<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
148 Käyttäjää paikalla!
0.0057458877563477
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926 1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1926_III | ASK_1926_IV_V | ASK_1926_I_II | HAK_1926 | Liite_1926_I_XI | PTK_1926_I | PTK_1926_II | PTK_1926_III |
1: •• ••
2: VALTIOPAIVAT
3: 1926
4:
5:
6: .
7: LIITTEET
8: I-XI
9: •
10:
11:
12:
13:
14: Helsinki 1927,
15: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16: ~
17: ..
18:
19:
20: j
21: j
22: j
23: j
24: j
25: j
26: j
27: j
28: j
29: j
30: j
31: j
32: j
33: j
34: j
35: j
36: j
37: j
38: j
39: • j
40: j
41: j
42: j
43: j
44: j
45: j
46: SISÄLLYSLUETTELO.
47:
48: I. Perustuslakivaliokunta.
49: Siv. Siv.
50: 1. Saarilnen, P., y. m., edusk..esit. N:o 1: tamisesta toisin kuuluviksi; ja c) laiksi
51: Ehdotus laiksi ulkomaalaisen ottamisesta Helsingin Yliopiston järjestysmuodon pe-
52: Suomen kanaalaiseksi 20 päivänä helmi- rusteita • koskevan lain voimaanpanosta
53: kuuta 1920 annetun lain muuttamisesta 3 14 päivänä heinäkuuta 1923 annetun lain
54: 2. Saarinen, P., y. m., edusk. esit. N:o 2: 3, 5, 6 ja 7 § :n kumoamisesta sekä 4 § :n
55: Ehdotukset a) laiksi niistä perusteista, muuttamisesta toisin kuuluvaksi . . . . . . . . 5
56: joiden mukaan valtiovaroja käytetään 3. Kivimäki, y. m., anom. ehd. N:o 1: Esi-
57: maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön tyksen antamisesta joulukuun 6 päivän
58: yliopistosivistyksen tarpeen tyydyttämi- julistamisesta yleiseksi juhla- ja vapaa-
59: seksi; b) Reisingin Yliopiston jä:rjestys- päiväksi • • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 10
60: muodon perusteista 14 päivänä heinä- 4. Rosenberg, y. m., anom. ehd. N:o 2:
61: kuuta 192i annetun lain 18 § :n kumoa_ Kirkon erottamisesta valtiosta . . . . . . • . 11
62: misesta sekä 2, 9, 13, 21 ja 23 § :n muut-
63:
64:
65:
66: II. Valtiovarainvaliokunta.
67: A. Verotusta koskevia eduskuntaesi- 3. Schauman, edusk. esit. N:o 5: Ehdotus
68: tyksiä ja anomnsehdotuksia. laiksi tullitariffin sov.eltamilsesta 29 lpäi-
69: vänä marmskuuta 1924 annetun lain
70: 1. Mantere, y. m., edusk. esit. N:o 3: Ehdo· 11 § : n 1 momentin muuttam~sesta . . . . . . 25
71: tus laiksi leimaverolain muuttamisesta • • 17 4. Lilndberg, m. fl., motion N:o 6: Förslag
72: 2. Procope, m. fl., motion N:o 4: Förslag tili lag ang. ändring av !Vissa tullavgif-
73: tili a) lag angående upphävande av lagen ter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
74: den 2 januari 1926 angående innehål- 4. Lindberg, y. m., 1edn:sk. esit. N:o 6: Eh-
75: lande av inkomst- och förmögenhetsskatt dotus laiksi eräiden tullimaksujen muut-
76: vid erläggande av dividend och b) lag tamisesta . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
77: angående ändring av 61 § i lagen om 5. Koivuranta, y. m., anom. ehd. N:o 28:
78: inkomst· och förmögenhetsskatt av den Työn3!!1tajan veivoittamisesta !kantamaan
79: 5 december 1924 • . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . 19 valtion ja kunnan verot työssään olevilta
80: 2. Proeope, y. m., ednsk. esit. N:o 4: Ehdo- henkilöiltä. (:Laus. laki- ja :tai. v: lta) . . 31
81: tukset a.) laiksi tulo- ja omaisuus"l'eron
82: pidättämilsestä osinkoa. maksettaessa tam- B. Anomusehdotuksia, jotka koskevat
83: mikuun 2' päivämä 1926 annetun lain määrärahojen myöntämistä kulkulaitok-
84: 'kumoamisesta ja b) laiklsi tulo- ja omai- siin sekä taloudellisiin, stvistyksellisiin,
85: •suu:sverosta joulukuun 5 päi:vänä ·1g,24 an- sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
86: netun lain 61 § :n muuttamisesta . . . . . . 21
87: 3. Schauman, motion N:o 5: Förslag till Iag
88: K ullculaitolcset ja talous.
89: om änruring BIV § 11 mom. 1 i lagen om 6. Jussila, y. m., :mom. ehd. N:o 31: Mää-
90: tilläanp.ning &IV tulltariffen av den 29 no- rärahan IIllyöRtå"nrisestä JS&tanraradan Ke-
91: vember 1924 • • . . . . . . . • . . . . . . . • . • . . . . . 23 mi-Pitkäkari rakentaiJllista varten . . . . 35
92: IV
93:
94: Siv. Siv.
95: 7. Kivimäki, y. m., anom. ehd. N:o 32: 21. Janhonen, y. m., anom. ehd. N:o 44:
96: Määrämhan myöntämisestä Turun sata- Määrärahan myöntämisestä kaikso:ispuhe-
97: man laajennustöitä varten • . . . . . . . • . . . 37 linjohdon rakentamista rvarten Kuopiosta
98: 8. Helo, y. m., anom. ood. N:o 33: Määrä- Kontiomäelle • • . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . • 62
99: raihan myöntämisestä kalastus- ja hätä- 22. Hännffien ja Neitiniemi, anom. eb.d.
100: sataman rakentamista varten Laatokan N: o 45: Miilirärahan myöntämisestä po-
101: rannikolLe Metsåpil'itin pitäjän Saaroisten ropaliskunnille suoja-aitojen rakentamista
102: kylän kohdalle .. .. . . .. . .. • .. . . . .. . .. . 43 varten ............................... 64
103: 9. Wanhala, y. m.,
104: anom. ehd. N:o 34: Mää-
105: räraihan myöntämisestä Lavan!!aaren sa-
106: tamatöitä varten • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 44 Terveydenhoito.
107: 10. Särkkä, y. m., anom. ehd. N:o 35: Mää-
108: :rräre.han myöntämisestä Saimaan ja KM- 23. Nukari, y. m., anom. ehd. N:o 48: Mää-
109: J.imon välisen ikalllavan tutkimista varten 45 rärahan myöntämisestä Hämeenlinnan
110: 11. Hännffien, y. m., anom. ehd. N:o 36: lääninsairaalan laajentamista varten
111: Määrärahan myöntämisestä !ainoiksi ja (Laus. tai. v:lta) .. .. .. . . . . . . . . .. . .. . 66
112: avUJStu:kseksi laiva- ja moottoriliikennettä 24. Neitiniemi, anom. elhd. N:o 49: Määrära-
113: varten rajaseudulla • . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 han myöntämisestä Kittillin sairaalan ra-
114: 12. Janhonen, y. m., anom. ehd. N:o 37: Mää- ikentlliiilista varten. (Laus. tai. v :lta) . . 68
115: rärahan myöntämisestä eräiden maantei-
116: 25. Manner, y. m., anom. ehd. N:o 50: Miili-
117: ·den rakentamista varten Suomussalmen ja
118: rärahan myöntlimllsestä awustukseksi Vii-
119: Hyrynsalmen '{litäjissä . . . . . . . . . . . . . . . . 47
120: purin· diakonissalaitokselle. (Laus. tal.
121: 13. Janhonen, y. m., anom. ehd. N:o 38:
122: v:ilt&) .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
123: Määrärahan myöntämisestä erinäisten
124: maanteiden tutkimusta ja rakentamista 26. Lahdensuo, y. m., anom..~d. N:o 51:
125: ·varten KajaJauin kihlakUllllJ8;ssa . . . . • . . • 49 Määrärahan myöntämisestä kuntayhty-
126: 14. Salo, y. m., anom. ehd. N:o 39: Määrä- mien toimenpiteestä pel'UJStettavien lan-
127: rahan myöntämisestä maantien rrukenta- gettavata.utisten hoitolaitosten tukemista
128: mista ·varten Vuolij·oen kunnasta Säräis- varten. ·(Laus. tai. v:lta) . . . . . . . . . . . . 70
129: niemen kirkolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 27. Junes, y. m., anom. ehd. N:o 52: Mää-
130: 15. .Arffman, y. m., anom. ehd. N:o 40: Mää- rärahan myöntämisestä Röntgen.,koneiden
131: rärahan myöntämisestä •sillan rakenta- !hankkimista varten Tornion yleiseen sai-
132: mista varten Sotkamo-Kuhmoniemen raalaan. (LaUJs. tai. IV :lta) . . . . . . . . . • 71
133: maantieosalle Tervosalmen yli . . . . . . . . 52 28. Wiik, pet. försl. N:o 53: .All!g. beviljande
134: 16. Hänninen, an.om. ehd. N:o 41: Määrä- av anslag tili spetälskans ooki;i.mpande.
135: ·rahan myöntämisestä Poussun-Kurvisen- (LaUB. tal. v:lta) .. .. .. . . . . . . .. . .. . . . 72
136: ·VIaaran-Tyräjärven-JokiJärven maan- 28. Wiik, anom. ehd. N:o 53: Määrärahan
137: .tien raJkentamista varten . . . . . . . . . . . . . . 53 myöntämisestä spitalitaUJdin vastustami-
138: 17. Hänninen,y.m., anom. ehd. N:o 42: Mää- seksi. (Laus. tai. IV: lta) • . . . . . . . . . . . . • 74
139: :riårahan myöntämisestä posti- ja posti- 29. Tavastähti, y. m., an!om. ehd. N:o 54:
140: :amtoliikenteen kehittämiseksi rajaseu- Määrärahan myöntämisestä lalsten ter-
141: •duilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 veyshuollon edistämiseksi itäisissä raja-
142: 18. Heikffiheimo, 0., anom. ehd. N:o 29: seutupitäjissä. (1Laus. tal. v:lta) . . . . . . 76
143: Määrärahan myöntämisestä huokeakor- 30. Ryömä, anom. ehd. N:o 55: Mii.ii.rär81han
144: koisiksi kuoletuslainoiksi maaseudun säh- myöntämisestä vapaata tuberkuloosin vas-
145: köyhtymille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 tustamistyötä varten. (Laus. tai. v:lta) 78
146: 19. Vennola, y. m., anom. ehd. N:o 30: Mää- 31. Hurme, y. m., anom. •ehd. N:o 56: Mää-
147: rärahan myöntämisestä malmin etsintää rärahan myöntämisestä Keski-Suomen tu-
148: 'Varten ............................... 58 berkuloosipa!'antolaa varten. c(Laus. tal.
149: 20. Hänninen, y. m., ruJJom. ehd. N:o 43: v:lta) . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79
150: Määrärahan myöntämisestä puhelinlinjain 32. Pelttari, y. m., anom. ehd. N:o 57: Mää-
151: rakentamista varten Rovaniemen- Po- mrahan myöntämisestä Oulaisten y. m.
152: :sion-Kuusamon ja IOOvaniemen-Ylitor- kuntain tuberkuloosill vastuiJtamisY'h·
153: nion välille . . . . . . . . . . . . . . . • . • • . . . . . . . 61 distykselle. (Laus. tai. v:lta) . .. .. .. . 81
154: Sisällysluettelio. V
155:
156: Siv. Siv.
157: 33. Kär'kt, y. m., anom. ehd. N:o 58: Määrä- 46. Pit'känen, y. m., anom. ehd. N:o 71:
158: rahan myöntämisestä raittiustyön teke- Lainan myöntämisestä Suomen Merimies-
159: mistä ja alkoholistien huoltloa varten. lähetysseuralle merimieslähetystalon hank-
160: (Laus. tai. v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 83 kimista varten Antverpeniin. (Laus. siv.
161: v:lta) ••.•........•..•.............•. 103
162: Sivistys. 47. Ku'k'konen, y. m., anom. ehd. N:o 72:
163: Määrärahan myöntännisestä Paul Nico-
164: 34. Hirvensalo, anom. ehll. N:o 59: Määrä- layn kristillis-yihteiskunnallisen työkes-
165: rahan myöntämisestä Kuopion tyttökou- kuksen toimintaa varten. {Laus. siv.
166: lun jatkoluokkia varten. •(Laus. siv. v:lta) •.••.................•......... 105
167: v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 87 48. Neitiniemi, 1anom. ehd. N:o 73: Määrä-
168: 35. Hahl, y. m., •anom. ehd. N:o 60: Määrä- rahan myöntämisestä Pelkosenniemen seu-
169: rahan myöntämisestä Iisalmen keskilkou- :rtakunnan kirkion raJkent3imista rva:rten.
170: J.un jatk!oluokkien ottamisesta valtion (Laus. siv. v:lta) .................... 108
171: huostaan. (Laus. siv. v:lta) . . . . . . . . . . 88
172: 49. Saarelainen, y. m., anom. ehd. N:o 74:
173: 36. Kuisma, y. m., anom. ehd. N:o 61: Mää-
174: Määrärahan myöntämiBiestä rukoushuo-
175: rärailian myöntämisestä Käkisalmen yh-
176: neen rakentamista varten Pieliajärven
177: teiskoulun kolmen lukioluokan ottami-
178: pitäjän Kolin kylään. (Laus. siv. v:Ita) 109
179: sesta valtion huost:lian. (:Laus. siv. v:lta) 89
180: 37. Buotzi, y. m., anom. ~hd. N:o 62: Lap- 50. Piitulainen, y. m., anom. ehd. N:o 75:
181: peenrannan yihteiskoulun otbam.isesta val- Määrämhan myöntämisestä rukoushuo-
182: tion huostaan. (Laus. siv. v:lta) • • . . . 91 neen rakentamista varten Suojärven pi-
183: 38: Junes, y. m., anom. ehd. N:o 63: Mää- täjän Suvilalb:den kylään. (Laus. siv.
184: rärahan myintfunisestä Tornion keskikou- v:lta) .................•............. 111
185: lun jatkoluokkien otbam.isesta valtion 51. Kares, anom. ehd. N:o 76: Määrärahan
186: huostaan. (Laus. siv. v:lta) . . • . . . . . . . 93 myöntämisestä lainan ant.amiseklli Helsin-
187: 39. Pohjala, y. m., anom. ehd. N:o 64: Mää- gin Sokeainyihdistykiselle talon rakenta-
188: rärahan myöntännisestä Viipurin Musiik- mista var.ten. (Laus. siv. v:lta) ...... 113
189: kiopiston avustamisaksi. (Laus. siv. 52. Sillanpää, y. m., anom. ehd. N:o 77:
190: V :lta) . • • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 Määrärahan myöntämisestä avustukseksi
191: 40. Gebhard, y. m., an'Om. ehd. N:o 65: Helsingin Sokeainyhdistykselle. (L&us.
192: Määrärahan myöntämisestä Helsingin siv..v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115
193: Kansankonse!'Vatoriolle sen toiminnan tu- 53. Paavolainen, y. m., an'Om. ehd. N:o 78:
194: ilremiseksi. (Laus. siv. v:lta) . . . . . . . . . . 96 Määrärahan myöntämisestä Suomen Näy-
195: 41. Saarinen, E. y. m., anom. ehd. N:o 66: <telmälrirjailijaliitolle. (Laus. siv. v :lta) 117
196: Määrärahan myöntämisestä Työväen Mu- 54. Voionmaa ja Ampuja, anom. ehd. N:o
197: siikkiliiton r. y. toiminnan tukemiseksi. 79: Määrärahan myöntämisestä avustuk-
198: (Laus. siv. v:lta) . . . • • • . . . . . . . . . . . . . . 97 seksi Työväen Sivistysliitolle. (Laus. siv.
199: 42. Paavolainen, y. m., anom. ehd. N:o 67: v:lta) ............................... 119
200: Määrärahan myöntämisestä käytettäväklli 55. Allila, y. m., anom. ehd. N:o 80: Määrä-
201: helppokorkioisina rakennuslainoina kan- rahan myöntämisestä Työväen Järjestö-
202: sanopistoille. •(Laus. siv. v:lta) . . . . . . 98 nuorten Liitolle. (Laus. siv. v:lta) .... 122
203: 43. Kuisma, y. m., anom. ·ehd. N:o 68: Mää- 56. Huotari, y. m., anom. !)hd. N:o 81: Mää-
204: Tärailian myöntämisestä KaukoJan vapaa- räralhan myöntämisestä lasten raitt~us
205: .opistoa varten. (Laus. siv. v:lta) . . . . 99 lehden julkaisemista varten. (Laus. siv.
206: 44. Pullinen, y. m. anom. ehd. N:o 69: Mää- v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 124
207: rärahan myöntämisestä kotitieolliauus- 57. Savenius, y. m., anom. ehd. N:o 82: Mää-
208: koulun perustamista varten Perkjärvelle rärahan myöntämisestä Suomen Työväen
209: sakä ik:oulun ylläpitoa varten. 1(Laus. siv. Raittiusliiton avustamiseksi. (Laus. siv.
210: V :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • • 101 v:lta) .•............................. 125
211: 45. Pennanen, y. m., anom. ehd. N:o 70: 58. Voionmaa, anom. e'hd. N:o 83: M'åärä-
212: Määrärahan myöntämisestä avu:stukseksi rahan myöntämisestä valtionarkiston lisä-
213: Suomen Kirkon Sisälähetysseura11e. (Laus. rakennuksen töiden alkamista varten.
214: siv. v:lta) .•........................• 102 (Laus. siv. v:lta) .................... 127
215: VI Sisällysluettelo.
216:
217: Siv. Siv.
218: 59. Österholm, m. fl., pet. försl. N:o 84: 69. Halonen, y. m., anom. ehd. N:o 94:
219: Ang. beviljande av anslag för inrättande Määrärahan myöntämisestä asutusrahas-
220: av bibliotek vid lotsrplatserna. (Laus. siv. tolle käytettäväksi halpakorkoisiksi kuo-
221: v :lta) .....•.......••................ 128 letuslainoiksi pienviljelijöille. (Laus.
222: 59. Österholm, y. m., anom. ·ehd. N:o 84: maa,t. v:lta) •..........•............. 145
223: Määrämhan myöntämisestä kirjastojen 70. Saarelainen, y. m., anom. ehd. N:o 95:
224: perustamista varten luotsipaikoille. (Laus. Määrärahan myöntämisestä uudisviljelys-
225: siv. v :lta) • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129 raivausten kustannuksiin. (Laus. maat.
226: 60. Ailio, y. m., anom. ehd. N:o 85: Määrä- v:lta) ...•.............•............. 148
227: rahan myöntämisestä maaseutumuseoiden 71. Pullinen, y. m., anom. ehd. N:o 96:
228: ja Suomen Museoliiton avustamiseksi. Määrärallan myöntämisestä valtion metsä-
229: (Laus. siv. v:lta) .................... 130 ja suomaiden kuirvatusta varten. (Laus.
230: 61. Jacobsson, m. fl., pet. försl. N:o 86: ma;at. v :lta) . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . 150
231: Ang. beviljande av anshvg åt föreningen 72. Heikura, y. m., an:om. ehd. N:o 97:
232: ·för österbottens historiska museum. Määrärahan myöntämisestä karjatalou-
233: (uaus. siv. v:lta) .................... 131 den ·edistämiseksi. (Laus. maat. v :lta) 153
234: 61. Jacobsson, y. m., anom. 1ehd. N:o 86: 73. Kirra, y. m., anom. ehd. N:o 98: Mää-
235: Määrärahan myöntämisestä Pohjanmaan rärahan myöntämisestä pienviljelijäin yh-
236: historialliselle museoyhdistykselle. (Laus. tyrnille siitossonnien ostamista varten.
237: siv. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132 (Laus. maat. v:lta) ...•.............. 158
238: 62. Rantala, y. m., anom. ehd. N:o 87: Mää- 74. Jyske, y. m., anom. ehd. N:o 99: Määrä-
239: rärahan myöntämisestä nuorisotutkimuk- rahan myöntämisestä karja- sekä metsä-
240: sen toimeenpan'Oa varten. (Laus. siv. talouden ·edistämistä varten. (Laus. maa~
241: v:lta) .................. ~ ............ 133 v :lta) ................... ,. ........... 161
242: 63. Hannula, anom. ·ehd. N:o 88: Määräm- 75. Makkonen, y. m., anom. ehd. N:o 100:
243: lhan myöntämisestä avustukseksi Ivalon Määrämhan myöntämisestä siipikarjan-
244: Naisyhdistyk!selle ja Lastensuojeluyhdis- hoidon edistämiseksi. (Laus. maat. v:lta) 165
245: tykselle neuvontatalon rakentamista var- 76. Saarinen, P., y. m., anom. ehd. N:o 101:
246: ten. (Laus. siv. v:lta) ............... 134 Määrärahan myöntämisestä laidnntaloutta
247: 64. Aalto, A., y. m., anom. ehd. N:o 89: kohottaviin tarkoituksiin. (Laus. maat.
248: Määrärahan myöntämisestä valistustalon v:lta) ............................... 166
249: rakentamista varten Veitsiluodon sahan 77. Setälä, E., y. m., anom. ehd. N:o 102:
250: alueel1e. (Laus. siv. v :lta) ............ 135 Määrärahan myöntämisestä laidunmaan
251: 65. Sillanpää, y. m., anom. ehd. N:o 90: hankkimiseksi pikkutilallisille. (Laus.
252: Pientenlastenhoidon järjestämisestä ja maat. v:lta) ......................... 170
253: määrärahan myöntämisestä hoitolaitoksen 78. Pelttari, y. m., anom. ehd. N:o 103:
254: perustamista rv~arten. (Laus. siv. v :lta) 137 Määrärahan myöntämisestä Pohjois-Suo-
255: 66. Lehtokoski, y. m., anom. ehd. N:o 91: men Laidun- ja Nurmiviljelysyhdistyksen
256: Määrärahan myöntämisestä ;sota,orpojen toiminnan avustamiseksi. (Laus. maat.
257: ammattiopetusta varten. (Laus. siv. v:lta) •...... : . ....••...••••.•....... 172
258: v:lta) ............................... 13!l 79. Junes, y. m., anom. ehd. N:o 104: Mää-
259: 67. Paasivuori, y. m., anom. ·ehd. N:o 92: r.ärahan myöntämisestä kiertävän maa-
260: Määrärahan myöntämisestä esperanton <mieskoulun perustamista varten Perä-
261: opetuksen edistämistä varten. (Laus. siv. Pohjolaan. (Laus. mas:t..v:lta) ....... 175
262: v:lta) ...........•................... 142 80. Ihamuotila, y. m., anom. ehd. N:o 105:
263: Määrärahan myöntämi!sestä maamieskou-
264: lun perustllJlliseksi Jämsään. (Laus.
265: Maatalous. maat. v:lta) ......................... 176
266: 81. Junes, y. m., anom. ehd. N:o 106: Mää-
267: 68. Alestalo, y. m., anom. ehd. N:o 93: rärahan myiintämisestä ika;sviviljelyskoe-
268: Määrärahan myöntämisestä kuoletuslai- .aseman perusta;mista varten P.erä-P<Ihjo-
269: lainoiksi maanlunastushinnan suoritta- laan. (La:us. maat. v:lta) •....•..••.. 178
270: mista varten erinäisille itsenäistyneille 82. Heikura, anoon. ehd. N:o 107: Määrära-
271: torppareille. (Laus. maat. v:lta) ..... 144 han myöntämisestä suoviljelyskooaaeman
272: Simllyeluettclo. VII
273:
274: Siv. Siv.
275: perustamista varten Pohjois-Satakuntaan. 93. Lahdensuo, y. m., anom. ehd. H:o 118:
276: (Laus. maat. v:lta) .................. 179 Määrärahan myöntämisestä Lapuanjoen
277: 83. Heikwa, y. m., allQm, ehd. N:o 108: perkanatöiden jatkamista varten. (Laus.
278: Määrärahan myöntämisestä Pienviljeli- mMt. v :lta) . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 205
279: jäin Keskusliitolle. (Laus. maat. v:lta) 182 94. Hästbacka, m. fl., pet. för.sl. N:o 119:
280: 84. Saarinen, E., y. m., anom. ehd. N:o 109: .Ang. beviljande av anslag för upprens-
281: Määrärahan myöntämisestä arvustukseksi ning av Esse ås nedre del. (Laus. maat.
282: Pienviljelijäin Liitolle r. y. (Laus. maat. rv :lta) .......•.................•.•... 206
283: v:lta) .....................•......... 186 94. Hästbacka, y. m., anom. ehd. N:o 119:
284: Määrärahan myöntämisestä Äihtäivänjoen
285: 85. Setälä, E., y. m., anom. ehd. N:o 110:
286: alajuoksun perkaamista varten. (Laus.
287: Määrärahan myöntämisestä kounnallisen
288: maat. v:lta) ................•....•... 207
289: .piJenviljelysneuvontatyön ruvustamiseksi.
290: 95. Turja, y. m., anom. ehd. N:o 120: Määrä-
291: (Laus. maat. v:lta) .................. 187
292: rahan myöntämisestä Riuortaneenjärven
293: 86. Setälä, E., y. m., anom. ehd. N:o 111: vedenpinnan säännöstelytöitä varten.
294: M~ärärahan myöntämisestä pienviljelijäin
295: (Laus. maat. v:lta) .................. 208
296: opintomatkoja varten Skandinavian mai- 96. Pullinen, y. m., anom. ehd. N:o 121:
297: hin. (Laus. maat. v:lta) ............. 188 Määrärahan myöntämisestä Ala-Vuoksen
298: 87. Heikura, y. m., anom. eh:d. N:o 112: laskmp.ahdollisuuksien tutkimista varten.
299: Määrärahan myöntämisestä varattomien (Laus. maat. v:lta) .................. 209
300: pienviljelijäin opiskeluavustuksia varten. 97. Kau·ranen, y. m., anom. ehd. N:o 122:
301: (Laus. maat. v:lta) .................. 190 Määrärahan myöntämisestä Muolaan. pi-
302: 88. Ramstedt, y. m., anom. ehd. N:o 113: täjässä olevien Kirkko-, Punnus- ja Vaot-
303: Määrärahan myöntämisestä uudismaan järven v,edenpinnan alentamista varten.
304: raivauspalkinnoiksi pienviljelijöille. (Laus. (Laus. nmat. v:lta) .................. 211
305: maat. v :lta) . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191
306: 89• .Ll.kerblom, m. fl., pet. försl., N:o 114:
307: Sosialiset tarkoitukset.
308: .Ang. beviljande av anslag för inrättande 98. Seppälä, y. m., anom. ehd. N:o 46:
309: av en ambulerande fiSikarskola för Vasa Määrärahan myöntämisestä työläisnaisten
310: läns sv.enska kustsocknar. (Laus. maat. kesäsiirtolain avustamiseksi ........ , . , , 212
311: v:lta) .•............................. 192 99. &venius, y. m., anom. ·ehd. N:o 47:
312: 89. .Ll.kerblom, y. m., ·anom. ehd. N:o 114: Määrärahan myöntämisestä sotaorpojen
313: Määrärahan myöntämisestä kiertävän ka- 3/VUstamista varten .................. , 214
314: lastajakoUll.un rperustamista varten Vaa- 100. Somersalo, anom. ,ehd. N:o 123: Määrä-
315: ·san iäänin 'ruotsalaisiin r111nnikikopitäjiin. rahan myöntämisestä ammattikurssien
316: (LiliUS, mll!at. V :lta) , , , , . , , , , , , , , , , . , , 194 järjestämiseksi työttömille naisille. (Laus.
317: työv. v:lta) ......•.•... , .. , , , , , •• , • , , 216
318: 90. {Jsterholm, m. fl,, pet. försl., N:o 115:
319: 101. Liedes, y. m., anom. eihd. N:o 124:
320: .Ang. beviljande av anslag för fiskarsko-
321: 100 milj. martkan määrärahan myön.tämi-
322: lmEa i V,ederlaks oeh Pernå. (LaUB.
323: sestä jaettavaksi apurahoina työnpuut-
324: maa.t. v:lta) •..................•...•. 196
325: teen takia hätätilaan joutuneille ja töi-
326: 90. iJsterholm, y. m., anom. ehd. N:o 115:
327: den järjestämisestä työttömille. (Laus.
328: Määrärahan myöntämi>Jestä ViroJOOden ja
329: työv. v:lta) ................ , ......... 217
330: Pernajan kalastajakouluja varten. (Laus.
331: 102. Isaksson, y. m., anom. ehd. N:o 125:
332: maat. v:lta) ........ , ............... , 198
333: Määrärahan myöntämisestä vanhuus- ja.
334: 91. Lindberg, m. fl., pet. försl. N:o 116:
335: työkyvyttömyyseläkelaitoksen toteuttami-
336: .Ang. bevilj·ande av anslag för upprens-
337: seksi. (Laus. työv. v:lta) ............ 219
338: ning 3IV Tusby å. (Laus. maat. v:lta) .. 200
339: 91. Lindberg, y. m., anom. ehd. N:o 116:
340: Määrärahan myöntäomisestä Tuusulan joen c. Kansakoululaitoksen kustannuksia,
341: perka.amista varten. (Laus. ma.a,t. v:lta) 202 työttömyyttä y. m. koskevia eduskunta--
342: 92. Kärki, y. m., anom. ehd. N:o 117: Mää- esitys- ja. a.nomusehdotuksia.
343: rärahan myöntäimisestä Kyrönj.oen keski- 103. Hannula, y. m., edusk. esit. N:o 7: Ehdo-
344: osan perkaamista varten. (Laus. maat. tus laiksi kansakoululaitoksen kustannuk-
345: v:lta) .........•...........•...•.••.. 204 sista. (Laus. siv. v:lta) , ............. 223
346: VIII
347:
348: Siv. Siv.
349: 104. Procope, m. fl., ·pet. försl. N:o 15: Ang. 105. Somersalo, y. m., anom. ehd. N:o 26:
350: ästadkommande a.v telefonförbindelse &ityksen rurtanlii<~esta lainan myöntämi-
351: mellan Finland och Sverige .......... 237 wstä Aero 0/Y :lle lentokoneen hankkimi-
352: :1,04. Procope, y. m., anom. ehd. N:o 15: Pu- seksi Helsingin-Tukholman liikennettä
353: helinyhteyden aikaansaamisesta Suomen varten •............................. 241
354: ja Ruotsin välille . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 239 106. Helo, y. m., anom. ehd. N:o 27: Määrä-
355: rahan myöntämistä työttömyyden lieven-
356: tämiseksi koskevan emtykf!en antamisesta 242
357:
358:
359: 111. Lakivaliokunta.
360: Rangaistusten koventamif!ta, armahdusta, 4. Pulkkinen, y. m., edusk. esit. N:o 11:
361: arpajaisia, korkoa y. m. koskevia edus- Ehdotus laiksi raha-arpajaisista ........ 257
362: kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia. 5. Piitulainen, anom. ehd. N:o 3: Vesileipä-
363: 1. Hahl, y. m., edusk. esit. N:o 8: Ehdotus ja raipparangaistuksen käytäntöön otta-
364: laiksi korkeinrmasrta sallitusta korosta misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 259
365: velaksiannossa . . • . • • . . . . . • . . . . . . . . . . . . 249 6. Klockars och Jacobsson, pet. försl. N:o 4:
366: 2. Myllymäki, y. m., edusk. esit. N:o 9: Ang. v·erkställande av undersökning om
367: Ehdotus laiksi vuoden 1918 :kansa1aisso· ändamålsenligheten av skärpta straffarter 26(,)
368: da.n johdosta tuomittujen henkilöiden k.an- 6. Klockars ja Jacobsson, •anom. ehd. N:o 4:
369: salaisluottamuksen palauttamisesta . . . . 252 Tutkimuksen toimittamisesta kovennettu-
370: 3. Savenius, y. m., edusk. esit. N:o 10: jen rang.aistuslajien tarkoituksenmukJaisuu-
371: Ehdotus }laiksi eräiden maaomaisuuk:sien ·desta ................................ 263
372: sekä muiden kiinteistöjen ja irtaimen 7. Gebhard, y. m., anom. ehd. N:o 5: Jul-
373: omaisuuden suojelemisesta ulosmittauk- kisten ruwajaisten toimeenpanemisesta
374: selta ................................ 254 annetun asetuksen uudistamisesta . . . . . . 266
375:
376:
377:
378: IV. Talousvaliokunta.
379: Eläinsuojelua, terveydenhoitoa y. m. kos- to1an perustamisesta puolustuslaitosta VJar-
380: kevia eduskuntaesitys- ja anomusehdo- lten .................................. 279
381: tuksia. 4. Zitting, y. m., anom. ehd. N:o 9: Esityk-
382: sen antamisesta laiksi piirinliieliooimaloi-
383: 1. Kylänpää, y. m., edusk. esit. N:o 12:
384: 1den valtioavun perusteista ............ 281
385: Ehdotus eläinauo~e1uslaiks.i . . . . . . . . . . . . 271
386: 5. Schauman, pet. försl. N:o 10: Angående
387: 1. Kylänpää, m. fl., motion N:o 12: Förslag ändringar i gällande alkohollagstiftning 283
388: till djurskyddslag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 275 5. Schauman, anom . .ehd. N:o 10: Voimassa
389: 2. Heikinheimo, 0., y. m., anom. ehd. N:o 7: olevan alkoholilainsäädännön muuttami-
390: Esityksen antamisesta maalaiskuntien ro- sesta ................................ 285
391: kottajain palkkauksen korottamisesta 278 6. Ruotzi, y. m., anom. ehd. N:o 11: Esityk-
392: 3. Somersalo, y. m., anom. ehd. N:o 8: sen antamisesta kok.aiinikaupan ehkäise-
393: Esityksen antamisesta tuberkuloosiparan- miseksi ............................... 287
394:
395:
396:
397: V. Laki- ja talousvaliokunta.
398: Kunnallif!verotusta, asutusta, kalastusta ja maistraatinsihteerin vaalin toimittami-
399: y. m. koskevia eduskuntaesityksiä ja sen siirtämisestä kaupunginmltuustolle . . 293
400: anomusehdotuksia. 2. Peltonen ja Rannikko, edusk. esit. N:o
401: 1. Kivimäki, y. m., edusk. esit. N:o 13: 14: Ehdotus laiksi asutustilojen merkitse-
402: Ehdotus laiksi pormestarin, neuvosmiesten misestä maarekisteriin . . . . . . . . . . . . . . . . 295
403: Sisällysluettelo. IX
404:
405: Siv. Siv.
406: 3. Itkonen, edusk. esit. N:o 15: Ehdotus 8. Inborr, y. m., anom. ehd. N:o 14: Esi-
407: laiksi uskonnonv,apaualain 10 § :n muutta- tyksen antamisesta yhtenäåsen väestörekis-
408: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300 terin aikaani'!IIJamis·esta . . . . . . . . . . . . . . . . 317
409: 4 • .Asikamen, y. m., edusk. esit. N:o 16: 9. Forsberg, m. fl. pet. försl. N:o 16: Ang.
410: Ehdotukset a) laiksi 15 pä~vänä kesäkuuta höjande av Sljöfolket tillkommande pe:n-
411: 1898 maalaiekunltai!l. kunnall:ishal:linnosta sioner till belopp- motsv,arand€ nutida pen-
412: ,an;netun asetuksen muuttamisesta ja ningev-äroo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 319
413: b) laiksi 8 päivänä joulukuuta 1873 kun- 9. Forsberg, y. m., anom. ehd. N:o 16:
414: nallishallituksesta kaupungis·sa annetun Merimiesten eläkkeidien korattamisesta ny-
415: I!Jsetuben muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 302 kyistä ra;han arvoa ·vastaavaksi ........ 322
416: 5. Tanner, ,edusk. ,esit. N:o 17: Ehdotus
417: 10. Rapo, y. m., anom. ehd. N:o 18: Esrityk-
418: laiksi 28 päivänä lokakuuta 1915 annetun
419: sen antamisesta laiksi, jonka mukaan ka-
420: vesioikeuslain II luvun 12 ja 18 § :n
421: lastusoikeus sootaisiin moonomistuksesta
422: muuttamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310
423: riippumattomaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 325
424: 6. Pullinen, y. m., >anom. ehd. N:o 12:
425: Esityksen antamis·esta maatalouskiinteis- 11. Wiik, m. fl., pet. ,för,sJ. N:o 19: Ang. a;v-
426: töjen veroperusteiden määräämisen yhte- låtande av proposition om tryggande av
427: näiSttyttäm.isestä • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 312 fiskares legorätt <till vwiJtenomräde i sär-
428: 7. Itkonen, y. m., anom. ,ehd. N:o 13: Esi- skilda fall ........................... 326
429: tyksen antamisesta laiksi llrunnallisvero- 11. Wiik, y. m., anom. ehd. N:o 19: Esityk-
430: lainsäädännö.n uudistamis.esta . . . . . . • . . • 314 sen antamisesta kala.stajan vBsialueen
431: 8. Inborr, m. fl., pet. försl. N:o 14: Ang. vuokrooikeuden turvaamisesta eräässä ta-
432: överlämnande av propoaition om inf·örande pauksissa • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 327
433: av ett enhetligt befolknmgsregister • . . . 315
434:
435:
436:
437: VI. Sivistysvaliokunta.
438: 1. .Ailio, y. m., ,edusk. esit. N:o 18: Ehdotus 3. Voionmaa, y. m., anom. ehd. N:o 21:
439: laiksi kansankielen sana.ki11jan avustami- Ma;an arlcistotoimen uudistamisesta .... 386
440: seksi. (Laus. valt. v :lta) .....•....•.• 331 4. PaOJVolainen, y. m., anom. ehd. N:o 22:
441: 2. Louhelainen, y. m., edusk. esit. N:o 19: Esityksen antamisesta kansaoo~pistonopet
442: Ehdotus laåksi oppiv,eJvollrisuudesta 15 ta.jien eläke,etujen jii.l1jestämisestä • . . • • • 339
443: päivänä huhtikU!U<ta 1001 annetun 1ain
444: 10 § :n muuttamisesta toisin JruuluV"aksi 334
445:
446:
447:
448: VII. Ulkoasiainvaliokunta.
449: 1. Paavolainen, y. m., anom. ehd. N:o 25: taloustuotteiden kauppaamiseksi V enii-
450: Mahdollisuuksien- V"almistamisesta K:arja- jä.lle .......•......................•• 343
451: Ian karmaksen asukkaille k&lastus- ja maa-
452:
453:
454:
455: VIII. 1\laatalousvaliokunta.
456: Asutustoimintaa, ma.a.nvuok.rao.Ioja y. m. ·annetun lain eräiden pykäläin muuttami-
457: koskevia eduskuntaesityksiä ja anomus- sesta .... : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . 349
458: ehdotuksia. 2. Schauman och Österholm, motioo N:o 21:
459: Förslag 1till la.g om inlösen av lego-
460: 1. Koivuranta, y. na edusk. esit. N:o 20: områden, belgna å särskilda, evangel:iJsk-
461: Ehdotus laiksi valtion metsii.maj,den asut- lu.therska kyrkorna oeh grekisk-katolska
462: ta.misest.a j'll niillä olevien vuokra-alueiden kyrkorna ocll församlingarna tillhöriga
463: lunastamisest.a ~ p:nä toukokuuta 1922 1ägenheter ooh jordområden . . . . . . . . . . . . 354
464:
465: 2
466: X Sisiillyaluetoo:Lo.
467:
468: Siv. Siv.
469: 2. Soha'IJ!man ja Österholm, ednsk. esit. N:o 4. Paavolainen, y. m., anom. ehd. N:o 17:
470: 21: Ehdotus lai.ksi eräille evankelisluteri· Esityk.sen antamisesta entisten lahjoitus-
471: laisille kirkoille ja kreikkalaiskatolisille mii!Rkruunu·npuistojen luovutuskysymyksen
472: kirkoille ja seurakunnille kuuluvilla ti· ratkaisusta . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . 366
473: Joilla ja maa-alueilla sijaits·evien vuokra- 5. Saarinen, P., y. m., .anom. ehd. N:o 20:
474: alueiden lunastamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 356 Esityksen antamisesta pienviljelysneuvoje.-
475: 3. Sirola, y. m., edusk. esit. N:o 22: Ehdo- opiston peru.stamisesta . . . . . . . . . . . . . . . • 367
476: tus laiksi valtion varoilla taptthtuvan asu-
477: rtnstoiminnan JJahoittamisesta .......... 358
478:
479:
480:
481: IX. Työväenasiainvaliokunta.
482: Työväenvakuutusta ja työsopimusla.kia 2. Paasivuori, y. m., edusk. esit. N:o 24:
483: koskevia eduskuntaesityksiä ja anomus- Ehdotus laiksi sairausvakuutuksesta .... 375
484: 3. Rosenberg, y. m., anom. ehd. N:o 23:
485: ehdotuksia.
486: Esityksen antwmisesta rvaltion varoilla
487: ylläpidettävän vanhuus- ja työkyvyttö-
488: 1. Paasivuori, y. m., edusk. esitt. N:o 23: myyseläkelaitoksen perustamisesta . . . . • . 390
489: Ehdotus laiksi työsopimuksesta 1 pii.ivänä 4. Tabell, y. m., ,anom. ehd. N:o 24: Esi-
490: heinäJrnuta 1922 annetun lain 41 § :n tyksen antamisesta laiksli yleisestä pakol-
491: muuttamis·esta ·toisin :kuuluvaksi . . . . . . . . 373 lisesta työttömyysvakuutuksesta . . . . . . . . 399
492:
493:
494:
495: X. Puolustusasiainvaliokunta.
496: Asevelvollisuuslakia koskevia eduskunta- 3. Helo, y. m., edusk. esit. N:o 27: Ehdo-
497: esitys- ja anomusehdotuksia. tus Iaik.si muutoksista asevelvollisuuslll.in
498: 13 pykälään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 412
499: 4. Klookars, m. fl., motion N:o 28: Förslag
500: 1. Pitkänen, y. m., edusk. esit. N:o 25: till lag om ändring av 58 § värnplikts-
501: Ehdotus 1aibi 11 päivänä marraskuuta lagen av den 11 november 1922 . . . . • . . . 416
502: 1922 annetun asevelvollisuuslain 13 § :n 4. Klookars, y. m., edusk. esit. N:o 28:
503: muutta.misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 405 Ehdotus laiksi 11 päivänä marra.skuuta
504: :2 • ..J.kerblom, m. fl., motion N:o 26: Förslag 1922 annetun asevelvollisuuslain 58 § :n
505: till lag .angående ändring :av 13 § i värn- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 418
506: pliktslagen av den 11 november 1922 .• 407 5. Kukkonen, y. m., 'anom. ehd. N:o 6:
507: 2 . ..J.kerblom, y. m., edusk; esit. N:o 26: Eh-
508: Esitykseu antamisesta asevelvollisten pal-
509: dotus laiksi 11 päivänä marraskuuta 1922 yelusajan lyhentämisestä .............. 420
510: annetun asevelvollisuuslain 13 § :n muut-
511: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 409
512:
513:
514:
515:
516: XI. Perustuslakivaliokuntaan aloteajan jälkeen lähetetty eduskuntaesitys.
517: Kielilain muutosta koskeva eduskunta-
518: esitys.
519:
520: 1. Nilukkanen, y. m., edusk. esit. N:o 29:
521: Ehdotus laiksi kielilain 20 ~ :n selittämi-
522: sestä ..............................•. 427
523: •• ••
524: VALTIOPAIVAT
525: 19 2 6
526:
527:
528: LIITTEET
529: I
530: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
531: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
532:
533:
534:
535:
536: HELSINKI 1926
537: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
538: a
539: I,t. - Edusk. esit. u:o 1.
540:
541:
542:
543:
544: Saarinen, P., y. m.: Ehdotus laiksi ulkomaalaisen ottami-
545: sesta Suomen kansalaiseksi 20 päivänä helmikuuta
546: 1920 annetun lain muuttamisesta.
547:
548:
549: E d u s k u n n a 11 e.
550:
551: Helmikuun 20 päivänä 1920 annetussa edellämainittuun lakiin saatava aikaan sel-
552: laissa uLkomaalaisen ottamisesta Suomen lainen muutos, että Suomen kansalaiseksi
553: kansalaiseksi ·ei ole säännöstä siitä, tuleeko pyrki:jän tulee osoittaa taitavansa ainakin
554: kansalaiseksi otettavan osata maan kieliä. suomenkieltä.
555: Kysymys Suomen kansalaiseksi PJ'Il'kivän Kysymyksessä olevan lain toimeenpano-
556: ulkomaalaisen kielitaidosta näyttää tulleen asetuksessa tosin on säädetty, että ulkomaa-
557: kokonaan sivuutetuksi myöskin vuoden 1919 laisen, jolle Suomen kansalaisoikeus on
558: valtiopäiviLlä, joHoin sanottu laki hyväksyt- myönnetty, tulee tehdä suomen-tai ruotsin-
559: tiin. Nähtävästi sekä hallitus .laatiessaan kielellä säädetty uskollisuudenvala läänin
560: lakiesitystä että Eduskunta sitä hyväksyes- maaherran edessä, mutta tämä ·säännös, joka
561: sään ovat olleet sitä mieltä, että kansalai- suomalaisuuden kannal.ta muutoinkin on
562: ·seksi otetta'Valta ei ole tarpeellista vaatia käytännöllisesti merkityksetön, ei sisällä
563: taitoa maan kielessä. Asia ei kuitenkaan ole mitään kielitaidon ehtoa, eikä sellaista ehtoa
564: edes yleisten periaa·tteiden eikä varsinkaan ole asetukseen voituhan ,sisällyttää syystä,
565: suomaJ!aisuuden kannalta katsoen merkityk- että sitä ei ole lakiin otettu ik:ansalaiseksi
566: setön. Voidakseen hyvin 1äyttää kansalais- ottamisen edellytyksenä. Niinpä käytäntö
567: velvollisuutensa ja käyttää myöskin kansa- lieneelk:in ollut sellainen, että käsiteltäessä
568: laiselle ik:uuluvia oikeuksia tulee kansalai- hakemuksia päästä ikansalaiseksi ei ole kiin-
569: sen taitaa maan kieltä. Ilman tätä taitoa on nitetty €rikoista huomiota ki€litaitoon.
570: kansalaisuus verrattain löyhillä perusteilla, Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
571: ja riittävää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta nioittaen,
572: toisten kansalaisten kanssa ei voi syntyä
573: edes jokapäiväisessä, vielä vähemmin kan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
574: sallisessa merkityksessä. Tämän vuoksi on 'Van lakiehdotuksen:
575: 1,1. - Ulkomaalaisen ottamineDI Suomen kansa.lai!sebi.
576:
577:
578: Laki
579: ulkomaalaisen ottamisesta Suomen kansalaisebi 20 päivänä helmikuuta 1920
580: annetun lain muuttamisesta.
581:
582: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että ul.kamaalaisen ottamisesta
583: Suomen kansalaiseksi 20 pähänä helmikuuta 1920 annretun lain 1 § on ikuuluva seu-
584: raavasti:
585:
586: 1 §. paruksi kansalaisvelvollisuuksistaan toisessa
587: Ulllmmaa..lainen .voidaan hakemuksesta maassa.
588: ottaa Su~rm.en ~ansalaiseksi, jos hän Hen:kilöhle, joika ennen on o1lut Suomen
589: 1) on puhdasmaineinen; kansalainen, voidaan myöntää kansalais-
590: 2) Qähfumä edelliset viisi vuotta on kes- o~eus, vaikikei hän täytäkään 2 kohdassa
591: keytymättä ·asunut Suomessa sekä voi tyy- mainittuja ehtoja.
592: dyttävästi käyttää suomenkieltä; Milloin erinomaisia syitä on, voidaan
593: 3) kykenee elättämään itsensä ja per- ulkomaalaiselle muutoinkin :myöntää kansa-
594: heensä; sekä laisoikeus 2 ja 4 kohdassa mainittujen ehto-
595: 4) on vapaa tahi sen kautta, että hänet jen estämättä.
596: otetaan Suomen !k:ansalaiseksi, tulee va-
597:
598:
599: Helsingissä, 12 päivänä helmikuuta 1926.
600:
601:
602: P. Saarinen. E. M. Tarkkanen.
603: E. A. Tuomivaara. Kalle Kirra.
604: Elias Tukia. Kaarlo Hänninen.
605: Kaarlo Hurme.
606: 1,2. - Edusk. esit. n:o Z.
607:
608:
609:
610:
611: Saarinen, P; y. m.: Ehdotukset a) laiksi niistä perus-
612: teista, joiden mukaan valtiovaroja käytetään maan
613: suomen- ja ruotsinkielisen väestön yliopistosivistyk-
614: sen tarpeen tyydyttämiseksi; b) Helsingin Yliopiston
615: järjestysmuodon perusteista 14 päivänä heinäkuuta
616: 1923 annetun lain 18 §:n kumoamisesta sekä 2, 9, 13,
617: 21 ja 22 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi; ja c)
618: laiksi Helsingin Yliopiston järjestysmuodon perus-
619: teita koskevan lain voimaanpanosta 14 päivänä heic
620: näkuuta 1923 annetun lain 3, 5, 6 ja 7 §:n kumoami-
621: sesta sekä 4 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
622:
623:
624: E d u s k u n n a ll e.
625:
626: Johtuen maamme kansanvaltaisesta kehi- suomalaisen ihenlkisen vilje:ly'ksen suoritta-·
627: tyksestä sekä nykyajan kasvavista vaatimuk- jia.
628: sista tietopuolisen, kirjallisen ja kansallisen Täitä tar1wiltusperää ei voida saa'VUttaa
629: vil.jelyks•e:n alalla on väJlttämätöntä ottaa nyk:yisen yliopistolainsäiäldännön po:bj,alla,
630: harkittavaksi minhlilaisen lainsäädännön lisäämättä suomalaisia oppikouluja ja yli~
631: kautta maassamme v:o~ta!isiin tehosta,a suo- opisto-opetusta ene.mJinJän kuin Dl!i.tä maan
632: lllllalaisba si!Vistystyötä. :ilman, että •maan ta- rtaloU!S kestä:ä. Yliopiston järjestysmuodon
633: 1oudeHisia edellytyksiä liiaksi rasite,taan ja 'pel'11Ste1ta lkOSilrevan ilain muikaan suomwlai-
634: tois~ksi i1man, !että maan ruotsaJais,e:n väes- sen yliopisto-opetuksen lisääminen Dn riip-
635: tön QikeutettU)ja sivlstysvaatimuksia, joiden, puva suomeniki~isten yliop1pi<laide:n lUJku-
636: tyydyttämisen \haalitusmuoto ffiil1e turvaa, ,m:äärän Hsäämisestä. Tämrän lukumäärän
637: i;oukataan. Pyrittäessä rnäiden, periaatteit- lisä.ämiseksi on vålttämätöntJä ·perrusl::oo run-
638: ten pdh:jalla suunnititel€«llaan suomalaisen saasti uusia suomralaisia kouluja,. 'joiden
639: henkisen, työn looh~ttäiffilistä {)Jl ensiksi kiin- oppilaa,t su,orittavat ylioppilastutikinnDn.
640: n\i.tettävä huomrl.ota Suomw ainoan, valtio- Mu,tta kun samaan ·a<i'kaan, - nykyisen lain
641: yliopiston työn tarkoitmsenmUJkaiseen jär- mukaan - ruotsalainen yHopistQ-<Opetus pe-
642: jestelyyn. Yliopisto valmistaa tietopuoli- rustuisi rnotsaJ.aisten ylioppilailden ~uku
643: sest:i päitevitä työntekijöitä yhteiskuntaa var- maaraan ja näiden lukumäärä, johtuen
644: ten samoinkuin kansallista sivistystyötä ruotsalaisen sivistyneistön swhteettomasta
645: v,arten 0011 ,lukuisissa eri mlllOldoissa. Suo- suuruudesta h.arvalukuiseen ruotsalaiseen
646: malaisen yhteiskuntamme kehittyessä kan- väestöön näihden sekä ruotsalaisten oppic
647: sanvalltaisen ;valtioelämän ,pohjalla, kasva- kDulujen paljoudesta, aina pysyisi suu-
648: vat myös yhteiskunnan yEopistoUe asetta- rempana, kuin minkä ruotsalaisen väestö-
649: mat vaatimukset. !Tarvirtaan enemmän ryhmän sivistystarpeet edellyttävät, täy-
650: 6 I,2. - YliopiJStolainsäädännön uudistaminen.
651:
652: tyisi suomalaisen henkisen työn lisäämi- )'11iopisto-10Sa8toon taJ n]mitetäJän vaJcinai-
653: nen suomalaisen väestön sivistystar:vetta siksi professoreiksi poissiirtyneiden ruotsa-
654: vast.aavaksi, johtaa lii'k;asivistyneistön syn- laisten tilrulle. Kun va:ihtuvia professoreita
655: tymiseen, mrikä t.aas voisi rt;.aJpafhtu.a vain ta- voimassa olevan yliopiston jä.l'IJestysmuotoa
656: laudeHisen työn kusta.nnulkseHa. Sen pa- koskev·an [ain toimeenpanolain 4 § jn mu-
657: hempi muodostuisi tuollainen menetelmä kaan on oleva viisitoista ennen syyskuun
658: erittäin rasiWwa'ksi valtion menojen lisään- 1 päivää. 1928, nousee niide.n vuotuinen
659: tyunisen kan.nallta katsoen. 1Se johtaisi sult- palkkaus si:iihen me~ä yli 1 miljoonan
660: tee:ttoma,n suuriin uhrauksiin oppikoulujen markan.
661: ja yHopistQtyön hyväksi, ooittain kansalais- Mutta yJiopiston jä.njestysmuodon perus-
662: sivistyksen, ooittain taloudellisen 1työn ja teista säädetty laki edeHytJtää, jos se ~1-
663: .ammaitillisen ik;asvatuksen kustannuksella. leen sellaisenaan ~ää voimaan, että myöhem-
664: Näin ollen on ainoa lk.cino tämä.n kan- a:ni.n [isäitä;än vaihtuvilen ,prmessorien luku-
665: samme sivistyselämän !kehitykselle perus- määrää. n.imitrtämä1lä vuoroin ruotsalaisia ja
666: tavaa ilawtua oLevan kysymy\ksen ratkaise- vuoroin suomalaisia vaihtuvia professoreja,
667: misekSi se, että Jtykyis.tä. yliopistola.insääJ.. jotta opetusta aina oliså ltarjol[a molemmilla
668: dläntöä muuttamaJ1Jla ja kehittä.mä;llä toteu- kielillä 'Puheena olevan lain 21 § :ssä ja sen
669: rt;.etaan se periaate, ~ttä valtion varoja !käy- toimeenpanolain 4 ·§ :sSä. säädettyjen perus-
670: tetään vuosittain suomalaiseen ja ruotsalai- ·teiden muilman. Täten voisi vaihtuvien 'Pro-
671: seen yliopistotyöhön suhteessa molempien fessorien [ukumää~ä Reisingin Yliopistossa
672: väestöryhmien lukumäJärään. ;T.ämäm. peri- nykyisen lain mukaan ennen pitkää nousta
673: aatt~en mukaisesti olisi Helsingin YJiopist,o ka;'lrsinkertaiseksi uy!kyisestäiän. Kaikki tästä
674: tehtävä suomaJlaiseksi •ja ruotsala•inen yli- johtuvat kustannukset ijäisivä;t uuden ~ar
675: opisto~opeitus därjestettävä erikoisessa rin- jestelyn mukaan Helsingin, Yliopiston me-
676: .naklkaisyliopistossa He.lsingin Yliopiston n·oarviosta pois.
677: yhteydessä. Ruotsalaista yliopisto~~petusta Huomattavana tavaUa voitaisi[n myös
678: varten varattaisiin vuosittaisin valtion me- vähentää muita Helsingin Yliopiston me-
679: il.lJoarvioon mälärära:ha, joka olisi niin suuri noja poistamaHa kaksikielisyydestä johtu-
680: osa suomaJlaise.n yliopiston määrärahasta vat kustannukset sekä lakkauttamaHa eräitä
681: ikuin ruoltsalaine.n v·äiestö on suomalaisesta. ylimääräisiä professorinvirkoja edellä mai-
682: Tämän suhdeluvun määräisi valtioneuvosto nitulla tavalla. Ruotsalaisen rinnakkaisyli-
683: viimeksi toimitetun virallisen väenlaskun opiston vuotuiset menot puheena olevan las-
684: perusteella viideksi vuodeksi kerrallaan. kutavan mukaan nousisivat vain noin 2 1 / 2
685: Tämän mene.tclmän !kautta säästyisivät milj. markkaan. Näin ollen ei tässä ehdo-
686: valtiolle monet kaksikielisyydestä johtuvat tettu yliopistotyön järjestely tuottaisi sa-
687: yliopiston menoarviota .rasittavat menot, nottavia lisäkustannuksia yliopisto-opetuk-
688: .samoinkui.n vaiihtUJvien :professuurien jatku- sen palkkauksessa. ]}1ahdollisesti se päin-
689: vaan yHäpitämiseen ja [isäämiseen tarvitta- vastoin - tulevaisuutta silmällä pitäen -
690: vat Viarat. Useimmat vaihtuvista pro:OOsso- merkitsisi halvempaa järjestelmää.
691: reista voisiv~t tulla vakinaisl&si, sen •jälkeen Kun lisäksi oteta,an huoii!JLoon, että ruot-
692: kuin vastaavat v:rukina[set 1p~o.fessori,t siir- salainen rinnwk'kaisyliopisto !käyttäisi yh-
693: ltyisivä;t ,ruotsalaista yliopisto~petusta var- teistä kirjastoa sekä, erutyisissä asetuksissa
694: ten perustettavaan rinnakikaisyliopistoon. määrätyiHä ,perusteilla muita yihteisiä tie,
695: NiiuikäJän voitaisiin eräät y:Li.mä.Wräiset pro- teenisiä laitoksia Hclsingin Yliopiston
696: fessorinvirat 1akkautaa s·en jäLkeen kun nii- kanssa, ;:niin !käy illlmeise'ksi, etteiVIäit nyt eh-
697: den haltijat joko siirtyisiv.ät ruotsalaiseen dotetusta järjestelystä jdhtuv8Jt kustan;nuk-
698: I,2. - Saal'inen, P., Y• m. 7
699:
700: set voi nousta niin suuriksi ettei uutta jär- ttuloo tyydyttää s:uom.en- ja ruotsi.nkieUsen.
701: ~lyä nilitten takia voisi Wteut:taa. Joka väestön sivistyksellisiä ja taloudellisia tar-
702: tapauksessa saavutetaan tämällJ \järjestelyn ;peirta. samanil.aiste.n .perusteli.de.n mukaan,
703: kautta se perustavaa laatua oleva etu, että tarkkaan toteutetuksi.
704: jokainen suomalamelll ylioppilas saa kailken Kaiken edellä sanotun perusteella rohke-
705: y1iopisto-opetuk8en äidillllicielcllään. Sama:l'la nemme ehdottaa,
706: saataisiin suomalainen yili·opisrotyö kehlte-
707: tyiksi todellla. va.sta·amawn. suomalaisen väes- että Eduskun-ta hyväksyisi näin
708: tön sivistystarverota, ja se haiJJlitusmu.odon kuuluvat lakiehdotukset:
709: 14 '§1 :n 1juUci:lausuma periaate, että valtion
710:
711:
712:
713: Laki
714: niistä perusteista, joiden mukaan valtiovaroja käytetään maan suomen· ja ruotsin-
715: kielisen väestön yliopistosiviStyksen tarpeen tyydyttämiSeksi.
716:
717: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tälten:
718:
719: 1'§. 3 1§.
720: Suomen kielistä yliopistosivistystä varten Ruotsalaisella rinnaa..ikaisyliopistolla on
721: yfhlälpidetäälll v31Ltian val'oma. HeLsingin Yli- ylimp·äJnä hal1itusm~ehenä !kansleri, <ja soo
722: opistoa.. ha]l:Lrutoa Viamten. asetetaan ikonsistori ja
723: Ruotsin kieli&m väestön yliopisrtosivistyk- rel:Ltori. Ylio:piston .taiminn~ru on soveltu-
724: sen tarpeen .tyydyt.tä:miseksi !käytetään vuo- v.ilta kohdin noudatettava 'lakia Helsingin
725: sittain keskimäärin niin paljon valtiovaraja, Yliapiston j.ä!'1jestySm.uodon :perustcista.
726: että se vamaa yhrt:ä suur:ta osaa Helsingi'n 4 1§.
727: YHopist<m yliläpitoon vuosittaiill käJ~telttä
728: Tässä Ja'issa edellyteltyn suhteen m&run
729: V'ielll valtiovarojen määrästä,, kuin maan
730: suomen j.a ruotsin kielisen väeSitön ~ukumää
731: rUJOtsin kielisen vä·estön lulkumäärä on suo-
732: rän kesken vahvistaa valtianeuvooto viiden
733: meJll i!cielisoo väestön lukumääriis:tä.
734: vuoden aijaksi ikel'raUaan. Suhde on i1mais~
735: tava ltäysissäJ prosenteissa suomen Ikielisen
736: väestön [.u,kumää:rästä.
737: 2 §.
738: Ruotsin kielisen väestön yliopist{>sivis- 6 '§.
739: tJystä varten ikäyt·elbtäwillä varoUla järjeste- Tarklempia määräyksiä tämän lain ~äy
740: tään Heilsin~n Yll.iJOtpis:ton yht~yteoo ruotsa- täntöönpa.nosta ja sovel~UJt!tamisesta anne-
741: lainen rinnalkkaisyliopisto, 1joHa on oma hal- taan asetukse.Ua.
742: linto ja omat opettaj.at da jOikla k.äyttää Hel- 6 1§.
743: sin~n Yli01piston :Laitoksia asetuksella vah· Tämä :Lrulci .tuJoo voimaan syysku'Uill: 1 päi-
744: v:istettavioo .pe.rusteiden mulkaan. vä.ruä 1·928.
745: 8 1,2. - Yliopistolainsäädännön uudistaminen.
746:
747:
748: Läkl
749: Helsingin Yliopiston järjestysmuodon perusteista 14: päivänä heinäikuuta 1923
750: annetun lain 18 §:n kumoamisesta sekä 2, 9, 13, 21 ja 22 §:n muuttamisesta
751: toisin kuuluviksi.
752:
753: ,Edusku.n.oom: päät~sen mukaisesti! kumotaan tiilten Helsingin Yliopiston järjestys-
754: muodOill perusteista 14 iP :na heinäkuuta 1923 annmun lain 18 §, seklä muutetaan
755: saman ~ain 2, 9,. 13, 2i1 jllJ 22 1§1 näin kuuluviksi:
756:
757: 2 1§. kullfll11l<Th amn~etrt;a;va siitä lausunltoTIJSa tai teh-
758: Yliopistoon kuuluvat sen opettajat ja sen tävä ehdotuksensa.
759: ilrirjoissru .o1ev.rut yliopplil.aat se!käJ sen laitok-
760: sia ja haiHintoa lho~tarmaan ·asetetut vii'ka- 13 i§.
761: ja palvelusmiehet Tmekunnan ·jäsenia, sen toilllllit\'lSI& päät-
762: Y>Liopistossa on varsinaisia ·ja ylirmääräi- t·ävänä viranomaisena, o>vwt sen v,arsinaisten
763: siä professorin;vk!lwja, jotka kumJpa:ise:tkin professorinvirkojen ja kliiin.teiden ylimää-
764: ovat lkiint·eiltiä: ta~ hielllkilökoih:taisia, EreilciL apu- räisten professori,nvirkojen haltijat seka
765: 1aisenvir'koja, dosentintoimå,a, lehtorinVtir- näit.ä virkoja hoitamaan mii:äirätyt ihenk:ilöt.
766: ikoja, ylikirjastonhoita~>BJn~ ja 'kirjastonhoi- Se~llaisen asi,an käsittelyyn, ;joka kosllree vi,r-
767: tajanvir~ja, niin myös muita virlroja ja kaelhdotuslta proiessorinvir!kaan tai henlkilö-
768: toimia .opetusta, laåltosten hoitoa: ja yliopis- kohtaisen professorin ehdottamista, ottavat
769: ton kansliaa ja taloutta varten, joista sääde- osaa vain ti~deku.runai!1 varsinaQ.set professo~
770: tälän asetuksella. rit.
771: Buhoonljohta;jama tioo'ekunnassa on de-
772: 9 ~'. kaani tai hänen estettynä ollessaan varade-
773: Suuren !koTIJSistori:n, lteht·äiVänä Qll laa·tria ja kaani. Dekaanin ja y,aradekaanin tiede-
774: ikanslerille lähettää. elhdoltulks'et yliopistoa ikunlta valitsee v;arsinaisista prOifesso:reista
775: kQSkie.viksi ~aJeillrsi j·a ,aSJetu'ksiksi, teobxlli eh~ :k!olmeksi vuodeksi'.
776: dotukset uusien opettajanvirkojen perusta-
777: misesta, oonlkilö:kohtaist,oo professorien ni- 21 '§.
778: mittämisestä sekä professorien nimittämi- Opetus- j·a virka:kielen!ä yliopistossa on
779: sestä vil'lka.an illman hallremusta, niin myös suomi Muuta kie1tä sarutakoon opetuskie-
780: antaa. :Lausuntonsa va~iJtuksesta, joka on lenä 1käyttä:ä vierasta !kieltä taikka ilciirjalli-
781: tehty tiedekunnan tekemästä virkaehdotuk- suutta tai uHoomaan o[oja €Sitetiliessä, nifun
782: sesta rprofessorin,virkaan, niinikään sen toi- myös, eri vapautuksen nojalla, milloin Olpe-
783: md:ala,an ilmuJmist,a yliopistoa ikoslrevista tusta allltaa .u:lkomaalai,TIJen opettaja, joka on
784: !kysymylksistä, joista \hallitus tai kansleri on IIIl'äiiJJ::ätty joko tilapäisesti tai, ha:Hitrusmuo-
785: lausuntoa pyytänyt. don 84 '§ m nojaJ:la,. v;aJcinaisesti oleonaa;n
786: Suuri 'lronsistori ikäisi:ttelee asia,t sendäl- opettwjana yliopistossa.
787: :keen kuin s~ tai ne tiedekunnat, joita asia
788: !kook:ee, ovrut siitä IOOihTIJOOt ehdotuksensa tai 22 §.
789: ,a;ntoooot ~ausun.tonsa. Jos :asia koskee Joka lukuvuodebi: tulee pilenen 'konsisto-
790: uselli'lllpia !tai kai!kk:ia tiedekuntia tad yliopis- rin tiedekuntain esityksestä valmistaa ja.
791: toa ik:okonaåsuooessaan, on ennw asian rat- kanslerin vaJhvistettavaiksi esittää opatus-
792: kaisua Sllluren !lronsistOtrin 'aset:tatman vaJi~ suUJ111itelma.
793: I,2. - Saarinen, P., y. m. 9
794:
795:
796: Laki
797: Helsingin Yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain voimaanpanosta
798: 14 päivänä heinäkuuta 1923 annetun lain 3, 5, 6 ja 7 §:n kumoamisesta sekä
799: 4 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
800:
801: Edusk:lmnan pää:taksen mJU:kaisesti: llrumota.an :t:äten Helsingin. Ylliopiston jfu'ijootys-
802: muodori tPerustei:ta ikoskev:a;n ~ruin VoimaanipalliOSta 14 ·päirvämä iheirrä!lruuta 1923 anMtun
803: lain 3,. 5, 6 j'a 1 § sekä muutetaan sanian [ain 4 § näin llmuluvaimi :
804:
805: 4 ~. 1 päivlää 1928 ov-at siirtiiJ sää,detyssä järjes-
806: Ne Helsiillgi;n YHapiston opettajat j,a vir- tyksessä oooittaooert täydell:ioosrti haHitse-
807: ikamiooet, jotka ha:luav:at soo.otUJl! yliopiston vansa suoonenkie1tä.
808: järjestysmuodon perusteista aimetUTh lain Va~hrtuvien pro!:fesso:vinvirlrojen halti•jat
809: 21 § m eäämnösten toimoonpa:non jwllreen ovat yllämainituilla ehdolla oikeutetut siir-
810: pysyä nykyisissä toirm:issaan, ovat oikeute- tymään vakinaisiin professorinvirkoihin
811: tut niihin jäämää:n, j~ he enlllen syyskuun sillä tavalla kuin siitä erikseen säädetään.
812:
813:
814: Helsingissä, 16 p. helmikuuta 1926.
815:
816:
817: P. Saarinen. K. V. Vuokos!ki.
818: E. A. Tuomivaara. Albin Manner.
819: Bernhard Heikkilä. E. M. Tarkkanen.
820: E. A. Turja. August Raatikainen.
821: Alpo 0. Luostarinen. Juho Kinnunen.
822: H. Valkama. Mikko J askari.
823: Antti Jnntilainen. J. A. Ihamuotila.
824: Eino E. Heiknra. J. Kauranen.
825: N. Pelttari. Anton Vertanen.
826: E. Tuki!a. Ansh. Alestalo.
827: Antti Kuisma. Matti Pitkänen.
828: Pekka Saarelainen. Viljami KalliokGski.
829: Janne Koivnranta. J aio Lahdensuo.
830: Antti Kukkonen. T. Jauhonen.
831: Erkki Pullinen.
832: 10
833:
834: 1,3. - Anom. ehd. n:o 1,
835:
836:
837:
838:
839: Kivimäki, y. m.: Esityksen antamisesta joulukuun 6 päi-
840: vän julistamisesta yleiseksi juhla- ja vapaapäiväksi.
841:
842:
843: E d.usku nn alle.
844:
845: Joulukuun 6 pmvaa, maamme itsenäi- sitä, että liilre-elämä ei :kuitooikaan voi häi-
846: seksi tasa!VIal1ak.si julistautumisen (Päivää, riytymättä kulkea, kun muutamat sen haa-
847: on la;ajois.sa <piireissä täydellä syyllä totuttu rat eivät toimi, omiansa syn.nryttärrnään sen
848: viettärrnään kansallisena muistorpäi!Vänä, jol- harhakäsityksen, että maan itsenäisyys ei oli-
849: loin arkinen if,y(i· on pysälhtynyt. VaJltio ja sikaan saavutus, josta ka:ikkien tulisi ythtä
850: useat yksityisetlkin työn:antrujat omt itsenäi- lailla iloita.
851: syyspäivänä lalltaneet alaisilleen joko koko- Suome.n kansa!Lla on ai111a oleva aihe !Viet-
852: naan tai ()Sittain vapauden työstä, siten tää joulUJkuun 6 ipäivää kansallisena muisto-
853: ko!'lostaakseen päivän mwkitystä ja; vaTatruk- päivänä, •jolloin kaikkinainen: työ, j'Ota ei ole
854: seen aJaisille.en tilaisuuden rpäivän viettärrni- välttämättä suoritettava, taukoo. Senvuoksi
855: seen sille ikuuluvalla .tavalla. V alitettruvasti ja yhtenäisyyden aikaansaanUseiksi maini-
856: ei ythtenäistä .menettelyä ole tässä iko'hdin tun päivän viettämisessä, ehdotaiUme,
857: saatu eikä TIJähtävästi saadakaan aikaan va-
858: paa.ehtoisuuden tietä. Monet työnantajtat että Eduskunta kehoittaisi halli-
859: eirv:ät ole olleet haJuk!kaita myöntämään mai- tusta Eduskunnalle antamaan esityk-
860: nittua (Päivää työväelleen vaparupäiv·äJksi. sen laiksi, jolla joulukuun 6 päivä
861: Sumille kansalaisrylhmille on i1Jsenäisyys- julistetaan yleiseksi juhla- ja vapaa-
862: päivä senvuoksi jäänyt t8!VIalliseksi al'ki[>äi- päiväksi.
863: väiksi. Tämä erilainen menettely on, rpaitsi
864:
865: Helsirugissä, 15 ,päivänä helmikuuta 1926.
866:
867:
868: T. M. Kivimäki. Oskari Mantere.
869: W. W. Tuomioja. Alpo 0. Luostarinen.
870: J. Jyske. Mandi Hannula.
871: Eeva Heikinheimo. Timari Auer.
872: W. K. Särkkä. H. Valkama.
873: K. V. Vuokoski. Erkki Pullinen.
874: K. E. Linna. J. H. Vennola.
875: 11
876:
877: 1,•. - Anom. ehd. n:o 2.
878:
879:
880:
881:
882: Rosenberg, y. m.: Kirkon erottamisesta valtiosta.
883:
884:
885: Ed ustkun nalle.
886:
887: Suomen eduskunta:, sä.M.iiessään uskonnonr- roja kirkolle, on se kantanut veroja kirkol-
888: v~auslain, asettui tosiasiallisesti sille lmn- lisiin tarkoituksiin sellaisilta kansalaisilta,
889: naJ.le, että valtio antaa kansalaisten uskoa, jotka eivät ikuulu: kil'l~oon, rikkoen täiten
890: mitä 1he tahtovat tai olla mitään uskomatta.. uskonnonvapauslain 12 § :n nimenomaista
891: Tästä laista on suoran~aisena seurm uksena. sääi:Löstä. Eduskunta ei siis voi myöntää
892: myÖBkini se että kil'lkko on erotettava val- varoja kil'lkoll:isiin tarkoituksiin rikkomatta
893: tiosta. Sil:lä tämän lain ikautta on kirkik:o lakia.
894: laannut olemasta sellainen yleinen Laitos, Myöskin kirkon itsensä kannalta pidämme
895: mikä se aikaisemmin oli. Se on nyt enää suotavana, että se erotetaan valtiosta. Sillä
896: vain erään uskonnollisen ryhmäkunnan yh- niin kauan kun kirkko on valtiokirkkona
897: dyskunta. ja saa 'VIaltiolta avustusta, on se valtion hol-
898: Voimassaolevan uskonnonvapauslain 12 houikLsen alainen ja pakotettu edesauttamaan
899: § :n mu:han on henkilö, joka ei kuulu us- valtion puhtaasti maallisia pyrkimyksiä. Jo
900: konnolliseen yndyskuntaan, vapaa. se1laisille yksin ,tästrukin syystä ()lisi ikirkko siis ero-
901: yhdyskunnille suoritettavista veroista ja rasi- tettalvia valtiosta, vapautettava kaikesta val-
902: tuksista. Edelleen on mainitussa pykälässä tion 'holihouksesta ja annettava sen ik,annat-
903: säädös: ,Vapaa veroista evankelisluterilai- tajain, samoin kuin ikaitkkien muidenkin
904: sen tai kreikkalaiskatolisen kirkon tal'lkoi- uskonnollisten yhdyskuntain jäsenien, hank-
905: tu:ksiin olkoon myös muu uskonnollinen yh- kia itse ylläpidokseen tarvitsemansa varat.
906: dyskunta ja sen seurakunta". Mieilestämme Kaiken edellä esittämämme perusteella
907: tämän pykälän säädökset kieltävät valtion ehdotamme,
908: varojen myöntämisen kirkolle ja siis vaati-
909: vat kil'lkon erottamista valtiosta. Sillä siinä että eduskunta kehottaisi hallitusta
910: tarr>auksessa, jos eduskunta myöntää varoja valmistamaan kiireellisesti esityksen
911: kirkolle, eivät siitä erossa olevat ole vapaat kirkon erottamisesta valtiosta ja kir-
912: sen tarkoituksiin menevistä veroista. Valti(}- kollisten menojen poistamisesta tulo-
913: han saa. pääasiallisimmat tulonsa verotta- ja menoarviosta.
914: malla kansalaisia. Jos se antaa näitä va-
915:
916: Helsingissä, helmikuun 13 päivänä 1926.
917:
918:
919: Mauritz Fr. Rosenberg. Uno Nurminen.
920: J. A. Liedes. J. Aug. Isaksson.
921: K. E. Varho. Adam Asikainen.
922: J. Virta. Filemon Savenius.
923: •• ••
924: VALTIOPAIVAT
925: 19 2 6
926:
927:
928: LIITTEET
929: II
930: V ALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
931: ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
932: A.
933: Verotusta koskevia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia
934: j
935: j
936: j
937: j
938: j
939: j
940: j
941: j
942: j
943: j
944: j
945: j
946: j
947: j
948: j
949: j
950: j
951: 17
952:
953: 11,1. - Edusk. esit. n:o 3.
954:
955:
956:
957:
958: Mantere, y. m.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttami-
959: sesta.
960:
961:
962: E d u s ik: u n nalle.
963:
964: Ha;l1itus antoi 1924 vu-oden valtiopäiville kauan ovat odottaneet. Että mainittujen
965: esityksen leimaverolain 6 § :n muuttamisesta taidelaitostem. taloudellinen asema todella on
966: siten, että oratoorio- ja oopperaesitykset, va- uhanalainen, ,siitä on puhuvimpana todis-
967: kinaisten näyttämöiden näytännöt se!kä val- tuksena Suomalaisen oopperan toiminnan
968: tioa~PUa nauttivan orkesterin konsertit va- väliai:kainen 'keskeytys viime syksynä. Useat
969: pautettaisiin 'leimaverosta. Valtiovarain.va- !lläyttämöt, niiden joukossa Suomen Kansal-
970: liokrunta ja suuri valiokunta ikannattivat listeatteri, ovat olleet pakotetut ar,pajaisilla
971: esityksen hyväksymistä, miUtta eduskunta tukemaan toimintaansa.
972: päätti jättää ,lak~ehdotuksen lerpäärrnään en- Tärrnän huomioon ottaen ja viitaten alrussa
973: simmäisiin uusien va,alien jäljestä ilroikoon- mainitun esitylksen ,perusteluissa esitettyihin
974: tuviin valtiopäiviin. näköikoihtiin, ehdotamme 'kunnioittaen,
975: Eduskunnan päätöksestä oli seurauiksena,
976: että maan sivistyse1ärrnälle tär!kteät sivistys- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
977: laitokset jäivät edelleen ilman sitä helpo- van lakiehdotuksen:
978: tusta talout~msa järjestämisessä, jota ne
979:
980: Laki
981: leimaverolain muuttamisesta
982: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tätem. 19 ,päivänä joulukuuta 1921 an-
983: netun leimaverolain 6 § näin kuuluv:aksi:
984:
985: 6 §. kuvaston näyttämisestä y. m. s. 40 prosent-
986: PääsyUpuiJSita ihruvitilaisuufksiin, joista tia;
987: päJäsymaksua !kannetaan ka]kilta tai joilta- 2) eläväin kuvain näytännöistä, paitsi
988: kuilta ihuvivierailta, on leimaveroa suoritet- jälempänä mainituista, 30 prnsenttia;
989: tava seuraavat iProsenttimäärät lipussa il- 3) elä,väin ikuvain näytännöistä, joissa
990: moiltetusta pääsymaksusta: esitetään yksinomaan taidefilmiohjelmia,
991: 1) sirkus-, varietee-, akrobaatti- ja kaba- niin myös operetti- ja tanssiesityksistä
992: J'ettinäytännöistä, \kaikista ailllmattimaisen 15 prosenttia ; selkä
993: tarjoilun yhteydessä annettavista näytän- 4) muista huvitilaisuuksista 10 p.rosenttia;
994: näistä, tanssiaisista, naamiaisista, ka,rusel- lkuitenlkin kustakin ·lajista väiliintään
995: h~ista, villieläinten, panoraaman ja va.Jha- 25 ,penniä.
996:
997: 3
998: 18 11,1. - Muutoksia leimaverola;kiin.
999:
1000: Pääsylipuista oratoori~o- ja oopperaesityk- ohjelmana on rpuheita, esitelmiä, lausuntoa,
1001: siin, sellaisiin teatterinäytäntöih.in, joita an- laulu- ja soittoesityksiä, näytelmiä ynnä
1002: taa vakinaisesti jollakin paikkakunnalla toi- muuta niihin verrattavaa, mutta tanssia
1003: miva teatteri, selkä valtionrupua nauttivan ko11keintaan yhden tunnin aikana, on suori-
1004: orkesterin k1onsertteihin ei suoriteta leima- tettava 1 momentin 4 ikohdassa säOOetty
1005: veroa. Sama1sta v,erosta on valtiovarainmi- vero. Jos edellämainituissa huvitilaisuulk-
1006: nisteriö orkeutettu enintään vuodeksi iker- sissa ei ole tanssia, .ovat ne leimaverosta
1007: rallaan vapauttamaan kunnan pal:rokaaman vwpaat.
1008: tai avustaman o:rfu:esterin konsertit. Leimaveroa ei kanneta Vlljpaal~pusta, joka
1009: Jos huvitilaisuuteen kuuluu erilaatuisia annetaan 'poliisiviranOIIIlaisen, paikkakun-
1010: huvituksia, l{)n leimavero suoritettava ,siitä nan paJ.olaitoksoo tai sen käytettäiväksi,
1011: ,huvilajista, josta se on suurin. jolla muu,ten viran ~puol,esta tulee olla va-
1012: Tilaisuuksia, joiLla on yksinomaan tieteel- paa pääsy huvitilaisuuteen, tahi sanomaleh-
1013: linen, opetus- tai ikasvatustarkoitus, tahi den toimitukselle.
1014: joita !lmulut ja muut opi,stot tai niiden orppi- Maaherrra on oikeutettu hrukemuksesta
1015: Jasyhdistykset toimeenpa.nevat, ottamatta myöntämään leimaVlerovapauden pääsy-
1016: laitOkseen !lrnulumattomilta heni'J{].löiltä :pää- lipui:sta huvitilaisuuteen, joka tl{)imeenpan-
1017: symaksua, taikka joiden ohjelmana on yk- naan yksinomaan varojen !kOkoamiseksi hy-
1018: sinomaan voim.~steru- tai urlheiluesityksiä, väntekeväisyystarkoituksiin sekä oppilaitos-
1019: joita ei anneta amma:ttimaisesti, sekä elä- ten tai tieteen ik:annattamiseksi.
1020: väin kuvain näytäntöjä, joissa esit,etään
1021: ainoastaan tiede- tai opetusfilmiohje1mia, ei
1022: ole huvitilaisuuksiksi katsottava. Tämä laki tulee voimaan 1 päiv:änä tam-
1023: HuvitilaisuUJks~sta, joiden pääasiallisena mikuuta 1925.
1024:
1025:
1026: Hel,singissä, helmikuun 12 p :nä 1926.
1027:
1028:
1029: Oskari Mantere. Hannes Ryömä.
1030: Yrjö Pulkkinen.
1031: 19
1032:
1033: ll.2.- Motion n:o 4.
1034:
1035:
1036:
1037:
1038: Procope. m. fl.: Förslag till a) lag angående upphävande
1039: av lagen den 2 januari 1926 angående innehållande
1040: av inkomst- och förmögenhetsskatt vid erläggande av
1041: dividend och b) lag angående ändring av 61 § i lagen
1042: om inkomst- och förmögenhetsskatt av den 5 de-
1043: cember 1924.
1044:
1045:
1046: T i ll R i k s d a g e n.
1047:
1048: På gmmd a.v Regeringens proposition num särskilda anmärkningar mot ifrågla-
1049: N :o 56 till senaste års Riksdag ang.äende 'varande lagstiftningsåtgärd, oclh utskottets
1050: innehållande av inkO'IllSit- och förmögenhets- 'förslag innehär jämväl avböja~nde av de i
1051: skatt vid utJbetalning av dividend och ränta 'propositionen ingäende lagförslag.en, ehuru
1052: antog Ri!ksdagen tmed ändring i vissa de- 'Riksdag.en sedermera stannade vid annat
1053: lar av Regeringens försla:g tv;änne lagar, beslut.
1054: av vilka den ena stadgar, att vid utbeta- Anseende att ifrågavarande Lagstifltnings-
1055: lande eller gottsk!rivande av dividend i ak- 'åtgärd även i den inskränlktare form den-
1056: tiebolag, 8 % av dividenden skahl innehål- samma i Rik.sdagen erhöll, på de under
1057: las såsom av;betalning å den inlkomst- och riksdagsbehandlingen och särskilt av stats-
1058: 'förmögemhetsskatlt, viiken sikall av den, som utSikottet anförda grunder ej bort vidtagas,
1059: 'dividenden tillfaller, erläggas för det år, och då redan nu de oproportionerligt stora
1060: varunder inne'h'ållandet ägt rum. Den svårigheter .dess genomförande i p.raktiken
1061: andra tlagen innehöH en härennot svarande vid dividendUJtbetalning medför, visat sig,
1062: mindre ändring av 61 ·§ i Jagen den 5 de- synes oss demna åt~rd böra upphävas.
1063: cember 1924 om i:nkomst- och :llörmögenhets- Hänvisande härtill få vi hos
1064: skatt. Bägge dessa lagar stadfii.stes av Re-
1065: publilkens Plresident den 2 januari 1926. Riksdagen vördsammast föreslå an-
1066: Vid ärendets behandling gjordes såväl tagamde av följande lagförslag:
1067: inom statsutskotrtet '\Som i Riksdagens ple-
1068:
1069:
1070: Lag
1071: angående upphävande av lagen den 2 januari 1926 angående innehållande av
1072: inkomst- och förmögenhetS!Skatt vid erläggande av dividend.
1073:
1074: I enlighet med Riksdagens beslut upphä- gående innehåhlande av inkomst- och för-
1075: ves härmed 1ag.en den 2 jaunari 1926 an- mögenhetsskatt vid erläggande av dividend.
1076: 20 11,2. - Muubobia tulo- ja omaisuusverolakiin.
1077:
1078: Lag
1079: angående ändring av 61 § i lagen om inkomst· och förmögenhetsskatt av den
1080: 5 december 1924.
1081:
1082: I enlighet med Rilisdagens beslut stadgas härmed, att 61 ~ i lagen om. inikomst- och
1083: förmögenhetsskatt av den 5 december 1924 hädaneflter skall lyda som. följer:
1084:
1085: 61 §. låter prövningsnämndens ordförande ut-
1086: Sedan tiden för tanförande av besvär skriva, så snart besvären avgjorts. Å de-
1087: över beSkattni.ngBnänmds beslut utgått, betsedel skall antecknas Skattens belopp
1088: skall nämndens l()rd:förrunde för de skatt- samt stället och tiden för sik:attens erläg-
1089: skyldiga, vi1kas beskattning vunnit laga gande.
1090: kraft, ·låta utskriva debetsedlar. Debetsed- · Debetsedloarna s'ko1a utan dröjsmål till-
1091: lar för de sk!attSk:yldiga, över vilkas beskrutt- 'ställas vedel'börande kronofogde och magi-
1092: ning besvär anförts hos prövningsnämnden, strat.
1093:
1094:
1095: Helsingfors, d!en 15 febriUari 1926.
1096:
1097:
1098: Hj. J. Procope. Amos Anderson.
1099: K. V. Vuokoski. Taave Junnila.
1100: Artturi Hiidenheimo. Ilmari Auer.
1101: T. M. Kivimäki. J. A. Ihamuotila.
1102: J. E. Hästbacka. E. M. Tarkkanen.
1103: 21
1104:
1105: I1,2. - Edusk. esit. n:o 4.
1106:
1107:
1108:
1109:
1110: Procope, y. m.: Ehdotukset a) laiksi tulo- ja omaisuus-
1111: veron pidättämisestä osinkoa maksettaessa tammi-
1112: kuun 2 päivänä 1926 annetun lain kumoamisesta ja b)
1113: laiksi tulo- ja omaisuusverosta joulukuun 5 päivänä
1114: 1924 annetun lain 61 §:n muuttamisesta.
1115:
1116:
1117: E d u s k u n n a 11 e.
1118:
1119: Hallitu!ksen Eduskunnalle viime vuoden täysistun.noosa erinäisiä huom.aUJtuksia tätä
1120: vwl.tiopäivillä antarrnan esityksen N :o 56 1ainsäädäntötoimenpidettä vastaan, ;ja va-
1121: 'johdosta, joka koski tulo- jta omaisuusve- 1iokunnan mietintö tarkoittiik:in esityiksessä
1122: ron pidättämistä osinkoa ja korkoa mak- olevien 1a!kieihdotusten hy·lkäämistä, vaikka-
1123: settaessa, hyvälksyi Eduskunta, muutta- kin Eduskunta sittemmin teki asiasta toisen
1124: malla erinäisissä ik:oHdin hallituksen ehdo- 'päätaksen.
1125: tusta, kaksi laikia, joista toinen säätää, että · Koska tä:hän lainsäädäntötoimenpiteeseen,
1126: osakeyhtiön osinkoa ma,ksettaessa tahi hy- 'eduskun.taik:äsittelyssä ja erittäinkin val-
1127: 'vitettäessä, 8 % on pidätettävä lyhenny'k- tioVlarainvalidkunnan mietinnössä esite-
1128: seksi tulo- ja omaisulliSVerolle, joka osin- tyillä perusteilla ei olisi ollut ryhdyttävä,
1129: gonsaajam. tulee suorittaa siltä vuodelta, 'ja kun ne suuret vaikeudet, jotka sen to-
1130: 'jona pidätys on tehty. Toinen laki sisäJ.si 'teuttaminen käytännössä, osinkoa :makset-
1131: 'tätä vastaavan pienemmän muutoksen tulo- 'taessa aiheuttaa, jo ovat käyneet ilmi, olem-
1132: 'ja omaisuusverosta 5 päivänä joulukuuta me .sitä mieLtä, että tämä toimenpide olisi
1133: 1924 annetun lain 61 § :ään. Tasavallan kumottava.
1134: Presidentti vahvisti sittemmin tarrnmikuun. Tähän nähden rohkenemme kunnioittaen
1135: 2 päivänä 1926 molemmat nämä lait. ehdottaa
1136: Asiata käsiteltäessä esitettiin niin val- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
1137: tiovarainvaliOkunnassa kuin Eduskunnan raavat lakiehdotukset:
1138:
1139:
1140: Laki
1141: tulo· ja omaisuusveron pidättämisestä osinkoa maksettaessa tammikuun 2 päi-
1142: vänä 1926 annetun lain kumoamisesta.
1143:
1144: Eduskunnan päätöksen mu!kaisesti kumo- ruisestä osinkoa maksettaessa tammikuun 2
1145: taan tä.ten tulo- ja omaisuusveron pidättä- päivänä 1926 annettu !Lalki.
1146: 22 11,2. - ~luutoksia tulo- ja omaisuusverolakiin.
1147:
1148:
1149: Laki
1150: tulo- ja omaisuusverosta joulukuun 5 päivänä 1004 annetun lain 61 §:n
1151: muuttamisesta.
1152:
1153: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetä'än täten, että tulo- ja omaisuusverosta
1154: ·joulukuun 5 päivänä 1924 annetun lain 61 § :n tästedes tulee kuulua seuraaV'asti:
1155:
1156: 61 §. kastuslautakuntaan, kirjoituttaa tarkastus-
1157: Sittenkuin aika valituikBen telkemiseen lautakunnan puheenjohtaja, niin pian kuin
1158: verotuslautakunnan päätöksestä on umpeen valitus on ratkaistu. Verolippuun on mer-
1159: kulunut, tulee lautakunnan pruheenjohta- kittävä veron määrä sekä missä ja milloin
1160: 'jan kirjoituttaa niHle verovelvollisille, joi.: vero on maksettava.
1161: den osalta verotus on saanut J.ainvoiman, Veroliput ovat viivytyksettä toimitetta-
1162: veroliput. Niiden verovelvoHisten veroli- vat ooianomaisille ikruununvoudeille ja
1163: put, joiden verotuksesta on valitettu tar- maistraateille.
1164:
1165:
1166:
1167: Helsingissä, 15 päivänä helrrn:illmuta 1926.
1168:
1169:
1170: Hj. J. Procope. Amos Anderson.
1171: K. V. Vuokoski. Taave Junnila.
1172: Artturi Hiidenheimo. Ilmari Auer.
1173: T. M. Kivimäki. J. A. Ihamuotila.
1174: J. E. Hästbacka. E. M. Tarkkanen.
1175: 23
1176:
1177: ll,s., ,_ Motion n :o 5.
1178:
1179:
1180:
1181:
1182: Schauman: Förslag tilllag om ändring av § 11 mom. 1 i
1183: lagen om tillämpning av tulltariffen av den 29 novem-
1184: ber 1924.
1185:
1186:
1187: T i 11 R i ·k s d a g e n.
1188:
1189: Enligt lagen om tillämpnin,g av tulltarif- fors universitet har tidigare vacit i å;tnju-
1190: fen av den 29 november 19·24 är ·tullfrihet tande av :s:Man t.uUfrihet, men berövades
1191: staclgad bl. a. för ,naturalier till v·eteskap- denn1a. f.örmån genom .den nya lagen om till-
1192: li~a ooh skolsamlingar samt konstverk, lämpn1ng av tu:lltar~ffen. I .det: .till R1ks-
1193: antikviteter, eimogra.fiska föremål ocih dagen överlämnade förslaget till lag omin-
1194: annat dyliH för of.fentliga. samlingar". rättande av en lantbrukshög:skola ingar
1195: Detta. sta.digande to1ka:s. av tullmyndig- emellerti:d stadgande om Siå,dan •tullfrihet
1196: heterna så :snävt, 1att t. ex. Hels.ingfors för ·den blivande högskolan. Det vore icke
1197: universitets biibliotek varit tvunget att för med rättvisa octh billighet öv.erensstäm-
1198: våra inhemslma .tonsät:tares. på utlän:dska för- mand·e att låt1a denna ensam bland 'högsko-
1199: lag ·utkomna ooh från förlagen diirekte in- lor åtnjuta denna ,förmån, .utan tborde· här-
1200: förskriv•na, verk erlägga t:ull, eh-uru biblio- av bliva delruktiga jämväl Helsingfors uni-
1201: teket endast infört ett enda exem plar för be- versitet, Tekniska ihög:skolan oclh övriga
1202: va:rande i sin:a :slamlingl!Jr. E:tt förtyd.Ji- högskolor samt andra undervisningsanstal-
1203: gande av .sta:dgandet .synes ·därför nödvän- ter ävensom fristående, till läroanstalter
1204: digt. icke anknutna vetenskapliga inrättningar.
1205: Men .'härutöver ·vore önskvärt, :att ·imllfri- På gr:und av va:di jag haft ären anföra
1206: heten för undervisningsanstalt·er oc.h veten- får jag vördsamt föreslå,
1207: skapliga inrättningar ibleve ut.sträckt att
1208: omfatta jämväl instmment. och ·apparater, att Riksdagen ville besluta antaga
1209: som anskaJ1fas för de:ssas behov. Helsing- följande
1210:
1211:
1212:
1213: Lag
1214: om ändring av § 11 mom. 1 i lagen om tillämpning
1215: av tulltariffen av den 29 november 1924.
1216:
1217: I enlighet mett Riksdagen:s besl:ut .stadg~as härmed, atu § 11, mom. 1, i lagen om
1218: tillämpning •av :tulHa.riffe:n av den 2.9• nO'Vember 1924 skall erhålla följande ändrade
1219: lydelse:
1220: § 11. - - -- - - - - - - - - - ---
1221: F·öljande v:aror äro i .n.edtan nämnda fall - -- - -- -- - - - -- - - - -
1222: vid införsel tullfria: 10) appa:rtater och instrumen t, jämte till-
1223: 24 Il,3. - TuDitariffin soveltaminen.
1224:
1225: behör, införskrivna för u:nderviJSning~ teter, m:usikalier, et•nografiskra och a.n.dra
1226: anstalters och ·veten:skapliga inrä ttningars föremål för offentliga samlin.gar.
1227: behov, ävensom naturalier tili vetensikapliga
1228: och skolsamlingar samt konstverk, antikvi-
1229:
1230:
1231: Helsingfors den 1'5 ·fehruari 192'6.
1232:
1233:
1234:
1235: Georg Schauman.
1236: 25
1237:
1238: 11,3. - Edusk. esit. n:o 5. Suomennos.
1239:
1240:
1241:
1242:
1243: Schauman: Ehdotus laiksi tullitariffin soveltamisesta
1244: 29 päivänä marraskuuta 1924 annetun lain 11 § :n
1245: 1 momentin muuttamisesta.
1246:
1247:
1248: E d u s k u n n a 11 e.
1249:
1250: Tullitariffin soveltamisesta 29 päivänä kojeet. Helsingin ylio·pisto on aikaisemmin
1251: marraskuuta 1924 annetun lain mukaan on nauttinut sellaista tullivapautta, mutta uusi
1252: tullivapaus säädetty m. m. ,tieteellisiä ja laki tullitar.icffin sovelta:misesta riisti siltä
1253: koulukokoelmia varten aiotuille luonnonesi- tämän edun. Eduskunnalle jätettyyn ehdo-
1254: neille, sekä julkisia kokoelmia varten tukseen laiksi maatalouskorkeakoulun perus-
1255: aiotuille taideteoiksille, muinamkaluille, kan- tamisesta sisältyy kuitenkin sä:änn'Ös sellai-
1256: satieteellisille ja muille sellaisille esineille". sesta tullivapaudesta tulevalle kol'lkeakou-
1257: Tämän säännöksen ·tulkitsevat tulliviran- lulle. Ei olisi oikeudenmUJkaista eikä koh-
1258: omaiset niin ahtaasti, että esim. Helsingin tuullista antaa tämän korkeakoulun yksi-
1259: yliopiston kirjaston on täytynyt maksaa nään nauttia tätä etua, vaan pitäisi siitä
1260: tullia ulkomaisen kustannusliikkeen julkai- tulla osalliseksi myöskin Helsingin yliopis-
1261: semista ja kustantajalta suoraan tilatuista ton, Teknillisen korkeakoulun ja toisten
1262: kotimaisten säveltäjiemme teoksista, vaikka korkeakoulujen selkä muiden yliopistolaitos-
1263: kirjasto on tuottanut niitä vain yhden ten, samoinkuin vapaiden, oppilaitoksiin
1264: ainoan kappaleen kokoelmissaan säilytettä- kuulumattomien tieteellisten laitosten.
1265: väksi. Säänn1öksen selventäminen näyttää Sen nojalla mitä minulla on ollut kunnia
1266: sen vuoksi tarpeelliselta. esittää, saan kunnioittaen eihdottaa
1267: Mutta tämän lisäksi olisi toivottavaa, että
1268: opetuslaitosten ja tieteellisten laitosten tulli- että Eduskunta taJd<Jisi päättää
1269: vapaus ulotettaisiin käsittämään myöskin hyväksyä seuraavan lain:
1270: niiden tar.pei•ksi hankittavat inSttrumentit ja
1271:
1272:
1273:
1274: Laki
1275: tullitariffin soveltamisesta 29 päivänä marraskuuta 1924 annetun lain 11 §:n
1276: 1 momentin muuttamisesta.
1277:
1278: Eduskunnan päätöksen muik:aisesti säädetään täten, että tullitariffin soveltamisesta
1279: 29 päivänä marraskuuta 1924 annetun lain 11 § :n 1 momentti .saa seuraavan muutetun
1280: sanamuodon:
1281:
1282: 4
1283: 26 11,3. - TuJ:ti:tariffin s:ovettam.inen.
1284:
1285: 11 §. 10) opetus.. ja tieteellisten laitosten tuot-
1286: Seuraavat tavarat ovat j·äljem'På:nä maini- tamat instrumentit ja kojeet tarpeineen,
1287: tui&'3a tapau.k.si&<~a maahantuot.a.essa. tulli- samoinkuin tieteellisiä ja koululrokoelmia
1288: vapaat: varten aiotut luonnonesineet sekä julkisia
1289: kokoelmia varten aiotut taideteokset, mui-
1290: naiskalut, soittotarpeet, kansatieteelliset ja
1291: muut sellaiset esineet.
1292:
1293:
1294: Helsingissä, helmikuun 15 päivänä 1926.
1295:
1296:
1297: Georg Schauman.
1298: 27
1299:
1300: ll,4. - Motion n:o 6.
1301:
1302:
1303:
1304:
1305: Lindberg, y. m.: Förslag till lag ang. ändring av vissa
1306: tullavgifter.
1307:
1308:
1309: T i ll R i k s d a g en.
1310:
1311: Ehuru förslag om en ny beståoode tull- käl1:1libart sätt fr.ämst verkat försämrande
1312: tariff under detta år i Riksdagen !k:oiDJII1er på den talrilka, potatisodlande småhrnkar-
1313: att behandlas, i vilket sammanhang ·even- befolkningems utkomstmöjlig.heter, vi~kiet är
1314: tue.lla ö.n.Skningsmål i fil."åga oon tullavgi&:ter- en myciket beikymmersam salk. Under sådana
1315: nas UJppbärande från rilksdagsmännens sida O'IllStändighmer ih:ar sålunda potatisodlingen
1316: ocikså då kunna göras, äro utsikterna för i JVårt land inte kunnat utvidgas och gå
1317: ett <Jmeddbart godkännande av det nya fram.åt som .ömtkligt hade v:al'it.
1318: försl31g1et till en bestående tulltari&f rätt Eme1lertid är.o förutsättningarna f()r
1319: små, i vi1ket fall proviso.riet moo det årliga potatisodling i vårt .land ·rätt goda 10ch od-
1320: fastställandet av tullavgifterna i samman- lingen av ,pot.atis kunde under för
1321: ha;rug med budgeten sannolikt tillSJVidare odlarna gynnsamma ,ekonomiska förthållan-
1322: kommer a.tt fortgtå. Då denna utg1ång här- den utvidgas ända därhän, att rikets hela
1323: utinnan ingalunda är osannolik, drista sig potatisbehov .kunde tillgodoses. Och redan
1324: undertMknade att föreslå här nedan nämnd därför borde alla åtgärder :vidta:ga.s, l'l()t!Il
1325: ändring av tu.llav.gifternas Thppbä.rande för vore ägnade att främja en utvidgad potatis-
1326: år 1927. odlin.g.
1327: Under de föregående åren har, gynnad För a:tt stimulera en utvidgad odling av
1328: av .ogynnsamma valutaförhållandetn, främst potatis sannt därjämte få densamma mera
1329: från Estland iiil[>ortlerats avs.evärda IIDiäng- Jönande för odla.rna bord~ tull på :import-
1330: der p.otatis. Lsynnerhet har under höst- potatis åläg"gas. Och da tull ~på potatis inte
1331: månaderna potatisimporten va~Ttt mycket ens ur konsumentsynpunkt spelar någon
1332: otrufattande. Detta saikförlhållan.de har !haft nämnvärd roll, enär utgiftsposten för po-
1333: till följd, att efterfråg.an på saluför.d pota- tatis i ett hushåll endast utgör en ringa del
1334: tis minska:ts till den grad, att riikets egna av samtliga hu:shållsutgifter, få underteck-
1335: potatisodlare haft myc.ket svårt att över- nade härmed på grund av vad ov.an :Eram-
1336: huvudtaget avyttra si!Il vara. Dessutom har förts föreslå,
1337: ililiPort•en självfaHet verikat försämrande på att Riksdagen måtte antaga föl-
1338: prisen. Detta saikernas ti1lstånd ihar på ett jande
1339: 28 11,4. - Perunain tulli.
1340:
1341:
1342: Lag
1343: angående ändring av vissa tullavgifter.
1344:
1345: I enHg'het med Riksdagens beslut sta:dgas lhäruned:
1346:
1347: 1 §. porterad tidig \riLpotatis skall erläggas i tuli
1348: För tili landet importerad råpota;tis skall Fmk 1:- per ikg.
1349: erläg1gas i tuli 30 penni per kg.
1350: 3 §.
1351: 2 ~. Denna lag träder i lkraft den 1 janua.ri
1352: F'ör tili landet före den 1 se~ptermtber im- 1927.
1353:
1354:
1355: Helsingfors, den 17 februruri 1926.
1356:
1357:
1358: Gustav Lindberg. K. V. Vuokoski.
1359: Josef Mangs J. lnborr.
1360: J. E. Hästbacka. M. Makkonen.
1361: Levi Jern.
1362: 29
1363:
1364: 11,4. - Edusk. esit. n:o 6. Suomennos.
1365:
1366:
1367:
1368:
1369: Lindberg, y. m.: Ehdotus laiksi eräiden tullimaksujen
1370: muuttamisesta.
1371:
1372:
1373: E d u s k u n n a 11 e.
1374:
1375: Vaikkakin ehdotus uudeksi vakinaiseksi vasti lukuisan perunaa viljalevän pienvil-
1376: tullitarif.fiksi tulee tänä vuonna valtiopäi- jelijäväestön toimeentu1omaili.dollisuuksiin,
1377: villä käsiteltäväksi, jossa yhteydessä sil- mikä on hyvin huolestuttava seikka. Näin
1378: loin myöskin voidaan eduskunnan jäse·nten ollen ei siis perunanviljelystä maassamme
1379: taholta esittää mahdollisia toivomuksia ole voitu laajentaa eikä se ole voinut edis-
1380: tullimaksujen kantamisen suhteen, . niin tyä niinkuin olisi ollut toivottavaa.
1381: ovat toiveet uuden pysyvän tullitariffieh- .l(uitenkin ovat perunanviljelyksen edel-
1382: dotuksen viipymättömästä hyväksymi- lytykset meidän maassamme varsin hyvät
1383: sestä varsin pienet, jonka vuoksi nykyinen ja perunanviljelystä voitaisiin viljelijöille
1384: väliaikainen tila, että tullimaksut vahviste- jonkunJk:in v·erran suotuisten taloudellisten
1385: taan vuosittain tulo- ja menoarvion yhtey- olosufhteiden vallitessa laajentaa aina sii-
1386: dessä, todennäköisesti toistaiseksi tulee jat- hen määrään, että maan koko perunan-
1387: kumaan. Kun tämä lopputulos tässä koh- tarve voitaisiin tyydyttää. Jo tämänkin
1388: den ei millään tavoin ole epätodennäköi- vuoksi olisi ryhdyttävä kaikkiin toimenpi-
1389: nen, rohkenevat allekirjoittaneet ehdottaa teisiin, jotka olisivat omiaan edistämään
1390: alempana mainitun muutoksen tullimak- perunanviljelyksen lisääntymistä.
1391: sujen kantamiseen vuonna 1927. Perunanviljelyksen levenemisen edistä-
1392: Kuluneina vuosina on, epäsuotuisten miseksi ja jotta se tulisi viljelijöille kan-
1393: valuuttasu:hteiden turvin, etupä:ässä Vi- nattavammaksi, olisi maahan tuoduille pe-
1394: rosta tuotu maahan huomattavia määriä runoille asetettava tulli. Kun perunain
1395: perunoita. Etenkin syyskuukausina on tulli ei edes kuluttajanäkökannalta mer-
1396: perunain tuonti ollut sangen runsasta. kitse suuriakaan, koska perunain ostoon
1397: Tästä asiain tilasta on ollut seurauksena, käytettävä menoerä taloutta kohti muodos-
1398: että myytävänä: olevain verunain kysyntä taa vain vähäisen osan kaikista talousme-
1399: on vähentynyt niin suuresti, että maan noista, saavat allekirjoittaneet täten ede·· ~ä
1400: omien perunanviljelijäin on ollut vaikeata esitetyn perusteella ehdottaa,
1401: yleensä saada tavaraansa myydyksi. Sitä-
1402: paitsi on tuonti luonnollisesti vaikuttanut että Eduskunta hyväksyisi seu-
1403: polkevasti hintoihin. Tämä asiain tila on mavan lain:
1404: tuntuvalla tavalla vaikuttanut huononta-
1405: 30 II,4. - Perunaiu tulli
1406:
1407:
1408: r..akl
1409: eräiden tullimaksujen muuttamisesta.
1410:
1411: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1412:
1413: 1 §. kaisesta raakaperunasta maksetaan tullia
1414: Maahan tuodusta raakaperunasta mak- Smk. 1 : - kilolta.
1415: setaan tullia 30 penniä kilolta.
1416: 3 §.
1417: 2 §. Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1
1418: Ennen syyskuun 1 päivää tuodusta m- päivänä 1927.
1419:
1420:
1421: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1926.
1422:
1423:
1424: Gustav Lindberg. K. V. Vuokoski.
1425: Josef Mangs. J. lnborr.
1426: J. E. Hästbacka. M. Makkonen.
1427: Levi Jern.
1428: 31
1429:
1430: 11,5. - Arnom. ehd. n:o 28.
1431:
1432:
1433:
1434:
1435: Koivuranta, y. m.: Työnantajan velvoittamisesta kanta-
1436: maan valtion ja kunnan verot työssään olevilta hen-
1437: kUöiltä.
1438:
1439:
1440: E d u s k u lll n a 11 e.
1441:
1442: Viittaamalla niihin perusteluihin jotka tusta valmistamaan, ja mahdollisim-
1443: löytyvät vuoden 1923 valtiopäivi.lle jätetyssä man pian Eduskunnalle antamaan
1444: anomusehdotuksessa N :o 41 Liitteet II.5, esityksen laiksi työnantajan velvoit-
1445: ehdotamme kunnioittaen, tamisesta kantamaan valtion ja kun-
1446: nan verot työssään olevilta henki-
1447: että EdttSkunta kehoittaisi halli- löillä.
1448:
1449: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1926.
1450:
1451:
1452: Janne Koivuranta. Viljami Kalliokoski. Antti Junes.
1453: 1
1454:
1455: 1
1456:
1457: 1
1458:
1459: 1
1460:
1461: 1
1462:
1463: 1
1464:
1465: 1
1466:
1467: 1
1468:
1469: 1
1470:
1471: 1
1472:
1473: 1
1474:
1475: 1
1476:
1477: 1
1478:
1479: 1
1480:
1481: 1
1482: B.
1483: Anomusehdotuksia, jotka koskevat määrärahojen myöntä-
1484: mistä kulkulaitoksiin sekä taloudellisiin, sivistyksellisiin,
1485: sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
1486:
1487:
1488:
1489:
1490: 5
1491: 35
1492:
1493: ll,6. - Anom. ehd. n:o 31.
1494:
1495:
1496:
1497:
1498: Jussila, y. m.: Määrärahan myöntämisestä satamaradan
1499: Kemi-Pitkäkari rakentamista varten.
1500:
1501:
1502: E d u s kun n alle.
1503:
1504: SenjäLkeen kuin satamakomitean mie- kun jo olemassa olevat tehdaslaitokset sUJU-
1505: tintö v :lta 1925 ilmestyi, orn kysymys Perä- renevat ja ne uudet teihtaat syntyvät, joita
1506: Pohjoilan syväJsatamasta joutunut uuteen KemijäTven rata on tarkoitettu aikaansaa-
1507: v.ailhooseen sen !kautta, että Eduskunta maan. Tämä kolko Kemin laajan puurik-
1508: v. 1925 valtiopä:Lvillä on rpäättänyt raJken- kaan takamaan vientiliike vaatii Koorin-
1509: nettavaksi rautatien Rovaniemeltä Kemi- Pitkäkarin satamarataa ja satamaa. Olisi
1510: järvelle, jo.nka joihdosta metsäliike, kuten aivan luonnotonta, että vienti eräästä maan
1511: satamakomiteakin (mietinnön siv. 37) puurikkaimmista alueista, tavaran meren-
1512: toteaa, tulee aiheuttamaan suurta vientiä rantaan jo p.äästyä, suunnattaisiin joihonikin
1513: Kemin sataman kautta. kauempaan satamaan, kun aivan suoraan
1514: Jo nyt on Rorvaniemellä huomattavia edessä on hyvä satama:paiklka. Kemin sa-
1515: vientisahoja, puhumatta:kaan sen ja Kemi- tama;n ääressä, Kemijoen suuihaarassa, on
1516: järven rpa.iJkallissaii:JJOista, mutta Kemijärven yksi Suomen suurimpia sahoja, Kemi-yhtiön
1517: rata tuottaa val"ll1aan:kin Rov.aniemeUe ja omistama Kariihaa:ran saiha, ja maan suu-
1518: Kemijärvelle uUJsia sahoja ja puuhiomoita, riiliiJliin kuuluva massate:hdas. Mainitun sa-
1519: koska siellä jo on se!llaisten tehdaslaitosten han vuotuinen lastaus on viime vuosina ollut
1520: sym.tymisel·le :ka:ilklki edellytykset ja kioska n. 22,000c-23,000 standa,rttia, massateihtaarn
1521: pai:kallissahat vain odottruvat rautatien val- vuotuinen tuotanto n. 28,000 tonnia. Ke-
1522: mistumista muuttuakseen vi·entisa'hoiksi min kaupungissa on Mansikkaniemen saha,
1523: (kts. Jalmari Gastren: Tietoja Pohjois-Suo- lastaus n. 8,000 st., Laitakarin saiha, [astaus
1524: meen ehdotettujen rautateiden taloudelli- n. 17,000-18,000 st., ja Pitkäkarin mante-
1525: sista edellytyksistä siv. 7). Tämän odotet- reen puo1ella on valtion suuri Veitsiluodon
1526: tavissa olevan suuren vientimkkeen tar- saiha, jolla 10n oma rsisäsatama. Nämä .teol-
1527: vetta ei Kemin nykyinen satama lky:kene mi- lisuuslaitokset tarvitsevat satamaa ja sata-
1528: tenkään tyydyttämään. Jo nyt täytyy Ro- marataa Pitkäkariin, puihumattalkaan en-
1529: vaniemen sahoj.en varastopaiklkojen puut- nen mainituista ylempänä jokivarressa jo
1530: teen vuolksi Kemin satam3Jssa lähettää tuot- olevista ja Kemijäl'IVen radan rakentamisen
1531: teensa Ouiluun, jopa aina Raaheen asti las- jdhdosta syntYJVistä uusista sa1hoista. Sata-
1532: tattava1ksi, mikä tieternkin on epätaloudel- maradan puute gyvempään satamaan pa-
1533: lista. Tässä on siis jo nyt olemassa ne e.pä- koittaa nyt !ha;nkalaan proomu:ihin lastauk-
1534: kolhdat, joista satamakomitea mietinnös- soon ja proomuista uudelleen lastaukseen.
1535: sään (siv. ~5) huomauttaa ja jotka ~ä Pienemmät sisämaassa sijaitsevat te'hdaSlai-
1536: kolhdat käyvrut yihä sietämättömämmiksi, toikset eivät ymmäTrettävästi voi käyttää
1537: 36 11,6. - Kemin--Pitkänlmrin satamarata.
1538:
1539: proomUJlastausta sen kalleuden vuoksi. Nii- toja, suolaa y. m., ja oli Kemin trullilkamari-
1540: den tuotteita, niiden pääserillseksi suoraan purm kautta tapahtuneen tuonnin arvo
1541: satamaJaituriin, on ollut kuljetettava tavat- v. 1924 29.3 milj. mk. ja v. 1925 30.9 milj.
1542: toman pi,tikien matkojen ,taa, Ouluun ja Raa- markkaa.
1543: heen asti. Tie- ja vesirakennusilliallituksen toimesta
1544: Maimttakoon tässä yhteydessä, että Ke- on insmoon M. Laitinen toimittanut
1545: mijokilaaiksossa on yksistään uuden Kemi- tutkimuksen Kemin lähellä olevassa Pikä-
1546: j.ärv,en radan vaikutuspiirissä prof. Hei- karin satama.paikassa., ja on häm. hwvainnut
1547: kinheimon tutkimusten mukaan yhtenäisillä satamlljpaiikan ihyväksi. Kun Pitkäkaria
1548: kuusimetsäalueilla n. 12.2 milj. kuutiojal- verrataan toiseen satarrna'paikkaan, Tornio-
1549: kaa kuus1puuta. Kun paperipuunkin kulje- joen suulla olevaan ru:iyttään, on sillä
1550: tus Kemijokivarressa on rautateitse edulli- m. m. se etu, että ·Se pysyy syksyisin
1551: sempi kuin uittamrulla (Castrenin ede:llä avoinna lmsikimäärin kolme viikkoa kauem-
1552: mainittu ~tutkimus siv. 7) ja tuikkienkin kul- min ku~n Röytän satama. Väylä majalk!ka-
1553: jetus rautateitse voi hyvin kilpailla kal- laiva PJevnalta Pitkålkariin on suora ja
1554: liin ja hitaan uiton kanssa, niin tämäkin leveä.
1555: osoittaa satarrnaradan tarp.eellisuuden. Kun siiJs ikoko Kemijokiremin ja sen 1aa-
1556: Satamaradan tarpeellisuutta syvän ve- jan takamaan puurikkauksien vienti ja kdko
1557: den rll!ntaan todistaa myös se ulkomainen sen alueen tarve vaatii ,syvälle vedelle pää-
1558: meriliikenne, m~kä jo nyt on ,ollut Kemin syä Kemijokisuulla, saa.mme me .alleikirjoit-
1559: satarrnassa. V. 1923 lähti sieltä 216 [aivaa, taneet ikunnioittaffil anoa,
1560: vetomäärä 78,571 tonnia, v. 1924 250 lai-
1561: vaa, 123,456 tonnia. Kemissä käyneiden että Eduskunta päättäisi viipy-
1562: laivojen keskivetoisuus v. 1924 siis oli 493 mättä rakennettavaksi satamaradan
1563: tonnia. V. 1925 oli Kemin :satama!!)iirissä Kemi-Pitkäkari, ja
1564: käyneiden alusten luku 338 ja ulosvietyjen että sitä varten tulevan vuoden me-
1565: tavarain awo lähes 184.5 milj. mk. Lii- noarviossa myönnettäisiin 11,240,000
1566: kenne on ,si~s alati kasvavaa. ULlmmailta rnarkan määräraha.
1567: tuodaan tiiliä, sementtiä, rikkiä, apu1an-
1568:
1569: Helsingissä, he:lmikuun 16 päivänä 1926.
1570:
1571:
1572: 0. H. Jussila. Janne Koivuranta. A. A. Neitiniemi:.
1573: 37
1574:
1575: 11,7, - Anom. ehd. n:o 32.
1576:
1577:
1578:
1579:
1580: Kivimäki, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Turun sa-
1581: taman laajennustöitä varten.
1582:
1583:
1584: E d u 1S k u rn n a ll e.
1585:
1586: Maamme maantieteellinen asema ja muo- satamakomitea tästä m. m. : , Talviliiken-
1587: dostus sekä ,sen sisävesistöjen rikkaus vai- teeseen nähden komitea huQmauttaa, että
1588: kuttaa, että meriliiikenteemme ja merenkul- sitä on yil.läpidettä;vä siinä määrin :kuin
1589: kuyihteytemme ovat varsin täirkeät ihenkilö- !lliaan vienti ja tuonti tarvitsee. Se olisi
1590: ja tavamkuljetukselle. Me:renkulkuyhtey- kes!kitettävä harvoihin satamiin, etuiJ)äässä
1591: temme ulJkomaiden kanssa on välttämätön Harnkoo!ll ja Turkuun.
1592: ulkomaa.nkaUJpallemme ja vientielinkeinoi~ Talviliillmnrteen kohdistamise,sta kaihteen
1593: lemme sekä :sille ika:uttakulku!liikenteel,le, satamaan olisi hyötyä sekä laivanvarusta-
1594: jonlk:a me voimme ja joka meidän itulee vas- jille että liiikermöitsijöille. SeLlaisinakin tal-
1595: taisuudessa vetää puolee:mme. vina, joina jääsuhteet ovat erittäin vaikeat,
1596: HuomattavaiDjp.aa meriliikennettä ei VlOida on satamaan rp.ää.seminen mahdollista, kun
1597: ajatella iLman hyviä ja tarkoituksenmukai- jäänmurtajia voidaan riittävässä määrin kes-
1598: sia satamia. Senjälkeen kuin vientiHiik- kittää kumpaankin satamaan. Jos jään-
1599: keemme, Suomen tavaroitten aikaisemman murtadat sen sijaan ovat hajoitetut useam-
1600: ostajan, Venäjän, hävittyä maailmanmark- paan satamaan, seuraa siitä, että pitkien
1601: kinoilta, on suuntautunut muihin maihin saattomartk:ojen vuoksi ei mihinikään sata-
1602: ja tullut mpi vuoden kestäväksi ja ilrun maan voida säännöllisesti ke.Sikeytymätörntä
1603: myö.s!kin tuontimme on, hinta- ja valuutta- liikenmettä ylllä,pitää.
1604: suhteiden vuoksi, jakaantunut tasaisemmin Komitean käsitylks,en mukaan on maalle
1605: kU!in ennen eri kuukaus~lle, on erikoisesti 1-'älttämätöntä, että sillä on varmasti käy-
1606: talvisatamalkysymy:s muodostunut rpäivän tettävänään kaksi talvisatamaa, ja että
1607: polttava,ksi. nämä satamat ovat aina liikennöitävissä.
1608: Maan merenkulku keskittyy, kuten tun- Tu:nku on .asemansa puo~e,sta maamme toi-
1609: nettua, talven aiikana ainoa,staan lkaihteen nen varsinainen .ta1visatama, jota voidaan
1610: satamaan, Tul'kuun ja Hankoon. Odotetta- verraten helposti pitää auki läpi vuoden.
1611: vissa ei liene, että Eikenne vastai:suudessa- Hango;n rinnalla voidaan eri:koise•n edulli-
1612: kaan voosi normaal:iJsten taivien aikana tkuJ- sesti käyttää Tmkua, jossa on erinomaiset
1613: kea koko vuoden useampien satamien varasto~ ja malk:asiinitilat seikä satama muu-
1614: kautta. Tailviliikennettä on siis edelleen terukin ajanmukaisesti järjestetty. Lisäksi
1615: kehitettävä kuJJkemaan Turusta ja Han- satama liittyy väkirikkaaseen ja liike-elä-
1616: gosta. Suomen sa;tamia 1koskevassa mietin- män puolesta hyvin järjestettyyn yhteis-
1617: nössään n :o 8 kesäkuun 8 p :Itä 1925 mai- ku!lltaan, m]kä seikka HikenteeUe on eduksi.
1618: nitsee valtioneuvoston v. 1923 asettama Lisäksi on Turilru se satama, ~o:ruka kautta
1619: 38 II,r. - Turun sataman laajentaminen.
1620:
1621: on vuoden yilllJPäri yhtey:s Ruotsiin ja sieltä neet edellisen. Koska matkustajaliikenteellä
1622: r~änsi-Europaan.'' lirnjan talouteen on ra.tkaiseva vailik:utus on
1623: Viime vuosien, mutta varsinkin kulu- komissiani katsonut myöskin täihän seik-
1624: massa olevan talven kokemus on osoirttanut, kaan olevan kiinnitettävä suurta huomiota.
1625: että Turu'll satruma on, mitä talviliikentee- Kun vidä lisäksi tulee, että merenkulku-
1626: seen tulee, vielä käyttökelpoisempi kuin asiantuntijat suosittavat Turun linjaa, H an-
1627: miksi satamakomitea on sen mainitussa lau- gon linjan edeUä, säännölliseen talviliiken-
1628: sunnossaan arvostellut. V aikeimpienkin teeseen, ei komissioni ole epäillyt mielipi-
1629: jääsulhteitten valilitessa sanottu satama !ky- teenään lausua, että jos jokapäiväinen höy-
1630: i[mn~e, kuten se esim. tänä erinO'II1aisen an- t·ylaivayhteys valtioiden toimesta on saatava
1631: karana talvena on tellmyt, pitämää,n auki aikaan, se on pantava Turun-Tukholman
1632: kul!kuyhteyrttä muitten maiden kanssa ta- linjalle."
1633: vaUa, johon ei mikään muu sat:ruma, ei edes Voirla;kseen m11adostaa i:tseJieen :krusityk-
1634: Ha:rug1on, ole kyennyt. Turun satamaan joh- sen Turun satruma;n käyttökelpoisuudesta,
1635: taakin userumpia väyliä, joiden suut me- on tait"~peen tuntea sen laajuus ja käyttä-
1636: relle ,päin sijaitsev.at niin, että niiden kaik- mismahdollisuudet. Siinä suhteessa pyy-
1637: kien sulkeutuminen samalla kertaa ei ole dämme aleliljpana esittää joitalkin tietoja.
1638: oletettavissa. Turun satruma jaetaan varnilnaisesti kol-
1639: Turun sataman etevärrnmyys muiden sa- meen OS81an: Aura;jolki, sisäsatruma ja ulko-
1640: tamien r1nnalla on niin ilmeinen, että ulko- satama.
1641: marulaisetJkin satamatuntijat ov,at sen asetta- Aurajoki: Satama-alueeseen kuuluva osa
1642: neet mu1den satrumien edelle. Kuten tun- Amajokea ulottuu joen yli johtavasta r.rau-
1643: nettua asettivat Suomen ja Ruotsin halli- tatiesillasta joen suuhun. Ranna;t ovat y(h-
1644: tukset v. 1920 suomalais-ruotsalaisen seka- teensä 8,600 m. ja on näille rannoille ra-
1645: komissionin, j.onik:a tuli selvirttää vrultion kennettujen laiturien pituus y(hteell!Sä
1646: höYIJTlaurttaliiken:rueyihteyden tai muun val- 5,600 m. Verraten ylös on väylä 4.50 m.
1647: tio'll käyrttämän tai valtion takaaman, Suo- syvä, joten sulhteellisesti suuretkin laivat
1648: men ja Ruotsin välisen merenkulkuliikenne- voirvat laskea myös joen laitmeihin. Ta-
1649: yihtey:den teknilliset ja truloudelliset mah- varasuojien ylhteinen Jattiapinrta-ala on
1650: donisuudet ja .eihdort silmäJ.lä1pitäen m. m., 1,334 m 2 •
1651: että kauttakulkulinja Suomen ikautta Irtä- Sisäsataman muodostaa Pikisaar.en länti-
1652: Europaan tulisi täysin yhdenveroiseksi sen niemekk:een it~puolella o1eva osa.
1653: vastaavan suunnitellun kauttakulkulinjan Täällä on kaupungirn varsinainen ·sat8iffia
1654: kanssa Suomenlahden eteläpuolitse. n. s. Kanavaniemen satama, ja myösikin
1655: V aitioneuvostoon jättämwssään mainittua reti, jossa laivat kesäkuukausina lastaavat
1656: kysymy,stä koskevassa ~aajassa ja ;periniPoh- puutavaraa.
1657: jaisessa mietinnössään tulee komitea ver- Kanavaniemen satama, jonka ylhteinen
1658: taillessaan lopuksi toisiinsa Turku-Tuk- pinta-rula on 450,000 m 2 , jaetaan taas kol-
1659: holman ja Hanko~Tukb.olman laivalinjoja meen osaan : a) Pohjoissatama, b) Länsi-
1660: siilhen tulokseen, että Turun linja on sekä satama ja c) Eteläsatama.
1661: käyttökustannuksiltaan halvempi että tuloil- a) Pohjoissatamassa sij,aitsevat lautatar-
1662: taan parempi sekä liikenteeltään varmempi. hat, nykyään 95,000 m2 alueella, jota kuiten-
1663: Tämän yMeydessä mainitsee komitea vielä: kin tarvittaessa voidaan laajentaa. Laitu-
1664: ,Kokemus aikaisemmasta kilpailusta Turun rin ,pituus lautatarhojen luona on 500 m.
1665: ja Hangon linjojen välillä osoittaa myöskin, ja veden syvyys 2. r m. Lautatarhojen j,at-
1666: että matkustajat kernaammin ovat valin- kona länttä koihti on 1,800 m 2 suuruinen
1667: II, 7. - Kivimä:ki, y. m. 39
1668:
1669: alue 60 m. laitur1pitrmdella, vedensyvyys tään 3.o m., ja käytetään siitä rpääasialli-
1670: 6.0 m., tarkoitettu yhteiseksi puutavaran sesti toistaiseksi .paikallisliikennettä varten.
1671: lastauspaikwksi. Tärrnän alueen länsipuo- Ulkosatama käsittää Turun sataman si-
1672: lehla on Tulkhohnan laivoille varattu paöa, sääntwloväylän ja ulottuu P~kisaaren länti-
1673: laituripituudeltaan 195 m., veden syvyys sestä niemekkeestä Airistan selälle. TäJmä
1674: 6.5 m. Näitä laivoja :varten on katettU! ta- ku!llkuväy·lä on ruopattu 7.3 m. syvyiseksi.
1675: varasuoja 840 m 2 ja avoin tava.rasuoja Retille on asetettu 2 kollllJpassintarikistus-
1676: 308 m 2 sekä tullitarkastUJS,paviljonki. Lau- paaJlua.
1677: tatarhojen itäipuoleHa on 2 öljysäiliötä, ve-
1678: täen ikumpiikilv 2,000 tonnia paJoöljyä, 2 kipl. Yhteensä löytyy siis:
1679: 1,000 ja 2 kjpl. 200 to.nnin bensiinisäiliötä
1680: Laituria: Suajia:
1681: ja lisäksi säiliöitä, joista Diesel-moottoreilla
1682: a) Allil't8;joonsatarrnassa 5,600 m. 1,334 ;m2
1683: käyvät laivat saavat polttoaineenoo.
1684: b) r_.änJSisatama on tarkoitettu yksin-
1685: b) Sisäsatamassa . . . 1,560 , 21,858 ,
1686: ~~~--~~~~~
1687:
1688: omaan syvä.vesiliikennettä varten. Laiturin 7,160 m. 23,192 m 2
1689: pituus on 935 m. ja vedensyvyys 6.6 m.
1690: Tällä laitmiosal~a on 8 tavarasuojaa lattia- sekä kaikkiaan noin 50,000 m 2 avonaisia va-
1691: pinta-alaltaan yhteensä 8,911 m 2 • SitäJpairtsi rastopailkkoja ja noin 30 km. kaU!pungin
1692: löytyy tällä alueella seitsemän tavarasuojaa, ookä jonkun veriran yli 4 km. valtion omis-
1693: joista 4,488 m 2 vientitarvaran varasto011jpa- tamaa rautatie·raidetta.
1694: noa varten :sekä 4,180 m 2 tuontitavaroita Alempana esitetään joitaJkin numeroita,
1695: varten. Turun Maik:asiini 0. Y :n omistarrna jotka osoittavat, mitä; Turku on uhrannut
1696: varanttima:bsiini 3,048 m 2 sekä douiroko yk- satamarusa hyvälksi. Vuosina 1889-1902
1697: sityisten toiminimien omistamia makasii- käyttivät allamainitut kaupungit seuraavat
1698: neja, käsittoon 20,000 m 2 alueen. UHrorva- määriilt ralwj a satamiinsa :
1699: rasWpaik.koja vähemmän al"koja tavaroita
1700: varten löytyy noin 10,000 m 2 • Helsinki . . . . . . . . Smk. 5,870,000:-
1701: Läntiselle lairturiUe on sijoitettu myös Turilm ......... . 2,461,000:-
1702: kaupungin säihik:öllä käy:pä raslk:as,painorana, Viitpuri ........ . " 1,340,000: --
1703: jonka nostokyiky on 18 tonnia. Tällä lai- Jeotka ......... .
1704: " 1,100,000:-
1705: turinosalla ovat myöskin kaupungin hanikki-
1706: "
1707: mat 7 sälhJk;öllä käytpä,ä liikkuvaa nosto- Vuosina 1889-1919 on Tm'ku käyttänyt
1708: kurkea, joista !kuuden nostokylky on 2 1 / 2 satarrnansa yllä;p]tämiseen ja laajentamiseen
1709: tonnia j,a yhden 5 tonnia, nostokorkeus yibtoonsä 9,537,000 marldkaa sekä vuosina
1710: 17 m. sekä kääntösäde 12 :m. Vaunuvaih- 1920-1925 yhteensä 33,096,000 mal'lklkaa
1711: teen hellipottamiseksi on la~turille wsetettu 2 eli kaikkiaan 42,633,000 markkaa tai nykyi-
1712: sähköllä käypää vintturia. Sitäpaitsi löy- sessä valuutassa 128.1 mi·lj. markkaa.
1713: tyy satamassa poliisivartiokonttori, palo- Satamaan uihratut varat ovat tuottaneet
1714: asema sekä ka111pungin J:J.inraaja-aluikseen ase- suurta hyötyä va:Ltidlle. Seuraavat luvut,
1715: tettu palorui,siku sekä n. k. vesitylkki. jotka osoittavat Suomen turllilaiwksen [ms-
1716: Redillä, jo.ssa noin 10 laivaa yhrt'aikaa kimääräisen vuotuisen kannon allamainit-
1717: voi lastata J!UUtavaroita, on veden syvyys tuina vuosina Turun tullikamarissa todis-
1718: 7.3 m. TääJl1ä kiinn~tetään laivat varta tavat tämiiln väi:tteen oikeaksi.
1719: vasten laitettuihin paaluryhmiin.
1720: e) Eteläsatama on alaltaan 34,000 m 2 Vuosina 1889-98 kanto Smk. 4,091,221:-
1721: sekä laituri pirtuuderltaan 370 m., syvyydel- " 1908-17 " " 7,373,304:--
1722: 40 II, 7. - Turun satamf1n laajentaminen.
1723:
1724: V astaa<vat nU!IIlerot maan muissa kaupun- p31rannusten ja Jaajennusten aikaarusaami-
1725: geissa olivat : seksi satamassaan. VälttämättÖimät ja ensi
1726: Vv.1889-98. Vv.1908-17. tilassa suoritettavat laajerunustyö,t voidaan
1727: Helsingissä . . 7,254,959:- 17,083,143:- jakaa kolmeen ryhmään:
1728: Vii[)urissa . . 2,846,989 : - 5,417,256:- 1) sellaiset, jotlka käytetään talviliiken-
1729: Hangossa . . . 1,585,565:- 988,869:- nettä varten ja siis hyödyttävät koko maata
1730: ja joiden kustannukset on valtion suori-
1731: Seuraavina vuosina oli tullikanto Turun tettava,
1732: tullikamarissa : 2) sellaiset ·työt, jotka voidaan katsoa
1733: Vuonna 1919 Smk. 48,237,683:- osaltaan myösiki'Th tulevan käytettäviksi pai-
1734: 1920 59,342,951:- kallisessa lii,kenteessa tahi olevan [JarannUJk-
1735: " 1921 " 80,874,370:- sia sataman nykyisiin Iiilk:ennemtvhdolHsuuk-
1736: " 1922
1737: " 120,027,585:- siin ja senvuoksi ole;van kau;pungin osaksi
1738: " " kustannettavat, mutta jotka kaupunki !kui-
1739: 1923 154,338,513:-
1740: " 1924 " 152,202,592: - tenkin ,kustantrunee omilla varoillaan,
1741: " " 3) etusijassa seUaiset työt, jotika yksin-
1742: Tästä ikäy selville, että Turussa, jossa omaan ovat !kaupungin kustannettavat,
1743: tullinlk:anto on kautta vuosikymmenien oHut koska niiden teettäJmisestä kau[pungille tulee
1744: toiseksi suurin maassa, tullin!k:aruto on li- suoranaisia tul~ja.
1745: sääntynY't siten, että se on ollut vuosina
1746: 1908-17 keskimäärin 80.22% suurempi Ryhm&än 1) kuuluvista töistä mainitta-
1747: kuin !keskimäärin vuosina 1889-98. VuQiliDa koon:
1748: 1913 oli Tu!I'un tullin:kanrto 15.5 % ja v. a) suoja vientitavar,oita var-
1749: 1922 kokonaista 14.1 % koiko maan tullin- ten Tuldholman suojan itä-
1750: kannosta. Mutta siitä huolimatta, että val- ,puolella, [attirupim.ta-ala
1751: tiolla on oHut välinisesti Turun satamasta 1,700 m 2 • • • • • • • • • • Smk. 400,000:-
1752: näin ihuomattavat edut ja suuresti lisään- b) suoja nykyisen rautatie-
1753: tyneet tulot sekä Turun lk:all/purugille sata- maJkasiinin N lO 2 sijalla,
1754: mamaan niin sUiht·eettoman suuret menot, koska tila siinä nylkyään
1755: ei valti,o ole ikos:kaan antanut mitään aJVus- on aivan riittämätön, jota
1756: tusta Turun kaupungin satamaa varten, paitsi tav:arain :Sekä sisään-
1757: huolimatta siitä, että monet muut kaupun- että uloslastaus on hanika-
1758: git, kuten esim. Pori, Kotka, Helsinki, Kri:s- •laa, kun nykyinen suojasi-
1759: tiinaJllkaUjpunik:i, Kaskinen y. :m. ovat saa- jaitsee kahden isollllllllan
1760: neet melko paljon valtion välillistä taJhi ISUojan välissä, joissa on
1761: suoranaista a'VUstusta. :Sangen vilkas liike. Siir-
1762: Vertailun vuoksi mainittakoon, etJtä tul- tämällä se kauemmas lai-
1763: linlk:anto Han~ossa ,esim. vuosina 1888-98 turista vapautettaisiin kal-
1764: oli 'keskilmäärin 38.8 %, vuosina 1908-17 Es paikka laiturilla käy-
1765: vain 13.4 % ja vuosina 1918-22 36.8 % te.ttävälk!si alku[peräiseen
1766: Turun tullinikannosta. ta11koitukseensa, ;pinta-alal-
1767: Voidakseen suoriutua niistä vaatilllmk- taan 1,100 m 2 • • • • • Smik:. 407,000:-
1768: sista, j·oita laajenturnut liiikenne satamalle c) rautatienllmnttori, jOika olisi
1769: aseMaa, on Turun kaupunki osaltaan .ryhty- siirrettävä edelliisen ·suojan
1770: nyt !kiireellisiin toimenpi,teisiin erillläisten läheisyyteen . . . . . . . Smk. 265,000: -
1771: Il,7. - Kivimä!ki, y. m. 41
1772:
1773: d) suojan nykyisten suojien killlä Jaituri- ja makasii-
1774: N :o 1 ja 2 ;paikalle rauta- niraiteilla . . . . . . . . . Smik:. 600,000:-
1775: betonista ka:ksikerroksiselksi Yhteensä Smk. 9,502,000:-
1776: tuontitavaraa varten, !Pin-
1777: ta-ala yhteensä 2,500 m 2 Mainituilla uusilla ra:i!delaitteilla ja ma-
1778: Smk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,400,000: -- klllSiinirakennuksilla, jotka kaiklki ovat tar-
1779: e) s3JII10in suoja rautabeto- koitetut tyydyttämään talviJiikenteen li-
1780: nista suojan N :o 8 itäi- sääntyn·eitä vaatimulk!Sia, sarudaan Turun
1781: selle puolelle ko\!:mikerrok- sa tlllillan liikennekyky m:ouse:maan lähes
1782: siseksi, joista 2 alilmmaista 60 % ::lla nyikyisestään.
1783: kerrosta käytetään sekä Ei ole muuta kuin kohtuullista, että val-
1784: vienti- että tuontitavaraa 'tio kOihdaltaan ottaa osaa niihin ulhraulk-
1785: varten ja ylin kerros kaut- 'siin, joita Turun sataman hyväksi on tehty
1786: twkulkutavaraa varten, lat- ja antaa Turun kaupungille avustusta sata-
1787: tiwpinta-ala yhteensä 4,680 man laajentamisessa. Valtion satamakomi-
1788: m 2 • • • • • • • • • • • • • • • Smk. 4,100,000:- teakin tunnustaa tämän vaatimuksen oi-
1789: keudenmulkaisuUJden kun se mietinnössään
1790: f) ensimiiiläinen raideryihmä, lausuu:
1791: oswksi rantaraiteita, osaksi ,Ottaen huomioon kaUipungin huomatta-
1792: lastausraiteita lähinnäole- vat uhraukset satamansa hyvälksi ja sen
1793: via kenttiä varten ja seikan, että suurin osa näistä on suoritettu
1794: osruksi vaunujen vaihdon talviliikennettä silmiillläpitäen mikä lii-
1795: helrpottamista varten Silll!k. 620,000:- kenne ei kui,tenkaan tuota tul(}j a niin run-
1796: g) toinen raideryihmä •käJsit- saasti, että näillä voitaisiin uhraukset saada
1797: tävä eräiden lähempänä; korvatuiksi, katsoo !komitea suotavaksi, var-
1798: laituria dievien raiteiiden sinkin !kun Turun sataman talviliikentee1stä
1799: siirtämisen ylemmruksi, koituu hyötyä !koko maaLle, että kaupunkia
1800: jonka ohessa vanhat ilm- valtion taholta avustetaan."
1801: luneet .kiskot vaihdetaan SUJhteellisesti pieni osa siitä tavarasta,
1802: uusiin . . . . . . . . . . . . Smk. 710,000:-- joka talvisin kulkee Turun ik:autta, tuHa-
1803: h) iko1mas raideryihmä, käsit- taan täällä ja jää Turkuun, jota vastoin
1804: tävä 4 raidetta, joista kes- huomattavan suuri osa tuontitavarasta me-
1805: lkimäiset ovat vaihto- ja nee tullaamattomana muille paikkakunnille
1806: ulommaiset l!llstausraiteita maassa. Vientitavara taas tulee melkein
1807: Tämän rai!deryhmän ra- poikkeUiksetta maan muista osista. Tästä
1808: kentamisella voidaan ei ai- seuraa, että jos kohta ikau:pungilla olllkin
1809: no!lJStaan kolkonaan vält- hyötyä talviliilker.teestä satamama,kisujen
1810: tää liikenteelle nykyään muodossa, eivät nämä kaupungin mu~tten
1811: sangen 'haitalliset vaunujen liikenteestä koituvien tulolähteitten kanssa
1812: vai!hdot Linnan/kadun poik- edes yhteenlaskettuina ikasva samassa :suh-
1813: ki, vaan myös tehokkaam- teessa, kuin koko maalla on hyötyä niistä
1814: min !käyttää Eikenneta:rikioi- u'hraUJiksi,s.ta miljoonissa, joita Turun ik:au-
1815: tuiksiin suunta aluetta Lin- punlki varsinkin viime vuosina on uhrannut
1816: nanlkadun ja j.oen välissä kolko maata koskevan talviliikenteen hy-
1817: sekä ennen !kaikkea helpot- väksi.
1818: taa vaThnujen vailhtoa pit- Näillä syillä roihikenemme ol,la sitä mieltä,
1819:
1820: 6
1821: 42 II, 7. - Turun sataman laajentaminen.
1822:
1823: että valtion tulisi a,vustaa Turun kaUJpun- Ehdota.mmeikin siis,
1824: kia 9,502,000 markalla niiden satamalaa-
1825: jemmstöiden suorittamiseksi, jotka ovat että Eduskunta päättäisi 1927 vuo-
1826: välttämättömiä Turun sataman kehittämi- den talousarvioon ottaa 3,472,000
1827: seksi ent1stä paremmin palvelemaan talvi- markan mää1·ärahan kiireellisimpien
1828: liilkenteen ,tarpeita ja että jo 1927 vuoden laajennustöiden suorittamiseksi Tu-
1829: talousarvioon oli:si otettava avustus kaikkein run satamassa.
1830: kiireellisimpien. yllä a)-d) kohdissa mainit-
1831: tujen töiden suorittamiseksi.
1832:
1833: Helsingissä, 15 päivänä ihelmikuuta 1926.
1834:
1835:
1836: T. M. Kivimäki. Juho Rannikko.
1837: Karl Fr. Lauren. Knut Molin.
1838: Amos Anderson. Bernhard Heikkilä.
1839: W. Annala. P. Saarinen.
1840: Aino Lehtokoski.
1841: 43
1842:
1843: ll,s. - Anom. ehd. n:o 33.
1844:
1845:
1846:
1847:
1848: Helo, y. m.: Määrärahan myöntämisestä kalastus- ja
1849: hätäsataman rakentamista varten Laatokan ranni-
1850: kolle Metsäpirtin pitäjän Saaroisten kylän kohdaUe.
1851:
1852:
1853: E duslk:unn.alle.
1854:
1855: Viitaten niihin perusteluillrin, jotka on että eduskunta päättäisi vuoden
1856: esitetty v. 1925 va1tiopruvilie jätetyssä ano- 1927 talousarviossa osoittaa 1,000,000
1857: museh!dotuksessa n :o 99, kosktw-a kalas·tus- markan suuruisen määrärahan kalas-
1858: ja hätäsataman ralrent·aanista Metsäpirtin tus- ja hätäsataman rakentamista
1859: rannikolle, sekä, sen johdosta an.net1mun varten Laatokan rannikolle Metsäpir-
1860: maatalousvaliokunnan lausuntoon, ehd()- tin pitäjän Saaroisten kylän kohdalle.
1861: tamme,
1862:
1863: He'lsingissä, 15 päirvänä helmikUJuta 1926.
1864:
1865:
1866: Johan Helo. Jussi Lonkainen. Yrjö Welling.
1867: 44
1868:
1869: ll,9. - Anom. ehd. n:o 34.
1870:
1871:
1872:
1873:
1874: Wanhala, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Lavansaa-
1875: ren satamatöitä varten.
1876:
1877:
1878: Eduskunnalle..
1879:
1880: Lii!lronnealolt valtakuntamme kaikilla kul- pit'ävä - satamain ·rakennussuunn1t€llma
1881: mill:a, .niin maana kuin merenä, päästäkseen. voitaisiin t•oteuUaa.
1882: ajanrrnu'kaisesti lk:ehittymä'än, vaativat mää- Lavansaarta varten onkin tie- ja vesira-
1883: rättyjä toimen1piteitä ei vaam, liikennöitsi- kennlllsten yli'ha11ituiksessa ykJSityisk®tai:nen
1884: jä!in, vaan 1myös vail:tiOIValilan taholta. Ei rakennUJSsuurmrite~ma ja kustannusarvio val-
1885: voit1ane kidtää, ettffikö valtiovalta o<lisi, Olllut miima pä'ättyen 1,100,000 markkaan. Tästä
1886: näissä asioissa tarmdl.la mukana )"htä vähän on lask.ettu 100,000 markkaa siksi osuudeksi,
1887: kun on syytä e;päiHä, etteikö se sitä yhä minkä saa·relaiset orva:t 'luonnossa työpäivinä
1888: ede>Ue®lkin olisi, sikäH kun tarvetta ilmaan- luvanneet, joten valtiota veroitettaisiin ai-
1889: tnn. noastaan y:hdeil'lä milj'oonaHa illlill'kalla. Kun
1890: Tä:llä kertaa talisi syytä kiinnittää huo- kerran tä:llä summalla saa:taisiilll Lavansaa-
1891: miota SuOIIllenilahd:ema olevien U!lkosaartffil rel!la tyydyttä:vät satamaolot, ei voitane pi-
1892: satamao<lojen jatkuva.am. korjaamiseen. On tä'ä määrära;haa kohtuuttomana. O!Lisi siis
1893: rrnna mainittalVa, että: nä~den saarten sata- ensi sijassa rakennettava - kuten tie- ja
1894: maoloista on jossain määrin huolta pidetty. vesirrukennusten yli:haUituksenik:in summitel-
1895: Onhan perattu Ha.a[)asaaren satama. Suur- ma sisä[tää - Lavansaaren satama ja kohta
1896: saaren 8uuTllcyiJiäm. satama on turvattu. Ty- sen jälke·em. SeiSJkarin. Ehdotamme siis,
1897: tärsaaren satamatyöt lienevät päättymis-
1898: pistoossä. että valtion ensi vuoden tulo- ja
1899: Jäle>l11i on La>Vansruari ja Seiskari. Näi- menoarvioon otettaisiin Lavansaaren
1900: dem. viimekJS:bnainittujen saarten satamat satamatöitä varten 1,000,000 Suomen
1901: ovat suureksi osaksi sellaisina kuin luonto markkaa, ookä
1902: ne on ,rakentanut.. Olisi siis airvan oosi että hallitukselle lausuttaisiin toi-
1903: tilassa hoidettava ·asiat niin, että näiden vomus, että Lavansaaren sataman
1904: saarten nyt jo tie- ja vesirwkennusten yJi- valmistuttua voitaisiin kiinnittää
1905: halilitu!ksessa va.lmiina o~eva - vaittion sa- huomio Seiskarin satamaan.
1906: tama.komitean suunnitelmain 'kanssa yhtär
1907:
1908: HelsingiSISä, 16 päivänä helmi•kuuta 1926.
1909:
1910: Tuomas W anhala. Vilho Nikkanen.
1911: Siviä Ruotzi. Elias Tukia.
1912: Erkki Paavolainen. E. Lautala.
1913: Lauri Pohjala. 0. Kontio.
1914: H. Valkama. E. Kilpeläinen.
1915: A. A. Neitiniemi. M. Kontula.
1916: John Österholm. Olga Leinonen.
1917: Eva Somersalo. Kaarlo Saari.
1918: Osk. Reinikainen.
1919: 4o
1920:
1921: ll,to, - Anom. ehd. n:o 35.
1922:
1923:
1924:
1925:
1926: Särkkä, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Saimaan ja
1927: Kuolimon välisen kanavan tutkimista varten.
1928:
1929:
1930: E d u s k u n n a 11 e.
1931:
1932: Viitaten 1925 vuoden va:ltiopäiville jä- että vuoden 1927 menoarvioon otet-
1933: tetyn anomusehdotuksen N :o 140 peruste- taisiin 25,000 markan määräraha
1934: luihin ja kulkulaitosvaliokunnan -samo~lJa Saimaan ja Kuolimon välillä raken-
1935: vwltiopäivillä siitä antamaan lausuntoon nettavaksi aijotun kanavan lopullista
1936: anomme kunnioittaen, tutkimista varten.
1937:
1938: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1926.
1939:
1940:
1941: W. K. Särkkä. Elias Tukia.
1942: T. Typpö. E. Kilpeläinen.
1943: 46
1944:
1945: Iil,u. - Auom. ehd. n:o 36.
1946:
1947:
1948:
1949:
1950: Hänninen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä lainoiksi
1951: ja avustukseksi laiva- ja moottoriliikennettä varten
1952: rajaseuduUa.
1953:
1954:
1955: Eduslk:un'11ialle.
1956:
1957: Antaessaan viime :vuonoo päätöiksensä: edellä mainituilla järvillä ja reiteillä harjoi-
1958: haililituksem. esitykseen n :o 58 rajaseutujen tettu J?ienempää moottoriliikennettä, joka ei
1959: taloudeHista ja henikistä looihitystä tarkoit- kuitenkaan yksityisen yritteliäisyyden va-
1960: tavista toimenpiteistä, josta asiasta talous- rassa ja pääomien puutteen tähden ole ke-
1961: vali:dkunta •antoi a:nietintöm.sä n :o 7, OO.us~ hittYillyt säånnölliseksi. Tarvittaisiin tukea
1962: kunta ikehoitti haJllitusta m. m. edistämään vwltion puolelta. Ja kerran hyvää:n alkuun
1963: 1aivwliilkennettä ~wjaseutujen harvoilla, sii- pää\<>tyääJn voi [aiva[iike kehittyä rajaseu-
1964: hern keiJ:paaV'i1la vesistöillä tulk:emaUa sitä duhlla kanna ttavaksiikin.
1965: hail:palkorkoisi[>la lain'Oil[·a tai suoranaisilla K1NL on kyse:essä verraten pienet alukset,
1966: avustuksiUa. eivät [ainat ja avustuiksetkaan tarvitsisi
1967: Perusteluissa mainitaan Koitere, Kianto- Oil'l'a suUJI'ia.
1968: järvi, Kitlkajärvi, Kuusaanoo reitti ja Ina- Ede1lä esitetyn nolja!lla rohkenemme kun-
1969: rinjäJrvi, joillla sä:ä:nn611is~m höyrylaiva- tai nioittwen tan!Oa,
1970: moottoriliikoot-een •aJVaaminen olisi välttä-
1971: mätön. UseilJ:a näistä on ollutkin jo ennen että vuoden 1927 tulo- ja menoar-
1972: säännöllinen [ai:vralliikenne, mutta maailman- viossa varattaisiin 250,000 markkaa
1973: sodam aikana J:op!Punut. Näin on käynyt lainoiksi ja avustuksiksi laiva- ja
1974: es1m. Kitkajärve!llä ja KuusallliOn reitillä, moottoriliikennettä varten maamme
1975: j<lilta m'Oletmpia on vail.tionvaroilla laivalrul- rajaseudun vesistöillä.
1976: kUJa va•rten ikanavoitu. Myöihema:nin on
1977:
1978: Helsingissä, 17 rpäiväJnä 1helmi·kuuta 1926.
1979:
1980:
1981: Kaarlo Hänninen. U. Brander.
1982: T. Jauhonen. Janne Koivuranta.
1983: S. Salo. Mikko Piitulainen.
1984: 47
1985:
1986: ll,12, - Anom. ehd. n:o 37.
1987:
1988:
1989:
1990:
1991: Jauhonen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä eräiden
1992: maanteiden rakentamista varten Suomussalmen ja
1993: Hyrynsalmen pitäjissä.
1994:
1995:
1996: E d u s !k: u n n a ll e.
1997:
1998: Vaikka viime vuosina onkin valtion ta- tutkittilin ja lkartotettiin ookä laadittiin täy-
1999: h•o1ta kiinnitetty l()Tityistä hruooniota raja- deUinen kustannusarvio täile tielle Hnjalla
2000: seudun tieoloihin, llliin sittenkim. rrnaanteitä Suomussa'~men kirkonky~ä'-Y1in.äljängän
2001: siellä on tui·ki välhän, kuten esim. Kajaanin Leinosenvarmra, jo~ta nyt jatkuu suoraan
2002: kihllakunnan poh!joisosassa.. Sitrupaitsi puut- ensiluolklkairtJen maantie TaiJVa~osiken kir-
2003: tuvat monin pailroin yhdistävät ti•et eri pi- ko]Jle. Tätä tietä ovat eri 'Virastot puolus-
2004: tWjien vä:liil1ä., n~m e·ttä sa.attaa saada mat- taneet, m. m. on yliesikunta pitänyt sitä
2005: kustaa \kymmenenlk:iln 1peni:ku1maa Eikaa, erikoisen tärkeänä, jonka vuoksi olisi toivot-
2006: pää!Stälk:soon tpitä:jästä toiseen. Niinpä esim. tavaa, eitä tämän tien rakentaminen vii-
2007: kulJ'iett•aessa Kuusamosta ja Taivalkosloolta meinkin al:otettaisiin.
2008: Suom'USISa1melle, ei matkustaja voi kullk:ea K'lln lähdetään Suomussalmelta. Puoia.n-
2009: suoraan, vaan täytyy hän·en Krmsamosta gaHe vi•evää tiletä kulkemaan Hyrynsalmelle,
2010: tulla Taiva1koskelle, Suomussalmelle, sieltä tUJlee matkaa o~errnaan 65 km, osittain san-
2011: Puolanga1le, Hyrynsalmelle ja sitten vasta g~en mä:kistä: maata. Jos sensijaan saataisiin
2012: Suomussalmen kirkolLe, siis ylhteensä 25.5 oikot.ite Hyrynsalmen kivkonlkylästä HaUan
2013: peniklulrmaa, kun Kuusamon ja Suomussal- tilan kautta Suomussa.lmelle Pesiörn. kylän
2014: men kirkkojen väliä pitäisi olla n. 14 peni- Kivelän twloorn., lyhenisi matika 2 [Jeniiku1-
2015: kulmaa. malla sekä korkeat vaarrunselänteet j·a mäet
2016: Ta~vai1koskelta matkustettaessa. Suomus- melkein katoaisivat. Tätä tiesuuntaa olisi
2017: sw1m€1Ue tu[ee Eillma matkaa 9 penikuJmaa., aikanaan sitten jatkettava Pesiön kylän
2018: joka voitaisiin välttää, jos vihdoinkin raken- halki, kunnes se yhtyy edellä mainittuun
2019: nettaisiin Puo}anrgalll-'Taivaikosken maan- tiesuurn.taan Suomussalmen kirkonkylä-Y1i-
2020: tiestä yhdystie n. 3.5 penikulmaa Suomus- nällj.ängän LeinosenvaJB.ra.
2021: salmen kirkolle. Tällöin poistettaisiin se räi- Täiliän sanottanoo, että onhan Hyrynsal-
2022: keä epälko'hta, j·oota eide1lä huomautin, si1loin men-Suomussalmen välillä oikotie Emäjoen
2023: saisi 2 suurta !kylää, Al·a- Ja Ylinä:ljänrgän itäpuolella. Niin on, mutta sikä~äisiä tie-
2024: kyilät crrraantien itsel/leen, jota he turhaan oloja arvosteltaessa on ihuomioon otettava
2025: ovat odottrunoot. TäJHä a'lueella on 49 nu- allueen laa1juus. Yksi kylli sieUä on pinta-
2026: merotaloa, joita lk:utwkin viljellään useam- a:la1taa•n suurempi ikuin suuri pitäjä täällä.
2027: massa osass'a, n. 100 ikrr:uunun tol'ipipaa ja Se huo:m:a:ttava asutus, mikä on Pesiön ky-
2028: uudismökkiä, j.oihle tien ralloontaminen mer- lässä: ja sen [J•ohljoispuo!lella olevissa seu-
2029: kitsisi tavattoman paljon. Jo vuonna 1920 duirssa, tu'lisi käyttämään kyseessäolevaa
2030: 48 II,12. - Suomussalmen ja Hyryrusalmen maantiet.
2031:
2032: oikotietä rautatidle matllwstettaessa. Ja lälle Leinosenvaaralle jo v. 1920 tut-
2033: Hyrynsa1meNaJhan on oikeuspa·ikika, sairaa- kittua ja kartotettua linjaa pitkin
2034: la, lääkäri y. <m. - Tämä oikotie tulisi ilml- (pituus n. 35 km) ja osoittaisi tähän
2035: kemaan viljelyske1poisten setl!t111jm1 halki, tarkoitukseen v. 1927 menosääntöön
2036: jossa uudisasutukseHe olisi mahd<Yllisuuksia. otettavaksi 500,000 markkaa;
2037: Tien !kustannukset eirvät nouse suuriksi, sinä 2) että Eduskunta päättäisi raken-
2038: mai~S:emat ovat edunis,et tien ra!kentamis,eksi. nettavaksi oikotien Hyrynsalmen kir-
2039: Edellä ,sanotun perusteella anomme kun- konkylästä Haapaportaan koskelta
2040: nioittaen, lähtien H allarn talon kautta Suomus-
2041: salmelle Pesiön kylän Kivelän taloon
2042: 1) että Eduskunta päättäisi raken- (pituus 18 km) ja osoittaisi tähän
2043: nettavaksi maantien Suomussalmen tarkoitukseen v. 1927 menosääntöön
2044: kirkolta Alajärven kylälle valmistu- otettavaksi 300,000 markkaa.
2045: neen tien jatkoksi Ylinäljängän ky-
2046:
2047: Helsingissä, 'hffirm:ikuun 16 päi<Vänä 1926:
2048:
2049:
2050: T. J anhonen. S. Salo. Kusti Arffman.
2051: 49
2052:
2053: 11,13. - Anom. ehd. n:o 38.
2054:
2055:
2056:
2057:
2058: Jauhonen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä erinäisten
2059: maanteiden tutkimusta ja rakentamista varten Ka-
2060: jaanin kihlakunnassa.
2061:
2062:
2063: Ed us!kunnalle.
2064:
2065: Kajaanin kuhlwkunna:n [pOhjoisosan halki , 1) Suomussa1melta Yllivuokin Saariky-
2066: ku'lilree Kontiomäen asemaHa suora valtat·ie 1äHä. lälhidetään rautatiel,le adamarun. Sinne
2067: Ristijli!rven ja Hyry:nsahneu !kautta Suoonus- päästäikseen täytyy adaa Suomussalmen kir-
2068: sa'lme1le. Samoin tuliele Kiehimän radan k()lle
2069: va}mistutt.ua olenman suora tie P110langan Yl'ivuokin Saarikyllä-Suomus-
2070: kautta polh:joiseen Kioo:illnän asemailta. Suo- salmen kirkonkylä. ...... . 55 km.
2071: rrrussailme.lta kul~ee myös maantie lä•hem- Suomussalmen ki:rkonkylä-
2072: pänä valtakunnam ra,jaa EUJhmonieme'lle. Kiontioonälki .............. . 87
2073: Mutta tälmän viimeksi mainitun tien ja Kon- 142 km.
2074: tiomäki-Riistiijänni-Hyrynsalmi-Buomus- 2) HyrymJSa1men Moisiovaaralta
2075: saLmen maantien väHl'le jää va'ltoisa erä- matkaa Hyrynsalmen kirkolle 36 lrm.
2076: maa-illue monine !ky,lin:oon ja suurine keihit- Hyrynsalimi-Kontioonäki 49
2077: tymimna!hd10lHS1Uu1ksinoon. Tämän a,lueen "
2078: asukkailla ·e~ ·oile rautati,elle pääsyä kuin ai- 85 km.
2079: noastaa.n :rujallllalrra monet penikuJmat mut- 3) Ristijä,rv,en Iso.,Kain:uan tor-
2080: kaa. Sentähiden olisi yleilSien liikent,een ja pwsta ma:tlma Rlistijwrven kir-
2081: t al oude'llisen ~distyrrnisen väl t:t&mättÖilllänä kolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 km.
2082: edeHytyiksenä suora.rn va1tatien raJlrentami- Ristijärvi-Kontiomäki . . . . . 19 ,
2083: mm Kontiomäen asemailta ta·i Mies'la'hde.IJ 39 km.
2084: pysä,kiltä, - (!kumrpaakin voi a,j:atelJla lä'htö- Cfsosta Kainuas·ta tuJloo Sotkamon asemalle
2085: koh.da>ksi), - halki Koil<lis-Pail'tamorn, itäi- hiu!kam lyhiemmältä matkaa).
2086: sen Risti<järven ja Hyrymalmen ~uin myös Jos nyt saadaan .railrenuetuiksi suora
2087: Suomussalmen kaaklkoisen alueen, aina Ve- maantie linjaJ'le: Kornti,oonälki-P.adtamon
2088: naJan rajaan. Tämä ehdotettu tie yhdis- Hä:rmälnmäki, Ristir.järven Levämäki-Iso-
2089: täisi sopivasti Rist,ijä:r.vi:-Sotka.mon maan- Kai'llua-Mustavaara, yhtyen tie Hyrynsal-
2090: tien, samiOin Hyrynsalmi-Moisiovaaram men Moision ti€il1en Luvajärven itäpäässä,
2091: tien, kuin m~ös SuomuSISa1mi-Kuhmon edeHeen MoiBiovaaran !kautta PelkonkyläJJe
2092: tien. Rakentamalla sitten avuksi kylänteitä, ja sieltä Keskisenvaara.n kautta Saarivaa-
2093: saadaan koko nyt vähätcinen .suuri alue ralle SuomussaJtmella ja sieltä edelleen rajaa
2094: suoran ti·en !kautta _ylhidistety1ksi rautatiehen. kohti Kuirvajärven kylään, niin matkat ly-
2095: 1\fHä tämä sikäläis~lle väestöHe me1•kitsoo, heuevät pad.jon ja liikenne saa oi~kerun suun-
2096: osot.tavat seuraarvat nume,rot: nan.
2097:
2098: 7
2099: 50 Il,l3. - Kadaanin kihlakunnan maantiet.
2100:
2101: Ylivuokin Saarivaarasta tulisi Kontio- Kontiomäki, Hä1·mänmäki, Levämäki?
2102: mäen asemalle arviolta n. 9 peninkulmaa. Iso-Kainua, Mustavaara, Luvajärven
2103: Hyrynsalmen J\foisiosta n. 5.5 penin- itäpää H yrynsalmi-Moisionvaaran
2104: kulmaa. tiellä, edelleen Moisiovaara, Pekan-
2105: Ristijärven Isosta Kainuasta n. 2 penin- kylä, Keskisenvaara, Saarikylä, Hie-
2106: kulmaa. tajärvi linjalla;
2107: Tien tuottama !hyöty on siis varsin suuri. että kyseessä olevan maantien
2108: Tätä nyt ehdotettua tietä; ei liioin tarvit- Eduskunta päättäisi rakennettavaksi
2109: sisi kokonaan uudesti rakentaa, sillä Kon- kokonaisuudessaan, kuit,enkin niin,
2110: tiomäen ja Mieslahden asemilta menoo että ensiksi rakennetaan
2111: maruntie jo Palta;mon Härmänmäkoon. Kun a) Hyrynsalmen - Moisiovaaran
2112: Häl"mäTIIIIliiestä ra!kennettaisiin yhdystie tien jatkona maantie Pekankylän
2113: Ristijärvi~Sot!ka!mon tielle, niin oo jo olisi kautta Keskisenvaaralle ja edelleen
2114: buomattruva 'a[)U. Hycynsa:lmen-Moisio- Saarivaaralle, sekä samanaikaisesti
2115: vaa·ran tie pail.velisi liilrennettä täJllä ~injalla b) Paltamon Härmänmäestä yh-
2116: n. 15 km. distävä tie Ristijärvi-Sotkamon
2117: EdeNä san10tun IJ€'rusteella: rohkenemme tielle Levämäen kautta Isoon Kai-
2118: anoa, nuaan; ja
2119: että Eduskunta tulevan vuoden
2120: että Eduskunta kehoittaisi halli- menosääntöön osottaa edellä mainit-
2121: tusta ryhtymään kiireellisiin toimen- tua tarkotusta varten 1 miljoonan
2122: piteisiin maantielinjan tutkimiseksi markan suuruisen määrärahan.
2123:
2124: He\lsin:gissä, bJelmikuun 16 ,päivänä 1926.
2125:
2126:
2127: T. J anhonen. Kusti Arffman.
2128: S. Salo.
2129: 51
2130:
2131: ll,14. - Anom. ehd. n:o 39.
2132:
2133:
2134:
2135:
2136: Salo, y. m.: Määrärahan myöntämisestä maantien ra-
2137: kentamista varten Vuolijoen kunnasta Säräisnieme11
2138: kirkolle.
2139:
2140:
2141: E d u s k u n n a 11 e.
2142:
2143: Ra!kentee1la ol-eva Oulu-Nurmes-rautatie Vaalaan Kesti'län kautta 'On nyik:yi.sin noin
2144: tulee valmistuttuaan useassa. ik!ohdin vailrn- 80 km., kun se suoraan rakennet-tavaa tietä
2145: tusa•lueellaan muuttamaan näiden seutujen olisi vaan noin 40 km.
2146: maantieverumn merkitystä entiseen nähden. Kun näin lyhyen tien rakentaminoo veisi,
2147: Useat vanhat, pa}jon käytetyt ja kaupun- .siihen suu·reen hyötyyn nähden, minkä se
2148: keihin johtaneet liiketiet jäävät ve.rraäai·n aiheuttaisi sanottuj:en kuntien liikenteen
2149: vähäHe käytölle ja kylien sekä pitiiJjie;n parantamisessa, vaan verrattain pienen ra-
2150: kulkuy;hteys ja liikenne suuntautuu luon- hamäärä.n, toivoo sikäläinen väestö har-
2151: nollisesti s~lle rautatieaoomal[e, joka kuta- taasti, ·että sen rake:Thta1miseen saataisiin
2152: kin pai!~akuntaa O'll lähinnä. tarvittawa pääoma.
2153: Y1lärrnainitun radan vailk.utusah1eeHa ole- Edellä ulevaan nojaten anomme siis kun--
2154: van Oulujärven etdäipuolella olevien Vuoli- nioittaen,
2155: joen ja Säräisniemen kuntain vaniha liike-
2156: yhteys on oi1lut Kestiiän kunnan kautta että Eduskunta päättäisi v. 1927"
2157: Ouluun, mutta nyt rautatien rakentamisen ajalla mkennuttaa maantien V uozi.:.
2158: vuoksi vaihtuu se näitä läihi.Imä tulevalle joen kunna.sta Oulujärven länsiran-
2159: Vaalan asemudle. T&tä 'luonnollista matkaa taa Säräisniemen kirkolle ja
2160: ei Vuoliljoen kunta kuitenkaan kesänaikana että tätä tarkoitusta varten hyväk-
2161: voi käyttää, ennenkun se saa maantien syttäisiin v. 1927 menoarvioon 500,000'
2162: Vuolijoelta Oulujärven länsirantaa Sä- markan määrämha.
2163: räisniemen kirkolle. Matka Vuolijoelta
2164:
2165: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1926.
2166:
2167:
2168: S. Salo. T. Jauhonen.
2169: Kusti Arffman.
2170: 52
2171:
2172: D,t5, - Anom. ehd. n:o 40.
2173:
2174:
2175:
2176:
2177: Arffman, y. m.: Määrärahan myöntämisestä sillan ra-
2178: kentamista varten Sotkamo~Kuhmaniemen maantie-
2179: osalle Tervosalmen yli.
2180:
2181:
2182: E d u s ik u n n a 11 e.
2183:
2184: Kaljaani-Sotkamo--Kuihmoniemi maan- T·ämän ovat oivaltaneet sotilasvir1l!nOIIII.ai-
2185: tielinjalla Sotkrumo-Kuhmoniemen tieosalla setkin tunnustuen sil'lan rakentamisen tär-
2186: on niin sanottu Tervosalmen lossipaikka, key;den. Kajaanin kihlaJkunnan kuntien
2187: josta ylipäiiay kovan tuulen vallitessa 0'11 yhteinen lähetystö käydessään hallituksen
2188: erittäin hankalaa, jopa vaarallistakin. Ei ,puheina sylksy>llä v. 192.3 selosti tämän
2189: tarvinne tässä tarkemmin selostaa, mitä asian tä.rkeyttä ja ehdotti sillan rakenta-
2190: hankaluutta mkentoolle tällaisesta lossista mista. Kun sillail.le on jo laadittu piirus-
2191: niin vi[kasliiiken teisellä tieosalla kuin Sot- tukset ja kustannusarviokin, rohkenemme
2192: kamo-Kuhmoniemen tie on, SY'lltyy, kun 'kunnioittaen anoa,
2193: ottaa huomioon, että sanottu maantie !kul-
2194: kee kohti rajaa ja on ainoa liike1100tie Kuh- että Eduskunta päättäisi t·aken-
2195: moniemen kil"kolle. Ei ()le myöskään yh- nettavaksi sillan Sotkamo-Kukrno-
2196: dentekevää strateegisessa suhteessa onko niemen maantieosalle Tervosalmen yli
2197: kuljettava vesistön yli .lossiJJ.a tai sinan ja että tulevan vuoden menoarvioon
2198: kautta. tarkoitusta varten myönnettäisiin
2199: 300,000 markkaa.
2200:
2201: HelsingiS'Sä., helmikuun 16 päivä.nä 1926.
2202:
2203:
2204: Kusti Arffman. 'l' . •Janhonen.
2205: S. Salo.
2206: 53
2207:
2208: II,16.- Anom. ·ehd. n:o 41.
2209:
2210:
2211:
2212:
2213: Hänninen: Määrärahan myöntämisestä Poussun-->Kur-
2214: visenvaaran~Tyräjärven-Jokijärven maantien ra-
2215: kentami~ta varten.
2216:
2217:
2218:
2219:
2220: B d u s k u n n a B e.
2221:
2222: Se maamme koilkka, joka sijaitsee Iijoen yhdystie Kurvisenvaaralta Imijärven itä-
2223: latva'v;esistöjen j,a Venäjäm. rajan välillä ja puolitse Tyräjärven tiehen.
2224: johon muuluu Kuusamon pitäjän kaaklrois- Mielestäni olisi ensin rakennettava Pous-
2225: os:a, Taivalkosken kunnan itäisin perukka ja sun-Kurvilsenvaaran ja Jokijärven-Tyrä-
2226: Suomussalmen poohjoisimma~ seudut, kuuluu jär:ven tieosat ja sitten ne yhdiBtettävä Imi-
2227: niihin kovaosaisiin maamme osiin jotka vä- järven itäpouolitse to·isiinsa. Senjälkeen
2228: himmäiD. ovat tulleet osalilisiksi valtion ra- olisi tehtävä yhdystie siitä Piispajärven tie-
2229: kentamista kulkuteistä. Maanteitä ei ole. hen. K~peän tientarpeen ja ki.ristyvien työ-
2230: Kun vesistötkin näillä vedenjakajasellldui1la olojen ,tähden olisi Poussun-Kurvisen---'-
2231: ov~at vain vähJässä määrin kulkukclpoisia, Tyräjärven-Jokijärve:n tiesuunta, joka on
2232: ovat siellä kesällä jalkapolut ainoina ku!lku- .noin 55 km pi:tkä mitä pikimmin tutkittava
2233: t.einiä. Ruokatavalrat ka.nnet.aan selfulsä, sai- ja jotta rtyöt voitaisiin jo ensi vuonna mo-
2234: .. raat ja kuolleet kuljecteta:an paarei1la monia lemmista päistä alottaa, määrärahoja sitä
2235: peniku1mia. Epäilemättä on tämä seutu va;rteu varartta va jo ensi VTUoden tulo- ja
2236: itärajamme eristetyimpiä asuttuja alueita. menoarvioon.
2237: MllJantiekomitea on 1tällekin alueelle suun- Edellä esitetyn nojalla rohkenen kun-
2238: nitellut maanteitä. Kuusarrnon-Poussun tie ,nioittaen anoa,
2239: ehdotetaan jatkettavaksi Kurvisenvaaraan, että Poussun-Kurvisenvaaran-
2240: Taivalkosken-J okijärven tie Tyräjärven Tyräjärven-Jokijärven maantien
2241: pohjoispuolitse Pistojärvelle ja sieltä Suo- rakentamista varten vuoden 1927
2242: mussalmelta Piispajärvelle rakennettavan tulo- ja menoarviossa varattaisiin
2243: tien päähän. Suunnittelun wlaisena on rmyös 800,000 mkn määräraha.
2244:
2245: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1926.
2246:
2247:
2248: Kaarlo Hänninen.
2249: 64
2250:
2251: lii,17. - Anmn. ehd. n:o 42.
2252:
2253:
2254:
2255:
2256: Hänninen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä posti- ja
2257: postiautoliikenteen kehittämiseksi rajaseuduiUa.
2258:
2259:
2260: E d u s k u n n a ll e.
2261:
2262: EduskUILta teki viime vuonna päätöksensä penikuJmaa l1ähimmälle :postiasemalle. Esi-
2263: hallituksen esityksen johdosta, joka tar- merkkiniä mainittakoon tässä, että Paana-
2264: koitti rajaseutujen taloudellista ja henkistä järven itäpälästä on 8 penikulmaa lähimpään
2265: kohottamista. Siinä esitetään m. m. seu- .postikonttoriin, joka on Kuusamon kirkolla,
2266: raava ponsi: vaikka Pohjois-Kuusamossa asuu enemmän
2267: että hallitusta kehoitetaan tuntuvasti .li- ihmisiä kuin monissa pienissä kaupungeis-
2268: säämään postinkulkuvuo.roja rajaseuduilla, samme.
2269: perustamaan uusia postiasemia ja laa:jent:Ja.- Postiautoliikenne on .rajaseuduillla osoit-
2270: .maan posti<autoliikennettä. tautunut sangen kannattavaksi, tuottaen
2271: Ja perusteluissa mainitaan m. m.: ,Raja- maamme ,pohjoisimmissakin osi·ssa melkoista
2272: seutujen henkisen ja: taloudellisen kehityk- voittoa. Uusia linjoja avaamalla ja kulku-
2273: sen kannalta on myös väLttämätöntä, että vuoroja lisäämällä vilkastutettaisiin ma·t-
2274: .rajaseudut postiHikenteenkin kauMa saa- kustaja-, paketti- ja postiliikennettä mo-
2275: daan kiinlteämmillä siteil1ä yhdistetyksi nissa rajaseutujen osissa. Rajaseutumie:tin-
2276: maan keskiosiin. Hyvä a;>ostiyhteys vilkas- nön perustEliluissa on mainittu useita linjoja,
2277: tuttaa taloudellista elämäiä j·a herättää, li- joille olisi saatava postiautoliikenne ja joista
2278: swämäJ.lä sanomalehtien käyttöä, tiedonhailua useat matkailuliikenteen kehittämisellekin
2279: ja innostu:sta yleisiin pyrin töihin.'' ovat tärkeitä.
2280: Postiolot ovat vielä monessa harvaan asu- Viime aikoina on sattunut useita sellaisia
2281: tussa ,rajaseutuk:unnassa perin huonot. tapauksia, että postihallitus, vaikka periaat-
2282: Vielä on suuri j.oukko saloseudun kyliä, joi- teessa kannattaakin ihaettua uutta postin-
2283: den asukasluku nousee usein satoih~n ja kulkulinjaa, on sen rahallisista ~syistä jättä-
2284: joista on poStilinjoille matkaa 15-20 km. ny.t :huomioonottama,tta. Samoin tarvittai-
2285: Omituisuutena mainittakoon, että postin- siin va1roja uusien postiautojen ostamista
2286: kulku on muutamissa rajaseutujen kunnissa varten rajaseutujen postiautolinjoille. Val-
2287: Suomen tu1tua itsenäiseksi huonontunut. tion tulo- ja menoa.rviossa näihin tarkoituk-
2288: Monilla iJinjoiHa, joilla ennen maaiJ.maTIJSotaa siin myönnetyt yleiset varat eivät riitä huo-
2289: oli esim. kaksi kulkuvuoroa viikossa, on ny:t mattavampiin param.nuksiin rajaseuduilla.
2290: .vain yksi. Edellä esitettyihin perusteluihin viita.ten
2291: Postiasemia on niin harvassa, että a.rv.o- saamme kunnioittaen anoa,
2292: kirjettä saa usein kuljettaa paikoin 5--10
2293: Il,l 7. - Hänninen, y. m. 55
2294:
2295: että Eduskunta vuoden 1927 t'lilo- autoliikenteen kehittämiseksi maam-
2296: ia menoarviossa osoittaisi 500,000 me rajaseuduilla.
2297: markan määrärahan posti- ja posti-
2298:
2299: Helsingissä, 15 päivänä helmikuuta 1926.
2300:
2301:
2302: Kaarlo Hänninen. J. Jyske.
2303: T. Jauhonen. Aino Sommarberg.
2304: Antti J unes. Olga Leinonen.
2305: Pekka Saarelainen. N. Pelttari.
2306: Mikko Piitulainen. P. Saarinen.
2307: E. A. Tuomivaara. Antti Kukkonen.
2308: Janne Koivuranta. Lauri Pohjala.
2309: J. L. Seppänen. Matti Pitkänen.
2310: Frans Kärki. S. Salo.
2311: Viljami Kalliokoski. Erkki Paavolainen.
2312: M. Makkonen. Vilho R. Piippo.
2313: Anton Vertanen. Kaarlo Saari.
2314: Jooseppi Kauranen. Anni Huotari.
2315: Pekka Kopsa. Iida Vihuri.
2316: A. A. Neitiniemi. Osk. Reinikainen.
2317: Vilho Nikkanen. 0. Kontio.
2318: Viljo Rantala. Eva Somersalo.
2319: Anna Haverinen. Erkki Pullinen.
2320: 66
2321:
2322: I1,1s. - Anom. ebd. n:o 29.
2323:
2324:
2325:
2326:
2327: Heikinheimo, 0.: Määrärahan myöntämisestä huokea-
2328: korkoisiksi kuoletuslainoiksi maaseudun sähköyhty-
2329: mille.
2330:
2331:
2332:
2333:
2334: Maaseudu:ill.lam.me to:imfi.vat sälh'köyhtymät että lOOyihirmmäHäikin lrodiUa Ollisi tilaisuus
2335: ovat edellleen pä:äoonan puutteen tähden san- sä:hkön lkäy:ttäiinåseen.
2336: gen vaikeassa taloudellisessa asemassa. Se kausa1lispääoma, jolka. maaseudun säh-
2337: Nämä sähkOlaitokset, joistru muutamat ovat kölaitoksiin o.n kiinnitetrt;y, voitaneoo ar-
2338: kunnaiJrlisia [aitoksia, ·jotkut ;piene:mi:m"åt vio~da ainakin rpuoleksi miljaardiksi. Paitsi
2339: osuustoomi!l1nallisia, mutta useimmat osake- lait&sien y1eislhyödy'llistä merlkitystä on jo
2340: yhtiöitä, joissa kunnilla on milldin suurempi nirden p·ä:äoma-wrv'Okin omia:nsa vaatimaan
2341: milloin pienempi osakemäärä, ovat yleensä v:altiovail!J.an huollllliJot,a. Useissa muissa
2342: osoittautuneet siiksi ·ep'äeduilisiikS'i pä:äoman maissa ruvustaakin valtio hyvin 'tllmtuvrusti
2343: sijoitulkse1.1e., ·että <vailll harvat! 01vat voineet tälllaisia lailt olksia sekiä huokeako.rkoisilla lai-
2344: 1
2345:
2346:
2347:
2348: j·aikaa ilro'htuulllise111 lkwO'll om:istajiHeen.. uoil'la että suorrunaisil1a ai[)Thl"a'hoiiHa. Mie-
2349: Muutamat ovat alunpitäen perustetut ta:lou- lestämme olisi meilläkin vihdoinkin valtion
2350: deHisesti ja teknillisesm sikm epäterveelle avustettava maaseudun sälhJköyhtymiä myön-
2351: pOO:jwhle, että niidoo jatkruva menestykselli- täan'äUrlä ihuokeakorkoisia Jruoletuslainoja se'l-
2352: nen toim:i!nta on ollut suornstaan mahdot- laisillle sähköyhtymillle, joi[la näyttää olevan
2353: tomuus. Vähän edwllåsemmassa asemassa taJoudeniset ja teilmilliselt edellytykset me-
2354: 1
2355:
2356:
2357:
2358: oie<vat taas jatJkavat toimintaansa kaikista nestylksel1iseen .toimintaan täUaisen a;vun
2359: vailreuksist11J huolimatta, useissa .tapauksissa. tur'V1n, ja jotlka o<vat joko ilrunnaNisia tahi
2360: pail&a.kunta}aisten suuremmoisen. uhra.utu- mJU:utoi:n siten järjestetyt, että ~ne eivät voi
2361: vaisuuden ja yksimi·elisyyden va.rassa. Kun mUJodootua kuluttajia rasittaviksi yksityi-
2362: riittävän omm li:illrepääoman hanlkarimrinen siksi liii'keyrityk'Siiksi,.
2363: vaTS:inikån vähäv·al"aiselll'lllilla rpaikkakunniHru Samassa ta:rlkoitutksess:a on edus!kunnaJle
2364: 0111 osoittautunut mahdottomaksi, on dHut jäte1fty anomuscllldotus n :o 84 v. 1922, ja
2365: pakko tJunvautua .lainoihirn, joita ra:ha:laitok- 00.11S<krunta orn sen johdosta kehoi:ttanut hal-
2366: si'lta o.n saatu 1pe.rilll ra'Sitta'Vlaa ikorlroa vas- litusta harlcitsemaan, asiaa, minkä ihallitus
2367: ta:an. Niiil!pä useissa sähköyhtym.issä ko:rlko~ on telhnytikin maasieudun sä:b!köyMymien
2368: menot muodostavat suu:rimmJan moooryh- si<itä Jmiten.karun hyötym'ättä. Anomusehdo-
2369: män. Laitoksiem. kannattwvaisuuteen on tms lll lO 30 v. 1925 ei myöSkään rahallisista
2370: lisäiksi vaikuttrunut se, että ne yleishyödy1li- syistä; saanut siUä keTra..Ua riittävää kanna-
2371: sinä laitoksina o<vat tahtoneet levittää sähikö- tusta.
2372: ve:r1k:Jkonsa malhdrdlli&imman laaj:aJle ja sa- Näin oMen endota:mlme siis,
2373: mallla 1pitäJä sähkön ·hinnan niin. a1h:aisena,
2374: I1,1s. - Heikinheimo, 0., y. m. 57
2375:
2376: että eduskunta vuoden 1927 meno- kaan myönnettäisiin huokeakorkoisia
2377: arvioon merkitsisi 15 miljoonaa mark- kuoletuslaino ja tarkoituksenmukaiset
2378: kaa sellaisen rahaston pohjarahaksi, edellytykset täyttäville maaseudWit
2379: josta valtioneuvoston harkinnan mu- sähköyhtymille.
2380:
2381: Helsingissä, hclmilkn.1un 16 päirvä•nä 1926.
2382:
2383:
2384: Oskari Heikinheimo. Albert Eerola.
2385: A. A. Neitiniemi. Evert Nukari.
2386: Mikko J askari. J aio Lahdensuo.
2387: Heikki W ehkaoja. A.nton V ertanen.
2388: Eino E. Heikura. Elias Tukia.
2389: M. Makkonen. Viljami Kalliokoski.
2390: P. Saarelainen. Janne Koivuranta.
2391: Edward Setälä. Leander Sirola.
2392: Frans Kärki. J. Kauranen.
2393:
2394:
2395:
2396:
2397: 8
2398: 58
2399:
2400: ll,l9. - Anom. ehd. n:o 00.
2401:
2402:
2403:
2404:
2405: Vennola, y. m.: Määrärahan myöntämisestä malmin
2406: etsintää varten.
2407:
2408:
2409:
2410: Ed u s kunnalle .
2411:
2412: .M:aan luon'Thol.listen rikkauksien selville- raaka-aineet, kuten graniitit, kalkkikivet,
2413: sa;aminen ja niiden käyttö maan tuotanto- tiiJisavi, grad'iitti y. m. sekä useimmat van-
2414: elämäin palvclwkseen on itsenäisen Suomen hat malmie'>iinty;mätkin ovat tulleet rtutki-
2415: tärkeilm,piä teihtäviä. Näin siitä syystä, jotta tuiksi. Outokummun ympäristö sekä muut-
2416: maamme VQiiSi tyydyttää niitä vuosi vuo- kin Karjalan malmipitoiset alueet ovat tut-
2417: delta ka;svavia taloudellisia vaatimuksia, kitut. UUJSia löytöjä ja mahdo[lisuu:ksia
2418: jotka sen a;sema itsenäisenä valtiona ede,l- malmiesiintymiselle on voitu täällä samoin-
2419: lyttää. On .sentähd<en tärkeätä, että niille kuin muuallwkin todeta.
2420: taloudellisille mathdollisuuksille, mitä luonto UUJSista löydö,istä on Petsamossa tavattu
2421: on meille antanut, omist.etaan riittärvää llmo- nikkeli-kupari-malmi .tärke,in. Koska suu-
2422: miota. ressa osassa tätä maimia nikkelipitoisuus or.
2423: Kaikissa maissa, joissa mineraalill'ikkauk- 5 %, ,jonka li..<ill1ksi malmissa on vielä run-
2424: sia löytyy, on niillä kansallisvarailisuudessa sa8!Sti kU;paria, niin on tämä malmi laadu:l-
2425: ja tuotantotoiminnassa täi1keä sija. Meillä taan sangen arrvokas.ta, vavsirukin joo otetaan
2426: ov:at mineraalirikkaudet, jollemme ota lu- huomioon, että. rokkieli on ikaksi kertaa kal-
2427: kuun tiili-, kalkki-, sementti- ja j,oitakin li:ianjpaa. kuin kupari ja että lklliP.aripitoisuus
2428: muita sen kaltaisia teolli!suustuotteita, mer- niinkin hyvässä malmissa kuin Outokum-
2429: kinneet toistaiseksi vielä vähän kotimaisen mun malmissa, on vain noin 4 %-
2430: ta11peen tyyldyttämisessä ja vielä väihemmän Petsamon malmin määrä:ä ei vielä t~oistai
2431: vientiteollisuudessa. Kuitenkin on Outo- seksi tunneta. Mutta on todettu sen esiinty-
2432: kummun malmin ja eräiden vähellljpiarvois- väll! san;gen säännöllisesti, }a näkyvillä ole-
2433: ten malmiesiintymien ja myöhemanin myös vassa kanioperälssä on tavattu kokonaista
2434: muiden mirueraalivarojen löytäminen osoit- seitsemän 1esiintyrrnää 4 1 / 2 km. matkalla.
2435: lanut, ettei tällaisten hakeminen maastamme NäJmä kaik!ki kuuiluvat epäilemättä geolo-
2436: ole toivotonta ja että meillä on mahdolli- gisesti yh:täläiseen muodostumaan, jonka
2437: suuksia. Geologinen toimikunta on, sen mu- eri ulottuvai.suuksia. maaiPeitteen taikia on
2438: kaan kuin seru ninka•t käyttövarat orvat voitu määrätä ainoastaan paikotellen. Pet-
2439: mycmtäneet, antanut osalla työvoimistaan samon tuntureilla suoritettujen sekä yleis-
2440: toimittaa käytännöllisgeologisia töitä tarkoi- goologisteill! e.tltä etenkin yksityiskohtaisen
2441: tuksenaan ,garuda selvitys maan mineraruli- malmigeologisen tutkimwksen kautta on tul-
2442: sista ja raaka-1ainevaroista.. E;pämetalliset lut selvitetyiksi aJueen täydellinen y!htäläi-
2443: Il,19. - Vennola, y. m. 59
2444:
2445: syys kuuluisien East GriquaJlandin ja sen menestyksellinen eteenpäin vieminen
2446: Tl'lansvaalin ni,ktkelikaivosalueiden !kanssa, vaatii sekä tar:mokasta työtä että varoja.
2447: ja on siis otaksuttruvissa että Pe.tsamossakin Geologisen toimikunnan alustavat tehtävät
2448: ma1min ulottuv:aisuudet ovat varsin !l:mo- maan gool<Jgisessa tutkimuksessa ovat varo-
2449: mattav.at. jlffil :puutrteessa sallineet !käydä käsiksi ai-
2450: On sentäiblden välttämätöntä etrtä tutJki- noastaan harvo:i:hin suurempiin teiknilliiSiin
2451: mUISta näiden malmimäärien täsmällisem- tEfutäviin:. Varoja erityisesti malmien ja
2452: mäksi arvioimiseksi tarmokkaasti jatlketaan. muiden mineraalisten raaka-aineiden etsimi-
2453: Työn menestyminen riippuu tässä yleensä seen ja selvittämiseen on eriikoismäärära-
2454: paksun maan rpeittämässä seudussa rtarkoi- hama ollut käytettävissä viime vuosina ai-
2455: tuJk1serumu!kaisesta säihköproSJpektaUJksesta. noastaan :seuraavat määrät:
2456: Tällaisia menetelJmiä on :keJhitetty Ruotsissa
2457: ja nn niitä käyttämällä löydetty ,joUikiko 1921 ••• 0. 0 •••• 510,000:-
2458: esiintymiä, jotka muutoin varmasti vielä 1922 • 0 •••••••• 420,000:-
2459: olisivat löyrt;ämättä ; tällaisia ovat varsinkin 1923 • 0 0 ••••••• 400,000:-
2460: Skellefteå-alueen erittäin suuret kll!paria, 1924 ••• 0 •••••• 550,000:-
2461: kultaa, hopeoo., arsenikkia y. m. sisältäNät 1925 ••••• 0 ••• 0 500,000:-
2462: kiisue!SiintYIJllwt. Meilläkin on, VJaiklk:a va- 1926 0 •• 0 •• 0 •• 0 400,000:-
2463: rojen puutteessa vain vaatimattomassa
2464: määrässä, kolkeiltu näitten menetelmien ke-
2465: hittämisessä ja sovelluttamisessa. UUisim- Kokemus on kuitenkin jo osoittanut, että
2466: pien ikokeilu:jen jäLkeen viime vuonna onkin nämä myönnetyt varat eivät ole riittävät
2467: o1emassa hyviä toiv;eita, että [)ääsemme ke- tehokkaa1seen työn jatJkamiseen ja tulosten
2468: hity;ksen tasalle. Mutta kokeilutulosten tarpeellisen nopeaan saavuttamiseen. Se
2469: käytäntöön sove!lluttaminen ja siihen ta:rvit- vaatii ajanmukaisempien menetelmien ja
2470: tarv.at koneistot kysyvät varoja. väliineilden käyttämistä, kuin mitä käytettä-
2471: Siilik:öp:t~()l'\pektaUJksella ei kuitenkaan vinä olevilla varoilla on ollut mahdollista.
2472: saada selville malmin vahvuutta ja laatua. Sen selvityksen perUJSteella, wrukä asiaa
2473: Se on selvitettävä edullisimmin tim.antti- tutlkiessa voi saada, on mielestäni todettava,
2474: kairausta käyttäien. Täten saadaan selville että. oru välttämätöntä, että yllä esitettyjen
2475: myöskin malmin asema syvällä kaJlion si- laajrukantoisten tutkimustehtävien suoritta-
2476: sässä, minkä tunteminen taas on ta:qpeeilli- miseksi, sooköpro~pektausmenete1mien !ke-
2477: nen kaivostyÖSuliDiliitelmia laadittaessa ja hittämiseksi, timanttikairaust.en toim00l1\I)a-
2478: malmialueen käyttömruhdollisuUiksia arvioi- nemisek1si sekä tutkimuskoneiston täydentä-
2479: taessa. mise~ksi ylimääräjuen määräraha korote-
2480: Paitsi Petsamon aluetta olisivat ne Poh- taan 900,000 mankkaan vuodeiSSa.
2481: janmaan :seudut, jotka sijaitsevat vaiSta- Sen rrisäiksi on huomattava, ~että !koska
2482: pääJtä edellämainittuja Skiel,lefteån malmi- ylleinen kokemus osoittaa, että tutkimus-
2483: alueita tutkittavat. Samoin olisi teJht,ävä työn tarkoitUJksell!lllu:kainen suoritus ,riip-
2484: myös Karjalan ja Pohjois-Suomen liuske- puu seikoista, jotka i1menevä;t vasta työn
2485: jaJksoihin näiliiden. Näiden lisäksi an!Saitse- kestä·essä, on määrä:rahan erittelyssä jätet-
2486: vat huomiota myöskin muut mineraaliset tävä tilaa varojen sovitteluun niin ettei
2487: raaka-aineet, joilla' on merkitystä teollisuu- puutteellisen ra!hajärjestelyn trukia tarvitse
2488: dessa. alettua työtä :keskeyttää koneiston ja henki-
2489: Malminetsinnäillä on siis maassrumme lu- löilrnnnan ollessa työmaalla. Tarkoituksen-
2490: paavia ja laajakantoisia tehtäviä. Mutta mukaisuussyistä on siis viimeksimainittu
2491: 60 II,19. - l\lailmin eb;~intä.
2492:
2493: rahaerä osotettava asianomaiselle valtion- että Eduskunta päättäisi ensi VM-
2494: elim~le siirtomäärär:ahana. den menoarviossa korottaa malmin
2495: etsintää varten myönnettävän mää-
2496: Edellä esitettyyn viitaten saan siis :kun- rärahan 900,000 markkaan ja että se
2497: nioittaen oodottoo, merkittäisiin sii1·tomäärärahaksi.
2498:
2499: Helsingissä, ihe[mikuun 17 päivänä 1926.
2500:
2501:
2502: J. H. Vennola. Alpo 0. Luostarinen.
2503: Eero Hahl. K. V. Vuokoski.
2504: A. A. Neitiniemi. Julius Ailio.
2505: ,Juho Kinnunen. Johan Helo.
2506: J aio Lahdensuo. P. Saarinen.
2507: Erkki Pullinen. V. M. J. Viljanen.
2508: W. K. Särkkä.
2509: 61
2510:
2511: l!I,zo. - Anom. ehd. n:o 43.
2512:
2513:
2514:
2515:
2516: Hänninen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä puhelin-
2517: linjain rakentamista varten Rovaniemen-Posion--
2518: K1tusamon ja Rovaniemen-Ylitornion välille.
2519:
2520:
2521: E d u s k u n n .a ll e.
2522:
2523: Viitaten 1925 valtiopäiv.illä tehtyyn ano- nalta katsoen välttämätön. Työnhakijat,
2524: mukseen n :o 31 ja saman vuoden vruLtiopäi- joita talvisaikana on Pohjois~Suomessa pail-
2525: villä tehtyyn päätökseen rajaseutuasiassa, jon, joutuvat usein työtä etsiessään kymme-
2526: rohkenemme esittää Pohjois-Suomen tpuhe- niä peninkulmia turhaan harhailemaan, kun
2527: linlinjojen edelleen kehit1Jä~tä tarkoitta- eivät saa luotettavia tietoja työtilanteesta.
2528: van a.nomuksemme, joka siltä osalta on tul- Huomioon oLisi otettava, että nuori Posion
2529: lut jo huomioonotetuksi, e'ttä Pudasjärven- kunta ei ole vielä minnekään päin puhelin-
2530: Kuusamon väLinen linja on otettu valtion yhteydessä muun maaiLman kanssa.
2531: haltuun. Täten saamme anoa,
2532: Mie1estäm:me olisi monessa suhteessa tär-
2533: keäJä, että v,altion vM'oilla rakennettaisiin että vuoden 1927 tulo- ja meno-
2534: pU!helinlinja Rovaniemen-Posion ja Kuu- arvioon varattaisiin riittävä määrä-
2535: samon kirkonkylän välille sekä Rovanie- raha p1thelinlinjain rakentamista
2536: meltä Ylitornioon. Tämä melkein Suomen varten Rovaniemen-Posion-Kuusa-
2537: poikki yl1Jäv:ä johto olisi maan puolustuksen, mon ja Rovaniemen-Ylitornion vä-
2538: virastojen, kaupan ja työn välityksen kan- lille.
2539:
2540: Halsingissä, 16 pähänä helmilmuta 1926.
2541:
2542:
2543: Kaarlo Hänninen. Janne Koivuranta.
2544: Antti Junes.
2545: 62
2546:
2547: :U,21.- Anom. ehd. n:o «.
2548:
2549:
2550:
2551:
2552: Janhonen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä kaksois-
2553: puhelinjohdon rakentamista varten Kuopiosta Kontio-
2554: mäelle.
2555:
2556:
2557: E d u s ik: u n n a ll e.
2558:
2559: Kaj.a:a.ni.n ki'hla!kunta 'On kaukaisen ase- tiin arviolaskdmat, missä tulot perustuvat
2560: mansa vuoksi erikoisesti kunnatlisen puhe- nykyiseen puhelujen määrään ja puhelutak-
2561: linvellkon t!lirpeess.a. Asiain toimitus sie•ltä .saan, ookä menot arviolaskelmiin ikokemuk-
2562: vaa;tii jo ·llliUUtenkin piteJllJillän. ajam. ja on &m :perust.eeHa :
2563: suurempia hankaluuksia kuin monessa
2564: muussa seudussa maassamme. Kajaa~an T u1o t:
2565: on •erotettu suoranaisesta pUJhelinyihteydestä Puheluista:
2566: muun Suom~m kanssa, sililä sinne ei ulotu
2567: Ka;jaani-Iisailimi 22,000
2568: vielä, kaupurukien vä,lisen puhelinosakeyh-
2569: puihelua a 1 : 50 . . . . . Smlk:. 31,000 : -
2570: tiön pulheU.lllj•Mrl'Ot. Eivätikä ne heikot 'joh-
2571: Kajaani-Kuopio 16,000
2572: dot, j•oilden välityk8e'l1ä sieltä voidaan puhua
2573: rp'Uhelua a 3:- ..... 49,800:-
2574: .selkä Kuopioon että Ouluun, ole myöskään
2575: Iisa;lmi-KuQPio 14,000
2576: "
2577: .mainitun yhtiön jdhtoiihcin yhdistetty.
2578: ·puhe1ua a 1 : 50 . . . . . " 21,000:-
2579: Kajaanista Kuopio'On on rpru.helinyhteys
2580: .IDa'hta eri linjaa, nimittäin va•ltion 5 mm. Yhteensä Smik. 101,800:-
2581: paksuista yksijohtJoista rautallankalin,jaa
2582: Menot:
2583: myöten sekä Kwj.aanin ja Iisalmen Telefoo-
2584: niosa:keythtiöitten omistamien kalrnoisJinjojen 10 % 'py11väitten kuole-
2585: .kautta. Näanä linjat ovat kuitenkin siksi tuklsesta Smk. 188,200 Smk. 18,820:-
2586: hei~dkoja (Kajaanin lill)ja Iisal:moon 3 mm.
2587: 5% linjam kuoletuksesta
2588: ja 2 mm ..rruutwla:nikaJjolh:to ja Iisalm1en linja Smk. 376,000 ...... . 18,800:-
2589: Kunnossapito, ha.llinto- "
2590: Kuopioon 2.5 mm. ja 3 mm. rautalanka-
2591: johto), että 11iitten avul1a puih-elu Kuopi10sta y. m. kustaJlnukset .. 50,000:-
2592: "
2593: ,edelleen •On maJhidoton. Jos siis tahdotaan Yh toonsä
2594: 1
2595: Smk. 87,620:-
2596: Kajaani ja Iisalmi saattaa puh-eiliny'htey-
2597: teen Etelä~Suomen kanssa, on Ka·jaanista Laskelmien mulkaan ei yritys sellaisenaan
2598: Kuopioon rakennettava ik01lmnaan uusi kak- ole tuottoiSa, mutta katsoen asian suureen
2599: soiskuparijohto. yleishyödy'llisee·n ja erikoisesti kaupalliseen
2600: Tä]laisen lin1jan rakentamiseksi onkin me1:1kitykseen olisi välttämätöntä, että Ka-
2601: Ka;jaanin tkauJpu.ngin valtuusto teetättänyt jaanin kihlakunta ja Pohjois-Savo tulisi-
2602: kustamnuswrvion v. 1925. - Kustannusarvio vat yhdistetyk&i muuhun Suoaneen ku.nnol-
2603: päålttyy 564,290 markkaan. Saanoin laadit- lisen puhJeiliniVerkon kautta, kuten Pohjan-
2604: I1,21. - Janhonen, y. m. 63
2605:
2606: laJ:ulen ranta-maat ovat j'O Torniota ja Ra- ensi tilassa rakennettava ja sen varoilla yllä-
2607: nuaa myöten. Kun rautatie on jo Kontio- jpidettävä.
2608: mäkeen asti ja kun mainitusta asemasta Siksi anoonlffie kunnioittaen,
2609: läiheisessä tulevaisuudessa tulee tiicr.'keäi rau-
2610: tateitten solmukohta, niin olisi puhelinlinja että Eduskunta päättäisi rakennet-
2611: vedettävä ai'lla sinne asti. Kun kyseessä tavaksi kuparisen kaksoispuhelinjoh-
2612: oleva ,pu'helinilinja on eriilmisen tarpeen don Kuopiosta Kontiomäelle ja sitä
2613: vaa,tima Kajaa;nin kiihlakunnaHe ja koko tarkoitusta varten osottaisi ensi vuo-
2614: Pohjois~Savolle, olisi se valtion • toimesta den menoarvioon 570,000 markkaa.
2615:
2616: Helsingissä, helmiknmn 16 päivänä 1926.
2617:
2618:
2619: T. J anhonen. Kusti Arffman.
2620: S. Salo. M. Makkonen.
2621: Eero Hahl. Armas Paasonen.
2622: 0. P. Zitting. Pekka Strengell.
2623: Juho Räsänen. Adam Asikainen.
2624: 64
2625:
2626: IT,22. - Anom. ehd. n:o 45.
2627:
2628:
2629:
2630:
2631: Hänninen ja Neiti'niemi: Määrärahan myöntämisestä
2632: poropaliskunniUe SUÖja-aitojen rakentamista varten.
2633:
2634:
2635: E d u s k u n n a ll e.
2636:
2637: Viitaten vuoden 1925 valtiopäiville jätet- tarvittaisiin Norjaa vastaan vähintään
2638: tyyn anomukseen n :o 101 ja maatalousva- 150 km pituinen aita, jonlk:a rakentamista
2639: liokunnan puoltavaan lausuntoon n :o 21, paikalliset viranomaiset ja muut asiantun-
2640: rohkenemme lavennetuin perusteluin uusia tijat pitävät aivan välttämättömänä.
2641: mainitussa anomukse8sa esitetyn määrära- V altakunnan rajoille olisi siis uudestaan
2642: han pyynnön, jolla Eduskunnassa jo viime rakennettava suoja-aitaa vähintään 300 km
2643: vuonna oli suuri kannatus. ja entisiä korjattava noin 300 km, jota Kuo-
2644: Sen jälkeen kun mainittu anomus tehtiin lajärven kohdalta on osittain korjattu. Näi-
2645: ovat poronhoito-olot maamme itä-, pohjois- den lisäksi on IJarpin eri osissa n. s. sisäisiä
2646: ja luoteisrajoilla huomattavasti huonontu- suoja~aitoja, joista pisin ulottuu Venäjän
2647: neet ja porojen suoja-aitakysymys tullut rajalta Savukosken pohjoisosasta Sodanky-
2648: näiden seutujen poromiehille yhä p<>ltta- län ja Kittilän pohjoisosien kautta Ounas-
2649: vammaksi. Porot karkaavat jou:kottain ra- jokeen ja jo:nika pituus on noin 200 km.
2650: jojen taa ja joutuvat siellä tuhon omiksi. Myöskin niiden uusimiseen ovat poropalis-
2651: Yhden ainoan Kuolajärven poropalkisen kunnat jo ryhtyneet ja tarvitsisivat niitä-
2652: karjaa on viime kesän aikana hävinnyt ra- kin varten valtion lainoja.
2653: jan taa 1,500 lmppaletta. Huomattavia Suoja-aita tulee maksamaan 3 mk. metri,
2654: määriä on poroja kadonnut myös Kuusa- jos, kuten täihän saakka, aita,puut, joina
2655: mon, Sodankylän, Savukosken, Utsjoen ja käytetään etupäässä kelopuita, saadaan il-
2656: Enontekiön asukkailta. maiselksi valtion metsistä. (Enontekiössä ja
2657: Eikä ainoastaan porojen vaan myöskin Utsjoella puupylväitä ja rautalankaa).
2658: hevosten ja lehmäin laiduntamisen tähden Yksistään valtakunnan rajoilla rakennetta-
2659: ovat suoja-aidat monin paiikoin tarpeelli- va:t ja korjattavat aidat tulisivat maksa-
2660: sia. Paitsi Kuusamon rajaa, jolle suoja- maan noin 1,500,000 mk :aa. Työn taloudel-
2661: aita olisi kokonaan uudestaan tehtävä, vaa- linen suoritus vaatii kuitenkin useampia
2662: tisi Kuolajärven kohdalla oleva aita kor- vuosia, joten määräralhojaikin pitäisi olla
2663: jausta, samoin Savukoskenkin ra:ja-aita, jota hallituksen käytettävänä useampien vu:osien
2664: on 140 km ja joka on osittain lahonnut ja kuluessa.
2665: sitä ovat, samoinkuin Kuolajärven koh- Koska poroissa oleva pääoma on huomat-
2666: dalla, metsäpalot hävittäneet. Utsjoen kun- tavan suuri, noin 40-50 miljoonaa mark-
2667: nan pohjoisosassa tarvitaan rakentaa suoja- kaa, pitäisi poronhoitoa, samoinkuin muita-
2668: aita Varangin niemimaan poikki Norjaa kin elinkeinoja yleisillä varoilla avustaa,
2669: vastaan noin 60 km. ja Enontekiön rajalle
2670: II,22. - Hänn-inen ja Neitiniemi. 65
2671:
2672: semminkin, koska se on maamme pohjoisten Edellä esitettyjen perustelujen nojalla
2673: rajaseutujen asukkaiden pääelinkeino. saamme täten kunnioittaen anoa,
2674: Määräraha olisi mielestämme käytettävä
2675: siten, että noin 20-25 % annettaisiin avus- että Eduskunta vuoden 1927 tulo-
2676: tuksena, varsinkin pohjoisrajalle, ja pääosa ja menoarvioon varaisi hallituksen
2677: huoikeakorkoisina ja pitkäaikaisina lainoina. käytettäväksi 500,000 markan suurui-
2678: Sopivimpana Laina-aikana pitäisimme 15- sen määrärahan, josta annettaisiin
2679: 20 vuotta ja lainauskorko voisi olla sama poropaliskunnille lainoja ja avus-
2680: kun se, millä myönnetään esim. meijerien tusta suoja-aitojen rakentamista ja
2681: rakennuslainoja. korjaamista varten.
2682:
2683: Helsingissä, helmikuun 16 päivänä 1926.
2684:
2685:
2686: Kaarlo Hänninen. A. A. Neitiniemt.
2687:
2688:
2689:
2690:
2691: 9
2692: 66
2693:
2694: Ii1,2a. - Anom. ehd. n:o 48.
2695:
2696:
2697:
2698:
2699: Nukari, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Hämeenlin-
2700: nan lääninsairaalan laajentamista varten.
2701:
2702:
2703: E d u s k u n n a ll e.
2704:
2705: Hämeenlinnan lääninsairaala on ainoa potilaiden ja hoitohenkilöiden on pakko
2706: valtion sairaala taajaväkisessä Etelä-Hä-1
2707: ikäyttää. Tilanahtaus on niin suuri, että
2708: meessä, jonka asukasluku nousee 182,000 osa palvelusväestä ja oppilaat asuvat kau-
2709: henkeen. Tilaton väestö muodostaa suhteel- pungilla, valtion heille vuoikraamissa asuin-
2710: lisesti suuren osan tästä asujarrnistosta ja huoneissa. Kalksi hoitajatarta on sijoitettu
2711: ikoska tavallisesti sellaisella väellä ei ole tallin taakse €!påanuikaviin !huoneisiin. Mutta
2712: varoja lk:äyttää yksityissairaaloita, on selvä, ennen kaikkea vaikeuttaa ja suorastaan
2713: 'että Härm:oon:Iinmn lääninsairaal~aan pyr- estää sairaalan työtä labnratorioihuoneiden
2714: kijöitä on paljon. Tässä sairaala;ssa tulee puute; ja y!ksistiiä.n Röntgen laboratoriumi
2715: olla ainoastaan 50 vuodetta lasarettiosas- IQn ~tdettävä aivan välttämättömänä lää-
2716: tolla ja 36 v~eneristen tautien osaSJtolla. Kui- ninsairaalalle, jonne kunnanlääkärit lähet-
2717: tenkaan ei 'lasarettiosastolle mahdu kuin tävät vaikeiiil!pia saira.strupauksiaan. Ikävä
2718: 42 wodetta. Näin ollen on täytynyt ka u- ~epäkdhta sikäläisessä' iääninsairaa!lassa on
2719: pungista vuokrata huoneisto veneristauti- operationi-osaston puute. Lei.klkaussa;lina
2720: sille ja sijoittaa lasarettiosasoon sairaita ve- käytetään ·erästä sairaille aijottua huonetta,
2721: neristautien osastolle, niin vastenmielistä jossa täytyy säilyttää ämpärit, kaapit y. m.
2722: kuin tämä sairaille onkin ja haitalli&ta ~sai leikkauksiin tarvittavat esineet ja lkun ei
2723: rashoidolle. Lasarettiosaston ralkennus, joka ole edes sterilisationihuonetta, täytyy työ-
2724: piakkoin tulee 100 vuoden vanhaksi, on välineet keittää keittiössä, jonne käytävän
2725: siksi a:hdas ja ikaiikinJpuolin puutteellinen, kautta siis on juostava leikikauJksienlkin ai-
2726: ettei sairaala siinä ra,kennuiksessa nykyään kana. Leikatut sairaat alikerrasta ovat
2727: enää voi täyttä;ä ta:rkoitustaan lääninsai- kuljetettav.at jyrkkiä kierre,portaita alas
2728: raalana. Sairasten hoito siinä usein käy Ipaareilla, (ja on heille tapahtunut sil-
2729: kovin hallikaiaksi ja puutteelliseksi. Seuraa- loin hengenvaarallisia haittoja.) Huonei-
2730: vassa muutama esimerkki näistä puuUeista den ,puutteen t.akia täytyy äsken leikatut
2731: jå haitoista. nulk:utuiksesta heräävinä, meluavilla ja ulos-
2732: Hä.meen[innam lääninsairaalassa ei ole tavilla säilyttää muiden sairaiden ikanssa
2733: mitään odotushuonetta, vaan tulee sairaa- samassa huoneessa. Samoin ei voida lkuole-
2734: laan pyrkivien odottaa 'käytävällä !keskellä via eristää tilanahtauden takia.
2735: sairaalaa ja kun niiden joukossa monasti Piene,ssä lkansliahuoneessa vaihdetaan si-
2736: tavataan tarttuvia tauteja saira,stavia, ym- teet, toimitetaan märkivät leikkaukset, tut-
2737: märtää helposti. mikä tartunnan vaara uh- kitaan sairaalaan pyrkivät, opetetaan sai-
2738: kaa sairaalassa hoidettuja. Sairaalaan pyr- raanhoitajata~oppilaita. Siinä huoneessa te-
2739: kivät käyttävät myös samaa klosettia jota kevät lääkä.rit kansliatyöt ja :Kemialliset la-
2740: II,:l3. - Nu:kari, y. m. 67
2741:
2742: borationit ja siellä säilytetään päällysvaat- sessa ja jättämään rperustellun kirjallisen
2743: teet, läälklkeet, sideaineet y. m. Rauhalli- anomuksen sairaalam. Iarujentamlisesta valtio-
2744: sesta työstä, mikä on kaiken sairaalatyön neuvostolle. Niinikään on sairaalan ylilää-
2745: edellytys, ei voi olla puhetta. käri tohtori Tawaststjerna pitkän ajan toi-
2746: Jo y;1läolevalt epälk:Oihidat öa puutteet minut ta11moikJkaasti sairaalansa hyväksi,
2747: riittänevät osoittamaan, että on välttämättä tuloksella, että lääJcintöhaUitus vuoden
2748: ryhdy;ttävä toimenpiteisiin Hämeenlinnan 1924 menosääntöön ehdottaa piirustuksia ja
2749: ·lääninsai:raalan parantam:iselksi. :Jl.lmtöitä varrtoen 1,000,000 markkaa ja mar-
2750: VUJOnna 1914 elh:dotti lääkin'töha'llitus li- raskuun 3 p :nä 1925 sisäasiainmilllisteriöHe
2751: särwkenn<uiksen rakentamista Hämeenlinnan osotetussa kirjelmässä viittaa Etelä-
2752: lääninsairaalaan arkkitehti Schjerfbeckin Hämeen kuntain valtuuttamain OOUJStajain
2753: tekemien ,piirustusten mulk:aan. Maai[man- anomukseen. Lääkintöhallitus ehdottaa val-
2754: sodan sytyttyä raukesi tämä yritys. Sai- rtioneuvostolle, että kyseessäolevaa sairaalaa
2755: raShoidon kehittyessä on tällainen lisära- ·ryhdytäätn mitä pikimmin laajentamaan ja
2756: kennus käynyt yhä välttämättömämmäksi. että sitä va.rte111 määrätään vuoden 1927 me-
2757: Sen kautta saataisiin pahimmat puutteet nosääntöön 1,000,000 marklkaa ja vuoden
2758: autetui:ksi. 1928 mell'osäänt.öön 1,100,000 marlkkaa eli
2759: Osoituksåsi siitä miten sairaalan käyttö yihteensä Smk. 2,100,000: -.
2760: on lisääntynyt sen hoito. j.a sairastilan suu- Kun piirustukset, tehtyinä toistuikym-
2761: renematta mainittakoon seuraavat numerot mentä vuotta .sitt-en, ovat siinä määrin puut-
2762: jotka ilroskevat n. s. lasar·ettiosastoa, joten teelliset, että ne sinänsä eivät täysin vastaa:
2763: veneristautiosa•ston potilaat eivät niihin si- sairaalan tarpeita, koska niissä ei ole va-
2764: sälly. rattu tilaa sairaalan koko henkilö- ja oppi-
2765: Sairaiden Hoitopäivien Leik- lasmää.-välle, joiden monista syistä tulisi asua
2766: Vuosi luku luku kauksia sairaalan a!luooHa, olisi mielestämme pii--
2767: 1900 ••• 0 0 0. 452 12,968 rustukset tarkistettava ja korjattava ja
2768: 1905 •• 0 •••• 478 15,166 333 .sairaalan laajentannista varten määrättävä
2769: 1910 0 •• 0 ••• 494 13,817 278 3,000,000 marlkikaa.
2770: 1915 •••• 0 •• 649 13,864 465 Edellä esitetyt todisteet riittänevät osoit-
2771: 1920 • 0 ••••• 919 18,923 561 ltamaan, ettäl Hä'meen~[mna&'5a sid1aitse:van! lää-
2772: 1925 • 0 ••• 0. 1,020 20,096 751 ·ninsairaa:lan laaj·entanninen on valtion ylei-
2773: senkin edun •vuoksi kiiree'llisesti toimeen--
2774: Ky;llästyneenä sairaalan aihtauteen ko- pantava, jontka vuoksi rohkenemme elhdot-
2775: koontui 10 p :nä kesäkuuta 1925 yhden kau- taa,
2776: pungin, :kolrrnen ika111ppalan ja 24 maalais- että Eduskunta vuoden 1917 meno-
2777: :kunnan edustajat Hämeenlinnan kaupun- a1·viota käsitellessään va1·aisi Hä-
2778: lkiin neuvottelemaan sairaalan laajentami- meenlinnan lääninsairaalan laajen-
2779: sesta, valiten läJhetystön käymään hallirtuk- tamista varteit 3,000,000 markan
2780: se11 'jäsenten luona sekä lääkin:töhallituk- mää1·ärahan.
2781:
2782: Helsingissä, 6 p :nä :helmikuuta 1926.
2783:
2784: Evert N ukari. J. W. Keto. Kalle Myllymäki.
2785: Otto Toivonen. .J. A. Ihamuotila. Olga Leinonen.
2786: Julius Ailio. Albert Eerola. Bernhard Heikkilä.
2787: Aino Sommarberg. K.R. Kares. Arvi Louhelainen.
2788: 68
2789:
2790: Il,24, - 1Anmn. ehd.. n:o 49.
2791:
2792:
2793:
2794:
2795: Neitiniemi: Määrärahan myöntämisestä Kittilän sai-
2796: raalan rakentamista varten.
2797:
2798:
2799: E d u s k u n n a 11 'e.
2800:
2801: Sairaalan ralkentaminen valtionvaroilla toksi valtiolle myymaan ja luovuttamaan
2802: Kittilään on ollut vuosikymmeniä :päiväjär- hyvitssä kunnossa olevan sopivalla paikaHa
2803: j€stytksessä. Useita eduskun'ta-alott€ita:kin sijaitsevan liiketalonsa tontteineen.
2804: on asiasta jätetty. Allelkirjoi<ttanut viittaa Läiikintöih:allituksessa olevan Oulun lää-
2805: tätä asiaa ko,.o;;kevaan eduskunta-alottee- nin raJkennustöiden konttorin Imstannusar-
2806: seensa vuoden 1924 eduskunnalle (Liitteet vion mutkaan saataisiin, kun sanottu apteek-
2807: I-IX sivulla 369) ynnä talousvaliokunnan kitalo ostettaisiin, 10 sairassijaa sisältävä
2808: lausuntoon samasta a;siasta. saimala kaikkine uudistuksineen ja taripeei-
2809: LääJkintöihallituksen 5-vuotisohjelmaan, lisine lisära:kenl111ikisineen y. m. laitteineen
2810: vv. 1925-29, kuuluu m. m. 10 sairassijaa Kittiläälll noin viidelläsadalla tuhannella
2811: käsittävän sairaalan mkentaminen Kitti- mwr!ka1la.
2812: lään. EdeUisen perusteena rohkenen kunnioit-
2813: Asian l01pullinen ratkaisu, rahavarojen tavimmin pyytää,
2814: myöntäminen, on vieläkin päättämättä,
2815: joten olenlkin uudelleen alottooni esilletuo- että Eduskunta päättiiisi ensi vuo-
2816: nut. den menosääntöön ottaa Kittilän sai-
2817: Kittilän sairaalan saaminen verrattain raalan laittamiseen ja rakentamiseen
2818: huokealla kustannuksella on nyt maJhdolli- 500,000 markan suttruisen mää1·ä-
2819: nen sen kautta, että Kittilän apteekkari on rahan.
2820: tarjoutunut sikäläisen .sai,raalan huoneis-
2821:
2822: Hielsingissä, helmikuun 16 päivänä 1926.
2823:
2824:
2825: A. A. Neitiniemi.
2826: 69
2827:
2828: H,2:>, - Anom. ehd. n:o 50.
2829:
2830:
2831:
2832:
2833: Manner, y. m.: Määrärahan myöntämisestä avustukseks'i
2834: Viipurin diakonissalaitokselle.
2835:
2836:
2837: B d u s kunnalle.
2838:
2839: Viitaten 1925 vuoden valtiopäiville jätet- Viipurin Diakonissalaitokselle uuden
2840: tyyn anomusehdotukseen n :o 42 (Liitteet 60 sairassijaa ja diakonissasisarten
2841: I-X sivut 57 ja 58) sekä eduskunnan ta- kasvatusta varten tarpeellisen sai-
2842: lousva1iokunnan anomusehdotuksesta anta- raalarakennuksen rakentamista var-
2843: man lausunnon perusteisiin (V·altiovarain- ten 4 1 j 2 miljoonan markan avus-
2844: valiokunnan mietinnön n :o 51 liirt:.e n :o 44) tuksen, josta sttmmasta puolet otet-
2845: ehdotamme kunnioittaen, taisiin 1927 vtwden tulo-· ja meno-
2846: a.rvioon.
2847: että eduskunta päättäisi myöntää
2848:
2849: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1925.
2850:
2851:
2852: Albin Manner. Eino E. Heikura.
2853: Erkki Kaila. J. F. Aalto.
2854: Mikko Piitulainen. Janne Koivuranta.
2855: Elias Tukia. Jussi Lonkainen.
2856: Antti Kuisma. Pekka Kopsa.
2857: Erkki Pullinen. Jooseppi Kauranen.
2858: W. K. Särkkä. S. Salo.
2859: Jussi Rapo. Taneli Typpö.
2860: Kalle Kirra. Matti Paasivuori.
2861: Heikki Wehkaoja. E. Huttunen.
2862: Ansh. Alestalo. Erkki Paavolainen.
2863: H. Valkama. Vilho Nikkanen.
2864: T. Jauhonen. Anna Haverinen.
2865: Antti Kukkonen. Siviä Ruotzi.
2866: 70
2867:
2868: ll,26,- Anom. ehd. n:o 51.
2869:
2870:
2871:
2872:
2873: Lahdensuo, y. m.: Määrärahan myöntämisestä kunta-
2874: yhtymien toimenpiteestä perustettavien langettava-
2875: tautisten hoitolaitosten tukemista varten.
2876:
2877:
2878: E d u s k u n n alle.
2879:
2880: Viitaten siihen anomukseen, jonka edus- tettäväksi hallituksen määr-ättävillä
2881: taja Virkkunen y. m. tekivät vuoden 1924 ehdoilla eri kttntayhtymien toimen-
2882: valtiopäivillä, anoon. ehd. n ;o 147, pyy- piteestä pentstettavien langettava-
2883: dämme uudistaa sen ja anomme, tautisten hoitolaitosten tukemiseksi
2884: samojen periaatteiden mukaisesti
2885: että Eduskunta myöntäisi vuoden kuin on tapahtttnut piirimielisairaa-
2886: 1927 menoarviossa 6,000,000:- loihin nånden.
2887: markan suuruisen määrärahan käy-
2888:
2889: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1926.
2890:
2891:
2892: Jalo Lahdensuo. Oskari Mantere.
2893: E. A. Turja. Heikki W ehkaoja.
2894: Het'lllan Pojanluoma. Mikko Jaskari.
2895: Oskari Heikinheimo.
2896: 71
2897:
2898: ll,21. - Anom. ehd. n:o 52.
2899:
2900:
2901:
2902: Junes, y. m.: Määrära1han myöntämisestä Röntgen-konei-
2903: den hankkimista varten Tornion yleiseen sairaalaan.
2904:
2905:
2906: E d u s k u n n a ll e.
2907:
2908: Viime vuosien taloudellinen nousu ja ke- tulee Tornion sairaalaan niin pyydämme
2909: hittynyt terveys- ja sairashoidon huolto vain mainita, että sanottujen laitteiden
2910: ovat entistä enemmän kiinnittäneet edus- puutteessa on suuri osa sairaista ollut pako-
2911: kunnan ja valtiovallan huomiota uusien sai- tettu joko viipymään sair8!alassa pitemmän
2912: raalain, pa:rantolain ja erinäisten hoitolai- ajan kuin se laitteiden ollessa olisi ollut
2913: tosten perustamiseen samoinkuin entisten tarpeellista taikka matkustamaan - jos on
2914: tällaisten laitosten täydentämiseen ja va- pystynyt - pitkiä ja kalliiksi tulevia mat-
2915: rusteiden lisäämiseen, nykyaikaisia hoito- koja pääkaupunkiin ta1hi muihin sellaisiin
2916: ja menettelytapoja vastaavilla laitteilla ja sairaaloihin joissa Röntgenkoneita on ole-
2917: välineillä. Niinpä on v. 1925 ylimääräiseen massa. Onpa viime aikoina hyvin yleiseksi
2918: menoarvioon m. m. otettu 250,000 markan tullut .sellainenkin käytäntö, että sairaalaan
2919: määräraha Röntgenkoneiden hankkimiseksi otettuja potilaita on käytetty rajan toisella
2920: erinäisiin sairaaloihin ja v. 1926 menoar- puolen, Haaparannan sairaalassa Ruotsissa,
2921: vioon samaa tarkoitusta varten 261,000 joko asi,anmukaisia Röntgentutkimuksia
2922: markkaa. Ne sairaalat, joihin Röntgenko- v·arten tai saamassa muuta sellaista hoitoa,
2923: neita on hankittu ovat siis päässeet osalli- joka sairaille on katsottu välttämättömäksi.
2924: siksi välineistä joita ilman suurempaa sai- Kun tällainen kuletteleminen ja sikäläisten
2925: raalaa tuskin pitemmän päälle voitanee iaitosten käyttäminen tulee ulkomaalaisina
2926: enää ajatella. suomalaisille kovin kalliiksi ja on kansalli-
2927: Kun tällais]a laitteita ei kuitenkaan ole seltakin kannalta kiusallista huomiota he-
2928: vielä Tornion yleiS'essä sairaalassa vaikka rättävä niin olisi mainittujen koneiden
2929: laitos on verrattain suuri, palvelee Perä- saanti sitäkin toivottavampi.
2930: Pohjolan suurta maakunnan osaa ja on ol- Edellä sanotun nojalla rahkenemme kun-
2931: lut toiminnassa noin 40 vuotta niin tuntuisi nioittaen anoa,
2932: luonnolliselta, että kysymyksessä olevat
2933: laitteet vihdoinkin nyt Tornion yleiseen että Eduskunta päättäisi tulevan
2934: sairaailaankin hankittaisiin. vuoden ylimääräiseen menoarvioon
2935: Että Röntgenkoneiden hyöty ja välttä- ottaa Röntgenkoneiden hankkimista
2936: mättömyys kaikkialla ja eritoten syrjäisissä varten Tornion yleiseen sairaalaan
2937: ja laajoja alueita palvelevissa sairaaloissa 120,000 markan suuruisen määrä-
2938: on eittämätön, siitä tuskin on muuta kuin rahan.
2939: yksi j·a ehdoton mielipide. Mitä erityisesti
2940:
2941: Helsingissä, helmikuun 13 päivänä 1926.
2942:
2943: Antti Junes. Janne Koivuranta.
2944: Kaarlo Hänninen. T. J anhonen.
2945: 0. H. Jussila. A. A. N eitiniemi.
2946: N. Pelttari. Heikkl Wehkaoja.
2947: 72
2948:
2949: li1,2s. - Pet. föNL n:o 53.
2950:
2951:
2952:
2953:
2954: Wiik: Ang. beviljande av anslag till spetälskans bekäm-
2955: pande.
2956:
2957:
2958: T i ll R i ik: s d a g e n.
2959:
2960: Antalet spetälska i Finland är mellan 50 oeh övervaik:.ande vara det verksammaste
2961: och 60. Av dessa vårdas n.ära hälften i sta- sätt att bekärrnpa denna sjukldom, o<fu anse
2962: tens leprosorium i Orivesi, de övriga vistas åtminstone måruga sa'lclrunnige, att isolerin-
2963: i sina hem i <>lika delar av landet, mestadels g1en iCike hehöv,er taga den motbjudande for-
2964: i sydvästra Finland. Sjukdomen befinner Illie'll! av tvån;gsintreJ'IH:~ring, enär även därför-
2965: sig hos oos i tillbakwglående, men nya fall av utan skäligen stor säkerhet för, att Silllittan
2966: smitta förekomma fortfarande; under det ej sprides, kan vinnas.
2967: gångna året konstaterades 7 sådana. Emellertid har, såsom nämndes, icke
2968: Leprosoriet i Orivesi, vilket av sakkun- fullt hälften av Finlands spetälsksjuka sökt
2969: nige erhållit de varmaste lovord, inrättades vård å leprosoriet i Orivesi. Mycket va:nligt
2970: år 1904. Sed:an samma tid har en nedgång är, att personer behäftade med denna sjuk-
2971: i ant,alet spetälska kunnat iakttagas. Att dom år e:flter år kvarbo hos sina anhöriga
2972: ett kausalsammanhan.g äger rum mellan och jäm'Väl utföra förtjänstarbete, enär de
2973: dessa tvenne fakta, bekräftas av erfaren- av sin ekonomisk:a ställnirng äro därtill
2974: . heten från andra länder. På Island, där tvungna. Enär leprwbaciller konstaterarts
2975: samma sjukdom ti>digare var mycket spridd, i stort antal förekomma i de sjukas avsönd-
2976: bragtes den genom inrättandet av leproso- ringar, innebär de sjukas vistelse i hemmet
2977: rier att gå tillbaka, men · efter det man till och på arbetsplatsen en fara för sjukdo-
2978: följd härav vid mitten av 1800-talet ansett mens spridning till deras anhöriga och ar-
2979: sig kunna indraga leprosorierna, har sjuk- betskamrater. I somliga faH har sjukdo-
2980: domen åter spritts. I Norge, som tidigare mens spridning på sådant sätt kunnat med
2981: var gpetälskans främsta h.ärd i Europa, har ,en till säkerhet gränsande sannoliik:het kon-
2982: den genom inrättandet av trenne leproso- stateras; jämväl har det visat sig, att eko-
2983: rier bekämpats med synnerlig framgång, nomiskt ogynnsamma förhållanden i ett
2984: och i Sverge har ta:ck vare ett därstädes hem utgöra en gynnsam jordmån för sprid-
2985: verkande leprosorirum samt genom den till- ningen iilven av denna sjukdom. I något
2986: syn de annorstädes befintliga spetälsksjuka f,all har det inträffat att en spetälsksjuk,
2987: äro underkastade antalet av dessa sjuka som redan låtit sig interneras å leprosoriet,
2988: nedbragts till 33. Jämväl iha såväl de in- lämnat detsamma för att bege sig tiH sitt
2989: ternationella leprakonferenserna som våra hem, enär det underhåll hans familj åtnju-
2990: inhemska sakkunnige (medicinalrådet L. tit av k:ommunen vari>t för ringa för att
2991: W. Fagerlund, prof. Axel Cedercrerutz) den skulle kunna undv,ara hans ar<betsför-
2992: enats om att anse <Le spetäilsksjuik:a;s isolering tjänst.
2993: II,2s. - Wi:ilk. 73
2994:
2995: Dess.a vidriga ollli!tändigheter ge uppen- ning, som av de sakkullillige uppbäres -
2996: barligen vid handen, i viiken riktning åt- föreslå ett årligt anslag för bekämpa.nde av
2997: gärderna för leprasjukdomens bekämpande spetä1skan, gör jag det i den gla:da för-
2998: borde gå. De spetälsksjukas familjer böra hoppningen, att detta. allaredan ringa an-
2999: erhålla av samhället sådant understöd, som s:lag inom kort skall kunna. minskas ock
3000: gör dem oberoende av den sjuka familje- inom en icke särdeles avlägsen framtid -
3001: medlemmens arbetsinkomst, så att den sjuke prof. Axel Cedercreutz antager efter 20 år
3002: i lugn kan låta sig vårdas å leprosoriet el- ( Finska Läkaresällskapets Handlingar,
3003: ler annoriedes iJsole11as. Och vidare böra ba.nd LXVII) - kunna bortfa.lla, enä.r
3004: de sjuka, som icke vilja vistas å leprosoriet, :B'inland då vore helt eller så gott som helt
3005: underkastas en sådan kontroll, som är av fritt från lepra. Märkas bör nä.mlig,en, att
3006: nöden för förekommande -av smitta. Bägge leprasjukdomens nuvarande förekomst i
3007: dessa. åtgärder ha vidtagits bl. a. i Sverge Finland icke beror på utifrån kommande
3008: och med förenämnt gott resultat. smitta. Lände·r finnas (som t. ex. Storbri-
3009: I fråga om den kontroll, som borde ut- tannien), där denna sjukdom icke förekorn-
3010: övas över de i sina hem vistande sjuka, mer. Med en kostnad, som för den vii-
3011: kunde en särskild inspektör anstä:llas, som ken iv:var för vårt folks hälsa och kulrtur
3012: under resor till de sjuka gåve anvisningar icke kan synas avskräckande, skall jämväl
3013: om deras isolering och vård, tillsåge att :B'inland sannolikt kunna. bli denna sjukdom
3014: nödig·a desinfektioner verkställdes samt kvitt. Jag föreslår aHtså, att Riksdagen
3015: kontrollerade att meddelade anvisningar ville besluta,
3016: iakttoges. Meddelandet av penningunder-
3017: stöd tm de sjukes bmiUer ib1eve beroende att i ordinarie statsförslaget [ö1·
3018: av, huruvida de meddelade anvisningarna år 1927 upptaga ett anslag av
3019: åtlyddes. Också kunde sagda kontroll tän- 100,000 mark att användas dels till
3020: kas anförtrodd åt provincial- och kommu- understöd åt spetälsksjuka och dems
3021: nalläik:aima. anhöriga i de fall, att de sjuka un-
3022: SlutliJgen borde något penningmedel an- derkastas av medicinalmyndighe-
3023: slås för att åt de å leprosoriet vistande terna nödigbefunnen isolering och
3024: sjuka förskaiffa sådana njutningsmedel och kontroll, dels till bestridande av
3025: nöjen, som där skäligen kan dem beredas, kostnaderna [ö1· sagda kontroll, samt
3026: detta dels för att lindra deras i varje fall att uppmana regeringen vidtaga
3027: mycket beklagansvärda lott, men dels ock åtgä1·der för anordnande av sådan
3028: för a.tt de sjuka även härigenom rnåtte ma- tillsyn över de i sina hem vistande
3029: nas att söka inträde å leprosoriet och att spetälsksjuka, att största möjliga ga-
3030: därstädes kvarsta.nna. ranti mot sjukdomens spridning vin-
3031: Då undertecknad på dessa grunder för- nes.
3032: dristar sig a.tt - i enlighet med den me-
3033:
3034: Helsingfors den 17 februari 1926.
3035:
3036:
3037: Karl H. Wiik.
3038: 74
3039:
3040: H,2 s. - Anom. ehd. n:o 53.
3041: Suomennos.
3042:
3043:
3044:
3045:
3046: Wiik: Määrärahan myöntämisestä spitaalitaudin vastu.s-
3047: tamiseksi.
3048:
3049:
3050: E d u s k u n n a lJ e.
3051:
3052: Spitaalitautisten luikurrnäärä Suomessa on ovatlkin olleet yksimielisiä siitä, että spitaa-
3053: uO ja 60 välillä. Heistä on lähes puolet !hoi- litautisten eristämirum: ja valvonta ov,at te-
3054: dettavana valtion leprasairaala"'.Sa Orive- hokkaimm.at lkeinot tämän taudin vastusta-
3055: dellä, muut oleskelevat iJ.w.dei!Ssaan eri osissa mis·eksi, ja ainakin monet asiantuntijat ovat
3056: maata, enimmälkseen Lounais-Suomessa. sitä mieltä, ettei ,eristfumisen tarvitse sal!Jda
3057: Tiauti on meillä taantumasiSa, mutta uusia palklkohoidon rvastellllllielistä muotoa, koska
3058: tartuntatapauksia esiintyy edelloonikin; muutenlkin widaa,n saavuttaa tarpeeksi
3059: viime vuonna 'todettiin 7 sellaista. suuri varrrnuus siitä., ettei tartunta leviä.
3060: Oriveden leprasairaala, joka asianturuti- Kuitenkaan eivät, kuten mainittiin, poo-
3061: joil<ta on ,saanut mitä lämpimi:mrmän !kiitos- letlkaan Suomen .spitaalitautisista ole etsi-
3062: maininnan, perustettiin vuonna 1904. Sa- neet hoitoa Oriveden lepr.asaira.alasta. Hy-
3063: masta ajasta läJhtien on voitu todeta spitaali- vin ta.va1lista on, että tähän tautiin sairas-
3064: tautisten luvun vfuhentyneen. Että näiden tuneet henlkilöt vu:oden toisensa jälkeen asu-
3065: kalhlden tosiasian vä:liUä on olemassa syyn vat omai·stensa luona ja lisäksi tekevät an-
3066: ja seuraulksen suhde, vahvistaa kokemus s~otyötä, koska iheidän taloudellinen ase-
3067: muista maista. Islannissa, missä tauti ailkai- :m,an:sa palkoiUaa ihe:Udä.t si:iihen. Koska sai-
3068: semmin oli hyvin levinnyt, saatiin se Je!l)ra- raiden erittei1ssä on todettu esiintyvän
3069: sairaaloiden avulla väJhenellllään, mutta kun lep.raibasi'lle;ja strnressa määrin, tietää sairai-
3070: tämän johdosta 1800-luvun kemv:aiheilla den oleslkelu kodeissa ja tyÖfpaikoilla taudin
3071: katsottiin voitavan la'klkaut;taa nämä sakaa- leVienetmisen Vtaaraa heidän omaisiinsa ja
3072: lat, on tauti uudelleen levinnyt. Norjassa, työ.tover.e:ihinsa. Muut!lillllissa tapauksissa on
3073: jdka aikais'enrmin oli ~itl!Jalitaudin tyys- taudin leveneminen tänä tavoin voitu miltei
3074: sija Eur01passa, on sitä vastaan kolmen varmasti todeta; sl!Jilloin on osoittautunut,
3075: Iep11asairaalan avulla taistelrtu erikoisen me- että epäsuotuisat taloudemset olosruhteet
3076: nestyksellisesti, ja Ruotsissa on siellä ,toimi- lmdissa muodostavat hyvän maaperän myös-
3077: van ylhden le!l)rasairaalan j1a sen huolen. kin tämän taudin Jevenemiselle. Joissakin
3078: pidon kautta, j.onka alaisina: muualla oles\ke- tapauksissa on !Sattunut, että spitaalitauti-
3079: levat spitaalitautiset ovat, sairaiden lu!ku- nen, joka jo on eristetty lepras.airaalaan, on
3080: määrå saatu alenemaan 33 :een. Sekä !kan- lruhtenyt sieltä takaisin kotiin, koska ikunnan
3081: sainväliset le{Prakon:ferenssit että meidän hänen perlheelleen .antama avu.stus on ollut
3082: kotimaiset asiantuntija:m:me (lääkintäneuvos nii:n vähäinen, ettei pe.r'he ole ilman ihänen
3083: l.J. W. Fagerlund, prof. Axel Cedercreutz) ansiotuloj.aan voinut tulla rtoimeen.
3084: I1,2s. - Wiik. 75
3085:
3086: Nä;mä vastakikaiset seikat osoittavat ilmei- kaisesti - rohkenee ehdottaa vuotuisen
3087: sesti, mihin suuntaan toimeiJJpiteiden spi- määrärahan myöntäJmistä spitaalitaudin
3088: taalitaudin vastustaJIDis~ tulisi käydä. vastUJStamiseksi, tOOll! sen siinä rdhkaisevassa
3089: Sjpitaalitautisten ·perheiden tulee saada yh- luottamuksessa, €ttä tämä jo itsessä:än vä-
3090: teiSkunnalta sellainen avustus, että se tekee häinen määrrura!ha ennen pitlkää voidaan vä-
3091: ne riii})pumattomi:ksi ,sairaan [perheenj,iilsenen hentää ja verraten lälheioossä tulev:aisuu-
3092: työtuloista, .j.olloin sairas .saattaa levomsesti dessa - prof. Axel Cedercreutz otalksuu
3093: nauttia . hoitoa leprasairaalassa 'tai !hänet 20 vuodem. \kuluttua (Suom€n Läälkärilseu-
3094: voidaan muulla tavoin eristää. Ja edelleen ran Toimituiksia nide LXVII) - voi jä:ädä
3095: tuloo ne sairaat, jotka eivät olesirele lepra- kokonaan .pois, koska Suomi silloin olisi
3096: sailraalassa, asettaa seJlaisen tarkastuksen kokonaan tai miltei kokonaan vapaa spitaa-
3097: alaisiksi, mikä on tarpeen tartunnan l:fulkäj- Etaudista. On nimittäin huomattava, ettei
3098: semiseksi. Molemmat nälmä to:irrnJeiJJpiteet spitaalitaudin nykyinen esiintyminen Suo-
3099: ovat käytännössä m. m. RuotsLc:;sa edeillämai- messa ri~pu u:llko111päin tulevasta tartun-
3100: nituin hyvin tulolksin. nasta. On olemassa maita (esim. SuuT-
3101: Mitä tulee siihen valvontaan, jota olisi britanma), joirssa rtätä tautia ei ollenlkaan
3102: hal'joitettwv:a kodeissaan oleSkeJevien sairai- esiinny. KustannUJksin, mitkä eiv,ä:t saata
3103: den suhteen, voitaisiin asettaa .erikoinen näYttää ·peloittavilta siitä, jdka harrastaa
3104: tartkastaja, joka matkustaen saira~den luona kansamme terveyden 1ja sivistyksen ik<ohot-
3105: allltaisi ohjeita !heidän eristyksestään j,a hoi- tamista, voitaisiin Suomikin todennäköisesti
3106: dostaan, valvoisi. tarpeellisten desinfisioi-' saada va;paalkisi tästä taudista. Minä e!hdo-
3107: misten 'toimeenpanerrnista sekä annettuj,en tam siis, että eduSkunta ta!htoisi ,päättä:ä
3108: ohjeiden noudattamista. Rahallisen avus-
3109: tuksen antaJIDinen ,sairaiden perheille voisi ottaa vuoden 1927 vakinaiseen me-
3110: jäädä riiPJpuvaksi siitä, noudatetaanko an- noarvioon 100,000 markan määrära-
3111: nettuja ohj.eita. Myöskin voitai.sii.n sanottu han käytettäväksi osaksi spitaalitau-
3112: valvonta ajateUa uskottavan piiri- j,a lkun- tisten ja heidän perheidensä avusta-
3113: nan'läåJkäreille. miseksi sellaisissa tapauksissa, jolloin
3114: Vilidoin olisi osoitetJtava jonikun vel'll'an sairaat on asetettu lääkintäviran-
3115: v·aroja, joilla lerrmasai11aalassa oleskeleville omaisten tarpeelliseksi katsoman eris-
3116: potilaille hankittailsiin sellaisia nau tintoai- tyksen ja valvonnan alaisiksi, osaksi
3117: neita j,a huvej,a, joita siellä sopivasti voi- tästä valvonnasta aiheutuvien kustan-
3118: dam järjestää. Trumä olisi tacyeen osaksi nusten peittämiseksi, sekä
3119: heidälllJ muutenki!n 'kovin valitettavan lkoih- kehoittaa hallitusta ryhtymään
3120: ta1onsa lieventärrniseksi,, mutta osaksi myös- toimenpiteisiin sellaisen valvonnan
3121: kin sen vuoksi, €ttä sairaat tämän kautta järjestä1niseksi kodeissa oleskelevien
3122: saataisiin pyrlcimä:än 1'€prasairaalaan ja spitaalitautisten suhteen, että mah-
3123: jäämään sinne. dollisimman suuret takeet sairauden
3124: Kun allekirjoittanuit näillä perusteilla - levenemisen ehkäisemisestä saavute-
3125: asiantuntijain 1kannattaman mi€Hpitoon mu- taan.
3126:
3127: Helsingissä, helmilkuun 17 päivämä 1926.
3128:
3129: Karl H. Wiik.
3130: 76
3131:
3132: N,29. - Anom. ehd. n:o 54.
3133:
3134:
3135:
3136:
3137: Tavastähti, y. m.: Määrärahan myöntämisestä lasten tm·-
3138: veyshuollon edistämiseksi itäisissä rajaseutupitäjissä.
3139:
3140:
3141: E d u s k u n n a ll e.
3142:
3143: Suunniteltaessa toimenpiteitä rajaseutu- useat lääkärit, sairaanhoitajattaret ja käti-
3144: jemme aineellisen ja sivistyksellisen tason löt ovat maininneet terveyshoidollisen valis-
3145: kohottamiseksi on syytä kiinnittää riittä- tuksen puutteesta varsinkin itäisissä raja-
3146: västi huooniota myöskin kansanterveyden seuduissa ja siitä johtuvasta epä,<~iisteydestä
3147: kohottamiseen ja etupäässä sen tärkeimpään ja puutteellisesta lastenhoidosta.
3148: puoleen, lasten terveyshoidon edistämiseen. Erittäin tärkeä toimenpide tuntuu sen-
3149: Käytettävänämme ei ole numeroita, joiden tähden olevan opetuksen antaminen lasten-
3150: nojalla yleensä voisi verrata lasten tervey- hDidossa, jonka opetuksen harvaan asutu!issa
3151: dentHaa rajaseuduissa ja maan muissa seuduissa tulee etupäässä tapahtua kodeissa.
3152: osissa. Jossain määrin valaisevat asiaa kui- Tätä valistustoimintaa voisivat mahdolli-
3153: tenkin numerot alle vuoden vanhain lasten sesti muutamilla paikkakunnilla harjoittaa
3154: kuolevaisuudesta eri lääneissä. V. 1922 oli jo toimessa olevat henkilöt, kuten diakonis-
3155: tämä kuolevaisuus Viipurin läänissä 112.1 sat, kiertävät sairaanhoitajattaret ja kätilöt.
3156: ja Oulun läänissä 112.9 tuhatta elävänä Tähän ei lmitenkaan voi suuresti turvata.
3157: syntynyttä lasta kohti, vastaavien nume- Kiertävän sairaanhoitajattaren ja diakonis-
3158: roiden ollessa koko maassa 99.2 ja Uuden- san voi useimmissa tapauksissa ilman
3159: maan läänissä 82.6. Numerot eivät osoita muuta jättää laskusta, koska näillä suurissa
3160: tilapäistä ilmiötä, vaan ulet·tuu rajaseutu- harvaan asutuissa pitäjissä on tarpeeksi
3161: läänien huonommuus vuosikymmeniä taa:k- työtä oman tehtävänsä, sairaiden hoidon,
3162: sepam. Suurempi,en lasten kuolevaisuu- suorittami1sessa ja :koska he usein ovat viik-
3163: desta ei ole verrattavia numeroita saata- komääri:ksi sidotut samaan paikkaan. Hei-
3164: vissa, mutta sellaisen käsityksen, että alku- dän koulutuksessaan ei sitäpait•si yleensä
3165: peräisissä oloissa heikoimmat oliot sortuisi- ole kiinnitetty huomiota lastenhoitoon eikä
3166: vat pieninä ja kasvava polvi olisi sitä vah- yhteiskunnallise·en vaHstustoimintaan. Kä-
3167: v.ellll[>aa, osoittaa värurä!ksi ISOta:väestä 1saatu tilöillä on jonkun verran parempi mahdolli-
3168: kokemus. Sotaväen eri joukko-osastoissa on suus varsinaisen toimintansa ohella neuvoa
3169: todettu rajaseuduilta tulevan sotilasainek- äitejä pienten lasten hoidossa. Eivät hekään
3170: sen olevan yleensä ruumiillisesti kehittymä- kuitenkaan ole saaneet sellaista valmis-
3171: töntä ja erittäin vastustuskyvytöntä tau- tusta, että ilman muuta kykenisivät menes-
3172: teja vastaan. tyksellä toimimaan lastenhoidonneuvojina,
3173: Tässä ei ole syytä käydä kuvaamaan niitä vaan olisi tarpeellista, että heille valmistet·
3174: seikkoja, jotka aiheuttavat edellä kuvatun taisi'in tilaisuutta suorittaa erikoiskurssi
3175: tilanteen. Mainittakoon tässä vaan, että pienten lasten hoidon neuvonnassa. Sun-
3176: II,29. - Ta"V'aJStähti, y. m. 77
3177:
3178: rempien lasten terveyshuolto jää pakolltakir~ tensuojeluliiton terveyssisar on parin vuo-
3179: heidän toimintapiirinsä ulkopuolelle. den ajan toiminut eräissä rajapitäjissä
3180: Ollakseen tarpeeksi tehoisaa ja monipuo- oooitta~n, miten työtä 'On suo-ritettarva,
3181: lista tulee lasten terveyshuollon kohdistua sekä lrehoittaen paikallisia toimihenkilöitä
3182: koko kasvuaikaan. VaEstustyöntekijän siihen ryhtymään. Pari liiton paikallis-
3183: tulee siis olla perehtynyt äitiyshruoltoon, osastoista Raja-Karjalas..<>a on myöskin
3184: pienten lasten hoidon neuvontaan, huolen- kiinnittäJlyt terveyssisaren palvelukseensa,
3185: pitoon koululasten terveydestä, yleiseen ko- ja usea o-sasto suunnittelee tähän toimenpi-
3186: tiJhygieniaan _ja tuberkuloosin vastUJst.amis- teeseen ryhtymistä. Monella paikkakun-
3187: työhön. nalla rajaseuduilla on kuiten'kin vaikeata,
3188: Tällaisen yhteiskunnallisen valmistuksen suorastaan mahdotontakin hankkia terveys-
3189: .saavat sairaa.nhoitajattaret suorittamalla si,sartoiminnan jatkuvaan ylläpitämiseen
3190: Kenraali ~annerheimin lastensuojeluliiton tarvittavia varoja, jos on kokonaan turvau-
3191: yhdessä T,uberkuloosin V astustamisyhdis- duttava yksityisten antel~aisuut.eem.. Olisi
3192: tyksen ja Väh-ävaraisten Keuhkotautisten sentäih!den rperin t:ärlmätä että tätä toimintaa
3193: A vustamisyhdistyksen kanssa toimeen pane- ainakin vähävaraisimmilla seuduilla. tuet-
3194: man terveyssisarkurssin. taisiin valtion varoilla.
3195: Terveyssisaren toiminnan tuLee tapahtua Varoja tarvittaisiin, osittain tilaisuuden
3196: paikkakunnan lääkärin valvonnan alla ja varaa.miseksi rajaseuduilla toimessa ole-
3197: hänen ohj,eidensa mukaan. Terveyssisar ville kätilöil1e täydentää koulutustaan suo-
3198: ohjaa kotikäynneillä lastenho~toa. antaen rittamalla kurssi pienten lasten hoidossa,
3199: sairaustapauksissa suoranaista avustusta osittain sairaanhoitajattarien ja diakonisso-
3200: hoidossa. Tämän ohella käy hän määrä- jen avustamiseksi jotta voivat suorittaa
3201: ajoin paikkakunnan kouluilla pitä.en puh- terveyssisarkurssin ja osittain terveyssisar-
3202: taustarkastuksia, antaen poliklinikkahoitoa ten palkkaamiseksi rajaseuduille.
3203: sekä ennen kaikkea seuraten ja avustaen Allekirjoittaneet sentähden kunnioittaen
3204: sairaiksi tai heikkovoimaisiksi huomattujen anovat,
3205: lasten hoitoa sekä valvoen, että lä'äkärin että vuoden 1927 menoarvioon otet-
3206: määräyksiä heihin nähden noudatetaan. taisiin 100,000 markkaa käytettä-
3207: Te!'V.eyssisa1rtoimintaa on jo va'lmistettu väksi lasten tet·veyshuollon edistämi-
3208: ja osaksi pantu toimeenkin eräissä roja- seksi itäisissä rajasetdupitäjissä.
3209: seutupitäjissä. Kenraali Mannerheimin las-
3210:
3211: Helsingissä helmilmun 15 päivänä 1926.
3212:
3213:
3214: Elli Tavastähti. T. Jauhonen.
3215: Mandi Hannula. Osk. Reinikainen.
3216: W. K. Särkkä. Osikari Heikinheimo.
3217: Erkki Kaila. Siviä Ruotzi.
3218: 78
3219:
3220: II,ao. - Anom. ehd. n:o 55.
3221:
3222:
3223:
3224:
3225: Ryömä: Määrärahan myöntämisestä vapaata tuberku-
3226: loosinvastustamistyötä varten.
3227:
3228:
3229: E d u s k u n n a ll e.
3230:
3231: Tuhel'llrnloosin v.astustamistyö on maas- Suomessa on alettu suunnitella kansanpa-
3232: samme heränneen kansalaisharrastuksen ja rantoloita keuhkotautisille kuntien taltolta,
3233: eduskunnan tarkoitukseen myöntämien va- valtion kannatuksen varaan. Ja samoin jo
3234: rojen kautta viime vuosina alkanut päästä valmistumassa oleva saliDantapainen Perä-
3235: vauhtiin. Uusia huoltopiiriä ja paranto- Pohjolan parantola kaivannee myöskin
3236: lo:ita on näin tullut perustetuksi. Mutta en- vielä ensi vuonna valtionapua. Vuonna
3237: nenkuin tässä työssä voidaan päästä vä- 1925 oli tarkoitukseen myönnetty varsmai-
3238: hänkään tyydyttäviin tuloksiin, on valtio- sessa menoarviossa 10 miljoonaa markkaa ja
3239: varoja entistä enemmän siihen myönnet- yLimääräisessä 4 miljoona:a markkaa sekä
3240: tävä. Paitsi sitä että kaksi toimivaa tu- vuonna 1926 varsinaisessa 10 .milj,oona.a ja
3241: be:r1kuloosirn vwstustamisyhdistystä on 'laajen- ylimääräisessä 2 miljoonaa. Määrärehaa
3242: tanut toimintaansa, on myöskin eri ta- olisi vuodelle 1927 näistä summista korotet-
3243: hoill:a kuntien harrastus alkanut kohdistua tava ainakin 16 miljoonaan markkaan. Eh-
3244: siilllen. Tämän harrrustuksen ;poh jaJle syntyi
3245: 1
3246: dotan näin ollen kunnioittaen,
3247: Satakunnan Keuhkotautiparantola, joka ra-
3248: kennettiin valtionvaroilla ja joka kipeän että E dttskunta hyväksyisi vapaa-
3249: tarpeen vaatimuksesta. tulee laajennetta- seen tttbet·kuloosinvastustamistyöhön
3250: vaksi uudella paviljongilla, tarviten siihen 1927 vuoden tulo- ja menoarviossa 16
3251: jälleen valtionwpua. Myös'kin KeSiki- ja Itä- miljoonaa markkaa.
3252:
3253: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1926.
3254:
3255:
3256: Hannes Ryömä.
3257:
3258:
3259:
3260:
3261: •
3262: 79
3263:
3264: lil,3t. - Anom. ehd. n:o 56.
3265:
3266:
3267:
3268:
3269: Hurme, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Keski-Suomen
3270: tuberkuloosiparantolaa varten.
3271:
3272:
3273: E d ru s ik u n n a 11 e.
3274:
3275: Keski-Suomessa on ikeuhkotauti ja muu taanisyhdistyksen kanssa. Helmikuun 14 päi-
3276: tuberlkuloosi y'hä lisääntymään päin. Esi- · vänä 1926 oli Jyväskylässä näitä asioita
3277: merkilksi Saarijärvellä on keuhkotautiin käsittelevä kuntien edU!Stajain yhteinen ko-
3278: ikuolleiden luku vuodesta 1915 vuoteen 1920 kous, jossa oli edustajia 13 :osta kunnasta.
3279: kohonnut 30 :stä 36 :een laskettuna 10,000 Kokous oli aivan yksimielinen, että Keski-
3280: asukasta kohti. Kal'Stulassa on nousu Suomeen olisi aikaansaatava kuntien yhtei-
3281: ollut 28 :sta 29 :ään, Kivijärvellä ja Kin- nen, 150 sairassijaa käsittävä tuberkuloosi-
3282: tnulassa 34 :stä 39 :ään, Pihtiputaalla ja Kon- parantola. Kun näiden kuntien talous on
3283: ginkankaalla 21 :stä 27 :ään, Uuraisilla hyvin rasitettu, onpa siellä kuntia, joissa
3284: 27 :stä 31 lOOn, Lauikaassa 21 :stä 27 :ään veroäyri nousee 17 markkaan, niin ei voida
3285: j. n. e. Mikäli tietoomme on tullut, on kysy- ajatellakaan, että kum1at omin voiminsa
3286: mys lkeuhkotaudin viimeaikaisesta vähenty- muuta kuin korkeintaan aivan pieneltä
3287: misestä tai lisääntymisestä ollut hiljakkoin osalta jaksaisivat raikentaa ja :ylläpitää täl-
3288: käsittelyn alaisena Keski-Suomen Jääkäri- laista laitosta, jommoisia sit~paitsi on koko-
3289: seuran kokouksessa ja olivat ikaikki lääkärit naan valtion· varoilla rakennettu ja rakenne-
3290: yksimielisiä siinä, että keuhkotauti on taan toisiin, vieläpä Keski-Suomea varaik-
3291: viime vuosina selvästi li.sääntynyt. Ottaen kaaiiljpiin osiin maa.tamme. Niin on Keslki-
3292: huOIIIlioon !keskisuomalaiset a11rnperäiset Suo.men kuntienkin tässä asiassa turvaudut-
3293: asunto-olot on odote<ttaYissa, että keuhko- tava valtion voimak1kaaseen apuun.
3294: tautitartunta ja keuhkotautisuus edelleen- Viimeaikai,sten kolmmusten perusteella
3295: kin tulevat lisääntymään. Kun Keski-Suo- voimme arvioida, .että tällainen parantola
3296: messa ei ole olemassa minkäänmoista tuber- tulee valmiiksi sisustettm1a makisamaan noin
3297: kuloosihoito1aitosta, ja kun ei ole tiedossa, 8-9 miljoonaa maTkikaa. Kuinka suurella
3298: että valtiokaan lähiaikoina aikoisi sinne sel- osuudella kunnat tu1evat tähän summaan
3299: laista perustaa, ovat Keski-Suomen kunnat ottamaan osaa, ei vieiä toistaiseksi voida
3300: ryhtyneet yhteistoimintaan kuntien yhteisen varmuudella .sanoa., mutta suuriin uhrauk-
3301: tuberkuloosiparantolan aikaansaamiseksi siin ne eivät mi.ssään tapauiksessa kykene.
3302: Keski-Suomeen. Mainittakoon tässä samalla, Jotta ncweasti päästäisiin alkuun ja jotta
3303: että Keski~Suomen !kunnat ovat myös ryhty- laiminlyöty Keski-Suomi mahdollisimman
3304: neet jo toimiin ehkäisevän tuberkuloosityön, .pian saisi nauttia tuberkuloosiparantolan
3305: n. s. huoltotyön aloittamiseksi kuntien alueel- tuottamaa siunausta, sitäkin suuremmalla
3306: la yhteistoiminnassa Tubevkuloosin Vastus- syyllä, 'kun kuntien toimesta, ikuten ylem-
3307: 80 II,31. - Ke:ski-Suomen tuberkuloosiparan.tola.
3308:
3309: pana maårrittiin, myös on jä,rjestelym. alai- että valtion ensi vuoden menoar-
3310: r,ena tuberkuloosihuoltotoillninta, joka ehdot- vioon otettaisiin kolme (3) miljoonaa
3311: tomasti edellyttää tuekseen: parantolan, niin markkaa Keski-Suomen kuntien yh-
3312: me allekirjoittaneet anornme, teisen tuberkuloosiparantolan raken-
3313: nustöiden aloittamista varten.
3314:
3315: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1926.
3316:
3317:
3318: Kaarlo Hurme. J. A. Ihamuotila. M. Kontula.
3319: Pekka Kopsa. Heikki Wehkaoja. Frans Mustasilta.
3320: Eino E. Heikura. S. Salo. Kaarlo Saari.
3321: Ansh. Alestalo. Jooseppi Kauranen. 0. Kontio.
3322: K. V. Vuokoski. Anton V ertanen. Timari Auer.
3323: Viljami Kalliokoski. Olga Leinonen. Eva Heikinheimo.
3324: P. Saarinen. Mikko Piitulainen. E. A. Turja.
3325: T. Jauhonen. Tuomas Bryggari. M. Makkonen.
3326: Toivo Lehto. Oskari Heikinheimo Arvi Louhelainen.
3327: Edvard Setälä. Lauri Pohjala. E. Lautala.
3328: Anni Huotari. Kalle Kirra. H. Valkama.
3329: Aino Sommarberg. Julius Ailio. Mikko J askari.
3330: J. Kovanen. Anna Haverinen. Juho Kinnunen.
3331: Pekka Meriläinen. Iida Vihuri. Johannes Peltonen.
3332: 81
3333:
3334: 11,32. - Anom. ehd. n:o 57.
3335:
3336:
3337:
3338:
3339: Pelttari, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Oulaisten
3340: y. m. kuntain tuberkuloosin vastustamisyhdistykselle.
3341:
3342:
3343: E d u s k u n n a ll e.
3344:
3345: On tunnettua mitenkä keuhkotauti rai- me vuonna ollut potilaita keskimäärin 52.s
3346: vowa Pohjois-Suomessa hirvittävässä mää- päivää kohti, nousten viime kesänä, jolloin
3347: rässä ja mitenkä suuret laumat ik:euhko- oltiin pakotettuja suliomaan ullakotkin täy-
3348: tautisia ovat siellä vailla kaikkea parantola- teen potilaita .samoin kuin av,onaiset malkuu-
3349: hoitoa, jääden kuolemaan oman onnellSJa no- hallitkin, joissa potilaat saivat olla yötä päi-
3350: jassa tai ollen mistään itsensä hoitamis- ja vää, potilaiden määrä suurimmillaan ollessa
3351: ympäristönsä suojelemiskeinoista tietämät- 70:een.
3352: tömänä äärettömänä v·aarana ympäristöl- Nykyäänkin odottaa 50 parantolaan lu-
3353: leen. vattua potilasta vuoroansa päästä sisälle;
3354: Koko laajan Oulun läänin alueella ei ole heistä luonnollisesti suuri osa jää sortu-
3355: muuta parantolaa kuin Oulaisten y. m. mwan tai aiJnalkin huononemaan rprurantu-
3356: kuntien tuberkuloosiyhdiJStyksen omistama mattomaksi.
3357: Oulaisten Keuhkotautipara.ntola, joka val- Parantolan johtokunta on jo useampaan
3358: mistui v. 1924 remontteeraamalla sairaala- kertaan yrittänyt saada taholta jos toisel-
3359: rakennus ent. reservikasarmin miehistönra- takin varoja huomattwvtamman laajennuk-
3360: kennuksesta, tullen perustamiskustannukset sen aikaansaamiseksi, mutta tuloksetta.
3361: maksamaan n. 25,000. Vielä huomautetta- Niinpä jo v. 1921 tehtiin tämän tapainen
3362: koon, ettei koko Pohjanmaalla ole lisäksi pyynt1ö hallituikselle ; samoin v. 1922 koko
3363: muuta kuin 20 sairassij.aa käsittävä Krono- maat~& käsittävälle Tuberkuloosin Vastusta-
3364: byn parantola. misyhdistykselle, jonka haaraosasto yhdis-
3365: Että parantola on ollut todella tarpeen tys on, ja jälLeen v. 1923 valtionoovostolle.
3366: vaatima osoittaa m. m. se, että potilaiksi Mutta, kuten äsken mainittiin, kaikki on
3367: pyrkijöitä alusta 18:11\laen on ollut huomatta- ollut turhaa. Muutenkin ovat taloudelliset
3368: vasti yli sen määrän, mitä on voitu vastaan- olot olleet parantoLan johtokunnalle toisin
3369: ottaa, huolimatta siitä, että parantolaa on ajoin miltei ylivoimaiset hoitaa, va:llankaan
3370: pariinkin kertaan 'lall!jennettu. kun ei ole voitu sairasma.ksuja korottaa kor-
3371: Erikoisesti viime vuosina on pamntola- kealle parantolan ollessa varsinaisesti kan-
3372: tarve näillä seuduilla kasvanut, joka näkyy sanparantolan.
3373: jo siitä, että lkun ihoitopäi'Viä v. 1920 oli Viimeksi on johtokunta suunnitellut
3374: 6,700, oli niitä v. 1925 jo 19,098. päärakennuksen jatkamista, jonka suunni-
3375: Minkälainen tilanahtaus on parantolassa telman toteuttamisella saataisiin 15-20
3376: nykyään huomaa siitä, että kun sijoj.a oi- sairassijaa entisten lisäksi, nousten kesäisin
3377: keastaan on 35-40 potilaalle, on esim. vii- lähes 100 koko parantolassa. Tämän suun-
3378:
3379: 11
3380: 82 · Il,32. - Oulaisten tuberkUJloosin vastustaiDiis·ybdi'!Ytys.
3381:
3382: nitelman toteuttaminen sisustuksineen tu- täänkin laskea, joka olisi välttämätöntä
3383: lisi maksamaan 400,000 Smk. vähävaraisille keuhkotautisille, joita Poh-
3384: Kaiken kaikilciaan tulisi tällöin kolko lai- jois-Suomessa on niin paljon.
3385: tos alusta pitäen maksamaan alle 1 /s mil- Edelläolevan perusteella rohkenemme
3386: joonaa, joka summa olisi verrattain pieni kunnioittaen elhdottaa,
3387: sairassijaa kohti useihin muihin pa:vantoloi-
3388: hin nähden. että Eduskunta varaisi vuoden
3389: Ilman valtiovalLan tukea ei tällainen kan- 1927 tulo- ja menoarvioon Oulaisten
3390: sanparantola, joka useana vuonna voipi y. m. kuntien tuberkuloosin vastus-
3391: tuottaa tappioitakin sairasmaksujen pa- tamisyhdistykselle 400,000 markan.
3392: kosta .täytyessä pysyä alhaalla, voi ajatella- avustusmäärärahan parantolaraken-
3393: kaan aivan välttämättömään rakennuslaa- nuksen laajentamista ja sisustamista
3394: jennukseen ryhtyä. Laajenn.ettuna voitai- varten.
3395: siin nähtävästi sairasmaksuja vielä entises-
3396:
3397: Helsingissä, 17 p :nä helmikuuta 1926.
3398:
3399:
3400: N. Pelttari. Janne Koivuranta.
3401: Kusti Arffman. S. Salo.
3402: T. Janhonen. Kaarlo Hurme.
3403: 83
3404:
3405: ll,ss. ~ Anom. ehd. n:o 58.
3406:
3407:
3408:
3409:
3410: Kärki, y. m.: Määrärahan myöntämisestä raittiustyön te-
3411: kemistä ja alkoholistien huoltoa varten.
3412:
3413:
3414: I~ d u s k u n n a II e.
3415:
3416:
3417: Raittiustilanne maassamme on edeHeen raittiusyhdistyksiä, joilla muitten hyvien
3418: sellainen, että sen parantamiseksi tarvitaan harrastusten ohella on pääharrastuksenaan
3419: yhä jatkuvaa määrätietoista kansan kasvat- raittiusasian ajaminen. Erittäinkin n. s.
3420: tamista raittiuteen. Jollei tätä kansan kas- alkoholistien huolto, johon valtiovalta meil-
3421: vattamistyötä, jota nykyään voimassaoleva läkin on nyt kiinnittänyt huomiota, nojau-
3422: kieltolakikin tukee ja edellyttää, saada kyl- tuu kaikissa niissä maissa, joissa se on jär-
3423: lin tehokkaaksi, tulevat kaikki lainvalvon- jestetty, etupäässä juuri raitti·usyhdistysten
3424: nan tehostamispyrkimykset osoittautumaan toimintaan. Olisi sentähden korvaamaton
3425: tuloksettomiksi, käytettäköönpä kuinka tappio raittiusriennoillemme, jos nama
3426: ankaria pakkokeinoja tahansa. yhdistykset päästettäisiin rappeutumaan,
3427: Raittiuskasvatus samoin kuin kansalais- vaikkapa kaikki muut yhdistykset ottaisi-
3428: kasvatus yleensäkin kuuluu ennen kaikkea vatkin ohjelmansa täytteeksi myöskin rait-
3429: koululle. Mutta paitsi sitä, että raittiusope- tiusasian. Niin saattaa käydä, ellei valtio-
3430: tusta ja sen tarkastusta kouluissamme ei ole valta enemmän kuin tähän saakka käy talou-
3431: vielä saatu järjestetyksi tyydyttävälle kan- dellisesti tukemaan raittiusjärjestöjen toi-
3432: nalle, ei pa·ms:k!aan .koulll!Ssa annettu rait- mintaa.
3433: tiusopetus ylksinään riitä. Opq;>ilaa1Jhan Raittiusyhdistykset ovat meidänkin maas-
3434: ovat koulusta, varsinkin kansakoulUISta, samme yhtyneet toisiinsa ja muodostaneet
3435: päästessään V?ielä niin nuoria ja elämäs- seuroja eli liittoja. Useimmat raittiusyhdis-
3436: sä:än vakwantu:ma>ttomia että, ellei hei- tykset kuuluivat aikaisemmin Raittiuden
3437: dän raittiu:skasvatuksestaan tavalla ta:i toi- Ystävien v. 1883 perustettuun seuraan, joka
3438: sella jatkuv.asti pidetä !huolta, he hyvin pian on maamme vanhin ja suurin ehdotonta
3439: .unohtavat koulun opetukset, sitä pikemmin raittiutta jäseniltään vaativa varsinainen
3440: mitä pintapuolisempaa ja puutteellisempaa raittiusjärjestö. Vuonna 1905 ruotsinkieli-
3441: ·opetus on ollut. Sentähden monet koulun- nen raittiusväki tehostaaksen raittiustyötä
3442: käyneistäkin ovat ruvenneet väkijuomia omalla tahollaan perusti erityisen ruotsalai-
3443: käyttämään ja vajonneet juoppouteen. sen raittiusliiton, johon ruotsinkieliset rait-
3444: Nuorison jatkuva raittiuskasvatus, sa- tiusyhdistykset ovat yhtyneet, ja samasta
3445: moin kuin r~ittiustyö varttuneemrmankin syystä sosialidemdkraattinen raittiusväki v.
3446: väen keskuudessa, on etupäässä raittius- 1913 niinikään oman rait.tiusliittonsa. Tämä
3447: yhdistysten asia. Muutkin aatteellisia har- yht·eisen keskusjärjestön osittain kielelli-
3448: rastuksia ajavat yhdistykset, varsinkin jos sellä, osi'ttain valtiollisyhteiskunnallisella
3449: ne ovat ottaneet ohjelmaansa myöskin rait- pohjaila tapahtunut jakaantuminen oli jO>
3450: tiusasian, saattavat tällä alalla aikaansa·ada työnjaon kannaltalcin käynyt tarpeelliseksi,
3451: paljon hyvää. Mutta kokemus on kuitenkin ja onkin to'teutettuna kieltämättä edistänyt
3452: osoittanut, että tarvitaan myöskin erityisiä raittiustyötä maassamme. Sillä vaikkapa
3453: 84 Il,33. - Raittliustyö ja alkoholistien huolto.
3454:
3455: näitten järjestöjen yhteinen työmaa, joka tävien seuraHa, silloin ik:uin rahaanme vielä
3456: käsittää koko Suomen, ei olekaan voinut oli entisessä arvossaan, mutta kuitenkin sen
3457: alueellisesti laajentua, ovat kuitenkin siten jälk-een, kuin jo edellämainittu jakaantumi-
3458: entistä suuremmat joukot joutuneet rait- ,nen oli tapahtunut, oli valtioapua 70,000-
3459: tiustyön vaikutuspiiriin, varsinkin kun 90,000 markkaa. Senjälkeen on valtioapu
3460: viclä .on :perustettu erityinen ke~kusjihl'jestö, kyllä vähitellen kohonnut, ollen parin'a vii-
3461: Kieltolakiliitto, joka olematta personallinen meisenä vuonna 2:50,000 markkaa. Jokainen
3462: raittiusliitto, on varsinaisten raittiusjärjes- käsittää kuiten:lcin, ettei· tällä summalla,
3463: töjen ohella tehnyt laajalle ulottuvaa herä- . joka rahanarvon mukaan on vain neljäs tai
3464: tystyötä, joka tarkoittaa kansan tapojen 'lm:lliceintaan kolmas osa seuran aikaisemmin
3465: raitistuttamista ja yleisen mielipiteen va- naut'timasta valtioavusta, voida ylläpitää
3466: ka;annuttamista kieltolain puolelle. .toimintaa, joka ulottuu yli koko maan, enti-
3467: Tämä raittiustyön laajentuminen olisi sessä laajuudessaan, vaan on sitä joltakin
3468: luonnolliSesti vaatinut myös -entistä enem- puolen täytynyt supistaa. Samassa ase-
3469: illlän varoja. Mutta jos raittiustyöhön tar- ,massa ovat muutkin valtioapua nauttivat
3470: vittavien varojen saanti jo ennestään on rai tti usj ärj estömme.
3471: ollut vaikeata, on se maailmansodan jälkeen Ennen maailmansotaa oli raittiusj·ärjes-
3472: ,rahanarvomme alentumisen johdosta käy- töillä esim. ainakin osittain palkkaa nautti-
3473: nyt vieläkin vaikeammaksi. Raittiusjärjes- vat piirisihteerit, jotka saattoivat matkustaa
3474: töjen toiminta, mikäli se tarkoittaa kansan piirissänsä ,puheita ja esitelmiä !Pitämässä ja
3475: siveellistä kasvattamista eikä huvitteluhalun samalla yhdistysten usein vaihtuville toimi-
3476: tyydyttämistä tai valtiollisten ja yhteiskun- henkilöille selittämässä, miten lasten ja nuo-
3477: nallisten puolueharra·stusten ajamista., ei rison rai'ttiustyötä on tehtävä, miten opinto-
3478: saata muodostua taloudellisesti itseään kan- ,kerho on perustettava ja johdettava, miten
3479: nattavaksi enempää kuin kansankasvatustyö kokouksia ja iltamia järjestettävä, miten ja
3480: yleensäkään. Kun paikallisten raittiusyh- ,mitä henkistä ohjelma:a niihin on saatavisga
3481: distysten jäsenet ovat enimmäkseen yhteis- j. n. e. Nyt eivät eri raittiusjärjestöt, joilla
3482: kunnan vähäväkisistä piireistä, eivät ne .on palveluksessaan vain muutamia kiertäviä
3483: jäsen- ja kannatusmaksuillaan ole koskaan .puhujia, voi enää samassa määrässä kuin
3484: kyenneet ylläpitämään raittiustyötä johta- aikaisemmin op'astaa yhdistystensä toimi-
3485: vien keskusjärjestöjen toimintaa, vaan on henkilöitä. Sentähden rupeavat raittius-
3486: se aina ollut suurimmaksi osaksi valtion yhdistykset, varsinkin kaukana liik-ekeskus-
3487: varoista saadun avustuksen varassa. Kun toista olevilla seuduilla rappeutumaan ja
3488: eivä:t edes henkivakuutusyhtiömme, jotka monet ovat jo kokonaan nukkuneet, v·aikka
3489: aikaisemmin avustivat ainakin Raittiuden toisaalla on uusiakin yhdistyksiä perus-
3490: Ystävien toimintaa, ole enää enempää kuin tettu. Tällaisen opastustoiminn'an tarpeel-
3491: ;muutkaan kansalliset suurliikkeemme kiel- lisuuden ta·juten, hyväksyi Sortavala~a v.
3492: tolain voimaantulemisen jälkeen katsoneet 1923 pidetty koko maan yleinen raittiusko-
3493: tarpeelliseksi avustuksenaan tukea 'tätä toi- kous yksimieli'seSti lehtori 0. J. ~anteleen
3494: ,mintaa, on valtion tuki käynyt entistä vä:lt- tekemän ehdotuksen, ·että jokaiseen raittius-
3495: tämättömämmäksi. Kun kuitenkaan valtion piiriin olisi asetettava raittiustyöhön pereh-
3496: tähän tarkoitukseen varattu määräraha ei tynyt, riittävästi palkattu vakinainen piiri-
3497: ole lisääntynyt samassa määrässä, kuin työ sihteeri, joka käyttäen kaiken aikansa rait-
3498: on laajentunut, ovat kaikki raittiusjärjestöt tiustyöhön kiertäisi raittiusyhdistyk:siä
3499: joutuneet kärsimään varojen puutetta, mikä opastamassa, sekä että tähän tarkoitukseen
3500: seikka on suuresti ehkäissyt niiden toimin- olisi va;ltion tulo- ja menoarviossa varattava
3501: taa. Niinpä esim. yksistään Raittiuden Ys- 1 miljoonan markan vuotuinen määräraha.
3502: II,33. - Kärki, y. m. 85
3503:
3504: Tällaista määrärahaa ei ole siihen tarkoi- kursseja, meillä ei ole edes sellaiseen tutki-
3505: tukseen varattu eikä raittiustyön kannatta- mustyöhön varattu vaatimatontakaan mää-
3506: miseen ole myönnetty edes si'tä määrärahaa, rärahaa, josta voitaisiin jakaa avustclrsia ja
3507: jota sosialimini!Steriö :on ehdottanut. .palkintoja nuorille tutkijoille tätä ala:a kos-
3508: Raittiusjärjestöt ovat pitäneet puhutun kevista tu'tkimuksista. Siitä johtuu se vali-
3509: ja :Painetun sanan avulla tehtävää valistus- tettava tosiasia, että meillä on suuri puute
3510: työtä nykyisissä oloissa niin tärkeänä, että tietoolUsen sivistyksen saaneista raittius-
3511: varat on ennen kaikkea siihen käytetty. työn tekijöi·stä. Sentä})!den saattaa, ellei
3512: Siinä suhteessa onkin päästy saavutuksiin, tä'S:sä asiassa ryhdytä pikaisiin toimenpitei-
3513: jotka voittavat kaikki entiset. Raittius- siin, pian käydä niin, että koko raitHustyö
3514: puheita ja -esitelmiä :pidettiin v. 1924 rait- maassamme jää heikon yleissivistyksen ja
3515: tiusjärjestöjen toimesta yhteensä 10,484 eli vielä heikomman ammattisivistyksen omaa-
3516: enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin. vien agitaattorien johdettavaksi, mikä
3517: Viime vuodelta ei ole v.ielä tätä tilastoa .seikka ei suinkaan olisi eduksi raittiusliik-
3518: ~aatavissa, mutta ennakkotiedoista päättäen keemme vastaiselle kehitykselle.
3519: on esitelmäin määrä ollut vieläkin suu-
3520: Meillä ei ole ollut varaa lähettää raittius-
3521: rempi. Raittiuslehtiä leviää niinikään ny-
3522: työntekijöitä ulkomaiUe e'Sim. Ruotsiin ja
3523: kyään enemmän ~u[n milloinkaan aikaisem-
3524: Englantiin saamaan työhönsä tieteellistä ja
3525: min. Nämä tulokset ovat kuitenkin saavu-
3526: käytännöllistä valmistusta, mutta naapuri-
3527: tetut n. s. ryöstöviljelystä harjoittamalla.
3528: maistamme, m. m. Ruotsistakin, lähetetään
3529: Samaten kuin maanviljelijä saattaa joita-
3530: ehtimiseen päteviä henkilöitä ulkomaille,
3531: kuita vuosia saavuttaa maatilastansa näen-
3532: vieläpä m€idänkin maahamme, tällaisille
3533: näisesti hyviä tuloksia uhraamatta juuri
3534: opin'tomatkoiHe. Eiköhän olisi meilläkin
3535: · mitään maan parannukseen, rakennusten
3536: syytä noudattaa naapurimaittemme esi-
3537: korjaamiseen y. m. s. tai tehtailija uhraa-
3538: merlcldä.
3539: matta juuri miltään koneitten korjailemiseen
3540: ja uusimiseen, samoin voidaan raittiustyöS- Kasvattaakseen itselleen raittiuspuhujia,
3541: .sälrin tulla toimeen muutamia vuosia edel- opintokerhonjohtajia y. m. raittiustyön-
3542: listen sukupolvien työn tuloksilla ja työväli- tekijöitä ovat eri järjestölt osaksi kulon
3543: n:eillä, mutta kun ne loppuun kuluvat, sil- erikseen, osaksi yhteisesti panneet toimeen
3544: loin saattaa äkkiä tulla suuri taantumus. raittiuskursseja, mutta ne ovat olleet var-
3545: "Meillä tehtiin ennen maailmansotaa rait- sin vaatimattomia, korkeintaan viikon kes-
3546: tiusasian 'alalla tieteellistä tutkimustyötä, täriä eivätkä yleensä tietee'llisen tasonsa
3547: jmrka tulokffiin kiinnitettiin huomiota ulko- puolesta yhtä korkealla kuin esim. länti-
3548: maillakin, mutta viime vuosina ei sellaiseen sessä naapurimaassamme toimeenpannut
3549: tutkimustyöhön ole riittänyt varoja juuri raittiookurssit. Ruotsissa pidetään tällaisia
3550: ensinkään. Ja kuitenkin edellyttää raittius- kmsseja niin tärkeinä, että on perustettu
3551: työkin menestyäkseen ja vapautuakseen erityinen järjestäkin (Centralförbundet för
3552: erehdyksiStä ja harh:akäsityksistä jatkuvaa p.ykterhetsundervisning) ni~stä huolehti-
3553: tieteellistä tutkimustyötä. Puhumattakaan maan. Lu:ennoitsijoina OOl yliopiston pro-
3554: siitä, että meillä olisi yliopistossa alkoholo- fessoreja y. m. yliopisto:Uisen sivistyksen
3555: gian opettajan virka, jonka haltijan tulisi 1saaneita henkilöi1tä. Kurssien osanottajiksi,
3556: edustaa alaansa kuuluvaa tutkimustyötä, 1jotka saavat va1tiolta matka- ja päivärahat,
3557: antaa opetusta ylioppilaille ja toimittaa ei myöskään hyväksytä ketä tahansa, vaan
3558: tutkintoja sekä tarpeen mukaan johtaa laa- valitsee osaiJ-otta.jat kouluhallitus hwkijain
3559: jemmillekin sivistyneiUe piireille tarkoitet- ansioitten lj)erusteella. Meillä ei ole ollut
3560: tuja tiet.ee1lisiä raittiusasi,a;a käsitteleviä 1varoja i:ällaisten raittiuskurssien toimeen-
3561: 86 II,33. - Raittiustyö ja aHmho·listien huolto.
3562:
3563: panemiseen, vaan ovat ne toistaiseksi jää- Meillä ei ole siihen riittänyt varoja enem-
3564: neet v~in ,hul'Skaiksi toivomuksiksi". pää kuin 25,000 markkaa viime ja 60,000
3565: Raittiusasian tutkijoille, vieläpä käytän- rrnark.ik:aa kuluvaksi vuodeksi.
3566: :nöllisen ·raittiustyön telkijöiHekin olisi tar- Edellä esitetty jo riittänee osoittamaan,
3567: p~en hyvä aikaansa seuraava raittiuSkir- ~että raittiustyön kannattamiseen on meillä-
3568: jasto, mutta sellaista meillä ei ole. Varojen kin varattava suurempi mää:räraha kuin
3569: puutteessa ei ole kymmeneen vuoteen voitu 'tä;hän sa.akka. Ruotsissa on raittiustyöhön
3570: säännöllisesti kartuttaa edes sitä ainoata, myönnetty kuluvaksi talousvuodeksi (1925
3571: u~komaitten raittiuskirjastoihin verraten -26) kaikkiaan 399,045 kruunua, josta eri
3572: hyvin vruatimatonta ra:ittiuskirjastoa, Rait- raittiusjärjestöille yhteensä 215,000 kruu-
3573: tiuden Ystävien kirja:stoa, jota tutkijamme nua. Siihen katsoen, että meillä, toisin kuin
3574: tähän saakka ovat käyttäneet. Ruotsissa, on viimeisen vuosikymmenen ku-
3575: Raittiustyössä sekä kouluissa että yhdis- luessa aivan liian vähän myönnetty varoja
3576: tyksissä käytetyt graafilliset taulut y. m. raittiustyön tukemiseen, niin että raittius-
3577: opetusvälineet ovat parikymmentä vuotta järjestöt nyt ta.rvitservat varoja enemmän
3578: vanhoja 'eivätkä sellitähden enää täysin vas- ikuin tarvitsisivat, jos niitä olisi :kaiken
3579: taa nykyajan vaatimuksia tai ovat kokonaan aikaa riittävästi tuettu, katsomme välttä-
3580: loppuneet, eikä viimeisen vuosikymmenen mä!ttömäksi, että raittiuStyön kannattami-
3581: kuluessa ole riittänyt varoja niiden uusimi- seen ny·t v.arataan varoja yhteensä ainakin
3582: seen. Ei myöskään varojen puutteessa ole kolme miljoonaa markkaa.
3583: voitu hankkia kaikille raittiustyöntekijöille Kun pidämme tärkeänä että sosialimi-
3584: uudenaikaisia taikalyhtyjä ja filmikoneita nisteriö, joka ylinnä valV'oo raittiustyötä ja
3585: kuvin~en y. m. s. rsen kannattamiseksi myönne'btyjen määrä-
3586: r..~u~tteloa raittiusjärjestöjemme teknillis- rahoj~ käyttöä ja sentähden paraiten tun-
3587: ten apuneuvojen puutteista olisi helppo 'tee eri rait·tiusjä:rjestöjen tarpeet ja mah-
3588: jatkaa, mutta sekin, mitä jo edeHä on esi- dollisuudet käyttää myönnettyjä varoja tar-
3589: tetty, riittänee osoittamaan, ettei ,meillä vii- koituksenmukaisella tavalla, myöskin saa
3590: rrneisinä vuosina ole valtion puolelta annettu määrätä niiden jakamisest'a ja käyttämi-
3591: "l;rakaumukselliselle raittiustyölle riittävää sestä, emme katso oikeaksi puoltaa minkään
3592: !taloudelli,sta tukea. Sen lisäksi on vielä ·erityisen raittiusjärj.eiStÖn puolesta tehtyjä
3593: miltei kokonaan 1aimiinlyötynä ollut pitkät :anomuksia, vaan esitämme,
3594: ajat se puoli ra:ittiustyössä, joka raittiusliik-
3595: ikeemme alkuaikoina oli sen tärwein puoli, että Eduskunta vtwden 1927 tulo-
3596: 11im. alkoholistien huolto eE pe1astava: ja pa- ja menoarvioon ottaisi 3,000,000 mrM··
3597: :rantava raittiustyö, johon esim. Rudtsissa kan määrärahan raittiustyön teke-
3598: käytettiin viime talousvuonna 200,345 mistä ja alkoholistien huoltoa varten.
3599: kruunua, siis kolmatta miljoonaa markkaa.
3600: Helsingis<sä, 16 päivänä helmikuuta 1926.
3601:
3602: Frans Kärki. Viljami Kalliokoski.
3603: J. A. Mannermaa. Johannes Klockars.
3604: Oskari Heikinheimo. K. V. Åkerblom.
3605: Oskari Mantere. Aino Lehtokoski.
3606: Eero Hahl. Anni Huotari.
3607: W. W. Tuomioja. Erkki Kaila.
3608: Eva Heikinheimo. H. Valkama.
3609: Anna Haverinen. Levi Jern.
3610: M. Kontula. Kalle Myllymäki.
3611: E. M. Tarkkanen.
3612: 87
3613:
3614: :0:,34.- Anom. ehd. n:o 59.
3615:
3616:
3617:
3618:
3619: Hirvensalo: Määrärahan myöntämisestä Kuopion tyttö-
3620: koulun jatkoluokkia varten.
3621:
3622:
3623: Eduskunnalle.
3624:
3625: Vuoden 1925 valtiopäiville jätti allekir- luvun lisääntymiseen s:ekä hiuomioonottaen
3626: joittanut yhdessä edustaja A. H. Saastamoi- !koulun viime vuosien oppilasmäärän no-
3627: sen kans.sa anomusehdotuksen 50,000 Suo- pean nousun, tuntuisi luonnolliselta, että
3628: men markan suuruisen määrärahan myöntä- suunniteltu koulun kehittäminen täysiluoik-
3629: misestä Kuopion tyttökoulun jatkoluokkia kaiseksi olisi saatava alulle jo aikaisemrrnin.
3630: varten. Huolimatta siitä, että oli kysymys Kuopion kuusiluokkaisen tyttökoulun op-
3631: niin vähäisestä avustuksesta, jonka lisäämi- pilasluku oli tamrrnikuussa 1925 477 ja on
3632: nen menoarvioon ei olisi voinut valtiotaloutta nyt 510. Viimeisellä luokalla on nyt 46
3633: vähimmässäkään moorässä heikentää, sai oppilasta, joista sekä edellisenä vuonna
3634: sanottu anomusehdotus säästäväisyyssyistä päästötod1stuiksen saaneista oppilaista suuri
3635: saman kohtalon kuin useimmat muutkin joulfuko olisi halukkaita tilaisuuden tarjou-
3636: edustajien taholta viime vuonna tehdyt tuessa opintojaan !koulussa jatkamaan. Kun
3637: määräraiha,pyyn.nöt. Kuitenkin katsoen sii- näiden joukossa on useita erittäin lahjak- ·
3638: hen, että Kuopion tyttökoulu allinoana tyttö- ikaitaikin oppillaita, joilta tilanR!htaus Kuo-
3639: kouluna kroko laajassa Savonmaassa (lähim- pion suomalaiseSISa yhteiskoulussa ja ylivoi-
3640: mät tyttökoulut ovat Oulussa, Viipurissa ja maiset kustannukset siirtyä toisiin ikaupun-
3641: Jyväskylässä) koettaa tyydyttää todellakin lkeihin tekevät opintojen jatkamisen mah-
3642: laa:jan ympäristöru tarvetta ja niin ihyvin dottomaksi, olisi monien :seikä maalais- että
3643: rakennuksiin, \kldkoelmiin .ja uudenaikaiseen kaUipucrukilaiskotien edun mukaista, ettr
3644: järjestelyyn kuin myöskin op;pilas[ukuun Kuopion tYJW~koulu vuosittain yhdellä luo
3645: näihde:n on maamcrne maaseutukouluista ajan- ikalla laajentaen jo syksystä v. 1926 alkaen
3646: mu!kaisirrnpia ja elinvoimaisimrpia tyttöikou- kehitettäisiin täysiluokkaise:ksi tyttöly;seoksi.
3647: luja, a;nsaitsee a;sia .mi,el,estäni uutta tMikis- YlU1esitettyihin perusteluihin viitaten
3648: tettnla ha11'kintaa. rohlkenen kunnioittaen anoa,
3649: Kuopion tyttökoulun kelhittäminen täysi-
3650: luokkaiselksi tyttölyseoksi kuuluu kouluihal- että Eduskunta vuoden 1927 meno-
3651: lituksenkin :suunnitelmiin siten, että !koulu arvioon varaisi 50,000 Suomen mark-
3652: syksystä 1928 alkaen kehitetä:än vuosittain kaa Kuopion tyttökoulun jatkol,uok-
3653: yhdellä luokalla, mutta katsoen maakunnan kia varten.
3654: tarpeisiin ja Kuopion kaupungin asukas-
3655:
3656: HelsingiSISä, helmikuun 6 päivänä 1926.
3657:
3658:
3659: V. Hirvensalo.
3660: 88
3661:
3662: II,35,- Anmn. ehd. n:o 60.
3663:
3664:
3665:
3666:
3667: Hahl, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Iisalmen keski-
3668: koulun jatkoluokkien ottamisesta valtion huostaan.
3669:
3670:
3671: E d u s kunnalle.
3672:
3673: Kouluhallitus teki aikanaan ehdotuksen, Koulutalon suhteen on Iisalmen kau-
3674: että Iisalmen keskikoulun jatkoluokat otet- punki sitoutunut sellaisiin uhrauksiin,
3675: taisiin tänä vuonna valtion huostaan. Huo- mitkä näyttävät sille taloudellisesti mah-
3676: limatta hallituksen epäävästä kannasta hy- dollisilta, sehän on nuorimpia kaupunke-
3677: väksyi valtiovarainvaliokunta ehdotuksen jamme, jol1a on vähän tuloja, mutta pal-
3678: ensi lukemisessa, mutt:a toisessa ja sitten jon rakennettavaa. Kun valtiovaroja yhä
3679: eduskuntakäsittelyssä tuli ehdotus niukalla riittää uusien koulujen rrukentamiseen sel-
3680: enemmistöllä hyljätyksi. laisiin varakkaampiin 1ääneihin, joissa jo
3681: Iisalmen keskikoulu, joka jo on valtion ennestään niitä on kaksin-kolmin kerroin se,
3682: huostassa, ja sen jatkoluokat muodostavat mikä Kuopion läänissä, luuUsi nyt jo tul-
3683: yhdessä 'elinvoimaisen, tyydyttäwiä tulok- leen vuoron ryhtyä tyydyttämään lii:an
3684: sia näyttävän, laajalla alueella ainoan yli- kauan unohdetun köyhän syrjäseudun si-
3685: opistoon johtavan oppilaitoksen. Viime syk- vistystarvetta.
3686: synä ei se tilanpuutteessa voinut ottaa kaik- Edellisen nojalla ·anomme kunnioittaen,
3687: kia hyväksyttyjä :pyrkijöitä vasta,an. Asu-
3688: kaslukuun verraten on Kuopion läänissä että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
3689: yliopistoon johtavi:a valtion kouluja vähem- den tulo- ja menoarviossa osoittaa
3690: män kuin missään muussa Suomen lää- tarpeellisen määrärahan Iisalmen
3691: nissä, noin kolmas osa esim. siitä, mitä on keskikoulun jatkoluokkien ottamista
3692: U udellll13;an läänissä. varten valtion huostaan.
3693:
3694: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1926.
3695:
3696:
3697: Eero Hahl. V. llirvensalo.
3698: Armas Paasonen.
3699: 89
3700:
3701: II,a 6. - Anom. ehd. n :o 61.
3702:
3703:
3704:
3705:
3706: Kwisma, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Käkisalmen
3707: yhteiskoulun kolmen lukioluokan ottamisesta valtion
3708: huostaan.
3709:
3710:
3711: Suomen Ed u s kunnalle.
3712:
3713: Vuoden 1922 V'altiQPäirville jättivät useat kauden a'1ussa 41). Sen että luik:ioluokkain
3714: Wii{purin läänin itäisen vaaHpiirin edusta- oppilasmäärä tulee säännöllisesti kasva-
3715: jat anomruserhdotukisen että Kä!kisalrroon kruh- maan, niin e1:1tä se jo kahden vuoden: lkulut-
3716: deksanlootkkainen yMeils:koulu, jonka Kä- tua kaikilla kolmella luokaHa lä!hentelee nel-
3717: k1salmen kaupunki silloin Jmkon3ian omisti, jiiälkymmentä, takaa kesldkoulun suuri oppi-
3718: otettaisiin syyslukmkauden alusta 1923 val- la,slu...lm. Siinä ovart; jo toista lukuvuotta ol-
3719: tion huostaan ja että sitä varten sanotun ket rinnaJkkaisluokat kaikilla viidellä luo-
3720: vuoden menosääm:töön otet:tai,siin: määräraib.a. karia, ja oli oppilaita kaikkiaan lkevätluku-
3721: 'l'ämä anoonus:ehdotus saikin Eduskunnan kauden lopussa 1924 273, samaan aikaan
3722: hyväk;symisen sikäli, että se päätti sanotun 1925 278 ja tätä nykyä 291.
3723: yhteiskoulun viisi alinta lltokkaa syyskuun Samat syyli:, minkä jo vuonna 1922 esitet-
3724: 1 'Päiv&stä 1923 otettavaksi valtion huos- tiin sitlloisen 8-luok>kaisen yhteiskoulun ko-
3725: taan, mutta koulun kolme Iukioluok!kaa jäi- konaan ott3!miseksi va'lti.o;:J huostaan, ovat
3726: vät edelleenkin kaupunkikunnan omiksi. edelleenkin vaikuttamassa. Erityisesti on
3727: Syynä siihen, että myös näirt;ä viimeksimai- kuitenkin tässä huomiomwtettava se velvol-
3728: nittuja luokkia ei silloin vielä otettu ~al lisuus, minkä määrätietoinen rajaseutupoli-
3729: tiolle, lienee ollut, kuten lausunnosta, m.inJkä tiikka ascitaa valtiovallalle tähän uhatuim-
3730: Sivistysvaliokunta asiasta antoi V al'tiova- man rajaseudun, Ka11jalan kan:naiksen, itäi-
3731: rainva'lidkunnaJle, välillisesti näkyy, pää- sen puolen ainoaan yliJpistollisiin opinnoi-
3732: asiallisemi se, että niillä silloin oli väh:än- hin johtavaan opp1koulu.un nähden, jonka
3733: puoleisesti cwpilaita, vain noin 30 kaik- op;prlaat ovat suuremmalta osalta mainitun
3734: kiansa. alu~en maws:eudulta kotoi~in olevia vähä-
3735: Niinä lä!hes kolmena vuotena, jotka ovat varailsten ilapsia. Niinpii on lU!kioluokkain
3736: kuluneet siitä, kuin koulun viisi alinta nykyisis'tä oppilaista vain 29 Kä~kisalmen
3737: luokkaa muodostettiin valtion omistamruksi kaupungista, muut 49 ympäristökunnista
3738: keskikouluksi, on kuitenkin o:pp:Hasmäärä tai kauempaa. Heidän vanhemmistansa
3739: kaurrmngin huostaan jään:eiUä lukioluokiHa kuuluu työmiehiin ja ammattilaisiin 26,
3740: tasaisesti kasvanUJt. Lukuvuonna 1923- maanviljelijöihin 19, liikemiehiin 6 ja vir-
3741: 1924 oli se kevätlu'lmkanden l01pussa 35, kamiehiin, joista useimmat kansaikoulun-
3742: lukuvuonna 1924-1925 samaan aikaan 49 opett.ajia, 27. Ei voitane näin ollen, jos
3743: ja kuluvana lullrnvuonna tähän aikaan 78, .ker~rllin katsotaan lk:ysymyksessä olevan raja-
3744: niistä yksistään VI luokalla 38 (syysluku- seudun väestön sivistyksellisen kohottami-
3745:
3746: 12
3747: 90 ll,36. - Käkisalmen yhteiskou:1u.
3748:
3749: sen vaativan :pikaisia j1 portevia toimen- Edelläolevan perustelun nojalla Jmnnioit-
3750: piteitä valtion taholta, kieltää, että on oi- tavimmin ehdotamme Eduskunnan (päätet-
3751: keuden- ja tarkoituksenmukaista alueen täväksi,
3752: koDkeimman sivistysal1jon ottaminen !koko-
3753: naisuudessaan valtion huostaan, kun se ker- että vielä kaupunkikunnan hal-
3754: ran on tarpeellise·k!si ja elinvoimaiseksi lussa olevat Käkisalmen yhteiskou-
3755: usoittautunut. Valtion kouluna siihen var- lun kolme lt~kioluokkaa otetaan val-
3756: ma<a·n!kin .myö,g saataisiin riittävrusti täysin tion huostaan syysl1tkukauden alusta
3757: pä:teviä opetta,j.ai\Coimia. On näet osottautu- 1927, sekä
3758: nut vaikeaiksi ;niillä palkoilla, joita kau- että sitä varten sanotun vuoden
3759: pun!ki voi malksaa, saada noiHa luokilla päte- valtion menosääntöön otetaan tm·-
3760: väin opettajain hoidettaviksi niin monta peellisen suttri määräraha.
3761: vii'kikotuntia, kuin yliopistoon la;skemisoi-
3762: keuden ehdoksi on as,etettu.
3763:
3764: Helsingissä, 12 p :nä 1he!lmikuuta 1926.
3765:
3766:
3767: Antti Kuisma. Jussi Lonkainen.
3768: Johan Helo. Yrjö Welling.
3769: Jussi Rapo. Pekka Kopsa.
3770: Jooseppi Kauranen. E. A. Tuomivaara.
3771: Erkki Paavolainen. Wilho Nikkanen.
3772: Anton Vertanen.
3773: 91
3774:
3775: 11,37. - A·ilom. eh!d. n:o 62.
3776:
3777:
3778:
3779:
3780: Ruotzi, y. m.: Lappeenrannan yhteiskoulun ottamisesta
3781: valtion huostaan.
3782:
3783:
3784: B d uskunnalle.
3785:
3786: V. 1892 perustettu Lappeenrannan yh- on ollut välttämätöntä vuodesta 1906 al-
3787: teiskoulu on tähän mennessä toiminut 33 1 /2 kaen ylläpitää koulussa rinnakkaisluokkia,
3788: vuotta, joista täysiluokkaisena yliopistoon joiden luku viime vuosina on noussut 5 :een.
3789: johtavana oppilaitoksena 23 1/2 vuotta eli Aina lukuvuodesta 1920-21lährtien on kou-
3790: vuodesta 1902 alkaen. Ennenkuin yhteis- lun oppilasluku ollut yli 300, nousten lu-
3791: koulu perustettiin paikkakunnalle, yllä- kuvuonna 1923-24 jo yli 400, jona se sit-
3792: piti Lappeenrannan kaupunki kahdeksan ten on yhtämittaisesti pysynyt. Kuluvan
3793: vuoden ajan vuosina 1879-1887 yksityis- lukuvuoden aluss:a oli koulussa oppilaita
3794: Jyseota, uhraten sen toimintaa varten silloi- 435, joista keskikoulussa 364 ja lukioluo-
3795: sissa oloissa tuntuvia summia, sa:amatta killa 71. Viime syksynä oli I :lle luokalle
3796: minkäänlaista avustusta valtiolta. Täten on pyrkijöitä 153, joista tilan puutteen vuoksi
3797: Lappeenrannan kaupunki yli 40 vuoden voitiin vastaanottaa ainoastaan 78.
3798: ajan osottanut varsin huomattavaa harras- Pienen Lappeennannan kaupungin kehi-
3799: tusta ja uhrautuvaisuutta kouluolojensa tys, jonka asukasluku on vain vähäisen yli
3800: kehittämiseksi. 3,000, ei ole yksin aiheuttanut tätä huo-
3801: Lisäksi on Lappeenrannan kaupunki yh- mattava:a nousua, vaan on siihen vaikutta-
3802: teiskouluansa varten rakennuttanut ava- nut ympärillä olevan mwaseudun lisään-
3803: ran, ajanmukaisen, tiilisen koulutalon juh- tyvä sivistysharrastus. Koulun vaikutus-
3804: lasaleineen, erityisine voimistelu- ja ulko- piiriin kuuluu nykyään noin 7-8 pitäjää
3805: huonerakennuksineen, jotka laajoine tont- 50,000 nousevine asukasmäärineen, joiden
3806: teineen ovat v. 1925 arvioidut 3,173,437 keskuudesta koulu saa vastaanottaa useim-
3807: markan arvoisiksi. Tämä omaisuus on myös mat oppilaansa. Siten esim. viime luku-
3808: ylläpidetty hyvässä ja asianmukaisessa kun- vuonna koulussa oli oppilaita Lappeenran-
3809: nossa. Koulua varten hankitun irtaimiston, nan kaupungista 166, mutta ympärillä ole-
3810: opetusvälineiden ja kirjaston arvo on siksi valta maaseudulta 258.
3811: suuri, että koulun koko omaisuus voidaan Tätä vermttain laajaa aluetta hyödyttä-
3812: nykyisin arvioida rakennuksineen ainakin vää yhte.iskoulua. on Lappeenrannan kau-
3813: 3,400,000 markaksi. Vuoden 1925 lopulla punki tosin valtion avustuksella, mutta il-
3814: oli koululla taas velkoja ainoastaan 122,471 man minkäänlaista kannatusapua ympä·
3815: mk. 83 p. josta valtiolta saatua lainaa rillä olevien kuntien 1puolelta, yHä!pitänyt
3816: noin 35,000 markkaa. siitä huolimatta, että :kaupungin täytyi
3817: Koulun oppilasmäär:ä on kaiken aikaa sota-aikana, ollen silloin suurten sotavoi-
3818: osottanut yhtämittaista nousua. Sen vuoksi main keskuspaikkana, uhrata satojatuhan-
3819: 92 ll,3 7. - LappeenranWin yhteiskoulu.
3820:
3821: sia markkoja sotaväen majoittamisoon, ja siinä asemassa, että sen vuoro olisi päästä
3822: että sen omat virastot yhä edelleen sijait- valtion oppilaitokseksi jo v. 1927 eikä vasta
3823: sevat ahtaissa ja ränsistyneissä huoneis- v. 1928. Voisi näyttää yhdenrtekevältä,
3824: toissa ja että kaupungilta tähän päivään joutuuko Lappeenrannan yhteiskoulu v·a:l-
3825: asti on puuttunut esim. sellainen nykyai- tioHe vuotta ailmisemmin tai myöhemmin,
3826: kainen välttämättömyyslaite, kuin vesi- mutta tämä kysymys on Lappeenrannan
3827: johto on. kaupungille erittäin suuriarvoinen, sen
3828: Kouluhallitus on ehdotuksessaan, koskeva vuoksi että kaiken todennäköisyyden mu-
3829: yksityisoppikoulujen ottamista valtion huos- kaan aivan lähimmässä tulevaisuudessa
3830: taan, esittänyt että Lappeenrannan yhteis- lJappeenrannan lmupungin kannettavaksi
3831: koulu otettaisiin 'Valtiolle vasta syysluku- asetetaan ylivoimaiselta näyttäviä uusia
3832: kauden alusta 1928 ja silloinkin ainoastaan rasituksia ja kustannuksia. Tarkoitamme
3833: 5 luokkais,ena. Kun mielestämme Lappeen- niitä menoja, jotka syntyvät ~aupungille
3834: rannan kaupunki on ihmeteltävällä kestä- siihen liitettävistä esikaupungeista, joissa
3835: vyydellä jo vuosikymmeniä uhrannut oppi- on melko suuri asujaroisto ja joiden olot
3836: koulujensa hyväksi varoja, joiden kohtuu- ovat monessa suhteessa puutteelliset ja jär-
3837: della ei olisi pitänyt kuulua sen suoritetta- jestymättömät. PieneUe yhteiskunnalle
3838: viksi yksinään, ympärillä olevan maaseudun merkitsee silloin tuntuvaa huojennusta, jos
3839: päästessä näistä kustannuksista aivan V·a- se vapautuu edes lm:lliin yhteiskoulunsa ai-
3840: paaksi, ja koska Lappeenrannan yhteis- heuttamista menoista, eikä sen hartioille jä-
3841: koulu on v·altion huostaan otetta'Viksi ehdo- tetä lukioluokkainkaan tuottama;a rasitusta,
3842: tetui1sta yhteiskouluista vanhin, senjälkeen lukioluokkain, jotka suin1man eivät kidu
3843: kun Hangon ruotsalainen keSkikoulu ja oppHaspuutetta, vaan voivat tässä suhteessa
3844: Mikkelin suomalainen tyttökoulu jo ovat kilpailla monien valtion omien oppilaitosten
3845: päässeet valtion turviin, ei liene kohtuuton kanssa.
3846: se ajatus, että valtio jo aikaisemmin, kuin Edellä esitetyn noja1la rohkenemme kun-
3847: kouluhallitus on esittänyt, ottaisi vastatak- nioittaen ehdottaa,
3848: seen Lappeenrannan yhteiskoulun tuotta-
3849: mista kustannuksista. KouluhaUitus on että Eduskunta päättäisi ottaa
3850: painostanut, että kouluja otettaessa valtion Lappeenrannan Yhteiskoulun 8-
3851: oppilaitoksiksi, olisi pidettävä silmällä etu- luokkaisena valtion huostaan syk-
3852: kädessä niiden elinvoimaisuutta ja ikää syllä 1927 ja
3853: sekä niitä taloudellisia etuja, joita koulu- että se sitä ·varten ottaisi ens,i vuo-
3854: jen omistaj,at valtiolle tarjoavat. Näissä den tulo- ja menoarvioon tarpeelli-
3855: suhteissa Lappeenrannan yhteiskoulu on sen määrärahan.
3856:
3857: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1926.
3858:
3859:
3860: Siviä Ruotzi. IJauri Pohjala.
3861: Elias Tukia. Erkki Kaila.
3862: Tuomas Wanhala. Anna Haverinen.
3863: H. Valkama. Rieti Itkonen.
3864: Vilho Nikkanen. W. K. Särkkä.
3865: K. V. Vuokoski. Osk. Reinikainen.
3866: Matti Paasivuori. Albin Manner.
3867: J. F. Aalto. Antti J uutilainen.
3868: TI,3s,- Anom. ehd. n:o 63.
3869:
3870:
3871:
3872:
3873: Junes, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Tornion keski-
3874: koulun jatkoluokkien ottamisesta valtion huostaan.
3875:
3876:
3877: E d u s lk: u n n a 11 e.
3878:
3879: Huol:ilmat!ta siitä, että yksityiskoulujen ovat yhä edelleen olema;ssa ja !kun sanotun
3880: valtion haltuun ottamisessa on meilllä (pää- keskikoulun käytettävänä on niin suuri
3881: asiasiS'a seurattu sitä ohjelmaa jonika }\jou- valtion oma talo, että jatlkoluokkien vuoksi
3882: luhalilitus v. 1924 on laatinut ja käytän- tuskin aiheutuu sanottavia lisälkustannwk-
3883: 7öön saatettavaksi ehdottanut ei TDrnion sia niin uskw1lamme toivoa, että niiden ot-
3884: keskikoulun jatkoluok:kain suhteen ehdo- taminen valtion haltuun jo elliSi vuonna
3885: tusta ole noudatettu vaikka asian tärkeyttä vihdoinkin ~pafutuisi.
3886: kouluhallitus erityisesti painostaa. Viime Edellä sanotun nojalla, ja viittaamalla
3887: vuoden valtiopäiviUe jätetyn anomusehdo- jo v. 1919 valtiopäiviUe jätettyyn ja vii-
3888: tuksen johdosta an:t.amassaa:n lausunnossa meksi v. 1925 uusittuun anomusehdotuk-
3889: Sivistysvaliokunta esittää epäämisen syyksi, seen N :o 93 (Liitteet VI, siv. 574-576)
3890: että ,vuonna 1924 otettiin valtion huostaan samoin ikuin yllärrnainittuun kouluhrullituk-
3891: Kemin ylhteiskou1u, joten p,erä-Pohjolan sen ehdotukseen ja Ta:lousv;aJ.iokunnan mie-
3892: toisen, aivan lälheisen !koulun jatkoluokkien tintöön N :o 7 liitteineen marrasikuun 27
3893: ot.tarrnisen valltion huostaan täytynee jäädä p :Itä 1924 rohkenemme ik:unnioittaen anoa,
3894: odottamaan.'' Kuinka pitJkäilljsi ajaksi odo-
3895: tuksen tulisi jatkua, siitä ei valiokunta että Eduskunta pä.ättäisi ottaa
3896: Iausu mitään. Omasta puolestamme, ja Tornion keskikoulun yksityiset jat-
3897: asiam: täJrkeytoon katsoen saanemme olettaa, koluokat valtion huostaan syksyllä
3898: että tämä odotus on tarkoit·ettu mahdolli- v. 1927, ja
3899: simman lyihytaikaiooksi. että tulevan vuoden rnenoarvioon
3900: Kun ne <syyt, joilla !kouluhallitus erityi- tätä varten otettaisiin 90,000 markan
3901: sesti puoltaa Tornion keskikoulun jatkoluok- suuruinen määräraha.
3902: kien ottamista valtion haltuun jo v. 1926
3903:
3904: Helsingissä, helmhlmun 13 1päivänä 1926.
3905:
3906:
3907: Antti Juues. Janne Koivuranta.
3908: Kaarlo Hänninen. S. Salo.
3909: 0. H. Jussila. A. A. Neitiniemi.
3910: N. Pelttari. Heikki Wehkaoja.
3911: H,a9.- Anom. ehd. n:o '64.
3912:
3913:
3914:
3915:
3916: Pohjala, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Viipurin Mu--
3917: siikkiopiston avustamiseksi.
3918:
3919:
3920: E d u s k u n n a ll e.
3921:
3922: Vuonna 1918 perustettiin Viipurin kau- erittäin tukalissa oloissa. Valtiolta on opisto
3923: punkiin yksityisten henkilöiden toimesta orlrestereineen aikaisemmin nauttinut 10,000
3924: Viipurin Musiikktkoulu, joka v. 1923 joutui ma:r'kan ja vuDdesta 1924 40,000 markan
3925: Vii:purin Musiikkiopisto Osa!keyhtiön :hal- suuruista avustusta. Viipurin kaupungilta
3926: tuun. Vähäisestä alusta on tämä oppi'laitos on opisto saanut 25,000-40,000 markan
3927: kehiHynyt vuosi vuodeHa, muodostuen täy- vuotuisen avustulksen, ollen ·tämä avustus
3928: deHiseksi musiikkikonservatoriotksi. Että kuluvana vuotena 60,000 m31rkkaa. Että
3929: tämä opisto on Itä-JSuomessa tarpeen vaa- opisto varsinkin monipuoliseksi konserva-
3930: tima, käy selville sen oppilasluvun sään- torioksi muututtuaan on voinut ~ain'kaan
3931: nöllisestä kohoamisesta. OpistDssa. on ollut jatkaa toimintarunsa, johtuu siitä, että opet-
3932: viime vuooina seuraava määrä Dppilaita: tajat Dvat uhrautuvasti suostun:eet anta-
3933: lukuvuonna 1922-23 205, 1923-24 221, maan opetusta aivan vähäisestä pallikiosta
3934: 1924-25 225. Näistä OiPPilaista on h'lLOmat- (aikaisemmin 10 ja 12 mk:sta tunnilta, ny-
3935: tav.a. osa maaseudulta Itä-Suomesta. Oppi- kyään 20 mk :sta), että oppilaat sekä opistoa
3936: laiksi pyrkijöitä on ollut vuosittain yli 300, lähellä olevat henkilöt ovat taajaan järjes-
3937: mutta kouluhuoneiston ahtauden vuok,si ei ·täneet erilaisia juhlatilaisuuksia musiikki-
3938: ole voitu kaikkia pyrkijöitä ottaa vastaan. opi;ston tukemiseksi ja että opiston vuokra-
3939: Opettajia, joita aluksi oli opiston palveluk- ynnä muut menot on supistettu mahdolli-
3940: sessa 9, on nykyään 24 ja ovat nämä saa- simman vähäisiksi. Niinpä esim. soittimien
3941: neet ammattipätevyytensä Helsingin kon- ja opetusvälineiden hanlclrimise;ssa on oliut
3942: servatoriossa tai huomatuis,sa ulkomaalai- turvauduttava yksityisten henkilöiden ante-
3943: sissa musiikkilaitoksissa. Ohjelma. on yhtä liaisuuteen.
3944: monipuolinen !kuin nykya-ikaisissa musiikki- Viipurin Musiikkiopiston toiminnan yllä-
3945: konser:vatorioissa yleensä. OpetUJsta anne- pitäminen tulee 'kuitenkin olemaan näillä
3946: taan täHä haavaa 18 aineessa. Opistossa edellytyksillä sangen vaikea. Nykyisen ope-
3947: suDritetun työn ·tuloksista Dvat valtion puo- tusihuorueistom käytyä sietämäiW:imän aih-
3948: lesta ·toimeenpannuissa tarkastuksissa prof. taa%si, on suur€illlllian huoneiston saaminen
3949: E. M·elartin ja neiti I. Hymander sekä yksi- aivan väittämätöntä, vaikkapa oppilaslulku
3950: tyisesti prof. Sibelius ja Kajanus sekä sä- ei tu1isikaan vastaisuudessa olemaan ny-
3951: wltäjä Madetoja antaneet erittäin edullisia kyi.stä suurempi. Vuokramenot tulevat ensi
3952: lausuntoja. Opiston yhtey.dessä toimii li- kesäkuusta lähtien nDusemaan 18,000 mar-
3953: säksi nykyään kamarimusiik:kiorkesteri. kalla ja tekevät silloin 45,000 .markkaa vuo-
3954: Opisto on taloudellisesti saa.nut toimia dessa. Viime vuonna oli -myöskin pakko
3955: II,39. - Pobjala, y. m. 95
3956:
3957: kOI'Ottaa opettajain palkkoja, että opisto misoon omassa maakunnassa helpommilla
3958: voisi säilyttää kykerrevät ja tottuneet opet- kustannuksiUa kuin -esim. pääkaupungissa.
3959: tajavoimansa. Myöskin soittovälineitä ja Tässä opistossa annmaan kuten Helsingin
3960: kalustoa on viimeistään ensi vuoden aikana ja ulkomaiden •täydellisissä musiikkikonser-
3961: välottämättömästi lisättävä. Paitsi edellä- vatorioissa opetusta kunkin oprp.ilaan pää-
3962: mainittuja vailtion ja Viipurin kaupungin aineessa V·ain yhdelle oppilaalle kerrallaan,
3963: antamia avustuksia, on opistolla tuloina li- joka on omialliSa lisäämään suuresti kustan-
3964: säksi oppilasmaksut Nämä ·eivät kuitenikaan nuksia, mutta on ·aivan välttämätön menet-
3965: riitä läheskään peittämään menoissa joka telytapa hyvien tulosten saa.vuttamiseksi.
3966: vuosi syntyvää vajausta. Eikä oppilasmak- Olemme sitä mieltä, eitä taiteellisten laitos-
3967: suja voida varsin korimiksi asettaa. Oppi- ten ylläpitämiseksi tarkoitaituja avustuksia
3968: lasten väb.ävwraisuuden vuoksi ovatkin ne olisi annettava runsaammin etupäässä sel-
3969: huomrutta.vasti pienemmät kuin esim. Hel- laisille sivistyskeskuksien laitoksille, jotka
3970: singin konservatorion lukukausimaksut. osoittavat elinvoimaisuutta ja edistävät laa-
3971: Sitäpaitsi on oppilaista noin 20 prosenttia jojen piirien taiteellista kasvatusta. Kun
3972: sellaisia, jotka ovat joko osittain tai koko- Viipurin Musiikkiopisto kuuluu juuri tällai-
3973: naan vapautetut oppilasmaksuista. siin laitoksiin, saamme kunnioittaen eh-
3974: Viipurin Musiikkiopis-tolla on Itä-Suo- dottaa,
3975: men korkeimpana musiikkioppilaitoksena
3976: tärkeä tehtävä musikaalisen opetuksen anta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1927
3977: misessa ja soitannollisen kasvatuksen kehit- tulo- ja menoa1'Vioon 110,000 markan
3978: tämisessä Karjalassa ja .sen pääkaupungissa. suuruisen rnäärärahan Viipurin M.u-
3979: Sen va,ikutus ulottuu laajoihin piireihin siikkiopiston avustamiseksi kaluston,
3980: maaseudullakin. Vähävaraisillekin oppi- opetusvälineiden ja lisähttoneiston
3981: laille se tarjoaa mahdollisuuden s~kä alkeis- hankkimista ja opettajain palkkojen
3982: että päättävien musiikkiopintojen harjoitta- parantamista varten.
3983:
3984: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1926.
3985:
3986:
3987: Lauri Pohjala. Elias Tukia.
3988: Antti Kukkonen. Otto Pensas.
3989: Erkki Paavolainen. Siviä Ruotzi.
3990: Tuomas W anhala. Erkki Pullinen.
3991: J ulioo Ailio. H. Valkama.
3992: E. Kilpeläinen. Matti Pitkänen.
3993: Pekka Kopsa. Osk. Reinikainen.
3994: Hilda Seppälä. Anna Haverinen.
3995: Aino Sommarberg. W. K. Särkkä.
3996: Antti Juutilainen. Kaarlo Hänninen.
3997: K. V. Vuokoski. Rolf Witting.
3998: N. Pelttari. Erkki Kaila.
3999: Vilho Nikkanen.
4000: 96
4001:
4002: II,4o, - Anom. ehd. n:o 65.
4003:
4004:
4005:
4006:
4007: Gebhard, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Helsingin
4008: Kansankonservatoriolle sen toiminnan tukemiseksi.
4009:
4010:
4011: Ed usku n ni!i.lie.
4012:
4013: Usein on julkisuudessakin ka;jotltu siihen tietoja antavat myötäliitetyt kalk:si vuosiker-
4014: luonuottamaan asiaintilaan, että luova sä- tomusta sekä opi'Siton olhjesäännÖit.)
4015: veltaitOOIIllme on yhä. kotimaassa vailla, laa- OppiJasluvun kasvaessa ovat käytännössä
4016: jaa kaikupohjaansa: runsaslukuista, musiik- olleesta k01tiopetusjärjestelmästä aiheutuvat
4017: kia. syvemmin tajuavwa ja !J:tarrastavaa suo- haitat käyneet entistä tuntuvamrrri!ksi: Ne
4018: malaista yleisöä. Jos arvokkailla säveltuot- vähäiset aNustu'koot, joita lai·tos on saanut,
4019: teilla - kuten kirjoilla - olisi riå1ttä.V'ä ovat huV'6n[Leelt välttämät;tömä.än luku!kau-
4020: ostajapiirinsä ja musiiookitilaisuulksiHa vaki- sien :pidentämisoon sekä tarpeellisten soitto-
4021: naiset kam1Jajowkikonsa, ilmenisi eib!kä vähem- koneiden han'kikimiseen. Ei voida taasen
4022: m:än aiheita vedota. valtiovallan apuun mu- rujate1la, että lisWäntyviä meJJoja saataisiin
4023: sii1cldelämämme pystyssäpysymiSien, ta·rikoi- ·peitert;yilk!si opetita.jain tunrtiprullk!kioita v'äili.en-
4024: tuksessa. tämällä, mihin ei ,ole varaa, eikä oppilas-
4025: Neljättä vuotta toimiva Helsingin Kan- malksuj,a korottaiilla:lla, mi'kä muuttaisi. tä-
4026: sanikonS'ervaitorio pyrkii prutev'ällä opetuk- män laitokse.n tarkoitukoon oila tyy:dyttä-
4027: sella kasvattamarut1 musiikinih:arrastrujia pää- mässä ennen kaikkea vähävaraisten kansa-
4028: kaUiPungin ja sen ympäristön kaikkiin laispiirien sivisltystarv•ert;ta..
4029: kansankerro\ksiin. OlJen täten omala1atui- Koska Helsingirn, KansanJroservatoriolla
4030: sensa sivistyslaitos (eil{Jä varsinaisesti am- k:iJe.ltä.m:ärt;tä on t'ärlmii sivistystehtävä suori-
4031: mattit;aite1lijoita VtalmiSitava opisto), se ei tettavanaan, :ja jotta tämä lairtos voisi antaa
4032: op:pilasitarjokkailloon aseta ennalkkovl\Jati- opeltusta taaje:nerviUe oppirlasparvi1leen enti-
4033: mu'ksia ikään, aikaisempiin 01pin:toibin eikä sessä mittakaavassa. ja, heidäm opetusmalk:su-
4034: erikoisla;h.jaldmute,en nähden, ja p1dättää jaan ikiorOittamatlta, saraiillli1e ikunnioi·ttaen
4035: opetusmalksun mahdonisimman alhaisena. ehdottaa,
4036: Laitoksen toiminta-aikana on oppilas-
4037: määrä yhtä mittaa lisääntynyt, sivuuttaen että Eduskunta ottaisi v :n 1927
4038: nykyään jo puolituh&t!ta.; opettajia on ollut tulo- ja menoarvioon Helsingin Kan-
4039: kahdenkymmenen ,paikikeill:a. (Lähempiä sankonservatoriolle sen toiminnan tu-.
4040: kemiseksi 50,000 mk:an määrärahan.
4041:
4042: Hclsingissä, 15 1:päi.vänä helmikuuta 1926.
4043:
4044:
4045: Hedvig Gebhard. Hilda Seppälä.
4046: Oskari Mantere. J aio Lahdensuo.
4047: 97
4048:
4049: 11,41, - Anom. ehd. n:o 66.
4050:
4051:
4052:
4053:
4054: Saarinen, E., y. m.: Määrärahan myöntämisestä Työväen
4055: Musiikkiliiton r. y. toiminnan tukemiseksi.
4056:
4057:
4058: Ed usku UllJ~d l e.
4059:
4060: Viitrutoo vuoden 1925 valtiap'äåvillä telke- että Edttskunta ottaisi vuoden 1927
4061: mämme a.n:Oiffi~sen n :o 62, liite n :o 39, pe- tulo- ja menoarvioon 100,000 markan
4062: rusteluihin, sekä sivistysvB~liokunna:n ano- stturuisen summan Suomen Työväen
4063: musta puoltavaan lalllsuutoon, kunnioittaen Musiikkiliiton r. y. toiminnan tuke-
4064: anO!Ulme, miseksi.
4065:
4066: Helsingissä, 16 päivänä helmiik'lluta 1926.
4067:
4068:
4069: Emil Saarinen. Viljo Rantala.
4070: Jussi Lonkainen.
4071:
4072:
4073:
4074:
4075: 13
4076: 98
4077:
4078: 0,42. - Anom. ehd. n:o 67.
4079:
4080:
4081:
4082:
4083: Paavolainen, y. m.: Määrärahan myöntäm.isestä käytettä-
4084: väksi helppokorkoisina rakennuslainoina kansanopis-
4085: toille.
4086:
4087:
4088: E d UJ s k u: D! lli 181 l J.i e.
4089:
4090: Viiltt.aamalla sii'hen, :mirt:.ä vuodeii1 1925 että Eduskunta ottaisi vuode?L
4091: valtiopäiville annetrm anomusehdotuksen 1927 tulo- ja menoarvioon Smk.
4092: n :o 53 (Liit,teet II,30 siv. 80) perusteluissa 4,000,000: - suuruisen määrärahan
4093: on: esiintuotu, ehddtamrrne kunnioi,1Jtaen, käytettäväksi pitkäaikaisina ja help-
4094: pokorkoisina rakennuslainoina kan-
4095: sanopistoille.
4096:
4097: Helsingissä, he1milkuUIIl 12 päi~änä 1926.
4098:
4099:
4100: Erkki Paavolainen. K. R. Kares.
4101: Antti Kuisma. A. A. N eitiniemi.
4102: Vilho Nikkanen. Viljami Kalliokoski.
4103: 99
4104:
4105: ll,43.- Anom. ehd. n:o 68.
4106:
4107:
4108:
4109:
4110: Kuisma, y. m.: Määränihan myöntämisestä Kaukolan
4111: vapaaopistoa varten.
4112:
4113:
4114: Ed 'U' s k u: n ruta liL e.
4115:
4116: KauJwl131n vwpaaiOpisto a1koi v. 1913,. mutta Opistossa ta11jottiin ·edeUeen tilaisuus nii-
4117: toimi se ensi vuOillna Hi:irtJolassa, oonenikJuin den oppiJ:astw, jotka sitä haJusi,vat, saaida
4118: se stirtyi Kaukolaam. Opjsto toimi kiertär taulun ja sbitwnnon opetusta. Se oli vapaa-
4119: vänä, viitenä iltana viikossa, 4-5 tuntia ehtoista niille, jotka opiskelivat lk:äsitöitä1;
4120: jo!ka ilta, mainilttujen ik1U1tien eri kylissä, samoin olivat lrosityöt vapaaehtoisena oppi-
4121: joissa oppiJ.as:luku vaihteli, mutta oli yh- aineena näille, jotk& vrursinaisesti halusivat
4122: r!Joonsä n. 250 vuodessa,, jos!kus aJ1.1<e, toisiinaan saada sä'\Ce~ltairlon opetusta. Tähän opetuk-
4123: tuntuvasti yli siitä. Opetus sisälsi pää- seen kuu:lui musiilkinhistoriaa ja -teoriaa 3
4124: asiaHisesti laulua, soi1:amrt;oa, myöhemmin t. v., laulua ja lau1unjohitoa 4 t. v., pianon
4125: k'äJsitöitä, s~ä 1tyltöiJ.1e että pojille. ja urkuj,en soirtJtoa 4 t. v. Sen lisålksi oppi-
4126: V :sta 1'918 ~pisto on toiminut kiinteänä lauilile on va:lmisteltttu tilaisuus otpistossa har-
4127: opistona Ka:wkolwssa, ensin Kaooolwn Laulu-, joitel'la soitwn:toa ,pianolla j.a uruilia.
4128: · soitooto- ja käs:ityöopisrt;oo ntimemi, j·onJkJa Vakirnaisten oppi1asten luku on v. 19.23-
4129: sijaan v. 1923 tuli Kaukolan vapaaop:isron 19215 olJlut 42. Se111 :l.isäJksi on kunakin
4130: nunil'. Opiston opetuksessa on muult31Il1Mla mon:na opistossa armetltu iltaopetusrta lk:ol-
4131: vuorm:a kä!sityön opetUksella; olilut etusija, mena iltana viiiikossa n. 4 tuntia kerrallaan.
4132: ja on se s:illoi'n nawttinut tilapäistä valitio- Ilrtooppiarota on o1lut edenioonrä vuonma 58
4133: apua, kun opetus oli jlärjeS!Wtty kaillSa- ja ·jä1kimiäiseni1 62.
4134: ikouslun käsityönopeittajava;lmistusrta varten. Lukuvuonna 19,24-1925 opistosta päin
4135: Kun opisto v. 1923 järjestettiin n.s. vapa;a- !hoidettiin pa.i!fuka:kunltalaisten ailitti~lla avus-
4136: opisto\ksi laadittiin sitä varten kouluhalli- tuksclla E·lisem.vaa.rassa va,pa.a.opiS'toa, ji()SSa
4137: tu(ksen sinoise:n: va.paata valistustyötä edus.- oppiilasluku oli syyslkaudella 83, kevätikau-
4138: tavwn kouiluneu'\Coksen kwnssa yksissä neu- dlella 94. Opetus oli iJtaO[)leltuksena !kolmena
4139: voin opetusohjelma. Sirihen ltU!livat seuraa- iJtana viikossa useissa aineissa.
4140: valt apetusainoot: lk:äsitöitä, tytöillie j'a pojil- Kiaukolan vapaaopistolle on johtadan yk-
4141: le, kurmrrnl31leikilll 18 tunti!a viilrossa, piirns.- sityisestä toimesta raJmnnettu talo, jossa
4142: tUiS!ta ja värioppia 3 t. v., taid€ihistorirua ja ovat .suuret ja :tar!koituksemmutka:ism huo-
4143: tyylioppia 1 t. v., käsiltyöteoria:a da aineop- llieet. JulMasalli riittää niiiJ!;ä, suuria väki-
4144: pia; 2 t. v., kasvatus- ja opetusoppia; yhtei- j·oukkoja vartlen, jotka kokoontuvat opistolle
4145: sesti !koko oppiilaskuunaiHe 3 t. v., puhetai- sen j'ärj€Stämiin tilaisuuksiin.
4146: toa ja kauamlu!kua 2 t. v., vapa.ata vaHs:tus- Opisto, jonka toimintaa on vailtion. puo-
4147: työt'ä 4 t. v., terveys,optpia 2 rt. v., voimismlrua l€Stoa eri :Jrertoja ta~kastertltu, 001) !kuten edellä
4148: ja urhei,lua 2 t. v. mainilttiån, nauttinut kolmena vuoona vä-
4149: 100 II,43. - Kauko:lan vapaaopisto.
4150:
4151: häistä vwlJtioapua, lmrkeintwan 30,000 mk .. Ny'kyisenlä aika.na on käytä:nnölliS~en tai-
4152: \Vuodessa. Muutoin se oru taloudelliS~eSti ollut don edisltäm.inen j.a säveltaidollisen kehityk-
4153: mkonaarn. yksityisen !kannatuksen varassa sen aiheuttalm:a mieiLern.öalootus m:aaseudurn.
4154: ~a .pääa:siail.lisesti ~ohtajausa. .Antti Ta.ttarin nuori.Sion kesllmudessa erityisen tärkeä asia.
4155: uihrautuvaiLla uupuma1ltomalla tyOHä yllä- Pili!käaikaimJelll uhrautuva työ nuorison ko-
4156: pidetty. ihotrtamiseksi ~a si1Jlä ailalla saalVUtettu koke-
4157: Opisto on saanut seklä. Ka.ukolan kunnassa mus ovat vaariinotietrtavat.
4158: ~että use:iiSsa ympäri,stön kunnissa lämmintä Kun Qp:islto omaiksumansa obijeilmall' joh-
4159: !kannatusta., mistä on !todistuksena s·e, että dosta ja Vll!St•aarn.otta.en QPipiiaita myös ulko-
4160: Kaukolan, Räisä.lälll, PY~b'äijärven, Hiitolan, pUiOilelta omaa p.a]'klkallmnltaamsa on joutunut
4161: Ku11kijoen ja J aak:kimaan lkunnat ·OVat val- a1kuperiiisee.n toiminrtaltapa:a.nsa. toimimaau
4162: tuustojensa kautta la!USuneet ooivomukse11S'a, pääas1al:liS'eslti .päiväkouiluna, on se näin ol-
4163: että Kauko1an v~paaopistolle annettaisiin l~en jäänyt osatltomalksi varsiillaisiHe iltaisin
4164: va>ltioavumusta, jotta sen toiminnan jatiku- tyOOk:enteleviUe vaJpaiille opistoille varatusta
4165: minen tulisi turva;tuksi. Laaj111lla aluee1la vahioa'VUSta. Opist.oa ei myöslk;älän erikoi-
4166: KarjaiLassa tunnust.etoon sen tyon V3itkutus, siin ikäyltännöllisiin aloihin !kiohdistuvana ja
4167: mitä vapaaO!Piffi<J~SSa cm 1tebrty. Se on kar- RääJsäJ1Jäm. kansaillopiSiton toimiessa varsin lä-
4168: tuttanut nuorison k!äsityötairoa ja samalla lheLl'ä o:l.e Vioitu muodostaa ikansanopistomai-
4169: Sie on j·a1ostarn.ut seru mielltä säveltaidollisella seiksi lait:okselrnsi, niiru että se saisi valtio-
4170: sivisrtykoo1lä, <jonka merkitystä ei voida apua lka;nsanopist•Qj·en mä.ärä.rahasta. Täten
4171: ikie]tlä:ä. Opiston op.pilaat ovat olleet eri 1Jäyltyisi opistoUe tulla ,järj,esretytksi oma eri-
4172: puolilta maata 57 ilrunmtsta, jot.en sen vai- tyinen :vuosi1ttain jatkuva valtioa,pu:m~a,
4173: l]mtus on tuntunut myös ul01lll1l1ruksi sen m~nkä johdosta esitämme,
4174: varsinaist'a arotiseutua. Tämä vaikutus on
4175: sit'ä ,suurempi kuin oppi:laista on mellkoinen että Eduskunta päättäisi vuoden
4176: mä:ärä p1ä:ässyit käsityönopettarjiksi, toiset 1927 vakinaiseen menosääntöön otet-
4177: toimivat edisltysseurois:sa va.listuksellisina tavaksi Kaukolan vapaaopistoa varten
4178: ohijaajina. viidenkymmenentuhannen ( 50,000)
4179: markan vuotuisen avustuksen.
4180:
4181: Helsingi1ssä, hclmillmun 15 p·ä!iv'äm.ä 1926.
4182:
4183:
4184: Antti Kuisma. Mikko Piitulainen.
4185: Olga Leinonen. Pekka Kopsa.
4186: Jussi Lonkainen.
4187: 101
4188:
4189: ll,44, - Anom. ehd. n:o 69.
4190:
4191:
4192:
4193:
4194: Pul-linen, y, m.: Määrärahan rnyöntämisestä kotiteOlli-
4195: suuskoulun perustamista varten Perkjärvelle sekä
4196: koulun ylläpitoa varten.
4197:
4198:
4199: E d u s k u n n a ll e.
4200:
4201: Viitaten vuoden 1924 valtiopäiviUe jäte- suuskoult~n Perkjärvelle ja ottaisi
4202: ty:n anomusehdotuksen n :o 80 perustelui- ensi vuoden menoarvioon koulun pe-
4203: hin esitämme kunnioittaen, rustamiskttluja varten 160,000 mar-
4204: kan ja koulun vuotuiseksi ylläpidoksi
4205: että Eduskunta päättäisi Karjalan 64,000 markan suuruisen määrä-
4206: kannasta va1'ten perustaa kotiteolli- rahan.
4207:
4208: Helsingissä, 10 päivänä helmikuuta 1926.
4209:
4210:
4211: Erkki Pullinen. Jooseppi Kauranen.
4212: Vilho Nikkanen. Antti Juutilainen.
4213: 102
4214:
4215: Il,4 5, - Anom. ehd. n :o 70.
4216:
4217:
4218:
4219:
4220: Pennanen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä avustuk-
4221: seksi Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle.
4222:
4223:
4224: E d u s k u n: n a ll e.
4225:
4226: Viitaten: 1925 vuoden valtiopäiville jäte- että Eduskunta vuoden 1927 tulo-
4227: tyn anomusehdotuksen N :o 70 (Liitteet II, ja menoarviossa osoittaisi kertakaik-
4228: 47) perusteluihin sekä Sivistysvaliokunnan kisena avustuseränä Suomen Kirkon
4229: asiasta allltamaan lausuntoon, anomme kun- Sisälähetysseuralle 1,000,000 mark-
4230: nioittaen, kaa.
4231:
4232: Helsingissä, 12 päivänä helmikuuta 1926.
4233:
4234:
4235: Pekka Pennanen. Jussi Rapo.
4236: Erkki Kaila. Albin Manner.
4237: Antti Kukkonen. Väinö Voionmaa.
4238: K. V. Vuokoski. Frans Kärki.
4239: P. Saarelainen. .Janne Koivuranta
4240: Mikko Piitulainen. Eino E. Heikura.
4241: E. Kilpeläinen. Matti Pitkänen.
4242: H. Valkama.
4243: 103
4244:
4245: ll,46. - Anom. ehd.. n:o 71.
4246:
4247:
4248:
4249:
4250: Pitkänen, y. m.: Laitnan myöntämisestä Suomen Meri-
4251: mieslähetysseuralle merimieslähetystalon hankkimista
4252: varten Antwerpeniin.
4253:
4254:
4255: Ed u s kunnalle.
4256:
4257: Yli 50 vuotta on Suomen Merimiesiähe- jät ovat merimiehille heidän omaisrltaan
4258: tysseura tehnyt työtä merimiestemme par- välittäneet yli 500,000 kirjettä. Merimies-
4259: haaksi. Täitä nylkyä toimii seura ulko- lähetyksen kautta on tiedusteltu yli 19,000
4260: mailla: Lontoossa, Cardiffissa, Liverpoo- kadonnutta merimiestä ja lrodonneista on
4261: lisoo, Hullissa, Antwerpenissä, Hampurissa, löydetty yli 6,000. Uskonnollisia kokouksia
4262: Melbournessa ja Sydneyssä. San Francis- lulrurmottMIJ.atta on viimeisten 6 vuoden
4263: cossa on seuran työ liitetty yhteyteen Suomi kuluessa seuran toimesta pidetty merimie-
4264: Synodin kanssa. Paitsi näitä pääasemia hille 2,815 valistuskokousta, 2,461 raittius-
4265: harjoittaa seura säännömstä lähetystoimin- kokousta, 2,286 isänmaa:llisesti herruttävää
4266: t&a Shieldsissä, Rotterdamissa, Amsterda- kokousta j1a 2,025 siveellisyyskokousta. Mo-
4267: missa, Lyypekissä, Köpenhaminassa, Berli- nille muillekin aloille on seuran toiminta
4268: nissä ja noin 110 sivuasemalla, joilla viime suuntautunut.
4269: vuosien kuluessa on käyty merimiehiämme Toimintansa aikana on Suomen Merimies-
4270: puhuttelemassa ja kokoamassa. Koti- lähetysseura ollut pakoitettu hankkimaan
4271: maassa on Suomen MerimieslähetysseurailJa eri satamalmupungeissa omia kiinteistöjä,
4272: lähetysasemia Helsingissä, Viipurissa, Kot- silliä toiu:n.inta vu:oklraJhuoneistoissa on joko
4273: kassa, Turussa, Hangossa, Reposwarella, ollut maib.dotonta taikka taloudellisesti ylen
4274: Vaasassa ja Oulussa. Lähetysasem:rlla on epäedullista ja raskasta. Ankara asunto-
4275: Suomen Merimieslähetysseura tehnyt ja te- pula on tässä suhteessa osaltaan seuran toi-
4276: kee edelleenkin herkeämätöntä työtä meri- mintaa vaikeuttanut. Omat talot ovat an-
4277: miestemmte lb.y<vä:ksi, jotkaillmantätä toimin- taneet seuralle tilaisuuden järjestää toimin,.
4278: taa olisivat jääneet miltei kokonaan unohde- tansa tarkoitustaan vastaavalla tavalla.
4279: tuiksi ja laiminlyödyiksi. Erikoisen suuri oman talon tarvis vallit-
4280: Tilasto puhuu la;hjomwtonta kieltään Suo- see tätä nykyä Antwerpenissä. Siellä ovat
4281: men Merimieslähetysseuran työn hedel- Suomen merimiehet ammoisista ajoista suu-
4282: mistä. Kuluneiden 50 vuoden aikana on rin joukoin käyneet. Merimieslähetysase-
4283: se kokouksiinsa koonnut yli 2,000,000 meri- malla käyvien merimiesten luku on vaihdel-
4284: miestä. Sen työntekijät ovat käyneet yli lut 9,000-14,000 vuodessa. Seuran nykyi-
4285: 26,000 sairaan tai kuolevan merimiehen nen vuo'kralhuonei:sto 'On ahdas ja monessa
4286: luona. Sen toimesta on Suomeen lähetetty suhteessa sopimaton. Ja mahdottoiDJalta
4287: ja talteen pantu merimiesten varoja noin näyttää saada muuwlta vuokratuksi sopi-
4288: 70,000,000 Suomen markkaa. Sen työnteki- vampaa huoneistoa. .Suomen Merimieslä-
4289: 104 Il,46. - Merimieslähetystalo ~4<ntwe·rpeniin.
4290:
4291: hetysseuraHe on tarjottu ostettavaksi sopi- Edellä esitetyn nojalla pyydämme kun·
4292: v,alla paikalla sijaitseva, hyvässä kunnossa nioittaen ehdottaa,
4293: oleva talo, johon voitaisiin sijoittaa sekä
4294: Suomen Merimieslähetys että suomalainen että Eduskunta ottamalla huo-
4295: merimieskoti. Kustannukset talon ostosta mioon Suomen me1·imiesten kipeän
4296: ;nousevat noin 500,000 Suomen markkaan. oman kodin tarpeen Antwerpenissä
4297: Antwerpeniin tarvitaan sanomattoman myöntäisi Suomen Merimieslähetys-
4298: kipeästi oma koti maamme tuhansille sinne seuralle 500,000 markan suuruisen
4299: tuleville merimi~hille. Merimiehet odotta- lainan suomalaisen merimieslähetys-
4300: vat erikoisesti tällä kertaa ymmärtämystä talon hankkimista varten Antwerpe-
4301: ja apua maamme Eduskunnalt,a. Eri ta- niin, ja että laina saisi olla koroton
4302: hoilta maapalloa on satamakaupungeiS>ta niin kauan kuin mainittu merimies-
4303: saapunut joukottain Eduskunnalle osoitet- lähetystalo käytetään Suomen Meri-
4304: tuja kirjelmiä ja adresseja, joiden allekir- mieslähetysseuran tarkoituksiin; sekä
4305: joittajina on sadottain maamme merimiehiä. että 1927 vuoden k1tlunkiarvioon
4306: Kaikissa niissä lausuvat 1he hartaan toivonsa, otettaisiin mainittuun ta1·koitukseen
4307: että Eduskunta heidänkin asiaansa rakkau- 500,000 markan suu1·uinen määrä-
4308: della muistaisi, vaikka he liikkuvatkin mha.
4309: kaukana kotima,asta muukalaisten keskellä.
4310:
4311: Helsingissä, helmikuun 13 päivänä 1926.
4312:
4313:
4314: Matti Pitkänen. Oskari Heikinheimo.
4315: E. M. Tarkkanen. A. A. Neitiniemi.
4316: Frans Kärki. Sakari A1nali.
4317: J. A. Ihamuotila. Juho Kinnunen.
4318: Antti Kukkonen. Siviä Ruotzi.
4319: J aio Lahdensuo. E. Kilpeläinen.
4320: 1\likko J askari. Levi Jern.
4321: K. Kylänpää. Johannes Klockars.
4322: 0. P. Zitting. Pekka Kopsa.
4323: 106
4324: •
4325: ll,47.- <Anom. ehd:. n:o 72.
4326:
4327:
4328:
4329:
4330: Kukkonen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Paul Ni-
4331: colayn kristillis-yhteiskunnallisen työkeskuksen toi-
4332: mintaa varten.
4333:
4334:
4335: Eduskunnalle.
4336:
4337: Eräiden kansalaispiirien toimesta ja etu- keJ.'iho, jossa on tutkittu suomalaista kirjani-
4338: päässä jalon kansalaisen Paul Nicolay-vai- lmuden historiaa, sekä kirjansidontakerho ja
4339: najan lahjoittamilla varoilla sekä hänen raittiusseura, joka myös on toiminut aatteel-
4340: lahjoittamalleen tontille on Viipurin länti- lisen raittiusvalistuksen levittämiseiksi, jär-
4341: seen esikaupunkiin Sorvaliin perustettu Hel- jestämällä raittiusvalistustilaisuuksia Sorva-
4342: singin Kalliola-laitoksen tapaan toimiva lin Työväen- ja V. P. K :n talolle sekä Tou-
4343: kristillis-yhteiskunnallinen työkeskus Tou- kolaan. Laitoksessa toimii laulun harras-
4344: kola, joka nyt kaksi vuotta on yhteisJmnnal- tuksen herättämiseksi ja arvokkaan musiik-
4345: lisella ja valistuksellisella kasvatuksella. pyr- kiohjelman hankkimiseksi Toukolan y. m.
4346: kinyt edistämään Viipurin ja sen esikaupun- juhliin 60 henkinen Toukolan Sekalkuoro.
4347: kien henkistä ja siveellistä tilaa. Sen yhteis- Kuoro on järjestänyt useille Karjalan teolli-
4348: kuntamme eheyttämistä tarkoittavaan työ- suusseuduille y. m. taajaväikisiin yhdyskun-
4349: hön on ottanut osaa kansalaisia kaikista eri tiin laulumatkoja, joiden yhteyteen on jär-
4350: yhte:isk:untapiireistä. jestetty puheita ja esitelmiä kristillis-yhteis-
4351: Laitoksen toimintamuodoista mainitta- kunnallisista aiheista.
4352: koon: Opiston opiskelijoista oli:
4353: 1. Valistustyö. Varsinaisesta sivistys-
4354: työstä huolehtii Toukolan Vapaaopisto, joka ammatiltaan
4355: työväenopistojen ja muiden vapaiden <l!Pis- tehtaalaisia ...................... . 9%
4356: tojen tapaan toimlli laajojen nuorisopiirien käsityöläisiä ..................... . 9%
4357: kasvattamiseksi. Kev;ätlukukaudella 1925 sekatyöläisiä ..................... . 11%
4358: ilmoittautui .opistoon 420 ja syyslukukau- liikealalla toimivia ............... . 32%
4359: della 366 opiskelijaa. Oppikursseilla annet- virka-alalla , ............... . 6%
4360: tiin opetusta äidinkielessä, ruotsissa, eng- palvelijoita ja kotitehtävissä olevia .. 26%
4361: lannissa, saksassa, esperantossa, kirjanpi- opiskelij<>ita ..................... . 4%
4362: dossa, laskennossa, algebrassa, kotitalou- muita henkilöitä ................. . 3%
4363: dessa, naisten ja miesten voimistelussa, nais-
4364: ten käsitöissä, sähkötekniikassa, pikrukirjoi- ijältään
4365: tuksessa ja viulunsoitossa. Tämän lisäksi on alle 16 vuotisia 12%
4366: opistossa j~ka viikko järjestetty yhteiskun- 16-18 22%
4367: ta-, siveys- ja terveysopin sekä eri tieteiden 18-24 " 46%
4368: aloilta kansantajuisia esitelmiä ja luentoja. 25-39 " 19%
4369: Opintokerhoista on täl1kein kirjallisuus- yli 40 "
4370: 1%
4371: "
4372: 14
4373: 106 II,47. - Paul Nikolayn kristil'lis-yhteis<kunnlll1linen työkeskus.
4374:
4375: 2. Nuorisotyö. Touk<>lassa toimii 10 poika- vehdyskäynneiUä Sorvalin 18 vanhuksen
4376: ja tyttökerhoa, joihin on kuulunut 10-16 luona, jotka eivät .pääse enää liikkeelle, puh-
4377: vuoden ikäisiä lapsia ja nuoria, 130 poikaa distaen heidän huoneensa, siistien heidän
4378: ja 120 tyttöä, jotka ovat Sorvalin pienten vuoteensa, laulaen ja lukien heille y. m.;
4379: ja köyhien ik;otien suojatteja. Kokouksia on 3) Toukolassa toimii lastentarha, johon ke-
4380: kerhoilla <>llut yhteensä 285, joissa osaruotta- vätlukukaudella kuul'Ui 39 ja syyslukukau-
4381: jia on ollut yhteensä 3,772. Kerhotyö on della 45 lasta, etllipä:ä:ssä Sorvalin varatto-
4382: tahtonut taistella lasten ja nuorten ·puolesta, mista kodeista, joille kerran päivässä annet-
4383: looettaen jokavii'kkoi.sissa kerhokokouksissa tiin lämmin ateria; 4) kun diakonissa on
4384: tukea vanhempia ja yhteiskuntaa heidän Helsingissä Lastenlinnassa suorittanut las-
4385: kasvatustehtävissään, sekä tarjota la;psille tenhoidon neuv·ontaikurssin, on Touikolaan
4386: puhtaan seurapiinu. Samalla se on tahto- voitu perusta:a lastenhoidon neuvonta-asema,
4387: nut wSkartelun ikautta herättää lapsissa käy- jossa :kerran vii:kossa on käynyt 40 :kin äitiä
4388: tännöllisyyttä, ahkeruutta ja halua hyödy11i- lapsineen ja jossa lastenlääkärin, tohtori A.
4389: seen työhön, sekä retkeilyjen, kesäleiri- ja Mä!kelän ,johdon alaisena heitä on opastettu
4390: kasvitarhatoiminnan avulla johtaa nuoria järkiperäiseen pienten lasten hoitoon; vuo-
4391: toimintaan ulos luontoon, missä he ovat .t,er- den l01pussa on tämän lisä;ksi yhtenä päivänä
4392: veellisille vaikutteille sekä henkisesti että viikossa sairaille lapsille avattu poliklinikka;
4393: ruumiillisesti alttiimpia. Työkasvatuksen eri 5) työskentelee kaksi ompe1useuraa, joissa
4394: työhaaroina Tou:kolassa ovat olleet kaiksi valmistetaan vaatteita y. m. tarpeita puut-
4395: veistokerhoa ja korinpunontaikerho pojille, teenalaisiin koteihin ja Sorvalin köyhille
4396: kun taasen tyttöjen käytännöllinen työsken- lrupsille. Toukolan kasvitarhan ja lastentar-
4397: tely on järjestetty va~sinaisten kerholwkous- han keittolasta on jaettu ilmaiseksi ruokaa
4398: ten yhteyteen. Kesällä järjestettiin Touko- köyhille.
4399: lan laajalle tontille 100 lapselle kasvitarha, 4. Hengellinen työ. Jumalanpalveluksia
4400: jolloin koLmen kuukauden aikana lapsille on pidetty joka sunnuntai, ja on niissä vuo-
4401: tarjottiin lämmin ateria kerran päivässä. den aikana käynyt yhteensä 6, 740 henkeä.
4402: Lapset olivat kasvitarhalla kuusi tuntia päi- Uskonnollisia juhlia ja esitelmätilaisuuksia
4403: vässä vuoroin ty.össä, leikissä, uimassa ja ret- on 'Ollut sunnuntai-iltaisin, joissa viime vuo-
4404: kiUä. Työpäiviä oli kasvitarhalla 62, las- den aikana kävi 10,695 herrkeä. Kerran
4405: tenhoitopäivien lukumäärä nousi 4,711 ja kuussa on ;pidetty sotilasjumalanpalveluksia
4406: ruokintapäivien luku 4,655. Viime kesänä ja ju:hlia, joihin vuoden aikana .otti osaa
4407: oli Viipurin lähistölle 15 pojalle järjestetty 2,605 sotilasta. (Sorvalin kasarmialue on
4408: Touk<>lan kerhotyön johtajan johdolla kesä- aivan Tou:lmlan vieressä) . Torstai-iltaisin
4409: leiri, jossa <pojat saivat täydellisen ylöspidon. kokoontuvissa hartausseuroissa ja raamattu-
4410: Hoitopäivien luku oli tällöin 172. tunneissa kävi 768 henikeä. Kerran kuussa
4411: 3. Huoltotyö. Yhteiskunnallinen huolto- lauantai-iltaisin järjestettiin nuorisoiltoja,
4412: työ jakaantui: 1) köyhien ja sairaiden, erit- joihin otti osaa 2,205 nuorta. Miesten, nais-
4413: täinJkin vähävaraisten keuhkotautisten hoi- ten ja nuorten raamattupiireihin on kerran
4414: toon, joista ensi sijassa on huolehtinut dia- viikossa kokoontunut yhteensä 35 henkeä.
4415: konissa. Viime vuoden aikana kävi sisar Rippikoulunsa suoritti vuoden :kuluessa 53
4416: säännöllisesti hoitamassa 247 sairasta ja köy- poikaa ·ja tyttöä. Lasten pyhä<koulussa on
4417: hää, ja suoritti heidän tähtensä 260 lääkäri- sunnuntaisin 200-300 lasta.
4418: ja poli!kJ.initklkaikäyntiä; 2) diaikon•issan apu- Täten on Toukolassa kaikki sen työhaarat
4419: na on vanhempien tyttöjen kerhossa ,Touon lukuunottaen säännöllisesti viikottain viime
4420: tytöt" 15 tyttöä säännöllisesti käynyt ter- vuonna ollut 2,500-3,000 aikuista ja nuorta.
4421: II,47. - Kukkonen, y. m. 107
4422:
4423: Kaikkea tätä monipuolista työtä johta- Pallclroihin .................. 146,000:-
4424: maan on Paul Nicolayn kristillis-yhteiskun- Lastenhoidonneuvonta- ja po-
4425: nallisen työkeskuksen kannatusyhdistys, liklinikkatyöhön .......... . 17,200:-
4426: joka ylläpitää T,oulrolaa, pa1kannut 5 henki- I.1asten- ja ikasvitarnan, ruoikailu-
4427: löä: pruppismiehen, joka toimii laitoksen ja y. m. kustannuksiin ....... . 32,000:-
4428: opiston johtajana; kerhotyön s~hteerin; las- Velkojen korkoihin ja lyhennyk-
4429: tentarhan johtajattaren; Viipurin Diakonis- siin ..................... . 40,000:-
4430: salaitoksessa ja Helsingin Lastenlinnassa Lämmitys- ja valaistuskuluihin 15,000:-
4431: valmistuneen huoltosisaren; sekä vahtimesta- Talon korjauksiin ........... . 20,000:-
4432: rin. Näiden palkattujen työntekijöiden Sekalaisiin kuluihin ......... . 19,000:-
4433: apuna työskentelee sitten vakituisesti 45 va- Smk. 290,000: -
4434: paaehtoista työntekijää Vapaaopiston opet-
4435: tajina, pyihäkou1un ja: kerhotyön johtajina, Katsoen siihen, että yllämainittu Touko-
4436: vapaassa p,alvelustyössä y. m. lan toiminta suuri:mma'ksi osaksi taloudelli-
4437: Yhdistyksen taloudellisen aseman selvittä- sesti on vrupaaehtoisen kannatuksen varassa
4438: miseksi mainittakoon, että sillä on Toukolan ja viitaten ylläselostettuun yleishyödylliseen,
4439: perustamiskustannu:ksista johtuneita ve~koja yhteiskuntaa eheyttävään yleistä kansansi-
4440: 375,000 markkaa. vistystä ja -siveellisyyttä edistävään työhön
4441: Toukolan pääasiallisina tulolähteinä on ja sen arvaamattoonaan merkitykseen Viipu-
4442: viime vuonna oHut Viirrmr.in kaupungin ja rissa ja sen puutteellisissa ja ahtaissa esi-
4443: maalaiskunnan valtuuston avustukset, yh- kaupunkioloissa ja eritoten sen nuorison ja
4444: teensä 28,000 markkaa, Viipurin Kaupungin lasten henlkiseHe ja aineelliselle hyvälle, eh-
4445: Kirkkovaltuustolta 10,000 markkaa, Karja- dotamme,
4446: lan Kulttuuriraihastosta 8,000 :ma:rlk!kaa, että Eduskunta 1927 vuoden ttllo-
4447: Sosialiministeriön Lastensuoj elutoimistolta ja menoarviossa myöntäisi Paul Nico-
4448: 15,000 markkaa avustusta huolto- ja nuoriso- layn kristillis-yhteiskunnallisen työ-
4449: työlle ja Valtioneuvoston käyttövaroista keskuksen kannatusyhdistykselle sa-
4450: 25,000 markkaa. Suurimman osan tulois- danttthannen markan kertakaikkisen
4451: taan on Toukolan työ saanut vapaaehtoisina avustuksen Toukolan perustamiskus-
4452: avustuksina. tannuksista johtuvan velan lyhentä-
4453: Yhdistyksen johtokunnan tälle vuodelle miseksi, sekä
4454: tekemän tulo- ja menoarvion mukaan on kahdenkymmenenviidenttthannen
4455: TouJwlalla menoja: markan vuotuisen avustuksen laitok-
4456: sen toiminnan tt~kemiseksi.
4457:
4458: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1926.
4459:
4460: Antti Kukkonen. Matti Pitkänen. P. Saarinen.
4461: Jussi Lonkainen. Janne Koivuranta. Kalle Kirra.
4462: Anna Haverinen. Ansh. Alestalo. Mandi Hannula.
4463: J uSISi Rapo. Eino E. Heikura. Antti Junes.
4464: Aino Lehtokoski. Vilho Nikkanen. Kaarlo Hurme.
4465: Pekka Meriläinen. Viljami Kalliokoski. W ald. Bergroth.
4466: Atte J. Muhonen. Kaarlo Hänninen. Alpo 0. Luostarinen
4467: A. A. N eitiniemi. Frans Kärki. Vilho R. Piippo.
4468: Amos Anderson. Erkki Kaila. Olga Leinonen.
4469: Hannes Valkama. Antti J nutilainen. Pekka Kopsa.
4470: Elias Tukia. Juho Kinnunen. Pekka Saarelainen.
4471: Mikko Piitulainen. E. A. Tuomivaara. T. Jauhonen.
4472: 108
4473:
4474: II,4s. - Anom. ehd. n:o 7-3.
4475:
4476:
4477:
4478:
4479: ~eitiniemi:Määrärahan myöntämisestä Pelkosenniemen
4480: seurakunnan kirkon rakentamista varten.
4481:
4482:
4483: Eduskunnalle.
4484:
4485: Viittaamalla viime vuonna Eduskunnalle Savukosken seurakunnan kirkon raken-
4486: jättämääni alotteeseen N :o 72 (vuoden nUJs oliiSi mielestäni toimitettava !kokonaan
4487: 1925 valtiopäivien Liitteet I-X sivulla 114) vrultLonvaroilla. Aikaisempien suunnitel-
4488: ja sivistysvaliokunnan lausuntoon N :o 30 mien j.a kustannusarvioiden ,perusteel'la roh-
4489: samalta vuodeha saan lisätä, että Pelko- kenen ehdottaa,
4490: senniemen seurakunta nyttemmin on päät-
4491: tänyt ottaa kil'kkonsa rakentamisen omaksi että Ednskunta päättiiisi ensi vuo-
4492: asiakseen ja paraiillaa.n laadituttaa ki-rkon den menosääntöön ottaa Pelkosennie-
4493: rakennusarvr<Yta uudelleen, joten ,sanottu men settraknnnan kirkon rakenta-
4494: seurakunta olisi suostuvainen ottamaan mista va1·ten hallitnksen käytettä-
4495: määräraihan kertakaikikisena rakennusavus- väksi 500,000 nw1·kkaa.
4496: twksenalkin.
4497:
4498: Helsingissä, helmikuun 16 päivänä 1926.
4499:
4500:
4501:
4502:
4503: A. A. N eitiniemi.
4504: 109
4505:
4506: 11,49.- Anom. ehd. n:o 74.
4507:
4508:
4509:
4510:
4511: Sa·arelainen, y. m.: 1vläärärahan myöntämisestä rukoos-
4512: huoneen rakentamista varten Pielisjärven pitäjän
4513: Kolin kylään.
4514:
4515:
4516: E d u s k u n n a ll e.
4517:
4518: Pielisjärven pi·täjään kuuluvat Kolin- kylän a.suklkailla on kirkollensa matlkaa
4519: ja Hattusaaren kylälkunnat, käsitt.äen noin noin 25-45 km., joten he~dänfkin on erit-
4520: 1,000 asukasta, sijaitsevat Pielisjärven kir- täin hankrulaa olla asianmukaisessa yhtey-
4521: kosta noin 30-35 :kun. pituisen järvimat- dessä kirkon kanssa.
4522: kan taJk:ana. Tästä johtuu, että näiden ky- Edelleen kmrluu Kolin kylän ra:joiihin
4523: Hikunti·en a'sumkaat ovat sdlaisessa ase- Junan pitäjän Ahmavaaran kylä, jossa on
4524: massa että niiden on hyvin vaikea jo mat- asukkaita paljon enemmän kuin Pusan
4525: ilmn hankaluuden ja pituuden tähden toi- kY!ä,ssä. Tämän kylän asukkaat ovat niin-
4526: mia rkir'kon yhteydessä, niinkuin sielun- ikä:än kaukana Junan kirkolta ja näin ol-
4527: hoidon kannaJ.ta kat.soen asia vaatisi. M'atka len kaipaavat hartauskokouJksiaan varten
4528: on muutenrkin erittäin hankala kaikkina Jäh~mpänä .o[ervaa n. s. ruikoushuonetrta.
4529: vuodenaikoina, vaan erittäinkin syksyllä Kun Kolin kylä on ika!hden :viimeksi mai-
4530: ja keväällä keliriiDkojen aikana, jolloin ei nitun suuren kylän rar,jaHa, siis aivan lä-
4531: voi olla min:kään'laioossa vuorovaikutuksessa hellä, niin näiden kylien asukkaat voisi'Vat
4532: oman kirkon !kanssa. käydä hart.auskokouksia·an viettämässä
4533: Näin ollen näissä kylä!kunnissa esimer- Kolin kylässä, jos sinne saataisiin raken-
4534: kil~si köyhät, niin ;pitkän matkan kulikemi- netuksi kolkoontumispaikka - rukoushuone.
4535: seen kykenemättömät kansalaiset, vanhalla Ja nämä kyläkunnat yhdessä Kolin ja Hat-
4536: :iikälkaudena,an eivät voi käydä kirkossa, tusaaren kylien kanssa muodostavat suuren
4537: vaan on niil'le sielun hoitoa saatava muulla rukoushuo;nealueen, joka käsittää monta tu-
4538: taVialla. Samoin on lasten kastee.seen saa- hatta kansalaista, joille oma kirkko on liian
4539: minen, ·etenJkin tahiseen aikaan erittäin kaukana.
4540: vaifkea ja vaarallinenkin lasten terveyteen Kolin kylä onkin kautta aikojen ollut
4541: nähden. Onpa sattunut niinkin surullisia usein mainittujen kyläkunttien, rvielätpä lkau-
4542: ta;pauiksi.a, että kun talvella on la.sta viety empanakin ·elävien kri.stil1ismielisten kansa-
4543: kirkol1e nimen saantia va1rten tai n. k. laist·en hartauskolkousten tyyssija, mutta
4544: :ristiilile niin on se kuollut tukelhtumisen tai aina on kakousihuoneen puute <Jllut olemassa.
4545: kylmettymisen takia. Sen perästä, kun Kolin kylään rrukennet-
4546: Kalin kylän rajalle ulottuu Kontiolahden tiin kansakoululle oma talo, on hartaushet-
4547: pitäljään kuuluva Pusan kylä, jossa on asu- kiä vietetty siinä ; mutta sekin :viime vuo-
4548: kasluku paljon suure~pi kuin mainituissa sina on osottautunut aivan liian pieneksi,
4549: Kolin ja Ha.ttusaaren kyläkunnissa. Pusan sillä useinkin voi sadoissa, jo.pa tuhansissa
4550: 110 II,49. - Piclisjärven KOIIinkylän 1'1llkoushuone.
4551:
4552: lukea ne kansailaiset, jotka sin:ne harta.us- ovat vuorisia ja muutenlkin erittäin kivi-
4553: ilrokoulksiin ovat saapuneet. Kolin ikJ"lli on pera.:LSia, suurilla uhrauksilla vilje'ltäviä,
4554: siis vuosilkymmenien aikana jo käytännössä niin kansan taloudelllirnen elämä siel~ä on
4555: osottautunurt keskipisteeksi kansalaisille .perin allh.a:alla.
4556: hartauskokousten pitämiseen nähden. Ja Sentähden olisi eduSkunnan ikäytävä tu-
4557: tästäpä syystä olisi sanottuun kyliilin saa- kemaan rukoushuoneen r!llkentarrnista Kolin
4558: tava tuilumsien kansalaisten kailpaaJilla ru- kylään, myöllltämä'llä sitä tarkoitusta var-
4559: ik:oushuone. ten 200,000 markan avustuksen.
4560: Jos näiden lcyHillmntien asukkaat eläisi- Edellä esitetyn perusteella kiunnioittaen
4561: vät viljavilla, n. s. lkivettömi:llä, viljelyk- anomme,
4562: seen lke1paaviUa mailla, niin todennäJköisesti että Eduskunta ensi vuoden meno-
4563: silloin olisivat niin vara;kkaita ·että voisi- sääntöön myöntäisi 1·ukoushuoneen
4564: vat rakentaa kyseenalaisen rukoUJshuoneen. rakentamista varten Kolin kylään
4565: Mutta kun näin ei ole asianlaita, vaan 200,000 markkaa, opetusministeriön
4566: •kauttaaltaan ne kyläik:unnat maaperäitään lähemmin määräämillä ehdoilla.
4567:
4568: Helsingissä, ·helmiikuun 17 päivänä 1926.
4569:
4570:
4571: Pekka Saarelainen. Eino E. Heiknra.
4572: T. J anhonen. Mikko Piitnlainen.
4573: Janne Koivnranta. E. A. Tnomivaara.
4574: 111
4575:
4576: ll,5o.- Anom. ehd. n:o 7'5.
4577: •
4578:
4579:
4580:
4581:
4582: Piitu.lainen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä rukous-
4583: huoneen rakentamista varten Suojärven pitäjän Suvi-
4584: lahden kylään.
4585:
4586:
4587: E d u s k u n n a ll e.
4588:
4589: Suomen tultua itsenäiseksi on sen valtio- sitä saa siksi sanoa, toisten seurakuntain
4590: hallinnon asiana pi~tää huolta valtakunnan papiston kautta hoidettu kerran tai toisina
4591: rajaseutujen hyvinvoinnista, niiden talou- vuosina kahdesti käymällä pitäjän keskuk-
4592: dellisista, sivistyksellisistä kuin myöskin sessa. Tässä pitäjässä, jossa väestön enem-
4593: henkisen viljelyksen ja sielunhoidollisista mistö on kreikkalaiskatolista, on nyttemmin
4594: tarpeista. Rajaseuduista on valtakuntamme sinne rautatien rakennettua entisen vähäi-
4595: itäinen raja kieltämättä rajaseututyömaasta sen luterilaisen väestön lisäksi muuttanut
4596: tärkein sen monin verroin suurimman uhan- muualta virka- ja palvelusmiehiä, kaup-
4597: alaisuuden vuoksi, mikä näille seuduille on piaita ja vapaiden ammattien harjoittajia
4598: ollut ominaista sen historiallisen kehityksen ookä huomattava määrä työväestöä. Tästä
4599: tuloksena. Muodostavath&n tämän seudun :karjalaisesta erämaan kolkasta on tullut
4600: olot oleellisimman osan ik:ansao:nme hi,storiaa uudenaikainen asutuskeskus. Siellä on pan-
4601: sinä aikana joilika Suomen Iteåmo on tätä kinkonttoreita, a~gentuuriliikkeitä, elävät
4602: maata asunut. Tääillä on myöskin oleellisim- kuvat ja muuta sellaista, mutta siellä ei ole
4603: malta osalta taisteltu taistelut Suomen hei- tämän pitäjän ~Suvilahdessa luterilaiselle pa-
4604: mon oikeuksien ja olemassaolon puolesta pille rukoushuonetta, lukuunottamatta en-
4605: idän vaiku'i:usta vastaan. Täällä Kalevalan tistä sellaista, joka on tästä asu:tuskeskuk-
4606: laulumailla, Kalevan laulujen synty:sijoil:la 'sesta jäänyt kokonaan syrjään. Täällä valta-
4607: ovat käa:simyikset olleet suu11immat. Nämä kuntamme tärkeimmällä rajaseudulla, sen
4608: vuosisataiset ikä:rsimyks:et ovat painaneet ja tulenarimmalla paikalla on luterilaisen
4609: näännyttånoot tärrnän väestön elämän mah- väestön keskuudessa sielunhoito kokonaan
4610: dollisuudett aJiliaisimpa:an minimiinsä ja näi- laiminlyöty.
4611: vettym.istilaa;n, josta orjuuden leima pois- Tähän ei enää ole varaa. On siis aika
4612: tuakseen kaipaa pitkäaikaista, tehokasta ryhtyä korjaamaan tähänastista laimin-
4613: positiivista toimintaa, mikä toiminta jo ila- lyöntiä myöntämällä valtionvaroja rukous-
4614: huttavalla tavalla useilla aloilla on hyvällä huoneen raken~tamiseksi Suojärven pitäjän
4615: alulla. Suvilahden kylään, jotta siellä voitaisiin
4616: Tällä itäisellä valtakunnan rajalla on järjestää sielunhoito tyydyttävälle kannalle.
4617: Suojärven pitäjä, jossa viime aikoihin Kaiken edellä esitetyn nojalla kunnioit-
4618: saakka ei ole ollut vakinaista luterilaista taen ehdotamme,
4619: pappia, vaan on tilapäisesti sielunhoito, jos
4620: 112 Il,5o. - Suojärven Suvilllahden rukonshuone.
4621:
4622: että Edusktmta päättäisi mwden ven pitäjän Suvilahden kylään
4623: 1927 menoarvioon otettavaksi rukous- 400,000 markkaa.
4624: huoneen rakentamista varten Suojä1·-
4625:
4626: Helsingissä, helmiikuun 12 päivänä 1926.
4627:
4628:
4629: Mikko Piitulainen. Erkki Kaila.
4630: Frans Kärki. Antti Kukkonen.
4631: Matti Pitkänen. Erkki Pullinen.
4632: Kaarlo Hänninen. Pekka Kopsa.
4633: Pekka Saarelainen. Jussi Rapo.
4634: T. Jauhonen. H. Valkama.
4635: Albin Manner.
4636: 113
4637: n,51. - AH!ll. elld. n:4) ;o.
4638:
4639:
4640:
4641:
4642: Kares: Määrärahan myöntämisestä lainan antamiseksi
4643: Helsingin Sakeuinyhdistykselle talon rakentamista
4644: varten.
4645:
4646:
4647: E d u s k u n n a ll e.
4648:
4649: Jo pitemmän aikaa on Helsingin Sokeain- raaka-aineita va:rten tarvittavat suuret va-
4650: yhdistyksessä .ollut kysymys talon rakenta- mstohuoneet. Talo tulisi 7-kerroksinen.
4651: misesta yhdistyksen tarkoituksia varten. Sokeita on Helsingissä toistasataa ja hei-
4652: Helsingin kaupunki on lahjoittanut kysy- dän asunto"olonsa ovat koko lailla kurjat:
4653: myksessä olevaan tarkoitukseen tontin Pen- samassa huoneessa monasti lasten kera syö-
4654: gerka.tu 11 ja professori A. Lindgren on •dään, . nukutaan ja tehdään joko pölyävää
4655: suunnitellut rakennukselle piirustuksia. harjatyötä tai kosteata korityötä. Onpa
4656: Nyt on asia kehittynyt niin pitkälle, että asuntona ja työhuoneena kellareitakin. Ja
4657: professori Lindgren äs!keUäin ilmoitti :koko pesutuvassakin tehdään töitä. Monasti myös-
4658: rakennuksen kuutioalan tekevän 20,000 m3 kin sattuu, että valtion kalliil'la kustannuk:-
4659: ja että oon rakentaminen halvimman mu- ·silla antaman 10-vuotisen kouluopetuksen
4660: ka:an tekee 280 mk. ,pr llli3 , joten ko!ko ra- jälkeen ·e] sokea pystykään omin voimin toi-
4661: kennussumma nousee 5,600,000 markkaan. meen tulemaan, kun hän ei voi saada sopi-
4662: Tällöin tulisi kysymyksessä olevaan kes- vaa asuntoa tai ei !På!äse mihinkään työhuo-
4663: kuslämmityksellä varustettuun taloon 81 neeseen työhön, vaan joutuu köyhäinhoidon
4664: asuinhuonetta (mahdollisesti 97) , vuokrat- holhokiksi, jommoiseksi hän olisi ilman kou-
4665: tava juhlasali vähintäin 500 hengeU.e, suu- lunikäyntiä :ehkä tyytyväisemmäUlä mielel'lä
4666: remmanpuoleinen keittiö, yhteinen ruoka- ruvennut. - Sivumenn,en mainittakoon, että
4667: sali ja vuokraHava ravint.olruhuoneisto, yh- Helsingin Sokeainyhdistys möi viime vuonna
4668: teinen 1uku:sali, kirjastohuone ja kokous- myyii11älässään sokeain töitä noin 230,000
4669: huone 100 hengelle, työhuoneet ainakin 50 markan edestä j.a teetti sokeilla työhuonees-
4670: soklealle miehelle ja naiselle, kouluhuoneet saan töitä toistasadan tuhannen markan aJ'-
4671: ja internaattilaitos sokeain lastentarhaa .vosta; talossaan on se antanut asunnon 21
4672: varten, jonka käyttökuluihin Helsingin kau- sokealle, joilla usealla on pieniä lapsia.
4673: pungilta toivottavasti saataisiin 1 mi[j. Kun tästä pienestä puutalosta on tarjottu
4674: markan !SUuruisen rahaston vuotuiset korot. jo 800,000 mk., josta olisi vähennettävä
4675: Ta;loon sijoitettaisiin myöskin ammattiope- 200,000 markan suuruinen, taloa vielä rasit-
4676: tuksen jatkokoulu ja jatkokurssit. Ja vielä tava velka, niin jäisi omia varoja noin
4677: piirustusten mukaan tulisi siihen vuoRrut- 600,000 mk., jolloin rakennusta eli uutta ta-
4678: tarva sauna sekä ikeUariikerroksessa vuoikrat- loa varten tarvittaisiin tasan 5 miljoonaa
4679: ta.via autotalleja ynnä sokeille myytäviä markkaa.
4680:
4681: 15
4682: 114 Il,51, - Helsingin Sokealinyhdistykisen taJ.o.
4683:
4684: Näin ollen, ja kun valtio muutenkin avus- että Eduskunta. ~nsi vu.oden tulo- ja
4685: taa ~sekä näkevien kansalaisten asunto-olojen menoarviossa myöntäisi Helsingin
4686: parantamista että näkevien lasten lkouluj@ Sokeainyhdistykselle Helsingin kau-
4687: rakentamista lainoina ja muilla avustuk- pungin sille lall,joittamalle tontille
4688: si:lla, niin, varsinkin kun tällöin ottaa huo- Pengerkadun 11 :ssä rakennettavaa
4689: mioon aikaisemmin mainitun ammattiope- asuin-, työhuone- ja koulutaloa var-
4690: ,tu:ksen sokeille ja ainakin 2 vuotta sokeain- ten 5,000,000 markan suuruisen kuo-
4691: kouluaiik:aa lyihentävän lastentarhassa olon, letuslainan.
4692: jolloin lapset jo pienestä pitäen kehitetään
4693: varsinaista koulunkäyntiä varten, rohkenen
4694: nöyrimmiten anoa,
4695:
4696: Helsingissä, 17 päiv.änä helmikuurta 1926.
4697:
4698:
4699: K. R. Kares.
4700: ft5
4701:
4702:
4703:
4704:
4705: Sillanpää, y. m.: Määrärahan myöntämisestä avustuk-
4706: seksi Helsingin SokeainyhdistykseUe.
4707:
4708:
4709: E d u s k u n n a ll e.
4710:
4711: Helsingin Sokeainyhdistys, jonka toimi- kinta, valmiin tavaran myynti ja muut jär-
4712: alana on koko maa, on tehnyt tunnustusta jestökulut s,aatava kokoon muuta tietä.
4713: ansaitsevaa työtä sokeain keskuudessa hank- Kun sokeain yhdistyksen toimialana on
4714: kimalla sokeille työmahdollisuuksia. Sokeat koko maa, he kun hankkivat työmahdolli-
4715: ovat siinä asemassa, että he eivät tule koko- suuksia eri ,paikkakunnilla asuville sokeille,
4716: na,an toimeen ilman toisten apua senkään 11iin tällainen toiminta kuluttll!a myös va-
4717: jälkeen, kun he ovat saaneet opetusta am- roja, kun pitää paljon matkustaa. Sentakia
4718: mattikoulussa, vaan tarvitsevat he edelleen- nouseekin yhdistyksen kulungit verrattain
4719: kin avustusta näkevien puolelta. Ja se on- korkeiksi. Kun vielä ottaa huomioon, että
4720: kin luonnollista, kun otta•a huomioon, ettei yhdistyksen täytyy pitää omia myymälöitä
4721: käsityöammatti enaa kannata näkeville- sokeain töiden myyntiä varte_lh niin ymmär-
4722: kään, jotka kuitenkin voivat saavuttaa suu- tää, ettei yhdistys voi tulla toimeen ilman
4723: remman joutuisuuden kuin sokeat. Yhteis- valtion avustusta.
4724: kunnan velvollisuus onkin ojentaa auttava Ylläolevan perusteella ehdotamme, että
4725: kätensä ja riittävällä tavalla tukea heidän eduskunta päättäisi myöntää Helsingin So-
4726: yrityksiään omalla ansiolla elämiseen. keain Yhdistykselle 100,000 markan vuotui-
4727: Tämä on suoranainen velvollisuus aistivial- sen avustuksen.
4728: lisia kohtaan. Paitsi vuotuista avustusta tarvitsisi yh-
4729: V. 1924 myönsi eduskunta allekirjoitta- distys, voidakseen kunnolla avustustyötään
4730: neen anomuksen johdosta Helsingin Sokeain- hoitaa, pääomoo raaka-aineen ja joidenkin
4731: yhdistykselle Smk. 100,000:- avustuksen, apUJkoneiden hankintaa varten työhuoneisiin,
4732: mutta viime vuonna eduskunta alensi so- sillä tehdasteollisuus pain81a tuotteiden hin-
4733: keain avustuksen Smk. 50,000: -. Seuraus nat niin alas, että täytyy sokeain avustami-
4734: onikin ollut, että sokeain :yhdistys on joutu- sessakin pyrkiä hankkimaan apuneuvoja
4735: nut niin vaikeaan taloudelliseen pulaan, työn jouduttamiseksi. Pienissä erin ostet-
4736: että sen on ollut pakko kääntyä hallituksen tuna tulevat raaka-aineet myöskin niin
4737: puoleen anomalla lisäavustusta hätäapu- kalliiksi, että se kohottaa tavaran hintaa, jo-
4738: töitä varten myönnetystä määrärahasta, ja ten ei jää mitään voitoksi. Mutta yhdis-
4739: tämä onkin luonnollista, kun ottaa huo- tyksellä ei ole raaka-aineen hankintaan suu-
4740: mioon, että sokeat eivät voi tulla toimeen remmissa erin tarvittavaa pääomaa. Jotta
4741: sillä, mitä heidän käsitöistään todellisuu- yhdistys voisi siinäkin suhteessa päästä
4742: dessa saadaan, vaan on raaka-aineen han- rciip(paaseen toimintaan, olisi yhdistyk-
4743: 116 11,52. -- Helsingin Sokeainyhdistyksen åvustaminen.
4744:
4745: selle myönnettävä kertakaikkinen Smk. gin Soheainyhdistykselle Smlt.
4746: 100,000:- avustds. 100,000: - vuosittaista avustusta,
4747: Ylläesitetyn perusteella ehd<ltaanme, sekä kertakaikkista avustusta raaka-
4748: ai?teiden ja tarvitto;vie?t ~"'
4749: että eduskunta myöntäisi H elsin- hankintaa varten Smk. 100,000: -.
4750:
4751: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1926.
4752:
4753:
4754: Mi.iBa Sillanpää. Olga Leinonen.
4755: Fanny AhHors. lida Vihuri.
4756: Anni Huotari. Mandi Hannula.
4757: Hilda Seppälä. Aino Lehtokoski.
4758: Aino Sommarberg. Hilma Valjakka.
4759: Anna Havel'inen.
4760: 117
4761:
4762: D,5a. - Anom. ehd. n:o 78.
4763:
4764:
4765:
4766:
4767: Paavola~inen, y. m.: Määrärahan m,yöntärnisestä Suomen
4768: N äytelmäkirjailijaliUolle.
4769:
4770:
4771: E d u s k u n n a 11 e.
4772:
4773: Suomen Näytelmäkirjailija:liitto, joka joten näiltä teattereilta ei voida ollenka,an
4774: perustettiin v. 1921, toimii kotimaisen näy- saada perityksi tekijäpa:lkkioita.
4775: telmätuotannon kohottamiseksi, va:lvoo toi- Tällaisten olojen vaiHitessa on liitto arpa-
4776: mistonsa ja asiamiestensä avulla kautta jaisista. huolimatta velka.antunut ja toimis-
4777: maan näytelmien esitystä, tarjoten _näyttä- ton työn jatkaminen ilman pikaista valtion
4778: möille uutuuksia ja perien kirjailijoille tu- av,ustusta lkäy ylilvoi:mailse'ksi. Toimiston lo-
4779: levat pa:lkkiot, joita eivät aikaisemmin var- pettaminen olisi taas mitä valitettavin
4780: sinkaan pienemmät teatterit j,a tuihatlukui- seikka, sillä sen roiminta kotimaisen näytel-
4781: sat seuranäytelmien esittäjät lainkaan ma:k- mäkirjwllisuuden edistämiseksi on erittäin
4782: saneet tekijöille. Liitto työskentelee vai- tärkeä ja ulottuu vaikutuksiltaan myöskin
4783: keissa taloudellisissa olosuhteissa. Vaikka- laajalti maaseudun sivistyselämän hyväksi.
4784: kin kotimaisten näytelmien esittäminen lii- Kun kaksi näyttämöliittowkin jo nauttii
4785: ton toimesta on ilahduttawasti edistynyt, valtion apua, olisi paika:Uaan, että ensimäi-
4786: (v. 1921 perittiin liiton toimesta Smk. nen tekijä koltimaisen näyttämötaiteen
4787: 39,103: -, v. 1922 Smk. 133,012: -, v. w1alla, kotimainen luova näytelmätuotanto,
4788: 1923 Smk. 187,837:- ja v. 1924 yli jonka lisäksi on ikamppailtava vapa.asti esi-
4789: 200,000 mal'lklkaa) ei väiityspalklkio, jota tettävien ulkolaisten näytelmien kanssa,
4790: kannetaan 10 % toimiston hyväksi, tuota joita teatterit ,luonnollisesti mieluummin
4791: puoliakaan toimiston ylläpitämiseksi, pu- ottavat ohjelmistoonsa kuin kotimaisia,
4792: humattakwan siitä, että toimintaa voitaisiin joista on mwksettavoa tekijåpailkkiota, saisi
4793: laa:jentaa ja tehdä tehokkaammaksi. Työnsä osakseen myöskin valtion tukea, joka ny-
4794: jathmista varten on liitto saanut jk:>lm vuosi kyisissä oloissa merkitsee sille suorastaan
4795: turvautua arpajaisten pitämiseen, mutta tä- elinehtoa. Jos ta~as liiton työ ja ponnistelu
4796: mäkin tuloläihde, liian usein käytettynä, al- näyiielmäJki,rjaililj'Oiden oilreu:ksien turvaami-
4797: kaa ehtyä. Liiton ja toimiston !työtä vai- seksi ja tekijäpalkkioiden perimiseksi lak-
4798: keuttaa vielä lisäksi teatterien huono talou- kaa, on siitä seuraUJksena näytelmätuotan-
4799: dellinen ,asema. Monet suuremmatkaan non herpautuminen kotoisella IlliaaperäHä ja
4800: teatterit eivät m3Jksa rtekijäpwlkkioita juuri ulkolaisten näytelmien yhä paisuva vwlta-
4801: muuten kuin oikeudenkäynnirn uhalla ja wsema näyttämöillämme.
4802: silloinkin vasta vuosien perästä. Nytkin on Toiselta puolen on otettava huomioon,
4803: pari teatteria kolronaan J8lk!kauttanrnt mak- että jos Suomi, kuten on luultavaa, piak-
4804: sunsa, eräs on saanut 70 % wkordin j. n. e., koin liittyy Bernin sopimukseen, tämä toi-
4805: 118 Il,53. - Suomen NäytelmWkirjailijalilton avnstaminen.
4806:
4807: .mt)DlPide e:Mllyttää säännöllisesti toimivaa puolestaan oli Pl10ltap.ut va:Lti~IJ_ avustukseJ;L
4808: elintä, joka maassamme vaJ.voisi myöskin myöntämistä kysesssä olevalle liitolle, vaik-
4809: ulkomaalaisten näy,telmäkirjailijain etuja. ka Eduskunta tämän ehdotuksen kolmen
4810: Vastaavanlaisia liittoja on olemassa- melkein äänen enemmistöllä hylkäsi, olisi suotavaa,
4811: kaikissa Keski-Europan maissa eikä Suomi- että Eduskunta nyt avustuksen myöntäisi.
4812: kaan, Bernin sopimulkseen liityttyää.n, saat- S3iamme siis kunnioittaen EduskunnaUe
4813: tane tulla toimeen ilman senlaatuista toi- ehdottaa,
4814: mistoa, jollaista Suomen Näytelmäkirjailija- että Eduskunta ottaisi vuoden
4815: liitto ylläpirtää. 1927 tulo- ja menoarvioon Smk.
4816: Siihen nällden, mitä edellä on esitetty ja 50,000:- suuruisen määrärahan
4817: huomauttama:lla myöskin siitä, että vuoden Suomen Näytelmäkirjailijaliiton toi-
4818: 1924 valtiopäiväin valtiovarainvaliokunta minnan avustamiseksi.
4819:
4820: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1926.
4821:
4822:
4823: Erkki Paavolainen. Mandi Hannula.
4824: Elli Ta vastähti. Amos Anderson.
4825: Siviä Ruotzi.
4826: 119
4827:
4828: ll,54. - ·Anom. ehd. n :o 79.
4829:
4830:
4831:
4832:
4833: Voionmaa ja Ampuja: Määrärahan myöntämisestä avus-
4834: tukseksi Työväen SivistysliitoUe.
4835:
4836:
4837: Eduskunnalle.
4838:
4839: Uudistaessamme jäHeen anomusehdotuk- v.ampi kun otetaan huomioon, että työväen
4840: sen muodos,sa kaikilla viime vuosien valtio- opintokerhoissa harjoitetaan osittain jo
4841: päivillä tehdyn ehdotuksen Työväen Sivis- melko suuriakin vaatimuksia vastaavia
4842: tysliiton vuotuisen valtionavustuksen lisää- opintoja ja että sellaisten opintokerhojen
4843: miseksi saamme ehdotuksemme perusteluksi suhdeluku, jotka kesälomanm jälkeen eivät
4844: esittää muutamia tietoja tämän liiton vii- syksyllä enää ry!hdy työtänsä jatkamaan,
4845: meaikaisesta toiminnasta. on vuosi vuodelta huomattavasti alentunut.
4846: Työväen Sivistysliiton tarkoituksena on Liiton työ opintolmrhojen hyväksi on
4847: sääntöjen mukaan ,levittää sosia1ista valis- varsin monipuolista. Kerhojen neuvontaa
4848: tusta työväen keskuuteen sekä tyydyttää suorittaa kirjallisesti liiton toimisto ja
4849: sen henki1siä kulttuuritarpeita". Kuuden suullisesti liiton järj.estäjä. Kerhonjohtajain
4850: ja puolen vuoden pituisen toimiaikansa ku- kasvattamiseksi on vuosittain pantu toi-
4851: luessa on liitto tunnustetulla menestyksellä meen marun eri seuduilla parit kolmet n.
4852: työskenneHyt mainitun ohjelmansa toteut- kaksi viikkoa kestävät ,opintojohtajakurs-
4853: tamiseksi työväen itsetoiminnan avulla. Lii- sit", minkä lisäksi viime vuonna pidettiin
4854: ton toiminta on vuosi vuodelta laajentunut pari kolme päivää lmstäviä opintojohtaj:ain-
4855: ja tullut sisällysrikkaammaksi samalla kuin neuvotteluja eli n. s. ,opintopäirviä" seitse-
4856: sen järjestö on kaikin puolin vahvistunut. mällä eri paikkakunnalla. Edelleen on
4857: ToiminnassaJan liitto on saanut osakseen opintokerhojen ja yksikseen opiskelevain
4858: koko maan työväenluokan luottamuksen ja tarpeeksi va;lmistettu eri oppinaineiden
4859: lämpimän kannatuksen. ,opintosuunnitelmia''; uusi lähes 150 sivua
4860: ,Liiton !lä!himpänä tehtävänä- sen sään- käsittävä kokoelma uuteen rtapaan järjes-
4861: nöissä edelleen sanota;an - on herättää, tettyjä opintosuunniteimila ilmestyy painos-
4862: järjestää ja tukea opinto-, luento- ja kirjas- ta aivan lähiaikana. Viime keväänä ilmes-
4863: totoimintaa sekä taide- y. m. s. harrastuk- tynyt kirjanen ,Työväen Sivistysliiton
4864: sia." Nämä työillha·arat ovat koko ajan ol- opintokerhot, niiden järjestö ja tehtävät''
4865: leet liiton varsinaisia toimialoja. Tärkeim- antaa yleisiä opiskeluneuvoja sekä opastusta
4866: pänä ja tuloksellisimpana työnha;arana on opintokerhojen perustamiseen ja järjestä-
4867: alusta ·alkaen ollut opintokerhotyö. Liiton miseen. Mainitta;koon vielä, että liiton
4868: yhteydessä toimivia :opintokerhoja oli v :n aloitteesta on ryhdytty toimittamaan eri-
4869: 1925 lopussa 186. Nykyään on niiden luku tyisiä ,työväen ker'ho-opintoihiln soveltuvia
4870: n. 200 ja uiiden yhteenlaskettu jäsenluku eri aineiden kurssikirjoja, jollaisista on
4871: n. 2,500. Tämä saavutus on sitä ilah.tta- oHut suuri puute, ja että liitto on opinto-
4872: 120 II,54. - 'fyöväen SivistysHiton avnstaminen.
4873:
4874: kerhotoiminnan vrlkastuutamiseksi tämän ton tehtävän tärkeyteen, liitQU täihän~ti
4875: vuoden a:lusta alkanut ,Työväenopisto" siin suorituksiin ja liiton henkisiin mahdol-
4876: lehdessä julkaista erityistä opintokerho- lisuuksiin näihden ilmeinen ja tunnustet-
4877: osastoa. Myöskin liiton harjoittama kir- tava.
4878: jeellinen opetus (,kirjeopisto") on osoit- Tähän saakka ei määrä.ävissä eduskunta-
4879: tautunut opin:tokerhotoimånnalle vaatimat- ja hallituspiireissä ole tahdottu ymmärtää
4880: tomammissa oloissa erittäin hyödylliseksi. ja myöntää Työväen Sivistysliiton erikois-
4881: J_,iiton toiminta muilla si>vistystyön aloilla, asemaa maamme vapaassa kansansivistys-
4882: kuten luentotoiminnan järjestämisessä ja työssä. On verrattu Työväen Sivistysliit-
4883: luennoitsijain hankinnassa, työväenjärjes- toa ja sen työtä keskiluoka;n johtamain ja
4884: töjen kirjasto-olojen parantamisessa ja etupääissä sen hyväiksi toimivain valistusjär-
4885: yleensä nyky,aikaisen Vll!paan kansansivis- jestöjen tyoh!ön ja tämän vertailun perus-
4886: tystyön monilla vaihteleviHa aloilla on lak- teella myönnetty valtionapua Työväen Si-
4887: kaamatta kasvanut ja syventynyt. vistysliitolle vain murto-osa koko vapaan
4888: Valitettavasti estää Vll!rain puute liiton valistustyön tukemiseen käytetyistä va-
4889: toimintaa kehittymästä niin suureksi ja voi- roista. Oikeudenmukaisesti olisi kuitenkin
4890: makkaaksi kuin työväenluokan sivisrtysetu verrattavaksi asetettava toiselta puolen
4891: ja -oikeus j,a työn henkiset mahdollisuudet kaikki ne varat, mitä valtio tosiasiaHisesti
4892: edellytt;äisivät. Liitto, johon nimellisesti uhraa omi1stavain luokkwin sivistyksen hy-
4893: kuuluu n. 300,000 jäsentä ja jonka toimi- väksi, ja toiselta puolen ne varat, mitkä to-
4894: alueena sivistystyön monilla a1lueilla on della •joutuvat käytetyiksi työväenluokan
4895: koko maa, on voinut palvelukseensa pysy- sivistyksen hyväksi. Sellainen vertailu var-
4896: västi kiinnittää ainoastaan kolme henkilöä. masti osottaisi, että Työväen Sivistysliitto on
4897: Kun ne Vlaltion m;yörrtämät ,luentovarat'' joutunut liian vähillä voimilla tyydyttä-
4898: (60,000 mk.) ja ,opintokerhovarat" (45,000 mään suurta sivistysta•rvetta, jolla on siveel-
4899: mk.), jotka käytetään trurkoitukseensa liiton linen oikeus tulla tyydytetyksi paljon suu-
4900: välityksellä, ovat varwtut aivan määrättyi- remmiHa voimilla.
4901: hin tarkoituksiin (luentovarat luennoitsi- Työväen Sivistysliiton työtä on lyhyesti
4902: jain palkkaamiseen ja opintokerhovarat sanoen katsottava ei aino31Staan osaksi
4903: opintokerhojen kirja-avustuksiin ja opinto- yleistä vapaata kansansivistystyötä vaan
4904: johta'jakurssien toimeenpanemiseen), on lii- myöskin osaksi nykyaikaista työväenmenes-
4905: ton yleisen toiminnan tueksi jäänyt ainoas- tyspo1itiikkaa. Tässä kohden viittaamme
4906: taan valtion liitolle suoraan myöntämä niihin rtyöv:äen v:a:prua-ajan käyttämistä kos-
4907: pieni avustus, joka v :sta 1921 saakka on keviin päätöksiin, jotka tehtiin v :n 1924
4908: oHut muuttumatta 75,000 mk. vuodessa, ja kansainvälisessä työkonferenssissa ja jotka
4909: liiton eri työväenjärjestöiltä sruamat jäsen- suosittelevat Kansainliittoon yhtyneiden
4910: maksut (täksi vuodeksi arvioidut 35,000 valtioiden tuettavaksi ja edistettäväksi
4911: mk :ksi). Tilapäistä avustusta on sawtu m. m. ,ammatti-, taloudellisen- ja yleissi-
4912: kahdesti Kordelinin säätiöltä (kummaHa- vistyksen kehittämistä (kirjastoja, luku-
4913: kin kerralla 15,000 mk.) ja kerta Läng- saleja, luentoja, ammattikursseja, opinto-
4914: manin varoista (5,000 mk.) sekä Osuustuk- kurssej;a y. m.), joka :vastaa työntekijäin
4915: kukaupalta (20,000 mk.). Niin kipeään suurinta tarvetta ja on varmimpana takeena
4916: tarpeeseen kuin nämä varat ovat tulleet- kaikkien teollisuusyhdyskuntien edistyk-
4917: kin, ne eivät tietenkään ole pitkälle riittä- selle ". Konfer·enssi suosi uteli, ,että jäsen-
4918: neet. Liiton tarve saada yhteiskunnan valtiot :auttaisivat näitä alotteita myöntä-
4919: puolelta suurempaa aineellista tukea on lii- mälli apuvaroj1a niille järjestöille, jotka
4920: II, 54, - V &ionmaa ja .Ampuja. 121
4921:
4922: työskentelevät työntekijäin siveelliseksi, eduskunta ainakill siltä. vähältä osalta,
4923: henkiseksi ja ruumiilliseksi paranrtami- josta nyt on kysymys, on asettuva samalle
4924: seksi' '. Vielä lausui konferenssi olevansa oikeamie1iselle ja kaukonäköiselle kannalle.
4925: sitä mieltä, ,että varmi:mma;t ja tehokkaim- Kaiken edellisen perusteella emme katso
4926: mat laitokset vapaarajan vieton järjestelyä kohtuuttomaksi pyyntöämme, että edus-
4927: varten ovat työntekijäin itsensä luomat kunta nyt lisäisi Työväe.n Sivistysliiton tä-
4928: laitokset'' ja huomautti, ,miten tärkeää on hänastisen vuotuisen valtionavustuksen,
4929: näitä laitoksia perustettaessa ja kehitet- 75,000 mk., kaksinkertaiseksi, koko apuraha
4930: täessä ottaa huomioon niiden työntekijä- ei silloinkaan tekisi enempää kuin 150,000
4931: ryhmäin toivomukset ja a!S!ema, joita vaJ'Iten markkaa. Ehdotamme siis kunnioittaen,
4932: ne on perustettu.'' Suomen hallitus, esit-
4933: täessään tätä v :n 1924 työkonferenssin suo- että Eduskunta merkitsisi vuoden
4934: situsta eduskunnan hyväksyttäväksi on 1927 tulo- ja menoarvioon Työ-
4935: puolesta;an ·tunnustanut näiden mielipitei- väen Sivistysliiton valtionavust~sen
4936: den oikeutuksen. Odotamme, että Suomen 150,000 markan suuruisena.
4937:
4938: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1926.
4939:
4940:
4941:
4942: Väinö Voionmaa. M. Ampuja.
4943:
4944:
4945:
4946:
4947: 16
4948: 122
4949:
4950: 11,5 5. - Anom. ehid. n:o 80.
4951:
4952:
4953:
4954:
4955: Allila, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Työväen Jär-
4956: jestönuorten liitolle.
4957:
4958:
4959: Ed uskunlliaU e.
4960:
4961: Lasten rj,a varlhaisnuorison kasvattaminen työtä se suorimaa jä.rjestämä.llii kesä-llä yih-
4962: on sivistysyhteiskunnan tärkeimpiä v'elvolli- rteisilä; lcikki- ja u:rheilurtil:ais:uwksia kentille
4963: suuksia. Mitä korkeammalle ik:eh:iJtys pyrlkii tai retkeilyä hwnno:n heLmaan; 'ta1vclla kut-
4964: ja toiselta puolen mitä piteiillll1ällle ny~kyineu sumalla lapset koJroushooneisiin ja järjest:ä-
4965: talloude1linren järjestelmä pääsee, sitä suu- m:äJllä rniissä mrhotoimillita.a, 1eilcloojä, voi-
4966: :oompia ja monipuoiisempi.a tootläviä tulee mistelua s~kä rrreih.i,ttämwl1ä h~:iJtä herrukisoon
4967: !lastenlkasv:atUJStyössä. Nylkyaikaisia, yhä suu- toimintaan la~sten ja va:rfuaisnuorisoHe sopi-
4968: reruevia kasvatusva;atimuksi,a eivät rlroulut vien iltamien jlä.rjestärmis~llw ja henlkisililä
4969: .nykyiselJiä järjoot,eJrrnlählään kykene l'ähes- k:i_,1paHu'illa.
4970: ik:äJän tyydyttämään. Etenkin suurissa asu- Kysymyksessä oleva liitto ·on perustettu
4971: tuslk:eslmksissa jää koulun lk:a:svatJtava vlriku- 1917, ja /kuuluu siihoo täHä kertaa noin 80
4972: tus sangoo vähäiseksi. Hyvin lukuisten osastoa, joidren y'hiteinen jäsenmäärä nousee
4973: työläiskotien työ lootenlkasv:rutuksoo hyv;äik:si 9,000. Laa1j:aa ja sangen rtä:rke'äJä tehtävoo
4974: on olosuhteiden pakosta ·aivan riirtltämätön.tä, tyOJ..äislasten !ka:svatuiksessa ()IU kuitooilcin
4975: eiikä y>htei.Slrunna:n rpuolclta ole edes rtrehoisia ha:iJtam;nut !kykenevien toimintav;oimien ja
4976: yritteitä lasten sen ajan kasvatukselliseen toimintavälineiden puute, mikä puolestaan
4977: käyttämiseen, llil'iflffi heiltä jää Imu!lun ja ko- johtuu siitä rettei iJ.iitolla oil.e 10llUit lälheskään
4978: din u'hlropuolehla vietettälväksi. siinä määrin varoja käytettävänään mitä
4979: Lasten va'IJilie;mmaJt ja kasvattajaJt ovat :senr toiminta redellytrtäisi.
4980: epälk:dhdan poistaiilliseksi perustaneet 1a:sten- TäJHä !kertaa on Työv;äen Jä:r'jesltönuorten
4981: kasvatusjärjestöjä. Sellaisia on tätä nylkyä liilton rt::a~koitulksena ryhtyä toteuttamaan
4982: maassa sekä porvarillisia että työväen pe- ohjelma:amsa ,enHstä laajem'IIIRS'Sia; mitrtalkaa-
4983: rustamia. Työvläen 'lastemJ,jä;t•j,estöt ovat lkes- vassa. Tämlän :ja ensi vuodlen toimintaoh-
4984: lreiseksi. ylhdyssiteelk:seen peru.srtanoot Työ- je1ma.an ·on otetrtu !kurssien jär;jestämineu
4985: vä.eru JärjleiStÖnuorten liiton, jonka tarkoi- [)ätetvien obijaaljienr :kiehittämiseksi. Näitä
4986: tuksena on antaa !Illeuv,oja 'ja iOihjeita lasten- kursseja :aijotaan toimeenprunrrua ympäri
4987: lkasvatukls~ ja järjestötoirmirm,assa, sekiä ma,aJta sopiv:i.1la pai.klmilrulllliW1a. Kurssit
4988: kouluttaa lasten ohjaajia sitä varten jär- aiotaan 'jä11jestiää kahdesta neljlään viikkoon
4989: je.stetyilrl'ä :kursseina tia 1mnnoilla. ikestävilk:si ja käsittämNiJän luentoja: Siclu-
4990: Liiton (ja siirhen kuuiluvien osastojen t.ar- rtietoosrtä, :kasvatusopista, luonnontieteestä,
4991: lroituksena ija tehtäv:ooä on taistelu niin tailteesta, raittiuskasv.aJtu'kslesta y. m. selkä
4992: srunottua lk:atUikasva.tusta vastaan:, donika t.ur- opetusta l~eikim. ob;jaUiksessa. Näidoo kurs-
4993: mio~lisen vaikutuben alaisilk:si työläislapsrelt sien järjestälmiseen tarvitaan huomattavasti
4994: kiurjien olos:uhteidoo pakosta joutuvat. TWtä varoja; luoonoHsi:joiden .paJlklk:aus, vuokrat
4995: Il,55. - Mlila, y. m. 123
4996:
4997: y. m. ·j.ärjeslte1yt 'tulevat maksamaan yksien Yw1äo1evaan wja1ien ~ä Jisliksi kosk~
4998: kmssien osalta vähintäin 6,000 mk. Lisäksi miel·est:ärrn.m.Je IVaiLtio on velvollinen rahalli-
4999: on [iiltto su'l.1Illlite11ut järjestää. kes!äUä 1927 sesti tu'kema'an näin [aaj•alkanttoista työläis-
5000: kdko maata ikäsitt'äJvät lrus1Jentkasvatus-, leilk:- Iasten kasv:atu:ksesta huolehltivaa Työviien
5001: ki- ja wrlheilUIPiiivät, jonkalaisia •aikaisem- Järj~tönuorten liittoa tja tekemään sen si-
5002: minkin on jä!1j,estleltty. Tällaisen yhden :ai- täkin suuremmalla syyU.lä, !koska valtio tukee
5003: ll!Oan juhlan jtälrjestämiseen rtarvita:an välbin- vastaavanlaisia porva.ril1isia las,tenkasvrutus-
5004: täin 20,000 ma:v'ki'kiaa. Myöslkin kasvattavan jäTije!SitQjä, ,am_omme,
5005: ja k€ihi,tltävän !k:i.rja;llisuuden y. m. Jastemlkas~
5006: v~atustyössä tarpeellisten vrä[i,neåden hankki- että eduskunta ottaisi vuoden 1927
5007: minoo !kysyy varoj1a !k:y:mmeniä tuhansia tulo- ja menoarvioon 50,000 markan
5008: marklroja. suuruisen summan avustukseksi Työ-
5009: väen Järjestönuorten liitolle.
5010:
5011: Helsingissä, helmikuun 1>5 päivänä 1926.
5012:
5013:
5014: A. Allila. Emil Tabell.
5015: K. E. V a:rho. U no Nurminen.
5016: 124
5017:
5018: 11,56,- Anom. eltd. n:o 81.
5019:
5020:
5021:
5022:
5023: Huotari, y. m.: Määrärahan myöntämisestä lasten rait-
5024: tiuslehden julkaisemista varten.
5025:
5026:
5027: E d u s·k u n nalle.
5028:
5029: Ka.nsan raitistuttarnista tarkoittavassa lesta tuettava lehteä, niinkuin tehtiin yllä-
5030: työssä on erittäin tärkeä merkitys väkijuo- mainit'nlle Työväen ;Raittiusliiton lehdelle
5031: main turmiollisten vaikutusten opettami- sen ilmestyessä. Huomattava on, että ,Sa-
5032: sessa nousevalle nuorisolle. Tämän työn rastus'' on nykyisin ainoa työväen piireihin
5033: merkitys on jo aikoja sitten havaittu rait- leviävä lasten raittiuslehti. Raittiustyön
5034: tiusväen keskuudessa ja pidetään sen edis- edistymisen kannalta olisi tärkeätä saada
5035: täminen yhteiskunnankin kannalta tärkeä- lehti ilmestymään kahdesti kuussa, jonka
5036: nä. Siten on erinäisille järjestöille lasten ohessa lehden kuvitus olisi saatava parem-
5037: raittiustyötä varten myönnetty monina vuo- maksi sekä ostetuksi siihen hyviä kirjoituk-
5038: sina valtioapua. Tärkeätä osaa mainitussa sia., kertomuksia, runoja, lastenleikkejä y. m.
5039: työssä näyttelevät lasten raittiuslehdet. Nii- Sosialidemokraattinen Raittiusliitto ei voi
5040: den merkitys on eduskunnankin puolelta toimintansa muita haaroja laiminlyömättä
5041: tunnustettu siten, että eräille lasten raittius- uhrata lehteen va•ro;ja enempää kuin se on
5042: lehdille on myönnetty vakinaista a.vustusta. tähän asti tehnyt. Trustä syystä olisi ,Sa-
5043: Niinpä Työväen Raittiusliiton aikoinaan rastust.a'' varten myönnettävä Sosialidemo-
5044: julkaisema, mutta liitossa tapahtuneen ha- kraattiselle Raittiusliitolle erityinen määrä-
5045: jaannuksen johdosta nyttemmin la:kannut raha, jonka suuruus pitäisi olla 50,000 mark-
5046: lasten raittiuslehti ,Soihtu'' sai vakinaista kaa vuodessa.
5047: va.ltioa.Jpua. Edelläoleviin perusteluihin vedoten ehdo-
5048: Sosialidemokraattinen Raittiusliitto on tamme Eduskunnan päätettäväksi,
5049: viime vuoden alusta alkaen julkaissut ker-
5050: ran kuussa ilmestyvää lasten raittiuslehteä että Sosialidemok1'aattiselle Rait-
5051: nimeltä ,Sarastus''. Kun lehden tilaus- tiusliitolle myönnettäisiin lasten rait-
5052: hinta on alhainen ja työläiskotien mahdolli- tiuslehden julkaisemista varten vuo-
5053: suudet omin voimin antaa lehdelle taloudel- t1tinen 50,000 ma1'kan määräraha vuo-
5054: lista tukea riittämättömät, olisi valtion puo- den 1927 alusta l1tkien.
5055:
5056: Helsingissä, helmikuun 15 päivänä 1926.
5057:
5058: Anni Huotari. Anna Haverinen.
5059: Hilda Seppälä. Jussi Lonkainen.
5060: Aino Lehtokoski. Iida Vihnri.
5061: Fanny Ahlfors. Hilma V aljakka.
5062: Miina Sillanpää. Viljo Rantala.
5063: Aino Sommarberg. Arvi Louh~lainen.
5064: Matti Puittinen. Olga Leinonen.
5065: 126
5066:
5067: ll,57. - Aac.m. ehd. n:o 82.
5068:
5069:
5070:
5071:
5072: Savenius, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Suomen
5073: Työväen Raittiusliiton avustami.seksi.
5074:
5075:
5076: E d u s k u n n a ll e.
5077:
5078: RaittiUSikysymys on ennen kaikkea yhteis- Niinpä kuluvan vuoden budjettiin on
5079: kunnallinen kysymys ja vaatii sen vuoksi mainittua tarkoitusta varten myönnetty
5080: yihteis!krmnan huomiota. Näin ollen on yh- 1, 700,000 markkaa. Tässä ei tietenkään ole
5081: tei~nnan velvollisuus tuik:ea raittiustyötä, ·seHaise:naan muurta ikuin hyvä·ä. Määrä-
5082: myötäv,aikuttaa raittiuskysymyksen onnelli- raha ei suinkaan ole liian ·suuri, vaan pikem-
5083: seen ratkaisemi,seen. minkin päinvastoin. :Mutta määrärahan
5084: Raittiuskysymys on ollut Suomen työ- jMssa on menetelty anteeks~antamattoman
5085: väenliikkeen ohjelmassa a:lusta alkaen. Suo- puolueellisesti. Kun silmäilee sitä luetteloa,
5086: men työt,ätelkevä väestö on ponnek:kaa:m:min jossa määrärahasta osallistuneet raittiusjär-
5087: kuin mikään muu väestöluokka tässä maassa jestöt mainitaan, niin ei voi olla ajattele-
5088: 'vaatinut kieltolain toteuttamista. Ja tällä- matta, että sosialiministeriölle on saman-
5089: kin hetkellä, jolloin maassa on olemassa tekevää, pyritäänkö varsinaisen työväestön
5090: kieltolruki, mUJtta joka on, hämärien v·oimien keskuudessa saattamaan mittiuskysymystä
5091: Tiko1listen puuhien aiheuttamana, joutunut voittoisaan ratkaisuun ja kieltolakia .käytän-
5092: kohtalokkaa·seen vaiheeseen, on työtätekevä nössä voimaan tai ei. Luettelossahan ei mai-
5093: vkestö luotettavin kieltolain puolustaja. nita Suomen Työväen Raittiusliittoa. Siis
5094: Sillä valistunein osa työväestöstä, järjesty- maan vanhimmalta ja toimivista jäsenistä
5095: nyt työväestö, tietää, että alkoholi on yksi rikkaimmalta työväen raittiusjärjestöitä on
5096: sen pahimpia vihollisia. evätty avustus. Tällaiselle menettelylle ei
5097: Jo vuosikausia ennen kieltolain voimaan- voi löytää muuta perustetta, kuin että so-
5098: astumista oli järjestyneellä työväellä oma sialiministeriö - kuten vallassaolijat yleen-
5099: ,kieltolakinsa' ', järjestöjensä päätökset, sä- pelkää työväen raitistumista yhtä ,suu-
5100: jotka kielsivät väkijuomien nauttimisen. resti kuin sen luokkatietoisuuden herää-
5101: ,Ta tätä ,kieltolakiaa;n'' toteutti se paljon mistäkin.
5102: menestyksellisemmin kuin valtio on kyennyt Tietoomme on tullut, että ·SGsialiministeriö
5103: toteuttruma;an eduskunnan säätämää :kielto- olisi perustellut kielteistä suhtautumi'staan
5104: 'lakia. Tosiasia onkin, että ilman järj,esty- Suomen Työväen Raittiusliiton valtio~p:u
5105: neen työväen myötävaikutusta ei valtio kos- anomukseen etupäässä sillä, 'että eduskun-
5106: kaan kykenekään kieltolakia käytännössä nan viime syksyinen ,päätös, joka koski ryh-
5107: toimeen panemaan. mämme a,nomusehdotusta määrärahan myön-
5108: Eduskunta on v.uosittain myöntänyt huo- tämisestä Suomen Työ·väen R.aittiusliitolle,
5109: mattavia määrärohoja kieltolain toteutta- olisi estänyt ministeriötä myörrtämästä mai-
5110: mista tarkoittavan valistustyön tukemiseksi. ni tulle liitolle valtioa vustusta. Tällainen tul-
5111: 126 Il,57. - Suomen Työväen Raittius'lii.iton avusmminen.
5112:
5113: kinta on mielestämme mielivaltainen ja väestölle, jonka · raitistuttamiseksi Suomen
5114: vaara. Päätös ei millään tavalla estänyt so- Työväen Raittiuslii.tto työskentelee -, ettei
5115: sialiministeriötä myöntämästä liitolle sen eduskunta saisi ilman muuta siunata :sosiali-
5116: pyytämää valtioa:pua. Edusku:lliOOn päätös ministeriön mielivaltaista menettelyä. Nyt
5117: merlritsi mielestämme vaiu sitä, että kysy- jos koskaan ovat raittiusjärjestöt avustuk-
5118: myksessä olevaa määrärahaa 'ei korotettu sen taq>eessa voidakseen entistä tehokkaam-
5119: anotulla summalla, mutta ei sitä, ,eikö myön- min valvoa kieltolain toteuttamista, kyetäk-
5120: netyistä varoista saisi antaa Suomen Työ- seen tekemään entistä menestyksellisempää
5121: väen Raittiusliitolle valtioavustusta samalla raittiusvalistustyötä. Ja erityisesti on Suo-
5122: tavalla kuin muillekin raittiusjärjestöHle, men Työväen Raittiusliitto tällaisen valtio-
5123: jos ei mitään erityisiä esteitä ole olemassa. avun tarpeessa, se kun on maassa mel1kityk-
5124: E·duslruntahan ei määri.telly.t päätöstä teh- sellisin raittiusjärjestö, jolla on vailkutus-
5125: dessään, minkä nimisille raittiusjärjestöille valtaa ja työskentelymahdollisuuksia väestön
5126: ja minkälaisia summia millekin on annet- pdhjakerroksen keskuudessa. Ja sen har-
5127: tava. Näistä asioista päättäminen jätettiin joittama raittiusvali,stus- j·a kieltolain to-
5128: sosialiministeriön ratkaistavaksi. Näin oUen teuttwmistyö ikysyy sit~aitsi niin !paljon
5129: ja kun so.sialiministeriö ei ole esittänyt, si- varoja, ettei se pysty niitä yksinomaan jäse-
5130: käli kun olemme saaneet tietää, muita syitä niään ve.rotta:rna1la hankkimaan.
5131: kieltonsa perusteiksi, kuin mainitun edus- Edellä sanotun pe:rusteeHa ehdotamme,
5132: kunnan päätöksen, 'ei päätöstä 'Voitane pitää
5133: muusta kuin mielivallasta johtuneena. että eduskunta päättäisi ensi V1W-
5134: RaittiuSkysymy~sen voittoisaan tulokseen den menoarvioon ottaa 150,000 mar-
5135: saattaminen ja siis kieltolain käytännössä kan määrärahan Suomen Työväen
5136: toimeenpaneminen on kuitenkin niin tärkeä Raittiusliiton avustamiseksi.
5137: kysymys - erityisesti juuri työtätekevälle
5138:
5139: Helsingissä helmikum1 16 päivänä 1926.
5140:
5141:
5142: F. Savenius. Adam Asikainen.
5143: J. A. Liedes. E. Ramstedt.
5144: J. Virta. K.Kulmala.
5145: A. Allila. K. E. Warho.
5146: J. Aug. Isaksson.
5147: 127
5148:
5149: ll,5s.- Anom. ebd. n:o 83.
5150:
5151:
5152:
5153:
5154: Voionmaa: Määrärahan myöntämisestä valtionarkiston
5155: lisärakennuksen töiden alkamista varten.
5156:
5157:
5158: Ed usk:unnalle.
5159:
5160: Viitaten niihin ,pernsteluihin, jotka si- ss. 101-102, ano:museihdotus n:o 65) !kun-
5161: sältyvät al,Iek:irjoittaneen ja eräiden muiden nioittaen ehdotan,
5162: edustajain Wm.ään päivää.mään maan arkis-
5163: totoimen uudistamista kosk:evoon anomus- että Eduskunta päättäisi vuoden
5164: ehdmwkooen sekä edustaja Amos Anderso- 1927 tulo- ja menoarviossa varata 1
5165: nin ynnä muiden edustajain v m 1925 val- miljoonan markan suuruisen määrä-
5166: tiopäivillä tekemään va'Hionarkiston lisä- rahan valtionarkiston lisärakennuk-
5167: rakennnsta koSkevaan anomusehdotukseen sen töiden alkamiseksi.
5168: (v m 1925 valt.Wpäiväin asiakirjain Liitteet
5169:
5170: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1926.
5171:
5172:
5173: Väinö Voionmaa.
5174: 1518
5175:
5176: 11,59. - Pet. försl. n:o 84.
5177:
5178:
5179:
5180:
5181: Österholm, m. fl.: Ang. beviljande av anslag för inrät-
5182: tande av bibliotek vid lotsplatserna.
5183:
5184:
5185: T i 11 R i ik s d a g e n.
5186:
5187: För den .gren a.v det fria. folk.biMnings- Till iCJke ringa nytta vore det under så-
5188: ariberet, SOI1ll vevkar moo ihjälp av bibliot6k, dana föriJ:tållanden att staten skulle vidtaga
5189: aiJBliår staten understöd, varav sådana or- åtgärd om att vid lotsplatserna inrättas
5190: ganisationer bliva 'dela.ktiga., vilka enligt biblimok, ur vil\k:a personalen kunde in-
5191: :fastställda grunder själv:a deltaga i lkost- hämta såväl fackkuruskaper som allmänt
5192: naderna för böekernas anSklllffanJde. Mooan vetande. Under tjänstgöring,stiden vid
5193: talrika föreningar .ooh sammarl8lutningar av lotffl>'la.tserna gives det rikligt tillfälle att
5194: olika slag sålunda til~godogöra sig stats- ägna si.g iåt bokliga sysselsättningar o~h då
5195: understödet, gives det medborg<a~'e, som i 'det, som sagt, är ett ·aHmänt rintresse förenat
5196: särskilt hög grad vore i hethov aN att för- med att lotsarna fönkovra sina fackkunska-
5197: :kovra sitt v.etande g·enom läsning, men per och sim. aHmänbildning, vore ·det önsk-
5198: vilka icke ä:ro i stånd att Ujppfylla de be- värt att ett årligt ansl,ag .skulle bevil;jas för
5199: stämmelser, som äro gäi!lande för att 1komma anslkaffande och underhåll av biibliotek vid
5200: i !åtrujutande av statens understöd, iilfumli- ~;otsp'latserna. Då dessa äro till antalet
5201: gen ;pe:ooona~en vid lotsplatserna, viliken är icke mindre än c :a 140, måste man utgå
5202: för fåtalig och. :för knap.pt avlönrad för at.t från att hiJblioteken kunde koiil.Tila till
5203: på denna väg kunna. åstadkomma TIJåJgon- stånd först under en längre tidsperiod, men
5204: ting nämnväirt. Då man tager i betrak- äv;en därefter behöves ett årligt anslag för
5205: tande att lotsk!åren fyller en viikt]g och bokförrådets komplettering. Till sjöfarts-
5206: ansv:al'lsfuLl UPfPgift i sannJhällets tjänst och styrelsenrs förfogande borde för ifrlågava-
5207: att lotsen, som möter ankommande ut- ,rande ändllllllål ställas ett ansla~g av minst
5208: länds'ka fartyg, är den första representan- 15,000 mark om året.
5209: ten för 1andet, som kommer ombord, vore På grund av vad ovan framihållits före-
5210: det av stor betydelse, att lotsarnas fac.."k- s1å vi ihärnned vör.dsamt,
5211: :kunskaper ooh aMmänna bildning skulle
5212: ·vara jämförelsevis ,goda. Detta är också att Riksdagen rnåtte besluta att i
5213: :fallet i alla kulturländer, men tyvärr icke ordinm·ie utgiftsstaten för år 1927
5214: .hos oss. Inom Jotskåren i Finland :har den skall anvisas ett anslag av 15,000
5215: allmänna bildningsnivån under senare år rnark att användas till inrättande
5216: t. o. m. företett en viss nedgång, till fö1jd och underhåll av bibliotek vid lots-
5217: av att avlöningsförhlåHandena äro så pass platserna.
5218: otil'lfredsstäHande, att ik!QillliPetenta inträdes-
5219: sölkande icke stått till buds.
5220:
5221: Helsingfor•s, den 16 februari 1926.
5222:
5223: John Österholm. Eirik Hornbor~. Ernst von Born.
5224: 129
5225:
5226: 11,59. - Anom. ehd. n:o 84.
5227: Suomennos.
5228:
5229:
5230:
5231:
5232: Österholm, y. m.: Määrärahan myöntämisestä kirjasto-
5233: jen perustamista varten luotsipaikoiUe.
5234:
5235:
5236:
5237:
5238: S~1le y,a,paJan <kiansarnsiVIiSitySltyön haa- VähäiiSetksi hyödy•ksi -ei näi'SISä olois:sla
5239: ralle, joka toimii kirjastojen avulla, olisi, jos v:a1tio r,yibtyisi toi:rniJliJ.iaaiil niin,
5240: myootää v~Ltio 'arm:rahoia, joista, pääseväJt ~e.ttä lu'Obsilpailkkoihi!ll perustetaan lkirjas-
5241: •OISiallisiksi s€lhlaitSet jäorjestöt, j.otllrn vah- toja, joilsta heniki:lökUJlllta voisi ammrolitaa
5242: y,j;stei:ltujlen pel"USite:i<den mulk•wam itse ottta- seikä ,ammatti- elttä y>leistieltoj,a. Pl3dve-
5243: wvt osala kirjain hamlklkitm.:ils:kUISi'tannuk- luSiajan vrurreLLa on luotsip.ailkoissa run-
5244: siin, SiHoim kuin v.allitiooa;puralhat ltäte!ll saasti tilaisuutta antautua lukuaskarte-
5245: tulev.aJt ;htkuisain yhdis:tysten ja eriJl&s- luUlll, da 1kun, ,ni:iro!kui\11 'sanottu, luotsien
5246: tten ylhtymäin hyväJksi, on kaJrus:a1aisia, .aJmmatti- ja yleissivistyiksen :kohoami-
5247: joideu:t ori1ltäiim kiperusiti tarvitsisi :saada :ses:ta on yleiJSitä 1etu:a, olisi toivottava;a,
5248: 1a~ajentaJa :tietopiiriääJn luik;elnia1la 'kirjoja, ,että my,önnettäisii:n vuoltui.nen määrä-
5249: mutta jotkla ,eivät pysty täry<btärrnää:n niitä raha kicrjaS!to.j'em. hianikikirmffieiksi ja yllä-
5250: määr:äyk;siä, jotk,a v.altionaJpurahojen saa- p'i•tämiJseksi iluotsip:aikoiss.a. :Kun niiJtä
5251: milsta Vlar:t·e>n ov,a.t v;oim3JS!Sa, nimittäin on luVIU~ta.a;n ei välhiffill'!)ää lkuilll noin 140,
5252: luotsi,paiiklkojen henkilökunta, jokia on •täy.tyy :I:ähiteä siitä, e~ttä kirj,aJst,ot Sla.a-
5253: li]a;n y,äJhlälruJlminen ja liilall niukas•ti paJl- daan p ysiyyn vlaJSta pideilllillä!n aja;n-
5254: 1
5255:
5256:
5257: klattua voidaikseem. tätä: ti,etä swada mi- j;a!kson ilmlue~SSa, :Illlllt•ta seniki.n jä.LkOO!ll
5258: ~tään ma:i.ni,ttavrua ,ailkaam.. Knn ottaa taxvirtalatn vuotui:Sita määTär:ahaa iki:rjruV'a-
5259: huomåoon, etltä ~luotsi;t iä!yttävrut :trurkeää msto.n ltä!ydentäm.iseen. MerenikuiJJkuih:ailli-
5260: ja Vla.Siturm;a1aista ;tehtävää yhte:iiSikunnarn •tuikisen ikäY'telttävälksi olisi tkysymyk\SieSBiä-
5261: paJlveluJk,seJSISa ja ~että •luotsi, joka. menee olevaa •tamkoi;tusta vad'ltern ,aaetettavl3. vä-
5262: saJapuv;aa ullkioma]sta 1ai:v.rua v:astaan, sii- hi:ntääJn 115,000 llllarik,an 'suuruinen V'UJOtui-
5263: heTIJ noust,es!Saa:n on •1.msimmäinen rmaa- u;en määräraha.
5264: taJrull ,edustava ik.ansa1ailruen, niin oliJs·i Ylläesitetyn peru~St:oolla :ehdotamme
5265: tähdellistä, että ·luO'tlsien ;allll(lll!wttiitiedot :ja ~tälien ikulllllioiJt:baen,
5266: yleissivi;stys oli1siva~t ve:l'lraten hyvät. Niw
5267: onllcin lai:ta ikaikiiSisa muissa 1m!JtiThu:ri- että Eduskunta päättäisi 1927
5268: maissa, mut.ta v:alliJtetta:Via:sti ;ei meillä. vuoden vakinaiseen menoarvioon
5269: Suoiii.Ilm 'luotsien k~askruudessa on yleinen otettavaksi 15,000 markan suurui-
5270: sivistryst31So osoirttlamu;t viime vuosina sen määrärahan, joka käytetään
5271: jopa v:issiä 13./laiSIPäi.nmenoa, sen johdO&ta, 117irjastojen perustamista ja yUäpi-
5272: että [)lalildmuSI01ot ov;att 1silksi ;epäityydyttä- toa varten luotsipcrikoissa.
5273: v:ät, e1Jtä päteviä py.nkijöitä ei ole uhlut
5274: <tarjolLa.
5275: Hei!Jsing:issä he1mitkuun 16 p :nä 1926.
5276:
5277: John Österholm. Eirik Hornborg. Ernst von Born.
5278: 17
5279: 130
5280:
5281: Il,ao. - Anom. ebd. n:o 85.
5282:
5283:
5284:
5285:
5286: Ailio, y. m.: Määrärahan myöntämisestä maaseutumu-
5287: seoiden ja Suomen Museoliiton avustamiseksi.
5288:
5289:
5290: E d u s lk u n nalle.
5291:
5292: Viitaten eduskunnalle v :n 1924 ja 1925 että vuoden 1927 tulo- ja menoar-
5293: valtiqpäivillä jätettyyn määrärahan myön- viossa myönnettäisiin maaseutumuse-
5294: tämistä pa;ilka;l:lismusooiden ja Suomen Mu- oiden ja Suomen Museoliiton avusta-
5295: sooliiton avustamiseksi tar'koittavaan ano- miseksi 150,000 markan suuruinen
5296: musehdotuksoon, ~ota rahallisista syistä ei määräraha.
5297: ole ihyväJksytty, ·rohkenemme me uudistaa
5298: puheena olevan anomusehdotuksen, sarrnoiHa
5299: perusteluilla ehdottaen,
5300:
5301: Helsingissä, 16 päilvänä helmikuuta 1926.
5302:
5303:
5304: Julius Ailio. K. Kylänpää.
5305: P. Saarinen. Väinö Voionmaa.
5306: Eva Heikinheimo. Mandi Hannula.
5307: Otto J acobsson.
5308: 131
5309:
5310: ll,6t.- Pet. fön.l. n:o 86.
5311:
5312:
5313:
5314:
5315: Jacobsson, m. fl.: .Ang. beviljande av anslag dt förenin-
5316: gen för (Jsterbottens historiska museum.
5317:
5318:
5319: T i ll R i k s d a g e n.
5320:
5321: Under hän visning till petitionerna n :o 32 geten för år 1927 upptaga ett anslag
5322: vid 1922 års, n :o 57 vid 1923 'års, n :o 92 vid o-m femhundratusen ( 500,000) mark
5323: 1924 års samt n :o 66 vid 1925 års riksdag åt föreningen för österbottens histo-
5324: föreslå undertecknade härjämte, riska museum såso-m bidrag till upp-
5325: förandet av en mnseibyggnad.
5326: att Riksdagen rnåtte besluta i bttd-
5327:
5328: Helsingfors, den 17 februari 1926.
5329:
5330:
5331: Otto J acobsson. Frans Kärki.
5332: Ernst Estlander. Johannes Klockars.
5333: J aio Lahdensuo. Knut Molin.
5334: E. A. Turja. Mikko J askari.
5335: Julius Ailio. Herman Pojanluoma.
5336: 132
5337:
5338: ll,Gl.- Anom. ehd. n:o 8&.
5339:
5340:
5341:
5342:
5343: Jaoobssen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Pohjan-
5344: maan historia.lliselle museoyhdistykseUe.
5345:
5346:
5347: Eduskunnalle.
5348:
5349: Viitaten 1922 vuoden va;ltiopäiville jätet- että Eduskunta päättäisi 1927 vuo-
5350: tyyn anomusehdotukseen n :o 32, 1923 vuo- den tulo- ja menoarvioon ottaa vii-
5351: den valtiopäivitie jätettyyn anomusehdo- densadantuhannen ( 500,000) marka.n
5352: tukseen n :o ~7, 1924 vuoden valtiopäiville suuruisen määrärahan Pohjanmaan
5353: jätettyyn anomusehdotukseen n :o 92 sekä historialliselle museoyhdistykselle
5354: 1925 vuoden valtiopäiville jätettyy-:n ano- avustukseksi museotalon rake'nta-
5355: musehdotukseen n :o 66 ehdottavat allekir- mista varten Vaasan kaupunkiin.
5356: joittaneet täten,
5357:
5358: H~lsingissä, helmikuun 16 päivänä 1926.
5359:
5360:
5361: Otto JaoobsSQn. Julius Ailio.
5362: Ernst Estlander. Johannes Kloekars.
5363: Jalo Lahd.ensne. Knut Molin.
5364: E. A. Turja. Mikko J askari.
5365: Herman Pojanluoma.
5366: 133
5367:
5368: ll,o2. - Anom. ehd. n:o 87.
5369:
5370:
5371:
5372:
5373: Rantala, y. m.: Määrärahan myöntämisestä nuorisotut-
5374: kimuksen toimeenpanoa varten.
5375:
5376:
5377: E d u s k u n n a ll e.
5378:
5379: Viitaten vuoden 1922 valtiopä!ville jäte- arvioksi vuodelle 1926, Liite N :o 39), pyy-
5380: tyn anomusehdotuksen N :o 21 perusteluihin dämme kunnioittaen ehdottaa,
5381: (v. 1922 valtiopäiv·äasiakirjat Liittoot I-X,
5382: siv. 91), .sekä vuoden 1925 VlaltiOJPäivillä että Eduskunta päättäisi vuoden
5383: tehdyn anomusehdotuksen N :o 78 johdosta 1927 tnenosääntöön vara.ta n1.w•riso-
5384: Sivistysva:liakunna:n V altiovarainvaliokun- tutkimuksen toimeenpanoa varten
5385: nalle antamaan lausuntoon (Valtiovarain- Smk. 100,000:-.
5386: va:liokunnan mietintö N :o 32 tulo- ja meno-
5387:
5388: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1926.
5389:
5390:
5391: Viljo Rantala. Aino Lehtokosiki.
5392: Hilma Valjakka. Toivo Halonen.
5393: Iida Vihuri. Toivo Lehto.
5394: Otto Toivonen. W. Annala.
5395: Pekka Meriläinen. Olga Leinonen.
5396: Otto Pensas. Vilho R. Piippo.
5397: M. Ampuja. Kaarlo Saari.
5398: Yrjö Welling. Arvi Louhelainen.
5399: 134
5400:
5401: 11,63. - Anom. ehd. n :o 88.
5402:
5403:
5404:
5405:
5406: Hannula: Määrärahan myöntämmestä avustukseksi Iva-
5407: lon NaiJJyhdiJJtykseUe ja Lastensuojeluyhdmtykselle
5408: neuvontatalon rakentammta varten.
5409:
5410:
5411: E d u s k u n n a ll e.
5412:
5413: Viitaten 1925 valtiopäivillä tehtyyn ano- että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
5414: musehdotukseen N :o 75 (Liitteet I-X, si- den tuw- ja menoarvioon ottaa
5415: vut 120-122) sekä Sivistysvaliokunnan 200,000 ml(1rkkaa avustukseksi Ivawn
5416: siitä antamaan yksimielisesti puoltavaan Naisyhdis,tykselle ja Lastensuojelu-
5417: lausuntoon (Va;ltiovarainvaliokunnan mie- yhdistykselle Ivalon lastenhuolW'fl, ja
5418: tinnön N :o 32 :n liitteet, sivu 110) ehdotan kodinhoidon neuvontatak>n rakennus-
5419: kunnioittaen, töiden wppuunsaattamista ja sisusta-
5420: mista varten.
5421:
5422: Helsingissä, 16 päivänä hermikuuta 1926.
5423:
5424:
5425: Mandi Hannula.
5426: 135
5427:
5428: fi,64. - Anom. ehd. n:o 89•
5429:
5430:
5431:
5432:
5433: •
5434:
5435: Aalto, A., y. m.: Määrärahan myöntämisestä valistus-
5436: talon rakentamista varten Veitsiluodon sahan alueelle.
5437:
5438:
5439:
5440: E d u s k u n n a 11 e.
5441:
5442: IV altion omistamalla Veitsiluodon sahalla Kun nykyään on pyrkimyksenä saada työ-
5443: Oulun läänissä ei sahan työväellä ole käytet- väestö käyttämään vapaa-a.i:kansa mahdolli-
5444: täväm.ä minikään!la.ista 'huoneistoa, ji()ISSa voi- sia:ruman hyodyllisesti, on valtion velvollisuus
5445: taisiin työväelle panna toimeen valistavia tässäkin toiminnassa huolehtia ainakin oman
5446: esitelmiä ja puheita ja missä työväestö voisi työväestönsä tarpeista. Kansainvälisessä
5447: panna toimeen va1istavia huveja sekä ruu- työkonferenssissa Genevessä vuonna 1924
5448: miill:ista terveyttä kehittäviä urheiluja ja on hyväksytty suositus työväen varpaa-ajan
5449: pitää kokouksiaan. Työväen käytettävänä käyttämisestä ja tätä suositUISta ovat Suo-
5450: ei liioin ole kirjastoa eikä lukusalia. Lähin men halilituksen edustajat oliloot mukana hy-
5451: paikka, mihin työvä;ki voi kokoontua tyy- väksymässä. Mainitussa SIUosituksessa. suosi-
5452: dyttämään edellämainittuja tal'lpeitaan, on tellaan, .sen IV luvussa, erinäisiä toimenpi-
5453: Kemin kaupunki, noin 5-6 kilometrin teitä työväen taloudellisen, terveydellisen ja
5454: päässä. y l.eissivistyksellisen tason kehittämiseksi.
5455: Koska Veitsiluodon sahalla työskentelee Mutta 1sellainen on mahdoton Veitsiluodossa,
5456: noin 400 työläistä, joiden yhteinen perhe. öossa työväe'lilä ei dle sellaista huoneistoa,
5457: luku nousee toiselle tuhannelle, on työväen missä olisi tiiaisuus ikohdistaa harrastuksia
5458: valistustalon puute tuntuva. Ja jos Veitsi- niihin toimenpiteisiin.
5459: luotoon vielä raJkennetaan suunniteltu puu- Ottaen huomioon, että Veitsiluodon työ-
5460: hiomo, lisääntyy työväen luku huomat- läiset työskentelevät valtion teollisuuden
5461: tavasti. On luonnollista, että kun työväellä palveluksessa, ja lwska ei heillä ole mahdol-
5462: ei ole ikäytettävänään edellämainittu;ja ·tar- lisuuksia oman toiminnna kautta hankkia it-
5463: koitUiksia varten hiuoneistoa, ei siliä ole selleen valistustaloa, on v;altion velvollisuus
5464: mahdollisuutta käy.ttää vapaa.-aikaansa it- rwkentaa sellainen työväen käytettäväksi.
5465: sensä ja perheensä terveydel1isen ja heniki- 'l'ällaisen talon rhoito ja hallinta on kuiten-
5466: sen tal1Peen tyydyttämiseksi. Sellaisen työ- kin järjestettävä siten, ettei siinä saa tulla
5467: väestön keskuudessa on kaikenlaisilla yhteis- minkäänlainen puolueellisuus eikä liioin sa-
5468: kunnallisilla harhakäsityksilläkin oivallinen han johdon talhdlta painostus talon käytössä
5469: maaperä ja se on helposti altis myöskin ri- työväen laillisten ja luvallisten pyrkimysten
5470: kollisuudelle. ehkäisem.i.ooksi kysymykseen. Se uhraUB,
5471: 136 ll,64, - Veitsiluodon sahan valistnstalo.
5472:
5473: mikä valtiolle tulee tällaisen valistustalon että Eduskunta päättä~i valtion
5474: rakentamisesta ja ylläu>itämisestä, tulee varoilla rakennettavaksi valtion omis-
5475: tuottamaan .työväen keskuudessa varrn.aan taman Veitsiluodon sahan alueelle
5476: tyydytystä, samalla kuin se on omiaan totut- työväen käytettäväksi valistustalon,
5477: tamaan työväkeä käyttämään vapaa.-aikansa ja että ensi vuoden talousarvioon tätä
5478: itselleen hyödyksi. tarkoitusta vat·ten otetaan 500,000
5479: Edellä dlevan peTUSteel'la anomme, markan määräraha.
5480:
5481: Helsingissä, helmikuun 15 päivänä 1926.
5482:
5483:
5484: Artturi Aalto. E. Huttunen.
5485: Tuomas Bryggari. E. Aromaa.
5486: Vilho R. Piippo. Otto Toivonea.
5487: Pekka Meriläinen. Antti Junes.
5488:
5489:
5490:
5491: '
5492: 137
5493:
5494:
5495:
5496:
5497: Sfilan.pä:ä, y. m.: Pienten!astenJu.iidon järjestämi~c;estä ja
5498: 'i~täiirärahan myöntämisestä hoitolaitoksen pm·usta-
5499: mista varten.
5500:
5501:
5502: Ed u s kunnalle.
5503:
5504: Pientenlastenhoidonopetus on maassamme tenlastenhoidon opetuslaitosta. Siinä suh-
5505: vielä alkuasteellaan, jätetty yksityisten yrit- teessa pyytää valiokunta viitata seuraavaan
5506: teliäisyyden varaan huolimatta tilastojen kuulemansa asiantuntijan, tohtori A. Ylpön
5507: julkituomista huolestuttavista numeroist.a sille tekemään ehdotukseen, jota valiokunta
5508: lasten kuolevaisuudesta ja tarttuvien tau- pitää erittäin suositeltavalla hankkeen to-
5509: tien tuottamista tuhoista. Terveyden hoi- teuttamiseksi.
5510: donhan täytyy alkaa lapsesta, siksi .on las- Lastenhoidon neuvojain kouluttamista var-
5511: tenhoitoon kiinnitettävä mitä suurin huo- ten olisi tämän ehdotuksen mukaan Helsin-
5512: mio. kiin perustettava valtion oma laitos, joka
5513: Vuonna 1920 teki edustaja Thuneberg tulisi toimimaan lääkintöhallituksen alai-
5514: eduskunta-aiotteen (katso Liitteet sivu 102) sena, kuten kätilöiden valmistuslaitoksen on
5515: koskeva pientenlastenhoidonopetuksen jär- laita.
5516: jestämistä ajanvaatimalle kannalle. Anta- Laitoksen, jonka olisi annettava ei vain
5517: massaan lausunnossa sivistysvaliokunta teoreettista opetusta vaan myös käytännöl-
5518: (katso v. 1920 valtiovarainvaliokunnan mie- listä ohjausta lastenhoidossa, tulisi samalla,
5519: tintöä, tulo- ja menoarvioksi, liite 13) sanoo j'otta siellä olisi saatava opetukseen tarvit-
5520: m. m.: tava aineisto, olla sekä äitien- ja lasten!koti
5521: ,Kun nyt eduskunnassa on herätetty ky- että seimilaitos, osaksi myös sairaala. Oppi-
5522: symys pientenlastenhoidonopetuksen järjes- ajan pituus olisi yleensä yksi vuosi, paitsi
5523: tämisestä, niin sivistysvaliokunta, huomioon- sairashoitokurssin suorittaneille puoli vuotta
5524: ottaen pienten lasten suuren kuolevaisuuden ja :kätilöille 3-4 kuukautta."
5525: sekä tähänastisten kuolevaisuuden vastusta-
5526: mista tarkoittavien toimenpiteitten riittä- Sivistysvaliokunnan ehdotuksen mukai-
5527: mättömyyden, omasta puolestaan tätä alo- sesti päätti eduskunta:
5528: tetta lämpimästi kannattaa, sitä suurem- ,kehoittaa Hallitusta heti ryhtymään toi-
5529: malla syyllä kun toisaalta yhä aleneva syn- menpiteisiin pientenlastenhoidon opetuslai-
5530: tyviiisyys ja siitä johtunut luonnollisen toksen aikaansaamiseksi; pientenlastenhoiaon
5531: väenlisäyksen aleneminen viime aikoina on opetuslaitoksen perustamiseksi ja ylläpitä-
5532: herättänyt vakavaa huolestumista. Miten miseksi ottaa v. 1921 tulo- ja menoarvioon
5533: itse Lastenhoidon nem'Dntatyö lopullisesti 600,000 mk. määrärahan; sekä kehoittaa
5534: järjestetäänkin, on ensimmäinen ja kiireel- Hallitusta valmistuttamaan ehdotuksen siitä,
5535: 1isin toimenpide ryhtyä perustamaan pien- miten pientenlastenhoidon neuvonta koko-
5536:
5537: 18
5538: 138 Il,65. - Pienten~J.a.stenhoidon järjestäminen.
5539:
5540: naisuudessaan olisi maassamme järjestet- keäksi kätilöiden opetuksen kannalta, sillä
5541: tävä.'' kätilöiden opetus on siinä suhteessa puut-
5542: Eduskunta teki päätöksensä aivan yksi- teellinen, että heille opetetaan lastenhoitoa
5543: mielisesti, joten olisi odottanut, että hallitus vain sikäli, mikä koskee lastenhoitoa synty-
5544: olisi ryhtynyt eduskunnan päätöstä toteut- misestä viikon vanhaksi. Sivistysvaliokunta
5545: tamaan, mutta niin ei ole tapahtunut. Nyt edellytti, että myöskin kätilöillä, joita jo
5546: on !kulunut yli viisi vuotta siitä kun edus- kätilölaki velvoittaa toimimaan lastenhoi-
5547: kunta jätti hallituksen tehtäväksi ryhtyä donneU:'vojina, olisi tilaisuus varsinai-
5548: heti toimenpiteisiin ,pientenlastenhoidon sen kätilöopetuksen ohella saamaan myös-
5549: opetuslaitoksen aikaansaamiseksi'', jota var- kin perusteellista opetusta lastenhoidossa,
5550: ten vuoden 1921 menoarvioon otettiin ja että jo toimessa olevat kätilöt voisivat
5551: 600,000 mk. määräraha, mutta vieläkään ei siinä suhteessa täydentää tietojaan jatko-
5552: hallitus ole antanut eduskunnalle mitään kurssien avulla.
5553: tietoa toimenpiteistään eduskunnan päätök- Lastenhoidonneuvonnan yhdistäminen kä-
5554: sen toteuttamiseksi. tilötoimeen on sitäkin tärkeämpää, että sen
5555: Sen sijaan hallitus, Sivuuttamalla edus- avulla saadaan lastenhoidon valvontaa syr-
5556: kunnan päätöksen, antoi valtion oman pien- jäseuduillekin, joissa ei ole varaa palkata
5557: tenlastenhoidon opetuslaitoksen perustamista erikoisia lastenhoidonneuvojia, kuten varak-
5558: varten myönnetyn määrämhan Manner- kaammat kunnat voivat tehdä.
5559: heimin lastensuojeluliiton kä;ytettäväksi, Ylläolevan huomioonottaen ehdotamme,
5560: joilla rahoilla liitto on ryhtynyt pientenlas- että Eduskunta päättäisi
5561: tenhoidonopetusta antamaan. Näin on jou-
5562: dutta siihen, että pientenlastenhoidonopetus kehoittaa Hallitusta herti ?'yhtymään
5563: on yksityisen hyväntekeväisyysliiton käsissä, toimenpiteisiin pientenlastenhoidon-
5564: jolla liitolla vielä on vfrhva poliittinen leima. opetuslaitoksen ailuutnsaamiseksi;
5565: Ja tällainen järjestelmä ei ole kunniaksi pientenlastenhoidonopetuslaitoksen
5566: Suomen valtiolle. perustamiseksi ja ylläpitämiseksi ot-
5567: Pientenlastenhoidonopetus on viime ai- taa vttaden 1927 tulo- ja menoarvioon
5568: koina käynyt sitäkin tärkeämmäksi, kun kun- 3,000,000 mk. määrärahan; sekä
5569: nat ovat alkaneet järjestää lastenhoidonneu- kehoittaa II allitusta valmistutta-
5570: vojia, terveyssisaria ja kouluhoitajia alueil- maa1t ehdotuksen siitä, miten pienten-
5571: laan. Kuten sivistysvaliokunnan lausun- lastenhoidonneuvonta kokonaisuudes-
5572: nosta näkyy, katsottiin lastenhoidonopetuk- saan olisi maassamme järjestettävä.
5573: sen uudestaanjärjestäminen erittäin tär-
5574:
5575: Helsingissä, 15 p :nä helmikuuta 1926.
5576:
5577:
5578: Miina Sillanpää. Aino Lehtokoski.
5579: Hilma V aljakk:a. Iida Vihuri.
5580: Hilda Seppälä. Anna Haverinen.
5581: Aino Sommarberg. Anni Huotari.
5582: Hannes Ryömä. Olga Leinonen.
5583: Fanny Ahlfors. Osk. Reinikainen.
5584: 139
5585:
5586: ll,66, - A.nom. ehd. n:o 91.
5587:
5588:
5589:
5590:
5591: Lehtokoski, y. m.: Mää:rärahan myöntämisestä sotaorpo-
5592: jen ammattiopetusta varten.
5593:
5594:
5595:
5596:
5597: Lasten ja noorison huo.Ltotyö Suomessa riittämättömyys niitä lapsia kohtaan, jotka
5598: on pel"älti 'allreel].tlisehla kanna1:1a. Viime vuo- ovat jo koulunkäyntinsä päättäneet ja lähi-
5599: ·siin 1asti on YJhrtejskUlllJJJanl m,u10st.aan jout.u- aikoina päiättåvät. Kum. ot.etaan Gtuomioon,
5600: neiden huolto pääasiassa rajoittunut siihen, että areljäil1toista, rviidenttoi:st1a ikä:ryh!mii
5601: että he ovat saaneet cvuulllriiUisen toimeen- ,aina kahd~:ksaootoista iklävuoteen asti, on
5602: tulon ja senlkin useasti !hyvin niu!karn. Toi- nuorta tairmistoo, joka on mitä, ikohtaldk:-
5603: 1
5604:
5605:
5606:
5607: menpiteet, jotka 1olisiv:alt tarfu:oittaneet hei- kaimmassa .lijässä, ja ottaen, 1lUJkuurn vielä
5608: dän kaSWJJtust.a:an, ti~oje:n lre!hittäJll!istä j,a 1luonteen, elämä•n !kartJsomuksen ja sivoollis-
5609: am.matltitaidoo kohotltamista, ovalt jåä.noot lten käsitt.eidlen muodostUJillisen, .niin eivät
5610: koironaan toisaJ:'IVOiseen asemaan. Täytyy he ol€ 1ärhesk:äån 1tä:ssä murrosijäs:Säiäal yh-
5611: surulla ttod·eta, ,että on te/hty hyvin. v~n teiskunQl;an vakavan lmo[enpid:on alaisena.
5612: tai ei miitläJärn, jott'a ne ilatps.et, jortikia v:anhem- T·äJtlä orukin .pide:ttärvä mitä v;wka;vimpana
5613: pa.llJSa, kotinsa QVat pie®nä menettä.noot, epäilrohtana. nykyisessä yhteiskunnassa.
5614: olisivat ai!kuisilksi tultuaan omilia jailoiHaan Last>en suo!je~urtyö, (jota yb:tcisk:unta suo-
5615: vo:itnoot krurunollisesti seisoa j.a vältbt:äiä ne ritt.a.a, .ei v;oi anrtaa hedJe'lmää, ei työlle. tu-
5616: sal<alkarirt:, <jotka heitä niin monessa illliUodoosa loksia, (';llei 1se ol•e määrätietoista työtJä, työili,
5617: uhkoovalt. joka jatkuu niin kauan kuin alaikäisyys
5618: K'Uill €iläomän kU!tsumu:ksen valinnassa ja kesttää. Nuortieln ke!hittäminten tulevaa elä-
5619: ·Op€itUJksern se!kä taidon saamisessa !luontais- mäntehtäväänsä varten täytyy siis jatkua
5620: ten lruhjojen :kehlttämlise'ksi on useimmjten kansakoulum. jä1'keenllcin, jotta he. kunnoHa
5621: löyldettävissä syyJt nuoren ihmisen menresty- selviyrtyisi:vät elämäntaistelussa ja iSUOritt,tai-
5622: misoon tai sen 'epäonnistumiseen, olisi tälhän siVIalt tehtfä,vä.nsä.
5623: kysymykseen meilläkin jo aikoja sitten Siitä mite:nJkä raskaasti yhteiskunnan lai-
5624: ollut kiinnitettävä varsin vakavaa huomiota. min[yönnitt ova1t !koskeneet kasvavaan pol-
5625: Täytyy tosi'n myöntää, ett:ä viime vuosina veen, a.ntaa peräti i·käfVIän !kuvan yhä. jatku-
5626: on jotain tehty tai ain:akin yritetty t:ehdä, vasti ilrohonnut ,al.aikä.istten rikoHisuus. Toi-
5627: mutta !hyvin vä,häistä, se on. V.aratit.omiHe ·set he:iJst;ä ovat joutuneet kasvatuskoteihin,
5628: 'laps:i:llelkin on tosin sä-ädetty velrvollisuus toiset tulloot ttuomituibi vamtkiloon. Suo-
5629: koulun tkäiy:misoon, sekå ikunnille velvoU.ili- men tilastollisen vuosi'kirjau mukoon v.
5630: suus avustaa v'aratlt•omia koululapsia sitten, 1924 1"\Castatu!l>leima lruritushuooevarugeista
5631: että lheKLän ikoulunkåym.ti~·ä: on, mwhdo:lli- oli v. 1900, 15-18 v. 3.6 % ja 18-21 7 %
5632: nen. Mutt.a rtlämä d viru'ä: riirtä. On 'ker- :sekä 21--25 V. 29.2 %, V. 1910, 15-18 V.
5633: rassaan suruHista toderta toimenpiteiden 2.4 % ja 18-21 v. 18.1 % ,sekJä 21-215 v.
5634: 140 U,66. - <aorpojen ammatti~pehiS.
5635:
5636: 33.9 %, V. 1920, 15-18 V. 1 %, 18-21 v.· ja omaisuus. Köyhyys ja kurjuus, rappeu-
5637: 15.7 % sekä 21-25 V. 41.4 %, V. 19~3 15- tuneisuus ja raakuus ma.t Yilll!Päröineett heitä
5638: 18 v. 2 % ja 18-21 v. 14.s % sekä 21-25 !koko lapsuud~n ajan. Heidän. sydämissääm.
5639: v. 31.9%- on kasvanut vilha, ja ka.t!kernus.
5640: Numerot. osoitt~vat, ettei nuorten rikoik- Tulee kysymykseen mitä on yhteis'krul!Ilan
5641: sellltelkijäin lu.kumoorä suinilman ole pieni. teihtä.vä niille, j1oiden kärsimykset kehdoort:a
5642: NuJffilerot osoittavat myöskin todeksi sen, tälhän asrt:.i ov,at oii.Qee.t niin. suure,t? Millä
5643: että ikun ikermn on nuorena; jourtunut vanki- h;yvitt:ää ed~ osail~a se vää.ryys., joika val.ta-
5644: laan niin ei senijällkeen ole juuri mi tlää:n 1
5645: mJeren. syvyyksiffl1 suuruisena on heidän
5646: illlal'hdollisuurt:ta selviytyä kunnoilla ·elämästä. osakseen tullut. Ensimmäinen yhteiskunnan
5647: Hän on kerta 'kaikkiaan poltinmerkillä lei- velvollisuus olisi jo vihdoinkin taata heille
5648: mattu 'kurit'wshuonervaniki. Ei kuilman ota edes kunnollinen ravinto, huolto ja koulu-
5649: häntä työhön, ;ei Jrnkaran häneen, luota ja tus. Tässä ei saisi myösikään jättää hll>O-
5650: muutaman •ad,llln ikll'luttua on hän uudestaan mioon otrtam:artta sitä ettäi !juuri rrärrnä lapset,
5651: VMllki>lassa. T.~htyä rikosta ja sen seurauk- jotka ovat syntyneet ja kasvaneet llliin toi-
5652: sia. ·Voidaan useasti :pitää loppunäYitelmänä, senlaisissa oloissa, tarvitsevat myöskin huol-
5653: joka me,r~kitsee tuon nilloren henkilön elin- toa pitemmälle avustusta. Heitä paremmin
5654: kautista palveluSita. Rengms on liittynyt 'kuin muitaikaan varll!trtomia la:psia ei saa
5655: toiseen, riko11isurus luonut uutta. riko:llis.uut- jättää enää oman onnensa nojaan. Heitä on
5656: ta, kurjuus uutta kurjuutta. Keinot. ka.sva- su<Yjattava kaikin keinoin. Heil}le on turr-
5657: tustehtävässä, knritushuone, vankila tai vattava myöskin ammattiopetus, 1111ahdol:li-
5658: parhaassa tapauksessa kasvatuslaitos ei ole suus luont!a:is!te.n lalhjojensa lreh.ittä:mise.en,
5659: täyttänyt tehtäväänsä eikä se yksin voikaan he ~eivät saa jtoUitua ,epäeduUisten yhteiskun-
5660: sitä täyttää. naJ1isten olosuhteiden uihriksi.
5661: Laiminlyönnit Jas1ten ja. nuorison huollossa Sosia:liministeriön samorpo-osastoosa on
5662: ovat suuret ja seuraukset, kuten edellä on myöskin kiinni<tetty vakavaa huomiota. sii-
5663: mainilttu, raSikaat. Laiminlyönnit eivät lh:en, mit.enkä tärkeätä juurri· sdt.aorvoille on
5664: enää sa•a jatllrna. NuoriStO on se osa yhteis- !kunnollisen ammatltiopetuksen ai!kaan.sa.rumi-
5665: kuntaa, jDlle valtion, joka huoleihtii tule- nen. Siksi onikin 'kun~ia ike!hoittettu maihdo:l-
5666: va:isundestaan, tulee omis,ta.a mahdollisim- lisimman runsa~sti jäii'jestä.mään sotaorvoil.le
5667: man suurta huomiota. Nuoret edustavat amm3.:ttiop.etusta. On vedottu n.äissiä: lrehoi-
5668: kussakin maassa tulevaa, uutta polvea, he tuksissa rm . .m. voimassa. ole.va:n. köyhäinhoi-
5669: ovat kaHeint;a offilaisuutta., mi,tä maa ja tolain 35 §::ään selkä oppisopimruslaJI.ciin.
5670: kansa omistll!a. Si'ksi on heiåän huoltoonsa Hy:vä on, 'ettJä truhän t.ärke:ääll1 asiaan on
5671: kiinni•te~tttävä erikoista huomiota e'ikä mitään kuntien huomiota kiinni1tetty, mutta il::älrnä
5672: uhrauksia ole 1säästettävä. ei vi~lä riirtä. On saatava. lkunn~~tt myöskin
5673: Tällä kertaa on lasten ja nuorison huolto- toimimaan siten., että am.m.attio,petus jolro
5674: kysymykseen erikoisesti puututltaiVa. myös- a.mmaittikouluissa ta.i orr>:pipaikoissa, tehldäJän
5675: killl siksi, että juuri 11äinä vuosina si1vuuttaa sotaorvoille ja myookiu mui:lle varart!tomille
5676: suuret mlHiwält niitä .Japsia•, jortka. v. 1918 todeHa mahdoUisf)lksi. Tä:.m.ä on mahdonista
5677: ikll!ameissa oloissa. menettivät huolta,jansa, ainoastaan siten, että va:l1:iion. osuutta sota-
5678: tuon murrosaJja.n. Heistä ovalt monet syn- arpojen ammattikoulutukseen nykyisestään
5679: tymoot ja kasvaneet kansalaissodan rrnelSlrei- ltUJl:tuvasrt;i Esä:tään.
5680: sissä oloissa. He ovat jo ensimmäisinä ikä- A.m.m:ait.tiopetuiksesta, jonka tlal'llroituksena
5681: vuosilll~an näihnoot m!iJtenkå pienestä meriki- on vrulmi.<>taa oppilas maataloudeHisoon, teol-
5682: tyksl(lstä on toisen ihmisen henki, sen kunnia lisuus-, käsityö- tai kauppa....rumma:tin. alalle
5683: li,6il. -- Lehtokoski, y. m. Hl
5684:
5685: suoritetaan korvausta >valtion varoista ny- siä knnnolli...<:en ammattitaidon saamisreksi
5686: k:y-iSiten mäåriiysten mukaan korkeintaan: edistetttåvä.. Meillä puhutaan paljon huo-
5687: A. A'ffiiiilattiopetukse\Sita yksityisen työn- P.JOSta wmmattit>aidosta sekä siitä, että ei
5688: antmdan rluona rtyöpwjassa il:ai te!htaasoo teollisuutemme ja maanviljelyksemme jaksa
5689: Smk. 1,000:- jos oppiaika on neljä vuotta, kiJLpail[a muiden maiden !kanssa. Tämäkin
5690: Smlk. 800: - jos oppiaika on kolme vuotta, puoli olisi huomioon otettava nyt j,a ryhdyt-
5691: Smk. 600:- jos oppi.ailka on kaksi vootta. rtäwä senmukaisiin toimenpiteisiin. Ammat-
5692: B. Ammattiopetu!ksesta kouluissa Smk. <tiop;etuksen turvaamis,eksi eå yksin sotaor-
5693: 1,000:- jos oppi'koulu~'har'joirtteluai!ka on V{)ille, mutta myöskin muille opirnhaluisille
5694: kolme v:uot1ta ja Smk. 800:- jos aika on varat1tomirHe ~apsiHe o'li:si suotawa V'ihdoinlci:n
5695: kaksi vuotta. tilaisuus oppiin eli työhön valmistumismah-
5696: Kun vailitio suorittaa avustusta opetuksen ddllisuutoon. Ammattikorulujen, perustami-
5697: aiheuttamista kuluista samojen perusteiden seik:si sellaisiin paii,klkoi!hirn, missä niitä ei en-
5698: mukaan kuin valtio muu:ten:lcin suorittaa nestään ole ja missä niiden tarve on mitä·
5699: korvausta sotaorpojen ylläpitoku1luista ja suurirn olisi hallitukSJen ryhdyttävä kiireel-
5700: korkeintaan sen .mä1ärän kuin 1edeHä on, esi- lisiin toimeln.pit.eåsiin.
5701: ltetty, niirn ei ole'kaan 1hme, että1 kunna.t hy- Edeltäolevan ;pe;rusteeBa ottaen !huomioon,
5702: vin vähän ovat sotaorvoiHe ammattiopetusta että kysymyksessä, on lasten :ja nuoDten, oi-
5703: jär,jestä.neet. Äidit 1tarasoo itse. ~rhaimmin kooksien turvaaminen rohkenemme !kun-
5704: kaan ponnistuksin ei·väJt oLe voineet lap- nioittaen ehdottaa,
5705: ' silleren mahdoHisuutta ammatrtiopetuksoon
5706: saada.. Lapset ovat jä!äne€!t joutillaiksi ka- että Edt~skunta v. 1927 tulo- ja
5707: duille ja ku!jiUe ja sirell!ä heistiä \kart.oaa kai1lclci menoarvioon päättäisi ottaa Smk.
5708: sekin rhyvä ja kaumis, minkä äiti raslkoon 2,000,000:- määrärahan sotaorpojen
5709: päivrutyön präiä:tyt1tyä on voinut lapsensa ammattiopetusta varten;
5710: sisimp:äJän ristuttaa. Kun on !kysymyksessä että Edttsknnta päättäisi korottaa
5711: tuhansien Jastem. elämä, heidän eteenpäin kunnille tulevaa valtion avustttsta si-
5712: pääsynsä tai heidän sortturmisensa on selvää, ten, että valtio stwrittaa 2/3 osaa
5713: et'tä yhteåskunta tuntee v:elvolrlisullltensa niistä kt~luista, jotka aiheutuvat so-
5714: ilreitä 1\lohtaan. Thteriskunrnan velvollisuus ta01·pojen ammattiopetnksesta; s:e.kä
5715: siis on lhuoil.eihtia kaikirn mahdollisin toirmen- että Eduskunta päättäisi kekoittaa
5716: pifein siitä, rettei painolastt,i, kan:santwlou:del- hallitusta t·yhtymään kiireellisiin toi-
5717: lisesti kuoHut ihmisikuorma ota liian suurta menpiteisiin atnmattikoulujen tai
5718: >tilaa 111luksessa. muiden vastaavien oppilaitosten ai-
5719: Siinä mi,elessä olisi valtion enemmän kuin kaa.nsamniseksi sellaisille paikkakun-
5720: tälhräm asti m. m. varhaisnuorison pyrkimyk- nille, missä niitä ei ennestään ole.
5721:
5722: Helsingissä helmikuun 17 pälivärn.ii 1926.
5723:
5724:
5725: Aino Lehtokoski. Iida Vihuri.
5726: Anna Haverinen. Anni Huotari.
5727: Hilma Valjakka. Kalle Myllymäki
5728: J. F. Aalto. Aino Sommarberg.
5729: Fanny Ahlfors. Jussi Lonkainen.
5730: Otto Toivonen. Olga Leinonen.
5731: Miina Sillanpää. Hilda Seppälä.
5732: 142
5733:
5734: ll,6 7. - Anom. -ehd. n;o 92.
5735:
5736:
5737:
5738:
5739: Paasivuori, y. m.: Määrärahan myöntämisestä esperan-
5740: ton opetuksen edistämistä varten.
5741:
5742:
5743: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5744:
5745: Suomen Esperanto-opistolla, joka on Suo- listus- ja opett:~Styötä m. m. panemalla toi-
5746: men Esperantoliiton, SuDmen Työväen meen opintopäiviä ja opintojohtajakursseja
5747: E.sperantoliiton, Suomen Opettajain E.spe- eri puoliilla maata, ja koko tätä toimintaa
5748: rantdliiton ja Suomen Rautatieläisten Espe- varten olisi tarpeen tehokkaasti toimiva
5749: rantoliiton yhteisesti omistama laitos, on keskuslaitos pääkaupungissa. Suomen Espe-
5750: ollut jo muutaman vuoden ajan 25,000 mar- ranto-opisto ei tietenkään kylrene toteutta-
5751: kan suuruinen valtioapu. Siinä keskuste- maan tällaista ohjelmaa niin kauan kuin
5752: lussa, jossa Eduskunta myönsi tämän kanna- määräraha menee kokonaan juokseviin me-
5753: tuksen, ehdotettiin suurempaa määrärahaa, noihin, riittäen tuskin toimistoo vuokraaTI
5754: mutta kun vallitsi epätietoisuus siitä, tuli- ja toimistoapulaisen palkkaukseen, ja min
5755: siko esperanto todellakin selviytymään voit- kauan kuin edes opiston johtajaTI pa:lkkausta
5756: tajana siinä kiistassa, jota silloin kansain- ei ole voitu •ajatellakaan. Toiselta puolen
5757: välisen kielen harrastajain kesken näyttiin on juuri maaseudulla havaittu vilkasta espe-
5758: käytävän lopullisesta kielimuodosta, niin ei ranton harrastusta, ja mainittu opisto on
5759: pidetty tarkoituksenmukaisena ryhtyä suu- tilaisuuden sattuessa kyennyt näyttämään
5760: rempiin rahallisiin cuhrauksiin. Sen jälkeen toimiTiiatarmoa. Niinpä opiSto jär}esti vii-
5761: on ell'sin Kansain'liitto ja sittemmin Kan- me tammikuun alkupuolella lyhytaikaisen
5762: sainvälinen :sähkölennätinliitto, viimemai- kurssin opettajille opetusministeriön eriik:oi-
5763: nittu viime syksynä ·päättäessään siitä, mitä sel'la avustuksel1a, ja .sikäli kuin olemme saa-
5764: kieliä 'saisi käyttää TI. s. selvinä kielinä 'kan- neet tietää, kurssi menestyi erittäin hyvin ;
5765: sainvällisessä ,säiliJkölLenrntinJii:kenteessä, ipe- osanottajina oli pääasiassa kansakoulun-
5766: rinpohjaist,en tutkimusten ja selvitysten jäl- opettajia eri puolilta maata. Työväen Ur-
5767: keen asettunut sille kannalle, että esperanto hei'lulehdessä äSken ollut ilmoitus taas ai-
5768: .on ainoa kieli, mikä voi tul'la 'kysymykseen heutti, että noin 300 henkilöä tilasi pienen
5769: karusainvälisen kielen pulman ratkaisussa. sanakirjan ruvetakseen opiskelemaan espe-
5770: Tämän jälkeen >Bi siis pitäisi enää olla mi- rantoa lehdessä julkaistavan kurssin avulla.
5771: tään epäilyksiä siitä, että 1:1sperantoa on pi- Erikoisesti on syytä mainita siitä harrastuk-
5772: dettävä lopullisesti hyväk!syttynä kansain- sesta esperantoon, mitä todist1vat viirme sos-
5773: välisenä kielenä. dem. pudlu~kokouksessa käytetyt puhevuo-
5774: Suomen Esperanto-opiston tähänaJstinen rot. Kaikki edustajat, jotka lausuivat asiasta
5775: määräraha on riittämätön sellaista laajaa mielipiteensä, kannattivat esperantoa.
5776: toimintaa varten, joka ulottuisi yli koko On ilmeistä, että meillä samoin kuin kai-
5777: maan. Olisi tarpoon järjestää tehokasta va- :killa kansoilla, joiden omaa kie'ltä ·ei puhuta
5778: 11,67. - Paasivuori, y. m. 143
5779:
5780: ja ymmärretä sen asuma-alueen ulkopuo- oppilaitoksissa, ja. ikun tämän toteuttamisen
5781: .Lel'la, on täysi syy tarmokkaasti edistää kan- .esteenä on ollut sopivan määrärahan puute,
5782: sainvälisen kielen, helposti opittavan ja niin ehdotamme, <että Eduskunta vara1SJ.
5783: puolueettoman apukielen levittämistä ja tätä tarkoitusta varten erikoisen määrä-
5784: saattamista yhä yleisempään käytäntöön. rahan.
5785: Tämä päämäärä olisi luonnollisesti tehok- Edellä esitetyillä perusteluilla anom.rrne
5786: kaimmin saavutettavissa siten, että espe- täten
5787: ranto saatettaisiin vähitellen oppiaineeksi 1) että Eduskunta tahtoisi ensi
5788: kouluihin. Tätä tarkoittavan ehdotuksen vuoden 1nenoarvioon varata 20,000
5789: o:nJri.n kouluhallitus jdku aika sitt@ .tehnyt m,arkan s·uuruisen arviomäärärahan
5790: pyytruen Qpetusrrnini,steriön toimenpidettä, kouluhallituksen käytettäväksi nii-
5791: että esperantoa saataisiin opettaa joko va- den henkilöiden palkkaamiseen, jotka
5792: paaehtoisena tai englanninkie'len kanssa va- seminaareissa, kamsakouluissa tai joko
5793: linnaisena aineena niissä oppikouluissa ja valtion tai yksityisissä oppikouluissa
5794: seminaareissa, joiden rehtori sitä pitää suo- opettavat esperantoa;
5795: taV'ana. Tämän opetuksen menesty;nlli;tä 2) että Suomen Esperanto-opistOlle
5796: koskevan tiedustelun ou myös opetusminis- myönnettäisiin 75,000 m,arkan suu-
5797: teriö lähettänyt viime elokuussa. Kun mie- ruinen apuraha kansainvälisen kielen
5798: lestämme on tärkeää, että esperanton ope- asian edistämistä ja kielen opetta-
5799: tusta saadaan ainakin kokeeksi ja selvityk- mista varten.
5800: sen aikaansaamiseksi opettaa useiiSSa eri
5801:
5802: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1926.
5803:
5804:
5805: Matti Paasivuori. J. H. Vennola.
5806: W. W. Tuomioja. Väinö Voionmaa.
5807: K. V. Vuokoski.
5808: 144
5809:
5810: 11,as. - Auom. eh4. n:o 93.
5811:
5812:
5813:
5814:
5815: Alestalo, y. m.: Määrärahan myöntämisestä kuoletus-
5816: lainoiksi maanlunastushinnan suorittamista varten
5817: erinäisille itsenäistyneiUe tor.ppareiUe.
5818:
5819:
5820: E d u s kun n a ll e.
5821:
5822: Väestön tuotantokyvyn lisääminen ja yh- tenka sen anomuksen perusteluihin nojaten
5823: teiskunnallisen rauhan säilyttäminen ja anomme kunnioitJtavimmin,
5824: vaihvisilaminen on valtiovrullan tärkeimpiä ettei Eduskunta ottaisi ensi vuode'l'i
5825: tehtäviä kaikissa maissa. Näihin valtioval- menoarvioon kahdenkymmene'l'i mil-
5826: lan taloudellista tuotantoa ja yhteiskun- joonan ( 20,000,000) markan määrä-
5827: nallista rauhaa edistäviin toimenpiteisiin rahan käytettäväksi Osuuskassoje'l'i
5828: kuu1uu enn€ll kailkikea h'ITo1ei11pito elintarpei- Keskuslai'l'iarahasto Osakeyhtiön ja
5829: den tuotannosta. Siksipä ovatkin valtiomah- asutushallituksen välityksellä an-
5830: dit 'r:Y~htyneet kaikissa sivistysmaissa korjaa- nettav(l;ksi hdppokorkoisina, pitkä-
5831: maa!ll maatalousoloissa ilmeneviä epäkohtia aikaisi'l'ia kuoletuslainoina maanlu-
5832: ja luomaan ~edellytykisiä maataloustuotan- nastushin'l'ian suorittamiseen seUai-
5833: non kahottallllise1le. l\tleillä ovat tämän suun- sille itsenäistyneille torppareille,
5834: taiset toimenpiteet kohdistuneet etupäässä jotka ovat maanhankintansa suorit-
5835: itsenäisen pienviljelijäväestön luomiseen. taneet ilman valtion välitystä, ei-
5836: Lähemmät perustelut tähän asiaan löyty- vätkä ole oiketttettuja saamaan tähän
5837: vät vuoden 1925 valtiopäiville jätetyssä tätä tarkoitukseen lainoja jo olevista asu-
5838: asiaa kos'kevrussa anomuksessa n :o 102, jo- tusrahastoista.
5839:
5840: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1926.
5841:
5842:
5843: Ansh. Alestalo. Kaarlo Hurme.
5844: Heikki Wehkaoja. Eino E. Heikura.
5845: Knsti Arfl'man. Matti Pitkänen.
5846: S. Salo. Anton Vertanen.
5847: P. V. Heikkinen. Kalle Kirra.
5848: T. Jauhonen. Niilo Pelttari.
5849: Pekka Kopsa. Janne Koivnranta.
5850: P. Saarinen. J. A. Ihamuotila.
5851: 145
5852:
5853: :U,69. - Anom. ebd. D:!O 94.
5854:
5855:
5856:
5857:
5858: Halonen, y. m.: Määräralw.n myöntämisestä asutusra-
5859: hastolle käytettä1Jiiksi halpakorkOOJiksi kuoletuslai-
5860: noiksi pienvil}elijöille.
5861:
5862:
5863: Ed uskunnaBe.
5864:
5865: Kuten. tunnettua, on maamme maanvilje- pientiloja 4,617 ja valtion virkatalojen
5866: lijöistä enemmän kuin 3 / 4 pienviljelijöitä. maista eroitettuja 4,307 sekä eroitettuja ka-
5867: Tilaston mukaan oli mwassamm.e vuonna lastajatorppia 204. - Näihin numeroihin
5868: 1920 seHai'Sia viljelmiä, joiden peltoala oli eivät sisälly vapaaehtoisilla sopimuksilla,
5869: 1 / -10 ha, 194,732 eli 77.7 prosenttia k~.lli ilman vuokralautakuntain toimenpidettä,
5870: 2
5871: kista viljelmistä. T.ämän maan maa:lais- itsenäistyneet pientilat, joita lienee useita
5872: väestöstä sa;a siis valtava osa toimeentulonsa tuhansia.
5873: pienviljelyksestä. Vaikka pienvil'jelys muo- Edellä mainitulla tavalla syntyneiiä .pien-
5874: dostaa maanviljelyksestämme näin huomat- tiloja, joiden lohko-ruispäätökset oli va;hvis-
5875: tarvan osan, ei siilhen aikaioommtin ole valtio- tettu, oli vuoden 1925 lopussa kaikkiaan
5876: vallan puolelta kiinnitetty tarpeeksi suurta 49,234. Niistä oli eroitettuja lampuotitiloja
5877: huomiota. 87, torppia 24,138 j1a mäkitupa-alueita
5878: Vasta vuoden 1918 jälkeen on v.altion ta- 25,009.
5879: holta ryhdyltty laaj1akantoisempiin toimen- Siitä huolimatta, .että l•aissa vuOkra-aluei-
5880: piteisiin pienviljelijäväestön sekä muun ti- den lunastamisesta: annettiin vuokraaji1le
5881: lattoman väestön kiinnittämiseksi oma.an oikeus lunastaa vuokra... alueensa valtion
5882: moohan ja siten pyritty kohottamaan maa- välityksellä, jossa tapauksessa he olisivat
5883: taloustuotantoamme. Tähän asti saadun saaneet valtiolta tha:lpalrorkoisen ja pitkäai-
5884: kokemuksen perustoolla on kuitenkin huo- kaisen kuoletuslainan, käy'tti tätä oikeut-
5885: mautettava, e.ttä v.altion suorittamat toimen- taan vain keskimäärin 10.3 % vuakra-
5886: piteet pienviljelij.äin aseman parantami- alueensa 1unastaneista vuokraa;jista.
5887: seksi eivät .ole johtaneet tyydyttäviin tulok- Sitä v·astoin 89.7 % vuokra~a~uoonsa lu-
5888: siin. nastaneista, nähtävästi hyvin monessa ta-
5889: Vuokra-alueiden luna.Sta.mista koskevan pauksessa maanomistajain painOS:tu.ksesta,
5890: lainsäädännön kautta oli vuoden 1924 lop- suostui suorittamaan lunastushinnan suo-
5891: puun mennessä vuokrolautakuntain päätök- raan ma>anomistajaHe, joutuen siten otta-
5892: sellä itsenäistynyt 76,943 pientilaa, joista maan monin kerroin epäedullisemman lai-
5893: lampuotitiloja 319, torppia 37,82:5 ja mäki- nan kuin olisivat saaneet lunastaessaan
5894: tupa-alueita 38,799. Näiden lisäksi oli kir- maansa v.altion välityksellä. Lisäksi olisi
5895: kollisten virkatalojen maista eroitettuja valtion maksun kautta poistunut lunaste-
5896:
5897: 19
5898: 146 Il,69. - Kuoletmilainoja pienviljelijöille.
5899:
5900: tulta vuokra-alueelta kaikki ne rasitukset Jos tämä asiain tila srua jatkua, on siitä
5901: mitä päätilalla oli ennen vuo'kra-a~lueen seurauksena että valtion on tulevaisuudessa
5902: eroittamista itsenäiseksi tilaksi. tehtävä entistå suurempia uhraUJksia asu-
5903: Kuten edellä olevasta käy selville, on vain tUIStoiminn:an edistämiseksi ennenkuin tä-
5904: hyvin pieni osa itsenäis'tyneistä vuokra- män ma:an vähävarainen tilaton väestö,.
5905: alueista, joiden lunastushlnta on jäänyt jolla on halua päästä maanviljelyksellä
5906: suoritetltavaksi 'Valtion välityksellä. Sen si- saamaan toimeentulonsa, saadaan kiinnite-
5907: jaan on lähes 9 j 10 edellä sanotuista pienti- tyksi maahan ja sen kautta heidän talou-
5908: lallisista ostanut maansa velaksi, ylipäänsä dellinen asemansa <turvaltuksi.
5909: lyhyellä miaksuajalla. Osuuskassat samoinkuin muut rahalai-
5910: Oman tilan saatuaan olisi pienviljelijäin tdkset eivät voi tätä asiaa suurestikaan aut-
5911: ryhdyttävä parantamaan ~a Laajen:tamaan trua, koska niillä ei ole riittävästi varoja
5912: rappiolle joutuneita viljelyksi:ään ja raken- käyttää tällaisiin rahalai'boksille epäedulli-
5913: tamaan tilalleen välttämättä tarvittavia ro- siin lainauksiin. Lisäksi tekee korkea kO!I'-
5914: kennuksia, jotka epävarman IVUokrakauden kokanta ynnä monet muut seikat sen muu-
5915: kestäessä ovrut rappeutuneet tai oV1at muu- tenkin mahdottomaksi.
5916: toin hyvin puutteelliset. Myöskin tarvittai- Valtion velvollisuutena on siis ensi kä-
5917: siin varoja tarpeellisten maanviljelyskonei- dessä ryhtyä tukemaan pienviljelijäin oman
5918: den, työ'kalujen, siemenviljan, apulantojen maan saantiin tähtääviä pyrkimyksiä. Se
5919: y. m. hankkimiseen. Kun lisäksi ottaa vielä voisi p'arhaiJten tapa!htua siten, että asutus-
5920: huomioon entiselle maanomistajalle tilan rahastolle annettaisiin ri]t!tävän suuri mää-
5921: hinnasta syntyneen ~yhytaikaisen lainan räraha, josta asutushallituksen antamien
5922: korkojen maksuun ja pääoman lyhennyk- ohjeiden mukaan asutuslautakuntain väli-
5923: seen tarvittavan rruhamtarpeen, niin on hy- tyksellä annettaisiin kiinnitysva'kuutta vas-
5924: vin ymmärrettävää, eittä tällaisen t1aakan taan halpakorkoisia kuoletuslainoja maan
5925: alle on pakoi!tettu sortumaan innokkainkin hinnan suorittamista, uusien viljelyswn rai-
5926: ja parhaimmankin työvoiman omaava pien- vaamista j'a tarpeellisten rakennusten ra-
5927: viljeHjä. Näin suurta rah!antarvetta on kentamista vauten niille pienviljelijöille,
5928: mahdoton tyydyttaä tilapäisillä sivuan- jdtka maanviljelyksen harjoittamista var-
5929: sioilla. Moni pienviljelijä onkin jo tällai- ten ovwt hankkin~ maJalta ilman valtion
5930: sissa tapauksissa menettänyt maatilkkun1sa välitystä j.a joiden maan hankinta on ta-
5931: ja joutunut vastoin tahtoalan lisäämään en- pahtunut lainavaroilla.
5932: nestään suurta tila'ttomain joukkoa. Edellä esiJttämämme perusteella kunnioit-
5933: Jos tänä tavoin annetaan yhä usearrnman taen anomme,
5934: pienviljelijän epäonnistua pyrlkimyksissään
5935: päästä itsenäiseksi ja omavamiseksi maan- että Eduskunta päättäisi ottaa
5936: viljelijäksi, lamau1Jtaa se suuressa määrin vuoden 1927 menoarvioon 50 mil-
5937: sitä erinO'Iltaista innostusta oman maan joonan markan siirtomääräraltan
5938: saantiin, jota nykyään on havaittavissa suu- asut'USrahastolle asutuslautakuntain
5939: rella osalla maaseudun tila!ttomasta väes- välityksellä käytettäväksi halpako?·-
5940: töstä. Lisäksi on huomattava, että suuri koisina kuoletuslainoina maanhinnan
5941: määrä entisiä vuokra-alueita joutuu takai- S'U()rittamista, uu.d;isviljelyksen rad-
5942: sin entisille omista:jilleen, jollaista maan vaamista ja välttämättömien uusien
5943: ostoa nykyinen asutustoimintaa koskeva mkennusten rakentamista varten
5944: lainsäädänitömme ei voi estää. vuok1·a-alueensa omakwen lunasta~
5945: Il,69. - Halonen, y. m. 147
5946:
5947: neille tlli muulla tavalla maanvilje- m.aatnhankintansa suorittamalla sen
5948: lystä varten maata hankkineille pien- hinnan ilman valtion välitystä.
5949: viljelijöille, jotka ovat toimittaneet
5950:
5951: Helsingissä 10 p :nä helmikuuta 1926.
5952:
5953:
5954: Toivo Halonen. Julius Ailio.
5955: E. Aromaa. Kalle Myllymäki.
5956: J. Kovanen. Matti Paasivuori.
5957: Anni Huotari. Osk. Reinikainen.
5958: Viljo Rantala. K. H. Wiik.
5959: Hilma Vaijakka. Anna Haverinen.
5960: Johan Helo. Miina Sillanpää.
5961: Armas Paasonen. W. Annala.
5962: Vilho R. Piippo. .Emil Saarinen.
5963: Edward Setälä. Leander Sil"ola.
5964: Iida Vihuri.
5965: Jussi Lonkainen.
5966: . Matti Puittinen.
5967: Albin Koponen.
5968: Arvi Louhelainen. M. Kontnla.
5969: Frans Mustasilta. Toivo Lehto.
5970: Tuomas Bryggari. Jussi Rapo.
5971: Otto Toivonen. E. Huttunen.
5972: Pekka Meriläinen. M. Ampuja.
5973: Otto Pensas. Hilda Seppälä.
5974: Kaarlo Saari. K. Hakala.
5975: Taneli Typpö. Artturi Aalto.
5976: Aino Lehtokoski. J. W. Keto.
5977: Yrjö Welling. Rieti Itkonen.
5978: J. F. Aalto. T. TainiO.
5979: Fanny AhHors. Väinö Tanner.
5980: Aino Sommal"berg. Olga Leinonen.
5981: 148
5982:
5983: ll,7o. - ÅJtö01, ehd. :d.::O tS.
5984:
5985:
5986:
5987:
5988: Saa.relaiuen, y. m.: Mäiirärahan myäntämisestä uudis-
5989: vilielysraivausten kustannuksiin.
5990:
5991:
5992: Ed u sk u n nalle.
5993:
5994: Käytännöllinen elämä on osoittanut, että korot ja yhäti ka.wavat verot, ovat osoittau-
5995: ne toimenpiteet, mihinkä maassamme on tuneet liian ko11keiksi, joten ne entiset tilat-
5996: ryhdytty maanviljelyksen ja omavaraista- tomat, jotka valtion ja kuntien välit~yksellä
5997: louden kohottamiseksi rajaseudulla ja muis- ovat saaneet maata omakseen, eivät kaikesta
5998: sa maamme köyhimmissä kunnissll', eivät ole ponnistuksesta huolimatta kykene ajanoloon
5999: riittäviä. Sillä näissä maamme osissa oleva pitämään maitaan hallussaan. Hyvillä toi-
6000: karu maa ja kylmä ilmanala, puhumatta- veilla, oman kodin kohottamiseksi, ponnis-
6001: kaan kulkuneuvojen ja muiden elämän edel- tellut pienviljelijä joutuu useinkin mieron-
6002: lytysten puutteesta, tekee maanviljelijän elä- tielle perheensä kanssa. Sama huolestuttava
6003: män vaikeammaksi, kuin maamme muissa suunta käy1pi yhä ikiinteämmäksi yle.ensäkin
6004: osissa. Sentähden täällä tarvittaisiin valtio- maanviljelijäin piire1ssa, ainakin na1ssa
6005: vallan taholta paljon suurempaa avustusta köyhissä seuduissa. Sentähden olisi valtio-
6006: kuin tähän asti. Tämän kaiken on edus- vallan taholta tähän kiinnitettävä paljon
6007: kunta oivaltanutkin, josta todistukse·na on enemmän huomiota ja käytävä tarmokkai-
6008: eduskunnassa tehty n. s. rajaseutuolojen kO- siin toimenpiteisiin, pelastamaan heitä siitä
6009: hottamista koskeva ,ohjelma''. Avustukset ahdinkotilasta, johon he ovat joutulle'et.
6010: ovat tosin olleet viime "vuosina suuremmat, Kun vanhat tähän asti aivan vaka:varai-
6011: kuin maamme muissa osissa, mutta sii,hen sesti eläneet maanviljelijät suurelta osalta
6012: katsoen, mitä sen lapsipuolen ,asemassa ole- eivät voisi, kut,en on ·tunnettua, maksaa ny-
6013: van kansan henkisen ja erittäinkin taloudel- kyisiä ko:nkeita korkoja sille pääomalle, joka
6014: lisen elämän kohottaminen vaatisi, ovat ne maataLouteen on kiinnitetty, niin miten sen
6015: olleet aivan liian pienet. Sillä siellä elävä voi tehdä köyhä uudisraivaaja., oman kodin
6016: varsinainen maanviljeli1jäluokka, erittäinkin kohottaja, jonka pitäisi perlheensä toimeen-
6017: pienviljelijät, ovat joutuneet nopeasti kasva- tulon lisäksi uhrata asuntojen rakentami-
6018: van velkataakan, korkean koron ja huimaa- seen ja uudismaiden raivaukseen huomatta-
6019: vasti lisääntyvän verokuorman ankaran pu- va;t summat varoja.
6020: ristuksen alaiseksi, vaikka elävätkin perin Jos mieli saada kannattava maatalous vil-
6021: vaatimattomasti ruoan, vaatetuksen y. m. jellyn maan pinta-alan laajuuteen nähden,
6022: puolesta. Tämä taloudellinen ahdinkotila niin pitäisi saada raivatuksi jokaista maata-
6023: on huolestuttavan suuri etenkin itsenäisty- loutta kohti pienviljelijäin piireissä monta
6024: neiden .pienviljelijäin piireissä. Maan lu- vertaa laajemmat alat kuin mitä ne nykyään
6025: llastushinnasta johtuneiden sekä maatalous- ovat. Mutta pääoman puute ja saatavissa
6026: tuotantovälineisiin kiinnitettyjen lainojen olevien lainojen kohtuuttomat korot estävät
6027: 11,70. - Sa:arel~nen, y. m. 149
6028:
6029: suorastaan viljellyn pinta-alan laajentami- on suurin, ei mielestämme ole mitään niin
6030: sen siihen määrään, että maataloudesta saisi auttavaa ja. yhteiskunnallisesti hyödyllistä
6031: pienviljelijä perheensä toimeentulon. Tästä keinoa kuin se että siellä maanviljelijät saa-
6032: onkin ollut seurauksena, ·että pienviljelijä on vat yhteiskunrn:alta suoranaista avustusta
6033: ollut paik:otettu hakemaan suurimman osan useampaoo vuotena, soiden ja muiden 'kel-
6034: toimeentulostaan palk:katyöstä. Ja sekin li- vollisten maiden uudisraivaukseen. Tällai-
6035: sätulo, joka näin saadaan uhraamaHa suuri nen avustus olisi annettava valtioneuvoston
6036: osa ajasta pa.lkb,työhön, ei voi pelastaa lähemmin määräämillä ·ehdoilla, ehdoilla
6037: häntä ahdinkotilasta, vaan joutuu m.ruatila semmoisilla, jotka todellakin parantavat te-
6038: toisensa jälkeen pakkohuutokaupan alai- hokkaasti siellä maanviljelijän asemaa.
6039: seksi. Siis viljellyn mruan pinta-alan laajen- Avustusta olisi jaettava v. 1927-1928 suo-
6040: taminen ja sen voimaperäinen vilj.eleminen ritetuista uudlisvilijelysraivauksis·ta niille
6041: on yiksi tärkeimpiä pelastuskeinoja, sillä maanviljelijöille, joilla on 15 ha ja sitä vä-
6042: p~enviljelysseudullakin on maaruvilj·elijöillä hemmän viljeltyä maata.
6043: haHussaan niin :paljon maata, että he voisi- Edellä esitetyn perusteella kuin myös viit-
6044: vat laajentaa viljellyn maan pinta-alaa, jos taamalla v. 1924 valtiopäivien Liitteet I -
6045: vain saisivat siihen avustusta yhteiskunnan IX sivuilla 2915-297 anomuseMotukseeJ.l
6046: 1puolelta. HuokeaJkorkoiset lainat ovat tie- N :o 126, rOihkenemme kunnioittaen e~hdot
6047: tenkin suosite>ltavia väliliiselllä autta~ana, taa,
6048: mutta ne eirvä.t yksin kykene tilannetta pe-
6049: lastamaan, koska entisetkin velat ja niiden että Eduskunta päättäisi valtion
6050: 'korlkeat kOII'ot ja raskaat verot ovat siksi ensi vuoden menosääntöön otettavaksi
6051: suuret, että nekin jo riittävät viemään yh- 6,000,000 markan määrärahan käytet-
6052: dessä ID1Qnien muiden maataloutta painosta- täväksi rajaseudulla ja muissa köy-
6053: v]e.n epäkohtain kanssa, maanomistajan pe- hissä kunnissa v. 1927-1928 suoritet-
6054: rikatoon. tavien uudisviljelysraivausten kus-
6055: Raja~Seudulla ja muuallakin maan köy- tann'l.tksiin va:Uioneuvoston lähemmin
6056: hissä kunnissa, joissa maataloudellinen pula määräämillä ehdoilla.
6057:
6058: Helsingissä, helmikuun 15 päivänä 1926.
6059:
6060:
6061: Pekka Saarelainen. T. Janhonen.
6062: Eino E. Beilmra. Mikko Piitulainen.
6063: E. A. Tuomivaara. Kaarlo Hurme.
6064: Viljami Kalliokoski. 0. P. Zitting.
6065: Anton Vertanen. Antti J uutilainen.
6066: Kaarlo Hänninen. Antti Kukkonen.
6067: Niilo Pelttari. J. Kauranen.
6068: Janae KoivuraBta. M. Makkonen.
6069: 0. Kontio. S. Salo.
6070: Pekka Kopsa. P. Saarinen.
6071: J. L. Seppinen.
6072: löO
6073:
6074: ll, 11. - Anom. ebd. n:o 96.
6075:
6076:
6077:
6078:
6079: Pullinen, y. m.: Mäiirärahan myöntämisestä valtion
6080: metsä- ja suomaiden kuivatusta varten.
6081:
6082:
6083: E d u s k u n n a ll e.
6084:
6085: Hiljattain valmistuneen valta;kunnan met- monista muista, koko maan hyvinvointiin
6086: sien ja maiden arvio:imistyön anta;mien luo- varsin laajakantoisesti vaikuttavista syistä
6087: tettwvien .tuJosten mukaan on Suomen ikoom olisi :kiinnitettävä erikoisempaa huomiota.
6088: maa-alasta yhteensä 12,025,900 ha eli 35 % V esiperäisten metsämaiden ojittamista. on
6089: soita. Pohjois-Europassa on Suomi suor:Uk- pidettävä yhtenä Suomen metsien hoitami-
6090: kain maa. Tutkimusten mukaan on suurin sen ja koko metsätalouden kaikkien tärkeim-
6091: osa tästä valtavasta suoalasta syntynyt met- mistä tehtävistä. Paitsi sitä, että jo oikeaan
6092: sä.maiden soistumisen kautta, ainoastaan osatulla suojelusojituksella voidaan pelastaa
6093: 2-5% Suomen soiden pinta-alasta on sel- laajat, kasvulliset alavat kangasmaat soistu-
6094: laisia turvemaita, jotka aiik:aisemmin ovat ol- miselta ja pohjaveden vaivaaroilla mailla
6095: leet varsinaisina järvinä ja sittemmin um- taantuva metsänkasvu saa:da elpymäiin, voi-
6096: peenkasvaneet. Soistumista jatkuu edelleen- daan soista suurin osa tehtyjen tutkimusten
6097: kin samaan ta1paan ilrnin ennenkin varsinkin mukaan pelkästään ojituksen avulla muuttaa
6098: alavien kangasmaiden kustannuksella. tuottoisiksi metsäma:i<ksi ja saada metsää kas-
6099: Taloudellisesti voidaan soita käyttää, vamaan. Laajoilla aloilla on myöskin ojitus
6100: paitsi maanviljelykseen ja metsätalouden tehoisa, jotta aukea:ksi hakatut, vettymään
6101: palvelukseen, myös teollisuuteen turvepeh- pyrkivät alueet voidaan jälleen saada met-
6102: kun ja polttotm1peen valmistuksessa. Ottaen sää ka.svavi>ksi ja metsän uudistaminen niillä
6103: huomioon varallisuutemme ja työvoimamme turvata.
6104: sekä toisaalta Suomen valta,van suoalan, ei Alussa mainitusta runsaasti 12 milj. heh-
6105: parhaissakaan tapa:u.ksissa voi ajatella viljel- taarin suuruisesta suoalasta on koko maassa
6106: täV'iksi ottaa kuin murto-osan kaikista suo- tutkimusten mukaan likipitäin puolet eli n.
6107: maista. Teollisuuden palvelukseen voivat 6 milj. hehtaaria katsottava 1SellaisiJksi, jotka
6108: tulla käytety]ksi vain suhteellisen vähässä jäl"kiperäisesti kuivatettuina muuttuisivat
6109: määrässä pinta-alaan katsoen tähän tarkoi- puolttkkatyyppiä tai sitä parempia metsä-
6110: tukseen soveltuvat erilkoisluontoiset suot. tyyppejä vastaaviksi metsämai:ksi. Tästä
6111: Näin ollen jäisi suurin ja valtavin osa Suo- n. s. ojitus:kelpoisesta suoalasta on varsinai-
6112: men soista edelleen taloudellisesti käyttä- silla yksityismailla n. 3 milj. hehtaaria, val-
6113: mättä ellei soita laajemmassa mitassa kuin tion mailla n. 2.5 mi!j. hehtaaria ja yhtiöi-
6114: tähän asti aleta käyttää metsätalouden pal- den mailla n. 0.5 milj. hehtaaria.
6115: velukseen, mikä. voi tulla kysymykseen suh- Ojituskelpoisia soita on Suomessa järkipe-
6116: teellisesti pienemmillä pääomilla ja työvoi- räisesti ojitettu vasta n. 15 vuoden ajalla.
6117: milla ja johon seikikaan varsinkin tästä sekä Valtion mailla on tällä ajalla kuivatettu
6118: II, 71. - Pdli.nen, y. m. 151
6119:
6120: vuoden 1925 loppuun mennessä yhteensä n. rustava ojitus, jolla:bsta metsäo,jitus tulisi
6121: 46,000 ha, josta kuitenkin suunnilleen puo- olemaan, dlisi suoritettu, jaksaisi yksityinen
6122: let käsittää alustavaa kuivatusta. Viime !korven a;suka:s viemäriojien varsille raivata
6123: vuosina on valtion maiden metsäojitustöi- suota viljdylmelle, varsinlkin kun hänelle
6124: 1lin ollut !käytettävissä vuosittain vähän ojitustyöt kesällä ja m&sätyöt talvella tar-
6125: pä;äJ.le 2 milj. rrnarikkaa, ,jolla saadaan ilmli- joaisivat varmaa ansiotyötä. OjitUJkisen
6126: vatetuksi ilmnkeintaan 5,000 ha metsämaata avulla paramsivat kuLkutiet saloseuduillle,
6127: metsänikasvua varten alusta:vatkin iku:ilvatu,s- joille vain suunnitelman mukaisen ojituk-
6128: työt mukaan luettuina, siis häviävän ipieni sen av;ulla on pysyväinen tieverikosto ja
6129: alue !koko ik:uiva,tettavaan suoalueeswn kat- varma liilkeyhteys asuttujen ,seUJtuj,en kanssa
6130: soen. • ~luotavissa. Kun nämä edellytykset viljelys-
6131: Laskalmien muikaan kulutamme vuosit- malhdollisuuksien oiheUa ovat olemassa, on
6132: tain Suomessa tpuuta 40 milj. kuutiometriä, :myös pystyviä asuklkaita syrjäioommillekin
6133: josta n. 15 milj. !kuutiometriä ikuluu vien- seuduille tarjolla, sillä muuttaaihan ViUO-
6134: tiimme. Vaitaikunnan metsien !l!rvioimis- sittain Suomesta tuhansittain valtameren
6135: työn tulosten mukaan on koko vaitaikunnan taalkse pystyvintä työkansaamme, joille ei
6136: metsien kasvu ylhteensä vielä toistaiooksi kotimaassa ole valmistettu ta11pooksi elämi-
6137: jonkun verran ilmlutUJSta suuremtpi. On ilmi- sen mafudoliisullik:sia. Tähän ei Suomella
6138: tenkin muistettava, että !kulutus ·ei ja- ole varaa, vaan on meillä jokaiselle työtä-
6139: kaannu tasaisesti ko!k:o maahan, vaan että pelkäämättömälle kansalaiselle valmistet-
6140: ike:skeisemmillä osiUa maata on ilmeisesti tava pysyväisen, tuottavan työn mwhdolli-
6141: liilll:alhailclrnuta olemassa ja paikotellen ilmo- suudet.
6142: lestuttavassakin mitassa. Jos Suomen ny- Läihtemättä laajemmin tässä yihtey,dessä
6143: kyisiä :metsiä alettaisiin jä~rkiperä.ioosti hoi- lkosik:et>telemaan metsäojitulksen muita etuja,
6144: taa, olisi ammattimiesten laskelmien mu- viit!l!ttrukoon vain ohimennen siifuen hyö-
6145: kaan Suomen metsien vuotuinen tuotto iko- tyyn, mitä ku1vatetut ja varsinkin metsi-
6146: ihotettavissa n. 15 milj. ikuutiometrillä. tetyt turvemaat tarjoaisivat ilma.stonisesti
6147: 'Iämä voisi ta.pa;htua ojituskelpoisten soiden m. m. yle~sen lämpötilan kohottajina aikai-
6148: ojituksella, joo näin kuivatuista turvemaista seen keväällä ja kallojen torjnjina !kesällä,
6149: suurin osa käytettäisiin metsänkasvuun. samaten kuin Suomessa tuhoisan kevätke-
6150: Kun siis ojituskelpoisten turvemaiden vas- sän kuivuuden lieventäjinä ja sateisuuden
6151: tainen metsänkasvu ojitettuna vastaisi lisää.jinä, mitkä seikat maanviljelylkselle ja
6152: suunnilleen sitä puumäärää, milkä nyt vuo- maataloude~le yleensä ovat mitä •tärkeim-
6153: sittain kuluu vientiimme, ja \kun toisaalta mät.
6154: muistamme, mikä ratkaiseva merkitys puu- Kailklki ylläkosketelLut seikat ovat silksi
6155: tavaran viennilJl<ä Suomessa on, olisi metsä- suurimerlk:itykselliset valtiotaloudellemme
6156: ojitukseen maan taloudelliseltalkin kannalta sekä !roko maan taloudelle, että niihin olisi
6157: katsottuna kiinnitettävä ajoissa tampeel- valtion taholta ik:iinnitettävä nyikyistään suu-
6158: lista huomiota. 11emjpaa huomiota ja varattava vuosittain
6159: Mutta paitsi metsätaloudelle muodostaa metsä- ja suomaitten kuivatukseen käytet-
6160: vesiperäisten maiden kuivatus myös vdimak- tävä!k:si pall:jon runsaampia varoja kuin
6161: kaan vip'U.Silmen maanviljelykoolle ja asu- tä!hän saakka on käytetty. Tuloilmat tälhän
6162: tukselle, siNä jos asumattomilla saloseu- asti suorhetusta työstä ovat kyllä sellai-
6163: duilla varsi:nJkin valtion mailla laajat suo- ,set, että ne areihottavat melkeinpä velvo:iJtta-
6164: alueet ojiwttaisiin, niin muodostuisi tänne vat ,lawjempaan työskentelyyn ja runsaam-
6165: suuria viljelysmahdollisuuksia. Kun pe- paa:n varoj<Jn käyttöön tällä alalla. Mclsä-
6166: 152 II,71. - Valtion metsä- ja STJ:omaiden knivatns.
6167:
6168: hatllitUJksellamme on myöskin käytettävä- että ensi vuoden menoarviossa va-
6169: nään työvoirrnia, jotka voivat ~htaa tätä rataan valtion metsä- ja suomaiden
6170: ~eätä työtä .nykyristään [paljoa laajem- kuivatusta varten 10 miljoonan mat>-
6171: massa mittaJkaavassa. kan suuruinen mooräraha.
6172: Ehdotamme siis Eduskunnan päätettä-
6173: väiksi,
6174:
6175: Helsingissä, 9 1päivänä helmikuuta 1926.
6176:
6177:
6178: Erkki Pulliaen. K. V. VuokoskL
6179: Alpo 0. L110StariDen. J. H. Vennola.
6180: J. Jyske. T. M. Kivimäki.
6181: Ilmari Auer. W. W. Tuomioja.
6182: Mandi Hannula. H. Valkama.
6183: V. Hirvensalo. J aio LahdellSuo.
6184: Elias TuJda. Eero Hahl.
6185: Mikko Piitulainen. Kaarlo Hänninen.
6186: 153
6187:
6188: n, 72, - Anom. eihd. D:.O 97.
6189:
6190:
6191:
6192:
6193: Beikura, y. m.: Mäiirärahan myöntäntisestä karjata-
6194: louden edistämiseksi.
6195:
6196:
6197: E d u s kun n a 11 e.
6198:
6199: Viime vuosikymmenellä on maassamme maa, jonka maanviljelijöistä n. 80 % on
6200: entistä enemmän kiinnitetty huomiota karja- pienviiljelijöi·tä. He muodostwvat ikie1tä-
6201: talouteen yleensä. Niinpä onkin ollut ha- mättä maatalousväestömme kantajoukon, jo-
6202: vaittavissa meillä osittain voimakasta pyrki- ten heidän taloudellisen elinkeinoelämänsä
6203: mystä tämän tuotantosuunnan kehittämis- kehittämisen hyväksi on aikanaan taloudel-
6204: työssä. Järkiperäisen, parannetun karjan- lista tukea annettava siten, että se herättää
6205: hOiidon, ikarjlanjalostustyön ja meijeritalou- yritteliäisyyttä, saattaa heidät kiinrtciis.ti
6206: den k~hitilimiseksi on tehty suunnitelmal- mukaan niihin jäJrjestöiihin, jotka toimin-
6207: lista työtä. nalloon ikykenevät uusia arv.oja lisäämään
6208: Karjatalousväestön yhteistoiminta amma- ja kansantaloudeHista tuotantokykyä nosta-
6209: tillisissa ja osuustoiminnallisissa järjestöissä maan maassamme. Pienviljelijäväestömme
6210: on suuressa määrin helpottanut saavutuksia on suurelta osalta hiljan itsenäistynyttä.
6211: tällä alalla. Kieltämättä voidaankin sanoa, Taloudelliset syyt ovBJt vailkuttanoot sen että
6212: että karjataloustuotannonhaaralla koko maan suuri osa heistä on ollut vielä ulkopuolella
6213: talous- ja tuotantoelämässä on keskeinen niiden jä.rjestöjen, jotka brjatalouden
6214: paikkansa, ollen elinkeinoista vanhimpia ja alalla ovat toimineet.
6215: tuotantoarvoltaan suurimpia. Maamme Juan- Siitä, että suurin osa maanviljelijä-
6216: nolliset rehuntuotantoallueet Suomen soissa väestöstä on ollut ulkopuolella kaikesta työs-
6217: tarjoavat edellytyksiä siihen, että karjanhoi- kentelystä, mikä karjatalouttamme on edis-
6218: dolla viljanviljelyksen ohella tulee olemaan tänyt, on ollut seuraus, että koko maan
6219: tulevaisuutta, jota tuilree maan k~hitysikykyi karjojen keskilypsyt ovat vielä <Ylleet alhai-
6220: nen meiljerita1oUIS, joka raaka-aineen jalosta- set, n. 1,400 kg vuodessa, joka määrä on var-
6221: jana on viime vuosina ollut nousulk:audessa. ,sin hitaasti kohonnut. Käsitämme ilman
6222: Karjatalmttemme kokonaisuudessaan maan muuta, miten paljon meillä olisi mahdolli-
6223: talous- ja elinkeinoelämässä edustaa alaa, suuksia nostaa karjataloustuotantoamme,
6224: jonka voimaperäisyyteen ja tuotantokuntoon sillä noin 1 milj. lehmän vuosilypsyn ko-
6225: on edelleen huomiota kiinnitettäv-ä. M)aan hottaminen, jotka ovat !llkopuolella tarkas-
6226: terve talouselämän kehitys vaatii, että val- tusyhdistyksiä, esim. 500 maitokilolla vuo-
6227: tiovalta entistä määrätietoisemmin käypi dessa, .tietä,isi jo 500 milj. maitokillon li-
6228: tä:lle taloudellista tukea antamaan, jos ker- säystä, ja ainakin 500 milj. markan vuo-
6229: ran pyrimme taloudellisesti itsenäistä val- tuista karjataloustuotannon nousua. Tämä-
6230: tiota rakentamaan. Tämä sitä suurem- hän ei olisi mahdottomuus, koska esim.
6231: malla syyllä, kun maamme on pienviljelys- Tanskan kegki·Jypsyt ovat lähes 3,000 kg.,
6232: 104 II,72. - Karjataloudell edistäminen.
6233:
6234: siis 2 kertaa suuremmat kuin meillä, ja tarkastusyhdistysten toiminnan kustannuk-
6235: meilläkin m. m. tarkastusyhdistysten kar- set vuosittain nousevat 6,000 a 10,000 mark-
6236: jojen tuotanno.t ov,at jo yli 2,000 kg ja kaan, nousevat useissa ,pienviljelijäin taJ:'Ikas-
6237: r,a:rlhaat ma&tiaiSkarjat lähente:levät 4,000 tusyhdistyksissä kustannukset 50-100 mk.
6238: kg. vuosilY[>syä !Parhaiden yksilöjen an- lehmältä. On ymmärrettävää, että monessa
6239: taessa jo 7,000--8,000 maitOilciJ.oa V1li0dessa seudussa pienviljelijät taloudellisista syistä
6240: ja lillhes 350 kg. voirasvaa. Edellä oleva, eivät voi olla mukana. Valtiovallan olisi
6241: muita esimer.kik:ejä mainitsematta, ;puib.uu tässä kannettava pienemmissä karjastoissa
6242: malhdolilisuu:ksista karjataloud~n alalla, vähintään puolet kustannuksista. Tätä var-
6243: jossa on olemassa vielä paljon työtä, sekä ten olisi vuoden 1927 menoarviossa varat-
6244: siitä, mitä arvQj.a meillä on tälläkin alalla tava 1 miljoona markkaa avustuksiksi. Tä-
6245: saavuttaiillatta. Ilman muuta pitäisi olla män kautta tulisi tarkastusyhdistystyö enem-
6246: selvää, et.tä vrultiovallwlla tulisi olla kei- män tunnetuksi kaikkialla. Sen nousua on-
6247: noja, että krurjatalouden 'kehittämistoimen- kin oJilut jo havaittavissa.
6248: piteet er1 järjestöjen avulla pääs.isivät Tämän ohella siitossonniyhdistystoimin-
6249: voimistumaan. Nämä keinot on löydettä- nalla eterukin pienviljelysseuduilla on ollut
6250: vissä taloudellisen tuen antamisessa jä.rjes- tärkeä paikkansa karjanjalostustyössä. Tämä
6251: töille, joista erikoisesti seuraavat ovat mie- on tunnustettu m. m. Skandinavian maissa,
6252: lestämme niitä, joiden toimintaan perustuu missä valtio rahanisin avustuksin on tehnyt
6253: pääasiallinen karjataloutemme edistämis- mahdolliseksi sen, että arvokkaita tuotanto-
6254: työ. suvuista polveutuvia siitossonneja on voitu
6255: Tarkastusyhdistystoirninta on yksi niitä hankkia pienviljelijäyhtymille, jopa valtio
6256: perustavaa laatua olevia toimintamuotoja, on ottanut huomattavasti osaa hoitokustan-
6257: joka neljännesvuosisadan kuluessa on laske- nuksien a vustukseen. Meilläkin on siitos-
6258: nut pohjan karjanjalostustyölle maassamme. sonniyhdistystoiminta ollut tunnettua ja yh-
6259: Tälle toiminnalle on perustunut entistä distysten luku on huomattavasti noussut sen
6260: tuottavamman karjakannan kehittäminen jälkeen kun eduskunta on myöntänyt varoja
6261: yleensä. Ilman· tätä työtä ei meillä olisi avustuksiksi pienviljelijäin sonniyhtymiUe.
6262: ollut mahdollisuutta löytää yksilöitä ja su- Niinpä v. 1925 oli käytettävänä 200,000 mar-
6263: kuja, jotka vastaiselle jalostustyölle ovat kan avustusmääräraha, ja kuluvalle vuodelle
6264: antaneet .perustan. Viittaarmalla anomukseni anomukseni perusteella saatiin 300,000
6265: n :o 94 perusteluihin v'iime vuodelta, on to- markkaa. Kun avustusten kysyntä on ollut
6266: dettava, että meillä tarkastusyhdistysten runsas eivätkä kaikki yhdistykset ole pääs-
6267: luku on alhainen. Sen jäsenkarjoihin kuu- seet esim. ensimäisestä määrärahoJen jaosta
6268: luu 8-9% koko maan karjasta. Samoin osallisiksi, eikä ole voitu jakaa vielä siitos-
6269: voidaan viitata tarkastusyhdistysten edulli- sonnin hoitokustannuksista mitään palk-
6270: seen vaikutukseen karjojen vuosituotannon kioita, kuten naapurimaissa, ja kun hoito-
6271: huomattavaan kohoamiseen niin voi- kuin kustannukset ovat nousseet usein 50:- a
6272: maitomääriin nähden, sekä järkiperäisen 75:- lehmää kohden vuosittain, niin käsi-
6273: karjanhoidon levi~miseen, minkä kautta tämme miten etenkin pierrkarjaisille on
6274: pienviljelijätkin tarkastuskarjakolta saavat syntynyt vaikeuksia pitäessään yhdistystä
6275: ammattitaitoista ohjausta j. n. e. Tämän omin voimin pystyssä. Kun sekä karjanjalos-
6276: työn suuren arvon on tunnustanut jo halli- tuksen, että siitoskarjan kasvatuksen ja
6277: tus ja ,eduskunta, joka on myöntänyt vuo- lisäämisen kannalta on tärkeää, että tarkas-
6278: delle 1925 Smk. 200,000:- avustuksen sekä tusyhdistystoiminnan ohella arvokkaat sii-
6279: kuluvalle vuodelle 350.000:- markkaa. Kun tossOJmit vaikuttavat karjaa ja sen tuotanto-
6280: II, 7 2. - Heilrura, y. m. 155
6281:
6282: kykyä parantavasti entistä laajemmilla loudellinen tulos. Kun meilläkin tällä alalla
6283: alueilla maassamme, niin olisi määräraha on jo ,saatettu alkuun uraauurtavaa työtä,
6284: tämän työn 'edistämiseksi korotettava vuo- on sitä edelleen jatkettava. Valtiovaltaillli).e
6285: delle 1927 aina 1 mi.lj. markkaan, josta noin on edelleen näille laitoksille varattava ta-
6286: 400,000 markkaa jaettaisiin n. s. hoitopalk- loudellista tukea m. m. halpakorkoisten lai-
6287: kioina. nojen muodossa, jollaisia ensi kerran myön-
6288: Siitosvasikkain hankintamahdollisuudet nettiin v. 1874. Kun meillä viime vuosina
6289: maan ;pienv:iljelijäväestölle tuottavat omin on valtion menoarviossa osuusmeijerilai-
6290: voimin vaikeuksia. Kun olisi tärkeää, että noiksi varattu eräinä vuosina 5-10 milj.
6291: heille varattaisiin tilaisuus tätäkin tietä markkaa, niin on niillä ollut varsin edulli-
6292: päästä alkuun jalostetusta karja-aineksesta, nen vaikutus. Uusia osuusmeijereitä on
6293: olisi eduskunnan osoitettava varoja jaetta- uskal1ettu perustaa m. m. pienviljelijäseu-
6294: va.ksi avustuksina siitosvasikkain ostoon. duillekin, koska kipeimpiin tarkoituksiin on
6295: Kuluvaksi vuodeksi on varattu 100,000 mar- voitu saada noin ,puolet osuusmeijerien
6296: kan määräraha. Kun jalostetun siitosvasi- kustannuksista valtion lainoina. Kun joka
6297: kan kasvatus on vuosien, vuosikymmenten tapauksessa mä1ärärahat ovat olleet vielä
6298: jalostustyön tulosta, on niiden arvo noin riittämättöa:niä, olisi niitä koroitettava huo-
6299: 400:-- 800: - markkaa, ja jos valtion mattavasti. Onhan kysymys tavallaan kan-
6300: avustus olisi edes puolet eli 200-500 mark- sanJtaloudellinen tuota:ntokysymys j.a sa-
6301: kaa siitosvasikalta, voisi apurahan saa;nti malla mitä suurimmassa määrässä elin-
6302: olla mahdollista noin 200 pienviljelijälle. keinokysymys niille sadoille tuhansille maa-
6303: Krm niitä, jotka tahtoisivat osallistua siitos- taloutta ja karjanhoitoa harjoittaville, joi-
6304: vasikkain hankinnassa, on tuhansia, niin on den jatkuvaan tuotantomahdollisuuksiin
6305: luonnollista, että tämäkin määräraha olisi kiteytyy koko maan talouselämän vakautu-
6306: v :lle 1927 korotettava 500,000 markkaan. minen.
6307: Edelläolevain karjatalousmäärärahain jako- Kun .osuusmeijerien .perustamiseen useissa
6308: perusteista ja jwosta voisiVIat ·maataloushal- tapauksissa olla;an pakoitettu huoma<tta-
6309: litus ja karjanj.alostusyhdistykoset huolehtia. vasti käyttämään tkal'liskorikoisia lainoja
6310: Kun on kysymys karjataloudesta ja sen kaUiPIPa'Panikeista, niin ei ole ihme, jos
6311: kohottamistoimenpiteistä yleensä, on kieltä- osuusmeijerien perustaminen on monissa
6312: mättä meillä kiinnitettävä huomiota karja- seuduissa jäänyt, tai perustettujen meije-
6313: taloustuotteiden jalostuslaitoksiin. Meijeri- rien raalm-aineista maksamat hinnat ovat,
6314: talous, osuusmeijeritoiminnan v·oimll!peräi- runsaista poistoista johtuneina, olleet niin
6315: syys, karjanjalostusyhdistysten kanssa, on alhaiset, että raaka-aineen tuottajat eivät
6316: tehnyt pienviljelysmaan, Tanskan, yhdeksi ole voineet karjanhoitoaan perustaa voimak-
6317: parhaaksi karjatalousmaaksi. Niinpä osuus- kaaseen ruokintaan. Näin jo monet .syyt
6318: meijerien jäsenikarjastoihin kuuhm siellä pulmvat sen puolesta, että halpakorkois<ten,
6319: n. 92--95 % koko maan karjaluvusta. Meillä pitkäaika1st-en valtiolainojen saanJti osuus-
6320: ainoastaan noin 29-30 %. Siellä onkin meijerien perustamiseen, niiden kalliskor-
6321: karjan vuoshlYJPsykyiky kaksinkertainen ja koisten lainojen maksuun, olisi sopiva muoto
6322: sen ikansanta.loudellinen tuotantokyky luon- v~!_ltion avustustoimenpiteeksi täLlä alalla.
6323: nol!lisesti vaLtavasti edellä meistä, jota Ensi vuodeksi tähän tarkoitukseen olisi va-
6324: edellyttää jo maitomäärän suuruus, kuin rattava 15,000;000 mar.klkaa lainoina, joiden
6325: myösikin meiJ;erien kautta ta,p.ahtmmt jako voisi ta;paihtua Osuusikauppojen Kes-
6326: karjataloustuotteiden jalostus, joten on kuslainarahaston ka:U!tt(t.
6327: saatu samasta maitomäärästä suurempi ta- Osuusmeijerien keskuselinteu, V a;lion ja
6328: 156 11,72. - Karja.talouden edistäminen.
6329:
6330: mcijerilii.ottojen, puolesta on viime aikoina neuvoja ja ohjausta. Tämä olisi oo:istys-
6331: tahdottu kiinnittää huomiota karjanomista- askel, jonka seuraukset ensiluokkaisen
6332: jien keskuudessa meijerien raaka-aineen raaka-aineen saamisessa uusiHekin meije~
6333: n. s. laadun pararntamiseen. Kun tämä reille aUmisirvat pian näJ\:yä, samalla kun
6334: kysymys on tärkeä kansantaloudellinen maidon oikea lkäsilttely ja karjan jiilrikipe-
6335: kysymys koko maalle ja koska kuumeisella räistynyt !hOtito voittaisi alaa. Neuv()J],i[]Jln
6336: kiireellä m. m. Tanskassa työskennellään ja ohella maitotalous- ja karjatalouskilpailuilla
6337: on työskennelty voin ja juuston laadun ja karjanomistajain keskuudessa itsekunkin
6338: kilpa.iluk;)Tvyn nost.amiseksi myyntimarlk/ki- osuusmeiderin alueella olisi samoin suuri,
6339: noilla, niin on tämäkin kysymys kauaskan- raaka-aineen laatua parantava merkitys.
6340: toinen ja tärlkeä koko maallemme. Vienti- Tämän suuntaisia toimenpiteitä ovat .eri-
6341: voin laadussa on Valion ja meijeriliitto- näiset meijerit alueellaan järjestäneet laatu-
6342: jen tamnokkaasta huollosta johtrmut, erttä m.aksutavan käytäntöön ottamisen ohella.
6343: se on huomatta'VIasti parantunut v. 1924 :i\'[utta kuten ymmärrettävä, on tämäkin ta-
6344: jälkeen. Olihan tarkastuksissa v. 19'14 1 loudellinen kysymys, jonka takia toiminta
6345: luokan voita 60.5 %, II l. voita 31.6 ja III •l. ei ole niin v.o:irrna,peräistä, kun sen pitäisi
6346: voita 7.9 %, ja v. 1923 I l. v. 90 %, II l. olla. Joka 1Jarpauksessa hyviä ikolrerrnuikBia
6347: v. 9 % ja III l. v. 0.9 %- Kuitenkin on I jo tästäkin on ollut. Valtiovaltrumme
6348: luokan vientivoissamme vielä paljon paran- osoittaessaan apurahoja maitotalous- ja
6349: trumisen syyrt:ä, johDn trul'IVitaan erikoisia toi- karjata:louskilpailuja varten, edistäisi suu-
6350: menpiteitä. Valio ja meijeriliitothan, kuten resti karjataloustuotannon kohoamista ja
6351: tunnettua, ovat järjestäneet näyttelyjä ja raaka-aineen laadun parantamista, joilla Oh
6352: kilpailuja merj·erien kesken, palkiten par- suuri kansantaloudellinen merkitys koko
6353: haat tuotteiden vaJmist'ajat j. n. e. Tällä maalle. Valion, meijeriliitto;jen ja se:n
6354: onkin jo pa·ljon saavutettu ja Suomen voin mait-o- ja karjatalousneuvoja,n valvo:o.:na.n,
6355: ja juuston mai~etta, arvoa ja hintaa koho- alaisena olisi kil1)ailujen jåJrjestärrninen
6356: t~ttu u1:k:omailla. Mutta kuten sanottu, [pal- mahdollinen.
6357: ;jon on vielä tehtävää, ennenkuin laarlun M aitotalousneuvontwnää1·ämhoina olisikin
6358: arvo kestää kiLpailun esim. Tan~an kanssa. v. 1927 menoarviossa osoitettava n. 24 neu-
6359: On :siis 1älh<lettävä lähivuosina entist~ syvem- vojaa varten 250,000 markkaa ja maito- ja
6360: mältä etsimään syitä. Itse raaka-aineiden karjatalouskilpailujen palkinnoiksi osuus-
6361: lähteiltä on parannukset saatava alkuun. meiJerien karjanomistajille v ;lle 1927
6362: :Afaitotalo·us- ja karja-talousneuvonta ovat samoin 250,000 markkaa. Ylläolevrut toi-
6363: kysymyksiä, joihin vakavasti on käytävä kä- menpiteet valtioavustuksiksi meijeri- ja
6364: siksi. Tätä on tethtykin, mutta varojen puut- maitotalouden kohottamiseksi maassamme
6365: teessa ovat esim. meijeriliittojen neuvon- olisi varmaan toimenpide, jonka kautta
6366: tavoimat pienet. Kun valtiovalta viime avattaisiin mahdollisuus meijeri- ja maito-
6367: vuosina avustU!ksiin nähden on suurelta talouden voimakkaalle kehittymiselle maas-
6368: osalta vetäytynyt syrjää·n ovat karjanomis- samme.
6369: trujat saaneet suorittaa meijeriem:ii. kautta Olemme vakuutettuja siitä, että kaikki
6370: kugtannukset. Kumminkaan ei olisi paljoa edeUämainitut apurahat tarkastus- ja sonni-
6371: vaadittu, jos valtio tässäkin antaisi tukea yhdistyksille, siitosvasikkain ostoon pien-
6372: sikäli, että maamme 12 meijeriliittoa saisi viljelij.öille, osuuSJileijerien mkennruslai-
6373: palkata. itsekukin 2 maito- ja karjatalous- noiksi, maito- ja karjatalousneuvonnan ja
6374: neuvojaa alueelleen', j.ot:ka etukädessä syrjäi- maitotalouskilpailujen toimeenpanemiseksi
6375: sissä pienviljelijäseud1tiss(t tarjoaisivat osuusmeijerien alueilla, kykenisivät lroJ!:,o
6376: II,n. - Heilkura, 1· m. 107
6377:
6378: karja- ja meijer,iatalouttmnnte viemaan että edellä olevain miiärärahain
6379: eteenpäin, samalla k1m maan pienviljelijä- jako valtioneuvostossa jätettäisiin
6380: väestön ,elinehtojen turvaamiselle näin sopi- maataloushallituksen ja karjanjalos-
6381: valla tavalla tehokkaasti tulisimme tarjoa- tusyhdistysten tai maatalousseurojen
6382: maan valtiovallan yhteistä tukea. välityksellä toimitettavaksi j
6383: Kaikkeen edellä ,esitettyyn viitaten että Edttskunta v. 1927 meno-
6384: anomme siis, arviossa varaisi 15 m,ilj. markkaa
6385: että Eduskunta vuoden 1927 halpakm·koisiksi kuoletuslainoiksi
6386: ntenoarviossa var~Ms~ 1 milj. markan osunsmeijM·eille rakennuslainoina
6387: suuruisen apumhan jaettavaksi tar- Osuuskassojen Keskuslainarahaston
6388: kastusyhdistystyön edistämiseksi etu- välityksellä j
6389: päässä pienviljelijöille j että Ednskunta v. 1927 menom·vios-
6390: että Eduskunta v. 1927 nteno- sa osoittaisi osunsmeijeriliitoille
6391: arviossa vamisi 1 milj. markkaa apu- maito- ja km·jatalousneuvojain palk-
6392: rahoiksi pienviljelijäin siitossonni- kanksiin etukädessä pienviljelysse!,t-
6393: yhdistyksille siitossonnin ostoon, dttilla 250,000 ntarkkaa sekä karjan-
6394: josta 400,000 markkaa olisi vamttava omistajain maito- ja karjatalouskil-
6395: hoito- y. m. palkkioina j pailujen palkitsentista varten osu1!.~-
6396: että Ednskunta v. 1927 tneno- 1neijerien alueilla 250,000 markkaa
6397: arviossa vamisi 0.5 milj. mm-kkaa nteijeriliittojen viilityksellä jaetta-
6398: jaettavaksi maan pienviljelijöille st2- vaksi.
6399: tosvasikkain ostoon j
6400:
6401: Helsingissä, 10 p :nä helmikuuta 1926.
6402:
6403:
6404: Eino E. Heikura, Viljami Kalliokoski.
6405: J. A. Ihamuotila. Heikki Wehkaoja.
6406: Kalle Kirra. P. Saarinen.
6407: S. Salo. Erkki Pullinen.
6408: E. Tukia. Frans Kärki.
6409: 0. Kontio. E. Lautala.
6410: M. Makkonen. Alpo 0. Luostarinen.
6411: E. A. Turja. Juho Kinnunen.
6412: E. A. Tuomivaara. Antti J uutilainea.
6413: Antti Kukkonen. Janne Koivuranta.
6414: Kaarlo Hurme.
6415: 158
6416:
6417: TI,73.- Anom. ehd. n:o 98.
6418:
6419:
6420:
6421:
6422: Kirra, y. m.: Määrärahan myöntämisestä pienviljelijäin
6423: yhtymille siitossonnien ostamista varten.
6424:
6425:
6426: E d u s kunnalle.
6427:
6428: Maamme maakaloustuotannon kohotta- pudlella nykyisestään, ole ollenkaan mahdo-
6429: mist.a tarkoirttavista toimenpiteistä ovat tonta, jos vain ryhdytään ripeästi tehok-
6430: karjatailoutta edistävät toimenpiteet kat- kaisiin toimenpiteisiin karjataloustuotan-
6431: sott.avat nykyhetlk:e1lä kaikkein tärkeim- rtoilllille kohottamiseksi.
6432: milksi. Ensinnäikin maamme valtavan pien- Näistä toimenpiteistä on etusijalle asetet-
6433: viljelijäväestön toimeentulo riippuu kaik- tava ne, joiden tarlkoituksena on ruokinnan
6434: kein eniten ka.rjatalous.tuotannosta j.a toi- parantaminen ja tuotantoikykyisten karjas-
6435: ~eksi on ka:rja.taloustuotteiden vienti koko tojen kehittäminen.
6436: kansantaloudenemme tavattoman tärkeä. Tuota:qtokykyisten !k:arjastojen kehittämi-
6437: Sitä paitsi ovat meillä keihitysmruhdolli- sessä on taas vallankin pienviljelysseu-
6438: suudet juuri karjatalouden aialla suurem- duilla pidettävä sonniyhtymiä kaikkein tär-
6439: mat (kuin mil'lään muuUa maataloustuotan- keimpinä, sillä ainoastaan sonniyhtymät te-
6440: non alalla. l\'Iaarperä- ja ilmastosu!hteet kevät kunnollisten siitossonnien hankkimi-
6441: ovat maassamme sellaiset, että maataloudes- sen rpienviljelijöillekin mahdolliseksi.
6442: sarrnme täytyy pä;äpaino olla rehunviljelyk- Naa~purimaissalllillle Ruotsissa, Norjassa ja
6443: sellä. Kuitenlkin voimme sanoa, että reihu- Tanskassa ovatkin sonniyhtymät hyvin ylei-
6444: tuotannon jalostaminen karjanhoidon avul- siä.. Niinpä. esim. Ruotsissa oli sonniyihty-
6445: la, on maassamme vielä suurin piirtein kat- m[a v. 1922 ikaik:lkiaa.n 1,262, niillä oli
6446: sottuna niin a:l!haiseUa asteella, että jos 1,304 sonnia ja oli niissä jäseninä n. 20,000
6447: ryhdytään kyllin ;ponteviin toimenpiteisiin karjanomistajaa, joiden lehmäLtlku oli yh-
6448: karjantuotantomme kohottami·ooksi, IJJiin teensä n. 124,000. Norjassa ja Tanskassa
6449: voidaan karjojemme tuotantoa aivan lä!hei- on sonniyhtymiä yihtä :paljon kuin Ruotsis-
6450: sessä tulevaisuudessa kohottaa suunnatto- ·sakin.
6451: masti. Siitä antaa lukuisia todistuksia kar- Useissa lausunnoissa ova;t näiden maiden
6452: jantuotannon nopea ko!hoaaninen useilla yk- maatwlousmie:het ilmaisseet kä:sitylksenään,
6453: sityisillä pailkka&unnilla. ·että sonniyhtymillä on ollut va:ltava merki-
6454: On heLppo kwsit.tää, mikä merkitys olisi tys näiden maiden karjatalouden ikohotta-
6455: karjata-loustuotantomme nousulla, ei vain mistyössä.
6456: karjanhoidosta elävälle väestön osalle vaan Suomessa eirvä.t sonniyhtymät ole pääs-
6457: koko taloudelliselle .elämäilemme. Eikä seet läheskään yhtä yleisiksi kuin RuOitsissa,
6458: nyikyä:än lähes puoleen miljaa:rdiin mark- Tanskassa ja NOTjassa. Onpa meillä vielä
6459: kaan nousevan ikarjataloustuotteittemme ollut huomattavissa se ikävä ilmiö, että
6460: viennin lisääminen läihitulevaisuudessa, jopa sonniY'htymät ovat entisestä vähentyneet.
6461: Il,73.- Klirra, y. m. 159
6462:
6463: Niin'Pä sonniJ1htymien luku oli meillä v. On aivan ilmeistä, että jos taihdotaa.n
6464: 1909 459, mutta nykyään niitä on toimin- saada sonniyhtymät meilläkin yhtä yleisiksi
6465: nassa tuskin rpuolet mainitusta määrästä. kuin ne ovat Ruotsissa, Norjassa ja TaE.S-
6466: Suurimpana syynä siihen, että toimivien kassa, on meiUä myöskin alettava uhrata
6467: sonniyihtymien lUJku on meillä jällinyt :niin tarkoituiks€ien varoja samassa sU'hteessa IJruin
6468: välhä~se.ksi, rsamaan aikaan !kun se naapuri- läntisissä naa:purimaissammekin ja että
6469: maissamme on rsuunnattomasti kasvanut, on meilläkin täytyy välttämäJttä ottaa käytän-
6470: epäi'lemättä pidettävä .sitä seikikaa, että töön myöSkin vuotuinen avustus rsonn.iy+hty-
6471: meillä valtio on ensinnäkirn 111hrannut 'lrovin mille sonnin yHäpitoa varten.
6472: vilihän sonniyhtyrrnien avustami,seksi j.a Ji- On kyllä t~Bhty myöskin sellaisia ~hdotUk
6473: ~si jakanut vähäisenkin avustulksensa sia, että meillä alettaisiin sonniyhtymille
6474: vain kertaJkai1klkisena avustuksena sonrnin jakaa avustusta sonnien jäl!keläisiä palkitse-
6475: ostoa varten, eikä ollenkaan arvustanut son- malla, mutta niin oivallinen keino kuin jäl-
6476: niylhtymiä rsonnLen y1läipi:dossa. keläisten .1palkit.semiseen perustuva avustus-
6477: Läntisissä naa,purimaissamme on sitä muoto voikin o1la kehittyneemmissä oloissa,
6478: vastoin so1mien ylläpitoa varten annetui1la niin ei se mei·dän oloissamme voi mitenkään
6479: apuraihoilla lhyvin rsuuri meDkitys. Niilllpä korvata vuotuisen avustuksen tarvetta. Ny-
6480: esim. Tanskassa kesäk. 8 p. 1912 annetun kyfrl!etJkellä on !pienviljelijäväestön keskuu-
6481: lain nojalla myönnetään sonniyMymille dessa harrastus sonniyili.tymien perustarrni-
6482: avustusta keskimäärin 80 kruunua vuodessa seen kylrlä suuri, mutta sonnin vuotuiset
6483: Ronnia kohden, mutta korotetaan a(puraha ylläpitolkustannukset nousevat s~i kor-
6484: 100--125 kruunuun vuodessa, jos vähin- keiksi, kaikkein varovaisimpienkin arvioi-
6485: täin 1/2-3/4 sonniyhtymään kuuluvien den mukaan n. 3,000 marklkaan vuodessa,
6486: karjanomistajien 1ehmistä on täydellisen että sonniythtymiin on vaikea saada tar-
6487: tarkastuksen alaisena sekä maidon tuotan- peeksi jäseniä, ja siUoinkin kun sonni-
6488: toon että rehunkäyttöön nähden. yhtymä saadaan rsyntymääill. ja kunnollinen
6489: Ruotsissa taas sonn~ylhtyaniä avustetaan sonni hankituksi, käy nykyisen avustusjär-
6490: ens:ifksikin edullisilla lainoilla sonnien !han- jestdmän vallitessa Vlalitettavan usein niin,
6491: kinnassa, sekä siten että .sonniyhtymille että sonniyhtymä ei pysJ~kään koossa. Kor-
6492: maksetaan joku summa jokaisesta todis- keiden yllä.pitokustannuksien vuoksi täytyy
6493: teesta, jonka sonniyhtymä ·esittää omista- astutusmaksut asettaa niin k{)l'kerksi, että
6494: mansa hyväksytyn sonnin siitoksoon käyttä- ne :pelottavat monet jäsenet eroamaan sonni-
6495: misestä. Lisäili:!si jaetaan Ruotsissa huomat- yhtymi,stä, ja milloin taas koetetaan ·sonnin
6496: tavia summia n. s. ,lisäpalkintoina", jotka pito saada kovin halvaksi, on tästä taV1a1li-
6497: ovat lähinnä vuotuisen avustuksen luontoi- sesti seurauksena, että arvokas ~siitoseläin
6498: sia, koska niitä saavat !kaikiki pallkitut sonni- joutuu kitumaan sekä hoidon että ruoan
6499: yhtymien sonnit. Tällaisina li,sä(palkintoina puutteessa.
6500: voidaan jarkaa aillla 250 kruunuun ·saail&:a ja Katsoen niihin tavattoman suuriin mah-
6501: myönnettiin tälhäill. ta.rkoitUikse:en valtion va- dollirsuuksiin, mitä sonniJ~htymät tarjoavat
6502: roja v :na 1920--21 150,000 kruunua. karja!kantamme pal'lantam.isessa ja sitä tiretä
6503: NorjaSISa myönnetään sonniJ~htymille val- koko karjantaLoustuotantomme kohottami-
6504: tioapua sessa, olisi valtion taholta ryhdyttäv'ä teh.ok-
6505: 1lksi) sonnin ostoa varten puolet osto- kaisiin toimelllpiteisiin, että ma:a\b.amrrne saa-
6506: hincrmsta aina 500 kruunuun ,sa.Mclm, sem taisiin nopeasti syntymään sonniyhtymiä ja
6507: 2 :ksi) sonnin ylläpitoa varten vuosittain, että vuotuisilla .avustuksilla tehtäisiin myös-
6508: sonni en ijästä ririwuen, 200-340 kruunua., kin sonniyhtymien rpystyssii!pysycrninen vähä-
6509: 160 II, 7 3. - Siitossonneja pien viljelijöille.
6510:
6511: varaisi1la;kin seuduilla mahdolliseksi. Sonni- tossonnien ostamista ja ylläpitokus-
6512: yhtymien avustamista varten olisi sentähden tannuksia varten v. 1927; sekä
6513: otettava jo ensi vuoden menoarvioon riit- että Eduskunta kehoittaisi halli-
6514: tävä määräraha, jon!ka j.akaminen uslkottai- tusta ryhtymään kiireellisiin toimen-
6515: siin karjanj.alootusyhdistyksille. piteisiin sellaisen lain laatimiseksi,
6516: Edellä esitetyn nojalla ehidotamme, jossa määriteltäisiin millä ehdoilla ja
6517: kuinka suuria avustusmääriä valtion-
6518: että valtion tulo- ja rnenoa1·vioon varoista ja kenen välityksellä on
6519: ensi vuotta varten otettaisiin 1,000,000 myönnettävä pienviljelijäin yhty-
6520: markan suuruinen määräraha jaetta- mille hyvien siitossonnien ostamisee11
6521: vaksi karjanjalostusjärjestöjen väli- ja vuotuiseen ylläpitoon.
6522: tyksellä pienviljelijäin yhtymien sii-
6523:
6524: Relsingi,ssä, helmikuun 17 p-äivänä 1926.
6525:
6526:
6527: Kalle Kirra. 0. P. Zitting.
6528: K. V. Vuokoski. August Raatikainen.
6529: W. W. Tuomioja. Ansh. Alestalo.
6530: 161
6531:
6532: ll,74.- Anom. ebd. n:o. 99.
6533:
6534:
6535:
6536:
6537: Jyske, y. m.: Määr.ärahan myöntämisestä karja- sekä
6538: metsätalouden edistämistä varten.
6539:
6540:
6541: E d u s k u n II! a ll e.
6542:
6543: Ohjelmall'sa mukaisesti suorittavat maan- He vä:littivät siitoseläimiä 670, joista nauta-
6544: viljelys- ja talousseurat myöskin neuvonta- eläimiä 490 ja sikoja 180.
6545: ja suunnitelmatyötä koti,eläinhoidon alalla. Samana vuonna järjestivät nämä konsu-
6546: Tätä työtä suorittamassa niillä on konsu- lentit ja neuvojat erilaisia kotieläinhoito-
6547: lenttej,a ja neuvojia. Tarkoitusta varten kursseja 257 (karjanhoitokursseja 185, !ka-
6548: saavat ne valtiolta avuS'tusta. J\tLaanvilje~ys nanhoitokursse,ja 36, sianhoitokursseja 22,
6549: ja talousseurojen .karjatalousmäärärahat lampaanhoitokursseja 14), joilla osanottajia
6550: va'ltiolta tekivät viime vuonna yhteensä oli yhteensä 4,067 (miehiä 456, na,isia 3,611)
6551: 1,350,000 mk, siis ,seuraa kohti keskimäärin ja ja:kaantuivat nämä osanottajat pienviUe-
6552: n. 61,000 mk. Kuluvaksi vuodeksi on edus-, lijöihin 1,748, pienempiin keskiviljeiijöihin
6553: kunta myöntänyt niille saman määrärahan. 1,323, isompiin keskiviljelijöihin 443, suur-
6554: V. 1<924 oli maanviljelys- ja taloUJsseu- viljelijöihin 9 ja muihin (työväki, käsityö-
6555: roilla (2,2) yhteensä 18 karjatalouskonsu- läiset, virkamiehet) 542. Kurssit kestivät
6556: lentJtia, joiden yhteinen pa'lkkauspäivien yhteensä 2,324 päivää.
6557: luku oli 5,850 sekä matka- ja toimituspäi- Tämän lisäksi pi,tivät karjataloustoimi-
6558: vien luku 4,311. Samana vuonna oli sa- henkilöt 1,509 ,esitelmää. Vielä valvoivat he
6559: moiHa seuroilla yhteensä 34 karjanhoidon- 382 tarkastusyhdistyksen toimintaa, joiden
6560: neuV'Ojaa (kiertävää karjakkoa), joiden jäsenluku 6,764 ja jäsenten lehmämäärä
6561: palkkauspäivien luku oli 9,031 sekä matka- 115,097, sekä 341 sonniyhdistyksen ja
6562: ja toimituspäivien luku 6,232. Näin ollen -osuuskunnan toimintaa.
6563: oli v. 1924 kaikkien maanviljelys- ja ta~ous Paitsi näitä luvuilla esitettäviä toimi-
6564: seurojen palkattujen karjataloustoimihenki- tuksia suorittivat maanviljelys- ja talous-
6565: löiden luku 52, heidän palkkauspäiviensä seurojen karjatalouskonsulentit ja -neuvo-
6566: luku 14,8&1 ja matka- ja toimituspäivien jat suullista neuvontatyötä yksityisissä ta-
6567: luku 10,543. louksissa, toimivat palkintotuomareina kil-
6568: Nämä karjatalouspuolen toimihenkilöt pailuissa ja näyttelyissä j. n. e.
6569: tekivät maini,ttuna vuonna ruokintasuunni- Tällä työllä, jota maanviljelys- ja ta-
6570: telmia 4.()1 taloudessa (eläinluku 6,320), ja- lousseurat samoin kuin karjanjwlostus-
6571: lostussuunnitellmia 420 taloudessa (eläin- yhdistyksetkin ovat suorittaneet, on oUut
6572: Juku 5,2,58) 'S~kä suorittivat kantakirjan jär- huomattavaa menestystä. Karjataloudelli-
6573: jestämistä 256 taloudessa ( eläinluku 1,313). nen harrastus on lisääntynyt. Sonniyhdis-
6574:
6575: 21
6576: 162 II,74, - Karja- ja .metsätalouden edistäminen.
6577:
6578: tyksiä ja -osuuskuntia samoin kuin tarkas- vasti enemmän kuin nykyisin on asian-
6579: tusyhdistyksiä on jatkuvasti perustettu. ~aita.
6580: Kun ede'l[ämainituista 382 tarkastusyhdis- Siinä anomuiksessa, jonka puo'lisensataa
6581: tyksestä v. 1924 oli suomenkielisiä 356 (jä- edusta·jaa jätti v. 1924 valtiopäiville, anot-
6582: sell!luku ·6,643, lehmämäärä 103,230), o'li tiin maanviljelys- ja t.wlousseurojen karja-
6583: suomenkielisten tarkastusyhdistysten luku talousmääräraihoja ikoroitettavaksi niin, että
6584: v. 1925 jo 412 (jäsenluku 8,318, lehmä- ne kffikimiilirin seuraa kohti nousisivat
6585: määrä 126,476). Ja mikäli vuoden vaih- 147,000 mk:aan, eli yhteensä 3,234,000
6586: teessa maanviljelys- ja talousseurailta saa- mk :aan. Maini,tussa anomuksessa oli las-
6587: dut tiedot osoittivat, oli suomenkielisi:Jen kellma, joka os1oitti, miten nämä varat käy-
6588: maanvHjelys- ja talousseurojen a'lueeUa tettäisiin (kullakin seuralla: konsulentin
6589: suunniteltu perustettavaksi nusia tarkastus- palkka 36,000 mk, martkat 12,000 mk, 4 neu-
6590: yhdistyksiä niin paljon, että niiden luku, jo1s vojan pa'likat 48,000 mk, samojen matkat
6591: kaikki pääsivärt; jaloilleen, nykyisin on yli 24,000 mk, kilpailut 10,000 mk, avustukset
6592: 500, jäsenmäärä yli 10,000 ja jäsenten leh- sonni- ja tarkastusyhdistyksille 15,000 mk,
6593: mämäärä yli. 150,000. sekalaiset menot 2,000 mk). Samat laslml-
6594: · Tämä tarkastushyhdist)'lsten samoin kuin mat pitävät edelleen paiklkansa.
6595: sonniyhdistysten ja -osuuskuntien lisäänty- Yksityismetsätalous muodostaa suomalai-
6596: minen, joka nähtävästi on toistaiseksi jat- sen maatalouden yhteydessä tärkeän osan.
6597: kuva, vaatii lisää työtä maanviljelysseu- Sitä merkitsevämp.ää on metsäJta'lous kok"
6598: roilta. Samoin vaatii kehittymässä oleva maalle, mitä kehittyneempää on metsän-
6599: kananhoito ja •sikata'lous. Voidaikseen li- hoito. Valitettavan monessa taloudessa on
6600: sääntyneet tehtävät suorittaa ja voidakseen mensänhoito vielä varsin heikkoa. Hoidosta.
6601: mahdollisimman tehoisasti vaikuttaa pien- huoitapitwmätön metsänkäyttö on liian
6602: talou:ksien karjatalouden, sianhoi•don ja ka- Y'leistä.
6603: nanhoidon nousuun, täytyy seurojen pal- Maanv~lje'lys- ja talousseuroilla on yh-
6604: kata lisää toimihenkilöitä. Kukin seura tar- tenä tehtävänä edistää myöskin yksityismet-
6605: vitsee karjata1oUISkonsulentin ja 3 a 4 kar- sänhoitoa. Niillä on tätä tarkoitusta varten
6606: janhoidon, sianhoidon ja kananhoidon neu- palveluksessaan (.tiedot vuodelta 1924) 15
6607: vojaa. Voidwkseen palkata 22 ikarjatalous- metsätalouskonsulenttia (palkkauspäivien
6608: konsu'lenttia ja 50-60 ikotieläinhoidonneu- luiku 5,220), matka- ja troimituspäivien luku
6609: vojaa, voidakseen tuikea tarkastusyhdistys- 3,594) ja 49 metsäm.hoidonneuvojaa (palk-
6610: ten ja sonniyhdistysten samoin kuin karju- kauspäivien luku 12,569, matka- ja toimitUJS-
6611: yhdistysten ja -osuUJskuntien toimi:rutaa ja päivien ~uku 8,186), yh'teensä siis 64 met-
6612: uusia se'llaisia permtaa, voidakseen riittä- sänhoitovirkailijaa, joiden palkkauspäivien
6613: vässä määrässä kilpailuja, näyttelyjä, kurs- luku 17,789 sekä matka- ja toimituspäivien
6614: seja y. m. järjestää, tarvitsevat seurat ny- luku 11,780. Mainittuna vuonna nämä toi-
6615: kyistä enemmän varoja. mihenkilöt tekivät metsänhoitosuunnitell..mia
6616: Kun ei voi ol:la kansantaloudenemme yh- 115 taloudessa, yhteensä 15,605 ha :lle 3,287
6617: dentekevää, miten !hyvässä vauhdissa oleva taloudessa, lukivat 1,657,552 puuta, leima-
6618: kotieläinhoidon edistäm]stoiminta jatkuu sivat 2,190,964 puuta, koealojen avulla ar-
6619: lähivuosina (tuotannon 'lisääminen, koti- vioivat 144,023 ha met1sää, istuttivat metsä-
6620: eläintuotteiden viennin lisääntyminen), puiden taimia 4f?,464, kyhivät 260 kg met-
6621: olisi mielestämme valtion varoja .tämän säpuiden siementä, ollen istutetun ja ky.lve-
6622: edistli!mistyön hyväksi käytettävä huomatta- tyn metsän alla 1,492 ha. Tämän 'lisäksi jär-
6623: Il,74. - .Jys:ke, y. m. 163
6624:
6625: jestivät nämä toimihenildlöt 119 metsän- joka seuraan palkahlava. Tästä määräyk-
6626: hoito- ja metsänikylvökur.ssia, joiUa osan- sestä on kuitenkin o1lut olosuhteiden vuoksi
6627: ottajia oli 2,023, joista pienviljelijöitä 782, pakrko myöntää huojennuksia, niin että tosi-
6628: pienemp1a keskiviljelijöitä 500, isompia asial'lisesti on 6-7 seuma, joilla ei ole kon-
6629: keskiviljelijöitä 109, suurviljelijöitä 8, su1entteja, vaan ainoastaan neuvojia. Kui-
6630: muita 624 ja kestivät nämä kurssit yhteensä tenkin pitäisi jokai,sel'la maanviljelys- ja
6631: 299 päivää. ta.loUlSSeuraHa ollla, voidakseen tehtävänsä
6632: Tarpeeseen nä:hden eiv·fut .seurat ilmiten- hyvin suorittaa, sekä metsätalouskonsulentti
6633: kaan ole voineet rahavarojen puuttees:sa jär- että myöskiln muutamia neuvojia. Kat-
6634: jes,tää niin paljon kursseja ja opastusta somme, että maanviljelysseuraa kohti kes-
6635: yksityistrulouksissa kuin seurojen johtokun- kimäärin pitäisi o'lla ailliakin metsätalous-
6636: nat <ilisivat tahtoneet. Seurojen määrärahat /konsulentti ja kaksi metsätalousneuvojaa.
6637: metsätaloutta val"ten o!J.ivat mainittuna Mitä seurat kykenevät iOilllia tu1oja metsä-
6638: vuonna 650,000 nik. On suorastaan ihmetel- taloustarkoituksiin hankikimaan, niiillä voi-
6639: tävä, mitenkä seurat tämän .määrärahan vat ne palkata lisäneuvojia, siJlä tosiasialli-
6640: avulla kykenivät suorittamaan sen työmää- sesti ei yksi konsulentti ja kaksi neuvojaa
6641: räu, jonka ne suorittivwt. Tämä on selitet1tä- riitä lisääntyviä toimituksia suorittamaan.
6642: vissä vain siten, että seurat metsätalous- Siinä anomuksessa, joka maanviljelys- ja
6643: rahastoansa :hankkivat n. s. omia tuloja, •ta.lousseurojen mä:äräroha-asiassa tehtiin
6644: toimitusmaiksuja. Mutta asianl,aita on nJ'It vuoden 1924 valtiopäivillä, anottiin maan-
6645: sel,lainen, että seurat eivät voi, suunnitelles- viljelys- ja talousseuroille myönnettäväksi
6646: saan toimintaalliSa pienvilje:J.ijätalouksiin, valtion V'aroja m~tsä;talousrahastoon keski-
6647: saada sanot1Javassa määrfussä toimitusmak- määrin seuraa kohti 107,000 mk.: yhden
6648: suja. Pientaloukisiilll. on työ suoritettava kollSuJentin palkka 36,000 mk, saman mat-
6649: pääasiassa tai kokonaan ilmaiseksi. V oidak- kat 8,000 mk, kahden neuvojan palkka
6650: ·seen näin menetellä ,tähänastista enemmän 36,000 mk, samojen matkat 10,000 mk, kil-
6651: on seurojen saatava tarkoitusta varten pailut, kuvssit ja avustukset metsänhoito-
6652: yleisiä varoja nykyistä runsaammin. Se li- yhdistyksille 15,000 mk, sek!alaiset menot
6653: säys, jonka seurat metsätalousrahastoon sai- 2,000 mk. Tuo laskelma pitää edel'l.een paik-
6654: vat vuodesta 1925 lähtien, ei riitä. Niiden kansa, joten maanvilje[ys- ja ta'lousseurat
6655: määrärmha met·sätaloutta va11ten lienee ny- metsäta'louden edistämi1stoimintaa varten
6656: kyisin 850,000 mk. Tästä määrärahasta riit- tarvitsevai 2,354,000 mk :n suuruisen mää-
6657: tää pienempien maanviljely~Sseurojen osaille rärahan illykyisen riittämättömän määrä-
6658: 17,000-22,000 mk, suurempien 30,000- rahan a'semesta.
6659: 40,000 m:k. ja •SUThrimpien 48,000 mk. ja Edellä e.si,ttälmämme perustee1la anomme
6660: vain erään 52,000 mk, keskimäärin seuraa kunnioittaen,
6661: kohti n. 38,600 mk. Tämä maäräraha riiit-
6662: tää hädintuskin metsäta[oU!Skonsuientiln että Eduskunta valtion vuoden
6663: palkkaamiseen, jommoinen jo valtion avun- 1927 talousarvioon 11 P. L., XII 1
6664: ehtojen mukaan pitäisi joka seuralla olla. mom. 3 kohdalle ottaisi 3,234,000
6665: Hänen matkarahoistaan on suurin osa seu- mk :n suuruisen määrärahan jaetta-
6666: rojen itse hankittava. Neuvojain palkkauk- vaksi maanviljelys- ja talousseuroille
6667: seen ei jäisi enää mitään varoja, jos maata- karjatalouden edistämistä varten;
6668: loushallitus ,pitäisi tiuka,sti kiinni mää- että Eduskunta valtion vuoden
6669: räykisestä, että metsätalouskon:suJenitti on 1927 talousarvioon 11 P. L., XII 1
6670: 164 II, 7 4. - Karja\- ja metsä,talou.de\1 edistäminen.
6671:
6672: mom. 5 kohdalle ottaisi 2,354,000 vaksi maanviljelys- ja talousseuroille
6673: mk:n suuruisen määräraJw,n jaetta- metsätalouden edistämistä varten.
6674:
6675: Helsingissä, helmikuun 8 1p :nä 1926.
6676:
6677:
6678: J. Jyske. W. K. Särkkä.
6679: Erkki Pulline:o., Kaarlo Hurme.
6680: K. V. Vuokoski. Antti J unes.
6681: Timari Auer. Kusti Arffman.
6682: Alpo 0. Luostarinen. E. M. Tarkkanen.
6683: J. H. Vennola. Viljami Kalliokoski.
6684: V. Hirvensalo. Antti Juutilainen.
6685: Taave Junnila. Albin Manner.
6686: Juho Kinnunen. E. Lautala.
6687: E. A. Turja. Gustav Lindberg.
6688: Mikko J askari. Josef Mangs.
6689: A. A. Neitiniemi. Karl Fr. Lauren.
6690: P. V. Heikkinen. P. Saarelainen.
6691: E. Tukia. Niilo Pelttari.
6692: Albert Eerola. 0. Kontio.
6693: Jalo Lahdensuo. Evert N ukari.
6694: Antti Kukkonen. Bernhard Heikkilä.
6695: P. Saarinen. Janne Koivuranta.
6696: 165
6697:
6698: TI,75,- Anom. ,ehd. n:o 100.
6699:
6700:
6701:
6702:
6703: Makkonen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä siipikar-
6704: janhoidon edistämiseksi.
6705:
6706:
6707: Ed us!k:unnalle.
6708:
6709: Viitaten edustaja Heikuran y. m.. edus- että eduskunta ottaisi vuoden 1927
6710: lrunta-anomu'ksen 18 p ~ltä h~mikuuta 1925 menoarvioon 4501000 markan määrä-
6711: N :o 95 perustelu:iihin Suomen Siipikarjan- rahan Suomen Siipikarjanhoitajain
6712: ·hoitajain Liiton määrärahoista ja sen työn Liitolle siipikarjanhoidon edistämi-
6713: •tner'kityUrs:estä siipikarjanihoidon edistämi- seksi maassamme.
6714: seksi kurmioittaen anomme,
6715:
6716: Helsingissä, 16 lP :nä he!lmiklluta 1926.
6717:
6718:
6719: M. Makkonen.
6720: Janne Koivuranta. E. Heikura.
6721: Mikko Piitulainen. S. Salo.
6722: JOoseppi Kauranen. Kaarlo Hurihe.
6723:
6724:
6725:
6726:
6727: .
6728: 166
6729:
6730: 11,76.- Anom. ehd. n:o 101.
6731:
6732:
6733:
6734:
6735: Saarinen, P., y. m.: Määrärahan myö1~;tämisestä laidun-
6736: taloutta kohottaviin tarkoituksiin.
6737:
6738:
6739: E d u s kun n a ll e.
6740:
6741: Nauta:karja on ollut .se tuotantoväline, että :nämä laitumet ovat osaltaan hyvin te-
6742: joka maaseudun tPieneläjäin taloudessa tä- hokhasti yllwpitärteet tähän asti ma;hdolli-
6743: hän .asti meidän mawssarrnmekin on rvwrsin .suutta maaseudun pien-,eläJjille harjoittaa
6744: suuria merki:nny1. Earja on tuotannollwan karjanihoitoa,
6745: antanut varsin terveellisen lisän pien-eläjäin Nyt eläimme ylläikosketellussa p:i:en--eläjäin
6746: muuten perät:i! yksilpuoliseen ruokrujär~j,estyk karjanlaidunikysymyksessä va,rsin kohtalo-
6747: seen ja vielä on huomattavasti karjantuot- kasta murrosa:irkaa. Viime vuosina tapahtu-
6748: te~ta, rvoit1a, maitoa, juustoa, lihaa ja TIJaJhkaa ,nut torpparien ja mä:kitupa:laisten vapautu-
6749: riittänyt :tällaisista ta~ouksist.a myytävä:ksi- minen, kaiikk:ien amsioittensa rinnalla, poisti
6750: kin. Näin oru ollut asianlaita. tähän asti ja huomatta;valta osalta näJiLtä eläljiltä mailldol-
6751: varsin mon€Sta syystä täytyy toivoa, että lisuuden :ka:rjansa laitumella p~tämiseen en-
6752: mahdollisuus - vi.elä.pä; Esäittynä ja lmihi- tise•en tUtpaan. Useassa ta.pauksessa nim.
6753: tettynä: - tä[la;iseen pien-<eläjäin tJalouden- jäivät täten muodostuneet tilat tiluik:s:i:Lt~n
6754: pitoon edelleen !Säilyisi. siksi .pieniksi, että ·e:U :niiHä voinut entisiä
6755: Kannattavan karjanhoidon ensimmäisiä twpo:ja noudattaen ka;rjan:laiduntamista jat-
6756: edellytyksiä y1eensä oru, että karjan kesä- kaa, ja oikeus las~ea karjansa päältHan met-
6757: ruokinta voitdaan järjestää mahdollisimman sään tai ihakamlliille oli itsenäistymisessä me-
6758: :tuottoisan ja 1ha:lvan laitumen avulla. Näin netetty. NiiltäJkin kääpiöviljelijöiltä (useim-
6759: on asianlaita suurimmissaik:in talouksissa, mat mäkitupalais~a), jotka eivät vielä ole
6760: mutta erikoisesti pitää! tämä paikkansa pien- lunastamisoikeuttaan käyttäneet ja jotka
6761: elä!jiin nä!hd:en. Nä~hirn aikoihin asti on siten ovat erut·isen laidunoikeutensa muodol-
6762: tiheimmin asutuillakin osilla maat.arrnme lisesti vielä säHyttäneet, uhkaa jolro m3!an-
6763: tämä pien- 'ja kääpiövi~jel·ijäin laidunkysy- om:imrujain t-oimenpiteet lunastuksen toi-
6764: mys käytäJnnössä (poi!klkeuksia lukuunotta- meenpa,n:emisesta tai aste asteelta kehittyvä
6765: matta) ollut verrattain siedettäväsrti jär:jes- metsäJnhoito poistaa täimätn oiikeuden. Sillä
6766: tetty. Olihan entisillä torppareilla ja mäki- onhan m. m. tunn:ettua, että därjettömällä
6767: tupalaisilla yle•ensä vuohascwimuksissaan hal&uulla raiskatut metsät, joita ei meillä
6768: varattu ·oik>eus saa,da ·elälimensä laitumelle suinkaan ole harvassa, voidaan eräissä ta-
6769: maanomista!jan metsä!- tai haJkwmaille. Näil- pau:rosissa vir·anomaisten taiholta;, keinotekoi-
6770: lä 13!itum:i!lla oli yleensä se hyvä <puoli, että sen tai luonnollisen nuorenn6ksen aikaan-
6771: ne ·olivat käyttäijiHeen 1h~;lpoja, josikin nii- saa;miseksi, määrätä ilrokonaaii'JJ rauhoitetulksi
6772: den hyvyyteen useassa tapa-uksessa VIOitiin ja silloin on tuollaisen pien-<eläjän laidun-
6773: teihdä painavia muistutuksia. Pääasia on, oikeuden useassa tapa;uksessa väistyttävä
6774: II,76. - Sai&-inen, P., y. m·. 167
6775:
6776: .syrjääm. Ja vailldra ei tällaista .tapa:b.tuisi- li1jät ja mäkitupalaiset, joilla ei ole maata,
6777: kaan, niin on varmaa, että järkiperäinen missä laidunviljelystJä hal'ljoittaisi.vat. Tämä
6778: metsänhoito tavalla :tai to~lla jo lähitule- viimemainittu seikka yhdessä verrattain al-
6779: vaisuudessa .tulee varsin suurelta osalta es- haisen acrnmattitaidon kanssa (joka ammat-
6780: :täcrnään varsinaisten metsämaitten laitumena. titaidon puute yleensä suurin piirtein vai-
6781: käyttämisen; tätä tulevat vaatimaan jo puh- vaa huomattavaa .osaa koko maanviljelys-
6782: twat kansantaloudellisetkin syyt. väestöstämme) muodostavatJkin esillä ole-
6783: Tällaiset, tavallaan luonnollisen kehityk- vassa kysymyksessä arimmat kohdat. Mutta
6784: sen luomat, sinänsä verrattain vaikeat esteet nämä esteet eivät saa oHa voittamattomia.
6785: maaseudun .pien-eläljälin karjanl:ll!idun.tamis- Ammattitaito on kokemuksen ja tieto.puolris-
6786: ~siassa toiselta puoleJl ja se suuri merkitys ten tietojen hankkimiseHa saavutettavissa.
6787: mikä lypsykarjan pidolla on elämismahdol- Ja käyt.tä.mäJllä sopivia menettelytapoja,
6788: lisuu:ksien edmtäJjänä näille pienreläJjille jcri.lla hankitaan pien-.eläjille maata, jossa
6789: itselleen ja samwlla välillisesti koko yhteis- voivat laidunviljelystä harjoittaa, päästään
6790: kunnwllemme toiselta puolen, tekevät tämän varmasti myönteiseen tulokseen.
6791: kysymylksen sellaiseksi, johon on jo yhteis- Yksi sellaisista keinoista, joHa ainakin
6792: kunnan puoleltakin alettava kiinnittää maamme tiheimmin ·wsuttuj.en seutujen,
6793: valk>avaa huomiota. Eihän ole yhdentekevää joissa juuri epäkohda.t tässä as:i:assa ovat
6794: terveen yhteiskuntaelämän kamn.alta asiaa vaike~mma.t, ;pienelajien lkarj.anilaidunikysy-
6795: katsoen, onko niinkin suuren väJestö- mystä voidaan ajatella v:iJetävän kohti tyy-
6796: osan, kuin tässä on ollut puhe, elämisen dyttäJVää ratkaisuwan, olisi mielestämurre n. s.
6797: mahdollisuudet hyvin tai huonosti. Ja eri- laidunosuus:knntien perust>aminen näiden
6798: koisesti maarlaiselämä,n kehitykselle on tällä pien->eläjieJl kes!kuuteen:. Nämä osuuskun-
6799: kysymyksellä ihuomattava merkityksensä. nat valtion tuntuvalla avustuksella, n. s .
6800: .Jos mll!aseudu:n pi!e111-·eläjie11 karjanlaidun- halpakorkoisen ja pitkän a;jan kuluessa !kuo-
6801: kysymys sarudiaan [äJhitulevaisuudessa onnel- letettavan :pääoman avulla, ostaisi!vat itsel-
6802: lisesti myönteiseen suuntaan ratkaistuksi, leen sopivia maa~alueita, joista 'kehitettäisiin
6803: niin lisää se taloudellista virihtyvälisyyttä jatkuva.n rvi:ljelyil,\isen ja hoidon avulla rehe-
6804: tämän väesrW-osan keskuudessa ja on omiaan vä:kasvuisia laitumia osuuslkunnan jäsenten
6805: siten osa>ltaan estämään yhteiskunnaJile epä- karjain kesäisiksi syöttömaiksi. Mielestämme
6806: tervettä ·väestönmuuttoa ma:alta lrulutuskes- yhteiskunta Vloisi hyvällä syyllä mennä tässä
6807: kuksiin j. n. ·e. Mielestämme pien-elwjien kohden niinlkin pitkälle, että se suoranaisilla
6808: karjanlaidunkysymys on ratkaistavissa pää- avustuksina, jotka esim. jaettaisiin pienvil-
6809: asiassa samalla tavalla kuin suurempienkin jelijäin omien ja säännöllistä valtioapua
6810: viljelijöiden karjain kesäJruokintakysymys nauttivien ammwttiljärjestöjen valvonnan
6811: ja se tapahtuu pa;rwiten 11. s. viljeltyjen lai- alaisena, auttaisi tällaisiJa laidunosuug}rnntia
6812: tumien arvulla. Jos viljeltyjen laiturnillen a:lkuraivauksen j:a peruslannoituksen ai-
6813: hoidossa päästään meillä yleensä nii!nkin kaansaamiseksi osuuskuntien laitumilla.
6814: pitkälle f\uin esim. läntisessä naapurimaws- Yhtenä keinona maan han:lclcimiseksi tuol-
6815: samme Ruotsissa, suunnilleen samanlaisissa laisille pien-elär,jien laidunyihtymille voisi
6816: ;Q]osullilterissa ·kuin meilläkin, eräissä tapauk- myös aj.ateUa sitru keinoa, että määrätyiUä
6817: sissa jo 011 päJästy; _niin on silloin ma;hdolli- ehdoilla näiill·e yhtymiHe voimassa olevan
6818: suus saada onnellisesti .ratkaistuksi jo ver- lain n. s. ,Lex Kallio" muutoksella myön-
6819: ratt~in pien.enkin maa-alan omistavan vhlje- nettäisiin oikeus han!kkia itselleen ma;ata
6820: 1ij.än karja.n kesäruokintakysymys. Jä!Ielle laiduntarpoonsa tyydyttämiseen. On selvää,
6821: tällöin enää jäiilvät va;rsilllaiset !kää.piövilje- että pien-:elä1jien laidunosuuskuntia, vaikka
6822: 168 II, 16, - La:iJdiUJlltaiJioutdoo koh:otbaminen.
6823:
6824: niille mwatakin saataisiin, ei sovi läheskään varten tai missä se kullelkin viljelijälle erik-
6825: joka pa~kkaan :Y1Ill1Pä,ri maaseutuamme ;perus- seen on mahdoton, että silloin esi:m. kylä-
6826: taa, sen estää jo useassa tapauksessa liian kunnan pien-eläjät muodostavat osuuskun-
6827: hajailaan oleva l!lSntuskin. Mutta tällaisissa nan, joka hankkii omistusoikeuden johonkin
6828: tapauksissa ,ei osuuskuntaa - kieltämättä läJhellä olevaan suohon t. m. s. sopivaan:
6829: mon~ne vaikeuksineen - kaivattaisikaan, maah:an, johon vo~diaan yhteisillä ponnistuk:-
6830: vaan oli'si mielestämme näåssä tapauksissa siHa muodostaa n. s. ,kulttuurilaidun".
6831: kiinnitettävä huomio yhteiskunnan puolelta Yllä lyhyesti kosketeltuithin, kipeäksi
6832: siihen, että tuonaisille varsinwisille mäki- epäJkohda;ksi; raste asteelta kehittyviin olosuh-
6833: tujpa,asuk.kaille ja niitä IS'UUremmille kää- teisiin olisi siis yhteiskunnan aivan kiireel-·
6834: piötiloille voitaisiin kussakin yksityista- lisesti !kiinnitettävä vakava huomionsa ja
6835: pauksessa, tavalla tai toisella, hankkia niin ryhdyttävä: samalla nopeasti toimen.piteisiin
6836: paljon :maata li'Sää, että niiden !kohtuullinen tämän oepälmhdan poistamise&si. Ensimäi-
6837: laiduntarve - viljeltyä laidunta silmällä- nen .toimenpide, joka allekiT'joittaneiderl
6838: pitäen - voitaisiin tyydyttää. Näin :menet- mielestä veisi tätä tärkeää asiaa myöntei-
6839: telemällä tulisivat jossain määrin korjatuiksi seen suuntaan eteenpäin ja joka olisi heti
6840: ne virheet, joirta n. s. torpparivapautu:ksen toteutettavissa, olisi var01jen myöntäminen
6841: yihteydeSJSä tehtiin, joHoin nim. ki'Elltämättä PienviVj>e'lijäin Keskusliitolle pätevän tieto-
6842: usein sellaisissa!kin taJpauksissa, jolloin eivät puolisen ja käytännöllisen opastuksen a.i-
6843: olosulhteetkaan niin vaatineet tekemään, kruansaamista varten pienviljelijäväestön
6844: muodostettiin liian pieniä ja taloudellisesti keskuudessa uusien viljeltyijen lai:tu:mien
6845: kannattamattomia pientilo,ja. Totta kyllä; perustamisessa ja en.tisten tällaisten laitu-
6846: myöskin on, ,että on seutuja meidän maas- mien jatkuvassa järki!peräisessä, hoidossa.
6847: samme, joissa asutus on jo niin tilheåltä ja Tämä opastustoi1minta olisi erikoisesti siitä
6848: maatilat ennestään siksi pieniä, että ei ny- syystä :keskitettävä! Pienviljelijäin Keskus-
6849: kyisen viljelystekniikam vallitessa voida aja- liitolle, että tämä järjestö on jo 'hankkinut
6850: tella, että entisiä tiloj.a piooentämällä <voi- itseHeen melkoisen luottamuksen ma;a:seudun
6851: taisiin saa,da n:iiden seutujen pien-eläjien pien-eläljien keskuudessa, etenkin eteläJisessä
6852: laiduntarve :tyydytetyksi. Näin tiheä asutus ja låntisessä osassa ma:atrumme, jossa juuri
6853: on kuitenkin meillä vielä poiaclreusenista. epäJmhdat tässä laidunasiassa ovat suurim-
6854: Ja vastaJkohtana näille on maastamme vielä mat.
6855: valtava osa, jossa tilanne on aivan ;päinvas- Toinen samanlainen toimenpide, jolm jo•
6856: toin. Muodostamalla m. m. olosuht~et uudis- asian ollessa nykyisellä asteella, haitatta voi-
6857: viljelyksen edistymiselle suotuisiksi, voi' yh- taisiin toimoon;panna ensi tilassa, olisi aluksi
6858: teiskunta ~älä mkai-.rumtuksen siirtymistä pienemmän jru ma:hdollisimman halpaikorkoi-
6859: tifheimmin asutuilta seuduilta harvaan asu- sen rahamäärälll myöntäminen Osuuskassa-
6860: tui!lle seuduille ja sitä mukaa kuin näin järjestön välityksellä verrattain pitkäaikai-
6861: tulisi tapruhtumaan, niin sitä myöten kor- sena luottona 1-ain.attavaksi maaseudun pien-
6862: jaantuisi myös se epäkohta, josta tässä on eläjiUe tai näiden muodostamille laillisille
6863: ollut puhe. Mutta varsin harvassa tapauk- ta;loudellisiHe Y'My:mille maan ostoon vilj~l
6864: sessa vielä nykyisen asutusti,heyden Vla;lli- tyä laidunta varten ja perustamistöiden,
6865: tessa meidän maassamme on sellaisia seu- n. k. ojituksen, maan !pinnan tasoituksen~
6866: tuja, j,oissa: ei hyvällä tahdolla yhteiskunnan kalkituksen ja peruslannairtuksen y. m. s.
6867: puolelta voirtaisi järjestoo asioita niin, että suorittamista varten pien-elä:jien ikarjalaitu-
6868: joko hankitaan lisämaata mahdollisimman milla. Näitä la;inaj,a; myönnettäessä olisi
6869: moneHe käiäpiöviljeHjälle laidunviljelystä mielestämme paremman tuloksen aikaansaa-
6870: Il,76. - SBJarinen, P., y. m. 169
6871:
6872: m:iseksi huomioonotettava, että ne on käy- Edellä ~ausuttuun viitaten ro:hkenemm~
6873: t~ttäwä Pienviljeliljäin Keskusliiton tai sen kunnioittaen ehdottaa EduskullillllJ1 päätet-
6874: alaosaston palkkaaman asianomaisen am- täväksi,
6875: mattihenki.lön tekemän suunni,telman ja oh-
6876: jauksen mukaan. että vuoden 1927 menosääntöön
6877: Yllä kosketellut toimenpiteet eivät kui- otettaisiin 150,000 markan suurtdnen
6878: tenkara.n kykene- vaikka niitä voimak:kaas- määräraha Pienviljelijäin Keskuslii-
6879: tikin toteutettaisiin - yksinään; lopullisesti tolle tietopuolisen ja käytännöllisen
6880: ratkaisemaan maaseudun pien-eläjien lai~ opastuksen toimeenpanoa varten pien-
6881: dunkysymystä. Jotta tämä tärkeä asia saa- viljelijäväestön keskuudessa uusien
6882: taisiin ,ta:rke:mrrnan harkinnan alaiseksi kuin viljeltyjen laitumien perustamisessa
6883: mitä eduskunta~alotteessa on ma:hdoHista ja ja entisten tällaisten laitumien jatku-
6884: jotta ,tässä ,asiassa 'Vo:iJtaisiin aillraans:aada vassa hoidossa j.a
6885: suunnitelma, joka pitemmän ajan kuluessa että vuoden 1927 menosääntöön
6886: toteutettuna lopullisesti tyydyttävästi voisi otettaisiin 800,000 markan stturuinen
6887: järjestää ,tämän kipeäksi käyneen kysy- määräraha Osuuskassojen Keskus-
6888: myksen, niin olisi tätä asiaa koko laajuu- lainarahastolle lainattavaksi halpa-
6889: dessillan va:lmistamaam asetettava komitea. korkoisina lainoina, osuuskassojen
6890: Tässä komitean kokoonpanossa olisi erikoi- välityksellä, maaseudun pien-eläjille
6891: sesti huomioon otettava, ,että siihen, muun tai niiden taloudellisille yhtymille
6892: &siantuntemuksen ohella, saisi myöskin osal- laiduntalouden kohottamista tarkoit-
6893: listua Pienviljelijään Keskusliitto, joka toi- taviin tarkoituksiin perusteluissa
6894: mintansa perusteella pienvi>ljelitjävä,estön mainitulla tavalla selkä
6895: !keskuudessa on tutustunut olosuhteisiin että Eduskunta kehottaisi Halli-
6896: täJ.:lä alalla. Huomaut,ettakoon vielä, että tusta ensi tilassa asettamaan kmni-
6897: komitean asettaminen asiaa koki(} laajuudes- tean valmistamaan ehdotusta toimen-
6898: saan vrulm:istamaan ei estä toteuttamasta piteistä, joita valtiovallan olisi lähi-
6899: yllä lmsketeltuja määrä~aha-ehdotuiksia, vuosina toteutettava järjestettäessä
6900: koSka nuo määräTahaJt oikein ikäytettyinä ei- maaseudun pien-eläjien laidunta-
6901: vät voi tuottaa tulosta, joka olisi ristirii.- loutta ajanvaatimuksia tyydyttäviille
6902: dassa komitean mahdollisesti ehdottamien kannalle.
6903: toimenpiteitlten lkall!Ssla.
6904:
6905: Helsingissä, helmikuun 10 rp :nä 1926.
6906:
6907:
6908: P. Saarinen. Heikki Wehkaoja.
6909: J. A. Ihamuotila. M. Makkonen.
6910: Eino E. Heikura. 0. Kontio.
6911: Viljami Kalliokoski. Ansh. Alestalo.
6912: Kaarlo Hänninen. Kaarlo Hurme.
6913: Frans Kärki.
6914:
6915:
6916:
6917:
6918: 22
6919: 170
6920:
6921: ll,77. - Anom. ehd. n:o 102.
6922:
6923:
6924:
6925:
6926: Setälä, E., y. m.: Määrärahan myöntämisestä ldidunmaan
6927: hankkimiseksi pikkutilallisille.
6928:
6929:
6930: E d u s kun n a ll e .
6931:
6932: Sitä mukaa kuin maassamme toimeen- .noot entistä vailk:M~ID.paan asemaan. Sa-
6933: pantu vuokra-alueiden lunastustoiminta tulee moin on käynyt monen :seiJ:laisen pik'lru-
6934: loppuunsuoritetuksi, lisääntyvät itsenäisty- tilallisren., jolka kyllä on sarunut useamman
6935: neiden pientilallisten keskuudessa valitukset, helh.toorin ma,ata, mikä ei kumminkaan riitä
6936: että laitUIIlleksi sopilvan maan saanti ikäy yhä kesälaitU!III.lelksi s.ellaiselle karjalle, jonlka
6937: vaiilooammalksi. Laidunta tarvitsevia eläimiä hän muuten voisi tilanaan elättää. Tällöin
6938: ei näillä - rusuntotilat lukuunotelttuina - käy tilan asuminen tarkoituk!senmukaisrella
6939: perhettä kohden ole monta, mutta kun tavallta vaikeaksi, jopa mahdottoiilalksikin.
6940: asuntotilallisia, entisiä mäkitupalaisia, joi- Näin ollen kaipaavat närrnä iJ.isää laitUIIDeksi
6941: den le1hmät ennen vuoikraajana ollessa sai- s~pivaa maata.
6942: vat käydä •lailtumella talon yhteisellä metsä- Tultuaan itsenäisiksi sulkeutuivat pikku-
6943: maalla, on 1pa}jjon, aiheuttaa laiduntamis- viljelijäin ja asuntotilallisten lehmiltä enti-
6944: oikteuden loppuminen suuren muuto.k!sen set metsälaitumet. Ja vaikka sanotuilla
6945: tällaisten verlheiden elämässä. Edes vähäi- mailla ei nykyisin useassa tapauksessa lai-
6946: semmänkin karj.atalouden pitäminen siellä, dunneta karjaa ollenkaan, kieltäytyvät nii-
6947: missä siiihen suinikin on mahdollisuutta, on den omistajat monasti edes vuokraa vastaan
6948: yl•eensä m8Jaseudun pienel'äjiHe sang€n tär- luovuttamasta maata entisten vuokratilallis-
6949: keä, koska juuri karjantuotteet asunto- ja tensa lehmille kesälaidunta varten. Näln
6950: Hsutustiloilla muodostavat huomattavan ollen on välttämätöntä, että valtiovallan ta-
6951: osuuden oman \l)eriheen ta'l'lpeiksi käytetyistä holta ryhdytään toimenpiteisiin laidunmai-
6952: elinta'l'lpeista. den hankkimiseksi sellaisille pientilallisille,
6953: Se elintarpeiden lisä, minkä esim. asunto- joilla itsellään sitä ei ennestään ole. Ja olisi
6954: iilallisen ja n. ik. kääpiötilallisen ,perhe voi mielestämme sellaisille seuduille, joissa ei
6955: saada 'ka.~jataloud~ta, on niin ollen hyvin kunnollisia luonnonlaitumia löydy, valtion
6956: tärkleä, joten mahdvllisuus sen säilyttämi- varoilla avu.stettava keinotekoisten laidun-
6957: seen olisi ·järjestettävä. LaidurumaaUa siinä ten perustamista.
6958: suhteessa on mtkaiseva merkiJtys, koslka las- Kaikikeen edelläolevaan viitaten ehdo-
6959: kelmien mukaan laitu.men ·osuus ruokin- tamme kunnioittaen
6960: r_.:assa, rehuy;ks:i:köissä laskien, telkee noin
6961: 40 % lehmää kohden vuodessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1927
6962: Mutta eivät ainoastaan varsinaiset asunto- menoarvioon 10 miljoonan markan
6963: tilalliset ole ylliilesitetyssä suhteessa joutu- mä-ärärahan maataloushallituksen
6964: Il,77.- Setälä, E., y. m. 171
6965:
6966: määräämällä tavalla käytettäväksi sellais~'lle pikkutilallisille, jotka
6967: laidunmaan hankkimiseksi ja keino- om~'lla toimenpiteillään eivät voi sitä
6968: tekoisten laidnmten järjestämiseksi saada.
6969:
6970: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1926.
6971:
6972:
6973: Edward Setälä. Viljo Rantala.
6974: Jalmari Kovanen. Toivo Halonen.
6975: Vi!lho R. Piippo. Leander Sirola.
6976: Frans Mnstasllta. Otto Pensas.
6977: Toivo Lehto. Otto Toivonen.
6978: T. Typpö.
6979: 172
6980:
6981: ll,7s. - Anöm. ehd. n:o 103.
6982:
6983:
6984:
6985:
6986: Pelttari, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Pohjois-
6987: Suomen Laidun- ja Nurmiviljelysyhdistyksen toimin-
6988: nan avustamiseksi.
6989:
6990:
6991: Ed uskunnaBe.
6992:
6993: Meillä on tehty vuodesta vuoteen huo- yhdistyksiä~ Juuri siksi etteivät yleiset
6994: mattavia uhrauksia karjataloutemme kohot- maatalousjärjes·töt VIOi kohdistaa niin voi-
6995: tamiseksi. ma peräistä ponnistusta jonkin erikoiSkysy-
6996: Kuitenkin on yksi puoli, joka, kuten myksen auttamiseksi, kun asian tärkeys
6997: viimeaikojen tutkimusten tulokset ova.t vaatisi, eikä voi hoitaa sitä tutkimustyOtä,
6998: osoittaneet, on ehlkä ratkaisevin tekijä katr·- mi:tä nämät erikoisaliat vielä kaipaavat, ai-
6999: jatalouden kannattavaisuudessa, jäänyt sen van kuin koko maassa ja erikoisesti Poh-
7000: kehitystyön varaan, minkä erilaiset y~eiselt jois-Suomen poikkeuksellisissa aloissa laitu-
7001: maa~taloudelliset j.ärjestöt muiden toimitus- mien hoito ja nurmiviljelys.
7002: ten oheUa OW11t kyenneet tekemään. Tämä Srumasta syystä on muihinkin Pdhjois-
7003: tärkeä karjatalouden ja k;oko maatalouden Europan IITI.aihin jo syn'tynyt vastaavia eri-
7004: erilkoiStekijä on laitumien ja nurmien hoiito. ikoisyhdilstyksiä, kurten on laita Tanskassa,
7005: · Erikoisen polttavaksi käy tämän kysytmyk- Ruotsissa ja Norjassa. Näissä maissa val-
7006: sen selvil{jtäminen ja merkitys Pohjois-Suo- tion taholta tuetaan voimakkaasti näitä yh-
7007: messa, jossa karjanhoito on luonnollinen tymiä. Tanskassa ottaa valitio osaa näiden
7008: maata1auden päältuotlan'tohaara, jopa poh- yhdistysten, joita siellä on useita, kokonais-
7009: joisimmi.ssa osissa maatamtme ainoa elämi- menoihin 40 % :lla. Ruotsissa nauttii vas-
7010: sen ehto, sillä ne suuret metsävaras'tolt, joi- taava yhdistys meidän rahassa 470 tuhan-
7011: den nojassa on eletty, alkavat lop[pua nen maTikan JValtioapua.
7012: ja edessä on p.akollinen siirtyminen karja- Tällainen eriko:isyhdistys on jo syntynyt
7013: taloustuOitwJtoon. meilläkin j.a se on Pohjois-Suomen Laidun-
7014: Va~kka ikolro maallemmekin on erikoisen ja Nurmivilj.elysyihdistys, joka perustettiin
7015: tärkeätä tämän kysymyksen selvittäminen, sy'ksyllä 1924 ja jonka toiminita-alue toistai-
7016: on se Po'hjois~SuomeUe viclä polttavampi, seksi on Keski-Pohjanmaan maanviljelys-
7017: olGSuhteiden ollessa siellä niin muusta Suo- seuran, Oulun läänin talousseuran ja La-
7018: mesta eriävät. pin maatalousseuran alue, joka käsittää
7019: On mainittu !tämän kysynnyksen tulevan koko Pohjois-1Suomen n. 63 asteeSta alkaen,
7020: hoidetuksi maatalousseurojen kautta. lUikuunottJamatta Kajaanin kihlakuntaa,
7021: Miksi kuitenkin on pidetty välttämättö- jonka toistaiseksi täytyy pysyä poissa tästä
7022: mänä perustaa ja ylläpitää muita erikois- yhteistyöstä liikennevihlineiden puutteessa.
7023: yhdistyksiä lkuten suoviljelys-, siipi'karjan- Tunnustll!ksena sen tarpeellisuudesta on
7024: hoito-, karjanjalostus-, hevoshoito- y. m. mainittava, että jo heti alussa liittyi siihen
7025: 173
7026:
7027: jä.s~neksi m. m. suuri joukko maamme joh- muodostetaan toimialueilla myOOkin n. s.
7028: tavia maaltaloThSillliehiä ja kasvitieteilijöitä, laiduntaloudelHsia llläyte:tiJoja, aina yksi
7029: ollen ensimmäisen toimintruvuoden alussa ku!hunkin pitäjään, ja näillä tiloilla toteu-
7030: siinä 180 yksityiStä ja 14 järjestöjäsentä, tetaan nykya~aista käytännöllistä laitu-
7031: niitten joukossa Keski-Pohjanmaan maan- menhoitoa lyihiimmässä olosuhteitten myön-
7032: viljelysseura, Perä-Pohjolan maanviljelys- tämässä ajassa, tosin kokeirt;ten valvontaa ei
7033: seura, Lapin maatalousseura, L. S. K., I. nii1lä toistaiseksi ehditä toimittaa. Viime
7034: S. K. sekä Pohjois-Suomen suurimmat m.ei- kesänä on näytetilojen valinta ja ensim-
7035: jerit. Nykyinen jäsenmäärä. on 356 yksi- ·mäisten suunniteJanien teko laitumien pa-
7036: tyis- ja 16 järjestöjäsentä. rantamisessa ja uudistuksessa ehditty päät-
7037: Kesän 1925 kuluessa on yhdistyksen puo- 'tää Keski-Pohjamruarun anaanviljelysseuran
7038: lesta annetitu ja tehty suunnitelmia 110 ti- alUJeella 11 eri tilaJla. Paitsi vuosikirjaa
7039: lalla toiminta-alueen eri puolilla, lähinnä on yhdistyksen ohjelmassa erikoisen oman
7040: laiduntalouden koihotltamiseksi. On pidetty heirräJtaloudellisia !kirjoituksia sisältävän
7041: n. 30 esitelmää !kannattavan tuotannon ko- julkaisusarjan perustaminen j.a ensimmäis-
7042: hdttamiseksi laitumilla ja niittynurtmilla. ten niteitten julkaiseminen tulevana toiimin-
7043: Kirjeitä on lähete1tty tänä vuonna 670 kpl. tavuotena.
7044: Nyt on vallttuna 14 \k:oetilaa, joiden hei- Mainittakoon vielä, 1että yhdistys on jo
7045: näJtalous ennen muuta koetetaan nopeasti ollut ja tulee edelleenkin olema,an voimak-
7046: modern~soida mahdollisimman ikannaJtta- kaassa vuorovaikutuksessa maataloudellisen
7047: vaan ja tuotJtavaan kuntoon. Vertailun koetoiminnan keskusvalivkunnan kanssa,
7048: vuoksi mainittakoon, että maatalouden koe- joka saa käytettäväkseen tämän erikoisyh-
7049: toiminnan keskusvaliokunnana on · vaan 6 distyksen turtikimustyön tuloksia ja antaa
7050: laiduntaloudellista koetilaa koko maassa. puolestaan apua tutkimustöiden suoritta-
7051: Kuluneena kesänä on niiden til<Yjen laitu- miseen. Sarrnaten on se ollut ja tulee ole-
7052: milla jo sawtu aikaan jouklko parannuksia maan yhteistoiminnassa jrusenjärjesltöjensä
7053: lähinnä syötön järjestelyyn, mutta myös- kanssa tälffiän ikoko maalle ja erikoisesti
7054: kin satoisuuteen nähden. Laajempi ko- Pohjois-Suomelle tärkeän maataloudellisen
7055: keellinen tutkimus ·eri lannoitusmenetel- tuotannon tekijän pääsemiseksi niin v.aikut-
7056: mistä, eri heinä- ja moholajien sopivaisuu- tavaksi kun se todellisesti on.
7057: desta sekä saitoisuuteen että mvintopitoi- Jos kerra.n va1tio:nvaroja tahddtaan käyt-
7058: suuteen nähden aletaan tehttyj·en suunnitel- tää heilmn maa taloustuotantolllime kohotta-
7059: 1
7060:
7061:
7062:
7063: mien mukaisesti ensi kevääisltä lähtien. Sään- miseen on niitä käytettävä jiWkevästi ja
7064: nöllisiä eläinpunnituksia kuluneena kesänä olosuhteita vastaavasti. Jos me ta:hdOilllme
7065: on voitu suorittaa kolmella yhd~tyksen jä- kohottaa koko maamme ja erikoisesti Poh-
7066: sentilalla, mutta ta.rkoiltus on laajentaa jois-Suomen ja sen pienviljelijäin maata-
7067: niitä kaikille koeJtiloille. Maan happamuus- loustuotantoa, niin meidän on huomio kiin-
7068: määräyikisiä on myös suoritettu jo useam- nilteiJtävä juuri niihin kohtiin, mistä kipeim-
7069: pia viime vuonna. Erittäin keskeinen ja m:1n kenkä puristaa, ja yksi sellainen on lai-
7070: tärkeä on yhdistyksen ohjelmassa siemen- dunkysymys ja nurmiviljelys.
7071: viljely;ksen ·edistäiiDinen .sopivien kantojen Edellä olevan perusteella ja viittaten vii-
7072: aikaansaamiseksi. Siinä mielessä on jo lw- me vuoden tulo- ja menoarviokäsittelyn yh-
7073: luneema kesänä kerätty joukko näytteitä teydessä asiasta tekemä:äni esitykseen sekä
7074: luonnonvar.aisina kasva;neista eri heinäla- siihen, että maataloushallitus ja -ministeriö
7075: 'jeista, j.oita koeasemi.Ua ja todennäköisesti olivat vuodelle 1926 valtioapua lämpimästi
7076: myöskin eräillä yhdistyksen jäsentiloilla puoltaneet, saamme kunnioittaen anoa,
7077: ryhdytään lisäämään. Yhdistylksen puolesta
7078: 174 II, 7 s. - Pohjois-Su,omen laidnn- ja nurmiviljelysyhd,ilst.Y's.
7079:
7080: että Eduskunta ottaisi vuoden jois-Suomen Laidun- ja Nurmivilje-
7081: 1927 valtion tulo- ja menoarvioon lysyhdistyksen toiminnan avustami-
7082: 125,000 markan määrärahan Poh- seksi.
7083:
7084: Helsingissä, 17 p :nä helmikuuta 1926.
7085:
7086:
7087: Niilo Pelttari. J. H. Vennola.
7088: Kusti Arffman. Janne Koivuranta.
7089: E. Lautala. J. A. Ihamuotila.
7090: Antti Juutilainen. E. A. Tuomivaara.
7091: J. A. Mannermaa.
7092: 175
7093:
7094: IT,79. - Anom. ehd. n:o 1M.
7095:
7096:
7097:
7098:
7099: Junes, y. m.: Määrärahan myöntäm,isestä kiertävän
7100: maamieskoulun perustamista varten Perä-Pohjolaan.
7101:
7102:
7103: E d u s k u n n a li e.
7104:
7105: Jo useina vuosina on valtion menoarvioon maami,eskoulusta mm olisi kohtuullista
7106: varottu pienempi määrärallia kiertävän saada edes kiertävä maamieskoulu p,erä-
7107: maamieskoulun jä:rjootämi:se'ksi Perä~Poh Pohjolaan. Syrjäiset ja vähävaraiset seudut
7108: jolaan. Tämä määräraha, j,oka ilmenee va- eivät voi nuorta väkeään riittävästi kustan-
7109: kinaisen menoarvion 11 P. L. 5: 8 momen- taa kaukaisempiin kouluihin eivätkä myös-
7110: tilla on varemmin ollut 7,000 markan ja kään suuremmassa lffiäärin itse sijoi!ttaa va-
7111: nyt viimeisinä vuosi'lla 15,000 mar.kan suu- roja ammattikoulujen ylläpi,tämi:seen sa-
7112: ruinen. Kun tällä määrämha1la ei nyky- maan. aikaan kuin kansakoulut ja kalliSan-
7113: oloissa ole voitu ajatel1akaan koulun pys- 'Ol[)istot vaativat rmaa;kunnalta 1huomattaJvia
7114: tyyn saattamista ovat varat toistai,seksi jää- summia.
7115: neet käyttämättä. Tietäen, että täydellisen kiertävän maa-
7116: Perä-Pohjolan maanviljelysseura, joka lä- mieskoulun vuotuinen menoarvio sikä'läi-
7117: hinnä on hu10lehtinut sanotun maalkunnan siSISä oloissa nousee noin 70,000 ja perusta-
7118: maatalourdenisen kehitY'ksen kohoallllisesta, miskustannukset 10,000 a 15,000 markkaan
7119: on suUlllli.teHut koulun alottamista jo pitem- olisi nyt määrämhaa korotetta,va tuntUV1asti,
7120: män ajan mutta riittäv:äin varain ~uut jotta tämä kauan vireillä ollut kysymy.'l
7121: teessa on se aina jäänyt toteutUJmatta. saaJtaisiin johdetuksi suotuisaan tulok!~en.
7122: Nyttemmin on ,taasen kuluvan vuoden ai- Edellä olevan nojalla rohkenemme siis-
7123: kana ta11koitus järjestää koulu käyntiin kunnioitta,en anoa,
7124: siinä vakaas:sa luottammksessa, että tule-
7125: vaksi vuodeksi vihdoinkin saadaan taDkoi- että Eduskunta päättäisi tulevan
7126: tuksoon ,riittävästi ~aroja. vuoden menoarvioon 11 P. L. 5: 8
7127: Kun sillä :LaajaUa a1ueel1a, jroka Oulun momentille ottaa 70,000 markan suu-
7128: pohjoispuolella käsittää enemmän ilruin ruisen määrärahan, kiertävän maa-
7129: 50,000 km 2 ., ei o1e vielä mainitta;via ammat- mieskoulun per'UStamista varten Pe-
7130: ti!kouiujakaan puhumattakaan kiinteästä rä-Pohjolaan.
7131:
7132: Helsingissä, helmikuun 13 p :nä 1926.
7133:
7134:
7135: Antti J unes. Janne Koi vuranta.
7136: Kaarlo Hänninen. S. Salo.
7137: T. Jauhonen. A. A. N eitiniemi.
7138: 0. H. Jussila. N. Pelttari.
7139: Heikki Wehkaoja.
7140: 176
7141:
7142: ll,so. - ,Anom. ehd. n:o 105.
7143:
7144:
7145:
7146: Ihamuotila, y. m.: Määrärahan myöntämisestä maamies-
7147: koulun perustamiseksi Jämsään.
7148:
7149:
7150: E d u s !k: u n n a 11 e.
7151:
7152: Nykyaikaisen maatalouden menestymisen selLainen kieltämättä rrnaatmme maanvilj:elys-
7153: p.ermedellytyksiin <kuwluu kieltämättä !har- seuduista on Itä-Hämeen maanviljelysseu-
7154: joittajansa riittävä ammattitieto ja -taito. ran alueella oleva JätlllSä ja sen ympäristönä
7155: Sen taJkia onkin maassamme viimeisinä ai- oLevat kunnat.
7156: koina kiilhllitetty maatalousammattiop.e1:Uik- Niinpä :kysymy;s Järrnsään perustettavasta
7157: sen ik~hittämiseen eri puolilla maata huo- uudesta maamieskoulusta on viime aikoina
7158: miota ja ny!k:yhetl"ellä, jolloin itsenäisten ollut vi1kikaan :p01hdim1an .alaisena sanotul'la
7159: pienviljelij.äin lulkumääa:ä on lain:säädänt.ö- alueella. Sikäläisten maataloudellisten jär-
7160: työn kautta suuresti lisääntynyt maJa,ssam- jestöj.en 1mkouk,sissa on asia ollut ikehitettä-
7161: me, itseniäiselle rvaltiollernme ikäänkuin viänä ·ja on yleensä asetuttu pitämään täir-
7162: velrvolli<suutena kuuluu, että elinkeinois- keänä, että maamie.skoulu olisi perustettava
7163: tamme va:nihimman wmma;ttikunnan jäsenet Jämsään ensi tila1ssa. OEsihan Jämsässä
7164: tulevat pääsemää:n osallisiksi siitä ammat- u:seita valtion virkataloja, kuten Ta1viala ja
7165: tiopetu~sesta, josta niin suuressa määrin Patalan vi~katalot, joten maamieskoulun si-
7166: riitppuu ei v;ain ib.a.rjoitta!jansa menestys, ta- j·oitt>amismahdollisuuksia on olemassa. Mitä
7167: loudellinen !hyvinvointi, vaan ikdko maata- tulee maarrnies.koulun alueella olev:an n. s.
7168: loutemme kefuitys. koulupiiriin, kuuluisivat siihen seuraa'Vat
7169: Eten!k:in maan :pi@viljelijäväestön am- kunnat: Jämsä, Muurame, Korpilaib.ti, Län-
7170: mattiopetus :ja -valmistus mitä suurimmassa gelmä:ki, Kulhmoinen, Keuruu, Jyrväskylän
7171: mää.rin olisi ikdhottwmisen tar,peessa, että maalai·skunta., Toivakika, Äänekoski j:a Lu-
7172: ne voisivat, oman ikotikonnun vaalijoina hanka, j.oiden pinta-ala <edust3!a 5,182 :lrm2
7173: siinä työsslä menestyä ·ja vi·i•b:tyä sikäli, että ja a:sukasluvultaan noin 63,651 henkeä,
7174: he tuntisivat a;stuneensa ammatti'kuntaan, joista yksin Jämsässä on asuldmita n. 14,288
7175: jonka työ on }{Joko isänma;amme itsenäisen a 14,600 herJkeä.
7176: talouseläimän iperustuksien lujittami,S>työtä. Kun otaJIDme huomioon, että lkysymyJk-
7177: Tässä ta~koitu'klsesSia ja tietoisuudessa onkin sessä olevat ·seudut, vaikil·m eivät olekaan lii-
7178: maa.s.samme edelleen \huomiota !kiinnitettävä k<enne- y. m. suil1teessa rintaseutuiihin ver-
7179: m. m. maamieskoulujen lukumäärän lisää- mUavia, ovat lrumminki!Il viljelysseutuja,
7180: miseen seuduille, missä mooe·styikselliselle missä maanvilj.elyJks'een on edellytyksiä,
7181: maataloudelle ja sen harjoittamis·eUe on sekä että väestö :on maatalousväestöä, kun
7182: luontaisia ·edellytyksiä olemassa, j1a missä tämän dheHa alueella, 1lruten esim. Jämsässä,
7183: tn3Ja,talousvä·estön runsaus ja etenkin pien- on itscnäis:tymisen ,kautta entisistä tor:p,pa-
7184: viljelijäväestön lukumäärä edellyttää sen,. reista muodostunut pienviljelijöitä tol:sta
7185: että kouluun saadaan oppilaita, sekä että sen tuhat;ta, saiilloin esim. Korpilahdella y. m.
7186: vaikutus maatalousammattitiedon ja .taidon pitäjissä on huomattava määrä n. s. kruu-
7187: leviWiljänä lankeaisi .suotuisaam. ma;aihan. Ja nuntorppa.ri-asutThsta, puhuu asianomaisissa
7188: II,so. - Ihamuotiila, y. m. 177
7189:
7190: kunnissa jo tällll.ä pienviljelijäväestön run- tava. Tärrnä olettamus ja toivo sitä suu:rem.-
7191: saus vakavasti sen ~puolesta, että maamies- malla syyllä, kun juuri nämä kunnat Itä-
7192: ·lkoulu saatuna Jämsään: avaisi mahdolli- Hämoon maamviljelysseuran alueista ovat
7193: suuksia siithen, että maata:lousa:mmattiope- kieltärrnättä s·eultuja, missä annetaan suuri
7194: tus suuressa määrin voisi kohottaa tämän aTvo maatal<Yndelle, ja amma,ttitiedoru ja -tai-
7195: sendun ,t,aloutta. Onlhan tunnettua, kuinka don merlkitykselle, jota halk:emaan oman
7196: pienvilje1yssem1uissa nuore'lta maamieSipol- maamieSkoulun puutteessa varakkaammat
7197: V'elta arrnmattioJ>etus on saamatta syystä,. ovat lähteneet eri puolille ma.rut.amane maa-
7198: ettlä maamieSikoulut ovat :liian kaukana, tai talouskouluihin, pienviljclijäväestömme nuo-
7199: että ovat sijoitetut seutuun, 1joka ei vedä ren maamiespolven tyytyesrsä luonnollisista
7200: opiskelidoita kaukaa. syistä jäämään vail~e ammattiopetusta. Kun
7201: Mutta /I):erusilettavalla /Illaamieskoululla on siis joka tla[>aulksessa olisi maassa.rmme py-
7202: joka twpauksessa my,ös vä1illinen vai:kutus rittävä tyydyttämään tälLaisia tärkeitä ja
7203: maatalouden ikiolhottam.istyössä y~pälris mOOJIDme kdko talous- ja elinkeinoeläanäJ:le
7204: töönsä. ensiJuokkaisia ipynkimyksfiä, niin olisi valtio-
7205: Niinpä IIIJ:3Jamieåoulullle ,jäJrj.estetyt eri- vallan telhtävä :malhdoHiseksi ikysymy>ksen
7206: laiset maruta~ousrumrrnrutillise.t kurssit eri talondellisesti myönteinen ratkaisu aivan
7207: .aloilta laajemmillekin maa talouspiireille ensi tilassa.
7208: edistävät maata:lou8a/Illmatillisen tason ko- Luotrumme siihen, että Jämsän maaanies-
7209: hoamista. Samoin maamieskoulun opetta- koulun .perustami,nen tulee osaltaan vastai-
7210: jiston toimesta koulun loma-aikoina pidettä- >'essa toiminnwssaa:n ilwhottama8111 maatalou-
7211: vät maata}ous!kurssit ja esitelmäJpäivät kou- t€lll1Ille tuotan<tovo:iman kasvrurni:sta lkok:o
7212: lnpiirin sisällä naa;puri•kuntien alueella aina maalle ja sen !kehityksen yl-eistä nousua;
7213: .syrjäisimmille 'Pi€llviljelijäseuduille ovat te- l uotrumme siihen, eJttä se asia:noonaiseUa
7214: hokkaana väliooenä ta11jfoamassa ja 'othjaa- alueella, etenkin sen pienviljelijävä-estön
7215: massa ammattitiedon ja -taidon kohotta- nousevalle maall'viljelijäpo1velle avaa tilai-
7216: mista. Kuten nykyiset maamieskoulut suuden täten niiiden ammattitietojen l~:h
7217: omine havaintotiloineen, koeviljelyksineen teille, mistä ailka:naan versoo taloudellinen
7218: ja ~kenttineen, niin tämäkin koulu tulee ole- .ia sivistyksellinen hyvinvointi ko/lro maa'l-
7219: maan aikanaan ikäänkuin koetila, jonne eri lemme.
7220: seuduilta ija alueilta tullaan OJprntoma;tkoja. Kailkkeen eddlå esitettyyn viitaten
7221: järijestämaän. Nä~n koulu sekä eri pitä;jien ;momme,
7222: maatalous- ja pienviljelijäväestö astuu en- että eduskunta vuoden 1927 meno-
7223: tistä lkiin teämpään vuorovaikutukseen amma- arvioon varaisi 50,000 markan mää-
7224: tillisissa valistuspyi'Ikimyksi\SSä,, jolloin sen rärahan maamieskoulun perustami-
7225: suuri vailkutus on varmwan hedeLmää ikan- seksi Jämsään.
7226:
7227: Helsingissä, helmikuun 16 'P :nä 1926.
7228:
7229:
7230: J. A. Ihamuotila. Evert N ukari. Heikki Wehkaoja.
7231: Eino E. Heikura. E. A. Tuomivaara. E. Lautala.
7232: M. Makkonen. E. A. Turja. Timari Auer.
7233: N. Pelttari. Kaarlo Hurme. Bernhard Heikkilä.
7234: Ansh. Alestalo. Janne Koivuranta. Frans Mustasllta.
7235: Kalle Kirra.
7236:
7237: 23
7238: 178
7239:
7240: ll,s1. -IA..nom. ehd. n:o 106.
7241:
7242:
7243:
7244:
7245: Junes, y. m.: Määrärahan myöntämisestä kasviviljelys-
7246: koeaseman perustamista varten Perä-Pohjolaan.
7247:
7248:
7249: E d u s k u n n a ll e.
7250:
7251: Perr-ä-Pohjolan maatalouden tärkeimpiin Vlllliokuntakaan ole vielä ryhtyneet mihin-
7252: kohottamistoimenpiteisiin kuuluu eittamät- ikään aktiivisiin toimenpiteisiin. Kun sano-
7253: tömästi oman ikasvivi~jelyskoeaseman saanti tun toimenpiteen tOiteutumista ei mieles-
7254: maa:kuntaan. Siinä tarkoituksessa on useine tämme enää voitaisi pitemmälle lykätä roh-
7255: va1tiopäiviHe jätetty a.lotteita, jotka kuiten- kenemme, viittaamaHa vie1ä niihin peil'uste-
7256: kaan vielä eivät Qle johtaneet käytännölli- luihin, jotka sisältyvät v. 1924 valtiopäiville
7257: siiro. tuloksiin. Ja vaikka viime vuoden jätettyyn anomusehdotukseen N :o 105,
7258: valtiopäiville jätetyn, sanotun kasviviljelys- (Liitteet II, 75) kunnioittaen anoa,
7259: koeaseman perU'stamista tarkoittavan ano-
7260: musehdotUlksen N :o 85 j:oihdosta Maatalous- että Eduskunta kehoittaisi halli-
7261: vwli'Okuntakin antamassaan lausunnossa tusta ryhtymään kiireellisiin toimen-
7262: m. m. esittää että ,Mitä erityisesti Perä- piteisiin kasviviljelyskoeaseman pe-
7263: Pohjolaan tUllee krutsoo vailiolkunta, että nf,Stamiseksi Perä-Pohjolaan ja
7264: Perä-Pohjolan erikoisten olojen vuoksi sin- että tulevan vuoden menoa1·vioon,
7265: nekin olisi mahdollisimman pian perustet- mainittua tarkoitusta varten osoitet-
7266: tava koeasema'' niin eivät tietää!k:oomme hwl- taisiin 450,000 markan suut·uinen
7267: Etus enmn'Pää kuin K'Oetoiminnan Kes!kus- määräraha.
7268:
7269: Helsingissä, he1mikuun 10 p mä 1926.
7270:
7271:
7272: Antti J unes. Heikki Wehkaoja.
7273: Kaarlo Hänninen. Janne Koivuranta.
7274: T. Jauhonen. J. L. Seppänen.
7275: 0. H. Jussila. S. Salo.
7276: N. Pelttari. A. A. Neitiniemi.
7277: 179
7278:
7279: ll,s2. - Anom. ehd. n:o 107.
7280:
7281:
7282:
7283:
7284: Heikura: Määrärahan myöntämi8estä suoviljelyskoease-
7285: man perustamista varten Pohjois-Satakuntaan.
7286:
7287:
7288: E d u s kun n a 1l e.
7289:
7290: Maatalous meillä Suomessa on osoittanut koetoimintaJtyön kehitykselle, joten sen ar-
7291: kehityskykyä ja saavutuksia siinä määrin, voa ei voidakaan aliarvioida maataloutem-
7292: että pohjoisesta asemastaan huolimatta on me kohottamistyössä.
7293: maamme kieltämättä jo maatalousmaa, Mutta, kuten viitattu, on joka tapauk-
7294: missä on edellytyksiä maataloustuotannon sessa koetoiminta maatalouden alalla nuor-
7295: kehittämiseen ja parantamiseen sen eri ta, ja siis paljon suunnitelman alaista työtä
7296: asteissa. on kesken. Useissa maakunnissa odotetaan
7297: Maatalouskoetoirnintarnrne, vaikka se on koetoimintatyön .a1pua ja toivotaan, että
7298: ·ollurt vielä nuorta ja puu!tteellistakin, on koetoimdnta-orgaani kykenisi ennen pitkää
7299: kieltämättä jo viime vuos:i!kymmenellä tar- eri seuduilla vetämään maanviljelijät kiin-
7300: jonnut arvokasta apua maataloudelle teään kosketukseen kaelaitosten ja niiden
7301: yleensä. Tieteen ja käytännön lähestymi- antamain opetusten kanssa. Tässä suhteessa
7302: nen monessa suhteessa on tehnyt määrätie- ykisi maamme vanhimpia vi.ljelysseutuja,
7303: toisen, voimapera1sen maa:ta'louden ke- Sataik:unta, on myöskin saanut tu:rihaan vielä
7304: hirttämisen paremmin .mahdolliseksi. Koe- odottaa maakuntaansa kasviviljclyskoelai-
7305: toiminta maassamme juontaa rtosin juu- tosta.an, jossa toiset maakunnat ovat ehti-
7306: rensa jo 1700-luvulita, mutta vasta vuoden neet sen edellä. Tämä on valitettava maa-
7307: 1894 jälkeen, jo1loin Suomen SuoviljeJysyh- kunnalle, missä edellytykisiä voimakkaaseen
7308: distys perustettiin, ja sen toimesta muuta- maatalouskulttuurin :kehittärr:niseen on kiel-
7309: mat suoviljelyskoeasemat, ov;at koetoimin- tämättä olemassa.
7310: nan jäljet aLkaneet näkyä jä!1k:iperäisem- Koetoimintaan pyrkimys Satakunnassa
7311: män suovilj'elysa'lll!lllatltitaidon yleistymi- ei olekaan pysähty~ yksiJIJ. sen parhaille,
7312: sessä eri puolilla maata. Samoin maanvil- vanhemmille viljelysseuduille, vaan tämän
7313: jelystaloudellisen koelaitoksen perustami- työn tarvetta on tllllJlettu m. m. tämän laa-
7314: nen Tikkurilaan ·vuonna 1898, ynnä monet jan maakU:nnan pohjoisimmassa osassa, Sa-
7315: muut koelaitokset, ovat täydentäneet koe- 'takurnnain v;arsinaisella suoviljelysa1ueella.
7316: toiminnan rtyötä anaataloudern hyväksi. Niinpä jo useiden vuosien ajalla ovat Poh-
7317: Tässä tarkoitukgegsa onkin maassamme toi- jois-Sattakunnan maataloudelliset seurat,
7318: mimassa jo erikoinen maatalouskoetoimin- yhteisissä kokouksissaan käsitelleet asian
7319: nan keSkuSV<aliokunta, joka valvoo ja suun- 'tärikeyttä, sen merkitystä itäanän seudun
7320: nittelee koetoimintamme vastaista järjeste- maatalouden kohottalmistyössä. Nämä ko-
7321: lyä ja (kehittämistä maassamme. koukset ovat doihtaneet siiihen tulokseen,
7322: Näin on ~askettu jo maassamme pohja että alueelle olisi ennoo pitkää saatava
7323: 180 II,s2. - Suovi.ljelyskoeasema Pohjois-,Satakuntaan.
7324:
7325: suoviljely~Y'hdistyiksen,. tai vastaisen Sata- pitkää n. s. turvepehkuteollisuuden kehit-
7326: kunnan piirikoeaseman valvonnan alainen tämisellä koelaitoksen välittömään yhtey-
7327: rpieneunJpi suoviljelyskoeasema. Täili.än tu- teen, kuten kokemus esimerkiksi Tuomi-
7328: lokseen 001 tultu m. m. seuraavista syistä: kylän suoviljelyskoeasemalla osoittaa. Tur-
7329: Pohjois~Sataikunn.am. alue on suorik:as, sen vesoita tähän tarkoitukseen on alueella
7330: seudun kasvivilj,elys perustuu suurelta osal- riittävästi, ja menekkimahdollisuuksiakin
7331: taan suoviljelyksillä menestyrviin kasvilaa- tulee olemaan. Nämä syyt, muita mainit-
7332: tuihin. Maanpinnan korkeus täällä ollen semwtta, puhuvat sen puolesta, että tässä
7333: satoja jalkoja korkeampi esim. Porin seu- maakunnan osassa suoviljelysilweasema tu-
7334: dun, ja Keski-Sataikurunan vilj.elysalueita, lisi suuressa määrin edistämään ja kohotta-
7335: sekä kuiv;aamalttomien soiden runsaus, vai- maan tämän seudun väestön elinkeinoelä-
7336: kuttavat suuria ilmastollisia eroavaisuuk- mää ja taloudellista nousua, väestön, joka
7337: sia, joten täällä nämälkin syytt puhuvat pai- niin vähän on ennen taloudellisen ja sivis-
7338: kallisen koetoiminnan välttämättömyydestä. tyksellisen elämänsä kohottamiseksi valtio-
7339: Samoin liikenne- ynnä muut seikat puhu- vallalta apua pyy.tänyt ja saanut. Suovil-
7340: vat täällä maatalouden tuotanltosuunnan j.elyskoeasemrun vaikutusalueiksi tulisivat
7341: olhjaa:misesta paikallisia olosuihiteita ja mah- nyt etu!kädessä seuraavat kunnat: Kankaan-
7342: dollisuuksia silmälläpitäen. Tämän ohella pää·, Honkadoki, Karvia, Kinniö, Parkano,
7343: on huomattava, että Pohjois-Satakunnassa Ikaalinen, Jämijärvi, Viljakkala, Lavia,
7344: omistaa Suomen valtio yli 100,000 h:a metsä- Poomarkku, Ahlainen, Siikainen ja Meri-
7345: ja suoalueita, joten täällä vastaiselle asu- ka:I'IVia, jotka edustavat tällä suoviljelys-
7346: tustoiminnalle on ['ajattomia mahdollisuuk- alueelia yhteensä noin 5,400 neliökilometriä 1
7347: sia, jolle sysäyiksen anltaa varmasti Pori- ja noin 90,000 asukasta. Tåmän ohella vielä
7348: Kankaanpää-Haapamäki rautatien raken- Virrat, Kuru y. m. pitäjät jopa Keski-Suo-
7349: taminen Pohjois~Satakuntaan lahivuosina. men pitäjät tulevat välittomästi yhdiste-
7350: Samoin on tunnettua, että esimerkiksi tyksi perustettavan suoviljelyskoeaseman vä-
7351: suoviljely·skoeasemat muualla on kehitetty littömään vaikutusalueeseen, kun rautatie
7352: mallitaloudeksi, m1ssa maatalous ynnä Pori-Kankaanpää-Haapamäki on valmis.
7353: maat'alousrakennukset ovat a,janmrukaiset. Tämän takia koelaitoksen paikkana tuUaan
7354: Ne monessa sulhteessa ovat iha<vaintoväli- katsomaan keskeinen paikka Pohjois-SaJta-
7355: neitä, joista ret!keilij.ät ovat l])aljon oppia kunnan alueella, mihin on tilaisuus perus-
7356: saaneet. Samoin suoviljelyskoeaseman maa- taa se joko valtion tai yksityisen omista-
7357: talous, kasviviljelys, laiduntalous, koneisto, mille suoalueille.
7358: ikarja y. m. ovat täydentäneet suoviljelys- SuoviljelySkoeaseman perustaminen tän-
7359: koeasemain arvoa m. m. esikuvatalouksina. ne avaisi osaltaan käyttämään kansanta-
7360: Tällaisina ne ovat kannustaneet ympäri.-;- loudelliseksi hyödyksemme niitä suuria
7361: tönsä maanJVil:jelijöitä pyl1kimään tähän aarreaittoja, j'Otka yleensä cm kätketty Suo-
7362: suuntaan. Näin Po:hjois..Satakunnankin men typpiril&aisiin suomaihin. Tässä suh-
7363: alueella, missä pienvilj.elys on vallitseva, teessa pohjois-satalkuntalaisen maatalouden
7364: kaivataan esikuvatalouksioo ja harvaintoti- nousulle avaisi tämä rajattornia kehitys-
7365: l<:den! syntymistä, joten !Pienemmän suovil- ma:hdollisuuksia j.ärkiperäisen suoviljelys-
7366: jelyskoeaseman pffi"UStamista ja kehit- taidon yleistymisellli, missä juuri koelaitos
7367: tämistä 'Pidetä:än välttämättömyytenä. 'kykenisi antamaan luotettavia opetuksia.
7368: VieUi. on \huomattava, että koeaseman pe- Mielestäni valtiovallan, joka omistaa
7369: rustaminen tänne sumiljelys.k:oeasemana täällä suuria metsäpääomia ja suoviljelys-
7370: takaisi sen itsekannattavaisuuden ennen alueita, joilla on huomattava kruununtorp-
7371: II,s2. - Heikura. 181
7372:
7373: pariasutus, ja kun valtion asutustoiminta tettaisiin tavalla, jonka paraana tunnus-
7374: tulevaisuudessa juuri tälle seudulle on il- merkkinä olisi suoviljelyskoeaseman perus-
7375: meisesti kehittyvä, olisi velvollisuus sopi- tamiseen saatu valtion määräraha. Luo-
7376: vin toimenpitein pitää huoli siitä, että tamme siihen, että suoviljelyskoeaseman pe-
7377: esim. koetoimintaan sijoitetut varat aina rustaminen tähän seutuun edelleen kohottaa,
7378: pa,r!haiten edistäisivät koko maataloudelle nostaa ja kannustaa erämaitten raivaajia
7379: yhteistä edistystä. Siinä suhteessa Pohjois- uusiin ponnistuksiin ja uusiin valloituksiin
7380: Satakunnan suoviljelyskoeasemw puoltaa maataloud~n alalla, joten tältäkin kannalta
7381: paikkaansa aivan ensimäisten perustetta- katsottuna !kysymys suoviljelyskoeaseman
7382: vien uusien koelaitosten joukossa. perustamisesta on suuriarvoinen tälle maa-
7383: Pohjois-Satakunnan väestö odottaa ja kunnan osalle.
7384: toivoo, että valtiovalta tälläkin tavalla hel- Edellä olevaan viitaten pyydän anoa,
7385: pottaa sitä raslkasta olemassaolon taistelua,
7386: jota se vuosisadasta toiseen, polvi polven jäl- että Eduskunta vuoden 1927 me-
7387: keen on käynyt, usein vaikeissakin olosuh- noarviossa varaisi 500,000 markkaa
7388: teissa ja yhä uusia valloituksia suorittanut siirtomäärärahana suoviljelyskoease-
7389: Pohjois-Satakunnan hallaisten erämaitten man perustamiseen Pohjois-Satakun-
7390: keskellä. Olisi jo aika että täanä tunnus- taan.
7391:
7392: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1926.
7393:
7394:
7395: Eino E. Heikura.
7396: 182
7397:
7398: ll,s3. - Anom. ehd. n:o 108.
7399:
7400:
7401:
7402:
7403: Heikura, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Pienviljeli-
7404: jäin Keskusliitolle.
7405:
7406:
7407: E d u s k u n n a '1<1 e.
7408:
7409: Kun pienv~ljelijäväestöön kuuluu tämän lestaan osoittaa, että pioenviljelijät tahtovat
7410: maan väestöstä noin neljäs osa ja kun tämä olla itse johtamassa ammatillista kiohotta-
7411: väestöluokka e'lää nykyisin verraten vähä- mffityötään.
7412: varaista e~ämää, on luonnollista, että mltio- Tämä näin odottamattoman runsas kan-
7413: vallalll täytyy mahdollffiimman suuressa natus pienviljelijäin keskuudessa osoittaa,
7414: määrässä avustaa tämän väestöluokan pa- että Pienviljelijäin Keskusliitto on ollut
7415: rempiin olosuhteisiin kohoamista. Er1koi- olosuhteiden vaatima. Sen menestymisen
7416: sesti on vahiovaUan tuettava pienviljelijäin pääsyynä voidaan pitää sitä, että se on ollut
7417: sellaisia pyrkimyksiä, joilla he yhteisvoimin, kokonaan erossa valtiolilisesta puoluetoimin-
7418: itseapua käyttäen koettavat asemaansa pa- nasta ja että se on ryhtynyt edistämään
7419: rantaa ja jotka pyrkimykset kaipaavat val- juuri pienviljelijöille erikoisesti tärkeitä
7420: tiovallan tukemista. maata·louden ·puolia.
7421: Tällaisiin pyrkimyksiin kuuluu pienvilje- Varojen puutteessa ei Pienviljeiijäin
7422: lijäin ammatiHinen yhdistystoiminta, jonka Keskusliiton toiminta ole kuitenkaan voinut
7423: turvin pienviljelijät tavotteleva.t itselleen pienviljelijäin edistY'spyrinnöitä avustaa
7424: nykyaikaista ammattitietoa ja -taitoa saa- siinä laajuudessa kuin kipeä tarve olisi vaa-
7425: dakseen vähäisistä peltotilkuistaan, karjas- tinut. No:peasti edistyvänä ja laajenevana
7426: toistaan ja kanaloistaan m11tistä runsaammat maatalousjä.rje.stönä on sen valtioavus:tuskin
7427: tulot. koko sen toimiajan ollut toiminnan laajuu-
7428: Pienviljelijät ovat yleensä, varsinkin teen nähden mon:ta vemtaa pienempi kuin
7429: maan eteläisissä lääneissä, pysyneet amma- muiden crnaat,aloudellisten järjestöjen. Pien-
7430: tillisesta yhdistystoiminnasta syrJassa, vi1j.elij.äin Keskusliiton jäsenluku ja toi-
7431: mutta Pienviljelijäin Keskusliitto on ly- minnan laajuus olisi vaatinut .että se kulu-
7432: hyessä ajassa saavuttanut verraten runsasta vaksi vuodeksi olisi saanut noin 3 :n maan-
7433: kannatusta pienviljelijäin keskuudessa. Tä- viljelysseuran vrultioapua vastaa'Van mää-
7434: ihän järj·e:stöön, joka rt:oi:mii pääasiallisesti rän ja noin 3.5--4 kertaa niin suuren val-
7435: entisillä torpparialueillamme, kuuluu ny- tioavustuksen kuin Pienviljelijäin Liitto.
7436: kyään jo lähes 10,000 jäsentä. Sen järjes- Kuitenkaan 'ei Pienviljelijäin Keskusliitto
7437: tämissä esitelmät1laisuuksissa, opintokurs- saa edes 2-kertaa niin paljon valtioavustusta
7438: seilla, opin:toretkeilyillä j·a maataloudelli- kuin Pienviljelijäin Liitto. Opintore:tkei-
7439: sissa k]lpailuissa on ollut tavattoman run- lyjä varten saavat nämä kumpaisetkin liitot
7440: saasti osanottajia. Sen paikal1isjärjestöt yhtä paljon valtioavustusta ja kuitenkin on
7441: ovat olleet vilkkaassa toiminnassa, joka puo- edellisessä jäseniä lähes 4 kertaa niin pal-
7442: II,sa. - Heilk:ura, y. m. 183
7443:
7444: jon :kuin j-älkimäise.ssä ja muukin toiminta telmätilaisuuksia, opintokursseja ja -retkei-
7445: '>On vastaav.asti samanlaista. Vrun Keskusl.ii- lyjä, :koekenttiä, kiLpailuja ja näyttelyjä,
7446: t.on jäsenien ja yksityisten lahjoittajien että Keskusliiton palveluksessa täytyisi olla
7447: uhrautuvaisuus on .tehnyt mahdoJ.liseksi vähintään yksi neuvoja 30 yhdistystä, nii-
7448: Pienviljelijäin Kes.k.usliiton toiminnan ny- den 1,000 jäsenitä ja 20 kuntaa kohti. Kun
7449: kyisessä 'laajuudessa. Niin:pä Pienviljeli- sitäpaitsi neuvojan olisi ehdittävä laatia sa-
7450: jäin Keskusliitto sai viime vuonna hvhjoi- toi·hin nousevalle pienviljelijäjoukolle tkier-
7451: tuksina noin 200,000 mal'kkaa. tovitljelys-, l·annoitus- y. m. suunnitelmia, on
7452: Kun Pienviljelijäin Ke:Slrnsliitto on saa- mainittua yhdistys- ja jäseD!määrää sekä
7453: nut yhäti kasvavassa määrässä pienviiljeli- kuntalukua pidettävä p:ilkemmin liian suu-
7454: jäin kannatuJksen ja kun se on osottautunut rena kuin iliian vähäisenä. Kun Keskusliit-
7455: samaJla k,ykeneväksi toimimaan pienviljeli- toon nykyisin kuuluu 300 yhdistystä ja nii-
7456: jäväestön kohottamiseksi, on luonnollista, den lähes 10,000 jä;sen,tä ja kun sen aluee-
7457: että sen .on saatava vuo deksi 1927 huomat- seen ikuuluu noin 200 kuntaa, täytyisi Kes-
7458: 1
7459:
7460:
7461:
7462: tavasti suurempi valtioavustus :kuin se kusliiton paLveluksessa olla jo nykyisin ai-
7463: nykyään saa. nrukin 10 pienviljelysneuvoja,a. V. 1927 tar-
7464: Pienviljelijäin Keskusliiton paikallis- vitaan mitä neuvojia ainaikin 12, mutta to-
7465: yhdistyksien luvun lisääntyessä ja niiden dennäköisesti trutäkin sume:mpi luku.
7466: toiminnan vma.stuessa kasvavat luonnolli- Kun Keskusliitto käytti v. 1925 omia va-
7467: sesti ensinnäkin Ke.skusliiton yleislmstan- rojaan pa:lkintoi'hin pienviljelijöille pwn-
7468: n:ukset. Varovaisempienkin laskelmien mu- viljelyiksen yleensä tai peltJokasvinvHjelyk-
7469: kaan ta.rvitsee Pienviljelijäin Keskusliitto sen edistämiseksi yhteensä lähes 80,000
7470: yleiskustannuksiaan va~ten v. 1927 yihteensä markkaa, on .pidettävä kohtuullisena, että
7471: 200,000 markkaa. sille myönnetään v·altiovaroja vuodeksi 1927
7472: Keskusliiton a'luejärjestöiksi on nyt jo tätä tarkoitusta varten 100,000 mankkaa.
7473: perustettu Satakunnan ja Lounais-Suomen Paikw1lisyhdistyksien toimihenkilöitten
7474: pienviljelijäin maakuntaliitot. Niiden toi- opastuskurSseihin käyttää Keskusliitto ja
7475: minnan avustamiseksi ei ole tähän sarukka on jo osittain käyttäny.t omia varoja kulu-
7476: käytetty valtion v.al'oja ollenkaan, mutta v. v.ana vuonna yhteensä 20,000 mal'lkkaa.
7477: 1927 olisi kummankin maakuntaliiton toi- Katsoen yhdistyksien toimihenkilöitten ,tär-
7478: mintaa varten varattava 25,000 markkaa eli :keyteen, olisi tätä tarkoitusta varten Kes-
7479: yhteensä 50,000 marlkikaa. kusliitolle myönnettävä vuodeksi 1927
7480: Pienviljelylk:sen yleensä ja peltokasvinvil- 25,000 marl\ikaa. Yhteensä tulisi ylläesit-e-
7481: jelyksen edistystyö vaatii, että sitä 0'11 Kes- tyn mukaan Keskusliiton saada pienrvilje-
7482: kusliiton palveluksessa suunnitteloom.ssa, lyksen yleensä ja peltokasvinviljeJ.yksen
7483: johtamassa ja suorittamassa 2 agronomia. edistämiseksi 600,000 markkaa.
7484: Toinen iheistä huolehtisi peltokasvinviljclys- Opint.oretikeilyjä v;arten sai Pienviljeli-
7485: tekniikkaa :k:orurevista asioista ja olisi erikoi- jäin Keskusliitto v. 1925 valtioavustusta
7486: :Sesti perehtynyt lannoituskysymyilmeen ja 30,000 markkaa. Kun Keskusliiton jäsen-
7487: juurikasvinvilj elykseen. Toisen toimialaan mää·rä kesäHä v. 1925 oli noin 6,000 sai se
7488: kuuluisivat maatalouden järjestämistä ja kutakin jäsentään ikohti retkeilyavustusta
7489: kirjanpitoa kookeva:t kysymykset. 5 mk., jota ei suinkaan ole pidettävä liian
7490: Paitsi pienrvi!ljelyskonsulentteja täytyy suurena avustusmää:ränä. Ottaen huo-
7491: Keskusliiton palveluksessa olla myöskin mioon Keskusliiton nykyisen jäsenmäärän,
7492: ;pienviljelysneuvojia. Pienviljelijäin yhdis- ja jos se saisi nyt 5 mk. kuta,kin jii.9en-
7493: tykset haluavat .siinä määrin järjestää esi- tä:än kohti, olisi sen kuluvaksi vuodeksi saa-
7494: 184 II,s3. - P.ienviljelijäin Keskusliiton a.vustaminen.
7495:
7496: tava retik:eilyavustusta .50,000 marklk:aa. kohti. KerJ.kusliitO'Il palveluksessa tulisi ny.t
7497: Mutta kun Keskuslii,tt.o nopeasti edistyy ja j.o olla 6 karjanhoidonneuvojaa ja v. 1927
7498: laajenee on tämä avustusmäärä laskettava luonnollisesti tätäkin lukua enemmän.
7499: v. 1921 ainakin 60,000 mallkaksi. Tämä Karjatarroudellisia ki>lpa~luja v·amen on
7500: sitäkin suuremmalla syyllä, kun pienviljeli- Kesikusliitto täksi vuodeksi saanut lahjoi-
7501: jäin y;hdistykset ja niiden jäsenet itsekin tuksena 20,000 markkaa. Katsoen kilpailu-
7502: uhraavat huomattavia summia opintoretkei- jen suureen merkitykseen maataloudellisessa
7503: ~yjä.än varten niirukuin Keskusliiton vuosi- edistystyössä, olisi v•altion avustettava Kes-
7504: kem.omuksista ilmenee. kusliittoa v. 1927 ainakin yhtä suurella sum-
7505: P1enviljelijäin rakennukset ovat entiBill.ä maJ,la.
7506: torppariaJueilla yleensä tavattoman kehnot. Tämän mukaan olisi siis Keskusliiton saa-
7507: On luonnollista, että pienviljelijät tällais- tava karja:talouden edistämistä varten~
7508: ·ten olosuhteiden vallitessa haluavat tälläikin 175,000 ma:r<kkaa. Tässä yhteydessä viit-
7509: alalla saada omalta järjes.tö1tä.än apua. Kes- taamme myöskin siihen Eduskunnalle jätet-
7510: kusliitto on1kin laadittanut pältevillä ammat- tyyn anomUJkseen, jossa Pienviljelijäin
7511: timiehillä pienviljelijöitä varten rakennus- Keskusliitolle esitetään myönnettäväksi lai-
7512: piirustuskolmelman j·a julkaissut er]koisen dunviljelyksen edistämistä varten 150,000
7513: pienviljelijöilJe sov1eltuvan rakennusoppaan. markkaa.
7514: Rakennusmestaria ei Keskusliiton palve'luk- Siipikarjanhoidon edistämistä varten saa
7515: sessa vielä ole. Tämä on kuitenkin väLttä- Keskusliitto nyky1sin 25,000 maxkkaa. Krut-
7516: mätön ja siksi olisi Keskusliiton saa.tava ra- soen siipikarjanhoidon suureen merkityk-
7517: lrennusmest·arin pa1kkaamista ja yleensä ra- seen pienviljelijöiUe ja Keskusliittoon kuu-
7518: lrennusneuvontaa ja ohjaoota varten 50,000 luva.an pienviljelijäin suureen lukumäärään,.
7519: ma!'lkikaa. on pidettävä luon11ollisen.a, että tämä mää-
7520: Katsoen karjanhoidon suureen merkityk- räraha korotetaan ikaksinlmrtaisek:si. Sian-
7521: seen pienviljelyksessä ja siihen,. missä [aa- hoidonneuvojaa ei Pienviljelijäin Keskuslii-
7522: juudessa Pienviljelijäin Keskusliitto on nyt ton varat ole .tähän saakka saUineet :paLkruta
7523: jo toiminut karjanhoido.n edistämiseksi, ollenkaan. Mutta .kun tarkoituksenmukai-
7524: täytyy sillä olla tätä työtä suunnittele- sella tavalla harjoitettu sianhoi.to tuottaa
7525: massa, johtamassa ja suorittamassa agrono- pienviljelijöille vuosittain huomattavan tu-
7526: miatutkinnon suorittanut karjatalouskonsu- lonlisäylksen, olisi Pienviljelijäin Keskus-
7527: lentti. liiton saatava palvelukseensa erikoisia sian-
7528: Nykyään on Keskusliiton palveluk.sessa 4' hoidonneuvojia. Sitä varten olisi Keskuslii-
7529: karjanhoidonneuv.ojaa. He Givät kuiten- ton saatava 50,000 maTkkaa.
7530: kaan ehdi johtamaan ja toimimaan opetta- Kasvi- ja puuta:rhavilj.elys sekä kotitalous
7531: jina kaiki,Ua niiHä karjanhoi·tolkursseiHa, ovat siksi ;täl1keitä pienviljelyksen haaroja,
7532: joita pienviljelijäin yhdistykset Keskuslii- että niiden edistäminen täytyy olla Keskus-
7533: tolta ovat nyt jo kuluvaksi vuodeksi pyytä- ·liiton ohjelmassa. Nyt on Keskusliiton pal-
7534: neet. SitiiJpaitsi pitäisi heidän ehtiä toimit- veluksessa 2 va•kinaista tämän alan neu-
7535: taa karjanhoidol'listen kilpailujen trerkas- vojaa j·a keväällä on tairlkoitus ottaa tila-
7536: tuksia, laatia: pienviljelijöille karjanhoito-, päisiä neuvojia lisää. PienvilJelijäin yhdis-
7537: ruokinta- y. :m. suunnitelmia. Keskusliitossa tykset ovat osottaneet niin suurta harras-
7538: tähän saakka .saavutetun lrokemuksen mu- tusta kotitalouden ja kasvi- ja puu.tarllavil-
7539: kaan täytyisi sen palveluksessa olla 1 kar- jelyksen edistämiseksi, että näitä neuvojia
7540: janhoidonneuvoj·a 40--'50 pienviljelijäin tulisi olla ainakin yksi neuvoj·a jokaista
7541: yhdistystä ja niiden 1,200-1,500 jäsentä 40-50 pienvilj.elijäin yhdistystä kohti.
7542: II,ss. - Heikura, y. m. 185
7543:
7544: Pienviljelijäin Keskusliiton palveluksessa liitolle määt·ärahoina
7545: täy.tyisi nyt jo ol'la ainwkin 6 tämän alan Yleiskustannuksiin . . . 200,000: -
7546: vakinaista neuvojaa. Kasvi- ja puutal1ha- Maakuntaliittoja var-
7547: viljelybien palkintoihin täytyisi v. 1927 ten . . . . . . . . . . . . . . . 50,000:-
7548: käyttää ainakin niin suuri summa, että v.al- Pienviljelyksen edistä-
7549: tio1ta ·tähän tarkoitukseen myönnetty miseksi yleensä ja
7550: summa olisi 10,000 martkkaa. Yhteensä olisi peltokasvinviljelystä
7551: Keskusliiton saa.tava kasvi- ja puutarhavil- varten . . . . . . . . . . . . 600,000:-
7552: jely.ksen selkä kotitalouden edistämistä var- Opint01·etkeilyjä var-
7553: ten 100,000 markkaa. ten . . . . . . . . . . . . . . . 60,000:-
7554: Koska itsenäistyneet tonpparit saivat huo-
7555: Rakennusneuvontaa var-
7556: mattavat metsäwlat, ja koska suoma•laisilla
7557: ten . . . . . . . . . . . . . . . 50,000:-
7558: pienviljelijöillä on yleensä hallussaan melko
7559: Karjataloruden edistä-
7560: suuret alat me.tsämaata., täytyy siis metsän-
7561: miseksi . . . . . . . . . . . 175,000:-
7562: hoidon edi.stäminenkin kuulua Keskusliiton
7563: ohjelmaan. Tätä toimintaa suunnittele- Laidunviljelyksen edis-
7564: massa, johtamassa ja SUOII'ittamassa ·täytyy tämiseksi . . . . . . . . . 150,000:-
7565: o1la metsätwlouskommlentti ja ainakin 2 Siipikarjan- ja sian-
7566: metsänhoidonneuvojaa. Näiden paikkaa- hoidon edistämiseksi 75,000: --
7567: mista ja metsänhoidollisia kilpailuja varten Kasvi- ja puutarha-
7568: olisi Keskusliiton saatava yhteensä 100,000 viljelyksen sekä koti-
7569: markkaa. titalouden edistämi-
7570: Edellä esitettyyn viitaten ano:mme, seksi . . . . . . . . . . . . . 100,000:-
7571: Metsänhoidon edistä-
7572: että Eduskunta v. 1927 meno- miseksi . . . . . . . . . . . 100,000: -
7573: arvioon varaa Pienviljelijäin Keskus- eli yhteensä ......... 1,560,000:-
7574:
7575: Helsingissä, helmikuun 15 päivänä 1926.
7576:
7577:
7578: Eino E. Heikura. J. A. Ihamuotila.
7579: Pekka Saarelainen. E. A. Tuomivaara.
7580: Heikki Wehkaoja. August Raatikainen.
7581: Anton Vertanen. Frans Kärki.
7582: Matti Pitkänen. Ansh. Alestalo.
7583: M. Makkonen. Pekka Kopsa.
7584: Hedvig Gebhard. Kalle Kirra.
7585: Mikko Piitulainen. N. Pelttari.
7586: Kaarlo Hurme. Janne Koivuranta.
7587:
7588:
7589:
7590:
7591: 24
7592: 186
7593:
7594: ll,s4, - Anom. eiML n:o 109.
7595:
7596:
7597:
7598:
7599: Saarinen, E., y. m.: Määrärahan myöntämisestä a'VU8-
7600: tukseksi Pienviljelijäin Liitolle r. y.
7601:
7602:
7603: E d u s k u 111 n a 11 e.
7604:
7605: Viitaten vuoden 1925 valtiopäivillä teke- että Eduskunta kOt·ottaisi vuoden
7606: mämme anonnuiksen n :o 104, liite n :o 81, [>e- 1927 tulo- ja menoarviossa Suomen
7607: rusteluihi:n, kunnioittaen anomme, Pienviljelijäin Liiton r. y. valtioavun
7608: 500,000 markaksi.
7609:
7610: Helsingissä, 16 p :nä helmikuuta 1926.
7611:
7612:
7613: Emil Saarinen. Atte J. Muhonen.
7614: 187
7615:
7616: ll,s5.- Anom. ehd. n:o 110.
7617:
7618:
7619:
7620:
7621: Setälä, E., y. m.: Määrärahan myöntämisestä kunnaUi-
7622: sen pi.enviljelysn.euvontatyön avustamiseksi,
7623:
7624:
7625: Ed usikunnalle.
7626:
7627: Viitaten vuoden 192.5 valtioiPäiville jätet- markan suuruisen määrärahan käy-
7628: tyyn anomU!soodotukseen n :o 103, eihdotta- tettäväksi kunnallisen pienviljelys-
7629: vaJt a.lMrirjoittaneet tä}ten, neuvontatyön avustamiseksi maata-
7630: loushallituksen lähemmin määrää-
7631: että eduskunta vuoden 1927 talous- mällä tavalla.
7632: arvwon varaisi yhden miljoonan
7633:
7634: Helsingissä, herlmikmm 11 päivänä 1926.
7635:
7636:
7637: Edward Setälä. T. Typpö.
7638: Jalmari Kovanen. Vilho R. Piippo.
7639: Leander Sirola. Frans Mustasilta.
7640: Toivo Lehto. Otto Pensas.
7641: Viljo Rantala. Otto Toivonen.
7642: W. Annala. Toivo Halonen.
7643: 188
7644:
7645: ll,sB.- A:nom. ehd. n:o lll.
7646:
7647:
7648:
7649:
7650: Setälä. E., y. m.: Määrärahan myöntämisestä pienvil-
7651: jelijäin opintomatkoja varten Skandinavian maihin.
7652:
7653:
7654: Ed uslk:u:n nalle.
7655:
7656: JoikaiDen pienviljelijäin ystävä varmaan- tänoot ylhte:istohln.intaansa voimistuttaen sen
7657: kin tuntee lärrnminJtä myötätuntoa niille meiHe suomalaisille ma:ll:Uksi mone~SSa suh-
7658: pyrkimyksille, jotJka tä:htällivät maassamme toossa. J Olkooenkin sama on laita Ruotsissa
7659: viime vuooien aikana itsenäistytetymJ rpien- ja Norjassa. Ne suuremmat kall!Santa1ou-
7660: vilj~lijälu~an yhteistyön ja .ammattisim- delliset ja yksityistaloudelliset tulokset,
7661: tyksen ilrolhottalllliseen maaltaloudellisessa jotka näissä maissa rpie.nti1oillalldn on saa-
7662: merkityksessä. Se liittoutuminen ja mää- vutettu, on luetta,va pääasiassa hyvin jäx-
7663: rätietoinen yhteistyö,. joka pie:ruviljelijä- jestetyn os'lllllstoi'minnan ,ja voimaklkaan aan-
7664: ·Vä·estÖn 'keslkuudtessa meillä esiintyy, osoittaa JIDattiiOrpetukSien ansiOksi. Senvuoksi oEsi
7665: myöskin, että tämä väestö omaa itoolkin elä- meililä!kin pienvilj·elijäl:uokan asema.n kohot-
7666: vää harrastusta mainitun pyn'kimyksen to- tamistyössä :ro®distettava enelllllffiän huo-
7667: teutt'tamiselksi. Tärkeätä kuitenkin on, että miota näiden maapurimaiden pienviljelijä-
7668: yhteiskunta ja vakiovalta kiinnittä:ä riittä- \Väestön saavutuiksiin mainituilla a;loiilla.
7669: vää huOIIIliota tämän väestön pyr!kim)'lksille Yhtenä toimenrpitle.enlä, jonka ·a.vulla pien-
7670: ja avu.staa entistä suure~~mnassa määrin viljelijöitä ja ,pienviljelijäin asianiharrasta-
7671: kaiklkia mitä toilmenpiteitä, joiden avulla jia sekä piienvilj.elysneuvojia voitaisiin tu-
7672: tällaista iko'houtumista voidaan toteuttwa. tustUJttaa näissä! maissa saavutettm.ihin tu-
7673: Vaikka onkin tunnustettava, että pien- lioksiin j.a pienviljelijäin toimintataPQiliin
7674: viljelijäväestön maataloudellisen yhteistyön olisi epäilemättä cretkeily,jen jäJrjestäminen
7675: edistäunisellrni on maassammekin jl() run~ niihin. Omin silmin n:älhty edistys avartaisi
7676: saa:sti käyrt;ännöl:lisiä saavutuksia Vfl!rtoon- vai'Ill18J.lm:ki mukana olevien pienviljelijäin
7677: otettavissa, :kääntyy kaJtsoomme ikuiten!kin nruköaloja; am1laisi n:äiJile lb.te:rätteitä ja vai-
7678: us:ein muihin maiihin, lkun tulee puihe tämän kutteita ~Pienviljelijäin ylhteistyön voimis-
7679: väestön y'hteistoiminnan ,ja käytännöllisen tuttamiooksi meiUrukin, jos heitä saatettai-
7680: sekä tietopuolisen edistystyön vaStaisesta siin kosketuiksiin mahdollisimman suurin
7681: järjestämis!estä. Tä1llainen oikean suunnan j ouikoin TIJäiden maiden vastaavissa amma-
7682: haikemioon: ei olelkaan oudoksuttavaa llrnn tillisissa ja osuustoiminn:aJlisissa liMeissä
7683: tiedetään, että pienviljelijäluoklka monissa käytännössä olevien me~telyta;p.oj.en
7684: maissa on aikaisemmin jo saavutt!l!nut edis- kanssa.
7685: tyäkseen ne malhdlollisuudet ja sen ipohjan, Pienviljelijäin Liiton keskuudessa onkin
7686: jatka meillä ova,t tälle vä.estöiJle avautunoot jo pidemmän aikrua esiiTIJtynyt rujatus jär-
7687: vasta viime :v~Uosioo.. Jo lähes puolivul()si- jestää m!l!inittuja retlkeilyjä näihin mailhin,
7688: sataa ovat esim. Tanskan pienviljelijät kehit- mutta taloudellisista syistä ei l()h~ voitu sitä
7689: II,s6. - Setälä, E., y. m. 189
7690:
7691: toteuttaa. .Tälllaiset retk-eilyt sitäpaitsi Edellä esitettyyn viitaten anomme kun-
7692: olisilvat llllielestärrnme sitä suuremnuuksi hyö- nioittaen,
7693: dy:ksi, kuta voimwkikaailllJIDin niissä olisi itse että Eduskunta vuoden 1927 ta-
7694: ;pienrvi'ljelijäJväestökin edustettuna. Liitto lousarvioon varaisi 50,000 markan
7695: <ei llwitenkaan \käytettävissä 'olevil[a varoilla määrärahan käytettäväksi Pienviljeli-
7696: voi lä;hiaikoina tällaisiin toillllenpiteisiin. jäin liiton toimesta järjestettäviä
7697: ryhtyä. Seil1vuO:ksi olisi tarkoitukseen saa- pienviljelijäin opintomatkoja varten
7698: tava yleisiä vwroja. Skandinavian ma{hin.
7699:
7700: Relsingi,ssä, he·lllllillrnrun 15 päivänä 1926.
7701:
7702:
7703: Edward Setälä. T. Typpö.
7704: Vilho R. Piippo. J. Kovanen.
7705: Toivo Lehto. Leander Sirola.
7706: Toivo Halonen. Frans Mustasilta.
7707: W. Annala. Otto Pensas.
7708: Otto Toivonen.
7709: 190
7710:
7711: II,s7.- A.nom. ehd. n:o 112.
7712:
7713:
7714:
7715:
7716: Hei~ura, y. m.: Määrärahan myöntämisestä varattomien
7717: pienviljelijäin opiskeluavustuksia varten.
7718:
7719:
7720: Ed us:k unn alle.
7721:
7722: Viitaten edustaja Mrulclwsen y. m. edus- väestömme opiskelunhruluisel'le nuorisolle,
7723: kunta-anomukseen n:o 111 toukok. 17 p :Itä ·kunnioittaen anOill!Ille,
7724: 1924 !ktoskeva :määräralhdjen myöntämjstä
7725: varattomien pienviljeUjäin 01piskelua var- että Eduskunta päättäisi vuoden
7726: ten maataloudellisissa oppilaitoksissa ja yh- 1927 menoarviossa varata 1 milj.
7727: tyen samalla anomuksentekijäin peruste- markkaa käytettäväksi varatlomien
7728: [uihin sekä •antaen maan pienvilj~lijäin am- ja vähävaraisten pienviljelijäin kus-
7729: mattiopet-wksehle sUJuren .merkityksen, johon tantamiseksi ja avustamiseksi maa-
7730: ·valtiovallan entistä teh10kkaa.mmin on va- taloudellisissa oppilaitoksissa.
7731: 'rattava vääsy:mah.dolisuiUJdet pienvitljeHjä-
7732:
7733: He1sirugissä, lhelmikuUJn 16 lP m.ä 1926.
7734:
7735:
7736: Eino E. Heikura. M. Makkonen.
7737: Kaarlo Hurme.
7738: 191
7739:
7740: ll,ss. - Anom. ehd. n:o 113.
7741:
7742:
7743:
7744:
7745: Ramstedt, y. m.: Määrärahan myöntämisestä uudis-
7746: maan raivauspalkinnoiksi pienviljelijöiUe.
7747:
7748:
7749: E d u s lk u n n a B e.
7750:
7751: Viitaten v. 1925 valtiopäiville jätetyn suoritetaan 25 % työkustannuksista,
7752: a110Illusehdotuiksen n :o 106 perusteluihin, selk:ä ottamalla ih111omioon, että erityisesti
7753: joissa pu:hutaan määrära-han myöntärrnisen jumi nyk--yisenä ta:l'O:udeUisen ahdingon ai-
7754: ta:rrr>eeHisuud€sta uudisrrnaan rai:vauspalkin- ikana ovat ,piooviljel:i'jät hyvin suuTessa mai-
7755: illoiksi ja joid€n mukaan palkinnot jaettai- nitunlaisten uudisTaivwuspailikintojen tar-
7756: siin siten, että ipeessa, ehdotamme,
7757: alle 5 ~hitaarin viljeltyä maata Olm.ista-
7758: valle 'pienviljelidälle suoritoetaan 75 % to- että eduskunta päättäisi ottaa ensi
7759: dellisista raivaustyön !kustannuksista; vuoden menoarvioon 40,000,000 mar-
7760: 5 ihootaarista 10 :hehtaariin sarukka omis- kan määrärahan jaettavaksi pienvil-
7761: taville mwksetaan 50 % raivaustyön ilruSitaln- jelijäin keskuudessa uudismaan rai-
7762: nUiksista ; sekä vauspalkintoina perusteluissa ehdote-
7763: 10 hmtoorista 15 hehtaruriin 'oonistaviHe tulla tavalla.
7764:
7765: Helsingissä, he1m.lkuun 16 päivänä 1926.
7766:
7767:
7768: E. Ramstedt. K. Kulmala.
7769: J. A. Liedes. J. Virta.
7770: K. E. Varho. J. Aug. Isaksson.
7771: Filemon Savenins. Adam Asikainen.
7772: 192
7773:
7774: ll,s9.- Pet. försl. n:o H4.
7775:
7776:
7777:
7778:
7779: Åkerblom, m. n.: Ang. beviljande av anslag för inrät-
7780: tande av en ambulerande fiskarskala för V asa läns
7781: svenska kustsocknar.
7782:
7783:
7784: T :i ll Rl i ik s d a g e n.
7785:
7786: Då Finland är ,de tusen sj'öars land", strikt oeh en plan urp;pgfuas, ihuru fi.clikar-
7787: så har detta land naturliga förutsättningar ~kolor småningoon kunde imättas i va<rje
7788: :l'Öir att fiSket ska1l lkunna va;ra en ihuvud- distrikt. 'Duren borde nu kunna komma till
7789: näring särskilt föil" den del av :flol:lret, som detta slag av yrkesskolor. År 1920 utfärda-
7790: bor vid ihavsilmsten oclt vid im!jöarnas strän- des av statsrådet fyra förordningar, varige-
7791: der och som icike har :tillfä1le att liV!Ilära sig nom yrkesskolllrna i städerna erhöllo rikli-
7792: moo lantbru:ket. Men för att fisket Skall gare understöd av staten; år 1925 stiftades
7793: !kunna bedrivas med fraangång, erfur<'lrras en lag om statsunderstöd åt folkhögsko:tor;
7794: liksom för annan näringsver~samhe,t in- och i ,februari 1926 ihar presidenten anhe-
7795: si.:ktsfulla wtövare aN detta yrilre. fallt statsrådet att utarbeta en enb.etlig plan
7796: ,Ett 'VIei1lffiaJmt medel för fislwrinärirugens för ordtnandet ocb. understödandet av slöjd-
7797: höljande är inrättande av yrkesskolor, därr' s-kolorna.
7798: fiskarena kunna erhålla undervisning i Under 'vänta!Il på sädana åt•gärder borde
7799: fiskevård, !fiskodling, konserv,ering av fisk, en ambulerande fiskarskala fås tili stånd i
7800: båtbyggnad, sk:ötande av lbåtmotorer, till- Österbotten, ruämlig~m för lkomrrnunerna :vid
7801: verkning .av fiskredskap, rationella metoder K varlken, ·dä[" en stor del av skålrgå:rdsbe-
7802: för fiskdlångst m. fl. fisket rörande ämrner. ", folkningen ha.r f~Sket soon sin huvudnäring,
7803: förklarar den statsk:ommitte, som 1910 av- moo för viliken fiskamkoloma i södra Fin-
7804: gaJV" ett 1betänikande om fiskerinäringens land äro så a:vlä;g,srua, :att den icke ihar nämn-
7805: upphjälpande. På grund av sin kännedo::n värt stöd av dessa för sin närrings utveck-
7806: om fiskeriundervi,sningen i Norge, Danmark lande.
7807: och Sverige 'föres1år kommitten inrättande Ledningen aN denna ambulerande fiSkar-
7808: av ambulatoriska fiskarskolor med en vin- sloola kunde lämpligaSII: överlämnas åt Öster-
7809: ter- och en 'sommarkurs på varje ort. bottens sv,eruSka lantbru!kssällska;p, som f. n.
7810: På de.tta om:räde har nägon lbörjan gjorts även i övrigt omhänderhar fiskerinäringens
7811: i södra Finland genom Evo1s-forstinstitut, främjande. Till nämnda sällskaps förfo-
7812: som har en fis1reriavdelning, o0h geiliOIIl en gande iborde ställas ett anslag, varmed kunde
7813: :Last fiskars;kola i ÖStra Nyland. Men dessa avlönas två lärare och OOhövlig läromate-
7814: s1rolor äJro för a,rvlägsna för t. ex. ÖSII:wbot- rial allJflikaffas, exempeL:vis 70,000 mark.
7815: ten. Vi behöva flecra sådan:a fiskam1rolor. På grund av det anförda få :vi vÖirdsaon.t
7816: Hela lanrlet borde indelas i fisrkarskoldi- anhåHa, att Riiksdagen
7817: JI,s9. -Åkerblom, y. m. 193
7818:
7819: ville i stats[ö1·slaget för år 1927 uppmana Regeringen att uppgöra
7820: t~pptaga 70,000 rwu·k för inrättande plan för l:andets indelning i fiskar-
7821: av en ambulerande fiskarskala för slwldistrikt ock för skolors inrät-
7822: V asa läns svenska kustsocknar; ooh tande i dessa .
7823: •
7824: Hels.illlgfors, den 17 februari 1926.
7825:
7826:
7827: K. V. Åkerblom. Levi Jern. Johannes Klockars.
7828:
7829:
7830:
7831:
7832: 25
7833: 194
7834:
7835: II,s9. - Anom. ebd. n:o 114.
7836: Suomennos .
7837:
7838:
7839: •
7840:
7841:
7842: Åkerblom, y. m.: Määrärahan myöntämisestä kiertävän
7843: kalastajakoulun perustamista varten Vaasan läänin
7844: ruotsalaisiin rannikkopitäjiin.
7845:
7846:
7847: Ed u s kun n a 11 e.
7848:
7849: Kun Suomi on ,tU'hanten järvien maa", lun kautta. Mutta nämä koulut ovat kau-
7850: niin on tällä maalla luonnollisia edellytyk- kana esim. Pohjanmaalta. Me tarvitsemme
7851: siä siihen, että kalastus voi olla pääelinkei- useampia sellaisia kalastajakouluja. Koko
7852: nona erikoisesti sille väestön osalle, joka maa olisi jaettava kalastajakoulupiireihin
7853: asuu merenrannikolla ja sisäjärvien ran- ja laadittava suunnitelma, jonka mukaan
7854: noilla ja jolla ei ole tilaisuutta itsensä elät- kalastajakouluja vähitellen voitaisiin perus-
7855: tämiseen maanviljelyksellä. Mutta jotta taa jokaiseen piiriin. Nyt pitäisi tulla tä-
7856: kalastusta voitaisiin harjoittaa menestyk- män laatuisten ammattikoulujen vuoro.
7857: sellä, vaaditaan, niinkuin muussa;kin elin- Vuonna 1920 antoi valtioneuvosto neljä ase-
7858: kei.notoiminnassa, taitavia tämän ammatin tusta, joiden kautta kaupunkien ammatti-
7859: harjoittajia. koulut saivat runsaamman kannatusavun
7860: , Tehokas keino kalastuselinkeinon edistä- valtiolta; v. 1925 säädettiin laki kansan-
7861: miseksi on ammattikoulujen perustaminen, opistojen valtioavusta; ja helmikuussa 1926
7862: missä kalastajat voivat saada opetusta ka- on presidentti kehoittanut valtioneuvostoa
7863: lastushoidossa, !kalanviljelyksessa, kalan- laatimaan yhtenäisen suunnitelmam veisto-
7864: säilyttämisessä, veneenrakentamisessa, vene- koulujen järjestämisestä ja avustamisesta.
7865: moottorien hoidossa, kalanpyydytsten val- Sellaisia toimenpiteitä odotettaessa olisi
7866: mistuksessa, järkiperäisistä kalastamista- kiertävä kalastajakoulu saatava peruste-
7867: voista y. m. kalastusta koskevista sei- tuksi Pohjanmaalle, nimittäin Merenkur-
7868: koista", selittää se valtion komitea, joka kun rannikon pitäjiä varten, joissa suurella
7869: v. 1910 antoi mietinnön kalastuselinkeinon osalla saaristoväestöä kalastus on pääelin-
7870: kohottamisesta. Sen tuntemuksen perus- keinona. Tälle väestölle ovat Etelä-Suomen
7871: teella, mikä komitealla oli kalastusopetuk- ikalastajakou'lut niin etäisiä, ·ettei sHlä ole
7872: sesta Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa, eh- ,niistä san'ottavaa hyötyä elinkeinonsa lrehit-
7873: dotti komitea kiertävien kalastaja,koulujen tämisessä:.
7874: perustamista, joilla ol:isi yksi talvi- ja yksi Tämän kiertävän kalastajakoulun johto
7875: kesäkurssi kullakin paikkakunnalla. voitaisiin sopivimmin jättää Pohjanmaan
7876: Tällä alalla on jonkun:lainen alku tehty ruotsalaiselle maanviljelysseuralle, jonka
7877: Etelä-Suomessa Evon metsäopiston kautta, huolena nykyään muutenkin on kalastus-
7878: jossa on kalastusosasto, ja itäiselle Uudelle- elinkeinon edistäminen. Mainitun seuran
7879: maalle perustetun !kiinteän kalastajakou- käytettäväksi olisi asetettava määräraha,
7880: n,sfl. - Åkerblom, y. m. 195
7881:
7882: jolla voitaisiin pallkata kaksi apettaj111a ja kalastajakoulun perustamiseksi Vaa-
7883: hankkia tarpeelliset opetusvälineet, esimer- san läänin ruotsalaisia rannikkopitä-
7884: kiksi 70,000 markkaa. jiä varten; ja
7885: Edellä esitetyn perusteella saamme kun- kehoittaa hallitusta laatimaan
7886: nioittaen anoa, että Eduskunta tahtoisi suunnitelman maan jakamisesta ka-
7887: lastajakoulupiireihin ja koulujen pe-
7888: ottaa vuoden 1927 tulo- ja meno- rustamisesta niihin.
7889: arvioon 70,000 markkaa kie1·tävän
7890:
7891: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1926.
7892:
7893:
7894: K. V. Åkerblom. Levi Jern. Johannes Klockars.
7895: 196
7896:
7897: Il,9o. -· Pet. försl. n:o 115.
7898:
7899:
7900:
7901:
7902: ÖSterholm, m. fi.: Ang. beviljande av anslag för fiskar-
7903: skolo.rna i V ederlaks och Pernå.
7904:
7905:
7906: T i ll R i k s d a g e n.
7907:
7908: Med anledning av en rpetition rörande räJma sig .till godo !Skälig ersätitning för
7909: imruttande av Skolor för fisbre be.slöt 1920 den andel av de al1männa omkostnaderna
7910: års Ri:ksdag uppmana regeringen att ·örve,r- (hyra, värme, belY'sning o. dyl.), so:m rätt-
7911: UiJmna proposition a'll!gående fiskeriunder- visligen borde falla {lå f:iSkaTskolorna eller
7912: visningoos ooonande på bestående .grund oclk icke fått tillfreds:ställande vederlag fö['
7913: samt att, för doo händeJse propositionen den undervisning, t. ex. i historia, moders-
7914: icke under år 1921 ik:unde överlärrnnas, rege- målet, räil.rniD.g m. fl., som bestrides .a.v folk-
7915: ringen horde vidtaga åtgärder förr alliOrd- hög,s<k;olornas läraPper,s<:ma!l och i vars ·be-
7916: nande .ruv .provisoriSk fis.'keriundervisning kosta:nde fi~ars1rolorna borde taga del,
7917: vid en fins:k och en svensk folhögskola. På även om densa'lThllla meddelas i sa.mband
7918: grund härav h:ar inxättats tvenne fiffu:a,r- moo undervisnin.gen för fol:klhögskolornas
7919: skolor, av vilka den fins'ka arbetar i sam- elever. Redan :8!V detta skäl borde anslaget
7920: band med Lounais-Karjalan kansanopisto i för fiskars.kolorna höjas.
7921: Vederl:aks och den svenSka vid Östra Ny- Då endast två .skoLor för 'havsfiskare fin-
7922: lands folikhö.gskola i Pernå. Denna lösning nas i hela landet, borde de omhuldas av
7923: av frägam. om fiskeriundervisningens ord- staten så att deras verksarrnhet bleve så
7924: nande är således aJV iprovisorisk art, men de framgångsrik som möjligt. För detta ända-
7925: båda skolorna ha doeJk: tillsvidare ansetts mäJl v:ore det nödvändigt, att fiskars'lm1orna
7926: fylla behorvet av yrkesrmdervisning förr fontlöpande ikunde komplette.ra sitt förråd
7927: havsfislkare. Taek vare .srumrur:hetet med folrk- a'v undervisnin:gsmaterial10eh a.rootsverktyg,
7928: högskolorna ha fiskaTSkolorna förorsakat sitt bibliotek m. :m. oeh siilrsikilt vore det av
7929: staten relativt rin,ga lkostnader. Såväl med stor betYJdelse, .att dessa .skolor skulle sätt.as
7930: avsoonde å lokaler som undervisningsmate- i tillfälle .a.tt auordna föreläsningskurser av
7931: ria:l och lärarkrafter ha fi9kars1m1orn:a kun- fac'kilnäm på fiSkeriområdet samt föret.aga
7932: nat tillgodogöra sig de förmåner folkhögsko- exkursioner till olilka tr.a:kter a.v lrnsten, .där
7933: lorna ikunnat erbjuda, varigenom st·atsverriket fisiket erbjuder :möjlig1het .trll lärori!ka stu-
7934: åsamlkats hetydligt mindre kostnader än om dier eller där ekonomi.Skt vi:ktiga företag på
7935: fiskarskoioma varit fristående läroinrätt- fiskerihushlållningens oonråde äro i verksam-
7936: nin:gar. Vid granSkningen av fiska<l'slrolor- ihet.
7937: nas årsredogörelser finnoc man, art;t .st:aten För att fisbrskiolorna skulle knnna på
7938: dock i alltför hög gr.ad Jromm.it att utnyttja ett tiill.fredsställande oott utvoo'kla sin un-
7939: fördelarna av ifråg8!varande ikombination i dervisning .ach skäligen eil'Siiltta fulkhögs>ko-
7940: ty att fulkihögsko1orna antingen icke kunnat lorna. för den ny:tta de draga av att arbeta
7941: 11,90. - Österholm, y. m. 197
7942:
7943: i samband med dem, borde anslaget, som nu ocih i anledning därav är i belhO'V av UIP'P-
7944: utgör 60,000 mark, ihöjas med 25,000 mark märksamhet och understöd från statens sida.
7945: per skola. Inberälknat rutgifte.rna för Evois På g.rund wv vad ovan framhållits få vi
7946: skoila för insjöfiskare, komme de totala ikost- vö,rosa.mt förreslå,
7947: naderna för fiskeriundervisningen :sålunda
7948: att uillgöra 203,900 mank, vilket mäste anses att Riksdagen rnåtte besluta, att
7949: vara ett jämförelsevis ringa belo;p:p med för fiskarskolorna i V ederlaks och
7950: hänsyn därtill att en betydam.de del av lan- Pernå skall i utgiftsstaten för dr
7951: dets befolkning har sin utkomst av fiske 1927 anvisas ett anslag av 85,000
7952: oeh även med tanke därpå att havsfisket s.e- mark pm· skola.
7953: dan några år befinlle!r sig i ett sv:årt läge
7954:
7955: Helsingfors, den 16 februa,ri 1926.
7956:
7957:
7958: John Österholm. E. Kilpeläinen.
7959: Erkki Paavolainen. Tuomas W anhala.
7960: Ernst von Born. H. Valkama.
7961: Karl Fr. Lauren. T. Typpö.
7962: 198
7963:
7964: Il,9o. - Anoon. ehd. n:o 115.
7965:
7966:
7967:
7968:
7969: Österholm, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Virolah-
7970: den ja Pernajan kalastuskouluja varten.
7971:
7972:
7973: E d u s kun n a ll e.
7974:
7975: Kalastajakoulujen perustamista tarkoit- kuitenkin tullut liian suuressa maarassa
7976: tavan anomusehdotuiksen johdosta päättivät käyttäneeksi kysymyksessäolevan Sijoitusta-
7977: 1920 vuoden valtiopäivät kehoittaa halli- van tuottamia etuja, kun kansanopistot
7978: tusta antamaan esityksen kalastusopetuk- joko eivät ole voineet saada itselleen koh-
7979: sen järjestämisestä vakinaiselle kannalle tuullista korvausta siitä yleisten kustannus-
7980: sekä, siinä tapaulksessa ettei esitystä voi- ten osasta (vuOkrasta, Jämmöstä, vaLaistuk-
7981: taisi vuodem. 1921 kuluessa antaa, ryhty- sesta y. m.), joka oikeudenmukaisesti olisi
7982: mään toimenpiteisiin. väliaikaisen kalastus- tuleva kalastajakouluja kohti, tahi eivät
7983: opetuksen järjestämiseksi yhteen suo:rrren- myöskään ole saaneet tyydyttävää kor-
7984: ikieiliseen 1ja yhteen ruotsinkieliseen kansan- 'Vausta siitä opetuksesta, esim. historian,
7985: opistoon. Tämän perusteella on perustettu äidinkielen, laslkennon y. m., jota kansan-
7986: kaksi ikalastaja'koulua, joista suomalainen opistojen opettajakunta hoitaa ja jonka
7987: ty·öskentelee Virolahdella Lounais-Karjalan kustantrumiseen kalastajakoulujen pitäisi
7988: kansanopiston ja ruotsalainen Pernajassa osallistua, va~klkakin sitä annetaan kansan-
7989: itäisen Uudenmaan kansanopiston yhtey- opistoo oppilaiden opetuksen yhteydessä.
7990: dessä. Tämä kalastusopetuksen järjestä- Jo tästä syystä olisi kalastajakoulujen mää-
7991: miSkysymyiksen ratkaisu on niinmuodoin rärahaa koroitettava.
7992: väliaikaista laatua, mutta näiden molempien Kun ainoastaan kaksi koulua merikalas-
7993: koulujen on kuitenkin toistaiseksi katsottu tajia varten on koko maassa olemassa, pi-
7994: täyttävän merikalastajille tarkoitetun am- täisi valtion huolehtia niistä niin, että nii-
7995: mattiopetuksen tarpeen. Kansanopistojen den toiminta muodostuisi niin menestyksel-
7996: yhteistyön alliSioiksi on luettava, että kalas- liselksi kuin mahdollista. Sitä varten olisi
7997: tajakoulut ovat aiheuttaneet valtiolle ver- tarpeen, että kalastajakoulut jatkuv,asti
7998: raten ~ienet kustannukset. Sekä huoneis- voisivat täydentää opetusvä1ine- ja työka-
7999: toihin että opetusaineistoon ja opettajavoi- luvarastojaan, kirjastoa;an y. m., ja erikoi-
8000: miin nähden ovat kalastajakoulut voineet sen tähdellistä olisi, että nämä koulut sai-
8001: käyttää hyväkseen niitä etuja, joita kan- si\Cat tilaisuuden järjestää luentokursseja,
8002: sanopistot ovat voineet tarjota, minkä joh- joita kalastusalan ammattimiehet pitäisi-
8003: dosta valtiolaitokselle on aiheutunut tun- vät, ja tehdä retkiä eri tienoille rannikkoa,
8004: tuvasti vähemmän kustannuksia kuin jos missä kalootus tarjoaa mahdollisuutta opet-
8005: kalastajakoulut olisivat olleet erillisiä op- taviin kokemuksiin tahi missä taloudelli-
8006: pilaitoksia. Tarkastaessa kalastajakoulujen sesti täDkeitä yrityksiä kalatal1ouden alalla
8007: vuosikertomuksia humnaa, että valtio on toimii.
8008: II,90. - ÖS!terhl}lm, y. m. 199
8009:
8010: Jotta kalastajakoulut voisivat tyydyttä- tuksesta, ja myös sen, että meri.Jkalastus on
8011: vällä tavalla kehittää opetustaan ja koh- jo muutaman vuoden ajan ollut tukalassa
8012: tuullisesti ik:o:vvata kansanQpistoille sen hyö- asemassa ja on sen johdosta huomion ja
8013: dyn, mikä niillä on siitä, että työskentele- kannatuksen ta,rpeessa valtion. puolelta.
8014: v,ät niiden yhteydessä, pitäisi mä,äräraha, Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu,
8015: joka nyt on 60,000 markkaa, koroittaa saamme kunnioittaen ehdottaa,
8016: 25,000 markalla lroulua kohti. Evon järvi-
8017: kalastajakoulun menot mukaan laskettuna että Eduskunta tahtoisi päättää,
8018: nousisivat kalastmsop·etuk:sesta koituvat ko- että Virolahden ja Pernajan kalas-
8019: konaismenot täten 203,900 markkaan, mitä tuskouluja varten on 1927 vuoden
8020: summaa on pidettävä verraten vähäisenä, menoarvioon osoitettava 85,000 mar-
8021: kun ottaa huomioon, että melkoinen osa kan suuruinen määräraha kumpaa-
8022: maan väestöstä saa toimeentulonsa kalas- kin koulua kohti.
8023:
8024: Helsingissä, helmikuun 16 päivänä 1926.
8025:
8026:
8027: John Österholm. E. Kilpeläinen.
8028: Erkki Paavolainen. Tuomas Wanhala.
8029: Ernst von Born. H. Valkama.
8030: Karl Fr. Lauren. T. Typpö.
8031:
8032:
8033:
8034:
8035: •
8036: 200
8037:
8038: 11,91, - Pet. försl. n:o 116.
8039:
8040:
8041:
8042:
8043: Lindberg, m. fi,: Ang. beviljande av anslag för upprens-
8044: ning av Tusby å.
8045:
8046:
8047: T i ll R i k s d a g e n.
8048:
8049: Under de senast förgångna åren har stats- under odlin.g, innan rensning ·och reglering
8050: makten i ·aillt högre grad uppmärksammat av vattenståndet i ån ik:ommit till stånd.
8051: betydelsen 'och den nationalekonomiska nyt- Atgärder för rensningen av ån har tidi-
8052: tan av torrläggning av sanka marker och gare några gånger vidtagits, men försöken
8053: översvämningsområden. Sålnnda ha direkt härutinnan hava strandat på den omständig-
8054: statsunderstöd, belöpande sig ti1l flere mil- heten, att .de beräknade ko.stnaderna va-
8055: joner mark, beviljats torrläggningsföretag rit väl höga i ffuhållande till den genom
8056: bl. a. i östevbotten. Att statsmakten hittills årensningen till odling torrlagda arealen.
8057: främst stått större torrläggningsföretag IngeniÖTen i Päijänne distrikt Fr. Rechardt
8058: bi, varigenom avsevärda arealer översväm- har år 1906 uppgjort en fu1lständig plan
8059: mad jord bringats under odling, har varit ävensom ett detaljerat kostnadsfönslag för
8060: riktigt och i sin ordning. Men så smånin- rensningen av nämnda å ävensom för reg-
8061: gom bör väl jämsides därmed oelli:S'å mindre leringen av dess vattenstånd. Av regle-
8062: torrläggningsföretag, vilka självfallet också ringsplanen framgår, att det översv.ämmade
8063: proportionsvis äro i behov av mindre stats- jordområdet utgör cirka 200 ha och vatten-
8064: understöd, vinna beaktande från .statsmak- regleringskostnaderna enligt nu gängse
8065: tens sida, Och i den förhoppning få under- penningevärde skuile utgära cirka 1,600,000
8066: tecknade härmed till Riksdagen vördsamt mark. Detta sakförhållande har i bety-
8067: rikta en anhåUan om statsunderstöd till här dande grad hämmat ocik:så det största intres-
8068: nedan nämnda .torrläggningsföretag. set och den bästa viljan tiU ekonomiska
8069: Den från Tusby trä:sk genom Hyrylä, La- u:ppoffringar för företagets realiserande
8070: hela och Klemetskog byar till Vanda vatten- från delägarnas sida.
8071: drag utrinnande Tusby ån ·har under år- Cirka 200 ha översvämmad, men i sig
8072: tiondens lopp till den grad til'ls'lammats att själv mycket bördig jord i huvudstadens
8073: stora arealer, som tidigare om också nöd- omedelbara närhet har sålunda genom. de
8074: torftigt odlats, numera höst och vår, för delägarna övermäktiga torrläggnings-
8075: stundom sommaren igen.om till den grad äro kostna'derna undandragits en väl behövlig
8076: översvämmade, att med båt kan färdas odling. Och til'lståndet kommesr sannalikt
8077: och endast ladorna skönjas; de översväm- rutt foct.gå om inte direkt sta,tsunderstöd
8078: made markerna äro under sådana omstän- härför kan erhållas. Företagets realiserande
8079: digheter endast bevuxna med en sva.g, föga skulle dessutom ha det goda med sig, att
8080: avkastande, mindervärd, sur gräsvegetation mång.a arbetare skulle beredas arbets-
8081: och sålunda absolut otänkbara att bringa förtjänst, ätminstone under ett år, och den
8082: II,91. - Lindberg, y. m. 201
8083:
8084: ofta förekommande arbetslösheten i huvud- förhoppning om att därutöver ett direkt
8085: stadens omnejd skulle sålunda under denna mindre statsunderstöd av Riksdagen bevil-
8086: tid i betydande grad hämmas. jas, utan vilket företaget knwppast kan
8087: lV.Len trots de relativt höga kostnaderna realiseras, få underteclmade härmed på
8088: hava översvämningsområdets delägare be- grund av vad ovan arrfört.s vördsamt föreslå,
8089: slutat att omedelbart än en gång taga i tu
8090: med årensningsplanerna samt för egen del att Riksdctgen måtte besluta att i
8091: förklarat sig redobogna till rätt långt statsförslaget för år 1927 måtte an-
8092: gående ekonomiska uppoffringar för att visas 200,000 mark för upprensning
8093: :företaget omsider kunde föras i 'hamn. Och av Tusby å i enlighet med ett av di-
8094: i förlitan på att företaget kommer i åtnju- striktsingeniör Fr. Rechardt upp-
8095: tande av de i lagen ,om torrläg,gning av gjort förslag.
8096: sanlka maTker", beviljade förmåner, samt i
8097:
8098: Helsingfors, den 16 februari 1926.
8099:
8100:
8101: Gustav Lindberg. Josef Mangs.
8102: Karl Fr. Lauren. J. Inborr.
8103: John österhol:nt; Ernst von Born.
8104: Ilmari Auer. Artturi Hiidenheimo.
8105: J. E. Hästbacka. Johannes Klockars.
8106: Levi Jern.
8107:
8108:
8109:
8110:
8111: 26
8112: ll,91.- Anom. ehd. n:o 116.
8113: Suomennos.
8114:
8115:
8116:
8117:
8118: Lindberg, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Tuusulan
8119: joen perkaamista varten.
8120:
8121:
8122: E d u s k u n n a ll e.
8123:
8124: Viimeksi kuluneina vuosina on valtiovalta arvoista hapanta ruohoa, eikä voida ensin-
8125: ~r.hä suuremmassa määrässä kiinnittänyt kään ajatella niiden saattamista viljelyk-
8126: huomiota vesiperäisten maiden ja tulva- seen, ennenkuin joen perkaus ja vedenpin-
8127: alueiden kuivatuksen merkitykseen ja kan- nan järjestely on saatu aikaan.
8128: santaloudelliseen hyötyyn. Siten on myön- Toimenpiteisiin joen perkaamiseksi on
8129: netty suollanaista valtioapua useita miljoo- aikaisemm.j;n muutamia kertoja ryhdytty,
8130: nia markkoja kuivatusyrityksille m. m. Poh- mutta aikeet tässä suhteessa ovat aina
8131: janmaalla. Oikein ja asianmukaista on ol- rauenneet sen seikan vuoksi, että arvioidut
8132: lut, että valtio truhän saalcl\:a ensi sijassa on kustannukset ovat olleet liian korkeat joen
8133: avustanut suurempia kuivatusyritylksiä, )Perkauiksen kautta kuivaksi 'tulevaan :pinta-
8134: joiden avulla huomattavia aloja tulvan- alaan verrattuina. Päijänteen piirin insi-
8135: alaista maata on saatu viljelykselle. Mutta nööri Fr. Rechardt on v. 1906 laatinut täy-
8136: vähitellen tulee niiden rinnalla myöskin pie- dellisen suunnitelman ja yksityiskohtaisen
8137: nempien kuivatusyritysten, jotka luonnolli- kustannusarvion mainitun joen perkaa-
8138: sesti vaativat myöskin pienempiä valtio- mista varten samoinkuin sen vedenpinnan
8139: apuja, saada osakseen huomiota valtioval- järj·estelyä varten. Järjestelysuunnitel-
8140: lan puolelta. Ja tässä toivomuksessa saa masta ilmenee, että tulvan alainen maa-alue
8141: allekirjoittanut täten Eduskunnalle kun- on noin 200 hehtaaria ja että vedenjärjes-
8142: nioittaen osoittaa anomuksen valtioavun telykustannukset nykyisen rahanarvon mu-
8143: myöntämisestä tässä alempana mainittua kaan tekisivät noin 1,600,000 markkaa.
8144: kuivatu13yritystä varten. Tämä seikka on huomattavassa määrin hei-
8145: Tuusulanjärvestä Hyrylän, Lahe1an ja kontanut suurintakin harrastusta ja paras-
8146: Klemetskogin kylien kautta Vantaan vesis- takin tahtoa taloudellisiin uhrauksiin yri-
8147: töön juokseva Tuusulan joki on vuosikym- tyksen toteuttamiseksi sen osakkaiden ta-
8148: menien kuluessa liettynyt niin suuresti, holta.
8149: että suuret alat, joita aikaisemmin joskin Noin 200 hehtaaria tulv·an alaista, mutta
8150: heikosti viljeltiin, nyttemmin syksyin ja ke- itsessään hyvin viljavaa maata pääkaupun-
8151: väin, toisinaan koko kesän ovat siinä mää- gin välittömässä läheisyyde&;ä on siten
8152: rin tulvan vallassa, että niillä voidaan kul- osaklmille ylivoimaisten kuivatuskustannus-
8153: kea veneillä ja vain ladot ovat näkyvissä; ten vuoksi riistetty hyvin tarpeelliselta vil-
8154: tulvan alaisilla alueilla kasvaa sellaisissa jelykseltä. Ja tämä asiaintila tulee toden-
8155: oloissa vain heikkoa, huonotuotfuista ja ala- näköisesti jatkumaan, ellei suoranaista val-
8156: Il,91. - Lindberg, y. m. 203
8157:
8158: tioapua tätä varten voida saada. Yrityksen tys tulee nauttimaan laissa ,vesiperäisten
8159: toteuttaminen tuottaisi sitäpaitsi sen hyö- maiden kuivattamisesta'' myönnettyjä
8160: dyn, että monille työmiehille valmistettai- etuja, sekä toivoen, että eduskunta sen li-
8161: siin työansiota ainakin yhdeksi vuodeksi, ja säksi myöntä:ä pienemmän suoranaisen val-
8162: pääkaupungin läheisyydessä usein esiintyvä tioavun, jota ilman yritystä tuskin voidaan
8163: ty,öttömyys EfukäistyiSi siis tänä aikana huo- toteuttaa, saa allekirjoittanut täten yllä esi-
8164: mattavassa määrässä. tetyn perusteella kunnioittaen ehdottaa,
8165: Mutta huolimatta suhteellisen korikeista
8166: kustannuksista ovat tulva-alueen osakkaat että Eduskunta tahtoisi päättää
8167: päättäneet viipymättä vielä kerran käydä tulo- ja menoarviossa vuodelle 1927
8168: käsiksi kuivatussuunnitelmiin ja omasta myöntää 200,000 markkaa Tuusulan-
8169: puolestaan selittäneet olevansa valmiit var- joen perkaamiseksi piiri-insinööri Fr.
8170: sin pitlffille meneviin taloudellisiin uhrauk- Rechardtin laatiman ehdotuksen mu-
8171: siin, jotta y:ritys vihdoinkin voitaisiin saat- kaisesti.
8172: taa päätökseen. Ja luottaen siihen, että yri-
8173:
8174: Helsingissä, helm:ilkuun 16 päivänä 1926.
8175:
8176:
8177: Gustav Lindberg. Josef Mangs.
8178: Karl Fr. Lauren. J. Inborr.
8179: John Österholm. Ernst von Born.
8180: Timari Auer. Artturi Hiidenheimo.
8181: J. E. Hästbaeka. Johannes Klockars.
8182: Levi Jern.
8183: 204
8184:
8185: ll,92, - Anom. ehd. n:o 117.
8186:
8187:
8188:
8189:
8190: Kärki, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kyrönjoen kes-
8191: kiosan perkaamista varten.
8192:
8193:
8194: E d u s k u n n a ll e.
8195:
8196: Viitaten vuoden 1925 valtiopäivillä teh- että Eduskunta päättäisi vuoden
8197: dyn anomusehdotuksen n :o 86 perustelui- 1927 tulo- ja menoarvioon otetta-
8198: hin, saamme kunnioittaen anoa, vaksi 6,000,000 markan mää1·ärahan
8199: Kyrönjoen keskiosan perkaamista
8200: varten.
8201:
8202: Helsingissä, 17 p :nä helmikuuta 1926.
8203:
8204:
8205: Frans Kärki. E. A. Turja.
8206: E. M. Tarkknnen. Jalo Lahdensuo.
8207: Herman Pojanluoma. K. R. Kares.
8208: Heikki Wehkaoja.
8209: 205
8210:
8211: 11,93.- Anom. ehd. n:o 118.
8212:
8213:
8214:
8215:
8216: Lahdensuo, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Lapuan-
8217: joen perkaustöiden. jatkamista varten.
8218:
8219:
8220: E d u s k u n n a ll e.
8221:
8222: Viitaten siihen anomukseen, N :o 87, että Eduskunta vuoden 1927 me-
8223: jonka a1lelkirjoittanut Lahdensuo y. m. te- noarviossa myöntäisi Lapuanjoer~
8224: kivät vuoden 1925 valtiopäivillä, pyy- perkaustöiden jatkamista varten
8225: dä:wme uudistaa sen ja anolil!Ille, 3,000,000 Suomen markkaa.
8226:
8227: Helsingissä 12 p ·,nä lhelmilruuta 192U.
8228:
8229:
8230: Jaio Lahdensuo. Herman Pojanluoma.
8231: E. A. Turja. Heikki Webkaoja.
8232: Mikko J askari.
8233: 206
8234:
8235: ll,94.- Pet. försl. n:o 119.
8236:
8237:
8238:
8239:
8240: Hästbacka, m. fl.: Ang. beviJljande av ansl-ag /ÖT uppTens-
8241: ning av Esse ås nedre del.
8242:
8243:
8244: T i ll R i k s d a g e n.
8245:
8246: Under hänvisning till motiveringen uti att Riksdagen viUe besluta att uti
8247: p€titionen N :o 138 som ingår å sidan 323 1927 års budget upptaga ett belopp
8248: uti Liitteet I-IX för 1924 års riksdag före- stort 500,000 mark för upprensnin-
8249: slå underteeknade härmed, gen av Esse ås nedre del i enlighet
8250: med distriktsstyrelsens i V asa län
8251: uppgjorda föt·slag.
8252:
8253: Helsingfors, den 10 februari 1926.
8254:
8255:
8256: J. E. Hästbacka. J. Inborr.
8257: M. E. Kulenius. K. V. Åkerblom.
8258: Josef Mangs. And. Forsberg.
8259: Karl Fr. Lauren. Gustav Lindberg.
8260: Levi Jern.
8261: 207
8262:
8263: Il,94. - Anom. ehd. n:o 119. Suomennos.
8264:
8265:
8266:
8267:
8268: Hästbacka, y. m.: Määrärahan myöntämisestä Ähtävän
8269: joen alajuoksun perkaamista varten.
8270:
8271:
8272: E d u s k u n n a 11 e.
8273:
8274: Viitaten perusteluihin anomusehdotuk- 500,000 markan suuruisen maarara-
8275: sessa N :o 138 vuoden 1924 valtiopäivillä han Ähtävänjoen alaosan perkaa-
8276: (Liitteet 1-IX, siv. 323-328) ehdottavat mista varten Vaasan läänin piirihal-
8277: allekirjoittaneet täten, lituksen laatiman ehdotuksen mukai-
8278: että Eduskunta päättäisi vuoden sesti.
8279: 1927 tulo- ja menoarvioon ottaa
8280:
8281: Helsingissä, helmikuun 10 päivänä 1926.
8282:
8283:
8284: J. E. Hästbacka. Levi Jern.
8285: M. E. Kulenius. J. Inborr.
8286: Josef Mangs. K. V. Åkerblom.
8287: Karl Fr. Lauren. And. Forsberg.
8288: Gustav Lindberg.
8289: 208
8290:
8291: 11,95, - Anom. ehd. n:o 120.
8292:
8293:
8294:
8295:
8296: Turja, y. m.: Määrät·ahan myöntämisestä Kuortaneen-
8297: järven vedenpinnan säännöstelytöitä varten.
8298:
8299:
8300: E d u s k u n n a ll e.
8301:
8302: Vaasan 'läänissä olevan Kuortaneenjäx- ven veden1pinta sälännöstcltäisiin niin, •että
8303: ven aiheuttamat tulvav~hingot ovat vuosi tulvaJt saataisiin osittain ,poistetuiksi aiiheut-
8304: vuodelta tulleet yJhä tUihoisammiksi. Niinpä tamatta alapuolella oleville vahingoita. Eh-
8305: 1peitti tulvavesi v. 1924 noin 1,000 ha vilje- dotuksen muikaan ruousisivat kustannulkset
8306: lyskelpoista maata parin kuukauden ajan. suoritettavi•sta töistä Smk :aan 2,500,000: -.
8307: Tulvat järvessä il_isäärutyvät syystä, että jär- Kun ny;t on kdhtuutlonta, että Koortaneen
8308: ven kautta virtaavan Ll!lpuanjoen yläjuok- lkunnan tai asianomaisten maailJ'Viljelijäiu
8309: sun varrella on jäil'Viä laSJkettu, sruo- y. m. olisi kustan111ettava kyseessä olevat työt,
8310: maita raivattu 'Viljelyik!slelle, lkuin myös siitä !koska tulJ.vat pääasiail1isesti ovat aiheutu-
8311: syystä, että viime aikoina on metsiä ver<rat- neet ylä:puolella toimitettujen laajempien
8312: tain paljon halkruttu, kun taasen veden !POis maan raivaruiksien ja kuiva'lllksien johdosta,
8313: virtaamista Kuortaneenjärvestä ehkäisee ja huomio~Jnottamalla myös ne yleisedut,
8314: järvestä alkavan jyrklkärantaisen koSiken jotka säännöstelystä johtuvat niin !hyvin
8315: ahtaus. Tätä ahda.sta koskea ei voida ,sallia .lauttauJkiselle kuin myöskin joen alajuok-
8316: ilman muuta .perata ja aukaista, !koSka tul- .sussa oltWille voiunala-itoksille, saamme kun-
8317: vat, joiden !poistamiseen valtio on jo uhran- nioittoon ehd'Ottaa,
8318: nut varoja, Lapuanjoen alajuoksussa La-
8319: puan ja Kauhavan pitäjissä kävisivät yhä että eduskunta tulo- ja meno-
8320: vielä vahingollisemmiksi. Oivaltaen tämän arviossa v :ksi 1927 varaisi 1,000,000
8321: on Kuortaneen !kunta kustantanut 1mtlki- markkaa K uortaneenjärven veden-
8322: muksen suorittamisen sellaisen ehdotuksen pinnan säännöstelytöitä varten.
8323: laatimiseen, jonka mukaan Kuortaneenjär-
8324:
8325: Helsingi<ssä, 12 p :nä helmikuuta 1926.
8326:
8327:
8328: E. A. Turja. Viljami Kalliokoski.
8329: Mikko J askari. J. E. Hästbacka.
8330: Oskari Heikinheimo. J. lnborr.
8331: Heikki Wehkaoja. J aio Lahdensuo.
8332: Herman Pojanluoma. Kaarlo H urme.
8333: 11,96,- Anom. ebd. n:o 121.
8334:
8335:
8336:
8337:
8338: Pullinen, y. m.: Määrärahan myöntäm.isestä Ala-Vuoksen
8339: laskumahdolliswuksien tutkimista varten.
8340:
8341:
8342: E d u s k u n n a ll e.
8343:
8344: Saimaasta tulevat vedet ovat aikaisem- tulvan vaivaamista alueista. Tämän mu-
8345: min kulkeneet Ala-Vuoksen reittiä pitkin kaan on tulvan vaivaamia viljelysmaita Kä-
8346: Käkisalmen kautta Laatokkaan. Suvannon kisalmen kunnassa 514 ha, Kaukolassa 69
8347: laskun jälkeen v. 1818 muuttui niiden väylä ha, Räisälässä 267 ha, eli yhteensä 821 ha.
8348: ja nyt \lmllkevat ne pääasiallisesti Ki;vinie- Luonnonniityistä ja lietemaista kärsii tul-
8349: men kosken ja Suvannon kautta. Ainoas- vasta Käkisalmen kunnan alueella 437 ha,
8350: taan osa näitä vesiä 'lru'Jikee @ää entistä K!aukolassa 353 ha ja Räisälässä 792 ha eli
8351: Ala-Vuoksen reittiä Tiurinkosken kautta. yhteensä 1,582 ha. Viljelyskelpoisista haka-
8352: Keväisin, kun vesi Ylä-Vuoksessa on kor- ja metsämaista kärsii vedestä Käkisalmessa
8353: kealla, on veden tulo Ylä-Vuoksesta ny- 144 ha, Kaukolassa 53 haja Räisälässä 114
8354: kyäänkin vielä verrattain runsas. Tämän ha eli yhteensä 311 ha sekä varsinaista met-
8355: lisäksi tulee Ala-Vuolkselle vesiä ympäris- sämaata yhteensä 187 ha. Kaikkiaan on
8356: töpitäjistä Helisevän, Y·läjärven, Pyhäjär- tulvan vaivaamia maita Ala-Vuoksen var-
8357: ven, Ojajärven y. m. vesistöjä pitkin. Näin silla 2,902 ha. Laadultaan ovat nämä vil-
8358: ollen kertyy Ala-Vuokselle varsinkin keväi- jellyt ja viljelys'kelpoiset maat savimulta-
8359: sin suuria vesimääriä, ja kun laskutiet Ala- ja multamaita - siis ensiluokkaisia vilje-
8360: Vuoksesta Laatokkaan ovat ahtaat ja mata- lysmaita.
8361: lat, niin eivät ne jaksa ik:yllin nopeasti Edellytettynä, että Ala-Vuoksen pintaa
8362: niellä lisääntyvää vesimäärää, vaan syntyy laskettaisiin 1 metrillä, on uutta vesijättö-
8363: suurta vahinkoa viljelykselle. Varsinkin maata arvioitu syntyvän K2äkisalmen kun-
8364: on tämä tuho tullut turutuvaksi senjällkeen nassa 493 ha, Ka!Ukolassa 396 ha ja Räi-
8365: 'kun Vuoksen yli kulkevat rautatiesillat Hii- sälässä 599 ha eli yhteensä 1,488 ha -
8366: tolan radalle rakennettiin, ja kun Käkisal- kaikki pohjaltaan hyvää.
8367: men kaupunki yhdisti kylpylaitoksensa sil- Maanviljelijät, jotka asuvat Ala-Vuoksen
8368: lalla kaupunkiin. Näin on kevättulva, mnnoillla ja joita laskuhanke koskee, ovat
8369: jo1m aijemtmin kesti .pari viikkoa, tullut nyt melkein kaikki pienviljelijöitä. Kerätyn
8370: hyvin pitkäaikaiseksi kestäen joskus aina tilaston muikaan on heillä entinen viljelys-
8371: heinäkuuhun saakka estäen kevätkylvöjä ja pinta-ala keskimäärin 9-10 ha taloa kohti
8372: tuhoten laihoja rantamilla. sekä lehmäluku 5.5. Useampia tiloista ei
8373: Paikkakunnan maanviljelijäin pyynnöstä enää voida jakaa pienemmiksi ja maan
8374: on Viipurin läänin maanviljelysseura an- tarve on siis suuri. Laskun kautta korjau-
8375: tanut silmämääräisen arvion perusteella ja tuisivat viljelysmahdollisuudet ja viljelys-
8376: maarelkisteriotteiden avulla kerätä tilaston pinta-a.laa voitaisiin useimmilla tiloilla li-
8377:
8378: 27
8379: 21.0 II,9u. - Ala-Vuoksen las!k:e.m:ineu.
8380:
8381: sätä noin 50 prosentilla ja SailllaiSSa suh- ,teen kuin myös siihen, että rarutatie tooen-
8382: teessa myös karjamäärää. näköisesti on haitaksi veden luonnolliselle
8383: Mahdoll~sta on, että laskun kautta tuo- kuluHe, olisi · täimä tutkimus sooritettava
8384: tettaisiin j011!kun verran haittaa laivalii- valtion varoilla.
8385: kenteelle ja kalastukselle, mutta verrattuna Ylläesitetyn nojalla ehdotamme,
8386: viljelykselle saavutettavaan hyötyyn on
8387: tämä haitta häviävän pieni. että Eduskunta päättäisi Ala-
8388: Näin ollen olisi useiden satojen pienvil- Vuoksen laskumahdollisuudet tut-
8389: jelijäin taloudellisen elämän kannalta var- kittaviksi valtion varoilla ja
8390: sin tärkeätä, että Ala-Vuoksen laskumah- että ensi vuoden menoarvioon otet-
8391: dollisuus tulisi viipyrrnättä tutkituksi ja taisiin tätä tarkoitnsta varten 150,000
8392: katsoen näiden pienviljelijäin heiJkkoon ta- markan suuruinen määräraha.
8393: loudelliseen asemaan sekä hankkeen laajuu-
8394:
8395:
8396: Helsingissä, helmilkuun 10 päivänä 1926.
8397:
8398:
8399: Erkki Pullinen. Antti Kuisma.
8400: Johan Helo.
8401: 211
8402:
8403: Il,97.- Anom. ehd. n:o 122.
8404:
8405:
8406:
8407:
8408: 'Kam·,anen, y. m.: Määrärahan myöntä.mL<;_estii Muolaan
8409: pUäjässä olevien Kirkko-, Punnus- ja Vuotjärven
8410: vedenpinnan alentamista varten. 1
8411:
8412:
8413:
8414:
8415: T<J d u s k u n n a ll e.
8416:
8417: Muolaan, V a'l'kjärven >ja Kivennavan Kun mainittujen Jarvien rantamaiden
8418: kunnissa dlevien KirJclm-, Punnus- ja Vuot- omistajat ovat vähävaraisia pikkutalollisia,
8419: järren ;rantamaat ovat ala'Via ja jokavuo- joiden viljellyn maan pinta-ala on keski-
8420: tisten kevättulvien vaivaamia, joten voima- määrin 5 ha eikä viljelyskelpoisia maita
8421: •peräinen vi:ljelys niillä on mahdoton. Laa- asutustiheyden <vuoksi ole saatavissa, olisi-
8422: dultaan ovat järvien rantamaat ensiluok- vat viljelyskelpoiset rantamaat välttämättä
8423: kaisia v-iljelysmaita. Maanviljelysinsinööri saatawat viljelyskuntoon. Kuluvan vuoden
8424: G. A. Ståhlen laatiman suunnitelman mu- menoaJrvion käsittelyn yhteydessä on Edus-
8425: kaan saataisiin vedenvaivaamia rantamaita kunta myöntänytkin mainittujen järvien
8426: kuivatetuksi 1,274 ha ja hyötyä tuottavaa laskuhaJ1Jkkeen tutkimustöitä varten 20,000
8427: vesijättöä 192 ha, joiden vuotuinen lisä- mk. määrärahan. Kun nyt tutkimus- ja
8428: tuotto varsin varovaisest'i laskettuna olisi katselmustyöt ovat loppuunsuor1tetut ja lo-
8429: 586,800 mk. vastaten 12.77% kuivatuskus- puLlinen kustannusten suuruus tunnettu,
8430: tannuksista. Laskelmien mukaan tulisivat olisi varoja myönnettävä töiden suoritta-
8431: kustannukset nousemaan 4,594,550 mk. mista va.IIten. Edellä esitetyn nojalla kun-
8432: Suurista kustannuksista huoJimatta pitää nioittavimmin ehdotamme,
8433: toimitusinsinööri hanketta erittäin kannat-
8434: tavana. V•ielä edelly.ttää puheenaolevien että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
8435: järvien laslkemien Kuusankosken vesi•lai- m,enonrvioon 3,000,000 markan suu-
8436: toksen hävittä;misen; menetys vesivoiman 1'Uisen valtion aVt/,Stttksen Muolaan
8437: häviöstä k<>skineen on arvioitu 420,000 mk. pitäjässä olevien Kirkko-, Punnt/,S- ja
8438: kertakaikkiaan maksettuna. Maataloushalli- V uotjärven vedenpinnnn alentamista
8439: tus ja metsä.haHi1ms ovat lausunnoissaan varten.
8440: ptmltaneet laskuhankkeen toteuttamista.
8441:
8442: Helsingissä, 13 p :nä helmikuuta 1926.
8443:
8444: Jooseppi Kauranen. Kaarlo Hurme.
8445: Matti Pitkänen. Heikki Wehkaoja.
8446: Pekka Kopsa. Albin Manner.
8447: Antti Kuisma. Antti Kukkonen.
8448: E. Lautala. E. A. Tuomivaara.
8449: Anton Vertanen. 0. Kontio.
8450: Eino E. Heikura.
8451: 212
8452:
8453: Il,9 s. - Anom. ebd. n :o 46.
8454:
8455:
8456:
8457:
8458: Seppälä, y. m.: 1vläärärahan rnyöntätnisestä työläisnais-
8459: \. ten kesäsiirtolain avnstamiseksi.
8460:
8461:
8462: E d u s k u n n a ll e.
8463:
8464: Yleisesti tunnustetaan, että lyhyemmällä- kuolevaisuuden kanssa, mikä maassamme
8465: kin lepohetkellä, jonka rasittuneet ihmiset edelleen on huolestuttavan suuri. Meillähän
8466: saavat viettää kesäisin vapaassa luonnossa 100 elävänä syntyneestä lapsesta kuolee en-
8467: on heidän vastaiselle terveydelleen sangen nen ensimmäisen ikävuotensa täyttämistä lä-
8468: suuri merkitys. Tämä on tunnustettu myös- hes 10 kun vastaava suhde ·esim. Ruotsissa ja
8469: kin m. m. siinä, että lainsäädännössämmekin Norjassa on vaan 6-8. Nämä epäkohdat
8470: on päästy jo niin pitkälle, että työläisille lmipaisivat yhteiskunnan puolelta paljon te-
8471: jotk.a ovat olleet samassa paikassa puoli hokkaampia toimenpiteitä kuin mitä tähän
8472: vuotta työssä, myönnetään neljän päivän asti on suoritettu.
8473: yhtämittainen loma, ja epäilemättä jokainen, Yhtenä väih:ävä:kisten terveyttä edistävänä
8474: kenellä siihen suinkin tilaisuutta on, koettaa keinona pitäisimme sitä, .että sellaisille työ-
8475: tuoksi lyhyeksikin aja.ksi päästä maaseudun läisnaisi[1e, jotlka .elävät niin alhtaissa taiJ.ou-
8476: raikkaaseen ilmaan. dellisissa oloissa, että he eivät juuri milloin-
8477: Tämän ymmärtääkin hyvin, jos tuntee ne kaan ole tilaisuudessa pääsemään vähäksi-
8478: asunnot, joissa meillä suurin osa, varsin- kään ailma maaseudulle, suotaisiin siihen ti-
8479: kin kaupunkilaistyöläisistä asuu. Asunnot- laisuus. Kun vamkkaampi luokka kevään
8480: ~an ovart usein niin kelhm10tja, että niitä tus- tullen muuttaa pois kaupungeista maaseu-
8481: kin voi verrata minkään sivistysmaan työ- dun vapaaseen luontoon, jäävät köyhälistö-
8482: väen asuntoihin. Yleensähän työväestö korttelien aswkkaat lapsineen lairtalklaUJpun-
8483: meillä asuu yhden huoneen asunnoissa, joi- kien auringoUomiin kellariasuntoihin. Likai-
8484: .hin vielä useassa tapa111ksessa lisäksi on sitjoi- nen katukäytävä on heidän lastensa ainoa
8485: tettu n. s. asukkeja. Tästä onkin seurauk- leikkipaikka. Tämä epäilemättä edistää
8486: sena monet niistä taudeista, joita työväen nuorten kuolevaisuutta. Asian tähän puo-
8487: luokan keskuudessa suuressa määrässä rie- leen olisi siis mielestämme kiinnitettävä en-
8488: huu ja joista ennen muuta on mainittava tistä 'enemmän huomiota.
8489: keuhkotauti. MainHaanhan sen komitean Työväestö onkin tämän täysin käsittänyt,
8490: mietinnössä, joka on asetettu laatimaan ehdo- jonka vuoksi se on ryhtynyt toimenpiteisiin
8491: tusta tarpeellisista toimenpiteistä keuhko- m. m. työläisnaisten kesäsiirtolain aikaan-
8492: taudin vastustamiseksi, •että maassamme kuo- saamiseksi. Niinpä jo niin aikaisin kuin
8493: lee vuosittain noin 7,200 henkilöä keuhko- vuonna 1907 perustettiin Tampereelle työ-
8494: tautiin, :siis joka päivä noin 20 henkilöä, läisnaisten kesäsiirtola. Poriin perustettiin
8495: joista suurin osa on 20-30 ikävuosien vä- sellainen vuonna 1909 ja sen jälkeen moniin
8496: lillä. Samoin on myöskin pientenlasten muihin paikkoihin kuten Turkuun, Wiipu-
8497: Il,98. - Seppälä, y. m. 213
8498:
8499: riin, Mikkeliin, Helsinkiin ja Jyväskylään. myöskin näitä, joiHe ensi kooessä olisi apn
8500: Lahdessa ja Kotkassa ollaan perustamispuu- tarpeen, voitaisiin auttaa.
8501: hissa parhaillaan. Niissä siirtoloissa, jotka Jotta siis sellaisille lapsille ja heidän
8502: vuonna 1925 olivat toiminnassa, on ollut äideilleen, jotka eivät voi olostansa maksaa,
8503: lepäämässä yhteensä 846 äitiä ja 312 lasta. voitaisiin varata tilaisuus, vaikkapa vaan
8504: Nämä ovat pääasiassa sellaisia joiden on vähäksikin ajaksi, päästä virkistymään,
8505: täytynyt maksaa olostansa 15-20 markkaa :koska se jo ikansan yleisen terveydenhoidon
8506: vuorokaudessa, mikä usealle työläisnaiselle, kannaltakin olisi välttällllätöntä, pitäisi mie-
8507: varsinkin suuren perheen äidille, on nyky- lestämme valtion myöntää tarkoitukseen
8508: oloissa miltei ylivoimainen :suorittaa. Ainoas- määräraha, josta näille kesäsiirtoloille voi-
8509: taan muutamia vapaapaikkoja on voitu va- taisiin antaa avustuksia vapaapaikkojen
8510: rata sen vuoksi, että vain harvat kaupunki- ylläpitämiseksi varattomille työläisnaisille ja
8511: kunnat, kuten esim. Tampere, Pori ja Mik- lapsille.
8512: keli ovat avustaneet kaupunkiensa varatto- Ylläollevan perusteelia elhdotamm.e,
8513: rnia naisia paikkakuntansa työläisnaisjärjes-
8514: töjen •kesäsiirtolaan. Tässä kuitenkin on että Eduskunta vtwden 1927 tttlo-
8515: tullut avustetuksi vaan kaupunkien sisällä ja menoarvioon ottaisi 150,000: -
8516: asuvia. Esikaupunkien työläisnaiset, jos markan suuruisen määrärahan jaetta-
8517: nuo esikaupungit eivät ole kuuluneet kau- vaksi avustuksena työläisnaisten kesä-
8518: punkikuntaan, ovat jääneet avustusta vaille, siirtoloille maksuttomien lepopaikko-
8519: siitä huolimatta vaikka monasti nuo esikau- jen järjestämiseksi Varattomille työ-
8520: punkien asukkaat olisivat olleet vielä ki- läisnaisille ja heidän lapsilleen, jotka
8521: peämmässä avun tarpeessa. Tässä olisikin ovat liian ntwria koulusiirtoloihin
8522: mielestämme valtion annettava apuaan, jotta päästäkseen.
8523:
8524: He>lsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1926.
8525:
8526:
8527: Hilda Seppälä. Anni Huotari.
8528: Fanny Ahlfors. Aino Lehtokoski.
8529: Anna Haverinen. lida Vihnri.
8530: Hilma Valjakka. Olga Leinonen.
8531: Miina Sillanpää. Aino Sommarberg.
8532: 214
8533:
8534: 11,99, - Anom. ehd. n:o 47.
8535:
8536:
8537:
8538:
8539: Savenius, y. m.: Määrärahan myöntämisestä sotaorpojen
8540: avustamista vaTten.
8541:
8542:
8543: E d u s k u n n alle.
8544:
8545: Suomen valtion toimenpiteet v. 1918 luok- vuotta sitten oli iskenyt kansan syviin ri-
8546: kasodan ja sen kaamean jälkiselvittelyn veihin. Kukaan oikeudentuntoinen kansa-
8547: tuottaman kurjuuden poistamiseksi ovat ol- lainen ei kuitenkaan voi hyväksyä sitä, että
8548: leet monessa suhteessa puutteellisia. Por- viattomat lapsetkin jaettiin kahteen ryh-
8549: variston edustajat ovat kylläkin säätäm.eet mään, joista toista zyhmää avustettiin, mutta
8550: eduskunnassa lakeja, jeilla on korvattu rik- toinen vähintäinyihtä suuressa avun ta.rpeessa
8551: kaiden liikemiesten, kauppiaiden, teollisuu- oleva ryhmä jätettiin kaikkea turvaa vaille.
8552: denharjoittajain y. m. pääomanomistajain Sillä kun tiedämme, että tuskin suurempaa
8553: sodan johdosta aiheutuneita vahinkoja val- onnettomuutta voidarun lapsille tuottaa kuin
8554: tion varo1sta, samoin kuin on yleensä huo- riistää häneltä isä ja äiti, jotka hellyydellä
8555: lehdittu siitä, että näiden varakkaiden pii- ovat hoivanneet hänen ensi askeleitaan elä-
8556: rien edut saataisiin kaikin puolin turva- mäJssä ja joihin lapsi rakkaudella on kiinty-
8557: tuik!Si, mutta työtätekevien kansanluokkien nyt, ja lisäksi, että näiden lasten hädänalai-
8558: kärsimysten lieventämiseksi ei eduskunta sesta rusemasta yhteiskunta itse on vas-
8559: ole tehnyt juuri mitään. Ja kuitenkin olisi tuussa, niin ei voida olla muuta mieltä kuin
8560: yhteiskunnan velvollisuus ennen muuta ol- että sotaorpojen valtavaa enemmistöä on
8561: lut ojentaa auttava käsi kipeimmän avun kohdannut suuri vääryys, kun se ei saanut
8562: tarp.eessa oleville. yhteiskunnalta osakseen muuta kuin tylyn
8563: Ensi sijassa olisi tämä velvollisuus koh- ja yleisesti halveksitun vaivaisavun luontoi-
8564: distettava huoltoa ja hoivaa vailla olevien sen riittämättömän tuen.
8565: tuhansien sotaarpojen elämänmahdollisuuk- Suuri osa sotaorvoista, jotka ovat kun-
8566: sien turvaamiseen. Mutta valtiovallan toi- tien köyhäinhoidon huostassa, ovat sijoite-
8567: menpiteet tässä suhteessa ovat rajoittuneet tut yksityisiin perheisiin maksusta, joka on
8568: vain katkeruutta aikaansaaneen ,lainkuu- niin alhainen, ettei se lainkaan takaa näille
8569: liaisten kansalaisten" ·jiilellejääneiden lapsille tyydyttävää toimeentuloa. Avun
8570: omaisten avustamiseen samaan aikaan kun pienuuden johdosta on sattunut lukuisia sel-
8571: sotaorpojen valtavin osa, ne orvot, joiden laisia säälittäviä tapauksia, että äitien on
8572: isät tai äidit olivat tulleet valkoisten toi- täytynyt luopua lapsistaan, koska kunnalta
8573: mesta murhatuiksi tai olivat kuolleet näl- saamansa apu ei ole osapuilleenkaan riittä-
8574: kään vankileireissä, sysättiin kuntien köy- nyt lasten elatukseksi. Usein saadaan kuul-
8575: häinhoidon huostaan. Että porvaristo a;ntoi la väite, että olisi tarpeetonta ryhtyä toi-
8576: luokkavihansa sanella avuttomien lasten menpiteisiin 18Jsten elatusavustuksen korot-
8577: huollon ehdot, ei suinkaan ole ollut omiaan tamiseksi ja erikoisen valtion taholta jär-
8578: parantamaan niitä haavoja, joita yhteis- jestettävän avun aikaansaamiseksi sekä hoi-
8579: kuntaluokkien välinen taistelu kahdeksan don säännöstelemiseksi, koska ne yksityi-
8580: ll,9!l. - Sacvenius, y. m. 215
8581:
8582: set perheet, jotka ovat ottaneet orpolapsia 2,439 perhettä, joiden huoltajat ovat joko
8583: hoitaakseen, muka yleensä kiintyvät siinä kuolleet luokkasodassa tai vankileireillä
8584: määrin kasvatteihinsa, että hoitavat heitä taikka ovat valtiollisista syistä vankiloissa
8585: kunnollisesti, vaikka saamansa kuukausi- tai maanpaossa. Näiden peliheiden l8i:psi-
8586: ma~sut ovatkin suhteettoman pieniä. Tämä määrä kohosi yhteensä 5,351 henkeen. Ny-
8587: väite ei p:Udä paikkaansa kuin muutamiin kyään on mainitun avustuskomitean luette-
8588: harvoihin yksityistapauksiin nähden. Käy- loissa yli 5,000 alle 15 vuotiasta avustuksen
8589: tettävissämme ei ole koko maata käsittävää tarpeessa olevaa lasta. .Ja mainittu luettelo
8590: yhteenvetoa eri kuntien lastenhoitotarkasta- ei ole läheskään täydellinen. Luettelo käsit-
8591: Ja.In kertomuksista, mutta julkisuuteen tul- tää etupäässä vain taajaväkiset yhdyskun-
8592: leet lukuisat yksityistapaukset osoittavat, nat ja kaupungit. Kun lisäksi otetaan huo-
8593: että 'sanotunlainen lastenhoito ei ole lähes- mioon ne lukuisat perheet, joiden huoltajat
8594: kään tyydyttävällä kannalla. Maaseudulle on teljetty vankiloihin n. s. ,uuden kapinan
8595: sijoitetuista hoidokeista on tiedetty kertoa, va.lmistajina", niin nousee turvattomien las-
8596: että talolliset useimmiten ottavat heitä hoi- ten lukumäärä vaDsin huomattavaksi.
8597: taakseen ,siinä mielessä, että alaikäisten hal- Kaikki nämä yhteiskunnan kovaooai,set
8598: valla työvoimalla saisivat korvatuiksi sekä ovat tehokkaan ja jatkuvan järjestelmälli-
8599: lasten elatuk,sen että myöskin ansaituksi sen avun tarpeessa. Avustuksen jaossa voi-
8600: voittoa. Sellaisissa olosuhteissa turvatto- taisiin käyttää Suomen Ammattijärjestön
8601: mat lapset joutuvat ikäänkuin kauppatava- apua, joka voi helposti järjestää kautta
8602: raksi, jota myydään vähimmän tarjoaville. maan ulottuvan järjestöverkkonsa palvele-
8603: Niiden porvarillisten edustajien taholta, maan sanottua tarkoitusta ja jonka jo suo-
8604: joita inhimillinen hätä .ia kurjuus ei liikuta rittama työ sanotulla alalla suuresti helpot-
8605: ja jotka valtiollisessa toiminnassa noudatta- taisi säännöllistä avustusten jakoa tarvitse-
8606: vat vain pääomien voitto- ja tappiolaskel- ville.
8607: mia, tullaan luultavasti edelleenkin vastus- Edellä olevan perusteella anomme,
8608: tamaan näiden yhteiskunnallisten epäkoh-
8609: tien korjaamista sillä verukkeella, että .sota- että eduskunta vuotta 1927 varten
8610: orpojen ·lukumiäärä vuosi vuodelta olisi siinä myöntäisi 15,000,000 markkaa so-
8611: määrin vähentynyt, ettei olisi enää muka sialiministeriön käytettäväksi sota-
8612: aihetta kiinnittää huomiota sanottuun arpojen ja poliittisista syistä vanki-
8613: asiaan. Tä,ssä suhteessa on kumminkin huo- lassa tai maanpaossa olevien hädän-
8614: mioon otettava, että vaikka tilastot osoitta- alaisten perheiden avustamiseksi kai-
8615: vatkin vaLsinaisten sotaorpojen pienempää kissa ku.nnissa, missä löytyy avus-
8616: vähentymistä, niin poliittisten vankien tur- tuksen tarpeessa olevia ja riippu-
8617: vattomassa a,semas.sa olevien peDheiden luku- matta kttntien avustuksen määrästä;
8618: määrä on lisääntynyt, eikä sitä paitsi se sekä
8619: seikka, onko avustettavia enemmän tai vä- että Suomen Ammattijärjestön teh-
8620: hemmän, oikeuta jättämään hädänalaisia täväksi annettaisiin jakaa avustuksia
8621: oman onnensa nojaan. 'rässä yhteydessä sosialiministeriön ohjeiden ja val-
8622: ansaitsee tulla mainituksi, että Suomen Am- vonnan alaisena nnssa kunnissa,
8623: mattijärjestön asettama erikoinen avustus- missä löytyy sanottuun järjestöön
8624: keskuskomitea, joka on koonnut avustusta krttttluvia ammattiyhdistyksiä.
8625: punaorvoille, luetteloi pari vuotta ~sitten
8626:
8627: Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 1926.
8628:
8629: Filemon Savenius. Uno Nurminen.
8630: J. Aug. Isaksson. J. A. Liedes.
8631: J. Virta. K. E. Varho.
8632: Adam Asikainen.
8633: 216
8634:
8635: H,1oo. - Anom. ehd. n:o 123.
8636:
8637:
8638:
8639:
8640: Somersalo: Määrärahan myöntämisestä ammattikurssien
8641: järjestämiseksi työttömiUe naisille.
8642:
8643:
8644: Eduskunnalle.
8645:
8646: Useampien vuosien kOkemukset osoittavat, tyskykyisiä, olisivat palvelijatar- ja koti-
8647: että talvityötJtömyys naist<m keskuudessa on ompelijalkurssit näille varsim. sopivia. Viime
8648: säännöllinen. Kuta suurerrnmruksi puutavaTar ·vuosina meillosääntöön otettu määräraha on
8649: vientimme kohoaa, sitä enemmän tarvitaan ollut riittämätön, joten sitä vuosittain on
8650: kiireellisinä ailroina la.stau.styöläisiä, jotka täytynyt lisätä muilla määrärahoilla. Li-
8651: siitten la1vM1Skauden pä:ätyttyä jäävät työt- säksi on aillliiilattiQrnrssien jäJrjestämistä vai-
8652: tömiksi. Töiden järj.esrt;äcrninen näille työttö- keuttanut se sei,klka, 1ettei mä..ärä.raJhaa ole
8653: mille, joilla useillllillilla <()i ole mitään Mll.- varattu kurssien suunnittelemiseen, järjes-
8654: mattitaitoa, on osoittautunut vaikoolksi ja tämiseeu ja valvomiseen tarvittavaa mrn-
8655: suuria kustannuksia vaativaksi. Ulkomailla, mattihenlkilöä v:arrten ikurssien ajaksi sosiali-
8656: m. m. Kanrudassa, jossa nai1sia käytetään las- ministeriöön.
8657: taustöissä, QPetetaanlkin lastaustyöläisille K'llll ammattikursseista on vastaavaa ihyö-
8658: jokin muu aanmatti, joh0111 he työttömtYYs- tyä ainoastaan .milkäli ne järjestetään tarilroi-
8659: tkautena vmvat siirtyä. :tu~nmukaisiksi, a!joissa ja riittä..vän pit-
8660: Kdk€1Illukset ammattikursseista .ovat meil- ilriksi selkä ottaen huomioon työläisten twr-
8661: lä.'kin erittäin hyvät. Perinpothjaisemman poon eri ammattia.loilla ja että niiden val-
8662: kurssin ISUorittauoot saavat verrattain no- vonta on uskottu a.mrrnattihenkilöille, ja kun
8663: peasti yksityistä työtä, eikä heidän tarvitse määrärahaa on vine vuosina tarvittu sup-
8664: uudelleen turvautua hätäaputöihin, kun peisiinkin kursseihin noin 300,000-400,000,
8665: taasen jonikun vel'lran työhön :perelhtyneet ehdotan kunnioittavimmin,
8666: voivat hätäarrmtöiSISä suorittaa seHa1sta
8667: työtä, joka ei tule 1kunnalle huomattavassa että Eduskunta päättäisi ottaa
8668: määvässä rasittavaksi. vuoden 1927 menoarvioon ammatti-
8669: On kuitenkin lisäksi aloja, joissa on puute kurssien jä1·jestämiseksi työttömille
8670: >kykenevistä 'työläisistä, mutJta joille ei vielä naisille sekä kurssien suunnittelua ja
8671: ole jM-jestetty anrunu\:ttikursseja.. Kun työt- valvontaa varten Smk. 500,000: -.
8672: tfunien joulk!ossa on ,paljonkin nuoria, kehi-
8673:
8674: Helsingissä, heLmii)ruun 15 päiiVänä 1926.
8675:
8676:
8677: Eva Somersalo.
8678: 217
8679:
8680: II, 1 o 1. - Anom. ehd. n :o 124.
8681:
8682:
8683:
8684:
8685: Liedes, y, m.: 100 milj. markan määrärahan myöntämi-
8686: sestä jaettavaksi apuralwina työnpuutteen takia hätä-
8687: tilaan jautuneiUe ja töiden järjestämisestä työttö-
8688: mille.
8689:
8690:
8691: E d u s k u n n a ll e.
8692:
8693: Työttömyys on yksi kapitalistisen talous- iaisia velvollisuuksia, että he huonoina ai-
8694: järjestelmän seurauksia. l'ässäJkin maassa koina olisivat velvolliset huolehtimaan työ-
8695: on laajemmalle ulottuvia työttömyyskausia läisistään, jotka heille hyvinä aikoina ovat
8696: ollut silloin tällöin havaittavissa jo e!Ilnen niin runsaita voittoja hankkineet, niin on
8697: maailmansotaa. Mutta vasta mruailmansodan yhteiskunnan velvollisuus .tarttua asiaan,
8698: aiheuttama ja sen jälkeen seurannut kapita- ryhtyä huolehtimaan työttömien työläisten
8699: listisen maailman taloudellinen rappio on toimeentulosta.
8700: mitä suurimmassa maarm kärjistänyt Kaikissa maissa, joissa työttömyyttä on
8701: kaikkia köyhälistöön kohdistuvia taloudel- :suuremmassa mittakaavassa ilmaantunut,
8702: lisia epäkohtia. Niinpä on tämä taloudelli- onkin sen vuoksi hallitusten ja parlament-
8703: nen sekasorto, ostokyvyn aleneminen y. m. s. tien kautta ryhdytty toimenpiteisiin työttö-
8704: seikat johtanut työolot tässä maassa siihen, myydestä kärsivien hädän lieventämiseksi.
8705: että tuhansia työläisiä on säännöllisesti Tarkoitukseen on myönnetty määrärahoja
8706: ,kilometritehtaalla" kävelemässä, ja talven joko jaettavaksi suoranaisena avustuksena
8707: saavuttua Hsääntyy työttömäin lukumäärä tai on niillä järj.estetty, mi:käli on ollut maih-
8708: säännöllisesti useilla tuha-nsilla. dollista, sopivia töitä työttömille. Niin on
8709: Työttömyyskysymys on tullut yhtei,skun" esim. Skandinavian maissa, Ruotsissa, Nor-
8710: na:lliseksi pulmaksi; yhteiskunta ei ole oikeu- jassa ja Taruskassa, myönnetty työttörrnyys-
8711: tettu jättämään näitä kovaosaisia, jotka hädän torjumiseksi summia, mitkä nousevat
8712: ilman omaa syytään ovat joutuneet pakolli- satoihin miljooniin kruunuihin. Puutteeseen
8713: seen työttömyyteen, työn puutteeseen ja joutuneiden hädän lieventäminen on poik-
8714: siitä johtuvaan taloudelliseen ahdinkotilaan, keuksetta epäonnistunut silloin kun on n. s.
8715: oman onnensa nojaan. Kun työnantajat hätäaputöitä järjestämällä koetettu hätään
8716: n. s. hyvinä a~koina ovat käärineet ;ko- joutuneita auttaa. Tällaisia töitä ei ole
8717: koon huikeita summia työläisten työn tulok- voitu kaikilla ammattialoilla järjestää ja on
8718: sista teettämällä työt seUaisilla mälkäpal- siitä ollut seurauksena, että suuri osa hätään
8719: koilla, että työntekijä on hädin tuskin hen- joutuneista ei ole voinut saada lainkaan
8720: ·gissä pysynyt, niin on selvää, ettei työläi- työtä, eikä siis myöskään ansiota. Kun näin
8721: nen ole huonojen ·työaikojen varalle voinut on asianlaita, niin olisi niille työttömyyshä-
8722: tällaisten olosuhteitten vallitessa saaduista tään joutuneille, joille ei voida sopivaa. työtä
8723: palkoista säästää. Ja kun yksityisille työn- osoittaa, jaettava suoranaista raha-avus-
8724: antajille ei tähän mennessä ole rasetettu sel- tusta. Tähän tarkoitukseen tulisi eduskun-
8725:
8726: 28
8727: 218 II,101. - Työttömien avustaminen.
8728:
8729: nan määrätä tulo- ja menoarviossa riittävä että eduskunta päättäisi ottaa vuo-
8730: ma:ararwrua. Avustuksen jrukarminen v,oisi den 1927 tulo- ja menoarvioon
8731: tapahtua Suomen Ammattijärjestön välityk- 100,000,000 markan suuruisen mää-
8732: sellä, jolla on valmis koneisto, laaja, koko rärahan, josta annettaisiin 50,000,000
8733: maata käsittävä asiamiesverkko, haaraosas- markkaa Suomen Ammattijärjestön
8734: toja kaikilla suuremmilla paikkakunnilla jaettavaksi apurahoina työnpttutteen
8735: maassa. takia hätätilaan joutuneille ja
8736: Edelläolevan perusteella ehdotamme, 50,000,000 markkaa Sosialiministe-
8737: 1"iölle töiden jä1·jestämiseksi työttö-
8738: 1nille.
8739:
8740: Helsingissä helmikuun 16 p :nä 1926.
8741:
8742:
8743: J. A. Liedes. K. Kulmala.
8744: U no Nurminen. E. ltamstedt.
8745: Adam Asikainen. K. E. Warho.
8746: J. Virta. Filemon Savenius.
8747: J. Aug. Isaksson.
8748: 219
8749:
8750: ll,1o2. - Anom. ehd. n:o 125.
8751:
8752:
8753:
8754:
8755: Isaksson y. m.: Määrärahan myöntämisestä vanhuus- ja
8756: työkyvyttömyyseläkelaitoksen toteuttamiseksi.
8757:
8758:
8759: E d ru s k u n n a 11 e.
8760:
8761: Viitaten näille valtioJ>äiviHe jätet:tyyn lpaulksi.ssa ja esitety!llä elhdoil<la myöntä-
8762: varuhuus- ja työkyvyttömyyseläkelaitoksen mä:än elä:kkeitä.
8763: toteuttaunista koslkevaan anomusehido1Jukse.en Esittämämme perust~lla ehdotamme,
8764: selkä ottamalla huomioon sen ~ittäin ihuo-
8765: }estuttavan tilan, missä työ.läisvanilruJkset ja että vuoden 1927 tulo- ja menom·-
8766: tyOkykynsä menettä'l1eet työlJäiset ja (pien- vioon otetaan vanhuus- ja työkyvyt-
8767: talon)pojat nykyään ovat, olisi tulev·an vruo- tömyyseläkelaitoksen toteuttamiseksi
8768: den ·tulo- ja menoa,rvioon otettava sellaisen 1,000,000,000 markan määräraha; ja
8769: vanlh.ruus- ja t~ÖikyvyttömyyseläJkelai:toksen että tästä määräraJwsta jo vuoden
8770: toteuttamista varten, j10sta mainitsemas- 1927 aikana perusteluissa mainituissa
8771: samme anomuselhJdoturrosessa puhutaan, tapauksissa ja esitetyillä ehdoilla
8772: 1,000,000,000 markan mä•äräraJha, josta jo myönnetään vanhuus- ja työkyvyt-
8773: ensi tu'levan vuoden aikana •ruvetaan maini- tömyyselä.kkeitä.
8774: tussa anomuseihdotuksessa esitetyissä ta-
8775:
8776: Helsingissä, helmikuun 17 ·p :nä 1926.
8777:
8778:
8779: J. Aug. Isaksson. J. Virta.
8780: Mauritz Fr. Rosenberg. Emiil Tabell.
8781: J. A. Liedes.
8782: c.
8783: Kansakoululaitoksen kustannuksia, työttömyyttä y. m.
8784: koskevia eduskuntaesitys- ja anomusehdotuksia
8785:
8786:
8787:
8788:
8789: •
8790: 223
8791:
8792: Il,lo3, - Edusk. esit. n:o 7.
8793:
8794:
8795:
8796:
8797: Hannula, y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kus-
8798: tannuksista.
8799:
8800:
8801: E d u s k u n n a ll e.
8802:
8803: Anomulksessaan 26 päivältä maalisikuuta riippuu ensimmäiseksi ja vi•imeiseksi siitä,
8804: 1923 kehoitti Eduskunta hallitusta otta- minkäJI,ainen on sen opettajist:o. Opettajisto
8805: maan ensi tilassa harkittavakseen, onko taas on suurin piirtein sellainen, miten se
8806: kansakoulunopettajain nykyinen palkkaus on palka.ttu. LisäJksi: kansakoululaitos itses-
8807: oikeassa suhteessa muiden, heihin verratta- sään aiheuttaa yhteiskunnalle niin suuria
8808: vien vi:rlkamiesten pa1kkaukseen, ja, jos asia kustannuksia, ettei siinä ole senkään täh-
8809: kaipaa korjausta, ensi tilassa vwlmistamaan den varaa pitää huonoa opettajistoa. Kan-
8810: ja Eduskunnalle antamaan esityksen kansa- 8akml'lunopettajain palkkaus onkin miJeles-
8811: koulunopettajain pa:lkkauksen uudelleen tämm~ jä:rjestettäV'ä sellaise'ksi, että se ke-
8812: järje.stelyksi. hoittaa maan parasta nuorisoa ja nimen-
8813: Hallitus onkin nyt kolme vuotta kestänei- ·omaan maasewdum parasta nuorisoa lähte-
8814: den valmistelujen jälkeen antanut Edus- mään •tälle työa[alle.
8815: kunnalle esityksen kansakoulun kustannus- Minkälainen on maalaisopettajain palk-
8816: lain muuttamiseksi. kaus nyt ja minkälaiseksi se olisi mieles-
8817: Kun sanottu esitys ei kuitenkaan mieles- tämme j·ärjestettävä, siitä esitettäköön seu-
8818: tä.mme niissä kohdin, JOissa ehdotetaan raavat numerot ja laskelmat.
8819: kansakoulunopettajain pa~kkauksen ja eläk- Kansakoulun.opettaja.:Ln P·alkk.aus järjl€8-
8820: keiden uudelleen järjestämistä, täysin vas- tettiin ennen maaHma.nsotaa .V.iimeksi 1907
8821: taa yleisen edun asettamia vaatimUJksia, vuoden V1a.lti<wäiviUä säädetylläi ja 24 päi-
8822: katsnmme sentähden ta11peelliseksi jättää vänä tammikuuta 1908 vahvistetulla lailla.
8823: Eduskunnalle eduskuntaesityksen asiasta. TäUöin sää1dettiin ,pffi'heemsen opettaj·an
8824: .pall\iaksi 1,100 rrnarkkaa ja. ·perheettömän
8825: opettaj.an 900 ma,rlrkaa. Lailla kansakoulu-
8826: ~Maalaiskansakoul·ujen opettajain palkkaus. laitoks•e.n kustannuksista 15 päivältä huhti-
8827: kuuta 1921 jlärjootett.iin opettajain palkikaus
8828: Kal11Sa'looulu ija:tlwkouluinoon on yhä ma·a- uudelleen, mutta rahan arvon alenemisen
8829: seudun tärkein sivistyslaitos ja va'ltavan: tähden ei :tätä palkika:usta ole: ainoatakaan
8830: suur.eUe osalle sen lapsista aim.oa opinahjo. kertaa •V'Oii·tu sel1aisenaan noooatltaa. Vähin
8831: Sen vuoksi on pantaV1a mi:tw suurinta huo- erin on Edus.km1ta, kalliinajanHsien n.imrillä
8832: Ill!iota si•ihen, että. k,ans!llik:oulu sisäisen jär- 1wroitta,nut ·palk'lroja, niin, että ne nyt ovat
8833: jes.telynsä ja työtehonsa suhteen saa niin yläkoulun perhee:lliselle ope1ttruJa:He 12,000
8834: korl\lean tason kuin meidän o•loissamnre b'11in- ma,:r'kkaa ja perhoottömiälle opett·ajalle
8835: kin on mahdollista. Kansa;kou•lum merki•tys 10,000 ma11kkaa. Vel'tailu v. 1908 säädetty-
8836: 224 II,1 03. - K~msa:konlulaitokseu kustannukset.
8837:
8838: jen ja nykyisin rnatksettavien .perU&palikko- ja lreräittivät kolhta •Qpettajis:tossa suurta
8839: jeiJ Jresken ei kuitenk.aa,n anna oikeata käsi- katkeruutta. Hallitus olik<in siHoin esi.lttä-
8840: tystä näiden palkkausten suhteest,a :toisåinsa. nyt p.erheellisiHe opeitaj,ille 1,200 markkaa
8841: Huomattava ni:mi:ttäin @ , että 1908 sää,de- ja pe:rheettömille 1,000 markkaa. Edustar
8842: tyt ikäkoroitukset olivat suhteellisesti kor- j,ain Setälän, Soinisen y. m. anomukse.ssa
8843: keat tehden 20 vuotta palvelleelle opettajalle olivat vastaavat luvut 1,500 ja 1,000 mark-
8844: 80 % :peruspalkasta, sen sijaan että ne ny- !lma. Edusta:ja Yrjö-Koskinen y. m. va1tio-
8845: kyisestä vaiLtion 'palkasta tekevät 12- va~a.invaliokunnan mietintöön mttämässään
8846: 14.'1 %- Perlheellisten opettajain lopulli- vastalauseessa .ehdottiv-at 1,1500 ja 1,000
8847: nen valtionpalkka <J'Li siis vuoden 1908 lain markkaa, ja suuri valiokunta ehdotti 1,200
8848: mu!k!aan 1,9.80 markkaa ja perhe.ettömä.n ja 1,000 markkaa. Mei'kittävän edustava
8849: opettajan 1,,620 markkaa. Käyttäen in- vähemmistö eduskunnassa. piti siis silloin
8850: deksikertoimena lukua 11.5 tulisi näiden siilidettyjä palkkoja liia,n alhaisina. Jos
8851: palkkojen n:yt olla 22,.770 ma.rkkaa ja 18,630 kansalwulunopettajil1e nyt säädettäisiin rau-
8852: markkaa.. Nykylä:än on periheelliS€a1 opetta- 1!Janraiikaill100 pwThka indeksin mukaisesti
8853: jan ,palklka kaikkine ik!oroiituilminoon vain kerrottuna, sitä tuskin voitaisiin sanoa liian
8854: 13,440 markkaa ja rJrerhoottömän opet.tajan korkeaksi, varsinkin jos otetaan huomioon
8855: ll,r440 ma.rkkaa. E11otus on si~s 9,330 ma.rk- pidenneittyje.n opintojen ,aiheuttamat suu-
8856: kaa peillhoollisten ja 7,190 markkaa perheet- nemma:t velat ja näiden 'korkerut korot ja
8857: tömäin maalaisopettajain tappioksi. Toisin kuoletukset sekä kasv.a.n.eet verot.
8858: sanoen opettajain loppupalkka on nyt vain Kamsrukowluoopettada.in. ammat,tij:äirjestö,
8859: noin 60 % rauhan aikaisista valtion maksa- Suomen Opettajayhdistys, on esittänyt,
8860: mista loppupaLkoista. että maalaiskuntain yläkoulun perheellisen
8861: NämäiDäiän laske~mat eivä.t vielä seQ:vitä opettajan peruspalkka olisi määrättävä
8862: koko palkkauksen tilaa. Huomioon on otet- 20,400 marka.ksi ja yläkoulun perheettömän
8863: t,ava vaHion suorittama kasvatusa,pu, 1,200 opettajan peruspalkka 18,000 markaksi.
8864: markkaa lapselta ja kunnan palkkaus. Verraten t01snnsa alakoulun ja ylä-
8865: Äänimmläisiä tapauksia lukuunottamatta koulun opettajain pätevyysvaatimuksia ja
8866: vaihteli :kunnan rahapa:lkka ennen maail- työmäärää sekä ottaen huomioon, mitä
8867: mamsotaa 200 ma:rkan ja 500 markan vä- kai'kkein vaatimattominkin toillllJOOntulo ny-
8868: liHä. Varovaisuutta nouda1ttaen voitaneen kyisin vaa;ti.i, esitrt.ä:ä Suomen Opettajayh-
8869: ne a.rvioida keskimäärin 325 markaksi mies- distys ala:kansakoulunopettajain, peruspal-
8870: ja 275 marikaksi naisopetta;joarlle, mitkä mää- kaksi 12,.400 markkaa. Näitä määriä on pi-
8871: rät 11.5 kertaisina olisivat 3,730 mark- dettävä mielestämure hy;vin kohtuullisina ja
8872: kaa ja 3,170 ma.rkk<aa. Lisäämä1'lä näin las- olisi ne säädettävä peruspalkoiksi kansakou-
8873: kettu kunnan palkka indeksiluvulla kerrot- lu.nopettajille.
8874: tuihin valtion palkkoihin, tulisi perheellisen Tekemä.s-Sään anomuksessa 26 päivältä
8875: opettajan rahapalkan olla nykyisin 22,770 maaliskuuta 1923 lrehoitti Eduskunta halli-
8876: mk. + 3,730 = 26,500 markkaa ja perheet- tusta myös harlkitsemaan, onko kansakou-
8877: tömän opettajan 18,630 mk. + 3,170 mk. •lunopettajairu palkk-aus oikoossa suhteessa
8878: = 21,800 markkaa. m'llidern, heiihiin verrattavain virkamiesten
8879: Täman:kin laskelman suht.een voidaa-n ![)alkkauk<;;een, ja tällä pohjalla laatimaan
8880: vielä hu001auttaa, ett:.ei vuonna 1908 säädet- esirty;koonsä palkkauksen uudelleen järjeste-
8881: tyjä palkkoja kohtuudeUa voida asettaa läh- lyksi. Koska hallituksen esityksen peruste-
8882: töpei"l.lStooksi ,tul•evia pa'lkkoj.a n:miä.rättäessä, luista tällainen vertailu puuttuu, niin esi-
8883: sillä ne o11va,t jo säädettäessä :liian alhaiset t-ämme siiträ joitakin laskelmia tässä. Kun
8884: II,l03. - Hannula, y. m. 225
8885:
8886: ka'Ilmkouhmopettaj·at saavat osan palkas- seminaarin johtajan 4,500 markaksi, Lepaan
8887: taan luonnossa, on sen palkkaosan vuotui- pThut.arhll!opiston ·pomoloogin ja opettatjan
8888: mm l'aha-arvo erikseen a.rvjoita.va. Kansa- 3,000 markaksi j. n1. ·e. olLen 'heidän Juontais-
8889: koulun kustannuslakikomitea on luontais- e:tunsa tosiasiassa suuroiil!mat kuin kansa-
8890: edut arvioinut 6,500 markaksi yläkoulun koulunopettajan. Suomen Opettajayhdis-
8891: mi€&- ja 5,500 markak&i yläkoulun n:ais- sekä! tys on arvioinut yläkansa;koulunopett-aja.n
8892: 3,500 mar'kaJksi .ala.ikoulunrOp€<ttaja•a kohti. luont.aisedut 3,:600 markaksi ja alakansa-
8893: Komitea o.n tuHut näihin lukuill:tin laske- koulunopettajan 1,600 markaks~ s. o.
8894: malla keskimäärät valtioneuv;oston v&hvist.a- 15 % :ksi a.nollllist.aan ko!kon,aispalkoista.
8895: masta korvaustaks.asta, jonka mukaan kan- Sen korkeammiksi ei niitä jo maini·tiuja
8896: sakoulunopetta.jille maksetaan puuttuvat seikkoja silmäUä IPritJä.e.n iVOitan:e mieles-
8897: luontaisedut rahassa. Kalleimmilla paik:ka- tämme ·arvioidalk:aan. Lisäämällliä luontais-
8898: :Jmnnå:lla, kauppal<Jissa, tehdasseuduissa y. ert.u;j·e,n ar;con 3,600 markkaa eri opettaja-
8899: m. s. on sen mukaan kffi'vaus miesopettajalle ryhmille €1hdotettuihin rahapaJ.IDkoiihin, saa-
8900: 8,500 ma.rklkaa ja :halvemmill& .paikkakun- daan kokonaispaHmksi yläkoulun rpetrhee.lli-
8901: nilla 4,500 markkaa, josta k€Skiarvoksi saa- sel1e opettajalLe 24,000 mar!kkaa, ylälmulun
8902: daan 6,500 markikaa. Saattll!a kuitenkin p.e:vheettömfulle <lpettwjalle 21,600 marklma
8903: asettaa ikysy.myksernalaiseksi, ·Oruko mami- j:a alakoulunopeita.ja,He 14,000 markkaa.
8904: tuHe t.aksaHe .annettava mtkaisevaa merki- Maalaiskansalk:oulunope-ttajristo :tulisi tällöirn
8905: .tystä op.ettaji,en !paikkoja uudelleen järjes- v.asta.amaan va·ltion virkamiesten pa:Lklmus-
8906: tettäessä. Luornt.aisetujen puuttuminen on lain XVIII:n, XX:n, XXIV:n ja XXVI:n
8907: poikkeustwpa us ja väliaikainllln tiJ.a. Jotta palkkausluokan virkamiehiä, siis m. m.
8908: asianomainen opettaja voisi ikorvausmää- rautatien konduktöörejä, sähköttäjiä, rata-
8909: rällä hankkia itselleen puuttuvat luontais- mestareita, asemamiehiä ja ratavarti-
8910: edut ja jo,tt.a ku'Ilnat tulisivat kehoiitetuilksi joita. Muiden opetustointa harjoittavien
8911: varaamaan lain määräämät edut luonnossa, palkkoihin verraten tekisi ehdottamamme
8912: tulee rahallisen korvauksen olla runsaan. perheellisen yläkoulunopettajan palkka
8913: Mutta ei ole kohtuullista, citä nämä runsaat tasan puolet seminaarin lehtorin pal-
8914: määrät lasketaan !kai'lclri>en opettajain luon- kasta ja 72-80% kuuromykkäkoulujen
8915: rtaisetuj€ll :arvoo~ksi. Sitä paitsi :todellista ja kasvatuslaitosten opettajain palkoista.
8916: keskimäärää ei saada il·asketuksii siJ.lä tavalla, Esittämämme palkat näyttävät siis val-
8917: koska kalleimpia paikikaikuntia on Vlii.hem" tion virkamiesten palkkoihin verrattuna
8918: män ku<in halvempia. Oikeampaa on, että varsin kohtuullisilta. Lisäksi on muis-
8919: tässä iffi00et€1länn maa.n rtava'n .mukaan, s. o. tettava, 'että. vast.aavi·em. iValtion viTikamiesten
8920: arvioidaan kansakoulunopettajan luontais- palkkaus selitetäiän ol1eVaii liian alhain·en,
8921: edut samaa kohtuutta noudartta:en. kuin vas- ja hallituksessa lieneekin valmistelun alai-
8922: taavissa ta.p.auksissa yle-en.s:ä tehdään. Sikäli sena näiden virkamiesryhmien palkkojen
8923: h."'llin tunn,eta·an, on va!ltiorneu.vost.o .perin uudelleen järjestely.
8924: harvoissa tapaulksissa. vahvistanut kii'Ikko- Esittämi.stämme rahapalkoista olisi osa
8925: herrain 'luontaisetuje.n hyvitykseksi niin säädettäV1ä ,kunti•en maksettavaksi, uiinkuin
8926: korke·aa sUilllmaa, 6,500 markkaa, kuin hallituksen esirtyksessäkin ehdotert:,a.a.n. Voi-
8927: mirukä sanottu komitea ottaa miesopett.ll!jain massa oleva kansakoulun 1kus:tannmslaki ei
8928: luontaisetujen raha~arvo'ksi. Valti·on vill'ka- kyllä tunne kuntien ra.hapalkkaa, mutta ei
8929: mi.esten p.alkk.ausase:tuksetn mukaan [ask:e- laki myöskään kyenrnyt juurruttamaa.n. pO'is
8930: taa;n yhdiimetyn semiuaarin 5ohtajan iJ.uon- aibise.m:min ilciiy;tännössä oHutta rtap313
8931: :taisedut '6,000 markalksi j.a yksinlrertaisen Päinvastoin rahapalkan suorittaminen lain
8932:
8933: 29
8934: 226 U,103. - KaDISa:koululaitoksen kustannukset.
8935:
8936: voimaantulon jälkeen on tullut entistäkin sa~gen ikorkeat tehden yhteensä noin 80 %
8937: merlrittävämmälks:i, loo.<fu:a ku'Thllat. yleensä pe.ruspal!kasta. Kun nyt olojeTh pakosta pe-
8938: ovat pitäneet velvoUisu.urtenaan. ajan. kaUis- ruspa:J:kika täytyy asettaa huomatrtavasti suu-
8939: tuessa koroirttaa entisiä .palkilmja, jopa usein remmaksi, ei ikälisiä voitane miili.riiltä. yhtä
8940: indeksin mukaisesti ikerrottnna, jotkut kun- korkeiksi. Kun kuitenkin ikansa;koulunopet-
8941: nat sen ylilkin. Kans:akoulunopetltajam tajain ikälisät tulisivat maksettaviksi ai-
8942: palk:kaus on nyt nii·n alihaisel1a astoolia, että noastaan valtion palkasta, olisi miclestämme
8943: tarvitaan suuria uhrauksia ennenkuin se ciiden oLtava 8 % peruspalkasta ja neljä
8944: on lmrjattu yleisen edun vaatimalle tasolle. eri kertaa neljän vuoden väliajoin.
8945: Siiillä ei O'le varraa jlättää käyrttä.m:ätttä tätä! Kansakoulunopettajain palkkauksen heik-
8946: jo van.hastaan vapaaehtoisesti käytännössä kous on tullut esitertyksi etupä.ässä perhee:l-
8947: olh11tta ja muuten 1oonnollista kunnan ra- listen opettajain ikDihd.alta. Näiden opetta-
8948: hapalklma. Kootun tilaston mukaan lienee jain suuremman tarpeell! tyydyrttämiseksi on
8949: kuntien nykyitsin suorittama mhap,al:kka ylä- ri:ittävän suurten kasvatusaputjen suoritta-
8950: k!ansakoulunopettajalle keski!Iläärin noin minen soveliain \keino. Nykyisi.n saavat per-
8951: 2,400 ma,rk!kaa. Esitämmekin, että laissa heelliset opett>ajat 1,200 markka:a kasvrutus-
8952: mäJä,:r'ättäisiin juuri tämä su.mma yläkansa- mpua jokaista 18 vuotta nuorempaa lasta
8953: koUJlrmopetta:jan IJrunoolrta saatavaks:iJ raha- kohti. Hallitus ehdottaa yhdenmukais.e.sti
8954: palkaksi ja e1ttä alailmnsak:oulunopettajan valtion vil'lkamiooten palkkauslain kanssa,
8955: kunnwlta saalta'Vaksi rahapalk!Wksi määrät- että kasvatusapua !kansa:koulunopettajille-
8956: täisiin 1,600 markkaa. Tämä velvoitus ei kin myönnettäisiin vasta toise.sta lapsesta
8957: n~iUek!ään 'kunnille, jotka nyt malmava;t vä-
8958: alkaen ja vain 16 Vll'oden ikää.n saakka.
8959: lremmän, todellisuudessa merkitsisi uutta E~dullis·empien kasvatu:sapujen suorittamista
8960: rasitusta aikaisempaan paiJ.kkau!kseen verra- opettajille voidaan kuitenkin puolustaa sid-
8961: ten. Kustannusla:kia sääldet.täessä.hän vii- lä, että k:ansakoulunopetta,jat <mvt hajoitet-
8962: hennetrtiin opettajien luontaispaHmista 1eh- tuina yli koko laajan maaseudun ja siten
8963: män ihcimäft ja 0.5 ha peltoa. K'W1 ei liene v·arsi.n y1eisesti etäällä oppi!koulruiSita ja pit-
8964: mahdollista niitä jälleen palauttatt. opetta- !lcien taipalien takana,. miJkä :tekee lasten
8965: jilJe, on kohtuuJ:lista, :että kunnat osallistu- kouluttamisen kalliiksi. Tämän huomioon-
8966: v.at opettajain raha.pal!kikaan kevenrt:aen si- ottae.n olisi mielestämme kasvatusavut py-
8967: ten pieneltä osalta v.a1tion taalkkaa ja teh- ;!1yterttävä nykyisQUään.
8968: den opettajain palkkaulksetn uudellleen jär-
8969: j•estelyn suotuisaan. tulokseen mahdolliseksi. Supis>tetun koulun opettaja saa nykyisin
8970: Kunnan raha.parkkoja vasrtaall! muistutet- 900 markkaa korkoomman palkan kuin ylä-
8971: tan·eem, että ne ylläpitäv@t eripuraisuutta kansaikoulunopettalja. K'Ull tämä mäJärälttiin
8972: kuntien ja opetta1jien. kesklen. He eripurai- aikana, jolloin rahanarvo oli toinen kuin
8973: su'US, mikä on ollut ihavaittavissa, on kuiten- nyt, on kohtuullista, että tämä palkkio tun-
8974: kin johtunut huoThosrta prulkkauksesta yleen- tuvasti koroitetaan. Hallitus on ehdottanut
8975: s!ä. Kun se !korj.aantuu, on .riidan aihe .tässä sen 1,800 markaksi. Kustannuslakikomitea
8976: kdhdin poistettu. On ollutkin huomatta- ehdottaa se.n 2,400 markaksi. Mielestä.mme
8977: vissa, että sikäli kum pa'lkat ovat ohjesääm- on ikomite&:ri ehdotus oikeass·a suhteessa ra-
8978: nöissä .tyydyttäviksi vakaannuwtut, ovat Ihan-arvon alooemisoon, joten se olisi hyväk-
8979: hankaukset jo tähänkin mennessä .harven- syttä.vä.
8980: noot. Vuoden 1866 kansakouluasetus sä:äti kou-
8981: Vuoden 1908 palkkauslailla säädetyt ikä- •lun jdhta:ja-!Opettajan Esäp;alkalks:i puolet
8982: 1isät olivat, niinikuim. ·jo on huomautettu, oppilasteon sislä.änkirjoiltusmaksuista. Nykyi-
8983: II,l03. - Hannula, y. m. 227
8984:
8985: sessä kustal1lmslais.sa sisä:älnkirjoitusmaksu ·opettaja samana ik:un hä·n menettää lasten
8986: kOikoriaan ·:ro:iswttiin ja .rrutksettiin lyhyenä kasvatusavun s.iirreltäan ;yan.Jwilla pä.ivillään
8987: aikana vwLtion varorista hyvitystä ·Opettajalle·. vielä peruspalkika.nsa ja ikälisiensii:kin .suh-
8988: Kun johtaja--opettajan tehtävät ovat yhä li- toon alempaan paLkkausluokkaan.. Vaikka
8989: sä:äntyneet j-a tul·evat par<aiUaan kouluhallir onkin myönnettävä, ertte:iJ []rellään valtion
8990: ibuk.s.essa valan.isteluna1aiSiffil·a olevana joihta- palveluksessa o:leovalla henkilöllä ole sellaista
8991: j.a-operflta,ja;n; ohjooäännöhlä yk.sityislkohtai- etua, erttii hän saisi pe.rheJisää sen jälkeen
8992: sooti mä.är1tellyiklsi, on .as:ianrrnukaista, että kuin ka.sva•tusapu laikkaa,. on muistettava,
8993: joh:taja~opetta1ja saa jonilrun ver:ran korkeam- että ikyseoosäoleva.a perlhel.isili v~taa. useim-
8994: man 1palkan kuin muut opettaja,t. Ku.stan- missa .valtioviroissa virkamiehen korkeampi
8995: nruslakikomrtea ~hdott.a:a joiMajan palkkioksi peruspalkka, joka parempine illrälisineen
8996: 1,000 mal1kikaa. KouJuhallitus on lausuil1- säilyy v•rrka-ajan loppuun saakka. Kaksi-
8997: noss3ian komiltean mietinnöstä esi1ttänyt 700 n,ainei!1 p&ilielisä on katsottava kansakoulu-
8998: markkaa peruspaLkkioksi ja lisäksi 100 alana välttämättömäksi juuri ope.ttajien
8999: markkaa jo.kais:rt:a muuta ko'l!llun opettadaa yleisesti alhais,en palkkauksen tähden, ja
9000: kohti. KouluihallitU'ksen ehdotus rtuntuu sentä.Men olisi mielestämme oikeudelll!llu•
9001: asianmukaisemmalta ja olisi sellaisenaan kaista, 'että toimen niistä, se, joka on pell.'us-
9002: hyväksyttävä. iPa1kan luon:toiinen, py.sytettäisiin virka-ajan
9003: Veillston- ja ikäsitöidenop€1ttajan paUmn loppuun saakka. Olemmekin tehneet 27 :een
9004: sekä ylituntipalkkion on hallitus esittänyt pykäläiän senmru.kai.sen lisäyksen.
9005: 450 markaksi. Kustannuslalciik:omitea. eh- Varsin kohtuuttomalta tuntuu myös halli-
9006: dottaa sen kolloi:tett.av.aksi 480 markaksi tuksen esityksen 7 :nnern pykälän 2 :nen mo-
9007: viilclootunni[ta. Tämä liene€1kin katsottava mentti, jonka mukaan perlheellisen opetta;j.an
9008: iklolhtuull.isek.si ja muuhun pawklmuk.seen, näh- perusrpallcl\:a, jos .toisellakin aviopuolisolla
9009: dm suhteeHiseksi. on :kansakou;lunopettajan toimi tahi valtion
9010: Eri;kois:esti on lko.skete1ltava rha1lituksen esi- virloo., on aina 13,800 markk!aa. Opettajan
9011: tyksen 27 .pykäQää. .Siinä vastoim kansakou- rahapalkan alentaminen sen perusteella,
9012: hvn kustannuslakikomitean ja nykyisen ope- ·€1ttä hänen avioipuolisollaankin: on palkkaa
9013: tusministerin i]mntoo on pykWlähle annettu tuottava toimi, on muilla p.arempipalkkai-
9014: sella.inen sanamru:oto, ·että perheellisen opet- sillakin aloilla vieras toimenpide, ja sitä
9015: tajan ikoclreampi peruspaLkikia lakkaa samaHa kohtuurfltOIIIl'amma:lta se sentähden tuntuu
9016: kuin hänen nu10rin lapsensa tulee 16 Yllorti- aJalla, mi1ssä palkat ovat nliuka·t. Tähän on
9017: 1
9018:
9019:
9020: se:ksi. Vuoden 1908 palkkauslaissa poistet- SIOV·ellutmtavissa myöslrin se, mitä edelläl on
9021: rtim ero mies- j•a i!1aiSIOpettaijan palkka.in vä- puhuttu perhelisän rperuspalkanluonrtoisuu-
9022: liUä, mutta myönnettiin peroeelliselle !lmr- desta. Yhdymme opetusministerin käsityk-
9023: !keailll(pi peruspal'kka ja sen mU!kaan !lmr- seen, että momentti olisi poistettava.
9024: kea.mmat ikälisät ilrnin perhoottömäHe. KoT- On myös näyttäytynyt välttämättömäksi,
9025: !keampaan palkkaus,luokkaan koroirt;ettu py- että kansakoulun kustannuslakiin otetaan
9026: syi siinli1 koko vi·rika-'R.ikansa. Vuoden 1921 erikseen määräys sa.man koulun miesopetta-
9027: ~usbannuslrussa rpoistettiim tämäilrin ero, jan kanssa naimisissa olevan opettajattaren
9028: mutta todellisuudessa on. e·ro pysytetty asuntoeduista. Vuoden 1866 kansakoulu-
9029: myöntämällä menosäännön yhteydessä per- asetuksljln mukaan käsitettiin, että opetta-
9030: heellisil:le korkeammat kaniinaja;nlisä:t. Ko- jatar kyseeilisessä tapauksessa oli oikeutettu
9031: mitean ehdotuksessa pyritään 1908 vuoden saamaan asuntoedut lyhentämättä. Voi-
9032: lain kannalle. Siihen olisikin päästävä, sillä massa olevan kustannuslain valmisteluista
9033: onhan kohtuu:tont.a, että huonopaikkainen ei myöskään vähimmässäkään määrin il-
9034: 228 II,10 3. - K'aBsllllrO<U.lnlai.tok!sen kustannukset.
9035:
9036: ~n~, että Eduskunta olisi tahtonut lakiin sitä kys~llisessäkin tapaukse~sa käyttää,
9037: sisällyttää toi'Senlaista käsitystä. Päinvas- mikäli ei sitä tarvita koulun muihin tank:ol-
9038: toin ovat Eduskunnan jäseMt yleensä olleet tuksiin, mutta ei opettajattarella olisi oi-
9039: sitä mieltä, että opettajan kanssa naimisissa keutta korvaukseen, jos asuntoa ei olisikaan.
9040: olevalla opettajattarella on kustannuslain Kouluhallitus samalla toteaa, että koulu-
9041: 6 :nen pykälän mukaan nämä oikeudet, mikä talot ovat tähän saakka rakennetut niin, että
9042: selviää siitäkin, että 1923 valtiopäivillä niissä on se mää,rä o•pettaja--asuntoja, mikä
9043: eduskuntaesitylksessä N :o 13 ehdotettiin koulutalon rakentamisaikana on opettajia-
9044: kustannuslain 6 :s pykälä muutettavaksi toi- kin. Siten .on tehty koulutaloja yhtä, kahta
9045: sen sisältöiseksi. Sivistysvaliokunta ·silloin tai useampaa opettajaa varten, eikä tätä
9046: ehdotti, ,että esitys hy.lättäisiin ja että Edus- menettelyä voida v.astakaan muuttaa. Koulu-
9047: kunta ke'hoittaisi hallitusta harkitsemaan, hallitus huomauttaa, että se on tehnyt ehdo-
9048: voitiinko ja millä tavalla poistaa eduskunta- tuksensa säästäväisyyssyistä, mutta se lau-
9049: esityksessä mainittu epäJkohta, s. o. täysien suu sama.lla, että vaikka tällainen järj.estely
9050: luontaisetujen antaminen kummallekin näyttääkin <ensi silmäyksellä huomattavasti
9051: keskenään naimisissa olevalle opettajalle. vähentävän rakennuskustannuk.sia, jää vä-
9052: Eduskuntaesitystä ei ehditty 1923 vuoden hennys todellisuudessa jotenkin pieneksi.
9053: valtiopäivillä loppuun käsitellä. Sittemmin koska kunnille saattaa ajan pitkään tulla
9054: on :aiheutunut naimisissa olevan opettajatta- helpommaksi rakentaa opettajille omat asun-
9055: ren asuntoeduista ,oikeusjuttuja, ja on !kor- not, kuin, milloin aviopuolisot eivät olisi-
9056: kein hallinto-oikeus ratkaissut erään vali- kaan opettajina, maksaa niistä vuokrarahaa,
9057: tuksen kunnan eduksi selittäen, että opetta- johon valtiolta ei saada avustusta.
9058: jatar asuen yhdessä miehensä, saman kou- Hallituksen ehdottarua menettely (13 §)
9059: lun johtaja-opettajan kanssa, oli kunnalta veisi siihen, että luuloteltua säästöä pyrit-
9060: näin saanut asuntoedut. Erään kansakou- ·täisiin hankkimaan siten, että koulutaloihin
9061: luntal"kastajan vetoomuksen johdosta edus- rakennettaisiin v&hemmän asuntoja kuin
9062: kunnan oikeusasiamieheen korkeimman hal- niihin tulee opettajia. Tämä taas houkut-
9063: linto~oikeuden päätöksessä ilmeuneen tul- telisi valitsemaan 'Parisknntaopettajia ja
9064: kinnan korjaamiseksi, lausui oikeusasiamies syrjäyttämään muut hakijat, vaikka nämä
9065: pitävänsä oikeana sitä laintu1kintaa, jonka olisivat ansiok!kaampiakin. Lainsäätäjä tu-
9066: mukaan opettajatar oli saapa täydet Juon- lisi silloin johtaneeksi nimittävää viran-
9067: taisedut. Kouluhallitus on useissa lausun- omaista toimittamaan 'Vaalin koulun todel-
9068: noissaan .ollut samalla kannalla. Suomen lista etua syrjäyttäen. Kun lisäksi kaikesta
9069: Opettajayhdistyksen anomuksen johdosta oi- huolimatta ulisi mahdotonta järjestää asiaa
9070: keuskanslerille ei oikeuskansleri ole katso- niin, että koululla aina olisi pariskunta-
9071: nut olevan aihetta puuttua asiaan, ,koska opettajat, jouduttaisiin vaikeulksiin. Toinen
9072: lainsäätäjän tarkoitus, mitä luontaisetujen puolisoista saattaa kuolla tai erota virastaan
9073: korvaamiseen tulee, ei ka:ntelijan viittaa- ennen toista. Säästäväisyys kehoittaisi vai-
9074: masta lainsäännöksestä käy selvästi ilmi''. keuttamaan jäljelle jääneen opettajan ase-
9075: Kustannuslakillmmitea asettuu mietinnös- maa, jotta hän saataisiin poistumaan viras-
9076: sään konkeimman hallinto-oikeuden kannalle taan. Ellei nytkään pariskuntaopettajat
9077: esittäen sen mukaisen muutosehdotuksen la- tulisi vink:oihin valituiksi, olisi uudelle opet-
9078: kiin. Komitean mietinnöstä antamassaan tajattare,lle maksettava korvaus ei vain
9079: lausunnossa asettuu kouluhallitus sil1e kan- asunnosta lämpöineen ja valoineen, vaan
9080: nalle, että jos koululla on asunto opetta- myös sauna;sta, kellarista y. m. ulkohuo-
9081: jattaren hoitamaa virkaa varten, saa hän neista, joita opettajat voivat käyttää yhtei-
9082: Il,103.- Hannula, y. m. 229
9083:
9084: sesti, jos kaikilla ·olisi asunto koululla. Kun ke'hoitettava kaupunkeja nostamaan palk-
9085: karvaus voimassa .olevan taksan mukaan koja. Vasta voimassa olevassa kansakoulun
9086: nousisi tällöin useaan tuhanteen markkaan, kustannuslaissa säädettiin kaivatut minimi-
9087: tulisi ajatelluu säästön sijasta tappiota kun- pa·lkat. Tästä ei ole syytä vastakaan luopua.
9088: naUe, koska valtio ·ei ota osaa luontaisetujen On kohtuullista, että valtiovalta ottaessaan
9089: rahalla korvaukseen. Tappio olisi sitä suu- osaa kaupunkien kansakoulumenoihin myös
9090: rempi mitä lyhytaikaisemmaksi pariskunta- valvoo, ettei kohtuuttomuutta opettajain
9091: opettajain olo koululla tulisi, ja se taas voi pa·lkkauksessa ta:pahdu, kuten vielä nyt on
9092: olla aivan tilapäistäkin laatua. paikoin laita. Kuitenkaan ei ole tarpeellista
9093: On myös huomioon otettava, että opetta- kahlehtia kaupunkiopettajain palMmusta
9094: jain palkkauksen uudessakin järjestelyssä ehdottomasti sitovilla määräyksillä, riittää
9095: Qn arvioitava, mihin määrään palkat yhden kun järjestely yleensä takaa kohtuullisen
9096: tai toisen ehdotuksen mukaan kaikkine etui- palkkauksen.
9097: neen nousevat. Se on myös tarpeen eläk- Kaupunkien alakansakoulun opettajain
9098: keen määräämiseen nähden sekä opettajain palkkaus vaatii uuden omintakeisen järjes-
9099: palkkausta verrattaessa muiden palkannaut- telynsä. Näissä kouluissa toimii nimittäin
9100: tijain palkkoihin. Ehdotuksemme mukaan sekä yläkansakoulunopettajain pätevyyden
9101: perheettömän naisopettajan palkka tekisi omaavia että alakansakouluseminaarin käy-
9102: luontaisetuineen 21,600 markkaa. Mutta neitä. Erotus puheenalaisten opettajain
9103: jos luontaisetuja vähennetään, ei hänen opiskeluajassa on yleensä kolme vuotta, sa-
9104: palk!kansa nousekaan tähän määrään. Useat moin on (llroitus opiskelukustannuksissa mel-
9105: näkökohdat siis mielestämme puoltavat la- koisen suuri. Tarkoituksenmukaisinta lienee,
9106: kiin ottamaan säädöksen, että opettajatar, että kumpikin ryhmä asetetaan eri palk-
9107: joka on naimisissa sa;man koulun miesopetta- kausluokkiin.
9108: jan kanssa, saa virkaan kuuluvat luontais- Erikseen on 'huomattava, että kaupungit
9109: edut. Hallituksen ehdotuksesta poiketen ovat elintarpeiden ikalleuteen nähden suu-
9110: olemmekin näin esittäneet (6 § 2 mom.). resti toisistaan eroavia, jonka vuoksi eri
9111: kaupunkien maksamissa paikoissa tulee olla
9112: tuntuva ero.
9113: Kaupunkikuntain kansakoulunopettajain KUJstannuslakikomitea ehdottaa .perheelli-
9114: palkkaus. sille opettajille 1 kaupunkiluokassa 26,400
9115: markkaa, II kaupunkiluokassa 25,200 mark-
9116: KaUJpunkien kansakoulunopettajain pa~k kaa ja III kaupunkiluokassa 24,000 markkaa
9117: kauksesta ei ollut ennen kustannuslain voi- sekä perheettömille 4,000 markkaa vähem-
9118: maantuloa mitään lakimääräyksiä, vaan sai- män kussakin luokassa. Erotus olisi siis
9119: vat kaupungit itse vapaasti .päättää opetta- pääkaupungin ja jonkun maaseudun hal-
9120: jainsa palkoista. Tästä oli seurauksena, vimman pikkukaupungin opettajan pai-
9121: että monet kaupungit pitivät opettajain kassa vain 2,400 ma;rkkaa. Yleensäkin
9122: palkat kohtuuttoman alhaisina. Siksi lau- ovat ikomitean ehdottamat määrät aivan
9123: suikin yhdestoista yleinen kansakoulukokous liian alhaiset. Ne eivät vasta•a nykyistä käy-
9124: vuonna 1899 toivomuksen, että mitä pikim- täntöä yhtä vähän kuin tarvettakaan. Mo-
9125: min olisi saatava lailla määrätyksi kau- net kaupungit maksavat nyt jo opettajilleen
9126: punkiopettajien minimipalkat ja palkan- korkeammat palkat. Pääkaupungissa on
9127: koroitukset. Tämä toivomus ei toteutunut pit- opettajan palkka noin 10,000 markkaa
9128: kiin aikoihin, jonka vuoksi kouluhallituksen korkeampi komitean esittämiä määriä, Tam-
9129: oli useissa tapauksissa puututtava asiaan ja pere maksaa 1. IX. 1925 alkaen poikaiuok-
9130: 230 II,lo3. - Kansakoululaitoks·en kustannukset.
9131:
9132: kien opettajille p.eruspalkkana 31,260 maiJ.'ik- koista alemmaksi kuin komitea, on ilmeistä,
9133: kaa ja koroituksina pyörein luvuin 10,000 että hallituksen esityksessä on tässä kohdin
9134: rmarkkaa. Samoin jo vuonna 1923 maksoi- jouduttu aivan kestämättömälle pohja,Ue.
9135: VIat ainakin Turku ja Viipuri 2,400 mark- Tekemiemme ·laskelmien ·perusteella ja suh-
9136: kaa enemmän kuin mitä komitea esittää teessa ehdottatmiimme maalaisopettajain
9137: korkeimmaksi palkaksi. Kun hallitus ehdot- palkkauksiin esitämme kaupunkiopettajille
9138: taa kaupunkiopettajain palkat vielä mel- seuraavat peruspalkat:
9139:
9140: Yläkansakoulu. Alakansakoulu.
9141: Yläk. sem. Alak. sem.
9142: Perheelliset. Perheettömät. käyn. käyn.
9143: I kaup. luok. 30,000:- 28,000:- 24,000:- 20,000:-
9144: II " 28,000:- 26,000:- 22,600:- 18,600:-
9145: III
9146: " 26,000:- 24,000:- 20,800:- 17,300:-
9147: " "
9148:
9149: Kun kaupunkiopettajain ikälisät tulevat markkaa ja 14,000 markkaa. Tämän mu-
9150: laskettaviksi koko palkasta - maalaisopet- kaan tulisi eläkkeiden o11a ylä- ja supiste-
9151: tajain vain heidän raha.palkastaan- ehdo- tun kansakoulun perheelliselle opettajalle
9152: tamme kaupunkiopettajain ikälisäksi ai- 14,400 markkaa ja perheettömälle 12,960
9153: noastaan 6 % kerrallaan neljä eri kertaa ja markkaa sekä alakansakoulun opettajalle
9154: neljän vuoden v.äliajoin kunkin ryhmän pe- 8,400 markkaa.
9155: ruspalkasta. Voimassa oleva lkustannuslaki takaa opet-
9156: Ka!svatusruvut voitaisiin opettajakunnan tajalle 30-vuotisen opetustoimen jälkeen vi-
9157: oman toivomuksen mukaisesti jättää riippu- rasta erotessaan oikeuden täyteen eläkkee-
9158: vaksi kaupunkikuntien päätöksistä. Täten seen asettamatta mitään alinta ikärajaa
9159: jäisi kaupungeiUe enemmän liikkumatilaa eläkkeen saamisen ehdoksi. Kustannuslaki-
9160: palkkojen järjestelyssä ja opettajien sijoit- komitean ehdotuksessa on laki tässä kohden
9161: tamisessa kaupunkien muiden virkailijain jätetty muuttamatta. Hallitus sitä vastoin
9162: palikkausj ärj,estelmiin. ehdottaa lain muutettavaksi siten, että 30
9163: palvelusvuoden lisäksi vaaditaan eläkkeen
9164: saamiseen 63 vuoden ikä, sama, mikä on
9165: Kansakoulunopettajain eläkkeet. säädetty enimmille va<ltion virkamiehill~kin
9166: eläkeijäksi. Tämä säännös ei näytä hyvin
9167: Sen jälkeen kuin valtion virkamiesten harkituUa. Saattaa kyllä olla paikallaan
9168: eläkelaki on tullut säädetY'ksi, on saatu määrätä kansakoulunopettajU~llekin eläk-
9169: yleiset perusteet eläkkeiden määräämiseksi- keelle .pääsemisen ikäraja, siitä huolimatta,
9170: kin. Näitä perusteita sovelluttaen on kau- että he y·leensä pysyvät virassaan mahdolli-
9171: punkiopettajain eläke helppo määrätä. Se simman korkeaan ikään, eläkkeellä kun on
9172: olisi ilman muuta säädettävä 60 % :ksi kun- vaikea tulla toimeen. Mutt.a kohtuullista ei
9173: kin palkkausryhmän peruspalkasta. Kun ole, ,että ilkäraja määrätään niin korkeaksi
9174: maalais1mnsakoulunopettajat saavat osan kuin 63 vuodeksi. Kansakoulun opettajaksi
9175: palkastaan luonnossa, on heidän eläkkeensä valmistutaan useissa tapauksissa jo 19-20
9176: selvyyden vuoksi määrättävä sellaisena kiin- vuoden iässä, joten palvelusaika tulee heilie
9177: teänä summana, joka keskimäärin tekee tuntuvasti pidemmäksi kuin valtion virka-
9178: 60 % koko palkasta. Paikoiksi olemme miehi1lä, joiden eläke-edut kuitenkin ovat
9179: edellä ehdottaneet 24,000 markkaa, 21,600 paremmat. Lisäksi on säännös arveluttava
9180: II,103. - Hannula, y. m. 231
9181:
9182: sentähden, että se pakottaa kansakoulun- jättää ,palveluksessaan harmaantuneet työn-
9183: opettajan, jonka työ op.pivelvollisuuden sää- tekijänsä kurjuuteen ja puutteeseen van-
9184: tämisen jälkeen on tullut entistäkin ras- huuden päivinä, pidämme välttämättömänä,
9185: kaammalksi ja voimia vaativaksi, pysymään että uudet eläkkeet maksetaan myös jo elä;k-
9186: toimessaan senkin jälkeen, kuin kasvatuksen keelle siirtyneille opettajille. Lakiteknilli-
9187: ja opetuksen etu vaatisi häntä siitä eroa- sestiikään ei asian tässä yhteydessä järjestä-
9188: maan. Esitämmeik:in, että täyden eläkkeen minen ole mahdotonta. Eduskunta on sa-
9189: saamisen ehdoksi määrättäisiin 30-vuotinen manluontoisen tapauksen säätänyt jo aikai-
9190: virkapalvelus ja 55 vuoden ikä. semmin. Kun 1924 vuoden valtiopäivillä
9191: Haltlituksen esityksessä ·ehdotetaan uudet järjestettiin uudestaan maalaiskuntain kä-
9192: koroitetut .eläkkeet maksettaviksi vain niil~e tilöiden palkkaus ja eläkkeet, .otti Edus-
9193: opettajille, jotka siirtyvät eläklmelle uuden kunta lakiin erikoissäädöksen, jolla jo elä;k-
9194: lain voimaan tulon jälkeen. Aikaisemmin keelle joutunei1le kätilöille vakuutettiin sa-
9195: eläkkeelle siirtyneet opettajat jäisivät enti- mat eläke-1edut kuin niillekin, jotka siirty-
9196: sille eläkkeHle. Tällainen järjestely ei mie- vät eläkkeelle vasta uuden lain voimaan tu-
9197: lestämme ole oikeudenmukainen. Vanhan lon jälkeen. Samaa menettelyä on nytkin
9198: lain aikana reliikkeelle siirtyneet opettajat välttämätöntä noudattaa. Olemmekin otta-
9199: ovat suorittaneet virkapalveluksensa talou- neet eduskuntaesitykseemme vastaavan sää-
9200: dellisesti tavattoman vaikeissa oloissa. Pal- döksen.
9201: kasta ei ole voinut tehdä mitään säästöjä ja Edellä ol:evan perusteella saamme kun-
9202: nykyiset eläkkeet, Ylläkansakoulun opetta- nioittaen ehdottaa,
9203: jalle 8,000 markkaa ja alakansakoulun opet-
9204: tajalle 6,000 markkaa, ovat riittämättömät että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9205: vaatimattomimpaankin toimeentuloon. Kun van lakiehdotuksen:
9206: ei ole kunniaksi yhteiskunnalle, että se
9207:
9208:
9209: Laki
9210: kansakoululaitoksen kustannuksista.
9211:
9212: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9213:
9214: I LUKU 2 §.
9215: Yleisiä määräyksiä. Kansakoululaitos on kunnan hallinnon
9216: alainen. Kahden tai useamman kunnan
9217: 1 §. yhteisesti kannattama koulu on sen kunnan
9218: Oppivelvollisuudesta annetussa laissa hallinnossa, jonka alueella k<>ulu sijaitsee.
9219: säädetyn kansakoululaitoksen perustaa ja
9220: ylläpitää sekä oppivelvollisuuden aiheutta- 3 §.
9221: mista menoista vastaa kunta kokonaisenaan, Kunnan on kansakoulula:itostansa va.rten
9222: saaden valtiolta avustusta, niinkuin jå!l- tehtävä ja kouluhallituksen vahvistettavaksi
9223: jempänä määrätään. Kun koulupiiri käsit- annettava ohjesääntö, jonka ·tulee sisältää
9224: tää osia eri kunnista, ottavat asianomaiset mää~äyksiä kansakoululaitoksen hallintota-
9225: kunnat osaa koulun kustannuksiin siinä vasta, talouden järjestämisestä, oppilasten
9226: suhteessa, missä kuhunkin kuntaan kuuluvia koulunkäynnin avustamisesta sekä opetta-
9227: oppivelvollisia lapsia koulupiirissä on. jain pa.lkkauksesta.
9228: 232 11,103. - KaD!saikoululaitokisen kustannukset.
9229:
9230: II LUKU. 'f ~.
9231: J1 aalaisknntain kansakonlnlaitos. Rah~ saa yläkansa;!roulun opettaja:
9232: a) pe.TUBpalkkrua: naimisissa oleva tai ol-
9233: 4 ~. lut, jolka on perheensä pliiiäasiallinen elä.ttäjä
9234: Jokaista maalaiskunnan ylä- ja supis- ja jolla on yksi ta.r useampia lapsia, 20,400
9235: tettua kansakoulua varten on hankittava markkaa, sekä muu opetta,j•a.18,000 markkaa
9236: oma huonei.sto. Alakansalkoulua varten on, vuodessa;
9237: milloin sitä ei voida sijoittaa yläkansakou- b) kasvatusrupua, milloin opetta:ja on per-
9238: lun huoneistoon, oma 'huoneisto hankittava heensä pääasianisin e'lättäjä ja hänellä on
9239: tai sopiva huoneisto vuokrattava. ruseampi .kuin yksi lapsi., joka on hänen el~
9240: Kunta saakoon kouluhallituksen suostu- itJCttävänään ja 18 vuotta :nuorempi, 1,200
9241: muksella väJliaikaisesti sijoittaa ylä- ja su- ma.rklma vuodessa kultakin. sell.a.iSiel•ta lap-
9242: pistetun kansakoulun tarkoi tu.ksemnukai- selta;
9243: seen vuokrahuo:neistoon. c) ikälisää oolivuotiskaudelta, kerrallaan
9244: Koulun ton'ttimaalle on, ainakin milloin 'k:ahoolksa.n sadalta rahassa maksettavasta
9245: uusi koulu perust.etaan ja talo sitä varten peruspalkasta ja neljä eri kertaa.
9246: rakennetaan, varattava riittävä maa-alue
9247: leik!ki- ja urheilukenttää sekä koulukasvi- 8 §.
9248: tarhaa varten. Alakansakoulun opettaja saa luontaisetui-
9249: 5 §. na vähintään yhden huoneen ja keittiön kä-
9250: 'Maalaiskunta on omien huoneistojen sittävän asunnon, pilk<otutt polttQipUut, valon
9251: hankkimiseksi kansakoulujaan varten oikeu- ja välttämättömärt; ulkohuonoot sekä vähin-
9252: te1tu saamaan valtiolta rakennuskustannus- tään neljänMksen !hehtaaria. viljeltyä maata.
9253: ten koko määrästä 20-30% avustusta ja
9254: 40-'50 % ik:uoletuslainaa. 9 ~.
9255: Maan köyhimm:Llle ja harvaan a~mtuille Rahapalkkaa saa ala:kansakoulun opetta-
9256: kunnille voidaan antaa avustusta enemmän- ja: peruspalkkaa 12,400 marklkaa sekä ikä-
9257: kin valtioneuvoston h&rkinnan mukaan lisäiä ja kasvatusrupua samojen perustel.den
9258: Eduskunnan tarkoitusta varten myöntä- mukaan kuin 7 §. :ssä on yläkansakoulun
9259: mästä määrärahasta. opetta.jasta sää,derbty.
9260: 6 §.
9261: Ylälkansakoulun opettaja saa seuraavat 10 .§.
9262: luontaisedut: miesopettaja kolme ja nais- Su.pistetum. iiDans:akouJUllJ opelttalja saa sa-
9263: opettaja kaksi huonetta ja keittiön käsittä- mat luontaisedut, peruspalkan, ikälisät ja
9264: vän asunnon, pi1kotut polttopuut ja valon kasvatusav:ut lku1n yläkansakoulun opetta·ja
9265: sekä navetan, rehu- ja puuvajan, saunan, sekäi siltä,pailtsi korvauksen pide:mmästä ope-
9266: kellarin, aitan ja kaivon; lisäksi ainakin tusajasta 2,400 marlclma vuodessa.
9267: yhdelle lehmä1le riittävän laitumen, sekä
9268: sitäpaitsi koulun läheisyydestä vähintään 11 ~ ..
9269: puolen 'hehtaaria viljeltyä maata. Palkkiona johtajan toimesta suoritetaan
9270: Opettajatar, joka on naimisissa saman yksi,opettajaisessa kou[russa 700 ma.rkka.a
9271: koulun miesopettajan kanssa, saa tässä py- vuodessa ja useampiopettajaisessa koulussa
9272: kälässä naisopettajalle v:almutetut luontais- lisäksi 100 markkaa jokaista sen yli ole-
9273: edut tai niiden puuttuessa korvauksen vaa opettajaa ko[Mi, olkoonpa lbämä ala.- tai
9274: 12 '§ :.ssä mainittujen perusteiden muikaan. yläkoulun opettaja.
9275: II,l03. - Hannula, y. m. 233
9276:
9277: 12 1§. 'palkkaamiseen ja mui:hinkin kansakoululai-
9278: Ellei 6, 8 ja 10 § :ssä mä·ärättyjä luon- toksen ylläpitomeno1bin enemmänkin avus-
9279: taiootuj'a ilman vaikeukstia voirla 1rou1un yh- tusta kuin 1 ja 2 momentissa on sanottu.
9280: teyde.ssä antaa tai jos olosuhteet nmu:ten
9281: ovat sellaiset, ·että ~ouluhallitus ha.rkit8ee
9282: voivan!Sa vwpauttaa ku.nnan joitakin niistä III LUKU.
9283: luonnossa antamasta, tulee opettajan saada Kaupunkikuntain kansakoululaitos.
9284: niistä korvaus yleist·oo perusteiden mukaan,
9285: j1otka valtion,euwosrto koulu!halliltu:ksen €Si- 16 §,.
9286: tyksestä vahvistaa ja olosuhteiden vaatiessa Paikallisista o1oista rii,ppuen on, luaki-
9287: voi muuttaa. tuiksen mukaan, jonka koolulham.tus vahvis-
9288: rtaa, kaupunkikunnan opettajan alin perus-
9289: 13 §. palkka ohwa : ·
9290: Kiertävän alakansa:koulun opetttajan muut- naimillsissa olevan tai olleen yläkansakou-
9291: tto ·opclus.paikas:t:a toise~m on lrunnan lrus- lun opettaja,n, joka on pel'lheensä ,pääasialli-
9292: tannettava. sin ·e1ättäjä ja jolla on vähintään yksi lapsi,
9293: 14 §. ensimmäisessä luokassa 30,000, .toisessa luo-
9294: Veiston- ja 'käsitöidenopettaj·a saa palk- kassa 28,000 ja ko1ma.nnessa luokassa 2·6,000
9295: :Jril()ta 480 ma11kkaa vuodessa V'hlkkotumhl.lta. markkaa;
9296: Oppivelvollisuudesta 'annertun lailn 24 § :n muun ylälkansakoulun opmtajan ensim-
9297: n~j~a.Ha otettu veiston- ja piirrustlllksei!1 opet- mäilsessä luOkassa 28,000, toisessa lu<>kassa
9298: taja saakoon samat palkka- ja e:Hike-,edut 26,000 ja kolmannessa luokassa 24,000
9299: kuin yläkaimakoulun opettaja. markkaa;
9300: 'alakans·alkoulun opettajan, jolla <On ylä-
9301: 15 ~- koulun opet.t.aja.n pät.evyys, eilliSimmäisessä
9302: Opettajille 7, 9-11 ja 14 <§1:n, mukaan luokassa 24,000,. toisessa ·luokassa 22,600 ja
9303: suoritetut tp<alkat ja palkkiot korvaa valtio kolmannessa ,luokassa 20,000 markkaa; sekä
9304: kunnille muuten paitsi etltä k'11nti<en vastat- muun alakansakoulun opettajan ensåm-
9305: :tavaksi jää 2,400 markkaa ylä- öa supiste.tun mäises,sä luokassa 20.000, toisessa luokassa
9306: kansakoulun opet,trujiile sekä ensiksi.maimit- 18,600 ja :moJ.mannessa Juokassa 17,300 ma,rk-
9307: tuun verrattaville veist·on- ja piirustuksen- kaa;
9308: opettajille ja 1,;600 markkaa. ala!ka.nsakou- ikälisää nelivuoiti!skaude1ta ~errallaan
9309: Ju:n opettajiJile :makselttavista perus;palkoista. kuusi saidalta rahassa maksettavasta perus-
9310: Sen ~isäksi .ktorvaa valtio poolet kunnan palkasta ja neljä •eri kertaa.
9311: niistä kansaikoululailtokse.n :t<Odellisist·a vuo- Kuitenikin on ika.n:pungrilla oikeus järjes-
9312: simenoista, jotka. johtuv.at ikansakouluTa- tää ka:nsakoulu.jensa opettajain pal'kkaUJS toi-
9313: ik!ennusten lrnnn·oss.apidosta.,. koulukaluston, si>nkin, tlruin ·eCLeUä on säädetty, edellytltäe:n
9314: opetusvälineide.n, oppilaille i'lmaiseksi an- että palkkaus lmkonaisuudessa.an nousee ai-
9315: nootwje:n oppikirjain ynnä muiden kouJu- nakin siiihen mää.rään, mikä opettajaUe 1 ja
9316: tarpeiden .hankkim<isesta sekä oppilaiden 2 momer:ntin mukaan kulloinkin olisi vähin-
9317: terveyde1lises.t.ä hoidost·a ja 18 ja 119 § :ssä tään :tuleva.
9318: mainitusta avustu:ks:esta. 17 §.
9319: Maan köyhimmille ja harvaan asutuille Kansa;koulu:lait.oksemsa ylläpitämiooksi
9320: kun<llille voidaan valtioneuvoston harkinnan saavat kaupun1git yleisist-ä v;aroista avus-
9321: mukoon antaa Eduskunnan tarkoitusta V·ar- tust-a neljäm.n:en osa:n siitiä mä:ä.rästä, johon
9322: ten myöDJtäJmäSitä määll'lärahaslta opettajan rriliden todelliset menot !kansakoululai.tok-
9323:
9324: 30
9325: 234 Il,l03. - Kansakoululaitoksen kustannukset.
9326:
9327: sesta nousevat, ja lueta.an mainittuiihin me- V LUKU.
9328: noihin: rahassa maksettavat paJkat, koulu- Erityisiä määräyksiä.
9329: jen omien huoneistojen vuokra-arvot, mää-
9330: rätltyinä v:altil{)neuv;oston vahvistamien. pe- 21 ,§.
9331: ru~t,eidern mukaan, j.a vu<Jikram:äärä.t seJ.lai- Palkikaeduista, jotka 'luetellaan II ja III
9332: sist:a vuoikratruista kouluhuon:eista, joidoo luvussa, on ikans·aikoulun opettaja velvol·li-
9333: iha:v<a•i:taan vastaavan :tarkoitUSita:an, sekä nen opettamaan ylä- j,a supistetussa kansa-
9334: menot lämmitylmestä ja valaistuksesta, kou- koulussa enintään. kolmekymmentä viikk:o-
9335: lukalusrtuiksesta, <Jpetusvälineistä, <lppilaiUe ·tuntia ja alalmnsakoru:lussa, ilmiksikymnoontä-
9336: kunnan puolesta i·lmaiseksi annetuista <lppi- neljä viikkotuntia.
9337: kirjoista yrrnä muista ilmuJutar.peista, oppi- Sekä 1kans,akoulun e<tt<ä ~jrutko-opetuksen ai-
9338: laiden terveydelEsestä hoidosta, oppHaille :heuttamcilsta yli,tunneista saak<Jon maalais-
9339: koulussa ann~tusta ravinnosta d·a vaatertuk- 'kansakoulun opettaja :valtiolta ikorv31USita
9340: sesta s,ekäJ kirjojen han:ldcimis,esrta opettajis- 480 markkaa viikkotunn~1ta.
9341: ton ki<rj astmhin.
9342: 22 i§ •
9343: .Jos kansakoulun 'lukuvuot:ta vastedes lail-
9344: IV LUKU. la rpidennetäJälll: tai opettajan työvelvolli-
9345: Kansakoulun oppilaiden avustus. suutt,a lisätään, wlköön k.ansalmulunoperttaja
9346: sen johdosta V3iatiiko eci paillclciota, ~i kor-
9347: 18 ~. vausta.
9348: Kiansakooulun op,pilaiille, joiden vanhem- 23 1§.
9349: mat ovat vähävaraisia, anniettakoon ma:k- Opettaja, jonka tQimi. käy ta~poottomakså:,
9350: sutt>a omiksi opp~kirjat 1j.a muut koulutar- on V<elvollinen vastaan·orttamaan opettajan-
9351: peet.. toimen samassa kunnassa olevassa. toisessa
9352: 'koulussa. J.os sellaista ei v10ida opettajalle
9353: 19 §. ta11jota, suori,teta,an hänelle rahapaHclm sii-
9354: Missä lmulu:ma:tkojen pituuden tai vai- hen saaklk:a kuin hän sa~a uuden toimen, ei
9355: keuden ta1kia katsotaan vä,J;ttälllli1ttömäksi kuitenkaan kauemJmin ku.i>n yhden vuoden.
9356: nuor.empia ja heikompia lapsia. saattaa kou'" Milloi'l1 uudesta :toimesta saatava ,palkkaus
9357: luun tai majoliitlt<aa :Jmulun. Jäiheisyy.teen, ot- Qn maini1Jt:ua Tahapalklma ,p:iJenempi, korvat-
9358: takoon kunta 1harkint~ansa mukaan osaa tailman hänelle sanottun1a aikana ero.
9359: van;:herrnm~He täst1ä johrtuviin kustan.nuiksriin.
9360: Jos .matka läihimpä:än kansakouluun on viittä 24 ~-
9361: 'kilometriä .pidempi, tulee kunnan ottaa osaa Alakansakoulun opetta:j.a, joka on si.irty-
9362: .saabtamis- ja majoirtusku<sta.nn.uksiin la,psen .nyrt y}ä- tai supistetun kansaJkoulun opetta-
9363: ikään lkatsomatta. jan virkaan olkoon oikeutettu ikälisään näh-
9364: den uudessa vi,rassaan lukemaan hyväJksensä
9365: sen ajan, jonka hän sitä ennen on sääde-
9366: 20 §. tyssä järjesty:ks'ess.ä palveJ.lut saavutettuaan
9367: VäJhäva.raisten vanhempien l.rupsille tulee !pätevyyden yläka.nsakoulun opetrtajanvirkoi-
9368: kunnan muillakin kuin 18 ja 19 § :ssä mai- h,in.
9369: nituilla tavoin, ·et·enki'l1 ravinto- j.a vaate- 215 :§.
9370: iJ;usavuilla, aitlltaa siksi riittlävää, avustUJSta, Opettaja, joka on siirtynyt tooilsen kunnan
9371: että heidän koulunkäyntinsä tulee mahdolli- kansakoulusta toisen lk:unnan lmnsamuluun,
9372: seksi. on oikeutettu ikäJisä:ä varten U'!Ldessa viras-
9373: II,l03.- Hannula, y. m. 235
9374:
9375: saan lukemaan hyväHmeen entisen palvelus- Valtioneuvosto voi määrätä, että opetta-
9376: aikansa. jan heikontuneiden voimien vuoksi on erot-
9377: 26 !§. tava virasta sekä hänet asetettava eläkkeelle.
9378: Ope;trta,jan ikälisät myÖtnitää, kansakoulun Aaa:kansakoulun opettaja, jolla aikaisem-
9379: johtokunnan ~esirtyklsootä asianomai<nen kan- pien säännösten mnkaan on oikeus yläkan-
9380: sakoulun tarkastaja. Jos tarkamada epää sakoulun opettajan eläkkeeseen, säilyttää
9381: i!käEs:än, on häne,n a:lis.tettava a.s~a kouluhal- sen oikeuden edelleenkin.
9382: !iltuiksen ratkaistavaksi. Kansakoulun opettajalle, jolle on ennen
9383: tämwn lain voimaan tuloa myönnetty eläke
9384: 27 1§. tai apuraha, suoritettakoon eläke tai apu-
9385: Korkea-mpi pe.rllilpaik!ka suoritetaan en- raha tämän lain mukaan, kullekin siinä ryh-
9386: simmäisen lapsen syntymän jälkeisen kuu- mässä, mihin hän kuuluu.
9387: kauden alusta lukien ope1t1tajan virka~ajan
9388: loppuun saakka s~eikä ka:svaJtusapu ensi:mm.ä,i- 29 §.
9389: sest~ päi'Väsi:Jä sitä kuukautta, jonka edelli- Ylä- ja supistetun kansakoulun opettaja
9390: senä ope:ttaja on saaVUJttanru,t seHaisen oi- on oikeutettu virasta .erotessaan lukemaan
9391: ilreuden, ja on hrukemus niistä todistuksirrleen hyväkseen eläkettä vwrten sen ajan, jonka
9392: ~a'k:Ujan mkeudesta nälihin muihin jätettävä hän on :pätevänä alakansakoulussa palvellut.
9393: kansakoulun johto:lmnnalle.
9394: .30 1§,
9395: 28 §. Siitä, miSsa määrin kansakoulunopettaja
9396: Vakinainen opettaja olkoon OO~v:uotisen .on oikeutettu ikälisää ja eläkettä varten lu-
9397: opetustoimen jälkeen ja 55 vuoden ikään kemaan hyvä,kseen muiden oppilaitosten
9398: tultuaan virasta erotessaan oikeutettu jäl- opettaJana tai muissa toimissa taikka epä-
9399: jelläolevaksi ,elinajakseen saamaan vuotuista. pätevänä kansakoulussa palvelemaansa
9400: eläkettä valtiolta seuraavasti: aikaa, määrää valtioneuvosto.
9401: kaupungin kansakoulun opettaja 60 %
9402: peruspalkastaan ; 31 §.
9403: maalaiskunnan ·perheellinen ylä- ja supis- Mitä tätä ennen on säädetty yläkansa-
9404: tetun kansakoulun opettaja 14,400 markkaa koulusta, on soveltuvissa kohdin noudatet-
9405: ja perheetön opettaja 13,000 markkaa sekä tava myösik:in ala- ja supistettuihin kansa-
9406: alaJkansakoulun opettaja 8,400 ma.Jrkkaa. kouluihin nähden.
9407: Jos vakinaista opettajaa aikaisemmin
9408: kohtaa parantumaton tauti taikka jos hän 32 §.
9409: muuten havaitaan ilman omaa syytään tul- Tälmän lain täytäntöönpanemisesta johtu-
9410: leen kykenemättömäksi virkaansa hoita- vat tarkemmat määräykset annetaan ase-
9411: maan, myönnetään hänelle erotessaan vuo- tuksella.
9412: tuinen elinkautinen apuraha, joka 5 vuotta
9413: palvelleelle vastaa yhtä neljännestä edellä- 33 §.
9414: mainitusta täydestä eläkemäärästä sekä Tämä laki, j.olla kumotaan 15 päivänä
9415: enemmän palvelleelle lisäksi joka palvelus- huhtikuuta 19?1 annettu laki kansa,koulu-
9416: vuodesta yhtä kahdeskynlill!enesosaa samasta laitoksen kustannuksista siihen tehtyine
9417: määrästä, kunnes 20 vuotta palvelleelle muutoksineen, tulee voimaan elokuun 1 päi-
9418: tulee täysi eläkemäärä. vänä 1926, jolloin maalaiskunta vapautuu
9419: Jos opettaja muusta syystä sarupi eron suorittamasta opettajille koulujen palkkaus-
9420: virastaan, älköön olko oikeutettu saamaan apupäätöksissä ja vahvistetuissa kansakoulu-
9421: eläkettä tai apurahaa. ohjesäännöissä tämän lain määräämän palk-
9422: 236 II, 1 o3. - Ka.ll'Sakil'll.lulaitoksen kustannukset.
9423:
9424: kauksen lisäksi vakuutettuja palkka- ja nousee yli vanhan paLkkajärjestelmän mu-
9425: eläke-etuja. kaan valtion varoista tulevan palkl>:auksen
9426: Kuitenkin on tämän lain voimaan tullessa niine kalliinajanlisineen, mitkä on vakuu-
9427: virassa oleva opettaja oikeutettu pysymään tettu ennen tämän lain voimaantuloa, menee
9428: entisessä palkkajärjestelmässä, jos hän kunnalle korvauksena niistä eduista, mitkä
9429: kuukauden kuluessa tii>män ilain voimaan- se on valtioapupäätöksen tai kunnalle vah-
9430: tulosta ilmoittaa kunnallislautakunnaUe sitä vistetun kansakouluohjesäännön mukaan si-
9431: haluavansa; missä tapauksessa tässä laissa toutunut opettajalle suorittamaan yli laissa
9432: vakuutetun rahapalkkauksen se osa, joka määrättyjen viihirnpien luontaisetujen.
9433:
9434:
9435:
9436: Uusi kustannuslaki säädettäneen tule- huomattava lisäyksenä 10 pääluokan VII
9437: maan voimaan vasta kulumassa olev·an vuo- luvun 19 momentin kohdalla.
9438: den elokuun 1 päivänä, j.osta päivästä al- Eihdo,tamme siis kunnioittaen,
9439: kaen kansakoulun opettajat tulisivat saa-
9440: maan koroitetut palkat. Kun olisi kohtuu- että Eduskunta päiittäisi kehoittaa
9441: tonta jättää maalaiskansakoulun opettajat hallitusta ensi tilrJJSsa Eduskunnalle
9442: vaille kaikkea palkan lisää .kuluvan vuoden · antamaan esitykiSen siitä, että lisäyk-
9443: seitsemältä ensimmäiseltä kuukaudelta, esi- senä kuluvan vuoden tulo- ja meno-
9444: tämme opetusministerin käsitykseen yh- arvioon 10 P. l. VII luvun 19 mo-
9445: tyen, että sanotulta ajalta myönnettäisiin mentilla myönnettäisiin enintään
9446: · heille ylimääräinen kalliinajan lisäys, joka 11,235,000 markkaa suoritettavaksi
9447: yläkansakoulun opettajalle olisi 200 mark- ylempänä mainituilla perusteilla yli-
9448: kaa kuukaudelta ja alakansakoulun opetta- rnooratsenä kalliinajanlisäyksenä
9449: jalle 150 markkaa kuukaudelta. Tähän tar- rnaalaiskansakoulun opettajille kulu-
9450: koitukseen tarvittaisiin va1tion varoja van vuoden seitsemänä ensimrnäi-
9451: 11,235,.000 markkaa, mikä määräraha olisi senä kuukautena.
9452:
9453:
9454: Helsingissä, 12 päivänä helmikuuta 1926.
9455:
9456:
9457: l\Iandi Hannula. T. M. Kivimäki.
9458: Eva Heikinheimo. W. W. Tuomioja.
9459:
9460:
9461:
9462:
9463: •
9464: 237
9465:
9466: Il,to4, - Pet. försl. n:o 15.
9467:
9468:
9469:
9470:
9471: Procope, m. n.: Ang. åstadkommande av telefonförbin-
9472: delse mellan Finland och Sverige.
9473:
9474:
9475:
9476:
9477: Utveck1andet av komrrnru,nilkwtioner:na •omnejd, .a;v •en lin·je iilil Lenåmgrad och
9478: och tr.rufiJk.en rrnel1am vål'1t 1and och y.t•te,r- MOISik~a samt 1en :ti.lil Rev1al. Med kon-
9479: v.äJrlden är ~av den största betyde.Lse för tinelllrten li\k:sorm med VäSit-EuDopa och
9480: ri!ket s:åväl ur eikOD!oonilsk s.om >ku:ltu.rell :Skrandinlavi,en saJk:nas. te1ej)onlk ommurrik:a-
9481: och po[itLs!k :synpnnk:t. För l:am.dets nä- tion.
9482: ring,sliv i de•ss heilihet, iclke blotrt för köp- Genom anordnande av en telefonl,ed-
9483: mrunJllaintressetn:a, ärr det et1t oeflte.rgiV'lig·t ning från lllågron Ol"t i Södr.a Fiinil;and,
9484: villlkor, atrt ,sn.aJbb:a och reg.e,lbundna .för- helst Åbo, till Stockholm skulle vårt land
9485: bilrudelJse,r och möjlrigth•e'be,r 1rutt ikmnmuni- vi.a de1t sllmndinavliiSikra telerfonnäte!t ikunna
9486: eoe:r.a med främmande Iänder föl'led'i.nn.as. rfå fö:ribindelse med Ty:s:kland oc.h sanno-
9487: Kulturellt och järrnväll politiJSlkrt ger åt•e•r (likt även i en ;f.ramtid med Väsrt-Eu.l'iopia,
9488: det närmande rtUl yrbtervädden, som 'ett V•al'lföruiom och i :llrä;ms.ta l'IUilllJmet lllatur-
9489: väil u:tV'eclklat tl'lafilksystem med 1andra ligtvis telefonkomrmnnik:aJtion med Sve-
9490: Iänder inneibär, ölkade möj:lighe'tlelr och ;ur rig•e och ÖVIrig;a Sk,andrnaviJSik:a Iänder
9491: pol1ti1sk sy;wpunkit även ökad trygghet. hlieve möjl1i;g.
9492: I ~al1mänhe:t torde u~pp.r.rutlt'hå1lande :av U.r .af:llämsvärldens synp:wn'kt vore dettta
9493: trafi'ken plå urtlamdet, för så vitt densam- - särsik:illt med !hän:s;yn t1ll ·dre:t s1tändig,t
9494: ma icke. förmedl.as med järnväg, helst väx,ande 1handelisuthytet rmed Skandina-
9495: böl'la övmlåt;rus .å:t det privruta ini;ti.a.tive't vi·en lOCh Tys:kl.an•d- av den största vrM.
9496: och s•taten endws:t träJda 'hjälpande och D61ll!ll:a tan:ke .hJar ä ven inom ,olik,a •eiko-
9497: iUnder.stödande 'till genom .rutt &kapa och nomLsik:.a o!l'gani:s:a:ti!oner omd':a:ilta:t.s med
9498: unde;rlätlt·a tmfikmöjlighe,trerna. I vis1s.a s:törSJt:a inltre'SS•e. V:ad elll •sådan linje u.r
9499: frull ISy;nes •emeHea-tid s.t.atellls direkta in- tidningsp,reiSISens s:ynpunlk't :SJkul1e ;hetyda,
9500: g.rip,ande V1a>ra 1av nöde.n för .at:t ÖV!er- ligger i öppen dag. Med fuillt skä:l har i
9501: huvud en förbinde1~eled sk1all komma till våma grannländer på g,rnnd av däir vruu-
9502: s·t,änd. Et.t sådallJt :llrull är •tel•edionföribin- :nen erfa!'lert:het från olik1a hå!ll he;tonlruts,
9503: deJ.s,en med utlande.t, åJtmin1stone .ffu vårt att de inte~rnJruti.onelJ.a te,1efonförbindel-
9504: lands vidkommande, ri 'beirruktande 1av serna i hög grad närma länderna till va:r-
9505: den !k'apiiaLbrist, vra.mnder näringsl1vet ;andma och unde.rlätt.a såväl Vtarnutbytet
9506: och det enski:lda iniJtiJruti~et här lider. som öv,ri·ga relationer dem emeUan.
9507: Våro .tB~lef,Oillföl'!bindels•e.r med utllandet U nde!l'soknimgar 1avseende ås:tad!kom-
9508: utgöras, 'fuånse1tt den ren1t lolk,aLa .t.ele.fon- mande .av teled'·onförlbinde1se Finhnd-
9509: föl'lbindelisen '.Dorneå-\Hap.ar.anda med SV'erige hava vidtagits o0h preHminära
9510: 238 II,l04. - Suomen ja Ruotsin puhelinyhteys.
9511:
9512: förh:am.dli:ng·ar melJlllln J'etSIP. myndigheter sultart i dellr1l'a frråga n•åtts. I ·bet:r:a'kibande
9513: i ·de håda J.ä:nden.ma äg~t ·J.'IUID. En förut- :av satktellS betydelrse för riiket ooh med
9514: sättning !för P'1runelliS genomför.anide ·torde .häns:yn tiH önskvärdheten a v :wtt i högsta
9515: vrura, ;a;tt viaJDtde:r:a Jiandet Sikulle med hälf- möji]ig.a mån utveclda föribindelsema
9516: 1ten ·deltagra i ko:s:t:llladerna föir kalbe.lns an- med ut1andet, ihorde pi!Jan,Em ej få lällliUJaJS
9517: skrlll:llfande och uiläggande. Em.ligt för därfuän, utan ånyo uppltag.as till behand-
9518: nå:gr:a år sedllln verk.ställda beräJkningar ling och s:å skyJ.tidsamt som möjligt ge-
9519: skuHe de.n totru1a alliäggning.s'krOSitiJJ.iaJden n011llför.as.
9520: stiga, föir Finlands de~, .tm 15 a 20 mil- HäJnvi,slande tiill ovanstående [å vi före-
9521: jone;r martk. V•ei'IkisrtäJllda beräkning.ar, s.lå .wtt iritk!sd:a,ge:n ville aJ.timoda regerin-
9522: vilik:a hygga de1s rpå oof.areiil!heten om :Sam- gen,
9523: rta1sfrek•VIenseni melh1n lä:nde·r i ungefär
9524: ·s;amma stäJHning som häJr är i :llrågra, d!els att rned det snaraste skrida till
9525: på den uti int•erJliationell samf,ärdsel förnyade undersökningar och för-
9526: vurlllla erfrrurenhe1ten o:m teJ.e,fonslaJmtalens beredande arbeten i avsikt att
9527: runt.al i förhå!llrunde tili wntal•et '11tväx1ade åstadkornrna telefonförbindelse
9528: •telegram, ISiylliaJS giv1a vid Ihanden rll!tt den rnellan Finland och Sverige;
9529: triHtänkta tellefonTedning.en sannoli!k't icke att träda i underhandlingar med
9530: endars·t rskulle bäTa de •årliga rförVialtning.s- Sveriges regering i och för planens
9531: JwsltnaderJlla jämte rä:nta på :an1äggnmgs- genornförande; samt
9532: k,apitale,t, urtan äv·en ino:m nå:gra år möj- att i sinorn tid för detta ändamål
9533: liggöra ramOil"t•eringar å detsial1llma. i rikets budget rese:rvera nödigt an-
9534: EmeJJlm,tid /hll!r t. v. intet positiVIt me- slag.
9535:
9536: .He.1singfol"IS, den 115 febrnrari :li926.
9537:
9538:
9539: Hj. J. Procope. Rolf Witting. Amos Anderson.
9540: 239
9541:
9542: 11,104. - Anom. ehd. n:o 15. Suom.enfWB.
9543:
9544:
9545:
9546:
9547: Procope, y. m.: Puhelinyhteyden aikaansaamisesta SUQ-
9548: men ja RUQtsin välille.
9549:
9550:
9551: E d u s k u n n a ll e.
9552:
9553: Liikeyhteyksien ja liikenteen kehittämi- ranta ympäristöineen, y'ksi linj.a Pietariin
9554: . nen meidän maamme ja ulkomaailman vä- ja Moskovaan sekä yksi Tallinnaan. Man-
9555: lillä on mitä tärkeintä valtakunnalle sekä nermaan samoinlkuin Länsi-Europan ja
9556: taloudelliselta että sivistykselliseltä ja po- Skandinavian kanssa puhelinyhteys
9557: ,. :puut-
9558: liittiselta kannalta. Maan elinkeinoelä- tuu.
9559: mälle kokonaisuudessaan, ei vain kauppa- Järj·estämällä puhelinJjo}lto jostakin pai-
9560: mieseduille, on välttämätön ehto, että on kasta Etelä-Suomesta, mieluimmin Turusta,
9561: olemassa nopeat ja säännölliset liikesuhteet Tukholmaan voisi meidän maamme Skandi-
9562: ja mahdollisuudet olla yhteydessä vieraiden navian .puhelinVJerkon välityksellä saada yh-
9563: maiden !kanssa. Sivistyksellisesti ja samoin teyden Saksaan ·ja todennäköisesti tulevai-
9564: valtiollisesti antaa taas se lähtmtyminen ul- suudessa myöskin· Länsi-Europaan, jonka
9565: komwailmaa:n, mitä hyvin kehitetty liiken- lisäksi ja ensi sijassa luonnollisesti puhelin.-
9566: nejärjestelmä muiden maiden kanssa tietää, tiedoitus Ruotsiin ja muihin Skandinavian
9567: lisättyjä mahdollisuuksia ja valtiolliselta maihin tulisi mahdolliseksi.
9568: kannalta katsoen myöskin paremman tur- Liikemaailman !kannalta olisi tämä -
9569: vallisuuden. varsinkin ottaen huomioon alituisesti kas-
9570: Yleensä lienee liikeyhteyden ylläpitämi- vavan kauppavai!htomme Skandinavian ja
9571: nen ulkomaille, mLk:äli sitä eivät välitä rau- Saksan kanssa - mitä tärkeintä. Tämän
9572: tatiet, mieluimmin jätettävä yksityisen ajatuksen ovat myöskin erilaiset taloudelli-
9573: alatteen varaan ja valtion tulee vain esiin- set järjestöt omaksuneet mitä suurimmalla
9574: tyä auttavarra ja kannattavana hwmalla harrastuksena. Päivän selvää on, mitä sel-
9575: ja helpottarualla liikennemahdollisuuksia. lainen linja sanomalehdistön kannalta mer-
9576: Eräissä tapauksissa näyttää kuitenkin val- 'l~:itsisi. Täydellä syyllä on nwapurimais-
9577: tion suoranainen asiaan puuttuminen olevan samme siellä saavutetun kokemulksen no-
9578: tarpeen, jotta ylipäänsä saataisiin a.ikaan jalla useilta tahoilta korostettu, että kan-
9579: joku liikenneyhteys. Sellainen tapaus on sainväliset puhelinyhteydet suuressa mää-
9580: pu!helinyhteys ulkomaiden kanssa, ainakin rässä lähentävät maita toisiinsa ja hel<Pot-
9581: meidän maamme osalta, ikun otetaan huo- tavat sekä tavaranvaihtoa että muita suh-
9582: mioon s·e pääomanpuute, jota elinkeino- teita niiden välillä.
9583: elämä ja yksityinen a:lote täällä kärsivät. ·Tutkimuksiin puhelinyhteyden aikaan-
9584: Maamme pUhelinyhteyden ulkOIIIlaille muo- saamiseksi Suomen ja Ruotsin välille on
9585: dostavat, jollei oteta huomioon puhtaasti ry;hdytty ja alustavia neuvotteluja molem-
9586: paikallista puhelinyhteyttä Tornio-Haa~pa- .pien maiden asianomaisten viranomaisten
9587: 240 II,l04. - Suomen ja Ruotsin puhel,inyhteys.
9588:
9589: ke.skefi oli pidetty. Edellytyksenä suunni- vista tulosta tässä. kysymyksessä ole saavu-
9590: telman toteuttamiselle lien-ee, että kumpi- tettu. Katsoen asian merkitykseen valta-
9591: kin maa puolella ottaa oooa kaa;pelin hank- kunnalle· ja 'lros.ka on toivottavaa, että suh-
9592: kimisesta ja laslmmisesta aiheutuviin kus- teita ulkomaihin mahdollisimman suuressa
9593: tannuksiin. Joitakin vuosia sitten tehtyjen määrässä kehitetään, ei suunnitelmaa saisi
9594: •laskelmien mU'kaan nousisivat koko perusta- jättää sikseen, vaan olisi se uudelleen otet-
9595: miskustannukset Soomen osalta 15 a 20 mil- tava käsiteltäväksi ja toteutettava niin no-
9596: joonaan markkaan. Toimitetut laskelmat, peasti !kuirr mahdollista.
9597: jotka perustuvat osaksi kokemukseen puhe- Yllä esitettyyn viitaten saamme ehdottaa,
9598: luiden määrästä suunnilleen samanlaisessa että eduskunta tahtoisi ikehoittaa hallitusta
9599: asemassa olevien maiden välillä :kuin tässä
9600: kysymyksessä olevat, osaksi kansainväli- kiireimmiten ryhtymään uudistet-
9601: sessä yhdysliikenteessä sa,avutetturm kolre- tuihin tutkimuksiin ja valmistaviin
9602: mukseen telefooniipuhelujeru lukumäärän töihin puhelinyhteyden aikaansaami-
9603: suhteesta vai.hdettujen sähkösanomain lu- seksi Suomen ja Ruotsin välille;
9604: kuun, näyttävät osoittavan, että suunniteltu ryhtymään neuvotteluihin Ruotsin
9605: puhelinjohto tod~näköisesti tuottaisi vuo- hallituksen kanssa suunnitelman to-
9606: tuiset hallintokustannukset sekä koron pe- feuttamiseksi; sekä
9607: rustamispääomalle, vieläJpä muutaman vuo- aikanaan tätä tarkoitusta varten
9608: den kuluttua tekisi mahdolliseksi sen kuo- varaamaan valtion menoarvioon tar-
9609: letusten maksamisen. peellisen määrärahan.
9610: Toistaiseksi ei kuitenik&a.n mitään positii-
9611:
9612: Helsingissä, helmikuun 15 päivänä 1926.
9613:
9614:
9615: Hj. J. Procope. Amos Anderson.
9616: RoH Witting.
9617: 241
9618:
9619: ll,to5. - Anom. ehd. n:o 26.
9620:
9621:
9622:
9623:
9624: Somersalo, y. m.: Esityksen antamisesta lainan myön-
9625: tämisestä Aero 0/Y :lle lentokoneen hankkimiseksi
9626: Helsingin-Tukholman liikennettä varten.
9627:
9628:
9629: E d u s k u n n a 11 e.
9630:
9631: Tåmän talven liikennesuhteet osoittavat tykset ilmailuliikenteen järjestämiseen ja
9632: aivan erikoisessa määrässä, että säännölli- hoitamiseen valtion toimesta, on ainoa mah-
9633: sen ja nopean yhteyden ylläpitäminen suo- dollisuus, että yksityinen yhtiö huolehtii
9634: malaisten ja ulkomaalaisten satamien vä- siitä ja että se saa siihen tarpeellisen avus-
9635: lillä yksinomaan laivaliikenteen avulla jää- tuksen. Kun A~ero Osake-Yhtiön varat ei-
9636: esteiden vuoksi voi käydä miltei mahdotto- vät riitä useampimoottorisen koneen hank-
9637: maksi. Viimeisten viikkojen aikana on laiva- kimiseen, olisi .välttämätöntä, että sille
9638: liikenne Tallinnaan ollut kokona;an pysäh- myönnettäisiin 'halpakorkoinen vaJltiolaioo,
9639: dyksissä ja sekä posti että matkustajalii- suuruudeltaan 2,500,000 markkaa tähän tar-
9640: kenrue Tukholmaan toiminut .epäsäännölli- koitukseen. Ehdoksi olisi asetettava, että
9641: sesti. Näissä olosuhtei,ssa on ilmaposti- ja yhtiö sitoutuu hankkimaan heti vähintäin
9642: ma.tkustajaliikenne, jota Aero 0. Y. on har- yhden useampimootto.rioon metallilentoko-
9643: joittanut, saavuttanut suuren merkityksen neen ja viimeistään kuukauden kuluessa ·lai-
9644: maamme taloudelliselle elämälle. Aikana nan myöntämisestä aloittamaan ja jatku-
9645: 14/1-14/2 on tällä linjalla ollut 279 mat- vasti ylläpitämään säännöllistä lentOiposti-
9646: kustajaa, ja kuljetettu postia 2,564 kg, mat- ja matkustajaliikennettä Tukholman ja Hel-
9647: katavaraa 4,252 kg sekä 224 kg rahtitavaraa. singin välil'lä vähintäin kolme kertaa vn-
9648: Yhtiön ilmoituksen mukaan samall'lainen kossa.
9649: säännöllinen, kaikki turvallisuus- j.a var- Ylläolevan perusteella rohkenemm~ me
9650: muusvaatimukset täyttävä liikenneyhteys kunrnioittavi.mmin aniOa,
9651: Tukholmaan on järjestettävissä ainoastaan
9652: siinä tapauksessa, että sanottu yhtiö voisi että Eduskunta kehoittaisi halli-
9653: asettaa tälle reitille vähintäin yhden useam- tusta kiireellisesti antamaan Edus-
9654: pimoottorisen lentokone'e.n, koska ainoastaan kunnalle esityksen 2,500,000 markan
9655: useampimoottorinen kone takaa täydellisen halpakorkoisen .lainan myöntämisestä
9656: turvallisuuden kaikissa jäiäsuhteissa. Kun Aero Osake-Yhtiölle vähintään yh-
9657: säännöllisen postiliikenteen järjestäminen den useampimoottorisen lentokoneen
9658: oikeastaan !kuuluisi va1tiolle, mutta meillä hankkimiseksi Helsingin-Tukholman
9659: -ainakin tätä nykyä- puuttuvat edelly- liikennettä varten.
9660:
9661: HelsingiSISä, :heLmikuun 16 päivänä 1926.
9662:
9663: Eva SomeriSalo. Antti Juutilainen.
9664: V. M. J. Viljanen. E. A. Tuomivaara.
9665: Ernst von Born. John Österholm.
9666: Tuomas W anhala. 31
9667: 242
9668:
9669: II,to6. - Anom. ehd. n:o 27.
9670:
9671:
9672:
9673:
9674: Helo y. m.: Määrärahan myöntämistä työttömyyden lie-
9675: ventämiseksi koskevan esityksen antamisesta.
9676:
9677:
9678: E d u s k u n n a 11 e.
9679:
9680: Kuluvan 'VIUoden talousarvi10n käsittelyssä numerotietoja työttömyyden suuruudesta ei
9681: kiinnitettiin so:sialidemokraattisen eduskun- vielä ole saatavissa, mutta mikäli voidaan
9682: taryhmän puolesta voimakkaasti huomiota päättää työnvälitystoimistojen antamista
9683: siihen, että kuluvana vuonna olisi odotetta- numeroista, on se eräilolä :paikoilla jo suu-
9684: vissa tavallista suurempaa työttömyyttä ja rempikin kuin viime vuonna, jolloin se kui-
9685: vaadittiin ryhdyttäväksi ajoissa toimenpi- tenkin oli saa!Vuttanut !huomattavan laajuu-
9686: teisiin sen lieventämiseksi. Tässä talrkoituk- den. Työttömyyttä ovat liikepaikoilla jos-
9687: sessa esitettiin määrärahoja osoitettavak\si sain mäiärin lie~entäneet runsaan lumentu-
9688: erinäisten sellaisten töiden suorittamista 'lon ailheuttamat lumirtyiöt,. mutta nyt ovat
9689: varten, jotka olivat 'luonteeltaan sopivia nekin loppumassa.
9690: työttömyyttä ehkäisemään, sekä lisäksi että Varsin valitettavaa on myöskin, että val-
9691: hallituksen käytettäväksi asetettaisiin riit- tio on osallisena työttömyyttä olaajentamassa.
9692: tävä määräraha, jotta se muutenkin voisi Niinpä on valtion konepajoissa sanottu irti
9693: ryhtyä toimenpiteisiin työttömyyden ja sen työläisiä suuret määrät siitä huolimatta
9694: aiheuttaman kurj.uuden lieventämiseksi. vaikka metalliteollisuudessa muutenkin on
9695: Va:litettav•asti nämä esitykset eivät saan•eet runsaasti työttömyyttä. Jos talousarvion
9696: riittävää huomiota osakseen ·eikä hallituksen käsittoelyssä tekemiämme •ehdotuksia, joiden
9697: käytettäväkJsi mainittua tarkoitusta varten joukossa m. m. oli määrärahan korottaminen
9698: asetettu enempää kuin 5,000,000 markan valtionrautateiden liikkuvan kaluston raken-
9699: määräraha. tamista varten, olisi hyväksytty, ei tällaiseen
9700: Ne tiedot, jotka nyt on saatu työttömyy- kiusalliseen asemaan olisi jouduttu.
9701: den la•ajuudesta, osoittavat, -että talousarvion Maaseudulle ei työttömyys vielä ole ylei-
9702: käsittelyssä 'esittämämme käsitylrn.et työttö- semmin :päässyt le!Viämään sen joh·dosta että
9703: myystilanteen kJehityksestä ovat pitäneet aikaisen lumentulon vuoksi on metsätyöt
9704: pailMansa. Jo nyt on t:yön ~puutetta melkoi- kaikkialla voitu hyvissä ajoissa panna käyn-
9705: sesti olemassa vaikka toistaiseksi pääasiassa tiin. Siitä huolimatta on työttömyyttä jo
9706: suuremmissa väestökeskuksissa. Vaikeampi sielläkin paikkapaikoin olemassa. Mutta E-
9707: on ti1anne tällä hetkellä varsinkin Viipu- säksi on huomattava että metsätyöt alkavat
9708: rissa, Helsingissä, Oulussa, Värtsilässä ja pian olla loppumassa ja kun uittotöitä ei
9709: Vartsalassa. Myöskin maaseudulle alkaa voida vielä alkaa, on lähimmässä tulevaisuu-
9710: työttömyys jo suuremmassa määrässä tun- dessa odotettav.issa varsinaisen työttömyys-
9711: keutua varsinkin Itä-Suomessa. Tarkkoja kriisin alkamista maa.seudullakin. Etenkin
9712: Il,106. - He1o, y. m. 243
9713:
9714: seuraav.at kuukaudet tulevat tässä suhteessa tarkoitukseen sopivia töitä tai antamalla
9715: o1emaan vaikeat. kunnille av.ustuksia seUaisoon järjestämistä
9716: Kuten on mainittu on hallituksella käy- varten. ,Siihen surulliseen kokemukseen kat-
9717: tettävissään vain 5,000,000 markan määrä- soen, joka yl-eensä ja varsinkin viime vuonna
9718: raha välittömästi työttömyyden lieventä- saatiin siitä, että tällaisiin toimenpiteisiin
9719: mistä varten. Näin pienellä määrärahalla ryhdytään hallituksen puolesta liian myö-
9720: ei paljoakaan aikaansaada edes siihen työt- hään, jolloin työttömyys jo on lop,pumassa,
9721: tömyyteen näihden, joka jo nyt on rvallalla, aiheutettuwan sitä ~ennen työttömille suurta
9722: puhumattakaan toimenpiteistä edessäol,evan ku:r:juutta, olisi asiassa meneteltävä mah-
9723: kiristyvän työttömyyden lieventämiseksi. dolli:simman kiireellisesti.
9724: Vaikka valtion €rinäisiä töitä kuten rauta- Ylläolevilla perusteilla ehdotamme,.
9725: tierakennustöitä, joita varten talousarviossa
9726: on määräraha, saataisiinkin työnalaisiksi, että eduskunta päättäisi pyytää
9727: mikiHi siinä suhteessa noudatettaisiin tar- hallitukselta kiireellistä esitystä 20
9728: peellista kiireellisyyttä, on kuitenkin välttä- miljoonan ma1·kan suuruisen määrä-
9729: mätöntä, että hallituksen käytettäväksi ase- rahan myöntämisestä vuodeksi 1926
9730: tetaan .riittävä määräraha, jotta hallitus voisi valtioneuvoston käytettäväksi yleisten
9731: ryhtyä välittömiin toimenpi,teisiin työttö- töiden järjestämiseksi sekä yleensä
9732: myyden lieventämiseksi joko järjestämällä työttömyyden lieventämiseksi.
9733:
9734: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1926.
9735:
9736:
9737: Johan Helo. Kalle Myllymäki.
9738: J. F. Aalto. Aino Sommarberg.
9739: Yrjö Welling. Väinö Tanner.
9740: Toivo Lehto. Matti Paasivuori.
9741: Hilma Valjakka. T. Tainio.
9742: Jussi Rapo. K. H. Wiik.
9743: Fanny Ahlfurs. Olga Leinonen.
9744: Miina Sillanpää. Vilho R. Piippo.
9745: E. Huttunen. Kaarlo Harvala.
9746: Jussi Lonkainen. Kaarlo Saari.
9747: Aino Lehtokoski. J. Kovanen.
9748: Iida Vihuri. Otto Pensas.
9749: M. Ampuja. Emil Saarinen.
9750: Matti Puittinen. Arvi Louhelainen.
9751: Albin Koponen. Edward Setälä.
9752: E. Aromaa. Otto Toivonen.
9753: T. Typpö. K. Hakala.
9754: Artturi Aalto. Anna Haverinen.
9755: Tuomas Bryggari. Anni Huotari.
9756: M. Kontula. Hilda Seppälä.
9757: Pekka Meriläinen. Osk. Reinikainen.
9758: Frans Mustasilta. Wäinö Wuolijoki.
9759: Leander Sirola. J. W. Keto.
9760: W. Annala. Hannes Ryömä.
9761: Julius Ailio. Rieti Itkonen.
9762: 1
9763: 1
9764:
9765:
9766:
9767:
9768: 1
9769: 1
9770:
9771:
9772:
9773:
9774: 1
9775: 1
9776:
9777:
9778:
9779:
9780: 1
9781: 1
9782:
9783:
9784:
9785:
9786: 1
9787: 1
9788:
9789:
9790:
9791:
9792: 1
9793: 1
9794: •• ••
9795:
9796: VALTIOPAIVAT
9797: 19 2 6
9798:
9799:
9800: LIITTEET
9801: III
9802: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTAESITYKSET
9803: JA ANOMUSEHDOTUKSET
9804:
9805:
9806:
9807:
9808: ITII
9809: Rangaistusten koventamista, armahdusta; arpajaisia, korkoa
9810: y. m. koskevia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
9811: 249
9812:
9813: 111,1. _. Edusk. esit. n:o 8.
9814:
9815:
9816:
9817:
9818: Hahl, y. m.: Ehdotus laiksi korkeimmasta sallitusta ko-
9819: rosta velaksiannossa.
9820:
9821:
9822: E d u s kun n a J 1 e.
9823:
9824: Kuten yleisesti tiedetään, on lainauskoriko mänkin. Pienemmissä luottolaitoksissa on
9825: velaJksiamno.ssa ollut viimeisinä vuosina niin tämJä eroitus ollut niin suuri, että sen Jwr-
9826: korkea, ·että sellaisetikaan tuotannonhaarat, keinta raja,a olisi va~keata mennä a;rva1le-
9827: joissa tuotteiden vaLmistus ja raiha:ksirrnuutto maarulman, mutta millaisiin määriin se on
9828: tapahtuu verrattain lylhyiden ~janjakSiojen saattanut nousta, siitä an•taa jonkinlaisen
9829: kuLuessa, eivät o1e läihesikiään aina ikyenn€et aavistuksen se tosiasia, että ensiluokkaisista
9830: luotan avulla toimimaan, vaa:n ovat n1e kiinnityslainoistakin tiedetään kiskotun aina.
9831: u,sein, riittävän oman pääoman puuttuessa, 16 pmsenttia vuotuista !korkoa. S,eurauk-
9832: olleet pakoit·etut ~mpistamaan tuotantoaan, sena on oHut, että samaan aikaan kuin
9833: jopa !kokonaa:n lalkkaut:tamaallikin sen. Vielä muunlaiset yr1tyikset ovat voineet osakkail-
9834: paljon .tukala:mma,ssa asemassa ovat olleet leen jakaa ainoas:taan vaatimattiomia voitto-
9835: sellaiset tuo·tannonhaarat, joissa .tuotooiden . osuUJksia taihi eivät ole ollenkaan kannatta-
9836: valmistaminen vaatii pitemmän ajanjakson neet, pankkien ja muiden luotonantolaitos-
9837: ja joissa siis, milloin luottoa täytyy !käyt- ten osaJklkaaJt ovat nauttineet sUlorastaan
9838: tää, lainauskcmko Qn suoritettwva verrattain Joistavia osinkoja.
9839: pitkältä aja1ta. Sitävastoin on pankikiliiikJe 'Wlä sanO•ttu riittää osoittamaan, että ra-
9840: ja muu ralhanlainausliike näinä vuosina han lainaus, otlk!oon:pa lainanantajana suu-
9841: ollut erinomaisen !kannattava. Pääoman :ky- rempi tai piene<m,pi luottolaitos taikka yk-
9842: syntä on ·oHut tarj.ontaan v·errattuna aika :;ityine.n ihen.kilö, on viime vuosina muodos-
9843: ajoin moninlkertainenkin, tehden mruhdolli- tunut .suorana.]se!ksi kiskomiseksi ja kohtuut-
9844: E>eiksi melkeill1pä kuinka suuren lainau:s:koron toman voiton tavoittelemise~ksi. Suhteetto-
9845: kislkomisen tahansa. Ja tätä mahdollisuutta man kor:k;ea laina.uslmrko uih!kaa vakaVIasti
9846: ovat monet luotml'anta:jat varsin häikäile- kaikkia tuotannonihaM1ojw, mutta erittäin-
9847: mättömästi käyttäneet ihyväJksoon. Ennen kin niitä, jotika varsinaista tuotant,oa!kin
9848: sotaa vaihteli pankki:en korke~mman talle- varten tarvitsevat v.e11rattain pitkäaikaista
9849: tusk!orOill ja lainauskoron välinen eroitus luottoa. Kaikkien luotankäyttäjien - ja
9850: noin l.o prosentista 2.5 prosenttiin. Viime heihinhän välittÖimästi taiikka vä.li'llisesti
9851: vuosina taas on 1paruklki:en lainauskorlm ollut epäilemättä kuuluu kansamme elllemmistö
9852: säännömulkaisesti ainaildn 3 prosenttia - oikeutettu etu v,aatii, että valtiovallan
9853: ylintä talletus·korlkoa korkealllipi, mutta !har- taholta ryhdytään heitä enti:stä t'ehokkaam-
9854: vinaista ei o1e ollut, ·että molempien välinen min suojelemaan kohtuutonta kiskomist:a
9855: eroitus on ollut 5-6 prosenttia ja enem- vastaan. Tä:mä ei luonnollisesti nykyoloissa
9856:
9857: 32
9858: 250 111,1. - Ko11kein ,sruJ:1ittu korko.
9859:
9860: käy päinsä uudelleen saattamalla seUaisi- On myönnettävä, ett~ ed:el'lytettyjen ,sään-
9861: naan voimaan kaU~pprukaaren vasta muuta- nösten noudattamisen valvominen tuottaa
9862: mia vuosia .sitten kumottuja, liian jäykkiä melkoisia vaikewksia, milloin on kysymyik-
9863: säännöksiä .laillisesta korosta, vaan sen tulee sessä Y'ksityinen .luotonantoa harjoittava
9864: sopivimmin ta,paJhtua säätämällä korkein sal- henkilö, jota vastoin valvonta julkisiin luot-
9865: littu eroitus yli.mrrnän taUetwsikoron ja lai- tolaitoksiin näihden on melkoista ihe]jpompi.
9866: nauskoron väJliUä. Näin menetellen jrutetään Joka tapaulksessa o:n vä:lttäJmätöntä, että pu-
9867: rahalaitoksille mahdollisuus itse olosuhteita heenalaisten 'säännösten rilkilmmisesta seu-
9868: vastaruvrusti rrnäämätä ylin talletuslmrko, raa ver:raktain huomattava, ensi sijassa
9869: mutta toiselta 1puolen :samalla est.etään lkis- omaisuuteen :kohdistuv:a rangaistus, minkä
9870: kom]sen sisä~tävä epä:smde tämäm. ja lai- ohel1a voitaisiin myöskin vapaUJSrangais-
9871: nausko:r.on vä;lillä. Jos a:Uaolev;an ehdotuk- tukseen tuomita. Niinilkään on välttämä-
9872: sen mukaisesti 1säädet1ään että Jaina.uSikorko töntä säätää, että liiaLlisen •koron kiskoja
9873: ei saa olla enempää kuin kolme .prosenttia menettää ei ainorustaan sen, mitä hän .kisko-
9874: ylintä tal1etuskorkoa korkeaffiiPi niin :e~päi misen lmutta on yli sallitun koron vaatinut
9875: lemättä jää vielä tilaisuus rahan1ainauik- taiiklka vastaJanottanut tai itselleen edusta-
9876: sella ansaita varsin huomattavia voittoja, nut, vaan ikysymy;kJSeen tulevan koron kOiko-
9877: mutta 1pafrlimmat epä:k!dhdat tulevat kum- naisuudessaan. Sen ohella ehdotetaan vielä
9878: minkin !korjatuiksi. Määräävänä on luonnol- säädettäväksi, että >CäliJpuhe, jossa velan ot-
9879: lisesti tällöin pidettävä suurten, maan ra- tajia on sitoutunut suorittamaan samttua
9880: haliikettä johtavien ,pankkilait.osten talletus- korkeamman ikor.on, on tält.ä osaltaan voi-
9881: korkoa. Näiden palllkkilii<k!keiden luetteiLemi- maton.
9882: nen itse laissa ei kuiten:kaan olisi asianmu- Edellä lausuttuun viitaten .kunni.oittruen
9883: kaista, vaan t!ljpaihtuu ,se sopi!Vimmin täyt.än- esitämme,
9884: töönpanorusetulksessa, jota voidaan olosuhtei- että Eduskunta hyväksyisi näin
9885: den vaihtuessa helpommin muuttaa. kuuluvan lain:
9886:
9887:
9888: La kl
9889: korkeimmasta sallitusta korosta velaksiannossa.
9890:
9891: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään .seurmavaa:
9892:
9893: 1 §. 2 §.
9894: Äl!köön kukaan velaksiannossa vaatiko Jos ve1au antaja tai se, joka häntä. edus-
9895: taikka vastaanottwko tahi itselleen edus- taa taikka !hänen puolestaai!1 toimii, rikkoo
9896: talko !korkoa tai muuta hyvitystä, joka on tätä ,lakia vrustarun, rangaistakoon enintään
9897: enemmän ikuin ilmlme sadalta vuodessa ikor- sadantuhannen markan sakolla tahi kor-
9898: keaiiilipi kuin maassa jTh1kioon valvonnan keintaan 2 vuoden v&rukeudella taikka yh-
9899: alaisena :toimivien suurimpien ,pan:kkilaitos- dellä 1kertaa ~s~kä sakolla enintään sanottuun
9900: ten vastaavana aikana -suorittama ylin .tal- määrään että vanikeudella. Sen ohella ol-
9901: letuskorko. koon siinä velaksiannossa, jossa rikos tapah-
9902: VälipUJhe, jossa velan saaja on sitoutu- tui, vaadittu tai vastaanotettu tahi edus-
9903: nut suorittamaan 'suuremma<n ilwron ,tai tettu lror:ko ja muu hyvitys taikka sen
9904: muun ihyvit~~ksen ,kuin yHä on sanottu, .ol- määrä kokonaisuudessaan valtiolle mene-
9905: koon häntä vastaan tältä osaltaan tehoton. tetty.
9906: III, 1. - Hahl, y. m. 251
9907:
9908: 3 §. 4 §.
9909: Lähemmät määräyarset tämän Jain täy- Tämä laki tulee voimaan heti, mutta äl-
9910: täntöönpanosta ja sovelluttam.isesta anne- köön sitä sovellutett.a:ko velaksiantoon, joka
9911: taan a:setlllksella. sitä ennen on tapahtunut.
9912:
9913:
9914: Helsing~ssä, helmikuun 16 päivänä 1926.
9915:
9916:
9917: Eero Hahl. P. V. Heikkinen.
9918: J aio Lahdensuo. E. M. Tarkkanen.
9919: S. Salo. Frans Kärki.
9920: Pekka Kopsa. Eino E. Heikura.
9921: August Raatikainen. Anton V ertanen.
9922: Kalle Kirra. Antti Juutilainen.
9923: Heikki W ehkaoja. Elias Tukia.
9924: Matti Pitkänen. M. Makkonen.
9925: N. Pelttari. P. Saarelainen.
9926: Kaarlo Hänninen. Antti J unes.
9927: Janne Koivuranta. J. Kauranen.
9928: Kusti Arffman. Antti Kukkonen.
9929: Ansh. Alestalo. 'l\ J anhonen.
9930: Antti Kuisma. P. Saarinen.
9931: 252
9932:
9933: III,z.- Edusk. esit. n:o 9.
9934:
9935:
9936:
9937:
9938: Myllymäki, y. m.: Ehdotus laiksi vuoden 1918 kansalais-
9939: sodan johdosta tuomittujen henkilöiden kansalais-
9940: luottamuksen palauttamisesta.
9941:
9942:
9943: E d u s k u n: n a 11 e.
9944:
9945: Vailkka :kohta tulee kuluneeksi kahdeksan !mittujen täydellisestä a11mahtamisesta, kat-
9946: ·vuotta kansalaissodasta, niin vielä istuu yrli somme asianmukaiseksi ehdottaa, että Edus-
9947: sata kansalaissodan .trupahtumain johdosta kunta hyväksyisi lain ikansalaisoi'keuksien
9948: tuomittua työn~äenluokan jäsentä vanki- palauttrumisesta niille, jotka nyt ovat ehdon-
9949: [oissa paljon suureiii1Illan osan ollessa polii- alaisessa vapaudessa.
9950: sivailivonnan alaisessa va.paudessa vailla kan- Puuttuu ta11kkoja tietoja siitä, kuinka
9951: salaisluottamusta ja muita yhteiskunnalli- paJ:jon
9952: 1 tällä kertaa on e!hdonallaisessa vapau-
9953: sia oilkeuksia. Tämä osoittaa miten hitaasti 'dessa olevia, ·joilla ei ole kalliSal·aisluotta-
9954: kansalaissodan lyömät mieliä kirvelevät musta, mutta varmuudella voidaan arvioida
9955: haavat arpeutuvat milkä ei suinkaan ole niiden luku yli tuhanneksi. Vuoden 1921
9956: kunniaksi eikä onneksi maallemme. 'valtiopäiville jättämänsä armahduslain pe-
9957: Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä 'rusteluissa ilmoittaa hallitus, että silloin oli
9958: on jättänyt vuoden 1924 Valtiopäivilie laki- kansalaissodan johdosta tuomittuja van:ki-
9959: esity!ksen kansalaissodan ta:pahtumain joh- [oissa 1,579. Kun mainitun hallituksen esi-
9960: äosta tuomittujen täydellisestä armahtami- 'ty:ksen 'johdosta hyväiksytyllä lailla ·palau-
9961: sesta, mutta vaiklka siitä on jo ikulunut 'tettiin kalliSalaisluott!amus kaikille niille,
9962: kaksi vuotta, niin ei alote ole päässyt kä- 'jotka silloin olivat ehdonalaisessa vapau-
9963: sittelyn alaiseksi edes asianomaisessa ~alia !dessa, niin jäivät kaikki silloin vankilassa
9964: kunnassa. Amnahduksen vastustajat näyt- :olleet tästä armahduksesta osattomiksi.
9965: tävät yleensä olevan sitä mietltä, että sen Näistä 1,579 on tosin se osa, joiden tuomio
9966: 1
9967: jälkeen kun kyseessäolevien vankien luku- oli korkeintaan kahdeksan vuotta, jo saa-
9968: määr~ on alentunut niin piene~en kun se ny- ,nUJt kansalaisoikeutensa, mutta kun näiden
9969: lkyääru. on, ei yleinen lailla säädetty armah- 11]ku on hyvin pieni, niin on tällä kertaa
9970: dus ole tacyeen vaatima, varsinkin kun lo- ilman ikansalaisluottrumusta ainakin yli tu-
9971: putkin tulevat Hihiaikoina vapautumaan hannen.
9972: !kärsittyään puolet rangaistulksestaan. Tästä Kun kerran on katsottu voitavan ilman
9973: :päättäen saanee esitys täydellisestä amnah- vaaraa :päästää nämä ehdonalaiseen vapau-
9974: 'duksesta odottaa vielä vuoroaan, jolloin sen 'teen, niin ei pitäisi enää ol1a mitään estettä
9975: ,merkitys yhä vähenee. palautta'a heille myöskin kansalaisluotta-
9976: Näin ol'len, vaiklka olem:rookin sitä mieltä, mus. Mielestämme on yhteiSkunnalle suu-
9977: että Eduskunnan olisi viipymättä hyväk- rempi vaara siinä, että näin suuri määrä
9978: syttäv.ä laki kansalaissodan johdosta tuo- poliittisia henkilöitä, joiden joukossa on
9979: III,2. - My1lymäki, y. m. 253
9980:
9981: varsin kyvykkäitä ja huomattujakin, pide- Edelläohwi'lla p.erusteilla ehdotamme,
9982: tään paaria-asemassa vailla valtiollisia oi-
9983: keuksia. että Eduskunta hyväksyisi näin
9984: kuuluvan lain:
9985:
9986: Laki
9987: vuoden 1918 kansalaissodan johdosta tuomittujen henkilöiden kansalais-
9988: luottamuksen palauttamisesta.
9989:
9990: Eduskunnan päätöksen. mukaisesti säädetään täten:
9991:
9992: 1 §. 'pääss·eet ehdonalaiseen vapauteen, kärsit-
9993: Kaik:ki ne henkilöt, jotka valtiorikosoi- tyään siitä osan tai tultuaan armahdetuiksi,
9994: keU:ksissa 1Jai niiden lakkauttamisen jälkeen saavat ikansalaisluottamuksen ja muut lisä-
9995: yleisisSä tuomioistuimissa ovat tuomitut v. rangaistuksella menetetyt oi!keudet samalla
9996: 1918 käydyn kansalaissodan aikana tai sitä ;kun kaikki muutkin rangaistuksen seuraa-
9997: ennen tapahtuneista teoista rangaistukseen, mUkset poistetaan.
9998: mutta OV1at ennen tämän lain voimaantuloa
9999:
10000:
10001: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1926.
10002:
10003:
10004: Kalle Myllymäki. J. Kovanen.
10005: Tuomas Bryggari. J. F. Aalto.
10006: Jussi Rapo. Toivo Halonen.
10007: Julius Ailio. Yrjö W clling.
10008: Pekka Meriläinen. Arvi Louhelainen.
10009: Otto Toivonen. W. Annala.
10010: Anna Haverinen. Anni Huotari.
10011: Väinö Voionmaa. Olga Leinonen.
10012: Armas Paasonen. Artturi Aalto.
10013: E. Aromaa. Otto Pensas.
10014: 254
10015:
10016: III,a. - Edusk. esit. n:o 10.
10017:
10018:
10019:
10020:
10021: Savenlus, y. m.: Ehdotus laiksi eräiden maaomaisuuk-
10022: sien sekä muiden kiinteistöjen ja irtaimen omaisuu-
10023: den suojelemisesta ulosmittaukselta .
10024: •
10025: Ed u s kunnalle.
10026:
10027: Vallitsevan taloudellisen pulakauden joh- maansa turvaamaan. On säädettävä eri-
10028: dosta on Suomen pientaloilllpoikien asema tyinen lruki, j,oika soojelee pieniä maaomis-
10029: muodostunut sangen huolestuttavaksi. 'tuksia ulosmittauikselta.
10030: Kautta maan on viimeisi'Illjpinä aikoina saa- Ulosottolain 4 luvun 5 § :n mukaan on
10031: J;mnut tietoja, jotka kertovat, että näiden ulosmittJauksesta erotettava tarpeelliset työ-
10032: talonpoikien maat ja muu omaisuus on jou- välineet, välttämättömät huone- ja talous-
10033: tumassa <palclmhuutokaupatt<av,w'ksi. Onpa ka1ut sekä erinäiset muut määrätyissä vi-
10034: heidän omaisuuttaan ~o sam:gen Juikuisissa 'roissa, toimissa ja ammateissa tarpeelliset
10035: tapauksissa palkko'huutoikaupattukin ja ulos- välineet. Suomen lainsäädännössä on siis
10036: mittauksia toimitettu. Pientalontpoikien 'tunnustettu se periaate, ettei ulosmittaus
10037: omaisuus on siirtymässä rikkaiden maa- saa käsittää velallisen omaisuutta kokonai-
10038: talouskapitalistien ja muiden rahamiesten suudessaan. Tämän periaatteen käytäntöön
10039: käsiin. Heidät häädet:ään kodeistaan. Maa- soveHuttaminen on kuitenkin saanut laissa
10040: keinottelu ~alottaa uuden ilmkoistusikautensa. liian ahtaan ja epämääräisen muodon. Kä-
10041: Pientalonpoikien talous raunioituu. Yhteis- sitteet sellaiset kuin "ta'l'!peelliset työväli-
10042: kunnan väliintulo on välttämätön. neet", ,tarpeelliset pito- ja .makuuvaatteet
10043: Osoittaaksemme, miten mahdotonta ve- seikä sängyt, niin myös välttämättömät
10044: laLlisten rpientalonrpoiikien on suorittaa huone- ja talouskalut", ovat kovin venyviä
10045: edes velkojensa !korkoja, viittaamme siihen ja hyvin tulikinnanvaraisia käsitteitä. On
10046: tilastolliseen tosiasiaan, että maatalous kovin vaikeata tarkalleen määritellä, mitä
10047: tuotti ,esim. tilivuotena 19 117 23-19 3016 24 sanoilla ,tar,peeHiset" ja ,välttämättömät"
10048: puhldasta tunttoa aiktiivi!pääomasta ainoas- oikeastaan tarkoitetaan. Ne voi katsoa si-
10049: taan 1.s %, siis samaan aikaan kun lai- 'sältävän hyvinkin erilaisia omaisuusesineitä.
10050: noista oli maksettava vähintäin 9 % korkoa. Mutta vraiikka ajattelisikin, että oikeus- ja
10051: Ja tämä vuonna 1920 alkanut maatalous- ulosottoviranomaiset asettuisivat vapaa-
10052: pula on yhä vain kärjistynyt. Erityisen mieliseUekin kannalle mainittujen säädösten
10053: kipeästi se on ilmskenut KoilEs-Suomea, :tulkitsemis·essa, v:aiikka he pitäisi<v:ätkin
10054: missä on syntynyt suomnaista ta:ppiotakin. enemmän velallisen ikuin velikojan puolta
10055: On sanomattakin selvää, minkälaiseen hä- ulosmittauksess,a, mikä ei suinkaan ole, har-
10056: dänalaiseen asemaan pientalonpojat tällai- voja poikkeuksia lukuunottamatta, tähän
10057: sen tilanteen vallitsessa jo.utuvat, ellei lain- asti tapahtunut, niin sittenkin ylempänä
10058: sää.dännö1lä jo ajoissa ryhdytä heidän ase- mainitun periaatteen käytäntöön sovellutta-
10059: III,3.- 'Savenius,, y. m. 255
10060:
10061: minen on j.äänyt liian ahtaalle kannalle. mainitunlainen maanomistus sekä sen vilje-
10062: Pientalonpoikien omaisuus on jätetty, ku- lemisessä tarpeelliset muut ikiinteistöt ja
10063: ten athwsa jo huomautettiin, ulosmittauk- työlkalut pienta,lonpojille vähintäin yhtä
10064: selta suojattomaksi. välttämättömiä, kuin ·esim. virkamiehelle vi-
10065: Mainitsemassamme ulosottolain pykälässä mssaan tarvitsemat välineet.
10066: on säädös, ettei ,papeilta, vi:nkamiehiltä, ' On siis säädettävä 'erityinen laki, joka
10067: sotilailta, lääkäreiltä ja kätilöiltä saa suojelee pienten maanomaisuuksien omista-
10068: ulosmitata, mitä he virkansa tai aiffirrilat- jia ulosmittaukselta. Mutta lain pitää olla
10069: tinsa harjoittamiseen tarvitsevat". Jos lain- samalla sellainen, ettei sillä vaikeuteta
10070: säätäjä olisi tahtonut sovelluttaa käytän- fpienviljelijäin luotonsaantimahdoHisuuksia.
10071: töön perustuslain säännöstä, jonka mukaan Ulosm~ttauksen toimeenpaneminen on jätet-
10072: kansalaiset ovat tasa-arvoisia lain edessä, :tävä kunnallisten hallintojen tehtäväksi.
10073: olisi hänen ehdottdmasti pitänyt mainita Ulosmittauksen esineenä saa olla ainoastaan
10074: laissa myöskin, ettei sellaiselta maanviljeli- ;määrätty prosentti vuodem. ibruttosadosta
10075: jältä, joka itse tai perheensä jäsenten avus- sekä kunnallisten hallintojen hankinnan
10076: tamana hoitaa maanviljelystään, saa ulos- mukaan myöskin elävä omaisuus. Kunnal-
10077: mitata, mitä hän maanviljelyksensä haT- lishallinto suorittaa sitten velikajalle velal-
10078: joittamiseen tarvitsee. Hänen maaomistuk- liselta ulosmittaamansa erät kunnes velka
10079: sensa, sillä sijaitsevat muut kiinteistönsä malhdolJisine kol'lkoineen on kolkonaisuudes-
10080: sekä maanviljely'ksessä tal'IVitsemansa työ- saan suoritettu.
10081: kalut ja koneet olisi siis ollut suojeltava Edellä esitetyn !perusteella ehdotamme,
10082: ulosmittaukselta samalla tavalla kuin esim.
10083: lääkfå1rien ja virkamiesten ammatissaan että eduskunta hyväksyisi seuma-
10084: tarvitsemat välineet on suojeltu. Onhan van lain:
10085:
10086:
10087: Laki
10088: eräiden maa:omaisuuksien sekä muiden kiinteistöjen ja irtaimen omaisuuden
10089: suojelemis.esta ulosmittaukselta.
10090:
10091: Eduslkunnan paätöksen mll!kaisesti sääde'tään täten:
10092:
10093: 1 §. jotka itse tai perheineen huolehtivat sen
10094: Keltään Suomen kansalaiselta ei saa ulos- rvilj·elemis{)stä käyttämättä apunaan vierasta
10095: mitata eikä prukkoluovuttaa maaomaisuutta, :työvoimaa.
10096: jonka 1pinta-ala ei nouse yli 75 ha, jossa ei
10097: ole viljeltyä maata yli 20 ha ja jota omis- 2 §.
10098: taja tai omistajat itse tai perheensä kanssa Jos tä:män lain alaisissa kiinteistöissä on
10099: viljelevät käyttämättä vierasta työvoimaa. 'kiinnitys- tai muita ulosmittaukseen pan-
10100: Oulun lään~ä ovat edellisessä kohdassa tuj'a lainoja, ovat ne jätettävät sen kun-
10101: mainitut ylimmät ra:jat vastaavasti 100 ja nan, jossa kiinteistö sijaitsee, kunnallishal-
10102: 25 ha. linnolle ulosmitattaviksi, joka ne perit-
10103: Sama olkoon laki sellaisiin maaomistuk- tyään suorittaa velkojalle vuosittain vähin-
10104: siin nähden, joiden vastaavat ha :t ovat edel- täin 1 / 20 osan velan kokonaismäärästä sekä
10105: lisissä momenteissa mainittuja suuremmat mahdolliset korot kunne,s koko velkamäärä
10106: ja j.oilla on UJSeampia om1stajia, mutta on suoritettu.
10107: 256 III,3. - Maaomais11!U'bien .suojeleminen u[osmitta;ukselta.
10108:
10109: 3 §. 5 §.
10110: Kunnallishallinnolla on oikeus 2 § :ssä Ulosottolautakunnan ohjesääntö julkais-
10111: mainitussa ta1pauksessa ulosmitata velalli- taan asetuksella.
10112: selta hänelle er.ääntyneet :maksettavaksi
10113: langenneet velkamäärät ynnä ulosmittaus- 6 §.
10114: ikustannu:kset. Jokainen ulosmittaustapaus on erikseen
10115: Maanviljelystuotosta saa ulosmitata kor- käsiteltävä kunnanvaltuuston kokouksessa
10116: keintaan 10 % vuoden bruttosadosta. ja on sillä oikeus velallisen huonon talou-
10117: Elävän omaisuuden ulosmittauksesta den rperusteella siirtää ulosotto tuonnem-
10118: päättäköön kunnanvaltuusto ikussa,kin eri ;mruksi, että velallinen saisi tilaisuuden
10119: tapauksessa eriikseen pitäen ,aina silmällä päästä maksukytkyisemmä:ksi.
10120: velallisen toimeentulomaihdollisuuksia.
10121: Kiinteätä tai irtainta omaisuutta älköön 7 §.
10122: ulosmitattako. Mitä tässä laissa puhutaan vieraasta työ-
10123: voimasta, älköön siihen luettako kuulu-
10124: 4 §. vaksi sellaista aputyövoimaa, joka ei muo-
10125: Ulosmittauksen ja pakkohuutokaupan dosta enempää kuin 1 / 4 osan koko siitä työ-
10126: korkeimpana elimenä olkoon kussakin kun- voimasta, mikä taloudessa tarvitaan. Kun-
10127: nassa kunnan <valtuusto. nanvaltuustolla on kuitenkin oikeus tutkia
10128: Kunnanvaltuusto valitsee keskuudestaan ja määritellä, mitä tässä laissa tal'koitetaan
10129: kolmeksi vuodeksi kerrallaan viisi henkisen vieraalla työvoimalla.
10130: ulosott,olaut.akunnan, joka valitsee keskuu-
10131: destaan puheenjohtajan ja sihteerin. 8 §.
10132: Ulosottolautakunta on toimestaan vas- Kaikki ne lait ja asetukset, jotka ovat
10133: tuussa kunnanvaltuustolle. ristiriidassa tämän lain kanssa, kumotaan.
10134: Kunnanvaltuustolla on oikeus ikutsua so-
10135: pimattomaksi katsomansa jäsenen pois ulos- 9 §.
10136: ottolautaikunnasta, milloin se pitää sen tar- Tämä laki astuu voimaan
10137: peellisena ja valita hänen tilalleen uusi. kuun p :n.ä 192 ..
10138:
10139:
10140: Helsingissä, helmikuun 17 rpäivän.ä 1926.
10141:
10142:
10143: Filemon Savenius. Emil Tabell.
10144: E. Ramstedt. K. E. Varho.
10145: J. Virta. Juho Räsänen.
10146: P. Strengell. J. A. Liedes.
10147: K. Kulmala. J. Aug. Isaksson.
10148: Adam Asikainen. Mauritz Fr. Rosenberg.
10149: 257
10150:
10151: 111,4.- Edusk. esit. n:o 11.
10152:
10153:
10154:
10155:
10156: Pulkkinen, y. m.: Ehdotus laiksi raha-arpajaisista.
10157:
10158:
10159:
10160:
10161: Viirrne aikoina on .näyttäytynyt että eräät tuinen luku, arvan hinta ja korkeimman
10162: tärkeät sivisiyslaitokset, joille yleisistä va- voiton määrä, voittojen lulru ja jaoittelu
10163: roista ei ole voitu myöntää riittäviä kanna- sekä ar;nonnan suunnitellun kokotulon jako-
10164: tuksia, ovat siitä kärsineet; ja näistä on perusteet voittoihin, kusti:mnuksiin ja puh-
10165: maamme ainoan laulunäyttämön talous jo taaseen tuloon. Sentähden tuntuu asian-
10166: tullut suureen vaaraan. Sentähden on syn- mukaiselta, ettei näistä seikoista anneta
10167: tynyt ajatus raha-·arpajaisilla hankkia lisä- kiintei·tä määräyksiä laissa eikä asetuksissa,
10168: varoja sellaisiin yleishyödyllisiin tarlroituk- vaan että tällaiset mää~äykse.t voidaan
10169: . siin, joihin yleiset varat eivät riitä, erityi- .asianomaisoosa ministeriössä vissien rajojen
10170: sesti Suomalaselle Oopperalle, jonka ole- sisällä muuttaa.
10171: massaolo on uhattu ja jonka· toiminnan jat- Mitä raha-al'!Pa.jaisten lä.hempään ajami-
10172: kaminen, ·sen vaatimiin suuriin kustamnuk- seen .tulee, lienee sopi:vinta as•ettaa sitä var-
10173: siin näihden, muuten tulee mahdottomaksi. rten 5 henkiiöinen komitea, jo.hon Suomalai-
10174: Koska julkisuudessa joskus on lausuttu ili- sen Oopperan johtokunta asettaa kaksi ja
10175: m~ttelyä laulunäyttämöjen kalleud~ta, lie- valtioneu;nosto lwlme jäsentä. Komitean
10176: nee paikallaan uudelleen huomauttaa, mitä tulee valvoa ja järjestää arpajaiset sopivalla
10177: aikaisemmin jo on siihen vastattu, verrat- tavalla, ellei niide11 <toimeenpanoa voida
10178: taessa Suomalaisen Oopperan ja Suomen edullisesti luovuttaa toiselle henkilölle tahi
10179: Kansallisteatterin menoja toisiinsa, että osakeyhtiölle.
10180: ,edeiJ.Esellä on kannettavama kapeHimesta- Koska vihdoin raha-arpajaisten menesty-
10181: reista, ikuorosrta ja orkesterista. y. m. noin miselle on välttämätöntä, että, vaikkapa
10182: 900,000 markkaa, joita puhenäyttämöllä ei niitä pidetää,n eri tarkoituksen hyväksi, ne
10183: ole. hoidetaa11 yhtenä kokDnaisuutena ja siten
10184: Läntisissä naapurimaissamme ovat raha- vältetään, kuten RuDtsissa ja Norjassa, tar-
10185: wrpajaiset saaueet suuremmoisen merkityk- peettomat kustannukset ynnä aiheeton kil-
10186: sen; niillä on hankittu suuria rahamääriä ipailu, olisi senvuoksi·, illlyönnettäessä Suo-
10187: yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Miltään hait- malaiselle Oopperalle raha-arpajaisten toi-
10188: toja mba-arpajaisten vålärinkäytöstä ei milupa, myöskin vahvistettava ne perusteet,
10189: myöskään ole sieltä kuultu; onhan siellä joiden mukaan puhdas tulos voidaan myön-
10190: oollaisia:kin määräyksi-ä voimassa ettei ku- tää muihinkin yleishyödyllisiin tarkoituk-
10191: kaan saa .oSftaa useampia arpoja kuin yhden, siin..
10192: siten estetään kiihko. Edelläolevan perusteella rohkenemme eh-
10193: Tosin on vaiba kohta alussa tarkemmin f(1otta.a,
10194: :määritellä useita erikoisseikkoja, joihin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10195: etenki'Il kuuluu ·arvollltain suuruus ja. vuo- van lakiehdotuksen:
10196:
10197: 33
10198: •
10199: 258 III,4. -Raha-arpajaiset.
10200:
10201:
10202: Laki
10203: raha-al'>pajaisista.
10204:
10205:
10206:
10207: 1 1§. lupa:. Tarkemmat määräykoot toimiluvalfta
10208: Valtioneuvos:tolla olkoon v:alta yil,eishyö- ,allJTheltaan asetuk.sel:la.
10209: dyllisten .ta.I'Ikoituksi,en kan.DJaJttamiseksi
10210: myöntää raha~arpaj·ailsten piltäm.iseen toimi- 2 1§.
10211: Tälmä laki, jolla teihii'ään muutos Rikos-
10212: lain 43 luvun 1 §i ~ään, truilee voimaan heti.
10213:
10214:
10215:
10216:
10217: Yrjö Pulkkinen. Siviä Ruotzi.
10218: 259
10219:
10220: III,s. - Anom. ehd. n:o 3.
10221:
10222:
10223:
10224:
10225: Piitulainen: V esileipä- ja raipparangaistuksen käytän-
10226: töön ottamisesta.
10227:
10228:
10229:
10230:
10231: Viime aikoina on rikosten luku alkanut varukilaJmstannusten yletöntä nousua, kun
10232: tavattomasti lisä:äntyä ja siinä huomattaNaa vrupausrangai.stuikset nykyisessä muodossaan
10233: osa.a näytt.eJlevä,t henkeen ja omaisuuteen eivä:t asiallisesti hulikanismiin antaUitu-
10234: kohdistuvat rikokset. Ruumiillinen koske- neelle ole miikiiän rang1aistus vaan mieJiyt-
10235: mattomuus on päivä fpäivältä tullut yhä tävä lepokoti, jossa harukitaan vain elämän
10236: u:hatummaksi. Lukuisia ta;pauksia on to- huolista v.rupaa täysi:hoito. Olisi viipyrrnättä
10237: dettu ja päiväLehtien uutiset tietävät ikertoa rylhdyttävä toimenpiteisiin, jotta rikoslain
10238: yhä yltyvästä hulikanismista, jolloin ruu- säännökset rangaistl1Sll1ääriin ja ilaatuun
10239: miiJlinen tkoskematbmnuus ei ole enää tur- näihcle:n, sekä rikoslain täy;täntööm..pano tulisi
10240: vattu. Esimerkkinä siitä voidaan m. m. mai- siten uudistetuJksi, että nykyisen Vll!paus-
10241: nita, että yleisissä .tai yksityisissä tilaisuuk- rangaistuksen sijaan ·tulisi vanha hyvä ja
10242: sissa j1a hurveissa esiintyy yksi tai useaJIIllpia koettu rangaistusmuoto vesileipä- ja raippa-
10243: rauhanihäiritsijöitä, jotka mellastavat ruluksi rangaistus, koska se käsityksemme mukaan
10244: ja tämtä päätyy usein tecrä- ja ampuma-asei- tulisi yleisestäväliä vaiilrntuksella pa11emmin
10245: den käyttöön, jolloin tuloksena on kuolleita kuin nykyinen järjestelmä vähentämään ri-
10246: ja hruavoittuooita. Useita tapauksia on sel- kosten lukua ja samalla alentamaan vanki-
10247: laisia, jolloin aivan tuntematon henkilö la:kustannuksia.
10248: käyttäJä toista tuntematonta henikilöä vas- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
10249: taan aiheettomasti •terä- tai am:pUllllJa-asetta dotamme,
10250: tuhoisiLla seurauksilla ll:mrjastelu- ja j,onkin-
10251: moista huvitt.eiluhalua tyydyttääkseen. että Eduskunta päättäisi kiireelli-
10252: ~
10253: Samoin on laita •omaisuuteen kohdistu- sesti anoa hallitukselta sellaista esi-
10254: vissa rikoksissa. Varkaus, ryöstö ja !kiristys tystä, jossa nykyisen vapausrangais-
10255: sekä sisäänmurrot ovat niin lukuisat, että tuksen sijaan tulisi pahoinpitelystä
10256: a.siain tila on aivan [huolestuttava. ja omaisuuteen kohdistuvista rikok-
10257: V>a;pausrangaistusten aikaa pidentämällä sista säädettäväksi vesileipä- ja raip-
10258: ei ,päästä tarkoitettuun tulokseen. Se tieitää parang aistus.
10259:
10260: HelsingiSisä, 17 .päivänä ihehni:kuuta 1926.
10261:
10262:
10263: Mikko Piitulainen.
10264: 260
10265:
10266: 111,6. - Pet. försl. n:o 4.
10267:
10268:
10269:
10270:
10271: Klockars och J acobsson: Ang. verkställande av under-
10272: sökning om ändamålsenligheten av skärpta straff-
10273: arter.
10274:
10275:
10276: Till Riksdagen.
10277:
10278: Enligt den till 1925 års riksdag avgivna från det i lagen i vissa fall uttryckligen
10279: relationen om statsverkets tillstånd år 1924 föreskrivna placerandet i enskild cell till
10280: uppgingo de ordinarie utgifterna för .fång- gCiffiensamhetsfängeLse, på grund varav hela
10281: vården sistnämnda år till 53,196,927 mark, systemet förryckts. , Gemensamhetssyste-
10282: vartill kom en extra ordinarie sta,tsutgift av mets fördärvliga in:ffiytande i sedligt av-
10283: 2,961,912 mark för särski1da fängelsebygg- .seende är så allmänt erkJänt att det ej på-
10284: nader. Av de ordinarie ut,gifterna belöpte kallar någon vidlyftigare bevisning", säger
10285: :Sig å avlöningar 21,487,167 mark, ko.sthån- .professor Hwgströmer. De talrika återfal-
10286: ning 8,873,924 mark, kläder 4,145,677 mark, 1en i brott bevisa, huru litet fänge.lsestraffen
10287: inventrurier och arbetsredskap 1,027,580 nu fömnå fy.lla de tViänne huvudändamålen,
10288: mark, arbetsmaterialier ocll am.dra utgifter nämligen dels att verka avskr.äckande, dels
10289: för arbetsverk.samheten 9,093,037 mark, uppfostrande. De nuvamnde strafformerna
10290: värme och lyse 3,609,944 mark, lanthushåll- öka fångnmas antal ocll minska möjlighe-
10291: ningsutgifter 709,303 mark o. s. v. Brutto- terna för fångarnas utny,ttjande till pro-
10292: inkom.sten av a~betsverksarrn!heten vid fän- duktivt arbete.
10293: gel.serna uppgick tiH 15,202,400 mark. I samma mån som straffen skärpas, ökaiS
10294: Medeltale.t :EångaT per dag torde sagda år missförhållandena, såvitt man med skärp-
10295: uppgått till 5,900. ning avser en förlängning av st~a:Efen. Vid
10296: ,J\<.ted dessa siffror för ögonen måste man stra:E:flskärpning borde dock icke blott kvan-
10297: fråga sig: Förefinnes ej någon möjlighet titeten av tid tagas i beräkning utan även
10298: att nedbringa kostnaderna för fångvården ~ kvaliteten av det frihetsstraff fången under-
10299: De verksammaste medlen härvidlag utgöras går. Kortare, men st~ängare stra.ff för åt-
10300: av fångantalets minskande och arbetspresta- minstone en del av brott ISynes vara en ut-
10301: tionernas ökning. ·Väg ur det skrärrnmande 'läge, i vilket vår
10302: E,fter införandet av i nu gällande straff- 'rättsvård nu befinner sig.
10303: 1ag omniämnda allmänna straffarter har • Skärpta fängel.sestraff i olika former till-
10304: :fångarnas anta.l avsevärt stigit. I stället lämpas t. ex. i Norge vid bötesst~affens för-
10305: för korta skärpta straff, hland vilka v:atten sonande. Viiken vikt de norska lagstiftarna
10306: och bröd-straffet intog en dominerande ilagt vid frihetsstraffen, isynne~het vid de
10307: ,plats, tillämpades nu långvarigare frihets- kortvariga, framgår bäst av motiven till
10308: stra:Ef i mildare former, varigenom trängse:l norska stra:fflagen. Då fråg~an om straffen
10309: upps.tod i fängelsffi'Ila. På .grurnd av träng- hOiS oss nödvändigtvis med det första måste
10310: sekt har man i 1fängelserna ,nödgats övergå up:ptagas till omprövning, oberoende av om
10311: 111,6. - Klockal."s ja J<acobSISon. 261
10312:
10313: vi hava den nuvarande eller en anllla'Il straff- Utan tvivel med:föra också de längre fri-
10314: lag, anföras här ur nämnda motiv följande: :hetsstraffen missförhållanden som gör, att
10315: man icke bör använda dem utan att niågot
10316: ,För att frib.etsstraffen skola få ett för-
10317: påtagligt gott å andra sidan därigenom kan
10318: bättrande och uppfostrande inflytande är
10319: vinnas. De öka icke endast utgifterna för
10320: det nödvändigt att de äro av längre var-
10321: det aillmänn>a, men de ,göra också sitt tili att
10322: aktighet. Penitentiärkongressen i Rom 1885
10323: utarma tden skyldige och bringa hans farrnilj
10324: uttalade också att korta frihetsstraff endast
10325: i nöd och därigenom också till att förölm
10326: kunna vara av repressiv art. Om man emel-
10327: förbryte1serna, så vilsst som nöd och hOIPP-
10328: lertid hära:v vili draga den slutsatsen, att
10329: IIöshet är en fruktbar källa till sådana. ··
10330: ordnandet av de kortare straffen är en täm-
10331: meligen likgiltig sak ooh därför antingen Hiärtill kommer, att man nu i många land,
10332: icke fordrar isolering vid straff, som icke gå där vatten och bröd-straffet och andra
10333: utöver en kortare tid, eller oekså tager det skärpningarr a v straff a vskaffa ts, har erfa-
10334: så slappt i det avseendet, att fångarna i re- ·rit, att straffen .gentemot många fö~brytare
10335: gel utstå straffet i gemensamhet och t. o. m. ha.r visat sig vara rett för .litet intensivt ont.
10336: ·utan att vam sysselsatta med något ar:bete, Icke sällan ser man därför {)Ckså för:sök att
10337: 1
10338: då ser man säkerligen saken Slå förvänt som återvända tilli olika former av skärpta :ffin-
10339: möjligt. Om det vid de kortare straffem. är ge1sestra:flf.
10340: föga utsikt tili att förhättra fången, så är Hos oss har man icke erfarit, att vatten
10341: det så mycket lättare att göra honom värre och ibrödstraffe:t vore särskilt brligt för
10342: än förr, och om de >långa straffen verka :f)ör- illälsan. I varje händelse ä.r det antagligt,
10343: ibättr:ande på de jämförelsevis få, som un- ·att andm fnihetsstraff, som i st.ället äro
10344: der:gå dem, har det rnästan intet a.tt · betyda 'längre, dels direkt, dels indirekt skulle hava
10345: mot dern skada, som skulle vållas, därest ett minst lika skadligt inflytande i det av-
10346: 'jJängelserna för de tusenden, som årligen 'seendet. I verklligheten är de't ett fakt111m,
10347: underka:stas korta st.raff, skulle bliva upp- 'att isynnerhet liånga sbraff äro mycket :far-
10348: ofostringsanstaUer i laster och sedligt för- liga för hälsan. ''
10349: ·därv. Hos oss är det nu en för länge sedan I Norge få en del dömda välja emellan
10350: 1fastslagen regcl, att de korta :frihetsstraffen ·ett kortvariga:re, skiLrpt fängelsestraff och
10351: skola utstås i .enrum, och det kan sjäJ.:vfallet 'ett mildare men långvar1ga.re.
10352: icke vara tal om att uppgiva denna princip. Förre ,fä,ngelsedirektören J. E. Boije har
10353: ·Men man må icke heller utsätta sig för att i sin bok ,Suomen oike111denhoidon huoles-
10354: fängelserna överfyllas, så att man bleve tuttava tila'' meddeJlat en statistisk tabell,
10355: nödsakad att jämka på denna princip, och enligt vi1ken medeltalet dagar för envar in-
10356: 'detta ä,r isynnerfu:et en orsak, som talar för ilemerad bötesfånge utgjo11de i Finland 43,
10357: -att man i varje händelse håller en möjlighet 'i Sverige 16, i Norge 8.6. I Finland hade
10358: öppen, att .framdeles använda ett skärpt 'samtliga böter a.vsonats i gemensamhet, i
10359: ·flängelsestr>aff, som i stället kan göras så Svenge och Norge i cell, samt i sistnämrnda
10360: mycket kortare. 1and Ii 87.5% fall med vatten och bröd och
10361: i 12.5% fall med allm:änt fäng.else.
10362: Bättre än ett ~ängre tids frihetsstraff Samme författlare säger: ,.,Sådana de kort-
10363: 'tillbringat i sysslolöshet anse vi ett kort, vari.ga :fr.i!hetsstraf:fen mumera hos oos gestal-
10364: men betydl~gt skärpt fäffi.gelse med hårt tat sig, vme man .fredstad att om desamma
10365: nathläger vara,, och .även denna synpunkt vi- 'säga: kropparna gödas, själarna dödlaS och
10366: "Sar enligt vår mening i samma riktning som iherrnmen förödas. '' Vi äro eme1iertid över-
10367: hänsynen tili utrymmesförhållandena. 'tygade om att 'en :förändring tiH det bättre
10368: 262 III,6. - Kovennetut raagM,stuslaj:iit.
10369:
10370: kunde åstadikommas, där.est sådana :för- att Riksdagen ville besluta upp-
10371: ändringar .av straffarterna vidtoges, att de mana regeringen att skrida till un-
10372: långva.riga irihe11lstraffen förvandlades tili dersökning angående möjligheterna
10373: kortvariga, men behörLgen skärpta sådana, för att genom skärpta straffarter
10374: varjämte vi hava anledruing tro att genom söka få straffen att bättre än ntt
10375: 'reformen statens utgifter för fångvården tjäna sitt ändamål och, därest sådana
10376: avsevärt kunde nedbmngas. möjligheter prövades föreligga, i pro-
10377: position till riksdagen överlÖ!mna för-
10378: På ,grund av Vlad här ovan. sålunda an- slag till lag angående sådana för-
10379: tyitts och rmder hänvisning till byråched'en ändringar av stadgandena rörande
10380: ·J. E. Boijes åberopade arbete, få vi här- straffen, vartill saken kunde för-
10381: jämte vördsamt föreslå, anleda.
10382:
10383: Helsi,ngfors, den 17 felbruari 1926.
10384:
10385:
10386: Johannes Klockars. Otto Jacobsson.
10387: 263
10388:
10389: ill,6.- Anom. ehd. n:o 4. Suomennos.
10390:
10391:
10392:
10393:
10394: Klockars ja Jacobsson: Tutkimuksen toimittamisesta
10395: kovennettujen rangaistuslajien tarkoituksenmukai-
10396: suudesta.
10397:
10398:
10399: Ed usku n nalle.
10400:
10401: Vuoden 192.5 valtiqpäiville annetun, val- aikaisia lievempiä vapausrangaistuksia,
10402: tiovarain tilaa vuonna 1924 ikoskevll!n iker- minkä kautta vankiloissa syntyi tungosta.
10403: tomUJksen mukaan nousivat vankeinhoito- Tilanahtauden vuoksi on vankiloissa täyty-
10404: laitolksen vakinaiset menot viimeksi mainit- nyt siirtyä lain eräissä tapauksissa nimen-
10405: tuna vuonna 53,1•96,9.27 markkaan, mihin omaisesti määräämästä sijoituksesta yksityis-
10406: tuli lisäksi 2,961,912 ma~kan .suuruinen yli- koppeihin yhteisihuonevankeut•een, minkä
10407: määräinen valtiomeno ·erinäisiä vankilara- kautta koko järjestelmä on hämmentynyt.
10408: kennuksia varten. Vakinai·sista menoista , Yhtei,sh uonevankeusj ärj estelmän turmi,olli-
10409: tekivät ;palkkaU!kset 21,487,167 markkaa, nen vaikutus siveellisessä suhteessa on niin
10410: ruoanpito 8,873,924 markkaa, vaatteet yleisesti ,tunnustettu, et,tei se !kaipaa mitään
10411: 4,145,677 markkaa, kalusto ja työaseet laajempaa todistelua", lausuu professori
10412: 1,027,,580 ma~kkaa, työaineet ja muut me- Hagströmer. Lukuisat uusintari:kokset to-
10413: not työliikkeestä 9,093,937 markkaa, lämmi- distavat, kuin11m välhän vankeusrangaistuk-
10414: tys j.a valai,stus 3,609,944 markkaa, maa- . set nyt kykenevät .täyttämään kahta pää-
10415: talousmenot 709,303 markkaa, j. n. e. tarkoitustaan, nimittäin vaikuttamaan toi-
10416: Brut,totulo työtoiminnasta vamkiloissa teki saalta peloittavasti, toisaalta kasv:attavasti.
10417: 15,202,400 ma·rkkaa. Vankien keskiluku Nykyiset rangaistusmuodot lisäävät van-
10418: päivää kohti lienee sanottuna vuonna ollut kien lukua ja vähentävät mahdoHisuuksia
10419: noin 5,900. vankien käyttämiseen tuoUravaan työhön.
10420: Näitä numeroita tarkastellerssa täytyy ky- Samassa määrässä !kuin 1rangaistuksia ka-
10421: syä: Eikö ole mitään mahdolli,suutta van- vennetaan, lisääntyvät epäkoihdat, jos ko-
10422: ikeinihoidon ikustannus,ten alentamiseen? Te- ventamisella tarkoitetaan rangaistusajan pi-
10423: hoklkaimmat keinot tässä suhteessa ovat tentämistä. Rangaistuksia kov:ennettaessa ei
10424: vankimäärän vä;hentäminen ja työsaavutus- kuitenkaan olisi otettava \huomioon ainaras-
10425: ten lisääminen. taan ajan määrää, vallin myöskin sen va-
10426: Nyt voimassa olevassa rikoslaissa mainit- I]Jausrangaistuksen laatu, jo!ka vangin on
10427: tujen yleisten rangaistuslajien käytäntöön kärsittävä. Lyhytaikaisemmat, mutta anka-
10428: ottamisen jälkeen on vankien lukumäärä rammat rangaistukset ainakin eräistä rikok-
10429: huomattavasti noussut. Lyhytaikaisten iko- sista näyttää olevan keino siitä peloittavasta
10430: vennettujen rangaistusten, joiden joukossa tilanteesta pääsemiseksi, missä maamme oi-
10431: vesi ja leipä-rangaistuksella oli huomatta- keudenhoito nyt on.
10432: vin asema, sijasta sovellutettiin nyt pitempi- Kovennettua vankeusrangaistusta eri muo-
10433: 264 111,6. - Kovennetut rangatistu:slajit.
10434:
10435: doissa sovelletaan esim. Norjassa sakkoran- Mutta on myöskin pidettävä huolta siita,
10436: gaistuksia sovitettaessa. Minikä painon Nor- etteivät vankilat siinä määrin täyty, että
10437: jan lainlaatijat ovat panneet vapausrangais- oltaisiin pakoitettuja käytännössä . tinki-
10438: tuksiin, varsinkin ly{hytaikaisiin, käy pa- mään tästä periaatteesta; ja tämä erikoi-
10439: raiten ilmi Norjan rikoslain perusteluista. sesti on yksi syy, joka rpuhuu sen puolesta,
10440: Kun :kysymys ran:gaistuffisista meillä välttä- että joka tapauksessa pidetään avoinna sel-
10441: mättä ensi tilassa täytyy ottaa uudelleen lainen mahdollisuus, että vastaisuudessa
10442: harkittavaksi, riiPJPUIIIlatta siitä, onko voidaan käyttää kovennettua van!keusran-
10443: meillä nykyinen tai jokin toinen il'ikoslaki, gai,stusta, mikä silloin v.oidaan tehdä huo-
10444: esitetään tässä mainituista rperusteluista mattavasti lyhyemmäksi.
10445: seu:vaavaa: Parempana kuin toimettomuudessa vie-
10446: ,Jotta vapausrangaistuksilla voisi olla tettyä !Pitempiaikaista va~paus,rangaistusta
10447: parantava ja kasvattava v,aikutus, on vält- pidämme ly!hyttä, mutta huomattavasti ko-
10448: tämätöntä, että ne ovat pitempiaikaisia. vennettua vankeutta kovalla vuoteella, ja
10449: Roomassa vuonna 1885 :pidetty peniten- tämäJkin näkökohta viittaa mielestämme sa-
10450: tiärikongressi l·ausuikin mielipiteenään, että maan :suuntaan kuin ikysymys tilasta van-
10451: lyhyet vapausrangaistukset voivat olla luon- ikiloissa.
10452: teeltaan vain kostavia (repressiivisiä).
10453: Pitemm&t vapausrangaistukset ovat epäi-
10454: Mutta jos tästä taihtoo vetää sen johto-
10455: lemättä syynä e•rinäisiin epäkohtiin, mikä
10456: päätöksen, että lY'hytaikaisem:pien 'rangais-
10457: seikka vaikuttaa, ettei niitä olisi käytet-
10458: tusten järjestäminen on verraten vähäpätöi-
10459: tävä, e1lei niiden kautta samalla voida saa-
10460: nen asia, ja tämän vuoksi joko ·pidetään
10461: vuttaa va,staavia huomattavissa olevia etuja.
10462: eristämistä lJ'Ihyempiaikaisia rangaistuksia
10463: Ne eivät ainoastaan lisää yleisiä menoja,
10464: kärsittäessä ,turhana tahi asiaan suhtaudu-
10465: vaan köyhdyttävät samalla syyllisen ja
10466: taan niinkin välinpitämättömästi, että van-
10467: saattavat hänen perheensä puutteeseen ja
10468: git säännöllisesti saavat kärsiä rangaistuk-
10469: täten lisäävät rikosten lu!k:umäärää, siHä
10470: sensa yhdessä ja vieläpä aivan työttöminä,
10471: puute ja toivottomuus .ovat aina varma
10472: silloin katsellaan varmaankin asiaa niin nu-
10473: yllyke rikoksen tekemiseen.
10474: rinkurisesti kuin mahdollista. Jos lyhyt-
10475: aikaisia rangaistuksia käytettäessä on pienet Tämän lisäksi on otettava !huomioon, että
10476: mahdollisuudet vangin parantumiseen, niin useissa maissa, missä vesi- ja leipävankeus
10477: on sitä helpompaa tehdä hänet entistäkin ja muut mngaistuksen koventamiset on
10478: huonommaksi, ja jos pitkäaikaiset rangais- poistettu, on tehty se huomio, ~että rangais-
10479: tukset vaikuttavat parantavasti niihin verra- tukset moniin rikoksiin nährlen eivät ole
10480: ten harvoihin vankeihin, jotka sellaisia ran- osoittautuneet ikyllin ·tehokbiksi. Tästä joh-
10481: gaistuksia kärsivät, niin se ei merkitse juuri tuu, että usein on koetettu siirtyä takaisin
10482: mitään verrattuna siihen vahinkoon, mikä erinäisiin kov>ennetun vankeusrangaistuksen
10483: ~åheutuisi, jos vankilat niil1e tuhansille, muotoihin.
10484: jotka vuosittain joutuvat !kärsimään lyhyitä Meillä ei ole :ha;vaittu, että vesi- ja .leipä-
10485: rangaistuksia, muodostuisivat rpaheisiin ja rangaistus olisi erikoisemmin vaarallinen
10486: siveelliseen turmelukseen ikll!sva.ttaviksi lai- ~terveydeHe. Joka tapauksessa on luulta-
10487: toksiksi. Meillä on jo aikoja sitten pidetty vaa, ~että muut va!Pausrangaistukset, jotka
10488: vakiintuneena sääntönä, että lyhyet v.apaus- sen sijaan ovat !Pite~piä, osaiksi suoranai-
10489: rangaistukset on kärsittävä yksinäis:huo- sesti, osaksi välillisesti vaikuttavat yhtä va-
10490: neessa, eikä !luonnollisesti voi olla puhetta- ib.ill1gollisesti tervey,teen. Itse a;siassa onkin
10491: kaan tämän rperiaatteen hylkäämisestä. pidettävä tosiasiana, että vrursinkin pitkä-
10492: III,6. - Klocka~s ja Jtacobssou. 265
10493:
10494: aikaiset rangaistukset ovat terveydelle va- toimeenpantaisiin sellainen rangaistuslajien
10495: hingollisia.'' muutos, että pitkäaikaiset vaihdettaisiin ly-
10496: Norjassa saavat jotkut tuomitut valita hytaikai~Siin, mutta vastaavasti kovennettui-
10497: lyhempiaikaisen, kovennetun vankeusran- hin rangaistuksiin, minkä lisäksi meillä on
10498: gaistuksen ja lievemmän, mutta pitempiai- aihetta luulla, että V·altion menot vankein-
10499: kaisen välillä. hoidosta huomattavasti voitaisiin alentaa.
10500: Entinen vankilanjohtaja J. E. Boije on Sen nojalla mitä ylempänä on esitetty ja
10501: kirjassaan ,Suomen oikeudenhoidon huoles- viitaten toimistopäällikkö Boijen mainit-
10502: tu Ua va tila" esittänyt tilastollisen taulu- tuun teokseen, saamme täten kunnioittaen
10503: kon, jonka muikaan kutakin vankilaan sul- ehdottaa,
10504: j·ettua sakkovankia koihti tuli Suomessa
10505: keskimäärin 43, Ruotsissa 16 ja Norjassa että Eduskunta tahtoisi päättää
10506: 8,6 !päivää. Suomessa kaikki sakot suoritet- kehoittaa hallitusta ryhtymään tutki-
10507: tiin yihteishuoneissa, Ruotsissa ja Norjassa tuttamaan, olisiko mahdollista koven-
10508: kopeissa, sekä viimeksi mainitussa maassa nettujen rangaistuslajien kautta saa-
10509: 87,5 % vesi- ja leipävankeudessa ja 12,5 % da rangaistukset paremmin kuin nyt
10510: muussa vankeudessa. palvelemaan tarkoitustaan, ja, jos
10511: Sama !kirjoittaja lausuu: ,LY'hytaikaisista sellaisia mahdollisuuksia harkitaan
10512: vankeusrangaistuksista, sellaisiksi ikuin ne olevan, esityksenä antamaan edus-
10513: nyttemmin ovat meillä IDluodostuneet, voisi kunnalle ehdotuksen laiksi sellaisista
10514: syyllä lausua: ruumiit ravitaan, sielut sur- muutoksista rangaist1tksia koskeviin
10515: mataan ja kodit tuhotaan." Me olemme kui- säännöksiin, joihin asia voi antaa
10516: .tenkin vakuutettuja siitä, että muutos pa- aihetta .
10517: rempaan .päin rv.oitaisiin aikaansaada, jos
10518:
10519: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1926.
10520:
10521:
10522: Johannes Klockars. Otto Jacobsson.
10523:
10524:
10525:
10526:
10527: 34
10528: 266
10529:
10530: 111,7. - Anom. ehd. n:o 5.
10531:
10532:
10533:
10534:
10535: Gebhard, y. m.: Julkisten arpajaisten toimeenpanemi-
10536: sesta annetun asetuksen uudistamisesta.
10537:
10538:
10539: E d u s ok u n n a H e.
10540:
10541: Vuosittain kootaan maassamme suuria ra- koska useimmiten monia kuukausia kuluu,
10542: hasummia kaikenlaisten houkuttelevien ja ennenkuin arpominen tapahtuu ja koska
10543: useinkin huimaavien lupausten turvissa arpajaisten yleisölle mahdollisesti tarkoite-
10544: yleishyödyllisiä, hyväntekeväisiä tahi tut tiedonannot sekä tilit tavallisesti jul-
10545: muita ylejsiä tarkoitu!ksia varten toimeen- kaistaan ainoastaan paikkakunnan lehdissä.
10546: pantujen julkisten arpajaisten kautta. Kun lisäksi voi sattua, että arpaliput,
10547: Julkisten arpajaisten toimeenpanemisesta vaikka niihin voi olla painettuna runsaasti
10548: 16 p. huhtikuuta 1920 annettu asetus sisäl- ilmoituksia, eivät sisällä minkäänlaisia tie-
10549: tää joukon määräyksiä tällaisten arpajais- toja siitä tarkoitusperästä, jonka hyväksi
10550: ten valvonnasta. Tämä valvonta kohdistuu arvat on myyty, eivätkä toimihenkilöstä,
10551: melkein kokonaan maaherranvirastoon jonka puoleen arpojen ostaja tarpeen tullen
10552: paitsi mitä asetuksen 5 § :ssä säädetään ar- voi kääntyä, eivätkä edes paikkakunnasta,
10553: pajaisten tilien julkaisemisesta sanomaleh- missä arpajaiset pidetään, on luonnollista,
10554: dissä. ~I'poja ostavilta kansalaisilta puut- että vähitellen on tällä alalla, jolla kuiten-
10555: tuvat sitä vastoin hyvinkin usein kaikki kin suuriakin rahallisia arvoja on kysy-
10556: mahdollisuudet valvoa oikeuttansa arpa- myksessä, kehittynyt epäkohtia ja väärin-
10557: jaisiin nähden, joihin he arpojen ostajina käytöksiä.
10558: ovat ottaneet osaa. Järjestyksen palauttam~seksi mainitulla
10559: Sen jälkeen nimittäin kun on tullut ylei- alalla saamme kunnioittavasti ehdottaa,
10560: seksi, että paikkwkunnallistenkin tarkoitus-
10561: ten hyväksi järjestettävien arpajaisten ar- että Eduskunta päättäisi hallituk-
10562: vat myydään yli koko m&an, on arpoja osta- selta anoa, että julkisten arpajaisten
10563: van yleisön mahdollisuudet valvoa oikeut- toimeenpanemisesta annettu asetus
10564: tansa tulleet ylen vähäisiksi, varsinkin tarkistetaan ja uudistetaan.
10565:
10566: , Helsinki, helmikuun 17 päivänä 1926.
10567:
10568:
10569: Hedvig Gebhard. Mandi Hannula.
10570: 'fuomas W anhala. Lauri Pohjala.
10571: •• ••
10572: VALTIOPAIVAT
10573: 19 2 6
10574:
10575:
10576: LIITTEET
10577: IV
10578: T ALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTAESITYS- JA
10579: ANOMUSEHDOTUKSET
10580: Eläinsuojelua, terveydenhoitoa y. m. koskevia eduskunta-
10581: esitys- ja anomusehdotuksia
10582: •
10583: 271
10584:
10585: IV,t. - Edusk. esit. n:o 12.
10586:
10587:
10588:
10589:
10590: Kylänpää, y. m.: Ehdotus eläinsuojeluslaiksi.
10591:
10592:
10593: E d!U!s!k:u:inin a.ll e.
10594:
10595: ~ärkcimmät el•iLinsuojeluksesta nykyään Mirtäi ensin :tulree ri<kostain 43 luvun 5 § :ssä
10596: voimassa olevat sääinnökset ovat rilroslall:t mainit,tuun el'äinrä.ä'kkä~sriko'ksoon, on tätä
10597: 43 luvun 5 •§ :ssä, serrnrmo:iseM. lruim. mainittu koskeva säJiLrunös niin n.iul&asan:ainen, että
10598: lainpailkka on huhtikuun 29 päivän:ä 1914 rt;nomarin suJbjektiuvinen lrositys rikoksen
10599: annetussa aset~ssa, elokuun 14 väivälnä laadusta liian paJjon vaikuttaa rangaistuk-
10600: 1902 an.nretus.sa ase:tuksessa mtä, mitä koti- sen määräämiseen. Tästä on oooå.lttautunut
10601: eläimiä teuresterttaessa on varteenotettava, seuraU'ks€1ksi, että aivan samanlll!atuisesta
10602: sekä lokaJkuun 18 päivänä 1•920 erinäisten elä!mrääik!kälykseatä on eräi>SSä maamme .tuo-
10603: tav·arain ja aiooitden aluik.si1Ha kuljettami- mioistuimissa tuomitrtu ili~eviin sa:kkoi:bi·n,
10604: sesta annetun asetuksen III luvussa. toisi'SSa taas va.pausrangaistukseem,. Tämä
10605: Maicn~ttu. rikoslain py'roälä säätää rangais- asianJ.aita osoittaa, että rikoslain mainittu
10606: tuksen sille, joka Olli eläintJä kohtaan osoit- säännös ei vastaa tarlmi.tustaan vaan olisi
10607: tanut julmuutta, siihen katsomatta onko korvattava se:i:kkaperäioommillä määräyk-
10608: elä,i.n lwtieJ.äin vai •eci, Rangais,tus on sak- sillä erilaisista eläinrääkkäysrikoksista ja
10609: koa, vaihtoehtoisesti v:anlkeutta ; suurin ran- miten niistä on rangaistava.
10610: gaistus tästä ri:koks•esta, jos sre on tehty E.dellä mainitun 1902 vuoden teurastus-
10611: raskauttavain asi·anhaarain vallitessa, on wseltuksen mukaan on !kielletty lrotieläimiä
10612: vankeutta kaksi vuort;ta. tenrastamasta niitä iede1täpäiln turrUJt,ta-
10613: Teurastusasetus säJätä•ä. mite.n koti1el'äimken matta sekä ko:tieJ.äimi>ä nylkemästä tai siipi-
10614: teurastus on toirn.iJtettava ja sisältää erityi- karjaa kynimästä ennre.n kuoleman tuloa.
10615: sen JJang~aistusmJä.äräykselli .tä.t1ä koskevien Vaikka reiden lldeltoj,e.n rikkomiSie'l1 voi
10616: säämn.östen rikkomisesta,. Ran.g1aistusmää.rä katsoa olev;alli törkeää eläim.rääkkäifSitä ja
10617: on saklroa enintään sataviisikynmumtä mark- suurin rangaistus näistä rilm'ksista rikoslain
10618: ka.a. 43 [uVU!Il 5 ·§ m :mukaan, •semmoisen:a kuin
10619: Edellä mainitun kuljetusasetuksen III lu- mainittu Jainpaikka nykyään on voimassa,
10620: vussa Olli :erinäå.siä :määräyksi.ä, joita eläimiä täten .pi>t:äåffi olla kahden vuoden vankeus,
10621: laivass~a kuljetettaessa on noudatettava nii- on rang.aistus :tleurastusasetu:ksen rikkomi-
10622: den llmhteluun, sijoitukseen siin'ä y. m. näh- sesta t@m:än asoouksen 4 ·§ :n mukaan 'ainoas-
10623: den. Näitten säännösrben rikkorn.isesta ran- taan sakkoa eni!lltään sataviisikymmentä
10624: gaistaan väthintäJän viidelläkyrrnmenellä ja marldma.
10625: enilinJtään lka,hdellasadalla päiväsakolla kaup- EläillJSuoj1elulksen alalla nykyää;n voimassa
10626: pa-aluksista huhltbun 17 ,päivänä 1924 an- olevan lairnsäädännÖlli 1puutJteiden poistami-
10627: netun asetuksen 75 § m mukaan. seksi olilsi allekirjoi,tta.neiden mielestä tätä
10628: 272 IV,1. - •EläinsUiojelUI'l'1aJki.
10629:
10630: lmskevat rangaistusmääräykset yhdistettävä enintään kuuden kuukauden vamkeudella.
10631: erityiseen eläinsuojeluslakiin, jossa erilaa- Nä~hin kuuluvat lrotieräiinten teurastaminen
10632: tuisten elrumrääkkäysrt~en r.angaistavuus jär- niitä edeltäpäin tUJITuttamatta sekä kärsi-
10633: j,esteltäisiin yftldem.mukaisten näikökohtain myksen tuottaminen eläimille rikkomalla
10634: mukaan ja eläilllrääkkäysrikosten oman Jaa- e.Jäinten aJuksilla kuljettamisesta annettua
10635: dun pohjalla. Samalla kuin allekirjoitta- asetoota.
10636: neet ovat .tässä :mi·elesslli laatineet tämän Rikoslain 43 luvun 5 § :n mukaan rangais-
10637: oheisen lalciehdortuks'en, rohkenemme sen pe- taan eläinrää!kkäyks1estä siihen katsomatta,
10638: rustelemiseksi: ~esittää seuraavaa: onilm rikos ta;palhtunut tahallisesti vai tör-
10639: Niinkuin ehdotuksesta ikäy selville, t~kee looästä .tu1ottamu:ksesta. Ehdotuksen 2 § :ssä
10640: se rangaistavuuteen nähden eron törkeän mainitut törkeät eläinll:'ääkkäysriko.kset edel-
10641: däiillräläkkäyksen ja ylimalkaisen eläinrääk- lyttävät kaim tahallisuutta tekijässä. Laki-
10642: kiäyksen väliUä. Törilwäik.si eläinrääkkäyk- ehdotuk&en 4 § :ssä säädetään, että 3 § :n
10643: seksi on ehdotuksessa leimattu sellaiset rikos on ka.tsottava olevan olemassa, siitä
10644: eläinrääkkäyksen lajit, jotka yleisessä oi- riippumatta onko teko tahallinen v;ai tör-
10645: Jreustajunnassa esii1ntyvät ihmisen eläinten keä.s,tä tuottamuikoosta aiiheutunut.
10646: yli saavuttaman he.rruuden törkeänä vä:ärin- Muut lakiehdotuksen määräykset eivät
10647: käytöksenä. Näiden 2 § :ssä lueteltujen näytä kaipaavan tarkempaa perustelua.
10648: rikosten ramgaistus, joista rikoksista osa on Edellä esitetyn nojaHa ehdottavat allekir-
10649: jo aikai1semmin ote,ttu huomioon teurastus- joittaneet siis kunnioittaen Eduskunnalle,
10650: asetUJksessa, ·oJisi ehdotuksen mukaan van-
10651: k€Utta enintäiän kaksi• vuotta. Ehdotuksen että Eduskunta hyväksyisi seuraa·
10652: 3 § :ssä lue'bellaan lievänlaiset eläinrääkkäys- van lakiehdotuksen:
10653: rikokset, joista rangaistaisiiTIJ sakolla tai
10654:
10655:
10656: Eläinsuojeluslaki.
10657:
10658: Eduskunnan päiätoksen mukamesti säädetään täten:
10659:
10660: 1 ·§. kuohitsemislta edeltwpäin paåkallista tai
10661: EJ.äinräwkkäys liliallisesti rasi.ttamalla, yleistä turrutusta käyttämättä;
10662: nälkiinnyttämä.Uä, ilkiirvaltaisella tapolla, siupikarj,an elävältä kyn]mistä tai eläinten
10663: säälimättömillä ja :julmalla käsittelyllä, telävältä nylkemistä;
10664: tarpeettomalla ja raa'alla silpomisella tai hev.osen hä:n,täjånteiden katkaisemista ;
10665: muuta kä.rsiilllYstä tu,ottamalla on kielletty. >sekä
10666: kotie1oonten nälkiiinnyttämistä tai niiden
10667: kiusaamista jauolla.
10668: 2 '§.
10669: Tör~eiVnä ,eläinrääkk!äyksenä rpidletää.n: 3 §.
10670: ,eliilimen tahallista pahoinpitelyä tai liial- Eläinrääkkäyksenä p~etä:än:
10671: lista rasittamista niin, että se kuolee tai sairaan, voli.mattoman, ontuvan tai silan-
10672: käsittelyn johdosta täytyy tappaa; lyöttämän hevosen käyttämistä työssä;
10673: eläinten iJlkeässä miel,essä silpomista; sairaan tai vahingoi<ttullJOOn eläimen pa-
10674: neljää kuukautta vanheu:npain eläinten kottamista käymään;
10675: IV,1. - Kyläupää, y. m. 273
10676:
10677: elävän kalan kuJjettamista kiduksien läpi käsittelemästä eläi.rntä 'llli<in, että se herät-
10678: pujotetusta vitsasta ,tai pruneesta riippu- tää yleistä pahennusta.
10679: ma.ssa;
10680: muiden elävään. eläinten kuljettamista ri- 6 §.
10681: pustamalla ne jaloista; Törkeästä eläinräi:ilk:käyksestä ~ran.gaista
10682: elävän ikalan punmitsellllista panemalla se koon vankeudella enintään kahdeksi vuo-
10683: puntarilwukkuun; deksi.
10684: kärsimyksen tuottamista eläimeUe erinäis- Eläinriiliikkäyksestä tuomittakoon sakkoi-
10685: ten tavarain ja aineid€n aluksilla kuljetta- hin rtai vankeuteen enintään kuudeksi kuu-
10686: mista koskevan asetuksen rikkomisella, ellei kaudeksi.
10687: teko ole tör:lmiHii eläinrääkkäystä täm:än lain Tämän lain 5 § :n rikkomisesta olkoon
10688: 2 § :n muikaan; r.amgaistus •enintään kyrrumenen päiväsakkoa.
10689: eläinten jättämistä suojatta pakkasella; Äsken mainitun rikkomuksen uusimisesta
10690: k!otieläimen t:eurastamist.a edeltäpäin tur- rangaistakoon syyllinen niinkuru eläinrääk-
10691: ruttamaMa; myksestä.
10692: eläirrnen syyJttä kurittamista; 7 1§.
10693: muun kuin punotun tai palmikoidun peh- Erinäisiä mä·ärä.yksiä, joiden rikkomista
10694: meän ruo.skansiiman käyttämistä eläintä on pideittävä eläinräiilkkäyksenä:
10695: kurittaessa ; Neljää kuukautta nuoremman eläimen
10696: taudintapa'l]jksessa eläimene sopivan ja kuohitsemista ei saa suoriMaa muu kuin
10697: tarpeellisen hoidon antamatta jättämistä; asiantunteva henkilö, vanhemman eläimen
10698: iblevosen hännä,n typistännistä ; kuohit:semis,en saa toimittaa ainoastaan
10699: iLITIJeisesti terveydelle vaarallisen ravin- elii!irnlääkäri.
10700: non antamista omille tai toisen eläimille; tai Menasedoja ei saa p:erustaa eikä tähän
10701: julmuuden oso.ttamista muulla tavalla maahan tuottaa.
10702: elädmiä kohtaan. Parforcemetsästys on kielletty.
10703:
10704: 8 §.
10705: 4 •§.
10706: Jos kotieläån on saanut vamman tai muu-
10707: Eläinrääkkäyksen•ä 3 §. :n mukaan on pi-
10708: toin on sellaisessa tilassa, että sen käyttä-
10709: dettävä te3.ma, olkoonpa se tahaillinen. tai
10710: misen tai hengissäpitämisen saattaa epäillä
10711: törkeästä t110ttamuksesta aiheutunut.
10712: olevan eläinrookkäystä, voi eläinsuojelus-
10713: yihdistys tai poliisiv1ranomainen kutsua pai-
10714: 5 §. kalle eläinlääkärin, joka tutkii eläimen ja
10715: Kielletty olkoon: on oikeutettu, jos katsoo sen tarpeen vaati-
10716: olemasta heti teurastamatta koukulla pyy- ma:ksi, pairkalla tappamaan tai tapattamaan
10717: dettY'ä kalaa ; eläimen. Tästä toimituksesta on poliisivi-
10718: kengittä.mäst:ä hevosta niin, että sille on ranomaisen tai yhdistyksen tehtävä pöytä-
10719: siitä haittaa, tai iljanteeJ1a ajamasta sillä 'kirja, johon eläinlääkärin lausunto liite-
10720: raudoitusta rberoittama,tta; tään. Jos on tode.nnäköisiä syitä olemassa,
10721: ärsyttä:mrästä .eläi,miä toisiaan vastaan ; että ·eläinrä~kkäystä on tapahtunut, lähete-
10722: ,på.tämästä kot:Leläimiä pimeissä, likaisissa tään pöytäkirja vimlliselle syyttäjålle toi-
10723: tai liian ahtaissa suojissa; menpiteitä varten.
10724: olemasta varustamatta niitä sopivalla ' Ellei eläinlääkäri katso eläintä tarvitse-
10725: aluksella niiden levätessä; van lopettaa, mutta sen kaipaavan hoitoa,
10726: a.u'llpumasta eläimiä n. s. kivilingolla; sekä on eläimenomistajan ehdottomasti noudatet-
10727:
10728: 35
10729: 274 IV,l. - EläinsUiojeluslaiki.
10730:
10731: tava eläinläälkä,rin antamia määräyksiä ja setta syyttä, j.ossa tapauksMla !kustannukset
10732: poliisin Vlalvottava, että niin käy. Ellei on elä.inlä:äkärin !lrntsujan suoritettava.
10733: eläi.mtenomistwja sitä tee, rangaistaan häntä
10734: nirimkuin eläinraäkkäyksestä on säJädetty. 9 §.
10735: Katselmuksen ja mahdolliSien lopettamisen Tämän maan poliisiviranomaisten pitää
10736: krustarnnukset on eläimMomistajan !koil'Yatta- valvoa tämän lain sääm.nösten noudattamista
10737: va, elleJi eläinlä:älkärin lausunto osoita, että ja :taxpoon tullen puuttua asiaan sekä saat-
10738: katselmustoimitus on toimeenpantu lailli- taa syyllinen lailliseen v·astuu.seen.
10739:
10740:
10741: HelsingiS'Sä, 16 päivanå he:Lmhlrouta 1926.
10742:
10743:
10744:
10745: K. Kylänpää. Johannes Klockars.
10746: Mandi Hannula. K. V. Åkerblom.
10747: E. M. Tarkkanen.
10748: 275
10749:
10750: IV,t. - Motion n:o 12.
10751:
10752:
10753:
10754:
10755: Kylänpää, m. fl.: Förslag till djurskyddslag.
10756:
10757:
10758: T i ll R i k s d a g en.
10759:
10760: De viktigaste nu gällande stadgandena verkar på straffutmätningen. Följden härav
10761: om djurskydd ingå i 5 § 43 kap. strafflagen har visat sig vara att för djurplågeri av
10762: uti dess lydelse enligt förordningen av den fullkomligt enahanda slag vid en del dom-
10763: 29 ap.ril 1914, i förordningen av den 14 au- stolar i landet dömts till lindriga böter, vid
10764: gusti 1902 angå>ende vad vid slakt av hus- andra åter till frihets~aff. Detta sakför-
10765: djur iakttagas bör ävensom i III kap. av hållande giver vid handen, att antydda stad-
10766: förordningen den 18 oktober 1920 angående gande i strafflagen icke motsvarar sitt ända-
10767: transport å fal'ltyg av vissa slag av varor mål, utan borde ersätta:s med mer utförliga
10768: och gods. bestäm:melser angåen'de de olika djurplågeri-
10769: Åberopade paragraf i strafflagen stadgar brotten och straffen för desamma.
10770: straff för den, som ådagalagt grymhet mot Enligt den ovan aberopade slåktförord-
10771: djur, oberoen!de av om djuret är husdjur ningen av år 1902 är det förbjudet att slakta
10772: eller icke. Straffet är böter, alternerande husdjur utan föregående bedövning samt
10773: med fängelse; straffmaximum för detta att flå husdjur eller ploeka fjäderfä, innan
10774: brott, begånget under försvårande omstän- döden inträtt. Ehuru överträdelser av dessa
10775: digheter, är .fängelse i två år. förbud kunna anses såsom grovt djurplågeri
10776: Slaktförordningen föreskriver huru slakt oc;h stmffmaximum för dessa brott enligt
10777: av husdjur bör verkställas och innehåller 5 § 43 ikap. strafflagen enligt dess nuva-
10778: särskild straffbestämmelse angMmde över- ranlde lydelse sålunda borde utgöra två års
10779: trädelse av hithö.rande föreSkrifter. Straff- fängelse, är straffet för överträdelse av
10780: satsen är iböter ihögst etthundrafemtio mark. slakt:Eörordningen enligt 4 § i denna för-
10781: Den ovann1äannda transportförordningen ordning endast böter högst etthundrafemtio
10782: inn~håller i III kap. vissa föreskrifter, mark.
10783: vilka vid transpo.rt av kreatur å fartyg böra För avhjälpande av bristeTna i den nu-
10784: irukttagas med avseende å kreaturens be- varande lagstiftningen på djurskyddets om-
10785: handling, deras .placering i fartyget m. m. råde borde enligt underteclrnades åsikt hiF
10786: För överträdelse av dessa föreskrifter är hörande straffbestämmelser sammanföras i
10787: stra:ffet minst femtio och högst tV'åhundra en särskild lag om djurskydd, i viiken straff-
10788: dagsböter enligt 75 § i förordningen an- ba:rtheten av djurplågeri i dess olika former
10789: gående handelsfartyg av den 17 april 1924. skulle regleras enligt enhetliga synpunkter
10790: Vad först ibeträffar det i 5 § 43 kap. och på grundva1en av djurplågeribrotten:s
10791: strafflagen omförmälda djurplågeribrottet, egen beskaffenhet. Jämte det underteck-
10792: är stadgandet därom så knapphändigt avfat- nade i detta syfte utarbetat närslutna lag-
10793: tat, att domarens subjektiva uppfattning av förslag, •tillåta vi oss att i avseende å moti-
10794: brottets beskaffenhet i alltför stor grad in- vering av rorslaget anföra följande:
10795: 276 IV,l. - EläiD!suojelws!la:ki.
10796:
10797: Såsom av förslaget framgår, gör det- av förordningen angående tra.ru1port a>v
10798: samma med wvseende å straffharheten skill- djur å fartyg.
10799: nad mellan grovt djurplågeri och djurplå- Enligt 5 § 43 kap. strafflagen ådömes
10800: geri i allmänhet. Såsom grovt djurplågeri straff för djurplågeri oberoende av om brot-
10801: beteclmas i förslaget sådana arter av djur- . tet skett uppså!tligen eller av grovt vållande.
10802: plågeri, som i det allmänna rättsmedvetan- De i 2 § av förslaget angivna grova djur-
10803: det framstå såsom ett grovt missbrukande plågeribrott:en förutsätta samtliga uppsåt
10804: av människans herravälde över djuren. hos gärningsmannen. I 4 § av lagförslaget
10805: Straffet för dessa i 2 § av förslaget uppräk- stadgas, att brott mot 3 § bör anses före-
10806: nade brott, bland vilka en del redan tidigare ligga, vare sig att handlingen begåtts upp-
10807: uppmärksammats av slaiktförordningen, såtligen eller av grovt vållande.
10808: hleve enligt förslaget fängelse i högst två Övriga bestrummelser i lagfÖJ;slaget synas
10809: år. 3 § i förslaget upptager de lindrigare icke tarva n:ärmare motivering.
10810: djurplågeribrotten, för vilka straffet bleve På grund av d:et anförda få underteck-
10811: höter eller fängelse ej över sex måna,der. nade alltså för Riksd:agen vördsamt föreslå,
10812: Bland d:essa märkas särskilt att slakta hus-
10813: djur utan föregående bed:övning ävensom att Riksdagen måtte antaga ett
10814: att åsamka djur lidande genom Öv•erträdelse lagförslag av följande lydelse:
10815:
10816:
10817: Lag om djurskydd.
10818: Enligt Riksdagens beslut stadgas härmed:
10819:
10820: 1 §. att med våld tvinga ett sju:kt djur eller
10821: Djurplågeri genom överansträngning, ett djur, som skadat sig, att gå;
10822: svält, d:ödande av okynne, skoningslös och att tr~nsportera levande fisk hängande
10823: grj'lm behandling, onödig och rå lemläst- vid vidja eller snöre, trätt genom gälarna;
10824: ning eller tillfogande av annat lidande är
10825: att transportera andra levande djur ge-
10826: förbjudet. •
10827: nom att hänga upp dem från benen;
10828: 2 §.
10829: Som grovt djurplågeri anses: att väga levande fisk genom a:tt !kroka
10830: upp den på betsman;
10831: att uppsåtligen misshandla eller över-
10832: anstränga ett djur så, att det dör eller i att åsamka djur lidande genom överträ-
10833: följd av behandlingen måste avlivas; delse av förordningen rörand:e transport å
10834: att i illvillig avsikt lemrästa djur; fartyg av vissa slag av varor och gods, i
10835: att utan föregående lokal eller allmän be- händelse gärningen icke innefattar grovt
10836: dövning kastrera djur, vilka överskTidit .djurplågeri enligt 2 § i denna lag;
10837: fyra månaders ålder; att lämna djur oskyddade ute i köld;
10838: att ploctka fjäderfä eller flå djur levande; att slakta husdjur utan föregående bedöv-
10839: att kupera hästar; samt ning;
10840: att svältföda husdjur eller låta dem pinas att utan orsak aga ett djur;
10841: av törst. att vid aga av djur använda annat än
10842: 3 §. tvinnad eller flätad, mjuk pisksnärt;
10843: Som djurplågeri anses: att ·ej vid sjukdomsfall bereda djur nö-
10844: att i arhete beg~gna sju:k, kra:ftlös, halt dig och tjänlig vård;
10845: eller selbruten häst; att svansstubba en häst;
10846: IV,1. - Kylänpää, y. m. 277
10847:
10848: att giva sina eller andras djur uppenbart kunnig IJ'Crson, vid högre ålder endast av
10849: hälsovådlig föda ; eller veterinär.
10850: att på annat sätt visa grymhet mot djur. Menagerier få ej inrättas eller till landet
10851: importeras.
10852: 4 §. Parforcejakt är förbjuden.
10853: Djurplågeri enligt 3 § skall anses före-
10854: ligga, vare sig att harrdlingen begåtts upp- 8 §.
10855: såtligen eller av g.rovt vållande. Om ett husdjur ådragit sig skada eller
10856: armars hefinn.er sig i sådant tillstånd, att
10857: dess anviändning eller vid liv hållande kan
10858: Förbjudet vare: misstänkas vara djurplågeri, kan djur-
10859: att ej omedelbart slakta med ikrok fångad skyddsförening eller polismyndighet tiU-
10860: fisk; ~ kalla veterinär, som undersöker djuret och
10861: att sko .en häst så, a:tt den har men diärav, har rätt att, om han anser det vara av be-
10862: eller vid halka k'öra med den utan skärp- hovet påkallrut, omed.elba:d avliva eUer ]åta
10863: ning av ·beslaget; avliva djuret. Över denna förrättning skall
10864: att hetsa djur mot varandra; poli.smyndigheten eller föreningen upprätta
10865: att hålla husdjur i mörka, smutsiga eller protokoll, till vilket veterinärens utlåtande
10866: för trånga stall ; bifogas. Föreligger sannolika skäl för att
10867: att ioke förse dem med lämpligt under- djurplågeri ägt .rum, överstyres protokollet
10868: lag, då de vila; till allmän åklagare för vidare åtgärd.
10869: att skjuta pä djur med s. k. stritsa; samt Skulle veterinären icke anse att djuret
10870: att behandla djur så, att det väeker all- behöver avlivas men tarva skötsel, så skall
10871: män förargelse. djurägaren ovägerligen rätta sig efter de av
10872: veterinären givna föreskrifterna oeh polisen
10873: 6 §. överva:ka, att så Slker. Gör djurägaren det
10874: För grovt djurplågeri straffas den skyl- icke, straffas han som för djuplågeri stad-
10875: dige med fängelse i högst två år. gat är.
10876: För djurplågeri dömes till böter eller fän- Kostnaderna :för synen och ev.entuellt av-
10877: gelse ej över sex månader. livande skola ersättas av djurets ägare,
10878: För överträdelse av 5 § i denna lag vare därest i~e veterinärens utlåtande giver vid
10879: straffet högst tio dagsböter. Återupprepas handen, att syneförrättningen föranstaltats
10880: nu nämnd :f1örseelse, straffas den skyldige .utan laga skäl, i vilket fall kostnaderna
10881: som för djurplågeri. drabba ·tillkallaren.
10882:
10883: 7 §. 9 §.
10884: Särskilda föreskrifter, vilkas överträdelse Polismyndigheterna i landet böra över-
10885: skall anses som djurplågeri : vaka efterlevnaden av stadgandena i denna
10886: Kastration a!Y djur, som ej fyllt fyra lag och vid behov ingripa samt befordra
10887: månad.er, får ej utföras av annan än sak- den skyldige till laga ansvar.
10888:
10889:
10890: Helsingfors, den 16 februari 1926.
10891:
10892:
10893:
10894: K. Kylänpää. Johannes Klockars.
10895: Mandi Hannula. K. V. Åkerblom.
10896: 278
10897:
10898: IV,2.- Anom. ehd. n:o 7.
10899:
10900:
10901:
10902:
10903: Heikinheimo, 0., y. m.: Esityksen antamisesta maalais-
10904: kuntien rokottajain palkkauksen korottamisesta.
10905:
10906:
10907: E d u s k u n n a 11 e.
10908:
10909: Laki kätilöiden asettamisesta maalaisikun- mieliä. Useat kunnat ovat siitä kieltäyty-
10910: tiin sekä niiden pal.kikauksesta helmikuun 6 neet, joten varsinkin harvaan asutuissa seu-
10911: p :ltä 1920 suo kunnille oikeuden velvoit- duissa, missä rdkotusmatkat tekevät jopa
10912: taa kätilöt suorittamaan rokotuksen alueel- kymmeniä peninkulmia, rdkotustoimesta ai-
10913: laan. Laki ei kuitenkaan ole samalla an- heutuu rokottajalle ei ainoastaan paljon
10914: tanut mitään lähempiä määräyksiä siitä, palkatonta vaivaa, vaan jopa suoranaisia
10915: millä tavalla tämä kätilön virkaan mahdol- kustannuksia. Rokotustoimituksessa tarvit-
10916: lisesti yhdistetty toimi on palkattava, eikä tavat desinfisioimisaineetkin on rokottajan
10917: my;öskään mää:r~äyksiä siitä, miten rokotus- ollut itse kustannettava. Ei sovi näin ol-
10918: toimen suoritus kunnissa on järjestettävä. len ihmetellä, että rokotustoimesta on tul-
10919: Seurauksena on ollut, että useat kunnat lut kätilöille hyvin vastenmielinen sivuteh-
10920: ovat tätä lainkohtaa hyväkseen käyttäen tävä.
10921: määränneet kätilön ilman mitäiän korvausta Näistä syistä ehdotamme,
10922: suorittamaan rokotustoimen kunnassa, tai
10923: toisissa t~JJpauksissa antavat vain valtion että eduskunta kehottaisi halli-
10924: kunnille myöntämän vähäisen avustuksen:, tusta valmistuttamaan ja eduskun-
10925: joka vuonna 1883 annetun asetUJksen mu- nalle jättämään esityksen maalais-
10926: kaan tekee Oulun ja Kuopion lääneissä 25 kuntien rokottajain palkkauksen ko-
10927: markkaa ja mll!issa lääneissä 20 markkaa rottamisesta siten kuin muuttunut
10928: 1,000 asukasta kohti. Kuntien velvollisuu- rahanarvo ja muut olosuhteet edel-
10929: desta suorittaa rokottajalle kyytikustan- lyttävät ja niin, että vapaa kyyti ro-
10930: nukset rokotusmatkoilta on ilmennyt eri kotusmatkoilla taattaisiin.
10931:
10932: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1926.
10933:
10934:
10935: Oskari Heikinheimo. Hedvig Gebhard.
10936: Eva Heikinheimo. Siviä Rnotzi.
10937: Olga Leinonen. Tuomas W anhala.
10938: 279
10939:
10940: IV,a.- Anom. ehd. n:o 8.
10941:
10942:
10943:
10944:
10945: Somersalo, y. m.: Esityksen antamisesta tuberkuloosi-
10946: parantolan perustamisesta puolustuslaitosta varten.
10947:
10948:
10949: E d u s k u n n a ll e.
10950:
10951: Suurta huolestumista niin hyvin kodeissa Suomen valtiolle joutui nimittäin sota-
10952: kuin koko yhteiskunnassa on herättänyt tu- saaliina Valkean Kukan osittain valmis pa-
10953: berkuloosin suuri leveneminen .armeijas- .rantola Uudellaklirkoila. Tästä möi sotasaa-
10954: samme. ICun sitä Ruotsin ootaväessä on ai- lisosasto pois kaiken sisustuksen, joten se
10955: noastaan 0.9 %, on vastaava luku meillä kol- nyt on kokonaan uudelloon sisustettava.
10956: IIljelta vuode1lta keskimäärin 2.88. Suomen Vuosia on se seisonut käyttämättfunänä ja
10957: entisessä sota"~Cäe:ssä oli tuherikuwosia varsin saanut rappeutua., vaikka .tuberkuloosi-
10958: v!ähän, siUlä eräälssä selostuksessa ilmoite- parantoloista meiilä on mitä suurin ptUUte.
10959: taan vuonna 1899, että kymmenen vuoden Nyttemmin on parantolaa tutkittu ;puolus-
10960: aikarua v :na 1886-95 oli kaikista 9 pratal- tuslrui.toksen puolesta ja huomattu se kysy-
10961: joonasta tämän taudin takia vapautettu myk:sessä olevaan tarkoitukseen varsin sopri-
10962: kaikkiaan aåm.oastaan 87 ootilasta. vaksi.
10963: Tuberkuloosi al"'lleri.jassamme on mitä Valkean Kukan parantolan vaJmistunee-
10964: suurin vaara ei ainoastaan asevelvoHisille .seen siipimloonnukseen voitaisiin vallmistaa
10965: itslelileen, vaan myöskin kodeille. Monet ko- tilaa noin 70 potilaalle, eivätkä kiustannu:k-
10966: dit, jotlm ovat Jälhettäneet poikansa terveenä sett rakenn:uksen kuntoonpanemisek.si nousisi
10967: suorittamaan isän.ma:allista velvollisuuttaan, 500,000 markkaa korkeammiksi, summaan,
10968: saavat hänet sairaana takaisin, mutta sel- jota tässä tapauksessa täytyy katsoa varsin
10969: laåserua sairaan•a, jossa piilee tartU!Ililan pieneksi. Jos parantolan suurentaminen
10970: vaara kodin kaikille jäsenille ja jota väJhä- myöhemmin kävisi välttämättömäksi, olisi
10971: varaisissa perheissä, ahtaissa asunnoå.ssa on siihen .tilaa.
10972: IJlllahdoton menestyksellä hoitaa. Maamme Kun Eduskunnan hyväksymä laki kor-
10973: lä!iillrärit ja erittäinkin ilääkintäupseeriliitto vaulksen 'SU:Ol'littamisesta asevelvollisille vel-
10974: ovat kiinnittäneet tähän vakavaa huomiota voittaa puolustiUSlaitoks:en maksamaan tu-
10975: ja ehdottaneet erilalisia pikaisia korjauksia, berkuloosiin sairastuneiden asevei voHisten
10976: joista toistaisekSi vain muutallllat ovat joh- hoitokustannukset, on oman .parantolan
10977: taneet tuloksiin. Yksi tälllain.en välttämä- hankkiminen puolustuslaitokselle myöskin
10978: tön kiireelllinen parannus olisi tuberkJuloosi- taloudelliseilta kannalta edullisin. Sillä ase-
10979: parantolan perustaminen puolustuslaitosta velvollisten sijolittaminen muihin paranto-
10980: varten, erittäinkin asevelvolHsille ja kapitu- Loi\hin tulisi puolustuslaitokselle erittäin
10981: lanttialiupseereille. SeiUaD.nen olisikin saa- kalliiksi, samalla kuin se toiselta puo~elta
10982: tav.issa. varSiin vähäisillä kustanrnuksilla. herättäisi oikeutettua tyytymä~tömyyttä
10983: 280 IV,a. - Turberkuloosilparantola puolustuslaitosta varten.
10984:
10985: laajoissa piireissä, kun siten riistettä.isiin että Edttskwnta kehoittaisi halli-
10986: ennestään riittälillättömiä sairassijoja muilta tusta
10987: potilailta. 1) kiireimmiten järjestämään so-
10988: Kun parantolan !hankkiminen mieles- tasaaliina valtiolle joutuneen V al-
10989: tämme ylläoLevan perusteella on varsin kean 11.ukan parantolan tuberkuloo-
10990: kiireellinen ja rrakennuiksen korjalllStyöt siparantolaksi puolustuslaitosta var-
10991: olisi saatava suomtetuiksi ennen ensi :talvea, ten ja
10992: esitämme kunnioittaen, 2) antamaan nyt koossaolevalle
10993: Eduskunnalle esityksen tarvittavista
10994: rahavaroista.
10995: Helsingissä helmikuun 15 päivänä 1926.
10996:
10997:
10998: Eva Somersalo. Albin Manner.
10999: Hedvig Gebhard. Lauri Pohjala.
11000: Oskari Heikinheimo. Johannes Klockars.
11001: E. A. Tuomivaara. J. A. Mannermaa.
11002: Antti Kukkonen. Erkki Pullinen.
11003: Erkki Paavolainen. Elias Tukia.
11004: Tuomas Wanhala. Siviä Ruotzi.
11005: 281
11006:
11007: IV,4. - Anom. ehd. n:o 9.
11008:
11009:
11010:
11011:
11012: Zitting, y. m.: Esityksen antamisesta laiksi piirimielisai-
11013: raaloiden valtioavun perusteista.
11014:
11015:
11016: E d u s kun n a 11 e.
11017:
11018: Valtion mielisairaaloissa yleiseksi käy- kustannukset ovat nousseet keskimäärin
11019: neen tilanahtauden tähden on viime vuo- 50,000-60,000 markkaan sairaspaikkaa
11020: sina maassamme kuntayhtymien toimesta lk:oihti, niin voidaan arvioida 13, lähes 2,000
11021: perustettu useita piirimielisairaaloita ja sairaspaikkaa käsittävän, piirimielisairaa-
11022: toisia on 1perustuksen alaisina, pyrkien kun- lan perustamiskustannukset nousevan 100-
11023: nat sen kautta saamaan kunnan hoitoon 120 miljoonaan markkaan. Näiden perus-
11024: joutuneille y. m. mielisairaille tarkoitustaan taminen ilman valtioapua olisi, varsinkin
11025: vastaavaa saira'shoitoa. Nykyisin perustuk- ennestään suurien menojen rasittamille
11026: sen alaisina olevat, lähiaikoina valmistuvat maalaiskunnille, ollut kerrassaan mahdoton.
11027: mielisairaalat lukuunotettuina, tulee perus- Kuntayihtymien saadessa Eduskunnan tar-
11028: tetuksi 13 piirimielisairaaloo eri seuduille koitusta varten myöntämistä varoista val-
11029: maatamme, jotka tulevat sisältämään yh- tioa'Pua noin puolet piirimielisairaalan pe-
11030: teensä lähes 2,000 sairaspaikkaa. rustamiskustannuksista, ovat kuntayhtymät,
11031: Näiden piirimielisairaaloiden perustami- lainoja ottamalla, saaneet perustetuksi mie-
11032: seen on jo osallistunut suurin osa maamme lisairashoitoon nähden suuren tarpeen vaa-
11033: kaupunki- ja maalaiskunnista. Useissa timat piirimielisairaala t.
11034: lääneissä on niiden perustajiksi yhtynyt Mainittujen piirimielisairaaloiden vuo-
11035: melkein kaikki kunnat. Ja ennen pitkää tuiset yllä'Pitokustannukset voida:an ar-
11036: yhtyvät niihin otaksuttavasti ainakin vielä vioida· tulevan maksamaan noin 7,000 mark-
11037: erossa olevat maalaiskunnat, muodostuen kaa sairaspailkkaa kohti. Sitä vähemmällä
11038: piirimielisairaalat sen kautta maassamme ei voitane päästä, varsinkin sen jälkeen kun
11039: yleiseksi lk:unnalliseksi mielisairashoito-jär- perustaessa hankitun kaluston ja vaateva-
11040: jestelmäksi. Edellä mainitut 13 piirimieli- rastojen tilalle tullaan uusia hankkimaan,
11041: sairaalaa sisältävät enempi sairaspaikkoja jotka rakennusten kunnossapitokustamms-
11042: kuin mitä nykyisin on valtion mielisairaa- ten kanssa lisäävät vuotuisia ylläpitokus-
11043: loissa, joihin voidaan sijoittaa ainoastaan tannuksia. Tähän katsoen tulevat edellä
11044: vähän yli 1,400 mielisairasta. mainittujen piirimielisairaaloiden vuotuiset
11045: Tämän kautta mielisairashoito maassam- kunnossapitokustannukset tekemään 13-14
11046: me joutuu suurelta osalta kuntien huostaan, miljoonaa markkaa vuodessa, jääden nämä,
11047: vapautuen valtio vastaavassa määrässä pe- ellei siihen saada valtioapua, kuntayhty-
11048: rustamasta uusia mielisairaaloita. mien suoritettaviksi, kun niissä potilaat
11049: Kun edellä mainittujen valmiiksi raken- pääasiallisesti tulevat olemaan .kuntain va-
11050: nettujen piirimielisairaaloiden perustamis- roilla h'oidettavia mielisairaita.
11051: 282 IV,4.- p,iirimielisairaalain vailtioavun perusteet.
11052:
11053: Viime vuosina ovat kuntayhtymät saa- vuonna 1919 asettama mielisairashoitoko-
11054: neet pi'irimielisairaaloiden vuotuisiin kun- mitea lokakuun 16 päivänä 1922 antamansa
11055: nossapitokustannuksiin noin 2,000 markkaa mietinnön laajoissa perusteluissa.
11056: sairaspairokaa korhti, joten kuntayhtymäin Niitä perusteita, mitä valtioneuvoston 16
11057: suoritettavaiksi on jäänyt enempi kuin kaksi päivänä kesäkuuta 1920 antamalla päätök"
11058: kolmatta osaa ylläpitokustannuksista, joh- sellä on annettu piirimielisairaaloiden pe-
11059: tuen siten kunnille mielisairashoidosta vuo- rustamis- ja kunnossapito-kustannuksiin an-
11060: sittain !huomattavan suuret menot. nettaviin valtioapurahoihin nähden, ei voi-
11061: Siihen nähden kun mielisairashoito katso- tane pitää enää tarkoitustaan vastaavina,
11062: taan olevan köylhäinhoidosta erilleen kuu- kun siinä määritellyt avustukset ovat suh-
11063: luvan sairashoidon, voidaan sitä pitää aina- teettoman pienet. Käsittääksemme olisi pii-
11064: kin suurimmalta osalta valtiolle kuuluvana, rimielisairashoidon tarkoitustaan vastaa-
11065: joten on katsottruva oikeutetuksi, että piiri- vana pysymiseen nähden tarpeen vakiinnut-
11066: mielisairaaloita perustaneet kuntayhtymät taa lailla niille annettavat valtioavut
11067: saavat entistä suurempaa valtioavustusta Edellä esitettyyn nähden ehdotamme kun-
11068: mielisairaaloiden perustamis- ja vuotuisiin nioittaen,
11069: kunnossa pito-kustannuksiin.
11070: Tähän käsitykseen on tullut senaatin että Eduskunta kehoittaisi halli-
11071: vuonna 1905 mielisairashoitokysymystä sel- tusta antamaan Eduskunnalle esi-
11072: vittämään asetettu komitea, kuten sen hel- tyksen perusteiksi piirimielisairaaloi-
11073: mikuun 23 ·päivänä 1909 päivätyn mietin- den perustamis- ja kunnossapitokus-
11074: nön perusteluista näkyy. Ja samaan tulok- tannuksiin annettavan valtioavustuk-
11075: seen on myöskin tullut valtioneuvoston sen vakiinnuttamiseksi la~7la.
11076:
11077: Helsingissä, helmikuun 16 päivänä 1926.
11078:
11079:
11080: 0. P. Zitting. K. V. Vuokoski.
11081: August Raatikainen. Tuomas W anhala.
11082: Juho Kinnunen. E. A. Turja.
11083: Pekka Saarelainen. Mikko J as:kari.
11084: K. Kylänpää. M. Makkonen.
11085: Taave Junnila. E. M. Tarkkanen.
11086: Alpo 0. Luostarinen. Bernhard Heikkilä.
11087: A. A. Neitiniemi.
11088: 283
11089:
11090: IV,s. - Pet. försl. n:o 10.
11091:
11092:
11093:
11094:
11095: Schauman: Angående ändringar i gäUande alkohollag-
11096: stiftning.
11097:
11098:
11099: Till Riksd,agen.
11100:
11101: Det nuvarande nykterhetstillståndet är giltighet :förhåller sig till spritsmugglingen
11102: enligt allas erkännande i hög grad otill- och den illojala alkoholtra:fiken, skulle in-
11103: :fredsBtällande, ja rent av oroväckande. taga en annan hållning till dessa deprave-
11104: Total:förbudet har icke ästadkommit den rande :företeelser och beredvilligt deltaga i
11105: därmed avsedda minskningen i alkoholkon- kampen mot dem, härigenom i hög g11ad un-
11106: sumtionen, och äNen om :föl'budet blott del- d:erlättande myndigheternas verksamhet.
11107: vis är orsaken till det nu florerande supe- Samtidigt kunde genom en lämpligt avvägd
11108: riet, så måste å ·andra sidan medges, att de konsumtionsbeskattning på malrtdrycker
11109: råa och våldsdådens antal ökande former och viner staten till:föras en del av de väl
11110: alkoholmissbruket tagit sammanhänga med behövliga inkomster, som under nuvarande
11111: den nuvarande lagsti:ftningen. Medan :före regim gå :förlorade :för det allmänna. Slut-
11112: världskriget en tredjedel av den i landet ligen skulle vå11a handels:fördrag med de
11113: :förtärda alkoholmängden ingick i ma:lt- vinproducerande länderna kunna erhålla en
11114: drycker och viner, är det nu så gott som :för oss vida :fördelaktigare karaktär i andra
11115: uteslutande i stllirka och brliga blandnin- avseenden, om :försäljningen av viner icke
11116: gar som alkoholen :förtäres. längre vore inskränkt till s. k. medicinska
11117: Också de som anse att :förbudet fort:fa- ändamål.
11118: rande bör upprätthållas torde erkänna, att Ehuru :fullt medveten om att detta iniHa-
11119: det vore en vinst :för samhället och :folknyk- tiv icke skall väl upptagas av dem, som icke
11120: terheten, om man med drycker av svagare vilja höl'a taJas om den minsta :förändring
11121: alkohoihait kunde åtminstone delvis ut- av nu gällande alkohollagsti:ftning, så vida
11122: tränga de nu allmänt :förtärda blandnin- icke en skärpning därav påyrkas, vågar jag
11123: garna. Detta kunde lämpligast ske 1 :o ge- dock hoppas på Riksdagens benägna med-
11124: nom att i någ<m mån, till 3 a 4 %, öka al- verkan i syfte,
11125: koholhalten i maltdryckerna, 2 :o genom att
11126: tillåta inhemsk tiUverkning av bärviner och att uppmana Regeringen att taga
11127: 3 :o genom att låta statens ·alkoholrörelse under omprövning, huruvida icke
11128: utan förmedling av apoteken :försälja av det nwuarande nyktet·hetstillståndet
11129: densamma importerade :viner. kunde och borde förbättras genom så-
11130: En ändring av gällande alkohollagsti:ft- dana ändringar i gällande alkohol-
11131: ning i nyss angiven riktning skulle med- lagstiftning, att 1 :o alkoholhalten i
11132: :föra den verkan, att den mot :förbudet maltdrycker bleve höjd till 3 a 4 vo-
11133: ogynnsamt stämda opinion, som nu med lik- lymprocent, 2 :o tillverkning av in-
11134: 284 IV,5, - A11k!ohollilainsäädäntö.
11135:
11136: hemska bärviner bleve tillåten och försälja av densamma importerade
11137: 3 :o statens alkoholrörelse berättiga- viner.
11138: des att utan förmedling av apoteken
11139:
11140: Helsingfors, den 16 februari 1926.
11141:
11142:
11143: Georg Schauman.
11144: 285
11145:
11146: IV,s.- Anom. ehd. n:o 10.
11147: Suomennos.
11148:
11149:
11150:
11151:
11152: Schauman: Voimassaolevan alkoholilainsäädännön
11153: muuttamisesta.
11154:
11155:
11156: E d UJ s k Uillllll ru l 111~.
11157:
11158: Kaik:ki myöntä:vät, että nykyinen raittius- yleinen miel>i'pide, joka nyt välinpitämii>ttö-
11159: tilanne on suuressa määrin epätyydyttävä, mästi s'Uihitaurtuu sprii.n salakuljetukseen ja
11160: jQPa suoras,taan huolestmJbtava. Täysikielto laittomaan a•Ikoholiliikkeesoon, ottailsi toisen
11161: ei ole saanut aikaan sillä tarkoitettua alko- kannan näihirn raprpeut<taviin ilmiöihin näh-
11162: holinkulutuksen väheneunristä, ja joskim. den ja avustaisi mielellään rtaistelussa niitä
11163: kielto vain osaksi 001 syynä nykyään rclwt- vastaan, helpolttM:n täten suuressa määrässä
11164: tavll!an juopotteluun, niitn on toiselta puolen vilranoma:isten toimintaa. Samalla voitai-
11165: myönnettävä,. että n,e raa'at ja vii>kivallan- S'iin sopivasti asetetulla mallasju~.mien ja
11166: !te!koj'Em luikumäwrää iisää:vät muodot, mitkä viinien kulutusve:rotlllksella valtiolle hank-
11167: rulkoholin väärinkäyttö on saanut, ovat yh- kia osa niistä siHe hyvin rta:rpeellisista tu-
11168: teydessä nykyisen lainsäädännön ikan:ssa. loista, jotka nykyisen järjestelmän valli-
11169: Krun ennen maailmansorbiJ!a !kolmas osa tessa menevät V·altiolta hukkaan. Lopuksi
11170: .maas:sa nautitusta alkohoJimiiiirästä sisältyi voisivat ka'lllp;pasopimuksemme viinejä tuot-
11171: mallasjuomiin da viinei1hin, na utirtaan alko- tavien maiden ka,nssa muodostua meille
11172: holi ny;t miltei yksinomaan väikeV'inä ja vaa- muissa suthteissa paljoa ,edullisemmiksi, jos
11173: rallisina selroituksina. viinien myynti ei enää olisi rajoitettu n.. s.
11174: Nekin, joiden mielestä kieltoa edelleen on lää'kinnöllisiin ta::rkoituksiin.
11175: ylläJpidettwä, myöntänevät, että yhteiskun- Vaikkakin olen täysin tietoinen siitä, ettei
11176: nalle ja kansanraittiudelle olisi voitoksi, jos tämä alote sa~a ihyvä:ä vastaanottoa niiden
11177: vähemmän aTkoholipiltoisrte;n juomien avulla puoLeHa, jotka eivät tahdo kuulla puhutta-
11178: voitaisiin edes osaksi poistaa ik:äyltännöstä van pienimmästäkään muutoksesta nyt voi-
11179: nyt yleisesti nautitut sekoitukset. Tämä. massaolevaan alkoholilainsäädäntöön, ellei
11180: voisi sopivimmin tll!pahtua llo k~rottamalla vaadita sen kov.entamista, rohkenen kuiten-
11181: jonkurn verran, 3 a 4 % :iin, mallasjuomain kin toiv.oa eduskunnan suopeaa myötävaiku-
11182: alkoholipitoisuutta, 2 :o sallimalla kotimais- tusta siinä tarlroituksessa,
11183: rten marjaviini,en va·lmistus ja 3 :o oikeutta-
11184: maila valtion a:LkohoJiliike apteekkien väli- että hallitusta kehoitettaisiin otta-
11185: tykse,ttä myymään maahan tuottamiaan vii- maan harkittavakseen, eikö nykyistä
11186: n~jä. raittiustilannetta voitaisi ja pitäisi
11187: Voimassaolevan alkoholilainsäädännön parantaa sellaisilla muutoksilla voi-
11188: muutos ·edellä vii,tattuun suuntaan vaikut- massa olevaan alkoholilainsäädäntöön,
11189: taisi sen, että kieLtoa kootaan epäsuopea että 1 :o mallasjuomain alkoholipitoi-
11190: 286 IV,5.- Ailkoh01lilainsäädäntö.
11191:
11192: suus kat·otettaisiin 3 a 4 %:iin, 2 :o holiliike oikeutettaisiin myymään
11193: kotimaisten marjaviinien valmistus maahan tuottamiaan viinejä apteek-
11194: tulisi luvalliseksi ja 3 :o valtion alko- kien välityksettä.
11195:
11196: Helsinglissä, helmikuun 16 päiväiDä 1926.
11197:
11198: Georg Schauman.
11199: 287
11200:
11201: IV,6.- Anom. ehd. n:o 11.
11202:
11203:
11204:
11205:
11206: Ruotzi, y. m.: Esityksen antamisesta kokaiinikaupan
11207: ehkäisemiseksi.
11208:
11209:
11210: E d u s k u n n a ll e.
11211:
11212: Päivälehdissä on näkynyt uutisia siitä, kau!Ppaamisesta., josta säädetty rangaistus
11213: että tää:llä meidän maassammeikin on il- on viisisata;a marikiima salkkoa ja enintään
11214: maantunut helllkilöitä, jotka ovat ryhtyneet kolme kuukautta vanikeutJta.
11215: vaarallisen myrkyn - kokaiinin - ikaUjp- Eoska kuitenkin kokaiinin käyttö on
11216: paamiseen yleisölle ja koettavat tälten le- monta vertaa vahingollisempi kansallemme
11217: vittää kansaamme vaarallista paili.etta. Ko- kuin esimerlkilksi allkoholin käyttö, ja ran-
11218: kaiinin ja opiumin käyttö itämailla varsin- gaistus ikuitenlkin edcllisen käyttämisestä ja
11219: kin Kiinassa ja osaksi jo Europassaikin niin- kawppaamisesta on kovin lievä, rohkenemme
11220: kuin RanSkassa Qin tuottani\lt suurta tur- esittää,
11221: miota varsirukin ikansan köyhimmille ikerr.ok- että Eduskunta kehoittaisi halli-
11222: sille, veltostuttaen kansaa ja saattaen ko- tusta harkitsemaan asiaa ja jos kat-
11223: kaiinin !käyttäjän ruumihlliseen ja !henkiseen soo syytä olevan antamaan Eduskun-
11224: kurjuuteen. IJairusääxlännössämme ei ole nalle esityksen rikoslain 44 luvun
11225: otettu tällaisia rikkomuksia huomioon, ja 4 § :n muuttamisesta ja mahdollisista
11226: voidaankin niistä tuomita ainoastaan rikos- muista toimenpiteistä kokaiinikaupan
11227: lain 44 luvun 4 § :n mukaan myrkkyjen ajoissa ehkäisemiseksi.
11228:
11229: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1926.
11230:
11231:
11232: Siviä Ruotzi. Hedvig Gebhard.
11233: Eva Somersalo. Eva Heikinheimo.
11234: Mandi Hannula. Elli Tavastähti.
11235: j
11236:
11237: j
11238:
11239: j
11240:
11241: j
11242:
11243: j
11244:
11245: j
11246:
11247: j
11248:
11249: j
11250:
11251: j
11252:
11253: j
11254:
11255: j
11256:
11257: j
11258:
11259: j
11260: •• ••
11261:
11262: VALTIOPAIVAT
11263: 19 2 6
11264:
11265:
11266: LIITTEET
11267: V
11268: LAKI- JA T ALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTAESI-
11269: TYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
11270:
11271:
11272:
11273:
11274: 37
11275: Kunnallisverotusta, asutusta, kalastusta y. m. koskevia
11276: eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia
11277: j
11278: j
11279: j
11280: j
11281: j
11282: j
11283: j
11284: j
11285: j
11286: j
11287: j
11288: j
11289: j
11290: j
11291: j
11292: j
11293: j
11294: j
11295: 293
11296:
11297: V,1. - Edusk. esit. n:o 13.
11298:
11299:
11300:
11301:
11302: Kivimäki, y. m.: Ehdotus laiksi pormestarin, neuvos-
11303: miesten ja maistraatinsihteerin vaalin toimittamisen
11304: siirtämisestä kaupunginvaltuustolle.
11305:
11306:
11307: E d u s lk: u n n alle.
11308:
11309: KaUiPungei1la on vanihoista ajoista alllkaen set ovat aikansa eläneitä. Ne tulivatkin
11310: ollut oiikeus 10Ha osallisina pormestarin, neu- sam)ttuun lakiin pUJhtaasti muooollilsista
11311: vosmiesteil1 ja ,kaUIPungins:ilhteerin:" asetta- syistä. Siinä eduskunrtaesityksessä, joka
11312: milse.ssa. Nyeyään tämä oilkeus perUIStuu vuoden 1914 valtiopäivillä tehtiin !kaupun-
11313: joulukuUill 8 lP mä 1873 annettuun, ,perustus- kien kunnall:Uslain uudistamisesta, ei ollut
11314: lain luontoiseen asetukseen 3 ja 6 § :n anuut- miltääm säåJnlllökisiä r:aastuvankokoulksen pi-
11315: taunisesta kuninlk. rvakuutuksessa porvaris- tämisestä puheenaolevia vaaleja varten,
11316: tolle ja kaupunge:ii1le 23 ,p :ltä helmilkuuta mutta kunnallisvalidkunta otti lakiehdotuk-
11317: 1789. Mainitun vaikuutuiksen mulkaan oli- seensa sellaiset säänrn:ökset lausuen peruste-
11318: vat ääiruivaltaisia :ruäissä rusioissa ainoastaan luissaan, ettei valiokunnan mielestä näitä
11319: vaDsimaiset porvarit mutta 1873 vuoden ,ase- raastuva:nilmkouiksem. tehtäviä voitu siirtää
11320: tulk:sessa säädettiin an. an., että pmw.aristolle kaU[)Ull1lgiruv;altuustolle edellä mainittuja
11321: ja ikau:pungeille ennen vakuutettu oikeus kaupunki® erio~keuksia .perustuslain mu-
11322: saada eihdottaa ipODmestaria ja ·valita :raati- kaisessa järjestyksessä muuttamatta. S.a-
11323: nrileihiä sekä itselleTIJSä ottaa alhaisempia vir- manlaiset säännökset ja •perustelut tavataan
11324: kamiehiä oli siitä lälhin: lkuu:luva ,kaupunki.- myöskin kunnalli:svaJ.iolrnnnan m.iletinnössä
11325: lkuntain kaikille rraastuvankokouksessa ään- asiasta vuoden 1917 valtiopäivillä telhdyn
11326: tävaltaisille jäS'enille". Kaupunkien kunnal- eduskuntaesityikisen johdosta sekä Edus~
11327: Eslakia marraskuun 27 p :ltä 1917 säädet- oon samoilla valtiopäivillä päättämässä
11328: täessä ei täJssä kohdoo tehty mitä:äJn muu- laissa ja sen !perusteluissa. Eduskunta ja
11329: tosta, vaikka kaiikiki muut raasturvanlkokourk- asiaa käsiltellyrt; valiokunta ovat siis ilmei-
11330: sen 'tehtävät siirrettiin kaupunginvaltuus- sesti olleet sit-ä mieltä, että asianmulkaisinta
11331: tolle. Siten on sanotun ~ain ,36 § :n mukaa•n olisi ollut jo ~'?illoin siirtää myöskin puheena-
11332: raastuvankokous IPildettävä pol'IJlllestarin, olevat raastuvankoroouiksen tehtävät ikau-
11333: neuvosmiehen ja maistrarutinsihteeri111 v.aa- pnnginva1tuUJstolle, mntta nähtävästi ei
11334: leja vartoo siinä järjestyksessä kuin äsken kaupUinkien ilmnnallislain UUJdistamista tah-
11335: mainitussa pykälä.ssä ja saman lam 37- dottu silloin j.ättää riippuvaksi tämän kun-
11336: 40 § :ssä on säädetty. Vuoden 1919 hallitus- nallisen äänioikeuden laajenrtarrnisen y. m.
11337: muodon 90 § :n mukaan jäivät voimaan ne tänkeäJI:nipien kysymysten rinnalla toilsrur-
11338: erityiset säänmökset joita oli m. m. ikalljpun- voiseiksi ikatsotun kysymYJk,sen l~atkaisemi
11339: kien iPOmstarin ja nem7josmiesten virlkain sesta .perustuslain muuttamisesta voimassa
11340: täyrt:.tämisjärjestyksestä. olevassa järjestyksessä.
11341: Eri mieliä voi tuskin olla siitä, että mai- V ar!haisempina aikoina ma~straatin kes-
11342: nitut kaupunkien !kunnallislaki.en säänn:ök- keinen asema ikaurpunkien itsehallinnoS'la
11343: 294 V,1. - p,ormestarin, neuvosmiesten y. m. vaali.
11344:
11345: riittää perustelemaan pormestarin ja neu- den suuremmissa kaupungeissa, JOlSSa raas-
11346: vosmiesten vaaliu toimittaaniJSen DOOBtuvan- tuvanoikeus toimii maistraatista erillisenä
11347: kolmUikses:sa. Nyikyään kaupulllllden !hallinto tuomioistu~mena. TäJhän vaikuttaa myös-
11348: kuitenkin kesikittyy kaupunginvaltuustoon kin se, että ,näissä ikaUJpungei:ssa, joissa
11349: sekä 1sen aoottarrniin rahatoimikrumariin ja raastuvanoikeudet toimivat ·useina eri osa,s-
11350: erityisiin lautakuntiin, jota vastoin maistraa- toina ja raastuv,anoikeuksien neuvosmi€1Sten
11351: ti1le on jij;änyt vain melkeinpä muodollista lulku on ,suuri, vaalit toistuvat verrattain
11352: laatua olevia tehtruviä tkaupunkioo val'tSinai- usein. Lopuksi on huomattava, että ik:au-
11353: sessa hallinnossa, ja keihitys näyttää kulke-. punik:ieu osanotto r.aastuvanoi:keulksien jä-
11354: van siihen suuntaan, että maistraatin mer- senten va-aliin tlliee vireilläolevan oikeuden-
11355: kitJ'IS s1inä kohden yihä pienenee. Ymmär- käyntilaitoksen uudistamisen yhteydessä
11356: ret>tävissä senvuoksi on, ettei kaupunlkilais- kokonaan !häviämään; !kaikki uudistuoohdo-
11357: valitsijoilta riitä valtiollisten ja kaUipUn- tukset näet edelly,ttävät, että erotus maa-
11358: giJiliValiuutettujen vaalien ohelLa tarpeeksi lais- ja kaupunlkilaistuomioistuinten järjes-
11359: harrastusta maistraatin jäsenten vaaleihin. tysmUJodon välillä 1011 poistettava ja ik:aik'ki
11360: Siellä, missä mailsraatin jrusenet samalla toi- alituoonarit nimitettäJvä vir.kloihiooa siihen
11361: mivat raastuvanoikeuden jäseninä, ei näi- tapaan ilruin ildihlakUJnnantuomårit nylkyään
11362: den viimeksimainittu tuomarintehtävä liioin nirrniJtetää:n.
11363: ole voinut herättää sellaista mielenkiintoa Edellä mamitsemistarnme syistä e!hdo-
11364: heidrun valitsemiseensa :kuin yleisten vaalien tamme,
11365: tulisi VDida h€'I'ättää vastatakseen tal'lkoi- että Edusk1mta hyväksyisi seuraa-
11366: tustaan, ja ,sama näyttää asiam laita olevan van lain:
11367: ra.astuvanoilkeUJden jäsenten vaaleihin näJh-
11368:
11369: Laki
11370: pormestarin, neuvosmiesten ja maistraatinsihteerin vaalin toimittamisen
11371: siirtämisestä kaupunginvaltuustolle
11372:
11373: EduSkunnan p.äätölffien m111kaisesti, joka on tehty 20 päi:vrunä heinoomuta 1906 an-
11374: netun val.tiopäiväjärjestyksoo 60 1§ lSSä :mä:äriiJtyl1ä .tavaHa, säädetään täten:
11375:
11376: 1 §. 8 päiväJIIJä joululk:uuta 1873 anrne,ttu asetus
11377: Ka111pungin raastuvan:kokouik:selle !kuulu- 3 ja 6 § :n muuttamisesta !kuninkaallisessa
11378: nut oiikeus ,ebJdJotJtaa ,pormestari sekä valita valkuutulrnessa ,porvaristolle ja kali!purrlgeiJ.le
11379: neuvosmiehet ja maistraatinsihteeri on trust- 23 päivältä helm~uta 1879, mikäJi se !kos-
11380: edes olev1a :kaupunginv,aJtuustolla. kee pormestarin, neuvosmiesten ja maistraa-
11381: tinsilhteerin vaalia, selkä 27 päivänä marras-
11382: 2 §. kuUlta 1917 annetun kan:p;unkien kunnallis-
11383: Tämän lain !kautta, joka tulee voimaan lain 4 Juku.
11384: :päirväinä kuuta 192 , kumotaan
11385:
11386: HeLsingissä, 15 päivänä helmikuuta 1926.
11387:
11388: T. M. Kivimäki. K. V. Vuokoski. Ilmari Auer.
11389: W. W. Tuomioja. J. H. Vennola. H. Valkama.
11390: J. Jyske. Oskari Mantere. Erkki Pullinen.
11391: Eva Heikinheimo. Alpo 0. Luostarinen V. M. J. Viljanen.
11392: W. K. Särkkä. Mandi Hannula.
11393: 295
11394:
11395: V,z.- EdUJSk. esit. n:o 14.
11396:
11397:
11398:
11399:
11400: Peltonen ja Rannikko: Ehdotus laiksi asutustilojen mer-
11401: kitsemisestä maarekisteriin.
11402:
11403:
11404: S u o me n E d u s kunnalle.
11405:
11406: Asutustilojen maarekisteriin merkitsemi- nan suoritta:miseen ollut käytetty valtion
11407: sessä on •esiintynyt valitettavaa sekavuutta. varoja.
11408: Pientiloista 28 päivänä kesäkuuta 1918 Papistonvirkatalojen vuokra-alueiden lu-
11409: annetun asetuks:en 3 § :ssä säädettiin, että nastamisla'in täytäntöönpanosta 16 päivänä
11410: tilaa ei ollut pidettävä mainitun asetuksen kesäkuuta 1921 annetun valtioneuwston
11411: alaisena pientilana, ennenkuin kihlakun- päätöksen 20 § :n mukaan on maaherran
11412: mmoikeus oli lainhuudatusta myöntäessään lohkomisp:äätöksessä mainittava, että lunas-
11413: asutuslautakunnan lausunnon nojalla sen tBttu tila on sen asutustilalainsäädännön
11414: sellaiseksi julistanut. Vasta tällaisen julis- alainen, joka erottamisen päättyessä on voi-
11415: tamisen perusteella oli pientilaluonnosta 'massa.
11416: tehtävä merkintä maarekisteriin. Valtion virkatalojen vuokra-alueiden lu-
11417: Vuokra-alueiden lunastamisesta 15 päi- nastamislain täytäntöönpanosta 16 päivänä
11418: vänä lQkakuuta 19•18 annetun lain 51 § :ssä toukokuuta 1922 annetun valtioneuvoston
11419: säädettiin, että mainitun lain mukaan pe- päätöksen 26 § :s:sä määrätään, että maaher-
11420: rustettu uusi tila oli oleva, mikäli laissa ei ran lohlmmispäätöksessä on myöskin mainit-
11421: toisin säädetty, sen pientilalainsäädännön tava, että lunastettu tila on perintöluontoi-
11422: alainen, joka erottamisen päättyessä oli voi- nen ja kulloinkin voimassa olevan asutus-
11423: massa. Täl1ä tarko'itethin sitä, että ne tilat, tilalainsäädännön alainen.
11424: jotka muodostettiin viranomaisen päätöksen Asutustiloista 29 päivänä toukokuuta
11425: perusteella ja joissa siis saarrtoperusteena ei 1922 annetussa laissa ja samana päivän:ä
11426: ollut sopimus, vaan viranomaisen päätös, annetussa laissa mainitun lain sovelluttami-
11427: tulivat pientilalainsäädänn•ön alaisiksi il- sesta on säädetty, että asutustilojen tulee
11428: man että asian sitä varten tuli olla kihlakun- olla joko viljelys- tai asuntotiloja ja ovat
11429: nanoikeudessa tilan pientilaksi julistamista ne sellaisiksi merkittävät maarekisteriin,
11430: varten. Kun edellämainitun pientiloista jota paitsi eräisiin tapauksiin nähden on ni-
11431: annetun asetuksen 5 § :n mukaan pientila- menomaan määrätty, että merik:innän maa-
11432: ominaisuus lakkasi niin pian kuin niiden rekisteriin tulee tapahtua asutushallituksen
11433: ostamiseen valtiolta tai kunnallisesta laina- ilmoituksen perusteella, mutta toisiin ta-
11434: kassasta saatu laina 'Oli maksettu ja sen pauksiin nähden ei ole merkitsemisperus-
11435: kiinnitys lakannut voimassa olemasta, johtui teesta mitJäån mainittu.
11436: tästä säännöksestä, että myöskään lunaste- Valtion metsämaiden asuttamislain täy-
11437: tut vuokra-alueet eivät joutuneet asutusti- täntöönpanosta 27 päivänä heinäkuuta 1922
11438: loiksi merkityiksi, ellei niiden lunastusihin- annetun asetuksen 33 § :n mukaan tulee
11439: 296 V,21. - ÅJsutusti,loj,en merkitseminen maarekilsteriin.
11440:
11441: maaherran verollepallopäätöksen osoittaa tusoi:keutta, vaan .on sen sijaan esitetty se
11442: valtion metsämaille perustetun tilan luonto, käsitys, etili harkinnan tulokseen tyytymä-
11443: johon ilmeisesti myös tilan asutustilaluon- tön on tilaisuudessa saamaan siihen muu-
11444: non on katsottava sisältyvän. toksen syytekanteella asianQmaista virka-
11445: Maan hankkimisesta asutustarkDituksiin miestä vastaan virkavirheestä.
11446: 25 päivänä marraskuuta 1922 annetun lain Tästä valtioneuvoston päätöksestä huoli-
11447: toimeenpanDsta 31 päivänä .elokuuta 1923 matta on tiedossa, että maaherranvirastot
11448: annetun asetuksen 126 § :n mukaan on asu- ainakin jotenkin yleisesti ovat lohkomispää-
11449: tustilan muodostamista koskevassa maaher- töksiinsä sisällyttäneet myös pä!ätöksen siitä,
11450: ran lohkoruispäätöksessä muun muassa mai- että tila on asutustilaluontoinen viljelys-
11451: nittava, onko tila viljelys- vai asuntotila. tai asuntotila, yhdenmukaisesti useiden
11452: Valtioneuvosto Dn asutushallituksen esi- edellä lueteltujen asetuksien kanssa.
11453: tyksestä 27 paivänä huhtikuuta 1923 teke- Samalla kuin asutusviranomaiset vaativat
11454: mällään päätöksellä määrnnnyt, että maa- noudatettavaksi edellä mainittua valtioneu-
11455: rekisteriä pitävän viranomaisen tulee oman voston esittämää tulkintaa ja maaherrat
11456: harkintansa mukaan merkitessään tilan taas menettelevät edellä mainitulla tavalla,
11457: maarekisteriin asutustilaluontoiseksi myös- on rekisteriviranomaisten taholta esitetty se
11458: kin samalla merkitä, onko tila asunto- vai ikläsitys, että rekisteriviranomaisen veivoitta-
11459: viljelystila. Saman käsityJksen on valtio- minen asiallisesti ratkaisemaan kysymys,
11460: neuvosto omistanut asiata koskevassa pää- onko tila asutustilaluontoinen sekä viljelys-
11461: töksessäJän 4 päivältä kesäkuuta 1925. vai asuntotiJla, ei ole yihdenmukainen voi-
11462: Viimeksi mainituissa valtioneuvoston pää- massaolevan lains:äädännön kanssa eikä
11463: töksissä esiintyvä lain tulkinta maarekiste- myöskään tarkoituksenmuikainen. Heidän
11464: 'riä pitävän virkamiehen velvollisuuksista taholtaan on huomauteittu, että voimassa-
11465: poikkeaa niistä lukuisista tapauksista, joissa oleva lainsäädäntö ei myönnä maarekisteriä
11466: edellisen mukaan on lailla, asetuksella tai pitävälle virkamiehelle mitään harkinta-
11467: valtioneuvoston päätöksellä mäiärätty rekis- oikeutta eikä päättäruisvaltaa maarekiste-
11468: terinpitäjälle ikuuluvan vain merkitseruis- riin tehtäviä merkintöjä koskeviin asialli-
11469: velvollisuuden ja jokD kihlakunnanoikeu~ siin kysymyksiin nähden, vaan kuuluu hä-
11470: delle tai asutushallitukselle tai maaherralle nelle ainoastaan merkitseruisvelvollisuus nii-
11471: asiallisen harkitseruisveivollisuuden. Tämä den tietojen perusteella, mitä asiakirjat
11472: valtioneuvoston tulkinta perustuu ilmeisesti muilla tahoilla tapahtuneen harkinnan tu-
11473: siihen käsitykseen, että kun a.sutustilalaissa loksista osoittruvat.. Täm~n mukaisesti 1918
11474: ei ole mitään nimenomaan säädetty siitä, vuoden pientila-asetuksessa heille kuulu-
11475: minlrä viranomaisen harkittavana kysymys vaksi määrättyyn merkitsemisvelvollisuu-
11476: asutustilaluonnosta on niissä tapauksissa, tee:a ei sisältynyt harkitsemisvelvollisuutta,
11477: joissa sitä ei ole nimenomaan määrätty asu- vaan kuului se lain nimenomaisen säännök-
11478: tushallituksen harkittavaksi, mutta laissa on sen perusteella kihlakunnanoikeudelle. Niin-
11479: vain säännös rekisteriviranomai:sille kuulu- ikään niissä lukuisissa asetuksissa ja valtio-
11480: vasta merkitsemisvelvollisuudesta, niin on neuvoston päätöksissä, joissa edellisen mu-
11481: tähän merkitseruisvelvollisuuteen katsottava ikaan kysymys asutustilaluonnosta Qn maa-
11482: sisältyvän myös velvollisuuden kysymyksen herranlohkomispruätöksessä määrättävä, on
11483: asialliseen harkintaan. Tämän tulkinnan siis edellytetty, että rekisterinpitäjän meT-
11484: mukaan ei viranomaisen toimenpiteessä, kitsemisvelvollisuuteen ei sisälly kysymyk-
11485: jolla tila on määrätty asutustilaluDntoiseksi sen asiallista harkitsemisv:elvollisuutta. Kun
11486: viljelys- tai asuntotilaksi, ole mitään vali- näin on laita ja kun asutustilalain säännök-
11487: V,2.- Peltonen ja RannikJko. 297
11488:
11489: set rekisterirrpitäjälle kuuluvasta merkitse- sestä valittamiseen, ei luonnollisesti voida
11490: ruisvelvollisuudesta ovat tulkittavat yhden- puoltaa. Merkinnässä tapahtuneiden vir-
11491: mukaisesti jakolainsäädännön yleisten sään- heellisyyksien korjaaminen syytteen nosta-
11492: nösten kanssa, jota tulkintaa vielä edellä- misen kautta asianomaista viranomaista vas-
11493: mainitut useat erikoissäännökset tukevat, ei taan on myös niin monimutkainen ja tulok-
11494: liene mahdollista tulkita voimassa,olevan seltaan epävarma sekä kustannuksiltaan kal-
11495: asutustilalain säännöksiä siten kuin valtio- lis toimenpide, että se luonn'Ollisesti vain
11496: neuvosto on edellä kerrotulla tavalla tehnyt. aniharvoin voi tulla kysymykseen eikä jär-
11497: Lisäksi on rekisteriviranomaisten taholta jestelmänä näiden kysymyksien järjeste-
11498: huomautettu, että kun rekisteriupitäjälle lylle täytä niitä vaatimuksia yksinkertaisuu-
11499: yleisen jakolainsäädännön mukaan ei kuulu desta, pätevyydestä ja selvyydestä, joita
11500: asiallista harkitsemisvelvo1lisuutta, vaan ai- asutustilallisten kannalta tällaisessa asiassa
11501: noasta:an merkitsemisvelvollisuus, ovat re- !lrohtuudella voidaan asettaa.
11502: kisterinpitäjäiu toimet myös tämän mukai- Vailrka rekisteriviranomaiset näyttävät
11503: sia pätevyysvaatimuksia silmällä pitäen jär- ·katsoneen, että asiallinen harkinta näissä
11504: jestetyt. Niinikään huomautetaan, että re- kysymyksissä, sen mukaan kuin edellä on
11505: kisterivirauomaisen harkinta asiassa voi pe- esitetty, ei kuulu heille, ovat he kuitenkin,
11506: rustua ainoastaan toimitusasiakirjoissa esiin- sen mukaan kuin tiedossa on, edellä mainit-
11507: tyviin seik!koihiu, mutta kun nämä usein tujen valtioneuvoston pä;ätöksien perusteella
11508: V'Oivat olla nyt kysymyksessä olevaan asiaan tätä harkintaa käyttäneet, vaikkakin mel-
11509: nähden puutteelliset ja kun on paljon ta- koista epävarmuutta siinä on ollut olemassa.
11510: pauksia, joissa edes toimitusinsinöörin ei ole Kun asiassa on olemassa tällainen seka-
11511: tarvinnut käydä paikalla toimitusta käsitel- vuus ja kun sellaisten tilojen 'luku, joita
11512: lessään, niin että asiakirjoja ei voida häneltä tämä .seka;vuus jo koskee ja tulee lähiaikoina
11513: hankittavan lausunnon perusteella täyden- koskemaan, nousee kymmeniintuhansiin, ja
11514: tää, niin asia pakosta joutuu useissa tapauk- kun asia vielä koskee meidän vähäväkistä
11515: sissa epävarman harkinnan varaan. Asia väestöluokkaamme, jonka asemaan ja käsi-
11516: käy sitä arveluttavammaksi, kuu asianosai- tyksiin tällainen sekavuus vaikuttaa hyvin
11517: nen itse ei saa harkinnan tuloksesta tietoa arveluttavasti, on näyttänyt olevan syytä
11518: ja jos saapikin ei voi siitä valittaa. Tällöin tämän sekaannuksen selvittämiseen lainsää-
11519: voi sattua, että rekisteriviranomainen mer- däntötietä. Tässä tarkoituksessa laaditun
11520: kitsee viljelystilaksi sellaisen tilan, jonka lakiehdotuksen eri pykälien erikoisperuste-
11521: asianomainen itse puole8taan katsoo asunto- luksi esitetään täten seuraavaa.
11522: tilaksi. Asia voi tulla huomatuksi vasta 1-3 §. Kun nykyisessä asutustilalaissa
11523: sittenkuin valtio tai !kunta aikanaan tilan on vain muutamiin tapauksiin nähden ni-
11524: tullessa myytäväksi .ryhtyy käyttämään etu- menomaan säädetty, että asiallinen harkinta
11525: osto-oikeuttaan, jolloin siitä tehty vaatimus tilan asutustilaluonnosta on asutushallituk-
11526: voi aiheuttaa hyvin arveluttavia yllätyksiä. sen toimitettava, on näyttänyt oikeammalta
11527: Niinikään voi se tulla esille, kun asutusti- lainsäännöksellä määrätä, että harkinnan
11528: lallinen hakee luottoa jostakin rahalaitok- muissa tapauksissa tulee tapahtua maaher-
11529: sesta 'eikä saa sitä siitä syystä että tila on ran toimesta ja että maaherran on lohkomi-
11530: viljelystiloja koskevien rajoituksien alainen. sen tapahtuessa siitä lohkomispäätöksessä
11531: S:ellaista järj-estelmää, joka johtaa asutus- määrättävä. Tällöin saa asianosainen har-
11532: tilallisen tällaiseen epävarmuuteen omasta kinnan tuloksesta tiedon samalla kuin hän
11533: asemastaan ja joka ei anna hänelle oikeutta saa tiedon lohkomispäätöksestä ja voi, jos
11534: edes asiata koskevan viranOlffiaisen päätök- hän on tyytymät·ön harkinnan tulokseen, va-
11535:
11536: 38
11537: 298 V,z .. - A.sutustiloj·en merkitseminen maarerkisteriin.
11538:
11539: littaa asiasta Korkeimpaan hallinto-oikeu- seksi, ei tunnu olevan riittävää aihetta
11540: teen. Merkinnän maarekisteriin tulisi ta- panna tilallisia tällaisissa tapauksissa sa-
11541: pahtua joko asutushallituksen päätöksen pe- manlaisen valtion holhouksen alaisiksi kuin
11542: rusteella, milloin asia on lain mukaan asu- uusi tilallinen pannaan silloin, kun hän lu-
11543: tushallituksen päätettävä, taikka edellisen nastushinnan suorittamiseen tarvitsee val-
11544: mukaan annetun maaherran päätöksen pe- tion välitystä ja kun valtion on pidettävä
11545: rusteella. huolta, että tarkoitukseen käytetyt vaTat
11546: Kun asutustiloja voidaan erikoistapauk- saadaan takaisin perityiksi ja että se tarkoi-
11547: sissa muodostaa myös halkomalla, olisi yh- tus, mihin tällaisella rahallisella uhrauksella
11548: denmu:kaisuuden saavuttamiseksi myös täl- pyritään, tulee saavutetuksi. Sitäpaitsi voi
11549: laisissa tapauksissa kysymys asutustilaluon- asutustilalain alaiseksi joutuminen aiheut-
11550: nosta alistettava maaherran päätettäväksi, taa uusille tilallisille huomattavia vai-
11551: jQlloin asianosainen voisi sa.ada päätöksestä keuksia sen kautta, .että he tilojen käyttö-
11552: tiedon samalla kuin hallwmisen lainvoimai- oikeutta koskevien ra:joituksien takia eivät
11553: seksi tulemisesta kuulutetaan ja hän olisi ole tilaisuudessa saamaan rahalaitobilta
11554: tilaisuudessa asutustilaluontoa koskevasta luottoa sillä tavalla kuin he saisivat, jos
11555: maaherran päätöksestä valittamaan Kor- tällaisia rajoituksia ei olisi. Tällaisista
11556: keimpaan hallinto-oikeuteen. syistä on näyttänyt siltä, että lunastetut
11557: 4 §. Edellä on jo mainittu, että vuokra- vuokra-alueet olisi vapautettava asutustila-
11558: alueiden lunastamisesta vuonna 1918 anne- lain alaisuudesta, milloin lunastushinnan
11559: tun lain ja samana vuonna pientiloista suorittamiseen ei ole valtion välitystä käy-
11560: annetun lain mukaan lunastetut vuokra- tetty.
11561: alueet voivat tulla asutustilalainsäädännön 5 §. Kun maa.rekisteriin on tehty paljon
11562: alaisiksi ainoastaan milloin lunastaminen asutustilaluontoa koskevia merkintöjä rekis-
11563: perustui viranomaisen päätökseen ja lunas- teriä pitävän virkamiehen harkinnan perus-
11564: tushinta oli välitetty valtion varoista. Tä- teella, ilman että merkintä perustuu sellai-
11565: hän järjest.elyyn teki 1922 vuoden asutus- seen viranomaisen päätökseen, joka olisi
11566: tilalainsä:ädäntö sen muutoksen, että sen saatettu asianosaisen tietoon ja josta tällöin
11567: mukaan asutustilojen pysyminen asutustila- olisi ollut oikeus valittaa, ja kun tällaisten
11568: lainsäädännön alaisena ei ollut riippuvai- merkintöjen tekeminen maarekisteriin ei
11569: nen siitä, kuinka kauan valtion varoista täytä niitä vaatimuksia, joita maarekisterin
11570: suoritettua lunastushintaa oli maksamatta. luotettavaisuudelle on asetettava ja kun li-
11571: Näin ollen teki trumä lainsäädäntö lunastet- säksi tällaisen järjestelmän lainmukaisuu-
11572: tuihin vuokra-alueisiin nähden sen muutok- teen nähden voidaan esittää painavia huo-
11573: sen, että ne joutuivat asutustilalainsäädän- mautuksia, olisi asia tällaisiin ruerikintöihin
11574: nön alaisiksi silloinkin kuin lunastushinnan n'ähden järjestettävä siten, että ne saatettai-
11575: suorittamiseen ei ollut käytetty valtion va- siin asianosaisten tietoon ja että näillä olisi
11576: roja, kun vain lunastaminen perustui viran- tilaisuus määräajan kuluessa hakea tällai-
11577: omaisen päätökseen. Tällainen muutos, seen merkintään muutosta asianomaiselta
11578: joka tuskin on tullut lakia laadittaessa tar- maaherralta.
11579: koin harkituksi, tuntuu sekä kohtuuttomalta Edellä esitetyn perusteella allekirjoitta-
11580: että ta:rpeettomalta, jota paitsi se vuokra- neet kunnioitta:vimmin esittävät,
11581: mieihille on ilmeisesti odottamaton. Kun
11582: valtio tällaisiin vuokra-alueisiin nähden ei että Eduskunta hyvå"'ksyisi ja hal-
11583: t.ee muuta kuin järjestää viranomaisen toi- lituksen vahvistettavaksi liihettäisi
11584: menpiteen asianosaisten k!eskinäisen, lunas- seuraavan lakiehdotuksen:
11585: tamisehtoja koskevan riidan ratkaisemi-
11586: V,2. - Peltonen ja Rannilk.ko. 299
11587:
11588: Laki
11589: asutustiJojen merkitseruisestä maarekisteriin.
11590:
11591: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
11592:
11593: 1 §. lunastushinta ole joko kokonaan tai osaksi
11594: Kun lohkomaHa muodostetaan asutus- suoritettu valtion välityksellä.
11595: tiloista 29 päivänä toukokuuta 1922 anne- Jos tällainen tila on ennen tämän lain
11596: tun lain alainen tila, on maaherran lohko- voimaan tulemista merkitty maarekisteriin
11597: mispäätöksessä määrättävä, että tila on asu- asutustilaksi, vaikka lunastushinnan suorit-
11598: tustilaluontoinen viljelys- tai asuntotila, tamiseen ei ole valtion välitystä käytetty,
11599: ellei aikaisemmin ole säädetty, että sellainen poistettailmon tällainen merkintä ma:arekis-
11600: määräys on asutushallituksen annettava. teristä. Sitä varten on asutushallituksen
11601: tällaisista tapauksista ilmoitettava läänin-
11602: 2 §. maanmittauskonttorille.
11603: Kun edellisessä § :ssä mainitun lain alai-
11604: nen tila muodostetaan halkomalla, on lää- 5 §.
11605: ninmaanmittauskonttorin ennen halkomisen Jos tila on muussa kuin edellisessä pykä-
11606: merkitsemistä maarekisteriin alistettava lässä mainitussa tapauksessa merkitty maa-
11607: maaherran p·äätettäväksi, onko tila asutus- rekisteriin asutustilaluontoiseksi viljelys-
11608: tilaluontoinen sekä onko se viljelys- vai tai asuntotilaksi, ilman että merkintä perus-
11609: asuntotila. Päätös saatetaan asianosaisen tuu maalherran lohkomispäätökseen otet-
11610: tietoon toimitusinsinöörin toimesta, samalla tuun tai asutushallituksen antamaan mää-
11611: kuin toimituksen lainvoimaiseksi tulemi- räykseen, on tilan omistajalle annettava
11612: sesta säädetyllä tavalla kuulutetaan. tieto tällaisesta merkinnästä ilmoituksella
11613: 3 §. että, jos hän tahtoo merkintään muutosta,
11614: Merkintä asutustilaluonnosta sekä onko hänen on sitä maaherralta kirjallisesti ha.et-
11615: tila viljelys- vai asuntotila tehdään maa- tava 60 päivän kuluessa merkinnästä ti•edon
11616: rekisteriin maaherran päätöksen perusteella, saatuaan. Hakemus on maaherran päätök-
11617: paitsi milloin voimassa olevien säännöksien sellä ratkaistava..
11618: mukaan asutushallituksen on asiasta mää- Tällainen tiedonanto on lääninmaanmit-
11619: rättävä, jolloin merkintä on perustettava tauskonttorin toimitettava siinä järjestyk-
11620: asutushallituksen päätökseen. sessä kuin lainvoiman saaneen jakotoimituk-
11621: sen tiedoksi antamisesta on säädetty.
11622: 4 §.
11623: Vuokra-aluetta, joka on muodostettu itse- 6 ·§.
11624: näiseksi tilaksi vuokra-alueiden lunastami- Lähemmät määräykset tämän lain täytän-
11625: sesta 15 päivänä lokakuuta 1918 tahi kala:s- töönpanosta antaa valt~oneuvosto.
11626: tustorppain lunastamisesta 18 päivänä tam- Tällä lailla kumotaan aikaisemmin anne-
11627: mikuuta 1924 ann·etun lain mukaan, älköön tut tämän lain kanssa ristiriidassa olevat
11628: mää:rättäk:ö asutustilaksi, ellei vuokra-alueen säännökset.
11629:
11630:
11631: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1926.
11632:
11633: Johannes Peltonen. Juho Rannikko.
11634: 300
11635:
11636: Y,a.- Edusk. esit. n:o 15.
11637:
11638:
11639:
11640:
11641: Itkonen: Ehdotus laiksi uskonnonvapauslain 10 §:n
11642: muuttamisesta.
11643:
11644:
11645: E d u s Jk u n n a 11 e.
11646:
11647: Viime vuosie·n kokemus uskonnonr;ra,T>ruUJS- katsota kuuluvan kunnan toimivaltaan.
11648: lain voimassa ollessa on osoittanut, että KU!Il tällainen tulJkinta vastoin yleistä odo-
11649: seuralkunnat asettavwt siihen !kuulumatto- tusta on 1pääs:syi vallalle, niin olisi lHinsää-
11650: mat hautapaikkoihin näihden ·~äeduniserrn därutöä niin muutettava, että kunnat ihau-
11651: paan asellllaan kuin seura:kurrman jäsenet. tausmaita perustamalla vo]sivat huolehtia
11652: Tämän •eprulmihdan poistamiseksi ovat useat seurakuntaan kuul'llJllattomien jäser.tensä
11653: kunnat päättäineet perustaa kunnallisia ihau- hautaamisesta !kohtuullisin e:hdoin.
11654: taUJSilllaita seurakuntaan ikuulumattomia var-
11655: ten. Valitmtietä •o.v.at näimä kunnanv.:vltuus- Ehdotan sentälhden,
11656: tojen päätökset kuitenkin säännöllisesti tul-
11657: leet kUJmotuilksi sillä perusteella että !hau- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11658: tausmaan iJ)erustMll.iJSen ja y1läpitäJIDisen ei van lakiehdotwksen:
11659:
11660:
11661:
11662: Laki
11663: uskonnonvapauslain 10 §:n muuttamisesta.
11664:
11665: Eduskurm.an <Päätöksen mukaisesti muutetaan mrul'll'3!Sikurm 10 päivänä 1922 anne-
11666: tun usilronoonvapauslain 10 § näin kuuluv a.ksi:
11667:
11668: 10 §·. koon hänet evankelis-luterilaisen seurakun-
11669: RautaucS~Inaan jolka 1ei ole aijottu evanke- nan ihauta11SJillaalhan. Maksu sellaisesta hau-
11670: lis-luterilaiselle tai /kreikkalaiskatoliselle seu- tasijasta on SlUoritettava asianrrnUJkaioosti
11671: ra'lmlmalle kuuluvalkJSi, ja yiksityi:sen hauta- mää;rätyn tai~san mukaan.
11672: sijan, niin myös ruumiirupolUolaitoksen saa Ä]köön oollaisessa hautaulkoossa ~ryhdyt
11673: asianomaisella luvalla \Perustaa. tä;kö miihinkiilän, joka •on omansa !herättä-
11674: Kunta on myös oikeutettu asianomaise.lla mään pahennusta seurakunnassa. Loukkaa-
11675: luvalla perustMll.aan hautausmaan ja ruu- van hautakirjoitUlksen tai kuvan rpoistatta-
11676: miinpolttoLaitOiksen. koon kirlkkoneuvosto ha,udalta. Sellaisen
11677: Kun •evanlkelis-luterilaiseen ki·rkkoon ikuu- paihennuksen tai loUiklkau:ksen aiheuttami-
11678: lumatoTh henkilö llruo~ee eikä häntä varten sesta rangaistaan syyLlistä enintään <viidellä-
11679: muuta lli.aut3!Sijaa ole •saatavissa, ihaudakta- kymmeneNä päi:väsako1la.
11680: V,3. - Itkonen. 301
11681:
11682: Jos evanikelis-luterila:Lsen seurakunnan voi valtioneuvosto seurakunnan pyynnöstä
11683: alueella asuu huomattava määrä seurakun- veJlvoittaa heidät .perustamaan eri hautaus-
11684: taan kuulumattomia ja jollei kunta ole pe- maan.
11685: rustanut tai aijo perustaa hautausmaata,
11686:
11687:
11688: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1926.
11689:
11690:
11691:
11692:
11693: Rieti Itkonen.
11694: 302
11695:
11696: V,4. - Edusk. esit. n:o 16.
11697:
11698:
11699:
11700:
11701: Asikainen, y. m.: Ehdotukset a) laiksi 15 päivänä kesä-
11702: kuuta 1898 maalaiskuntain kunnallishallinnosta an-
11703: netun asetuksen muuttamisesta ja b) laiksi 8 päivänä
11704: joulukuuta 1873 kunnallishallituksesta kaupungissa
11705: annetun asetuksen muuttamisesta.
11706:
11707:
11708: E d U! s kun n a 11 e.
11709:
11710: Viitaten vuoden 1925 valtiopäiviUe jäte- kunnaUiset wrotusoloit entistäl\J~n epäoikeu-
11711: tyn eduskuntaesiityksen n :o 14 perusteluihin tetummiksi, ()Jhdotarmme,
11712: ja ottaen huomioon, ~ttä työläist,en nykyi-
11713: nen taloudellå.ruen ahdi'llkotila tekee tämän että eduskunta hyväksyisi alempana
11714: maan muutenkin tavattoman nurinkuriset olevat kaksi lakiehdotusta:
11715:
11716:
11717:
11718: Laki
11719: 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun ase-
11720: tuksen muuttamisesta.
11721:
11722: Eduskrmnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten 1!5 p :nä kesäkuuta 1898 maalais-
11723: krmtain kunnaHishallinnosta annetun asetuksen 78 j;a: 82 § :t, sellaisina kuin ne muutet-
11724: tuina kuuluvat tammikuun 20 p :nä 1922 ja joulukuun 21 p :nä 1923 annetuissa laeissa,
11725: 1muluanaan seuraavasti:
11726:
11727: 78 ~. kuin hänelle takooituksessa on pantu vero-
11728: Nii'him. menoihin, joita 27 paiVana mar- ayrejä.
11729: raskuuta 1917 annetun maalaiskuntain kun- Saman-lainen V'elvollisuus on myöskin yh-
11730: nalliSlaim. 5 §, :n 2 momentån mukaan on ·teisöUä, yhtymällä, 1aitO::kse1la tai sä:ätiöllä
11731: kunm,an taTpeiita vartoo suoritettava, on us- niiihi,n tuloihi.n nähden, jotka sillä kunnassa
11732: kontunnustukseen ja kansalaisoikeuteen on kiinteistöstä, elirukei'llosta, liikkeestä tai
11733: katsomatta jokainen, muista tulolähtei'stä. Kuitenikin on aatteel-
11734: j!Otka kunnassa, asuipa hän siellä tahi ei, linen ythtymä, laitos tai säätiö verovelvolli-
11735: omistaa tah~ vilje1ee maata tai hallitsee nen aimoastaan kiin,te[sltöst'ä sekä elinkei-
11736: muuta kiinteätä omaisuutta, nosta ja <liikkeestä saaduista tuloista.
11737: tahi ,ffi.ellä harjQittaa liikiettä, elinkeinoa Valtio on verovelvoHim:m seUaisten maa-
11738: 'tai ammattia, seikiä jokailllen, talous- ja ;muiden kiinteistöj,ensä tuloista,
11739: jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka, }o:iJta ei käytetä yleisiin tarko:irtuksiin, yksi-
11740: velvollinen &ntamaan osa:nsa sen mukaan 'tyisyrityksiin verrattavien ~teollisuus- ja
11741: V,4. - A'sikainen, y. m. 303
11742:
11743: muide.:n 'liikkeiden tuottamien IPuhtaidoo den ja täällä harjoi-ttamansa elinkeinon an-
11744: tu1ojen poolesta mälä;rästä sekä, ellei maan tamasta tlliosta sekä täältä saamastaan pal-
11745: jdhonkin osaan ;ruä:hd:en asetU!kslellla suurem- kasta ja elälkkeestä. Siinä tapauksessa, että
11746: paa verovelvoUitsu:utta säädetä, niiden puh- 'Suomen ulkomaailla ollevaan lähetystöön tai
11747: taid:en tulojen puolesta mä.äriistä, jotka val- konsulinvirastoon kuuluvia henki,löitä tai
11748: tilo saa, haHintokusta.nnruksia vllihentämärttä, heiidän palvelusvätkeää,n verotetaan kunnalle
11749: metsistään tapaht1meesta matsän tai met- vieraassa maassa muUJI1Jlaises:ta kuin edellä-
11750: säntuotteiden myyumist:ä tai käi}'töstä omiin mainitusta tulosta, voidaan myös vieraan
11751: jal,ostuslaitoksii;rusa. Mutta veroa ei ole maan täällä olevaan lähletystöön tai ikonsu-
11752: ma'ksebtava vuokratuLoista, joita valtio saa 1invirastoon kuu[uvia henkilöitä pahnelus-
11753: vuokralLe a'llllletuista virkataloista ja ikrmin- väkineen täällä vaJStavuo11oisuuden perus-
11754: 'kaan:kar,tanoista ynnä muista se<Uaisist,a ti- te,ella ve11o.trt:aa samanlaisista .tulloista.
11755: loista, ei myöskääu rauta;teistä eikä seHai- Hallituksella on valta myäntää vastavuo-
11756: sista tuotantolaitoksista saa.dui'sta tuloista, roisuuden perusteella poikkeuksia velvolli-
11757: j·otka pääasiallisesti toimivat valtiolaitosten suudesta suorittaa veroa u[komaalla saa-
11758: tarpeid:en tyydyttä,mls·eksi. 'dusta tulosta sekä ullkomaalaioon ynnä
11759: Verosta vapaat ovat yksityis·et rautatiet, ulkomailsen valt~on, yhtymiän, laitoksen tai
11760: ni!in myös tasavallan presiden,tin palkikauk- sä:ältiön v:erovelvollisuudesta.
11761: soon kuuluvat asuntoedut. Vaimoa o.n eriikiseen ve·l"otett·ava siritä tu-
11762: Vileraam. vallan täällä olevaan lähetystöön l<Jsta, joka lain mukaan on hä.n:en hamtta-
11763: tai 'lmnsurlinvi.rastoon kuuluvat henkiJöt pal- vanaan.
11764: velusvä,kineen ovat, jos eivät ole Suomen Verovelvollisen tulosta vasta.a a1lao[evan
11765: kansalaisita, velvollis:et suorittamaan veroa asteikon m'Ukaa!!1 cr:n!älä.rätty sullllllla yhtä ve-
11766: ainoastaan täiäillä olevan kiinteän Ollllaisuu- roäyriä:
11767: Yhtä veroäyriä vas- Yhtä veroäyriä vas-
11768: Tuloluokka taava tulo alirajan taava tulo ylimene-
11769: kohdalla västä osasta
11770: Jos tulo on 8,000:- 1Illf11tta alle 12,000:- 1,000:- 800:-
11771: " " " 12,000:- " " 16,000:- 800:- 600:-
11772: " " " 1·6,000:- " " 20,000:- 600:- 400:-
11773: " ,. " 20,000:- " " 25,000:- 400:- 200:-
11774: " " , 25,000: - 200:- 100:-
11775:
11776: Jos verovelvollisen tulot ovat trussä alle sert:, työpalkat sekä lmhtuuniset arvo!!1vähen-
11777: 8,000 ma~kikaa, äJköön :hämJeille aseltettako nykse,t.
11778: laissa sallittujen vähennysten jälkeen VeJ'O- 2) Takisoitustlauta:Jmnlllan, joka on valittu
11779: äyrejä. seuraavan vuoden takstoitusta toimittamaan,
11780: 82 §. Olll ennen lokakuun loppua tehtävä pä:ä.tös
11781: Veliotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- siit'ä, mihin mäåriin arvioidaan viljellyn
11782: dat,ettava seuraavia saännöksiä: maan ja lruonrn.onniityn puhdas tuotto heh-
11783: 1) Maata1ouskiinteistöstä saatuna tu1ona 'taa.ria kohti, luokitettuna erikseen maan
11784: on piide.ttärvä sitä: puihdasta tuottoa, jonka laadun ynnä tilusten sijoituksen ja, milloin
11785: samanlaatuisten kiinteistöjen kuil1llassa ar- se tampe1elliseksi katsotaan, erikseen kiin-
11786: vioidaan edellisenä vuonna keskimäärin teiiStän asffillan mukaan liike- ja kulutus-
11787: antaneen, huomioonotta:en paikkakunnalla paikkoihin, sekä mihin mWaJTI1I1 arvioidaan
11788: tavaJ1is<et käyt.tö- ja kunnossapitokustannuk- erilaisen ja eri' osissa kuntaa si,jaitsevan
11789: 304 V,4. - Muutoksia kunnallisvero lrukeiibin.
11790: 1
11791:
11792:
11793:
11794:
11795: metsämaan ,puhdas tuotto hehtaaria kohti. rattavista etuuksista saatu puhdas tulo sekä
11796: Taksoituslautakumian pä.Wtös taksoituksen. verovehnollisen maatalouden hyväksi tekemä
11797: perusteista on asetettava soveliaassa pai~ työ, arvioituna rahassa siilhen määrää.n,
11798: kassa kunnrun alueelia ve,rovelvonisten näh- mikä siitä työstä olisi ollut palkatulJe hen-
11799: täv,äJksi neljän•toista päiv'äil1 aikana siitä 'kilölle suoritettava. Samoin o.n verotetta-
11800: lukilen, jolloin asiasta on ilmoitettu sillä vaksi tuloksi luettava ~vuoden 1923 tuloja
11801: tavoin 1kuin kuillna,llisista tiedonannoisota on taksoitetta€1'lsa kuusikymmentä prosenttia
11802: särude,tty, sitä ~p:äivä•äJ l uku:unottam.atta. V e- ja senjälJkeen kunakin YU·onna sama pro-
11803: rov;e:lV'olllils•ella, jolm ei tyydy ,ta~oitusla.uta senrttimääTä kuin edel'lisenä vruonna, vähen-
11804: k!umnan päätökseen, on valta vali,ttaa s~iitä noettynä viidellä, siitä 'puht!llasta tulosta,
11805: maaherraHe va.lituskirjalla, joka ~on lkahden- j~oka ve!lovuonna :on saatu .metsäJn tai me:t-
11806: kymmenen~den päiJVän kuluessa siiJtä päi- säntuotteidoo myynnistä tai käyrtöstä, lu-
11807: västä, 'jona ,pää1tös ·On pantu verovelvollisteR 'kuunottruma,tta kotitwrvekäyttöä.
11808: nähtäv~lle, ;t,ätru p~äivää lwkuunottamatta, 4) Maatalouskiin<teistönä on taiksoituks,essa
11809: annettava :taksoituslautakun.nan puheenjoh- pidettävä tila ,tai sen osa, oma tai vuok-
11810: tajalle; kuitenkin saata1koon valituskirja rattu, jossa iharjl0it,etaa!l1 mallitaloutta tai
11811: myös lä,hettäjän rvrusturul.la määräaj~an ku- metlsänhoitoa. Jos ikii,nteistön jonakin osalla
11812: luessa toimittaa taks·oituslautakunnan pu- harjoi<te.ta'an muuta elinkeinoa, ei tätä osaa
11813: heenjohtajalle rmaksetussa kirjeessä yLeisen lueta maata.lom~ki,inte:i,s,töksi. Maatalouskiin-
11814: postin välitykseHä. Pulmenjohta,jan tulee teistöksi ei myös:kiääJn lue1ta sellaista tilaa,
11815: valituski!I'jaan merkitä, milloin se on hänelle :iolka luonteeltarun on rusuntotila.
11816: annettu tai saa:punut, sekä ki,ireellisesti toi- ' 5) Muunlaista ikuin maa,ta.louskiintci.stöstä
11817: mittaa se ma.aherralle, Ji:i,ttä:en samalila mu- saatua ,tuloa ta.ksoi,tettaessa pidetäån tllion.a
11818: ka:an truksoituslautakunnan antruman Jausun- 'sitä säästöä, joka syntyy, kun v·erov,elvolli-
11819: non val~tUJksen johdoota sekä selvityksen sen kiin.teän tai i~rt1aimen p'äJä,oman, viran,
11820: siit~ä,. miUoi!I1 twksoituslautakunnan päätös liikkeen tai työtoimen taikka hälillln nautti-
11821: on asetettu nä.htävi'l1e. Maaherran on tut- 'mansa eläklkeen, elläkerahan, armovuodeill tai
11822: kittava ja päätetltävä, onko valittajalla kat- muun sellaisen etuuden ra.ha:ksi arvi10idusta
11823: sottaVIa ·oleva:n poo,e!Valta asiassa, sekä viipy- 'tuotosta sekä siitå määrästä, minikä verran
11824: mättä ratkaistava tehdy,t valitukset. Tähän ihänen omal,suurtensa muuten on lirsääntynyt
11825: päätökseen ei o1e vallita muutosta hakea. lahjan,, perimmön, :testamentin, sääntöperin-
11826: 3) Sittenllrnin rllie peruste'et, joiden mu- nön ynnä muun sellaisen :kiau'bta, lootaan
11827: kaan maata1ouski.inteistöstä saadru.t tulot 'po:i,s rtarpee1lmet vuotuiset kunnoosapito- ja
11828: ovat arvioit1avat, on lainvoimaiseUa pä:ätök- käyttökustammikset, työpa1kait ja ,}rohtuulli-
11829: se:llä mä!ärältty, tulee truksoi,tuslautakunnan, set arrvon vähennykset. v~erosta rvapa.a on
11830: 80 § :ssä säädettynä aikana, näiden perus- kuitenkim, mitä on saatu !l1airrnlaosana, huo-
11831: teiden m111kaan, rverovelvollisertta saatujen tai inenlah!jana tai etUJasana jakamattomas.ta
11832: taksoituslautakunnrun muulla tavoin hankki- pesästä tai myötä:jäisinä., niin myös >lahja,
11833: mi~en ti,et.ojen pohjalla, mää.rä1tä kunkin p~erintö, .testamentti tahi sä:äntöperi:ntö, joka
11834: maatalouski:i,nteistön pulhdas tuotto. Jos on tullut puoEsoUe ,t;ahi suoraan y'l~enevää
11835: kiinteistön tuotto on vähentynyt ha:tlan, tai alenevaa 1polvea oleva.ne pedlliselle. Tu-
11836: tulvav~eden, raesat·een tai muun sellaisen loksi on katsottava myös, mitä Ve!I'Ovelvolli-
11837: kautta, on tämä iknhtuullis~esti ote,tilava huo- ne!Th on osinikona saanut osakeyihtiöSitä tahi
11838: mioon tuloa arvioitaessa. Tu1omsi on lisäksi osuuskunnasta, vaikka sille osaJooyhtiölle tai
11839: laskettava puutarhasta, kalavedestä, laidun- osuuskunnalle olisikin rpantu kunnallisveroa,
11840: ja metsästysmaasta ynnä muista näihin ver- sekä satunnaiset voi•tot, niihin luettuma sel-
11841: V,4. - Asikainen, y. m. 305
11842:
11843: laisen kiinteäm tai irtaimen omaisuuden tila- nanvaltuooto kutalkin vuotta varten ,päättää,
11844: päii~seStä myynnistä sawtu voitto, jonk:a vähintään viilswa.taa ja ·enin,tääm tuhatkaksi-
11845: myyjä oli saanut osta;malla tai vaihtamalla, sataa malrik:kaa dokai1Se1ta lapselta, jota hän
11846: jo.s omaisuus on oHut myyJäm halluss·a, elatusveilYollisuutellJJSa IIl.oja;lla on elättänyt
11847: kiinteä kytmm:en,tä ja i:rtain viittä vuotta ja joka verovuoden p.äättyessä ei ole täyttä-
11848: lyhyemmän a:jan, muista samanLaisista luo- nyt viittätoiSta vuotta. Mii!J:oin vaimo on
11849: vuJtuksista syntyneet ta~p~piot kuitenkin voi- eriks:oon verot•ettu, tehtäiköön väthennys vain
11850: tosta vähenmett:v'nä. sen aviopuollisoiden tuliaista, joka [rupsetn
11851: 6) Verovel'Vlollirsen tuloksi on lisäksi las- :joilm yiksin tai pä!äasia[Llisesti on elältt:änyt.
11852: 1oo.tltava raihalkSi arvioitu.na se latu, joka hä- J·os verov·eil.vollisen ·henkiJön vel'IO\llmruksu-
11853: nellä on ollut omaan ,tai perheensä tarpee- kyky muuten läheisten omaisten elättämi-
11854: seen :käyt•etystä oTillllSita rt;ai vapaaSta asu ~1- sen tahi oma;n tflaili.i !l:äheisen heniki.lön sairau-
11855: nosta; niin myös se työ, m.imikä verovelvolli- den, tapatwman tai muum .sellaiS€111 syyn
11856: sen llroton:a olevat l11jpset rt;a:i muut perlheen- täJhden on ollenmaisesti vähentynyt, voida.a;n
11857: jäsenet, .lräillen vailmioaa.n lukuunottamatta, tuloSta, joo se edellä mainittm,jem.. väJhennys-
11858: ovat .tehneet verovelvonise:n .tal~mden hy- ~ten :jälikeen ei oll~ viii.ttä.ooistatuhatta mal'lk:-
11859: väksi, ellei lb.ffit:ä erikseen veroteta, llruitellllkin kaa suurEIDl{P:i!, !V'älhentää eninti1äil1 viisitu-
11860: hu()lmioonotta'en !Jmnkin ·perheenjäsenem koh- hatta lllllar.kJkaa. Kuollleem. hernilrilöm. tul·oota
11861: dalta m·e väh€1l1nyilmet, jotka ,tämän py'kälän voidaaiil harkinnan mulkrua.n välmntää enin-
11862: yMeksännessä ja lcymimenennessä ~ohdaBS~a itään kdLme.kyrrnmlffiltätuh.atta markkaa, joo
11863: mainitaan. pesän sääistö ei nouse yJi sanotum, määrän
11864: 7) Tuloista on ollkeus vähentää yksityis- ja vainajalta on jäämy.t lesiki, turva;ttomia
11865: maasta ISuoritet•ut vuokrarrn.aJksut, llciinnri.ttä- la)psi.a !tai muita iperi11isiål, joiden elatus 0111
11866: mättöm:äin 'Vle1kaiil1 koiliOt, lkiinnitettyjem. vel- ollut hå!nen va.raiSisaan.
11867: 1rai1Il :IrorOISta ooiiiltäin tuhatviisisataa mark- 10) J·os VJerovelvdllisella on tuiloja useam-
11868: kaJa. Sitävastoin .ei saa Lulkea pois veroveJ- ma;sta kuiru. YJhdesttä tultoläJhteestä,. on ikunkin.
11869: vollis:en ja hänen perheensä elamitdkusta.n- eri kiinteistön, 'liikkeen, elinkeinon ja a1Illllla-
11870: nuksi.a, 1joihin myös luetaan asUiilllonvuokra tin tuottamasta tulosta väJhennettävä s.amaan
11871: sekiä verovelvollisein it(geään varten pitämäm tuloläiliiteeseen kohdistuva, tässä laissa välhen-
11872: pa;lvelus'V'äen :palkkaus ja elatus ynnä mitä nettäväksi sa:llitut kustannukset, työpaikat,
11873: muuia on mihin verrattava. Äl!köön [ue.t- 1IIllaanvudk.rama:ksut, arvlonväillennyksat ja
11874: trulro iPOis siltäilrään, mitä verovt8lvollinen on korot. OmaisuuiLen tilapäisestä myynnistä
11875: S:ijoitta;n'l1t uu!disraJkennnksiiiil ja uudisvilje- Sy:ll1tynyt tappio on viihelllnettävä saana.nlaa-
11876: ly:'ksiiiil tai liikkeensä laajentrumisiflksi Jwooi- tuisem. myynnin tuottamasta voitosta. Muu!t
11877: silin ynnä muuhun sellaiseen. edeHä ma-imitut vähenny~et on tehtävä ve-
11878: 8) VeroterbtaiVa.na tulOIIla ei ole ,pidiettäNä ·rovellvollisen t11lo jlffil kolrunaismäärästä siinä
11879: 1
11880:
11881:
11882:
11883:
11884: :Stilpendiä !tai matka.,a{Purahaa, joka on a.n- kunnassa,, j.ossa, V'erovelvolMsel!la oo asunto
11885: ne1Jtu t~eteellisiä tai 1Jaittee!llisia opintoja tai ja kotipaiauk:a.. Kum, veroäyrin hinta 0111
11886: tieteellis~ä tutkitmuksia varten, ei myöskään ri:iJppuvailll!en tul,on sul1l'Uudesta, on, jo.s ve-
11887: edusta:janpalkkriota, korv111usta valtian ilro- rovelvollisella on tuloja kalhdessa tai useam-
11888: mi:tea.n 1jäsenyy:dlestä tai siiä,, mitä valtio tai maasa kuumassa, tuloksi katoottava eri klliil-
11889: muu d'l1~kinoo yjhd,ysilmnlta ·on myöntimyt ti- nissa saadut tulot yhteenlaSkettu:Lna.
11890: lapälisootä tehrtä,västä johtuvien erityisten 11) OsuUJSkunta jon:ka tarkloitu'kse.na 0111
11891: ik:u.sta;nil1usten peittämilseksi. jäsent·en ikulutusltai'Ipeiden tyydyttäminen
11892: 9) VerovelvoUioon henacillö.n tulos,ta on ·tai lheidäm maataloutensa, kaJastu:ksensa,
11893: vielä vä;henll'et>tävä, sen mukaan 1kui:n kum- ikäsityönsä ta·i muun niil,hirn verrruttava.n tuo-
11894:
11895: 39
11896: 306 V,4. - Muwtoksia, ~UlllllaUisJVerOilwkeiihin.
11897:
11898: tam.nollisen alD!Illatt:ilrusa edistäanilnen, saa että säästöä on syntynyt ;v:äthän tlruhi ei ollen-
11899: verotettavasta tuilosta vähentää puolet, jos kaan, mutta sellaista arviota •veronalaisen
11900: osuuslrunnan jäsenil:l:e sen sääntöjen mukaan liikkeoo ~aa!tuun ·ja laaljuuteen il11ä.hden. ei
11901: saadaJan jalkaa enintään ikuudoo prosentin ikatrota voitavan b.yväiksyä llmnnallisveron
11902: osiiillko ja jos osuus1mnnam kä)'ittäjät voivat suorittalmisen 1perusteeiksi, tulee :llaksoitus-
11903: p!äästä siihen jäoon~i. Saman vählennyk- lautakurrman, huole[li.sesrti :tutkittuaan !kaik-
11904: sem. saa tehdä edellämainitussa rtai'IkoiJtulk:- kia niitä asirunhaa'rQja, joiden rtule:e olla joh-
11905: se.ssa ftloimivioo oouusknntie:n keiSkusliiilre, tona asian aTYosteletmisessa, hwkinnla!rL mu-
11906: niin myös lkes!lcill'äillnen vakuutuslaitos. Tässä1 ilman arvioida Sle kohtuu.llinoo. mä.ärä., josta
11907: momentisoo. mainittua välhennystä älköön sellaiselle verovelv·olliselle on :pantava vero-
11908: kuitenkaan <Wb.tiikö tulosta, jolka on. saatu 'ä,yrejä.
11909: maatalouslciilntemtöstä taikika teo1lisuustuot- 13) Jos veroä.yriln osia syntyy, on se
11910: tcidien valanistuks.esta tai ja1ostamises:ta. määrä t'Uilosta, joka ei vasrtrua kokonaista ve-
11911: 12) Jos elinkei'II!OSta, Eillclreestä. tai muusta roäyriä, jätettäv"ä rpois laskuista.
11912: lkiiinteistOOtä kuin maatalouskiinteistöstä T,ämä lalci tulee voimaan p mä
11913: säästyneen tulon arno (J<n päättynyt niin, kuu.ta 192
11914:
11915:
11916: Laki
11917: 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallishallitukses.ta kaupungissa annetun asetuksen
11918: muuttamis0Sta.
11919:
11920: Eduslku.nnan päiätÖikSen mukaisesti muutetaan tä;t,en. 8 :päiväJ;Lä joUllukuruta 1873 kun-
11921: nrullishaUituks.esta kaupUillgissa annetun asetuksen 53 ja 55 § :t, sellaisina ikuin ne muu-
11922: tettuina kuuluvat tammikuun 20 päivänä 1922 j.a jouluamun 21 päiv'ämä 19.23 an:ne-
11923: tillslsa laeissa, llruclumaan. seuraalVIasti:
11924:
11925: 53:§. tOn kiinteistÖIStä, eJ:il:nlkeinosta, liikkeestä tahi
11926: Niihin men.oi.lllin,, joita 27 päivänät marras- )lllUista tu~(j]:ä.hteilstä. Kuiltenkin. on aatteel-
11927: ikuuta 1917 a.uneit!Un kaUJpunkien kunnallis- tlinien yhtynnä, ~aitoo tai säätiö veTovelvolli-
11928: ~ain 5 § :n 3 momentin :muk!arun on kunnan llllen ainoastaan kiinlteci.stöstä sekä elinkei-
11929: ta.r.peit.a varten suoritettava, on USikontun- nosta ja liikkeestä sa:aduista tuloista.
11930: nustukseen j.a ikansalaisoikeuteen katsomatta V aitio on verov;elvoHioon sellaisten. ki.in-
11931: jokainen, teistöjensä tuloista, ,joita ei käytetä1 yleisiin
11932: jiQ:ka ku~nassa, rusuilpa :hän siellä tahi ei, ,tarkoituksiin., ja nii,den pub.rtaide:n tuiojen
11933: ·omist.aa taih:i viljelee maata tai hallitsee wu~esta mä:ärä.stä., jotka valtio saa yksityis-
11934: muuta kiinteätä omaisuutta, yr]tYJksiin verrTatt:avista teonisuus- tai
11935: tahi isie!llä harjoittaa liikettä, elinkeinoa muista li:ilkkeistään. K:uitenkaan. ei veroa
11936: ,tai ammattia, selkä jokainen, 1ole ma:ksettruva tuloista, j.oita valtio saa rau-
11937: jolla kunnassa on asunto ja ilmti:p~ka, tat.eistä s.eJlcii sellaisista tuotantolaitoksis-
11938: .VIEJilvolline:n 'UJUtamaan osaJnSa sen mukaan, 'taam, jotka rpiiäasialllisesti to:innivat valtio-
11939: kuin ,lJ'äJnel:Le ta.Jmoituksessa on rpamtu ve:ro- laitooten tar:pe·iden tyydytt&miselksi.
11940: ä,yrr'ejä. Verosta va.paa on yksityinen rautatie ja
11941: Samanlaine111 velvollisuus on myös Yihtei- Suomen Pankki, niinikään tasavalla-n p:rtlsi-
11942: söllä, )'ihtyun!äJ.l'ä, laitokse1Ja tai säätiöllä nii- dentin palkkaus.
11943: hin tuloihin nä~den, ·jotka sillä kunnassa Vieraan vallan täällä olevaan lälhetystöön
11944: V,4.- Asikainen, y. m. 307
11945:
11946: tai konsullinvirastoon kuuluvat henkilöt pal- vä!kineen täällä vastavuoroisuuden perus-
11947: velusvälkin·een ovat, jos eiväJt ole Suomen teella verottaa swmanlaisista tuloista.
11948: kansalaisia, velVIOlliset suorittamaan veroa Hallitukse'lila an valta myöntää vastavuo-
11949: ainoastaan täällä olevan kiinteän omaisuu- il'oisuuden perustoo1:1a IPOik:keuks:ia velvolli-
11950: den ja tää;Hä 'harjoittamamsa elinkeinon am- suudesta suorittaa veroa ulkomaalta saa-
11951: tama-sta tuilosta ~ä täältä saamastaan pal- dusta tulosta selkä ullkomaalaisoo y.runä ulko-
11952: kasta ja eJäik!keoestä. Simä trupauksessa että maislem. valtion, y;hty1mä!n, laitolksen. tai sää-
11953: Suomen ullkomaalla ruevaan 1ähetystöön tai tiÖn verovelvollisuudesta.
11954: konsulinvitrastoo·n kuuJ.uvia h.ookilöitä tai VaiTilJOa on eriikseen verotettava siitä tu-
11955: heidä,n .pa1velusväkeään verotetaan kumnalle losta, joka [a;iru. mukaan on Jränen:' ha1litta-
11956: vieraassa maassa muunlaisest'a !kuin ed~Hä vanaan .
11957: .ma~nitusta t·U!losta, voidaan myös vieraam. Verovelvollisen tulosta vastaa ajl:laolevan
11958: maan ·tää:ll'ä olevaan looe.tystöön. tai lronsu- aSteikon m'Uklalllll m•äärätty summa y;htä ve-
11959: linvirastoon kuuluvia henkilöitä palvelus- voäyriä:
11960: Yhtä veroäyriä vas- Yhtä veroäyriä vas-
11961: Tuloluokka taava tulo alirajan taava tulo ylimene-
11962: kohdalla västä osasta
11963: Jos tulo on 14,000:- mutta alle 20,000:- 1,000:- 800:-
11964: " " " 120,:000:- " " 25,000:- 800:- ·600:-
11965: " " " ;25,000:- " " 30,000:- 600:- 400:-
11966: " " '' ·30,000:- , " 35,000:- 400:- 2.00:-
11967: '' " , 35,000:- 200:- 100:-
11968:
11969: J•os verovel1vollisem tuliot ovat tässä Ja,issa liset vuotuiset kunnossapito- jla käyttökus-
11970: sallittujen väili.wn~sten jäl'keoo a!J.[e 14,000 tannukset, työpaikat, kohtuulliset arvonvä-
11971: mk., älköön hä,neHe asetettako veroäy;rej.ä. hennykset, !kaupungin tai yksityismaasta
11972: Mieskohtaiset ipallvelu;styöt, joilta ikaUJpun- suoritetut vu6kramaksut, kiinnittämättö-
11973: gism on teihty ennen laillisesti hyväk- mäin velkain korot, kiinnitetty'jen velkain
11974: syttyjen IP,e'l':UJSteiden mU:kaan, ovat vast- koroista enintään tuhatviisisataa mal'kkaa.
11975: edeskin, Jrnnnes toisin nfåä:rätl:iän, sa;mojen Verosta varpaa on kuitenkin, mitä on saatu
11976: perusteiden crnukaa.n suorittetta;vat. naimaosana, huomenlahjana tai etuosana
11977: ~akamattomasta 1pesästä tai myötäjäisinä,
11978: 515 !§. niin myös 'laih'ja, perintö, testamentti ta.hi
11979: Verotettavaa ·tuloa tak.sO'i:tettaessa on nou- sääntöperintö, joka on tullut :puolisolle
11980: datettava seumavia säämnöiksiä: taih:i suoraan yJ.eneV'ää tai aLenoevaa polvea
11981: 1) Tulona pidetä:än sitä säästöä, jloika. syn- dlev;al~e ;perillliselle. Tuloksi on myös iluet-
11982: tyy, kun verovelvollisen kiinte'ä!n ta.hi irtai- truva rahaksi rurvioituna se etu, joka vero-
11983: men ;pääoman., viran, liikikeen tai työtoimen v;elvo'lilisella on ol.lut oman j.a rperheensä tar-
11984: taiJ'kka ihärn;en nauttima:nsa 1eJ.äkkeen, e[äJm- peeseen !k'äy;tetystä omasta tai varpaasta
11985: rahan, .anmoV'Uoden tai muun s>e!l'lll!isen etuu- asunnosta, uilin. myös se työ, mim;Im verovel-
11986: den rahaiksi .al'!Vio1dusta tuotosta selkä siitä V'oll:isen 1kotona olevat ~lapset truhi muut per-
11987: ,määr'äsm, minkä v:erl"an !hänen omaisuu- heenjäsenet, hänen vaimonsa lukuunotta-
11988: tensa on muuten lisääntynyt loojan, perin- matta, ovat tehneet V•erovelvollisen talouden
11989: ,nön, :testamentim., sä<öperi111nÖn Jillnä hyrväksi, ellei lrei.t'ä erikseen veroteta, !kui-
11990: muun sel,laisen !kautta, luetaan pois tarpeel- ,tenk~n •huomioooo1Jtaen kUillkiill pe.rheen.jäse-
11991: 308 V,4. - Muutoksia kunuallisverO'lwkeiJhin.
11992:
11993: nen llrohdaJ.ta ne väJhennYJkest, jotka tämän ,malksukytky muuten Jäheisten omaisten elät-
11994: ii)yikäJän ko,lmannessa jta neljärrmessä koh- tälmisen truhi oman tai lähei\Sien henkiiJ.ön sai-
11995: dassa mainitaan. Niinikään on tuloksi luet- .rauden, ttaJpa'tur!man tai :muun seJ.ilaisen syyn
11996: tava, mitä verovelvollinen on osinkona saa- .täihden 011 o1ennaisesti vähelll!tynyt, voidaan
11997: nut osa:keyhtiöstä tahi osuuskunnasta, va~kka tulosta) jos se edeHä!mainitujen 'Vähennysten
11998: siLle osalkleyhltiölle tai osuuskunillalla olisikin ~älkeen ei ole viitt'äto:ista tuihatta markikaa
11999: ;Pantu kunnallisveroa sekä satunnaiset voi- suurempi, välhentää enintä,än viisituhatta
12000: tot, niilhin luettuna sellaisen kiinteän tai ma,rkka.a. Kuolleen !henkilön tulosta 'Voidaa;n
12001: irtailmen omaisuuden :ti~ap•äå.seSitä lmYJ'i11[l:istä iharkin·nan mukaan vähentää enintään kol-
12002: saatu voHto, jo:nlm myyj'ä oli sa:anu't osta- mekymmentätuhatta markkaa, jos pesän
12003: malilia t:ai vaihtamalla, jos omaisuus on ol'lut sääst'ö ei nouse yli sanotun määrän ja vaina-
12004: ~yy:j·äa::t halllussa, kiinteä iky1mlmen'tä ja iT- jalta on •jäänyt leski, turvattomia lapsia. tai
12005: taiu viittä vuotta iyili.yel!lllmän a1joo, muista muita perillisiä, jooiden eilatus on ollut hänen
12006: l>amanlaisista luovutuksis'ta syntyneet rtrup- varassaan.
12007: tPiot kuitenlkin voitos'ta vähennet.tyn,ä. Tu- 4) Jos verovelvo'llisclla on tu'li<Yja useam-
12008: loista ei s:aa Ju!lrea !pois verovelvollisen ja illlasta ikuin y'hidiestä tulolähtees.tä, on kun-
12009: hänen \Perheensä eilantokustannuksia, joihän :kin eri kiinteistön, liilkkoon, ellinlkeinon ja
12010: myös •luetaoo a8\1Jllnou vuokra s~ä verovel- jftmmatin 'tu'Oitta.masta tullosta vähennettävä
12011: 1voJlisen itseäJän varten IPitii.mäm. p.a'lvelus- saanaan tu1olläbiteesoolll ~distuvat, tässä
12012: V'äoo !Palkkaus ja elatus ynnä mitä muuta Jaissa vähennettäviksi sallitut kustannukset,
12013: on nifuin verrattavaa. Å~köön luetta:ko pois työpa!illrat, rmaanvuokramaksu't, arvonvähen-
12014: sit'iiJkään, mitä vm-avelvdllimm OIIl sijoittanut .nY'kselt ja lmro't. Omaisuuden tilap•iiJisestä
12015: uudisrakennuksitin ja uudisrviljclyksii;n tai myynnistä syntynyt ta,ppio on väihen-
12016: liikkeensä larujenta.'Iniseksi koneisiin ynnä ,nJettäNä samaniJ.aa'tuisen tm;yylllll:1in tuotta-
12017: mtuuhUIIl selllaiseen. .ptas'ta 'VOitosta. Muut ooeJJ'ä mainitut vä-
12018: 2) VeTIOtettavana tu1ona ·ei olle 1pidelttävä henlllyikset on tehtävä v.erovelvollisen tulojen
12019: .s't~endi'ä tai matka-~apul'lahaa, ~oka on an- kokonaism:ätä:rästä. siinä kunnass•a, jossa ve-
12020: .net'tu ttietleelllrisiä tai taiteellisia opintoja tai rove1vo1lisellla on asuuto j1a koti'Pailkka. Kun
12021: :tieteellisiä tutkimuksia varten, ei myöskäälll .veroäyrin !hinta o;n riilwmvainen tulon suu-
12022: ~dustajanpallkk:iota, korvausta valtion komi- .ruudesta, Olll, ·jos ver'ovellvolllisella on tu:loja
12023: teain jäsenyydestä tai sitä!, JIDitä valtio tai Jka'hdesta tai useaJmmasta ku:nnasta, ·tuioksi
12024: .muu jUilkinen y'hdyskunta on myöntänyt ti- ka.tsottava eri kunnissa saadut tulot yhteen-
12025: lapäisestä tehtäv'ås't'ii1 johtuvien erityisten laskettuina.
12026: kustannusten p.eittälmiselksi. 5) Osuuskunta, jonka tarkoituiksena on
12027: 3) Verovelvollisen :henkilön tulosta on jäsentensä :k!ulutustaJWeiden tyydyttäminen
12028: ,vielä Vlähennetttäv'ä, sen mukaan kuin ikau- tai hei1dälll maataJ.outensa, ikalastulksensa, kä-
12029: ~mngin.'Valtu.usto lkuta:klin :vuotta !Varten sityönsä tai muun niihin verrattavan tuotan-
12030: iPäättää, vähintään viisisataa ja enintään nollisen a!Illllllattinsa edistäminoo, saa vero-
12031: tuiha.tkruksis·ataa markkaa jokaisclta la~pseilta, tettavasta tulosta vähenttää ;puolet, jos
12032: jota hälll e1atusvei1vo~lisuutensa 111ojalla on osuuskunnan jäsenille sen sääntöjen mukaan
12033: elättänyt ja joka verovuoden IP•älättyessä ei saada:an jakaa enintään 6% osinko ja jos
12034: ole täyttänyt viittätoi.sta IVllottta. Milloin Dsuuskunll'an 'käyttäjät voivat päästä så.iib.en
12035: .vaimoa on erikseen verote'ttu, rtehtäköön j,äseniksi. Saman väibJenlllylksoo sa·a tehdä
12036: ~ähennys vain sen aviopuollison tulosta, jolka edelJämainitussa tarkoituksessa !toimivien
12037: on }apsoo doko yksin tai tpää.asiallisesti elrut- osuuskuntien lkesk:usli~, niin myös ke®-
12038: tänyt. Jos V(lll'ovel:voHisen !henkilön veron- .näinen vakuutus1aitos. Tässå momentissa
12039: V,4. - Asikainen, y. m. 309
12040:
12041: mainittua vä:hennystä älköön kuitenkaan takS'Oituslautakuna11an, huolellisesti tutlkit-
12042: tehtäkö tUlosta, jalka oo saatu maatalous- tuaan kaikki asianha:arat, joiden tullee olla
12043: Jdinte:istöstä taikka .teollisuustuotteiden val- johtona asian rurvostelemisessa, hal'lkinnan
12044: mistulksesta tai jaJlostamisesta. mulkaan arvioida se koihtuu!llinen määrä,
12045: 6) Jos kiint:eistö:stä, clinkeinosta tai liik- josta sellaiselle verovelvolliselle on pantava
12046: keestä säästyn·oon tulon arvio on päättynyt veroå>yrejä.
12047: niin, että säästöä <m syntyn(Yt vähän tahi 7) Jos ve:roäyri111 osia syntyy, on se määrä
12048: .ei ollenkaan, mutt'a semmoista arviota ve- tulusta, joka ei vastaa kokonaista ve;roäyriä,
12049: 1rona,laisen lii:kJkeen laatuun ja laajuuteen jätettävä pois laskuista .
12050: .nälhden ei !katsota voitavan hyväksyä kun- Tämä laki tulee voimarun p mä
12051: nalliS\'eron suorittarrnisen perusteeksi, tulee ~nuta 192 .
12052:
12053:
12054:
12055: Helsingissä helmikuun 13 ;päivänä 1926.
12056:
12057:
12058: Adam Asikainen. J. Virta.
12059: J. A. Liedes. Filemon Savenius.
12060: 310
12061:
12062: V,s. - Etlusk. esit. n:o 17.
12063:
12064:
12065:
12066:
12067: Tanner: Ehdotus laikwi 28 päivänä lokakuuta 1915 an-
12068: netun vesioikeuslain II luvun 12 ja 18 § :n muuttami-
12069: sesta.
12070:
12071:
12072:
12073: E d u s k u n n a ll e.
12074:
12075:
12076: Vuoden 1902 vesioikeuslakia laadittaessa den pohjassa. vuosikausia maanneita puita,
12077: omistettiin huomiota myöskin lauttauksessa ovat uittajayhtiöt tavallisesti ryhtyneet vaa-
12078: tapahtuvaan puiden uppoamiseen ja siihen timaan nostettuja. puita itselleen. Ellei puun
12079: haittaan, joka tästä on vesistöille. Tässä nostaja ole halunnut ilman muuta siitä luo-
12080: mielessä säädettiin, että veden omistaja tahi pua, on häntä vastaan nostettu o~keuden
12081: muu, joka siitä kämii haittaa, on oikeutettu käynti. Näissä oikeudenkäynneissä on an-
12082: nostamaan tämmöinen puu maalle, jota nettu ristiriitaisia päätöksiä, vieläpä senkin
12083: paitsi puu, jota omistaja ei ollut ottanut jälkeen kun eräässä semmoisessa senaatin
12084: ylös vuoden kuluessa, katsottiin menetetyksi. oikeusosasto ratkaisi riidan puun nostajain
12085: Nämä säännökset eivät kuitenkaan olleet on- eduksi. Alioikeudet ovat useasti yksinker-
12086: nistuneita ja aiheutui niistä runsaasti eri- taisesti vain ,katsoneet", ettei puita oltu
12087: mielisyyttä ja oikeudenkäyntejä puiden hyljätty niin kauan kun niiden aikaisemmat
12088: nostajien ja .asianomaisten uittajayhtiöitten omistajat eivät olleet omistusoikeudestaan
12089: välillä. Lainkohdan selventämistarkoituk- luopuneet.
12090: sessa muutettiin sittemmin vuoden 1924 val- Kun kysymyksellä uponneiden puiden ve-
12091: tiopäivillä vesioikeuslain II luvun 12 ja 18 destä nostamisesta on melkoinen taloudelli-
12092: pykäliä ja julkaistiin tämä lainmuutos 28 nen merkitys, ·Osittain vesiväylän madaltu-
12093: päivänä lokakuuta 1915. m1sen estämiseksi, osittain myös niiden nos-
12094: Se kokemus, mikä tästä lainmuutoksesta tajille koituvan hyödyn vuoksi, olisi selven-
12095: jälkeenpäin on saavutettu, osoittaa kuiten- tävä lainmuutos vieläkin tarpeen. Kysy-
12096: kin, että tarkoitettua. parannusta ei ole saa- myksessä oleva lainkohta olisi laadittava
12097: vutettu. Varsinkin II luvun 18 § :n toinen niin selväksi, että lainsäätäjän sille tarkoit-
12098: momentti, joka kuuluu: ,Uponnut puu, jota tama sisällys olisi kaiken erimielisyyden
12099: omistaja ·ei nosta vuoden kuluessa, katso- ulkopuolella.
12100: taan hyljätyksi", aiheuttaa edelleen vuosit- Tämän vuoksi ehdotan kunnioittaen,
12101: tain lukuisia riitaisuuksia. Kun uittoväy-
12102: lien varsilla olevat asukkaat ovat tähän lain- että eduskunta hyväksyisi seuraa-
12103: kohtaan nojautuen ryhtyneet nostamaan ve- van lain:
12104: V,5. - 'Thwner. 311
12105:
12106: Laki,
12107: jolla muutetaan 28 päivänä lokakuuta 1915 annettu asetus vesioikeuslain
12108: II luvun 12 ja 18 §:n muuttamisesta.
12109:
12110: 18 §. paikka:kunna1la olevalle lauttauksen päällys-
12111: Uponneen tai uppoamaisilla.an olevan miehelle ilmoitettu, taikka kirjeessä lähetetty
12112: puun, jota ei viipymättä oteta pois, saakoon ilmoitus puunomistajalle todisteellisesti saa-
12113: veden omistaja tai muu, joka siitä kärsii punut, maksa nosto- ja ilmoituskuluja.
12114: haittaa, todistajain läsnäollessa viedä lä- Uponneeseen puuhun, jota ei ole nostettu
12115: hellä olevalle rannalle, ja joutukoon puu vuoden kuluessa, on sen omistaja menettä-
12116: nostajan omaksi, ellei sen omistaja kolmen nyt omistusoikeutensa.
12117: kuukauden kuluessa, sittenkun siitä on
12118:
12119: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1926.
12120:
12121:
12122:
12123:
12124: Väinö Tanner.
12125: 312
12126:
12127: V,6.- Anom. ehd. n:o 12.
12128:
12129:
12130:
12131:
12132: Pullinen, y. m.: Esityksen antamisesta maatalouskiin-
12133: teistöjen veroperusteiden määräämisen yhtenäistyttä-
12134: misestä.
12135:
12136:
12137: E d u s kun n <a LI. e.
12138:
12139: Tammikuun 20 päivänä 1922 annetun kirjanpitonumeroihin noj:autuvat laSkeJ.mat
12140: lain kautta, joka koskee maalaiskuntain maataloustuottavruisuudesta olisivat oikeut-
12141: kunnallish:al)_innosta a.nnetun asetuksen tan~et. Onpa tässä tapahtunut niinkin,
12142: muuttamista, IIIliäärätään, että maatail.ouden että maaherrat ovat i1moittaneet epäilevänsä
12143: antamien tulojen verottaminen on kunnal- maataloushallituksen laskelmien pätevyyttä.
12144: listaksoituksessa toimitettava pinta-a:lan On siis maatalouden verotuksessa ole-
12145: mukaan noudattamal'la veroperusteita, joita massa epäkohta, joka kaipaa vtäJ.ttämättö-
12146: kussakin kUI1Ila.ssa määräävät taksoitu.slau- mlästi korjausta. Veroperusteet olisivat
12147: takunnat ja joiden suhteen lopullinen mää- kautta maan saatavat SieHruisiksi, että vero-
12148: räämisvalta on jätetty maaherroille. Joulu- tus niiden nojllllla toomitettuna tulisi tasai-
12149: kuun 5 päiväiTä 1924 annetun l<aå.n kautta seksi ja kohtuulliseksi.
12150: ulotettiin sama menettelytapa maatalous- Tämä !kävisi mahdolliseksi ainoastaan si-
12151: kiinteistöistä valtiolle suoritettavaan tulo- ten että <veroperusteiden tarkistaminen ja
12152: veroonkin nähden. lopullinen rmäärääminen jäisi koko maassa
12153: Käytännössä toteutettuina ovat nämä yhden ja ~amalla päteväm. vliranomaisen teh-
12154: lalkimääräykset johtaneet epätasaisuuksiin täv,älksi, jossa suhteessa rmruatalous'hallitus
12155: ja kohtuuttomuuteen. Niinpä vaihtelevat tepäilemättä oEsi katsottava sopivimmaksi.
12156: maamme viiljavimmil1a seuduilla Turun ja Ka~kessa tapauksessa olisci. laki muutettava
12157: Porin 1älänissä sekä Uudellamaalla eri kun- siten, että maaherroiJta jäisi veroperustej-
12158: nissa korkeimmat veroperusteet 400 ja 550 den lopullinen määräämisoikeus pois. Oi-
12159: markan väil.illä peltohehtaarilta samalla ker- keudenmukaisuuden j:a tasaisuuden aikaan-
12160: taa kuin korkeimmat ~veroperusteet useissa saamiseksi verotuksessa olisi lakiin myöskjn
12161: V~ipurin läänin kunnissa on määrätty 650 saatava määräys siitä, että verO\Perusteet tu-
12162: jopa 700 marka'ksi peltohehtaarilta. Luon- lisimt tarkistettaviksi myös siinäkin ta-
12163: nonniittyjen verotuksen suhteen ilmenee pauksessa ettei taksoituslautakun.tien vero-
12164: veroperusteissa vieläkin suurempia eroa- perusteita koskeviin päätöksiin ole muu-
12165: vaisuuksia eri läänien kesken. Myöskin sa- tosta haettu.
12166: m.assa lääruissä on ,eri kuntien veroperus- Yllä olevan nojalla esitämme,
12167: tmssa ep:ätasaisuuksia.
12168: Lisäksi ovat nämä ,veroperusteet melkein että Ed!uskunta anoisi hallituk-
12169: kaikkialla tulleet määrätyiksi korkeam- selta esitystä sellaiseksi lainmuutok-
12170: miksi kuin maataloushail.lituksen tarkkoihin seksi, jossa sekä kunnallisessa että
12171: V,6. - PuJilinen, y. m. 318
12172:
12173: valtion verotuksessa maatalouski~n asiant1tntervan viranomaisen tarkis-
12174: teistöistä käytetyt veroperusteet jäi- tettaviksi ja lopullisesti määrättä-
12175: sivät koko nmassa yhden ja samalla, viksi.
12176:
12177: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1926.
12178:
12179:
12180: Erkki Pullinen. K. V. Vuokoski.
12181: Mandi Hannula. Alpo 0. LuOIStarinen.
12182:
12183:
12184:
12185:
12186: 40
12187: 314
12188:
12189: V,7.- Anom. ehd. n:o 13.
12190:
12191:
12192:
12193:
12194: Itkonen, y. m.: Esityksen antamisesta laiksi kunnallis-
12195: verolainsäädännön uudistamisesta.
12196:
12197:
12198: E,d uskunna lle.
12199:
12200: Eräs verojärjestelmämme .pruhimpia e[>ä- perustuvia veroda. Kun yleinen tulovero
12201: ko'htia on, että se on niin yksipuolinen. Tu- •luonteema puoleSita >paraiten sopii valtiolle,
12202: loa verotetaan liian ankarasti ja kaksin- niin olisi tulo- ja omaisuusvero ,.;;äilytettävä
12203: kertaisesti samaan aikaan kun omaisuus, valtion verona, mutta ikunnille allllllettava
12204: omaisuuden lisäys, li]kevailhto y. m. pääse- edellämainittuja uusia veroja. Täten saatai-
12205: Yät miltei kokonaan verovlllpaiiksi. Tällainen siin valtion ja /kuntien kesken aikaan vero-
12206: olotila on omiaan vaikuttrumaan niin, että esinei.den jatko, joka nylt kokonaan puuttuu.
12207: 8,hkera työ ja tehokas ,tuotanto joutuvat
12208: paJjon ankarrummin verot.etuik:si kuin vä- Eih.dotarrnmelkin siis,
12209: hemmän tuottavana tai kokonaan tu<Yttamat-
12210: tomana .pidetty omaisuus. O:iJkeudellllllulkai- että Edu,skunta päättäisi kehoittaa
12211: sen ja hyvin järjestetyn verotuksen pitäisi hallitusta valmistutta'I'Yf,(tan ja aika-
12212: ·kuitenkin vaikuttaa aivan ;päinvastoin. Tä- naan Eduskunnalle esittämään ehdo-
12213: män vuoksi olisikin verojärjestelmääiilhlll.e tuksen kunnallisverolainsäädännön
12214: saaJtava omaisuuden arvoon, liikevaihdon uudistamisesta niin että se pääasiassa
12215: kolkonaismääräälll, omaisuuden lisäyilrneen perustuisi ornaisuuden arvoon, omai-
12216: y.'m. helposti todettaviin tuntomel"kkeihin suuden lisäykseen, liikevaihtoon ynnä
12217: muihin sellaisiin veroesineisiin.
12218:
12219: HeilsingiSJSä, ihelmilkuun 17 .päivämä 1926 .
12220:
12221: •
12222: Rieti Itkonen. J. F. Aalto.
12223: Johan Helo. Armas Paasonen.
12224: T. Typpö. Yrjö Welling.
12225: Emil Saarinen. Jussi Rapo.
12226: Aino Lehtokoski.
12227: 315
12228:
12229: V,s. - Pet. försl. n:o 14.
12230:
12231:
12232:
12233:
12234: lnborr, m. D.: Ang. överlämnande av proposition omin-
12235: förande av ett enhetligt befolkningsregister.
12236:
12237:
12238: T i ll R i k s d a g e n.
12239:
12240: År 1918 tillsatte dåvarande senaten en handhaft befolJmingsregi.stret i dissenter-
12241: kommitte, som erhöll i uppdrag att .utar- församlingarna, haft det svårt att fullgöra
12242: bets förslag tili reform :av ·befolikningssta- på dem ankommande åligganden, var:för det
12243: tistiken. Nämnda kommitte avgav, i bör- tydligen vore till sakens fromma, om reli-
12244: jan av 1923 ett betänkande, varuti kommit- gionssam:funden befriades från denna skyl-
12245: ten föreslår en lagstiftningsåtgärd, som dighet. Men detta förutsätter införande av
12246: avser åstadkommande av ett enhetligt, ett allmänt befolkningsregister för hela
12247: hela landet omfattande befolkningsregister. landet.
12248: Kommitten utarbetade även förslag tilllag, Härtill kommer ännu, att det civilregi-
12249: som borde tillkomma genom riksdagens ster, som tillkommit på ogrund av förord-
12250: medverkan, samt förslag tili venkställighets- ningen av den 22 decemher 1917 endast är
12251: förordning, avsedd att utrfärdas genom ad- av provisorisk natur och följaktligen ieke
12252: ministrativt förfogande. heller i stånd att på ett tillfredsställande
12253: I ovannämnda kommittehetänkande på- sätt fylla de ik:rav, som förhå.llandena nu
12254: pekas, att redan då funnos i vårt land icke och framdeles komma a tt ställa på ett be-
12255: mindre än fem officiella befolkningsregi- folkningsregister. Tillsvidare är civilre-
12256: ster. Oeh sedan religionsfrihetslagen av gistrets förande överlämnat åt häradsskri-
12257: den 10 november 1922 trädde 'i kraft har i varna. Men då häradsskrivardistriik:ten i
12258: landet ytterligare til1kommit nya religions- allmänihet läro vidsträckta, så har en stor
12259: samfund, vilka enligt nämnda lag även äro del av befolkningen i dessa svårt och även
12260: skyldiga att föra officiella f·örteckningar förenat med kostnader att komma i förbin-
12261: över sina samfundsmedlemmar. Härige- delse med registermyndigheten. Enligt
12262: nom har antalet officiella befolkningsregi- uppgifter från statistiska centra1byrån
12263: ster ökats och allt efter som nya religions- ·finnes något över 24,000 personer .inskrivna
12264: samfund tillkomma kommer detta antal än i civilregistret. Denna i civilregistret an-
12265: ytterligare att ökas. De uti förenämnda tecik:nade befolkning är icke jämt fördelad
12266: kommittebetänkande påpekade bristfällig- över hela landet utan är på vissa orter
12267: heterna på befo1kningsregistel1bokföringens större, vi1ket sakförhållande gör, att den,
12268: område komma i så fall · att ännu mera som där åligger att föra civilregistret, får
12269: framträda allt efter som befolkningsregist- sig påförd en för tung arbetsbörda, som
12270: ren bliva flera. Erfarenheten har också re- kan giva anledning tili att felaktig'heter
12271: dan ådagalagt, att sedan dissenterlaogen mera än eljest inkomma i civilregisterbok-
12272: 1889 tilikoru i en del fall de personer, som föringen. Oeh då det är nödvändigt att
12273: 316 V,s. - Yhtenäinen väestöreJki!steri.
12274:
12275: den officiella bokföringen över landets ingår i kommittehetänkandet n :o 7 år
12276: befolkning är sådan, att ;från densamma 1923, få undertecknade vördsamt anhålla,
12277: snabbt och korrekt kan erhållas de upplys-
12278: ningar, som i det samhälleliga livet äro be- att Riksdagen ville besluta upp-
12279: hövliga, så synes även införande av ett så- ntana regeringen att snarast rnöjligt
12280: dant enhetligt befolkningsregister i landet till densarnma överlämna proposi-
12281: vara nödvändigt. tion orn införande av ett enhetligt,
12282: På grund av ovananförda skäl och un- hela landet omfattande befolknings-
12283: der hänvisning till den motivering, som register.
12284:
12285: Helsingfors den 1,6 februari 1926.
12286:
12287:
12288: J. Inborr.
12289: Om petitionsförslaget förena sig:
12290:
12291: Karl Fr. Lauren. Georg Schauman.
12292: J. E. Hästbacka. Johannes Klockars.
12293: Gustav Lindberg. K. V. Åkerblom.
12294: Josef Mangs. M. E. Kulenius.
12295: 317
12296:
12297: V,s.- Anom. ehd. n:o 14. Suomennos.
12298:
12299:
12300:
12301:
12302: Inborr, y. m.: Esityksen antamisesta yhtenäisen väestö-
12303: rekisterin aikaansaamisesta. •
12304:
12305:
12306: E d u s k u n n a ll e.
12307:
12308: Vuonna 1918 asetti silloinen senaatti astumisen jälkeen useissa tapauksissa niillä
12309: komitean, joka sai tehtäväkseen ehdotuksen henkilöillä, joiden huolena on ollut väestö-
12310: laatimisen väestötilaston uudistamiseksi. luettelon pito eriuskolaisseurakunnissa, on
12311: Mainittu komitea antoi vuoden 1923 alussa ollut vaikeuksia heille kuuluvien tehtävien
12312: mietinnön, jossa komitea ehdotti lainsää- suorittamisessa, minkä vuoksi selvästi olisi
12313: däntötoimenpidettä, mikä tarkoitti yhtenäi- asialle eduksi, jos uskonnolliset yhdysklm-
12314: sen, koko maan käsittävän väestörekisterin nat vapautettaisiin tästä velvollisuudesta.
12315: .aikaansaamista. Komitea laati myöskin Mutta tämä edellyttää yleisen väestörekiste-
12316: ehdotuksen laiksi, joka olisi säädettävä rin aikaansaamista koko maa ta varten.
12317: eduskunnan myötävaikutuksella, sekä ehdo- Tähän tulee vielä lisäksi, että joulukuun
12318: tuksen .toimeenpanoasetukseksi, joka oli tar- 22 päivänä 1917 ~etulla asetuksella pe-
12319: koitettu annettavaksi hallinnollisin toimen- rustettu siviilirekisteri on luonteeltaan vain
12320: pitein. väliaikainen eikä siis myöskään kykene tyy-
12321: Yllämainitussa komiteamietinnössä huo- dyttävällä tavalla täyttämään niitä vaati-
12322: mautettiin, että jo silloin oli maassamme muksia, joita olosuhteet nyt ja vastedes
12323: kokonaista viisi virallista väestörekisteriä. tulevat asettamaan väestörekisterille. Tois-
12324: Ja lokakuun 10 päivänä 1922 annetun taiseksi on siviilirekisterin pito jätetty
12325: uskonnonvapauslain voimaanastumisen jäl- henkikirjoittajain tehtäväksi. Mutta kun
12326: keen on maahamme edelleen syntynyt uusia henkikirjoittajapiirit yleensä ovat laajoja,
12327: uskonnollisia yhdyskuntia, jotka mainitun niin on suuren osan niiden väestöä vaikeata
12328: lain mukaan myöskin ovat velvolliset pitä- päästä kosketukseen rekisteriviranomaisen
12329: mään virallista luetteloa jäsenistiiän. Tä- kanssa ja se tuottaa heille myöskin kustan-
12330: män kautta on virallisten väestörekisterien nuksia. Tilastollisen Keskustoimiston anta-
12331: luku lisääntynyt ja sitä mukaa kuin uusia mien tietojen mukaan on jonkun verran yli
12332: uskonnollisia yhdyskuntia syntyy, tulee 24,000 henkilöä merkittyinä siviilirekiste-
12333: tämä lukumäärä edelleenkin kasvamaan. riin. Tämä siviilirekisteriin merkitty väestö
12334: Edellä mainitussa komiteamietinnössä osoite- ei jakaannu tasaisesti yli koko maan, vaan
12335: tut puutteellisuudet väestörekisterikirjan- on muutamin paikoin suurempi, mistä sei-
12336: pidon alalla tulevat sellaisessa tapauksessa kasta johtuu, että se, jonka velvollisuutena
12337: yhä silmäänpistävämmin esiintymään sitä siviilirekisterin pito on, saa kannettavak-
12338: mukaa kuin väestörekisterejä tulee useam- seen raskaan työtaakan, joka voi aiheuttaa
12339: pia. Kokemus on myöskin jo osoittanut, virheellisyyksiä enemmän kuin muuten
12340: että vuoden 1889 eriuskolaislain voimaan- esiintyy siviilirekisterikirjanpidossa. Ja
12341: 318 V,s. - Yhtenäinen väestöreösteri.
12342:
12343: kun on välttämätöntä, että virallinen kir- komiteamietintöön n :o 7 vuodelta 1923, saa
12344: janpito maan asukkaista on sellainen, että allekirjoittanut kunnioittaen anoa,
12345: siitä nopeasti ja tarkasti saadaan ne tiedot,
12346: joita yhteiskuntaelämässä tarvitaan, niin että Eduskunta tahtoisi päättää
12347: näyttää myöskin sellaisen yhtenäisen väestö- kehoittaa hallitusta mahdollisimman
12348: rekisterin aikaansaaminen maahan välttä- pian jättämään Eduskunnalle esityk·
12349: mättömältä. sen yhtenäisen koko maan käsittävän
12350: Edellä esitettyjen syiden nojalla ja viita- väestörekistet'in aikaansaamisesta.
12351: ten niihin perusteluihin, jotka sisältyv·ät
12352:
12353: Helsingissä, helmikuun 16 päivänä 1926.
12354:
12355:
12356: J. Inborr.
12357:
12358: Anomusehdotukseen yhtyvät:
12359:
12360: Karl Fr. Lauren. Georg Schauman.
12361: J. E. Hästbacka. Johannes Klockars.
12362: Gustav Lindberg. K. V. Åkerblom.
12363: Josef Mangs. M. E. Kulenius.
12364: 319
12365:
12366: V,9. - Pet. försl. n:o 16.
12367:
12368:
12369:
12370:
12371: Forsberg, m. fl.: Ang. höjande av sjöfolket tillkommande
12372: pensioner till belopp motsvarande nutida penninge-
12373: värde.
12374:
12375:
12376: Till RlikiSid:agen:.
12377:
12378: Såv·äll ur socirll!l som mr natLoiiJalelkon:o- 'S. (k. 1ästavgilitema, cviilik1a med 20 pe;nni
12379: misk syupun;krt framSitår det såsoo:n letil !PeT läst, :sedrerme,ra med 10 peD!Ili pe:r
12380: sy;nne:rl[gletrl viik'tig urppgilft att så vilvt register'ton, erlägges en gåmg i året för
12381: möjlig.t t11ygga sjömruruslkåre.ns stälJ1ning i finrskt frrurtyg och :för iWtländslkra fartyg
12382: olilkra avsHe.nden. Sjö:rniansyrlkets farli.ga llilk:,aledes ådigen, då de för.sta. g.ången
12383: och 'aill.ISitiTängtande !Ilatur .gör redan i och :runlöp1a hialilliil i lrundet. :Enlirgt .arrl:Sit&tens
12384: för sig att dert:srumma mlåsrte ttiUdragra :sig reglemelllte äT ra'DSlutning ,tm denS3Jlllma
12385: Sltats:ma:kte!IliS uppmäll'lksamhet. La:gsti&t- frivililig, dock s:ålunda IWtt i sjömanshus
12386: ningeill !På de:tta område Jtorde även vara inskr1ven p.ersO!Il u·tan vidrure blir med-
12387: bland ·den tidig,aSite ~ociralra ~agtSitid\tning, lem av lalrustaliten. FöTU'tsä;ttm.ing iför e:r-
12388: som fi!Ilnes. A ;andrfa sLdiam. .äJr det u:r hål1ande rav rprernsirO!Il är i regeilm. u.ppnådd
12389: follkhushålJinLnge:ns s~rmlkit och med 55 års Mde·r ocili. erläg;g;ande av ·frullstän-
12390: hämlsyn till de:n beitJydeilse, rede·rinäri!Ilgen dig:a pensionlsav.gi:lite:r nnde!r 30 års tid.
12391: ihatr, rav utomorden.tlig vi:kt, abt IEliil. skick- Deläga:re i :an:stal.ten, rsom utan e.gtet :för-
12392: [ig och sin U!PPg[f.t v.uxe!Il sjömansikår VIål1ande grenom sjuikdom elleiT oJ.ycki!rl,all
12393: uppräJtthålles och utvecik:Lrus. Därförurtan bHvit roförmög·en 1rutt utöva s·i:tt yl'ke, er-
12394: är ilnhems!k .rederilnäring i pr.a'kltiken icike hållier dock a-e-da:n före ruppnådd ålder av
12395: möjHg. Ur båda .deSiSia syrr:upunik.te:r :fram- 55 .år pens101Il, likväl med redukltion ifaH
12396: står ordn:amdet av åldea.-domspen!sionecr.- åt pensrons:avgifterna ej tiLI fullo e:rla:gbs.
12397: sjÖimäni och silei:rlb!lmspe!lliS1oner åt de!'las Till änka och harn e:liter.•avliden delägm~e
12398: närmruste :anhörig,a såsom en upprgift av erläigge:s samm:a penJSiO!Il, .som honom till-
12399: Stor rbetydeJ.:se, till ViaJrS lösm1de rstaten bör kommit. Allista1tens första reglementa
12400: medverk.1a. Redan .tidigtt under FillliLrunds indelade deläg1rurne i tt;re Ik:I.as&>r, i vilka
12401: förenillg med Sverige trful'mdes i vår't de ånliga av.giiiteroa ocih pen'Sione.rna
12402: land ä.tgärde:r i deiiJnra !riktnirng oc;h, då voro följ.runde:
12403: 1a:ntoogs:imls1titutionen .återu,ppil1va~des, Årlig pen- Pensions-
12404: sions av- belopp
12405: togo SltäJnde.rn,a in1tiati:v roiU doon;a pen- K1a:SIS I. gift Fmk. Fmk.
12406: s:iO!IlSifrrågas lösning g.en_iom .att f·öresJå in- Sjöikaptener .......... 60:- 390:·-
12407: rättande rav en sräl'skild pe~onr8ra!Ilstalt iKlass II.
12408: fö-r ·sjöiiol'ke:t. Tacik v,a,re dettra iniHaltiv Kofferdislkeprp:rur:e, styr-
12409: koru år J.880 de:n irulltj.ämt be:~ående sjö- män och m:askini,stiHil" 40: - ~60:-
12410: mamrn:apei!1Sir0Ills31D.S11lalten rtill stå:nd. Dess KlruSIS III.
12411: t!hlilgång,ar hava u•tgjorts, uttom av pen- Övrilgt sjö:liollk oc!h eil-
12412: siO!IlrSaVIgift.er, i främsrt:a rurmmet rav de dare ................ ~0:-
12413: 320 V,9. - Merimiesten elakkeiden 'ko110ttaminen.
12414:
12415: Läs,tavgif.terrra, delägru-nes avgiflter mamiJahåll frarrlliSif;äll,da yrllmndet, att
12416: till all!Sitalliten och pensionS1he1loppen fort- pensiolliSfbeloprpen horde :np!Pibri.ng.as till
12417: be!Stodo ·Oföränd~ade tili låm.,gt efter resp. 12,000, 9,000, 6,000 och 3,000 ma:r'k
12418: världskriget. Föl'ISit mot slrutet av år 1920 ingalunda obilli;~t. I vwje fallil fm.mstår
12419: utambetades .in'oon Ram:1els- och :tndustri- 'en yt:ter,st väsentlig öikniln,g av Pe!IlSinns-
12420: min~Sitedet p.ropositiOill tthll lä,s'tavgifter- helorppen sasom oundg·än~ligen lp,åJk,ailla:d.
12421: n.aJs fötr'höjande. Denna ip:r"IOiposition lälll- Till jä'mföre1se må mliföros, 1ailt i Dan-
12422: na:des i sinom tid ti!ll ;riiksoda~en och tför- mark pe.nsiOillerna för herfälet (m!otsv:a-
12423: anledde ,en ilag av dem. 15 ,a;prH 1921, var- mnde v<åir anstalts I o0h II !ktliruss) :utgå
12424: igooom läJstaVIgLiflteil'iil!a höjdes till ,fy,ra- med 6,000 a 8,000 danis!lm k:ror:r.or, rultså
12425: duhb1a belopp~et ene,r :fråln 10 tili 40 p:i, cirlk.a 57,000 a 75,000 mJa:l'lk och arot i
12426: vHke1t ungefärlirg,en be~räikllliades motsVIa'r>a :SVJerige, däJr mar:r. :a11beta;r 1på en förhöj-
12427: den fömäJ1Il'l'iillg i m:y;r:dett:s lköpkr.1aft, var- :ning .av pensionsbe/loprpen, s.jöfolikertJ.s pen-
12428: med mar:r. vid IJ!VO;positione:nJs .uppgör.ande si,oner växlia mel1a:n 135 och 240 svensk:a
12429: räknade. T.ruck v:are denna åtgärd knnde ;k,ronor, VJaJrliH kar:r. komma ett specielllt
12430: sedemmera år 1924 ett nyitt reglemenie tilliigg orn 80 a 130 :S'VlellliSik:a ikronor, mot-
12431: för ansta:l:'ten utgiv:as, va;ri pie::n:sionerilla< sv,ar.ande alltså e•tt totaillhelop.p av cilrkia
12432: något ihöjdes och sa:mtidilgt en ny läg\Sita 2,300 a 4,100 ma:rk.
12433: p,eJliS!ionsik!JJruss .inr.ä'ttades. Enili~t · dert;t:a Blia:n d s j örrnannapeiDJsiiO!IliSirun:stailtell!S
12434: reglemenlte utgöra i I klaJssen rpensions- s,amtliga inikomster rutgöra f. n. lläs't'av-
12435: .avgiften 100 ma::rlk .och pell!Sion.I(ID 800 gi~terna ·:i:oomot 60 %; d:en därnäsit största
12436: marlk, i II iklaJssem. rvesp. 75 och 600 ma:rlk, ink101llSi1posten ä:r"lo :r1äm.tor å anstaltens
12437: i III kla;ssen resp. 150 ()Ch 400 marlk samrt fonde:r, medlaal peiDJSiOilliSiavgi:ftema stig.a
12438: i den nyi:mättade IV llda;ssen resp. 25 och till \kn.lliPrptt ,3 % 1av srumtliga inikOIDISiter.
12439: 200 marlk. Vid så!da:n't fö:r'håUa;nde är det up;pen!hrurt
12440: Det är uppenlhari- och 1f.rwmhölls äv,en :att äve.n •om pensiOiliSiaVIgifte.rna iprropo,r-
12441: i motiven iHl fö11enämnda !p:rlorposition - ,t~onsvis höjeiS, utbetalaudet :av i motsva-
12442: att de:s!Sa åtgärder k.unde ha;va blott in- rande grad öik;a·de pensioner lpå mtet vis
12443: .terimi:st,islk ikiamafk,täJr. Vid ertt slutligt möjliggöre.s. I betna!klta:nde ihiiriav och då
12444: ordnande ,av fråg.an m:åJste ovillkoriligen inkmnJste;mru :fråru. aJJ.Staltoo.s d'onder ej
12445: en fwl1k1omlig omregLering oeh förihöjning iheller rtJorde ilmrma urp~pdrivas, ~äro höjda
12446: av pell!SionernJa · vidtagas. Redan från pensiolllslhe1opp möjliga en:dlliSt, orn den
12447: bö!l'jan voro pell!Sionem:a låga ooh stå nu, inkoiDISit lalll:Stla;lten ',h:atr ger:r.orn lä:stavgiif-
12448: jämväl oavsett den ohetydliga förhöj:nill- ieirna ölms. Det enikiLaJSite säJtte;t vore
12449: gen år 1924, .i ing1en ipll'opontion ltill pen- otv1i:V1ei1aJktigt e1n ·f.örhöjning av dess:a av-
12450: lllin;gens lförändrade värde nmder den •tid gisfters 'belopp urtllill vidare åtgäxder.
12451: .av 45 år 1ams1JaJten best·ått. Räknar mrun Emellertid måste ihäll'vid IOOalk:ita.s, att vår
12452: med ~rutt ,rpennin.gev.ärdei redllill mel1ar:r. år redan ,förutt beträngda rederinäring ieke
12453: 1880 ocih :världslkrig'e1ts utbrott försäm11llits bör utsiittrus för 1alltför i'Y'ngande meTbe-
12454: och Stedemnm.a nedg,åltt y:ttervligare tiiLI :Lastn.ing. Ve:rklS'tällda berälrning,a;r vid-
12455: mimdme än 1/1o ,av fö.r:ik~rigsvä:rdet, iborde .haJ:ndeng:Lva, ,rutt med en förhöjning av
12456: nu pensionerJlla i de fyr.a iklasserJl!a utgå läsbruvgiflten till 1 mia:r'k, vilket un~gerfäJr
12457: med r~e:sp. '5,000, 3,750, 2,500 och Lt,250 mark. <ligen motsv:ar.ar penningenJs. minSik:a;de
12458: Med berukrtande ;ruv de st18Jts- ,oclh IWildl"a köpJmaiit, pensionerr på I"lesp. 2,000, 1,500,
12459: pensioner, vilka inorn motsy~a;rrunde ,srum- 1,000 odh 500 ma;rk kunde utrbetaJ.as. För
12460: bäJilskl1russer utgå, syn•es åter det från sjö- att :möjliggöra sådan:a rpell!Si,oner, som i
12461: V,9. - Fo11sberg, y. m. · 321
12462:
12463: det föregående beteelmabs såsoon skäliga, dande av oviallillänmda ol'YckiSifta.LLsdursäJk-
12464: bo:vde lästavgifooma ytterlig,a:ve mång- :ringsk·oatnader. Detti3. öve:rsikott IS!k:ul!le
12465: dubb1as. Deltila vore ffiUielJJerrt;id Uil' den möjliggfua en vä;serutlig fö:rhöjning av
12466: inhemsik:la reder1näring•eniS syn,puiJ'l!kit he- poosio:nernla. Då vid en kil'laifitig förhöj-
12467: tänkligrt;. :nilliJg av ålderdomapensionern:a de belopp,
12468: Det d'örefwHer •eme~lell'ltid som s.kiUhle: S(){ffi i Slterbhusrp€1llJSi:one:r slko1a ut.gå, lk.un-
12469:
12470: detll'Il!a fråga krunrua lÖSias på ett för alla na sätta.s v.äJsentligoo läg:re, hrur v.id
12471: parler :till:Wedsstä1l:ande säJt't ge:nom att verkstäJlld beräkning det reiS'Illtrut erihål-
12472: sammaillkopplia läJSitaVIg:iif.terna med de av- lit•s, att genom oVJananltydda rano:rdming
12473: gifte;r våra rederier f. IJl. enligrt; gäl1ande å1der.domS[pensi.o:nel'\I1a knnde bringas upp
12474: olyCJksfa~lsförsäJkTin:gs]Jag e,r:tiiJgga för sjö- tili resp. J2,000, 9,000, 6,000 och 3,000 ma:rtk.
12475: foJik:ets olyck·.sfallsförtsäkil'ing. Om ·de rav- Dessa ik~ru'l:ky1er b:o:rde nruturligrt;vis lllill-
12476: giiiter, vi]ka vår,a ~ederieil' utbe:trula för dookia!Sitrus nogg:l'ann p:rövning ,av sruk-
12477: sa.gd:a försäkr1ng, omräikinas ailt utgå pe:r lkunn1ge, utöver VJad ih1tinJtills s\ketJt, ooh
12478: reg1s'teTiton .av ~edarim·nrus sammanlagda :på hasen av denna gmruslkn1ng :det 'slu't-
12479: flotta, frrurngåT enligt vmtk:Sitälldla för- iig.a fö:rs1aget uprpgÖI'ias. Urppetnbart äJr i
12480: hiandlsbecräJkiJ11ng,aT, att :vederiema i alla f:a:ll, att rrnedell tiH IJ)ens1one:r:DJaJs hö-
12481: olyckisifa}Lsfö:r;sä'krimJgiSiavgiiiter erilägg:a j.ande kUJlJilla elfuållrus. SikYIIldsamm.a M-
12482: cirika 4 mark pe;:r megisooll'ton. I:fall iiLU gärder äro :errn:ellerttid •av !Ilöden i laJIJJSie-
12483: lästavgif:ter:na höj.as tihl. Fm!k 4: 40 per re- ende :tiili de nuv.arran:de pensi:OOIJemas. full-
12484: gistedon - mots:v.ar;runde olydk:sfallsd'öil"- stäiilidrg.a dtilll:räcklig1het.
12485: sälkringsavgi&tens ovlankaltkrylerade ocih Hiänvis,ande tiJil o~amSitråleiJlde tfå vö.rd-
12486: de.n nuVIrurande läJSitavgiften~s ISiamrilla!Il- samma!Sit vi föreslå,
12487: l,agda ibelOIPP - och om ur ilä;stavgi:Dter-
12488: na:s rtotrul:a :avlklars1Jn1ng i f.rärrnst,a rurmrmet att riksdagen måtte uppmana re-
12489: kostnadeil"na fö:r olydkrsli\allsd'örsälkil'ingen geringen att vidtaga skyndsamma
12490: hestridas, varvid de i:nhemska rederiElll'!Ila åtgärd&r därhän, att sjöfolket till-
12491: nwturligrt;vi:s f:ritag:as :firån vidare erläg- kommande pensioner bleve höjda
12492: gande av sagda fö.l"Säikringsavgiiite:r, blir sålunda att desamma komme att
12493: följ:den illlgen menheJJastnim.g av !Landeils sitt förhöjda belopp matsvara pen-
12494: redeirinrä:ring, medan å andra sidlan, då ningens minskade värde och de
12495: de förhöjda lä;Sitavgif.ter:nla e:rlä;ggrus rävoo pensioner, som i övrigt åt personer
12496: för U'tläJndlskJa fartyg, läJst,av:gifliie:rnas to- i motsvarande samhällsklass av
12497: bat1a aviJwstning 1Sikul1e mångdublbhus och stat eller kommun utgivas, med be-
12498: lämna ett :g,y;nne<rligen beltydande öve:r- aktande likväl, att så vitt möjligt
12499: skrott utöve:r den sam:mianrl.agda summan landets rederinäring icke åvälves
12500: av dessa 1avgifters nuv.ar.a:nde ,avtkastning ökade omkostnader.
12501: och dlet beJ.opp, :s.om :1\o:rdmas förr ibestri-
12502:
12503: Hels.in.Jg:ilors, den ]1 fe:b:rnari 19Q.6.
12504:
12505: Anders Forsberg. Hj. J. Procope. Eirik Hornborg.
12506:
12507: Om förestålende :petitron fö,:rewa sig:
12508:
12509: Knut Molin. Lauri Pohjala. Rolf Witting.
12510: Karl Fr. Lauren. Levi Jern. John Österholm.
12511: K. V. Åkerblom. Ernst :&tlander. Juho Rannikko.
12512: Pekka Kopsa. 41
12513: ..
12514: 322
12515:
12516: V,9.- Anom. ehd. n:o 16.
12517: Suomennos.
12518:
12519:
12520:
12521: Forsberg, y. m.: Merimiesten eläkkeiden korottamisesta
12522: nykyistä rahan arvoa vastaaviksi.
12523:
12524:
12525: Eduskunnalle.
12526:
12527: Sekä sosialiselta että kansantaloud-elli- mulma;n rekisteritonnilta, suoritetaan soo-
12528: selta kannalta katsottuna erikoisen tärkeä malai.si:sta laivoista ker11an vuodessa ja
12529: tehtävä on merimiesten aseman turvaaminen ulkomaa:laisista laivoista niinikään joka
12530: eci suhteissa niin suuressa määrin kuin mah- vuosi, silloin kun ne ensi kerran käyvät
12531: do.Uista. Merimiesammatin vaarallinen ja jossakin maan satamassa. Laitoksen ohje-
12532: raskas luonn-e jo sellaisenaan vaikuttaa, säännön mukaan on siihen liittyminen va-
12533: että sen täytyy kiinnittää valtiovaRan huo- paaehtoista, kuitenkin niin, että merimies-
12534: miota. Lainslliäd.ä.ntö tällä alalla kuulunee- huoneeseen kirjoitettu henkilö ilman muuta
12535: kin varha:islllliPaan sosia1iseen lruinsäädän- tulee laå.toksen jäseneksi. Edellytyksenä
12536: 1:Jöön, mitä on olemassa. Toiselta puolen on !eläkkeen saa,ntiin on yleenslä saavutettu 55
12537: ka,nsantalouden kannalta ja siihen merki- vuoden ikä sekä täydellisten eLäkemaksujen
12538: tykseen katsoen, mikä ·laivanvarustuselin.- suoritus 30 vuoden aikana. Laitoksen osa-
12539: keinolla on, erinomaisen tä11keätä, että tai- kas, joka ilman omaa syytään sairauden tai
12540: tava ja tehtäväänsä py.styvä merimieskunta onnettomuuden takia on tulJ.ut kykenemät-
12541: säriilyy ja että sitlä kehitetään. Ilman sitä ei tömäksi ammattiansa harjoittamaan, saa
12542: kotimainen laivanvarustuselinkeino käytän- kuitenkin jo ennen 5.5 vuoden ikää eläkkeen,
12543: nössä ole mahdollinen. l\1oJ.emmilta näiltä kuitenkin pienemmän, ellei eläkemaksuja
12544: näkOkannoilta katsoen on vanhuuseläkkei- oJ.e täyttä aikaa !SUoritettu. Kuolleen osak-
12545: den järjestäminen merilllliehille ja kuolin- kaan ieskelle ja lapsille suoritetaan sama
12546: pe:säeläkkeiden järjestäminen heidlän lählim- eläke, joka hänelle olisi tullut. Laitoksen
12547: miUe omaisilleen suurimerkityksellinen te'b.- ensimäisessä ohjesäännössä jaettiin osakkaat
12548: tlävä, jonka ratkaisemisessa V'altion tulee olla kolmeen luokkan, joissa vuotuiset maksut ja
12549: mukana. Jo aikaisin Suomen oll'MSla Ruot- eläkkeet olivat seuraavat:
12550: sin ythteydessä ryhdyttiin meidän maas- Vuotuinen Eläkkeen
12551: samme toimenpiteisiin tiihän sunntaan, ja maksu määrä
12552: Smk. Smk.
12553: kun kansanedustuslaitos uudelleen herätet- Luokka I
12554: tiin eloon, tekivät s:äädyt aiotteen tämän Merikapteenit 60 390
12555: eläkekysymyksen ·ratkaisemiseksi ehdotta-
12556: maila erikoisen eläkeilaitolksen peru&tamlista I..mokka II
12557: Kia~pparaivui'Iit, perä-
12558: merimiehiä va,rten. Tämän alott·een amsiosta
12559: syntyi vuonna 1880 ylrä vieilä ,olemassa miehet ja koneen-
12560: oleva merimieseläkelaitos. Sen varat ovat käyttäjät . . . . . . . . . . 40 260
12561: muodostuneet, paitsi eläkemaksuista, elllSi Luokka III
12562: sija.ssa n. k. lästimaiksuista, joita, 20 pen- Muut merimiehet ja
12563: njn mukaan lästiltiä, l"'ittemmin 10 pennin ·lämrrnittä:jiät . . . . . . . . 20 130
12564: V,9. - Forsberg, y. m. 323
12565:
12566: Lästimaksut, ooak:kaiiden :maksut laitok- kuuluville suoritetaan, ei merimiesta!holta
12567: rSelle ja elakkeet pysyivät muuttum.atta esitetty vaatimus, että eläkemäärät olisi ko-
12568: :pitkälle maailmansodan jälkeen. Vasta rotettava vastaavasti 12,000, 9,000, 6,000 ja
12569: vuoden 1920 ilopulla laadittiin Kauppa- ja 3,000 mtark.kaan, tunnu ensinkään kohtuut-
12570: Teollisuusministeriössä esitys lästimaksujen tomalta. Joka ,tapauksessa näyttäytyy san-
12571: korottamisesta. T1ämä esitys annettiin ai- gen oleellinen eläkemäärien korotus ehdot-
12572: koinaan eduskunnalle ja aiheutti 'huhtikuun toman välttämättömäksi. Vertauksen vuoksi
12573: 15 päivänä 1921 annetun -lain, jolla 1ästi- mainittakoon, että T·anskassa päällystön
12574: maksut korotettiin nelå.nkertaisiksi eli 10 (vastaa mei.dän laitoksemme luokkia I ja II)
12575: penillistä 40 penniin, jonka suunnineen la;s- eläkkeet ovat 6,000 a 8,000 Tanskan kruu-
12576: kettiin V'astaavan sitä xahan ostokyvyn huo- nua, siis noin 57,000 a 75,000 markkaa ja
12577: nonemista, mikä esitystä laadittaessa oli että Ruotsissa, jossa pa.raillaan. työskennel-
12578: otettu huomioon. Tämän toimenpiteen lään eläkemäärien korottamiseksi, merimies-
12579: ansiosta voitiin sittemmin vuonna 1924 ten eläkkeet vaihtelevat 135 ja 240 Ruotsin
12580: laatia laitokselle uusi ohjesääntö, jossa kruunun vä:1illä, jO:hon vielä voi tulla eri-
12581: eläkkeitä jonkun verran korotettiin ja sa- koislisäystä 80 a 130 kruunua, joten koko-
12582: malla perustettiin uusi alin eläkeluokka. naismäärä siten vastaa illoin 2,300 a 4,100
12583: Tämän ohjesäännön mukaan ovat I luokassa markkaa.
12584: eläkemaksu 100 markkaa ja eläke 800 mark- Merimieseläkelaitoksen kaikista tuloista
12585: kaa, II luokassa vastaavasti 75 ja 600 mark- tekevät nykyään lästimaksut lähes 60 % ;
12586: kaa, kolmannessa luokassa 50 ja 400 mark- .lähinnä suurimman tuloeron muodostavat
12587: ka;a sekä uudessa IV luokassa 25 ja 200 laitoksen rahastojen korot, kun taas eläke-
12588: markkaa. maksut nousevat tuskin 3 prosenttiin kai-
12589: On ilmeistä - ja siitä huomautettiin kista tuloista. Näin ollen on ilmeistä, että
12590: myöskin mainitun esityksen perusteluissa- vaikkapa eläkemaksuja suhteellisesti koro-
12591: ,että näillä toimenpiteillä saattoi olla vain tettaisiinkin, sen kautta ei miUään tavoin
12592: väliaikainen luonne. Kysymystä lopullisesti tehtäisi mahdolliseksi vastaavassa määrin
12593: jlärjestettäessä täytyy ehdottomasti ryhtyä lisättyjen eläkkeiden maksamista. T'"åhän
12594: eläkkeiden täydelliseen uudelleen järjestä- nähden ja kun tuloja laitoksen rahastoista
12595: miseen ja korottamiseen. Jo alusta lähtien myöskään ei voitane saada nousemaan, on
12596: olivat eläkkeet ·alliaiset ja nykyään ne, eläkkeiden korottaminen mahdollista vain,
12597: vaikkapa otetaankin huomioon vuonna 1924 jos se tulo, minkä laitos saa lästimaksuista,
12598: t8ipahtunut vähäinen korotus, eivät ole saadaan kohoamaan. Yksinkertaisin tapa
12599: minkäänlaisessa suhteessa rahanarvon muu- dlisi epäilemättä näiden maksujen määrän
12600: toksiin sen 45 vuoden pituisen ajan ku- korottaminren ilman muita toimelllpiteitä.
12601: luessa, minkä laitos on ollut ()lamassa. Jos Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, että
12602: otetaan huomioon, että rahan ar.vo jo vuo- meidän ennestäänkin tukalissa oloissa toi-
12603: den 1880 ja maailmansodan syttymisen vä- mivan laivanvarustuselinkeinomme kannet-
12604: lisenä :aikana oli huonontunut ja että se sit- tavaksi ei olisi asetettava liian raskaita
12605: temmin on alentunut rvähempään kuin lisärasituksia. Toimitetut laskelmat osoitta-
12606: kymmenenteen osaan sodan edellisestä ar- vat, että lästimaksujen korottamisella 1
12607: vosta, tulisi nyt eläkikeiden mainituissa nel- markkaan, mikä suunnilleen vastaa rahan
12608: jässä luokassa nousta vastaavasti 5,000, vähentynyttä ostokykyä, voitaisiin eri luo-
12609: 3,750, 2,500 ja 1,250 markkaan. Jos :taas kissa maksaa vastaavoasti 2,000, 1,500, 1,000
12610: otetaan huomi.oon ne vaJtion- ja muut eläk- ja 500 markan eläkkeet. Jotta kävisi mah-
12611: keet, joita v81Staaviin yhteiskuntaluokkiin dolliseksi sel:laisten eläkkeiden maksaminen,
12612: 324 V,9, - Mer~miesten eläkkeiden kol'lottwminen.
12613:
12614: joita edellisessä on pidetty kohtuullisina, peittämiseksi vaadittavan maaran yhteen-
12615: olisi lästimaksut edelleen korotettava mo- lasketun summan yli. Tämä ylijäämä tekisi
12616: ninkertaisiksi. Tämä olisi kuitenkin koti- mahdolliseksi eläkkeiden huomattavan ko-
12617: maisen laivanvarnstusel.inkeinon kannailta !'ottamisen. Kun vanhuuseläkkeitä huomat-
12618: katsoen arveluttavaa. tavasti lrorotettaessa ne määrät, jotka oo
12619: Näyttaä kuitenkin, että tämä kysymys suoritettava kuolinpesäeläkkeinä, voidaan
12620: voitaisiin ratkaista kaikkia puolia tyydyttä- nräwrätä ol>ennaisesti aleiDJihl.ksi, on toimi-
12621: väillä tavalla yhdistämällä 1ästilmaksut nii- tetuissa laskelmissa johduttu siihen tulok-
12622: hin maksuihin, joita laivanvarustajamme seen, että yHäviitatun järjestelyn kautta
12623: voimassa olevan t~paturmavakuutusla:in vanJhuuseläkkeet voitaisiin korottaa vastaa-
12624: mukaan nykyään suorittavat merimiesten vasti 12,000., 9,000, 6,000 ja 3,000 markkaan.
12625: tapaturmavakuutuksesta. Jos ne maksut, Niämä laskelmat olisi luonnollisesti alis-
12626: joita laivanvarustajamme suorittavat sano- tettava asiantuntijain tarka;n ha.rJcinnan
12627: tusta vakuutuksesta, muunnetaan suoritet- alaisiksi .sen lisäksi mitä tähän saakka on
12628: taviksi rekist'eri tonni ttain laivan varustajain tapahtunut, ja tämän tutkimuksen peTUs-
12629: yhteenlasketusta 'laivastosta, käy suorite- tukse:lla olisi lopullinen ehdotus laadittava.
12630: tuista ennakkolaskelmista ilmi, että laivan- Joka tapauksessa on ilmeistä, että varoja
12631: varustajat ta paturmavakuutusm.a'ksuina e<läkkeiden kO'rottamiseen täten voidaan
12632: suorittavat noin 4 markkaa rekisteriton- saada. Pikaiset toimenpiteet ovat kuitenkin
12633: nilta. Jos nyt lästimaksut korotetaan tarpeen nykyisten eläkkeiden täydelliseen
12634: Smk :aan 4: 40 rekisteritonnilta - mikä riittämättlömyyteen katsoen.
12635: vastaa ylliä arvioitujen .tapaturmaJvakuutus- Viitaten y11ä esitettyyn saamme knnnioit-
12636: maksujen ja nykyisen lästimaksun yhteen- tavimmin €1hdottaa.,
12637: !laskettua määrää - ja jos lästimaksujen
12638: kokonaistuotosta ,ensi sijassa suoritetaan että Eduskunta kehoittaisi halli-
12639: kustannukset tapaturmavakuutuksesta, jol- tusta ryhtymäätn pikaisiin toimenpi-
12640: loin kotimaiset laivanv:arustajat luonnolli- teisiin siihen SU'Unt®n, että merimie-
12641: sesti vapautetaan sanottujen vakuutusmak- hille tulevat eläkkeet korotettaisiin
12642: sujen enemmästä suorittamisesta, ci maan niin, että ne korotettuina vastaisivat
12643: laivanvarustuselinkeinolle koidu mitään li- rahan vähentynyttä arvoa ja niitä
12644: särasitusta, kun taas toiselta puolen, koska eläkkeitä, joita muttten vast®viin
12645: korotetut lästimaksut iSUoritetaan myosTcin yhteiskuntaluokkiin kuuluville henki-
12646: ulkomaalaisista laivoista, ilästi<maksujen ko- löille valtion tai kunnan puolesta suo-
12647: konaistuotto tulisi moninkertaistumaan ja ritetaan, kuitenkin ottaen huomioon,
12648: antaisi hyvin huomattavan ylijäämän näi- että mikäli mahdollista maan laivan-
12649: den maksujen nykyisen .tuoton ja yllämai- varustuselinkeinolle ei aiheuteta li-
12650: nittujen tapaturmavakuutuskustannusten sättyjä kustannuksia.
12651: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1926.
12652:
12653: Anders Forsberg. Hj. J. Procope. Eirik Hornborg.
12654:
12655: YllHiolevaan anomusehdotukseen yhtyvät:
12656:
12657: K. Molin. Lauri Pohjala. Ernst Estlander.
12658: Karl Fr. Lauren. Pekka Kopsa. RoH Witting.
12659: K. W. Åkerblom. Levi Jern. John ÖSterholm.
12660: Juho Rannikko.
12661: 326
12662:
12663: V,IO. - Anom. ehd. n:o 18.
12664:
12665:
12666:
12667:
12668: Rapo, y. m.: Esityksen antamisesta laiksi, jonka mukaan
12669: kalastusoikeus saataisiin maanomistuksesta riippu-
12670: mattomaksi.
12671:
12672:
12673: E d u s ik u n n a ll e.
12674:
12675: Ikimuistoisista ajoista ön maassamme 3!SU- maanomistuksen kanssa, joika omistusoikeus,
12676: valla maaoomistajaluokaila ollut maanomis- veroista vapaana, on ikäänkuin 'lahja maan-
12677: tusoikeuden nojalla ikalastusoiikeudet myös omistajille, lkai:kkine käy;ttöoikeuksinoon.
12678: järviimme ja yleensä .kalavesiin, ja tämä on Eduskunta on tosin edustaja österholmin
12679: laajuudeltaan riippunut siitä, ikuinka pal- y. m. tilattoiillan väestön kalastusoikeuksien
12680: jon !kullakin maanomistadalla on maata. laajentamista koskevan anomuksen Laki- ja
12681: Näin ollen kalastusoikeus järviimme on voi- talousvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti
12682: massaolevan vesioikeutta koskevan lain mu- helmikuun 27 päivänä 1925 pääasiassa hy-
12683: kaan yksinomaan rmaanomistajilla. väksynyt ja päättänyt kehoittaa hallitusta
12684: Monet tuhannet maamme kalastaja,t, jotka valmistamaan ja Edusiknnnalle antamaan
12685: h3!nkkivat toimeentulonsa kalastuksella ja la;kiehdotuksen, jolla tilattoman väestön ika-
12686: joilla lain ( Rakennuskaaren 18 luvun 3 § :n) lastusoiikeutta ,laajennetaan. Mutta kun
12687: muikaan ei ole oikeutta ikalastukseen kuin edellä mainitussa anomuksessa - joka on
12688: meressä ikylän rajan u1kopuolella, ov3!t odo.t- vielä lalkiehdotuksena Eduskunnalle tule-
12689: taneet muutosta tähän la:kiin jo vuosikym- matta - ei anottukaan kalastusoikeutta
12690: meniä, mutta siilhen ei ole korjausta tullut. maanomistuksesta riippumattomaksi, joka
12691: Eipä ole edes vuonna 1902 annettu kalastus- anomukoom:me JPerustelujen nojalla olisi jo
12692: sääntö tulh1t uusituksi, vaikika:r>a sekin on aikaansaatava, niin anomme kunnioittaen,
12693: havaittu vanhentuneena kelpaamattomaksi.
12694: Tämä voimassaoleva laki, j01ka on lähtöi- että Eduskunta kehoittaisi halli-
12695: sin vuonna 1734 annetusta Ruotsin valta- tusta mahdollisimman· pian f!,ntamaan
12696: kunnan laista, riistää kalastajaväestöitä esityksen laiksi, jonka mtt.kao:n kalas·
12697: oikeuden hlrmisinä ja !kansalaisina elin!kei- tusoikeus saataisiin mu.anamistuk-
12698: nonsa harjoittamiseen ainoastaan sentak:ia, sesta riippt~mattomaksi.
12699: että kalastusoikeudet ovat kytketyt yhteen
12700:
12701: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 192Q.
12702:
12703:
12704: Jussi Rapo. E. Huttunen.
12705: Kalle Myllymäld. Matti · Puittinen.
12706: J. F. Aalto. T. Typpö.
12707: M. Ampuja. L. Sirola.
12708: Otto Toivonen. Armas Paasonen.
12709: Jussi Lonkainen. Vilho R. Piippo.
12710: 326
12711:
12712: V,n. - Pet. försl. n:o 19.
12713:
12714:
12715:
12716:
12717: Wiik, m. n.: Ang. avlåtande av proposition om tryg-
12718: gande av fiskares legorätt till vattenområde i sär-
12719: skUda faU.
12720:
12721:
12722: T i ll R i 1k: s d a g en.
12723:
12724: :Med lagen om inlösen ·av fisketorp av ollliltändig'het har hos ifrågavarande :fiskare
12725: den 18 januari 1924 avsågs att frigöra in- väckt mycken besvikelse.
12726: nehavare av sådana torp, liksom tidigare Emellertid är just fiskevattnet det vä-
12727: skett med övriga torpare, från det osäker- sentliga villkoret för fiskarens utkomst, och
12728: hetstillstånd vari de levde och .förläna dem denna utkomstmöjlighet har ju också än-
12729: den trygghet, som erfordras för vinnande nämnda lag avsett att tillfö:rsäJkra :fiskaren.
12730: av ekonomisk förkovran. Detta syfte sikulle Konsekvensen kräver att så sker oclrså i det
12731: vinnas genom att utbryta fisketorpen till fall, att något jordområde icke hör sam-
12732: självständiga lägenheter. man med det vatten fiskaren arrenderat.
12733: Sistnämnda iörfarande ledde emellertid Lagen bör trygga fiskarens rätt att inne-
12734: till, att en stor del personer, vilka ha sin hava och nyttja det :fiskevatten, varav hans
12735: huvudsakliga utkolllilt genom fiske i arren- utkolllilt beror; hans legorätt bör där den
12736: derat vatten och vilka sålunda tillhöra den hotas av att i annat fall. snart fråntagas
12737: folkgrupp lagstiftaren avsett att med be- honom, förlängas med ett lämpligt antal
12738: rörda lagstiftningsåtgärd bispringa, icke år med rätt :för honom att jämväl förnya
12739: kommo att av densamma beröras. Åtmin- legoavtalet, där ej synnerliga skäl före:fin-
12740: stone längs vida sträclkor av den österbott- nas för dess hävande, samt ·att lämna sin
12741: niska kusten leva talrika fiskare, som bo legorätt i arv.
12742: å egen eller arrenderad tomt eller i hyrd Vi föreslå förty, att Riksdagen måtte hos
12743: bostad och därjämte idka fiske i arrende- regeringen anhålla,
12744: rade vatten, som ofta icke äga geografiskt
12745: samband med fiskarens boplats. Längs att regeringen måtte skyndsamli-
12746: stora delar av sagda kust har lagen om in- gen till Riksdagen överlämna propo-
12747: lösen av fisketorp förty icke tillämpning, sition om tryggande av fiskares le-
12748: enär sagda lag förutsätter, att till legoom- gorätt till vattenområde i de fall,
12749: rådet jämväl hör jord, eftersom en lägen- då legotagaren icke beröres av stad-
12750: het ej kan bildas av vatten allenast. Denna gandena i 1924 års lag om inlösen
12751: av fisketorp.
12752:
12753: Helsingfors den 16 felbruari 1926.
12754:
12755:
12756: Karl H. Wiik. K. V. Åkerblom.
12757: Levi Jern. Johannes Klockars.
12758: 327
12759:
12760: V,u.- Anom. ehd. n:o 19. Suomenno8.
12761:
12762:
12763:
12764:
12765: Wiik, y. m.: Esityksen antamisesta kalastajan vesialueen
12766: vuokraoikeuden turvaamisesta eräissä tapauksissa.
12767:
12768:
12769: E d u s k u n n a ll e.
12770:
12771: KalastaJjatorppain lunast~:~misesta tam- sessä olevien kalastajain keskuudessa syn-
12772: mikuun 18 :päivänä 1924 annetun lain nyttänyt paljon pettymystä.
12773: tarkoituksena oli vapauttaa sellaisten torp- Kuitenkin on juuri kalavesi kalastajan
12774: pain omistajat, niinkuin aikaisemmin muut toimeentulon olennainen ehto, ja tämän
12775: torpparit, siitä epävarmuuden tilasta missä toimeentulomahdollisuuden on myöskin
12776: he elivät, ja antaa heille se turvallisuus, yllämainittu laki tarkoittanut turvata ka-
12777: mikä vaaditaan taloudellisen edistyksen lastajalle. Johdonmukaisuus vaatii, että
12778: saavuttamiseksi. Tämä tarkoitus piti saa- niin käy siinäkin tapauksessa, ettei kalas-
12779: vutettaman erottamalla kalastajatorpat it- tajan vuokraamaan veteen kuulu maa-
12780: senäisiksi tiloiksi. aluetta. Lain tulee turvata kalastajan -oi-
12781: Viimemainittu menettely johti kuitenkin keus omistaa ja käyttää sitä kalavettä,
12782: siihen, että suuri joukko henkilöitä, jotka josta hänen toimeentulonsa riippuu; hä-
12783: saavat ;pääasiallisen toimeentulonsa kalas- nen vuokraoikeutensa on, milloin on ole-
12784: tuksesta vuokratuissa vesissä ja jotka siten massa uhka, että se muussa tapauksessa
12785: kuuluvat siihen kansanryhmään, jonka pian otetaan häneltä, pitennettävä tarpeel-
12786: auttamista lainsäätäjä kosketellulla lain- lisella määrällä vuosia ja samalla on hä-
12787: säädäntötoimenpiteellä tarkoitti, on jäänyt nelle myönnettävä oikeus uudistaa vuokra-
12788: pois sen alaisuudesta. Ainakin pitkillä sopimus, ellei erikoisia syitä ole olemassa
12789: alueilla Pohjanmaan rannikolla on lukuisia sen' peruuttamiseksi, sekä jättää vuokra-
12790: kalastajia, jotka asuvat omalla tai vuokra- oikeutensa perinnöksi.
12791: tulla tontilla tai vuokratussa asunnossa ja Me ehdotamme siis, että Eduskunta
12792: samalla harjoittavat kalastusta vuokra- anoisi hallitukselta,
12793: tuissa vesissä, jotka usein eivät ole maan-
12794: tieteellisessä yhteydessä kalastajan asuin- että hallitus kiireimmiten jättäisi
12795: paikan kanssa. Pitkin suuria osia sanot- Eduskunnalle esityksen kalastajan
12796: tua rannikkoa ei siis kalastajatorppala.kia vesialueen vuokraoikeuden turvaa-
12797: V"oida sovelluttaa, kun sanottu laki edel- misesta niissä tapauksissa, joissa ka-
12798: lyttää, että vuokra-alueeseen kuuluu myös- lastajatorpan lunastamisesta vuonna
12799: kin maata, koska vesi yksinään ei voi muo- 1924 annetun lain säännökset eivät
12800: dostaa tilaa. Tämä seikka on kysymyk- koske vuokranottajaa.
12801:
12802: Helsingissä, helmikuun 16 päivänä 1926.
12803:
12804: Karl H. Wiik. K. V. Åkerblom.
12805: Levi Jern. Johannes Klockars.
12806: •
12807: •• ••
12808: VALTIOPAIVAT
12809: 19 2 6
12810:
12811:
12812: LIITTEET
12813: VI
12814: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTAESITYKSET
12815: JA ANOMUSEHDOTUKSET
12816:
12817:
12818:
12819:
12820: 42
12821: 331
12822:
12823: VI,t. - Edusk. esit. n:o 18.
12824:
12825:
12826:
12827:
12828: Ailio, y. m.: Ehdotus laiksi kansankielen sanakirjan
12829: avustamiseksi.
12830:
12831:
12832: Eduskunnalle.
12833:
12834: Suomen kansankielen sanavaraston kerää- , vissa töissä ulkomailla, on asiantuntijaimme
12835: minen on tärkeimpiä nykyajan kansallisen piirissä tultu siihen käsitykseen, että ohjel-
12836: tutkimuksemme tehtäviä. Arvokkain ja maa on melkoisesti supistettava pitämälla
12837: ·suurin suomenkielen sanakirja, Lönnrotin silmällä meidän ta.J:oudellisia e.dellytyk-
12838: Suomalais-ruotsalainen sanakirja, on Lönn- >siämme ja keräysty()n loppuunsuorittamista
12839: rotin omasta mielestä vain aineskokoelma. kootalaisen ajan, 10-15 !VUoden kuluessa.
12840: Se ei ole, melkoisesta laajuudestaan huoli- Vain täten on mahdollista saada yhdenmu-
12841: ma.tta, IJ.äheskä1än täydellinen, eiikä useissa lkaise!en keräysjärjestelmään perustuva kuva
12842: .suhteissa vastaa, niin suuria ansioita kuin samaan aikaan eläneen ·sukupolven puhu-
12843: sillä <mkin, n:ykya!jan: tieteellisiä vaati- masta kielestä, ja vain täten ehditään pe-
12844: muksia. Näiden mukaan kansankielen sana- IJ.astaa sellaista kielihistoriallisesti arvokasta
12845: 'lcirjan tulisi sisältää kaikki kokoon saatavat aineistoa, joka vi.elä on pelastettaviss·a mutta
12846: kielen sanat, näiden muodot ja merkitykset 'joka nykyään nopeasti häviää koulujen, kir-
12847: .)'!IliDä ruiden käyttöä valaisevat lauseta!Vat ja. jallisuuden ja vilkastuneen liikenteen tasoit-
12848: puheenparret sekä sen lisäksi esittää kult- tavan vaikutuksen takia.
12849: tuurihistoriallisesti tärlreimpäin sanain Tämän vuoksi on kansankielen murre- tai
12850: maantieteellinen Jeviäminen ja valaista sa- kerä:y'Salueiden lukumäärää rajoitettava
12851: nain takana !Piileviä asioita ja käsitteitä,. mahdollisimman paljon, ehkä kolmanteen tai
12852: Tällaista laajaa suomenkielen sanakirjaa neljänteen osaan siitä, mitä ennen on aja-
12853: varten on asiaa harrastavissa piireissä ryh- teltu. Keräystyö on sensijaan muuten saa-
12854: edytty sanastolli'S'een keräystyöhön jo 30 tava täydellisemmäksi, varsinkin sovellutta-
12855: vuotta sitten. Nykyään on tosin kerättynä malla ss eri kulttuurialain eli käsitepiirien
12856: runsaat sanakokoolmat, mutta päämaali on mukaan ja täydentämälJä sitä tarkemmilla
12857: vielä kaukana, ,syystä että keräystyö on tpaikallistiedoilla kulttuurihistoriallisesti tär-
12858: -osaksi ollut hajanaista j•a puutteellista, keistä sanoista, äänteellisista eroavaisuuk-
12859: -osaksi liiallista laajuutta tavoittelevaa. sista j. n. e. Mainittu kielimaantieteellinen
12860: Tämä on johtunut siitä, ettei ole ollut tar- tutkimustyö on sitäkin välttämättömämpää,
12861: koin harkittua yksityiskohtaista ohjelmaa. koSka meillä ei juuri ;Laisinkaan ole vanhem-
12862: Lisäksi ovat taloudelliset vaikeudet olleet 'Paa kieltämme valaisevia lähteitä.
12863: voittamattomana ~esteenä tämän suuren yri- Kerä:ystyö voi tapahtua muutamain kou-
12864: tyksen menestykselle. lutettujen vakinaisten keräilijäin kautta,
12865: Sen kokemuksen perusteella, joka itähän joiden lisäksi olisi käytettävä ylimääräisinä
12866: asti on saatu sekä kotimaassa .että vastaa- apulaisina suomenkieltä opiskelevia ylioppi-
12867: 332 VI,1. - Kansankielen sall'alkUja..
12868:
12869: laita ja asianlha:rn-astaoia tarpeen öa varaiu 3 vakinaiselle kerääjälle 150,000:- mk.
12870: m'Uikaan. ylimääräisille ja erikoiske-
12871: Pysyvän johdon hankkiminen on tärkeä rääjille . . . . . . . . . . . . . . . 80,000: - ,
12872: asia ja ainakin yhtä tärkeä kuin ohjelma johdon palkkaamiseen . . . . 90,000: - ,
12873: sekä työn alkuunpanemista ja koossapitä- toimistomenoihin . . . . . . . . 20,000: - ,
12874: mistä että sen valvomista ynnä yhtenäisyy- toimistoapulaiselle . . . . . . . 15,000:- ,
12875: -den aikaansaamista varten. Paitsi vaki- matkoihin . . . . . . . . . . . . . . . 25,000: - ,
12876: naista johtajaa tarvittanee yksi tai kaksi muihin käyttökuluihin . . . . 20,000:- ,
12877: •apulaista ja toimistoapulainen. Yhteensä 400,000:- mk.
12878: Puheenaolevan kaltainen tieteellinen työ
12879: vaatii tietysti sitä suurempia summia, mitä Tällöin on edellytetty, että yliopisto huo-
12880: yksityiskohtaisempaa ja perusteellisempaa 'lehtisi keräilijäin koulutuksesta, ja että
12881: se te'hdään, ja tässä suhteessa on houkutus sinne tulisi kiinnitetyksi ainakin joku yli-
12882: suuri menniä malhdollisimman pitkälle. Kus- määräinen professori ja joku dosentti var-
12883: tannusarvioiden laatiminen ennakolta on ta vasten sanaikifljatyön edistämistä varten.
12884: 'Senvuoksi häilyvää ja voi helposti johtaa Kustannukset lopullisesta toimitustyöstä
12885: miljoonaan markkiaan vuodessa kymmenen 1tJeoksen saattamiseksi painokuntoon ja pai-
12886: vuoden kuluessa, kute~ ennen on esitetty. natuskulut jäisivät luonnollisesti tämän
12887: Käytännöllisintä lienee määrätä tarkoituk- arviolaskelman ulkopuolelle.
12888: seen sellainen kiinteä summa, joka ei liiaksi Kun ·esim. Skandinavian maissa käytetään
12889: rasita valtion taloutta, mutta joka vastaa paljon suurempia summia vastaavaan tar-
12890: lkohtuullisi:a tieteellisiä vaatimuksia ja jonka koitukseen, ei liene liiaksi toivottu, että me
12891: 'rajoissa keräystyön täytyy tulla suoritetuksi. uhraisimme yllämainitun summan vuosittain
12892: Jotta :työn säännöllinen jatkuminen .tulisi 10 vuoden 'kuluessa, saa'dakse!mme aikaan ar-
12893: taatuksi, lienee sopivinta sen valtionavusta vokkaan muistomerkin nykyisestä kulttuu-
12894: säätää lailla. ristamme ja Suomen kansankielestä.
12895: Asiantuntevalta taholta saamaimme tieto- Huomauttaen, että Eduskunta on v:sta
12896: jen mukaan olisi 400,000 markkaa vuode~ ·1924 alkaen myöntänyt 200,000 markkaa
12897: 10 vuoden kuluessa !katsottava vähimmäksi vuodessa avustukseksi kansankielen ·sana-
12898: määräksi, jolla keräystyö voitaisiin suorittaa kirjasäätiölle puheenaolevaan tarkoitukseen,
12899: ja josta summasta menisi j;a että tämä summa on tarkoitukseen aivan
12900: riittämäton, rohkenemme esittää
12901:
12902: Edu.skunnan hyväksyttäväksi seu-
12903: raavan lakiehdotukstn:
12904:
12905:
12906:
12907: Laki
12908: kansankielen sanakirjatyön avustamisesta.
12909:
12910: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten :
12911:
12912: 1 §. 'Sanakirjaa varten suoritetaan va.ltionvaroista
12913: Suomen kansankielen sanavarain kerää.mi- avustusta vuosittain kaikkiaan 400,000
12914: seksi tieteelliseen tarkoitukseen suunniteltua markkaa 10 vuoden kuluessa.
12915: VI,1.- Ailio, y. m. 333
12916:
12917: 2 §. 3 §.
12918: Tarkemmat määräykset näiden varain Tämä laki tulee voimaan 1 p. tammik. v.
12919: käyttämisestä antaa valtioneuvosto. 1927.
12920:
12921: Helsingissä 16 päiv.änä heLmikuuta 1926.
12922:
12923:
12924: Julius Ailio. Väinö Voionmaa.
12925: Johan Helo. J. F. Aalto.
12926: Oskari Mantere. J. H. Vennola.
12927: Jalo Lahdensuo. Antti Kukkonen.
12928: Lauri Pohjala. Johannes Peltonen.
12929: 334
12930:
12931: VI,z. - Edusk. esit. n:o 19.
12932:
12933:
12934:
12935:
12936: Louhelainen, y. m.: Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta
12937: 15 päivänä huhtikuuta 1921 annetun lain 10 §:n muut-
12938: tamisesta toisin kuuluvaksi.
12939:
12940:
12941: E d u s k u n n a 11 e.
12942:
12943: Oppivelvollisuuslain 10 § :n 1 kohdan mu- maan tai työansiolla oleskelemaan, olisi hä-·
12944: kaan ,lapsen huoltaja on oikeutettu mak- net oppivelvollisuuslain mielessä katsottava
12945: sutta käyttämään lasta, kunnes tämä on tulleen heti sen kunnan jäseneksi johon
12946: 01p:pivelvollisuutensa suorittanut, sen piirin muutti, eikä siis hänen lapsensa si·ellä kou-
12947: kansakoulussa, jossa asuu taikka työansiolla luttamisesta aiheutuneiden kustannusten.
12948: oleskelee" ja saman § :n 4 ikolhdan mukaan periminen tulisi kysymykseenkään. Tämän
12949: ,vieraassa kunnassa lapselle annetun ope- tulkinnan mukaan koulukustannusten kor-
12950: tuksen kustantaa se kunta, jossa lapsen vaaminen vieraalle kunnalle tapahtuisi ai-
12951: huoltajaon asuinpaikkansa perusteella vero- noastaan sanotun lain 10 § :n 2 kohdassa
12952: velvollinen". Usein muuttelevien henkilöi- mainituissa tapauksissa, josta olisi seurauk-
12953: den asuinpaikan ja siis sen perusteella vero- sena, että valitusteitse kysymyksessä olevien
12954: velvollisuuden määrääminen jo sellaisenaan- korvausten periminen loppuisi. Lain nykyi-
12955: kin on monasti lh~in vaikea asia ja yihJä, sellään ollen ei kuitenkaan korkein hallinto-
12956: vaikeammaksi käy koulukustannusten kor- oikeus ole voinut ylhtyä tälb!än tulkintaan.
12957: vausvelvollisuuden selvittäminen silloin kun On vielä huomattava, että taloudellisesti ei
12958: oppilapsella ei ole mitään laillista huoltajaa, kunnille asia merkitse juuri mitään, vaik-
12959: tai kun huoltaja ei ollenkaan nauti verotet- kapa korvausvelvollisuus supistettaisiinkin
12960: tavaa tuloa. Sitäpaitsi verotuspaikkakunta edellä mainitun tulkinnan mukaiseksi. Suo-
12961: tutkitaan vasta seuraavana vuotena taksoi- rittaaihan kansakoulujen !kustannuksista
12962: tusta toimitettaessa, mutta koulukustannus- suurirm.:man osan valtio ja sitiilpaitsi kunnat
12963: ten korvaukset olisivat kunnollista talouden- eivät voisi koulumenojaan saada vähem-
12964: hoitoa silmälläpitäen jo ennen sitä perittä- mäksi esim. opettajien palkkaukseen, koulu-
12965: vät. Näiden ja useiden muidenkin samanta- huoneiden lämmitykseen ja puhdistukseen
12966: paisten seikkojen vuoksi on oppivelvollir y. m. s. nähden, vaikkapa vieraskuntalaiset
12967: suuslain 10 § :n 4 kohta johtanut käytän- lapset olisivatkin koulusta poissa.
12968: nössä siihen, että huomattava os:a siinä tar- 1Että ne hankaluudet, tiotka kunnille ky-
12969: koitetuista kustannuksista on kuntien perit- symyksessä oleiVain ikorvausrvelvollisuusasiain
12970: tävä valitusteitse. Tämä osoittaa, että ky- selvittämisessä aiheutuvat :ja että ne valituk-
12971: seessä oleva lainkohta olisi muutoksen tar- set ja hakemukset, joita virastot muutenkin
12972: peessa. Onkin eräällä taholla koetettu tul- ovat tulvillaan, edes tältä; osalta väihenisivät,
12973: kita lakia niin, että jos lapsen huoltaja vuo- ·esitämme, että opipivelvollisuuslain 10 § m
12974: den varrella muuttaa toiseen kuntaan asu- 4 kohta sellaisenaan ~poistetaan ja korva;taan
12975: VI,2. - Louhelainen, y. m. 335
12976:
12977: uU!della kolmanneHa kohdalla, jossa !koulu- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
12978: kustannusten korvaUS!Velvollisuus rajoite- esitämnn.e
12979: taan ainoastaan § :n 2 kohdassa mainittuihin
12980: ta.pauksiin. Näin ollen § :n nykyinen lrol- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
12981: mas kohta tulisi siirtymään neljänn~ksi. raavan lain:
12982:
12983:
12984:
12985: Laki
12986: oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhtikuuta 1921 annetun lain 10 §:n
12987: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
12988:
12989: Eduskunna.n päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä huhtikuuta 1921 oppivel-
12990: vollisuudesta annetun lain 10 § näin kuuluvaksi:
12991:
12992: 10 §. Jos ·edellisessä kohdassa mainittu suostu-
12993: Lapsen huoltaja on oikeutettu maksutta mus on annettu tahi sopimus tehty, on
12994: käyttämään lasta, kunnes tämä on oppivel- l!rnnta velvollinen korvaamaan vieraassa
12995: vollisuutensa suorittanut, sen piirin kansa- kunnassa lapselle annetun opetuksen aiheut-
12996: koulussa, jossa asuu taikka työansiolla oles- tamat ku:stannukset. Muissa tapauksissa
12997: kelee. älköön koulukustannuksista korvausta perit-
12998: Jos huoltaja tahtoo panna lapsen toisen täkö.
12999: piirin kansakouluun omassa tahi vieraassa Jos kunta tahtoo siirtää lapsen käymään
13000: kunnassa, olkoon •siihen oikeutettu asian- Jäheisen piirin kansakoulua omassa kun-
13001: omaisten kunnallisten IViran:omaisten suostu- na:ssa, olkoon kunnalla siihen oikeus, paitsi
13002: ·muksella. Jos kunta tahtoo siirtää lapsia ,g § :n 3 momentissa mainituissa tapauksissa,
13003: käymään vieraan kunnan kans.akoulua, riip- myöskin milloin lapsen koulumatka ei tule
13004: pukoon asian järjestäminen asianomaisten viittä kilometriä pitemmäksi; muussa ta-
13005: keskinäisestä sopimuksesta. pauksessa vaaditaan siirtoon huoltajan suos-
13006: tumus.
13007:
13008: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1926.
13009:
13010:
13011: A.rvi Louhelainen. Emil Saarinen. Otto Pensas.
13012: 336
13013:
13014: VI,a.- Anom. ehd. n:o 21.
13015:
13016:
13017:
13018:
13019: Voionmaa, y. m.: Maan arkistotoimen uudistamisesta.
13020:
13021:
13022: Eduskunnalle.
13023:
13024: Maalffime ihistoriallisten arkistojen olot sen ·laiksi maaikunta-arkistojen perustami-
13025: ja 1koko arkistotoimen tila alkavat olla suu- sesta sekä ryhtymään toimenpiteisiin, jotta
13026: resti surettavat. Monilla sivistysclämän Eduskunnalle annettaisiin ehdotus laiksi
13027: aloilla on !kansamme viime sukupolvien ku- vanfu.empien asiakirjain siirtämisestä kir-
13028: luessa ja varsinkin äsken alikaneen itsenäi- konar!kistoista maakunta-arkistoihin ynnä
13029: syytensä aikana nopein ja suurin askelin katolis- ja varihaisuskon,puhdistuksen ailk:ai-
13030: rientäny:t eteenpäin, mutta historiamme hy- sen liturg~sen kirjallisuuden siirtämisestä
13031: väiksi, jonka tunteminen ja harraJStamin.en tuomiokapitulien ja seurakuntain arkistoista
13032: on kansalliselle olemuksellemme ja koko Helsingin yliopiston kirjastoon.'' Sen jäl-
13033: valtioelärmällemme 'lliin perrustarvam tärkeä, keen on kysymys valtionarkiston lisäraken-
13034: ei valtiolla ole riittänyt kiintoa ja aineel- nuiksen aikaansaamisesta tullut purevaksi.
13035: lista apua sen vertaa, että jo koossaolevaa Eikä ratkaisemattomain .tä11keitten arlk:isto-
13036: kallisarvoista historiallista tietoperintöä kysyrrnysten luettelo tällä vielä ole tyhjen-
13037: olisi !Saatu vä1ttävästikään suoj.eHulk:si ja netty.
13038: vielä kokoamatonta tUJlevaisuudelle pelas- Harvaa yleistä asiaa on perusteellisem-
13039: tetuksi. min ja monipuolisemmin valmisteltu kuin
13040: Kolme vuos:ilkymmentä, tarkemmin sa- arkisrtoasiaa. Kolme valtion deilegationia ja
13041: noen v :n 1897 valtiopäiväin tekemästä ano- ikomiteaa on sitä pohtinut ja 1Jehnyt sitä
13042: muksesta saakka, tulee arkistokysymys jo koslkevia ,eJhdotuksia; kolmas näistä komi-
13043: olleeksi päiväjärjestY'ksessä, ilman että mi- teoista on pal'lhaillaan työssä. Virastot
13044: tään yritystä sen käytännölliselk:si ratkai- ovat asiasta lausuneet mielipiteensä ja
13045: semiseksi olisi teJhty. V :n 1897 säätyano- Historiallinen Seura antanut siitä laajoja
13046: mus ta:rlkoitti kirkon- ja muunlaisten pai- arvdkkaita lausuntoja. On tehty tutJkimus-
13047: kallisten arkistojen turvaamista ja tutki- ma1Jk:oja ,ja J.aadittu piirustuksia uusia ar-
13048: mulk:selle käyttölk:e1:po~s~ksi saattamista. kistorakennuksia ~arten. Hallitus on aJSet-
13049: Myöhemmin on kysyrrnys maaJkunta-arkisto- tanut keSkuudessaan validkuntia ehdotuksia
13050: jen perustamisesta astunut etualalle. V :n !käsittelemään.
13051: 1921 valtiOtpäivillä Eduslk:unta päätti ik:e- Kaili!ki ovat .myÖ'lltäneet asian täl"key-
13052: 1hoittaa ihallitusta ,laatimaan suunnitelman den ja olleet yiksimie[isiä ensimmäisistä toi-
13053: maa1lmmta-arkistojen perustamisesta" ja menpiteistä ja ratkaisun yleisestä suun-
13054: :rriiden sijoittamispa.i:kkoja ha:rlkitessaan ot- nasta. Mutta mitään ,ei ole tullut toteute-
13055: tamaan huomioon EduSkunnan esittämät tulk:si ; niinä vuosikymmeninä, joiden ai-
13056: näikÖikohdat sekä tämän suunnitelman pe- kana arlristokysytmyksen ihedelmätöntä vil-
13057: rusteeJ:la ,antamaan EdUSkunnalle esityk- jelyä on jatkunut, ova;t maan a:rlkisto-olot
13058: Vl,3. - Voionmaa, y. m. 337
13059:
13060: l~aamatta palhentuneet. Vanihaa arvo- lisimmin tapaihtuva valtionarkistossa. Val-
13061: kasta a.rlcistoaineistoa on häviämistään hä- tion:vrkiston olot kairpa~vat muissakin suh-
13062: vinnyt ihuonon hoidon vuoksi tai onneftto- tein uudistU'ksia. Sen nykyisten toimimah-
13063: muusmpauksissa samaina kuin uuden aineis- dollisuuksien ahtautta kuvaa sekin, ettei sen
13064: ton keräytymisen vuO!kisi tilanpuute keskus- kolkoe1mista ole yleisön saatavissa muuta
13065: al'lkisto~ssa on tullut y~hä huutavammaiksi. painettua luetteloa kuin R. Hansenin v.
13066: Tä!Llä hetikellä olemme saapuneet tukaJ.ain 1883 julkaisema pieni rootsinikielinen vih-
13067: olojen hu~pulle. Tarton rauihansopimuk- konen ja että sen mää['äralhain niukkuus
13068: sesta ariiheutuneen erilk:ois,en arkistosopi- ylimääräisten virkamie,sten paU~kaami,seksi
13069: m'Uiksen nojalla •On viimeinikin päässyt aLka- on käytännössä arveluttavasti keskeyttänyt
13070: maan Suomen ministerivaltiosihteerinviras- päteväin arik:istovirlkamiesten kasvattamista.
13071: ton a11kiston siirtäminen Pietarista Helsin- Kun ,valtionarkistoiJ.le välttämättömästi ensi
13072: kiin. Mutta itsenäinen Suomi ei näytä ky- tilassa on saatava ik:auan kaivattu [isära-
13073: kenevän antamaan kunnollista suoja,paik- kennus, on samalla ikertaa kysymys arkis-
13074: llma arvowkaimmalle valtiolliselle arilciSitol- tovirlkam iehisrtön uudel,leen järjestämisestä
13075: leen; sen asia;kirjat ovat toistaiseksi säiiy- otettava koko laajuudessaan harkittavaksi.
13076: tettävät I)akkilaatiikåmilhin sullottuina val- Mutta kun arki,stouudistUJkseen kerran
13077: ticmankiston rportaistossa, säätytalon> uHakot- ry1hdytään, on myöskin kesilmsal'lkistojen ul-
13078: kin kun jo aikaisemmin ovat tupaten täynnä kopuolelle jääväin seurakunnallisten y. m.
13079: laatikoi<tua kirijasto- ja arkistotavaraa. His- paikaHisten arkistojen kohtaloa a:jarteltava
13080: torianhaua.stajamme eivät liene niinkään ja niiden suojelusta !huolehdittava. Olisi
13081: väärässä, kun ovat tällaista asiaintilaa ru- a:iJka vrhdoinkin ryhtyä hä.vityik:sestä pelas-
13082: venneet kutsumaan ,sivistysskandaaliksi' '. tamaan myöskin ,sellaista vil'lkamiesten ja
13083: Toiselta puolen on todetta.va, että näiden y~{sityishen'kilöiden hallussa olevaa tai muu-
13084: arkisrtoasiaHe niin :iJkäväin vuosikymmenien ten ajeldhrtivaa historiallista asiakirja-ai-
13085: kuluessa suuren yleisön harrastus kotimaan neistoa, jota joko ikänsä tai J.uonteensa pe-
13086: historiaan ja isänmaan histnria1listen muis- rusteella voidaan katsoa kansan yihteiselksi
13087: tojen korjaamiseen ja säilyttämiseen on. voi- omaisruudeksi. Sitä suojelua, jota jo v. 1883
13088: ma:klk:aasti ka,svanut. Tämä harrastus on il- annetulla asetU'kse[la on suotu varsinaisille
13089: maantunut m. m. vilkkaassa kotiseututut- muinaisjäännäksille, on jo aika suoda my&s-
13090: ·kimus- ja sukututkimusliiikkeessä. Kan- kin maamme asiaikirjallisille muistoille.
13091: samme kirljallisen j,a suullisen !historiallisen Kuten edellisestä selviää, ei arkistakysy-
13092: tietoperinnön:kin yleiseen keräämiseen ja mys enää ole vaan ik:irkonarkisto:jen tai
13093: tallettamiseen on itse lkansan keskuudessa parin maakunta-arki,ston tai va'ltionar:kis-
13094: olemassa mitä parhaimpia edellytyksiä, kun- ton lisära!kennulksen kysymys, vaan ikysy-
13095: han valtion rpuolelta tälle henkiseHe kan- mys koko maan arkistotoimen yleisestä
13096: saJlisomaisuudelle hankittaisiin tai~koituk uudistamisesta. Se on tullut ·sellaiseksi
13097: senmukainen :turva ja ihoito. Jos maakunta- edemsten aikain laiminlyöntien ja nyiky-
13098: arilcistoja •saataisiin :perustetuksi, niistä var- ajan kasvaneiden vaatimusten vuo:ksi. Tä-
13099: maan tulisi lyhyessä ajassa monipuolisen män laajan ja tärkeän sivistystehtävän suo-
13100: ~historianlisen aineiston ja .tutkimuksen kes- rittamatta jättiilminem. merkitsisi maa1Ilillle
13101: i)mlksia. :luisumista pois niiden sivistymaiden Jou-
13102: Mutta tämänlaatuinen arkistotoiminta kosta, jotka ikatsovat oman historiansa ihuol-
13103: varutii ·huoltajilkseen ja j.ofht:vjikseen :pysty- tamista oman nY'kyisyytensä ja tulevaisuu-
13104: viä, asianm:UJkaisesti kouliintuneita virka- tensa helllkiseksi :huoltamiselksi.
13105: miehiä. Heidän rkasvatuksensa on h10nnol- Eduskunnan on vielä kerran ja entistä
13106:
13107: 43
13108:
13109:
13110:
13111:
13112: •
13113: 338 VI,3. - Arkistotoimen uudistaminen.
13114:
13115: vakavammalla kiLdellä tartuttava tähän ny- että Eduskunta kehoittaisi halli-
13116: kyhetken tärkeimpään historiamseen huol- t1tsta Edttskunnan aikaisemmin teke-
13117: totehtävään laadituttaJmaHa suunnitelma mien anomuksien mukaisesti ja yllä
13118: maan arkistotoimen uudistamista varten esitettyjä näkökohtia silmälläpitäen
13119: ja ryhtynnäl!lä suunnitelmaansa viipymättä viipymättä ~·yhtymään maan koko
13120: asteittain toimeenpanemaan. arkistotointa jär.iestävään lainsää-
13121: Edellisen nojalla pyydäJmme ehdottaa, däntöalotteeseen.
13122:
13123: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1926.
13124:
13125:
13126: Väinö Voionmaa. T. M. Kivimäki.
13127: Georg Schauman. J. H. Vennola.
13128: Julius Ailio. Väinö Tanner.
13129: Erkki Kaila. Jalo Lahdensuo.
13130: 339
13131:
13132: VI,4. - Anom. ehd. n :o 22.
13133:
13134:
13135:
13136:
13137: Paavolainen, y. m.: Esityksen antamisesta kansanopis-
13138: tonopettajien eläke-etujen järjestämisestä.
13139:
13140:
13141: E d u s k u n n a 11 e.
13142:
13143: Laki kansanopistojen valtioavusta 6 p :ltä täytyminen ei kuitenkaan saata riittävässä
13144: heinäkuuta 1925 määrittelee kansanopisto- määräissä turva.ta kansanQpistonopettajien
13145: jen valtioavun perust·eet, mutta jättää eläik:keen saantia, jonka vuoksi tämä olisi
13146: kansanopistonopettajien palkat riippuviksi erikoisella Lailla turvattava.
13147: yksityisistä johtokunnista, asettaen näille Mitä tulee erikoisen, kansanopistonopetta-
13148: ainoastaan sen ehdon, että ,opiston opet- jien eläkelain vaHioHe tuottamiin kustan-
13149: tajien palkat ovat ajan oloje.n mukaan nuksiin, eivät ne ainakaan Jähivuosina tu-
13150: koihtuulliset ja opettajien taloudellisesta lisi nousemaan kuin :aivan pieniin määriin.
13151: asemasta muutenkin on huoli pidetty". Kansanopistoyhdistyksen toimesta v. 1922
13152: V a.ikka kansanopistoja yllä,pitävät yksityi- kerätyn tilaston mukaan oli mainittuna syk-
13153: set kannatusyhdistykset onnistuisivatkin jär- synä kansanop:istoj·en rpalveluksessa sellaisia
13154: jestämään opettaj]en paJkat ajan. olojen opettajia, jotka oJivat olleet toimessaan
13155: mukaan kohtuullisiksi, on niiden suorastaan
13156: mahdoton suorittaa sellaisia p~oja, ettJä 21-30 vuotta ......... . 15 kpL
13157: asianomaiset opettajat voisivat niistä sääs- 11-20 " ......... . 56 "
13158: tää itselleen ja perheelleen turvaa vanhuu- 6-10
13159: " 33 "
13160: den päivän va:mksi. Kun muille kansan-
13161: opettajille aina kiertokoulunopettajiin saak-
13162: ka tO!Il erikoisten eläkelakien kautta taattu Kun samana vuonna vakinai,sten opetta-
13163: valtion varoilla vanhuuden turva, olisi koh- ji>en !lukumä:ä,rä kansanopistoissa oli n. 250,
13164: tuuden mukaista, että kansanopistonopetta- käy tästä seLville, että, jos eläkkeen saami-
13165: jat asetettaisiin samanlaiseen asemaan kuin sen ehdol\;si asetetaan 30 vuotta, eläkkeistä
13166: muutkin kansanopettajat ja että heinekin osallisiksi tulevien kansanopistonopettajien
13167: erikoisen lainsäädännön ik:autta turvattaisiin lukumäärä tulisi olemaan varsin vähäine-n
13168: heidän asemaansa ja tehtäväänsä vastaavat pitkiksi ajoiksi etoonpäin. Valtion menojen
13169: kohtuulliset eläke-edut. kannalta merkitsisi kyseessä olevan .eläke-
13170: Kun eräille yksityisille kan,sanapiston- Lain aikaansaaminen verrattain pieniä ku~
13171: opettajiHe, jotka ovat toimineet kansan~ tannukS1ia, mutta olisi kansanopistonopetta-
13172: opistoalalla 30 vuotta tai yli sen, on erikois- jien taloudellisen asennan turvaamisen ja
13173: hakem.uksesta myönnetty ylimääräinen .elä- rpätevien voimien ika:nsanopistoihin kiinnittä-
13174: ke, on täten periaatteessa tunnustettu kan- misen !kannalta välttämätön toimenpide.
13175: sanopistonopettajien oikeus eläkkeen saan- Edellä esitetun il10jalla ehdotamme kun-
13176: tiin. Ylimääräisten eläkkeiden varaan jät- nioittaen,
13177: 340 Vl,4. - KaRSiaDJOpistonopettajien ~läike-edut.
13178:
13179: että Edluskunta kehoitta~ halli- sen kansanopistonopettajien eläke-
13180: tusta antamaan Eduskunnalle esityk- etujen järjestämiseksi lailla.
13181:
13182: Helsingissä, helmikuun 16 päivinä 1926.
13183:
13184:
13185: Erkki Paavolainen. Lauri Pohjala.
13186: A. A. Neitiniemi. K. R. Kares.
13187: •• ••
13188: VALTIOPAIVAT
13189: 19 2 6
13190:
13191:
13192: LIITTEET
13193: VII
13194: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY ANOMUSEHDOTUS
13195: 343
13196:
13197: VH,1.- Anom. ehd. n:o 25.
13198:
13199:
13200:
13201:
13202: Paavolainen, y. m.: Mahdollisuuksien val1nistamisesta
13203: Karjalan kannaksen asukkaille kalastus- ja maata-
13204: loustuotteiden kauppaamiseksi Venäjälle.
13205:
13206:
13207: E d u s k u n n a ll e.
13208:
13209: Sten järkeen kuin Suomen tultua itsenäi- sa.adaan jälleen avatuiksi niille tuotteille,
13210: seksi Karjalan kannaksen asukkaiden talous- joita ennen päämsiallisesti kuljetlettiin Venä-
13211: elämä on suuressa määrin muuttunut, ovat jälle. Kun tällaisten sopimusten aikaan-
13212: varsinkin mainitun seudun ka1astaj aväestön saaminen sisältyy Suomen ja Neuvosto-
13213: sekä lähinnä rajaviivaa asuvien .asukkaiden Venäjän välillä solmittuun iranharrsopimuk-
13214: olot .entisestään huonontuneet. Näin on käy- seen Tartossa, olisi syytä Suomen puolelta
13215: nyt erittäinkin Suomenlahden ja. Laatokan ottaa alote tällaisten sopimusten aikaansaa-
13216: kalastajien. Aikaisemmin vallitsi näillä miseksi, jotka voisivat helpoittaa niiden
13217: seuduin kukoistava ja sangen tuottava ka- asukkaiden taloudellista asemaa, jotka ky-
13218: lastus ja rannikkomeriliikenne, joka nyt olo- seessä ole'"assa suhteessa ovat muuttuneista
13219: suhteiden pakosta on miltei kokonaan lOQJpu- olosuhteista joutuneet kärsimään.
13220: nut sen kautta, että entiset markkinapaikat EdeLlä esitettyyn nojaten rohkenemme
13221: on menetetty. Lisäksi on kalastusta hait- kunnioittaen esittää,
13222: taamassa se seikka, että Suomenilahden varsi-
13223: naiset talvikalastusahueet ovat Suomen ja että Ed~tskunta kehoittaisi lwlli-
13224: Neuvosto-Venäjän välillä tehdyn rauhan- tusta ryhtymään toimenpiteisiin sel-
13225: sopimuksen lillukaan jääneet Venäjän puo- laisten sopimusten aikaansaamiseksi
13226: lelle. Kyseessä olevan ·väestön taloudellisen Suomen ja Neuvosto-Venäjän kanssa,
13227: e>lämän kohottaminen voinee tuskin tapaih- että Karjalan kannaksen rannikko-
13228: tua yksistään niissä puittJeissa, joita Edus- ja raja-asukkaille valmistettaisiin
13229: kunnankin hyvälrnymä n. s. rajaseutupoli- mahdollisuudet ka.lastus- ja nwata-
13230: tiikka tarkoittaa. Se edellyttää sellaisten loustuotteiden ka1tppMmiseksi V enä-
13231: sopimusten aikaansaamista itäisen naapuri- jälle.
13232: valtion kanssa, että entiset mal1kkinapaikat
13233:
13234: Helsing,i:ssä, helmikuun 12 päivänä 1926.
13235:
13236:
13237: Erkki Paavolainen. Vilho Nikkanen.
13238: E. A. Tuomivaara. Jooseppi Kauranen.
13239: Antti Kuisma. Tuomas W anhala.
13240: E. Kilpeläinen. Lauri Pohjala.
13241: Albin Manner. Antti Juutilainen.
13242: Erkki Pullinen. Osk. Reinikainen.
13243: Elias Tukia. Siviä Ruotzi.
13244: •• ••
13245:
13246: VALTIOPAIVAT
13247: 19 2 6
13248:
13249:
13250: LIITTEET
13251: VIII
13252: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LAHETETYT EDUSKUNTAESITYK-
13253: SET JA ANOMUSEHDOTUKSET
13254:
13255:
13256:
13257:
13258: ,
13259:
13260:
13261:
13262: 44
13263: Asutustoimintaa, maanvuokraoloja y. m. koskevia eduskunta-
13264: esityksiä ja anomusehdotuksia.
13265: 349
13266:
13267: VIII,1. - EduSik. esit. n:o 20.
13268:
13269:
13270:
13271:
13272: Koivuranta y. m.: Ehdotus laiksi valtion metsämaiden
13273: asuttamis~esta ja niillä olevien vuokra-alueiden lunas-
13274: tamisesta 20 p:nä toukokuuta 1922 annetun lain eräi-
13275: den pykäläin mU<uttamisesta.
13276:
13277:
13278: E d u s kun n a ll e.
13279:
13280: Sen lyihyen ajan !kuluessa, jolloin val- Jotta maan pohjoisosissakin olisi mahdol-
13281: tionmetsämaiden asutuslakia on käytän- lisuus muodostaa täy,sin itsenäisiä tiloja eh-
13282: nössä toteutettu, :om tultu epäämätJtömän dota.mme § :ään tähän tähtääviä muutoksia.
13283: selNästi !huomaamaan, että tämä laJki !kai- 4 § . Jotta varsi:rukin erillisiä metsämaa-
13284: paa kipeästi korjausta monessa sulhteessa. kappaleita olisi helpompi ,sijoittaa ja että
13285: Sen on eduskuntakin tunnustanut anoos- muutoinkin tilojen muodostamisessa ,saatai-
13286: saan v. 1925 vaUiopäivillä !halHtu!k:se'lta siin aikaan enemmän liikkumismahdolli-
13287: muutoseJhdotusta ,pUJheenaolevan lain :kor- suutta, on 4 § :ään ehdotettu tätä tarkoit-
13288: jaamiselkisi. H;aUitus onkin näille valtiopäi- tava muutos.
13289: vilUe antanut ehdotuiksen (halllitUJksen esit. 5 §. Valtionmetsissä on varsinkin Poh-
13290: n :o 3) mainitun lain 3, 14 ja 31 ~~§ muut- . jois-Suomessa hajallansa kiveliöissä heinää
13291: tamisesta. Mutta kun hallituksen esitys ei k8Jsvavia jänkäniittyjä, jotka eivät kaikki
13292: edes siltä osaltaan, jota se !koskee, täysin kuulu mihinkään vudkra-alueeseen. Nämä
13293: poista laissa löytyviä puutteellisuuksia ja niityt usein sijaitsevat sangen kaukana asu-
13294: kun hallituksen esitys ~ei kohdistu lähes- tuskelpoisilta seuduilta, eikä niitä senvuoksi
13295: kään kaikkiin puutteellisuuksiin, ovat al- voida aina ,sopivMti asutustiloihin liittää.
13296: lekirjoittaneet katsoneet välttämättömäksi Alkavalle uudisasukkaalle saattaa kuiten-
13297: eduskuntaesityksen kautta saattaa puheena- kin käyttöoikeuden varaaminen tuollaiseen
13298: oleva laki laajemmin eduskunnan tarkas- niittyyn olla suuresta merkityksestä. Sen-
13299: tettavaksi ja korjattwvaksi. Tämän olemrrne vuoksi on 5 § :ään ehdotettu tätä tarkoittava
13300: pitäneet tarpeellisena ei vain uudisMuk.kai- lisäys.
13301: den ja itsenäistyvien vuokramiesten ase- 7 §. Yhdenmukaisuuden vuoksi asutus-
13302: man ja tulevaisuuden turvaamisen kan- lain 3 § :n kanssa on 7 § :ään ehdotettu sitä
13303: nalta, vaan yhtä paljon valtion edun huo- tarkoittava muutos.
13304: mioon ottaen. Että valtionmaMta voitaisiin antaa lisä-
13305: 3 §. Lain 3 § kaipaa mielestämme pa- maata myöskin Kemijärven, Koolajärven ja
13306: rannusta erityisesti metsäpinta-alojen .ia Kuusamon :pientiloille, on § :ään ehdotettu
13307: a;r:vopuun määritteilyn, sekä, ikasvullisen met- tätä tarkoittava lisäys.
13308: sämaan kasvuarvon tarkemman määrittelyn 17 §. Mielestämme ei tilan hinnan mää-
13309: suhteen. Ei ole nim. löytynyt vakiintu- räämistä olisi asetettava kovin ahtaisiin
13310: nutta käsitettä eE mäåa:'itelm.ää näissä swh- 'PUitteisiin. Senvuoksi olisi toimitusmiehille
13311: teissa. varattava enemmän ha,rkintavapautta, niin
13312: 350 VIII,L - V ailtion mets,ämaiden asuttaminen.
13313:
13314: että heitä ei lainmääräy~sillä suorastaan 37 §. Tähän pyikälään olisi välttämä-
13315: pakoteta panemaan uudisasukkaan kannet- töntä lisätä määräys siirtokustannusten
13316: tavak,si ylivoimaista velkataakkaa. Tätä suorittamisesta silloin kun vuokra-aluetta
13317: tarkoitusta ,silmälläpitäen on 17 § ehdo- ~ei pykälässä mainituista syistä voida lu-
13318: tettu muutettavaksi entisestään. nastaa itsenä:ise~si.
13319: 18 §. Eduskunta on jo vuosia 1sitten tun- 43 §. Tämä pykälä voima,ssaolevassa
13320: nustanut oikeaksi uudisviljelyksen palkit- laissa on antanut aihetta ristiriitaiseen tul-
13321: semiJsperiaatteen. Kun mielestämme tätä ~kintaan lakimiestenkin keskuudessa. Sen
13322: periaatetta voidaan erinomaisen pätevillä välttämiseksi on tarpeellista selvin sanoin
13323: syillä puoltaa 1sovellettavaksi tuleviin tuoda julki lainsäätäjän tarkoitus.
13324: uudisasukkaisiin, on tähän py;kälään sisäl- 45 a §. Voimassaolevan lain 13 § :n mää-
13325: lytetty tätä aijemmin toteutettua periaa- räylksen mukaan tulee valtiolle pidätettä·
13326: tetta siten laajennettuna, että siitä voi olla väksi oikeus tarvittaessa käyttää järvien,
13327: odotettavissa tar,koitettua hyötyä. jokien ja purojen rantamia tukkien uitto-
13328: 32 a §. J aJkotekniHiset seikat monasti aikana kesäisin ja lanssi- eli tilapäisinä va-
13329: vaatisivat, että torppa. jota nyt asutaan rastopaikkoina talvisin. Lain määräyksiä
13330: eri viljelmänä tai joka lähitulevaisuudessa on monin paikoin pyritty soveltamaan si-
13331: tulee kuitenkin ositettavaksi perillisten kes- ten, ~että on valtiolle erotettu eli varattu
13332: ken ja joka viljelysmahdollisuuiksiensa puo- varastopaikoiksi jokien ja järvien ranta-
13333: lesta on siihen sopiva, tulisi jo silloin, kun niityt siitä huolimatta, että valtio niitä tar-
13334: se laaja;sta valtion maasta muodostetaan ti- vitsee vamstopaikoiksi tuskin milloinkaan,
13335: laksi, jaetu~si u~eampaan osaan, koska täl- tai sitten perin harvoin. Että uudisasuk-
13336: lainen jrukaminen myöhemmin, jolloin ei kaat tai vuokrarrniehet saisivat käyttää hy-
13337: ole käytettävänä en'ää samoja palstain si- väksensä pienet luonnon antimet, joita
13338: joitus- ja rajain sovitusmahdollisuuksia, ei siellä täällä löy,tyy, eikä kasvullinen maa
13339: ole yhtä tarkoituksenmukaista. Tämän ta- jäisi joutilaaksi tai sen nautintaoilkeus tu-
13340: kia on mielestämme välttämätöntä 'sisällyt- lisi riidan esineeksi, on mielestämme otet-
13341: tää lakiin uUJsia pykäliä. tava lakiin uusi py;kälä, jotta asia voitai-
13342: 33 §. Voimassaolevasta laista puuttuu siin tyydyttävällä tavalla järjestää.
13343: tyyten määräys siitä, miten vuokra-aluei- Edellä lausuttuun viitaten saamme 'kun-
13344: den lunastushinta suoritetaan, tai antaa se nioittaen ehdottaa
13345: aihetta ristiriitaiseen tulkintaan. Tämän
13346: vuoksi on tähän pykälään otettu lisäys. eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
13347: raavan lakiesityksen:
13348:
13349: Laki
13350: valtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä olevien vuokra-alueiden
13351: lunastamisesta 20 p:nä toukokuuta 1922 annetun lain
13352: eräiden pykäläin muuttamisesta.
13353:
13354: Eduskunnan päätö~sen muka]sesti sääeletään täten:
13355:
13356: 3 §.
13357: Viljelystilaksi tarkoitettuun tilaan ero- talousoloja silmälläpitäen, mm paljon vil-
13358: tettaJmon, paikallisia liikesuhteita ja maa- jeltyä ja viljelyskelpoista maata, että vil-
13359: VHI,1.- :HJoivuran1ta, y. m. 351
13360:
13361: jelijä perheineen voi siitä saada toimeen- asulkkaa.Ue tarjoutuu tilaisuus oman pie-
13362: tulonsa. noismaatalouden tai kasvital1hata:louden ihar-
13363: LisäJmsi annettakoon tilalle mikäli mah- j oittamiseen.
13364: dollista niin suuri ala kfllsvullista metsä- Metsämaata älköön asuntotilalle yleensä
13365: maata, että metsän ollessa säännöllisessä annettailm. Jos tiluspalstain säännöllinen
13366: tuottokunnossa, tila voi siitä jatkuvasti muodostaminen tai muut orikoissyyt ja
13367: sa.OOa ainakin pääasiallisen osan kotitarve- paikallitsolot sitä vaativat, annettakoon
13368: puistaan. Kasvullista metsämaata voidaan asuntotilan metsäalueeksi Etelä-Suomessa
13369: antaa tilalle Etelä-Suomessa ja sirihen ver- korlkeintaan kaksi iheihtaaria ja Poihjois~.Suo
13370: rattavissa osissa maata korkeintaan neljä- messa ikol'keintaan kymmenen hehtaaria
13371: kymmentä ihelhtaa,ria ja Pohjois-Suomessa. ik:a:svukelpoista metsämaata. Rakennrus- ja
13372: ja siihen verrattavissa osissa maata korkein- arvopuihin näihden noudatettaik:oon, mitä
13373: ta8!n sat8!VIiisiikymmentä hehtaaria. 3 § :ssä säädetään.
13374: Kasvulliseksi metsämaaksi luettaik:oon sel-
13375: lainen maa, jonka vuotuinen lisäkasvu 5 §.
13376: h~htaaria kolhti on vähintään 0.4 m 3 ikiinto- Viljelystila muodostettakoon korkeintaan
13377: mittaa. viiteen ja lilsuntotila korlkeintaan kolmeen
13378: Jos tilaa perustettaessa katsotaan välttä- palstaan, niihin lukematta. ni~tä etuja,
13379: mättömäksi antaa siHe rakennuspuita. tilan mitkä 6 §, :ssä mainitaan.
13380: ulkopuolelta, leimattailmon niitä metsälha,l- Sellainen niitty tai vi~jelysmaa, jota ei
13381: Iinnon toimesta tarpeen mukaan läihistöllä katsota tarkoituksenmukaiseksi asutusti-
13382: ()levasta valtion metsästä; ja .on asruik:as oi- laUe ,8!ntaa, mutta jonka tuottoa tila wlilru-
13383: keuteHu ne määräajan kuluessa 17 § :n 2 aikoina tarvitsee, voidaan määrätyillä eh-
13384: momentissa sanotulila hinnalla ·Innasta- doilla antaa nautittavaksi määräajaksi, kor-
13385: maan ja metsästä poisviemään. Jos täten lkeintaan viideksikymmeneksi vuodeksi.
13386: leimaituja puita ei käytetä tila:lla raik:en-
13387: nusaineina, olkoon asukas velvollinen niistä 7 §•.
13388: suorittaman sen määrän kuin 17 § :n 3 mo- Entuudestaan olevan tilan tai palstati-
13389: mentissa sanotaan. lan .omistajalle, joika viljelee ti~aansa ja on
13390: Jos tilalla on havupuita, .ioiden läpimitta raivannut kaswukuntoiseen vil'jelykseen ti-
13391: on kuuden met1·in korkeudella maasta mi- Iaansa kuuluvat ;sellaiset vilj,ely;sik:e]p.oiset
13392: taten kaksikymmentäkaksi senttimetriä tai alueet, joiden viljeleminen voidaan katsoa
13393: enemmän, sekä mtlita m·vopuita y~i koti- ka·nnattavaksi, tai mikäli se muutenkin har-
13394: tarpeen ja harkitaan niiden lunastamisen kitaan ta1:peelliseksi ja kohtuulliseksi, voi-
13395: tilan yihteydessä liiaksi korottavan tilan daan valtion metsämaata vaJ.tioneuvoston
13396: hintaa, määrättäJköön niistä ne, jotka met- kussalkin eri tapau!ksessa tekemällä päätök-
13397: sänihoidoUisesti voidaan ha:kata, valtiolle sellä luovuttaa, joiko siten että tällaisesta
13398: pidätettäviksi seJkä määräajan ikuluessa lei- tillasta siiih·en liåttämä:llä vi,ljely.skelpoista
13399: mattaviksi ja poisvietä;viik:si, jollei asukas maata tai metsämaata muodostuu sellainen
13400: halua niitä lunastaa. v1ljelystila kuin 3 § :ssä säädetään taihi si-
13401: ten että tilalle tarpeen mukaan luovutetaan
13402: 4 §. 6 ~ :ssä lueteltuja etuja.
13403: Asuntotilaan on varsinaisen tonttipaikan Myöskin sellai,sel[e, muulla kuin V8!ltion-
13404: ohe1la, joko sen yhteyteen tai siitä erilleen, maal,la ole:van vuokra-alueen haltijalle,
13405: ma!hdol!lisuuden mukaan erotettava mm jolle on 1ainvoiman voittaneel[a .päätöksellä
13406: paljon maata viljelystarkoituksiin, että myönnetty lnna.stamisoikeus vuokra-aluee-
13407: 362 VIII,1.- V111ltion metsäiiiiaiid~n asuttaminen.
13408:
13409: seensa, tai joka asuu sitä vakaalla asukas- ;puut järuvät tilalle, määrätköön toimitus-
13410: o:ilkeudella, voidaan tässä pylkälässä maini- miehet niiden ihinnan.
13411: tuilla ede1lytyksHlä ja ehdoina eri tilalksi
13412: muodostettuna luovuttaa edellisessä mo- 18 §.
13413: mentissa mainittua maata tai etuja. ViljelysWan asurokaalle myönnettäJköön
13414: Näin luovutetut alueet ovat luovutuk- sellaisten maiden raivaa;misesta, jotka asu-
13415: seen ja hintaan näihden samojen säännösten kas on kymmenen ensimäisen vuoden :ku-
13416: alaiset kuin tämän Jain nojaUa muodoste- luessa •Saattanut pailkalllisia olosuhteita si'l-
13417: tut asutusti:lat. mäll~pitäen kasvukuntoiseen viljelykseen,
13418: Saanojen säännösten alaiseksi joutuu viJjelyspalkkiota siten, ettij, tilalle määrä-
13419: myös tila, johon luovutettuja alueita liite- tystä ;hinnasta väihennetään rai!Vatun maan
13420: tään, paitsi milloin alue on sellainen kuin ·raivau!'&ustannusten arvo ei ikuit·enlkaan
13421: 6 §i :ssä sanotaan tai yleensä tilan suuruu- enemmän ikuin enintään 1,000 mk. hehtaa-
13422: teen verrattuna välbä.inen. rilta eikä yhteenlaskettuna yli tila:Ue mää-
13423: rätyn lunastu.shinnan kokonaismäärän.
13424: 14 §.
13425: Kuten haLlituksen esityksessä n :o 3 v.
13426: 31 §.
13427: 1926 valtio:päiviHe.
13428: Niinkuin ihallitruksen esityksessä n :o 3.
13429: v. 1926 •valtiorpä.iville.
13430: 17 ~.
13431: Tilan luovutuShintaa määrättäessä ovat
13432: tilan maat, rmets;ät, kalarvesi ja muut edut 32 a §.
13433: selitettävät ja paikkakunnalla vallitsevia Jos vu01kra-aluetta asutaan useampana
13434: olosuhteita siLmälläpitäen rahaksi i)_asketta- eri ·viljelmänä, tai jos sen tilukset muutoin
13435: vat, jonJka jäLkeen hinta määrätään !hankin- ovat sellaiset, että siitä voidaan muodostaa
13436: nan mu'kaan, kuitenkin niin, ettei se, huo- ikaJksi .taJihi usea;mpia sellaisia tiloja, kuin tä-
13437: mioon ottaen myöskin vållttämättömät ra- män lain 3 § :ssä sanotaan, voivat toimitus-
13438: mieht~t vuokra-aluetta itsenäistytt~ttäessä
13439: kennus- ja viljelyskustannukset, nouse :kor-
13440: keammaksi sa,manJlmkoisen yhtä[äisillä muodostaa siitä ·useampia tiloja, jos ne toi-
13441: m~tustilaisuudessa luovutetaan vuokramie-
13442: eduiUa ja rasituksilla varustetun ·tilan
13443: pailkikalkunna1la käyipää hintaa !ja että kan- hen l8ipsille tai sellaisille pesänosa)klkaiBe,
13444: nattavaa maanviljelystä tilalla voidaan pai- jotka täyttävät 28 § :ssä mainitut ehdot.
13445: kaHisia ·olosulhteita silmällä pitäen jatku-
13446: vasti harjoittaa. 33 §.
13447: Tilalle kotitarvepuiksi jätetyistä tai 3 Luuastettavan vuokra-alueen ,lunastus-
13448: § :n 4 momen:tin mukaan rakennus,puiksi va- hinnan määräämi,sessä noudatettwkoon, mitä
13449: ratuista arvopuista sekä siemenpuista mak- siitä on säädetty vuokra-alueiden lunasta-
13450: settakoon toimitusmiesten arvioim:a koihtuul- misesta 15 päivänä loilmkuuta 1918 annetun
13451: linen hinta ei kuitenkaan enempää !kuin lain 11 ~ :ssä niin muutettuna, llrnin se
13452: •puoili valtion metsässä sillä paitklka:kunna1la kuuluu sa.notun lain muuttamisesta 10 päi-
13453: voimassaolevasta alimmasta käsikaUPiPaJhin- vänä heinålkuuta 1919 annetussa laissa.
13454: nasta. Vapaaehtoisella ,sopimuksella ä1köön
13455: Jos 3 § :n 4 momentin mukaan annettuja vuokra-,aJueen luovuttamista tai lunasta-
13456: puita ei käytetä tilalla rwkennusaineina, miseihtoja mää.rättäikö.
13457: on niistä suoritettava käsikauppahinta. lmnastuSihinta suoritt~taan samal•la ta-
13458: Jos 3 ·~ :n 5 momentissa mainitut arvo- valla !kuin tämän lain 21 § :ssä määrätään.
13459: VIH, 1. - Koivuranta, y. m. 358
13460:
13461: 37 §. omaisten palkkaukset maksetaan v31ltion
13462: Sellainen vuokra-alue, jonka 1unasta.mi- varoista, niin myöskin vuokra-alueiden erot-
13463: sen katsotaan vaiilwttava.n haita~liisesti tamisesta johtuvat ikustannukset.
13464: pailkkakunnan asutusoloja vastaisuudessa Asutuslautakuntain pahlt:kaukset ja nii-
13465: järjestettäessä tai jota tarvitaan käyttää den muut mMot su<>ritetaan 5 päiiVänä tou-
13466: valtion tarlkoituksiin, p~sytettäköön, siir- kokuuta 1925 maalaiskuntien asutuslauta-
13467: tymättä asukkaan omaksi, edelleenkin val- ikunnista annetun lain säännöksien mukaan.
13468: tion hallinnan alaisena. Vuokramielhellä
13469: on ikuitenkin sil!loin oikeus siirtyä uudelle 45 a §.
13470: alueelle ja maksetaan siirtolwstannukset Sen lisäksi mitä jak<>laitoksesta 26 :pal-
13471: twllöin valtion varoista. vänä loka!kuuta 1916 annetun asetuksen
13472: 16 ~ :ssä on säädetty, saatakoon twmän lain
13473: 43 §. mUikaan perustettavaa tilaa rasittamaan pi-
13474: Asutustilojen muodostamisesta ja erot- dättää valtiolle oikeus myöskin varasto-
13475: tamisesta johtuvat kustannukset ja viran- pa~kkaan.
13476:
13477:
13478:
13479:
13480: Helsingissä, 15 päivänä helmikuuta 1926.
13481:
13482:
13483: Janne Koivuranta. 0. H. Jussila.
13484: Antti Junes. Kaarlo Hänninen.
13485: T. Jauhonen. Knsti ArHman.
13486: J. L. Seppänen. S. Salo.
13487: Eino E. Heikura. Niilo Pelttari.
13488: Kalle Kirra. E. M. Tarkkanen.
13489: J. A. Ihamuotila. Viljami Kalliokoski.
13490: Antti Kukkonen. Mikko Piitulainen.
13491: M. Makkonen. Antti Juutilainen.
13492: Heikki Wehkaoja. Jooseppi Kauranen.
13493: Matti Pitkänen. P. Saarinen.
13494: Pekka Saarelainen. A. A. Neitiniemi.
13495:
13496:
13497:
13498:
13499: 45
13500: 354
13501:
13502: Vffi,2. - Motion n :o 21.
13503:
13504:
13505:
13506:
13507: Schauman och Österholm: Förslag tilllag om inlösen av
13508: legoområde, belägna å särskilda, evangelisk-lutherska
13509: kyrkorna och grekisk-katolska kyrkorna och försam-
13510: lingarna tillhöriga lägenheter och jordområden.
13511:
13512:
13513: T i ll R i \k s d a g e n.
13514:
13515: I samband med belhandlingen av lagem. der som föranletts av ,ett riik:sdagsbeslut.
13516: oon inlösen av tilll statens bootällen ihÖirande Som :motiv för a.V'bö>jandet av Rirosdagens
13517: legoområden samt om disposition :av bo- uppmanirug har, i enlighet med 1ky1'lli:omötets
13518: ställen i sär:skilda fall beslöt Riksdagen d€ll framstäillning, startsrådet ranfört, att lego~
13519: 2 decermbe:r 1921 uppmana regeringen ,att områdeillJ av ifrågavarande slag ,to~de
13520: med de,t första övertlä:mna förslag tiLI lag kunna anses förekOtiimJJa" endast i tolv för-
13521: oon in,lösen av s'ådana legoområden, ,vilka samflirugar. Genterrnot detta skä1 fö:r för-
13522: rmde~lyda staten, €1Vangelis\k-luther:sika lkyr- kastandet av Rilksdagens urpprmaning måJste
13523: kan ,eiller dess föfrnwmlirugar tillhöriga läJgen- invända.s, att uppgiften om de försånnlin-
13524: heter och vilka icke iberöras av stadgandena ga.rs anta,l, inorrn vilka legoområden av ifrå-
13525: i ovannänmda lag reller lagen om irulösen av gavara.nde ,glag finnas, ic!ke säger någonJting
13526: legooonråden underlydande ,ecllclesi,astilka bo- om det fakti.ska antalert legoamråden, vilket
13527: ställen. Riksdagsbesrl!Utet fattades efter om- kan vara avsevärt större än antalet försam-
13528: rösrtlllring merl 140 röster moi 32. Den 19 lirugar, som äga sådana. Dessutom lkan det
13529: felbrua'ri 1925 beslött statsrädet lämna deiliOO icke fö,rutswttas, att Riksd.agen sikuUe vara
13530: uplpmaning utan a:V!seend€, åtminstone fö,r benä>gen att godikänna den upp!fattningen,
13531: så vitt den be,rö,r irulösen av legoomDåden, att en grwpp medho:vgare, endast, fö,r den
13532: vilka mJJderlly!da ky;r!kan e1ler dess försam- sku1l att den är jämför.elsevis :flåtalig,
13533: linga,r tiUihöriga lägenheter. sikuHe förmenas att bliva delaktig av de
13534: Detta beslut av statsrådet är ägnat att förrmåner, som i lagstiftningsväg till försälk-
13535: väc:ka wp;pmär:ksa:m:het av flecra skä1. För rats andra medrborgare i lilkartad stwlln1ing.
13536: det fö,rsta 'har detsamma, i strid med ,Jagen S'ki,pandet aiV rärtt;v'isa Mr rimligtvis iCike
13537: av de:rv 30 ma>l1S 1922 om ärendenas 1hand- göras beroende av antailet med'bongare, som
13538: 1äggning i 1stat,s,rådet och dess :rninlisterier, i varje enskilt fall göra ans.pråk diil'lpå.
13539: vil'ken lag til]lromJnit i den ordning, som för På grund a.IV vad som förefaillit, anse vi
13540: grundlag är gällande, icke fattats vid före- att ett nytt inhiativ från Riksdatgens siJda
13541: dragning in:fö,r Repub~ikens President. Vi- är nÖidvändigt. Vi finna det dktigt oclh
13542: da;re har statsrådet fattat sitt beslut med tiUbörligt, att en ,säJrsikiQd lag med det sna-
13543: a,ruledning av kyrkomÖltets framstäHning raste stiftas, i vilken skuille stRJdgas, att d€
13544: eller yttranide i ärendet - ett märlkligt .för- bestämmelser, som ingå i lagen av den 18
13545: farande då det gäller vidtagande av låtgär- mars 1921 angående inlös.en av to11p- oeh
13546: VliH,2. - tS6hauman ja Österh>Oilm. 355
13547:
13548: ba6kBtuguomräden, underlydande präster- gM-dar i Åbo och Borgå stift, donationer
13549: skBjpets ooh Idloc'kares i evangelisk:-lutherska ooh stilftelser i jordområdmt, vi1ka under
13550: och grekisk-katolska församlingar boställen äldre tider tillfallit :kyrkan eller församlm-
13551: sant i lagen av den 18 janruari 1924 an- garn.a för ol'itka ändamål utan att iha bli!Vit
13552: gående inilöoon av fisketorp, böra tillämpas förenooe med prästerskapets eller !klloe~ka.r
13553: jämwäl med avseende å såJdruna legoområden, nas bostiihlen.
13554: vilka ä:ro ,belägna å andra, kyrlka;n eller för-
13555: samlingarna tillihöriga lä:geniheter och jord- På 1grund härav anhål1a vi vördsamt,
13556: om:I"åden än p.rästerskwpets och ok!lookal\eS
13557: botrtä.:!JAln. Sådam.a 1ägen'heter ooh jor.doon- att Riksdn..gen måtte godkänna ne-
13558: råden äro Korois ooo Strömsbergs biskops- danstående lagförslag:
13559:
13560:
13561:
13562: Lag
13563: om inlösen av legoområden, belägna å särskilda, evangelisk-lutherska kyrkorna
13564: och grekisk-katolska kyrkorna och församlingarna
13565: tillhöriga lägenheter och jordområden.
13566:
13567: I enilighet med Riaffidagens beslut stadgas häillm.ed:
13568:
13569: 1 <§. 2 §.
13570: V ad i lagen av den 18 mars 1921 an- Vi.d fasts1lällandet av löseskiJHngen för
13571: gående inlösen av tocy- och backstuguom- legoomräde, viilket är fisketorp, gälHe tiill
13572: råden, underllydande prästerskrupets oob. efte:vrättelse vad däiDom är stadgat i 11 §
13573: klockares i evangeliSik-lutherska ocll grekisk- av lagen Oilil inlösen av legoomräden av den
13574: katols:ka församlingar bostäalen samt i la- 15 oktober 1918, sådiant stadgandet lyder
13575: gen av den 18 jru1uari 1924 angåeill:de in- i iagen av den 10 juli 1919 amgåerude
13576: lösen av fisketol'IP är sta:dgat, gä,lle i tillläm[>- ärudring av sa,"'<ia lag.
13577: liga delar j.ärm:väl legoormråden, vilka un-
13578: del'ilyda bilsiklop:Sign:rrlarna eller äro 'belägna 3 §.
13579: å. sllidana evangelisk-lutherska oeh grekisk- Genom frivillig överenskomrnelse må ej
13580: katollska \kyi1lmrna eller försarmlingarna till- bestiillllilllas om inlösen av legoollllråde ej
13581: höriga jordområden vilka ieke beröll'ts av he]ler om villikoren för dess :inJösen.
13582: stadigarudena i fö1~stnä!IllJlda lag ooo rö-
13583: rande vilka legoför!hå1lande är rådande då 4 §.
13584: denna lag triider i kraft .samt u1an lhinder Erforderliga närmare bestärmmelser an-
13585: därruv att legotiden utlöpt Mh nytt lego- gående velikställigheten av denna lag ut-
13586: avtail icke ::ingåtts. fäDdas genom förordning.
13587:
13588:
13589: Hel.si.rugfors, den 17 februari 1926.
13590:
13591:
13592: Georg Schauman. John Österholm.
13593: 306
13594:
13595: VIII,2.- Edusk. esit. n:o n
13596: S'~MmUmnos.
13597:
13598:
13599:
13600:
13601: Schauman ja Österholm: Ehdotus laiksi eräille evan-
13602: kelisluterilaisille kirkoiUe ja kreikkala:i!Skatolisille
13603: kirkoiUe ja seurakunnille kuuluvilla tiloilla ja maa-
13604: alueilla sijaits€vien vuokra-alueiden lunastamisesta.
13605:
13606:
13607: E d u s k u n n a 1 ~ e.
13608:
13609: KäsiooHessään 'lakia valtion virkataloi!hiln kuntapäätöksestä aiheutuviin toimenviteisiin
13610: kuuluvain vudkrra·rulueiden lunastamisesta ryhtymisestä. Eduskunnan ikelroituksen hyl-
13611: sekä vi.,rkata[ojoo käyttämisestä erihissä ta- kääJmisen perusteeksi on, kinkolliskokouksen
13612: pauiksissa päätti eduskunta jouliukuun 2 ;esitYJksen mukaiseSti, val'tioneuvosto lausu-
13613: p mä 1921 k<ellroittaa haH.itusta ensi tilassa nut, että kysymyksessäolevan laatuisia vuok-
13614: antamaan esityksen 1~ niiden vuokra- ra-alueita ,voi•ta.neen katsoa 10:levan" ainoas-
13615: alueiden 1unastamisesta, jotka 'kuuluvat va'l.- taarn bhldessatoista seUJraikunnassa. Tätä
13616: tion, evankelisluterilaisen iki!'lkon tai sen .eduskunnan lkehoi1-uiksen 1hyllkäykse.n syytä
13617: seurakuntain omistrumiirn ttloihirn ja j·oita V88taan täy'tyy huomauttaa, että tie·to nii-
13618: eiiVät tämän ~ain eivärokä kirikoHisvirkatalo- tden seur~untain lu1mmäärästä, joissa ·ky-
13619: jen vuokra-alueiden lrmastamisesta annetut symylksessälolervan la.atuisia vuokra-alueita
13620: sä•ännäkset koske. Eduskunnan päätös teh- 1on, ei sano mitäiän vu®a-.a1ueiden tosiasial-
13621: tiin ä·änes'tyksessä 140 äänellä 32 ääntä vas- lisesta määrästä., :jo!ka saattaa olla tuntuvasti
13622: taan. Helmi~un 19 lP :nä 19.25 !päätti va!l- !SUUrempi selilaisten seuraikun'tain iukumää-
13623: tioneuvasto j'ättää tämän kelhoitUJksen huo- ~ää, joissa nii'tä sij.aitsee. Sitä,paitsi ei voi
13624: miotta, ainakin mikäli se !lroskee kirkolle tai edellyttää, että Eldu&kunta olisi taipuvainen
13625: sen seur~unnillle \kuuluvilla tiloina sitiaitse- fl'.J"väksymääi:n sen käsityiksen, e'ttä eräs kan-
13626: vam vuokra-alueiden lunastam.ista. sala:isrytb.imä, ainoastaan sen takia että se on
13627: Tämä valtioneuvoston ;päätös on oonia:an ;verraten 'harvalulkuinen, olisi estettävä, pää-
13628: herättämäihn hruomiota monesta syystä. En- sem~ä osalliseksi niistä ·eduista, jotka lain-
13629: silks~kääm. sitä •ei ole, vastoin maaliskuun 30 säädäntötietä on turvattu muille samanta-
13630: p :nä 1922 asioiden ikäsittellystä valtioneu- paisessa asemassa oleville kansalaisille. Oi-
13631: V'Ost'ossa ja sen ministeriöissä annettua laikia, keuden käyttötä ei tolki mitenkään tule tehdä
13632: jo'ka on synltyny't siinä jä,rjestyksessä kuin xii\p,puvalksi niiden ikansrulaisten lukumää-
13633: perustuslaista on voimassa, tehty Tasa- ;rästä, jot'ka kussakin yksityi'Se.S"!äi tll(p!l.ll!k-
13634: vallan Presidentille tapahtuneessa esitte- ~essa si'tä vaatirvat.
13635: ly9!Jä. Edelleen on valtioneurvosto tehnyt , Sen j•dhdosta mitä on trupaMuDJUt, kat-
13636: päätöksensä ikirkolliskokouksen esityksen tai ~mme, että 'llusi aloite Eduskunn:an. puo-
13637: asiasta antaman lausunnon •johdosta - mer- letlta on tarpteen. Meistä on oikein ja asian-
13638: killinen menettely, ·kun on kysymys edus- ;mubista, että mitä ·pikimmin laaditaan
13639: VJiH,2. - 'Schauman ja ÖSterholm. 357
13640:
13641: erityinen laäri, jOISSa säädetäälll, että niitä taloilla. Sellaisia tiJO'ja ja maa-alueita ovat
13642: määräiyksiä, jotka sisältyvät evanlrelislute- Kotoisten ja StrömSbergin piispantalot Tu-
13643: rilaisten ja kreiikkalaiskatolistelli seurakun- run ja Porvoon hii!Ppakunnissa, maa-wlu~
13644: tain ,papiston ja lukkarin virkataloihin kuu- l'alhjoituksttt ja -säätiöt,, jotka vanhempina
13645: luvain torppa- ja mäkitupa-alueiden lunas- ai'koina ov21t jootu.neet kiTilwlle twi~ seura-
13646: tamisesta maaliskuun 18 p :nä 1921 annet- kunnille tulematta liitetyiksi papiston tai
13647: tuun lakiin ja kalastustorppain lunastami- ,lu:kika.rien virkatal'oihin.
13648: sesta tammikuun 18 p :nä 1924 annettuun Yilläsanotun :noj.a11a anO'Illtlll.e kunnioit't,oon,
13649: lakiin, on sovellettava myös sellaisiin vuokra-
13650: alue1siin, jotka sijaitsevat muilla, kirkolle tai että Eduskuwta hyväksyisi allaole-
13651: .seura!IDunniHe kuuiluvil1a t]il'Oi'Ha ja maa- van lakiehdotuksen:
13652: alueriHa 'kuin prupiston ja lukkarien virka-
13653:
13654:
13655: Laki
13656: eräillä evankelisluterilaisiUe kirkotlle ja kerikkaJaiSkatolisille kirkoille ja seu·
13657: rakunnille kuuluvilla tiloilla ja maa- alueilla sijaitsevain vnokra-aJneiden
13658: lunastamisesta.
13659: Eduskunnan pä:ätölkoon mukaiSMti säädetään täiten:
13660:
13661: 1 ~- 2 §.
13662: Mitä evankelisluterilaisten ja kreikkalais- Sellaisen vuokra-alueen l<unastushmtaa
13663: katolisten seura'klm'tain 1pa:piston 'ja lulkka- va.hvistettaes.sa, jdka on kalastustOl'lppa, ol-
13664: rin virkatalohlrin .ku'lrluv·ain tor1ppa- ja mäiki- koon noudatettavana mirtä siitä on säådetty
13665: tUipa-a:lueiden lunastarrnisesta maalislrnun 18 vuokra-a;lu~iden lunastam.isesta Iokakuun 15
13666: tPäivänä 1921 annetussa laissa selkä lkalastus:- päivänä 1918 annetun lain 11 § :ssä, se1lai-
13667: t.orppain [una.s'tamisesta t8!1IliiD.iknun 18 p-äi- sena !kuin säänn(is lkuJUiuu sanotun lain
13668: vänä 1924 annetussa laissa on säädetty, muuttamisesta !heinäkuun 10 p'äi:vänä 1919
13669: olkoon soveltuvil'ta lrohldi'l'ta voimassa myös ,anRetussa 1aissa.
13670: se'lla.isiin vuokra-aluoosiin näll)!den, jotka
13671: kuuluvat ;piispantaloihin tai sijaitsevat sel- 3 §.
13672: laisilla evankelisluterilaiselle ja !kreikkalais- V rupaaeihitoisella s01pimuksel1la ählroön vuok-
13673: katoliselle ikil'llrol1e tai semakunna:ID.e kuuiu- ra-aluetta mä:ärättälkö lunastettavruksi,
13674: viHa maa-alueilla, joita ensinmainitun lain älköön myöskään sen lunastamisen ,ehtoja.
13675: ,säännökset eivät ole 'koSkeneet ja joihin näh-
13676: den vuo'kras®de vamtsee, kun tämä laki 4 §.
13677: astuu voimaan, se!kä sen estämättä, että Tä!män lam täytäntö'önpanoon ta,rvittavat
13678: vuokra-aika on mlenn,yt ulmpeen eikä uutta tarkemmat mää-räykset annetaan asletuJlmeHa.
13679: vuokravälipuhetta ole telhty.
13680:
13681:
13682: Helsingissä, h~lmi'kuun 17 pärl.1vänå 1900.
13683:
13684:
13685: Georg Schamna.n. John Österholm.
13686: 358
13687:
13688: Vill,3. - IEdusk. esit. n :o 22.
13689:
13690:
13691:
13692:
13693: Sirola, y. m.: Ehdotus laiksi valtion varoiUa tapahtuvan
13694: asutustoiminnan rahoittamisesta.
13695:
13696:
13697: Ed u: s ik u n nalle.
13698:
13699: Käsitellessään vuoden 1925 tr~lo- ja meruo- välksJ'Imillä laeiHa ja niiden toimeelllpano-
13700: arviota päätti Edm~ikunta keJhoitta,a halli- asetuksilla, asia nyt on järjestettävä [ain-
13701: tusta valmista:maan ja Edu~kunrnalle anta- säärlännölllistä tietä.
13702: maan esityksen asutustoiminnan 'mhoitta- Asutustoimimaan ka tsottanee nykyisin
13703: misen järjestämisestä lailla. Valtion va- 'kuuluvaJksi maan ha111klkiminen tilattomalle
13704: roina tarpab.tuvan asutustoiminnan ra- väestölle uusien viljelys- tai asuntotilojen
13705: hoittaanisen järjestäminen laiHa edeHyt- perustamista varten tahi li<sämaan anta-
13706: tää myös mainitun asutu,stoiminnan suun- mista varten liian pienille tiiloille sekä luD-
13707: taviivojen lopu1Hsta määrittelemistä milkäli ton .myöntäminen uutisasukkaille pe,ruspa-
13708: sitä ei o1e muissa laeissa jo tehty. Nyikyiset rannUJksiin ja ,raJkentamiseen.
13709: asutustoitminnan mihoittaanista koSkevat ~1laan hanlklkiminen voi tapahtua joko
13710: säännökset sisältyvät mwan han:klki:miisesta siten, ettå kullekin kysyroyikiseen tulevalle
13711: asutustarkoitu:ksiin 25 päivänä marmskuuta tilattomalle hankitaan ja luovutetaan tar-
13712: ] 922 annettu11n lwkiin eli asutuslakiin, mai- peffilinen maa, jonik:a jälkeen vasta valtion
13713: nitun ,lain toilmoonpanosta 31 päivänä elo- val'ojen käyttö maan hinnan suorittami-
13714: kuuta 1923 annettUJun asetukseen, asutus- sessa tapaJhtu:u, taJhi siten, että ikokonai.stila
13715: rahastosta 1 päivänä toukokuuta 1924 an- tai 'suur·ellljpi 1111aa-alue ostetaan valtion va-
13716: nettuun asetUJkseen ja samana ,päivänä an- roi1la, jonlka jäLkeen vasta maa jaetaan ti-
13717: nettuun va!ltioneuvoston päätölkseen, joka si- lattomi:lle. Mitä edelliseen muotoon tu:lee,
13718: sältää maalaislkuntain asutu,skassain johto- on se jo lainsäädänl!lJöllisesti järjestetty asu-
13719: sääill'nön. Tä1löin ei ole otettu huOIIllioon tuslain !kautta. Kuitenikin on huomattava,
13720: niitä välhämerkityksellisempi:ä säännöksiä että vaiJkkalkin asutuslakii111 .sisäLtyvän sekä
13721: asiasta jotka sisä1tyvät valtion virkatalojen vapaa®toisen ~että pakdllisen asutustoimin-
13722: ja valtion metsämaiden asuttamista iko~e nan rahoittrunilnen, milkä<li ikos'kee valtion
13723: viin lrukeiihin ja niistä annettuihin täytän- suhdetta maaruomistajiin ja tila1Jtomiirn,
13724: töön,pan()lasetulrosiin; samoin on laajaa asutuslaissa ja sen toimee:npanoasetukserssa
13725: vuokra-ailueiden l una.stami1slainsäädäntöä on lopullisesti säännöstelty on valtion ,suhde
13726: sen erikoislaa.tuu,n näJhden pidettävä kyseei- siihen laajuuteen nähden, misstä asutuslain
13727: Hsestä asiasta erillisenä. Eduslkuunran· ke- mukaista toimiTIJtaa valtion varoilla voidaan
13728: hoitus lienee ymmärrettävä siten, että ai- harjoittaa, j~ään;yi lälhemmin määrittele-
13729: noastaan niissä trupaulksissa, joissa valtion mättä. Aisutuslain toimeenpanoasetuksen
13730: varoilla rt;arpahtl1Viaa asutustoimnman rahoit- 22 '§ :n 2 momentista käy tosin selviUe, että
13731: tanrista ei ole järjestetty Edusilmnnan hy- asutuslain mulkaiseen tarkoitukseen ,on oso-
13732: VIH,3. - Sirtlla, y. m. 359
13733:
13734: tettava varoja ja elleivät osotetut varat Jos asutushallitus ilmoittaa asutuslauta-
13735: riitä kaikkien hakij.oiden tarpeeksi, on haki- kunnalle, että tarkoitulkseen on varoja
13736: joiden kegken toimeenpantava seulominen, olemassa, jatkaa asutuslautakunta asian
13737: mutta siitä, kuka varat osottaa ja :millä ta- 'käsittelyä asutuslain ja sen toimoon-
13738: voin ne koko maaihan näihden käytetään, ei ;panoasetuksen mukaisesti, mUitta ellei va-
13739: ole mitään säänn1Öksiä olemassa. Kesäkuun roja kuluvan vuoden aikana ole käytettä-
13740: 28 päivänä 1923 asutustoimen rahoittami- vissä tahi ellei niitä tal'koitu'kseen katsota
13741: sesta ja siin:ä tarvittavien mhavaroj·en lkäy- voitavan mj-lÖn:tää, lykkäytyy tai 'raulke:aa
13742: tön järjestämisestä asetetun komitean jul- asian enempi käsitteleminen asutuslautakun-
13743: kaisemassa mietinnössä lausutaan tästä : nassa. Maanostolainojen asiwmsena ratkai-
13744: ,Maata hankitaan valti·on rahallisella vä- sijana tulisi tämän mukaisesti toimimaan
13745: lityiksellä vain sikäli kuin valtionvaroja sii- a·siaa tunteva keskusvimnoonai·nen, joka olisi
13746: hen tarr\koitu'kseen on ldi,ytettäväJksi osoi- tilaisuudessa valvomaan, että asutu.sla:im.
13747: tettu. mukaisessa asutustoiminna.ssa ja hakijoiden
13748: Kun edellä selostettuja säännöksiä ryhdy- väJliHä malhdoll:Usesti ta,pabtuvassa seulomi-
13749: tään toteuttaJmaan ik:ä,ytännössä, on komitea:n &essa itlJoudatetaan johdonmu1kaisuu.tta ja
13750: mielestä välttämätöntä saada aikaan sellai- jä~kevää vaJltion varojen :käyttämistä.''
13751: nen järjestys asutuslain mukaisten maan- Vaikkakin ·edellä esitetyistä ylksityiskoh-
13752: ostoasiain käsittely.ssä, että kai\kki nämä dista saattai.si syntyä erimielisyyttä, .jäänee
13753: a1siat alistetaan asutushallitukseen. Tämä.n joka tlljpaU!kseiSsa valtioneuvoston tai Edus-
13754: on komitea suunnitellut tapahtuvaJksi seu- kunnan asia!ksi märurätä missä laajuudessa
13755: raruvalla tavaHa. käytettäJviim valtion varo±hin näihden asutus-
13756: Kun valmis kauppakirja asutuslain 35 lain mukaista asutustoimintaa maassa voi-
13757: '§ ;ssä ma.iruitun tod:iJstuiksen antamista var- daan vuosittain harjoittaa ja asiaa tunte-
13758: ten, maanomistajan myyntitarjous yksityi- valle ke,skusviranomaiseUe v;oitanee tällöin
13759: se1le tai arsutuslautakunnalle tahi pakko- jä:ttää edeLlämainitun määräyksen rajoissa
13760: ]unastus joutuu asutuslautalkunnan lkäsitel- ja asutustoiminnan tarkoitulksenmukaisuutta
13761: täväJksi, ilmoittaa asutuslautakunta asiasta silmäJllä,pirtäJen 'päätettäväksi varojen käyttä-
13762: a;sutushaJllitukselle, jolle samalla lälhet~tään miruen maaJlaiJSikunnissa sitä varten erityi-
13763: sen antamien ohjeiden mukaisesti laaditut -sesti vahvistettua menetelmää noudatta-
13764: tiedona.nrnot pulheentaolervasta uustila!Hseksi malla. Tässä yhteydessä on huomautettruva,
13765: pyrlkijästä, .saatava:na olevan maa-alueen ·että kunkin vuoden kuluessa a,sutuslain mu-
13766: la,adusta j. n. e. Näiden tiedonautojen no- kaan harjoitettu asutustoiminta tuil.ee rahoi-
13767: jalla asutushallitus kulloill!kin käytettävänä tettavaksi vrnsta useampien vuosien kuluessa
13768: olevien varoj.en rajoissa ja asutust.oi:min- tämän jälkeen, koska asutuslain mu!kaan
13769: nan tar\koitulksenmukaisuutta silimäll~itäen ostetun tai harnkitun maan lunastushinta
13770: pä.ä:ttää, onko valtion varoja myönnettävä joutuu :maaillooni·staja:lle ma1kisettavaiksi val-
13771: kysymyksessäolevaan tarkoitukseen. Koska tiokonttorista uuden tilan maarekisteriin
13772: raJha.nikysynrt;ä todennä\kö.isesti tUJlee olemaan merki tsemisestä seuraavan vuoden toukokuun
13773: suurempi kuin siihen käytettävänä olevat 1 päivänä, jolloi~ vasta valtion varojen tosi-
13774: varat, näyttää tal'!Peelliselta, että valtioneu- asiaLlinen ikäyttö tlllpwhtuu. V aitioneuvos-
13775: vosto vuosittain määTäisi, s:iJkäli kuin tätä ei ton tai EduslkunUJan edell1sen mukaan an-
13776: ole menoa.rvios.sa telhty, paljonko valtion va- tama määräy-s asutuslain mukaisen toimin-
13777: roja olisi koko maassa !käytettävä asutuslain nan vuosittaisesta korkeimmasta laajuu-
13778: edellyttäJmään vapaaehtoiseen asutustoimin- desta sitoo .siis valtiota seuraa;vien vuosien
13779: taan ja paljonko siinä ede11ytettyyn pakko- tulo- ja menoarviota laadittaessa.
13780: 1unastukseen. Asutusraiihastosta 1 p·äivänä toukokuuta,.
13781: 360 VIII,a. - Arsutusooiminmm mhoittaminen.
13782:
13783: 1924 annetun asetuksen mukaan on asutus- tuhatta mrurkkaa suurempien maanostojen
13784: lain edellyttiimämJ vapaaehtoisen toiminnan syntymistä on syytä edelleenkin jatkaa täiJ.-
13785: edistämistä varten nykyisin voitu antaa laisten ,laioojen antamista, jotka iaYrullaan
13786: maanomistajiUe n. s. väJidaisia lainoja vain ovat 'lunastushinnan etukäteen suorit-
13787: asutuskassain V'rulitytksellä. Näistä [ainoista tamista, !kosika niiden kautta ei millään ta-
13788: lausuu asutustoillninnan raJhoittami,skOIIIlitea valla rilkota asutUSilain määa.-äyksiä. Muuta-
13789: mietinnössään seuraavaa: mien vuosien kuluttua voinee asutusrahasto
13790: ,Asutuslam toimeenpanosta annetun ase- tulla toimeen takaisin virtaavilla v.äliaikai-
13791: tuikisen muikaan ,erääntyy valtii()IJJVaroista siHa lainoilla, tarvitsematta enää ik:äyttää
13792: etukäteen maanomistajalle suoritettava maan uUJsia valtion varoja tarkoitukseen. .'3ellai-
13793: lunastuslhintru maJkoottavaksi asutuslain maa- sissa kunnissa, joissa ,ei ole asutuskassaa,
13794: rekisteriin merkitsemisestä seuraavan vuo- talh!i poikkeustapauksissa mruulloinkin, voi-
13795: den toukokuun 1 päivänä. Maanmittaustoi- tanee välia]kaisia lainoja antaa suoraan asu-
13796: mitusten \hitauden joihdosta voisi sattua, että tUJsralhastosta riittävää vaikuutta vastaan,
13797: maanomistaja 'Saisi järudä useamrrnaksikin täten [aajentamalla väliaikaisten lainojen
13798: vuodelksi odottrumaan hämelle tulevaa lunas- allltamista nylkyisestäänkin.
13799: tussummaa. KoSka sen kautta, ,että maan- Se1laiJseen maan ,hankkimiiseen näihden,
13800: omista:ja:lle valmisootrtaisiin tilaisuus saada jonka asutusJ.ain mukaan tulisi tapaJhtua
13801: hinta ,luavuttrumwstaan maasta niin ,pian mainitun iJ.ain mukaisesti, on nykyi,sin ollut
13802: kmn suinkin, epäilemättä edistettäi,siin. asu- käytännössä ,pari poikkeusta milkäli !koSkee
13803: tuslaissa edellytettyjen Vllfpaaeb.toisten ika:u p- maanlh:irrman malksutarpaa. Asutuskassat ovat
13804: rpojen syntylllllistä, SUimalla kun voitaisiin nimittäin v;oineet antaa viidellltuhannen
13805: saada aikaUin maan hankintaa asutustarlkoi- markan ja sitä pienempiä maanostolainoda
13806: tukseen hUJOkeall.ll!piin hintoihin, näyttää ko- suoraan ostUJjrul'le vUJstoin asutuslain edellyt-
13807: miteasta erinomaisen tärlkeältä, että asutus- täm&än maksutarpaa ja niitä suurempiakin
13808: !l.'ahaston vamja saataisiin asutuskassojen rahalai.nqja ero1ssa Karjalan kann~sen
13809: vä1'1tykselilä, :missä niitä on, ja :riittävää va- kunnissa, mi~loin maanosto on niissä tU~pah
13810: kuutta vastaan 1käyttää välia~kaisten Jaino- tunut ulkomaailaisten omistamista kiinteis-
13811: joo myöntärrniseen maanlhinnan suoritta- töistä. Mitä edellisiin eli asutuSkassojen
13812: mista vU~rten. Tällainen väliaiJkainen laina myöntämiin pieniin maanostolaiooiihitn tu-
13813: tuJiJsi asutusrahastoHe pääasiallisesti korva- lee, ovat, rpaitsi ailkaisempaa käytäntöä, myös
13814: tuiiDsi valtiolkonttorista aikanaan saatavalla käytän:ruöllliset seikat ,puolustaneet tällaisen,
13815: lunastussurmmaHa, 'jonka nootamiseen asu- asutusla,ista poiklkeavan menettelytavan säi-
13816: tusralhaston luonnol'lisesti olisi saatava va:l- ,lyttämistä. Kun näissä tarpauiksissa tilan
13817: ta1rirja maan myyjältä väliaikaista lainaa kiinnittämioon lainan vakuudeksi ei ole
13818: annettaessa. Väliaikainen laina olisi tämän välttämätön, eikä asutuslainkaan mukaan
13819: johdosta myönnettävä srumassa muodossa asutusohligatsioneja trurv:itse •lunastushinnan
13820: ikuin lunastussumma ja siis, milloin lunas- osana suorittaa, olisi myyjän ja ostlljjan alis-
13821: tussumrrna ei ole viittätuhatta markkaa suu- taminen asut1:1slain vaatillnuksi,in lrmastus-
13822: reiil!pi, rralhassa, mutta muussa tll.{pauksessa hmnan ma:ksutll.{paan nähden ikysymyiksen
13823: raJhassa ja ob:ligats:iJOneissa noudattalllll8i1Ja ollessa välhiilpäitöisestä sumrrnasta, omiansa
13824: voimassaoJ.·evia määräyJksi<ä siitä, paljonko ilman V·astaavaa ihy6tyä vaikeuttamaan pie-
13825: kuanpawkin mlliksumuotoa .on lkäytettä~ä.'' nempien! ostojen syntymistä ja niiden pi-
13826: Kun !käyltärrttö on osoittanut, että väli- kaistlll rlllhoittamista. Rajaseutu- ja asutus-
13827: aikaisten lainojen saantimalhdol:lisuus tulee poliittiset sekä ikansailliset syyt ovat oikeut-
13828: vaiJkuttavalla tamiil.la edistiimään viittä- :taneet rp.oilklkeustarpauksen Karjalan kannak-
13829: VIH,s. - 1Sir~la, y. m. 361
13830:
13831: sen kuntiin nälhde.n. Edellä esitettyjen käy- asurotamista varten. Kun kiolkonaistilojen tai
13832: tänn{jlliste'Jll ja poikkeuikseJllisten syiden suurempien maa-alueiden ostoissa kaUjppa-
13833: vuoksi voitanee mainitut pienet poilk:keulk- him:uan sopimisoon yiksin011n.11Jan !k:äytämnölli-
13834: .set edeJleenikin toistaiseksi säilyttää. set seikat ovat vaikuttamassa olilsi valtion
13835: Mitä maan ib.Jantkkimisen toiseen muotoon a;siaksi jäåjpå !hankita, onko kaupassa ja
13836: eli kdk:Oillaistilojen tai suTh!'eDlpien maa- minkä verran käytettäwä myös asutusobli-
13837: alueiden ostoon pientiloden: perustamista gatsioneja.
13838: vrurten tulee, on tätä asutustoiminnan muo- Samassa yhteydessä on mainittava, että
13839: toa edeUeenJkin 'jatkettava ja, jos maib.Jdol- asutusrahastosta annetun asetuksen mukaan
13840: lista, entisestään laajennettruva. Tällöin tu- on myös ylellfuyödyllistä asutustoimimltaa
13841: ~ee huOiillioonotettavaksi :paitsi paiikal!J.ista harjoitttaviUa yihtiöiHä, osuuskunnilla ja
13842: ryhmäasutusta, myöskin n. s. .siirtoasutus. yihdistyksiltl:ä ollut oi:keus saada valt~on va-
13843: On luultavaa, ettei asutuslain mukaista va- rQ:ja lainaksi !kiintei.stöjen ostamiseiksi asu-
13844: paaehtoista da :palkollista tietä maassamme tustoilmintaa varten. Kokemus on kuitenkin
13845: v1oida saada tanpeeksi maata tilattomille ja osoittanut, etteivät tätä tarkoitusta varten
13846: että niissä osissa maata, joissa suurimmalta syntyneet osuuskunnat ole olleet niin menes-
13847: osalta löytyy vain pieniä tai ha.rvoja keski- tykselli>siä kuin o'lisi ollut toivottavaa, ja
13848: kOikoisia tiloja, maan hankinta wsutuslain mitä yhtiöithin tai yhdistybiin tulee, ei
13849: edellyttämiä asutusmuQtoja käyttämälllä niitä tähän melhl1essä ole syntynyt, eivätikä
13850: !käy melkein maihdottomak!si, va:iJkilmpa asu- nykyiset ol'Ot ole sellaisten syntymiselie ko-
13851: tuslain ,pwklkolunastusmääräyksiä kovennet- vinkaan edulliset. Ei liene senvuoksi syytä
13852: taisiintkin. Myöskin n:äille tilattomille on säilyttää näitä rrnuotoja, vaan parhainta lie-
13853: valtiovallan puolelta mahdollisuulksien ra- nee antaa vastaisen kokemuksen ja todelli-
13854: joissa pyrittävä hankikimaan maata. Val- sen tacyeen osoittaa mihinkä .suuntaan yksi-
13855: tionmailla voidaan kyllläkin harjoittaa siir- tyic~jiilrjestöjen asutustoiminta tällä alalla
13856: toasutusta, mutta nylkyoloissa ei valtionmai- voi lä!hteä kehittymään, jos sellaiseen siHoin
13857: den varaan ylksistä•än voida jättäytyä tässä on aihetta.
13858: suhteessa sillä vienee .pitkän 1l!jan ennen- . Edellä on lyhyesti kosketeltu valtion va-
13859: kuin asutustaiikoituksiin soveltuvia maita roje:n käyttämistä maan hankkimiseen tilat-
13860: niillä voidaa;n suurremmassa mäiilrässä luo- tamille ja sitä edistäNiin toimenpiteisiin.
13861: vuttaa tilattmllil'le. Twllöin ei nykyhetkenä Asutustoimintaan kuuluu sitä;paitsi luoton
13862: tunnettane muuta muotoa asian parantami- myöntäminen uudistilallisille perusparan-
13863: seiksi kuin kokonaistilojen tai suurempien nuksiin ja rakentamiseen. Tästä asutustoi-
13864: maa-alueiden ostaminen ti;lattomille osoitet- mintapuolesta on arkaisemmin olllut .sään-
13865: tavilksi. Jios .näitä ostoja ha,rjoitetaan järke- n:äksiä asutusTaihastosta a.Imetussa asetuk-
13866: västi ja kansantaloudellisesti, tulevat sitä- !;'.essa ja asutuskassain j:oihtosäännössä. Myös-
13867: paitsi uudet tilat useissa tapauksissa tilatta- kin valtion metsämaiden asuttamisesta ja
13868: mille huokeammiksi kuin muusta yiksityis- niillä olevain vuokra-alueiden lunastami-
13869: moosta lhan!k:ittuina, jQta paitsi valtionikin sesta 20 päiV!änä toukokuuta 19·22 an-
13870: kustannukset tä:llaisessa asutustoimi.nm!assa netun lain 23 § edellyttää sanotun lain
13871: saooaan SU!pistetutksi mahdollisimman pie- perusteeLla muotdostetUlll v.iljelystilan asuk-
13872: niksi. Valtion varojen käytön tulisi trupah- kaalle huokeaiko:rilroisen perustamislainan ti-
13873: tua joko suoranaisena valtion toimintana lan kuntoon saattamiseksi. Kun vaatimU'k-
13874: etusijassa .siirtoasutuksen harjoittamista set uudistilallisen varallisuuteen nähden
13875: varten tahi kunnan asutustoimintana pää- ovat paJkostakin hyvin pienet, on valtion
13876: asiaillisesti kunnassa olevien tilattomien varoilla tapaihtuvassa asutustoiminnassa
13877:
13878: 46
13879: 362 VIII,3. - AJSutUJStoimlinnan rah~ittaminen.
13880:
13881: uudistilallisille va·rattava mwhdollisuus vil- ovat olloot 'ja edelleenkin ovat. Kun asutus-
13882: jely.s- ja ra1kem:nuslainojen saantiin, joista la.in mukaan valtion varoiLla voidaan rharuk-
13883: etenikin viLmerrnainritut tulevat muodosta- kia vuokra-alueista muodostuneille tai muQ-
13884: maan verrattain hl10lllattavan osan valtion dostuville ti1oiHe l:iJsäJmaata tankoituksenmu-
13885: asutustoimintaan käytettä!Vistä varoista. kaisemman asutwksen aikaallJSaamista var-
13886: Rakennus- ja viljelysluoton myöntäminen ten, voitam:ee myöskin asutustarkoituksiin
13887: tulee ikysyrrny:kseen paitsi silloin kum: uusi myönnettyjä varo~ja käyttää välttäimättö-
13888: tila on muodostettu valtion välittömän tai mien rakenmiksien uus:irrnista varten itse-
13889: välillisen asutusto:irrninnan kautta myöskin näistyneillä tiloilla. Siitä syy,stä <On myös
13890: silloin, kun uudistilallinen on omilla tai twtä asutuspuolta tarkoittava .säJännös otettu
13891: muualta sawmillaan varoilla haruk'kinut laJkiin, mutta voinee läihempien ohjeiden an-
13892: maa111, mutta ei ole tilaisuudessa saamaa.n t8Jffiinen rjä.ädä riip1puvaksi iha.llitu:kisesta.
13893: varoja •peruspara.nnuksiin ja rakentamiseen. Tunnettua on, mit.en iharvat vuokraJIIlielhet
13894: Annettavassa laissa tuskin on syytä läihem- ovat käyttäneet valtion välity.stä hyväkseen
13895: min määritellä .rajaa mihin saakika ikyseelli- maan hinnan suorittwmi.sessa. Soosijaan
13896: n<m luotto voi nousta, V3!an tapähtunee tämä ovat ihe hyvä!kisynee,t maksuehtoja, jotka
13897: parhaiten titytäntöönpanomääräyksi1lä ku- nykyisinä vailmina rarha-aiilmina ovat mo-
13898: ten aikaisemminkin. Kuitenikin olisi luoton- neLle tulleet y:livoimaisiksi suorittaa. Myös-
13899: saantimahdoHisuus v:aratta:va niin hyvin sel- kin .monet muut pienviljelijät ovat samasta
13900: laisille uudistilallisille, jotka ovat kokonaan syystä joutuneet 1lihdinkotilaa:n. Asutmtoi-
13901: valtion varoi1la ~anldrinoot maamsa kuin minn3!n kannalta ei voitane .olla [pUuttu-
13902: seLlaisillekin, jotka ovat ,siihen käyttäneet matta asiaan ellei truhdota näfudä jo tarr>ah-
13903: a.inoast3!3!ll osaksi tai ei ollenkaan valtion tuneen asutustoiminnan kärsivän korvaa-
13904: varoja. Henkilön, jolle vHjely:s- tai raken- ID3!ttomia vaurioita sen ,kautta, että UThdis-
13905: 11Uslaina voidaa111 myöntää, tulee kuitenikin tilalliset joutuvat menettämään tilall!sa.
13906: täyttää asutuslain 3 § :n 1 mom. 1 kolhdassa Tätä estävä ehdotus on otettu lakiehdotuk-
13907: mainitut ;eJhdot. sen 6 ~ :n: 1 momenttiin.
13908: Rakennus- ja viljely,slainojen pääasialli- Lakieihdotus rakentuu .pä:äarsia:llisesti ny-
13909: sina myöntäjinä tulisi edelleenikin ol'la asu- kyisin käytännössä oleville toisiiJJta.muodoille
13910: tuE~kassojen, mutta olisi .sellaisia kuntia va,r- ja on siihen muun muassa otettu 3!SUtus-
13911: telfL, joissa ei ole asutuskassaa ja poilk:,keus- ralhastosta annetun asetuksen mä:äfl'äykset
13912: ta;pau:ksissa asutuskassakunnissakin val- a1sianvaatimin muutoksin. Se sisältää kaikki
13913: tiolla olla oikeus myöntäJä m3!inittu:ja lai- ne yleisluontoiset asutustoiminnan ralhoitta-
13914: noja m. m. silloin kun valtio on ostanut mista koskevat säännökset, joista ei ole
13915: isolliiDlan maa-alueen ja ,osittanTht sen ti'lat- aikaisemmin ollut säännörksiä Eduskunnan
13916: tOIIDille luovutettav3Jksi useampina pienti- kautta S:\'lltyneessä asutuslainsäädänruössä ja
13917: loim:a, suoraan asutusraha.stostakin. sitä ko~evissa toimeenpanoasetuksissa.
13918: Vai'kk'ei vuoik,ra-alueiden lunastamis- Niilntpä lakielhdoturksissa on säännöksiä asu-
13919: lakien kautta itsenäistyneitä vuokrrumieihiä tuslain mukaisen asutustoiminnan rahoitta-
13920: voida pitää varsinaisina uudistilaHisina, on mislaajuuden määrä.ämisestä, kun taas tosi-
13921: itsenäistyttämiseen kuitenkin sisältynyt niin asiarlisesta rahoittwmisesta, joka t8Jpaihtuu
13922: paljon asutustoimintaa, että valtion on valtiokonttorin kautta, säännökset 1öytyvät
13923: syytä turvata myöSikin itsenä:istyneiden asutuslaissa ja sen toimeen:panoasetuksessa.
13924: vuoksa-alueiden tuo puoli. Onhan tunnet- Mitä tulee asutuslain m11kai$n asutustoi-
13925: tua miten huonossa kunnossa itsenäisty- minn:nan ·edistämistä koskeviin toimenpitei-
13926: neillä v:uokra-a:lueilla rakennukset yleellJSä siin, kakona.isHlojen tai suurempien maa-
13927: VHI,3. - ·8ir.ola, y. m. 363
13928:
13929: alueiden ostamiseen selkä vi1jelys- ja raken- sen määräysten rWJOlssa. Lakiehdotuksen
13930: nuslainojen myönilimiseen, on nå.iden ,EaJhoit- hyväikisymioon kautta kumoutuu asutusra-
13931: ta;IILirum suunniteltu tapahtuvaksi asutusra- hastosta annettu asetus ja on va1tio:neuvos-
13932: hastosta kuten täihän!kin saakka, jOiko suo- ton annettruva .tarkemmat mä>iiräy~set laki-
13933: raan .asutusralhasrton kautta tai asutusralhas- ehdotuksen sovelluttamisesta.
13934: tosta kunn1lle annettavilla lainoilla asutus- Edellä esitetyn nojalla ehdotetaan,
13935: kamojen vä:lityksellä. Eduskunnan kunakin
13936: vuonna myöntämien määrärahojen ja val- että Eduskunta hyväksyisi seuma-
13937: tion dl.yvruksymäru dhjelman mukaisesti on van lakiehdotnksen:
13938: asutustoimintaa ha·~joitetta;va lakiedl.dotu'k-
13939:
13940:
13941: Laki
13942: valtion varoiUa tapahtuvan asutustoiminnan rahoittamisesta.
13943:
13944: Edusktuman rpä;ätöksen mukaisesti sä:ädetään täten:
13945:
13946: 1 §. lain sisältämään asutustoilnintaan ja val-
13947: Valtion varojen käyttäminen asutustoi- tion :mai<1en asuttamiseen osoitettuja varoja
13948: minnassa, mikäli siitä ·ei ole muissa 'laeissa hoitaa ja käyttää asutusrahasto valtion sitä
13949: ja asetuksissa toisin säädetty, tapa:htuu sillä varten 'hy:vä:ksymä,n <jhjelman mukaisesti.
13950: tavalla ja ,siinä järjestyksessä kuin tässä
13951: lais1sa säädetään. 5 §.
13952: AsutUJsrruhaston va:rat käytetään asutus-
13953: 2 §.
13954: taDkoituksiin:
13955: Va.Itioneuvoston on vuosittain määrät-
13956: a) sillä truvoin kuin laissa maau ha'llkkirni-
13957: truvä, mik&li .sitä ei ·ole menoarvion yhtey-
13958: sesta asutustarkoituksiin 25 päivältä mar-
13959: dessä tehty, miJSsä laajuudessa käytettäviin
13960: mskuuta 1922 säädetään ;
13961: valtion varoihin nähden maan ihan~kkimi
13962: 'b) 1kumran välityksellä ja sille asetettavaa
13963: sesta asutustarkoituksiin 25 pa1van•a mar-
13964: vaikuutta vastaan myörrunettävinä väliai'kai-
13965: raskuuta 192,2 annetun 'lain eli asutuslain
13966: sina lainoina niille ihenik:ilöille, jot:ka, va:paa-
13967: e:dellytt.äJmää vapaaeihtoista j.a pa:lmllista
13968: ehtoisesti myytyään a) kohdassa :mainitun
13969: asutustoimintaa maassa voidaan harjoittaa.
13970: lain mukaisesti maata, ,tahtovat saa;da val-
13971: tion varoista etukäteen suoritettavan osan
13972: 3 §. }unastushinnasta, ennen1kuin se ,sanotun lain
13973: Asutu~aHitUiksen on valtioneuvost1on toimeecrrpanosta 31 päiMänä elokuuta 1923
13974: edellisen mukaan antaman määräyksen ra- annetun asetuksen 136 ~§ :n mukaan ·erään-
13975: joissa ja asutust.oilninnan tarkoituksenmu- tyy marunomistaja.lle maksettavaksi.
13976: kaisuutta ,silmä,l·lärpitäen pää:tettävä, missä c) maakiinteimistöjen ostamiseen val-
13977: laa,juud.essa. asutuslain edellyttämä;ä asutus- tiolle asutustarkoituiksiin käytettäväksi, näi-
13978: toimintaa varten osoitettuja varoja on ilms- <1en kiinteimis.töjen J:witarrniseen ja tal1peel-
13979: sa.kin kunnassa käytettävä. lisiin jär;jestelytöilhin ennen niistä muodos-
13980: tettujen asutustilojen luovuttamista sekä
13981: 4 §. kiinteilnistöiHä välttämä:ttömästi toimitetta-
13982: Eduskunruan asutustarkoituksiin myöntä- viin maanlmivaus- ja tientekotöihin, niin
13983: mästä määrä,raihasta muuhun kuin asutus- myös poiikkeusta;prauksissa näistä kiinteimis-
13984: 364 VIII,a. - Aisutusooimlinnan rahoittaminen.
13985:
13986: töistä muodostetuilla asutustiloilla suoritet- torppareille ja laiilJPuodei:lile välttämättö-
13987: taviin raivaus- ja rakennustöihin; mien r:aikennUJSten ralkentam.iseen tai uudis-
13988: d) lainojen myöntäcrniseen klll:llliille kiin- tamiseen näin syntyneillä tiloilla, huoli-
13989: te:imistöjen ostam~aksi asutustar'lmitubi.in matta siitä, oniko lunastush.ilman suoritta-
13990: käytettäväJksi a) kohdassa mainitun lain minen ta]paihtun:ut valtion välityksellä tai il-
13991: mukaisesti ja millä suoritettaNia maankui- man s1tä.
13992: vaus- ja tientekotöitä varten; 7 §.
13993: e) lainojem. myöntämis.een kunuille edel- Asutusrruhastoa, siitä annattavia lainoja
13994: leen lainattavaksi !korkeintaan viidentulb.an- ja muita sijoituksia !hoitaa asutUJsihalilitus
13995: mm markan suuruisina, tai erikoisoloissa yleisten ikassavira.gtojen vä:lityksellä, ja on
13996: suurempinakin lainoina a) ilwhdassa :maini- sen niistä pidettävä sellaista kirjanpitoa,
13997: tun ,lain mukaan maaooaarutiin oikeutetuille että siitä alati käy selville sekä raihaston
13998: henJkilöHle maan ostamista varten mainitun päiilomamoorä että myöskin ikuinka 'se on
13999: lain mulkaisesti ; .selkä sijoitettu.
14000: f) lainojen nzyönrtäm:iJseen kunnille ede:l- AsutuShallituksella on kuitenik:iJU oiikeus
14001: leen lainattavaksi a) kohdassa mainirtun valtiovarainministe·riön vuosittain hyvillksy-
14002: lain mukaan maansaantiin oikeutetuille hen- mään yksityiseen vankkilaitokseen taUetJtaa
14003: kilöille välttämättömien ra:kemm.ksien ra- asutusrahastoon kuu~uvia varoja, jolloin
14004: kentamiseen ja ensimäisten vilj·elysten rai- panlldsta saatava korko lankeaa ,ralhaston
14005: vaam~soon uudistiloilla. hyväksi, sek!ä käyttää! .p.anffcin välitystä
14006: Nii,ssä kunnissa, joissa ei ole asutuskassaa asutusralhastoon suoritettavien: 'lyhennys-,
14007: ja muulloinikin, milloin sellainen ihalikitaan korko- ja muiden rna.ksujen rperimiseksi
14008: maJhdo1lis€Jksi, voidaan edellä b) kohdassa kuin myös Myttää [>an!kin ja. postilaitok-
14009: mainitttda väliaikaisia lainoja ja f) ikoih- ~n välitystä Ta!hastosta myönnettyjen lainOo-
14010: dassa mainittuj.a rakennus- ja vilje!lyslai- jen ynnä muiden suoritusten malksattami-
14011: noja anrtaa samotuissa lainkcfudi,ssa maini- sessa. Valtiovarainministeriön on ~ttava
14012: tui1le henkilöille suoraan asutusraihastosta, läihempiä ohjeita asutusr:!llhast,on tar.kasta-
14013: noudattaen tätä lakia ja sen nodalla anne.t- misesrt:la.
14014: tuja mä:äräyiksiä. 8 §.
14015: Maakiinteistöjen ostami,sesta vaLtiolle asu-
14016: 6 §. tustarkoituksiin käytettäväksi päättää maa-
14017: Asutusrahastosta voidaan myös.kin tarkoi- talousministeriö asutU:Siha1lituksen esityk-
14018: tukseen erityisesti osoitetuista varoista sestä.
14019: mY'Öntää lainoja kunnille edelleen kä;ytettä- Asutushallitus ihuo1eihtii ostettujen tilo-
14020: vilksi halpaikorkoisina :kuoletuslainoina j~n hoidosta, laatii ja rwilivistaa iliiden asu-
14021: maaTiihinnan suorittamista varten vuokra- tussuunnitelman ja teettä:ä tämäm. sull1l1Ilitel-
14022: a:lueensa omakseen lunastaneille tai muulla man toteuttamiselksi tarvittavat maanikui-
14023: tavalla maaruviljelystä varten maata hanikki- vau.s- ~a tierutelrotyöt.
14024: neille .pienvhljelijöille, jotka 'ovat ilman val-
14025: tion välitystä hanklk.inoot maamsa 1 cr:>äivän 9 §.
14026: tllillliillikuuta 1918 jälkeen; ja tulee tila, jota Lainoja myönnetään kunnille kä.yrettä-
14027: varten laina o:n myönnetty, voilnassa olevan välksi niiden Mutuskassain jdhtosäännÖI"!sä
14028: asutustilalainsäädännön wlaiseksi. tarkemmin mainittaNilla eihdoilla.
14029: Edelläm.a.ID:l:ituista varoista voidaan myös-
14030: kin IeyÖntää lainoja kunnille edelleen lai- 10 §.
14031: nattavaksi vuokra-alueensa lunastaneille Kunnan välityksellä 5 § :n b) kohdan
14032: VIII,3.- Sirola, y. m. 365
14033:
14034: mukaan myönnettä.vät lainat ovat asian- saadaan suorittaa myöskin Suomen vaJ.tion
14035: omaisiUe suoritettavat ~i rahassa, osa:ksi asutusobligtatsioneilla, ja on valtio oikeu-
14036: Suoon.en va1tion asllltusobligatsioneissa sen tettu käyttämään öbligatsioneja tarkoituk-
14037: mukaisesti kuin sanotussa lairukohdassa mai- seen h.al'lkintansa mulk:aan.
14038: nitun asetuksen 93 § lSSä säädetään.
14039: Mnjä.n tulee valtuuttaa asutushallitus 12 ·§.
14040: valtidkonttorista noSitamaan sieltä 1 mOIIllen- Laina-anomus asutusraJhastolle on, kir-
14041: tissa mainiJtun asetuksen 136 § ;n nojalla jaLlisesti teh.tynä, osoitettava asutushalli-
14042: maksettava osa lunastushinlllaSta, joka tukselle ja on siinä mainittava anotrm lai-
14043: erä.äntyessään suoritetaan, kuten lohikomis- nan suuruus, mi.ttä .tarkoitusta varten lainaa
14044: päätöksissäkin on mainittava, obligatsio- anotruan, sekä siitä ehkä annettava valkuus.
14045: nei&sa ja .ralhassa .sen mukaisesti kuin 'lunas- Lainoista asetettaVJaSta V!likuudesta, nii-
14046: tushintaa arvioitoossa oli määräitty ; ja on den takaisinmaksusta sekä muista Jainaeh-
14047: asutuShallituksen !käytettävä maksettavaksi doista .päätetällin erikseen kUJtakin lainaa
14048: 1angenm.eet varat asutusraihas.tosta annetun myönnettäessä.
14049: vruliaikaisen lainan t!likaisinmalksamiseen 13 §.
14050: samR'tlla ikuin laina·sta eh:kä rma:ksamat1Ja ole- Lainojen myöntämisestä kunni1le päättää
14051: van ilroron <perimiseen on ryhdyttävä. maatalousministeriö asutushallitulksen esi-
14052: Myyjä han!kkikoon ja ennen 2 momentissa tyiksestä.
14053: mainitussa asetuksen kohdassa mää,rättyä
14054: 14 §.
14055: erääntymi~äivää jättäköön asUJtusihallituk-
14056: Tällä lailla kUJmotaan asutusraihaJStosta
14057: selle 5 ·§ :n .a) ikohdassa mainitun lain 44 § :n
14058: 1 päirvänä toukokuuta 1924 annettu asetus.
14059: mukaisen selvitytksen lunas;tushirman nosta-
14060: mista Vlarten, uhalla että asutusrahastosta 15 §.
14061: häneLle annettu välia~kainen laina korkoi- Ttarlke.m,pi,a määräyksiä tämän lain sovel-
14062: neen on heti joutunut taikaisin maiksettJa- luttamisesta antaa vailtioneuvosto.
14063: vaJksi.
14064: 11 §. 16 §.
14065: Vara,t, jotka osoitetaan 5 § :n c) jra d) Tämä lalki tulee voimaan
14066: kdhdissa main<ittujen tilojen ostamiseen,
14067:
14068: HeLsingissä, 17 :päivänä helmikuuta 1926.
14069:
14070:
14071:
14072:
14073: Juho Leander Sirola. Edward Setälä.
14074: Jussi Rapo. Emil Saarinen.
14075: 366
14076:
14077: Vll,4, - Anom. ebd. n:o 17.
14078:
14079:
14080:
14081:
14082: Paavolainen, y. m.: Esityksen antamisesta entisten lah-
14083: joitusmaakruununpuistojen luovutuskysymyksen rat-
14084: kaisusta.
14085:
14086:
14087: E d u s kun n alle.
14088:
14089: Järjestäiessään Itä-Suomen lahjoitusmai- pau:ksen .sovelluttaminen si.ksi, kunnes haJli-
14090: den lunastubesta a;ili.eutuvia toia:neUIPiteitä, tuksen esitys oJi ehditty Eduskulllllassa lkäsi-
14091: antoi Suomen senaatti toukokuun 6 rp :nä tel.lä, on kysyrrnylksessä olmassa asiassa syill.-
14092: 1887 lupalllksen, jonka muJkaan lalh:jo:iJtus- tynyt omi'tuinen vä:litila, josta olisi mitä
14093: maatiloista kruununpuistoiksi erotetut metsä- pikimmin päästävä. Hallituksen kädet ova,t
14094: alueet voidaan erinäisillä ehdoilla muodos- sidotut e:i!kä se voi ratkaista niitä anomuk-
14095: taa hmpuotien yhteismetsiksi. Tätä lupaus- sia, joita .sille tässä asiassa on jätetty 'tai jä-
14096: ta, joika myöihemmin sai myö,sikin valtiosää- tetään. Niiden maanomistajien keskuudessa
14097: tyjen hyväksyrrnisen, on pidetty valtiota taas, joihin luovutuslupa.us ulottuu, on
14098: sitovana ja ·sitä onlkin useissa tapauksissa tämä pysäJhdYis .synnyttänyt hyvin ymmär-
14099: hallituksen IPU<Ylelta sovellettu käytäntöön. rettäivää huolestumista ja epäva.rmuutta,
14100: Siitä huolimatta on viime a:i!koina eräillä jopa .tyy;tYiffiruttömyyttä.kin. Selkä valtioval-
14101: taJhoilla ilmennyt sellainen !käsitys, että mai- lan että pailkllmkunnan väestön /kannalta
14102: nittu luo.vutuslujpaus olisi peruutettava. olisi mitä suo.tavinta, että tämä sitkeä ja
14103: Tämä kysyrrnys on ollut esillä useilla val- pitkälle venynyt asia saataisiin viihidoilllkin
14104: tiopäivillä. Viimeksi vuoden 1921 valtiopäi- lOfPpuun.
14105: vät keihoittivat hallitusta antamaan Edus- Edellä esitettyihin nrukökoihtiin vBdoten,
14106: kunnalle ·esityksen lky.symyksen järjestärrni- rdhikenemme Eduskunna:lle kunnioittaen eih-
14107: seiksi k01ko la.aduude.ssaan. Eduskunnan !Pää- dottaa,
14108: töksen joihdosta asetti hllll.litus v. 1923 komi-
14109: tean asiaa ikäsiUe.le:määin. Komitea julkaisi että Eduskunta kehoittaisi halli-
14110: •laajan mietinnön kesäkuussa v. 1924, mutta lttsta antamaan siltä vuoden 1921
14111: sen jä:1keen ei asia ole edistynyt ·eilkä Edus- valtiopäivillä pyydetyn · esityksen,
14112: kunnalle ole pyydettyä esitystä jätetty. joka koskee entisten lahjoitusmaa-
14113: Kun Eduskunnan •päätökseen vuodelta kruununpuistojen luovutuskysymyk-
14114: 1921 sisältyy .Ji.säy.s, et'tä hallituksoo 'tuli sen lopullista ratkaistta.
14115: jättää 6 lP :nä toUJkokuuta 1887 annetun lu-
14116:
14117: Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 1926.
14118:
14119:
14120: Erkki Paavolainen. Jooseppi Kauranen.
14121: Antti Kuisma. Vilho Nikkanen.
14122: Erkki Pullinen. Antti J uutilainen.
14123: 367
14124:
14125: VID,5.- Anom. ebd. n:o 28.
14126:
14127:
14128:
14129:
14130: Saarinen, P., y. m.: Esityksen antamisesta pienviljelys-
14131: neuvojaopiston perustamisesta.
14132:
14133:
14134: E d u s k u n n alle.
14135:
14136: Kokemus ja maatalouskirja:rup:idon tulok- jöitä varten, sekä ehdotus asiassa tarwitta-
14137: set meiltä ja muualta oso1ttavat, että pien- vaksi lainsäädämnöksi kuin myös laskelma
14138: viljelijäin .tiloiltaan vuosittain saama tulo niistä kustannuiksista, joita suunnitelrman
14139: on yleensä suwa81n verrannollinen siiihen toteuttaminen edellyttää. Tämä komitea-
14140: missä määrin ihe ovat kyenneet hyväkseen mietirutiilhän saatiin jo va;lmiiksi syyskuun
14141: käyttämään ny!kyaikaista, kokemukseen, tie- 22 päivänä 1924.
14142: teen ja koetoiminnan saavutuksiin ;perustu- K()IIIl.itea on tiissä mietinnössään valkuutta-
14143: vaa maatalousammattitietoa ja -taitoa. Kun vasti o.soittamut, että pienv:illjelys eroaa niin
14144: näin on asianlaita ja <kun Suomen suuri- suuressa määrin keski- ja suurviljelybestä,
14145: lu:kuinen :pieruvilj~lijäväes.tö saa pikkutiloil- että pienviljelysneuvontaa suorittamassa
14146: taan yleensä verraten vähäiset vuositulo.t, täytyy olla omat, sitä varten erikoisen kou-
14147: joiden turvin he joutuvat yleensä elämään lutuksen saaneet henkilöt. Samoin tässä
14148: verraten köyhää elämää, on pienviljelijäin mietinnössä perusteellisesti osoitetaan, että
14149: ammattitaidon kohottamista pidettävä yh- nY'kyinen tila•nne maassamme vaatii erityi-
14150: tenä kaikkein tärkeimmistä sosialipoliitti- sen oppilaitoksen perustamista neuv;ojien
14151: sista tehtäNistä tällä hetkellä •tässä maassa. kasvattamiseksi pienviljelijöitä varten. Sa-
14152: Kun on !kysymys nykyaikaisen maata:lous- malla huomautetaan siinä, että op[>ilaitok-
14153: tekniillmn ja maanviljelyksen ta:lousopin teo- sia maatalousneuvojien valmista:miselksi on
14154: riain sovelluttamisesta käytäntöön, on var- ennen pitkää lisättävä. Ja mikäli komitealle
14155: sinkin ;pienviljelijäin keskuudessa pys.ty- on tunnettua on maataloushallituksessa jo
14156: villä a:mma:ttiohjaajilla tavattoman suuri ajateltu, että yksi uusi maamiesopisto eihkä
14157: menkitys. Mutta tällaisista ammattiOihjaa- on tarpeen. Sitä luonnollisempaa on, että
14158: jista, pätevistä pienviljelysneuvojista on tarpeen vaatimaksi havaittu uusi opisto jär-
14159: tällä hetkellä tässä maassa suuri puute ja jestetään pienviljelijäin neuvojiksi aikovien
14160: lälhimmässä tulevaisuudessa, .kun pienvilje- valmistamista varten. Tällainen ratkaisu
14161: lijäin ammattisivistyskaipuu herää, entistä- merkitsee viiome aikaista kehitystä vastaavaa
14162: kin tuntuvampi. Eduskunnan ja maan täydennystä maa:Jta1ousopetu:ksessamme.
14163: hallituksen on siis syytä kiinnittää tähän Tämän jäJikeen esitetään mietinnössä yk-
14164: asiaan suurta huomiota. sityiskohtainen suunnitelma siitä, minkälai-
14165: Meillä onkin jo olemassa valtioneuvoston selksi 'Pienviljelysneuvojaopisto olisi jäJrjes-
14166: asettaman komitean mietintö, valmis suun- tettävä, kustannusl:aJskelma pienviljelysneu-
14167: ni-telma siitä, miten voitaisiin tarkoituksen- vojaopistoa varten ja ehdotus asetukseksi
14168: mukaisimmin valmistaa neuvojia pienviljeli- pienviljelysneuvoja01pistosta.
14169: 368 v;III,5. - P!eDlvi'lj~l!YJsnenvojaopiston peOOJSiiam.inen.
14170:
14171:
14172: Koska hallitus ei vielä ole jättänyt Edus- komiteamietinnön perusteluihin nojautuen
14173: kunna:1le ehdotusta ·pienviljelysneuvojaopis- ehdottaa,
14174: ton perustamisesta eikä esittänyt myönnet- että Eduskunta päättäisi kehoittaa
14175: täväJksi varoja sen perustamista val'lten, niin hallitusta ensi tilassa antamaan
14176: rohkenemme edellä esitettyyn ja mainitun Eduskunnalle esityksen pienviljelys-
14177: neuvojaopiston perustamisesta.
14178:
14179: Helsingissä, <helmiikuun 15 p :nä 1926.
14180:
14181:
14182: P. Saarinen. W. W. Tuomioja.
14183: Hedvig Gebhard. Edward Setälä.
14184: Emil Saarinen. Eino E. Heikura.
14185: •• ••
14186:
14187: VALTIOPAIVAT
14188: 19 2 6
14189:
14190:
14191: LIITTEET
14192: IX
14193: TYOVÅENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
14194: ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
14195:
14196:
14197:
14198:
14199: 47
14200: Työväenvakuutusta ja työsopimuslakia koskevia eduskunta-
14201: esityksiä ja anomusehdotuksia.
14202: 1
14203: 1
14204: 1
14205: 1
14206: 1
14207: 1
14208: 1
14209: 1
14210: 1
14211: 1
14212: 1
14213: 1
14214: 1
14215: 1
14216: 1
14217: 1
14218: 1
14219: 1
14220: 1
14221: 1
14222: 1
14223: 1
14224: 1
14225: Paasivuori, y. m.: Ehdotus laiksi työsopimuksesta 1 päi-
14226: vänä heinäkuuta 1922 annetun lain 41 §:n muuttami-
14227: sesta toisin kuuluvaksi.
14228:
14229:
14230: :E a u s k u n. :n a 11 e.
14231: Työsopimuslain heinä;kuun 1 päåvältä kuin sen, missä työssä, kuinka kauan ja ke-
14232: 1922 muik.a.an ovat työntekijät oikeutetut nen luona työntekijä on ollut ja mistä ajan-
14233: ' ' . .·
14234: saamaan lomaa täydellä ,palkalla 4-7 työ- lkohdasta työntekijä on vapaa muuttamaan.
14235: päivää, riippuen työssäoloajan pituudesta. Arvolauseen työtaidosta, ahkeruudesta ja
14236: Työntekijä-t ovalt myöskin oikeutetut saa- työntekijän käytöksestä sekä syyt työsuh-
14237: maan sail'lauden ja tapaturman sattuessa teen pää.ttymiseen saa työoontaja todistuk-
14238: täyden palkan yhtä pitkältä ajalta, ikuin voi- seen merkitä, jos työntekijä pyytää näistä
14239: massa oleva irtisanomiswrka on työstä ero- työtodistuksessaan mainitsemaan. Työtodis-
14240: tessa. tai erotettaessa, kuitellik:in enintään 14 tukseen laki kieltää tekemästä mitään salai-
14241: päåvältä. Jos työpalkkaa ,ei mabeta työstä sia merkiintöjä, mitkä eivät todistuksen sa-
14242: erotetulle heti, kun työsuhde pää.ttyy, on Ibllinmuodosta 1käy ilmi. Jos työnantaja tätä
14243: työläinen oikeutettu saamaan täyden palkan säännöstä vastoon rikk10o, voidaan häntä
14244: kolmelt8i odotuspäåvältä. Rahassa sovittu siitä rangaista s&kolla. Työnantaja ja hä-
14245: palkka on maksettava rahassa eikä sen ase- nen sijaisensa kielletään estämästä työnteki-
14246: maBta saa käyttää raha- tai tavaraosoituksia. jää kuulumasta tai liittymästä lailliseen lu-
14247: Tämän säännöksen rikkomisesta voidaan valliseen yhdistykseen jäseneksi taikka täyt-
14248: työnantajaa rangaista sakolla taikka enin- tämästä kansalaisvelvollisuuksiaan. Jos työn-
14249: tään kolmen kuukauden vankeudella. Työn- antaja tai hä.nen sijaisensa tiiltä vastaan rik-
14250: tekijän ipalkasta ei saa muli.ta väihennyksiä koo, rangaistakoon häntä sakolla. Tässä
14251: tehdä, kun ne, mitkä hän itse oikeaiksi myön- laissa on säädetty siis työvä-elle suojelusta.
14252: tää, paitsi lain mukaan penustettuihin työ- Mutta tämän lain useat määräy!kset ovat
14253: väen apukassoihin menevät jä.senmaiksut, ainoastaan •pa,periHa, sillä käytännössä ei
14254: jotka kaBsat tarkoittavat yksinomaan työn- niitä noud&teta. Lain noudattamista eivät
14255: tekijäin etua. Tätä säännöstä rikotaan mo- näet valvo ammattientarkastajat, vaan on se
14256: nasti törkeästi. Lisä'ksi saa paikasta pidät- työntekijäin itse tehtävä. Viralliset syyttä-
14257: tää valtiolle ja kunnalle menevien työnte- jät eivät työsopimuslakia vastaan tehdyistä
14258: kijän verojen maksuksi V'issin osan. Samassa rikoksista nosta 'kannetta, ellei asiaoomistaja
14259: tilissä ei saa kuitenkaan pidä.ttää työpal- itse ole rikosta syytteeseen pantavaksi il-
14260: kasta samalla kertaa, enempää kuin 1/6 osa moittanut. Työläiset eivätt itse useinkaan
14261: palkasta. uskalla työnantajaansa vastaan ryhtyä ik:an-
14262: Työtodistukseen ei lain mukaan saa työn- netta ilmoittamaan, koska siitä saattaa olla
14263: t.ekijän rpyytä.mättä tehdä muita merkintöjä seurauksena työntekijän työstä eroittami-
14264: 374 IX,1. - :Muutok!sia työsopimuslaikiin.
14265:
14266: nien. Tästä syystä työntekijät luopuva,t ·pimuslain rikkomisista syytteen ja ajaa kan-
14267: useimmiten kanteen nostamisesta. Työväen- netta, vailclra ei asianomistaja olekaan ri-
14268: suojeluksen kannalta on :parem'Pi, että työ- kosta syytteeseen pantavaksi ilmoittanut.
14269: sopimuslain noudattamista valvova,t ammat- Ylläesitetyn nojalla ehdotamme ilrunnioit..
14270: tiental'kastajat sillä tavalla ikuin siitä on taen,
14271: erikseen säädetty, ja että wrallinen syyt- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14272: täjä oostaa hänen tietoonsa tuJleista työso- van lain:
14273:
14274:
14275: Laki
14276: työsopimuksesta 1 päivältä heinäkunta 1922 annetun
14277: lain 41 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
14278:
14279: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään täten:
14280:
14281: 41 §. nostamaan kanteen oilkeudessa asianomistaja
14282: Tämän lain noudattamista valvovat am- ja velvollinen nostamaan kanteen on myös
14283: mattientarkastajat sillä tavalla kuin siitä virallinen syyttäjä, milloin ammattientar-
14284: on .erikseen säädetty. kastaja tai asianomistaja ovat rikoksen
14285: Tämän lain rikkomisesta on .oikeutettu ilmiantaneet.
14286:
14287:
14288:
14289: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1926.
14290:
14291:
14292: Matti PaaiSivuori. Arttnri Aalto.
14293: Ol1a Leinonen. Iida Vihuri.
14294: E. Huttunen. Kalle Myllymäki.
14295: J. W. Keto. Matti Puittinen.
14296: 375
14297:
14298:
14299:
14300:
14301: Paasivuori, y. m.: Ehdotus laiksi sairausvakuutukseeta.
14302:
14303:
14304: Eduskunnalle.
14305:
14306: Useimmissa sivistysmaissa on jo säädetty sessa oleviin työläisiin nähden. Sveitsissä,
14307: sairaus-, äitiys- ja hautausvakuutu!ksesta Ranskassa, Ruotsissa, Tansk&!sa, Italiassa
14308: lait, jotka ovat laaditut sille periaatteelle, ja Espanjassa sitä vastoin on sairausvakuu-
14309: että ne velvoittavat työnantajat vakuutta- tus vapaaehtoinen. Italiassa on äitiysva-
14310: maan työntekijänsä sairauden-, synnytyk- kuutus palkollinen. Sveitsissä, Tanskassa ja
14311: sen- ja lk:uolemantrup.auksissa !hautauskustan- Ruotsissa valtio antaa huomattavaa rahal-
14312: nusten varalta. lista kannatusta vapaaehtoisille sairausk:as-
14313: Pakollinen sairausvakuutus on toimeen- soille, ja ovat nämä etenkin Tanskassa ja
14314: pantu ainakin seuraavissa maissa: Saksassa Sveitsissä hyvin edistyneet. Viimeksi mai-
14315: 1883, jota on useita kertoja myöhemmin laa- nitussa maassa on kanttooneilla oikeus alueel-
14316: jennettu ja täydennetty; Itävallassa. säädet- laan säätää pakollinen sairaus-, hautaus- ja
14317: Wn laki pakollisesta sairausvakuutuksesta äitiysvakuutus ja 16 kanttoonia ovatkin
14318: jo v. 1888; Unkarissa 1891 eräitä työaloja käyttäneet tätä oikeuttaan. Mutta ilruten sa-
14319: varten ja yleisempi laki v. 1907; Hollan-- nottu, useimmissa maissa on asiat järjestetty
14320: nissa 5/6 1913; Luxemburgissa 31/7 1901 siten, että on säädetty lakeja pakollisesta
14321: ja on se pääasiassa Saksan vastaavan lain sairaus-, äitiys- ja hautausvakuutuksesta.
14322: mukainen; Englannissa 16/12 1911, johon Suomessakin on laadittu useita ehdotuksia
14323: myöskin liittyvät säännökset työkyvyttö- pakollisesta sairausvakuutuksesta. Säätyjen
14324: myysvakuutuksesta (ei vanihruuseläkkeistä) ; v. 1888 valtiopäivillä tekemän anomuksen
14325: Norjassa: 18/9 1909, !jota lakia on muutettu johdosta asetti hallitus v. 1889 komitean kä-
14326: ja täydennetty IVV. 1911 ja. }9115 ; Rum.aniassa sittelemään työväenva~kuutuskysymystä koko
14327: 27/1 1912; Serbiasaa 29/6 1910; Venäjällä laajuudessaan. Tämä komitea antoi halli-
14328: 6/7 1912, jota niinikään v. 1917 on muu- ·tuik:selle mietintönsä sairausvakuutuksesta
14329: tettu ja täydennetty; Belgiassa 8/5 1914- v. 1892 ehdottaen v.a.paaehtoisten sairaus- ja
14330: 1918 ja Puolassa v. 1918. ha:ntausapukassojen perustamista, joille val-
14331: Nyttemmin on pakollinen sairausvakuu- tio ja kunnat antaisiva.t rahallista avustusta.
14332: tus toimeenpantu ainakin 18 valtiossa. Toi- Komitean väJhemmistö sitä vastoin ehdotti
14333: sissa valtioissa nämä lait koskevat kailklcia säädettäväksi lain pakollisesta sairaus- ja
14334: toisen ty6ssä korvausta 'VIaS'taan olevia työ- äitiysvakuutuiksesta, jossa pääasiassa vakuu-
14335: läisiä, joiden vuotuinen tai kuu:kautinen tusvelvollisuus olisi ulotettu suurteollisuuden
14336: työansio ei nouse laissa säädetyn rajan ylä- palveluksessa olevaan työväestöön. Hallitus
14337: pu<llelle; toisissa maissa lait määräävät va- antoikin 2 päivänä syyskuuta 1897 asetuksen
14338: kuuttamisvelvollisuuden ainoastaan teolli- työväenapuikassoista, jonka mukaan kassojen
14339: suuden, kaupan ja kulkulaitokaen palvell.lik:- jäsenyys on vwpaaehtoinen, eivätkä kassat
14340: 376 IX,2. - SairiiJUS!VaJkuutus.
14341:
14342: saa valtiolta erkä kunnilta rahallista kanna- tehty useilla valtiopäivillä anomuksia mutta
14343: tusta. V. 1906 asetti hallitus komitean tar- vain aniharvat niistä ovat tulleet eduskun-
14344: kastamaan työväenlainsäädännön osia. Mai- nassa loppuunkäsitellyiksi. V. 1910 hyväk-
14345: nittu komitea sai tehtäväkseen m. m. sai- syi eduskunta anomuksen, jossa anottiin hal-
14346: raus-, äitiys- ja hautausvakuutuksesta ehdo- litukselta esitystä laiksi työkyvyttömyy~ ja
14347: tuksen laatimisen. Komitea antoi hallituk- vanhuusvaJkuutuksesta, joka olisi ollut laa-
14348: selle asiasta 'mietintönsä v. 1911. Siinä ko- dittava pääasiassa edellämainitun kO!lllitean
14349: mitea ehdotti säädettiiviiksi lain pakollisesta ehdotuksen mukaan, mutta tämäkään ano-
14350: sairaus-, ä.itiys- ja hautausva;kuutu:ksesta jo- mus ei johtanut mihinkään tuloksiin. Hal-
14351: tenkin saksalaisen vastaavan lain malliin, litus asetti jälleen 7 päivänä joulukuuta 1917
14352: joka laiki ·eräillä rajoituksilla oliBi koskenut komitean, joka sai toimekseen tal'lkastaa
14353: melkein kaikkia palkkatyöläisiä. Tähän liit- kummankin edelläanlllinitun komitean mie-
14354: tyi kuitenkin myös ,ehdotUs vapaaehtoisesta tinnöt, jotka sisälsivät: toinen ehdotuksen
14355: vakUutuksesta liiitä vähävaritisia varten, laiksi sai:vaus-, äitiys- ja hautausva:kuutuk-
14356: jotka eivät 61e toismt. työssä työSopimuikse1la. sesta ja toinen ehdotuksen työkyvyttömyYs-
14357: Hallitus ei kuitenkaan tämän ehdotuksen ja vanihuMvakuutuksesta, jolllka pel'Uifte-
14358: johdosta ryhtynyt mihin1kää.n toimeDJPitci- luissa lausutaan hallitukselle toivOm.us, että
14359: siin. hallitUs kiirehtisi sosialivakuutuskotnitean
14360: V. 1914 valtliöpäiville jätettiin eräiden työn valmistumista, ja jos mahdollista, jo
14361: edustajain ta:holta edellämainitun ikomitean ensi valtiopäivilie (seuraaville) antaisi esi-
14362: mietinnön perusteella laadittu eduskunta- tyksen laiksi työkyvyttömyys- ja vanhuus-
14363: esitys. Eduskunnan työvä.enasiainvaliokunrta vakuutuksen toteuttamisesta. :Mainittu so-
14364: ehti silloin ikäsiteHä mainittua esitystä sialivakuutuskomitean mietintö asiasta on jo
14365: ainoastaan kahdessa lukemisessa, j()ten se vuodesta 1921 marraskuusta lähtien ollut
14366: raukesi. hallituksella, mutta vieläkään ei hallitus ole
14367: Työkyvy.ttömyys- ja vanhuusva;kuutusky- antanut asiasta eduskunnalle esitystä.
14368: sythJS on. myöskin melkein yhtä kauan kuin Sosialivakutttuskomitean ehdotus sisältää
14369: sairausvakuutuskin ollut valtiopäiväin ja ehdotuksen laiksi sairaus-, äitiy8- ja työky-
14370: hallituksen asettamain komiteain valmistel- vyttömyys- ja vanhunsvwkuutuksesta. Eh-
14371: tavana, mutta sen pitemmälle ei asiassa ole~ dotus sisältää pakollisuuden periaatteille
14372: kaan päästy. V. 1889 asetettu komitea laaditun sl:iunnitelman kansanvakuutuk:sesta,
14373: pUolsi V. 1892 antamassaan mietinnössä. va- ·jota siinä laajuude.<lSa kuin kOmitea ehdot-
14374: paaehtoisuuden pohjalla. toimivien työväen taa, ei ole vielä misSään maassa käytännössä
14375: eläkekassoj1en perustamista. V. 1897 sääty- toteutettu. Sen soveltuvaisuutta, etenkin
14376: valtiopäiville tehtiin anomus pakol.liSiln van- sairaus- ja iiitiysvakuutukseen, voi vakavilla
14377: huusv:wkuutuksen aikaansaami~ta. Ja v. syillä 'epäillä. Kansanvakuutusperiaatteelle
14378: 1900 anoivat säätyvaltiopäivät komitean pakollisen vakuutuiksen järjestäminen ei ole
14379: asettamista hankkimaan selvitystä siitä ~ muuten mahdollinen kuin, että vakuutus-
14380: vasta, miten parhaiten voitaisiin edistää työ- maksujen :periminen ei-[)alkkatyölä,isiltä jär-
14381: kyvyttömien elinehtojen turvaaJlhista. Hal- jeste.tään valtion veronkannon yhteydessä
14382: litus .asettikin v. 1904 komitean laatimaan toimitettavaksi. Eh!dottlksessa esitetään va-
14383: ehdotusta työkY'VYf,tömyys- ja vanhuusva- kuutusm:l:ksu määrättäväksi ·määrii.JH'OSen-
14384: kuutu:ksesta, joka komitea antoi mietintönsä teiksi asianoma.isen rv:akuutetun valtionveron
14385: v. 1908 hallit~lle, esittäen siinä saksaJai~ alaisesta tuldSta ja vakuutusmaksun kantai-
14386: mallisen työkyVyttfun~ ja van:huusvaJkuu- sivat valtion veronkantaviranomai8et. Sel-
14387: tuksen järjestämistä. :Myöhemmin on asia:sta laisten palkka:työläisten, joiden työansio ei
14388: IX,2. - :Pftii.!M'norJi, y. tn. 877
14389:
14390: n6use kuukaudelta yli 3;000 markan, vaikuu- kaa vUddffisa. Vanhuuseläkkeen saamiiren
14391: tusinäktnin suorittaisi työnantaja ja olisi se ehtona vaadittaisiin täytetty 65 vuoden ikä.
14392: 3 % .palkaSta. Työnantaja. saisi kuitenkin Suurin saUittu vanhuuseläke olisi 1,200 mk.
14393: siten ma:ksrutnansa vak.uutilsJ:naiksu:h vähentää vuodessa ja pienin 360 in:k. vuodessa. Täy-
14394: työrttekijän råhapalkasta (ei luotaiseduiSta). den va:hhuu8eläk:lreen saamiseen vaadittai-
14395: Mutta täss~kin trupauksffiBa lo.pullise111 .va- siin., 'että on suorittanut va:k:tmtusmakSuja
14396: kuutusmruksun suuruus määrättäisiin vasta 30 vuotta. Se, joka vasta 55 vuoden ikäi-
14397: vei'otusviranom.aisten toimesta valtion tulo- senä tulisi vakuutetuksi ja suorittaisi Siis
14398: ja (jfuaisuusveroiltfi.öituksen .perusteella. Va- ma:ksuja ainoastaan 10 vuotta, ei saisi en-
14399: kl:nitusmaksuja 6lisi jokaisen 16 vuotta täyt- sinkään vanhuuseläkettä.
14400: täneen (ei yli 65 vuotta vanhojen) Suomen Sairausvakuutuksesta tulevat edut olisivat
14401: kansälaisten sekä myöskin maassa asuvan ja sairashoito sekä oikeus saada korvaus lää-
14402: täällk tuloja nauttivan ulkomaalaisen suo- kärinhoidosta ja läwkärin määräämistä lääk-
14403: ritettava. Vakrtutusma:ksu vaihtelisi 2-4 keistä, puhdistusaineista sekä sidetarpeista
14404: % :n vuositulosta: 2,000 mankan vuositulosta sairasturuispäiväStä alkaen. Näitä etujaan-
14405: 2 %, eli 40 mk. vuodessa; 4,000 mk :n vuosi- nettaisiin tarvittaessa 120 päivältä vuodessa,
14406: tulosta 3 %, eli 120 mk. vuodessa; 100,000 ei kuitenkaan sellaiselle perheettömälle,
14407: ma:I'ikan vuositulosta 4 %, eli 4,000 mk. vuO- jonka vuositulot sekä 1/20 omaisuuden ar-
14408: dessa; miljoonan markan vuositulosta se vosta tekisi enemmän kuin 4,800 markkaa,
14409: olisi 40,000 mk. vuodessa. Siltä, jonka vuo- jos hänellä on elätettävänä yksi tai useam-
14410: situlot eivät nousisi 2,000 markkaan, hä- pia 16 vuotta nuorempia la,psia ja jos hänen
14411: neltä ei vakuutusmaksuja vaadittaisi, mutta tulonsa ja omaisuutensa on suur.empi kuin
14412: hä.nien puolestaan kunta su'Orittaisi vakuu- 8,000 mk. Samat ra.joitukset koskisivat
14413: tusmaksuina 40 mk. vuodessa. Yhtiöt, myös aviopuolisojen yhteisiä tuloja ja omai-
14414: osuuskunnat ja säätiöt (s. o. juriidiset per- suutta. Näitä rajoitusarvoja voisi valtioneu-
14415: soonat) maksaisivat vakuutusveroa, joka vosto kuitenkin vakuutushallituksen esityk-
14416: olisi 2 1f2 % valtionverotuksen alaisesta tu- sestä korottaa 75 % :lla kolmeksi vuodeksi
14417: losta. Tätä rveroa olisi myös sellaisten rik- kerrallaan sellaisilla paikkakunnilla, joitten
14418: kaitten perijäin, myöskin 16 vuotta nuorem- asujaroisto olisi pääasiassa rahapalkan naut-
14419: pain lasten, ja pääomain omistajain makset- tijoita. Valtioneuvosto vahvistaisi lääkärien
14420: tava, jntka ovat 65 vuotta vanhempia ja taksat, ja lääkkeistä sekä sidetarpeista kor-
14421: joilla on verotuksen alaisia tuloja, mutta vattaisiin 2/3 niiden hinnasta. Näitä etuja
14422: jotka eivät muut<en olisi vakuutusmaksuvel- saisivat kaikki vähätuloisimmat vakuutetut,
14423: vollisia. mutta eivät ne, joiden tulot nousevat yli
14424: Komitean laskelmain mukaan saataisiin edeHämain~ttujen raha-arvojen. Sairaus-
14425: tällä tavalla vuosittain nykyisten tulosuh- avun saantia rajoittavat samat tulo- ja
14426: teitten mukaan noin 188 miljoonaa markkaa omaisuuden ra.jat kuin työkyvyttömyyseläk-
14427: vakuutuslaitokselle tuloja. Vakuutusmak- keen saantiakin, eli 15,000-25,000 markkaa.
14428: suista menisi 79 milj. markkaa sairaus- ja Sairausraha olisi 2/3 keskimää:räisestä päivä-
14429: äitiysvakuutuksen hyväksi sekä saman ver- tulosta (ei palkasta) ja suoritettaisiin sitä
14430: ran työkyvyttömyys- ja. vanhuusvakuutuk- vähentymättä 4 päivän karenssiajan jälkeen
14431: sen hyväksi. Vararahastoon menisi vakuu- 116 päivältä vuodessa. Jos sairautta jat-
14432: tus-vero, jota on laskettu saatavan 12lf2 milj. kuisi sen jälkeenkin, niin suoritettaisiin 1/3
14433: markkaa vuodessa, sekä tämän lisäksi 1Ö % enintään 120 päivältä vuodessa. Tämä m!llk-
14434: vå:kuutusmaksuista, eli 17 1;2 milj. markkaa, settaisiin piirivakuutuslaitoksen kassasta
14435: yhteensä siis vararahastoon 30 milj. mark- :Kerran viikossa. Keskimääräinen päivän
14436:
14437: 48
14438: 378 IX,2. -Sairausvakuutus.
14439:
14440: tulo olisi vähintään 1: 50 ja enintään 12 erotettaisiin, sanotun laatuisesta työstä, sai-
14441: markkaa. Sairausraha olisi siis vähintään sivat he vapaaehtoisena jatkaa. wakuutus-
14442: 1 mk. ja enintään 8 mk. päivältä. Tämä maksujen suorittamista kassalle kuitenkin
14443: korkein määrä saavutettaisiin jo 4,000 mar- ehdoilla, että siitä 14 päivän kuluessa pa-
14444: kan tuloista, joten suurin osa va:kuutetuista kollisen vakuutuksen päättymisestä lukien
14445: tulisi saamaan tuon 8 mk. sairauspäivältä. tehdään piirisairauskassan hallitukselle kir-
14446: Mutta hallitus ei ole tämänkään komitean jallinen anomus.
14447: mietintöön sisältyvää la:kiehdotusta ryhty- Sanottu lakiehdotus ei vastaa 1edes niitä
14448: nyt toteuttamaan, vaan sen sija.an antanut ehdotuksia, joita v. 1906 asetettu komitea
14449: lainvalmistelukunnan erään osaston laatia mietinoossään III v. 1911 ehdoitti, e:iikä niitä
14450: sairausvakuutuksesta lakiehdotuksen, joka lakiehdotuksia, j'Oita vuosien 1914 ja 1917
14451: on monessa kohdassa toisille perusteille laa- valtiopäivillä eduskunnalle eduskuntaesityk-
14452: dittu, kuin mainittu sosialivakuutuskomitean sinä edustajat jättivät. V. 1914 valtiopäi-
14453: ehdotus. Sosialivakuutuskomitean ehdotus, villä eduskunnan työväenasiainvaliokunta
14454: kuten mainittu, on laadittu kansanvwkuu- käsitteli mainittua eduskuntaesitystä kah-
14455: tusperiaatteelle. Sen mukaan kaikki Suo- dessa lukemisessa ja on siitä painettu mie-
14456: men kansalaiset, jotka ovat täyttäneet 16 tintö olemassa. Sosialidemokraattien vasta-
14457: vuotta, mutta eivät 65 vuotta, olisivat va- lause liittyy tähän mietintöön.
14458: kuutusv·elvollisia. Kun tästä asiasta on olemassa kolmen eri
14459: Lainvalmistelukunnan ehdotuksen mukaan komitean mietinnöt, nimittäin vuosilta 1892,
14460: olisivat pa;kollisesti vakuutettavia ainoastaan 1911 ja 1921 vastalauseineen ja ulkomaiden
14461: toisen palvelukseen korvausta vastaan työssä vastaruvien la:kien selostuksineen, niin laa-
14462: olevat työläiset, suurteollisuus-, kauppa- ja jemmin en katso tarpeelliseksi tätä la:kieh-
14463: ku1kulaitosammateissa olevat työnantajansa dotusta perustella, va.an viittaan maimttui-
14464: toimesta va;kuutettavat. Vakuutuspakon ul- hin komiteain mietintöihin, allekirjoittaneen
14465: kopuolel1e jäisivät maataloustöissä, metsän v. 1906 asetetun kOIJilitean mietiTIJtöön liit-
14466: hakkuussa ja -ajossa olevat, sekä kaiilclii ko- tiiinääni vastalauseeseen ja v. 1917 asete-
14467: titaloustyöläiset ja palkolliset. Siis vakuu- tun komitean v. 1921 antamaan mietintöön,
14468: tuksen tuottamista ·eduista jäisivät osatto- sekä al:lekirjoittamaani ~V:astalauseeseen.
14469: miksi vähintään 50 % palkkatyQläisistä. Edellä olevan perusteella pyydän saada
14470: Vapaaehtoisena vakuutukseen pääsisivät ai- täten kunnioittaen ehdottaa,
14471: noastaan ne työläiset, jotka vähintään 6 kuu-
14472: kautta sitä ennen olisivat olleet sellaisessa että eduskunta hyväksyisi näin kuu-
14473: työssä, jossa olisivat olleet pakollisesti va- luvan lain:
14474: kuutettuja. Mutta jos he itse eroaisivat, tai
14475:
14476: Laki
14477: sairausvakuutuksesta.
14478: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään täten:
14479:
14480: I luku. lain mukaan vakuutettava Suomen kansalai-
14481: V akuutusvelvollisuudesta. nen, joka on sitoutunut Suomessa tai suo-
14482: malaisella laivalla tekemään toiselle tämän
14483: 1 §. johdon ja valvonnan alaisena työtä kor-
14484: Sairauden ja kuolemantapauksen sat- vausta vastaan taikka oppill!kseen jonkin am-
14485: tuessa on dlautausavustuksen varalta tämän matin tai ammatinhaaran.
14486: IX,2. - Paasrisvuori, y. m. 379
14487:
14488: Vakuutusvelvollisuuden alainen ei ole: sen varalta, joka alkaa tai sattuu ainakin
14489: a) henkilö, jonka palkkaedut nousevat yli yhdeksän (9) kuukauden kuluessa siitä, ikuin
14490: 43,200 markkaa vuodelta tai yli 3,600 mk. työntekijä lähti Suomesta.
14491: ·kuukaudelta tai yli 120 markkaa 8-tunti-
14492: 3 §.
14493: selta työpäivältä;
14494: Tämän lain säätämä va1kuutus a1kaa sa-
14495: b) se henkilö, jolle muulla tavalla on
14496: malla kuin työsopimuslain mukainen työ-
14497: taattu vä1hintään yihtä suuret edut, kuin: tä-
14498: suhdekin:
14499: män lain mukaan vakuutetulle on tuleva ;
14500: jos työntekijän työansio pysyvästi kohoaa
14501: c) joka yhdenjaksoisesti suorittaa toiselle
14502: yli 43,200 markkaa vuodessa tai yli 3,600
14503: työtä enintään 3 päivää, jos tämä ei samalla
14504: markkaa kuukaudessa, lakkaa työnantajan
14505: pidä työssään muita vakuutusvelvollisuuden
14506: vel'Vollisuus hänen va:kuutuksesta1an pitää
14507: alaisia henkilöitä; sekä
14508: huolta seuraavan kalenteri'VUoden alusta,
14509: d) työnantajan luona asuva hänen 14
14510: ellei työntekijän työansion kohoaminen johdu
14511: vuotta .nuorellllpi lapsensa tai lrupsenlapsensa
14512: tilrupäisistä seikoista, kuten edullisesta
14513: taikka vanhempansa tai isovanhempansa,
14514: urakka- tai kappaletyöstä y. m. s.;
14515: jotka työnantajalta sairaustapauksessa saa-
14516: jos työntekijän kuukautinen ty:öansio ka-
14517: vat ravinnon, asunnon ja sairaushoidon.
14518: lenterivuoden aikana alenee 3,600 markkaan
14519: Valtio ei ole tämän lain mukaan velvol-
14520: tai sitä pienemmäksi, on hän seuraavan ka-
14521: linen vakuuttamaan työntekijöitään, mutta
14522: lenterikuu:kauden alusta katsottava vakuu-
14523: jokaiselle valtion työssä tai toimessa ole-
14524: tusvelvollisuuden alaiseksi.
14525: valle työnteki·jälle, joka tämän lain mukaan
14526: Työnantaja on velvollinen viimeistään kol-
14527: muuten olisi vwkuutettuna, ja hänen omai-
14528: mantena (3) päivänä työsuhteen alkamisesta
14529: siUeen on tässä laissa säädettyjen perustei-
14530: lukien ilmoittamaaJl työntekijän tässä laissa
14531: den mukaan ja niinkuin siitä asetuksella
14532: säädettyyn vakuutu.kseen ja samassa ajassa
14533: tarkemmin säädetään, annetta\Ca vähintään
14534: sen jälkeen kuin työsuhde päättyy vakuu-
14535: yhtä •suuret edut kuin tämän lain mukaan
14536: tuiksesta poistetuksi.
14537: vakuutuksesta on tuleva vakuutetulle ja hä-
14538: nen omaisilloon. 4 §.
14539: Samoin kuntakaan ei ole velvollinen työn- Työnantaja tämän lain mielessä on se,
14540: tekijöit.ään vakuuttamaan, jos kunta työn- joilika lukuun työ suoritetaan.
14541: tekijöilleen ja heidän omaisilleen antaa ai- Jos joku on antanut työn tai sen osan
14542: na.kin yhtä suuret edut, kuin tämän lain teettämisen toiselle, jota siinä on pidettävä
14543: mukaan vakuutetuille ja heidän omaisilleen itsenäisenä yrittäjänä, on viimeksimainittu
14544: on vakuutuksesta tuleva. Valtio ja kunta katsottava työnantajaksi, mutta ·vastatkoon
14545: ei saa työntekijän palkasta vähentää vakuu- se, joka työn teettämisen on toiselle anta-
14546: tusmaksuosuutta. nut, itse vakuutusmaksuista, ellei se, jolle
14547: työn teettäminen oli annettu, ole niitä mak-
14548: 2 §. sanut.
14549: V akuutettuna tämän lain mukaan on 5 §.
14550: myöskin se 1 § :n 1 momentissa mainittu Työntekijän omaisilla tarkoitetaan tässä
14551: työntekijä, jonka hänen tässä maassa elin- laissa työntekijän puolisaa ja lapsia sekä
14552: keinoa harjoittava työnantajansa on lähet- niitä sukulaisia, joita työntekijä 1 päivänä
14553: tänyt Suomen Tasavallan alueen u1kopuo- kesäkuuta 1922 annetun köyhäinhoitolain
14554: lelle tilapäisesti suorittamaan lyhytaikaista mukaan on vdvollinen elättämään, sekä
14555: työtä, ei kuitenkaan muun kuin sellaisen niitä alaikäisiä tai työkyvyttömiä sisaruk-
14556: sairauden, synnytyksen ja kuolemantapauk- sia, joit~ hän elättää.
14557: 380 lK,2.- SaJ.rn~aikn1ltttS.
14558:
14559: II luku. omia työntekijöitä ja toimihenkilöitä varten
14560: Vakuutuslaitokset, niiden järjestömuodot ja ·perustetulle sairau~salle, jonka säännöt
14561: hallinto. takaavat kassan jäsenille ja heidän omaisil-
14562: leen ainakin yhtä suuret edut, kuin piiri-
14563: 6 §. sairauskassoista vrukuutetuille ja heidän
14564: Tämän lain säätämää vakuutusliikettä omaisilleen on tuleva ja jotka muutenkin
14565: harjoittavat piirisairauskassat ja rohdaskas- täyttävät tässä laissa säädetyt ehdot, voi so-
14566: sat; työväenjärjestöjen koko maata käsittä- sialiministeri, jos siinä valmutettavien. va-
14567: vät sairausapukassat sekä osuuskauppajär- kuutusvelvollisten luku on vähintään viisi-
14568: jestöjen omaa henkilökuntaansa varten pe- sataa (500), antaa luvan tämän lain mukai-
14569: rustamat koko maata käsittävät sairausrupu- sen vaik:uutusliH~keen harjoittamiseen.
14570: kassat, joiden säännöt sosialiministeri on Jos kassassa vakuutettujen luku alenee
14571: vahvistanut, ja joille sosialiministeri ano- viittäsataa pienemmäksi eikä se vuoden ku-
14572: muksesta on antanut luvan tämänlaatuisen luessa sen jälkeen kohoa sanottuun mää-
14573: vakuutusliikkeen harjoittamiseen. rään, taikka ellei kassan toiminnassa nouda-
14574: teta, mitä tässä laissa ja kassan säännöissä
14575: 7 §. määrätään, peruuttakoon sosialiministeri
14576: Kaupungissa, maalaiskunnassa ja muussa kassalle myöntämänsä oikeuden tämän lain
14577: yhdyskunnassa, jolla on oma kunnallishal- säätämän va:kuutustoiminnan harjoittami-
14578: linto, tulee joko yksinään tahi sosialiminis- seen; ja noudatettakoon silloin, mitä 28 § :ssä
14579: terin suostumuksella, yhdessä joll!kun tai säädetään.
14580: joittenkin muiden kuntien kanssa, olla piiri- Mitä tämän pykälän 1 ja 2 momentissa
14581: sairausk~sa; ja pitäköön kaupungin- tahi on säädetty teollisuuslaitosten tai liikeyri-
14582: kunnanvaltuusto huolen sen p·erustamisesta. tysten yhteyteen perustetuista sairauskas-
14583: Sosia.liministeri voi kaupungin- tai .kun- soista, koskee soveltuvilta osiltaan myöskin
14584: nanvaltuuston esityksestä määrätä, että kun- työväen ammatti- tai teollisuusliittojen yh-
14585: taan on sen suuruuden, teollisuusolojen tai teyteen perustettuja koko maata käsittäViä
14586: muiden ·eriikoisten seikkojen vuoksi perus- sairauskassoja, joihin jäseneksi hyväksytään
14587: tettava · useampia kuin yksi piirisairaus- ainoastaan nimeltään mainitun yhdistyben
14588: kassa, joille kullekin on määrättävä oma (liiton) jäseniä. Se työntekijä, joka vii-
14589: toiminta-alueensa. meksimainitun kassan hallinnon antamalla
14590: Tarkemmat säännökset piirisairauskasso- täysin mR~ksetulla jäsenkirjalla todeksi näyt-
14591: jen perustamisesta ja niiden toiminnan aloit- tää olevansa ammattiliittonsa kassassa va--
14592: talltlisesta annetaan asetuksella. kuutettu ja hänelle sekä hänen omaisilleen
14593: sakauden, synnytyksen tai kuolemantapauk-
14594: 8 §. sen sattuessa on vakuutettu aina!kin yh-tä
14595: Piirisairauskassan säännöt, joissa myönne- suuret edut kuin, mitä piirisairauskassoissa
14596: tään vakuutetuille tämän ~ain mukaiset edut vakuutetuille ja :heidän omruisilleen on tämän
14597: ja jotka muutookin täyttävät tässä laissa lain mukaan tuleva, ei ole velvollinen liit-
14598: säädetyt vaatimukset, vahvistaa haikemuk- tymään jäseneksi .piirisairauskassaan taikka
14599: sesta sosi:aliministeri. Sitä ennen älköön teollisuuslaitoksen tai liikeyrityksen yhtey-
14600: piirisairauskassan toimintaa aloitettako. teen perustettuun sairauskassaan.
14601: ~Mitä edellä on' sanottu työväen am:rn:atti-
14602: 9 §. yhdistyksen eli liiton yhteyteen sen omia
14603: Teollisuuslaitoksen taikka muun liikkeen j.äseniään varten perustetuista koko maata
14604: tai yrityksen y<hteyteen yksinomaan sen käsittävistä sairauskassoista ja niiden jä-
14605: 381
14606:
14607: senten w.lv$li~uqd~~ olla Uittymä.ttä. piiri- 12 §.
14608: sairauskassaan taikka teollisuuslaitoksen tai SairaQSk!J.ssan säännQissä on m~inittava:
14609: li&eyrity~ y~teyteen perqs:tettuun sa.i- l) ka&San :rdmi, johon tulee sisältyä•sana
14610: ra.uM~~Jl,, ~Q~S!} sqv~ltuvilt,a. ®lta&n sairausk~;
14611: myöskin Q$U"Q4'l~~P!!)iit~ ta,i -järjejrtön 2) ka~n toiininta-alue ja hallinnon :koti-
14612: y;htey~n ~:rnstettu~ koko ~ta. kä!iit~vää pa,im;
14613: sa.il'auWr~ jf.l. :q.iid.'-!n. jäseme,n o~eutta 3) kassan jäsenten velvollisuudet sekä hei-
14614: olla I.Utty~ätt;j. joho~ll mllUllUll sairt\US- dän ja heidän omaistensa oikeudet ja edut ;
14615: klassa.i\n. 4) miten sairaus-, hautan&- ja äitiysa.vus-
14616: tu:~ia hAkevain ja aaavain valvonta on jä,r-
14617: 10 §. j~tettävä;
14618: ~irisq~vausk~ j~ m,uu t.oin:lilwv:a11. saa- 5) miten monta jäsentä kassa.n ha.llitUJk-
14619: n;qt sai~-~.a ~n. o.ikeus~pQine.n, jolra seen on valittava ja kuinka pitkäksi aja.klU;
14620: voi hankkia om&isuutta., tehdä siwumuksia 6) kuka tai kutka henkilöt kassan hallin-
14621: selQi.. il\a.utaa ja vastata. non jäsenistä tai toimihenkilöistä ovat oikeu-
14622: tetut kirjoittam~;~.an kassan nimen;
14623: 7) milloin li:&SSan vuotuinen tilinpäätös
14624: 11 §. on te'Jltli.vä ja miten kassan hallintoa ja. ti-
14625: Tä~ lain mukaan vakuutusvelvollinen lejä t&rkastetaan;
14626: t~tekijä. on vakuutettava s,i,inä piirisai- 8) minkä ajan kuluessa kassan varsinai-
14627: r~uskassassa, jonka alueella se liike tai muu n~ ke1kous QU l>idettävä;
14628: yritys, missä hän tyÖSk{lntelee, sijaitsee, ei 9) millä tavalla kassan jäsenet kutsutaan
14629: kuitenkaan se, joka todistettavasti on va- kqkoukseen j·a millä tavalla muut hallinnon
14630: kuutettu muussa yksityisessä va-kuutustoi- tiedona.nnot heille toimitetaan;
14631: mintaa ha11joittamaan oikeutetussa sairaus- 10) miten päätös kassan sääntöjelit muut-
14632: kassassa. Työnantajan, työväen ammattiyh- tamisesta ja toiminnan latklkauttamisesta on
14633: distyksen tai -liiton omistaman ikassan hal- tehtävä; sekä
14634: linnon niin myös osuuskauppojen liiton tai 11). mihin tarkoituksiin lakkautetun <kas-
14635: järjestön omistaman kassan hallinnon on san ehkä ylijääneet varat saadaan käyttää.
14636: niistä vakuutusvelvollisista jäsenistä, jotka
14637: siinä ovat vakuutettuja, lähetettävä piiri- 13 §.
14638: sairauskassan hallinnolLe kirjallinen ilmoi- Sairauskassan: jäsen on jokainen siinä. va-
14639: tus. kuutettu työntekijä ja kukin työnantaja,
14640: Tämä ilmoitus on tehtävä vuosittain vä- joka työntekijäinsä puolesta kassalle suorit-
14641: hintään ka'ksi (2) viikkoa ennen seuraavan taa vakuutusmaksuja.
14642: kalenterivuoden alkua, taikka, jos työnan-
14643: taja vuoden kuluessa ottaa sellaisen vakuu- 14 §.
14644: tuksen, kaksi ·viikkoa ennen kuin se vakuu- Jäsenten päättäruisoikeutta sairauskassan
14645: tus tulee voimaan. SaiP.aten on työväenlliiil- kokouksissa käyttävät siinä saapuvilla olevat
14646: mattiyhdistyksen eli liiton kassan hallinnon jäsenet. Kassan säännöissä voidaan kuiten-
14647: tehtävä ilmoi;tus vuoden kuluessa kassaan kin määrätä, että jäsenten päättämisoikeus
14648: liirttynei,stä, niin myöskin osuuska:uppaliiton siirretään ka;ssan jäsenten kesken toim:itet-
14649: tai -j,ä.rjestön kassan hallinn'On on tehtävä tavilla vaaleilla valituille edustajille, joiden
14650: k~i vii!k~oa ennen vakull;tuksen voimaan luku ja toi!m.iaika on säännöissä määrättävä.
14651: tulemista ilmoitus vuoden, k;u,luessa siihen Jo.s kassaan kuuluu vakuutettuja työn.teki-
14652: liittyl}eisti:i,.. jöitä ja vakun:tu:smaksuvelvollisia työnanta-
14653:
14654:
14655:
14656:
14657: •
14658: 382 IX,z. - <Sairausvakuutus.
14659:
14660: jia, on edustajiston jäsenten vaalit toimitet- Kokouksissa on kullakin jäsenellä yksi
14661: tava kummassakin ryhmässä erikseen. Täl- ääni.
14662: löin o~ otettava huomioon, että edustajiston Muutoin olkoon äänioikeuden käyttämi-
14663: jäsenistä vähintään 2/3 Qn vakuutettujen sestä ja päätösten t~kemisestä kokouksessa
14664: työntebjäin valitsemia ja 1/3 vaikuutusmak- noudatettavana, ellei kassan säännöissä ole
14665: suja suorittavain työnantajien e<:J.ustajia. toisin määrätty, että kassan jäsenellä ei ole
14666: Samassa suhteessa valitaan jäsenet kassan oikeutta: kä;yttä:ä asiamieihenään muuta hen-
14667: hallirutoon. kilöä kuin kassan jäsentä. Jos työnantajana
14668: Älkoon kassan jäsen kokouksessa ottako on yhtiö, osuuskunta tai säätiö; olkoon oi- ·
14669: osaa sen asian ratkaisuun, jossa hänen yksi- keutettu käyttämään muutakin asiamiestä,
14670: tyinen etunsa ja kassan edut ovat vastakkai- kuin kassan jäsentä.
14671: set, ja älköönkä kassan hallituksen jäsen ot- Useamman kuin yhden poissaolevan jäse-
14672: tako osaa tilintarkastajan vaaliin. nen puolesta älkoon kukaan äänestysoikeutta
14673: valtakirjan nojalla käyttäkö.
14674: 15 §. Äänten vaalissa mennessä tasan, ratkais-
14675: Sairauskassan jäsenten kokous tai edusta~ taan al"Valla, mutta muissa kysymyksissä tu-
14676: jiston kokous on pidettävä, paitsi milloin se le·e voimaan se mielipide, rjota 'pwheenjolhtaja
14677: on sääntöjen määräysten mukaan pidettävä, kannattaa. Jos säännöissä on päätöksen pä-
14678: myöskin silloin kun tarkastusviranomainen tevyyden ehdoksi määrätty, että kysymys
14679: taikka yksi neljäsosa (1/4) kassan äänioi- on kahdessa eri aikana pidettävässä kokouk-
14680: keutetuista jäsenistä sitä kassan hallitukselta sessa kKsiteltä,vä j>111 s~anlainen päätös
14681: kirjallisesti vaatii kokoon kutsuttavaksi ja kummassakin kokouksessa siitä telhtävä,
14682: samalla on ilmoitettava asia, jonka he tahto- noudatettakoon tätä säännöstä.
14683: vat esittää kokouksen käsiteltäväksi ja rat-
14684: 17 §.
14685: kaistavaksi.
14686: Muutokset kassan sääntöihin eivät ole pä-
14687: J,os kassan hallitus ilman laillista estettä
14688: teviä ennenkuin sosialiministeri on ne vah-
14689: laiminlyö jäsenten kokouksen koolle kutsu-
14690: vistanut.
14691: misen, valtuuttakoon maaherra .sen tai ne,
14692: 18 §.
14693: jotka jäsenten tai edustajiston koolle kutsu-
14694: Kassan jäsenten ja edustajiston kokouk-
14695: mista olivat kassan hallinnoita vaatineet,
14696: sissa on laadittava pöytäkirja, johon on
14697: itse kutsumaan jäsenet tai edusta!jiston
14698: merkittävä saapuvilla olleiden jäsenten ja
14699: koolle.
14700: valtuutettujen nimet. Pöytäkirja on ko-
14701: Sairauskassan jäsenten kokouksessa tai
14702: kouksen virkailijain ja ainakin kahden ko-
14703: edustajiston kokouksessa älköön tehtäkö pää-
14704: kouksessa saBJpuvilla olleista valittujen tar-
14705: töstä muista asioista kuin niistä, jotka lain
14706: kastajain allekirjoitettava ja viimeksimai-
14707: tai kassan sääntöjen mukaan ovat kokouk-
14708: nittujen kokouksen päätösten kanssa yhtä-
14709: sessa käsiteltävät, ta~kka, jotka kokouskut-
14710: pitäväksi todistettava.
14711: sussa ovat erikseen mainitut.
14712: 19 §.
14713: 16 §. Sairauskassan kokouksessa tehty päätös,
14714: Oikeus ottaa osaa kassan kokouksiin ja joka loukkaa kolmannen miehen oikeutta
14715: päätösten tekoon on kaikilla kassan jäse- taikka ilman jäsenen suostumusta vähentää
14716: nillä, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta. Vaali- hänelle tulevaa erityistä etua kassassa taikka
14717: kelpoisia edustajistoon, kassan hållitukseen hänen yhdenvertaisuuttaan muitten jäsen-
14718: ja vakuutusneuvostoon ovat kaikki 21 ten rinnalla, olkoon mitätön.
14719: 'VUotta täyttäneet kassan 'jäsenet. Jos sairauskassan hallitus tai hallituksen
14720:
14721:
14722:
14723:
14724: •
14725: IX,2::::._ Pa.Mivuori, y. m. 383
14726:
14727: tai kassan jäsen muissa kuin 1 momentissa 21 §.
14728: mainituissa tapauksissa katsoo, että kassan Sairauskassan edustajana kolmatta miestä
14729: kokouksessa tehty päästös ei ole syntynyt ja yksityistä jäsentä vastaan on kassan hal-
14730: siinä järjestyksessä kuin laissa ja kassan litus.
14731: säännöissä on määrätty eikä ole päätöksen Sairauskassan säännöissä voidaan mää-
14732: tekoon myötävaikuttanut, olkoon oikeutettu rätä, saavatko ja missä määrin yksi tarhi
14733: moittimaan sitä haasteella, joka on sairaus- useammat hallituksen jäsenistä taikka mää-
14734: kassan hallitukselle toimitetta"a kuuden (6) rättyjä tehtäviä varten valitut luottamus-
14735: kuukauden kuluessa siitä, kuin päätös teh- miehet toimia erinäisissä asioissa kassan
14736: tiin. puolesta.
14737: Kun moitekanne on pantu vireille, mää- Haaste ja muu viranomaisen käsky tai
14738: rätköön tuomioistuin, rn.i:lloin syytä siilien tiedonanto on katsottava tulleeksi kassan
14739: on, että päätöstä ei toistaiseksi ole pantava hallituksen tiedoksi, ilrun joku sen jäsenistä
14740: täytäntöön. on säädetyssä järjestyksessä saanut sen tie-
14741: Milloin sairauskassan hallitus tahtoo nos- dokseen.
14742: taa moitekanteen, on kassan jäsenet viipy- 22 §.
14743: mättä kutsuttava kokoukseen valitsemaan Piirisairauskassan hallituksen esimiehen
14744: edustajaa kassan puolesta vastaamaan. Mitä valitsee asianomainen kaupungin- tai kun-
14745: tässä on sanottu sairauskassan jäsenten ko- nanvaltuusto vuodeksi kerrallaan.
14746: !koonkutsumisesta, koskekoon myöskin edus- Milloin joillakin kunnilla on yhteinen pii-
14747: tajistoa, jolle kassan jäsenet ovat päätäntä- risairauskassa, valitsee esimiehen sen kun-
14748: valtansa luovuttaneet. nan valtuusto, missä on kassan hallinnon
14749: kotipaikka.
14750: 20 §.
14751: Sairauskassan varsinaisessa kokouksessa 23 §.
14752: tulee: Piirisairauskassan ja teollisuuslaitoksen
14753: 1) vahvistaa tilinpäätös edelliseltä vuo- tai liikeyrityksen kassan hallituksen jäsen-
14754: delta; ten lukumäärä ·esimiestä niihin lukematta,
14755: 2) paättää hallituksen vastuuvapaudesta on kolmella jaollinen. Hallituksen jäsenistä
14756: ja niistä toimenpiteistä, joihin kassan hal- valitsevat työnantajat yhden kolmanneksen
14757: linto tilivuotena saattaa antaa aihetta; ja kassassa vaJmutetut työntekijät kaksi
14758: 3) valita jäsen tai jäsenet ja varajäsenet kolmannesta. Tämä koskee myös osuus-
14759: kassan hallitukseen niiden sijaan, joiden toi- kauppaliiton tai ~järjestön yhteyteen perus-
14760: mikausi loppuu ennen lähinnä varsinaista tetun kassan hallintoa. Työväen ammatti-
14761: kokousta taikka jotka muuten ovat siitä j,a teollisuusliiton kassa, joHe eivät työnanta-
14762: eronneet; jat suorita työntekijäinsä 1puolesta vakuutus-
14763: 4) valita yksi tai useampia henkilöitä pii- maksuja, sen hallinnon kokonaisuudessaan
14764: risairauskassaa koskevan 26 § :ssä mainitun valitsevat kokouksessa saapuvilla olevat val-
14765: kunnan tilinta:rkastajain kanssa tarkasta- tuutetut.
14766: maan kassan hallintoa ja tilejä kuluvalta 24 §.
14767: vuodelta talhi siltä ajalta, minkä: kassan Kassan hallituksen tulee lain, !kassan
14768: säännöt määräävät. sääntöjen ja kassan jäsenten tai edustajis-
14769: Asiasta, joka 1 ja 2 kohdassa mainitaan, ton kokouksen: antamien laillisten ohjeiden
14770: älköön lopullista päätöstä tehtäkö, ennen- mukaan huolellisesti hoitaa kassan asioita.
14771: kuin kokou!kselle on amnettu kertomus edel" Kassan hallituksen jäsenen, joka tör-
14772: lisen vuoden hallinnon tilien tarkastuksesta. keällä huolimattomuudenaan saattaa vahin-
14773: koa kassalle, voi kassa~ kokous 2/3 enem- UI luku.
14774: mi&töllä. tekemällä.ii.Jl pä.ätö\l;$6llä el'Qttllt~ lu\1- Vakuut'usmaksuista.
14775: lit~ta, va.ikk~ ~ aik~, joksi hän on va-
14776: littu, ei ole vielä loppuun kulunut. 29 §.
14777: V ~.kuutus:n:u~ksut suoritetaan seuraav~4:
14778: 1. TyQ.ntslQji:n p®lesta, joBka työ~o
14779: ~6 §. on eninwm 1,500 markka& kuukaud~ ja
14780: Sairau,skassan hallituksen Jaj'len ja muu enintä.ä~ 18,000 ma:rkkaa vuod~, suorit.~
14781: tQilllihenkilö v,astatkoon vahing~ta, jonka työnantaja yksin koko vakuutusmaksun.
14782: hän tahallaan tai törkeällä. huolimattomuu- 2. Työntekijä, jonka työansio on yli 1,500
14783: dellaan talhi lain ja kassan &ä.ä.ntöjen v~tai markkaa, mutta ei yli 2,000 markka.a ku,u-
14784: sel4 t.oiminnallaan ou ka,s$alle tqottanut. kaudessa tailtka yli 18,000 :markkaa,· mutta
14785: Jes va.h:inko on useampien tuotta~ vastat- ei yli 24,000 ma:rkkaa. wodessa, maikslJ.a its.e
14786: ik:Qou kukin omasta ja toistensa puolesta. 1/4 ~a hänen työnantajansa 3/4 va:kuU:tll§l-
14787: maksuU!ta.
14788: a.
14789: Työnte:kij,ä,, j.~a työa11$-io on yli
14790: 26 §. 2,000 markkaa, mutta ei yli 2,500 mar~,a
14791: Pi~risairauskassan tilien tarkastamiseen kuukaudessa ja ylitse 24,000 mar]{kaa.,
14792: tulee, sen mukaan kuin kassan säännöissä mutta ei ylitse 30,000 markkaa vuodessa,
14793: siitä tarkemmin määrätään, ottaa osaa aina- su.orittaa itse va:kuutusmaksustaan 1/2 ~a
14794: kin yhden sen tahi niideu kuntien tilintar- hänen työ.nantaljansa myöskin 1/2 va;kuutus-
14795: kastajista, missä kassa toimii. Tilien tarkas- maksuista.
14796: tajain palkkio maksetaan kassan varoista. 4. Työntekijä, jonka työansio on ylitse
14797: 2,500 markkaa kuukaudessa ja ylitse 30,000
14798: 27 §. markkaa vuodessa, suol'ittaa itse 3/4 vakuu-
14799: Kassan hallituksella on oikeus tarkastaa tusmaksuista ja hänen työnantajansa myös-
14800: kassan myöntämien avustusten käyttOO.. kin 1/4 sanotuista maksuista.
14801: Keskimääräinen työansio lasketaan siten,
14802: että kuukausiansio jaetaan kolmellakym:me-
14803: 28 §. nellä (30:) ja 'vuosiansio lkohaellasadaUa kuu-
14804: Jos sairauskaSS&n toiminta. lopetetaan tai dellakymmenellä ( 3.60). Luonuoosa suori-
14805: yksityisen sairauskassan oikeus hal'joittaa tetut palkkaedut ,ovat rahaksi arvioitavat
14806: tämän lain mukaista vakuutustoimintaa pe- paikkakunnalla vallitsevien käypähintojen
14807: ruutetaan, tulee kassan varat ensi sijassa mukaan.
14808: käyttää kassan sit0umusten täyttämiseen, 30 §.
14809: sairaus-, hautaus- ja äitiysavustuksiin, huo- Sairausva:kuutusmaksuj·en suuruus mää-
14810: mioono:litaen ne trupaukset, jotka tapaJhtuvat rätään kunkin sairauskassan joululmU;SSa pi-
14811: neljän viikon kuluessa kassan toiminnan dettävässä kokouksessa seuraavaksi kalen.te-
14812: lakkauttamispäätöksen täytäntöörupauemi- rivuodek.si siten, että kassan tulot ja val-
14813: sesta lu'kien taikka vakuutettujen ja heidän tion ja kunnan varoista tulevat avustukset
14814: omaistensa avustusoikeuden turvaamiseen todennäköisesti riittävät kassan vuotuisiiD
14815: muulla tarkastusviranomaisen hyväksymällä menoihin ja siirtoihin vararahastoon ja kes"
14816: tavalla. Ellei kassan varat tä:hän riitä, an- kuska.ssalle suo;rite.ttaviin maksuihin. Va-
14817: taa kesk11Skassa (jälleeuvalmutuslaitos), kuutusmaksu on määrättävä mä.äräprQSen-
14818: josta VII luvussa puhut~, kastlalle puut- tiqi klUI.kin palkkaluokan keski~rä.isestä
14819: tuvat varat. kuuklil.utisest.a. työa.llSi.osta.
14820: IX,2. - P.aasivuoci, y. m. 385
14821:
14822: 31 §. väen ammattiyhdistysten alll.IWltti- ja teolli-
14823: Vakuutusmaksut suoritetaan sairauskas- suusliittojen yhteyteen perustetuille jäsen-
14824: salle kerran kuukaudessa, mutta työnantaja ten koko maata käsittäville kassoille, joiden
14825: voi n~ maksaa määrätyltä ajalta etukäteen~ säännöt sosialiministeri on vahvistanut ja
14826: kin työntekijäin luvun ja palkkain likimää- pyynoostä antanut näille luvan tämän va-
14827: räisen arvion mukaan. Sellaisessa tapauk- kuutustoiminnan harjoittamiseen. Saman
14828: sessa olkoon työnantaja velvollinen, !Siinä suuruinen aipuraiha valtion v8Jroista anne-
14829: järjestyksessä ja sillä ajalla kuin sairaus- taan jäsentä kolhden myöskin osuuskaupp(}-
14830: kassan hallitus lähemmin määrää, suoritta- jen liittojen ja jårjestöijen koko maata ikäsit-
14831: maan sen lisäma.ksun sekä periköön takaisin täville tärrnä.n lain mukaan 1perustetuille sai-
14832: sen ylijäämän, minkä vakuutusmaksujen l(}- rauskassoille, joiden säännöt sosialiministeri
14833: Imllinen laskelma osoittaa. on vahvistanut, ja joille on myönnetty oikeus
14834: V akuutusmaksut, joita ei laissa tai kassan tämän lain mukaisen vakuutustoiminnan
14835: säännöissä määrättynä aikana ole kassalle harjoittamiseen.
14836: suoritettu, voidaan ilman eri tuomiota työn- Apuraha maksetaan hakemuksesta puoli-
14837: antajalta ulosmitata. vuosittain siten, että kassa saa kaksikym-
14838: mentä (20) markkaa kutakin työntekijää
14839: 32 §. kohti, joka siinä on vakuutettuna 31 päi-
14840: Työnantaja on oikeutettu työntekijän ra- vänä maaliskuuta, ja samoin kaksikym-
14841: hapalkasta kussakin tilissä pidättämään ne mentä (20) markkaa 'kutakin työntekijää
14842: vakuutusmaksuosuudet, joista 29 § :ssä mai- kohti, joka siinä on va;kuutettuna 30 päi-
14843: nitaan. Pidättäminen ei saa ta,pahtua myö- vänä syyskuuta.
14844: hemmin kuin sen palkkaerän maksutilaisuu-
14845: dessa, johon vakuutusmaksu kohdistuu. 35 §.
14846: Jos Y'hdellä, kllihdella tai useammalla kun-
14847: 33 §. nalia on yhteinen ;piirisairausikassa,. tulee
14848: Vakuutusmaksuja ei suoriteta työntekijän näiden kuntien yhteisesti maksutta antaa
14849: puolesta siltä ajalta, jona hän sairauden tai piirisairauskassalle sopiva huoneisto tar-
14850: lapsensynnyttämisen johdosta nauttii sai- peen mukaan käytettäväksi sekä siihen tar-
14851: raus- tai äitiysrahaa tahi jona häntä hoide- peellinen valaistus ja lämmitys.
14852: taan sairaalassa, parantolassa tai synnytys-
14853: laitoksessa.
14854: V luku.
14855: Vakuutuksen tuottamista eduista.
14856: IV luku. 36 §.
14857: Valtiolta ja kunnilta sairauskassoiUe tulevat Tämän lain mukainen vakuutus turvaa:
14858: av1tstukset. a) avustusta sairaustapauksessa;
14859: b) avustusta synnytystapauksessa; sekä
14860: 34 §. c) hautausapua kuolemantapauksessa.
14861: Valtion varoista saa piirisairauskassa apu-
14862: rahaa kutakin siinä vakuutettua työntekijää 37 §.
14863: kohdin neljäkymmentä (40) markkaa vuo~ Sairaustapauksessa annettavana a vustuk-
14864: dessa. Saman suuruinen apuraha maksetaan sena on ,
14865: teollisuuslaitoksen tai liikeyritysten yhtey- a) sairashoito ja
14866: teen perustetuille kassoille, niin myös työ- b) elatusapu.
14867:
14868: 49
14869: 386 IX,2. - SairalliSv·aikuutus.
14870:
14871: 38 §. saman sairauden vuoksi avustusta ainoas-
14872: Sairashoitoon on vakuutetulla henkilöllä taan, jos sairastunut voi näyttää toteen, että
14873: oikeus sairastumispäivåstä a1kaen siihen asti hän vähintään kaksitoista (12) kuukautta
14874: kunnes sairaus on lakannut, ei kuitenkaan on ollut työssä tai olisi voinut olla työssä
14875: kauemmin kuin 365 päivää. sairauden sitä estämättä.
14876: Sairashoitoon luetaan lääkärinhoito tai
14877: 41 §.
14878: sen puutteessa muu ta~peellinen hoito, lää-
14879: Pakollisesti vakuutetun henkilön sairaus-
14880: kärin määräämät lääkkeet ja sidetarpeet
14881: raha päivää kohti vastaa kolmeneljännestä
14882: sekä erityisten tarvittavien sidosten ja mui-
14883: hänen keskipäiväpalkastaan. Milloin näin
14884: de~ samantapaisten apuneuvojen, kuten te-
14885: arvioitu elatusapu on pienempi kuin kym-
14886: koJalkojen, kohjuvöiden ynnä muiden sel-
14887: menen ma['lklkffia, on se iJroroitettava tälb.än
14888: laisten ensimäinen hankkiminen, joita sai-
14889: määrään, ei kuitenkaan enemmä:ksi kuin yh-
14890: raan tila saattaa vaatia terveeksi tulemisen
14891: deksäksikymmenenneksi osaksi (9/10) keski-
14892: jälkeen.
14893: päi,väpa1kasta. Jos elatusapu sitä vastoin
14894: 39 i§.
14895: nousisi ka!hdeksaakymmentä ma~kkaa suu-
14896: Sairausrahan saamiseen on va:kuutetulla
14897: remmaksi, olkoon tämä määrä päivän kor-
14898: henkilöllä oikeus kultakin päivältä, jonka
14899: kein elatusapu.
14900: hän sairauden takia on estetty tavallista työ-
14901: Keskipäiväpalkka on laskettava siten, että
14902: tään toimittamasta, sunnuntai- ja juhlapäi-
14903: vakuutetun kaikki palkkaedut sen vuoden ai-
14904: vät mukaan luettuina ensimäisestä päi-
14905: kana, joka päättyi .päivänä ennen sairastu-
14906: västä tämän työkyvyttömyyden alkamisen
14907: mispäivää', jaeta.an kolmellasadaHa kuudella-
14908: jälkeen, sairastumispäivää lukuunottamatta.
14909: kymmenellä, tahi, jos vakuutettu on onut
14910: Sairausraha on maksettava niin kauvan
14911: työssä lyhemmän ajan, siten, että hänelle
14912: kuin tätä työkyvyttömyyttä kestää, ei kui-
14913: siltä ajalta tulevat palkkaedut jaetaan nii-
14914: tenkaan pitemmältä ajalta kuin yhdeltä vuo-
14915: den päivien luvulla, mitkä hän on maini-
14916: delta. Vuosi luetaan sairauden aiheutta-
14917: tussa työssä ollut, sunnuntai- ja juhlapäivät
14918: man työkyvyttömyyden alkamisesta.
14919: niihin luettuina.
14920: Kuukaudessa ansaittu palkka jaetaan kol-
14921: 40 §.
14922: mellakymmenellä (30) ja puolen kuukauden
14923: Jos tauti on seuraavan vuoden kuluessa
14924: palkka viidellätoista (15) j. n. e.
14925: siitä päivästä lukien, jolta sairausrahaa
14926: Palkkaetuihin luetaan myöskin liikkeestä
14927: alettiin antaa, uusiintunut yhden tai useam-
14928: tai yrityksestä saatu voitto-osuus ja muu
14929: man kerran, suoritetaan näiden uusiintumi-
14930: työstä tai palveluksesta tuleva etu. Luon-
14931: sien takia. avustusta sen vuoden aikana si-
14932: nossa saadut palkkaedut ovat rahassa ar-
14933: ten, että kahdenkymmenenneljän peräkkäin
14934: vioitavat paikkakunnan keskihintojen mu-
14935: seuraavan kuukauden ai1kana tulee anne-
14936: kaan. Urakka- ja kappaletyössä on työan-
14937: tuksi sairausrahaa yhteensä korkein-
14938: sio arvioitava sellaiseen työhön tavallisesti
14939: taan viildeltåsaidalta neld~ältäkymrrnell'eltä vii-
14940: menevän ajan mukaan.
14941: deltä ( 545) päivältä. Ellei sitä vastoin kol-
14942: Henkilölle, joka työstään saa palkkana ai-
14943: mannen vuoden kuluessa satu yhtään sai-
14944: noastaan vwpaarn asunnon 'ja ylläpidon suo-
14945: rauskohtausta, pidetään myöhempi kohtaus
14946: ritetaan elatusapua ainakin kym~enen
14947: uutena sairaustapauksena. Jos uusiintumi-
14948: ma11kkaa päivältä.
14949: sia on ollut ja avustusta sairauden johdosta
14950: tämän vuoksi on kahden vuoden kuluessa an- 42 §.
14951: nettu yihteensä viideitäsadalta n,eljältäkym- Erittäin säälittävissä trupauksissa ja kun
14952: meneltä viide1tä (545) päivältä, myönnetään avustuksen suorittamisajan pidentäminen
14953: •
14954: IX,2. - ,Jllaa:sirvuorli, y. m. 387
14955:
14956: on, lääkärin antaman todistuksen mukaan, taan neljä viidennestä viimemainitusta mää-
14957: vakuutetun työkykyiseksi tulemista varten rästä.
14958: ehdottomasti tarpeen, saakoon sairauskassan Ellei vakuutettu noudata 1 momentissa
14959: hallitus, tarkan harkinnan jälkeen ja han- mainittua velvoitusta, älköön hänelle annet-
14960: kittuaan vakuutusneuvoston suostumuksen, tako sairausavustusta, mutta aviopuolisolle
14961: päättää kassan annettavia avustuksia seu- ja lapsille annettakoon kuitenkin 2 momen-
14962: raavalla tavalla laajennettavaksi ja korotet- tissa mainittu elatusavun osa.
14963: tavaksi: :Samanlainen elatusapu kuin aviovaimoUe
14964: a) sairausavustusta voidaan myöntää pi- annetaan aviomiehellekin, jos vaimo miehen
14965: temmältäkin a/j,alta kuin ·viideltä:sad.alta neJ- ty,ökyvyttömyyden vuoksi on ollut miehen
14966: jrältäkyunrrn~neltä vi:iJdeltä ( 545) päivältä, ei pääasiallisena elättäjänä.
14967: kuitenkaan missään tapauksessa pitemmältä Jos sairastuneelia ei ole puolisoa eikä 17
14968: ajalta kuin kolmelta vuodelta; vuotta nuorempia tai muita työkyvyttömiä
14969: b) elatusavun määrä voidaan korottaa, ei lapsia, annettakoon elatusapua niille vakuu-
14970: kuitenkaan suuremmaksi kuin yhdeksäksi- tetun omaisille, joita hän on elättänyt
14971: kymmenenneksi osaksi (9/10) keskipäivä- taikka köyhäin hoidosta v. 192.2 annetun
14972: palkasta; lain mukaan ollut velvollinen elättämään.
14973: 'C) sen a.j.an umpeen kuluttua, jolta elatus- Elatusapua annettakoon näille omaisille
14974: apua ja sairashoitoa on annettu, voidaan sama määrä päivässä kuin tämän pykälän
14975: parantuva vakuutettu sijoittaa johonkin le- 2 momentissa on säädetty larpselle.
14976: pokotiin tai hänelle muulla tavalla hankkia
14977: sopivaa hoitoa. 44 §.
14978: V akuutetun aviopuolisolle ja kotona ole-
14979: ville larpsille, jotka eivät ole täyttäneet seit-
14980: 43 §. semäätoista ( 17) vuotta, tahi työhön kyke-
14981: Jos vakuutettu sairauden aikana saa nemättömille lapsille, taataan sairaustapauk-
14982: muuta laissa määrättyä avustusta, on ela- sessa 37 ja 38 § :ssä mainitut edut, lääkärin
14983: tusapu niin vähennettävä, että sen ja mai- hoitoa ja lääkkeitä, sidetarpeita y. m. kas-
14984: nitun avustuksen yhteenlaskettu määrä ei san kustannuksella, mutta ei sairausrahaa.
14985: nouse 40 ja 41 § :n mukaan suoritettavaa
14986: määrää suuremmaksi, taikka kokonaan jäädä 45 §.
14987: pois, milloin muu avustus saavuttaa maini- Vakuutetulle naiselle, joka on ollut va-
14988: tun rajan. kuutettuna .kolme kuukautta vuoden ku-
14989: Sairastunut vakuutettu olkoon, jos lää- luessa ennen synnytystä, on maksettava äi-
14990: käri sen harkitsee tarpeelliseksi, velvollinen, tiysavustusta puolet enemmän kuin on sai-
14991: kunnes hän on parantunut, tässä laissa sää- rausavustuksen määrä, ei kuitenkaan vähem-
14992: detyn sairausraihan lSiirjasta tyytymään sai- män kuin kaksikymmentä markkaa päivältä,
14993: raalassa annettavaan ·hoitoon ja elatukseen. ennen ja jälkeen synnytyksen yhteensä 14
14994: Siltä ajalta, jonka sairaalahoito kestää, viikolta. Jos lapsi syntyy kuolleena tahi
14995: suoritettakoon aviopuolisolle kaksi viiden- kuolee ensi viikkoina, maksettakoon apua
14996: nestä ja jokaiselle seitsemäätoista (17) kaikkiaan 12 viikolta.
14997: vuotta nuoremmalle tahi työkyvyttömälle Milloin lääkäri todistaa lapsen ja äidin
14998: lwpselle yksi viidennes siitä elatusavusta, terveyden olevan vaarassa, niin pidennettä-
14999: joka olisi suoritettu vakuutetulle itselleen, köön avustusaikaa tarpeen mukaan, ei kui-
15000: jos häntä olisi kotona hoidettu, kuitenkin tenkaan 180 päivää pidemmäksi ajaksi.
15001: siten, että kaikki yhteensä saavat korkein- Samasta avusta olkoon osallinen vakuu-
15002: •
15003: 388 IX,2.- Sairausvakuutus.
15004:
15005: tetun vaimo ja tytär ja laskettakoon tämä tulee valtion suorittaa kassalle 250 markkaa
15006: apu 20 markan mukaan päivältä. Vakuu- jokaista synnyttäjää kohdin, joka. kassasta
15007: tetun miehen tekemä ilmoitus, että nainen on saanut äitiys- ja imettämisrahaa.
15008: on hänen puolisonsa, riittää avustuksen saa-
15009: miseen. 48 §.
15010: Avustuksesta on maksettava puolet nai- V akuutetun kuoltua suorittaa sairauskassa
15011: sen luopuessa työstä ja toinen puoli heti syn- vainajan omaisille kerta kaikkiaan hautaus-
15012: nytyksen tapahduttua. a;puna määrän, joka vastaa viidenkymmenen
15013: Milloin avustukseen oikeutettu nainen päivän elatusapua, kuitenkin vähintään vii-
15014: kuolee lapsivuoteeseen tai sen seurauksiin sisataa (500) markkaa, jos nämä ovat pitä-
15015: sen ajan kuluessa, jolta avustusta on suori- neet vainajan hautaamisesta huolta, mutta
15016: tettava, on se osa tästä, joka kahdeksan vii- muussa tapauksessa niille, jotka siitä ovat
15017: kon ajalta vielä on suorittamatta, makset- huolta pitäneet.
15018: tava naisen vastasyntyneen l!l!psen edusmie- Kuolemantapauksen sattuessa vakuutetun
15019: helle, lapsen hoitoon ja elatukseen käytettä- perheessä suoritetaan aviopuolison kuoltua
15020: väksi. hautausapuna ka;.ksi kolmannesta ja kahdek-
15021: Synnyttäjän sairastuessa astuvat voi- santoista (18) vuotta nuoremman la;psen
15022: maan määräykset sairausavustuksesta, jol- kuoltua puolet siitä hautausavusta, mikä va-
15023: loin synnytyksen perustuksella myönnet- kuutetun itsensä kuoltua olisi maksettu.
15024: tävä avustus lakkaa.
15025: 49 §.
15026: 46 §. Pwk:ollisesti vakuutettava nauttii hyväk-
15027: Edellisen pykälän mukaan avustukse'en seen tässä luvussa 'säädettyjå etuja siitä
15028: oikeutettu lapsensynnyttäjä saakoon kassan saakka, jolloin vakuutuksen aiheuttava työ-
15029: kustannuksella suhae alkoi, ja säilyttää ne vakuutusmak-
15030: a) vapaasijan täysihoidolla synnytyslai- suja suorittamatta, yhdeksänkymmentä päi-
15031: toksessa, jos sellainen paikkakunnalla on, vä- vää siitä päivästä lukien, jona työsuhde
15032: hintään 10 päivänä jälkeen synnytyksen. päättyi, jos hän yhteensä vähintään puoli
15033: Tältä ajalta on hänelle maksettava 10 mar- vuotta yhtäpäätä on ollut tämän lain mu-
15034: kan apuraha kutakin päivää kohti; kaisessa vakuutuksessa.
15035: b) kotihoitoa asianymmärtävän henkilön
15036: kautta;
15037: c) synnyttäjän sitä halutessa kotiin käti- VI luku.
15038: lön, lääkkeet ja tarpeen vaatiessa lääkärin- Vapaaehtoinen vakuutus.
15039: avun;
15040: d) kotona tapahtuvassa synnytyksessä tar- 50 §.
15041: peen vaatimat liinavaatteet Jokainen pakollisesti vakuutettu, joka
15042: eroaa tai ,eroitetaan sellaisesta ansiotyöstä,
15043: 47 §. jonka perusteella hän on tullut vakuutus-
15044: Jos tämän lain mukaan avustukseen oi- velvolliseksi, on oikeutettu vapaaehtoisesti
15045: keutettu äiti imettää lasta ainakin kuusi jatkamaan vakuutusma;.ksujen suorittamista
15046: kuukautta, on hänelle ma;.ksettava tältä siinä tuloluokassa, johon hän niiden perus-
15047: ajalta imettämisrahaa vähintään 5 markkaa teella kuuluu. Anomus vapaaehtoiseen va-
15048: päivää kohden. kuutukseen kuulumisesta on kuukauden ku-
15049: Näistä äitiysavustuksistä ja imettämisra- luessa pakollisen vakuutuksen lakkaami-
15050: han maksamisesta johtuvista kustannuksista sesta lukien kirjallisesti esitettävä sairaus-
15051: IX,2. - Paasivuor:i, y. m. 389
15052:
15053: kassan hallinnolle. Jos vakuutettu on aina- Vuositulo kunnallisverotuksessa.
15054: kin kuusi edellistä kuukautta kuulunut pa- I luokikaan vuositulot enintään 10,000 mk.
15055: kolliseen vakuutukseen eikä ole sinä aikana II , , 10,000:- 15,000 ,
15056: sairaslioitoa ,eikä sairausrahaa kassasta naut- III , , 15,000:- 20,000 ,
15057: tinut, olkoon hän 'Oikeutettu pääsemään va- IV , , 20,000:- 25,000 ,
15058: paaehtoiseen vakuutukseen. V , , 25,000:- 30,000 ,
15059:
15060: Vapaaehtoisesti vakuutettu suorittaa itse
15061: 51 §. koko vakuutusmaksunsa, mutta saa valtion-
15062: Jokaisella neljätoista vuotta täyttäneellä ja kunnanvaroista samansuuruisen wpura-
15063: henkilöllä, joka ei ole pakollisesti vakuutet- han kuin pakollisesti vakuutettu. Vakuu-
15064: tava, on oikeus vapaaehtoisesti liittyä tä- tusmaksujen suuruus on tarkemmin mää-
15065: män lain mukaiseen vakuutukseen, jos hän rättävä kassan säännöissä ja piirisairaus-
15066: asuu alueella, missä tällaista vakuutusta kassan kunakin vuonna joulukuussa pidet-
15067: harjoitetaan. tävässä ~äsenten kokouksessa.
15068: V a;paaehtoiseen vakuutukseen ei oteta
15069: henkilöä, 54 §.
15070: a) joka on täyttänyt 50 vuotta; kuitenkin Jos toinen samassa kodissa asuvista avio-
15071: olkoon tämä ikä;ra;ja viitenä ensimäisenä puolisoista on vwpaaehtoisesti vakuutettu,
15072: vuotena tämän lain voimaan tulemisesta olkoon toisella, siinäkin tapauksessa, ettei
15073: täysi 55 vuoden ikä; hänellä ole tuloja tai että hän työansionst~
15074: b) jonka kunnallisverotuksessa huomioon- mukaan olisi velvollinen ottamaan vakuu-
15075: otettavat vuositulot nousevat yli ao,OOO tuksen alemmassa luokassa, oikeus saada
15076: markkaa. vapaaehtoinen vakuutus samassa luokassa
15077: kuin hänen aviopuolisonsa, jolloin kuitenkin
15078: otettakoon huomioon 50 ja 51 § :ssä sääde-
15079: 52 §. tyt ehdot.
15080: Vapaaehtoinen vakuutus lakkaa: Se, jolla ei ole omia tuloja, voi saada
15081: a) jos vakuutettu muuttaa sellaisella vapaaehtoisen vakuutuksen elättäjänsä mää-
15082: alueella olevaan paikkaan, missä tämän lain räämässä luokassa, ei kuitenkaan ylem-
15083: mukaista vakuutustoimintaa ei !harjoiteta, mässä kuin siinä, missä elättäjällä itsellään
15084: eikä vakuutusta, sairauskassan hallituksen Dn tulojensa mukaan oikeus ottaa vakuutus.
15085: harkinnan mukaan, käy pysyttäminen voi-
15086: 55 §.
15087: massa;
15088: Va;paaehtoisesti vakuutettu tulee osalli-
15089: b) jos vakuutettu pysyväisesti asettuu seksi vakuutuksen tuottamista eduista yh-
15090: asumaa.n ulkomaille; taikka
15091: deksäintenäkymmenentenä päivänä siitä päi-
15092: c) jos vakuutetun kunnallisverotuksessa
15093: västä lukien, jolloin hän ensimäisen vakuu-
15094: huomioonotettavat vuositulot nousevat
15095: tusmaksunsa suoritti, ja nauttii niitä sen
15096: 30,000 markkaa suuremmiksi eikä sairaus-
15097: ajan, minkä vakuutusmaksujen suoritus va-
15098: kassan hallitus harkitse tämän ajheutuneen
15099: kuutusehtojen tarkempien määräysten mu-
15100: ohimenevistä seikoista.
15101: kaan käsittää.
15102:
15103: 56 §.
15104: 53 §. Vapaaehtoiset vakuutukset on piirisai-
15105: Vapaaehtoisesti vakuutetut vuositulojensa rauskassan eri osastona hoidettava ja tämän
15106: mukaan kuuluvat tuloluokkiin seuraavasti: osaston tuloista ja menoista tehtävä eri tilit.
15107: 390 IX,2.- Sairausv·akuutus.
15108:
15109: VII luku. litsevat sairauskassojen hallitusten työnan-
15110: Saimnskassojen kesknshallitns. tajajäsenet niiden keskuudesta, jotka työn-
15111: antajina suorittavat maksuja jollekin sai-
15112: 57 §. rauskassalle, ja samoin neljä jäsentä ja hei-
15113: Valtion toimesta ja kustannuksella perus- dän varajäsenensä vakuute.ttujen puolesta
15114: tetaan sairauskassojen keskushallitus. Kes- valitut kassojen hallitusten jäsenet sairaus-
15115: kushallituksen kotipaikka on Helsingin kau- kassojen jäsenten keskuudesta. Jäsenet ja
15116: punki. Keskushallitus, joka hoitaa keskus- varajäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi.
15117: .sairauskassaa, on koko maan sairauskasso- Vaalissa nouda tettrukoon valtioneuvoston
15118: jen jälleenvakuutuslaitos. Piirisairauskas- määräämää suhteellista vaalimenettelyä.
15119: sojen ja muitten toimiluvan saaneitten sai-
15120: rauskassojen tulee ottaa jälleenvakuutus 61 §.
15121: keskussairauskassassa. Valtio takaa sairausvakuutuskeskushalli-
15122: tuksen tekemät sitoumukset sekä suorittaa
15123: 58 §. kaikki keskushallituksen ja vakuutusneuvos-
15124: Keskussairauskassan hallituksena on joh- ton sairausvakuutuksesta johtuvat kustan-
15125: taja ja kolme jäsentä, joista yksi on laki- nukset.
15126: mies, yksi lääkäri ja yksi nainen. Johtajan Sairausva.kuutuskeskushalli tuksen tilejä
15127: nimittää tasavallan ,presidentti ja jäsenet ja toimintaa tarkastavat vuosittain eduskun-
15128: va,kuutusneuvoston esityksestä ,nimittää val- nan kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitse-
15129: tioneuvosto kolmeksi vuodeksi kermllaan, mat valtuutetut, joita tulee olla vähintään
15130: ~kuitenkin niin, että ensimäisellä kerralla kolme.
15131: tämän lain voimaan tultua johtaja määrä- 62 §.
15132: tään neljäksi vuodeksi. Sairauskassojen keskushallitus on sairaus-
15133: kassojen jälleenvwkuutuslaitos, d()SSa kaik-
15134: 59 §. kien sairauskassojen, jotka saavat valtion-
15135: Riitaisuudet, jotka voivat syntyä tämän varoista apurahaa, on otettava jälleenva-
15136: lain säämnöksiä sovellettaessa, ratkaisee siinä kuutus.
15137: tapauksessa <Vakuurtusneuvosto, j·osta jälem-
15138: pänä tarkemmin mainitaan. VIII luku.
15139: V akuutusn:euvoston kotipaikka on Hel- V arain hoito, käyttäminen ja kirjanpito.
15140: singin kaupunki.
15141: 63 §.
15142: 60 §. Sairauskassojen tilivuosi on kalenteri-
15143: Vakuutusneuvostossa on esimies, jonka vuosi.
15144: tulee olla tuomarintoimiin perehtynyt, sekä 64 §.
15145: kahdeksan jäsentä ja kullekin jäsenelle Tilin:päätöksessään tulee sairauskassan ti-
15146: kaksi varamiestä. littää jälleenvakuutuslaitokselle eli keskus-
15147: Esimiehen ja kaksi jäsentä, joista yksi hallitukselle 10 % tilivuoden aikana kanta-
15148: olkoon Jää,käri ja ainakin yksi nainen, sekä mistaan vakuutusmaksuista.
15149: viimeksimainittujen varajäsenet määrää val-
15150: tioneuvosto kolmeksi vuodeksi, kuitenkin 65 §.
15151: niin, että ensimäisellä kerralla tämän ase- Sairauskassan tulot ovat etusijassa käy-
15152: tuksen astuttua voimaan esimies määrätään tettävät tämän lain ja kassalll sääntöjen mu-
15153: neljäksi vuodeksi. kaisten avustusten sekä kassan hallintokus-
15154: Kaksi jäsentä ja heidän varajäsenensä va- tannusten suorittamiseksi. Ylijäämästä .on
15155: IX,2. - P·aasilvuol'li, y. m. 391
15156:
15157: muodostettava vararahasto siten, että siihen sekä päätettävä vastuuvapauden myöntämi-
15158: siirretään vuosittain enintään kymmenes osa sestä keskushallitukselle.
15159: mainitusta ylijäämästä. Jäännöksestä mää- Tilintarkastuksen päätyttyä antakoon kes-
15160: rää keskushallitus, siirtäen sen kokonaan kushallitus rvaltioneuvostolle kertomuksen
15161: tahi osaR:si kassan vararahastoon tai keskus- vakuutustoiminnasta kuluneena vuonna ja
15162: hallituksen hoitoon. katsauksen koko maan sairausvwkuutuksen
15163: Siirto vararahastoon lakkaa rahaston tilasta.
15164: noustua kassan kolmena viimeisenä vuotena
15165: kantamien vakuutusmaksujen keskimäärän
15166: suuruiseksi, ellei kassan säännöissä ole toi- IX luku.
15167: sin sanottu. Kuitenkaan älköön vararahas- Vakuutussuoritusten hakeminen,
15168: toa missään tapauksessa kartute.ttako mai-
15169: nitun erän kaksinkertaista määrää suurem- 69 §.
15170: ma·ksi. Krm vakuutettua on kohdannut sairaus-,
15171: Sairauskassan varat ovat sijoitettavat synnytys- tai kuolemantmpaus tahi vakuute-
15172: pankkiin tai säästöpankkiin taikka tehtävä tun rpuolisoa tai lasrt;a ovat mainitut tapauk-
15173: korkoa kasvaviksi sillä tavalla kuin elokuun set kohdanneet, on ilmoitus näistä viipy-
15174: 19 päivänä 1898 annetun holhouslain (43 mättä lähetettävä jollekin kassan hallituksen
15175: § :ssä säädetään holhotin rahavarojen sijoit- jäsenelle tai toimihenkilölle. Tämän ilmoi-
15176: tamisesta. tuksen voi tehdä suorituksoon oikeutettu
15177: itse tai ihänen valtuuttamansa laillinen asia-
15178: 66 §. miehensä tai muu laillinen edustajansa
15179: Elleivät kassan vuositulot riitä menojen taikka se, jonka hänestä on pidettävä
15180: korvaamiseksi, on puuttuva määrä otettava huolta.
15181: vararahastosta; jollei vararahastoa ole tai Ellei 1 momentissa mainittua ilmoitusta
15182: jos sen varat eivät riitä, ilmoittakoon kas- tehdä yihden vuoden kuluessa sen jälkeen
15183: san hallitus asian keskuskassan hallituk- kuin sairaus alkoi tai synnytys- taikka kuo-
15184: selle, joka kassalle toimittaa puuttuvan lemantapaus ·on trupa:htunut, on oikeus va-
15185: määrän, ottaen :huomioon ne varat, jotka kuutussuoritukseen menetetty, ellei laillista
15186: kassa 64 ·ja 65 § m mukaan on keskusib.alli- tai muuta hyvä:ksyttävää estettä voida myö-
15187: tuksen huostaan siirtänyt. hästymisen syyksi näyttä.ä.
15188:
15189: 67 §. 70 §.
15190: Sairauskassan tilien ja hallinnon tarkas- Ellei vakuutettu 69 § :ssä mainitussa ta-
15191: tus on toimitettava vuosittain tammikuussa. pauksessa tapahtuman liäntä tai hänen
15192: Keskuskassan hallitus voi sen lisäksi, mil- omaisiaan kohdatessa oleskele sen sairaus-
15193: loin haluaa, lähettää jonkun jäsenensä tai kassan alueella, jonka jäsen hän on, olkoon
15194: erityisesti tätä varten määräämänsä henki- hän oikeutettu hakemuksesta saamaan väli-
15195: lön tarkastamaan kassan tilejä ja toimintaa. aikaista ·avustusta enintään neljäm viikon
15196: ajaksi lähimmältä ·piirisairauskassalta.
15197: 68 §. Tämä kassa hankkikoon asianomaiselta
15198: Sairausvakuutuskeskuskassan hallituksen sairauskassalta kaikki avustuksen antamista
15199: tilivuotena on kalenterivuosi. Tilinpäätök- varten tarpeelliset selitykset, mikäli hakija
15200: sen tulee olla valmiina seuraavan vuoden ei voi niitä itse esittää.
15201: huhtikuussa, ja on Eduskunnan valitsemien Avustusta antanut piirisairauskassa on
15202: valtuutettujen se toukokuussa tarkastettava oikeutettu perimään siltä sairauskassalta an-
15203: 392 IX,2. - ;Sairalllsvakuutus.
15204:
15205: tamansa avustuksen, jonka se toisen sai- Äitiysrahan sekin osa, joka kohdistuu
15206: rauskassan jäsenelle on avustuksena anta- synnytyksen edellä olleeseen aikaan, on mak-
15207: nut. settava viikottain ja loppuerä siitä heti syn-
15208: nytyksen tapahduttua.
15209: 71 §.
15210: V wkuutussuoritus maksetaan joko sille,
15211: jolle se on tuleva, tahi hänen valtuuttamal- X luku.
15212: leen asiamiehelle tai muulle lailliselle edus- Valitus.
15213: tajalle. Mutta voidaan myöskin sairauskas-
15214: san hallituksen harkinnan mukaan suorit- 76 §.
15215: taa sille, jonka hoidossa hän <>n taikka on Vakuutussuorituksen hakijalla, joka ei
15216: ollut. tyydy sairauskassan hallituksen päätökseen
15217: vakuutussuorituksen myöntämisestä tai sen
15218: 72 §. suuruudesta, niin myös työnantajalla, joka
15219: Ellei vakuutussuoritusta nosteta ainakin on tyytymätön sairauskassan hallituksen
15220: kolmen vuoden kuluessa siitä, kun se on päätökseen vakuutusmaksujen .määräämi-
15221: päätetty vakuutetulle tai hänen omaisilleen sestä, on o1keus hakea päätökseen muutosta
15222: suorittaa, olkoon oikeus myöhemmin sen no~ vakuutusneuvostolta valituskirjalla, joka on
15223: tamiseen menetetty. annettava vakuutusneuvostolle tai sairaus-
15224: kassan hallitukselle kolmenkymmenen päi-
15225: 73 §. vän kuluessa päätöksestä tiedon saatua, tie-
15226: Jos työntekijä, joka maan raJOJen ulko- doksisaantipäivää niihin lukematta. 8ai-
15227: puolellakin 2 § :n mukaan <>n vakuutettuna, rauskassan hallitus lähettäköön valituskir-
15228: sairastuu tai muuten tulee oikeutetuksi tä- jan ja siihen kuuluvat muut asiakirjat,
15229: män lain mukaisiin vakuutussuorituksiin, on milloin ne sille on annettu, sekä oman lau-
15230: työnantajan ne hänelle maksettava niin suntonsa asiasta viipymättä vakuutusneu-
15231: kauan kuin työntekijä oleskelee maan ra- vostolle.
15232: jojen ulkopuolella. Suorittamansa avustus- 77 §.
15233: erät <>n työnantajana oikeus periä asian- Milloin määräajassa vakuutusneuvostolle
15234: omaiselta sairauskassalta. annettava valitus on saapunut perille mää-
15235: räaj·an umpeenkulumisen jälkeen, on va-
15236: 74 §. kuutusneuvostolla oikeus, jos erinomaisia
15237: Jos sairauskassan jäsen sinä aikana, jona syitä on, päättää kuitenkin ottaa asia käsi-
15238: 1
15239:
15240: hän saa tämän lain mukaisia vakuutussuo- teltävä,ksi.
15241: rituksia taikka hänen <>maisensa lähtee tai
15242: he lähtevät maan rajojen ulkopuolella ole- 78 §.
15243: vaan maahan, menettää hän taikka he me- Vakuutusneuvoston päätökseen, mikäli se
15244: nettävät oikeutensa avustuksiin ulkomaalla koskee vakuutusmaksujen määräämistä tahi
15245: oloa;jaksi, ellei kassan säännöissä toisin mää- kysymystä, onko hakija oikeutettu saamaan
15246: rätä. tämän lain mukaista vakuutussuoritusta,
15247: olkoon tyytymättömällä oikeus kodi:eim-
15248: 75 §. malta oikeudelta hakea muutosta kuuden-
15249: Vakuutussuoritukset ov·at niihin oikeute- kymmenen päivän kuluessa siitä päivästä,
15250: tun pyynnöstä maksettava ainakin kerran jona asianomainen on saanut tiedon vakuu-
15251: kuukaudessa sitä ennen kuluneelta ajalta, ei tusneuvoston päätöksestä, sitä päivää kui-
15252: kuitenkaan useammin kuin kerran viikossa. tenkaan lukuunottamatta.
15253: IX,2. - Paas!iivno:rti, y. m. 393
15254:
15255: 79 §. on tämän lain mukaisesta vakuutuksesta
15256: Vakuutussuorituksen maksamista älköön tulevan edun itselleen hankkinut tai sitä
15257: lykättäkö sen vuoksi, että päätöksestä on va- yritt,änyt, rangaistakoon niinkuin rikostaissa
15258: litettu. on säädetty.
15259:
15260: 80 §. 84 §.
15261: Valituskirjat voidaan vakuutusneuvostolle Joka luvattomasti ilmaisee, mitä on tässä
15262: ja sairauskassalle myöski-n postitse lähettää. laissa määrättyjä tehtäviä täyttäessään saa-
15263: Valitus katsotaan tällöin oikeassa ajassa nut tietää sairauskassan jäsenen taloudelli-
15264: tehdyksi, jos kirjeen lähettämistä osoitta- sesta tilasta tai terveyssuhteista taikka am-
15265: vasta postileimasta tai muuten havaitaan, matti- tai liikesalaisuuksista, rangaista:koon
15266: että valituskirjat on pantu postiin ennen sakolla.
15267: määräajan umpeenkulumista. Jos 1 momentissa mainittu teko tehdään
15268: taloudellisen edun hankkimiseksi itselle tai
15269: 81 §. toiselle taik<ka ammatin- tai liik<keenharjoit-
15270: Vakuutusneuvoston päätös on toimitet- tajan vahingoittamiseksi, rangaistaikoon
15271: tava asianomaisen sairauskassan välityk- syyllinen sakolla. Sama olkoon rangaistus
15272: sellä valittajan tiedoksi. sille, joka itseään tai toista varten on am-
15273: matti- tai liikesalaisuuden tietoonsa hank-
15274: kinut.
15275: XI luku. Tässä pykälässä mainitusta rikoksesta äl-
15276: Rangaistusmääräykset. köön virallinen syyttäjä tehkö syytettä,
15277: ellei asianomistaja ole sitä syytteeseen pan-
15278: 82 §. tavaksi ilmoittalllut.
15279: Jos työnantaja tai se, jonka hän on pan-
15280: nut sijaansa suorittamaan tässä laissa sää-
15281: detystä vakuutusvelvollisuudesta työnanta- XII luku.
15282: jalle johtuvia tehtäviä, tahallisesti on lai- Erinäisiä säännöksiä.
15283: minlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa taik-
15284: ka vakuutusmaksuina rpidättänyt enemmän, 85 §.
15285: kuin hänen oli pidätettävä, tai on pidättä- Tässä laissa säädetyn vakuutusvelvolli-
15286: mänsä määrän jättänyt säädetyssä ajassa suuden alaisten työntekijäin rahapa~kasta
15287: kokonaan tai osaksi sairauskassalle suorit- ja luontaiseduista pidettäköön työnantajan
15288: tamatta, rangaistakoon sakolla, ellei ylei- toimesta sellaista kirjaa, että siitä selvästi
15289: sessä laissa ole teosta ankarampaa rangais- saadaan tieto työansiosta, joka työnteki-
15290: tusta säädetty. jällä on ollut.
15291: Työnantajaa tai hänen sijaistaan, joka Vaadittaessa on tämä kirja näytettävä ja
15292: muulla kuin 1 momentissa sanotulla tavalla siitä otteita annettava asianomaiselle tarkas-
15293: rikkoo tämän lain määräyksiä, rangaista- tusviranomaiselle sekä sairauskassan halli-
15294: koon enintään ikolmellakymmenellä päivä- tuksen esimiehelle ja kassan valtuuttamalle
15295: sakolla, ellei yleisessä laissa ole teosta an- hallituksen jäsenelle.
15296: karampaa rangaistusta säädetty.
15297: 86 §.
15298: 83 §. Vakuutettu, joka on tämän lain muka11n
15299: Sairauskassan jäsen, joka sairautta tees- saanut vaikuutussuorituksia, on siitä huoli-
15300: kennellen ta:i muuten menetel'len vilpillisesti matta oikeutettu yleisen lain nojalla vaati-
15301:
15302: 50
15303: 394 IX,2. - .Sairausvakuutus.
15304:
15305: maan sairauden aiheuttajalta korvausta sen suuden perusteella sopimuksia toisen maan
15306: seurauksista. Älköön kuitenkaan sillä ta- kanssa avustuksien antamisesta sen kansa-
15307: voin määrättäkö maksettavaksi enempää laisille enintääm siinä laajuudessa kuin Suo-
15308: kuin minkä sellainen korvaus on tämän men kansalaisille tämän lain mukaan on
15309: lain mukaarn myönnettyjä vakuutussuori- myönnetty.
15310: tuksia suurempi.
15311: Sairauden ,aiheuttaja on velvollinen myös- 89 §.
15312: kin sairauskassalle tai, jos valtio on ollut .Sairauskassojen ja niiden jälleenvakuu-
15313: työnantajana, valtiolle korvaamaan sairas- tuslaitoksen tarkastamisesta säädetään ase-
15314: tuneelle tai l_h:änen omaisiHoon maksetut va- tuksella.
15315: kuutussuoritukset. 90 §.
15316: Jokaiseen tehtaaseen ja työhuoneistoon
15317: 87 §. on työnanta.jan toimesta pantava nähtäville
15318: Tähän lakiin perustuvia vakuutussuori- tämä laki ja tiedonanto siitä, missä sairaus-
15319: tuksia koskevissa asioissa on viranomaisen, kassassa t)'löntekijät ovat vakuutetut. Muilla
15320: joka asiassa tuomitsee, vapaasti harkittuaan työmailla on tämä laki ja mainittu tiedon-
15321: kaikki esille tulleet asianhaarat päätettävä, anto ·pidettävä työnantajan tai työnjohta-
15322: mitä siinä on todeksi katsottava. jan luona nähtävissä.
15323: Tämän lain soveltamista koskevat sään-
15324: 88 §. nökset annetaan asetuksella.
15325: Hallituksella on valta, sen estämättä mitä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
15326: tässä laissa on säädetty, t~hdä vastavuoroi- mikuuta 192 .
15327:
15328:
15329:
15330:
15331: Laki
15332: velkojain oikeudesta ja etuudes.ta toistensa edellä maksun summeen konkurs-
15333: siin luovutetusta omaisuudesta annetun asetuksen muuttamisesta.
15334:
15335: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että 9 päivänä marraskuuta 1868
15336: velkojain oikeudesta ja etuudesta toistensa edellä mruksun saamiseen konkurssiin luo-
15337: vutetusta omaisuudesta annetun asetuksen 7 §, sellaisena kuin se on 3 päivänä joulu-
15338: kuuta 1895 annetussa asetuksessa, muutetaan näin kuuluvaksi:
15339:
15340: 7 §. tavat valmisteverot. Sama oikeus kuin ve-
15341: Sen jälkeen on suoritettava, maaveroja lu- roilla, on veronlisäyksellä, joka maksuvel-
15342: kuunottamatta, :kuluvan ja kolmen lähinnä vollisuuden laiminlyönnin johdosta on siitä
15343: edellisen vuoden valtion, kunnan ja kirkon suoritettava. Samalla oikeudella kuin ve-
15344: v·erot, jotka kannetaan yleisissä veronkan- rot suoritettakoon samalta ajalta myöskin
15345: noissa, niin myös mainitulta ajalta mwkset- 17 päivänä kesäkuuta 1925 anrnetun työ-
15346: IX,2. - Paasilvuorti, y. m. 395
15347:
15348: väent~paturmavakuutuslain 25 § :ssä tarkoi- Tämä laki tulee voimaan päivänä tam-
15349: tettujen ryhmävakuutusten vakuutusmak- mikuuta 192 .. ; älköön sitä kuitenkaan so-
15350: sut sekä päivänä kuuta 192 anne- vellettako konkurssi- ja ulosottoasioissa,
15351: tun sairausva·kuutuslain mukaiset vakuu- jotka sitä ennen on pantu vir€ille.
15352: tusmaksut.
15353:
15354: Helsingissä, 17 päivänä helmi,kuuta 1926.
15355:
15356:
15357: Matti Paa.sivuori. Jussi Rapo.
15358: Artturi Aalto. Anni Huotari.
15359: Olga Leinonen. Rieti Itkonen.
15360: 396
15361:
15362: IX,s. - Anom. ehd. n:o 23.
15363:
15364:
15365:
15366:
15367: Rosenberg, y. m.: Esityksen antamisesta valtion varo?lla
15368: ylläpidettävän vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkelai-
15369: toksen perustamisesta.
15370:
15371:
15372: E duslku IHtal J e.
15373:
15374: Kavita[istisen ta1o11Sjämjestelmän valli- si,l1e maksa;matta cjätettyä tyqpa~ikkaa. Yhtä
15375: tessa on !!minkin <ka.pitalistisen maa.n vä€stön selvää :on, ett'ä krupi:ta1istien ke$lrnsjä'Vjestö,
15376: suuri lffiWmmistö rvaiirr:nmut pysyvä~sesti valtio, on velvoUinen 'lru;ol~htimaan näistä.
15377: palkkatyöväen asemaan, s. o. asemaan, jossa al'lvO:jen luojista siHoin, kuin he ovat tulleet
15378: ihe ovat pakotettu:ja raatarrnaan jo varhai- vanhnmdenihei'koiksi tai menettäneet ainoan
15379: sesta lapsuudesta alkaen raskaassa palk!ka- omaisuutensa, työrvoimansa.
15380: työssä. Tästä työstä :hJe ansaitsevat hädin- Tämän seikan ovat eräät porvaristoonkin
15381: tuskin edes kaikkein vällttämättöl:m.itrnpiä- kuuluvat ,jio aikoja sitten tunuustaneet - ei
15382: kään elämänsä yrli1pitärrnis€1ksi tarvitse- ainoastaan u1k01maiHa, vaan Suomessrukin -
15383: miansa välineitä. Tällaista ainaista raadan- j·oskin ikovin ~ä:s,eJ.vin sanoin. Niinpä Suo-
15384: .taa kestää siksi kunnes trupatuTma, sai,raus men ~Sää.dyt, kokoontuneina 1888 va:ltiQPäii-
15385: tai aikainen vanhuus asettaa sille kiertä- ,vi[lle, an10ivat halilitukselta tutkimuksen toi-
15386: anättömän radan. Ja siUoin !IllUJUtJtuu, elämä lilleenpanemista siitä, voitaisiinko ja miliål
15387: entistäkin harmaamma'ksi. Miehurutensa ,tavalla ai'kaansaruda yleinen valtion m:ää-
15388: päivinä :ovat nämä työläiset voineet ansai'ta ll'äämä ja suojelema työväen sairaus-, tapa-
15389: vain sen verran, että he ovat joten:kiuten tul- ii:Ul'liDa- ja vanihuusvakuutus. Ja tämän jäl-
15390: leet toirmoon. V anihuuden tai työkyvyttö- keen on asia sitten ollut virei'llä, joSkaan ei
15391: myyden varalta he eivält olle voineet mitään 1 aivan keskeytymätWmästi,. nyllcy'päiiViin asti.
15392: säästää. Näl1kälku01lema tai !kurja vairvais- Niirupä kääntyi eduskunta hruihtikunn 19
15393: hoitokdhta~o on siil'loin 'heiJdä:n edessään. iP :nä 1910 tekemä]lään :pääti:&seHä hallitsi-
15394: 'l'yönanta.jat ja valtio, jotka ovat korjan- jan 1pu01leen a1amaisesti anoen, että !hrul1itus
15395: neet runsaan saldon heiidän työnsä tu:lok- .ensi tilassa valmistJuttaisi ehldotuiksen laiksi
15396: sista, eirvät välitä heistä mitään. He ovat ,työkyvytt&nyys- ja vaooumwakuutuksesta.
15397: käyneet ikäyttöke1vottooniksi !lmin kaiken Mihinkään käytännölliseen tulokseen ei tämä
15398: arvonsa menettänyt 1pa;perirruha-. Jäihes 40 vUJotta vireiHä ollut puuha kuiten-
15399: Ei voida kieltää, että se aBeillla, miihin ikaan ole 'jdhtanut.
15400: työtälte'kev:ät joutuvaJt tyOk:yvyttömiksi tai , Porvaxi'stlon tJoiimeen(p'il1:Jeet !kysyun:ylksessä
15401: va:nlhiuudenlhei'koiik:si tultuaan, on mitä epä- .olevan asian ratkaiseimiseksi ovat tä.bdän-
15402: oilk:eutetuin. Onhan tämä väestöluokka neet erä:änlaiseen työkyvyttömyys- ja van-
15403: juuri se, jalka yksin luo kaikki elämän yllä- h.uusva;ku.utu'ksoon, ·joh:oo työiäiset ja työn-
15404: IPitärrni:seksi ·vä1!ttä!ID\ätt0m.äit aliVdt. Eihän ,anta!jat ottaisivat !kumpikin osaa määrä-
15405: n. s. liikevoittokaan ole muuta kuin työläi- tyillä pakollisilla vakuutusmalomilla ja
15406: IX,3. - Rosenberg, y. m. 397
15407:
15408: valt~o suorittaisi sitten vakuutusta ttnakset- ovat samanlaiseen työkyvyttömyyseliiJk:k:ee-
15409: taessa rm;ä:ärätyn p'Olhtja.rahan. Sen sidaan ~n oikeutettuja.
15410: ovat työvä:en €idustaJjat 'Olleet johdonmukai- On ilrohtuuiJ.'lista, että, sittenkun edellä
15411: sesti työky;vytWmyys- ja van:huuselä'kllre€n ,esiwtyiH'ä 'Pel'llStei:lUa säädetty lalki on astu-
15412: tkannana, 1jossa valtio sum-ittaisi kaiklki kus- 1l1Ut rvoimaan, !kaikki muut eläkelait tulevat
15413: tannukset. Esim. vuoden 1907 vaitiO[>iii- kumotui1ksi. Nylk:yä:än llliin muodissa olevan
15414: viUe esittä:mässää.n anomusehdotuksessa ,pormrillisen demokratiaru. alkeellisimpiin.
15415: an:ovat mainoitut ed'USta:jat, e'ttä hallitus ;vaa.timuiksiin rpitäisi kai kuulua, ettei niille,
15416: ,vaJlimistuttaisi esitylksen y'le:isen,. <PalkoLlisen jotka mi,eihJuutensa .pä.ivinä ovat :nauttineet
15417: ja valtion lk:ustanlniU:ksellla toi:miV'an van- suuria tuloja, enää myöhemmin, virantoimi-
15418: ;huus- ja ansioky:vyttÖimyysvaikuutuslaitok- tuksista ,poistuttuaan, makseta sen suurem-
15419: sen aikaansaamiseksi". Tässä ed ustruj at to- ,Paa elälk:että, tkuin taval'lise'lle työläis:eJle-
15420: sin käyttävät sanaa ,vakuutus", mutta kun kääln, mi!kä1i mainitut virkarmielll'et ja muut
15421: !Sitä anottiin valtion 'kustannuksella toimi- suuria t,u'J.·oj.a nauttineet yleensä:kään ovat
15422: vaksi, niin tosiasiallisesti oli kysymyksessä erityisen eläikikeen taJ.1Peessa.
15423: yleisen eläkelaitoksen toteut'taminen. 60 vuotta täyttäneitä 'hienlkilöitä oli Suo-
15424: Periaate, että vaJ.tion on suoritettava messa 11920 !kaikkiaan 307,587. Ta>I1Peel1is-
15425: <eläke bikillle varrlmude:n!hei!Jm:iksi ja työky- ten tutkimusten rp•uuttuessa on hyvin vai-
15426: vyttömiksi tulleille työläisille, onkin aivan keata tarkalleen sanoa, miten paljon näistä
15427: <Ji1rea. Valit~dha,n saa tulonsa etupiiiässä oli sellaisia, jotka olisivat tulleet tässä kos-
15428: työtä.tekeviltä riistälmistään välirllisistru ja ketellusta vanhuuseläJkkeestä osallisiksi.
15429: välittömistä veroista. Ja loppujen lopuksi- Ottarrna~lla kuitenkin huomioon, että !kaikki
15430: Ihan asianlaita on niin, >että valtion olemassa- sel:J.a,iset kansalaiset, jotka eivät o'He·et työ-
15431: 1()110 on riiiP!'Puvainen työläis'ten työstä. Il- läisiä, pientalonpoikia tai samanlaisessa ase-
15432: man sitä ei valtiota voi olla olemassa. On massa kuin nä1mä, 'eivät olisi sii>hen osanis-
15433: näin ollen selvää, että valtio on velvollinen tuneet se'kä ·erinäiset väestön varallisuus-
15434: huolehtimaan vanhuudenheikoiksi ja työky- suihteita 1roskevat tutkim!Uffiset, voidaan mel-
15435: vyttömiksi tulleista työläisistä. koiseLla varmuudella väittää, että noin 3/4
15436: Mielestämme kaikki selLaiset työläiset, osaa mainitusta luvusta olisi tullut siitä
15437: pientalonpojat ja muut samanlaisessa talou- 9salliseksi, siis noin 230,.700 herukeä. Tätä
15438: <dellisessa asemassa olevat kansallaiset, jotka ~ukua 'On pidettä'V'ä p.ilk:emmin liian km1rearna
15439: .ovat täyttäneet 60 rvutotta, ovat oikeutetut kuin alihaisena. Jos wj~a.tellaan vuotuise!k:si
15440: saamaan >Valtiollta vakinaisen väihintäin j8lii'fukeeksi kutakin .henlkeä: kahden 5,000
15441: f,,OOO ma:Dkan vuot.uisoo elruffikeen. EdeHeen markkaa, niin olisi valtio ta,rvinnut v. 1920
15442: ,on mielestämme kohtuullista, että. seHaisiolle tä'hän ta.rkoitulkseen n. 1,J53,500,000 mark-
15443: työläisille, jotka, ennenkun he ovat täyt- kaa. Ty.ökyvyt.tömyyseläkemenoja o}isi val-
15444: ;täneet 60 vu10tta, ovat syystä tai toisesta tiolla ollut samana vuonna, jos oletta-
15445: menettäneet puolet varsinaisesta työky- mus rakennetaan samanlaiselle perustalle,
15446: vystään, on oikeus saada valtiolta vähin- ,kuin hal[itwksen v. 1904 tätä .kysymystä tut-
15447: täin 5,000 markan vuotuinen työkyvyttö- kimaan asettama komitea sen rakensi,
15448: myyseläke. Myöskin sellaiset työläiset ja .ruoin 150,000,000 markkaa. Vuonna 1920
15449: p:iientalorupoja;t, .ioiden IVUotuinoo työansio olisi valtiolla siis ollut vanhuus- ja työ-
15450: ~i, 'heidän ruwrniinisen vajavaisuutensa tai kyvytti:imyyseläkemenoja yhteensä noin
15451: muista syistä, joita lhe eivät ole taha1lisesti 1,303,500,'000 mat1}{lkaa.
15452: aiheuttaneet, ole välrintäin 1pudlet terveiden Todennä•köisesti ovat mainitut SIU!D1mat
15453: tylöläisten keskimääräisestä vuosiansiosta, kuitenkin nykyaikaankin sovellutettuina
15454: 398 IX,a. - Vanhuus- ja työ'kyvyttömyy.s'elälkelaitos.
15455:
15456: liian ikorkeat. Todellisuudessa vanhuus- ja kunnalle esitys valtion varoilla yllä-
15457: tyÖikyvyttömyyselä'kemenot tu~kin nousisi- pidettävän vanhuus- ja työkyvyttö-
15458: vat 1,000,000,000 markkaankaan vuosittain. myyseläkelaitoksen perustamisesta,,
15459: .Sitä paitsi on 'Ott:lttava, huomioon, kysymyk- josta annettaisiin kaikille 60 vuotttt
15460: sessä 1olevan eläkclai.n kustannUJksia tarikas- täyttäneille työläisille, pien.talonpo.
15461: teltaessa, että sen voilmaanastuminen supis- jille ja muille samanlaisessa taloudel-
15462: taisi melkoisesti n. s. 'köyhäinhoitomenoja, lisessa asemassa oleville kansalaisille
15463: .mitkä nykyään nousevat yhteensä noin vähintäin 5,000 markan. suuruinen
15464: 2001000,000 ma:rik!kaan. MyöSkin 16 pää- vuotuinen eliike; ja
15465: luöka~la olevat menot ( e~lä~keitä ja yleisiä että sellaisille työläisiZle, jotka ei-
15466: apuraih:orja), rmitkä viime rvtuoden bUidijetissa vät ole täyttäneet 60 vuotta, mutta
15467: ·kohosivat lähes 100,000,000 markkaan, jäisi- jotka ovat syystä tai toisesta menet-
15468: iVät 1pois. täneet puolet varsinaisesta työky,vys-
15469: Kun vanhuus- ja työkyvyttÖ!myyseläke- tään tai joiden vuosiansio ei, heidän
15470: ~aitoksen toimeell[lano 'tulee mffi"kitsemään ruumiillisen vajavaisuutensa 1 tai
15471: huomattavaa valtion rrnenorjen lisäiäntymistä muista syistä, joita he eivät ole itse
15472: ja siis tUilojakin on vastaavasti lisättärvä, aiheuttaneet, ole vähintäin puolet
15473: ,niin. olis~ 'lmitlenikin aivan vää·rin ja kohtuu- terveiden työläisten keskimääräisestä
15474: tonta., 'että tillo !II1enojen. 'lisäys koottaisiin vuosiansiosta, vähintäin 5,000 m<lr-
15475: ,työtäte'kerviä väegtöluofklkia välillisesti ja. kan vuotttinen työkyvyttömyyseläke;
15476: välittömästi verottamaHa. Ainoa oiikea t!!Apa sekä
15477: täihän tarkoituksen varojen saamiseksi on että laki rakenn-ettaisiin seuraaville
15478: .se, ~ttä omaisUIUS- ja :perintövero korotetaan perusteille:
15479: niin ,patrj·on, että! ikorotu1ksesta ilrertyy tämän että kaikki muut eläkelait kumo-
15480: e}ä'kCJlaitoksen rmenoi'hin t31rvittava summa. taan)· ja
15481: Kaiken y1eTillpänä .esittäcrnämme perus- että vanhuus- ja työkyvyttömyys-
15482: teella ehdotamme eduskunnan päätettäväksi, eläkelaitoksen ylläpitämise,ksi tarvit-
15483: tavat varat koo,taan korottamalla
15484: että hallitusta ke·hoitetaisiin anta- omaisuus- ja perintöveroa.
15485: maan ensi syysistuntokaudella edus-
15486:
15487: HolsiTigissä lbielmiikuun 17 p :nä. 19,26.
15488:
15489:
15490: Mauritz Fr. Rosenberg. J. Aug. Isaksson.
15491: Filemon Savenius. Emil Tabell.
15492: Juho Räsänen. K. E. Varho.
15493: J. A. Liedes. E. Ramstedt.
15494: P. Strengell. J. Virta.
15495: Adam Asikainen. K. Kulmala.
15496: 399
15497:
15498: IX,4. - Anom. ehd. n:o 24.
15499:
15500:
15501:
15502:
15503: Tabell y. m.: Esityksen antamisesta laiksi yleisestä pa-
15504: kollisesta työttömyysvakuutuksesta.
15505:
15506:
15507: E d u s k u n n a ll e.
15508:
15509: Suomen Hallitusmuodon 6 § :ssä on seu- luonteesta, t. s. siitä tuotannon anarkiasta,
15510: traava juhlallinen vakuutus: ,Kansa1aisten mikä on kapitalistisen järjestelmän olennai-
15511: työvoima on valtakunnan erikoisessa suoje- s~mpia piirteitä. Kapita;lisrtit ja heidän: kes-
15512: luksessa". Tämän lauseen pitäisi kai mer- kusjärjestönsä, valtio, ovat siis syypäitä sii-
15513: lkitä sitä, ollakseen jonkun arvoinen, että hen, ettei työläisillä ole riittävästi työtä.
15514: rvaltio takaa jokaiselle kansalaiselle riittä- Tämän ohessa on huomioonotettava, että ka-
15515: västi työnsaantimahdollisuuksia. pitalistit ja valtio korjaavat työläisten
15516: Itse asiassa onkin kansalaisilla täysi työstä, varsinkin vilkkaan tuotantokauden
15517: oikeus vaatia valtiota suojelemaan työvoi- vallitessa, runsaan sadon. 'l'yöläisille suori-
15518: maansa ·etenkin silloin kun he joutuvat pa- tetaan heidän työnsä tuloksista vain sen ver-
15519: kolliseen työttömyyteen. .ran, ·että he j.otenkutem. tulevat toimeen.
15520: Palkomnen työttörrnyys on o:Uut viimeisim- Näin ollen on ilman muuta .selvää, että kapi-
15521: pinä vuosina pysyväinen ilmiö kaikissa kapi- talistit ja valtio ovat velvolliset huolehti-
15522: ta1isti,gissa maiS8a. Tätlilaisen tila:ruteen vani- maan työttömien työläisten toimeentulosta.
15523: teg,ga on v•altio v·elvollinen toimimaan niin,
15524: ·että kansalaisten työvoima tulee suojelluksi, Kapitalistit ja valtio olisivat siis velvolli-
15525: •s. o. että he saavat työttöminä ollessaan riit- set yhdessä suvrittamaan yleisen työttö-
15526: tävän valtion taka•amaon toimeentulon. myysvakuutuksen yllä pitokustannukset
15527: Porvaristo on Suomessa niinkuin ulko- Näyttää kuitenkin asianmukaisemmalta ja
15528: maillakin suunnitellut pakolliseen työttö- tuloksellisemmaltakin sellaisen pakollisen
15529: myyteen joutuneiden työläisten turvaamista !työttömyysvakuutlliksen säätäminen, minkä
15530: ;erityisellä vakuutuksella, johon tarvittaviin ylläpitokustannukset suorittavat yksinomaan
15531: kustannuksiin. työläiset pakoitettaisiin työn- >työnantajat. Tällainen vaatimus on sitä oi-
15532: antajain ja valtion ohella osaaottamaan. ik:eutetumpaa, kun ne ovat etupäässä juuri
15533: Tällaista työttömyysvakuutusta on porva- työnantajat, jotka työläisiä työstä erotta-
15534: risto Suomessakin puuhaillut jo lähes 40 (lllalla aih:euttarvat työttömyyd~m. Jo se
15535: vuotta, joskin ilman sanottavaa käytännöl- seikka, että he joutuisivat kustantamaan
15536: listä tulosta. kaikki työttömyysvakuutuksesta aiheutuvat
15537: Työläisten maksuvelvollisuus työttömyys- menot, pakottaisi heitä järj;estämään työolot
15538: vakuutuksen kustamruksiin on kuitenkin sellaisiksi, ·että työstä erottaani,gia tapahtuisi
15539: aivan luonnoton ja väärä. Työläisiähän ei mahdollisimman vähän, vakuutuskustannuk-
15540: voida pitää syyllisinä siihen, että he joutu- set kun kohoaisivat aina sitä suuremmiksi,
15541: vat pakolliseen työttömyyteen. Työttömyys- mi.tä enemmän he työläisiä työstä erottaisi-
15542: hän johtuu kapitalistisen talousjärjestelmän vat ja päinvastoin.
15543: 400 IX,4.- P;alkolllinen tyokyvyttömyysvakuntus.
15544:
15545: Kaiken edelläesitetyn perusteella ehdo- että laissa taataan työttömyyteen,
15546: tamme, joutuneille siitä päivästä alkaen,, jol-
15547: että eduskunta kehottaisi hallitusta loin työttömyys alkoi, siihen päivään
15548: valmis.tanuza,n ensi tilassa esityksen asti, jolloin se loppuu, riittävä toi-
15549: laiksi yleisestä pakollisesta työttö- meentulo j ja
15550: myysv;aku.utuksesta j että tämän lain säätämästä vak'Uiu-
15551: että tästä työttömyysvakuutuslai- tuksesta t~tlevat osallisiksi kaikki
15552: toksesta aiheutuvat kustannukse;t palkkatyöläiset ja pientalonpojat jou--
15553: kootaan työnantajilta j tuessaan työttömiksi.
15554:
15555: Helsingissä helmikuun 16 p :nä 1926.
15556:
15557:
15558: Emil TabelL J. Virta.
15559: Mauritz Fr. Rosenberg. K. E. Warho.
15560: J. A. Liedes. E. Ramstedt.
15561: F. Savenius. K. Kulmala.
15562: •• ••
15563: VALTIOPAIVAT
15564: 1926
15565:
15566:
15567: LIITTEET
15568: X
15569: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
15570: ESITYS- JA ANOMUSEHDOTUKSET
15571:
15572:
15573:
15574:
15575: 51
15576: Asevelvollisuuslakia koskevia eduskuntaesitys- ja
15577: anomusehdotuksia.
15578: 405
15579:
15580: X,1. - :Edusk. esit. n:o 25.
15581:
15582:
15583:
15584:
15585: Pitkänen, y. m.: Ehdotus laiksi 11 päivänä marraskuuta
15586: 1922 annetun asevelvoUisuuslain 13 § :n muuttami-
15587: sesta.
15588:
15589:
15590: E d u s k u n n a ll e.
15591:
15592: Vuonna 1922 eduskunnan päättämän ase- urheiluharrastus ja opetus on omansa kas-
15593: velV'Ollisuuslain ollessa esillä eduskunnassa vattamaan nuorukaisiamme entistä pysty-
15594: edusti verrattain suuri joukko edustajia sitä vämmiksi ja kyvykkäämmiksi oppimaan ja
15595: kautaa, ettei varsinaista palvelusaikaa sota- taitamaan sotilaalle kuuluvan ikUTssin hy-
15596: väessä tulisi määrätä 12-15 kuukaudeksi, vinkin paljon lyhemmässä ajassa., kuin mitä
15597: vaan pidettiin esim. 9-12 kuukauden pal- voimassa oleva laki edellyttää. Myöskin sen
15598: velusaikaa hyvinkin .riittävänä sen oppimää- kautta, että sotapalvelukstJen kutsuttavien
15599: rän saavuttamiseen, mikä suunnitelmien ikärajaa korotettiin 20 vuodesta 21 vi:w-
15600: mukaisesti oli ajateltu välttämättömäksi. toon, on mielestämme lisätty mahdolli-
15601: Olipa niitäkin, jotka olivat valmiit vaati- suuksia palvelusajan lyhentämiseen. Sillä ·
15602: maan, että suunniteltu oppikurssi tulisi luonnollisen kehityksen lisäksi on nuorukai-
15603: opettaa ja oppia sanottua vieläkin lyhem- silla aikaa (vuosi enemmän) harjoittelun
15604: mässä ajassa. Käydyn keskustelun ja sovit- avulla itsensä kBhittämiseen, kykeneväm-
15605: telujen perästä tuli kuitenkin eduskunnan mäksi vastaanottamaan sotilaallista ope-
15606: päätökseksi, että yleinen palvelusaika sota- tusta ja kasvatusta. Vielä oopii mainita,
15607: väessä tulee olemaan 1 vuosi, ja erinäisissä että useissa Europan maissa on palvelus-
15608: joukk<H>sastoissa vuosi ja ikolme kuukautta. aika lyhempi, kun mitä se meillä on.
15609: Kun oli aikaa kulunut muutamia vuosia. Arvosteltaessa asevelvollisuusasiaa ja
15610: niin yhä yleisemmin alettiin myöntää, että koko puolustuslaitoksemme edelleen kehittä-
15611: sanotussa laissa määritelty palvelusaika tuli mistä ei ole unhoitettava sitäkään, ettei
15612: sittenkin tarpeettoman pitkäksi ja tuottaa yksistään mitJhistön opettaminen tee armei-
15613: se niin ollen valtiolle liikakuluja ihuomatun jaamme riittävässä määrin puolustuskuntoi-
15614: suuressa määrin tuottamatta vastaavaa seksi, vaan parhaimminkin opetettu armeija
15615: hyötyä. tarvitsee varustaa teknillisillä välineillä
15616: Käytäntö myöskin on jo ehtinyt osoittaa, ollrukseen tarpeeksi voimakas, korkealle ke-
15617: että suuri osa palvelusajasta on pelkkää ole- hittyneen kulttuuriajan .vihollista vastaan.
15618: mista eikä oppimista. Lisäksi on otettava Niinpä tarvitsee meidänkin armeijamme en-
15619: sekin seikka huomioon, että sotaväkeen vuo- nen kail~kea varustusten lisäämistä ja uusi-
15620: sittain kutsutaan entistä enemmän ikehitty- mista hyvinkin runsaassa määrin, enemmän-
15621: nyttä nuorisoa. Kansa- y. m. koulujen tule- kin, kuin mitä tiukassa taloudellisessa ase-
15622: minen entistä yleisemmiksi, suojeluskun- massa elävä kansamme voi kunnolla, ilman
15623: tien, urheilu- y. m. järjestöjen levittämä suurempia kärsimyksiä, kustantaa. Halli-
15624: 406 X,1. - ·AsevelvollhmU!S1la:in 13 § :n muuttaminen.
15625:
15626: tuksen asettama puolustusrevisioni on las- man toimenpit~en kautta syntyisi, olekaan
15627: kenut tämän aivan lähiaikoina toimitetta- aivan vä:häpätöinen. Kun voi olettaa, että
15628: van varustusten täydentämisen ja lisäyksen, neljännes !kaikista miehistön lukumäärän
15629: kasarmien rakentamisen y. m. laitteiden perusteella laskettavista kulutusmenoista
15630: korjaamisen, ilman suunniteltua laivastoa, säiästyisi, niin tekisi se yli 40 milj. markkaa.
15631: nousevan tuohon satumaisen suureen sum- Myöskin auttaisi sanottu toimenpide sotilai-
15632: maan, 3,000 miljoonaan markkaan. den asunto-oloja parempaan päin.
15633: Vertailtaessa tehtyjä suunnitelmia kan- Vielä on luettava säästöksi se kolmen kuu-
15634: samme taloudelliseen kantokykyyn ja tie- kauden aika, jonka sotapalveluksesta vapau-
15635: täen, etteivät suunnitelmat voi tulla toteu- tuneet nuorukaiset voivat käyttää hyödylli-
15636: tetuiksi ilman entistä ankaramman verotuk- seen työhön, omwksi ja koko yhteiskunnan
15637: sen toimoonpanemista, on pakko jo käydä hyvä:ksi.
15638: katselemaan, eiköhän joltakin kohdalta olisi Edellä sanotun perusteella. kunnioittaen
15639: tilaisuus säästää. esitämme
15640: Yksi tällainen kohta, jossa voi säästöä
15641: saada aikaan, on mielestämme asevelvollis- eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
15642: ten palvelusajan lyhentäminen. Eikä raavan Zain:
15643: säästö, joka sanotun, mielestämme .vaaratto-
15644:
15645:
15646: Laki
15647: ·11 päivänä marraskuuta 1922 annetun asevelvollisuuslain 13 §:n muuttamisesta.
15648:
15649: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 11 päivänä marraskuuta 1922 annetun
15650: asevelvollisuuslain 13 § näin kuuluvaksi:
15651:
15652: 2 LUKU. Jotka palvelevat ratsuväessä, ilmailuvoi-
15653: Palvelusaika. missa, teknillisissä joukoissa, sotalaivastossa
15654: tahi tykistössä, jäävät kuitenkin yhdeksi
15655: 13 §. vuodeksi vakinaiseen palvelukseen. Sama
15656: Asevelvollinen kuuluu nostoväkeen sen olkoon laki niistä, jotka määrätään ikoulu-
15657: vuoden alusta, jona hän täyttää seitsemän- tettaviksi .reservin;pseereiksi tahi aliupsee-
15658: toista vuotta, sen vuoden loppuun, jona. hän reiksi.
15659: on tullut viidenkymmenenkahden vuoden Mitä 3 momentissa on .säädetty, ei kuiten-
15660: ikään, jollei hän ole vakinaisessa palveluk- kaan ikoske niitä, jotka siinä mainituissa
15661: sessa tahi kuulu reserviin. joukoissa palvelevat aseettomina tahi muu-
15662: Yleinen palvelusaika vakinaisessa väessä ten avustavana miehistönä.
15663: on yhdeksän kuukautta. Palvelusajan pituudesta työpalveluksessa
15664: säädetään '9 luvussa.
15665:
15666: Helsingissä, 12 päivänä helmikuuta 1926.
15667:
15668:
15669: Matti Pitkänen. Antti Ju.utilainen.
15670: 0. Kontio. Pekka Kopsa.
15671: Anton Vertanen.
15672: 407
15673:
15674: X,z. - Motion n:o 26.
15675:
15676:
15677:
15678:
15679: Åkerblom, m. n.: Förslag till lag angående ändring av
15680: 13 § i värnpliktslagen av den 11 november 1922.
15681:
15682:
15683: T i H R i k s d a, g e n.
15684:
15685: Då vå;rt l!:ands :försrva.r •är 'baserat på all- i mom. 2 •av samma :paragralf, att den aJl-
15686: ·mä'n 'V'ärnplli!kt, rvarigenom alla uppväxande, männa tjänst:etidle:n äir ett år, men doona
15687: tili vapentjänst dugliga ynglin.gar blirva ;p:rinc:Up rrång'ås genolm staidga:ndet d1l1 dem,
15688: i.növad~ r rva;pnerus bruk, så lmåste detta a:n- som s'lmla tjänstgöra ,:feunton m:ålnader. I
15689: ses vara den mest <betrygga:nde åtgärd:en fö:r sbrid med v'äirmpliktslwmH't&ns fömlag ihar
15690: beva:randet av vå!rt ilands självstärudighet. tiili de tl"W:Ptp!er, som Sirola tjänsltgöra ett år
15691: Tjänste<tid'en bör sjihlvfaHet vara så lång, odh tre månaderr, jämväl llrämrförts kustatrtil-
15692: att ooldaten 1hinner få dle'll be'höv'liga rfärdig- leriet. Härigenom kommer, som nämnt,
15693: heten i vatpnens blrulk:. Eria:renhieten både ine~Inot 'hiä!l:fterJJ av de värntplikti'glel att
15694: under kriget ooo seder:mJe.ra under iredstid .krvarrstå i tjänst femton. mårrmdeT. Under
15695: har visat, att y;n:gilinga.rm.a ih.rinna inlä,ra sådana förhä!Llanden lmn anan lknatppast
15696: denna 'frurd:i:ghet !På kortme tid, 'än de 12- tala •om, att den alllmälrunw t.jänst'etiden. äx
15697: 15 måmad'er den nu gjällande värn[p~iktsla ett !år.
15698: ,gen stadgar. En ;fö:rkol'ltning av tjänst'eti- Om man räte ecl>a~reniheten om den tid,
15699: den borde sålunda vatra un:aj[ig.. som rerfordra:s ;för de värnpliktiga att in1äTa
15700: Enligt den nu :gäl[and:e väl'Jljpliktslagen den behäVJliga lfäJrdigJimten i V'flip:nens; bruk
15701: n.ödgas inelll'ot :hä!Lften atV :de <v:ämp1l:iikt:i,ga vara atVgöran:die för hestärrnlm:ande av tjänste-
15702: (Enligt Fil~p Grönv:aU. V:ärnpliktslagen, ,tidens längd, så !kunde .denna :få bli endast
15703: anm. tili 13 §), tjämstgöra 1t5 månadeT. någm månad1er, t. ex. s'å llång som i Sverige.
15704: Detta överslkrider mycket det maximum, Men vårt lands yttre ,förhåUanden tillåta
15705: .man tä.nk!l;e si:g, när dlen s. ik:. prrovisoriska oss ännu icke att taga ett så stort steg.
15706: vämp.li!ktsllagem. ·av de111 21 janu•wri 1919 Det iför :närr-va~ande lämp1Jig1aste vore må-
15707: sti::Etades. Då lbeslöt lantda.gen, i överens- ihända •at.t värnpli'ktiga, som tjäms.tgör.a vid
15708: stäimmellse med u't~ottet:s för militära angec de s. k. specia.lvapnen.,. skuUe kvarstå i
15709: 1ägenheter lförslag, ,,ran!hå[la att regeri:ng:en tjänst ett år och al'la övriga. .nio mlånadell'.
15710: .vil~e, så sn:art förhå'1lantde:na d~ medgiva, En dylilk fö:rok!ortning av tjäms'tetidoo, med
15711: överlärrnna ti:ll l1an'tdagen ![)roposition om de- tre månader har ä!Vem, om :o:ck i •anna111 fol'lm,
15712: finåtiv lag angålemde rförsvarsväsendet, uti kunnat tföro11das av Dege·ringen, n•änruligen
15713: vi•lkan. 11Iliilitärtungam insl\lränlkes Siå vitt mö'j- genom [proposition tilit 1924 åJ'S riksdag O'm
15714: li·gt 'Odh, d 1ä::oost allmän värnipl:i,klt lbib:Må]les, :p,emmittering av värmpiiiktiga i aktiv 1tjä111st,
15715: tj.änstetidoo vid alktiv t~pp b:eStä;:mlmes så viLken även •dm'f•at'tades av riiksdagens fler-
15716: kort som m/:iij,l:igt, och icke !Lä:ngoo •än ett år' '. tall, ehuru [agförslwget 11:iLev lagt att vila tiU
15717: På g"l'Und BN stadg,and~t i W § 3 ID'()IIJl. i nu en nyvaiLd rilffid:ag. Den här fwes'lagma än-
15718: gällande vä:rn!pliktslag lhar detta iantd~ags dringen i väJrn!Piiktslagen sku1le S'ålunda
15719: beslut icke .förverkligats. Visserligen säges förverldiga regeringens 'fömlag o~h det på
15720: 408 X,2. - Aseveho1llisuusi1ain 13 § :n muuttta.minen.
15721:
15722: ett sätt, som icke såsrom det fö:renämnda santare utoo att cföl'lloca i eftfektivitet. Dy-
15723: gåve 1rnm för godtyckliga avgöra'Ilden där- lik ·eclaren!het har vunnits exempelivis i Bel-
15724: om, vilka SOIIIl böra vinna tre månaders för- gien. 1Sedan 'ålid~ern för introoet i lcrigs-
15725: kortnirrug av sin 'bjänstetild och vilk:a ej.. tjänst nUIInera fra.nllilkjutits ett år, ri.nträda
15726: De årligen starkt stigande utgifterna för de vämplilktiga mera mogna för u.tbildnin-
15727: försvarsväsendet äro så or<Wäc>kande, att de gen ooh undervisningen: och kunn,a. ä.ven
15728: fralmtvinga spömm.å1et, hul'UJ inskränllrnin- d'ärigenom sna:'bba.re genoon:gå lku.rser:na.
15729: gar kunde .åstadkommas. Det verksammaste Slutligen !IIllå framihå!llas den stora vinst
15730: med~~et att ne,dJbringa dessa är lhelt visst att näriugSlivet skuiJile. lfå av en förtkortad mi!li-
15731: :förlrorta den militäira tjänstetiden. Såsom tärrt!jämm. Vi behöva blott tänka. ,på,. huru
15732: stöd för dellllla uppfattning kan bl. a. åOO- my~en <arr'betSkracft, som däirtmed sikulle tiH-
15733: ropas ett utbala!nde i rilrndagen av fförra föras t. ex. j'Ordibmet.
15734: försvarsministern Ma[tmJberg vid :beha111dil.in~ För staten ocih tför märlmgsl<ivet ~le
15735: gen av de.n tidigaTe berörda ~age.n om per- alltså en förkortning .a:v krigstjänsten till nio
15736: mittering. m.ånader medföra välkomna J.äJttnader. Då,
15737: Då under die senaste åren .även en för- en~'igt vår uwcfattning, en 1för'kortn.iing av
15738: en.kiling av ~exercisen g1ell!OIIllförts, ihar en för- kri~tjäll1Ste!I1 vå antytt s:ätt lkan iföretagas,
15739: kortn:i<ng av tjålllStertiden äJven h~ärige.nom. fä vi vördsarrnt ffueslå,
15740: majliggjorts. Genom att vid undervisninr
15741: gen, sä:som flea\Städes i utlandet, anvämda att Riksdagen måtte besluta ~.mtaga
15742: moder.na bjä~pmedel t. ex. f~1n:ter, lkan 'lW- följande förslag till
15743: dervisnin,gen göras både kortare ocili iil1tl'ffi-
15744:
15745:
15746: Lag
15747: angående ändring av 13 § i värnpliiktslagen av den 11 november 1922.
15748:
15749: , I enlighet med Riiksdagens ibeslu.t Bta~gas hämmed, att 13 '§ i vä.rnipililktslagen n doo
15750: 11 illovember 19.22 e:riliå1ler ,följ·anlde ämdrad~Jydelse:
15751:
15752: trUipper.na, de telmJjska vrupenslagen., mgs-
15753: floUan eU()ll' fältartil1e,rliet, kvarstå doo'k: ett
15754: 13 1§.• år i aktiv tj.ällSit. La1g satmmru vw.re om dem,
15755: Väl'IDIPlilktig ti1lihör lantvärnet :fl"ån ingån- vilka enligt förordnande utbildas ti!l.l rt'66l"V-
15756: goo ruv dei åJr, dlå han fyllter sjutton år, tin officeT!are ~ller undeiibetfä!l.
15757: utgången av det, då ham UJPIPnätt en .Uder V ad i 3 1mom. sta,dgas, gä!l[er dock ~j dem,
15758: av femtiotvå år, 'Siåvida lhau ej står i aktiv vi1Jka t(j.änstgöra sås'Om 'Oibevä!rade eHer eljeHt
15759: tjä:nst etl~er <höcr till ~en1. såsom bitriW.ande manska:p i där :nälmnda
15760: Den allmänna tj:änsteti.den i aktiv tropp trmp,per.
15761: är nio månader. An~ende tjänstetideru iför dem, som luU-
15762: De, som tjänstgöra vid kavalleriet, flyg- göra; arlletstjiimst, stad'gl!S i 9 :kap.
15763:
15764: Helsingtl:ors, den :n februari 1926.
15765:
15766: K. V. Åkerblom. Johannes Klockars.
15767: M. E. Kulenius. J otsef Mangs.
15768: Levi Jern. And. Forsberg.
15769: 409
15770:
15771: X,2,- EdUSik. esit. n:o 26.
15772: Suomennos.
15773:
15774:
15775:
15776:
15777: Åkerblom, y. m.: Ehdotus laiksi 11 päivänä marraskuuta
15778: 1922 annetun asevelvollisuuslain 13 §:n muuttamisesta.
15779:
15780:
15781: E d u s k u n n a ll e.
15782:
15783: Kun maamme puolustus perustuu ylei- vollisuuslain 13 § :n 3 mom. säännöksessä
15784: seen asevelvollisuuteen, jonka kautta kaikki ei tätä valtiopäiväin päätöstä ole toteutettu.
15785: kasvavat, asepalvelukseen kelpaavat nuoru- Tosin sanotaan saman pykälän 2 momen-
15786: kaiset harjoitetaan aseide:n käyttöön, niin ti-ssa, että yleinen palvelusaika on yksi vuosi,
15787: täytyy tätä pitää mitä suurinta turvalli- mutta tästä periaatteesta poiketaan sään-
15788: ~mutta tuottavana toimenpiteenä maamme nöksessä niistä, joiden tulee palvella 15
15789: itsenäisyyden suojelemiseksi. Palvelusa,jan kuukautta. Vastoin asevelvollisuuslakikomi-
15790: tulee luonnollisesti olla niin pitkä, että so- tean ehdotusta on niihin joukkoihin, joiden
15791: tHas ehtii saada tarpeellisen taidon aseiden on palveltava yksi vuosi ja kolme kuukautta,
15792: käytössä. Sekä sodassa että sittemmin rau- luettu myöskin .rannikkotykistö. Tämän
15793: \han aikana saavut,ettu kokemus on osoitta- kautta tulevat, niinkuin mainittu, lähes puo-
15794: nut, että nuorukaiset oppivat tämän. t.aidon let asevelvollisista olemaan palveluksessa. 15
15795: lythemmässä kuin siinä 12-15 kuukauden kuukautta. Asiain näin ollen voidaan tus-
15796: ajassa, minkä nyt voimassa oleva asevelvolli- kin puhua, että yleinen palvelusaika on yksi
15797: suuslaki säätää. Palvelusa!jan lyhentäminen vuosi.
15798: pitäisi siis olla ma.hdoUinen. Jos annettaisiin kokemuksen siitä ajasta,
15799: Nykyään voimassa olevan asevelvollisuus- joka vaaditaan, jotta asevelvolliset oppisivat
15800: lain mukaan täytyy lähimain puolen ase- tarpeellisen taidon aseiden käytössä~ olla
15801: velvollisista (Filip Grönvall: Asevelvolli- ratkaisevana määrättäessä palvelusajan pi-
15802: suuslaki, 13 § :n muist.) palvella 15 kuu- tuutta, niin saattaisi tämä tulla ainoastaan
15803: kautta. Tämä on paljon enemmän kuin se muutamien kuukausien pituiseksi, esim. niin
15804: :maksimiaika, jota ajateltiin, kun 21 päivänä pitkäksi kuin Ruotsissa. Mutta maamme
15805: ta.mniikuuta 1919 annettu n. s. väliaikainen ulkonaiset olosuhteet eivät salli meidän
15806: asevelvollisuuslaki sääclettiin. Silloin päätti vielä ottaa niin pitkää askelta. Tätä nykyii
15807: eduskunta sotilasasiainvaliokunnan ehdo- sopivinta olisi kenties että asevelvolliset,
15808: tuksen mukaisesti ,anoa että hallitus tah- jotka palvelevat n. k. erikoisaselajeissa, oli-
15809: toisi niin pian kuin olosuhteet suinkin salli- sivat palv,elukse.ssa yhden vuoden ja kaikki
15810: vat antaa Eduskunnalle esityksen pysyväi- muut 9 kuukautta.
15811: seksi laiksi ·puolustuslaitoksesta, jossa soti- Sellaista palvelusajan lyhentämistä kol-
15812: 1Mtaakka rajoitetaan mahdallisimman pie- mella kuukaudella on, joskin toisessa muo-
15813: neksi ja, jos yloeinen asevelvollisuus pysyte- dossa, hallituskin puoltanut, nimittäin vuo-
15814: t'ään, palvelusaika vakinaisessa väessä sää- den 1924 valtiopäiviJle annetussa hallituk-
15815: detään mahdollisimman lyhyeksi eikä vuotta sen esityksessä vakinaisessa väe.ssä palvele-
15816: pj.temmä:ksi". Nyt voimassa olevan asevel- ville asevelvollisille annettavista lomista,
15817:
15818: 52
15819: 410 X,2. - As·eveho~lisuuslain 13 § :n muuttaminen.
15820:
15821: jonka .esityksen eduskunnan enemmistö hy- opetuksessa, niinkuin useissa paikoin ulko-
15822: v'äksyikin, vaikkakin lakiehdotus jätettiin mailla tapahtuu, uudenaikaisia apuneuvoja,
15823: lepäämään uusi,en vaali,en jälkeen kokoontu- esim. filmejä, voidaan opetus tehdä sekä ly-
15824: viin valtiopäirviin. Tässä ehdotettu a.seVJel- hyemmäksi että mielenkiintoisemmaksi vä-
15825: vollisuuslain muutos toteuttaisi siten halli- hentämättä Slilti sen tehokkuutta. Tällai-
15826: tuksen ehdotuksen ja tekisi sen tavalla, nen kokemus on saavutettu esim. Belgiassa.
15827: joka ,ei, nii'llkuin edellä mainittu, jättäisi Sittenkun sotapalvelukseen astumisikää nyt-
15828: mahdollisuutta mielivaltaiseen ratkaisuun temmin on korotettu yhdellä vuodella, tule-
15829: siinä kohden, kenen tulee saada palvelus- vat asevelvolliset joukko-osastoi:hin kypsy-
15830: aikansa lyhennetyksi kolmella kuukaudella neempinä kasvatukseen j.a. opetukseen ja
15831: ja kenen ei. voivat sen kautta myöskin nopeammin suo-
15832: Puolustuslaitoksen menojen vo]makas rittaa kurssit.
15833: kasvaminen joka vuosi on niin levotto- Lopuksi huomautettakoon siitä suuresta
15834: muutta herättävä, että se pakosta herättää voitosta., mikä elinkeinoelämälle koituisi
15835: kysymyksen, miten supistuksia niihin voi- palvelusajan lyhentämisestä. Tarvitsee vain
15836: taisiin aikaansaada. T,ehokkain keino niiden ajatella, kuinka paljon työvoimaa sen kaut-
15837: alentamiseksi on aivan varmaan sotilaallisen ta säästyisi esim. maanviljelykselle.
15838: palvelusajan lyhentä:minen. Tämän käsi,tyk- Valtiolle ja elinkeinoelämälle tuottaisi si-
15839: sen tueksi voidaan m. m. vedota erääseen ten sotapalveluksen lyhentäminen yhdek-
15840: ent. puolustusministeri ~Ialmbergin lausun- sään kuukauteen tervetulleen huojennuksen.
15841: toon eduskunnassa käsiteltäessä aikaisem- Kun meidän käsityksemme mukaan sotapal-
15842: min kosketeltua lakia a.sevelvollisille annet- veluksen lyhentäminen viitatulla tavalla
15843: tavista lomista. voidaan toteuttaa, ,saamme 1kunnioittaen eh-
15844: Kun viime ·vuosina myöskin on toimeen- dottaa,
15845: pantu harjoitusten yksinkertaistuttaminen,
15846: on palvelusajan lyhentäminen tämänkin että Edusktmta päättäisi hyväksyä
15847: kautta tehty mahdolliseksi. Käyttämällä seuraavan lain:
15848:
15849:
15850:
15851: Laki
15852: 11 päivänä marraskuuta 1922 annetun asevelvollisuuslain
15853: 13 §:n muuttamisesta.
15854:
15855: I<Jduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että 11 päivänä marraskuuta 1922
15856: an'Detun asevelvollisuuslain 13 § saa seuraavan muutetun sanamuodon:
15857:
15858: Yleinen palvelusaika vakinaisessa vä,essä
15859: on yhdeksän kuukautta.
15860: Jotka palvelevat ratsuväessä, ilmailuvoi-
15861: 13 §. missa, teknillisissä joukoissa, sotalaivastossa
15862: Asevelvollinen kuuluu nostoväkeen sen tahi kenttätykistössä, jäävät kuitenkin yh-
15863: vuoden alusta, jona hän täyttää seitsemän- deksi vuodeksi vakinaiseen palvelukseen.
15864: toista vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän Sama olkoon laki niistä, jotka määrätään
15865: on tullut viidenkymmenen kahden vuoden koulutettaviksi reserviupseereiksi tahi ali-
15866: ikään, jollei hän ole vakinaisessa palveluk- upseereiksi.
15867: Bessa tahi kuulu reserviin. Mitä 3 momentissa on säädetty, ei kuiten-
15868: X,2. - Åk;erblom, y. m. 411
15869:
15870: kaan koske niitä, jotka snna mainituissa Palvelusajan pituudesta työpalveluksessa
15871: joukoissa palvelevat aseettomina tahi muu- säädetään 9 luvussa.
15872: ten avustavana miehistönä.
15873:
15874:
15875: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1926.
15876:
15877:
15878: K. V. Åkerblom. Johannes Klockars.
15879: M. E. Kulenius. J ose:f Mangs.
15880: Levi Jern. And. Forsberg.
15881: 412
15882:
15883: X,3.- Edusk. esit. n:o 27.
15884:
15885:
15886:
15887:
15888: Helo, y. m.: Ehdotus la~ksi muutoksista asevelvollisuus-
15889: lain 13 pykälään.
15890:
15891:
15892: E d u s k u n n a 11 e.
15893:
15894: Kun itsenäistymisen jälkeen maamme puo- tavaksi, että mikäli ei ajoissa saada muu-
15895: lustuslaitos järjestettiin seisovan armeijan; tosta aikaan, tulevat ne olemaan vakavana
15896: kaaterijärjestelmän, perusteille, heräsi jo vaarana maan yleiselle kehitykselle. Ne sa-
15897: silloin laajoissa piireissä huolestumista ja malla osoittavat, mistä on löydettävissä syy
15898: pelkoa siitä, että puolustuslaitoksen kehitys verojen nousuun sekä siihen, että vähävä-
15899: tulisi meillä käymään samaa latua kuin kisten taloudellisen tai henkisen aseman nos-
15900: useimmissa muissa maissa oli tapahtunut, tamista tarkoittaviin uudistuksiin ei val-
15901: niin että siitä tulisi muodostumaan omasta tiolta ole liiennyt varoja riittävästi.
15902: sisäisestä paineestaan yhtämittaisesti laaje- Myöskin eduskunta on ollut tietoinen siitä,
15903: neva laitos, jonka ylläpito nielisi vuosi vuo- mitä sotilasmenojen suhteeton nouseminen
15904: delta yhä suurempia määriä valtion varoja merkitsee, ja on se myös useasti esittänyt
15905: siten estäen toteuttamasta niitä välttämät- vaatimuksen, että menoja olisi ryhdyttävä
15906: tömiä uudistuksia, joita varsinkin maan vä- alentamaan. Tämä vaatimus on m. m. tuotu
15907: hävarainen väestö odotti asemansa paranta- monesti esille käsiteltäessä sotilasmenoja val-
15908: miseksi. tion talousarvion yhteydessä.
15909: Se kokemus, joka nyt kuluneiden vuosien Niinpä vuoden 1920 valtiontalousarvion
15910: aikana on saatu sotalaitoksen kehityksestä, käsittelyssä lausuu eduskunta seuraavaa:
15911: osoittaa että huolestuminen sotilasmenojen ,Äskettäin on herätetty kysymys lainsää-
15912: noususta on ollut paikallaan. Vuosina däntötoimenpiteestä, joka tekisi mahdolli-
15913: 1919-1926 on nimittäin maanpuolustuslai- seksi vähentää rauhanaikaisen armeiJan
15914: tosta varten osoitettu varoja seuraavasti: mieslukua. Eduskunta pitää rahallisista
15915: syistä erittäin tarpeellisena, että tämä toi-
15916: Vakinaiset menot. Ylim. menot. Menotyht. menpide toteutuu ja että sen jä}keen sota-
15917: 1919 210.4 milj. 164.5 milj. 374.9 milj. voiman mieslukua viipymättä supistetaan
15918: 1920 283.2 " 90.1 " 373.4 " niin paljon kuin suinkin maan turvallisuutta
15919: 1921 295.3 72.5 367.8 " vaaraan panematta on mahdollista. Määrä-
15920: 1922 300.7
15921: " 59.2 " rahat sotilastarkoituksiin eduskunnan kui-
15922: " 359.9 "
15923: 1923 335.8 72.9
15924: " tenkin on täytynyt ottaa menoarvioon nykyi-
15925: 408.6 "
15926: 1924 349.6 " 96.2 " 445.8 sen miesluvun mukaan. Mutta on selvää,
15927: 1925 395.4
15928: " 139.6
15929: " 535.0
15930: " että mikäli asevelv:ollista miehistöä kotiute-
15931: 1926 370.9
15932: " 156.1 " 526.9 " taan, sotalaitoksen määrärahoja, sekä niitä,
15933: " " "
15934: (ilman lisätalousarviota) jotka on osotettu muonitukseen, vaatetnk-
15935: seen ja varustukseen, että taisteluvälineiden
15936: Näistä numeroista ilmenee, että sotilas- ja ampumatarpeiden sekä räjähdysaineiden
15937: menoista on jo lyhyessä ajassa ennättänyt hankintaan otettuja y. m. sotavoiman mies-
15938: muodostua siksi raskas taakka maan kannet- luvusta riippuvia määrärahoja, on käytet-
15939: X,a. - Helo, y. m. 413
15940:
15941: tävä ainoastaan siinä määrin, kuin armeijan Kuten näistä lausunnoista ilmenee, on
15942: kulloinenkin miesluku edellyttää.'' eduskunta ollut sitä mieltä, että sotilasme-
15943: Eduskunnan vastauksessa vuoden 1921 ta- noja olisi silloisista määristä tuntuvasti alen-
15944: lousarvioehdotukseen lausutaan seuraavaa: nettava. On erikoisesti merkittävä, että
15945: ,Nyt puheenaolevassa tulo- ja menoarvio- tämä vaatimus on esitetty jo silloinkin, kun
15946: esityksessä Hallitus ehdottaa sotilasmenoihin maamme ulkopoliittinen asema oli epävar-
15947: myönnettäväksi yhteensä 504,918,400 mavk- mempi kuin nJ'Ikyään, silloin kun ei vielä
15948: kaa. Lisäys kahtena edellisenä vuotena me- ollut rauhaa saatu aikaan Neuvosto-Venäjän
15949: noarvioon otettuihin määrärahoihin on 130 kanssa ja muutenkin vielä saattoi tapahtua
15950: miljoonaa markaa eli 35 %. Kun Edus- levottomuutta herättäviä kahnauksia itä-
15951: kunta on vakuutettu siitä, että maan rahal- rajalla. Ja lisäksi voitiin silloisia sotilasme-
15952: linen asema ei tätä nykyä salli sotilasmenoi- noja puolustaa sillä, että maan puolustus-
15953: hin kahtena viime vuonna käytettyjen mää- laitos oli vielä suuressa määrässä perusta-
15954: rien lisäämistä, on Eduskunta ottanut vaka- mistilassa, niin että oli välttämätöntä osoit-
15955: vasti harkittavaksi, eikö Hallituksen ehdot- taa varoja kertakaikkisiin menoihin, jotka
15956: tamia määrärahoja voitaisi huomattavasti myöhemmin tulisivat lakkaamaan. Tällai-
15957: supistaa. sista seikoosta huolimatta vaati eduskunta
15958: Eduskunnasta on ajankohta näyttänyt kiinteästi että menoja, jotka silloin tekivät
15959: tässä tarkoitettujen menojen vähentämiselle keskimäärin noin 360 miijoonaa markkaa eli
15960: sopivalta. Sotatila Neuvosto-Venäjän kanssa siis noin kaksi kolmasosaa siitä määrästä,
15961: on saatu lopetetuksi, joten aseissa olevan ar- johon sanotut menot nykyään nousevat, olisi
15962: meijan mieslukua voidaan vähentää. Edellä ryhdyttävä alentamaan.
15963: mainitun heinäkuun 15 päivänä 1920 anne- Tilanne tällä hetkellä on jo toinen kuin
15964: tun lairn perus~eella voidaan vähentämiseen silloin kun edellämainitut vaatimukset soti-
15965: viivytyksettä ryhtyä.'' lasmenojen alentamisesta tehtiin. On saatu
15966: Samoin arvostellaan vuoden 1922 talous- rauha Neuvosto-Venäjän kanssa ja armeijan
15967: arvion sotilasmenoja seuraavasti: perustamismenoja on tyydytetty osoitta-
15968: ,Eduskunnalle jätetyssä tulo~ ja. meno- malla niihin noin 850 miljoonaa markkaa.
15969: arvioesity,ksessä Hallitus ehdottaa sotilas- Kun eduskunta jo epäedullisempien olosuh-
15970: tarkoituksiin myönnettäväksi kaikkiaan teiden vallitessa on vaatinut menojen alen-
15971: 319,772,800 markkaa eli 16,035,000 markkaa tamista 360 miljoonasta markasta, olisi nyt
15972: vähemmän kuin kuluvan vuoden tulo- ja me- syytä odottaa että nykyisissä oloissa meno-
15973: noarvioon on otettu. Vähennyksestä tulee jen vähentämiseen käytäisiin täydellä tar-
15974: noin 1,000,000 markkaa vakinaisten ja loput molla käsiksi. Tähän niiliden on suorastaan
15975: ylimääräisten menojen osalle. Eduskunta merkillistä, että sotilasmenot eivät ainoas-
15976: on tosin huomannut, että Hallitus on tehnyt taan ole jääneet alentamatta, vaan vieläpä
15977: suuria vähennyksiä niihin laskelmiin, joita huomattavasti nousseet. Kun ne vuosina
15978: sotilasviranomaiset ovat tulo- ja menoarviota 1919-1922 olivat keskimäärin noin 360 mil-
15979: varten esittäneet, mutta rahalliset syyt ovat joonaa markkaa, tekevät ne nykyään noin
15980: veivoittaneet Eduskunnan ottamaan harkit- 550 miljoonaa markkaa.
15981: tavaksi, eikö sotilasmenoihin voitaisi saada Maanpuolustuslaitoksen menoista ovat yli-
15982: aikaan vielä suurempaa vähennystä kuin määräiset menot pääasiassa kertakaikkisia
15983: Hallitus ehdottaa." menoja, joista voidaan päättää talousarvion
15984: ,Vähennyksistä huolimatta Eduskunta yhteydessä, joten niiden supistaminen ei
15985: odottaa, että sotalaitos tulee toimeen niillä vaa.di lainsääoontötoimenpiteitä. Toinen on
15986: määrärahoilla, jotka Eduskunta tulo- ja me- asianlaita vakinaisiin menoihin nähden. Ne
15987: noarviossa sitä varten osoittaa." ovat pääasiassa riippuvaiset armeijan vah-
15988: 414 X,3. - Aseveil'V'ollilsuus1ain !® § :n muuttaminen.
15989:
15990: vuusmäärästä ja kun aseisiin kutsutun mie- koisissa aselajeissa se on määrätty 200 päi-
15991: histön lukumäärä yhä kasvaa ja kun upsee- väksi. Ei voine väittää että suomalainen so-
15992: risto tulee vuosi vuodelta täysilukuisem- tilasaines olisi oppimiseen nähden jälellä
15993: maksi, seuraa siitä itsestään menojen vas- muita maita. Päinvastoin on m. m. nykyistä
15994: taava nousu. Vakinaisten menojen vähentä- asevelvollisuuslakia käsiteltäessä asiantunti-
15995: minen suuremmassa määrässä edellyttää s~n jain taholta nimenomaan lausuttu, että
15996: tähden miehistön lukumäärän vähentämistä. maamme väestö ei ole huonompaa oppimaan
15997: Tähän seikkaan onkin eduskunta kiinnittä- kuin minkään muun maan väestö, kuten on-
15998: nyt huomiota pyrkiessään sotilasmenoja vä- kin luonnollista katsoen siihen korkeaan ta-
15999: hentämään. Se on m. m. antanut hallituk- soon, jolla maamme on urheilullisessa suh-
16000: selle valtuuden kotiuttaa sotilaita päästä- teessa. Vielä lisäksi on otettava huomioon,
16001: mällä niitä lomalle tavallista suuremmassa että myös yleinen kansansivistystaso on nou-
16002: maarassa. Tällainen on kuitenkin puolinai- semassa sekä sen monipuolisen ja intensiivi-
16003: nen toimenpide eikä johda suurempiin tu- sen sivistystyön johdosta, jota suoritetaan
16004: loksiin. Jos vakinaisia menoja tahdotaan kerho- y. m. sivistystoiminnalla kuin myös
16005: suuremmassa määrässä alentaa, on miehis- yleisen oppivelvollisuuden toteuttamisen
16006: tön lukumäärää alennettava lyhentämällä kautta. Tällä seikalla on merkitystä sotilas-
16007: asevelvollisten palvelusaikaa. kasvatuksen tehoisuuteen samoin kuin myös
16008: Jo silloin kun nykyistä asevelvollisuusla- toisaalta sillä että upseeristo tulee aikaa
16009: kia eduskunnassa käsiteltiin, oli olemassa myöten enemmän tehtäviensä tasalle ja sen
16010: voimakas mielipide, joka vaati lyhempää kyky sotilaiden opettamisessa kasvaa. Kaikki
16011: palvelusaikaa kuin miksi se sitten lopullis- tämä osoittaa, että on olemassa edellytyksiä
16012: ten äänestysten kautta määrättiin. Se koke- palvelusajan huomattavalle alentamiselle il-
16013: mus, joka asiassa nyt on saatu, samoinkuin man että asevelvollisten koulutus sen kautta
16014: myös asiaan vaikuttavat muuttuneet urko- saatetaan vaaranalaiseksi. Mielestämme ylei-
16015: naiset olosuhteet antavat tälle vaatimukselle nen palvelusaika olisi alennettava kuuteen
16016: erikoisen kantavuuden. Olemme senvuoksi kuukauteen. Kun tähän vielä lisää ne 63
16017: sitä mieltä, että kajoamatta tällä kertaa mui- päivää, jonka ajan reserviin kuuluvat ovat
16018: hin armeijassa muutoksia kaipaaviin seik- velvolliset ottamaan osaa harjoituksiin, tu-
16019: koihin, olisi kiireellisesti otettava uudelleen lisi siis koulutusaika olemaan kaikkiaan 243
16020: esille kysymys asevelvollisuusajan lyhentä- päivää eli noin 100 päivää suurempi kuin
16021: misestä. Ruotsissa. Erinäisissä aselajeissa palvele-
16022: Yihtenä tärkeämmistä syistä, joita aika- villa voisi asevelvollisuusaika edelleen olla 3
16023: naan on esitetty asevelvollisuusajan lyhentä- kuukautta pitempi.
16024: mistä vastaan, on mainittu se, että muka ase- Myöskin armeijan sisäiseen järjestykseen
16025: velvolliset eivät ennättäisi saada tarpeellista ei palvelusajan lyhentäminen kuuteen kuu-
16026: sotilaskasvatusta lyihemmässä ajassa. Tätä kauteen tuota voittamattQmia vajkeuksia
16027: väitettä ei voi pitää perusteltuna. Onhan varsinkin kun ottaa huomioon, että armeijan
16028: nimittäin olemassa maita, j,oissa palvelus- lukumäärä voidaan järjestää eri suuruiseksi
16029: aika, vaikka se on huomattavasti pienempi eri vuodenaikoina.
16030: kuin meillä, kuten Skandinavian maissa, Missä määrin armeijan menot tulisivat
16031: katsotaan kuitenkin riittävän sotilaskoulu- alenemaan, jos palvelusarka vähennetään
16032: tukseen. Ruotsissa esimerkiksi on palvelus- kuuteen kuukauteen, on vaikeata ennakolta
16033: aika itse asiassa vain kolme kuukautta, jo- tarkalleen määrätä, mutta on säästö joka ta-
16034: hon tulee lisäksi myöhempinä vuosina har- pauksessa melkoinen. Kun nykyään muona-,
16035: joituksia kaikkiaan 50 päivää, joten yleinen lämmitys-, vaatetus- ja varustusmenot teke-
16036: palvelusaika on kaikkiaan 140 päivää. Eri- vät miestä kohden vuodessa noin 6,000 mark-
16037: X,3. - iHiel<J, y. m. 415
16038:
16039: kaa, aiheuttaisi palvelusajan lyhentäminen lyhentämisestä on mielestämme kiireellinen
16040: yksistään näillä momenteilla vähennystä asia, joka olisi ensi tilassa saatava ratkais-
16041: noin 75 miljoonaa markkaa. Lisäksi on otet- tuksi, eikä senvuoksi sitä olisi kytkettävä
16042: tava huomioon vähennyksen vaikutus upsee- muihin kysymyksiin niin että sen ratkaisu
16043: riston palkkamenoissa, jotka siinä tapauk- sen kautta tulisi viivästymään. Kuitenkin
16044: sessa, että upseeristo olisi täysilukuinen, on on huomattava, että palvelusajan lyhentämi-
16045: laskettu nousevan noin 100 miljoonaan nen vaikuttaa läheisesti myös reservi- ja ali-
16046: markkaan, lukuunottamatta kapitulanttiup- upseereiksi koulutettavien asevelvollisten
16047: seerien palklmja, jotka nekin nousevat huo- asemaan, mutta kun tämä kysymys voidaan
16048: mattavaan määrään. erikseen ratkaista eikä ole niin kiireellinen
16049: Myös kansantaloudellisesti tulisi palvelus- että se olisi välttämättä otettava esille jo
16050: ajan lyhentämisestä huomattava voitto kun tässä yhteydessä, voidaan tämä seikka jättää
16051: suuri määrä paraassa työkunnossa olevaa vä- hallituksen eduskunnalle jätettävän esityk-
16052: keä voitaisiin pitää tuottavassa työssä. Jos sen varaan.
16053: vuosiansio lasketaan keskimäärin 10,000 Edellä olevilla perusteilla ehdotl!!mme,
16054: markaksi, tulisi tästä aiheutuva kansanta-
16055: loudellinen hyöty olemaan noin 125 miljoo- että eduskunta päättäisi hyväksyä
16056: naa markkaa vuodessa. seumavnn lain 11 päivänä marras-
16057: Tässä yhteydessä emme halua kajota mui- kuuta 1922 a-nnetun nsevelvollisuus-
16058: hin maanpuolustuslaitoksessa muutosta kai- lain 13 pykälän muuttamisesta:
16059: paaviin kohtiin, koska kysymys palvelusajan
16060:
16061: Laki
16062: muutoksista asevelvollisuuslain 13 pykälään.
16063: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asevelvollisuuslain 13 pykälä näin kuu-
16064: luvaksi:
16065: 13 §. tahi tykistössä, jäävät kuitenkin yhdeksäksi
16066: Asevelvollinen kuuluu nostoväkeen sen kuukaudeksi vakinaiseen palvelukseen. Sama
16067: vuoden alusta, jona hän täyttää seitsemän- olkoon laki niistä, jotka määrätään koulutet-
16068: toista vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän taviksi reserviupseereiksi tahi aliupseereiksi.
16069: on tullut viidenkymmenenkahdoo vuoden Mitä 3 momentissa on säädetty, ei kuiten-
16070: ikään, jollei hän ole vakinaisessa palveluk- kaan koske niitä, jotka siinä mainituissa jou-
16071: sessa tahi kuulu reserviin. koissa palvelevat aseettomina tahi muuten
16072: Yleinen palvelusaika vakinaisessa väessä avustavana miehistönä.
16073: on kuusi kuukautta. Palvelusajan pituudesta työpalveluksessa
16074: Jotka palvelevat ratsuväessä, ilmailuvoi- säädetään 9 luvussa.
16075: missa, teknillisissä joukoissa, sotalaivastossa
16076: Helsingissä, 11 päivänä helmikuuta 1926.
16077:
16078: Johan Helo. Jussi Lonkainen. Albin Koponen. Kaarlo Hal'vala.
16079: Matti Puittinen. Fanny Ahlfors. Toivo Lehto. M. Kontula.
16080: Emil Saarinen. M. Ampuja. Aino Lehtokoski. Kaarlo Saari.
16081: Osk. Reinikainen. Tuomas Bryggari. Väinö Voionmaa. Pekka Meriläinen.
16082: Armas Paasonen. J . .Kovanen. Taneli Typpö. Anni Huotari.
16083: Leander Sirola. Vilho R. Piippo. Otto Pensas. Olga Leinonen.
16084: W. Annala. Otto Toivonen. Artturi Aalto. Julius Ailio.
16085: Jussi Rapo. Anna Haverinen. Hilma V aljakka. Rieti Itkonen.
16086: Matti Paasivuori. E. Huttunen. Hannes Ryömä. Edward Setälä.
16087: K. Hakala. J. F. Aalto. Hilda Seppälä. Miina Sillanpää.
16088: Viljo Rantala. Yrjö Welling. Iida Vihuri.
16089: 416
16090:
16091: X,4. - ~Motion n:o 28.
16092:
16093:
16094:
16095:
16096: Klockars, m. fi.: Förslag till lag om ändring av 58 §
16097: värnpliktslagen av den 11 november 1922.
16098:
16099:
16100:
16101:
16102: TiH Riksd·agen.
16103:
16104:
16105: I 58 § av gäil'la111de viilmpli!ktSlag stadgas, I Vårt land ha militärdomstolarna nöd-
16106: att vämpliktig, som av samvetsskä1, grun- gats döm:a väl"!ll(pliktiga 'aiV srstn'ämnda ka-
16107: dade 1på religiös övertygelse, hindras att tegori, vilkas sedlliga rulrlvwr knrup~past kun-
16108: förrä'tta vapentjälnst, mA tinåt·as avtjäna nat betvivllas, til~ :fängelsestraf:f. Falil ha
16109: sin värnplikt soon sjulkvårdwe eller eljest förekommit, där en krigstjänstvägrare bli-
16110: såsO!Ill o:bevärad el~er ·~enoon sådlli!lt under v.it dömd flere gånger. Han har lidit sitt
16111: mi<litär erUer civi'l ledm.ing stående arbete, straff utan klagan, men skulle självfallet
16112: som direkte cl.ler indi.rekte gagnar försvaret. hellre än genom dådlös vistelse i fängelset
16113: Emellertid finnas värnpliktiga, som hysa velat tjäna sitt land med civilt arbete och
16114: wllvarliga, rpå l'leEgiös övertygelse grundade under t. o. m. större uppoffringar än mili-
16115: samvetsbet'än!kiligiheteT mot varj'e tjänstgö- tärtjänsten kräver. Hans samvete har en-
16116: ring vid krigsmakten. Deras ill!nersta över- dast hindrat honom att på ett eller annat
16117: tygelse förbjuder dem att på något sätt ·rm- sätt stödja krigsinstitutionen.
16118: derstöd•a kriget e11er !krigsi'Ilstitutionen. I De samvetsömmas behandling som brotts-
16119: Dammwrk, Sverige och N orge få dyli:ka värn- lingar ,måste anoos vara ovärdig vå;r lag-
16120: pliktiga fullgö•ra sin värnplikt genom att stiftning. Genom en komplettering av ovan
16121: uuföra fulilikotmligt cirvilt arbete för state'Ils ruberopade 58 § i vä.rnrpliact:slagen kunde
16122: räkning. I ,Lag om 'V'ärDJ)~iktiga, vhlka missförhål'larnrdet avih.jälp.as. En dy:Lik kom-
16123: hysa samvetsbetänkligheter mot värnplikts- plettering Sku'lle föran[ooa ett motsrvarande
16124: tjän.:stgöring, given i Stodkilid!Jm den 21 maj tillägg i 146 § av förordningen angående
16125: 1920 ", delas de samvetsömma i två ka tego- tiLTiirr:rupaling a v värn~plli.ktslagen.
16126: rier: a) de, viilms srumrvetsbetänlclrghieter På grrmd av vad hiir IQva·n arrförts få vi
16127: a'Vse tjänstgöring m>ed <VIllpen och b) de, vi1- vördsamt föreslå,
16128: kas salllliVetSbetämldigfueter avse varje tjoä.nst-
16129: göring vid ikrigsmakten. De se'Ilail"e få i att Riksdagen måtte antaga föl-
16130: stä11et för milH.ärtjäll'st utföra civilt arbete. jande
16131: X,4. - JBoekal'l!l, 7· m. 417
16132:
16133: Lag
16134: om ändring av 58§ i värnpliktslagen av den 11 november 1922.
16135:
16136: I enlighet med Riksda.gens beslut, stadgas härmed, att 58 § i värnpliktslagen av den
16137: 11 november 1922 Ska.ll m följande ändrade lydelse :
16138:
16139: 58 §. V·äJrn~pllilm;ig, som av swm:vetssm1, grun-
16140: Värnpiliktig, som av samvetsskäl, gTU!ll- dade på religiös övertygelse, hindra.s från
16141: dade pä re'ligiös övertygelse, hindra.s att ;V'arje tjänstJgöring vid lkrigsmakten, llllå .i
16142: fÖTI'ätta vrupentjänst, m:å ·mwr sorgfäJllig stä1let för horn:oon åiliggaooe väl'JJJpliktstjänst
16143: ,prövnirng til'låtas 'av.tjäna sin värnplikt som utföra civ:i[t arlbete för statens räkning en-
16144: sjuJkvårdare eller eljest soon obevärrud eller ltigt a v irnrikies.ministern utfäruade näl"!!lare
16145: g·enom sådwnt under militäir e11er civil led· bestfumme'lser. Dylilk värnpiliktig är icke
16146: ning ståxmde arbet:e, ,soon dilrekte erller indi- unde11kastad militfu d'olmstol.
16147: rekte gagnar försva;ret. I denna § nfumnda värrn!Pl~ktliga äro skyl-
16148: · I \Sä:rslkilt önrmande falll kaill värnjp'liiktig diga tSänstgörru en lfdärderle'l 1ängre tid än
16149: även pä grund av andra allvarliga samvets- de eljest jäm%kt 13 § bort !kva!l'stå i wkti v
16150: skäil tiil:åJtas avtj:ä,na. sirn, vä.l'lljpl~kt på sätt i tjänst.
16151: 1 ,moon. stwdgas.
16152:
16153: He[singtfors den 11 november 1926.
16154:
16155:
16156: Johannes Klockars. Georg Schauman.
16157: Levi Jern. K. V. Åkerblom.
16158: M. E. Kulenius•
16159:
16160:
16161:
16162:
16163: •
16164: 418
16165:
16166: X,4. - Edusk. esit. n:o 28.
16167: Suomennos.
16168:
16169:
16170:
16171:
16172: Klockars, y. m.: Ehdotus laiksi 11 päivänä marraskuuta
16173: 1922 annetun asevelvoUisuuslain 58 §:n muuttami-
16174: sesta.
16175:
16176:
16177:
16178:
16179: Voimassa ole-van asevei!Jvo1llwu.uslam 58 talV'Oimissa. J·älkimäiset saavat sotapa1we-
16180: § :ssä saä.detä.ä.n, että asev·elvollisen, tiota us- lu!ksen sijasta tehdä siviilityötä..
16181: kounoHiseen vakaumukseeu perustuvat oman- Meidän maassamme •on sotaoikeukSiien
16182: tunnonsyyt estäNät suorittaiiilasta aoopa!lve- täytynyt tuomita viimemainittuun luokkaam
16183: .lusta, sahlittalmoru täyttää aseve~vollisuu .kuulluvia aseVlelvolilisira, joiden siveellistä va-
16184: tensa rpa:lvelemalla saim.anihoitajana tahi ~avuutta tu~ru voidaan ~p'äil'lä, v:arnkeus-
16185: muuna aseettomana taihi tekemällä sotilas- rangruiSJtuklsiin. On sattunnrt sellaisiaikin ta-
16186: taå. siviil~j·o1hdou alaista puolustuslaitoksen paulksra., että sarrna sdt;apalveluksesta kiel-
16187: eltua vä.li'ttÖilruästi tai välihlisesti tail'lmitta- täytynyt on .toomittu useita kertoja. Hän
16188: vaa työtä. on 1kärsinyt rangaistuksensa 'VaJli:ttama.tta.,
16189: Kuitenlkin löytyy asrevel<volilisia, jot'lm va- mutta o;Hsi luonno:llisesti, mieluummin kuin
16190: kawista, uskonnolliseen vakaumukseen pe- oleskeHa toimettomana vankilassa, tahtonut
16191: rustuvista •Oilllailltlrunnonsyistä, vastustavat pwlvena ma.atwan tekerrnäUä siv'iilityötä, vie-
16192: .kaikkea pa•lvelusta sotavoimissa. Heidän l~pä suuoommin UJhaJ31Thksin kuin nnitä soti-
16193: !'!isin va:karumulksensa kieltää heitä mil'lään laallinen :palve[us waatii. Häne.u omatun-
16194: tav:oin aNustamasta sotaru tai s:otalaitosta. tonsa on vain estänyt häntä miillä:än :tavalla
16195: Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa saavat se-l- tukemasta sotahi'bosta.
16196: laiset asevelvolliset suorittaa sotapalveluk- Omantuunon:arkodoo :lrohoolura ri!lrollis:iua
16197: sens:a teilwmä!llä täysin siviiEJ.uontoista työtä täytyy katsoa arvottomaksi !Lainsääldämnöl-
16198: valtion laskuun. ,Laissa as€1Veilvollisista, lernJme. Espäkolhta voitaisiin ik'OO'jata tli.y-
16199: (jotka omantunnonsyistä vastustavat aseval- fl<mtäm:tälllä ede~lä mainittua asewelvo3lisuus-
16200: veiJ'u.sta ", jok!IJ on annettu Tuk:ho1massa tou- 1ain 58 § :ää. Seliainen täydennys aiheut-
16201: lmlmun 21 rpä!ivänä 1920, jaetaan omantun- taisi vastaavan Lis:äykse.u aseve'lvolil.isuuslain
16202: nonarat kahteen luokkaan: a) ne, joiden povelluttamisasetulksen. 146 § :ääu.
16203: .omantunoonsyyt !koihrdistuv'a!t asoolliseeu pai- Sm nojalla, mitä tälssäi ede.Uä· on esit~ty,
16204: veil:ukseen, ja b) ne, joiden omantUIDlon" !sa'amme \kunnioittaen ehdl()ttaa, että Erdus-
16205: syyt \kohdistuvat kaikkeen pa1veluksoou so- kwnta 'h.J'TV'äksyisi seuTaamtn lain :
16206:
16207:
16208:
16209:
16210: •
16211: X,4. - lK:lockar!!, y. m. 419
16212:
16213:
16214: Laki
16215: 11 päivänä marrras>ku:uta 1922 annetun asevelvollisllluslain 58 §:n muuttamisesta.
16216:
16217: EdUBikunnam. ;p.äätäks~n mlllkaisesti säädetiiJän täten, että llrp·äårväinä ma.rraslruuta 1922
16218: a'IliDJetUJl asevaLvolil.isuuSJ.ain 58 ~ saa seuraa,val'll muutetun, sa:n'8liiiJUodoo.
16219:
16220: 58~- .Ase'Vellvo1Hnffill, dota uS!ronn<YlHsoon va:kau-
16221: Å'seve1voll!lisen., jota uslronnol1iseen rvaArn.u- pm!kseen perustuvat oonantunnOillSyyt estä-
16222: mukseen :pel'U'Stuvat dmantunnonsyy:t estä- väit ilmilkesta ,pa1ve~lukseSta sotavoi:missa, teh-
16223: 'vät suorittamasiJa asepalveiluSta, sail1itta!kJoon, ~öön 'häneme ilruuluvan ·asevelvollisuuden
16224: huolellisen tutkimuksen rperustee1la, täyttää sUasta siviillityötäJ :valtion laskuun sisä-
16225: asevelvolli\Suiutemsa ipa'lvelemaJ[a saira,anhoi- asiainministeriön amtam.ien tarlre.mpie.n
16226: tajana tahi muuna asoottomana ta;hi teke- ,määiräysten mukaan. Sel~ainen aOOV'ellvolli-
16227: mä:Hä ooti'l;as- tai sivi,i1ijoWnn ·alaista puo- ;nen ei ole sotwilreuden a[ainen.
16228: lustruslaito!ksen etua väilittöm:ästi t·ai vä1H'li- T'ässä :pykälässä mainitut asevelivdhliset
16229: sesti trurko<i.ttavaa työtä. ovat ve1vloHiset )palvelerrnaan yhden ne'l'jäs-
16230: Erittäin arkaluontoisissa t3!pauksi'Ssa voi- osan kauemman l!min iheidäh muuten 13 § :n
16231: daa.n asevellvoillisen myöskin muista vaik:a- flllukaan tulisi olla vakina~sessa palV'eLU:k-
16232: vista oma,ntunnonsyistä saHia suorittaa ase- sessa.
16233: :velV'dllisuutensa 1 m'Ot'!Ilen'tissru säädetyHä ta-
16234: va.Na.
16235:
16236:
16237: Helsingissä, hclmiikuun 11 päivänä 1926.
16238:
16239:
16240: Johannes Klockars. K. V. Åkerblom.
16241: Levi Jern. M. E. Kulenius,
16242: Georg Schauman,
16243: 420
16244:
16245: X,~>.- Anom. ehd. n:o 6.
16246:
16247:
16248:
16249:
16250: Kukkonen, y. m.: Esityksen antamisesta asevelvoUisten
16251: palvelusajan lyhentämisestä.
16252:
16253:
16254: E d u s k u n n a 11 e.
16255:
16256: Sen komitean työn tulokset, joka v. 1923 rin 660 mi'joonaa mal'kkaa vuodessa.
16257: asetettii.;n. tutkimaan maan nykyisen :puo- Edell'ä sanottu, ·epäilemättä tarkkoihin las-
16258: lustusjrurjestelyn tal'koituksenmuJkaisuutta kelmiin perustuva puolustuslah01ks.en kym-
16259: sekä tekemään, mikäli ailietta siihen havait- menvuotistalousarvio, on kumminkin ilmei-
16260: tiin olevan, elhdotuksen puolustusjärjestelyn sesti silksi raskrus että valtion budjetin ta-
16261: uudistamisesta, osottavat että puolustuslai- sapainossa pitäminen, jos tuntuvaa pienen-
16262: to!ksen n. s. 'perustamiskustannukset, eu. nystä ei siinä aVkaansaada, !käynee maalle
16263: nenJrnin sen voidaan ka;tsoa antavan! maan y[iv:oimaiseksi. Tällaista väihennystä lienee
16264: turvallisuudesta tyydyttäviä •talke~ta, nouse- kumminikin vaikea ajatella n. s. perustamlli-
16265: vat salllgen tkol'lkeilksi. Sanottu komitea, eli menoissa. V altakunna1laJilJII1e ei ole oikeut-
16266: n. s ..puolustusrevisioni, joruka tuttkirrnusten ta, huomioonottamalla nykyinen epävarma
16267: asiallisuutta allekirjoittane:illla ei ole syytä yle~oliittinen tilanne, pitää puolustuslai-
16268: epäillä, on laskelrrnissaan tullut siihen twlok- tostaa;n puutteellisesti varustettuna niillä
16269: seen, että koko puolustuslaitoksen varusta- varusteilila ja rupuneuvoilla, jotka tehokkaan
16270: minen tarpeellisilla varustei1la ja wpuneu- maan puolustuslaitoksen kannalta on !katsot-
16271: voilla vaatii vuosien 1927 ja 1936 välisenä tava aivan välttämättömiksi. Ainoa ajatel-
16272: aikana tkeskirrn.äärin vuodessa n. 260 milj. tavissa oleva, sanottujen kokona:ismenoj.en
16273: mail'lkikaa. Lisälksi on sanottu puolustusrevi- vähentämistapa lienee näin ollen se että rau-
16274: sioni laskenut, että puolustuslaitoksen vuo- hanaikaisia :puolustuslaitoksen miesmääriä
16275: tuiset yllälpitolkustannuikset, jos ne määrä- tuntuvasti välhe:nnetään ja täten saadaan
16276: vallwuudet joita :nykyään voimassa oleva ase- SUipistusta ailkaan sen vuotuisissa tkulutus-
16277: velvoLlisuuslaki edellyttää, pidetäWn. voimas- menoissa. Yhden asevelvollisen vuooimielhen
16278: sa, tulisivat olemaan seuraavat: vuonna suoranaiset yllfupit<Ykustannukset nousevat
16279: 1927 383, V. 1928 393, V. 1929 402, V. 1930 n. 7,000:- ma;11kkaan. Mielhistöä esim. yh-
16280: 435, V. 1931 444, V. 1932 453, V. 1933 463, dcllä neljännellä osalla väihentrumällä ja
16281: v. 1934 472, v. 1935 481 ja vuonna 1936 edellyttämällä, että myös ka[)itulanttien
16282: 490 miljoonaa markkaa. Nämä verrattain luJku tällöin lpysyisi huomattava;sti pieniCilll-
16283: suuret ja, sikäli kuin upseeri- ja krupitu- pänä ;kuin mitä sen määrävahvuudet edel-
16284: lanttimäärät Jiilhenevät määrruvahvuuksiaan, lyttävät, voitaisiin saada huomattavia 'VUO-
16285: vuosi vuodellta nousevat vuotuiset \kulutus- tuisia säästöjä aikaan ja siten varata mah-
16286: menot huomioon:otta;en, tulisi puolustuslai- dollisuutta saada n. s. perustamismenoihin
16287: tolkse:n kdkona.imnenoarvio siis olemaan vuo- tarvilttavia varoja.
16288: &ien 1927-1936 välisenä aikana keSkirrnää- Tällainen asevelvoillisten rauhana]k:aisen
16289: X,o. - Kuk!konen, y. m. 421
16290:
16291: lukumää,rän väiherrtäminen olisi taasen tar- l11kumäärä >taas nousee entiselleen, olisi
16292: koi t11ks.enm ukaisimmin toimeenpantavissa tä-llainen muutos saatava aikaan.
16293: ~;iten että asevelvollisten palvelusaikaa ly- Siitä huolimatta että asevelvollisuuslakiin
16294: hennettäisiin esim. 1kolmella kuukaudella tehtävien, !tämän suuntai•sten muutosten voi-
16295: nykyisestään. Tällaisesta palvelusajan ly- maantulopäivä olisi siis mielestämme mää-
16296: hentäunisestä varsinkin jos samalla tehostet- rättävä vuoden 1929 loppuun, olisi asia jo
16297: taisiin siviilioloissa saatavaa sotilaallista ensi tilassa valmisteltava ja käsiteltävä sen-
16298: koulutusta ei varmaalllkaan olisi maan puo- vudksi, että ,puolustuslaitoksen joihrto, uusia
16299: lustukiselle läheskään sitä vaaraa kuin siitä maan:puolustussumulÖ.telmia valmistelles-
16300: että puolustuslaitokseHe välttämättömien saan, voisi tästä aiheutuvat nwkökohdat ot-
16301: varusteiden ja apuneuvojen hankintaan taa ajoissa huomioon. Kuu asia kumminlkiu
16302: tarpeellisista mwärära:hoista, jotta kokonais- on sitä laatua että sen valmistelu olisi sopi-
16303: menot pysyisivät kohtuullisina, täytyisi vimmin hallituksen suoritettava ehdotamme
16304: muuten elrkä huomattavasti tinkiä. l\'[iehis- kunnioittaen,
16305: "iÖn vähentäminen ~pa.lvelu:sa~kaa lyihentii-
16306: mällä ei tietystikään voine tulla kysymyk- että edtts,kunta kehottaisi hallitusta
16307: seen aivan tällä kertaa sen vuoksi, että edus- 1Htlrnistamaan ja eduskttnnalle anta-
16308: kunnan viime valti01päivillä hyväksymä laki maan esityksen sellaisten muutosten
16309: asevei vollisten palvelusikärajan korottami- tekemisestä asevelvollisuuslakiin, että
16310: sesta ailumttaa tilapäise,sti miesmäärän pie- asevelvollisten palvelusaika vuoden
16311: nenemisen noin neljännellä osallaan. Mutta 1930 alusta lttkien nykyisestään ly-
16312: vuodesta 1930 lähtien, jolloin a,sevelvollisten hennettäisiin.
16313:
16314: Helsingi&Sä, 16 p mä 'helmikuuta 1926.
16315:
16316:
16317: Antti Kukkonen. E. M. Tarkkanen.
16318: Eino E. Heikura. M. Makkonen.
16319: Kalle Kirra. Elias Tukia.
16320: J. A. Ihamuotila. J. G. Ryynänen.
16321: Jalo Lahdensuo. J. L. Seppänen.
16322: Frans Kärki. J. Kauranen.
16323: Pekka Saarelaiuen. Antti Kuisma.
16324: Albin Manner. Janne Koivuranta.
16325: Mikko Piitulainen. Heikki Wehkaoja.
16326: P. Saarinen. Antti Junes.
16327: N. Pelttari. E. Lautala.
16328: August Raatikainen. Kaarlo Hurme.
16329: Ansh. Alestalo.
16330: •• ••
16331:
16332: VALTIOPAIVAT
16333: 1926
16334:
16335:
16336:
16337: LIITTEET
16338: XI
16339: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN ALOTEAJAN
16340: JÄLKEEN LÄHETETTY EDUSKUNTAESITYS
16341:
16342:
16343:
16344:
16345: Helsinki 1927,
16346: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16347: KIELILAIN MUUTOSTA KOSKEVA EDUSKUNTA-
16348: ESITYS.
16349: 427
16350:
16351: XI,I.- Edusk. esit. n:o 29.
16352:
16353:
16354:
16355:
16356: Niukkanen y. m.: Ehdotus laiksi kielilain 20 §:n selittä-
16357: misestä.
16358:
16359:
16360: E d u .s k u n n a ll e.
16361:
16362: Valtioneuvoston pääJtöksessä 30 päivootä taan suomenkie1iset kihet, kuulutukset ja
16363: jouluikuuta 1922 oli määrrutty, että valtion- muut tiedoitukset.
16364: rautatiet muodostavat yhtenäisen kaksilrie- Huomioonottamalla asiassa vallitsevan
16365: lisen virka-alueen suomi enJemmistön kie- kirjavuuden sekä että mikään käytännölli-
16366: ienä. Kun kui•tellilrin samalla 29 päivänä nen tarve ei vaadi, ·että sanotut julkipanot
16367: joulukuuta valtion vi11kamiehiltä vwaditta- puh!taa:sti yksikielisissäkin !kmmissa sijaitse-
16368: vasta kieli.taidosta annetun lain 'täytäntöön- villa :asemilla ja liikennepaikoiUa pitäisi olla
16369: panoa koskevan asetUJksen 3 § :ssä puhutaan kahdella kielellä ja että aseman ja liikenne-
16370: seJlaisi1sta virkapaikoista valtiomautateillä, paikan on katsott,ava niin siinä suoritetta-
16371: jotka ovat ,yksikielisellä paikkakunnalla", vaan virkatehtävään kuin muuhunltin näh-
16372: niin voi hyvin ymmärtää, ·että rautateiden den muodostavan verrattain itsenäisen vir-
16373: viranomaisiin on juurtunut se käsitys, että kapaikan, •sekä vihdoin että eräät ruotsalai-
16374: valtionrautateillä on yksiki·elisiäkin vi:rka- ISen kansanpuolueen edustajat tekivät viime
16375: 'alueita ja että, kun ei ole missään määrätty, vuonna eduskunnassa asiasta asianomaiselle
16376: mitkä tällaiset yksikieliset paikkakunnat hallituksen jäsenelle kaksi kysymystä, sel-
16377: ovat, nämä pienemmät virka-alueet kielilain vensi ja täydensi valtioneuvosto viime jou-
16378: 2 § ;in y1e1sten perusteiden mukaan ovat sa- lukuun 10 päivänä kysymyksessä olevas~u
16379: mat kuin niiden kuntien, jois,sa virkapaikat kohdassa 30 päivänä joulukuuta 1922 an-
16380: sijaitsevat. Tästä on ·aiheutunut 1seka- nettua valtionuevosrton päwtö.stä siitä, mitkä
16381: vuutta, erittäinkin mitä tulee asemille sijoi- virka- ,ja itsehallintoalueet vuosinw 1923-
16382: tettaviin osoitekilpiin, julkipanoihin y. m. 1932 ovat katsottavat suomen,... tai ruotsi!I1-
16383: tiedoituksiin. kie1isiksi! ja mitkä kaksikielisiksi, ja tämän
16384: Joitakin aikoja sitten olivat asemilla näkö· jälkeen kulilrnlaitosten ja yleisten tö1den
16385: sälle 1asetetut nimikilvet, julkrpanot y. m. :ministeriö samana päivänä antoi näin :muu-
16386: tiedoitUJkset yJeensä sekä suomen-, ruotsin- tetu.sta valtioneuvoston päätöksestä johtu-
16387: että venäjänkieliset. Venäjänkielisten tul- vat tarkemmat määräykset rautatiehaHituk-
16388: tua poistetuiksi ja kun ylemmät rautatie- selle.
16389: viranomaiset eivät ole katsoneet voivansa Rautatieviranomaisten ryhdyttyä edellä-
16390: antwa asiassa mitään yhtenäisiä määräyksiä, •Sanottuun valtioneuvoston päätökseen pe-
16391: ovat asianomaiset asemapäälliköt toisille rustuvia määräyksiä toimeenpanemaan, on
16392: asemille sijoittaneet suomen- ja ruotsinkie- kumminkin oikeuskansleri viimekuluneen
16393: liset, toisille ja kaikista useimmille ainoas- tammikuun 10 päivänä valtioneuvostolle
16394: 428 XI,l. - Kielilain 20 §.
16395:
16396: lä!hettämässään kirjelmässä, kuin myöskin Niinkuin jo ennen on viitattu, puhuvat
16397: eduskunnan oikeusasiamies, kirjelmissä tar- valtioneuvoston päätöksen puolesta myös
16398: kemmin esiintuomillaan perusteluina, esit- asialliset syyt. Tahdomme edelläsanotun li-
16399: täneet, että ylläkosketeltu vrultioneuvoston säksi huomauttaa, että on erinäisiä tiedoi-
16400: päätös joulukuun 10 päivältä sekä sen no- tuksia, joita ~asianomainen asemapäälliklkö
16401: jalla annetut määräykset peruutettaisiin, julkipanossa antaa väestölle; olisi mahdo-
16402: minikä johdosta nykyinen ikulkulaitostoo ja tonta, vastoin nykyään voimassa olevia
16403: yleisten töiden ministeri onkin rau:tatie- säännöksiä, ruveta vaatimaan jokaiselta ase-
16404: halii.tuk<;elle lähettämä&'Sään kirjeLmässä ke- mapäälliköltä puhtaasti suomenkieliselläkin
16405: hoittanut sitä toistaiseksi ja kunnes valtio- seudulla sehlaista kirjallista ruotsin kielen
16406: neuvosto siitä tarkemmin määrää, keskeyt- taitoa että hän voisi antaa tiedoituksensa
16407: tämään ne toimenpiteet, joihin rautatieihal- myös ruotsiksi. Varjopuolena valtioneuvos-
16408: litus on mini,steriön ede1läkerrotun mää- ton päätöksessä tosin on, että kielirajalla
16409: räyksen: johdosta ryhtyn~yt. oleviLla asemilla, joita molemmankieliset
16410: Valtioneuvost,on viime joulukuun 10 päi- asukkaat käyttävät, eräissä, vaikkakin aivan
16411: vänä asiassa tekemä päätös on kuitenikin, harvinaisissa tapauksissa, kilvet ja muut
16412: päinvastoin kuin mitä oikeuskaillsleri ja tiedoitukset tulevat olemaan vain ruotsin-
16413: eduskunnan oikeusasi•amies ovat lausunno:Us- kieliset - päinvastaisia tapauksia tällaisi'lila
16414: saan esihletuoneet, täysin sopusoinnussa kie- alueilla tuskin lienee oLemassa - , mutta
16415: lilain !kanssa. Hrullitusmuodon 50 § :n 2 mo- la;ki ei tietenkään estä valtioneuvoston pää-
16416: mentin mukaan on valtioneuvostolla oilreus töstä sillä tavoin täydentärruästä, että ly-
16417: tehdä muutoksia maan hallinnohliseen ja- hyeHä matkalla kielirajasta olevan aseman
16418: koon ja siis määrätä rautaltieasemien virka- virka,alue on \luettava laajemma;ksi !kuin ym-
16419: alueiden laajuus, ja valtioneuvosto on päröivän kunnan taikka myös päätöstä sillä
16420: saman pykälän 3 momentin mukaan vel- tavoin muuttamasta, että rautateiden virka-
16421: vollinen tällaisessa järjestelyssä varteen- alueet määrättäisiin jaksottain.
16422: ottamaan, että uudestaan järj,eSitetyt Valtioneuvoston puheenalaisen päätöksen
16423: alueet, mikäli asianhaarat sallivat, tulevat lain- ja tarkoituksenmukaisuus on siis mie-
16424: yksikielisiksi. Näiden virka~alueiden kielell- lestämme täysin selvä. Mutta katsoen sii-
16425: linen laatu tulee silloin itsestään määrä- hen, mitä on tapahtunut, ja kun ei ole suo-
16426: tyksi kielilain 2 § :n säännösten mukaan. tavaa, etä haHituksen vaihtuessa uusi ihrulli-
16427: Se poikkeusmääräys, jonka 20 § sisältää, ei tus ryhtyy estämään edellisen hallituksen
16428: ikoske virka-,a;lueita vaan ainoastaan sitä päätösten toimeenpanoa sekä koska as~aa ei
16429: mitä viranomaisten on noudatettava. Näin muuten näytä olevan mahdollista saada tyy-
16430: ollen siis 20 §~:n säännös ei mitenkään rajoita dyttävästi järjestetyksi, esitämme kunnioit-
16431: niitä 3 ja 10 § :n säännöksiä, joiden edelly- taen va,ltiopäiväjärjestyksen 30 § :n nojalla,
16432: tyksenä on virilla-alueen (s. o. virka~alueen että kielilain 20 § :n sisällyksestä annettai-
16433: väestön) ki~li, vaan niistä ainoastaan seu- siin hallitusmuodon 18 § :ssä ja valtiopäivä-
16434: raa, että viranomaisten on toimituskirjain järjestyksen 29 § :ssä edellytetty lainseli-
16435: antamisessa noudatettava sitä, mitä kielilain tys, ja
16436: 6 § lSSä on säädetty, s. o. antaa toimituskir- että eduskunta siinä tarkaituk-
16437: jat ik:ieleUä, jota asiallinen lain mukaan sessa hyväksyisi seuraavan lakiehdo-
16438: (3 § :n mukaan) on käyttänyt. tuksen:
16439: XI,1. - Niukkanen y. m. 429
16440:
16441: Laki
16442: kielilain 20 §:n selittämisestä.
16443:
16444: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
16445:
16446: Kielilain 20 § :n mukaan valtionrautatiet alueisiin, kuitenkin niin että tällaisen virka-
16447: sisäiseen virkakieleen nähden muodostavat alueen viranomaisten on toimituskirjojen
16448: yhtenäisen kaksikielisen virka-alueen. Muis- antamisessa noudatettava kielilain 6 §. :n
16449: sa suhteissa valtionrautatiet voidaan jakaa säännöksiä.
16450: pienempiin, yksi- ja kaksikielisiin virka-
16451:
16452: Helsingissä, 4 päivänä helmikuuta 1927.
16453:
16454:
16455: Juho Niukkanen. E. N. Setälä.
16456: K. A. Lohi. Albin Manner.
16457: Tyko Reinikka. E. A. Tuomivaara.
16458: Antti Kuisma. Vihtori Vesterinen.
16459: P. V. Heikkinen. Antti Juutilainen.
16460: J. E. Sunila. J. G. Ryynänen.
16461: J aio Lahdensuo. Kyösti Kallio.
16462: Eero Hahl. Erkki Pullinen.
16463: Taave Junnila. E. A. Turja.
16464: Evert N ukari. Mikko J askari.
16465: Elias Tukia. Kaarlo Hurme.
16466: Viljami Kalliokoski. E. M. Tarkkanen•
16467: •Janne Koivuranta. E. Lautala.
16468: J. H. Vennola. Antti Kukkonen.
16469: J. A. Ihamuotila. Hannes Valkama.
16470: Kaarlo Hänninen. V. M. J. Viljanen.
16471: Eino E. Heikura. P. Saarelainen.
16472: Vilho Nikkanen. T. Janhonen.
16473: 1
16474:
16475: 1
16476:
16477:
16478:
16479:
16480: 1
16481:
16482: 1
16483: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
16484:
16485: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ.
16486: j
16487: j
16488: j
16489: j
16490: j
16491: j
16492: j
16493: j
16494: j
16495: j
16496: j
16497: j
16498: j
16499: j
16500: j
16501: j
16502: j
16503: j
16504: j
16505: j
16506: j
16507: . j
16508: j
16509: j
16510: j
16511: j
16512: j
16513: j
16514: 3
16515:
16516:
16517:
16518:
16519: Eduskuntaesitykset:
16520: - n:o 1, P. Saarisen, y. m.: Ehdotus laiksi - n:o 10, Saveniuksen, y. m.: Eräiden
16521: ulkomaalaisen ottamisesta Suomen ikansalai· maaomaisuuksien sekä muiden kiinteistöjen
16522: seksi 20 päivänä helmikuuta 1920 annetun lain ja irtaianen omaisuuden suojelemisesta ulosmit·
16523: muuttamisesta. Liitteet I,1. s. 3. taukselta. Liitteet III,s. s. 254.
16524: - n:o 2, P. Saarisen, y. m.: Ehdotukset a) - n:o 11, P u 1 k k i sen, y. m.: Ehdotus laiksi
16525: laik1si niistä perusteista, joid·en mukaan vai· raha-arpajaisista. Liitteet III,4. s. 257.
16526: tiovaroja käytetään maan suomen- ja ruotsin· - n:o 12, Kylänpään, y. m.: Ehdotus eläin·
16527: kielisen väestön yliopistosivistyksen tarpeen suojeluslaiksi. Liitteet IV,1. s. 271 ja 275.
16528: izyydyttämiseksi; b) laiksi Helsingin Yliopis· - n:o 13, Kivimäen, y. m.: Ehdotus laiksi
16529: ton järjestysmuodon perusteista 14 pa1vana pormestarin, neuvo.smiesten ja maistraatinsih·
16530: ,heinäkuuta 1923 annetun lain 18 ~:n kumoa· teerin vaalin toimittamisen siirtämisestä kau·
16531: misesta sekä 2, 9, 13, 21 ja 22 § :n muuttami· punginvaltuustolle. Liitteet V,l. s. 293.
16532: sesta toisin kuuluviksi ja c) laiksi Helsingin - n:o 14, Peltosen ja Rannikon: A.sutus·
16533: Yliopiston järjestysmuodon perusteita koske· tilojen merkitseruisestä maarekisteriin. Liit·
16534: van lain voimaanpanosta 14 ;päivänä heinä· teet V,2. s. 295.
16535: kuuta 1923 annetun lain 3, 5, 6 ja 7 §:n ku· - n :o 15 I t k o sen: Ehdotus laiksi uskonnon-
16536: moamisesta .sekä 4 § :n muuttamisesta toisin v!liPauslain 10 § :n muuttamisesta. Liitteet V,a.
16537: kuuluvaksi. Liitteet I,2. s. 5. s. 300.
16538: - n:.o 16, Asikaisen, y. m.: Ehdotukset a)
16539: - n:o 3, Mantereen, y. m.: Ehdotus laiksi
16540: laiksi 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskun·
16541: leianav.erolain muuttamisesta. Liitteet II,L
16542: tain kunnallisihRllinnosta annetun asetuksen
16543: s. 17.
16544: muuttamisesta ja b) laiksi 8 päivänä joulu·
16545: - n:o 4, P r o c o p en, y. m.: Ehdotukset a) ·kuuta 1873 kunnallishallituksesta kaupungissa
16546: laiksi tulo- ja omaisuusveron pidättäm1sestä
16547: annetun asetuksen muuttamisesta. Liitteet V,4.
16548: ,osinkoa maksettaessa tammikuun 2 päivänä
16549: s. 302.
16550: 1926 annetun lain kumoamisesta ja b) laiksi - n:o 17, Tannerin: Ehdotu.s laiksi 28 päi·
16551: tulo- ja omaisuusverosta Joulukuun 5 päivänä vänä lokakuuta 1915 annetun vesioikeuslain
16552: 1e24 annetun lain 61 §:n muuttamisesta. Liit· II luvun 12 ja 18 §:n muutta-misesta. Liit·
16553: teet II,2. s. 19 ja 21. teet V,5. s. 310.
16554: - n:o 5, Schaumanin: Ehdotus laiksi 29 päi- - n:o 18, A i 1 i on, y. m.: Ehdotus laiksi kan·
16555: vänä marra;skuuta 1924 tullitariffin soveltami- sankielen sanakirjan avustll!miseksi. Liitteet
16556: tSesta annetun lain 11 § :n 1 momentin muutta- VI,l. s. 331.
16557: misesta. Liittec<t II,a. s. 23 ja 25. n:o 19, L o u hela i sen, y. m.: Ehdotus laiksi
16558: - n:o 6, Lindberg 1 n, y. m.: Eräitten tulli· oppivelvollisuudesta 15 päivämä huhtikuuta
16559: maksujen muuttamisesta. Liitteet II,4. s. ~7 1921 annetun lain 10 §:n muuttamisesta toisin
16560: ja 29. kuuluvaksi. Liitteet VI,2. s. 334.
16561: - n:o 7, Hannu 1 a n, y. m.: Ehdotus laiJksi ka.n- n:o 20, Koivurannan, y. m.: Ehdotus
16562: sakoululaito.kse·n kustannuksista. Liitteet II,l03. laiksi valtion metsämaiden asuttamisesta ja
16563: s. 223. .niillä olevien vuokra-alueid.en lunasta:misesta
16564: - n: o 8, H a h 1 i n, y. m. : Ehdotus laiksi korkeim- 20 p:nä toukokuuta 1922 annetun lain eräiden
16565: masta sallitusta korosta velaksiannossa. Liit· pykäläin muuttamisesta. Liittee.t VIII,L s.
16566: teet III,1. s. 249. 349.
16567: n:o 9, Myllymäen, y. m.: Ehdotus laiksi - n:o 21, Schaumanin ja österholmin:
16568: vuoden 1918 kansalaissodan johdosta tuomittu· Eräille evankelis-luterilaisille kirkoille ja kreik·
16569: jen henkilöiden kansalaisluottamuksen palaut· kalais-.katoliselle kirkoille ja seurakunnille
16570: ta:misesta. Liitteet III,2. s . .252. kuuluvilla tiJQilla ja maa-alueilla sijaitsevien
16571: 4 Eduskuntaesitykset ja anomusehdotukset.
16572:
16573: vuokra-alueiden lunastamisesta. Liitteet VIII,2. - n:o 26, Akerblomin, y. m.: Ehdotus laiksi
16574: s. 354 ja 356. 11 päivänä marraskuuta 1922 annetun asevel·
16575: - n:o 22, Sir o 1 a n, y. m.: Ethdotus laiksi val- vollisuuslain 13 § :n muuttami:sesta. Liitteet
16576: tion varoilla ta;pahtuvan asutustoiminnan ra- X,2. s. 407 ja 409.
16577: hoittamisesta. Liitteet Vill,s. s. 358. - n:o 27, He 1 on, y. m.: Ehdotus laiksi muutok-
16578: - n:o 23, Paasivuoren, y. m.: Ehdotus laiksi sista asevelvollisuuslain 13 pykälään. Liit-
16579: työsopimuksesta 1 päivänä heinäkuuta 1922 teet X,s. s. 412.
16580: annetun lain 41 § :n muuttamisesta toisin kuu- ·- n:o 28, Klo c karsi n, y. m.: Ehdotus laiksi
16581: luvaksi. Liitteet IX,t. s. 373. 11 päivänä marraskuuta 1922 annetun asevel-
16582: - n:o 24, Paasi vuoren, y. m.: Ehdotus laiksi vollisuuslain 58 § :n muuttamisesta. Liitteet
16583: sairausvakuutuksesta. Liitteet IX,2. s. 375. X,4. s. 416 ja 418.
16584: - n:o 25, Pitkäsen, y. m.: Ehdotus laiksi 11 - n:o 29, Niukkasen y. m.: Ehdotus laiksi
16585: päivänä marraskuuta 1922 annetun asevelvolli- kielilain 20 § :n selittämisestä. Liitteet XI, 1.
16586: suuslain 13 § :n muuttamisesta. Liitteet X,t. s. 427.
16587: s. 405.
16588:
16589:
16590: Anomusehdotukset:
16591: - n:o 1, Kivimäen, y. m.: Esityksen antami- määräämisen yhtenäistyttämisestä. Liitteet
16592: sesta joulukuun 6 päivän julistamisesta yleiseksi V,6. s. 312.
16593: juhla- ja vapaapäiväksi. Liitteet 1,3. s. 10. - n:o 13, Itkosen, y. m.: Esityksen antami-
16594: - n:o 2, Rosenbergin, y. m.: Kirkon erotta- .sesta laiksi kunnallisrvero1ainsäädännön uudis-
16595: misesta valtiosta. Liitteet 1,4. s. 11. tamisesta. Liitteet V,7. s. 314.
16596: - n:o 14, I n b o r r i n, y. m.: Esityksen antami·
16597: - n:o 3, Pii t u 1 a i sen: Vesileipä- ja raippa-
16598: sesta yhtenäisen väestörekisterin ailroansaami-
16599: rangaistuksen ikäytäntöönott®misesta. Liit-
16600: sesta. Liitteet V,s. s. 315 ja 317.
16601: teet III,5. s. 259.
16602: - n:o 15, P r o c o !P en, y. m.: Puhelinyhteyden
16603: - n:o 4, Klockarsin, y. m.: Tutkimuksen aikaansaamisesta ·Suomen ja Ruotsin välille.
16604: toimittamisesta kovennettujen rangaistuslajien Liitteet II,l04. s. 287 ja 239.
16605: tarkoituksenmukaisuudesta. Liitteet III,s s. - n:o 16, F o r s ·b e r gin, y. m.: Merimiesten
16606: 260 ja 263. eläkkeiden korottamisesta nyleyistä rruhanar-
16607: - n:o 5, G e b h a r d i n, y. m.: Julkisten arpa· voa vastaavaksi. Liitteet V,9. s. 319 ja 322.
16608: jaisten toimeenpanemisesta annetun asetuksen - •n:o 17, Paavolaisen ry. m.: Esityksen
16609: uudistamisesta. Liitteet III,7. s. 266. an tamioosta entisten lahjo,i tusmaakruunun ·
16610: - n:o 6, K u kk.o sen, y. m.: Es.ityksen anta· rpuistojen luovutuskysymyksen ratkaisusta.
16611: misesta aseve1vollisten palvelusajan ly'hentä- Liitteet v III,4. s. 366.
16612: misestä. Liitteet X,5. s. 420. - n: o 18, R a v o n, y. m.: Esityksen antamisesta
16613: - n:o 7, 0. HeLkiniheim.on, y. m.: Esityk· laiksi, jonka mukaan <k.alastusoikeus saataisiin
16614: sen antamisesta maalaiskuntien rokottajain maanomistuksesta riippumattomaksi. Liitteet
16615: palkkauksen korottamisesta. Liitteet IV,2. s. V,10. s. 325.
16616: 278. - n:o 19, Wiikin y. m.: E.sityksen antami-
16617: - n:o 8, Somersalon, y. m.: Esityksen an· sesta kalastajan ·vesialueen .vuokraoikeuden
16618: tamisesta .tuberkuloosiparantolan perustami- tmwaa,misesta •eräissä tapauksissa. Liitteet
16619: sesta puolustuslaitosta varten. Liitteet IV,s. V,ll. s. 326 ja 327.
16620: s. 279. - n:o 20, P. Saari .sen, y. m.: Esityksen an·
16621: - n:o 9, Zittingin, y. m.: Esityksen antami- tam~sesta IP~enviljelysneuV<ojaopiston perusta-
16622: se.sta laiksi piirimielifrairaaloiden valtioavun misesta. Liitteet VIII,5. s. 367.
16623: perusteista. Liitteet IV,4. s. 281. - n:o 21, Voionmaan, y. :m.: Maan arkisto-
16624: - n:o 10, Schaumanin: Voimassaolevan al- toimen uudistamisesta. Liitteet VI,s. s. 336.
16625: koiholilainsäiildännön muuttamisesta. Liitteet - n:o 22, Paavolaisen, y.m.: Esityksen
16626: IV,5. s. 283 ja 285. antamisesta kansanopistonopettajien eläke·
16627: - n:o 11. R u o t z i n, y. m.: Esityksen antami- etujen järjestämisestä. Liitteet VI,4 s. 339.
16628: sesta kokaiinikaupan ehkäisemiseksi. Liitteet -n:o 23, Ro.senbergin, y. m.: Esityksen
16629: IV,6. s. ,287. antamisesta valtion varoilla ylläpidettävän
16630: - n:o 12, P u 11 i sen, \Y· m.: Esityksen antami- vanhuus· ja työkyvyttömyyselä1kelaitoksen iPe-
16631: sesta maatalouskiinteistöjen ver<J!Perusteiden rustamisesta. Liitt.eet IX,3. s. 396.
16632: Eduskuntaesitykset ja anomusehdotukset. 5
16633:
16634: n:o 24, Ta b e 11 i n:, y. m.: Esityksen .antami- - n:o 39, Salon, y. m.: M·äärärahan myöntä-
16635: sesta laiksi yleisestä pa'komsesta työttömyys- misestä maantien nakentamista varten Vuoli-
16636: vakuutuksesta. Liitteet IX,4. s. 399. joon kunnasta Säräisniemen kirkolle. Liitteet
16637: - n:o 25, P a arvo l a i sen, y. :m.: Mahdolli- II,14. s. 51.
16638: suuksien valmistamise.sta Karjalan kannaksen - n:o 40, Arffmanin, y. m.: Määrärahan
16639: asukkaille kalastus- ja ,Jl18;ataloustuotteiden myöntämisestä sillan rakentamista varten Sot-
16640: .Kauppaamiseksi Venäjälle. Liitteet VII,l. kamo-Kuhmoniemen maantieosalla Tervosal-
16641: .s. 343. men yli. Liitteet II,15. s. 52.
16642: ___, n:o 26, So.m,e.r•sJalon, ~- m.: ·'Esityksen - n:o 41, H ä·nn i sen: Määrärahan myöntämi-
16643: antamisesta lainan myöntämisestä Aero sestä xou.ssun-Km.wisenvaaran-Tyräjärven
16644: 0/Y:lle lentokoneen hankkimiseksi Helsingin -Jokijärven maantien rakentamista 'Varten.
16645: -Tulcllolman liikennettä varten. Liitteet IT,l05. Liitteet II,16. s. 53.
16646: s. 241. - n:o 42, Hännisen, y. m.: Määrärahan
16647: - n:o ·27, Helon, y. m.: Mää·rärahan myöntä- myöntämisestä posti· ja !POstiautoliikenteen
16648: mistä työttömyyden lieventämiseksi koskevan ~ehittämise.ksi rajaseuduilla. Liitteet II,17.
16649: e·sityksen antamisesta. Liittoot II,l06. s. 242. s. 54.
16650: - n:o 28, KoivuraniJl.an, y. m.: Työnanta- - n:o 43, Hännis.en, y. m.: Määrärahan
16651: jan veivoittamisesta kantamaan valtion ja myöntäimisestä !PUJhelinlindain rakentamista
16652: kunnan verot :työssään olevilta henkilöiltä. varten Rov·aniemen-Posion-Kuusamon ja
16653: Liitteet II,5. s. 31. Rovaniemen-Ylitornion välille. Liitteet II,20.
16654: - n:o 29, 0. H·eikinheimon, y. m.: Määrä- s. 61.
16655: rahan myöntämisestä !huokea;korkoisiksi kuole- - n:o 44, Ja~hos•en, y. m.: Määrärruhan
16656: tuslainoiksi maaseudun sähköyhtym.ille. Liit- myöntämisestä kaksoispuhelinjohdon rakenta-
16657: teet II,1s . .s. 56. mista varten Kuopiosta Kontiom&elle. Liit-
16658: - .n:o 30, V en no 1 a n, y. m.: Määrärahan ·teet II,21. s. 62.
16659: myöntämisestä malmin etsintää varten. Liit- - n: o 45, Hännisen j a Neitiniemen:
16660: teet II,19 ..s. 58. Määrärahan myöntämisestä poropaliskunnille
16661: -- n:o 31, Jusailan, y. m.: Määrärahan myön- suoja-aitojen rakentamista !Varten. Liitteet
16662: •tä:m1sestä satamaradan Kemi-Pitkäkari ra- II,22. s. 64.
16663: kentamista varten. Liitteet II,e. s. 35. - n:o 46, Seppälän, y. m.: Määrärahan
16664: - n:o 32, Kivimäen, y. m.: Määrärahan myöntämisestä cyöläisnaisten kesäsiirtolain
16665: myöntämisestä Turun sataman laajennustöitä avustamiseksi. Liitteet LI,9s. s. 212.
16666: varten. Liitteet II,7. s. 37.
16667: - n:o 47, Saveniuksen, y. m.: Määrärahan
16668: - n:o 33, He I.o n, y. m.: Määrärahan myöntä-
16669: myöntämise·stä S(}taorpojen avustamista var·
16670: misestä kalastus- ja hätäsataman rakentamista
16671: varten Laatokan rannikolle Metsä;pirtin pitä- ten. Liitteet II,99. s. 214.
16672: jän Saaroisten kylän kohdalle. Liitteet II,s. - n:o 48, N u karin, y. m.: Määrärahan myön-
16673: 8. 43. .tämisestä Hämeenlinnan lääninsairaalan laa·
16674: - n:o 34, Wanhalan, y. m.: Määrärahan jentamista varten. Liitteet II,23. s. 66.
16675: myöntämisestä Lavansaaren satamatöitä var· - n:o 49, Neiti n i e m ·en: Määrärahan myön-
16676: ten. Liitteet II,9. s. 44. tämisestä Kittilän sairaalan rakentamista var-
16677: - n:o 35, Särkän, y. m.: Määrär.ahan myöntä- ten. Liitteet II,24. s. 68.
16678: misestä ·Baimaan ja Kuolimon välisen kana- ~ n:o 50, Manner i n, y. m.: Määrärahan
16679: van tutkimista varten. Liitteet II,1o. s. 45. myöntämisestä !wustukseksi Viipurin diako-
16680: - n:o 36, Hännisen, y. m.: l\llä.ä.räralum ·nissalaitokselle. Liitteet II,25. s. 69.
16681: myöntämisestä !ainoiksi ja avustukseksi laiva- - n:o 51, Lahdensuon, y. m.: Määrärn.han
16682: ja moottoriliikennettä varten rajaseudulla. Liit- myöntämisestä ku.ntayhtym.ien toimenvite·estä
16683: teet II,11. s. 46. perustettavien langettll!vatautisten hoitolaitos-
16684: - n:o 37, Jauhosen, y. m.: Määrärahan ten tukemista varten. Liitteet II,26. s. 70.
16685: myöntämisestä eräiden maanteiden rakenta- - n:o 52, Ju n.e ks en, y. m.: Määrärahan
16686: mista varten Suomussalmen ja Hyrynsalmen myöntämisestä iRöntgen-koneiden hankkimista
16687: pitäjissä. Liitteet II,12 ..s. 47. :varten Tornion yleiseen sairaalaan. Liitteet
16688: - n:o 3.S, Jauhosen, y. m.: Määrärahan II,2 7. s. 71.
16689: myöntämise.stä erinäisten maanteiden .tutki- - n:o 53, Wiikin: Määrärahan myöntämisestä
16690: mista ja rakentamista varten Kajaanin kihla- ,s,pitalitaudin vastustamista :varten. Liitteet
16691: kunnassa. Liitteet II,13. s. 49. II,2s. s. 72 ja 74.
16692: 6 Eduslmntaesity~et ja anomusehdotukset.
16693:
16694: - n:o 54, Tavastähden, y. m.: Määrärahan - n:o 70, Pennasen, y. m.: Määrärahan
16695: myöntämisestä lasten terveyshuollon edistämi- myöntämise.stä avustukseksi Suomen Kirkon
16696: .seksi itäisissä rajaseutupitäjissä. Liitteet Sisälähetysseuralle. Liitteet II,45. s. 102.
16697: II,29 . .s. 76. - n:o 71, Pitkäsen, y. m.: Lainan myöntämi-
16698: - n:o 55, R yö mä n: Määrärahan myöntämi- sestä Suomen Merimieslähetysseuralle merimies-
16699: sestä vapaata tuberkuloosin vastustamistyötä lähetystalon hankkimista varten Antwer.peniin.
16700: varten. Liitteet II,so. s. 78. Liitteet II,46. s. 103.
16701: - n:o 56, Hurm.een, y. m.: Määränlihan myön- - n:o 7.2, Kukkosen, y. m.: Määrärahan
16702: tämisestä Keski-Suomen ·tuberkuloosiparanto- myöntämisestä Paul Nicolayn kristillis-yhteis-
16703: lan rak.ennustöiden alottamista varten. Liit- ·kunnall!sen .työke.skuk.sen toimintaa -varten.
16704: teet II,31. · s. 79. Liitteet II,47. :s. 105.
16705: - n:o 57, Pelttarin, y. m.: Määrärahan n:o 73, Neiti ui e me n: Määrärahan myön-
16706: myöntämise.stä Oulaisten y. m. kuntien tuber- tämisestä P·elko,senniemen seurakunnan kir-
16707: kuloosin va.stustamiSlYhdis:tykselle. Liitteet kon rakentamista varten. Liitteet II,48. s. 108.
16708: II,s2. s. 81. ' - n:o 74, 8aarelaisen, y. m.: Määrärahan
16709: - n:o 58, K•ä r j en, y. m.: Määrärahan myöntä- myöntämisestä rukoushuoneen rakentamista
16710: misestä raittiustyön tekemistä ja alkoholis- varten Pielisjärven pitäjän Kolin kylään.
16711: tien huoltoa varten. Liitteet II,ss. s. 83. Liitteet II,49. s. 109.
16712: - n:o 59, Hirvensalo ·n: Määrärahan myön- - n:o 75, Piitulaisen, y.m.: Määrärahan
16713: tämi.sestä Kuopion tyttökoulun jatkoluokkia myöntämisestä rukoushuoneen rakentamista
16714: varten. Liitteet II,34. s. 87. varten Suojärven :pitäjän Suvilahden kylään.
16715: - n:o 60, Hahlin, y. m.: Määrärahan myöntä- Liitteet II,5o. s. 111.
16716: misestä Iisalmen keskikoulun jatkoluokkien - n:o 76, Karek:sen: Määrärahan myöntämi-
16717: ottamiseksi valtion huostaan. Liitteet II,35. se.stä lainan antamista ·varten Helsingin So-
16718: s. 88. keainyhdistykselle talon rakentamiseksi. Liit-
16719: - n: o 61, K ui ·S m a n, y. m.: Määrärahan myön- teet II,51. s. 113.
16720: tämisestä Käkisalmen yhteiskoulun kolmen - n:o 77, Sillanpään, y. m.: Määrärahan
16721: lukioluokan ottamise.ksi valtion huostaan. myöntämisestä avustukseksi Helsingin Sokeain-
16722: Liitteet II,36. s. 89. yhdistykselle. Liitte.et II,52 . .s. 115.
16723: - n:o 62, R u o t z i n, y. m.: Lappeenrannan yh- - n:o 78, Pa·avolais·en, y. m.: Määrärahan
16724: teiskoulun ottamisesta valtion huostaau. Liit- myöntämisestä Suomen Näiytelmäkirjailijalii-
16725: teet II,37. s. 91. tolle. Liitteet II,53. s. 117.
16726: - n:o 63, Juneks.en, y. m.: Määrärahan myön- - n:o 79, Voionma.an ja Ampujan: Mää-
16727: tämisestä Tornion keskikoulun jatkoluokkien ot- rärahan myöntämisestä avustukseksi Työväen
16728: tamiseksi valtion ihuostaan. Liitteet II,ss. s. Sivistysliitolle. Liitteet II,54. s. 119.
16729: 93. - n:o 80, All i la n, y. m.: Määrärahan myön-
16730: - n:o 64, Pohjalan, y. m.: Määrärahan myön- tä;mises·tä Työviilen Järjestönuorten liitolle.
16731: tämisestä Viipurin Musiikkiopiston avu:stami- Liit,teet II,55. s. Hl2.
16732: seksi. Liitteet II,39. s. 94. - n:o 81, Huotarin, y. m.: Määrärahan
16733: - n:o 65, Gebhardin, y. m.: Määrärahan myöntämisestä las:ten raittiuslehden julkaise-
16734: myöntämisestä Helsingin Kansankonserv.ato- mista varten. Liitteet ll,56. :s. 124.
16735: riolle sen toiminnan tukemise.ksi. Liitteet - n:o 82, Saveniuk.sen, y. m.: Määrärahan
16736: II,4o. s. 96. myöntämisestä Suomen Työväen Raittisliiton
16737: - n:o 66, E. Saarisen, y. m.: Määrärahan ·avustamiseksi. I,.iit.teet II,57. s. 1'25.
16738: myöntämisestä Työväen Musiikkiliiton r. y. - n:o 83, Voionmaan: Määrärahan IlllYÖntä-
16739: toiminnan tukemiseksi. Liitteet II,41. s. 97. misestä valtionarkiston lisärakennuksen töi-
16740: - n:o 67, Paavolaisen, y. m.: Määrärahan den al~amista varten. Liitteet II,5s. s. 127.
16741: myöntämisestä käytettäväksi helppokorkoisina - n:o 84, ö s te r h o lm i n, y. m.: Määrärahan
16742: rakennuslainoina kansanopistoille. Liitteet II,42. myöntämisestä 'kirjastojen perustamista var-
16743: s. 98. ten luotsipaikoille. Liitteet II,59. s. 128 ja 129.
16744: - n:o 68, Kuisman, y. m.: Määrärahan myön- - 'll:o 85, Ailion, y. m.: Määrärahan myöntä-
16745: tämisestä Kaukolan Vlli_Pa:aopistoa varten. mise.stä maaseutumuseoiden ja Suomen Museo-
16746: Liitteet II,43. s. 99. liiton avustamiseksi. Liitteet II,6o. s. 130.
16747: - n:o 69, Pullisen, y. m.: Määrärahan myön- - n:o 86, Jacob.ssonin, y. m.: Määrärahan
16748: tämisestä >kotiteollisuuskoulun 'Perustamista myöntämisestä Pohjanmaan historialliselle mu-
16749: varten PerkjärlVelle. Liitteet II,44. 'S. 101. seoyhdistyksel!e. Liitteet II,61. s. 131 ja 132.
16750: Eduskuntaesitykset ja anomusehdotukset. 7
16751:
16752:
16753: - n: o 87, R a n t a 1 a n, y. m.: Määrärahan - n:o 103, P e 1 t ta r i n, y. m.: Määrärahan
16754: myöntämisestä nuorisotutkimuksen toimeen· myöntämise.stä Pohjois-Suomen Laidun· ja
16755: panoa varten. Liitteet II,62. s. 133. NurmiviljelyS(Yihdistyksen toimrl.nnan avusta·
16756: .- n:o 88, Hannulan: Määrär!llhan myöntämi· mise.ksi. Liitteet !!,78. s. 172 .
16757: sestä ruvustukseksi Ivalon·Naisyhdistykselle ja - n:o 104, June.ksen, y.m.: Määrärahan
16758: Lastensuojeluyhdistykselle neuvontatalon ra· myöntämisestä kiertävän maamieskoulun pe·
16759: kentamista varten. Liitteet II,63. s. 134. rustamista varten Perä-Pohjolaan. Liitteet.
16760: - n:o 89, A. Aallon, lY· m.: Määrärahan myön· !!,79. s. 175.
16761: tämisestä valistustalon rakentamista varten - n:o 105, Ihamuotilan, y. m.: Määrärahan
16762: Veitsiluodon sahan alueelle. Liitteet II,64. s. myöntämisestä maamieskoulun perustamiseksi
16763: 135. Jämsään. Liitteet II,so. s. 176.
16764: - n:o 90, Sillanpään, y. m.: Pientenlasten· - n:o 106, Juneksen, y. m.: Määrärahan
16765: hoidon järjestämisestä j.a määrärahan myöntä· myöntämisestä kasviviljelyskoeaseman perus·
16766: misestä hoitolaitoksen perustamista varten. tamista varten Perä-Pohjolaan. Liitteet II,s1.
16767: Liitteet II,65. s. 137. s. 178.
16768: - n:o 91, L .ehto kosken, y. m.: Määrärllihan - n:o 107, Hei k uran: Määrär!llhan myöntä·
16769: myöntämisestä sotaarpojen :l!mmattiopetusta misestä suO<viljelyskoeaseman perustamista
16770: varten. Liitteet II,66. s. 139. varten Pohjois-Satakuntaa.n. Liitteet II,s2. s.
16771: - n:o 92, Paasi vuoren, y. m.: Määrärahan 179.
16772: myöntämisestä esperanton opetuksen edistä· - n:o 108, Heikuran, y. m.: Määrärahan
16773: mistä varten. Liitteet II,67. s. 142. myöntämisestä PienviljeLijäin Keskusliitolle.
16774: - n:o 93, A 1 e s talon, y. m.: Määräraib:an Liitteet II,s3. s. 182.
16775: myöntämisestä kuoletuslainoiksi maanlunas· - n:o 109, E. Saarisen, y. m.: Määrärahan
16776: tushinnan suorittamista varten erinäisille myönt&mise.stä ruvustukseksi Pienviljelijäin
16777: itsenäistyneille torrppareille. Liitteet II,6s. s. Liitolle r. y. Liitteet II,s4. s. 186.
16778: 144. - n:o 110, E. Setälän, y. m.: Määrärahan
16779: - n:o 94, Halosen, y. m.: Määrärahan myön· myöntämisestä kunnallisen pienviljelysneuvon·
16780: tämisestä asutusrahastolle käytettäväksi hal· tatyön avustamiseksi. Liitteet II,s5. s. 187.
16781: pakorkoisin.a kuoletuslainoina pienviljelijöille. - n:o 111, E. Setälän, y. m.: Määrärahan
16782: Liitteet II,69. s. 145. myöntämisestä pienviljelijäin opintomatkoja
16783: varten Skandinavian maihin. Liitteet II,86. s.
16784: - n:o 95, Saarelaisen, y. m.: Määrärahan
16785: 188.
16786: myöntämisestä uudisviljelysraivausten kustan·
16787: - n:o 112, Heikuran, y. m.: Määrärahan
16788: nuksiin rajaseudulla. Liitteet II,70. s. 148.
16789: myöntämisestä varattomien pienviljelijäin
16790: - n :o 96, P u ll i s •e n, y. m.: Määrärahan myön· opiskeluavustuksia TVarten. Liitteet II,s7. s.
16791: tämisestä valtion metsä- ja suomaiden kuiva· 190.
16792: tusta varten. Liittee·t II,71. s. 150. - n:o 113, Ramstedt'in, y. m.: Määrärahan
16793: - n :o 97, H e i k u r a n, y. m.: Määräraib.an myöntämisestä uudismaan raivauspalkinnoik·
16794: myöntämisestä .karjatalouden edistämisek~i. si pienViljelijöille. Liitteet II,ss. s. 191. ·
16795: Liitteet II,72. s. 153. ·
16796: - n:o 114, Åkerblomin, y. m.: Määrärahan
16797: - n:o 98, Ki r r a n, y. m.: Määrärahan myöntä· myöntämisestä kiertiilvärr kalastajakoulun pe·
16798: misestä !pienviljelijäin yhtymille siitossonnien rustamista varten Vaasan läänin ruotsalaisiin
16799: ostamista varten. Liitteet !!,73. s. 158. rannikkopitäjiin. Liitteet II,s9. s. 192 ja 194.
16800: - n:o 99, J y s k e en, y. m.: Määränillan myön· -· n:o 115, ö s te r h o 1m i n, y. m.: Määrärahan
16801: tämisestä karja- sekä metsätalouden edistä· myöntämisestä Virolahden ja Pernajan kalas·
16802: mistä varten. Liitte.et II,74. s. 161. tajakouluja varten. Liitteet II,9o. s. 196 ja 198.
16803: - n:o 100, Makkosen, y. m.: Määrärllihan - ill:o 116, Lindbergin, y. m.: Määrärahan
16804: myÖntämisestä siipikarjanhoidon edistämise.k· myöntämisestä Tuusulan joen perkaamista
16805: si. Liitteet !!,75. s. 165. varten. Liitteet !!,91. s. 200 ja 202.
16806: - n:o 101, P. Saarisen, y. m.: Määrärahan n:o 117, Kärjen, y. m.: Määrärwhan myön·
16807: myöntämisestä laiduntaloutta kohottaviin tar· tämisestä Kyrönjoen keskiosan perkaamista
16808: koituksiin. Liitteet II,76. s. 166. varten. Liitteet !!,92. s. 204.
16809: - n:o 100, E. Setälän: Määrärahan myöntä· -n:o 118, Lahdensuo.n, y. m.: Määrärahan
16810: misestä laidunmaan hankkimiseksi pikkutilalli· myöntämisestä Lapuanjo,en perkaustöiden jat·
16811: sille. Liitteet II,77. s. 170. kamista varten. Liitteet !!,93. s. 205.
16812: 8 Eduskuntaesitykset ja anomusehdotukset.
16813:
16814: - n:o 119, Hästbac,kan, y. m.: Määrärahan - n:o 123, S o me r s a l on: Määrär:xhan myön-
16815: myöntämisestä .Ähtävänjoen alajuoksun per- tämisestä am:ma.ttikurssien järjestämiseksi
16816: kaamista varten. Liitteet II,94. s. 206 ja 207. työttömille naisille. Liitteet II,100. s. 216.
16817: - n:o 120, T u r ja n, y. m.: Määrärahan myön- - n:o 124, Lie d e k sen, y. m.: Määrärahan
16818: tämisestä Kuortaneenjärven vedenpi11nan myöntämisestä jaettavaksi rupurahoina työn-
16819: säännöstelytöitä varte11. Liitteet II,95. s. 208. puutteen takia hätätilaan joutuneille ja töi-
16820: - n:o 121. P u ll i ,sen, y. m.: Määrfurahan ·den järjestämiseksi työttömille. Liitteet II,101.
16821: myöntämisestä Ala-Vuoksen la.skuma.hdolli- s. 217.
16822: ·suuks1en .tutkimista varten. Liitteet II,96. s. - n:o 125, I s a k s s on i n, y. m.: Määrära.han
16823: 209. myöntämisestä .vanhuus- ja työlcyvyttömyys-
16824: - n:o 1•2·2, K,a ura sen, y. m.: Määrärahan eläkelaitoksen toteuttamiseksi. Liitteet II,l 02.
16825: myöntämisestä Muolaam. pitäjässä olevien s. 219.
16826: Kir.kko-, Punnus- ja Vuo.tjärven vedenpinnan
16827: alentamista varten. Liitteet II,97. s. 211.
16828: ASIALUETTELO.
16829:
16830:
16831:
16832:
16833: •
16834: •
16835: 11
16836:
16837:
16838:
16839:
16840: A s. i a 1u e t t e 1o.
16841: A. - Ed. Kukkosen y. m. anom. ehd. n:o 6 esityk-
16842: Aero Oy.: Ed. Somer~srulon y. m. anom. ehd. n:o sen anta-mis-e-sta asevelvollisten palv-elusajan
16843: 26 esityksen antMilise-sta lainan myöntämises- lyhentämise-stä. Liitte•et X,5. s. 420. L. Puol.
16844: tä Aero 0/Y:lle lentokoneen hankkimiseksi v:aan.
16845: Helsingin-Tukholma-n liikennettä varten. Asutus: Ed. Sirolan y. m. edusk. esi:t. n:o 22 si-
16846: Liitte.et II,lo5. s. 241. L. Vv:aan. sältävä ehdotuksen laiksi valtion varoilla ta-
16847: Alkoholilainsäädäntö: Ed. S0haumanin anom. pahtuvan asutustoiminnan rahoittamisesta.
16848: ehd. n:o 10 voimassaole>van alkoholilainsää- Liitteet VIII,3. s. 358. L. Mtv:aan.
16849: dännön muuttamise,sta. Liitteet IV,5. s. 283 ja - Ks. Valtion metsämaat.
16850: 28·5. L. Tv:mm. Asutustilat: Ed. P,eltosen ja Ralllllikon edusk.
16851: Alkoholistihuolto: - Ks. Raittiustyö. esit. n:o 14 laiksi asutustilojen merkitsemi-
16852: Ammattikurssit: - Ks. Työttömyys. misestä maa.r.ekisteriin. Liitteet V,2. s. 295.
16853: Arkistotoimi: Ed. Voionmaan y. m. anom. ehd. L. Ltv:aa;n.
16854: n:o ~1 ma;an arkis-totoimen uudista;misesta. E.
16855: Liitteet VI,3. s. 336. L. Siv. v:aan. Eläinsuojelu: Ed. Kylänpään y. m. edusk. esit.
16856: Armahdus: Ed. Myllymäen y. m. edusk. esit. n:o n:o }2 .sisältävä eiuiotuks·en eläinsuoj·elus-
16857: 9 .sisältwvä ehdotuksen laiksi vuoden 1918 kan- laiksi. Liitteet IV,1. s. 271 ja 275. L. Tv:aan.
16858: salaissodan johdosta tuomittujen henkilöiden Eläkkeet: - Ks. Merimiesten eläkkeet. Kansan-
16859: kansalaisluotta;muksen [palauttamisesta. Liit- opistot. Vanhuus- ja työkyvyttömyyse1äke-
16860: .teet III,2. s. 252. L. Lv:aan. 1aitos.
16861: Arpajaiset: Ed. Gebhardin y. m. anom. ehd. n:o Esperanto: Ed. Paa;si:vuoren y. m. anom. -ehd. n:o
16862: 5 julkisten arpajaisten toimeenpanemisesta -92 määrärahan myöntämisestä e.spemnton ope-
16863: annetun asetuksen uudista;misesta. Liitteet :tuksen ediJstännis.tä varten. Liit.teet II,67. s.
16864: III,7. s. 266. L. Lv:aa;n, .142. L. V:v:aan, joka pyytää lausunnon
16865: - Ks. Raha-arpajaiset. Siv:lt.a.
16866: Asevelvollisuus: Ed. Pitkäsen y. m. edusk. esit.
16867: n:o 25 sisältävä ehdotuksen laiksi 11 päivänä H.
16868: Hautausmaat: - Ks. Uskonnonvapaus.
16869: marraskuuta 1922 .annetun asevelvollisuuslain
16870: Helsingin yliopisto: - Ks. Yliopisto.
16871: 13 § :n muutta-misesta. Liitteet X,l. s. 405.
16872: L. Puol. v:aan.
16873: - Ed. Åkerblomin y. m. edusk. esit. n:o 26 -si- I.
16874: sältävä ,ehdotuksen laiksi 11 päivänä marras- Itsenäistyneet torpparit: Ed. Ale:stalon y. m.
16875: kuuta 1922 annetun asevelvollisuuslain 13 ~:n anom. ·ehd. n:o 93 määrärahan myöntämisestä
16876: muuttamisesta. Liit.teet X,2. s. 407 ja 409. kuoletuslainoiksi maanlunastushl:nnan .suoritta-
16877: L. Puol. v:aa>n. mista v.arten erinäi;sille i:tsenäistyneil1e torp-
16878: Ed. Helon y. m. edusk. esit. n:o 27 sisältävä ,pareille. Liitteet II,ss. s. 144. L. Vv:aan, jo-
16879: ehdotuksen laiksi muutoksista •asevelvolli- ka pyytää lausunnon Mtv:lta.
16880: suuslain 13 plfkälään. Liitteet X,3. s. 412. L. Itsenäisyyspäivä: Ed. Kivimäen. y. m. anom. ehd.
16881: Puol. v:aan. n:o 1 esityksen antamisesta joulukuun 6 päi-
16882: - Ed. Klockarsin y. m. •edusk. esit. n:o 28 sisäl- vän julistamisesta yleiseksi juhla- ja v~~~paa
16883: tävä ehdotukse·n laiksi 11 päivänä marras- rpäiväksi. Liitteet !,3. s. 10. L. Prv:•aan.
16884: kuuta 1922 annetun asevelvollisuuslain 58 § :n Ivalon Naisyhdistys: Ed. Hannulan anom. ehd.
16885: muuttamisesta. Liitteet X,4. s. 416 ja 418. L. n:o 88 määrärahan myöntämisestä avustuk-
16886: Puol. -v:aan. se,ksi Ivalon NaisJ1hdistykselle ja Lastensuo·
16887: 12 Asialuettelo.
16888:
16889: jeluyhdistykselle neu<Vontatalon rakentam1sta Kalastus: Ed. Wiikin y. m. anom. ·ehd. n:o 19'
16890: .varten. Liitteet II,63. s. 134. L. Vv:aan, joka esityksen antamise·sta ka1astajan vesialueen
16891: pyytää l11111sunnon Siv:lta. ovuokraoikeuden turvaamisesta eräissä tapauk-
16892: sissa. LiitJteert; V,u. s. 326 ja 327. L. Ltv:a.a.n.
16893: Kalastusoikeus: Ed. Ravon y. m. anom. eh.d. n:()
16894: J. 18 esityksen antamisesta lai.kai, jonka mukaan
16895: Jokien perkaukset: Ed. Lindbergin y. m. anom. kalastusoikeus saataisUn maaomistuksesta
16896: ehd. n:o 116 määräraJhan myöntämisestä Tuu- ri~pum.attoma.ksi Liitteet V,l(}. s. 325. L.
16897: sulan joen perkaamista val'lten. Liiltteet II,91. Ltv:aan.
16898: .s. 200 ja 20·2. L. V:v:aan, joka ,pY\}'tää lausun- Kalastussatamat: Ed. Helon y. m. anom. ehd. n:o
16899: non Mtv:lta. 33 määrärahan 'llliYöntämisestä kalastus.- ja
16900: - Ed. Kärjen y. m. anom. ehd. n:o 117 määrä- ihätäsataml!Lll rakentamista ·varten Laatokan
16901: • ra!han myöntämisestä Kyrönjoen keskiosan l'lannik(}lle Metsäpirtin pitäjän Saaro.isten ky-
16902: perkaamista varten. Liitteet II,92. s. 204. L. län kohdalle. Liittoot II,s. s. 43. L. Vv:aan.
16903: Vv:aan, joka pyytää lausunnon Mtw:lta. Kanavat: Ed. Särkän y. m. anom. ehd. n:o 35
16904: -Ed. Lahdensuon y. m. anom. ehd. n:o 118 mää- määrärahan myöntämisestä Saimaan ja Kuo-
16905: rärahan myöntämisestä La;puanjoen perkaus- Iimon viilisen kanavan tutkimista varten.
16906: tördillll jatkiamis.ta varten. Liitteet II,93. s. Liitteet II,1o. s. 45. L. Vv:aan.
16907: 205. L. Vv:aan, joka pntää lausunnon Kansakoululaitoksen kustannukset: Ed. Hannulan
16908: Mtv:lta. y. m. edUJSk. esit. n:o 7 sisältävä ehdotuiksen
16909: laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista.
16910: - Ed. Hästbackan y. m. anom. ehd. n:o 119 mää-
16911: Liitteet II,1oa. s. 22'3. L. Vv:aan, joka pyytää
16912: rärahan myöntämisestä .Äbtävällljoen alajuok-
16913: lausunnon Siv:ltl!L.
16914: sun pe1'kaamista v,ar.ten. Liitteet II,94. s.
16915: Kansakoulunopettajain palkat: - Ks. Kansakou-
16916: 206 ja 207. L. Vv:wan, joka PY\Ytää lausunnon
16917: lulaitoksen kustannukset.
16918: Mtv:lta.
16919: Kansalaisluottanms. - Ks. A;rmahdus.
16920: Järjestönuoret: Ed. Allilan y. m. anom. ehd. n:o Kansalaisoikeudet: - Ks. Suome111 kansalaisuus.
16921: 80 määrärahan myöntämisestä Työväen Jär- Kansankielen sanakirja: Ed. Ailion y. m. edusk.
16922: je.stönuorten liitolle. Liitteet II,55. s. 122. L. e.sit. n:o 18 sisältävä ehdotuksen laiksi kan-
16923: Vv:aan, joka pyytää lausunnon Siv:lta. sankielen sanakirjan s.v11stami,seks.i. Liitte.et
16924: Järvenlaskut: Ed. Turjan y. m. anom. ehd. n:o VI,l s. 331. L. Siv:aan, jGka p\fytää lausunnon
16925: 120 määrärahan :m:yöntämisestä Kuortaneen- Vv:lta.
16926: järven vedenpinllla:n .säännöstelytöitä varten. Kansankonservatoriot: Ed. Gebhardin y. m.
16927: Liitteet II,95. s. 208. L. Vv:oaan, jQka pyy- a.nom. ehd. n:o 65 määräraham myöntämisestä
16928: tää lausunmon M·tv:lta. Helsingin Kansankonservatoriolle sen toimin-
16929: - Ed. Kaura;sen y. m. anom. ehd. n:o 1212 määrä- nan tukemiseksi. Liitteet II,4o. ,s. 96. L.
16930: rruhan myöntämisestä Muolaan pitä;jässä ole- Vv:aan, joka pyytää lausunnon Siv:lta.
16931: vi.en Kirkko-, Punnus- ja Vu:otjärven veden- Kansanopistot: Ed. Paavolaisen y. m. a;nom (llhd.
16932: [p.innan alentamista varten. Liitteet II,97. s. n:o 22 esityksen antamisesta kansanQPiston-
16933: :211. L. Vv:J~Lan, joka p~tää lausunmon opettajien .eläke-etujen järjestämisestä. Liit-
16934: Mtv:lta. teet VI,4. s. 33,9. L. Siv:aan.
16935: - Ks. Vuoksem laskeminen. - Ed. Pa;ruvolaisen y. m. anoom. ehd. n:o 67 maa·
16936: rä.rahan myöntämisestä käytettiiNäksi helppo-
16937: kor koisina rakennuslainoina kan.sanOi[liatoille.
16938: K. Liitteet II,42. s. 98. L. V.v:aan, joka !PYytää
16939: Kalastajakoulut: Ed. ÅJkerblo:min y. m. anGm. lausunnon Siv:lta.
16940: ehd. n:o 114 määräl'lahan myöntämisestä kier- Karja· ja metsätalous: Ed. Jyskeen y. m. anom.
16941: tävän kalastajakoulun perustamista varten 61hd. n:o 99 määrärahrun myöntämisestä karja-
16942: Vaasan läänin ruotsalaisiin rannikkopitäjiin. .sekä metsätalouden edistämistä varten. Liit-
16943: Liitteet II,s9. s. 192 ja 194. L. Vv:aan, joka teet II,74. s. 161. L. Vv:aan, joka pyytää
16944: pyytää lausunnon Mtv:ltl!L. lausunnon Mtv:lta.
16945: - Ed. österholmin y. m. anom. ehd. n:o 115 Karjalan kannas: - Ks. Venäjän kauppa.
16946: määrärahan myöntämisestä Virolahden ja Pe;r- Karjatalous: Ed. Heikura.n y. m. anom. ehd. n:Q
16947: najan kalastajakouluja varten. Liitteet II,9o. 97 määrärahan myöntämisestä karjatalouden
16948: s. 196 ja 198. L. Vv:aan, joka pyytää lausun- •edistämiseksi. Liitteet Il,72. a. 153. L.
16949: non Mtv:lta. Vv:aan, joka pyytää lausunnon Mtv:lta.
16950: Asialuettelo. 13
16951:
16952: Kasviviljelyskoeasemat: Ed. Juneksen y. m. nallishalliillnosta annetun asetuksem muuttami-
16953: anom. ehd. n:o 106 määrärahan myöntämi· sesta ja b) laiksi 8 päivänä joulukuuta 1873
16954: sestä kasviviljelyskoeasemam perustamista var· kurmallishallituksesta kaupungissa annetun
16955: ten Perä-Pohjolaan. Liitteet II,sl. s. 178. L. asetuksem muuttamisesta. Liitteet V,4. s. 302.
16956: Vv:aan, joka pyytää lausunnon Mtv:lta. L. Ltv:aan.
16957: Kaukolan vapaaopisto: Ed. Kuisman y. m. anom. - Ed. Itkosetn y. m. anom. ehd. n:o 13 esityksen
16958: ehd. n:o 68 määa-äraham myöntämisestä Kau· antamisesta laiksi kumnallisver.olainsäädän:nön
16959: kol:w vapaaopistoa varten. Liitteet II,43. s. uudistamis·esta. Liitteet V,7. :s. 314. L.
16960: 99. L. Vv:aan, joka pyytää lausunnon Ltv:aan.
16961: Si.v:lta.
16962: L.
16963: Keskikoulut. - Ks. Oppikoulut.
16964: Lahjoitusmaakruununpuistot: Ed. Pa-avolaisen
16965: Xielilak:i: Ed. NiukkMen y. m. edusk. esit. n:o 29
16966: y. m. anom. ehd. n:o 17 esityksen antami·
16967: siJsältiiNä ehdotuksen lia~bi ~ieli[ain 20 § :n se·
16968: sesta entisten lahjoitusmaakruUillun,puistojen
16969: JwtäJmlisestä. Liitteet XI,1. .s. 427. L. Prv:a.an.
16970: luovutuskysymyksen ratkaisusta. Liitteet
16971: Kieltolaki: - Ks. AJ\koholiiarnsäädärutö. VIII,4. s. 366. L. Mtv:aam.
16972: Kirjastot: Ed. ö.sterholm1n y. m. anom. ehd. n:o Laidun: Ed. P. Saarisen y.m. anom. ehd. n:o 101
16973: 84 m&ärärahan myöntämisestä kirjastojen pe· määrärahan myöntämisestä laiducntaloutta ko-
16974: rustamista <Vwr:tem luotsipaikoille. Liitteet hottaviin tarkoituksiin. Liitteet II,76. s. 166.
16975: II,59. s. 128 ja 129. L. Vv:aan, jQika pyytää L. V;v:a·an, joka iPIYYtää lausucnnon Mtv:lta.
16976: ~ausunnon Siv :lta. - Ed. E. Setälän y. m. a:nom. ehd. n :o 102 mää-
16977: Kirkkojen vuokra-alueet: - Ks. Vuokria-alueiden rärahan myöntämisesltä liaidunmaan hankkimi-
16978: lunastaminen. .seksi pikkutilallisille. Liitteet II,77. s. 170.
16979: Kirkon erottaminen valtiosta: Ed. Ro·senbergin L. Vv:aan, joka pntää lausunnon Mtv:lta.
16980: y. m. anom. ehd. 111:0 2 kirkon erottamisesta - Ed. Pelttarin y. m. anom. ehd. n:o 103 määrä-
16981: valtiosta. Liitteet I,4. s. 11. L. Prv:aan. raJhan myäntämisestä Pohjois->Suomen Laidun-
16982: ja Nurmiviljelysyihdistyksen toimicnnan avus-
16983: :Kirkot: Ed. Neitiilliemoo anom. ehd. n:o 73 mää-
16984: tM!liseksi. Liitteet II,78. s. 17,2. L. Vv:aan,
16985: räraJhan myöntämisestä Pelkosenniemen seura-
16986: joka pyytää lausUillnon Mtv:lta.
16987: kunnan kirkon rakemtamista varten. Liitteet
16988: Laiva- ja moottoriliikenne: - Ks. Rajaseutu.
16989: II,48. s. 108. L. Vv:aan, jo·ka pyytää lausun-
16990: Langettavatauti: - Ks. Sairaalat.
16991: noo .Siv:lt.a.
16992: Lasten raittiuslehti: Ed. Huotarin y. m. anom.
16993: Koeasemat: Ks. Kas·vivilje1yskoeasoo:nat ja
16994: ehd. :n:o 81 määrärahan myöntämisestä 1asten
16995: Suoviljelyskoe!llseanat.
16996: rai>tt1u~1ehdetn ~u1kiailstemi,sta varten. Liitteet
16997: Xokaiinikauppa: Ed. Ruotzin y. m. anom. ehd.
16998: II,56. s. 124. L. Vv:aan, joka WYtää lausun-
16999: n:o 11 esitykoon an1l8Jmisesta kokaiinikaupan
17000: non Siv:lta.
17001: ehkäisemiseksi. Liitteet IV,6. s. 287. L.
17002: Lasten terveyshuolto: - Ks. Raj.aseutu.
17003: Tv:aan.
17004: Leimavero: Ed. Mantereen y. m. edusk. esit.
17005: Korko: Ed. H'ahlin y. m. e'dusk. esit. n:o 8 si-
17006: m:o 3 sisältävä ehdotuksen laiksi leimavero-
17007: sältävä eihdotuksen laiksi korkeimmasta salli-
17008: ilain muuttM!lisesta. Liitteet II,1. s. 17. L.
17009: tusta korosta velaksiannO<isa. Liitteet III;l. s.
17010: Vv:,aan.
17011: 249. L. Lv:aam.
17012: Lentoliikenne: - Ks. Aetro Oy.
17013: Kotiteollisuuskoulut: Ed. Pullisen y. m. anom.
17014: Luotsien kirjastot: - Ks. Kirj,astot.
17015: ehd. n:o 69 määrä11ahan myöntämisestä koti-
17016: teollisuuskoulun perustamista varten Perkjär-
17017: velle. Liitteet II,44. s. 101. L. Vv:aan, joka M.
17018: pyytää lausunnon Siv:lta. Maamieskoulut: Ed. Juneksen y. m. 3Jllom. ehd.
17019: Koulut: - Ks. Oppikoulut. Tyttökoulut. Yhteis- n:o 104 määrärahan myöntämise.stä kiertävän
17020: koulut. maM!lieskoulum rperustamista varten Perä-
17021: Kovennetut rangaistuslajit: Ed. Klockarsin ja Pohjo1a;3Jll. Liitte.et II,79. s. 175. L. V·v:aan,
17022: Jacobssomin y. m. amom ..EJihd. n:o 4 tutkimuk- joka pyytää 1ausunnom Mtv:lta.
17023: sen toimittamisesta koVlennettuj•em rangaistus- - Ed. Ihamuotilan y. m. anom. ehd. n:o 105
17024: lajiem. tarkoituksenmukaisuudesta. Liitteet määrärahan myöntämisestä maamieskoulun
17025: III,6. s. 260 ja 263. L. Lv:aan. perustamiseksi Jämsään. · Liitteet II,so. s. 176.
17026: Kunnallisverotus: Ed. Asikaisen y. m. edusk. L. Vv:aa:n, joka pyytää lausunnon Mtv:lta.
17027: esit. n:o 16 sisältävä ehdotukset a) laiksi 15 Maantiet: Ed. J=hosen y. m. amom. ehd. 111.:0 37
17028: päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskuntain kun- määrärahan myöntäm~sestä eräiden maantei-
17029: 14 AsialuetteJo.
17030:
17031: den r.akentamista varten Suomussalmen ja Nuorisotutkimus: Ed. Rantalan y. m. anom. e.hd.
17032: Hyryns.alrrnen pitäjissä. Liitteet II,12. s. 47. n:o 87 mäiilräTaham myöntämisestä nuorisotut-
17033: L. Vv:aan. kimuksen toimeenpanoa va.rten. Liitteet II,62.
17034: - Ed. Jan:hosen y. m. anom. ehd. n:o 38 määrä- s. 133. L. Vv:aan, joka pyytää lausunnon
17035: rahan myöntämisestä erinäisten maanteiden Siv:lta.
17036: tutkimista ja rakJentamista varten Kajaanin Näytelmäkirjailijaliitto: Ed. Paavolaisen y. m.
17037: kihlakunnassa. Liitteet II,1s. s. 49. L. Vv::aan. anom. eihd. n:o 78 määrärahan :myöntämisestä
17038: - Ed. Salon y. m. :anom. ehd. n:o 39 määrä- Suomen Nä(Ytelmäkirjailijaliitolle. Liitteet
17039: 11ailiam myöntämlisestä maantien rakentamista II,53. s. H7. L. Vv:aan, joka pyytää lausun-
17040: varten Vuol.ijoen kunmasta Säräisniemen kir- non Siv:lta.
17041: kolle. Liitteet II,14. s. 51. L. Vv:aan.
17042: - Ed. Hännisen anom. ehd. n:o 41 määrärahan
17043: o.
17044: Opintomatkat: - Ks. Pienvilj.elys.
17045: myö.ntämlisestä Poussrm-Kurvisenvruaran- Oppikoulut: Ed. Hahlin y. m anO!m. ehd. n:o 60
17046: Tyräjärv·en---Jokijärven maantien rakenta- määrär·ahan myöntämisestä Iisalmen keskikou-
17047: mista varten. Liit.te~t II,16. s. 53. L. Vrv:aan. lun jatkoluokkien ottamis•eksi valtiO'n huos-
17048: - Ks. Sillat. ·taan. Liitteet II,35 ..s. 88. L. Vv:aan, joka
17049: Maarekisteri: - Ks. Asutustilat. pyytää lausunnon Siv:lta.
17050: Maistraatti: - Ks. Panmestarin vaali. - Ed. June.ksen y. •m. anom. ehd. n:o 63 määrä-
17051: Maatalouskiinteistöjen veroperusteet: Ed. Pulli- Tahan myöntämisestä Tornion keskikoulun
17052: sen y. m. anom. ehd. n:o 12 esityksen anta- jatkoluokkien ottamiseksi valtion huost111an.
17053: misesta maatalouskiinteistöj·en v.eroperustei- Liitteet II,ss. s. 93. L. Vv:aan, joka pyytää
17054: den mä;äräämisen yhtenäistyttämisestä. Liit- lausunnOin Siv:lta.
17055: teet V,6. s. 312. L. Lt.v:aam. Oppivelvollisuus: Ed. Louhelaisen y. m. edusk.
17056: Malmin etsintä: Ed. Venmolan y. m ..anom. ehd. esit. n:o 19 sisältävä ehdotuksen laiksi oppi·
17057: m:o 30 määrärahan myöntämisestä malmin et- velvollisuudesta 15 päivänä huhtikuuta 1921
17058: :sintää varten. Liitteet II,19. s. 58. L. Vv:aan. annetun lain 10 § :n muuttamisesta ·toisin
17059: Merimieslähetys: Ed. Pitkäsen lr· m. anom. ehd. ,kuuluv·aksi. Liitteet VI,2. s. 334. L. S1v:aan.
17060: n:o 71 laiman ·IIIIY·Öntämlisestä 1Suomen Meri- Orvot: - Ks. So.taorvot.
17061: mieslå!hetysseur.alle merimi.eslähetystalon hank- Osinko: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
17062: kimista varten AntV'er:peniin. Liitt.eet II,46.
17063: s. 103. L. Vv:aan, joka pyytää lausunnon P.
17064: Siv:lta. Palkkaus: ~ Ks. Kansakoululaitoksen .kustan-
17065: Merimiesten eläkkeet: Ed. :E'or~bergin y. m. anom. nukset. Rokottaj.at.
17066: ehd. n:o 16 mer.imiesten eläkkeidetn korottami- Paul Nicolayn työkeskus: Ed. Kukkosen y. m.
17067: sesta nykyistä raham.arvoo vaJStaav·akJsi. Liit- amom. ,ehd. n:o 72 määrärahan myöntämisestä
17068: teet V,9 ..s. 3·19 ja 322. L. Ltv:aan. Paul Nieola;yn kristims-yhteiskunnallisen työ·
17069: Metsätalous: - K8. Karja- ja metsätalous. keskuksen toimintaa v,arten. Liittset II,47.
17070: Museot: Ed. Ailion y. m. anom. ehd. n:.o 85 mää- s. 105. L. V<v:aan, joka pyytää lausu<nnon
17071: rärruhan m(Yöntä:mi~stä maaseutumuseoiden ja Siv:Jta.
17072: Suomen Museoliiton .avustamiseksi. Liitteet Perkaustyöt: - Ks. Joki<en perkaukset.
17073: II,so. s. 130. L. V.v:aan, joka pyytää lausun- Perunain tulli: - Ks. Tullimaksut.
17074: non Siv:lta.. Pientenlastenhoito: Ed. Sillanpään y. m. amom.
17075: - Ed. Jaeobssonin y. m. am·om. eihd. n:o 86 mää- ·ehd. n:o 90 pientenlastenihoidon järjestämi·
17076: rärahan myöntämisestä Pohjanmaan historial- sestä ja määräraJtan myöntämlise.stä hoitolai-
17077: liselle museoyhdist\Ykselle. Liitteet II,61. •S. toksen perustamista varten. Liitteet II,65.
17078: 131 ja 132. L. Vv:a;an, joka pyytää lausun- s. 137. L. Vv:.aam, joka rpY(Ytää lausunnon
17079: non Siv:lta. Siv:lta.
17080: Musiikkiopistot: Ed. Pohjalrun y. m. anom. ehd. Pienviljelijäin Keskusliitto: Ed. Heikuran y. m.
17081: n:o 64 määräraham myöntämisestä Viipurin .anom ..ehd. n:o 108 määrärwham myöntämisestä
17082: Musiikkiopiston avustamiseksi. Liitteet II,39. Pienviljelijäin Keskusliitolle. Liitteet II,ss .
17083: .s. 94. L. Vv:aan, joka pyytää lausunnon s. 182. L. v;v:a;an, joka pyytää lausunnon
17084: Siv:lta. Mtv:lta.
17085: Pienviljelijäin Liitto: Ed. E. Saari.sen y. m.
17086: N. anom. ehd. n:o 109 määrärahan myöntiilmi-
17087: Neuvosmiesten vaali: - Ks. Pormestarin vaali. sestä avustukseksi Pienviljelijäin Liitolle r. y.
17088: Asialuettelo. 15
17089:
17090: Liitteet II,s4. s. 186. L. Vv:aan, jo'ka pyytiili .sin välille. Liitteet II,104. s. 237 ja 239.
17091: 1ausunnon Mt.v:lta. L. Vv:aan.
17092: Pienviljelys: Ed. Halosen y. m. anom. ehd. n:o 94 Puolustuslaitos: Ed. Somersalon y. m. anom. ehd.
17093: määrär,ahan myöntämisestä asutusrehastolle n:o 8 esityksen antamisesta tuberkuloosiparan-
17094: käyte.ttäväk.si n!lllpakorkioisina ikuoletuslai- tolan perustamisesta puolustuslaitoata varten.
17095: noiina pieDJviljelijöiUe. Liitteet II,69. :s. 145. Liitteet IV,s. s. 279. L. Tv:aan.
17096: L. Vv:aalll, jokia pyytää lausunnon Mtv:lta. - Ks. Asevelvollisuus.
17097: - Ed. Kirran y. m. ®noon. ehd. n:o 98 määrä-
17098: iraJhan myöntämise•stä piJern vilj·elijäin yhtymille
17099: siitossonnien •ostaanista varten. Liitteet II,73.
17100: R.
17101: s. 158. L. Vv:a.an, joka pyytää lausunnon Raastuvanoikeus: - Ks. Pormestarin vaali.
17102: Mtv:lta. Rahararpajaiset: Ed. Pulkkis.en y. m. edusk. esi,t.
17103: ~ Ed. E. Setälän y. m. anom. ehd. n:o 110 mää-
17104: n:o 11 sisältävä ehdotuksen laiksi raha-arpa-
17105: rär.ah:an myöntäanisestä krmnallisen pienvilje- jaisista. Liitteet III,4. s. ·257. L. Lv:aan.
17106: 1ySal,euvontatyön avUJSitamiseiksi. Liitteet II,s5. Raippara,ngaistus: - Ks. Vesileipä- ja raippa-
17107: 11anga.istus.
17108: s. 187. L. Vv:,aan, joka pyytää lall!lunnon
17109: Mtv:lta. Ra:ittiustyö: Ed. Kärj•e:n y. m. !llnom. ehd. n:o 58
17110: - Ed. E. Setälän y. m. anom. elhd. n:o 111 mää- määrärahan myöntämisestä raittiustyön teke-
17111: rärahan myöntämisestä pienviljelijäin opinto- mistä ja alkoholistien huoltoa varten. Liitteet
17112: matkoja vartern Skamdinav.ian maihin. Liitteet II,33. s. 83. L. Vv::aam, joka <pyytää lausun-
17113: II,ss. s. 188. L. Vv:aan, joka 'IY,YYtää loausun- non Tv:lta.
17114: non Mtv:lta. -- Ks. L!liSiten rruittiuslehti, Työvä·en Raittius-
17115: - Ed. Heikuran y. m. anom. ehd. n:o 112 määrä- liitto.
17116: rahan myöntämisestä V•arattomien pienviljeli- ltajaseutu: Ed. Hännisen y. m. anom. ehd. n:o 36
17117: jäin opiskeluavustuksia varten. Liittee:t II,s7. määrärahan myö:ntäm:Lsestä !ain-oiksi ja wvus-
17118: s. 190. L. Vv:a,an, joka pyytää fuusunnou tuks.eksi laiv·a- ja moottoriliikernnettä varten
17119: Mtv:lta. rajaseudulla. Liitteet II,u. s. 4U. L. Vv:aan.
17120: - Ks. Itsenäisty;neet torpparit. - Ed. R"ånnisen y. in. an.om. ehd. n:o 42 määrä-
17121: Pienviljelysneuvojaopisto: Ed. P. Saarisen y. m. rahan myöntämisestä posti- ja postiautoliiken-
17122: anom. •ehd. :n:o 20 .esityksen antamisesta pien- teen kooittäm.is<eksi rajaseuduilla. Liitteet
17123: viljelysneuvoj.aopiston perustamisesta. Liit- II;17 . .s. 54. L. Vrv:aan.
17124: teet VIII,5. s. 367. L. iMtv:aan. - ~·d. Tav.astähden y. m. anom. ·ehd. n:o 54
17125: Piirimielisairaalat: - Ks. Saimalat. määräTaihan myöntämisestä lasten terv.eys-
17126: huollon edistämiseksi itäis1ssä rajaseutupitä-
17127: PormeStarin vaali: Ed. Kivimäen y. m. edusk. jissä. Liitte.e.t II,29. s. 76. L. Vv:aan, joka
17128: esit. n:o J3 sisältävä •ehdotuiJsen laiksi por- pyytää lausu,nnoo Tv:lta.
17129: mestarin, :neuvo.smiesten ja maistraatinsihtee-
17130: - K's. Ma:!lln:tiet j•a Pulheilinil~n:jat.
17131: rin vaalin toim.ittaanisen siirtämise.stä kaupu!ll-
17132: Rangaistusten koventaminen: - Ks. Kovennetut
17133: ginvaltuustolle. Liitteet V,l. s. 293. L. Ltv:aan.
17134: mngaistukset sekä Vesile:ipä- ja raipparan-
17135: Porojen suojaaminen: Ed. Hännisen ja Neitinie-
17136: gaistus.
17137: men anom. ehd. n:o 45 määrärahan myöntä-
17138: misestä poropaliskunnille suoja-aitojen mken- Rautatiet: - Ks. S.atamar.adat. KieliJaki.
17139: tamista var,ten. Liitteet II,22. s. 64. L. Vv:aan. Rokottajat: Ed. 0. Heikinheimon y. m. anom.
17140: Posti- ja postiautoliikenne: - Ks. Rajas:eu.tu. ehd. :n:o 7 e1sityksen a.ntamisesta maalitiskun-
17141: Puhelinlinjat: Ed. Hännisen y. m. anoon. ehd. tien rokottajain palkkaUJksen korottamisesta.
17142: n:o 43 määrärahan myöntämisestä puhelin- Liitteet IV,2. s. 278. L. Tv:aan.
17143: linjain ra-kentamista varten Rovani•emen-Po- Rukoushuoneet: Ed. S.aarelaisen y. m. anom. ehd.
17144: .sion--Kuusamon ja Rov•aniemen-Ylitornion n:o 74 määrärahan myöntämisestä rukous-
17145: välille. Liitteet II,2o. s. 611. L. Vv:aa:n. huoneen rakentamista varten Pielisjärven pi-
17146: - Ed . .Tanilwsen y. m. anom. 6\hd. n:o 44 määrä- täjän Koli!n kylään. Liitteet II,49. ·s. 109.
17147: raha-n myöntämise1stä kaksoi!q>UJhe.Jinjdhdon L. Vv:aan, joka {]Jyytää lausunmon Siv:lta.
17148: rakentamista varten Kuopiosta Kontiomäelle. - Ed. Piitulaisen y. m. ano.m. ehd. n:o 75 määrä-
17149: Liitteet II,21. s. 62. L. Vv:·aa.n. r·ahan crn;yöntämisestä rukoushuoneen rakenta-
17150: Puheiinyhteys Suomen ja Ruotsin välille: Ed. mista varten Suojärven pitäjäm Suvilahden
17151: Procopen y. m. anom. ehd. n:o 15 puhelin- kylään. Liitteet II,5o. .s. 111. L. Vv:aan,
17152: yhteydern aikaansaruinisesta Suomen ja Ruot- joka pyytää lausunnon Siv:lta.
17153: 16 Aaialuettelo.
17154:
17155:
17156: s. Sillat: Ed. A,rffmanin y. m. anom. ehd. n:o 40
17157: Sairaalat: Ed. Zittingin y. m. an<>m. ehd. n:o 9 määrärahan myöntämiSiestä sillan ra.kenta-
17158: ~sityksen antamisesta laiksi piirimielisaima-
17159: mista varten Sotka,mo-Kuhmomiemen maan-
17160: Ioiden valtioavun perusteista. Liitteet IV,4. tieosalla Ter:vosalmen yli. Liitteet II,15. s. 52.
17161: s. 281. L. T'V:aan. L. Vv:aan.
17162: - Ed. Nukarin y. m. anOIIU. ehd. 1n:o 48 määrä- Sisälähetysseura: Ed. Pennasen y. m. anom. ehd.
17163: rahan myön.tämilsestä Hämeenlinnan läänin- n:o 70 määrärahan myöntämisestä a'VUstuk-
17164: .sairaa:Lan laajentami!l\ta varten. Liitteet TI,23. seksi Suomen Kirkon Sisälähetysseumlle. Liit-
17165: s. 66. L. Vv:a:a.n, joka rp~tää lausunnon teet II,45. s. 102. L. Vv:a.an, joka [lyytää
17166: Tv:lta. lausunmon Siv:lta.
17167: - Ed. Neitiniemen anom. ehd. n:o 49 määrä- Sokeainyhdistys: Ed. K:areiksen anom. ehd. ·n:o 76
17168: rahan myöntämiS~ea~tä Kittilän sairaalan ra:ken- määrärahan m\Yöntämisestä lainan .antamista
17169: trumista va.rten. Liiutee.t ll,24. s. 68. L. varten Helsingfu:t Sokeaia:eyilldistykselle ·talon
17170: Vv:aan, joka pyy.tää 1au.sunnon Tv:lta. <rakentamiseksi. Liitteet II,51. s. 113. L.
17171: - Ed. Mannetrin y. m. Rn()llll. ehd. n:o 50 määrä- Vv::aan, joka :pyytää lausu!Ilnon Siv:lta.
17172: rruhan myöntämisestä wvustukseksi Viilpurin - Ed. Sillanpäiim y. m. anom. ehd. n:o 77 määTä-
17173: 'di&konisaalaitokselle. LiitteB!t II,25. s. 69. ralhan myöntämisestä avustukseksi Helsingin
17174: Sakeainyhdist~kselle. Liitteet II,52. s. 115.
17175: L. Vv:aan, j10ka pyytää lau.sunnon Tv:lta.
17176: - Ed. Lahdensuon y. m. runom. ehd. !Il:o 51 mää- L. Vv:aan, joka pyytää lausunnon Siv:lta.
17177: rära.han myöntämisestä kunroruyhtymien toi- Sonniyhdistykset: - Ks. PienviljelJys.
17178: menpi teestä perustettavien lamgettava tautis- Sotaorvot: Ed. Sav.eniuksen y. m. anom. ehd.
17179: ten hoitolaito.sten tukemista varten. Liitteet n:o 47 määa-ärwham myöntämisestä sotaarpojen
17180: II,26. s. 70. L. Vv:a;an, joka IP~tää lausun- IRvustamista varten. Li:i!tteet II,99. s. 214. L.
17181: nom Tv:lta. Vv:aan.
17182: - Ed. Juneksen y. m. anOIIU. ~hd. n:o 52 määrä- - Ed. Leht<>kosken y: m. anom. ehd. n:o 91
17183: raJt,an myöntämisestä Rönttgen-Jwneiden hank- määrära.ham myö:ntämisestä sotaorpoj·en am-
17184: kimista 'V·arten Tornion yleiseen sairaalaan. mattiopetusta varten. Liitteet II,66. s. 139.
17185: Liitteet II,21. s. 71. L. Vv:aan, joka pyytää L. V:v:aan, jo.ka pyytää lausunnon Siv:lta.
17186: lausunnon Tv:lta. Spitalitauti: Ed. Wiikin &nom. eh.d. m:o 53 mää-
17187: - Ed. Hurme·en y. m. anOIIU. ehd. n:o 56 määrä- rärahan myöntämisestä s:pitalitaudin vastusta-
17188: rahan myöntämisestä Keski•Suomen tuberku- m1sta varten. Liitteet II,2s. s. 72 ja 74. L.
17189: loosipar&ntolan rakennustöiden · alottamista Vv:aan, joka pyytää lausunnon Tv:lta.
17190: varten. Liitteet II,31. s. 79. L. Vv:aan, joka Suomen kansalaisuus: Ed. P. Saarisen y. m.
17191: pYJYiää 1ausunmon Tw:lta. edusk. esit. n:o 1 sisältävä ehdotuksen laiksi
17192: -- Ks. Tuberkuloosi. ulkomaalaisW'- ottwmisesta Su()llllen kanaalai-
17193: Sairausvakuutus: Ed. P.aasivuor.en y. m. edusk. seksi 20 päivänä iheimikuuta 19:20 annetun lain
17194: esit. n:o 24 sisältävä eihdotuksen laiksi sai- muuttamisesta. Liitteet 1,1. s. 3. L. Prv:aan.
17195: rausvakuutuksesta. Liitteet IX,2. s. 375. L. Suoviljelysko.easemat: Ed. Heikura,n anom. ehd.
17196: Työv:aan. n:o 107 määräa-ahan myöntämisestä suovilje-
17197: Satamaradat: Ed. Jussi181n y. m. anom. ehd. lyskoeasema,n perusta-mista varten Pohjois-
17198: n:o 31 määräraii:Lan myöntämisestä satwma- Satrukuntaan. Liitteert; II,s2. s. 179. L. Vv:aan,
17199: radan Kemi-Pitkätkari rakentwmista 'Varten. joka pyytää lausunnon Mtv:lta.
17200: Liitteet II,s. s. 35. L. V·v:a;wn. Sähköyhtymät: Ed. 0. Heikinheimon y. m. anom.
17201: Satamat: Ed. Kivimäen y. m. anOIIU. ehd. n:o 32 ehd. n:o 29 määrärahan myöntämisestä huo-
17202: määrära'h8in myöntämisestä Turun sataman keakorJwisiksi kuoletusl&imoiksi maaseudun
17203: laajennustöitä varten. Liitteet II,7. s. 37. L. sähköyhtymil1e. Liitteet :U:,1s. :s. 56. L.
17204: Vv:,aan. Vv:aan.
17205: - Ed. Wanilwlan y. m. anom. elhd. n:o 34 määrä-
17206: ra.han myöntämisestä Lav~saaren satama-
17207: töitä val'lten. Liitteet II,9. s. 44. L. Vv:aan.
17208: T.
17209: Seurakuntien vuokra-alueet: - Ks. Vuokra-aluei- Torpparit: - Es. Itsenäistyneet ,torpparit.
17210: den lunastwmi.n•en. Tuberkuloosi: Ed. Ryömän anom. e-hd. n:o 55
17211: Siipikarjanhoito: Ed. Makkosen y. m. anom. ehd. määrärahan myöntämisestä vapaata tuberku-
17212: n:o 100 määrärahan myöntämisestä siipikar- l{)osfu:t vastustamistyötä val'!ten. Liitteet TI,30.
17213: janhoidon edistämiseksi. Liitteet II,75. s. 165. s. 78. L. Vv:•aan, joka. py:ytää lausunnon
17214: L. V'V:aan, joka pyytää lausunnon Mtv:lta. T·v:lta.
17215: Asialuettelo. 17
17216:
17217: - Ed. Pelttarin y. m. anom. ehd. <11:0 57 maara- sestä pakollisesta työttöilllyysvakuutuksesta.
17218: rwhan myöntämisestä Oulaisten y. m. kuntien Liitteet IX,4. s. 399. L. T;)'öv:aan.
17219: tuberkuloosin <vastustamisyhdistyksel1e. Liit- Työväen Musiikkiliitto: Ed. E. Saarisen y. m.
17220: teet II,32. s. 81. L. Vv:aa.n, joka pyytää lau- anom. eihd. n:o 66 määrärahan myöntämisestä
17221: sunnon Tv:lta. Työväen Musiåkkiliiton r. y. toiminnan tuke-
17222: - Ks. Puolustuslaitos. Saimalat. miseksi. Liitteet II,41. s. 97. L. Vv:aan, joka
17223: Tullimaksut: Ed. Sc;haumanin edusk. esit. n:o 5 pyytää lausunnon Siv:lta.
17224: sisältävä ehdotuksen laiksi 129 päivänä mar- Työväen Raittiusliitto: Ed. Saveniuksen y. m.
17225: raskuuta 1924 tullitariffin soveltamisesta an- anom. ehd. n:o 82 määrärahan myöntämisestä
17226: netun 1ain J1 ~:n 1 momentin muuttamisesta. Suoll!Jen T~öväen Raittiusliiton avustrumiseksi.
17227: Liitteet II,s. s. 23 ja •25. L. Vv:rua<11. Liitteet II,57. s. 1,25. L. Vv:aan, joka pyytää
17228: - Ed. Lindbergin y. m. edusk. ·esit. n:o 6 laiksi lausunnon Siv:lta.
17229: eräitten tullimaksujen muuttamisesta. Liitteet Työväen Sivistysliitto: Ed. Voionmaan ja Ampu-
17230: II,4. s. 27 ja 29. L. Vv:aan. jan imom. •eihd. n:o 79 määrärahan myöntä-
17231: misestä avustuk·seksi Työväen Sivistysliitolle.
17232: Tullitariffin soveltaminen: - Ks. Tullimaksut.
17233: Li·itt.eet II,54. s. 119. L. Vv:aan, jo""a pyytää
17234: Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Proc01pen y. m. edusk.
17235: lausunnon Siv:lta.
17236: esit. n:o 4 sisältävä ehdotukset a) laiksi tulo-
17237: ja omaisuusveron pidättämisestä osinkoa mak-
17238: setta•essa tammikuun 2 päivänä 1926 :annetun
17239: u.
17240: Ulkomaalaiset: - Ks. Suomen kansalaisuus.
17241: 1ruin kumoamisesta ja b) laiksi tulo- ja .Qmai-
17242: Ulosmittaus: Ed. Saveniuksen y. m. ,edusk. esit.
17243: suusverosta joulukuun 5 päivänä 19.24 anne-
17244: n:o 10 laiksi erä~den maaomaiJSuuksien seikä
17245: tun lain 61 ~ :·n muuttamisesta. Liitteet II,2.
17246: muid.en kiinteistöjen ja irtaimen omaisuuden
17247: s. 19 j•a 21. L. Vv:.aan.
17248: ISuojelemiJsesta ulosmi.ttauks.e>lt'a. Liitteet ill,3.
17249: Tyttökoulut: Ed. H~rv,ensalon anom. ehd. n:o 59 s. 254. L Lv:aan.
17250: määrärahan myöntämise.stä Kuo[pion tyttö- Uskonnonvapaus: Ed. Itkosen edusk. esit. n:o 15
17251: koulun ja:tkoluo:kkia V1arten. Liitteet II,34. sisältävä ehdotuksen laiksi uskonno·Iwapaus-
17252: s. 87. L. V•v:aan, j·o'IDa pyytää lausunnon lain 10 §:n muuttamisesta. L1itte·et V,s. s. 300.
17253: Siv:lta. L. Ltv:aan.
17254: Työläisnaisten kesäsiirtola: Ed. Seppälän y. m. Uudisviljeilysraivaukset: Ed. Samclaisen y. m.
17255: !lJllOm. ehd. n:o 46 määrärahan myöntämisestä anom. ·ehd. n:o 95 määrärahan myöntämisestä
17256: työläisnaist·en kesäsiirtolain a vustamiseksi. uudisviljelsraiv.austen kustan:nuksiin rajaseu-
17257: Liitteet II,98. s. 21.2. L. Vv:.a•!!Jll. dulla. Lii.tteet II,70. s. 148. L. Vv:aan, joka
17258: Työsopimus: Ed. Paasivuoren y. m. ·edusk. esit. pyytää lausunnon Mtv:lta.
17259: n:·o 23 sisältävä ehdotuksen laiksi työsopimuk- - Ed. Ramtstedtå!n y. m. anom. ehd. n:o 113
17260: sesta 1 päivänä heinäkuuta 1922 .annetun lain määräraihan myöntämise.stä uudismaan rai-
17261: 41 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi. Liit- •V'auspalkinnoiksi pienviljelijöille. Liitteet
17262: teet IX,1. s. 373. L. Työv-:•ruan. II,ss. •S. 191. L. Vv:aan, joka pyytää lausun-
17263: Työttömyys: Ed. Helon y. m. anom. ehd. n:o 27 llOn Mtv:lta.
17264: määrärahan myöntämistä työttömyyden lie- V.
17265: ventämiseksi koskevan esityks.en antamisesta. Valtionarkisto: Ed. Voionmaan anom. ehd. n:o 83
17266: !Li~tt.e•et II,l06. s. 242. L. Vv:aan. määräraham myöntämisestä valtionarkiston li-
17267: - Ed. Somersaion anom . .ehd. n:o 123 määrä- sär.akenmuksen töiden alkamista varten. Liit-
17268: raha:n myöntämisestä ammattikurssien järjes- teet II,5s. s. 127. L. Vv:a.an, joka pyytää lau-
17269: tä-miseksi työttömille naisille. Liitteet II,100. sunnon Siv:lta.
17270: s. 216. L. Vv:aan, joka pyytää lausunnon Valtion metsä- ja suomaat: Ed. Pullisen y. m.
17271: Työv:lta. ·anom. ehd. n: o 96 määrärahan myöntämise:stä
17272: - Ed. Lied.eksen y. m. anom. ehd. n:o 124 mää- V1altion metsä- ja suomaiden kuivatusta var-
17273: räraham myöntämisestä jaettavaksi apurahoina ten. Liitteet II,n. s. 150. L. V'v:aan, joka
17274: työnpuute.en takia hätätilaan jouturneille ja pyytää laus'Wnnon Mtv:lta.
17275: töiden järjestämise.ksi työttömille. Liitteet Valtion metsämaat: Ed. Koivur=nan y. m. edusk.
17276: II,101. s. 217. L. Vv:aan, joka pyytää lau- e.sit. n:o 20 .sisä·litävä ehdotuksen laiksi val·
17277: sunrnon Työv:lta. t~on me,tsäanaiden asuttamisesta ja niillä ole-
17278: Työttömyysvakuutus: Ed. Tabellin y. m. anom. vien vuokra.,alueiden lunast.ami·sesta 20 p:nä
17279: ehd. n:o 24 esityksen antrumisesta laiksi ylei- toukokuuta 1922 a;nnetun lain eräiden pykä-
17280: 18 Asialuettelc,
17281:
17282:
17283: läin muuttamisesta. Liitteet VIII,L s. 349. evankelis-luterilaisille ki11koille ja kreikkalais-
17284: L. Mtv:aam. katolisiHe kir;koiHe ja .seurakunnille kuuluvilla
17285: Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkelaitos: Ed. Ro- tiloil1a ja maa-alueilla sijai.tsevie.n vuokra-
17286: senbergin y. m. anom. ehd. n:o 23 e·sityksen alueiden lunastamisesta. Liittect VIII,2. s. 354
17287: antamisesta valtion ·varoilla ylläpidettävän ja 356. L. Mtv:aan.
17288: vanhuus- ja työkyvwttöm~yseläkelaitoksen pe- - Ks. Valtion metsämaat.
17289: rustamisesta. Liitt,eet IX,s. s. 396. L. Vuoksen laskeminen: Ed. Pullisen y. m. anom.
17290: Työv:aan. ehd. n:o 121 määräraluan myöntämise·stä Ala-
17291: - Ed. Isakssonin y. m. anom. ehd. n:o 125 Vuoksen laskumahdollisuuksien tutkimis·ta
17292: määrärahan myöntämisestä vanhuus- ja työ- v.arten. Liitte.et II,96. s. 209. L. Vv:1aan, joka
17293: kyV'yttömyyseläJkeiaitoksen torteuttamise.ksi. pyytää lausunnon Mtv:lta.
17294: Liitte.et II,102. s. 219. L. Vv:a•a1n, joka .pyy- Väestörekiseri: Ed. Inborrin y. m. anom. ehd.
17295: tää lausunnon Työv:lta. n:o 14 esitykJs,en antarrn~s.esta yhtenäisen väes-
17296: Veitsdl.uodon saha. Ed. A. AaUon y. m. anom. töre·kisterin aika•amsaamisesta. Liitteet V,s.
17297: ehd. n:o 89 määrärahan myöntämisestä valis- s. 315 ja 317. L. Ltv:aan.
17298: ,tustalon rakentamista .vall'ten V•eitsiluodon sa-
17299: han alueelLe. Liitteet II,64. s. 135. L. Vv :aan,
17300: joka pyytää lausunrnon Siv:lta. Y.
17301: Venäjän kauppa: Ed. Paavolaisen y. m. anom. Yhteiskoulut: Ed. Kuisman y. m. anom. ehd.
17302: anom. ehd. n:o 25 mahdollisuuksien valmi.sta- .n:o 61 määrärahan myöntämisestä Käkisalmen
17303: misesta Karjalan kannaksen asukkaille kalas- yhteiskoulun kolmen lukioluokan otta.miseksi
17304: tus- ja maataloustuotteiden kauppaamiseksi valtion huostaan. Liitteet Il,36. s. 89. L.
17305: Venäjälle. Liitteet VII,1. s. 343. L. Ulkv:aan. Vv :aan, jo·ka pyytää lausunn10n Siv :•lta.
17306: Veronkanto: Ed. Koivurannan y. m. anom. ehd. - Ed. Ruotzil.n y. m. anom. elud. n:o 6.2 Lappeen-
17307: n:o 28 työnantajan velv·oittarrnisesta kaiLta- rannan yhteiskoulun ottamisesta valti.on huos-
17308: maan v.altion ja kunman verot työssään ole- taJan. Liitte·et Il,37. s. 91. L. Vv:llia·n, jol~a
17309: vHt'a henkilöiltä. Liitte·et II,5. s. 31. L. rpyytää lausunnon Siv:lta.
17310: Vv:aan. Yliopisto: Ed. P. Saari•s.en y. m. edusk. e,sit.
17311: Veroperusteet: - Ks. M•aakiintei.stöjen verope- n:o 2 sisältwvä ehdotukset a) laiksi niistä pe-
17312: rusteet. rusteista, joiden mukaan vaitiovearaja käyte-
17313: Vesileipä- ja raipparangaistus: Ed. Piitulaisen tääJn maan suomen -ja ruotsinkielisen väestön
17314: anom..ehd. n:o 3 vesileipä- ja raipparangais- yliopistosivistyksen tarpeen tyydyttii>miseksi;
17315: .tuksen käytänWönottarrnisesta. Liitteet III,5. b) laiksi HeLsingin Yliopiston järjestysmuodon
17316: s. 259. L. Lv:aa1n. peruste~sta 14 päivänä ,heinä,kuuta 1923 anne-
17317: Vesioikeus: Ed. Tannerin .edusk. esit. n:o 17 si- ·tun lain 18 § :n kUillloamisesta sekä 2, 9, 13,
17318: sältävä eihdotuk·sen laiksi 28 päivänä loka- 21 j.a 22 §:n muuttamisesta toisin kuulu-
17319: kuuta 191,5 annetun ve·sioikieu.slain II luvun viksi ja c) laiksi Helsing.in Yliopiston järjes-
17320: 112 ja 18 §:n muuttamisesta. Liitteet V,5. tysmuodon p;eru:steiJta koskevan lain voimaan-
17321: s. 310. L. Ltv:aan. panosta 14 päivänä heinä,kuuta 19·23 annetun
17322: Viipurin diakonissalaitos: - Ks. Sairaalat. lain 3, 5, 6 ja 7 § :n )i:umoarrnisesta ;sekä 4 § :n
17323: Vuokra-alueiden lunastaminen: Ed. Sehaum!llnin muuttamisesta toisin kuuluvaksi. Liitteet
17324: ja österholmin edusk. esit. n:o 21 laiksi eräille 1,2. s. 5. L. Prv:aan.
17325:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025