tojen li- kauppa[aan, eli 1siis. .kuten ku1kulai'tos.'"
8253: säksi tarvitsisi Porin-Kanka•a:rupääll!- komitea on suunnitellut yllämainitun
8254: HaiRipamäen radan, jonka kautta siiinä Ta1mpereen-Kauha,joen radain aluksi
8255: sulrtees,sa. s.aataiJs,iin aikaan vain, että kulkevan. MU'tita summasta~ IkaalliseSJta
8256: ma·tJ\:a Porin ulkosa.tamas'ta Mäntyluo- eteenpäin ·emme voi yhtyä kulkulaitos-
8257: dolita tulisi noin 10 kilomet.riä lyhem- komitean mietintöön. Sen mukaan tulisi
8258: mäksi kuin matka Kristiinankaupungista jo .sellairnen Pohjois-SatakunnaiTl! keskus-
8259: tai Kaskisistta Haapamäelle. Porin- pa:ikka kuin Prurikanon kirko1nkylä useine
8260: Krunkwanväänr---<Haarpamäen rata on ikault- läheisyydessa olevine koskineern jäämään
8261: takulkuliilktenteen vuok,si s'iils ainakin syrjä,än radrusta. Samoin kävisi niiden
8262: toistaiseksi jotenikin pienimerikityksinen. laadojen kr,uunun- jat muiden• melt,sien,
8263: Tarkrust,ettaess·a. sitten Pohj·oi,s-Sataikun- jotka sijaitS!ev,a,t Pa;rkan:on pohjois>- ja
8264: nan paikallisia ·ol:osuhteita on ensinnä- Jala;sjärven eteläotsiss a. Niinilkää1J1, jäisi
8265: 1
8266:
8267:
8268: kin huomakta:va, että suu rimman osan
8269: 1
8270: vauras ja väkitrikas J a'lasjä.rrve'I11 pitäjä
8271: slllnot;tua. .ruluetta kau;ppaJkaupunikina on kaiketi ikui.s:iiksi ajoiik:si osat1tOmaksi
8272: Tampere, mikä on luonnollista, kloska se rau:ta1teistä. Sen vuoksi on luonlllol-
8273: on huoma ttava1sti suurempi ja, vi1kkaam-
8274: 1
8275: lilsta, ,eftä radan olisi kulje,ttava !Suun-
8276: pi Poria ja ikaåkki Pohjois-Sa.takullinan taan Ikaa·linen-Parkall'(}---Jala:sjärvi.
8277: suurimanat aiSutusikesikukset, merenran- Sen pää tekohtana. tulisi näin: ollen oJe-
8278: niik:koa lu:kuunoUam;abta, ovat lä;hemrpänä maan Seinäjoen asema tai joiku paikka
8279: Tamperetta kuin Pori.a. Porin~Haapa sen lähellä Seinäjoen-Kris,HilnaTIJkau-
8280: mäen nda a·inakin SleiJ1J suuntaisena; ikuin puugin radaila.
8281: se on kulkulaitoskomitean mietin:töön Ne lkunna.t, jotka n:äin tavoin tulisitvat
8282: lWtetys~ä kartrussa, kulkisi sivuuttaen rautatien välittömää.n yhteyt·een, nimit-
8283: useimmat asutus,keskuk,set etu-päässä sy- täin edellä mainitut Ylöjärv.en, Hämeen-
8284: d.änmaitten läpi sellaisten seutujen lkaut- ky.r,ön, Ikaalilsten, Parkanon ja JalasQä'l'-
8285:
8286: 26
8287: 202 II,s9. - Tampereen-Seinäjoen rata.
8288:
8289: ven kunnai s1ekä Viljakkala, Jämijårvi, !radalla, koska siHä niin muodoin tuli<si
8290: Kihniö, Karvia, Se1inäjoki, Perä,seinäjoki Pohjanmaalle johtava. ell'lära:ta. Verra•t-
8291: ja Ilmaj.oki ovalt ·osittain J:Lryvinik.iru ti- taessa Tampereen-"Kauha.joen ja TalllllPe-
8292: heästi asuttuja paikkakuntia ja niiden reen-Ika,ali..sten-Seinäjoen raltasu untia
8293: kesikimä.ä:räinenikin a~ukasiJ.i:hey.s on' 115.6 toisiinBa, ratkaisee jo tämä seikka yksi-
8294: asukaiSita neliökilometriä lwhti. siis me.l- nään asian viimeksi .sanotun suunnan
8295: koista suurempi kuin maamme maalais- eduksi. Sillä ensiksi mai·nlitulla suun-
8296: kUJntain asukastihe-ys keskimäärin. Har- nallaha:n ei olisi kauttakulkuliikenteen
8297: vemmin a<suttuja kuin muut ova.t Pa:rka,- prul'Veiukses:sa mitään merMty.s.tä., koska
8298: non ja Kihniön pitäj-ät. Paitsi sitä seik- se ei 1ainkamli lyhentäi1si ma:tkaa Seinä--
8299: kaa,, etltä var,sinkin edellises:sä on laajoja joen-Tarmper,een välillä. Lisäk,si huo-
8300: kruunrunmetsi:ä, on t,äb.ä.n asiaintilaan mautrumme :vielä, eot1tä Tampelre.eni--lkaa-
8301: epäilemättä syynä niiden tavaton" e1täi- li.sten-iSeinäjoen ra:ta, 1samalla, kuin se
8302: syy1s nrykyaikaisista kulkuneuvoiJsta.. lyhentäisi edellä kerrotuirr ta voin Tamipe-
8303: NiHlä ei öle sanottavaa tilaisuutta käyt- retm.--Seinäjoen a:s,emien nykyis1tä :väli-
8304: tää hyväbeen e1des ve,sireirttejär, joiten nii- matkaa, jokseenkin keskeltä halka,i:s,isi
8305: den liiJikeyhteys muun maailman kanssa sen xautatiettömän .alueen,, jota rajoiJtta-
8306: on mahdolliJSimlman hankala. Jokseenkin vat Pohjanlahti, Porin rata, Tampm'8en-
8307: sama:s,sa asemassa on Karvian pitäjä, Seinäjoen ja. SeÖJn!äjoen.--Kris1tiinanka:u-
8308: j.onka a1sukastiheys 1myÖiS1kin on alhaisim- puugin :rruutatiet.
8309: pia kysymykisessä ol.e,vista kunnis1ta. Lopuksi pyydämme huomauttaa,, eit1tä
8310: Jo edellä mainitut seika1t o:sotltavat sel- usealt ikunna t,, j,oide1r1 alueen läpi ehdo-
8311: väslti, millä puheena olevalla alueella tettu r.a,ta tulisi ku1kemaa!Ill, ova:t jo 1sit,ou-
8312: ki:lpailevista ratasuunnista on suurim- tuneet va:starumaan rauta,tietä varten ta1r-
8313: mat: edut puolellaan. Olemme tähän saak- vit'ta:van maa- ja vesia:lueeru k.orvauk-
8314: ka kuitenkin jättäneet mainitsemaHa .sesta ja että voidaan edellylttää,, että
8315: yhden' ,seikan,. j1oka vli:elä, ,suwresJti k·ohot- muutkin asia.nomais,et kunnat ovartJ val-
8316: taa. Tampereenc-Ikaalisten--Se-inäjoen miit \sellaisen sitoumuk.sen anitama:a:n, jos
8317: rata1suu!nnan merk.i,ty,stä. !Seru va1misltut- p.ä.ätö,s rakentaiJllli.Js,esta tehdään. Useat
8318: tua tulisi näet matka Tampereelta Seinä- kunnalt ovat antaneet muitakiJn avusltus-
8319: joelle tie- ja v,esirakennusinsi:nööri Juho sitoum uksia:.
8320: Komad Knskisen kesäHä 19f22 t:Oimit1ta- EdeUä esitetyn noja.lla ehdotamme
8321: marn .tutk:iJmu1\:sen mrn'ka,an [y{henemään lnmnioi Hiwen E·du:skunnan päätettä väk<Si,
8322: 38 kilo~metrrillä. Kuinika suur] polttoai-
8323: neen ja muiden liikennekuluje-n väihen- että normaaliraiteinen rautatie
8324: ny·s tästä s~euraå!3i, on tarpeeltonta .sanoa rakennetaan Tampereen kaupun-
8325: puhumattakaan siitä, että matkaan Poh- gin lähellä olevalta Epuän pysä-
8326: janmaalta, Et.e'lä-Suomeen mwtlk.usta.jadu- kiltä Kyröskosken tehdasyhdys-
8327: na:n nykyisenä vauhdilla kuluisi 't1ois:ta kunnan, Ikaalisten kauppalan, Par-
8328: tuntia v·ähemmän: aikaa kuin e1nnen. kanon ja Jalasjärven pitäjien kaut-
8329: Tämä osoi1ttaa, etttä puoltamallamme ta Seinäjofm asemalle tai johonki:n
8330: rrutasu unnalla on: ka u ttaku1kuliiken teen paikkaan sen läheisyydessä Seinä-
8331: kanna1takin paljon suurempi merkitys joen-Kristiinankaupungin radalle
8332: kuin Porin.--Kan,kaanpään-Ha,apamäen sekä että sanottu rata otetaarn ra-
8333: II,S9. - IhamuotHa, y. m. 203
8334:
8335: kennettavaksi viimeistään vuonna varataan vuoden 1926 menoarvioon
8336: 1927, ja eUä alustavia töitä varten 1,000,000 markkaa.
8337:
8338: Helsingissä, helmikuun 7 päivänä 19215.
8339:
8340:
8341: J. A. Ihamuotila. Herman Pojanluoma.
8342: E. M. '11arkkanen. E. A. Turja.
8343: Frans Kärki. Paavo Virkkunen.
8344: Heikki W ehkaoja. Mikko J askari.
8345: Kaarlo Hurme. . Väinö Hakkila.
8346: Johannes Peltonen. Anni Huotari.
8347: E. Heikura. Frans Mustasilta.
8348: .
8349: 204
8350:
8351: ll,9o. - Anom. ·ehd. n:o 114.
8352:
8353:
8354:
8355:
8356: Vehkaoja y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatie""'
8357: rakentamista varten Härmän asemalta lsonkyrön-
8358: Laihian-Jurvan kautta ,Teuvalle.
8359:
8360:
8361: E·dus k un:·n a·1!L·e.
8362:
8363: Kosikru on lll!usuttu to]vomulffiia S'~ihen ma1a:n1tiet ja lkun• ikun1I1ollils1ta, ·tien:1lekoo:i-
8364: snuntruatm, et1t-ä meiHä ol~·i joh:donmwk:a,:il- llletta, nim. hiekkaa puuttuu, tuli-si täanäi
8365: sesti.l ·käytälvä va·rmist•ama:an ohjelmaa rata helpottamaan teiden kunnostamista.
8366: uu1sieru rautalieitteTII r.aken~t.armi.seks:i ja ;Radan. sopilsi käy1tän1nö1l:iJsirmmin ·&ll()ilt-
8367: kMkru, mikäH olemme kuulla 1Siliarneet, ta;ru Härmä!Jll a;s•em:alta, jwtru jo 1äihtee lä:-
8368: hallituksessakin pidetään välttämättö- ·b:es ky:mmelllen km p.rtkäi Daitru m.•.. s., Kau-
8369: märuä a1I1Jt1a1ru es:iJt•ys uusiJs,t,a ra:u·ta:te•istä ja pi•ru hiekikar:ruta:. Se j,a.tkui:s'i Isonikyrön'
8370: muiden •T•aikeilltam]s;ohje1:maiS•ta, :niJin .siJin.ä: pysäikin ta:i T·ervadoenr m~ema.n kautJtJru
8371: mieleS!sru olemme käyne.et telkemään, eh- suurun1i:ttelun: rulaisena. olevan. uUid~eru hiek-
8372: dot•ustla .r&Uitrutien raken;i;.amiseslt•w Poh- karadan suuntruan Laihian ja Jurvan
8373: janma:ruru rrud!ru1ta. :K:J'lrönma,an. ha:1ki: Suu- hrul!kil Teuvaille t,ai joHe<kl~n s1orpi!V'a!Jile ase-
8374: Pohj!aJaJn., mllille Suu-Pohjan mdalle.
8375: EhdotUIS!ta. perust:e1emme sillä\, et:tä jos Edellä es:i'tetyn nojalla rohkenemme
8376: ·hl'lee r:a:kenlllettruvaksi ra:ta HelsiiilkiL- kuUIIl,]oit•taeru anoa,
8377: Suu~Pohj;a, miii·n on Pohjm:mllla1an. l:Uiiken-
8378: teen ikan,na:H!a väJH1tämätöntäJ lyhentää että Eduskunta ottai!s~ norrnaali-
8379: rmrutilma Läim;~i'-!Suomen: s.a1tamiin., e:tenkin raiteisen rautatien rakentamisen
8380: Turu'IJJ ta1v:isartwmaan,.. Ralt:a tuliisi ilmlke- Härmän asemalta lsonkyrän., Lai-
8381: ma.an: voimakkaitten ma:anvi].jely:spiJtäJ- hian ja Jurvan kau"bta TeuvaUe tai
8382: jiem:, Häirmäin~ Isonkyrön, LruiJh:i,an:, Jur- jollekim. muuUe "läh?Jasemalle sii-
8383: van y. m. halki, joten .s·ek~n' •osaliJa·an ta- hen rakennusohjelmaan, joka tänä
8384: kaiiSI] radiaiilJ lkan:nlaittav.a•ilsuuden·.. Vielä vuonna hyväk8ytäiin ja
8385: on oteut.a:V.:ll huomioon eT·äJs trurkeru tekijä, että tutkimuks:ien toimeenpane-
8386: jokaJ puhuu tämän rad:an: puolesta,, nim. mista varten varataan vuoden-
8387: hiek,an, puiUJte KyDÖinma,aSJsa.. Nyt kun 1926 :n nw1warviossa 500,000 mar-
8388: vruJ:t:ilolLru •on m. rm.. kus tia!Iln etta:vrunrua:n
8389: 1 1 kan määräraha.
8390:
8391:
8392:
8393:
8394: Heikki Wehkaoja. Herman Pojanluoma.
8395: Frans Kärki. J aio Lahdensuo.
8396: E. M. Tarkkanen. Eino E. Heikura.
8397: J. A. Ihamuotila. Pekka Meriläinen.
8398: J. Kauranen. Kalle Kirra.
8399: 205
8400:
8401: U,91, - Pet. försl. n:o 115.
8402:
8403:
8404:
8405:
8406: Jacobsson, m. D.: Ang. beviljande av anslag för byg-'
8407: gandet av järnväg från Toby station till Voltti
8408: station.
8409:
8410:
8411: TiU Rikisdagen.
8412:
8413: Uti til'l lantdagarna 19117 och 19:19 samt uppgrin'g'o t.m Fmk 76,698,228:10, ett be-
8414: riks:d:a.garna 1920 och 1924 illlgivna peti- lOP!P, som övrerskJr.idits endast vid tull-
8415: tlioner hava petiti.onäirerna. föresla~it ikamraTna i Helsingfors, Aba och Viborg.
8416: upptagande.t i utgiftsstai1Jell! 3N ansil.ag l!,ör samma år upp.gingo tuliJinkomsterna
8417: för byggandet av en lliormalspår•ig järn- ·v~d de nocrr Oim V asa helärgna. hamnarna
8418: väg från Toby 'station å V asa hanan till sammanlagt til[ .endarst Fan!k! 85,581,000:-.
8419: V oltM s:tation e~Hel'! :niågon nordligare Bä.tt.rre äJn anrna.t åidJagaläJgga dessa siff-
8420: punkt å Uleålbor:gsbanrun. Häinvisande ror omfattning.en av de aff:ärrecr Va:sa
8421: tiLI ·ruen utförUg:a motivoering förenämn- rgrossöre:rna bedriva meru lanrdlgbygden
8422: da; pe·titioner angående ifrå:ga va·ran.de vida omkring V asa.
8423: banas lbry.g.ganoo linneihål:la sam t till de JnseeTIJde deru syn:ruerliga. bet.yide1se tlill-
8424: specialund~r.sökningal'! ocih ri1lllinga.r ,räckli:gt kajutrymme h.a.r för Vasa stads
8425: åvensom eik:onom]ska beräkninga.r, vilka pågårende utveclkling tili cerutralihamm
8426: a·v •fu:H!mälkth~1e .~ v,wga rs:ttad redan år 1917 för österrbotten rhava fullmäktige i Vasa
8427: ,tfhl senalten ing.rvits, få vi till stöd för jämväl enerrrgiskt tag~it ilhop med frågan
8428: srumma banors ,byggande ytterligare an.- om hamnarnas u t·virdgning .. Så beviijade
8429: föra följarude: ful]mäimtige senaste år icke minrdre än. 4
8430: Undeir serua:ste tild!en har med aUt miljoner mar'k f.ör tdJlibyggnad av s:ödra
8431: större på:taglig~hlet \f:ramgått att Vasa piren u te i V asklot lha'Inn med 90 meter
8432: håHer på artt utveciDla :si,g till en verklig oclh dess förseende med ett så effektivt
8433: centralhamn för hela Osterbotten; me- ,g.på.rsyst~m som möjligt, varutom bered-
8434: rdan de n1o.rdHga hamnarna nåstan u.te- ningen a:v f:rågan ·Om anskaffandet av
8435: slutantde h~..va ikaraktär av exportham- yttrerligarre UIPPlagrs[)la,tser meid a11 energi
8436: nall', sva.rar mot d!en öv,er Va,sa gående .fortfar:, Under ovarunä:mnda i kortihet
8437: exporten jä:mv.ä.l en betydande import. antydda förhållanrdelll må:ster man väl
8438: Ar 1923 u tgjrcmde den över V asa gående anse förutsälttning,rurna för en fortsatt
8439: :t.räva.ruexporten tillhopa 128,400 ton framgångsr1k utrveckling va,ra s:ynner-
8440: rsamt öwigt rexportgrods 635 ton medan ligen .gyrunrsamma.
8441: samma åx impor1ten .tm oeh över V asa MiS'd ihämsyn hä:rttill samt j·ä;mväl till
8442: uppgick ti1l sammanlagt 109,320 ton .. Be- den omstänidi1ghie:ten a.tt, såsom också ti-
8443: ~ysande i si:stnamn.t a~v:seender äro jämväi digare på:pekat:s och vi;sats, den före-
8444: tullintraraerna, villm för näst111ämnida år slagna ban1an komme att ikorsa: 1'le:re liv-
8445: 206 Il,91. - Tuov.illan-Voltin rata.
8446:
8447: lig.t tra:fiJk:e.r.ade •lanlds!Väga[" och gell!Oilll- På grun•d av vatd vi härovan anfört fft
8448: löpa jämförels:evis tätt hef:olkatde, vä~od~ vördsamt vi f·ö.r.eslå a tt Riksdagen viUe
8449: iade och förmögna tmkter. vwr1från så- hes:lrmt•a,
8450: väl passa:g.era;re !SOm god:s i häramre graid
8451: ikunde emotses o<lli då hanan sålunda i att i 1926 års utgiftsstat upptaga
8452: .eminent grad fyl!le-r de vil'lkor traf,ik- ett anslag stort 2 miljoner mark
8453: komm~tten ansett höra förel'vgga så:sO!lll för byggandet av en normalspårig
8454: föru.t.sättnillgar för nya hanors hyg,gan- järnväg från Toby station å V asa
8455: ide, horde väl de.n:llia. hanas hygga·nde änt- banan till V oltti station eller nå-
8456: ligen kunna heslu tas. Redan i decenlllier gon nordligare punkt å Uleåborgs
8457: har meUensta österhott.en vänt.at att få banan.
8458: s·e den!I1a hana fö·rve.rlkligad.
8459:
8460: He1singf.ors, dell! 9 februar,i 19.25.
8461:
8462:
8463: Otto J acobsson. Johannes Klockars.
8464: Levi Jern. Josef Mangs.
8465: Ernst Estlander.
8466: 207
8467:
8468: 11,91.- Anom. ehd. n:o 115.
8469:
8470:
8471:
8472:
8473: Jacobsson, y. m.: Mää1·ärahan myöntämisestä rautatien
8474: rakentamista varten Tuovilan asemalta Voltin ase-
8475: malle.
8476:
8477:
8478: E d u 1S k u n n a ·11 e. •
8479: Vuosien 1917, 1919, 1920 ja 1924 valtio- 76,698,228: 10, maa.r,a, j.onka ainoaostaan
8480: päiville jä•tetyis,s.ä anomusehdotuksissa Helsingin:, Turun ja Vi~purin tullikama-
8481: ova1t ·ainomuik:s,eTIJ ,tekjjj.ä1t ehdolt,tan•ee:t' otet- rit ylittivät.. Samana vuonna ol:iJvat tulli-
8482: tavaJksi menosääntöön määr·ärmhan nor- tulot Vaasan pohjoispuolella sijaitse-
8483: maalirruiteisen r1au ta tien rakentamiseksi visita s•a.t,amis,tlaJ yhteensä vain Smk
8484: Tuovilan asemalta Vaasan radalla Vol- .85,581,000: -. Paremmin kuin mikään
8485: tin asema.He truhi johonikin pohjoisem- muu todis,tavat näJmä numer.ot. niiden
8486: paan paikkaan Oulun radaTla. Viitaten <lii<k:etoimi.en laajuutta, mitä Vaasan tuk-
8487: niHti'n 1SeikkaperäJis<iin lkYisymyjkisessä; ole- kukauppiaat har\ioittavat maaseudulla
8488: van radan ,rakentamista Jmskevii'll' perus- laajalti Vaasan ymrp'ärillä.
8489: teluiihin., jotka sisältyvät mainittuihin Oiv.mltaelll 1sen ·erimomaisen merk!ityk-
8490: anomusehdotuksiin, sekä rui•~hin erikois- ,sen, joka riittävän suurel;la laituritå.laJla
8491: .tutkimuksilin, piirustuksiin ja; taloudel- on sille se•i'kai'le, että V aatsan kaupunki
8492: Jisiin laSikelmiin, jotka; Vaasan kaupun- on kieihittymä:ssä P'Oihjan.maan keskus-
8493: ,ginvaltuusmiehlet antoi'V'at .senaatille jo .sa:tamaks·it, ova1t Va!ll~San, kaiUiPUng;in!V'al-
8494: vuorrna; 191,7,. :pyydäimme ik~seessä o1evan tuusmiehe.t tarmokkaa.sti ~äyneet käsik-
8495: ~·adan rakentamisen tueksi vielä mai- si 1sa;tamain 1aadent:ami!sky.s,ymyks•een.
8496: nita seuraavaa: Nii.nJpä valtllmsmiehet myönsivät viime
8497: Viime aikoina on yhä todellinäköisem- vuon,na e:i Vlähemmän kuin 4 miljoonaa
8498: mäksi käynyt, että Vaasa on. kehitty- markkaa V as'ki.luodon sa-taman eteläisen
8499: mässä todellis.eksi koko Pohjanmaan aallonmurta.jan pidentäJmi:seksli 90 met-
8500: keskussa"bamaksi. KuiDJ poihjoi,s:iH.a. sa,t.a- •riliä ja: sataman varustamiseksi niin te-
8501: mil'la on mellkein yksinomaan vientisa.ta- ,hokkaa<lla Taidejärjestelmällä kuin mall-
8502: main luonne, vastaa Vaasan kautta kui- dolHsta, minik:ä ·ohessa kaike:Ua tarmolla
8503: keutuvaa vientiä myös melkoinen tuonti. 1Valm1stellaan kysymystä varastopaik-
8504: Vuonna 1923 teki Vaasasta .tapahtunut kojen Usäämis:estä. Näiden lyhyesti
8505: puut:a:v:a;ra;n v'i:en1t:i y'hte,en:sä 128,t!OO •ton- viitattujen olosuhtei!den vallitessa täy-
8506: nia ja muuta v:ientitavaraa oli 635 ton- tyy kai katsoa j.atkuvan menestykselli-
8507: nia, silloin kuin saman1a vuonna tuonti sen kehityk&en edellytysten olevan eri-
8508: Vaasaan ja Vaa.san kcautta oli ka:il~kiaan •koisen suotuisat.
8509: 1~,320 ,t,onn'ia. Kuv:aravim.a. rv;i:1mek:si mai- Tä,hän nähden ja myös siihen katsoen,
8510: nitussa suhteessa ovat myös ·tulilitulot, että, nii'llkuin a:i:kaisemmin•kin •on huo-
8511: dotka ,salliOttuna, vuonna tekivät Smk. mautettu ja näyte·tt~j ehdotettu rata
8512: 208 II,91. - Tuoviian-N oltin rata.
8513:
8514: tulisi ~eik\kaamaan useita vilikasl<iikkeisi:ä EdehläJ !SiaJniOtum TIJOj,allil:a saamme kun-
8515: maanteitä ja kulkemaan verraten ti- nioittaen ehdottaa,
8516: b.JeääTIJ a'sUit,tud'ffili, hyvin v@j•eltyjen ja. va-
8517: rakkaiden seutujen läpi, mistä sekä mat- että Eduskunta tahtoisi päättää
8518: ikustajia et.tä tavaraa olisi kannattavassa ottaa 1926 vuoden menosääntöön 2
8519: mä:ä:räisiS,äJ oldotltetltlarviasa, ja ikun r:wtia ni1irru miljoonan markan suuruisen mää-
8520: muodoin runsain mitoin .täyttää ne eh- rärahan normaaliraiteisen rauta-
8521: dot, jotka ku1kulaitos.:lmmitea on katso- tien rakentamista varten Tuovilan
8522: nut tarpeel'lisikJS~ 1etdeUyty:ksiksi uus,ien asemalta Vaasan radalla Voltin
8523: IT.'a.tojen rakentamiseUe., olisi kai tä:mä asemalle tai johonkin pohjoisem-
8524: • rata vi!hdoin:kin päJMettävä rakennetta-
8525: ·vaksi. Jo vuosikymmenet on Keski-
8526: paan paikkaan Oulun radaUa.
8527:
8528: Pohjanmaa; odottanut saavansa, nä:h\dä
8529: tämän :ra.dan toteu tettun:a.
8530:
8531: He'l:singissä, helmikuun 9 päivänä 1005.
8532:
8533:
8534: Otto J acobsson. Paavo Virkkunen.
8535: 209
8536:
8537: ll,92.- An.om. ehd. n:o 116.
8538:
8539:
8540:
8541:
8542: Eerola, y. m.: Määrärahan myöntämisestä tutkimuksen
8543: toimittamista varten kauttakmkuradasta Haapa-
8544: järvi-SuoZahti-Jyväskylä-Hämeenlinna.
8545:
8546:
8547: 8 u <O me .n E d u s ik u n .n 1a tll e.
8548:
8549: Pohjois- ja Etelä-Suomen välisen liike- aina ,sen lähtökohdasta alkaen Pohjan-
8550: yhteyden helpoittamiseksi on jo kauan ai- maalta olemaan viljavia ja hyvin viljeltyjä
8551: kaa ollut päiväjärjestyksessä uuden kautta- seutuja. Radasta on siten yhtä suuri etu
8552: kulkuradan rakentaminen Pohjanmaalta maataviljelevälle väestölle kuin kulutuskes-
8553: Etelä-Suomeen. Tämän toteuttamiseksi on kuksillekin. Mootaloustuotteet saadaan no-
8554: m. m. valtion kulkulaitoskomitea mietin- peammin markkinoille j,a niillä voidaan
8555: nössään marraskuun 24 päivältä 1920 vas- saada paremmat hinnat kuin paikkakun-
8556: taiseksi rautatierakennusohjelmaksi ehdot- nilla, joilla ei ole juuri kysyntää ensinkään.
8557: tanut kauttailmlkuratana rakennettavaksi Kulutuskeskuksille se tietää muona-aitan
8558: rautatien Haapajärven kirkolta Iisalmen- laajentumista ja siten toiselta puolen hin-
8559: Ylivieskan radalla Suolahteen, josta rata tojen tasoitusta.
8560: jatkuisi Suolahden-Jyväskylän ratana Rata tulisi vielä huomattavassa määrin
8561: etelään viime mainittuun paikkaan ja siitä palvelemaan vientiliikettä ja tärkeimmän
8562: rakennettaisiin rata Hämeenlinna;an taikka vientiteollisuuden, nimittäin puutavara-
8563: Riihimäelle. teollisuuden tuotteita. Radan varsilla tu-
8564: Jos tämä rata, jonka merkityksestä ja lisi olemaan huomattavat vielä suurim-
8565: tärkeydestä kulkulaitoskomitea on aivan malta osalta koskemattomat metsät, jotka
8566: yksimielinen, saadaan rakennetuksi, tietää antaisivat lisää kuljetustavaraa tälle ra-
8567: se rautatiematkan lyhentymistä Torniosta dalle. Se hyödyttäisi yhtä paJjon yksityi-
8568: ja Oulusta Helsinkiin noin 100 kilometrillä. siä metsänomistajia kuin valtiotakin, jolla
8569: l\fikä merkitys näin huomattavalla lyhen- on suunnitellun radan varsilla metsiä,
8570: nyksellä on taloudellisessa suhteessa varsin- joista huomattavin on Evon kruununpuisto.
8571: kin Pohjanmaalle, lienee ilman muuta sel- Radan merkitys puutavarankuljetukselle
8572: vää. Se halventaa sekä tavaran että mat- lisääntyisi huomattavasti sen kautta, että
8573: kustajaliikenteen kuljetuskustannuksia ja melkein pitkin sen vartta olisi vesireittejä,
8574: jouduttaa kuljetusta. joita pitkin puutavara voidaan kuljettaa
8575: Mutta tämän n. s. kauttakulkuliikenteen rautatielle, sitä pitkin etelään ~ähetettä
8576: ohella on radalla toinenkin tärkeä merkitys. väksi.
8577: Se tulee helpoittamaan varsinkin maalais- Sikäli kuin yleensä voi etukäteen mitään
8578: tuotteiden lrnljetusta Etelä-Suomen tärkei- varmoja laskelmia rautateiden kannattavai-
8579: hin ja suuriin kulutuskeskuksiin, varsinkin suudesta tehdä, näyttää varmalta, että tämä
8580: Helsinkiin. Radan varrella tulevat näet rata epäilemättä tulisi olemaan kannatta-
8581:
8582: 27
8583: 210 Il,92. - Hämeenlinnan'-Jyväsk:ylän-Haapajäa'vem rata.
8584:
8585: vimpia rautateitä. Sillä tulisi olemaan run- antamaan rataa varten tarvittavan maan
8586: saasti m31alaistavaran ja puutavaran sekä sekä myöskin, jos Hämeenlinnan asemaa
8587: väkirikkaiden seutujen aiheuttamaa mat- uuden radan vuoksi tarvitaan laajentaa,
8588: kustajain kuljetusta. siihen tarvittavan alueen ilmaiseksi.
8589: Kun kulkulaitoskomitean mietinnössä Muullakin tavalla on radan hyväksi suo-
8590: näyttää olevan epävarmuutta siitä, mihin ritettu valmistavaa työtä. N. s. Keski-Hä-
8591: tämän radan päätepiste olisi vedettävä, roh- meen rautatietoimikunta on rautatiehalli-
8592: kenemme lausua käsityksenämme, että so- tuksen yleisen rataosaston ensiluokan rata-
8593: pivin paikka epäilemättä on Hämeenlinna. insinööri F. L. Lehtisellä tutkituttanut
8594: VetämiiJllä rata Hämeenlinnaan tulisivat mahdollisesti kysymykseen tulevat linjat
8595: rakennuskustannukset arviolta noin 25 Hämeenlinnasta Kuhmoisiin saakka, sekä
8596: miljoona.a markkaa halvemmiksi, kun ra- laadituttanut tarpeellisen selvityksen eri
8597: kennettava matka lyhenisi 25 kilometrillä. linjain mahdollisuuksista.
8598: Sitä paitsi juuri Hämeenlinnan suunnalla Vuoden 1924 Eduskunnan valtiovarain-
8599: ovat väkirikkaimmat ja viljavimmat paik- valiokunta ehdotti jo vuodeksi 1925 määrä-
8600: kakunnat, sekä rata kulkisi koko matkan rahaa tämän radan rakentamiseksi, vaikka
8601: asuttujen seutujen läpi. Hämeenlinnan ehdotus ei saavuttanutkaan Eduskunnan
8602: suunnalla on vielä se etu, että silloin voi- hyväksymistä etupäässä siitä syystä, että
8603: daan radan kannattavaisuutta huomatta- valtiovarainministeri lausunnossaan oli
8604: vasti lisätä, siihen kun voidaan helposti ja asettunut sille kannalle, että ennen kuin
8605: mukavasti liittää pohjoisesta Kangasalan ja rata päätetään rakennettavaksi, olisi siitä
8606: etelästä Lahden haararadat, joiden kautta saatava tutkimus aikaan. Tämän vuoksi ja
8607: Hämeen rautatieverkko tulisi täydelliseksi. vaikka kulkulaitoskomitean edellä viita-
8608: Radan tärkeyden ja merkityksen puolesta tussa mietinnössä onkin riittävästi osoite-
8609: puhuvat myöskin ne seikat, että niin hyvin tettu, mihin määriin tämän radan kustan-
8610: yksityiset maanomistajat kuin kunnatkin nukset on arvioitava, saattaa olla paikal-
8611: ovat sitoutuneet huomattaviin uhrauksiin. laan, että rautatiehallituksen toimesta suo-
8612: Thsityiset maanomistajat ovat rautatietä ritetaan radasta tarpeellinen tutkimus ja
8613: ajaville kuntain välisille toimikunnille an- että hallitus senjälkeen antaa esityksen
8614: taneet sitoumukset siitä, että tulevat luo- asiassa. Sen vuoksi olisi vuoden 1926 meno-
8615: vuttamaan radan tarpeiksi tarvittavan sääntöön otettava yhden miljoona.n markan
8616: maa-alueen kunnan manttaalinomistajain määräraha tutkimuksen suorittamista var-
8617: kuntakokouksen vahvistamaan yksikköhin- ten ja olisi rautatiehallitus velvoitettava
8618: taan, kunnat ovat taas puolestaan sitoutu- huolehtimaan siitä, että tutkimus tapahtuisi
8619: neet vastaamaan maanluovutuskustannuk- vuoden 1926 kuluessa.
8620: sista omilla alueilla.an. Kun Hattulan ja Siihen nähden, mitä edellä on esitetty,
8621: Hämeenlinnan maaseurakunnan kunnat ei- ehdotamme täten anotta:vaksi,
8622: vät ole ottaneet va.statakseen niiden alueelta
8623: tarvittavasta maa-alueen lunastuksesta, on että Eduskunta vuoden 1926 me-
8624: Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto kokouk- nosääntöön ottaisi yhden miljoonan
8625: sessaan marraskuun 27 päivältä 1924 anta- markan suuruisen määrärahan tar-
8626: nut sitoumuksen siitä, että se vastaa mai- peellisen tutkimuksen toimittamista
8627: nittujen pitäjäin alueelta radan tarpeiksi varten kauttakulkuradasta Haapa-
8628: tarvittavan maan lunastuksesta. Edelleen järvi- Suolahti- Jyväskylär- Hä-
8629: on Hämeenlinnan kaupunki samassa ko- menlinna ja kehoittaisi hallitusfoa
8630: kouksessaan sitoutunut kaupungin alueilta rautatiehallituksella vuoden 1926
8631: Il,92. - Eerola, y. m. 211
8632:
8633: kuluessa suorituttamaan tämän tut- kunnalle antaisi esityksen tämän
8634: kimuksen; sekä kauttakulkuradan rakentamisesta
8635: että hallitus vuoden 1927 Edus- mahdollisimman pian.
8636:
8637: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1925.
8638:
8639:
8640: Albert Eerola. Julius Ailio.
8641: Evert N ukari. E. A. Tnrja.
8642: A. A. Neitiniemi. Oskari Heikinheimo.
8643: J. A. Ihamuotila. Tuomas W anhala.
8644: Kalle Myllymäki.
8645: 212
8646:
8647: ll,93. - Anom. ehd. n:o l17.
8648:
8649:
8650:
8651:
8652: Vesterinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä rauta-
8653: tieyhdistelmän Riihimäki~Jyväskylä, Suolahti-
8654: Haapajärvi rakentamista varten.
8655:
8656:
8657: tiD di u s k u n m. a iL '1: e.
8658:
8659: Tarkoitu~senamme on anoa, että EdUis- m'en. su urimpain: k:ru ununme·tsäa.lue.iJdien,
8660: kunta päättäisi, että Kuilmlaitoslwmi- joissa oleva valtion puuta:va:rta OD.i t.ä.tä
8661: tealn ehdottamassa rauta,tierakennUis- rautatietä käyttäen monm verroiru en-
8662: sunnnite:1massa mainitussa raiU'ta.ti•eyh- tistä helpommilla ku:sta:nnukslilla ikule•tet-
8663: distelmässä Riihimäki-Jyväskylä~ Suo- tav1ssa maa~lman ma:rkkinoi1le ja niistä
8664: Lahti-Haapajärvi pää,tettäisiin rakelTh- täten: saatava korkeampi hinta: tulee varl-
8665: n;usty·ö•t aloittaa vuonna 1926. tioHe välittömäksi eduksi tämän rauta-
8666: Ensinnäkin on ehdottamallarmnne: rau- tien rak·en:tamisesta.
8667: tatieyhdistelmällä suuri merr-ildt•y1s sen Vielä pyydämme viitata san10ttuun
8668: takia, että se tulee olema3!ru Pe;rä-Pohdo- miet1intöön liitetyn toisen vastalauseen
8669: l<an ja Etelä-Suomen välisen liiikeyh:te:y- peruste1luihin, jotka mie1es:tä'Jlltme pll!r-
8670: den yhdyssiteenä. Peruste.]Jlaksemme: ha·iteru ·osoitta'V!Rit radan trurkeryden.
8671: lähemmin tätä väitettämme, pyydämme T.ämä vuok;si ehd1otamme kuniilioittaen,
8672: -v~ii.Jt;art:a ,,,Kulkru1wi:t:osikomlirt::e:allJJ" va:1tio-
8673: neuvostolle antamassa ja: 24 pä1vänä että Eduskunta päättäisi raken-
8674: marrll!Skuuta 1920 päivruty.ssä mietin- nettavaksi normaaliraiteisen ratUJ-
8675: nÖSISä tämän rautatieyhdistelmäru :puo- tatien Riihimäki tai H ämeenlin-
8676: 1usta:m1sebi esitettyihin pe:rusteluihin., na-Jyväskylä, Suolahti-Haapa-
8677: joita sanotussa mietinnöSISä on esitetty järvi ja että rakennustyöt aloitet-
8678: n. :s. Petsamon rautatieHnöan suunnan taisiin vuoden 1926 aikana;
8679: puöl·esta, Sen lisäksi on vielä maiin;itta:va, että Eduskunta tähän tarkoi-
8680: että Suo1a:hde\I1-HaapaJ.äJrven radwsta tukseen var.aisi vuoden 1926 v.ol-
8681: tulee valtionekin olemaan suurta ;su:o'I'IR- tion tulo- ja menoarviossa 10,000,000
8682: naista hyötyä sen kautta, e1ttäJ tuo raur m·Mkkaa.
8683: ta:tie kulkee halki Keski- jru Etelä-Suo-
8684:
8685: HeJ.singissä, helmikuun 11 päivänä 1925.
8686:
8687: Vihtori Vesterinen. Emil Saarinen. Vilho R. Piippo.
8688: Antti Kuisma. Olga Leinonen. Otto Toivonen.
8689: J. G. Ryynänen. Kusti Arffman. F. Savenius.
8690: Antti Kukkonen. J aio Lahdensuo. Kalle Myllymäki.
8691: M. Makkonen. Eero Hahl. Julius Ailio.
8692: Albin Manner. Atte J. Muhonen. Iida Vihuri.
8693: Frans Kärki. Toivo Lehto. P. V. Heikkinen.
8694: Evert Nukari. Tuomas Bryggari. 0. Kontio.
8695: J. Kovanen.
8696: 213
8697:
8698: ll,94, - Anom. ebd. n:o 118.
8699:
8700:
8701:
8702:
8703: Jaskari, A., y. m.: Määrärahan myöntämisestä rauta-
8704: tien rakentamista varten Suolahden asemalta Kok-
8705: kolaan.
8706:
8707:
8708: E d u s. k u n n a i1: iJ:,e.
8709:
8710: Viitaten vuoden 1924 valtiopäiville jäte- punkiin Kivijärven eteläpäähän joh-
8711: tyn anomusehdotuksen N :o 61 perustelui- tavan sivuradan kanssa, alottaen ra-
8712: hin, ehdotamme kunnioittaen, kennttstyöt radan eteläpäästä Suo-
8713: lahdesta, sekä
8714: että Eduskunta päättäisi rakennet- että Eduskunta osoittaisi ensi vuo-
8715: tavaksi normaaliraiteisen rautatien den menoarviossa tarkoitusta varten
8716: S'UOlahden asemalta hallituksen tut~ 10,000,000:- markkaa.
8717: kituttamaa suuntaa Kokkolan kau-
8718:
8719: Helsingissä, 14 p. helmikuuta 1925.
8720:
8721:
8722: Aaro J askari. Yiljami Kalliokoski.
8723: Edward Setälä. Kaarlo Hurme.
8724: M. E. Kulenius. M. V. Björk.
8725: J. E. Hästbacka. Pekka Meriläinen.
8726: 214
8727:
8728: ll,95. - Anom. ehd. n:o 119.
8729:
8730:
8731:
8732:
8733: Pelttari y. m.: Määrärahan myöntämisestä rakennus-
8734: töiden ulottamista varten Oulun-V aulan-Kontio-
8735: mäen rataosalla.
8736:
8737:
8738: Edusk un.naillite.
8739:
8740: ViiJtaten ·vuoden 19213 'Va'ltiQpäivilie että Eduskunta vuoden 1926 val-
8741: jätety.n amomusehdotuksen N :o 28 ja tion tulo- ja menoarviossa myön-
8742: vuoden 1924 vaitiopäiv<illie jä;te.tyn ano- täisi Oulun-V aulan-Kontiomäen
8743: musehdotuksen N :o 47 perusteluihin -Nurmeksen radan rakennustöi-
8744: .sekä vuosien 1900 ja 1917 valtö:opläivien hin 30 miljoonan markan määrä-
8745: päätöklsiin Oulun-VaaLan j.a Vaalan- raham, käytettäväksi niin että 15
8746: N u~meksen Ta.tojen cr:alkentamisesta, miljoonaa käytetään töiden alotta-
8747: saamme me aJleilci:rjoittaneet kunnioittaen miseksi rataosalla Oulu-Vaala ja
8748: anoa., toinen puoli eli 15 miljoonaa mark-
8749: kaa käytetään rataosan Kontio-
8750: mäki-Kiehimä rakentamiseen.
8751:
8752: Helsingis.slä, he1måJku:un 17 päivänä 1925.
8753:
8754:
8755: N. Pelttari. J. A. Mannermaa.
8756: U. Brander. S. Salo.
8757: V. Hirvensalo. Eino E. Heikura.
8758: Heikki W ehkaoja. Pekka Kopsa.
8759: T. Jauhonen. Kusti Arffman.
8760: Antti Junes. Vilho R. Piippo.
8761: 215
8762:
8763: 11,96, - Anom. ehd. n:o 120.
8764:
8765:
8766:
8767:
8768: Hänninen y. m.: Määrärahan myöntämisestä tutkimuk-
8769: sen toimittamista varten ratasuunnalla Oulu-
8770: Kuusamo.
8771:
8772:
8773: E d u s k u n n a ll e.
8774:
8775: Viitaten 1924 vuoden valtiopäivillä teh- neellinen tutkimus ensi tilassa toimi-
8776: dyn anomusehdotuksen n :o 67 (Liitteet II, tettaisiin ratasuunnalla Oulu-Kuu-
8777: 12) perustelu:ihin, rohkenemme kunnioittaen samo, sekä
8778: ehdottaa, että sitä varten vuoden 1926 tulo-
8779: ja menoarviossa varataan riittävä
8780: että jo vuoden 1909 toisilla valtio- määräraha.
8781: päivillä päätetty taloudellinen ja ko-
8782:
8783: Helsingissä, helmikuun 14 p. 1925.
8784:
8785:
8786: Ka~arlo Hänninen. Edw,ard Setälä.
8787: Janne Koiv:uranta. Antti Kukkonen.
8788: Mikko Piitul1a.inen. J. A. Liedes.
8789: Sulo Salo. Anni Huot8ll'i.
8790: N. P·eilttaxi. Kusti Arflman.
8791: A. A. Neitiniemi. J. M181nnerllli8Ja.
8792: E. Aromaa. Tyko ReiDiiklkia.
8793: Aino !Sommarberg. J. E. Sun~la.
8794: KaiLie MyJJy:mäiki. Hannes Valkama.
8795: P. Saarinen. AnJtti Juutilainen.
8796: E. Lautlala. Vi!Ijamli Kalliokoski.
8797: K. A. Lohi. Iida V:ihuri.
8798: 0. H. Jussila. Matti Pitkänen.
8799: :K.aal-lo Hunne. Pekka Salarelialinen.
8800: Ant,ti Junes. Aaro J~kari.
8801: Pekkla. 1Kopsa. Aino Lehtokoski.
8802: Toivo Halonen. Hi!lma KoivuJ.ahti-Lehto.
8803: Kaarlo Saari. U. Brander.
8804: 216
8805:
8806: ll,9 1. - Anom. ehd. n :o tm.
8807:
8808:
8809:
8810:
8811: Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatien ra-
8812: kentamista varten Suomen-Ruotsin yhdysradalta
8813: Tornion ulkosatamaan.
8814:
8815:
8816: Eduskunnalle.
8817:
8818: Viitaten ni,iihin. perustelu:iliin:, jotka mättä rakennettavaksi normaali-
8819: s<isältyväJt v. 1924 va:UiopäiviJ]le jätet- raiteisen rautatien Suomen-Ruot-
8820: tyyn anomusehdotukseen N :o 38 (Liitteet sin yhdysradalta Tornion ulkosata-
8821: II,9) määrärahan myöntämisestä rauta- maan Röyttään ja
8822: tien Takentamilseksi Tornion ulkosarta- että Eduskunta mainittua tarkoi-
8823: maan Röyttään, Tohkenemrrne kunnioit- tusta varten tulevan vuoden meno-
8824: ta~n anoa, arvioon osattaisi 3 miljoonaa mark-.
8825: kaa.
8826: että Eduskunta päättäisi viipy-
8827:
8828: Helsingissä, heLmikuun 12 p :nä 1925.
8829:
8830:
8831: Antti J unes. S. Salo.
8832: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
8833: P. Saarelainen. Viljami Kalliokoski.
8834: 217
8835:
8836: 1I,9s. - Anom. ebd. n:o 122.
8837:
8838:
8839:
8840:
8841: Jussila ja Neitiniemi: Määrärahan myöntämisestä Ke-
8842: min Pitkänkarin sataman ja satamaradan rakenta-
8843: mista varten.
8844:
8845:
8846: Eduskunnalle.
8847:
8848: Vmrtruteru 1004 vuoden va~1t:.i!opäJivdlhläi te- Pitkänkarin sataman ja satama-
8849: ketmäämme an1omusehdotuksoon N :o 71 radan rakentam.iseen myöntää vuo-
8850: .ehdiotarrnme ikunnioiJtlt,aen, den 1926 valtion tulo- ja menoar-
8851: viossa 21,513,000 markan määrä-
8852: että Eduskunta pää~täisi Kemin rahan.
8853:
8854:
8855:
8856:
8857: 0. H. Jussila. A. A. Neitiniemi.
8858:
8859:
8860:
8861:
8862: 28
8863: 218
8864:
8865: ll,99,- Anom. ehd. n:o 123.
8866:
8867:
8868:
8869:
8870: Jussila ja Neitiniemi: Määrärahan myöntämisestä rau-
8871: tatien rakentamista varten Rovaniemeltä Kemi-
8872: järveUe.
8873:
8874:
8875: Eduskunnalle.
8876:
8877: tVililtruten t1923 vuoden vruHi.iJopä:ilviHä tailien Rovaniemeltä Kemijärvelle,
8878: a!Uekirjorttaneoo Jussil1aln ;tekemään runo- j,ru
8879: musehdot,ilOOsoon: N :o 29 ehdotamme ku!Ilr että Eduskur~Jta tähän tarkoituk-
8880: ndoilttae:n., seen varaisi vuoden 1926 valtion
8881: tulo- ja menoarviossa 20,000,000
8882: että Eduskunta päättäisi raken- markkaa.
8883: nettavaksi normaalira~teisen rau-
8884:
8885:
8886:
8887:
8888: 0. H. Jussila. A. A. Neitiniemi.
8889: 219
8890:
8891: Il,too. - Anom ehd. n:o 124.
8892:
8893:
8894:
8895:
8896: Koivuranta y. m.: Määrärahan myöntämisestä rauta-
8897: tien rakentamista varten Rovanierneltä Kemijär-
8898: velle.
8899:
8900:
8901: E d u s k u n n a 11 e.
8902:
8903: Viittaa:maifla; v. 1'922 vaHiiopä:iv.äin: ku1~ rart:a1suunnalla vo~da:ruiJJ r·aken:ruu:styöt vii-
8904: kw1aii1Jos,va!lioilmnruan' mietin1Wön n:·o 1, pymäJ1Jtä aloiMa:a, ~sa·amme ku:n~ruioi<ttaen'
8905: 8:lla ja seur. sivuilla löytyviin peruste- ehdoU,a:a,
8906: luiJ::uiJn, ,s,ekru lilsälksi hwoma:u11Jtiamallia, et:tä
8907: se <tuhldlmus, jonka1 haliliJt.us v. 1923 valtliio- että Eduskunta päättäis~ raken-
8908: päiväillJ lmhoitusta noudattaelll on pan- nei!tavaksi normaaliraiteisen rau-
8909: nut toimeen' I'auta1tileru .ralken1t:amisttJa va1r- tatien Rovaniemeltä Kemijä,rveUe
8910: ten Rovaniemeltä Kemijärvelle,. on 1saa-
8911: 1
8912: ja että tämän radan rakentamista
8913: mile:mme 1t:Vet,~jen mukaa:ru ·os,aH'alalll· lop- varten otettaisiin ensi vuoden tulo-
8914: puuru 18flll{)lritetitu, j,a jiokru ta,pau!k:s'es!sa· ja menoarvioon 15 miljoonan mar-
8915: edilst/yllliYit !muiru pi:tkälle etlt:ä mruiJrui,fmH:a. kan suuruinen määräraha.
8916:
8917: He1sing]s,sä:, 12 p:nä: helmikuut:w 1925.
8918:
8919:
8920: Janne Koivuranta. Heikki W ehkaoja.
8921: J. L. Seppänen. Antti Junes.
8922: Kaarlo Hänninen. K. A. Lohi.
8923: Kusti Arffman. T. Jauhonen.
8924: Sulo Salo.
8925: 220
8926:
8927: ll,tot, - Anom. ehd. n:o 125.
8928:
8929:
8930:
8931:
8932: Salo y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kontiomäen--
8933: Kiehimän välisen mtaosan rakentamista varten.
8934:
8935:
8936: E d u s k u n n a ll e.
8937:
8938: Lähinnä kuluneiden vuosien rautatiera- malta Oulujärven rantaan Kiehimäjoen
8939: kennuspolitiikassa on ollut se ilmeinen suulle.
8940: erehdys, että ratoja on pantu rakenteille Tämä alavilla mailla kulkeva ratalinja
8941: niin monta, että siitä summasta, jonka edus- on verrattain helppo rakentaa, kun sen si-
8942: kunta kulloinkin on katsonut voivansa nii- jaan siitä eteenpäin oleva osa Kiehimä-
8943: den rakentamiseen myöntää, on itse kulle- Vawla on vuorisempaa ja jääneekin sen ra-
8944: kin riittänyt niin pieni summa, että radan kentaminen siksi, kunnes muut osat ovat
8945: valmiiksi tuleminen ja tuottamaan saami- valmistuneet.
8946: nen lyklkäy,tyy yhä ja yhä kauvemmaksi. Knn tietää, että Kiehimässä laskee Oulu-
8947: Kun nyt kuluvana vuonna laskelmien mu- järveen se laaja Pohjois-Kainuun vesistö,
8948: kaan saadaan tämä epäkohta jo tasapai- jonka latvat tuovat liikennettä aina Karja-
8949: noon, näiden monien ratojen tultua val- lasta asti, ollen näiden vesistöjen varsilla
8950: miiksi, jää ennen päätetyistä radoista ai- tavattoman laajat sekä 'valtion että yksi-
8951: noastaan Oulun-Nurmeksen rata raken- tyisten ja yhtiöiden metsät ja monissa suu-
8952: teelle. On mielestämme kohtuullista, että rissa pitäjissä jo v,errattain kehittynyt asu-
8953: ylempänä mainittu rata nyt vihdoinkin saa tus, tuntuisi luonnolliselta, että ra:kenta-
8954: sille, työn suuruuteen ja radan tärkeyteen maUa edes ,sanottu Kontiomäen-Kiehimän
8955: nähden vuodeksi 1926 riittävän suuren työ- osa radasta, autettaisiin näiden seutujen
8956: määrärahan. taloudellista ja henkistä nousua.
8957: Oulu-Nurmes-radan rakenteilla oleva Viittaamalla lisäksi niihin perusteluihin
8958: osa, Kontiomäki-Sotkamo, saavuttaa tälle jotka monilla edellisillä valtiopäivillä teh-
8959: vuodelle myönnetyillä työmäärärahoilla nyt dyissä anomuksissa esiin tuodaan, rohke-
8960: Sotkamon ja Kuhmon laajat vesistöt. Asiaa nemme kunnioittaen anoa,
8961: tuntevien ja, mikäli tiedämme, myöskin
8962: rautatiehallituksen mielestä olisikin nyt että Eduskunta vuoden 1926 me-
8963: seuraava tehtävä myöskin Oulujärven vesis- noarvioon ottaa 15 miljoonan mar-
8964: tön saaminen samanlaiseen yhteyteen, ra- kan työmäärärahan Kontiomäen-
8965: kentamalla v. 1926 verrattain lyhyt, noin Kiehimän välisen jakson rakentami-
8966: 16 km. pituinen rataosa Kontiomäen ase- seksi Oulu-Nurmes-radalla.
8967:
8968: Helsingissä 15 p. helmikuuta 1925.
8969:
8970:
8971: S. Salo. Knsti Arffman.
8972: T. Jauhonen.
8973: 221
8974:
8975: I1,102. - Anom. ehd. n:o ll26.
8976:
8977:
8978:
8979:
8980: Heikkinen y. m: Määrärahan myöntämisestä rautatien
8981: rakentamista varten Siilinjärven tai Alapitkän ase-
8982: malta Ohtaansalmen ja Outokummun kautta Karja-
8983: lan mdalle.
8984:
8985:
8986: E d u s k u n n a ll e.
8987:
8988: Savon ja Karjalan ratojen yhdistäminen tuotteet maailman markkinoille, niin on
8989: poikkiradalla Siilinjärven tai Alapitkän ase- luonnollisesti valtion oman edunkin kan-
8990: malta Juantehtaan, Ohtaansalmen ja Outo- nalta radan pikainen rakentaminen välttä-
8991: kummun kuparikaivoksen kautta Joensuun mätön. Kuparikaivoksen valtiolle oston yh-
8992: kaupungin lähistölle on ollut jo pitkät ajat teydessä Eduskunnassa lausuttiinkin varsin
8993: käsittelyn alaisena kulkulaitoskomiteassa ja vaikutusvaltaisilta tahoilta julki se ajatus,
8994: Eduskunnassa. että Outokumpu vaatii ehdottomasti rauta-
8995: Niinpä jo vuoden 1897 rautatiekomitea tien rakentamisen.
8996: tunnustaa sanotun radan rakentamisen tar- Tämän kyseessä olevan radan tarpeelli-
8997: peellisuuden ja asettuu mietinnössään ra- suudesta, sen pikaisesta rakentamisesta ja
8998: kentamista puoltamaan. Vuoden 1909 val- siitä, että tästä radasta tulee yksi maamme
8999: tiopäivät päättivät hallitukselta anoa, että parhaiten kannattavia ratoja, ollaan myös-
9000: poikkirata annettaisiin taloudellisesti, ja jos kin rautatiehallituksessa selvillä.
9001: katsotaan tarpeelliseksi, myöskin koneelli- Niinpä rautatiehallitus onkin yksimieli-
9002: sesti tutkia. sesti päättänyt valtioneuvostolle ehdottaa,
9003: Edelleen on vuosien 1917, 1919 ja 1923 että poikkirataa Savon radalta Karjalan ra-
9004: valtiopäiville jätetty anomusehdotukset ra- dalle ryhdyttäisiin pian rakentamaan; jo
9005: dan rakentamisesta. Kaikesta tästä huoli- ensi kesänä toimitettaisiin lopullinen rata-
9006: matta, huolimatta m. m. siitä, että viime is- suunnan tutkiminen, lJUOden 1926 valtion
9007: tuntokaudella, kun asia oli Eduskunnassa menoarvioon otettaisiin huomattava raha-
9008: esillä, tunnustivat suuri osa edustajista tä- määrä ja että radan rakentamiseen ryhdyt-
9009: män radan tarpeellisuuden, ei radan raken- täisiin edellä sanottuna vuotena.
9010: taminen ole vielä tullut suotuisaan päätök- Kaiken edellä sanotun perusteella alleikir-
9011: seen, vaan on saanut raueta. jcittaneet kunnioittaen anovat,
9012: Nyt kumminkin on ratakysymys saanut
9013: uuden vaiheen sen kautta, kun Outokum- että Eduskunta päättäisi vuoden
9014: mun kuparikaivos on kokonaan joutunut 1926 menoarvioon ottaa 30,000,000
9015: valtion omaksi ja kun tämän suuren kaivos- markan määrärahan rautatien raken-
9016: yrityksen kannattavaisuuden yhtenä perus- tamista varten Siilinjärven tai
9017: ehtona on rautatien rakentaminen, sanotun Alapitkän asemalta Savon radalta
9018: kaivoksen kautta, välittämään kaivoksen Ohtaansalmen ja 01dokummun ku-
9019: 222 II,I02, - Joensuun----Siilinjärven rata.
9020:
9021: parikaivoksen kautta Karjalan m- että mainitun radan mkentamiseen
9022: dalle Joensuun kaupungin seutu- ryhdyttäisiin vuoden 1926 kuluessa.
9023: ville, ja
9024:
9025: Helsingissä, 13 p :nä helmikuuta 1925.
9026:
9027:
9028: P. V. Heikkinen. August Raatikainen.
9029: Eero Hahl. Pekka Saarelainen.
9030: M. Makkonen. Matti Pnittinen.
9031: V. Hirvensalo. J aio Lahdensuo.
9032: A. H. <Saastamoinen. Vihtori Vesterinen.
9033: J. G. Ryynänen. V. M. J. Viljanen.
9034: Janne Koivuranta. Jussi Lonkainen.
9035: Antti Kuisma.
9036:
9037:
9038:
9039:
9040: •
9041: 223
9042:
9043: ll,lo3, - Anom. ehd. n:o 127.
9044:
9045:
9046:
9047:
9048: Ryynänen y. m.: Määrärahan myöntämisestä rauta-
9049: tien rakentamista varten Joensuun kaupungis,ta Ilo-
9050: mantsiin.
9051:
9052:
9053: E d u s k u n n a ll e.
9054:
9055: Niillä perusteilla, jotka ovat esitetyt ed- kulukuneuvo-oloja kosikeviin seikkoihin,
9056: RyynäJsen y. m. v. 1924 va:ltiopäiville te- anomme kunnioittavimmin,
9057: kemän anomusehdotuksen n :o 48, määrära-
9058: han myöntämisestä rautatien rakentamista että Eduskunta päättäisi v. 1926
9059: varten Joensuusta Ilomantsiin, peruste- tulo- ja menoarvioon ottaa 5 miljoo-
9060: luissa, (Valtiopäivät 1924 Liitteet I-IX siv. nan markan suuruisen määrärahan
9061: 114-115) sekä lisäksi viitaten hallituksen normaaliraiteisen rautatien rakenta-
9062: esityJmessä n lO 58 v. 1924 valtiopäiville mista varten Joensuun kaupungista
9063: rajaseutujen sivistyksellisten ja taloudellis- Ilomantsiin ja
9064: ten olojen kohottamista tarkoittavain toi- että Eduskunta kekoittaisi halli-
9065: menpiteiden järjestämisestä, sekä sitä kos- tusta hyvissä ajoin laatimaan ja
9066: kevassa talousvaliokunnan mietinnössä n :o Eduskunnalle jättämään esityksen
9067: 7, esitettyihin, tämän itäisen rajaseudun radan läkemmästä suunnasta ja sen
9068: itäisestä päätepisteestä.
9069:
9070: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1925.
9071:
9072:
9073: J. G. Ryynänen. VU:iami Kal!liokoski.
9074: P. V. Heikk:iinen. Arvi LoU!helainen.
9075: Kusti Arffmmt. Vihtori Vesterinen.
9076: Peklka 8aarel&nen. KaJarlo Hurm.e.
9077: J. Jyske. !Sulo Sailo.
9078: Antti Kukkonen. Antti Junes.
9079: T. Janhonen.
9080: 224
9081:
9082: IT,lo4. - Anom. ehd. n:o 1.28.
9083:
9084:
9085:
9086:
9087: Reinikka y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatien
9088: rakentamista varten V ärtsilästä Ilomantsiin.
9089:
9090:
9091: Eduskunnalle.
9092:
9093: Viitaten 1924 valtiopäiville jätetyn anom. ran kautta Ilomantsiin suunnilleen
9094: ehdotukseen n :o 46 perusteluihin (Liitteet aikaisemmin tutkittua ratasuuntaa
9095: I-IX siv. 116) esitämme kunnioittaen, myöten sekä
9096: että tätä varten ensi vuoden meno-
9097: että Eduskunta päättäisi rakennet- arvioon varattaisiin 5 miljoonan
9098: tavaksi normaaliraiteisen rautatien markan rnääräraha.
9099: Värtsilästä Korpiselän ja Tuupovaa-
9100:
9101: Helsingissä, 10 p :nä helmikuuta 1925.
9102:
9103:
9104: Tyko Reinilk!kla. Otto Pens~as.
9105: Matti Pnittinen. Mikko PUtulainen.
9106: Jussi Lonkaiinen. Riet1i Itkonen.
9107: 225
9108:
9109: ll,to5. - Anom. ehd. n:o 129.
9110:
9111:
9112:
9113:
9114: Piitulainen y. m.: 1liläärärahan ·myöntämisestä rauta-
9115: tien rakentamista varten Lä$kelä..<;tii Impilahden ja
9116: Pitkäramtl!an kauUa Salrniin.
9117:
9118:
9119: E d u s k u n n a ll e.
9120:
9121: Tultuamme itsenäiseksi on valtiovalta ru- keimmistä kansallisista ja valtakunnallisista
9122: vennut nuolehtimaan rajaseutujen laimin- etuvartiopaikoista koituisi se hyvinkin koh-
9123: iyödyistä yleisistä toimenpiteistä. Rajaseu- talokkaaksi.
9124: tupolitiikka on kaikuva iskusana, jolla on Salmin pitäjän itäraja on itsenäistymi-
9125: kohGtettu mielialaa kansanjuhlissa ja muissa semme jälkeen maan rajasta muuttunut val-
9126: isänmaallisissa kokouksissa. 'l'ämän iskusa- takunnan rajaksi. Impilahden kunta on ki-
9127: nan vaikutus tulee kumminkin hälvenemis- venheiton matkalla uhlmavista naapureis-
9128: tään hälvenemään, jos välttämättömät ylei- tamme. Jo nämä seikat ovat omiaan, eten-
9129: set toimenpiteet tulevat supistumaan ai- kin kun Salmin pitäjä on Venäjältä tule-
9130: noastaan kauniiksi, lohduttaviksi sanoiksi ja Yan Yaltatien varrella, pakoittamaan isän-
9131: sointuviksi korupuheiksi. Jo olisi aika ru- maatamme rakentamaan Läskelän-Salmin
9132: veta käytännöllisestikin toteuttamaan raja- rautatien maamme turvaamiseksi.
9133: seutupolitiikan koko Suomen kansalle yleis- Niin tärkeä seikka kuin tämä onkin, niin
9134: hyödyllistä toimintaa. voimme varmuudella vakuuttaa, että rauta-
9135: Yli 35 vuotta ovat meidän edustamamme tien liikenne tulee sen ensi päivästä alkaen
9136: Impilahden ja Salmin kunnat monet moni- kannattavaksi, sillä rautatien varrelle tai
9137: tuiset kerrat anoneet rantatien rakenta- sen vaikutuspiiriin tulee monta teollisuus-
9138: mista kuntiensa rajojen sisälle. Me emme laitosta: Diesen vVood Company A/B :n suuri
9139: tahdo syyttää ketään viivytyksestä tiihän sahalaitos ja selluloosatehdas Pitkäran-
9140: asti. Nyt toivomme kumminkin jo ajan tul- nassa; Hosainoff 0/Y :n saha Salmissa, Tu-
9141: leen, jolloin I,äskelän, Impilahden, Pitkä- leman kylässä; Yhtyneitten Paperitehtait-
9142: rannan ja Salmin rautatien rakentamista ei ten puuhiomo Jylhävaarassa; mylly ja saha
9143: voida siirtää tuonnemmaksi, sillä jos niin Koirinojassa ja kiertouunilla varustettu tii-
9144: tapahtuisi, niin sellainen menettely ei ai- litehdas Hunttilassa. Kaikilla näillä teh-
9145: noastaan osoittaisi tylyyttä Raja-Karjalan, tailla on mahdollisuus laajentaa tuotan-
9146: syrjäytetyssä asemassa olevaa väestöä koh- toaan. Huolimatta nykyisistä lmljetnsvai-
9147: taan vaan koituisi arvaamattomaksi vahin- keuksista on Diesen W ood Company A/B al-
9148: goksi tuotantotoiminnalle ja talouselämälle kanut suurentaa selluloosatehdastaan ja tu-
9149: yleensä, sekä kadottaisi sikäläisessä väestössä lee sen tuotanto tänä vuonna kohoamaan
9150: luottamusta valtiovallan kykyyn ja hyvään 15,000 tonnista 18,000 tonniin ja ensi
9151: tahtoon. Valtakunnanemme yhtenä sen tär- vuonna 23,000 tonniin yalaistua selluloosaa.
9152:
9153: 29
9154: 226 II,l05. - Läs!keläit-Salmin rata.
9155:
9156: :Mainittujen tehdaslaitosten tuotteiden ulos- Se on köyhyys ja siitä johtuvan sivistyk-
9157: vienti sekä raaka-aineiden tuonti tulevat ta- sen ja oman etunsa hankinnan puute, joka
9158: kaamaan kyseessä olevan rautatien kannat- on vaikuttanut edellä olevan tuloksen syn-
9159: tavaisuuden. tymiseen. Viljelysmaasta ei ole puutetta.
9160: Mainitsematta ei voi myöskään jättää jonka seuraavat numerot selvästi osoittavat.
9161: niitä suuria vuorimalmirikkauksia, joita löy- Impilahden ja Salmin kunnasta on koko
9162: tyy Pitkärannassa (m. m. 12,000,000 tonnia maa-alueesta
9163: magneettista rautamalmia), Välimäen kai- Impi- S
9164: lahdella almissa
9165: voksissa (rautamalmin määrä arvioimaton,
9166: mutta suuri) ja Kelinvaarassa (1,500,000 muokattua peltoa • 0 0 0 0 0 •• 3.7 % 2.5 %
9167: tonnia rautamalmia). Maasälpää, ukonki- luonnonniittyjä 0 0 0 •• 0. 0. 0 1.9 l.s
9168: metsää ja joutomaata 94.4
9169: " 95.7 "
9170: veä ja grafiittia löytyy suuret määrät Im-
9171: " "
9172: pilahdella ja niitä on entisinä aikoina viety
9173: paljon Venäjälle ja ulkomaillekin. Tällä Valtion metsiä on näissä molemmissa
9174: hetkellä vuoriteollisuus uinailee kulkuneuvo- kunnissa yhteensä koko metsäalueesta 26 %
9175: jen puutteessa. Otaksuttavaa on, että rau- eli 57,700 ha.
9176: tatie tulee elvyttämään sen entistä vilk- I"'äskelän, Impilahden, Pitkärannan ja
9177: kaampaan toimintaan. Salmin rautatietä, joka on 64 kilometriä
9178: Kansan sivistys Impilahden Ja Salmin pitkä ja Pitkärantaan saakka tutkittu ja
9179: kunnissa on tuntuvasti alhaisemmalla kan- jota rataa varten ovat Impilahden ja Sal-
9180: nalla kuin maamme keskiosissa. Meidän olo- min kunnat luvanneet lainvoiman voitta-
9181: jamme on vähimmin tunnettu aikaisemmin. neilla valtuustojensa päätöksillä maan sekä
9182: Köyhyydessämme olemme saaneet olla ta- veden- ja soranottopaikat ilmaiseksi ja vas-
9183: lcudellisten välttämättömyyksien orjina, tata niistä kuin myös vahingosta ja hai-
9184: jota ei suinkaan ole vähentänyt se, että luon- tasta, ei oikeastaan voi pitää uutena ratana.
9185: nollinen kauppayhteys näiltä seuduilta Ve- Se tulee olemaan luonnollisena ja tarpeelli-
9186: näjälle on tunnetuista syistä katkennut ja sena jatkona Jänisjärven-Läskelän rauta-
9187: sentähden ei meillä ole ollut aikaa eikä va- tielle, joka on ainoastaan noin 17 km. pitkä.
9188: roja jalommalle toiminnalle. Ainoastaan Me toivomme ja olemme varmat siitä, ettei
9189: rautatie, joka aikaansaa säännöllisen, läpi valtiovalta eikä veljemme Suomen keski-
9190: vuoden jatkuvan yhteyden muun Suomen osissa voi olla välinpitämättömät henges-
9191: kanssa, Yoi herättää meidät siitä horrosti- tämme ja meidän suurella vaivalla ja lm-
9192: lasta, jossa olemme olleet. valla hiellä kootuista vähäisistä varois-
9193: Maatalouden alhaista surkuteltavaa tilaa tamme. Me tahdomme puolustaa vihollisen
9194: osoittavat seuraavat tilastolliset numerot. ryntäystä maahamme, mutta toivomme
9195: Vuonna 1920 saada pikaista apua ja sen Yoi ainoastaan
9196: Impilahdella Salmissa rautatien avulla saada.
9197: oli viljelyksiä, joissa oli Koko maallemme ei liene yhdentekevää,
9198: vähemmän kuin 1 /z jos vihollinen häYittäisi ne monet teollisuus-
9199: ha peltoa ......... . 319 kpl. 216 kpl. laitokset, jotka ovat näillä rajaseuduilla,
9200: viljelyksiä, joissa oli 1 f 2 sillä niihin on kiinnitetty suuria arvoja ja.
9201: ha-25 ha peltoa .. 949 1,132 ne antaYat työtä tuhansille työtä tarvi:tsr-
9202: " " ville sekä ulosvientitavaroillaan tasaavat
9203: viljelyksiä, joissa oli 25
9204: -50 ha peltoa .... 4 ulkomaille pakolEsesti maksettavia , raha-
9205: " " määriä.
9206: hiukan suurempia kuin
9207: GO ha peltoa ..... . 1 Kaiken edellä ef;itetyn nojalla a11omme,
9208: " "
9209: Il,l05. - Piitula.inen, y. m. 227
9210:
9211: että Eduskunta päättäisi rakentaa katttta Salmiin ja ottaisi vuoden 1926
9212: normaaliraiteisen rautatien Läske- menoarvwon tätä varten 40,000,000
9213: lästä Impilahden ja Pitkärannan 11ta1·kkaa.
9214:
9215: Helsingissä, 6 päivänä helmikuuta 1925.
9216:
9217:
9218: Mi'kko Piitulainen. .Jussi Rapo.
9219: Pekka Saarelainen. Matti Pitkänen.
9220: Jussi Lonkainen. Erkki Kaila.
9221: Hei,ktki W ebkaoja. Tyko Reini,kka.
9222: Antti Kuisma. Erkki Pullinen.
9223: Yrjö Welling. E. KNpeläinen.
9224: U. Brander. Juho Kinnunen.
9225: Pekka Kopsa. Antti JuutHainen.
9226: E. Lautala. Tuomas Wanhala.
9227: E. N. Setälä. Juho Niukkanen.
9228: otto Pensas. A. A. N eitiniemi.
9229: 228
9230:
9231: 11,1 ot>. - Anom. ehd. n:o 130.
9232:
9233:
9234:
9235:
9236: Valkama y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatien
9237: rakentamista varten Matkaselän asemalta Savon-
9238: linnan-Mikkelin kautta Heinolaan.
9239:
9240:
9241: E d u s k u n n a ll e.
9242:
9243: Viitaten v. 1924 valtiopäivillä tehtyyn että Ednskunta päättäisi rakennet-
9244: anomusehdotukseen n :o 60, kulkulaitos- tavaksi nonnaaliraiteisen rautatien
9245: komitean v. 1921 antamaan lausunwon ja Matkaselän asemalta Savonlinnan-
9246: insinööri Arthuri Grönmarkin v. 1924 toi- Mikkelin kantta Hei nolaan ja että
9247: mittamaan silmämääräiseen ja taloudelli- 1926 menoarvioon varattaisiin tätä
9248: seen tutkimuskertomukseen, ehdotamme tarkoit1tsta vm·ten 15,000,000 mark-
9249: kunnioittaen, kaa.
9250:
9251: Helsingissä, helmikuun 17 p :nä 1925.
9252:
9253:
9254: Hannes Valkama. K. V. Vu01koski.
9255: Alpo 0. Luostarinen. Mandi Hannula.
9256: 0. Kontio. Mikko Piitu:lainen.
9257: J. Kau11anen. Pekka 'Kopsa.
9258: Antti Kuisma. Matti p,it~änen.
9259: Juho Kinnunen. E. Lautala.
9260: Antti Juutilainen. Tuomas 'Vanhala.
9261: Hilma V aljaldm. Anni Savolainen.
9262: U. B1~auder. Toivo Halonen.
9263: Aino Sommarberg. JllJss'i R'apo.
9264: Yrjö Komu. J. H. Vennola.
9265: R.einh. SwentorzetS'ki. Ev,a Some1-salo.
9266: Pekka Sa~relarirnen. E. Kilp,eläiuen.
9267: Ty,k!o Reinikka. Antti Kukkonen.
9268: Vilho Nikkanen. K. Hakala.
9269: ::229
9270:
9271: II,lo7. - Anom. ehd. n:o 131.
9272:
9273:
9274:
9275:
9276: Kinnunen y. m.: Määrärahan myöntämisestä töitten
9277: aloittamiseksi Lahden-Heinolan radalla.
9278:
9279:
9280: E d u s k u n n a 11 e.
9281:
9282: Rautatien ra'kentaminten Lahdesta Hei- edJe1lyJykset, joihin JO sen rakentamis-
9283: nolaan on ollut haJrrastuksen esineenä pä,ä;tö.s perustui. Radan vaikutuspiirtiin
9284: 40 vuotta,. Jo sää.tyvaltiopäi1vi.J!lä teihtiin kuuluvat seudut ovat tiheä:sti asutlllt ja
9285: anomuksia täm:än radan rakentamiseksi, met.sä:riklkaat.,. maanviljelys ja ka,rjan-
9286: mutta v;a:s!ta yk:sikamarinen eduskunta hoito ovat niis,sä kehittyneenä kannaUa,
9287: saatt1oi tämän päätökseen v. 1909. Sa- teo]lisuuslaitoksia on myöstkin jo ole-
9288: moina val.tiopäivi,Uä pä,ätettiin raken- n1a·ssa.
9289: nettaviksi myöskin Turun-Uudenkau- Kyseena}ai:s,en radan kann,wtta·vaisuut,ta
9290: pungin, Viipurin-Koivi,ston, Iisalmen ja sruumta merkitystä lisää vielä erityi-
9291: - Yl,ivieskan ja Oulun,-Vaalan radat. ,gest.i se seikka, että se. tulisi olemaan osa
9292: Näistä ovat kaksi ensinmainittua j,o val- va1t1on rautatiekomHean suunnitte'le-
9293: mistuneet ja. työt Ii,sa1men-Y'liv1e.skan masta Lahden-Heinolanr-Mikk,elin-
9294: radial,la 1s:aaManeva't :tuUa. su ori t,etuiksi Savonlinnan-Matkaselän ,ka uttakulku-
9295: pääasiali:isesti tämän vuoden ku'luessa, ja kaukoliikenne:rad:a:sta, jon:ka rakenta-
9296: jota vwst:oi1n OmLnn"-V,arallan: r,ata on1 vi,elä minen 10n jo tullut päivä,jä,rj.estykseen ja
9297: 'rakentamatta, joihon seiJkkaan lienee osal- jonka ka.nnattavaisuusedellytykset sel-
9298: taan vaikuttanut myöslkin se,, että e:dus- venevät tätä .rata,suuntaa koskevasta
9299: kunta pä'ätti< v. JJ917 va:ltiopä:iNillä tämän :kirj.allisesta selostukse,sta, joka 'viime is-
9300: radan jatkona rakentaa muta,t',ien Vaa- tuntokaudeUa jaetti.in e1dnskunnan jäse-
9301: lasta N urmek:se,en, josta. Kontiomäen- nille.
9302: Nurmeksen välinen 'r.a,taiosa on nyt ra- La1hden-Heinolan mldan puolesta pu-
9303: kenteella. Eduskunnan päiä.tös LaiMi- huv,at siis oikeulde11iset syyt: e·duskun-
9304: Heinolan raidan 'Dakentamirsesta näyttäå nan päätös, joka. on toteutettava, ja
9305: joutuneen kokonaan syrjään. Us,eita aniO- talou!de'lliset ,syy.t: ra:dan kannattavai-
9306: muk:sia on paikka!kuntalaisten puolesta suusedel,}ytyk,set OVlat 'olemas,sa..
9307: tehty ha.Uituksen.e siinä tarkoituksessa, Us:kallamme:k.in toivoa, että onnelli-
9308: että tämä ryhtyisi toimenpiteisiin radan sempi käämne 1.'ä:män radan, jonka pi-
9309: rakenteeUe saattamiselkisi. Mutta mitään tuus on vain 35.65 km. ja joka on myös~
9310: tulosta ei ole anomuk:sista ollut. Tur- kin koneellisesti tutkittu, !Suhteen on
9311: haan ovat ra1ta!S'eudJun asukkaat saaneet vihdoinkin odotettavissa. Mm<kkeinä
9312: eduskunnan päätöksee1n nojautuen toivoa siitä voimme pit·ä·ä sitä, että rautatie-
9313: ja ponnistel1l·a 15 vuotta. - Kuitenkin ,ky,sy.myksirä käsi.teltä:es,sä viime syys-
9314: ovat radalta tukenansa kanna.ttavaisuus- istuntokauidel'la hallituksenkin puolelta
9315: 230 II,lo7. - Lahden-Heinolan rata.
9316:
9317: painostettiin j.o pääitettyjen ratojen ra- ruinen määTäraha töitten aloitta-
9318: kentamisen tarpeel1isuutta ja niistä miseksi Lahden-Heinolan md,a,Ua,
9319: äänesflet.täessa kiinnitettiin ansaittua ehdolla että kunnat tai yksityiset
9320: huomiota myöskin kyseenalaiseen 1·ataan. sitoutuvat luovuttamaan kaiken
9321: EdeUä esit.t.ämä'lll1lle perustee1la ehdo- rataa varten tarvittavan maa- ja
9322: tamme Eduskun'Ilian päå<tettävä:ksi, vesialu.een m.aksutta valtiolle.
9323:
9324: että v·uoden 1926 menoarvioon
9325: ot·ettaisiin 10,000,000 markan suu-
9326:
9327: He1singiss.äl,, !helmikuun 12 p:nä 1925.·
9328:
9329:
9330: Jnho Kinnunen. J. E. Sunila.
9331: Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. Evert N ukari.
9332: E. Kilpeläinen. Alpo 0. Luostarinen.
9333: Eva Somersa~lo. Mandi Hannula.
9334: Siv!iä Ruotzi. J. H. Vennola.
9335: Vilho Nikka.nen. K. V. Vuolroski.
9336: A. A. Neitiniemi. 0. Kontio.
9337: Paavo Vkkikunen. Antti Kukkonen.
9338: Er klki Kana. Pekka Saarelainen.
9339: E. N. Setälä. Mikko Jaskari.
9340: 'l~y ~o Reinikka. Matti Pitkänen.
9341: Hilma V•aljakka. Anni Savolainen.
9342: Frans Kärki. Hannes V aHi'ama.
9343: M. Makkonen. Pekka Kopsa.
9344: Jooseppi Kauranen. '1\ Jauhonen.
9345: Aino Sommarberg. Leander ISirola.
9346: Yrjö Komu. Toivo •Railonen.
9347: M. Kontula. Reinh. Swentorzetski.
9348: K. Hwkala. Aino Lehtokoski.
9349: E. Lautala. Bernhard Heikkilä.
9350: Olgia Leinonen. Vilho R. Piippo.
9351: U. Brander.
9352: 231
9353:
9354: I1,1os. - Anom. ehd. n:o 132.
9355:
9356:
9357:
9358:
9359: V ertanen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatien
9360: rakentamista varten Lappeenrannas.ta V uoksennis-
9361: kan kautta Elisenvaaran tai Syväoran asemalle.
9362:
9363:
9364: E d u s k u n n .a 11 e.
9365:
9366: Viittaamalla 1919 vuoden va·ltio.pä:Uville lEl'.stämme aivan. välttämättä toinenikin
9367: jätettyyn anamusehdotuikseen n:o 23 Lii•t- yhld'Y.sside, joka liittäisi Viipurin itä- ja
9368: tyvi:lln (laajoihin) pe'l'usteluihin (Liitteet länsipuolella ,oleva,t alueet toisi•insa vaa-
9369: I-XI, 1siv. 181) ja, 1924 valtiopäiviHe· jä- ran uhatessa. Täs:sä on siis kys.ymys koko
9370: tettyiihin anomusehddtukisiin n:o 44 ja; 55 maan turvallisuuden varmistamisesta,
9371: koskeva raUJtatien rakentamista. La;ppeen- joka v·oidaan aikaansaada yk,sinomaa;n
9372: rannas:ta Vuok·sennil3kan lmuHa Elisen- ky\,;ymyksessä ()levan radan ra,kentami-
9373: vawran a:s.emaHe, pyydämme lisäperuste- seHa ja on mielesit1ämme t.ämä maal!lllille
9374: luina mainHa Tadan st.rateeg'isesta tär- si:ra teegisista raeloista kaikkein· tärkein
9375: lmydestä ja kiireemsyydestä maan puo- ja ainoa, joka rauhan· aikanw tullisi' suu-
9376: lustuksen kannalta ka1tsoen kuin myös- ressa määrässä kan111attavaks.U ja: voisi
9377: ldn tal•oudeUises.sa,, kaupall1seiSI3a ja teolli- samalla palvella kansantaloutta•, kaup-
9378: sessa suhtee,ssa sen kannaftavaisuude•sta paa ja teollisuui!ta.
9379: esii:n tutOda s·eiUrraavwa. Radan .kannwttavaisuudesta voisimme
9380: Kun ottaa huomioml! •sen suuren seka- mainita: Ehdot.et.tu rata tuliGi kulke-
9381: sorron, mikä fsyksyllä 1923 aiheutui Vlii- ma.an kuuden p.it.äjän kautta, nim. Lap-
9382: purin Kirkkosaaren rauta tiesillarn ·rik- peen, Joutsenon, Ruokolahden, Rautjär-
9383: koutumise.sta koko maan tavaraJiiken- ven, Simperleen ja Kurkijoen. Näissä
9384: teelle, puhumatta .sii1ä, jos tällainen vau- kunnissa m1 pyöreissä luvuin a.suikkaita
9385: rio olisi tapahtunut aikana, jolloin maan 56,500, joista uuden radan vaikutuspii-
9386: hnva11isuns on vaaras,sa, joka voli: olla riin jou tui..si noin 30,750 henkeä, jo,t:ka
9387: hyvin mahdollis'ta, jos nim. sota s.yt1tyisi siis tulis]va;t ra,taw käyttämään, ja ovat
9388: itäisen naapurimme kanssa ja vihollirnen usea•t ma.inituista kunnista ja jälemp·änä
9389: saisi ka;tkaistuksi Viipurin solmun koh- mainitut teollisuuslaitokset luvanneet
9390: clal'ta •ra uta•tie:n, eti sa!t:tui.si ma•i•nilt:tu s\iilta mailtaan' ja alueiltaan vapaan rautalt.ie-
9391: Tilk:kmä.umaa,n, n:Uin saattwisi .se o11a vaw- alueen sekä rahallista avust:us.ta täihän
9392: sin kohta1okasta maallemme kun yhteys mennessä 250,000 markkaa.
9393: Itä- ja Länsi-<Suomen väli1llä on yksin- Ehdotetun wadan va:rtoon tulisivat seu-
9394: omaan mainitun sillan varassa Viipurin raavat teoUisuus•laitokset: Kankaan teh-
9395: ja Saima1an vä.Jisellä kannaksella. Tämä taait, T. & J. Sa1vesenin tehtaa:t, Lalm'J)O-
9396: kohta on siis sang:en arka rauta.tie- saaren höyrysaha, Muukonniemen höyry-
9397: verkossamme. Sentähden tarvitaan mie- sa:ha ja Vilsonin hö.yrysaha Lappeella,
9398: 232 11,1 os.- Lap,pemwannan~Elisenvaara,u rata.
9399:
9400: Ha:ckma~n & Co:n saha, Pöyhi'än höyry- tavruram1äärät kuljetetaan kaikki Tautia-
9401: sa'ha ja Pulpin sellulooswtehdas J outse- teitse tulee niistä 46,800 vaunulast.ia: s. o.
9402: no~"a, 0. Y. Tornatorin tehdaslaitokset', 1,560 junaa, joissa on 30 vaunua kuSiSakin
9403: Elektrochemislka 0. Y :n kemialliset teh- mikä tekee keskimäårin yli 4 junwa vuo-
9404: taat, Elektr'Okemiallinen ra:u ta tehdas, r·okautta kohden. Lappe-enrannwn kau-
9405: EMo A. B:n puukeittiö ja Immola.n saha pungisisaJ on1tehty a}ote rautatien aikalan-
9406: Ruokolahdella,, Yhtyneiden Paperiltehtai- saamiseksi Simolan asemalta Tormoon
9407: den pa;periitelhldas, puuhi:omo, saha ja kol- la\'l•tausp.aikalle V:Urolahden pitäjässä
9408: me sähk()voiiTTia-,asemaa Simtpeleellä, 3 Suomenlahden rannalla. Jos iämä rata
9409: 1
9410:
9411:
9412: sahalaitosta ,2 turvepehkutehdasta, 5 tulee rakennetuksi, tulisi se liittymään
9413: tiilitehdasta ja 4 meijeriä Kurkijoella. edellä main1ittuun 1·ataan ja. ;J,isäämään
9414: Yhteenisä siis nä,issä kuudessa~ pitäJässä liikennettä melko lailla.. SuojäTven ra-
9415: 33 suurempaa teoUisuuslaitosta, puhu- dan valmistuttua tulee puutavaTalii-
9416: ma,tta useista pienemmistä jo valmiina kenne kohdis•tumaan näille r:adoille, kun
9417: olevista sekä Saimaan etelärannalle pe- matka meren ra,nta.an tulisi paljo34 ly-
9418: rrustettavista uusista t~eollisuuslaii'Ok hemmäksi, j'ota. va'stoin Viipur,in kautta
9419: sista, joka alue uusille yrityksille on eh- se on kaikin puolin ha.itallisempaa.. Kan
9420: dottoman suotuinen ollen lähellä Imat- K:arjalan ra.ta ennestään on liikaa kuor-
9421: ralle valmistuvaa v,oima,laitos,ta. Näistä mitettu, ·on ollut kysymykses\Sä tois1ten
9422: edellä mainitiUi,sta teollisuuslaitoksista raHeiden rak~entaminen Karjalan ra,-
9423: ovat lupautuneet e'hdotettua uutta rauta- dalle, ;joka toimenpide tämä•n raidan ra-
9424: tietä myöten kuljetta:maan vuosittain kennettua ei ole ta'rpeen.
9425: laskelmien mukaan seuraavat tavara- Kaiken edellä es,itetyn peru.s,t•eeHa
9426: mää,rä:t: Ka1ukaan tehtaat 40,000 tonnia, annmme kunnioittaen,
9427: T. & J. S.alvesen 43,000 kuutiom., Ha,ck-
9428: man & C:o 16,000 kuutiom., Pulpin sellu- että Eduskunta päättäisi raken-
9429: looswtehdws 14,000 tonnia ja, 10,000 kuu- nettavaksi normaaliraiteisen rau-
9430: tiom., Tornrutorin tehdas 19,000 tonnia. tatien Lappeenrannan kaup'Uingista
9431: Si;mpeleen paperitehdas 10,700 tonn!ia,, Vuoksenniskan kautta Elisenvaa-
9432: Simpeleen saha 68,000 kuutiom. sekä ran tai Syväoran asemalle sekä
9433: Km·ki,j,oen sahat 230,400 tonnia, yhteensä että tätä tarkoitusta v,arten vuoden
9434: 3210,100 tonnia ja 136,000 kuutiometriä, 1926 menoarvioon varattaisiin :J
9435: lukuun ottamatta pienempien teollisuu.s- miljoon.an markan määräraha.
9436: Jaitos·ten tavarakuljetuksia. Joo nämäkin
9437:
9438: Hels.ingiss'ä, 12 päiv,änä helmikuuta 192,~.
9439:
9440:
9441: Anton V ertanen. 0. Kontio.
9442: Juho Niukkanen. Siviä Ruotzi.
9443: Tuomas W anhala. E. Lautala.
9444: Pekka Saarelainen. Albin Manner.
9445: Mikko Piitulainert. Erkki Paavolainen.
9446: Matti Pitkänen. Antti Jruisma.
9447: Jooseppi Jrauranen. Pekka Jropsa.
9448: 233
9449:
9450: II,Io9, - Anom. ehd. n:o 133.
9451:
9452:
9453:
9454:
9455: Pullinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä rautatien
9456: rakentamista 'Parten Wiipurista Laatokan rannalle.
9457:
9458:
9459: S u o m .en E d 11 s k u n n a 11 e.
9460:
9461: Vi·~ta;t~m vuoden 1912~ vaHio(Päi.viHe jä- mapaikkaan Laatokan rannalla ja
9462: tetyru anomu.sehdotuksen, N :o 5"" pe.rus,t·e- että lopullisen tutki1nuksen aikaan-
9463: lu ihin' e~s·i,tämme kunn~oi t!t aen:,
9464: 1
9465: saamiseksi ja töiden alkamist'a
9466: varten ensi vuoden menoarvioon
9467: ett:ä Eduskunta päättäisi raken- otettaisiin 20 miljoonan markan
9468: nettavaksi narmaaliraiteisen rau- suuruinen määräraha.
9469: tatien Wiipwrils:ta f!Orpivaan sa.ta-
9470:
9471:
9472:
9473:
9474: Erkki Pullinen. U. Brander.
9475: Erk!ki Paa>vol:ainen. E. KHpelärinen.
9476: Hannes Valkama.
9477:
9478:
9479:
9480:
9481: 30
9482: 234
9483:
9484: ll,11o. - Anom. ehd. n:o 134:.
9485:
9486:
9487:
9488:
9489: Kuisma y. m.: Määrärahan myöntämisestä Viipurin-
9490: Lrwtokan radan rakennustöiden aloittamista varten.
9491:
9492:
9493: E d u s kun n a ll e.
9494:
9495: Ni~tten ehdotet1tuden uusLen rautate~t tava, et:tä ra.ta ei tyydytä a·inoa,s,t;aan ·ta-
9496: ten jou:kosslli, jotka. v,altim1 AAettama kul- loudelli,sia ta:rpei,ta., vaan; on1 myöskin:
9497: kulai•tlOskom~teal •On ehdottanut erusimäi- hyvi'IlJ t,äJrkeoäi moo'n 1puolustukseUe, joka
9498: senä rakennetltavaksi, on Viipuri1nl-8orr- seikkru 011 huomioon1 otetta;va kun uus,ia.
9499: tanl1a;hden rata. M·a1nLMIU komitea sa·- ra1tojw aJotletaaiJJJ teet:tää. Kun tämä l'mta
9500: moilfi!ku~n Eduskunnan v. li91212: asettama on käynyt kaikki valm:i:stelua.steet mitä
9501: ku]kulaitosvaliokunta p1ii rwta.a täJr- yleensä voilda;au uus•ien rwtojen rakenta-
9502: keäJnä j1a ehdot.t11 ky,symykses•sä oleva.n misen ehduk,s1 as:et1ta1a ja OOlJ til!astojen
9503: radwn ralkennu;styö't. a·Lotett1tavaksi jo tänä mulkaan ka!Il!Illait.tla:va, .s'ekä m.aa.n puo1us-
9504: vuonna~. Tä:mä ra:tasuun,ta ku·lkee pitkin tuks,eHe vä,rttämält'ön, niin kun!Il,io1ttaen
9505: Vuoksen l·ataiksoa vä:ki:r ikkai,tten kuntien
9506: 1 wnomme,
9507: halki. Radan' va.ikUltus,a1ueeilta. otte1ttn ti- että Eduslkun,ta päättäisi jo ensi
9508: la:s.to osottaa, että täst1ä radasta ·tuli€e vuonna aloittaa Viipurin-La.O!lo-
9509: varmasti kwnnruttava ra1ta. Tähän on kan radan rakennustyöt ja ottaisi
9510: vielä li!sä:tltäJvä: LaJwtoikan, liiikenne, joka sitä varten v :n 1926 menoarvioon
9511: va!lmaSit,jJ suuntamtuu lYihintä tile1tä Suo- 80,000,000 mk.
9512: menilahden ·s:a1tamiin. Vi·e}ä, on mainri·t-
9513:
9514: Hels:imgissä, helmikuun 11 p:nä 1925.
9515:
9516:
9517: Antti Kuisma. E. Lautala.
9518: Albin Manner. Matti Pitkänen.
9519: Pekka Kopsa. Vihtori Vesterinen.
9520: Antti Kukkonen. Kaarlo Hurme.
9521: J. G. Ryynänen. M. Makikonen.
9522: Vilho Nikkanen. Antti Juutilainen.._,
9523: Jooseppi Kauranen. Juho Niukkanen.
9524: Anton V ertanen.
9525: 235
9526:
9527: l1,111, - Ånom. ehd. n:o 135.
9528:
9529:
9530:
9531:
9532: Wanhala, y. m.: Määrärahan 1nyöntämisestä rautatien
9533: rakentamista varten Simolan asemalta Tormoon sa-
9534: tamapaikkaan Virolahden pitiijän Orslahden kylässä.
9535:
9536:
9537: E d u :s k u n n a ll e.
9538:
9539: Laajan Saimaan vesistön ainoana yhdis- vastoin on sitä jo pari vuosikymmentä lii-
9540: täjänä Suomenlahteen on Saimaan kanava. kemiespiireissä pohdittu. Nyt aivan äsket-
9541: Tätä kape.ata ja hankalasti kuletta:vaa väy- täin on se taasen uudelleen esille tullut.
9542: lää pitkin täytyy nykyisin kulettaa ne mo- Tällaisesta radasta olisi myöskin sanomat-
9543: net tul1annet lotjalastilliset mitä erilaisinta kmasti hyötyä muillekin, ei ainoastaan
9544: puutavaraa, joita kesän mittaan saapuu aina varsinaiselle puutavarwkaupallemme. Jo
9545: Iisalmen kupeilta ja Pielisjärven perukoilta sen asema kulkiessaan meren rannikolta
9546: saakka ulkomaille vietäväksi. Jo pitemmän Saimaan rannalle on itsessään luonnolli-
9547: aikaa on kuitenkin tämän väylän puutteel- nen yhdysside näitten kahden välillä. Kun
9548: lisuutta valitettu ja koetettu parantaa laa- se lisäksi sattuu aivan keskelle väkirikkaita
9549: jentamalla kanavaa uhraten siihen miljoo- ja vanraita rannikkopitäjiämme, jotka tä-
9550: nia markkoja vuosittain. Mutta kun se hän saakka rautateitten tuottamaan hyötyyn
9551: kerran on kanava ja lisäksi verrattain kapea nähden ovat olleet aivan unohdettuja, niin
9552: kanava, niin on sillä aina samat epäkoh- merkitsisi se näitten seutujen liikenneyh-
9553: tansa ja hankaluutensa. Nykyisen kiireel- teyiJrnien parantamisessa sanomattoman pal-
9554: lisen liikennehtimistavan vallitessa ollaan- jon. Tarvitsee vain ajatella sitä hyötyä,
9555: kin sen vuoksi oltu pakotettu ajattelemaan mikä. mdalla ~aataisiin kalastusta harjoitta-
9556: jotain toista, nopeammin kulettavaa tietä valle rannikkoväestöllemme Säkkijärven ja
9557: Saimaalta Suomenlahden rantaan. Täm- Virolahden pitäjissä, jotka kaupatakseen
9558: möinen tie on kyllä aikaansaatavissa, vie- meren antamaa saalistaan ovat saaneet läh-
9559: läpä lisäksi mukava käytännöllinen eikä teä sitä hevosella kulettamaan 50-60 kilo-
9560: liian kalliskaan. Rakentamalla rautatieyh- metrin päässä olevaan lähimpään kaupun-
9561: teys Saimaan etelärannalta, Lappeenran- kiin. Maalaistuotteiden, kuten maidon y. m.
9562: nasta suoraan Suomenlahden rantaan, siellä helposti pilaantuvan tavaran kauppa on
9563: olevaan oivalliseen luonnon rakentamaan kuivettunut melkein olemattomiin rautatien
9564: Tormoon satamapaikkaan Vironlahden pi- puutteen vuoksi, vaikka parin tunnin juna-
9565: täjän Orslahden kylässä, saadaan tie, jota matkan päässä olisi muutoin varmana osta-
9566: myöten pikimmin ja mukavimmin saate- jana Lappeenrannan kaupunki monine ym-
9567: taan kulettaa tavarat suoraan ja nopeasti päristötehtaineen, joille nämä. ruokatavarat,
9568: pa]kkaan, jossa ne ovat heti laiturilta lai- yksin maitokin, täytyy nykyisin köyhän
9569: vaan lastattavissa, ympäristönsä vuoksi hankkia aina Lahden
9570: Tämä ajatus ei ole mikään uusi. Päin- ja Riihimäen seuduilta saakka, puhumatta-
9571: 236 II,111. - Simolan-'l'ormoou rata.
9572:
9573: kaan siitä suuresta rehntavarakulutuksesta mahdollisuutensa tulla hyväksi satamaksi
9574: sotaväen tarpeiksi, joita täytyy nyt hanl~ sanotulla rannikollamme.
9575: kia aina Pohjanmaailta saakka. Lisäksi ei Kun viime valtiopäivillä Eduskunnalle
9576: paikallisliikettäkään voida huomioonotta- tehtiin alote rautatien rakentamisesta Sor-
9577: matta jättää, kun välittömästi aiotun radan jon tahi Elisenvaaran asemalta Lappeen-
9578: varressa asuu jo noin 30,000 asukasta. rantaan entistä suoremman liikeyhteyden
9579: Kun Lisäksi ottaa huomioon, että rataa var- aikaansaamiseksi Karjalasta pääradalle ja
9580: ten olisi jo valmiina käytettävissä Lappeen- merenrantaan, olisi mielestämme tämä Si-
9581: rannan ja Simolan välinen rataosa, niin mola-Tormoon rata kuin luonnollinen
9582: jäisi uutta tietä rakennettavaksi vain Simo- jatko edelliselle. Kaikki se suuri puutava-
9583: lasta Tormooseen. Tämä väli on vain noin ran paljous, mikä edellista rataa on las-
9584: 50 kilometriä ja maanlaadultaan sellaista, kettu tulevan kuletettavaksi, painuisi aivan
9585: että siihen voi radan laittaa melkein suora- suorastaan jälkimäistä rataa pitkin Tor-
9586: viivaisesti määräpaiikkaansa, kohtaamatta maon satamaan, joka olisi paljoa lähempänä
9587: voittamattomia tahi kalliita poistettaviksi kuin Kotka tahi Uuras. Näin tulisi Si-
9588: käyviä esteitä. Lisäksi on Tormoon nykyi- mola-Tormoon rautatie saamaan paljon
9589: nen satamapaikka erinomainen päätekohta lisää liikettä.
9590: tälle radalle. Se sijaitsee ensiksikin hyvin Simola-Tormoon radalll mkentamista
9591: suojatun, mutta tarpeeksi syvän Suomen- näyttävät ympäristökunnat, yhtiöt ja yksi-
9592: lahdesta rannikkoon pistävän lahdelman tyiset puolestaan myöskin sitoutuneen aut-
9593: pohjassa, on maan1aadultaan 5 kilomet- tamaan monenmoisin uhrauksin. Lappeen-
9594: riä pitkä ja 2 kilometriä leveä, huonoa met- rannan kaupunki on luvannut laittaa sata-
9595: sää kasvavaa matalaa hiekkakang3Jsta, jonka ma1nsa radan vaatimaan kuntoon sekä sitou-
9596: rantojen syvyys on äkkijyrkkäisen kalte- tunut lahjoittamaan sitä varten puoli mil-
9597: vuuden takia aina 6-7 metriä kohta ranta- joonaa markkaa rahassa, Säkkijärven kunta
9598: hietikolta lähtien. Kun satamalahdelma 100,000 markkaa ja muissa kunnissa on
9599: käsittää lisäksi noin 10-15 neliökilometriä avUistuksen myöntäminen paraikaa kunnan-
9600: täysin väljää aluetta, on se suuremmaHekin valtuustojen pohdittavana. Yksityiset ja
9601: liikehtimise1le riittävän laaja. Mitkään yhtiöt ovat taa,sen puolestaa1n tarjoutuneet
9602: myrskyt eivät siihen myöskään vaikuta, luovuttamaan rataa varten tarvittavan maa-
9603: sillä edessäolevien saarien vuoksi on se täy- alueen ilmaiseksi sekä antaman kaikenlaisia
9604: sin suojattu kaikille muille suunnille paitsi tarveaineita sitä varten. 'l'ämä lmikki mie-
9605: kaaklkoon. Ulos merelle johtaa si~tä kaksi tar- lestämme osottaa, että paikkakunna-lla rataa
9606: peeksi syvää ja leveää kulkuväylää, toinen toivotaan.
9607: eteläiseen ja toinen kaakkoiseen suuntaan. Kun seutukuntien asettama ratahanketoi-
9608: Alue on siis erinomainen satamapaikaksi ja mikunta on käytettäväksemme lisäksi jättä-
9609: käytetään sitä jo nytkin siihen, vaikkei nyt insinööri A. Durchmanin laatiman seli-
9610: siellä ole juuri minl{läänlaisia laitu6laitteita. tyksen toimittwmastaan tutkimuksesta ja
9611: I1ahden pohjassa on vain pieni sahalrcitos, erinäisiä taulukoita, niin seuraavat ne tässä
9612: jolla on oma laiturinsa tavaroiden lastaa- mukana asian lisävalaisuksi.
9613: mista varten. Vielä täytynee mainita, että Viittaamalla näilhin ja kaikkeen edelläole-
9614: sntamapaikka pysyy sulana noin 3 viikkoa vaan katsomme puolestamme tarpeelliseksi
9615: kauemmin kuin Uuras ja avautuu keväisin ti.i,män radan rakentamisen. Sen kautta
9616: yhtä paljon aikaisemmin kuin Koivisto. Tä- saavutettaisiin ei ainoastaan kaikki edellä
9617: mänkin ominaisuutensa vuoksi on Tarmoolla luetellut etuudet, vaan myöskin sillä helpoi-
9618: 11,111.- Wanhala, ~r. m. 237
9619:
9620: tettaisiin suuresti sitä suurta ahtautta, joka Simolan asemalta 'l'ormoon satama-
9621: esim. Uuraan satamassa nyt '"allitsee. Kai- paikkaan Vimlahden pitäjiin Ors-
9622: ken tämän nojalla rohkenemme kunnioit- lahden kylässä ja
9623: taen ehdottaa. että ensi vnoden kttlttnkiarvioon
9624: varattaisiin sitä vaden 5 mil,ioonaa
9625: että Edttsknnta päättäisi rakennet- mm·kkaa.
9626: tavaksi nonnaalimiteisen mntatien
9627:
9628: Heisingissä, helmikuun 10 päivänä 1925.
9629:
9630:
9631: Tuomas W anhala. Juho Kinnunen.
9632: Taneli TyppÖ. Siviä Ruotzi.
9633: E. Lautala. Vilho Nikkanen.
9634: Erkki Paavolainen. Anton Vertanen.
9635: 238
9636:
9637: II,112. - Pet. försl. n:o 136.
9638:
9639:
9640:
9641:
9642: Hästbacka m. fl.: Ang. ntarbetande av kostnadsförslag
9643: för byggande at' järnväg från Björneborg via Tob;l)
9644: station till Jeppo eller Bennäs.
9645:
9646:
9647: 'r i ll R i k s d a g e n.
9648: Hänvisande till petitionen N :o 63 vid genmn ö[ve1·mark och Petalax kmn-
9649: 1924 års riksdag föreslå undertecknade muner till 1'oby station samt diir-
9650: härrmed, ifrån genom Vörå och Oravais kom-
9651: att Riksdagen ville giva i 1lppdrag muner till Jeppo station ellet· via
9652: åt 1·egeringen att låta tltarbeta kost- Nykarleby till Bennäs station, bet·o-
9653: nadsföt·slag för byggande av en nor- ende pä vilken av de nämnda änd-
9654: malspclrig järnväg från Björneborg punkter anses vara fördelaktigare då
9655: med anslutning till T jöck station den tekniska och ekonomiska ut1·ed-
9656: å Kristinestadsbanan och vidare ningen ntföt·es.
9657:
9658: Helsingfors, den 5 :februari 1925.
9659:
9660: J. E. Hästbackca. J. Inborr.
9661: •Josef Mang,s. J\l. E. Kulenius.
9662: ~.\.ndei•s Forsberg. I.evi Jern.
9663: Ernst von Born. G. Lindberg.
9664: Ernst Estlander. K. V. Åkerblom.
9665: 239
9666:
9667: 11.112. - Anom. ehd. n:o 136. Suomennos.
9668:
9669:
9670:
9671:
9672: Hästbacka y. m.: Kustannusarvion laatimisesta noT-
9673: maaliraiteisen rautatien rakentamiseksi Parista Tuo-
9674: vilan aseman kautta Jepualle tai Pännäisiin.
9675:
9676:
9677: E d u s k u n n a ll e.
9678:
9679: Viitaten 1924 vuoden valtiopäiville jätet- lahden pitäjien kautta Tuovilan
9680: tyyn anomusehdotukseen N :o 63 ehdottavat asemalle, josta edelleen Vöy1·in ja
9681: allekirjoittaneet täten, Oravaisten pitäjien katttta .Jepuan
9682: asemalle tai Uudenkam·lepyyn
9683: että Eduskunta antaisi hallituk- kautta Pännäisten asemalle, riip-
9684: sen tehtäväksi laadituttaa kustan- puen siitä, mikä mainit1tista pääte-
9685: nusarvio normaalimiteisen rauta- kohdista katsotaan koneellista ja
9686: tien 1·akentamiseksi Porista Tjöckin taloudellista tutkimusta toimitet-
9687: asemalle Kristiinankaupungin ra- tnessa edttllisimrnaksi.
9688: dalla sekä siitä Ylimarkttn ja Peto-
9689:
9690: Helsingissä, helmikuun 5 p :nä 1925.
9691:
9692:
9693: J. E. Hästbacka. J. Inborr.
9694: Josef M'angs. M. E. Kulenius.
9695: Anders Forsberg. Levi Jern.
9696: Ernst von Born. G. Lindberg.
9697: Ernst Estlander. K. V. Aikerblom.
9698: 240
9699:
9700: 11,113, - Pet. försl. n:o 137.
9701:
9702:
9703:
9704:
9705: Inborr m. fl.: Ang. utarbetande av kostnadsfärslag för
9706: byggandet av en järnväg från Suolahti station över
9707: Saarijärvi m. fl. orter till Bennäs station.
9708:
9709:
9710: TiH Riiksdagen.
9711:
9712: Häirwisande t.ill motrverb.1.gen i eN till normalspårig järnväg, utgående
9713: Rik·SIOO!g'SII iUtlämnat petti:tioiiSmemoriaJ från SuoZahti station vid Jyväs-
9714: (se Va!Hiopäivä:t! 1923., Li;itteet,. sidid. M- kylä-Suolahtibanan över Saari-
9715: 57, N :.r 27 .samt Va'J't,iJopäiväti Pöytäkirj.a.f järvi och Karstula till V indala,
9716: 1923, sidd. 1665.---1666) våga underte!Ck- norrom Lappajärvi sjö genmn
9717: nade vördsamt an:lrå:lla Laprpajärvi, Kortesjärvi, Evijärvi
9718: till Purrno, Esse och Pedersöre
9719: att Riksdagen ville giva rege- samt förenande sig vid Bennäs
9720: ringen i u.ppdrag att utarbeta kost- staM.on med järn.vägen till Uleå-
9721: nadsförslag för byggandet av en borg och bibanan till Jakobstad.
9722:
9723:
9724:
9725:
9726: J. lnborr. Johannes Klockars.
9727: K. V. Åkerblom. Levi Jern.
9728: 241
9729:
9730: TI,113, - Anom. ehd. n:o 137. Suomennos.
9731:
9732:
9733:
9734:
9735: lnborr y. m.: Kustannusarvion laatimisesta rautaUen
9736: rakentamista varten Suolahden asemalta Saarijär-
9737: ven y. m. paikkakuntain kautta Pännäisten asemaUe.
9738:
9739:
9740: E d u s k u n n a ll e.
9741:
9742: V.i:Ut:atenJ aJS<~asi~a vuoden 192\l va1ti'o- sen rautatien rakentamista varten
9743: päiv>i1läl F1duskunm1a<lle j•ä1te:tyru anomus- Suolahden asemalta Jyväskylän-
9744: ehdotuksen: N :10 27 pe•rusteluihin (Ka,t&o Suolahden radalla Sa.arijäTven ja
9745: Valti!opäivä<t. 1,923, Liii,tteet siv. 54------57, Karstulan kautta Vimpeliin, Lap-
9746: sekä ,Pöytäkiöa;t si•v. ·1665-1666) rohke- pajärven pohjoispuolitse LappajäT-
9747: ll!evwt aHeikirjoitt~aneet kun,niooiH:aen ven, KortesjäTven ja Evijärven pi-
9748: anoa, täjien kautta Purmoon, Ahtävään
9749: ja Pie~rsaaren pitäjään, jossa se
9750: että Eduskunta tahtoisi antaa Pännäisten asemalla lM1ttyisi Ou-
9751: hallituksen t.ehtäväksi kusfurnnus- lun rata.an ja PietarsaiQroen vie~
9752: arvion Txwbimi~sen normaalimitei- vään haaraTataan.
9753:
9754:
9755:
9756:
9757: J. lnborr. Johannes Klockars.
9758: K. V. Åkerblom. Lev,i Jern.
9759: 242
9760:
9761: 11,114,- Anom. ehd. n:o 138.
9762:
9763:
9764:
9765:
9766: Jauhonen y. m.: Kustannusarvion laatimisesta rauta-
9767: tien rakentamista varten Kontiomäen asemalta Suo-
9768: mussalmelle.
9769:
9770:
9771:
9772:
9773: Viittaamalla v. 19f24 valtiopäiville että Eduskunta antaisi hallituk-
9774: j·äitettyyn aillomukseen. (Liittee1: I-IX sen tehtäväksi laaditutrfJaa kus~an
9775: s. 73---75 anom. 6i41) r:O!hkenmnlme kun.- nusarvion normaaliraiteisen rauta-
9776: nioit;taen anoa,. tien rakentamiseksi Kontiomäen
9777: asemalta Ristijärven ja Hyrynsal-
9778: men kautta Suomussalmelle.
9779:
9780: Hels1in;gisosä, helmiknn'll 17 p:nä 1925.
9781:
9782:
9783: T. Jauhonen. Kusti Arffman.
9784: Vilho R. Piippo. Kaarlo Hurme.
9785: Antti J unes. J. G. Ryy:Q.änen.
9786: Sulo Salo.
9787: 243
9788:
9789: ll,115. - Anom. ehd. n:o 139.
9790:
9791:
9792:
9793:
9794: Paasonen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Akon-
9795: vede'Y!r-Vuotjärven kanavoimista varten.
9796:
9797:
9798: E d u s k u n n a 11 e.
9799:
9800: Viitaten vuoden 1923 valtiopäivillä teh- että Eduskunta päättäisi Akonve-
9801: dyn anom. ehd. n :o 107 perustelnibin, den-Vuotjärven kanavoimista vm·-
9802: saamme kunnioittaen anoa, ten vuoden 1926 tulo- .fa menoarvioon
9803: ottaa 5 m:il.foonan mar·kan määrä-
9804: rahan.
9805:
9806: Helsingissä, 17 p :nä helmikuuta 1925.
9807:
9808:
9809: Armas Paasonen. J nssi Lon,ka:inen.
9810: Maltti Puittinen. Emil Saarinen.
9811: Anni Savolaånen. Olga Leinonen.
9812: Hilma Koivu1ahti-Lehto. Iida Vihnri.
9813: HHma VaUa:kka. Aino Lehtokoski.
9814: Miina Sillanpää. Rieti Itkonen.
9815: Otto Pensas. Vilho R. Piippo.
9816: 'J'oivo Halonen. Otto Toivonen.
9817: 244
9818:
9819: 11,116. - Anom. ehd. n:o 140.
9820:
9821:
9822:
9823:
9824: Särkkä y. m.: Määrärahan rnyöntärnisestä Sairnaan ja
9825: K uolirnonjärven välisen kanavan rakentarnista
9826: varten.
9827:
9828:
9829: E d u s kun n a ll e.
9830:
9831: Välttämlättön edellytys taloudellisen ran, kuten puutav.ar.ain y. :111. sruman:
9832: elämän :kehitykselle ,j.a !hyvinvoinruHle on tapausten tav,arain ja yleensä seHaisen
9833: :kulkulai:tok~n ,kJehittäminen ajanmUJkai- suuremman jouklkota.va.ran kulj,etukseen,
9834: serle kannaBe. Trumän tietäen onkin jota varten huokeat. kulje:tusma'ksut ovat
9835: maassamme valtiovallan puolelta yhä tarpeen. Kana v;a1iikenne tulee rautatie-
9836: enemmän ja. enemmän 'kiinnitetty huo- liikennettä halvemma~si jo ,senlkin takia,
9837: miota uusien ra u ta:ter1dien r1aikentamiseen et:tä vesiväylien 'kullmkelpoiseksi laitta-
9838: ja entdsten rautateiden liilkekuntoisuu- minen maksaa ainoastaan murto-osan
9839: den parantamiseen. Sitä vastoin kana,va- matkan p:1tuut·een verrattuna siitä mitä
9840: rakenruukset ovat jääneet toiselle tilalle, muta,tiet tuleva,t maksamaan. Jo tältä-
9841: melk!einpä aivan llnQihlduks,iin. NäiJ:L ei kin kannalta katsoen ja ottaen huomioon
9842: kui:tenkaan: saisi tapafultua, va,an olisi maamme vähäiset vaMt olisi kanava-
9843: kanavaoca!roennuiks:ia ilmlritetrtävä rinnan .rakennuksia yhä enemmän ja. enemmän
9844: rautatier.akennmksien !karussa'. Maamme k,eihitettävä.
9845: on poikkeusaseanas:sa muihin ma,ihin näh- Ylksi ,tällainen t<Haisuus olisi Saimaan
9846: den siin~, .että ,se on lukuisien järcv:iensä ja Kuolimonjrur:vren y:hdrist.rumine!Il. kana-
9847: trukia vesiliikenteeUe erittäin sopiva, siis Vialla. Rakentamalla noin 350 metrin
9848: etu, jota muilla mailla ei o1e,. mutta sitä pituisen, tuskin viittä, mi]joonaa mark-
9849: etua ei voida käyttää hyvåksi ellei ve- kaa maksa:van ka:navan, tulisi Sa,imaan
9850: sistöjä enti~tiä enemmän yhiCHstetä toi- yhteyt.een noin 40 k!m. pituinren, syvä-
9851: siinsa k:an:wvalla. vesinen ja useiden muiJden jokien !kautta
9852: Vaikkakaan kana va.t l(li V'wt voi täysin K:uolimon y.Me"Yidessä olevien jälrvien
9853: korvata .rautateitä sen vuoks,i,. että lii- ympammmä j'ärvi, jota vastoin viiden
9854: krenne niillä :kiäy hitaammin kuin .rauta- mi1j,oonan markan rahamä:ä·rä11ä ei saisi
9855: teilJiä, ja lkanaV'ia jääesteid,en vuokisi voi rautatietä :ra1mn!Ilietulk!Si kuin korkein-
9856: vain osan vuotta liikennöi!dä, on laiva- taan 5 'kilometriä. Nykyään mä,tänee
9857: ku1u1la kanavien kaut.ta toiselta puolen Kuolimonjä'l·ven ,y,mpä;rirstöHä smuet
9858: se etu, että sen iäyt;tokustann:u:kset ovat määrät hylkypuuta:vM·.a.a, kun niitä ei
9859: pienemmät. Ku1jetusmalk,sut. voi'daan si- VJoiJd!a UJittamaUa kuljettaa. maailman
9860: ten kanaviHa pitää hJU:omattavasti aiem- ~mar:kki:noille. ,Sotavuosina s~aattoivat
9861: pina kuin :r;autatei'llä, ja sov;eltiuvat. ka- ilmrke.at polttopuun !hinnat monen yrittä-
9862: 11a'vat .sen vu'Ok,si erikoisesti raaka·tava- märän halkojen lmljettamirsta uittamal'la,
9863: Il,116. - Sär.kkä, y. m. 245
9864:
9865: mutta seurauk<sret muodostuivat ylen tain noin 80Q,OOO kaprpa'leen suuruinen,
9866: tuhoisiksL Hu'kkumi:sprosentin nous.te:s.sa tukkipuumäärä tulisi vasta,1suudessa ka-
9867: kuuteenkymmeneen prosenttiin hukkui n.avan läpi kuLjote:ttruvaksi, tulisi kanava
9868: Kuolimon,jä:rveen y:htenä ainoana kesänä :epäHemättä vm,sin ilmnnaHavaksi. Mai-
9869: us:erHa kymmeniä tuhans•ia kuutåometrejä nittu kanava olisi myösikin alku siihen
9870: ha'lkoja, lukuunottamaUa uponneita suureen kana:VIahanlkkeeseen, j.oka käsi t-
9871: propsia. ja tuklkrpuita., jotka. nekään ei- tää Saimaan ja PäJij,än.teen vesistöjen
9872: vät olleet vähäiset. yhldist•rumi,sen ja jot·a fhanlk!etta kulku!lai-
9873: Saimaan ja Kuolimonjär!Ven kanava- to,skomitea 1J9 pä1ivämä maa!1isikuuta 1923
9874: hanke on ollut jo ·kauan keskustelun valtion:eu vostoUe.,. ·eduskunnassa v. 1919
9875: alaisena ei ainoastaan asianomaiseUa teh:dyn aloUeen johdosta, antamassaan
9876: paikkakunna'lla vaan :laajemmis·saklin mietinnössä va.rsin lämpimästi puol-
9877: vesliv äy lien l;aajen tamishanklkei ta har- taa. Kanavan tar!pee'llisuutta todistaa
9878: rastavissa piir:eissä. Ensimäånen tutlki- myöskin se, että asiasta on tehty useita
9879: mu·s kanavan toteuttamisma;hdollisuuk- aloitteita valtion.euvostoHe ja edusikun-
9880: sista suor.itettiin j.o vuonna 1856. Toinen naUe. Niinpä Savitaivaleen ja Suomen-
9881: tapaihtui vuonna 1906. Tä:llöin havaittiin, niemen kunnat vuonna 1917 jättivät
9882: että kanavan kautta liikenteessä ky.sy- ihal::Lituiks•elle a.nomukisen kanavan raken-
9883: my.kseen tulevat ves~s<töt ov:at sekä Sai- tamisesta hä.täaputyönä ja maanvil'jelijä
9884: maan että Kuolimondä<rven osilla mitä H. :Mynttinen j'ä.tti jo vuonna 19{)6 kaih-
9885: sove>Tiaiimmat la.ivailiiken\teeHe ja että: denkymmenenvii,den Saimaan ja Kuoli-
9886: putous on vain noin 1.2 metriä. Nor- monJa'l'Ven ym.päryskuntien valtuutta·-
9887: maaliaikaisten hintojen pohjalla lasketut mana hallitukselle anomuksen samasta
9888: kustannukset päättyivät 500,000 markan asiasta.
9889: rahaerään. Rahan arvon alenemisen Kaiken edeTlä esitetyn nojalla ja kun
9890: vuoksi nousevat rakennuskustannuks.e,t as•1a:sta ·On jo tarpeeHi~Bet tutkimukset
9891: noi:n kymmenker:twiJSik:s,i slii'tä m:i~a. ka- toimitettu anomme ikunni,oittaen,
9892: nava ennen sotaa olisi tullut maksamaan,
9893: mutta katsoen siihen. suureen hyötyyn, että Eduskunta kehoittaisi halli-
9894: minkä kanava tuottaa Kuolrimonjärven tusta varamnaan vuoden 1926 me-
9895: ympärristön me1tS1är,ikkail'le seuduille ja noarvioon tarpeellisen määrärahan
9896: ottaen 'hUJOmioon, että nyikyään Sai- Saimaan ja K uolimonjärven väU-
9897: maasta raitiotietä myöten Kuolimoon ja sen kanavan rakentamista varten.
9898: sitä tietä Kotkaan kuljetettava, vuosit-
9899:
9900: Helsingissä, 18 päJivänä belrudikuuta 1925.
9901:
9902:
9903: W. K. Särkkä. E. Tukia.
9904: T. M. Kivimäki. Taneli Typpö.
9905: E. A. Tuomivaara.
9906: 246
9907:
9908: 11,11 7. - An.om. ehd. n :o 141.
9909:
9910:
9911:
9912:
9913: Wanhala y. m.: Määrärahan m,yöntätnisestä Lavansaa-
9914: ren satamatöitä varten.
9915:
9916:
9917: E d u s k u n n a ll e.
9918:
9919: Liikenneolot valtakuntamme kaikilla kul- saaren satamatyöt ensi kesänä päättyvät,
9920: milla niin maalla kuin merellä, päästäkseen joten saataisiin sieltä siirrettävissä oleva työ-
9921: ajanmukaisesti kehittymään vaativat mää- voima ja koneet siirtää suunnitelman mukai-
9922: rättyjä toimenpiteitä, ei vaan liikennöitsi- sesti jatkuvaan työhön toisille saarille. La-
9923: jäin vaan myös valtiovallan taholta. Ei vansaarta varten onkin tie- ja vesiraken-
9924: voitane kieltää, etteikö valtiovalta olisi ollut nusten ylihallituksessa kustannusarvio val-
9925: näissä asioissa tarmolla mukana, yhtä vä- mis, mikä päättyy 1,100,000: - markkaan.
9926: hän kun on syytä epäillä etteikö se sitä yhä Tästä on laskettu 100,000 markkaa siksi
9927: edelleen olisi, sikäli kun tarvetta ilmaantuu. osuudeksi, minkä saarelaiset ovat luonnossa
9928: Tällä kertaa olisi syytä kiinnittää huo- työpäivinä luvanneet, joten valtiota. veroi-
9929: miota Suomenlahdella olevien ulkosaarten tettaisiin vaan yhdellä miljoonalla markalla.
9930: satamaolojen jatkuvaan korjaamiseen. On Kun kerran tällä summalla saataisiin La-
9931: ilolla mainittava, että näiden saarten sata- vansaarelle tyydyttävät satamaolot, ei voi-
9932: maoloista on jossain määrin huolta pidetty. tane pitää määrärahaa kohtuuttomana.
9933: Onhan perattu Haapasaaren satama, Suur- Olisi siis ensi sijassa rakennettava - kuten
9934: saaren satama on turvattu, jos kohta sitä tie- ja vesirakennusten ylihallituksenkin
9935: ei huomattu alunpitäen tehdä siinä laajuu- suunnitelma sisältää- Lavansaaren satama
9936: dessa kun olisi pitänyt. Tytärsaaren satama- ja kohta sen jälkeen Seiskarin. Ehdo-
9937: työt päättynevät ensi kesänä. Sielläkin tamme siis,
9938: olisi korjaus saanut olla laajaperäisempi.
9939: Jälellä on Lavansaari ja Seiskari. Näiden että valtion ensi vuoden talousar-
9940: viimeksi mainittujen saarten satamat ovat vioon otettaisiin Lavansaaren satama-
9941: suureksi osaksi sellaisenaan kun luonto ne töitä varten 1,000,000 Suomen mru·k-
9942: on rakentanut. Olisi siis aivan ensi tilaBSa kaa, sekä
9943: hoidettava asiat niin, että näiden saarten lausuttaisiin hallitukselle toivomus
9944: nyt jo tie- ja vesirakennusten ylihallituk- että Lavansaaren sataman valmistut-
9945: sessa valmiina oleva satamain rakennus- tua voitaisiin siirtää työt Seiskarin
9946: suunnitelma voitaisiin toteuttaa. Tämä satamaan.
9947: olisi tärkeätä siitäkin syystä, kun Tytär-
9948:
9949: Helsingissä, 12 p. helmikuuta 1925.
9950:
9951: Tuomas W anhala. Kaarlo Saari.
9952: Eva Somersalo. Olga Leinonen.
9953: Siviä Ruotzi. A. A. Neitiniemi.
9954: E. Kilpeläinen. M. Kontula.
9955: J. A. Mannermaa.
9956: 247
9957:
9958: H,11s. - Anom. ehd. n:o 142.
9959:
9960:
9961:
9962:
9963: W anhala y. m.: Määrärahan myöntämisestä laivan ra-
9964: kentamista varten Suomenlahden ulkosaarilinjalle.
9965:
9966:
9967: E d u sk u n nalle.
9968:
9969: On tyydytyksellä pantava merkille se ra- rempi velvollisuus, kun liikeyhteyden elvyt-
9970: jaseutupolitiikka, jota hallitus ja Eduskunta tämiseksi mantereen rajaseuduilla on pi-
9971: on tunnolla ja taidolla ajanut. Kuitenkin detty hyvää huolta. Ei silloin käy syrjä-
9972: on se tähän asti ulottunut vain valtakun- yttäminen rajaseutuja, vaikka onkin vesira-
9973: nan pohjoisiin ja itäisiin osiin, toisin sa- jat kysymyksessä. Näiden rajojen turvaa-
9974: noen, se on ollut mannermaarajaseutupoli- minen ja riittävillä elinehdoilla varustami-
9975: tiikkaa. Tärkeää ja kiitettäväå kyllä. Jä- nen on yhtä tärkeää, ellei jossain suhteessa
9976: lelle ovat jääneet ne rajaseudut, joita meret tärkeämpää, kun minkä muun rajaseudun
9977: ympäröivät. Nämätkin rajat vaativat tahansa.
9978: osansa. Tällä kertaa tahtoisimme Eduskun- Muutamana viime kesänä on koetettu val-
9979: nan huomiota eritoten kiinnittää niinkin tion avustamilla yksityisten laivanvarusta-
9980: tärkeälle rajaosalle kuin Suomenlahdella jain laivoilla saada liikenneyhteys järjeste-
9981: sijaitseville ulkosaarille. Nämä saaret ovat: tyksi ylempänä mainitulle linjalle. Koke-
9982: Haapasaari, Seiskari, Lavansaari, Tytär- mus on näyttänyt, että se ei sitä tietä kä-
9983: saari ja Suursaari. Eihän voitane kieltää, vele. On joku muu menettelytapa otettava.
9984: että elämä näillä ulkosaarilla, jotka sijait- Olemme vakuutetut siitä, että liikenne-
9985: sevat noin 5, 6, 7 ja 8 penikulman päässä yhteys mantereen ja ylempänä mainittujen
9986: mantereesta, on aina ollut vaikeaa. Nyt ulkosaarten välillä tyydyttävästi hoidetaan
9987: olosuhteitten suuresti muuttuessa ovat vai- ainoastaan valtion sitä varten rakennutta-
9988: keudet lisääntyneet jopa tulleet ylivoimai- malla laivalla, - laivalla, jonka pitäisi
9989: siksi. Nyt tarvitaan valtiovallan voima- olla kyllin luja ja täysin merikelpoinen.
9990: kasta tukea, jos ei tahdota nähdä näiden Tätä laivaa, voidakseen saada se itsensä
9991: valtakunnan turvallisuudelle niin tärkeiden kannattavaksi, voitaisiin käyttää paitsi
9992: saarien autioitumista. aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn saa-
9993: Ensi sijassa on saatava kulkuyhteys näi- rilinjalla, talvikuukausina talvisatamis-
9994: <len saarten ja mantereen välille ajan vaati- samme. Täten saataisiin vähemmän kustan-
9995: muksia vastaavaksi. Se on silloin omiansa nuksia kysyvä ja halvemmalla hoidettava
9996: helpoittamaan elämää, parantamalla kalas- n. s. satamalaiva, rahtilaivan muuttaja y. m.
9997: tuselinkeinoharrastusta, kun tuotteet voi- satamatöitä varten, joihin nyt käytetään
9998: daan nopeasti kuljettaa maailman markki- kalliisti liikutettavia jäänsärkijöitämme.
9999: noille. Monessa muussakin suhteessa tämä Täten myös vapautuisivat jäänsärkijämme
10000: parannus tilannetta helpoittaa ja elintasoa niille varsinaisiin tehtäviinsä.
10001: kohottaa. Valtiovallalla on tähän sitä suu- Ilolla on merkittävä, että tällä alalla eri-
10002: 248 II,11s. - Suomenlahden ulkoS'aarien ,Ja,irvahikenne.
10003:
10004: koisvirastomme. merenkulkuhalli.tus, on vaveistämöiltä. Kun näin pitkälle jo on
10005: ylempänä mainitun laiva-ajatuksen omaksu- alkuvalmistusten kanssa päästy, rohke-
10006: nut, tehden asiasta aiotteen jo v. 1919 ja nemme ehdottaa,
10007: ryhtymällä senjälkeen myös käytännöllisiin
10008: toimenpiteisiin. Merenkulkuhallituksessa on että valtion ensi vuoden talousm·-
10009: laadittu suunnitelma ja piirustukset sekä vioon otettaisiin 2,700,000 Suomen
10010: tarkat kustannusarviot ja kannattavaisuus- markkaa merenknlkuhallittlksen suun-
10011: laskelmat. Kustannusarvio päättyy 2, 700,000 nitelman mukaisesti laivan rakenta-
10012: Suomen markkaan. Samoin on jo hankittu mista va1·ten Sttomenlahden 1llkosaa-
10013: kiinteitä rakennustarjouksia erinäisiltä lai- rilinjalle.
10014:
10015: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1925.
10016:
10017:
10018: Tuomas W anhala. Kaarlo Saari.
10019: Eva Somersalo. Erkki Paavolainen.
10020: Siviä Ruotzi. Olga Leinonen.
10021: A. A. Neitiniemi. M. Kontula.
10022: E. Kilpeläinen. J. A. Mannermaa.
10023: 249
10024:
10025: Il,119. - Anom. ehd. n:o 143.
10026:
10027:
10028:
10029:
10030: Annala y. m.: Määrärahan myöntämisestä maantiesil-
10031: lan rakentamista varten Turun-Toijalan ja Helsin-
10032: gin-Turun rautateiden yli.
10033:
10034:
10035: Eduskunnalle.
10036:
10037: Niinkuin on tunnettua, kulkee kalli>i viä pitkät jonot hevosia, autoja sekä jalan-
10038: maantietä, nimittäin Tampereelta Turkuun kulkijoita, joka jonotus voi kestää toisi-
10039: sekä Porista Turkuun johtavat tiet, kumpi- naan, etenkin Porin maantien ylikäytä-
10040: kin melkein vierekkäin Turun kaupunkiin vällä, päivystäjäveturin vaunuja vaihtaessa,
10041: tultaessa kahden rautatien nimittäin Tu- pitkiä;kin aikoja. Tapaturmia on sano-
10042: run-Toijalan ja Helsingin-Turun rato- tuil1a ylikäytävillä sattunut monia, joissa
10043: jen ylitse. Ylikäytävät sijaitsevat aivan ihmishenkiäkin on menetetty.
10044: Turun aseman ratapihan itäpäässä, Porin Lähes kolmekymmentä vuotta onkin ol-
10045: maantie oikeastaan ratapihan alueella. lut vireillä kysymys sillan rakentamisesta
10046: Niin hyvin edellä mainituiRa maanteillä, rautateiden ylitse, joten liikoone, niin rau-
10047: kuin rautateilläkin, vallitsee verrattain vil- tateillä kuin maanteilläkin, voisi tapahtua
10048: kas liike ja kun otetaan huomioon, että pu- ilman tuollaista häiriötä ja alituista tapa-
10049: heenaolevain maanteiden kautta kulkee suu- turmain pelkoa. Monia anomuksia ja alot-
10050: ren Turun esikaupungin Raunistul:an ja teita on tuosta epäkohdasta kärsiväin kun-
10051: Turun kaupungin välinen liikenne, niin jo- tain asukkaiden taholta tehty, mutta tähän
10052: kainen käsittää, että rautateiden ylitse kul- päivään asti ilman tulosta. Kerran jo v.
10053: kee näiden ylikäytävien kautta päivittäin 1917-18 oli asia niin pitkällä, että halli-
10054: suunnaton lukumäärä kaikkia nykyajrun tus tietääksemme myönsi varojakin sillan
10055: maantiekulkuneuvoja sekä jalankävijöitä. rakentamisen alottamiseksi. Voittamatto-
10056: Siitä huolimatta on näillä edellä mainituilla mat esteet tulivat kumminkin sillä kertaa
10057: ylikäytävillä näihin asti ollut sangen alku- väliin, eikä sen jäiestä ole enää niinkään
10058: peräiset sulkulaitteet. Vasta viime vuonna pitkälle päästy, vaikka ei asia liene aivan
10059: laitettiin Porin maantien ylikäytävälle unhotuksessakaan ollut. Miikäli tiedämme
10060: uudenaikaisempi .sulkulaite, mutta Tampe- esitti tie- ja vesirakennusten ylihallitus
10061: reen maantien ylikäytävällä vielä tänäkin tämän vuoden tulo- ja menoarvioon otetta-
10062: päivänä ovat aivan alkuperäiset sulku- vaksi 700,000 markkaa uuden, edellä mai-
10063: puomit. nittujen maanteiden yhdistämistien teettä-
10064: Jos vuosikymmeniä ovatkin sanotut ylikäy. miseksi, mutta hallitus ei ottanut tuota
10065: tävät olleet laajain maaseutujen asukkaille määrärahaa menoarvioon.
10066: eikä suinkaan vähemmän turkulaisiJle ja Että edellä mainittu rautateiden ylikäytä-
10067: raunistulaisille surkeana maanvaivana. Tä- väsillan rakentaminen vihdoinkin toteutuisi,
10068: män tuosta seisoo kahdenpuolen ylikä.ytä- saamme täten kunnioittaen anoa,
10069:
10070: 32
10071: 250 11,119. - Maantiesilta Turun rautatieratojen yli.
10072:
10073: että Eduskunta päättäisi kehoit- että rautateiden ylikulkna varten ra-
10074: taa hallitusta yhdistämään Tampe- kennettaisiin mitä pikimmin silta
10075: reelta ja Porista Turkttun johtavat sekä että Ednskunta osoittaisi näihin
10076: maantiet kulkemaan samasta pai- tarkoitnksiin tarvittavat varat ensi
10077: kasta Turun-Toijalan sekä Helsin- vuoden tulo- ja menoarviossa.
10078: gin-Turun rmdateiden ylitse Turun
10079: liiltellä ja
10080:
10081: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1925.
10082:
10083:
10084: W. Annala. Aino Lehtokoski. Bernhard Heikkilä.
10085: 251
10086:
10087: II,12o. - Anom. ehd. n:o 144.
10088:
10089:
10090:
10091:
10092: Arffman y. m.: Määrärahan rnyöntärnisestä sillan ra-
10093: kentamista varten Tervasalmen yli Sotkamo-Kuh-
10094: moniemen maantieosalla.
10095:
10096:
10097: E d u s kunnalle.
10098:
10099: Kajaa,n.i - Sotlkamo- Kuhmoniemen t.wen 'sil1am raik:,ent.amisen tä:I'Ikeydeu. . Ka-
10100: maa.n1tieEnd.a1la•, Sotkamo-Kuhmon.ie- jaanin kiJJilakunm,atn kun1twin yh'teinen
10101: men tieosalla on n1i>i·n sam:ot1tu Tervasal- lähetystö käydessään hallituksen pu-
10102: men lossipaikka, josta ylipääsy kovan heiUe s:yksyH<ä: v. 1003 selos,ti tämän asia:n
10103: tuulen vaillites's'a om ·erili:,tläJi'n ha:nJka,la:a. fä.Iik.ey:ttå ja ehdot<ti' si.l'lan, rakent,almista..
10104: 1\fimm eil ta·rvit's'e täs.s·ä tarkemmin selos- Kun ·si,l:la!lle on jo laadilttiU> piirus tuik8<Bit
10105: 1
10106:
10107:
10108: twa, m~t:ä hankaluu,tJt:a, l<iikent1eeHe tällai- JE ,km~tanmniSarvio, rohkenemme kun-
10109: sesta, lOS!Sis•ta ·niin, vi:lka,sliliJk·en:teiJsel<Jtä: ti'e- nioi:M:aen anoa,
10110: osa:I.la, ku'in, Sotlkaomo-.,KuJ:u:noniemern <tie,
10111: on, kun ·o~tla:a :hulomioon,, ,e,tJtå sa.nJot1tu että Eduskunta päättäisi. raken-
10112: maan,t]e 1ku•lkee koMi <rajaa. Ei ole myös- nettavaksi sulan So~kamon-Kuh
10113: kään yhdentekevää, ,s,tra:teegisessa suh- moniemen maantieosalle Tervasal-
10114: teessa, onko ku1jeiltJwa. vesisWn y·l<i los- men yli ja että tulevan vuoden
10115: si·l'la ta·i siJUa:n kautta.. Tämän ovat oi- menoarvioon tarkoitusta varten
10116: -valt:an,ee;t ·sof:]la;svi,r:anl()!maiset:k.in tunmu,s- myönnettäisiin 250,000 markkaa.
10117:
10118:
10119:
10120:
10121: Kusti Arffman. T. Jauhonen.
10122: Niilo Pelttari. E. A. Tuomivaara.
10123: Eino E. Heikura. S. Salo.
10124: 252
10125:
10126: II,121, - Anom. ehd. n:o 145.
10127:
10128:
10129:
10130:
10131: Janhonen y. m.: Määrärahan myöntämisestä silZan ra-
10132: kentmnista varten n. s. Tiikkajan salmen yli Hyryn-
10133: salmen kirkolla.
10134:
10135:
10136: rS u o me .n E d u s k u n n a iJ.l e.
10137: "
10138: Vii.me wikoina, eritit>ä,imki'n vap·ausso-· ta hanka[uu:tta nriin, vi1lkasliikke:irseUe
10139: da•IJJ jä~ke,is,en,ä ai:ka,rua., on va]:t.ion puo- vwltrama:a:nrtire,1le kuin. ktyseessool:e:v:ru on.
10140: l:eUa• yhä enremmä:nr arlet.tru, oiva.ltaen: ra- Ja jo yksis:tään los:sima.Jksuilla, tulee
10141: j.::.:serutuden; kehit:tämi,seon tiilrkeys. j:a vält- y leisrö ras::Utetuksi, kun' tiedetään,, että
10142: tämättömyys, kiirrHIHrtää; huomio.tar va·r- ka,ikki eEtntwrtpMt rtäytryy tärtä tietä kul-
10143: sinkin :iJtä~irs:t.en, rad.aseutujen1 1henkvseren ja jetrt.aa,, lis>ä:t:enr lossimaksu ennerstä·änkin
10144: t,r,1hmdelHseen kohottamis,een.. Ja kun ka.Uisrta' rarhtt:imaksua .
10145: nrämä1 raj,aaL lruhet.t!yvi:llru e1rilt:yises·ti Ou- On ilmeistä:, j:a joka: n_.ä:köka:nnn:l ta tär--
10146: hm Jää!ll·issä olevat laajra~t sydämrmaa- keää':,. että s:i1ta' ralkelllne.t!tlairs:iin. juuri ny-
10147: arlueerl; I()IVat t.Oi•S!ta:ilseksiJ o,1feet1 ikäänkuin kyisen va[.t~umaanit.ien kohdalle,. jolloin
10148: eristet.yt muu:s:tar varltakunn1a1st,a, or: ollut silta yhdrstä,isi, m . m. l·iiikenteoo: Hyryn-
10149: havalitlt!avriJSSia p•yrkimy·s p•a,ran;t.aa raja- saLmen ikirfuonkyl!ä:ssä.. Tämä olii~i jo
10150: seudulle joMa•v]a, li:iJkennete.iitä.. Nä\htä- s.tratreegi.selt!aiki:n: karnrn:aHa: tärkeää:.. Hy-
10151: vräst~~ 1täihän IPeru'Situu s1ekiin, erikois·estli ryns:arlmen kiLkonkylä: on ja ,tulee ole-
10152: hnOJilla.trt:ava ta,rmokkariiSIUUS• ja perinpoh- ma:mn tärlkeä: keskurs. Sii:n~ ybJt:yy us:eita
10153: ja.isuus, jo:~l!w ~onrtiomruen rautatiea•s:e- suuria vesrirei:t:tedä, nrim. Emädoen: kaJUrtlta
10154: ma.J:t,a: Suomus.s.wlmen KkkonkyUiän joh- Suomu:s.s•almen vaMa:Yesis:t~. LuaiJI, ve--
10155: tava maanttie on v;i:iJme vu1os1i:n<a: s•aa- sistö, joka a1Hm-a: Suomus.sa,lmren ja Kuh-
10156: tetrtu aikaa v·astraavaraill· ·kun1toon. Ja He- nwn:iemen pirtäJjilen radoi·lt:a:,. Tuomi:joern
10157: n~ekinl luOtnn10Ui1s:'ta~ e1t1tä ln.i:iJdJen 'va1Ha- ve:sirst:ö, joka a[kara Puolranrgan: rpitäjäS!tä
10158: ma,an.~te.~den,, j·otka joh!t.a,va,t itäi·seHe rar- seikä Li,erdedoen: vesis:tö, j:oika a!lkaar lä-
10159: jalle, tä:ytyy olla selJ:ruisessar kunDOSIS•a, heLtä Puolangarn rajra:a. Myös on kiJrkon-
10160: erttei esim. sodan a.ikan1a1 E·ikenrteessä1 kylä suu.rien va:l!ta:ma·a·nt:eiJden: tärk•eärris-
10161: S:Y'lllll•Y .minikäämilaista: kaitkeamist:a, a:Una- teys, kos!kru siin'iii yhdis:tyvä.t Kad.a:a111ista.
10162: ka~lln. tien ja, ~n· ·l'arilt:teider:m kun,not.tomuu- Oulusta,, Suromusswlmel<ta j:ar Mois•iJOiwaa-
10163: den vuolksi. ra-lt.w j'Oiht:a,vat tiet.. Ellei tä:1J:a,isessa sol-
10164: Kui:trenki:n on: huoina•trtav-a, et:tär val•ta- :C:lU!Paikass:a ol'e s·iH.aa,, voi, se• esim. sotru-
10165: ma,anrtieUä; Kon:Homruki.-Suomu>Ss:almi, aiikan:a: orl[ra: ·suoras:tamt va:arallis:ta, jos
10166: on :m. m. HsrYIIls:a,1mell kirrilmnkylä:srsä e.s:im. li:ikenne sa:t:tuu aiikana.,, joUoin yli-
10167: Emäjoen: yli> vievä li()SSi, jOSlsa liiken,ne ku·lku l:os:s:iss~a. on: ma1hdrotton. Ri,s:teyksen
10168: keväisin ja syksyisin voi katketa pi·tkäk- täcrkeyttä >tu:loo yhäJ lisräämään va:Sitrai•suu-
10169: siki'Il, a:ika:a: su[Jon y., m. jokiesrteiden ta:-- de81Sw raken!l11etriav·aiksi mä.ä:rä:t:ty Oulun:---
10170: ki<R. Sitäpa,]t:si tuotlt!ava·t losrsit, joirh Nurrmeikse[}J ~aut'a:tie. Ja kifr:konky>län, ke-
10171: tällä! .tieosaUa on: 3, jo sel:laisooaan: suur- Mtys· ylee111sä meneekin: siiihen: suuntaan,
10172: II,121. - .Janhonen, y. m. 253
10173:
10174: va.Uau.ttuen asutus mo1emm~l1e puolille nen t,a,lv1tJ,e kulkee K~vi·ön ta:lon koh-
10175: joikea, että, s1Ha olisi vältttäimäJtön kylärn dalta~ ja: kautrta. EdeUäoleYa&ta käy'llOO
10176: yhteyden .sa.a:vuMam:Useksi. t.äysin selvil1e, mikä merldtys an:otutHa
10177: ,Kun: edteHeen ot:etaa.n ·huomioon,. e>Hä si1HaHa oru liilkenteeH:e :raU'han· ·a·ikan.a,,
10178: m•a,rurutt:Uet ova't tmuurttumass,a. autokulku- puhuma Halka,a.n tmruhdorUi,sestra S<ota-
10179: teiktsi, on selvärä\, et1tä losseist.a, on rSUUl'ta ajas,ta.
10180: hahta.a yleilseHe lii•ken,tee11e. Hyviä .sil- ,Li1kenteen suhteen voi:mme huomaut-
10181: toja on jo t.elhty vä:hä:päitöilsimm1llekin. taa, eJt1tä jos ~täi<nren raj•a' arva•ta:an, lisä·ä·n-
10182: te1lle, jo]lla :stra,t:eegilsessa su:htee,s·sa ei tyy liilkenrue Karj:atlan vwoksi kaks,inker-
10183: lierue juuri miltään merki•ty&tä. twitseksi. Earja<lan: liikenne on oHut en-
10184: LEmäjoes!sa uriJteta·au, kesät kaiket suuria nen: e1riMäin vi,1kas· ja olisi: se vrurmasti
10185: p1mmääirilä:, milkä lmitkis:ta: troiJmeupiltei'S,tä: nyt, pi tikä.n kesikey•t,yksen· ,jMkeen, yhä-
10186: 1
10187:
10188:
10189:
10190: huol]mwtta• tuotta'a' erinomari,Sita. hanlka- kin suurempi..
10191: luutta lossiku·luLVe. Tämäiki·n seikka vaa.- Eriko]sren tä:rkeåruä on' :phletttä.vä sitä,
10192: t irsi rsi l1au raik entamirst<a.. että kyrseenä· oleva t1ie on; larajrojen a1ojen
10193: IDmärjtoki on nykyisen 1ossiru kohda.lt.a a•inoa; va:rsina•inen. liiikenmet~e raut:at.ien
10194: noin i]215 met,ri·ä leveä, luontnro1liseSiti voi- p.äiä:teasemaUa va;l:takn:nnan :ir1:JäJise1le ra-
10195: taitsiinleveY'ttäJ s:Ullan kcoh:da·Ma pienentää jaUe j,a juuri sdclle lmhda:lle raj·aa, joka
10196: nJaaitaJmatHa r·anrtoj,a. M~tään voHrtamat- on rstra,te,eg]sesti< mitä •tärkein. Raja.n ,fa-
10197: tomila. esteitä emme luule olevan siHan katnrar ·tiälllä kohdaH·a· 'On Vi.ena•n-Ka:rja1an
10198: raik·entamis,el1e, päi·nva,stoi•n toivomme Uthtru:an, Vu.okk1ni,emen
10199: sen olevan .suhteeHis,en rhe1ponkin. y. 1m. ·kunnta!t. J osr •t,:iJen ta•luu:deHinen arvo
10200: NYikyis·ent lossin IJ)airkJka· on jää1s,sä al- on suuri, on, s.en •stra,t.eegi,nen arvo vielä
10201: noasta,an keskitt.a!lv·el·l,a, lkest.äen, jää sH- suurem!Pi.
10202: loinkin pää,arsiaU:UseSiti va!aln ja1a,nku1ki- Kun t~e Kontiomä,en rautatiea,;s.Hma.lta
10203: jwt. Tämänr ·vuoksi' ei talYitteH.ä s•aada SuomurSisa•lmen ki,rkolle jo muutoinkin
10204: si:Unä: edes vi·i,toi,tt.ara. Los:sipaikatn .heti on va:ltitOnl vä:liit:tÖ!illäs·sä hoidos:sa, olisi
10205: etelärpuol·eUa. onr jää: koko ta1ve11 aivan· siUan, trallmnlt1amin,emr eh!kä 1marhdollinen
10206: he:ilkk•oa•,, vahvi,stuen ,jonkun verran va,s,ta tehdä suora,n:mi's,en'a tiehen väli•t1tömästi
10207: etärälilä Kivitön metrslänhoi,tajtwl vi,rkat,a1on kuuluV'all!a: ja välf<tämätt:ömänät työnä.
10208: kohd:aHa, mUitta: s~eNäkään ei jää ole ai- Biksi roh!kenemme kunnioit:taen anoa,
10209: valn varmnaa. On ndm. yleisesti huoma t-
10210: tav,a, e,t;t;ä koko kii,rkonky·läm. seruduti!llla että Eduskunta päättäisi raken-
10211: on jää: Emäjoess1a a.inra epä;va:rma,, mikä net~avaksi siloon Kontiomäki-
10212: joh:tuu sii,tä., eM.ä kirkonlkyl'äin he,ti poh- Suomussalmi välisellä tieosalla
10213: joi<s:puoleHa: olevassa 10 kilometriä !pi.t:- n. s. T'iikkajan sa~men yU Hyryn-
10214: käss'ä Hyryjä;rve,ssä pysyy vesi suhtee.lli- salmen kirkolla ja sitä varten ensi
10215: &en ltämpitmänä ja t:ämä lämm1n vir- vuoden menoarvioon päättäisi otet-
10216: ta:av.al ves1 kulu:t1ta;a jäät'äl aH.arpäin, sitten tava:ksi 250,000 mk.
10217: t1ehden jää,n eriHä:in peHäväiksi. NykiYi-
10218:
10219: tHels'i,n,gissä, helmikuun 18 p:nä 19t215.
10220:
10221:
10222: T. Jauhonen. S. Salo.
10223: Kusti Arffman. Niilo Pelttari.
10224: E. A. Tuomivaara.
10225: 254
10226:
10227: D,122. - Anom. ehd. n:o 146.
10228:
10229:
10230:
10231:
10232: Jauhonen y. m.: Määrärahan myöntämisestä nwantien
10233: rakentamista varten Suomussalmen kirkolta Piispa-
10234: järveUe.
10235:
10236:
10237: Su omen E d u s k u n n all e.
10238:
10239: Viittaamalla Eduskunnan joulukuun 13 järven . ja Näljängän suunnalla
10240: p. 1924 (katso eduskunnan pöytäkirjat 2,000,000 mk., josta summasta käy-
10241: v:lta 1924 siv. 1772-75) antamaani lausun- tettäisiin 1,500,000 mk. maantien ra-
10242: toon, koskeva Suomussalmen kurjia tie- kentantiseksi Suomussalmen kirkolta
10243: oloja, rohkenen kunnioittaen anoa, Piispajärvelle ja 500,000 mk. haara-
10244: tien rakentamiseksi tältä tiesuun-
10245: että Eduskunta päättäisi ottaa ensi nalta Alajä1·ven kylästä lähtien
10246: vuoden tttlo- ja menoarvioon maan- Ylinäljängän kylään jo ennen tutkit-
10247: tien mker,tamiseksi Suomussalmen tua maantielinjaa myöten.
10248: kirkonkylän -Kuttrtojärven-Piispa-
10249:
10250: Helsingissä, 17 p :nä helmikuuta 1925.
10251:
10252:
10253: T. Jauhonen. Sulo SaJo.
10254: Vilho R. Piippo. Kaarlo Hurme.
10255: Hannes v,aiJmma. E. Lautala.
10256: A. A. N eitiniemi. Antti Juues.
10257: Kusti Arffman. Ni~~Io ·Pelttari.
10258: 255
10259:
10260: J1,12a. - Anom. ehd. n:o 147.
10261:
10262:
10263:
10264:
10265: Salo y. m.: Määrärahan myöntämisestä maantien ra-
10266: kentamista varten Pudasjärvellä Puolangalle.
10267:
10268:
10269: E d u s k u n n a ll e.
10270:
10271: Maamme Eduskunnan ja eri hallituksien- ne esitetyistä tärkeimmät, jollaisina ehdot-
10272: kin taholta on viime aikoina alettu kiin- tomasti täytyy pitää esim. pitäjiä toisiinsa
10273: nittää huomiota rajaseutujen oloihin ja on yhdistäviä tiesuuntia. Eräs tällainen on
10274: tässä laajassa tehtävässä huomwttukin se Oulun läänissä olevien Pudasjärven ja Puo-
10275: pahin epäkohta, puute kunnollisista kulku- langan kuntien välinen tiekysymys.
10276: yhteyksistä, josta pääasiallisimmin johtuvat Vaikka sanotut kunnat ovat rajakkain
10277: kaikki muut näiden seutujen perin surulli- noin 50 km. pituudelta ja niissä kunnissa
10278: p,et olot. itsessään on jo jonkunlainen tieverkko, ei
10279: Asian vaatima ensimäinen toimenpide, näitä kuntia eikä niiden tieverkkoja yh-
10280: suunnitelman laatiminen kulkuyhteyksien distä vielä minkäänlainen kesällä kuljettava
10281: parantamisen toimeenpanemiseksi lähiai- tie, vaan päättyvät tiet kummassakin kun-
10282: koina, olikin luonnollinen seuraamus tästä nassa yli penikulman päähän toisensa ra-
10283: ja annettiin sitä varten valitun komitean jasta. Tämä epäkohta on luonnolJisesti räi-
10284: tehtäväimi ratkaista tämä kauvaksi tule- keä, varsinkin silloin kun nopeasti olisi
10285: vaisuuteen vaikuttava maantieverkon suun- kyettävä liikehtimään näiden kuntien
10286: nittelu. Tä:mä n. s. rajaseutujen maan- alueella, toi~Sesta toiseen.
10287: tiekomitean työ on nyt valmistunut ja Tämän epäkohdan onkin maatiekomitea
10288: voimme ilolla mainita, että rajaseutujen huomioon ottanut, esittäen sanotun maan-
10289: väestö jännityksellä odottaa milloin Edus- tien rakennettavaksi ja me allekirjoittaneet
10290: kunta katso voivansa panna toimeen sano- pyydämme nyt ylläolevaan nojaten ehdot-
10291: tun komitean ehdottamat tärkeät tieraken- taa,
10292: nukset. että vnoden 1926 menoarvioon ote-
10293: M:e allekirjoittaneet käsitämme, ettei näin taan 300,000 markan sttttrttinen työ-
10294: suurta uudistusta kyetä valtiotalouden määräraha maantien rakentamiseksi
10295: vuoksi toimeenpanemaan yhtenä eikä kah- Pttdasjärven ja Pnolangan kttnt~en
10296: tma vuotena, vaan on ensinnä katsottava välille.
10297:
10298: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1925.
10299:
10300:
10301: S. Salo. Kaarlo Hänninen.
10302: Knsti Arffman. Niilo Pelttari.
10303: T. Jauhonen.
10304: D.
10305: Valtiolainoja, rautatiemaksuja y. m. koskevia anomus-
10306: ehdotuksia.
10307:
10308:
10309:
10310:
10311: 33
10312: 2,59
10313:
10314: I1,1 24, - Anom. ehd. n:o 21.
10315:
10316:
10317:
10318:
10319: Raatikainen y. m.: Esityksen antamisesta vuoden 1925
10320: ylimääräisen tulo- ja menoarvion V 111 luvun 7 mo-
10321: mentin nimikkeen muuttamisesta.
10322:
10323:
10324: E d u s k u 11 11 a ll e.
10325:
10326: Käsitellessään v. 1924 tulo- ja meno- minikaan eduskunnan pää:töksen sana-
10327: arviota otti eduskunta halliituksen esi- muotoon vedioten :hyväksynyt yhtiön
10328: tyksen mukaisesti menojeru joukkoon aoo:musta seJllaisenaan, vaan suostui kor-
10329: 1,000,000 markkaa a11netta;vaksi Osums- va:am,aan ainoastaan syntyneen suorra-
10330: kassojfln Kesikus1aimt:r:alha'Sto-Osakeyh- naisen korikotappion.
10331: tiöllle sen korkotappioilJ korvaamiseksi, Kun pääiös kuluvaa vuotta va:rten
10332: minkä: yib_rtiö saa S'ecn j.öhidosta. että se varatun määr·äir8ihan käyttämisestä to-
10333: lainaa Postiisä'ästörpan,kin varoista yh- dennäköisesti tulee olemaan samanlai-
10334: tiölle vaiJtion taikuulla myönnetyt nen ja se tarkoitus, mihin eduskunta
10335: 50;000,000 markkaa V. 1004 hruokeammaJla käsityksemme mukaan on pyrkinyt otta-
10336: korolla kuin se itse näistä varois-ta essaan määrä1ralhan menoa.rvioolli jää
10337: maiksaa. saavuttamat~ta, saamme täten kunnioit-
10338: Kuluvana vuonna on suunuitelt:u ko- taen esittää seuraavaa:
10339: rottaa Pootisä'ä:stöpankin varoista Kes- Kuluvaw vuotta varten laadlittu Kes-
10340: kusla ina:rah:astoJle, annettarvien lainojen kusl1ainarahaston li.ikkoon kannattava i-
10341: määrä 100,000,000 ma,ril~aan ja on meno- suuslaskelma osoittaa saamamme tie-
10342: arvioon oteHu .2,500,000 markkaan koro- ,d<m mukaan, että voittoa ei todennäköi-
10343: tettu mää1räJraha näiistä lainoista aiheu- sesti saada, j!08 an·tolain:auslkorot pysyte-
10344: tuvan korkotappion lwrv:aa;misek·si. tälän entiseHään. Näin epäedullinen tu-
10345: Saamamme tiedon mukaan on vwltio- l•os ailheutuu sirtä, että Keskuslain:arahas-
10346: neuvosto pä.äitö!kse11ä viime tammikuui\' tol'la on hoideNaNanaan PostisääJstöpan-
10347: 22 p:lltä ratkaiss·ut v. 1924 menoarvioon kiilJ var1oista saatuja lainoja lukuunotta-
10348: otetun mää:r;ärrahan käyttämisen. Kes- matta 39,40(),000 mai'Ikkaa sellaisia val-
10349: kuslainarahaston rpuolesta ol:i anottu, tion va>r()ja\, joista. se ei saa, va1tioneu-
10350: että se saisi Jas:kea yllämainMtujen varo- v'l{)ston asettamien ehtojen muka:isesti
10351: jen lainaamiSie81a aiheutunooksi tap- mimäill korkovoittoa ei'kä siis myöskään
10352: pioksi ei ainoastaan suoranaisen korko- mitään ih:oitxYku1ujen 1mrvau81ta, sekä
10353: tappion, vaan myöskin näiden varojen 12;500,000 marrkllroa seHaisia vamja,
10354: lainaamisesta aiheu t:un:eet hoitoik:u'lu t, joista se saa niin pienen korkovoiton,
10355: nämä laskettuna Y'htiön. lai11anann'OSta että: se riittää kol'lvaamaan vain osan
10356: aiheutuneiden hoitokustaimust.en keski- yhtiön keslkimäämiisistä hoitokuluista.
10357: mää-rän mu'kaan. Valtioneuvosto ei kum- Jos Kes1mslaina'raih~aston näiden lisäksi
10358: 260 II, 12 4. - Osuuskassojen Keskuslainarahaston lainat.
10359:
10360: on vielä lain;a;btava 100;000,000 markkaa mahddUinen toteuttaa vain korottama1l~a
10361: POSitisääs.töpa:nkin varoja ilman, että antolainauskol'koa.
10362: yht,iö saa nä.istä varoista ottaa mitään Eduskunnan tm'koitu!ksena, ottaessaan
10363: kor1kovoiMoa tai että hoitokuluja, ikorva- yllämainitun 21,500,000 markan määrä-
10364: taau eduskunnan myöxlltäim'ä,stä määrä- rahan menoa.rvioon, on ilmeisesti ollut,
10365: rahasta, tulee Keskusla,rnamhaston noin että Postisääst!Öpankin varoista annet-
10366: 2'8Q,IOOO.,OOO mwrklkaarr nousevasta liike- tujen 100,000,000 mar[dman nouse•vien
10367: pääomasta olemaan noin 1!52.,000,000 :lainojen korkoa, mikä nyt on osittain
10368: marikkaa selLaisia vaH:ioMa bai vaHiJOn 61;2, osittain 81 %, ei pitäisi ainakaan
10369: takuulla saatuja vatroja, jotka eivät k<>oottaa. Yhtiön liikepääomasta on taas
10370: tuota niistä alirrwutuvia hioitokuluja. 76,200,000 markkaa sellaista,, että sen
10371: Vielä on huomat:tava, että yhtiö lainaa tkorkokantaa ei valtioneuvoston asetta-
10372: 25,000,000 ma.rkk,aa Suomen Pankilta mia ehtoj:a rikkomaHa voida koDottaa.
10373: lainattuja vamoda sekä :1;2,000,00(} mark- Lisäksi on Suomen Pank1sta saadut lai-
10374: kaa talletulksia i:lman. loorkov.oittoa, jo- nat sekä talletusvarat yihteensä 37,000,,000
10375: ten se11la,isia pääom1a:, j10i:sta yhti,ö saa mwrkkaa 1ailn:atut jo niin kurk·ealla ko-
10376: ainakin hoitolmluj,aan va·staa'v,an korko- roNa., ettei km~kokannan korotusta niihin
10377: voi,t<m jääi vain 91,000,000 ma;r\k1k,aa.. Yh- näihden voi pit.ää suota.va.na,, Vielä on
10378: tiön li~eknstannukset ov<at, saamamme yhtiö sijoittanut oh'ligatiolainoilla. ja
10379: tiedon mukaan nykyään noin 1 % liike- muuten !hankikimiansa v.aroja 15,000,000
10380: pä'ruomwsta ja pitäisi yhtiön näiden li- markkaa sella:isiHa eihtloiHa, ettei näi-
10381: säksi ·voida tästä VJuode,srt:a alkaen saada denJk.ääll! ikor:koa voida lmnottaa. Näin
10382: v,äJh!intään 1)200,000 markkaa voittoa, ollen olisivat t.a;rv.iHavat lisätulot han-
10383: voiJdaikseen teihdä si~tä uudistettuden ,ki tta va t 'korottamalla jä,leUä olevan
10384: säruntöjen mukaiset siinot rahastoihin liikepääoman ffi,SOO,OOO markan kork<>a.
10385: se:kä marksaa 11,500.,000 :markkaan nouse- Kun nämä va;,rat o~vat lainatu t etupäässä.
10386: vw11e osakepälånman os'aHe, mistä suur,in itsenäistyneirle 1pientHaUisille ja koro-
10387: osa tulee olemaan valtion, hallussa, vaati- tuk~n, tuottaakrse,en. tarkoitetun tulok-
10388: m3.ibtoman 411/2% •OSiin~ou. Sen vuoksi sen, pitäisi olla. varsin tuntuva, ei tällai-
10389: ei KeS'kusla.ina,r~haston mkettä voida nenkaan jät,jestely näytä olevan tarlkoi-
10390: mitenikiiän j'äati,estää sH·en,, et,tä Posti- tuksen mukainen. Par.as ratka~~su asial~e
10391: säärstöpanlkin var1oista rsaad:ut lainat an- näyttä1si olevan, e:ttä antolainauskorot
10392: nettaiisiin sellaiseUa :kor,olla, että sum~a pysytettäisiin kulUivana vuonna pa'a:-
10393: na.inen tappio nii.<>tå olisi .2.,500,000 mark- wsiassa entisellään ja. oousikun ta päät-
10394: kaa, si'llä ~i1lioin tilinpäätös osoittaisi täisi, että kysymyksessä olevan 2,500,000
10395: tappiota, eikä rahast<>jen kartuUaminen marka:n mälä:rära:ha'a lkosllrevan mo-
10396: •enempää kuin osinkojen:kaan maksami- menltin :n~m:itke: ,1Kotlwitappion kor-
10397: nen vo]Sii tu1la kysymykseen. vausta OsuuskaJSSojen Keskuslainara-
10398: Tyyd;yt'täväJän vuositul<okseen pääst1äik- hasto-Osaikeyhtiölle" s·ekä asiaa koskeva
10399: s:een ;pitäJis,i yrhtiön swa.da nostaa kyseessä perustelu muutettaisiin: sellaiseen muo-
10400: ol~wa määmära;ha nykyisiä antolainaus- toon, että Keskus1ainm~aha;sto voisi saa-
10401: k.O'rlkoja a1entamaUa, tai, eUei se ole da tämän määrän, vaikkakaan Posti-
10402: mahldollista, lisäitä h~twmattavasti tulo- sääJstöpanik!in vruroista saatu 100,000,000
10403: jaan, rsillä menojen ~supistaminen ei ole ma.~rk·an laina 'ei olisi tuot.f.anut vastaa-
10404: mabrdomsta. Tulojen lisääminen on taas van suuruista korkotap,piota, tullen
10405: II,124. - Raatilkiainen, y. m. 261
10406:
10407: nimike siten kuulumaan e.sim~: ,Kor- että Eduskunta päättäis.i kehoit-
10408: vausta OSIUuskassojen· Keskuslaina- taa hallitusta anJamaan Eduskun-
10409: rahasto-Osakeyhtiölle yhtiön antolai- nalle esityksen v. 1925 ylimääräi-
10410: n~~Vuskoron pysyttämiseksi kohtuull:is.ena." .sen tUlo- ja menoarvion VI II lu-
10411: Keskuslain8JTa1haston lainausliikkeen 'VUn 7 momentin nimikkeen ,Kor-
10412: järjestämiseUe olisi erittäin tärkeältä, kotappion korvausta Osuuskasso-
10413: että asia ·saataisiin mahdol'lisimman jen Keskuslainarahasto-Osakeyh-
10414: nopeasti ratkaistuksi EUei Keskuslaina- tii5lle" muuttmn,isesta kuulumaan
10415: ra;hasto saa nostaa kys,ymyksessä olevaa ,Korvausta Osuuskassojen Keskus-
10416: määr,ärahaa täytyy sen korot.taa an to- lainarcihasto-Osakeyhtiölle yhtiön
10417: lainauskorikonsa se.Uaiseen määrään, että antolainauskoron pysyttämiseksi
10418: Tiittävä ylijäämä syntyy. kohtuullisena" sekä si'itä että me-
10419: Edellä es.Utetyn perrusteeUa rohke- noerän käyttämistä koskevat mää-
10420: nemme kunnioittam1 anoa, räykset n~uutettaisiin ylläesitetyn
10421: mukaisiksi.
10422:
10423: Helsingissä, helmikuun 17 p:nä 1925.
10424:
10425:
10426: August Raatiikainen. P. V. Heikkinen.
10427: Janne Koivuranta. Hel"DUln Pojanluoma.
10428: · Eino E. Heikura. Eero Hahl.
10429: Matti Pitkänen. J. Jyske.
10430: KaJa.rlo Hurme. V. Hirvensalo.
10431: M. Makkonen. P. Saarinen.
10432: Tylro Reinik!ka. J. E. Sunila.
10433: Elias Tukia. Antti Kuisma.
10434: Eva Somer&Mo.
10435: 262
10436:
10437: Il,12r..- Anom. ehd. n:o 22.
10438:
10439:
10440:
10441:
10442: Raatikainen y. m.: Osuuskassojen Keskuslainarahasto-
10443: Osakeyhtiölle annettujen lyhytaikaisten lainojen
10444: yhdistämisestä yhdeksi pysyväksi tai pitempiaikai-
10445: seksi kuoletuslainaksi.
10446:
10447:
10448: Eduskunnalle.
10449:
10450: Viime vuosina on valtio myöntänyt Mutta asialla on toinenkin vaikea puo-
10451: Osuuskassojen Keskuslainarahastolle huo- lensa. Jos puheenaolevat yli 64,000,000
10452: mattavia lisäpääomia. Osa näistä pääomista markkaa on lähivuosina maksettavat takai-
10453: on pysyviä lainoja, jotka ovat siis osuuskas- sin, seuraisi siitä, että se ahdinko, joka nyt
10454: soilla käytettävinä jatkuvasti. Osa lainoista ja painaa maatalouttamme ja se vaikea ra-
10455: on sen sijaan erityisiin tarkotuksiin annet- hapula minkä vaikutukset maaseudulla tun-
10456: tuja lyhytaikaisia lähivuosien kuluessa ta- tuvat varsin raskaina, tulee jatkuvasti kiris-
10457: :kaisin maksettavia lainoja. Saamamme tie- tymään.
10458: don mukaan on Keskuslainarahastolla täl- Tätä vaikeata tilannetta voitaisiin huo-
10459: laisia lainoja yhteensä yli 64,000,000 mark- mattavasti helpottaa, jos Keskuslainarahas-
10460: kaa, mitkä ovat takaisin maksettavat vv. tolle annetut lyhytaikaiset lainat, kuten sa-
10461: 1926-1929. Kun nämä lainat ovat anne- nottu, muutettaisiin joko pysyväksi tai pit-
10462: tut useilla erilaisilla ehdoilla ja ovat käy- käaikaiseksi kuoletuslainaksi. Silloin voi-
10463: tettävät määrättyihin erikoistarkoituksiin, .sivat puheenaolevat lainavarat jatkuvasti
10464: johtuu tästä, että kustakin lainasta on Kes- vaikuttaa tuotantoa kohottavasti.
10465: kuslainarahastossa pidettävä eri tili. Sa- Edellä esitetyn nojalla rohkenemme siis
10466: malla tavalla on jokaisessa osuuskassassa anoa,
10467: pidettävä kustakin näistä rahoista -anne- että Eduskunta päättäisi pyytäii
10468: tuista lainoista oma tilinsä. Tästä aiheutuu hallitusta ryhtymään sellaisiin toi-
10469: sekä Keskuslainarahastossa että varsinkin menpiteisiin, että Osuuskassojen Kes-
10470: osuuskassoissa vallan suhteettoman suuri kuslainarahasto-Osakeyhtiölle eri eh-
10471: työmäärä sekä siitä johtuva hoito- ja tarkas- doilla annetut lyhytaikaiset lainat
10472: tuskulujen lisäys. Näitten lainojen yhdis- yhdistettäisiin yhdeksi pysyväksi tai
10473: täminen yhdeksi pitkäaikaiseksi lainaksi pitempiaikaiseksi kuoletuslainaksi
10474: olisi siis omansa melkoisessa määrässä vä- yhtiön tarkoituksiin soveltuvilla kor-
10475: hentämään työtä ja hoitokuluja sekä osuus- koehdoilla.
10476: kassoissa että Keskuslainarahastossa.
10477:
10478: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1925.
10479:
10480: August Ratatibinen. Bernhard Heikikilä. V. Hirvensalo.
10481: ~fatti :Ntkänen. Elias TuJda. Antti Kuisma.
10482: He1•man Pojanluoma. Eva Somersailo. Kaarlo Hänninen.
10483: Janne Koivuranta.
10484: 263
10485:
10486: II, 12 6. - Anom. ehd. n:o 23.
10487:
10488:
10489:
10490:
10491: Helo y. m.: Esityksen antamisesta valtionrautateiUä
10492: kannettavien maksujen yleisistä perusteista touko-
10493: kuun 29 p:nä 1922 annetun lain muuttamisesta.
10494:
10495:
10496: E d u s k u n n a 11 e.
10497:
10498: .JLaH<i,tusrmuodon mukaan on meillä ta.in koroutus tuli erikoLsta ankarammin
10499: rau,ta:tiJellä kanne:tta.vien maksujen pe- koskemaa.n ,paiika:l:l•i.sjun:aliikennettä, jolla
10500: rus·teista mä:än·äMtävä lailla. Tä:tä kos- v::dli,t.seva11J a:s'Llnitopulau vuok:si: on aivan
10501: keva laki vuodelta 1'92"2 on ;,ku]tenkm erikoinen rrnedditys.
10502: sik·si ylimwlkacunen ja antaa vaHioneu- Paika1Hsjunia käyttää pääasiassa kau-
10503: ' ostolle .siksi suure~t val:tuude.t, e:Hä i:ts·e pumkikeslku·Siten väes:tön köy:lremp.i osa ku-
10504: as·ia~sa. va1t:ionewvost•o:llla on miHei täYisi ten työ·läis'e't, konlt,tol'ipa'h,~Hj.a.t, pikku
10505: valita' määrätä .muta:t:i,e:ta,riffei•sta kuul- virkamiehet j, n . e., j'Oiden on pakko
10506: tu a1Ml: aJs,ia:slta r imt·a,tiehaUi:tuksen mieH ä. tehdä ma1tkoja kaupunlldi·n työpaikaHe
10507: Näi;n sruuren vaH:uuden' myöntäminen jQ takai'Sin säänn,ölli,ses·ti j•oka: päivä.
10508: YEdt!i:oneuvostolle on kui,tenkin: jo peri- Näålle ma,tku:&ta,jiHe raut.a1tielippujen
10509: a&:tteeHi:seltaki'n ka.nJnaH.a varsin aTvelut- hi1nltla,in korotus si,inä määrässä kuin Tau-
10510: tava;a. Myöskin käytän,tö on osoi:t:tanut, ta:tiethaUi:tuksen esiltyksestä on· nyt ta-
10511: että vaHiiOneuvos,to ei ole käyMänyt tä:tä pahtun:ut, me.r'lkitsee s·a.rna,a, ·kuin pakkoa
10512: YaJtuutta siHä' ha•Tkin.naHa,, j.ota kys:y~ muu,ttaa, jällee111 kaupun,kii,n ja etsiä
10513: myksen: tärkeys ja arkaluontoisuus vaa- siellä: mi:llä. kei·noilla. •ta,ha.nlsa itsell'een
10514: ti,sL uusi a:&unto. On, i1tsestään selvää. että
10515: Ne rauta,tieta,riiffien korotukset', jotka a,suntopulan aikana täHainen v,ir,t.aus
10516: on pan:t:u toi·meen kuluvan vuoden kaupunkien ympäri<s·Mstä takaisin lm u-
10517: -ailusta, ovat olleet sitä laatua, e1tt•ä ne ovat punilmihin on vain omiaan yhä enemmän
10518: .saaneet aikaan y:leistä tyytymäMö- vaåkeutltamaan val:t:ion ja kuntain puo-
10519: myyJt<tä ka:ut1t·a, ma:an, jota todi~staa m. m. le.sta suurella vaiva·Ha a•lkuunpan:tuja
10520: ne mon,ilukui,sat kan,srunkokoukset, joi1s•sa asuntopulan lieven:tämis,toimenpite~ tä.
10521: orc amkarasti moit1iit:tu rautwtLehaHiituk- Va:staukses:s·am1 ha,lrHtukseru esirtykseen.
10522: sen malt!Jm.sltaj,aEppud,en hintoj.en karotlt:a- kulwvaru vuoden: ta<lou•sa;rv,iosta lausuukin
10523: mi~&ta koskevaa, pä.ält.ö:srtä, sekä vaadiiNu Eduskunta nimenomaan odottava:ru.sa,
10524: pik.llis:ia toimenpirtlei:tä tämän epäkohdan eHä suunni,t,eltuja 'koroituksi-a toimeen-
10525: poist.aill1.i•seksi. Erilkoisena syynä: ylei- panrtla€S,sa olis~ menleteltärvä va.ro:vaioosti
10526: seen .t:y.ytymMtömyy.teen on ollut se, e:t.tä je väLtettävä :1iia:n; suuria älkiliU.siä kcn'Oi-
10527: martka,liptpujen hinu'a't koro:t,et:tiin yht- tuksiJa. Näin ei ole kui<tenka,a.n' käynyt.
10528: ä:kkiä li'i1a'll ,suurelila prosenlt:timä,äJrä:llä vaalll on 'tä,ssä pä;inrvas,toi,n menetelty
10529: s·amaHa, kerta1a, sekä etrtä lippujen hin- vaTsin tai.tama:tto,ma,Siti ja. ä1kki:näisesti.
10530: 264 II,126. - Rautatiemaksut.
10531:
10532: 011> senrtähd~nr paikaHaan, että meillä ny- että Eduskunta päättäisi kehoit-
10533: kyään val't.]oneuvostJOl'le myönnett:yä taa hallitusta esiUämään Edus~
10534: mi1tei ra:jartont:a valtuutta. toimeenpa1ma kunnalle es~tyksen 29 päivänä tou-
10535: ta.r~Himuutoksia supiJstetaaTII ja. että kokuuta 1922 valtionrautateillä
10536: ai:ruakin perusmaksujen muutoksii'I:L näh- kannettavien maksujen yleisistä
10537: den olisi S'aartava edUiskunrna~n suostumus. perusteista an:netun lain muwttami-
10538: YHä oleviHa pen1srteiH.a ehdotamme, sesta siten, että myös rautatietarif-
10539: fien perushintojen muutoksista on
10540: säädettävä lailla.
10541:
10542: Helsingissä,, helmihmn 18 p :nä 1925.
10543:
10544:
10545: Johan Helo. l\I. Ampuja. Reinh. Swentorzetski.
10546: 265
10547:
10548: ll,121.- Anom. ehd. n:o 28.
10549:
10550:
10551:
10552:
10553: Hänninen y. m.: Ulkomaisen lainan ottmnisesta rauta-
10554: teiden rakentam·ista varten rajaseuduille.
10555:
10556:
10557: E du:sk unn a 11 e.
10558:
10559: Vuoden 1924 valtiopitivien t,alousvalio- että maamme rajaseudut kulkune'u'voja
10560: kuui1:a ehdo:trt.a~., kehUteWiessä ovat jääneet: '})athasti jäl-
10561: ,et!tä ha:llitu~ta keboitettaisii'n uusia keel1. Rajaseut;ujen aSiukkaiHa näin
10562: r<JJU!t'3:,te,iJtäl suunn'H'elt:aessa ja varoda nii- ollen on epäämMön oikeus painostaa, että
10563: den rakentamiseen myö:nrnet<täväJksi eh- niiden oi!keutet:tuda: anomuksia uu!&ien
10564: dote:M~essa: Hi!hi:vuosina kii,mr1it:tämääm rau:tateiden rakentamisesta oteta,am huo-
10565: ed'tiYi~NiJ huomi<ot,a mda·seutu.rattoihi,n.'' mioon.
10566: Truhän pää!Wkseeu oli, va.Uoikunta tu(l1ut VaHion met!sätaiouden ja. maa·n. puo-
10567: veTta,i:l1es &a:am ,ma:amme nykyisen rauta-
10568: 1 lustuksen ka,nnal:t:a ka:tsoon nva't monet
10569: tieverkon tiheyttä maamrme eri os·iJS·sa rada,seutujen rautrutiet eriMäi,n tärkeitä;
10570: pinta-a,laan, j,a. asukasmruä,riitnkt1n katsoen scntruhde.n nii:tåJ sekä Metsä·halE'tus eMä
10571: ja otta:maHa huoiillioon sen tosiseikau, sot:i<lasvi,rmnomaiset Iämpimä:s,ti ,puolus-
10572: että ku:1kummvojen paTan:ta,misella on tavat. Muutamien uusien rajaseutujen
10573: r,ajaseutujen sekä taloudelli,selle et.t.ä rau:twtiesuu:nJt.i:en a.1ueiHa o:n vaH,iolla.
10574: henlki<se:lle kehi,tyk,sel,le erinomai·sen suuri erittäin la:a;joja me:tsiä:, joissa, vuositrtain
10575: merki:ttys,. ,jopa' ni,in .suuri, e1t:t'äi .muuta~ lahoo mi:ldooni,en .edestä 'Puut:av:arna ~tai
10576: miUa seuduiUa, jollei ntiH:äJ pikaises·ti' myydään 'UY't peri•n halp111an hinit.aan.
10577: rau:ta;teillä. yhdis.f,e,tä muuhun Suomeen, Rau,ta:t,iet k{)lhott.ai<sirvwt niiden, arvoa
10578: taloudeHiuen elämä! nopeas,ti ra'})pe.utuu j.opa ~Sii:hen mää:rin, eHä .toistoo ratojen
10579: ja tulevai~<>uus näytt,ää.: s~ynkäi~tä. Edel:lä- rakent.aiilliskmstannukse,t korvaisi valtion
10580: nwini,tus:sa· mieti,nnössään on .t~rlousvaEJo metsien a~rvon n:ousu. Nykyinen Suojär-
10581: kunta, os,oi•tttanut, e~t:tä raja-seuduilla, on: ven rata, joka. kulkee metsäi,s:teru seutu-
10582: kaitkkiaan '1129\,1400 km" seJ,lai~Sia aluei1ta, jen lra,1ki•, osoi!H.aa, että. seHa.i:set radat
10583: j<Otka ovat v,]i:ttäkymanem,tä: kilomet:riä voi:va:t tuHa hyvin kan,nwtt'3:!Viks'ilkirn.
10584: kauem,pana' r·autateistä, ja: ·ni.i'SSoä asuu Edellä ma1initussa mietinnössään vuo-
10585: 108,000 ihmi;Sitä, kUin seu, ~sida:an maamme den 1924 t'alous'vatliokmntaikin pHääi StUO-
10586: mui\SS>a osi~Ssa on n~itä yhteensä 8,2""o0· tavana·, että rwjas.eutuden rautateitä var-
10587: km2 ja ni•issru on noilll 49,000 asukasta. ten otetaan va:li:iola·i:nw. Ilman: si:tä ,siir-
10588: Kun vieläi otetaa.n huomioon. efitä suu- t.y•isi monien radasB>uiturat:o;ie'll' rakenlta-
10589: ri'llita, osa·a :radase;uduista ei ole muuhun min'B'l1 kaukais:een i:uJe.vaisuutee,n vahin-
10590: Suomeen· yhdistämä!StSä kulkuke.1poisia goksi: val<tioHe ja pa.ikani<>elle asutuk-
10591: vesi.r.eittejä', ·niin: helrpos.ti huomaamme, se:1le.
10592:
10593: 34
10594: 266 II ,12 7 . - Ulkomainen rautatierakmmuslaina.
10595:
10596: Edellä esit,ettyihin perusteluihin noja- markan suuruisen p~ternpia'ikaisen
10597: tEn .sa:am,me anoa, ulkO'»Ulisen valtiolainan ottami-
10598: sesta käytett&väksi rautateiden ra-
10599: että Eduskunta pyytäisi. halli- kentamiseen maarnm-e rajaseu-
10600: tuksen sUle antamaan esityksen duiU-e.
10601: viidensadan miljoonan (500,000,000)
10602:
10603: Helsingi,ssä, helmikuun 14 p:nä 1!}20.
10604:
10605:
10606: Kaarlo Hänninen. Pekka Kopsa.
10607: Janne Koivuranta. T. Jauhonen.
10608: Mikko Piitulainen. A. A. N eitiniemi.
10609: 0. H. Jussila. Antti Junes.
10610: Sulo Salo. Pekka Saarelainen.
10611: N. Pelttari. Kusti Arffman.
10612: K. A. Lohi. 1\latti Pitkänen.
10613: 267
10614:
10615: II,t:zs. - Pet. förs.J. n:o 29.
10616:
10617:
10618:
10619: Forsberg m. n.: .Ang. stiftandet av en statlig länefon,d
10620: för den inhernska rederinä.ringens frärnjande.
10621:
10622:
10623: T i ll R i k s d .a .g e n.
10624:
10625: ]'ör va.rje lands eko.nomiska liv är ut- kunna, med blick för landet.s ekonomiska
10626: vecklingen av den rnhemska sjöfartsnä- liv i dess h:eJihe<t ordna sin verksamihet i
10627: ringen av den störsia. betydelse. En direkt anslutning till övriga näringal'
10628: granskning av siffrorna över dle belopp med beaktande av deras speciella: krav,
10629: sjöfa·rtsnäringen inbringa;r utvisar, aH och gen.om till varon av säkra och tä ta
10630: denna näring gör en betydelsefull insat1s förbind.el•ser, somi upprätthålla:s obe-
10631: till förmån för landets betalniugsbila.ns. roende a;y tillfäl'liga fraktko.njunkturer,
10632: Genom i utlandet inseglade frakter •Samt trygga>S avsättningen av inhemska pro-
10633: genom besparing av utgiva.nde av frak- dukter. Det har med fog visats på att den
10634: ter tiU utlandet gör .sjöfartsnäringen en Btora uppblomstring i Sveriges industri
10635: bet:ydelsefull insats för utjämnande av och handel, .som utmärkt sena.ste årtion-
10636: betalningsbilansen. De undersökningar den, i betydande grad befordm1s genom
10637: som ut:Wr,ts på detta område ha:va visa t, de egna sjöfart,sförbindelsernas föl.lbätt-
10638: att Iänder med högt utvecklad sjöfart i ring och utsräclming till allt avlägs.nare
10639: betydande grad kunnat mhålla brdra.g m:wrknader.
10640: tili utjänmande av bilansen genom denna De omständighe<ter som här i korthet
10641: näJri.ng. F·ör Iänder med så bet;ytdande påpekats hava blivit beaktade i flere Iän-
10642: handelsflottor .som England och N orge der och man har .strävat <till a tt befordra
10643: äro de in,seglade frakterna a•v v.äsentlig och under>lätta sjöfartsnäringeiiJS verk-
10644: betydelse för betalnings1bilansen. Men samhd. I sådant syfte har i flere fall
10645: siffrorna visa, att även Sverige, vars staten skridit tiU mdnande a v möjlighe-
10646: .strävanden till utvecklandet av den egna ter till uppbringande a.v f.ör u tvecklan-
10647: hamdelsflottan varit särskilt kraftiga och det av handelsflottan nödigt kapital ge-
10648: vunni t underi;;töd från alla: håll, genom nom bevi>lj:ande a.v s.pecieiHa sjölfal·,tskre-
10649: sin ;sjöfa.rt·snäring ernår avsevä1rda bi- diter . .Så ha1r t. ex. i Tyskland för en kort
10650: drag för ha·ndelsbilansens inkomstsida. t·id 1sed:an ansla.gits 50 milj. guldmark tili
10651: Beloppen kumia på grund a:v näringJe1n s en fond, varur lån för skeppsbyggeriän-
10652: karaktär icke a1ldeles exakt beräkna.s, dwmål utgivas. Lån givas till 50 % av
10653: men tor,de för de senaste åren kunllla fartyg1ens värde. löpa för en tid av 5 år
10654: uppskattas till 15() a 200 milj, kronor efter 1det fartyget blivit färdigt och utgi-
10655: årligen. vrus emot låg ränta., !SOm är l 1/2% under
10656: Utorm i ovannämnda hänseende äger den tid fa;rtyget är under byggn1ad, 4 %
10657: den inh~emska handelsflottan betydelse under det första året dä;r.efter och 6 %
10658: såso.m en hävstång för utvecklingen a'v för de följande åren. Antecknas mlå, att
10659: ha.ndelsför binde}serna överhu vud taget. av detta belopp 6 milj. gmk. reserverats
10660: De av inhemska rederier drivna linjerna för lån för byggande av mindre fartyg,
10661: 268 II,us. - Kotiiinaisen lairvanva,rustuksen edistäminen.
10662:
10663: del,s i syfte att lämna. även de mindre -!,300,000 knmor· fö.r si·tt under byggnad
10664: varven tillfäUe till a::ebete, dels i syfrte varande passageraremotorfartyg ,Grips-
10665: att gynna jämväl den del av befolknin- holm". Det torde stå utom all fråga: att
10666: gen som är .sysselsatt med kustfart och förefintligheten av den svenska rederi-
10667: mindre sjöfart. fonden mäktigt bidragit till den svenska
10668: A ven i Frankrike är frågan om ord- sjöfartsnäringens storartade utveck1iug
10669: nandet av kreditmöjligheter f.ör den undieir senaste årtiondeu och icke mini>t
10670: inhernska rederirörelsen för närvarande tirll skapandet av ele talrika dir·ekta tra.ns-
10671: under behandling ooh hava särskilda1 för- ocean.a förbindelser, ·som stå den sve.n.skn
10672: slag därs.tä,des blivit diskuterade. Ehuru exporten till buds.
10673: något positivt re·sulta't tillsvidare icke Den finska handelsflot,tan ä<ger f.ör när-
10674: förelig·ger, syna•s dock alla parter vara varande icke ett betydande omfång och
10675: ense om behovet av en fond eUer u:nder i sjöfarten p.å Finland deltager denna
10676: statens medverkan skapad kreditanstalt, flotta. med en rätt låg andel. EmeHertid
10677: som kunde lämna nödigt kapital för upp- har redan den handelsflotta .som finnes,
10678: byggandet eller anskaffandet a.v en in- och som uppbyg.gts under s~våra' förhål-
10679: hemsk flot:ta. Den mindre sjöfartens in- landen, dock mäktat även den lämna hi-
10680: tressen hava därjämte särskHt beaktats d<rag till den aktiva sidan i lande:ts be-
10681: och må det bemärkars, att en av staten talnings<bilans, och har detta bidrag för
10682: under,stödd ömsesidig kreditbevillnrng år 1923 beräknats till 130 milj. Fmk. En
10683: för aw;kwffandet av fartyg för havsfisket utvecklin.g av ha.ndel}sflottan .skulle kraf-
10684: redan tidigare vari t organiiS.erad. tigt kum1a höja d<enna. 1siffra.
10685: I Sverige har sta·t·en redan länge skri- En utvidgning av landets s:jöfartsnä-
10686: dit till understödande av den inhemska rii1Jg är så mycket viktiga.re som :F'in-
10687: flot1tans utveckling. Riks;dagen ha:r sedan lands utrikeshandel efter kriget blivit så
10688: år 19013 beviljat betydande belopp till gott ,som uteslutande hänvisa,d •tiU havet
10689: uppbyggande och förstärkande av en 1som tr~Wfikled. Meda.n en ·stor del av våra
10690: ,fond för 1rederinäringens främdande". industrier tidiga:re kunnat finna. avsätt-
10691: Denna. fond, som för närvarande torde ning för sina va,ror uti Ryssland har
10692: uppgå till ca. 20 milj. kronar, för·valtas denna marknad numera blivit av ringa
10693: av Statskontore't och lån be,viljas av betydel,se och våra exportindustT.ier saml
10694: Kungl. Maj: t efter det K·omm~e,rskolle vårt jordJbruk har i högre grad än tidi
10695: gium avgivit utlåhmde. Fonden är hu- g·are, för såväl avsä·ttning av der&'l pro-
10696: vudsakligen av1sedd för befr.ämjande av dukter som tryg.gandet av tillgången på
10697: den svenska skepps·farten på utrike.sorter råvaror och förnödenheter, blivit be-
10698: och särskilt i avlägsnare fa.rvatten. och roende av sjöfa'rt~en.
10699: gives, under i övrigt likartade, förhål- Granskar man siffrorna övN' förhål-
10700: lande, företräde åt den Mnesökande, som la.ndet mellan finska och utländska far-
10701: låter Hllverka fartyget vid svensk verk- tyg som anlänt eller av.gått från la.nder.
10702: st:ad.. Lånen beviljas för en ti:d av 8 år finner man, a tt medan i last u tgåendc
10703: och beräknas en ränta, som under d1e finskt tonnage åren före krigei utgjordc
10704: gångna. åren växlat mellan 4 % och ca. 40% av den totala siffran, det ut-
10705: 6 %. Som exempel på de summor, ländska tonnage1t utgjorde 60 %. dessn
10706: som vid utgivandet av lålll kunna .siffror nu förskjutits såhmda, att år 1923
10707: kOOIJ:ma i: f.rå.ga må nännms a:t:t den i la,st utgående inhemskt tonna.ge u;-
10708: Svenska Amerikalinjen anhållit om gjorde 16 %, medan det utländ1ska t·om!a ·
10709: II,128. - Forsberg, y. m. 269
10710:
10711: get utgjoDde 84 %. Vad det inkommande sjöiart.en., d. Y. s. sjöfart idkad i Bott-
10712: tonnaget vidko.mmer visade siffrorna niska viken och Finska viken ·samt
10713: före kriget ca. 55 % för inhemskt och ca. äst.e•rsjön, förmed:la~d vare ,sig med seg1el-
10714: 45% för utländskt tonnage. För år 1923 eller ml>torfartyg, jämväl är i behov ay
10715: fimm vi åter att dJe,t inhemska inkom- understöd. Under de ISenaste åren hava
10716: m~Unde tonnaget var 26% och det ut- t. ex. smärre •trälaster i icke rin.ga; grad
10717: läntdska 74 %.. Dessa siffr.or visa att det skeppa:ts till Danmark oeh andra öste.r-
10718: fin!Ska ton:nagets andel i f·örmedlandet av sjöländer med segeUartyg a,v främ-
10719: Finlandsexport ·och imrport avsevärt bör mande nationalitet. I denna, och annan
10720: kunna hödas och att ansträngninga:r i så- liknande trafik borde jämvä1l finska far-
10721: dwnt syfte äro berättigade. kost~er kunna ,deltaga. Genom understöd
10722: F.ör utvidgandet a:v våra handelsför- för anska:ffande:t av sådana mirndre far-
10723: binde>1ser och vinnandte1t av nyru markna- tyg ,skulle för den vid kusterna oeh i
10724: aer är det rsålunda av största betydelse skärgård1e1n bosatta befolkningen tryggas
10725: a:tt anska:ffandet av fartyg till vår han- et1t för lande't's ekonomi nog så viktigt
10726: delsflotta: underlättas, varigen10m nya arbet1s•fäl:t. En rederif.ond kunde, icke
10727: egna linjer kunna upptagas. HäTigenom minst i detta hänseende äga betydelse i
10728: vinnas nya avsättn1ngsmöjligheter för det att genom densamma karpital ställdes
10729: fins:ka alster. Vidare må beaktas att sjö- till d1e1ssa mindre föret~agares förfogaude.
10730: fart~ på Finland är av säregen karak- Slutligen bör påpelms, wtt genom att
10731: tär, i det at't unrler vanliga· förhållanden rederinäringen såhmda kunde hava möj-
10732: isen unde.r en lång tid av varje år för- lighet erhålla en del av det för fartyws-
10733: svå:rar och stundom omö.jliggör sjöfarrten anskaffning nödiga, kapitalet till lind-
10734: på en stor del av landets hamnar. Det är riga villkor, skeppsbyggeriet och varvs-
10735: under sådana omständigheter av vikt att industrin i vårt land härigenom 1e1rhölle
10736: stwrka~ isförstärkta fartyg förefinrnas., ett indirekt under,stöd. Dels skulle n;y-
10737: som även under de svlurwste förhålla:nden byggnadsarbeten ISjälvfallet komma ifr.å-
10738: kunna taga sig fram. Vårt främsta in- ga, de1s sku•lle genom ökningen av den
10739: hemska rederi har under ål"tionden n1ed- inhemskru flottan r.eparation:s- och utrust-
10740: lagt ett stort arbete p.å utförandet a:v .is- ningsarbet,enas omfåmg väsentligt vä.xa.
10741: förstärkta fartyg och har på detta om- Med bea:ldande av vad här ovan fram-
10742: råde bet.ydande erfa:renhet vmmi11s. Ett hållits, får jag vördsamma:st hemställa
10743: understödande av byggandet av Slådana, om,
10744: för finska förhålland:e,n lämpliga ISipe- att Riksdagen ville besluta hos
10745: eiella fal"tyg, är en. uppgift som staten regeringen anhålha om att frågan
10746: även tidigare har tagit sig an .ochl för om stiftandet av en statlig låne-
10747: va~s lösning ytterligare stöd bör kunna fond för den inhemska redet-inä-
10748: lämnas. ringens främjande tnåtte göras till
10749: Slutligen må bemärka>s att den mindre föremål för ttfredning.
10750:
10751: Helsingfor,s, den 17 februar1 1925.
10752: Anders Forsberg.
10753: Häl'om förena sig:
10754:
10755: K. V. Åkerblom. Otto J acobsson.
10756: Erlc!ki Paavolainen. Levi .Jern.
10757: Knnt Molin. Johannes Klockars.
10758: Amos Anderson. Kyösti Järvinen.
10759: K. H. Wiik. V. M. J. Viljanen.
10760: Karl Fr. Lauren. Eirik Hornborg.
10761: J olm Österholm.
10762: 270
10763:
10764: I1,1 :!s.- Anom. ehd. n:o 29. 8nomennos.
10765:
10766:
10767:
10768:
10769: Forsberg, y. m.: Valtion lainarahaston perttstamisesta koti-
10770: maisen laivanvantst1tselinkeinon edistämiseksi.
10771:
10772:
10773: E d u s k n n n a ll e.
10774:
10775: Jokaisen maan ta1oudelliselle elämälle on pitämät kirjat voivat, lkoko maan taloudel-
10776: kotimaisen merenkulkuelinkeinon kehi tyk- lista elämää ylimalkaan silmällä pitäen, jär-
10777: sellä mitä suurin merkitys. Tarkastaessa jestää toimintansa suoraan yhteyteen mui-
10778: niiden määrien numeroita, mitä merenkulku- den elinkeinojen kanssa ottamalla huomioon
10779: elinkeino tuottaa, huomaa, että tämä elin- niiden erikoiset vaatimukset, ja kun on ole-
10780: keino antaa melkoisen lisän maan maksuta- massa varmat ja tiheät yhteydet, joita yllä
10781: seeseen. Ulkomaisilla vesillä purjehdituilla pidetään tilapäisistä rahtikonjunktuureista
10782: rahdeilla ja estämättä rahtimaksuja mene- riippumatta, tulee kotimaisten tuotteiden
10783: mästä ulkomaille antaa merenkulkuelinkeino myynti turvatuksi. Hyvällä syyllä on vii-
10784: me1koisen lisän maksutaseen tasoittamiseen. tattu siihen, että se Ruotsin teollisuuden ja
10785: Tällä alalla toimitetut tutkimukset ovat kaupan suuri kukoistus, joka on viime vuosi-
10786: osoittaneet, että maat, joilla on kol"kealle ke- kymmenien kuluessa ollut havaittavissa, on
10787: hittynyt merenkulku, ovat voineet tuntu- melkoisessa määrin edistynyt omain meren-
10788: vassa määrässä saada tämän elinkeinon kulkuyhteyksien parantamisen ja niiden yhä
10789: kautta lisiä taseen parantamiseksi. Sellai- kaukaisemmille markkinoille ulottamisen
10790: sissa maissa kuin Englannissa ja Norjassa, kautta.
10791: joissa on suuri kauppalaivasto, on purjeh- Niihin seikkoihin, jotka tässä on lyhyesti
10792: dusrahdeilla oloollinen merkitys maksuta- mainittu, on useissa maissa kiinnitetty huo-
10793: seelle. Mutta numerot osoittavat, että myös- miota ja merenkulkuelinkeinon toimintaa
10794: kin Ruotsi, jossa oman kauppa1aivaston ke- on pyritty edistämään ja helpottamaan.
10795: hittämistä tarkoittavat pyrkimykset ovat Siinä tarkoituksessa on valtio monessa ta-
10796: olleet erittäin voimakkaat ja saavuttaneet pauksessa ryhtynyt järjestämään mahdolli-
10797: kannatusta kaikilta tahoilta, saa meren- suuksia kauppalaivaston kehittämiseen tar-
10798: kulkuelinkeinoillaan huomattavia lisiä kaup- vittavan pääoman hankkimiseksi myöntä-
10799: patasoonsa tulopuolelle. Tämän elinkeinon mällä erikoista merenkulkuluottoa. Niinpä
10800: luonteen takia ei määriä voida aivan tarkoin on esim. Saksa vä:hän aikaa sitten varannut
10801: laskea, mutta v"'Oitaneen ne viime vuosilta 50 milj. kultamarkkaa rahastoksi, josta
10802: arvioida 150-200 miljoonaan kruunuun myönnetään lainoja laivanrakennustarkoi-
10803: vuosittain. tuksiin. Lainat annetaan aina 50 % :iin
10804: Paitsi ylläolevassa suhteessa on kotimai- asti laivan arvosta 6 vuodeksi laivan val-
10805: sella kauppalaivastolla merkitystä kauppa- mistumisesta lukien, ollen korko alhainen,
10806: suhteiden kehityksen vipusimena yleensä. nimittäin 1 v2 % siltä ajalta, jolloin laiva
10807: Kotimaisten laivanvarustusliikkeiden yllä- on rakennettavana, 4% ensimäisellä sen-
10808: II,t28. - Forsberg, y. m. 271
10809:
10810: jälkeiseltä vuodelta ja 6 % seuraavilta vuo- Amerikan-linja on anonut 4,300,000 kruu-
10811: silta. l\fainittakoon, että tästä määrärahasta nua rakennuksen alaisena olevaa matkustaja-
10812: on 6 milj. kultamarkkaa varattu pieneropäin moottorilaivaansa , Gri psholmia'' varten.
10813: alusten rakentamiseen, osaksi jotta pien~m Lienee kaiken epäilyn ulkopuolella, että
10814: mätkin veistämöt saisivat työtilaisuutta, Ruotsin laivanvarustusrahaston olemassaolo
10815: osaksi myöskin sen väestönosan auttami- on valtavasti auttanut sikäläisen merenkul-
10816: seksi, joka työskentelee rannikko- ja vähäi- kuelinkeinon, suureromoista kehitystä viime
10817: semmän merenkulun alalla. vuosikymmenien kuluessa eikä vähimmän
10818: Myöskin Ranskassa on kysymys luotto- niiden lukuisain suoranaisten valtamerenta-
10819: mahdollisuuksien järjestämisestä kotimai- Imisten yhteyksien aiikaansaami:sta, jotka
10820: selle laivanvarustusliikkeelle tätä nykyä kä- ovat Ruotsin viennin käytettävissä.
10821: sittelyn alaisena ja on siellä erinäisistä ehdo- Suomen kauppalaivasto ei tätä nykyä ole
10822: 1uksista keskusteltu. Vaikk'ei mitään posi- tuntuvan laaja ja Suomeen suuntautuvaan
10823: tiivista tulosta vielä ole olemassa, näyttävät l&ivakulkuun ottaa tämä laivasto osaa var-
10824: kuitenkin kaikki asianosaiset olevan yksi- sin vähäisessä määrässä. Kuitenkin on jo
10825: mielisiä siitä, että tarvitaan rahastoa tai sekin kauppalaivasto, joka on olemassa ja
10826: valtion myötävaikutuksella luotua luottolai- joka on rakennettu vaikeissa oloissa, jaksa-
10827: tcsta, joka voisi antaa tarvittavaa pääomaa nut antaa lisiä maan mak,sutaseeseen varo-
10828: kotimaisen laivaston rakentamiseksi tai jen puolelle. Nämä lisät on vuodelta 1923
10829: han'kkimiseksi. Pienemmän merenkulun laskettu 130 milj. markaksi. Kauppalaivas-
10830: etuja on sen ohessa erikoisesti pidetty sil- ton kasvu voisi voimakkaasti koroittaa tätä
10831: märlä, ja huomautettakoon, että valtion tu- lukua.
10832: kema keskinäinen luotonanto merikalastus- }fa>an merenkulkuelinkeinon laajentami-
10833: alusten hankkimista varten on jo aikaisem- nen on sitä tärkeämpää, kun Suomen ulko-
10834: min ollut järjestetty. maankaupan on sodan jälkeen ollut pakko
10835: Ruotsissa on valtio jo pitkän aikaa sitten lähes yksinomaan suuntautua merelle, josta
10836: käynyt avustamaan kotimaisen laivaston on tullut sen liikenneväylä. Sen sijaan että
10837: kehittämistä. Valtiopäivät ovat vuodesta aikaisemmin suuri osa teollisuuksistamme
10838: 1903 lähtien myöntäneet melkoisia raha- voi saada tavaroilleen menekkiä Venäjällä,
10839: määriä ,laivanvarustuselinkeinon edistämis- 011 nyttemmin näiden markkinain merkitys
10840:
10841: rahaston" perustamiseksi ja vahvistami- käynyt vähäiseksi, ja vientiteollisuutemme
10842: seksi. Tätä ra:hastoa, joka nykyisin nousee ja maataloutemme on entistä suuremmassa
10843: noin 20 milj. ikruunuun, hoitaa valtiokont- määrässä, sekä tuotteidensa myyntiin että
10844: tori, ja lainoja myöntää Kunink. Majesteetti rr:aka-aineiden ja tarvikkeiden saauin tur-
10845: Kauppakollegion annettua lausuntonsa. v,aamiseen nähden, tullut merenkulusta riip-
10846: Rahasto on pääa,:siallisesti tarkoitettu ulko- puvaiksi.
10847: maan paikkoihin ja varsinkin kaukaisem- Jos tarkastaa niitä numeroita, joista käy
10848: mille vesille smmtautuvan laivakulun edis- selville maahan saapuneiden ja maasta lähte-
10849: tämiseksi, ja annetaan, olosuhteiden muuten neiden suomalaisten j,a ulkomaisten laivain
10850: ollessa samanlaiset, etusija sille laivanhaki- Solhde, huomaa, että kun lastissa lähtenyt
10851: jalle, joka, valmistuttaa laivan ruotsalai- suomalainen tonnisto sodan edellisinä vuo-
10852: sessa työpajassa. Lainat myönnetään 8 sina oli noin 40 % koko määrästä, oli ulko-
10853: vuodeksi ja menneinä vuosina on korkoa mainen tonnisto 60 %. Nämä numerot ovat
10854: otettu 4 %-6 %. Esimerkkinä niistä mää- nyt muuttuneet siten, että vuonna 1923
10855: ristä, jotka lainoja annettaessa voivat tulla lastissa lähtenyt kotimainen tonnisto oli
10856: kysymykseen, mainittakoon, että Ruotsin 16% ja ulkomainen 84 %. Maahan saapu-
10857: 272 II,128. - Kotimaisen laivaln~aru&tuksen ed:Ustämh1en.
10858:
10859: neesa tom1istosta osoittivat numerot ennen merenku~ku, s. o. Pohjanlahdella, Suomen-
10860: sotaa noin 55 % kotimaista ja noin 45 % lahdella ja Itämerellä harjoitettu ja purje-
10861: ulkomaista tonnistoa. Vuodelta 1923 ha- tai moottorialusten välittämä merenkulku,
10862: vaitsemme taas, että kotimainen maahan on, kannatuksen tarpeessa. Viime vuosina
10863: saap'llinut tonnisto oli 26 % ja ulkomainen u:n esim. pienehköjä puulasteja melko mää-
10864: 74 %· Nämä numerot osoittavat, ethi suo- rässä laivattu Tanskaan ja muihin Itäme-
10865: malaisen tonniston OISUUtta maan viennin ja ren maihin vieraiden kansallisuuksien purje-
10866: tuonnin välittämisessä pitää voida tuntu- laivoilla. Tä:hän ja muuhun siihen verratta-
10867: vasti koroittaa ja että sitä tarkoittavat pyr- vaan liikenteeseen pitäisi myös suomalai~
10868: kimykset ovat oikeutettuja. ten laivojen voida ottaa osaa. Avustamalla
10869: Kauppasuhteidemme laajentamiselle ja tällaisten pienehköjoo alusten hankkimista
10870: uusien markkinain valloittamiselle on niin- turvattaisiin rannikolla ja saaristossa asu-
10871: muodoin mitä merkityksellisintä, että lai- valle väestölle maan taloudelle kylläkin,
10872: vojen hankkimista kauppalaivastonemme tärkeä työala. Laivanvarustusrahastolla
10873: helpotetaan, niin että nusia linjoja voidaan voisi, ei vähimmin tässä kohdin, olla merki-
10874: perUJstaa. Tämän kautta saadaan uusia me- tystä, kun sen ka1~tta pääomaa asetettais~in
10875: nekkimaihdollisuuksia suomalaisille tuot- näiden pienyrittäjäin käytettäväksi.
10876: teille. Edelleen on otettava huomioon, että, I_jopuksi on huomautetta,va, että kun lai-
10877: Suomen merenkulku on siinä suhteessa omi- vanvarustuselinkeinon täten voisi olla mah-
10878: tuista laatua, että tavallisi,ssa oloissa pitkän dollista saada osa laivojen hankkimiseen
10879: aikaa joka vuosi jää vaikeuttaa merenkul- tarvittavasta pääomasta lievinä el1doi1la,
10880: kua suuressa osassa maan satamia tai tekee maamme laivanrakenne ja veistämöteoEi-
10881: sen mahdottomaksi. Niin ollen on tärkeää, suus saisi täten epäsuoraa avustusta. Toi-
10882: että on olemassa vahvoja, jäätäkestäviä lai- saalta tulisi tietenki,n kysymykseen undis-_
10883: voja, jotka kaikkein vaikeimmissakin oloissa rakennustyöt, toisaalta kotimaisen laivaston
10884: pystyvät kulkemaan. Suurin kotimainen lisääntymisen johdosta kasvaisi korjaus- ja
10885: laivwnvarustusliikkeemme on vuosikymme- varustustöiden laajuus oleellisesti.
10886: nien kuluessa uhrannut paljon työtä jäätä- Ottamalla huomioon, mitä yllä on lau-
10887: kestäväin laivain rakentamiseen ja on tällä suttu, saa,n kunnioittavimmin esittää,
10888: alalla melkoista kokemusta saavutettu. Sel-
10889: laisten, Suomen ,oloihin sopivien erityisten että Edusk1tnta tahtoisi päättää
10890: laivain ra:kentamisen tukeminen on tehtävä, anoa hallitnkselta, että kysymys
10891: jota valti:'!} on aik,a~semminkin tukenut ja kotimaisen laivanvarustuselinkeinon
10892: jonka ratkaisemiseksi sen tulee voida antaa edistämistä tat·koittavan valtionlaina-
10893: kannatustaan edelleen. rahaston pm·ustamisesta otettaisiin
10894: Vihdoin on huomattava, että pienempi lwrkittavaksi.
10895:
10896: Helsingissä, helmikuun 17 p :nä 1925.
10897: Anders Forsberg.
10898: Tähän yhtyvät:
10899:
10900: K. V. Åkerblom. Otto Jacobsson.
10901: Erkki p,aavolainen. Levi J,ern.
10902: Knnt Molin. Johannes ~lookiars.
10903: Amos Anderson. Kyösti Järvinen.
10904: K. H. Wiik. V. M. J. Viljanen.
10905: Karl Fr. Lauren. Eiri,k Hornborg.
10906: John ÖSterholm.
10907: 273
10908:
10909: 11,129.- Anom. ehd. n:o 33.
10910:
10911:
10912:
10913:
10914: Aalto, A. ja Paasi vuori: Valtion rautateiden konepajo-
10915: jen työntekijöiden toimien vakinaistutromisesta.
10916:
10917:
10918: E d u s k 111 rr, n a U e.
10919:
10920: V a;lition rautateiden konepajojen työläi- ta.paukses.sa tutki, onlko erottamvseen ol-
10921: set ova;t edeHoon pa~kkaukseen sekä mui- lut aiihetta. Asettaen, kone!Pa,jojeu j.a va'"
10922: hin oikeuksi1n nähden huonomrmass·a ase- rikkoj·en työläiset samanlaiseen as•emaan
10923: massa kuin to:iis'et rauta;tiel>äist~Y'hmät. kuin !Pail:veluskunta va~lt:i,onrauta.teiden
10924: Nä~ssä koneyaj:oissa, joita on Helsingissä, liikennepuoleUa, ehdotamme kunnioit-
10925: Viipurissa, Oulussa, V.aa,sas:sa, Kuopioosa taelll,.
10926: jn Turussa, t1yöskentelee ooin kolmetu- 1) että Eduskunta kehoittaisi
10927: hatta; ty,ÖiläJi,stä,. si>ihen: lueMuina myöskin: hallitusta asettamaan vallionrau-
10928: muUitamiHa varik01Hla t;yösken.televät tai<eiden kcmepajojen työntekiljät
10929: työläiset. Vakinaisiksd· rau t:a,tieläisiksi vakinaiselle kannalle;
10930: ei näillä työ'läi,srillä, ole mahdolli,suutta 2) ebtä vakinai!Siksi työntekijöik-
10931: pää:st.ä: pitkästäkä,än. palvelusadasta huo- si katsoiJtaisiin ne, jotka ovat vä-
10932: limaJtta., v.aå!kka monet ova;t palvelleet hintään vuoden a}an olleet mai.ni-
10933: v,a;lt1oll! rauta{eiden konepaljoissa hyvin- fttissa konepajoissa työssä ja .iotika
10934: kin pitkän' ajan, jop,a 150 vu01ttakin. Sii1tä eivät ole oppilaita;
10935: huolima:tta e~ näillä,kää.n ole niitä oi- 3) että valtionrautateiden kane-
10936: keuksia. joita, niillä: rauta,tielä.isi.Uä on, pajoissa nyt työssä olmmt työn-
10937: j·otka sa,avat: vakinaisen n.LmiJtyk~sen ja tekijät ilman eri lhakerriusta mmt-
10938: SE-n joilildosta ovat i[)ailkkauslain a~laisia. te.ttäisiin toimiensa vakinaisiksi
10939: PHlkkoja ei ole kyllin säännöstelty, kesä- hoitajiksi, }aita ei vanhuuden tai,
10940: loma Ja vaiPa:ap·i'letlt•idiikeudet ovat supis- muun sellaisen syyn tähden toi-
10941: tetut mahdiollisimman väJhäJä:n. Kun. ko- mistaan erotelitaisi eikä aseteltaisi
10942: nepajalai·se't työn j,a,tikuvaisuruteenkin eläkkeelle, ja
10943: nähden ovat lähimmä,n ty:önjohtajansa 4) että valtionrautateiden kone-
10944: tai esimiehensä mä:äJräysva·Ha:sta r1ippu- pajojen työn&?kijöille annettaisirin
10945: vi8!, Oiil! työn, j,a'i!kUiva:h~uuskin epä.vwr.maa, kaikki samat edU;t .ia oikeudet.
10946: ja usein: voi .joutua pois' työstä. i1lman ·to- ,jotka on taattu liJikenwepuoklla
10947: delli;sta, syytä, sillä kukaan ei seHaå•se~Ssa vakina·isille tohnenhoitajille.
10948:
10949: Helslingissä, helmikuun 17 p:nä 1025.
10950:
10951:
10952: Arttnri Aalto. Matti Paasivuori.
10953:
10954: 35
10955: •• ••
10956:
10957: VALTIOPAIVAT
10958: 19 2 5
10959:
10960:
10961: LIITTEET
10962: 111
10963:
10964: LAKI\/ALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTAESITYS~
10965: JA ANOMUSEHDOTUKSET
10966:
10967:
10968:
10969:
10970: HI<JJ,SINKl 19:'~5
10971: VALTIONEUVOSTO;;J KIR.JAP:HXO
10972: Rikos- ja ulosottolakia sekä oikeudenkäyntiä koskevia
10973: eduskuntaesitys- ja anomusehdotuksia.
10974: •
10975: 279
10976:
10977: III,1. - Motion n:o 7.
10978:
10979:
10980:
10981:
10982: Jacobsson m. fl.: Förslag tiU lag ang. ändring av första
10983: punkten i 5 § 25 kap. Rättegångsbalken, sådant detta
10984: lagrum lyder i förordningen av den 27 april 1868.
10985:
10986:
10987: 'D i ll R i ik s d a g e n.
10988:
10989: Uti 15 § 25 kap. rättegångsbalken, så- emellertid redan decenniers erfarenhet vi-
10990: dant detta lagrum lyder i förordningen av sat att denna tid är alldeles för knappt ut-
10991: den 27 april 1868, stadgas: ,Mot Rådstuf- mätt och att den därför borde säsom vid
10992: vurätts dom vädjas under Hofrätt med tre rikets andra underrätter utsträckas till
10993: daler, sednast på åttonde dagen före kloe- trettio dagar. Med den tilltagande brotts-
10994: kan tolf, den dag inräknad dä domen föll. ligheten och den av förhållandenas utveek-
10995: Huru vittnesbörd därom af Rätten gifvas ling alltmera komplicerade gesta1tningen
10996: bör, vare lag samma, som i 1 oeh 9 §§ af av brotten, den vidlyftiga polisundersök-
10997: detta Impitel för Häradsrätt stadgadt är. ningen, vittnesförhören och den ökade an-
10998: Hvar som vädjar ifrån Rådstufvurätt i vändningen av såväl rättegångsombud som
10999: den stad, der Hofrätt sitter, give der sin rättegångsbiträden hava de i brottmål till-
11000: inlaga in sist på den trettionde dagen före komna protokollen i fataljemål vuxit i så-
11001: kloekan tolf, den oräknad då domen eller dan omfattning, att deras uppsättning, ren-
11002: utslaget föll; från annan Rådstufvuriitt skrivning och expediering i god tid före
11003: vare dag därtill, som i 9 § ,stadgas ; oeh fataljetidens utgång försvärats och i åt-
11004: gälle i hvarje fall om vexel- oeh sjörätts- skilliga fall omöjliggjorts. Särdeles där
11005: mål hvad der påbjudet är." Första punk- svaranden i ett många gångl!r uppskjutet
11006: ten i 5 § :n samma kapitel, jämväl sädan mål, begagnande sin rätt att först å åttonde
11007: densamma lyder enligt förstnämnda för~ dagen efter utslagets avkunnande anmäla
11008: ordning, stadgar åter: ,I brottmål, ehvad missnöje, bliver protokollens expediering i
11009: de äro svårare eller mindre, hafve ej uågon rätt tid ogörligt. För att emellertid part
11010: lof att vädja, antingen emot värjemålsed, må bliva i tillfälle att grundligt lägga sig·
11011: böter eller kostnad oeh skada, som Under- in uti målet såvitt detsamma :framgär ur
11012: rätt i thy fall ålagt; utan ·mä den, som ej protokollen, borde de sistnämnda vara part
11013: nöjes åt dess dom, besvära sig deröfver i tillhanda senast en vecka före fataljetidens
11014: Hofrätten inom hälften af den tid, som lag- utgång. Då sådant dock, såsom ovan fram-
11015: vadda saker där fullföljas böra.'' I enlig- hållits, oftast är ogörligt, nödgas part hos
11016: het härmed skola alltså besvärsmål från hovrätten anhålla om förlängd tid för bc-
11017: rådstuvurätt i stad där hovrätt finnes fnll- svärens fullföljande, något som emellertid
11018: :f.öljas senast å femtonde dagen efter det för part medför avsevärt ökade kostnadcr.
11019: utslaget gavs, den dagen doek oräknad, Detta stadgande om en sä knappt utmlitt
11020: senast före kloekan tolv på dagen. Nu har besvärstid är sålunda till myeken naekdel
11021: •
11022: 280 III,1. - Oikeudenkäymi:skaaren 25 luvun 5 §:n muuttaminen.
11023:
11024: för den rättsökande allmänheten, utan att liga skäl föreligga att för vinnandet av lik-
11025: för densamma medföra några fördelar, formighet i rättegångsordningen, låta dem
11026: enär målen, där de icke utgöras av lagbe- komma i åtnjutande av samma rättegångs-
11027: stämda preferencemål, i hovrätt handläg- förmåner, som de, vilka fullfölja besvärs-
11028: gas oberoende av om de inkommit femton mål från rikets andra underrätter, ifråga
11029: dagar före eller senare. Visserligen drabba om vilka särskilda stadganden icke utfär-
11030: de olägenheter, som härflyta av denna dats.
11031: korta besvärstid endast dem, vilka vid råd- På grund härav får vördsamt jag före-
11032: stuvurätterna i Åbo, Viborg och Vasa full- slå,
11033: följa besvärsmål till hovrätt, men då detta att Riksdagen måtte antaga ett
11034: antal i varje fall är rätt stort, årligen upp- lagföt·slag av följande lydelse:
11035: gående till flere hundrade, synas tillräck-
11036:
11037:
11038: Lag
11039: angående ändring av första punkten i 5 § 25 kap. rättegångsbalken, sådant
11040: detta lagrum lyder i förordningen av den 27 april 1868.
11041:
11042: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas härmed att första punkten i 5 § :n 25 ka-
11043: pitlet rättegångsbalken, sådant detta lagrum lyder i förordningen av den 27 april
11044: 1868, skall erhålla följande ändrade lydelse:
11045:
11046: I brottmål, evad de äro svårare eller icke annorlunda för vissa mål stadgas, be-
11047: mindre, have ej någon lov att vädja, antin- svära sig däröver i Hovrätten sist på den
11048: gen emot värjemålsed, böter eller kostnad trettionde dagen före kloekan tolv, den oräk-
11049: och skada, som underrätt i thy fall ålagt; nad, då utslaget föll.
11050: utan må den, som ej nöjes åt dess dom, diil'
11051:
11052:
11053: Helsingfors, den 14 februari 1925.
11054:
11055:
11056: Otto J acobsson.
11057:
11058: Härom förena sig
11059:
11060: M. V. Björk. Knut M'olin.
11061: 281
11062:
11063: HI,I. - Edusk. esii. n:o 7. Suomennos.
11064:
11065:
11066:
11067:
11068: Jacobsson, y. m.: Ehdotu,s laiksi Oikeudet1käymiskaaren
11069: 25 lwvun 5 §:n mwutta'Yfli,S'e8ta, sellaisena kuin tämä
11070: lampaiklila on 27 p:nä huhtiku:ute: 1868 lNtnetussa o:se-
11071: tuksessa.
11072:
11073:
11074: E d u .s k u n: n a. lli e.
11075:
11076: Oi:keudenkäym>iskaaren 25 luvun 15 nii,ssä on määrännyt; vaan sen tuomioon
11077: §:ssä, sellaisena kuin tämä lainpaikka on tyytymätön valittakoon sii-tä Hovi-
11078: 27 p:nä huhtikuuta, 1868 am.netussa arS!8·- oikeude·ssa pu,olta lyhyemmässä atiassa
11079: tuks.esl:l:a, ,säädetään: ,Raastuvauoikeu- ktuin laillisestti vedotu1t asia~t siellä
11080: den tu,omiota vas-taan vedrotawm Hnvi- ovat wje1ttaiValt." Tämän mu1ka:ises·H on siis
11081: oikeuteen k·olmella talarilla, viimeis- ~nl'litukset raas:tu vanoikeuksista se1lai-
11082: tään1dn kahdeksantena päivänä ennen ,s,ess·a ka:utpungi:ssa, j.ossa on hovioikeus,
11083: keillo kahtatoista, tuomion autopäivä sii- jätettävä viimeistään viidentenätoista
11084: hen luettuna. Miten Oikeudien on tässä päivänä siitä kuin päätö.s annettiin, kui-
11085: anneHava t'()distns, siitä olkoon; sama teJ1k<aan sitä päivää lukematta, viimetis-
11086: laki, kuin tämän luvun 1 ja, 9 §:ssä K.ih- tään e·nnen kello kahtatoista päivällä.
11087: lakunnanoikeuden: suhteen on säädetty. Nyt on kuit.enktimi :i·o vuosikymmenien
11088: .Joka vet!Oo Raastuv·ano.ikeudesta• siinä k·okemus osoittanut, että tämä aika on
11089: kaupungi.s,sa, j.cssa Hovio>ikeus istttRl\ Ml- määrätity aivan liian lyhyeksi ja että se
11090: takoon si:nne riitakirja.nsa sisään vii- senYuoksi olisi, n,iinkuin on valtakun~
11091: meistäänikin kolmantenakymmenentenä 111an 1mu.ihin ali·oikeuksiin nähden lalita,
11092: päivänä ennen kello kaMatoista, stitä pj.dennettävä !kolmeksik;y'mme•neksi päi-
11093: päivää lukematta, jona• tuomio tai .pää- väksi. Rik.oHisuuden e111ennyHyä ja olo-
11094: tös jul.itstettiti11; muustw Raastuvanoikeu- jen kehityk,sen johdosta riko<Sten ll11W-
11095: de•sta olkoon määräpäivä siksi, niirnkuti•n dostuttua yhä monimutkaisemmiksi, po·-
11096: 9 §:ssä säädetään; ja olkoon kaikissa ta- l,iitSitutkimlllksen ja todistajain kuulus-
11097: pauksissa vek·seli- ;ja mer,ilain asiain telun laa,jennu ttua ja sekä oikeurlen-
11098: suih.teen voimass·a se, mitä sieHä .säät- käynti.asiamiesten että oikeudenkäynti-
11099: tynä on." Saman luvun 5 §:n 1 kohta, apula.ils•te.n käytön li·säänn.yttyä ovat ri-
11100: niilll ikään seU.aisena kuin se on edeHä- kosasioiiSSa syntyneet määräaikajuttu-
11101: mainitussa asetuksessa, säätää taas: · jen pöytäkirjat kasvaneet niin laajoiksi,
11102: .,Rikosasi.oissa., olk.ootpa suurempia että niiden laadtinta, puhtaaksikirjoittta-
11103: tarilkka vähem.piä, älköön kenenkään minen ja anto hyvisiSä ajctilll ennen
11104: olko lu;pa vetoa, joko puhdistusvalaa, määräadan loppumista on vaikeutiUtnut
11105: sakkoja tahi ku1ujen ja. vahing001 pa~ ja us.eissa ta;pauksi.s·sa käynyt mahCLotrl:.o-
11106: kitse<n1'ista vastaan, :i,oita Ali;oikeus maksi. Yarsiill<kin millo,in va.sta.atia jos-
11107: 282 UI, 1. - Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 5 § :n muuttaminen.
11108:
11109: sakin monta kertaa lykäty.ssä jutussa, räämiä kiireeUisinä käsite1täviä, käsi-
11110: käyttäen oikeutt·aan, vasta ika:hdeksan- tellään hovioikeud.essa &iitä riippu-
11111: t.ena. päivänä päätöksen jullistamis.esta matta, ovatko ne tulleet v.iisitoiJSJta
11112: ilmoittaa olecvansa. sii11en tyyt.ymäJön, pwiVaa aikaisemmin vai myöheammin.
11113: tulee pöytäkirjain auto oikean a;:ian Tosin kohtaavat tästä lyhyestä valiltus-
11114: kuluessa mahdottomaksi. Jotta kuiten- ajasta johtuvat ·epäkohdat ainoastaan
11115: k.in asi•anosainen saisi tilahsuuden periin niitä, jotka. TurUin, Viipwrin jar Vaasan
11116: pohjin perehtyä juttuun, mikäli se käy raastuvanoikeuksista vaLittavat hovi-
11117: esiin pöytäkirjoi:sta, pitäisi viitrireksi- oikeuteen, mutta. kun tämä lukumäär,ä
11118: mainittU'jen olla hänen saatavi<SSaan joka tapauksessa on aika suuri, nousten
11119: viimeistään viikkoa ennen määräajan vuosiHatin useiihin satoihin, näyttää ole-
11120: umrp.eenmenoa. Kun se ei kuitellikaa,n, van riittävästi syitä, yhdenmukaiiSuu-
11121: niin!kuin edellä huomautettiin, usei!Illllli- den saavuttamiseksi oikeudenkäyntiåär-
11122: ten ole mahdollista, on asianosai<sen jestyksessä, antaa niiden päästä nautti-
11123: pakko anoa hovioikeudelta p~dennettyä mwan samoja, oikemde.nkäyntietuja kuin
11124: ·aikaa valitukseen tekemiseen, ~iikka, ne, jotka val~ttava t valtakunn~a1n, muista
11125: joka a.iihe:uttaa häneU.e melkoisia. lisä- alilo:i:k.euiksisrta, johllin nä:hden eri tyi.siä
11126: kustannuksia. säännöks1iä ei ole a•nnettu.
11127: T.ämä <Sää.nnös, ;}olla valitusa:iJka, on Ylläsanotun p.erustooHa saan kun-
11128: määrätty nä1in lyhyeksi, on: niinmuodoin n.i.oittavasti ehdottaa,
11129: s·urureksi haitiaksi o&eu tta hakeval1le
11130: yleisölle, mutta e.i t:uo sille mitään etutja, että Eduskunta hyväksyisi näim
11131: koOSka jutut, milloin ·eivät ole lain mää- kuulu,van lakiehdotuksen:
11132:
11133: Laki
11134: Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 5 §:n ensimäisen kohdan muuttamisesta,
11135: sellaisena lntin tämä lainpaiklka on hruh!tikuuu 27 päi'Vänä 1868
11136: annetussa asetll'ksessa.
11137:
11138: Edu•skunnan päätöksen mukai,sesti sää.detää·n täten, että Oikeudenkäymiska,a-
11139: ren 25 luvun 5 §:n ensimäinen kohta, sellaisena kuin tämä lainpa:ilkka on
11140: huhtlkuu.n 27 päivänä 1868 annetuiSsa a'se'tukseS~Sa, sa1a sem·aaYan muutetun .sa-
11141: namu.odon:
11142:
11143: Rikosasiois.sa;, olkootpa suurempia missä erinäisistä jutuiSita ei ·toisin &aa-
11144: tai•ldka vähempiä, älköön kenenkääJl detä, valitt!lltkoon siitä Hovioikeuteen
11145: olko lupa ved.o•ta puhdisvalaa, sakkoda viirmeiSitään ko]mamtena.kymmeuentenä
11146: tahi kulutien ja vahingon pa•lkitsemi·sta päivänä ennen keHo kahtat·oista, sitä
11147: vastaan, joita alioikeus niissä on määrän- päivää lukematta, jona päätös annettriin.
11148: nyt; Yatan sen tuomioon 1tyytymärtön, ·
11149:
11150:
11151: Helsingi•ssä, helmikuun 14 p:nä 19"215.
11152:
11153: 'l'ähän yhtyvät
11154:
11155: M. V. Björk. Knut Molin.
11156: 283
11157:
11158: lll,2. - Edusk. esit. n:o 9.
11159:
11160:
11161:
11162:
11163: Tabell y. m.: Ehdotukset a) laiksi ulosottolain 4 luvun
11164: 5 ja 6 §:ien, muuttamisesta ja b) laiksi ulosottolain·
11165: voimaanpanoasetuksen 27 § :n m/uuttamisesta.
11166:
11167:
11168: E duskunna 11 e.
11169:
11170: Viitaten v. 1923 valtiopäivillä eduskun- että Ed7tshtnta hyväksyisi seuma-
11171: nalle jätetyn eduskuntaesityksen peruste- vat lakiehdotukset :
11172: luihin, jotka löytyvät v. 1923 valtiopäivien
11173: Iåitteissä sivulla 288, ehdotamme,
11174:
11175: Laki
11176: ulosottolain 4 luvun 5 ja 6 §:n muuttamisesta sellaisina kuin nämä lainkohdat
11177: ovat 31 päivänä joulukuuta 1917 annetussa laissa.
11178:
11179: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että ulosottolain 4 luvun 5 ja
11180: 6 § muutetaan näin kuuluviksi:
11181:
11182: 5 §. Jos 3 tai 4 kohdassa mainitun omaisuu-
11183: Ulosmittauksesta ovat erotettavat: 1) ve- den arvo ei nouse viiteen tuhanteen taikka,
11184: lalliselle ja hänen perheellensä tarpeelliset kun velallisella on perhe elätettävänä,
11185: pito- ja makuuvaatteet sekä sängyt, niin kymmeneen tuhanteen markkaan, otetta-
11186: myös välttämättömät huone- ja talouskalut; koon ero muusta, velallisen osoitrtamasta ir-
11187: 2) velallisen ja hänen perheensä oppi-, am- taimistosta. Velallinen olkoon oikeutettu 3
11188: matti- ja sivistyskirjat; 3) tarpeelliset työ- ja 4 kohdassa mainitun omaisuuden sijaan
11189: välineet, sekä virkamiehiltä, lääkäreiltä ja taikka, jos sellaista omaisuutta ei ole, erot-
11190: kätilöiltä ulosmitattaessa, mitä he virkansa tamaan muuta irtaimistoa näihin määriin.
11191: tai ammwttinsa harjoittamiseen tarvitsevat; Irtainta omaisuutta, joka on panttina taik-
11192: 4) omasta ja perheensä työstä eläviltä mä- ka jota toiwin hallitsee ja on oikeutettu
11193: kitupalaisilta, torppareilta y. m. heihin ver- saamisen vakuutena pitä.mään takanansa,
11194: rattavilta pienviljelijöiltä ulosmitattaessa älköön erotettako, kun ulosmittaus tapah-
11195: on velalliselle jätettävä, asutuslautakunnan tuu siitä velasta, jonka vakuutena omai-
11196: arvioinnin mukaan, maata, rakennuksia, suus on.
11197: eläimiä y. m. ma;ataloustarpeita niin paljon, 6 §.
11198: että velallinen edelleen voi elinkeinoaan Kun velallinen valtion tai yksityisen pal-
11199: harjoittaa ; niin myös, jos se katsotaan ve- veluksessa nauttii palkkaa tai eläkettä, on
11200: lallisen toimeentulolle välttämättömäksi, viimeisenä maksuaikana kerääntyneestä
11201: talossa ,olevista varoista, mitä yhden kuu- palkka- tai eläkemäärästä taikka, jos velal-
11202: kauden elatukseksi on tarpeen. linen jo on sen nostanut, hänen hallussaan
11203: 284 II1,2. - )luut-oksia ulosottolakiin.
11204:
11205: olevasta rahasta jätettävä ulosmittaamatta eläkettä, jonka suuruus on !')nintään viisi-
11206: sen verran, mikä vastaa kolmea neljän- toistatuhatta markkaa vuodessa, älköön
11207: nestä siitä, mikä palkasta tai eläkkeestä tu- ulosmitattako. Palkkaa tai eläkettä älköön
11208: lee ulosmittauksen ja seuraavan maksuajan ulosmitattako, ennenkuin velallinen on oi-
11209: väliselle ajalle. Palkkaa, jonka suuruus on keutettu sen nostamaan.
11210: enintään kaksikymmentäneljätuhatta ja
11211:
11212:
11213:
11214: Laki
11215: uuden ulosottolain voimaanpanosta ja siitä, mitä sen johdosta on huomioon-
11216: otett~wa 3 pa1vana joulukuuta 1895 annetun asetuksen 27 §:n muuttamisesta,
11217: sellaisena kuin tämä lainkohta kuuluu 31 päivänä
11218: jouliukuuta 1917 annetussa laissa.
11219:
11220: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että ulosottolain voimaanpallo-
11221: asetuksen 27 § muutetaan näin kuuluvaksi:
11222:
11223: 27 §. ulosmittauksen toimeenpanosta, ulosmitatun
11224: Kun ulostekoja, yleisiä maksuja, toimi- omaisuuden myymisestä, ulosmittauksesta
11225: tuskirjan lunastusta tahi muuta sellaista kertyneiden varojen jaosta sekä ulosotto-
11226: ulosmitataan ilman tuomiota tai päätöstä, miehen menettelyä koskevasta valistuksesta.
11227: noudatettakoon ulosottolain määräyksiä
11228:
11229:
11230: Helsingissä, helmikuun 10 päivänä 1925.
11231:
11232:
11233: Emil Tabell. Maudtz Fr. Rosenberg.
11234: E. Jokela.
11235: 285
11236:
11237: ITI,3. - Edusk. esit. n :o 10.
11238:
11239:
11240:
11241:
11242: Isaksson y. tn.: Ehdotus laiksi rilrosiJain 16 luvun 24 §:n
11243: muuttamisesta.
11244:
11245:
11246: E d u s k u n n a 11 e.
11247:
11248: On osoittautunut, että ensimäisen tynkä- taa ja oikeutta vailla olevien tunteita, ja
11249: eduskunnan hy-väksymä laki lisäyksestä kun samanaikaisesti porvaristo saa rankai-
11250: rikoslain 16 lukuun (sosialistipykälä) on sematta sanomalehdissään ja julkaisuissaan
11251: käytännössä muodostunut pelkäksi luokka- harjoittaa hillitöntä, jopa raakaakin ja
11252: taisteluaseeksi, jota maan vallassaolijat laittomiin tekoihin yllyttävää kiihoitusta
11253: häikäilemättömästi käyttävät työväkeä vas- työväkeä vastaan, niin emme voi tässä en-
11254: taan. Mainitun pykälän nojalla on sosia- simäisen tynkäeduskunnan laatimassa ri-
11255: listisia sanomalehtiä ja muita julkaisuja koslain py'kälässä nähdä muuta kuin sen,
11256: empimättä lakkautettu ja niiden vastaaville minkä Suomen työväenluokka kokonaitmu-
11257: toimittajille mätkitty sakkoja sekä vankeus- dessaan siinä näkee, nimittäin räikeän ltwk-
11258: ja kuritushuonetuomioita, jotka yhteen- kalain, jota hallitseva luokka oikeuslaitos-
11259: laskettuina nousevat jo, pykälän lyhyellä tensa avulla käyttää hallitsemiensa ja sor-
11260: voima.ss.aoloajalla, kymmeniin vuosiin. tamiensa luokkien va,hingoksi.
11261: Kun tämä kaikki tapahtuu vain senvuoksi,
11262: että mainituissa lehdissä ja julkaisuissa Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11263: puolletaan työtätekevän sorretun luokan
11264: oikeuksia sortajiaan vastaan, sekä tulkitaan että Eduskttnta päättäisi hyväksyä
11265: taloudellisessa ahdinkotilassa elävien, val- seuraavan lakiehdotuksen:
11266:
11267: Laki
11268: Rikoslain 16 luvun 24 §:n muuttamisesta.
11269:
11270: Eduskunnan päätöksellä säädetään täten:
11271:
11272: 1 §. 2 §.
11273: Rikoslain 16 luvun 24 § on poistettu. Tämä laki tulee voimaan heti
11274:
11275:
11276: Helsingissä, helmikuun 10 päivänä 1925.
11277:
11278: J. Aug. Isaksson. E. Jokela.
11279: Mauritz Fr. Rosenberg. A. Allila.
11280: III,4. - Edusk. esit. n:o 11.
11281:
11282:
11283:
11284:
11285: Rosenberg y. m.: Ehdotus laiksi rikoslain 11 ja 12 ln-
11286: vun eräiden pykälien sovelluttamisesta.
11287:
11288:
11289: E d u ,s k u n n a ll e.
11290:
11291: Suomen yhteiskum1allisen ja valtiollisen Yettu käyttämään nimenomaan työväen-
11292: järjestelmän luokkaperusteiden mukaisina, liikkeen tukahduttamistarkoituksiin, s. o.
11293: vallassaolleiden ja olevien riistäjäluokkien eri yhteiskuntaluokkien välisessä ja valta-
11294: etujen valvojina ja usein suoranaisesti taistelussa vallassaolijain aseena työväen
11295: niiden luokkatahdon sanelemina meillä voi- luokkataisteluliikettä vastaan.
11296: massaolevat lait ovat luonteeltaan sellaisia, On aivan ilmeistä, että tämä tällainen
11297: että kaipaavat perinpohjaista muutosta, näiden pykäläin käyrt:.tö nojautuu vallassa-
11298: jotta ne vastaisivat maan työrtätekevän olijain luokkain etujen ja tahdon mukaiseen
11299: väestönosan, s. o. kansan enemmistön, työ- tulkintaan, ja viime tingassa niiden tukena
11300: läisten ja talonpoikain elinetuja ja oikeu- olevaan asevoimaan, suojeluskuntain paju-
11301: tettuja vaatimuksia. netteihin, eikä mihinkään muuhun. Tämän
11302: l\iitä lisäksi vielä lakien tu1kintaan ja tosiseikan toteavat ne useat valtiolliset oi-
11303: käytännössä sovelluttamiseen tulee, niin keusjutut, JOissa jälkeen kansalaissodan
11304: siinäkin sikäli kun nykyään vallitseva lm- mainittuja pykäliä vallassaolijat ovat
11305: pitalistinen järjestelmä imperia:listisen käyttäneet työväen valtiollisen liikkeen
11306: maailmansodan ja meillä kansalaissodan vainoamiseksi, työväenpuolueiden hajoitta-
11307: jälkeen on kehittynyt yhä kireämmälle, kul- miseksi ja näissä puolueissa toimivien työ-
11308: kien taloudellisesti ja valtiollisesti pulasta läisten ja niiden edustajien sekä toimitsi-
11309: toiseen, yhä enemmän rappeuttaen ja kur- jain tieltään raivaamiseksi vankilan synk-
11310: jistaen sekä sen mukaisesti ta,vattomasti kien muurien taakse.
11311: kärjistäessä luokkasuhteita ja luokkataiste- Vieläpä näiden lainkohtien tällainen
11312: lua, on voimassa olevia lakeja alettu yhä luokkapoliittinen tulkinta on jo mennyt
11313: häikäilemättömämmin ja räikeämmin tul- niin pitkälle, että sellaisissa tapauksi'*la,
11314: kita ja käytännössä sovelluttaa vallassa- jolloin työnantajat ja työntekijät ovat jou-
11315: olijain kiihtyvän luokkasorron ja kasvavain tuneet vastakkain työpaikka- y. m. työsuh-
11316: luokkapyyteiden mukaisesti. ,Ja niin täs- teissa, on edellä mainittuja lainkohtia k<;i-
11317: säkin suhteessa, s. o. mitä lakien tulkintaan kessa ankaruudessaan sovellettu työläisiin
11318: ja sovelluttamiseen tulee, maan työtäteke- niiden vaatiessa korjauksia kurjiin työ- ja
11319: väin luokkain elinedut ja oikeutetut pyrki- elinsuhteisiinsa. Taistelussaan työnanta-
11320: mykset vaativat mitä perinpohjaisinta kor- jien hillitöntä riistaa vastaan, pyrkiessään
11321: jausta. elinehtojaan turvaamaan, palkka- y. m.
11322: Näin erikoisesti on rikoslain vuonna työsuhteitaan parantamaan täytyy työläis-
11323: 1894 säädetyn 11 ja 12 luvun 6 ja 9 §§ rn- ten järjestäytyä joukkojärjestöihin ja saa-
11324: III,4. - Rosenbet·g, y. HI. 287
11325:
11326: dakseen vaatimuksensa kuuluville ja oikeu- kuin laki itse. :Meillä esim. vanha sos.-
11327: t~tun tahtonsa lävitse usein turvatua lak- dem puolue on aikanaan julkisesti esittänyt
11328: koihin, s. o. joukolla kieltäytyä työvoimaan- vallankumoukselliset periaatteensa, ohjel-
11329: sa myymästä. Jos lait olisivat työtätekevän mansa ja menettelytapansa, ja kuitenkaan
11330: kansan enemmistön etujen mukaisia ja sen ei ennen mainittua la;kia sitä vastaan ole si-
11331: tahdon sanel~mia, niin ne tietenkin tällai- ten käytetty kuin jälkeen kansalaissodan on
11332: sissa tapauksissa päinvastoin turvaisivat käytetty esim. Sosialistista Työväenpuo-
11333: työtätek~vien oikeuksia ja takaisivat niille luetta vastaan. Marxilais-sosialistinen työ-
11334: häiritsemättömän mahdollisuuden elinehto- väenliike tässä suhteessa samoin julkisesti
11335: jaan suojella ja parantaa. Nyt sen sijaan edustaa niitä vallankumouksellisia periaat-
11336: kä;ytetään mainittuja lakipykäliä työläisiä teita ja mimettelytapoja, jotka olivat ainakin
11337: vastaan, yksityisten työläisten- ja työläis- lopullisina perusteina vanhoilla luokkatais-
11338: ryhmien sekä toiselta puolen kapitalistien telukannalla olleilla sosialidemokraattisilla
11339: välisissä taloudellisissa riidoissa. Työläisiä puolueilla. Marxin opit ovat nyt tämän liik-
11340: näiden lainpaikkojen nojalla viimeksi keen ohjelman perusteina. Nyt kuitenkin
11341: mainituissa tapauksissa syytetään sitten tällainen marxilais-sosialistinen vallanku-
11342: valtiopetoksen valmistamisesta tai muista mouksellisuus tulkitaan valtio- ja maanpe-
11343: rikoslain 11 ja 12 lukujen mainitsemista tokseksi, joka on rangaistava rikoslain v.
11344: rikkomuksista ja tuomitaan niiden mukai- 1894 venäläisen tsaarivallan tueksi laadit-
11345: Sf'..sti. Tämä osoittaa, kuinka laintulkinta on tujen 11 ja 12 luvun pykäläin mukaan.
11346: meillä kehittynyt räikeän luokka-poliitti- Kuten sanottu, niin ei tehty ennen. Ja ku-
11347: seksi, alastomasti suuntautuen työtätekeviä vaavaa on, että tätä tulkintaa on alettu
11348: luokkia vastaan. 'ryöläiset asetetaan koko- noudattaa vasta senjälkeen, kun se valtio-
11349: naan joko lakien ulkopuolelle, taikka heitä valta, jota kysymyksessä olevien lainkohtien
11350: kohdellaan kuin heitä vastaan olisi olemassa piti suojata oli jo tässä maassa laannut
11351: laissa määrättyinä eri lait ja eri lakien tul- olemasta ja ·olisi näiden lakipylkälienkin
11352: kinta ja vallassaolevia varten toiset lait ja sen mukana pitänyt kualeentua. Tämän
11353: toinen tulkinta. venäläisen keisarivallan mustan perinnön
11354: Mitä edellä on sanottu lakien tulkin- käyttäminen luokkataistelun aseena meidän
11355: nasta, niin sitä helpottaa meillä erikoisesti oloi.-;samttne osoittaa vain, että itsenäinen
11356: vielä vanhentunut rikoslaki, jossa voimak- Suomi on hävinneeltä keisarivanalta otta-
11357: kaina tuntuvat, varsinkin kysymyksessä nut perinnökseen sen kaikkein mustimmat
11358: olevissa kohdissa venäläisen keisarivallan ominaisuudet. Tästä ovat ulkomaalaisetkin
11359: jätteet, jota valtaa turvaamaan ne myös lukuisia kertoja julkilausuneet havaintonsa
11360: ovat aikoinaan tulleet säädetyiksi. Silloin ja senmukaisen mielipiteensä. J\IL m. kir-
11361: niitä ei tosin vielä näin hä1käilemättömästi joitti Ruotsin sosialidemokraattisen puo-
11362: kä.y.tetty työväkeä, nimittäin sen taloudel- lueen pää-äänenkannattaja ,Socialdemokra-
11363: lisia ja valtiollisia järjestöjä, vastaan. ten", puhuessaan n. s. suuresta kommu-
11364: Vasta myöhemmin on näitä lainkohtia ru- nistijutusta seuraavaa:
11365: Yettu käycttämään siihen, että niiden mu- ,Sellaiseen toimenpiteeseen r)Thtyminen
11366: kaisesti luetaan rangaistavaJ<si rikokseksi kuin esim. kokonaisen eduskuntaryhmän
11367: \'allankumouksellisiin työväenpuolueisiin, vangitsemiseen, on jotakin ennenkuulu-
11368: sosialistisiin tai kommunistisiin kuuluminen matonta. Menettelytapa muistuttaa jotakin
11369: ja niissä to1m1mmen. Ilmeisesti tämän tsaari'hallituksen a:joilta. 1\fe emme voi va-
11370: tsaariaikuisen Jain tällainen niiden nykyi- pautua siitä käsityksestä, että valkoinen
11371: nen tulkinta on nuorempi, myöhäisempi Suomi suhtautuessaan kommunistiseen liik-
11372: 288 III,4. - R~kmdain S!Ove.l!luttaminen.
11373:
11374: keeseen menettelee samalla tavalla kuin tellaita työläisiä sadottain linnaan, lakkau-
11375: tsaristinen Venäjä valtiollis-yhteiskunnalli- telleet heidän sanomalehtiään, hajoittaneet
11376: siin vallankumouksellisiin vastustajiinsa.'' järjestöjä j. n. e. edellä mainittujen tsaristis-
11377: Samanlaisia ja paljon purevampia ar- ten lakipykälien nojalla.
11378: vosteluja on porvarillinen Suomi saanut ul-
11379: komail:la osakseen, kun sen tuomioistuimet Yllälausutun perusteella ehdotamme,
11380: ovat marxilaisen sosialismin tukahutt&mi-
11381: sen harhaluulossa kaikella innolla tu()min- että Eduskunta hyväksyisi setM·aa-
11382: neet leipänsä ja oikeuksiensa puolesta tais- van lakiehdotuksen:
11383:
11384:
11385:
11386: Laki
11387: Rikoslain 11 ja 12 luvun eräiden pykälien soveD.uttamif!lesta.
11388:
11389: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
11390:
11391: 1 §. 3 §.
11392: Työväenjärjestöjen luottamus- ja toimi- Työväen kansainvälisiin keskusjärjestöi-
11393: henkilöitä, lakkot()imitsijoita sekä lakon hin kuulumista ei lueta maan- tai valtio-
11394: tehneitä työläisiä ei saa tämän ominaisuu- petokselliseen toimintaan yhtymiseksi
11395: tensa vuoksi Rikoslain 11 luvun 2 pykälän yleensä eikä erikoisesti sen maan hallituk-
11396: 3 kohdan eikä minkään muunkaan lainkoh- sen kanssa, missä kansainvälinen keslmsjär-
11397: dan nojalla vangita, syyttää eikä tuomita. jestö sijaitsee.
11398:
11399: 2 §.
11400: 4 §.
11401: Työväen ammatillisiin-, poliittisiin-, nuo-
11402: Mitä edellisissä pykälissä on sanottu kos-
11403: riso-, urheilu- y. m. järjestöihin yhtymistä
11404: kee myös R. L :n 12 luvun 6 ja 9 pykälää.
11405: ei lueta siksi sopimiseksi, jota R. L. 11 lu-
11406: vun 3 § :ssä tarkoitetaan, eikä ketään niihin
11407: yhtymisestä saa vangita, syyttää eikä tuo- 5 §.
11408: mita. Tämä laki astuu voimaan heti.
11409:
11410: Helsingissä, helmikuun 13 päivänä 1925.
11411:
11412:
11413: Mauritz Fr. Rosenberg. J. Au1. Isabson.
11414: 289
11415:
11416: III,5. - Pet. försl. n:o 1.
11417:
11418:
11419:
11420:
11421: Klockars: A.ng. en förenkling av lagfartsförfarandet.
11422:
11423:
11424: T iH R.iiks d a g. en.
11425:
11426: I fråga om lagfart a v fastighet gälla hos När ägaren där söker lagfart, har han att
11427: QSS bestämmelserna i 1734 års lag och för- uppvisa sin fångeshandling och styrka att
11428: ordningen om lagfart och börd av jord på fångesmannen jämväl för sin del behörigen
11429: landet av den 13 juni 1800. Sålunda med- åtkommit :egendomen och vunnit lagfart å
11430: delas lagfart i regeln genom tre uppbud, densamma. Äro dessa förutsättningar för
11431: som bekräftas genom utfärdande av faste- handen, meddelar rätten omedelbart lagfart
11432: brev. Under en tingsperiod kan flere än och lagfartsbevis utfärdas till :llastighets-
11433: ett uppbud icke meddelas. I avvikelse från ägaren. Enligt det tyska systemet ligger
11434: förfarandet vid stadsdomstolarna fullfölja lagfartens tyngdpunkt i inskrivandet i fas-
11435: hämdsrätrterna .enligt gammal praxis icke tighetsboken, icke i förandet av lagfartspro-
11436: automatiskt lagfarten, utan beror varje tokQll.
11437: uppbuds meddelande på initiativ därtill av Då en förenkling av lagfartsförfarandet
11438: fastighetsförvärvaren. Fastebrevet utfär- skulle påskynda lagfartens vinnande, in-
11439: das, vid uteblivet klander, av domstolen vid skränka protokollskrivandet och minska
11440: slutet av det ting, där tredje uppbudet kostnaderna, anhålles vördsamt,
11441: meddelats.
11442: Detta lagfartsförfarande är i många fa11 att Riksdagen ville uppmana rege-
11443: ()nödigt tidsödande och kostsamt och före- ringen att låta utarbeta lagförslag,
11444: nat med mångskriveri. I Sverige är lag- åsyftande en förenkling och snab-
11445: fartsinstitutet genom förordningen av den bare behandling av lagfartsärenden.
11446: 16 juni 1875 reglerat på ett enklare sätt.
11447:
11448: Helsingfors den 13 februari 1925.
11449:
11450: Johannes ,~lockars.
11451:
11452:
11453:
11454:
11455: 87
11456: 290
11457:
11458: 111,5. - Anom. ehd. n:o 1. Suomennos.
11459:
11460:
11461:
11462:
11463: Klockars: Lainhuudatusmenettelyn yksinkertaistutta-
11464: misesta.
11465:
11466:
11467: E d u s: k u 11 n a ill e.
11468:
11469: Kiinteistön lainhuuda tuksesta on meillä mrul!la tavana. Kun siellä omistaja. ha-
11470: voimassa 1784 vuoden lain määräykset kee lainhuudwtusta, on hänen esitettävä
11471: sekä lalinhuudaiuksesta ja sukulunastuk- sa·antokirja1nsa ja. todiJst,ettava, eUä saan-
11472: sesta maalla ke,säkuun 13 p:nä 1800 jul- tomie,skin puolestaan on a:s,ianmukaisesti
11473: kruistu a1setus. Siten myönnetään lain- .saanut oma~isuuden haHuuniSa ja sille
11474: huudatus tavallise•sti kolmella lainhuu- lainhuudatuksen. Jos nämä edellytyk-
11475: dolla, jotka vahviste,taan antamalla set ovat olemassa,, anta1a oikeus he~ti lain-
11476: kiin:nekirja. Samoilla käräjillä ei voida huudatuksen ja siitä trodisturosen kiin-
11477: a.ntaa muutta kuin yksi lainhuuto. Poike- teist>önomistadaille. Saksassa' voimMsa-
11478: ten kaupunkien tuomioistuimissa nouda- olevan järjes:tolmän mukaan on lain-
11479: tetust:ru menetb~1ystä eivät kihlakunnan- huuda.tuksen painopi1ste siinä, että se
11480: oikeudet, vanhaiil käytännön mukaan, merkitään kiinteistökirjaan, :ei lain-
11481: saruta lainhuudatusta, itsestänsä loppuun huudatuspöytäkirdan pitämi:sessä.
11482: asti, v:aalll kunkin lainhuudon myöntämi- Kun }ainhuuda,tusmenert,telyn yksin-
11483: nen riippuu kiinteis;tönha.nkkijan .aloit- kertaistu,ttaminen jouduUwisi lainhuuda-
11484: teesta. Kiinnekirjan arn~ta·a, ellei moi- tuksen .sawnt,ia., ~supistaisi pöytäkirjain
11485: te,tta ole tehty, tuomioistuin niiden kärä- kirjoittamista ja vähellltäisi ku.sta:nnuk-
11486: jäin lopussa,, joilla kolma1s huuto annet- .sia, anon kunnioittava:sti,
11487: tiin. ·
11488: !Tämä lainlmudatusmene·ttely on mo- että Eduskunta tahtoisi kehoit-
11489: ne,ssa trupruukse~ssa ~tarpee,tJtomasti aikaa- taa hallitusta valmistuttumaan
11490: viepä, se tulee kalliiksi jw ai-heuttaa tur- lainhuudatusasiain yksinkertais-
11491: haa kiTjoittelua. Ruotsissa on la;inhuuda- tuttamista ja nopeampaa käsitte-
11492: tusmenette,ly järjestetty asetuksella' kesä- lyä tarkoittavan lakiehdotuksen.
11493: kuun 16 päivältä 1875 yksinkertai~sem-
11494:
11495: Helsingissä, helmikuun 13 päivänä 1925.
11496:
11497:
11498: J oltannes Klockars.
11499: •• ••
11500: VALTIOPAIVAT
11501: 19 2 5
11502:
11503:
11504: LIITTEET
11505: IV
11506: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETKTYT
11507: ANOMUSEHDOTUKSET
11508:
11509:
11510:
11511:
11512: HELSINKI 1925
11513: VAL·TIO~EUVOSTON :h.""JlR,J AP.AINO
11514: 1
11515: 1
11516: 1
11517: 1
11518: 1
11519: 1
11520: 1
11521: 1
11522: 1
11523: 1
11524: 1
11525: 1
11526: 1
11527: 1
11528: 1
11529: 1
11530: 1
11531: 1
11532: 1
11533: 1
11534: 1
11535: 1
11536: 1
11537: 293
11538:
11539: IV,t. - Anom. ehd. n:o 2.
11540:
11541:
11542:
11543:
11544: Voionmaa y. m.: Vapaaehtoisuuteen perustuvan alko-
11545: holistihuollon edistämisestä.
11546:
11547:
11548: E d u s k u n n a ll e.
11549:
11550: Useimm1s.sa s1vist,ysmaiiSisa on jo aikoja kovin ylen11ä'Vää ,aja1tel~a, että sama. yh-
11551: sitten Tiyh!dytty tehokkaisiin toimiin al- teiskunta, jonik:a oliot ensim ovat saa,tta-
11552: kooo[iiSitien silmäll!lärpit.ämi'Seksi j:a paran- neet esim. köyhän työl~i:usen alkoholis-
11553: tamiis:e~si erityisen yhteiskrunna:Hisen ti'ksi t,ai y:hä vie1ä jättävät ihänet r:iitrtä-
11554: hoidon, allw!hiolli~tdJbruoUon:, a:v;ulla. Niin vä:,ttä suojatta a1k,ohdliJSmin vaH:aan,
11555: on ,tatPah'tunut ;e,si;m. naapurimaa&Samme :Sitten koettaa ,.,pa.ranJtaa" tuota Ta.ppeu-
11556: Ruotsissa, jossa a:lllwholistien hoito on tunutta T1aukkaa sallmilla ja van'keudelia,
11557: jä!l"jestet,ty v. 1911'3 anllletu]la, laiHa ja joka ranka1su us:einkin koslke,e kipeim-
11558: joS:Sa vaHiopäivä1t v. 1924 määrä;Siivät min alkoholistin syytöntä pe;rhettä.
11559: 200,000 kTtmnua. alkoholistirparantolain MuMa. vaUion omakin etu tv~aatii sitä
11560: ylläpi;täJinistä v'aTiten. Omituista kyillä >ryhitymäiän alkoihollis,ti!huolt oon.. Tilas-
11561: 1
11562:
11563:
11564: on Suomi, joka. toisilla alJ.mhrol:i1a,insää- tolliset ~tiei!l!ot OISloittavat, että allkoruolis·tit
11565: dännön aloilla 'On. rientänyt ni,in kiireesti ov,a.t kaåk,enlaisen ri.'koHisum:Len, vieläpä
11566: eteenpäin, täJUä a'lallia jääll\yt kan·as mui- riko:Jli.suuden va:hiiinlpruin muotojen, pää-
11567: den sivisty.smai:den jälkeen. kannattajia, Vaiaise'Va tod1istuskruppale
11568: Kieltol'ain sääJtäminen sinän:Sä ei kui- :Siinä kohden on Ruots,in valtion aliko-
11569: tenkaan voi lhä:viUää a1lmholismia maas- ,holi!stlihuolto:la:n ker,tomus 'V:Ma, 1921,
11570: tamme eikä ;siis myösikään va.pau ttaa j.os·t~R nälhdäiän,. että }aitokseu 218 hoidok-
11571: yhte,iskuntaa därkipe:rrä,isen aiLlwholisti- lkaan aJ:tsioluet,telossa ~dli 308 e'I'IHaista
11572: huoll!:on VleLvolli!Siuudes:ta. P,ruin:vastoin l·an~a,istn:SJtta! Vii:meks~ oru v. ·19"23 omaStSa
11573: juurii kieltoLakidärjestelmlän toimeenrpa- maassamme .toimitettu ,a;lkJolmlin käyttöä
11574: nemin~m 'edellyttäå teUrokasta alkoholisti- ja. r:ikol1isuut.ta koskeva el'likoistutkimus
11575: huoltoakin. paljastanut a:lkoiholistien kaamea,n laa-
11576: Maa:Ssamme nykyään v,oimassa:ole,va jan osuuden maa!llJ yleisesslä: !l'·ikollisuu-
11577: jä:destys aHwholiJSti·en kohtelu:Ssa on a1a- ldeSisa : lkaiikis ta. mi!elh:isis täJ 'I'Iiikolksenteki-
11578: puo1e11a kiruiikeu aTvostelun.. Voimassa- jöistä m. v. oli 28.9 % ,ilmoitettu väkijuo-
11579: olevan lain mukaan ovat kaiJkki ju1ki- miin meneviksi eli alk,oholiste,iJksi; kai-
11580: silia paiikoilla..esHnty,väJt väi:htyneet pi- kista råkoksis:ta vaHiota V1as.taan olivat
11581: dätettävät ~a saa,tettava;t oi'lmuden tuo- rulkoholåsttH lrl~.o %, yksiröä vastaan ,teih-
11582: mit:tavilksi ja mngai:staviksi. Tämä on dyist!ä \l':ilkiok·sista ~7,,3 % ja. omaisuus-
11583: toistaiseksi ·Se ainoa keino, millä Suomen rikoksiJsrta 15.1 %, mutta juopumustilas.sa
11584: yhteiskunta ihJoitaa .al!looholi·stejansa. ja t'e:h!dyistä r1koksista ,tuJ.i näissä Tiik:os-
11585: heidän sair,auskohtauksiansa. Ei ole lnokissa alikoholistien osa1le ensimäise:s1sä
11586: 294: IV,1. - .Mkoholisti!huoUo.
11587:
11588: ryhmäs:sä 53J9 %, toisessa 5\1.5 % ja omai- saane työt•ään ~suoritetuksi ja kun senikin
11589: suusrikosmyhmässru ,64.3 % 'Tä:llaiset nu- jälkeen saatt.aa vielä kulua aikaa paltjon-
11590: merot ttodlista:vat täysin :s~elväs:ti, että ,kin, ennenkui1ru jä:r!i,estehnä on ,täysin
11591: järjestet,ty ailoo!holistiJhuoUo,, joka. :lmet- valmis, on mieJiestämme viip1ymä.ttä ryh-
11592: taa estää alkohol,i:steda va!hJingoi:t,tamasta diyttävä välia:ilkaisiin t~oimii:n edes: slfln
11593: yhtei:slmntaa ~ja. mahido'Uisuu:den mukaan väl ttämälttömimmän alllmiholistihuol!lon
11594: para;ntaa heitä,, on mitä tärkeintä ,,yh- aikaansaamilsek.si, :mitä i~man erityist1ä
11595: te~skruntaa suodeleJVaa" työtä. ja suora.- ilainsääd'äntöä voiidaan .aika,ansaatdm. Kun
11596: naise:sti sää.<;,tää valttialta ja. sen oikeus- t1edossamme on., että 'jo iV'ä\häiseltläkin
11597: ja järdestys[aitoks:il:ta paljon vaivaa ja varLtion avustuksteiHa vo~daan vapaaeh-
11598: kustannukJSia~ &m jälkeen kuin yl'lä- toisuuteeillJ perustuJV,aa aU>Jdholi·s:tillmoltoa
11599: ma'initun v,n, 1923 errilwistutkimuksen ihuoma.t,tavas.ti e,d'Lstruä, 10lisi e:nsi hätään
11600: tuh~kset ovat tu1le:et tunnetuik,si, ei yh- sella~s~ta toiminta:a autelttava.
11601: te.Lskunnallamme ole enää oik,eutta mil- Rohkenemme, si:i:s esilttää,
11602: lään verukkeella rviivyttää alkoholisti-
11603: huollon toimeenpanoa maassamme. että Ed1U3kurnta kehOiittarisi halli-
11604: Hallitus: on ,tosin viime hleinäkuussa tusta ·viipymättä ryhtymään toi-
11605: asettanut komitean valmiSitamaan a'lko- miin vapaaehtois.uuteen perustu-
11606: holistiJhuollon toimeenpanemista maas- van alkohOlistihuollon edistämi-
11607: samme. Mutta kun sauomale!htt:itietojen seksi ja tekemään siitä johtuvia
11608: mukaan komitea ei vielä t'änä vuonna ehdotuksia Eduskunnalle.
11609:
11610: Helsd,ngissä,, 12 p. helmik. 19"25.
11611:
11612:
11613: Väinö Voio:w.naa. Hannes Ryömä.
11614: 295
11615:
11616: IV,2. - Anom. ehd. n:o 4.
11617:
11618:
11619:
11620:
11621: Neitiniemi: Yhtenäisen swurnnilelman valmista1nisesta
11622: valtakunnan lapinkielisen väestön taloudellisen ja
11623: sivistyksellisen tilan kohottamis'ta varten.
11624:
11625:
11626: E d u s k u n n a ll e.
11627:
11628: VaH~aikuntamme da maamme pohjoi- Kunnan asukkaiden pää,elinkeinoja
11629: sils•sa' osiiS!S'a. Enonteki:öllä, In,a.rissa, Pet- ova:t por.onihoilto ja, lkadanhoi·to sekä osi:t-
11630: smmos•sa, ja UtsdoeUru asuu vaT:s:ina•ista taiTh ka,lm~h1•s ja. met:s,fustlys. ('kri,ruuan
11631: 1a;pinikielistä ja lapinheimoista kansaa pyy,n,ti) j.a :k:äsiJtlyöti (Lapin, ta;vamt, ve-
11632: noin' l,CZOO he:nilmä. Tämäin1 Larpim heimon n:ee·t., putlkwt, puuko:t,,, ken1gä!t.• p:aulwt ja
11633: e1ämänta.vat, kieli ja; krusHy.skanta y. m. s. taikiJt y. m . s.}
11634: ova,t kokona1atn oriJtai'S!e:t 1kuin, ma,amme Ut:stjoen kunnan. vaHuru's,to on päät,tä-
11635: suoma.La,iJs•e!IlJ kansan. Lappa,La.isk'a'n'saHi- n,yt jät:tlää! aHeikidoit•taru:eeu teMiäJvä!ksi
11636: nen a:sujamisilomme kuu1uu perinnäista,- esiityiksen, et:täJ Ut1sdoen kuruuan1 a1lue
11637: vorl'taa.n pwimelllltQlai:s- jta, kalas·t:adakan- säiJlyt,etit,äJis,jin va>rs•in:a:i:senn lappalai's-
11638: ,s.oihin, jok·ru s1aapi toimeeutu•1onsa,, j.os: alueena ja päiä!ttyy saillJott'u kunnanval-
11639: kohltrukin, us eli1n :niukan ja puuttHe>Ui,sen-
11640: 1 tuus:ton ehdotus iPO:mt1een:
11641: kin, nliis1sä seuduis's'a', joi·S•S•a muilla: sivis- ,.,että; muut:to]aikim swaitai:siiu, se]laillle'n
11642: tyska!DJS'OiiHal ei ole menes,tymisen m:arh- mäJäJr•äys:, et.tä; Utscj·oen lkun:t.ruan: eiJvä1t. il-
11643: ctollisruuksim, 811!8 maanlv]lj.e.lyspiiTile:U man SJa.notu!l1 kun!lllan· suos•tumust·a :sruisi
11644: pohdoispuoleUakirn olevi,Ha a'lneHl,a. muutJta:a: muut suomailiariSisyn:t.yi,set hen-
11645: UtsjoeillJ kunna;n a'lue, j.ok:a: sij:ai't's,ee. ki;lörtJ kuin: ne, jo1tika1 va:l'tion: vi'l'ka-
11646: ma:amme pohjoisimmalla! ·kolkaUa., ou tai patlvelmilienkilöinä ut,sjoen kuntaan
11647: snuTimma1Ha' os1atltaaTI1 ·män•ty,m.et:s:ävy,ö- muu,t!twva:t."
11648: hylkkee!UJ poh,j:oispuoreHa o1eva1Hru tun:tu,ri- v,aiikka:ki:n .muuaHa ma,a:ssamme ei voi-
11649: wluee:lla. Vildaii1vi,löe,ly;& •on1 sieHä tun't.e- taiJSiikaan pu:olt,aa. vi~läi v.ä;hemmän hy-
11650: martonl, eikä; s·iihen' maan,t~e,teeHis•en: ase- väksyä: e>dellällmrmtun•Lai,si•a poikkeus-
11651: man jru Hma:s:to- y,nnäJ maa;st:osruhlteiden sårun'nöksiä, nililn ,niiden oikeutusta ei ol•e
11652: vuoks·~ ole .mil1oinik•wan1 ma:h!doHiJsuutta- sy,ytä v.a•s:turs•t.aa: ot1tamasrk1; valkavan ha.r-
11653: ka;an.. ·Trumän kunnan a:lue oruikin ja tu- kinn,an' .aLaiseksi.,. kuti'Ili ow kysymys
11654: lee wrna: orema:an va.HaikunlttalilliDe varrs:i- maaiillJ1le a:~noaru ·eheänr Jiaoo•a,laisa,su tuk-
11655: nainelll jru yihtenåine:ru Larppta:Lmisalue. Ut!s- sen :turvwa:mineu heidrun a:suma~pa.Hmk
11656: jooo kumn:an noin ·600 henkeen nouse- seen.
11657: v,astla asruik:asluvu,st'a' voida:an 90>--95 % Oruha:n Suomen v,ar1tion ve>lvolli,suus
11658: lnikea la[l!Pa,Lails-:Jmn'S'alli:s•eenl eli toisin sa~ lmJ:tdeUa .kaike•l>Lai il:moleurpidrolla; täti1 poh-
11659: noen Larp1n ki:eli:sili:n a,sukkaisiin ja: a:i~ joista raja-aluetta sekä koe.ttaw kehittäå
11660: poas:tawn loput e·Li pieni: mur,to-osru suo- siki1läi:seillJ ka:rJJSIWn he::nlki's,iä ja: t.a:loudeHi-
11661: matlais-krun's'a:lli.seen asuj amis·t10on. sia voimia ma!hdo1lis,i:mmalll ko.rkea.l:le.
11662: 296 IV,2. - Lapill!kie1isen väestön tilan kohottami,neu.
11663:
11664: Utsj.oella on ainoa lapinkieliitstä opetus,ta vaJ:taikunlll:atHin·en toimenpide. Poronhoi-
11665: anta:va ka:ns,alk.ioulh.:t Ou!tailmsikeHa ja siellä: don elvyit:tämis toirrnet ja rajaoloj,en, jär-
11666: 1
11667:
11668:
11669: siis on meidäJn, va1rs,ina:i!nen, lapp:ala!i,s- jes,t·etly k'atiikiss,a: suhtiers'sa ovatt ote.t:tavat
11670: kuHttuurimme mi!källi ,sellatils.ta vaUakun- esiHe 1awp.a,}a:is:a:lueemme t:a,loude11i:st,a ja
11671: tamme aJUIOOHa; e·s<iin;t:yJy . Tättä, vo:idaia·n henkiSitä lkohot:tamis:työtä: suunnitteJ-
11672: vwa,r.aUa: kehHt:ää m. m. perustt.ama:l<la. toi- t.a,ess,a.
11673: nen kansakouflu ('bppala;itsik.,oulu:). ylä:hw- Edelläolevan perusteena .r:ohken:en es!it-
11674: kiiHa ,su:omenkieli:nen ·O:Pe:t:u•s, Utsjoelle, ja tää,
11675: sammlla1 Ina,ri;n: länsi!osalll t:urmturipiirHn että Eduskunta päättäisi kehot-
11676: samanlainen. Jokin laptinikie.1inen am- taa haUitusta valmistamaan yhte-
11677: ma:tti!kirja:nien:, (joHai·stta, nytt Lwpini Ma,a- näisen suunnitelman valtakun-
11678: ta,1ouss,eura: Olli .ryhttyntyt aika.wns'a,a:maan) tmmme pohjoisosassa olevmn lapin-
11679: olisi: val:t.io111 v·atro.Hl·a: kustan1nettava. Sa- kielisen väestön niin hyvin t•alou-
11680: moin, u,sikoninoHi:sia. k:irrdoja, joita es<i!m. dellisen kuin sivistyksellisenkin ja
11681: No.dmn v,a:1tio •si!kä,läi!sH·le lappala'i1Sia,su:k- henkisen kohottamistoiminnan oh-
11682: ka:illeen Olli lkuSit;anttanuit, oHtsi sa:a:t:a,va jelmaksi, jossa myöskin tämän
11683: meid'ä1nlkin 1apink1e1isiille: a'sukka·Hlemme. anomwksen perusteluvhin liitetty
11684: Puh~e,li!n:laii!tloiksen ,s,aantiJ Utsdoen· yhdis- Utsjoen kunnan valtuwsVon ehdo-
11685: tämiseksi rrrmu hun Suomeen on 'ttä;rkeä
11686: 1
11687: tus käsiteltäisiin.
11688:
11689:
11690:
11691:
11692: A. A. N eitiniemi.
11693: •• ••
11694: VALTIOPAIVAT
11695: 19 2 5
11696:
11697:
11698: LIITTEET
11699: V
11700: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS-
11701: KUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
11702:
11703:
11704:
11705:
11706: HELSINKI 1925
11707: VALT IONEUVOSTON KIRJAPAINO
11708: 1
11709:
11710:
11711:
11712:
11713: 38
11714: 299
11715:
11716: Y,1. - Ednsk. esit. n:o 8,
11717:
11718:
11719:
11720:
11721: Lahdensuo y. m.: Ehdotus laiksi kihlakunnanoikeuk-
11722: sien käräjähuoneista.
11723:
11724:
11725: Ed u :s kunnalle.
11726:
11727: Vuoden 1734 Lain rakennuskawren 2:6 ja; ylläpidetään, on muodostunut verrat-
11728: luvun 4 §:ssä on säädetty, että ,käräjä- tarn kirjav.aksi, mutta :siitä huolimatta
11729: kartanon mk!eal'takoon kukin kihlakunta, \~elv·ollisuus kä.räjähuoneesta, aiheutu-
11730: taloluvun mukaan . . . . . . ja. pitäköön vien kustannusten suorittam:Lsee1n on yhä
11731: kih1akunta ne kunnossa ...... ". Tämän pysynyt tilallisilla. Käräjähuoneiden
11732: :s'äälnnök!Sen n,Oj'aili]a, oVia:t. man;titiatail:i:imp'an- hankkimiseen nähden on myöskin usein
11733: nmn maa:n omistajat ja halt<ij.wt,. eräin aiheutunut erimieHsyyksiä ja r1itai!Suuk-
11734: poikkeuksin, olleet velvolliset rakenta- :sia: kihlakunna:ntuomari:en ja, tilaUisten
11735: maan ja kunnossapitämään kihlakun- välillä, val'lsinkin niissä käräjäkunnissa,
11736: nanoikeuksien käräjähuoneet. Sellaisia jois,sa tuomari itse hankkii käräjähuo-
11737: ta1loja, jotka ovat raken:netut käräjäta- neet ja lmntaa. niistä korvauk8en, minkä
11738: loiksi ja yk:sinomaan s:ellaisina, pidetyt, määrä US1e1inkaan ei ole ollut kä·räjähuo-
11739: on kuitenkin maas:s'amme verrattain vä- neista 'suorit.ettua vuokraa va:s.taava,
11740: hän. Niinpä kihlakunnamoikeuk!Sietll kä- va:an usein paljon suurempi, joMuen
11741: räij,älhuone:e:t on va:rattu joko manrt,taa~ tämä m. m. tilalli!S·ten lukumäärän suu-
11742: l'irinp.wn1nu:11 maa:n ·omislt,a:j:at:i:n m:yöskin resta kasvamisesta. Tästä huolimatta
11743: muurtlai ·tarlkoitusta v:a<I"t·en :rakennutta- on monas,ti sat<t.unut niin, että kärädähuo-
11744: mi!S1ta: rraiklennuksisrta tai vuokrattu yk- neet on vuokrattu aivan :syrdäisi,stä ja
11745: sityisiltä. T·a~v:aHi!S1immin k:iJh:lakunnan- liikenteeseen nähden :sop.ima,ttomista. pai-
11746: t:uOimarirt itse ov:a:t, eUei kärä·jäkun-· koista,. Niinikään siisteyden ja tarkoi-
11747: nassa ole ollut tila'lil:i:sten rrukennutta.- tukSieiensa sopivaisuuden kannalta; kä-
11748: maa käräjähuoneistoa, vuokranneet kä- räjähuoneet ovat jättäneet paljon toivo-
11749: räjä:huoneet ja; s:aaneet siitä niiHä, jotka mi:sen vruraa. Nämä epäkohda!l:, kohdis-
11750: laiin - ja: :sitä täydentäneen ta1van - tuen itse tuomi:oistuimen istuJJ:topaik-
11751: mukaan ovat ve,lvolliset huolehtimaan kaa:n,, eivät ·suinkaan ole olleet omiaan
11752: käräjähuoneista, korvauksen. T.ämä kor- edistämään oikeudenhoitoa, jonka me-
11753: vaus :on kannettu usealla tavailla m. m. nestymi,s.eHe istuntopaikan 1Soveliaisuus
11754: kunnallismaksujon yhteydessä n. ,s. ,kä- ja; myöskin .arvokkuus olisivat ooalta,an
11755: räijähu:oneen hyyrynä" ja on sen määrä, take,ena, puhumattamaan siitä, että kä-
11756: käytännön nojaUa, ollut kappa rukiita rädähuoneista tuoma1·ien ja tilalli,sten
11757: r.ahass:a kultakin talonsa vulta. Onpa välille aiheu tuva1t riitaisuudet ova,t
11758: menetelty niinkin, että ,käräjäilmone- omiaai!JJ vähentämään kihlakunnanoi-
11759: kapat" on maksettu :sille, joka on vuok- keuksien arvovai taa.
11760: ra:nnut huoneet käräjiä varten. Täten Ne ·lain:säädännölliset perusteet, joid:en
11761: se t,apa,, millä käräjähuoneet hankitaan nodaHa ky,symykses<S:ä 'Oleva rm~Hus on ai-
11762: 300 V,1. - Kihlakunnamoikeuksien käräjähuoneet.
11763:
11764: koinaan säilytetty tilallisille, eivät enää huoneet. Siltä varalta, että tilalliset tai
11765: pitkiin: aikoihin ole olleet si tova,t. Ja kun kihlakunnantuomarit olisivat tehne'et pi-
11766: tämä erikoisrasi tus koh taru tilallisiakin tempiaikaisia sopimuk,sia käräjähuonei-
11767: sangen epätasaisesti, niin olisi ,se viipy- den vuokraamis:e:sta, oli1si valtiollj, ellei
11768: mättä poist:e:t,tava. Eduskunnan va,stauk- sopimuksria saada ilman muuta pure-
11769: seen: ha:l!li:t,uksen 1e·siity;kseen lwi:ks,i' va1tio:n tuiksi, joko otettava itseUeen sopimuk-
11770: metsämaiden asuttamisesta vuoden 1922 seen sisältyvät oikeudet ja; velvollisuudet
11771: va:ltiopäivi:llä ~sisältyi Eduskunnan yksi- ta,i suoritet:tava mahdollinen korvaus
11772: :mi,e:lisesti ihyvä1ksymä ponsi, jossa ke- sopimuksen purkamisesta. Kun tällaisia
11773: hoiJtet:tii,in hallit:u's•t'a an:tamaa;n es.Hys trupauksia on todennäköi:se,sti välhän, ei
11774: kaikkien savuluvun perusteella, kannet- niistä aiheutuisi sanottavia ku:stannuk-
11775: tavie'n maksujen laikkauttamise:sta. Sen sia. - Nykyi,sis.tä todellisi,sta käräjähuo-
11776: jälkeen onkin muut tällaiset tilalli,sten nekustannuksi:stru ei ole tilastollis~ia tie-
11777: erH.:oisra:situlkse't melkein !kokonaan :pois- toja, joten: on vaikea arvioida,, paljonko
11778: tettu. niitstä valtiolle aiheutuisi menoa.. Laskel-
11779: V el vollisu us kihlakunnanoikeuksien is- mien tekemin,e:n tarvi tta.vien varoj:en va-
11780: tuntohuon:eiiden hankkimiseen ja kun- raamiseksi samoinkuin muut toimenpi-
11781: nossapitoon kuuluu luonteeltaan val- te;e:t tolis'i jä!teHäv:äi haUiti:uiks:en rusi,aiksi.
11782: tiolle samoinkuin oikeudenhoitokin, ja :Edellä e1sitetyn p,e,rust.ee:Ua ehdotamme,
11783: valtio voi ostaa ne käräjätalot, mitkä
11784: sopiviksi ha,vaitaan ja; mitkä ova,t :saata- että Eduskunta hyväksyisi s<eu~
11785: vissa', tai myöskin vuokra ta tarpeelli.set Taavan lakiehdotuksen:
11786:
11787:
11788: Laki
11789: kihlaknnnanoikieuksien kärä~ähuoneista.
11790:
11791:
11792: Eduskunnan päät,öksen mukaisesti säädetään täten:
11793: 1 §. vuokrat:tu, on valtio velvollinellJ maksa-
11794: Velvollisuus käräjätalon rakentami- maan soviturn vuokran, ellei tsopimusta
11795: seen ja kunnossapitoon taloluvun mu- saada puretuksi, 1sekä ~oikeutettu vuokra~
11796: ikaa:n tai huoneiden han'klkimiseen k:Uhla- :ehtojen: mukaan käyttämään huoneet
11797: kUllillanoikentta varten tähän asti nouda- kihlakunnanoikeu t<ta varten.
11798: tetun tavan nojalla lakkautetaan tä:ten,
11799: 3 §.
11800: ja ovat käräjähuoneet h:ankit:tavat ja
11801: Tarkemmat säännökset tämän lain toi-
11802: kumnossapidettävät valtion toimesta ja
11803: meenpanosta annetaan asetuksena.
11804: kustannuksella..
11805: 2 §. 4 §.
11806: !Siinä tapauksessa, e:ttä huoneet kihla- :Tämä Ia,ki 1tulee ·voimaan 1 päivä'llä
11807: kunnanoikeutta varten on tätä enlllen tammikuuta 1926.
11808:
11809: He1singi,ssä, helmikuun 17 päivänä 1925..
11810:
11811: J aio Lahdensuo. N. Pelttari. Kaarlo Hänninen.
11812: P. V. Heikkinen. E. Tukia. Pekka Kopsa.
11813: August Raatikainen. E. M. Tarkkanen. Mikko Piitulainen.
11814: Tyko Reinikka. Eino E. Heikura. Ansh. Alestalo.
11815: J. G. Ryynänen. Vihtori Vesterinen. P. Saarinen.
11816: Janne Koivuranta.
11817: 301
11818:
11819: V,2. - Edusk. esit. n:o 12.
11820:
11821:
11822:
11823:
11824: Hahl y. m.: ,Ehdotus laiksi tnulaakirnaksun lakkautta-
11825: misesta.
11826:
11827:
11828: E d u s ki u n n a ll e.
11829:
11830: Eduskunnan kehoituksesta jätti hallitus susta, huomataan jo tästä, miten epäoikeu-
11831: 1923 vuoden valtiopäiville esityksen tuulaa- tettu ja vanhentunut on nykyään tämä
11832: kimaksun lakkauttamisesta. Vastoin luu- maksu, joka alkuaan oli tarkoitettu köyhien
11833: loa ei tämä esitys kuitenkaan saavuttanut kaupunkien avustamiseksi, näiden kunnalli-
11834: eduskunnassa enemmistön kannatusta. Sen sen verotaakan keventämiseksi. Kaupunki-
11835: sijaan hyväksyi enemmistö lain tuulaaki- kuntien kesken ja:kautuu se epätasaisesti;
11836: maksun laskemisen perusteista vuosina 1924 suurimman osan tästä viime vuosina 15-20
11837: ja 1925. Kun kysymys siitä syystä taas miljoonaan nousseesta verotuksesta saa
11838: näilläkin valtiopäivillä on tuleva uudel~een nauttia Helsinki, noin 2/5 osaa, Turku,
11839: esille eikä hallituksen esitystä asiasta ole Viipuri j. n. e., kun sen sijaan Tampere,
11840: vielä annettu, näyttää nyt olevan syytä Lahti, Tammisaari y. m. jäävät kokonaan
11841: tehdä eduskuntaesitys tuulaakimaksun lak- ilman. Kaikki kaupunkien ja maaseudun
11842: kauttamisesta, että samalla torjuttaisiin asukkaat varallisuuteen tai ikään katso-
11843: väite vasta vuoden lopussa tehdyn lakkaut- matta ovat kuitenkin velvolliset tätä mak-
11844: tamispäätöksen kaupunkien talousarvion sua suorittamaan sikäli kuin tämän maksun
11845: käsittelylle tuottamasta häiriöstä. alaisia tavaroita käyttävät.
11846: Syistä, jotka puhuvat tuulaakin lakkaut- Kuten edellisestä jo selviää, ei tuulaaki-
11847: tamisen puolesta, esitettäköön tässä muuta- maksua voida pitää korvauksena kaupun-
11848: mia. Vuoden 1923 valtiopäiville jätetyn kien suorittamista valtion tehtävistä, olisi-
11849: hallituksen esityksen perusteluissa sano- han se silloin myönnetty kaikille, joille näitä
11850: taan: ,kun kaupunkien avustaminen oli valtion tehtäviä on annettu. Ei myöskään
11851: tarpeellista, oikeutti hallitus - - - - voi tulla kysymykseen hyvityksen tarjoami-
11852: kaupungin toisensa jälkeen kantamaan nen, jos lakkautetaan tämä maksu, jota jo
11853: - - - - tuulaakia. Tämä vero ei tar- liian kauan on epäoikeutetusti kannettu.
11854: koittanut minkään määrätyn tarpeen tyy- Jos näyttää tarpeelliselta vapauttaa kunnat
11855: dyttämistä, vaan o n - - - - tuulaakin joistaikin valtion tehtävistä, on se ky;:;ymys,
11856: tarkoitus enimmäkseen merkitty yleisluon- joka on käsiteltävä yleisenä, erillisenä ky-
11857: toisena, - - - -. Tämän mukaisesti oli symyksenä, jota ei voida tehdä riippuvaksi
11858: tuulaaki kaupungin yleiseen kassaan ker- eräiden kaupunkien tuulaakin kantaruis-
11859: tyvä tulo, jota maistraatti sai käyttää kau- oikeudesta tai sen lakkauttamisesta.
11860: pungin menojen suorittamiseen yleensä''. Mitä sitten tulee siihen järjestykseen,
11861: Kun tuulaakia kannetaan määräprosentti jossa laki olisi säädettävä, näyttää siltä, että
11862: tämän maksun alaisten tavarain tullimak- hallitukset ovat näitä ja tämänkaltaisia oi-
11863: 302 V, 2. - Tuulaaikimaksun lakikautt3!minen.
11864:
11865: keuksia valtiopäiviä kuulemattakin antaneet Edellä esitettyyn nojaten esitetään
11866: jn muutelleet jopa lakkauttaneetkin. Tässä
11867: ei liene kysymyksessä sellainen saavutettu Edusktmnan hyväksyttäväksi seu-
11868: oikeus, ettei lakia voitaisi säätää yksinker- raava
11869: taisessa järjestyksessä.
11870:
11871:
11872:
11873: Laki
11874: tuulaakimaksun lakkauttamisesta.
11875:
11876: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
11877:
11878: l §. 2 §.
11879: UJilmmaa;lta tuotu tavara, josta tullim8!k- Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1 p.
11880: sua veiotetaan tämän lain tultua voimaan, 1926.
11881: samoin kuin tavara, joka sanotun ajankoh-
11882: dan jä1keen maasta vietäväksi ilmoitetaan,
11883: olkoon tuulaa!kimaksusta vapaa.
11884:
11885:
11886: Helsingissä, helmikuun 14 p :nä 1925.
11887:
11888:
11889: Eero Hahl. P. V. Heikkinen.
11890: Vihtori Vesterinen. E. M. Tarkkanen.
11891: Antti Kukkonen. Kusti Arffman.
11892: Tyko Reinikka. Elias Tukia.
11893: E. A. Tuomivaara. P. Saarinen.
11894: Antti Kuisma. Ansh. Alestalo.
11895: 303
11896:
11897: V,3. - ~Iotion n:o 13.
11898:
11899:
11900:
11901:
11902: Österholm m. D.: Förslag tiU lag om ändring av sär-
11903: skilda paragrafer i förordningen om jakt av den 20
11904: oktober 1898, sådana dessa paragrafer lyda i lagen av
11905: den 23 februari 1923 angående ändring av sagda jör-
11906: ordning.
11907:
11908:
11909: 'D i ll R i k s d a g e n.
11910:
11911: Genom lagen av den 23 februari 1923 an- vid de yttre bådarna och kommer endast
11912: gående ändring av vissa paragrafer i för- undantagsvis vid vissa, länge blåsande vin-
11913: ordningen om jakt av den 20 oktober 1898 dar in i skärgården. Skytte på alfågel in-
11914: har fridlysningstiden för sjöfågel avsevärt verkar därför icke oroande på de häckande
11915: utsträckts. Dessutom har rätten till skytte fåglarna, vilka i de aUra flesta fall hålla
11916: under fridlysningstid i skärgården å knipa, till längre inne i skärgården. Visserligen
11917: svärta, sjöorre, vigg, vitbuk och alfågel uppträda stundom även andra fåglar i al-
11918: begränsats tili den 30 april. Dessa stad- flockarnas närhet, men dessa äro icke häc-
11919: ganden, som tillkommo i syfte att trygga kande exemplar. Alskyttet är icke något
11920: sjöfågelstammens bestånd, ha emellertid lönande näringsfång, utan giver endast en
11921: medfört att allt slags sjöfågeljakt i skär- dålig ersättning för ammunition och förlo-
11922: gården på våren blivit praktiskt taget rad arbetstid. Men jakten på alfågel har
11923: omöjliggjord. Ty vid ett så tidigt datum sedan Ul'Illinnes tider varit för skärgårds-
11924: som den 1 maj äro under normala år ha- bon en omtyckt sport och dessutom berett
11925: vet och vattnen i skärgården ännu i0ke is- honom möjlighet att skaffa sig en smula
11926: fria. Med hänsyn tili nödvändigheten att omväxling i hans en:flormiga kost. Restrik-
11927: skydda sjöfågelstammen ha inskränknin- tionerna med avseende å sjöfågeljakiten på
11928: garna i rätten att på våren idka jakt på våren ha, särskilt för så vitt det gäller al-
11929: sjöfågel varit riktiga och nödvändiga, för skyttet, framstått som ett alltför stort in-
11930: så vitt det gäller fågel, som häckar vid grepp i allmogens frihet och då de dess-
11931: våra kuster. Men däremot har det enligt utom icke varit av omsorgen om fågelstam-
11932: vår uppfattning varit onödigt och oklokt mens bestånd ovillkorligen påkallade, ha de
11933: att jakten på sträckfågel, särskilt alfågel, icke inneburit en lycklig lagstiftningsåt-
11934: blivit så strängt kringskuren. Alfågeln gärd. Ty dylika starka inskränkningar i
11935: uppehåller sig på våren endast en kort tid urgamla rättigheter hava, i synnerhet om
11936: vid kusten på väg till häckningsplatserna i deras nödvändighet icke är påtaglig, benä-
11937: norr och uppträder därvid i så stora floc- genheten att uppkalla till trots och inne-
11938: kar, att vårskyttet icke kan anses nämn- bära i och för sig en viss lockelse till över-
11939: värt decimera stammen. I regeln uppe- trädelse. Aktningen för gällande lag och
11940: håller sig alfågeln i havet utanför och in- sjöfågelskyddets verkliga intressen ha icke
11941: 304
11942:
11943: gagnats av ifrågavarande bestämmelser. byggligt skådespel är den vilda jakt, som
11944: Under sådana förhållanden borde lagen av från motorbåltar bedrives på sjöfågel och
11945: den 23 februari 1923 ändras så till vida, varvid stora förödelser lätt kunna anstäl-
11946: att skytte på alfågel skulle tillåtas i havs- las i fågelfloe;karna. Dylika härjningar
11947: bandet under en något längre tid på våren, kunna icke karakteriseras som sport eller
11948: nämligen till 20 maj. Denna utsträckning jakt i egentlig mening, utan äro föga an-
11949: av rätten till vårskytte på alfågel skulle en- nat än ofog, som i regeln försiggår under
11950: ligt vår övertygelse icke innebära någon upprörande former och som dessutom före-
11951: olägenhet för sjöfågelskyddet, utan tvärt- trädesvis utövas av personer, som icke höra
11952: om bidraga till att avskaffa eller åtmins- hemma i skärgården. Det kan icke råda
11953: tone minska det olagliga skytte, som nu något tvivel om att det vore riktigt och
11954: förekommer mångenstädes. nödvändigt att i lag förbjuda förehavanden
11955: I gällande lag saknas enligt vår mening av detta slag.
11956: en bestämmelse, som i icke ringa grad skulle På grund av vad ovan framhållits före-
11957: vara ägnad att bidraga till sjöfågelstam- slå vi vördsamt,
11958: mens skydd, nämligen förbud för jakt på
11959: sjöfågel från maskindrivna farkoster. Ett att Riksdagen måtte antaga föl-
11960: i skärgården ofta förekommande, föga upp- .iande lagförslag:
11961:
11962:
11963:
11964: Lag
11965: om ändring av särskilda paragrafer i förordningen om jakt av den 20 oktober
11966: 1898, sådana dessa paragrafer lyda i lagen av den 23 februari 1923 angående
11967: ändring av sagda förordning.
11968:
11969: I enlighet med RiksdagMs beslut stadgas härmed:
11970:
11971: 14 §. 31 §.
11972: Var som olovligen fångar, dödar, sårar
11973: I skärgården vare skytte även under eller eljest jagar ,eller ofredar vilt under
11974: fridlysningstid till och med den 30 april ,tid, då det är fridlyst, eller olovligen jagar
11975: tillåtet å knipa, svärta, sjöorre, vigg, vit- med hund under förbjuden tid eller ur bo
11976: buk samt stor- och småkrake. tager eller förstör ägg av fridlysta fåglar,
11977: Skytte å alfågel vare tillåtet i havsban- eller bryter mot stadgandet i 14 § mom. 4,
11978: det till och med den 20 maj. straffes med högst femtio dagsböter. Är
11979: Jakt på sjöfågel från maskindriven far- villebrådet älg, vare bolt minst femtio dags-
11980: kost under gång vare förbjuden. böter.
11981:
11982:
11983:
11984: Helsingfors, den 15 februari 1925.
11985:
11986:
11987: John ÖSterholm. Otto Jacobsson.
11988: Karl Fr. Lauren.
11989: 305
11990:
11991: V,3. - Edu:sk. esit. n:o 13. Suomennos.
11992:
11993:
11994:
11995:
11996: Österholm, y. m.: Ehdotus metsäS>tyksestä 20 p:nä loka-
11997: kuuta 1898 julkaistun asetuksen eräiden pykäläin
11998: muuttamiseksi, sellaisina kuin ne ovat sanotun ase-
11999: tuksen muuttamisesta 23 p:nä helmikuuta 1923 anne-
12000: tussa laissa.
12001:
12002:
12003: E d u s k u,;n n a ll e.
12004:
12005: Helmikuun 23 päivänä 1923 annetulla sesti oleskelee alli merellä ulkokarien edus-
12006: lailla 20 päivänä lokakuuta 1898 metsästyk- talla ja ääressä ja saapuu ainoastaan poik-
12007: sestä julkaistun asetuksen eräiden pykäläin keuksellisesti eräillä pitkällisillä tuulilla
12008: muuttamisesta on vesilintujen rauhoitus- saaristoon. Allin ammunta ei senvuoksi vai-
12009: aikaa melkoisesti pidennetty. Sitäpaitsi on kuta levottomuutta herättävästi pesiviin ~in
12010: lupa saaristossa rauhoitusaikanakin ampua tuihin, jotka enimmästä päästä pysyttelei-
12011: telkkiä, kolsoja, meriteeriä, jouhisotkia, vät sisemmällä saaristossa. Tosin toisinaan
12012: tunturisotkia ja alleja rajoitettu huhtikuun ilmaantuu muitakin lintuja alliparvien lä-
12013: 30 päivän loppuun. Nämä säännökset, jotka heisyyteen, mutta ne eivät ole pesiviä yksi-
12014: syntyivät vesilintukannan säilymisen tur- löitä. Allin ammunta ei ole mitään tuot-
12015: vaami~eksi, ovat kuitenkin tuoneet muka- toisaa elatuspyyntiä; se antaa panoksista ja
12016: naan sen, että kaikenlainen vesilintujen menetetystä työajasta vain huonon korvauk-
12017: metsästys on saaristossa keväisin käynyt sen. Mutta allin metsästys on ammoisista
12018: käytännöllisesti ottaen mahdottomaksi. Sillä ajoista ollut saaristolaisesta suosittua ur-
12019: niin aikaisin kuin toukokuun 1 päivänä ei- heilua ja sitäpaitsi antanut hänelle mahdol-
12020: vät säännöllisinä vuosina meri ja muut ve- lisuuden hankkia hiukan vaihtelua hänen
12021: det ole saaristossa vielä sulana. Katsoen yksitoikkoiseen ruokaansa. Vesilintujen ke-
12022: vesilintukannan suojelemisen tarpeellisuu- vätmetsästykseen tehdyt rajoitukset, var-
12023: teen ovat vesilintujen ampumisoikeuden ke- ~inkin mikäli koskevat allin ampumista,
12024: vätaikaan kohdistuvat rajoitukset paikal- ovat tuntuneet liialliselta sekaantumiselta
12025: laan ja tarpeen, mikäli koskee rannikoil- yhteisen kansan vapauteen ja kun ne sitä-
12026: lamme pesiviä lintuja. Mutta sitävastoin on paitsi eivät ehdottomasti ole aiheutuneet
12027: meidän käsittääksemme tarpeetonta ja epä- lintukannan säilymisen huolehtimisesta, ei-
12028: viisasta kiristää matkalintujen, v~rsinkin vät ne merkitse onnistunutta lainsäätämis-
12029: allin, metsästystä kovin ahtaalle. Alli oles- toimenpidettä. Sillä tuollaisilla suurilla iki-
12030: kelee keväisin rannikoillamme vain lyhyen vanhojen oikeuksien rajoituksilla on, varsin-
12031: ajan, ollessaan matkalla pesiruispaikoilleen kin ellei niiden tarpeellisuus ole kouraan-
12032: pohjoseen ja se esiintyy tällöin niin suurissa tuntuva, taipumus herättää uhmaa ja si-
12033: parvissa, ettei kevätmetsästyksen voi katsoa nänsä niihin sisältyy jonkinlainen viettely
12034: sanottavasti kantaa vähentävän. Tavalli- rikkoa niitä. Voimassaolevan lain kunnioi-
12035: 306 V,3. - )iuutoksia metsästy,sasetuks.een.
12036:
12037: tusta ja vesilintujen suojelun todellisia sista. Saaristossa usein nähtävä, e1 JUUri
12038: etuja eivät kyseessä olevat määräykset ole mieltäylentävä näytelmä on se hurja met-
12039: ,hyödyttäneet. Näin ollen pitäisi 23 päivänä sästys, jota moottoriveneistä käydään vesi-
12040: helmikuuta 1923 annettua lakia muuttaa si- lintujen surmaamiseksi ja jossa suurta
12041: käli, että allin ampuminen aavan meren tuhoa voidaan helposti vesilintuparville
12042: partaalla tehtäisiin luvalliseksi jonkin ver- tehdä. Tuollaisia hävityksiä ei voi mainita
12043: ran pidemmäksi aikaa keväällä, nimittäin varsinaisessa mielessä urheilun tai metsäs-
12044: toukokuun 20 päivän loppuun. Tästä al!in tyksen nimellä, vaan ne ovat tuskin muuta
12045: kevätammuntaoikeuden pidentämisestä ei kuin ilkivaltaa, jota tavallisesti tehdään
12046: vakaumuksemme mukaan koituisi mitään mieltäkuohuttavassa muodossa ja jota sitä-
12047: haittaa vesilintujen suojelulle, vaan päin- paitsi etupäässä harjoittavat henkilöt, jotka
12048: vastoin se vaikuttaisi sen laittoman ammun- eivät ole saaristosta kotoisin. Ei voi ulla
12049: nan loppumiseen tai ainakin vähentymiseen, epäilystä siitä, että olisi oikein ja tarpeen
12050: jota nyt esiintyy monin paikoin. kieltää laissa mokomat edesottamiset.
12051: Voimassaolevasta laista puuttuu mieles- , Sen perusteella, mitä yllä on esitetty, eh-
12052: tämme muudan määräys, joka olisi melkoi- dotamme kunnioittavasti,
12053: sessa määrässä omiaan parantamaan vesi-
12054: lintukannan suojelua, nimittäin kielto met- että Eduskunta hyväksyisi seu1·cw-
12055: sästää vesilintuja koneella kulkevista aluk- van lakiehdotuksen:
12056:
12057:
12058:
12059: [. a k i
12060: metsästyksestä 20 paiv3llla lokakuuta 1898 julkaistun :asetuksen eräiden pydrä-
12061: läin muuttamisesta, sellarisina kuin ne ovat sanotun asetuksen muuttamisesta 23
12062: päivänä helmikuuta 1923 annetussa laissa.
12063:
12064: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
12065:
12066: 14 §. 31 §.
12067: Joka luvatta pyytää, tappaa, haavoittaa
12068: Saaristossa olkoon lupa rauhoitusaikaan- tai muuten metsästää tahi häiritsee otuksia
12069: kin huhtikuun 30 päivän loppuun ampua niiden rauhoitusajalla tahi luvattomasti
12070: telkkiä, kolsoja, meriteeriä, jouhisotkia, tun- koiraHa metsästää kielletyllä ajalla tahi pe-
12071: turisotkia ja iso- ja pikkukoskeloja. sästä ottaa tahi hävittää rauhoitettujen lin-
12072: Alleja olkoon lupa ampua aavan meren tujen munia tahi rikkoo 14 § :n 4 momen-
12073: partaalla toukokuun 20 päivän loppuun. tin säännöstä, rangaistakoon enintään vii-
12074: Vesilintujen metsästys koneella käyvästä delläkymmenellä päiväsakolla. Jos otus on
12075: kulussa olevasta aluksesta olkoon kielletty. hirvi, olkoon rangaistus vähintään viisi-
12076: kymmentä päiväsakkoa.
12077:
12078:
12079: Helsingissä, helmikuun 15 p :nä 1925.
12080:
12081:
12082: John östel'holm. Otto JI3CObsson.
12083: Kar~ Fr. Lauren.
12084: 307
12085:
12086: V,4. - Edusk. esit. n:o 14.
12087:
12088:
12089:
12090:
12091: Asikainen y. m.: Ehdotukset a) laiksi 15 päivänä kesä-
12092: kuuta 1898 maalaiskuntain kunnaUishaUinnos:ta an-
12093: netun asetuksen muuttamisesta ja b) laiksi 8 päivänä
12094: joulukuuta 1873 kunnallishallituksesta kaupungissa
12095: annetun asetuksen muuttamisesta.
12096:
12097:
12098: E d u s ik 11 n n a ilJ ,]J e.
12099:
12100: KmnmaHiS~et vel'lotusol~t •tä!S:sä :ma.assa taan maiksamatt:a tiåä!Ileidoo verojen
12101: ovat t.a;vaJttJomalll ~oi!keu:t~etuU:UJ poh- mruksruikSJi·. Sanl()lmatt.akin •O!Ill .seLvää, miltä.
12102: j.aJlJa. V:a:iklka joka:ise.hla p:iltäisi oHa sel- merk·i!t:se:e pi:en:i:[>:a:lkka:ise1le työJ,äise:lle se,
12103: villä!, ettei iköyhä, !Pien>tu:l:oin:en, llJSie:in että :hä:neru t:iiHs:t.ään1 vuosi vuodelta ja.t-
12104: t yötNimyydes:t:ä kärsivä :pwlikkrut.yöl äinen, kuvasti ryöSitletää:n huOIIllrutltarva ·O:sa., j,a
12105: eikä a:litui,se:sti taloudeW:sessa ruhdiilliko- mHäJ merlkiltsee pi!ernrvHj:el.ilj:äille: sekä köy-
12106: tHassa eläJvä pilenrv•i:li:ieH:jä tali! piikku:ta.lon- häHe t,ar1onpo(ja[1e se, •ett:ä 1h:eiJltä: verojen
12107: poiika:, voi sruorittta:ru Viet:rojru :sacrnoi11La pe- m:alklsuikisi: ryöstet.ä:ä:n sel:lailsta omai-
12108: rns:teillJa ikuim. pamllcld!herrrut, teoltlisuu:s- suuttia:, j.ota he .el:imlke:Unonsa :ha:rjoiM.ami-
12109: kapilta!Lilstilt, suurma:am.:omiJSit.ada:t! y. m. seikJs1 välJt:t:ä:mältt.ä: ta:rvi:ts<eva:t. Senjä.l-
12110: suur:tutoiset, n:iin siitä h•uolilmatt.a pide- keen 'kun y 1eise:ks1 •tavaksi on tuJlut tuh-
12111: täämJ kunlll.a;llises•sa el:äm:J.,äJSså y:llä vero- In.t.w lkun:t.wm vruroja sruu:re:t määrä!t .,>&uo-
12112: tu:sdä:desrl:elmää, j'o!Ilika mullma!Il, p]enrtu- jelus:kuln<ta"-tnUmise:lle porv,a,riston .as:eiste-
12113: loista;, köylhää: ~wmtlaj,a;a ve:rorte:ta:a;n y:htä tune 1uoklkajäJrj,estö:Ll:e j·a muruh:Un1 ISiamwn-
12114: raskwa:sti joka.ilsesta ·a!Il:s.ai>t·sem:asta.a:n tapa:]s:ii!Il t•arkoi:tuiklsi!in:,. ov,a:t ikun!IliWlEset-
12115: ma!rlkasta ilmi:ru Tiikkai.ilta suur:t.ulois·iakin. kin verot ttwa:ttOimasti IkaiS'V'Wlleet.
12116: Tämä pi,t:ä:ilsi si:tten ow1a: kmm:uan jä!Se:ntelll! JM. m, ka:ilhlssa maa1laislkunnis1sru yh-
12117: ,,:t.as:a[>uol:Us:t.a?' v;e:rottami:st:a,. vaikk:a pa1k- teeTIJS:äJ ikan!Ilettim [mnniw]l.iJs;v:eroin.a; vuo-
12118: ka·työlä:iset, pienv.iJ1j,elij,äJt j:a köyhät ·ta.- sina 19120-19t213 s:eu:maiVa't rrwha:mä:ärä:t:
12119: lon!Poj:a:t j.ou:iiuva:t :1Josi!Ws:ila•1lis·es:ti maksa-
12120: mwam ve::rons1ru välrerutiämä:llä: vä:UtämätJtö- V. 1'900 .......... 175,2 miili:i. markkaa
12121: miä elin:-w. m. kust<ann:uiks:ila:, eiväJtkä; he ({J92'l ........... 2711,2
12122: " "
12123: sitterukä:äJn ikyiloone .nritä: y,apa:as·ti suorirt- !19212 .......... 300,5 ,,
12124: tama,mru Onhan! ylei!senä ilmiönä. niin
12125: "
12126: ~9123 ..... .....
12127: , 300;1 "
12128: " " "
12129: kaurpunik:i- kuin ma;a],aiiskun!Illiss,aki!n~ et:tä
12130: suu:oo~ta os·ail'ta pa:llillmt'yöläis:iäi s:a:ad:aan1 TäJ1la.iJse,t niUIIllerot osoilttav:rut maan
12131: kmumn:verot. :peritryi!ksi vain palik.asta, kö;yjhä.n vä.e~töos,wru verokuorman aurtJo.-
12132: uli()ISmiJtltalalillawLa,. ja; :e:t:tä ;piell!vi•li:ielijäiin ma:aittist.a kasvua, ISihlä ri!lclroiden tUJlot
12133: sekä: 1piikkuta1001poika<im omaisruuMa vuiO- eiv:äJt ;tu.l~ v;ero~tmJiiksi samailJ:a ·t:aV1aJ:la
12134: sittruirn suu.re:t määi:M1t pakk!Ohuutoikaupa- lm:i!n• köyhien n<iin kau.a,n:, kuiill: llY'kyisiä
12135: 308 V,4. - J\luutoksia kllUuallislakeihiu.
12136:
12137: vel'otus!jäTje:stcelJmä,ä ja -peru'S:tet:ta. uouda- huonont:a,a ruoka":aillilliO~~aan ja muita
12138: tetmLn.. KUin :nyt: on nJiiJn huMm;:ti, ett.ä;, vä:lttäJmättömiä t!arvHclrei:ta, kun: hei:dä:n
12139: kuten edellä do huomau:teta.run, r:iikk3!3.Jt muuteniki'llJ riit:tamäJ1Jt,öm~tä tuloiista:arn
12140: suul'ltU:liOiselt pruäomalllomlist:ad.artJ aiheu:t:ta- väJliJUi.s:ten ver:ojoo, il~älks~L ryös:tet'ääru noin
12141: vat sruurira hyödy,ttöm:i:ru menoja. kunn:~Hte, 10--"lfi % ja joskus enemmä:nikiill: vä.l:ilttö-
12142: n:im j:o se on riittävä sy:y ~i,iJriääJ suu- mim kun:n:aWLiJsiin veroihi!DJ.
12143: I'empi: ve:rora:siltus heidän kannet:tav,aJk- Näilll jäälll,yt v·erotetta:va t.u:lo oLisi .oi~
12144: see:n. Murilta; va1kka; 1e:iJ ot:t•a,iJsikaa;n täitä kea:ru :su!.h!tee:l:Lisuude:ru ~a,arvut:tamiseksiJ ve-
12145: se:i:k:krua 'Qillen~an v:acleern, :on l:cionnol- rot'ett:arva astee,tiain: noU!s<e'V,a!Ili ta:u,luik.on
12146: litSitai, ettäJ SIUU\l'eiiliP:iJtuloi!set helpommin muik.a,an S'ilten, ·et:tä kut:a. suucr.-emma iJ tu-
12147: voi!Va't maklsaa vmot kum a'lituises:sa. lot, s~~tä suu,remma:t vm,ot.
12148: puUJt1Je:e,ssa. ikarrnpDa,ileva:t pioortm:Loiset. :Että meiUä verotu.soloissa; ;päästäisiin
12149: O:iJkooru :su:h:tee:l,lisuwt:tla kunnall:li!sess,a- ~edes ,y;ksi as:kel ,k:oMi oikeuden j·a
12150: kna'lll IV1e:!4ot.uksessa eåJ voild;a swruvut,taa :lrohtuuden :m:ulkaista järjestelmää, e:hdo-
12151: muuten. llmi111, aJSelt:ta:ma:lla: a:l:Ln Y·erotet- ta,mme,
12152: tava ,tulorad;w niin ikrorkrerull,e., että veTon- että Eduskunta hyväksyisi alem-
12153: malksadaJll ei! ole [l)aikko, llmte111 ll'y!t suu- pana olevat kak'Si lakiehdotusta:
12154: rimma.Ue osa:1le tapaMuu. vähie:rut·ää d~a
12155:
12156:
12157:
12158: Laki
12159: 15 päivänä k:esäikuuta. 1898 maail;aiskuntain kunnalilisbaUinnosia an111etun ase-
12160: tuksen muuttamisesta.
12161:
12162: Eduskunn:an päJäJt,ökse,n muk:a:iJses•t::iJ mu:u,tte1Ja,alll! täJt:e:n 1:5 p ::nä kesäkuuta
12163: 1898 maJalaiskunta.in 'kunnrullisha:B.innoota annetun asetruksen 78 ja 82 ~. sellaisena
12164: k11m se :mmutettuna kuuluu li:.ammBmun 20 'P:nä 192'2 ,annet•ussa ,l.ai:ssa, eräillli:ä
12165: kohldi:1ta.an :toisin kuuluVIwksi:
12166:
12167: 718 '§. :Ll mom. uäirn ikuu1uvaks:il: Vervovelvol-
12168: 1,. 2, 3,. 4,. 5, 6, 7, 8, 9 j8J 10 moonentti lioon tu:Los1tra v.a:Sit:a,8J aJ1laolJelv,an asteikon
12169: kuten v:oimatssao1evassa :l'a'i!ssa.. muilm:a111 mä:äJrM:ty summa yhtä vero-
12170: äyriä:
12171: Yhtä vero- .~h~~ vero-
12172: .. ... t ayna vastaa-
12173: Tuloluokka ayria vas .aa- va tulo yli-
12174: va tulo ahra- äst"
12175: jan kohdalla m~=ta a
12176: Jos tutlo on 8,000: -
12177: 1 muttta :alle 12,000: - l,OOO:~ 800·.-
12178: ,.
12179: ,, "' ..
12180: 1.2,000:~ . 16,000:-
12181: ... 16,0100" ~ '', " 20,000:-
12182: 81010:-
12183: ·000:-
12184: 1000:-
12185: 400:-
12186: .,. " 20,000: ~ 25,000:,- 400:- 200:-
12187: ,," "
12188: •• 2:5,000~-
12189: " "
12190: 200:- 100:-
12191: "
12192: Jos verovelvoll~elli tulot ova:t täsSä ,a,He 81{)00 :mik., )äiLköön ·hänelle a~tetta,ko
12193: laiiSISa ,Staillilttuden väJhe:run:ysten jrulk,een :vceroäyrejä.
12194: V,4.- Asikainen, y. m. 309
12195:
12196: S2 ·§. hen:nett,tä:vii s·amaa'll' tuloläJhteesoon' ikoih-
12197: J mometUit<in; 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 kohit<a, ku- di:stuva, täs·sä laissa: vällrennettäviksi sail-
12198: ten voian3JSIS<aolevas1Sa 'laiss,a. litut kus,ta:n:nuiks·e•t, 'työpa,lk·rut, ma;a:n,..
12199: 7 ik<Oihida'Sita poistetaan v:i~denneLtä il't- v.uoiklramaksru•t, a;rvov.ähenm.y!kse•t j:a iko-
12200: viltä: .wlkaen: :sruna;t: ,,kunn,aJ'le ja; ki•r:lmlle: rot. Omruisuulden, ti'lap.ruiiseS~tä myyruniJs,täJ
12201: me:nevält: ver!ot, niin' IIDYÖS vaHiol!re S<UO- &ynltynJYtt ·ta.ppio •OITh vruhennettä:vä s•a-
12202: ritett.a:v.at maa- j:a henikiv:erot". marrlaa,t:uisen myynnin tuoMwmasta, voi-
12203: 8 ikoh ta ikutlelll! voianaiSS'ao1ev:assa :1ais·sa. t•os•t!a. Muu:t ·ed<eHä mai;ni:tut vähenmyksert
12204: 9 kohta p.oiJs,tle,taa:n,. on 1Jehttäv:ä v'erovel'Volili.sen tulQjen ko:ko-
12205: 10 lkohdas:ta, poi•st,etara!Th kaJideik·sanne1ta na·is:mäår,iistt.äi siinä ku:nlllruss:a, jlos•sta. vero-
12206: r:iJv:ii1t,äJ a11kaån, l:aurse: ,,,Lapseni osal!t1a,, j.Q1la, -velv•ollil:U&ellla on' asun:to j1a, koti:p,a:ikka.
12207: itS>ehlää::n, on tuloa, .saada.an väihennYJSitä KuTIJ v;eroäyriln1 il:uiruta !Otru triliiP!PU'Va:.iJnlffil
12208: tehdä! ,a·~noa!S1t'aaru s:iJkä1iJ, !kuin lafPsem tulo tulon ISUnruudJe!s:t•a, onr, josr vetr.O'V'elJV•Olli-
12209: on v:arHuu1s't'on pääJtt:äimää mälä:rää. pie- seUa •On tuLoj:a lmihidess'a· •tali useammas!Sa
12210: TIIeiDJPii".. kUill!UaiSisra tu1o~S'i ka1tsottacva' eri, kun-
12211: 1
12212: ,,
12213:
12214:
12215: 1'1 koht1a muutetwarru näin kuuluvaks:~: nissa~ saadut 1tulot 'YJhit<eenlaskeMuina.
12216: Jos V•erove1lvollisella: on: tuloja u:seam- Muu:t kohdrut ikuten voimas•sa:okwassa
12217: maJS1ta kui1n y>hdeS~tä: ltu:loläihtees,tä:, on: latirSIS1a..
12218: kuniki1n ·m~iJ ik:Hnte.is:t'ön, liikkeen, elinkei- a'ä:mä laki' ·t.u1lee voimaan
12219: non da· amma tiirn •t:uot1tama:s•ta tulosta vä- kuwta 19Q1••
12220:
12221:
12222:
12223:
12224: Laki
12225: 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallishaU:itn:kisesta kaupungissa annetJun asetuk·
12226: sen muuttamisesta.
12227:
12228: Edusiku:rmmn päiäJtökse'n muikruisestti muu:tetaanJ trut~ 8 päiuvruruä1 j'oulukuurtru 1873
12229: ku'IlllliaJliHshaJ.liltuk&eiSit~ kiaufPun,gi,SISal annetulllJ ase·tuksen 513 ja 515 §, .se1laåJsena: kuin
12230: se muutettun~a ikuuluu •t;ammiikuu!I1 20 päiväJnä 19122 annetussa •lai1ssa, erruHtii
12231: l~ohdHta,a'll! 1toils:i:ru ikuulu vaiklsi:
12232:
12233:
12234: 5B §. Verovelvollisen· tuJos~ta1 va:sf,a:a &·la;ole-
12235: 1, .2, 3.,. 4, 5~ 6, 7,. 8 ,9 j1a: 10 momell'Ui, iku- van a1steikon• mukaan mäiärräif,ty !Summa
12236: ten v;oianasswolevwssa ·Lai1ssa.. y h täJ •v,e~roäy,riä:
12237: hl moment!ti: näilll kuurluva,ksi:
12238: Yhtä vero- ..Y~~.ä vero-
12239: äyriä vastaa- ayria vasta_a-
12240: Tuloluokka vatulo alira- va tulo.. YJ!:-
12241: jan kohdalla menevasta
12242: osasta
12243: J.os tu1o on 14,000:- :mu:Na rulJe 20,000~- 1,000:- 800:-
12244: JY>i\,
12245: " 2:0,000: - " " 25,000: - 800:- uvu.-
12246: " 25,000:- " 30,000:- 600:- 400:-
12247: " "
12248: ,~,.
12249: " 30,000:- " 315,000:- 400:- 200 .. -
12250: , " ,, 315,000: -
12251: "
12252: 200:- 100:-
12253: "
12254: 310 V,4. - 3-luutokisia kunmaJlLislakeihin.
12255:
12256: Jos ver,ove1vol1Li1Sen tuLot. ov;rut ~tä!Ssä: kunkin eri ,kii!nteistön, 'Hii:IDkeen, elinkei-
12257: la:is181a, ISI3!11i!trtmde:ru vähenn1ysrtJen j:Mkoon non ja amma:t:in, 1uQit!t:rumasr1Ja tn1os,ta vä-
12258: aJlle 1'4,000:- mk, äilköön hä,ne:Lle a'ste:te,t- henlne,tltä:vä s;a1ma1a[}J tul~o,läiht,ee:steen k~h
12259: taiko v,e,roäly:rejä. di!S'tll!Jv:at, ~tässä 1Laii!S1Sa vähenne,tt:äJviiks:i
12260: 12 momen,1Jti! kuten voimaiSisaolevassa sa1liJtut 'k:Uis'tiarmnniktse,t, lt'y:(})p,w1kwt, maan-
12261: laissa. vwokT.a;malkisut,. .ar~onrv äJmn!I1yikse,t. j1a: i)m-
12262: 00 :§. r:ot.. Oma:isrwude11 1ti1apälilsest.ä myynni.SitäJ
12263: 1 momentri!ni 1 ~O:hdas:t'a s,eiJt,semä,nne1tä- SYillrtynY't .t:appLo on v.ä!he:nn'eltlt,ävä sraman-
12264: toisrta, ri!viJUä allkruen poi,Site t,aan stan1a1t:
12265: 1 lnaltiUrir~emJ myynn:Ln .turottamas't,a voilto.s,ta.
12266: ,/kill1ko:Ue j:a kunn,a;l!le: mooevM ve,rot, niin Muut edeHiäJ main,ibJJt väihennyiksret on teh-
12267: myös va,Uilnl,1e ,su'ar'iltletitavat maa- ,j,a; he:rli- tä:vä verovetlv,o>Hisern tu!Lo~'eru ~lwkona:is
12268: ki,Jiöverot". mäiälDästä sidJUru krun1n'a's~a, j·oss:a, v,e,rovel-
12269: 2 llmh:t1a kU'ten v~o.ima!s,saolevms;~m .Lai1srsa. vo]E:sel:J.a on rusunto ja, k~ot'i!pailkka:... Kun
12270: 3 kohtia: pois't,ert;a,aln. ve'I.'oäiyrm hi!rut:ru ~on ri~ppuv:winen: t,ulon
12271: 4 ik:Johda:stta yh!leiksä!n,ne1Lt:ä r~viiHä al- ISUn:r·uudes1ta, on:, jos VlerovelvoHiseHa on
12272: kaen poi!s1t1e1t.aa!n lause: ,,,LaPISen oswlta, tu:loj~ :kalhde~st:ru 'tai u:sealml!llas't,a kun-
12273: joll:a ilts,ell;ä.äin on tuloa:, sa1adaan 'vii:hen- nasta, ~tulok!s1i ka,t.sot.twva eri !Jmnm.,ilsrsa
12274: ntystä tehdä a&noas,taan' s:ikä:Li, kurin la,p- s:-vaidu~t tulot' yht,e:erulJa~srkeUu1na.
12275: sen tulo on va:l:t'UUislton' pä.ä!t11JälmääJ mää- Muill,t koh!da:t; ku1t1e1n V'OilffiaiSISanle:vass'a
12276: rää pienelll)pi". laissa:.
12277: 5 !IDohlta 'ffiU'Uitetaan' näi!ll kuuluvaksi: Tämä :la1ki tu•1ee voirmaarn' p:stä
12278: Jos ;y,e,rovelVlollii~Ha' on tu1roja Ul&ealffi- lmt1'ta, 19121 ••.
12279: m~srta ikuhJJ yhdoot:ä tulolähtees,tä:, on
12280:
12281:
12282:
12283:
12284: Adam Asikainen. Mauritz Fr. Rosenberg.
12285: E. Jokela. Pekka Strengell.
12286: 311
12287:
12288: V,5. - Anom. ehd. n:o 3.
12289:
12290:
12291:
12292:
12293: Vennola: Maahanmuuton säännöstelystä.
12294:
12295:
12296: E d u s k u .n n a i ~ :e.
12297:
12298: Yhä yleisimmiksi ovat viime aikoina käy- tukselta ulkomaihin nähden ja että myös
12299: neet valitukset siitä, että ulkomaalaisten työvoimiin nähden erinäisissä tapauksissa
12300: liikanainen siirtyminen maahan uhkaa riis- tällainen vuorovaikutus on hyvin suotavaa-
12301: tää työtilaisuudet maan omilta kansalaisilta. kin, niin ei voi kieltää, että maan edut vaa-
12302: Ei ole mikään salaisuus, että monissa koti- tivat sitä pitämään kohtuullisissa rajoissa.
12303: maisissakin liikkeissä yhä enemmän on IJiika-asutus useissa maissa ja sodan luoma
12304: alettu suosia ulkomaalaisia kotimaalaisten kireä taloudellinen tilanne tekee, että tämä
12305: kustannuksella,. joka seikka on aiheuttanut muuttoliike voi pukeutua ilmiöihin, jotka
12306: erinäisillä aloilla työttömyyttä. Ammatti- eivät oman maan etujen kannalta ole ter-
12307: sivistyksen saaneiden henkilöidenkin, kont- veellisiä. Monet maat ovat olleet pakoitetut
12308: toristien, monttöörien, teknikkojen on mo- viime aikoina ryhtymään toimenpiteisiin
12309: nilla aloilla täytynyt väistyä ulkomaalaisten kohtuullisen tasapainon aikaansaamiseksi
12310: tieltä. Oman maan kansalaisissa alkaa le- puheenaolevassa suhteessa.
12311: vitä tyytymättömyys ja toivottomuus an- Edellä esitetyn nojalla pyydämme kun-
12312: tautua kasvattamaan itseään ammattialoille. nioittavimmin ehdottaa,
12313: Varsinaiseen liike-elämään pyrkivät lukuisat
12314: joukot erinäisissä liikemuodoissa henki- että Edusk1mta päättäisi pyytää
12315: löitä, jotka eivät ole maan kansalaisia. Mo- hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin
12316: nissa tapauksissa on todettavissa keinotte- maahanmuuton säännöstelyksi niin,
12317: lua oman maan kansalaisten kustannuk- ettei se vahingoita maan etuja ja
12318: sella. riistä työtilaisuuksia maan omilta
12319: Vaikka ollaankin sitä mieltä, että maata kansalaisilta.
12320: ei ole suljettava terveelliseltä vuorovaiku-
12321:
12322: Helsingissä, helmikuun 17 p :nä 1925.
12323:
12324:
12325: J. H. Vennola. V. M. J. Viljanen.
12326: 312
12327:
12328: V,6. - Pet. försl. n:o 5.
12329:
12330:
12331:
12332:
12333: Furuhjelm m. fl.: Ang. avlåtande av proposition till en
12334: nyreglering av länen.
12335:
12336:
12337: TiH Riiksdagen.
12338:
12339: Regering1sformen innehåller i 50 § stad- giftens betydelse har regeringen låtit ge-
12340: gandet, att vid nyreglering av förvaltnings- nom en kommitte utreda frågan, och före-
12341: områdens gränser bör iakttagas, att dessa, ligger numera resultatet av dess verksam-
12342: där förhållandena det medgiva, bliva en- het i ett betänkande av den 11 juni 1923.
12343: språkiga, eller att åtminstone minorite- Ehuru man på svenskt håll icke kan an-
12344: terna med annat språk inom desamma bJiva sluta sig till kommittens förslag i alla de-
12345: möjligast små. lar, som röm den svenska befolkningen och
12346: En omreglering av länsindelningen har dess bosättningsområden, kan dock med till-
12347: ansetts vam av behovet påkallad och dess fredsställelse kon:stateras, att kommitten
12348: förverkligande motsetts med livligt intresse förordar inrättandet av särskilda svenska
12349: inom olika delar av landet. En reform Iän, nämligen ett för svenska Österbotten
12350: som denna, vilken säkerligen i många av- ävensom ett för svenska Nyland och Åbo-
12351: seenden vore betydelsefull och till gagn för land gemensamt. Tanken på en uppdel-
12352: riket i dess helhet, icke minst för dess vid- ning av sistsagda Iän i tvänne skilda Iän,
12353: sträckta gränstrakter, har emellertid av na- det ena omfattande Nyland, det andra sikär-
12354: turliga skäl framför allt legat den sv<enska gårdskommunerna i Åboland, har kommit-
12355: befolkningen nära om hjärtat, och har ju ten lämnat åsido egen:tligen endast därför,
12356: ock för den en särskild betydelse med hän- att en dock jämförelsevis obetydlig merkost-
12357: syn till den princip om enspråkighet såsom nad i ty fall slmlle uppkomma. I detta
12358: regleringsgrund, viiken i det här ovan an- sammanhang må dock framhållas, att en
12359: förda grundlagsstadgandet erkänts och bestämd och allmän svensk opinion inom
12360: fastslag~ts. I själva verket hänför sig sistnämnda landsdel uttalat sig för att
12361: stadgandet i Regeringsformen icke allenast landsdelen borde utgöra ett eget förvalt-
12362: till länsindelningen, utan till förvaltnings- ningsdistrikt.
12363: områdena i allmänhet. Även språklags- Även med avseende å andra viktiga om-
12364: stiftningen vilar på samma princip och för- ständigheter i förslaget, såsom angående
12365: utsätter en omreglering av språkdistrilrten länens residensorter och den föreslagna
12366: i enlighet där:med. Ja, språklagarnas till- rayonen kring huvudstaden, borde ortsbe-
12367: lämpning blir väsentligt försvårad och folkningens önskningar tagas i beaktande
12368: mången gång till och med orättvis, så länge vid uppgörandet av det slutliga förslaget.
12369: denna omreglering ieke genomförts. Den i Regeringsformen erkända grundsat-
12370: Under erkännande av ~änsregleringens sen om språklig enhetlighet synes icke hel-
12371: nödvändighet och med beaktande av upp- ler alltid vara tillgodosedd blott därmed,
12372: V,6. - Furuhjelm, y. m. 313
12373:
12374: att kommuner med övervägande enspråkig berörda kommittebetänkande utarbetade
12375: be:foikning föras samman till ett eget län. förslag, som dock icke i detta sammanhang
12376: Pastmer kräves det, att regieringen. i många skoia närmare beröras. Dessa tvänne re-
12377: fali sträcker sig äv:en till mindre enheter former äro emellertid icke oundgängligen
12378: än kommunerna. Det bör icke ens vara förbundna med varandra; och Iänens ny-
12379: uteshlltet, att sådana befolkningsdeiar, vil- reglering kan sättas i verket oberoende av
12380: kas bosättningsområden icke kunna brin- den påtänkta landskapssjäivstyreisens in-
12381: gas i omede1bart geografiskt sammanhang förande. Under alla omständigheter är det
12382: med språkförvanta kommuner och Iän, Iik- likväl angeläget, att Iänsregleringen med
12383: väl med dessa sammanföras i vissa admini- det snaraste biir föremål för slutlig bered-
12384: strativa hänseenden säsom t. ex. i fråga ning från regeringens sida, så att propo-
12385: om skoiväsendet. En tillämpning av denna sition därom må kunna föreiäggas folkre-
12386: grundtanke skUJlle självfaHet komma såväl presentationen till beslut och åtgärderna
12387: den finska som den svenska befoikningen för reformens genomförande vidtaga.
12388: i lika mån tillgodo. Med hänvisning till vad ovan anförts få
12389: Regleringen av länen har undersökts och undertecknade härmed vördsamt :föreslå
12390: förberedes i samband med en annan bety-
12391: delsefull och Iänge på dagordningen upp- att Riksdagen ville uppmana re-
12392: tagen reform, nämiigen införandet av geringen att snamst möjligt fram-
12393: Iandskapssjälvstyreise. Även till en dylik lägga pt·oposition till den i Rege-
12394: självstyreise, viiken Jikaiedes på många håll ringsformen . förutsatta . nyreglerin-
12395: med intresse emotsetts, och jämväl den för- gen av länen.
12396: utsättes i Regeringsformen, finnas i ovan-
12397:
12398: Helsingfors, den 18 februari 1925.
12399:
12400:
12401: Ragnar Furuhjelm. M. V. Björk.
12402: Eirik Hornborg. And. Forsberg.
12403: Levi Jern. Karl Fil'. :Lauren.
12404: Ernst VJOn Born. Gustaf Lindberg.
12405: 1\f. E. Kolenius. Georg Schauman.
12406: Johannes Kilooklars. Otto J;acobsson.
12407: Ernst i&tla.ndter. Amos Anderson.
12408: J. Inborr. J. E. Hästbackia.
12409: Knut Molin. John österholm.
12410: K. V. Åloorblomf Josef Man.gs.
12411:
12412:
12413:
12414:
12415: •
12416:
12417:
12418:
12419: AO
12420: 314
12421:
12422: V,6. - Anom. ehd. n:o 5. Suomennos.
12423:
12424:
12425:
12426:
12427: Furuhjelm y. m.: Esityksen antamisesta uudeksi lääni-
12428: juoksi.
12429:
12430:
12431: Ed u slk unma,ll e.
12432:
12433: Hallitusmuodon 50 §:ssä on saannös, suuden ja ottaen huomioon tehtävän
12434: että ha:llintoa,lueiden rajoja uudestaan merki;tyiks,en on ihal'LiJtus, antanrmt kysy-
12435: järje,st•ett:äessä on va:rteenotetta,va, että myksen komitean !Selvitettäväksi ja, ny-
12436: aineet, mikäli asianhaarat sallivat, tule- kyään on sen työn tulos nähtävissä kesä-
12437: vaJt yks~ikieliseksi, twikka että toiskieliset kuun 11 päivänä 1923 päiväty,ssä mietin-
12438: vähemmisWt niillä tulevat n1rn pieniksi nössä.
12439: kuin mahdollist,a. Vaikka ruotsala.i1seUa taholla ei saa-
12440: Läänijaon uude,st.ijärjestelyn on ka't- teta yhtyä komitean ehdotukseen kai-
12441: sottu oleva[]J tarpeen vaat!ima, ja >eri osissa kissa ruots:alais'ta' väe8töä ja sen asumia
12442: maa:ta on sen toteuttamista, odotettu alueilta koskevissa kohdissa, voidaam kui-
12443: vilkkaaHa1 mielenkiinnolla. Tällainen tenkin 'tyydytyksellä todeta, että komitea
12444: uudistus, joka va:rmaa:n olisi monessa puoltaa e.rityisten ruotsalaisten läänien
12445: suhteessa tärkeä ja maalle kokona,isuu- perusta:m:ista, nimittäin yhtä ruotsalaista
12446: dessaan hyödyksi, ei vä:himmän sen la,a- Pohjan:maa'ta varten niin myös yhtä
12447: joiHe ra.jaseuduille, on kuHenkin luon- ruotsalaista Uuttamaarta ja Turunmaata
12448: nolHsista syistä ollut ennen kaikkea varten yhteises,ti. Aja,tuksen viimeksi-
12449: ruotsalaisen väestön 1sydäntä lähellä, ja ma:ini,tun läänin jakamisesta kahteen eri
12450: uudi,stukseUa onkin sille erikoinen merki- lääniin, joista toinen käsittäisi Uuden-
12451: tys järjestelyn perusteena; olevaan yksi- maan, toinen taas Turunmaa:ru saarisrfio-
12452: kielisyysperiaa~tteeseen katsoen, joka kunnaf, on komitea jålttänyt syrjään oi-
12453: yllämainitussa perustus~lainsäännöksessä keast:ruan vain lisäkustannusten välttä-
12454: on tunnus:t,ettu ja määrätty. Itse asiassa må!seksi, lisäkusta:na:msten~ jotka, kuiten-
12455: ei HaiH:iltusmuodon säännös kohdistu ai- kin olisivat verraten, vähäpätöis:et. Tässä
12456: noastaan lääni;jakoon, vaan harllintoaluei- yhteydessä huomautet,takoon kuitenkin,
12457: siin ylimalkaarn. Myöskin kielilainsää- ,että jyrkkä ja yle.inen ruotsalainen mieli-
12458: däntö nojautuu samaan periaatteeseen pide on viimeksimainituilla a1lueilla
12459: ja edellyttää senmukaista kie,Jia,lueiden esiintynyt sen puolesta,, eHä näisrtä
12460: uudestijärjestelyä. Vieläpä kielilrukien alueista olisi tehtävä oma hallintoaJue.
12461: soveltaminen• olennaisesti vaikeutuu, Myöskim muihin ehdotukseen sisälty-
12462: niin se 'tu1e:e mones,ti vä:äräks,i>klin', niin vim tä:rkeihin seikkoihin nähden, kuten
12463: kauan kuin tätä uudestijärjestelyäJ ei ole mitä 'tulee läänien hallituspa!ikkoihin ja
12464: pantu toimeen. ehdotettuun pääkaupungin ympäristöstä
12465: Tunnustaen läänijärjestelyn tarpeeUi- muodostet,ta:va,a,n alueeseen~ pitäisi pa:ik-
12466: V,G. - Furuhjelm, y. m. 315
12467:
12468: kaikun:Il!an väestön toivomukset ottaa niin ikään on monella taholla mielen-
12469: huomioon lopullista ehdotusta tehtäessä. kirinnolla odotettu, ja sekin edellytetään
12470: Ha,lHtusmuodossa tunnustettu kielellisen Halllirtusmuodossa, on yllämainitussa ko-
12471: yhtenäisyyden periaat.e ei myöskään mitellln mietinnössä la;adittu ehdotukset,
12472: näytä airua tulleen varteenotetuksi ai- joita: ei kuitenkaalll tässä yhteydessä lä-
12473: noa,stwan sillä, että kunnat, joiden väes- hemmin kosketella. Nämä kaksi uudis-
12474: tön enemmi•stö on yksikielistä, yhdiste- tusta eivät kuitenkaan välttämättömästi
12475: tään omaksi lääniksi. Pikemmin on tar- ole yhteenkytketytl, ja läänien uudesti-
12476: peen, että järjest·ely monessa •tapauksessa järjestely vordaan panna toime,en aiotun
12477: 'tl1~t,tun' kuntaa p.ie•nempiinkin aluei!hin. ma~a:kuntait.sehallinnolll a:iJkaansa:amisesta
12478: Ei .edes :se saa olla poissuljettu, että sel- riippumat.ta. Joka tapauksessa on kui-
12479: laiset v.ä·~s1tönosat, jo~den asumia alueita tenkin tärkeää, että läänrjärj.e&tely tu-
12480: ei voida: sa,a:ttaa välittömään maa·ntie- lee hallituksen t8Jholta mitä pikimmin lo-
12481: teelliseen yhteyt·een samankielisten kun- pul1ilsen valmistelun alaiseksi, niin että
12482: tain ja läänien kanssa, kuitenkin liite- sitä t•wrkoittava esitys voit.aisiin jättää
12483: tään näihin erä:Ussä hallinnolliJsisoo suh- kallisanedusrkunn1alle pää:t,ett.äväksi ja
12484: teissa niinkuin esim. koulula:i:tosta, koske- torme!llpiteisiin voit.aisii:lll ryhtyä uudis-
12485: vissa: kysymyksissä. Tämän perusajatuk- tu:kisen käytän töönpanemisekrsi.
12486: sen soveltaminen tulisi tietenkin sekä ~Vili;t:taa.ma'Ha yHiä!esitet:tyyn rsaavat aHe-
12487: suomalai•sen että ruotsalaisen väestön kirjoiHaneet täten kunnioittava:sti eh-
12488: hyväksi yhtä suuressa määrässä. dottaa,
12489: Läärn:ien järjestelyä .on tutkittu ja val- että Edusku;nta tahtoisi kehoit-
12490: m:Ustettu erlään toisen merkitykseHisen ja taa haUitusta niin pian kuin mah-
12491: kaua:n päiväjärjestyksessä olleen uudis- dollista antamaan esityksen Halli-
12492: tuk:sen, ntimittäin maakunt•ait,seha.llin- tusrnuodossa edellytetyn läänien
12493: non aikaansaamisen yhte-ydessä. Myös- uudestijärjestelyksi.
12494: kin tuollaista it,sehallintoa varten, jota
12495:
12496: Helsingi,ssä, helmikuun 18 päivänä 1.925.
12497:
12498:
12499: Ragnar Furuhjelm. M. V. Björk.
12500: Eirik Hornborg. And. Forsberg.
12501: Levi Jern. Karl Fr. Lauren.
12502: Ernst von Born. Gustaf Lindberg.
12503: M. E. Kulenius. Georg Schauman.
12504: Johannes Klockars. Otto J acobsson.
12505: Ernst Estlander. Amos Anderson.
12506: J. lnborr. J. E. Hästbacka.
12507: Knut Molin. John Österholm.
12508: K. V. Åkerblom. Josef Mangs.
12509: 316
12510:
12511: V,r. - Anom. ebd. n:o 6.
12512:
12513:
12514:
12515:
12516: Koivuranta y. m.: Rautateiden aitojen rakentamis- ja
12517: kunnossapitovelvoUisuutta koskevan lainsäädännön
12518: muuttamisesta.
12519:
12520:
12521: E d u s k u n n a ll e.
12522:
12523: Viittaamalla v. 1917 toisilla valtiopäivillä nossapidosta. Tähän katsoen rohkenemme
12524: jätetyn anomusehdotuksen perusteluihin kunnioittaen ehdottaa,
12525: (Anom.. ehd. N :o 20, V,15, Liitteet I-XI
12526: ss. 476-480) lisäksi huomautamme siitä että Eduskunta kehoittaisi halli-
12527: että se korvaus jonka maanomistajat tusta valmistuttamaan ja Eduskun-
12528: rautateiden aitojen rakentamisesta ja kun- nalle mahdollisimman pian anta-
12529: nossapitämisestä ovat saaneet tai joka heille maan esityksen voimassa olevan lain-
12530: määräajoin maksetaan ennen maailmanso- säädännön muuttamisesta siten että
12531: taa vallinneiden olojen ja hintasuhteiden maanomistajat, joille pakkolunastus-
12532: perusteella on nyt rahanarvon laskeuduttua toimituksessa on ikuisiksi ajoiksi
12533: aivan riittämätön korvaamaan niitä kustan- sii1·retty rautateiden aitojen rakenta-
12534: nuksia jotka maanomistajille aiheutuvat minen ja kunnossapitäminen, vapau-
12535: rautateiden aitojen rakentamisesta ja kun- tettaisiin tästä rasituksesta.
12536:
12537: Helsingissä, 17 p :nä helmikuuta 1925.
12538:
12539:
12540: Janne Koivuranta. Antti Junes.
12541: Heilclri W ehklooja. Vilj31lDi Kaii:Uotk()S)rl.
12542: Juho NiuJdmnen. Ka.ar:lo HäDJllinen.
12543: E. M. "ffa,rk~anen. Pekka SaMelainen.
12544: Vihtori Vesterinen.
12545: 317
12546:
12547: V,s. - Anom. ehd. n:o 7.
12548:
12549:
12550:
12551:
12552: Viljanen y. m.: Esityksen antamisesta uusituksi radio-
12553: laiksi.
12554:
12555:
12556: E d u s k u n n a ll e.
12557:
12558: Alaltaan laajassa, harvaan asutussa taanotto mahdolliseksi pienillä huokeahin-
12559: maassa, jommoinen on meidän maamme, on taisilla kidevastaanottajilla , joita miltei
12560: tyydytyksel'lä tervehdittävä kaikkia uusia jokainen yksityinen kansalainen maaseu-
12561: keksintöjä, jotka ovat omiaan edistämään dulla kykenee hankkimaan. Asiantuntijain
12562: liikenneyhteyttä ja vuorovaikutusta maan arvostelun mukaan meidän matalavuorinen,
12563: -eri osien kesken. Semmoinen keksintö on järvirikas maamme tarjoo erikoisen hyviä
12564: yleisradio, joka nopeammin kuin mikään edellytyksiä yleisradion käyttämiseen.
12565: tähän saakka tunnetuista tiedotusvälineistä Maassa on nyt jo olemassa radioharrastusta
12566: lennättää maan eri osiin uutistietoja kai- sangen laajoissa piireissä. Täällä muodos-
12567: kilta aloilta. Mutta yleisradion edut ulot- tuneen väliaikaisen Radiokomission, jonka
12568: tuvat vielä laajemmalle: esimerkit muista työhön myös eräät viranomaiset ovat neu-
12569: kulttuurimaista osoittavat että yleisradiota vonantajina ottaneet osaa, teknillinen
12570: menestyksellä voidaan käyttää opetus-, vie- jaosto on laskenut että ajanmukaisen 1,5
12571: läpä uskonnolliseen mielenylennystarkoituk- KW. antennienergialla varustetun lähetys-
12572: seen ja että tämä sähköityskoje niin ollen on aseman ja studion perustamiskustannukset
12573: avannut tykkänään uuden väylän suurkau- ovat noin 1,5 milj. markkaa ja molempien
12574: punkeihin ja asutuskeskuksiin kootun tiede- vuotuiset ylläpitokustannukset noin 450,000
12575: ja taidekulttuurin levittämiseksi yli koko markkaa. Hyvien edelleenautoasemien kus-
12576: maan. Kun esim. tasavall,an pääkaupunkiin tannukset lienevät noin 100,000 markkaa.
12577: on sijoitettu useita yleisillä varoilla yllä- Että verrattain pienilläkin lisenssimaksuilla
12578: pidettyjä tai tuettuja sivistys- ja taidelai- tämmöiset kustannukset pian saataisiin pei-
12579: toksia, kuten Ooppera, Kansallisteatteri tetyksi osoittaa Saksan esimerkki. Ennen
12580: y. m., tarjoo yleisradio keinon näiden vai- yleisradiokysymyksen ratkaisemista oli ra-
12581: kutuksen ulottamiseksi entistä paljon laa- dioaparaattien luku Saksassa 1,500, mutta
12582: jempiin piireihin. Teknillisenä edellytyk- jo vuoden kuluttua yleisradion järjestämi-
12583: senä sii,hen on ajanmukaisen lähetysase:man sestä 600,000 kpl. Kun lisenssimaksu kuu-
12584: olemassaolo Helsingissä tai sen läheisyy- kaudessa on 2 Saksan kultamarkkaa kohoo
12585: dessä ja siihen liittyvä verkko edelleenauto- tästä kertyvä valtiontulo jo huomattaviin
12586: asemia ympar1 maan. Vain oman lähetys- summiin. Suomessa voitaneen lisenssimak-
12587: aseman avulla saadaan omilla kielillämme ja suksi kuitenkin ajatella korkeintaan 100 a
12588: omia tarpeit.amme silmälläpitäen kolroon- 120 mk. vuodessa.
12589: pantuja radio-ohjelmia ja vain edellä Edellytyksenä yhtenäisen koko maan tar-
12590: mainitun järjestelmän avulla tehdään vas- peita tyydyttävän radiotiedoitusjärjestelmän
12591: 318 V,s. - Radiolain uuSiiminen.
12592:
12593: aikaansaamiseksi on että radio-olot maas- nykyä semmoisia aloja kuin kotitalouden,
12594: samme järjestetään asianmukaisella lailla, maatalouden, kirjanpidon, kieliopetuksen,
12595: missä määrätään lisenssimaksujen suuruus eri ammattien jatkokursseja j. n. e. Eräissä
12596: ja niiden mahdollinen jako valtion ja ohjel- pnreissa on radioesitelmät kouluissakin
12597: masta sekä lähetyksestä huolehtivan yhty- otettu käytäntöön. Kun pääelinkeinomme
12598: män kesken. Tämmöisen lain aikaansaami- maanviljelyksen kehittämiseen meidän maas-
12599: nen on välttämätön jo sen sangen sekasor- samme on pantava erikoista huomiota ja
12600: toisen tilanteen selvittämiseksi, joka ny- kun valtio jo ennestään tukee luentotoimin-
12601: kyään tällä alalla on vallalla. Kun yleis- taa erikoisesti työväestön tarpeiksi, voidaan
12602: radiolla kansallisvaarojen, kuten sodan, meillä ajatella semmoista ohjelman ryhmit-
12603: kulkutautien y. m. sattuessa, kieltämättä on telyä että esim. 7 viikkotuntia omistettai-
12604: suuri merkitys sotilaallisessa ja hallinnolli- siin opetustarkoituksiin, niistä 3 maatalou-
12605: sessa suhteessa, tuntuu luonnollisimmalta delle, 3 yleissi~istäville työväen esitelmille ja
12606: että valtio meidänkin maassamme, kuten on 1 vieraiden kansojen ja maiden esittelemi-
12607: ollut laita enimmissä muissa maissa, ottaa seen. Valtion meteorologisen aseman tulisi
12608: isännyysvallan yleisradioon ja rakentaa senlisäksi vähintään kahdesti päivässä antaa
12609: ainakin päälähetysaseman luovuttaen radio- tietoja säätilanteen muodostumisesta eri
12610: ohjelmien sommittelun ja lähetysten hoidon osissa maata niin hyvin maanviljelijäin kuin
12611: eri kulttuurityöalojen edustajista sopivalla merenkulkijain opastukseksi. Kun yleis-
12612: tavalla kokoonpannulle järjestölle. Näin radion hyöty tietenkin suurelta osalta riip-
12613: on laitos järjestety esim. Ruotsissa. Huo- puu vastaanotosta. ja toisaalta on tärkeätä
12614: mautettakoon vielä että: yleisradio tarjoo että asianomaiset piirit todella käyttävät
12615: uusia ansiomahdollisuuksia erinäisille talou- radio-opetusta hyväkseen voidaan ajatella
12616: dellisesti epäedullisissa oloissa työskentele- että valtio asettaisi maatalousseurojen käy-
12617: ville yhteiskuntaryhmille, kuten taiteilijoille tettäväksi määrärahan vastaanottokojeiden
12618: y. m. ja ääneenpuhujien hankkimiseksi ehdolla
12619: Yleisradiojen toiminta alkoi muissa että maatalousseurojen virkailijat sitoutu-
12620: maissa etupäässä huviohjelmin, mutta pian vat läpikäymään kurssin kojeiden hoidossa
12621: sai Amerikassa opetus- ja hyödytystarkoitus ja toimimaan radioneuvojina omassa piiris-
12622: ylivallan ja nykyään annetaan siellä esim. sään.
12623: päivittäin kolme säätiedoitusta maanviljeli- Edellä olevan nojalla kunnioittaen ehdo-
12624: jöille, varoitetaan lähestyvistä rajuilmoista, tamme,
12625: pidetään joukottain valaisevia luentoja
12626: maataloudesta ja sen sivuelinkeinoista. että Eduskunta kehottaisi halli-
12627: Huomattava on radio-opetuksen leviäminen tusta ensi tilassa antamaan esityksen
12628: Amerikassa esim. kirjanpitoalalle. Niinikään uusituksi radiolaiksi, joka järjes-
12629: on Englannin ja Saksan yleisradiossa opetus täisi m. m. lisenssimaksujen suuruu-
12630: saanut yhä suuremman tilan käsittäen tätä den, kannon y. m.
12631:
12632: Helsingissä, helmikuun 16 p :nä 1925.
12633:
12634: V. M. J. ViUrunen. Ernst von Born.
12635: Albin Manner John österholm.
12636: Erlcld Pullinen. U. Brander.
12637: Antti Juutila!inen. Eino Tnlenheimo.
12638: AI"tturi .A:alto. Väinö Haik!kUa.
12639: •• ••
12640:
12641: VALTIOPAIVAT
12642: 19 2 5
12643:
12644:
12645: LIITTEET
12646: VI
12647: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETElYT EDUSKUNTA-
12648: ESITYS- JA ANOMUSEHDOTUKSET
12649:
12650:
12651:
12652:
12653: HELSINKI 1925
12654: V A'LiTIONEUVOSTON KLRJ AP AIN 0
12655: Koululaitosta ja sen uudistamista y. m. koskevia eduskunta-
12656: esitys- ja anomusehdotuksia.
12657: 1
12658: 1
12659: 1
12660: 1
12661: 1
12662: 1
12663: 1
12664: 1
12665: 1
12666: 1
12667: 1
12668: 1
12669: 1
12670: 1
12671: 1
12672: 1
12673: 1
12674: 1
12675: 1
12676: 1
12677: 1
12678: 1
12679: 1
12680: 1
12681: 1
12682: 1
12683: 1
12684: 1
12685: 1
12686: 1
12687: 1
12688: 323
12689:
12690: VI,1. •- Eduek. esit. n:o 19.
12691:
12692:
12693:
12694:
12695: Tarkkanen y. m.: Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta
12696: 15 päivänä huhtikuuta 1921 annetun lain 9 §:n muut-
12697: tamisesta.
12698:
12699:
12700: EduskunnalJJl,e .
12701:
12702: . Hub.itiilkuru'llJ 15, päivämä1 1921 opp:Uvel- ett.äJ BUIPiiStetuJssa. aåaSISa voi: y le:mmän
12703: V«)lliJsrururleSita amrlleltru,n la:itn 9 ~ ;,s\Siä mäiä- ka!IJJS~kollll'll!lrur:rs:s:Uru sruoriJtta;a.
12704: ri teillään ikanSIWkou:lujen perus,f.a:mi!oohdot KutStt'a:nllliuiksir:Un näh.d:ell1J Olli oppivelvolli-
12705: ja, täJmä!IJJ pykä:1än 2, momen~ti!ssa: on mää- SUThSI1alkia, mo:Uti!ttu n1in, kuntai:fr kud:n
12706: rite1t,y miissäi lta;pau~{!S€1S~'m on1 ma;hdolli- vml<tioolkiin kaiD!llJ<<a: lkaltSIOOn. SeUJ syyillJ
12707: sums alllJt:aa, opetu&t;a, iSUJpiJs,tetus;sta k<au,S'a- talki:w kärymmelkm oodiO!ttaana'am:, ettt:ä k'Ou-
12708: kouilus&a·.. Täitä lwulUimu~tiOiru onikin: huo- lurpiirei!SIStä, j~ tyytd:ytääJn SU[>i!stert-
12709: maltiarv;asiStW ,mä,ä;räJSISäJ S'<JIVe11ettu maa;la::iJs- tn:llln ikam;:rulooulumUIOtoon. .a.nn,etltla;isi::Un
12710: ku:niililssa·,, joiis1sa: oppd.IVIelVlolHsuuden to- siiJhellJ rmaihrlioHi!Suus, v.wikika; !koulussa;
12711: teultlt~amiffl.elllJ on prukottalllut muodosta- olis:ikiJn srurru:vemp~ ow11asmäärä kUJiJn1
12712: maan koulupiirejä harvaan asutuillie tffi mirtä sa,notu:n, ltain1 9 '§:-n 2 momenrt1ti!
12713: pienecrll\I)iin etää:llä oleviin asutusryh- edeUrytt'ää.
12714: mitilll,.. Silillä [knke~i,lu~ad,a,lila:,, minikä ne ova1t. Mielestäimme ohlisi sanottuun pykälää:n
12715: toi'Il:limeet,, ovwt: k<outlupiillriiliiliset olleet otettava uusi kolmas momentti\ jol1a la-
12716: tyYity:vä:il.si-äJ koulu:muotiOOllJSia;, ltordettoo se'll kia .selvennettäisii'll,
12717: pa~harutern1 IS'OV€1~turvwn s~kä:läJisi'in olohl:tin, Edelläolev:allli noja:Ha, 'e!hdotwmme kun-
12718: j,a ku111 O!Pettlaj'a) itise a111'ta:a ()Jlletus,ta a,lar- nioi!t1tae1n,
12719: lmnsaikioilrluos~astolila:, on 1hätru tillaisuu-
12720: deiSISa ,tJehosltamaamJ ot:vetu1ksemsa siten, 6ttä Eduskunta hyväksyisi seu-
12721: raavan Wkiehdotuksen:
12722:
12723:
12724:
12725: Laki
12726: oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhtikuuta 1921 annetun lain 9 §:B muuttamisesta.
12727:
12728: EdusikntnnJatn; päätöik&en mu!ka:isetsti; mruutJetaan huhtikuun 15 päiiVänä 1921
12729: atnln,ett'urn; 'la:irn orp:pi!velv·o<Hisuudest,a: 9 § näiirrL ikuulu'wvkis-i<:
12730:
12731: 9 §. meenikYJillliil.OOOOn, 1lruloo ohla y läJka;nsa-
12732: LPi:irilSIS'ä, j~ yJ:äJkanmlkoulunn pa:nltia- komlu !Selkä, ~ .ailaikOOJSalkourlu'Ulll prunltia-
12733: vii€ll1J laJStemt Luiku nousee vähitn1tääTI: kol- vioo ~1asteu, luku ntOusoo väihitn:tä:än vi1-
12734: 324 VI,l. - Muutoksia oppivelvol!lisuuslakiiu.
12735:
12736: tOOilitoiBta, rs1:Uhen li:Uteyvä k:Uint~äJ :t:ai rLss'äi va,Lkka o.ppilasrlulku nousee yli Jml-
12737: kiwtårvä ·aJ1alkrunsa:kouJu. menkymmenre:n, j,Ois kum.rt.a p,~iJI'!~n asuk-
12738: Jos y;läk:arnsrukou1UJUn p.a:nlt:a;vien laS~te:n kaiJt:tem. ehdotuksesta: niin päJäJtt.äiä.
12739: lukUJIDäiälrä: on 'lml'mea:kYiffill!l;e~ntä pie- MiiSisä ylä- ja .a,1aikam.~Sakmiluurn pmllta-
12740: Ilffill[):i, eikä: kum.rt1a1 ole piiriim. peru1stanU1t vien h11Sit.en ·yhitleenr1a;siketrtw ·lukumäärä on
12741: t'äydeH:Usrt:.äi kiiiillteää kiam.~Satkoulua 'tai kahltakymmentä piooempi, ei kun,ta kui-
12742: kiinteää ylä- ja; kiertävää alakansakou- t,enika;a,n we rverlvoHin~en nä:iHe kuSJt•anta-
12743: lua, ,am.,nertta,kooll! opetuSit.a: supils•t,et:uJSS'a ma,arn O[)eturst.a heiJdäJru omarSISaJ piiJriSISään,
12744: kai!liSialk!ouluiSISa. vaan .arvuiS1Jaikooo!lJ näJiidern lkou:1unkäyrutiä
12745: Sup'ist;ettu llmn~SJailwUilu vo:U toimi.a; pii- jo-nkun muum. p,iJirin kan'S>akowlussa.
12746:
12747:
12748:
12749:
12750: E. M. Tarkkanen. Albin Manner.
12751: M. Makkonen. Kusti Arffman.
12752: Frans Kärki. Antti Juutilainen.
12753: P. Saarinen. Matti Pitkänen.
12754: Heikki Wehkaoja. J. Kauranen.
12755: Ansh. Alestalo. Pekka Saarelainen.
12756: Janne Koivuranta. Viljami Kalliokoski.
12757: Kalle Kirra. Antti Junes.
12758: Eino E. Heikura. Elias Tukia.
12759: Vihtori V esteri'neli. Antti Kuisma.
12760: 325
12761:
12762: VI,2.- Anom. ehd. n:o 9.
12763:
12764:
12765:
12766:
12767: Somersalo y. m.: Esityksen antamisesta lisäykseksi
12768: vuoden 1925 tulo- ja menoarvioon Olavinlinnan kii-
12769: reellisiä korjaustöitä varten.
12770:
12771:
12772: E d u s k u n n a ll e.
12773:
12774: l\faamme harvoista historiallisista muis- Olavinlinna on tärkeimpiä matkailupaik-
12775: tomerkeistä on Olavinlinna ainoa rajalinna, kojamille ja on siellä käynyt keskimäärin
12776: joka on säilynyt suunnilleen alkuperäisessä noin 12,000 matkailijaa vuodessa, joista
12777: muodossaan arvokkaana kulttuurihistorial- huomattava osa ulkomaalaisia. Muissa poh-
12778: lisena muistomerkkinä. Linna on kuitenkin joismaissa etenkin Tanskassa ovat tällaiset
12779: sc.urempien korjauksien tarpeessa, joista vanhat linnat pantu kuntoon ja hoidettu
12780: osa on erittäin kiireellistä laatua. 1'ulen- mitä suurimmalla huolelLa. Olavinlinnan
12781: vaara on siinä hyvin suuri, osa holveista on korjaustöitä varten on tehty tutkimuksia
12782: lnhistumisen vaarassa, osa linnan huoneista Ruotsin arkistoissa ja n[issä löytyneiden
12783: on kokonaan maan peitossa ja kaivettava tietojen ja piirustusten mukaan voidaan
12784: osille. Matkailijoita ei ensinkään voi pääs- linna korjata aivan . alkuperäiseen muo-
12785: tää osaan linnaa, sillä kellarit ovat pimeitä toonsa.
12786: ja tulenvaaran vuoksi ei voida käyttää lyh- Kiireellisimpiin korjaus- ja kaivaustöihin
12787: tyjä, vaan on linnaan johdettava sähkövalo. tarvitaan lisää kuluvaksi vuodeksi 151,400
12788: 'l'ulvavesi on pahasti vahingoittanut sillan, markkaa.
12789: joka välttämättä on saatava kuntoon ennen Ylläolevan perusteella kunnioittaen
12790: ensi kesänä vietettävää 450 vuotis-juhlaa ja anomme,
12791: täytyy se rakentaa rautabetonista. Lisäksi
12792: ovat syysmymkyt repineet irti ja heittäneet että Eduskunta pyytäisi hallituk-
12793: alas 560 m2 kattoa kattotuoleineen, joten selta esitystä 151,400 markan myön-
12794: tämä osa linnaa kadottaa arvonsa ellei pi- tämisestä Olavinlinnan kiireellisiin
12795: kaisiin korjauksiin ryhdytä. korjaustöihin ktlluvan vuoden aikana.
12796:
12797: Helsingissä, helmikuun 18 p :nä 1925.
12798:
12799:
12800: Eva Somersalo. 'l1yko Reinikka.
12801: U. Brander. Matti Pitkänen.
12802: Erkki Paavolainen. Mandi Hannulla.
12803: 326
12804:
12805: VI,3.- Ånom. ehd. n:o 10.
12806:
12807:
12808:
12809:
12810: Voionmaa y. m.: Esityksen antamisesta lisäykseksi v.
12811: 1925 tulo- ja menoarvioon Kawalaiskorkeakoulun
12812: kannattamista varten.
12813:
12814:
12815: E d u s k u n n a ll e.
12816:
12817: Kosika olisi erittä,in t.ä'rkeää, että Kan- että Eduskunta päättäisi kehoil-
12818: sa'laisiwrkeakoulu, ';i.anka k.anna:t'tami- taa hallitusta antamaan Eduskun-
12819: se.ksi valt:~on va;roilila v- 1926 on Edus- nalle esityksen 100,000 markan
12820: kunnalle t>ehty eri anomusehdotus, mai- myöntämisestä K ansalaiskorkea-
12821: nitussa ehidotuksessa esit>etYiililä syilll.ä koulun kannattamiseksi lisäyksenä
12822: pää,sisi arlka:maa:n toimintansa jo kulu- kuluvan vuoden menoarvioon.
12823: van ViUodlen aillm_na, r101hkeneva:t allekir-
12824: joittaneet ~esittää,
12825:
12826: Helsingissä, 17 p, 'helmilk. 1925.
12827:
12828:
12829: Väinö Voio11ma1a. U. Brander.
12830: Hedvig Gebhard. Rieti Itilronen.
12831: August Raatikainen.
12832: 327
12833:
12834: Vl,4. - Anom. ehd. n:o 11.
12835:
12836:
12837:
12838:
12839: Viljanen y, m.: Komitean asettamisesta eri koulumuo-
12840: tojen keskinäisen merkityksen tutkimista varten.
12841:
12842:
12843: E d u s k u n n a ll e.
12844:
12845: Kouluolomme ovat viime aikoina anta- laitosten tärkeätä tehtävää käytännöllisen
12846: neet aihetta useihin huomautuksiin. Mie- taloudellisen sivistyksen antajina, kiinnit-
12847: lenkiintoinen on tässä suhteessa yliopiston tänyt huomiota mainittujen oppilaitosten
12848: rehtorin viime syyslukukauden avca.jaisissa hädänalaiseen tilaan, joka johtuu valtio-
12849: pitämä puhe, jonka esineenä oli ylioppilas- avun riittämättömyydestä.
12850: tutkinnon sopivaisuus yleisenä kypsyysko- Ylläolevasta näyttää ilmenevän että mei-
12851: keena. Yliopiston rehtori katsoi, että mel- dän nykyisissä kouluoloissamme on yhtä ja
12852: koisen suuri osa ylioppilaista oppikoulunsa toista korjattavaa. Se johtuu epäilemättä
12853: päätettyään siirtyy käytännöllisen elämän siitä, että koulu- ja opetusolojemme kehi-
12854: eri aloille. Vaikkakaan ei teoreettisen si- tystä ei yleisesti olekaan ohjattu yhtenäisen
12855: vistyksen saaneiden lukumäärä viime vuo- suunnitelman mukaan, jossa olisi pidetty
12856: sina ollut erikoisemmin kasvanut, saattaa silmällä näiden olojen kokonaisuutta ja
12857: silti olla syytä koettaa järjestää asiat niin, sekä muualla maailmassa että erikoisesti
12858: että kiertotie ylioppilastutkinnon kautta meillä tapahtuneita valtiollisia y. m. muu-
12859: käytännöllisen elämän aloille tulisi vähem- toksia olosuhteissa yleensä. Onhan meillä
12860: män tavalliseksi ja että ammattikasvastus kouluasioiden hoito ollut jaettuna lukuisiin
12861: voisi aLkaa verrattain aikaisella asteella. keskusvirastoihin ja valtioneuvostossakin
12862: Edellytyksenä tähän olisi toiselta puolen, eri ministeriöihin; näin on ollut laita oppi-
12863: että käytännöllistä opetusta olisi entistä kouluihin ja ammattikoulujen eri pääryh-
12864: enemmän tarjona ja ammll!ttikouluja val- miin, kuten teknilli:siin ja kaupallisiin kou-
12865: tion puolelta perustettaisiin ja suosittai- luihin, maatalouskouluihin, merikouluihin
12866: siin, ja toiselta puolen, että luovuttaisiin nähden j. n. e. Tästä on seurannut, että
12867: pitämästä ylioppilastutkintoa niin yleisenä myöskin valtiovarojen käyttö eri koulula-
12868: pätevyysehtona eri toimiin kuin nykyään jeihin nähden on tapahtunut enemmän tai
12869: on laita. Viime tammikuussa oli Suomen vähemmän umpimähkään ilman selvittelyjä
12870: teollisuusvaltuuskunnan keskuskomitean ko- ja suunnitteluja.
12871: kokouksessa käsiteltävänä kysymys m s·. si- Luonnollista on, että kyseellisessä suh-
12872: vistyneen köyhälistön lisääntymisestä maas- teessa on parannus saatava aikaan. Meillä
12873: samme, minkä kllitsottiin aiheutuvan siitä ei ole varaa n. s. sivistyneen köyhälistön
12874: että vanhemmat suhteettoman suuressa kasvattamiseen eikä kouluolojemme jättä-
12875: määrässä pyrkivät panemaan lapsiansa op- miseen epätarkoituksenmukaiselle kannaLle
12876: pikouluihin. Viimeksi on Kauppa- ja muissakaan suhteissa. Katsoen varsin ra-
12877: Teollisuushallitus, alleviivaten kauppaoppi- joitettuihin apulähteisiimme on valtiovaro-
12878: 328 V1,4. - Komitea eri koulumuotoja tutkimaan.
12879:
12880: jamme käytettävä mahdollisimman tarkasti. toimeenpantava tiedusteluja j. n. e. Asiata
12881: Välttämätöntä näyttää senvuoksi olevan hoitamaan olisi sen vuoksi asetettava komi-
12882: koettaa määrätä edes jonkinlaisia yhtenäi- tea, jonka jäseniksi olisi kutsuttav:a paitsi
12883: siä ,suuntaviivoja opetuslaitoksellemme. On koululajeihin ja opetusoloihimme perehty-
12884: koetettava arvioida eri koululajiemme suh- neitä henkilöitä, myöskin henkilöitä käytän-
12885: teellinen merkitys katsoen toimihenkilöiden nöllisen elämän aloilta.
12886: tarpeeseen elämän eri aloilla ynnä muihin Allekirjoittaneet pyytävät sen vuoksi
12887: asiaan vaikuttaviin seikkoihin. Siitä, pal- esittää,
12888: jonko valtiovaroja yleensä olisi käytettä- että Eduskunta kehottaisi halli-
12889: vissä opetustarkoituksiin, .sekä eri koulu- tusta ryhtymään sellaisiin toimenpi-
12890: muotojen keskinäisestä merkityksestä riip- teisiin, että niin pian kuin suinkin
12891: puvaiseksi jäisi, kuinka paljon kullekin asetettaisiin komitea tutkimaan ja sel-
12892: koulumuodol1e niitä olisi annettava. vittämään kysymystä eri koulumuo-
12893: Edellä viitattu selvitys ei ole muuten tojen keskinäisestä merkityksestä yh-
12894: kuin eri aloihin perehtyneiden asiantunti- teiskuntaelämässämme sekä niistä pe-
12895: joiden yhteistyön kautta aikaansaatavissa: rusteista, joiden mukaan näitä ylei-
12896: Tarkoitusta va11ten olisi hankittava huomat- sillä varoilla olisi avustettava.
12897: tavasti tilastollista ynnä muuta aineistoa,
12898:
12899: Helsingissä, helmikuun 14 p :nä 1925.
12900:
12901:
12902: V. M. J. VHjanen. Ham:tes Valkama.
12903: J. Jyske. V. Hirvensai!D.
12904: Alpo 0. Luost1arinen. Mandli Hannulla.
12905: W. K. Särkkä. K. E. Linna.
12906: U. Brander. Erkki Pul!1inen.
12907: F. V. Hämnä. 0. H. Jussila.
12908: Hillda Sepp·ällä. Emi!l Saarinen.
12909: Matti Puittinen. .Kiaarlo ·Saari.
12910: Viljo R•anta:la. Vi'l!ho R. PHppo.
12911: 329
12912:
12913: Vl,ti,- Ånom. ehd. n:o 12.
12914:
12915:
12916:
12917:
12918: Raatikainen y. m.: Koululaitoksen uudistamisesta käy·
12919: tännöllisen elämän tarpeita tyydyttäväksi.
12920:
12921:
12922: E d u s k u n n a ll e.
12923:
12924: !räytännöll:hsen kansa1aiselämän enr välittämättä ,sivistystä sivisty.ksen
12925: nakkoluuJottoma;lle tarkkaajalle on 'sel- vuoksi". Aika oli jo kuitenkin ehtinyt
12926: vinnyt vuosi vuodelta entistään, räikeäm- niin pitkälle, ettei jyrkkää rajaa; enää
12927: pänä ja huolestutt'arvampana se tosi- voitu säiLyttää yläluokan ja kansan vä-
12928: asia, ettei n:yky]nen koulu- ja sivislt,ys:- l1llä, vaan myöskin kansan la:psia aJlmi
12929: järjeste,Jmämme kykene 1ähima.inkaoan pyrkiä korkeamman opin tielle. Tämä
12930: tyydyttävällä tavalla palvelemaan oalat:i oppikouluha.rrastus ~on viime vuosr]na; li-
12931: ~ehittyvän kä.ytännöHi8en elämän tar- sääntynyt - voipa melkein sanoa; - pe-
12932: peita. lotta:vassa määrässä. Kun lukuvuonna
12933: Kun nykyiiStä koulujärjestelmää luo- 1909-1910 o.Ji oppikouluissamme oppi-
12934: tiin maahamme IllOin puoli vuosis,ataa laita 2~;696, oli ni·it.ä lukuvuonna. 1921lf.-
12935: si'tten, elettiin 1silloin kokonaan tois]ssa l922 joUa; tilasto on käyt.ettävissämllle,
12936: yhteiskunnalHs·]ssa, valtiollisissa ja ta- 35,6:86. Tunnettua on, kuinka viime syk-
12937: loudelli~Sis,sa olosuhteissa kuin nykyään. syn.ä oli oppikouluihin pyrkijäin luku
12938: Mi tru y h teiskunnallis.iirn: käslif.y,skan tioi- niin suuri, ettei läheskään: ka:ikkia, p,y,rki-
12939: hin tulee, ajateHiin silloin aivan' ylei- jöitä voitu sijoittaa, minkä vuoksi k·ysy-
12940: sest.i, että on oikein ja pa·ikaHaan., että mys oppikoulujen lisäämis•es,tä ·on jäHeen
12941: maassamme on toisena puolen oppikou- otettu enti:stä kii:nteämmin päiväjärjes-
12942: lujen käyntiin ja muihm korkeamman si- tykseen. KäytämJ. öllisen elämän ja opis~
12943: vistyksen etuihin oikeutettu -etupäässä kelun tarkoituksenmukaisuuden kan-
12944: ruotsinkielinen - yläluokka ja toisella nalta ei nykyisen j.ärjestelmän jatkalmi·-
12945: puolen n. s. ka1nsa, jolle m'Yöskin myön- nen orle puolustettavissa. Onhan luonno-
12946: nettiin •sivis,t:yksen alkeitai kans·a:kou- tonta, että jokseenkin ne samat opinto-
12947: luissa. Ei ole ihmeteltäv·ä. että tällai,- vaa.t:rmukset, jotka ·aikoinaaru suunnitel-
12948: 'sissa o1osuhteissa syntyi koululaitoksen tiin papi,ston, vi.rkamiehis,tön ja pienen
12949: kahtiajako ja oppikoululaitos, jonka tar- y läl uokkamme y 1eissivi,s:tysvaatimuks:ia
12950: koitus oli palvellru lähillmä muutallll'ien si1mälläpitäen ja jotka nekin vaa.timuk-
12951: tu'hal1Sien yläluokkaan kuuluvien per- set .ovat suur·esti muuttuneet, yleis:te,tään
12952: heitten tarpeita, pel'lheitf.en, jotka. tieten.- mitä moninaisimpien a}ojen yleiss·ivis>-
12953: kin ta.rvi tsitvat tällaista •virkamieskoulua, tysvaatimuksik,si. Onpa tullut n.urinku-
12954: mutta joilla sitäpaitsi oli varoja! ja a]kaa risen käytännön va.ikutuksesta yhä ylei:-
12955: harrastella taloude1lisista huolista va- semmäk<Si sellainenkin epäkohta, et:tä
12956: paina; ja käytännöllisen elämän tarpeista ylioppilaslakin tav·oittelu on muodostu-
12957:
12958: 42
12959: 330 Vl,5. - Kouilulaitoksen uudistaminen.
12960:
12961: nut suorastaan mnotiasiaksi, se asete- .seksi my·ös:kin kansakoulunopettajain
12962: taan itse tarkoitukseksi Hma.IL mitään valmistus on siirtymässä huimaa vauhtia
12963: muuta etukäteen ajate<ltua käytänm.öl- yliopp1la:stutkin:toon p:ohjaavalle linjalle.,
12964: lilstä päämäärää. Seurauksena tästä yli- vo1dwan sa.noa, paitsi sitä, että kansa-
12965: oppi:Jas,tnlvasta on ollut, että vaikka. yhä koululaitos, sen Juonteelle sopimatto-
12966: toisrurvoisempiin tehtäviin on p.ätevyys- malla ja vieraalla t.a:valla keinotekoisesti
12967: varutimuks81ksi alettu asettaa ylioppilas- valmistuneiden opettajien vuoksi käl'ISii,
12968: tutkiillto, on meiUä n. s. oppinut köyhä- myöskin heukisesti lahjakkaillakin maa-
12969: listö muodostumassa yhä kiihtyvällä t,alousväest.ön~ Sliis ma·anvil!jelijäin; ja
12970: vauhd:i!lla arveluttavan raskaaksi kan:- maa ta:loustyöväestön, lapsilla on va.rsin
12971: kanta,loudeHiseksi painolastiksi. pienet mahdollisuudet jatkaa opin tiellä.
12972: Valtiollisessa suhteessru elettiin puoli Maaseudun osaks·i jää kustant.aa kaupun-
12973: vuosisata'a sitten kokonaan toi:senlaisiesa kHaisiUe yleissivi.stys, ja tämä karukki
12974: ·oloissa. Muutama-t tuhannet yläluokka- siitä huolima:t'ta, e.ttä e.ri piirit ot:ta.vat
12975: perheet määräsivät tos:iasiallilse!Sti kaik- nyt yhtäläisesti osaa valtion as.iooiden
12976: kien yleisten asioitten ratkaisun. Talon- hoitoon ja järjos.telyyn,
12977: poikai•ssääty ei yksin voinut :sfl!nottavia TaloudeHis•en ja yleensä käytännölli,_
12978: ·saada aikaan., ja työväellähän ei niihin :sen elämän tarpeet olivat nyky•is,tä kou-
12979: aikoihin ollU'.t mitään edustusoikeutta. lujä:rdes•telmäämlme luotaes:sa var.sin vaa-
12980: Tä:ssäki.n suhteessa on ruyt tapahtunut timJa.t,t:oma~t n:yJkyp!älivrärisiiin: verrattu.ina.
12981: perinpohjainen muutos. Nyt otta!a vali- Mutta va.ikka uusi aika on tässä su!h-
12982: tion .asioitten hoitoon os:aa edustadien:s,a. teessa sekä lisännyt että muuttanu:b si·
12983: vä:lityksell'ä koko kansa, mutta, tästä vistyksellisiä ta.rpeita, on keh.ityksen
12984: huolimoa;tta takaa. maan kouluj.ädes- suunta kou1ulaitoksess,arrnme ·ollut näis:tä
12985: telmä usein muutoinkin etuoikeutetussa tarpeista jokseenkin piittaamaton. Me·i-
12986: asemas:sai oleville kansalaiJspiireille huo- dän koululaitoksesta lmolehtivi.ssa pii-
12987: mattavasti suurempi1a etuj-a sivistykseen reissämme näyttää olevan aivan liian
12988: pyrittäessä kuin toisille. Miten räilkeä yleinen se kä.sitys, ettei koulun velvolli-
12989: suhde täs.sä vallitsee maaseudun ja kau- suus ole palvella käytännölliistä elämää,
12990: pungin välillä, sitä osoittaa es.im. oppi- v.a•an että elämän ·on taivu ttav.a palvele-
12991: kou1utnasto vuodelta 1921-1922, jonika maan koulua ja huolehtimaan ,sen tuo-
12992: mukaan vrultion lyseois.sa ja ke·skifuou- tannon :s.öoituks·es:ta senlaa.tui:sena kuin
12993: luiss·a oli oppilailla kaupunkien liike- minä rse :suvaritaan käsistä pääiStää. Seu-
12994: miesten lapsia koko oppi<lasmääräst.ä rauksena t.ästä onkin ollut se, että yleis-
12995: 54.5 %,, virkamiesten ja vapaan amrrnatin sivistysvaatimuksia on vuosi vuodelta
12996: ha.rjoittajain lapsia 23 %, kaupunkilais- tiukenruettu yhä useammilla käytännölli-
12997: j.a te,ollisuust.yöväestön lap.sia 10.9 % eli sen elä:män a·l·oilla: jätt.ämä]llä. g,yrjem-
12998: kaupunkilaisten lapsi.fl! kokonaista 8:8.6 % mälle käytänuölliset amma'tt.ivaa.timuk-
12999: maatal•ousväestön la.sten miehittäessä s:et. Tavalli:sestihan perus•tellaa:nikin ko-
13000: ainoastwalll 11.4 % näiden ·oppila:Ltos:ten r•otettuja yleissivistysv.aa:timuksi;a, si:llä,
13001: tuoleista. Nykyisten taloudellisten' suh- että yliioppila:itakin on kylliksi saata-
13002: teitten v-allitessa käy maaseudun wsuk- vissa, välittämättä siitä, kykeneekö· yli-
13003: kaiUe suorastaan ylivoimaiseksi: käyt- oppilas alan teihtäviä todeUa käytä!ll-
13004: tää hyväkseen oppikoululaitosta täHai- nössä :suorittamaan paremmin tai edt>s
13005: senaan. Kun kaiken lisäkJSi kaupunkilai~ sillä tavoin kuin käytännöUisen e•lrumän
13006: sen ylioppilasliikatuotannon sijo.ittami- looulu:s.sa valmi.stnnut. Näin siis erpä-
13007: VI,5. - Raartikainen, y. m. 331
13008:
13009: kohta- käytännöllisen elämä:n tarpeista Nyt on jo v.iimeinkin aika tullut ottaa
13010: piittamattoma:n oppikoulun liikatuo- vakavasti esiUe kysymys kou[u- ja sivis-
13011: tanto ~ otetaan lähtökohdaksi: käytän- tysjä:l'jes•telmämme perinpohjaisesta ja
13012: nöHis·en elämän vaatirrnuksia määritel- täydeHLses.tä uusimisesta nykyisten yh-
13013: täessä. Joudumme näin' ollen kiHrtä- teiskunnaHisten ja valtiollisten olojen
13014: mään keb:äs.sä pääsemättä itse' rusiass•a muka:iseksi sekä käytännö11ise,n elämän
13015: askeltakaan eteenpä~n. pikkunäperryk- taTpeit:a palvelevaksi siihen suuntaan,
13016: sinemrme, joita tos.m silloin tällöin on että 'opintioja voitaisiin pohjakoulun luo-
13017: koulutoimen alallaikin hwrrrus,terttu. maita perustalta lähtien ryhtyä, ja<tka-
13018: Se epäkäytännöllisyy.s, joka on parina- mwan käytännöllisen elämän erilaisia
13019: nut leiman:s·a meidä;n koulujärjesit·el- trnrpeita pa:Jvelevihla linjoilla' ja ooavut-
13020: määmrme, iLmenee hyvin kuvaavallru ta- taa er.ikoisa,loilla suur.in mahdollinen pä-
13021: va.Lla jo siinä, e-ttä ,suuri os•a: ·oppikoulu- t,e:vyys ilman nykyistä ylioppiiastutki~
13022: jen opettajista astuu toimeensa saJamaMa toakin, jonka: <Suorittamiseen v·aaditaa:n
13023: tuskin mitään kä,ytännöllistä opetusta suuri määrä käytännölliselle elämälle
13024: tehtävässään ja hei!dän~in vaim:iJStuk- hyöidyt:tömiä tietoja. Meiillä eri ole, tä.ssä
13025: sensa kuten muidenkin käytännöUisten karussa ma~ssa varaa kustantrua jatku-
13026: alojen, tapahtuu lähes kokonaan tieteen vasti näm ka.llitsta ja epäkäytännölli:s•tä
13027: merkeissä ikäänkuilll heistä kaikistru tu- yLei,s.sivistystä ja kartuttaa sivistyniy.ttä
13028: lisi tiedemiehiä. Samoin oppikoulujen köyhälistöä samana aikaa kun monet
13029: lukuohjelmien epäk'äytännöllisyydestä käytännöllisen elämän alat potevat pä-
13030: on syytä tässä yhteydess.ä huomauttaa. tevien työvoimien puutetta~ Jos ny-
13031: Niinrpä useiden v~eraiden kielien opiske- kyistä menoa .jatkamme, emme voi kun-
13032: luun tuhlat,aan oppikouluis·samme paljon nialla rselviyt.yä alati kiihtyvässä talou-
13033: aikaa ja energia.a, joka kipeäs.ti tarvit- deUisessru kilpailussa, joka e<nnen ka,ikkea
13034: taisiin toisiilta aloilla. Myöskin muiden meiltä pienenä ja köyhänä ka:usana
13035: aineiden op.]sikelusuunnitelmissa .esi]ntyy vaatii kaikkien voimien ja varojen tar-
13036: piirteitä, jooist~a päättäen luulisi jo oppi- koituksenmukaista käyttöä, ke'hiHämist'ä
13037: koulunkin taxkoittavan enemmän ti,ede- ja kerskrttämistä.
13038: miesvalmustusta kuin kas;vatusta käy- Millä tavoin puheenalainen uudistus
13039: tänD•öllisen kansa laiselämän tarpe,ita 8iil-
13040: 1 olis.i yks·ityiskdhtiin nähden :suorit<ettava,
13041: mäl1ä pit'äen. Epäkäytänm.,öUisrt.ä järjes- se on tietenkin eriks.een suunniteltava,
13042: terlyä osoiottaa myös se tosi·asia,, että toi- samoin kuin ·on ·tärkeää, että myöskin
13043: selta puolen oppikoulujen alaluokilla ja edellä esitetyt yleiset nä~ökoludat perus-
13044: toiselta puolen kansakoulun yläluokirlla t.ee]]i:Js<emm1n se:lvi;t•e1t1ää.n. Tärmlän takia: on
13045: ja jatkokouluiss•a rhmakkaisesti luetaan mielestämme asian perinpohja.inoo val-
13046: suur,eksi osaksi .&amoja aineita. Tämä Inist.elu välttämätöntä. Mutta tällä
13047: seikka seli:ttää oppikoulujen 'oppilaiStui- .ala::Hw _, ja enrn1en. ka:ikkea tlä:Häi ___. naoyffitäru
13048: vaa, sillä kun lapset joutuvat päästäk- msian1aita olevan sellainen,, ettei epä-
13049: seen kansakoululinjan p.ää11än, käyttä- kohtia, joita ei tunnusteta olevank:aan,
13050: mään lähes saman vuosimääxän1 kuin voiJda p,oistaa, niiden yhteiJskunta,p:iJirien
13051: missä he voivat suoritt,aa keskikoulntut- jw hem:kiltöid1en avulla, jotka ni:LderiJ: ole-
13052: kinnon, on ympnärrettävää, että vanhem- mwsswolosta hyötyvät. Uudistuksen toi-
13053: mat koettavrut saada larpsensa. kulkemaan meenpanon olisi läJhdettävä .seiJJ vuoksi
13054: ·mieluumtmin keskilwululi'll:jaa. eduskunnan omas,ta arott<eesta ja olisi ·s.e
13055: 33~ Vl,5. - Koululaitoksen uudistaminen.
13056:
13057: toimitettava nykyisen lwulujä:rjest;e}män kysymiYS näin va1mistuneiden ja muiden
13058: ulkopuolella työskentelevien, sih'IL näh- a.si.an tun tij ain va.lmis i:le:l ta,vaksi.
13059: den pu:O'lueeUomien voimien ruvulla. Edellä olevan perusteella esitämn:ne
13060: Nä:hdäksem:me olisi ta,rkoituksenmru- Eduskunilllan päätettäväksi,
13061: kaista lä'hettää ennakkoluulottomia, si-
13062: vistyst~o.imintaru ja käytännöllistä elämää että Eduskunta kehoittailsi halli-
13063: tuntevia henkilöitä valtioru kusta.nnu:k- tusta heti ryhtymään toimenpitei-
13064: sella tutustuanaa:n pe1rinpohjai1Sesti kruy- si-in valmistaakseen Edwsku.nndle
13065: tännöllisen kou1u- ja sivis~tysjärjesltel wrustellun yksityiskohtaisen eh.-
13066: män oma1avieill. maidecr:l\, etupärussä Poh- dotuksensa Suomen korulu.laitok-
13067: jois-Amerikan Yhdysvaltiojen,, koulu- ja sen perusteellisesta u.udistamises"ba
13068: sivistysoloihin sekä jättää puheena ollut käytännöllisen elämän farp~~
13069: konlujä:rjestelmän uuditstamista koskeva tyydyttäväksi perusteluissa viitat-
13070: tuun suu,ntaan.
13071:
13072: Helsingi,ssä, helmikuun 18 päivänä 19"25.
13073:
13074:
13075: August Raatikainen. J. G. Ryynänen.
13076: P. V. Heikkinen. ~Hkko Piitulainen.
13077: Kusti Arffman. E. M. Tal'kkanen.
13078: V'ihtori Vesterinen. Elilas Tukia.
13079: Matti Pitkänen. Janne Koivuranta.
13080: E. A. Tuomivaara. Antti Kuisma.
13081: 333
13082:
13083: Vl,6, - Anom. ehd. n:o 13.
13084:
13085:
13086:
13087:
13088: Vennola: Kansalaiskasvatuksen uudistamisesta.
13089:
13090:
13091: E d u s k u n n a 11 e.
13092:
13093: Kan:sala~skasvatuklsemme uudiJSt.ami- tio1lisista :tehtävistä ja v.elvollisuuksista.
13094: mm nykyisen yhte~kunnan .t.ethtä•vien Olisi mielestäni myös paikanaan että
13095: vaartimalle .ta.soUe on :mie'lestäni niitä kailiSakoulun IQil)iske,lu j.äirjestettäisiin
13096: 'l.mdistus.t'elhtäviä, mitkä it~s:enruistyneessä rhav:ainmollisemmaksi ja. .läheisempään
13097: Su·omen Vial tioosa .tällä hetkellä vaativat yhte,yteen ympär.isttön:sä ja, vasta1sen
13098: yili.Jte:is!kunnan •tloimelliPiileitä. ikäy,tännöllisen eUi;mäm 'tm·peLde:n ja vaa-
13099: Ei voi olla ndmitt'ä'i:n sitä huomiota timusten kanssa kuin m~1!ä nykyään on
13100: tekemäHä, että nykyinen koulu- ja kanc.. Laita.
13101: salaiskrusva:tus on jä;änyt jä;l,eHe niihin Oppikoulu kaipaa mielestäni muutosta
13102: t.e:hitJä'Viin vra:lm~stamises:sa., jotka. nyky- sekäl <mPimäärliin ,etf.ä :si,sältöönsä niä!h-
13103: a:ikariseHa .iihmriselrlä on yhteiskunnassa. dem. ~o:lmmukse:ni 'Y:liopisturr ope•ttajana.
13104: suodtettavanaan. Yhä vaikeutuva tais- on se, että vaxsin suu11i osa• ;vlVopp.ilaista
13105: telu ·olema.ssaolost:a ja yhä suuremmat on ylioppilaa:l~si tutles:s,aaru liilmrasittu-
13106: va:alt<iim:lllkseit aiSti:aiil~Sie·stit jra y:mmärtämy;k- neita. Lukuunotta:mattalman na1sJ.a,
13107: sellä suMautua a:jan ta1oude:l1isiin, yih- joista va.rsin monet jo kouluiällä !l'yysil-
13108: teiskunnaiJlisiin ja va1t.iol>Lisiin teih:täviin lisesti 'kärsivät ja joiJden Jiilmrasitus
13109: v:aa.tirvnt k:ansa,laise:H:a monessa suhteessa parhaa:lla; kasvami:s.iällä jättälä å'ä:lkiä
13110: toise:nil.aista valmistusta kuin aikaiisem- koko !heidän va,sta.i.seen e,lämä,ä:msä, ovat
13111: min, Se :mit'ä koulu nykyis·in kansa1ais- vaTsrn suuret :moorät mieS'Y1ioppilaita-
13112: kas:VI3Jtu:Sita varten ·amrta:a ei ole näiden kin itsenäiseen työhön: :kyvyt:tömiä. Kä-
13113: nykyaikaisen elämän vaa.timuSlten mu- sitykseni mukaan nykyinen koulu kuol-
13114: kainen ja olisi siinä sentähden pyrittävä lee:J.la tiooo1la ja liikarasi tukseUa kasva-
13115: ·saamaan aikaan muutosta. vassa iä-ssä h:erpaisee: heidän, henlciset
13116: Kansakoulu antaa yleisen aLkooHisen voimansa. Seurauk:sena tläSitä on, että
13117: si·visty.S[lOihjan. .Mutta sen oppimää:rän he kyl•lä voiva•t muistinsa avulla suorit-
13118: sisältö on kolmon:pantu niin, e•ttä valmis- taa oppikurssinsa,, mutta ·eiväJt voi saa-
13119: tus vaMin~isia yhteiskunDJallista ja val- maan\Sa op,pia hyödylliseHä ja itsenäi-
13120: tiollista eilämäJä varten jää vai:Uinai- sel.lä ta.valla käiy.tt'ää. E:i .ole suinkaan
13121: seksi. Kun kansakoulu jää useimmille y,aikea tod.et!a ~tältä itsenäisen kyvyn ja
13122: kan:sa,Ia:isiUe ainoaksi opinpohljaksi, niin aiotteen puutetta suuressa osassa. kansa-
13123: olisi pyrit:tävä .siihen, että se. suurem- laisia m. m. virkamieh:istössrummekin.
13124: massa määrläs~ä kuin tähän sa·akka an~ Kun (käJsi,t·yk:seni mukaan nykyisen
13125: taisi myös alkeistiedot !krutsrulaisen yih- oppik0'1.1lrm oppikul'ISsit si:säiltävät varsin
13126: teiskunna.Jilisista:,, taloudellisista ja val- paltion: ~nko kuoliutta tai ta!I'1POOtonta
13127: 334 VI,G. - Kansalai.SJkasvatuksen uudist.aminen.
13128:
13129: tietoa, jota vas:t<aiset kansalaiset eivät itsenäisen yhteiskunta-, talous- ja vaLtio-
13130: elämässään tarvitse, ol,isi mielestäni elämän tarkoit;uksia ja kansala,is:en teh-
13131: syytä otta:a ta:rkaste,tltavaksi, mlitelll: tämä täviä; puheenaolevassa suhteessa.
13132: kuoLlut ja tarpe,eton tietoaineisto saatai- IDdeUä esitetyn n\015a!J1a pyydän kun-
13133: siin poistetlliksi ja rv:aatimuiks:et saate- nioittaen ehdottaa,
13134: tuksi enemmän sopusointuun vas,taisen
13135: kan&aJiaiselä:moo ~taT~Peiden kanssa. että Eduskunta päättäisi ke-
13136: Op;pikouhrjen ikas·v~attamissa· kansa:lai- hoit~aa hallitusta ryhtymään toi-
13137: sissakin on toidetta:Jva varsin suuri tietä- . menp.iteisiin kansalaiskasvatuksen
13138: miiJttömyys kansa/taisen y/hteiskunm.alJ.i- uudistamiseksi siten
13139: s:ista, talou!dellisis-ta ja. valtioHisista teh- 1) että kuollut ja tarpeeton tieto-
13140: tävistä 'ja velvolUsuulksista. Tämän aineisto koulujen opetusohjelmasta
13141: puutteen poistaminen on kuitenkin itse- IJOistettaisi'in,
13142: näisen ja t:e,rveen valtioeJiämän· kannalta 2) että opetuksen sisällys s·aatet-
13143: tärkeä ja vä'Lttämätön. Oppikouluope- taisiin enemmän sopusointuwn ny-
13144: tuksen saaHamin~n enemmän sopusoin- kyaikaisen kansalaiselämän vaati-
13145: tuun! itsenäis.tyneen 1mnsalaiselämän musten kanssa, erittäink1m sil-
13146: -v:aatimusten kanssa on s:entähden mie- mälläpitäen kansalaisen yhteiskun-
13147: leBtäni ta!'IPeen vaatima. nallisia, taloudellisia ja valtiollisia
13148: Amma:ttiikou'luopetus antaa, välhemmän tehtäviä ja käytännöllisen elämän
13149: muistutulks:en a:ih.etta kansalaiskasvatuk- tarpeita, ja
13150: sen kannalta\. Mut~ta ei voi olla, sitä 3) että opetus järjestettäisiin ha-
13151: m'IList:utuS>ta ~te:kronättä,, että nä;illäikin vainnollisesti ja siten että oppilai-
13152: aloilla monet kasvatustehtävät eivät ole den liikarasitus varhaisella kaS'va-
13153: järjestetyt tietoises~ti; pi~tämällä; silmä1lä vaUa iällä vältettäisiin.·
13154:
13155: He,lsing:issä., helmikuun 'l\7 p :nä :1925.,
13156:
13157:
13158: J. H. Vennola.
13159:
13160:
13161: Edelliseen yhtyvät:
13162:
13163: V. M. J. Viljanen. V. Hirvensalo.
13164: 385
13165:
13166: Vl,7.- .Anom. ehd. n:o 14.
13167:
13168:
13169:
13170:
13171: Saarinen, P., y. m.; Esityksen antamisesta oikeuden-
13172: mukaisen suhteellisuuden aikaansaamiseksi valtion
13173: oppikoulujen menojen jakami&rJsta.
13174:
13175:
13176: Ed u s kunnalle.
13177:
13178: Suomen oppikouluja koskevan tilaston maaseutuväestöllä on tässä suhteessa voitet-
13179: mukaan oli maassamme lukuvuonna 1922- tavanaan.
13180: 1923 47 suomailaista ja 17 ruotsalajsta valtion Nykyisen tilanteen jatkuvan ylläpitämi-
13181: oppikoulua sekä 83 suomalaista ja 31 ruot- sen puolesta on vedottu ruotsinkielisen väes-
13182: salaista kunnallista ja yksityistä oppikou- tön historiallisiin oikeuksiin. Näin ajatel-
13183: lua. Näiden koulujen oppilasmäärästä oli len jätetään huomioonottamatta se, että
13184: 73,2 % suomalaisia ja 26,s % ruotsalaisia. päinvastoin n:ykyään pitäisi sitäkin suurem-
13185: Valtion määrärahat ruotsalaisia oppikou- malla syyllä huolehtia ensi sijassa ja täy-
13186: luja varten nousivat noin 26 % :iin kai- sin oikeudenmukaisesti suomalaisen väestön
13187: kista valtion oppikoulumenoista. sivistystarpeiden tyydyttämisestä, koska se
13188: Jokaisella itsenäisellä kieliryhmällä ja tä:hän asti on suuressa määrin lyöty laimin.
13189: kansallisuudella on luonnostaan pyrkimys On katsottava kohtuuttomaksi ja epäoikeu-
13190: sivistyneistötarpeensa tyydyttämiseen omas- denmukaiseksi, että suomalaisen kansan-
13191: ta piiristään. Nykyään kuitenkin Suomen aineksen kustaumuksella yhä koulutetaan
13192: oppikoulupolitiikka pitää yllä sellaista maassa keinotekoisesti ja valtion toimesta
13193: tilannetta, että se on omia'an 'jatkuvasti kas- liian suurta vieraskielistä sivistyneistöä
13194: vattamaan äidinkieleltään vierasta, erilli- vain siksi, että niin on aikaisemmin tehty.
13195: seksi kansallisuudeksi eristäytynyttä sivis- Tämä on sitäkin epäoikeudenmukaisempaa
13196: tyneistöä suomalaise1le väestölle, samalla suomalaista kansanainesta kohtaan, kun
13197: kun tosiasiat osoittavat, ettei likikään kai- tämä vieraskielinen sivistyneistö on täysin
13198: killa suomalaisilla halukkailla ole tilaisuutta vieras, jopa vihamielinenkin suomalaiskan-
13199: oppikoulusivistyksen saamiseen. Sen sijaan salliselle sivistystyölle ja kun sen koulutus
13200: että ruotsalaisiin oppikouluihin täytyy kei- nyttemmin tapahtuu 10 päivänä maalis-
13201: notekoisesti hankkia oppilaita esim. n. s. kuuta 1924 annetun asetuksen perusteella
13202: koulukoteja perustamalla ja vieläpä suoma- tosiasiallisesti täysin itsenäisen ruotsalaisen
13203: laisistakin kodeista, on suomalaisista oppi- kouluhallituksen alaisena, jonka toimintaan
13204: kouluista puute jopa siihen määrin, että suomalaiset eivät käytännössä voi juuri mi-
13205: itse maan pääkaupungissa noin 40 % hy- tään vaikuttaa ja jonka istuntoihin ei edes
13206: väksytyistä oppikouluihin pyrkijöistä ei kouluhallituksen ylijohtaja ole oikeutettu
13207: tilanpuutteen vuoksi saa koulunkäyntiin ottamaan osaa. Sitä paitsi, kuten tilasto
13208: mahdollisuutta, puhumattakaan niistä vielä osoittaa, tulee tämä ruotsalaisten oppikou-
13209: suuremmista vaikeuksista, joita suomalaisella lujen suhteettoman suuri avustaminen pää-
13210: 336 VI, 7. - Valtion oppi'konllnmenojen oikeudenmukainen jalkaminen.
13211:
13212: asiassa juuri varakkaimpien piirien hyväksi, että Eduskttnta kehottaisi halli-
13213: sen sijaan kun epäedullisempaan asemaan tusta antamaan Eduskunnalle mwden
13214: on joutunut varattomampi suomalainen 1926 valtion tulo- ja menoarvion kä-
13215: väestö, joka ei kykene yksityisin uhrauksin sittelyyn mennessä, suomalaisille
13216: korjaamaan valtion sitä kohtaan tähän asti oikeudenmukaisen suhteellisuuden
13217: osoittamaa nurjamielisyyttä tässä asiassa. aikaansaamiseksi valtion oppikoulu-
13218: Edellä esit.etyn huomioonottaen sekä koska menojen jakamisessa, esityksen siitä,
13219: nykyinen tilanne lisäksi loukkaa hallitus- mitkä ovat ne ruotsalaiset oppikoulut,
13220: muodon 14 pykälän nimenomaista määrä- joiden ylläpitäminen tai avustaminen
13221: ystä siitä, että suomen- ja ruotsinkielisen valtion varoilla olisi lopetettava, sekä
13222: väestön sivistyksellisiä tarpeita tulee valtion mitä stwmalaisia oppikouluja olisi
13223: tyydyttää samanlaisten perusteiden mukaan täten vapatltuneilla menoerillä pe-
13224: eli siis väestösuhde ja kummankin väestön rustettava.
13225: luonnollinen omakielisen sivistyneistön
13226: tarve huomioonottaen, anomme,
13227:
13228: Helsingissä, 18 p. helmikuuta 1925.
13229:
13230:
13231: P. Saarinen. Mia1Jti Pitkänen.
13232: Eino E. illeikura. S. Salo.
13233: E. M. '.l.'arkkanen. Kaarlo Hurme.
13234: 337
13235:
13236: VI,s.- Pet. försl. n:o 15.
13237:
13238:
13239:
13240:
13241: Åkerblom m. D.: Ang. åstadkommande av en likformiy
13242: plan för ordnande och understödande av slöjdskolor-
13243: nas verksamhet.
13244:
13245:
13246: 'ni l :l R i l{j s d a g,,eill..
13247:
13248: För närvarande finnas omkring 20 slöjd- slöjdlärare", yttras däri, ,begynner bliva
13249: skolor i städerna och 90 på landsbygden. allt mera kännbar, är det enligt utskottets
13250: Vid behandlingen av särskilda petitionsför- mening nödvändigt att skrida till åtgärder
13251: slag rörande statsunderstöd åt dessa skolor för inrättande av åtminstone en utbildnings-
13252: har kulturutskottet, som handlagt dessa, ge- anstalt för den finska och en för den sven-
13253: nom hörande av sakkunniga erfarit, att ska landsbygdens behov ". Och i skrivelse
13254: slöjdskolorna arbeta under synnerligen av kulturutskottet den 30 maj 1924 tili
13255: knappa ekonomiska förhållanden, och att statsutskottet framhålles, utom att statsan-
13256: detta beror därpå, att staten icke i samma slaget behövde höjas, att ,emedan hem-
13257: grad som beträffande t. ex. yrkesskolor, slöjdskolornas verksamhet och deras subven-
13258: skolor för huslig ekonomi och folkhögskolor, tionering i övrigt synas sakna enhetligt
13259: giver understöd åt slöjdskolorna. system, vore det önskvärt, att regeringen
13260: För t. ex. yrkesskolorna är genom fyra ägnade denna sak större uppmärksamhet".
13261: förordningar, utfärdade den 2 mars 1920, Utskottet föreslog därför bl. a.,
13262: bl. a. närmare bestämt storleken av det
13263: statsunderstöd dessa skolor åtnjuta. Så- ,att regeringen borde uppmanas
13264: lunda stadgas bl. a.: ,Verkmästarskolorna att vidtaga åtgärder för ,åstadkom-
13265: äro statsskolor och upprätthållas av staten" mande av en likformig plan för ord-
13266: (12 §). Till årligt underhåll erhålla yr- nande och understödande av hem-
13267: kesskolorna minst hälften och högst fyra slöjdsskolornas verksamhet".
13268: femtedelar av samtliga omkostnader samt
13269: för anskaffande av undervisningsmateriel De åtgärder, som från statens sida vore
13270: årligen ett belopp, som motsvarar fem pro- behövliga för slöjdsskolorna, äro följande.
13271: cent av skolans statsanslag. ,För inrät- Genom lag eller förordning bör bestämmas :
13272: tande av verkstäder i samband med skolan 1) läroprogrammet och lärotiden för
13273: kan därutöver beviljas en gång för alla ett slöjdsskolorna; ·
13274: understöd efter prövning" (12 och 13 § §). 2) antalet elever för vilka slöjdsskola
13275: Med anledning av ett petitionsförslag vid beviljas statsunderstöd;
13276: 1921 års riksdag framhöll kulturutskottet i 3) kompetensfordringar för lärare i
13277: skrivelse av den 20 okt. 1921 N :o 18 tili slöjdskola;
13278: statsutskottet bl. a. behovet av åtgärder för 4) angående anstalter för utbildning av
13279: slöjdlärares utbildande. ,Då bristen på slöjdlärare;
13280:
13281: 43
13282: 338 VI,s. - Kotiteollisuuskoulut.
13283:
13284: 5) storleken av statens bidrag till slöjd- kesskolorna av den 2 mars 1920 eller också
13285: lärares avlönande; enligt sådana grunder, som föreslagits i re-
13286: 6) storleken av statens byggnadsbidrag geringens proposition tili 1925 års riksdag
13287: för slöjdskola ; om statsunderstöd åt folkhögskolorna.
13288: 7) storleken av statslån för slöjdsskolas På grund av det anförda få vi vördsamt
13289: byggande; samt föreslå,
13290: 8) storleken av statens bidrag till läro- ntt Riksdagen måtte besluta upp-
13291: materiels anskaffande. mana regeringen att vidtaga åtgär-
13292: Dessa anslag och lån tili slöjdskolorna der för åstadkommande av en likfor-
13293: kunde utgå antingen enligt samma grun- mig plan för ordnande och understö-
13294: der som stadgats i förordningarna om yr- dande av slöjdskolornas verksamhet.
13295:
13296: Helsingfors, den 11 febr. 1925.
13297:
13298:
13299: K. V. Åkerblom. M. E. Kulenius.
13300: Levi Jern. Johannes Klockan.
13301: 339
13302:
13303: VI,s. - .Anom. ehd. n:o 15. Suomennos.
13304:
13305:
13306:
13307:
13308: Åkerblom y. m.: Yhtenäisen sunnnitelnwn aikaansaami-
13309: sesta kotiteollisuuskoulujen toiminnan järjestän'IJiseksi
13310: ja avustamiseksi.
13311:
13312:
13313: E d u s k u n n. a ll e.
13314:
13315: Nykyään on olemassa noin 2.0 koti- Vuoden 1912fl va:Hiilopä1ivihläJ tehJdyn ano-
13316: teollisuuskoulua kaupungei·s:sa ja 90 maa- musehdotuksen johdosta lausui sivistys-
13317: seudulla. Käsitellessään errinäisiä ano- valiokunta kirjelmäs,sään 20 päivältä
13318: musehdotuksia valtioavusta näille kou- loka;kuuta 1001 n:o 18 valtiovarainvalio-
13319: Iui!lle on sivistysvaliokunta, joka on kunna:lle, että tarvittaisiin toimenpiteitä
13320: l11jii!s:täi antanut laulsuut~onsa, kuui~tuaan kotiteollisuuskoulun ope.ttajien ka!Svatta-
13321: msia.ntuntijoita havainnut, että kotiteolli- miseen. Ki,rje.Imässä lausuttiin: ,Kun
13322: suuskoulut työskentelevät erittäin niu- veistonopettajain puute alkaa käydä yhä
13323: koissa taloudellisissa oloissa ja että tämä tuntuvammaksi, on vaHokunnan mie-
13324: riippuu siitä, että valtio ei samassa mää- lestä välttämätöntä ryhtyä toimenpitei-
13325: rin kuin esimerkiksi ammattikouluihin, siin ainakin yhden opetuslaitoksen pe-
13326: kotitalous,kouluihin ja ka·nsanopistoihin rustamiseksi veistonopettajia, varten
13327: nähden a~nna avustusta. kotit·eollisuus- suomenkielisen ja yhden ruotsinkielisen
13328: kouluille. maaseudun ta;rpeeksi". Ja kirjelmässään
13329: jjjsimerkik:si ammattikouluihin nähden 30 päivältä toukokuuta 1924 valtio-
13330: on neljällä asetuksella, annettuja 2 päi- varainvaliokun:naUe sivistysva:liokunta
13331: Yänä maaliskuuta 1920, muun mua,ssa huomautt.aa, paiitsi että valtioa~vustus
13332: tarkemmin määrä:tty ·sen valtioa,vustuk- oli1si korotettava, että koska ,kotiteolli-
13333: sen suuruus, jota nämä lwulut nauttivat. suuskoulujen toiminta ja vaHionavustus
13334: Niinpä sää.detään muun muassa ,,työn- näyttää olevam: vailla yhtenäi:s,tä järjes-
13335: jphtajakoulut ovrut valtion kouluja ja telmää, olisi suotavaa, että hallitus kiin-
13336: valtion ylläpitämiä" (12 §). Vuotuisena n:ittäisi tähän enemmän huomiota".
13337: avustuksena saava.t ammattikoulut vä- V aHokunta ehdottaa siiJs muun muaS<sa,
13338: hintään puolen ja korkeintaan neljä vii-
13339: dettäosaa kaikisJa kus:tannuksistaJ sekä efltä ha:lliltwsta olisi lkeho.t:ettava
13340: opetusvälineiden hankkimista varten ryilirtymäJän i'<OiimJenpci:teisruin yh!te-
13341: vuosittain summan, joka vastaa viittä nrulsam suurnnirtelm·wn aikaamsaa-
13342: prosenttia koulun valtioavusta. ,Työ- mista wtr.t:em: ilrotrt>OOllis'l.l:uSJkou,lu-
13343: pajojen perustamiseksi koulun yhteyteen doo t01iminn<ail!J jä!rjes tlälmis.eks/1 ja
13344: voidaan iSen li!säksi myöntää kerta kaik- aiVU'S'tami8elksL
13345: kia!8Jll avustusta harkinnan mukaan"
13346: (12 ja 13 ~§). Toimenpiteet, joita valtion puolelta
13347: 340 VI,s. - Kortiteollisuuskoulut.
13348:
13349: tarviHaisiin kotiteollisuuskouluja koske- 8) paljonko valtio myöntää avustusta
13350: van toiminnan järjestämiseksi, ovat seu- .opetusvälineiden hankkimiseen.
13351: raavat: Lailla tai asetuksella olisi mää- Nämä määräraha-t ja laina{. koti:teolli-
13352: rättävä: suuskou~ume, voitaisiin suorittaa joko
13353: 1) kotiteollisuuskoulujen ope,tu:sohjel- samojen perusteiden mukaan kuin on
13354: ma ja opetusaika; :säädetty asetuksissa ammattikouluista 2
13355: 2) oppilasten määrä, joita. kohti koti- päivältä maaHskuuta 1920 tai myöskin
13356: teollisuuskoululle myönnetään va.ltio- sa:manJaisten peruSiteiden muk3!an kuin
13357: avustusta; on ehdotettu hallituksen esityksessä 1925
13358: 3) kotiteollisuuskoulun opettajien päte- vuoden valtiopäiville kansanopistojen
13359: vyysvaatimukset; val tioa vusta.
13360: 4) missä oppilaitoksissa veistonopetta- Edellä <esitetyn nojalla saamme kun-
13361: jia olisi valmiste.ttava.; nioittaen ehdott·aa,
13362: !5) iku11nka. prultj'Oill' V1a!liti10 myönfää avus-
13363: tusta veistonopettadien pa.lkkaamis·een; että Eduskunta päättäisi kehoit-
13364: 6) kuinka paljon valtio myöntää ra- taa hallitusta ryhtymään toimen-
13365: kennusapua kotiteollisuuskoululle; piteisiin yhtenäisen suunnitelman
13366: 7) pwljonko valtio myöntää valtiolai- aikaansaamista varten kotiteolli-
13367: naa kotiteollisuuskoulun rakentamiseen; suuskoulujen toirninnan järjestä-
13368: ,sekä miseksi ja avustamiseksi.
13369:
13370: Helsingissä, 11 päivänä helmikuuta 1925.
13371:
13372:
13373: K. V. Åikerblom. M. E. KU!lenius.
13374: IJevi Jern. Johannes Kloelmrs.
13375: 341
13376:
13377: VI,9. - Anom. ehd. n:o 16.
13378:
13379:
13380:
13381:
13382: Voionmaa y. m.: Raittiusopetuksen tehostamisesta val-
13383: tion oppilaitoksissa.
13384:
13385:
13386: E d u s k u n n a ll e.
13387:
13388: Kaikki raittiutta harrastavat kansalaiset reissa ja yliopistossa. 'l'ämä opetus on vä-
13389: ovat varmaan yksimielisiä siitä, ettei todel- hitellen tullut järjestetyksi seuraavaan ta-
13390: lista, pysyvää kansanraittiutta maassamme paan.
13391: voida luoda yksinomaan lainsäädännöllä ja Ylempäin kansakoulujen kahdella alem-
13392: ulkonaisella pakolla, vaan että siihen vaa- malla vuosiosastolla on väkijuomakysymyk-
13393: ditaan myöskin sellaista lainsäädännön rin- seen koskettava äidinkielen lukukirjassa ja
13394: nalla kehittyvää yleistä raittiuskasvatusta, uskonnon opetuksessa. Kansakoulujen kah-
13395: josta syntyy pysyvä raittiusvakaumus kan- della y1emmällä vuosiosastolla on edellämai-
13396: sassa. nitunlaisen opetuksen lisäksi terveysopin
13397: Yhteiskuntaolot ovat valitettavasti vielä opetuksen yhteydessä annettava raittius-
13398: nykyään sellaiset, etteivät lapset ja nuo- opetusta, jota varten luonnontiedon viikko-
13399: riso, joihin raittiuskasvatuksenkin ensi si- tuntien lukumäärä on korotettu kahdesta
13400: jassa tulee kohdistua, voi saada tyydyttävää kolmeen ; tarpeellisten välineiden hankkimi-
13401: tällaista kasvatusta siellä, missä olisi sen seksi raittiusopetusta varten annetaan kan-
13402: luonnonisin paikka: perheessä ja vapaassa sakouluille valtionapua. Seminaareissa on
13403: yhteiskunnallisessa elämässä. Valtion on terveysopin opetukseen sovitettava varsi-
13404: senvuoksi täytynyt tälläkin alalla ottaa kä- nainen alkohologian kurssi. Oppikouluissa
13405: siinsä ohjaus ja johtovalta. Luonnollisesti on te,rveys- ja raittiusopetukselle varattava
13406: on se tällöin koettanut saavuttaa tarlroituk- V luokalla yksi tunti viikossa koko luku-
13407: sensa ensi sijassa sillä keinolla, mitä se vuoden aikana ja lisäksi lukioiden VI luo-
13408: muussakin kansankasvatuksessa on pää- kalla yksi viikkotunti n. viiden viikon. ai-
13409: asiallisesti käyttänyt: julkisissa oppilai- kana varattava raittiusopetukseen. Päte-
13410: toksissa annettavana opetuksella, tässä ta- väin opettajain hankkimiseksi on alkoholo-
13411: pauksessa raittiusopetuksella. gia määrätty oppiaineeksi voimistelunopet-
13412: Tämä periaate on jo kauemman aikaa tajain valmistuslaitoksessa yliopistossa.
13413: ollut tunnustettu ja sitä on koetettu täällä (Kouluhallituksen l~iertokirjeitä 5. 4. 1910,
13414: jonkun verran toteutta.akin. V. 1904 kou- 25. 5. 1912 ja 11. 1. 1923 sekä asetus 14. 2.
13415: luhallitus lähetti ensimäisen kehoituskir- 1911.)
13416: jeensä raittiusopetuksen toimeenpanemi- Kaksi vuosikymmentä on tällä tavoin
13417: seksi oppilaitoksissa. V. 1909 asetettu rait- raittiusopetuksen hyväksi maassamme toi-
13418: tiusopetuskomitea ehdotti samana vuonna, mittu. Mutta missä ovat tulokset~ Ylei-
13419: että raittiusopetusta olisi annettava kai- sesti tunnettua on, että tämä opetus on
13420: kissa kansa- ja oppikouluissa sekä seminaa- koko ajan ollut kituvaa ja elotonta; sitä on
13421: 342 VI,9. - Raittiusopetus valtion oppilaitoksissa.
13422:
13423: menestyksellä harjoitettu ainoastaan niissä dat yleensä varmaan ratkaisevimmin maa-
13424: kansa- ja oppikouluissa, missä opettaja on räävät nykyajan yksilöiden suhtautumisen
13425: sattunut erityisesti harrastamaan raittius- alkoholikysymykseen. Raittiusoppi ei ole
13426: asiaa ja joutunut erityisesti valmistumaan ainoastaan kappale yksilöllistä terveysop-
13427: tähän työhön, jota vastoin suurimmassa pia, vaan etupäässä tärkeä osa yhteiskun-
13428: osassa kansa- ja oppikouluja puheena oleva taoppia. Lähtökohtana varsinaisessa rait-
13429: opetus on supistunut vähimpään mahdolli- tiusopetuksessa on siis oleva yhteiskunnal-
13430: seen - onpa esimerkkejä oppikouluista, linen käsitys alkoholikysymyksestä siltä
13431: joiden johtajat ovat suhtautuneet suoras- kuitenkaan syrjäyttämättä tärkeitä yksilöl-
13432: taan vihallllielisesti raittiusvalistustyöhön. lisiäJkään näkökohtia.
13433: Tämä käsitys näyttää myöskin esiintyvän (2). Opetuksen järjestäminen. Tässä ei
13434: kouluhallituksen 24 tammikuuta 1922 kan- tietenkään voida ryhtyä yksityiskohtaisesti
13435: sanopetuslaitoksille lähettämässä kiertokir- käsittelemään sitä vaikeaa ja pulmallista
13436: jeessä, jossa 'lausutaan toivomus, ettei rait- kysymystä, miten raittiusopetus erilaatui-
13437: tiusopetus jäisi yksinomaan luetteloksi ruu- sissa ja -asteisissa opilaitoksissa olisi tarkoi-
13438: miin eri elinten kärsimistä tai niitä uhkaa- tuksenmukaisimmin järjestettävä; se asia
13439: vista alkoholinautinnon seurauksista, sekä on jätettävä hallituksen ja asianomaisen
13440: huomautetaan, että opettajan tulisi myös- ammattihallinnon ratkaistavaksi. Ainoas-
13441: kin omistaa raittiusopetukseen riittävästi taan pariin periaatteelliseen kohtaan tah-
13442: aikaa ja että tarkastajan asia on valvoa, domme tässä kajota.
13443: että niin tapahtuu. Vaikka terveys- ja siveysopillista raittius-
13444: Toisenlaiset eivät tulokset ole voineet ol- opetusta voidaankin usein parhaalla menes-
13445: lakaan niillä edellytyksillä, joita raittius- tyksellä antaa koulujen alimmilla asteilla,
13446: opetuksella tähän saakka on ollut. Ne pe- johtuu alkoholikysymyksen yhteiskunnalli-
13447: rusteet, joille koko raittiusopetusjärjes- sesta luonteesta kuitenkin, että varsinainen
13448: telmä maassamme on rakennettu, eivät raittiusopetus on keskitettävä koulujen
13449: enää vastaa ajan tarpeita ja vaatimuk- ylemmille asteille. Kenties kaikkein tf!hok-
13450: sia. Kuten kouluhallltuksen viimeksi mai- kainta olisi koulujen viimeisellä luokalla
13451: nitusta kiertokirjeestäkin jo ilmenee, ovat . annettava opetus, koska oppilaat siltä luo-
13452: nykyisen raittiusopetuksen puutteet pää- kalta tavallisesti joutuvat ,elämän kou-
13453: asiallisesti kolmella taholla: opetuksen si- luun", jossa toisenlainen opetus niin usein
13454: sälly;ksessä, opetuksen järjestämisessä sekä pyrkii kuolettamaan koulussa istutettuja
13455: opetuksen valvonnassa. Näihin kohtiin ovat ituja. Samasta syystä on yleisissä nuorison
13456: parannustoimet suunnattavat. opetuslaitoksissa kuten jatkokursseilla, am-
13457: (1) Opetuksen sisällys. Nykyaikainen mattikouluissa, kansanopistoissa ja työväen-
13458: raittiusopetus ei voi rajoittua siihen, että opistoissa annettavana raittiusopetuksella
13459: selitetään alkoholin vaikutuksia yksilön erityinen arv-onsa.
13460: ruumiiseen, sieluun ja talouteen, vaan on Alkoholikysymyksen yhteiskunnallinen
13461: raittiusopetuksessa ainakin yhtä tärkeä va- luonne määrää myöskin raittiusopin paikan
13462: laista alkoholin käytön yhteiskunnallisia oppiaineiden joukossa. Nykyisiä oloja ku-
13463: syitä ja seurauksia sekä yhteiskunnan yh- vaavaa on, että yhteiskunnallisen raittius-
13464: teisiä, sen kaikkia jäseniä veivoittavia pyr- kysymyksen opetuksesta oppikouluissa huo-
13465: kimyksiä alkoholin aikaansaamain vahin- lehtivat - minkä verran huolehtivat -
13466: goirtusten estämiseksi. Suurimmat tuhonsa voimistelun<Jpettajat, jota vastoin yhteiskun-
13467: alkoholi tekee yhteiskuntaelämässä. Yhteis- taopin opettajain ei tarvitse panna mitään
13468: lmntasiveys ja yhteiskunnalliset näkökoh- huomiota raittiuskysymykseen. Tällaista
13469: Vl,9.- Voionmaa, y. m. 343
13470:
13471: järjestystä voidaan puolustaa ainoastaan opin opettajain valmistuksesta siksi kunnes
13472: sillä, että voimistelunopettajat ovat ainoat, valtiOJl! yliopi:st'o voi siitä tyydyUävä<>ti huo-
13473: jotka ovat saaneet edes jotakin opettaja- lehtia, sekä järjestää toimessaoleville kansa-
13474: valmistusta yhteiskunnallisessa raittiusky- ja oppikoulujen raittiusopin opettajille tar-
13475: symyksessä. Joka tapauksessa sellainen peellisia jatko- ja uudennuskursseja, huo-
13476: raittiusoppi, jota opetetaan ainoastaan voi- lehtia raittiusopetuksen tarkastamisesta,
13477: mistelun ja terveysopin yhteydessä, jää eh- tehdä alotteita hyvien opp~kirjain ja opetta-
13478: dottomasti sangen vaillinaiseksi. Asianmu- jain käsikirjain hankkimiseksi ja muiden
13479: kaisinta olisi, että raittiusoppia opetettai- tarkoituksenmukaisten opetusvälineiden ai-
13480: siin kouluissa itsenäisenä pääaineena, eri- kaansaamiseksi ja levittämiseksi kouluihin,
13481: tyisten oppikirjain ja opetusvälineiden sekä kaikin tavoin edistää ja tehostaa pu-
13482: avulla. Ellei se käy laatuun, olisi raittius- heenaolevaa opetusta. Tätä laajaa toimin-
13483: oppia opetettava pääasiallisesti yhteiskunta- taa varten kouluhallitus varmaan tarvitsisi
13484: opin ja historian yhteydessä, siltä kuiten- raittiuskysymykseen syvästi perehtyneen,
13485: kaan laiminlyömättä alkoholikysymyksen hallintotoimiin pystyvän alotekykyisen eri-
13486: terveysopillisten ja siveellisten puolien va- tyisen virkamiehen apua. Sellainen olisi jo
13487: laisemista toisten oppiaineiden yhteydessä. raittiusopetusuudistuksen valmistavia töitä
13488: Erityisen tärkeää on, että niiden opetta- varten kiireimmiten kouluhallituksen pal-
13489: jain valmistus, jotka kansa- ja oppikou- velukseen otettava.
13490: luissa tulevat raittiusopetusta antamaan, on (4). Kajottakoon tässä lyhimmiten myös-
13491: huolellista ja perusteellista. Seminaareissa kin yliopiston asemaan kansallisessa rait-
13492: olisi tätä ainetta opetettava erityisenä oppi- tiusopetuksessa. Yliopiston lääketieteelli-
13493: aineena ja siihen varattava riittävä tunti- sessä tiedekunnassa annetaan nykyään ope-
13494: maara. Ajatellessa, että lukuvuonna 1922 tusta puhtaasti lääketieteellisessä ja ter-
13495: -1923 maaJSJSamme oli 7,523 opettajaa, joi- veysopillisessa alkohologiassakin. Yliopis-
13496: den haltuun 227,142 kansakoululapsen rait- ton voimisteluopetuksen yhteydessä anne-
13497: tiusopetus oli .uskottu, tuntuu vastuu siitä, taan, kuten jo on mainittu, opetusta alko-
13498: miten koko tämän joukon raittiuskasvatuk- hologiassa, jolloin myöskin jonkin verran
13499: sen alkukehto, seminaarien raittiusopetus, huomiota on kiinnitetty yhteiskunnalli-
13500: on hoidettu ja järjestetty, tosiaan paina- seenkin alkoholikysymykseen. Mutta tämä
13501: valta. kaikki ei ole vielä lähimainkaan riittävää.
13502: Tulkoon raittiusopetus oppikouluissa jär- Nykyajan yhteiskunta on oikeutettu odot-
13503: jestetyksi miten hyvänsä, vaatimus, josta tamaan, että lääkärit ovat kykeneviä ja ha-
13504: ei voitane tinkiä, on se, että tämä opetus on lukkaita antamaan yhteiskunnalle asiantun-
13505: uskottava ainoastaan sellaisille opettajille, tevan apua esiintyväin tärkeiden yhteis-
13506: jotka yliopistossa tai muulla hallituksen kuntaterveydellisten kysymysten ratkaise-
13507: määräämällä tavalla ovat suorittaneet to- misessa. Niistä kysymyksistä taas on alko-
13508: della jonkin arvo1sen kurssin alkoholikysy- holikysymys kaikkein tärkeimpiä; mainit-
13509: myksen tuntemisessa. takoon vain sellaiset tämän kysymyksen
13510: (3). Raittiusopetuksen johto ja valvonta. puolet kuin alkoholismi kaikkine vaikutuk-
13511: Siinä suuressa kansankasvatustyössä, jota sineen ja rotuterveysoppi. Olisi senvuoksi
13512: nykyaikainen raittiusopetus tehokkaasti varmaan jo aika perustaa valtion yliopis-
13513: toimeenpantuna sisältää, kuuluu johto ja toon sosialisen lääketieteen professorin
13514: valvonta luonnollisesti kouluhallinnalle, lä- virka.
13515: hinnä kouluhallitukselle. Sen tulisi pitää Varsinainen yhteiskunnrullinen alkoholi-
13516: huolta seminaarien ja oppikoulujen raittius- kysymys taas olisi saatava opetus- ja tut-
13517: 344 VI,9. - Raittiusopetus valtion oppilaitoksiS>Sa.
13518:
13519: kintoaineeksi historianis-kieli tieteelliseen järjestelmän johtavana aatteena opetukserr
13520: tiedekunnan osastoon, siksi kunnes tulee sisällykseen nähden on, että alkoholikysy-
13521: muodostetuksi odotettu valtiotieteellinen mys ,on käsitettävä errsi sijassa yhteiskun-
13522: tiedekunta, jonka opetuspiiriin yhteiskun- nallisena kysymyksenä, siltä kuitenkaan
13523: nallinen alkoholikysymys tärkeänä osana syrjäyttämättä lääketieteellisiä ja vielä vä-
13524: kuuluu. hemmin siveellisiä näkökohtia.
13525: Kansa ja valtio, jotka yliopistoa kustan- Raittiusopetusta annetaan osin kouluissa
13526: tavwt, ovat oikeutettuja vaatimaan, että yli- osin koulun ulkopuolella. Kouluissa ei rait-
13527: opiSito-opetus puolestaan auttaa yhteiskun- tiusoppia yleerrsä opeteta eri aineena, vaarr
13528: nan ja valtion tärkeimpiä pyrkimyksiä, joi- pääasiallisesti määrätyn yhden aineen yh-
13529: hin kuuluu kansanraittiuden luominen rait- teydessä. Koska alkoholikysymystä on ope-
13530: tiusopetuksen avulla. Vasta sitten kuin tuksessa käsiteltävä etupäässä yhteiskun-
13531: tämä harja raittiusopetusrakennukseen on nallisena kysymyk!senä, on koulujen rait-
13532: nostettu, voidaan katsoa järjestelmän alem- tiusopetus sovitettava koulunkäyntiajarr
13533: matkin osat kyllin suojatuiksi ja toimiky- myöhempään osaan, jolloin oppilaat ovat
13534: kyisiksi, voidaan sanoa kieltolain alkavan yhteiskunnalliseen raittiusopetukseen kyp-
13535: toteutua maassamme sillä tavoin kuin sen syneempiä ja vastaanottoisempia. Kansan-
13536: on toteuduttava. opetuslaitoksissa (kansakouluissa, kansa-
13537: koulujen . jatkokouluissa, kansanopistoissa
13538: Edellä esitetyt periaatteet ja esitykset ja ammattikouluissa) annetaan tätä ope-
13539: nojautuvat suur.elta osalta niihin kokemuk- tuSJta ,kansalaistiedon" (medborgarkun-
13540: siin, joiJta tällä alana viime aikoina on skap) yhteydessä. Oppikouluissa, joissa ei
13541: saavutettu siinä maassa, jossa raittiusope- vielä yleistä yhteiskuntaoppia opeteta, on
13542: tus tällä haavaa on järjestetty todennäköi- raittiusopetusta annettava historian yhtey-
13543: sesti paremmin kuin missään muussa Euro- dessä. Terveydellisiä ja siveellisiä näkö-
13544: pan maassa; tarkoitamme Ruotsia. kohtia on terotettava sopivain aineiden yh-
13545: Ruotsissa on muodollisesti yhä vieläkin teydessä jo alemmilla asteilla eikä niitä ole
13546: .-oimassa jo v. 1892 annettu hallinnollinen unohdettava ylemmilläkään, milloin vam
13547: kiertokirje, jonka mukaan valtion oppikou- kosketuskohtia ·sille ilmenee.
13548: luissa, kansakoulunopet,tajaseminaareissa ja Koulun ulkopuoleHa ta.pahtuvasta rait-
13549: kansakouluissa on luonnontieteen opetuksen tiusopetuksesta pitävät huo1ta ensi sijassa
13550: yhteydessä annettava oppilaiden käsitys- eräät valtion avustamat ja valvomat va-
13551: kyvyn mukaisesti sovellettua opetusta päih- paat erikoisjärjestöt (,Centralförbundet
13552: dyttäväin aineiden luonnosta ja vaikutuk- för nykterhetsundervisning" ja alkoholi-
13553: sista, sekä uskonnon ja historian opetuksen kysymystä käsittelevä luento järjestö), min-
13554: yhteydessä väkijuomakysymystä ,vakavasti kä lisäksi raittiusjärjestöjen vapaat opinto-
13555: ja voimakkaasti" käsiteltävä siveelliseltä ja ja nuorisokerhot myöskin harrastavat rait-
13556: taloudelliselta kannalta. tiusopetusta.
13557: Mainittavia tuloksia tästä kiertokirjeestä Tarpeellisten opettajain ja luennoitsijain
13558: ei luonnollisestikaan voinut olla, niin kauan kehit.tämisestä huolehditaan seminaareissa
13559: kuin sen tehostamiseksi ei ryhdytty mihin- pakollisen talous- ja yhteiskuntatieteen
13560: kään käytännöllisiin toimenpiteisiin. Vasta .sekä terveysopin opetuksen yhteydessä.
13561: v :n 1919 valtiopäiviHä tuli hyväksytyksi Oppikoulunopettajain kehittämisessä tällä
13562: uusi huolellisesti valmisteltu raittiusopetus- alalla sitävastoin ei ole päästy sanottavan
13563: järjestelmä, jota v :sta 1920 on ruvettu as- pitkälle. Niitä kansa- ja oppikoulun- y. m.
13564: teettain toimeenpanemaan. Tämän uuden opettajia varten, jotka eivät ennen ole saa-
13565: Vl,9. -Voionmaa, y. m. 345
13566:
13567: noot erikoisopetusta raittiuskysymyksessä, päämääränä on ja täytyy olla kansanrait-
13568: toimeenpannaan v :sta 1920 alkaen kahtena tiuden edistäminen. Säätäessään kieltolain
13569: vuonna yhteiskunnallisia ja koil.mantena on valtio siveellisesti sitoutunut kaikin voi-
13570: terveysopillisia jatkokursseja. Sen lisäksi minsa työskentelemään kieltolain toteutta-
13571: pidetään vielä vapaata opetusta ja luento- miseksi myöskin tehokkaan kansankasva-
13572: ja opetustyössä toimivia henkilöitä "\Carten tuksen ja raittiusopetuksen avulla. Kun
13573: ,yleisiä kursseja"; ne kestävät yli 2 lj 2 valtio ilmeisesti jo muutaman sadantuhan-
13574: viikikoa ja kuhunkin kurssiin kuuluu 60-- nen markan lisäyksellä nykyisiin vuotuisiin
13575: 75 luenJtotuntia ja parikymmentä seminaa- opetusmenoihinsa voisi saada aikaan mitä
13576: riharjoitustuntia. Rajoitetulle määrälle suurimerkityksellisimmän uudistuksen koko
13577: osanottajia annetaan valtionstipendejä. kansan raittiuskasvatuksessa, joka puoles-
13578: V aitio huolehtii sopivain oppikirjain toi- taan on mitä tehokkain keino jo välittö-
13579: mittll!misesta raittiusopin opettajia varten; mästikin vähentämään niitä suuria vahin-
13580: erinomainen sellainen on v. 1924 ilmesty- koja ja kustannuksia, mitä alkoholinkäyttö
13581: nyt ,Handbok i alkoholfrågan' '. Koiko valtiolle ja yhteiskunnalle tuottaa, pitäisi
13582: työtä valvoo ylinnä kouluhallitus, johon kaikkien epäily;sten esitetyn uudistuksen
13583: tätä ·erikoistarkoitusta varten on otettu eri- tieltä voida poistua.
13584: tyinen raittiusopetuksen konsulentti. Ta- Edellisen nojalla esitämme,
13585: lousvuoden 1923-1924 valtionmenoarvios-
13586: sa oli ,raittiuden edistämistä tarkoittavaa että Eduskunta pyytäisi halli-
13587: opetus- ja valistustoimintaa varten" mer- tusta ottaen huomioon ylläesitettyjä
13588: kitty 179,500 kruunun menoerä. periaatteita ja Ruotsissa saavutet-
13589: Koko sivistynyt maailma varmaan odot- tuja kokemuksia viipymättä ryhty-
13590: taa, että se Europan maa, joka on ensi- mään toimiin entistä tehokkaamman
13591: mäisenä säätänyt pysyvän kieltolain, myös- raittittsopetuksen aikaansaamiseksi
13592: kin ens1mmsenä rienJtäisi kasvattamaan kaikissa valtion ylläpitämissä ja
13593: kansaansa raittiiksi. Selväähän onikin, että avustamissa yleistä ja kansalaissivis-
13594: kieltolainkin etäisempänä, lwrkeampana tystä tarkoittavissa oppilaitoksissa.
13595:
13596: Helsingissä, 12 p. helmikuuta 1925.
13597:
13598:
13599: V äiinö Voionmaa. Hannes Va:ltkama..
13600: A'ino Lehtokoski. Antti Kllikkonen.
13601: Hil!ma V alj~lclm. A!lpo 0. Luostarinen.
13602: Miina SiUanpää. P. Saarinen.
13603: Osktari Hei:k!inheimo. J. A. Mannermaa.
13604: Artturi Aalto. Vilho R. Piippo.
13605: Frans Kärki. Julius AHio.
13606: A,aro J.askari. Tuomas W anhalla.
13607: Nii:lo Pelttari. Mandi HannUlla.
13608: T. Jauhonen. W,a;Jd. Bergroth.
13609: Eva SomerMlo. Ka;ado Hänninen.
13610: Hi,lma Koivutlahti..Lehto. Albin Manner.
13611: E. TukiJa. 0. Kontio.
13612: K. R. Kares. Anna HaV'erinen.
13613: Aino Sommaa-berg. Reinh. Swentorzetski.
13614: F.anny Ahlfors. Elli 'l1avastäbti.
13615: •• ••
13616:
13617: VALTIOPAIVAT
13618: 19 2 5
13619:
13620:
13621: LllTTEET
13622: VII
13623: SOTILASASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
13624: EDUSKUNTAESITYS
13625:
13626:
13627:
13628:
13629: HELSINKI 192o
13630: VALT:IDNE!UViOSTON KIRJAP AIN 0
13631: 349
13632:
13633: VII,t. - Edusk. esii. n:o 29.
13634:
13635:
13636:
13637:
13638: J askari, A., y. m.: Ehdotus laiksi m-uutoksesta U pa~
13639: vänä m-arraskunta 1922 annettuun asevelvollisuus-
13640: lakiin.
13641:
13642:
13643: Ed usk unn a l1e.
13644:
13645: Voimassa olevan, marraskuun 11 päivänä kaista. Ensiksikin sentähden, että asevel-
13646: 1922 annetun asevelvollisuuslain 85 § 3 mom. vollisia kutsutaan jouldm-osastoihin, jotka
13647: määräysten mukaan on asevelvolliselle rau- monesti ovat asev·elvollisen kotiseudulta val-
13648: han aikana hänen matkustaessaan vakinai- lan etäällä, jota vastoin toiset onnistuvat
13649: seen sotapalvelukseen tahi reservin harjoi- asevelvollisuutensa suorittamaan kotiseudul-
13650: tuskokoukseen ja takaisin, annettava vapaa laan tai sen lähistöllä sijaitsevassa joukko-
13651: kolmannen luokan rautatiematka sekä kor- osastossa. Tunnettua myöskin on, että nii-
13652: vausta matkan muulta osalta kohtuuden den asevelvollisten joukossa, jotka joutuvat
13653: mukaan. armeijan palvelukseen astumaan pitkien
13654: Vaikkakin voimassa olevasta asevelvolli- matkain päästä, on melko suuri osa varsin
13655: suuslaista puuttuu säännökset asevelvolli- vähävaraisia sekä aivan varattomia.
13656: suusaikana._ asevelvollisille myönnettävistä Tällaisten asevelvollisten on suorastaan
13657: lomista, on palveluksen käytännöllisen ja mahdoton päästä pistäytymään lomalla
13658: inhimillisen j1tLrjestelyn kannalta, sekä tun- omaisiaan tervehtimään, olkootpa kysymyk-
13659: nustuksena asevelvollisen sotilaallisista an- sessä sitten asevelvollisen pahoinvointi,
13660: sioista ja harrastuksista, katsottu tarpeelli- muut yksityisasiat, taikka jonkun läheisen
13661: seksi ja aikaisemmin asev;elvollisuuslain- ystävän tai omaisen kuolemantapaus t. m. s.
13662: säädännön hengen mukaiseksi myöntää Kun vähävaraisilla ja pitkämatkaisilla ase-
13663: asevelvollisille lomia palveluskauden aikana; velvollisilla ei ole mahdollisuutta puheli-
13664: tätä silmällä pitäen on v. 1923 ja 1924 menkaan avulla pitää edes vähäisintäkä.än
13665: annetuilla asetuksilla lomain myöntäminen yhteyttä omaistensa ja kotiseutunsa kanssa,
13666: määrätty, ja on eduskunta, marraskuun 18 ei asevelvollisuus tällaisen olotilan vallitessa
13667: päivänä 1924 erään eduskuntaesityksen joh- voine muodostua asevelvolliselle mieluisaksi
13668: dosta antamassaan vastauksessa kehoittanut maanpuolustuskuntoisuuden ja maanpuo-
13669: asianomaisia sotilasviranomaisia myöntä- lustustahdon kasvatuslaitokseksi, vaan päin-
13670: mään lomia asevelvollisille erikoisen harkin- vastoin se voipi olla omansa synnyttämään
13671: nan mukaan. Edelliseen nojaten tullaan nuoressa asevelvollisessa katkeraa mielialaa,
13672: edelleen myöntämään asevelvollisille lomia jopa saattaa hänessä kasvattaa aivan päin-
13673: palv·eluskautensa aikana. Mutta näiden lo- vastaisia harrastuksia kuin mitä asevelvol-
13674: main matkakustannukset ovat voimassa lisuussuorituksena oli tarkoitettu. Tämä
13675: olevan lain mukaan asevelvollisen itsensä epä:kohta mielestämme saataisiin poistetuksi
13676: suoritettavat. Tämä ei liene oikeuden mu- antamalla ·asevelvollisille vapaat rautatie-
13677: 350 Vll,l. - }luutolffiia asevelvollisuuslakiin.
13678:
13679: matkat hehlle myönnetyillä lomallakäynti- että Eduskunta hyväksyisi alla ole-
13680: matkoillaan. van muutoksen mm·raskuun 11 päi-
13681: Edellä esitetyn perusteella esitämme, vänä 1922 annettuun asevelvollisutts-
13682: lakiin:
13683:
13684:
13685:
13686: Laki
13687: muutoksesta 11 päivänä marraskuuta 1922 annettuun asEw,elvollisuUJSilakiin.
13688:
13689: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
13690:
13691: 85 §. niille, jotka 17 § :n 2 momentin, 58, 74 tahi
13692: Asevelvollinen, joka koulutetaan tahi on 77 § :n perusteella palvelevat vuotta kauem-
13693: koroitettu reserviupseeriksi tahi aliupsee- min.
13694: riksi ja senjä,lkeen on jäänyt vakinaiseen Asevelvolliselle on rauhan aikana hänen
13695: palvelukseen, nauttii yli vuoden menevältä matkustaessaan vakinaiseen palvelukseen
13696: ajalta korvausta, mikä vastaa sopimuksen tahi reservinharjoituskokoukseen ja takai-
13697: perustuksella palveleval1e alipäällystölle ra- sin annettava vapaa kolmannen luokan rau-
13698: hassa suoritettavaa palkkiota. tatiematka sekä korvausta matkan muulta
13699: Asevelvolliselle, joka ei nauti yllämainit- osalta kohtuuden mukaan.
13700: tua palkkiota, on vakinaisen palveluksen ja Asevelvolliselle, joka asevelvollisuutensa
13701: reserviharjoituskokouksen aikana hänen pie- suorituksessa on saanut loman, on lomalle
13702: nempiä tarpeitaan varten maksettava ase- mennessään ja sieltä palatessaan annettava
13703: tuksella määrättävä päivaraha. Niille, joi- vapaa kolmannen luokan rautatiematka.
13704: den palvelusaika vakinaisesa palveluksessa Asevelvollisten kuljetuksesta j,a matka-
13705: on vuotta pitempi, on ylimenevältä ajalta kulujen korvauksesta liikekannallepanon
13706: suoritettava viidenkertainen päiväraha. Sel- sattuessa ja sodan aikana määrää valtioneu-
13707: laista lisämaksua ei kuitenkaan suoriteta vosto.
13708:
13709: Helsingissä, 10 päivänä helmikuuta 1925.
13710:
13711:
13712: Aaro Jaskari. Kaarlo Hurme.
13713: K. V. Vuokoski. Bernhard Heikkilä.
13714: Pekka Kopsa. E. Lautala.
13715: J aio Lahdensuo. Oskari Heikinheimo.
13716: E. M. TarkkaneB.
13717: •• ••
13718:
13719: VALTIOPAIVAT
13720: 19 2 5
13721:
13722:
13723: LIITTEET
13724: VIII
13725: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUN~
13726: TAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
13727:
13728:
13729:
13730:
13731: HELSINKI 1925
13732: VlAliJNDNEIT:V!OSTON KIR:J AP~UNO
13733: Asutustoimintaa ja maanvuokraoloja y. m. koskevia edus-
13734: kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
13735:
13736:
13737:
13738:
13739: 45
13740: 355
13741:
13742: VUI,1.- Edusk. esit. n:o 15.
13743:
13744:
13745:
13746:
13747: Raatikainen y. m.: Ehdotus laiiksi asu.tustoiminnan
13748: edistämisestä valtiovaroista annettuvilla lainoilla.
13749:
13750:
13751: :m d u s ik u 11 n a 1l e.
13752: Marraskuun 25 päivänä 1922 maan hank- valtion asutusrahastosta maalaiskunnille,
13753: kimisesta asutustarkoituksiin annetulla lailla mitkä ovat olleet velvolliset näistä lainoista
13754: on säädetty, millä ehdoilla ja missä järjes- muodostamaan kunnallisia asutuskassoja,
13755: tyksessä valtion- ja kunnanviranomaisten joista lainat on asianomaisille tilattomille
13756: apua sekä valtion välitystä annetaan Suo- annettu. Lisäksi on asutusrahastosta an-
13757: men kansalaiselle viljelys- tai asuntotilan nettu lainoja muutamille maanosta-osuus-
13758: hankkimiseksi. Asutustoiminnan suuren kunnille. Niiden valtiovarojen, jotka täten
13759: päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan kui- jo on asetettu asutusluotonantotoiminnan
13760: ttmkin myös, että valtio avustaa soveliaita palvelukseen, pitäisi edelleen jäädä tämän
13761: järjestöjä luoton annossa asutustarkoituk- toiminnan käytettäväksi, kuitenkin siten,
13762: sim. Katsoen viimemainitun valtiotoimin- että siinäkin lainanannossa, jota näillä va-
13763: mm tärkeyteen lausui Eduskunta viime roilla vastedes harjoitetaan, olisi noudatet-
13764: valtiopäivillä tulo- ja menoarvion käsittelyn tava samaa menettelytapaa sekä samoja
13765: yhteydessä toivovansa, että hallitus antaisi periaa'tteita ja mäaräyksiä, jotka nyt tuli-
13766: näille valtiopäiville esityksen laiksi asutus- sivat vahvistettaviksi muulle valtiovaroista
13767: toiminnan rahoittamisesta. Koska tällaista annettavalle asutusluotolle.
13768: esitystä ei vielä ole annettu ja tietämätöntä Meillä kuten useissa muissa sivistysmaissa
13769: lienee, milloin sellainen valmistunee, mutta näyttää nyttemmin yksimielisyys vallitse-
13770: koska mielestämme on jo aika vihdoinkin van siitä, että osuustoiminnalliset luottolai-
13771: saada lainsäädäntö tällä alalla valmiiksi ja tokset ovat erityisen soveliaat välittämään
13772: nykyinen väliaikainen tila ja hajanaisuus sitäkin luotonantoa asutustarkoituksiin, jo-
13773: päättymään, jotta asutustoiminnassa pääs- hon valtio katsoo tarpeelliseksi antaa varat.
13774: täisiin järjestelmälliseen ja tehokkaaseen Tämä johtuu ensi sijassa siitä, että kun
13775: tcsityöhön, olemme katsoneet välttämättö- asutusluotto, olkoon sen tarkoituksena joko
13776: mäksi, että Eduskunnan alotteesta saadaan itse maapohjan hankinnan tai maan raken-
13777: mahdollisimman pian aikaan laki, joka si- tamisen ja viljelemisen edistäminen, anne-
13778: sältää perustavaa laatua olevat säännökset taan keskinäiseen vastuuvelvollisuuteen pe-
13779: asutustoiminnan edistämiseksi valtion va- rustuvista laitoksista, voidaan varmimmin
13780: roilla tästedes harjoitettavasta lainanan- saada takeet lainaksi annettujen varain
13781: nosta. Ehdotuksemme perustuu seuraaviin käyttämisestä tavalla, joka todella koituu
13782: n~i.kökohtiin. tarkoitetuksi hyödy'ksi lainanottajalle. Niin-
13783: Lainanauto valtiovaroista asutuksen edis- ikään muodostuu tämän lainanannon val-
13784: Himiseen tapahtuu lainain myöntä.misellä vonta yksinkertaisemmaksi ja vähemm~in
13785: 356 VIII.l. - Asutustoiminnan edistäminen.
13786:
13787: varoja kysyvaksi, mutta siitä huolimatta tästä asiasta otettavaksi ne määräykset,
13788: asiallisemmaksi ja tehokkaammaksi, jos tämä jotka sisältyvät lakiehdotuksen 4 § :ään ja
13789: luontonanto tapahtuu osuuskassojen ja nii- jotka tekevät 2 § :n 2 mom :n säännöksen
13790: den keskusjärjestöjen välityksellä. tarpeelliseksi. Näin ollen tulisi puheen-
13791: Näistä syistä sekä välttämättömän yhte- alaista lainanautoa maan ostoon valtiova-
13792: näisyyden ja keskityksen aikaansaamiseksi roilla avustettavaksi ainoastaan mikäli osot-
13793: puheenalaiseen valtiovarojen käyttöön ehdo- tautuisi mahdolliseksi siinä määrin, kuin
13794: tetaan säädettäväksi, että niitä tapauksia lakiehdotus edellyttää, käyttää tässä lainan-
13795: lukuunottamatta, joista puhutaan alempana annossa valtion asutusobligationeja.
13796: olevan lakiehdotuksen 8 § :ssä, valtiovaroista Jos nekin tilat, joiden ostamiseen osuus-
13797: asutusluotan antamiseen tästedes myönnet- kassat antaisivat luottoa valtion käytettä-
13798: tävät lainat olisivat annettavat Osuuskasso- väksi asettamista varoista, jm'l.tuisivat niiden
13799: jen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiön välityk- poikkeusmääräysten alaisiksi, jotka sisälty-
13800: sellä, mikä laitos pian on siinä määrässä vät asutustiloista 29 päivänä marraskuuta
13801: valtion oma kuin Eduskunnan päätös viime 1922 annettuun lakiin, voisi se tuntuvasti
13802: valtiopäivillä edellytti. ehkäistä tätä lainanantoa, olematta välttä-
13803: Lakiehdotuksen mukaan tulisi Osuuskas- mätöntä sen tarkoituksen saavuttamiseksi,
13804: sojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiö myös johon lainanannolla pyritään. Näin ollen
13805: olemaan se laitos, joka valtiota ja sen viran- ehdotetaan lakiin otettavaksi ehdotuksen
13806: omaisia kohtaan ·olisi vastuussa puheenwlai- 7 § :ään sisältyvä määräys.
13807: sen luotonannon harjoittamisesta lain ja Tuloksellisen asutustoiminnan harjoitta-
13808: muiden määräysten mukaisesti ja jonka miseksi on välttämätöntä varata asutustilan
13809: asiana niiden laitosten joista. lainat tilatta- hankkineille henkilöille mahdollisuus tar-
13810: mille anneta~n valvonta tässä kohti olisi. peellisen rakennus- ja viljelysluoton saan-
13811: Näitä laitoksia olisivat osuustoimintalain tiin. Tarkemmat ehdot, joilla tätä luottoa
13812: mukaiset osuuskassat sekä kuten tähänkin olisi myönnettävä tarkoitukseen käytettä-
13813: asti ja katsoen m. m. siihen, ettei osuuskas- väksi asetettavista valtiovaroista, voinevat
13814: soja ole kaikissa kunnissa, maalaiskuntain kuitenkin jäädä valtioneuvoston annetta-
13815: asutuskassat, mikäli ja niin kauan kuin vien määräysten varaan. Niinikään olisivat
13816: kunnat haluavat näiden kassojen kautta kaikki tarpeelliset lisämääräykset siitä, mitä
13817: harjoittaa puheenalaista lainausliikettä ja Osuuskassojen Keskuslainarahaston sekä
13818: sitä varten ottaa lainoja Osuuskassojen Kes- asutus- ja osuuskassain kuten myös asu-
13819: kuslainarahasto-Osakeyhtiön käytettävik'li tushallituksen tulee noudattaa siinä lainan-
13820: asetettavista valtiovaroista. annossa, josta tässä laissa säädetään, sa-
13821: ~<\sutusluoton päämuotona on lainanauto moin kuin lain toimeenpanomääräykset val-
13822: itse maapohjan hankkimiseen. Kun 25 päi- tioneuvoston annettavat, jonka asiana myös
13823: vältä marraskuuta 1922 annetussa asutus- olisi vahvistaa Osuuskassojen Keskuslaina-
13824: laissa on määrätty, millä ehdoin valtion rahastolle myönnettävien lainain korko- ja
13825: rahallista välitystä annetaan mainitun lain muut ehdot.
13826: mukaan asutustarkoituksessa tapahtuvaan Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
13827: maan hankintaan, eikä näytä oikealta, etHi nioittaen ehdottaa,
13828: valtio toisessa muodossa avustaisi saman-
13829: laista maan hankintaa toisilla ehdoilla, eh- että Edusktmta hyväksyisi seuma-
13830: dotetaan, tarpeellisen yhdenmukaisuuden van lain:
13831: aikaansaamiseksi, nyt säädettävään lakiin
13832: VIII, 1. - Raatikainen, y. m.
13833:
13834:
13835: Laki
13836: asutustoiminnan edistämisestä valtiovaroista annettavilla lainoilla.
13837:
13838: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
13839:
13840: 1 §. tila tai lisämaata, sekä alueen koosta ja
13841: Lainoja asutustoiminnan edistämiseksi laadusta, jonka hankkimiseen hänelle val·
13842: annetaan valtiovaroista sillä tavalla ja siinä tion välitystä annetaan.
13843: järjestyksessä kuin tässä laissa säädetään. :Maanostolainoista on niin suuri osa an-
13844: nettava rahassa ja niin suuri 2 § :ssä mai-
13845: 2 §. nituissa obligationeissa, kuin edellisessä
13846: Määrärahoista, jotka Eduskunta osottaa, momentissa mainitun lain mukaan olisi
13847: on Valtioneuvosto oikeutettu antamaan kummassakin suoritettava sellaisen maa-
13848: Osuuskasosjen Keskuslainarahasto-Osakeyh- alueen lunastushinnasta, jonka ostamiseen
13849: tiölle lainaksi varoja, sanotun laitoksen toi- laina myönnetään.
13850: mesta edelleen lainattavaksi osuus- tai maa-
13851: laiskuntain asutuskassoista 1 § :ssä mainit- 5 §.
13852: tuun tarkoitukseen. Rakennus- ja viljelyslainoja annetaan
13853: Varojen, joista edellisessä momentissa välttämättömien rakennusten tekoon sekä
13854: puhutaan, tulee olla osaksi käteistä rahaa, maan raivaamiseen ja parantamiseen tilojen
13855: osaksi sellaisia obligationeja, joista sääde- omistajille, jofka täyttävät mitä on sanottu
13856: tään 25 päivänä marraskuuta 1922 maan 25 päivänä marraskuuta 1922 maan hank-
13857: hankkimisesta asutustarkoituksiin annetussa kimisesta asutustarkoitukseen annetun lain
13858: laissa. 3 § :n 1 momentin 1 kohdassa.
13859: Varat, jotka kertyvät kuoletusmaksuina
13860: valtiovaroista maanosto-osuuskunnille ja 6 §.
13861: maalaiskunnille asutustarkoituksiin tätä en- Osuuskassojen Keskuslainarwhasto-Osake-
13862: nen annetuista lainoista, voi valtioneuvosto yhtiön asiana on maatalousministeriön sil-
13863: niinikään antaa lainaksi Osuuskassojen Kes- mälläpidon alaisena valvoa, että osuus- ja
13864: kuslainarahasto-Osakeyhtiölle sillä tavoin asutuskassat siinä lainanannossa, jota har-
13865: käytettäväksi kuin 1 momentissa on sanottu. joitetaan 2 § :ssä mainituilla varoilla, nou-
13866: dattavat laikia ja muita asiasta annettuja
13867: 3 §. määräyksiä.
13868: Lainat, joita osuus- ja asutuskassat voivat 7 §.
13869: antaa 2 § :ssä mainituista varoista, ovat Tilat, joiden hankkimiseksi osuuskaSS()ista
13870: maanostolainoja, rakennuslainoja ja vilje- annetaan lainoja 2 § :ssä mainituista va-
13871: lyslainoja. roista, eivät ole asutustiloista 29 päivänä
13872: 4 §. toukokuuta 1922 annetun lain alaiset.
13873: Annettaessa maanostolainoja on, mitä
13874: tulee henkilöön, jolle, sekä maa-alueen ko- 8 §.
13875: koon ja laatuun, jonka ostamiseksi lainaa Eduskmman tarkoitukseen oooittamia
13876: annetaan, noudatettava 25 päivänä marras- varoja voi V aitioneuvosto antaa käytettä-
13877: kuuta 1922 maan hankkimisesta asutustar- viksi lainoina valtion metsämaista muodos-
13878: koituksiin annetussa laissa olevia säännök- tettujen asutustilain sekä valtion virkata-
13879: siä henkilöstä, jolle voidaan hankkia uusi loista muodostettujen viljelystilain haltioille
13880: 358 YHI, 1. - Asutus1toiminnan edistäminen.
13881:
13882: n.kennusten tekoon ja viljelysten raivaami- detään, on valtion varojen käyttö maan
13883: seen. Tällaiset lainat myöntää asutushal- hankkimiseen pakkolunastuksella asutustar-
13884: litus. koituksiin tapahtuva niin kuin siitä on erik-
13885: Asutushallitus on niinikään oikeutettu, seen säädetty.
13886: noudattaen 4 ja 5 § :n säännöksiä anta-
13887: maan viljelysmaan ostoon sekä rakennusten 10 §.
13888: tekoon ja viljelysten raivaamiseen lainoja Tarkemmat määräykset siitä, mitä on
13889: sellaisessa kunnassa asuvalle henkilölle, jossa noudatettava suna lainanannossa, josta
13890: et ole asutus- eikä sellaista osuuskassaa, tässä laissa säädetään, antaa Valtioneuvosto,
13891: joka voi valtion lainaamista varoista antaa joka niinikään vahvistaa Osuuskassojen
13892: asutuslainoja, niin myös siirtoasutuksen ky- Keskuslainarahasto-Osakeyhtiölle myönnet-
13893: symyksessä ollessa. tävien lainain ehdot ja antaa tämän lain
13894: toimeenpanoa varten tarpeelliset määräyk-
13895: 9 §. set.
13896: Siitä riippumatta, mitä tässä laissa sää-
13897:
13898: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1925.
13899:
13900:
13901: August Raatikainen. Tyko Reinikka.
13902: P. Saarinen. Herman Pojanluoma.
13903: P. V. Heikkinen. Artturi Hiidenheimo.
13904: P. Saarelainen. Elias Tukia.
13905: E. Heiknra. Eva Somersalo.
13906: Matti Pitkänen. V. Hirvensalo.
13907: W. W. Tuomioja. Antti Kuisma.
13908: Janne Koivurauta.
13909: 359
13910:
13911: VIII,2. - Motion n:o 16.
13912:
13913:
13914:
13915:
13916: Åkerblom: Förslag tiU lag angående sät·skilda tillägg
13917: och ändringar i lagen angående inlösen av lego-
13918: områden.
13919:
13920:
13921: T i ll R i k rs d a g e n.
13922:
13923: Hänrvisalllde 11Hl motirve.ring-en ti11 ·en ott Riksdagen 1nåtte antagu föl-
13924: vid 1002 års rirJi,sd,ag- .arv m>irg framstäiHd jande tillägg och ändringa.r be-
13925: motion (se V a:1Jtil()lpä,iv.ät lOOE! Litilf:t,oot träffande 25, 27 och 59 §§ i logen
13926: VIH,3 sid. 37'9) får j:a.g vörd:samt föreslå av den 15 oktober 1918:
13927:
13928:
13929:
13930: Lag
13931: angående särskilda tillägg och ändringar i lagen
13932: angående inlösen av legoområden.
13933:
13934: J ämlikt: Ji~illi1arnds Ri!ks1dwgs beslut, f~JA tomt an•nors<tärdes, •enrligt' den:na 1a'g- in-
13935: ·twt 1 överelllsstäiiDmelse med s'tadg-.amdet i lösrus.
13936: 60 ~ .] La:rutd<agiSiororuin·gen a;v den .210 ju1i Le1goförihåJJ!lande slkall anses före~igga
13937: 1906, :st,rudJgas,, arH 00, 2!7 oob B9 ·§<§ ir l.agern j.ämvä1 i d<et fruN, at:t brukare bebo·r by-
13938: a Y deru 15 ·akt,oberr 11918 .arng1å<ende i:n,lösen sa.mhiä1les gemenrsamma mark oeh a,v
13939: av legoområden skola erhåHa, följande ly- deni111a< oTISialk ej behö,vt urpp.räitta sråd:at11t
13940: delse: 1ewoalvit,wl med byn eller enski,ld jord-
13941: 215 §. äga!I'e, a1t1t han: börjra;t .erläg,ga. legoa:vg,if-
13942: Vad i 1 oeih 2r §1§ stradga1s om t.orp, gäJ1le t& för :si•tlt! område. Såidan bruka!I':e v:ail'e
13943: äve:n badkrsrtugu:omnåde,. som aw den bru- i ir~ga om lösnin~gSrält<t'en lilk.srtälld med
13944: lmre,. vi1lkenr pråyrkrar i<rul>ösen, inrnahaifts ba;ck;stugu!s~M!arre o0h hwv,e rätt t:iill inlö-
13945: under mmrsrt fem åirs rt;rid. Lösnin~gsräM sm, ir !händelsre <ha1n beibodde .oonråd~t den
13946: gä,lrle dook icke efter det leg:orä!t,iJ fr'årn- 2.5 oktober 19118 och han :el,1er :hans: brös•t-
13947: gå t<t deru bruk•ail'e,. som heiSiiltiJer Qmråidet a.rviJn,gar fort.fara:nde inneha,r dett:a s:amt
13948: vid .tiden för d<~mn<a iLrugs t:rrädlande i ikmrft, erläigge ti'H bysamhä<lle,t löse,s<ki<llimgen
13949: eUer haniS hr<ös<tarvi:nrgar, •ed hener där.est för <siJtt1 omr:lude.
13950: inlösen: icke påJyrka1ts, inrnra1n: den ole:g{)ltid
13951: ut.gåltt, srom v~d rdenna la;g,s trä•dande i 27 §.
13952: kraft var gällande. Likas.ä må icke bo- Till bar0k!stng-u.område, som på grund
13953: sta,ds·oml"åode, v.a.rs brulka,re ätg-er bos,ta:ds- a Y ·s tadgarndenta: i denna• 1a.g inlöoos,
13954: 360 VIII,2. - :\Iuut6ksia vuokra-alueiden lunastmdakiiu.
13955:
13956: .skol~ hän:föras därtill hörande tomt s.amrt uta[)J avsee[)Jde därpå, om ska'Heköpet
13957: od:lade ooh odLi~barra: fug,or el~h~r de- sket1t eft:er det töro·l'ldnin,gen a~v den 12
13958: samana mO!i:srv,all'iaillde omr:åde. :rnU)rsas •får ma:n; 1;009 :wngtående I:ega av torp, lant-
13959: sMundar arlla de odlatde e1ler od1in:gs,bara bolä,genhet ·oeh haeks,tu:guområde trätt i
13960: äigor brukwr'e irnlllJeihar på a:r,rende, även krarf:t.
13961: om de >tiHhöra ,skilda ~älg-eniheter och ~n ~ Jämvä'1 må den,na :la,gs s'tadg,anden till-
13962: IJJeha,vals ,på grU!nd mv eN' ~eHer flera lego- lrumpas å legoormrtåden under,lydatn:d'€ så-
13963: av,tral. Fi1nn·es det ändamMsemN:g,t a:ttt öka dana, st,wd ti11:hö:riga område:m vilka det
13964: eller m~ns,lm områJdet, y,a;re dettta med.gi- med hä1nsyll! titH S'taden:s na~turliiga ut-
13965: vet, likvärl srå :at:t de,tsamma .ej öl\ja.s u:t- vecklillig icke ä:r oundgä,n:glitgt at:t med
13966: över två he'k'ta,r odla·d och odhngs·bwr denrsamma in:för liva.
13967: jorrl. An~nden röTande in·löseu av legto01ll1-
13968: Då ·f'lere .] näir het•en a:v vaTandra be- råden på s~täde,r,n.a, .tiBJhörig.a oonråden
13969: fintl:Lga ·backstuguområden inlösaiS, gälle må, illiti,JJl doo,s legon:ämnder 'tH'ls,aHs i
13970: betrräffande inlöse:n av mark, som erford- S:t.äde,rna., hand1lä:g,gas av legonämnden i
13971: rrus för ·der:ars förentande med va·randra, den la:ndskommun, inom viiken ,staden är
13972: vwd häir stadga.ts, a,ngå!ende in:lösen, av bel'rug,e n.
13973: ägor, hörande till backstuguomrrådw. Denn1a la,g gäHe ic:ke legoområde, vil-
13974: ke:t l~g.ger å sådant. ,s,amhäUes område,
13975: 59;§. som a.v.ses i förordniugen arv ~den, 15 juni
13976: Vad r denna 1a:g ·st,adga;S, gäUe jämvä,l 1800 anrgående or.dn1ande aJV StamhäUen på
13977: sådana legOOilllråden, som uJtii~iviJts på landtsbygrlen med sammanträn,gd be,foltk-
13978: le.ga: ·de~n t.id l:ärg,enhet,en bes1t·od sås'Om nhlig, eå heUer såda:n1t SiOiffit 1i,gger i'l1'0im e1ti
13979: kronohemman, däil'ers't läigemhetenr före i enilighet med bygg,nad!sp,J,an reglerat el-
13980: de.nrn~aJ laigs trädande i kr:af:t blivi't köpt ler på grnntd av bo.-sä:ttn;inigens tät:het där-
13981: med jämförhar-t hos,ättnil1'g;sområde.
13982: Helsing,fors, den, 7 fe.bruari' 1925.
13983:
13984:
13985: K. V. Åkerblom.
13986: 361
13987:
13988: VIII,z. - Edusk. esit. n~o 16. 81wmennos.
13989:
13990:
13991:
13992:
13993: Åkerblom: Ehdotus laiksi e1·inäisistä lisäyksistä ja muutok-
13994: sista vuokra-alueiden l1mastam1'sesta annett1tun lakiin.
13995:
13996:
13997: E d u s k u n n a ll e.
13998:
13999: Viitaten 1922 vuoden valtiopäiville jät- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14000: tämäni edusktmtaesityksen perusteluihin vat lisäykset ja muutokset 15 päi-
14001: (katso Va.ltiopäivät 1922, Liitteet VIII,3 vänä lokak1tuta 1918 annetun lain
14002: s. 379) saan kunnioittavasti ehdottaa, 25, 27 ja 59 § :iin:
14003:
14004:
14005: Laki
14006: eräistä muutoksista ja lisäyksistä vuok:rra-alueiden lunastamisesta
14007: annettuun lakiin.
14008:
14009: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta
14010: 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :n säännöksessä määrätyllä tavalla, sääde-
14011: tään, että 15 päivänä lokakuuta 1918 vuokra-alueiden lnnastamisesta annetun
14012: lain 25, 27 ja 59 § :t saavat seuraavan sanamuodon:
14013:
14014: 25 §. siinä tapauksessa, että vuokramies asuu ky-
14015: Mitä 1 ja 2 § :ssä säädetään torpasta, ol- läkunnan yhteisellä maalla eikä hänen siitä
14016: koon myös voimassa mäkitupa-alueesta, syystä ole tarvinnut tehdä sellaista vuokra-
14017: jota se vuokramies, joka lunastusta vaatii, välipuhetta kylän tai yksityisen maanomis-
14018: on vähintään viisi vuotta hallinnut. Lunas- tajan kanssa, että on alkanut suorittaa
14019: tusoikeus älköön kuitenkaan olko Yoimassa vuokramaksuja alueestaan. Sellainen vuok-
14020: sen jälkeen kuin vuokraoikeus on siirtynyt ramies olkoon lunastamisoikeuteen nähden
14021: pois siltä vuokramieheltä, joka aluetta tä- samanarvoinen kuin mäkitupalainen ja
14022: män lain voimaan astuessa hallitsee, tai hä- olkoon hänellä lunastusoikeus, jos asui
14023: nen rintaperilliseltään, eikä myöskään, ellei alueella 25 päivänä lokakuuta 1918 ja hän )
14024: sitä ole vaadittu ennen kuin tämän lain voi- tahi hänen rintaperillisensä edelleenkin sitä
14025: maan astuessa voimassaoleva vuokra-aika hallitsee, sekä suorittakoon kyläkunnalle
14026: on päättynyt. Älköön tämän lain mukaan lunastushinnan alueestaan.
14027: myöskään lunastettako asuntoaluetta, jon-
14028: ka vuokramiehellä on oma asuntotontti 27 §.
14029: muualla. Mäkitupa-alueeseen, joka tämän lain mu-
14030: Vuokrasuhde katsotaan olevan m:vös kaan lunastetaan vuokramiehen omaksi,
14031: 362 VIII,2. - ll:uuto'ksia vuo>kra-alueideu lnnastuslakiin.
14032:
14033: luettakoon siihen kuuluvat tontti sekä vil- limatta että perinnöksiosto on tapahtunut
14034: jellyt ja viljelyskelpoiset tilukset tai niitä sen jälkeen kuin 12 päivänä maaliskuuta
14035: vastaava alue. I . unastaa saa niinmuodoin 1909 annettu asetus torpan, lampuotitilan
14036: kaikki ne viljellyt tai viljelyskelpoiset ti- ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta astui
14037: lukset, jotka vuokramiehellä on vuokralla, voimaan.
14038: myöskin jos ne kuuluvat eri tiloihin ja hän Myös sovellettakoon tämän lain säännök-
14039: hallitsee niitä yhden tai useamman vuokra- set sellaisilla kaupungin omistamilla alueil-
14040: sopimuksen nojalla. Jos alueen lisääminen la oleviin vuokra-alueisiin, joita kaupungin
14041: tai vähentäminen katsotaan tarkoituksen- luonnollista kehitystä silmällä pitäen ei ole
14042: mukaiseksi, olkoon siihen oikeus, kuitenkin Yälttämätön siihen yhdistää.
14043: niin, ettei sitä laajenneta yli kahden heh- Kaupungeille kuuluvilla alueilla olevain
14044: taarin viljeltyä tai viljelyskelpoista maata. vuokra-alueiden lunastamista koskevat asiat
14045: Kun useampia toistensa läheisyydessä käsitelköön, kunnes kaupungeissa on ase-
14046: olevia mäkitupa-alueita lunastetaan, olkoon tettu vnokralautakunnat, sen maalaiskun-
14047: niiden yhdistämiseen tarpeellisen maan lu- nan vuokralautakunta, jossa kaupunki
14048: nastamisesta voimassa, mitä tässä mäkitupa- sijaitsee.
14049: alueisiin kuuluvien tilusten lunastamisesta Laki ei koske vuokra-aluetta, joka sijait-
14050: säädetään. see sellaisen taajaväkisen maalaisyhdyskun-
14051: nan alueella, jota tarkoitetaan tällaisten
14052: 59 §. yhdyskuntain järjestämisestä annetussa ase-
14053: Mitä tässä laissa on säädetty, olkoon myös tuksessa 15 päivältä kesäkuuta 1898, eikä
14054: voimassa sellaisista vuokra-alueista, jotka sellaista, joka on asemakaavan mukaan
14055: ovat annetut vuokralle tilan ollessa kruu- järjestetyssä tai asutustiheydeltään sellai-
14056: nuntilana, jos tila on ennen tämän lain voi- :;;een verrattava:;;sa asumnsryhrnässä.
14057: maanastumista ostettu perinnöksi, siitä huo-
14058:
14059:
14060: Helsingissä, 7 päivänä helmikuuta 1925_
14061:
14062:
14063: K. V. Å>kert.lom.
14064: 363
14065:
14066: Vlll,3. - 1\I~tion n:o 17.
14067:
14068:
14069:
14070:
14071: Österholm m. fl.: Pörslag till lag om inlösen av lego-
14072: områden å staten tillhöriga jordområden, vilka 'icke
14073: underlyda viss lägenhet.
14074:
14075:
14076: '1' i 11 R. i k .s cl a g 1e n.
14077:
14078: Efter clet lagen av den 18 januari 1924 inlösen av fisketorp skall tillämpas viel in-
14079: angåencle inlösen av fisketorp begynt till- lösen av legoområelen å staten tillhöriga
14080: lämpas, har clet visat sig att ovisshet råder jorclområelen, vilka icke unelerlycla viss lä-
14081: dä.rom, huruvicla sagda lag skall tillämpas gell'het.
14082: jämväl mecl avseencle på legoområclen, som Blanel de statens jorelområden, som icke
14083: äro belägna· å staten tillhöriga jorclområden, unelerlyela viss lägenhet, finnas holmar och
14084: vilka icke underlyda viss lägenhet. Vicl skär, vilka äro belägna utanför byarågång,
14085: tolkningen av hithörancle lagstiftning har elär fisket är fritt för envar. Då det likväl
14086: det gjorts gällancle att vicl inlösen av lego- vure nöelväncligt att vicl inlösen av legoom-
14087: områden av nyssnämncl art borcle tillämpas råelen å såclana holmar ele nya lägenheterna
14088: lagen av clen 20 maj 1922 angåencle koloni- skulle erhålla enskilt fiskevatten, borele
14089: sation av statens skogsmarker och inlösen elärom särskilt stadgas.
14090: av clärå befirrtliga legoområclen. I händelse Emeelan lagen av den 20 maj 1922 an-
14091: sistnämnda lag skulle lända till efterrättelse gåencle bl. a. inlösen av legoområelen å sta-
14092: i förevarancle fall, skulle elärav följa bl. a. tens skogsmarker samt lagen om inlösen av
14093: att ele nya lägenheterna, även elå eleras legoområelen å statens boställen föreskriva,
14094: brukare äro hänvisaele att erhålla sin ut- att löseskillingen skall beräknas enligt stacl-
14095: komst genom fiske, icke skulle erhålla anelra ganelet i 11 § av lagen om inlösen av lego-
14096: förmåner än ele som viel inlösen tillkomma områelen av elen 15 oktober 1918, såelant
14097: backstuguområelen och följaktligen icke eletta lyeler i lagen av clen 10 juli 1919 an-
14098: betesmark och fiskevatten. Då staten ålagt gåenele änclring av sagela lag, synes elenna
14099: enskilela jordägare ,ele uppoffringar, som beräkningsgruncl rättvisligen böra tillämpas
14100: härflyta ur bestämmelserna i lagen om in- jämväl viel inlösen av såelana staten tillhö-
14101: lösen av fisketorp, är elet självfallet att riga legoområelen, som icke unclerlyela viss
14102: statens egna legotagare viel inlösen skola lägenhet.
14103: erhålla enahanela förmåner som sistnämnela På gruncl av vad ovan framhållits före-
14104: lag föreskriver. Till unelvikanele av varje slås härmed vörelsamt,
14105: missförstånel beträffanele statens avsikter i
14106: förevaranele avseende borde genom en sär- att Riksdagen måttc antaga nedan-
14107: skilcl lag uttrycklig·en staelgas, att lagen om stående lag[ö1·slag.
14108: 364 VHI,3. - Valtion vuokra-alueiden hmastaminen.
14109:
14110:
14111: Lag
14112: om inlösen av legoområden å staten tillhöriga jordområden, vilka icke under-
14113: lyda viss lägenhet.
14114:
14115: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas hii~"med:
14116:
14117: 1 §. stadgandet i 11 § av lagen om inlösen av
14118: Vad i lagen av den 18 januari 1924 an- legoområden av den 15 oktober 1918, sådant
14119: gående inlösen av fisketorp är stadgat, detta lyder i lagen av den 10 juli 1919
14120: gälle i tillämpliga delar jämväl vid inlösen angående ändring av sagda lag.
14121: av legoområden å sådana staten tillhöriga
14122: jordområden, vilka icke underlyda viss lä- 4 §.
14123: genhet och rörande vilka legoförhållande Genom frivillig överenskommelse må ej
14124: är rådande, då denna lag träder i kraft bestämmas om inlösen av legoområde ej hel-
14125: samt utan hinder därav att legotiden utlöpt ler om villkoren för dess inlösen.
14126: oeh nytt legoavtal icke ingåtts.
14127: 5 §.
14128: 2 §.
14129: Vid fastställandet av de förmåner, som Är ärende angående inlösen av sådant
14130: skola tilldelas den nya lägenheten, böra be- legoområde, som i denna lag avses, anhän-
14131: stämmelserna i lagen av den 18 januari giggjort förrän denna lag trätt i kraft, men
14132: 1924 angående inlösen av fisketorp Jända icke slutligen avgjorts, skall ärendet hand-
14133: till efterrättelse jämväl därest sagda för- läggas i överensstämmelse med stadgandena
14134: måner skola tillkomma brukaren å område, i denna lag.
14135: som är beläget utanför byarågång.
14136: 6 §.
14137: 3 §. Erforderliga närmare bestämmelser an-
14138: Vid bestämmandet av löseskillingen för gående verkställigheten av denna lag ut-
14139: legoområde, som skall inlösas, tillämpas fi:irdas genom förordning.
14140:
14141: Helsingfors, den 12 februari 1925.
14142:
14143:
14144: John Österholm. Otto J acobsson.
14145: Karl Fr. Lauren.
14146: 365
14147:
14148: Vlll,3.- Ednsk. esit. n:o 17. Huomennos.
14149:
14150:
14151:
14152:
14153: österhohn, y. m.: Ehdotus määrättyyn tilaan kuulurnat-
14154: tomiUa valtion maa-alueilla olevain vuokra-alueiden
14155: l1tnastarnisesta.
14156:
14157:
14158: E d u s kun n a ll e.
14159:
14160: Senjälkeen kuin kalastustorppain hmasta- tava määrättyyn tilaan kuulumattomilla
14161: misesta 18 p :nä tammikuuta 1924 annettua valtion maa-alueilla olevia vuokra-alueita
14162: lakia· on alettu soveltaa, on osoittautunut, lunastettaessa.
14163: että vallitsee epävarmuutta siitä, onko mai- Niiden Yaltion maa-alueiden joukossa,
14164: nittua lakia sovellettava myöskin määrät- jotka eivät kuulu määrättyyn tilaan, on
14165: tyyn tilaan lmulumattomilla valtion metsä- saaria ja luotoja, jotka sijaitsevat kylänra-
14166: alueilla oleviin vuokra-alueisiin. Tähän jan ulkopuolella, missä kalastus on kai-
14167: kuuluvaa lainsäädäntöä tulkittaessa on oltu kille vapaa. Kun kuitenkin olisi tarpeen,
14168: sillä kannalla, että mainitunlaisten vuokra- että sellaisilla saarilla olevain vuokra-aluei-
14169: alueiden lunastamisessa olisi sovellettava den lunastuksessa uudet tilat saisivat yksi-
14170: valtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä tyistä kalavettä, pitäisi siitä erityisesti
14171: olevain vuokra-alueiden lunastamisesta 20 säätää.
14172: p :nä toukokuuta 1922 annettua lakia. Jos Koska m. m. valtion metsämailla olevain
14173: viimeksimainittu laki tulisi noudatetta- vuokra-alueiden lunastamisesta 20 p :nä tou-
14174: vaksi esilläolevassa tapauksessa, seurms1 kokuuta 1922 annettu laki ja laki valtion
14175: siitä m. m., .että uudet tilat, silloinkin kuin virkataloilla olevain vuokra-alueiden lunas-
14176: niiden viljelijäin on pakko hankkia elatuk- tamisesta määräävät, että lunastushinta on
14177: sensa kalastuksella, eivät saisi muita etuja laskettava niiden säännösten mukaan, jotka
14178: kuin ne, jotka lunastettaessa tulevat mäki- ovat vuokra-alueiden lunastamisesta 15 p ;nä
14179: tupa-alueille, eivätkä seuraannollisesti lai- lokakuuta 1918 annetun lain 11 § :ssä, sel-
14180: dunmaata ja kalavettä. Kun valtio on vel- laisena kuin se kuuluu sanotun lain muut-
14181: voittanut yksityiset maanomistajat uhrauk- tamisesta 10 p :nä heinäkuuta 1919 anne-
14182: siin, jotka juontuvat kalastustorppain lu- tussa laissa, näyttää tätä laskuperustetta
14183: nastuslain määräyksistä, on itsestänsä sel- oikeudenmukaisesti olevan sovellettava myös
14184: vää, että valtion omain vuokramiesten tulee määrättyyn tilaan kuulumattomia valtion
14185: saada samat edut kuin viimeksimainittu vuokra-alueita lunastettaessa.
14186: laki määrää. Kaiken väärinkäsityksen vält- Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ehdo-
14187: tämiseksi, mitä tulee valtion tarkoituksiin tetaan täten kunnioittaen,
14188: puheenaolevassa suhteessa, pitäisi erityisellä
14189: lailla nimenomaan säädettämän, että ka- että Edusknnta hyväksyisi seuraa-
14190: lastustorppain lunastuslakia on sovellet- l'rtn lakiehdotnksen:
14191: 366 VIII,3. - Valtion vuokra-alueiden lunastaminen.
14192:
14193:
14194: Laki
14195: määrättyyn tilaan kuulumattomain valtion maa-alueilla olevain
14196: vuokra-alueiden lunastamisesta.
14197:
14198: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
14199:
14200: 1 §. alueiden lunastamisesta 15 päivänä loka-
14201: lVIitä kalastustorppain lunastamisesta 18 kuuta 1918 annetun lain 11 § :n säännöstä,
14202: päivänä tammikuuta 1924 annetussa laissa sellaisena kuin se kuuluu sanotun lain muut-
14203: on säädetty, olkoon soveltuvilta kohdin voi- tamisesta 10 päivänä heinäkuuta 1919 anne-
14204: massa myös lunastettaessa sellaisia määrät- tussa laissa.
14205: tyyn tilaan kuulumattomia valtion maa-
14206: alueilla olevia vuokra-alueita, joihin nähden 4 §.
14207: vuokrasuhde on olemassa tämän lain voi- Vapaaehtoisella sopimuksella älköön mää-
14208: maan astuessa, ja sen estämättä, että vuok- rättäkö vuokra-aluetta lunastettavaksi
14209: ra-aika on loppunut eikä uutta vuokraväli- älköönkä myöskään sen lunastamisen eh-
14210: puhetta ole tehty. toja.
14211: 2 §. 5 §.
14212: Uudelle tilalle myönnettäviä etuja vah- Jos tässä laissa tarkoitetun vuokra-alueen
14213: vistettaessa on noudatettava kalastustorp- lunastamista koskeva asia on pantu vireille,
14214: pain lunastamisesta 18 päivänä tammikuuta ennenkuin tämä laki on astunut voimaan,
14215: 1924 annetun lain määräyksiä myös milloin mutta ei ole lopullisesti ratkaistu, on asia
14216: sanotut edut ovat tulevat kylänrajan ulko- käsiteltävä tämän lain säännösten mukai-
14217: puolella olevan alueen viljelijälle. sesti.
14218: 6 §.
14219: 3 §. Tarvittavat tarkemmat määräykset tämän
14220: Luuastettavan vuokra-alueen lunastus- lain täytäntöönpanosta annetaan asetuk-
14221: hintaa määrättäessä sovelletaan vuokra- sella.
14222:
14223:
14224: Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 1925.
14225:
14226:
14227: John Österholm. Otto Jaeob88on.
14228: Karl Fr. Lauren.
14229: 367
14230:
14231: VIII,4. - Edusk. esit. n:o 18.
14232:
14233:
14234:
14235:
14236: Saarinen, E.: Ehdotus laiksi maaliskuun 12 päivänä
14237: 1909 torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
14238: rauksesta annetun asetuksen 1 ja 79 §:ien muutta-
14239: tnisesta.
14240:
14241:
14242: E d u s ik u n n a He.
14243:
14244: Viitaten vuoden 19123 valtiopäiville jä- että Eduskunta hyväksyisi seu-
14245: tetyn eduskuntaesityksen N :o 1'6 perus- r.aavan lain:
14246: telui,hin, kunnioittaen ehdotan,
14247:
14248:
14249: Laki
14250: maaliskuu:n 12 päivänä 1909 torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
14251: rauksesta annetun asetuksen 1 ja 79 §:ien muuttamisesta.
14252:
14253: Eduskunnan päiHök,sen mukaam 0 joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1900 an-
14254: netun Va1tiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, muutetaan täten
14255: ma,ali.skuun 12 päivänä 1909 torpan~ lallllpuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauk-
14256: ,s.esta anne,tun asetuksen 1 ja. 79 §:t kulllumaan seuraavasti:
14257:
14258: 1 §. ly.s- tai teoilisuustyöväe,s,töön kuuluvan,
14259: Torppana. on pidettävä määrätty maa- pikkuvirkailijan, pikkuliikkeenharjoitta-
14260: tilan alue, joka maanvil'.ielyksen harj-oit- jan taikka muun taloudellisesti saman
14261: tamista, va.rten vuokrrnlle 'alline.taan ja on vertaå8en henkilön tai perheen. asunto-
14262: varustettu sitihen tarkoHe.tuilla raken- alueeksi.
14263: nuksilla tai aiåottu niillä varustetta- 79 §.
14264: v~si. Tätä asetusta älköön sovellet.tako val-
14265: Lampuotitilak8.i sanotaa.n semmoista tion tai kunnan tilattomalle väestölle
14266: vuokralla olevaa, maanviljelykseen käy- osittamista va;rten hankkimain tilan-
14267: tettäväksi aijo11tua man:ttaali:in pantua 08ien tai maa-alojen vuokraukseen, äl-
14268: tilaa, joka haUintonsa puoles,ta on päät.a- köönkä myöskään huone:eu VlWkrauk-
14269: lO!R ala:inen. seen, va:Vkka tonttimaa siihen sisåUyisi-
14270: Mäkitupa-alueella. tarko:Vtetaan maa- kim.
14271: a.laa. joka annetaan vuokralle maanrvilje-
14272:
14273: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta. 192.5.
14274:
14275: Emil Saarinen.
14276: 368
14277:
14278: YIII,5. - Anom. ehd. n:o 8.
14279:
14280:
14281:
14282:
14283: Sunila y. m.: Valtion osanotosta maanparannustöiden
14284: kustannuksiin 12 p:nä lokakuuta 1923 vahvistettujen
14285: ehtojen muuttamisesta.
14286:
14287:
14288: E d u s k u n n a ll e.
14289:
14290: ~laamme lukuisain soiden ja muiden vesi- olivat maataloushallituksesta saatujen tie-
14291: peräisten maiden kuivattaminen maatalous- tojen mukaan vuoden 1910 ja 1920 välillä
14292: tuotannon kohottamiseksi on jo vuosikymme- pienemmissa kuivatustöissä 200,000 a
14293: niä kiinnittänyt valtiovallan huomiota siinä 400,000 markkaa ja jokiperkaustöissä
14294: määrin että on katsottu välttämättömäksi 300,000 a 400,000 markkaa. Senjälkeen
14295: antaa valtionavustusta veden vaivaamien ' ovat määrärahat nousseet seuraaviin mä,ä-
14296: maiden kuivattalliseksi viemäriojia kaiva- riin:
14297: malla, järviä laskemalla ja jokia perkaa- Pienemmät Jokiper-
14298: malla. Ennen vuotta 1889 suoritettiin tä- kuivatustyöt kaust[öt
14299: Smk. Sm.
14300: män laatuiset työt yksinomaan valtion va-
14301: V. 1921 3,600,000 : - 1,300,000: -
14302: roilla, mutta senjälkeen on valtio antanut
14303: 1922 5,000,000: - 1,450,000:-
14304: vain osan kustannuksista suoranaisena avus- " 1923 5,000,000:- 1,870,000: ---,-
14305: tuksena sekä loput ennakkona osakkaiden ta- " 1924 7,000,000:- 3,600,000: -
14306: kaisin maksettavaksi kuoletuslainana. Ny- " 1925 10,000,000:- 7,400,000:-
14307: kyään voimassolevien ehtojen mukaan 12 "
14308: päivältä lokakuuta 1923 suorittaa valtio suo-
14309: 1'anaisena avustuksena kustannukset työn- Vuonna 1921 loppuun suoritettujen pie-
14310: johdosta, työaseista sekä alustavasta tutki- nempien kuivatustöiden kautta kuivatettiin
14311: muksesta eli keskimäärin noin 20 % kus- 1,787 ha viljeltyä maata, 2,837 ha viljelys-
14312: tannuksista; varsinaiset työkustannukset, kelpoista maata ja 244 ha metsämaata eli
14313: jotka tekevät noin 80 % kokonaiskustan- yhteensä 4,868 ha.
14314: nuksista, antaa valtio lainana takaisin mak- Vuonna 1922 loppuun suoritettujen töi-
14315: settavaksi 7 a 10 % vuotuismaksulla, josta den hyötyala oli yhteensä 10,390 ha, josta
14316: on 4 % korkoa. Huolimatta siitä, että suu- viljeltyä maata 2,353 ha, viljelyskelpoista
14317: rin osa kustannuksista on peritty takaisin, maata 8,909 ha ja metsämaata 128 ha.
14318: ei määrärahoja ole myönnetty käytettäväksi Vuonna 1923 loppuun suoritettujen töi-
14319: niin paljon kuin kysyntä ja tarve olisivat den hyötyalue oli yhteensä 8,258 ha, siitä
14320: vaatineet. Vasta viime kuluneina vuosina on viljeltyä maata 1,459 ha, viljelyskelpoista
14321: määrärahoja myönnetty vähän runsaam- maata 6,386 ha ja metsämaata 413 ha.
14322: min, mutta ei vielä siinä määrin kuin vil- Suurempien jokiperkansten kautta kui-
14323: jelysalan lisääminen jo väestön kasvua sil- vatetusta maa-alueesta ei ole tietoa, viime
14324: mälläpitäen vaatisi. Vuotuiset määrärahat vuosina kun ei ole näitä töitä valmistunut.
14325: VIII,ti. - Sunila, y. m. 369
14326:
14327: Vertauksen vuoksi mainittakoon että per- seksi ja kuivatettu maa Jaa usein viljele-
14328: kaustöihin käytettiin Ruotsissa vuonna 1923 mättömäksi eikä kuivatustyöhön käytetty
14329: yhteensä 4,909,900 kruunua, siitä suoranai- kustannus pääse tuottamaan tarpeellista
14330: sena avustuksena 2,258,890 kruunua ja lai- korkoa ja kuoletusta.
14331: nana 2,651,010 kruunua. Kuivatun maa- Huomioon ottaen sen merkityksen, mikä
14332: alueen suuruus oli 26,871 hehtaaria. kuivatustöillä on maassamme senvuoksi, että
14333: Kuten edellä jo on mainittu, suorittavat viljelysalan lisääminen vain niiden avulla
14334: osakkaat yleensä kuoletuslainana myönne- suuremmassa määrässä on mahdollista, olisi
14335: tyt varsinaiset työkustannukset valtiolle ko- tarpeellisen paaoman saantia edistettävä
14336: konaisuudessaan takaisin. Tästä yleisestä laajentamalla valtion puolelta tapahtuvaa
14337: määräyksestä on nykyään poikettu, mikäli lainausliikettä siten että töiden tarkoitus-
14338: työ on rajaseudulla tai vähävaraisella paik- perä, nimittäin veden vaivaamien maiden
14339: kakunnalla, myöntämällä noin kolmannek- viljelykseen otto, tulee saavutetuksi. Voi-
14340: sen työkustannuksista suoranaisena avus- massaoleviin valtioneuvoston lokakuun 12
14341: tuksena. Mainituilla rajaseuduilla on yleensä päivänä 1923 vahvistamiin ehtoihin valtion
14342: paljon vesiperäisiä maita, mutta siitä huo- osanotosta maanparannustöihin olisi siis
14343: limatta suoritetaan siellä maataloushalli- saatava sellainen muutos, että lainoja myön-
14344: tuksesta saatujen tietojen mukaan varsin nettäisiin, paitsi valtaviemärien kaivuuseen,
14345: vähän kuivatustöitä, mikä aiheutuu siitä, myöskin hankkeesta hyötyvien maiden ojit-
14346: että näistä perusparannustöistä johtuvat tamista ja viljelykselle raivaamista varten.
14347: kustannukset ovat vähävaraisille osakkaille Ainoastaan siten voitaisiin saada varmuus
14348: ylivoimaisia. Kun viljelyskelpoisten mai- siitä että kuivatut maat todella tulevat vil-
14349: den kuivatus on ensimäisiä edellytyksiä jelykseen raivatuiksi, koska muuta tietä ei
14350: maanviljelyksen nousulle rajaseuduilla, olis1 ole näyttänyt mahdolliselta saada tarpeel-
14351: valtionavustuksen ehdot muutettava siten, lista luottoa näiden kuivatettujen maiden
14352: että valtio avustaisi näissä osissa suoritetta- viljelykseen saattamiseksi.
14353: via kuivatustöitä, paitsi vapaalla työnjoh- Kuten edellä on selvitetty, kuivatetaan
14354: dolla ja työaseilla, lisäksi antamalla 50 % meillä vuosittain valtion avustuksella noin
14355: varsinaisista työkustannuksista suoranai- 5,000 a 6,000 hehtaaria viljelyskelpoista
14356: sena avustuksena sekä 50 % lainana. maata, minkä alan ojitus- ja viljelykselle
14357: Koska kuivatushankkeita suoritetaan raiv,aamiskustannukset nousevat noin 15 a
14358: pääasiallisesti viljelystarkoituksessa, on val- 20 miljoonaan markkaan.
14359: tioapuehdoissa myöskin määräyksiä tässä Edellyttäen että tällaiseksi uutisraivaus-
14360: suhteessa. Nykyisten valtioapuehtojen mu- lainaksi annettaisiin hehtaaria kohti 3/4 kus-
14361: kaan on kuivatustöiden kautta kuivattu tannuksista, kuitenkin korkeintaan 2,000
14362: maa-alue saatettava viljelykseen siten, että markkaa hehtaarilta sekä että lainaa annet-
14363: niittymaat kuoletusajan kuluessa tulevat taisiin puolelle kuivatettavasta maa-alueesta,
14364: kokonaisuudessaan viljellyiksi, suomaista tarvittaisiin tähän tarkoitukseen vuosittain
14365: taas on kuoletusajan kuluessa viljeltävä vä- noin 5 a 6 miljoonaa markkaa. Lainojen
14366: hintään puolet. vakuuskorko ja kuoletus olisivat samat kuin
14367: Kuivatuskustannukset nousevat yleensä, kuivatustöissäkin. l;ainat maksettaisiin
14368: mikäli on kysymys viljelemättömistä soista, maataloushallituksen valvonnan alla suori-
14369: 11oin kolmanteen tai neljänteen osaan vilje- tettavien kuivatustöiden yhteydessä, joten
14370: lyskustannuksista ja on niin ollen luon- mainittavampia lisäkustannuksia ei syntyisi
14371: nollista, että maiden viljeleminen useissa myönnettyjen lainojen suorituksesta eikä
14372: tapauksissa käy asianomaisille ylivoimai- myöskään niiden takaisin perimisestä.
14373: 370 VIII,5. - .\IaanparannusWiden k u"lannukset.
14374:
14375: Edellä olevan perusteella saamme kun- asek1tstann1tksia iSO % va1·sinaisista
14376: rtioittavimmin esittää, työkustammksista sekä loptd 50 %
14377: lainoina; sekä
14378: että Eduskunta päättäisi kehottaa että ojitus- ja viljelykselle raivaa-
14379: hallitustn muuttamaan valtioneuvos- misknstanmtlcsia va-rten valtion at•tts-
14380: ton loknkttun 12 päivänä 1923 vah- tttksella toirnitettavissa kuivatushank-
14381: vistamnt ehdot vnltion osanotosta keissa myönnettäisiin lainoja 3/4 kus-
14382: m!Utnpat·annttstöiden knstannttksiin tannuksista, kttitenkin korkeintaan
14383: siten; 2,000 markkaa hehtaaria kohti srt-
14384: että rajaseutnjen kuivatushank- moilla korko- ja knoletuslainaehdoilla
14385: keissa olisi s1wranaisena avnstuksena knin knivatustöihin nähden on mäli-
14386: annettava paitsi työnjohto- ja työ- rätty.
14387:
14388: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1925.
14389:
14390:
14391: J. E. Sunltla. K. A. Lohi.
14392: V. Hirvensalo. U. Brander.
14393: 371
14394:
14395: VHI,G. - Anom. ehd. n:o 107.
14396:
14397:
14398:
14399:
14400: Raatikainen y. m.: Esityksen antamisesta vuoden 1925
14401: tulo- ja menoarvion 11 P. L. Xlll: 20 momentitb
14402: määrärahan käyttämisestä.
14403:
14404:
14405: E dusk un,nalle.
14406:
14407: Ne toimenpiteet, joihin vwltio y. m. ovat saada tilansa asuttavaan kuntoon, tarvitse-
14408: ryhtyneet torppien ja mäkitupien itsenäis- vat lainavaroja, paitsi maanhinnan suorit-
14409: tyttämiseksi ja uusien pientilojen luomi- tamiseen, myös tiloilla tehtäviä perusparan-
14410: seksi, ovat odottamattoman nopeasti ja nus- ja rakennustöitä varten sekä sen lisäksi
14411: suurimmalta osalta ilman valtiovarojen lyhytaikaista liikeluottoa, ja kun he eivät
14412: käyttöä vieneet siihen, että meille muuta- voi näitä varoja saada riittävästi käytettä-
14413: mien vuosien kuluessa on syntynyt noin väkseen ilman valtion apua, ehdotetaan
14414: 70,000-80,000 uutta maanomistajaa. Niin määrärailiaan tehtäväksi 30,000,000 markan
14415: iJahduttavilta kuin nämä luvut näyttävät- lisäys edellä mainitun lainatarpeen tyydyt-
14416: kin, on asialla kuitenkin vakaviakin puolia. tämistä varten.''
14417: Yksi näitä on se, että kun enimmät torppa- Niinkuin sanat ovat sattuneet ylläesite-
14418: reista, kuten sanottu, ovat luna:staneet torp- tyissä. perusteluissa, ·ei edellä mainittua li-
14419: pansa valtion apua käyttämättä ja kun säystä voida tänä vuonna mitenkään käyttää
14420: viime vuodet ·halloineen, sateineen, tulvineen tarkoitukseensa, jos lainat ovat annettavat
14421: ja lumettomine talvineen ovat saaneet koko asutuskassojen kautta. Sillä ensiksikään ei-
14422: maalaiselämän mitä vaikeimpaan ahdinko- vät asutuskassat voi nykyisen ohjesääntönsii
14423: tilaan, niin he nyt ovat joutuneet erittäin mukaan antaa niitä lyhytaikaisia liikeJuoton-
14424: suuriin raJhallisiin vaikeuksiin. M. m. osa tarpeen tyydyttämiseksi tarkoitettuja lai-
14425: heistä ei pysty uusimaan luhistumassa ole- noja, joista perusteluissa puhutaan. Ja toi-
14426: via talousrakennuksiaan, toinen osa ei jaksa seksi ne eivät myöskään voi antaa rakennus-
14427: hsätä viljelysmaitaan, vaikka laitumen ja viljelyslainoja jo valmiille tilallisille, joita
14428: puute tekisi sen hyvinkin kiireelliseksi, ja vasta itsenäistyneet torpparitkin ovat, vaan
14429: kolmatta osaa vaivaa rahanpuute, kun hei- ainoastaan auttaakseen tilattornia pääse-
14430: dän pitäisi m. m. ostaa välttämättömiä ko- mään tilallisiksi ja rakentamaan uutiraken-
14431: neita ja apulantoja. T~uksia autiolle maalle tai uudisviljelyksen
14432: Jotta näitä huutavia tarpeita voitaisiin kautta raivaamaan itselleen ensi peltojaan.
14433: tyydyttää, myönsi Eduskunta ,Maan lunas- Kun toiselta puolen näihin tarpeisiin myön-
14434: tukseen ja asutustoiminna!l rahoittamiseen'' nettiin jo viime vuottakin varten monta
14435: niiden 30,000,000 maTikan sijasta, jotka vertaa enemmän varoja kuin on voitu käyt-
14436: hallitus oli ehdottanut, 60,000,000 markkaa, tää jotka varat :siis vieläkin suul'eksi
14437: perustellen tämän lisäyksen:sä seuraavasti: osaksi makaavat rahalaitoksissa, mihin nyt
14438: ,Koska valtion asutustoiminnan kautta puh~ena olevatkin varat jäävät makaamaan
14439: maata saaneet pienviljelijät, voidakseen trwkoituksenmukaista käyttöään odotta-
14440: 372 VIII,6. - Pienviljelijäin avustamiuen.
14441:
14442: maan, eUei edellä mainittuihin perustelui- esityksen, että v. 1925 talousarvion
14443: hin tarpeellista muutosta saada aikaan, XI Pääluokan XIII Luvtm 20 mo-
14444: sekä koska tietämämme mukaan, hallitus mentin kohdalla olevasta 60,000,000
14445: katsoo oleV'ansa niin sidottuna ylläsanotun markan m·ästä 30,000,000 markkaa
14446: perustelun sanamuotoon, ettei se ole voinut lainataan Keskttslainarahaston ja
14447: tätä meidän käsityksemme mukaa'll kiireel- osuuskassojen välityksellä jo tilaUi-
14448: listä asiaa tarkoittamalla:mme tavalla rat- siksi päässeille pikkuviljelijöille ra-
14449: kaista, pyydämme ehdot.taa, kennusten rakentamiseen, uudisvilje-
14450: lykseen ja liikeluotontm·peen tyydyt-
14451: että Edttskunta päättäisi kekoittaa tä~niseen kohtuullista korkoa vastaan.
14452: hallitusta antamaan Eduskunnalle
14453:
14454: Helsingissä, 17 p. helmikuuta 1925.
14455:
14456:
14457: August Raatikainen. Janne Koivuranta.
14458: P. V. Heikkinen. W. W. Tuomioja.
14459: V. Hirvensalo. Herman Pojanluoma.
14460: U. Brander. J. Jyske.
14461: J. E. Sunila. P. Saarinen.
14462: Eino E. Heikura. Kaarlo Hurme.
14463: Matti Pitkänen. Elias Tukia.
14464: Tyko Reinikka. Antti Kuisma.
14465: Eva Somersalo. Kaarlo Hänninen.
14466: •• ••
14467:
14468: VALTIOPAIVAT
14469: 19 2 5
14470:
14471:
14472: LIITTEET
14473: IX
14474: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
14475: ANOMUSEHDOTUKSET
14476:
14477:
14478:
14479:
14480: HELSINKI 1925
14481: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14482: 375
14483:
14484: IX,1. - Anom. ehd. n:o 17.
14485:
14486:
14487:
14488:
14489: Somersalo: Työttömyyttä koskevan Washingtonin kon-
14490: vention noudattamisesta myöskin naistyöttömyyden
14491: lieventämiseen nähden.
14492:
14493:
14494: E d u s k u n n a ll e.
14495:
14496: tA.ina vuodes't'a 19117 on: maassamme :ett.ei sosialiministeriössä ole ammaHi-
14497: ollut huoma·H:a,vis's'a ·ta,lviJt,yöttömyyttä henikil'öä:, joka nais,ton töi,s.tä voisi huo-
14498: naisten kesikuudHssa. Kuta suuremmaksi leht1a. Kun :t1ämä puoli vo1daan: helposti
14499: puuta;vaTanvientimme kohoaa ja kesik,it- jär:jestää asetukseHa: erinäis,iä min:Uste-
14500: tyy muu'ta·mi,i:n sa·t,a:mii'n, siltä suurem- ri>ön virkoja uudelleen järje,stämällä li-
14501: maksi tulee myöski~n työttömien n:aiste'n •säämättä viTkamiesten lukumäärää ja
14502: lukumäärä nousema,an ta·lvi,sin. Edus- odotettavissa on ensi vuonnw enti,stä 'suu-
14503: kumn~m vuonna 191211 hyväksymän Wa- rempi työttömyys sahaustöiden vähentä-
14504: shi:ngton,in työ't,tömyytt:ä koskevan kon- misen vuoksi, oli,si ryhdyttä,vä kiireelli-
14505: venltion mukaan, ovat vwltion: työt jär- 'Siin toimenpiteisiin ammattihenkilön
14506: jestettävät niin, että ne mikäli :mahdol- kiinni Hämiseksi sosialiministe,riöön.
14507: lista lieventävä:t työttömyyttä. YHäiolevanJ pe:rus,teeHa. aUekirjoit,t.anut
14508: 8osialihaUituksen vuonna, 1922' valtio- kuniniiOiMa:en ·anoo,
14509: neuvos~tolle tekemän, esityksen muka:an
14510: täy.t!YY.- jos kon1ventiot:a tahdtot,aaln nou- että Eduskunta päättäisi. kehoil-
14511: da~Na.a - suunnlite,lma.t valtion 'Wiiden taa hallitusta järjestä.mään sos~a
14512: jE,kalmiseks~i te~hdä jo e.tukiHeen ja vrura- liministeriön niin, että W ashi.ng-
14513: töi·M. olla rvi:t:tävä,s:t,i,. jotta ne he,ti hädlän toni.n työ:ttömyyttä ' koskevaa kon-
14514: tullen voi,taisi iln panma •käyn1ti:in.
14515: 1 ventiota voidaan noudattaa myös-
14516: Na·iJs,ten talvityö,M:ömyyden t-orjuminen kin m,i,käli se koskee naistfyöUö-
14517: on kn1uva·lll8! talvena osoit1t:a:utunut vai- myyden lieventämistä.
14518: keimmaksi rii:ppuen, suureksi ·osaksi sii1tä,
14519:
14520: Helsi·ng·i,s,sä, helmikuun 18 p:.nä 1926.
14521:
14522:
14523: Eva ISomersalo.
14524: 376
14525:
14526: IX,2.- Anom. ehd. n:o 18.
14527:
14528:
14529:
14530:
14531: Somersalo: Kiireellisiin metsänv'iljelystöihin ryhtymi-
14532: sestä työttömyyden torjumiseksi.
14533:
14534:
14535: Eduskunnalle.
14536:
14537: Sosia<limin:isteriön toimeenpanrema•sta me lä1heHä: on laaja:t wlat,. j-oLlta metsä
14538: tu tkillnuksesta: työma.nk:k:inoi1la kuluvan on kokonaan hävH,et,ty, numi:trtäJin: Ka.rja-
14539: ja ensi vuooen aika:nru odotett~vaSJta ti- lan kannas•,. ja; nä:Hlä: seu:duin, voi:drua;u
14540: la:ntees,ta, joka: ·tUJtkimus' on jula1s,tu So- t}1hji,in :huvHoilhinkin. he'Lpost.iJ madoitttaa
14541: silrulisen Aiikakausrki!rjlan: viime vuoden tarviltta,va; t:yövoima1, oHsil tätä! häJtäapu-
14542: jou~ukum.1, numeros,sa, käiy se:1viHe, eMä. tyomuotoa meilläkin käJytettä:Yä·, vars,in-
14543: työttömyys tulee olemaa1J.1 huoiTIJattava kin kun ·Se nykyisen lä:mpimän ta]Jven
14544: ku<lU·van jla 'ensj; vuoden .a;ikana:, ja: vah- vuokts~ .pi:a,nlkin vo1tais<Hn· aJorttta<a.
14545: vistaa kuluvan' ta:lven työtif,ömyySitHa·sto :YUäJolevmn perusteella kun!llioi,ttaen
14546: nämät ennakkotiedot. Erittäin vaikeaksi anon,
14547: on oSIOrttautunut töiden järj8!Stämrinen että Eduskunta kehoittaisi halli-
14548: naisille, va,rsinkim. u:lkotöissä •työskentele- tusta otlflamacm harkittavakseen,.
14549: ville. milssä määrin voitaisiin ryhtyä kii-
14550: ·MuitSsa maissa, varsinkin Ruotsi:ssa reellisirin metsän.viljelystöihin Kar-
14551: ov~t metJsänvi,lijely:styot oSIOiltt.au:tunoot jalan kannaksella ja anfatisi asia&ta
14552: eri:ttäin S<Jil}rvi:ksi' häJtämputt.öiksi j•a: kun. esityksen EduSkunnalle .
14553: .suurimman: puru-tavwrai'lll vielllti:sa,tamam-
14554:
14555:
14556:
14557:
14558: Eva Somersalo.
14559: 377
14560:
14561: IX,s. - Anom. ehd. n:o 19.
14562:
14563:
14564:
14565:
14566: Huttunen y. m.: Esityksen antamisesta lisäyksiksi vuo-
14567: den 1925 talousarvioon avustuksen antamista varten
14568: työnpuutteen takia hätään joutuneille.
14569:
14570:
14571: E d u s k u n n a ll e.
14572:
14573: Viime vuonna ilmeni työnpuutetta ver- s1a. Puuteollisuustyöväen liiton toimisto
14574: rattain aikaisin. Jo syyskuukausina vapau- arvioi alansa nykyisten työttömien määrän
14575: tui kaupungeissa paljon työläisiä rakennus- ainakin 10,000 :ksi. Osa metsätöissä ol-
14576: töistä. Sittemmin rakennusten valmistuttua leista on pienviljelijöitä, joiden on pakko
14577: on työttömien luku yhä lisääntynyt. Lu- olla osa vuotta palkkatyössä. Työttömyys
14578: kuisat rakennustyöläiset ovat joutuneet ole- tuo täten puutetta myös sydänmaiden vähä-
14579: maan kuukausimääriä ilman ansiota. Eräillä varaisten asuntoihin.
14580: muilla aloilla on käynyt samoin. Kutoma- Työttömien määristä on esitetty eduskun-
14581: teollisuudessa on käytetty työn vähyyden nalle jo eräitä arvioita. Viime päivien vies-
14582: takia lyhennettyä työaikaa ja osaksi vähen- tit toteavat, että ne ovat olleet liian pieniä.
14583: netty työläisiä. Samaten on tehty nahka- Kun otetaan huomioon myös perheiden jä-
14584: ja jalkineteollisuudessa. Noin 200 nahkatyö- senet, joita pakollisesti työttöminä olevien
14585: läistä ja n. 500 jalkinetyöläistä on kokonaan tulisi elättää, niin on arvioitava, että työ-
14586: työttöminä ja sen ohella noin 500 jalkine- ansion puutteesta nykyisin kärsiviä on kym-
14587: työläistä suorittaa vain osan tavallisesta työ- meniätuhansia.
14588: määrästä ja ansaitsee sen mukaan vähem- Näissä on sellaisia, jotka ovat olleet jo
14589: män. Vaatetustyöntekijäin keskuudessa on viikkoja tai kuukausia ilman ansioita. He
14590: suhde vielä räikeämpi. Järjestöihin kuulu- ovat menettäneet jo viimeiset säästönsä ja
14591: vista vaatetustyöntekijöistä on Helsingissä vieneet välttämättömimpiäkin talousvälinei-
14592: työttöminä 366 ja koko maassa on tämän tään panttilainastoihin. Kaikki eivät tiedä
14593: alan työttömäin määrä useita tuhansia. tänään, millä voivat elää huomenna. Tuhan-
14594: Myös metalliteollisuudessa on työn puute silla työläisillä on ollut, kuten Perä-Pohjolas-
14595: lisääntynyt. Metallityöntekijäin liiton toi- takin saadut tiedot osoittavat, elintarpeiden
14596: miston tekemiin tiedusteluihin lähetettyjen hintoihin verraten niin pienet palkat, että
14597: vastausten mukaan oli tammikuun viimei- niitä saavat eivät olisi voineet tehdä sääs-
14598: sellä viikolla sillä alalla jo 1,100-1,200 töjä työttömien aikojen varalle. Monet mie-
14599: työtöntä. Puuteollisuuden alalla kohoavat liä järkyttävät selostukset osoittavat, kuten
14600: työttömyysnumerot suuriksi. Perä-Pohjo- ilmankin tiedetään, että arvaamattoman
14601: lan työ-oloja tuntevat ovat arvioineet, että paljon ihmisiä uäkee Suomessa paraikaa
14602: siellä on jo työttöminä 6,000 a 7,000 ja nälkää.
14603: että näinä päivinä sekä vähän tuonnem- Näissä on kovaosaisia vanhuksia, joita
14604: pana erotetaan töistä vielä tuhansia työläi- työkykyiset lapset tahtoisivat elättää, mutta
14605:
14606: -t8
14607: 378 IX,3. - Työt,Wmien avuS<lamincn.
14608:
14609: eivät voi. Joukossa on lapsia, jotka pyytä- do1lisimman pian elättämään itseään hyö-
14610: vät leipää ja maitoa vanhemmiltaan, mutta dyllisellä ansiotyöllä. Siitä on maksettava
14611: eivät saa. Vahvoja ja voima:kkaitakin kuih- heille riittävä palkka, varsinkin kun he ovat
14612: tuu paraikaa. Kun puute heikontaa siten menettäneet pakollisen työnpuutteen takia
14613: ihmisiä, vähenee heistä tautien vastustamis- vähät omaisuutensa.
14614: kyky ja tämän seuraukset voivat muodostua Rohkenemme anoa edellä esitetyn perus-
14615: hyvinkin kohta1okkaiksi. teella,
14616: Työttömien ja muiden työläisten taholta
14617: on anottu kunnilta ja valtiolta kiireellistä että Edusk~mta päättäisi pyytää
14618: avustusta seklä. kehoitettu niitä järjestä- hallitukselta kiir·eellistä esitystä
14619: mään työtä työkykyisille. Näistä anomuk- siitä että kuluvan v1wden talottsar-
14620: sista on ollut siellä täällä vähän hyötyä, vioon merkitään kymmenen miljoo-
14621: mutta ei riittävästi. Tämän vuoksi tarvi- nm~ mar·kan lisäys kuntien välityk-
14622: taan mitä pikimmin sunrehko määräraha, sellä Jaettavaksi amtstnksina työn
14623: joka on annettava mahdollisimman pian ja puutteen tähden hätään joutwneille ja
14624: juettava hätääkärsiville. Samalla on myön- neljänkymmenen miljoonan mar-
14625: nettävä toinen ylimääräinen määräraha, kan lisäys hallituksen käytettäväksi
14626: jota on käytettävä töiden teettämiseen työn kiireellisten töiden järjestämiseksi
14627: puutteessa oleville, jotta he pääsevät mah- työttömille.
14628:
14629: Helsingissä, helmikuun 14 p :nä 1925.
14630:
14631:
14632: E. Huttunen. J. F. Aalto.
14633: Tuomas Brygg,ari. Johan Helo.
14634: •• ••
14635: VALTIOPAIVAT
14636: 19 2 5
14637:
14638:
14639: LIITTEET
14640: X
14641: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
14642: ANOMUSEHDOTUS
14643:
14644:
14645:
14646:
14647: HELSINKI 1925
14648: VAIL'l'IIONEUVOSTO.N KIRJ:APAIKO
14649: 1
14650: 1
14651: 1
14652: 1
14653: 1
14654: 1
14655: 1
14656: 1
14657: 1
14658: 1
14659: 1
14660: 1
14661: 1
14662: 1
14663: 1
14664: 1
14665: 1
14666: 1
14667: 1
14668: 1
14669: 1
14670: 1
14671: 381
14672:
14673: X,1. - Pet. försl. n:o 26.
14674:
14675:
14676:
14677:
14678: Lauren m. fl.: .Ang. statens skyldighet att upprätthålla
14679: broar över isrännorna i skärgården.
14680:
14681:
14682:
14683:
14684: Skärgårdssocknarna ha sedan urminnes tillåter och med sina isbrytare underlättar
14685: tider använt isarna såsom sina kommunika- vintertrafiken, i så stor utsträckning som
14686: tionsleder vintertid. Sedan trafiken med möjligt ersätter de skador, som härigenom
14687: isbrytande ångare vidtagit och under sena- åsamkas de jämväl i många andra avseen-
14688: re år alltjämt utvidgats, har emellertid rö- den åsidosatta ösamhällena. Skärgårdens
14689: relsefriheten på isarna i skärgården känn- invånare betunga icke statshushållningen
14690: bart kringskurits. För att trygga de nöd- med krav på järnvägar men bidraga dock
14691: vändigaste färdvägarna har man nödgats genom sina skattemedel till kommunikatio-
14692: anskruffa broar över vinterångarnas rännor nernas upprätthållande och förbättrande på
14693: 1 1sen. Ehuru dylika broar av naturliga fastlandet. Under dylika omständigheter
14694: skäl icke kunna byggas och underhållas i torde det få anses vara en billig fordran
14695: större antal, och skärgårdsbefolkningen att staten till fulla beloppet ikläder sig
14696: alltså fortfarande tvingas att göra långa åtminstone de utgifter, som äro förenade
14697: omvägar för att komma över rännorna, sä- med upprätthållandet av de oundgängliga
14698: kerställa de dock på ett relativt tillfreds- broövergångarna över vinterångarnas isrän-
14699: ställande sätt den trafik, som är oundgäng- nor i skärgården.
14700: lig för skärgårdssocknarnas proviantering, På grund av vad ovan framhållits få vi
14701: för transporten av befolkningens produkti- härmed vördsamt anhålla,
14702: onsvaror till avsättningsorterna samt för
14703: den vid sjukdomsfall och alla förekom- att Riksdagen måtte besluta upp-
14704: mande samhällsangelägenheter så utomor- mana statsrådet att verkställa utred-
14705: dentligt viktiga samfärdseln. ning t·örande kostnaderna för upp-
14706: Underhållet av dessa broar och vakthåll- rätthållandet av nödigt antal broa1·
14707: ningen vid desamma kräva emellertid under över isrännorna i skärgården samt på
14708: normala vintrar penningebelopp, som tungt basen av denna utredning, eventuellt
14709: helasta kommunernas även därförutan hårt i sammanhang med förslaget till nya
14710: ansträngda budgeter. De statsbidrag, som väglagstiftning, inkomma med för-
14711: hittills erhållits, förslå icke för ett tillfreds- slag till lag om statens skyldighet att
14712: ställande ordnande av trafiken över rän- bekosta upprätthållandet av nämndn
14713: norna. Rättvist synes dock att staten, som broar.
14714:
14715: Helsingfors, den 13 februari 1925.
14716:
14717: Kad Fr. Lauren. John österhobn.
14718: Knut Molin. Otto J acobsson.
14719: Ernst von Born. And. Forsberg.
14720: 382
14721:
14722: X,1. - Anom. ehd. n:o 20. Swmnennos.
14723:
14724:
14725:
14726:
14727: Lauren, y. m.: Valtion velvollisuudesta rakentaa siUoja
14728: saaristossa otevien jäärailojen poikki.
14729:
14730:
14731: E d. u s k u n n1 a. 11 e.
14732:
14733: Saaristop.itäjät. ovat ikivanhoista. ajoista sallii ja jäämrnurta.jillaan .a.utta.a: talvi-
14734: arsti käyttäneet jäitä kulkuväyHnään liikenteen ylläpitämistä, niin suuressa
14735: talvisa,ik,aran. 8enjäHmen'kuin li,ikenne;ttä määräsrså kuin mahdolEsta korvaa .ne
14736: on r.uvettu ylläpitämä.ä.n jääm:rmrtaja.lali- v•ai.hii:ngot,, jot:ka tämän ka;u Ua aiheutuvat
14737: voilla, joka. viime vuosina on yhä laaden- noilLe monessa. muussakin suhteeSisa syr-
14738: tunu.t, on kuitenkin liikkumåsvaiPaus saa- jäytetyiUe s..a.a.riyhteishmnilile. Saa.ris-
14739: ristrOn jäilllä joutunut tuntuvasti entistä ton. asukkaat eivät rasita valtiotaloutta
14740: whtaamrmaHe. Välttämättömimpien kul- raut.atievaatimuksilla, mutta anta.vat
14741: kuteiden tu,rvaamiseksi on ollut pakko kuitenkån verova•roillaa:n: osuute:nsa kul-
14742: laittaa siltoja, .talvilaivojen jäähän teke- kuneuvojen ylläp.Uämiseerr jal paran:twmi-
14743: mien raHojen poåkki. Vaikka tuolla.isia se.e.n manne-rm.aalla. Näin ollen saanee
14744: siltoja. ei tiete.nkään voida rahmta.a. ja pitää kohtuullis.ena vaatimustar,. että va~
14745: pit.ää kunnossa enemmälti, joten saa- öo sit·ontuu täydeHeen suorittamami
14746: ristovä.estön on j.atkuvasti pakko tehdä ainakin ne menot, mitkä •aiheutuvat nii-
14747: pitkiä kieuoksia päästäk.sensä rarloj.en den välttämätWmien siltojen yl:läpi-
14748: tuolle puolen., tekevä.t ne 1mitenikin suh- dosta, jotka on laitettu talvilaivoden saa-
14749: teerlli,s,esti tyydytt·ävällä ta<vallw var- ristossa t<ekemäin r·ailojen poikki.
14750: maks:i sen liikenteen, joka ·on vältltämä- Sen nojalla, mitä edellä on esitetty,
14751: tön saa-r!iiStopitäjäin muonitt.amirs.elle, sa·a,mme täten kun•nioitta.en anoa,
14752: väestön tuotan totavara•in ku}Jj.etuks.elle
14753: myyntipaikkoihin sekä sa.ira ustapa uk- että Eduskunta päättläisi kehoil-
14754: sissa. ja kaiki:siSa esiintyvissä yhteis- taa v,altioneuvostaa hankkimaan
14755: kuruta-aiSiioissa niin erinoma.is.en tär- selvityksen niistä kustannuksista,
14756: keälle yhdysliikke<elle. jotka menevät saaristosS.a oleviJen
14757: Näi!den ·siltojen kunnosiSapito ja vwr- jäärailojen poikki tarvittavocm sil-
14758: tiointi kysyy kuitenkin säännöllisinä tal- tojen ylläpitoon, sekä tämän selvi-
14759: vina rahamääriä~ jotka kovin r·askautt.a- tyksen pohjalla, mahdollisesti
14760: vat kuntairn muutenkin! ja. rasitett.u,ja. uudesta tielainsäädännöstä annert-
14761: tuLo- ja menoa:rvi·oita. Täihä1n a;stil saa.- tavan ehdotuksen yhteydessii, teke-
14762: dut valtionavustukset eivät riitä raillo- mään ehdotuksen laiksi valtion
14763: j.en poikki käyvän liikenteen tyydyttä- velvolliswudesta kustantaa mai-
14764: väiiln jä1rjestämi·s.een. Näyttää senvuoksi I?JittUJjen sil&Jjen ylläpito.
14765: oilkeudenmukaiseHa, että v·aLti.o, joka
14766:
14767: Hel,singilssä, helmikuun 13 päivänä 1925.
14768:
14769: Karl. Fr. Lauren. Ernst von Born. Otto J aeobsson.
14770: Knut Molin. John Österholm. And. Forsberg.
14771: •
14772: •
14773: •
14774:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025