88 Käyttäjää paikalla!
0.0054681301116943
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: VALTIOPÄIVÄT 2: 1927 3: 4: 5: 6: LIITTEET 7: 1-IX 8: 9: 10: 11: 12: Helsinki 1927 13: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 14: SISÄLLYSLUETTELO. 15: 16: 1. Perustuslakivaliokunta. 17: Siv. Siv. 18: ,Ehdotus· 1lailksi vaaliilain 67 § :n 19: HaJ1litusmuotioa, vOOili!lwkia, lkieli- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 20: ~akia y. m. koSike;via edusrkuntaesi- 21: 6. Virkkunen, y. m., eduslk. esit. N :o 6: 22: tylklsliä ja anomuJsehdotubia. 23: ,Ehdotus !laiksi Helsingin yiliotp~ston 24: tiärljestysmuooon :perusteita lkoske- 25: 1. Niukkanen, y. m., edlli31>:. esd.t. N:o 1: 26: ;van lruin IVo:imll!anp.anrosrba 14 p :näJ 27: lE1H:lio.tus lailksi iheinälkuun 17 päi- 28: •heinäkuuta 1!91213 arnmetun l,a:im 6 § :1n 29: ;vänä 119\1r9 'annetun Suomen halli- 30: tmuutta:mi.s·es<ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 31: tusmuodon :2r3, 2.4 ja 94 § :n muut- 32: ,trumisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 33: 7. von Born, motion N :o 7: Förs,Lag 34: ;tili la;g om ä,ndring av 20· § i ;:q>Tåk- 35: 2. Schauman, m. fl., motion N :o 2: iLagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 36: 1Förslag tili lag om äJrudring av 23· § 7·. von Born, edusk esit. N :o 7: Eihdo- 37: i :regerin,g81f.ormen 1för Finl,and . . . • 7 tus ;J,ailksi Ikielilain 20 § :n muutta- 38: .2. Schauman, y. m., edusk. esiJt. N:o 2: .IIllisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 7,1 39: Elhdort·us· 1aitks>i Suomen ha11i tusmuo-· 8. Saarinen, P., y. m., edwsik. esit. N :o 40: don 2:3 § :n muuttrumi.se~ta . . . . . . . . 9 8 : 'Ehdottus ,1ruikSii uJ}k,oriJlJrua1aisen ot-, 41: 3. Tuomioja, y. m., eduslk. esllit. N :o 3: lta:IIlliseslta Suomen k,run,~a1ruisekså. 20 42: lEJ:Jtdotus ~ailksi edustaj<an;v:aaleista. . 11 !päi;vänä he1milkuum 1:9:20 ann€lturn' 43: 4. von Born, .mlotion N :o 4: Förs.lag ilain muuttamise~ta . . • . . . . . . . . . . . 73 44: tiiJl lag ang;oonde rilksdrugslllanmava1 29 9, Puhakka, y. m., anom. ehd. N :o 1: 45: 4. von Born, edusk. es·it. N :o 4: E:hdo- Esitytksen .anrtamisesta laiikså. y,ailta- 46: tus la;ilk:J~i edusrtajanvrualeista . . . . . . 46 ikunna~n vooikunasta . . . . . . . . . . . . . . 74 47: 5. Sergelius, m. fl., motion N :o 5: För- 10. Schauman, pet. för,sl. N:o 2: A:ng. 48: s1ag til lag ·ang;ående ändring av imättarud·et av ett 1agr:äd . . . . . . . . 76 49: § 6:7 i vaJ:lagen . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 10. Schauman, anom. eh·d. N :o 2: Lairn- 50: 5. Sergelius, y. m., eduslk. esit. N :o 5: tarlkrustuskunnan perustamisesta . . 78 51: 52: 53: D. Valtiovarainvaliokunta. 54: A. Ve11otUJsta k01rkevila ednskunta- 2. Lindberg, m. fl., motion N :o 11: 55: esity,s- ja aDJotmJUisehd.otuk!sia Förslag Wl la;g rarug;åendle ändcing 56: av vissa tulJ;lavgifter . . . . . . . . . . . . . 87 57: 1. H elenelund, m. fl., motion N :o 10: 2. Lindberg, y. m., edusk. esit. N :o 11: 58: Förs1ag tilll. lag ang;ående tullaVIgift, Ehdotus 1aiiksi eräiiden tul:limaksu- 59: som under år 1928 :sika;1l U[J<pibär.a.s jen muuttrumirsesta . . . . . . . . . . . . . . . 88 60: tå iiiD'p-or:ben arv siiLl . . . . . . . . . . . . . . . 86 3. Järvinen, eduSik. esit. N:o 12: Eh- 61: 1. He<lenelund, y. m., eduSI'k. es·it. N :o dotus laiksi tuil.itilklkuverosta . . . . . . 90 62: 10: Ehdotus [ailksi maruharutuodusta· 4. Gummerus, y. m., edusk. esilt. N:o 63: sil1istä rvulomna 1J928 ikan'lllettava.sta 1'3: ·Eihdotlli3 ilruiksi maikeis.valmis- 64: tummalksu~'ba . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 ooverost'a . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91 65: IV Sisii~HJ>1sluettelo. 66: 67: 68: Siv. Siv. 69: 5. J ern, m. fl., pet. försl. N :o 2•5: 14. Hannula, U., y. m., ,anom. ehd. N :o 70: iAng. avlJåt!tllide av rproposi,tibn tiU ·35: M1äärärahwn myöntä.mi:sestä 71: ändr]rug arv 3 § i lagen a v den 1t9: tmruant.ien. raJlmntrumi.sta var.ten Ke- 72: ·dooemiber •1t91211 ·arug1åen.de stämprel- illlJarven lkir.konlkylästä Pe11k!osen- 73: .sik&tt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 915 ntieme]1e ........................ ll:09: 74: 5. J ern, y. m., anom. ehd. N :o 25: 15. Bryggari, y. m., .a,nom. 1eh.d. N :o 36: 75: ,EsityUmen anltamisesta· lt9 päivä:nru iMäärära:han myöntälmise.stä maan- 76: jou1ulkuuta 1191211 •anntetun leima" tien rakenltamist•a variten Ka•rstulan 77: verolain 3 § :n muuttrumisesta . . . . 96 :kirkonkytläs:tä Soin:in kirkonJky:lään iLlil 78: 16:. Koivuranta, y. m., ra'Il'o.m. eh:d. N:o 79: 37: Määrärahan .myöntämisestä Ro- 80: B. Automuse·hdotukislia, jotka li!Osike- vaniemen Peldkalan---JKeanij ärven 81: vat määrårlabojeiU myö.ntämi.stä kul- Luusuan väiliis,en matamltien rakenta- 82: ·ku!ltaitoksiin selkä twmdeilJlisim, si- ;mis•ta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,13 83: vtilstyJkiseiJJJiiJsililll, sosilw!ilsiin y. m. 17. Junes, y. m., .a:nom. ehd. N:o 38: 84: tW"kioitukiSiitiu. :Määrär·alhan myöntämisestä Kotla•rin 85: p1itäjässä o1ev.a,n Ko,1l!Jrin:s,ruaren kim-· 86: Kulkulaitokset Ja talous. lt·otlien r.akentamis•t.a v,a11too . . . . . . 1·14 87: 6. Salo, a:nlom. ehd. N :o 26: Tutki- 18. Hannula, U., y. m., anom. ehd. N :o 88: muksen toi.!mitta;misesta r·atasuun- 41: Määrära:han myön1täimisestä R'O- 89: •n&Lla iKontiomä:em--iV.aa[a'!li r.rut·a- vanietmeDJ---IKemij är.ven v ä.1isen 90: osalta KemidärVIen ki:rko:Ue . . . . . . 99 tma:antien 'k:oneaurausta varten .... 1t16 91: 7. Jussila, y. m., ra:nom. teihd. N:o 2·7: 1!9. Lohi, y. m., an.:om. ehd. N :o 42: 92: iMäärär·ru1mri tmJ>1Öntrumises•tä sa·t:a:ma- .Määrära han myön.tämisestäJ Oulun 93: 1 94: 95: 96: .r.&da;ru K·emi--'Piukälkari rrukenta- . :--iJ:>udasjärvem--IKuusamon väE:senl 97: mista varten .................... 100 maa·ri·tien .aulkilpitä.miseksi ta~ven: 98: 8. Hannula, U., y. m., ,anom. ehd. N :o aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111:8 99: 28: Määrärahan myöntä:misestä sa- ,20. J anhonen, an1om. ehd. N :o 39: 100: tra:mara·dan rakentrumi.sta var:ben Ke- Mäiiräralhan myöntämisestä maan- 101: m]n asemailta Prittkääruk!ariin . . . . . . 1011 rties•iHan rakent:almi,s:ta varten n. s. 102: 9. Särkkä, y. m., :anom. ehd. N :o 29: ·Tii,kJk,aj:an,s:ailmen y:li ............ H9 103: iMäärärathari myöntäimi,sestä iSai- 1211. Hannula, U., y. m., •runom. elhd. N :o 104: tmaa:n__JK uolilmond ärv:en ikalllava·n 40: Määrärathan myöntä:misestä sil- 105: tutlkimi:sta varten . . . . . . . . . . . . . . 10·3 lan raik,EIDJtrumista vwrt,en T.ornion-· 106: 10. K opsa, y. m., ,a;n:om. ehd. N :·o 30: d·oen yli 'T10rnion kaupungin ja Tor- 107: rMäärär:ruhan myönJtämises.tä Laihden- nwn a·s.emam vä:li:lle ............ l!J2'0 108: :pohjan s.ata:man ja Kurlkij.ote.n kaup- .2•2. Hannula, U., y. m., .anom. ehd. N :o 109: :pa!kylä:n väilisellä si:säreitiHä. o[e- ··32: .Määrärathan myöntämises.tä ipU- 110: vien .erinäiscten s•a:tmien ruoptpaus- :heEn:lindan Rlovam:iemi--IK•emijärvi 111: tö~hin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11'04 ·K uola;jär,vi rakentamista Vtarten . . m,2: 112: 11. We.lling, y. m., anom. ehd. N:o 31: ·23. Niukkanen, y. m., a,uom. ehd. N :o 113: .Määrär,aJhan :myöntämisestä kwla;s- 43: Määrärahan myöntämisestä 114: ,tus- ja hrutäsatll!man ra:kentamisek.si I:matran voimansiir•tojohtoVJeriko•n 115: Laatooan ranlll!ilk.a1le iMetsä:pirtin •täy;dentäimiseen n. s. ma.akunta- 116: .pitäjän Sawr·oisten :kyJlän kohdalle 11·06 juhd:o i.lla . . . . . . . . . . , . . . . . . . . . . . 112.4 117: t2, H_ä;nninen, an1o1m. ehd. N :o 33: ;24. Leppälä, y. m., ·anom. ehd. N :o 44: 118: ·Määräralhan •myöiJJtämisestä Pous- .MääräraJhan lffilyöntrumisestä Laato- 119: .sun---!K ur:v.iselllv:ruaran~Tyräj är1ven ikan ikat1as.tusva'kuutusyhdistyksen v.a- 120: ~Jdki'järrven maantien rwk.en:ta- •hi·nlgonkorv.ausrahastolksi . . . . . . . . 127 121: .mi.sta v·arten .................... lli07 122: 1•3. N eit~niemi, aruom. :ehd. N :o 34: Terveydenhoito. 123: lMääräJr,aJh:an myöntrumis.es·tä Ktemi- 124: jä,rrven~Pelkosen:niJemen mruan tien 3.5. Leino, J., y. m., .anam. ehd. N :o 50: 125: ·ralke:qJtamis:ta varten . . . . . . . . . . . . :108 t.Määrärahan myöntä:misestä Porissa 126: Si•säHy•sluette1o. V 127: 128: Siv. Siv. 129: sijaitsevan valtion sai_raa•lan uudes- Sivistys. 130: taan ra'kentrumiseen. (Laus. tal. 131: >v·:lt.a) .......................... 130 3,6,. Vennola, y. m., a•ruom. ehd. N :o 62: 132: 2•6. Aalto-Setälä, y. m., an'Om. ehd. N :o Määrärahan myöntäJmisestä kuole- 133: 51: Määrära!han myöntämisestä v.;l!l- ,tus:laina,ksi Helsingin ytht,e.is-· ja 134: tio;n sairaailan ra:ken.tmmi.sta varten maanvi.1jelys1y.seion ikoulutpJon kan- 135: S!ata1kuntaan. QLaus. tal. v :.lta) .. ':L3:3 natusyhdist,Yikse1le. GLaus. siv :Ilta} ].15,3 136: 27. Pitkänen, y. m., aruo,m. ehd. N :o 52: 37. Junes, y. m., anom. ehd. N :o 63: 137: ·Määrämhan m:yöntäimisestä S·orta- LMääräralhan myöntämi.ses,tä Tor- 138: valan yleisen saima:l.an ikorjaustöi- nion keslldilmulun jatllwluolldld.en ot- 139: !him. :QLau.s. t•rul. v :Jta) .......... >13·5 tamisEJksi v•aliti.on huostaan. (Laus. 140: 28. Keto, y. m., a'ruom. ehd. N :o 53: IS,i V :J ta) ........ , . . . . . . . . . . . . . . . .1:5>5 141: :1'IääJrärahan myöntäimi·sestä ra:k-en- 38. Malmiv~~ra, y. m., an10m. e!hd. N :o 142: nus•av:wstuikseksi Lounai-s-•Häimeen 64: Määrär.a~han myöntämisestä 143: · tuher~kul,oosin •va.stuE~t:amisYJhdistyk- Kuopion ty:t>tök.ouluru muuttami- 144: selle. CLaus. taJL v ::1ta) .......... '1137 selks:i yEopi.st·o>on jo,htav.ruksi tyttö-· 145: 29. Österholm, m. fl., pet. för8l. N :o 54: .ly.seoksi. (Laus. siv :['ta) ........ •1156 146: Ang. hevilj,ande a;v ·am.s~ag för UIPP- 3·9. Koponen, y. rn., an1om. ehd. N:o 65: 147: föraride av Kni,pnäs .f,o11ksa•n·atorium. Määrärahan myöntä.m1s,es;tä ra1ken" 148: (LaUIS. ,t,al. V :1ta) .... · · · · · · · · · · · · L1>3'8 nusavustu:kseksi Li,eJksan yrhteiskou- 149: 29. Osterholm, y. m., an1om. ehd. N :o 54: [un rkannatusyhdistylksel.le. ~Laus. 150: ,Määrämhan myöntäJmisestä Knip- s.iv. v :lta) ...................... ,1,57 151: näsin :kansanipaTantolan ra!kenta- 40. Moilanen, y. rn., ano>m. ehd. N :o 66: 152: mi,s:t:a v1a.r.ten. (IL,aus. <ba:l. v :lta) .. rli39 Määrämhan myöntäJmis>estä ra•ken- 153: 30. Aalto-Setälä, y. rn., anom. ehd. N :o •nusla.inoiiksi k.ansan.opi s.toiille. (La us. 154: 55: Määrära!han ·myöntäimi•sestä tu- 1s:icv :lta) ........................ ,1,5,9 155: herkuloorbt.i•st~:m huoltokodin pe.ru,slt:a- 156: 4•1:,. Malmivaara, y. m., anom. ehd. N :o 157: mista varten Sat•a'kuntaan. (Laus.' 67: Määräralhan myöntämisestä ra- 158: taL v :1ta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 ikennus,a:vustuk>seiksi S.a von ,k.ristiilli- 159: 311. Kalliolcoski, y. rn., anom. ehd. N :o sen kansanopiston ikannatltadayhdis- 160: 56: Määrära!han myöntämisestä tykseHe. (Lau.s. .si1v ::Ha) . . . . . . . . . <160 161: keuJhkotauti:par.antolan perustamista 162: 412,. Pennanen, y. m., anom. ehd. N :o 163: v•arten Kes:ki-lPohja:nmaalile. (Laus. 164: · 68: .Määrärahan myöntämisestä ra- 165: tal. v :Ha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . [1_4,3 166: kennuslainlalksi NiittyJa!hden lkan- 167: 32. Niilekselä, y. m., an101ID. ehd. N :o 168: •sanopisto>lle. (Laus . .siv :.lta) '1162 169: ,57: Määrära,han myöntämisestä 170: 43. Alestalo, y. m., anom. ehd. N :o 69: 171: :keulhknta u ti1pararutolan ra1ken tamistru 172: Määrärahan myöntämisestä ra,ken- 173: •varten Oulun ,s.euduHle. (La.us. tarl. 174: ,uusla.inaksi Kanllmanpään :kansan- 175: v :lta) .......................... ,14·5 176: 10pistoi11e. (Lau.s. siv :Ilta) . . . . . . . . 163 177: 3:3.. Karjalainen, y. m., .arvom. ehd. N :o 178: 58: .Määrära\han my-öntäJmisestä tu- 44. N eitiniemi, ,a.nom. elhd. N :o 70: 179: lber kruloosi paran toilan ra!ken tami•sta Määrär.alhan myöntämisestä ·avus- 180: :varten Oulun seudul!le. CLaus. b1. tulkseksi Lapin 'kansanopistalle. 181: v:lta) .......................... :147 (Laus. siv:lta) .................. 1:>6·4 182: 34. Heikkinen, y. m., ano:m. ehd. N :o 45. H eildcvlä, y. rn., an.o.m. ehd. N :o 71: 183: 5!1: ·Määrärahan myöntämisestä Määrära'han myöntä;misestä Turun 184: ikeuh!kotruutisten kans-anparantolan tuomi-o.kirlkon tutlkimus-, uudis·tus- 185: ra:kentamista w-arten SiiErrjär~ven ja korjaustöihin. (Laus . .s.iv:>lta) .. 166 186: Tarinaharjuille. (Laus. taL v :>lta) '11510 '16. Osterholrn, m. fl., pet. förs•l. N :o 187: 35. J unes, y. rn., anom. elhd. N :o 60: 72: Ang. hevi•lj.ande av .ansl.ag för 188: Määrär.ahan myön>tämi:sestä Rönt- •reparationsar:heten i Ra.seborg.s 189: >genikon,ei,den han'klkimista varten 8.lott•sruin. (Laus. si:v :lta) ....... 1169 190: Torn1io.n yl1::~iseen s•air•aa[a.an. (Laus. 46. Osterholrn, y. m., anom. ehd. N :o 191: tal. v:Jta) ...................... 1152 72: Määrärahan myi:'mtämisrestä R•aa- 192: VI Sisäill'Ysluettclo. 193: 194: Siv. rSiv. 195: sepor.in 'l:inn•anraunioiden korjaus- ,melj ärven "vedenpinUJan a·1entami- 196: töi.hin. (Laus. siv:lta) .......... 11J7•0 selksi. CLaus. 1maa:t. v :lta) . . . . . . . 183 197: 47. Tarkkanen, y. rn., •anom. ehd. N :o 57. Arffrnan, y. rn.: anom. eihd. N :o 198: 73 : ·Määrämhan .myön,täimisestä 83: Mäiilrärnlh•an myönrtämisestä Pe- 199: ruotsa1ais·i,ssa: maaiLa<iskunniss& ole- täiskosken 'Perkawmista. varten. 200: ·vien yiksityisten suomahisten ilmn- (Laus. .maat. v :Ita) . . . . . . . . . . . . . 184 201: sa'kiouluden •wvustamiseksi. (iLaus. ·58. Hästbacka, rn. fl., pet. försl. N :o 202: s:iv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1·7.1 84: Allig. ·bevi,]jande av ans1wg för 203: 48. -Mantere, y. rn., an01m. ehd. N :o 74: ·UIP:prensnting a:v Esse ås nedre del. 204: Määrär.aillan myöntäimis.es:tä kuvaa- •(La:us. maat. v :Jta) .............. '1185 205: ma- ja säveltaiteemme tunnetuksi 58. Hästbacka, y. rn., a'nom. ehd. N :o 206: tekemiseksi u1lwmaiHa. (Laus. 84: M·ääräiralhan rmyöntämi,s,es.tä 207: .siv :Jt.a) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .1J7r2 Ähtävän~·oen a1aosa·n perkawmista 208: 49. Koivuranta, y. rn., anom. ehd. N :o .varten. (Laus. ma;at. v :lta) ...... 186 209: 75: K•orotetun m·äärära!han myönrtä- ~59.. N u,rrnesnierni, anorn. ehd. N :o 85: 210: misestä :Teollisuusseutujen E.van- Määrärahan myöntäJmisestä Pyhä- 211: rk,elioimisseum111e rvailis·tustyön jär- joen alarjUJoik,sun rperika,&mista yar- 212: j,estifu:niseksi Perä-P.olhjo1assa j.a La- .ten, (Laus.. maat. v:llita) ........ 187 213: •pi,ssa. (Lau.s. si v : Ha) . . . . . . . . . . . . 117 4 60. Lahdensuo, y. rn., alllom. elhd. N :o 214: 5'0. Tukia, y. rn., anom. ehd. N :o 76: 86: Määräimhan iU1'YÖrutä:misestä La- 215: LMääräraha,n myöntämisestä Pau1 puanjoen !Per[mustyön jat!kamrista 216: N icolaiyn kristiUis-yMeis!kunna1li- ·Varten. (Laus. ma•at. v:lta;) ...... 188 217: sen työkeSlkUJksen kannatusyhdisttk- 61. Koivisto, y. rn., anom.. e'hd. N :o 87: 218: seUe. (La us. si v :.!ta) . . . . . . . . . . . . 117 5 Määrärahan. myöntäimi.sestä Kyrön- 219: 51. Saarelainen, y. rn., anom. ehd. N :o joen lkesikio.san per'k.aamista var.ten. 220: 77: Määr·är.alhan myöntä;misestä ru- (Laus. maat. v :1ita) . . . . . . . . . . . . . . il9'0 221: !k.ouSlhuo,neen raikent.atmislta varten 6'2..· Koivisto, y. rn., an.om. ethd. N :o 88: 222: Pielisj.ärven pitäjän KoEn kyiään. iMäärära.han myöntämisestä r.sojoen 223: (Laus. siv:ata) .................. 177 iko1mannen ijak1son perrka,ami,seen. 224: 52. Jussila, y. rn., anQ/m. e1hd. N :o 78: (Laus.. maat. v:Tta) .............. lt9i1 225: Määrär.a!han myöntämisestä Nuor- 63. Linna, K. E., y. rn., an1om. ehd. 226: ien Ys,tävät n]mise1Ie yhdistyik- N :o 89: Määräralhan myöntäimisestä 227: selle. (!Laus. siv :rlta) . . . . . . . . . . . . [)_,79 metsäta1oudiel1is.iin oj,ituSitöihin ybi- 228: 53. Lehtonen, M., y. rn., anom. ehd. tyismai.Illa. (Laus. mwat. v::lta) 1,93 229: N :o 79: Määrärruhan myöntäimi- 64. K oivuranta, y. rn., anom. elhd. N :o 230: se.stä avustUJkselksi rSurome:n Työ- 90: Määrärahan myönitä:misestä asu- 231: väen Jä!'ljestönuorten Liilto1le. tusta varten toimi,tettaV'aa maiden 232: (•Laus. siv :.lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1180 tutkimista ja erinäisten maanmit- 233: ·tauste~htärv.ien suorii:ltami.sta varten. 234: Maatalous. (iLaus. 'm&at. v:Ita) .............. 119>7 235: 65. Forsberg, rn. fl., pet. förs}. N :o 91: 236: 54. Kauranen, y. rn., a·nom. ehd. N :o Ang. ibevi1jande ·a:v ans!Lwg till 237: 80: Määrär.aillan myörutämisestä a:morteringsi:l!ån för inrättande av 238: Kirlkko-, Punnus- j,a V.uotjärven fis!kikonservtfaibr~ker. (Laus. maat. 239: vedenrpinn,an ru1entami,sta ·varten. .v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (1~8 240: (Laus. ma•a,t. v :lta) .............. il.t81 65. Forsberg, y. rn., an,om. 'ehd. N :o 91: 241: 55. Luorna, y. rn., anom. ehd. N :o 81: Määrärahan myöntä:misestä kuole- 242: Määrärahan myörutäimisestä Kuor- tu:sl~Rinoi!ksi 'karla:säi,1yiketehtaiden pe- 243: t&noon,järven vedenpinnan säännös- rustamista v.arten. CLaus. m&at. 244: te1ytöi\tä varten. (Laus. m&at. ·V:lta) .......................... 200 245: v:Ita) ...........................1>~2 66. (Jsterholrn, rn. fl., ,pet. för.sJ. N :o 246: 56. Nikkanen, y. rn., anom. ehd. N :o 92: Ang. beviljande mv ansla.g för 247: 82: Määräralhan myöntämisestä rfis!k€U'in,äringens främdande. (Laus. 248: .Suulajärven, Kanneldärven ja Wam- rmaat. v:lta) •................... :200 249: VII 250: 251: Siv. Siv. 252: 66. Osterholm, y. m., anom. ehd. N :o mat:tilan k.oti-taJ.ousopistol[e. (Laus. 253: 92: Määräraman myöntäimisestä ka- maat. v :[ta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2-2'4 254: 1astuselinikein<on edistämiseksi. 7'7. Hannula, M., y. m., amom. ehd. N:o 255: {Laus. maat. v :1ta) . . . . . . . . . . . . . . 2(}3 103: Määriira!han myöntämisestä 256: 67. !Kontio, y. m., anom. e'hd. N :o 93: ilisäavustulkse!k.si Martta-Ei tolle. 257: Määrärahan IIDIYÖntälm1sestä palikkio- (Laus. maat. v:lta) .............. 327 258: ilainoiksi .piemvil:jelijöihle pello·n te- 718. Furuhjelm, A., m. fl., pet. för.sl. N :o 259: lkoa varten. (Laus. maat. v:J.ta) .. t:!.04 104: Ang. :bevilj•ande av förih.öjrt an- 260: 68. Sinkko, y. m., anom. ehd. N :o 94: s:lwg å:t Fin1amds Sivemllka M·artha- 261: iMääräralhan mwöntäimisestä pe'lilon- föflbund. (Lau.s. moot. v:!]ta) .... 3219 262: raivaarrnis·avustuJksilksi. (tLaus. maat. 7:8. Furuhjelm, A., y. m., ,anmn. ehd. N:o 263: .v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ·206 164: Korotetun määräNLhan myön- 264: 69. Saarelainen, y. m., anom. eihd. N :o tä:misestä Suomen ruotsailaiseUe 265: 95: Määräraihian myöutämisestä ra- :Martta-~iito:Lle. (Laus. maat. v :lta)l 2>3'1 266: daseudu1la suuritettavien maan- 7'9. J unes, y. m., anom. ehd. N :o 105: 267: v.iljelys.r ai va usten kusi·ann uiksiin. Määräralhan :myön,tiimisestä ikasvi- 268: i(Laus. maat. v :ilta) . . . . . . . . . . . . . . tW9 wi]ijelYJsik!oeaseman perustamista var- 269: 7<0. Ramstedt, y. m., anom. ehd. N :o ien Perä-<Pohjolla~m. (Lau.s. maat. 270: 96: Mää:rära;han myöntäimi<sestä v :lta) - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .213,3 271: u udisma;an rai va us<p•aJJkinn.oitksi: pien- 80. J unes, y. m., anom. ehd. N :o 106: 272: rviljelijöiJi1e. (Laus. maat. v :ilta) .. tUO iMääräira'ha·n miföntämisestä esikuva- 273: 71. Linna, K. E., y. m., anom. elhd. N :o .v:ilje1mien avustamiseen. (Laus. 274: 97: Määrärahan myöntämisestä lai- maat. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2134 275: noiksi .piemvil:ielidöiUe n. s. viljel,ty- 81. Hurme, y. m., an,om. ehd. N :o 107: 276: jen laitumien perustrumiseen. (Laus. Määräraihan myöntämisestä ikoe- 277: maat. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2i112 . Vi<ljelysyihdi~ty.sten a vu.stamiseksi. 278: 72.. Sinkko, y. m., -anom. ehd. N :o 98: ·(Laus. maat. v:['ta) .............. 1?)3t6 279: Mäiirära!han my;öntämi:ses:tä maan- 82:. Saarinen, P., y. m., anom. ehd. N :o 280: wiljeJ.ys- j.a ta1lous.seuroille metsät-a- 108: Määrärahan mwöntämisestä 281: [ouden edistäJIDiseiksi.. · (Laus. maat. Metsätailoudel[i.seu V•alistustoimiston 282: v:~ta) .......................... ·214 työn tu<kemiselksi. (Laus. maat. 283: 7r3. Kullberg, B., m. fl., pet. försl. N :o v:lta) .......................... 23<8 284: 99: Ang. ·bevi!ljande av an.slag tili 8 3. Tukia, y. m., anom. ehd. N :o 109: 285: 1 286: 287: 288: lbyggnads1ån åt Garan1tiföreningen Määräraihan myöntälmisestä iYiksityis-· 289: rför Högre Sivenska Lantlbrulk.släro- lten maanvi1jelif·S- ja kau•p,pakemial- 290: verlket i Ålbo. (Laus. ma:at. v :lta) .. 2116 1isten tarkastuslaiiosten tu~kemi- 291: 713. Kullberg, B., y. m., anom. ehd. N:o selks.i. (Laus. m:a•at. v:Ita) ........ 240 292: 99: :MääräraJhan: myöntälmiseslä ra- 84. Bäck, m. fl., pet. försl. N :o 110: 293: lkennuslaina!ksi Turun y~emmän Ang. bev,ilj:a<nde av <ans,lag till pl'e- 294: rruotsa,lairsen maan vilj el<y·SIOIPiston: lkan- mier för dö-dad säL (La1.1s. maat. 295: natusy,hd~styks-eille, (Laus. maa.t. V :Ilta) .......................... 24!2 296: .v :.lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,218 84. Bäck, y. m., anom. ehd. N :o 110: 297: 7 4. Gebhard, y. 'm., anom. ehd. N :o 100: Määrära!han myöntäimi:sestä hy]keen- 298: .Määräraihan myöntämiseS'tä jatlko- tappmaJwiksi.. (Laus. maat. v:Jrta)i 12142 299: opetu:ksen järjestäimisetksi kotitaJ.ous- 300: koulujen 01petta.jille ja lkotita'lous- Sos{aliset tarkoitukset. 301: n.euvojille. (Laus. maat. v:lta) .. 22.0 302: 75. Luostarinen, y. m., •anom. ehd. N :o 85. Kuisma, y. m., anom. ehd. N :o 47: 303: 101: Määrärahan myöntämis:es:tä Määräraihan. myöntä!mi,ses.tä avus- 304: Mi·ffikelin lääniiu perustet:tavaa. tll)kseksi V~rupa1.1ssodan Invaliidien. 305: emäntak!olrlua varten. (Laus. maat. Lii tdlle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244 306: .v :lta) .......................... 122·2 86. Liedes, y. m., anom. ehd. N :o 48: 307: 76. Lehtinen, y. m., anom. ehd. N :o 102: Määrärahan myöntämisestä työw 308: 'Määrärahan myöntämisestä eräiden puutteen vudksi :b.ä:täiti1aa:n joutu- 309: maa-a1ueiden. os:tami·sta varten Ori- neiden avustamiseksi . . . . . . . . . . . . 24 7 310: VIII SisäJllysluetteJo. 311: 312: Siv. Siv. 313: 8'7. Urpilainen, y. m., anom. ehd. N :o 94. Frenckell, y. m., anom. ehd. N :o 45: 314: 49 :· MääJräraihan .myöntämi.ses·tä so-ta- Määrärahwn myöntämisestä poliisi- 315: or.pojen ja poliittisista syistä van- v.oirman lis:äämiselksi kaupungeissa 2.6\3 316: :ki1assa tai maa111pa·oss·a o.levien hen- 95. Hannu7a, M., y. m., a.n•om. ehd. N :o 317: ·kilöi·den hädänailaisten per:heiden 46: Määrärruhan :m.yöntä:mi.sestä ni- 318: avwstrumiiS•elksi: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249 mismi.ehen paiklkaamiseksi Pertuu- 319: 88. Lohi, y. m., anom. ehd. N :o 61: maan kuntaan .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 217<0 320: Määrärahan myöntämisestä kulo[e- 321: rtustlainoiksi maalaiskunnil[e \kun- 322: na1li,S/kotien rakenlta:mista varten . . f.?J51 D. Met>sänhoitoa, maatwl~UISituot 323: 8'9·. Isaksson, y. m., anom. ehd. N :o 111: te:iiden ~ahte.ja, lainain ottoa kui- 324: Määrär:ahan myöntäJmisestä van- VIIIUJS- ja sähiköistä:miJstar.koi.tutk:silin 325: huus- ja työ.kyvyttömyysvarkuutuik- lklm:llrevia edrulsikUJntae~sity,s- ja ano- 326: sen toteuttarmista v•arten asetetun mUJSieihdotubia. 327: rahaston tkartuttamis.elksi. (Lau- 96. Linna, K. E., edusk. esit. N :o 17: 328: ISunto työv:,lta) ................. 35r2 329: Elhdotus lailks:i niiden varojen käyrt- 330: t~mises'tä, mitkä kerty·vät valtion 331: C. PrulkkJaUista, eläiklkeitä, poliisi- 332: .mets.äJmaiden asuttamisesta ja niillä 333: voilmlan lisäämistä y. m, . koskevia 334: edusJku1111taesityklstiä ja amomus- 335: olevien vu01kra-a1uei.den Junastami- 336: .S'esttra •alnneltun 1arn muikaran ta,pra·htu- 337: ehdotuklsi!a. 338: vis,ta luovutu!ksista. (Laus. maat. 339: 90. Ingman, Jl. m., eduslk. es.it. N:o 14: V :Ilta) .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 2t75 340: Ehdotus laiksi H·els.ingin ylio.piston 97. Hänninen, y. m., 'anom. ehd. N :o 341: viran- ja •toimenlha.1tijain s•ekä ~ou 10: Vil.j.an ja välkirehun kuljettami- 342: lu:nope•t\t.a:jari:n arm·ovwoden edui.sta .. 355 sesta etäisemmiUe paikika1mnnil.le 343: 91. Paasonen, y. m., edus!k. esit. N :o 15: syntyvien ,rahtilkustannust.en kor- 344: · Ehdotus laiksi valtion vuan- tai va,f!Jmi,s,e·stta valtion v.ar:oi.Ua . . . . . . . 2(717 345: t'Oimen•hiail tij an o.ilkeudersta eläkkee- 98. Vennola, y. m., 1anom. ehd. N :o 21: 346: seen annetun, lain 3 § ;.n 2 mom. iMatatalous.tuotteiden kulj.etu!kses.sa 347: :muuttatmis•esta . . . . . . . . • . . . . . . . . . !.?!59 valtionrautateiilllä vaillitsevien epä- 348: 92. Lehtokoski, y. m., edusk. esit. N :o kothtien po·istamisesta . . . . . . . . . . . . 2.8.1 349: 16: Eihdortus Iaitk.si eliiJkkeistä kansa- 99. Junnila, y. m., anom. eihd. N :o 23: 350: lai•s.sodan johdosta työk;yikynsä me- U1komaisen lainan ottamisesta jo- 351: nettäneitlJe tStwmen :k:ans:al.aisi<lle lkien perkaus- ja vesvperäisten mait- 352: •sekä kuoil'1eri·t:ten Suomen. lmnrs•al:ao:is- ten kuitVaustöitä varten,. (Laus. 353: ten per:heendäsenrille ............ 2161 mawt. v:lta) .................... 2t83 354: 93. Huttunen, y. m., anom. ehd. N :o 22: 100. Saa1·inen, P., y. m., f!lll'Oim. ehd. N :o 355: Metsänvartirjain tointen muuttami- 24: UJrkomaisen lainan vM:ami.sesta 356: :ses:ta peruspa:likkai.si:ksi . . . . . . . . . . . .26.2 hu01kewkorlwisten lainojen myöntä- 357: 94. Frenckell, m. fl., pet. :förs1. N :o 45: mistä varten maaseudun sä:h:köy.hty- 358: Ang. bevHjande •a:Y ans!lag för ö·kan- mi:lle. 0Laus. laki- j·a tatl. v:lta) .. 2186 359: de av prolis.st.yrrkan. i städernra .... ~613 360: 361: 362: 111. Lakivaliokunta. 363: Rangai.stUtsten kovenrtamoilsta, kuole- 2. Saarinen, P., y. m., edus!k. esit. N :o 364: mamra~ngai.stUJsta y. m. J"!iilms1atkia 19: Eihdotus hiksi r:i:kOis;lain 3t8 lu- 365: osekä na1ste.n v1rkaike,ltpOiisuutta ja vun 10 § :n. muUJttamisesta. (Laus. 366: metsälarnnoja 1kos klevia edustkuntaesi- 367: 1 ~an!kiki:v:lta) .................... 296 368: tyklsiå ja' anromuse·hdotlllksia. .3. Puhakka, edusk. esit. N :o 20: Eh- 369: dotus laiksi rilkost1ain 6 luvun 1 § :n 370: 1. Hannula, M., y. m., edUisJk. esit. N :o muuttamisesta .................. 2'9•9 371: 18: E:hdotlts l~aiiksi naisen ~'elpoi- 4. Wiik, mo,tion N :o 21: För.s.Ia.g tiJ,l 372: suudes•ta valtion vi11kaan. ......... 2,93 !Lag om a-vslkatfrfande a:v dödsstrad':fet 31()0 373: IX 374: 375: Siv. Siv. 376: 4. Wiik, edu~k. esit. N:o 21: Eihdotus. G. Kukkonen .. y. m., ·anom. ehd. N :o 4: 377: [ailksi ku:o~emanrangaistuiksen. po.is- Esi·tyiksen antaJIDisesta rirkoslain ran- 378: tamises:ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3>02 ·~aistusmääräysten ko·ventamisesta. . 306 379: 5. Pitkänen, y. m., anom. e:hd. N :o 3: 7. Linna, K. E., y. m., anom. ehd. N:o 380: rRan~ai.srtust.en koventamisesta . . . . . 3:014 5 : E.sitylksen antaun:isesta laiJnanan- 381: nosrta iköas•vav.aa metsää v·a.staan .... 307 382: 383: 384: 385: IV. Talousvaliokunta. 386: 1. Niilekselä, anom. ehd. N :o 14: Pii- 2. J anhonen, y. m., anom. ehd. N :o 15: 387: rilääildirr·inv·irlkain .lalkikauttamisesta. 3U rKajaanin yJeisen sairaa[an 1aaj.en- 388: tamis.esta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3ll.2 389: 390: 391: 392: V. Laki- ja talousvaliokunta. 393: Kumm.tliJS- ja kyytil}a!kia, puhe!lin- sesta kaUJpungis:sa annetun aJSetuik- 394: oloja y. m. kosikevira ed•nS'kuntae:~i sen muuttamis•e.sta ............... 3!23 395: tyjkisiä ja anomnsehdotnksia. 3. Pulkkinen, -anom. ehd. N :o 6: Esi- 396: tYJksen anltarmisesta muut01ksiksi kyy- 397: 1. Virkkunen, edusrk esH. N:o 22: Eh- tiaaJkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .il3l 398: dotus 2:3 rr> :n,ä •he1m~kuuta 19123 an- 4. Pulkkinen, y. m., anom. ehd. N :o 7: 399: netun lluonnonsuojelulain 1 § :n Puhelinolojen jä!'jestä:mistä Jmske- 400: muutt.llJmisesta .................. 13>21 van J,a~nsäiildännön jouduttamisesta 31~2 401: 2. Asikainen, y. m., edU:Sk. esit. N :o ;). Vehkaoja, y. m., an'om. ehd. N :o 8: 402: 23: Ehdotukset laiiksli 115 päivänä iM.aanOIIllistaj arin v.ap.a uttamisesta 403: kesä!kuuta 1898 mall!Jla.islkuntain kun- rautatieallueen aitaa.misrasitulksesta 3r3r5 404: na:lllisihallinnosta annetun asetruksen 6. Rapo, y. m., antom. ehd. N :o 9: Esi- 405: muuttllJIDis€1Sta ja lraiksl 8 päivänä rtyksen arnrtamisesta 1ai!ksi kaiLa.stus- 406: j:oululkuuta 18r7rS. Jmnnar1lisharHitu!l{- oikeuden saattrumisesrta maan;oonis- 407: tuiksesta ri·i:p,pumattmnak.si . . . . . . . 3!3i6 408: 409: 410: 411: VI. Sivistysvaliokunta. 412: 1. Kalliokoski, y. m., edusk. esit. N :o 3. Saarinen, P., y. m., anom. ehd. N :o 413: 24: Elhdotus iaiiksi oppiv·elvoHisuu- 17: OikeudeniiilUJka;i.sen snht·eeHi.suu- 414: desta 1!5 !päivänä huhtikuUJta 19'21 ·den aikaansa:armisesta valti'on op,pi- 415: annetun 1ruin •9 § :n muUJtJilami•ses:ta .. 341 lko.uJ1UJmentojen j·alkautU!rn:ises.sa suo- 416: 2. Kukkonen.. y. m., anom. erhd. N :o menikieli,sten ja ruotsin;k!ielis.ten lmu- 417: 16: Suomen :kirja- j.a .sivi.sty.sikielen ·1ujen !kesken .................... &44 418: lkanta.s.anrukirjan aiikaansa·amisesta .. 343 419: 420: 421: 422: VII. Puolustusasiainvaliokunta. 423: 1. Tanner, y. m., edu~. es.it. N :o 28: 424: ,Ehdotus lailksi .suojel.uslkuntrujärjes- 425: tön hrujoi,ttamioos.ta . . . . . . . . . . . . . . 349 426: 427: 428: 2 429: X Si,siill~·sluettelo. 430: 431: 432: VIII. Maatalousvaliokunta. 433: Si1. Siv 434: AJsntuis:boimin twa, piiernviljelyikisen 4. Ramstedt, y. m., edusik. esit. N :o 27: 435: edilstä:mistä y. m. k!oslrevia edus- :Ehdotus [aiiksi pienviJdelijäin ja 436: .kuntalesityk!siä ja rull!omusehdo- maas.eudun muun työtätekevän vrues- 437: tuksia. tön laidunrtarpeen tY!ydyttrumi.sestä .. 3:&6 438: o. Karjalainen, y. m., ano:m. ehd. N :o 439: L Tanner, y. m., edus:k. esit. N:o 9: 11: Asutus:lainsäädännön ;tarlkis:ta- 440: Ehdotus }.a~ksi iSuo<järven l,ahjo:itus- mis•esta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36B 441: maruhan !kuuluvien 1ampuotiti1ojen 6. J anhonen, y. m., anom. e:hd. N :o 12: 442: :palkikoJ.uo;vuttamis.esta ............ 355 :Esi:ty.k.sen antamisesta .lai:ksi pien- 443: 2. Vesterinen, y. m., edUISk esi.t. N :o yi}jeHjöihle viljelysten [aajen:tamista 444: 25: Ehdotus laiksi asutustoiminnan :varten annettll!vista .palikkidla!in,oi.sta, S:73 445: ra:hoi ttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 3i57 7. Åkerblom, m. fl., p.et. försl. N :o 13: 446: 3. Tabell, y. m., edusik. esitt. N :o 26: :Ang. uppgörande av plan för inrät- 447: Ehdotus lailksi valtion metsrumaiden tta.nde av .rumibulator.iska och fasta 448: .a.suttamis•esta ja nii'llä o[.evain •fiskerislk.oll:or . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,37,9 449: vuoikra-alueiden J.unastamise;sta 2•0 7. Åkerblom, y. rn., anom. ehd. N :o 13: 450: rp :nä touJkokuuta 1'92:2 annetun l·ain :Suunnite1man Iaati:mi.sesta ikier.tä- 451: muut•t.a:misesta .................. !361 vien ja kiinteiden :kaJiastuSikoulujen 452: perustamiselksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3:811 453: 454: 455: 456: IX. Työväenasiainvaliokunta. 457: Vanhuus- ja työttömyy:s,Viaikuutu:sta 2. Rosenbe1'g, y. rn., anom. e'hd. N :o 19: 458: koskevlia anomusethdotuikSii.a. :E.s.ityksen antamisesta valti.o.n va- 459: roiUa yllä,p~dteVtävän v'am'huus- j,a työ- 460: 1.. Inborr, m. fl., pet. :5örsl. N :o 18: lky:vyttömyyselälkela:i tok:sen 'perusta- 461: Ang. av1låtande av pro:position om ~mi.s.es·ta . . . . .. .. . .. . .. . . . . . . . . .. . 3:9:1 462: .en a!l1män å1derdoms- och ~rwali,di 3. Tabell, y. rn., a~nom. eihd. N :o 20: 463: tetSiförsäJkrin,g . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 387 E.sity:ksen antamis.e.sta laiksi y[ei- 464: 1. Inborr, y. m., anom. ehd. N :o 18: seSitä ,palkollisesta työttömy;y.sv·a:k:uu- 465: Esit.ylksen .antamisesta y~eisestä van- tulksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . '394 466: huus- ja ,työky.vyttÖ!myys~vakuutu:k:- 467: ,sesta 468: •• •• 469: VALTIOPAIVAT 470: 1927 471: 472: 473: LIITTEET 474: 1. 475: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT 476: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS- 477: EHDOTUKSET. 478: 479: 480: [i] 481: 482: 483: 484: 485: HELSINKI 1927 486: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 487: Hallitusmuotoa, vaalilakia, kielilakia y. m. koskevia 488: eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia. 489: },1, ....,.. Edusk. esit. N :o L 490: 491: 492: 493: 494: Niukkanen y. m.: Ehdotus laiksi heinäkuun 1'1 plii- 495: vänä 1919 annetun Suomen haUitusmuodon 23, 24 ia 496: 94 §:n muuttamisesta. 497: 498: 499: E d u s kun n a ll e. 500: 501: Viitaten vuoden 1925 valtiopäivien edus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 502: kuntaesityksen N :o 1 perusteluihin ehdo- van lain: 503: tamme, 504: 505: 506: 507: r..a kl 508: heinäkuun 17 päivänä 1919 annetun Suomen hallitusmuodon 23, 24 ja 94 §:n 509: muuttamisesta. 510: 511: Eduskunnarn päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain säätämisestä voimassa.- 512: olevassa järjestyksessä, säädetään täten, että heinäkuun 1'7 päivänä 1'919 annetun SuO- 513: men hallitusmuodon 23, 24 ja 94 § :t muutetaan näin kuuluviksi: 514: 515: 516: 23 §. tänsä. Valtion virassa oleva henkilö, joka 517: Tasavallan presidentin valitsee eduskunta valitaan presidentiksi, katsotaan virasta 518: syntyperäisten Suomen kansalaisten jou- eronneeksi. 519: kosta aina kuudeksi vuodeksi. 520: Vaali toimitetaan helmikuun 15 päivänä 24 §. 521: sinä vuonna, jona presidentin toimikausi Presidentti astuu toimeeDSaJ vaalia seuraa- 522: alkaa. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpi- van maaliskuun 1 päivänä ja antaa silloin 523: lipuin:, joku saa enemmän kuin puolet 3Jll1e-. eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen 524: tuista äänistä, on hän valittu. Muussa ta- vakuutuksen: 525: pauksessa toimitetaan heti uusi vaali ja, ,Minä N. N., jonka Suomen k~ on 526: jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta eduskuntansa kautta valinnut Suomen tasa'- 527: enemmistöä, vieläkin uusi vaali niiden kah- vallan presidentiksi, vakuutan täten, että: 528: den ehdokkoon välillä, jotka toisessa vaa- minä presidentintoimessani tulen vilpittö- 529: lissa ovat saaneet suurirrnmat äänimäärät. mästi ja uskollisesti noudattamaan ja voi'~ 530: Äänten jakautuessa tasan ratkaisee arpa. massa pitämään tasavallan valtiosääntöä ja 531: Jos eduskunnan jäsen valitaan presiden- lakeja sekä kaikin voimin edistämään Suo- 532: tiksi, lakkaa hänen edustajatoimensa itses- men kansan menestystä.'' 533: 6 !,1. - Tasavallan presidentin vaali. 534: 535: 94 i. määräpäivä sattuu pyhäpäiväk.si, pidettä- 536: Jos jokin tässä hallitusmuodossa säädetty köön seuraava arkipäivä määräpäivänä. 537: 538: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1927. 539: 540: 541: Juho Niukkanen. Vihtori Vesterinen. 542: Antti Kukkonen. E. Lautala. 543: K. A. Lohi. Viljami Kalliokoski. 544: Matti Pitkänen. J. Kauranen. 545: P. Saarinen. Antti Kemppi. 546: E. M. Tarkkanen. Anton Vertanen. 547: Juhani Leppälä. Walter Mäkelä. 548: Elias Tukia. Kaarlo Hänninen. 549: Kaarlo Hurme. S. Kariniva. 550: P. V. Heikkinen. Ansh. Alestalo. 551: Antti Junes. Juho Torppa. 552: 7 553: 554: I,2. - Motd.oo N:o !. 555: 556: 557: 558: 559: Schauman: Förslag till lag om ändring av 23 § i rege- 560: ringsformen för Finland. 561: 562: 563: Tili Riksdiagen. 564: 565: I den till riksdagen år 1919 överlämnade slaget, men den för lagens antagap.de he- 566: propositionen angående regeringsform för hövliga två tredjedeiars majoriteten ernåd- 567: Finland ingick 'beträ.ffande valet .av repu:b- des ieke. - Å andra sidan erhöll ej heller 568: Iikens president ett stadgande därom, att en proposition angå:ende lag om president- 569: presidenten utses av riksdagen. Grund•lags- valet, som iämnats vilande vid 1921 års 570: utskottet vid nämnda riksdag förordade an- riksdag, den erforderliga två tredtjedelars 571: tagandet av detta stadgande. Men i stora majoriteten. Däremot godkändes med knapp 572: utskottet infördes den ändring, att valet ma,joritet det vilande lagförslaget om val 573: av president skulle överlämnas åt trehundra av elektorer för presidentens utseende. Se- 574: för ändamålet av folket vaJ.da elektorer, me- • dermera antogs vid 1924 års riksdag soni 575: dan valet lförsta gången skulle förrättas av bekant jämväl la:gen om själva president- 576: riksdagen. Sedan förslaget till regerings- valet. 577: form lagts att vila över nyva1, upptogs tfrå- Det 1925 förrättade valet av elektorer för 578: gan 1på nytt vid samma riksdag med anled- 1presidentens utseende !har ådagalagt, att 579: ning av en i ärendet vruckt, av grundlags- intresset •för detta indirekta va.l, där från 580: utskottet icke ,'beftlandlad motion. I dlen vissa partiers sida ingen presidentkandidat 581: slutligen av riksdagen antagna regerings- på förlhand nämnts, från andra partiers 582: iormen intogos bestämmelsern'a angående sida åter ingen kandidat med .bestämdhet 583: presidentens utseende i den lydelse de fått uppställts, varit jämrförelsevis ringa. Denna 584: vid propositionens ibehandling i stora ut- omständighet, i förening med de stora om- 585: skottet. gångar och kostnader valet av elektorer 586: Missnöjet med stadgandet om president- medrfört, talar mot detta sätt att utse pre- 587: va'lets ·förrättande genom särskilda elekto- sident. Å andra sidan talar det första, av 588: rer tog sig redan vid 1920 års riksdag ut- riksdagen förrättade valet av Tepwblikens 589: tryck i tvenne motioner, i vilka yrkades pä president för att riksdagen lyckas finna den 590: regeringsformens ändring i syfte att riks- läiillpliga personen I:Wr det viktiga värvet 591: dagen skulle utse repulblikens president. och att en sålunda vald president kan i sitt 592: Grundlagsutskottet vid 1921 'års riksda:g förlhål'lande till riksdagen ikänna sig lika 593: förordade ant.agandet av en lag i sådant oavhängig soon någonsin en av särskilda 594: syfte. Ri:ksdagenl ;anitog jämväl den ~å- elektorer vald president. 595: lund:a iföreslagna la:gen att vila över nyval. Hänvisande till vad vi sålunda amört 596: Vid 1922 års riksdag var tflertalet (102 mot TÖrande förhållandena i eget land ävensom 597: 69) för antagrundet ·av det vilande lagför- till att i de ·allra flesta utländska republi- 598: 8 1,2. - Tasavallan presidentin vaali. 599: 600: ker :presidenten utses av folkrepresentatio- att Riksdagen ville .a.maga föl- 601: nen, få vi vördsamt .föreslå, jande 602: 603: 604: 605: Lag 606: om ä.n.dring av 23 § i regeringsformen för Finland, given den 17 juli 1919. 607: 608: I enlighet med Riksdagens <beslut, tiJlkommet i den ordning 60 § i lantdagsord- 609: ningen den 20 juli 1906 föreskriver, varder härmed stadgat, att 23 § i regerings- 610: :formen för Finland av den 17 juli 1919 skall e:Vhålla :följande lydelse: 611: 612: 23 §. de två kandidater, som i det andra valet 613: Republikens president utses av riksdagen erh'ållit största antalet röster. Falla 614: bland iTIJfödda finska medlborgare städse :för rö.sterna lika, avgör •lotten. 615: en tid av sex är. Utses medlem av riksdagen till president, 616: V alet verkstäl'les den 15 tfebruari det år, upphör hans ri'ksdagsmannamandat utan 617: då presidentens mandat vidtager. Erhåller vidare. I sta.tstjänst varande person, som 618: någon kandidat vid valet, som verkställes väJjes till president, anses hava avgått från 619: med slutna sedlar, mera än hälften av de tjänsten. · 620: avgivna rösterna, skall han förklaras vald. Inträ:f1far i 2 mom. eller annorstädes i 621: I aJlnat fall verkställes omedelbart nytt va'l denna. regeringsform sta.dga.d dag å helg- 622: 'ooh, därest icke någon lhärvid erihåller ab- . dag, gälle nästtföljande va.rdag såsom utsatt 623: solut majoritet, ytterligare nytt val mellan dag. 624: 625: Helsingfors, den 19 september 1927. 626: 627: 628: Georg Schauman. Max Sergeliu.s. 629: 9 630: 631: 1,2. - Ed'IISk. ellit. N :o Z. Suomennos. 632: 633: 634: 635: 636: Schauman y. m.: Ehdotus laiksi 17 p:nä heinäkuuta 637: 1919 annetun Suomen hallitusmuodon 23 §:n muutta- 638: misesta. 639: 640: 641: 642: 643: Vuoden 1919 va:ltiopäiville annetussa hal- äänrtä 69 vastaan) lEl!päämään jätetyn laJci- 644: lituksen esityksessä Suomen hallitu.smuodok- ehdotuksen hyväksymi&:ln puolella, mutta 645: si oli tasavallan presi,dentin vaalista säiäll.'- lain hyväksymiseen tarvittavaa kahden 646: nös, että presidentin valitsee edU:Skunta. kolmasosan enemmistöä ei saavutettu. 647: Perustuslakivaliokunta sam.otuilla valtiopäi- - Toiselta puolen ei myöskään halli- 648: villä puolsi säämnöksen hyväksymistä. Mut- tuksen esitys lailksi presidentinvaalista, j·oka 649: ta suuressa valiokunnassa tehtilln se muutos, , oli jätetty lepäämään vuoden 1921 valtio- 650: että presidentin valitseminen• annettaisiin päivi,llä, saanut tarvittavaa kaihde:n kolmas- 651: Imlmellesadalle kansan sitä varten vruitse- osan enemmistöä. Sitä'Vastoin hyväksyttiin 652: mwlle valitsijamiehelle, mutta ensimmäisen ni:ukarlla enemmistöllä lepäämään jåtetty 653: kerran toimittaisi vaalin eduskunta. Sitten- lakiehdotus niiden valitsij.rum.ie.sten vali.ts;e-. 654: kun hallitusmuotoehdotus oli ääruestetty le- misesta, jotka toimittayat presidentinvaalin. 655: .päämäJän uusien vaalien yli, otettiin asia sa- Sittemmin, kuten tunnettua, hyväksyttiin 656: moilla valtiopäivillä uudelleen käsiteltä- vuoden 1924 valtiopäivillä myooin itse pre- 657: väksi siitä tehdyn eduskuntaesityksen poih- sidenltinva.ali'lll lros:keva laki. 658: jalla, jota perustusla!kiYaliokunta ei ollut V. 1925 toimitettu presidentin valitsija- 659: käsitellyt. Eduskunnan lopullisesti hyväk- miesten vaali oll! osoittanut, ~ttä mielen- 660: symään hallitusmuotoon otettiin mä.äräyks1et kiinto tätä välillistä va:alia :k!oihtaan, jo.ssa 661: presidentin valitsemisesta niin kuuluvina eräiden puolueiden ,taholta ei edeltä käsin 662: kuin suuri valiokunta hallituksen esitystä yhtään presid,enttiehdolm:sta nimetty, toisten 663: käsitellessään oli ne hyväksynyt. puolueiden taholta taas ei asetettu ketä.äm 664: Tyytymättömyys sirhen säänn<ikooen, että 'llläärättyä ehdokasta, oli verratten vähäinen. 665: president,invaalin toimittavat erityiset valit- Tämä seikka, niiden suurien mutkien ja 666: sijamiehet, tuli julki jo vuoden 1920 valtio- kustaamusten ohella, jotka valitsijamiesten 667: päivillä ka!hdessa eduskuntaesityksessä, jois- vaali aiheuttaa, puhuu tältä presidentin 668: sa vaadittiin hallitusmuodon muuttamista vatli,tsemistapaa vastaan. Toiselta puolen 669: sitelll, että edusikunta valitsisi tasavallan pre- puhuu ensimmäinen, eduskunnan toimittama 670: sidentin. Perustuslakivaliokunta vuoden tasavallan presidenrtin vaali sen: puolesta, 671: 1921 v·altiopäivillä puolsi sellaisen lain hy- että edusk:u.rman onnistuu löytää tähän tär- 672: väksymistä. Täten ehdotetrm lain eduskulll- keääm toimeen sopiva henkilö ,ja että sillä 673: ta hyväksyikin lepäJämään yli vaalien. Vuo- tavoin valilttu presidentti voi suhteessaan 674: den 1922 valtio.päivillä oli enemmistö (102 eduskuntaan tuntea olevansa ylhtä riippu- 675: 676: 2 677: 10 1,2. - Tasavallan presidentin vaali. 678: 679: maton kuin konsanaan erityisten valitsi·ja- tasavalloissa kainsaneduskunta valitsee pre- 680: miesten valitsema presidentti. sidentin, s.wmme kunnioittaen ehdottaa, 681: Viitaten siihen, mitä täten olellllile esittä- 682: neet oman maamme oloista, niin myös .sii- että Eduskunta hyväksyisi seuroo- 683: hen, että kaikista useimmissa ulkomaisissa van lain: 684: 685: 686: Laki 687: 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen haJJ.itus- 688: muodon 23 § :n muuttamisesta. 689: 690: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty siinä järjestyksessä kuin 20 pal- 691: vänä heinäkuuta 1906 annetun valtiopäivä:järjestyksen 60 § määrää, säädetään täten, 692: että 17 päivänä heinä!kuuta 1919 annetun Suomen hallitusmuodon 23 § saa seurruwan 693: saoo:muodon: 694: 695: 23 §. jotka toisessa vaa1issa Dvat saaneet suurim- 696: Tasavallan presidentin valitsee eduskunta lillat äänimäärät. Äänten jakautuessa tasan 697: syntyperäisten Suomen kansal3!isten joukos- ratkaisee arpa. 698: ta aina kuudeksi vuodeksi. Jos 'eduskunnan jäsen valitaan presiden- 699: Vaali toil.mitetaa,n helmikuun 15 päivänä t~ksi,, lakkaa hänen edustajatoimensa itses- 700: sinä vuonna, jolloin presidentin toimikausi tänsä. Valtion virassa oleva henkilö, joka 701: alkaa. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpi- valitaa,n presidentiksi, katsotaan virasta 702: lipuin, joku ehdokas saa enemmän kuin puo- eronneeksi. 703: let annetuista äänistä, julistetaan hänet va- Jos 2 momentissa tai muoo:lla tässä halli- 704: lituksi. Muussa tapauksessa toimitetaan tusmuodoSISa säädetty määräpäivä sattuu 705: heti uusi vaali ja, jollei silloinkaan kuka;an pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arki- 706: saa ehdotonta äänt.enenemmistöä, vieläkin päivä määräpäivänä. 707: uusi vaali niiden hhden ehdokkaan välillä, 708: 709: Helsingissä, syys:kuun 19 päivään 1927. 710: 711: 712: Georg Schauman. Hax Sergelius. 713: 11 714: 715: I,s. - Edusk. esit. N :o 3. 716: 717: 718: 719: 720: Tuomioja y. m.: Ehdotus laiksi edustajanvaaleista. 721: 722: 723: E d u s k u n n a lJ e. 724: 725: Kysymys voimassaolevan edustajanvaaleja luetta on siis saail!Ut yhteensä 10 edus- 726: koskevan lain korjaamisesta on jo 1921 vuo- tajwpaikkaa liian rpaljon, muut puolueet sa- 727: den valtiopäivistä alkaen ollut vireillä, man verran: 'liian väihänr. Miten paljon kun- 728: mutta tätä uudistusta ei yhä vieläkään ole kin puolueen saamasta äänimäärästä tulee 729: saatu toteutetuksi. Vuoden 1925 valtiopäi- yhden valituksi tulleen edustajan <lSa!lle, nä- 730: villä eduskunta tosin hyväksyi lepäämään kyy seuraavasta : 731: jätettäväksi ehdotuksen uudeksi vaalilaiksi, 732: mutta tämä ehdotus sisältää vain erinäisiä Sos. dem. puolueen kunkin 733: muodollisia; muutoksia, jättäen asiaJlliset ed. osalle ............. . n. 4,300 ääntä 734: virheellisyydet, joiden vuoksi vaalilain Maalaisliiton kunkin ed. 735: uudistus on noussutkin päiväjärjesty;kseen, osalle ..... ·........... . 3,950 736: oikaisematta. Kokoomuspuolueen kunkin " " 737: Nykyinen vaalilaki sisältää kuitenkin niin ed. osalle ............. . 4,650 738: suuda, tätä asiaa koskevissa eduskunta-asia- Ruots. kansanrpuolueen Jnm- " " 739: kirjoissakin jo osoitettuja virheellisyyksiä ja kin ed. osa:lle ......... . 4,600 740: epäoikeudenmukaisuuksia, että sen korjaa- Kommunistien kunkin ed. " " 741: mista on pidettävä oikeamielisyyden ja tosi- osalle ................ . 5,400 742: tarpeen vaatimal1Jll. Äsken suoritetut edus- Edistyspuolueen kunkin ed. " " 743: tajrunvaalit tarjoavat uusia todistuksia siitä, osalle ................ . 6,100 744: " " 745: kuinka puutteellisesti su!hteellisuusperiaate, 746: jonka pohjalle voimassa.oleva vaalijärjestel- Sen sijaan .että maalaisliitto on saanut 747: mämme rakentuu, Qn saatu nykyisessä varuli- valituksi yhden edustaja.n keskimäärin 3,950 748: laissamme toteutetuksi. Yksikään puolueis- äänellä on edistyspuolueen täytynyt käyttää 749: tamme ei ole tullut eduskuntaan sen vahvui- 6,100 ääntä eli siis n. 50% enemmän. 750: sena kuin suhteellisuuden mukaan olisi pitä- Tästäkin jo näkyy, kuinka nurinkurisiin 751: nyt tulla. Sen sijaarn että puolueet nyt Qvat tuloksiin nykyinen vaalilwki johtaa. Mutta 752: saaneet edustajia: sosia1iilemokraatit 60, se on .kohtuuton myöskin siksi, että tuhan- 753: maalaisliitto 52, kokoomuspuolue 34, ruotsa- net, jopa kymmenettuhannet äänioikeutetut 754: lainen kansrunpuolue 24, kommunistit 20 ja sen vuoksi estyvät käyttämästä ää.nioikeut- 755: edistyspuolue 10, olisi niiden kullekin annet- taall! oman puQlueensa hyväksi ~a siis oikeas- 756: tujen äänimäärien perustuksella pitänyt ta:an jäävät äänioikeutta vaille. Jos jollakin 757: saada: sosialidemokraruttien 56, maala1sliiwn puolueella on jossakin va:alipiirissä niin vä- 758: 46, kokoomuspuolueen 36, ruotsalaisen kan- hän kanllllattajia, ettei sen maksa vaivaa yrit- 759: sampuolueen 25, kommunistien 24 ja edis- tää aikaansaada omaa vwaliliittoa, eivät sii- 760: tyspuolueen 13. Kaksi suurinta puo- hen lukeutuvat tässä piirissä asuvat kansa- 761: 12 1,3. - Edustajanvaalit. 762: 763: laiset voi millää ·n. tavalla käyttää ääntään myös jo olemassa. Tarkoituksenmukaisim- 764: oman puolueensa hyväksi; jos taasen josta- pana näistä on pidettävä hallituksen 1925 765: kin vaaliliitosta ei tule yhtään valituksi, valtiopäiville antamaa esitystä uudeksi vaali- 766: menevät kaikki sen hyväksi annetut äänet laiksi. Sitä valmisteltoossa on otettu huo- 767: hukkaan. Siten onkin esim. viime vaaleissa miOOill kaikki ne muistutukset, joita aikai- 768: kaikkien muiden 'paitsi yhden (kokoomus- sempia; hallituksen esityksiä vasta:a;n oli 769: puolueen) äänestäjät ainakin jossakin vaali- joltisella'kin syyllä saatettu tehdä:· Sen 770: piirissä, saaneet joko olla äänestämättä tai vuoksi kunnioittaen ehdotamme, 771: U~ntaa äänensä toisille puolueille taikka heit- 772: tää ne hukkaan. että Eduskunta hyväksyisi vuoden 773: Voolilain korjaaminen on näin ollen oi- 1925 valtiopäiville annettuun halli- 774: keudenmukaisuuden ja kipeän tarpeen vaa- tuksen esitykseen N :o 80 sisältyvän 775: tima. Useita huolellisesti va;lmisteltuja eh- ehdotuksen laiksi edustajanvaaleista 776: dotuksia uudistuksen toteuttamiseksi on näin kuuluvana: 777: 778: 779: Laki 780: edustajanvaaleista. 781: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten: 782: 783: 1 luku. johon kuuluva·t Pirkkalan, Ruoveden ja 784: Vaalipiirit ja vaaliviranomaiset. Jämsän kihlakunnat ; 785: 6. Viipurin läänin läntinen vaalipiiri, 786: 1 '§. joka käsittää Kymin, Lappeen ja Rannan 787: Edusta;jain valitsemista varten valtiopäi- kihlakunnat; 788: ville on Suomi jaettu seuraaviin vaalipii- 7.. Viipurin läänin itäinen vaalipiiri, jo- 789: reihin: hon kuuluvat Jääsken,, Åyräpään, Käkisal- 790: 1. Uudenmaan läänin vaalipiiri; men, Kurkijoen, Sortavalan ja Salmin kih- 791: 2. Turun läänin eteläinen vaalipiiri, joka lakunna,t; 792: käsittää Vehmaan, Mynämäen, Piikkiön, 8. Mikkelin läänin vaalipiiri; 793: Halikon ja Maskun kihlakunnat sekä Loi- 9. KuO!pion läänin läntinen vaalilpiiri, 794: maan kauppalan ynnä Loimaan, Alasta.ron, joka käsittää Rautalammin, Kuopion ja Ii- 795: Metsämaan ja Mellilän kunnat Loimaan salmen kihlakunnat; 796: kihlakuntaa, niin myös Ahvenanmaan maa- 10. Kuopion läänin itäinen vaalipiiri, 797: kunnan; johon kuuluvat Liperin, Ilomantsin ja Pie- 798: 3. Turun läänin pohjoinen vaalipiiri, jo- lisjärven kihlakunnat; 799: hon kuuluvat Ulvila,n, Ikaalisten ja, Tyr- 11. Vaasan läänin itäinen vaalipiiri, joka 800: vään kihla:kunnat sekä Loimaan 'kihlakun- käsittää Laukaan ja Viitasaa,ren kihlakun:.. 801: ta, Loimaan kauppalaa ynnä Loimaan, nat sekä Kuortaneen kihlakunnan, paitsi 802: Alastaron, Metsämaan ja Mellilän kuntia Evijärven, Kortesjärven, Vimpelin, Lap- 803: lukuunottamatta; pajärven ja Alajärven kunnat; 804: 4. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, 12. Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri, 805: johon kuuluvat Tammelan, Hauhon ja Hol- johon kuuluvat Ilmajoen, Närpiön ja Kors- 806: lolan kihlakunnat; holman kihlakunnat; 807: 5; Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri, 13. Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri, 808: J,3. - Tuomioja, y. m. 13 809: 810: johon kuuluvat Lapuan ja Pietarsaaren vaalipiirin keskuslautakunta on myös kuu- 811: kihlakunnat sekä Evijärven, Kortesjärven, dennentoista piirin keskuslautakuntana. 812: Vimpelin, Lappajärven ja Ala.järven kun- Keskuslautakuntaan valitsee valtioneu- 813: nat Kuortaneen kihlalmntaa; vosto puheenjohtajan ja kolme jäsentä ynnä 814: 14. Oulun läänin eteläinen vaalipiiri,, yhden varajäsenen määräten yhden jäsenis- 815: joka käsittää Salaisten, Haapajärven ja tä lautakunnan varapuheenjohtajaksi, sekä 816: Kajaanin kihlakunnat sekä Oulujoen, Ou- sen kaupungin valtuusto, jossa lautakunnan 817: lunsalon, Kempeleen, Lumijoen, Limingan, kokoukset pidetään, yhden jäsenen ja yhden 818: Temmeksen, Tyrnävän, Muhoksen ja Uta- varajäsenen; ja kestää heidän toimikau'- 819: järven kunna.t Oulun kihlakuntaa; tensa, kunnes uusi lautakunta on valittu. 820: ]5. Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri. Keskuslautakunta ottaa avukseen sihtee- 821: johon kuuluvat Kemin kihlakunta sekä rin, tarpeelliset laskijat sekä muun henkilö- 822: Kuivaniemen, Iin, YH-Iin, Haukiputaan, kunnan. 823: Kiimingin, Ylikiimingin, Pudasjärven, Tai- 3 §. 824: valkosken ja Kuusamon kunnat Oulun kih- Edusta.janvaali toimitetaan ,joka kun- 825: lakun taa ; sekä na.ssa tahi, jos kunta on jaettu useam- 826: 1:6. Lapin vaalipiiri, joka käsittää Lapin piin äänestysalueisiin, kussakin S€llaisessa 827: ja Petsamon kihlakunnat. alueessa. 828: Kaupunki ja kauppala luetaan kuulu- Jos maalaiskunn•an asukasluku on suu- 829: vaksi siihen vaalipiiriin, johon sen ympä- rempi kuin tuhatviisisataa, pitää kunnaUis- 830: rillä oleva maaseutukin. lautakunnan jakaa kunta äänestysalueisiin 831: Ensinmainituissa viidessätoista piirissä. sellajsen perusteen mukaan, että kunkin 832: valitaan välittömillä ja suhteellisilla vaa- alueen asukasluku, elleivät paikallisolot ole 833: leilla satayhdeksänkymmentäyhdeksän edus- esteenä, on enintään tuhatviisisataa ja että 834: tajaa, jotka jaetaan eri vaalipiirien kesken alue samalla muodostaa yhtäjaksoisen ja 835: niiden hengillepantujen asukkaiden luku- kulkuyhteysolojen mukaan rajoitetun osan 836: määrän mukaan. Jaon vaalipiirien kesken kuntaa. Niinikään tulee maistraatin jakaa 837: toimittaa valtioneuvosto joka kymmenes kaupunki ja kauppalanhallituksen eri kun~ 838: vuosi ja se julkaistaan asetuskokoelmassa. tana. oleva kauppala, joissa on enempi kuin 839: Lapin vaalipiiri valitsee yhden edustajan kolmetuhatta asukasta, riittävän useaan 840: sillä tavoin, kuin 60 § :ssä sanotaan. äänestysalueeseen. 841: Kunta, jonka asukasluku on pienempi 842: 2 §. kuin ylempänä on sanottu, jaettakoon myös- 843: Jokaista vaalipiiriä varten on hyvissä kin äänestysalueisiin, kun kunnallislauta- 844: ajoin ennen edustajanvaalia asetettava vii- kunta, maistraatti tai kauppalanhallitus 845: sijäseninen keskuslautakunta, joka pitää katsoo sen tarpeelliseksi. 846: kokouksensa siinä kaupungissa·, jossa lää- Kunta anta:a käytettä:väksi vaali<huoneis- 847: nin hallitus sijaitsee. Kuitenkin kokoon- ton kussakin äänestysalueessa. 848: tuu Turun läänin pohjoisen vaalipiirin 849: keskuslautakunta Porin kaupungissa, Hä- 4 §. 850: meen läänin pohjoisen vaal~piirin keskus- Kussakin maalaiskunnassa tulee kunnal- 851: lautakunta Tampereen kaupungissa, Kuo- lislautakunnan sen vuoden tammikuun 852: pion läänin itäisen vaalipiirin keskuslauta- alussa, jona kolmivuotisaika viime edusta~ 853: kunta J·oensuun kaupungissa ja Vaasan janvaaleista lukien päättyy, edustajanvaa- 854: läänin itäisen vaalipiirin keskuslautakunta lin toimittamista varten kunnassa asettaa 855: Jyväskylän kaupungissa. Viidennentoista vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjoh- 856: 14 I,a. - Edustajanvaalit. 857: 858: tajaja neljä jäsentä, joista yksi määrätään sma vuonna, jona kolmivuotisaika viime 859: varapuheenjohtajaksi.. Jos tasavallan presi- edustajanvaaleista lukien päättyy, vaalilau- 860: dentin määräyksestä uudet vaalit on toi- takunnalle toimittaa kylittäin ja talonnu~ 861: mitettu, valitaan kuitenkin uusi vaalilauta- rrieroittain tahi, kaupungissa, k&upungin- 862: kunta edusta;janvaa:lien: jälkeisen vuoden osittain ja korttelittain sekä kauppalassa 863: tammikuussa. henkikirjan osoittamassa j älrj.estyksessä 864: Jos kunta on jaettu äänestysalueisiin, tehty luettelo kaikista edellisen vuoden 865: asetetaan vaalilautakunta kutakin aluetta. henkikirjan mukaan äänestysalueella asu- 866: varten. vista henkilöistä, jotka kuluvan vuoden 867: Vaalilautakunnan puheenjohtaja ja jäse'- alkaessa ovat täyttäneet neljäkolmatta 868: net ynnä. tarpeellinen määrä varajäseniä vuotta. 869: valittakoon kunnassa asuvien vaalioikeutet- Paitsi tätä luetteloa tehköön henkikir- 870: tujen henkilöiden joukosta ja kestää heidän joittaja kolme lisäluette1oo, yhden ensi- 871: toimikautensa kunnes uusi lautakunta on mäistä, yhden toista ja yhden kolmatta 872: valittu. lähinnä seuroovaa vuotta varten, joihin ku- 873: hunkin samanlaisessa järjestyksessä merki- 874: 5 §. tään ne äänestysalueella asuvat henkilöt, 875: Kaupungissa on maistraatti vaalilauta- jotka sen ed~llisenä vuonna, joita varten lisä- 876: kuntana. luettelo on tehty, ovat täyttäneet neljäkol- 877: Jos kaupunki on jaett1;1. äänestysalueisiin, matta vuotta. 878: niin maistraatti jakautuu itse vaalintoi- Luettelo kirjoitetaJan kaavakkeihin, joita 879: mittamista varten yhtä moneen osastoon ja hankitaan henkikirjoittajalle va:ltioneuvos- 880: kutsuu tarpeen tullen lisäjäseniä näihin ton toimesta. 881: osastoihin. Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi 882: Ellei maistraattia ole, tulee järjestys- jollakulla luetteloon mel'kityllä henkilöllä ei 883: oikeuden täyttää tässä laissa säädetyt maist- ole vaalioikeutta, on se merkittävä luette- 884: raatin tehtävät. loon hänen nimensä kohdalle. 885: Mitä tässä pykälässä on säädetty maist- 886: ra:atista, on sovellettava eri kuntana olevan 887: kauppalan hallitukseen. 8 §. 888: Niin pian kuin 7 § :ssä maJinittu luettelo 889: on saapunut, tulee vrualilautakunnan huo- 890: 2 luku. lellisesti tarkastaa sanottu luettelo, merkitä 891: siihen ne vaalioikeutetut, jotka ehkä on 892: Vaaliluettelo. poisjätetty, sekä luettelosta poistaa j()kai- 893: 6 §. nen, j.olla ei ole vaalioikeutta. Luetteloon 894: Vaali·luettelon kutakin äänestysaluetta mevkittäköön sen jäLkeen, että se 001 äänes- 895: varten tehköön sen vaalilautakunta. tysalueen vaaliluettelo, ja lauta1kunnan jäse- 896: Jos kaupunki tai eri kuntana oleva kaup- net allekirjoittakoot sen. 897: pala on jaettu äänestysalueisiin, tehköön Tarkastuksessa tulee kruununnimismiehen 898: maistraa.tti tai kauppalanhallitus vaaliluet- taikka kaUJpunginviskaalin olla läsnä, jonka 899: telon kutakin sellaista aluetta; v&rten. <fuessa asianomainen .papisto, seurakuntain 900: johtajat ja siviilirekisterin pitäjät ovat vel- 901: 7 §. volliset kinkonkirjain, jäsenluettelojen ja 902: Vaaliluettelon pohjaksi tulee asianomai- siviilirekisterin johdolla antam&an vaali- 903: sen henkikirjoittajan tammikuun kuluessa lautakunnalle ta11peelliset tiedot. 904: 1,3. - Tuomioja, y. m. 15 905: 906: 9 §. Kaavakkeita sellaisiin ilmoituksiin! hanki- 907: V BJaliluettelon pitää maaliskuun 1 pal- taan. vaalilautakunnille valtioneuvoston toi.;. 908: västw alkaen saiillan kuun 15 päivään asti mesta. 909: ollru asianmuJmisenJ valvQ!IIlllan alaisena tar- 11 §. 910: kastettavaksi esillepantunru sopivalla pai- Sittenkuin saapuneet asiakirfat ja, jos 10 911: kalla ääm.estysalueella, mistä on tieto annet- § :n 2 momentin mukaan on tiedonanto toi- 912: tava siinä järjestyksessä kuin kunnallisista mitettu, maiJJ.dollisesti annetut selitykset on 913: kuulutuiksista on säädetty. esitelty, lähetetään asiakirja>t ynnä vaalilau- 914: Jos joku arvelee, että liä:net oikeudetto- takunnan niihin merkittävä lausunto läänin 915: mwsti on jätetty pois vrualiluettelosta tai maa:herralle, jonka viipymättä on annettlliva 916: joku muu oikeudettomasti siihen otettu, ja päätös tehtyjen vaatimrusten dohdosta. 917: jos hän talhtoo pyytää oikaisua, amtaikoon Selitys 10 § :n 2 momentissa mainitun va,a.; 918: kirjallisesti tehdyn oikaisuvaatimuksensa timuks:en johdosta saatakoon kuitenkin an- 919: maaliskuun 16 päivänä ennen kello kahta- taa maahel'l'aliekin, .ennenkuin hän on asian 920: toista päiväJlä vaalila:utll!kunnalle taikka ratkaissut. 921: sitä ll!ikaisemmin lautakunnan puheenjohta- 12 §. 922: jalle. Moob.errwn päätös vaaliluetteloa koske- 923: Jos varuliluettelo jostakin syystä on jää- vasta asiasta lähetetään vaalilautakunnalle, 924: nyt 1 momenltissa mainitt"lllOO: 'ruikana esille- joka ik:uulututtaa sen ja toimittaa maaher- 925: panematta, tehköön vaalilruutaikunta asiwsta ra:lle todistuksen päivästä, jolloin tänlä ta- 926: ilmoituksen oikeusministeriölle, samana mll!i- pahtui. 927: niten, mistä syystä luettelon esillepaneminen Päätöksestä antakoon lautakunta tiedon 928: on jäänyt tapahtUllllatta. Oikeusministeriö niiUe, joille päätös on vastainen, ilmoituk- 929: määrää silloin uuden ajail1 vooliluettel<m sella, joka Vll!Staanottajan nimellä ja asuin- 930: esillepanemiselle ja muut siitä ai!heutuvat paikalla varustetus.sa päällyksessä jätetää.n 931: muutetut määrä:a,jat· postin kuljetettavaksi. 932: Päätöksen tulee seitsemän päiväru ku-- 933: 10 §. luessa kuuluttamisesta lukien olla nähtä- 934: Sarupuneet asiakirjat esitellään vaalilauta- vänJäi kaup'llllgissa maistraatissa, eri kun- 935: kunnassa mooliskuun 16 päivänä kello kah- tana olevwssa kauppalassa sen hallituksen 936: dentoista jälkeen. virkahuoneistossa ja; mallilla v&alilautllikun... 937: Jos asiakirja sisältää vaatimuksen, että nan puheenjohtrujan luona. 938: joku vaaliJuetteloon otettu on siitä poistet- 939: tava, lähettäköön lautakunta samana päi- 13 §. 940: vänä hänelle siitä tiedoo, ilmoittaen että Jos joku tahtoo hakea muutosta mall!her- 941: hänellä Oili tilaisuus osoitetussa paikassa . ran päätökseen, teihköön sen valituksella, 942: ottaa selko asiakirjasta ja viimeistään huhti- joka; asetetaan korkeimmalle hallilllto-oikeu- 943: kuun 1 päivä.lllä ennen kello kahtatoista delle ja annetaan maaherralle viimeistään 944: lautakunnaHe runtaa kirjaHinen selitys. ennen kello kaihtwtoista neljäntenätoista päi-· 945: Sellainen tiedonanto jätetään päällyk- vänä päätöksen: kuuluttamisesta lukien. 946: sessä:, johon vastaanottajan nimi ja asuin- Kun valitus on tehty, lähettäk:öön maa- 947: paikka ovat merkityt, lähimpään postitoi- herra sen yrmä jäljennöksen pääitöksestä ja 948: mistoon; kuitenkin on lauta;kunnalla valta asiakirjat heti main~itun ajan kuluttua kor- 949: toimittaa se häneHe muullakin tavoin. Jos keimpoon hallinto-oikeuteen, mutta muussa 950: hänen asuinpaikkaansa ei tunneta, on tie. tapauksessa maaherra ilmoittakoon vall!li- 951: donanto julkipan:ta;va, niinkuin laissa julki- lautakun:naHe, että päätös on saanut lain- 952: sista kuulutuksista sanotaan. voiman. 953: 16 1,3. - Edustajanvaalit. 954: 955: Korkein ihMlinto-oikeus toirnituttaa maa- Sen jälkeen menetellään asiassa niinkuin 956: herran kautta vaalilautakunnalle a.siast'3. an- 11 '§ :ssä on säärletty; ja maaherraiiJ tulee 957: tamansa päätöksen. joutuisasti alistaa asiasta antamansa päitös 958: korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi. 959: 14 ·§. 960: Ellei vaatimusta v;a;aliluettelon muuttami- 17 §. 961: sesta ole siädetyn ajan kuLuessa vaalilauta- Seuraavana vuonna sen jälkeen, kuin 15 962: kunnalle annettu, merkitköön tämä luette- § :ssä mainitut vaalit on toimitettu, pitää 963: loon todistuksen säitä, että luettelo on lain- uusi täydellinen vaaliluettelo ynnä lisä- 964: V10imainen. luettelo kahta vuotta varten tehtämän sillä 965: Jos muutosta on vaadittu; tulee lauta- tavalla, kuin tässä luvussa on säädetty. 966: kunnan, sittenkuin vaatimus on ratkaistu 967: päät·öksellä, joka on saanut lainvoiman, mer- 968: kitä vaaliluetteloon siitä mahdollisesti joh- 3 luku. 969: tuvat oikaisut j•a sen ohessa jokaisen oikai- 970: sun kohdalla mainita: päätös, johon oikaisu V ooliyhtymät. 971: perustuu, minkä jälkeen [uetteloon on kir- 18 ~. 972: joitettawa todis·tus, että se siten oikaistnna Jios jonlk:in vaalipiirin valitsijoita vähin- 973: on lainvoimainen. tään viisikyllllWlntä aUe:kirjoittamallaan 974: Lainvoimahlen v;aaliluettelo olkoon vaa- asiakirjalla on yhtynyt jotakin erityistä 975: lissa muuttamatta noudatetta;vana. edustajanvaalia varten sekä asiakirjassa 976: maininnut sen tahi ne henkilöt, joiden va- 977: 1i5 '§. litsemisesta he ovat sopineet, olkoon eel- 978: Jos tasa'VIa:llan presidentin määräyksestä lainern valitsijayhdistys oikeutettu vaali- 979: uudet vaalit ovat toimitettavat, ennenkuin piirin keskuslautakunnalta pyytämään yh- 980: vaaliluettelo on edellä säädetyssä järjestyk- distyksen ehdokaslistan julkaisemista ja 981: sessä uudestaan valmistettu, käytettäköön sen ottamista niihin vaalilippuihin, joita 982: vaaliluettelona viime v;aaliluetteloa ynnä 7 vaalipiirissä on edustajanvaalissa käytet- 983: § :ssä mainittuja lisäluetteloja. tävä. 984: 985: 16 ·§. 19 §. 986: Ennen uusia vaaleja on vaali.luettelo niin Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perus- 987: tarkastettava, kuin 8 § :ssä on sanottu, sekä tetaan, päivättäköön ja sisältäköön ilmoi- 988: heti sen jälkeen kymmenen päivän kuluessa tuksen yhdistyik:sen kotipaikasta sekä val- 989: asianmukaisen valvonnan alaiserua pidettävä tuutui\sen vähintään yhdelle yhdistyksen 990: äänestysalueella esillepantuna, josta kuulu- jäsenistä olemaan sen asiamiehenä. Yh- 991: tuksella on: tieto a.nnettava. distyksen ehdokaslistassa tulee selvästi olla 992: Vaatimus vaaliluettelon oikaisemisesta on mainituna niiden luvultaan enintään <kah- 993: saman ajan !kuluessa kirjallisesti lautakun- den henkilön nimet, joita edustajiksi eh- 994: n•aille esitettävä. Jos vaatimus tarkoittaa dotetaan, näiden ammatti tai toimi ja asuin- 995: jonkun poistamista vaaliluettelosta, awta- paikka, ja siinä saa 22 ja; 23 § :ssä mainit- 996: koon lauta;kunrta kirjelmän hänen tiedokseen tujen tapa-uSten varalta olla nimitettynä 997: 10 § :ssä mainitu:ssa järjestyksessä, kehoit- yksi varr-aehdokas. 998: taen häntä seitsemän päivän kuluessa edellä SanotuSfla asiakirjassa saadaan myös il- 999: 1 momentissa mwinitun ajan loputtua anta- moittaa se yleispyrintö, jota yhdistys tah- 1000: maan kirjallisen selityksensä. too saada toteutetuksi. 1001: 1,3. - Tuomioja, y. m. 17 1002: 1003: 20 ~- nen, tulee asiamiehen pyyhkiä hänen ni- 1004: Pyynnön valitsijayhdistyksen ehdokas- mensä pois ehdokaslistMta. 1005: listan julkaisemisesta teikoo asirumies yhdis- Jos ehdokaslistassa mainitaan myö.skin 1006: tyksen puolesta kirjallisesti. Jos on ka:ksi varaehdokas, pankoon asiam1es hänet eh- 1007: tai useaill!Pia asiamiehiä vålittu, saavat he dokkaaksi . 1008: .ainoastaan yhteisesti edustaa yhdistystä; 23 §. 1009: ja olkoon kuhunkin asiamieheen nähden Jos valitsijayhdistys sen johdosta, että 1010: voimassa, mitä a.leanpan.a asiamiehestä sa- joku yhdistyksen ehdokkaista on myöskin 1011: notaan. toisen valitsijayhdistyksen ehdokaslistassa, 1012: Hakemukseen on liitettävä sekä se asia- tahtoo pyyhkiä pois hänen nimensä listas- 1013: kirja, jolla valitsijayhdistys on perustettu, taan taikka panna hänen tilalleen yhdistyk- 1014: että erikseen kirjoitettu ehdok:aslista. Ha- sen muun ehdokkaan taikka varaehdokkaan, 1015: kemuksessa tulee asiamiehen v.akuuttaa, o1koon yhdistyksellä siihen valta. 1016: '(lttä ne henkilöt, joiden nimet ovat allekir- Jos siinä asiakirjassa, jolla ~hdistys on 1017: joituksina sanotussa asraikirjassa, omakäti- perustettu, asiamiestä ei ole nimenomaan 1018: 'Sesti ovat sen allekirjoittaneet ja ovat vaali- valtuutettu päättämään sellaisesta toimen- 1019: '()ikeutettuja, niin myös että edustajiksi piteestä, voidaan se suorittaa ainoastaan 1020: ehdotetut henkilöt ovat suostuvaiset vas- sellaisen päivätyn kirjallisen julkilausuman 1021: taanottmnaan edustajantoimen. nojalla, jonka ovat allekirjoittaneet vähin- 1022: HakemUJkseen pitää olla merkittynä julki- tään puolet ensinmainitun asiakirjan alle- 1023: sen notarin, krunnunvoudin, nimismiehen kirjoittajista. 1024: tai kunnallislautakunnan esimiehen .antama 24 ~. 1025: todistus siitä, että asiamies omaikätisesti on Ilmoitus va'litsijayhdistyksen ehdokaslis- 1026: :allekirjoittanut hakemuksen. tan muuttamisesta on asiamiehen kirjalli- 1027: Jos asiaanies tahallisesti taikka huoli- sesti tehtävä vaalipiirin keskuslautakun- 1028: mattomuudesta on todistanut sellaista, joka nalle viimeistään seitsemäntenäkolmatta 1029: -ei ole totta, tahi muuten siinä toimessansa päivänä ennen vaalipäivää, ja pitää sen olla 1030: virheellisesti menetellyt, rangaistakoon niin todistettu, kuin 20 § :ssä on sanottu. 1031: niinkuin virkamies virassa tekemästään Jos asiamies itse ei ole Qikeutettu muu- 1032: rikoksesta. tosta tekemään, on ilmoitukseen liitettävä 1033: 21 §. sellainen julkilausuma, kuin 23 § :n 2 mo- 1034: Hakemuskirjat, jotka 20 § :ssä on mai- mentissa on mainittu, ja tulee siinä olla 1035: nittu, tulee asiamiehen joko itse tahi val- asiamiehen vakuutus, että allekirjoitukset 1036: tuutetun asiamiehen: kautta antaa vaali- ovat omakätisiä. 1037: piirin keskuslautrukurunalle viimeistään kah- 1038: deksantenaneljättä päivänä ennen vaali- 26 §. 1039: päivää. Jos kaksi tai usellllll!IIlat valitsijayhdis- 1040: Jos asiakirjat on annettu postissa kulje- tykset tahtovat toistensa kanssa yhteisesti 1041: tettaviksi niin aikaisin, että niiden olisi toimia vaalia varten, olkoon niillä oikeus 1042: pitänyt viimeistään sanottuna määräpäi- yhtyä vaaliliitoksi. 1043: vänä lautakunnalle saapua, olkoon sekin !S-ellainen liittoutuminen tapahtuu siten, 1044: pätevä. että lrnkin yhdistys antaa julkilausuman 1045: 22 §. vaaliliiton perustamisesta sekä tekee siitä 1046: Jos joku valitsijayhdistyksen ehdokaslis- ilmoituksen vaalipih·in keskuslautakunnalle 1047: taan otetuista henkilöistä 'kuolee tai jos viimeistään seitsemäntenäkolmatta päivänä 1048: havaitaan, ettei hän enää ole vaa.likelpoi- ennen vaalipäivää. 1049: 1050: 3 1051: 18 1,3. - Edustajanvaalit. 1052: 1053: Ä~köön minlkään vaaliliiton ehdokkaita yhdysliittoon, ja on asiamiehen nimikirjoi-- 1054: yhteensä olko useampia kuin lmlmasosa yli tus sillä tavalla todistettava kuin 20 § :n 1055: seUJ maaran edustajia, joita vaalipiirin 3 momentissa sanotaan. Siinä myöskin mai- 1056: osalle 1 § :n 3 momentin mukaan on jaettu. nittaikoon se henkilö, joka valtuutetaan ole- 1057: maan yhdysliiton Miamiehenä, jl;t hänen 1058: 26 '§. varamiehensä. 1059: Julkilausuma, joka on 2i5 § :ssä mainittu, 30 §. 1060: tehtäköön kirjallisesti, ja lueteltakoon siinä Vaaliliitto tai valitsijayhdistys, j·oka jo· 1061: kaikki ne valitsijayhdistykset, joiden kes- kuuluu yhdysliittoon, älköön toiseen yhdys- 1062: ken 'liitto telhdään, j31 mainittakoon se liittoon yhtykö. 1063: henkilö, joka valtuutetaan olemaan vaali- 31 '§. 1064: liiton asiamiehenä, sekä hänen varamie- Jos kaksi tai useammat yhdysliitot tah- 1065: hensä. tovat toistensa kanssa yhteisesti toimia vaa- 1066: Sellaisen jul!kilausuman pitää olla päi- lia vwrten, olkoon heillä oikeus yhtyä vaali- 1067: vätty ja yhdistyksen asiamiehen allekir- renkaaksi. 1068: joittama sekä asiamiehen nimikirjoituksen Kirjallinen julkilausuma. 1 momentissa 1069: sillä tavalla todistettu kuin 20 § :n 3 mo- mainitun vaalirenkaan muodostamisesta on 1070: mentissa sanotaan. kunkin siihen pyrkivän yhdysliiton annet- 1071: tava Uudenmaan läänin vaalipiirin keskus- 1072: 27 §. lautakunnaJlle viimeistään neljäntenätoista 1073: Valitsijayhdistys, joka jo kuuluu vaali- pmvana ennen vaalipäivää. Julkilausu- 1074: liittoon, älköön toiseen vaaliliittoon yhtykö. massa, joka on oleva päivätty ja asianomai- 1075: 28 §. sen yhdysliiton asiamiehen allekirjoittama, 1076: Sittenkuin valitsijayhdistysten kesken on selvästi mainittava kaikki ne yhdysliitot, 1077: perustetusta vaaliliitosta on ilmoitus tehty, jotka pyrkivät vaalirenkaaseen, ja on asia- 1078: v>oidaan niihin ehdokaslistoihin, jotka si- miehen nimikirjoitus sillä tavalla todistet- 1079: ~ältyvät liiton perustamista koskevaan jul- 1080: tava kuin 20 § :n 3 momentissa sanotaan .. 1081: kilausumaan, tehdä a~inoastaan sellainen Siinä myöskin mainittakoon se henkilö, 1082: muutos, kuin 22 § :ssä on sanottu. joka valtuutetaan olemaan vaalirenkaan 1083: asiamiehenä., ja hänen vaTamiehensä. 1084: 29 §. 1085: 1 1086: 1087: 1088: 1089: Vaaliliitto tai valitsijayhdistys, joka ei 32 §. 1090: kuulu mihinkään vaaliliittoon, olkoon oi- Yhdysliitto, joka jo kuuluu vaalirenkaa- 1091: keutettu yhtymään toisissa vaalipiireissä seen, älköön toisen vaalirenkaan kanssa yh- 1092: muodostettujen vaaliliittojen ja valitsija- tykö. 1093: yhdistysten kanssa yhdysliitoksi. 4 luku. 1094: Kirjallinen julkilausuma tällaisen yhdys- 1095: liiton muodostamisesta on jokaisen sii- Kesknslautakunnan valmistavat toimer~r 1096: hen pyrkivän vaaliliiton ja valitsija- piteet vaalia varten. 1097: yhdistyksen annettava Uudenmaan lää- 33 §. 1098: nin vaalipiirin keskuslautakunnalle vii- Keskuslautakunta kokoontuu ensi kerran 1099: meistään kahdeksantenatoista päivänä en- puheenjohtajan kutsumuksesta viimeistään 1100: nen vaalipäivää. Julkilausumassa, joka on viisikymmentä päivää ennen edustajanvaa- 1101: oleva päivätty ja liiton tai yhdistyksen lia valitsemaan sihteerin ja määräämään, 1102: asiamiehen allekirjoittama, <>n mainittava minä aikoina ja missä paikassa asiakirjoja 1103: ne liitot ja yhdistykset, jotka pyrkivät vastaanotetaan, niin myös sen ~älkeen seit- 1104: 1,3. - Tuomioja, y. m. 19 1105: 1106: semäntenäneljä:ttä, yhdeksäntenäkolmatta ja sen, jossa ne kohdat on oikaistu, joita vas- 1107: kuudentenrukolmatta sekä tarvittaesSa nel- taan muistutuksia oli tehty, mutta, joka 1108: jäntenäkolmatta päivänä ennen edustajan~ muuten on muuttamaton, esiteltäköön ja 1109: vaalia sekä viimeistään toisena päivänä tarkastettakoon se yhdeksäntenäkolmatta 1110: edustajanvaalin jälkeen kello kymmenen päivänä ennen edustajanvaalia. Samassa 1111: aamupäivällä ja on joka kerta koolla niin tila.isuudessa otetaan myös tutkittavaksi ne 1112: kauan kuin asian käsittelyä varten on tar- hakemukset, jotka ilman hakijain syytä ovat 1113: peen. myöhästynoot. Jos hakemus silloin havai- 1114: Sitäpaitsi kokoontuu Uudenmaan läänin taan asianmukaiseksi, monisteltakoon eh- 1115: vaalipiirin keskuslautakunta seitsemänten~ dokaslista erikseen niinkuin ylempänä on 1116: toista ja kolmantenatoista sekä tarvittaessa säädetty. 1117: viidentenätoista päiv.änä ennen edustajan- 1118: vaalia. 37 §. 1119: 34 §. Niin pian kuin 36 § :ssä määrätty mo- 1120: Seitsemäntenäneljättä päivänä ennen nistelu on tehty, on tämä ehdokaslistojen 1121: edustajanvaalia esitellään ja tarkastetaan yhdistelmä sekä 36 §.:n 2 momentissa mai- 1122: ne hakemukset, jotka ovat saapuneet valit- nitussa tapauksessa. erityinen ehdokaslista 1123: sijayhdistyksiltä. lälhetettävä kaikille 'Vaalipiirin valitsijayh- 1124: Jos havaitaan, ettei hakemus ole asian:.. distyksille, kunnallislautakunnille, maistraa- 1125: mukaisesti tehty tai valitsijayhdistys lail- teille, järjestysoikeuksille ja kauppalanhal- 1126: lisesti perustettu, annettakoon sen asiamie,_ lituksille sekä muutoin pidettävä yleisön 1127: helle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu, saatavana. 1128: ja ilmoitettakoon samalla hylkäämisen 1129: syyt. 38 §. 1130: 35; §. Siinä kokouksessa, joka alkaa kuudentena- 1131: Hakemukset, jotka ovat asianmukaisesti kolmatta päivänä ennen va·alia,, esitellään ja 1132: tehdyt laillisesti perustettujen valitsijayh- tarkastetaan saapuneet ilmoitukset, jotka 1133: distysten puolesta,, varustetaan juoksevalla koskevat ennen julkaistuihin ehdokaslistoi- 1134: järjestysnumerolla. hin tehtyjä muutoksia tai vaaliliittoja. 1135: Hakemuksen järjestysnumero merkitään Ellei vaaliliittoja koskevaa• ilmoitusta 1136: myöskin hakemuksen mukana olevan eh- voida hyväksyä, menetellään niinkuin 34 § :n 1137: dokaslistan yläreunaan, minkä ohessa heti 2 momentissa on sanottu; ja olkoon asia- 1138: järjestysnumeron alle merkitään: yhdistyk- miehellä oikeus viimeistään viidentenäkol- 1139: sen yleispyrintö. matta päivänä ennen vaalia tehdä tarpeel- 1140: 316 §. liset korjaukset. 1141: Keskuslautakunta ryhtyköön heti tämän Twmän jälkeen on hyväksyttyjen ilmoi- 1142: jälkeen sellaisiin toimenpiteisiin, että kaikki tusten johdolla painettu yhdistelmä asian- 1143: järjestysnumerolla varustetut ehdokaslistat, mukaisesti oikaistava ja kaikki siinä olevat 1144: kukin otsakirjoituksineen, viipymättä yh- samaan: vaaliliittoon kuuluvat ehdokaslistat 1145: dessä painetaan sillä tavoin, että ne tulevat yhdistettävät yhteisen otsakirjoituksen alle 1146: samalle puolelle lehteä järjestettyinä järjes-- ja asetettavat erikseen muista listoista, niin 1147: tysnumeronsa mukaan ja erotettuina toisis- että liitto ja ne eh:dokaslistat, jotka siihen 1148: taan selvillä viivoilla. kuuluvat, heti selvästi esiintyvät. Sillä ta- 1149: Jos 34 § :n 2 momentissa mainitussa, ta- voin syntynyt lopullistelli ehdokaslistojen 1150: pauksess!IJ valitsijayhdistys on1 seitsemän yhdistelmä monisteltakoon heti painatta- 1151: päivän kuluessa antanut uuden hakemuk- malla ja lähetettäköön vaaliliittojen asia- 1152: 20 1,3. - Edustajanvaalit. 1153: 1154: miehille ja muiden vaalipiirien keskuslauta- vänål ennen vaalia tehdä 1:arlpoolliset kor- 1155: kunnille. Yhdistelmä asetettakoon nähtä'- jaukset. 1156: väksi kunkin keskuslautakunnan kansliaan. Kuulutus, joka mainitaa.n 1 momentissa., 1157: on painetta.va ja heti lähetettävä kaikkien 1158: 39 §. yhdysliittojen asiamiehille sekä vaalipiirien 1159: Keskuslautakunta painattakoon sen jäl- keskuslaut.akunnille. 1160: keen joutuisasti vaali,lippuja koko vaalipii- 1161: riä vwrt.en ja lähettäköön kunkin äänestys- 42 ~. 1162: alueen vaalilautakunnalle tarpeellisen mää- Siimä Uudenmaan lWänin vaalipiirin kes- 1163: rän niitä päällykseSS'ä, joka on suljettava kuslautakunnan kokouksessa, joka alkaa 1164: vaalipiirin sinetillä ja johon on merkittävä kolmantenatoista päivänä ennen vaalia, esi- 1165: tieto vaalilippujen luvusta. teUään ja tarkastetaan 31 § :n 2 momen- 1166: Jokaisessa vaalilipussa tulee sisäpuolella tissa maJ.nitut julkilausumat sekä laaditaan 1167: olla sekä valitsijan täytettäväksi varattu kuulutus siitä, mitkä yhdysliitot näiden 1168: tyhjä kohta että myöskin painettuna kaikki julkilausumain perustuksella ovat muodos- 1169: keskuslautakunnan julkaisemat ehdokaslis~ ta,neet vaalirenkaan. 1170: tat, ja on tässä tM-koin noudatettava 36 ja Kuulutus on painettava ja heti ·lähetet- 1171: 38 § :ssä annettuja määräyksiä, kuitenkin tävä kaikkien vaalipiirien keskuslautakun- 1172: niin, ettei ehdokaslistoissa enää saa mainita nille. 1173: vara.ehdokasta. 43 ~. 1174: VaaElippujen pitää olla niin tehtyjä, Kuulutukset, joista puhuta;an 41 ja 1175: että selvästi näkyy, miten ne ovat kO'- 42 § :ssä, on asianomaisten keskuslautakun- 1176: koon taitettavat ja suljettwvat, eikä niissä tien toimesta jaetta,va kunkin äänestys- 1177: saa olla mitään muuta kuin mitä yllä on alueen vaalihvutaku11111alle. 1178: säädetty. 1179: 40 §. 5 luku. 1180: Vaalilippujen ohella toimitetaan vaali- 1181: lautakunnille riittävä määrä lopullisten eh- Vaalit. 1182: dokaslistojen yhdistelmää sekä vaalileimasin 44 §. 1183: tc;rpeinoon, jota paitsi mainittua yhdistel- Heinäkuun 1 päivänä sma vuonna, jona 1184: mää levitetään niinkuin 37 § :ssä on sanottu. kolmivuotisaika lähinnä edellisistä edusta- 1185: Vaalileiman pitää olla yhtäläinen vaali- janvaaleista lukien päättyy, alkaa vaalitoi- 1186: piirin kaikiSSllJ äänestysa1ueissa. mitus kussakin äänestysaineessa kello yh- 1187: deksän aamulla sekä jatkuu kelLo kahdek- 1188: 41 §. saan illaJ.la ja seuraavana päivänä ruiinikään 1189: Siinä Uudenmaan läänin vaalipiirin kes- kello yhdeksästä kello kahdeksaan, kumpai- 1190: kuslautakunnan kokouksessa,, joka alkaa seookin päivänä keskeytyen enintään kah- 1191: seitsemäntenätoista päivänä ennen: vaalia, den tunnrin väliajaksi vaalilautakunnan 1192: esitellään ja tarkastetaan 219 § :n 2 momen'- määräyksen mukaan. 1193: tissa mainitut julkilausumat sekä laaditaan Jos tasavallan :presidentti on määrännyt 1194: kuulutus siitä, mitkä vaaliliitot ja valitsijar toimitettavwksi uudet vaalit, ryhdytään vaa- 1195: yhdistykset ovat muodostaneet yhdysliiton. litoimitukseen sen kalenterikuukauden ensi- 1196: Ellei julkilausuma81 voida hyväksyä, me- mäisenä päivänä, joka alkaa lähinnä kuuden- 1197: netellään niinkuin 34 § :n 2 momentissa on kymmenen päivän kuluttua siitä kuin mää- 1198: sanottu; ja olkoon yhdysliiton asiamiehellä räys julkaistiin, sekä jatkuu sitten niinkuin 1199: oikeus viimeistään kuudentenatoista päi- 1 momentissa on saru>ttu. 1200: 1,3. - Tuomioja, y. m. 21 1201: 1202: 45 §. litsijain osotukset kuin myös pitää salassa 1203: V a.alilautakunnan asiana. on ryhtyä kaik- vaalitoimituksessa saamansa tiedot. Jus 1204: kiin vaalin toimittamista varten tarpeelli- hän tätä vastaau rikkoo, raugahtakoon niin- 1205: siin toimiin. kuin virkamies virik:arikoksesta. 1206: Erittäinkin tulee siitä olla huolta pidetty, 1207: ettei kukaan saa vaalilippua, ennenkuin hän 49 §. 1208: on havaittu vaalioikeutetuksi, sekä että valit- V aalitoimi.tuksessa tulee lautakunnan pu- 1209: sija saattaa täysin säilyttämällä vaalisalai- heenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua 1210: suuden vaalilippuunsa merkitä, miten hlm näyttä.ä läsnäolijoille, että vaaliuurna on 1211: äänestää, ja että tätä varten .tarpeelliset apu- tyhjä, sekä sitten avata se päällys, jossa 1212: neuvot ovat saatavissa. lautakunnalle lähetetyt vaaliliput <>vat. 1213: Lautakunta katsokoon myöskin, että kyllin 1214: tilava paikka vaalihuoneen vieressä on tar- 50§. 1215: jona niille valitsijoille, jotka odottavat vuo- Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa 1216: roansa vaalihuoneeseen päästäkseen, ja käyttää, ilmoittautukoon vaalilautakunnalle 1217: että tämä paikka suljetaam. sillä kellonlyö- saadaksensa vaalilipun. 1218: mällä jolloin vaalitoimitus on illalla keskey- 1219: tettävä tai lakkautettava. Jos toim_:tus päi- 51 §,. 1220: vällä keskeytetään, suljetaan odotuspaikka, Vaalissa olkoon kullakin valitsijaiho oi- 1221: kun vaalilautakunta sen tarpeelliseksi kat- keus äänestää joko sen vaalipiirin vaalili- 1222: soo. pussa olevaa elhdokaslistaa, jossa hän on 1223: V aaliuurnr3.ll! toimituttaa valtioneuvosto merkitty vaalioikeutetuksi, taikka yhtä 1224: jokaiseen äänestysaJlueesee:n valtion kustan- henkilöä, ja on hänen silloin meneteltävä 1225: nuksella. kuten 52 § :ssä sanotaan. 1226: 46 ~- 1227: Älköön vaalihuoneistossa t.a.ik:ka. sen vie- 52~. 1228: ressä pidettäkö plliheita, älköönkä painet- Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkun 1229: tuja tai kirjoitettuja kehoittt !{sia julkipan- valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, 1230: tako tai valitsijoille jaettako älköönkä myöa- joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tä- 1231: kään rahankeräyksiä toimoonpanta.ko. män listan punaisella viivalla. Jos hän ha- 1232: luaa muuttaa ehdokaslistassa olevien nimien 1233: 47 §. järjestystä, .osoittakoon, kirjoittamalla nu- 1234: Vaalilautakunnan huolena olkoon, että meron nimen eteen, sen järjestyssijan, jonka. 1235: keskuslautakunnan julkaisema lopuHisten hän tahtoo ehdokkaalle antaa. Jos järjestys- 1236: ehdokaslistojen yhdistelmä sekä 43 ~ :ssä numeroa ei ole pantu molempien nimien 1237: mainitut kuulutukset ovat tiedoksipantuina eteen, katsotaan merkitsemättä jääneelle ni- 1238: ja muutoinkin saatavina sekä it.;;e vaalihuo- melle annetuksi toine.n j:ärjestyssija. 1239: neessa että vi.ereisissä huoneissa ja etuhuo- Ellei valitsija. hyväksy yhtäkään vaali- 1240: noossa. lippuun painetuista ehdokaslistoista, kir- 1241: 48 §. joittakoon vaaJ.ilipussa sitä tarkoitusta var- 1242: Edustajanvaalissa ,pitäJä olla saapuvilla ten varattuun tyhjään kohtaan sen henkilön 1243: erityinen vaalilautakunnan ottama henkilö, nimen, jota hän äänestää, ja merkitköön sii- 1244: jonka tulee valitsijan pyynnöstä avustaa hen myöskin ih.än.en ammattinsa tai toimensa 1245: häntä tarpeellisten merkintäin. tekemises!>ä ja asuitllpaikkansa. 1246: vaa.iilippnun. Sitten näyttäköön valitsija va·alilipun ko- 1247: Avw;,taj.an tulee tunnollisesti täyttää va- koontaitet.tuna ja suljettuna vaalilautalmn.~ 1248: 22 1,3. - Edustajanvaalit. 1249: 1250: nalle leimattavaksi ja pankoon vaalilip- niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaali- 1251: punsa leimattuna vaaliuurnaan. ' luetteloon ja pöytäkirjaan tehtyjen merkin- 1252: töjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttä- 1253: 53§. neet. 1254: Valitsijan sallitbkoon käyttää ääni- Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen 1255: oikeuttansa jossakin muussa äänestys- jälkeen kestävään päällykseen, jonka vähin- 1256: aineessa kuin siinä, jonka vaaliluetteloon tään kolme vaalilautakunnan jäsentä sine- 1257: hän on merkitty, j·os hän 'esiinantaa sitä tillään huolellisesti sulkee. 1258: tarkoitusta varten annetun otteen sa110tusta Päällykseen :kirjoitetaan sitten osote vaali- 1259: vaaliluettelosta. piirin keskuslautakunnalle ja merkitään tieto 1260: Jos valitsi'ja kuuluu toiseen vaalipiiriin, lähetyksen sisällyksestä. 1261: olkoon oikeutettu antamaan äänensä jonkun Jos vaalilipuissa on sellaisia, joiden ulko- 1262: siellä ilmoitetun valitsijayhdistyksen ehdo- puolelle on merkitty toisen vaalipiirin nimi, 1263: kaslistan hyväksi, kirjoittamalla sen ehdok- pitää kuitenkin nämä heti laskettaessa erot- 1264: kaiden nimet vaalilippuunsa. taa muista ja sitten samalla tavalla panna 1265: Kun toiseen vaalipiiriin kuuluva valit- päällykseen, johon kirjoitetaan osote maini- 1266: sija täten käyttää vaalioikeuttaan, pitää hä- tun vaalipiirin keskuslautakunnaHe. 1267: nen oman vaalipiirinsä nimi olla merkit- 1268: tynä hänen vaa1ilippunsa ulkopuolelle, en- 57 §. 1269: nenkuin lippu p&nnaan vaaliuurnaan. Jos annettuja vaalilippuja heti ei voida 1270: laskea, sentähden että aika on pitkälle kulu- 1271: 54§. nut, menetellään vaaliuurnan kanssa kuten 1272: Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun 55 § :ssä on sanottu, ja toimitetaan annettu- 1273: uurnaan, merkitään vaaliluetteloon, että jen vaalilrppujen laskeminen ja päällykseen 1274: hän Qn käyttänyt vaalioikeutta.nsa. paneminen seuraavana päivänä. 1275: Kun valitsija 53 § :ssä sanottua tarkoi- 1276: tusta varten saa otteen vaaliluettelosta, on 58§. 1277: sekin luetteloon mel'kittävä. Vaalitoimituksessa pitää joku vaalilauta- 1278: 55§. kunnan jäsenistä rpöytäkirjaa, johon mer- 1279: Kun vaalitoimitus keskeytetää11, on vaa- kitään toimituspäivä, lautakunnan Jäsnäole- 1280: liuurna suljettava vähintään kolmen läsnä~ vat jäsenet, kellonlyömät, jolloin toimitus 1281: olijan sinetillä ja pantava varmaan talteen. alkoi ja keskeytyi sekä äämestys julistettiin 1282: Kun toimitusta sitten jatketaan, tulee lauta- päättyneeksi, ne henkilöt, jotka toisen äänes- 1283: kunm,an ennen sinettien poistamista tarkas- tysalueen vaa1iluettelon otteen nojalla ovat 1284: taa, että ne ovat ehjät. olleet ä.ä:nestämässä ja kutka näistä kuuluvat 1285: Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat toiseen vaalipiiriin, annettujen vaalilippu- 1286: tulleet saapuville ennen vaalitoimituksen jen ja vaalioikeuttaan käyttäneiden luku- 1287: keskeyttämiseen tai äänestyksen lopettami- mä.ärä sekä aika, jolloin 56 § :ssä mailllitut 1288: seen määrättyä keUonlyömää, olkoon oikeus päällykset sinetillä suljettiin, minkä ohessa 1289: antaa äänensä, ennenkuin toimitus keskeyte- siinä käytettyjen sinettien painoskuvat pan- 1290: tään tai äänestys julistetaan päättyneeksi. naan pöytäkirjaan. · 1291: Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja 1292: 56§. julkiluetaa.n ja vaalilauta,kunnan puheenjoh- 1293: Niin pian kuin äänestys on päättynryt, taja siihen merkitsee, et~ä pöytäkirja on 1294: otetaan annetut vaaliliput uurnasta ja las- oikea, minkä jälkeen pöytäkirja pannaan 1295: ketaan ne aukaisematta. Samaten lasketaan vaalipiirin keskuslautakunnalle osotetulla 1296: 1,3. - Tuomioja, y. m. 23 1297: 1298: päällekirjoituksella varustettuun pääillyk- tai on tehnyt vaalilippuunsa muunlaisen 1299: 'BOO'll. kuin nimien järjestystä koskevan muutoksen 1300: Painettuja pöytäkirjankaavakkeita hanki- tai lisäyksen, 1301: taan vaalilautakunnalle valtioneuvoston toi- tai pannnt vaalilippuunsa erityisoo mer- 1302: mesta. kin tai nimikirjoituksensa, 1303: 59 §. tai käyttänyt muunlaista kuin vaalilauta- 1304: Vaalilautakunnan puheenjohtajan ja jon- kunnalta saatua Vlllalilippua, 1305: kun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin tai jos vaalilippu havaitaan leimaaanatto- 1306: mahdollista lähimpään postitoimistoon viedä maksi, 1307: sekä 56 § lSSä .mainitut vaaliliput että vaali- olkoon sellainen vaalilippu mitätön. 1308: pöytäkirja eri pruällyksissä. Jos vaJlitsija: on vaa:lili·ppuun kirjoittanut 1309: useampia kuin yhden nimen, katsotaan hä- 1310: 60 §. nen äänestäneen ainoastaan sitä henkilöä, 1311: Lapin vaalipiirissä äänestäköön kukin jonka nimen hän on ensimäise'ksi kirjoitta- 1312: valitsija edustwjanvaalissa ainoastaan yhtä nut, ellei !hän 53 § :n 2 momentissa maini- 1313: ehdokasta edustajaksi ja yhtä ehdokasta va- tussa tapauksessa ole äänestänyt jotakuta 1314: littavan edustajan varamieheksi, ja käyttä- toisessa vaal~piirissä ilmoitettua ehdokas- 1315: köön hän tällöin sellaista vaalilippua kuin listaa. 1316: hän itse haluaa, kuitenkin niin, että edusta- 1317: jan ja varamiehen vaa.lissa on kummassakin 63 §· 1318: käytettävä eri vaalilippua ja eri vaaliuurnaa. Vaaliliput, jotka on amnettu saman va- 1319: Muuten on Lapin edustajanvaaliin näh- litsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, 1320: den soveltuvissa k<ilidi:n v;oimassa mitä tässä pidetään yhtenä äärrriryhmänä. 1321: laissa säädetään. Samoin pidetään vaaliliput, joilla: 52 § :n 1322: 2 momentin mukaan on äänestetty samaa 1323: 6 luku. henkilöä, yhteensä yhtenä ääniryhmänä. 1324: Äänten laskemisen perusteet. 1325: 64 §. 1326: 61 §. Saman ääniryhmän ehdokkailla on etu- 1327: Sille, jnta valitsija äänestää ensi sijassa, sija toistensa edellä niiden äänimäärien 1328: tulee yksi ääni ja toiselle järjestyksessä suuruuden mukaan, jotka ~ukin 61 § :n mu- 1329: puoli ääntä. kaan OI1 ääniryhmässä sa;a:nut, ja heidät 1330: Kunkin ehdokkaan siten saarnat äänet katsotaan olevan siinä 'järjestyksessä ryh- 1331: yhteenlaskettuina ovat hänen äänimääränsä. män kaikkien valitsijaJin asettamia. 1332: Jokaiselle ääniryhmän ehdokkaista anne- 1333: 62 §. taan siis etusijan määräämiseksi hänen ja 1334: Jos toinen niistä, joita valitsija on äänes- muiden ryhmäin ehdokasten välillä vertaUJS- 1335: tänyt, ei ole vaalikelpoinen tai selvästi nimi- luku, joka ääniryhmän ensimäisellä ehdok- 1336: tetty, olkoon kuitenkin valitsijan ääni voi- kaalla on sama kuin ryhmän vaalilippujen 1337: massa toiseen nähden. k()ko lukumäärä ja toisella puolet siitä. 1338: Jos valitsija vaalilipussaan on merkitse- 1339: mällä osoittanut useampia kuin yhden ehdo- 65 §. 1340: kaslistan, Jos kaksi tai useampia ääniry!hmiä kuuluu 1341: tai on tclmyt merkitsemäänsä ehdokaslis- samaan vaaliliittoon, niin ne muodostavat 1342: taan sellaisen nimien järjestystä koskevan yhdistetyn ääniryhmän, jossa niiden ehdok- 1343: muutoksen, jonka tarkoitus on epäselvä, kailla Olli etusija toistensa edellä niiden ver- 1344: 24 1,3. - Edustajanvaa.lit. 1345: 1346: tauslukujen suuruuden mukaan, jotka kukin ääniryhmään kuuluvat vaaliliput eri äänes- 1347: heistä 64 § :n 2 momentin mukaan on saa- tysalueista yhteen koottava sekä kunkin 1348: nut. Jos joku ehdokas on yhteinen kahdelle ääniryhmän ehdokkaiden äänet yhteenlas- 1349: tai useammalle noista yksinkertaisista ääni- kettava. 1350: ryilunistä, niin hänen vertauslukujensa yh- 69 ~. 1351: teenlaskettu määrä osottaa häm.en järjestys- Tämän jälkeen menetellään seuraavalla 1352: sijansa. tavalla: 1353: Mainitussa järjestyksessä katsotaan kaikki a) kunkin yksinkertaisen ääniryhmän 1354: ne ehdokkaa.t, jotka yhdistetyssä ääniryh- ehdok:kaiden nimet kirjoitetaan järjestyk- 1355: mässä ovat saaneet äämiä, ryhmän kaikkien seen heidän saamiensa äänimäärien suuruu- 1356: valitsijain asettamiksi ; ja: anootaan heille siis den mukaan, jonka ohessa mel'lkitään heille 1357: uudet vertausluvut, siteill että ensimäioon 64 § :n 2 momentin mukaan tulevat vertaUB- 1358: ehdokas vertausluvukseen saa yhdistetyn luvut; 1359: ääniryhmän vaalilippujen koko lukumäärän, b) yhdistetyn äänicyhmän ehdokkaiden 1360: t-oinen puolet siitä, kolmas kol.m.asosan, ID.el- nimet kirjoitetaan 65 § :n 1 momentin mää- 1361: jäs neljäsosan ja niin edespäin. räämään järj&<~ty1kseen ja merkitään heille 1362: saman pykälän 2 momentin mukaan laske- 1363: 66 ~. tut vertausluvut; sekä 1364: Jos äänimäärät tai vertaJusluvut käyvät c) kaikki b-kohdassa mainitut vertauslu- 1365: tasan, ratkaisee arpa. vut sekä ne a-ikohdassa mainitut, jotka koh- 1366: distuvat erillisenä pysyneen yksinkertaisen 1367: ääniryhmän ehdokkaisiin, järjestetään nii- 1368: 7 luku. den suuruuden mukaan, suurimmasta al- 1369: kaen ; ja merkitään kunkin vertalliiluVliD 1370: Vaalin tuloksen määräämine-n ja valtakirjan kohdalle se yhdistetty tai erillinen yksin- 1371: antaminen. kertainen ääniryhmä, jolle se kuuluu. 1372: 67 §. 1373: Niin pia.n kuin jostakin äänestysainoosta 70 ~. 1374: sen vaaliliput ovwt keskuslautakunnalle saa- Keskuslautakunta lähettää 69 §.·:ssä mai-· 1375: puneet, on päällykset avattava ja vaaliliput nitut tiedot niin pian kuin mahdollista 1376: laskettava lautaku.nnan krukkien jäsente!D. Uudenmaan läänin vaalipiirin keskuslauta.- 1377: läsnäollen. kunnalle. Sen on myös annettava ne muut 1378: Sen jälkeen vaaliHput on avattava ja jär- tiedot, jotka Uudenmaan läänin vaalipiirin 1379: jestettävä muodostamiensa yksinkertaisten keskuslautakun ta laskelmien suorittamista. 1380: ääniryhmien mukaan, sekä kunkin ryhmän varten ehkä Ilmomaa tarvitsevansa. 1381: vaaliliput ja ryhmässä aset.ettujen: ehdokkai- 1382: den äänet laskettava. ~1 ~- 1383: Mitättömiksi hu.omatut vaaUliput asete- Niin pian kuin Uudenmaan läänin vaali- 1384: taan syrjään ja pannaan sitten erityiseen piirin keskuslautakunta on saanut 70 ~ :ssä 1385: päällykseen, joka suljetaan sinetillä. mainitut tiedot kaikkien muiden vaalipii- 1386: rien keskuslautakunnilta, toimii se edusta- 1387: 68 ~. jien määrääm.iseksi niinkuin 72-79 i :ssä 1388: Sitt.elllkuin kunkin äänestysalueen vaali- säädetään. 1389: liput näin on laskettu ja järjestetty sekä 7~ ~. 1390: niissä annetut äänet niin yhteenlaskettu, Kutakin vaalirengasta sekä kutakin eril- 1391: kuin 67 § :ssä on sanottu, on kaikki samaan listä yh.dysliittoa, vaaliliittoa ja valitsijayh- 1392: 1,:3. - Tuomioja, y. m. 25 1393: 1394: distystä kohti lasketaan yhteen siihen kuu- 74 §. 1395: luvien ääniryhmien vaalilippujen luku koko Ellei jonkin yhdysliiton tai jonkin eril- 1396: maassa, jolloin yhdysliitoksi kaJtsotaan lisen vaaliliiton taikka jonkin erillisen va- 1397: myöskin ne 63 § :n 2 momentissa mainitut litsijayhdiatyksen puolesta 72 § :n muknan 1398: ääniryhmät, joilla on sama ehdokas. erotettujen osamäärien luku ole sama kuin, 1399: Kunkin 1 momentissa mainitun vaaliyhty- vaaliyhtymää varten 73 § :n mukaan ero- 1400: män vaalilippujen koko luku jaetaan yh- tettujen vertauslukujen lukumäärä, mene- 1401: dellä, kahdella, kolmella j. n. e., enintääln tellään seuraavalla tavalla: 1402: koko ääniryhmän ehdokkaiden luvulla. Osa- a) otetaan toiselta puolen huomioon ne 1403: määrät järjestetään suuruutensa mukaan vaaliyhtymät, joita varten oo erotettu 1404: sarjaan, suurimmasta alkaen, ja kunkin osa- enemmän osamääriä kuin vertauslukuja, 1405: määrän kohdalle merkitään, minkä vaali- ·sekä kirjoitetaan näitä vaaliyhtymiä varten 1406: yhtymän osamääriin se kuuluu. Yhtä suur- kussakin vaalipiirissä 69 § :n c"'kohdan mu- 1407: ten osamäärien järjestyksen ratkaisee arpa. kaan muodostetusta vertauslukujen sarjasta 1408: Täten .saadusta sarjasta erotetaan satayh- erotetut vertausluvut erikseen; 1409: de.ksänkymmentäyhdeksän ensimäistä osa- b) otetaan toiselta puolen huomioon ne 1410: määrää, ja lasketaan, kuinka monta siten vaaJiyhtymät, joita varten on erotettu vä- 1411: erotettua osamäärää tulee kullekin 1 mo- hemmän osamääriä kuin vertauslukuja ja 1412: mentissa mainitulle vaaliyhtymälle. kirjoitetaan näitä vaaliyhtymiä varten kus- 1413: Sen jälkeen lasketaan kunkin vaalirenkaa- sakin vaalipiirissä 69 § :n c-kohdan mukaan 1414: seen kuuluvan yhdysliiton vaalilippujen muodostetusta vertauslukujen sarjasta erot- 1415: luku. Nämä luvut jaetaan yhdellä, kahdella, tamatta jääneet vertausluvut erikseen; 1416: kolmella j. n. e., enintään yhdysliiton ehdok- c) kutakin vaalipiiriä varten laske- 1417: kaiden luvuHa. Saadut osamäärät järjeste- taan a..;kohdassa ja ib-kohdassa mainittujen, 1418: tään suuruutensa mUikaan sarjaan ja kun- erikseen kirjoitettujen vertauslukujen ero- 1419: kin osamäärän kohdalle merkitään, minik:ä tuikset; nämä erotukset järjestetään sarjaan 1420: yhdysliiton osamääriin se kuuluu. Täten suuruuden mukaan pieninumästä alkaen, ja 1421: saadusta sarjasta erotefaan, sen alusta al- kunkin erotuksen viereen merkitään sekä 1422: kaen, yhtä monta osamäärää kuin vaaliren- minkä vaalipiirin että minkä kahden vaali- 1423: kaalle on 2 momentissa mainitussa erotta- yhtymän vertausluvuista se on laskettu; 1424: misessa tullut osamääriä ja lasketaan kuinka d) sen vaalipiirin 69 § :n c-kohdan mu- 1425: monta siten erotettua osamäärää tulee kul- kaan muodostetusta vertauslukujen sarj'as- 1426: lekin yhdysliitolle. ta, johon pienin tämän PY'kälän c..kohdassa 1427: mainittu erotus kohdistuu, poistetaan ero- 1428: tettujen vertauslukujen sarjasta suurempi 1429: 73 §. erotusta laskettaessa käytetyistä vertauslu- 1430: Kunkin vaalipiirin 69 § :n c~kohdassa mai- vuista ja sen tilalle asetetaan pienempi 1431: nitusta vertauslukujen sarjasta erotetaan, niistä sekä merkitään sen viereen minkä 1432: sen alusta alkaen, niin monta vertauslukua vaaliyhtymän vertauslukuihin se kuuluu; 1433: kuin vaalipiiri saa valita edustajia ja mer- e) jos jonkun a-kohdassa tai b-kohdassa 1434: kitään kuinka monta erotettua vertauslukua mainitun vaaliyhtymän puolesta vertaus- 1435: tulee kullekin yhdistetylle ja kullekin eril- lukujen luku d-kohdan mukaan tehdyn 1436: liselle yksinkertaiselle ääniryhmälle. siirron jälkeen on sama kuin sen puolesta 1437: Kutakin yhdysliittoa kohti lasketaan erotettujen osamäärien luku, pyyhitään c- 1438: kuinka monta siihen kuuluvien ääniryh- kohdassa mainitusta sarjasta kaikki ne ero- 1439: mien vertausluvuista on 1 momentin mu- tukset, joita laskettaessa puheenaolevan 1440: kOOll! erotettu yhteensä koko maassa. vaaliyhtymän vertauslukuja on käytetty; 1441: 4 1442: 26 1,3. - Edustajanvaalit. 1443: 1444: f) sen jälkeen siirrytään erotussarjan vaalrpiirissä, katsotaan hän valituksi sen 1445: ensimäiseen, vielä jäljellä olevaan erotuk- ääm:iryhmän puolesta, jossa hänellä on suu- 1446: seen, menetellen kuten d-<kohdassa ja e-:lmh- rin vertausluku, ja kukin muista ääniryh- 1447: dassa on sanottu, ja näin jatketaan, ikuDilleS mistä saa edustajakseen hänen tilalleen sen 1448: erotusten sarja on tyhjennetty ; ja ehdokkaansa, joka edustajaksi valittujen eh- 1449: g) kutakin yhdistettyä j3J kutakin eril- dokkaiden jälkeen on saanut suurimman 1450: listä yksinkertaista ääniryhmää varten mer- vertausluvun. 1451: kitään, edellä olevan toimituksen päätyttyä, Ellei jollakin ääniryhmällä ole saamiensa 1452: sen puolesta erotettujen vertauslukujen edustajasijaje.n täyttämiseen tarvittavaa 1453: luku. määrää ehdokkaita, ne vaalipiirin muut eh- 1454: dokkaat, jotka ovat valittujen jälkeen siinä 1455: 75 ·§. saaneet suurimmat vertausluvut, täyttävät 1456: Kussakin vaalipiirissä on ikukin yhdis- sit,en avoimiksi j·ääneet sijat. 1457: tetty ja kukin erillinen )'lksinkertainen ääni- 1458: ryhmä oikeutettu täyttämään niin monta 78 §. 1459: edustajasijaa kuin sen vertauslukuja on Jos joku on valittu kahdessa tai useam- 1460: 73 § :n 1 momentin tai 7 4 § :n mukaan ero- massa vaalipiirissä, on hän oleva sen vaali- 1461: tettu. piirin edustaja, jossa hänellä on suurin ver- 1462: tausluku. 1463: 76 ~. Siten poistuneen jälkeen< avoimeksi joutu- 1464: Kunikin ääniryhmän puolesta (Jn edusta- nut sija täytetään etupäässä siitä yhdiste- 1465: jiksi valittu, 7,5 § :n mukaan määrättyyn tystä ääniryhmästä tai siitä erillisestä yksin- 1466: lukuun saakka, ne ääniryhmän ehdokkaat, kertaisesta ääniryhmästä, jossa valittu on 1467: jotka 65 § :n 2 momentin taiikka 64 § :n 2 saanut suurimman vertausluvun, ja tulee hä- 1468: momentin perusteella ovat ääniryhmässä nen sij!llansa se, joka siinä Dn saanut suurim: 1469: saaneet suurimmat vertausluvut, kuitenkin man vertausluvun lähinnä valitun tai valit- 1470: siten että, jos 7 4 § :ssä säädetyn menettelyn tujen jälkeen. Jos avointa sijaa ei tällä ta- 1471: perusteella ääniryhmä on saanut erotetuksi voin voida täyttää, astuu sija.an se, jolla oli 1472: yhden tai useamman vertausluvun enemmän vrurulipiirissä suurin vertausluku niiden jou- 1473: kuin sen TI.yväksi 73 § :n 1 momentin mu- kossa, joita arkaisemmin ei ole valittu. 1474: kaan on erotettu, edellä mainitulla tavalla 1475: määrätään vain niin monta edustajaa, kuin 79 §. 1476: ääniryhmälle on 73 § :n 1 momentin mukaan Uudenmaan läänin vaalipiirin keskus- 1477: erotettu vertauslukuja. ·Sen lisäksi ääniryh- lautakunta julistaa heti lautakunnan etu- 1478: mälle tulevat .edusta:jasijat täyttävät ne huO!ll'eessa tehHivä:llä tiedoksipanolla, ketkä 1479: ääniryhmän vielä valitsematta olevat ehdok- ehdokkaat ovat kunkin vaalipiirin puolesta 1480: kaat, jotka sen yhdysliiton puolesta anne- tulleet valituiksi edustajiksi, sekä lähettää 1481: tu~sta v.a;alilipuista, johon ääniryhmä ehkä siitä tiedon muiden vaalipiirien keskuslauta- 1482: kuuluu, sekä 63 § :n 2 momentissa maini- kunnille. 1483: tillsta: äämiryhmistä ovat yhteensä soo.neet 1484: suurimman äänimäärän. 80 §. 1485: Sen jälkeen IIDtltaa asianomaisen vaalipii- 1486: 77 §. rin keskuslautakunta valtakirjan vaalipiirin 1487: Jos 76 § :n määräyksiä sovellettaessa joku puolesta edustajiksi valituille sekä määrää 1488: ehdokas tulisi valituksi edustajaksi kruhden heidän varajäsenensä kuten 81 § :ssä sääde- 1489: tai useammrun ääniryhmän puolesta samassa tään. 1490: 1,3. - Tuomioja, y. m. 27 1491: 1492: Jos joku niistä, jotka on julistettu vali- ralle ja vaalipiirin vaalilautakunmille sekä 1493: tuiksi, ei ole ollut ilmoitetulla ja julkaistulla julkaistava vähintään yhdessä paikkakun- 1494: listalla, pitää kuitenkin vaalipiirin keskus- nalla ilmestyvässä sanomaleihdessä. 1495: lautakunnan, ennenkuin valtakirja hänelle 1496: annetaan, tiedustella häneltä, suostuuko hän 83 §. 1497: vastaanottamaan edustajan toimen. Jos hän Edustajanvaltakirjassa tulee olla mainit- 1498: kieltäytyy taikka ei kymmenen päivän ku- tuna, milloin edustaja on valittu, taikka, 1499: luessa ti-edon saamisesta lukien keskuslauta- siinä ta,pauksessa että hän varamielhenä astuu 1500: kunnalle ilrrwita suostumusta;an, täytetään valitun edustajan tilalle, ken.en jälkeen edus- 1501: avoin sija niinkuin 78 § :ssä sanotaan. tajansija on tullut avoimeksi , niin myös 1502: Jos Lapin vaalipiirin edustajaksi valittu kuinka kauan edustajan toimivalta kestää. 1503: kieltäytyy tointa vastaanottamasta, astuu Valtakirjan kaavakkeet vahvistaa valtioneu- 1504: valitun sijaan se henkilö, joka 60 § :n mu- vosto. 1505: kaan on valittu edustajan varamieheksi. Kullekin valitulle toimittakoon asianomai- 1506: .Jos edustajan varamieheksi valittu kieltäy- nen keskuslautakunta viipymättä hänen val- 1507: tyy tästä toimesta tai sama henkilö on saa- takirjansa. 1508: nut enimmät äänet sekä edustajaksi että 1509: edustajan varamieheksi, on viipymättä toi- 84 §. 1510: mitettava edustajan varamiehen vaali. Maa- Keskuslautakunnan kokouksissa tehdään 1511: herra määrätköön vaalin ajan ja kuulutta- pöytäkirja, johon merkitään kokouksen päi- 1512: koon sen. vät, kellonlyömä, jolloin se alkoi, keskeytyi 1513: da päättyi, läsnäolevat jäsenet sekä päätök- 1514: 81 §. set; kuitenkin voidaan päätöksen sisällys il- 1515: Sitä tapausta varten, että edustajansija moittaa viittaamalla kirjeeseen tai muuhun 1516: tulee avoimeksi, on kullekin edustajalle mää- toimituskirjaan. 1517: rättävä varamies, joka astuu tarpeen vaa- Erikseen on pöytäkirjaan otettava mität- 1518: tiessa hänen tilalleen. Varamies, paitsi La- tömien vaalilippujen lukumäärä kussakin· 1519: pin vaalipiirissä, josta säädetään 60 § :ssä, äänestysalueessa. 1520: määrätään noudattamalla 78 § :ssä sä.ädettyä Pöytäkirjan allekirjoittaa sihteeri ja to- 1521: menettelyä. distaa oikeaksi puheenjohtaja. 1522: Jos varamies tulee edustajaksi tai poistuu, Kun keskuslautakunnan toimitus keskeyte- 1523: tulee asiaJ!omaisen keskuslautakunnan mää- tään, pitää kaikki vaaliliput ja laskelmat 1524: rätä uusi varamies noud81ttamalla 1 momen- niin säilytettämän, ettei kukaan saa niitä 1525: tissa säädettyjä perusteita. Jos Lapin vaali- käsiinsä. 1526: piirin edustajan varamies tulee edustajaksi 1527: tai poistuu, on varamiehen vaali toimitet- 85 §. 1528: tava, niinkuin 80 ~ :n 3 momentissa sano- Kun Uudenmaan läänin vaalipiirin kes- 1529: taan. kuslautakunta 79 § :n mukaan julistaa vaalin 1530: 82 §. tuloksen, on sen pöytäkirjassa mainittava 1531: Sittenkuin keskuslautakunta on määrän- valitut henkilöt. 1532: nyt vaalipiirin edustajien varamiehet, tulee Pöytäkirjassa, joka tehdääm siinä kunkin 1533: sen viipymättä tiedoksipanolla lautakunnan vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksessa, 1534: etuhuoneessa julistuttaa, kutka ovat vaali- jossa esitetään Uudenmaan läänin vaalipii- 1535: piirin puolesta tulleet valituiksi edustajiksi rin kirjelmä vaalipiirin puolesta valituista 1536: sekä heidän varamiehikseen. Tämä julistus edustajista, on mainittava sekä valitut hen- 1537: {)n myöskin heti lähetettävä läänin maaher- kilöt että heidän varamiehensä. 1538: 28 I,a. - Edustajanvaalit. 1539: 1540: Kukin näistä merkitään pöytäkirjaan H- oomettava sen läänin maaherralle, jossa va- 1541: :nwittamalla hänen nimensä, ammattinsa tai littaja on merkitty vaalioikeutetuksi. 1542: toimensa ja asuinpaikkansa.. 1543: 90 §. 1544: 86 §. Jos edustajanvaalista on valitettu, vaati- 1545: Kaikki vaalili'Put on tämän jälkeen pan- koon maaherra heti ne tiedot ja selitykset, 1546: tava pää.llykseen, joka suljetaa111 keskuslauta- jotka valituksen johdosta katsotaan tarpeel- 1547: kunnan ja sen puheenj.ohtajan sineteillä, ja lisiksi, ja antakoon sitten viipymättä asiasta 1548: säilytettävä, kunnes lähinnä seuraavat vaalit päätöksen. 1549: on toimitettu. 91 §. 1550: Kaikki laskelmat on yhdistettävä keskus- Maaiherran päätöksen julkaisemisesta ja 1551: lautakunnan ja puheen·j.ohtajan sinettisi- sen ilm.oittamisesta yksityiselle asialliselle, 1552: teellä sekä säilytettävä pöytäkirjan liit- niin myös muutoksenhakemisesta siihen 1553: teenä. noudatettakoon mitä 12 ja 13 § :ssä on sää- 1554: 87 §. detty. 1555: Keskuslautakunnan kokouksissa, jotka 1556: pidetään vaalilippujen laskemista ja vaalin 9 luku. 1557: tuloksen määräämistä varten, ovat valitsija- 1558: Erityisiä säännöksiä. 1559: yhdistysten, vaaliliittojen, yhdysliittojen ja 1560: vaalirenkaiden asiamiehet oikeutetut ole- 92 §. 1561: maan saapuvilla. Kaikki menot vaalilautakunnista ovat 1562: kuntien suoritettavat, jota vast.oin vaaliliput 1563: 88 §. kustannetaan ja kaikki menot keskuslauta- 1564: Keskuslautakunnasta lähtevät toimitus- kunnista suoritetaan valtion vaxoista. 1565: kirjat allekirjoittaa lautakunnan puolesta Keskus- ja vaalilautakunnilla on vrupaa- 1566: puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. kirjeoikeus. 1567: 93 §. 1568: Jos tässä laissa jotakin tapausta varten 1569: 8 luku. 1570: säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, 1571: Edustajanvaalista valittaminen. pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäi- 1572: vänä. 1573: 89 §· 1574: Jos joku tahtoo valittaa edustajanvaalista, 94 ~- 1575: ,Whköön sen kirjallisella valituksella, joka Tämä laki tulee voimaan ............. . 1576: viimeistään neljäntenätoista päivänä siitä ja sillä kumotaan vaalilaki 20 päivältä hei- 1577: kuin 82 § :ssä säädetty tiedoksipano julkais- nä:kuuta 1906 siihen myöhemmin tehtyine 1578: tiin, oo ennen kello kahtatoista päivällä muutoksineen. 1579: 1580: 1581: Helsingissä, 12 p :nä syyskuuta 1927. 1582: 1583: W. W. Tuomioja. Eero Bj. Rydman. 1584: Mandi Hannula. K. E. Linna. 1585: Risto RytL Oskari Mantere. 1586: J. H. Vennola. Elias Sinkko. 1587: Heikki Karjalainen. 1588: 29 1589: 1590: 1,4. - Motion N :o 4. 1591: 1592: 1593: 1594: 1595: von Born: Förslag tilllag angående riksdagsmannaval. 1596: 1597: 1598: T i ll R i k s d a g en. 1599: 1600: Frågan om en reviSion av gällande lag valsystem by~er, kommer alltsä genom vår 1601: ang. riksdagsmannaval i syfte att ytterliga.re nuvarande vallag endast bristfälligt till 1602: utbygga ooh befästa proportionali<teten i vårt uttryck, och d€SS fullkomnande bör därför 1603: valsystem har under snart ett dooennium. utgöra ett allmänt intresse, kring vilke<t alla 1604: stått på dagordni'lllgen. Upprepade gånger partigrupper,, oberoende 1605: ... 1606: av befarade egna 1607: har även denna fråga varit före i riksdagen mandatförlUJSter, borde ikunna sluta upp. 1608: .ooh där rönt både medhåll och motstä.nd Av de olika förslag till fr.ågans lösning, 1609: utan artlt rrågot som helst positivt resultat som tidigare sett da~, förefaller det av re- 1610: ännu kunnat i saken utvinnas. En revision geringen i proposition till 1925 års riksdag 1611: av vallagen är dock e<tt kraiV, som icke i framlagda såsom det enklame och bästa, syn- 1612: längden låter sig ;a_vvisas; det är ibåde rätt- nerligast om därifr'åiiJ - såsom 'åven i en 1613: vist och skäligt och uppbäres av vidsträekta reservation till grundla,gsutskottets vid 1926 1614: medborga.rgrupper i vårt lan:d. ärs riksdag i saiken avgivna betänkande före- 1615: . Reformfö:nslaget går som känt ut på a;tt slagits - utmönstras iOOs.tämningarna an- 1616: få det ordnat så, att var och en med!borgares gående s. k. va:lringar, vilka ur synpunikten 1617: vid riksdagSinannava•l avgivna röst i själva av proport,iomditetens återställande icke äro 1618: verket skaH kunna komma det egna partiet av llågon hetydelse och vilka. för övrigt sy- 1619: till godo och att tillika de olika partierna nas ägnade altt alltför mycket komplice.ra 1620: .skola. erhålla. i riksdagen en representation, hela vallappa,raten. 1621: som så noggra:nt oom möjligt svaTar mot Undertedmad tilllvter sig alltså att, i hu- 1622: deras vid va•let samLade röststyrka. Att i vudsaklig överensstämmelse med det i äobero- 1623: detta a;vseende full rättvisa icke åväga;brin- pade reserva<tion ingående lagförslaget, för 1624: gas genom det nuvamnde valsystemet torde Riksdagen vördsamt föreslA, 1625: ingeiiJ kunna bestrida, och detta kan även 1626: med si.ffror från så väl det senast försig- att Riksdagen 1nåtte antaga en lag 1627: gångna som tidigare riksda-gsval tydligt på- av följande lydelse: 1628: yjsas. Den proportiorualite<t, på vilken vårt 1629: 30 1,4. - Edustajanvaalit. 1630: 1631: 1632: Lag 1633: angående riksdagsmannaval. 1634: 1635: I enlighet med riksdagens beslut stadgas härmed: 1636: 1637: l KAP. Kuortan'e härad, förutom Evijärvi, Kortes- 1638: järvi, Vimpeli, Lappajärvi och Alajärvi 1639: Orn valkretsar och valrnyndigheter. kommuner; 1640: 12. V asa läns södm valkrets, omfa,Uande 1641: 1 §. IlmoJa., Närpes och Korsholms härad; 1642: För val av ri:ksda·gsmän är Finland in- 13. V asa läns norra valkrets, vartill 1643: dela;t i följande vailkretsar: höra Lappo och Pedersöre härad samt 1644: 1. Nyla:nds läns valkrets; Evijärvi, Kortesjärvi, Vimpeli, Lappar 1645: 2. Åbo läns södra valkrets, omfattande järvi och Alajärvi kommUUJer aN Kuortane 1646: V ehmo, Wirmo, Piikkis, Halikko och härad; 1647: :Masku härad samt Loimaa köping och 14. UleåJborgs läns södra vailkrets, om- 1648: " 1649: Loimijoki, Alastaro, Metsämaa och l\'Iellilä fa.ttande Salo, Haapajärvi och Ka:jana hä- 1650: kommUllier a!V Loimijoki hära:d, ävensom rad samt Oulujoki, Uleåsalo, Kempele, 1651: landskapet Åland; Lumijold, Limirngo, Temmes, Tyrnävä, 1652: 3. Åbo läns norra valkrets, till viiken Muhos och Uta.järvi kommuner av Uleå 1653: höra Ulfsby, Ikalis och Tyrvis härad samt härad; 1654: Loimijoki härad, med undantag av Loimaa 15. Uleåiborgs läns nmra valkrets, tili 1655: köping samt Loimijoki, Alastaro, Metsämaa viiken höra. Kemi härald samt Kuivaniemi, 1656: och l\'Iellilä kommuner; Ii, Yli-Ii, Haukipudas, Kiiminki, Yli- 1657: 4. Tavastehus läns södra valkrets, om- Kiiminiki, Pudasjärvi, Taivalkoski och Kuu- 1658: fattande Tammela, Hauho och Hollola samo kommuner av Uleä härad; samt 1659: härad; 16. Lappmarkens valkrets, omfatta111de 1660: 5. Tavastehus läns norm va.lkrets, var- Lappmarkens och Petsalffio härad. 1661: till höra Birkkalru, Ruovesi och Jämsä Stad och köping hänföras till den val- 1662: härad; krets, till viiken omgivande landsrbygd 1663: 6. Viborgs läns västra valkrets, omfa~ hör. 1664: tande Kymmene, I1a;ppvesi och Stra'lJJda I förstnämnda femt:ou, kretsar väljas ge- 1665: härad; nom omedelhara och proportionella val ett- 1666: 7. Viborgs läns Östra valkrets, vartill hundmnittionio riksdag.smän, fördelade på 1667: höra Jääskis, Äyräpää, Kexholms, Krono- valkretsa:rna efter förhållandet mellan des- 1668: iborgs, Sordavala och Salmis häratd ; sas mantalsskrivna befolkning. Fördemillr 1669: 8. S lt Michels läns va.lkrets; gen på valkretsarna a!llkommer å statsrådet 1670: '9. Kuop~o läns västra valkrets, omfat- samt uppgöres v.art tionde år och kungöres 1671: tande Rantalampi, Kuopio och Idensalmi i författningssamlingen. 1672: härad; Lappmarkens valkrets väljer en riksdags- 1673: :LO. Kuopio läns ÖStra valkrets, vartill man, på sätt i 5,6 § s'äges. 1674: höra Libelits, Ilomants och Pielisjärvi 1675: härad. 2 §. 1676: 11. Vasa läns Östra valkrets, omfattande För varje valkrets skall i god tid, innam: 1677: Laukas och Viitasaari härad äv.emsom riksdagsmannaval äger rum tillsättas en 1678: 1,4. - von Born. 31 1679: 1680: cenitralnämnd, lbestående av fem medlem- 4 §. 1681: mar, vilken sammanträder i den stad, där I varje landskommuru skaJ1 kommunal- 1682: länsstyrelsen för länet fi.nnes. Dock sam- nämnden i början av januari månad det år, 1683: manträder centraJ.nämndoo r .Å:bo läns under vilket tiden arv tre år från OOIJlJaSte 1684: norra va.lkrets i Björneborgs stad, central- riksd:a:gsmamn.aval tilländagår, för riksdags- 1685: nämnden i Tavastehus läns norm valkrets nmnrrarvalens inom kommunen förriiJttande 1686: i Tammerfors stad, cro:litrah1ämrudoo i tillsä1Jt1a en. valnämnd, bestående av ordfö- 1687: Kuopio läns östra valkrets i Joensuu s>tad rande och fyra ledamöter, av vilka en för- 1688: och centramämnde.n i V asa läns Östra val- ordn.as till viceordförande. Dock skall, om 1689: krets i Jyväskylä sta.d. Centralnämnden i på grund av republikens presidents förord- 1690: femtonde valkre>tsen är cootralnämnd även nan;de nya val förrätt.ats, ny valnämnd ut- 1691: för sextonde kretsen. ses i januåri månad året eft.er det, varunder 1692: Ordföranden och tre ledamöter i central- sagda val ägt. rum. 1693: nämnden jämte en suppleant, utses av stats- Är korumun indelad i röstningsområden, 1694: rådet, som förordnar någon av ledamöterna tHlsätt.es en sådan n~mnd för varje område. 1695: till viooordförande i nämnden, samt en leda- Ordföraruden och ledamötern.a: r va:l- 1696: mot och en suppleant av stadsfullmäktige i nämnd,. jämte erforderligt antal supplean- 1697: den st:ad, där nämnden sammanträder ; och ter för dem, skola välj.as hland valherätti- 1698: fort1far deras uppdrag till dess ny nämnd gade personer, vilka äro hosa.ttll! i kommu- 1699: utsetts. nen, och fort<far deras uppdrag till dess ny 1700: Ce.ntralnämruden anstäUer en se:kreterare, nämnd utsetts. 1701: nödiga räknare och anmln personai till sitt 1702: biträde. 5 §. 1703: 3 §. I stad är magistraten valnämnd. 1704: Riksda,gsma:nmwal förrä•ttas i varje kom- Är stad~n indelad i röstningsområden, 1705: mun eller, om korumun är indela.d i fle,re fördela.r sig ma.gistraten för själva valför- 1706: röstmångsomräden, i varje sådant område. rättm:ingen i motsvarande antal avdelningar 1707: Har landskommun flere än e•ttusen fem- och inkallar vid behov medlemmar i des:sa. 1708: hundra invånare, skall den av kommunal- Finrnes ej magistrat, skall ordningsrätt 1709: n ämnden indelas i röstningsområden efter fullgöra magistrats i demn,a lag sta.dgade 1710: sådan grund, arbt dylikt område, såvitt orts- åligganden. 1711: förhållandoo ej annart påkalla,,. omfattar V ad i denna paragraf är stadga,t om ma'- 1712: högst nyssnämnda invåna:r.antal och tillika gistmt, skall tillämpas med avseende å sty- 1713: bildar en sammanhängande och efter sam- relsen i köping, som utgör skild kommun. 1714: färdsförhållandena avgränsad del av kom- 1715: munen. Lika1edes skaiJ:l stad, där invånar- 1716: antalet överstiger tretusen, indelas av ma- 2 KAP. 1717: gistraten och lika,dau köping, som utgör Om vallängd. 1718: skild kommun, a.v köpin,gsstyrelsen i erfor- · 1719: derligt antal röstningsområden. 6 §. 1720: Kommun med mindre invånarantal än Vallängd för röstningsområde uppgöres 1721: ovan sagts, mä ock, där kommunalnämnd, av dess valnämnd. 1722: magistrat eller köpingsstyrelse prövar såc Är stad eller köping, som utgör skild 1723: dant nödigt, irndelas i röstningsområden. kommun inrdelad i röst:ningsområden, upp- 1724: Vallokal upplåtes r varje röstningsom- göres vallängd för varje område av magi- 1725: råde arv kommunen. straten eller köpingsstyrelsen. 1726: 32 1,4. - Edustajanvaa.lit. 1727: 1728: 7 §. ledning av kyrkoböck.er, medlemsförtecknin- 1729: Såsom underlag för vaJfångdens uppgö- gar och civilregister läm.na: va.Jnä.mnde.n er. 1730: rande skall vederibörande man1:.a.lsskriva.re forderliga upplysnå.ngar. 1731: inom januari månad det år, under vilket 1732: tiden av tre år friån senaste riksdagsmanna~ 9 §. 1733: val tiliä'lldagår, tillställ:a: vaJnämnden en V a1längd ska1l från den 1 till och med 1734: efter by och hemmaniSllummer eller, i stad, den 115 mars vara å lämpligt ställe inom 1735: efter stadsdelar och kvallter samt, i köping, röstningsomrädet uoo:er ibeihörig tillsyn 1736: i ordningsföljd enligt mantalslängden upp- frlliiillagd för gmnskning, varom bör till- 1737: ställd förteckning öven alla enligt före- känna'givas i den ordning, som för kom- 1738: gäende års mantalslängd in9m röstningsom- munala. kungörelser är stadgad. 1739: rådet ibosart:.taJ personer, vilka vid först- Förmem11r någon, att han dbehörigen ute~ 1740: nämndru års ingång uppn!ått tjugufyra års slutits från eller arunan obehörigen. uppta- 1741: ålder. gi ts i vallängden, och vill han begära rät- 1742: Förutom den:na förteckning uppgöre :man- telse, inlämne skri:ftligen avfatt'alt ändrings- 1743: talmkrivaren tre tilläggsförteckningar,. en yrka.rnde till valnämnden den 16 mars före 1744: för det första, e111 för det andra och -en för kloekan t'Olv på dagen eller därförinnan. till 1745: det tredje av de nästföljande tre åren, vilka nämndens ordförande. 1746: enva.r i enahamda ord:ning upptaga de Har vallängd av någon orsak icke varit 1747: inom röstn.ingsomrädet bosatta personer, framlagd under den i 1 momen'OO:t sagda tid, 1748: som under året närmast före det, för vil- anmäle va.Lnämnden härom hos justitiemi- 1749: ket förteckni:ngen är uppgjord, fyllt .tjugu- ni~'teriet, med uprpgift tillika om orsaken, 1750: fyra lår. varför vallängden icke framlagts. Justitie- 1751: Förtookningarna utskrivas å blanketter, ministeri<et utsätrtler d'å ny tid för valläng- 1752: vilka tillha;ndahlållias man'tailsskrivarEm ge.- dens framläggande och övriga härav för- 1753: nom sta:tsrådets åtgärd. anledda ändrade terminer. 1754: Är omständighet vet~rlig, som utesluter 1755: någon i säda:n förteckning upptR~gen perrson 10 ~- 1756: :från valrätt, skaH därom antooknas vid De inkomna handlinga.rna föredragas i 1757: hana naiffi11 i längden. valnämnden delli 16 mars efter kloekan tolv. 1758: Innehåller handling yr:IDande, a.trt någon i 1759: 8 ~. vallängden upptagen skall från längden av- 1760: &1 sruart den i 7 § omnämnda; förteckning föras, utfärde nämnden s.amma dag tillkän- 1761: inkommit, SlkaU vamämnden sorgfälligt nagivan:de härom till den.ne, med .anviS'Iling 1762: granska förteckningen, däri införa så- att han 'äger å angivet ställe taga del av 1763: da.na va:~berättigade personer, som tilläven- handlingen och seruasrt dm 1 april före kloe- 1764: tyrs iblivi<t utelämruade, så ock fråin förteck- kan tolv ti'll nämnrlen inigivru skri!ftlig för- 1765: ningen utesluta enva;r, som icke tillkommer klaring. 1766: valrätt. Förtieclmingen' förses härå med Såd:a:nt tillkännagivrunde inJämnas under 1767: påskrift, a tt den utgör röstn.ingsområdets omsla.g, varå emrottagarons n:rumn och bo- 1768: vallängd, och underskrives av nämndens ningoort äro tooknade, å närmaste postan- 1769: medlemma:r. st.alt; dock är nämndell' obetaget rutt lMa 1770: Vid gransknin•geq:t bör kron:olänsmatn eller på annat sätt tillställa honom detsrumma. 1771: sta<dsfiskal närvara, varjämte vederbörande Är hams boningsort icke känd, anslås till~ 1772: prästerskap, församlingsföreståndare och kärun.agivandet, på sätt i lagen om offentliga 1773: förare arv civilregister äro pliktiga; att med kungörelser säges. 1774: 1,4. - von Born. 33 1775: 1776: Blanketter till dylikru tillkärunagivande'l1 ningsdomstoleru; men i motsatt :faU under- 1777: tillhanda'hållas valnäm.ndernw geoom stats- rätte laiJJdshövdingen va:lnäm.nden, a;tt utslar 1778: .rådets åtgärd. get vun'l1it laga kraft . 1779: Högsta förva1taringsdomstolen låte genom 1780: 11 §. landshövdingen tillstäl1a valn'ämnden sitt 1781: Sadan föredragni!Illg arv de inlromnw hand- utslag i saken. 1782: Iingarna och, i händelse tnlkärunagivarnde 14 §. 1783: enJ.igt 10 § 2 mom. utfärda.ts, av de tilläven- Ha.r ej yrkande om äindring i vallängden 1784: tyrs ingivna förklaringa.rna slutförts, in- inom föreskriven tid ingivits till valnämn- 1785: sändas ha.n.dlingar:rua, jämte vaJnämndens å den, teckne deruna å längden i:ntygan, att 1786: .dem tedmade yttra.n.de, till landshövdingen densamma äger laga kra.ft. 1787: i länet., vilken1 ha.r att utan dröjsmål med- Har ändri:ngsyrkande fraiiTIStällts, skall 1788: ~ela utslag i anledni.ng a.v de gjorda. yr- 1789: nämnden, sooan yrkandet a'Vgjorts genom 1790: kandena. utslag, som vrmnit laga kraft, i valläingden 1791: Förkla.ring i anled:niing aN yrka.nde, som införa däri tilläven:tyrs påkallade ändringa.r 1792: i 10 § 2 mom.. nämn:ts, m:å dock ingivas och tillika vid va.rje ändring angivBI uts1a- 1793: även till landshövdingen, så länge ärendet get, på grund vara'V den vidtagits, va:refter 1794: :ännu icke &V honom a.vgjorts. län.gden förses med intyga.n., att den, så- 1795: lunda ändrad, äger laga. kra.ft. 1796: 12 §. V allängd, som äger laga; kra.ft, lände vid 1797: Landshövdingens utsht>g i fråga rörande va.let orullbad .till efterrätitelse. 1798: vallängd tillsändes valnälmnden, som lå.ter 1799: kungöra: utsl'aget och tili landshövdingen 15 §. 1800: l.nsänder bevis om dagen, då sådarnt skett. Böra på grurud av repUJblikens presideruts 1801: Om utslaget bör nämnden underrätta förordnande nya val förrättas, innan va.l- 1802: .dem, viLka utsla:get gå;tt emot, genom till- längd ånyo i ovan stadgad ordning upp- 1803: känna.giv&nde, som under omslag med emot- rätta.ts, skall den senaste va.llängden jämte 1804: tagarens na.mn och ooniingsort inlämna.s till i 7 § om:nämnda. tilläggsförtec.kningar tjäna 1805: postbefordran. s.åsom vallängd. 1806: Utslaget skall under sju da:ga:r från kun- 1807: göra.n.det ligga till påseenue i s:t:ad hos ma- 16 §. 1808: gistralten, i köping,, som utgör skild kom- ]'öre nyvalen :bör vallängden undergå så- 1809: mun, å dess styrelses äm!betslokal och på dan granskning, som i 8 ~ sagts, sa.mt ome- 1810: hmdet hos valnämmdens ordförande. delbart därefter under tio daga.r vara under 1811: behörig tillsyn ilJJOIIll röstningsomräiiet 1812: 13 §. framlagd, varom bör kungöra.s. 1813: Vill någoru söka ändring i landshövdin- Y rkande om rättelse i vaHängden sk&U 1814: gens utslag, göre det genom besvär, vilka inom samma tid hos nämnden skriftligen 1815: :ställas till högsta förvwltningsdomstolen och fra.mställas. A vser yrkandet att någon bör 1816: l.~Tgivas tiU landshövdingen senast före kloe- från längden uteslutas, delgive nämnden 1817: kan tolv å fjortonde dag'leru efter det utsla- honom skriften i den i 10 § omförmälda 1818: get kungjordes. ordning med uppmaning att in'Om sju dagar 1819: Hava besvär inkommit, insände lands- efter utgången av den i 1 momentet nämnda. 1820: hövdingen dem, jäimte avskrift aN utsla.get tåd avgiva skriftlig förklaring. 1821: '<>Ch handlingarna i ärendet, gena.st efter Därefter förfa•res i ärendet på sätt i 11 §. 1822: nämnda tids utgång tiU högsta förva:1t- är sta.dgat; och ibör la.n.dshövdingen skynd- 1823: 1824: 5 1825: 34 1,4. - Edustajanvaa:lit. 1826: 1827: samt u.nd:erställa sitt i sa.ken meddelade u.t- föreningen; och gälle om envar av dem vad 1828: slag högsta förvaltningsdomstolens pröv- nedan om ombudsman säges. 1829: ning. Ansökningen skall åtföljas såväl av den_ 1830: 17i §. skrift, varigenom valmansföreningen bil- 1831: Året efter det, "\"aru.nrder de i 115 § dats, som av särskilt utskrift a.v dess ka.n~ 1832: n-ämnda val försiggått, skall ny fu.llständig didadista.. I ansökningen skall ombuds- 1833: vallängd med tilläggsförteckningar för två mannen försäkra, a:tt de personer, vilkas 1834: år u.ppgöras i de.n ordning, som i detta ka~ namrr ingå sjisom uooe:rskrifter å sagda 1835: pitel stadgats. skrift, egenhändigt u.nderrecknat d:ensamma 1836: och äro va.l;berättigade, så ock att de före- 1837: 3 K.&P. slagna: äro villiga a,tt mottaga riksdagsman- 1838: Om valsammanslutningar. nau.ppdmg. 1839: Å ansökningen skall finnas tecknat be- 1840: 18 §. vis av notarius publicus, kronofogde, läns- 1841: Hava vrulmän i en valkrets till ett anta~ man eller kommu.nalnämnds ordförande, 1842: av minst femtio genom en wv dem u.nder- att ombudsmannen egemrhändigt underteck- 1843: tecknad skrift sammaTISlu.ti:t sig för visst n'at an!Sökningen. 1844: riksdagsman'Il!aval samt i skriften nämnt Har ombudsmannen u.ppsåtligen eller av 1845: den eller de personer, om vilkas väljalll:de vårdslöshet iTIJtyga.t vad icke är sant, eller 1846: de enats, vare sädan. valmarrsförening be- eljest i sysslan felat, stra.ffes såsom tjänste- 1847: rättigad att hos valkretse.ns centralnämnd man för brott i tjänsten. 1848: anhålla, att föreningens kandidatlista of- 1849: fenrt1iggöres och införes i de valsedlar, vilka 2:1 ·§. 1850: inom valkretsen skola vid riksdagsmanna- Ansökningshandlinga.r, vilh i 20 § om- 1851: valet användas. nämnrts, skola av ombudsmann€'11 själv eller 1852: genom !befullmäktigat ombud till valkret- 1853: 19 §. sens centralnämnd ingivas senast å den 1854: Skrift, varigenom valmansförening bil- trettioåttonde dagen, före valdagen. 1855: das, skall dagteckoos oomt am.giva, före.nin" Hava handlingarna inlämnats till pos~ 1856: gens hemort och innehålla bemyndigande hefordran så tidigt, att de senast å nyss- 1857: för minst en ruv förenri:n:g,ens medlemmar n!ämnda dag bort till nämnden inkomma,. 1858: att vara dess ombu.dsman. Kandidatlistoo val'e ock det gillt. 1859: bör tydligt u.pptaga namnen å de personer, 1860: högst tv'å till ~mtalet, vilka föreslås till riks- 22 §. 1861: dagsmän, och deSSias yrke eller syssla och Avlider n:ågon, som är å valmansföre- 1862: boruingsort, samt får för de i 22 och 23 §§ nings kandida:tlista upptagen, eller befinne& 1863: nämnda fall u.pptaga en su.ppleant. han ieke mera va;~ba:r, bör ombudsmannen 1864: Skriften får ock arngivru det aJlmänsträ- utstrylm hans namn. från listan. 1865: vande, vi:lket föreningen anser böra för- Upptager kandidatlistan jämväl supp- 1866: verkligas. leant, införe ombudsmannen honom såsom 1867: 20 §. kandida.t. 1868: Anhållan om of:fentliggörande av val~ 23 §. 1869: mamsförenings kandidatlista göres å före- Vill valmansförening i a:nledning därav, 1870: ningens vägn.ar skriftligen av omlbu.dsmam.- att någon av föreningetn upp.ställd kandi- 1871: nen. Äro två eller flere ombudsmän ut- dat jämväl förekommer å annan valmans- 1872: sedde, äga' de blott tillsammans företräda för€1llings kandidatlisrt:a, u.tstryka. denne& 1873: I,4. - von Born. 35 1874: 1875: na.nm från sin lista eller ersätta. det med Såldan förklaring skaill. vara dagtecknad 1876: annan föreningens kandidat eller suppleant, samt undemkriven av föreningens ombuqs- 1877: stånde det förenirrgen fritt., man ävensom ombudsmannens namnunder- 1878: Innehåller ej den skrift, varigeno.m före-- skrift så besannad, som i 20 § 3 mom. säges. 1879: ningen bi1dats, uttryckligt bemyndigande 1880: för ombudsmannen atrt besluta sådan åtgärd, 1881: kan den: vidtagas endast på grund a'V dag- '217 §. 1882: teckn·ad skriitlig förklaring, vilken under- Valmarnsförening, som redan tillhör ett 1883: skrivits a!V m.inst halva anrtalet av dem, som valförbund, kan icke ingå i annat valför- 1884: undertecknat förstnämnda skrift. blmd. 1885: 1886: 24 §. 28 §. 1887: Anmälan om ändring av valmansföre- Sedan valför:bund emellan valmansföre- 1888: nint~ar anmälts, kan i de kandidatlistor, 1889: nings ka~ndida<tlista skall skriftligen göras 1890: av om:budsmannen hos valkretsens central~ vilka förkla·ringen om för1bundets bildande 1891: nämnd senast · å den tjugusjunde dagen upptager, endast sådan ändring vidtagas 1892: före valdagen och vara så besanrrad, som i som i 22 § är nämnd. 1893: 20 § 3 mom. sagts. 1894: Är ej ombudsmannen själv bffiogad att 29 §. 1895: vidtagm, ändringen, ska:ll anmälan åtföljas Valförbund, så ock valmansförening, som 1896: aN sådan förklaring, som i 23 § 2 mom. icke tillhör något valfö:ribund, äge rätt rutt 1897: nämnt.s, ooh innehålla: om/budsmannens för- med valfö:t1bund och valmansföreningar i 1898: säkran att underskrifterna tillkommit ge- andril! valkretsar sammansluta sig tili sam- 1899: nom egenhändig namnteckning. ma:nsatt valförbund. 1900: Skriftlig förklaring om bildande av så- 1901: 25 §. 1902: dant sammansatt valförbund bör av varje 1903: Vilja två eller flere valmansföreningar valförbund och valmansförening, som däri 1904: med varandra samverka för vrulet, äge rätt önskar inträda, avlämnas tili centralnämn- 1905: att sammansluta sig tili ett valförbund. den för Nylands läns vrulkrets senast å den 1906: Sådan sammanslutning sker genom för• adertonde dagen före valdagen. I förkla- 1907: klaring av envar förening om bildande av ringen som .bör V'ara· dagtecknad och av 1908: valförbund samt anmälan därom hos val'- förbundets eller föreningens ombudsman 1909: kretsens centralnämnd senm1t å den tjugu- underskriven, skola de förbund och förenin- 1910: sjunde dagen före valdagen. gar vara angivna,, vilka ärna ingå samman- 1911: Ej må sammanla.gda a:rutaJet av ett val- satt valförbund,. och lbör ombudsmannens 1912: förbunds kandidater med mera än en tred- n:amnteckning vara så >besannad som i 20 § 1913: jedel ÖV'erstiga det anial riksdagsmän, som 3 mom. säges. Däri bör jämväl angivas 1914: enligt 1 § 3 mom. tilldelats valkretsen. den person, som bemyndigas att vara det 1915: sammansa.tta: valförbundets omJbudsman, 1916: 26 §. samt suppleant för honom. 1917: Förklaring, som i 25 § nämnts, skall ske 1918: skriftligen samt upptaga samtliga de val- 1919: mansföreningar, med vilka fönbundet ingås, 30 §. 1920: ävensom ntamnet på den pe.rson, som be- Valförbund och valmansförening, som re- 1921: myndigas a:tt vara valfö11bundets ombud& dan tillhör sammansart:.t valförbund, må icke 1922: man, samt suppleant för honom. ansluta sig tili sådalllt för~bund. 1923: 36 1,4. - Edustajanvaalit. 1924: 1925: 4 KAP. sedda ka.ndidatlistor, envar med sin över- 1926: Om centralnä1nnds förberedande åtgärder skrift, skyndsamt varda tillsammans genom 1927: för valet. tryck såluntda mångfaldigade, .att de ingå 1928: å samma sida av ett blad, i ordningsföljd 1929: 31 ~. efter envars ordningsnummer ooh avskilda 1930: Centra1nämnd sammant.räder första gån- :från varandra genom tydEga 1injer. 1931: gen på ordförandens kaUelse senast femtio Har i fall, som i 32 §. 2 mom. sagts, val- 1932: dagar före riksdagsmannavalet för att an- mansförening inom sju dagar inlämnat ny, 1933: taga sekreterare samt bestämma; tid och i anmärkt avseende rättad, men för övrigt 1934: ställe för handlingamas emottagande även• oförändrad ansökan, ska:ll denna föredragas 1935: som därefter å d€1n trettiosjunde, tjugu- och granskas ·å den tjugunionde dagen före 1936: nionde ooh .tjugusjätte samt i fall av behov riksdagsmannav·alet. Vid samma tillfälle 1937: å den tjugutredje dagen före samt senrust å upptages ock till prövning ansökan, som 1938: andra dagen efter riksdatgsmannavalet kloe- utan SÖIDandenes vållarnde sentida inkommit. 1939: kan tio före middagen och •fö1•blir varje F:innes ansökningen då behörig, va·rde lkan- 1940: gång samlad, så länge ärendenas ha;ndlägg- didatlistan särskilt mångfaldiga:d såsom 1941: ni·ng det fordrar. ovan stadgruts. 1942: Dessutom sammanträder centralnämnden 35 §. 1943: i Nylands läns va~krets å den sext.onde samt Så snart det i 34 § föreskrivna mångfrul- 1944: i fall a1v behov å den fjortonde dag.en. före digande s<kett, skall den tryckta samman- 1945: riksdagsmannarvalet. ställningen av tkandidartlistorna samt i det 1946: :fall, som omförmälts i 34 § 2 mom., den 1947: 32 §. särski1da kandidatlistan tillsändas såväl alla 1948: Å den trettiosjunde dagen före riksdags- va1mansföreningar som kommunalnämnder, 1949: manna'Valet föredragas och granskas de an- mag1istrater, ordningsrätter ooh köpings- 1950: sökningar, som från vaJlmansföreningwr in- styrelser inom Ya1lkr~tsen ävensom i övrigt 1951: kommit. göras tillgämglig för a1lmänheten. 1952: Finnes ansöksan icke vara behörigen gjord 1953: eller valmansförening icke hava lagligen 36 §. 1954: bildats, skall underrätrelse meddelas de.._~ Vid det sammanträde, som vidtager å den 1955: ombudsman att ansök11ingen i~ke bi,fa1lits, tjugusjätte dagen före valet, fö:vedragas och 1956: samt skälen för avslaget tillika arngivas. grauskas irikomna anmälningar om ändring 1957: av redan offentliggjord kandidatli&.'ta eller 1958: 33 §. om valförbund. 1959: De ansökningar, vilka; behörigen gjorts Kan an:mälan om valförbund icike god- 1960: för lagligen bildade valmansföreningar, för- kännas, förfares såsom i 32 § 2 mom. sagts; 1961: ses med ordningsnummer i fort.löpande följd. och äg·e ombudsma.n rätt att senast å den 1962: Ansö~ningens ordningsnummer teclmas tjugufjärde da.gem. före valet göra nödiga 1963: jämväl överst å den ansökningen ätföljande rättelser. 1964: utskriften av k,andidwtlistan, varjämte när- Härefter skaH, med ledning av godkända 1965: mast under ordlllingsnummern införes före- anmälllinga:r, den rt;ryckta sa.mmanställnin- 1966: ningens aUmänsträvamde. gen behörigen rättas och alla till samma 1967: valfö11bund hörande kllllldidatlistor däri så 1968: 34 §. sammanföras under g.emensam överskrift 1969: Centralnämnden vidtage härå genast åt- och avskilda från övriga listor, att föl'lbun- 1970: gärd att samtliga med ordningsnummer för- det och de. bndidatlistor, vilka detta om- 1971: \ 1972: 1973: 1974: 1,4. - von Bom. 37 1975: 1976: :fattar, omed~1bart tydligen framstå. Den Kan fönklaringen icke godkännas, förfa- 1977: sålunda tillkomna sarrnmanställni•ngen av de res såsom i 32 § 2 mom. sagts ; och äge det 1978: slutliga kandidat1istorna varde genast ge- samm~nsa.tta valförbundets ombudsman rätt 1979: nom tryck mångfald:igad och tillställd v~l a:tt senast å den femton.de dagen före valC!t 1980: förbundens ombudsmän ooh centraJ.nämn- göra nödiga rättelser. 1981: derna i de övriga valkretsarna. Samman- Den i 1 mom. omnämnda kungörelsen 1982: ställningen skall anslås i varje central- skall.trydkas och omedelbart til1stä1las samt- 1983: nämnds kansli. liga sammansatta v.alförbunds ombudSIID.än 1984: ävensom valkretsarnas centralnämnder. 1985: 37 §. 1986: Centralnämnden JMe härå sikyndsamt 1987: trycka v~lsedlrur för hela vwlkret.sen ooh till- 5 KAP. 1988: sän:de vrulnämnden i varje röstningoområde Om val. 1989: sådana ti1l erforderligt antall under omslag, 1990: förseglat med valkretsens sigill och försett 40 §. 1991: med påteclming om valsedlarnas antal. Den 1 juli det år, under vilket tiden av 1992: Varje valwdel skaill å linre sidan såväl tre år från närmast föregående riksdags- 1993: hava et1t tomrum, a;vsett att av valman ifyl- mannavml tilländag1år, vidtager v~lförrätt 1994: las, som ock upptaga samtliga av centra.l- ning Ii va.rje röstningoområde kloekan nio 1995: nämnden offentliggjorda kandidatlistor i om morgonen samt fortgår till kloekan åtta 1996: noggrann överensstämmelse· med de i 34 på aftonen och följande dag lika.ledes från 1997: och 36 §;§ mecldelade förookrifter, dock så- kloekan nio till iklockan åtJta, vardera dagen 1998: lunda att suppleant icke vidare må i kandi- med mella.ntid ruv högst två timmar enligt 1999: datlista rungiva.s. valnämndens fbestämmande. 2000: V alsedlarna böra vara. så inrätt~de att Har repulblikens president förordnat om 2001: tydligt framgår, huru de böra hopvikas och nya vai, vidtager valförrättnin.gen å första 2002: tillslutas, och få icke upptaga annat än vad dagen i den kalendei'IIllånad, som begynner 2003: ovan stadgats. näst e:fiter sextio dagar fr-ln det förordnan- 2004: det kungjordes, sa:mt fortgår oodan såsom 2005: 38 §. i 1 momentet sagts. 2006: Jämte v.alsedlar til1handafuålles valnämn- 2007: derna tillräckligt antrul a.!V de slutliga kan- 41 §. 2008: didatlistornas samman.ställilling samt val- Å valnämnden ankoDl.IIler att vidtaga 2009: stämpel med til1behör, varutom sagda sam- alla för förrättningen erforderliga anord- 2010: manställning sprides såsom i 35 § sagts. ningar. 2011: Valstämpel skall vara lika för alla rö.st~ Särskilt skola sådana åtgärder vara vid- 2012: ningsområden inom vaJkretsen. tagna, att icke någon må utfå valsedel, in- 2013: nan han befunnits valberättigad, så oek att 2014: 39 ~- valman har tillfälle att, under ,.ullt beva- 2015: Vid det sammanträde av centralnämnden rande av valhemligheten, i sin. valsedel ut- 2016: för Ny.lands läns valkrets, som vidtager å märka huru han rö.star, oeh att nödiga till- 2017: den sextonde dagen före valet, föredragas behör härför finnas att tillgå. 2018: och granskas de i 29 § 2 mom. näimnda för- Nämnden förrunstalte oek, att tillräckligt 2019: klaringarna sallllt utfärdas lmngörelse där- rymlig plats invid valrummet finnes anvi- 2020: om, vilka valförbund och vrulmansförenin- sad för de valmän, vilka avvakta sin tur 2021: gar som :i.ngått sammansatt valförbund. att inkomma i detsamma, oeh att denna 2022: 38 1,4. - Edustajanvaalit. 2023: 2024: plats vid det klockslag, då valförrättningen 47 §. 2025: om aftonen skall avibrytas eller avslutas, Vid valet äge varje valman rätt att av- 2026: varder avstängd. Sker uppehåll under da- giva sin röst antingen för en kandidatlista, 2027: gen, beror av valniimnden huruvida platsen upptagen på valsedeln i den valkrets, där 2028: skall avstängas. han är antecknad såsom valberättigad, eller 2029: Statsrådet låter på statsverkets bekost- ock för en enskild person, och bör han där- 2030: nad anskaffa valurna för varje röstnings- vid förfara såsom i 48 § säges. 2031: område. 2032: 42 §. 48 §. 2033: Inom eller invid vallokal mä ej tal hållas, Vill valman avgiva sin röst för viss val- 2034: ej heller tryckta eller skrivna upprop an- mansförenings i valsedeln upptagna kandi- 2035: slås eller till de väljande utdelas, ej heller datlista, skall han utmärka denna lista med 2036: penninginsamlingar föranstaltas. ett rött streck. Vill han ändra namnens 2037: ordningsföljd i kandidatlistan, anvise, ge- 2038: 43 §. nom utsättande av siffra framför namnet, 2039: Å valnämndens vårdnad ligge, att den det ordningsrum han önskar tilldela kan- 2040: av centralnämnden offentliggjorda sam- didaten. Är ordningssiffra icke utsatt fram- 2041: manställningen av slutliga kandidatlistor för båda namnen, anses det onumrerade 2042: samt de i 39 § nämnda kungörelserna varda namnet hava erhållit det andra ordnings- 2043: anslagna och även i övrigt finnas att tillgå rummet. 2044: såväl i själva valrummet som i angrän- Godkänner valmannen icke någon av de 2045: sande rum oeh förrum. i valsedeln ingående kandidlttlistorna, skall 2046: han i det tomrum, som valsedeln för sådant 2047: 44 §. ändamål innehåller, skriva den persons 2048: Vid riksdagsmannaval skall närvara sär- namn, på viiken han röstar, samt tillika 2049: skild av valnämnden antagen person, viiken angiva dennas yrke eller syssla och bo- 2050: bör på anhållan av valman biträda denne ningsort. 2051: vid införande av erforderliga beteckningar Härå uppvise valman valsedeln hopviken 2052: i valsedel. och tillsluten hos valnämnden till avstämp- 2053: Biträdet skall samvetsgrant fullgöra val- ling och insätte, sedan sådant skett, sedeln 2054: mans anvisning ävensom hemlighålla vad i valurnan. 2055: han vid valförrättningen erfar. Bryter han 49 §. 2056: häremot, straffes såsom tjänsteman för Valman är tillåtet att utöva sin rösträtt 2057: brott i tjänsten. i annat röstningsområde än det, i vars val- 2058: längd han är upptagen, såframt han ingi- 2059: 45 ~. ver för sådant ändamål utfärdat utdrag ur 2060: Vid valförrättningen skall nämndens ord- sagda vallängd. 2061: :förande omedelbart innan röstningen börjar Hör valmannen tili annan valkrets, äge 2062: visa de iiärvarande att valurnan är tom rätt att avgiva sin röst för viss tili denna 2063: samt sedan öppna det omslag, vari de hörande valmansförenings kandidatlista ge- 2064: niimnden tillsända valsedlarna äro insatta. nom att skriva dess kandidaters namn i 2065: sin sedel. 2066: 46 §. Då valrätt sålunda utövas av valman 2067: Valman, som vill utöva sin valrätt, an- :från annan valkrets, skall valkretsens namn 2068: mäle sig hos valnämnden för uttagande av vara anbragt å yttre sidan av hans valse- 2069: valsedel. del, innan denna insättes i valurnan. 2070: 1,4. - von Born. 39 2071: 2072: 50 ~. nas räkning och insättande i omslag föl- 2073: Sedan valman inlagt valsedeln i urnan, jande dag. 2074: utmärkes i vallängden att han utövat sin 2075: valrätt. 54§. 2076: Då valman, i det avseende 49 § innehål- Vid valförrättningen föres av en medlem 2077: ler, utfår utdrag ur vallängd, skall ook där- i valnämnden protokoll, vari upptages da- 2078: om göras anteekning i längden. gen för förrättningen, de närvarande med- 2079: lemmarna av nä'mnden, klockslagen, då för- 2080: 51 §. rättningen vidtog, uppehåll däri skedde och 2081: Då uppehåll i valförrättningen göres, röstningen förklarades avslutad, de perso- 2082: skall valurnan förseglas med minst tre när- ner, vilka på grund av utdrag ur annat 2083: varandes sigill och sättas i siikert förvar. röstningsområdes vallängd deltagit i röst- 2084: När förrättningen därefter fortsättes, bör ningen och vilka av dessa höra till annan 2085: nämnden, innan förseglingen borttages, för- valkrets, antalet av avgivna valsedlar och 2086: vissa sig om att sigillen äro oibrutna. av personer, som utövat valrätt, samt tiden 2087: Innan uppehåll i förrättningen sker eller då de i 5,2 § nämnda omslag förseglats, var- 2088: röstningen förklaras avslutad, skola alla utom de därvid begagnade sigillen avtryc- 2089: före det i sådant avseende bestämda klock- kas i protokollet. 2090: slaget tillstädeskomne valmän äga rätt att Förrättningen avslutas med protokollets 2091: rösta. uppläsande och anteckning därå av nämn- 2092: 52 §. dens ordförande att protokollet är riktigt, 2093: Så snart röstningen avslutats, uttagas de varefter protokollet insättes i omslag med 2094: .avgivna valsedlarna ur urnan och räknas påskrift, stäl1d till valkretsens central- 2095: ,oöppnade. Likaledes räknas antalet av de nämnd. 2096: personer, vilka enligt anteckningarna i val- Tryekta 1blalliketter tiH protokoll tillhanda- 2097: längden och protokollet utövat valrätt. hållas valnämnden genom statsrådets åt- 2098: Samtliga avgivna valsedlar inläggas här- gärd. 2099: efter i hållfast omslag, varå minst tre av 55§. 2100: valnämndens medlemmar så anbringa sina Ordföranden och en medlem i valnämn- 2101: sigill, att omslaget är omsorgsfullt förseg- den skola, såsnart ske kan, personligen till 2102: Jat. närmaste postanstalt inlämna de i 52 § 2103: Å omslaget tecknas sedan till valkretsens nämnda valsedlar sa:mt valprotokollet, var- 2104: eentralnämnd ställd påskrift samt uppgift dera under sitt omslag. 2105: om omslagets innehåll. 2106: Förekomma valsedlar, å vilka annan val- 56 §. 2107: krets' namn är antecknat, skola dock dessa I Lappmarkens valkrets skall varje val- 2108: genast vid räkningen avskiljas från de öv- man vid riksdagsmannaval rösta endast på 2109: riga och sedan på enahanda sätt insättas i en person till riksdagsman och en person 2110: -omslag med påskrift, ställd till central- till suppleant för denne, och äger han där- 2111: nänmden i sagda valkrets. vid använda sådan valsedel han själv 2112: önskar, dock så, a:tt vid val lllV riksdags- 2113: 53 §. man och av suppleant skall användas sär- 2114: Kan ej riikning av avgivna valsedlar ge- skild valsedel och särskild valuma. 2115: nast ske, förty att tiden är långt framskri- För övrigt gäller om riksdagsmannaval 2116: <Ien, :förfares med valurnan så som i 51 § i Lappmarkens valkrets i tillämpliga delar 2117: :sag1:8, och verkställes de avgivna valsedlar- vad i denna lag stadgas. 2118: 40 1,4. - Edustajanvaalit. 2119: 2120: 6 KAP. 60 §. 2121: Om grunderna för röstberäkningen. Kandidaterna inom samma röstgrupJ)' 2122: hava företräde framför varandra efter stor- 2123: 57 §. leken av de rösttal, vilka de var inom grup- 2124: Den, pä vilken valman i främsta rummet pen enligt 57 § erhållit, och anses vara i 2125: röstat, tillkommer en röst och den andra i den härigenom angivna ordningen av grup- 2126: ordningen en halv röst. pens samtliga valmän uppställda. 2127: Sammanlagda beloppet av de röster, en- Varje kandidat inom röstgruppen erhål- 2128: var kandidat sälunda erhällit, utgör hans ler förty, för bestämmande av företrädet 2129: mellan honom och övriga gruppers kandi- 2130: rösttal. 2131: dater, ett jämförelsetal, vilket för den 2132: 58 §. främste i röstgruppen är lika med gruppens· 2133: Är nägondera av dem, pä vilka valman sammanlagda valsedelantal och för den 2134: röstat, icke valbar eller icke med tydlighet andra hälften därav. 2135: betecknad, gälle likväl valmannens röst för 61 §. 2136: den andra. Höra två eller flere röstgrupper till ett 2137: Har valman ä sin valsedel utmärkt flere valförbund, bilda de en sammansatt röst- 2138: än en kandidatlista, grupp, i viiken deras kandidater tillkom- 2139: eller i den av honom utmärkta kandidat- mer företräde framför varandra efter stor- 2140: listan vidtagit sädan ändring av namnens leken av de jämförelsetal envar av dem en- 2141: ordningsföljd, att dess syftemäl är otydligt, ligt 60 § 2 mom. erhållit. Är någon kan- 2142: eller i valsedeln vidtagit annan ändring didat gemensam för två eller flere av de 2143: eller infört annat tillägg än beträffande enkla röstgrupperna, bestämmes hans plats 2144: nam~ens ordningsföljd, i ordningsföljden av hans hopräknade jäm- 2145: eller försett valsedeln med särskilt märke förelsetal. 2146: eller sin namnteckning, I sålunda bestämd ordning skola alla de 2147: eller använt annan än sädan valsedel, som kandidater, för vilka röster inom den sam- 2148: hos valnämnden uttagits, mansatta röstgruppen avgivits, anses vara 2149: eller befinnes valsedel icke vara av- av gruppens samtliga valmän uppställda;: 2150: stämplad, och tilldelas dem förty nya jämförelsetal, 2151: vare sädan valsedel ogiltig. så att den första av kandidaterna till jäm- 2152: Har valman i valsedeln skrivit flere än förelsetal erhåller den sammansatta röst- 2153: ett namn, anses han hava röstat endast pä gruppens hela valsedelantal, den andra 2154: den person, vars n 1amn han sirrivit i frärrLsta hälften därav, den tredje tredjedelen, den 2155: rummet, därest han icke i det i 49 § 2 mom. fjärde fjärdedelen och sä vidare. 2156: nämnda fallet avgivit sin röst för nägon 2157: inom annan valkrets anmäld kandidatlista. 62 ~ 2158: Vid lika rösttal eller jämförelsetal avgör· 2159: lottning. 2160: 59 §. 2161: Valsedlar, vilka avgivits för saJlllllla val- 7 KAP. 2162: mansförenings kandidatlista, gälla tillsam- Om fastställande av vrilets utgång ock om 2163: mans såsom en röstgrupp. fullmakts utfärdande. 2164: Likasä gälle valsedlar, vilka avgivits för 2165: samma person jämlikt 48 § 2 mom., till- 63 §. 2166: sammaru; såsom en röstgrupp. Så snart från röstningsområde dess vai- 2167: 1,4. - von Born. 41 2168: 2169: sed.lar till centralnämnden inkommit, skola upplysningar, som centralnämnden för Ny- 2170: omslagen öppnas och valsedlarna räknas i lands läns valkrets tilläventyrs finner vara 2171: närvaro av nämndens samtliga medlemmar. erforderliga för uträkningarnas verk- 2172: Därefter skola valsedlarna öppnas och ställande. 2173: ordnas efter de enkla röstgrupper, vilka de- 2174: samma bilda, samt valsedlarna i varje 67 §. 2175: grupp och de i denna uppförda kandidater- Så snart de i 66 § nämnda uppgifterna 2176: nas röster räknas. från samtliga valkretsars centralnämnder 2177: Valsedlar, vilka befinnas ogiltiga, läggas inkommit till centralnämnden för Nylands 2178: åt sidan och insättas sedan i särskilt om- läns valkrets, skall denna för fastställande 2179: slag, som förseglas. av valresultatet förfara på sätt i 68-715 §~ 2180: stadgas. 2181: 64 §. 68 ~- 2182: Sed:an valsedlarna från varje röstnings- Från den serie jämförelsetal för varje 2183: område så räknats och ordnats samt de ge- valkrets, som i 65 § punkt c nämnts, av- 2184: nom dem avgivna rösterna så sammanräk- sk!i..ljas, hegyn~de från dess lbörjan, så 2185: nats, som i 63 § sagts, skola alla till samJIIUL många jålmförelsetal, som vaLkretsen äger 2186: röstgrupp hörande valsedlar från de skilda välja ri.ksdagsmän, och antecknas, ihuru 2187: röstningsområdena sammanföras samt inom många avskilda jämförelsetal tillkomma 2188: varje röstgrupp de där uppfördas röster varj,e samma.nsatt och varje fristående enkel 2189: hopräknas. röstgrupp. 2190: 65 §. För varje sammansatt valförbund uträk- 2191: Härefter förfares på följande sätt: nas, huru många jålmförelsetal för därtill 2192: a) kandidaterna inom varje enkel röst- hörnnde röstgrupper enligt 1 momentet 2193: grupp uppskrivas i ordning efter storleken sammanlagt i hela landet blivit a,vskilda. 2194: av sina rösttal, varjämte dem på grund av 2195: 60 § 2 mom. tillkommande jämförelsetal 69 §. 2196: utsättas; För varje sammansatt valförbund samt 2197: b) kandidater inom sammansatt röst- för varje fristlående valförbund oeh val- 2198: grupp uppskrivas i den genom 61 § 1 mom. mansförening sammanräknas antalet valsed- 2199: bestämda ordning samt med de jämförelse- lar i hela landet för de därtill hörande röst- 2200: tal, som uträknas efter 2 mom. i sagda pa- grupperna, varvid såsom sammansatt val- 2201: ragraf ; samt föl'lhund anses jämväl de i 5,9, § 2' mom. 2202: c) samtliga i punkt b nämnda jämfö- nämnda röstgrupper, som hav:a samma krurr- 2203: relsetal, så ock de i punkt a nämnda, vilka didat. 2204: avse fristående enkel röstgrupps kandida- Det sammanlagda antalet valsedlar för 2205: ter, ordnas efter storleken, begynnande med varje i 1 mom. nämnd valsammanslutuing 2206: det högsta, och angives invid varje jäm- divideras med ett, två, tre o. s. v., högst 2207: förelsetal den sammansatta eller fristående med antalet kandidater i hela valsamman- 2208: enkla röstgrupp, vartill detsamma hör. slutningen. Kvoterna ordnas efter storlek i 2209: en serie, begynnande med den största, och 2210: 66 §. invid varje kvot antecknas, till viiken val- 2211: De i 65 § näilll.nda uppgifterna skall sammanslutnings kvoter den hänför sig. 2212: centralnämnd snarast möjligt insända till Ordningsföljden för lika stora kvoter avgö- 2213: centralnämnden för Nylands läns valkrets. res genom lottning. Från den sålunda er- 2214: Centralnämnd bör jämväl avgiva de övriga hållna serien avskiljas de förstlll etthundra- 2215: 2216: 6 2217: 42 1,4. - Edustajanvaalit. 2218: 2219: nittionio kvoterna, odh uträknas därpå, nas invid detsamma tili vilken valsamman- 2220: huru många. sålunda avskilda kvoter som slutnings jämförelseta;l det hänför sig; 2221: tillkomma varj.e i 1 mom. nämnd valsam- e) om ,antalet avskilda jämförelsetal efter 2222: manslutning. den enligt punkt d ve11kstäUda överföringen 2223: överensstämmer med antalet avskilda kvoter 2224: 70 §. för någon av de i punkterna a eller b av- 2225: Om antalet kvoter, som enlig1t 69 § av- sedda valsammanslutningarna, utstrykas ur 2226: skilts för något sammansatt e1ler något fri- den i punkt c nämnda serien allw de diffe- 2227: stående valförbund eller någ.on fristående renser, vid vilikas uträ'knande ifrågavarande 2228: valmansförening, icke överensst:ämmer med valsammans1utnings jämförelsetal kommit 2229: .antalet jämförelsetal, som enligt 6~ § av- ti1l användning; 2230: skilts för valsammanslutning.en, förfares på f) härefter upptiB.ges den första a'v de i 2231: följande sätt: nämnda .differensserie kvarstående differen- 2232: a) å ena sidan tagas i hetraktande de sema och fö.rfares därmed såsom i. punikterna 2233: valsammanslutningar, för y,i]!m ant~B.let av- d och e är sa;gt; detta; förfarande fortsättes 2234: skilda kvoter är mindre än antalet avskilda intill dess differensserien blivit uttömd; 2235: jä:mförelsetal, och uppskrivas skilt för sig samt 2236: de jämförelsetal, som blivit avskilda från g) för varje sammansatt röstgrupp och 2237: den enligt 65 § punkt c för dessa valsam- varje frist:ående enkel röstgrupp antecknas 2238: ma;nslutninga>r i varje 'Va1krets bildade se- efter ovan nämnd~ förfarande antalet av- 2239: rien av jämförelsetal; skilda jäimförelsetal, som tillkomme.r grup- 2240: b) å andra sidan tagas i hetraktande de pen. 2241: valswmmanslutningar, för vilka antalet av- 71 §. 2242: skilda /kvoter är större än antalet avskilda V arje sammansatt röstgrupp ooh varje 2243: jämföre.1setal, ooh uppskrivas skilt för sig fristående e;nikel röstgrupp i varje valkrets 2244: de jämförelsetal, som icke b1ivit avskilda är berättigad att be.sätta så många riks- 2245: från den enligt 65 § 1punkt c för dessa val- dagsmanna,platser, som antalet enligt 68 § 2246: sammanslutningar i varje valkrets ibildade 1 mom. och 70 § för g.ruppen avskilda jäm- 2247: serien av jämförelsetrul; förelsetal utJvisar. 2248: c) för varje valikrets uträknas differen- 2249: serna mellan de i · punkt a och de i punkt b 72 §. 2250: nämnda, s"IDilt för sig uppskrivna jämförel- F'ör varje röstgrup.p harva Wl riksdags- 2251: setalen; dessa differenser ordnas i serie män, intill det i 71 § föreskrivna antal, de 2252: efter storleken, börjande med den minsta, av dess kandida.ter b1ivit valda, som enligt 2253: och vid varje differens antecknas såväl av 61 § 2 mom. eHer 60 § 2 mom. in.om röst- 2254: vi1ken va.1krets' som a:v vilka två va·lsam- gruppen erhållit de högsta jämförelsetalen, 2255: manslutningars 'jämförelsetal densamma dock sålunda, att, ,där för någon röstgrupp 2256: blivit uträ:knad; på grund av det i 70 § föreskrivna förfa- 2257: d) ur den seri•e av ·jä;mförelseta'l, som randet ruvski,ljts ett eller flere jämförelseta~ 2258: jämlikt ·65 § punkt c uträ:knats för den va1- utöver vad för densamma tmligt 68 § 1 mom. 2259: krets, 1till vi1ken den 1minsta av de i purrkt c avski1ts, på förenämnt sätt utses endast så 2260: av denna pamgra:f nämnda :differenserna många riiksdagsmän, som för röstgruppen 2261: hänför sig, utstrykes det större av de två enligt 68 § 1 ~mom. a;vs~ilts jämförelsetal. 2262: jämförelsetal, som kommit tili a:nvändning De grwppen därutöver til1kommande riks- 2263: vid uträknandet av differensen och i dess da.gsmannaplatserna besättas med dem arv 2264: ställe införes det mindre a:v dem oeh anteck- dess ännu icke vailda ka.n.didater, vilka i de 2265: 1,4. - von Born. 43 2266: 2267: valsedlar, som avg,j_vits för det sammanswtta samt tillställer meddelande därom central- 2268: vaHörbundet, vantill röstgruppen tilläve.n- nämnderna i ·de övriga valkretsarna. 2269: tyrs ihör, samt i de uti 59 § 2 mom. nämnd.a 2270: röstgrupperna sammanlagt e11hållit största 76 §. 2271: :antalet rö.ster. Därefter utfärdar centralnämnden i ve- 2272: derbörande valkrets fullma,kter för de från 2273: 73 §. va1kretsen valda ri!ksdagsmänruen samt utser 2274: Skulle vid .tillämpning aiV rbestämmelserna supple.anter för dem 'På sätt i 77 § stadgas. 2275: i 7'2 § inträffa, atrt; någon kandidat bleve Skulle någon bland dem, som förklarats 2276: vaM från två el.ler flere röstgrupper inom va1da, icke funnit.s upptagen på anmäld ooh 2277: .samma valkrets, a,nses h.an va1d från den kungjord Tista, bör centra.lnäimnden för val- 2278: röstgrupp, där ihan erhållit det största jäm- kretsen dock innan fullmaikt för honom ut- 2279: förelootalet, odh utses för envar av de övrig·a färdas, förfråga sig lhos hon.om, ihuruvida 2280: grurpperna till rilksda~gsman i hans ställe han är villig att emotta~a riksdagsmann.a- 2281: <len av gruppens kandidarter, som erhållit mandatet. Skulle han vägra eller icke inom 2282: <let högsta jämföre1seta.let efter dess redan tw daga.r efter erhå1let me.ddelande ihos 2283: va:lda kandidater. centralnämnden anmäla sitt samtycke, be- 2284: Har någon grupp icke erforderligt antal sätJtes den lediga platsen rpå sätt i 74 § sä,ges. 2285: kandida:t.er för besättande av de densamma Skulle den, som 1blivit vald till riksdags- 2286: tillkommande riksdrugsmanna.pLatserna, be- man från Lappmarkens valkrets, vägra att 2287: sättas sålurnda ledigblivna p'lmtser med dem emottaga mandatet, träder i stället för den 2288: bl.and de övriga kandidaterna: inom vaLkret- valda den, som enligt 56 § valts till supp- 2289: sen, som erhållit de .högsta jämförelseta:len leant. Undandrager sig den, som blivit 2290: näst efter de va1da. vald till suppleant, mandatet eller har en och 2291: samma person erhållit de flesta rösterna för 2292: 74 §. såväl riksdagsmanna- som suppleantman- 2293: Har någon 'blivit va1d i två e1ler flere datet, verkställes ofördröjligen nytt supp- 2294: Tal:kretsrur, är ihan till riiksdagsman utsedd 1eantval. Landshövdingen utsätte tiden för 2295: i den valkrets, där han ihar högsta jäm- valet och kungöre därom. 2296: förelseta:let. 2297: Ledigheten efter den sålunda avgångna 77 ·§. 2298: fylles främst ur den sammansatta röstgrupp För den händelse ledighet efter riks- 2299: flller den fristående ·enMa röstgrupp, i vii- dagsman uppkommer, skall för varje riks- 2300: ken den valda erhåLlit högsta jä;mförelse- dagsman utses suppleant, som vid behov 2301: talet, och inträder i hans ställe den, vilken inträder i hans ställe. Suppleant, utom i 2302: ·där erhålli.t ihögst.a jämförelsetalet näst efter Lappmarkens valkrets, varom stadgas i 2303: <ien eller de valda. Kan ledigheten ej på 5·6 §, utses med tillämpning av det i 74 § 2304: detta sätt fyllas, inträder den, vilken inom stadgade förfaringssätt. 2305: vaLkretsen hade högsta jäJmförelsetal bi.and Blir suppleant riksdagsman eller avgår 2306: -dem, som tidigare icke förklarali:s valda. han, skall vederbörande centralnämnd utse 2307: ny suppleant med iakttagande av de i 1 2308: 7r5 §. momentet stadgade grunder. Blir supp- 2309: Centrll!l:trämnden för Nylands läns varl- leant för riksdagsman från Lappmarkens 2310: krets ikungör omedelbart medels anslag i valkrets riksdagsman eller avgår han, skall 2311: !lämndens .förrum, >"ilka tkandidater för val av suppleant verkställas såsom i 76 § 2312: varje va~krets blivit valda till riksdagsmän, 3 mom. säges. 2313: 44 1,4. - Edustajanvaalit. 2314: 2315: 78 §. 81 §. 2316: Sedan centralnämnden fastställt supp- När valresultatet av centralnämnden i 2317: leanterna för valkretsens riksdagsmän, lä- Nylands läns valkrets jämlikt 75 § kungö- 2318: ter centralnämnden utan uppskov genom res, skola de valda personerna i dess proto- 2319: anslag i nämndens förrum tillkänna- koll nämnas. 2320: giva, vilka som blivit frän valkretsen valda I protokollet, som upprättas vid det sam- 2321: till riksdagsmän och deras suppleanter. manträde av centralnämnden i varje val- 2322: Detta tillkännagivande skall ock omedel- krets, där Nylands läns valkrets' skrivelse 2323: bart insändas till landshövdingen: i länet ibeträffande de från valkretsen valda riks- 2324: och valnämnderna inom valkretsen, även- dagsmännen föredrages, skola såväl de 2325: som kungöras ätminstone i en på orten valda som deras suppleanter angivas. 2326: utkommande tidning. Envar av dessa upptages i protokollet 2327: med angivande av hans namn, yrke eller- 2328: syssla och boningsort. 2329: 79 §. 2330: I riksdagsmannafullmakt skall vara an- 82 §. 2331: giv·et, när riksdagsman blivit vald eller, i Alla valsedlar skola härå insättas i om- 2332: händelse han säsom suppleant träder i vald slag, som förseglas med centralnämndens 2333: riksdagsmans ställe, efter vem riksdags- och ordförandens sigill och förvaras intill 2334: mannaplatsen blivit ledig, sä ock hur länge dess nästföljande val försiggått. 2335: mandatet varar. Formulär till fullmakt Samtliga uträkningar skola genomdragas 2336: fastställas av statsrädet. och förseglas med centralnämndens och ord- 2337: Fullmakt bör ofördröjligen av vederbö- förandens sigill samt :förvaras såsom bilaga 2338: rande centralnämnd tillställas envar av de till protokollet. 2339: valda. 2340: 83 §. 2341: 80 §. Vid centralnämnds sammanträden för 2342: Vid centralnämndens sammanträden föres valsedlars räknande och för fastställande 2343: protokoll, vari upptages dagen för sam- av valets utgång skall ombudsman för val- 2344: manträdet, klockslagen dä det vidtog, uppe- mansförening, valförbund och sammansatt 2345: håll skedde och sammanträdet avslöts, de valförbund äga rätt att närvara. 2346: närvarande medlemmarna samt besluten; 2347: dock fär innehäll av ooslut även angivas 84 §. 2348: genom hänvisning till brev eller annan ex- Från centralnämnden utgående expedi- 2349: pedition. tioner underskrivas å nämndens vägnar av 2350: Särskilt skall i protokollet upptagas a~ ordföranden och kontrasigneras av sekre- 2351: talet ogiltiga va1sedlar i varje röstnings- teraren. 2352: område. 2353: Protokollet underskrives av sekreteraren, 2354: och dess riktighet bestyrkes av ordföran- 8 KAP. 2355: den. Om besvär över riksdagsmannaval. 2356: Då uppehåll i centralnämndens förrätt- 2357: ning sker, skola samtliga valsedlar och ut- 85 §. 2358: räkningar hållas så förvarade, att icke nä- Vill någ<.m överklaga riksdagsmannaval, 2359: gon har tillgång till desamma. göre det genom skriftliga besvär, vilka se- 2360: 1,4. - von Born. 45 2361: 2362: nast å fjortonde dagen efter den dag, då 9 KAP . 2363: .(!et i 78 § nämnda tillkännagivandet offent- Särskilda stadganden. 2364: liggjorts, före kloekan tolv på dagen in- 2365: givas tili landshövdingen i det Iän, inom 88 ·§. 2366: vilket besväranden är antecknad såsom val- Samtliga utgifter för valnämnderna skola 2367: berättigad. gäldas av kommunerna, varemot kostnaden 2368: för valsedlar och alla utgifter för central- 2369: 86 §. nämnderna bestridas ur statsmedel. 2370: Hava besvär över riksdagsmannaval in- Central- och valnämnderna tillkommer 2371: kommit, infordre landshövdingen genast de fribrevsrätt. 2372: upplysningar och förklaringar, vilka be- 89 §. 2373: ~vären påkalla, och meddele sedan skynd- Är i denna lag för visst fall utsatt dag 2374: .samt utslag i saken. helgdag, gälle första helgfria dag därefter 2375: såsom för sådant fall bestämd. 2376: 8'7 §. 2377: Angående offentliggörande av landshöv- 90 §. 2378: .(lingens utslag och enskild sakägares un- Denna lag träder i kraft den ......... . 2379: .(lerrättande om detsamma, så ock om än- . . . . . . . . . . . . , och upphäves därigenom val- 2380: ·dringssökande däri, lände tili efterrättelse lagen av den 20 juli 1906 jämte däri senare 2381: vad i 12 och 13 §§ stadgats. vidtagna ändringar. 2382: 2383: Helsingfors, den 19 .september 1927. 2384: 2385: 2386: Ernst von Born. 2387: 46 2388: 2389: 1,4, - Edusk. esit. N :o 4. Suomennos. 2390: 2391: 2392: 2393: 2394: von Born: Ehdotus laiksi edustajanvaaleista. 2395: 2396: 2397: E d u s k u n n a 11 e. 2398: 2399: Kysymys voimassa olevan vaalilain tar- teutuu nykyisen vaalilakimme kautta SlB 2400: kistamiseSta tarkoituksella edelleen kehit- ainoastaan puutteellisesti, ja sen täydentii- 2401: tää ja lujittaa suhteellisuutta vaalijä.rje,;- misen täytyy sen vuoksi olla yleisenä pyrki- 2402: telmässämme on kohta vuosikymmenen ollut myksenä, jonka ympärille kaikkien puolue- 2403: päiväjärjestyksessä. Useita kertoja on ryhmien pitäisi voida yhtyä riippumatta 2404: tämä kysymys myöskin ollut esillä edus- siitä, että niillä itsellään saattaa olla pelät- 2405: kunnassa saa.den siellä sekä kannatusta ettii tävissä paikkain menetyksiä. 2406: vastustusta, mutta minkäänlaista positii- Niistä eri ehdotuksista kysymyksen rat- 2407: vista tulosta ei vielä ole voitu saada asiassa kaisemiseksi, jotka aikaisemmin on esitetty, 2408: aikaan. Vaalilain tarkistus on kuitenkin tuntuu hallituksen vuoden 1925 valtiopäi- 2409: vaatimus, jota ajan pitkään ei voida jättää ville antamaan esitykseen sisältynyt yksin- 2410: huomioon ottamatta; se on sekä oikeuden- kertaisimmalta ja parhaalta, etenkin jos. 2411: mukainen että kohtuullinen ja sitä kannat- siitä - niinkuin onkin ehdotettu eräässä 2412: tavat laajat kansalaispiirit maassamme. perustuslakivaliokunnan vuoden 1926 val- 2413: Uudistusehdoturosen tarkoituksena on, tiopäivillä asiasta antamaan mietintöön lii- 2414: kuten tunnettua, saada asiat järjestetyiksi tetyssä vastalauseessa - poistetaan mää.- 2415: niin, että jokaisen kansalaisen edustajan- räykset n. s. vaalirenkaista, joilla. suhteel- 2416: vaaleissa antama ääni todella voi tulla lisuuden palauttamisen kannalta ei ole mi- 2417: oman puolueen hyväksi ja että samalla eri tään merkitystä ja jotka muuten näyttävät 2418: puolueet tulevat ,saamaan eduskuntaan olevan omiaan tekemään koko vaalikoneis- 2419: edustuksen, joka niin tarkoin kuin mahdol- ton aivan liian monimutkaiseksi. 2420: lista vastaa niiden vaaleissa keräämää ääni- Allekirjoittanut rohmenee sen vuoksi, pää- 2421: maaraa. Ettei nykyinen vaalijärjestelmä asiallisesti yhtyen edellä mainittuun vasta- 2422: tässä suhteessa toteuta täyttä oikeudenmu- lauseeseen •sisältyvään lakiehdotukseen, 2423: kaisuutta, sitä ei kukaan voine kieltää ja Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa, 2424: se voidaan myöskin selvästi todistaa nume- 2425: roilla sekä viimeksi toimitetuista•että aikai- että Eduskunta hyväksyisi settraa- 2426: semmista eduskuntavaaleista. Se suhteelli- van lakiehdotuksen: 2427: suus, jolle vaalijärjestelmämme perustuu, to- 2428: 1,4. - von Born. 47 2429: 2430: 2431: Laki 2432: edustajanvaaleista. 2433: 2434: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten: 2435: 2436: 1 luku. johon kuuluvat Liperin, Ilomantsin ja Pie- 2437: Vaalipiirit ja voo.liviranomaiset. lisjärven kihlakunnat; 2438: 11. Vaasan läänin itäinen vaalipiiri, joka. 2439: 1 §. käsittää Laukaan ja Viitasaaren kihlakun- 2440: Edustajain valitsemista varten valtiopäi- nat sekä Kuortaneen kihlakunnan, pait~i 2441: ville on Suomi jaettu seuraaviin vaalipii- Evijärven, Kortesjärven, Vimpelin, Lap- 2442: reihin: pajärven ja Alajärv.en kunnat; 2443: 12. Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri, 2444: 1. Uudenmaan läänin vaalipiiri; johon kuuluvat Ilmajoen, Närpiön ja Kors- 2445: 2. Turun läänin eteläinen vaalipiiri, joka holman kihlakunnat; 2446: käsittää V ehmaan, Mynämäen, Piikkiön, 13. Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri, 2447: Halikon ja Maskun kihlakunnat sekä Loi- johon kuuluvat Lapuan ja Pietarsaaren 2448: maan kauppalan ynnä Loimaan, Alastaron, kihlakunnat sekä Evijärven, Kortesjärven, 2449: Metsämaan ja Uellilän kunnat Loimaan Vimpelin, Lappajärven ja Alajärven kun- 2450: kihlakuntaa, niin myös Ahvenanmaan maa- nat Kuortaneen kilhlailmntaa; 2451: kunnan; 14. Oulun läänin eteläinen vaalipiiri, 2452: 3. Turun läänin pohjoinen vaalipiiri, jo- joka käsittää Salaisten, Haapajärven ja 2453: hon kuuluvat Ulvilan, Ikaalisten ja Tyr- Kajaanin kihlakunnat sekä Oulujoen, Ou- 2454: vään kihlakunnat, sekä Loimaan kihla.- lunsalon, Kempeleen, Lumijoen, Limingan, 2455: kunta, Loimaan kauppalaa ynnä Loimaan, Temmeksen, Tyrnävän, Muhoksen ja Uta- 2456: Alastaron, Metsämaan ja Mellilän kuntia järven kunnat Oulun kihlakuntaa; 2457: lukuunottamatta; 15. Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri, 2458: 4. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, johon kuuluvat Kemin kihlakunta sekä 2459: johon kuuluvat Tammelan, Hauhon ja Hol- Kuivaniemen, Iin, Yli-Iin, Haukiputaan, 2460: lolan kihlakunnat; Kiimingin, Ylikiimingin, Pudasjärven, Tai- 2461: 5_ Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri, valkosken ja Kuusamon kunnat Oulun ikiih- 2462: johon kuuluvat Pirkkalan, Ruoveden ja lakuntaa; sekä 2463: ,Jämsän kilhlakunnat; 16. Lapin vaalipiiri, joka käsittää Lapin 2464: 6. Viipurin läänin läntinen vaalipiiri, ja Petsamon kihlakunnat. 2465: joka käsittää Kymin, Lappeen ja Rannan Kaupunki ja kauppala luetaan kuulu- 2466: kihlakunnat; vaksi siihen vaalipiiriin, johon sen ympä- 2467: 7. Viipurin läänin itäinen vaalipiiri, jo- rillä oleva maaseutukin. 2468: hon kuuluvat Jääsken, Äyräpään, Käkisal- Ensinmainituissa viidessätoista piirissä 2469: men, Kurkijoen, Sortavalan ja Salmin kih- valitaan välittömillä ja suhteellisilla vaa- 2470: lakunnat; leilla satayhdeksänkymmentäyhdeksän edus- 2471: 8. Mikkelin läänin vaalipiiri; tajaa, jotka jaetaan eri vaalipiirien kesken 2472: 9. Kuopion läänin läntinen vaalipiiri, niiden hengillepantujen asukkaiden luku- 2473: joka käsittää Rautalammin, Kuopion ja Ii- määrän mukaan. Jaon vaalipiirien kesken 2474: salmen kihlakunnat; toimittaa valtioneuvosto joka kymmenes 2475: 10. Kuopion läänin itäinen vaalipiiri, vuosi ja se julkaistaan asetuskokoelmassa; 2476: 48 1,4. - Edustajanvaalit. 2477: 2478: Lapin vaalipiiri valitsee yhden edustajan kolmetuhatta asukasta, riittävän useaan 2479: sillä tavoin, kuin 56 §:ssä sanotaan. äänestysalueeseen. 2480: Kunta, jonka asukasluku on pienemDi 2481: 2 §. kuin ylempänä on sanottu, jaettakoon myö~ 2482: Jokaista vaalipiiriä varten on hyvissä kin äänestysalueisiin, kun kunnallislauta- 2483: ajoin ennen edustajanvaalia asetettava vii- kunta, maistraatti tai kauppalanhallitu~ 2484: sijäseninen keskuslautakunta, joka pitää katsoo sen tarpeelliseksi. 2485: kokouksensa siinä kaupungissa, jossa lää- Kunta antaa käytettäväksi vaalihuoneis- 2486: nin hallitus sijaitsee. Kuitenkin kokoon- ton kussakin äänestysalueessa. 2487: tuu Turun läänin pohjoisen vaalipiirin 2488: keskuslautakunta Porin kaupungissa, Hä- 4 §. 2489: meen läänin pohjoisen vaalipiirin keskus- Kussakin maalaiskunnassa tulee kunnal- 2490: lautakunta Tampereen kaupungissa, Kuo- lislautakunnan sen vuoden tammikuun 2491: pion läänin itäisen vaalipiirin keskuslauta- alussa, jona kolmivuotisaika viime edusta- 2492: kunta Joensuun kaupungissa ja Vaasan janvaaleista lukien päättyy, edustajanvaa- 2493: läänin itäisen vaalipiirin keskuslautakunta lin toimittamista varten kunnassa asettaa 2494: Jyväskylän kaupungissa. Viidennentoista vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjoh- 2495: vaalipiirin keskuslautakunta on myös kuu- taja ja neljä jäsentä, joista yksi määrätään 2496: dennentoista piirin keskuslautakuntana. varapuheenjohtajaksi. Jos tasavallan presi- 2497: Keskuslautakuntaan valitsee valtioneu- dentin määräyksestä uudet vaalit on toi- 2498: vosto puheenjohtajan ja kolme jäsentä ynnä mitettu, valitaan kuitenkin uusi vaalilauta- 2499: yhden va'rajäsenen, määräten yhden jä.se- kunta edustajanvaalien jälkeisen vuoden 2500: nistä lautakunnan varapuheenjohtajaksi, tammikuussa. 2501: sekä sen kaupungin valtuusto, jossa lauta- Jos kunta on jaettu äänestysalueisiin, 2502: kunnan kokoukset pidetään, yhden jäsenen asetetaan vaalilautakunta kutakin aluetta 2503: ja yhden varajäsenen; ja kestää heidän toi- varten. 2504: mikautensa, kunnes uusi lautakunta on Vaalilautakunnan puheenjohtaja ja jäse- 2505: valittu. net ynnä tarpeellinen määrä varajäseniä 2506: Keskuslautakunta ottaa avukseen sihtee- valittakoon kunnassa asuvien vaalioikeutet- 2507: rin, tarpeelliset laskijat sekä muun henkilö- tujen henkilöiden joukosta ja kestää heidän 2508: kunnan. toimikautensa kunnes uusi lautakunta on 2509: 3 §. valittu. 2510: Edustajanvaali toimitetaan joka kun- 2511: nassa tahi, jos kunta on jaettu useam- 5 §. 2512: piin äänestysalueisiin, kussakin sellaisessa Kaupungissa on maistraatti vaalilauta- 2513: alueessa. kuntana. 2514: Jos maalaiskunnan asukasluku on suu- Jos kaupunki on jaettu äänestysalueisiin, 2515: rempi kuin tuhatviisisataa, pitää kunnallis- niin maistraatti jakautuu itse vaalintoi- 2516: lautakunnan jakaa kunta äänestysalueisiin mittamista varten yhtä moneen osastoon ja 2517: sellaisen perusteen mukaan, että kunkin kutsuu tarpeen tullen lisäjäseniä näihin 2518: alueen asukasluku, elleivät paikallisolot ole osastoihin. 2519: esteenä, on enintään tuhatviisisataa ja että Ellei maistraattia ole, tulee järjestys- 2520: alue samalla muodostaa yhtäjaksoisen ja oikeuden täyttää tässä laissa säädetyt maist- 2521: kulkuyhteysolojen mukaan rajoitetun osan raatin tehtävät. 2522: kuntaa. Niinikään tulee maistraatin jakaa Mitä tässä pykälässä on säädetty maist- 2523: kaupunki ja kauppalanhallituksen eri kun- raatista, on sovellettava en kuntana olevan 2524: tana oleva kauppala, joissa on enempi kuin kauppalan hallitukseen. 2525: 1,4. - von Born. 49 2526: 2527: 2 luku. kitä siihen ne vaalioikeutetut, jotka ehkä 2528: V ooliluettelo. on poisjätetty, sekä luettelosta poistaa jokai- 2529: nen, jolla ei ole vaalioikeutta. Luetteloon 2530: 6 §. merkittäköön sen jälkeen, että se on äänea- 2531: Vaaliluettelon kutakin äänestysaluetta tysalueen vaaliluette~o, ja lautakunnan jäse- 2532: varten tehköön sen vaalilautakunta. net allekirjoittakoot sen. 2533: Jos kaupunki tai eri kuntana oleva kaup- Tarkastuksessa tulee luuununnimismie- 2534: pala on jaettu äänestysalueisiin, tehköön hen taikka kaupunginviskaalin olla läsnä, 2535: maistraatti tai kauppalanhallitus vaaliluet- jonka ohessa asianomainen papisto, seura.- 2536: telon kutakin sellaista aluetta varten. kuntain johtajat ja siviilirekisterin pitäjät 2537: ovat velvolliset kirkonkirjain, jäsenluetteb- 2538: 7 §•. jen ja siviilirekisterin johdolla. antamaan 2539: Vaaliluettelon pohjaksi tulee asianomai- vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot. 2540: sen henkikirjoittajan tammikuun kuluessa 2541: sinä - vuonna, jona kolmivuotisaika viime 9 §. 2542: edustajanvaaleista lukien päättyy, vaalilau- Vaaliluettelon pitää maaliskuun 1 pm- 2543: takunnalle toimittaa kylittäin ja talonnu- västä alkaen saman kuun 15 päivään asti 2544: meroittain tahi, kaupungissa, kaupungin- olla asianmukaisen valvonnan alaisena tar- 2545: osittain ja kortteliHain sekä kauppalassa kast•ettavaksi esillepantuna sopivalla pai- 2546: henkikirjan osoittamassa järjestyksessä lmlla äänestysalueella, mistä on tieto annet- 2547: tehty luettelo kaikista edellisen vuoden tava siinä järjestyksessä kuin kunnallisista 2548: henkikirjan mukaan äänestysalueella asu-- lmulutuksista on säädetty. 2549: vista henkilöistä, jotka kuluvan vuoden Jos joku arvelee, että hänet oikeudetto- 2550: alkaessa ovat täyttäneet neljäkolmatta masti on jätetty pois vaaliluettelosta tai joku 2551: -nwtta. muu oikeudettomasti siihen otettu, ja jos hän 2552: Paitsi tätä luetteloa tehköön henkikir- tahtoo pyytää oikaisua, antakoon kirjalli- 2553: joittaja kolme lisäluetteloa, yhden ensi- sesti tehdyn oikaisuvaatimuksensa maalis- 2554: mäistä, yhden toista ja yhden kolmatta kuun 16 päivänä ennen kello kahtatoista 2555: lähinnä seuraavaa vuotta varten, joihin ku- päivällä vaalilautakunnalle taikka sitä ai- 2556: hunkin samanlaisessa järjestyksessä merki- kaisemmin lautakunnan puheenjohtajalle. 2557: tään ne äänestysalueella asuvat henkilöt, .T os vaaliluettelo jostakin syystä on jää- 2558: jotka sen edellisenä vuonna, jota varten nyt 1 momentissa mainittuna aikana esille- 2559: lisäluettelo on tehty, ovat täyttäneet neljä- panematta, tehköön vaalilautakunta asiasta 2560: kolmatta vuotta. ilmoituksen oikeusministeriölle, samalla 2561: Luettelo kirjoitetaan kaavakkeihin, joita mainiten, mistä syystä luettelon esillepane- 2562: hankitaan henkikirjoittajalle valtioneuvos- minen on jäänyt tapahtumatta. Oikeusmi- 2563: ton toimesta. nisteriö määrää silloin uuden ajan vaaliluet- . 2564: Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi telon esillepanemiselle ja muut siitä aiheu- 2565: jollakulla luetteloon merkityllä henkilöllä ei tuvat muutetut määräajat 2566: ole vaalioikeutta, on se merkittävä luette- 2567: loon hänen nimensä kohdalle. 10· §. 2568: Saapuneet asiakirjat esitellään vaalilauta- 2569: 8 ~- kunnassa maaliskuun 16 päivänä kello kah- 2570: Niin pian kuin 7 § :ssä mainittu luettelo dentoista jälkeen. 2571: on saapunut, tulee vaalilautakunnan huo- Jos asiakirja sisältää vaatimuksen, etU 2572: lellisesti tarkastaa sanottu luettelo, mer- joku vaaliluetteloon otettu on siitä poistet- 2573: 2574: 7 2575: 50 1,4. - Edustajanvaalit. 2576: 2577: tava, lähettäköön lautakunta samana päi- virkahuoneistossa ja maalla vaalilautakun- 2578: vana hänelle siitä tiedon, ilmoittaen etui IJan puheenjohtajan luona. 2579: hänellä on tilaisuus osoitetussa paikassa 2580: ottaa selko asiakirjasta ja viimeistään huh- 13 §. 2581: tikuun 1 päivänä ennen kello kahtatoista Jos joku tahtoo hakea muutosta maaher- 2582: lautakunnalle antaa kirjallinen selitys. :mn päätökseen, tehköön sen valituksella, 2583: Sellain€11 tiedonanto jätetään päällyk- joka asetetaan korkeimmalle hallinto-oikeu- 2584: sessä, johon vastaanottajan nimi ja asuin- delle ja anrn:etaan maaherralle viimeistään 2585: paikka ovat merkityt, lähimpään postitoi- ennen kello kahtatoista neljäntenätoista päi. 2586: mistoon; kuitenkin on lautakunnalla valta vänä päätöksen kuuluttamisesta lukien. 2587: toimittaa se hänelle muullakin tavoin. Jos Kun valitus on tehty, lähettäköön maa- 2588: hänen asuinpaikkaansa ei tunneta, on tie- herra sen ynnä jälj.ennöksen päätöksestä ja 2589: donanto julkipantava, niinkuin laissa julki- asiakirjat heti mainitun ajan kuluttua kor- 2590: sista kuulutuksista sanotaan. keimpaan hallinto-oikeuteen, mutta muussa 2591: Kaavakkeita sellaisiin ilmoituksiin hanki- tapauksessa maaherra ilmoittakoon vaalilau- 2592: taan vaalilautakunnille valtioneuvoston toi- takunnalle, että päätös on saanut lainvoi.- 2593: mesta. man. 2594: Korkein hallinto-oikeus toimituttaa maa- 2595: 11 §. herran kautta vaalilautakunnalle asiasta an- 2596: Sittenkuin saapuneet asiakirjat ja, jos 10 tamansa päätöksen. 2597: § :n 2 momentin mukaan on tiedonanto toi- 2598: mitettu, mahdollisesti annetut selitykset on 14 §. 2599: esitelty, lähetetään asiakirjat ynnä vaalilau- Ellei vaatimusta vaaliluettelon nmutta- 2600: takunnan niihin merkittävä lausunto läänin misesta ole säädetyn ajan kuluessa vaali- 2601: maaherralle, jonka viipymättä on annettava lautakunnalle annettu, merkitköön tämii 2602: päätös tehtyjen vaatimusten johdosta. luetteloon todistuksen siitä, että luettelo on 2603: Selitys 10 §:n 2 momentissa mainitun vaa- lainvoimainen. 2604: timusten johdosta saatakoon kuitenkin an- .Jos muutosta on vaadittu, tulee lauta. 2605: taa maaherrallekin, ennenkuin hän on asian kunnan, sittenkuin vaatimus on ratkaistu 2606: ratkaissut. päätöksellä, joka on saanut lainvoiman, mer- 2607: kitä vaaliluetteloon siitä mahdollisesti joh- 2608: 12 §. tuvat oikaisut ja sen ohessa jokaisen oikai- 2609: Maaherran päätös vaaliluetteloa koske- sun kohdalla mainita päätös, johon oikaisu 2610: vasta asiasta. lähetetään vaalilautakunnalle, perustuu, minkä jälkeen luetteloon on kir- 2611: joka kuulututtaa sen ja toimittaa maaher- joitettava todistus, että se siten oikaistuna 2612: ralle todistuksen päivästä, jolloin tämä ta- on lainvoimainen. 2613: pahtui. Lainvoimainen vaaliluettelo olkoon vaa- 2614: Päätöksestä ant~koon lautakunta tiedon lissa muuttamatta noudatettavana. 2615: nime, joille päätös on vastainen, ilmoituk- 2616: sella, joka vastaanottajan nimellä ja asuin- 15 §. 2617: paikalla varustetussa päällyksessä jätetään ,Jos tasavallan presidentin määräyksestä 2618: postin kuljetettavaksi. uudet vaalit ovat toimitettavat, ennenkuin 2619: Päätöksen tulee seitsemän päivän ku- vaaliluettelo on edellä säädetyssä jär.iestyk- 2620: luessa kuuluttamisesta lukien olla nähtä- sessä uudestaan valmistettu, käytettäiköön 2621: Yänä kaupungissa maistraatissa, eri kun- vaaliluettelona viime vaaliluetteloa ynnä 7 2622: tana olevassa kauppalassa sen hallituksen § :ssä mainittuja lisäluetteloja. 2623: I,+. - von Born. 51 2624: 2625: 16 §. 19 §. 2626: Ennen uusia vaaleja on vaaliluettelo niin Asiakirja, jolla valitsijayhdistys peruste- 2627: tarkastettava, kuin 8 § :ssä on sanottu, sekä taan, päivättäköön ja sisältäköön ilmoituk- 2628: heti sen jälkeen kymmenen päivän kuluessa sen yhdistyksen kotipaikasta sekä valtuu- 2629: asianmukaisen valvonnan alaisena pidettävä, tuksen vähintään yhdelle yhdistyksen jäse- 2630: äänestysalueella esillepantuna, josta kuulu- nistä olemaan sen asiamiehenä. Yhdistyk- 2631: tuksella on tieto annettava. sen ehdokaslistassa tulee selvästi olla mai- 2632: Vaatimus vaaliluettelon oikaisemisesta on nittuna niiden luvultaan enintään kahden 2633: saman ajan kuluessa kirjallisesti lautakun- henkilön nimet, joita edustajiksi ehdotetaan, 2634: nalle esitettävä. Jos vaatimus tarkoittaa näiden ammatti tai toimi ja asuinpaikka, ja 2635: jonkun poistamista vaaliluettelosta, anta.- siinä saa 22 ja 23 § :ssä mainittujen tapaus- 2636: koon lautakunta kirjelmän hänen tiedokseen ten varalta olla nimitettynä yksi varaehdo- 2637: 10 § :ssä mainitussa järjestyksessä, kehoit- kas. 2638: taen häntä seitsemän päivän kuluessa edellä San!Jtussa asiakirjassa saadaan myös il- 2639: 1 momentissa mainitun ajan loputtua anta- moittaa se yleispyrintö, jota yhdistys tah- 2640: maan kirjallisen selityksensä. too saada toteutetuksi. 2641: Sen jälkeen menetellään asiassa niinkuin 2642: 11 '§ :ssä on säädetty; ja maaherran tulee 2643: joutuisasti alistaa asiasta antamansa pää- 20 §. 2644: tös korkeimman hallinto-oikeuden tutkitta- Pyynnön valitsijayhdistyksen ehdokas- 2645: vaksi. listan julkaisemisesta tekee asiamies yhdis- 2646: yksen puolesta kirjallisesti. Jos on kabi 2647: 17 §. tai useampia asiamiehiä valittu, saavat he 2648: Seuraavana vuonna sen jälkeen, kuin 15 ainoastaan yhteisesti edustaa yhdistystä; 2649: § :ssä mainitut vaalit on toimitettu, pit8ä ja olkoon kuhunkin asiamieheen nähden voi- 2650: uusi täydellinen vaaliluettelo ynnä lish- massa, mitä alempana asiamiehestä sano- 2651: luettelo kahta vuotta varten tehtämän sillä taan. 2652: tavalla, kuin tässä luvussa on säädetty. RakBmukseen on liitettävä sekä se asia- 2653: kirja, jolla valitsijayhdistys on perustettu, 2654: että erikseen kirjoitettu ehdokaslista. Hake- 2655: muksessa tulee asiamiehen vakuuttaa, että 2656: 3 luku. ne henkilöt, joiden nimet ovat allekirjoituk- 2657: Vaaliyhtyrnät. sina sanotussa asiakirjassa, omakätisesti ovat 2658: sen alle:kirjo~ttaneet ja ovat vaalioikeutet- 2659: 18 §. tuja, niin myös että edustajiksi ehdotetut 2660: Jos jonkin vaalipiirin valitsijoita vähin- henkilöt ovat suostuvaiset vastaanottamaan 2661: tään viisrkymmentä allekirjoittamanaan edustajantoimen. 2662: asiakirjalla on yhtynyt jotakin erityistä Hakemukseen pitää olla merkittynä julki- 2663: edustajanvaalia varten sekä asiakirjassa sen notaarin, kruununvoudin, nimismiehen 2664: maininnut sen tahi ne henkilöt, joiden va- tai kunnallislautakunnan esimiehen antama 2665: litsemisesta he ovat sopineet, olkoon sel- todistus siitä, että asiamies omakätisesti on 2666: lainen valitsijayhdistys oikeutettu vaalipii- allekirjoittanut hakemuksen. 2667: rin keskuslautakunnalta pyytämään yhdis- Jos asiamies tahallisesti taikka huolimat- 2668: tyksen ehdokaslistan julkaisemista ja sen tomuudesta on todistanut sellaista, joka ei 2669: ottamista niihin vaalilippuihin, joita vaali- ole totta, tahi muuten siinä toimessansa vir- 2670: piirissä on edustajanvaalissa käytettävä. heellisesti menetellyt, rangaistakoon niin- 2671: 52 1,4. - Edustajanvaalit. 2672: 2673: kuin virkamies vuassa tekemästään rikok- niin todistettu, kuin 20 § :n 3 momentissa 011 2674: sesta. sanottu. 2675: 21 §. Jos asiamies itse ei ole oikeutettu muu- 2676: Hakemuskirjat, jotka 20 §:ssä on mai- tosta tekemään, on ilmoitukseen liitettävä 2677: nittu, tulee asiamiehen joko itse tahi val- sellainen julkilausuma, kuin 23 § :n 2 mo- 2678: tuutetun asiamiehen kautta antaa vaalipii- mentissa on mainittu, ja tulee ~iinä olla 2679: rin keskuslautakunnalle viimeistään kah- asiamiehen vakuutus, että allekirjoitukset 2680: deksantenaneljättä päivänä ennen vaali- ovat omakätisiä. 2681: päivää. 2682: Jos asiakirjat on annettu postissa kulje- 25 §. 2683: tettaviksi niin aikaisin, että niiden olisi pi- Jos kaksi tai useammat valitsijayhdis- 2684: tänyt viimeistä;än sanottuna määräpäivänä tykset tahtovat toistensa kanssa yhteisesti 2685: lautakunnalle saapua, olkoon sekin pätevä.. toimia vaalia varten, olkoon niillä oikeus 2686: yhtyä vaaliliitoksi. 2687: 22 §. Sellainen liittoutuminen tapahtuu siten, 2688: Jos joku valitsijayhdistyksen ehdokaslis- että kukin yhdistys antaa julkilausuman 2689: t&am. otetuista henkilöistä kuolee tai jos ha- vaaQiliiton perustallllisesta sekä tekee siitii 2690: vaitaan, ettei hän enää ole vaalikelpoinen, ilmoituksen vaalipiirin keskuslautakunnalle 2691: tulee :asiamiehen pyyhkiä hänen nimensä viimeistääm, seitsemäntenäkolmatta päivänä 2692: pois ehdokaslistasta. ennen vaalipäivää. 2693: Jos ehdokaslistassa mainitaan myöskin Alköön minkään vaaliliiton ehdokkaita 2694: varaehdokas, pankoon asiamies hänet eh- yhteensä olko useampia kuin kolmasosa yli 2695: dokkaaksi. sen edustajamäärän, joka vaalipiirin osalle 2696: 23 §. 1 § :n 3 momentin mukaan on jaettu. 2697: J~s valits:ijayhdistys sen johdosta, että 2698: joku yhdistyksen ehdokkaista on myöskin 26 §. 2699: toisen valitsijayhdistyksen ehdokaslistassa, Julkilausuma, joka on 25 § :ssä mainittu, 2700: tahtoo pyyhkiä pois hänen nimensä listas- tehtäköön kirjallisesti, ja lueteltakoon siinä 2701: taan taikka panna hänen tilalleen yhdistyk- kaikki ne valitsijayhdistykset, joiden kes- 2702: sen muun ehdokkaan taikka varaehdokkaan, ken liitto tehdään, ja mainittakoon se hen- 2703: olkoon yhdistyksellä siihen valta. kilö, joka valtuutetaan olemaan vaaliliiton 2704: Jos siinä asiakirjassa, jolla yhdistys on asiamiehenä, sekä hänen varamiehensä. 2705: perustettu, asiamiestä ei ole nimenomaan Sellaisen julkilausuman pitää olla päi- 2706: valtuutettu pääJttämään sellaisesta toimenpi- vätty ja yhdistyksen asiamiehen allekirjoit- 2707: teestä, voidaan se suorittaa ainoastaan sel- tama sekä asiamiehen nimikirjoituksen sillä 2708: laisen päivätyn kirjallisen julkilausuman tavalla todistettu kuin 20 § :n 3 momentissa 2709: nojalla, jonka ovat allekirjoittaneet vähin- sanotaan. 2710: tään puolet ensinmainitun asiakirjan alle- 2711: kirjoittajista. 27 §. 2712: V alitsijayhdistys, joka jo kuuluu vaali- 2713: 24 §. liittoon, älköön toiseen vaaliliittoon yhtykö. 2714: Ilmoitus valitsijayhdistyksen ehdokaslis- 2715: tan muuttamisesta on asiamiehen kirjalli- 28 §. 2716: sesti tehtävä vaalipiirin keskuslautakun- Sittenkuin valitsijayhdistysten kesken pe- 2717: nalle viimeistään seitsemäntenäkolmatta päi- rust,etusta vaaliliitosta on ilmoitus tehty, 2718: vänä ennen vaalipäivää, ja pitää sen olla voidaan niihin ehdokaslistoihin, jotka sisäl- 2719: 1,4. - von Born. 53 2720: 2721: tyvät liiton perustamista koskevaan julki- vaalia sekä viimei.!Stään toisena päivänä 2722: lausumaan, tehdä ainoastaan sellainen muu- edustajavaalin jälkeen kello kymmenen aa- 2723: tos, kuin 22 § :ssä on sanottu. mupäivällä ja on joka kerta koolla, niij1 2724: kauan kuin asiain käsittelyä varten on tar- 2725: 29 §. peen. 2726: Vaaliliitto tai valitsijayhdistys, joka ei Sitäpaitsi kokoontuu Uudenmaan läänin 2727: kuulu mihinkään vaaliliittoon, olkoon Di- vaalipiirin keskuslautakunta kuudentena- 2728: keutettu yhtymään toisissa vaalipiireissä toista sekä tarvittaessa neljäntenätoista päi- 2729: muDdostettujen vaaliliittojen ja valitsijayh- vänä ennen edustajanvaalia. 2730: distysten kanssa yhdysliitoksi. 2731: Kirjallinen julkilausuma tällaisen yhdys- 32 §. 2732: liiton muodostamisesta on jokaisen siihen Seitsemäntenäneljättä paiVana ennen 2733: pyrkivän vaaliliiton ja valitsijayhdistyksen edustajanvaalia esitellään ja tarkastetaan ne 2734: annettava Uudenmaan läänin vaalipiirin hakemukset, jotka ovat saapuneet valitsija- 2735: keskuslautakunnalle viimeistään kahdeksan- yhdistyksiltä. 2736: tenawista päivänä ennen vaalipäivää. Julki- Jos havaitaan, ettei hakemus ole asian- 2737: lausumassa, joka on oleva päivätty ja liiton mukaisesti tehty tai valitsijayhdistys lail- 2738: tai yhdistyksen asiamiehen allekirjoittama, lisesti perustettu, annettakoon sen asiamie- 2739: on mainittava ne liitot ja yhdistykset, jotka helle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu, 2740: pyrkivät yhdysliittoon, ja on asiamiehen ni- Ja ilmoitettakoon samalla hylkäämisen syyt. 2741: mikirjoitus sillä tavalla todistettava kuin 20 2742: '§ :n 3 momentissa sanotaan. Siinä myöskin 33 §.. 2743: mainittakoon se henkilö, joka valtuutetaan H:akemukset, jotka ovat asianmukaiseo;ti 2744: olemaan yhdysliiton asiamiehenä, ja hänen tehdyt laillisesti perustettujen valitsijayh- 2745: varamiehensä. distysten puolesta, varustetaan juoksevalla 2746: j ärj estysnumerolla. 2747: 30 §. Halkemuksen järjestysnumero merkitään 2748: Vaaliliitto tai valitsijayhdistys, joka jo myöskin hakemuksen mukana olevan eh- 2749: kuuluu yhdysliittoon, älköön toiseen yhdys- dokaslistan yläreunaan, minkä ohessa h,?ti 2750: liittoon yhtykö. järjestysnumeron alle merkitään yhdistyk- 2751: sen yleispyrintö. 2752: 2753: 4 luku. 34 §. 2754: Keskusw!Utakunnan valmistavat toimen- Keskuslautakunta ryhtyköön heti tämän 2755: piteet va,alia, t'arten. jälkeen sellaisiin toimenpiteisiin, että kaikki 2756: järjestysnumerolla varustetut ehdokaslistat, 2757: 31 §. kukin otsakirjoituksineen, viipymättä yh- 2758: Keskuslautakunta kokoontuu ensi kerran dessä painetaan sillä tavoin, että ne tulevat 2759: puheenjohtajan kutsusta viimeistään viisi- samalle puolelle lehteä järjestettyinä järje,;;- 2760: kymmentä pmvaa ennen edustajanvaa- ty.snumeronsa mukaan ja erotettuina toisis- 2761: lia valitsemaan sihteerin ja määräämään, taan selvillä viivoilla. 2762: minä aikoina ja missä paikassa asiakirjoja Jos 32 § :n 2 momentissa mainitussa ta- 2763: vastaanotetaan, niin myös sen jälkeen seit- pauksessa valitsijayhdistys on seitsemän 2764: semäntenäneljättä, yhdeksäntenäkolmatta ja päivän kuluessa antanut uuden hakemuk- 2765: kuudentenakolmatta sekä tarvittaessa kol- sen, jossa ne kohdat on oikaistu, joita vaf'- 2766: mantenakolmatta päivänä ennen edustajan- taan muistutuksia oli tehty, mutta joka 2767: 54 1,4. - Edustajanvaalit. 2768: 2769: muuten on muuttamaton, esiteltäköön ja tar- kunnille. Yhdistelmä asetettakoon nähtä- 2770: kastettakoon se yhdeksäntenäkolmatta päi- väksi kunkin keskuslautakunnan kansliaan. 2771: vänä ennen edustajanvaalia. Samassa tilai- 2772: suudessa otetaan myös tutkittavaksi ne ha- 37 §. 2773: kemukset, jotka ilman hakijan syytä ovat Keskuslautakunta painattakoon sen jäl- 2774: myöhästyneet. Jos hakemus silloin havai- keen joutuisasti vaalilippuja koko vaalipii- 2775: taan asianmukaiseksi, monisteltakoon ehdo- riä varten ja lähettäköön kunkin äänestys- 2776: kaslista erikseen niinkuin ylempänä on sää- alueen vaalilautakunnalle tarpeellisen mää- 2777: detty. rän niitä päällyksessä, joka on suljettava 2778: vaalipiirin sinetillä. ja johon on merkittävä 2779: 35 ~. tieto vaalilippujen luvusta. 2780: Niin pian kuin 34 § :ssä määrätty moni~ Jokaisessa vaalilipussa tulee sisäpuolella 2781: telu on tehty, on tämä ehdokaslistojen yh- olla sekä valitsijan täytettäväksi varattu 2782: distelmä sekä 34 § :n 2 momentissa maini- tyhjä. kohta että myöskin painettuna kaikki 2783: tussa tapauksessa erityinen ehdokaslista 111- keskuslautakunnan julkaisemat ehdokasli:s- 2784: hetettävä kaikille vaalipiirin valitsijyhdis- tat, ja on tässä tarkoin noudatettava 34 ja 2785: tyksille, kunnallisia utakunniUe, maistraa- 36 § :ssä annettuja määräyksiä, kuitenkin 2786: teille, järjestysoikeuksille ja kauppalanhal- niin, ettei ehdokaslistoissa enää saa mainita 2787: lituksille sekä muutoin pidettävä yleisön varaehdokasta. 2788: saatavana. Vaalilippujen pitää olla niin tehtyjä, että 2789: selvästi näkyy, miten ne ovat kokoontaitet- 2790: tavat ja suljettavat, eikä niissä saa olla mi- 2791: 36 §. 2792: tään muuta kuin mitä yllä on säädetty. 2793: Siinä kokouksessa, joka alkaa kuudente- 2794: nakolmatta päivänä ennen vaalia, esitellään 2795: ja. tarkastetaan saapuneet ilmoitukset, jotka 38 §. 2796: koskevat ennen julkaistuihin ehdokaslistoi- Vaalilippujen ohella toimitetaan vaali- 2797: hin tehtyjä muutoksia tai vaaliliittoja. lautakunnille riittävä määrä lopullisten eh- 2798: Ellei vaaliliittoja koskevaa ilmoitusta dokaslistojen yhdistelmää sekä vaalileimasin 2799: voida hyväksyä, menetellään niinkuin 32 tarpeineen, jota paitsi mainittua yhdistel- 2800: § :n 2 momentissa on sanottu; ja olkoon asia- mää levitetään niinkuin 35 § :ssä on sa- 2801: miehellä oikeus viimeistään neljäntenäkol- nottu. 2802: matta päivänä ennen vaalia tehdä tarpeel- Vaalile:hlnan pitää olla yhtäläinen vaali- 2803: liset korjaukset. piirin kaikissa äänestysalueissa. 2804: Tämän jälkeen on, hyväksyttyjen ilmoi- 2805: tusten johdolla, painetttt yhdistelmä asian- 39 §. 2806: mukaisesti oikaistava ja kaikki siinä olevat Siinä Uudenmaan läänin vaalipiirin kes- 2807: samaan vaaliliittoon kuuluvat ehdokaslistat kuslautakunnan kokouksessa, joka alkaa 2808: yhdistettävät yhteisen otsakirjoituksen alle kuudentenatoista päivänä ennen vaalia, esi- 2809: ja asetettavat erikseen muista listoista, niin tellään ja tarkastetaan 29 § :n 2 momentissa 2810: että liitto ja ne ehdokaslistat, jotka siihen mainitut julkilausumat sekä laaditaan kuu- 2811: kuuluvat, heti selvästi esiintyvät. Sillä ta- lutus siitä, mitkä vaaliliitot ja valitsijayh- 2812: voin syntynyt lopullisten ehdokaslistojen distykset ovat muodostaneet yhdysliiton. 2813: yhdistelmä monisteltaJkoon heti painatta- Ellei julkilausumaa voida hyväksyä, me- 2814: malla ja lähetettäköön vaaliliittojen asia- netellään niinkuin 32 § :n 2 momentissa on 2815: miehille ja muiden vaalipiirien keskuslauta- sanottu; ja olkoon yhdysliiton asiamiehellä 2816: 1,4. - von Born. 55 2817: 2818: cikeus viimeistään viidentenätoista päivänä mällä, jolloin vaalitoimitus on illalla keskey- 2819: ennen vaalia tehdä tarpeelliset korjaukset. tettävä tai lakkautettava. .Jos toimitus päi- 2820: Kuulutus, joka mainitaan 1 momentissa, vällä keskeytetään, suljetaan odotuspaikka, 2821: on paineHava ja heti lähetetävä kaikkien kun vaalilautakunta sen tarpeelliseksi kat- 2822: yhdysliittojen asiamiehille sekä vaalipiirien soo. 2823: keslmslautakunnille. V aaliuurnan toimituttaa valtioneuvosto 2824: jokaiseen äänestysalueesen valtion kustan- 2825: nuksella. 2826: 5 luku. 2827: Vaalit. 42 §. 2828: Älköön vaalihuoneistossa taikka sen vie- 2829: 40 §. ressä pidettäkö puheita, älköönkä painet- 2830: Heinäkuun 1 päivänä sinä vuonna, jona tuja tai kirjoitettuja kehotuksia jukipan- 2831: ko}mivuotisaika lähinnä edellisistä edusta- tako tai valitsijoille jaettako älköönkä 2832: janvaaleista lukien päättyy, alkaa vaalito~ myöskään rahankeräyksiä toimeenpantako. 2833: mitus kussakin äänestysaineessa kello yh- 2834: deksän aamulla sekä jatkuu kello kahdek- 43 §. 2835: saan illalla ja seuraavana päivänä niinikään Vaalilautakunnan huolena olkoon, että 2836: kello yhdeksästä kello kahdeksaan, kumpai- keskuslautakunnan julkaisema lopullisten 2837: senakin päivänä keskeytyen enintään kah- ehdokaslistojen yhdistelmä sekä 39 § :ssä 2838: den tunnin väliajaksi vaalilautakunnan mainitut kuulutukset ovat tiedoksipantuina 2839: määräyksen mukaan. ja muutoinkin saatavina sekä itse vaalihuo- 2840: .Jos tasavallan presidentti on määrännyt neessa että viereisissä huoneissa ja etuhuo- 2841: toimitettavaksi uudet vaalit, ryhdytään vaa- neessa. 2842: litoimitukseen sen kalenterikuukauden ensi- 44 §. 2843: mäisenä päivänä, joka alkaa lähinnä kuu- Edustajanvaalissa pitää olla saapuvilla 2844: denkymmenen päivän kuluttua siitä kuin erityinen vaalilautakunnan ottama henkilö, 2845: määräys julkaistiin, sekä jatkuu sitten niin- jonka tulee valitsijan pyynnöstä avustaa 2846: kuin 1 momentissa on sanottu. häntä tarpeellisten merkintäin tekemisessä 2847: vaalilippuun. 2848: 41 §. Avustajan tulee tunnollisesti täyttää va- 2849: Vaalilauta:kunnan asiana on ryhtyä kaik- litsijan osotukset kuin myös pitää salassa 2850: kiin vaalin toimittamista varten tarpeelli- vaalitoimituksessa saamansa tiedot. Jos 2851: siin toimiin. hän tätä vastaan rikkoo, rangaistakoon niin- 2852: Erittäinkin tulee siitä olla ilmoita pidetty, kuin virkamies virkarikoksesta. 2853: ettei kukaan saa vaalilippua, ennenkuin hän 45 §. 2854: on havaittu vaalioikeutetuksi, sekä että. va- 2855: Vaalitoimituksessa tulee lautakunnan pu- 2856: litsija saattaa täysin ,säilyttämällä vaali-, heenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua 2857: salaisuuden vaalilippuunsa merkitä, miten näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on 2858: hän äänestää, ja että tätä varten tarpeelli- tyhjä, sekä sitten avata se päällys, jossa 2859: set apuneuvot ovat saatavissa. lautakunnalle lähetetyt vaaliliput ovat. 2860: Lautakunta katsokoon myöskin, että kyl- 2861: lin tilava paikka vaalihuoneen vieressä on 46 §. 2862: tarjona niille valitsijoille, jotka odottavat Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa 2863: vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen, ja käyttää, ilmoittautukoon vaalilautakunnalle 2864: että tämä paikka suljetaan sillä kellonlyö- saaclaksensa vaalilipun. 2865: 56 !,4. - Edustajanvaalit. 2866: 2867: 47 §.. nen vaalilippunsa ulkopuolelle, ennenkuin 2868: Vaalissa olkoon kullakin valitsijalla oi- lippu pannaan vaaliuurnaan. 2869: keus äänestää joko sen vaalipiirin vaalili- 2870: pussa olevaa ehdokaslistaa, jossa hän on 50 §. 2871: merkitty vaalioikeutetuksi, taikka yhtä hen- $ittenkuiu valitsija on pannut vaalilipun 2872: kilöä, ja on hänen silloin meneteltävä kuhm uurnaan, merkitään vaaliluetteloon, että hän 2873: 48 § :ssä sanotaan. on käyttänyt vaalioikeuttansa. 2874: Kun valitsija 49 § :ssä sanottua tarkoi- 2875: 48 §. tusta varten saa otteen vaaliluettelosta, on 2876: Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkun sekin luetteloon merkittävä. 2877: valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, 2878: joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tä- 51 §. 2879: män listan punaisella viivalla. Jos hän ha- Kun vaalitoimitus keskeytetään, on vaa- 2880: luaa muuttaa ehdokaslistassa olevien nimien liuurna suljettava vähintään kolmen läsnä.- 2881: järjestystä, osoittakoon, kirjoittamalla nu- olijan sinetillä ja pantava varmaan talteen. 2882: meron n:iJmen eteen, sen järjestyssijan, jonka Kun toimitusta sitten jatketaan, tulee lau- 2883: hän tahtoo ehdokkaalle antaa. Jos järjestys- takunnan ennen sinettien poistamista tar- 2884: numeroa ei ole pantu molempien nimien kastaa, että ne ovat ehjät. 2885: eteen, katsotaan merkitsemäti-ä jääneelle ni- Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat 2886: melle annetuksi toinen järjestyssija. tulleet saapuville ennen vaalitoimituksen 2887: Ellei valitsija hyväksy yhtäkään vaali- keskeyttä:miseen tai äänestyksen lopettami- 2888: lippuun painetuista ehdokaslistoista, kirjoit- seen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus 2889: takoon vaalilipussa sitä tarkoitusta varten antaa äänensä, ennenkuin toimitus keskey- 2890: varattuun tyhjään kohtaan sen henkilön ni- tetään tai äänestys julistetaan päättyneeksi. 2891: men, jota hän äänestää, ja merkitköön siihen 2892: myöskin hänen ammattinsa tai toimensa ja 52 §. 2893: asuinpaikkansa. Niin pian kuin äänestys on päättynyt, 2894: Sitten näyttäköön valitsija vaalilipun ko- otetaan annetut vaaliliput uurnasta ja las- 2895: koontaitettuna ja suljettuna vaalilautakun- ketaan ne aukaisematta. Samaten lasketaan 2896: nalle leimattavaksi ja pankoon vaalilip- niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaali- 2897: punsa leimattuna vaaliuurnaan. luetteloon ja pöytäkirjaan tehtyjen merkin- 2898: töjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttä- 2899: 49 §. neet. 2900: Valitsijan sallittakoon käyttää äänioikeut- Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen 2901: tansa jossakin muussa äänestysalueessa. kuin jälkeen kestävään päällykseen, jonka vähin- 2902: siinä, jonka vaaliluetteloon hän on merkitty, tään kolme vaalilautakunnan jäsentä sine- 2903: jos hän esiinantaa sitä tarkoitusta varten an- tillään huolellisesti sulkee. 2904: netun otteen sanotusta. vaaliluettelosta. Päällykseen kirjoitetaan sitten osote vaa- 2905: Jos valitsija kuuluu toiseen vaalipiiriin, lipiirin keskuiSlautakunnalle ja merkitään 2906: olko.on oikeutettu a:ntamaan äänensä jonkun tieto lähetyksen sisällyksestä. 2907: siellä ilmoitetun valitsijayhdistyksen ehdo- Jos vaalilipuissa on sellaisia, joiden ulko- 2908: kaslistan hyväksi, kirjoittamalla sen ehdok- puolelle on merkitty toisen vaalipiirin nimi, 2909: kaiden nimet vaalilippuunsa. pitää kuitenkin nämä heti laskettaessa erot- 2910: Kun toiseen vaalipiiriin kuuluva valitsija taa muista ja sitten samalla tavalla panna 2911: täten käyttää vaalioikeuttaan, pitää hänen päällykseen, johon kirjoitetaan osote mami- 2912: oman vaalipiirinsä nimi olla merkittynä hä- tun vaalipiirin keskuslautakunnalle. 2913: 1,4. - von Born. 57 2914: 2915: 53 §. köön hän tällöin sellaista vaalilippua kuin 2916: Jos annettuja vaalilippuja heti ei voida hän itse haluaa, kuitenkin niin, että edus- 2917: laskea, sentähden että aika on pitkälle kulu- tajan ja varamiehen vaalissa on kummas- 2918: nut, menetellään vaaliuurnan kanssa kuten sakin käytettävä eri vaalilippua ja. eri vaa- 2919: 51 § :ssä on sanottu, ja toimitetaan annettu- liuurnaa. 2920: jen vaalilippujen laskeminen ja päällY'kseen Muuten on Lapin edustajanvaaliin näh- 2921: paneminen seuraavana päivänä. den soveltuvissa kohdin voimassa mitä tässä 2922: laissa säädetään. 2923: 54 §. 2924: Vaalitoimituksessa pitää joku vaalilauta- 6 luku. 2925: kunnan jäsenistä pöytäkirjaa, johon mer- Äänten laskem~sen perusteet. 2926: kitään toimituspäivä, lautakunnan läsnä- 2927: olevat jäsenet, kellonlyömät, jolloin toimitus 57 §. 2928: alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistettiin Sille, jota valitsija äänestää ensi SIJassa, 2929: päättyneeksi, ne henkilöt, jotka toisen äänes- tule yksi ääni ja toiselle järjestyksessä puoli 2930: tysalueen vaaliluettelon otteen nojalla ovat ääntä. 2931: olleet äänestämässä ja kutka näistä kuulu- Kunkin ehdokkaan siten saarnat äänet yh- 2932: vat toiseen vaalipiiriin, annettujen valilip- teenlaskettuina ovat hänen äänimääränsä. 2933: pujen ja vaalioikeuttaan käyttäneiden luku- 2934: 58 §. 2935: määrä sekä aika, jolloin 52 § :ssä mainitut 2936: päällykset sinetillä suljettiin, minkä ohessa Jos toinen niistä, joita valitsija on äänes- 2937: siinä käytettyjen sinettien painoskuvat pan- tänyt, ei ole vaalikelpoinen tai selvästi nimi- 2938: naan pöytäkirjaan. tetty, olkoon kuitenkin valitsijan ääni voi- 2939: massa toiseen nähden. 2940: Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja 2941: Jos valitsija vaalilipussaan on merkitse- 2942: julkiluetaan ja vaalilautakunnan puheen- 2943: johtaja siihen merkitsee, että pöytäkirja on mällä osoittanut useampia kuin yhden ehdo- 2944: kaslistan, 2945: oikea, minkä jälkeen pöytäkirja pannaan 2946: vaalipiirin keskuslautakunnalle osotetulla tai on tehnyt merkitsemäänsä ehdokaslis- 2947: taan sellaisen nimien järjestystä koskevan 2948: päällekirjoituksella varustettuun päällyk- 2949: muutoksen, jonka tarkoitus on epäselvä, 2950: seen. 2951: Painettuja pöytäkirjankaavakkeita han- tai on tehnyt vaalilippuunsa muunlaisen 2952: kitaan vaalilautakunnalle valtioneuvDston kuin nimien järjestystä koskevan muutok- 2953: sen tai lisäyksen, 2954: tDimesta. 2955: tai pannut vaalilippuunsa erityisen mer- 2956: 55 §. kin tai nimikirjoituksensa, 2957: Vaalilautakunnan puheenjohtajan ja jon- tai käyttänyt muunlaista kuin vaalilauta- 2958: kun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin kunnalta .saatua vaalilippua, 2959: mahdollista lähimpään postitDimistoon viedä tai jos vaalilippu havaitaan leimaamatto- 2960: sekä 52 § :ssä mainitut vaaliliput että vaali- t"!laksi, 2961: pöytäkirja eri päällyksissä. olkoon sellainen vaalilippu mitätön. 2962: Jos valitsija on vaalippuun kirjoittanut 2963: 56 §. useampia kuin yhden nimen, katsotaan hä- 2964: Lapin vaalipiirissä äänestäköön kukin nen äänestäneen ainoastaan sitä henkil@ä, 2965: valitsija edustajanvaalissa ainoastaan yhtä jonka nimen hän on ensimäiseksi kirjoitta- 2966: ehdDkasta edustajaksi ja yhtä ehdokasta va- nut, ellei hän 49 § :n 2 momentissa maini- 2967: littavan edustajan varamieheksi, ja käyWi.- tussa tapauksessa ole äänestänyt jotakuta 2968: 2969: 8 2970: • 2971: 2972: 58 1,4. - Edustajanvaalit. 2973: 2974: toisessa vaalipiirissä ilnmitettua ehdokas- 62 §. 2975: listaa. Jos äänimäärät tai vertausluvut käyvät 2976: 59 §. tasan, ratkaisee arpa. 2977: V aaliliput, jotka on annettu saman va- 2978: litsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, pi- 2979: detään yhtenä ääniryhmänä. 7 luku. 2980: Samoin pidetään vaaliliput, joilla 48 § :n Vaalin tuloksen määrääminen ja valtakirjan 2981: 2 momentin mukaan on äänestetty samaa anta,minen. 2982: henkilöä, yhteensä yhtenä ääniryhmänä.. 2983: 63 §. 2984: 60 §. Niin pian kuin jostakin äänestysalueesta 2985: Saman ääniryhmän ehdokkailla on etu- ~en vaaliliput ovat keskuslautakunnalle saa- 2986: sija toistensa edellä niiden äänimäärien suu- puneet, on päällykset avattava ja vaaliliput 2987: ruuden mukaan, jotka .kukin 57 § :n mu- laskettava lautakunnan kaikkien jäsenten 2988: kaan on ääniryhmässä saanut, ja heidät läsnä ollen. 2989: katsotaan olevan siinä järjestyksessä ryh- Sen jälkeen vaaliliput on avattava ja 2990: män kaikkien valitsijain asettamia. järjestettävä muodostamiensa yksinkertais.- 2991: Jokaiselle ääniryhmän ehdokkaista anne- ten ääniryhmien mukaan, sekä kunkin ryh- 2992: taan siis etusijan määräämiseksi hänen ja män vaaliliput ja r;)"hmässä asetettujen 2993: muiden ryhmäin ehdokasten välillä vertaus- ehdokkaitten äänet laskettava. 2994: luku, joka ääniryhmän ensimäisellä ehdok- Mitättömiksi huomatut vaaliliput asete- 2995: kaalla on sama kuin ryhmän vaalilippujen taan syrjään ja pannaan sitten erityiseen 2996: koko lukumäärä ja toisella puolet siitä. päällykseen, joka suljetaan sinetillä. 2997: 2998: 61 §. 64 §. 2999: Jos kaksi tai useampia ääniryhmiä kuu- Sittenkuin kunkin äänestysalueen vaali- 3000: luu samaan vaaliliittoon, niin ne muodosta- liput näin on laskettu ja järjestetty sekä 3001: vat yhdistetyn ääniryhmän, jossa niiden niissä annetut äänet niin yhteenlaskettu, 3002: ehdokkailla on etusija toistensa edellä nii- kuin 63 § :ssä on sanottu, on kaikki samaan 3003: den vertauslukujen suuruuden mukaan, ääniryhmään kuuluvat vaaliliput eri äänes- 3004: jotka kukin heistä 60 § :n 2 momentin mu- tysalueista yhteen koottava sekä kunkin 3005: kaan on saanut. Jos joku ehdokas on yh- ääniryhmän ehdokkaiden äänet yhteenlas- 3006: teinen kahdelle tai useammalle noista yk- kettava. 3007: sinkertaisista ääniryhmistä, niin hänen 3008: vertauslukujensa yhteenlaskettu määrä 65 §. 3009: osottaa hänen järjestyssijansa. Tämän jälkeen menetellään seuraavalla 3010: Mainitussa järjestyksessä katsotaan tavalla: 3011: kaikki ne ehdokkaat, jotka yhdistetyssä a) kunkin yksinkertaisen ääniryhmän 3012: ääniryhmässä ovat saaneet ääniä, ryhmän ehdokkaiden nimet kirjoitetaan järjestyk- 3013: kaikkien valitsijain asettamiksi; ja anne- seen heidän saamiensa äänimäärien suuruu- 3014: taan heille siis uudet vertausluvut, siten den mukaan, jonka ohessa merkitään heiUe 3015: että ensimäinen ehdokas vertausluvuk- 60 § :n 2 momentin mukaan tulevat vertaus- 3016: seen saa yhdistetyn ääniryhmän vaalilip- luvut; 3017: pujen koko lukumäärän, toinen puolet siitä, b) yhdistetyn ääniryhmä.n ehdokkaiden 3018: kolmas kolmasosan, neljäs neljäsosan ja nimet kirjoitetaan 61 ~ :n 1 momentin mää- 3019: niin edespäin. räämään järjestykseen ja merkitään heille 3020: I,4. - von Born. 59 3021: 3022: saman pykälän 2 momentin mukaan laske- äänirylrmien vaahlippujen lulku koko 3023: tut vertausluvut; sekä maassa, jolloin yhdysliitoksi katsotaan 3024: c) kaikki b-kohdassa mainitut vertauslu- myöskin ne 59 § :n 2 momentissa mainitut 3025: vut sekä ne a-kohdassa mainitut, jotka koh- ääniryhmät, joilla on sama ehdokas. 3026: distuvat erillisenä pysyneen yksinkertaisen Kunkin 1. momentissa mainitun vaaliyh- 3027: ääniryhmän ehdokkaisiin, järjestetään nii- tymän vaalilippujen koko luku jaetaan yh- 3028: den suuruuden mukaa1n, suurimmasta al- dellä, kahdella, kolmella j. n. e., enintään 3029: kaen; ja merkitään kunkin vertausluvun koko vaaliyhtymä1n ehdokkaiden luvulla. 3030: kohdalle se yhdistetty tai erillinen yksin- Osamäärät järjestetään suuruutensa mu- 3031: kertain~m ääniryhmä, jolle se kuuluu. kaan sarjaan, suurimmasta alkaen, ja kun- 3032: kin osamäärän kohdalle merkitään, minkä 3033: 66 §. vaaliyhtymän osamääriin se kuuluu. Yhtä 3034: Keskuslautakunta lähettää 65 § :ssä mai- suurten osamäärien järjestyksen ratkaisee 3035: nitut tiedot niin pia1n kuin mahdollista arpa. Täten saadusta sarjasta erotetaan 3036: Uudenmaan läänin vaalipiirin keskuslauta. sa tay hdeksä1nkymmentäyhdek.sän ensimäistä 3037: kunnalle. Sen on myös annettava ne osamäärää, ja lasketaan, kuinka monta si- 3038: muut tiedot, jotka Uudenmaan läänin vaali- ten erotettua osamäärää tulee kullekin 1 3039: piirin keskuslautakunta laskelmien suoritta- momentissa mainitulle vaaliyhtymälle. 3040: mista varten ehkä huomaa tarvitsevansa. 3041: 70 §. 3042: 67 §. Ellei jonkin yhdysliiton tai jonkin eril- 3043: Niin pian kuin Uudenmaan läänin vaali- lisen vaaliliiton taikka jonkin erillisen va- 3044: piirin keskuslautakunta on saanut 66 § :ssä litsijayhdisty'ksen puolesta 69 § :n mukaan 3045: mainitut tiedot kaikkien muiden vaalipii- erotettu.ien osamäärien luku ole sama kuin 3046: rien keskuslautakunnilta, toimii se edusta- vaaliyhtymää varten 68 § :n mukaan ero- 3047: jien määräämiseksi niinkuin 68-7 5 § :ssä tettujen vertauslukujen lukumäärä, mene- 3048: säädetään. tellään seuraavalla tavalla: 3049: a) otetaan toiselta puolen huomioon ne 3050: 68 §. vaaliyhtymät, joita varten on erotettu vä- 3051: Kunkin vaalipiirin 65 § :n · c-kohdassa hemmän osamaana kuin vertau.slukuja, 3052: mainitusta vertauslukujen sarjasta erotetaan, sekä kirjoitetaan näitä vaaliyhtymiä varten 3053: sen alusta alkaen, niim monta vertauslukua kussakin vaa.lipiirissä 65 § :n c-kohdan mu- 3054: kuin vaalipiiri saa valita edustajia ja mer- kaan muodostetusta vertauslukujen sarjasta 3055: kitään kuinka monta erotettua vertauslukua erotetut vertausluvut erikseen; 3056: tulee kullekin yhdistetylle ja kullekin eril- b) otetaan toiselta puolen huomioo'll ne 3057: liselle yksinkertaiselle ääniryhmälle. vaaliyhtymä.t, joita varten on erotettu 3058: Kutakin yhdysliittoa kohti lasketaan enemmän osamääriä kuin vertauslukuja ja 3059: kuinka monta siihen kuuluvien ääniryh- kirjoitetaan näitä vaaliyhtymiä varten kus- 3060: mien vertausluvuista on 1 momentin mu- sakin vaalipiirissä 65 § :n c-kohdan mukaan 3061: kaan erotettu yhteensä koko maassa. muodostetusta vertauslukujen sarjasta erot- 3062: tamatta jääneet vertausluvut erikseen; 3063: 69 §. c) kutakin vaalipiiriä varten lasketaan 3064: Kutakin yhdysliittoa sekä kutakin eril- a-kohdassa ja b-kohdassa mainittujen, erik- 3065: listä vaaliliittoa Ja • valitsijayhdistystä seen kirjoitettujen vertauslukujen erotuk- 3066: kohti lasketaan yhteen siihen kuuluvien set; nämä erotukset järjestetään sarjaan 3067: 60 I,4. - Edustajanvaalit. 3068: 3069: suuruuden mukaan pienimmästä alkaen, ja saaneet suurimmat vertausluvut, kuitenkin 3070: kunkin erotuksen viereen merkitään sekä siten ·että, jos 70 § :ssä säädetyn menettelyn 3071: mi.nkä vaalipiirin että minkä kahden vaali- perusteella ääniryhmä on saa:nut erotetuksi 3072: yhtymän vertausluvuista se on laskettu; yhden tai useamman vertausluvun enemmän 3073: d) sen vaalipiirin 65 § :n c-kohdan mu- kuin sen hyväksi 68 § :n 1 momentin mu- 3074: kaan muodostetusta vertauslukujen sar- kaan on erotettu, edellä mainitulla tavalla 3075: jasta, johon pienin tämän pykälän c-koh- määrätään vain niin monta edustajaa, kuin 3076: dassa mainittu erotus kohdistuu, poistetaa.n ääniryhmälle on 68 § :m 1 momentin mu- 3077: erotettujen vertauslukujen sarjasta suu- kaan erotettu vertauslukuja. Sen lisäksi 3078: rempi erotusta laskettaessa käytetyistä ver- ääniryhmälle tulevat edustajasijat täyttä- 3079: tausluvuista ja, sen tilalle asetetaan pie- vät ne ääniryhmän vielä valitsematta olevat 3080: nempi niistä sekä merkitään sen viereen ehdokkaat, joi.ka sen yhdysliiton puolesta 3081: minkä vaaliyhtymän vertauslukuvhin se annetuista vaalilipuista, johon ääniryhmä 3082: kuuluu; ehkä kuuluu, sekä 59 §:n 2 momentissa mai- 3083: e) jos jonkun a-kohdassa tai b-kohdassa nituista ääniryhmistä ovat yhteensä saaneet 3084: mainitun vaaliyhtymän puolesta vertaus- suurimman äänimäärän. 3085: lukujen luku d-kohdan mukaan tehdyn 3086: siirron jälkeen on sama kuin sen puolesta 73 §. 3087: erotettujen osamäärien luku, pyyhitään c- Jos 72 § :n määräyksiä sovellettaessa joku 3088: koihdassa mainitusta sarjasta kaikki ne ero- ehdokas tulisi valituksi edustajaksi kahden 3089: tukset joita laskettaessa puheenaolevan tai useamman ääniryhmän puolesta samassa 3090: vaaliyhtymän vertauslukuja on käytetty; vaalipiirissä, katsotaan hän valituksi sen 3091: f) sen jälkeen siirrytään erotussarjan ääniryhmän puolesta, jossa hänellä on suu- 3092: ensimäiseen, vielä jäljellä olevaan erotuk- rin vertausluku, ja kukin muista ääniryh- 3093: seen, menetellen kuten d-kohdassa ja. e-koh- mistä saa edustajakseen hänen tilalleen sen 3094: dassa on sanottu, ja näin jatketaan, kunnes ehdokkaansa, joka edustajiksi valittujen eh- 3095: erotusten sarja on tyhjennetty; ja dokkaiden jälkeen on saanut suurimman 3096: g) kutakin yhdistettyä ja kutakin eril- vertausluvun. 3097: listä yksinkertaista ääniryhmää varten mer- Ellei jollakin ääniryhmällä ole saamiensa 3098: kitään, edellä olevan toimituksen päätyttyä, edustajasijojen täyttämiseen tarvittavaa 3099: sen puolesta erotettujen vertauslukujen määrää ehdokkaita; ne vaalipiirin muut eh- 3100: luku. dokkaat, >jotka ovat valittujen jälkeen siinä 3101: sa.aneet suurimmat vertausluvut, täyttävät 3102: 71 §. siten avoimiksi jääneet sijat. 3103: Kussakin vaalipiirissä on kukin yhdis- 3104: tetty ja kukin erillinen yksinkertainen ääni- 74 §. 3105: ryhmä oikeutettu· täyttämääm niin monta Jos joku on valittu :kahdessa tai useam- 3106: edustajasijaa kuin sen vertauslukuja on massa varulipiirissä, on hän oleva sen vaali- 3107: 68 § :n 1 momentin ja 70 § :n mukaan ero- piirin edustaja, jossa. hänellä on suurin 3108: tettu. vertausluku. 3109: 72 §. Siten poistuneen jälkeen avoimeksi jou- 3110: Kunkin ääniryhmän puolesta on edusta- tunut sija täytetään etupää~Ssä siitä yhdis- 3111: jiksi valittu, 71 § :n mukaan määrättyyn tetystä ääniryhmästä tai siitä erillisestä 3112: lukuun saakka, ne ääniryhmän ehdokkaat, yksinkertaisesta ääni·ryhmästä, jossa va- 3113: jotka 61 § :n 2 momentin taikka 60 § :n 2 littu on saanut Slfurimmw :vertaus'luvun, 3114: momentin perusteella ovat ääniryhmässä ja tulee hänen sijaansa se, joka siinä on 3115: 1,4. - von Born. 61 3116: 3117: saanut suurimman v.ertausluvun lähinnä määrättävä varamies, joka astuu tarpeen 3118: valitun tai valittujen jälkeen. Jos avointa vaatiessa hänen tilalleen. Varamies, ,paitsi 3119: sijaa. ei tällä tavalla voida täyttää, astuu Lapin vaalipiirissä, josta säädetään 56 § :ssä, 3120: sijaan se, jolla oli vaalipiirissä suurin ver- määrätään noudattamalla 74 § :ss:ä säädet- 3121: tausluku niiden joukossa, joita aikaisemmin tyä menettelyä. 3122: ei ole valittu. Jos varamies tulee edustajaksi tai pois- 3123: tuu, tulee asianomaisen kesikuslautakunnan 3124: 75 §. 3125: määrätä uusi varamies noudattamalla 1 mo- 3126: Uudenmaan läänin vaalipiirin keskus- 3127: mentissa säädettyjä perusteita. Jos Lapin 3128: lautrukunta julistaa heti lautakunnan etu- 3129: vaalipiirin edustajan varami-es tulee edus- 3130: huonees.'la tehtävällä tiedoksipanolla, ketkä 3131: ta'jaksi tai poistuu, on varamiehen vaali toi- 3132: ehdokkaat ovat kunkin vaalipiirin puolesta 3133: mitettava, niinkuin 76 § :n 3 momentissa 3134: tuleet valituiksi edustajiksi, sekä lähettää 3135: sanotaan. 3136: siitä tiedon muiden vaa.lipiiden keskuslau- 3137: takunnille. 78 §. 3138: 76 §. Sittenkuin keskuslautakunta on määrän- 3139: Sen jälkoon antaa asianomaisen vaalipii- nyt vaalipii•rin edustajien varamiehet, tulee 3140: rin keskuslautakunta valtakirjan vaalipiirin sen viipymättä tiedoksipanolla lautakunnan 3141: puolesta edusta.jiksi valituille sekä määrää etuhuoneessa julistuttaa, kutka ovat vaali- 3142: heidän varajäsenensä kuten 77 § :ssä sääde- piirin puolesta tulleet valituiksi edustajiksi 3143: tään. sekä heidän varamiehikseen. Tämä julistus 3144: Jos joku niistä, jotka on julistettu vali- on myöskin heti lähetettävä läänin maaher- 3145: tuiksi, ei ole ollut ilmoitetulla ja. julkais- ralle ja vaalipiirin vaalilautakunnille sekä 3146: tulla listalla, pitää kuitenkin vaalipiirin julkaistaiVa vähintään yhdessä paikkakun- 3147: keskuslautakunnan, ennenkuin valtakirja nalla ilmestyvässä sanomalehdessä. 3148: hänelle annetaan, tiedustella häneltä, suos- 79 §. 3149: tuuko hän vasta.anottamaan edustajan toi- Edustajanvaltakirjassa tulee olla mainit- 3150: men. Jos hän kieltäytyy taikka ei kymme- tuna, milloin edustaja on valittu, taikka, 3151: nen päivän kuluessa tiedon saamisesta lu- siinä tapauksessa että hän varamiehenä 3152: kien keskuslautakunnalLe ilmoita suostumus- astuu valitun edusta.jan tilalle, kenen jäl- 3153: taan, täytetään avoin sija niinkuin 74 § :ssä keen edustajansija on tullut a'Voimeksi, niin 3154: sanotaan. myös kuinka kauan edustajan toimivalta 3155: Jos Lapin vaalipiirin edustajaksi valittu kestää. Vaitakirjan kaa,vwl{ikeet vahvistaa 3156: kieltäytyy tointa vastaanottamasta, astuu valtioneuvosto. 3157: valitun sijaan se henkilö, joka 56 § :n mu- Kullekin valitulle toimi•ttakoon asianomai- 3158: kaan on valittu edustaja.n varamieheksi. nen keskuslautakunta viipymättä hänen 3159: Jos edustajan varamieheksi valittu :kieltäy- va1takirjansa. 3160: tyy tästä toimesta tai sama henkilö on saa- 3161: nut enimmät äänet sekä edustajaksi että 80 §. 3162: edu.stadan varamieheksi, on viipymättä toi- Keskuslautakunnan kokouksissa tehdään 3163: mitettava edusta<jan .va.ramiehen vaali. Maa- pöytäkirja, johon merkitään kokouksen päi- 3164: herra määrätköön vaalin ajan ja kuulututta- vät, kellonlyömä, jolloin se alkoi, keskeytyi 3165: koon sen. ja päättyi, läsnäolevat jäsenet sekä päätök- 3166: 77 §. set; kuitenkin voidaan päätöksen sisällys il- 3167: Sitä tapausta vaTten, että edustajansija moittaa viittaamalla kirjeeseen tai muuhun 3168: tulee avoimeksi, on kullekin edustajalle toimituskirjaan. 3169: 62 1,4. - Edustajanvaalit. 3170: 3171: Erikseen on pöytäkirjaan otettava mi- 8 luku. 3172: tättömien vaalilippujen lukumäärä kussa- Ed1tstajanvaalista valittaminen. 3173: kin äänestysalueessa. 3174: Pöytäkirjan allekirjoittaa sihteeri ja to- 85 §. 3175: distaa oikeaksi puheenjohtaja. Jos joku tahtoo valittaa edustajanvaalista, 3176: Kun keskuslautakunnan toimitus keskey- tehköön sen kirjallisella valituksella, joka 3177: tetään, pitää kaikki vaaliliput ja laskelmat vi~meistään neljäntenätoista päivänä siitä 3178: niin säilytettämän, ettei kukaan saa niirtä kuin 78 § :ssä säädetty tiedoksipano jul- 3179: käsiinsä. kaistiin, on ennen kello kahtatoista päivällä 3180: annettava sen läänin maaherralle, jossa va- 3181: 81 §. littaja on merkitty vaali-oikeutetuksi. 3182: Kun Uudenmaan läänin vaalipiirin kes- 3183: kuslautakunta 75 § :n mukaan julistaa vaa- 86 §. 3184: lin tuloksen, on sen pöytäkirjassa !lllainit- Jos edustajanvaalista on valitettu, vaati- 3185: tava·valitut henkilöt. koon maaherra heti ne tiedot ja selitykset, 3186: Pöytäkirjassa, joka tehdään siinä lrunkin jotka valituksen johdosta katsotaan tarpeel- 3187: vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksessa, lisiksi, ja antakoon sitten viipymättä asiasta 3188: jossa esitetään Uudenmaan läänin vaalipii- pää;töksen. 3189: rin kirjelmä vaalipiirin puolesta valituista 87 §. 3190: edustajista, on mainitta.va sekä valitut hen- Maaherran päätöksen julka.isemisesta ja 3191: kilöt että heidän varamiehensä. sen ilmoittamisesta yksityiselle asialliselle, 3192: Kukin näistä merkitään pöytäkirjaa.n il- niin myös muutoksenhakemisesta siihen 3193: moittamalla hänen nimensä, ammattinsa tai noudatettakoon mitä 12 ja 13 § :ssä on sää- 3194: toimensa ja asuinpaikkansa. detty. 3195: 82 §. 3196: 9 luku. 3197: Kaikki vaaliliput on tämän jälkeen 3198: pantava päällykseen, joka suljetaan kes- E~·ityisiä säännöksiä. 3199: kuslautakunnan ja sen puheenjohta.jan sine- 3200: 88 §. 3201: teillä, ja säilytettävä, kunnes lähinnä seu- 3202: Kaikki menot vaalilautakunnasta ovat 3203: raavat vaalit on toimitettu. 3204: kunti.en suoritettavat, jota vastoin vaaliliput 3205: Kaikki laskelmat on yhdistettävä kes- 3206: kustannetaan ja kaikki menot keskuslauta- 3207: kuslautakunnan ja puheenjohtajan sinetti- 3208: kunnista suoritetaan valtion varoista. 3209: siteellä sekä säilytettävä pöytäkirjan liit- 3210: Keskus- ja vaalilautakunnilla on vapaa- 3211: teenä. 3212: kirjeoikeus. • 3213: 83 §. 3214: Keskuslautakunnan kokouksissa, jotka 89 §. 3215: pidetään vaalilippujen laskemista ja vaalin Jos tässä la.issa jotakin tapausta varten 3216: tuloksen määräämistä varten, ovat valitsija- säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, 3217: yhdistysten, vaaliliittojen ja yhdysliittojen pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäi- 3218: asiamiehet oikeutetut olemaan s.aapuvilla. vänä. 3219: 90 §. 3220: 84 §. Tämä laki tulee voimaan 3221: Keskuslautakunnasta lähtevät toimitus- ja sillä kumotaan vaalilaki 20 päivältä hei- 3222: kirjat allekirjoittaa lautakunnan puolesta näkuuta 1906 siihen myöhemmin tehtyine 3223: puheenjohtaja ja va.rmentaa sihteeri. muutoksineen. 3224: 3225: Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1927. 3226: Ernst von Born. 3227: 63 3228: 3229: I,r., - Motion N:o 5. 3230: 3231: 3232: 3233: 3234: Sergelius m. fl.: Förslag till lag angående ändring av 3235: § 67 i vallagen. 3236: 3237: 3238: 3239: T i ll R i k s d a g e n. 3240: 3241: Då valmansföreningar sammansluta sig upptagit ersättarens namn. Härvid kan 3242: till ett valförbund kan enligt nu gällande det inträffa att ersättaren, om han blir in- 3243: vallag person, som inom förbundet upp- vald i riksdagen, lwmmer att förfäkta in- 3244: ställts så&om rrksdagsmannaka.ndidat, utses t:ressen, som äro helt olika de, vilka den av- 3245: till ersättare för riksdagsman, med vilken gångne ri'ksdagsmann~m för sina väljare 3246: kandidaten ej sammanställts på någon enda förklarat sig ämna ibevaka i vår lagstiftande 3247: lista ooh han blir även ersättare, fastän han församling. 3248: ej ens förekommer på någon lista, som upp- Då sakförhållandena även i verkligheten 3249: tager namnen på .kandidate.r, vilka på en gestaltat sig på här nämnt sätt, vore det 3250: eller flera listor sammanställts med den a.v behovet påkallat att ett avhjälpande av 3251: valda. Detta förfarande är icke blott här nämnda orättvisa med det snaraste 3252: oskäligt utan även orätt.vist emot de val- skulle fås till stånd. Vi tillåta <)SS därför 3253: mansföreningar, vilka av särskilda orsalrer vördsammast föreslå, 3254: varit tvungna ingå valförbund med :andra 3255: Yalmansföreningar, och vilkas listor icke alls cdt Riksdagen måtte antagn följande 3256: 3257: 3258: 3259: 3260: Lag 3261: ang'ående ändring av § 67 i vallagen. 3262: 3263: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas thärmed att § 67 i nu gällande vallag skall 3264: e1·hålla följande lydelse: 3265: 3266: § 67. enkla röstgrupper med kandidat, som icke 3267: Har någon rblivit vald i två eller flere blivit vald och erhållit det största jämfö- 3268: valkretsar, är han till lantdagsman utsedd relsetalet näst efter den eller de vaJda inom 3269: i den valkrets, där han har högsta jäm- sa,gda emkla röstgrupper. Finnes ej sådan, 3270: förelsetalet. fylles ledig'heten enligt samma grunder ur 3271: Om s:ålunda vald a:vgår ocih han var ge- den sammansatt& röstgrupp, i v:ilken den 3272: mensam kandidat inom flera ienkla röst~ enkla. l'IÖstlgruppen ingick. 3273: grupper fylles ledigheten närmast ur dessa Kan ledighet~n ej helJ.er på detta sätt 3274: 64 I, 5. - Vaalilain 67 §. 3275: 3276: fyllas, inträder den, vilken inom valkretsen Uppkommer eljes 1edighet, va.re l~ 3277: hade högsta jämförelsetal bland dem, som samma. 3278: tidigare ic'ke förklarats valda. I Lappma.rkens vaikrets skall, där den, 3279: V ar den .avgångne gemensam för skilda som valts till lantdag.sman, vägrar att emot- 3280: grupper, fylles ledig~heten närmast ur den taga uppdraget eller ledighet dter den 3281: röstgrupp, i vilken han hade högsta jäm- valde eljes uppstår, nytt lantdagsmannaval 3282: förelsetalet. utan dröjsmål förrättas. (Guvernöron) ut- 3283: sätte tid till ·det Yal och låte därom kungöra. 3284: 3285: Helsingfors, den 17 september 1927. 3286: 3287: 3288: Max Sergelius. Georg Schauman. 3289: 65 3290: 3291: 1,5. - Ediusk. esit. N :o 5. Suomennos. 3292: 3293: 3294: 3295: 3296: Sergelins y. m.: Ehdotus laiksi vaalilain 67 §:n muut- 3297: tamisesta. 3298: 3299: 3300: Ed u s kunnalle. 3301: 3302: Klm vaiitsi·jay:hdistykset liittyvät vaalilii- ollut varamielhen nimeä. Tällöin voi sattua, 3303: toksi, voidaan nyt voimassa olevan vaalilain että varamies, jos hän tulee valituksi edus- 3304: mukaan henkilö, joka vaaliliitossa on ase- kuntaan, tulee 'PUolustamaan hrarmstuksia, 3305: tettu edustaj,aehdokkaaksi, valita sellaisen jotka ovat aivan erilaisia kuin ne, joita 3306: edustajan varamielheksi, jonka kanssa. eh- eronnut edustaja on valitsijoilleen selittä- 3307: dokas ei ole ollut yhdessä ainoallakaan lis- nyt aikovansa ,valvoa la;killlsä:ätävässä kokou.k- 3308: talla, ja hän tulee myöskin varamieheksi, sessamme. 3309: vaikka hän ei ole miHään niistä listoista, Kun olosuhteet myöskin todellisuudessa 3310: joilla on niiden ehdokkaiden nimet, jotka ovat muodostuneet mainitulla tavalla, olisi 3311: yhdellä tai useammalla listalla ovat yhdessä tanpeen, että tässä mainittu vääryys mah- 3312: valitun kanssa. Tämä menettely ei ole vain dollisimman pian saataisiin 'Poistetuksi. Me 3313: kohtuuton, vaan se on myöskin epäoikeu- rohkenemme sen vuoksi kunnioittavimmin 3314: denmukainen niitä valitsijayhdistyksiä koh- ehdottaa, 3315: taan, joiden erikoisista syistä on täytynyt 3316: tehdä vaaliliitto toisten valitsijay\hdistysten että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3317: kanssa ja joiden listoiHa ei ensinkään ole van lakiehdotuksen: 3318: 3319: 3320: 3321: 3322: Laki 3323: vaalilain 67 § :n muuttamisesta. 3324: 3325: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että nyt voimassa olevan vaali- 3326: lain 67 § saa seuraavan muutetun sanamuodon: 3327: 3328: 67 §. ehdokkaana, täytetään avoimeksi tullut sija 3329: Jos joku on valittu kahdessa tai useam- lähinnä näistä yksinkertaisista ääniryhmistä 3330: massa vaalipiirissä, on hän oleva sen vaali- ehdokkaa:lla, joka ei ole tullut valituksi ja 3331: piirin edustaja, jossa hänellä on suurin ver- joka on saanut suurimman vertausluvun lä- 3332: tausluku. hinnä samoista yksinkertaisista ääniry\b.- 3333: Jos siten valittu eroaa ja hän oli useam- mistä valitun tai va:littujen j.ä:lkeen. Jos 3334: pien yksinkertaisten ääniryhmien yhteisenä sella.ista ei ole, täytetään avoin sija samo- 3335: 66 1,5. - Vaalilain 67 §. 3336: 3337: jen perusteiden muka,an siitä J71hdistetystä siitä ääniryhmästä, jossa hänellä oli suurin 3338: ääniryhmästä, johon yksinkertainen ääni- vertausluku. 3339: ryhmä 'kuului. Jos muutoin sija joutuu avoimeksi, ol- 3340: Jos avointa sijaa ei tälläkään tavalla koon laki sama. 3341: voida täyttää, astuu sijaan se, jolla oli vaa- Lapin valclipiirissä on, jos edustajaksi 3342: lipiirissä suurin vertausluku niiden jou- valittu kieltäytyy tointa vastaanottamasta 3343: kossa, joita aikaisemmin ei ollut valituiksi taikka jos valitun sija muuten tulee avoi- 3344: julistettu. meksi, viipymättä toimitettava uusi edusta- 3345: Jos poisjoutunut oli eri ryhmien yhtei- janvaali. (Kuvernööri) määrät.köön vaalin 3346: nen ehdokas, täytetään avoin sija lähinnä ajan ja kuulututtakoon sen. 3347: 3348: Helsingissä, syyskuun 17 päivänä 1927. 3349: 3350: 3351: Max Sergelius. Georg Schauman. 3352: 67 3353: 3354: l,G.- Edusk. esit. N:o 6. 3355: 3356: 3357: 3358: 3359: • 3360: 3361: Virkkunen y. m.: Ehdotus laiksi Helsingin yliopiston 3362: järjestysmuodon perusteita koskevan lain voimaan- 3363: panosta 14 p:nä heinäkuuta 1923 annetun lain 6 §:n 3364: muuttamisesta. 3365: 3366: 3367: Ed u s kun n a .lle. 3368: 3369: Vuonna 1923 llinnettu yliopistolaki m. m. vaatimus epätyydyttävään asemaan. Kieli- 3370: säätää, että erikois-esti 15 professorin tulee tai1Jolain yleisiin 1perusteihin katsoen olisi 3371: pysyväisesti Luennoidru ruotsilksi ja näiltä wsianmukaista, että kailkilta niiltä professo- 3372: vaadiJtaan täydellistä ruotsinkielen taitoa. reilta, jotka eivät kuulu näiden 15 jouiffikoon, 3373: Ne opettaj.at, joiden opetusaineena on ruot- joiden tulee luennoidru ruotsiksi tai niihin, 3374: salainen tai skandinavimm kieli, kirjallisuus jotka muuten ovrut oikeutetut ruotsiksi tai 3375: tai kllinsantiede, ovat oikeutetut antamaan vieraalla kielenä luenno~maan, vaadit.aan 3376: opetuksensa ruotsiksi. • Edelleen ovrut oikeu- suomenkielen täydellinen hallitsemine'll. 3377: tetut itse valitsemaan opetuskielensä ne pro- Ainoastaan täten muuttama'lla nykyään voi- 3378: fessorit, jotka yliopisto erikoisesti suurten massaolevaa lakia saadaan :poistetuksi se 3379: tieteellisten ansi·oiltten vuoksi on ilman hake- aukko, mikä on vakinaisilta ·professoreilta 3380: musta virkaan kutsunut, niin myös henkilö- vaadittavaan suomenlkielen taitoon nähden 3381: kohtaiset professori1t ja palkattomat dosen- lakiin jäänyt, ja täysi vastavuoroisuus tulee 3382: tit. ULkomaiden kieliä ja oloja esit.t:ävä>t toteutetuksi varutim-mksissa, joita suomen- ja 3383: opettajat saavat opetuksessaan käyttää ulko- ruotsinkielen taidon suhteen asetetaan ylti- 3384: maista kieLtä. Jäljelle jää vielä pääjouklko opiston va:kinaisiin profesooreihin. 3385: professoreja, joilta ny<kyäå!n vaaditaan täy- Jotta tämä ilmeinen puutteellisuus ja epä- 3386: dellistä taitoa ainoastaan jommassakum- oikeutus yliopiston l{JieElainsäädännössä tu- 3387: massa maan kielessä, minkä ohessa heiltä lisi poistetuksi, sa.amme edellä esitetyn no- 3388: toisessa kielessä vaaditaan sellaista taitoa, jalla kunnioittaen e~hdottaa, 3389: että asianomainen tällä kielellä kykenee an- 3390: tamaan opetusta ja hoit,amaan tutkintoja. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3391: Näin ollen jää siis suomenkielen taidon van lakiehdotuksen: 3392: 68 I,c. - Yliopistolainsäädäntö. 3393: 3394: 3395: Laki 3396: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan 3397: lain voimaanpanosta 14 päivänä heinäkuuta 1923 annetun 3398: lain 6 § :n muuttamisesta. 3399: 3400: Eduskunnan pääJtöksen mukaisesti muutetaan Helsingin yliopiston järjestysmuodon 3401: perusteita koskevan lain voimaanpanosta heinäkuun 14 päivänä 1923 annetun lain 6 § 3402: näin kuuluvaiksi: 3403: 3404: 6 §. semistä varten y.1iopi.ston opettajan vi~kaan, 3405: Pääsemistä varten yliopistonopettajan vir- ellei virka ole sellainen, että sen haltija itse 3406: kaan vaaditaan, että tällaiseen virikaan pyr- on oirkeutattu määräämä:än opetuskielensä 3407: kivä täydelLisesti .hallitsee toista maan kie- tai .antamaan opetusta ainoastaan toisella 3408: listä. Suomen kielen täydellistä ha.llitse- kielellä, sellaista taitoa maan toisessa kie- 3409: mista vaaditaan professorin virkaan pyrki- lessä, että asianomainen sillä kykenee anta- 3410: vältä, ellei virka ole sellainen, että sen haltija maan opatust•a ja hoitamaan tutkintoja. 3411: on velvollinen luennoimaan ruotsinkielellä Tavan, millä kielitaito on osoitettava, mää- 3412: tai o~keutattu mä:äräämään 1opetuSkielensä rää suuri konsistori. 3413: tai antama·an opetusta ainoastaan viime- Erivapauden tai lievennyksen myöntämi- 3414: mainitulla kielellä. Ruotsinkielen täydel- sestå on voima:ssa, mitä 1 päivänä kesäkuuta 3415: listä hallitsemista vaaditaam. seUaiseen pro- 1922 valtion virkamieJhiltä vaadittavasta 3416: fessorin ·virkaan pyrkivältä, jonka ha'ltija on kielitaidosta annetun lain 5 § :n 1 ja 3 koh- 3417: velvollinen luennoimaan tällä kielellä. Täy- dassa sanotaan. 3418: dellisen kielitaidon lisäiksi .vaadittakoon pää- 3419: 3420: Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1927. 3421: 3422: 3423: Paavo Virkkunen. Lauri Ingman. 3424: Onni Talas. T. A. Aalto-Setälä. 3425: Gunnar Sahlstein. K. Kylänpää. 3426: 0. H. Jussila. Väinö Malmivaara. 3427: E. V. Kuokkanen. Oskari Lehtonen. 3428: Bernhard Heikkilä. W. K. Kuuliala. 3429: Kaino W. Oksanen. J. 0. Ikola. 3430: K. E. Aarnio. Hedvig Gebhard. 3431: Wäinö Pasten. Jooseppi Seppänen. 3432: A. Luoma. Sakari Ainali. 3433: A. A. Neitiniemi. E. W. Lehtinen. 3434: Leo Gummerus. Y. W. Puhakka. 3435: Kaapro Moilanen. F. V. Härmä. 3436: E. A. Turja. Vilho Nikkanen. 3437: Pekka Pennanen. 3438: 69 3439: 3440: 1,7. - Motion N:o 7. 3441: 3442: 3443: 3444: 3445: von Born: Förslag till lag om ändring av 20 § i språk- 3446: lagen. 3447: 3448: 3449: T H l R i k s d a g e n. 3450: 3451: I färs~t niinne wrde kvamtå <le beklag- steg i utveckli'llgen, som även utom landetts 3452: liglL hän.d~lser, oom ledde tiU en ändring av gränser torde hava uppväckt en mindre an- 3453: 20 § i gällande språJklag angående språik:et genä.m uppmä;:uksamhet. Medan man anha'll- 3454: våd statsjärnvägama. Ändringen till:kom i städes strävar tiH att s. a. s. internwtionali- 3455: riksdagen genom beslut av en majoritet, smn sera kommuni:k:rutionerna och göra dem an- 3456: var så knapp, att det i själva verket V1ar lot- vändbara oc!h inbjudande för .alLt vidsträck- 3457: ten som fällde utslaget. Den avsåg närmast tare skaror av resa.nde, sÖker man hos oss 3458: att legailisera ett statsrådSbeslut, som icke fastmer att på allt swtt nationalisera dem 3459: stod i överensstämmel$ med gällwnde språk- och försvåra deras anlitande från allmänhe- 3460: 1ag. Genom ändringen infördes emellertid tens sida. Varje förnuftigt tänkande IDän- 3461: delvis alldeles nya princi•per i 'Vår språk- niska borde doclli:: inse ooh me.dge, att den 3462: lagsti:fitning, man bröt fullständig1t med det, vidtagna iilndringen av språket vid sta;ts- 3463: som vid det ursprungliga stadgandets •till- järnvägarna i vårt land varit tbåde omoti- 3464: komst avsetts, på sa.mma gång man ensidigt verad och kortsynt. En rä.t.te1se härav 3465: rubbade den godvilliga överenskommelse borde under sådana förhållamden kunna fås 3466: mellan språkgruppe:rna, som legat till grund till stånd. Lagändringen har vetel'ligen 3467: för den nuvarande språklagen. Det nya ännu icke bragts i verkställighet, varföre 3468: stadgandet måste betecknas såoom opra.k- en ny ändring bör gå så mycket lättare för 3469: tiskt, oskäligt och orålttviSit. Det inskrän.ker sig och, om en snar sådah sker, ieke ens nå- 3470: den tidigare gällande tvåsprålkighet.en vid gon rubbning av bestående förhållanden .be- 3471: järnvägarna och påbjuder ensprå1kighet i en hövde komma i fråga. Man bör nämligen 3472: utsträckning, som är ingen till nytta eller komma ihåg, att än.da •till dess den av 20 § :s 3473: glädje, m~m mången till förfång. I sakens ändring påJkallade verkställighetsfö:mrdnin- 3474: natur ligge:u dock, att landets vikttigaste gem enranemt, lagligen lbö~a föl'jas s:pråkla- 3475: kommunikationer, statsjärnvägarna, i mäj- . gens och dess vel'lksitä:llig1hetsförordnings ti- 3476: ligaste mån skola betjäna envar medborgare digare föreskrifter om a;tt statsjärnvägarna 3477: på hans modersmål oc,h .a1t,t han ·Överallt i bildru ett enhemligtJ tvåspråkigt ällnbets- 3478: landet s.ka.ll kunna taga sig fram på de- distrikt. 3479: samma med anUtande av sitt eget spräk På grund av det wnförda vågar under- 3480: Detta har emellertid genom den vidtagna teeknad vördsarrnt hemställa tå.ll Riksdagen, 3481: ändringen av 20 § språklagen numeru omöj- att Riksdagen ville ändra 20 § i språklagen 3482: liggjorts. U r denna syn·punkt måste ändrin- i överensstämmelse med vad i en reserva- 3483: gen främst beklagas; den betecknar ett baik- tion till grundlagsut-skottets vid 1926 åri 3484: 70 1,7. - Kielilain 20 §. 3485: 3486: rik.sdag avgivna betänka,nde närmare fram- att Riksdagen förty måtte god- 3487: hålles, ooh känna en la,g av följande lydelse: 3488: 3489: 3490: 3491: Lag 3492: om ändring av 20 § i språklagen. 3493: 3494: I enlighet med Riksdagens 1be.slut Slt<adgws härmed, artt 20 § i språklagen skall er- 3495: hålla följa,nde ändrade lydelse : 3496: 3497: 20 §. färdas på håda språlren :endast ifall Sltaitio- 3498: Arngående statsjärnvägarnas ämbetsspråk nen eller ha1tpunkten ligger i stad, utgör 3499: ä~r ,gällande vad om m~ets i två.språ- förgreningspun~t eUer annan viktigar:e tra- 3500: kigt ämbetsdistrikt ämbetsspråk fir .stadgart;; fikpla:ts eller är avsedd artt hetjäJna hefollk- 3501: doek att anslag, meddel<anden oeh kungörel- ningen även i närbelägen tvåspråkig kom- 3502: ser, som i 10 § om/föl'mälas, vid startion oc:h mun eller ensprä:kig kommun med armat 3503: haltrpunkt, helägen i em·rpråJkig kommun, ut- språk. 3504: 3505: Helsin~fors, den 19 >:ep:t~mber 1927. 3506: 3507: 3508: Ernst von Born. 3509: 71 3510: 3511: I,7. - Edusk. esit. N:o 7. Suomennos. 3512: 3513: 3514: 3515: 3516: von Born: Ehdotus laiksi kielilain 20 §:n muuttamisesta. 3517: 3518: 3519: Eduslk1unnalle. 3520: 3521: Tuoreessa muistissa lienevät ne valitetta- muta täytyy muutosta ensi sijassa valittaa; 3522: vat tapahtumat, jotka johtivat voimassa ole- 1se merkitsee kehityksessä taka-askelta,. joka 3523: van kielilain valtionrautateiden kieltä kos- maan rajojen ulkopuolellakin lienee herät- 3524: kevan 20 § :n muuttamiseen. Muutoksen. sai tänyt vähemmän .mi~llyttäv.ää !huomiota. 3525: aikaa.n eduskunnassa päätöksellään enem- Samaan ai.Jkaan kuin muualla pyritään tclre- 3526: mistö, joka oli niin niukka, että todellisuu- mään kulkulaitokset niin sanoaksemme kan- 3527: dessa arpa langetti päätöksen. Tarkoi- sainvälisiksi ja saattamaan ne käyttökelpoi- 3528: tuksena oli läJhinnä Iaillistuttaa valtioneu- siksi ja miellyttäviksi yhä larujemmille mat- 3529: voston päätös, joka ei ollut sopusoinnussa ikustajajoukoille, koetetaan meillä pikemmin- 3530: voimassa olevan kielilain kanssa. Muutok- kin kaikin tavoin kansallistuttaa ne ja tehdä 3531: sen kautta tuotiin kuitenkin kielilainsä.ä- niiden käyttäminen yleisölle vai.Jkeammaksi. 3532: däntöömme osittain aivan uusia periaatteita, Jokaisen järkevästi .ajattelevan ihmisen 3533: luovuttiin täydellise,~;ti siitä, mitä alkuperäi- täytyy kuitenkin oivaltaa ja myöntää, että 3534: sen säännöksen antamisella oli tarkoitettu, se muutos, johon on ryhdytty maamme rau- 3535: samalla kuin yksipuolisesti järkytettiin sitä tateiden kieleen nähden, on ollut sekä perus- 3536: kieliryhmien välistä vapaaehtoista sopi- teeton että lyhytnäköinen. Korjaus siihen 3537: musta, joka oli ollut nykyisen kielilain pe- 'pitäisi näin 'ollen voida saada aikaan. Lain- 3538: .rustuksena. Uutta säännöstä täytyy pitää •muutosta ei tiettävästi vielä ole pantu käy- 3539: epäkäytännöllisenä, kohtuuttomana ja epä- täntöön, minkä vuoksi uuden muutoksen 3540: oikeudenmukaisena. Se rajoittaa aikaisem- pitäisi käydä sitä helpommin päinsä ja, jos 3541: min rautateillä voimassa ollutta kaksikieli- sellainen tapahtuu pian, ei edes tarvitsisi 3542: syyttä ja määrää ylksikielisyyden sellaisessa tapahtua mitään olevien olojen :järkyttä- 3543: laajuudessa, joka ei ole kenellekään hyödyksi mistä. On nimittrun muistettava että, kun- 3544: eikä iloksi, mutta monelle haitaksi. Asian nes 20 § :n muutoksen aiheuttama toimeen- 3545: luonnosta kuitenkin johtuu, että maan tär- panoasetus on julkaistu, laillisesti on nouda- 3546: keimpien kulkulaitosten, valtionrautateiden, tettava Ikielilain 'ja sen toimeenpanoasetuk- 3547: ·mahdollisimman suuressa määrässä tulee sen aikaisempia määräyksiä siitä, että rau- 3548: palvella kutakin kansalaista hänen äidin- tatiet muodostavat yhtenäisen kaksikielisen 3549: kielellään ja että hänen kaikkialla maassa :virka-alueen. 3550: tulee voida tulla niillä toimeen käyttäen Edellä esitetyn perusteella rohkenee alie- 3551: .omaa kieltään. Tämä on kuitenkin nyttem- lkirjoittanut kunnioittaen esittää Eduskun- 3552: min tehty mahdottomaksi kielilain 20 § :ään nalle, että Eduskunta tahtoisi muuttaa 3553: tehdyn muutoksen kautt·a. Tältä näkökan- Ikielilain 20 § :n yhtäpitävä.ksi sen kanssa, 3554: 72 1, 7. - Kielilain 20 §. 3555: 3556: mitä. eräässä vuoden 1926 valtiopäivien :pe- että Eduskunta sen vooksi hy- 3557: rustuslakivaliokunnan mietintöön liittyvässä väksyisi seuraavan lakiehdotuksen: 3558: vastalauseessa lä!hemmin -esitetään, ja 3559: 3560: 3561: 3562: Laki 3563: kielilain 20 § :n muuttamisesta. 3564: 3565: EdUS~kunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että kielilain 20 § muutet.aan 3566: näin kuuluvaksi : 3567: 3568: 20 §. tai pysäkillä annetaan molemmilla kielillä 3569: Valtionrautateiden viranomaisten virka- !ainoastaan jos asema tai pysäkki sijaitsee 3570: kielestä on voimassa mitä kwksikielisen 1kaupungissa., on risteySkohta tai muu 3571: ,virka-alueen viranomaisten virkakielestä on tärkeämpi liikennepaikka tairoka on tarkoi- 3572: säMetty; kuitenkin p.iin että 10 § :ssä edel- tettu myöskin lähelläolevan kaksikielisen tai 3573: lytetyt julkipanot, ilmoitukset ja kuulutuk- toiskielisen kunnan väestön käytettäväksi. 3574: set yksikielisessä kunnassa olevalla asemalla 3575: 3576: Helsingissä, syyskuun 19 päivänä. 1927. 3577: 3578: 3579: Ernst von Born. 3580: 73 3581: 3582: l,s~ - Ed!US!k. esit. N :o 8. 3583: 3584: 3585: 3586: 3587: Saarinen, P. y. m.: Ehdotus laiksi ulkomaalaisen otta- 3588: misesta Suomen kunsalaiseksi 20 päivänä helmi- 3589: kuuta 1920 annetun lain muuttamisesta. 3590: 3591: 3592: E d u s k u n n a 11 e. 3593: 3594: Viitaten siihen eduskuntaesitykseen N :o 1, että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3595: jonka allekirjoitta.nut y. m. tekivät vuoden van lakiehdotuksen: 3596: 1926 valtiopäivillä, pyydämme sen uudistaa 3597: ja kunnioittaen anomme, 3598: 3599: 3600: Laki 3601: wkoma&la.isen ottamisesta Suomen kanaalaiseksi 20 päivänä. helmikuuta 1920 anne- 3602: tun lain muuttanrlsesta.. 3603: 3604: EduSkunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että ulkomaalaisen ottamisesta 3605: Suomen kanaalaiseksi 20 päivä'llä helmikuuta 1000 annetun lain 1 § on kuuluva 3606: seuraa.vasti : 3607: 3608: 1 §. paaksi ka,nsalaisvelvollisuuksistaan toisessa 3609: Ulko:tnaalainen voidaan hakemuksesta maassa. 3610: ottaa Suo:tnen kansalaise:ksi, jos hän Henkilölle, joka· ennen on ollut Suomen 3611: 1) on puhdasmaineill(~n; kansalainen, voidaan myöntää kansalais- 3612: 2) lähinnä edelliset viisi vuotta: on kes- oikeus, vaikkei hän täytäkään 2 kohdassa 3613: keytymättä asunut Suomessa sekä voi tyy- mainittuja ehtoja. 3614: dyttävästi käyttää suomenkieltä ; Milloin erinomaisiru syitä on, voidaan 3615: 3) kykenee elättämää,n itsensä ja per- ulkomaalaiselle muutoinkin myöntää kansa- 3616: heensä; sekä laisoikeus 2 ja 4 kohdassa mainittujen ehto- 3617: 4) on vapwa tahi sen kautta, että hänet jen estämättä. 3618: otetaan Suomen kansalaiseksi, tulee va- 3619: 3620: Helsingissä,, 15 päivänä syyskuuta 1.927. 3621: 3622: 3623: P. Saarinen. Tyko Reinikka. 3624: Kalle Kirra. Juho Torppa. 3625: Viljami Kalliokoski. Jalo Lahdensuo. 3626: 3627: 10 3628: 74 3629: 3630: 1,9. - Anom. ehd. N :o 1. 3631: 3632: 3633: 3634: 3635: Pubakka y. m.: Esityksen antamisesta laiksi valtakun- 3636: nan vaakunasta. 3637: 3638: 3639: Ed u s kunnalle. 3640: 3641: Suomen tasavallan niin sanotut tunnus- kunnalle sentähden olisi vahvistettava koko- 3642: kuvat ovat Suomen li:PPUJ ja valtakunnan naan uusi vaakuna. Koska vanihaa: vaakuna.a 3643: vaakuna. Näistä edellinen on vahvistettu kuitenkin itsenäisessä Suomessa on käytetty 3644: toukokuun 29 päivänä 1918 annetulla jo lähes kymmenen vuotta ja se ·niin ollen 3645: lailla, jota vastoin dälkimäisestä ei ole ulkomaillakin tunnetaan, eikä nykyisellä 3646: yhtenäisiä säämn:öksiä. Valtakunnan vaa- ajankohdalla voida osoittaa erityistä syytä 3647: kun.ana on käytetty j'a käytetään edel- aivan uuden valtakunnan vruakunan vahvis- 3648: leen sitä vaaJkunaa, jonka Ruotsin kuningas 't.amiseen, n:iin näyttää ·asianmUJkaiselta, että 3649: Juhana III vuonna 1581 .määräsi Suomelle ,entinen v·aakuna edelleenkin sffiilytetään ja 3650: ja jolllka perustyyppinä voidaan pitää Kus- siihen tehdään ainoastaan ne muutokset, 3651: taa W aasan hautarmuistomerkissä Upsalassa jotka nykyinen valtiojärjestyksemme välttä- 3652: olevaa vaakunakuvaa. Helmikuun 12 päi- mättömästi edellyttää. 3653: vänä 1920 tekemällään päätöksellä valtio- Vam:han ·vaaJmnamme kilvessä oleva 3654: neuvosto määräsi, että vaakunrun kilpeä oli kruunu viittaa monarkkiseen valtiomuotoon 3655: valt.iolipussa käytettävä ilman kruunua ylä- ja on soveltumaton ta:sava:llan vaakunaan. 3656: reunassa. Tätä päätöstä, joka nimenomaan Mutta koska täysivaltaisen valtion vrua:lruna- 3657: koskee ainoastaan valtiolipussa olevaa vaa- kilpi, jos se on sen muotoinen kuin Suomen 3658: kunaa, on joskus käsitetty niin, että sillä valtakunnan va;a;kunan kil'pi, vaatii täyden- 3659: olisi poistettu kruunu myöskin irrallisesta nyksekseen: jonkun tunnuskuv.an, niin ei 3660: vaakunasta. Sen johdosta vailta:kunnan vaa- pelkkä kruunun poistarrninen ole riittävä, 3661: kunaa nykyisin virallisestikin käytetään vaan kruunu olisi korvattava toisella, täysi- 3662: milloin kruunullisena, milloin kruunutto- valtaista tasavalt&a osoittavalla: tai siihen 3663: mana. On ilman muuta selvää, että tällai- ainakin sovelttwalla tunnuskuvaUa. 3664: nen asiantila olisi poistettava ja kerta kaik- Ensi joulukuun 6 päivänä tuJee kulu- 3665: kia&n määrättävä, milla:inoo: valtakunnan neeksi kymmenen vuotta Suomen itsenäi- 3666: vaakunan tulee olla. Valtakunnan arvon ja seksi, julistautumisesta. Erittäin suotaNaa 3667: kansanvaltaisen valtiojärjestyksen mukaista olisi, että maamme voisi tätä merkkipäivää 3668: ei liioin ole, että vaakuna jää hallinnollisten viettää sellaisin tunnuskuvin, joista ei olisi 3669: säännösten ja kä'Ytännön varruan, vaan olisi mitään epäilystä. ja jotka olisivat nykyisen 3670: siitä säädettävä lailla. valtiojärjestyksemme kanssa; sopusoinnussa. 3671: Voidaan epäillä, onko nykyinen valtakun- Sentähden ja edellä lausuttuun viitaten roh- 3672: nan vaakuna ollenkaan sovelias täysivaltai- kenemme kunnioittaen anoa, 3673: sen tasavallan tunnuskuvaksi, ja eikö valta- 3674: 1,9. - Puhakka, y. m. 75 3675: 3676: että Eduskunta kehoittaisi halli- kuitenkin korvaamalla vaakunan kil- 3677: tusta kii1·eellisesti antamaan Edus- vessä oleva kruunu jollakin muulla, 3678: kunnalle esityksen laiksi valtakun- täysivaltaista tasavaltaa osoittavalla 3679: nan vaakunasta, jolla lailla vanhas- tahi siihen ainakin soveltuvaUa tun- 3680: taan käytetty Suomen vaakuna vah- nuskuvalla. 3681: vistettaisiin valtakunnan vaakunaksi, 3682: 3683: Helsingissä, syyskuun 13 päivä11ä 1927. 3684: 3685: 3686: Y. W. Puhakka. Paavo Virkkunen. 3687: P. Saarinen. Oskari Lehtonen. 3688: Antti Kukkonen. A. Luoma. 3689: Antti Junes. Wäinö Pasten. 3690: Pekka Kopsa. J. G. Ryynänen. 3691: 76 3692: 3693: l,to. - Pet. fiml. n:o 2. 3694: 3695: 3696: 3697: 3698: Schauman: Ang. inrättandet av ett lagrdd. 3699: 3700: 3701: T i ll R' i k s d! a: g e .n. 3702: 3703: Lagstiftningsånitia:tivet. tillhör enligt re- egentliga verkswmhe1, varjäm1e 'lagförsla- 3704: ge-rings:formen såvä:l Republikens President gens framläggande för Riksdagen kan över- 3705: (regeringen) som Riksdagen. Ehuru det hövan rfördröjas. 3706: är möjligt at't till följd .a:v <mt politiska li- I Sverige, där lhögsita domstolen tjdigare 3707: vets fortskridande utveckling och de poli- haft samma uppgi·ft sig förelagd som nu 3708: tiska sammanslutnin:garnas växande . infly- högsta domstolen oeh högsta lfÖii'Valtlrings- 3709: tande R:iksd·agen framdeles skall i högre domstolen hos oss, ha.r 1909 genom inrä't- 3710: grad än ihåttills !>ket't lbegagna sig av det tand:et a!V ett. s. k. konungens lagråd ska- 3711: direkta iniitia,tivet tili lagars st:id'tande, så ;pats en särskild myndighet, som eger av- 3712: är det dock för närvarande oclh undler den giva uHåJtande rörande alla lagförslag, som 3713: närmaste framtiden huvudmkligen .hos re- till dess granskTIJing hänskjutas, ocih skall 3714: geringen oom dJetta initiwtiv ligg1er. Vik- lagrådets ytJtrande, städse inhämtas beträf- 3715: tigare la;g:förslag utarbet•as i regeln fömt av fande lagtförslag, SIOill ihänföra sig till all- 3716: för ändamålet tillsatta kommitteer eller .a v män ci:vil-, lkriminal- och kyrkolag samt 3717: lagiberednom:gen, varelfter :på basen av des- stra:fiflagen ffu krigsma.kten eller annan 3718: sas betänka:nden vederlbörande ministeriurn lag, som genom u'ttryckligt stadgande där- 3719: uppgör försla:g 'till proposition. Jämlikt med likställts. Lagrådet ibesltår av fyra or- 3720: stadgandet i rege>ringsformens '§ 18, mom. dina,rie leidamöoor, aiV V'i:lka tre urtses av 3721: 2, kunna propos:itionSiförsLag1en hänskjutas högsta domstolen Man.d dess ledamöter \för 3722: till hög;sta dornstolen ~ller lhögsta. .förvalt- två år i sänder QCih en på samma sätt av 3723: ningsdomstolen ei]ler tiH bägge för gransk- regerin~rätten (motsv~:urande vår högsta 3724: ning, irm1an dJe st.ad!fiist:as ~ih överlämn.as förvaltningsdrurustol). Dessutom kan ko- 3725: till Riksdagen. nungen, dä.r iha.n. för :vi.sst ärende så prövar 3726: Det har redan visat sig att denna sis,t- nödigt, 'til'lförordn.a någon för ins:ikt, erfa- 3727: nämnda gransknin:g är av sto.rt väirde ur renhet och redlighet kä.nd man at:t såsorn 3728: legislativt-ooknisk synpun!kt. Men tyvärr extra ledamtot deltaga i id'rå:ga:vall'an:de ären- 3729: inkräktar uppgiften, i syrune·rhet om den des ihandläggning. 3730: skall med all n'ödig omsorg fullgöras, ooh Med hänsyn tiH den genom vårt land.-; 3731: om lförhållandena utveckla sig så som önsk- nyvunna oarvihängighet kraftigrt. stimulerade 3732: ligt vore, att nämligen högsta domstolens, lagstu:ftnings:vel1ksMruheten synes eil1 institu- 3733: resp. hö~tla ·förvaJtningsdomstolens, gransk- tion, motsv·arande det S'V'ensk!li Ia,grådet, må- 3734: ning 'bleve obliga:torisk '.be'trä:ffande alla vik- hända med några modid'ikatjoner i sä'ttet 3735: tigall'e Iagförslag, i hög gra,d på ihögsta dom- för rådets sammans&ttning, 1böra. även. här 3736: stolens och högsta förv.altmingsdornstolens rned det först:a inrätt:as. Det förtjäna.r sär- 3737: !,10. - Schauman. 77 3738: 3739: skilt framhållas a'l:t, om de i propositions- att Riksdagen rnåtte upprnana re- 3740: form frarrnställda lagfömlagen hliva av geringen att avlåta proposition an- 3741: fraJTh'ltäende jurister och eventuellt andra gående inrättandet av ett lagråd, 3742: salclmnniiga på ett ingåend!e sätt granskade vars uppgift bleve att granska aUa 3743: sä:rskilt ur legislativt-tekrui.sk synpunkt, viktigare lagförslag, innan de av re- 3744: Riksda~ens lbcllandlling av dessa lagförslag geringen till Riksdagen överlärnnas, 3745: då väsenNigen underlä,ttas oeh kan in- ävensom angående hämv föranledda 3746: skränka sig tili avgörandet a.v v·rincipspörs- ändringar i Regeringsformen av den 3747: målen - något som ur flere synpun.kter 17 juli 1919 och laga.rna orn högsta 3748: vore önskvärt. d.ornstolen och högsta förvaltnings- 3749: Med st-öd av de't ovan auförda ·får jag domstolen av den 22 juli 1918. 3750: vördsamt föreslå, 3751: 3752: Helsi~fors, den 19 :septemiber 19~7. 3753: 3754: Georg Schauman. 3755: 78 3756: 3757: I,1 o. - Anom. ehd. N :o 2. Suomennos. 3758: 3759: 3760: 3761: 3762: Schauman: Laintarkastuskunnan perustamisesta. 3763: 3764: 3765: E d u s kun n a ll e. 3766: 3767: Aiotteen teko lainsäädäntökysymyksissä man oikeuden ja korkeianman hallinto-.oi1keu- 3768: kuuluu hallitusmuodon mukaan sekä Tasa- den varsinaista toiminta:a, minlkä ohella laki- 3769: vallan Presidentille (hallitukselle) että ehdotusten aru.taminen Eduskunnan käsitel- 3770: Eduskunnalle. Vaikkakin on mahdollista, täviksi voi suuresti V'iivästyä. 3771: että poliittisen elämän edelleen kehittyessä Ruotsissa, missä kor!keimmalla tuomio- 3772: ja poliittisten yili.tymäin vaikutuksen kas- istmimella aikaisemmin tässä kohden oli 3773: vaessw Eduskunta vastedes tule'e suurem- sama tehtävä kuin korkeimmalla {)ikeudella 3774: massa määrässä kuin tähän saakka käyttä- ja korkeimm8!lla hallinto-oikeudella meillä, 3775: mään välitöntä alotetta lrukien säätämiseen, on 1909 perustamalla n. s. ilmnin:kruan laki- 3776: niin kuitenkin nykyään ja lähimmässä tule- neuvosto luotu erikoinen viranomainen, 3777: vaisuudessa tämä alote ,on päälasiallisesti jonlka on armettava lausunto kaikista laki- 3778: hallituksella. Tärkeämmä,t lakiehdotukset ·ehdotuksista, jotka sen tarka:stettaviksi 3779: valmistetaan säännöllisesti ensin tarkoitusta lykätään, ja on lakineuvoston lausunto aina 3780: varten asetetuissa kom~teoissa tai lainvalmis- hankittava lakiehdotuksista, jotka koskevat 3781: telukunnassa, minkä jäJikeen asianomainen yleistä siviili-, rikos- .ja ki11kkolakia sekä 3782: ministeriö näiden mietintöjen perusteella so1Jaiväen rikoslakia tai muuta lakia, joka 3783: laatii ehdotuksen hallituksen esitylkseksi. nimenomaisella säännöksellä on rinTIJastettu 3784: Hallitusmuodon 18 § :n 2 momentin sään- näiden kanssa. Laikineuv{)stoon ·kuuluu 3785: nöksen mukaan voidaan esitysehdotukset ly- neljä va:k~naista jä:sentä, joista korkein tuo- 3786: kätä korkeinnnam oikeuden tai lmrkeimman mioistuin valitsee jäsentensä lreskuudesta 3787: hallinto-oikeuden ta:i molempien tarkastet- kolme kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja yh- 3788: taviksi, ennenkuin ne vahvist>etaan ja anne- den samalla tavoin hallitusoikeus (vastaa 3789: taan Eduskunnalle. meidän korkeinta hallinto-oikeuttamme). 3790: On jo osoittautnnut, ·että tämä vi~memai Sitäpaitsi V{)i 'kuningas, milloin hän jotakin 3791: nittu tarkastus on .suuriarvoinen lakiteknil- asiaa varten ha:vkirtsee sen tarpeelliseksi, 3792: liseltä näkökannalta. Mutta valitettavasti määrätä jonikun ta:itavaksi, kokenooksi ja 3793: rajoittaa tämä tehtävä, varsinkin jos se suo- rehelliseksi tunnetrm mieihen ylimääräisenä 3794: ritetaan tarpeeksi huolellisesti ja jos olosuh- jäsenenä ottamaan osa1a kysymyksessä ole- 3795: teet kehittyvät niin kuin toivottavaa olisi, van asian käsittelyyn. 3796: että nimittäin k{)rkeimman oikeuden tai kor- Ottaen huomioon, että maamme saavut- 3797: keimman hallinto-oi!keuden tarkastus tulisi tama itsenäi,syys on voimakkaasti vilkastut- 3798: p8!kolliseksi !kaikkien tärkeimpien lakiehdo- tanut la:insäädäntätoiminta:a, näyttää Ruot- 3799: tusten suhteen, suuressa määrässä loorkeim- sin lakineuvostoa vastaava laitos, mahdolli- 3800: I,1o. - Schauman. 79 3801: 3802: sesti erä~n muutoksin neuvoston kokoo:n:- että Eduskunta kehoittaisi halli- 3803: panotapaan nähden, meilläkin o.levan mitä tusta antamaan esityksen laintarkas- 3804: pikimmin asetettava. Ansaitsee erikoisesti tuskunnan perustamisesta, jonka teh- 3805: mainita, että jos etevät laJkimiehet ja mah- täväksi tulisi tarkastaa kaikki tär- 3806: dollisesti muut asiantuntijat perusteellisesti keämmät lakiehdotukset, ennenkuin 3807: taTkastavat hallituksen esityksen muodossa ne annetaan Eduskunnalle, sekä tästä 3808: Eduskunnalle annetut lakiehdotukset eri- aiheutuvista muutoksista heinäkuun 3809: koisesti lakitekllilliseltä kannailta, näiden 17 päivänä 1919 annettuun hallitus- 3810: lakiehdotusten käsittely Eduskunnassa oleel- m1wtoon sekä heinäkuun 22 päivänä 3811: lisesti helpoittuu ja voi rajoittua vain peri- 1918 annettut'hin lakeihin korkeim- 3812: aatteellisten kysymysten ratkaisemiseen, masta oikeudesta ja korkeimmasta 3813: mikä monclt.al nä!kölronnaJta olisi suotavwa. hallinto-oikeudesta. 3814: Edellä esitetyn nojalla saan kunnioittaJen 3815: ehdottaa, 3816: 3817: Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1927. 3818: 3819: 3820: Georg Schauman. 3821: •• •• 3822: 3823: VALTIOPAIVAT 3824: 1927 3825: 3826: 3827: LIITTEET 3828: II. 3829: V ALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT 3830: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS~ 3831: EHDOTUKSET. 3832: 3833: 3834: 3835: 3836: HELSINKI 1927 3837: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 3838: 3839: 3840: 3841: • 11 3842: • 3843: A. 3844: Verotusta koskevia eduskuntaesitys- ja anomus- 3845: ehdotuksia. 3846: 11,1. - Motion N :o 10. 3847: 3848: 3849: 3850: 3851: Helenelund m. D.: Förslag tilllag angående tullavgift, 3852: som under år l928 skall uppbäras å ifnporten av sill. 3853: 3854: 3855: Till Finlands Riksdag. 3856: 3857: Hänvisande till de motiv, vilka frambäras att Riksdagen måtte antaga föl- 3858: uti motionerna N :o 3 vid 1922 års riksdag jande 3859: och N :o 8 vid 1924 års riksdag få vi härnned 3860: vördsammast föreslå, 3861: 3862: 3863: 3864: Lag 3865: angående tullavgift, som under år 192.8 skall uppbäras å importen av sill. 3866: 3867: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas härmed som följer: 3868: 3869: § 1. § 2. 3870: Vid import till landet under år 1928 av Statsrådet äger rätt att undrer förenämnda 3871: sill, färsk, saltad eller torka,d, skall erläggas tid höja tullavgifterna å sådan vara som i 3872: tull efter 2 :- Fmk för 1 kilogram sa:mt för 1 § säges till högst fyrdubbla tbeloppet. 3873: sill, kryddad eller rökt, i:eke i hermetiskt till- 3874: slutna förpackningar, efter 5 :- Fmk för 3875: 1 kilogra.m. 3876: 3877: 3878: Helsingfors den 15 september 1927. 3879: 3880: 3881: Edv. Helenelund. Henrik Kullberg. 3882: J. Im. Bäck. K. V. Åkerblom. 3883: And. Forsberg. Levi Jern. 3884: Otto J acobsson. Gustav Lindberg., 3885: August Tåg. J. lnborr. 3886: 86 3887: 3888: 11,1. - Edusk. esit. N :e 10. Suomennos. 3889: 3890: 3891: 3892: 3893: . Helenelu11d y. m.: Ehdotus laiksi maahantuodusta sil- 3894: listä vuonna 1928 kannettavasta tuUimaksusta. 3895: 3896: 3897: S u o m e n: E d u s k u n n a ll e. 3898: 3899: ViitatanJ niihin perusteluihin, jotka esi- N :o 8, saamme täten ikunnioittavimmin eh- 3900: tetään vuoden 1922 valtiopäiville jätetyssä dottaa, 3901: eduskuntaesityksessä N :o 3 ja vuoden 1924 että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3902: valtiopäiville jätetyssä eduskuntaesityksessä van lakiehdotuksen: 3903: 3904: 3905: 3906: Laki 3907: maahantuodusta sillistä vuonna 1928 kannettavasta tullima.ksusta.. 3908: 3909: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten: 3910: 3911: 1 §. 2 §. 3912: Vuonna 1928 rmaahantuodusta sillistä, V altioneuvostolla on oikeus edellämaini- 3913: tuoreesta, suolatusta tai kuivatusta, on suo- tun ajan kuluessa koroittaa tullimaksuja 3914: ritettava tullia 2 markkaa kilolta sekä maus- 1 § :ssä sanotusta tavarasta enintään nelin- 3915: tetusta ja savustoetusta sillistä, ei ihruanpi- kertaisiksi. 3916: tävästi suljetuissa pakkalllksissa, 5 markkaa 3917: iri'lolta. 3918: 3919: Helsingissä, syyskiuun 15 päivänä 1927. 3920: 3921: 3922: Edv. Helenelund. Henrik Kullberg. 3923: J. Im. Bäck. K. V. Åkerblom. 3924: And. Forsberg. Levi Jern. 3925: Otto J acobsson. Gustav Lindberg. 3926: August Tåg. J. Inborr. 3927: 87 3928: 3929: II,z. - Hotion N :o 11. 3930: 3931: 3932: 3933: Lindberg m. D.: Förslag tiU lag angående ändring av 3934: vissa tullavgifter. 3935: 3936: T i ll R i k s d a g e n. 3937: Av allt att döma få vi ännu några år Detta Slakemas tilil..stå.:nd rur inte Slkäiigt, då 3938: vänta på den nya, bestående tulltariffen potatisodlingen obestridligen i vårt land har 3939: och provisoriet med det årliga fastställandet goda betingelser och utvecklingsmöjligheter 3940: av tullavgifterna i sammanhang med bud- ända dä11hän, att den inhemska konsumtio- 3941: geten kommer sålunda att fortgå. Under- nen mer än väl kunde tillgodoses, ävensom 3942: tecknade .arista därför föreslå här nedan råvara möjliggöras till en önskvärd, fram- 3943: nämnda ändring av tullavgifternas uppbörd tida inhemsk potatismjölindustri. 3944: för år 1928. Alla potatisodlingen främjande åtgärder 3945: Vårt kalla klimat och karga jord omöjlig- äro sålunda berättigade. Då tullskydd sä- 3946: .göra en framgångsrik konkurrens om pro- kerligen vore ägnad att öka potatisodlingens 3947: .duktionen av lantmannaprodukter med av bäriglhet och stimulera en utvidgad odling 3948: naturen bättre lottade länder. Detta sak- och då tullskydd beviljas en del industrier, 3949: förhållande står inte i vår makt att ändra, vars naturliga betingelser ooh berättigande 3950: men olägenheten härutinnan kan .dock till en t. o. m. kan ifrålgasättas, ibör tJuU på potatis 3951: .del avhjälpas genom förnuftigt stadgade åläggas, om också dess verkan i hög grad 3952: skyddstullar. vore reducerad, så länge Estlands oförmån- 3953: De nu gällande skyddstullarna på lant- liga hande1sfördrag är i kraft. Och då tull 3954: mannaprodukterna trygga tyvärr icke pro- på potatis inte ens ur konsumentsynpunkt 3955: .duktionens bärighet och ännu mindre dess spelar någon nämnvärd sak, enär utgifts- 3956: utveckling till i många fall möjlig självför- posten för potatis i ett hushåll endast utgör 3957: sörjning och export. Därtill äro en del lant- en ringa del av samtliga hushållsutgifter, få 3958: mannaprodukter alldeles skyddslösa för ut- undertecknade härmed i anslutning till vad 3959: ländsk införsel. ovan :Lramförts ,föreslå, 3960: Till de sistnämnda hör småbrukarnas 3961: främsta saluprodukt potatisen, som för den att Riksdagen måtte antaga föl- 3962: avsevärda importens skull inte är lönande jande 3963: och har ej ens efterfrågan och marknad. 3964: 3965: Lag 3966: angående ändring av vissa tullavgifter. 3967: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas härmed: 3968: § 1. importerad tidig råpotatis skall erläggas i 3969: För till landet importerad råpotatis skall tull 1:- mark per kg. 3970: erläggas i tull - : 25 penni per kg. § 3. 3971: § 2. Denna lag träder i kraft den 1 januari 3972: För till landet före den första september 1928. 3973: Helsingfors, den 15 september 1927. 3974: 3975: Gustav Lindberg. Henrik Kullberg. 3976: 88 3977: 3978: II,z. - Edusk. esit. N :o 11. Suomennos. 3979: 3980: 3981: 3982: 3983: Lindberg y. m.: Ehdotus laiksi eräiden tullimaksujen 3984: muuttamisesta. 3985: 3986: 3987: E d u s k u n. n a ll e. 3988: 3989: Kaikesta päättäen saamme vielä muuta- eikä markikinoita. Tärrnä asiaintila ei ole 3990: mia vuosia odottaa uutta pysyvää tullitarif- kdhtuullinen, k.rm perun~avi1ljelyksellä kietltä- 3991: fia ja nykyinen väliaikainen tila, että tulli- mättä ma•assamme on hyvät ehdot ja kehi- 3992: maksut vahvirstetaan vuosittaiu tulo~ ja me- tysmahdollisuudet aina siihen määrään, että 3993: noarvion yhteydessä, tu1ee siten jatJn:tmaan. kotimainen kulutus voitaisirin täydellisesti 3994: Allekirjoittaneet rohkenevat sen vuoksi eh- tyydyttää sekä lisäksi tuottaa raaka-ainetta 3995: dottaa •alempana mainitun muutoksen tulli- toivottav.asti tulevaisuudessa syntyvälle ko- 3996: maksujen kan,tamiseen vuonna 1928. timaiselle perunajauhoteollisuudelle. 3997: Meidän kylmä ilmastom:me ja karu ma~ Kaikki peruna.nvil•jelystä edistävät too- 3998: perämme tekevät maihdottomaiksi: menestyk- menpiteet ovat siis oikeutettuja. Kun tulli- 3999: sellisen kiLpailun maataloustuotteiden tuo- suoja varmaankin oli.si omiaan lisäämään pe- 4000: tannossa luonnon puolesta 1parempiosai!';ten runanviljelyks:en kann•a,ttavaisuutta ja. olisi 4001: maiden kanssa. Tämän asiantilan muutta- yllykkeenä v·il'j·e•lyksen lisäämis·een ja. kun 4002: minen ei ole meidän vallassamme, mutta tullisuoja myönnetään eräiHe teo'llisuuksille, 4003: siitä aiheutuvia haittoja voidaan kuitenkin joi·den luonnolliset edellytykset ja. oikeutus 4004: osaksi korjata järkevästi säädetyillä suoje- voidaan jopa asettaa kysymykJsenalaiseksi, 4005: lustulleilla. on perunoiHe asetertta.va tulli, vaikkakin sen 4006: Nyt voimassa oleva,t ma.ata.loustuotteiden vaikutus suuressa määrässä vähenee, niin 4007: suojelustullit eivät valitettavasti turvaa. tuo- kauan kuin Viron epäedullinen kauppasopi- 4008: tannon kannattavaisuutta, v.i•elä välhemmäm mus on voimassa. Ja kun pe:rurnain tulli ei 4009: sen kehittymistä monessa tapa,uksessa mah- edes kuluttajanäkökannalta merkitse suuria- 4010: dolliseen omavaraisuuteen ja·. ulosvien,tiin. kaan, koska perun'Oista aiheutuva. menoerä 4011: Lisä:ksi ova;t eräät maata1loustuotteet koko- ta1oudess•a muodostaa vain vähäis·en osan 4012: n~an suojattornia ulkomaista tuontia vas- kaikista talousmenoista, niin saavat allekir- 4013: taa.n. joittaneet, viitaten Sliihen mitä edellä on esi- 4014: Viimeksi mainittuihin kuuluu pienviljeli- tetty, täte•ll' ehdottaa, 4015: jäin tärkein kauppa·tuote, perunat, joiden 4016: viljely,; huomattavan tuonnin vuoksi ei ole että eduskunta hyväksyisi seuraa- 4017: kannattavaa ja joilla ei edes ole kysyntää van lakiehdotuksen: 4018: I1,2. - Lindoorg, y. m. 89 4019: 4020: Laki 4021: eräiden tullimaksujen muuttamisesta. 4022: 4023: Edusku1man 'Päätöksen mukaisesti säädetään täJten : 4024: 4025: 1 §. dusta aikaisesta raakaperunasta on suoritet- 4026: Maahan tuoldusta raa!ka1peru,nasta on suo- tava tullia Smk. 1:- kilolta. 4027: ritettava tullia 215 penniä kilolta. 4028: 3 §. 4029: 2 '§. Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1 4030: Ennen syyskuun 1 päivää maahan tuo- päivänä 19218. 4031: 4032: Helsingissä, syyskuun 1'5 päivänä 1927. 4033: 4034: 4035: Gustav Lindberg. Henrik Kullberg. 4036: 4037: 4038: 4039: 4040: 12 4041: 90 4042: 4043: II.a. - Edusk. esit. N :o 1!. 4044: 4045: 4046: 4047: 4048: Järvinen: Ehdotus laiksi tulitikkuverosta. 4049: 4050: 4051: E d ·u s k u Ill n a ll e. 4052: 4053: On yleensä tunnustettu oikeaksi se vero- Valtiontaloudenkin kannalta, jolla meidän 4054: poliittinen periaate, että verotusoloissa on maMSamme on rajoitetummat mahdollisuu- 4055: kartettava äkkinäisiä muutoksia. Muiden det välillisten verojen järjestämd.seen, kuin 4056: muutosten dhell"a verotusoloihimme on hal- monessa muussa maassa, saattaa hyvinkin 4057: litus myöskin suunnitellut tulitikkuveron pian käydä välttämättömäksi taas turvau- 4058: maassamme vuoden 1928 alusta .la:kkaava;ksi. tua tulitikkuveroon, vaikka osoittautuisikin 4059: Tulitikkuvero on kuitenkin monessa maMsa mahdolliseksi vuodeksi 1928 järjestää ta- 4060: osoittautunut erittäin sopivaksi välilliseksi lousarvio ilman tulitikkuveroa. Olisi näin 4061: veroksi. Meilläkin on tätä veroa, jonka ollen sopivinta edelleen pitää tulitikkuvero 4062: suurimmalta osaltaan maksavat tupakan- voimassa ensi vuonnakin. Esitän senvuoksi, 4063: polttajat, jo useat vuodet kannettu, niin 4064: että siihen on sekä teollisuuden ja kaupan että Eduskunta hyväksyisi seurraa- 4065: että kuluttajain talholla täysin totuttu. van lakiehdotul{lsen: 4066: 4067: 4068: Laki 4069: tulitikkuverosta. 4070: 4071: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään täten: 4072: 4073: Laki tulitikkuverosta 29 päivältä joulu- Vero on 1 1 / 2 penniä pakkauksen jokai- 4074: kuuta 1922 on edelleen voimassa vuoden selta aikavalta kymiDenluvulta tulitikkuja. 4075: 1928, kuitenkin niin, että lain 2 § muute- 4076: taan kuuluvaksi seuraava;sti: 4077: 4078: Helsingissä 19 p. syyskuuta 1927. 4079: 4080: 4081: Kyösti Järvinen. 4082: 91 4083: 4084: 11,4. - Edusk. esit. N :o 13. 4085: 4086: 4087: 4088: 4089: Gummerus y. m.: Ehdotus laiksi makeisvalmisteverosta. 4090: 4091: 4092: S u o m e n E d u s k u n n a ll e. 4093: 4094: Hallituksen esittämässä tulo- ja menoar- suotavana, että verotusoloissa alituisesti ta- 4095: viossa vuodelle 19,28 ei ole otettu huomioon pahtuu muutoksia, jotka vaikeuttavat talou- 4096: mitään tuloja makeisvalmisteverosta, koska dellisen elämän vakiintumista, rohkenemme 4097: hallitus on ajatellut, että sanottu vero lak- ehdottaa, 4098: kautetaan. Kun allekirjoittaneiden mie- 4099: lestä veron poistamista ei ole voitu puoltaa että Eduskunta hyväksyisi nam 4100: asiallisilla syillä ja kun ei ole pidettävä kuttluvan lain makeisvalmisteverosta: 4101: 4102: 4103: Laki 4104: makeisvalmisteverosta. 4105: 4106: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten: 4107: 4108: 1 §. 1) tavarat, jotka asianomaisen viranomai- 4109: Jäljempänä mainittavista makeisista on sen silmälläpidon alaisina viedään maasta ; 4110: suoritettava valtiolle valmisteveroa tämän 2) tavarat, jotka ulkomaalta saapuvat 4111: lain säännösten mukaan. vieraan vallan täällä olevan lähetystön 4112: päällikölle, jos samat tavarat ovat tullista 4113: 2 §. vapaat; 4114: Veronalaisia ,ovat, 3 § :ssä mainituin poik- 3) tavarat, jotka käytetään kotimaisten 4115: keuksin, ansiotarkoituksessa tehdyt kara- valmisteiden tuottajan konttori- ja matkus- 4116: mellit, konfektit, sokeripastillit, marmelaadi tajanäytekokoelmiin; ja 4117: kappaleiksi muodostettuna, marsipaanimassa 4) yskäkaramellit-, -pastillit ja -rakeet, 4118: ja marsipaanivalmisteet, suklaa, suklaalla mikäli ne ovat katsottavat lääkkeiksi tai 4119: päällystetty jäätelö ynnä muut pääasialli- makunsa puolesta ovat sellaisia, että niitä 4120: sesti sokerista, siirapista, suklaasta, kaa- ei voi varsinaisina makeisina pitää, sekä 4121: kaosta, hedelmistä, manteleista, pähkinöistä keittosuklaa. 4122: tai hedelmänsydämistä valmistetut makeiset Tavarasta, joka on viety maasta, sekä 4123: samoinkuin puolivalmisteet manteleista, tuottajalle palautetuista myyntikelvotto- 4124: pä.hkinöistä tai hedelmänsydämistä. mista valmisteista ja käyttökelpoisista tyh- 4125: jistä pakkauksista maksettakoon suoritettu 4126: 3 i§. vero takaisin, jos vienti tai palauttaminen 4127: Vapaat 2 § :ssä säädetystä valmisteverosta on tapahtunut kuuden kuukauden kuluessa 4128: . 4129: ovat: siitä kuin vero on suoritettu. 4130: 92 IJ,4. - M.alkeisva.lDl'ilstevero. 4131: 4132: Matkustajan oikeudesta tuoda verova- samalla tavoin kuin tuontitavaroita arvon 4133: paasti mukanaan 2 ~ :ssä mainittuja tava- mukaan tullattaessa, lisäämällä arvoon tulli 4134: roita olkoon voimassa, mitä on säädetty mat- ja kaksikymmentä prosenttia siten saadusta 4135: kustajalle myönnetystä tullivapaudesta. yhteismäärästä. 4136: Kauppamatkustajalla, joka kauppasopi- Jos tavara maahan tuotaessa havaitaan 4137: muksen perusteella on vapautettu suoritta- vahingoittuneeksi, voi tullihallitus harkin- 4138: masta tullia tavaranäytteistä, on sama va- nan mukaan alentaa sen verotusarvoa. 4139: paus tässä laissa säädetystä verosta. 4140: 8 §. 4141: 4 §. Milloin joku muu kuin 7 §. :ssä mainittu 4142: Veron on velvollinen suorittamaan Suo- tuo maahan veronalaista tavaraa tai kauppa- 4143: messa valmistetusta tavarasta tuottaja ja matkustaja tavaranäytteitä, suoritetaan ve- 4144: ulkomaalta tuodusta maahantuoja. roa niin paljon kuin tavarasta menee tullia, 4145: ellei se 3 § :n 3 tai 4 momentin mukaan ole 4146: 5 §. verosta vapaa. 4147: Veroa maksetaan, paitsi 8 § :ssä malm- 4148: tuissa tapauksissa, kaksikymmentä prosent- 9 §. 4149: tia valmisteen verotusarvosta, joka määrä- Maahan tuotaessa kaakaopapuja, kaakao- 4150: tään sen mukaan kuin 6 ja 7 § :ssä sääde- kuoria ja kaakaovoita tulee maahantuojan 4151: tään. suorittaa mainituista tavaroista makeis- 4152: valmisteveroa vastaavaa raaka-ainemaksua 4153: 6 §. 4154: kaksikymmentä prosenttia tavaran verotus- 4155: Kotimaisen valmisteen verotusarvona on, 4156: arvosta, joka määrätään sen mukaan kuin 4157: paitsi seuraavassa momentissa mainitussa 4158: 7 § :ssä on säädetty. 4159: tapauksessa, se hinta, josta tuottaja hinta- 4160: Veronalaisten makeisten tuottaja, joka on 4161: luettelon mukaan myy tavaraa pakkauksi- 4162: käyttänyt edellisessä momentissa mainittua 4163: neen jälleenmyyjille, veroa kuitenkaan hin- 4164: raaka-ainetta veronalaisen tavaran valmis- 4165: taan lukematta. 4166: tamiseen, on oikeutettu saamaan takaisin 4167: Jos kotimainen tuottaja myy omia val- 4168: siten käytetystä raa:ka-aineesta maksetun 4169: misteitaan yksinomaan tai pääasiallisesti 4170: raaka-ainemaksun. 4171: kuluttajille, katsotaan hänen valmisteit- 4172: tensa verotusarvoksi seitsemänkymmentä- 4173: 10 §. 4174: viisi prosenttia niiden vähittäismyyntihin- 4175: Kotimaisten valmisteiden tuottajan tulee 4176: noista, verokiri näihin luettuna. 4177: laatia hintaluettelo, jossa mainitaan ne hin- 4178: Milloin kotimainen tuottaja myy valmis- 4179: nat, joista tavarat pakkauksineen ovat tar- 4180: teitaan ainoastaan yhdelle tai muutamille 4181: jona liikkeen ostajapiirille. Luettelossa on 4182: ostajille hinnasta, joka on ilmeisesti alempi 4183: ilmoitettava joko tehdas- tai vähittäis- 4184: vastaavain tai samanlaisten valmisteiden 4185: myyntihinnat, riippuen siitä, onko vero- 4186: tavallisia tehtaanhintoja, määrää valtiova- 4187: tusarvo määrättävä 6 § :n 1 vaiko 2 moonen- 4188: rainministeriö tullihallituksen esityksestä 4189: tin mukaan. Vähintään kolme kappaletta 4190: kysymJilksessä olevan valmisteen verotusar- 4191: tätä hintaluetteloa on viipymättä toimitet- 4192: von. 4193: tava tullihallitukselle. 4194: 7 §. Jokaisesta hintaluetteloon tehdystä muu- 4195: Kun veronalaisten tavarain tuottaja tai toksesta on ennenkuin sitä aletaan soveltaa, 4196: se, joka pitää niitä kaupan, tuo maahan sel- edellämainitulla tavalla, tullihallitukselle il- 4197: laista tavaraa, määrrutään sen verotusarvo moitettava. 4198: Il,4. - Gummerus, y. m. 93 4199: 4200: 11 §. ilmoitettava tullihallitukselle. Samoin on il- 4201: !Milloin maahan tuodun tavaran verotus- moitettava liikkeen toiminnan keskeytyik- 4202: arvo on määrättävä 7 § :ssä säädetyllä ta- sestä, jos se kestää viisitoista päivää kauem- 4203: valla, tulee maahantuojan tulliviranomai- min, sekä toiminnan jälleen aloittamisesta. 4204: selle näyttää tavaraan kuuluva alkuperäi- 4205: nen faktuura sekä tulli-ilmoituskirjain li- 115 ~. 4206: säksi antaa veroilmoitus, jossa eritellen V eron maksamisen vakuudeksi tulee tuot- 4207: mainitaan faktuura-arvo, ulkopäällystän tajan, ennenkuin aloittaa valmistuksen, 4208: hinta sekä kuljetus- ja vakuutuskustannuk- asettaa tullihallitukselle hyväksyttävä va- 4209: set. kuus niin suuresta rahamäärästä, kuin tulli- 4210: 12 §. hallitus katsoo vastaavan hänen kolmelta 4211: Kotimaisista valmisteista on vero suori- knutkaudelta suoritettavaa veroansa. 4212: tettava kahden kuukauden kuluessa sen ka- 4213: lenterikuukauden päättymisestä, jolloin ta- J,6 ~. 4214: vara on viety val'mistuspaikalta. VerD on Veronalaisten tavarain tuottaja on vel- 4215: toimitettava kaksin kappalein kirjoitetun vollinen pitämään liikkeestään kirjoja, 4216: reversaalin ohella asianomaiseen lääninra- joista käy selville tehtaaseen tuotujen, val- 4217: hastoon, joka palauttaa reversaalin toisen mistukseen siellä käytettyjen ja sieltä 4218: kappaleen asianmukaisesti kuitattuna sille, muualle lähetettyjen raaka-aineiden mää- 4219: joka veron on maksanut. Tät, tehtaassa valmistettujen ja sieltä viety- 4220: Ulkomailta tuoduista valmisteista on vero jen eri valmisteiden määrät, viimemaini- 4221: maksettava tullitoimistolle tullin yhteydessä, tuista saadut hinnat sekä niistä suoritettava 4222: ennenkuin tavara annetaan tullisäilystä. vero, niin myös valmistuksessa syntyneiden 4223: jätteiden määrä. 4224: 13 ~. 4225: Jos tuottaja laiminlyö veron maksamisen 1'7 §. 4226: määräaikana, olkoon velvollinen suoritta- Veronalaisia tavaroita älköön valmistet- 4227: maan maksamatta jätetyn veron lisäksi kul- tako tai säilytettäkö muissa kuin 14 § :n 4228: takin täydeltä sadalta markalta tai sen mukaisesti ilmoitetuissa huoneistoissa. 4229: Dsalta yhden markan jokaiselta maksumäärä- 'Tullihallitus voi hakemuksesta sallia ta- 4230: päivästä lukien kuluneelta kuukaudelta tai varain siirtämisen verovapaasti toisesta 4231: sen osalta. veTovelvDllisesta valmistusliikkeestä toiseen. 4232: 14 §. 4233: Veronalaisten tavarain tuottajan on toi- 18 §. 4234: mitettava tullihallitukselle liikkeestään kir- Tuottaja on velvollinen asianomaisille vi- 4235: jallinen ilmoitus, jossa mainitaan liikkeen Tanomaisille tal'kastusta varten vaadittaessa 4236: laatu ja paikka, omistajan nimi ja osoite näyttämään hallussaan olevat raaka-aine- ja 4237: ynnä valmistettavien tavarain laatu, sekä valmistevaTastot, esittämään liikekirjat, kir- 4238: annetaan yksityiskohtainen selvitys kaikista jeenvaihdon ja faktuurat sekä antamaan 4239: liikkeen valmistus-, myynti-, "varasto- y. m. muuta tarpeelliset tiedot, niin myös asetta- 4240: huoneistoista. Ilmoitus on annettava vii- maan käytettäväksi tarkastukseen ehkä tar- 4241: meistään viisitoista päivää ennen valmis- peelliset apuneuvDt kuten vaa 'at, painot ja 4242: tuksen alkamista. valfl,istuksen ynnä apulaisen. 4243: Jos jossakin olosuhteessa, joka ilmoituk- Raaka-aineet on pidettävä varastossa si- 4244: sessa mainitaan, tapahtuu muutos tai jDs ten, että viranomainen aina saattaa todeta 4245: liike lakkaa, Dn siitä viipymättä kirjallisesti varastDn suuruuden. 4246: 94 Il,4. - Makeisvailmisbevero. 4247: 4248: 19 §. pakkauksineen tai niiden arvo veronlkaval- 4249: Jos varastoa tarkastettaessa havaitaan va- tamisen tai sen yrittämisen kautta menete- 4250: jausta eikä asianlaitaa voida tyydyttävästi tyt. 4251: selvittää, on tuottajan suoritettava puuttu- 24 §. 4252: vista määristä veroa korkeimman hinnan Joka on valmistanut veronalaisia tava- 4253: perusteella, mikä hänen valmisteillaan roita tekemättä säädettyä ilmoitusta taikka 4254: yleensä on. muualla kuin ilmoituksessa on sanottu, on 4255: menettänyt ilmoittamattomissa huoneissa 4256: 20 §. olevat valmisteet, raaka-aineet ja työväli- 4257: Jokaisen, joka harjoittaa veronalaisten neet. 4258: tavarain kauppaa, sekä ravintoloitsijain, 25 §. 4259: kahvilanpitäjien ynnä muiden niihin ver- Jos vero on jätetty aikanaan maksamatta 4260: rattavien tulee ostamistaan veronalaisista tai jos jotakin siitä on laiminlyöty, mitä 10, 4261: tavaroista antaa tarkastusviranomaiselle tä- 14, 15, 16 tai 18 § :ssä on säädetty, on tulli- 4262: män vaatimat tiedot sekä vaadittaessa näyt- hallitus oikeutettu kieltämään tuottajan va- 4263: tää asianomaiset liik~kirjat, kirjeenvaihdon rastossa olevien veronal~isten valmisteiden 4264: ja iaktuurat. kuljettamisen sieltä, kunnes laiminlyödyt 4265: 21 ~- velvollisuudet ovat täytetyt, ja on tuottaja 4266: Tämän lain noudattamisen valvonta on velvollinen korvaamaan valtiolle kustannuk- 4267: tulli- ja poliisiviranomaisten sekä erityisesti set vartioimisesta. 4268: sitä varten ehkä asetettavien henkilöiden 4269: asiana, ja on sanotuilla viranomaisilla tässä 26 §. 4270: toimessaan samat oikeudet, kuin tullivirka- Jok~ rikkoo tässä laissa säädetyn vaiti- 4271: miehillä ja tullipalvelijoilla tullilainsäädän- olovelvollisuuden, rangaistakoon sellaisesta 4272: nön mukaan on luvattomaan tavarankulje- virkavirheestä enintään kolmellakymme- 4273: tukseen nähden. nellä päiväsakolla tahi korkeintaan kolmen 4274: kuukauden vankeudella. 4275: 22 §. 4276: Lain noudattamista valvova viranomainen 27 §. 4277: älköön ilmaisko liikesalaisuuksia, jotka hän Tullitoimiston toimenpiteestä sekä tulli- 4278: ehkä saa tietoonsa tässä toimessaan. hallituksen päätöksestä asiassa, joka koskee 4279: makeisvalmisteveroa tai 9 § :ssä mainittua 4280: 23 §. raaka-ainemaksua, voidaan valittaa sa- 4281: Joka pidättää tai yrittää pidättää tämän massa järjestyksessä kuin tulliasioissa. 4282: lain mukaan valtiolle tulevaa veroa tai 4283: raaka-ainemaksua taikka muuten rikkoo tä- 28 §. 4284: män lain säännöksiä tai niiden soveltami- Tarkemmat määräykset tämän lain täy- 4285: sesta annettuja määräyksiä, rangaistakoon, täntöönpanosta ja sen noudattamisen valvo- 4286: ellei rikoslaissa ole sellaisesta teosta anka- misesta antaa valtioneuvosto. 4287: rampaa rangaistusta säädetty, sakolla taikka 4288: enintään yhden vuoden vankeudella ja ol- 29 §. 4289: koot veron- tai maksunalaiset valmisteet Tämä laki on voimassa vuoden 1928. 4290: 4291: Helsingissä, 16 päivänä syyskuuta 1927. 4292: 4293: Leo Gummerus. Väinö Malmivaara. 4294: Jooseppi Seppänen. Paavo Virkkunen. 4295: Vilho Nikkanen. Kaapro Moilanen. 4296: 95 4297: 4298: 11,5. - Pet. försl. N :o !5. 4299: 4300: 4301: 4302: 4303: Jem. m. fl.: .A.ng. avlåtande av proposition tiU ändring 4304: av 3 § i lagen av den 19 decemb~ 1921 angdende • 4305: stämpelskatt. 4306: 4307: 4308: T i II R i k s d a g e n. 4309: 4310: Hänvisande till den motivering, som ingår den 19 decembe,r 1921 angående stäm- 4311: uti det tili 1925 åtrs riksdag inlämnade pelskatt, 4312: petitionsförslaget N :o 26 angående avlåtan- 1) att den stämpelskatt, som skall 4313: de av proposition tili ändring av 3 § i lagen erläggas vid ansökan om lagfart å 4314: av den 19 december 19Qil angående stäm- köpebrev, bytesbrev eller annan över- 4315: pelskrutt, få underteclrnade härmed vörd- låtelseavhandling, måtte väsentligen 4316: samt föreslå, förminskas och 4317: 2) att det belopp från vilket 4318: att riksdagen måtte uppmana re- progressionen skall vidtaga måtte 4319: geringen inkomma med proposition fastställas till 100,000 mk. 4320: till sådan ändring av § 3 i lagen av 4321: 4322: Helsingfors, den 13 septemder 1927. 4323: 4324: 4325: Levi Jem. K. V. Åkerblom. 4326: Otto J acobsson. J. Im. Bäck. 4327: And. Forsberg. 4328: 96 4329: 4330: Il,s. - Anom. ehd. N :o !5. Suomennos. 4331: 4332: 4333: 4334: 4335: Jern y. m.: Esityksen antamisesta 19 päivänä joulu- 4336: kuuta 1921 annetun leimaverolain 3 §:n muuttami- 4337: sesta. 4338: 4339: 4340: E d u s kun n a 11 e. 4341: 4342: Viitaten niihin perusteluihin, jotka sisäl- 1} että sitä leimaveroa, joka on suo- 4343: tyvät vuoden 1925 valtiopäiville jätettyyn ritettava haettaessa lainhuudatusta 4344: anomusehdotukseen N :o 25 esityksen anta- kauppakirjalle, vaihtokirjalle taikka 4345: misesta 19 päivänä joulukuuta 19211 anne- muulle luovutuskirjalle, oleellisesti 4346: tun leimaverolain .S § :n muuttamisesta., saa'- alennettaisiin, ja 4347: vat allekirjoittaneet täten kunnioittaen eh- 2) että se summa, josta alkaen yle~ 4348: dottaa, nevää asteikkoa ruvetaan sovelta- 4349: että Eduskunta kehoittaisi halli- maan, määrättäisiin 100,000 mar- 4350: tusta antamaan esityksen sellaiseksi kaksi. 4351: muutokseksi 19 päivänä joulukuuta 4352: 1921 annetun leimaverolain 3 § :ään, 4353: 4354: Helsingissä, syyskuun 13 päivänä 1927. 4355: 4356: 4357: Levi Jern. K. V. Åkerblom. 4358: Otto J acobsson. J. Im. Bäck. 4359: And. Forsberg. 4360: B. 4361: Anomusehdotuksia, jotka koskevat määrärahojen myöntä- 4362: mistä kulkulaitoksiin sekä taloudellisiin, sivistyksellisiin, 4363: sosialisiin y. m. tarkoituksiin. 4364: 4365: 4366: 4367: 4368: 13 4369: 9!1 4370: 4371: Il,t~. - Anom. ehd. N :o 26. 4372: 4373: 4374: 4375: 4376: Salo: Tutkimuksen toimittamisesta 1·atasuunnalla Kon- 4377: tiomäen-Vaalan rataosalta Kemijärven kirkolle. 4378: 4379: 4380: E d u s k u n n a ll e. 4381: 4382: Kun Pohjois-Suomen kieltämättä tärkein kiessa lyhyellä matkalla monen Suomen suu- 4383: ja kolme emärataa yhdistävä Oulu-Nur- rimpien jokisuiden poikki; 4384: mes-rata tulee valmiiksi, herää varmaan hy- 2) Rata leikkaisi sopivalta kohdalta 4385: vin vaikeasti ratkaistava kysymys: Miten Koillis-Pohjanmaan monet valtavat uitto- 4386: on sanotun radan pohjoispuolelle jäävän väylät, joissa ylimenokohdissa sopivasti voi- 4387: laajan maa-alueen ratakysymys ratkaistava 7 taisiin vaunuihin nostaa varsinkin pienempi 4388: - Yhdenaikaisesti nrimittäin nousee väkisin- puutavara, joka ei kerkiä yksivuotisena 4389: kin harkittavaksi: Onko tämän alueen halki uittokautena meren rantaan ja joka helposti 4390: lännestä itään kulkevaksi ajateltu Oulu- pilautuu ja uppoaa vedessä talvehtiessaan. 4391: K uusamo-ratasuunta se parhaiten onnistu- Jokien suuntaan ja jokilaaksoa kulkevana 4392: nut, vai eikö etelästä pohjoiseen päin suun- ei Oulu-Kuusamo-suunnalla ole tätä tär- 4393: tautuva Savon radan jatko, joka yhdistyisi keätä mahdollisuutta siinä määrässä. 4394: rakennettavaksi päätettyyn Rovaniemen'--- 3) Maan puolustuksen kannalta on samoin: 4395: Kemijärven rataan, paremmin vastaisi niin- maan .pituussuUJntaan kulkeva, tarpeeksi 4396: kin pitkäksi ja kalliiksi tulevalle radalle etäällä naapurimaan rajoista oleva rata var- 4397: pantavia vaatimuksia Y maan suurempiarvoinen, varsinkin kun se 4398: Kun Oulun-Kuusamon suunniteltua ra- molemmista päistään olisi yhteydessä maan 4399: tasuuntaa ja sen kannattavaisuutta täytyy rataverkon kanssa. 4400: pituutensa ja kalleutensa vuoksi tarkoin tut- Jotta tämän laajan alueen tuleva rata 4401: kia ennen rwkentamiseen ryhtymistä, on siis saisi mahdollisimman oikeaan osuneen 4402: välttämätöntä, että pitkittäin maata kulkeva suunnan ehdotan, 4403: suunta samanaikaisesti tutkitaan varsinkin 4404: seuraavista syistä: että Eduskunta kehoittaisi halli- 4405: 1) Joltain sopivaksi katsotulta asemalta tusta Oulun--Kuusamon ratasuun- 4406: Oulu-Nurmes-radalla Kemijärvelle raken- nan yhteydessä toimiiuttamaan ver- 4407: nettava rautatie yhdistäisi yhteen verkos- tailevan tutkimuksen suunnalla, joka 4408: toon Perä-Pohjolruru nykyiset rautatiet, jotka alkaisi joltain sopivalta asemalta 4409: Pohjanlahden pohjoisrannikkoa hyvin likeltä Kontiomäen--Vaalan rataosalla ja 4410: kulkevana ovat katkaisemisen vaaralle rau- päättyisi Kemijärven kirkolle. 4411: harttomina aikoina perin alttiina radan kul- 4412: 4413: Helsingissä, 8 p :nä syyskuuta 1927. 4414: S. Salo. 4415: 11,7.- Anom. ehd. N:o 27. 4416: 4417: 4418: 4419: 4420: Jussila y. m.: Määrärahan myöntämisestä satcnnara- 4421: dan Kemi-Pitkäkari rakentamista varten. 4422: 4423: 4424: E d n s kun n a ll e. 4425: 4426: Viitaten 1926 vuoden valtiopäiville jätetyn että tulevan vuoden menom·viossa 4427: anomusehdotuksen N :o 31 perusteluihin myönnettäisiin 11,240,000 markan 4428: anomme kunnioittaen, määräraha satamaradan Kemi-Pit- 4429: käkari viipymättä rakentamiseksi. 4430: 4431: Helsingissä, syyskuun 16 p :nä 192U. 4432: 4433: 4434: 0. H. Jussila. A. A. Neitiniemi. 4435: 101 4436: 4437: II,s. - ÅJl()lfi, ehd. N :o 28. 4438: 4439: 4440: 4441: 4442: Hannula, U. y. m.: Määrärahan myöntämisestä satama- 4443: radan rakentamista varten Kemin asemalta Pitkään~ 4444: kariin. 4445: 4446: 4447: E d u s k u 11 11 a ll e. 4448: 4449: Oulllil kauppakamarin 1aatima.n tilaston Kemin tuonti, käsittäen paaasiassa elin- 4450: mukaan oli Kemin tullikaiiDaripiirissä laiva- ta.rpeita kuten viljaa, y. m. oli miljoonissa 4451: liikenne markoissa vastaavina vuosina 9.2, 12.6, 15.o, 4452: 93 laivaa.= 62'884 n. rkt. 17.o - siis sekin miltei kaksinkertaiseksi 4453: v. 1922 4454: 119 , = 4455: 72'2{)8 " kaF.'Yanut varsin lyhyessä ajassa. 4456: " 1923 4457: Kemi on ennen kaikkea vientisatama ja sel- 4458: " 1924 161· " = 119'156 4459: " laisena se jo viime vuonna kohosi maamme 4460: " 1925 209 ))= 154'123 )) 4461: 4462: 4463: 290 = 199'0,94 ensimmäisten joukkoon. Tiedot tämän vuo- 4464: " 1926 )) )) 4465: 4466: den viennistä - 281 laivaa = 1.90,198 11. 4467: Neljässä vuodessa on laivojen lukumäärä rkt. syyskuun 9 päivään mennessä - ovat 4468: samoin kuin tonnimäärä enemmän kuin Kemilie yhtä edulliset kuin viime vuodelta- 4469: kolminkertaistunut. Vertauksen vuoksi mai- kin ja kaikki viittaa siihen, että Kemi vienti- 4470: nittakoon, että toisissa Pohjois-Suomen sata- satamana tulee jatkuvasti olemaan maamme 4471: missa nimittäin Raahessa kävi v. 1922 156 tärkeimpiä. Tämän tekee mahdolliseksi se, 4472: laivaa = 124'585 n. rkt. ja v. 1926 vain 97 että Kemin sisäsataman ääressä on tunne- 4473: laivaa = 76'357 n. rkt. ja Oulussa u1kosa- tusti Suomen suurimpia sah.oja ja samoin 4474: tamat mukaanluettuina v. 1922 279 laivaa= maan suurimpiin kuuluva massatehdas. 4475: 253'762 n. rkt ja v. 1926 ainoastaan 247 lai- Ihan kaupungin vieressä on nimittäin Kemi- 4476: vaa.= 1'61'418 u. rkt. Samalla kertaa yhtiön omistama Karih.aaran saha, jonka 4477: siis ikuin laivaliikenne muissa Pohjoi&- lastaus on viime vuosina vaihdellut 122,000 4478: Suvmen satamissa osoittaa erittlilln huo- ~23,000 stand. kesässä ja saman yhtiön 4479: mattavaa. taantumista, samalla kertaa se omistama Pajusaaren selluloosatehdas, jonka 4480: Kemissä osoittaa vertaistaan vailla olevaa vuotuinen tuotanto on n. 2.8,000 tonnia. 4481: kehitystä. Edelleen 11ämä numerot todista- Kaupungissa on Kemin Puuteollisuus Oyn 4482: vat sen, että Kemistä lyhyen ajan kuluessa omistama Mansikkaniemen saiha, jonka vuo- 4483: on tullut Pohjois-Suomen vilkasliikkeisin situotanto on n. 12,000 stand. Kaupungin 4484: satamapaikka. sisäsatamassa on Kemi-yhtiön omista,ma Lai- 4485: Kemin vienti oli miljoonissa ma.rkoissa v. takarin saha, jonka sa:haus on n. 16,000--- 4486: 1923 97.1, V. 1<924 196.5, V. 1925 180.6 ja 18,000 stand. Kaupungin 1äheisyydessä on 4487: v. 1926 187.1. Parissa, kolmessa. vuodessa edelleen valtion omistama suuri Veitsiluo- 4488: on viennin määrä siis lähes kaksinkertaistu- don saha, jonka vuotuinen sahaus on n. 4489: nut. Viennin tekijöinä ovat yksinomaan ol- 24,000 stand. Vaikkakin Kemi näiden tuo- 4490: leet puutavara, noin 171.s milj. mk. ja pa- tantolaitosten turvin kuuluu maamme suu- 4491: perimassa 15.2 milj. mk. rimpiin vientisa:tamiin, ei se suinkaan vielä 4492: 102 4493: 4494: likimainkaan ole saavuttanut sitä asemaa, sisäsatamassa olleet pakoitettuja. ottamaan 4495: mih1'n se luonnonpak!osta aivan lähivuosina käytettäväkseen kaikki tarjona olevat va- 4496: on joutuva. On nimittäin huomattava, että rasto- ja lastauspaikat.. Tämän varastopaik- 4497: parhaillaan on Kemi-yhtiön toimesta Paju- kojen puutteen vuoksi on nyt jo pakko Ro- 4498: saareen rakenteilla toinen aikaisempaa suu- vaniemellä olevien sahojen lähettää kaiken 4499: rempi selluloosatehdas. Ensi vuoden meno- puutavaransa Ouluun saakka lastattavaksi, 4500: arviossa hallitus ehdottaa rakennettavaksi mikä tietysti on sekä luonnotonta, että epä- 4501: Veitsiluotoonkin selluloosatehtaan. Näin sel- taloudellista. Näin ollen •käy välttämättö- 4502: luloosan tuotanto Kemissä lähivuosina tulee mäksi ryhtyä: kiireellisiin toimenpiteisiin 4503: aina:kin kolminkertaistumaan ja Kemin mer- satamaradan rakentamiseksi Kemin edus- 4504: kitys vientisatamana yhäti tuntuvasti li- talla Aj.oksensa,arella olevaan Pitkänkarin 4505: sääntymään. satamwpaikkaan, joka toimitettujen tutki- 4506: ~Mutta kehitys ei tule suinkaan tähän py- musten perusteella on. Pohjanlahden par- 4507: sähtymään. Huomattava nimittäin on, että haimpia. 4508: Rovaniemen-Kemijärven radan rakentami- On luonnollista, ettei pienelle Kemin kau- 4509: sesta on jo olemassa eduskunnan myönteinen pungille ole mahdollista, ryhtyä toteutta- 4510: päätös ja että rata valmistunee parin vuo- maan satamaradan rakentamista Pitkään- 4511: den kuluttua. Tämä uusi rata tulee ennen kariin, vaan kuuluu tämä tehtävä yksin- 4512: kaikkea olemaan metsärata. Yksistään ra- omaan valtiolle, •jonka metsärikkauksien 4513: dan vaikutuspiirissä, missä uittoväylät käy- markkinoille saattamisesta tässä nimenomaan 4514: vät .radan varteen, on noin neljäsosa koko on kysymys. Kun valtio muualla Suomessa 4515: maan kasvullisesta valtion metsämaasta. vuosittain uhraa suuriakin summia satama- 4516: Nämä metsät ovat vanhoja, hakkuukypsiä, olojen kehittämiseen siitä huolimatta, ettei 4517: niin että asiantuntijain laskelmien mukaan \>altiolle ole saattanutkaan näistä uhrauk- 4518: niistä voi heti ottaa miljoonia tukkipuita. sista välitöntä etua koitua, niin sitäkin suu- 4519: Edelleen on huomattava, että Kemijärven remmalla syyllä voida,an toivoa, että valtion 4520: vesistöalueella ovat runsaat paperipuuvaras- taholta kiinnitetään mitä vakavinta huo- 4521: tot, yksistään kuusipuuta 19.1 miljoonaa miota satamaolojen kehittäm1seen Pohjois- 4522: kiintokuutiometriä, rpuhumatta.kaa:n mänty- Suomen suurimmassa. vientipaikassa Ke- 4523: puuvarastoista, joita voidaan käyttää perus- missä, missä vain satamaradan rakentaminen 4524: tettavilli selluloosate.htaisiin. Pitkäänkariin tekee valtion Pohjois-Suo- 4525: Rovaniemen-Kmnijärven radan valmis- messa omistamien arvaamattoman. suurien 4526: tuttua voidaan valtion Pohj.ois-Suomessa puutavaramäärien viennin mahdolliseksi. 4527: omistamia suunnattomia metsärikkauksia Kaiken edelläsanotun perusteella pyy- 4528: käyttää yhteiskunnan hyödyksi. Nyt kum- dämme kunnioittavimmin ehdottaa, 4529: minkin pakostakin astuu esille kysymys, 4530: mistä saadaan tällaisille puutavaramäärille että Edv.,skunta pä{ittäisi Kemin 4531: sopiva vientisatama. Lähin ja sopivin sata- asemalta Kemin edustalla olevaan 4532: mapaikka on luonnollisesti Kemi. Kemi'n Pitkäänka.riin rakennettavaksi sata- 4533: nykyinen satama ei kumminkaan kykene mamdan sekä 4534: sisämaan suuren vientiliikkeen tarvetta mi- että tätä tarkoitusta varten valtion 4535: tenkään tyydyttämään. Kemissä ja sen ensi vuoden menoarvioon varattaisiin 4536: välittömässä läheisyydessä olevat edellämai- 5 ntiljoonan markan määräraha. 4537: nitut suuret teollisuuslaitokset ovat Kemin 4538: 4539: Helsingissä, 12 päivänä syyskuuta 1927. 4540: 4541: Uuno Hannula. Janne Koivura11.ta. 4542: E:. A. Lohi. Antti Junes. 4543: Kaarlo Hänninen. 4544: 103 4545: 4546: 11,9. - .A.nom. ehd.. N :o !t. 4547: 4548: 4549: 4550: 4551: Särkkä y. m.: Määrärahan myöntämisestä Saimaaflr- 4552: K uolimonjärven kanavan tutkimista varten. 4553: 4554: 4555: E dusik u n n adl e. 4556: 4557: Viitaten 1925 vuoden valtiopäiville jäte- että vuoden 1928 menoarvioon otet- 4558: tyn anomusehdotuksen N :o 140 perustelui- taisiin 25,000 markan määräraha Sai- 4559: hin ja kulkulaitosvaliokunnan samoilla val- maan ja K uolimon välillä rakennet- 4560: tiopäivillä siitä antamaan lausuntoon tavaksi aijotun kanavan lopullista 4561: anomme kunnioittaen, tutkimista varten. 4562: 4563: Helsingissä 16 •p :nä syyskuuta 1927. 4564: 4565: 4566: W. K. Särkkä. Elias Sinkko. 4567: 104: 4568: 4569: ll,to. - Anom. ehd. N :o 30. 4570: 4571: 4572: 4573: 4574: Kopsa y. m.: Määrämhan myöntämisestä Lahdenpoh- 4575: jan sataman ja Kurkijoen kauppakylän välisellä si- 4576: säreitillä olevien erinäisten salmien rttoppaustöihin. 4577: 4578: 4579: E d u s k u n n a ll e. 4580: 4581: Noin 12 vuotta sitten anoivat Jaalldriman Yleiset maantiet pitää valtio kunnossa, kylä- 4582: ja Kurkijoen kunnat että valtion toimesta ja teiden kurunostamiseen on myönnetty huo- 4583: varoilla, Pohjois-Laatokalla Lahdenpohjan mattavia summia avustuksina, puhumatta- 4584: sataman ja Kurkijoen kauppakylän välillä, kaan uusista rautateistä, joita on rakennettu 4585: sisäreitillä olevat Porra&'lalmi, Retsalmi, eri tahoille maata. 4586: Sei·tsalmi, Purtonsalmi, Kiiskansalmi, Uiton- I.~aatokka on tunnettu erittäin myrskyi- 4587: salmi ja Köjonsalmi, ruopattaisiin laivaku- seksi, tuottaen vuosittain huomattavia va- 4588: lulle riittävän syväksi. hinkoja. Ei ole ihmeteJtävä jos saaristo- 4589: Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen a.sukas hartaasti toivoo edellämainittujen 4590: määräyksestä toimittikin iDJSinööri Järvinen salmien syventämistä. Sen kautta avautuisi 4591: vuonna 1917 paikalla tarkastuksen puheena turvallinen vesitie lukuisille saaristokylille. 4592: olevissa salmissa ja l31ati v. 1918 täydellisen Kunnat tahtovat voimiensa mukaan edis- 4593: kustannusarvion ja työselityksen. Ehdotuk- tää hanketta. Niinpä ovatkin Lumivaaran 4594: sen: mukaan olisivat kustannukset näistä j,a Kurkijoen kunnat sitoutuneet, muutama 4595: nousseet, senaikuisen rahanarvow mukaan kuukausi sitten pidetyissä valtuuston ko- 4596: kaikkiaau Smk. 550,000 : - . Samana vuonna kouksissa, luovuttamaan tarpeellisen maa- 4597: Su.omen Senaatin Kullrnlaitosten ja Yleisten ja vesialueen ilmaiseksi sekä vastaaanaan 4598: töiden toimitll.Skunta hyväksyi ehdotuksen ja muusta vahingosta, maanläjittämisestä y. m. 4599: kehoitti Tie- ja Vesirakennusten Ylihalli- (Huom. Lumivaaran kunta on Jaakkiman 4600: tusta ottamaan johonkin vastaiseen vuosi- kunnasta lohkaistu ja ru.opatta.vat salmet 4601: menoarviooMa tarkoitukseen määrärahan, Jaakkiman osalta kuuluvat nykyisin Lumi- 4602: edellytyksellä kuitenkin ettei töihin ryhdytä vaanan alueelle). 4603: enn,enkuin hintaolot ovat palautuneet sään- Kustannusarvio murnhun nåhde.:ru pitää 4604: nöllisiksi. Mielestäni ovat hintaolot nykyi- paikkansa mutta ralhaniäärältä se jonkun 4605: sin tasaantuneet siihen pisteeseen mihin on verran muuttuu. Asiantuntijain lausunnon 4606: ajateltu silloin ·kun rahamme pari vuotta mukaan se vuonna 1918 olisi tullut mak- 4607: sitten vakiinnutettiin ilrultakantaan. Sen- samaan 550,000 markkaa. Nyt menis1 ny- 4608: ruoksi olisi nyt ryhdyttävä toteuttamaan kyistä rahaa noin Smk. 2,000,000: -. 4609: mainitun laivaväylän perkaamista. Kun valtion rahataloudellinen asema on 4610: Valtakuntamme itsenäisyyden aikana ovat tätä nykyä melko suotuisa, ei ole mitään 4611: mannermaalla asuvat kansalaiset saaneet asiallista syytä lykätä tätä kauam. vireillä 4612: muttia monenlaisia etuja valtion puolelta. ollutta Laato:ka:h. muutamien salmien syve.n- 4613: II,1o. - Kopsa, y. m. 106 4614: 4615: tämistä, vaan olisi varattava tarkoitukseen ottaa 2,000,000 markan määrärahan 4616: ensi vuoden ylimääräiseen tu1o- ja menoar- Pohjois-Laatokalla, Lahdenpohjan sa- 4617: vioon kaksi miljoonaa (2,000,000:-) mark- ta,man ja Kurkijoen kauppakylän vä- 4618: kaa. lisellä sisäreitillä olevien Porra,ssa,l- 4619: Edellä esitettyyn viitaten saamme kun- men, Retsalmen, Seitsalmen, Purton- 4620: nioittaen anoa, salmen, Kiiskansalmen, Uitonsa,lmen 4621: ja Kajonsalmen ruoppaustöiden suo- 4622: että Eduskunta päättäisi 1928 yli- rittamiseksi. 4623: määräiseen tulo- ja menoarvioon 4624: 4625: Helsingissä, 16 päivänä syyskuuta 1927. 4626: 4627: 4628: Pekka Kopsa. Eero Nurmesniemi. 4629: P. Saarinen. Jooseppi Kauranen. 4630: Abto Luostarinen. Heikki Vehkaoja. 4631: 106 4632: 4633: II,u. - Anom. ehd. N :o 31. 4634: 4635: 4636: 4637: 4638: Welling y. m.: Määrärahan myöntämisestä kalastus- 4639: ja hätäsataman rakentamiseksi Laatokan rannikoUe 4640: Metsäpirtin pitäjän Saaroisten kylän kohdaUe. 4641: 4642: 4643: E d u s kun n alle. 4644: 4645: Viitaten niihin perustelui!hin, j·otk:a on kun stiitä e~ vielä silloin ollut tarkempaa kus- 4646: esitetty ed. Helon asiaa koskevassa anomus- tann118arviota, päätti eduskunta kehoittaa 4647: ehdotuksessa (1925 v. valtiopäivät, Liitteet ihallitusta laatimaan kustannusarvion sekä 4648: n:o 99) ehdotamme että eduskunta osoittaisi tekermä:än sen jälkeen eduskurunalle esityk- 4649: tarvittavan määrärahan kalastus- ja hätä- sen sataman rakentamisesta. Mainittu lms- 4650: sataman rakentamiwksi Laatokan lounajs. tannusarvio, joka on nyt valmistunut, tekee 4651: rannikolle Metsäpirtin Saaroisiin. noin 4.5 milj. markkaa, mutta voidaan se 4652: Sen: lisäksi mitä sanotussa anomusehdo- alentaa 3.7 miljoonaan jättämällä eräitä tar- 4653: tukwssa on mainittu pyydämme esiintuoda peettomia ruoppaustöitä suorittamatta. 4654: seuraavaa: Mainittakoon lopuksi, että myös valtion 4655: Paitsi umlasta:jille on kyseeilinen satama satamakomitea puoltaa sataman rakenta. 4656: suuresta. mer:kityksestä Laatok.asta Nevaan musta. 4657: suuntautuvahle laivaliikenteelle. Kun Laa- Sataman rakennustöiden alulle panemi- 4658: tokan eteläosa on loivaa ja vailla satamia seksi olisi sentähden talousarvioon merkit- 4659: joutUJVat liikenne·ttä välittävät laivat, var- tävä 1,000,000 markan siirtomääräraha. 4660: sinkin kun käytännössä on vielä paljon proo- Ylläolevilla perusteilla ehdotamme että 4661: mukuljetusta, myrskyn aikana erittäin wla- eduskunta ennen tekemänsä päätöksen mu- 4662: ralliseen asemaan. Tämän vuo.ksi onkin kaisesti 4663: Laatokan Jainvanvarustajain liitto. tehnyt päättäisi me·rkitä 1928 vuoden tnlo- 4664: anomuksen hätäsataman rakentamisesta ja menoarvioon 1,000,000 markan työ- 4665: Metsäpirtin rannikolle. määrärahan kalastus- ja hätäsataman 4666: Käsitellessään kysymystä kuluvan vnoden rakentamiseksi Laatokan rannikoUe 4667: talousarvion yhteydessä oli eduskunta sitä Metsäpirtin Saaroisten kylän koh- 4668: mieltä että satama olisi rakennettava, mutta dalle. 4669: 4670: Helsingissä, 17 ·p:nä syyskuuta 1927. 4671: 4672: 4673: Yrjö Welling. Jussi Rapo. 4674: Jalmari Linna. Artturi Aalto. 4675: J. F. Tolonen. Albin Koponen. 4676: Mikko Suokas. Samuli Tervo. 4677: II,12. - Auom. ehd. N:o 33. 4678: 4679: 4680: 4681: 4682: Hänninen: Määrärahan myöntämisestä Poussun- 4683: K urvisenvaaran--Tyräjärven-Jokijärven maantien 4684: rakentamista varten. 4685: 4686: E d u s k u n n a 11 e. 4687: 4688: Viitaten vuoden 1!}26 valtiopäiville teke- että Poussun-Kurvisenvaamn- 4689: määni anomusehdotukseen II,16 n :o 41 saan Tyräjärven--Jokijärven maantien ra- 4690: kunnioittaen anoa, kentamista varten vuoden 1928 tulo- 4691: ja menoarviossa varattaisiin 800,000 4692: markan määräraha. 4693: 4694: Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1927. 4695: 4696: Kaarlo Hänninen. 4697: 108 4698: 4699: Il,t3. - Anom. ehd. N :o 34. 4700: 4701: 4702: 4703: 4704: Neitiniemi: Määrärahan myöntämisestä Kemiiärven- 4705: Pelkosenniemen maantien rakentamista varten. 4706: 4707: 4708: E d u s k u: n n a ll e. 4709: 4710: Kaakkois-Lapin uusi kunta; Pelkosenniemi kilometrin pituisena erillisenä ltiepätkänä, 4711: on kokonaan vailla maantietä. Kemijärven yhdistymään muihin ,valtamaa.nteihin' '. 4712: kirkonkylästä Pelkosenniemen kirkonkylään Kuten edellä jo mainitsin on Kepiijärven- 4713: rakennettavan uuden maantien rakennus- Pelkosenniemen uuden maantien. kustannus- 4714: suunnitelma ja kustannusarvio ovat lopulli- arvio 4 1 / 2 miljoonaa markkaa, joten sen ra- 4715: sesti valmiina,. Mainittu tie, jonka pituus kennuskausi, vaikkakin siihen v :st111 1929 4716: on 51 1 / 2 kilometriä, tulee kustannusarvion alkaen käytettäisiinkin 1 miljoonaa tai 1 1 / 2 4717: mukaan maksamaan noin 4 1 / 2 miljoonaa miljoonaakin vuotuisesti, tulee kestämään 4718: markkaa. Tämä tie on yksi niistä Pohjois- vähintäin 1931 vuoden lopulle. Tällöin on 4719: Suomen uusista maanteistä joiden rakennus- jo määrä Rovaniemen-Kemijärven uuden 4720: töiden alottamista pitäisi kiirehtiä. Pelko- rautatienkin olla valmiina. Pitäisi saada 4721: senniemen kunnan tietarpeen ohella tulee ainakin siihen mennessä Kemijärven-Pelko- 4722: tämän tien rakentamisen kautta suuri OS a senniemen välinen. maantiekin valmistu- 4723: 1 4724: 4725: 4726: 4727: 4728: Kemijärven kunnan asukkaita eli n. s. ,,yli- maan. Tällä maantiellä on asutustarpeen ja 4729: kylät'' y. m. saamaan itseHeen välttämättö- asukkaiden elä:miS'en ehdon ohella myÖskin 4730: 1 4731: 4732: 4733: 4734: män maantien. yleisenä matkustajaliiketienä ja valtionmet- 4735: Tätä nyt esittämäni uuden maantien ra- sien taloudentuoton kohottajana suuri mer- 4736: kelmustyön alkuunpanemista varten on kitys. 4737: Tie- ja Vesirakennushallitus ehdottanut ensi Vaikkakin maanteiden rakennussuunni- 4738: vuodelle 600,000 markan työmäärärahaa, telmat kuuluvatkin hanituksen tehtäviin, 4739: mutta !hallitus e:i ole ottanut sitä eduslmn- olisi mielestäni esilläolevan. maantien raken- 4740: nalle jättämäänsä tulo- ja, menoarvioehdo- tamistyön alottamisella siksi painavat 4741: tukseen vuodelle 19;28. Nyt kun Pelkosen- syynsä, että eduskuntakin voisi siihen nyt 4742: ,niemen'-Savukosken välisen uuden maan- ensi vuodelle jo ottaa Tie- ja Vesirakem.- 4743: tien .raken:nustyö on kuluvana syksynä lop- nushallituksen esittämän työmäärärahan 4744: puun suoritettu, olisi karkinpuolin sopivaa 600,000 markkaa. Ro'hken.en siis kunnioit- 4745: siirtää sanotun tien rakennusmestari työ- taen pyytää, 4746: väkineen ja työvä[ineineen läheiselle Kemi- 4747: järven-Pelkosenniemen väliselle uudelle että Edttskttnta päättäisi ottaa V1W- 4748: maantielle töitä alottamaan ensi kesän ai- den 1928 tulo- ja menoarvioon Kemi- 4749: kana. Viimeksimainitun tien tultua ra- .iärvcn-Pelkosenniemen uuden maan- 4750: kennetuksi tulee vasta Pelkosenniemen-Sa- tien mkennustöiden alottamista var- 4751: vukosken uusi maantiekin, joka nyt on 4.5 ten 600,000 rna1·kan suuruisen työ- 4752: mää1·ärahan. 4753: Helsingissä, syyskuun 117 p :nä 1927. 4754: A. A. N eitiniemi. 4755: 109 4756: 4757: ll,t4o - Anom. eh4. N :o 35. 4758: 4759: 4760: 4761: 4762: Hannula, U., y. m.: Määrärahan myöntämisestä maan- 4763: tien rakentamista varten Kemijärven kirkonkylästä 4764: Pelkosenniemelle. 4765: 4766: 4767: E d u s k u n n a ll e. 4768: 4769: Jo vuonna 1906 tekivät eräät Sodankylän joka ei liity mJSSaan kohti maantieverkos- 4770: ja Kemijärven pitäjien asukkaat anomuksen toon ja joka näin ollen jää täysin tarkoitus- 4771: maantien rakentamisesta Kemijärven kir- taan vastaamattomaksi. 4772: konkylästä Pelkosenniemelle. Tästä anomuk- Kemijärvenc-Pelkosenniemen tiesuunta al- 4773: sesta oli seurauks-ena, että sanottu tiesuunta kaa Kemijärven kirkonkylästä Särkikan- 4774: tutkittiin ja tjen rakentamista varten kus- kaalta valtamaantiestä ja päättyy Pelkosen- 4775: tannusarvio la&dittiin. Kun kumminkaan niemellä siihen kohtaan, missä Pelkosennie- 4776: anomus ei johtanut mihinkään käytännölli- men-Savukosken tie alkaa. Tiesuunnan pi- 4777: siin tuloksiin, uudistivat eräät Kemijärven tuus on 51.5 kilometriä. 4778: pitäjäläiset sen vuonna 1923. Näin uudiste- Edellä on jo sanottu, että Kemijärven- 4779: tusta arnomuksesta oli seurauksena, että Pelkosenniemen tie tuli:si olemaan suorarnru- 4780: Kemijärven-Pelkosenniemen tiesuunta mää- sena jatkona nyt valmistuvalle Pelkosennie- 4781: rättiin jälleen tutkittavaksi ja tarvittava men-Savukosken maantielle. Välitöntä 4782: kustannusarvio laadittavaksi. Uusi tutkimus hyötyä Kemijärven>-Pelkosenniemen tiestä 4783: toimeenpantiinkin vuonna 1925 ja samal1a tulisi näin ollen olemaan sekä Kemijärven 4784: laadittiin myöskin kustannusarvio. Tällä- että myöskin Pelkosenniemen ja Savukosken 4785: kään kertaa ei asianomaisten anomus joihta- pitäjien aS'Ukkaille. Kemijoki, joka nyt muo- 4786: nut tämän enempiin tuloksiin. dostaa ainoan kulkureitin, on sekä keväisin 4787: Yli 20 vuotta on näin ollen ollut vireillä että syksyisin pitkät ajat täysin kulkukelvo- 4788: eräs Pohjois-Suomen tärkeimmistä tiekysy- ton saattaen silloin edellämaimittujen pitä- 4789: mykffistä myönteistä ratkaisua saamatta. jien väestön varsin tukalaan asemaan. Paitsi 4790: Kun kumminkiru tänä vuonna valmistuu Sa- paikalliselle väestölle ja muodostuvalle 4791: vukosken-Pelkosenniemen maantie, näyttää uudisasutukselle, on Kemijärven-Pelkosen- 4792: täysin luonnolliselta, että tätä maantietä on niemen maantiestä arvaamattoman paljon 4793: töitä keskeyttämättä jatkettava edelleen Pel- hyötyä myöskin valtiolle, joka omistaa suu- 4794: koseruniemeltä valtamaanti·ehen Kemijär- rimman osan Pelkosenoo.iemen ja Savukosken 4795: velle, si1lä muussa tapauksessa jää Savu- pitäjien alueilla olevista metsistä, joissa vuo- 4796: kosken-Pelkosenniemen maantie irraHi- sittain toimitetaan suu~ia tukinhakkuita. 4797: sek..<ri kaltden I.~apiln pitäjän väliseksi tieksi, Maantie tavaran y. m. kuljetukselle näille 4798: 110 II, 14. - Kemijärven-Pelkosenniemen Jlllaam tie. 4799: 4800: metsätyömaille on välttämättömän tarpeen että vuoden 1928 tulo- ja. menoarc 4801: vaatima. viossa varattaisiin yksi miljoona 4802: Kaiken edellä esitetyn nojalla rohke- markkaa Kemijärven-Pelkosennie-- 4803: nemme kunnioittaen anoa, men maantien rakentamista varten. 4804: 4805: Helsingissä, syyskuun 12 p. 1927. 4806: 4807: 4808: Uuno Hannula. Kaarlo Hänninen. 4809: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.. 4810: Antti J unes. 4811: II,ts. - Anom. ehd. N :o 36. 4812: 4813: 4814: 4815: 4816: Bryggari y. m.: Määrärahan myöntämisestä maantien 4817: rakentamista varten Karstulan kirkonkylästä Soinin ~ 4818: kirkonkylään. 4819: 4820: 4821: E d u s k u n n a; ll e. 4822: 4823: Karstulrun---Soinin välille ei ole saatu saada ne säilyteiyiksi pilaanrtumatta. Par- 4824: maantietä, vaikka asi3! on ollut esillä jo noin hain työvoima siirtyy paikkaku:nnaJta sekä 4825: kaksikymmentä vuotta ja vaikka sitä ki- maan rajojen ulkopuolelle että maan teolli- 4826: peästi tarvittaisiin, sekä ka!uttakulku- että suuskeskuksiin, koska maataloudessa tiettö- 4827: erittäinkin paikallistienä. Tämän maantien mien pitkien matkojen takana ei ka'llllftta 4828: tarpeellisuudesta; <lvat olleet yksimielisiä maksaa riittävän korkeita palkkoja. Sa- 4829: mainittujen kuntien valtuustot, tiettömällä masta syystä ei asutustoiminta, johon val- 4830: alueella usean kylläkunnan asukkaat, Vaa- tiovalta; on v~imeisinä vuosina. omistanut 4831: san läänin maaherra sekä Tie- ja Vesiraken- entistä suurempa•a huomiota, edisty valtion 4832: nusten Ylihallitus. K&ikki tätä alaa edus- ja yksityisten viljelyskelpoisilla, mutta vil- 4833: tavat virastot ja maantietä tarvitsevat, paik- jelemättömillä mailla, sillä uudisviljelijä ei 4834: kakunnan sekä ympäristökuntien asukkaat pääse elämisen alkuun tiettömässä erä~ 4835: ovat siis sitä mieltä, että Karstulan-Soinin maassa:, vaikka maan laatu muodostaisi sille 4836: kirkkojen välille olisi rakennettava yleinen hyvält edellytykset. 4837: maanti·e. 4838: Maantien tarpeellisuudesta ei muunlaista Syynä siihen, että mainitulle alueelle ei- 4839: mielipidettä vallitsevaan tilanteeseen tutus- vät siellä asuvat ole sa·aneet maantietä, on 4840: tuneet voi omaksuakaan. Eihäru tällä 35 asukkaiden varattomuus ja harva asutus 4841: ki1lometrin pituisella alueella asukkaat saa sekä maruston aiheutt<aiiilat suuret rakennus- 4842: mitään tavaroita kesällä muutoin kuljete- kustannukset. :Tie- ja V esirakennus~n Yli- 4843: tuksi kuin kulkemalla metsäpolkuja kautta hallituksen toimenpiteestä on insinööri E. J. 4844: soiden ja rämeiden. Kesällä ei ole mah- ,Järvilehto Päijänteen piirin piiri-insinöörin 4845: d<lllista kunnollisesti saada edes vai- toimeksiannosta tehnyt tutkimuks~n maan- 4846: najia ennen mätänemistilaan joutumista tien suunnasta sekä kustannusarvion vuo- 4847: viedyksi viimeiseen [epopaikkaa,n, hau- tena 1'923. Maantien ffianstulan puoleisesta 4848: taan. Maanviljelys ja karjanhoito py- päästä on kuntien pyynnöstä antanut lau- 4849: syvät alhaisella tasolla. ;Eihän apulantoja sunnon mainitun piirin .apulaisinsinööri 4850: voida kesällä kuljetta•a eikä talvella ole mah- Kalle L. Salminen, niistä kolmesta vaihtoeh- 4851: dolli~a niitä kesän tarpeiksi ostaa varatto- dosta, jotka oli tien suunnaksi tutkittu. In- 4852: muus- y. m. syistä. Kairjantuotteiden kul- sinööri E. J. Jårvilehdon tutkimuksen mu- 4853: jettaminen jalostuslaitoksiin samoinkuin ko- ka.au ovat kaksi vaihtoehtoa Pääjärven länsi- 4854: tona·kin jalostettujen tuotteiden liikekeskuk- sekä kolmws vaihtoehto mainitun järven poh- 4855: siin kuljettaminen vie liian paljon aikaa, joispuolelta., Matkan pituus ja kustannuk- 4856: jota paitsi on vaikeata kuumilla ilmoilla set eri tiesuunnille ovat seuraavat: 4857: 112 4858: 4859: Pituus. Kust&nnukset. 4860: Matilaisen haara I ............... . 34.06 km. 1,516,300 : - 4861: Harjun haara II ................ . 32.. SG , 1,420,483:- 4862: Pohjoispuolelta UI .............. . 38.21 2,550,982:- 4863: " 4864: Kuten tästä a.mmattimiehen kustaoous- luottaa siihen, että valtio ryhtyy rakenta- 4865: arviosta käy ilmi, tarvitt®}siin tämän tien m?Zn Karstulan~Soinin kirkkojen välille 4866: !akentamiseen vaihtoehdon N :o 1 ja N :o 2 maantien. 4867: r11kennuskustannuksiin noin 1.5 miljoonaa Vielä on mainittava, että tämä'll matU~tien 4868: markkaa sekä Pääjärven pohjoispuolisen merkitys tulisi olemaan suuri kauttakulku- 4869: suunnan rakentamiseen 2,550,982:- mark- ti'enä 1n!han sekä Myllymäen asemalta Kars- 4870: kaa. Näin huomattavan rahamäärän saami- tulaan, Soiuin kautta Perhoon sekä Kivijär- 4871: nen on pääsyy siih®, että kunnan asukkaat, velle, mutta erittäin suuri merkitys tulisi 4872: ja vielä vähemmän tällä alueella oleva pai- sillä olemaan paikallisliikenteelle ja paikka- 4873: kallinen väestö ei voi omin apuins·ru tietä kunnan asukkaiden taloudeHiselle vaurastu- 4874: kustamtaa. miselle. Näillä perusteilla ehdotamme, 4875: Kun ottaa huomioon, että !lämäkin salo- 4876: seutujen >asukkaat maksavat V\ltiolle kaikki että mMntien rakentamista varten 4877: ne verot, mitä yleisiin tarpeisiin kannetaan Karstulan kirkonkylästä Soinin kir- 4878: ja ·että monelle vastaavalle seudulle on val- konkylään hyväksyttäisiin v. 1928 4879: tio rakennuttanut sekä maantien että rau- menoarvioon 750,000 markan määrä- 4880: tatien, rohkenevat nä:mä salojeu asukkaat raha. 4881: 4882: Hel$illgissä, syyskmm 16 p :nä 1927. 4883: 4884: 4885: Tuomas Bryggari. Toivo Halonen. 4886: Atte J. Muhonen. Toivo Lehto. 4887: Jalmari Linna. Hilma Koivulahti~Lehto. 4888: Isak Penttala. Edward Setälä. 4889: Otto Toivonen. E. Huttunen. 4890: Anna A. Haverinen. Jussi Rapo. 4891: Hilda Seppälä. 4892: 113 4893: 4894: II,t6. - Anom. ehd. N :o 37. 4895: 4896: 4897: 4898: 4899: Koivuranta.. y. m.: Määrärahan myöntämisestä Rova- 4900: niemen Pekkalan-Kemijärven Luusuan välisen 4901: maantien rakentamista varten. 4902: 4903: 4904: E d u s k u n n a II e. 4905: 4906: Noin 25 vuotta sitten jätettiin Oulun lää- Kulkulaitosministeriö samoin kuin kaikki 4907: nin kuvernöörille anomus maantien raken- viranomaiset ovat paikallisen väestön kanssa 4908: tamisesta Rovaniemen pitäjän Autin ky- yhtä mieltä aten tarpeellisuudesta. Niin- 4909: lä,stä Kemijärven pitäjän Luusuan kylään. ikään Pohjois-§uomen ja. Karjalan maantie- 4910: 'l'ämän anomuksen johdosta antoi Oulun komitea pitää tämän tien rakentamista erit- 4911: läänin kuvernööri 17/7 1,908 päätöksen, täin tärkeänä. Näin ollen emme katso tar- 4912: jossa kysymyksessä oleva tiehanke katsottiin peelliseksi tässä lähteä yksityiskohtaisesti 4913: tositarpeen v.aatimak& ja näin ollen määrät- tämä;n puheenaolevan tien tärkeyttä to- 4914: tiin se myös rakennettavaksi. distelemaan; mainitsemme ainoastaan, että 4915: Asianomaiset tientekovelvolliset olivat tien ta.rve on vuosi vuodelta s.ullreDJtu- 4916: kuitenkin silloin ennemään siinä määrin ra- nut, niin että sen rakenteille paneminen ei 4917: sitettuja teiden teon ja kunnossapidon suh- mielestämme siedä enää lainkaan viivyttä- 4918: teen, että viranomaiset eivät katsoneet koh- mistä. 4919: tuulliseksi pakottaa heitä puheenaolevaa Näin ollen pyydämme kunnioittaen eh- 4920: tietä rakentamaan. dottaa, 4921: Kysymyksessä oleva tieasia on myöhem- 4922: min oHut miltei ja:tkuvasrti vireillä. Niinpä että Eduskunta 1nyihl,täisi Rovanie- 4923: on v. 1920 Tie- ja Vesirakenn'Usten ylilhalli- men Pekkalan-Kemijä1·ven Luusuan 4924: tuksen määräyksestä toimitettu tutkimus välisen maantien rakentamista var- 4925: tiesuunnalla ja laadittu siitä kustannus- ten ensi vuoden menoarvioon 1 milj. 4926: arvio. Tien lähtökohdaksi on määrätty markan määrärahan. 4927: Pekkalan kylä Rovaniemen Posion maan- 4928: tien varrella. 4929: 4930: Helsingissä, 13 p. syyskuuta 1927. 4931: 4932: 4933: Janne Koivuranta. Kaarlo Hänninen. 4934: Antti J unes. K. A. Lohi. 4935: 4936: 4937: 4938: 4939: 15 4940: 114 4941: 4942: 11,17.- Anom. ehd. N:o 38. 4943: 4944: 4945: 4946: 4947: Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kolarin pitä- 4948: jässä olevan Kolarin saaren kiertotien rakentam.ista 4949: varten. 4950: 4951: 4952: E d u s k u n n a ll e. 4953: 4954: Kolarin kunnan aJlueella, Ruotsin va;stai- täten maantien yhteyteen se asutus, joka on 4955: sella rajalla kuLkee valtamaantie noin 8 kilo- muodostunut ja vasta muodostuu tietä leik- 4956: metrin pituudelta n. s. Kola:rWL saarta,. jonka kaavan Ylläs'joen varrelle. 4957: kump&isessakin päässä on .pitkät ja h!liilka- Kun tien rakentamista varten on: jo 4958: lasti kuljettavat lossit. Senvuoksi onkin kaikki tanpeelliset esityöt suoritettu, asian- 4959: tällainen liikennettä va;ilreuttava asiaintila omaiset ehdotukset, suunnitelmat ja kustan- 4960: herättämyt jo aikoja .sitten paikkakuntalais- nusarviot hyväksyttyinä Tie- ja Vesiraken- 4961: ten, matkustavan yleisön ja tavarain kulj·e- n'USten Ylihallituksessa olemassa ja sen to- 4962: tu.sta harjoittavain liikemiesten taholta eri- teuttamista kaikki hallinnolliset virastot kii- 4963: tyistä huomiota ja kummastusta. reellisenä puoltaneet, niin oletamme, että 4964: Tämän asiaintilan poistamisekså. jätettiin asia on jo rilittärvästi valmisteltu. Onpa yli- 4965: vuollJlla 1913 Kolarin kuntalaisten puolesta hallitus jo kahteen kerta;an esittänyt työtä 4966: Oulun .läänin lmvernöörinrvirastoon kirjel- pantavaksi alullekin ja sitä varten pyytän•yt 4967: mä, jossa a.nrottiin valtiovaUan toimenpiteitä tarpeellisia käyttövaroja, mutta valtioneu- 4968: uudem. maantien rwkentam.iseksi itäisen joki- vosto,. vaikka se on asian periaatteessa hyväk- 4969: halllran itäiselle rannalle, lähtien Jokijalassa synyt, määräten m. m. ,jonkun seuraavan 4970: olevan lossrpaikan Hihe<isyydestä ja y!htyen vastaisen vuoden menoa;rvioehdotukseen 4971: jokivarren tiehen ylimmäisen lossin pohj.ois- merkitsemään puheena olevan tietyön itlotta- 4972: puolella. miS'een sopivaksi katsotun erän" on kuiten- 4973: Näin rakennettavan uuden kiertotien kin toistaiseksi evällJllyt työn llllulle prunon. 4974: kautta:, joka tulisi noin 10.5 km. pituiseksi, Näin ollen ja kun sanottu epääminen tie- 4975: avautuisi To:rm:ionjokivarren ja varsinkin · tysti on aiheutunut niulwista käyttövaroista, 4976: Länsi-Lapin liikenteelle arvaamaton helpo- tulisi Eduskunnan kiin,nittää asiarun huo- 4977: tus etenkin senvuoksi, että lossit käyvät miotaan ja osoittaa siihen tarvittavat vara;t. 4978: syksyisin ja kerväisin hyvin pitkiksi ajoiksi Koko työ, jonka kustannusarvio siltoineen 4979: yli'Pääsemättömiksi ja silloon luonnollisesti nousee 1,430,000 markkaan, voitaisiin sopi- 4980: aiheuttavat liikenteelle melkein voittamatto- vasti jakaa kah.dene vuodelle. Ja sen toteut- 4981: mia vaikeuksia. Uudesta tiestä olisi· 'vielä tamisella voitaisiin siilloin myöskin: helpottaa 4982: sekin valtiolle hyvin tuntuva etu, että valtio paikkakunnalla aina keväisin ilmenevän 4983: siten Vlllpautuisi kaihden. pitkän ja verrattain tyött-ömyyden raskaita seurauksia. 4984: kallililla kustallllluksilla hoidettavan lossin Kaiken edellä olevan nojalla rohkenemme 4985: ylläpidosta. Sitäpaitsi sa.atetta:isiin vielä kunnioittaen anoa, 4986: II,17.- Juuers, y. m. 115 4987: 4988: että Ed,uskunta päättäisi rakennet- että mainitun työn alulle panoct 4989: tavaksi Kolarin pitäjässä olevan Ko- varten tulevan vuoden menoarvioon 4990: larinsaaren kiertotien ja merkittäisiin 700,000 markan suurtti- 4991: nen työmääräraha. 4992: 4993: Helsi,ngissä, syyskuun 12 p :nä 1927. 4994: 4995: 4996: Antti J unes. K. A. Lohi. 4997: Janne Koivuranta. Uuno Hannula. 4998: Kaarlo Hänninen. 4999: l:W 5000: U,1s. - A.nom. ehd. N:o 41. 5001: 5002: 5003: 5004: 5005: Hannula, U., y. m.: Määrärahan myöntämisestä Rova- 5006: niemen-Kemijärven välisen maantien koneaurausta 5007: varten. 5008: 5009: 5010: E d u s k u n n alle. 5011: 5012: Autoliikenne maassamme on viime vu<Jsien kuluessa vastaavanlaisia kokeiluja ja saavu- 5013: kuluessa kehitty.nyt hämmästyttävä:r1ä no- tettu tällöin erittäin edullisia tuloksia. 5014: peudella. Epäillemättä tämä kehitys tulee Meillä taasen on kokonaan hankkimatta sel- 5015: lähivuosina j.atkumaan samaan suuntaan ja vyys siitä, missä määrin talviaut<Jliikenteen 5016: seurauksena on, että suunnattomia pääomia ylläpitäminen Pohjois~Suoonessa on m&hdol- 5017: tullaan jatkuvasti käyttämään autojen han- linen. Tämän SJeikan selville ottamisella <Jn 5018: kintaan edelleenkin. Hyvän osan vuodesta kumminkin ratkaiseva merkitys koko maan 5019: kumminkin näin käytetyt pääomat ovat hyö- talv:iautoliikenteelle. Se, mikä on mahdol- 5020: tyä tuottamattomat. Lumiesteitten vuoksi on lista vahva.lumisessa ja v.ai'keamaastoisessa 5021: autoliikenne talvikuukausina miltei kaikki- pohjolassa, on mahdollista myöskin muualla 5022: alla maassamme pysähdyksissä. Näin ollen Suoonessa. Pohjoi~Suomessa suoritettavia 5023: syntyy kansantaloudellista tappiota, jonka kokeiluja varten on vain valittava sellain~n 5024: merkitys ei ole suinkaan vähäksi arvioitava. maantie1inja, joka on mahdollisimman vai- 5025: Ennen pitkää käynee meillä välttämättö- kea maastoltaan ja jossa voidaan edellyttää 5026: mäksi ryhtyä valtion toimesta ainakin tär- lumen vahvuuden olevan myöskin suurim- 5027: keimmillä maantielinjoilla saattamaan tiet man. Nämä vaatimukset täyttää joka suh- 5028: sellaiseen kuntoon, että myöskin talviaut<J- teessa Rovaniemen--Kemijärven välinen 5029: liikenne niillä on täysin mahdollinen. En- maantieosa, ja senpä vuoksi onkin täysin 5030: nenkuin kumminkaan näin laajakantoista tarkoituksenmukaista jo ensi talven kuluessa 5031: suunnitelmaa käydään toteuttamaan on tar- järjestää tällä tieosalla koneellinen auraus. 5032: peellista hankkia riittävä selvitys siitä, missä Mitä tulee tarvittaviin kustannuksiin, niin 5033: määrin teitten kunnossapito talviautoliiken- ne eivät missään tapauksessa kohoa kovin 5034: nettä varten on mruassamme mahdollinen ja korkealle siihen hyötyyn nähden, mikä täl- 5035: miten suuria kustannuksia se vaatii. laisen tutkimuks~n toimeenpanosta on ei ai- 5036: Viime tah11en kuluessa onkin valtion t.oi- noastaan Perä-Pohjolalle, vaan koko maa:lle. 5037: mesta jo suoritettu maanteitten koneellista Vaitiolla on j.o ennestään kuorma-autoja 5038: aurausta tielinjoilla Tampere-Kangasala, RovaniJemellä ja ovat ne talvisaikaan tarkoi- 5039: Lempäälä-Valkeakoski ja Turku-Uusi- tusta varten käytettävissä. Siinä tapauk- 5040: kaupunki. Sikäli kuin tiedämme, ovat nämä sessa, ettei valtion omistamista koneauroista 5041: kokeilut johtaneet suotuisiin tuloksiin. Niin- voitaisi yhtään siirtää Pohjois-tSuomeen e.del- 5042: ikään on naapurimaassamme Ruotsissa maan lämainittua tarkoitusta varten, olisi silloin 5043: pohj.oisimmissa osissa suoritettu viime talven hankittava y'ksi koneaura lisää ja aiheutuisi 5044: Il,1s. - HanD11111a, U., y. m. 117 5045: 5046: tästä valtiolle menoJa noin 30,000 markkaa. autoliikenteen va~taiselle kehittämiselle. Sa- 5047: Tätä summa ei kumminkaan voitaisi laskea. nomattakin on selvää, että tällä 'kokeilulla 5048: varsinaisun kustannuksiin, sillä elleivät olisi mitä suurin merkitys koko Pohjois- 5049: kokeilun tulokset Pohjois~Suomessa olisi Suomelle ja että sen mahdollisesti antamat 5050: myönteisiä, voitaisiin koneaura siirtää Keski- myönteiset tulokset tulisivat arvaamatto- 5051: ja Etelä~Suomeen. Ainoat todelliset kustan- massa määrin edistämään liikenneolojen ke- 5052: nukset, j:otka. valltiolle edellä esitetystä toi- hittymistä maan osattomimmilla seuduilla. 5053: menpiteestä johtuisivat, olisivat tien auraus- Edellä .esitetyn perusteella rohkenemme 5054: kustannl1kset ja nousisivat ne 1,000 maDk- kunnioittavimmin ehdottaa, 5055: kaan kilometriltä, eli siis Rovaniemen~ 5056: Kemijärven välillä 80,000 markkaan tai- että Eduskunta päättäisi varata 5057: vessa. Summa on arvioitu silmälläpitäen valtion ensi vuoden menoarviossa Ro- 5058: sitä seikkaa, että sattuu vahvaluminen talvi. vaniemen-J[emi,iärven välisen maan- 5059: Siinä tapauksessa, että lumentulo on vähäi- tieosan koneaumusta varten ensi tal- 5060: sempi, ei arvioitu summa tule edes kokonaan ven a,ikana Sm.k. 110,000:-, josta 5061: käytetyksi. määrästä Smk 30,000:- käytettäi- 5062: Kuten edellä on osoitettu, on Rovaniemen siin u,uden koneauran ostoa va.rten ja 5063: -K:emijärven välillä ensi talven aikana suo- Smk. 80,000 varsinaisten konea.uraus- 5064: ritettavaksi ehdotetuna koneaurauksella. ai- kustanmtsten peittä.miseen. 5065: van ratkai~eva merkitys koko maan talYi- 5066: 5067: Helsingissä, 15 pä.ivänä syys'kuuta 1927. 5068: 5069: 5070: Uuno Hannula. K. A. Lohi. 5071: Antti Junes. Janne Koivuranta. 5072: 118 5073: 5074: II,t9. - Anom. ehd. N :o 42. 5075: 5076: 5077: 5078: 5079: Lohi y. m.: Määrärahan myöntämisestä Oulun-Pudas- 5080: järven-Kuusamon välisen maantien aukipitämisel~si 5081: talven aikana. 5082: 5083: 5084: B d u s k u n n a ll e. 5085: 5086: K:un mal!lmme rautatieverkosto on toist-ai- rrutkimukset rautatien rokentaiilih'esta 5087: seksi, varsinkin maamme pohjoisosissa aivan Kuusamoon on tosin jo suori,tettu, mutta 5088: vähäinen, johtuu tästä, että ne seudut jotka rautatien rakentamiseen ei liene mahdollista 5089: ovat kauvimpana rautateistä, ovat monessa ryhtyä ennenkuin nyt rakenteella olevilta 5090: suhteessa paljon epäedullisemmassa ase- rautateiltä joutuu koneet ja kalustot. 5091: massa kuin rautateiden läheisyydessä olevat Tästä syys1tä olisi aivan välttämätöntä 5092: paikkalrnnna t. ryhtyä heti toimiin että tämä la.ajan Itä-Poh- 5093: Viime aikoina suuressa määrin kehittynyt janmaan a'inoa liikennereitti Oulun-Kuu- 5094: moottoriajoneuvoilla tapahtuva liikenne on samon maantie valtion toimesta pidettäisiin 5095: tosin kesän aikana. huomattavasti paranta- autoliikennettä varten kunnossa talvikau- 5096: nut syrjäseutujenkin asemaa. den. Ainakin Oulun-Pudasjärven välinen 5097: Pitkä ja luminen talvi keskeyttää kuiten- osa ei tuottane kovinka.an suuria vaikeuksia 5098: kin moottoriajoneuvoilla; tapahtuvan liiken- eikä vaadi mahdottomia uhraUksia siihen 5099: teen, maan pohjoisosissa. useinkin enem- hyötyyn verraten, mikä tästä tälle laajalle 5100: mäksi kuin puoleksi vuodeksi. maakunnalle oliså. Ehdotamme siis kun- 5101: Vi:ime vuosina on maassamme ryhdytty nioittaen, 5102: muutamilla suuriliikenteis~llä maanteillä pi- 5103: tämääTh teitä auki koneiden avulla talvikau- että Eduskunta päättäisi ensi vtw- 5104: den joten autohikenne on voinut jatkua ym- den menoa1·vioon ottaa 100,000 5105: päri! vuoden. markan suu.ruisen arvimnäiirät·ahan 5106: Oulun~Kuusamon välinen maantie on Oultm-Pudasjärven-Kuusamon vä- 5107: 11ykyään yksi kaikkein suuriliikenteisim- lisen maantien aukipitämiseksi talven 5108: piä maanteitä. aikana at(,toliikennettä varten. 5109: 5110: Helsing:iJssä 19 päivänä syyskuuta 1927. 5111: 5112: 5113: K. A. Lohi. Kaarlo Hänninen. 5114: 119 5115: 5116: H,zo. - Anom. ehd. N :o 39. 5117: 5118: 5119: 5120: 5121: Janhonen: Määrärahan myöntämisestä maantiesiUan 5122: rakentamista varten n. s. Tiikkajan salmen yli. 5123: 5124: 5125: Suomen Ed u s kunnalle. 5126: 5127: Viitaten vuoden 1925 valtiopäiville jäte- den menoa1·vioon ottaa 750,000 mark- 5128: tyn anomusehdotuksen n:o 145 perustelui- kaa maantiesillan rakentamiseksi 5129: hin, esitän kunnioittaen, Kontiomäki-Suomussalmi välisellä 5130: tieosalla n. s. Tiikkajan salmen yli 5131: että Eduskunta. päättäisi ensi vuo- Hyrynsalmen kirkolla. 5132: 5133: Helsingissä syyskuun 17 p. 19:27. 5134: 5135: 5136: T. Janhonen. 5137: 100 5138: 5139: 11,21. - Anom. ehd. N :o 40. 5140: 5141: 5142: 5143: 5144: Hannula, U., y. m.: Määrärahan myöntämisestä sillan 5145: rakentamista varten Tornionjoen yli Tornion kau- 5146: pungin ja Tornion aseman välille. 5147: 5148: 5149: E d u s k u n n a ll e. 5150: 5151: Haminan rauhassa Ruotsin ja Venäjän tieaseman ja kaupungin välisen yli joen 5152: välillä v. 1809 sovittiin siitä, että Tornion tapahtuvan liikenteen huoltamisen. On sel- 5153: kaupunki kuuluisi Suomeen ja valtakuntien vaa, ettei tällainen höyrylautalla tapah- 5154: raja määrättiin vedettäväksi kaupungin län- tuva kuljetus voinut likimainkaan korvata 5155: sipuolitse kulkevaa joenhaaraa pitlcin. Myö- rakentamatta jäänyttä rautatiesiltaa. Pari 5156: hemmin on tämä jokilhaarake kokonaan vuotta sitten lakkasi valtio tykkänään 5157: kuivunut ja vesi on etsinyt itselleen uuden huoltamusta Tornion aseman ja kaupungin 5158: tien kaupungin itäpuolitse. Seurauksena välisestä ylikuljetuksesta siirtä.en tämän 5159: tästä on ollut se, että Tornionjoki nyttem- velvollisuuden Tornion kaupungille, joka 5160: min eroittaa Tornion kaupungin tykkänään nyt yksinään saa vastata siitä, että yli Tor- 5161: Suomen mantereesta, toisin sanoen Tornion nionjoen tapahtuva matkustaja- ja tavara- 5162: • 5163: kaupunki on joutunut Ruotsin puolelle Tor- liikenne on esteetön. 5164: nionjokea. Oulun-Tornion maantie jatkuu Tornion 5165: Kun aikoinaan valtiopäiväin päätöksen kaupungin kautta Ruotsin rajalle Mattilan 5166: perusteella käytiin Oulun-Tornion rata!l kylään Ruotsin Alatorniolla. Kun Edus- 5167: rakentamaan, oltiin Torniojokilaakson väes- kunnan päätöksen perusteella yleiset maan- 5168: tön keskuudessa tä.ysin varmoja siitä, että tiet siirtyivät valtion haltuun, heräsi Tor- 5169: tämä päätös toteutettaisiin kokonaisuudes- nion ja sen jokilaakson väestössä toive siitä, 5170: saan, toisin sanoen rautatie todella raken- että valtio nyt katsoisi velvollisuudekseen 5171: nettaisiin Tornioon saakka, mikä olisi mer- rakennuttaa maantiesillan yli Tornionjoen. 5172: kinnyt sitä, että Tornion kaupunki olisi Tämäkin toive kumminkin on pettänyt ja 5173: samalla tullut yhdistetyksi rautatiesillan mainittu silta näin ollen on edelleenkin 5174: avulla Suomen mantereeseen. Jostakin rakentamatta. 5175: meille tuntemattomasta syystä. edellämai- On ilman muuta selvää, että Tornion 5176: nittu päätös kumminkin jäi toteuttamatta: kaupungin asema joen takana ja eroitettuna 5177: radan pä.ätepisteeksi ei tullut Tornion kau- siitä maakunnasta, jonka kanssa se on mitä 5178: punki, niin kuin valtiopä.iväin asiaa kos- läheisimmässä sekä sivistyksellisessä että 5179: keva päätös sisälsi, vaan Alatornion kunnan taloudellisessa vuorovaikutuksessa, tuottaa 5180: alueella oleva Putaankylä Tornionjoen suuria hankaluuksia sekä kaupunkikunnan 5181: itäpuolella. Rakentamatta jäänyt rauta- että maaseudun väestölle. Valtakunnalli- 5182: tiesilta korvattiin valtion ylläpitämällä selta kannalta katsottuna on luonnotonta, 5183: höyrylautalla, joka sai tehtäväkseen rauta- jopa arveluttavaa, että Tornion kaupunki 5184: II,21. - Hianuula, U., y. m. 121 5185: 5186: asemansa puolesta kuuluu lähemmin Ruot- tellusta syystä" kuuluu valtiolle yksin- 5187: siin kuin Suomeen. omaan, rohkenemme kunnioittavimmin eh- 5188: Siinä tapauksessa, että saataisiin maan- dottaa, 5189: tiesilta· rakennetuksi yli Tornionjoen kau- että Eduskunta päättäisi raken- 5190: pungin kohdalta, tulisi Tornio lähemmin nettavaksi siUan Tornionjoen yli 5191: yhdistetyksi siihen maakuntaan, joka sen Tornion kaupungin ja Tornion ase- 5192: kaupalliseen ja sivistykselliseen alueeseen man välille ja että jo ensi vuoden 5193: kti.uluu, samoin kuin siihen valtakuntaan, 1:altion menoarvioon varattaisiin tätä 5194: jonka rajojen sisäpuolella se on. Kun sil- tarkoit1tsta varten Smk. 1 miljoonan 5195: lan rakentaminen kahdestakin edelläkoske- määräraha. 5196: 5197: Helsingissä, syyskuun 13 p. 1927. 5198: 5199: 5200: Uuno Hannula. Antti Junes. 5201: Janne Koivuranta. Kaarlo Hänninen. 5202: 5203: 5204: 5205: 5206: 1G 5207: 122 5208: 5209: II,zz. - Anom. ehd. N :o 32. 5210: 5211: 5212: 5213: 5214: Hannula, U., y. m.: Määrärahan myöntämisestä puhe- 5215: linlinjan Rovaniemi-Kemijärvi-Kuolajärvi raken- 5216: tamista varten. 5217: 5218: 5219: E d u s kunnalle. 5220: 5221: Koillis-Suomen pitäjät Kuolajärvi ja Ke- den: johto ja valvonta valtion omilla hak- 5222: mijärvi ova:t puutteellisessa pUilleiinyhtey- kuualueima samoin kuin yksityistenkin val- 5223: dessä sekä keskenään että Pe11ä.Pohjolan tär- tion .metsissä olevilla työmailla kävisi puhe- 5224: keän liikekeskuksen Rovaniemen kanssa pu- linlinjan rakeutamisen jälkeen entistä hel- 5225: humattakaan siitä, että näistä pitäjistä voi- pommaksi, kuluja ja tarpeettomia kustan- 5226: taisiin olla suoranaisessa puhelinyhteydessä nuksia säästäväksi. Unohtaa ei myöskään 5227: läänin pääkaupungin Ou'lun kanssa. Tosin sovi, miten tärkeä merkitys sanotun ·puhelin- 5228: on Puhelioosuuskunta Pohjolan toimesta pu- linja,u rakentamisella on ma•an puolustuksen 5229: helinlinja vedetty Rovaniemeltä Kemijär- ja raj.avartioinnin kannalta. Erittäin vali- 5230: velle, mutta -- kuten tällaiset yksityiset lin- tettavaa .on myöskin se, että puuttuvan pu- 5231: jat yleensä- on se heikko ja epävarma sekä helinyhteyden vuoksi valtion Koillis~Suo 5232: sitäpaitsi liikalmormitettu. Mitä taasen tu- messa; olevat viranomaiset eivät voi olla vä- 5233: lee Kemijärven-Kuolajärven väliseen P:U- littömässä yhteydessä läänin pääkaupun- 5234: helinyhteyteen, niin siitä tuskim kannattanee gissa Oulussa sijaitsevien virastQjen kanssa. 5235: main~t.a. Tällä välillä dleva yksityinen linja Paitsi valtiolle, on luonnollis,esti puhelin- 5236: vain vaivoin tarjoaa puhelumahdollisuuden linjan rakentamisesta Rovruniemeltä Kemi- 5237: näiden hhden naapuripitäjän välillä, mutta järven kautta Kuolajärvelle arvaamattoman 5238: puheleminen esim. 'lähimpään kaupunkiin suurta hyötyä myöskin paikalliselle väes- 5239: Kemiin, saatikka sitten läänin pääkaupun- tölle. Kemijärven kirkonkylä on. Per~Pohjo 5240: kiin Ouluun asti, on mahdoton. Kun tuskin lan vilkkaimpia liikekeskuksia ja näin ollen 5241: on luultavaa, että yksityisestä aloitteesta ehdotetun linjan Rovaniemen-Kemijärven 5242: vielä pitkiin aikoihin tässä suhteessa saatai- välinen osa tulisi varmaan irtsensä kannatta- 5243: siin parannuksia ja korjauksia aikaan, ei ole vaksi. Mitä taasen J..illjan Kemi;järven- 5244: muuta keinoa, kuin että valtion puhelin- Kuolajärven väliseen osaalll tulee, niin edellä 5245: linjaa Rovaniemeltä lähtien jatketaan ede:L- esitetyt tärkeät näkökohdat ovat omiaan 5246: leen Kemijä11ven kautta Kuolajärvelle. puolust!l!maan sen rakentamista siinäkin ta- 5247: Jo valtion oman edun kanna,lta on tärkeää pauksessa, ettei siitä alkuvuosina saataisi- 5248: puheJimlinjan rakentaminen Rovaniemeltä ban sanottavia voittoja. Sitä paitsi valtio 5249: Kuolajärvelle.. Omistaahan valtio Koillis- tätä ennen on jo useissa tapauksissa asettu- 5250: Suomessa suurimmat metsärikkautensa. Töi- nut siUe kannalle,. että etäiset rajaseutu- 5251: U,:zz. - Hannu!1a, U., y. m. 123 5252: 5253: pitii!jä,t oo edes puhelinlin>jan avulla saatet- että Eduskunta päättäisi rakennet- 5254: tava muun Suomen yhteyteen riippumatta tavaksi puhelinlinjan Rovaniemi- 5255: siitä saattaa,ko tällainen linja muodostua Kemijärvi-Kuolajärvi ja 5256: karmattavaksi vai ei. että tätä tarkoitusta varten valtion 5257: Edelläesitetyn perusteella rohkenemme ensi vuoden menoarvioon varattaisiin 5258: kunnioittavimmin ehdottaa, Smk. 75,000:- määräraha. 5259: 5260: Helsingiss,ä, syyskuun 13 päivänä 1927. 5261: 5262: 5263: Uuno Hannula. Antti Junes. 5264: Janne Koivuranta. Kaarlo Hänninen. 5265: K. A. Lohi. 5266: Iljz3. - Anom. ehd. N :o 43. 5267: 5268: 5269: 5270: 5271: Niukkanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Imatran 5272: voimansiirtojohtoverkon täydentämiseen n. s. maa- 5273: kuntajohdoilla. 5274: • 5275: E d u s k u n .n a ll e. 5276: 5277: Imatran voimalaitoksen ja sen voiman netta:va sä:hkön kulutusalueille johtavat 5278: siirtolaitteiden rakentaminen lasketaan syk- 35,000 voltin linjat, niihin muuntajat 5279: syllä v. 1928 edistyvän siihen vailheeseen, 35,000/10,000 v-olttia, näistä muuntajista 5280: että sähkövirran kehittäminen voi alkaa. kulutuspaikkakunnil1e johtavat 10,000 vol- 5281: Tähän saakka on tähän, maamme talouselä- tin linjat ja niiden muuntajat 10,000/380 5282: män kehitykselle 'tärkeään suuryritykSIElen volttia ja niistä edelleen käyttöjohdot. 5283: a•setettu jo var.oj.a käytettävä:ksi 312.5 mil- Asiantuntijain laskelmien mukaan tulevat 5284: joonaa markkaa ja vuoden 1928 ylimääräi- 35,000 voltin linjat ja muuntajat maksa- 5285: sessä menoarviossa ehdottaa hallitus siihen maan 5286: myönnettäväksi 312 miljoonaa markkaa. Kun 5287: tämän jälkeen vielä tarkoitukseen käytetään 35,000 voltin linjakilomett·i. 5288: Helsingin-Karjaan välisen johdon ja Ka.r- 5289: 3 X 50 mjm2 noin 41,000 markka.& 5290: jaan muuntaja-aseman ·ralmntamiseen 17.5 5291: 3 X 35 m/m2 , 34,000 , 5292: miljoonaa, tulee ralmnnustyö valmiiksi sen 5293: 3 X 25 mjm2 , 29,000 , 5294: suunnitelman mukaan, j1onka eduskunta 5295: 3 X 16 m/m 2 , 25,000 , 5296: m. m. johtoverkkoon .nähden v. 1924 hy- 5297: väksyi. Tämän, jo hyvä:ksytyn rakennus- 5298: 35,000/10,000 voltin mnunta,iat kappale. 5299: ohjelman mukaan tulee ·valtio rakentamaan 5300: a) 78,000 tu:r1biiniib.evosvoimaa. käsittävän 200 KV A noin 150,000 markkaa 5301: voimalaitoksen, j•onka teho, koneita lisää- ·250 KVA , 156,000 , 5302: mällä ja ilman suurempia muita lisäraken- 320 KVA , 165,000 , 5303: nuksia, voidaan kohottaa lähes puolella, b) 5304: pääjohdot ja niiden muuntaja-asemat eli siis kes'kimäärin linjakilometri n. 30,000 5305: 110,000 voltin jännitYJkseHe Imatra-Vii- ja muuntaja kpl. n. 155,000 markkaa, 10,000 5306: puri, Imatra-Hikiä-Helsinki-Turku sekä voltin linjan maksaessa keskimäärin linja- 5307: Helsinki-Karjaa. Koneet ja muun'taj•at kilometriltä n. 14,000 ·ja 10,000/380 voltin 5308: tulevat siten ra:kennettaviksi että pääjohdon muuntajan n. 20,000 markka:a. 5309: ja voima-aseman muuntajista voidaan ku- On selvää että silloin kuin Imatran säh- 5310: luttajayhtymille myydä sähkövirtaa ainoas- kövirran ostajiiJ!a esiintyvät sellaiset suuret 5311: taan 35,000 voltin jännityksellä, joten siis kulutuskeskukset 'kuten Helsinki, Vii'Puri ja 5312: virtaa ostavien yhtymien .on itse raken- Turku, joihin valtio jo hyväksytyn suunni- 5313: U,~3.- N!u~en, y. m. 5314: 5315: 5316: telw@ mnkaan rakentaa Sl1Urmuuntaja- 35,000 voltin lin·~t 278 km. 6,885,000:- 5317: ~wa.t1 ei virran edelleen johtamin'6n val- 35,000/10,000 voltin murun- 5318: ti.on m11untajista tuota näille kuluttajille tajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,668,000:- 5319: vaik~ll~ia. Sama on asianlaita myöskin 10,000 voltin linjat, niiden 5320: niissä tapauksissa, jolloin sähkön oStajana muuntajat j.a käyttöjohdot 24,145,000:- 5321: eaiintyy joku valtion muuntaja-laseroan lä- eli yhteensä 32,688,000:- 5322: heUä. oleva suurempi teollisuuslaitos. 5323: Siihen sijaan oll>e.SSa kysymyksen varsi- 35,000 voltin eli n. s. sekundääri- eli maa- 5324: nai~ista. maaseudun jopa pi'kku'kaupunkien- kuntajohtojen ja niiden muuntajien osuus 5325: kin sähkövirran kuluttajista, näyttää thyvin on siis n. 114 kustannusarviosta virtaa Imat- 5326: tod~nnä:köjseltä että he useassa ta:pallkselliSa ran pääjohdoista maaseudulle siirrettäessä. 5327: eivät aina:k:aan pitkiin aikoihin pysty muo- Siitä huolimaJtta että edellä mainitut kun- 5328: dostamaan sellaisia yhtymiä, jotka 'kykenisi- nat ovat tiheään tJSUttuja j·a että kustan- 5329: vät rahoittamaan paitsi sähkövirran käyttö- nusarvio käsittää vain niiden eniten asutut 5330: johtojen ja kulutuspaikoille johtavien osat, tulee johtojen rakentaminen maksa- 5331: 10,000 voltin johtojen, myöskin 'edellä maan keskimäärin n. 5,000 marklkaa kulut- 5332: kos'keteltujen .35,000 v.oltin jdhtojen ja taja!a kohti. Ottamalla lisä;ksi huomioon 5333: muuntajien rakentamista. Ainoamaan siinä että kysymyksessä ovat pääasiassa pien- 5334: tapalikoossa että syntyy yksityisluontoisia kuluttajat, pienviljelijät, käsityöläiset, vir- 5335: suuria rahayhtymiä maaseudun sähköistä- kamiehet y. m. s., on selvää, että heidän on 5336: miseksi ja valtio sitoutuu näille myymään peräti vaikea saada muodostetuksi sellaisia 5337: pitkäaikaisilla sopimuksilla hyvin halvasta yhtymiä, tiotka, pystyisivät rakentamaan 5338: sähkövirtaa päälinjan muuntajista, voi myöskin edellä koske't•ellut sekundääri- eli 5339: Imatran sähkön käyttö nykyisen järjestel- maakuntajohdot muuntajineen, varsilllkin 5340: män :mukaan olla maaseudun kulutukSIOOn kun niiden rakrenta:minen edellyttää aina 5341: mahdollinen. Tällainen kehitys ei taasen monta maalaiskunta..a kä.sittävää ylhtymää, 5342: ole enempi valtion kuin sähkön !kuluttajien- syystä että sama j·ohtoO palvelee usean kun- 5343: kaan e,dun mukainen, 'koSka tällaisten yhty- nan alueella olevia kuluttajia. Kuntia, 5344: mien tarkoituksena ei tulisi olemaan yleisen koettaessaan ryhtyä tällaisiin usean kunnan 5345: edun palveleminen, mutta mahdollisimman yhteisiin suuriin yrityksiin, kohtaa taasen 5346: suuren yksityisen voiton tavottelu. monet suuret vailreudiElt. Näin ollen onkin 5347: Eräiden Viipurin läänin kuntien yhtei- esimerkiksi edellä mainittujen kuntien säh- 5348: sesti muodostama sähkötoimikunta on teet- kötoimikunnasta alkanut näyttää siltä, että 5349: tänyt ammattimiiElhillä täydellisen suunni- Imatran sähkön ostamishankkeesta on luo- 5350: telman ja kustannusarvion m. m. 11 Etelä- vuttava, jos ei asiaa voida valtiOll taholta 5351: Karjalan kunnan säJhköistämisestä Imatran järjestää siten, että valtio rakentaa, ei ai- 5352: sähköllä. Koska tämä suunnitelma on noastaan tähän saakka rakennettaviksi pää- 5353: omiaan asiaa valaisemaan, niin mainitsemme tetyt 110,000 voltin päälinjat, mutta myös- 5354: siitä eräitä numeroita. Suunnitelmassa ole- kin 35,000 volti•n maakuntajohdot muunta- 5355: vien Antrean, Kirvun, Räisälän, Heinjoen, jineen ja myy sitten niiden muuntajista 5356: Vuokselan, Sal&olan, Valkjärven, Johannek- kuluttajayihtymille 10,000 voltin sählkö- 5357: sen, Koiviston, Kuolema·järven ja Terijoen virtaa. 5358: kuntien alueen sähköistäminen tulisi maksa- Jos asia valtion taho1ta täten järjeStettäi- 5359: maan: (Eräistä samaan johtoverkkoon myö- siin, silloin olisi niiden kuntien, taikka mui- 5360: hemmin ehkä liittyvistä kunnista ei ole kus- dffil maaseudun kulU'th:jayhtymien, joiden 5361: tannusarviota) läheisyyteen sanotut Imatran maakuntajoh- 5362: 126 ll,23. - lm.atran voirmalaitO"S. 5363: 5364: dot ulottuvwt, siksi paljon helpompi ryhtyä remmassa määrin valmiina ja että niitä voi- 5365: jo heti alussa virtaa ostamaan, että tämä jo daan rakentaa myös vähitellen, ei ensi vuo- 5366: varmaan aivan ratkaisevasti vailkuttaisi sina tarkoitukseen voitane käyttäii kuin 5367: Ima:tran sähkövirran kysyntään ja tämän noin 20 miljoonaa markkaa. Seuraavina 5368: suuryrityksen kannattavaisuuteen, mikä vuosina, sikäli kun suunnitelmia ~htii val- 5369: muuten saattaa varsinkin alussa oUa epä- mistua ja maaseudulle syntyä Imatran voi- 5370: varma, koska kysymyksessä olevaa suurta maa kuluttavia yhtymiä, olisi vwosittain 5371: voimamäärää ei ny'kyisen järj>estelmän mu- lisä:var.oja tarkoitukseen myönnettävä. Tä- 5372: kaan kyetä pitkiin a~koihin ainakaan kan- hän tarvittavien varojen kokonaismäärä ei 5373: nattavasti sijoittamaan. missään t1apauksessa tulisi muodostumaan 5374: Edellä lwSketel:tujen maakuntajohtojen niin suure,ksi että se, useammalle vuodelle 5375: rakentamiseen tarvittavien varoj.en käyttö jaettuna, tulisi liiaksi valtiotaloutta rasitta- 5376: olisi mielestämme järjestettävä siten, että maan, varsinkin kun siihen voitaisiin sopi- 5377: eduskunta myöntäitsi siihen tarvittavat mää- vasti ja kannattavasti käyttää lainava:roja, 5378: rärahat hallituksen käytettäväksi lähemmin kuten Imatran voimalaitoksen ja sen pää- 5379: päättämättä, mitä johtoja kulloinkin olisi j·ohtojen rakentamiseen tähänkin saakka on 5380: rakennettava ja että hallitus, hankittuaan huomattavass<a määrin käytetty. 5381: tarpeellisen S<elvity'ksen, myöntäisi näitä va- Edellä olevaan viitaten ja huomauttaen 5382: roja niiden johtojen rakentamiseen, jotka siitä suuresta. merkityksestä, mikä sälhkön 5383: tutkimus osotta:a kann.attavimmiksi ja tar- käytäntöön ottamisella on myöskin maaseu- 5384: peellisimmiksi. Saamiemme tietojen mukaan dun talouselämän kehitykselle 'kunnioitulen 5385: on myöskin valtion koskivoima'komitea täl- ehdotamme, 5386: laista suunnit~elmaa kannattanut sekä koski- että vuoden 1928 ylimääräisen 5387: voimatoimisto hallitukselle etb.dotJta:nutkin, 1nenoarvion IX luvun 11 momentille 5388: että esit1kseen v. 1928 m>enoarvioksi olisi merkitään 20 miljoonan markan mää- 5389: tällaisten johtojen rakentamista varten räraha käytettäväksi hallituksen har- 5390: otettu 10 miljoonaa markkaa. kinnan mukaan Imatran voimansii1·- 5391: Katsoen siihen että suunnitelmia tällais- tojohtoverkon täydentämiseksi n. s. 5392: ten johtojen rakentamisesta ei ole vielä suu- maakuntajohdoilla. 5393: 5394: Helsingissä, 16 päivänä syyskuuta 1927. 5395: 5396: 5397: Juho Niukkanen. Mandi Hannula. M. Paavilainen. 5398: Antti Kukkonen. J. H. Vennola. J. E. Pilppula. 5399: K. A. Lohi. Mikko Suokas. Kalle Kirra. 5400: Matti Pitkänen. J. F. Aalto. Heikki V ehkaoja. 5401: Antti Kuisma. Kaapro Moilanen. Risto Ryti. 5402: P. Saarinen. Y. W. Puhakka. K. E. Linna. 5403: Anton Vertanen Elias Sinkko. Heikki Karjalainen. 5404: Elias Tukia. P. V. Heikkinen. Oskari Mantere. 5405: Aino Luostarinen. Antti Junes. Osk. Reinikainen. 5406: Juho Torppa. Vihtori Vesterinen. Jussi Rapo. 5407: E. A. Tuomivaara. Juhani Leppälä. Jooseppi Seppänen. 5408: J. A. Ihamuotila. E. Lautala. Leo Gummerus. 5409: T. Janhonen. Antti Kemppi. 5410: Emil J utila. J. Kauranen. 5411: 5412: 5413: 5414: • 5415: 127 5416: 5417: II,z4. - Anom. ehd. N :o 44. 5418: 5419: 5420: 5421: 5422: Leppälä y. m.: Määrärahan myöntämisestä Laatokan 5423: kalastusvakuutusyhdistyksen vahingonkorvausrahas- 5424: toksi. 5425: 5426: 5427: E d u s k u n n a ll e. 5428: 5429: Vakuutuslaitosten kansam.taloudellinen Pääasiallisena syynä siihen, ette} vakuut- 5430: merkitys ja arvo on yhtä tunnettu kuin tun- tamistoimint·a tällä alalla ole päässyt kun- 5431: nustettu. Milloin tuli on omaisuuden tuhon- nolliseen a1kuunka,an on, paitsi sitä, ettei ole 5432: nut, tauti karjaa kaatanut, tapaturma ihmi- löydetty sorpivata toimintamuotoa tämän 5433: sen työkyvyttömäksi tehnyt, on vakuutetulla alan vakuutustoiminnalle, ka:lastajaväen vä- 5434: mahdollisuus onnettomuudesta huolimatta hävaraisuus. Tarpeellista pohjarahastoa va- 5435: elämässä eteenpwiru selviytyä. kuutuslaitokselle ilman avustusta on ollut 5436: V a;kuutuslaitokset ovatkin viime vuosi- mahdoton kerätä. 5437: kymmeninä ei ainoastaan voimistumistaan Vuonna 1914 tehtiin maassamme ensimäi- 5438: voimistuneet, vaan myöskin soveltautuneet nen vakavampi yritys kala,stusvakuutuksen 5439: yhä useammalle toiminta-alalle. järjestämiseksi siten, että Keskinäinen va- 5440: On kuitenkin eräs ala, jossa vakuutustoi- kuutuslaitos Sampo, saatuaan tarkoitusta 5441: minta, niin tarpeellista kuin se siellä olisi- varten valtionavun, perusti yhteyteensä 5442: kin, ei ole ottanut huomattavammin meillä kalastusvaJmrutusooaston, jossa paikalliset 5443: edistyäkseen, nim. kalastajien keskuudessa kalastusvalmutusyhdistykset saivat jälleen- 5444: kalastusvälineitten vaJrnutustoiminta. vakuutuksia. Näitä paikallisia yhdistyksiä 5445: Vähäiset eivät ole ne pääomat, jotka perustettiin neljä, m'Ut.ta vain kaksi niistä 5446: köyhä kalastaja kalastusväJineisiinsä sijoit- aloitti toi:mi:ntaillSa, nimittäin Uudenmaan ja 5447: taa ja usein se on kaikki mitä hän omistaa. lounaisen Laatokan rannikolla, jota toimin- 5448: Tuskin mikään· omaisuus on siinä määrin taa ei kuitenkaan kestänyt kaUlan. Huonoon 5449: vaarassa tuhoutua kuin kalastusvälineet. tulokseen vaikuttivat monet syyt,. kuten sota- 5450: On laskettu, että pyydysten ja veneiden ajan ulkomerikalastuSII'ajoitukset, välinä sat- 5451: arvo esim. Laatokan ullromerikalastuksessa tuneet vuodet i1lman vakavflmpia onnetto- 5452: oousee noin ,3 miljoonaan markkaan. Toi- muuksia eikä vähemmin se seikka, että va- 5453: saalta taas on kokemus valitettavan usein kuutuksen järjestely, ennen kaikkea tarkka 5454: osoittanut, kuinka esim. syysmyöhällä .par- kontrolli edellytti paikamsilta toimihenki- 5455: haimpana kalastuskautena awvistamatta sytn- löiitä palkatonta työtä, jota sota-aikana ei 5456: tyneiden hyytelöjaidem, ai,kana saattaa ka- enää oUut saatavissa,. jota paitsi kalastajat 5457: lamaja menettää kalliit lohi- ja siikapyy- yleensä näyttivät vierovan jälleenvakuutuk- 5458: dyksensä, toisin sanoen koko omaisuutensa, selle perustuvaa toimintaa. 5459: yhdessä ainoassa. yössä. Sen kokemuksen perusteella, jota ulko- 5460: Il,24. - Laatokan ikirula~stusvaJruutuiSyhdi!StYJS. 5461: 5462: mailla, missä kalastusvalrnutuksella monissa kemusta hyväksi käyttäen on perustettu 5463: mai!Ssa j.o on verrattain vanha käyttö, on koko Laatokan suomenpuoleisen rannikko- 5464: saatu, näyttää, että paikalliset yhdistykset alueen käsittävä kalastusvakuutusyhdistys. 5465: voivat toteuttaa tehtävänsä paremmin kuin Yhdistyksen sääntöjen mukaan myönnetään 5466: suuret, laajoja alueita käsittävärt yhdistyk- vakuutusta korkeintaan 314 :lle vakuutettujen 5467: set. Viimeksimainittujen on nimittäin vai- välineiden arvosta eikä moottoriveneelle mis- 5468: keata ilman melkoisia kustannuksia harjoit- sään ta.pauksessa korkeammasta kuin 10,000 5469: taa kyllin voimakasta hankintaJyötä ja markan arwosta. Tätä. määräystä. on pidetty 5470: saa.da aikaan vastuiden soveliasta jakoa. välttämättömänä, jotta onnettomuuden sat- 5471: My;öskin .lmntrollitoiminta tulee suuressa yh- tuessa vakuutuksen ottajan omiin intressei- 5472: tiössä 1paljon vailmammaksi kuin pienessä. hin kuuluisi tehdä voitavansa pelastettavissa 5473: Paåkaillisissa yhdistyksissä taas on yhdistY'k- olevan omaisuuden· korjaarrnisessa. Yhdistyk- 5474: sen suhde vakuutuksen ottajiin paljon lähei- sen säämnöt edellyttävät kolmea vakinaista 5475: sempi ja viimeksimainituiUe on eduksi, että rahast.oa, nimittäin pohjarahaston, vara- 5476: he saavat mahdolli>simman paljon jäseniä rahaston ja vahinkovararahaston, joka vii- 5477: yhdistykseen, jotta jäsenten vastuuvelvolli- meksimainittu, jos siihen on koskettava, on 5478: suus siten pienenisi ja tasoittuisi. Pienissä täytettävä viimeistään kolmen seuraavan 5479: yhdistyksissä jäsenet sitäpaitsi tuntevat tois- vuoden aikana osakkailta kannettavilla lisä- 5480: tensru pyydykset ja kalastus,tavat sekä tietä- maksuilla. Yhdistyksen säännöt edellyttä- 5481: vät, milloin onnettomuudet eivät olleet väl- vät edelleen, että ,pääosa sanotusta vahingon- 5482: tettävissä, joten epäoikeutetuilla ja liioitel- korvausrahast.osta saadaan yleisistä varoista. 5483: luilla korvausvaatimuksilla ei ole suuria Kun LaatokaJTI alue muodostaa sopivan 5484: mahdollisuuksia tulla hyvä.ksytyiksi. Myös- kokonaisuuden täJlaiselle vakuutusyhdistyk- 5485: kin ovat jäsenten vakuuttamat esineet selle, kun myrskyisä ja oikukas Laatokka 5486: yleensä samanlaisen vaa1ran alaisena, joten vuosittain säännöl1i.sesti tuhoaa paijon ktalas- 5487: vastuunalaJisuus tämän kautta tasoittuu pal- tusvälineitä, ja koska eniiH.m kaikkea asian- 5488: jon suuremmassa määrässä kuin yhdistyksen harrastus Laatokan kalastajien kesken kysy- 5489: toimiessa suurella alueella, missä ovat erilai- myksessä olevassa asiassa näyttää olevan 5490: set kalastustavat ja <erillhls&t vaarat. Laajalla suuri, on sillä alueella nykyisin: suurimmat 5491: a:lu.oolla toimiva yhdistys ei sitä.paitsi tiedä mahdollisuudet puheenaolevan vakuutustoi- 5492: ottaa huomioon eikä aina edes toteuttaaikaan minnan menestyä, jos se saataisiin hyvään 5493: paikallisten olosuhteiden aiheuttamia vaati- a1kuun. P.erustetrm yhdistyksen toimintaa 5494: muksia. Kalastus ja sitä kohtaavat vaarat ei kuitenkaan voida wlottaa, ennenkuin on 5495: ovat meid~nkin rannikkomme eri osissa siksi saatu varmuus jo mainitun vahinlrovara- 5496: erilaiset, että täillainen paikkakunnittainen mhaston saamisesta yleisistä varoista. Jotta 5497: toiminta on ehdottomasti asetettava etusi- ei nyt voimakkaana esiintyvä harrastus ka- 5498: jalle. Sopivia tällaisia .kalastusalueita ovat lrustusva:kuutusyhdistyksen perustamiseksi 5499: m. m. Laatokka, talvikalastusalue Suomen- paasisi lamaantuma:a!n olisi eduskunnan, 5500: lahden itäosassa, Uudenmaan rannikko joka viime aikoina on., varsin oikein, kiin- 5501: j. n. e. nittäruyt huomiotaan lukuisan kalastaja- 5502: Viime vuosien aikaJTia on kysymys kalas- väestömme elä:mä:ä.n ja tarpeisiin, vuoden 5503: tusvakuutuksen aikaansaamisesta maas- 1928 ylimääräiseen menosääntöön varattava 5504: samme otettu uudelleen vakavan harkinnan kyseelliseen tarkoitukseen 200,000 mk· 5505: alaiseksi Laatokan rannikolla ja kehittynyt Edellä esitetyn nojalla saa:mme kunnioit- 5506: sille asteelle, että jo aikaisemmin saatua ko- ta-en ehdottaa, 5507: Il,24. - Leppälä, y. DJ.t. 129 5508: 5509: että Eduskunta päättäisi ottaa 1928 hingonkorvausrahastoksi 200,000:- 5510: vuoden tulo- ja menoarvioon Laato- mk :n suuruisen määrärahan. 5511: kan kalastusvakuutusyhdistyksen va- 5512: 5513: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1927. 5514: 5515: 5516: Juhani Leppälä. Matti Pitkänen. 5517: Jooseppi Kauranen. Y. W. Puhakka. 5518: E. A. Tuomivaara. Yrjö Welling. 5519: Mikko Suokas. Antti Kukkonen. 5520: Leo Gummerus. Juho Niukkanen. 5521: Jussi Rapo. Antti Kuisma. 5522: 5523: 5524: 5525: 5526: 17 5527: 130 5528: 5529: ~I;.zs•. - Anom. ehd. N:o, 50. 5530: 5531: 5532: 5533: 5534: Leino, J .• y. m.: Määrärahar~r myf)ntiifrn,i,$estä Porissa 5535: sijaitsevan valtion saii;qq~~ '1//l~staan rakenta- 5536: miseen. 5537: 5538: 5539: J<:: d u s kun n a1 ll e. 5540: 5541: On tunnettu tosiasia, että sairaalaolot Sa- seva valtion sairaala on jo päätetty uudis- 5542: takunna:n maakunnassa ja yleensä Turun ja tetta.vaksi. Mutta yhä edelleen näyttää Po- 5543: Porin läänissä ovat huonommat kuin mis- rissa sij.aitseva. V'altion saci.raala jäävän huo- 5544: sään muussa vaJtakunnan läänissä. (Vrt. neistonsa pienuuteen ja sairaalan moniin 5545: esim. tri E. Palmenin tutkimuksia ,Maaseu- muihin puutteellisuuksiin nähden samalle 5546: dun sairaala.oloista" v. 19123). Sairassijoja perin vanhanaikaiselle kannalle kuin tähän- 5547: on nim. Turun ja Porin läänissä läänin jo- kin asti, siitä huolimatta, että Porissa sijait- 5548: kaista 1,·000 asukast.a kohden 0.70 ja erik- seva sairaala nykyisin lienee sekä rakennus- 5549: seen siinä osassa tätä lääniä ja Swtakunnan tensa että hoitovälineittensä puolesta puut- 5550: maakuntaa, jonka keskuksena on Pori, 0.88 teellisimpia sekä tarkoitukseensa sopimatto- 5551: sairassijaa jokaista 1,000 asukasta kohden. mimpi:a koko mwassa. 5552: Viime aikoilhiTh asti on jo:nlön paJikkrukurmtan Valtion sairaalaan Porissa tuodaan potic. 5553: sairaalatarpeen suuruutta määrättäessä pi- laita maalaisalue'eilta, johon kuuluu, tämän 5554: detty yleisenä sääntönä, että sairaalassa: sairaalan äsken nimitetyn lääkärin, tri J. V. 5555: löytyy sairassijoj~V väJhintään 2 sijaa paik- Sysime:tsän, anita:main tiet.ojen muilman1, 42 5556: kakunnan jokaista 1,000 asukasta kohden. kuntaa ja jolla ·a:luee!lla on yli 180,000 asu- 5557: Mutta viime a.ikoina, jolloi:n ooiraita on kasta. Tällä samalta, alueella löytyy 8 sai- 5558: alettu yhä enemmän hoitaa sairaaloissa, ja raalaa, joissa saimssidoj•a. on yhteensä 159, 5559: kun uusimpia lääkeopillisia hoitomenetel- joten siis, niinkuin jo edellä mainittiin, 5560: miä voidaan potilaiden hyväksi käyttää ai- 1,000 asukasta kohden ei ole edes yhtä ko- 5561: noastaan niissä, on osoittautunut, että s&i'- konaista sairassija.a. Jotta nä.issä sairaa- 5562: rassijoja täytyy olla enemmän kuin 2, eh- loissa saataisiin edes 2 sairassijaa jokaista 5563: käpä suunnilleen 3 jokaista 1,000 asuk&sta 1,000 asulmsta kohden, olisi sairassijojen 5564: kohden. Satakunnan maakunnassa, niin- 1uk1.1Jilläwrä lisälttävä ooi~ 200 :lla. 5565: kuin edellä mainittiin, ei ole keskimäärin Seurauksena sa.irassijojen vähälukuisuu'- 5566: yhtäkään sairassijaa 1,000 asukasta kohden. desta 'Satakunnan maakunnassa onkin ollut 5567: Tämä huono tilanne sairaalaolojen alalla jo vuosikymmeniä se, että monen monet 5568: tässä maakunnassa ja koko tässä läänissä sairaalahoidon tarpeessa olevat ova,t jääneet 5569: johtuu ainakin hyvin suureksi osaksi tät~sä saamatta oikeata hoitoa tai on monien täy- 5570: läänissä, Turussa ja Porissa, sijaitsevain tynyt lähteä etsimään apua kauempaa, Ui- 5571: 1:altion saimalain pienuudesta ja niiden hinnä Helsingistä tai Tampereelta. Lisäksi 5572: suurista puutteellisuuksista. Turussa sija·it- ovat useat Satakunnan maalaiskuntien sai- 5573: II,25. - Leino, J., y. m. 131 5574: 5575: raaloista, olosuhteiden 'pakosta, sellaisia, huoneita, ei ka:nsliaa eikä edes vähälllkään 5576: ettei niissä voida läheskään kaikissa erilai- tyydyttäviä varastohuoneita. Myöskin on 5577: sissa sairaustapauksissa antaa täysin uuden- varsinainen sairaalarakennus sella,isessa pai- 5578: aikaista ja tarkoituksenmukaista hoitoa. kassa, ettei sitä voida siinä edes laa,jentaa 5579: Kuntain taloudelliset mahdollisuudet ovat eikä uudelleen muodostella. Muutenkin 5580: siksi rajoitettuja, etteivät ne yksinään pysty ovat sairaalan nykyiset tontit tähän tarlroi- 5581: järjestämään paikkakuntainsa sai:ooalaoloja tukseen melkoisen sopimattomat, joten näille 5582: täysin tyydyttävälle nykyaikaisel:le kannalle. ei olisi syytä ryhtyä Ul'lsia sairaalarakennuk- 5583: Sen vuoksi on valtio perustanut maakuntain sia rakentaiJil.aan, vaan on tämä valtion sai- 5584: keskuksiin yleisiä sairaaloita, joissa sairaa- raala mielestämme rakennettava niin kuin 5585: lahoidon tarpeessa oleville voidwan antaa muun muassa sairaalan uusi lääkäri tri Sy- 5586: mahdollisimman monipuolista ja tarkoituk- simetsä on esittänyt, krokonaan uudelleen ja 5587: senmukaista hoitoa. Useimmissa vailtaamn- nykyistä tilavammalle paikalle, jolloin vast:a 5588: t<tmme ma:aku:nnissa onkin jo nykyään tar- siitä voidaan saada siksi tilava ja muilta 5589: peeksi tilavia ja ajanmukaisia valtion sai- 'varusteiJ.t,aan sellainen', että se tulee tyydyt- 5590: raaloita. Mutta niin ei ole asian laita Sa- tämään tässä maakUll!ll.assw nykyisin vallit- 5591: takunnan maaknnnassa. sevan suuren saira:alain puutteen. Sopivia 5592: Porissa sijaitseva valtion sairaal'a; on toi- ja til'avia paikkoja uudelle sairaalaraken~ 5593: minut samassa ahtaassa huoneistossaan jo Il:Ukselle ta.rpeellisine muine rakennuksineen 5594: lähes puolen vuosisataw eikä täitä sairaala- ja pihoin,een on Porin kaupungin uuden, 5595: rakennusta ole edes alkuaankaan raken~ äskettäin vahvistetun asemakaavan a:lueella 5596: nettu saimalatarkoi,tuksiin, va~an on se muo:-, kyllä saatavissa ja nykyinen sairaalaraken" 5597: dostettu nykyiseen a,suunsa yksityisistä nut tontteineen voida,a,n helposti myydä 5598: muita tarkoituksia varten rakennetuista muihin tarkoituksiin käytettäväksi. 5599: huoneistoista. Näin ollen on luonnollista, Kun Pori;;sa sijaitsevaa valtion sairaalaa 5600: että tällainen huoneisto ei myöskään aina- käyttävän maalaisalueen sairaanhoidon tar- 5601: kaan nykyisin enää voi edes välttävästi vas- peeksi tarvittaisiin, niin kuin edellä olemme 5602: tata ajanmukaisia sairaan'hoidollisia vaati- osoitta11eet, nykyisin jo noin 200 uutta sai- 5603: muksia. Huoneet ovat pimeät ja sikinsokin rassijaa ja näiden sairassijojen tarve, väes- 5604: sijoitettuja sekä niiden väliset käytävät tön lisääntyessä, tulevaisuudessa epäilemättä 5605: niinikään pimeitä ja mahdollisimman epä- yhä suurenee, olisi valtion uuteen sairaalaan 5606: käytännöllisiä. Tila:a sairaalassa on ainoas- Poriin rakennettava heti alunperin ainakin 5607: taan 30 la.sarettipotilaalle. Lasarettiosas- noin 1'50 sairassijaa. enemmän kuin nykyi- 5608: ton yhteydessä on veneeristen tautie111 osasto sessä on. Kun maalaiskunnatkin luonnolli- 5609: __._ 16 sairassijaa, -, ja tämän osaston poti- sesti pyrkivät varojensa mukaan vähitellen 5610: la:ita hoill::avrut sarmat lhoitaljat kuin lasaretti- uudistamaan ja laajentamaan saira.aloitaan, 5611: osaston potilaitakin. SairaaJan tavallisilla voitaneen Porin vaHionsairaalan tämän suu- 5612: potilaill~ ja veneerisiä tauteja sairastavilla ruisen laajennuksen kautta saada Satakun- 5613: on lisäksi samat käymälät ja yhteiset kyl- nan sai:naa;laolot ennen pitkää edes jokseen- 5614: pyhuoneet. Kaikki tutkimus- ja hoitoväli- kin tyydyttävälle kmmalle. Mutta ilman 5615: neet samoinkuin sairaalan muut varusteet tässä maakunnassa sijaitsevan valtion sai- 5616: ovat jo melkeinpä vuosikymmeniä olleet malan täydellistä uudistamista ja. runsasta 5617: mitä alkeellisimmalla kannalla. Saira:alassa laajentamista eivät kuntien voimat ja varat 5618: ei löydy minkäänJaista, erikoista lasten riitä Satakunnan sairaalaolojen läheskään 5619: osastoa, ei erikoista potilaiden tutkimishuo- riittävään parantamiseen. Ja tähän Porissa 5620: netta, ei sidemuuttohuoneita, ei sterilisoimis- sijaitsevan valtion saimalan täydelliseen 5621: 132 5622: 5623: uudistamiseen, joka mielestämme kuuluu Tämän vuoksi ehdotamme, 5624: valtion ehd'Ottomiin velvollisuuksiin, olisi 5625: välttämättä käytävä käsiksi aivan heti, sillä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1928 5626: niinkuin edellä ori. osoitettu, tämä sairaala talousa.rvioon 1,500,000 markan mää- 5627: on tilanpuutteen lisäksi muutenkin sellai'- rärahan Pot"issa sijaitsevan valtion 5628: sessa kunnossa, ettei se enää mitenkään voi sairaalan uudestarakentamiseksi sekä 5629: v"astata tarkoitUSitaan yleisenä sairaalana, tämän uuden sairaalan varustami- 5630: vaan on ll!y'kyisessä perin vanhentruneessa ja seksi nykyaikaisilla täydellisillä ja 5631: ränsistyneessä asussaan suoranaiseksi hä- tarkoituksenmukaisilla hoitovälineillä. 5632: peäksi sekä valtiolle että Satakunnan maa- 5633: kunnalle. 5634: 5635: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1927. 5636: 5637: 5638: Jalmari Leino. Viljo Rantala. 5639: Ville Komu. Taave Junnila. 5640: J. Fahler. K. Kylänpää. 5641: Arvo Riihimäki. 5642: 133 5643: 5644: 11,26. -- Anom. ehd. N :o 51. 5645: 5646: 5647: 5648: 5649: Aalto-Setälä y. m.: Määrärahan myöntämisestä valtion 5650: sairaalan rakentamista varten Satakuntaan. 5651: 5652: 5653: E c1 u s k u n n a: l :l e. 5654: 5655: Sa~rashoito-olot ovat S~JJtaJmnnas.sa samoin v.älttämäittömi'IJJ;äkääru tarvetJta. Ei siis ole 5656: kuin koko Turun ja Porin läänissä peräti ihmete·ltävä, että Sat1a:kunn,an sairaaJa;ollojen 5657: puutteelliset. Ni~npä on läänissä kaikki sai- korjaaminen on tullwt päiväjärjestykseen ja 5658: raa!lai muka1an luettuina 1,000 asukwst:a kohti että asi·a on kiinn:ittänyt haLlituksen jäse- 5659: sairassijoja ~JJinoasta:an 0.70. Nykyään las- nie.nkin huomiota. 5660: ketaan kuitenkin että swirassi.jo.ja pitäisi oUa Katsomme näin ollen, ettei voi·da, olla 5661: 1,000 asukasta kohti 2 tai 3 ennenkuin väes- .muuta kuin yhtä mieltä siitä, e1ttä Satakun- 5662: tön sairashoitotarve tuloo edes osa:puilleen nassa oleva valtion sairawla on viipymättä 5663: tyydytetyksi. Jos siis sa;iraalaolo,t koko lää- uudistetta.va, Tällöin herää luonn.ollisesti 5664: nissä ovat puutteeVliset, niin on tämä. puute kysymys siitä, mihin koko maakunnan etua 5665: sitilin suurempi maaseutukunnissa, joissa silmällä pitäen sairaa·la olisi rakennet1tava, 5666: ainoastaan a,n:i:harvoissa; on tH~isuutta saada varsinkin kun amanattimiesten 1ausunnon 5667: <minkäänlaista; saira:alailiJoitoa. LäänisSä ole- muka.an sairaalan nykyinen Porissa oletva 5668: vat kaksi v1altion saiJmalaa. ovrnt sijoitetut tontti a1htautensa vuoksi on siksi sopimaton, 5669: kaupunkeihin, nim. Tu:rkuun 'Via1min:ainen ,ettei sairaalaa täl1'ä tonlbiHta; voida laajentaa 5670: Jäälllinsai:ro<rula ja Poriin n. s. yleinen sai- eikä uudelleen .rakentaa. 5671: ·raaiia. Kuten Vaasan läänissä va·1tion sairaalan 5672: Kuten .tunnettua·, tulee läänin eteläosan mkentwminen Seinä:joe1le osoittaa, on maa- 5673: sruima1aoloissa aivan Jälhitulevaisuudessa ta- seutukuntien tarpeisiin tässäkin: suhteessa 5674: pa;htumaan korjaus parempaan päin,. siHä alettu ~iinnitt.ää huomiota enempi kuin ai- 5675: valJtion toimesta on jo ryhdytty saattam&an kaisemmin:, mikä onkin varsin luonnollista, 5676: 'l'urun läänin saiJ:aalaa ajanmukaiselle kan- koSika kaurpungeissa yleensä sairaalahoidon 5677: nalle. Näin ollen on 1uon.nollista, että myös saaminen on i1ma.n v~ltion apuakin mahdol- 5678: läänin pohjoisosan, Satakunnan maakunnan lista, kun taas maaseutukuntien väestön täl- 5679: sairashoito-olojen .parantamiseksi ryhdytään laisissa truparuksissaJ melkein poikkeuksetta 5680: swmanlaisiin toimen:piteisiin, e:vittäinkin kun täytyy käänt,yä hupunkfien puoleen. Val- 5681: Porissa ol~va v:a1tion sairaalakiiL on sekä tion saira~lan si,joiJttaminen maaseudulle 5682: rakennustensa sopimattomuuden että tilan- sopivaan ma.an:tieteeUiseen :keskukseen ei 5683: ahtauden vuoksi ta·rkoitukseensa sopimaton. myöskään mitenkään estä kwupunkiroisväes- 5684: Täimä Porissa olev~ alkeellinen valtion: sai- tönkään sitä hyväkseen käyttämästä. 5685: raala ei ole enää pitkään aikaan voinut tyy- Mitä erittäin Satakunnan maakuntaan 5686: dyttää Sata:kunnan y1i 40 kuntaa ja lähes ,tulee, niiln sijaitsevat sen, molemmat kau- 5687: 200,000 asukast.a käs:ilttävän maakunnan pungit Pori j~ Rauma meren ranna.lla aivan 5688: 134 II,2G. - Valti:otliJ sairraJaJla Satakuntaan. 5689: 5690: 5691: ma;a:kunnan toisessa syrjässä joten sairaalan molemmista marukunnan ka'Upungeista ja 5692: sijoiMaminen kumpaankaan näistä kaupun- suurirrnmas:ta osasta maaseutulrnDJti1a, jota 5693: g€ista 'ei näytä tarkoitu:ksenmuhiselta .. Tä- paitsi autol1iiikenteen vuosi ·vuodelta vaJriin- 5694: män talria olisikin Satakunna.n uusi val- tuessa ~on Kokemäelle erinomais~m helppo 5695: tion saiQ"a;aJa rakennettava sellaisemll maa- pääsy jokaåsesta Sll!takunnll!n kunnasta. 5696: lajskuntaan, joka :maantiet,eellisen asemansa SairRJalan suuruutta emme tahdo lopuLli- 5697: ja terveydellisten orojen puolesta olisi tar- sesti määritellä, vaan jäisi tämä asia valtio- 5698: koitukseen sopivin. Myös on huomattava, neuvoston ja lääkintöhallituksen ratkaista- 5699: ettei sillä 'seikalla, sijaitsooko saåraala !lmu- vaJksi. Omasta .puolestamme katsomme. kui- 5700: lmngissa vai maaseudulla, ole mitään vaiku- tenkin toivottaN,aksi, että sairaalassa pitäisi 5701: tusta sairaalan lääkäri- ynnä muun henkilö- olla ainakin 150 sa.irassijruru. Tähän nähden 5702: kunnan pätevyyteen. ehdotamme, 5703: v,aikkakarun emme tahdo ehdottomasti 5704: määrätä kysymyksessä olevan sairaalan pa.ik- että Eduskunta varaisi 1928 vuo- 5705: kaa, siitä voisivat maa:kunnan kunnat yhtei- den menoarviossa 1,500,000 markan 5706: sesti myölhemmin esittää mielipiteensä, suuruisen määrärahan valtion sairaa- 5707: o1emme kuitenkin sitä mieltä, että Sll!takun- lan rakentamista varten joko Koke- 5708: nan eri kunnista oliffi Kokemäellä tässä suh- mäelle tai siihen Satakunnan kun- 5709: teessa parhMt edellytykset. Sillä saan:aUa taan, jonka valtioneuvosto Satakun- 5710: kun KokemäJki on maa:kunnan keskeisin nan kuntien mieltä kuultuaan katsoo, 5711: paikka, on sinne välitön yhteys. rautateitse tarkoitukseen sopivimmaksi. 5712: 5713: Helsingissä, 19 päivänä syyskuuta 19Q7. 5714: 5715: 5716: T. A. Aalto-Setälä. Viljami Kalliokoski. 5717: Kalle Kirra. P. Saarinen. 5718: Väinö Malmivaara. J. Koivisto. 5719: Heikki V ehkaoja. J. Kauranen. 5720: J aio Lahdensuo. 5721: 135 5722: 5723: 11>27• - Anom. ehd. N :o 52. 5724: 5725: 5726: 5727: 5728: Pitkänen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Sortava- 5729: lan yleisen sairaalan korjattstöihin. 5730: 5731: 5732: J1J d'u s kun n a.ll e. 5733: 5734: Yhteiskunnallisten olojen kehittyessä on lai;sema olemaankin mm kauan kum ei ole 5735: kansamme tulevaisuudesta ja. en:bistä onnel- saatu sairaalahoitoa yleisemmäksi. Par- 5736: lise:rruman eläh1än luomisesta huolehtivien haatkin lääkärien ja sairaanhoitajien pon- 5737: kansalaisten huomio alkanut yhä ene:rrurn.än nistelut ilman sairaalahoitoa jäävät vai- 5738: kiintyä terveyden- ja sairashoitoa koskeviin keimrni.ssa taudintlåpauJ{JsiJssa va>i'lle tarpeel- 5739: kysymyksiin. Yksityiset ja yhteisöt työs- lista tehoa. 5740: kentelevät entistä voimaperäisemmin ter- Itä-Karjalan vähävaraiset kunnat eivät 5741: veys- ja sairashoidollisen valistuksen levit- vielä monetkaan ole jaksaneet rakentaa 5742: tämiseksi ja koettavat kaikinpuolin asiaa sairaaloita ja jos sellaisia jo joissakin kun- 5743: eteenpäin viedä. Tässä toiminnassa ei ole nissa on olemassa, ovat ne kovin vaatimat- 5744: kieltäydytty uhrauksistakaan. Erittäinkin tomia ja tarkoitettu vain väliaikaisesti 5745: yhteisöt, valtio ja kunnat, ovat saaneet hätätarpeen varalta. 5746: luovuttaa huomattavan suuria summia Tarkoituksenmukaista sairaalahoitoa saa- 5747: puheenaolevaan tarkoitukseen. vat itä-karjalaiset ja suurelta osalta 5748: Kaikesta hyvästä harrastuksesta ja uh- Pohjois-Karjalan väestö lähimpänä Sorta- 5749: rauksista huolimatta, eivät olot tällaisenaan valassa yleiset[ä sauralfuuoneella. . Sano.ttu 5750: vielä läheskään tyydytä. Lisää työtä ja laitos onkin hyvin käytetty, vieläpä siinä 5751: uhrauksia odotetaan vielä, erittäinkin sitä m&äJrin, että siellä on ruinalinelll tilanpuute.. 5752: odottaa terveyttä vailla olevain kärsivien J\'[utta VllJi!kka Sorta,valan yJeinen sairaala 5753: kansalaistemme lukuisa joukko. · onkin tm,koite.ttu tyydytltämään laajan 5754: Näitä, tehokasta apua vaille jääneitä maalkunna1n väestön sairasihoidon tru'vetta, 5755: kärs:iviä kanswlafisj;a löytyy enimmin rnwam- on se, jo läJhes 30 vuotta Slitten raken- 5756: me syrjäisiHä ku}makunlnma. Niille ei ole nettuna, niill rakennustekniikkaan, kuin 5757: vielä yhteiskunnan auttava käsi riittävässä :myöskin kokoonsa ja rakennusten laatuun 5758: määrin ulottunut, vaikka voikin jo tyydy- irtäh1den, lifuan aihdas j'a puutrt€ellioon. 5759: tyksellä mainita, että valtion ja kuntain Rakennusteknillisistä virheistä suurin on 5760: yhteisillä uhrau.ksilla on jo saatu lääkäri iäfumityslaitteiden kelvottomuus. Sai- 5761: useisiin syrjäseudrmkin kuntiin. raalaa lämmitetään keskuslämmityslaitteilla 5762: Ammattiinsa opetettuja sairaanhoitajia ja tavallisilla uuneilla. Keslruslämmitys- 5763: on saatavisSa. Apteekkiolot ovat nopeasti laitteet, jotka ovat vanhanaikaiset, ovat 5764: kehittyiH~et. aivan kelvottomia käytäntöön. Pannut 5765: Mutta näistä kaikista saavutuksista huoli- ikänsakin pu-olesta ovat jo uusimisen tar- 5766: matta on sairaitten hoito maa'inllle syrjäi- pees~å, ja mikä pahinta, polttaa sanottu 5767: sillä, vähävaraisilla kulmakunhilla verrat- lititos vuosittain puita tavattoman suuret 5768: tain heikkoa ja puutteellista sekä tulee sel- määrät ihukkaa.n., tuottaen suuren tWloudel- 5769: 136 II,21. - Sm1twva[iau yleineu sairaala. 5770: 5771: lisen vahingon. Osoitukseksi siitä, kuinka koitukseensa kelpaamattomia. Konttori- 5772: luonnottoman paljon kuluu puita sairaa- huonetta ei ole oikeastaan ensinkään ole- 5773: lassa, jossa on 90 sairassijaa, tulkoon tässä mfuSSa. Taloudenhoitaja toimii nykyisin 5774: maintituksi muutamia luilrnjta. pienessä eteishuoneessa. Kaikin puolin käy 5775: Sortavalan yleisessä sairaalassa on läm- sairaalan talouden hoiteleminen kovin vai- 5776: mitys 5 :ssä eri rakennuksessa. keaksi, miltei mahdottomaksi mainitussa 5777: rakennuksessa. Tämä epäkohta on tunnettu 5778: Päärakennuksessa on kaksi 40 metrin 5779: ja tunnustettu myöskin lää:kinrtöhalUtuk- 5780: päässä toisistaan kivijalkakerroksessa si- 5781: sessa jo pitemmän aikaa. Niinpä jo vuonna 5782: jaitsevaa kattilaa, joista toiseen, sairaalan 5783: 1912' on ollut kyseessä uuden talousraken- 5784: lämmityskattilaan N :o 1 vuosittain tarvi- 5785: nuksen rakerutamilnen Sortavalan yleisellle 5786: taan 800 m3 halkoja ja toista, lämminvesi-, 5787: sairaalalle. Arkkitehti M. Schje:Nbeck on jo 5788: steriliseemus~, höyry- y. m. kattilaa N :o 2 5789: laatinut piirustuksetkin sanottua raken- 5790: '"arten 480 m 3 eli siiJS yhteensä. . 1,280 m 3 5791: nusta varten. Varojen puutteessa, vaiko 5792: Pesulaitoksessa olevaa kolmatta 5793: muista syistä on rakennus vielä;kin raken- 5794: kattilaa N :o 3 varten tar- 5795: tamatta ja lienevät piirustuksetkin nyt jo 5796: vitaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240 , 5797: uusittavat. 5798: Sekä pää- että pesurakennuk- 5799: Myöskin varsinaisessa sairaalarakennuk- 5800: sessa, talous- Ja nr. k. isdle&- 5801: sessa on suoritettava aivan välttämättömiä 5802: rausrakennuksessa olevia 50 5803: uusimisia ja korjauksia. Veranta, jossa pi- 5804: tulisijaa (kaaikeli-, hella-, lei- 5805: detään heikkoja sairaita saamassa ulko- 5806: vin- y. m. uunia) varten va- 5807: ilmaa ja aurinkoa, olisi uusittava ja sen 5808: rataan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480 , 5809: yhteyteen rakennettava ·sen verran lisää, 5810: Näistä kaikista kokonaan eril- 5811: että kulkeminen veranmaille tulisi josta!kin 5812: lään n. 200 metrin päässä pää- 5813: toisesta huoneesta eikä kuten nykyisin suo- 5814: rakennuksesta olevaa iho- ja 5815: raan sairaiden olinhuoneesta. Samoin 5816: veneeristen tautien osastora- 5817: pesu-, side- ja W. C. huoneet, jotka nykyi- 5818: kennusta varten 28 tulisijoi- 5819: sin sijaitsevat aivan sopimattomasti raken- 5820: neen tarvitaan . . . . . . . . . . . . . 240 , 5821: nuksen keskellä, voisi silloin sijoittaa sopi- 5822: Koko yleistä sairaalaa varten 5823: varomille pai!ko]lle kui'lll mitä ne nykyisin 5824: vuosittain tarvitaan poltto- 5825: ovat. 5826: puita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,240 , 5827: Edellä mainitut rakennuskustannukset 5828: Sähkövalo otetaan kaupungin sähkölai- nousevat tehtyjen arvioiden mukaan 2 milj. 5829: tokselta a 2 mk. 10 p. kilowatilta. mk :aan, josta summasta ehdotamme puolet 5830: .Edellä kerrottu osoittanee jo selvästi, myönnettäväksi ensi vuodeksi, jossa ta- 5831: kuinika .epätaloudellistia on enää olla kauem- pauksessa loppuerä voitaisiin merkitä 5832: lpaa uusimwtta sairaa1an lämnllityslaåtteita. 19i29 v :n talousarvioon. 5833: Sairaalan talousra:kennus, joka on aikoi- Edellä kerrottuun viitaten anomme, 5834: naan säästynyt sairaalaa kohdanneelta tuli- 5835: palolta, on nykyisin, kun sairaala on jo laa- että Eduskun~a myöntäisi 1928 5836: jentunut si:lloisestaan moninkertaiseksi, tar- v :n tulo- ja menoarviossa Sortavalan 5837: koitustaan vastaamaton, vaikka paremman yleisen sairaalan talousrake111nuksen 5838: puutteessa on sitä täytynyt vielä jatkuvasti rakentamista, lämmityslaitteiden 5839: käyttää. Keittiö on ahdas, ruoka- y. m. ta- uusimista ja sairaalarakennuksen kor- 5840: varoiden säilytyshuoneita on vähän ja tar- jausta varten Smk. 1,000,000. 5841: Helsingissä, 16 p :nä syyskuuta 1927. 5842: 5843: Matti Pitkänen. Juhani Leppälä. 5844: Pekka Kopsa. Antti Juutilainen. 5845: Jussi Rapo. 5846: 137 5847: 5848: II,zs. - Anom. ehd. N :o 53. 5849: 5850: 5851: 5852: 5853: Keto y. m.: Määrärahan myöntämisestä rakennusavus- 5854: tukseksi Lounais-Hämeen tuberkuloosin vastustamis- 5855: Y hdistykselle. 5856: 5857: 5858: S u ·O m e n E d u s k u n n a ll e. 5859: 5860: Maassamme on viime aikoina pyritty en- vuonna päästä Forssan parantolaan, mutta 5861: tistä parem.m.in pitämään huolta keubikotau- joilla •ei siihen ollut tilaisuutta, n. 120 hen- 5862: tisten hoidosta. Mutta vieläkin on todettava, keä. 5863: että kaikki keuhkotautiset eivät lähes- Forssan keuhkotautiparantolaa olisi näin 5864: tulkoonkaan voi saada paran<tolaihoitoa. Eräs ollen ehdottomasti ensi tilassa laajennettava. 5865: sellailrum seutu, jossa klliikiUa keuhkotauti- Onkin suunniteltu, että lllykyinen, 24 sairas- 5866: silla ei ole mahdollisuutta sa/lida omalla seu- SIJaa käsittävä pieni parantolarakennus 5867: tukuru:J,allaan halpaa parantolahoitoa, on muutettaisiin laiSten parallftolaksi ja että 5868: Lounais-Häme. Forss/liSSa tosin sijaitsee täysi-ikäisiä keuhkotautisia varten rakennet- 5869: Lounrus-Hämeen tuberkuloosin vastustamis- taisiin 50-60 sajrassijaa käsittävä lisä- 5870: yhdistyksen keuhkotautiparantola, mutta se rakennus. Tämän suullll1iitelma111 takana ovat 5871: 24 sairassijoineen on osoittautunut liian pie- Lounais-Hämeen kunllat, jotka nykyjään 5872: neksi tyydyttämään Lounais-Hämeen ti- ovat jo lunastaneet kaikki nykyisen paran- 5873: heään .asuttujen kuntien 1:</lirvertJta. Tämän tolan paikat. Kun suurmitellun uuden lisä- 5874: vuoden kuluessa on laitosta kannattllivista rakennuksen ja läJä:kärinasun~non kustammk- 5875: kunnista siihen ilmoittautunut 90 .pyrkijää, set on laskettu n. 4 milj. marka!IDsi, on val- 5876: joista 42 on täb.•än menoossä hoidettu. Pa- tion avustus välttämätön suurm:itelman to- 5877: rantolan hoitopiiriin kuuluvista 15 kunnasta teuttamiseksi. Kun työt olisi jo ensi vuonna 5878: on 12 :ssa suoritettu keuihkotaJUJtisten joumko- saatava alulle, alllomme kunn~oittaen, 5879: tarkastus, .j.ossa on todettu niissä yhteensä 5880: olevan 664 keuhkotautista - n:äistä 134 alle että Eduskunta vuoden 1928 yli- 5881: 15-vuotiaita - ja 480 muuta tuberkuloosia määräisessä menoarviossa myöntäisi 5882: potevaa. Jos jättää pois laskuista ne, jotka 1.5 miljoonaa markkaa Lonnais-Hä- 5883: eivät enää sovellu parantolahoitoon tai jotka meen tuberkuloosin vastustamisyhdis- 5884: voivat kustantaa itselleen kalliimpaa paran- tykselle sen Forssassa sijaitsevan pa- 5885: tolahoitoa taikka hoitaa itseään kotona, jä:ä rantolan lisärakennusta varten. 5886: niiden lukumääräksi, joiden oEsi tmllut mnä 5887: 5888: Helsingissä, 7 rpäivänä syyskuuta 1927. 5889: 5890: J. W. Keto. Olga Leinonen. 5891: W. K. Kuuliala. Kalle Myllymäki. 5892: Oskari Lehtonen. Evert Nukari. 5893: Juho Torppa. Oskari Mantere. 5894: Otto Toivonen. Kaarlo Hurme. 5895: J almar Virta. Emil Jokinen. 5896: 18 5897: 11,29. - Pet. försl. N :o 54. 5898: 5899: 5900: 5901: 5902: Österholm m. n.: Ang. beviljande av anslag för uppfö- 5903: ranåe av Knipnäs folksanatorittm. 5904: 5905: T i ll R i k s d aJ g en. 5906: 5907: Undertecknade ,anhålla, att få fästa Riks- tag, har för ändamalet insamlat icke mindre 5908: dagen:s uppmärksamhet på ·ett allmännyttigt än 1,200,000 mark i form av penninggåvor 5909: företa:g av anmärkningsvärt syftemål och och byggna.dsmaterial. Som statslån mot 5910: omfattning och som förtjänar att vinna un- föreskriven ränta har föreningen erhållit 5911: derstöd från det allmännas sida i lbetydligt 500,000 mark. F'ör slutförandet av bygg- 5912: större utstr&ckning än hittiUs skett. Vi avse nad:sföretaget kräves alltså ytterligare 1.3 5913: det av föreningen Ekenäs folkhä~sa grun- milj. mark. Anskaffandet av ett så ibety- 5914: dade Knipnäs folksanatorium, som är under dande :belopp erlbjuder stora sv'årigheter och 5915: uppförande i närheten av Ekenäs stad. Av- skulle, om summan må,ste uppJ!ånas mot gäl- 5916: sikten med detta folksanaturium, det första lande ränta, s:ä hiå;rt betunga sanatoriets 5917: i sitt slag i v:årt land, är att bereda tillfälle budget, att det är fara. värt a!tt det va.ckra 5918: M mindre bemedlade personer,, särskilt syftemJå1et komme att äventyms. !Med hän- 5919: kroppsarlbetare, att i en sund oeh naturskön syn härtill synes det rikHgt att staten bi- 5920: omgivning oeh under gynnsamma förhålla:n- springer sanatorie:företaget och vi hålla före 5921: den i övrigt stärka. sin hälsa genom vila, och att minst 500,000 mark fborde beviljas. 5922: rekrerution. S.anlatoriets ilmvudlby:~gnad, Hänvisande till va,d ovan framhåni ts få 5923: som uppföres av betong och denna höst kom'- vi vördisJa;rrut anhålla, 5924: mer under tak, inrymmer lbl. a. NO rum för 5925: ir.terner och kommer under sådana· förhål- att Riksdagen måtte besluta i stats- 5926: landen att kunna betjäna en stor allmän'het. förslaget för år 1928 anvisa ett ttn- 5927: Byggnadskostnaderna äro beräknade till 3 de?·stöd av 500,000 mark åt förenin- 5928: miljoner mark. ,Föreningen Ekenäs folk- gen Ekenäs folkhälsa [ö1· uppförande 5929: hälsa, som uppibär detta: vittsyftande före- av Knipnäs folksanatori1t1n. 5930: 5931: Helsingfors den 116 september 1927. 5932: 5933: J()hn Österholm. Rafael Colliander. 5934: Annie Furuhjelm. Ernst Estlandet-. 5935: Levi Jern. Knut Molin. 5936: K. V. Åkerblom. J. Inborr. 5937: August Tåg. J. Im. Bäck. 5938: Otto Jfieobsson. Edv. Helenel\inö. 5939: He'l'lrik Kullberg. J. W. Bt"oniiUi. 5940: Gustå\r Lindberg. Berndt K'O.J!llmrg. 5941: 139 5942: 5943: II,29. - Anom. ehd. N :o 54. Suomennos. 5944: 5945: 5946: 5947: 5948: Österholm y. m.: Määrärahan myöntämisestä Knipnäsin 5949: kansanparantolan rakentamista varten. 5950: 5951: 5952: E d u s k u n n a 1l e. 5953: 5954: Allekirjoittaneet pyytävät saada kiinnit- tarkoitusta varten kerännyt kokonaista 5955: tää Eduskunnan huomiota erääseen yleis- 1 12100,000 markkaa rahala:hjoina ja raken- 5956: hyödylliseen yritykseen, jonka tarkoitus ja nUJsaineina. Valtiolainana määrättyä kor- 5957: laajuus ovat huomattavat ja joka ansaitsee lkioa vastaan on yhdistys saanut 500,000 5958: saada yleistä !kannatusta paljon suurem- markikaa. Rakennusyrityksen loppuunsaat- 5959: massa määiräslsä ik.uin tähän saakka on ta- taHiliSJta varten tarvitaan siis vielä 1.3 milj. 5960: pahtunut. Me tarkoitamme Ekenäs folk- marl&;a.a. Näin huomattavan määrän hank- 5961: hälsa-nimisen yhdistyksen perustamaa Knip- kiminen tuottaa suuria vaikeuksia ja tulisi, 5962: näsin ik:ansanrparantolaa, joka on rakenteilla j,os summa täytyisi lainata käypää korkoa 5963: Tammisaaren kaupungin lähellä. Tämän vastaan, niin suuresti rasittamaan paran- 5964: laatuaan maamme ensimmäisen kansanpa- tolan menoarviota, että sen kaunis tarkoitus 5965: rantolan tarikoituiksena on valmistaa vähä- sa8/ttaisi joutua vaaraan. Tähän katsoen 5966: varaisille henikilöille, eriil{Joisesti ruumiilli- näyttää oikealta, että valtio avustaa para:n- 5967: sen työn tekijöille, tilaisuus terveessä ja tolayritystä ja mielestämme ainakin 500,000 5968: luonnonkaUniissa ympäristössä ja muuten- marlklkaa olisi myönnettävä. 5969: kin suotuisissa olosuhteissa vahvistaa ter- EdeHä esitettyyn viitaten salllmm.e kun- 5970: veyttään levolla ja vi:rlkistyksellä. Paran- nioittaen anoa, 5971: tolan päära:kenrnus, joika rakenrnetaan beto- 5972: nista ja tänä syksynä tulee kattoon, sisältää että edusktmttJ, päättäisi valtion 5973: m. m. 110 huonetJta hoidokeille ja tulee niin tulo- ja menoarvioB'sa vuodeksi 1928 5974: ollen palvelemaan varsin suurta yleisöä. myöntää 500,000 mm·kan avustuksen 5975: Ra:kennuskustanrnuikset on arvioitu 3 milj. Ekenäs folkhälsra-nimiselle yhdistyk- 5976: ma:rkwksi. Eikenäs :Bolik.hälsa, joka on tämän :selle Knipnäsin kansanparantolan ra- 5977: laajalle tähtäävän yrityksen takana, on kemtamista varten. 5978: 5979: HelJsingissä, syyskuun 16 päivänä 1927. 5980: 5981: 5982: John Österholm. Rafael Colliander. 5983: Annie Furuhjelm. Ernst Estlander. 5984: Levi Jern. Knut Molin. 5985: K. V. Åkerblom. J. Inborr. 5986: August Tåg. J. Im. Blck. 5987: Otto J acobsson. Edv. H~lenelund. 5988: Henrik Kullberg. J. W. Broman. 5989: Gustav Lindberg. Berndt Kullberg. 5990: 140 5991: 5992: 11,3o. - Anom. ehd. N :o 55. 5993: 5994: 5995: 5996: 5997: Aalto-Setälä y. m.: Määrärahan myöntämisestä tuber- 5998: kuloottisten huoltokodin perustamista varten Sata- 5999: kuntaan. 6000: 6001: 6002: E d u s k u n n a ll e. 6003: 6004: 'ruberkuloosin tuhotyön ehkäisemiseksi on kiinnitetty huomiota, on 11. k. huoltokoti- 6005: maassamme kieltämättä ryhdytty vakaviin hoito, joka perustuu siihen, että paranto- 6006: toimenpiteisiin. Keuhkotautii>a:r·antoloiden lasta toipuvina päässeet saavat lääkärin val- 6007: perustamiseksi ja 'ylläpitämiseksi ovat vaJ- vonnam ,alaisina ryfu.tyä voimirua;n: ja tecrvey- 6008: tio, kunnat ja yksityiset kansalaiset tehneet dentilaansa vastaavaan työhön. Siten he 6009: suuria uhrauksia. suotuisissa olosuhteissa työskennellen voivat 6010: Nämä uhraukset ovat kuitenkin suurelta ansaita toimeentulonsa vieläpä elättää per- 6011: osaltaan menneet hukkaan, sillä kokemus on heensäkin. 6012: osoitta,nut, ettei paa:~antolahoito yksinään ole Lienee tunnettua, että Sataknutalainen 6013: riittävä toivotun tuloksen saavuttamiseksi. Osrukunta on ollut tarmokkaasti mukana tu- 6014: Lievissäkin tuberkuloositapauksissa sa.ava,t berkuloositaistelussa. Sen alkuunpanosta on 6015: potilaat pa.rantolahoidon aikana työkykynsä m. m. synJtynyt Satrukunn1an Keuib.kotauti- 6016: harvoin niin täydellisesti takaisin, että he parantola. Parantolan omistaa samannimi- 6017: parantolasta päästyään voisivat ryhtyä en- nen osakeyhtiö, jonka osakemäiärästä 90 % 6018: tistä ammattiaan harjoittamaan terveyden- on Satakuntalaisen Osakunnan hallussa. Pa- 6019: tilansa siitä kärsimättä. Smkuteltavan: rantolassa hoidetaan nykyäiin, senjälkeen 6020: suuri osa varsinkin ruumiillisen työn teki:.. kun siihen myOlwmmin on liitetty lasten- 6021: jöistä sairastuu parantolasta päästyään piwn osasto, lähes 270 potilasta. ·Tuntien edellä- 6022: uudelleen jo sortuu tautiinsa. Hukkaan on esitetyn parantolahoidon riittämättömyyden 6023: tällöin mennyt koko parantolahoito ja sa- on Satakuntalainen Osakunta: otta;nut teh- 6024: mana ne kustannukset, joita. sekä yhteis- täväkseen tuherkuloottisten huoltokodin pe· 6025: kunta että potilaat itse siihen ovat uhran- ruSJtamisen Sata1kunn81n parantola;n yhtey- 6026: neet, puhumattakaan siitä kansarntaloudelli- teen. Osakunta on jo tehnyt asiaa tunne- 6027: sesta tappiosta, :minkä pacrhaassa iässään tuksi maakunnassa sekä ryhtynyt kerää- 6028: olevien kansalaiisten työkyv'yn menett~~. mään tarvittavia: varoja... Tarkoitukseen on 6029: nen ja yhteiskunnan rasitukseksi joutumi:... varoja karttunut myöskin osakuntaa lähellä 6030: nen aiheuttaa. olevien henkilöiden toim~ta, joten niitä tä- 6031: Kysymys pararntolassa saavutetun työky- hän mennessä on koossa: kaikkiall!n noin 6032: vyn talteenottam.iseslta jru edel'leen säilyttä- 73,000:- markkaa. Huoltokodin perusta- 6033: misestä on viime aikoina ollut vakavan poh- miskustannukset tulevat kuitenkin siksi 6034: dinruan aJaisena kaikilssa Europan maiSISa. huomattaviksi,. ettei s·en toteuttaminen ole 6035: Se toimintamuoto, johon tällöin on eniten mruhdollist.a yksistään osakun;111an voimilla, 6036: 11,30. - Aallto-!Setälä, y. m. 141 6037: 6038: ei ainakaan lä;hitulevaisuudessa, kuten asian Edelläolevaan viitaten saamme kunnioit- 6039: tärkeys va:atisi. Jotta osakunnan kaikkea taen anoa, 6040: myötätuntoa ansaitseva alote yhteiskunnalta 6041: muuten hukkaallilllenevän, jo kalliisti oste- että Eduskunta 1928 vuoden yli- 6042: tun työkyvyn pelastamiseksi tulisi mahdol- määräisessä menoarviossa varaisi mil- 6043: liseksi toteuttaa niin pian kuin suinkin, on joonan (1,000,000} markkaa, jotka 6044: tarpeen, että valtion varoista myönnetään luovuteUaisiin Satakuntalaiselle Osa- 6045: tarkoitukseen kohtuullinen rahamäärä, jonka kunnalle tuberkuloottisten huoltQlro- 6046: Satakuntalainen Osakunta on sitoutunut din perustamista varten Satakuntaan. 6047: vastaanottamaan ja tarkoitukseen, käyttä- 6048: miliin. 6049: 6050: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1927. 6051: 6052: 6053: T. A. Aalto-Setälä. Bernhard Heikkilä. 6054: W. W. Tuomioja. Gunnar Sahlstein. 6055: K. Kylänpää. W. K. Kuuliala. 6056: Kaino W. Oksanen. Olga Leinonen. 6057: Taave Junnila. Kaarlo Hurme. 6058: Mandi Hannula. J. Fahler. 6059: Kalle Kirra. Ville Komu. 6060: Walter Mäkelä. 6061: 142 11,30 - Tufwr.ku;lo&tti!sten huoltokoti Sa.takuntaan. 6062: 6063: Liite. 6064: SATAKUNTALAINEN 6065: OSAKUNTA 6066: HELSINGIN YLIOPISTOSSA 6067: 6068: Helsinki 6069: syyskuun 15 p:nä 1927. 6070: 6071: 6072: 6073: 6074: Siinä tapauksessa, että Eduskunta myön- vasta:an ja käyttämään sen mainittuun tar- 6075: tää 1928 vuoden menoarviossa määrärahan koitukseen sekä tekemään määrärahan käyt- 6076: tuberkuloottisten huoltokodin perustamista tämisestä aikoinaa,n asianmukaisen tilityk- 6077: varten Satakuntaan, sitoutuu Satakuntalai- sen. 6078: nen Osakunta otmmaalli tämän määrärahan 6079: 6080: 6081: Satakuntalaisen Osakunnan 'ffiWlB-sta: 6082: 6083: J. J. Millkola. H. Potila. 6084: inspehtori. · kuraattori. 6085: 143 6086: 6087: 6088: • 6089: 6090: 6091: Kalliokoski y. m.: Määrämhan myöntämisestä keuhko- 6092: tautiparantolan perustamista varten Keski-Pohjan- 6093: maalle. 6094: 6095: E d u s k u n n a ll e. 6096: 6097: Jokaiselle maamme terveydellisiin oloi- ti,in o2 henkeä jokaista 10,000 asukasta 6098: hin tutustuneelle kansalaiselle on tunnet- kohti. Kokkolan piirilääkäripiirissä oli 6099: tua keuhkotaudin tavaton leveneminen vastaa,va luku 49. Vuonna 1925 oli keuh- 6100: kalliSaanme keskuudessa. Niinikään on tun- kotautiin kuolleiden lukumäärä mainituissa 6101: nettua, että Pohjanmaa tästä. kansallisvit- piireissä noin 40 henkeä 10,000 asukasta 6102: sauksestamme kärsii eniten. Keuhkotau- kohti. Vuonna 1926 toimitettiin keuhko- 6103: din vastustamista tarkoittaviin toimenpitei- tuutisten joukkotarkastus 8 :ssa alueen 6104: siin, erityisesti parantolahoidon toimithvmi- kunnassa, joiden yhteinen asukasluku on 6105: seen tautiin sairastuneille, onkin valtioval- 50,000 tienoilla,. ja todettiin selviä tapauk- 6106: lan taholta kiinnitetty vakavaa huomiota. sia 731, epäilyttäviä 85 ja muita tuberku- 6107: Myöskin Pohjanmaan tarpeita on tässä suh- loositapauksia 542. 6108: teessa pyritty tyydyttämään. Onhan Pe- Edelläesitetyistä harvoista numerotie- 6109: rä-Pohjdl:assa äskettäin avattu ajanmukai- doista selviää, kuinka suuressa maarm 6110: nen keuhkotautiparantola ja Etelä-Pohjan- keuhkotaudin rasittama Keski-Pohjanmaan 6111: maalle on sellainen päätetty perustaa. maakunta on. Kun parantoloilla nykyisin 6112: Keski-Pohjanmaan tarpeet eivät kuitenkaan katsotaan olevan keuhkotaudin vastusta- 6113: tule tyydytetyiksi näiden parantolain mistyössä suuri merkitys, niin hyvin sai- 6114: kautta. Ei vielä sittenkään, vaikka Oulun raiden iparanniUSlaitoksma kuin ehkäise- 6115: seuduillekin perustettaisiin parantola jota vän huoltotoiminnan keskuksina, on 6116: siellä nykyisin suunniteltanee. Tämä joh- Keski-Pohjanmaaliakin ryhdytty toimenpi- 6117: tuu siitä, että. keuhkotautia sairastavien teisiin keuhkotautiparantolan aikaansaami- 6118: luku maakunnass'a on aivan eriko~sen suuri seksi maakuntaan. Tässä tarkoituksessa pi- 6119: ja siitä. johtuen sairassijojen tarve erittäin dettiin viime vuoden syyskuussa kuntain 6120: runsas. edustajain kokous, joka asetti toimikunnan 6121: Valaistaksemme tässä. suhteessa Keski- as1aa aJamaan. Tämä toimikunta on teh- 6122: Pohjanmaalla vallitsevaa tilannetta, lii- nyt suunnitelman kuntain yhtymän perus- 6123: iämme tähän muutamia numerotietoja. Ko- tamisesta paralllltolan rakentamista varten ja 6124: mitea, jonka halli:tus als'etti 22/IV 1922, ja sairassijojen jakamisesta. kuntien kesken ja 6125: joka tutki keuhkotautitilannetta maassa ja on se nyttemmin kutsunut kuntain edusta- 6126: laati ehdotuksia taudin vastustamistoimen- jat uuteen kokoukseen asiasta lopullisesti 6127: piteiksi, totesi että Kalajoen piirilääkäri- päättämään. 6128: piiriss.ä oli keuhkotautia suhteellisooti enem- Toimenpiteen toteuttaminen kuitenkin lo- 6129: män kuin missään muualla koko valtakun- pullisesti riippuu riittävän suuren valtion 6130: nassa. Siellä kuoli vuosittain keuhkotau- tuen saannista hankkeelle, joka taas on mah- 6131: 144 II,31. - KeUih:kiotauti'pm'I3.D.to1a Kesrki.Pohjanmaalile. 6132: 6133: dollinen ainoastaan siinä tapauksessa, että 6134: ~ 6135: että Eduskunta päättäisi ensi 6136: tarkoitukseen -ensi ja seuraavien vuosien mwden tulo- ja menoarviossa varata 6137: aikana varataan riittävän suuret määrä- 2,000,000 markan suuruisen määrä- 6138: rahat. rahan keuhkotautiparan,tolan perus- 6139: Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- tamista varten Keski-Pohjanmaalle. 6140: nioittaen, 6141: 6142: Helsingissä, 14 päivänä syyskuuta 1927. 6143: 6144: 6145: Viljami Kalliokoski. Kaino W. Oksanen. 6146: Juho Torppa. L. Mustakallio. 6147: Heikki Vehkaoja. 6148: 145 6149: 6150: 11,32. - Anom. ehd. N:o 57. 6151: 6152: 6153: 6154: 6155: Niilekselä y. m.: Määrärahan myöntämisestä keuhko- 6156: tautiparantolan rakentamista varten Oulun seudulle. 6157: 6158: 6159: E d u s k u n n a 11 e. 6160: 6161: On tunnettua, että keuhkotauti on tuhoa Valtion asettaman komitean mietinnössä 6162: tuottavi10: kansallltamJti, jon~a .ulhrilksi maas- ehdotetaan Oulun seuduille rakennettavaksi 6163: samme joutuu vuosittain noin 7,500 henki- 150 sairassijaa käsittävä kansanparantola, 6164: löä. Näin ollen on jo aika ryhtyä voimak- mutta kun otamme huomioon, että valtion 6165: kaaseen taisteluun keuhkotaudin tuottamaa toimesta jo monta vuotta sitten perustetta- 6166: tuhoa vastaan. Ja että mainittua tautia vaksi päätettyä ensimmäistäkään kansanpa- 6167: vastaan voidaan menestyksellisesti taistella, rantolaa Etelä-Pohjanmaalle ei vieläkään ole 6168: siitä saamme todisteita muista sivistysmaista. a1oitettu rakentaa, niin eivät Keski-Pohj·an- 6169: Niinpä esimerkiksi Tanskassa on 30 vuoden maan kunnat ole katsoneet voivansa jäädä 6170: kuluessa määräperäisellä työllä keuhkotauti- <Odott,amaaJili s~t:ä, miJiJ.oin ka.ukaisessru tulevai- 6171: kuolleisuus saatu supistumaan kolmanteen suudessa mahdollisesti· joskus valtion toi- 6172: osaan entisestään. mesta keuhkotautiparantola Oulun seuduille 6173: Viime aikoina on meillä Suomessakin ollut 1mken,nettaisiin. Siitä syySitä ovat Oulun lää- 6174: huomattavissa voimakas nousukausi tuber- nin erinäiset kunnat päättäneet, luottaen 6175: kuloosin va~tustamistyöSsä. Eri puolille valtion apuun, ryhtyä rakentamaan jo ensi 6176: maata on ryhdytty perustamaan huoltopii- vuoden aikana 150 sairassiljaa käsittävää 6177: rejä ehkäisevää tuberkuloosityötä varten keuhkotautiparantolaa. Kun kuitenkin tuol- 6178: sekä puuhaamaan parantolain rakentamista, laisen parantolan rakentaminen, jonka kus- 6179: koska on tultu huomaamaan, etteivät nykyi- tannusarvio laskelmien mukaan tekee noin 6180: set parantolat likimainkaan kykene tyydyt- 10,000,000 markkaa, vähävaraisten kuntien 6181: tämään sairaspaikkojen tarvetta. Se mitä suureliekin yhtymälle tuottaisi ylivoimaisia 6182: Poh,jois- ja Keski.JPoh'janJIIl'aalla. on täJhän kusta:nnuksia, niin sentäthden viitaten yl- 6183: asti tehty, supistuu verra.ttain vähiin, huoli- läoleviin perusteluihin rohkenemme ehdot- 6184: matta siitä, että keuhkotautikuolleisuus on taa, 6185: läänissämme toiseksi suurin koko maassa. 6186: (Liitteenä seuraa luettelo parantola-alu- että Eduskunta myöntäisi Oulun 6187: eelta.) Tuberkuloosin huoltopiirejä on yksi seudulle rakennettavan keuhkotauti- 6188: ainoa, kU~ksi vuotta toiminnassa ollut Kala- parantolan rakentamista varten 6189: joen huoltopiiri, ja parantolan tarvetta on 2,500,000 markan avustuksen, joka 6190: saanut täällä tyydyttää Oulaisten pieni pa- määräraha otettaisiin ensi vuoden 6191: ranltola ja äskettäin v:aimistunQlt Muurolan menoarvioon. 6192: parantola Perä-Pohjolassa. 6193: 6194: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1927. 6195: 6196: M. Niilekselä. Eero Nurmesniemi. Sakari Ainali. 6197: 19 6198: 14:6 Il,32. - Keuhkotantiparantola Oulun seudulle. 6199: 6200: Liite. 6201: 6202: 6203: 6204: 6205: Valtioneuvoston asettaman tuberkuloosi- (4,2), Haapavesi 18, (4,5), Piippol:a, 5, 6206: komitean tilaston mukaan oli keuhkotauti- (4,4), Pulkkila 6, (4,2), Kestilä 8, (4,9), 6207: kuolleisuus 15-60 vuoden ikäisten keskuu- Pyhän,tä 4, (3,8). Yhtoonsä 121, (keski- 6208: dessa allamainituissa Oulun läänin kunnissa määrin• 4,.6) . 6209: vuosina 1911-1920 keskimäärin seuraava: K a j a a n i n p i i r i : Kajaanin maalais- 6210: 0 u 1 u n p i i r i: Oulujoki, keuhkotautiin kunta, keuhkotautiin kuoli keskimäärin vuo- 6211: kuOli kookilmäärin vuodessa 14. (Keuhkotau- dessa 4. (Keuhkotautiin kuoli 1,000 henkeä 6212: tiin kuoli 1,000 henkeä kohden 3,9), Oulun- kohden 2,o), Paltamo 5, ( 1, 7), .Säräisniemi & 6213: salo 4, ( 4,o), Kempele 5 (5,9), Lumijoki 7, Vuolijoki 7, (2,4), Puolanka 6, (1,9), Suo- 6214: (4,9), Liminka 8, (3,9), Tyrnävä 9, (4,3), mussalmi 6, (1,5), Hyrynsalmi 1, (0,7), Ris- 6215: Temmes 4, (6,o), Uta;järvi 10, (3,6), Muhos tijärvi 2, (1,5), Kuhmoniemi 7, (1,5), Sot- 6216: 11, (4,1), Ylikiiminki 7, (4,2), Kiiminki 5, kamo 10, (1,7). Yhteensä 48, (keskimäärin 6217: (3,7), Haukipudas 9, (2,7), Ii 14, (3,1), 1,9 ). 6218: Kuilvamiemi 12, (3,8). Yhtoons:ä 111, (kes- P u d a, s j ä r v en p i i r i: Pudasjärvi & 6219: kimäärin 3,8). Ranua, keuhkotautiin kuoli keskimäärin vuo- 6220: Ra a he n p i i r i: Pattijoki, keuhkotau- dessa 21. (Keuhlmtautiin kuoli 1,000 henkieli 6221: tiin kuoli keskimäärin vuodessa 7. (Keuhko- kohden 3,3), Taivalkoski 4, (1,6), Kuusamo 6222: tautiin kuoli 1,000 henkeä kohden 5,o), Sa- 15, (2,1). Yhteensä 40, (keskimäärin 2,6). 6223: loinen 7, (5,7), Vihanti 10, (5,3), Rantsila 0 u lun k a u p u n k i, keuhkotautiin 6224: 9, (4,2), Paavola 16, (4,9), Revonlahti 5, kuoli keskimäärin vuodessa 50. (Keuhko- 6225: (6,1), Siikajoki 4, (3,1), Hailuoto 2, (1,3). tautiin kuoli 1,000 herukeä ko!hd<en 3,8), 6226: Yhteensä 60, (keskimäärin 4,4). Raahe 8, (3,3), Kajaani 4, (1,9). 6227: K a 1 a j o e n p i i r i: Kalajoki, keuhko- E.dellämainituissa maalaiskunnissa kuoli 6228: tautiin kuoli keskimäärin vuodessa 19. yhteensä 15-60 v. vanhoista henkilöistä 6229: (Keuhkotautiin kuoli 1,000 henkeä kohden vuosina 1911-1920 keskimäärin 490 henkeä 6230: 5,3), Rautio 6, (5,9), Sievi 21, (6,8), Yli- vuodessa keuhkotautiin sekä kaupungeissa 6231: vieska 21, (.5,o), Alavieska 11, (5,3), Oulai- 62, yhteensä 552. Jos tähän lisätään alle 15 6232: nen 15, (4,5), Merijärvi 5, (4,1), Pyhäjoki ja yli 60 vuoden ikäisinä keuhkotautiin 6233: 12, (4,2). Yhteensä 110, (keskimäärin kuolleet (noin 20 % edellisistä) saadaan 6234: 5,2). lopputulokseksi 662. Kun keuhkotautia sai- 6235: Haapaveden piiri: Haapajärvi, rastavien luku on vähintään 5 kffi'taa kuol- 6236: keuhkotaUitiin kuoli kesk:im'äärim. vuodessa leitten lukua suurempi on sillä alueella jolta 6237: 17. (Keuhkotautiin .kuoli 1,000 henkeä koh- ylläoleva tilasto on esitetty ainakin 3,300 6238: den 4,.3), Nivala 25, (5,,1), Re<isjärvi 11, keuhkotautia sairastavaa henkilöä. 6239: (4,7), Pyhäijärvi 119, (5,1), Kärsämäki 8, 6240: 147 6241: 6242: Il,33. -- Anom. ehd. N :o 58. 6243: 6244: 6245: 6246: 6247: Karjalainen y. m.: Määrärahan myöntämisestä tuber- 6248: kuloosiparantolan rakentamista varten Oulun seu- 6249: dulle. 6250: 6251: 6252: Ed us'kumn alle. 6253: 6254: Kuten tunnettua ·On keuhkotauti suurta nettavaksi. Mutta siitä päättäen, että komi- 6255: tuhoa tuottava kansantauti, j<mka uhriksi tean ethdotuksia ei ole ryib.dytty toteutta- 6256: meillä Suomessa vuosittain joutuu noin maan, on hallitus nähtävästi päättänyt odot- 6257: 7,500 henkilöä. Kun ottaa huomioon, että taa samanlaisten yksityistien alloitteiden te- 6258: tämä tauti hitaasti kuluttaen vie hautaan koa keuhkotauti!parwntoloiden ra.lmntamiseen 6259: pääasiallisesti parhaissa työvoimissa olevia nähden kuin mielisairaalainkin. Yksityinen 6260: nuoria iihmisiä, - henkilöistä 15--40 ikävuo- yritteliäisyys onkin tuberkuloosin vastusta- 6261: den välillä kuoliee meillä noin puolet keuhko- mistyössä sangen huomattava. Tuberkuloo- 6262: tautiin, - niin voi käsittää kuinka suurta sin vastustamisyhdistys on jo kauan tehnyt 6263: kansa.ntaloudellistakin tuhoa se tuottaa. laajape.räistä herätystyötä tällä alalla. Siitä 6264: V arov.aisten laske1mien mukaan voidaankin seurauksena on viime aikoina perustettu jO> 6265: keuhkotaudin tuottama vuotuinen taloudel- useissa parkoin huoltopiirejä ehkäisevää tu- 6266: linen tappio arvioida 500 miljoonaksi mar- berkuloosityötä varten ja ryhdytty kuntain 6267: kaksi. Tämän tietäen täytyy tunnustaa., toimesta puuhaamaan tuberkuloosiparanto- 6268: että on jo aika ryhtyä voimakkaaseen tais- loita. 6269: teluun kieuhkotaudin tuottamaa tuhoa vas- Oulun läänissä, jossa tilaston mukaan 6270: taan. Että tällaiseen taisteluun kannattaa keuhkotautiin kuolleisuus on toiseksi suurin 6271: lähteä, siitä antavat muualla sivistysmaissa koko maassa, on toistaiseksi ainoastaan yksi 6272: .._aavutetut tulokset selviä todistuksia Niåinpä ihuoltopiiri, pieni Oulaisten keuhkotautipa- 6273: ~simer.kiksi Tanskassa, jossa 30 vuotta sitten rantola ja aivan viime aikoina rakennettu 6274: l<uolleisuus keuhkotautiin oli y;htä suuri Muurolan keuhkotautiparantola. Kun nämä 6275: kuin meillä nyt, on määräperäisellä työllä parantolat eivät läheskään voi tyydyttää 6276: näiden 30 vuoden kuluessa sanottu kuollei- läänin parantolatarvetta, ~okoontui viime· 6277: suus saatu supistumaan kolmanteen osaan huhtikuun 28 p :nä Ouluun 18 Oulun lää- 6278: entisestään. nin kunnan edustajaa neuvottelemaan kes- 6279: Viimeaikoina on meillä Suomessakin ollut kisen Pohjanmåan keuhkotautihoidon jär- 6280: huomattavissa varsin voimakas nousukausi jestämisestä ja päättivät yksimielisesti ry:t.- 6281: tube11kuloosin vastustamistyössä. V aitioneu- tyä puuhaamaan Oulun seudulle kuntain 6282: voston asettama tuberkuloosikomitea on ke- yhteistä keuhkotautiparantolaa. Kolwuk- 6283: rännyt laajan tilaston keuhkotaudin levene- sessa oltiin yksimielisiä siitä, että parantola- 6284: misestä ja kuolleisuudesta siihen ja ehdot- hanke sa.a paljon suuremman kuntayhtymiin 6285: tanut useita keuhkotautiparantoloita raken- kannatuksen het1i, kun sa,adaan toivoa siirt:ä,, 6286: 148 II,33. - Tuberkuloosiparantola Oulun seudulle. 6287: 6288: että valtio myöntää !hankkeelle kannatuk- :kin suuremmalla syyllä, kun esimerkiksi 6289: sensa. Kdkouksessa asetettu toimikunta on Keski-Suomen tuberkuloosiparantolaa var- 6290: saanut jo kunnilta Tahallista kannatusta ten, jonka rakennuskustannukset ovat yhtä 6291: alkuvalmisteluja varten, sille on tarjottu suuret, on jo myönnetty kuluvan vuoden 6292: useita sopivia rakennuspaikkoja, se on laa- menoarviossa 2lh miljoonaa markkaa ja 6293: tinut alustavia laskelmia rakennuskust.an- >eh doteta>an ensi vuoden meooarvil()on lisäiksi 6294: 11.uksista,, joidem. mulmaru 150 sairassijaa kä- 2 miljoonaa ma.rkkaa. Koska on tärkeätä, 6295: sittävän parantolan, joka on pienin mahdol- että jo tensi vuoden aikana saadaan Oulun 6296: linen, mitä seudun tarpeen mukaan voidaan seudun truberkuloosiparant.olan rakennus- 6297: ajatella, sillä tähän liitetyn tilaston muban työt alulle, olisi sitä va.rten määrära.ha varat- 6298: on tällä alueella keuhkotautia sa.irastavia n. tava vuoden 1928 menoarvioon. Edelläole- 6299: 3,300, rakennuskustannukset nousevat noin van nojalla saamme kunnioittaen anoa, 6300: 10 miljoonaan markkaan. 6301: Kun ne kunnat, joiden yhteiseksi para:n- että vuoden 1928 ylirnääräiseen 6302: tolaksi suunniteltu laitos tulisi, ovat suu- menoarvioon otettaisiin kahden ja 6303: rimmaksi osa.ksi sangen vähävaraisia, on puolen rniljoonan ( 2,500,000) rnarkan 6304: hankkeen toteuttamiselle välttämätöntä, että rnääräraha valtioavun rnyöntärnistä 6305: valtioapua rakennuSkustannuksia varten varten Oulun seudulle mkennettavaa 6306: saadaw ainakin puolet niiden määrästä. .tuberkuloosiparantolaa varten. 6307: Tämä on tunnustettava kohtuulliseksi sitä- 6308: 6309: Helsingissä, syyskuun 15 p :nä 1927. 6310: 6311: 6312: Heikki Karjalainen. Kaarlo Hänninen. 6313: A. A. Neitiniemi. T. J anhonen. 6314: Väinö Malmivaara. 0. H. Jussila. 6315: E. Huttunen. 6316: II,33. - KarjQJla.hoon, y. m. 149 6317: 6318: Liite. 6319: 6320: 6321: 6322: 6323: Valtioneuv{)Ston asettaman tuberkuloosi- 11, (4.7), Pyhäjärvi 19, (5.1),, Kärsämäki 8, 6324: komitean tilaston mukaan oli keuhkotauti- ( 4.2), Haapavesi 18, ( 4.5), Piippola 5, ( 4.4), 6325: kuolleisuus 15-60 vuoden ikäisten keskuu- PuikkiJa 6, (4.2), Kestilä 8, (4.9), Pyhän.tä 6326: dessa allamainituissa Oulun läänin kunnissa 4, ( 3.s). YhtoonJSä 121, (keskimäärin 4.6). 6327: vuosina 1911-1920 keskimäärin seuraava: K a j a a n i n .p i i r i : Ka:j,aanin maalais- 6328: kunta, keuhkotautiin kuoli keskimäärin vuo- 6329: 0 u 1 u n .piiri: Oulujoki, keuhkotautiin dessa 4, (keuhkotautiin kuoli 1,000 henkeä 6330: kuuli keskimäärin vuodessa 14. (Keub.kotau- kohden 2.o), Paltarrno 5, (1.7), Säräisniemi & 6331: tiin kuoli 1,000 henkeä kohden 3.9), Oulun- Vuolijoki 7, (2.4); Puolanka 6, (1.9), Suo- 6332: salo 4, (4.o), Kempele 5, (5.9), Lumijoki 7, mussalmi 6, (1.5), Hyrynsalmi 1, (0.7), Ris- 6333: ( 4.9), Liminka 8, (3.9), Tyrnävä 9, (4.3), tijärvi 2, (1.5), Kuhmoniemi 7, (1.5), Sot- 6334: Temmes 4, (6.o), Utajärvi 10, (3.6), Muhos kamo 10, (1.7). Yhteensä 48, (keskimää- 6335: 11, (4.1), Ylikiiminiki 7, (4.2), Kiimimki 5, rin 11.9). 6336: (3.7), Haukipudas 9, (2.7), Ii 14, (3.1), P u d aJ s j ä :rn-; e n p i i r i : Pudasjärvi & 6337: Kuivaniemi 12, (3.s). Yhteensä 11:1, (keski- Ranua, keuhkotautiin kuoli lreskimäärin vuo- 6338: määrin 3.8). dessa 21, (keuhkotautiin kuoli 1,000 henkeä 6339: R a a he n p iJ i r i: Pattijoki, keuhotautiin kohden 3.3), Taivalkoski 4, (1.6), Kuusamo 6340: kuoli keskimäärin vuodessa 7. ( Keuhkotau- 15, (2.1). Yhteensä 40, (keskimäärin 2.6). 6341: tiin 'kuoli 1,000 henkeä kohden 5.o), Saloi- 0 u] u n 'k; aJ u pi ur n kl i: .keuhko tautiin 6342: mm 7, (5.7), Vihanti 10, (5.3), Rantsila 9, kuoli keskimäärin vuodessa 50, (keuhkotau- 6343: (4.2), Paavola 16, (4.9), Revonlahti 5, (6.1), tiin kuoli 1,000 henkeä kohden 3.s), Raahe 6344: Siikajoki 4, (3.1), Hailuoto 2, (1.3) .. Yh- 8, (3.3), Kajaani 4, (1.9). 6345: teensä 60, (keskimäärin 4.4). Edellämainituissa maalaiskunnissa kuoli 6346: K a 1 a j o en p i, i r i : Kalajoki,, keuhko- yhteensäJ 15-60 v. vanhoista henkilöistä 6347: tautiin kuoli kesllrimääritn vuodessa 19. vuosina 1911-19,20 'keskimäärin 490 hen- 6348: (Keuh'kotautiin kuoli 1,000 !henkeä kohden keä vuodessa keuhkotauthln selkä kaupun- 6349: 5.3), Rautio 6, (5.9),. SiJevi 21, (6.s), Yli- ,geissa 62, yih'teelliSä 5,52.. Jos tiälhän lisätää:n 6350: vieska 21, ( 5.o), Alavieska 11, (5.3), Oulai- alle 15 ja yli 60 vuoden ikäisinä keuhkotau- 6351: nen 15, (4.5), Merijärvi 5, (4.1), Pyhäjoki tiin kuolleet (no1n 20 % edellisistä) saAl- 6352: 1·2, (4.2). Yhteensä 110, (keskimäärin 5.2). daan; lopputulokseksi 662. Kun keuhkotau- 6353: H a a p a v e d en p 11 r 1: Haapajärvi, tia saimstavien luku on vähintään 5 kertaa 6354: keuhkotautiin kuoli keskimäärin vuodessa kuolleitten lukua suurempi on sillä alueella 6355: 17. (Keuhkotautiin kuoli 1,000 henkeä dolt'a yllädleva ti'lasto on esitetty aiOOhln 6356: kohden 4.3), Nivala 25, ( 5.1), Reisj·ä,rvi 3,300 keuhlkotawti~ sairastavaa henkilöä. 6357: 150 6358: 6359: 11,34. - Anom. ehd. N :o 59. 6360: 6361: 6362: 6363: 6364: Heikkinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä keuhko- 6365: tuutisten kansanparantolan rakentamista varten 6366: Siilinjärven Tarinaharjulle. 6367: 6368: 6369: E d u s k u n n a 11 e. 6370: 6371: Varsin huolestuttavassa määrin on järven pitäjässä Tarinaharjulla, jossa on 6372: keuhkotauti viime vuosikymmenien ku- tilaa 33 potilaalle. Klm tämä sairaspaikka- 6373: luessa. pä·ässyt rai'Voamaan roansamme kes- määrä maakunnan tarpeisiin nähden luon- 6374: kuudessa vaatien uhrikseen joka vuosi suu- nollisesti on aivan riittämätön, on sanotun 6375: ren joukon usein parhaassa nuoruuden ikä- yhdistyksen. keskuudessa j.o kauan ollut vi- 6376: kaudessa olevia ihmisiä. reillä parantolan laajentamishanke, johon 6377: JVIyöskin Pohjois-Savossa on sanottu tauti kuitenkaan varojen puutteessa ei ole vielä 6378: ruvennut leviämään varsin peloittavassa voitu ryhtyä. 6379: määrin, jota tässä maakunnassa on omansa Keuhkotautiparantola-asian ollessa esillä 6380: edistämään seutukunnan vähävaraisuus ja viime maaliskuun 16 ja 17 p :nä Kuopiossa 6381: siitä johtuen huonot asunto- ja hygieniset pidetyillä Kuopion läänin läntisten kunrtain 6382: olot, sekä t.a.rpe.eks~ la1ajam ja tarkoituks>en- kunnallispäivillä olivat kaikki edustajat 6383: mukaisen paramrt:olam. puUJte. yksimielisiä suuremman keuhkotautisairaa- 6384: Laajoihin tutkimuksiin nojaten ja lan aikaansaanuin välttämättömyydestä 6385: edelläsanotusta asiaintilasta tietoisena on- Pohjois-Savoon, ja asetti sanottu kokous 6386: kin valtioneuvoston ~aset1tlama komitea toimikunnan asiaa .eteenpäin ajamaan. 6387: ,,tuberkulosin vastustaiillistoimenpiteitten Tämä kuntien asettama toimikunta kokouk- 6388: suunnitteluja varten" ehdottanut yhden sessaan toukokuun 4 p :nä päätti kääntyä 6389: 150 paikkaa käsitrt:ävän keuhkotautisten Pohjois-Savon keuhkotaudin vastustamis- 6390: kansanparantolan perustamista Pohjois-Sa- yhdistyksen puoleen pyynnöllä, että yhdis- 6391: voon Kuopion seutuville. tys tekisi Pohjois-Savoon rakennettavaa 6392: Lääkäripiireissä ja kansan terveydellis- kansanparantolaa varten suunniteliman. 6393: ten olojen parantamista harrastavien seutu- Johtuen tästä pyy1möstä sekä sanotun 6394: kuntalaisten keskuudessa Kuopion läänissä yhdistyksen samaan suuntaan käyvästä aja- 6395: ovat myöskin nämä samat seikat jo kauan tllksesta, on Pohjois-Savon keuhkotaudin 6396: herättäneet huolestumista ja aiheuttaneet vastustamisyhdistyksen hallitus laatinut 6397: erinäisiä toimenpiteitä asiantilan korjaami- summitelman 150 sairaspaikkaa käsittävän 6398: seksi. Niinpä on es•im. Kuopiossa jo noin keuhkotautiparantolan rakentamiseksi ny- 6399: 20 vuotta toiminut Pohjois-Savon keuhko- kyisen Tarinaharjun parantolan läheisyy- 6400: taudin vastustaruisyhdistys muun työnsä teen. 6401: ohessa ylläpitänyt yksityisillä lahjoituksilla Tämä suunnitelma käsittää yksityiskoh- 6402: rakennettua keuhkotautiparantolaa Siilin- taisen selonteon 150 potilaspaikkaa käsittä- 6403: 11,34. - H~ikikinen~ y. m. 151 6404: 6405: västä, kaikki taloudelliset, käytännöllisyys- tään lisääntyneet. Tulevan , ,kenhkotauti- 6406: ja asiaDIIllukaisuusnäkökohdat täyttävästä parantolan tarpeeksi täten hankittu maa- 6407: parantolasta, jonka rakennusarvio päättyy tila on 217 ha, josta viljeltyä maata noin 6408: 9 :milj. Smk :aan ja lopullinen arvio kaik- 30 ha. Ennestään on Tarinaharjun paran- 6409: kine sisustuksineen ja teknillisine apuväli- tolfull. alue 2:5 ha laajuinen. 6410: neinoon 10.2 miij. Smk :arun. Rakromrussuun- Nykyinen parantola on noin 1 1 / 2 ikm.. 6411: nitelmaJ käsittää tällöin suuren 3~ke,rroksisen päässä .Siilinjärven asemalta ja saman mat- 6412: parantolarakennuksen, ylilääkärin asumuk- kan päässä on myös lähin laivalaituri, josta 6413: sen, oman sähkö- ja pesulaitoksen, isän- on päivittäinen laivayhteys m. m. Kuo- 6414: nöitsijän asumuksen ja erikoisrakennuksen pioon. Liikepaikkain läheisyydestä huoli- 6415: maatilan puolelle suunniteltua työsiirtolaa matta on parantolan asema mitä suojatuin, 6416: varten ullkorakennuksineen. se kun sijaitsee järeän mäntymetsän kes- 6417: Jo ennen Tarinaharjun parantolan rruken- kellä ja korkeat harjanteet tahi järvet 6418: tamista haikwat paikkaku.rm18!n lääkärit erottavat sen paikkakunnan muusta asutuk· 6419: Pohjois-.Savostl8! sopivaa paikkaa keuhko- sesta. Siilinjärven pitäjä on Pohjois-Savon 6420: tautiparantolaa varten, ja huomasivat sil- parhaiten viljeltyjä pitäjiä, joten sekin 6421: loin Tarinaharjun metsäiset harjanteet seikka ja olosuhteisiin katsoen mahdolli- 6422: aurintkoisine mäkirinteineen tähän tarkoi- simman hyvä liikeyhteys helpoittaa elintar- 6423: tukseen terveydellisesti sopivimmaksi pai- peiden sa1anrtia ja niin hyvin sairaiden kuin 6424: kaksi koko Pohjois-Savossa. Myöhemmin näiden omaistenkin matkustamista sairaa- 6425: ovat useat sekä kotimaiset että ulkomaalai- laan. 6426: set 'asiantuntijat antaneet tästä paikasta Ylläesitettyihin näkökohtiin viitaten 6427: mitä parhaimman lausunnon. Kun äsket- anomme, 6428: täin Tarinaharjua ympäröivä alue on myös että Edu.<;kunta vuo€kn 1928 yli- 6429: oston kautta siil'ltynyrt; Pdhjo~Savon rnääräisessä menoarviossa myöntäisi 6430: keuhkotaudin vastustaruisyhdistyksen hal- 3 miljoonaa marlr,ikaa käytettäväksi 6431: lintaan ja siten on saatu parantolan yhtey- keuhkotautisten kansanparantolan 6432: teen kohtalaisen laaja maatalous, ovat edel- rakennustöihin Siilinjäruen Tarina- 6433: lytykset parantolan laajentamiseen entises- hnrjulla. 6434: 6435: Helsingissä 14 p :nä syysk. 1927. 6436: 6437: 6438: P. V. Heikkinen. Kalle Valta. 6439: Väinö Malmivaara. August Raatikainen. 6440: Elias Tukia. August Valta. 6441: Eero Hahl. S. Kariniva. 6442: Tyko Reinikka. Armas Paasonen. 6443: 152 6444: 6445: II,35. - Anom. ehd. N :o 60. 6446: 6447: 6448: 6449: 6450: Junes. y. m.: Määrärahan myöntämisestä Röntgen- 6451: koneiden hankkimista varten Tornion yleiseen sai- 6452: raalaan. 6453: 6454: 6455: E d u s k u n n a ll e. 6456: 6457: Viitaten siihen anomukseen, jonka alle- että Eduskunta päättäisi tulevan 6458: kirjoittanut Junes y. m. ovat tehneet vuo- vuoden ylimääräiseen menoarvioon 6459: den 19216 valtiopäivillä, anom. ehdotus N :o ottaa Röntgen-koneiden hankkimista 6460: 52, pyydämme kunnioittaen uudistaa sen ja varten Tornion yleisoon sairaalaan 6461: anonune, 150,000 markan suuruisen määrä- 6462: rahan. 6463: 6464: Helsingissä syyskuun 12 p :nä 1927. 6465: 6466: 6467: Antti Junes. K. A. Lohi. 6468: Janne Koivuranta. Uuno Hannula. 6469: Kaarlo Hänninen. 6470: 153 6471: 6472: 11,36. - Anom. ehd. N :o 62. 6473: 6474: 6475: 6476: 6477: Vennola y. m.: Määrärahan myöntämisestä kuoletus- 6478: lainaksi Helsingin yhteis- ja maanviljelyslyseon 6479: koulutalon kannatusyhdistykselle. 6480: 6481: 6482: E d u s k u n n w ll e. 6483: 6484: Kun ·Helsingin maanviljelyslyseo alkoi vaikeuksia ja että talon raha-asioiden 6485: toimintansa v. 1'908, oli sen tarkoituksena hoito, varsinkin ensimäisinä vuosina, käy 6486: aikaansaada uudistusta oppikouluolois- raskaaksi. Koulutalon, jonka arvo tonttei- 6487: samme, niin että pääelinkeinomme tarpeita neen on noin 6 milj. markkaa eli tarkem- 6488: enemmän kuin aikaisemmin otettaisiin min rakennuksen palovakuutusarvo 6489: koulun opetusohjelmassa huomioon. Se on- 3,97:5,000 ja tonltin a•rvo 1,953,600 eli yh- 6490: kin olemassaolonsa aikana menestyksellä teensä 5,928,000 mk., vakauttamaton velka 6491: työskennellyt tämän tarkoitusperän hy- on Smk. 4,600,000: -. Tästä määrästä on 6492: väksi. Vuonna 19i24 yhtyi se toimimaan kuitenkin Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö 6493: yhdessä silloin perustetun Helsingin yhteis- Suomi luvannut ensimäistä kiinnitystä vas- 6494: lyseon kanssa, joka toimii pääasiassa sa- taan Smk. 2,100,000: -, joten Smk. 6495: moilla opettajilla ja valmistaa oppilaita 2,600,000:- on muualta saatava. Jos koko 6496: myöskin maanviljelyslyseoon. lainamäärästä on maksettava korko ny- 6497: Koko olemassaolonsa ajan ovat nämä kyään vallitsevan korkean korkokam1an 6498: koulut saaneet toimia ahtaissa, epämuka- mukaan, johdutaan siihen, että lukukausi- 6499: vissa vuokrahuoneissa, niin että oppilaita- maksuja on huomattavasti korotettava. 6500: kin on voitu vaan rajoitettu määrä ottaa. Tämä ei kuitenkaan, varsinkaan vähävarai- 6501: Keväällä 19.26 ryhdyttiin kuitenkin näitä siin oppilaihin nähden, olisi suotavaa. Kun 6502: ·oppillaitoksia li1he:llä olevien lrenkilöiden lukukausimaksut jo nytkin ovat varsin 6503: taholta toimenpiteisiin oman, ajanmukaisen korkeat, Helsingin maanviljelyslyseossa 6504: koulutalon aikaaansaamiseksi. Tätä varten Smk. 600 : - ja Helsingin yhteislyseossa 6505: muodostettiin kannatusyhdistys, joka sit- Smk. 550:-, ja kun vapaaoppilaspaikkoja 6506: temmin koulutaloa varten osti tontit n :ot voidaan vain rajoitetusti myöntää, kävisi 6507: 2 a ja 2 b Lapinlahdenkadun varrella vähävaraisempien opiskelu näissä oppilai- 6508: Helsingin kaupungissa. Tämän syysluku- toksissa perin vaikeaksi. Tämä tilanne 6509: kauden alkupuolella onkin valmistunut välttyisi kuitenkin, jos koulutalon kanna- 6510: mainituille tonteille täysin ajanmukainen tusyhdistykselle valtion varoista voitaisiin 6511: koulutalo. myöntää Smk :n 2,500,000:- laina siten, 6512: Kun nykyään vallitsevan kalliin ajan että se 5 ensimäistä vuotta olisi koroton ja 6513: tähden rakennuskustannukset nousevat sen jälkeen laskettaisiin korkoa. 5 % ja 6514: huomattavan korkeiksi, on luonnollista, kuoletusta 2.5 %. 6515: että koulutalon rahoituskysymys tuottaa On huomattava, että Helsingin maan- 6516: 6517: 20 6518: 154 Il,36. - Helsingin yhteis- ja maanviljelyslyseo. 6519: 6520: viljelyslyseo ollen alansa oppilaitoksista Oppilasmäärä Helsingin moonviJjelys- 6521: maassamme uranuurtaja, on kokeilutoimin- lyseossa, joka III :lta luokalta laskee oppi- 6522: Th3.1llaam kouluhallituksen käsityksen mu- laat yliopistoon, on seuraava: 6523: kaan tehnyt varsin arvokasta työtä maan 6524: opetustoimen alalla. Kun näitä kouluja I luokalla • 0 ••• 0. 0 •• 40 6525: toistaiseksi ei ainoatakaan ole valtion hal- II •• 0 ••• 0. 0. 26 6526: III " 15 6527: lussa, on varsin kohtuullista, että valtio lai- " 6528: ••• 0. 0. 0 0. 6529: 6530: 6531: 6532: 6533: nan muodossa tukee tätä oppilaitosta. Yhteensä 81 6534: Huomautettakoon, että koulutaloa yllä- 6535: pitää yleishyödyllinen kannatusyhdistys Edellä SlhllJOtun noja1Ua ehdotamme, 6536: ·eivä.tkä yksityiset henkilöt. Kailid talosta 6537: saatavat tulot joutuvat koulujen hyväksi. että vuoden 1928 tulo- ja 6538: Oppilasmäärä Helsingin yhteislyseossa, menoarvioon otettaisiin Smk:n 6539: joka laajenee 8-luokkaiseksi, on syysluku- 2,500,000: - miiäräraha, joka myön- 6540: kauden alussa 19217 seuraava: nettäisiin lailnana Helsingin yhteis- 6541: ja maanviljelyslyseon koulutalon 6542: I luokalla 0. 0 ••• 0 0 •• 40 kannatusyhdistykselle, ollen laina 6543: II • 0 •••••••• 40 viitenä ensimäisenä vuonna koroton, 6544: III 6545: " .......... 40 jonka jälkeen vuotuismaksu on 6546: IV ,." • 0. 0 0 36••• 0. 6547: 7 1 / 2 %, siitä 5 % korkoa ja 2 1 / 2 % 6548: Yhteensä 156 knoletnsta. 6549: 6550: Helsingissä, syysk. 15 p :nä 1927. 6551: 6552: J. H. Vennola. K. A. Lohi. 6553: W. W. Tuomioja. K. E. Linna. 6554: Bernhard Heikkilä. J aio Lahdensuo. 6555: Mandi Hannula. Oskari Mantere. 6556: P. V. Heikkinen. Paavo Virkkunen. 6557: Tyko Reinikka. J. A. Ihamuotila. 6558: Pekka Kopsa. P. Saarinen. 6559: Juho Niukkanen. 6560: 155 6561: 6562: II,37. -- Anom. ehd. N:o 63. 6563: 6564: 6565: 6566: 6567: Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä Tornion kes- 6568: kikoulun jatkoluokkien ottamiseksi valtion huostaan. 6569: 6570: 6571: Ed u s kunnalle. 6572: 6573: Viitaten nriihin anomuksiin, joita allekir- että Eduskunta päättäisi ottaa Tor- 6574: joittaneet Junes y. m. ovat tehneet useilla nion keskikoulun yksityiset jatkoluo- 6575: edellnrillä ja virimeksi vuoden 1926 valtiopäi- kat valtion huostaan syksyllä v. 1928, 6576: villä, anom. ehdotus N :o 63, Tornion keski- ja 6577: koulun yksityisten jatkQluokkien otta;misesta että tulevan vuoden menoarvioon 6578: valtion haltuun, pyydämme kunniQittaen tätä varten otettaisiin 90,000 markan 6579: uudistaa sen ja anomme, suuruinen määräraha. 6580: 6581: Helsingissä syyskuun 12 p :nä 1927. 6582: 6583: 6584: Antti Junes. K. A. Lohi. 6585: Janne Koivnranta. Uuno Hannula. 6586: Kaarlo Hänninen. 6587: 166 6588: 6589: 11,38. - Anom. ehd. N :o 64. 6590: 6591: 6592: 6593: 6594: Malmivaara y. m.: Määrärahan m,yöntämisestä Kuo- 6595: pion tyttökoulun muuttamiseksi yliopistoon johta- 6596: vaksi tyttölyseoksi. 6597: 6598: 6599: E d u s k u n n a 11 e. 6600: 6601: Kuopion kouluoloja on jo kauan rasitta- tanut jo suunnitelmiinsa. mainitun tyttö- 6602: nut eräs kiusallinen epäkohta. Sikäläinen koulun muuttauuisen tyttölyseoksi ensi syk- 6603: tyttökoulu täyttää jo ,parin vuoden kulut- systä alkaen sekä antanut suostumuksensa 6604: tua 50 vuotta, mutta vieläkään ei sen läpi- edellä kosketellun, väliaikaisen rinnakkais- 6605: käyneille oppilaille ole järjestetty tilai- linjan järjestämiseen. Kun tämän linjan 6606: suutta jatkaa yliopistoon johtavia opinto- nyt piti a1'ka;a., kohtasi kuitenkin sen järjes- 6607: jaan Kuopiossa., vaan on heidän täytynyt, tely voitta.mattomia ja edeltäpäin arvaamat- 6608: sikäli kuin heillä on taloudellisia mahdolli- tomia esteitä, yhtenä niistä opetta.javoimien 6609: suuksia ollut, j<31tlma opillltoj•a;an milloin mis- riittämättömyys, ja niin raukesi hanke tyh- 6610: säkin muussa kaupungissa tahi keskeyttää jiin jo ennen syntymistänsä. Koska koulun , 6611: ne. Vaikkakin tämän epihlrohdaaJJ poistami- :muuttaminen tyttölysooksi on kouluhallli- 6612: sesta on usein neuvoteltu ja käännytty tuksen suunnitelmi·ssa siirtynyt tuonnem- 6613: asiassa viranomaisten puoleen, ei siihen ole maksi, arvatenkin m. m. syystä että nyt tyh- 6614: tähän mennessä saatu korjausta aikaan. jiin rauenneen ri:nnakkaislinjahankkoon toi- 6615: Valtion taholta on luonnollisesti tahdottu vottiin toistaiseksi riittävän asiaintilan kor- 6616: pitää tasaisesti huolta koko maan oppilwi- jaRJmiseen, näyttää tässä kosketeltu ja jo 6617: to.sten kehittämisestä eikä nä:htävästi o1e liian vanha epäkohta uhkaavan yhä edelleen 6618: varemmin katsottu tätä Kuopiossa vallitse- jäädä rasittamaan Kuopion kouluoloja. Sen 6619: vaa epäkohtaa huutavammaksi kuin puut- poistamiseksi rohkenemme nyt kunnioittaen 6620: teellisuuksia erinäisten muiden paikkakun- käiiDtyä Eduskunman puoleen ja ehdotta1a, 6621: tien kouluoloissa. Nykyään kuitenkin on 6622: valtion taholta jo kiinnitetty huomiota ky- että Eduskunta m,erkitsisi vuoden 6623: seelliseen epäkohtaan. Hallitus on: ollut 1928 tulo- ja menoarvioon 40,000 6624: suostuvainen sellaiseen asian väliaikaiseen ma1·kan suuruisen määrärahan käy- 6625: järjestelyyn, että Kuopion yhteiskoulun yh- tettäväksi niiden menojen peittämi- 6626: teyteen perustettaisiin toistaiseksi erityinen seksi, jotka johtuvat Kuopion tyttö- 6627: tyttölyseon oppikurssin pohjalla toimiva koulun muuttamisesta yliopistoon 6628: rinnakkaislinja, joka sijaitsisi tyttökoulun johtavaksi tyttölyseoksi jo ensi syk- 6629: rakennuksessa. Kouluhallitus oli myös ot- systä alkaen. 6630: 6631: Helsingissä, 16 p :nä syyskuuta 1927. 6632: 6633: 6634: Väinö Malmivaara. Heikki Karjalainen. 6635: T. Janhonen. 6636: 157 6637: 6638: II,39; - Anom. ehd. N :o 65. 6639: 6640: 6641: 6642: 6643: Koponen y. m.: Määrärahan rnyöntärnisestä rakennus~ 6644: avustukseksi Lieksan yhteiskoulun kannatusyhdis- 6645: tykselle. 6646: 6647: 6648: B d u s k u nn a1ll e. 6649: 6650: Lieksan taa:javäkinen yhdyskunta Pielis- taivasalle. Senjälkeen koulu si·joitettiin 6651: järve:n pitäjässä on jo ammoisista ajoista väliaikaisesti ilta.vuorolle kansakoulun huo- 6652: usti ollut Pohjois-Karj.alan ja sen puolisen neistoon ja kiireellä ryhdyttiin. oman. t1alon 6653: rajaseudun huoma;tuin liikekesku:s. Mutta raken.nuspuuhaoam'. Pa.raillaan on• sitä vmten 6654: varsinkin viimeisen vuosikymmenen ku- hankitulle omalle tontille kohoamassa arkki- 6655: luessa on yhdyskunnan kehitys ollut niin tehti Salervon piirustusten mukaa·n raken- 6656: nopeata, että harva maaseutuyhdyskunta nettava ajanmukainen talo 5-luokkaista 6657: siinä suhteessa lienee Lieksaan verrattavissa. koulua varten. 6658: Ymmärrettävää sen vuoksi on, että tässä, Paikkakunnan asukkaat, joista melkein 6659: yli 1t6000 asukasta käsittävän pitäjän kes- kaikki ovat työväestöön, pienviljelijöihin 6660: kuksessa., jonka yhdessä ainoasS'a' kansa- tahi pikkuJliikkeenill.·M>~joittaijiin kuuluv:Ua, 6661: koulupiirissä oli jo neljä vuotta. sitten teh- ovat rakennushommaan uhranneet osaksi 6662: dyn laskelma;n mukaan; 645· kouluikäistä rahassa osaksi sitoumusten muodossa niin 6663: lasta, heräsi muun kehityksen mukll!na myös- paljon kuin vähävaraisilta voi odottaa. Ja 6664: kin voimakas oppikoulusivistyksen tarve. vaikka lisäksi kannatusyhdistys on saanut 6665: Ja sen tarpeen tyydyttämiseksi perustettiin valtiolta 350,000 markan suuruisen kiin:ni- 6666: kolme vuotta1 sitten Lieksan 5-luokkainen tysla.inml, on k.uitenikin tämän m}jn 800,000 6667: yhteiskoulu. Kahden ensimäisen toiminta- markkaa maksavan koulutalorakennuksen 6668: vuoden kustam1uksert, yhteensä yli 200,000 loppuun saamiseksi ulkoapäin tuleva teho- 6669: markkaa, hankkivat koulun kannattajat kas apu välttämätön. 6670: omasta keskuudestaan, ja kolmannesta toi- Että 5-luokkaisen oppikoulun tarve Liek- 6671: mintavuodestaan a·lkaen on koulu nauttinut sassa on pysyväinen, siitä on mielestämme 6672: asetusten mukaista valtioapua. todis·tuksenta se, että nyt koulun neljäntenä 6673: Ja ettei oppikouluharrastus. ollut ain:oas- toimintavuotena,. ilmoittautui kouluun enem- 6674: t~an muutamien yksityisten: oman edun män oppilaita kuin mitä voitiin tilan- 6675: harrll!Stusta, siitä on pacrhaana todistuksena puutteessa vastaanottaa. Koulun koko oppi- 6676: se, että Pielisjärven manttaaliin pannun lasmäärä on kaikkiaan 133, ja~aantuen eri 6677: maan omistajat, omalla kustannuksellaan luokkien kesken syyskuun 1 p ::nä 19217: 6678: laajensivat ja rakensivat omistama:staan 1 luokalla 19 poikaa, 22 tytt-ää, yhteensä 6679: talosta I.ieksan y'hteiskoululle vakinaisen 41 oppilasta; 2 luokalia 18 .poikaa, 9 tyttöä, 6680: huoneiston. Mutta viime talve'Illa sattunut yhteensä 27 oppilasta.; 3 luokalla. 7 poikaa, 6681: tulipalo saattoi koulun kesken lukuvuotta 16 tyttöä, yhteensä 23 oppilasta; 4 luokalla 6682: 158 Il,39. - Lieksan yhteiskoulu. 6683: 6684: 11 poikaa, 13 tyttöä, yhteensä 24 oppilasta; ja Kevätniemen sahalta, olisi mielestämme 6685: 5 luokalla 7 poikaa, 11 tyttöä, yhteensä 18 kohtuullistakin, että valtion varoilla kerta 6686: oppilasta. kaikkiaa!IJJ avustettaisiin Lieksan: yhteis~ 6687: Ja kun koko sen piirin asukasmäärä, jon- koulua koulutalon rakentamisessa. 6688: ka alueelta oppilaiden on mahdollista käydä Edellä esitetyn noj.alla ehdotamme, 6689: kotoaan käsin kouluss·a, nousee hyvän joukon 6690: yli 3,000 hengen, on Lieksan yhdyskunta että Eduskunta päättäisi ottaa 6691: ympäristöineen hyviru verrattavissa moneen valtion vuoden 1928 talousarvioon 6692: pikku kaupunkiin, joissa on kokonaan val- 300,000 (kolmensadantuhannen) mar- 6693: tKm hallussa olevia (YppikouiJ.uja. kan suw·uisen määrärahan avustuk- 6694: Kun lisäksi otetaan huomioon, että Liek- seksi Lieksan yhteiskoulun kannatus- 6695: san yhteiskoulu ooa jo nykyään ja lähi- yhdistykselle koulutalon rakennus- 6696: aikoina yhä suuremmassa määrin oppilaita työn loppuunsaattamista varten. 6697: valtion omistamilta lPankakosken tehtaalta 6698: 6699: Helsingissä syyskuun 16 p :nä 1927. 6700: 6701: 6702: Albin Koponen. J. G. Ryynänen. 6703: Matti Puittinen. Tyko Reinikka. 6704: Pekka Pennanen. Antti Lehikoinen. 6705: 159 6706: 6707: 11,40. - Anom. ehd. N :o 66. 6708: 6709: 6710: 6711: 6712: Moilanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä raken- 6713: nuslainoiksi kansanopistoille. 6714: 6715: E d u s k u n n a 11 e. 6716: 6717: Kansanopistojen valtionavusta heinäkuun saamiseen. Tästä on seurauksena, että usei- 6718: 6 p :nä 1912:5 annetun lain mukaan saavat den opistojen kallisarvoiset rakennukset 6719: kansanopistot, paitsi vuotuista valti-ona:vus- joutuvat hoidon puutteessa rappeutumaan. 6720: tusta, rakennusapua 20 % uusien raken- Uusia, usein välttämättömimpiä,kään raken- 6721: nusten . rakennuskustannuksia varten, ja nuksia ei ole voitu rakentaa, ja ne opistot, 6722: voidaan tämä avustus rajaseuduilla ja vähä- jotka ovat tällaiseen yritykseen ryhtyneet, 6723: varaisilla paikkakunnilla korottaa 30 % :iin ovat saaneet kannettavakseen velkataakan, 6724: asti. Samoin myönnetään avustusta raken- josta on vaikea selviytyä. Rakennuslainojen 6725: nusten vuotuisia korjauksia varten 1 % ra- saamisen vaikeudesta johtuu myöskin se, 6726: kennusten arvosta. että uusien, usein kauankin vireillä olleiden 6727: Näistä avustuksista huolimatta on kan- kansanopistojen perustamishankkeiden to- 6728: sanopistojen taloudellinen asema kuitenkin teuttamiseen ei ole uskallettu ryhtyä. Olisi 6729: hyvin vaikea. Useissa tapauksissa riittävät sen vuoksi erittäin tarpeellista, että valtio- 6730: valtionavustuikset peittämään ainoastaan vallan toimesta järjestettäisiin kansanopis- 6731: noin puolet tai vähän enemmän kansanopis- toille mahdollisuus saada helppokorkoisia 6732: ton vuotuisista menoista, joten toinen ja pitkäaikaisia rakennuslainoja. Näin on 6733: puoli on tavalla tai toisella hankittava. ollut asila:nl.aita viime vuosiM esim. yksi- 6734: Tämä ei ole kansanopistojen kannatusyhdis- tyilsiin maa1Jaloll!dellisiin oppila:iltoksiin ruiiJh- 6735: tyksille mikään helppo tehtävä, varsinkin den,, joille valt~ovaJ.lan toimesta on järjes- 6736: kun kunnatkaan lisääntyneiden menojensa tetty mahdollisuus edullisten rakennuslaino- 6737: vuoksi eivät ole halukkaita avustusta sanot- .jen sa:amiSOOill. Koihtu!Uden mukaista ollisi 6738: tavasti myöntämään. Näyttääkin siltä, että myöskin kansanopistoille valmistetaan 6739: että valtionavustusta kansanopistojen yllä- samanlainen tilaisuus. 6740: pitoa varten on lähitulevaisuudessa korotet- Edellä olevan perusteella rohkenemme tä- 6741: tava. Mutta vaikka vuotuiset ylläpito- ten kunnioittavinunin ehdottaa, 6742: kustannukset voitaisiinkin suurilla ponnis- 6743: tuksiJ:la joten kurten saada: peitetyiksi, ~äy että Eduskunta ottaisi vuoden 1928 6744: vanhojen rakennusten perusteellisempi kor- tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar- 6745: jaus sekä uiisien rakentaminen erittäin vai- kan suuruisen määrärahan käytettä- 6746: keaksi, jopa ylivoimaiseksi sen johdosta, että väksi pitkäaikaisina ja helppokorkoi- 6747: kansanopistoilla ei ole mitään mahdolli- sina rakennttSlainoina kansanopis- 6748: suuksia tällaisiin tarkoituksiin tarvittavien toille. 6749: helppokorkoisien ja pitkäaikaisten lainojen 6750: Helsingissä syyskuun 19 p :nä 1927. 6751: 6752: Kaapro Moilanen. Vilho Nikkanen. 6753: 160 6754: 6755: . 11,41. - Anom. ehd. N:o 67. 6756: 6757: 6758: 6759: 6760: Malmivaara y. m.: Määrärahan myöntämisestä raken- 6761: nusavustukseksi Savon kristillisen kansanopiston 6762: kannatusyhdistykselle. 6763: 6764: 6765: E d u s k u n n a ll e. 6766: 6767: Viime vuosina on Eduskunta osoittanut kyisin perustettavat kansanopistot omien 6768: suurta harrastusta ja myötätuntoa kansan- huoneistojensa hankkimiseksi tulevat saa- 6769: opistoja kohtaan myöntäessään varoja nii- maan. Tämän kansanopiston kalliiksi tul- 6770: den toiminnan tukemiseksi. Samalla on lut, suuri päärakennus paloi nimittäin koko- 6771: Eduskunta myös turvannut kansanopistojen naan heti ensiiJ?.äisen opistotyökauden pää- 6772: t;Oiminnan vastaisiin aikoihin hyväksymällä tyttyä ja tu:otti siten kannatusyhdistyk- 6773: lain kansanopistojen valtioavustuksesta hei- selle, joka mainitun 'Opiston omistaa, suuren 6774: näkuun 6 päivältä 1925, minkä mukaan kan- vahingon. Suurten ponnistusten kautta ja 6775: sanopistot tulevat kohtuullisesti saamaan kannattajiensa uhrautuvalla avustuksella on 6776: valtioavustusta lain edellyttämässä järjes- palaneen päärakennuksen tilalle rakennettu 6777: tyksessä. Tämän lain mukaan saavat ne uusi rakennus kivestä ja on se rakennustilin 6778: kansanopistot, joita perustetaan sen voimaan mukaan tullut maksamaan 2,315,438 mark- 6779: tultua, omien rakennusten hankkimiseksi kaa. Tästä summasta on kansanopiston kan- 6780: valtioapua 20-30 % rakennuskustannus- natusyhdistylrnellä nyt velikana 1,450,000 6781: tensa koko määrästä. Näin saavuttavat ne markkaa. Sanomattakin lienee selvää, miten 6782: taloudellisesti vakavamman pohjan kuin en- raskaasti tällainen velkataakka rasi.ttaa opis- 6783: nen lain voimaantuloa perustetut kansan- ton toimintaa. 6784: opistot, joilla ei ole ollut mahdollisuutta Portaanpään kristillinen kansanopisto 6785: saada apurahoja vastaavassa määrässä. Sen- nauttii Itä-Suomessa, muiden kansanopisto- 6786: pätähden kaipaisiva.t varsinkin sotavuosien jen ohessa, suurta kannatusta. Oppilaita on 6787: jälkeen perustetut kansanopistot, joiden ra- siinä alusta pitäen ollut niin paljon kuin 6788: kennuskustannukset ovat kohonneet monin opistoon on voitu ottaa, vuosittain 120-140, 6789: verroin ka:Jli.iimmi'ksi kuin sirtä a~aa ennen ja oppilaaksi pyrkijöitä aina yli mainitun 6790: perustettujen opistojen, taloudellisen ase- maaran. Huomattava osa opistolaisista on 6791: mansa tukemiseksi sellaista valtioavustusta ollut kot'Oisin Raja-Karjalan varattomilta 6792: kuin voimassaoleva laki edellyttää uusille seuduilta. 6793: kansanopistoille annettavaksi. Erittäinkin Siihen merkitykseen nähden, mikä Por- 6794: kipeästi kaip·aisi Lapinlahdelle Kuopilon lää- ,taanpään kristillisellä kansan opistolla, yh- 6795: niin vuonna 1923 rakennettu Portaanpään tenä maamme suurimmista, on varttuneen 6796: kristillinen kansanopisto Eduskunnan puo- nuorison kasvatuksen edistäjänä, rohke- 6797: lelta sellaista rakennusavustusta, mitä ny- nemme Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa, 6798: II,41. - Malmiv.aara, y. m. 161 6799: 6800: että Eduskunta merkitsisi 1928 ton kannatusyhdistykselle sen omis- 6801: vuoden tulo- ja menoarvioon 500,000 taman Portaanpään kristillisen kan- 6802: markan suuruisen määrärahan annet- sanopiston rakennusten rakentamis- 6803: tavaksi Savon kristillisen kansanopis- kustannusten peittämiseksi. 6804: 6805: Helsingissä, 14 päivänä syyskuuta 1927. 6806: 6807: 6808: Väinö Malmivaara. Martti Rantanen. 6809: K. Kylänpää. Heikki Karjalainen. 6810: Jalo Lahdensuo. Leo Mustakallio. 6811: S. Kariniva. August Raatikainen. 6812: 6813: 6814: 6815: 6816: 21 6817: 162 6818: 6819: 11,42. - Anom. ehd. N :o 68. 6820: 6821: 6822: 6823: Pennanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä raken- 6824: nuslainaksi Niittylahden kansanopistolle. 6825: 6826: 6827: E d u s k u n n a ll e. 6828: 6829: Kun Pohjois-Karjalassa jo yli 30 vuotta kaan, maksamaan 3,150,000 markkaa. Tar- 6830: toimineen Niittylahden kansanopiston pää- koitukseen on opistolla käytettävänään 6831: rakennus paloi viime vuonna, on mainitun 400,000 markkaa ja kansanopistolain mu- 6832: opiston johtokunnan ollut ryhdyttävä toi- kaan opisto rajaseutuopistona saa valtiolta 6833: .menpirteisiin uuden koulutalon saamiseksi rakennusavustusta 30 % eli noin 945,000 6834: opistolle. Uuden talon on kyet~ävä tyy- markkaa. Lisäksi on opiston johtokunta 6835: dyttämään ei ainoastaan opiston tähän- suunnitellut toimeenpantavaksi keräyksen 6836: astista tarvetta vaan myös laajennetun toi- opistorakennuksen hyväksi. Mutta ei 6837: minnan asettamia vaatimuksia ja maakun- voine olettaa, että yleensä vähävarainen 6838: nan yhä kasvavia valistustarpeita. Uusi usein toistuvien katovuosien ja raskaan ve-' 6839: opistotalo onkin suunniteltu ja perustus- rotaakan, varsinkin kunnallisen, rasittama 6840: töitä tehden jo alulle pantu niin, että siinä maakunta jaksaisi yksin koota puuttuvat 6841: varsinaisen kansanopistokurssin lisäksj varat. Kun kuitenkin laaja Pohjois-Kar- 6842: mahtuisi toimimaan toisvuotinen kansan-, jala, jonka alueesta enemmän kuin puolet 6843: op·isto, jonkalaista opistomuotoa rajaseu- ja asukasmäärästä runsaasti kolmannes lu- 6844: dun valistustyössä opiston sekä johdon että keutuu varsinaiseen rajaseutuun, ei voi 6845: ystäväin mielestä kaivataan. Uuden talon edistyselämäänsä vaarantamatta tulla toi- 6846: suunnittelussa on opiston johtokunta va- meen ilma.n maakuntaiskes'keistä, riittävän 6847: rannut tilaa myöskin kesäkansanopiston ja tilavaa ja tarkoitustaan vastaavaa opisto- 6848: lyhempiaikai:sten sivistyiksellisten, talou- taloa, niin on toivottavaa, että valtiovalta 6849: dellisten, yhteiskunnallisten y. m kurssien vaikkapa lainanantajana auttaisi rakennus- 6850: toin; ecnpan· miseen. yritystä yli sen avustuksen mitä opisto lain 6851: Edellämainittuja näkökohtia silmällä pi- mukaan saapi. 6852: täen on Niittylahden kansanopiston uusi Edellä esittämämme perusteella kun- 6853: päärakennus suunniteltu. Se tulee ole- nioittaen anomme, 6854: maan 51 m. pitkä, 18 m. leveä ja, kellari- että Eduskunta päättäisi merkitä 6855: kerros mukaan luettuna, 4 kerroksinen. 1928 vuoden ylimääräiseen menoar- 6856: Sen suuruisena ja vastaisen tulenvaaran vioon 600,000 mm·kkaa, annetta1!aksi 6857: vähentämiseksi sementtitiilistä tehtynä, helppoko1·koisena lainana Niittylah- 6858: keskuslämmityslaitteineen, sähkö- ja vesi- den kansanopistoUe uuden opi,s.~ota 6859: johtoineen tulee talo, kustannusarvion mu- lon mkentamista varten. 6860: 6861: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1927. 6862: 6863: Pekka Pennanen. Antti Kukkonen. Matti Puittinen. 6864: J. G. Ryynänen. P. V. Heikkinen. Samuli Tervo. 6865: Albin Koponen. Pekka Kopsa. Juho Niukkanen. 6866: Otto Pensas. Tyko Reinikka. P. Kankkunen. 6867: Antti J uutilainen. A. Raatikainen. 6868: 163 6869: 6870: 11,43. - Anom. ehd. N :o 69. 6871: 6872: 6873: 6874: 6875: Alestalo y. m.: Määrärahan myöntämisestä rakennus- 6876: lainaksi Kankaanpään kansanopistolle. 6877: 6878: 6879: E d u s k u n n a ll ·e. 6880: 6881: Kansanopistot ovat maassamme saavut- tuntuvaa valtionapua. ei varaton seutu kui- 6882: taneet sangen suurta luottamusta kaikissa tenkaan kykene tyydyttävää opistoa raken- 6883: kansalaispiireissä. Erikoisen tärkeiksi ne tamaan. Rakennuksen tulisi näet olla niin 6884: ovat tunnustetut maalaisnuorison kehittä- tilavan, että se kykenisi suo.iissaan tarjoa- 6885: jinä ja kasmttwjinll! harv'aiB.n asutuilla seu- maan asuunonkin huomattavan suurelle 6886: duilla, kaukana yleisistä sivistyslaitoksista, määrälle oppilaita, jotka laajan maakun- 6887: joita voivat käyttää ainoastaan hyvien lii- nan etäisistäkin osista, aina 60 kilometrin 6888: kenneteiden varsilla ja liikekeskuksissa asu- ,päästä sa.apuvart Kanlkaanp'OOJhän sijoitetta~ 6889: vien kansalaisten lapset ja nuoriso. Kansan- vaksi suunniteltuun opistoon. 6890: opistojen suun merkitys on tunnustettu Viimeksimainitulla paikkakunnalla on 6891: myöskin vanhoissa sivistysmaissa, kuten jo kerran toiminut kansanopisto, mutta sen 6892: Ruotsissa ja Tanskassa. Näissä. maissa rakennuksen tuhosi tulipalo. Valmutus- 6893: kansanopistolaitos onkin täydellisimmin ke- summa ei ole riittänyt edes opiston velko- 6894: hittynyt. Kansanopistolaitoksen merki- jen maksamiseksi, vaan on asianomainen 6895: tystä yksityiskohdissaan ei tarvinne tässä kallilllaltusyihdistys joutunut palon takia kä,r- 6896: yhteydessä laajemmin perustella, koska simään taloudellista vahinkoa. Näistä vau- 6897: edustajat, etenkin maaseudulta kotoisin rioista välittämättä ovat paikkakuntalaiset 6898: olevat muutenkin tuntevat sen siunaukselli- .ryhtyneet uudeHeen .rakentamaan opis- 6899: sen työn, jota opistot ovat tehneet maaseu- toansa. Yksityinen uihrautuvaisuus ja lain 6900: dun taloudellisen ja henkisen elämän kohot- mukaan sa:arta,va rokennrusapu eiväJt kuiten- 6901: tamiseksi. Laaja osa siitä maakunnasta, kaan ri~tä .peittämään 1,000,000:- matk- 6902: jota allekirjoittaneet edustavat, on nykyään kaa:n nousevia: rakennuskustanniUksia.. 6903: vailla tällaista tärkeätä opinahjoa. Sellai- Edellä esitetyn nojalla anomme, 6904: nen seutu on Pohjois-Satakunta. Kun siellä 6905: asuva, lukumäärältään moniin kymmeniin että Eduskunta päättäisi ottaa ensi 6906: tuhansiin nouseva väestö elää, etenkin tal- vuoden tulo- ja menoarvioon 500,000 6907: visaikaan, vailla nykyaikaista liikenneyh- markan suuruisen määrärahan help- 6908: teyttä, ei se myöskään pääse osalliseksi pokorkoiseksi lainaksi Kanka·anpään 6909: muilrle tarjona olevista, sivistyseduista. kansanopistorn talon u~tdelleen raken- 6910: Oma kansanopisto väestön mielestä parhai- tami,sta varrtf,rn. 6911: ten palvelisikin valistustarpeita. Ilman 6912: 6913: Helsingissä 16 p. syyskuuta 1927. 6914: 6915: 6916: Ansh. Alestalo. Valter Mäkelä. 6917: 164 6918: 6919: I1,44. - Anom. ehd. N :o 70. 6920: 6921: 6922: 6923: 6924: Neitiniemi: Määrärahan myöntämisestä avustukseksi 6925: Lapin kansanopistolle. 6926: 6927: 6928: E d u s k u n n a ll e. 6929: 6930: Lapin kansanopisto Sodankylässä, jonka rden lyhyta,i~aisten lainojen hoito on opiston 6931: toiminta alotettiin vuonna 1923, on koko johtoku'llln<a'lle ilman erikoista v<altioapua 6932: laajan Lapin maakunnan varttuneempaa ylivoimaioon .asia. 6933: nuorisoa varten oleva ainoa oppilaitos. Opiston vuotuiset menot tekevät, kun 6934: Opistoon on yhdistetty samalla maatalou- otetaan jo ensi vuonna huomioon valtiolta 6935: delliset ja kotitalousaineet sekä käsitöiden otetun rakennuslainan korko 12,000 mk :aa 6936: opetus, joten opitStto on maakunl!l<an ainut- (jonka pääomamaksukin heti seuraavina 6937: laatuinen kiinteä oppilaitos taloudellista vuosina myöskin koron lisäksi lankeaa), 6938: ·elämää varten ta;rpeellisten tietojen ja ta,i- noin 140,000 markkaa, josta suoranaisia ra- 6939: don jakajana. Kun kansanopistolla on hapalkkoja opiston johtajalle, johtajatta- 6940: maatila ja viljelyskelpoista suomaata y. m. relle, talousopettajattarelle, poikien ja 6941: viljelysmaata omanaan, on suunniteltu niin tyttöjen käsitöiden ohjaajille menee 98,000 6942: että opistolle lähiaikoina saadaan omaa markkaa. Tulopuoli on seuraava: kansan- 6943: maanviljelystä (suoviljelys pääasiana), opistolain säätämät valtion avustukset 30 6944: karjataloutta sekä juurikasvi- ja kasvitar- ·oppilaran ollessa opistossa tekeiVät vuosi;t- 6945: haviljelystäkin, niin että opisto samalla tu- tain 87,000 markkaa. Tähän lisäksi tulee 6946: lisi paikk:a'kunm,am e.sikuva.viljelmäksi. maataloustuloja opiston suoviljelyksistä 6947: Lwpin kaJnsanopistolle valmistuu nyt noin 4,000 markkaa, kunnilta ja kannatus- 6948: lähiviikkoina varsinainen opisto- ja oppi- yhdistyksen jäiSellliltä vuotuisia. tuloja 6949: 1asasuntolarakennus, joten opisto vmp1 10,000 markkaa ja lahjoituksia on saatu 6950: nyt alkav<am työkautensa. alo:ttaa omissa suo- vuosittain noin 10,000 markkaa. Vuotuinen 6951: jissaan. vajaus tekee siis noin 30,000 markkaa jat- 6952: Opiston jatkuvaa toimintaa varten olisi kuvastik~n eteen.päån, jota ei Lapin oloissa 6953: asiat nyt muutoin kunnossa, mutta opis- voida hoitaa ilman valtion erikoista eli n.s. 6954: ton rahatalous on nykyään erinomaisen ylimääräistä valtioapua. Tällaista suunni- 6955: vaikeassa tilanteessa, joka uhkaa suoras- telmaa ei ole nyt tässä yhteydessä tarkoi- 6956: taan opiston työn jatkuvaisuuttakin. On tus tehdä, vaan kysymys on saada tällä 6957: nimittäin opiston tilillä ja suorastaan kan- kertaa Lapin kansanopistolle sen juokse- 6958: natusyhdistyksen hoidon varassa, paitsi vista menoista syntyneen talousvajauksen 6959: valtiolta saatua kiinnityslainaa 200,000 1. lyhytaikaisten lainojen suorittamiseen 6960: mk:aa, joka on käytetty opistorakennuk- kertakaikkinen avustus. - Lapin kansan- 6961: siin, nykyään o1emassa. lyhytaikai.siJa, vek- opistolla ei ole edes asuntolatuloja snna 6962: .seli- y. m. lainoja 65,000 markkaa. Näi- määrin kuin muilla kansanopistoilla. Sen 6963: 11,44. - Ncitmiemi. 165 6964: 6965: täytyy olojen pakosta, kun opiston oppi- kylistä on tällä kertaa myöskin useita var- 6966: laiden suuri enemmistö on kaukaisilta La- sinaisiin lappalaisiin kuuluvia nuoria ha- 6967: pin kulmilta saapuvaa, mutta vähävaraista kenut oppilaiksi Lapin kansanopistoon. 6968: nuorisoa, tyytyä asuntolamaksuina kanta- Tämä todistaa Dpioo,alua D1evan Lapin 6969: ma,an ainoastaan :p~enren määrä,n, esim. 100 maakunnan alueella. Kansanopiston tar- 6970: mk :aa kultakin oppilaalta talvikautena. peellisums ja hyöty on siehlä aillnakin yhtä 6971: Että Lapin kansanopiston merkitystä, suuri kuin maamme muissakin osissa, jopa 6972: ottaen huomioon Lapin maakunnan pienen monessa suhteessa suurempikin. Opiston 6973: väkilukumäärän (vajaa 20,000 henkeä) taloudellista ahdinkotilaa olisi nyt huojen- 6974: sekä kaukaiset matkat, sekä väihävaraisuu- nettava ylimääräisenä kertakaikkisella val- 6975: den y. m., ei ole pieneksi arvioitava, todis- tioavulla, ettei opiston toiminnan olemassa- 6976: taa se, että opistossa on ollut sen toiminta- olo jäisi riippumaan mahdollisen lakkau- 6977: aikana, vuodesta 19·23 vuoteen 1927, yh- tumi.sen vaarasta. 6978: teensä 112 nuorta miestä ja naista Lapin Kaiken edelläolevan perusteella rohke- 6979: eri puolilta, joukossa huomattava prosentti nen kunnioittaen anoa, 6980: varsinaista lwppalaisnuorisoaikin aina 400 6981: kilometrin matkan päästä; maakunnassa, että Eduskunta myöntäisi Lapin 6982: jossa ei ole ollenkaan rautatietä ja maan- kansanopistolle sen varsinaisten juok- 6983: teitäkin harvassa. Nytkin on ensi talveksi sevien menojen hoitoon sekä lyhyt- 6984: opistoo[IJ pyrkineistä n1oin 30 nuoresta aikaisten lainojen ja velkojen suorit- 6985: m:iJe!hestä ja ruaåsesta 13 Inarista, Petsa- tmniseen vuoden 1928 tulo- ja meno- 6986: mosta ja Utsjoelta asti, osa varsinaisia lap- m·viossa 50,000 markan suuruisen 6987: palaisnuoriakin. Sodankylän po-hjoisosassa kertakaikkisen ylimääräisen avus- 6988: olevista Vuotson ja Purnumukan lappalais- tuksen. 6989: 6990: Helsingissä, syyskuun 17 päivänä 1927. 6991: 6992: 6993: A. A. Neitiniemi. 6994: 6995: 6996: 6997: 6998: • 6999: 166 7000: 7001: Il,4s. - Anom. ehd. N :o 71. 7002: 7003: 7004: 7005: 7006: Heikkilä y. m.: Määrärahan myöntämisestä Turun 7007: tuomiokirkon tutkimus-, uudistus- ja korjaustöihin. 7008: 7009: 7010: E d u s k u n n a ll e. 7011: 7012: Lienee kaikkina aikoina katsottava Suo- töiden kanssa ja jotka tarkoittavat kerty- 7013: men kansalle kunniaksi että se itsenäisyy- neen aineiston säilyttämistä, näytteillepa- 7014: tensä perustamisvuosina, jolloin lukemat- noa ja kansan sekä tieteellisen maailman 7015: tomat käytännölliset kysymykset ovat vaa- käytettäväksi julki saamista. Tässä mie- 7016: tineet järjestämistään ja kysyneet kansan lessä esitämme Eduskunnan harkittavaksi 7017: varoja ja uhrautumismieltä, on huomatta- eräitä näkökohtia, jotka toteutuakseen 7018: vassa määrässä kiinnittänyt huomiotaan vaatisivat lisää valtion varoja. 7019: myös sivistysmuistomerkkiensä hoitoon. Kuten tunnettua, on työn suorituksessa 7020: Ennen muita on Turun tuomiokirkko ja ne jokaisena · rakennusvuonna ilmaantunut 7021: uhraukset, joita siihen on kohdistettu, tä- sekä puutteellisuuksia että uutuuksia ra- 7022: hän asti kaikkiaan 4,250,000 valtion ja kennuksen yksityiskohdissa, joiden kor- 7023: 1,200,000 markkaa seurrukuntain va.roja., jausta ja käsitltely;ä va,rten ei rohkeinik:aan 7024: oleva puhuvana todistuksena harrastuk- laskelma ole osannut varoja varata. Seu- 7025: sista tällä alalla. raavan vuoden rakennusohjelmassa on näi- 7026: Tämä muistomerkki, historiallisten muis- täkin lisätöitä varten varoja varattu, 7027: tomerkkiemme joukossa arvokkain, on lä- mutta rakennuskausi on jälleen tuonut 7028: hestymässä valmiuttaan sisäisen asunsa esiin uudet, ennestään tuntemattomat teh- 7029: uusimisessa. Uusia arvokkaita todisteita täväiiJisä, joiden suoriltws taas vuorostaan 7030: sivistyskosketuksistamme on sen uusimi- on jäänyt kaipaamaan varaja. Sama 7031: sessa paljastunut j.a s~aatu s'e'lll seinissä ja ilmiö on toteutuniUt kuluvan;aJkin raken- 7032: holveissa, sen akkunoissa ja komeroissa nä- nusvuonna, jon!ka tälhänasrt:is~m SIUUnrrui- 7033: kyviksi, ja arvokasta ainesta taidemuisto- telman mukaan pitäisi pä,ättää työ kir- 7034: jemme selvittämiselle ylimalkaan on sen kon sisäo.sissa. Uusia vi,allisnuksia on 7035: kätköistä saatu talteen otetuksi. Tätä esiintynryt pääknorin se]nissä, tornin etelä- 7036: työtä, jonika tähänastisista tuloksista on seinässä m1Jt. 11uomiiolmipitulilll huoneis- 7037: sekä koti- että uil.koma]sten asiantuntijain ton kohdalla y. m. ja ennestään tuntemat- 7038: taholta ilahuttavia lausuntoja annettu, tomia komeroita, jopa komerosarjoja, jotka 7039: olisi edelleenkin tuettava niin että se saa- vaativat oman käsittelynsä, on paljastu- 7040: taisiin loppuunviedyksi ei ainoastaan nut n. s. Tarkka-ampujakappelissa, ent. 7041: niissä suunnitelmissa pysyen, joille se tä- tuomiokapitulin huoneistossa j. n. e. Kun 7042: hän asti on rakentunut, vaan käsittäen nämä uutuudet jälleen uinkentavat varo- 7043: myös sellaisia tehtäviä sekä kirkon sisä- jen myöntämiä mahdollisuuksia kirkon si- 7044: että ulkopuolella, jotka ovat mitä kiinteim- säosien valmiiksi saamiseen, olisi erikoinen 7045: mässä yhteydessä suunnitelmiin sisältyvien määräraha varattava tämän laatuisia lisä- 7046: II,45. - Heukikilä, y. m. 167 7047: 7048: töitä, viimeistelyä varten koko rakennuk- sia töitä varten varättavaksi kaikkiaan 7049: sessa, kirkon muistomerkkien korjaami- 250,000 markan suuruisen määrärahan. 7050: seksi työn aikana sattuneista loukkaantu- Vastaiseksi on myöskin jäänyt kaikkien 7051: misista ja yleistä tasotusta sekä puhdis- suunnitelmien ja laskelmien ulkopuolelle 7052: tusta varten työn jäleltä. Tähän tarpeelli- sen aineiston kohtalo, joka kirkon korjaus- 7053: sen summan on tuomiokirkon tUJtkimus- ja työn ohella on vuosien kuluessa keräyty- 7054: korjausvaltuuskunta arvioinut 150,000 nyt, käsittäen kirkon rakennuksen enti- 7055: markaksi. syyttä ja erinäisiä sivistysilmiöitä valaise- 7056: Tuomiokirkon tähänastinen korjaustyö via löytöjä, työn ohella tehtyjä piirustuk- 7057: on rajoittunut yksinomaan rakennuksen sia, kalkkeerauksia, valokuvia ja muistiin- 7058: sisäosiin. J oSikaan tällä kertaa ei voine tulla panoja. Ei voitane pitää tarkoituksenmu- 7059: kysymykseen kirkon laajaperäisempi uusi- kaisena että tällainen tieteenemme tärkeä 7060: minen ulkoasultaankin olisivat kumminkin aineisto jäisi kuolleeksi a:arteeksi, miksi se 7061: erinäiset heikkoudet ja rapautumiset ulko- jäisi, ellei sitä saataisi asianmukaisesti suo- 7062: seinissäkin korjattavat. Jo pari vuosikym- jelluksi, järjestetyksi ja kansan sekä tut- 7063: mentä sitten havaittiin tornin ulkopin- kijain käytettäväksi sopivasti esille pan- 7064: noissa· tiilien siinä määrin rapautuneen että nuksi ja julkaistuksi. Kun lisäksi ottaa 7065: laajat alueet niissä, olivat uusin tiilin kor- huomioon kirkon oman varaston vanhoja 7066: jattavat. Samänlaisia rappeutumisia on esineitä, jotka tähän asti ovat olleet koko- 7067: niissä havaittu nytkin, minkä ohella seinä- naan piilossa ja hoidotta, tarjoutuu tässä 7068: vikoja, halkeamia tai rapautumia on to- ratkaistavaksi toisaalta tärkeä julkaisuky- 7069: dettu erinäisissä kohdin ulkoseiniä muual- syrmys, toisaalta meillä uudenlaatuisen tuo- 7070: lakin. Niinikään olisi vesiviettoa kirkon miloki,rkkomus,eon aikaansaaminen,. Ei ole 7071: seinämiltä korjattava. Tämän ohella olisi osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi, että 7072: huomiota kiinnitettävä kirkon muinaiseen esineitä, jotka kuuluvat määrättyyn ym- 7073: ympärysmuuriin ja siihen liittyvien keski- päristöön, eroitetaan siitä, semminkään, 7074: aikaisen tuomiokapitulirakennuksen, kate- jos mahdollisuuksia tarjoutuu niiden hoi- 7075: draalikoulun ja akatemian rakennusten toon ja näytteille panoon omassa alkupe- 7076: jätteisiin, jotka: rOilisivart 1;utkit1Ja,va!t, vaJh- räisessä ympäristössään. Tällainen mah- 7077: vistettavat ja kenties kohotettavat maan- dollisuus on Turun tuomiokirkossa, jossa 7078: pintaan antamaan kuvaa tuomiokirkon lä- entinen tuomiokapitulin huoneisto ja ete- 7079: himmästä ympäristöstä ja siinä olleista tär- läinen leMeu,iparveke ta:rjoovat eldul'lisia ti- 7080: kejstä ihisrtoriallisista sivilstyslteikijöistä .. loja esineiden näytteille panoa varten. Sa- 7081: 'rämä olisi sitä tärkeämpi kun tuomiokir- malla kun pidämme suotavana, että mai- 7082: kon ymtpäri,stön eli kirikikopihan välttämä- nitut löytö- y. m. esineet yhdessä tuo,mio- 7083: tön uudestaan järjestely tulee kosketuksiin kirkon rakenrnushistori1a.ru valaisevain ku- 7084: mainittujen perusmuurien kanssa ja uhkaa vain ja jäljen'lllösten kera: jä:r'j,estetään itse 7085: nriden lopullista häviämistä ni:Unkuin te- kirkossa, sen äsken maiiru:irtuissa osissa ylei- 7086: kevät jo nytkin niille istutetut suuret puut. sön nrä:htävräksi, ~eihdotamme että esineide:n 7087: Katsoen näidenkin muistomerkkien, joista välttämätöntä puhdistusta, korjausta ja 7088: tietomme tätä nykyä ovat varsin hämärät, muuta suojelua sekä asianmukaista luette- 7089: merkitykseen historiallemme ja viitaten loimista ja näytteillepanoa varten samoin 7090: ulkomaiden, lähinnä Ruotsin esimerkkiin kuin esitöiden suoritusta varten tuomio- 7091: samanlaatuisten muistomerkkien hoitami- kirkon historiaa valaisevan aineiston jul- 7092: sessa (Alvastra, Varnhem y. m.) ehdo- ,k.aisemisek.si va1rattaisririn erikoinen m'äärä- 7093: tamme tässä kosketeltuja kirkon ulkopuoli- raha. Vaikka aineiston vielä yhä kart- 7094: 168 Il,45. - 'l'urun tuom~okirikko. 7095: 7096: tuessa määrärahan lopullista suuruutta on kirkkoon on laskettu tu,levan ma:ksallUIIMlJ n. 7097: vaikea arvioida, on ainakin 250,000 mar- 700,000 markkaa. 7098: kan suuruinen erä katsottu tähän tarpeel- Tähän nähden emme saata olla lausu- 7099: liseksi. matta toivomusta, että tuomiokirkkoa 7100: Vihdoin ei voitane tuomiokirkon uudis- käyttävät seurakunnat ryhtyisivät asian 7101: tustyötä pitää loppuun suoritettuna ennen vaa<timim toimiin uuden sisustuksen !hank- 7102: kuin myös kirkon uudistettuun asuun so- kimiseksi tuomiokirkkoon. 7103: veltuva sisustus on saatu kirkkoon hanki- Ylempänä esiintuodun perusteella ano- 7104: tuksi. Miten läheisessä yhteydessä sisus- vat a.Hekirjoirt:ta:neet kurmioittaen, 7105: tus pääkohdissaan on kirkon sisäasun 7106: kanssa, sen osoittavat valaisevasti olosuh- että Edtbskunta tulevan vuoden 7107: teet pääkuorissa. Tämä on, kuten tunnet- valtion rnenosäännössä varaisi Turun 7108: tua, R. W. Ekmanin koristelema 1850-lu- tuomiokirkon tutkim1ts- ja uudistus- 7109: vulla samaan taidetyyliin kuin ruotsalaisen töiden lopp1mnsaattarnista varten 7110: arkkitehti Blomin vähää aikaisemmin te- kirkon sisustassa, 'ulkoisia korjauksia 7111: kemä alttarikehystys. Kuorin palauttami- varten kirkossa ja kirkon ympärys- 7112: nen alkuperäiseen asuunsa ja kirkon uu- muurin sekä siihen liiJttyvien histo- 7113: distetun sisäasun kanssa sopusointuun on riallisten rakenmtsten perustwsten 7114: tämän vuoden työohjelmassa, mutta toteu- tutkimista ja säilyttämistä varten, 7115: tettuna seuraa räikeä epäsointu kuorin ja sekä löytöesinekokoelman ja kirkon 7116: alttarilaitteen välillä, jonka uudestaan te- vanhojen taide-esineiden konservoin- 7117: kemiseen ei ole varoja olemassa. Tällai- tia ja näytteillepatrwa vat·ten tuomio- 7118: sesta epäsuhteisuudesta saadaan jo nyt kit·kkomuseos.sa ynn(i tutkimustulos- 7119: elävä käsitys, jos tarkastetaan nykyistä ten julkaistavaksi valmistamista var- 7120: saarnatuolia kirkon uusimisen jäiestä uu- ten yhteensä 650,000 markan suurui- 7121: destaan paikoilleen pantuna. Kokonaisuu- sen määrärahan. 7122: dessaan uuden sisustuksen rakentaminen 7123: 7124: Helsingissä 12 p :nä syyskuuta 1927. 7125: 7126: 7127: Bernhard Heikkilä. Knut Molin. Martti Rantanen. 7128: Wilho Nikkanen. Rafael Colliander. Kaino W. Oksanen. 7129: J. E. Pilppula. Berndt Kullberg. L. Mustakallio. 7130: Kaapro Moilanen. Jalmari Linna. Eero Hj. Rydman. 7131: J. Seppänen. J. 0. Ikola. Aino Luostarinen. 7132: Axel Palmgren. Matti Pitkänen. Y. W. Puhakka. 7133: Wäinö Pastell. Gunnar Sahlstein. F. J. Leino. 7134: T. A. Aalto-Setälä. P. Saarinen. Emil Jokinen. 7135: Walter Mäkelä. E. V. Kuokkanen. Edward Setälä. 7136: Aino Lehtokoski. Paavo Virkkunen. A. Luoma. 7137: Elias Sinkko. W. K. Kuuliala. J. W. Latvala. 7138: Risto Ryti. K. E. Aarnio. 7139: 169 7140: 7141: 11,46. - Pet. försl. N :o 72. 7142: 7143: 7144: 7145: 7146: Österholm m. fl.: Ang. beviljande av anslag för repa- 7147: rationsarbeten i Raseborgs slottsrnin. 7148: 7149: 7150: T i 11 R 1 k s. id a g e n. 7151: 7152: Rasebo.rgs slottsruin. haJ' under en följd och dörröppningarna i dem jämte en del 7153: av år 'hefunnit sig i ett så lbristfälligt skick andrru detaljer genomses och repareras. 7154: att det väckt uppmärksamhet och framkal- För detta a.rbete erfordras minst 100,000 7155: lat anmärkningar i offen.tligheten. Brist mk. 7156: på medel har föranlett att nödiga repara:.. ·2. Gån'garna, som löpa längs mantelmu- 7157: tions.al'lbeten :f1ått anstå och den va,ckra borg~ rens inre sidor, ombyggas och konserveras. 7158: ruinen har med åren kommit att verka allt:.. Borgruinens omgivningar uppsnyggas, var- 7159: mera vanvårdad. Detta tillstlånd borde icke vid vallgraven, som på 1890-talet fylldes 7160: få fortfara, i synnerhet som ruinen !besökes med grus, upprensas och en bro sl'ås över 7161: av stora skaror turister även fr'ån. främ- den. M,ed grUBet från va:llgraven iordning- 7162: mande larrd, vilka bilbringas en ogynnsam ställes en väg genom slottsområdet. Härför 7163: uppfattning om vårt folks pietet för si:na behöves 75,000 mk. 7164: historiska m.innen. 3. iTuristhydda.n invid ruinen borde av 7165: På grund härav vore det av nöden att ett Turistföreningen inlösas, uppsnyggas och 7166: särskilt anslag skulle ställas till Arkeolo- tillbygga:s med ett par rum tili bostad M 7167: giska kommission.ens förfogande för repara,. vakten och hä11bärge åt besökande. För 7168: tions-, konserverings- och uppsnyggningsar- detta ändamål erfordras 75,000 mk. 7169: beten i Raooborgs ruin oeh dess närmaste I stöd av vad ovan framh'ållits a:nhålla vi 7170: omgivning. Enligt fackmannautlåtande vördsamt, 7171: borde följande a;rlbeten utföras: 7172: 1. Skyddstaket över murarna avlägsnas att Riksdagen måtte besluta i stats- 7173: och murkrönen isoleras så att de kunna be- förslaget för år 1928 anvisa 250,000 7174: st:å mot förvittring utan de vanprydande mark för t·eparationsarbeten i Rase- 7175: skyddstaken. De övriga murarna, fönster- borgs slottsruin. 7176: 7177: Helsingfors den 16 septem/ber 1'927. 7178: 7179: 7180: John Österholm. Ernst Estlander. 7181: 7182: 7183: 7184: 7185: 22 7186: 170 7187: 7188: 11,46. - Anom. ehd. N :o 72. Suomennos. 7189: 7190: 7191: 7192: 7193: Österholm y. m.: Määrärahan myöntämisestä Raasepo- 7194: rin linnanraunioiden korjaustöihin. 7195: 7196: 7197: :EJ d u s kun n a ll e. 7198: 7199: Raaseporin linnanrauniot ovat pitkän ja oviaukot sekä joukko muita kohtia tar- 7200: aikaa olleet niill! puutteellis.essa kunnossa, ka~Btetaan j.a korjata•an. Näihin töihin tar- 7201: että se on herättänyt huomiota ja aiheutta- vitalan välh~ntään 100,000 rma,rkkaa. 7202: nut huomautuksia julkisuudessa. Varojen 2. Käytävät, jotka kulkevat alkomuurin 7203: puute Olli V'aikutta>Thut, että tarpeeiliset kor- sisäsivuilla, rakennetaan· uudelleen ja kon- 7204: jaustyöt ovat saaneet lykkäytyä, ja: kauniit servoidaan. Linnanraunion ympäristöt siis- 7205: linnanrauniot ovat vuosien kuluessa alka- titään,. jolloin vallihauta, joka 1890-luvulla 7206: neet näytitää yhä enemmän hoitamattomilta. täytettiin soralla, puhiliste.taan ja sen yli 7207: Tämän asiantilan ei pitäisi sa•ada jatkua, 'tehdään silta. Vallihaudassa olevalla soralla 7208: varsinkaan kun raunioilla käy suuria jouk- pall!llaan kuntoon tie linn~;-,alueen läpi. Tätä 7209: koj·a myöskin ulkomaalaisia matkailijoita, varten tarvitaan 75,000 markkaa. 7210: jotka 1tärten saavra,t e:päredul1men käsityksen 3. Raunioiden vieressä oleva. matkailija- 7211: kansamme kunnlioituksesta !historiallisia mwj.a olisi lunastettava Matkamjayhdistyk- 7212: muistoj ruan· lmihta,an. seltä, siistittävä ja siihen olisi r.akerm.ettava 7213: Tämän vuoksi olisi tarpeen, että Muinais- lisää pari huoneUa; vartijan UJSUnnoksi ja 7214: tieteellisen toimikunnan käytettäväksi ase- viemiden ma•ja.paika:ksi. Tätä •tarkoitusta 7215: tettwisin erikoinen määräraha. korjaus-, vart'e·n •ta.rvita,an 75,000 markkaa. 7216: säilytys- ja siistimistäitä varten Raaseporin Edel1ä esitetyn nojalla. a.nmrume' kun- 7217: raull!ioissa ja niiden lähimrrnässä ympäris- nioittaen, 7218: tössä. Ammattimies:t:en lausunnon mukaan 7219: olisi seuraavat työt suoritettava•: että Edtuskunta vuod.en 1928 tulo- 7220: 1. Suojakartta polisteiaran muurien päältä ja rni,enoarvio~sa osoittaisi 250,000 7221: ja muurien harja;t eristetään niin, etrtä ne rnarkkaa Raaseporin linnanrawnioi- 7222: voivat kestää rapautumaH1a ilman r:umen- dfJn ko.Tjaustöitä vmrten. 7223: tavia suojakattoja. Muut muurit,. akkuna- 7224: 7225: Helsingissä, syyskmm 1'6 päivänä l;9r27. 7226: 7227: 7228: John Österholm. Ernst Estlander. 7229: 171 7230: I1,47.- Anom. ehd. N:o 73. 7231: 7232: 7233: 7234: 7235: Tarkkanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä ruotsa- 7236: laisissa maalaiskunnissa olevien yksityisten suoma- 7237: laisten kansakoulujen avustamiseksi. 7238: 7239: 7240: E d u s k u lli n a ll e. 7241: 7242: Oppivelvollisuusla;ki edellyttää, että kautta l!;yönansiolle ruotsalaisille seuduille ja 7243: kaikki .Suomen kansala.islben lapset tulisivat ovat he sitten myöhemiilli.n taloudellisen ase- 7244: siihen asemaan, että heillä olisi mahdolli- malliSa vakaa:nnuttamiseksi pyrkineet pien- 7245: suU\s saada opetusta kansalkouluissa, joiden viljelystalouksien perustarrnisoon, muodos- 7246: perustamiseen kuntia la'kli velvoittaa, va:l- taen täten yhtenäisiä suomalaisasutuksia 7247: tion avustamana. Yksikielisissä kunnissa ruotsalaisiin maalaiskun:tiin.. Kun ylem- 7248: onkin se maihdolliSIUUS olemassa, koska pänä ma.initut vaikeude.t pääasiassa kohtaa- 7249: uusien piirijakojen kautta pyritään saa- vat piirejä, joissa va,rallisuus ei ole vielä 7250: maan kaikki klm!tain a.lue.et maihdoll:i.sim- kohonnut sillie tasolle, ~ttä voitaisun maini- 7251: man tasapuoliseen asemaan. tunlaisia asioita järjestää omin avuin, 7252: Niissä ruotsinkie'lirsissä kum::uissa, jo:i&<la on jota oppivelvollisuuslakikaa:n ei tarkoita, 7253: vähemmistönä suomalaisia, ovat kouluolot on asiantilan jtYhdosta jouduttu ha,nkkimaan 7254: hyvin surkealla kannalla.. Kuntnat kieltäy- vapaa.ehtoista tietä varoja vuosittain koko 7255: tyvät telmsyitä etsien koulujen perustami- maa,ssa noin 200,000 markkaa. Mutta kun 7256: sesta, viivyttäen kansakoulujen piirijakojen uusia koulujakin olisi avattava on tilanne 7257: laatimista mielestämme liian pitkälle lain tulemassa mahdottomwkisi järjestää ilman 7258: määräämästä ajasta. Suomalaisten taholta yhteiskunnan apua, j1oten olisi toivottavaa, 7259: on kootettu hakea muutoksia kunt<ien pää- että tarkoitukseen osotetaa.n varat valtion 7260: töksiin, mut:t:a huonolla menestyksellä, sillä varoista siksi aj1aksi, ilrn'Ill olot ova't ~näin 7261: ' / 7262: ne uhkasakot, joita kunnille tuomit.a:an, ovat järjestämättömällä kan.nalla. Edellä ker- 7263: niin mitättömät, että kuntain on edulli- rottuun viitate'IJJ lmnnioitta:en ehdotamme, 7264: sempi niitä maksamaHa siirtää koulujen ra- 7265: kentamista tu:onnemma.ksi. Tästä aiheutuu, että Eduskunta ottaisi vuoden 7266: että on jouduttu yksityistietä perustamaan ii928 valtion tulo- ja menoarvioon 7267: kansakouluja. näille alueille, mutta talou- 400,000 markan määrärahan yksityis- 7268: delliset vaikeudet ovat monella paikkakun- ten suomalaisten kansakmtlujen avus- 7269: nalla nyttemmin uhkaamass1a koulujen toi- tamiseksi ruotsalaisissa maalaiskun- 7270: mintaa. Nämä suomalaisasutukse't. ovat n~ssa. 7271: 7272: yleensä muodostuneet työväen sii,rtymioon 7273: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1927. 7274: 7275: E. M. Tarkkanen. J. Koivisto. 7276: Heikki V ehkaoja. Viljami Kalliokoski. 7277: Juhani Leppälä. P. Saarinen. 7278: ,J aio Lahdensuo. 7279: 172 7280: 7281: Il,48.- Anom. ehd. N:o 74. 7282: 7283: 7284: 7285: 7286: Mantere y. m.: Määrärahan myöntämisestä kuvaama- 7287: ja säveltaiteemme tunnetuksi tekemiseksi ulkomailla. 7288: 7289: 7290: E d u ,s k u n n a ll e. 7291: 7292: Maamme kansainvälisen asemwn va!kaam- tämäJn viljelystyön tuotteisi1n suuremmassa 7293: nuttamrl.se,ssa on pidetty tärkeänä myöskin mäii<rässä kuin mikä tähän asti on ollut mah- 7294: olojemme monipuolista tunnetuksi tekemistä dollista. 7295: ulkomailla. Tässä t.arkoituksoosa on viertai- Tii<hän ()n sitä enemmän syytä, kun taitei- 7296: den krunsojen kielille !toimitl€'ttu mwa.ta.mme, lijaimme tah·olta on ilmennyt vilkasta har- 7297: sen historiaa ja sen nykyistä taloudellista ja rastusta asiaan. Niinpä on tehty useita 7298: henkistä elämää valaisevia julkaisuja, otettu suunnitelmia esim. kuvaamataiteemme edus- 7299: osaa erila.iJsiin 'kansainvä1isim kongresseihin tavien näyttelyjen toimeenpanemiseksi suu- 7300: j8J urheilukilpai!luihin, pidetty huolta huo- rissa sivistyskeskuksissa, mutta tarvittruvien 7301: matuimpien kotimaisten kirj.aili,jaimme va:roj'en ~puuttuessa yritykset suunmtelmien 7302: edustavimpien teosten kääntämisestä! suur- toteuttamiseksi ovat rauenneet tai supistu- 7303: t-en sivist.ysk:a!lliSailli ki~lil1e j. n. e. Vuosit- neet sellaisiksi, etteivät ole vastannoot tar- 7304: tain: on näihin tarkoituksilin uhrattu va1tion koitustaan. Sopii myös mainita, että kuvaa- 7305: varoistaki·n melkoisia ra:haeriä. Seurauksena mataiteista huolehtivalle valtion taidelauta- 7306: tästä on ollut, että Suomi monella taholla kunnaHe on saapunut lukuisasti pyyntöjä, 7307: on tullut myötätuntoisen huomion esineeksi. että Suomi ottaisi os111a u1komaisiin näytte- 7308: Näin a:1kuun pantua työtä näyttäisi ole- lyihin lähettämällä niihin taideteollisuus- 7309: v.aru syytä j.atka:a entistä teh()kkaammi.n kokoelmia, mutta pyyntöihin on ollut pak!ko 7310: ulottamalla se sellaisillekin aloille, joilla se antaa kieltävä vastaus, kun lautrukunnan ei 7311: tähän asti on ollut heikkoa ta:i jotenkin ole- ole onnistunut saada varoja näyttelykokoel- 7312: matonta. Näitä aJoja ovat enrnen kaimkea mien keriirumiseen ja niiden toimittamiseen 7313: kuvaama- ja säveltaiteemme. ku:Hoilll'kin kysymyksessä oleviin näyttelyi- 7314: Näilläkin henkisen viljelyksemme aloilla hin. Tärkeä propagandatyö henkisen vilje. 7315: on maassamme viimeisten vuosikymmenien lyksemme tunnetuksi tekemiseksi on siten 7316: aikana saatu luoduksi paljon sellaista, jonka varojen puutteessa jäänyt suorittamatta. 7317: voi olettaa herättävän mielenkiintoa ulko- Puheenalainen maamlme taiteen ooittällli- 7318: maidenkin taidetta harrastavassa yleisössä nen suurissa sivistyskeskuksissa olisi var. 7319: ja vahvistavan sitä käsitystä, että maas- mruan hyödyksi myös taiteemme vastaiselle 7320: samme pyritään varkaNasti ja menestykselli- kehitykselle. Se olisi uutena voimakkaana 7321: sesti tekemään työtä korkeimmankin henki- ke:hoiHimena taiteilijoi1lemme tehdä kukin 7322: sen viljely.ksen edistämiseksi. Näyttäisi näin omalla alallansa parastansa ja taiteellinen 7323: ollen olevan aihetta tarjota ulkomaiselle tuotantomme tulisi tällä tavoin valistuneen, 7324: yleisölle tilaisuuksia väilittömästi tutustua objektiivisen arvostelun alaiseksi, mikä se- 7325: 11,48. - ~Iantelre, y. m. 173 7326: 7327: kin varma;an vaikuttaisi elähyttävästi tai- Sen nojalla, mitä edellä olemme lyhyesti 7328: teelliseen toimintwan ma:assamme. esittäneet, rohkenemme kunnioittaen eh- 7329: Asi.an käytämnöllinen järjestäminen ei dottaa, 7330: näyttäisi kohtaavan vaikeuksia, meillä kun että Eduskunta päättäisi ottaa ensi 7331: on olemassa selkä taiteiEjayhtymiä että val- vuoden tulo- ja menoarvioon halli-. 7332: tion taidelautakUlllll!at, jotka hyvin voisivaJt, tuksen käytettäväksi 100,000 ma1·kan 7333: jos vallin saåsiv.a1t Vlaroja, puheena olevan rahaerän kuvaama- ja säveltaiteemme 7334: propagandatyön suorittaa,. tunnetuksi tekemiseksi ulkomaiUa. 7335: 7336: Helsingissä syysk. 18 p :nä 1927. 7337: 7338: 7339: Oskari Mantere. W. W. Tuomioja. 7340: 174 7341: 7342: 11,49. - Anom. ehd. N :o 75. 7343: 7344: 7345: 7346: Koivuranta y. m.: Korotetun määrärahan myöntämi- 7347: sestä Teollisuusseutujen Evankelioimisseuralle valis- 7348: tustyön järjestämiseksi Perä-Pohjolassa ja Lapissa. 7349: 7350: 7351: Ed u s kunnalle. 7352: 7353: Noin viisi vuotta, sitten päätti eduskunta tu'ksi siirt:.ä, että Perä-Pohjolan ja La,pin mo- 7354: myöntää Teollisuusseutujen Evankelioimis- nissa kylissä olisi jotain vastaavanlaatuista 7355: seuralle pienen avustuksen tehokkaan valisc sarutava syntymään. 7356: tustyön järjestähnis,eiksi Perä..Pohjo~an ja Täm&n päämäärän saavuttaminen on kui- 7357: La;piru me1:s'ätyö- jra u1ttopruikkoja. va;rten. tenkin nrykyisi!llä La.pin ja Perä-Pohjolan 7358: Mairuitun set~:ran toimesta onkiru mitä pitäen rvaliL'>Ituksenr hyväksi toimiviHa työvoimi[la 7359: ollut Perä-Polhjo[,ass,a, ja Lapissa kaksi varsi- mahdoton1a. Teollisuusseutujen Evan:kelioi- 7360: nais·ta työntekijää, t10inen ylimaan metsä- misseuran kahdella työntekijällä, joista toi- 7361: työpaikkoja varten ja. toinen Kemin teolli'- sen on täytynyt kokonaan omistautUa. Ke- 7362: suusseutua varlen. min-seudun yhä kasvavan. esikaupunki- ja 7363: Tämä näin suoritettu valistustyö on epäi- teollisuusvä!estön, toisen1 Perä-Pohjolan. ja 7364: lemättä myöskin osa~ta.an vai'lrntta:nut siiili.en, La1pin monien metsätyö. ja uittopaikkojen 7365: että Pe.rä-Pohjolan, ja Lrapin syrjäisimmissä- väestön valistustarvetta tyydyttämään, ei 7366: kin kylissä kaivataan tällä hetkellä tietoa, ja ole ollut tilaisuutta kylliksi kiinnittää huo- 7367: valistusta. Kansakoululaitos, joka siellä nyt miota. Perä-Poh'jola,n ja Lapin vart:tun€errn- 7368: parhaillaan syntyy, kykenee kyllä tyydyt- man nuorison henkisiin tarpeisiin, joiden 7369: tämään nousevan polven valistusta;rvetta tyydyttämiseen nyt olisi huomattå,via edel- 7370: huomattavassa määrässä, mutta varttu- lytyksiä kun otetaan 'huomioon se, että mai- 7371: neempi nuoris'O ja keski-ijässä oleva polvi, nituLla seuralla on Rovanierrnellä ·oma toi- 7372: joka tänä Pohjolassa erityisesti havaitta'- mitalo ja että työntekijätkin ovat saavutta- 7373: vana murrosaikana joutuu kantamaan päi- neet jo työkokemusta. 7374: vän kuorman ja helteen, jää sen vaikutus- Tämäru tähden pyytävät allekirjoittaneet 7375: piirin ulkopuolelle. Olisi sentähden kansa- kunnioitt<ruoo ehdotta,a, 7376: lmntamme edun mukaista, että myöskin tätä 7377: väestöainesta varustettaisiin valistuksen ja että Teollisuusseutujen Evankelioi- 7378: tiedon aseilla juuri siinä aiikamv, jo'lloi.n sen misseuralle valtion v. 1928 talousar- 7379: on taisteltava. raskas taloudellinen sekä si- vion yhteydessä valistustyön järjes- 7380: veellinen taistelu isiensä asumasijoilla. Tar- tämiseksi Perä-Pohjolassa ja Lapissa 7381: virt:see vain juhdllltta'a mie1eelll Poihjois-Karja- ehdotetht Srnk:n 150,000 suuruinen 7382: lassa nykyään vaikutusvoimaisena. esiintyvä mää1·äraha learotettaisiin viidelläkym- 7383: nuorison itseupiskelu ja. sen sille maakun- menellä hthannella mm·lcalla lisätyön- 7384: nalle tuottama hyöty, tullakseen vakuute- tekiJäin palkkaamiseksi. 7385: Helsingissä syyskuun 12 p :nä 1927. 7386: 7387: Janne Koivuranta. Antti Junes. 7388: K. A. Lohi. Kaarlo Hänninen. 7389: Viljami Kalliokoski. T. Janhonen. 7390: Aino Luostarinen. Juho Torppa. 7391: 175 7392: 7393: II,so. - Anom. ehd. N :o 76. 7394: 7395: 7396: 7397: 7398: Tukia y. m.: Määrärahan myöntämisestä Paul Nicolayn 7399: kristillis-yhteiskunnallisen työkeskuksen kannatus- 7400: yhdistykselle. 7401: 7402: 7403: E d u s k u n n a ll e. 7404: 7405: Toukolan settlron.entti · on suurimmassa tarha, sairaskäynnit kodeissa, sekä kaksi 7406: Wiipurin kaupungin esikaupungissa, Sor- ompeluseuraa, jotka työskentelevät Sorva- 7407: valissa, ja kohdistuu sen toiminta etu- lin köyhien lasten vaatettamiseksi. Viime 7408: päässä Karjalan pääkaupungin väkirikkai- vuoden aikana tuli Toukolan lasten poli- 7409: den esikaupunkien väestöön. Valtiovalta klinikan, huoltolan ·ja sairashoidon tuotta- 7410: on UJäilhin maaiillime 1'aajimpi.eill esikaupun- masta avusta osalliseksi 1080 sairasta, 7411: kien oloihin kiinnittänyt erikoista huo- joista monen elämä voitiin pelastaa yhteis- 7412: miota, päättämällä liittää nämä esikaupun- kunnalle; huoltosisar suoritti lasten ja van- 7413: git Wiipurin kaupunkikuntaan. Kun val- hempien tähden yhteensä 2615 kotikäyntiä, 7414: tiovalta täten on järjestänyt näitten ah- minkä lisäksi tuli tilapäinen sairashoito ja 7415: taissa j.a V!liikeissa oloissa eHivien kam~&aker potilaiden saattaminen lääkäriin, sairaaloi- 7416: rosten yhteiskunnalliset ja hallinnolliset hin ja kunnalliskotiin. 36 keuhkotautista 7417: olosuhteet, tarvitaan lisäksi yhteiskunnan on sitäpaitsi saanut pitempiaikaista hoitoa. 7418: jatkuvaa tukea tämän väestön henkisen ja Lastentarh~n hoidosta ja kasvatuksesta tu- 7419: terveydellisen tason kohottamiseksi. lee vuosittain osalliseksi noin sata Sorva- 7420: Toukola on kolmen vuoden kuluessa yh- lin pienten kotien lasta, joille lastentarhan 7421: teiskunnallisella ja valistuksellisella kasva- keittiöstä annetaan kerran päivässä ilmai- 7422: tuksenaan saavuttanut ympäristön väestön nen lämmin ateria. - Epäterveellisissä 7423: ja Wiipurin eri kansalaispiirien myötätun- asunto-oloissa elävälle väestölle tällainen 7424: toa ja kannatusta. huoltotyö on tarpeen vaatima. 7425: Laitoksen työmuodoista mainittakoon: 2. Sivistystyöstä huolehtii Toukolru1 7426: 1. Huoltotyö; V apaaopisto, jossa viime vuonna annettiin 7427: 2. Valistustyö ; opetusta 21 eri aineessa 35 ryhmälle. Opis- 7428: 3. LaiSitensuo·jelutyö; toon kuului myös 5 opintokerhoa, 70-hen- 7429: 4. Uskonnollisesti rakentava toiminta, kinen laulukuoro, kirjasto ja lukusali. 7430: sekä Opiskelijain lukumäärä oli 612 (399 naista 7431: 5. Karjalan teollisuusseuduille suun- ja 213 miestä) ja senlisäksi luennoilla ja 7432: nattu esitelmä- ja luentotoiminta. juhlissa kävijät, joita 62 tilaisuudessa oli 7433: 1. Huoltotyöstä on vastuussa lääkäri ja 11,098. Opiskelijoista oli 30 % kaupun- 7434: terveyssi•s•a•r. Mainåitfak:oon siitä sää.nnöl- gista ja 70 % esikaupunge~sta, melkein puo- 7435: linen ja ilmainen lasten poliklinikka; pien- let eli 46 % oli 18-----2;4 VitHlden ikäisiä, 2~9 % 7436: ten lasten hoidon neuvonta-asema, lasten- tehtaalaisia, käsityöläisiä ja sekatyöläisiä, 7437: 176 II,5o. - P111U!l Nicolayn työ:kMkus. 7438: 7439: 32 % liikealalla toimivia sekä 28 % palve- käytiin 35 tällaisella esitelmämatkalla. 7440: lijoita ja kotitehtävissä olevia. Sivistys- 'roukolassa suorittivat suurimman osan 7441: työn tehostamiseksi on kannatusyhdistyk- työstä vapaaehtoiset työvoimat, joten 66 7442: sen johtokunta tämän syyslukukauden työntekijästä 55 ilman rahallista palkkiota 7443: alusta kiinnittänyt opistoon erityisen johta- toimii opiston opettajina, kerhotäteinä ja 7444: jan, filosofian lisensiaatin. -setinä, ompeluseurojen, pyhäkoulun, raa- 7445: 3. Varsinaista opistolaisikää nuorem- mattupiirien johtajina y. m. palvelusteh- 7446: pien, 8-16 vuotisten keskuudessa toimivat tävissä. Palkkaa nauttivia vakinaisia työn- 7447: poika- ja tyttökerhot. Toukolassa on ny- tekijöitä on 11. 7448: kyään 7 poika- ja 7 ty>ttöikerhoa seikä 3 Senjälkeen kuin Eduskunnan viime 7449: veisto- ja 3 kirjansidontakerhoa, joissa on vuonna myöntämä 100,000 markan kerta- 7450: yhteensä 350 poikaa ja tyttöä. Heillä oli kaikkinen avustus on käytetty velkojen ly- 7451: viime vuoden kuluessa 497 ohjelmallista ti- hentämiseen, ovat laitoksen velat 275,000 7452: laisuutta, askarteluiltaa, urheilu- y.- m. ret- markkaa ja vuotuiset menot noin 400,000 7453: kiä ja oli niissä osanottajia 8,740. Touko- markkaa. Toimintaa varten on tänä vuonna 7454: lan ympärillä sijaitsevalla avaralla tontilla saatu valtioapua Vapaaopistolle 50,000 sekä 7455: on kesäisin 3 kuukauden aikana kasvi- Eduskunnan myöntämä 25,000 markkaa, 7456: tarha, jossa noin sadalla esikaupunkilais- joten noin 2/3 kustannuksista on jäänyt 7457: lapsella on oma pieni viljelysalueensa. Tou- Wiipurin kaupunkikunnan ja vapaaehtois- 7458: kolailli pU!olest•a iaJDJilletaan la:psille joka !päilvä ten avustusten varaan. 7459: ilmainen lämmin ateria. Samoin on kesäi- Katsoen siihen, että ylläselostettu toi- 7460: sin yhdeksi kuukaudeksi 40 laitakaupun- minta koituu maamme kaikkein vaikeim- 7461: kilaislapselle järjestetty kesäleiri, jolloin missä oloissa elävän väestön ja eritoten sen 7462: lapset ovat saaneet vapaan ylöspidon ja nuorison ja l~sten aineelliseksi ja henki- 7463: luonnon vapaudessa ruumiillisesti ja henki- seksi hyväksi, ja jotta tämä suuriarvoinen 7464: sesti virkistyneet. yhteiskunnallinen ja kasvatuksellinen toi- 7465: 4. Uskonnom1sesti rakentavan työn eri minta jatkuvasti tulisi saamaan valtioapua 7466: muodot ovat jumalanpalvelukset, hengel- ylellisesti omaksutun periaa:tteen mukaisesti 7467: liset juhlat, raamattupiirit naisille, mie- 50 prosenttia menoista, ehdotamme, 7468: hille, nuorille pojille ja tytöille sekä rippi- 7469: ja pyhäkoulut. Jumalanpalveluksia on että Eduskunta 1928 vuoden vaki- 7470: viime vuoden kuluessa pidetty 45 ja on naisessa tulo- ja menoarviossa myön- 7471: niissä ollut 3,:9:95 osanottajaa, jota paitsi täisi Pool NicolGI]Jn kristillis-yhteis- 7472: 57 juMassa Dn oUut 15,:680 kuuli:jaru. kunnallisen työkeskuksen kannatus- 7473: 5. Kiinnittäessään Toukolan Vapaaopis- yhdistykselle sadantuhannen markan 7474: wan eriltyisen jdMajan on kannla-tusyhdis- (Smk. 100,000: -) avustuksen, eli 7475: tyksen johtokunta entisten paikallisten siis korottaisi hallitu,ksen tulo- ja 7476: työmuotojen lisäksi suunnitellut Viipurin menoarvioehdotuksessa olevan 25,000 7477: ympäristölle ja esikaupunkeihin, Karjalan markan vuotuisen avustuksen sadaksi- 7478: teo1lisuusseuduille ja. Kan111aikselle esitelmä- tuhqm.neksi markaksi. 7479: .111 l.u.cntotoim,intaa. Viime vuoden aikana 7480: 7481: Helsingissä, 14 p :nä syyskuuta. 1927. 7482: 7483: Elias Tukia. Viljami Kallio'koski. Antti Kukkonen. 7484: Aleksi Hakala. K. A. Lohi. T. Janhonen. 7485: Emil Jutila. Janne Koivuranta. Leo Gummerus. 7486: J. Seppänen. J. Kauranen. Walter Mäkelä. 7487: 177 7488: 7489: II,st. - Anom. ehd. N:o 77. 7490: 7491: 7492: 7493: 7494: Saarelainen y, m.: Määrärahan myöntämisestä rukous- 7495: huoneen rakentamista varten Pielisjärven pitäjän 7496: Kolin kylään. 7497: 7498: 7499: E d u s k u n n a ll e. 7500: 7501: Joskin maamme rajaseudut, harvaan näin ollen erittäin epäedullisessa asemassa 7502: asuttuina, ovat paljon jälellä muusta Suo- sielunhoidon kannalta katsoen. 7503: mesta taloudellisen ja sivistyksellisen Blä- Että tässä suhtteessa sarutaisiiu muutos 7504: män alalla, niin sitä nB yleensä ovat myös- parempaan päin, on Koliru Nuorten Kristil- 7505: kin sielunlhoidolliseltru ikan:naltla, kart:S"oen. li1nen Ybdistys ·toistaJkymmenen vuoden 7506: Ra;jaseutujen kieltämätJtä e.täinltm. Tlaj,akansa 1ll!jaaJJ ripeästi toimirnut ·rukousl1u0111een 7507: kautta vuosisa.tojen on saa!IllUt lroko Suomen hankkimista varten Kolin kylään. Mutrt:a 7508: heimon ja oman olemassaolonsa puolesta hani'klkoo'lll toteuttamiseksi on tällä ajalla 7509: taistella monin vBrroin Bnemmän kuin saatu lkokoon lalhjaiVarrOija airuo8!StBJan noin 7510: muun Suomen asukkaat. Vuosisataiset 10,000 markkaa, j·O'ka on vaan !Pieni murto- 7511: kärsimykset, myöskin karun maan ja kyl- osa siitä, miitä yleensä tarvittaisii!n rukous- 7512: män ilmarr11a'lan taki'8l, ovat tälhän bnsan- huoneen rakentamiseksi. Mainittu ylhdis- 7513: ooaa.n lyöueet syvälUe leimamsa, pamJallJOOt ja .tys on myöskin rukoushuoneen sijoitta- 7514: näännyttäneet sen elämäntason perin alhai- mista varten ostanut 1./2 ha suuruisen Iru:~Ja 7515: seksi. Suomien itsenäisekSi tultua on val- alalll ~ol'in kylästä erittäin. sopirvalta prui- 7516: tiohallinnon tärkeä velvollisuus pitää huolta kalta. 7517: näiden rrujaseutujen kdb.ottamise.sta mruun Toivottavaa olisi, että näiilll tärkeässä 7518: Suomen rinnrulle., ei ainoastaan taloudelli- asiassa yihteiskunnan :taiho1ta riemwtäJän 7519: selta ja sivistykselliseltä, muttru myöslk!in auttamBJa!ll seudun välhäväkistä lmrusaia, etitei 7520: siehmhoidolliselta lrarmail.rta. katsoen. tuo tärkeä hanike raukeaisi varojen puut- 7521: Kuten tunne.ttoo ovaft iitälsellä ra'jaJSeu- teessa, mutta swataisiin. ikyseenalaim.en ikävä 7522: duH,a Pielis:järven pitrujääin kuuluV'rut Kolin epäkohta !POistetuksi. 7523: ja Hattusaaren kyl'äkunnat, :joissa on aJSuk- Edellä sanotun nojaUa, !kuin m'YÖS viit- 7524: kaita noin 1,000 henikeä, 35 km. pituisen .taa;mallal samrusta ,aJSiasta; Eduskurmrule too- 7525: järvimatkan taJkana ki,rkostansa. Näiden tyyn anamusclldotukseen N :o 74 v. 1926 7526: kyläkuntien rajalla on myöskin Kontiolah- J;iitteet I-X, sivui>ll'a 109"---"110, kurmioit- 7527: den pitäjääru kuuluva Puson kylä selkä taen- ehdotamme, 7528: .Tuu'an pitajään kuuluv8! Ahmov,a~ar.an kylä, 7529: joissa on asukkaita yhteensä y{li kolmentu- että Eduskunta vuoden 1928 me- 7530: hannen hengen, ruiiuikään, kymmenien kilo- nosääntöön ottaisi 200,000 mar- 7531: metrien ert:äisyyde!llä kirkostansa. Näiden kan suuruisen apurahan Kolin Nuor- 7532: nel>jän kylälkunnam tuiha111l1Bt !kansalaiset ovat ten Kristilliselle Yhdis.tykseUe ru- 7533: 7534: 23 7535: 178 Il,51. - Rlllkoushuone Kl)lilie. 7536: 7537: koushuoneen mkentamista varten opetusministeriön lähemmin rniiiiriiä- 7538: Pielisjärven pitäjän Kolin ky'lään millä ehdm1la. 7539: 7540: Helsingissä 14 p :nä syyskuuta 1927. 7541: 7542: 7543: Pekka Saarelainen. T. Janhonen. 7544: Matti Pitkänen. Eero Nurmesniemi. 7545: Pekka Kopsa. M. Niilekselä. 7546: t 7547: 179 7548: 7549: II~ - Anom. ehd. N:o 78. 7550: 7551: 7552: 7553: 7554: Jussila y. m.: Määrärahan myöntämisestä Nuorten 7555: Ystävät nimiselle yhdistykselle. 7556: 7557: 7558: Eduskunnalle. 7559: 7560: Oulussa toimivalla ,Nuorten Ystävät" 462,000 markkaan. Kun yhdistys, jonka 7561: nimisellä yhdistyksellä on paitsi muita työ- varoja käytetään monipuoliseen sosialiseen 7562: haaroja lastensuojelun alalla myöskin las- työhön, ei yksin kykene rakennussuunnitel- 7563: tenseimi, joka palvelee köyhimpiä perheitä. maansa toteuttamaan ja kun valtio on maan 7564: Lastenseimen Tuiran esikaupungissa käy:ttä- muissa!kin seuduissa tällaisia sosialisia tar- 7565: maa huoneistoa pitää kaupunginlääkäri koituksia avustanut, rohkenemme kunnioit- 7566: liian pienenä ja tarkoitukseen sopimatto- taen anoa, 7567: mlliiiJa, jonka tähden yhdistys on ryihtyn,yt 7568: uuden, riittävän tilavan rakennuksen hank- että Eduskunta ensi vuoden meno- 7569: keisiin lastenseimeä varten. Sitävarten on arviossa myöntäisi Oulussa toimivalle 7570: Oulun kaupunki myöntänyt yhdistykselle ,,Nuorten Ystävät" nimiselle yhdis- 7571: ilmaisen 100,000 markan arvoisen tontin tykselle lastenseimen rakentamista 7572: Tuiran esikaupungin: keskeltä. Rakennusta varten Tuiran esikaupunkiin kerta- 7573: varten on arkkitehti Mörne laatinut piirus- kaikkisena avustuksena 100,000' 7574: tukset ja kustannusarvion, joka päättyy markkaa. 7575: 7576: Helsingissä, 19 päivänä syyskuuta 1927. 7577: 7578: 7579: 0. H. Jussila. T. Janhonen. 7580: 180 7581: 11,53. - Anom. ehd. N :o 79. 7582: 7583: 7584: 7585: 7586: Lehtonen, M. y. m.: Määrämhan myöntämisestä avus- 7587: tukseksi Suomen Työväen Järjestönuorten Liitolle. 7588: 7589: 7590: E d n s k u n n a ll e. 7591: 7592: Yksi nykyisen yhteiskunnan tärkeimpiä tiuskasvart;ukseen kililillll1retty erikoista huo- 7593: sosialisia tehtäviä on huolenpito kasvavasta miota. Kahden viimeksi kuluneen vuoden 7594: polvesta. Tässä tarkoituk.sessaJ OlllJ Suo- ailmtn1a on liiton toimesta järjeSitetyillä kurs- 7595: messa m. m. olemassa koulupa:kko. Koulu- seilLa pidetty m. m. 180 tuntia 1ue'll!toj,a rairt- 7596: kasvatus ei kuitenkaan ole riittävä toimen- tiusaiheisista kysymyksistä. Raittiusaihei- 7597: pide lasten yhteiskunnallisen kasvatuiksen sia puheita ja; luentoja on pidetty kaikkiaan 7598: alalla. V Msinikin teollisuuskeskuksissa ja 300. Retkeilyjä ovat liiton osastot järjestä- 7599: kaupungeissa on miltei välttämätöntä, että neet säännöllisesti joko kahdesti tai kolmasti 7600: erilaiset, vapaaehtoisuuden pohjalla toimi- kuussa. Tälhän asti on tätä retkeilytoimin- 7601: vat lwsten järjestöt ja liitot huolehtivat lap- taa harjoitettu yksinomaan ammatillisten 7602: sista sillä ajalla, joka heiltä jää vapaaksi ty,öväenjär.jestöjen tukemana ja ovat liitto 7603: koulunkäynnin ohessa. sekä sen osastot k~Winoot tarkoitukseen 7604: Yksi tllillaisista \kasvatusjärjestöistä on v:aroja n. 50,000 markkaa. 7605: kymmenen vuotta sitten perustettu Suomen Kun: liiton monipuolinen työ ja varsinkin 7606: Työväen Jrurjestöll!Uorten 'Liitito r. y. Se on lasten raittiushenkinen kasvatustoimill.lta 7607: ainoa työväen itsensä perustama ja tu:kema, olisi saatava tähänastista paljon laajemmal- 7608: yksinOilllaan laste'll kasvatustyötä harrastava le pohjalle ja käsittämään paljon suurempia 7609: järjestö. Kun liitto perustettiin, otti se heti työläislasten jDukkoja, joilla ei muuten ole 7610: .alussa dhj,elmansa tärketimmäksi tehtäväks~ tila:isuu:tta ollenkiarun edes kesälllä.kään pä.äs.tä 7611: koota työläisperheiden lapset 'kaduilta ja pois kaupun!kie:ru ja tehdaspaikkojen eplliter- 7612: kujilta omiin kokoushuoneisiinsa sekä jär- veeUisestä ilmasta, olisi liiton saatava aina- 7613: jestää lapsille viihtyisää ja !kasvattavaa kin toisella !puolelJla IJ.a:a~jelllll€:tuksi toimin- 7614: yhteistoimintaa. ,ta.ansa. Tähän ei sillä kuitenka1an ole mah- 7615: Yllämainitussa tarkoituksessa on liitto dollisuu'ksiJa, ellei se saa myöskin vrultiovaJ- 7616: vuosi vuodelta laajentanut toimintaansa ja hn taholta tukea toimilllnalloon. 7617: pyrkinyt erutistä e'llemmän järjestämään yh- Edelläolevaan vedoten anomme, 7618: teiskunnan kovansaisille tilaisuutta pää:stä 7619: kesäisin maaseudulle, saaristoon ja muualle- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden 7620: :kin, pois kruupun\kien. pölyisiQtä kaduillta. tulo- ja menoarvioon 100,000 markan 7621: Liiton suunnitelmiin kuuluu kehittää tämä suuru~sen määrärahan avustukseksi 7622: osa liiton toiminnasta järki})(lräiseksi kesä- Suomen Työväen Järjestönuorten 7623: siir:tolatoiminnaksi. Tämän lisäksi on rait- Liitolk 7624: 7625: Helsingissä, syyskuun 16 p :nä 1927. 7626: 7627: Martta Lehtonen. Emil Tabell. 7628: Siina Urpilainen. J. A. Liedes. 7629: K. Kulmala. J almar Virta. 7630: Toivo Latva. 7631: 181 7632: 7633: II,s4. - Anom. ehd. N :o 80. 7634: 7635: 7636: 7637: 7638: Kauranen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kirkko-, 7639: Punnus- ja V uotjärven vedenpinnan alentamista 7640: varten. 7641: 7642: 7643: E d u s k u n n a ll e. 7644: 7645: Viitaten vuodelll 1926 valtiopäivillä teh- menoarvioon 3,000,000 markan suu- 7646: dyn anomusehdotuksen N :o 122 perustelui- 1·uisen määrämhan Muolaan pitäjässä 7647: hin, saamme kunnioittaen anoa, olevien Kirkko-, Pttnntt.S- ja Vuotjär- 7648: ven vedenpinnan alentamista varten. 7649: että E,duskunta ottaisi vwoden 1928 7650: 7651: Helsingissä 14 p mä syyskuuta 1927. 7652: 7653: 7654: Jooseppi Kauranen. Matti Pitkänen. 7655: Heikki V ehkaoja. ·· Kalle Kirra. 7656: Juhani Leppälä. Anton Vertanen. 7657: E. A. Tuomivaara. M. Paavilainen. 7658: Juho Niukkanen. Kaarlo Hänninen. 7659: Antti Kuisma. Aleksi Hakala. 7660: Emil Jutila. Jooseppi Seppänen. 7661: Elias Tukia. 7662: .182 7663: 7664: U,ss. - Anom. ebd. N :o 81. 7665: 7666: 7667: 7668: 7669: Luoma y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kuorta-neen- 7670: järven vedenpinnan säännöstelytöitä varten. 7671: 7672: 7673: E d u s k u n n a 11 e. 7674: 7675: Vaasan läänissä olevan Kuortaneenjärven miseen, jonka mukaan Kuortaneenjärven ve- 7676: aiheuttamat tulvavahingot ovat vuosi vuo- denpinta säännösteltäisiin niin, että tulvat 7677: delta tulleet yhä tuhoisammiksi. Niinpä saataisiin osittain poistetuiksi aiheuttamatta 7678: peitti tulvaiVesi v. 1924 noin 1,000 h'a, vilje- alapuolella oleville vahingoita. Ehdotuksen 7679: lyskelpoista maata parin kuukauden ajan. mukaan nousisivat kustannukset suoritetta- 7680: Tulvat järvessä lisääntyvät syystä, että jär- vista töistä Smk :aan 2,500,000: -. Kun nyt 7681: ven kautta virtaavan Lapuanjoen yläjuok- on kohtuutonta, että Kuortaneen kunnan tai 7682: sun varrella on järviä laskettu, suo- y. m. asianomaisten maanviljelijäin olisi kustan- 7683: maita raivattu viljelykselle, kuin myös siitä nettava kyseessä olevat työt, koska tulvat 7684: syystä, että viime aikoina on metsiä verrat- pääasiallisesti ovat aiheutuneet yläpuolella 7685: tain paljon hakattu, kun taasen veden pois toimitettujen laajempien maan raivauksien 7686: virtaamista Kuortaneenjärvestä ehkäisee ja kuivauksien johdosta, ja huomioonotta- 7687: järvestä alkavan jyrkkärautaisen kosken ah- malla myös ne yleisedut, jotka säännöste- 7688: taus. Tätä ahdasta koskea ei voida sallia lystä johtuvat niin hyvin lauttaukselle kuin 7689: ilman muuta perata ja aukaista, koska tul- myöskin joen alajuoksussa oleville voimalai- 7690: vat, joiden poistamiseen valtio on jo uhran- toksille, saamme kunnioittaen ehdottaa, 7691: nut varoja, Lapuanjoen alajuoksussa La- 7692: puan ja Kauhavan pitäjissä kävisivät yhä että Eduskunta tulo- ja menom·- 7693: vielä vahingollisemmiksi. Oivaltaen tämän viossa v:ksi 1928 varaisi 1,000,000 7694: on Kuortaneen kunta kustantanut tutkimuk- markkaa K'uortaneenjärven vedenpin- 7695: sen suorittamisen sellaisen ehdotuksen laati- nan säännöstelytöitä varten. 7696: 7697: Helsingis.'lä, 16 päivänä syyskuuta 1927. 7698: 7699: A. Luoma. J. 0. Ikola. 7700: Martti Rantanen. 7701: 183 7702: 7703: 11,56. - Anom. ehd. N :o 82. 7704: 7705: 7706: 7707: 7708: Nikkanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Sutdaiär- 7709: ven, Kanneljärven ia Wammeljärven vedenpinnan 7710: alentamiseksi. 7711: 7712: 7713: E d u s k u n n a ll e. 7714: 7715: Vuoden 19;25 valtiopäiville jätettiin ano- sikäli ikuin se haitatta voi käydä päinsä, 7716: musehdotus, jossa anottiin määrärahaa alettaisiin toteuttaa. 7717: Uudenkirkon ja Kanneljärven pitäjissä ole- Ottaen huomioon sen heikon taloudellisen 7718: van n. s. W ammeljoen ja sen sivujokien per- aseman, jossa paikallinen väestö elää, ei 7719: kaamiseksi. Vaikkapa Eduskunnan maata- tämän, paikallisen maatalouselämän kehi- 7720: lousvaliokunta asettuikin myönteiselle kan- tykselle suurimerkityksellisen hankkeen 7721: nalle anomukseen nähden, ei se saanut - kysymyksessä on lähes parin tuhannen 7722: Eduskunnan hyväksymistä puolelleen, ja hehtaarin suuruisen viljelysalueen maata- 7723: odottaa kysymyksessä oleva perkaushanke louden palvelukseen saattaminen - toteut- 7724: edelleenkin toteuttamistaan. Sen jälkeen taminen ole mahdollinen ilman valtion vä- 7725: on paikkalkunnalla astunut päiväjärjestyk- liintuloa. 7726: seen samaan vesistöön liittyvän Suulajärven Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 7727: ja Wammeljärven vedenpinnan alentaminen 7728: ja Wammeljärvestä Suomenlahteen laskevan että Eduskunta päättäisi ensi vuo- 7729: joen perkaaminen. Osalle laskuhanketta on den tulo- ja menoarvioon varata 7730: laadittu täydellinen suunnitelma ja kustan- 500,000 markan suuruisen määrära- 7731: nusarvio, josta lähemmin mainitaan edellä- han yhtenäisen tutkimuksen toimeen- 7732: mainitussa vuoden 1925 valtiopäiville jäte- panemiseksi Suulajärven, Kanneljär- 7733: tyssä alotitoossa. Kun taJSill11llltunrti:jain lau- ven ja W ammeljärven sekä niistä 7734: sunnon mukaan kysymyksessä olevan vesis- johtavien jokien vedenpinnan alenta- 7735: tön lasku olisi toimeenpantava koko laajuu- miseksi ja perkaamisek.si sekä per- 7736: dessaan yhtenäisen suunnitelman mukai- kaustöiden alottamiseksi siltä osalta 7737: sesti, olisi välttämätöntä, että mahdollisim- vesistöä, josta valmis laskusuunni· 7738: man pian sa;ataisiin tämä tutkimus toimeen, telma on olemassa. 7739: samalla kuin jo valmista laskusuunnitelmaa, 7740: 7741: Helsingissä syyskuun 19 päivänä 19127. 7742: 7743: 7744: Vilho Nikkanen. Kaapro Moilanen. 7745: 184 7746: 7747: II,s7.- Anom. ehd. N:o 83. 7748: 7749: 7750: 7751: 7752: Arffman y. m.: Määrärahan myöntämisestä Petäiskos- 7753: ken perkaamista varten. 7754: 7755: 7756: E dUiaku:nn alle. 7757: 7758: Senjälkeen kun valtio ja puutavarayhtiöt maiden päällä. Sanomatta on selvää, minkä- 7759: ovat alkaneet suuremmassa määrässä vesi- laiseksi muodostuu elämä niille, j.oiden vil- 7760: peräJi:ste.n maiden kiu:im:llttam:lsen, perkaa- jelykset, vieläpä joidenkin asunnotkin, ovat 7761: malla jokia ja puroja sekä kaivamalla ojia tulvav·eden peilttämänä. 7762: laajoille, omistamilleen suoalueille. Sotka- SamJotun Petäiskosken1 perka1Wlllin100> on 7763: mon vesistön ympärillä, ovat tu1vwt samalla siksi suuri raJhakysymys,. etteivät sikäläiset 7764: alkaneet käydä sietämättömiksi rantamailla: väihävaraiset asukkaat pysty sitä suoritta- 7765: asuville, juuri sen tähden ettei samaan ai- maan. Sentäihden ,olisi edellä mainittu 7766: kaan Kajaanin •lähellä olevaa Petäiskoskea, koski!perkaustyö suoritettava vaJtioru va- 7767: j·onka kautta .vedet laskevat Oulujärveä roilla, sitäkin suuremmalla syyllä, kun val- 7768: kohti, ole perattu. tio on aiJemmin alottanu:t työt,, mutta 7769: Tästä on ollut seurauksena, että keväällä' meille tuntemattomasta syystä ovat työt 7770: tulva nousee nopeasti ja pe~ttää laal]at j'äänee1t kesken. Tämä perkau:styö olisi illyt 7771: alueet peltoja, niittyjä ja laidunmaita. loppuun saatettava. Ammattimiesten lau- 7772: Niinpä ·esim. viime keväänä nousi vesi lähes· suman mukaan tulisi se maksamaan noin 7773: kaksi metriä ja laski niin hitaasti että 300,000 markkaa. 7774: theinä:kuulla vielä oli peltaja ja niittyjä ve- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 7775: den alla, johtuen tämä siitä, että Petäis- oodotamme,. 7776: kooki on niskasta matala ja kallioinen sekä1 7777: koskiväylä mutkikas. Täten koski patoaa että Eduskunta ottaisi ensi vuoden 7778: v<edenmenon niin laajasta vesialueesta kuin menoarvioon 300,000 markan suurui- 7779: Sotkamon vesistö on ja tekee tulvan laskun· sen määrärahan Kajaanin lähellä ole- 7780: niin hitaaksi että lwpi kesän on tulvavesi' van Petäiskosken perkausta varten. 7781: 7782: Helsingissä, syyskuun 14 p :nä 1927. 7783: 7784: 7785: Kusti Arffman. T. Jauhonen. 7786: 185 7787: 7788: II,ss. - Pet. försl. N :o 84. 7789: 7790: 7791: 7792: 7793: Hästbacka m. fl.: Ang. beviljt~nde av anslag för upp- 7794: rensning av Esse ås nedre del. 7795: 7796: 7797: 'II i ll R i k s dl a g e.n. 7798: 7799: Under hänvisning till motiveringen uti att Riksdagen ville besluta att uti 7800: petitionen N :o 138 som ingår å sidan 323 1928 års budget upptaga ett belopp 7801: uti Liitteet I-IX för 1924 års riksdag före- stort 500,000 mark för upprensningen 7802: slå undertecknade härmed, av Esse ås nedre del i enUghet med 7803: distt-iktsstyrelsens i V asa län upp- 7804: gjorda förslag. 7805: 7806: Helmnglfom, den 8 september 1927. 7807: 7808: 7809: J. E. Hästbacka. Edv. Helenelund. 7810: J. Inborr. August Tåg. 7811: 7812: 7813: 7814: 7815: 4:2 7816: 186 7817: 7818: Il,ss. - Anom. ehd. N :o 84. 7819: Suoment'WB. 7820: 7821: 7822: 7823: 7824: Hästb~Lckay. m.: Määrärahan myöntämisestä ..lhtä- 7825: vänjoen alaosan perkaamista varten. 7826: 7827: 7828: Eduskunnalle. 7829: 7830: Viitaten perusteluihin anomusehdotuk- että Eduskunta päättäisi vuoden 7831: sessa N :o 138 vuoden 1924 valtiopäivillä 1928 tulo- ja menoarvioon ottaa 7832: (Liitteet I-IX,, siv. 323) ehdottavat alle- 500,000 markan suuruisen määrära- 7833: kirjoittamoot täten, han Ähtävänjoen alaosan perkaamista 7834: varten Vaasan läänin piirihallituksen 7835: laatiman ehdotuksen rn,ukaisesti. 7836: 7837: Helsingissä, syyskuun 8 päivänä 1927. 7838: 7839: 7840: J. E. Hästbacka. Edv. Helenelund. 7841: J. Inborr. August Tåg. 7842: 187 7843: 7844: 11,19. - Anom. ehd. N :o 83. 7845: 7846: 7847: 7848: 7849: Nurmesniemi: Määrärahan myöntämisestä Pyhäjo6fll, 7850: alajuoksun perkaamista varten. 7851: 7852: 7853: E d u s k u n n a ll e. 7854: 7855: On hyvin yleistä, että suurempien jokien vissa v. 1928 menoarvioehdotuksessa, ei voi 7856: varsilla on huomattava määrä alavia vilje- olla lohdullinen. Kun jokien perkaami- 7857: lysmaita, jotka ovat siihen määrään joki- seen v. 1925 on käytetty 7,293,000 mk. ja 7858: veden vaivaamia, että säännöllinen, voima- v. 1926 5,247,354 mk. 29 p. on tulevan vuo- 7859: peräinen maanviljelys, joka on kannatta- den moooarviaehdotuks,essa valin 4,950,000 7860: van maatalouden ehdoton edellytys, ei mk. Siis määrärahoja, joiden tuottama 7861: siellä ole mahdollinen. Kun maat jokivar- hyöty sekä m,aanviljblyksen että koko kan- 7862: silla muuten ovat miltei poikkeuksetta pa- santalouden kannalta katsoen on kieltämä- 7863: rempia kuin takalomailla, ja kun sen li- tön, pyritään vähentämään. 7864: säksi viimeksi mainittujen maitten viljele- Pyhäjoen alajuoksun eri koskien per- 7865: minen kulkuteiden puutteessa usein tuot- kaamisee.n, jonka kustannusarvio on 7866: taa voittama.ttomioa vaikeuksia, ovat maan- 2,400,000 mk. ja josta kuluvana vuonna 7867: omistajat käyneet etupäässä viljelemään käytetään 1,000,000 mk., on hallitus otta- 7868: jokivarsimaita, vaikkakin sanotusta syystä nut menoarvioon 600,000 mk. tarkoituksella 7869: vähemmän kannattavasti. Näin on asian- jättää 1929 vuoden menoarvioon 800,000 7870: laita myöskin Pyhäjoen varrella samoin mk. Kun Pyhäjoen perkaus koko pituu- 7871: kuin Pyhäjärven ympäristöllä oleviin mai- deltaan ja Pyhäjärven veden laskeminen, 7872: hin nähden. joiden tutkimustyöt ovat parhaillaan käyn- 7873: On sentähden tyydytyksellä todettava, nissä ja saatanee loppuun suoritetuksi tä- 7874: että valtiovallan puolelta on ruvettu kiin- män syksyn kuluessa, olisi saatava suorite- 7875: nittämään huomiota tämän epälmhdan kor- tuksi mahdollisimman nopeaan, rohkenen 7876: jaamiseksi, suorittamalla vuosien kuluessa ehdottaa, 7877: huomattavia rahamääriä jokien perkauk- 7878: seen ja järvien laskemiseen, tehden siten että Pyhäjoen alajuoksun er~naw 7879: mahdolliseksi alavampienkin maitten vil- ten koskien perkaamista varten ensi 7880: jelemisen. Mutta vaikka, kuten sanottu, vuoden menoarvioon otettaisiin koko- 7881: valtio on suorittanut huomattavia perkaus- naan jälellä oleva määrä kustannws- 7882: töitä, on tä,ssä työ, jota on jatkuvasti arviosta, eli siis 1,400,000 mk., ja että 7883: suoritetta<Va ja entisestään laajennetta;va. työ määrättä1:Siin loppuun suoritetta- 7884: - Timiö, joka tässä sUJhtee.ssa on ha<Vaitta- vaksi jo ensi vuoden kuluessa. 7885: 7886: Helsingissä, syysk. 14 p :nä 1927. 7887: 7888: Eero Nurmesniemi. 7889: 188 7890: 7891: 11,60. - Anom. ebd. N :o 86. 7892: 7893: 7894: 7895: ., 7896: 7897: 7898: I . . ahdensuo y. m.: Määrärahan myöntämisestä Lapuan- 7899: joen perkaustyön jatkamista varten. 7900: 7901: 7902: E d u s k u n n a ll e. 7903: 7904: La,pua,nJjoen. :perka.u.s,ta. valtion varo]Ua olisi välttämättä perattava. Sen melkein 7905: on suoritettu aikaisemmin jo monien vuo- kauttaaltaan liikanainen mataluus ja usein 7906: sien kuluessa. Tie- ja vesirakennushalli- paikoin liikanainen ahtaus aiheuttavat jo- 7907: tuksen alkuperäisesti laatima perkaussuun- kaisen pitemmän sadejakson jälkeen ve- 7908: nitelma tarmoitti työn suorittamista kah- den salpautumisen ja nostavat tulvaveden 7909: dessa jaksossa siten, että jälkimäiseen oli laajoille viljelyksille. Kun lisäksi yläjuok- 7910: ryhdyttävä vasta sitten, kun nähtäisiin, tu- sun varrella yhtämittaa viljelyalue laaje- 7911: .lisi.ko ensimaJS'een jaksoon kuuluva työ nee, yhä uusia vesiviemäreitä kaivetaan ja 7912: ehkä poistamaan jokivarsilla tavattavat vanhojen perkaamisella pyritään maiden 7913: haita!lliset tuilv,alt. Ensi'Inäiseen jaksoon nopeampaan ja täydellisempäiiln kUJivatta- 7914: kuuluva perkaustyö on tullut suoritetuksi miseen, lisääntyvät tulvat yhä nopeammin 7915: jo moniaita vuosia sitten, minkä jälkeen Ja käyvät entisiä tuhoisammiksi. 7916: Eduskunta parina vuotena myönsi varoja Tulvien aiheuttamista viimeaikaisista 7917: joen perka,ootyön edelleen jatkamiseen. Tä- vahingoista mainittakoon esimerkiksi seu- 7918: ten .on tullut jo perallmiksi Lapuanjoen ra:arv,aa, Syksyllä 19~:!il oli Latpl.millijoessa 7919: alajuoksussa olevat ahtaat kosket ja kallio- erittäin tuhoisat syystulvat Myöskin seu- 7920: pohjaiset paikat aina n. s. Savikoskeen asti raavana keväänä aiheutti tulvavesi suuria 7921: Ala-Härmässä. Perkaus tällä osalla on vahinkoja. Piiriagronoomi A. Teräksinen. 7922: käynyt suhteellisesti hitaasti, johtuen siitä, jolle maatalousministeri oli antanut tehtä- 7923: että perlmukses!Sa; on t:ä;vt.Y'IliYt poils1Jaa pal- väksi tutkia tulva-aluetta ja arvioida tul- 7924: jon kiviä ja kallioita. vavahinkojen suuruus, laski silloin syys- 7925: Jälkimäinen osa joen perkausta, joka tulva-alueen 945 hehtaariksi ja vahingot 7926: kuuluu Tie- ja ve.siraikenn:usha;lli:tuksen al- 1,445,000 markaksi sekä kevättulvat 5,680 7927: kupwäi<reen 'perkaussuunnitelmruaa:IJ,. ~on, viielä hehtaarin laajuisiksi ja niiden aiheuttaman 7928: suorittamatta. Hyötyalue, joka tämän v:ahingon 1,704,000 markaksi eli siis maini- 7929: joenosan perkauksen kautta tulisi vapau- tun yhden vuoden vahingot kaikkiaan 7930: tetuksi vahingollisista tulvista, on 5,000 a 3,149,000 markaksi. 7931: 6,000 ha. viljeltyä maata. Kun joki tältä Keväällä 1924 vallinneiden pitkäaikais- 7932: osalta ·on ka.ut<taalt.a.an, p·ehmeäpoh:jarista, jo- ten tulvain aiheuttamista suurista vahin- 7933: ten perkaus voitaisiin suorittaa koneelli- goista kerättiin maatalousministeriön toi- 7934: sesti, joutuisi perkaustyö tästä lähtien no- mesta tietoja kaikista lääneistä. Niissä 160 7935: peasti ja tulisivat kustannukset siten suh- pitäjässä, joista vahinkotiedot saapuivat, 7936: teellisesti huokeiksi. - Tämäkin osa joesta nousivat vahingot, yhtäläisten perusteiden 7937: Il,60. - Lahdensuo, y. m. 189 7938: 7939: mukaan laskettuina, kaikkiaan noin 33 sattuneet kovat hallat ovat vieneet suurilta 7940: milj. markkaan. Kaikkein suurimmat va- alueilta: kauranJ ennen sen valmistu- 7941: .hingot rtull.i;va:t La1purun' pitä:jän ()Sarle, nous- mista, että tuhansia .hehtaareja heinämaita 7942: ten siellä 1,658,260 markkaan. Jos laske- kärsi tulvasta, jopa siinä määrin, että tul- 7943: taan mukaan niiden toistenkin pitäjien va- van jälkeen paljastui veden alta ainoas- 7944: hirug10t, jot,ka' kärn'ivät La,pua,llljoen, aiheut- taan musta maan multa, että välillä jo vä- 7945: tamista tulvista, nimittäin Ala-Härmän hän laskenut mutta uudestaan kohonnut 7946: 63,0;00 markkaa, Kuortaneeru 605,249 mk., tulva vei jo kylvetyn kauran siemenen mo- 7947: Nurmon 258,175 mk. ja Yli-Härmän nelta maanviljelijältä j. n. e. 7948: 831,950 mk., niin saadaan näissä pitäjiss:· Lapuanjoen petkausta' on Tie- ja. vesi- 7949: esiintyneiden tulvavahinkojen arvoksi yh- rakennushallituksessa aina pidetty tär- 7950: teensä 3,416,634 mk. Tästä puuttuu kui- keänä ja välttämättömänä suorittaa. Niinpä 7951: tenkin Kauhavan pitäjän osalle tulevat va- on sen menoarvioehdotukseen vuodeksi 7952: hingot, joista ei oltu tietoja lähetetty. .1928 kuulunut myöskin Lapuangooo pe~r 7953: Jiainittakoon lisäksi että Lapuan pitäjässä, kaustyön jatkamista varten 1 milj. mk. 7954: jossa . asutus yleensä on keskikokoista ja Kun vuotuiset vahingot nousevat kaksi- 7955: pikkuviljelystä, oli vahingoista kärsineiden jopa kolminkertaisiksi siitä, mitä joenper- 7956: maanviljelijäin lukumäärä kaikkiaan 214. kaukseen olisi vuosittain käytettävä, käy- 7957: Myöskin viimeksikuluneena keväänä oli nee selville, kuinka tärkeä perkaustyön jat- 7958: l1apuan jokilaaksossa pitkäaikaiset ja tu- kamiiillen Lapuanjoessa olisi 7959: hoisat tulvat. Vaikka niiden aiheuttamista Edellä olevan perusteella anomme, 7960: vahingoista ei olekaan yhtä tarkkoja tie- 7961: toja esitettävänä kuin edellä, niin käy nii- että Eduskunta vuoden 19ij meno- 7962: den tuhoisuus selville kun mainitaan, että a?·viossa myöntäisi Lapuan!fTen per- 7963: tulva-aikaa kesti noin 8 viikkoa, että kevät- kaustyön jatkamista varten 1,000,000 7964: kvlvöt myöhästyivät jopa yhdellä. kuukau- Smk. 7965: della, josta oli seurauksena että äskettäin 7966: 7967: Helsingissä 15 p. syyskuuta 1927. 7968: 7969: 7970: J aio Lahdensuo. Aleksi Hakala. 7971: Väinö Malmivaara. Kaarlo Hurme. 7972: Heikki Vehkaoja. Martti Rantanen. 7973: E. A. Tm·ja. Viljami Kalliokoski. 7974: 7975: 7976: 7977: 7978: • 7979: 190 7980: 7981: 11,61· - Anom. ehd. N :o 87. 7982: 7983: 7984: 7985: 7986: Koivisto y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kgrött~ 7987: keskiosan perkaamista varten. 7988: 7989: 7990: E dusik:unnalle. 7991: 7992: Viitat·en vuoden 1925 valtiopäivillä teh- että Eduskunta päättäisi, vuoden, 7993: dyn anomusehdotuksen n :o 86 perusteluihin 1928 talousarvioon otett(JJI)(J}t,~i 7994: saamme kunnioittaen anoa, 3,000,000 markan määräraha'tl Ky- 7995: rönjoen keskiosan perkaamista vtJr- 7996: ten. 7997: 7998: Helsingissä 19 p :nä syyskuuta 1927. 7999: 8000: 8001: 8002: 8003: • J. Koivisto• 8004: Heikki Vehkaoja. 8005: E. M. Tarkkanen. 8006: Viljami Kalliokoski. 8007: 8008: 8009: 8010: 8011: .. 8012: 191 8013: 8014: 11,6a. - Anom. ehd. N :o 88. 8015: 8016: 8017: 8018: 8019: Koivisto y. m.: Määrärahan myöntämisestä Isojoen 8020: kolmannen jakson perkaamiseen. 8021: 8022: 8023: Ed usik:un nalle. 8024: 8025: Aikoinaan ova.t Isojoen jokivarrella asu- roja sen loppuunsaattamiseksi. " Lammas- 8026: vat maanomistajat anoneet että Isojoiki, niemen ja Polvenkosken välisen osan per- 8027: joka saa alkunsa Turun ja Porin ja Vaasan kaustyö lähenee loppua;an ja tuleekin lop- 8028: läänien rajoilla olevilta suoa;lueilta ja kul- puunsaatetubi hyvissä ajoin ensi vuonna 8029: kien Isojoen kunnan lävitse laskee Pohjan- kun nyt esillä olevassa talousarvioehdotuk- 8030: lahteen Lapväärtin kunnassa, valtion kus- sessa on sen jatkamiseksi varattu Sm:k. • 8031: tannuksella perattaisiin tulvien välttämi- 300,000 :-. Tällöin tulevat työkalut ja vä- 8032: seksi ja ha1lavaaran poistamiseksi. Ano- lineet siirrettäviksi pois paikkakunnalta el- 8033: muksen johdosta on asianomainen läänin- lei sitä ennen saada varoja varatuksi lop- 8034: agronoomi aikoinarun toimittamansa tutki- puosanllcin perkansta varten. Jos työ tällä 8035: muksen perusteella puoltanut anomusta ja tavalla keskeytyy ja työnjohto, työ';ffiki ja 8036: on sittemmin piiri-insinööri suorittanut tut- välineet siirretään pois •ei ole suuriakaan 8037: kimuksensa ja laatinut joen perkaussuunni- toiveita saada joen yläjuoksun perkausta 8038: telman. aivan pian toimeen. Niille ma1anomista- 8039: Tässä suunnitelmassa on perkaustyö jille, joiden maat ovat yläjuoksun varrella, 8040: jaettu kolmoon osarun1. Ensimäinen osa ei siis perkallksesta tule olemaan minkään- 8041: käsittää Isojoen jokisuun Lapväärtin kun- Laista hyötyä, v;aan saavat he vain todeta 8042: nassa, toinen Le.mmasniemen :kosken ja sen hyödyn mikä nyt jo on havaittavissa 8043: Polvenkosken välisen osan Isojoen kunnassa niillä maanomistajilla, joiden maat ovat toi- 8044: ja kolmas jokialueen Polvenkoskesta Isojoen sen perik:ausjaikson varrella. 8045: lähteille Honkajoen kunnan rajoilla. En- Tulvaveden alainen alue kolmannen per- 8046: ·siniäinen osa eli Isojmm 'jokisuu on jo pe- kausjakson varrella käsittää n. 70 ha viljel- 8047: rattu k<Jkona•an valtion toimesta ja lrustan- tyä, nyt mitä suurimmassa määrässä tulvien 8048: nuksella. Toinen osa Lammasniemen kos- vaivaamrua maata ja n. 200 ha alaa mitä par- 8049: kesta Polvenkoskeen on parhaillaan per- hainta viljelyskelpoista suota, jonka vilje- 8050: kaustyön .alaisena valtion toimesta siten että lykselle ottamisen esteenä on vain alueen 8051: perkauksesta hyötyvät maanomistajat osal- v·esiperäisyys, mikä taas tutkimuksen mu- 8052: listuva;t kustannuksiin viidennellä osalla. kaau kokonaam poistuisi suunnitellun per- 8053: Perikausjakson viimeisellä kolmanneksella, kauksen kautta. Lisälksi hyötyisi perkauk- 8054: eli Polvenkoskesta ylöspäin, ei toistaiseksi sesta välillisesti koko kolmannen jalkson sa- 8055: ole pel'lkauksesta mitään toiveita ja uhkaa dealue, n. 15,000 ha, nyt nopeasti soistuvaa 8056: koko perkaustyö jäädä puolinaiseksi, jos ei hyväkasvuista; me'tsämaata, jonika pararuta- 8057: ensi varainhoitokaudeksi voida osottaa va- miseen ojituksenkin avulla tulisi! petkauksen 8058: 192 II,ö:!. - Isojoen pe,rkaus. 8059: 8060: kautta mahdollisuus. Samaten hyötyisivät kolmannen perkausjakson varrella olevien 8061: kyooellises:t'ä perkatulmest.a. Isojokeen tällä vä- mruid~n omisti3Jjat ryhtyneet tO>imenpi>teisiin 8062: lillä laskevain Ri~t,aluom.a.n, Lolhiluoman ja perkaustyön säännölliseksi jatkamiseksi an- 8063: I,ylyluoma'n varsilla olevat laajat ja ensi- taen sitoumuksen osallistumisestaan kus- 8064: luokkaiset viljelysk:elpoiset. maa>t. tanmrksiin ja anoen työn jatkamista Pol- 8065: Isojoen kunrnoo. asutus on. jo n1yt tyypi!l- venkoskesta ylöspäin. Heidän toimenpi- 8066: listä pienviljelysasutusta, jossa viljelysmaan teensä ei kuitenkaan johda käytännölliseen 8067: tarve on suuri ja jossa torppien itsenäisty- tulokseen ellei ensi varainhoitokaudeksi va- 8068: misen ja tilojen jakamisen kautta se yhä rata määrärahaa töiden jatkamiseksi kol- 8069: nopeasti lisääntyy, joten edellämainitunlai- mannella perkausjaiksol1a, eli Polvenkos- 8070: set. viljelysmaan lisäämisen mahdollisuudet kesta ylöspäin. 8071: olisivat nopeasti hyvä:ksi käytettävät. Edellä ole>va•n p€ru.steella esitämme, 8072: Toisen jalqon perkaust.yö on sujunut niin 8073: hyvin, että, mikäli nyt saattaa jo päätellä, että Eduskunta ottaisi ensi vuoden 8074: tulee tämän osan kustannusarvio Smk. rnenoa1·vioon 12 P. l. II lttvun 9 mmn. 8075: 1,450,000 :- alitetwksi useammalla sadalla- kohdalla lisäyksenä Smk. 150,000:- 8076: tuhannella markalla. Näin ollen tulisi koko käytettäväksi Isojoen kolmannen 8077: joen perkaus viedyksi loppuun n. .Jakson perkaamiseen; s€kä 8078: • 150,000 :- a 200,000 : - markan lisäyksellä kehoitta1'j;i hallitusta käyttämään 8079: toisen ja:kson kustannusarvioon, jos työ yh- Isojoen kolmannen jakson perkaa- 8080: tämittaisesti tehdään. Tämän tkaåken tie- mween lisäksi ne varat, mitkä mah- 8081: täen ja huomioonottaen keskiosan perlmus- d!ollisesti jäävät jälelle mainitun 8082: työn pikaisen päättymisen ja siitä johtuvan ,joen toisen jakson pe1•kaamiseen 8083: työn keskeytymismahdollisuuden, ovatkin myönnetyistä vm·oista. 8084: 8085: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1927. 8086: 8087: 8088: J. Koivisto. E. M. Tarkkanen. 8089: Heikki Vehkaoja. Viljami Kalliokoski. 8090: 193 8091: 8092: ll,63. - Anom. ehd. N :o 89. 8093: 8094: 8095: 8096: 8097: Linna, K. E., y. m.: Määrärahan myöntämisestä metsä- 8098: taloudellisiin ojitustöihin yksityismailla. 8099: 8100: 8101: E d u s k u n n a 11 e. 8102: 8103: Vasta sen jälkeen kun joitakin vuosia kien metsien vuotuinen kasvu on 44.4 milj. 8104: sitten toimitettu valtakunnan metsien ar- ms. Myös ikäluokkasuhteet ovat huomat- 8105: vioimistyö saatettiin päätäniliön ja sen tavassa määrin säännönmukaisesta poik- 8106: päätulokset julkaistiin, saatiin .käytettä- keavat. 8107: väksi mahdollisimman luotettavat tiedot Paitsi sitä että metsien puuvarasto on 8108: maamme metsistä kokonaisuudessaan, nii- vähäinen ja metsämaa niin ollen yleensäkin 8109: den puuvarastosta, kasvusta, ikäluokka- on osittain tuloa tuottamattomana, on yli 8110: suhteista y. m. Näiden tie!tojen peru.S- 300,000 ha. kasvullista metsämaata aivan 8111: teella on vasta käynyt mahdolliseksi etsiä aukeana, siitä n. 180,000 ha. maan etelä- 8112: oikeata ratJka.isua montiJle metsiiltaJoutta puoliskossa. 8113: koskeville kysymyksille. Metsien yleistä tilaa kuvaavana on edel- 8114: Edellä mainitun arvioimisen tulokset an- leen pantava merkille, että hakkuilla pi- 8115: tavat havainnollisen kuvan metsien tilasta lattuja metsiä oli n. 2 milj. ja suorastaan 8116: ja siitä, millä tasolla metsätalous suurin hävitettyjä metsiä yli 1/4 milj. ha. Talou- 8117: piirtein katsottuna meidän maassamme on. dellisesti ala-arvoisen harmaaleppäpensas- 8118: Tämä kuva on yleensä varsin vähän loh- ton vallassa oli n. 0.4 milj. ha ensi sijassa 8119: dullinen. Niinpä on ensinnäkin metsien hakamailla; kaikkiaan nousi metsätalou- 8120: puuvarasto, siis tuottava pääoma, sangen dellisesti vähätuottoisten hakamaaluon- 8121: vähäinen ja vain osa siitä, mitä se voisi toisten metsien ala runsaasti 2.6 milj. heh- 8122: olla. Koko maassa on puuvarasto hehtaa- taariin. 8123: ria kohti arvioitu olevan vain 64.3 m3 :iä; Missä määrin maamme metsien vuotui- 8124: maan eteläpuoliskossa, joka valtavalta nen kasvu riittää korvaamaan vastaavana 8125: osaltaan on yksityisten omistuksessa, on aikana tapahtuvan kulutuksen, siihen ei 8126: kuutiomäärä 78.4 m3. keskimäärin kasvul- voida tällä hetkellä luotettavaa vastausta 8127: lisilla ja huonokasvuisilla metsämailla sekä saada. Tämä johtuu yksinomaan siitä, että 8128: 86.7 ms. yksinomaan kasvullisten maiden puutavaran kulutuksesta puuttuu toistai- 8129: metsissä. Kun puupääoma on pieni, on seksi, kunnes alulle pantu kulutustutkimus 8130: luonnollista, että myös metsien kasvu py- on saatu suoritetuksi, riittävää selvitystä. 8131: syy alhaisena. Vuotuinen kuutiokasvu on Alkaisemmin toirrniietUDi illrv~olaslrelman mu- 8132: laskettu tekevän vain 1.77 ms. keskimää- kaan olisi metsäntuotteiden vuotuinen ku- 8133: rin metsähehtaaria kohti koko maassa; lutus kaikkiaan n. 40 i:nilj. m3. Edellyt- 8134: erikseen maan etelä'pudliskossa se on 2.66 täen, että tämä luku ei suuresti poikkeaisi 8135: ms. ja pohjoispuoliskossa 0.78 ms. Kaik- todellisesta kulutusmäärästä, ei liikahak- 8136: 8137: 25 8138: 194 11,63. - Metsätaloudelliset ojitustyöt yksityismailla. 8139: 8140: kausta - koko maan metsät, siis myös sel- laajat suot edelleen puolituottoiseen tai ko- 8141: laiset, joilta ei IliYkyisim. voida hyväksi lk:i1yt- konaan tuottamattomaan tilaan, vai saate- 8142: tää, huomioonottaen - vielä harjoitettaisi. taanko ne tuottavaan kuntoon. Maamme 8143: Sen sijaan on ilmeistä, että monin paikoin metsä- ja joutomaihin on laskettu sisälty- 8144: Etelä- ja KesJri.,Suomessa, etupäässä parh.ai- vän n. ll.s milj. ha soita, joista lähes puo- 8145: den liikereittien varsilla, metsiä kulute- let olisi edullista ojittaa metsän kasvatusta 8146: taan enemmän kuin mitä ne kasvavat. - varten. Jos nämät ojitus- ja metsityskel- 8147: Mutta sittenkin enemmän kuin hakkaus- poiset suot kuivatettaisiin ja metsitettäi- 8148: määrän runsauden vuoksi on muistuttami- siin, saataisiin metsien tuotto tätä tietä li- 8149: seen syytä siihen tapaan nähden, jolla sääntymään, arviolasl\)elman mukaan n. 15 8150: hakkaukset toimitetaan. Hakkauksissa ei milj. m3 :llä. Toimittamalla mainitunlai- 8151: nimittäin pidetä läheskään riittävässä mää- sissa metsissä sitten kasvatus- eli hoitohak- 8152: rin huolta metsän vastaisesta kehityksestä kauksia, nousisi tuoton lisäys vieläkin suu- 8153: eikä tuoton siillyttämisestä edes nykyisen remmaksi. 8154: suuruisena, puhumattakaan sen kartutta- Metsien ja metsätalouden merkitys maas- 8155: misesta, niinkuin tulisi. Päinvastoin saa- samme yjksityisru!J maalti.il:m ja ko!Jro kallS'an 8156: vat hakkaukset liian yleisesti epäjärkipe- taloudelle Oili yileisesti tunoottu. Siksi tyy- 8157: räisen määrämittahakkuun luonteen tai dymme täJssä su!htteessa viåt1Jalamruaru va.Jin 8158: muodostuvat ne muutoin metsänhoidon muutarrn~in seikkoihin. Ma1ati1run :taloudessa 8159: vaatimusten vastaisiksi. -Mihin tällainen edustaa se puutaiVal!'a, iminkä mlllammnistaja 8160: asiantila johtaa, jos pikaista muutosta pa- osittain kotitarpeisiin käytettäväksi osit- 8161: rempaan päin ei metsien käsittelyssä ta- tain myyntiä varten metsästään saa, huo- 8162: pahdu, on ilman muuta selvää. mattavaa rahallista arvoa; myös metsä- 8163: Että metsien puuvarasto, niinkuin edellä maan käyttäminen karjan laitumena vai- 8164: viitattiin, ja siitä johtuen myös niiden kuttaa lisäävästi maatalouden tuottoon. 8165: kasvu on nykyään vain osa siitä, mitä se Oikealla tavalla hoidettu maatilan metsä- 8166: voisi olla, on tutkimuksillakin todettu. Si: talous 'luo V'll!ka'VUutta myös tilrun mallitalou- 8167: ten on laskettu, että vuotuinen kasvu maan teen, tehden sen enemmän riippumatto- 8168: eteläpuoliskon kasvullisten maiden met- maksi niistä vaikeuksista, jotka johtuvat 8169: sissä, mikä nykyisin on 33.7 ms., voisi olla maataloustuotteiden hintojen vaihteluista 8170: ainakm 1 1 / 2 ~kel'talimm vie1äpä suurempi- epäedulliseen suuntaan. Yleensä voitaneen 8171: kin. S!liattamalla nykyään löytyvät metsät sanoa, että se tuki, jonk,a tilan oma metsä 8172: parempaan kuntoon voidaa'n metsien tuot- tarjorua, o1ll- poikkeus.trupruuksia kemties iu- 8173: toa huomattavasti kartuttaa. Tämän ohella kuunottamatta - suorastaan välttämätön 8174: lisä:kSii on mahdollisluuksia muillakin kei- maatilan talouden tasapainossa pysyttämi- 8175: noin lisätä puuntuotantoa. Viitattakoon selle. Näitä seikkoja silmällä pitäen on 8176: tässä vain aukeiden alojen metsittämiseen myös niille viljelystiloille, joita viime vuo- 8177: ja soiden kuivaUamiseen metsän kasva- sien aikana on muodostettu ja edelleen 8178: tusta varten. muooostetarum, Val!'aittu, muun ohella, met- 8179: Ensiksi mainittuja, aukeita aloja, ei to- sää etupäässä kotitarvepuiden saannin tur- 8180: sin kasvullisilla mailla ole paljon jos niitä vaamiseksi. - Arvosteltaessa taas metsä- 8181: verrataan metsämaan koko alaan, mutta talouden kansantaloudellista merkitystä, 8182: silti ei niidenkään metsää tuottavaksi saat- on ensinnäikin pantava merkille, että met- 8183: taminen suinkaan ole merkitystä vailla. sätalous tarjoaa runsaassa määrin työan- 8184: Valtavasti suurempi vaikutus maamme siota niiln hyvin h1a:kkuu-, ado-,, uiltto- y. m. s. 8185: metsätalouteen on sillä seikalla, jäävätkö töissä kuin myös puunjalostuslaitoksissa 8186: II,63. - Linna, K. E., y. m. 195 8187: 8188: sekä välillisesti liikennelaitoksissakin. Nämä hallituksen suunnittelemat toi- 8189: Edelleen muodostavat puu ja sen jalostus- menpiteet tulevat toteutettuina epäile- 8190: tuotteet varsin huomattavan osan rauta- mättä koitumaan metsätaloudelle hyö- 8191: teiden kuljettaman tav~roo mii!äräSitä, dyksi. Mutta ne eivät ole mielestämme 8192: tukilen ja e:<f..struen sitoo rautaJttieve:rkos- rii.ttäviä. Jo n!J'i; olisi valtiovrull.an puO'lelta 8193: tomm.e kelhi;ttämistt.ä. VieLä lioooo >tässä ryhdyttävä erinäisiin muihinkin toimenpi- 8194: yhrte:ydessiä 'syytä viitata siillle:n, että teisiin kysymyksessä ol6Vaill! taloude:nhaaran 8195: maasta vietyjen ipUUllljalostustlUotteiden kahotll:ami'Selksi. 8196: arvo on viime vuosina ollut 4/5, jopa enem- Siten olisi ensinnäkin suurempaa huo- 8197: mänkin; viennin koko arvosta:.. Kaup,pru- miota kiinnitettävä yksityismailla olevien 8198: taseen pysyminen maalle edullisena riippuu soiden kuivattamiseen metsän kasvatusta 8199: siis ratkaisevasti siitä,. voidaanko pruun ja varten. Laskelmien mukaan on yksityis- 8200: sen jalostustuotteiden vienti,. mikäli sen raha- ten omistuksessa n. 3 milj. ha. sellaisia 8201: arvosta on kysymys, pirtää vähintään nykyi- soita, jotka edullisesti voidaan saada kun- 8202: sen suuruisena vaiko ei. nollista metsää kasvamaan. Ojittamalla 8203: näitä soita saadaan puuntuotantoa huomat- 8204: Edellä on viitattu toiselta puolen siihen, 8205: tU~vasti Jisäty'ksi, jOtta paåltsi soistumisen 8206: että maamme metsien nykyinen tila on mo- 8207: enempi etenemiJnen klam~e: vastaa- 8208: nessakin suhteessa epätyydyttävä, toiselta 8209: vasti ehkäistyy. Kuivaftamalla soita met- 8210: puolen taas mahdollisuut!len lisätä metsien 8211: sän kasvatusta varten helpotetaan samalla 8212: tuottoa ja nHstä saatavia rahatuloja. Kun 8213: myös samojen soiden mahdollisesti myö- 8214: otamme huoonioon nämät seikat ja lisäksi 8215: hemmin tapahtuvaa viljelykseen ottamista, 8216: sen merkityksen, mikä metsätaloudella on 8217: sillä maaperä huomattavasti paranee met- 8218: yksityisen maatilan ja koko kansan talou- 8219: sän alla. Lisäksi ennättää metsä useim- 8220: lessa, eikä vähimmän ulkomaan kaupas- 8221: missa tapauksissa kasvaa myyntikelpoi- 8222: samme, niin on mielestämme välttämätöntä 8223: seksi, ennenkuin maa tulee viljelykseen rai- 8224: valtiovallan puoleUa ryhtyä entistä tar- 8225: vattavaksi, jolloin puutavarasta saatava 8226: mokkaampiin toimenpiteisiin metsätalou- 8227: hinta tavallisesti riittää peittämään pellon 8228: den parantamiseksi. 8229: raivauksesta ja lisäojituksesta johtuvat 8230: Hallituksen talousarvioesityksessä onkin kustannukset. 8231: tähän seikkaan kiinnitetty huomiota. Erit- Metsäojituksia on yksityismailla tähän- 8232: täinkin on hallitus pitänyt silmällä valtion hin mennessä toimitettu, mutta vesiperäis- 8233: metsätalouden voimaperäiseksi saattamista ten maiden alaan nähden varsin pienessä 8234: ehdottarualla määrärahoja huomattavasti mittakaavassa. Ei ole myöskään luulta- 8235: lisättäväksi hankintahakkuihin, metsänhoi- vaa, että yksityiset maanomistajat vast- 8236: totöihin, suonkuivaukseen, puhelin- ja tie- edeskään tulisivat ilman valtion avustusta 8237: verlmston kehittämiseen y. m. Myöskin puheenalaisia kuivatustöitä suorittamaan 8238: metsätieteellisen tutkimustoiminnan tar- siinä määrin kuin maan edun kannalta 8239: peet ovat tulleet varteenotetuiksi, joskaan olisi suotavaa ja tarpeellista. Se on kyllä- 8240: hallitus ei ole ehdottanut tärkeänä pidet- kin ymmärrettävää, sillä tulo ojituksista 8241: tyä metsäteknologista osastoa perustetta- viipyy lyhyemmän tai pitemmän ajan ja 8242: vaksi koelaito'kseen. Lisäksi on hallitus ta- - jos on kysymys aukeista soista - käy 8243: lousarvioesityksessään nimenomaan luvan- tavallisesti niin, ettei työn suorittaja en- 8244: nut antaa eri esityksen yksityismetsäta- nätä korjata lopullista satoa. Tällaisten 8245: louden ·edistämistyön uudelleen järjestä- peruspa:ramn1ustöide:n tukemini()IlJ on katsot- 8246: misestä. tava olevan sopusoinnussa valtion edun 8247: 196 Il,63. - Metsätaloudelliset ojitustyöt yksityismailla. 8248: 8249: kanssa. Sen avun, jota valtion puolesta sistä, annettava maanomistajien itsensä 8250: olisi maanomistajille annettava, tulisi kä- tehtäväksi. Jotta maanomistajat saisivat 8251: sittää osittain raha-avustusten myöntä- tilaisuuden hankkia ojitussuunnitelmien 8252: mistä metsäojituksiin osittain ammattitai- täytäntöönpanossa tarvittavia ammatti- 8253: don levittämistä ojitustekniikassa. tietoja, olisi tässä tarkoituksessa pantava 8254: Kysymys valtion osanotosta maanparan- toimeen erityisiä lyhyitä metsäojituskurs- 8255: nustöiden kustannuksiin on parhaillaan seja. Ne yhdet tämänlaatuiset kurssit, 8256: valtion komitean valmisteltavana ja tulee mitkä hallitus on suunnitellut pidettäväksi 8257: komitea luullaksemme tekemään ehdotuk- Tuomarniemen metsäkoululla, eivät käsit- 8258: sia myös avustuksista metsänojituksiin. tääksemme riitä tarvetta tyydyttämään, 8259: Komitea ei vielä ole jättänyt lopullisia eh- mikäli metsäojitustöitä ruvetaan vähän- 8260: dotuksiaan hallitukselle. Kun kuitenkin kään suuremmassa mittakaavassa toteutta- 8261: olisi tärkeätä,' että ojitussuunnitelmia voi- maan. Rohkenemme sen vuoksi kunnioit- 8262: taisiin jo ensi kesäkauden aikana valmis- taJen elhdo1ltrua, 8263: taa ja osittain myös ryhtyä niitä toteutta- 8264: maan, olisi jo ensi vuoden menosääntöön että Eduskunta merkitsisi jo vuo- 8265: otettava tarpeellinen määräraha metsäoji- den 1928 menosääntöön 6 miljoonan 8266: tustöiden avustamista varten. markan siirtomäärärahan metsäta- 8267: Ojitustyön taloudellinen tulos riippuu loudellisiin ojitustöihin yksityis- 8268: kokonaan siitä, millä taidolla ja asiantun- mailla pääasiassa samanlaisten peri- 8269: temuksella työ suoritetaan. Vaikkakin aatteiden mukaisesti käytettäväksi 8270: ojitussuunnitelmien laatiminen on jätet- kuin maataloudellisten maanparan- 8271: tävä siihen eriko:iSkoulutuksen saanei.den nustöiden avustamisesta on säädetty 8272: henkilöiden suoritettavaksi, niin lienee sekä 8273: suunnitelmien täytäntöönpano, mikäli ei että osa tästä erästä käytettäisiin 8274: ole kysymys suuremmista kuivatusyrityk- ojituskurssien järjestämiseen. 8275: 8276: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1927. 8277: 8278: 8279: K. E. Linna. J. H. Vennola. 8280: Risto Ryti. Eero Hj. Rydman. 8281: Heikki Karjalainen. Elias Sinkko. 8282: Mandi Hannula. W. K. Särkkä. 8283: Oskari Mantere. w. W. Tuomioja. 8284: 197 8285: 8286: 11,64. - Anom. ehd. N :o 90. 8287: 8288: 8289: 8290: Koivuranta y. m.: Määrärahan myöntämisestä asu- 8291: tusta varten toimitettavaa maiden tutkimista ja 8292: erinäisten maanmittaustehtävien suorittamista var- 8293: ten. 8294: 8295: 8296: E d u s k u n n a ll e. 8297: 8298: Maanhankinta tilattomalle väestölle on sen johdosta komitean asessori Väinö Ahlan 8299: antanut Eduskunnalle aihetta ryhtyä mo- puheenjohdol'la. ·Tämä komiteru tuli siihen 8300: niin toimenpiteisiin. On säädetty joukko yksim.ieliseoo. tulokseen, että on tarpeellista 8301: tätä 1tarkoittavia lake·ja selkä ~oiltetJtu !mel- järjestää asia antamalla maanmittausinsi- 8302: koisia varoja. Maata on Suomessa verrat- nooreJa asutushallituksen käytettäväksi. 8303: tain runsaasti. Monåssa ma:aiDlhak1joiSS~a näyt- Nämä i'IlSiinöörit eivät oilisi rpilirijaosta riip- 8304: tää olevain erityinen :innost'US ja !halu päästä puvaisia ja saisivat asutushallituksen osotus- 8305: mwahan käsiksi. Asi>as1Ja huoleh.timaan1 on pe- ten mukaan määräyksensä asianomaisesta 8306: rustettu erityinen hallitus, jonka toimesta läärri'll!maanm.ittauskonttorista. On suunni- 8307: suoriteta;an tarpeelliset tutkimuksei, toirmi- teltu tarVitta,yan vähintään kaksi maanmit- 8308: teta;a,n kuivatustyöt ja rakennetaan tiet sekä tausinsinööriä ja kaksi hrtoitta;jaa. Tar- 8309: valmistetaan täydellimm asutussuunnitelma. peelliset varat sopisi ottaa 11 P. l. XIV luv. 8310: Kun tämä on tehty ja asutustilat olisi luovu- 7 momentilt1a, jt~lle olisi vuodeksi 1928 mer- 8311: tettava haki·joille, kohtaa kuitenkin este, jota kittävä 9,6,000 markan lisäys - 2 maanmit- 8312: asutusviranomaiset eivät ole onnistuneet tausinsinööriä a 30,000 markkaa ja, 2 kar- 8313: voittamaan. Tämä este on siinä, että maan- toilttajM a 18,000 mall"kka,a. Sailllialla olisi mo- 8314: mittauslaitos ei näy jaksavan riittävän no- mentin nimikettä muutettava käsittämään 8315: peasti suoriutua sen osalle tulevista viralli- muunkin kuin valtion maan. Vuoden 1928 8316: sista toimituksista. menoarviossaan on rusutushallitus tehnyt 8317: Va~itettavimpana esiintyy tämä epäkohta vastaamun ehdotuk.sen, mutta halllitus on 8318: harvemmin asutuissa osissa maata, joissa ainoastaan pieneltä osalta ottanut sen esi~ 8319: juuri olisi enimmän tilaa uusille asutusti- tykseensä. 8320: loille ja ru.nswasti sopivia hakijoita.. Asia11r Edellisen noja1la ehdotamme kunnioit- 8321: omaisella maa.nm.ittausinsinöörillä on ennen taen, 8322: määrätyitä muita toimituksia niin moneksi 8323: vuodeksi, että uusien asutustilain hakijoille että 1928 v :n t1tlo- ja menoarviossa 8324: käy vuoron odottaminen ylivoimaiseksi. 11 P. L. XIV l. 7 numuentt.i hyväksy- 8325: Epäikohdan poistamiseksi on asutushallitus tään näin kuuluvana: ,Asutusta 8326: tehnyt esityksiä asianomaiseen paikkaan varten toimitettava maiden tutki- 8327: saavuttamatta tarkoitettua tulosta.. Myösk:in minen ja erinäisten maanmittaus- 8328: Eduskunnassa on kiinniteity asiaan huo- tehtävien suorittaminen ( arviomää- 8329: miota ja viime keväänä asetti valtioneuvosto räraha) 276,000:-. 8330: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1007. 8331: 8332: Janne Koivuranta. Viljami Kalliokoski. Antti J unes. 8333: Juhani Leppälä. K. A. Lohi. E. M. Tarkkanen. 8334: 198 8335: 8336: 11,65. - Pet. försl. N :o 91. 8337: 8338: 8339: 8340: 8341: Forsberg m. ft.: .Ang. beviljande av anslag tiU amor- 8342: teringslån för inrättande av fiskkonservfabriker. 8343: 8344: 8345: T i ll R i k s d a g e n. 8346: 8347: Efter världskriget har vår fiskkonserv:- Som en lbetydande ex:portvara Iämpar 8348: industri helt och hållet undergått en för- sig Iikväl endast steriliserad (ibakterieirå) 8349: ändring. Tidigare importerade denna hermetiskt inswtt fisk, lbiand viiken den aU- 8350: största delen a.v den belhövliga råva,ran, männal'lte ·formen är oijelfiskkonserven (en 8351: c :a 1 milj. kg. per år, samt exporterade c:a sa:rdintillv:erkning) , viiken :hw1ler siog i åTa- 8352: 1 milj. kg. av sina produkter samtidigt som tai och ,:flör viiken man såilunda: ka.n, Ulp;p- 8353: landet självt förbrukade utländska fisk- sölm marknadJsipia:tser i vilka trakter av 8354: konsel'V'er. Nu!för,Uidoo. e.rhå:lles däremot väriden som helst. På tihlvel'iknin:g av så- 8355: råvail'an: i eg,ert 1a,nd, med unlfu,nt:ag- av den dan !fisk, ibe~rood av v.assbuk ocih småsill, 8356: för sillkonserverna erforderliga, och fabri- grundar si'g bl. a. den stora fiskkonserv:- 8357: kernas hela produktion konsumeras i hem- indUiStrin i Norge, v:ars export aN oijefisk 8358: landet. Såsom råvara ha'r vår vi1i:tigaste har stigit till odh med öve,r 20 milj.oner 8359: fisk, strömmingen, numera fått allt större kg per år. I vlå.rt land utförda Jfömök hava 8360: betydelse och bland konserver röner just ådaga:lagt att strömmingen myeket väi läm- 8361: 5ådana beredda av strömming på grund av par sig tili råmaterial 1för sardinindustrin 8362: sina lbil1ligia 1pris en a.Ht större etlitertfrå:gan och denna tillv.erlrning av st:Vömming, lha~r 8363: samtidigt som importen av utländska fisk- även redan r:igå:ngsali:ts vid en av V'åra 8364: konserver nedgått. falbrik:er. 8365: Men efterhand som fabrikerna utvidgas Stora konsumenrter 'av oljefisk äro Nord- 8366: och dera.s antal ökas uppnås helt naturligt Ametilkas Förenta Stater, Engiand, 8367: snart den yttersta gränsen för vad landet Australien, Syd...Afri.llm oc!h Syd-Amerikla. 8368: kan konsumera. Vår fiskkonservindustri J.1~kades det llitt å näm'Thda stora mwrknads- 8369: blir unlder ~Siåda,n,a, lförhaJlanden nödd och platser 1pia:cerru helst 5 miijoner k;g av 8370: tvungen att söka sig utländska avsätt- strömmings:fångsten komme denrna industri 8371: :p.ingsorter. Att ernå sådana är för när- att skwpa en ny grund för strömmingsfisket 8372: varanoo även det viktigaste för hela Vlårt och de.ss framtid. Utan vidare är ikiail't, 8373: strömmingsfiske ooh :fisk'kO'l1SeTVindustri att en sådam industri komme att jämsides 8374: och frå:gans •lyekJ~ga lösnång utgör den Vlä- m'Erl fJsket 'berodw kust- och S'kärgårdlsbe- 8375: sen!tligaste förutsruttThingen för hela ström- :folknången ansenliga möjligheter tili anbets- 8376: ming.sfisket samt ikommer a;tt höja nämnda förtjänst i falbrikerna. 8377: fiskes nationaiekononlliska betydelse till den I vårt Iand ·finnas för närv:arande endl!l.St 8378: grad vartill den överhuvudt.a:get kan upp- 11 (av dessa tvenne 1just inrättade) fisk- 8379: bringas. konsel'V'farbriker, aUa belä:gna å den sydliga 8380: II,65. - Fol'ISbe;rg, y. m. 199 8381: 8382: kusten. ProdU'ktionens värde har regel- De åtgärder, som a.Utså vore nödvändiga 8383: bundret stigit år frän1 täx och uppgick un- d:ör cfis'kindusrtrins utvechlande, vore, att sta.- 8384: der senaste år tiU över 10 mil~oner mk. För ten skuil:le stäJ.la till 1am,1:Jbruksstyrellsens 8385: att fiskkon.seiWindustrin skaU bliva en fak- tfiskeriavdelnings rförlf'ogande ertt tillräckligt 8386: tor av större bertydelse i vårt adlfiirsliv er- stort anslag, vilket avdelningen finge ut- 8387: fordlras lilk:väl flera tiotal d'albriiker längs giva som amorteringslån mot låg ränta åt 8388: h~la kusten. kommuner eller swmmlainSlutningar,. eller 8389: Även finnas .a.ndra omriåden aN fiskin- enski.lda personer vHka. ville inrätta nya 8390: dustrin, som äro värda be:aktande. Som konservfaibrike~r \I)a de orter, där d~lika 8391: så!dana kunna nämna.s d'ram~StäJ.lning av fisk- fabriker äoou icke :finnas och där större 8392: olja, ur spigg samt fiskmljöl ur vårström- tinglång till råvara:n, strömmingen,. srtår till 8393: mingen i vissa skäl1glårdstrakter, varest den buds. Säidana liån iborde utgiva;s på lik<a 8394: på grund av 1bristen på avsättningsorter förmån[igta villkor, som de l'ån starten på 8395: betingar sig e:tt underpris. Till enahanda senare tid .givit för smlålbrukets frKmjalllde. 8396: slags industri lroan äve•n räiknas sältranin- Vida.re vore det nödigrt, att exporten, av 8397: dustrin å!tmlinstone å det mest \be.tydande fis'kkonserver från Finland till :förenä:mnda 8398: säl'fångswnu.1å<1et Va:S!a. skä.rg1ård. Iänder •och världsdelar kundle få stöd av 8399: Oneklig1en hJiser man i ·landet stort in- Finlands lbeskickningar i utlandet. 8400: tresse för fiskindustrin, me:n å ·&ndrlll sidan På grund av ovan framhållna omständig- 8401: är denna indUSitrigren !hos O'SS slå p·ass :ny hete<r rfå vi· föresilå,. 8402: oo'h. främnw.nde, att det visat sig svårt att 8403: få kapital 'placerat i denna under nu rå- att Riksdagen i statsförslaget för 8404: dande tförhå1landen med höga rämtesa.tser. år 1928 bevilja1· 3,000,000 mark att 8405: SåJf1:1amt man ur alhruänna medel nrot låg av lantbruksstyrelsens fiskeriavdel- 8406: rälllta beviljade dem, villm först åtaga sig ning utgivas som amorteringslån på 8407: sa'ken och vilka lhelt naturligt hava att förmånliga villkor åt kommuner el- 8408: övervinna svårigfu.eter vid starten, förmån- ler sammanslutningar eller enskilda 8409: ligla produktionsian vore detta förhå.J.la;nde personer, som inrätta nya fiskkon- 8410: otviv:elalktigt ägnat att UJppväcka intresse servfabriker, där sådana ännu ej fin- 8411: :för sa:ken ocll svårt är att utlfinna medel, nas och ha förutsättningar att d1·i- 8412: tack vare vilka sam.:hället verkligen kunde vas; samt 8413: bättre och mera bestående· bispringa vårt att regeringen anmodar Finlands 8414: fiske än gffltom att på nä:mJlljda sätt deltaga beskickningar i de länder, där fisk- 8415: i uppibyggandiElt av nu rilfrngaNarade :för oss konserver kttnna säljas med fram- 8416: nya produktionsomT~äde., vars snahba för- gång, att biträda lantbruksstyrelsen 8417: verkl1gande ä·r så ~cket mera nödvänldigt och konservfabrtkerna vid uppsö- 8418: som v·i för Viår viktigaste .fisk, strömani~ lcmuk av marknad för denna vara. 8419: gen,. icke i annan .rform kunn:a ,eThålla gi- 8420: vande exportmarknader. 8421: Helsilll.gfors den 13 se1ptember 1927. 8422: 8423: And. Forsberg. Antti Kukkonen. 8424: Edv. Helenelund. Matti Pitkänen. 8425: K. V. Åkerblom. E. A. Tuomivaara. 8426: J. lnborr. P. Saarinen. 8427: J. Im. Bäck. M. Paavilainen. 8428: Gustav Lindberg. T. Jauhonen. 8429: Berndt Kullberg. Vihtori Vesterinen. 8430: Henrik Kullberg. Jussi Rapo. 8431: 200 8432: 8433: 11,65. - Anom. ehd. N :o 91. Suomennos. 8434: 8435: 8436: 8437: 8438: Forsberg y. m.: Määrärahan myöntämisestä kuoletus- 8439: lainoiksi kalasäilyketehtaiden perustamista varten. 8440: 8441: 8442: E d u s ik u n n a 11 e. 8443: 8444: MaainnailS'Odan jälkeisenä aikana on ikala- suldettu kala, jonka yleisin muoto on öl;jy- 8445: säilyketeollisuutemJne kokonaan muuttaniUt kalasäilY'ke ( sardin:i!vrumiste), joka säilyy 8446: luonnettaan. Se otti aikaisemm!in suurim- vuosimääriä ja jolle näin ollen voidaan ha- 8447: mllllli osan raaka-;aineesta:an, noin 1 :m.[Jrjoona ke.a markkinoita :m.[stä maa;pallon osasta ta- 8448: kiloa vuosittain, ulkoiDJailta ja lälhetti hansa:. Sen valmistukseen kilohailista ja 8449: maasta pois noin 1 miljoona krloa valmiita pienestä siJ.listä lp€'rustuu m. m. Norjan 8450: tuotteita, sama.naikallislesti kun maa itse suuri kalasäilyket~ollisuus, jonkia öljykalan- 8451: käytti u1lrolaisia kal<asäillykkeitä. Nyt sitä- vienti voi nousta yli 20 miljoolliliD! kilon 8452: vastoin raailm-aine oteta.an kotima;asta, lu- vuodessa. Maassamme telhdyissä 'kokei- 8453: kuunotta;matta sillisäilykke.isiin, ja tehtaiden luissa on käynyt selville, että silakkamme 8454: koko tuotlamito kälyitetään kotimruass:a. Raaka.- täysin soV'eltuu raaka-·aiineeksi tässä teolli- 8455: aiuoon:a on [>äälkaltUi11lme sillalkka SaJanut }'lha suudessa ja sen v,almlistus öljykaiaksi onkin 8456: suuremmn merkityksen ga säilykkeis:tä jo yhdessä rtehtarussamme al:!Ganut. 8457: juuri sil.a;kka.säily'kikoot halvan hintansa täh- Suuria öljykalan kuluttaJjia ovat Poh- 8458: den yhä kasv~mm ikylsynJnän, sa.mailiJ:ru kun jois-Amerikan YihdysvalJ:at, Englanti, 8459: ulkoiaisten kalasäilykkeiden maahantuonti AustraJ.ia, .Etelä4.fri.kkru ja Ertelä-Ame- 8460: on vähentynyt. rikka. Jos meidän onnistuu näille suurille 8461: Mutta ieMa1deru lac1ij.eutuessa ja niiden markkinoille s~joitta;a silakansaa1iistamme 8462: luvun Lisääntyessä saavutetaan luonnolli- vaikkapa vain 5 m:iJ.j. kiloa, tulisi tämä 8463: sest-i <pia,Illkinl kOJtimaisen !kysyDll1itru ra;ja. teollisuus luomaan ikoko sila!kankaJ.astuksel- 8464: Kalateo1lisuudelleiD.IIOO j:ää silloir:n tehtäväksi lemme uuden pdlijan ja tulevaisuuden. Sa- 8465: mal'ldcinain ihakeminen ulkoa. Sen toteut- nomattwkin on se1vää,. että tällainen teoilli- 8466: ta:m.[nen onkin nylkyisin koko sila kanikalas- suus tulisi antamaan rannikon ja saruriston 8467: tuksemme j1a kal.asäJilyketedllisuuietm.me tär- asukkaille varsinaisen !Jmlastustoimirm'an 8468: kein telhtävä ja sen onnellinen ratkaisemi- ohella huomattavia ansiomahdollisuuksia 8469: nen koko silakaruk:alastuksemm:e kohottami- työskentelyssä itse tehtaissa. 8470: sen tärkein edellyt}'18, joka myös tulisi teke- Maassamme on nykyisin olemassa vain 11 8471: mään tämän kooastuksen kansantaloudelli- (näistä !kaksi v,asta Viailmisltunutt:a:)' .kalasäily- 8472: sen merkityksen niin suureksi, kuin se ketehdasta, nekin kaik!ki maan etelärarnni- 8473: yleensä voi tulla. kolla. Tuotanoon arvo on vuosi vuode'lta 8474: Merkitseväksi ulosvientitavaraksi sovel- säällmöllisesti nQussut ja oli viime vuonna 8475: tuu kuite:nkin yksinomaan sterilisoitu yli 10 miljoonaa mlk. Kalasäilyiketoollisuu- 8476: (bakteerivapaa!ksi tehty) ja, lhermeettisesti den muodostuminen voimakkaaksi liike-elä- 8477: II,65. - FoMberg, y. m. 201 8478: 8479: män alai~si edellyttää kuitenkin useita kym- vaJ.tio asetta.isli :100/lJtaloushallittuksen ka- 8480: meniä tehtaita 'Pitkin !koko rannikk:oamme. lastusosaston käytettäwäksi riittävän suuren 8481: On olemassa muitakin kalateollisuuden määräralhan, josta osasto saisi antaa ha:lipa-. 8482: aloja, jo:iJrin !huomiota on kiinnitettävä. Täl- korkoi&a kuoletuslaimYja kunnille tai osuus- 8483: laisina on mainittava !k:ala1lllaSvan val:Ilris- kunnille j,a muille yMymille, jotka haluai- 8484: tus piikkikaloista ja kalrujauh>Ojen V'almd.s- sivat perustaa uusia srulyiketehtaita paik- 8485: tus kevätsilruk:asta eräillä ran.nrlkkoseuduil- kakunnille, missä sellaisia tehtailta ei vielä 8486: lamme, missä sen hinta sijoittalll!ismalh- ole j:a missä raaka-ainetta, si'lakikaa, on run- 8487: dollisuuksien puuttoossaJ on suhteettoman saamlmJin määri,ru saatavissa. Sellaisia lai- 8488: halpa. Saman luontoisoon teollisuuteen voi- noja olisi annettava yhtä edullisilla eh- 8489: daan myös lukea hylkeenrasvateollisuus doilla, kuin ;ne lainat, joita valtio viime ai- 8490: aina!kin tärikeimmällä hy}keenpyyntialuool- !k:oina on antanut pienviljelytksen edistämi- 8491: lamme Vaasan saaristossa. seksi. Vielä olisi tarpeen että kalasäi'lyk- 8492: Kieltämättä maassamme on.iherännyt har- keiden vienti Suonresta edellämainittuihin 8493: rastusta ikaJateoillisuuif:~en, muttru 'toiselta mailhin ja mawnosiin saisi Suomen ulko- 8494: puolen tämä ala on maassamme siksi uusi mailla: olevien ilähetyiSrtöjen tukea. 8495: ja outo, että on osottwutunut vaikoo!k.si Ylläesitettyjen seik!lrojen nojalla srua:mme 8496: saada siihen pääomia sijoitetuksi nykyisen ehdottaa, 8497: kolikokannan vallitessa. Jos yleisistä va- 8498: roista &nnettaisiin n:irille, jotka ensin asiaan että Eduskunta vuoden 1928 tulo- 8499: ryhtyvät j'a joilla luonnollisesti on allruVIai- ja menoarviossa myöntää 3,000,000 8500: keudetkin voitettavana, halpakorkoista luot- markkaa maataloushallituksen ka- 8501: toa tuotantol,ainoiksi, olisi se seikka epäile- lastusosaston välityksellä a;nnetta- 8502: mättä omansa herättämään yleistä mielen- vaksi kuoletuslainoina edullisilla eh- 8503: kiintoa asiruan, ja vaikeata on löytää trupaa, doilla kunnille tai yhtymille tai yksi- 8504: millä y1Meiskunta todella voisi kalastus- tyisille henkilöille, jotka perustavat 8505: tamme paremmin ja pysyvänrmin auttaa uusia kalasäilyketehtaita, missii sel- 8506: lrnin 'juuri 'tä1läi tawalla olemalla mukana laisia vielä ei ole, mutta on menes- 8507: nyt kysymyksessä oleva;a meillä uutta tuo- tymisen edellytyksiä; sekä 8508: tannona:laa luomassa, jonka nopea toteutta- että hallitus kehoittaa Suomen lä- 8509: minen on sitä välttä;mättömämpi, kun rpää- hetystöjä niissä maissa, minne kala- 8510: kalallenrme, sila;kalle, ei muussa muodossa säilykkeitä voidaan edullisesti myydä 8511: saada! kaJlllllattlllva.a uiO'SVieDJtiä. avustamaan maataloushallitusta ja 8512: Ne toimenpiteet, :j,oita siis tarvittaisiin säilyketehtaita markkinain etsimi- 8513: kalateolEsuuden kehittämiseen, olisivat että sessä tälle tavaralle. 8514: 8515: Helsingissä, syyskuun 13 p :nä 1927. 8516: 8517: 8518: And. Forsberg. Antti Kukkonen. 8519: Edv. Helenelund. Matti Pitkänen. 8520: K. V. Åkerblom. E. A. Tuomivaara. 8521: J. lnborr. P. Saarinen. 8522: J. Im. Bäck. M. Paavilainen. 8523: Gust~v Lindberg. T. Janhonen. 8524: Berndt Kullberg. Vihtori Vesterinen. 8525: Henrik Kullberg. Jussi Rapo. 8526: 26 8527: 202 8528: 8529: 11,66. - Pet. försl. N :o 92. 8530: 8531: 8532: 8533: 8534: Österholm m. fl.: Ang. beviljande av anslag för fiskeri- 8535: näringens främjande. 8536: 8537: 8538: 8539: 8540: I propositionen angående statsförslaget på detta område är fortfarande tryckt oeh 8541: för :år 1928 föresl~'l,r regeringen a.tt ansla;get det vore i hög grad önsklig:t att staten kraf- 8542: för fiskerinäringens främjande mlMte höjas tig:t skulle stöda, den npplysningsverksam- 8543: med ·50,000 mark. Då det föreslagna till- het, som avser att sprida; kunskwp om yrkets 8544: skottet emellertid är avsett att användas. höjande oeh utkomstmöjligheternas förbätt- 8545: till bestridande av kostnaderna för vården rande för fiskar!befolkningen. På grund 8546: av fiskefyrar ooh räddningsstationer, är an:- härav vore det av nöden. att aillSlaget för 8547: ~!laget oförändmt för slå viott det a~ser un- fiskerinäringens främjande skulle betydligt 8548: derstod at föreningar oeh andra. samman- ökas.. V ederlbörande fa·ckmyndighet har 8549: slutningar, som verka för fiskeri:näringens oekså i sitt budgetförslag för år 1928 föror- 8550: förkovran.. Detta anslag, 800,000 mark, ut- dat ibeviljandet av ett tillskott av 300,000 8551: gör, om penningvärdets blllbeaktas, endast ma.rk, Undertecknade föresllå dock att ett 8552: 47 proeent av anslaget för samma ändamåll mindre belopp skul1e be.vilja.St, nämligen 8553: :före :kriget. Likväil ha de nämnda samman- 100,000 mark. 8554: slutningarnas antal, al'!betsuppgid:ter och Vi anih'ålla. aHtså vördsaant, 8555: verksamhetsmöjlighetei' i hög grad ökats. 8556: Instruktiorusverksamheten, som utövas av att Riksdagen måtte besluta att an- 8557: fiskeriorganisat,ionerna, har varit av sär- slaget för fiskerinäringens främjande 8558: skilt stor ibetydelse under de år, då fiskeri~ måtte i statsförslaget för år 1928 hö- 8559: näringen i allmänhet oeh särskilt havsfisket jas med 100,000 mark och sålunda 8560: haft att kämpa; med: storat svårigheter. utgöra 950,000 mark. 8561: Denna krisperiod är ännn icke förbi. Läget 8562: 8563: Helsingfors den 16 septemlber 1927. 8564: 8565: 8566: John Österholm. J. lm. Bäck. 8567: Berndt Kullberg. Edv. Helenelnnd. 8568: And. Forsberg. Otto J aoobsson. 8569: 203 8570: 8571: 11,66. - Anom. ehd. N :o 92. 8572: Suomennos. 8573: 8574: 8575: 8576: 8577: Österholm y. m.: Määrärahan myöntämisestä kalastus- 8578: elinkeinon edistämiseksi. 8579: 8580: 8581: Ed usk unm alle. 8582: 8583: Esityksessään vaJtion tulo- ja menoar- on edelleen vaikea ja olisi suuressa määrin 8584: vioksi vuodeksi 1928 ehdottaa> hallitus, että! toirvottavaa, että valtio voimakkaasti tukisi 8585: määräraha: kaJastuaelinkeinon edistämiseks,i sitä valistustoimintaa, jonka tarkoituksena 8586: koroitettaisiin 50,000 markalla. Kun ehdo- on levittää kalastwjaväestön keskuuteen tie- 8587: tettu liSäys kuitenkin! on tarkoitettu käytet- toj;rn ammatin kohottamisesta ja toimeentulo- 8588: täväksi kalastusma;jakkain ja pelastusa$- malhdollisuuksien ,parantamisesta. Tämän 8589: maån hoitokustan:ruusten peittämiseen, on vuoksi ,olisi tarpeen, että määrärahaa kalas- 8590: määräraha muuttumaton, mikäli se tarkoit- tuselinkeinon edistämiseksi huomattavasti 8591: taa kalastuselinkeinon edistämiseksi toimi- korotettaisiin. Asiano:maA.nen ammattivi- 8592: vien yhdistysten ja muiden yhtymäin avus- rasto onkin menoarvioehdotuksessaan vuo- 8593: tamista. Tämä märurä:raha,, 800,000 mark- ,deksi 19128 puoltaiDut 300,000 markan lisä- 8594: kaa, on, jos rahanarvon alen<e'Ininen. otetaan määrärahan myöntämistä. Allekirjoitta- 8595: huomioon, vain 4 7 prosentti'a samaån tar- noot ehdottavat kuitenkin, että vain pi~ 8596: koitukseen ennen sotaa käytetystä määrä- nem.pi määräraha myönnettäisiin, nimittäin 8597: rahasta. Mainittujen y'htymäin luku, teh- 100,000 markkaa. 8598: täviält ja toimintamahdolliSIUudet ovat kuiten- Me ehdotamme siis kunnioittaen, 8599: kin SUUJrel'lSa määrälssä r1isääntynoot. Kalas- 8600: tusjärjestöjen harjoittama neuvontatoiminta että Eduskunta päättäisi karattaa 8601: on ollut erikoisen suurimerkityksellistä määrärahan kalastuselinkeinan edis- 8602: • 8603: mma vuosina, jolloin kalastuselinkeino tämiseksi vuoden 1928 valtion tula- ja 8604: yleensä ja: merika}a:stus erikoisesti sai tais-, menoarviossa 100,000 markalla eli siis 8605: tella suuria vaikeuksia vastaan. ,Tämä pu- 950,000 markkaan. 8606: lakausi ei vielä ole ohi. Tilanne tällä alalla 8607: 8608: Helsingissä, syyskuun 16 päivänä 1927. 8609: 8610: 8611: John Österholm. J. Im. Bäck. 8612: Berndt Kullberg. Edv. Helenelund. 8613: And. Forsberg. Otto J acobsson. 8614: 204 8615: 8616: 11,67. - Anom. ehd. N :o 93. 8617: 8618: 8619: 8620: 8621: .. 8622: . 8623: 8624: 8625: 8626: 8627: Kontio y, m.: Määrärahan myöntämisestä palkkiolai- 8628: noiksi pienviljelijöille pellon tekoa varten. 8629: 8630: 8631: Eduskunnalle. 8632: 8633: Valtion taholta on viimeksi kuluneina pinta-ala pieni, alle 5 ha, ei se voi tuottaa 8634: vuosina kiinnitetty suurta huomiota maata- niin paljoa, että edellämainitut menot tuli- 8635: louden, erikoisesti pienviljelijäväestön ta- sivat oman pellon kasvusta, vaan on vilje- 8636: loudellisen tilan kohottamiseksi. Tämä tä- lijä pakotettu turvautumaan ansiotyöhön, 8637: hänastinen työ on pääasiassa kohdistunut joka useassa tapauksessa on satunnaista ja 8638: vuokratilojen muuttamiseen itsenäisiksi ti- pitkien matkojen takaa hankittava, Tällä 8639: loiksi valtion, yhtiöiden, kuntain sekä yksi- tavoin joutuu pieni talollinen yhä vaikeam- 8640: tyisten mailla ja on valtio ollut suurimpana paan asemaan, maatalous rappeutuu ja vel- 8641: tekijänä myöntämällä varoja asutuskass·alle kataakka lisääntyy. 8642: ja Osuuskassojen Keskuslainaraha.stolle, Kun asutustyön ja kansantalouden kan- 8643: jotka näin saaduilla varoilla ovat kymmeniä walta on tärkeätä, etttä jo olevwt ja tule- 8644: tuhansia vuokratiloja muodostaneet itsenäi- vat pikkutilat saataisiin itsekannattaviksi ja 8645: siksi viljelmiksi; ei myöskään ole väheksit- niiden taloudellinen asema vaurastumaan, 8646: tävä sitä työtä, minkä kunnat ja yksityiset on yhteiskunnan avuksitulo tarpeellinen 8647: maanomistaj•at rinn•an yritteliäilden pikku- vielä senkin jälkeen kun tilat ovat eroitetut 8648: viljelijäin kanssa ovat aikaruns:aaneet. ja valtion lainoilla ostetut. 8649: Lukuunottamatta hajanaista ja verrattain Parhaimpana keinona edellä olevan to- 8650: heikkoa neuvontatyötä supistuvwt va[tion teuttamiselle on, että jokainen, mikäli mah- 8651: t<>imenpiteet tälhän1; ei OOeiS riittävää mää- dollista, saa viljellyn alan niin suureksi ja 8652: • rää !huokookorkoista luottoa ole voitu valtion siksi hyvään kuntoon, että perheen toimeen- 8653: väliltyksellä sooda, vaa.n OD! usein pi1rku- tulo on taattu kotoisesta tuotannosta, mutta 8654: tilallilistlein täytyll;Yit tmvautua kallis:kol'lkoi- kuten jo mainittiin on tällaisille pikkutilal- 8655: siin lainoihin. lisille ylivoimainen tehtävä ruveta ottamaan 8656: Tällaisten tilojen omistajat joutuvat heti ylös uudismaata, josta työn tulos, joka tar- 8657: suuriin taloudellisiin vaikeuksiin; maan- vitaan nauttia päivittäin, saadaan vasta 8658: hinnasta on ruvettava maksamaan korkoa ja vuosien kuluttua. 8659: lyhennystä, rakennukset ovat rappiolla, vil- Valtion auttava käsi voisi tässäkin asiassa 8660: jelykset samoin, niiden kunnostamiseen pi- saada suuria aikaan myöntämällä vuosittain 8661: täisi olla aikaa ja rahaa. Perheen elatuk- riittävän mäJär.ä:vailw.n OsuuskasS<Yjen Keskus- 8662: sesta on myös huolehdittava. Valtio ja lair:nJaaoa:h.rustolle, joka rue jakaisi osuuskasso- 8663: kunta vaativat veronsa ja kun useim- jen välityksellä pienviljelijöille, joiden pel- 8664: milla näistä uusista viljelijöistä samoin toala on alle 5 ha, palkkiolainoina uudiB- 8665: kuin entisistäJrin talollisista on viljelty maan viljelyskuntoon saattamiseen. Lainat 8666: 11,67. - Kon,tio, y. m. 205 8667: 8668: voitaisiin antaa kustannusarviomäärään kor- me ja samalla kansan varallisuutta ehdo- 8669: keintaan 4,000 mk. ha, koron ollessa kor- tamme, 8670: keintaan viisi (5) %· että Eduskunta ottaisi vuoden 1928 8671: Jos lainanottaja määräajassa tekee sovi- talousarvioon 30 milj. markkaa palk- 8672: tun peltoalan hyvään kuntoon saa hän puo- kiolainoiksi, annettavaksi pellon te- 8673: let saamastaan lainasta palkkiona hyvin suo- koon pienviljelijöille, joiden pelto- 8674: riootusta työstä sekä maksaa toisen puolen pinta-ala ei ennestään ole viittä heh- 8675: lainoo osuuskiassaiLle ko:rikoi.ooenl määrä- taaria, ja 8676: ajassa takaisin. että sanottu rahamäärä annettai- 8677: Kun mielestämme' mainittu toimenpide sa- siin Osuuskassojen Keskuslainarahas- 8678: malla kun se antaisi kotoista työtä tuhan- tolle, edelleen osuuskassojen välityk- 8679: sille pikkutilallisille, vakiinnuttaisi heidän sellä lainattavaksi korkeintaan viiden 8680: ta1outtoon sekä lisäisi kotoista tuotantoam- ( 5) % korolla. 8681: 8682: Helsingissä, 15 päivänä syyskuuta 1927. 8683: 8684: 8685: 0. Kontio. Emil Jutila. 8686: E. A. Tuomivaara. Antti Kemppi. 8687: Aino Luostarinen. M. Paavilainen. 8688: Anton Vertanen. Juhani Leppälä. 8689: Ansh. Alestalo. Heikki Vehkaoja. 8690: Walter Mäkelä. J. A. Ihamuotila. 8691: E. Lautala. Janne Koivuranta. 8692: Kaarlo Hurme. P. V. Heikkinen. 8693: T. Jauhonen. Pekka Kopsa. 8694: Jooseppi Kauranen. Kalle Kirra. 8695: Matti Pitkänen. 8696: 206 8697: 8698: 11,68. - Anom. ehd. N :o 94. 8699: 8700: 8701: 8702: 8703: Sinkko y. m.: Määrärahan myöntämisestä pellonrai- 8704: vaamisavustuksiksi. 8705: 8706: 8707: E d u s k u n n a 11 e. 8708: 8709: Suomen mnw1.taJ.ouden looäkkem ihe:ilkoimpia sensiJaan Turun ja Porin läänissä on n. 8710: kohtia ja maataloustuotannon vähyyden 86.7 ha, Vaasan läänissä n. 79.3 ha ja Hä- 8711: oleellisimpia syitä on viljellyn maan pieni meen läänissä n. 72.5 ha. 8712: pinta-ala. Koko maan peltoala oli : Ottaaksemme muutamia esimerkkejä Itä- 8713: ja Pohjois-Suomen pitäjistä, mainittakoon 8714: V. 1900 ........... ·' n. 1,568,000 ha. 8715: tässä muutamien pitäjien kokonaispinta- 8716: , 19110 . . . . . . . . . . . . , 1,865,000 , 8717: alat, peltoala 100 asukasta kohti sekä pelto- 8718: , 19:20 . . . . . . . . . . . . , .2,023,000 , 8719: alat prosenteissa pitäjien ):,cokonaispinta- 8720: , 19:215 . . . . . . . . . . . . , 2,132,000 , 8721: alasta: 8722: Vielä selvemmäksi käy peltoalan pienuus 8723: ~ 8724: ~~ ~~ 8725: kun tarikastetaan viljelmäin lukua, joista oli e.g 8726: =~ 8727: ,.:.-o =- 8728: t!S" 8729: "'" 8730: ~~~ ,.., 8731: ~e. 8732: sellaisia, joilla peltoa on ::ttä' io~ :.-=- 8733: "'otl •. 'S.oc 8734: 1910 1920 8735: ··~ =- 8736: n' 8737: o"' 8738: "'""' 8739: :;!o 8740: ··0 8741: 8742: 0.5--3 ha . . . . . .. . 8'1,083 96,474 Inari •• 0 ••••• 166 0.01 9.6 8743: 3--10 , •• 0 ••••• 88,3<98 98,258 Kittilä 56·2 0.07 12.2 8744: 10-----<2'5 , . . . . . .. . ,33,749 41,119 Kuolajärvi ... 571 0.05 10.4 8745: 25----150 , 0 ••••• 0. 10,430 11,126 Hyrynsalmi .. 474 0.33 17.0 8746: :50--100, 2,779 2,836 Suomussalmi 1,397 0.26 18.0 8747: Eno ......... 8748: •• 0 ••••• 8749: 8750: 8751: 8752: 8753: yli 100, • • • • 0 •• 0 899 937 1,815 1.9 24.5 8754: Ilomantsi .... 2,856 0.6 28.7 8755: Vaikka peltopinta-alamme on neljännes- Juuka 0 •••••• 2,9·98 2.0 30.8 8756: vuosisada;ssa lisääntynyt n. 5·60,000 ha :lla Pielisjärvi .... 4,414 1.3 28.3 8757: eli n. 36 % :lla ja vaikka pellon ala onkin 8758: lisääntynyt samana aikana vähän eneiD!lllän Erityisesti siis itä- ja pohjoisosissa on 8759: kuin Viåestölisäys on ollut (100 asukasta niin hyvin peltoalojen suhteellinen kuin 8760: kohti oli peltoa v. 1900 n. 57.s ha ja v. 192'5 absoluuttinen määrä kovin pieni. Sitä on 8761: n. 60.5 ha) täytyy viljellyn alan määrää pidettävä liian pienenä. Ja kun, kuten 8762: edelleen pitää liian pienenä. 100 asukasta edellisestä käy selville, maassamme on kaik- 8763: kohti on peltoala eräissä lääneissä paljon kiaan lähes 200,000 viljelmää, joiden pelto- 8764: alle keskimäärän. Niinpä on se Oulun lää- ala on alle 10 ha ja niistä lähes 100,000 sel- 8765: nissä v.alin n1. 36.5 lha, Kuopion läänissä n. laisia, joiden peltoala on alle 3 ha, täytyy 8766: 40.1 haja Viipurin läänissä n. 43.9 ha, kun pitää selvitettynä, että suurin osa maamme 8767: 11,68. - Sinkko, y. m. 207 8768: 8769: viljelmistä on sellaisia, että ne eivät kykene Vuonna UH9 hyväksyi Eduskunta ed. 8770: antamaan riittävää toilllleenJtuloa keskisuu- Jyskeen y. m. aloitteen uudisviljelysten 8771: ruiselle perheelle. Jos viljelystaso olisi kor- avustamisesta v.altion varoilla. Tämän aloit- 8772: kea ja markkinat edullisia (kulkuneuvot teen johdosta myönsi eduskunta 10 milj. mk. 8773: hyviä, suuria asutuskeskuksia lähellä), voi- ja myöhemmin vuosina 1920-1921 lisä- 8774: sivat nykyistä lukuisammat viljelmät tar- avustusta määrättyjen perusteiden mukaan 8775: jota tyydyttävän toimeentulon asukkailleen. vuosina 1:!U9-1'921 suoritetuista uudisvilje- 8776: Mutta kun näin ei ole asianlaita ja kun osa ly.sraivauksista annettavaksi n. 36 milj. mk. 8777: näistä pienpeltoalatiloista sijaitsee harvaan Tämän yhteensä n. 46 milj. mk :n avustuk- 8778: asutuilla seuduilla kaukana markkinapai- sen, turv.m tuli raiv:attulffii n. 50,000 ha 8779: koista, ovat elämisen ehdot sangen monella uutta peltoa. Yleinen lienee se käsitys, että 8780: sellaisella viljelmällä huonot. Paremmat nämä varat tulivat tarkotuksenmukaisesti 8781: ovat ne niillä viljelijöillä, joilla toistaiseksi käytetyiksi . 8782: on metsää myytäväksi. Mutta tämäkään Mielestämme olisi edelleen lroetettava sa- 8783: apu!läihde 'Elli ole eihtymätön j.a lisäksi ei suin- mansuuntaista kiihoketta tuottavan pelto- 8784: kaan kaikilla pienpeltoalojen Qmistajilla ole aJan lisäämiseksi, kuitenkin niin, että avus- 8785: metsää myytäväksi, ei edes enemmistöllä. tuksia myönnettäisiirn ainoastaan mil1e, joi- 8786: Kansantaloudellemme olisi edullista ja den entinen peltoala on korkeintaan 10 ha. 8787: noille parillesadalletuhannelle viljelijälle Jos yleisistä varoista voitaisiin myöntää 8788: perheime:n Qlis~ 0'11llellislta1, jos liian pienet, avustusta esim. 600 mk. raivattua pelto- 8789: riittämättömät peltoalat laajenisivat. Tämä hehtaaria kohti jokaiselle korkeintaan 10 8790: ei mielestämme kaipaa todistelua. ha :n viljelijälle, olisi tällaisesta avustuk- 8791: Millä tavalla olisi sitten peltoalojen lisää- sesta odotettavissa tuhansien peltohehtaa- 8792: mistä pienviljelmillä edistettävä samalla rien lisääntyminen sellaisilla viljelmillä, 8793: kun pyritään jo olemassaolevia peltoaloja joiden entinen peltoala on riittämätön. 8794: sa.amaan nykyistä enemmliln tuottaviksi Y Avustus tekisi tällöin vain n. 20 % pelto- 8795: Vuotuinen meillä tapahtuva normaalinen ha :n raivaamis- j1a kylvökuntoon laittamis- 8796: peltoalojen lisäys on liian pieni. Pienvilje- kustannuksista, kun tämä avustus vuosina 8797: lijöillä ei ole pääomia. Lisäksi hyvin monen 1919-1921 oli 600-1,000 mk. raivattua 8798: täytyy lisäarusion saamiseksi käyttäJä ooa helhtam·ila kohti,, suurimmrultal osalta 8799: ajastaan vieraan töihin. Luottokin on mo- 1,000 mk. 8800: nen mielestä kallista. Hyvin moni pienvil- J onkunlaiseksi laskelmaksi siitä, kuinka 8801: jelijä on, etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa, paljon tällainen avustus kenties tulisi vaa- 8802: jo ennestään velkataakan alla, mitä velka- timaan valtion varoja, voidaan arvioida 8803: taakkaa m. m. 19t2.3 kato ja seuraavan vuo- että n. 100,000 pienviljelijää tulisi raivaa- 8804: den tulvat huomattavasti lisäsivät. Tosin maan keskimäärin ehkä n. 0.5 ha uutta 8805: pienviljelijäin osuuskassaluotto on huo- maata, yhteensä siis 50,000 ha, josta aiheu- 8806: keampikorkoista ja osuuskassaluotan ja tuisi, jos avustus olisi 600 mk ha kohti, 8807: neuvontatyön ansiota huomattavalta ooalta n. 30 milj. mk :n menoerä valtiolle. Mah- 8808: lieneekin viime vuosien uudisviljelystoi- dollisesti tulisi raivaibtava •aJ:a olemaan suu- 8809: minta. Mutta yksin tätä tietä käyttäen ei- rempi, mahdollisesti pienempi. Kun rai- 8810: vät peltoalat lisäänny kyllin nopeasti ja vausaika voitaisiin määrätä kestämään kor- 8811: riittävästi. Yail.tJioV<ana,n pitäisi muu:l1akin keintaan kaksi vuotta, tai ehkä paremmin 8812: tavoin edistää pienviljelijäin uudisviljelys- niin, että avustusta myönnettäisiin vain 8813: ten raivaanniBta. niistä uudisraivauksista, jotka aletaan v. 8814: 208 11,68. - PeliJ.Olllraivauksen avu~taminen. 8815: 8816: 1928 ja jotka: tulevat kyllvetyi'k:sii vri.imeist.ään tustoimenpide valtion taholta lisäisi tuotta- 8817: sykisyllä 1929, voitaisiin kustannus jalma van malaLil! tail.oo, J:is,ä;isi elinltarvetuot::amtoa, 8818: kahden vuoden osalle, jolloin vuoden 1928 olisi koko maJain! tail.oudelle l:cyOdyiklsi., ehdo- 8819: talousarvioon voitaisiin varata puolet tamm'e lmnnåloirttaen) 8820: arvioidusta tarvittavasta määrästä, eli 15 8821: mil.j. mk. Kun avustuksen tamJOjat måiälrättäi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1928 8822: siin tekemään ilmoituiksensa ja anomuk- valtion talousarvioon 15 milj. mk:n 8823: sensa esim. ennen kesäkuun 1 päivää 1'9128, suuruisen siirtomäärärahan jaettar 8824: voisi EdUBkunta vuoden 1929 budjettiin vaksi avustuksina uuden pellon rai- 8825: ottaa sen lisäm.äärän, joka ilmoitustell' pe- vaamisesta vuosina 1928-1929 600 8826: rusteella voidaan laskea tarvittavan. mk. ha kohti niille maanviljelijöille, 8827: Vakuutettuna siitä, että tällainen avus- joiden entinen peltoala on alle 10 ha. 8828: 8829: Helsingissä syyskuun 16 p :nä 1007. 8830: 8831: 8832: Elias Sinkko. K. E. Linna. 8833: W. K. Särkkä. W. W. Tuomioja. 8834: Mandi Hannula. J. H. Vennola. 8835: Heikki Karjalainen. Eero Hj. Rydman. 8836: 209 8837: 8838: II,69. - Anom. ehd. N :o 95; 8839: 8840: 8841: 8842: 8843: Saarelainen y. m.: Määrärahan myöntämisestä rajaseu- 8844: dulla suoritettuvien maanviljelysraivausten kustan- 8845: nuksiin. 8846: 8847: 8848: Eduskunnalle. 8849: 8850: v;iita!ten v. 1924 LiiUeet I-IX sivuilla vaksi 5,000,000 markan määrärahan 8851: 295-297 anomusehdotukseen N :o 125, käytettäväksi rajaseudulla ja 8852: 1.9Q6 vuoden Liitteet I-XI sivuilla 148- maamme muissa köyhissä kunnissa 8853: 149 anomusehdotukseen N :o 95, sekä Maa- 1928-1929 suoritettavien maanvil- 8854: talousvaliokunnan lausuntoon 27/3 1926, jelysraivwnsten kustannuksiin val- 8855: ehdotamme kunnioittaen, tioneuvoston lähernmin määräämillä 8856: ehdoilla•. 8857: että Eduskunta päättäisi valtion 8858: ensi vuoden menosääntöön ot,etta- 8859: 8860: Helsingissä, 10 p :nä syyskuuta 1927. 8861: 8862: 8863: Pekka Saarelainen. Pekka Kopsa. 8864: T. Jauhonen. E. Lautala. 8865: S. Salo. Janne Koivuranta. 8866: Jooseppi Kauranen. E. A. Tuomivaara. 8867: Heikki Vehkaoja. Juhani Leppälä. 8868: Antti Junes. P. Kankkunen. 8869: Matti Pitkänen. J. A. Ihamuotila. 8870: Anton Vertanen. 8871: 8872: 8873: 8874: 8875: 27 8876: 210 8877: 8878: 11,7o. - Anom. ehd. N :o 96. 8879: 8880: 8881: 8882: 8883: Ramstedt y. m.: Määrärahan rnyöntärnisestä uudisrnaan 8884: raivauspalkinnoiksi pienviljelijöille. 8885: 8886: 8887: Eduskunnalle. 8888: 8889: Kokemus on osoittanut, että ne toimen- maata. Seurauksena tästä kaikesta on ollut- 8890: piteet, mihinkä tässru mruassa on ryhdytty kin, että yhä suurenevat joukot pienviljeli- 8891: maanviljelyksen ja omavaraistalouden ko- jöitä on pakoitettu hakemaan toimeentu- 8892: hottamiseksi, ovat olleet riittämättömiä. lonsa palkkatyöstä. Toisena seurauksena on 8893: Varsinainen pienviljelijäluokka on kapitalis- se, että tämäkään tulolisäys, mikä saadaan 8894: tisen talouden aikana ja etenkin sen rap- ·Uhraamalla suuri osa ajasta palkkatyöhön, 8895: peutumiskautena joutunut kasvavan velka- ei sittenkään riitä, Vlaan joutuu pientila toi- 8896: taakan ja herkeämättä nousevan verokuor- sensa jälkeen pakkohuutokauppaan. Kapi- 8897: man puristuksen alaiseksi. Lisäksi on hal- talistinen rappeutuminen ja pääomanomis- 8898: litseva suuromistaja.in luokka omien luokka- tajain voitonpyynti tekevät tyhjäksi kaikki 8899: etujensa pakoittamana siirtynyt sellaiselle toimenpiteet tilaUoman väestön kiinnittämi- 8900: valtiotalouspolitiikan tielle, joka mitä suu- seksi maahan. 8901: rimmassa määrin jouduttaa pienviljelijäluo- Kuinka tärkeä tämä kysymys on, huomaa 8902: kan köyhdyttämistä. Samoin ovat myöskin siitä, että maassa on noin kaksisataatuhatta 8903: ne lait, mitkä aikaisemmin ovat laaditut ti- pienviljelijää, joiden omistamain maiden vil- 8904: lattoman väestön kiinnittämiseksi maahan, jelty pinta..ala rajoittuu ;puoLesta hehtaa- 8905: osoittautuneet tehottomiksi siinä mielessä, rista kymmeneen hehtaariin, ollen keskimää- 8906: että ne eivät olekaan voineet taata tälle rin viljellyn maan pinta-ala noin kolme ja 8907: uudelle maata omistavalle Juokalle tarpeel- puoli hehtaaria. Maatalousammattimiesten 8908: lista toimeentuloa. Lunastuslainain korot, laskelmien mukaan täytyy kuitenkin pien- 8909: maan lunastukseen ja maataloustyövälinei- viljelyksessä, ollakseen kannattavaa, kulla- 8910: siin kiinnitetyt pääomat sekä yhä raskaam- kin pienviljelijällä olla vähintäin 8 hehtaa- 8911: maksi käyneet verot ovat osoittautuneet rin suuruinen viljelty pinta-ala.. Näissäkään 8912: liian korkeiksi, joten nämä entiset tilatto- laskelmissa ei ole otettu huomioon maata- 8913: mat, jotka nyttemmin ovat lunastuslain loutta nykyään raskauttavia taloudellisia 8914: avulla saaneet itselleen maata, eivät kykene vaikeuksia. Kun nyt ottaa huomioon, että 8915: pitämään käsissään omistusoikeuttaan. Li- edellämainitusta maanviljelykseen kiinnite- 8916: säksi tulee sekin, että pääoman puute maa- tystä väestömäärästä toinen puoli on omis- 8917: taloudessa ja saatavissa olevain lainojen ko- tukseen nähden siinä asemassa, että sillä on 8918: rot eivät toisaalta myöskään anna tilaisuutta haHussaan vain alle kolmen hehtaarin ala 8919: viljellyn pinta-alan laajentamiseen niin, että raivattua maata, käsittää, että tämän väes- 8920: maanviljelys kannattaisi siinäkään tapauk- tön toimeentulo maanviljelyksessä on mah- 8921: sessa, että pienviljelijänä olisi riittävästi dotonta. Heidän elantomahdollisuutensa 8922: II,7o - Ramstedt, y. m. 211 8923: 8924: jääkin kokonaan riippuvaksi palkka.työstä, kaan, kuitenkin siten, että puolet palkin- 8925: jos sellaista on saatavissa. Tällöin he lisää- nosta voitaisiin jakaa jo silloin, kun puolet 8926: vät työttömien suurta armeijaa alentaen uudisviljelykseen aiotusta pinta.-·a;lasta on 8927: palkkatasoa ja tehden palkkatyöläisten toi- raivattu. 8928: meentulon mahdottomaksi. Palkinnot jaetaan asutuslautakuntien vä- 8929: Useimmilla pienviljelijöillä on kuitenkin lityksellä, jotka samalla valvovat, että pal- 8930: hallussaan niin paljon maata, että he kyke- kintojen suuruudet todella vastaavat puolta 8931: nisivät suurantamaan viljeltyä pinta-alaa, työkustannuksien arvioitua kokonaismäärää 8932: jos vain saisivat tarvittavan pääoman. Lai- uudis:vill;je1ykseen raivatusta ~pinJta-lllilasta. 8933: nain, vieläpä huokeakorkoistenkin avulla Palkinnot jaetaan siten, että 8934: tämä ei käy päinsä, koska entisetkin korot alle 5 hehta;arin viljeltyä maa.ta omistar 8935: ja kuoletukset sekä lisäksi verot ovat siksi valle pienviljeli,jälle suoritetaan 7'5 % rai- 8936: suuret, että nekin jo riittävät viemään pik- vaustyön todellisista kustannuksista.; 8937: kuviljelijäin maanomistuksen perikatoon. 5 hehtaarista 10 hehtaariin saakka omista- 8938: Ainoa keino on siis, että he saavat suora- ville maksetaan 50% raivaustyön kustan- 8939: naista rahallista avustusta. Tällainen avus- nuksista ; sekä 8940: tus annettaisiin tietenkin ehdolla, että se to- 10 hehtaarista 15 hehtaariin omistaville 8941: dellakin parantaa maataviljalevän pientilal- suoritetaan 25 % työkustannuksista. 8942: lisen asemaa, joten avustuksesta tulee sulkea Edelläsanottuun nojaten ehdotamme, 8943: pois kaikki suurmaanomistajat. Toiseksi on 8944: katsottava, että avustus te'hokkaasti edistää että Eduskunta myöntäisi ensi vuo- 8945: maan viljellyn pinta-alan suurenemista sekä den menoarvioon otettavaksi 40 mil- 8946: myöskin, että avustussummat eivät joudu joonaa markkaa, jaettavaksi pienvil- 8947: kenenkään keinottelijan käsiin. Paras jelijäin keskuudessa uudismaan rai- 8948: muoto on uuilismivauspailkinitojarjestelmä, vauspalkintoina perustel1tissa ehdote- 8949: jonka mukaan viljelyspalkkiot jaettaisiin tulla tavalla. 8950: uudisvilj•ely'ksren ralliv<a,tJUn, .pint.a-,alam mu- 8951: 8952: Helsingissä, syyskuun 16 p :nä 1927. 8953: 8954: 8955: E. Ramstedt. K. Kulmala. 8956: Adam Asikainen. F. Savenius. 8957: Aug. Turunen. J. A. Liedes. 8958: Arvo Riihimäki. Toivo Latva. 8959: L. Myllymäki. William Tanner. 8960: S. Savolainen. Jalmar Virta. 8961: J. Aug.. lsaksson. Y. Enne. 8962: Emil Tabell. Eino Pekkala. 8963: 212 8964: 8965: 11,71.- Anom. ehd. N:o 97. 8966: 8967: 8968: 8969: 8970: Linna, K. E.: Määrärahan myöntämisestä lainoiksi pien. 8971: viljelijöille n. s. viljeltyjen laitumien perustamiseen. 8972: 8973: 8974: E d u s k u n n a ll e. 8975: 8976: Maataloutemme tuotanto on yhä enemmän tannuksilla kun sen sijaan se halvimminkin 8977: vaihtumassa viljantuotannosta karjantuo- laskien muuten maksaisi 80-1: 20 penniä. 8978: tantoon. Voimaperäisempi viljelys on kyllä Eroitus on siis melkoinen. Tällaisten laitu- 8979: kyennyt tuottamaan viime vuonna n. 160 mien perustamiskustannukset tulevat kui- 8980: milj. kiloa viljaa enemmän kuin aikaisem- tenkin varsin kalliiksi - eräissä tapauk- 8981: min maassamme tuotettiin. Mutta tämä sissa jopa yli 4,000 markkaa hehtaaria 8982: muuttunut tuotantosuunta asettaa myöskin kohti - joten niiden perustamiseen, korko- 8983: maataloudelle uusia vaatimuksia ja vaikeuk- kannan ollessa niin korkean kuin se nykyisin 8984: sia. Tällöin tulee ensi kädessä kysymykseen on, vain harvemmin ryhdytään. Sitäpaitsi 8985: tuotantokustannusten alentaminen. Tämä on vähävaraisempien maanviljelijöiden, en- 8986: on välttämätöntä ennen kaikkea sen vuoksi, 'nen kaikkea pienvi,lj'eil.ijöittemme, luoton- 8987: että meidän varsinaiset vientimaamme Saksa saanti siksi vaikeaa, etteivät he pääse tätä 8988: ja Englanti ovat viime aikoina ryhtyneet uudistusta ollenkaan toteuttamaan. Ja kui- 8989: sa.ngen vo1marperäisiin toimenpiteisiin joko terukin on ennen krui:kkea, poonvil'jelijöil" 8990: oman voituotantons,a lisää.misetksi tai voita.r- lemme, ,joi!den metsäpin:tia-ai,art; ovat mitättö- 8991: peensa muuten tyycdyttällniseksi. Viime mai- mät ja usein 1isälksi la,itumeksi kerra.ssa1an 8992: n,itltu kosikee etenkin Englantia, joka. kulje- soveltumaJttomat, tämän kysymykSffll: jä~rjes 8993: tusavustuksia myöntämällä sekä osaksi suo- täminen suomsrbaaillJ elineihro, 'sillä sid:tä tulee 8994: ranaliSlai tuontipalkkioita maksamallakin ratka,isevaslti riip:puma,wn pie,nvilj>elykserrnme 8995: koettaa sa,ada pääasiallisimman voi,tarpeensa kanrua,ttruvaisuus ja pystyssä pysymin.en. 8996: tyydytetyksi dominioidensa alueelta. Kun Kysymykse~lä on siiJs 'erittäiBJ suuri y!hteis- 8997: nämä maat ilmastonsa y. m. puolesta ovf!lt kuniillailinen ja kaillSanlta~oudeUinoo merki- 8998: erittäin eduJ:lisia! karj,anhoitoll'l(c1ita on sel- tys ja on siirnä yhteiskunna111 puo1eltakin 8999: vää, että maaUemme niilstä ennen pitkää tehtävä maJhdollisimmam.. paiijon asi'oo eteen- 9000: !koituu swn:gen ylivoimaisia kilpailijoita päin viemiseksi. 9001: Englannin karjatalousmar1kkinoilla, ellei Hallitus asettikin viime vuonna erityisen 9002: täällä tehdä ka:~kk<ea mitä voida:run' kilpailu- komitean tätä kysymystä harkitsemaan. 9003: kykyrrnime kohot;tamiseiksi. Tiedossamme ei ole onko komitea jo työnsä 9004: Epäilemättä ovat n. s. viljellyt laitumet lopettanut ja minkälaisia ehdtJtuksia se on 9005: parhain keino tuotantokustannusten alenta- asian eteenrpäin viemiseksi tehnyt, muuta 9006: miseen. Tutkimukset ja kokeethan ovat 'kuin, että hallitus on e:hdott;a,llJUrt, - kuten 9007: osoittaneet, että viljellyillä laitumilla rehn- se ilmoitt>a1a mainitun komitean e!hdortuksen 9008: yksikkö voidaan tuottaa 30-50 pennin kus- perusteena - la1idunvilj·elysyhdistyksen toi- 9009: 11,71.- Linna, K. E., y. m. 213 9010: 9011: minnan tukemiseksi 250,000 markan korote- että Eduskunta päättäisi ottaa v. 9012: tun määrärahan. Tätä hallituksen esitystä 1928 valtion tuw- ja menoarvion yli- 9013: onkin tyydytyksellä tervehdittävä, mutta si- rnääräisten menojen VIII lukuun 9014: nänsä se ei mielestämme kuitenkaan ole riit- 5,000,000 markan rajattoman siir- 9015: tävä. tomäärärahan m.aataloushallituksen 9016: Kuten aikaisemmin mainitsimme, on pää- käytettäväksi pidempiaikaisten halpa- 9017: asiail!lisimparrua. estoonä vilj,elyslairtumien pe- korkoisten lainojen myöntämiseen 9018: rustamiselle pidettävä tarvittavien pääomien etupäässä pienvt'7jelijöille n. s. viljel- 9019: puutetta. Sen vubksi rohkenemmekin kun- tyjen laitumien perustamiseen. 9020: nioittaen ehdottaa, 9021: 9022: Helsingissä, 16 p. syyskuuta 1927. 9023: 9024: 9025: K. E. Linna. J. H. Vennola. 9026: Risto Ryti. Eero Hj. Rydman. 9027: Heikki Karjalainen. Elias Sinkko. 9028: Mandi Hannula. W. K. Särkkä. 9029: Oskari Mantere. W. W. Tuomioja. 9030: 214 9031: 9032: II,n. - Anom. ehd. N:o 98. 9033: 9034: 9035: 9036: 9037: Sinkko y. m.: Määrärahan myöntämisestä maanvilje- 9038: lys- ja talous8euroille metsätalouden edistämisekBi. 9039: 9040: 9041: E d u s k u n n a U e. 9042: 9043: Metsätalous muodosta:a maamme talou- saava.t tä,tä samaa työtä varten ainoastaan 9044: dessa varsin merkittävän osan. Yksityisessä 850,000 mk., siis n. 12 %. 9045: maata!loudlessa on sillä tävkeä; osuutensa. MaanJViljlelys-. jra talomrseuro'jen johto- 9046: Koko maan taJoudelle merkittsee paljon se, kunnalt ova;t tehnoolt kaikkensa, mitä on 9047: millainen O'l1 yksity~, tuot'to. Tämä ollut tehtii.'vmså asian hyväksi. Ne ovat 9048: tuotto rii!ppuu huomattavailta osaJta si1tä, hanikkineet lisävaroja, jota 08'0ttaa; esim. 9049: miten metsää hoidetwrun. Yksilftylismetsien näiden seurojen viime vuoden toiminta. 9050: h·oito ma&'lSam:me ei toistaiselksi ole tyydyt- Yksistään seurojen meltsät~arrouslkoTIBulenttien 9051: täväiHä kannalla. Se kaillpaa korjrausta. ja -n~euvojrain: palkkaamiseen käyttivät 9052: PääJosan siitä 'työstä, joka on suoritettu ma:amJVil'jelys- ja talousseurwt viime vuonna 9053: yksityismetsänhoidon kuten maata1ouden n. 1.1 mi:lj. mk. Lisäksi tullirvat muu't met- 9054: muid~n haaroj® kohottamiseksi, ovrut suo- sätalousmenot, flcilrpaHut, kurssit y. m. On 9055: rittaneet maanviljelys- j,a italousseurat. ilmeistä, ett,ä vailtion myöntämä. 850,000 9056: Mutta ei ole nä:idlen seurojen syy, jos met- mk. ei riittä.nYJt näiden menojm.t peit.tfuni- 9057: sänhoidon edåstiimistyö ei ole ollut kyllin seen. 9058: tehoisa:a. M·ruanvHjelys- ja talousseurojen Eräät luvut ovat omia;an kuv,aama.an 9059: ·valtiolta metsälillroidon edistämistyötä var- mwanviljelys- ja taliousseUll'Ojen metsätalou- 9060: ten saaiiDiat varat ov.at olleet kerrassaan den edistämåstyön laajuutta. V. 1926 oli 9061: riittämättömät. Niin1pä viime vuonna oli- maan'V'iljeJ.ys- .j,a tallousseurojen: :palveluk- 9062: vat maanvilj:elys- ja ta:lousseu:oojen metsän- sessa 25 (17 seuraTha) metsätalouskonsu- 9063: hoidon edist:ämiseksi vwltiolta saama;t mää- lenttia ja 52 rrwtsäta,lousneuvoja.a (19 seu- 9064: rärahat vaåJn 8r50,000 mk. Mi11en vaatima- ralla), joiden yhteinoo palkkauspäivien 9065: ton tämä määirärruha on, osotta:a m. m. ny- luku oli 18,878 ja matka- ja toimituspäivien 9066: kyiisen haUituksen tänä syksynä Eduskun- luku 13,.705. Nämä merf:Bätailousammatti- 9067: rual1e jättiälmä esittys n :o 25., Siilruä suunnitel- miehet suorittivat metsäJtaloustoimituksia n. 9068: laan tarvittarvan tätä työtä V'avten, jonka 51100 taloudessa. He wkivät metsälll hak- 9069: hallitus esirttää jätettäväiksi surmnittele- kau:s- ja !hroitosuunnitehruia. 11,868 ha :lle, 9070: miensa metsäinlhioitolautakuntien. suoritetta- lukivat ja leimasivat ylhteemsä 5,4'17,707 9071: vaksi, 8 milj. mk., josta valtio an1taisi 7 metsiipuuta ja koealojen avulla arvioivat 9072: målj. mk. Ja tätä määrää pitää hallitus 23,91'5 ha melt:sää, istuttivat metsä:puidren 9073: · sell:aisen(a, jidlla :tioistaisellOO voidaan tUlla taimia 82,230 ja kylvivät metsäpuiden sie- 9074: toimeen. 1\'Woo:v,j.ljelys- ja ta:lousseurat meniä 172 kg, ollen istmtetun ja kylvetyn 9075: 11,72. - Slimiklro, y. m~ 216 9076: 9077: metsän ala 198.3 ih:a. Tämän lisäksi jär- Kun jokaisella maalliViljiJilys~ ja talous- 9078: jestivät nama metsäta1ousa:mm>81tbimielhet seuralla voidakseen tehtävänsä täyttää edes 9079: 193 mmsänhoito- ja kylvökurssia, j'Oilla osapuilleen tyydyttä'V·iisti, pitäisi olla val- 9080: osanottaj·ia oli 4,532, joista pientViljelijöitä tion määrärahoja niin paljon, että niistä 9081: ja pienempiä keskiviljelijöitä yli 3,300; kukin wisi palkaJta ainakin y'hden metsä- 9082: kurssit lrestivät 328 J>iilivää. Metsätrulous- talouskonsulentin ja kaksi metsätalousneu- 9083: esitelmiä pidettiin 713. vojaa sekä voidakseern järjestää tarpeellisen 9084: Tämä suoritettu työmäärä on, katsoen määrä.n kursseja ja kilpailuja y. m., pitäisi 9085: käytettävissä olleisiin varoihin, hyvin suuri. niiden valtiont:tnääräraiha olla ainakin 9086: Tarvittavaan työhön nälhden ei se ole riit- 107,000 mk. Kun näitä seuroja on 22, tulisi 9087: tävä. Jos :rrui.elitään, niin kuin maan tarve niiden yhteinen määrära!h:a; olemaan 9088: edellyttää, saada edes osapuilleen riittävä 2,354,000 mk. Pidämme maihdollåsena, että 9089: metsänhoidon edistämistyö käyntiin, on seurat voisivat toimitusmaksuina y. m. kei- 9090: tarkoitusta varten myönnettävä enemmän noin ainakin toistaiseksi hankkia tarvitta- 9091: varoja. EniJlen kaikkea pienvilijeil.iljäin met- vat lisävarat. 9092: sätalouden edistämistyö vaatii yleisiä va- E·delläesitetyn nojalla esitämme kun· 9093: roja, sillä pienvil-jelijöille suoritettavista nioittaen, 9094: suunnitelma- ~a neuvontaJtoimituksista ei 9095: juuri voidru ottaa maiinilt:bavam: suuria että Eduskunta vuoden 1928 talous- 9096: toimitusmll)ksuja, kun sensijaan suurempien arvioon ottaisi maanviljelys- ja ta- 9097: vil1jelmien suunnitelma- ja metsänlukutoi- lousseurojen metsätalouden edistä- 9098: mitUtkslista yleensä kanruetaan kohtalaisen mistyötä varten 2,354,000 mk:n suu- 9099: korkeat maksut. ruisen määrärahan. 9100: 9101: Helsingissä, syyskuun 19 p :nä 1~27. 9102: 9103: 9104: Elias Sinkko. K. E. Linna. 9105: W. K. Särkkä. Elias Tukia. 9106: J. A. Ihamuotila. E. A. Tuomivaara. 9107: Taave Junnila. A. A. Neitiniemi. 9108: 216 9109: 9110: 11,73. - Pet. försl. N:o 99. 9111: 9112: 9113: 9114: 9115: Kullberg, B. m. fl.: .A.ng. beviljande av anslag till bygg- 9116: nadslån åt Garantiföreningen för Högre Svenska 9117: Lantbruksläroverket i Åbo. 9118: 9119: 9120: Till R.iksda.gen. 9121: 9122: Högre Svenska LaJltbruiksläroverket i titativt avseende gedig:na kunskaper. Ge- 9123: Åbo, som öppnades år 1916, g::cundadles av nom läroverkets förläggande till Åbo stad 9124: Svenskw Lan<tbrukssällskwpens i Finland har det även blivit möjligt att för undervis- 9125: fönbund närmast med a'Ysikt att utan de ningen ~ grund~ och biämnen förvärva 9126: stom. offer i penningemedel och tid, som en framstående lärarkrafteJr; sådana hava er- 9127: vid uillversitetet genomgången kurs ound- hållits från lärarpersonruJen. vid Åbo Aka- 9128: gängligeiJI påkaJlar, bereda ·r.andsbygdens demi och stadens högre läJroverk, ävensom 9129: ungdom tillfäHe att vinna. en högre fackut- läroverkets uppgift närastiående tjänste- 9130: bildni:ng inom 1am;tlbrukert:s omr1åde.. För den maniJ:lakret>sar. 9131: finsktalamde hefolkningen i vårt land hwr De unga män,, som genomg1ått: läroverket, 9132: man som ibekwnt i detta syfte ibl. a. de tven~ hava tili en del ska,ffat sig egna: lantbruk 9133: ne läroam.stalternw på Mustiala och Krono- eller också tagit anställning som anbetsle- 9134: borg. Dessa läroverk tillvaratll.lga en del av da:re, ibolklfömre elller iörvaltwre; nrwgra hava 9135: de lärda skolornas lärjunga:r,. vilka på grund fått anställning såsom lärare vid laJJ.tmanna- 9136: av utpräglad håg för praktiska värv avsluta skolor och jordbruksskolor samt som kon.su- 9137: sin skolkurs med fem"OO klas:sen. Högre lenter och instruktörer vid lalll1:ibrukssällskap 9138: Svenska LamtbruksläToverket i Å'bo tillgodo- och lantmannagillen. 9139: ser i detta avsee:nde vårt lands svenska be- Högre Svenska Lantbruksläroverket i Åbo 9140: folkning. Undervisningen bygger på mel- har en fullt hetryggad ställning ibeträffande 9141: lamkolams 1ärokurser oclh. omtfat,tar trenne eleV1tiUströmni:ngen. De nyinta;gna elever- 9142: årskurser. För att yttffi'liga,re utvidga till- ruas an ta;l är i år större än på måillga år och 9143: fället för landsbyg<dsungdomen att bliva del~ besökes läroverket av elever från landets 9144: akti1g av den högre fwckundervisningen hål- alika delar. Intill 50 % av elevmaterialet 9145: les å:rlig.en för ungw män, som med goda. .bygger på Iägre lalllrtJbruksskoleuJtbi1ldnJi.ng. 9146: v:itsord och fallenihet för läsning genomgått Lantlbruksläroverket hwr nu :åt sig UPJl· 9147: folkhögsko1a, lantmannru>kola eller lägre fört eget av ,behovet oundgängligen påkaUat 9148: jordJbruksskola, förbereda.nde kurser, vilkas skolhus, vilket togs i ibruk den 1 innevaram.de 9149: genomgående berättiga:r de unga att efter september. Sko~byggnaden irull'ehåller nö- 9150: godkänd inträdesexamen vinna inträde i diga lokaler för a:lla ibelhov 'bl. a. elevlabora- 9151: läroverket. torier, en rymlig maskinhall för en perma- 9152: Läroverket strävar givetvis att bringa nent maskinuts:tällning, ävensom fullst:äln- 9153: sioo elever .såväl i !kwl!litatilvt •Som i kvan- diga lokaliteter för ett elevkOSithåll. Läro.. 9154: II,73.- Kullberg, B., y. m. 217 9155: 9156: verkets nya tidsenliga byggnad har åsam- Med ibeaiktande av att Högre Svooska 9157: kat garanti,föreningen kootnader, vilka, upp- Lantbruks~ä:mverket i Ålbo ä:r den svenska 9158: gå tili 2,750,000 mk. I lbyggn•adsl1ruu har lä- befolkningens i landet enda läroimättning, 9159: roV'el'kets garantiförening härintills erhMlit där högre lanthruksundervisning meddelas, 9160: år 11926 Fmk. 600,000:- och år 19~7 Fmk. d'å lärove:rket har artt tillgodose den under- 9161: 200,000:- samt s:om byggn:adsamslag Fmk. vi.snirug som bl. a .. Småbruksfårarinstitutet 9162: 55,000:-. och Kreatul'SI&kötselinstituten med!dela och 9163: LantJbruksminis:teriet har fastställt aJt i kan tänkas hava att fylla jämväl en del av 9164: ibyggnatd.Sibidrag kwn beviljas intiH 80 % av de u:ppgifter, som åligg1a lanltbrukets ll!Or- 9165: byggnadskostnad~rn.a som låm.< med 5 % malskola, vilka l'ä:roinrättningar på g:rmnd 9166: arnnuiteter. Av ibyggnadsk:ostnaderna har av riksdagSbeslut tiUkom:rnit och erhållit n'Ö- 9167: läroverket erhållit 800,000 mk. oom statslån. digt statsunderstöd jämte grundläggnings~ 9168: Högre Svensika Lantbruksläroverket i ik:ostnader, och i stöd av vrud ovan anförts få 9169: Åbo arbetar S!ålunda för närvarande under un.dertiookni111de vördsamt raailll'ålla, 9170: syil!lWrligen tryckta; ekonomiskru förhållanc 9171: den. Om garantiföreningen för detsamma att Riksdagen ville i statsbudgeten 9172: årligen är tvungxm a;tt ~ända s:ig tihl l3!nt~ för år 1928 anvisa ett bidrag stort 9173: bruksministeriet för att anblålla om bygg- 1,400,000 mk. vilket belopp. jämte 9174: nadslån, och för varje gång lbeviljas endast förut beviljade 800,000 mk. utgör 9175: en mindre del av ibyggnadskostn~derna, mö- BO % av byggnadskostnaderna, att 9176: ter hyggets finamsiering oöverstigliga svå- utgivas såsom lån med 3 % ränta och 9177: righeter. I detta nu m'åsite läroverket anli:ta 2 % årlig amortering åt garantiför- 9178: kont kredit hos privaltbanker i form av lån eningen för Högre Svenska Lant- 9179: och växlar, vilken utväg för anskaffande av brukslär01Jerket i Å.bo för finansie- 9180: penningemedel självfallet blir alltför kost- randet av läroverkets nya skol- 9181: sam. byggnad. 9182: 9183: Helsingfors, den1 19 september 1927. 9184: 9185: 9186: Berndt Kullberg. And. Forsberg. 9187: Gustav Lindberg. Annie Furuhjelm. 9188: Edv. Helenelund. J. Im. Bäck. 9189: August Tåg. E. v. Frenckell. 9190: J. lnborr. Knut Molin. 9191: Henrik Kullberg. Levi Jem. 9192: K. V. Åkerblom. J. W. Broman. 9193: J7 E. Hästbacka. 9194: 9195: 9196: 9197: 9198: 28 9199: 218 9200: 9201: 11,73.- Anom. ehd. N:o 99. Suomennos. 9202: 9203: 9204: 9205: 9206: Kullberg, B. y. m.: Määrärahan myöntämisestä raken- 9207: nuslainaksi Turun ylemmän ruotsalaisen maanvil- 9208: jelysopiston kannatusyhdistykselle. 9209: 9210: 9211: E d u s k u n1 n. adl e. 9212: 9213: Turun ylemmän: ruotsalaisen maanvilje- pilailleen sekä laadult3:an että määrältään 9214: lysopiston, joka ava.ttiin v. 19116, perusti mahdoUisimmailll täydelliset tiedot. Sijoitta- 9215: Suome111. ruotsalaisten :maanvil:jelyss:eurain malla opisto TurkuU'I1 on myösk1n käynyt 9216: liitto lähinnä tarkoituksella. vaJmistaa num- mahdolliseksi saada perus- j;a sivuain.eisiin 9217: seudun nuorisolle tilaisuus korkeamman am- eteviä otpettajavoimia; sellaisia on saatu 9218: mattisivistyksen soomisoon maatalouden Turun Akatemian ja kaupungin korkeam~ 9219: alalla tarvitsematta sitä varten uhrata niin pien oppilait.ost,e:n opetJtajrakunnista samoin- 9220: paljon varoja ja aikaa kuin yliopistossa kuin opistorn tehtävää lähellä olevista, virka- 9221: suoritettava kurssi ehdottomasti vaatii. miespiireistä. 9222: Maamme suomenkielisellä väestöllä on, niin- Ne nuoret mftehet, jotka ovat suorittaneet 9223: kuin tunnettua, tätä t.arkoiltUJSta varten m. m. loppuun opiston ku:rssin, ovat OOia'ksi hanik- 9224: Mustialan ja Kurkijoen opistot. Nämä op- kinoot itselleen omia maanviljelyksiä tai 9225: pilaitokset ottavat huos1Jaiansa osan niistä myöskin ryhtyneet työnjohif:arjiksi, kirjanpi- 9226: oppikoulujen oppilaista, jotka ilmeisten taic täjiksi tai tilanihoitarjiksi; muutam&t ovat 9227: pum'ustensa vuoksi käytännölliseen toimin- saaneet pai:kan opettajina. maamieskouluissa 9228: taan lopettavat koulrmkäyntinsru viidenteen ja maa.nviljelyskouluissa sekä maauviljelys-- 9229: luokkaa.n. Turun ylempi ruotsaraimm maan- ja maamiesseurojen konsulentteina ja neu- 9230: viljelysopisto tyydyttii'ä tässä suhteessa vojina.. 9231: maamme ruotsa:laåsen väestön tarpeen. Ope- Turun ylemmällä ruotsalaisella maanvil- 9232: tus rakentuu keskikoulun oppikursseille ja jelysopistolla on: täysin turvattu asema, 9233: käsi·ttää kolme vuvsikurssia. J ott.a edelleen mitä tulee opistoon pyrkijäin lukumäärään. 9234: laa:jemrettaisiin maaseudun nuorison mah- Tänä vuonna on uusien oppilaiden luku suu- 9235: dollisuuksia päästä osalliseksi korkeammasta rempi kuin moniilll vuosiin, ja. opistossa on 9236: ammattiopetuksesta., pidetäån vuosittain oppi!laita maarn eri mista.. Lähes 50 % op- 9237: nuorille miehhlle, jotka hyvin arvola.usein ja pilaista on alemllUIJ1 maanviljelyskoulun 9238: taipumusta opiskeluurn osoittaen ovat käy- käyneitä. 9239: neet läpi! kan&nopistorn, maamieskoulun tai Mamtviljelysopisto on, nyt raken:nuttanut 9240: alemman maanvi:ljelyskoulun, valm!istavia om:a.a tarvettaan vall'te111. koulutalorn, joka 9241: kursseja, joiden suoritta.min<en oikeuttaa otettiin käytäJntöön kuluvan syyskuun 1 9242: nuorukaiset hyväksytyn: sisäänpääsytutkin- p :nä ja jonka; rakennuttaminen oli ehdotto- 9243: non jälkeen pääsemään opistoon. man ta:rpe:en vaatima. Koulurakennus si- 9244: Opisto pyrkii luonnollisesti antamaan op- sältää huorneistot kaikkia tarpeita varten, 9245: Il,73. - iKittl:1berg, B., y. m. 219 9246: 9247: m. m. oppi,laiden la;bora!Wrioi:ta,. tilaV'aJl ko· rojen hankkiminen. muodostuu luonnollisesti 9248: neha:llin pysyvää konenäyttelyä varten, sa- liian kalliiksi. 9249: moin:kuin täydellisen huoneiston oppilasruo- Ottaen huomioon, että Turun ylempi ruot- 9250: kalaa varten. 1Tämän uuden ajanmukaise salairnen m.aaruviljelysopisto on maan ruot- 9251: koulutalon rakennuttaminen on tuotta-nut sinkielisen väestön ainoa oppilaitos, nrissä 9252: kannatusyhdistykselle kustannuksia kaik- yle.mpää maatalousopetusta annetaan, koska 9253: kiaan 2,:7·50,000 markkaa. tRakennuslaimma opiston täy,tyy pitää huolta siitä:kin opetuk- 9254: on opiston kannatusyhdistys tähän men- sesta, jota m. m. pienviljelysmmvojaopisto 9255: nessä saanut v. 1006 600,000 ja v. HJ!27 ja karjanhoito-<Qpistot antavat, ja koska sen 9256: 200,000 markkaa sekä rakennusapuna v;oidaan a~atella swa.van täyttää myöski.rn 9257: 55,000 markkaa. osan niistä tehtävistä, jotka kuuluva.t maa- 9258: iMaatalousmlinisteriö on määrännyt, että talousnormaailikoululle, jotka kaikki oppilai- 9259: rakennusapua voidaan myöntää aina tokset on perustettu eduskunnan päätöksellä 9260: 80% :iin saakka rakennuskustannuksista ja saaneet tarpeellisen valtioavun sekä pe- 9261: lainana 5 % m vuotuismaksuilla. Rakennus- rustamiskustannukset, ja sen nojalla, mi.tä 9262: kustalllJlluksista on opisto saanut valtiolai- edellä on esitetty, saavat allekirjoittaneet 9263: nana 800,000 markkaa. kunnioittaen anoa, 9264: Turun ylempi ruotsalainen maanviljelys- 9265: opisto toimii siten nykyään varsin tukalissa että Eduskunta tahtoisi valtion 9266: taloudellisiss•a oloissa. Jos ()piston kanna- tulo- ja menoarviossa vuodeksi 1928 9267: tusyhdistykseru joka vuosi ()n pakko kään- osoittaa 1,400,000 markan suuruisen 9268: tyä maatalousministeriön puoleen anoen ra- avustuksfm, mikä määrä aikaisemmin 9269: kezmuslainaa ja jos joka kerta myönnetään myönnetyn 800,000 markan kanssa 9270: vain pienempi osa rakennuskustannuksista, tekee 80 % rakennuskustannuksista, 9271: kohtaa rakennusyrityksen rahoittaminen annettavaksi lainana 3 %:n t•udui- 9272: voitta:mattomia va.ikeuksi.a. Tätä nykyä täy- sella kuoletuksella Turun ylemmän 9273: tyy opiston käyttää lyihyta:i:lm:ista luottoa, 1·uotsalaisen maanviljelysopiston kan- 9274: jota on sa.atu yksity:ispankeista lainJOjen natusyhdistykselle opiston uuden kou- 9275: muodossa ja vekseleillä, mutta tällainen va- lutalon mhmttamista vm·ten. 9276: 9277: Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 19217. 9278: 9279: 9280: Berndt Kullberg. And. Forsberg. 9281: Gustav Lindbe:rg. Annie Furuhjelm. 9282: Edv. HelenelWtd. J. Im. Bäck. 9283: August Tåg. E. v. Frenckell. 9284: J. Inborr. Knut Molin. 9285: Henrik ~u.llberg. Levi Jern. 9286: K. V. Åkerblom. J. V. Broman. 9287: J. E. Bästbaeka. 9288: 220 9289: 9290: 11,74· - Anom. ehd. N :o 100. 9291: 9292: 9293: 9294: 9295: Gebhard y. m. Määrärahan myöntämisestä jatko- 9296: opetuksen järjestämiseksi kotitalouskoulujen opet- 9297: tajille ja kotitalousneuvojille. 9298: 9299: 9300: E d u s k u n n a ll e. 9301: 9302: Viimeisinä vuosina on ruvettu antamaan ovat olleet niin niukat, että kurssiaika on 9303: yhä suurempaa merkitystä toimessa ole- täytynyt srupista,w riittämättömän lylhye{ksi. 9304: vien opettaj1ain j~t'ko-opetukselle.. Järjes- Tosiasia on kuitenkin, että yllämainitut 9305: tämällä luento- tai harjoituskursseja on opettajat ja neuvojat työskentelevät enem- 9306: tahdottu osaksi antaa opettajille laajen- män eristettyinä kuin useat muut opetta- 9307: nettuja ja syvempiä tietoja erikoisissa ai- jat. Tästä syystä voivat he ainoastaan 9308: neissa, osaksi valmistaa heille mahdolli- harvoin samassa määrässä kuin muut tur- 9309: suutta tutustua uudempiin lmkemuksiin ja vautua oman alansa johtohenkilöiden ja 9310: tieteellisiin ·tulokl<liin :näiNä aJoilla,, joii[a heitä taitavampien ammattitoverien asian- 9311: heidän opetuksensa liikkuu. tuntevaan opastukseen ja neuvoihin. Niin- 9312: Tällaista jatko-opetusta on viimeisinä ikään on heidän ammattivalmistuksensa tä- 9313: vuosina erikoiskurssien muodossa ollut jär- hän asti ollut verrattain lyhytaikainen ja 9314: jestettynä ainakin oppikoulujen, kansakou- heikko, jota paitsi heidän yleissivistyk- 9315: lujen ja maatalouskoulujen opettajille, ja sensä yleensä ei ole ollut kansakoulu- tai 9316: on niiden järjestämistä varten valtioapua keskikoulusivistystä korkeampi. Tämän 9317: myönnetty, onpa valtion talousmenoarvios- takia heillä on vaikeata seurata ammatti- 9318: sakin erityisiä määrärahoja tarkoitusta alansa kehitystä verrattain niukan ja heille 9319: varten ollut merkitty, joten eduskunta siis sen lisäksi sekä kielellisestä että taloudel- 9320: periaatteellisesti on hyväksynyt jatko-ope- lisesta syystä vaikeasti saavutettavan kir- 9321: tuksen suuren merkityksen toimessa ole- jallisuuden avulla. Lopuksi estävät alhai- 9322: ville opettajille. Toista tietä on onnistuttu set palkat sekä auskulteerausavustuksen 9323: saada varoja esim. kansan-, työväen- ja puute ja mwtka-,apurahojen pienUJUS heitä 9324: vapaaopistojen opettajille järjestettyjä ottamasta selkoa korkeammalla tasolla 9325: jatkokursseja ·varten (Kordelinin säätiö). olevien ammattiopettajain opetuksesta ko- 9326: Varojen puute on estänyt järjestäiDästä timaassa taikka tekemästä opintomatkoja 9327: jatko-opetusta kot~tallioUJSkoulujen opetta- ulkomaille. Kotitalousopettajat ja -neuvo- 9328: jille ja kot,italousneuvojille. Kun luento- jat tarvitsevat näin ollen kipeämmin kuin 9329: taikka harjoituskursseja heille on joskus useiden muiden alojen opettajat jatko-ope- 9330: voitu järjestää, on se tapahtunut tilapäis- tusta. 9331: ten avustusten turvissa, jotka sen lisäksi Yleisenä sääntönä onkin tunnustettava, 9332: H, 74. - Gebhard, y. m. 221 9333: 9334: että mitä enemmän eristettyinä ja mitä hei- voimme kohottaa jo toimessa olevien työ- 9335: kommalla ammattivalmistuksella varustet- voimain tasoa, tarjoaa edellä mainittu eri- 9336: tuina opclJtaja't :to~miv:at, siili tärlmäm11i koiskurssien muodossa annettu jatko-ope- 9337: on heille heidän antamansa opetuksen te- tus. 9338: hokkuuden kannalta katsoen jatko-opetuk- Kun useasta syystä tähänkin asti on kat- 9339: sen saanti. sottu välttämättömäksi järjestää silloin 9340: Kuten jokaisella opetusalalla, on myös- tällöin pidetyt jatkokurssit erikseen koti- 9341: kin kotitalousopetuksen ja -neuvonnan talousopettajille ja erikseen neuvojille, 9342: alalla opettajavoimien pätevyydellä ratkai- joiden s~kä aiJllilllatt1va[mistus että tehtä- 9343: seva merkitys. Kun on arvioitu, että op- vät ovat erilaiset, olisi näin vastedeskin 9344: pilaitoksissamme vuosittain n. 2,000 nuorta tehtävä. Laskelmien mukaan voitaisiin 9345: naista saa kotitalousopetusta ja kun maas- 25,000 markalla järjestää kaksi viikkoa 9346: samme sen lisäksi annetaan neuvonnan kestävät kurssit sekä avustaa opintora- 9347: kautta kotitaloudellista alkeisopetusta hoilla varattornia osanottajia. Kurssien 9348: vuosittain useille tuhansille naisille, on sel- järjeställlinen olisi jätettävä Maataloushal- 9349: vää, miten tärkeätä on jo kansantaloudel- lituksen huoleksi. 9350: liselta kannalta, että tämä opetus ja tämä .A'lle!ldrjoittan1e.e:t rolhkenev:at yil:läesitetyn 9351: neuvo:nita koeteta1a.n sawda. mahdollisimman niOj,allJ;a kunm~ioittaen amoa, 9352: hyväksi ja tehokkaaksi. Joskin valtiomah- 9353: dit tunnustettavalla auliudella viimeisinä että Edus'kunta myömtäisi 50,000 9354: vuosina ovat ryhtyneet tähän asti vallitse- markkaa, merkittynä uutena mo- 9355: via puutteita kysymyksessä olevalla alalla menttina vuoden 1928 tulo- ja meno- 9356: poistamaan, kuluu siitä huolimatta vielä arvioon 11 P. L. V Lukuun, jwtko- 9357: useita vuosia, ennenkuin ehdimme maas- opetuksen järjestämiseksi kotitalous" 9358: samme saada täysin pätevän opettaja- ja koulujen opettajiUe ja kotitalousneu- 9359: neuvojakunnan kotitaloudellisella alalla. vojille . 9360: .Ainoan keinon, jonka avulla ylimenoajalla 9361: 9362: Helsinki, syyskuun 16 p :nä 1927. 9363: 9364: 9365: Hedvig Gebhard. Mandi Hannula. 9366: Kaino w. Oksanen. Aino Malkamäki. 9367: Aino Lehtokoski. P. Saarinen. 9368: Hilma Koivulahti-Lehto. Eero Hj. Rydman. 9369: lida Vihuri. K. E. Linna. 9370: Hilma Waljakka. Annie Furuhjelm. 9371: Aino Luostarinen. Elias Sinkko. 9372: E. A. Tuomivaara. 9373: 222 9374: 9375: 11,75.- Anom. ehd. N:o 101. 9376: 9377: 9378: 9379: 9380: Luostarinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Mikke- 9381: lin lääniin perustettavaa emäntäkoulua varten. 9382: 9383: 9384: Ed u s kun n .a, ll e. 9385: 9386: Hyvän kotitalouden hoidon merkirtystä matta Otavan ja Hartolan kansanopistojen 9387: bnsautalouden ja .terveydenhoidon edistä- pieniä ;kesäkursseja. Sillä vieraalle paikka- 9388: miseksi ei lliene valtiov,aHan talholta otettu kunnalle kouluun meno kysyy nykyaikana 9389: vielä riittävästi huomioon, vai'kkakin se rat- !huomattavasti enemmän varoja, samoinkuin 9390: kaisevasti niihin molempiin vaikuttaa. Vielä tuntemattomassa seudussa, syystä kyllä, ote- 9391: maamme satojatuhansia koteja, erittäinkin taan ankarammin arvostellen oppilas vas-. 9392: maalaiskansamme keskuudessa, hoidetaan taan. 9393: useimmin enemmin tuhlaten kuin säästäen. Maruhamme on perustettu kokovuotisia 9394: Samoin monet tuhannet lapset kärsivät, emäntäkouluj,a, jotka ovat suosituimmat 9395: jQpa kuolevatkin, ymmä~tämättömän ihoid{)n juuri siksi, että nuoret tyttäremme saavat 9396: takia, tai saavat vaikeasti parannettavia tau- ·na1ssa käytännöllistietopuolista opastusta 9397: teja sopimattomasta ravitsemisesta. Tämän kodinhoidon monipuolisissa tehtävissä kaik- 9398: hyvin ymmärtäJä, kun tietää, että useimmat kina vuodenaikoina, ei ainoastaan luento- 9399: kodit ja lapset hoidetaan enemmän vaisto- j,en, mutta mJ71ÖSkin !kä:ytännöllisten toimien 9400: maisesti kuin tietoisesti, sillä hoi,trujatili.an ei- kautta. Tällaista emäntäkoulua Mikkelin 9401: vät ammattiinsa ole saaneet alkeellisia:kaan lääniin on jo yleinen mielipide maakunnassa 9402: tietoja. kauan toivonut. Kumminkaan ei maakun- 9403: Kansassa on viime aikoina !herännyt huo- nan omat voimat riitä sellaista oppilaitosta 9404: mattava halu saada tällä alalla Qpetusta; .perustamaan, joten on pakko turvautua. val- 9405: ~tätä heräämisaiha ei tulisi ylönkatsoa val- tion apuun. Tämän toivomuksen onkin 9406: tiovallan taholta. Monet tuhannet kan- sikäläinen maanvilj'elysseura lausunut julki 9407: samme tyttäret vuosittain pyrkivät tunhaan :tämän vuoden huhtikuun 5 päivänä jättä- 9408: naisten ammattikouluihin, muitta niitä on mässään anomuksessa marutalouS'hallitukselle, 9409: maassamme vielä verrattain vähäsen. j.oka taas edelleen on tämän anomuksen 9410: Varsinkin itäisestä Sa.vost.a pääsevät, mi- puoltolauseella varustetturua jättänyt maa- 9411: !käli on huomattu, ainoastaan .paremmilla talousministe.riölle. 9412: todistuksilla ja erikoistJen ammattihenkilöi- Kun ·ei, huolimatta tästä kaikesta, ensi 9413: den suosituksilla varustetut anojat mainit- vuoden menoarvioehdotuksessa ole varattu 9414: tuihin kouluihin, joten tavallisesti vähempi- kysymyksessä olevaan tarkoitukseen varoja, 9415: osaiset ja vähempivaraiset tulevat syrjäyte- mm saamme kunnioittavimmin anoa, 9416: tyiksi. Tämän hyvin ymmärtää, kun tietää, 9417: että koko Mik:kelin läänin alueella ei ole että Eduskunta vamisi ensi vuoden 9418: yhtään tällaista ammattikoulua, lukuunotta- rnenoarvioon Mikkelin lääniin pents- 9419: 11,75. -Luostarinen, y. m. 223 9420: 9421: te.ttavaa emäntäkoulua varten perus- sekä vuotttiseen yUäpitoon 110,000 9422: tamiskustannuksiin 140,000 markkaa markkaa. 9423: 9424: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1927. 9425: 9426: 9427: Aino Luostarinen. Mandi Hannula. • 9428: Hedvig Gebhard. Hilma Waljakka. 9429: Kaino W. Oksanen. Emil Jutila. 9430: M. Paavilainen. 0. Kontio. 9431: P. V. Heikkinen. Heikki Vehkaoja. 9432: • Eero Nurmesniemi. E. A. Tuomivaara. 9433: Juho Torppa. Kalle Kirra. 9434: Pekka Kopsa. Kaarlo Hurme. 9435: P. Saarinen. Anton Vertanen. 9436: Juho Niukkanen. Antti Kukkonen. 9437: Kaarlo Hänninen. Viljami Kalliokoski. 9438: L. Mustakallio. E. V. Kuokkanen. 9439: Toivo Halonen. 9440: 224 9441: 9442: 11,76.- Anom. ehd. N:o 102. 9443: 9444: 9445: 9446: 9447: .. 9448: 9449: Lehtinen y. m.: Mää·rärahan myöntämisestä erliiden 9450: maa-alueiden ostamista varten Orimattilan koti- 9451: talousopistolle. 9452: 9453: 9454: E d u s k u n n a ll e. 9455: 9456: Kaikenlainen maatalous- Ja kotitalous- Maatallimshallituksen asianomaiseen mi- 9457: opetus, joka vielä viime aikoihin saakka on nisteriöön tulo- ja menoarvioehdotuksensa 9458: ollut oppikouluihin verraten lapsipuolen mukana lähettämästä kirjelmästä saamme 9459: asemassa, on nyttemmin, ilahduttavaa seuraavat tiedot: 9460: kyllä, alkanut suuren yleisön puolelta Mainitussa kotitalousopistossa on nykyi- 9461: saada enemmän ymmärtämystä ja myötä- sin toimessa kokovuotinen emäntäkoulu ja 9462: turrtoa osakselliSa. Tä,mä luonnollisesti aset- vuoden kestävät 'kotitalousneuvorjakurssit. 9463: taa myöskin valtiolle yhteisen kansan ta- Opistossa annettavaa käytännöllistä ope- 9464: loudellisen sivistyksen vuoksi välttämättö- tusta -varten on opistolle rakennettu ajan- 9465: miä velvollisuuksia; enemmän kuin enrnen mukaiset maatalousrakennukset, joihin val- 9466: kotita1ousopistoja kohtaan. tio kahtena viimeisenä vuotena on uhrannut 9467: Orimattilan emäntäkoulu, joka nyt val- noin 400,000 markkaa, ja on sillä, lukuun- 9468: tion huostaan jouduttuaan toimii ,Orimatti- ottamatta puu- ja kasvitarhamaita, havain- 9469: lan kotitalousopiston" nimellä, on alallaan totilana opiston johtaj.attaren neiti Fanny 9470: vanhimpia opistoja ma.asS1amme. Koko Syrjänteen omaan laskuunsa opiston etua 9471: toiminta-aikanansa on opisto saanut suurta yksinoma®JJ silmäil.lälpitäen hoitama. maa- 9472: tunnustusta osaksensa, mitä todistaa sekin, •talous. Opistolle Ja havaintotilaan kuuluvat 9473: että opisto on aina ollut viimeistä sijaa myö- seuraavat maa-alueet: 9474: ten täynnä oppilaita. Pyrkijäiden luku on 9475: aina ollut noin 200, joista opistoon on ker- 9476: rallaan voitu ottaa vain 50. 9477: 9478: 9479: Valtion om~stamaa: 9480: Orimattilan kunnan lahjoittama opiston 9481: tonttimaa, jossa on pienempi määrä 9482: kasvitarhamaata 1,73 ha 9483: Havulan palstatila, jossa on viljelysmaata n. 2,10 " 9484: Thl[etsä- y. m. maata ..................... . 1,20 " 9485: yhteensä 5,o3 ha 9486: II,76. - Lehtinen, y. m. 225 9487: 9488: Orimattilan seurakunnan omistamaa: 9489: Kirkkoherran virkatalosta valtiolle 50 v. 9490: vuokratut, opiston tonttimaan kanssa 9491: raja:kkain olevat:. 9492: Pä:ivölän palsta, puutarhamaata . . . . . . . . . . 0.450 ha 9493: Havulan palsta, tonttimaata ............ 0.385 , 9494: yhteensä 0.835 ha 9495: 9496: 9497: Johtajatar Syrjänteen omistama 9498: Villin palsta, jossa on noin ............. . 22.122 ha 9499: ja siitä viljelysmaata n. . .............. . 10.5 9500: Röylinrannan palsta, jossa on ......... . 32.500 " 9501: " 9502: ja siitä viljelysmaata ................. . 14.5 9503: " 9504: yhteensä 54.622 ha 9505: 9506: 9507: Paitsi mainittuja kahta palstaa on joh- myöskin omistusoikeuksin harukkisi opis- 9508: tajatar Syrjänne Orimattilan kunnalta ja tolle sen määrän maa-alueita, mitä havainto- 9509: seurakunnalta vuokrannut peltomaata opis- opetus ja käytännöllisten töiden harjoitta- 9510: ton kasvitarhamaaksi n. 7.5 ha. minen tekevät välttämättömäksi. 9511: Valtion ja johtajatar Syrjänteen välillä Johtajatar Syrjänteen omistamat, edellä- 9512: 8 päivänä joulukuuta 1926 tehdyn sopimuk- mainitut maa.-alueet, jotka sijaitsevat noin 9513: sen mukaan on valtio luovuttanut johtajatar 3.5 km. päässä opistolta, olisivat kyllä ostet- 9514: Syrjänteen käytettäväksi Havulan ·palstan tavissa 150,000 markan hinnasta, mutta 9515: viljelysmaat sekä opistolle kuuluvat maata- matkam etäisyyden twkia ei maataloushalli- 9516: lousrakennukset ehdolla, että johtajatar tus ole katsonut voivansa niiden ostamista 9517: Syrjänne luovuttaa opiston käytettäväksi puoltaa. Sen sijaan {J'lJi mawt.alousihallitus 9518: havaint0-opetusta ja oppilaiden käytännöl- ehdottanut, että valtio opistoa varten ostaisi 9519: listen töiden harjoittamista varten edellä- noin 350-400 metrin etäisyydessä opis- 9520: m81initut OIJilistamansa ja vookraamansa vil- tosta Viljamaan pysäkin molemmin puolin 9521: jelysmaat, omistamansa kotieläimet sekä olevia Eljakselan tilan maita ja Ylitalon ti- 9522: maataloutta varten tarvittavan kaluston ja laan kuuluvan maapalstan, kaikki Orimat- 9523: koneet. tilan pitäjän Viljamaan kylässä., yhteiseltä 9524: Niinkuin edellä olevasta selviää, on opis- pinta-alaltaan n. 43.726 ha, josta peltoa 9525: tolla ainoastaan nimeksi omia, valtiolle kuu- olisi 18.86 ha ja raivauksen alaista n. 1.5-2 9526: luvia maita, ollen opisto suurimmaksi ha, ja jotka niiden omistaja agronoomi Arvi 9527: osaksi riippuvainen kunnalta ja seurakun- Juonala on tarjonnut valtiolle 285,000 9528: nalta vuokratuista ja johtajatar Syrjänteen markan hinnasta. Pyydetty hinta voi ensi 9529: opiston käytettäviksi asettamista maista. näkemältä tosin tuntua hiukan korkealta, 9530: Opiston vastaisen menestyksen ja toimin- mutta kun otetaan huomioon, että Orimatti- 9531: nan kannalta ei tämä asiain tila kuitenkaan lan seurakunta nykyään saa. tonttimaista 25 9532: saiSI pitemmältä jatkua, vaan olisi pyrit- vuoden vuokraoikeudella 1,200 markkaa ja 9533: tävä. siihen, että valtio opiston omistajana viljelysmaista 10 vuoden vuokraoikeudella 9534: 9535: 29 9536: 226 II, 7 6. - OrimattiJI.an kotitaJousopisto. 9537: 9538: 800 markkaa hehtaarilta, ei tuota hintaa sit- Asian ratkaisua opiston edut huomioon ot- 9539: tenkään voi pitää liiallisena. Asian arvos- taen ei kuitenkaan ole jätettävä epävarman 9540: telemisessa on vielä otettava huomioon se tulevaisuuden varaan, vaan on valtion nyt 9541: tosiasia, että opisto sijaitsee vilkkaalla, ri- jo turvattava opiston maan.tarve, kuten ma,a- 9542: peätä nousua osoittavalla paikkakunnalla, taloushallituskin on suunnitellut, ehdot- 9543: joten opiston t!llrpeeksi nyt va;rattaviksi tar- taessaan ensi vuoden menoarvioon tätä tar- 9544: koitetut ja ainoat paikkakunnalla saata- koitusta varten otettavaksi 285,000 markan 9545: vissa olevat maa-alueet, joiden kysyntää suuruisen määrärahan. Kum: ihallitus ei 9546: muihinkin t:JJrkoitUJks,iin jo on olemass,a, tu- kuitenkaan ole tätä määrärahaa tulo- ja me- 9547: levat arvoltansa varmasti ja hyvin nopeasti noarvioon ottanut ja kun tämä määräraha, 9548: nousemaan, niin että hidastelu kaupan :niinkuin edellä olevista perusteluista käy 9549: päättämisestä, ellei se suorastaan tee kaup- selville, on Orimattilan kotitalousopistoon 9550: paa mahdottomaksi, kuitenkin nostaa nähden kiireellinen ja välttämätön, niin roh- 9551: alueesta maksettavaa hintaa huomattavasti. kenemme ehdottaa, 9552: Kun johtajatar Syrjänne, joka on uhrannut 9553: parhaat voimansa opiston hyväksi ja joka että Eduskunta ottaisi maatalous- 9554: inhimillisesti katsoen jo <On päivätyönsä hallituksen ehdotuksen m~tkaisesti ky- 9555: loppupuolella, kerran työnsä ääreen kaatuu, seessäolevien maa-alueiden ostarmi.<~ta 9556: on opistolla silloin kuitenkin edessään varten Orimattilan kotitalmtsopistoUe 9557: maanhankintakysymys, koska opisto ei voi vuoden 1928 ylimääräiseen valtion 9558: tulla toimeen ilman riittäviä maa-alueita .ja menoarvioon kaksisatalakahdeksan- 9559: koska perikunnan ajatukset perinnön käyt- kymmen,täviisituhatta (285,000) 9560: tämisestä tietenkin tulevat olemaan toiset. ma,rkkaa. 9561: 9562: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1927. 9563: 9564: 9565: E. W. Lehtinen. Oskari Lehtonen. 9566: W. K. Kuuliala. Hedvig Gebhard. 9567: Mandi Hannula. E. A. Tuomivaara. 9568: 227 9569: 9570: II,n.- Anom. ehd. N:o 103. 9571: 9572: 9573: 9574: 9575: Hannula, M. y, m.: Määrärahan myöntämisestä lisä- 9576: avustukseksi Marttaliitolle. 9577: 9578: 9579: Ed u socunna lle. 9580: 9581: Kotitaloudellinen valistustyö myi)nnetään maa. Eri kursseilla sai opetusta kaikkiaan 9582: jo tekijäksi, jolla on saavutettavissa mitä 21,141 henkilöä. 9583: suuriarvoisimpi.a tuloksia kansan varallisuu- Rahavaroja kotitaloudelliseen neuvonta- 9584: den ja henkisen tason kohottamiseksi. Niin työhön käY'tettiin viime vuonna jotenkin ta- 9585: valtion toimenpitein kuin vapaalla kansa- san 800,000 markka,a, jostta valtionavustusta 9586: laistoiminnalla onkin tärrnä va>listustyömuoto oli ainoastaan 195,000 markkaa. Jo tästä 9587: saatu lupaavaan ahlrnun. Erittäin menes- käy selville, miten suuria. summia on täyty- 9588: tyksellisesti on sitä suorittanut Suomalainen nyt hankkia yksityistä tietä. Todellisuu- 9589: Marttaliitto. dessa on vielä paljon suuvemmassa määrässä 9590: Suomalaiseen Mwrttaliittoon kuuluu ny- ollut prukko turvautua yksityiseen uhra.utu- 9591: kyisiin 315 paikallista Marttayhdi:stystä, joi-vaisuuteen, sillä jo muut menot, kuten toi- 9592: den yhteinen jäsenmäärä on 23,000. Mart- mistokulut, postima:ksut, vuokra.t y. m. nou- 9593: taliitto toimii ensi sijassa vähävaraisten kO- sivat viime vuonna yli 65,000 markan, 9594: tien kohottamiseksi. jonka ohessa on huoma:ttav,a, että liiton kes- 9595: Vuoden 1926 vuosikertomuksen mukaan kuStoimikunnan samoin kuin Marttajärjes- 9596: oli suomalaisen Marttajärjestön palveluk- tön muut yk.siltyiset jäsenet pelkästä a<sian- 9597: sessa kym1nenen kotitalouskonsulenttia. He harrastUJksesta suorittavat laajassa mitassa 9598: toimiv&t paika.nisneuvojien ohjaajina ja kokonaan palkatonta työtä. 9599: valvojina sekä erilaisten kurssien toimeen- Vaikka onkin mitä suurimmassa mää- 9600: pa.mJoma. Paikallisneuvojia oli yhteensä rässä v·edottu yksityisten kansalaisten uh- 9601: 166. Konsulenltit ja neuvojat pitivät yh- rautuvaisuuteelll, ei sittenkiiJän ole voitu ty,ötä 9602: t·eensä: järjestää tavpeeksi voimaperäiseksi. Var- 9603: 241 ruoamlaittoku11ssia, sinkin on valitettavaa, että va>rojen niukkuu- 9604: 19<8 säilykekurssia,. den vuoksi neuvojat ainoasta,an anihar- 9605: 148 kotiteollisuuskurssia, voissa ta;paUJksissa on voitu palkata ktjko 9606: 52 kananhoitokurssia, vuodeksi. 9607: 97 kodin- ja pientenlastenhoitokurssia, Ensi vuotta varten laaditun Suomalaisen 9608: antoivat opastusta: Martta<liilton työsuunnit,elman mukaan tar- 9609: 7, 720 lkasvitavhassa, vittaisiin yksin neuvontatoimintaan, jotta se 9610: 49 mehiläistarlhassa, saataisiin osa<puilleerukaam kysyntää ja tar- 9611: vetta vaStaavalle kannalle,. lähes 700,000 9612: ja kotikäynneillä anltoivat neuvoj& monissa maTikkaa. 9613: tuhansissa kodeissa sekä pitivät 1912 esitel- MarttaJärjestössä on viime vuosinru osi,t- 9614: 228 11,77. - Suomalaisen Marttaliiton avustaminen. 9615: 9616: tain neuvojien avulla, osittain palkattomin laiselle Marttaliitolle ensi vuotta varten laa- 9617: voimin otettu käytäntöön uusia toiminta- dittu menoarvio päättyy 990,000 markan 9618: muotoja, jotka ovat herättäneet sang•en loppusummaan, ja sittenkin on eri menoerät 9619: suurta harrastusta; ja osoittautuneet erit- tarpeisiin katsoen laskettu hyvin alhaisiksi. 9620: täin tarpeellisiksi. Tällaisina on ennen Eduskunnalle jätetyssä valtion talousar- 9621: muita mainittava lasten maatalouskerkotoi- viossa ·ensi vuodeksi on Suomalaisen Mart- 9622: minta. Näitä kerhoja oli Marttaliiton jär- taliiton avustamiseksi otettu sama summa 9623: jestäminä viime vuonna toiminnassa 132 ja kuin kulumassa olevana vuonna, eli 235,000 9624: ovat tulokset niistä erittäin lupaavia. Tä- markkaa. Edellä esitetyt tiedot osoittavat, 9625: män laajakantoisen toiminnan edelleen jat- miten kokonaan riittämätön tämä avus- 9626: kaminen edellyttää ainakin 50,000 mark- tuserä on. Asianomainen ammattivirasto, 9627: kaan nousevia vuotuisia !kustannuksia liiton maataloushallitus, olikin ensi vuoden me- 9628: puolesta, osaksi kerhotoiminnan suoranai- noarviota varten esittänyt Suomalaisen 9629: ·sina avUJStukslina (siemenet, a.pulannat, työ- Marttaliiton avustuksen koroitettavaksi 9630: välineet ja pienet palkinnot), osaksi paina- 500,000 markaksi. 9631: tuskustannuksina. Vakuutettuna siitä, että se työ, mitä 9632: Toisen uuden ·toimintamuodon, joka viime Suomalainen Marttaliitto kansan syvien ri- 9633: vuoden kok!emuksen perusteella näyttää tu- vien keskuudessa suorittaa, on välttämät- 9634: levan antamaan suuriarvoisia tuloksia, muo- tömän tarpeen vaatima ja 'tul<Jksiinsa 9635: dostavrut kodinkoitokilpailut, joita, varten nähden niin suuriarvoista, että se ansait- 9636: myöskin, samoin kuin kotiopintokerkoja ja see valtiovallan puolelta paljon suurempaa 9637: emäntien lomakursseja varten, on välttämä- tukea, kuin se tähän asti on nauttinut, 9638: tön:tä varata tule~Vaksi vuodeksi ainakin anomme kunnioittaen, 9639: 30,000 markkaa. 9640: Edellä lueteltujen menojen lisäksi tule- että Eduskunta koroittaisi Suoma- 9641: vat painwtuskustannUikset 40,000 markkaa, laisen Ma,rttaliiton valtionavustuk- 9642: toimistohuoneiston vuokra 14,400 markkaa, sen 500,000 markaksi ja ottaisi sitä 9643: sihteerin, ,apulaissihteerin ja toimistoapu- varten vuoden 1928 tulo- ja 'menOar- 9644: laisten palkkiot 61,000 markka·a, matkakus- vioon 11 P. l. XVIII luvun 7 momen- 9645: tannukset, posti- y. m. menot, joten Suoma- tille lisäystä 265,000 markkaa. 9646: 9647: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1927. 9648: 9649: 9650: Mandi Hannula. Hedvig Gebhard. 9651: J, H. Vennola. Viljami Kalliokoski. 9652: Kaarlo Hänninen. 9653: 229 9654: 9655: 11,78. - Pet. försl. N:o 104. 9656: 9657: 9658: 9659: 9660: Furuhjelm, A. m. n.: Ang. beviljande av förhöjt anslag 9661: åt Finlands Svenska Marthaförbund. 9662: 9663: 9664: Till Riksda-gen. 9665: 9666: Finlands Svenska Marthafö:rbund räknar sy&t att vinna insteg bland befolkningens 9667: i detta nu 14,000 medlemmar med inalles breda lager ska:ll vinn,as. . Det av Riksda- 9668: 168 lokailförenin·g.ar av vilka 8 nya tåll- gen ålt Finlands Svenska. Marthafönbund •för 9669: komiiilit under året. Undm 19~7 ha 97 år 1927 beviljade ansla;get 40,000 mark har 9670: he:mslöjds-, 88 matlagnings- och 20 hem- visat sig vara alltför litet för den från år 9671: vårdBkurser med s!Vmmanilagt över 3,000 till år alltmer omfattande Wll'ksamheten. 9672: deltag,a,re ih:ållits. Li:kaså har trädgårds- .Ehuru fö11bunde·t h.aft aJtt påräkna pri- 9673: ~kötseln, liksom tillförene, ()[llfwttats med vat offervillighiet av dess gynn.are och vän- 9674: ett mycket stort intresse inom de olika lo- ner, har centralstyre,lsen i år på grund av 9675: kalföreningarna och haJ:' aribeltie U>tiförts i bristande medel helt oCJh håJJ:let nödgats in- 9676: över 1,000 trädgårdlar. draga de penningeanslag som tidigare be- 9677: Förliden vår •anordnade det Svenska viljats lokaJ:föreningarna för olLka ändamål. 9678: 1\farthaförbundet en hemslöjdsutställning Ett annat 'trängan1de beihov utgör utvid- 9679: omia;ttande gammal och ny slOjd i Helsing- gandlet av konsule:ntJverksamlheten. Särskilt 9680: fors, som väckte uppmärksamlhet och er- gäller detta upplivam:det av intresset för 9681: kännande på sakkunnigt !håll. Utställnin- lhemslöjden, som isynnemet på landsibyg- 9682: ge:n, som belSöktes av fö:rlbundsmed:lemmar den men ä'\Cen i städerna, kan ge bärgning 9683: från när och fjärran, gav ny fart och ökat å't yrkesutöv.are och jämväl utgöra en avse- 9684: intresse för :hem:slöjdsverksamheten, som värd biinkom.st åt husmödrrarna. För vin- 9685: redan tidig!V:t~e va:rmt omlhuldats av för- nanoot av detta ändamiål måste dock hem- 9686: bundet. slöjdalstren fyHa konstnärliga mått. Göra 9687: En sammanslutning sådan som förenin- de ·det ha.r erbrenh.eten visat att det fin- 9688: gen Martha, vars program omlbttar hem- nes en markna,d för heillliflitens alster oeh 9689: mens sedliga förkovran och spridning aN att det ekonomiska utJbytet ing.alunda är 9690: kunskap i x.ationell ihem!hushållning för hö- ringa. 9691: jandlet av de mindre bemedlrude hemmens !Syrnrerlig.en skicklli,g:a, för sitt kall in- 9692: ekonomi, s.amt undervisning i slöjd, träd- tresserade konsulen'ter ihav.a unde.r året 9693: går<L~kotsel oclh sömnad, har ett vidsträckt inom förbundet utfört ett väckande orga- 9694: arbetsfält, som d'ordrar ·för att effektivt niserande arbete. För anställande av tvenne 9695: kunna förverkligas, större ekonomiska re- konsulenter, som äro oundgwngligt ibehöv- 9696: surser iim vad rl'ö:rlbundet tföi'Ifogar över. liga om den pabörjade verksamheten skall 9697: Medlemlsavgi:fterna mäste hå:llas lä.ga om utVIecklas, sa:lrnlar föl'lbumdet medel och är 9698: 230 11,78. - Ruotsa,Iaisen Marttaliiton avustaminen. 9699: 9700: bl. a. på grund hä.vav i stort behov av ett 20 % av lohHörenin.gar- 9701: väsent:ligen ökat statsamslag för nästa år n.as medlemsavgiift,er .. . Fm!k 12,000: - 9702: för sö.n verkisamlhet. Rä;ntor , ............... . " 3,000:- 9703: Av nedanstående 1Ja:beU framgå:r förtbun- Försäljning av skrifter .. , 4,000:- 9704: dets inkornster och de kostnader anställan- Från basa:rer och andra. 9705: det av tv,enne konsulenter skulle rbetinga : håll eventueUt a'tt emotlse 18,000:- 9706: " 9707: Lön jämt;e da,gtra'ktamente Fm'k 37,000:-- 9708: å:t konsulent i ih usli'g Av det ovarnstå:ende torde ·framgå att 9709: ekonomi och hemv.ård .. Fmk 215,000:- Finlands ,Sv;enska Ma,rtha:förtbund utför en 9710: Lön jämte dagtra:ktamente fosterlänook gJil:rming av siårväl ideell som 9711: iåt konsll'lent i linne-, pra'lrtisk art. 9712: klädsämnad och väv- Med anledning hämv och rmder åibero- 9713: ning ................ . 30,000:- pande av ovan.arufönda mot1vering få un- 9714: Konsulenternas resekostna- 9715: " 9716: dertooknade anihålla, 9717: der ................. . 15,{)00:- 9718: " 9719: Fmk 70,000: - att Riksdagen ville besluta att i 9720: statsförslaget för 1928 upptaga ett 9721: Förutom d!et av riksdagen för i år bevil- förhöjt amslag av 100,000 mark för 9722: jade anslaget utgöra .cent.mlsrtyrelsens in- Finlands Svenska Marthaförbund. 9723: koms,ter: 9724: 9725: Helsingfors den 19 september 19127. 9726: 9727: 9728: Annie Furuhjelm. J. W. Broman. 9729: Levi Jern. 9730: 231 9731: 9732: II,7s.- Anom. ehd. N:o 104. Suomennos. 9733: 9734: 9735: 9736: 9737: Furuhjelm, A. y. m.: Korotetun määrärahan myöntämi- 9738: sestä Suomen Ruotsalaiselle Marttaliitolle. 9739: 9740: 9741: E clu s kunnalle. 9742: 9743: Suomen Ruotsalaiseen MarttaJi.ittoon kuu- keskuudessa. Eduskunnan Suomen Ruotsa- 9744: luu tätä nylcyä 14,000 jäs:entä kaikkiaan 168 laiselle Marttaliitolle vuodeksi 19.27 myön- 9745: p.aåkallisosastossa, joista 8 on perustettu: lku- tämä! 40,000 markan määräTaha on osoi·t- 9746: luV!afll vuoden a~kana. V. 1927 ·on pidetty tautunut aivan liian pie,neksi vuosi vuodelta 9747: 97 käsityö-, 88 ruuanlaitto- ja 20 kodinhoito- yhä laajen,eva,a toiminba varten. 9748: kurssit, joissa yhteensä on ollut yli 3,000 Vaikkakin lHtto on saaurut yksityistä 9749: osanoUajrua. NiinikäJän on puutar'hanhoi- avustrusta suos:it;j:oiUaan ja yst.ä'Viltään, on 9750: toon, kuten a>ikaå.semminkin, kiinnitetty eri keskusihalli'tuksen tänä vuonna varojen 9751: paikallisyhdistysten piirissä hyvin sUJUrta puuttees1sa täytynyt kokQnaan lakkautta;a ne 9752: harrast,ustt.a ja töitä on suoritettu yli 1,000 raha-avustukset, •jQita :aikaisemmin on 9753: puutarhassa. myönnetty pailmllisyhdistykslille eri tarkoi- 9754: Viime keväänä järjesti Ruotsalainen Mart- tuksia varten. Toinen kipeä tarve, johon 9755: taliitto He1sing:issä kotiteolliswusnäyttelyn, varo1ja lmivattaisiin, on neuvontatoiminnan 9756: jokru käsitti vanhaa ~a uutta kotiteollisuutta, laagootlllllinen. Erikoisesti tämä ik!oslme 9757: herättäen lhuomiQita ja saavuttaen tunnus- kot1teollisuuslharrrastuksen elvyttämistä, 9758: tusta asi1antuntijain ta:J:wlla. Näyttely, j:ossa joka varsinkin malalseudulla mutta myöskin 9759: kävi liiton jäseniä läihel1tä ja kaukaa, antoi kaupungeissa voi antaa toimeentulon lliill- 9760: uutta vaulhtia ja suurempaa ha,rrastust.a mattilaiselle ja samalla huQmattav:an sivu- 9761: kotiteollisuuswiminrtruan, jota liitto aika,i- tulon pe:rihoonäideille. T'ämiiin päämää~rän 9762: semminkin cm lämpimästi pyrkinyt ·edistä- saavuttamiseksi täytyy kuitenkin kotiteolli- 9763: mään. suustuotteiden täyttää jonkinlaiset taiteelli- 9764: Sellaiis.ella yhtymällä kuin lVI.arttayhdis- set mitat. J.os näin Qn laita, silloin voivat 9765: tys, jocn:ka ohdelma,an kuuluu kotien siv:eelli- sa,avutetun kokemwksen mUJkaan kotiteolli- 9766: nen vaumstuttaminen ja tjetojen 1eviWLmi- suustuotteet saavuttaa menekkiä ja ta!Qu-- 9767: nen järik:iperäisestä kQtitaloudesta vähäva- dellinen tulos niistä ei ole niinikään vähäi- 9768: raisten kotien :ta·loudeHisen aseman pa.r.an- mm. 9769: tamiseksi sekä edelleen opastUikisen antami- Erittäin taitavat, telht.äväänsä innostu- 9770: nen puutarhanlhoidossa ja ompelussa., Qn n~Cet neu.vojat ovat lkuluvan vuoden aikana 9771: la,aja työmaa, joka vaatii tulla:ks.een t;ehok- liitolll. piirissä suorittaneet herättävää ja 9772: kaasti hoidetuksi suurempia taloudellisia järj,estävä:ä ty·ötä. Mutta jotta alotettua 9773: var(jja kuin: liitolla on käytetttävänään. Jä- toimintaa VQi•trusiin kehittää, Qn kahden 9774: senmruksut täytyy pitää ·alh!llisina, jos ha:lu- neuvoj.oo paikkaaminen ehdottoman tar- 9775: taJID voittaa jalansijaa 'kansan syvien rivien peellista, ja tälhän liitolta puuttuu varoja. 9776: 232 II,78. - Ruotsalaisen Marttaliiton avustaminen. 9777: 9778: lVL m. tämäm. vuoksi liitto \k:ip.OOsti kaipaa 20 % pa.i:kallisyhdistysten 9779: huomattavasti lisättyä valtioapua toimin- jäsenmaksuista ...... . Smk. 12,000:- 9780: t:a181J1Sa va:rilen ensi vuod€ik:si. Korkoja .............. . " 3,000:- 9781: Allaolevasta taulukosta käyvät ilmi liiton Ki~rjastoo myynnistä ... . " 4,000:- 9782: tulot ja ne mtmot, mitkä ikahden neuvojan Myyjäisisitä ja muilta ta- 9783: paikkaamisesta ailieutuisivat: hollta v.oid3fflll maihdol- 9784: lisesti saa:da ......... . 18,000:~ 9785: Kotitalons- ja iJ.mdti:Iillloito- " 9786: Smk. 37,000:- 9787: lkollSIUlentim. pa1kka ja 9788: päiväraih.a;t .......... . Sm!k. 25,000:- YlläJolevasta käynee ilmi, että Suomen 9789: Liinac. ja vaatoom.pelu- ruotsalainen Martta-liitto suorittaa isä;n- 9790: sekä; kudontakonsulentin mwa.Jlista työtä., j,<Yka samalla kertaa on 9791: palkka ja päivärahat .. 30,000:- ihanteellista ja tkäytäm.nöllistä. 9792: Konsulenttilen matka:kus- ,Tämän v:uoksi ja V'iitaten edellä esitettyi- 9793: t:annuikset ........... . 15,000:- hin perusteluiJhin saavat a;llekirjffittaooet 9794: " 9795: Smk. 70,000:- anoa, 9796: että Edwskunta ottaisi valtion 9797: tulo- ja m.;enoarvioon v'U!.odeksi 1928 9798: Paitsi edusku.nmn kuluv:wksi vuodeksi 100,000 markan suuruisen korote- 9799: myön.tämä:ä vrultiorup,ua ova,t keskushailli- tun apurahan Suomen Ruotsalaiselle 9800: sen tulot: 21:!arttaliitolle. 9801: 9802: Helsingissä, syyskuun 19 päiväinä 1927. 9803: 9804: 9805: Annie Furuhjelm. J. V. Broman. 9806: Levi Jern. 9807: 233 9808: 9809: Jl,79. - Anom. ehd. N :o 105. 9810: 9811: 9812: 9813: 9814: Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä kasvivilielys- 9815: koeaseman perustamista varten Perä-Pohjolaan. 9816: 9817: 9818: E d u s k u n n a ll e. 9819: 9820: Viitaten niihin anamuksiin joita allekir- että Eduskunta kehoittaisi halli- 9821: joittanut Junes y. m. ovlllt tehneet useilla tusta ryhtymään kiireellisiin toimen- 9822: edellisillä ja viimeksi vuoden 1926 valtio- piteisiin kasvinviljelyskoeaseman pe- 9823: päivillä anom. elhdotus N :o 106, pyydämme rustamiseksi Perä-Pohjolaan, ja 9824: kunnioittaen uudistaa sen ja anomme, että mainittua tarkoitusta vwrten 9825: tulevan vuoden menoarvioon otettai- 9826: siin 450,000 markan suuruinen mää- 9827: räraha. 9828: 9829: Helsingissä, syyskuun 12 p ::r:uä 1927. 9830: 9831: 9832: Antti Junes. K. A. Lohi. 9833: Janne Koivuranta. Uuno Hannula. 9834: Kaarlo Hänninen. 9835: 9836: 9837: 9838: 9839: 30 9840: 234 9841: 9842: II,so. - Anom. ehd. N :o 106. 9843: 9844: 9845: 9846: 9847: Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä esikuvaviljel- 9848: mien avustamiseen. 9849: 9850: 9851: E d u s k u n. n a 11 e. 9852: 9853: Maataloudoo edis>täimistä j•a ik,ohottamista tion tuke·a ja myönteistä osanottoa paljon 9854: tarJmittavain ·esikuvarvhlj·eihmäin jä:rtiestlämi- enemmäm. kuin täh:ärn asti. Yksityisten oma- 9855: seen ja avustamiseen on viime vuosina vall- kOhtaista intoa, harrastusta ja uhrautuvai- 9856: tioval!lall1 ta:holta ikillnnitetty entistä enem- suU:tta ei voida asiain lhoi:dossa kovinkalan 9857: män huomiota,. V arsinlkin on: titllais•ten ole- pitkälle edleUy.ttääJ kestävän, ei .varsin!Jman 9858: massaoloa ra.jaseutuje'n j111 muide111 väilräva- niiden ve1voitmrten noudattamiseen, jonka 9859: raisten pienvi.Ije·l~jäseut~en oloissa pidetty esikuvataJ'ou~sien lha.LtiljoiiJ.1e. ikäänikuilll ·luon- 9860: aivan välttämättömJän,ä. nos•ta.an <kuuluv~Vt, jollei Jh,elille samrulla am- 9861: Että hyvin j.äJ!1jes1Jelttyjjoo ja. kannaJttavai- neta rJ.itfäwruä aiinooUista av,lmtusta noiden 9862: suuSll!äkökoiMia silmä1lä .pi,täen hoidettujen velvoitustelll! suorittamisoon. 'S.elll!piävuoksi, 9863: esikuva:talouhll~en !bJY:öty ja merkitys, ei ai- jos nämä avustukset ov'a't ko\Cillll pieniä niin 9864: noastaan viljelmän läili:immälle ympäristölle niillä ei saadru aikaan :juuri mitään. Jos 9865: vaan myös laa!jemma·l'lekin aiLueelle on enit- taasen sanottua trurkoitu.stru varten nykyisin • 9866: täin .suuri, ka.uaskantoinen ja eittämätön, menoarvioon varatut niulkat .varalt. jaetaan 9867: siit1ä tuslci.n on muuta kuin ybi mie'li. suurempina, sellaisi:na eriniä1 joil.la voida,an 9868: Ova:tlhan t:äJUaliset esikuvata1oudet ikäänkuin tal'peeiltl.isia uudistuksia ja parannuksia viJ- 9869: keiSkite.ttyj:ä lh!avainto- ja opetusti·loja, joissa jelmillä saada ai~aam, niin sillo•in niiden 9870: maatrulouden eri haaroja. tpyr~tään lhoi.tamaan vaikutus pysähtyy liiaksi rrujoitetune 9871: ja lk:elhittämään uudenaikalliilla, <käytännölli- alueeUe ja sup'ista a t:amkoite:tun rtuloksen ai- 9872: 1 9873: 9874: 9875: sim'milk:si h:uommtuiUa välineill'ä ja menette- kaan saami1sta. 9876: lytavoilla. Kun täHa.isten esilk:uvavi•lijelmäin järjes- 9877: Ne ovat siis ikäänkuin maatalouskeitaita, tämistä erityisesti kai paavat meilLä •la;agat 9878: 1 9879: 9880: 9881: jotka tehoav:at vanhoillisimpa•an ja; jäykim- rajaseudut ja, rvarsinkin Polhijolli,.,Suomen 9882: päiälllikiin v:iljelijään. Ja senvuoksi ne var- harvaan asutut, tail\la:pa.ju1la olevalt [)iemvil- 9883: maam mJyöskin muodostuvat mieluisimmiksi jelijäseudut n,iin tarvlitta:isiin kysym:y<ksessä 9884: 1 9885: 9886: 9887: ja ikäytetyimmiksi .retkeilyti1oiksi, näin koti- oJ.evaan ta.rlkoi.tukseen n~kyisestään monin- 9888: kuin ul<komaalaisiillelk:im rettkiik,unn:ille. kertainen määrä jot.ta se edes osapuilleen 9889: JotJta tälla:inen toimin,ta. ja .esikuvatrulouk- tyydyttäisi todellista twrvett•a da tulisi va~ 9890: sien asettelu sawtai-siin ·riittävän t:elhoklkaaksi, taamaan toivottua tankoitust.aan. 9891: tarkoi·tusta,an vastaavaksi ja niin• laajohlle Määräraihain korotulk:JSeUa ja ni1iden tar- 9892: piirei'Lle kuin suinkin IIill!hdoHisimman pwl- koituksenmukaisella käytöllä voi·taisiin mie- 9893: jon hyötyä .tuottwvaksi, ta,rvi;ttaam sii'h·en val- 'lestämme patr'hai:ten sitt.en myöskin tukea 9894: II,so. - .Junes, y. m. 235 9895: 9896: ja täydentäJä sitä illeuvonta:työtä, jota ny- että Eduskunta päättäisi tulevan 9897: kyään suorirtetaan niin monella truLouselä- vuoaen vakinaisen menoarvion 11 9898: män eri alaHa. P. L. XII luvun 13 momentille, esi- 9899: kuvaviljelmien avustamiseen, varata 9900: KaitkEm edeJilä olevan nojalla rohkenemme hallituksen käytettäväksi 250,000 9901: kunnioittaen aooa, markan suu1·uisen määrärahan. 9902: 9903: · Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1927. 9904: 9905: 9906: Antti Junes. Janne Koivuranta. 9907: Viljami Kalliokoski. K. A. Lohi. 9908: 236 9909: 9910: II,st.- Anom. ehd. N:o 107. 9911: 9912: 9913: 9914: 9915: Hurme y. m.: Määrärahan myöntämisestä koeviljelys- 9916: yhdistysten avustamiseksi. 9917: 9918: 9919: E d u s k u n n a ll e. 9920: 9921: V auraimmissa osissa maatamme on k-a!hte- Näyttää siis tarkoituksen mukaiselta että 9922: na viime vuonna perustettu useita koevilje- valtion puolelta edesautetaan koeviljelys- 9923: lysyhdistyksiä, joiden toime&ta 'jo tänä VUO'll- yhdistytsrten syntymistä ja ylläpitoa, vaikka 9924: na on toimitettu semrnJoilinen mä:ärä kokeita, epäilemättä on oikein että valtioaVUTii saa:n- 9925: että niiden lukThllläärä lähente~ee maanvilje- nin edellytykseuä on että yhdistyksen jäse- 9926: lysseurojen suoranaåsella avustuksella järjes- net suorittavat myöskin huoma.ttavan osan 9927: tettyjen kokeiden lukua. Koeviljelysyhdis- yhdistyksen 'kustannuksista, koska ainoas- 9928: tyk:set, jotka palkkaavat erikoisen assistentin taan näin luodaan takeita siitä, että yhdis- 9929: tähän työhön omaa pientä piiriänsä var- tyks~ä; ei perusteta sinne missä niillä ei ole 9930: ten, voivat varsin tehokkaasti käyttää assis- menestymisen edellytyksiä. 9931: tentin työn, ma1tko~hin kun e~ kulu paljon Paikallista. kasviviljelyskoetoimintaa var- 9932: aikaa. ten on hallitus ensi vuoden talonsarvioon 9933: Koeviljelysyhdistyksiä on kuitenkin tähän ottanut määrärahan, mutta täiillä määräraJha 9934: asti perust1ettu melkein yksinomaan suurem- on aikaisemmin jaettu maanviljelysseuroille 9935: pien viljelijöiden toimesta ja niiden piire~ ja pienvil!jelijäliitoille, pääasiassa niiden 9936: hin, joiden hyvin kannattaakin itse kustan- 'huoltamien onnistuneiden kokeiden luvun 9937: taa tämmöinen koetoiminta. perusteella. Kun epäilemättä ei ole syytä 9938: On kuitenkin ilmeistä että koeviljelysyh- luopua tästäkään kootellusta kasviviljelys- 9939: distyksistä olisi suurta hyötyä myöskin koetoiminnan. edistrumistavasta, joka kuiten- 9940: pienviljelykselle, mutta yhdistyksen yllä- kin on enempi paikallista laatua, eikä vastaa 9941: pito yksinomaan viljelijäin va.roilla käy todellisia ,paikan päällä" toimitettavia ko- 9942: pienviljelidäHe liian raskaaksi. keita, joihin on tilaisuus ainoastaan koovilje- 9943: Kun voimaperäistyvä maatalous yhä lysyhdistysten avulla ja järjestämällä ko- 9944: enempi vaatii viljelijältänsä ammattitietoja, keet kunkin yhdistyksen jäsenen omalla pel- 9945: joita meidän keski- ja pienviljelijöiltämme lolla, on sentähden mruäräraha kysymyksessä 9946: vielä useimmas1sa ta,pauksessa puuttuu joko olevalla momentilla \korotettava vaikka 9947: kokona,an tai ovat verrattain pintapuolisia, aluksi 50,000 markalla kasviviljelysyhdistys- 9948: ovat ne orujeet väiJrilannoitteiden käytössä ja ten avustamista varten, joiden jäsenistö on 9949: muissa viljelyskysymyksissä, joita koevilje- pääasiassa keski- ja pienviljeli:jäväestöä, 9950: lysyhdistys jäsenilleen tarjoo ja tulee anta- jaettavaksi samanlaisilla ehdoilla kuin apu- 9951: ma;an s.uoraan ,paikan päällä'', suuriarvoisia rahoja nykyään maanviljelysseuroille jae- 9952: pienviljelyksen ja yleensä koko maatalouden taan. 9953: edisiymiselle. Nykyään toimiva koeviljelysyhdistystoi- 9954: II,s1. - Hur,me, y. m. 237 9955: 9956: misto, joka tähän asti on toiminut koko- ehdolla että toimisto halllkkii itse tarvittavat 9957: naan yksityisillä lahjoitetuilla varoilla, on lisävarat. 9958: toiminna1laan avustrunut uusien koeviljelys- Edellä olevaan nOijaten ehdotamme, 9959: y;hdistysten perustamista sekä johtanut ja 9960: valvonut yhdistysten toimintaa yleensä. että Eduskunta vuoden 1928 meno- 9961: Kun sen tehtävät edelleen laa:jenevat uusien arvioon ottaisi Smk. 90,000 koevilje- 9962: yhdistysten perustamisesta ja valvonnasta, lysyhdistysten avustamiseksi sekä 9963: on mielestämme suotavcaa että tälle näitten yhdistysten neuvontaa ja 1•al- 9964: toimistolle varataan myöskin vuotuinen vontaa varten. 9965: määräraha Smk. 40,000 ja annetaan sillä 9966: 9967: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1927. 9968: 9969: 9970: Kaarlo Hurme. Ansh. Alestalo. 9971: J. A. Ihamuotila. Walter Mäkelä. 9972: J. E. Pilppula. P. Saarinen. 9973: Vihtori Vesterinen. Juho Niukkanen. 9974: Antti Kemppi. Anton Vertanen. 9975: Aino Luostarinen. K. A. Lohi. 9976: P. v. Heikkinen. Janne Koivuranta. 9977: Kaarlo Hänninen. J. Kauranen. 9978: Pekka Kopsa. 9979: 238 9980: 9981: II,s2. - Anom. ehd. N :o 108. 9982: 9983: 9984: 9985: 9986: Saarinen, P., y. m.: Määrärahan myöntämisestä Metsä- 9987: taloudellisen Valistustoimiston työn tukemiseksi. 9988: 9989: 9990: E d u s k u n n a ll e. 9991: 9992: Metsätaloudellisia aikakauskirjoja ilmes- valiokuntaan kuuluu sekä metsänomistajia 9993: tyy maassamme useampiakin. Niiden pai- että metsäammattimiehiä ja asiantunti- 9994: nosmäärät ovat kuitenkin sangen pieniä. joita, lähettänyt asiallisia, puolueettomia 9995: Suurin tilaajamäärä (n. 7,000 tilaajaa) lie- metsäartikke1eita sanomalehtiin ja aika- 9996: nee aikakauskirja Tapiolla. Kun näitä kauskirjoihin, ja on sanomalehdistö, puo- 9997: metsäamma1t.tilehrtiä tilaarvat päruasiallisesti lueisiin katsomatta, niitä mielihyvin jul- 9998: vain metsätaloudellisesti valistuneimmat kaiiSsut. K~rjoitu:ksista ovat muutamat ol- 9999: metsänomistajat ja muut asian harrastajat, leet yleisluontoisia, herättäviä, toiset taas 10000: ei näiden lehtien kautta metsätaloudellista metsänhoito-ohjeita antavia, opastavia. 10001: valistusta ja ammattitietoja saada leviä- Niissä on koetettu asettua yleissedun kan- 10002: mään niin laajoihin piireihin kuin nyky- nalle, vetämättä esiin puoluenäkökohtia tai 10003: aikana olisi toiv.ottava. Kun viime aikoina eri harrastuspiirien etuja. Jo se seikka, 10004: metsääomistavien luku on pienviljelystilo- että kaikkien puolueiden lehdet ovat näitä 10005: jen kautta suuresti lisääntynyt, olisi erityi- kirjoituksia satoja tuhansia käsittävissä 10006: sen tärkeää, että nämäkin pääsisivät yhä painoiksissa jrulkaisseet, osohtwa, että niiden 10007: laajenevassa määrässä osalliseksi metsä- tarkoitus on katsottu hyödylliseksi ja tar- 10008: taloudellisesta valistuksesta. Samoin vaa- perelliseksi. Suuri yleisökin, p.uo1uerajoihin 10009: tii nykyaika, että ei ainoastaan metsän- ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta, 10010: omistajat vaan muutkin kansankerrokset on niiden kautta saanut tutustua metsä- 10011: joutuisivat sopivassa muodossa kosketuk- asioihin, mikä ammattilehtien avulla yksin 10012: seen metsätaloudellisten kysymysten ei olisi ollut mahdollista. 10013: kanssa. Suomen Metsänhoitoyhdistys, jonka val- 10014: Tämän puutteen tuntien on Suomen tioapuraha kuluvana vuonna on vain 10015: Metsän:hoitoyhdistys, jonka Jasenm:a on 19,000 mk., ei kuitenkaan jaksa yksin pi- 10016: paitsi ammattisivistyksen saaneita metsän- tää yllä tätä puolta toiminnassaan, jollei 10017: hoitajia myös yksityismetsänomistajiru eri valtiovalta sitä myös runsaammalla apura- 10018: puoli>U,a maata., perustanut erikoisen Metsä- halla tue. Puutavarateollisuusyhtiömme 10019: taloudellisen V alistustoimiston, jonka tar- ovat kylläkin jo oivaltaneet sen hyödyn, 10020: kotuksena on sanomalehdistön välityksellä mikä maalle kokonaisuudessaan ja erityi- 10021: levittää metsätalousharrastusta kaikkien sesti teollisuudelle koituu metsäharrastuk- 10022: kansankerrosten keskuudessa. Viime tou- sen herättämisestä ja sen aiheuttamasta 10023: kokuusta lähtien onkin toimisto, jonka työ- raaka-aineen lisääntymisen mahdollisuu- 10024: II,s2. - Saa,rinen, P., y. m. 239 10025: 10026: desta, myöntämällä keskusliittonsa kautta Kaiken tämän perusteella saamme kun- 10027: yhdistykselle rahallista avustusta toimiston nioittavimmin Eduskunnalle ehdottaa, 10028: työn tukemiseksi. Samoin on asiasta pu- 10029: huttu valtioneuvosrton jäsenille, ja ov1at he- että vuoden 1928 menoarvioon otet- 10030: kin puolestaan katsoneet puheenalaisen he- taisiin 50,000:- Smk:n suuruinen 10031: rätys- ja valistustyön tarpeen vaatimaksi. määräraha1 Suomen J.l!etsänhoitoyh- 10032: Niinikään on yksityisiltä metsänomista- dlistyksen· ylläpitäJmärn M etsätalou- 10033: jilta pyydetty tukea, jotta toiminta saatai- dellisen. Valistustoimiston työn tuke- 10034: siin laajemmalle pohjalle. miseksi. 10035: 10036: Helsingissä, 16 p :nä syyskuuta 1927. 10037: 10038: 10039: P. Saarinen. J. Koivisto. 10040: Pekka Kopsa. Tyko Reinikka. 10041: J. E. Pilppula. Gustav Lindberg. 10042: 240 10043: 10044: Il,s3. - Anom. ehd. N :o 109. 10045: 10046: 10047: 10048: 10049: Tukia y. m.: Määrärahan myöntämisestä yksityisten 10050: maanviljelys- ja kauppakemiallisten tarkastuslaitos-- 10051: ten tukemiseksi. 10052: 10053: 10054: Ed u s kun n a: ll e. 10055: 10056: Vuoden 19,27 alkuun saakka on valtion hävaraisuutensa ja heikon tietopuolisen am- 10057: varoista myönnetty avustusta yksityisille mattikoulutuksen vuoksi helpoimmin ja 10058: maanviljelys- ja kaupp.akemiallisille tarkas- useimmiten joutuvat esiintyvistä väärinkäy- 10059: tusla.itoksille, joita maassamme on kolme töksistä kärs~mään, eivät tule lä!hettäneeksi 10060: nimittäin Vaasassa, !Turussa ja Viipurissa. tietoja kaukana pääkaupungissa sijaitsevalle 10061: Näiden tarkastuslaitosten toiminta on erit- valtion maanviljelyskemialliselle la!bora.to- 10062: täin suuriarvoinen sillä ne ovat turvanneet riolle, mutta kylläkin, kuten kokemus on 10063: maanviljelijöitä niitä väärinkäytöksiä vas- osoittanut, kääntyvät valituksineen ja näyt- 10064: taan, joita siemen-, väkirehu- ja apulanta- teineen oman maa·kuntansa. tarkastamon 10065: kaupassa on jatkuvasti esiintynyt. Siksi puoleen. 10066: ovat nämä tarkastuslaitokset saaneet suuren Tavarain valmistajain ja maahamtuojain 10067: luottamuksen ja sen vuolksi olisi niiden edel- kannaltakin pidettäisiin ilmeisenä puolueel- 10068: leenkin jatlmttava toiminrtaansa. lisuutena valti{)n puolelta sitä, että ainoas- 10069: KulUivan VUioden menoarviosta on kuiten- taan Helsingissä ja. sen ympäristössä toimi- 10070: kin näiden tarkastuslaitosten tukemiseksi ville liikkeille va.ltion taholta varattaisiin 10071: annettu valtion apuraha poistettu ja niiden mukava tilaisuus tuotteittensa vapaaseen 10072: toiminta on jäänyt yksityisten avustusten tutkituttamiseen valtion laJboratoriossa. Jos 10073: varaan. Seurauksena voi olla se, että näiden yksityisten tarkastuslaitosten täytyisi kan- 10074: tarkastuslaitosten on kannatuksen puut- natuksen puutteessa lopettaa toimintansa, 10075: teessa pakko lopettaa toimirutamsa. niin vaarantaisi se maataviljelevän väestön 10076: Lain mukaan on valtioapua nauttivien asemaa ja maahantuojain sekä valmistajain 10077: tal'kastuslaitosten otettava selvää tällä kävisi hyvin vaikeaksi, eräissä tapauksissa 10078: alalla esiintyvistä väärinkäytöksistä, mutta kokonaan mahdottomaksi, toimittaa tavarain 10079: jos näiden toiminta lakkaa koituisi siitä erittäin tarpeellisia analyysejä, joka aiheut- 10080: suuri haitta siemen-, apulanta'- ja väkirehu- taisi lain määräämien vakuutustodistusten 10081: kaupan valvonnalle. Erityisesti huomioon muuttumisen tyhljä;ksi muodollisuudeksi. 10082: otettava on lain valvonnan kannalta tärkeä Edellä esi;tetyn perusteella anomme kun- 10083: seikka, että tarkastuslaitosten ympäristössä nioittaen, 10084: olevien maakuntien pienviljelijät, jotka vä- 10085: II,s3. - Tukia, y. m. 241 10086: 10087: että Eduskunta vuoden 1928 tulo- ten maanviljelys- ja kauppakemiallis- 10088: ja menoarvioon ottaisi 150,000 mar- ten tarkast,uslaitosten tukemiseksi. 10089: kan suuruisen mää1·ärahan yksityis- 10090: 10091: Helsingissä 14 p. Byyskuuta 1927. 10092: 10093: 10094: Elias Tukia. J. Kauranen. 10095: Elias Sinkko. Juho Niukkanen. 10096: Kaapro Moilanen. Janne Koivuranta. 10097: Heikki Vehkaoja. P. V. Heikkinen. 10098: Emil Jutila. Jussi Rapo. 10099: Aleksi Hakala. J. A. Ihamuotila. 10100: J. Seppänen. Eero Nurmesniemi. 10101: J. Koivisto. Juho Torppa. 10102: 10103: 10104: 10105: 10106: 31 10107: 242 10108: 10109: 11,84. - Pet. försl. N :o 110. 11,84. - Anom. ehd. N :o 110. 10110: 10111: 10112: 10113: 10114: Bäck m. fl.: Ang. beviljande av anslag Bäck y. m.: Määrärahan myöntämisestä 10115: till premier för dödad säl. hylkeentapporahoiksi. 10116: 10117: 10118: T i 11 F i nll am d s R i k s d a g. S u o m en Ed u Sl k u nm a ll e. 10119: 10120: Från och med 1·924 å;rs börja.n har staten Vuoden 19 24 wlusta on. valtio maksanut 10121: 1 10122: 10123: 10124: 10125: beta!lat 30 fmk. för varje i finska vatten dö- 30 mk. jokaisesta ,Suomen vesissä tapetusta 10126: dad säl. Denrna premiering verkade till en hylkeestä. Tämä palkinnon maksaminen 10127: början livande på sälfångstivern. Såsom vaikutti aluksi elähyttävästi hylkeenpyynti- 10128: bevis härpå må nämnas, att det för ända- harrastukseen. Tämän todistukseksi mai- 10129: IIlJålet 'bestämda förslagsansla,get på 300,000 nittwkoon, että tarkoitusta va.rten määrätty 10130: fmk. de första 'åren helt och hållet måste ut- 300,000 ma,rkan arv.iomääräraha on alku- 10131: nyttjas. vuosina tarkalleen saatu käyttää. 10132: Viime aikoina sitävastoin on hylkeenpyyn- 10133: Under de senaste tiderna däremot har in- tiharrastus laimentunut, mikä on johtunut 10134: tresset för säljakt blivit mera lamt. Ned-· siitä, että hylkeenpyynti on ollut vähemmän 10135: g1ången har föroTisakats därav, att denna tuottavaa. Etteivät kalasta,jamme ole voi- 10136: jakt varit mindre lönande. Att våra fis- neet olla varsin halullisia. menemään hen- 10137: lrare icke kunnat vara skilt frestade att giva, genva.aralliselle hylkeenpyyntiretkelle, sel- 10138: sig ut på den oftru liv;sfarliga säljakh:m, venee seuraavasta taulukosta, joka osottaa 10139: torde framgå av följande tablrå, som utvisar hylkeenpyytäjän tulot jru menot kolme kuu- 10140: en sälfå.ngares inkomster och utgifter under kautta kestävältä pyyntiajalta: 10141: en 3 månaders jaktsäsong: 10142: 10143: InkomSiter: Tulot: 10144: Premier för 18 st. sälar a 30 fmk. 5,40 fmk. Palkkiota 18 hylkeestä 30 mk . 10145: 260 kg. tranolja a '7 fmk. . . . . 1,820 " kappale .................. . 5140 mk. 10146: 18 •St. hudar (==""' 7'2 kg) a 7 fmk. 504 , 260 kiloa hylkeenrasvwa 7 mk. 10147: Summa 2,8614 1:Dmk. kilolta .................... . 1,820 10148: 18 vuotaa (= 72 kiloa)' 7 mk. ki- 10149: lolta ..................... . 504 " 10150: Yhteensä 2,864 mk. 10151: Utgifter: Menot: 10152: Slitning av sälBåt ........... . 200 fmk. Pyyntiveneen kulutuksesta, 200 mk. 10153: , ,, julle ............ . 100 " Apuveneen , 100 , 10154: Gevär och patroner ......... . 100 Kivääri ja patruunat . . . . . . . . . 1r50 , 10155: Jägarkostym ............... . 250 " Pyyntimiehen vaatteet . . . . . . . . 250 , 10156: Netto ...................... . 2,1:64 " Jäännös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,2,164 , 10157: " 10158: Summa: ,2,:864 fmk. Yhteensä 2,864 mk. 10159: II,s4. - Bäck, y. m. 243 10160: 10161: Ehuru avräkningarna. för slitage m. m. Va·ikka maksut kulumisesta on laskettu 10162: beräkna:ts lågt, så kommer sig säl:fångaren alhaisiksi, ei hylikeenpyytajän päiväpalkka 10163: ändå icke till en högre dagpenning än kuitenkaan nouse 24 markkaa kol1keam- 10164: 24 fmk. Denna dagpenning reduceras yt- mark:si. Tämä päiväpalkka pienenee vielä sen 10165: terligare ännu därigenom att provianterin- kautta, että muon1tus tulee hyvin kalliiksi. 10166: gen är mycket dyr, Dessutom försummar Sitä'paitsi hylkeenpyytäjä laiminlyö varsi- 10167: jäga1ren sitt egentliga: arbete, vilket måste naisen työnsä, joka niin ollen on suoritet- 10168: utföras av legda krafter. tav:a: palkat.uilla työvolimilla. 10169: Fara är därför för handen, aJt sälfångsten Tämän johdosta on vaara tarjona, että 10170: i närmaste framtid helt och htållet kunde hylkeenpyynti lähimmässru ltulevwisuude.sS!a 10171: avstann:a. Detta skulle verka1 mycket men" kokonaan voisi lakata.. Se vaikuttaisi erit- 10172: ligt på fisker~förhMlandena i landet, då sä- tän haitallisesti maan kalastusoloihin, kos- 10173: len såsom känt .är ett .av viåra vattens värsta. kapa hylje tunnetusti on meriemme pahim- 10174: skadedjur. pia vahinkoeläimiä. 10175: Denna vår fiskerinäring hotande fara Tämä kailastustamme uhkaa.va vaara voi- 10176: kan avhjälpas endast därigenom, att sta1tens daan torjua ainoastaan sen kautta että val- 10177: understöd åt säl:fålngstens idlmre göres ef- tiona:vustus hylkeenpyytäjillä tehdään te- 10178: fektivare. I Sverige har man insett detta hoisammaksi. Ruotsissa on tämä käsitetty, 10179: ty där betalar staten 6 k:vonor för varje dö- sillä siellä maksaa valtio 6 kruunua jokai- 10180: dad säl. sesta tapetusta hylkeestä. 10181: För att sälfångsten hos oss hels·t i någon Jotta hylkeenpyynti meilläkin edes jossa~ 10182: mån skulle ibliva. löna:nde, borde premierna kin mäi.iJrässä voisi olla ka:n:na,ttava, tulisi 10183: för dödade sälar utglfu med minst 50 fmk. palkkion tapetusta hylkeestä olla, vähintäin 10184: per styck. 50 markkaa. 10185: .P!ä grund häJrav få undertecknade vörd- Tämän johdosta allekirjo~ttaneet kun~ 10186: sammast an!hålla om, nioittavimmin anovat, 10187: 10188: att genom rege1·ingens fö1·so1·g että hallituksen toimesta maksettai- 10189: måtte unde1· år 1928 i premie för siin v. 1928 jokaisesta Suomen ranni~ 10190: varje vid Finlands kuster tdmed Ös- kolla, Itämerellä ja sen lahdissa sekä. 10191: tersjön, dess vikar och Ladoga dödad Laatokalla tapetusta hylkeestä viisi~ 10192: säl utbetalas femtio (50) fmk., och kytnmentä (50) Smk. ja että Edus- 10193: att Riksdagen för sagda ändamål kunta sanottua tarkoitusta varten 10194: måtte i 1928 års budget införa ett määräisi vuoden 1928 menoarvioon 10195: förslagsanslag å fyrahttndrafemtio- neljänsadanviidenkymmenentuhannen 10196: tusen ( 450,000) fmk. ( 450,000) markan arviomäärärahan. 10197: 10198: Helsingfors den 15 sept. 1927. Helsingissä 115 p mä syysk. :W2r7 _ 10199: 10200: J. Im. Bäck. August Tåg. 10201: J. W. Broman. Juho Torppa. 10202: Berndt Kullberg. Vihtori Vesterinen. 10203: Levi Jern. E. Lautala. 10204: Annie Furuhjelm. .Juho Niukkanen. 10205: And. Forsberg. W. K. Kuuliala. 10206: Edv. Helenelund. Leo Gummerus. 10207: Gustav Lindberg. K. Kylänpää. 10208: Henrik Kullberg. K. E. Linna. 10209: K. v. Åkerblom. K. E. Aarnio. 10210: 244 10211: 10212: II,ss. -- Anom. ehd. N:o 47. 10213: 10214: 10215: 10216: 10217: Kuisma y. m.: Määrärahan myöntämisestä avustuk- 10218: seksi Vapaussodan lnvaliidien Liitolle. 10219: 10220: 10221: E d u s k u n n a 11 e. 10222: 10223: Kaikissa maissa, missä sota on jättänyt muuten on raajarikko ja sairas, tarvitsee 10224: jälkeensä suuremman tai pienemmän jou- paljon enemmän lepoa ja virkistystä kuin 10225: kon raajarikkoja, on hallitusvallan taholta täysin terve ihminen. Samoin ei ole har- 10226: heti sodan päätyttyä aina ryhdytty toimen- vinaista, että sotainvaliidi saa useampia 10227: piteisiin näiden sotainvaliidien saattami- kuukausia vielä kymmeniä vuosia. jälkeen- 10228: seksi työkuntoisiksi vammoistaan huoli- päin virua vammansa. takia sairaalassa, josta 10229: matta ja täten koetettu valmistaa heille ti- päästyään hänen ehdottomasti tulisi saada 10230: laisuus ed:es vähäisessä määrässä heille virkistystä vaikkapa vain lyhyemmän ajan. 10231: suoritettavan eläkkeen lisäksi hankkia ela- Kaikissa sotaakäyneissä valtioissa toimi- 10232: tusta itselleen ja perheell'een. Jokaisessa yk- vat tällaiset sotainvaliidien työ- ja lepoko- 10233: sityisessä tapauksessa ei tämä kuitenkaan dit joko nauttien valtion avustusta tai 10234: ole syystä tai toisesta mahdollista ja sitä- useimmissa tapauksissa valtion perusta- 10235: paitsi on suuremmassa määrässä työkykynsä mina ja kokonaan valtion ylläpitäminä. 10236: menettäneiden vaikeaa saada vakinaista Huolimatta siitä, että oli kulunut jo lä- 10237: työtä, jonka takila tä:llaisia invaliideja var- hes 10 vuotta vapaussodan päättymisestä, 10238: ten on oltu pakoitettu perustamaan erikoi- ei Suomessa ollut minkäänlaista vakinaista 10239: sia työkoteja, joissa heille on valmistettu ti- joko valtion tai yksityisten ylläpitämää in- 10240: laisuus heille sopivaan työskentelyyn. valiidien työ- ja lepokotia, vaikkakin sel- 10241: Useissa tapauksissa on tällaisten työkotien lainen olisi kipeästi tarvittu. Koska inva- 10242: yhteyteen järjestetty myös erilaisissa am- liidien järkiperäistä huoltoa ei maassamme 10243: ma:ttiaineåssa lmrssej•a., jonkaJ suoritettuaan ilman tällaista invaliidikotia koskaan voida 10244: sotainva!liidi voi myös itsenäisesti ryhtyä saada järjestetyksi, on Vapaussodan Inva- 10245: hankkimaan toimeentuloa ~tselleoo. liidien Liitto katsonut olevansa pakoitettu 10246: Joko tällaisten työkotien yhteyteen tai taloudeUisista vaikeuksista. huolimatta 10247: useimmissa maissa, joissa on suurempia hankkimaan tällaisen invaliidikodin ja on 10248: maana sotainvaliideja, täysin erillisinä Liiton johtokunta nyt kuluvan vuoden huh- 10249: näistä on invaliideja varten perust~ttu lepo- tikuun 18 päivänä tehdyllä kauppakirjalla 10250: koteja ja hoitoloita, joissa he maksutta saa- ·osta,nut Kyyhkylän ent. sotilaslmrtanon 10251: vat määrätyn ajan nauttia tarvitsemaansa Thfikkelin pitäjän Kyyhkylänniemen ky- 10252: hoitoa ja. virkistystä voidakseen jälleen lässä. 10253: ryhtyä jatkamaan työtänsä. On nimittäin Kyyhkylän kartanon kauppahinta oli ir- 10254: itsestään selvää, että sotainvaliidi, joka on taimistoineen Smk. 611,765:-, josta sum- 10255: meruettäiny•t määrätyn ruumiinjäsenen. tai masta Smk. 411,765:- jo on suoritettu. 10256: Il,s5. - Kui~a, y. m. 245 10257: 10258: Loppusummaa Smk. 200,000:- ei Vapaus- Aluksi tulee tämä lepokoti toimimaan vain 10259: sodan Invaliidien Liitto vielä varojen kesäisin, mutta myöhemmin on siellä va- 10260: puutteessa ole voinut suorittaa. Tilan koko rattava tilaa kautta vuoden sellaisille in- 10261: pinta-ala on 191,ss ha, josta viljeltyä valiideille, jotka erikoisesti ovat levon ja 10262: maata 32,64 ha ja niittyä 7,81 ha. Yleensä virkistyrosen tarpeessa. Kaikkiaan voidaau 10263: on tila kokonaisuudessaan erittäin sovelias tähän lepokotirakennukseen sijoittaa n. 18- 10264: tarkoitukseensa ja voidaan sen kaikkia ra- 20 invaliidia, mutta voidaan rakennuksen 10265: kennuksia hyödyllisesti käyttää. yläkertaan suhteellisesti vähäisillä kustan- 10266: Invaliidikoti Kyyhkylään on Vapaus- nuksilla rakentaa 10 kesähuonetta lisää, 10267: sodan Invaliidien Liitto suunnitellut nyky- jolloin lepokoti voi kerrallaan vastaanottaa 10268: oloissa. voitavan järjestää vakinaista työtä noin 50 invaliidia. 10269: maatalouspuolella 8-10 invaliidille. Jo Ottaen huomioon sen, että myöskin maan- 10270: nykyään on siellä työssä kuusi invaliidia. vi_ljelystöihin tullaan käyttämään yksin- 10271: Lähitulevaisuudessa, jos tarkoitukseen on omaan invaliideja, ei voida ajatella, että 10272: käytettävissä tarpeellisia varoja, voidaan tila tulisi tuottamaan voittoa vaan päin- 10273: sangen vähäisillä muutoksilla nykyisiin ra- vastoin. Etenkin jos tilalle vakinaiseen 10274: kennuksiin järjestää erilaisia työhuoneita, työhön sijoitetaan edellämainittu lukumäärä 10275: jolloin vain asuinrakennuksia lisäämällä 18-20 invaliidia ja kesäkodissa järjeste- 10276: voidaan vakinaista työtä järjestää ainakin tään kesäisin lepoa 40-50 invaliidille, tu- 10277: 15-20 invaliidille. lee saamiemme tietojen mukaan työ- .ia 10278: Kiviseen päärakennukseen, joka sisältää lepokodin ylläpito Liitolle vuosittain tuot- 10279: yhdeksän tilavaa asuinhuonetta, tulee Liitto tamaan kuluja allaolevan laskelman mu- 10280: järjestämään lepokodin invaliideja varten. kaan. 10281: 40 invaliidin täysihoito lepokodissa 3 kuu- 10282: kauden aikana a 15 mk. vuorok. . ..... Smk. 54,000 : - 10283: Työkodin ja maatalouspuolen tuottama tap- 10284: pio ............................. . 85,000:-- 10285: " 10286: Työvälineiden ja -koneiden hankkimiseen 10287: ja uusimiseen ...................... . 8,000:-- 10288: " 10289: Rakennusten korjoomiseen ............. . 15,000:-- 10290: " 10291: ~--------~~~------ 10292: Yhteensä Smk. 162,000:- 10293: 10294: 10295: Ennenkuin Invaliidikoti Kyyhky lä on nukset rakennusten korjauksista ja uusien 10296: saatu tarkoitusta.an vastaavaan kuntoon, asunrtbjen rakentamisesta arkkit~hti A. Ek- 10297: jotta sinne voitaisiin sijoittaa edellämainittu man'in laatiman kustannusarvion mukaan 10298: määrä invaliideja, tulevat Liiton kustan- nousemaan seuraaviin summiin: 10299: 10 lisähuonetta päärakennukseen lepokotia 10300: varten ........................... . Smk. 138,700:-- 10301: 8 huoneen j'a ke~tti-ön huoneistoa perheeni- 10302: sille vakinaisessa työssä oleville inva- 10303: liideille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 144,000:-- 10304: Tarpeellisten työkalujen ja koneiden ostoon 15,000:-- 10305: -------------------------- 10306: Yhteensä Smk. 297,700 :-- 10307: 246 II,s5. - VapaU<srodan invalli!idit. 10308: 10309: Katsoen siihen, ettei Vapaussodan Inva- että Eduskunta vuoden 1928 va- 10310: liidien Liitto toiminnallaan voi hankkia kinaiseen menoarvioon ottais,i Smk. 10311: näin suurta pääomaa vuotuisiin ylläpito- 100,000:- suunLisen määräraham 10312: kustannuksiin ja tarpeellisiin korjauksiin vuotuiseksi avustukseksi V apalusso- 10313: sekä uud:iJSraikennuksiin., etenkin kun. sen on dan 1nvaliidien Liitolle 1nva!iidi- 10314: taloudellisesti tuettava myÖS' toisia jäseniään, koti Kyyhkylää varten ja 10315: jotka ovat avun tarpeessa, ja koska tällaisen että Eduskunta vuoden 1928 yli- 10316: työ- ja lepokodin ylläpitäminen on ehdotto- määräiseen menoarvioon ottaisi Smk. 10317: maiSti välttämätöntä, että vapaussodan in- 200,000:- suur7tisen määrät·ahan 10318: valiidien huolto vihdoinkin saataisiin jär- 1nvaliidikoti Kyyhkylän rakennus- 10319: jestetyksi edes tässä suhtessa tyydyttävälle ten kuntoonsaattamiseksi. 10320: kannalle, aoomme tä;!Jen kunnioittavimmin, 10321: 10322: Helsingi:ssä, syyskuun 12 p'äivänä 1927. 10323: 10324: 10325: Antti Kuisma. Emil Jutila. 10326: E. V. Kuokkanen. S. Salo. 10327: Pekka Kopsa. J. Kauranen. 10328: Mandi Hannula. E. A. Turja. 10329: A. Luoma. J. G. Ryynänen. 10330: E. M. Tarkkanen. E. Lautala. 10331: 247 10332: 10333: Il,s6. - Anom. ehd. N :o 48. 10334: 10335: 10336: 10337: 10338: Liedes y. m.: Määrärahan myöntämisestä työnpuut- 10339: teen vuoksi hätätilaan joutuneiden avustamiseksi. 10340: 10341: 10342: E d u s k u n n a ll e. 10343: 10344: Työttömyys on yksi kapitalistisen talous- niin rurusaåt·w voittaja, halllk'kirooet, niin on 10345: järjestelmän seurauksia. Tässäkin maassa yhteiskunnan velvollisuus ta.rt'tua asiaan·, 10346: on laajemmalle ulottuvia työttömyyskausia ryhtyä huolehtimwan työttömien työläisten 10347: ollut usein havaittavissa jo ennen maailman- toimeellltulosta. 10348: sotaa. Mutta vasta maailmansodan aiheut- Useissa maissa, joissa työttömyyttä on 10349: tama ja sen jä1keen seurannut krupitalistis:en suuremmassa mi.ttakaavassa ilmaantunut, 10350: maailman taloudellinen rappio on mitä suu- onkin sen vuoksi hallitusten ja parlament- 10351: rimmassa määrin kärjistänyt kaikkia köy- tien kautta ryhdytty toimenpiteisiin työttö- 10352: hälistöön kohdistuvia taloudellisia epäkohtia. myydestä kärsivien hädän lieventämiseksi. 10353: Niinpä tämä taloudellinen sekasorto, ostoky- Tarkoitukseen on myönnetty määrärahoja 10354: vyn aleneminen y. m. s. seikat ovat johtaneet joko jaettavaksi suoranaisena avustuksena 10355: työolot siihen, että tuhansia työlä.isiä on tai on niillä järjestetty, mikäli on ollut mah- 10356: säännöllisesti työttömänä ja talven saavut- dollista sopivia töitä työttömille. Niin on 10357: tua työttömäin lukumäärä säännöllisesti li- 'esim. Skandinavi.a'll IDJllissa, Ruotsissa, Nor- 10358: sääntyy useilla tuhansilla. jassa ja Tanskassa, myönnetty työttömyys- 10359: Työttömyyskysymys on tullut yhteiskun- hädän torjumiseen summia, jotka nousevat 10360: nalliseksi pulmaksi. Yhteiskunta ei ole oi- satoihin miljooniin kruunuihin. 10361: keutettu jättämään näitä kovaosaisia, jotka Suomi tekee tässä suhteessa poikkeuksen. 10362: ilman omaa syytään ovat joutuneet työttö- Vuosittain toistuvat kokemukset osoittavat, 10363: myyteen ja siitä johtuvaan taloudelliseen ah- että työttömyyshätään joutuvan työväestön 10364: dinkotilaan, oman onnensa nojaan. Kun auttamiseen ei täällä ole kiinnitetty vastaa- 10365: työnantajat n. s. hyvinä aikoina ovat kääri- vaa huomiota. Puhumattakaan suoranaisten 10366: neet kokoon huikeita summia työläisten työn avustusten jakamisesta, ei täällä ole saatu 10367: tuloksista teettämällä työt sellaisilla nälkä- työttömyyskausina aikaan tarkoitustaan vas- 10368: palkoilla, että työntekijå on hädin tuskin taavaa, järkiperäistä työtoimintaa, jolla yk- 10369: hengissä pysynyt, niin on .selvää, ettei työ- sityisten työnantajain työttömäksi heittämät 10370: läinen ole huo111ojen ai:kojern varalle voirnu1: työläiset olisi voitu turvata taloudelliselta 10371: tällaisten olosuhteiden vallitessa saaduista kurjuudelta. Valtion tulo- ja menoarviota 10372: palkoista säästää. Ja kun yksityisille työn- laadittaessa ei ole tarkoitukseen varattu riit- 10373: antajille ei tähän mennessä ole asetettu sel- täviä määrärahoja ja niinpä määrärahojen 10374: laisia velv•ollisuuksia, että he huonoina ai- puute on säännöllisesti myöhästyttänyt 10375: koina olisi:v,at velvolliset huolehltimaan työ- kaikki toimenpiteet työttömyyden vastusta- 10376: läisistään, jotka heille hyvinä Jlli!koina ovat miseksi. Useimmat sellaiset kunnat, joiden 10377: 24B II,s6. - Työttömien avuSita:minen. 10378: 10379: vähävarainen väestö huomattavimmin kärsii esitetty ylläoleviin näkökohtiin nojaten 100 10380: työttömyydestä, ovat sellaisessa taloudelli- milj. markkaan nouseva määräraha otetta- 10381: sessa asemassa, että ne eivät ilman valtion vaksi valtion tulo- ja menoarvioon työttö- 10382: suoranaista a.pua kykene sanottavampiin toi- myyden torjumiseksi. Kun hallituksen tulo- 10383: menpiteisiin työttömyyden torjumiseksi. ja menoarvioesityksessä vuodelle 1928 kui- 10384: Puutteeseen joutuneiden hädän lieventämi- tenkin kulkulaitosministeriötä koskevan pää- 10385: nen on poikkeuksetta epäonnistunut silloin luokan kohdalla ehdotetaan samaan tarkoi- 10386: kun on n. s. hätäaputöitä järjestämällä tukseen varattavaksi 20 milj. markkaa, voi- 10387: koetettu hätään joutuneita auttaa. Tällaisia daan edellyttää 80 miljoonan lisämäärära- 10388: töitä ei ole voitu kaikille ammattialoille jär- han riittävän seuraavan työttömyyskauden 10389: jestää ja siitä on ollut seurauksena, että aikana tarpeellisten avustusten jakamiseen 10390: suuri osa hätään joutuneista ei ole voinut ja tarpeellisten töiden suorittamiseen kuiten- 10391: saada lainkaan työtä eikä siis myöskään an- kin niin, että tästä erästä 50 milj. markkaa 10392: siota. käytetään suoranaiseen avustustoimintaan. 10393: Kun näin on asianlaita, niin olisi niille Edelläiolevaan viitaten ehdotamme siis, 10394: työttömyyshätään joutuneille, joille ei voida 10395: varata sopivaa työtä, jaettava suoranaista että Eduskunta ottai(;i ensi vttoden 10396: avustusta. Tähän tarkoitukseen sekä kun- tnlo- ja menoarvioon 80,000,000 mar- 10397: tien tai valtion toimesta järjestettävien yleis- kan snnrttisen määrärahan sosiali- 10398: ien töid€ln suorilttalllliseen t,uJ:isi edusk:Uillii1Jan ministeriötä koskevan pääluokan koh- 10399: vastaisuudessa määrätä riittävä määräraha. ®ne, josta 50,000,000 markkaa an- 10400: Suoranaisen avustuksen jakaminen olisi jär- meti'a~iin Sttomen Ammattijä.rjestölk 10401: je.stettävä Suomen Amma,ttj;järjestön väli- j~ettavaksi snoranaisena avustnksema 10402: tylffieJlä, joka a:la.istensa ammatilllilsten liitto- työnpnntteen vwokisi hätätilaan jott- 10403: jen kaut'ta jo hiuomattava&sa määriru tällaista tnneil~e ja 30,000,000 markkaa so,siali- 10404: avustustointa suorittaa ja jolla on laaja koko ministeriön käytettäväksi töiden jät·- 10405: maata käsittävä ja tarkoitukseen erinomai- jestämiseksi työttömille. 10406: sesti sopiva järjestökoneisto käytettävänään. 10407: Edellisille valtiopäiville on sosialistisen 10408: työväen ja pienviljelijäin edustajain taholta 10409: 10410: Helsingissä, syyskuun 17 p :nä 1927. 10411: 10412: 10413: J. A. Liedes. A. Turunen. 10414: Eino Pekkala. K. Kulmala. 10415: J almar Virta. Emil Tabell. 10416: Mauritz Fr. Rosenberg. F. Savenius. 10417: J. Aug. Isaksson. William Tanner. 10418: E. Ramstedt. Y. Enne. 10419: 249 10420: 10421: 11,87. - Anom. ehd. N :o 49. 10422: 10423: 10424: 10425: 10426: Urpilainen y. m.: MääTärahan myöntämisestä sotaoTpo- 10427: jen ja poliittisista syistä vankilassa tai maanpaossa 10428: olevien henkilöiden hädänalaisten perheiden avusta- 10429: miseksi. 10430: 10431: 10432: Eduskunnalle. 10433: 10434: Ensi vuonna tulee kuluneeksi kokonaista voja, joita yhteiskuntaluokkien välinen 10435: 10 vuotta Suomen luokkasodasta. Siitä taistelu yhdeksän vuotta sitten oli iskenyt 10436: huolimatta ei porvaristo tällä välin ole ryh- ka.nsan syviin riveihin. Kukaan oikeuden- 10437: tynyt juuri minkäänlaisiin toimenpiteisiin tuntoinen kansalainen ei voi hyväksyä sitä, 10438: edes osittain sovittaakseen työtätekevälle että viattomat lapsetkin jaettiin ja jaetaan 10439: Iuokalle niitä taloudellisia ja henkisiä kär- yhä edelleen eri ryhmiin, joista toista ryh- 10440: simyksiä, •joiiden aJaiseksi työväenluokka maa avustetaan, mutta toinen, vähintäin 10441: joutui sodan kaamean jälkiselvittelyn ai- yhtä suuressa avun tarpeessa oleva, jäte- 10442: kana ja sen jälkeen. Sensijaan ovat porva- tään kaikkea turvaa vaille. Koska tie- 10443: riston edustajat eduskunnassa säätäneet dämme, että tuskin suurempaa onnetto- 10444: useita lakeja, joi,den avulla runsaasti on muutta voi:d!a1an lapselle tuottaa kuin riistää 10445: korvattu omistavan luokan menetykset. häneltä isä ja äiti, jotka hellyydellä ovat 10446: Erittäin räikeätä on tämä menettely ollut vaalineet hänen ensi askeleitaan elämässä, 10447: luokkasotaan täysin syyttömiin lapsiin ja ja lisäksi, että näiden lasten hädänalaisesta 10448: turvatt.omiin naisiin sekä vanhuksiin näh- asemasta yhteiskunta itse on vastuussa, 10449: den. Ja kuitenkin olisi yhteiskunnan vel- niin pakostakin täytyy tulla siihen ajatuk- 10450: vollisuus oHut e,nsi kädessä turv3Jta. juuri seen, että sotaorpojen valtavaa enemmistöä 10451: näitä, joiden huoltajat lukuisissa tapauk- on kohdannut suuri vääryys, koska he ei- 10452: Sissa tulivat täysin syyttömästi murha- vät ole saaneet yhteiskunnalta osakseen 10453: tuiksi. muuta kuin tylyn ja yleisesti halveksitun 10454: Valtiovallan toimenpiteet tässä suh- va,i•vaisavun lUJon.to•isen riittämättömän tuen. 10455: teessa ovat rajoittuneet vain katkeruutta ai- Suuri osa niistäkin punaorvoista, jotka 10456: kaansaaneen ,lainkuuliaisten kansalaisten" ovat kuntien köyhäinhoidon huostassa, ovat 10457: jälelle jää.neiden omaisten avustamiseen, sijoitetut yksityisiin perheisiin maksusta, 10458: samaan aikaan kun sotaorpojen valtavin joka on niin alhainen, ettei se lainkaan voi 10459: osa, ne orvot, joiden isät tai äidit olivat tul- taata näille lapsille tyydyttävää toimeen- 10460: leet valkoisten toimesta murhatuiksi tai oli- tuloa. Avun pienuuden johdosta on myös- 10461: vat kuolleet nälkään vankileireissä, sysät- kin sattunut lukuisia sellaisia säälittäviä 10462: tiin kuntien köyhäinhoidon huostaan. Että tapauksia, että äitien on täytynyt luopua 10463: porvaristo antoi luokkavihansa sanella lapsistaan, koska kunnalta saamansa apu 10464: avuttomien lasten huollon ehdot, ei suinkaan ei osapuilleenkaan ole riittänyt lasten ela- 10465: ole ollut omiaan parantamaan niitä haa- tukseksi. Usein on saatu myöskin kuulla 10466: 10467: 32 10468: 250 II, 8 7. - Sotaor,pojen avustaminen. 10469: 10470: väite, että ollisi tarpeetonta ryhtyä toimen- ovat valtiollisista syishi vankiloissa tai 10471: piteisiin lasten elatusavun koroittamiseksi maanpaossa. Luettelo käsittää vain kau- 10472: ja erikoisen va:lt]on taholta jäTjestiBttävän pungit ja taajaväkiset yhdyskunnat sekä 10473: avun a.ikaansaamilseksi sekä ihoidon sään- vain ne lapset, joiden huoltajat joutuivat 10474: nöstel61Illiseksi, koska ne yks1tyiset per- kansalaissodan uhreiksi. Myöskin muissa 10475: heet, jotka ova;t ottaneet orpola!p'Sia. hoi- suhteissa on luettelo vaillinainen. Sen jäl- 10476: taakseen, mU:ka yleensä kiilntyvä.t snna keen ovat turvattomiksi jääneet ne lukuisat 10477: mä.ärin kaSV!at;teilhinsa, että hoitavat heitä perheet, joiden huoltajat ovat tulleet tuomi- 10478: kunnollisesti su!hteettoman 1piooestä kuu- tuiksi poliittisista syistä jälkeen kansalais- 10479: kausimaksust:a huolima:ttai. Tämä väite ei sodan. Näidenkään lukumäärä ei suinkaan 10480: pidä paik!kaamsa kuin muutamiin harvoi- ole pieni. 10481: hin yksityistapauksiin nähden. Maaseu- Kun porvaristo edellä kerrotulla tavalla 10482: dulle sijoitetuista hoidokeista on tiedetty on suhtautunut työväenluokkaan kuuluviin 10483: kertoa., että talolliset useimmiten ottavat turvaUomiin punaorpoihin, on työväen- 10484: heitä hoitaakseen siinä mielessä, että ala- luokka itse ollut pakoitettu ryhtymään toi- 10485: ikäisten halvalla työvoimalla saisivat kor- menpiteisiin, estääkseen näitä lapsia vajoa- 10486: vatniiksi sekä lasten elatuksen että myöskin masta täydelliseen kurjuuteen ja henkiseen 10487: ansaituksi voittoa. On sanomattakin selvää, rappioon. Avustustoimintaa varten ovat 10488: että lapset sellaisissa olosuhteissa joutuvat työläiset perustaneet lukuisia punaarpojen 10489: ikäänkuin kauppatava.raksi. ja valtiollisten vankien huoltoyhdistyksiä, 10490: Niiden porvarillisten edustajain taholta, joiden toimintaa tukevat työväenjärjestöt ja 10491: joita inhimillinen hätä ja kurjuus ei lii- yksityiset työläiset. 10492: kuta ja jotka valtiollisessa toiminnassa nou- Mielestälffime on vihdoinkin tul'lut aika, 10493: dattavat vain pääomien voitto- ja tappio- jolloin valtiovallan tulisi ryhtyä avusta- 10494: laskelmia, tullaan luultavasti edelleenkin maan näiden huoltoyhdistysten toimintaa. 10495: vastustamaan näiden yhteiskunnallisten Ehdotamme tämän vuoksi, 10496: epäkohtien korjaamista. sillä verukkeella, 10497: että sotampojen lukumäärä vuosi vuodelta että Edttsknnta vuoden 1928 me- 10498: olisi siinä määrin vähentynyt, ettei muka rwarviossa myöntäisi 15 milj. mark- 10499: enää olisi aihetta kiinnittää huomiota sa- kaa sosialiministeriön käytettäiVäksi 10500: nottuun asiaan. Tässä suhteessa on kuiten- sotaarpojen ja poliittisista syistä van- 10501: kin huomioonotettava, että vaikka tilastot kilassa tai maanpaossa olevien henki- 10502: osoittavatkin varsinaisten sotaarpojen vä- löiden hädänalaisten perheiden avus- 10503: hentymistä, niin poliittisten vankien turvat- tarniseksi kaikissa kunnissa, missä 10504: t.omassa asemassa olevien perheiden luku- löytyy avustuksen tarpeessa olevia, 10505: määrä on lisääntynyt. Sitäpaitsi se seikka, riippumatta kuntien avustuksen mää- 10506: onko avustettavia enemmän taikka vähem- rä.stä; sekä 10507: män, e1 oikeuta jättämään hädänalaisia että määrärahan jakaminen an- 10508: oman onnensa nojaan. Tässä yhteydessä nettaisiin Helsingin Valtiollisten 10509: ansaitsee tulla mainituksi, että Suomen Vankien Huoltoyhdistyksen r.y. 10510: Ammattijärjestön asettama avustuskeskus- snoritettavaksi, joka tällaisessa mJus- 10511: komitea, joka on koonnut avustusta puna- tustoiminna.ssa on säännöllisessä yh- 10512: arvoille, luetteloi neljä vuotta sitten 2,439 teydessä maan muiden valtiollisten 10513: perhettä, joiden huoltajat ovat joko kuol- vankien huoltoyhdistysten kanssa. 10514: leet luokkasodassa ila1i vankileireillä taikka 10515: Helsingissä, syyskuun 16 p:nä 1927. 10516: 10517: Siina Urpilainen. Adam Asikainen. 10518: Martta Lehtonen. J. Aug. Isaksson. 10519: Ida Hämäläinen. 10520: 251 10521: 10522: Il,ss. - Anom. ehd. N :o 61. 10523: 10524: 10525: 10526: 10527: Lohi y. m.: Määrärahan myöntämisestä kuoletuslai- 10528: noiksi maaluiskunnille kunnalliskotien rakentamista 10529: varten. 10530: 10531: 10532: Ed u sk un nalle. 10533: 10534: Jo useampana vuotena on valtion ylimää- kätä tuonnemmaksi vaikka uusi köyhäin- 10535: räisessä menoarviossa oHut varattuna mää- hoitolaki siihen. velvoittaisi. 10536: räraha J.molet.uslainoilksi vähävaraisille maa- Meille tuntematt!oonasta syystä ei halli- 10537: lai&kunnå.lle kul11l1alliskotien rakentamista tus ole ensi vuoden menoarvioon ottanut 10538: varten. Tämä onkin osoittautunut erittäin tätä tarkoitlus1!a varten ol'lenlkaan määrära- 10539: tarpeen vaatimaksi, sillä monet harvaan haa. Kun tällaisern varaaminen mielestäm- 10540: asutuissa seuduissa olevat vähävaraiset kun'- me ensi vuodeksikin olisi ehdottomasti tar- 10541: nat ovat niin heikossa asemassa että lainmu- peen vaatima, ehdot•amme kunnioittaen, 10542: kaisten kunnalliskotien rakentaminen olisi 10543: käynyt aiva:n mahdottomaksi ilman valtion että Eduskunta ensi vuoden ylimää- 10544: tukea. Lainoja ei kuitenkaan ole mailrä- räiseen menoarvioon päättäisi ottaa 10545: rahan pienuuden takia voitu antaa kuin 2 miljoonan markan suuruisen mää- 10546: aivan pienessä määrässä. Kun rakennus- rärahan kuoletuslainoiksi vähävarai- 10547: kusta.rmukset nousevat huomat:tll!viin sum- sille maalaiskunnille kunnalliskotien 10548: miin on monen köyhän kunnan pakostakin rakentamista va1·ten. 10549: tä.ytynyt kunnalliskodin rakentaminen ly- 10550: 10551: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1927. 10552: 10553: 10554: K. A. Lohi. T. Janhonen. 10555: 252 10556: 10557: II,s9. - Anom. ehd. N :o 111. 10558: 10559: 10560: 10561: 10562: Isaksson y. m.: Määrärahan myöntämisestä vanhuus- 10563: ja työkyvyttömyysvakuutuksen toteuttamista varten 10564: asetetun rahaston kartuttamiseksi. 10565: 10566: 10567: E duslkunnalle. 10568: 10569: Ottaen huomioon sen erittäin vaikean kevan anomusehdotuksen perusteluihin, 10570: ahdinkotilan, missä työläisvarrhukset ja sekä ottaen huomioon aikaisemmat toimen- 10571: työkykynsä menettäneet työtätekevän luo- piteet, joihin valtiopäivien päätöksellä on 10572: kan jäsenet nykyään ovat, olisi Eduskun- ryhdytty, esitiimmekin, 10573: nan jo ensi vuoden tulo- ja menoarviota 10574: laatiessaan ryhdyttävä sellaisiin toimenpi- että tulevan vuoden tulo.- ja meno- 10575: teisiin, että kysymys vanhuus- ja työkyvyt- arvioon otettaisiin 300 miljoonan 10576: tömyysturvan hankkimisesta sellaista tur- ma(f'kan määrätraha v:n 1917 valtio- 10577: vaa tarvitseville saisi oikeudenmukaisen päivillä vanhuus- ja työkyvyttömyys- 10578: ratkaisun. Mitkään asialliset syyt eivät vakuutuksen toteuttamista va;r.ten 10579: estä tämän lä:hes 40 vuotta vireilla olleen asetetun rahaston kartuttamiseksi ja 10580: asian päättämistä semminkin, kun periaat- käytettäväksi sellaisen vanhuus- ja 10581: teessa tunnustetaan, että vanhukset ja työ- työkyvyttömyyseläkelaitoksen perus- 10582: kykynsä menettäneet ovat oikeutettuja ta:miskustannuksiin kuin ylempä;nä 10583: saamaan turvaa puutetta vastaan ja kun mainitussa anomusehdoitttksessa. sano- 10584: valtion varoja käytetään sellaisiinkin tar- ta.an; ja 10585: koituksiin, joita on pidettävä suorastaan että hallitusta. kehoitettcdsiin kii- 10586: vahingollisina tai yksinomaan omistavien reellisesti a.ntamaan EduskunnaUe 10587: luokkien etujen mukaisina. esitys laiksi sellaisen vanhuus- ja työ- 10588: Viitaten näille valtiopäiville jätetyn van- kyvyttömyyseläkelaitoksen toteutta- 10589: huus- ja työkyvyttömyyseläkelaitosta kos- misesta. 10590: 10591: Helsingissä syyskuun 19 päivänä 1927. 10592: 10593: 10594: J. Aug. Isaksson. A. Turunen. 10595: William Tanner. Y. Enne. 10596: E. Ramstedt. J. A. Liedes. 10597: Adam Asikainen. F. Savenius. 10598: Siina Urpilainen. J almar Virta. 10599: Emil Tabell. Mauritz Fr. Rosenberg. 10600: c. 10601: Palkkausta, eläkkeitä, poliisivoiman lisäämistä y. m. koskevia 10602: eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia. 10603: 1 10604: 1 10605: 1 10606: 1 10607: 1 10608: 1 10609: 1 10610: 1 10611: 1 10612: 1 10613: 1 10614: 1 10615: 1 10616: 1 10617: 1 10618: 1 10619: 1 10620: 1 10621: 1 10622: 1 10623: 1 10624: 1 10625: 1 10626: 1 10627: 1 10628: 1 10629: 255 10630: 10631: 11,90. - Edusk. esit. N :o 14. 10632: 10633: 10634: 10635: 10636: Ingman y. m.: Ehdotus laiksi Helsingin yliopiston vi- 10637: ran- ja toimenhaltijain sekä koulunopettajain armo- 10638: vuoden eduista. 10639: 10640: 10641: E d u s k u n n a ll e. 10642: 10643: Joulukuun 29 päivänä 1923 papiston eri- 17 § pysyttää voimassa ylläsanotun periaat- 10644: oikeuksien 13 kohdan muuttamisesta anne- teen, säädettiin tavallisessa lainsäädäntöjär- 10645: tulla lailla poistettiin oikeus armovuoden jestyksessä, kun taas laki, joka, muuttaen 10646: saamiseen lain antamisen jälkeen valtion papiston erioikeuksien 13 kohtaa, lakkaut- 10647: virkaan nimitettävän virkamiehen leskeitä taa jälkeen tammikuun 1 päivän 1924 nimi- 10648: ja lapsilta, joten sanottu oikeus nykyään on tettyjen virkamiesten leskien ja lasten armo- 10649: vain armovuosietua tuottavaan virkaan tai vuosioikeudet, on käsitelty perustuslain ja 10650: toimeen aikaisemmin nimitettyjen viran- ja säätyerioikeuksien muuttamisesta valtiopäi- 10651: toimenhaltijain kuolinpesillä. Samana päi- väjärjestyksen 60 § :ssä olevien säännösten 10652: vänä valtion viroista ja toimista suoritetta- mukaisesti. Toisaalta on katsottu, ettei lain- 10653: van palkkauksen perusteista annetun lain säätäjä tahtonut korottaa sitä määrää, jolla 10654: 19 § :ssä edellytetään vastaista lainsäädän- armovuosi siihen asti oli suoritettu, ja että 10655: töä m. m. armovuoden suorituksen perus- palkkauslain 19 § :stä johdonmukaisesti seu- 10656: teista. Tällainen lainsäädäntö onkin sittem- raa, että se sääntöpalkka, joka ennen uuden 10657: min eri syistä osoittautunut aivan välttämät- palkkauslain voimaan tuloa oli kuulunut 10658: tömäksi. Mainitussa. pykälässä säädetään, vainajan virkaan, olisi, joko semmoisenaan 10659: että suorituksen perusteena on, mikäli se taikka lisättynä vainajan saavuttamilla ikä- 10660: riippuu sääntöpalkasta tai peruspalkkiosta, lisillä, edelleen armovuotena maksettava 10661: edelleen oleva virkaan tai toimeen ennen kuolinpesälle, huolimatta siitä, että vainaja 10662: lain voimaan tuloa !kuulunut sääntöpalkka oli päässyt nauttimaan peruspalkkaa uuden 10663: tai peruspalkkio. Tämän säännöksen oikeasta lain mukaan. 10664: sisällyksestä on kumminkin ilmennyt toisis- Sinä armovuoden etuna, johon papis- 10665: taan eroavia mielipiteitä. Toisaalta on ton erioikeuksien ja yliopistol.le1 vuonna, 10666: katsottu, että koska armovuoden palkkauk- 1852 annettujen statuuttien 237 § :n mu- 10667: sen suoritus ei ole riippunut sääntöpalkasta kaan yliopiston vakinaisessa virassa olleen 10668: tai peruspalkkiosta, vaan puheenalainen etu opettajan sekä virka- ja palvelusmiehen les- 10669: on käsittänyt kaikki ne vakinaiset tulot, ket ja vajavaltaiset ja turvattomat lapset 10670: mitkä vainajalla kuollessaan oli virastaan, ovat oikeutetut, katsomatta siihen kuoliko 10671: armovuoden suoritus vainajan leskelle ja vainaja virka-aikana vaiko virasta eron- 10672: turvattomille lapsille edelleenkin olisi tapah- neena ja eläkerttä na.uttivana, oru yliopistossw 10673: tuva tämän mukaisesti. Tämän käsityksen suoritettu vakinainen sääntöpalkka (profes- 10674: tueksi on esitetty, että pa1'kkauslaki, jonJm sorin 6,000 marklma,) ynnä vainajan viraiSSa 10675: 256 Il,9o. - YHopilston vill"anhaJltij.ain ja ,Jr,oUJlunopebtajain ammovuosiedut. 10676: 10677: saavuttamat palkankorotukset (professo- Myöskin kysymykseen, mikä on oleva 10678: rin enintään 2,000 markkaa). Sitä vastoin koulunopettajan; ilmoliThpesän armovuode~1 10679: armovuoden etuihin ei kuulunut vuokrara- palkkauksen maksun peruste, ratkaisi valtio- 10680: hat ja palkkio. Eläkkeellä olleen virka- ja neuvosto toisella, niinikään sanottuna päi- 10681: palvelusmiehen kuolinpesille suoritettiin vänä autamaliaan päätöksellä, selittäen, että 10682: armovuoden etuna vainajan eläke. Edelleen palkkauslain 19 § :n mukaan 1924 vuoden 10683: on huomattava, että yliopiston virka- ja pal- alusta se sääntöpalkka, mikä siihen asti oli 10684: velusmiesten koolinpesäit eivät ole olleet vel- kuulunut vainajan virkaan, on, ilman ikä- 10685: vollisia ylläpitämään vainajan virkaa ei- lisiä tai muita etuja, kuuluva sellaiselle 10686: vätkä sitä varten luovuttamaan mitään yllä- kuolinpesäUe, joka itse hoidattaa virkaa, 10687: mainituista armovuoden eduista. mutta puolet sääntöpalkan määrästä kuelin- 10688: Vakinaisessa virassa kuolleiden koulun- pesälle, jonka puolesta kouluhallitus on 10689: Qpettadien kuol1npesien armovuoden oikeus' hankkinut sijaisen. 10690: on käsittän'Y't vainrujan säällitöp.alka:n sekä Jälkimmäinen päätös on johtanut varsin 10691: lisäpalkkiot mää:dLv,uosien :palveluksesta, ja. omituiseen tulokseen: opettajan kuolinpesä, 10692: näistä eduista kuolinpesä on virka- ja armo- joka on velvollinen ylläpitämään vainajan 10693: vuoden aikana ollut velvollinen ylläpitämään virkaa, tulee saamaan armovuoden etuna 10694: virkaa. Ellei kuolinpesällä ole ollut siihen määrän, 4,000-6,000 mal'kkaa, joka vuo- 10695: tilaisuutta, on kouluhallitus huolehtinut si- dessa vastaa osapuilleen sitä, minkä sijainen 10696: jaisen hankkimisesta ja kuolinpesän on kou- nykyään vaatii kuukaudelta, taikka, jos kuo- 10697: lujärjestyksen 66 § :n mukaan ollut luovut- linpesä uskoo sijaisen palkkaamisen koulu- 10698: taminen hänen palkkaamistaan varten armo- hallitukselle, saa se pitää edellämainitusta 10699: vuoden eduista toinen puoli sääntöpalkasta. puoleen supistetun määrän (2,000--3,000 10700: Kun virkamiehille maailmansodan aikana markkaa), ollen sen lisäksi velvollinen suo- 10701: ruvettiin maksamaan kalliinajanlisäystä, si- rittamaan kouluviraston eläkekassalle verra- 10702: sällytettiin tämä lisäys myöskin armovuo- ten tuntuvan vuotuisen eläkemrak.sun. Eläk- 10703: den ·par1kikaukseen,, mutta vuodesta 1924 al- keelle, joka viime vuosina valtion kalliin- 10704: kaen, jolloin uusi pallclrauslaki tuli voimaan ajanlisäy.sten kanssa on ollut enemmän kuin 10705: ja palkkauksiin myönnetyt kalliinajanavus- kaksin verroin suurempi kuin valtioneuvos- 10706: tukset poistettiin, on virastoissa vallinnut ton määräämä armovuoden etu, ei kuolin- 10707: mitä suurin epävarmuus siitä, mitä armo- pesä myöskään ole voinut virka- ja armo- 10708: vuoden pal!kkaukseen olisi kuuluva. vuoden aikana päästä; vasta 1927 vuoden 10709: Viranomaisten puolelta tehtyjen tieduste- alusta on kuolinpesä oikeutettu vaihtamaan 10710: lujen ja esitysten johdosta valtioneuvosto armovuoden edun. eläkkeeseen. 10711: 12 päivänä kesäkuuta 1925 tehdyllä päätök- Joka tapauksessa kuolinpesät ovat valtio- 10712: sellä selitti, mitä yliopiston virkamiehiin neuvoston päätösten johdosta menettäneet 10713: tulee, että uuden palkkausl:ain mukaan suurimrrn:llin osan s,jJtä etua, jota a:rttnovuoden 10714: papiston erioikeuksia nauttineen kuolleen oikeus heille aikanaan takasi. Sekä yliopisto 10715: virkamiehen etu käsittää sen sääntöpalkan, että kouluhallitus, Suomen koulunopettajain 10716: jota vainaja kuollessaan nautti, ja että eläk- liitto ja yksityiset kuolinpesät ovat pyytä- 10717: keelle siirtyneen yliopiston virkamiehen neet oikaisua tai muutosta valtioneuvoston 10718: kuolinpesä on 1925 vuoden alusta (jolloin edellämainittuihin päätöksiin, mutta nämät 10719: vakinaisiin eläkkeisiin liittyvät kalliinajan- esitykset ja anomukset samoin kuin eräät 10720: lisäykset poistettiin) saapa sen sääntöpal- armovuoden hakemukset ovat edelleen rat- 10721: lmn, jota vainaja eläkkeelle siirtyessään kaisematta. Palkkauslain 17 ja 19 § :ssä 10722: kantoi. edellytetty armovuoden palkkauksen järjes- 10723: Il,9o.- Ing:man, y. m•. 257 10724: 10725: tely oikeuden ja kohtuuden mukaisella ta- najan peruspalkasta ja hänellä olleista ikä- 10726: valla olisi sen vuoksi mitä pikimmin saatava lisäyksistä, mutta samalla kuolinpesä olisi 10727: aikaan. vapautettava velvollisuudesta ylläpitää vir- 10728: On luonnollista, että tässä järjestelyssä kaa, koska tähänastinen järjestely tuottaa 10729: armovuosiedut arvioidaan nykyisiä raha- hankaluutta ja viivyttää virkain jä:lleen 10730: arvoja silmällä pitäen, kuten palkkaukset ja täyttämistä. 10731: eläkkeetkin on uudelleen arvioitu, vastaa- Ylempänä esitetyt maksuperusteet on sen 10732: maan sitä suhdetta, mikä aikaisemmin oli vuoksi otettu Eduskunnalle esitettyyn laki- 10733: olemassa näiden etujen ja palkkauksen vä- ehdotukseen. Katsoen niihin erilaisiin me- 10734: lillä. Kun yliopiston opettajien ja virka- nettelyihin, joita armovuoden pa;lkkauksen 10735: miesten armovuoden .etu vastasi noin kolmea suorituksissa noudatettiin vuonna 1924 ja 10736: viidettä osaa heidän silloisista palkkaeduis- alussa vuotta 1925, on tarpeellista säätää, 10737: taan, on katsottu kohtuulliseksi ehdottaa ar- että uuden lain säännökset ovat sovellutet- 10738: movuoden etu kolmeksi viidesosaksi nykyi- ta.vat 1924 vuoden alusta ja että, jos jollekin 10739: sistä peruspalkoista. Siihen olisi kuitenkin kuolinpesälle tänä aikana on aikaisemmin 10740: tuleva, kuten ennenkin, ne ikälisät, mitkä voimassa olleiden säännösten mukaan suori- 10741: vainajalla eläessään viimeksi oli. tettu enemmän, kuin mihin uusi laki oikeut- 10742: Jonkun verran toisin on koulunopettajain taa, sitä ei olisi vaadittava takaisin. Kuten 10743: kuolinpesien laita, ne kun ovat velvolliset tähänkin asti, olisi armovuoden edusta anne- 10744: virka- ja armovuoden aikana palkkaamaan tut säännökset sovellutettava virkavuoteen. 10745: viran hoitajan, taikka, kouluhallituksen hoi- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 10746: dattaessa virkaa, luovuttamaan samaan tar- dotamme, 10747: koitukseen puolet sääntöpalkasta. Todelli- 10748: sia oloja ja todellisia arvoja vastaava armo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 10749: vuoden suorituksen peruste olisi puolet vai- van lakiehdotuksen: 10750: 10751: 10752: 10753: 10754: Laki 10755: Helsingin yliopiston viran- ja toimenhaltijain sekä koulunopettajain 10756: ·armovuoden eduista. 10757: 10758: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 anne- 10759: tun valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten: 10760: 10761: 1 §. saakoot hänen kuolinpesänsä mainitut osak- 10762: Armovuoden etuun oikeutetuille Helsin- kaat virka- ja armovuoden aikana tämän 10763: gin yliopiston viran- ja toimenhaltijain les- eläkkeen. 10764: kille ja turvattomille lapsille suoritetaan 10765: 16 päivänä lokakuuta 1723 annettujen pa- 2 §. 10766: piston erioikeuksien 13 kohdassa mainit- Armovuoden etua nauttivien, virassa 10767: tuna etuna kolme viidettäosaa vainajan kuolleiden koulunopettajien leskille ja tur- 10768: peruspalkasta,. siihen lisättyinä ikälisät, mi- vattomille lapsille suoritetaan armovuoden 10769: käli vainajalla niitä eläessään oli. etuna puolet vainajan peruspalkasta sekä 10770: Jos vainaja kuollessaan oli eläkkeellä niistä ikälisistä, mitkä vainajalla oli, ja kuo- 10771: 10772: 33 10773: 258 ll,9o. - Ylliiopiston vilranhaHijain ja koiUtl!uwopetta.jain al'llllovuosiedut. 10774: ., ' 10775: 10776: liupesä vapautetaan velvollisuudesta yllä- 4 §. 10777: pitää vainajan vl.rkaa. Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- 10778: luttamisesta annetaan asetuksella. 10779: 3 §. 10780: Tätä lakia on sovellutettava 1 päivästä 5 §. 10781: tammikuuta 1924. Jos j·ollekin aikaisemmin Tällä lailla muutetaan 16 päivänä loka- 10782: voimassa olleiden säännösten mukaisesti on kuuta 1723 annettujen papiston erioikeuk- 10783: suoritettu enemmän, kuin mihin tämä laki sien 13 kohta ja kumotaan muut tämän lain 10784: oikeuttaisi, älköön sitä vaadittako takaisin. vastaiset säännökset. 10785: 10786: Helsingissä, 19 päivänä syyskuuta 1927. 10787: ·i 10788: 10789: 10790: 10791: 10792: Lauri Ingman. Osk~ri Mantere. 10793: 259 10794: 10795: 11~91. - ~. r.esit. N » 1'5. 10796: 10797: 10798: 10799: 10800: PaasoDeD y. m.: Ehdotus laiksi valtion viran- tai toimen- 10801: .halti.!Jan oikeudesta eläkkeeseen fl~t'Uift lain. 3 ,~:n 10802: 2 mom. muuttamisesta. 10803: 10804: E d u s k u n n a 11 e. 10805: 10806: Valtion vilran- tai toimenhalttijan: •oikeudes- kolmekymmentä palvelusvuotta, seuraa täs- 10807: ta eläkkeesoo:n, ,joullllkuun 30 päivänä 19.24 tä, että ne valtion viran· tai toimenhaltijat, 10808: am.netun lain 2 pykälän 3 momentissa sää- esimerkiksi valtion rautateiden veturinkul- 10809: d€tään alimma.ksi ikära:jaksi, mikä oikeuttaa jettajat ja -lämmittäjät, joiden eläkkeeseen 10810: täyden e1ä:hlreen saamiseen, w'iisikymmentä oikeuttavaksi ikärajaiksi on eläkelain 2 py- 10811: ikä'Vl10tta. Tähän lain kohtaa:n nähden ovat kälän 3 momentin perusteella 21 päivänä 10812: kuitenJkin ristiriidaJSSa samam. lain 3 pykälän helmikuuta 1925 aiiDetulla asetuksella mää- 10813: 1 ja 2 mollllOOtin säädökset jOissa määrä- rätty viidenkymmenenkoimen vuoden ikä, 10814: tään, että eläkevuos:iiksi saadaan elälkeoikeut- eivät tähän i!kärwjaam tU!ltuarun olekaan en- 10815: ta varten laskea se aika minkä v:altion viran- nättäneet saavuttaa lain edellyttämää kol- 10816: tai toimenihaltija, tiäyt€ttyä:än kolmekym- meakymm€lltä pailvclusvuotta, kosika heidän 10817: mentä ikävuot~ on 1hoitanut sellaista val- oikeutensa, eläkkeeseen oikeuttavien palve- 10818: tion v•irkaa tai tointa, jonka haltijalla ky- lusvuosien laskemiseen alkaa vasta kahden- 10819: seessäolevan lruin mukruan on oikecus eläkkee- kymmenenviiden vuoden iästä .lukien. Asian 10820: seen, ja että, milloin oillmus eläkkeen sa~ami näin ollen eivät siis ne valtion viran- tai toi- 10821: seen alkaa enoon kuudenkylllllll!enenkolmen men.haltijat, joine eläkkeeseen oilkeuttava!ksi 10822: ikävuoden täyttämistä,, alkaa oikeus eläke- ikärajaJksi on määrätty lain edellyttämät 10823: vuosien laskemiseen yhtä monta ikävuotta alemmat :i.kärajat, saavutakaan lain määrää- 10824: .ennen täytettyä kolmenkymmenen vuoden mää täyttä eläkettä silloin kun he täyttävät 10825: ikää, ei kui tenka1an varhaisemmrusta kuin heille määrätyn eläkeiän. 10826: iäytetystä kahdookymmenenviiden vuoden Edelläolevan ·perusteella ehdotamme, 10827: iästä lukien. Kun puheena olevan lain 5 10828: 1pykälän 2 momentin säädökset ·edellyttävät että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 10829: että täyden ·eläikkeen saamiseen vaaditaan van lakiehdotuksen: 10830: 10831: Laki 10832: valtion viran- tai toimenhaltijan oikeudesta eläkkeeseen 10833: annetun lain 3 §:n 2 mom. muuttamisesta. 10834: Eduskulmalli päätöksen mukaisesti muutetaan täten valtion <viran- tai torimenihaltijan 10835: oikeudesta eläkkeeseen 30 päivämä joulukuuta 1924 annetun lain 3 § :n 2 momentti näin 10836: kuuluvaksi: 10837: 1\Hlloin oikeus eläkkeen saamiseen alkaa täyttämistä alkaa edellisessä momentissa 10838: ennen kuudenkymmenen kolmen ikävuoden mainittu oikeus el'äkevuosien laskemiseen 10839: 260 II, 91. - EläkiMalin 3 §. 10840: 10841: yhtä monta ikävuotta ennen täytettyä kol- varhaisemmasta kuin täytetystä kahden- 10842: menkymmenen vuoden ikää, ei kuitenkaan kymmenen vlWdem. iästä lukien. 10843: 10844: HeLsingissä 14 p :nä syyskuuta 1927. 10845: 10846: 10847: Armas Paasonen. Jussi Rapo. 10848: Kalle Valta. Hilda Seppälä. 10849: Emil Saarinen. Otto Toivonen. 10850: J. F. Tolonen. Matti Puittinen. 10851: August Valta. 10852: 261 10853: 10854: H,n. - Edusk. esit. N :o 16. 10855: 10856: 10857: 10858: 10859: Lehtokoski y. m.: Ehdotus laiksi eläkkeistä kansalais- 10860: sodan johdosta työkykynsä menettäneille Suomen 10861: kansalaisille sekä kuolleitten Suomen kansalaisten 10862: perheen jäsenille. 10863: 10864: 10865: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e. 10866: 10867: Viitaten v. 1922 valtiopäivillä teke- että Ed1tskunta hyväksyisi smwaa- 10868: määmme eduskuntaesitykseen ja sen perus- 'Van lain: 10869: teluihin (Vp. 1922 Liitteet I-X sivulla 10870: 22.3. N :o 6) saamme kunnioittaen uudel- 10871: l,een ehdottaa, 10872: Laki 10873: eläkkeistä kansalaissodan johdosta työkykynsä menettäneille Suomen kansalaisille sekä 10874: kuolleitten Suomen kansalaisten perheenjäsenille. 10875: 10876: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten: 10877: 10878: 1 §. paussodas.sa haavoittuneille sotureille sekä 10879: Kansalaissodan johdosta työkykynsä me- kaatuneitten ja sajrauden johdosta kuol- 10880: nettäneille Suomen kansalaisille tai kuollei- leiden soturien perheenjäsenille säädetään 10881: dim Suomen kansalaisten iperheeujäseniUe miehistöön kuuluvista eläkkeistä, huomioon- 10882: myönnetään eläkettä yleisistä varoista. ottaen kulloinkin voimassa olevat korotuk- 10883: set. 10884: 2 §. Eläkeanomukset käsitellään ja eläkkeitä 10885: Elrukkeiden suuruus määrätään samojen suoritetaan siinä järjestyksessä kuin ensi- 10886: perusteid~n mukaan kuin 24 päQvän:ä hel- mäisessä momentissa mainitussa laissa sää- 10887: mikuuta 1919 annetussa laissa eläkkeistä va- detään. 10888: 10889: Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1927. 10890: 10891: 10892: Aino Lehtokoski. Olga Leinonen. 10893: Iida Vihuri. Hilda Seppälä. 10894: Kalle Myllymäki. Emil Jokinen. 10895: Hilma Koivulahti-Lehto. Hilma W alja.:kka. 10896: E. Huttunen.' 10897: 262 10898: 10899: 11,93. - Anom. ehd. N :o 22~ 10900: 10901: 10902: 10903: 10904: Hu:ttunen y. m.: Metsänvartijain toi·nten muuttamti- 10905: sesta peru8'[)alkkaisiksi. 10906: 10907: 10908: E d u s k u n n a ll e. 10909: 10910: Laissa joulukuun 29 päivältä 1923 valtion alimmasta 2,000 mk. korkeintaan 6,000 10911: vinoistru ja toinllistru maksetta.v,an palkkauk- markkaan. Koska vaikeissa oloissa muuten- 10912: sen perusteista sääidetään, että peruspalkkaa kin saloseuduilla ja takamailla elävät met- 10913: on maks·ettava munn muassa valtion pysy- sänvartijat joutuvat . puutetta näkemään, 10914: väistoo toirrten hoitajiHe yhteensä 30 palk- olisi valtiovallan puolelta näille pieneläjille 10915: ka.us:luokassa, jo1sta all.imma.n perus·palkka turvattava parempi osa. He ovat tähän asti 10916: on 10,000 markka.a; mUitta siinä asetuksessa turhaan ponnistelleet päästäkseen edes alim- 10917: tammikuun 31 päivältä 1924, jossa palk- paan palkkausluokkaan, jossa peruspalkka 10918: K:ausluolmt ovrut lajitellut, ovat metsänvarti- on 10,000 mk. vuodessa, siis vähäisempi tulo 10919: jat kokonaan jätetyt pois. kuin mikä ty()mies tahansa vuodessa voipi 10920: Ilmeistä kumminkin on, että he ovat val- ansaita. - Metsänvartijoita la.sketoon ole- 10921: tion toimen pysyväisiä haltijoita, koska van nykyisin, kuten sanottu, yhteensä noin 10922: uvat saaneet siihen määräyskirjan sekä van- 800, mutta näyttää niiden lukumäärää tul- 10923: noneet säädetyn valan; tätä he ovat vieläpä tavan vähentämään, koskapa ruvoimeksi jou- 10924: niin kiinteästi, että heitä esimerkiksi on kiel- tuneita paiklkoja yleensä ei ole viime aikoina 10925: letty metsähallinnon 1922 vuoden ohjesään- vakinaisesti täytetty. 10926: nön § 114 :ssa ottamasta mitään sivutoimia. Bdelläolevan nojalla ja koska olemme 10927: Vuoden 1924 alusta asti siis ovat kaikki siinä vahvassa käsityksessä, että heidät 10928: valtionmetsäl;lvartijat, joita on noin 800, jää- olisi ainakin alimpaan paLkkausluokkaan 10929: noot saamatta 1923 :n vuoden palkkalaissa otettava, anQiiiliffie kunnioittaen, 10930: taattua edes alinta peruspalkkaa, mihin li- 10931: säksi tulee lapsiavustuksen ja ikälisän pois- että Edu;skunta kehoittaisi halli- 10932: jääminen, vaikka sellaine:nlkin olisi heille tusta m~tuttamaan asetusta tammi- 10933: kuulunut sanotun lain nojalla. kuun 31 päivältä 1924 ja sen 3 § :ä 10934: Nykyään on metsänvartijoille maksettu si~en, että m;etsänvartijat saatettai- 10935: keskimäärin 3, 786 mk. vuodessa, vaihdellen siin kuulumaan 30:nteen palkkaus- 10936: luokkaan. 10937: Helsingissä, syyskuun 16 päivänä 1927. 10938: 10939: 10940: E. Huttunen. Jussi Rapo. 10941: Kalle Valta. Isak Penttala. 10942: Otto Pensas. 10943: 263 10944: . .. ' 10945: Pet. fö~sl.. N :o 45. 10946: '~ 10947: 10948: 10949: 11,94. - II,94. - Anom. ehd. N :o 45. 10950: 10951: 10952: ... 10953: von Frenckell m. fl.: Ang. beviljande av von Frenckell y. m.: Määrärahan myön- 10954: anr;lag för ökande av polisstyrkan i tämisestä poliisivoiman lisäämiseksi 10955: 'städerna. kaupungeissa. 10956: 10957: 10958: T i ll R i lk s d a g en. E d u s k u n n a ll e. 10959: 10960: Den ooder åren alftjämt tilltagande Vuosien kuluessa yhäti lisääntyvä rikol- 10961: brottsligheten s;amt ö:verträdandet av lagar lisuus sekä lakien ja asetusten rikkominen 10962: ooh förordningar har väckt allvarlig upp- on herättänyt laajoissa kansalaispiireissä 10963: märksamihet i alla medborgarkretsar. Allt mitä vakavinta huomiota. Yhä äänek- 10964: högljuddare J:tar även kravet •blivit på att käämmin on niinikään vaadittu, että hen- 10965: den personliga säkerheten i landet måtte kilöllinen turvallisuus maassamme palau- 10966: återställas och .den enski1da medlborga·ren tettaisiin ja yksityiselle kansalaiselle taat- 10967: garanteras ett effektlivare skydd till liv ocih taisiin tehokkaampi niin ruumiin kuin 10968: lem. hengenkin turva. 10969: Det ankommer främst på R:iksdagen att Järjestyslaitoksen organisointi ja tehok- 10970: organlisera ordn.ingsväsendet ocih upprätt- kaan järjestysvallan ylläpitäminen maas- 10971: ,hålla oo effelktiv ordningsmakt i landet. samme kuuluu ensi kädessä Eduskunnalle. 10972: Emellertid har man n·Ödgats bevittna, att On kuitenkin oltu pakoitettu toteamaan, 10973: :poliskår·erna, i stället för att ökas, tvärtom että poliisivoimia sen sijaan, että niitä olisi 10974: avsevärt reducerats. Den regering, som för lisätty, päinvastoin on huomattavasti vä- 10975: något år sedan tog initiativet tili en dylik hennetty. Siihen hallitukseen, joka muu- 10976: säm.knG.ng, främst. av städernas polisnume- tamia vuosia sitten teki aloitteen tällaiseen 10977: rär, bestoo till stor del av representanter supistukseen, mikä etupäässä kohdistui 10978: från landsorten, där brottsligheten måhända kaupunkien poliisikuntiin, kuului paa- 10979: ännu ieke tihltagit i lika hög grad som i asiassa edustajia maaseudulta, jossa rikol- 10980: städerna. Då emellertid såväl smäne lag- lisuus kenties 'ei vielä ole lisääntynyt sa- 10981: överträdelser :som framförallt grova brott i massa määrässä kuin kaupungeissa. Kun 10982: hög grad t.illtagit. sedan polisstyrkorna kuitenkin niin pienemmät lain rikkomuk- 10983: minsikats, syrws ·OSS plikten bjuda, att ome- set kuin varsinkin tärkeämmät rikokset 10984: delbart kraft.iga åt.gär.der vidtagas för huli- ovat suuressa määrin lisääntyneet, sitten- 10985: ganismens bekämpande och brottslighetens kuin poliisivoimia vähennettiin, näyttää 10986: förhindrande. velvollisuutemme vaativan, että hetimiten 10987: ryhdytään voimakkaisiin toimenpiteisiin 10988: huliganismin torjumiseksi ja rikollisuuden 10989: estämiseksi. 10990: För .att belysa ..kuru ringa polisens styrka Osoittalaksellllme miten vähäiset poliisi- 10991: numera är ·bifogas en förteckning (Bilaga voimat nykyisin ovat, liitämme täJhän 10992: 1) över städernas polisstyrkor, sådana de luettelon (Liite 1) kaupunkien poliisivoi- 10993: upptagits i 1928 års budget. mista, sikäli kuin ne käyvät selville vuo- 10994: den 1928 tulo- ja menoarviosta. 10995: 264 II,94. - Pl()~iisivoiJman lisääminen kaupungeis~ 10996: 10997: Emedan polisens bistånd numera tages i Kun poliisin apua nyttemmin käytetään 10998: anspråk för tidigare icke förefintliga, ibehov, tehtäviin, joita ei ennen ollut olemassa, 10999: såsom tmfikens ordnande, förfuudslagens niinkuin liikenteen järjestämiseen, kielto- 11000: övervakande, stäm pel.ska ttelbest.ämmelsernas lain ja leimaveroasetusten valvontaan jul- 11001: efterlevnad vid offentlig,a nöjen och för- kisissa huvi- y. m. tilaisuuksissa, on sellais- 11002: anst·altmilll:g1ar, har antalet såda:rra konstap- ten poliisikonstaapelien lukumäärä, joiden 11003: lar, som egentligen bol'de övervaka ord- varsinaisesti tulisi ylläpitää järjestystä, 11004: ningen, i hög grad minskats. Tack vare en suuressa määrin supistunut. Heikkotehoi- 11005: ineffektiv :kontroll iha allehanda lösa ooh sesta tarkastuksesta johtuu, että kaikenlai- 11006: brottsliga element i allt högre grad begynt set irtolaiset ja rikolliset ainekset yhä 11007: ostört betj.äna sig av automobiler, varige- kasvavassa määrässä ovat ryhtyneet käyt- 11008: nom hela automobilväsendet håller på att tämään autoja, jonka kautta koko voima- 11009: koinma :i vanrykte. Polisen, vars lkrafter vaunulaitos on joutunut huonoon huutoon. 11010: icke räcka till för en kontinuerling sträng Poliisi, jolta ei riitä voimia jatkuvaan an- 11011: kontroll a.v automobiler, fövetager endast karaan autojen tarkastukseen, toimeen- 11012: periodvis större razzior. Dessa verkställas panee näitä laajemmassa mittakaavassa 11013: emellertid med sådana medel odh i sådan vain silloin tällöin. Niihin ryhdytään 11014: utsträckning, att laglydiga medborgare kumminkin sellaisin keinoin ja niin laa- 11015: onödigtvis utsättas för obehag häl'vid. Ge- jalla pohjalla, että lainkuuliaiset kansalai- 11016: nom en ökning av polisstyrlmrna skulle dy- set tarpeettomasti saavat niistä kärsiä. Li- 11017: likt i framtiden ·kunna undvikas. säämällä poliisivoimaa voitaisiin tällaista 11018: tulevaisuudessa välttää. 11019: Till belysande av den utveclding polis- "\Galaistaksemme poliisilaitosten kehi- 11020: väsendet antagit i städerna anföres härmed tystä kaupungeissa, merkitsemme eräitä 11021: några siffror från Helsingfors stad. Anta- numeroita Helsingin kaupungista. Poliisi- 11022: let poliskonsta~plar i ihuvudstadw utgjorde konstaapelien lukumäärä pääkaupungissa 11023: under. oli: 11024: år 1909. . . . . . . . . . . . 650 poliskonstaplar vuonna 1909 •••••• 0 0 0 ••••• 650 poliisia 11025: åren 1910-1918 ...... 600 vuosina 1910-1918 ••• 0 ••• 0 600 11026: 1918-1919 ...... 900 " 1918-1919 900 11027: " 11028: " 11029: ••• 0 •••• 11030: 11031: 11032: 11033: " 192~1922 ...... 800 " 1920-1922 800 " 11034: " 11035: •• 0 •• 0 •• 11036: 11037: 11038: 11039: 11040: år 11041: " ,19·23 ............ 7f)l " vuonna 1923 •• 0 ••••••• 0 0 •• 761 " 11042: " " 11043: åren 1924-1925 ...... 625 vuosina 1924-1925 ••••••• 0 625 11044: " 1926-1927 11045: " 11046: 1926--1927 ...... 635 635 11047: " 11048: ••• 0 •••• 11049: 11050: 11051: 11052: " " " 11053: Folknu:merären i staden enligt mantals- Kaupungin väkiluku nous1 henlkikir- 11054: böckerna uppgick därvid år 1909 till jojen mukaan vuonna 1909 1:11,907 "hen- 11055: 111,907 personer, medan densamma i ja- ll:ee,n, vastaten 16S,605 henkeä vuoden 1926 11056: nuari 1926 steg till 168,605. I verkligihe- tammikuussa. Tosiasiallisesti on väkiluku 11057: ten har invånarantalet varit a:vsevärt högre ollut huomattavasti suurempi, eli kirkon- 11058: eller enHgt kylikoböckerna den 1/1 1926 kirjojen mukaan 1/1 1926 215,137 henkeä. 11059: 215,137. 11060: Förbudsla;gens övervakande odh dess Kieltolain valvominen ja sen tiukenta- 11061: skärpande har år för år åstadkommit aHt minen on vuosi vuodelta vaatinut yhä 11062: mera arbew. På grund av fylleri anhållna enemmän työtä. Juopumuksesta pidätet- 11063: personer utgjorde: tyjen henkilöiden lukumäärä nousi: 11064: II,94. - von Frenckeill, y. m. 265 11065: 11066: år 1914 ................ 13,121 anhållna vuonna 1914 ....•.... 13,121 pidätettyä 11067: 1915 4,446 1915 4,446 11068: " " 11069: 0 ••••••••• 0 ••••• 0 •• 0 ••••• 11070: 11071: 11072: 11073: " 1919 5,488 1919 5,488 " 11074: " 11075: ••• 0 ••• 0 •• 0 •••• 0 ••• 0 0 0 ••• 11076: 11077: 11078: 11079: " 1920 12,307 " 1920 12,307 " 11080: " 11081: •• 0 •••• 0. 11082: 11083: 11084: " 11085: •• 0. 0 ••••• 0 •••• 0 11086: 11087: 11088: 11089: " 1922 13,082 1922 11090: " 11091: 13,082 11092: " 11093: ••• 0 •• 0 •• 11094: 11095: 11096: " 11097: • 0 ••• 0 0. 0 0. 0 •••• 11098: 11099: 11100: 11101: " 1923 ................ 18,462 1923 ......... 18,462 " 11102: " 1926 18,602 " " 1926 18,602 " 11103: " " 11104: ••••••••••••• 0 0. • •• 0 ••••• 11105: 11106: 11107: " " 11108: Förbudslagskommandot, vilket inrätta- Kieltolakikomennuskuntaan, mikä jär- 11109: des år 1920, har numera tilldelats 14 polis- jestettiin vuonna 1920, kuuluu nykyisin 14 11110: konstaplar. konstaapelia. 11111: Automobiltrafiken förorsakar genom sin Kasvava autoliikenne lisää yhäti työ- 11112: tillväxt ·en alltjämt tilltagande arbets- taakkaa. Mainittakoon, että keskusosas- 11113: börda. Nämnas må att av vid centralav- ton virassa olevista poliisikonstaapeleista 11114: delningen tjänstgörande poliskonstaplar tätä nykyä 24 työskentelee yksinomaan 11115: nuförtiden 24 arbeta enbart såsom trafik- liikennekonstaa peleina. Auto-osastolla, 11116: konstaplar. Å automobila.vdelning1en, vi'l- mikä perustettiin vuonna 1925, on 7 polii- 11117: ken irn:rä-Uades år 1925, äro 7 pdliskonstap- sia konttorityössä, sitä paitsi on poliisilai- 11118: lar bundna vid kontorsarlbete ; likaledes är toksen autonkuljettajia 12, jotka niin- 11119: antalet av polisinrättningens automobil- ikään toimivat virkaatekevinä poliiseina. 11120: chaufförer 12, vilka även innehava polis- Kun autojen lukumäärä vuonna 1909 tus- 11121: konstapels vakans. Medan automolbileimaS kin sivuutti 100 kpl., on nyt n~in 5,000 au- 11122: antal år 1909 knapp:ast överstJe.g 100, äro nu toa rekisteröity Helsingissä. 11123: c :a 5,000 biler inregistrerade i Helsing- 11124: fors. 11125: Antalet av till detektiva avdelningen an- Etsivään osastoon ilmoitettujen rikosten 11126: mälda brott har under de sista fem åren luku on viimeisten viiden vuoden kuluessa 11127: alltjämt ökats så att man även varit tvun- yhä lisääntynyt, josta syystä on ollut 11128: gen att öka detektivkonstaplarnas antal å pakiko liisläJtä etsivien lukua tä:llä osastoilla. 11129: denna avdelning. Bifogade taibell (Bil,aga Tähän liittämämme taulukko (Liite 2) osoit- 11130: 2) utvisar antalet av till Helsingfors polis- taa Refuing,jll! poHisi!laitolk:sen etsi'Vään osas- 11131: inrättnings detektiva avdelning anmälda toon ilmoitettujen ja ilmitulleiden rilkosten 11132: och uppdagade brott äwnsom värdet av så- lukumäärän sekä sellaise•n omaisruuden ar- 11133: dan egendom, som förlorats genom brott, von, joka rikosten kautta on menetetty sekä 11134: och sådan, som fåtts tillbaka. takaisin saadun :omaisuuden arvon. 11135: 11136: Kansliarbetets oavbrutna tillväxt har Kansliatyön keskeytymättömästä lisään- 11137: förorsakat, att man varit tvungen taga tymisestä on johtunut, että on oltu pakoi- 11138: poliskonstaplar från yttre tjänst till kans- tettu ottamaan konstaapeleita ulkopalve- 11139: liarbetena. Nuförtiden tjänstgöra en stor luksesta kansliatöihin. Tätä nykyä toimii 11140: mängd konstaplar, vilka innehava polis- huomattava joukko konstaapeleita, jotka 11141: konstapels vakans, som skrivare. På grund väliaikaisesti hoitavat poliisikonstaapelien 11142: av förhållandenas tvång måste dessutom tehtäviä, kirjureina. Olosuhteiden pakosta 11143: detta antal sannolikt ökas. I och med att on mainittujen poliisien lukumäärää to- 11144: polisernas uppgifter ökas, växer också det dennäköisesti lisättävä. Sitä mukaa kuin 11145: skriftliga arbetet, uppgörandet av rappor- poliisien tehtävät lisääntyvät, lisääntyy 11146: 11147: 34 11148: 266 Il,94. - p,o<Jiisivoiman Hsääminen ka>Uipuugeism. 11149: 11150: ter, protokoll, förtec~ingar o.s.v. Anta- myös kirjallinen työ, raporttien tekeminen, 11151: let av dem, vilka egentligen övervaka pöytäkirjat, luettelot, y.m. Niiden luku- 11152: ordn•img,en, har under sådan.a fö~hållanden määrä, jotka varsinaisesti valvovat järjes- 11153: minskats i samma grad, som polisens upp- tystä, on näin ollen vähentynyt samassa 11154: gifter ökats och icke tvärtom, såsom det suht,eeSiS>a kuin poli<iSin telhtävät ov~at li- 11155: borde vara. sääntyneet eikä päinvastoin, niinkuin olisi· 11156: pitänyt käydä. 11157: Av det ovannämnda framgår, att den Ylläolevasta käy selville, että se poliisi- 11158: polisstyrka, som i huvudstaden står till voima, mikä pääkaupungissa on varsinai- 11159: förcfognnde för det ege'Iltliga övervakan- sesti järjestyksen ylläpitoa varten käytet- 11160: det av ordningen, icke ens närmelsevis sti- tävissä, ei lähimainkaan vastaa sitä luku- 11161: ger tili den numerär, som antalet konsta- määrää, rp.itä poliisikonstaapelien vakans- 11162: pelvakanser utvisar. Ställningen har så sit osoittavat. Tilanne on niin ollen kehit- 11163: fått utveckla sig till det sämre, att man, tynyt siinä määrin huononevaan suuntaan, 11164: under antagande av att Helsingfors polis- että, edellyttäen Helsingin poliisivoiman 11165: styrka hålles lika manstark under aUa de- yhtä suureksi pitkin vuorokautta läpi vuo- 11166: lar av dygnet året runt, skulle för det re- den voitaisiin säännöllisen järjestyksen 11167: gelbundna övervakandet av ordningen valvomista varten yhtaikaa komentaa yh- 11168: kunna utsända samtidigt tillsammans un- teenSä noin 43 virkrupukuista poliisi- 11169: gefär 43 av de uniformerade poliskonstap- konsta,wpelia. Poliisireservi, jonka ole- 11170: larna. Polisreserven, vilkens existens dock mass;acolo on tehokka.an :poliis[toiminnan 11171: utgör en av grundbetingelserna för en ef- perUISedellytys, on pohisivoirma.n harva- 11172: fektiv polisverksamhet, har på grund av 'lukuisuruden johdosta, supistunut mitärt:tö- 11173: polisstyrkans fåtal smultit ihop till ett mi- mnn. 11174: nimum. Huomioonottaen, että olosuhteet maamme 11175: I betraktande av att föl'hållandena i lan- muissa ka.upungeissa ovat kehittyneet sa- 11176: dets ovriga städer utvecklats i liknande maan suuntaan kuin pääkaupungissa, kat- 11177: grad som i huvudstaden, synes oss rätt- somme oikeudenmukaiseksi, että muiden 11178: vist, att den procentuella ökning, som po- kaupunki,en poliisivoimia lisätä.än samassa 11179: lisstyrkan i Helsingfors kräver, jämväl suhteessa kuin mitä olosuMeet Helsingin 11180: bordie tillkomma an,dra. städer, och få under- poliisivoimiin ruähden vaativat, ja ehdo- 11181: tecknade vördsamt föreslå, tamme kunnioittaen 11182: 11183: att Riksdagen ville besluta i syfte että Eduskunta päättäisi, jotta po- 11184: att polisstyrkan i landets städer måtte liisivoimia maamme kaupungeissa voi- 11185: ökas med i nt.edeltal tio procent, för. taisiin lisätä keskimäärin kymmenellä 11186: detta m.anskaps avlöning och tdrust- prosentilla, tämän miehistön palk- 11187: nitn.g i 1928 års budget anvisa 4 mil- kauk~e.wn ja vwrustamiseen vuoden 11188: joner mark. 1928 tulo- ja menoarviossa var·ata 4 11189: miljoonaa nwrkkaa. 11190: 11191: · Helsingfors d. 18. 9. l927. Helsinki 18. 9. 1927. 11192: 11193: E. v. Frenckell. Eero }fj.rRydman. Lauri Ingman. 11194: 'J. W. Broinan. .Artturi Aalto. · Gunnar Sahlstein. 11195: J. H. Vennola. J. Fahler. 11196: 11,94. - von Fr:enekeilJI, y. m. 267 11197: 11198: · Bilaga 1. Liite 1. 11199: 11200: 11201: TAULUKKO 11202: kaupunkien •poHisilaitosten poliisimiehistön (ylikonstaa.pelit, tarkastuskonstaapelit sekä vanhe=at 11203: ja nuoremmat sekä ylimääräiset lmnstaapeliJt) lru.kum:äärästä kussakin poliisilaitoksessa se<kä heidän 11204: palkka uksensa yhteissummista. 11205: 11206: 11207: Poliisilaitos Poliisimiehistön 1 Palkkauksen 11208: lukumäärä yhteissumma 11209: 1 11210: 11211: 11212: Uudenm.aan lääni. 11213: Helsingin poliisilaitos ......................... . 723 14091000 - 11214: PorV10on 15 249000 - 11215: Hangon " 23 382500 - 11216: Tammisaaren , 10 152 400 -- 11217: Loviisan 13 198000 - 11218: " 11219: Turun ja Porin lääni. 11220: Turun poliisilaitos ....................... . 203 3836700 - 11221: Porin , ....................... . 61 1002000 - 11222: Rauman , ....................... . 24 393300 - 11223: ~.~~~=l~~pungln ;; ::::::::::::::::::::::::1 11224: 7 11225: 3 11226: 108000 11227: 41400 11228: - 11229: - 11230: Ahvenanmaan maakunta. 11231: Maa.rianhaminan poliisilaitos .................. . 6 86100 11232: 11233: 11234: T·ampereen 11235: Hämeen lääni. 11236: Hämeenlinnan poliisilaitos .................... . 23 11237: 152 11238: 389100 11239: 2 721000 -1 11240: [1 11241: Lahden " 25 421500 - 1 11242: " 11243: V iip~1rin lääni. 1 11244: Viipurin poliisilaitos ..................... . 199 3796 200 - 11245: Kotkan 62 1013 400 - 11246: Dapp·een1'ann:an " 15 246300 - 11247: Haminan 9 138000 11248: Sortav.alam 11249: K·äkisalmen 11250: " 11251: " 11252: " 11253: Mikkelin lääni. 11254: 11 11255: 5 11256: 181500 11257: 78000 11258: 1 11259: 11260: 11261: = 11262: --1 11263: Mikkelin poliisilaitos 18 299700 - 11264: Savonlinnan 13 213900 - 11265: Heinolan " 4 60 000 -- 11266: " 11267: Kuopion lääni. 11268: Kuopion poliisilaitos ....................... . 56 987000 - 11269: Joensuun , ....................... . 14 233400 - 11270: 1 Iisalmen " Vaasa~ . ;~~~i: ................ . 6 92400 - 11271: 11272: Vaasan poliisilaitos ....•............... 71 1255 200 --- 11273: Pietars111aren , ................... . 19 317 700 - 11274: Jyväskylän , ................... . 16 242 400 -- 11275: Kokkolan , ................... . 14 229500 - 11276: Uudenks;aTilepyyn , ................... . 3 41400 - 11277: Kristiinankau<pungi•n , ................... . 6 92 400 - 11278: Kaskisen , ................... . 2 41400 - 11279: Oulun lääni. 11280: Oulun poliisilaitos ......................... . 51 905400 - 11281: Tornion 7 116 700 - 11282: Kemin " 9 146700 - 11283: Raahen " 11284: Kajaanin " 11285: " 11286: ::::::::::::::::::::::::::1 9 11287: 9 11288: 138000 11289: 138000 11290: - 11291: - 11292: Yhteensä! 1916 35076600 1- 11293: 268 II,94. - Poliisivoima:n lisäämin~n kaupungeislsia. 11294: 11295: Tämän lisäksi on vuodeksi 1927 varattu KaMeen ensiksimainittuun summaan 11296: kaupunkipoliisikunnan (ikä- ja perhelisät) sisältyvät myös kau- 11297: punkien poliisipäällystölle ja -virkailijoille 11298: ikälisiin ................. . 2,389,200 :- maksettavat ikä- ja perhelisät. 11299: perhelisiin ............... . 1,699,500 : - 11300: ___ 11301: vaatetusapurahoihin 11302: __. ...... 11303: _....._, 11304: . 1,509,200 :- 11305: Yhteensä 5,597,900:- 11306: 11307: Helsingissä, Sisäasiainministeriössä, 16/91927. 11308: II,94. - von F'renckeilll, y. m. 269 11309: 11310: Bilaga 2. Liite 2. 11311: 11312: 11313: 11314: Helsingin Poliisilaitoksen Etsivän osaston toiminta 11315: vuosina 1922-1926. 11316: 11317: Ilmisaatuja Rikosten kautta. 1 Takaisin han-1 11318: Vuosi Ilmoitettu ja kadonneen omai- kituu omai- 1 11319: rikoksia rikoksia % % 11320: suudenarvo [ suuden arvo [ 11321: 1 11322: 11323: i 11324: 1922 2 789 56.55 10 915 759 6 669 303 -1 61.10 11325: 4934 11326: _, 11327: 1 11328: 11329: 11330: 11331: 11332: 1923 4932 3044 61.72 8992340 5 216108 62.97 11333: 1924 5445 2944 54.07 9143 572 4071995 - ;1 44.53 11334: 1 11335: 11336: 1925 5802 3814 65.74 9 442 444 5798 479 -: 61.H 11337: 1926 6369 4349 68.28 12 210127 8406 950 _: 68.85 11338: 11339: Helsing1in Poliisikamarissa syyskuun 9 päivänä 1927. 11340: 11341: Viran puolesta : 11342: W ei jo Olander. 11343: v. t. sihteeri 11344: 270 11345: u;,9s. - Anom. ehd. N :o 4&. 11346: 11347: 11348: Hann~ 1M.., y. m.F , Mi;i.ärärahan myöntämisestä nimis- 11349: miehen palkkaamiseksi Pertunmaan kuntaan. 11350: 11351: 11352: Ed u sk unna!lle. 11353: 11354: Joku vuosi sitten Mäntyhll!rjun, Joutsan liittämisestä ainoastaan mielestäini voi ky- 11355: ja H{l:rtnlan kunnista lohkaistu Pertunmaan symys herätä, on Mäntyharjun nimismies- 11356: kunta. Mikkelin läänissä on poliisivalvontaan piiriin ehdottomasti asetettava apulaåsnimis- 11357: nähden jäänyt jotenkin oman oirnensa va- mies, eikä vaatiolle liittämisestä siis aiheu- 11358: raan:.. Laajassa, viisituhatta asukasta, käsit- tuisi mitään säästöjä, koskapa aipulaisnimis- 11359: tävässä kunnassa on ainoasta•an .yksi poliisi- miestä ei voida saada pien>emmällä palk- 11360: konstaapeli. Seuraus täst·ä järjestysvallan kauksellta•, kuin mikä nyt nimismiehille alim- 11361: heikkoudesta on ollut, että P·ertunmatan massa palkkaluakassa., johon uuden Pertuu- 11362: kun:ta on joutunut kaikenlaistelli huligaani- maan piiril!lJ esitän kuulumaan, on määrätty. 11363: ainesten ja . ,muiden vetel-e.Mijäin suosi- - Mikkelissä, Lääninkansliassa, 16 päivänä 11364: maksi oleskelupaikaksi. Varsinkin spriin kesäkuuta 119126. EI'Il1s't E. Rosenqvist. 11365: salailmljettajat ovat huomanneet Pertuu- Yrjö R. Wikman.'' 11366: maan kunnan erin<Jmai•sen sopivaksi etappi- Mäntyhall'jun tuomiokunna.n tuomari lau- 11367: paikakseen, koska he siellä voivat välttää sunnossaan maaherraJle esittää seuraavaa: 11368: viranomaisten sekaantumista arsioihinsla. ,Mikkelin lääinin Maaherralle. Herra Maa- 11369: Jotta tämä ripeätä taioudellista eli-nvoi- herran välipäätöksessään kuluvan mml!lis- 11370: maa osoittava kunta vap~Vutettaisiin tälla,i- kuun 9 päivältä, N ;o 696, pyydettyä minulta 11371: sista ·painajaisi.sta, olisi siitä muodostettava lausunnon äskettäin perustetun Pertuu- 11372: oma nimismiespiirinsä. maan kunoon hallinnollisest~JJ ja: oikeudellj.. 11373: Asian täten raltkaistaiVaksi ovatkin esit-tä- sesta järjestämiseStä,, siimä tarkoituksessa, 11374: neet eri viranomaiset,. joiden lausuntoja. jäl- samalla kuin palautan lähetekirjat, kun- 11375: jennämme tähän. n.ioi.t.taen esitän seuraavaa : - - - Onko 11376: MikkeEn läänin ma;aherra 1ausunnoissaan syytä yhdistää Pertunmawn· kunta Mänty- 11377: valti·oneuvostolle sanoo: ,Pertunmaan kun- harjun .nimismi·espiiriin,? >Tarkempi, ha:r- 11378: taa käsittävän ka11tan nheenliittäen pyydän kinta osoittaa, ettei sekään ole mahdollista. 11379: kunnioittaen valtioneuv.oston harkittavaksi Johan Pertuumaan etäisyys Mäntyharjun 11380: alistaa, eikö Pertuumaan kunnasta olisi jo keskuspaikoista oli pääasiallisena syynä Per- 11381: tulevan lokakuun alusta. lukien muodostet- tuumaan erityisen kunruan muodostamiseen. 11382: tava uusi Heinolan kiihlaknntaan kuuluva Jos Pertuumaa ny;t; siitä huolimatta yhdis- 11383: nimismiespiiri ja itsenäinen Mäntyharjun tettäisiin Mäntyharjun mm1smiespnrnn, 11384: tuomiokuntaan kuuluva käräjäkunta. Sen joutuisi Pertuumaa yhä edelleen kärsimään 11385: lisä:ksi, mitä tähän liitetyissä lausun!Iloissa niistä suurista haitoista, jotka johtuivat sen 11386: jo on asi1an puolesta esitetty, pyydän; vielä yhteydestä .Mäntyharjun kunnan kanssa. 11387: mai!Ilita, että jos Pertnnmaan kunta liitet- Jos pertunmwalaisten yhä edelleenkin olisi 11388: täisiin Mäntyha.rjun nimiSililiespiiriin, josta pakko hakea nimismiestään Mäntyharjulta 11389: Il,95. - Hannula, 1\tl. 271 11390: 11391: saakka, muodostuisi Pertuumaan saavut- Herra Maaherra, yhtyen asiassa jo lausun- 11392: tama kunnallinen' i1senäisyys epäilemättä tonsa anta.neiid:en viranoma;is:ten yksimieli- 11393: aivan puolinaiseksi, sillä siksi merkittävä ja siin ehdotuksiin ja Pertun1maan krnman 11394: kiinteä on jokaisen kunnan ja. sen asukkai- omaan pyyntöön, esittää Pertunmaan kun- 11395: den sekä valtiovallan paikallisoo edustajan nan muodostettavaksi Heinolan kihlakun- 11396: nimismiehen yhteys keskenään. Mutta ti- taan luettavaksi eri nimismie-spiiriksi ja. itse- 11397: lanne pahenisikin, kun ottaa huomioon.,. että näiseksi käräjäkunnaksi, joka. tulisi kuulu- 11398: Hartolan ja Joutsarn pitiiljistä Pertunmaan maan Mäntyharjun tuomiokuntaan. Om1i 11399: 'kuntaan lioitetyt oo,at joutuisivat entistä- Heinonkoski.'' 11400: kin huonompaan asemaan, jos niiden asuk- Heinolan kihlakunnan ruun.unvouti lau- 11401: lmiden olisi haettava n:imismiestään aina suu: ,Mikkelin läänin Maaherralle. Palaut- 11402: Mäntyharjulta saakka. Oman nimismiehen ta en Herra Maaherran kirjettä viime tam- 11403: asettamisen puolesta Pertuumaalle puhuu mikuun 27 päivältä N :o 22,7 seuranneen 11404: vielä seuraavakin tärkeä! asianhaara. Aina- karttapiirroksen sa~n, oheenliittämällä Har- 11405: kin P•ertunmaan kuntaan liitetyt OS'at Män- tolan, Joutsan ja Mootyharjun piirien nri- 11406: tyharjun pitäjää ovat, sen varman koke- mismiesten lausunnot, minulta asiaSSia vaa- 11407: muksen nojalla, mikä mirnulla. on noista dittuna lausUil1tonJa, kunnioittaen esiintuoda, 11408: alueista, mitä järjestykseen tulee, seutuja, että kun sanotwt Pertunmaan kuntaan ra- 11409: joihin nähden siinä kohden on paljon toi- joi.ttuvat nimismiespiirit nykyäänkin ovat 11410: vomisen varaa. Rikoksia ja riokkomuksia ta- sekä alaltaan että väkilukuun nähden mel- 11411: pahtuu siellä suhteettoman paljon, mikä ei koisen suuret ja. mitä Joutsan ja Mäntyhar- 11412: ole ihmeteltävää, kun muistaa, että nuo seu~ jun piiriin tulee hyvinkin vaikeahoHoiset, 11413: dut ovat liike- ja si~Visrtyskeskuksista etäällä ei mielestäni ole I11iahdollista liittää Pertuu- 11414: olevia mets·ä,.. ja syrjäk:yliä.. Ja varmaa on, maan kuntaa haillirnnollisessa suhteessa mi- 11415: että Hartolan ja Joutsan pitäjistä Pertun- hinkään na·apurikuntaan, vaam. olisi siitä 11416: maahau siirretyt 'samanlaatuiset kylät tule- muodostettava eri nimismiespiiri ja oikeu- 11417: vat tila111netta järjestykseen nähden yhä dellisessa suhteessa eri käräjäkunta Män•ty- 11418: huonontamaan. Jos va1t:i<ovalta siinä koh- harjun tuomiokU!Iltaam. kuuluvaksi. Ernst 11419: den tahtoo saada aikaan olojen parannuk- Hjelmman. '' 11420: sen, ei siihen ole olemassa muuta keinoa, Kuten edelläolevista lausunnoista ilmenee, 11421: kuin että PertunmaaUe sijoitetaan nimismie- vaatii yleinen jäJrjestyrosenpito, että Pertuu- 11422: hen johtama tehokas poliisivoima, että siitä maan kunnasta kiireimmiten muodostetaan 11423: siis tehdäärn eri nimismiespiiri. Ulkopuo- eri nimismiespi·iri omine nimis.miehirneen. 11424: lella Pertuumaan kunnan asuva nimismies Kun hamtus ei kui•tenkaan ole tätä varten 11425: ei voi pitä,ä yllä järjestystä Pertunmaalla, ottanut määrära!haa ensr vuoden tul~ ja 11426: se on minun ehdoton vakaumukseni.- Sitä- menoarvioon, ei ole ollut muuta keinoa kuin 11427: paitsi ei, kuten asiassa lausuntonsa jo anta- alistaa asia eduskunnan harkittavaksi. Sen- 11428: neet muutkin viranomai8et ovat osoittaneet, tähden pyydärn kunnioittaen ehdottaa, 11429: ole olemassa a1inoatakaan nimismiespiiriä, 11430: johon Pertuumaa voitaisi1in sopivasti yh- että Eduskunta vuoden 1928 tulo- 11431: distää. - Selvää tietysti taas ilman muuta ja menoarvion 7 P. l. II luvun 11 nw- 11432: on, että Pertuumaan kunta on kuuluva Hei~ mentille ottaisi lisäystä 25,500 mark- 11433: nolan kilhlakuntaan, johon sisä:ltyvistä kun- kaa nimismiehen palkkaamiseksi Pe1·- 11434: nista Pertuumaa on yksinomaan muodos- tunmaan kuntaan. 11435: tettu. - - - Kunnioittaen siis t.oivon, että 11436: Helsingissä. 19 päivänä syysku.uta 19Q.7. 11437: Mandi Hannula. 11438: D. 11439: Metsänhoitoa, maataloustuotteiden rahteja, lainain ottoa 11440: kuivaus~ y. m. tarkoituksiin koskevia eduskunta- 11441: esitys- ja anomusehdotuksia. 11442: 11443: 11444: 11445: 11446: 35 11447: 275 11448: 11449: 11,96. - Edusk. esit. N :o 17. 11450: 11451: 11452: 11453: 11454: Linna, K .. E.: Ehdotus laiksi niiden varojen käyttämi- 11455: sestä, mitkä kertyvät valtion metsämaiden asuttami- 11456: sesta ja niillä olevien vuokra-alueiden lunastami- 11457: sesta annetun lain mukaan tapahtuvista luovutuk- 11458: sista. 11459: 11460: 11461: Ed u s kunnalle. 11462: 11463: Ylh.tenä keinona metsätalouden pa11antami- metsien a1a yleensäkin, eikä vähimmän 11464: ~-eksi on aikojen ku1uessa meidänkin maas- maan etelä- ja keskiosissa, huomattavasti vä- 11465: samme käytetty myös huonossa tuottDkun- henemään. Jotta vaWon metsä,omaisuus 11466: nossa .olevien metsämaiden osta:miSil:a val- eritoten vasta mainituissa osissa maata ei su- 11467: tiolle sen toimesta .kuntoonp.antavaksi. Toi- pistuisi aiva;n mitättömiilksi ja jotta uutta 11468: mittamalla. tämäUJlaatuisia maanostoja etu- metsämaata luovutetun tilalle voitaisiin os- 11469: piiässä maan etelä- ja keskiosissa saadaan taa, säädetä.än: valtion virkata·loihin kuulu- 11470: samalla valtion metsien ala lisätyksi näillä vain vuokra-wlueiden lunastamisesta sekä 11471: seuduilla, missä valtion metsäomaisuus en- virik:atalojen käyttämises,tä 23 päivänä huhti- 11472: tuudestaan Dn varsin vä:häinen tai kerrassaan kuuta 1926 annetussa la,issa, että varat, jotka 11473: olematon. tämän lain mukaan tapahtuvista luovutuk- 11474: Metsämaiden ostot va1tiou laskuun aloi- sista valtiolle kertyvät, Dn kä:ytettävä maan 11475: tettiin v. 1877 ja jatkettiin niitä vuoteen ostamiseen valtion metsätaloutta varten. 11476: 1895, jolloin ne joutuivat pysähdyksiin. Ne Tämä; eduskunnan omaksuma kamta on mie- 11477: pantiin kuitenkin uudelleen vireille 1900-lu- lestämme oikeaan osunut ja tarkoituksenmu- 11478: vun alkuvuosina ja on niitä sen jälkeen., tDi- kainen. Mutta tässä on jääty puolitiehen. 11479: sinaan suuremmassa roisinaan pienemmässä On käsityksemme mukaan jdhdonmukaista 11480: mä:ärässä, toimite!ttu. Tällä tavalla hankit- ja Tiittävien varoden saamiseksi tarkoituk- 11481: tiin valtiolle ma,a.ta 40-vuotislkautena 1877- seen tarpeellista, että myös varsinaisten val- 11482: 1917 n. 100,000 ha. Viimeksi kuluneiden 10 tionmaiden luovutu:ksista kertyvät varat käy- 11483: vuoden aikana on tämätnlaatuisiakin maan- tetään samalla tavalla maan .ostamisoon val- 11484: ·ostoda edelleen toimitettu, jos kohta aivan tion metsäta]outta varten. Lakia valtion 11485: vähässä määrin ja etupäiilssä vain mikäli va- 1metsämaiden rumttarrnisesta ja niillä olevain 11486: rasto-, asunto- y. m. s. paikoista on ollut vuokra-alueiden lunastamisesta olisi siis 11487: kysymys, syystä että käytettävissä olevat tässä suhteessa täydennettäJVä. 11488: varat ovat olleet niukaJt. Viitaten siihen mitä tässä olemme esiin- 11489: Viimeksi ikuluneiden vuosie!Il aikana on tuoneet, saa;mme kunnioittaen ehdottaa, 11490: niin hyvin valtion virkataloilla kuin myös 11491: varsinaisilla valtionmailla muodostettu ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 11492: edelleen muod.Dstoetaan lukuisa joukkD itse- van lakiehdot~tksen: 11493: näisiä tiloja. Tämän kautta tulee valtion 11494: 276 11,96. - Metsien osto va:ltioille. 11495: 11496: 11497: Laki 11498: niiden varojen käyttämisestä, mitkä kertyvät valtion metsä- 11499: maiden asuttamisesta ja niillä olevien vuokra-alueiden 11500: lunastamisesta annetun lain mukaan tapahtuvista 11501: luovutuksista. 11502: 11503: Edus'lrunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten: 11504: 11505: 1 ~; se kuuluu muutettuna .lailla 20 päivältä 11506: V arat, jotka: valtioUe kertyvät valtion ·toukokuuta 1927, mukaaJlJ tapa:htuvista 11507: metsämaiden asutta.:m.isesta ja niillä olevien luovutulksista, on käytettävä maan ostami- 11508: vuokra-alueiden lunastamisesta 20 päivänä seem: valtion metsätaloutta varten. 11509: toukokuuta 1922 annetun lain seUaisena kuin 11510: 11511: 11512: Helsingissä, 16 päivänä syyskuuta 1927. 11513: 11514: 11515: K. E. Linna. Elias Sinkko. Eero Hj. Rydman. 11516: Risto Ryti. Oskari Mantere. W. W. Tuomioja. 11517: Heikki Karjalainen. J. H. Vennola. W. K. Särkkä. 11518: Mandi Hannula. 11519: 277 11520: 11521: 11,97. - Anom. ehd. N :o 10. 11522: 11523: 11524: 11525: 11526: Hänninen y. m.: Viljan ja väkirehun kuljettamisesta 11527: etäisemmille paikkakunnille syntyvien rahtikustan- 11528: nusten korvaamisesta valtion varoilla. 11529: 11530: 11531: E d u s kun n ru 11 e. 11532: 11533: Ei m1ssaan muussa Europan maassa kin rautateiden tai alUJksilla kuljettavien 11534: väestön pääravinnon, v:il'jan !hinta:erotukset vesiveittien etäisyys. Kal'leinlt:a on vilja 11535: eri seutujen välilLä ole niin suuret kuin tpitkien m31akulj.etusma'tk01jen takana rauta- 11536: Suomessa. Meillä 10n vielä seutuja, joissa teistä ja meristä kaukana olevilla seuduilla 11537: vilja mruksrua yli 100 % siitä hinnasta, kuån maamme pOilljois- ja koillisosissa sekä muu- 11538: sillä on satamakaupung~eis8al tai parhaim- tamilla harvaan asutuilla ja etäisillä seu- 11539: milla viljelysseuduilla.mme. ViJ'jan hintaan duilla ma,amme keski- ja it1ä:osissa. 11540: on vaikuttama:s..~a useåtru eri seikikoja: eri- V el'tauksen vuoksi esi1:iäiffime seuraaV'assa 11541: laiTIJen ,ilmaSto ja maaperä, mruruwiljelyksen taulukossa vil'jan hinnan muut.ami'l'la seu- 11542: erilainen ttaoo ja tie'Verkon kehitys erittäin- duilla ja kuinka paljon. enemmän menee ra- 11543: 11544: Ra.htikustannus 11545: 1 11546: kilolta Jähim- 8-henk!sen per- 8-henkisen perheen 1 11547: Maantiekulje- Rukiin hinta 11548: 1 mältä rautatie- heen viliaan viliaan menee vuodessa 1 11549: Paikka tusmatka. mk. 11550: ..,. 1927 11551: asemalta pitä- menee vuodessa enemmän kuin Hei- 1 11552: km. 11553: iän keskelle Smk. s!ngissä; Smk. 11554: 1 Smk. 1 11555: 1 11556: 1 ! 1 11557: Helsinki ••••••••••••• 11558: 10 11559: - 1 3:- - 3600:- 1 11560: Viipuri ····· .... ······ - 2:95 - 3540:- 60: -(vähemmän) 1 11561: Oulu .. ············· .. - 3:15 - 3780:- 180: -(enemmän) 11562: Domantsi ............ 100· 3:60 0:50 4320:- 1 720·- 1 11563: Per<ho 4 ••••••••••••••• 11564: 120 3:60 0:50 4320:- 720:-- 1 11565: Suomllll8lt1mi .......... 100 3:70 0:50 4440:- 840:- f 11566: 1 11567: Pudasjärvi ........... 100 3:60 0:45 1 4320:- 720:- 1 11568: Kemijärvi ............. 90 3:65 0:50 4380:- 780:- ! 11569: Kittilä ............... 160 4:15 1:- 4980:-- 1380:- 11570: Taivalkoski ........... 180 4:10 0:95 4920:- 1320:- 1 11571: Kuusamo ·············· 225 4:50 1:35 5400:- 1800:- 1 11572: KuoJ.ajärvi 0 ••••••••• 11573: 210 4:20 1:05 5040:- 1440:- 11574: Kuolajärven Tuutilkyiläl) 2) 340 5:- 2:- 6 000:- 12400:- 11575: 1 Im.ri ................ 4:50 ' 1:50 5400:- 1800:- 11576: } Norjasta 11577: Enontekiö ............ 4:50 1 11578: 1:50 5400:- 1800:- t 11579: 11580: 1) Oulusta. 11581: 2)' Enoon maailmans10taa maksoi viljakilo Tuntijärvellä Viena~mereltä tuotuna. saman kuin Oulussa. 11582: 278 Il,97. - VrHjan ja väkirehun I'ahtiJknstannrukis>et. 11583: 11584: haa viljan ost10on 8-hen.kiioollä perheellä llliiltäkin seuduilta, 1joissa ei esim. ruis il- 11585: etäisillä seuduilla kuin merisa'tamissa. Yh- mastolli.sista syistä menesty ja joissa rahti- 11586: '<len !hengen vuotuin® kulutus on tässä ar- kus1Jannukset sen lisäksi ova;t korkeat; ra~ 11587: vioitu 1'50 kiloksi (Norjassa lasketaan 200 jam sulkemi;nen maamme koillisosissa on 11588: kg:ksi). nosta,nu1t viljan hintaa .paikoin 2 markalla 11589: Niinkuin edelläolevasta :taulukosta näkyy, kiloa ko!hti, soillä ennen maailmansotaa 11590: on viljanhinta korkein köyhi[lä ja harva·an han:kkivat ne maamme osat viljam;;a Vie- 11591: asutUJiUa ra;jra.seuduilla, sieHä missä ilrnas- nanmeren satamista; kauka:iset ja pohjoiset 11592: tollisetkin rtekijät saalttavat viljan vil·jelyk- seudut eiv.ä.t voi osallisltua so'lrertijuul'ikas- 11593: sen ·epävarma.ksi. Näitä numeroita tarkas- viljelykseen, jotla valtio avus't.a~ huomatta- 11594: teHeiSISa johtuu jokainen a;j,atteiliemaan, mi- valla summalla,; v·altiollw on harvaan 11595: ten esim. rtlyömies voi elät>tää pel'heensä nriin asuttuj,en serutlijen metsissä suuri omaisuus, 11596: kalliilla. leivällä, milten aika:Va uudisvlilje- jonka a,rvoa nostaisi lei1vän1 ja yleensä elin- 11597: lijä, jolla pellot ov1at vielä perin pilenet, kust,a:nnusten hal pen,eminen. 11598: voi tulla toimeen sekä varata tilaisuutta Ra!htit.asoitusta o'lisi meilläikin maksettava 11599: lisäv·ilje'ly:ksien kuokkimiseen ja miten koko esim. oouuslmnniUe lj•a yrksityisillekin tuk~ 11600: vä.estö voi selvitä katovuosista, joita srinne kukaupoille vä€Stön II'avinnloksi tuottamasta 11601: usein sarttuu tulemaan. rukiista alina:kin maltkaM:Ia. S~a~tamasta tai 11602: Siitä huolimatta •ei vaJtio ole meillä teh- raut,a;tieasemrulta jakreilupaj1lclman. Mutta kun 11603: nyt ·pal'j'Onr mitääm viljjan !hintoj•ertl tasa•a- asia on la;ajakantoin,en j.a: mronisäikeinren, 11604: 1 11605: 11606: 11607: 11608: miseksi. Toisin :on ;laiilta esim. Norjrassa, olisi hallituksen sitä ensin tutkittava: ja 11609: jossa valtio on jo kauan pyrkinyt huojen- valmisrtel'tava. 11610: tamaan elinkustarnnuks.ia kaukaisemmil:la Hallituksen olisi m.. m. tutkllittava, mikä 11611: seuduilla j.a siellä owlit •jo olot kehittyneret olisi otetta!Va minimimalt,kaksi, •jdta lyihem- 11612: niin pitkäille,, että viljakilon hinta kaik- mälltä ma~a:kulj>etusmatkrulta ei ll~ititasroi 11613: kia:lla valtakunnamru on jdks~eenkin. yhtä tusta maksettaisi. Norjan maisemiin ver- 11614: suU:ri. Sierllä valtio ma:ksaa. rahtitaooitusta rat't11ina -ovart ma,astomme helpommat kul- 11615: vil'j.asta. j.a jauhaltustuott€istar tukkuliik- kea ja näin ollen vOI:isi minimimiaikakin 11616: keestä rautatieasemalle tai aikat.arulun rnu- olla pitempi, eih!kä 40---601 kilometriä, jota 11617: ka·a:n kulkev.an h·Öyry- tai moottloriaJuksen lyhemmäitä matkalta mies ja hevo1rnn ker- 11618: sa~pumisasemal'le, joka on lälhinnä. vast•aan- kiää vuorolkaiUdessa käydä kuorman. Val- 11619: ottaj•aa sekä, jos matka. o:n yli 20 km rau- tion talouden kannalta kMsoen on rajaetäi- 11620: tatieasemalta j:a satamasta etäällä oleville syys tärkeä, koska va:ltiolt.a menee sitä vä- 11621: seuduille. Ralhuitasoi·tUS>t& siellä maiksetaa11 hemmän rahfiavustuksiin, mitä kauempana 11622: aina 50 penniin (5 äyriin) 100 kilolta ja rautateistä ja srutamista ra•ja on. 11623: kilometriltä, kun vilj,a tulee ihmisten rlllvin- Jos pienimmäksri. matkaksi tulisi 50 km :n 11624: noksi ja sitä kulijeteba:an. ·lylhinltä tietä ja etäisyys .ra;utatelis'tä tai satamisrta, tulisi rah- 11625: halvinta kulkuvälinettä käytt.äen. Norjan tiavustus rkoskemruan päiäasiailli.sesti II'ajareu- 11626: valtio on menoarviossaan varannut mhtita- tuja tai osittain niihin. verra.ttavi& har- 11627: soitukseen 42 miljoonaa markkaa. vaan asuttuja etäisiä ja välhävar.aisia seu- 11628: Olisi Jo meilläkin aika alkaa !h·alventaa 1:uj.a maamme ke.sldosissa. Eduskunnan 11629: rautarteistlä ja; 1Saltamista ka,ukallla asuvien vastaukse:ss~a 27 p:ltä h~lmik. v. 19215 talous- 11630: leipää. ·Siihen olisi valtio velvollinen M>- valirokUllillan m1eitin.töön n. :o 7, on tilasto ja 11631: n:ista eri sylistä, joista mainitta:koon: valtio kart~.a nii,stä 1a:1ueista, jotlm ov.at 50 km 11632: ei ole !tasmpuolisesti raJkeTJJtanut rautateitä kauempana raut.a;temJ:.ä. Ne OWlit. : · 11633: maan eri osiin; vil•jatullia peritään meillä 11634: 11,97. - Hänninen, y. m. 279 11635: 11636: Alueen nimi Ala neliökilo- Asukasluku tuodusta tava,ra.sta oooritJtamaam. •pM'jon 11637: metreissä 11638: korkeamman lhinnan1 ku'i:n ~n!la.ioosta 11639: Pohjois{Polhjammaan 11640: tavarasta maksetaa,n muualia 1Sumnessa. 11641: ja Lapin alue ... 125,,900 93,000 11642: Mutta yhtä tärkeää olisi, että harvaan 11643: K€Ski-Pohj.anma,an 11644: asuttu~·en ja kiau:kJaise:ID.~pienM:n seutujen 11645: alue .......... . 4J650 20.000 11646: maatalous saataisiin kohoamaa,n. j13. nekin 11647: Ilomantsin .alue 2,900 8,000 11648: seudut, mikäli. mahdollista;., vilja,anikin nälh- 11649: Pobjl()is~Sartakunnan 11650: den omavaraisilmi. Viljellyn :ma.an pinta- 11651: a1ue .......... . 1,700 ll,i()()() 11652: ahn kasvaminen ja viljelyksen voimistut- 11653: Tuusniemen-Kuusi- 11654: taminen tietäisi ralhtikustannusoon vähe- 11655: jä.rven alue .... . 600 8,000 11656: nemistä. Ja jos vc3Jltio t•asoitt~ myöskin 11657: Päijänteen alue .. . 1,300 10,000 11658: väkilantojen j,a väkirehujen maJakuljeftus- 11659: Sa1min alue ..... . 600 7,000 11660: ra:hteja lpite1Illmiltä matkoilta,. 'loppuisi vmi- 11661: tellen viijanikuljetus .ja myöslcin sen rehti- 11662: avustus, sillä viljeLy~kset sen jälikeen 'lrua- 11663: Muutamat tekeillä olevat ja !tehtäväksi jenisi.VIat nopeastri. 11664: päätetyt uudet Leadl!Jt tulevat ·tuntuvasti Jokaiselle maa:t,alou1Jta ymmärtäväJ.le· on 11665: pienentämään niitä alueita, joihin on enem- selvää, että väkilantojen, te.hokkaiilllpien- 11666: män kuin 40----<50 km. sruta.m:ista ja rauta,.. kin, käyttö on kysetma1aista, 'j'OS niistä pi- 11667: tieltä. Niitä vähentä.v:ät Outokummun, tää maksaa r.aihtia .1-2 mk. kilolta. Samoin 11668: ljäskeläm.-Swlmin, Po.rin---iHaJalpamäen ja on selvää sekin, e1Jtä V'oima,peräis'täJ mailin- 11669: polhjoisessa !jonkun vcerran Ro:v~aniemen viljelystä ilman vä.kirlantoja ei voi meillä 11670: Kemijä.rven ja Ou:lun-!Kontiomäen-Nwr- 'harjl()itt.a!ll. Ennoo kaikkea kaipaa niitä 11671: meksen rwd:aJt. Mutita näidenkin rat.o:jen suovi1jelys, jolle kauka.isimrmiHa rajaseu- 11672: valmistuttua \jää vitJ1ä pyorem luvuin duillammekin olisi melkoisen hyvä.t muut 11673: 80,000 ihmistä 50 km kauemmalksi raut•a- edcllytykse,t. Kyseenalaista on, voiko siellä 11674: tiesrt:.ä. uudisrvilje:lijä, j:oka tekee kylmään metsään 11675: Viljan kuljetu~Smaksut tä~le väestömää- talonsa, päästä alkuun ilman väkilantoja, ja 11676: -nälle eivät nouse suuriin summiin. Koko ih- vanhojen talojenkin vainiot ilman niitä la:a- 11677: misten ravti,nnoksi lkäylbeittävä vilj.armäärä jenevat lhita:asti. 11678: nousee 12 milj. kil10on, j·osta laskujemme Meillä on jo esimwkkejä siitä mitä pie- 11679: muka13:n ainakin puolet saada,an omista pel- nempikin rahtiavustus v.a:~kutt.aia vä;kilanto- 11680: loista ja noin 6 mi1lj. ki'loa taval'lisin1a vuo- jen käyttöön ja vi1jelyksen edistymiseen. 11681: sillaJ on ostmtav·a. 'ja kuijetetrta;va muualta. Maa1t.aloudelHoon Raj1ase'lltutcimisbon käy- 11682: Kun se erä on kuljewtmava, keskimäärin tettävälksi myön1netyistä va.roista on kol- 11683: 100 km :n matka, niin rahteihin menee 40 mena virime vuonna annettu [pieniä :rah:ti- 11684: pennin muka.an kd!lolta 2,,400,000 mk., joka: avus't.uksia; siihen on tämä vuonna käytetty 11685: summa ei tekisi täyttä 6 % siitä, minikä 150,000 mk., •joka, on 1ja•ert:tu Eaj:a,an~n, Poh- 11686: Norjam. VI3Jltio käyttää vcuosittain. nah1:.itasoi- jois-JKiarjalan,. ltlä•Ktwj.a.lan maa:ntviljelys- 11687: tuksiin. seuran, Oulun ta,lousseuran, Perä-Pohjolan 11688: Eddlä.mainitUS"lla :m!jaseutumietinnössä on maa.nviljelysseuran j'a Lrupin. moo,ta:lousseu- 11689: eduskunta jo keh'Oit.ta,nut lhalli:tus'l:.a h:arlcit~ mn välityksellä. Rahtiavustuksert:. ovat 11690: semaan ~alhtitasoitusta muutamiin I:Va,j.aseu- V'a.ilidelleet 12 p.---485 p. kill()lta matkan mu- 11691: dun kuntiin nähden~ , 'kun. puheenalaisten kaan. Jo 1tämän:kin v:ruatimaJtt:oman raihti- 11692: seutujen väestö ilman oma;a syytään on jou- avustukseru vaikutUIS rrujaseuduiHa on ollut. 11693: tunut kaikesta muualta sen kulutettav.aksi huomattava. Väkilantojen käyttö on paikoin 11694: 280 II,97. - VtiJlja.n ja väki!rehun rahtilkwsrtan.n:ukset. 11695: 11696: kolmen vuoden kuluessa kasvanut kymmen- pailukykyisiksi karjanib.oidossakin maamme 11697: kertaiseksi ja suovilde~y.kset ova:t alkaneet muiden osie·n kanssa. 11698: entistä nopeammin laajentua. Kun valtion oma superfosfaruttitehd&S så- 11699: Mahdotonta on ede~täpäin suunnilleen- jaitsee maamme eteläosassa j.a kun sen tuot- 11700: kaan laskea, kuin!IDa 1paljon vaJtionvaroja. teiden rahti maa;:rnme itä-, kes:ki-, llinsi- ja 11701: tulisi menemääa:L väkilatntOj@ ralb.timaksui- pohjoisosiin liiaksi lmrottaa sen ihin:taa, niin 11702: hin, joo valtio ne kokonaoo suorittaiså esim. la.ajoffisa pillireissä on herännyt se toivomus, 11703: 40 'trui 50 km :iä pitemmilt.ä maamaltimil'ta, että valtion Sll!perlosfaattia myytäisiin kai- 11704: koska niide:ru käytt.ö sen jälkeen nopeasti kissa maamme satamissa ~a kaikilla raulta- 11705: kasv;rusi. Varma,a. vain on, e,ttä muutamat: tieasemilla samalla !hiJllla!lla. Silloin mai- 11706: siihen taTkoitrukseen myönoo'ty't miljoonat nittu 1iåk!elaitos tasa'Puoli.sooti .!hyödyttä,isi 11707: tulåsivat srutoa tuottav.iksi. Ha1lituk.s:en olisi maamme eri osia. 11708: tutJkittaV'a, mHtä V'äklilanm>ilta: ja miltä EdelläesitettyJen perusteiden, nojalla 11709: m&tkoilta rahdit olisi korvattava ja kuinka saamme kmmioittavimmin ehdottaa, 11710: paljon valtionvaroja olisi siihen käytettävä. että Eduskunta kehoittaisi halli- 11711: Tunneitua on, että ma:amme poib.joisosissa tusta laatimaan järjestelmän rukiin 11712: eiväit enää menesty karj•an, väkirehuksi par- ja sen jauhatustuotteiden, väkilanto- 11713: haiten sopivat viljelysk&Svit. Niinpä kau- jen ja väkirehujen rahtien korvaami- 11714: ran ja hernesekulin ·vilj,elys on jo OulUJSta sesta valtion varoilla, kun edeUämai- 11715: ja Kajaanista pohjoiseen epävarma ·j.a siellä nittuja tavaroita kuljetetaan halvim- 11716: täytyy lypsyktu'jJankin väkirehuksi käyttää min keinoin ja lyhintä tietä rautatie- 11717: ohma 1ja sitäkin J1iken.ee hyvin v:whän. Val- asemilta tai merisatamista ?tiistä etäi- 11718: kurus- jl8: rasva,rikkaimpia; väiklirehuja. ei sempien seutujen jakelupaikoille; ja 11719: etäisillä seuduiJlla korkeiden rahtien rtälhden että Eduskunta kehoittaisi halli- 11720: kallllJata käyttää. Näin ollen voimaperäi~ tusta ensi tilassa antamaan siitä ja 11721: semlpi lY'Psykarja,n, ruolcinta, puhumatta- sen rahoittamisesta esityksen. 11722: ka,an pienkarja.sta,. ei ole mahdollinen, 11723: vaikka katj:anlhoidolle maamme pdhjois- Samalla saamme 'ehdottaa., 11724: osissa olisi muissa suhlteissa paremmat edel- että hallitusta kehoitettaisiin 1"Yh- 11725: lytykset kUJin viijoo viJjelykselle. Maamme tymään sellaisiin toimenpiteisiin, että 11726: muidenkin kaulmisten seutujen karjata- valtion tehtaassa valmistettua super- 11727: lorutta väkirehujen korkeat ralhdit liiaksi ra- fosfaattia myytäisiin maamme kai- 11728: sittavat. Jos valtio korvaisi rahdit, tulisT- killa rautatieasemilla ja kaikissa sa- 11729: vaJt puheenadlevat seudut paremmin !Idi- tamissa samalla hinnalla. 11730: 11731: Helsingis1sä syyskuun 19 päåvänä 1927. 11732: 11733: 11734: Kaarlo Hänninen. H. Vehkaoja. 11735: Sulo Salo. K. A. Lohi. 11736: Janne Koivuranta. T. Janhonen. 11737: Viljami Kalliokoski. Antti Junes. 11738: Antti Kukkonen. Matti Pitkänen. 11739: 0. H. Jussila. Mandi Hannula. 11740: Juhani Leppälä. F. V. Härmä. 11741: P. Saarinen. E. M. Tarkkanen. 11742: Juho Niukkanen. 11743: 281 11744: 11745: 11,98. - Anom. ehd. N :o 21. 11746: 11747: 11748: 11749: 11750: Vennola y. m.: Maataloustuotteiden kuljetuksessa val- 11751: tionrautateillä vallitsevien epäkohtien poistamisesta. 11752: 11753: 11754: Ed u s k UJ n n a' ll e. 11755: 11756: Tavarain kuljetuksen järjestely valtion.- tely. Huolimatta siitä, että tämä maanvilje- 11757: rautateillä antaa mamviljelyksen kannalta lyksen tuotteem. haara on maataloustuotan- 11758: monille muistutuksille aihetta. Lukuunot- non tärkeimpiä, ei sen kuletuksen järjestä- 11759: tamattakaan tariffioloissa. olevia puutteelli- miseen ole kiinnitetty laill!k:aan riittävää 11760: suuksi<a, jotka vaikeuttavat maanviljelys- huomiota. Maitojunat kulkevat ylen hi- 11761: tuotteiden kuletusta,. on jo kulertuksem. ylei~ taasti ja vii'Vyttävät tarpeettomasti tavaran 11762: s€Ssä järjestelyssä .epäkohtia, jotka mieles- saapumista;, määräpaikkaansa. Asemilla ei 11763: tämme kaipaavat ei ainoastaan maanviljeli- ole minkään•laisia suojia maidon säilyttä- 11764: jäin, vaan myös suuren yleisön kannalta· mistä varten. Voikin sattua, että maito- 11765: huomioonottoa ja korjaamista. astiat saavat kesäkuumalla odottaa aurin~ 11766: Tavarain lähettäminen kulutuskeskuksiin gonpaisteessa avoimella laoiturilla tuntikau- 11767: kohtaa v.aikeuksia jo junien kulun järjeste- sia ja maito saapuu pila.runtuneena perille. 11768: lyssä. Kuletus on järjestetty kovin harvoilla Epäkohta; esiirutyy sitä ikävämpäinä, kun 11769: junilla ja ajoilla, jotka varsin monessa ta- rautateiden palveluskunta eri tapa,uksissa 11770: pauksessa tekevät tava.ra,in lähettämisen vaatii maidon tuomaan asemalle tarpeetto- 11771: esim. aamupäivällä ta.pahtuvaan torikaup- man aikaiseen ennen junan lähtöä. K'Onlt- 11772: paan kovin vaikeaksi. Kuletukselle uhrat- rolli päällystön puolelta siinä, että yleisöä 11773: tava aika on suhteettoman pitkä ja tekee, tall'koituksenmukaisesti palveltaisiin, ei ole 11774: että tava;roiUa perille saapuneina ci ole enää riittävä. Se ei ole riittävä myöskään siihen 11775: vastaavaa arvoa. Elintarvetava.rain säi- nähden, että maitoastiain käsittely usein ta- 11776: lyttämisen järjestelyyn ei ole kiinnitetty pahtuu ta.valla, joka ei ole puolustettavissa. 11777: asiaUista huomi•ota. Niinpä on todettava, Kun maataloustuotanto edustaa mooill 11778: että esim. liha, perunat ynnru muut elintar- tärkeintä elinke[nonhaam.a ja sen tuotteista 11779: vetuotteet säilytetään tavallisesti samoissa laajat kuluttajajoukot ovait riippuvaisia, on 11780: suojissa kuin petroleumi ynnä monet muut välttä:mwtöntä, että rautatiehallitus järjestää 11781: elintarpeiden yhteyteen vähemmän sopivat maataloustuotteiden kuletuksen tarkoituk- 11782: tavarat. Tuskin tarvitsee huomauttaaka-an, senmukaisellru tavalla. Niin hyviill ma.amvil- 11783: että jo yleiseltä terveydelliseltä kannalta jelijäin kuin kuluttajain edun kannalta on 11784: elintarpeiden säilyttäminen vartlion.rauta- epäkohtien, korjaaminen suotava. 11785: teillä kaipaa korjaamista. Edellä esitettyyn viitaten saamme kun- 11786: Räikeän kuvan vallitsevista puutteelli- nioittJ8!vimmin ehdottaa, 11787: suuksista antaa maidon kuletuksen järjes~ 11788: 11789: 11790: 36 11791: 11,98. - Maatalloustuotteiden kuljetus rautateillä. 11792: 11793: että Eduskunta kehoittaisi halli- vallitsevat maataloustuotteiden kule- 11794: tusta ryhtymään toimenpiteisiin nii- tuksessa valtionrautateillä. 11795: den epäkohtien poistamiseksi, mitkä 11796: 11797: Helsingissä, syysk. 16 p :nä 1927. 11798: 11799: 11800: J. H. Vennola. Mandi Hannula. 11801: Oskari Mantere. E. v. Frenckell. 11802: Elias Sinkko. Juho Niukkanen. 11803: K. E. Linna. Antti Kukkonen. 11804: W. K. Särkkä. Viljami Kalliokoski. 11805: Heikki Vehkaoja. 11806: 283 11807: 11808: 11,99. - Anom. ehd. N :o 23. 11809: 11810: 11811: 11812: 11813: Junnila. y. m.: Ulkomaisen lainan ottamisesta jokien 11814: perkaus- ja vesiperäisten maitten kuivaustöitä var- 11815: ten. 11816: 11817: 11818: E d u s k u n!ll a ll e. 11819: 11820: V esiperä~sten viljelys- ja vil'jelyskelpois- nojen muodosSia. Tätä tarvetta v:anten on 11821: ten maiden kuiv•attJamineu on meillä tie- ja eduskunta va~a:nnut valtion ta•lousarvioon 11822: vesirakennusten ylihaHitulksen ja maatalous- erinäisille momenteille kunakin vuonna e·ri 11823: hallituksen lähimmän huolenpidon ja. val- suuruisia määrärahoja, ollen mainitut mää~ 11824: vonnan alais®a. Näiden kesken se on ja- rära!hat tämän vuoden menoarviossa ja 11825: kautunut siten', että tie- ja vesirakennustm1 y limä:äräisessä. menoarvi'Ossa yhteeniSä 11826: ylihallitus on huolta1mt tulvia wiheuttavien 19,000,000 markkaa,. josta avustuksiksi on 11827: suurempien valtaväylien p~wkauksen ja. nii- tarkoitettu 5,2'50,000 markka~~t: ja lMnoiksi 11828: den vesisäiliöiden vedeupinn•an järjeste•lyn, 13,7150,000 markkrua. 11829: kun taas ma>ata.loushallitus on hoitanut pie- Nälillä toimenpiteifllä on viimeisten kym- 11830: nempien jokien perkaukset ja:. ylipääooä ve- menen vuoden kuluessa suoritettu maas- 11831: den vaivaamien viljelys- ja viljelyskelpois- samme suuria kuivatusyrityksiä toiselle tu- 11832: ten maiden kuivatussuunnitelmat sekä val- hannelle nouseva määrä, niistä yksin maa- 11833: ''onut ja johtanut niistä aiheutuneet kui- talous'haHitukiSeu toime.n!piteestä n. 7·50 kui- 11834: vaustyöt. Sitäpaitsi on asUitushallitus, sen vatuSStuunnitelmaa. !Siihen osoitetut varat 11835: alaan ik:uuluvilla erinäisillä asutusalueilla, on vuOS<ittain loppuull'käytetty .ja uusia 11836: suorittanut \kuivatustöitä., samoinkuin suun:rritelmå.a oru valtava joukko valmiina 11837: metsähallituskin sen hoidossa olevilla val- odottamassa: vuoroaan. sekä toisia tekeillä 11838: tion metsämailla. suuret määrät, mikä osoittaa että ta.rve 11839: Vesiperäisien viljelys- ja· vH'jelyskelpois·- alalla on turntuvan: suuri. Sitä OS'Oittaa 11840: ten :rmuidoo kuivatU'kse•n a·vustuksesta on myÖSikin se monilukuinen anomuksien 11841: ollut voimassa valtioneuvoston antamat määrä, joita. tehdään. kunkin eduskunnan 11842: määräykset,, joita on muutettu a~nakin istuntokauden aJlmessa, erinäisten ioompien 11843: kolme kertaa. Viimeksi 12/10 1'9<23 annettu- vesiväylierrnme• perkausta: varten. 11844: jeu määräystoo mukaan saavat manuomista- Viimeisinä vuosina, jolloin maatalou- 11845: jat kuivatulksiin, joihin viranomaiset ovat temme on alkanut ripeästi kehittyä ja voi- 11846: laatineet sull!nnitelman ja. kustannusarviorn mwperäistyä, on alettu kiinnittää, yhä suu- 11847: sekä antaneet luVIarn·, va:ltioltw korvauksetta, llempaa huomiota veden vaiiVaamiin vnjelys- 11848: työvälineet ja työnjohdon. Muuten on val- ja viljelyskelpoisiin maihin, jotka laatunsa 11849: tio rahoittanut yrityksen:, perien kustannuk- ja kemi·allisen kokoomuksensa puolesta muo- 11850: set ma8inomisrt:ajilta hyötyperusteen mukaan dostavat kasviravintorikkaimmat viljelys- 11851: pitkäaik-ajsten, halpaikorkoisten kuoletuslai- alueemme ja jotka kuivattamisen jälkeen 11852: 284 Il,99. - Laina jokien ja vesiperäisten maitten kuivaustöitä varten. 11853: 11854: muodostuvat yksityisen maa1ta<louden par- Osoi tukseksi siitä, mikä tarve tällä a·lalla 11855: haiksi tuottolähteiksi. Siitä, syystä onkin lähivuosien kuluessa olisi, voida.a:n mainita, 11856: kuivatus- ja .ma,mpa.ra'Illllusmäärärahojen että tie>- ja vesirakennusten ylih.allitus on 11857: tarve vuodesta vuoteen kasvanut. Yteisenä laatinut kustannusarvion ja tarvesuunnitel- 11858: ilmiönä on myöskin ollut ha:vaitta.vissa yhä man seuraavaa kymmentä vuotta varten ja 11859: useammin uudistuvat tuhoa tuottavat tul- laskenut tarvittava:n: 11860: vat suurien valtavesiväyliemme varsilla, 11861: jotka tulvat monin paikoin tuhoavat satojen Kiiminkijoen perkaulkseen 1,100,000:- 11862: viljelijäin mitä lupaavimmat vuodentulotoi- Siika.joen , 10,·500,000: - 11863: veet. Tämä ilmiö johtuu siitä, että vilje- Pyhäjoen perka.ukseen Mec 11864: lyksen kehittyessä valtaväyliin laskevat · ri•järveUä ............. . 1,400,000 : - 11865: pienemmät joet ja pur<>t on vuosien ku- PyhäJjoen perkaukseen Ou-· 11866: luessa perattu, sekä valtaväylien piirissä' taisissa: .............. .. 1,000,000 : -- 11867: laajoilla alueina viljelysmaat ja suot tarkoi- Perhonjoen perka ukseen .. H,400,000: - 11868: tuksenmukaisesti ojitettu, joten niiden vedet Kruunupyynjoen perkauik- 11869: pääsevät nopeasti virtaamaan valtaväy- seen ................ .. 2,000,000 : - 11870: liinsä Täten ne sym1yttävät suuria Äh<tävänjoen perkaukseen .. 1,.500,000:- 11871: tulvia valtaväylissä, joihin ihmislkäsi Kyrönjoen ali- ja ylioom:r 11872: ei ole koskenut vuosikymmeniin,. tuskinpw perka ukseen .......... . 20,610,000 : - 11873: koskaan. Tässä suht'OOSSa ei liene tarvis La•pu:anjoen yläosan 1per- 11874: muuta kuin viitata Etelä-Pohjanmaan jo- ka.ukseen ............. . 8,500,000: - 11875: kien valtamvan älkkipaisuntaan, jollaista on Lapuanjoen alaosan per~ 11876: 11877: havaitta'Vissa maam:me muissakin suurem- kaukseen ............. . 8,000,000: - 11878: missa joissa. Tämäntapaisten jokien pe·r- K uo!'taneen~järven laskuun. 2,1100,000: - 11879: ikausta onkin jo ruvettu suorittamaan välit- Isojoen perkaukseen ..... . 500,000:- 11880: tömästi valtion kustannuksella, miikä Kymijoen perkaukseen ... . 20,000,000:- 11881: yleensä jo katsotaanikin luonnolliseksi siitä Vuok:sEm 30,000,000: - 11882: SaimaJan " 11883: vedenpinnan jär~ 11884: syystä, että näiden valtawäylien äkkipaisun- 11885: nat johtuvat juuri yläjuoksujen perkauk- jestelyyn . . . . . . . . . . . . . . 22,.000,000:- 11886: sista ja laajan ympäristön voimaperäisestä Yhteensä: 132,610,000:- 11887: ojittamisesta. 11888: Näitä kuivaus- ja perkaustöitä va;rten Maata.loushallituksen viljelysteknillisen 11889: valtion varoista käytetty rahamäärä on to- osaston samanlaisen kymmenvuotislaskel- 11890: sin meidän oloihimme nähden varsim: huo- man perusteella tarvittaisiin sen suunnitte- 11891: mattava, mutta vähäpä;töinen esim. siihen lemia kuivatustöitä varten 402,500,000 11892: nähdel)., mitä na·apurimaa:mme Ruotsi tarkoi- marlkkaa eli siis yhteensä ensi kymmenvuo- 11893: tukseen käyttää. Ruotsissa valtion varoja tiskauden aikana '534,610,000 markkaa. Nä- 11894: nimittäin käytetään avustuksina pien€mpien mät ammattivirastojen laskelmat osoittavat, 11895: kuivatusten ja maanparannuksien hyväksi kuinka valtavan suuri rahantarve meillä 11896: juuri sellaisten, joita maataloushallitus olisi kuivaus.töiden alalla. 11897: meillä hoita:ru, vuosittain noin 5 1 / 2 milj. Ne varat, joi·ta valtion avustuksin:a käy- 11898: kruunua eli n. 15·5,000,000 suomen markkaa, tetään tällaisten kuivatustöiden suorittami- 11899: mihin verrattuna meillä käytetty määrä on seen, OVI(lit aiva;n ensiluokkaisia· sijoituksia 11900: kovin vaatimaton, huomioonottaen maamme maamme maatalouden ja yleisen kansanta- 11901: vesiperäisyyden. louden kannalta katsottuna, samoinkuin tä- 11902: hän tarkoi•tukseen annetut kuoletu:sl81inat 11903: Il,99. - Junnila, y. m. 11904: 11905: ovat pll!rhaita ja tuottoisimpia sijoituksia, Sen nojalla mitä ·edellä olemme esittäneet, 11906: mitä valtio ylipäänsä voi tehdä. Mieles- rohkenemme kunnioittaen ehdottaa, 11907: tämme on kuitenkin kohtuutonta, että niin 11908: suurta valtion varojen sijoitusta, jota tämä että Eduskttnta kehoittaisi halli- 11909: tarve edellyttää, hoidetatan vuotuisesti ta- tusta ryhtymään toimenpiteisiin 11910: lousarvioon otettavilla määräraho~Ha eli toi- 200,000,000 markan suuruisen pitkä- 11911: sin samQen kansan verovaroilla. Olisi siis aikaisen ulkomaisen lainan hankki- 11912: tämän: tarpeen tyydyttämiseksi hankittava miseksi, jonka kautta saatavat varat 11913: ulkomainen va,ltiolaina, kuten on jo niin mo- valtioneuvoston lähemmin määrättä- 11914: neen muuhun tarpeeseen hankittu. Tällai- villä ehdoilla tie- ja vesirakennusten 11915: sesta Wnasta voisi ~hkä perustaa ulkopuo- ylihallituksen ja maataloushallituksen 11916: lelle ta;lousarvion valtioneuvoston hoitoon valvonnan alla käytettäisiin niin hy- 11917: jätettävän erityisen lainarahaston, josta. vin 'l)laTJtion kustannukselZa suoritetta- 11918: kuoletuslainain muodossa rahoitettaisiin vil- viin suurempien jokien perkauksiin 11919: jelys- ja viljelyskelpoisten maiden kuivaus- sekä vesistöjen vedenpinnan järjes- 11920: yrirtykset ja suurempiren valtaväylien per- telyyn kuin myös huokeakorkoisten 11921: kaukset. Tätä tarkoitusta var.ten aluksi kuoletuslainojen antamiseen vesipe- 11922: ehkä riittäisi 200,000,000 markan va.ltiolaina räisten viljelys- ja viljelyskelpoisten 11923: tarpeellisen pitkällä kuoletusajalla. maiden kuivattamiseksi. 11924: .. 11925: Helsingissä, 19 p :nä syyskuuta 1927. 11926: 11927: 11928: Taave Junnila. T. A. Aalto-Setälä. 11929: Paavo Virkkunen. Lauri Ingman. 11930: E. A. Turja. K. Kylänpää. 11931: Evert. Nukari. Väinö Malmivaara. 11932: Gunnar Sahlstein. Oskari Lehtonen. 11933: 0. H. Jussila. W. K. Kuuliala. 11934: E. V. Kuokkanen. J. 0. Ikola. 11935: Bernhard Heikkilä. Hedvig Gebhard. 11936: Kaino W. Oksanen. Jooseppi Seppänen. 11937: K. E. Aarnio. Sakari Ainali. 11938: Wäinö Pasten. E. W. L~htinen. 11939: A. Luoma. Y. W. Puhakka. 11940: A. A. Neitiniemi. F. V. Härmä. 11941: Leo Gummerus. Vilho Nikkanen. 11942: Kaapro Moilanen. Pekka Pennanen. 11943: Onni Talas. 11944: 286 11945: 11946: II,wo. - Anom. ehd. N :o 24. 11947: 11948: 11949: 11950: 11951: Saarinen, P., y. m.: Ulkomaisen lainan ottamisesta, 11952: huokeakorkoisten lainojen' myöntämistä varten maa- 11953: seudun sähköyhtymille. 11954: 11955: 11956: E d u s k u n n a ll e. 11957: 11958: Yhtenä keskeisimmistä kysymyksistä maa- varoja noin 90 miljoonaa ja niiden yhteinen 11959: seudun talouselämän kehityksessä esiintyy lainamäärä noin 56 miljoonaa markkaa. 11960: yhä edelleen sähkövohnan' saanti. Rinnan Tämänsuuntainen, lyhyesti kerrottlina, on 11961: muun taloudellisen kehityksen kanssa on tilanne tällä alalla nykyään maassamme. 11962: tämä kysymys käynyt viimeaikoina entistä Varmaa kuitenkin on, että kehitys tässä 11963: tärkeämmäksi. Ympäri maata;mme syrjäisiä kohden olisi jo paljon pitemmällä ja 11964: saloseutuja myöten on tätä tarvetta koetettu sähköistyksen hyödylliset vaikutukset maa- 11965: tyydyttää monilla eri tavoilla, joista useat seudullammekin yleisemmin havaittavissa, 11966: näyttävätkin onnistuneilta, toisten ratkaisu- jos näihin yrityksiin olisi ollut saatavissa 11967: tapojen jäädessä kuitenkin toistaiseksi vain kohtuullisen halpaa pääomaa. Jotta kehitys 11968: suunnitteluibi. Nämä pyrkimykset osoit- tällä tärkeällä talouselämän alalla pääsisi 11969: tavat että kohtuullisella hinnalla saatavaa parempaan vauhtiin olisi mielestämme val- 11970: sähkövoimaa myöskin maaseudun talous- tiovaHan: tultava apuum:. Näin on menetelty 11971: elämässä kipeästi jo kaikkialla kaivataan. muissakin maissa- m. m. Ruotsissa, Rans- 11972: Kysymys maaseudun sähköistäruisestä kassa ja Tsekko-Slovakiassa -- ja näin olisi 11973: esiintyy meillä. pääasiassa pääoma:kysymyk- meilläkin tehtävä, jos tahdotaan tällä alalla 11974: senä. Missä yritykseen tarvitta;van pääoman kehitystä jouduttaa. 11975: saanti kohtuullisilla ehdoilla on ollut mah- Maaseudun säh!köistämisen rahoituskysy- 11976: dollista ja missä muita sähköistämisen edel- mystä on jo useita kertoja yritetty saada 11977: lytyksiä on ollut olemassa, ovat tätä tarkoi- eduskuntatietä myönteiseen ratkaisuun. 11978: tusta varten laaditut suunnitelmat tavalli- Tämä todistaa, että asiaa on eri tahoilla 11979: sesti toteutuneet. Maaseudun Sähköythrty- pidetty tärkeänä, jos kohta yritykset eivät 11980: mäin Liitolta saatujen tietojen mukaan on vielä ole johtaneet tuloksiin. Tässä kohden 11981: maaseudun sähköistämiseen viime vuoden viittaamme anomusehdotuksiin 1922 vp. 11982: loppuun mennessä kiinnitetty varoja n :o 84, 19,25 vp. n :o 30 ja 1<926 vp. n :o 29. 11983: yhteensä noin 600 miljoonaa markikaa. Eri- Niinikään on Maaseudun Sähköyhtymäin 11984: laisia sähköyhtymiä, joista osa on kunnal- Liitto jättänyt valti,oneuvostolle 2 päivänä 11985: lisia, toiset osakeyhtiöitä, osuuskuntia j. n. e., lokak. 1926 päivätyn anomuksen, joka koski 11986: on nykyään maaseudulla yhteensä noin 700. pääoman saantia maaseudun sähköyhtymille. 11987: Noin ,50 :llä säkölaitoksella, joilta viime Sekään ei johtanut tuloksiin. 11988: syksynä erään lainahankkeen yhteydessä Yhteistä edellä mainituille ,anomusehdo- 11989: tietoja saatiin ja jotka ovat huomattavimpia tuksille on se, että niissä ehdotetaan valtion 11990: maaseudun sähköyhtymistä, oli silloin omia menosääntöön määrärahaa käytettäväksi 11991: II,Ioo.- Soo.rinen, P., y. m. 287 11992: 11993: maaseudun sähköistämisen rahoittamiseen. miljoonan markan suuruinen lainan tarve. 11994: Maaseudun 'Sähköyhtymäin Liiton anomuk- On selvää, että koko silloinen. pääoman 11995: sessa sen sijaan ehdoteta•an valtiontakuun tarve ei suinkaan sisälly mainittuun sum- 11996: myöntämistä kyseessä olevaa tarkoitusta maan, .joskin toiselta puolen on myönuettävä, 11997: varten suunnitellulle lainalle. Periaatteessa että osa tuosta tarpeesta jo tähän men- 11998: pidäm;me viimemainittua ratkaisutapaa tälle nessä on tyydy.tetty ainakin toistaiseksi, 11999: asialle tarkoituksenmukaisimpana. Käytän- vaikkakin verrattain korkealla korolla. 12000: nöllisintä olisi kuitenkin järjestää asia siten, Paitsi ennestään toimivien yhtymäin tarpei- 12001: että valtio suorastaan ottaisi ulkomailta lai- siin kaivataan vasta perustettavien yritysten 12002: nan, josta saa•dut varat jaettaisiin valtio- rahoittamiseen melkoiset määrät uutta pää- 12003: neuvoston harkinnan mukaan mahdollisim- omaa eri puolilla maatamme, sekä Imatr·an 12004: ma;,n halpakorlroisina j.a pitkäaikaisina kuo- voima-aseman johtoverkkojen vaikutus- 12005: letuslainoina sellaisille maaseudun sähkö- piirissä että etenkin muussa osassa Suomea. 12006: yhtymille, joilla on edelly!tykset tyydyttää Näin ollen olisi mielestämme tarpeen 12007: seutukuntansa sähkövoiman tarve. On nim. vaatimaa, että tähän tarkoitukseen yhteis- 12008: selvää, että maaseudun sähköistämiseen kunnan taholta järjestettäisiin aluksi aina- 12009: lähivuosina tarvitaan siksi paljon pääomaa, kin 100 miljoonan markan suuruinen 12010: ettei ole valtiotaloudelle eduksi, että tällai- rahasto. 12011: seen yritykseen sijoitettaisiin kansalta Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen 12012: koottuja verovaroja. Sensijaan voidaan anomme, 12013: tähän tarkoitukseen varsin hyvin käyttää että Edu.sk1mta kehoittaisi halli- 12014: kohtU:ullisilla ehdoilla saatuja lainavaroja. tusta kiireellisesti ryhtymään toimen- 12015: Samoin voi hyvin puoltaa, että valtio piteisiin sf!dan miljoonan Suomen 12016: kyseessäolevan yleishyödyllisen taloudelli- markan suuruisen pitkäaikaisen ulko- 12017: sen toiminnan edistämisessä osallistuu lais.en lainan hankkimiseksi rahaston 12018: jossain määrin korkokustannuksiin. perust·amista varten, josta valtioneu- 12019: Mitä tarvittavan pääoman suuruuteen voston harkinnan mukaan myönnet- 12020: tulee, niin on mainittava, että jo vuosi täisiin huokeakorkoisia lainoja aJSian- 12021: sitten oli noin 50:llä maaseudun säh:köy;hty- mukaiset edellytykset omaaville maa- 12022: mällä, joilta silloin tietoja saatiin, lähes 50 seudun sähköyhtymille. 12023: 12024: Helsingissä 19 p. syyskuuta 192~. 12025: 12026: 12027: P. Saarinen. Heikki V ehkaoja. 12028: Juho Niukkanen. Viljami Kalliokoski. 12029: J. Koivisto. J. H. Vennola. 12030: Antti Kukkonen. K. A. Lohi. 12031: E. M. Tarkkanen. August Raatikainen. 12032: Juhani Leppälä. J. A. Ihamuotila. 12033: Jooseppi Kauranen. J aio Lahdensuo. 12034: Elias Sinkko. 12035: 1 12036: 12037: 1 12038: 12039: 1 12040: 12041: 1 12042: 12043: 1 12044: 12045: 1 12046: 12047: 1 12048: 12049: 1 12050: 12051: 1 12052: 12053: 1 12054: 12055: 1 12056: 12057: 1 12058: 12059: 1 12060: 12061: 1 12062: 12063: 1 12064: 12065: 1 12066: 12067: 1 12068: • •• •• 12069: VALTIOPAIVAT 12070: 1927 12071: 12072: 12073: LIITTEET 12074: 111. 12075: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA- 12076: ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET 12077: 12078: 12079: 12080: 12081: • 12082: HELSINKI 1927 12083: VALTIONEUVOSTON KJ:RJAPAINO 12084: 12085: 12086: 37 12087: • 12088: 12089: 12090: • 12091: Rangaistusten koventamista, kuolemanrangaistusta y. m. 12092: rikoslakia sekä naisen virkakelpoisuutta ja metsä- 12093: lainoja koskevia eduskuntaesityksiä ja 12094: anomusehdotuksia. 12095: 293 12096: 12097: III,t.- Edusk. esit. N:o 18. 12098: 12099: 12100: 12101: 12102: Hannula, M., y. m.: Ehdotus laiksi naisen kelpoisuu- 12103: desta valtion virkaan. 12104: 12105: 12106: E d u s k u n n a 11 e. 12107: 12108: Melkein ka.ksiikymme111:tä vuotta kestänei- katoimen laadun vuoksi sopivat paremmin 12109: den va:lmistelutioo jiHlreen sa.rutiin. eduskun.- miespuolisten viranhaltijain hoidettaviksi. 12110: nassa 24 päivänä marraskuuta 1925 hyväk- Sellaisia ovat mielestämme sotilasvirat, 12111: sytYksi laki naisen kelpoisuudesta valtion järjestyspoliisin virat ja eräät vankeinhoi- 12112: virkaan. L~tki tuli !Voimaalll 23 päiväniä tolaitoksen virat. 12113: huhtikuuta 1926. Se rakentuu hallitusmuo- Mutta asetus ei pysähdy tähän. Edellä- 12114: dossa. tunnustetulle 1periaattee<lleb. että Suo- mainittujen virkojen lisäksi luetellaan siinä 12115: men kansalaisilla tulee sukupuoleen, us- miesten hoidettavina virkoina suuri joukko 12116: kontoon ja säätyyn katsomatta olla samat myös sellaisia virkoja, joide:o. virkatointen 12117: oikeudet. Sen mukaisesti lain ensimmäi- laatu tuskin estää naista niitä asianmukai- 12118: sessä pykälässä säädetään, että nainen voi- sesti hoitamasta. Niinpä a;setus määrää, 12119: daan nimittää jokaiseen valtion virkaan että kihlakunnan-, raastuvan- ja maan- 12120: tai toimeen. jako-oikeuden puheenjohtajan virkoihin on 12121: Tähän yleissääntöön .on kuitenkin tehty aina nimitettävä mieshenkilö. Samoin on 12122: haitallinen rajoitus. Lain toisen pykälän hallitus asetuksella sulkenut naisilta pää- 12123: mukaan voidaan asetuksella säätää, että syn kaikkiin ulkomaisen edustuksen n.s. 12124: joihinkin virkoihin tai toimiin, joita niihin karriäärivirkoihin. Nainen ei voi tulla ni- 12125: kuuluvien virkatointen laadun vuoksi voi mitetyksi ulkoministeriön kanslia-, osasto- 12126: asianmukaisesti hoitaa vain joko mies- tai ja jaostopäällikön virkoihin, ei edes jaos- 12127: naispuolinen henkilö, saadaan nimittää ai- tosihteerin virkaan. Hän ei voi olla dip- 12128: noastaan joko toista tai toista sukupuolta lomaattisena eikä konsuliedustajana vie- 12129: olevia. Tämä säännös on johtanut varsin raassa valtiossa, ei lähetystön eikä konsuli- 12130: laajaan ja lakia suuresti heikontavaan tul- viraston sihteerinä eikä avustajana. - 12131: kintaan. Samana päivänä, jona laki tuli Hallinnollisista viroista on m.m. maaher- 12132: voimaan, antoi hallitus asetuksen, joka si- ran, lääninsihteerin, varalääninsihteerin ja 12133: sältää täydentäviä säännöksiä naisen kel- kruununvoudin virat määrätyt täytettä- 12134: poisuudesta valtion vil'kaan. Tämän ase- vikai yksinomaan miespuolisilla henki- 12135: tuksen ~säännökset supistavat arvelutta- löillä. 12136: vasti lain alaa. Asetuksessa nimittäin lue- Emme voi myöntää oikeaksi sellaista kä- 12137: tellaan yksinomaan mieshenkilöille kuulu- sitystä, että näidenkin virkojen virkatoin- 12138: vina virkoina hyvin suuri määrä valtion ten laatu olisi sellainen, että se estäisi 12139: viroista. Jotkut luetelluista viroista voi- naista menestyksellisesti niitä hoitamasta. 12140: daan kyllä myöntää sellaisiksi, jotka vir- Tahdomme vain mainita, että U>Seimmissa 12141: 294 12142: 12143: Europan maissa nainen voi tulla niihin ni- etua. Sen kautta tarjoutuisi entistä laa- 12144: mitetyksi. Niin on asian laita Englannissa jempi mahdollisuus saada eri virkojen ja 12145: ja Saksassa, joiden maiden lainsäädäntö ei tointen haltijoiksi kaikkein sopivimmat 12146: aseta mitään rajoitusta naisen kelpoisuu- henkilöt. 12147: delle valtion virkaan. Myös Skandinavian Kun, kuten ylläkerrotusta käy selville, 12148: maiden lainsäädännön mukaan pääsee nai- tähänastisella lainsäädännöllämme ei ole 12149: nen kaikkiin tuomarin virkoihin ja kaik- onnistuttu ratkaisemaan naisen virkakel- 12150: kiin hallinnollisiin virkoihin. poisuuskysymystä täysin oikeudenmukai- 12151: Meidän maassamme naisen virkakelpoi- sesti eikä yhteiskunnalle hyödyllisimmällä 12152: suuden rajoitukset, paitsi että ne ovat lain tavalla, on mielestämme asiasta suoritet- 12153: hengen vastaiset, ovat jo 3enkin tähden ai- tava uusi lainsäädäntö, jolloin kaikki mah- 12154: heettomat, kun naiset ovat meillä kanem- dollisuudet haitallisiin rajoituksiin poiste- 12155: rniukin kuin monessa muussa maassa suo- taan. Selvyyden vuoksi lienee kuitenkin 12156: rittaneet niitä tutkintoja, joihin perustuu tarpeellista, että lakiin edelleenkin sisäl- 12157: kelpoisuus valtion virkoihin. Ei myöskään lytetään maininta evankelisluterilaisen kir- 12158: meillä saatu kokemus naisista valtion vir- kon viroista. Niihin ei naisille voida myön- 12159: kojen hoitajina kehoita tällaisia rajoituk- tää kelpoisuutta muuttamatta kirkkolakia, 12160: sia. säätämään. Niissä monissa '\"iroissa, joka taas vaatii kirkolliskokouksen aloi- 12161: joissa naiset tähän asti ovat toimineet, ovat tetta. Samoin voimassaoleva avioliittolain- 12162: he menestyksellä ja valtiota hyödyttäen säädäntömme, jonka mukaan mies, eräin 12163: suorittaneet tehtävänsä. Kokemus on poikkeuksin, hallitsee vaimonsa omai- 12164: myös osoitt.anut, etteiivä,t n~aiset J0-inlkään suutta, vaatinee lakiin ottamaan lisäsää- 12165: yleisesti kuin miehet pyri aloille ja tehtä- döksen naimisissa olevan naisen virkakel- 12166: viin, jotka ovat heidän luonteelleen ja tai- poisuudesta. 12167: pumuksilleen vieraat. Sentähden ei edes Edelläolevaan viitaten pyydämme kun- 12168: sotilas-, poliisi- ja vankeinhoitovirkoihin nioittaen eih'<l:ottaa, 12169: nähden ole tarpeen sääitää rrujo.iroUII®a nra:i- 12170: sen virkalrelpoisuuden suhteen. Naisten että Ed'Wikuntra hyväksyisi nais.en 12171: esteetön pääsy •kaikkiin. vaJtion '\"irfk:oihin virkakelpoisuuslaine seuraavan muo- 12172: merkitsee yhteiskunnalle vain ilmeistä don: 12173: 12174: 12175: 12176: Laki 12177: naisen kelpoisuudesta valtion virkaan. 12178: 12179: Eduskunnan päätöksen muka·isesti sääaetään täten: 12180: 12181: 1 §. 2 §. 12182: Nainen voidaan, jälempänä tässä laissa Naimisissa oleva nainen, joka ei itse hal- 12183: mainituilla rajoituksilla, nimittää jokai- litse koko omaisuuttaan, älköön olko vi- 12184: seen valtion virkaan tai toimeen. rassa tai toimessa, johon kuuluu yleisten 12185: Naisen kelpoisuudesta evankelisluterilai- tai yksityisten varojen hallussapito, ellei 12186: laisen ja kreikkalaiskatolilaisen kirkon hänen miehensä ole sitoutunut niissä avio- 12187: vil'llroihin,. toimim tai, teihtärviin olkoon voi- liiton aikana ehkä syntyvästä vajauksesta 12188: massa, mitä siitä on erikseen säädetty. vastaamaan niinkuin omasta velastaan. 12189: 111,1. - Hrun<1llllila, M., y. m. 259 12190: 12191: :Sellaisen sitoumuksen vanhentumisaika al- sellaisiin kunnan virkoihin, joid~n haltijat 12192: kaa vasta avioliiton purkautumisesta. valtion viranomainen nimittää tai vahvis- 12193: taa toimeensa. 12194: 3 §. 12195: Mitä naisen kelpoisuudesta valtion vir- 12196: kaan on voimassa, sovellettakoon vastaa- 5 §. 12197: vasti naisen kelpoisuuteen julkiseen tehtä- Tämä laki, joka kumoaa 23 päivänä huh. 12198: vään. tikuuta 1926 annetun lain naisen kelpoi- 12199: 4 §. suudesta valtion virkaan, tulee voimaan 1 12200: Tätä lrukia on soveJJlettav,ru myöslkin päivänä tammikuuta 192-. 12201: 12202: 12203: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1927. 12204: 12205: 12206: Mandi Hannula. Hedvig Gebhard. 12207: Kaino W. Oksanen. Aino Luostarinen. 12208: Anna. A. Haverinen. Annie Furuhjelm. 12209: Hilda Seppälä. Hilma Waljak.ka. 12210: Aino Lehtokoski. Eero Hj. Rydln.an. 12211: 296 12212: 12213: III,z. - Edusk. esit. N :o 19. 12214: 12215: 12216: 12217: 12218: Saarinen, P., y. m.: Ehdotus laiksi rikoslain 38 luvun 12219: 10 §:n muuttamisesta. 12220: 12221: 12222: E d u s k u n n a II e. 12223: 12224: Rikoslain 38 luvun 10 § :ssä määrätään tai edusti itselleen tai toiselle aineellista 12225: nykyään rangaistus kiskomisesta. Laki ei etua, joka oli huomattavassa epäsuhteessa 12226: kumminkaan yksityiskohtaisesti määrittele siihen, mitä ilrän oli ~antanut tai myöntänyt. 12227: mikä on kiskom.ista. Sittemmin, 17 päivänä helmikuuta 19t23 an- 12228: V:elanannossa tapahtuvan kiskomisen kä- netussa laissa, muutettiin rikoslain edellä- 12229: site samoinkuin kiskomisen käsite yleensä mainittu kohta siten, että se luottokiskonnan 12230: on vaihdellut suuresti eri aikoina. Mitä dhella tuli käsittämään myös nim sanotun 12231: Suomen oikeuteen tulee, niin kiellettiin esinekiskonnan. 12232: 1734 vuoden lain kauppakaaren 9 luvun Kuten edelläsanotusta selviää, on korko 12233: 6 § :ssä rangaistuksen uhalla ottamasta suu- Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan 12234: rempaa korkoa kuin kuusi sadalta vuodessa. vapaa. Kiskomisesta rangaistaan kuitenkin 12235: Kesäkuun 6 päivänä 1883 annetussa asetuk- sitä, joka, käyttämällä hyväkseen toisen pu- 12236: sessa julistettiin korko vapaaksi kaikissa laa, ymmiärtämättömyyttä tai kevytmieli- 12237: määräajaksi tehdyissä velanantosopimuk- syyttä varallisuutta koskevalla välipuheella 12238: 'Sissa kun tuo aika oli enintään yhdeksän tai sen yhteydessä on ottanut tahi itselleen 12239: kuukautta, mutta muuten jäiJ määräys kor- tai toiselle edustanut taineellista etua,. joka 12240: keimmasta sallitusta korosta edelleen voi- on i!lmeisessä e).:>äsuhteessa, sirihen, mitä hän 12241: maan. Uutta rikoslakia säädettäessä otet- on antanut tai myöntänyt. Rangaistavaksi 12242: tiin kiskomista koskevat rangaistusmääräyk- joutuu täten myös se, joka nyt mainituin 12243: set rikoslakiin. Sen 38 luvun 10 §. :ssä sää- tavoin on toiselta kiskonut korkoa. 12244: dettiin rangaistus muun muassa sille, joka Kun laissa ei ole kumminkaan minkään- 12245: sellaisesta velanannosta, josta ei saanut ot- laista määritelmää siitä, mikä luetaan ran- 12246: taa enempää kuin määrätyn vuotuisen ko- gaistuksen alaiselksi koronkiskomtiseksi, niin 12247: ron, oli toimituspalkkioksi taikka muuten ovat käsitteet tästä sangen erilaiset. Lai- 12248: ottanut tai edustanut itselleen korkeamman nanantajat ja lainanottajat katsovat eri 12249: koron, kuin minkä laki sallii. Tämä rikos- kannalta asiaa ja oikeusviranomaistemm.e 12250: lain säännös oli voimassa toukokuun 15 tulkinnasta j'ää ciliJppuv~ksi', sikäili kun nii- 12251: päivään 1900 saakka, jolloin Suomessa korko den tutkittavaksi asia tulee, milloin he kat- 12252: laskettiin vapaaksi. Sanottuna päivänä an- sovat perityn korvauksen ilmeisesti olevan 12253: netussa laissa muutettiin rikoslain 38 lu- epäsuhteessa siihen etuun mitä lainanantaja 12254: vun 10 '§muun muassa siten, että koronkis- on antanut. 12255: komisesta rangaistiin sitä, joka käyvän ko- Tällainen harkinta voi johtaa kumminkin 12256: ron yli toimituspalkkiona tai muuten otti sangen erilaisiin tulkintoihin. Oikeusistui- 12257: III,2. - SaariJOOn, P., y. m. 297 12258: 12259: mien käsiteltäväksi tulevat tosin sangen vek~elilainoista peritään korko etukäteen,. 12260: harvoin koronkiskomista koskevat asiat, joka tuo pankeille vissin edun, niin ei näytä 12261: mutta yleisesti tunnetaan, että yksityisten olevan syytä lainsäädännöllä ryhtyä tämän 12262: keinottelijoiden ohella eräät pankitkin peri- asian yhteydessä määrittelemään millään 12263: vät kohtuuttomia hyvityksiä lainaanlistaan lailla eri lainausmuodon suhteita toisiinsa, 12264: varoista, joten koronkiskontarikokset eivät koska pankt itse voivat parhaiten määrätty- 12265: liene todellisesti kovin harvinaisia. Sentäh- jen rajojen puitteessa ne suhteet määritellä. 12266: den näyttää tarkoituksenmukaiselta laissa Mitä koron korkeimpaan rajaan tulee, 12267: määritellä korkein raja, minkä lainanantaja niin ehdotamme, että rikoslain 38 luvun 12268: saa ottaa hyvitystä ja korkoa tahi edustaa 10 § :ään otettaisiin selvä määräys mikä ve- 12269: itselleen muuta etua lainaamistaan varoista. Laksiannossa katsotaan kiskomiseksi. Tämän 12270: Kun maan rahamarkkinat voivat kummin- rajan oikeudenmukainen määrääminen on 12271: kin suuresti vaihdella, niin ei näytä mah- luonnollisesti vaikea, kun lainausehdot ja 12272: dolliselta ainakaan nykyisissä oloissa mää- niistä annettavat vakuudet voivat olla hy- 12273: rätä tätä rajaa kiinteäksi. vin erilaisia. Sentähden täytyy lainaus- 12274: Koska Suomen Pankilla maan setelipank- koron olla jossain määrin joustavan. Kun 12275: kina on suurimmat mahdollisuudet arvioida kumminkin talletuskorko täytyy saada ale- 12276: kulloinkin maan rahamarkkinoita, joiden nemaan kaikkialla ainakin alimman Suomen 12277: perusteella se myös määrää oman diskontto- Pankin diskonttokoron tasalle tahi sen ala- 12278: korkonsa, niin näyttää tarkoituksenmukai- puolelle, niin näyttäisi että jos lainanan- 12279: selta asettaa korkein lainauskorko riippu- nossa on oikeus ottaa korkoa korkeintaan 12280: vaksi .Suomen Pankin kulloinkin voimassa 2 1 / 2 % yli Suomen Pankin alimman dis- 12281: olevasta alimmasta diskonttokorosta. konttokoron, niin se takaisi pankeille mah- 12282: Tällainen maan rahamarkkinoiden mu- dollisuuden kohtuulliseen korvaukseen 12283: kainen koron määrittely poistaisi kaiken asiakkailleen tekemistään palveluksista. 12284: epävarmuuden lainkäytössä ja palauttaisi Mitä tätä ennen annettuihin lainoihin tu- 12285: keskinäisen luottamuksen lainausliikkeeseen lee, niin ei lain muutos luonnollisesti voi 12286: nähden. Kun korko vaihtelisi myös täten niiden jruaksu~aikana. m1J1ut1la1a enUJeat te:h- 12287: joustavasti rahamarkkinoiden mukaan, niin tyä sopimusta, joten ne lainat ovat niitä 12288: näyttäisi se antavan riittävät takeet siitä, päätettäessä voimassa olleen lain alaiset. 12289: että käyvät korot pysyisivät täten sopusoin- Samoin ei myöskään Suomen Pankin dis- 12290: nussa maan talouselämän kanssa. konttokoron muutokset laina-ajan kestäessä 12291: Kuten edellä on huomautettu oli vuosien voi ilman. eri sopimusta. mUJuttaa laioous- 12292: 1883 ja 1920 välisenä aikana, jolloin kor- korkoa, sillä esityksen tarkoitus on saada. 12293: kein sallittu korko pitempiaikaisista lai- määritellyksi se korkein korkomäärä lainaa 12294: noista oli 6 prosenttia, täydellinen korko- annettaessa, jonka ylittäminen katsotaan 12295: vapaus 9 kuukautta lyhemmistä lainoista. kiskomiseksi. 12296: Tällainen rajoittelu asetti kumminkin vek- Edelläsanottuun viitat·en esitä1ll1Ine, 12297: selipankit kokonaan eri asemaan, joten sel- 12298: lainen 'luokittelu ei näytä mahdolliselta. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 12299: Lyhempiaikainen lainaus tuottaa tosin van lain rikoslain 38 luvun 10 § :n 12300: lainanantajille enempi huolta, mutta kun muuttamisesta: 12301: 12302: 12303: 12304: 12305: 38 12306: '298 III,2. - Koronkiskominen. 12307: 12308: 12309: · Laki 12310: rikoslain 38 luvun 10 §:n muuttamisesta. 12311: 12312: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten rikoslain 38 luvun 10 § näin 12313: kuuluvaksi: 12314: 12315: 10 §. rangaistus vähintään viisikymmentä päivä- 12316: Joka, käyttämällä hyväksensä toisen pu- sakkoa tai vankeutta. 12317: laa, ymmärtämättömyyttä tai kevytmieli- Sama olkoon laki, jos joku hyväksensä 12318: syyttä, varallisuutta koskevalla välipuheella käyttää tai luovuttaa saamisen, jonka hän 12319: tahi sen yhteydessä on ottanut tahi itselleen on saanut, tietäen sen kiskomisen kautta 12320: tai toiselle edustanut aineellista etua, joka syntyneeksi. 12321: on ilmeisessä epäsuh:toossa siih1en, :rnfutä hän Kiskomiseksi katsottakoon, jos velaksi- 12322: on antanut tai myöntänyt; rangaistakoon annossa toimituspalkkioksi tai muuten 12323: kiskomisesta sakolla tahi vankeudella kor- otettu tai edustettu vuotuinen korkomäärä 12324: keintaan kahdeksi vuodeksi. on enemmän kuin 2 1 j 2 prosenttia suurempi 12325: Jos kiskomista harjoitetaan ammattimai- Suomen Pankin samaan aikaan velaksian- 12326: sesti tai tavanomaisesti tahi jos asianhaarat nossa ottamaa alinta diskonttokorkoa. 12327: ·muuten ovat erittäin raskauttavat, olkoon 12328: 12329: Helsingissä, 16 päivänä syyskuuta 1927. 12330: 12331: 12332: P. Saarinen. Juho Niukkanen. 12333: L. Mustakallio. Eero Nurmesniemi. 12334: M. Niilekselä. J. A. Ihamuotila. 12335: August Raatikainen. Kaarlo Hänninen. 12336: Juhani Leppälä. E. M. Tarkkanen. 12337: Matti Pitkänen. Vihtori Vesterinen. 12338: Viljami Kalliokoski. Aino Luostarinen. 12339: Juho Torppa. Hedvig Gebhard. 12340: Pekka Kopsa. J. Koivisto. 12341: J:. E. Pilppula. Y. W. Puhakka. 12342: 299 12343: 12344: HI,3. - Edusk. esit. N :o 20. 12345: 12346: 12347: 12348: 12349: Puhakka: Ehdotus laiksi rikoslain 6 luvun 1 §:n rnuut- 12350: tarnisesta. 12351: 12352: E d u s k u n n a 11 e. 12353: Voimassaolevan rikoslain 6 luvun 1 § :n sopusoinnussa oleva turkinta ei kuitenkaan 12354: 1 momentin mukaan on, milloin laissa on vieläkään ole oikeudenkäytössä kaikkialla 12355: säädetty suurempi rangaistus rikoksen vakiintunut, vaan erinäiset alioikeudet ja 12356: uusimisesta, rikoksen tekijä tuomittava tä- ainakin muutamissa tapauksissa yksi yli- 12357: hän suurempaan rangaistukseen, jos hän oikeus ovat viime vuosinakin noudattaneet 12358: tmnen uusimista on täydelleen kärsinyt sen ,päinvastaista tulkintaa. Siitä johtuen sa- 12359: kuritusilmone-, vanilmus- tai sakkorangais- masta rikoksesta tuomittu rangaistus voi 12360: tuksen, johon Suomen oikeus on hänet edel- olla huomattavasti eri suuri riippuen yksin~ 12361: lisestä teosta tuominnut. Oikeudenkäytössä omaan siitä rangaistavaisuuteen nähden ai- 12362: ,on usein ilmennyt epävarmuutta siitä, van yhdentekevästä seikasta, minkä tuomio- 12363: ,onko sellainen rangaistus, jota kärsimästä istuimen tuomiopiirissä rikos on tehty. 12364: rikoksen tekijä on armahduksen kautta va- Koska kosketeltu lhorjuvaisuus oikeuden- 12365: pautettu, pidettävä täysin kärsittynä vai ei. käytössä ilmeisesti on varsin haitallinen, 12366: Korkein oikeus ja useimmat muutkin tuo- eikä se näytä ilman siihen tal'V'ittavaa lain- 12367: mioistuimet tul'kitsevat puheenalaista lain- säädäntötointa poistuvan, olisi rikoslain 6 12368: kohtaa nykyisin niin, että rangaistus on luvun 1 § :ään lisättävä säännös, joka vah- 12369: tässä tapauksessa katsottava täysin kärsi- vistaisi nykyisin yleisemmin noudatetun, 12370: tyksi ja rikoksen tekijä siis tuomittava ran- edellä mainitun käytännön. Sentähden 12371: gaistukseen rikoksen uusimisesta, jos hän ;rohkenen kliDllioittaen esittää, 12372: armahduksen jälkeen uudestaan tekee sa- 12373: manlaisen r~koksen. Mainittu, nähdäkseni että Eduskunta hyväksyisi näin 12374: -oikea ja aJrmalhduksen tarkoituksen kanssa kuuluvan lakiehdotuksen: 12375: 12376: Laki 12377: rikoslain 6 luvun 1 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi. 12378: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten rikoslain 6 luvu~ 1 § näin kuu- 12379: luvaksi: 12380: Kun laissa on säädetty suurempi rangais- tuomQttu rangaistus silloinkin, kun rikolli- 12381: tus rikoksen uusimisesta, on rikollinen sii- nen on armahduksen kautta vapautettu sitä 12382: hen tuomittava, jos hän ennen uusimista on kärsimästä. 12383: täydel'leen kärsinyt sen kuritushuone-, van- Uusimista on sekin, kun edellinen tahi 12384: keus- tahi sakkorangaistuksen, johon Suo- jälkimäinen teko tai kumpikin on rangais- 12385: men oikeus on hänet edellisestä teosta tuo- tavaa yritystä taikka osallisuutta. 12386: minnut. Täydelleen kärsityksi katsotaan 12387: Helsingissä, syyskuun 119 päivänä 1927. 12388: Y. W. Puhakka. 12389: 300 12390: 12391: II1,4. - Motion N :o 21. 12392: 12393: 12394: 12395: 12396: Wiik: Förslag till lag om avskaffande av dödsstraffet. 12397: 12398: 12399: 12400: 12401: Thm senaste tiden ihar .medfört häm.delser, förlklari.ng i den omständigheten, att ett mot 12402: som giV'it nytt stöd åt de sedan låm:ga tider humanitetens krav svarande förhållande 12403: i hela den civiliseraoo världen på:gåJende 1strä- från samili.ällets sida ingiver .medborgarna 12404: vandena för död:sstraffets av.skaffande. aktning för samhählets rättso11dning, varemot 12405: Uppseendevädkande dödsdoma11 ha fä1lts, barbariska rät1:.sgrundsatser från samhä1leit.s 12406: som av den upplysta opinionen äver ·hela sida väcka råJhet hos samhällets medlemmar. 12407: världen stämplart:s såsom imwbä~wnde justi- I vårt land har sedan fyrathundra år tiH- 12408: tiemord. De urt:göra en maning till alla folk, baika i Domarveglerna förkunnats, a:tt ,aUt 12409: som ännu ej ur sin straffrätt avlägsnat döds- straff bör vara till förbättring". Denna 12410: straffet, att skyndsamligen så göra, på det grundsart:s bör utesluta tillämpningen av 12411: att ej genom dess biibeM11allde måltte från dödsstraff, violket fö11 brottslingen avsikwr 12412: s81Illhällets sida begås straffrättsliga orätt- möj.lighemen tiH fö:ribättring. 12413: VJisor, som det sederme.m ej står i männi- Visserligen hia'r i vårt land, med undan:tag 12414: skomaJkt att gottgö11a. för en !kort tid omedelbart efter inJbördes- 12415: I många länder, sämki,1t i sådana med: hög kriget, dödsstmaffet sed&n hundra år tJi.l:[lbaka 12416: kultur och n01.1ma:l samhä;llsutveckling, b.ar icke :tillälmpat:s. Men d:en omständighe.ten, 12417: opinionen mognat för ett avskaffande av a.tt det fortfarande kvarstår i vår strafflag, 12418: dödsstraffet och ta.git ·sig utt:rydk i mot- ~nnebär en möjlighet till d:ess ti11ämpning i 12419: svarande refo11m av strafflagstiftningen. det fall, rutt en reaktiooär strömning inom 12420: Man har inoott, att föribry.taren ofta i så domarkåren kunde vinna överhan.d över de 12421: hög grad är ett offer för vidriga samhälls- tidsenligare, humanare grundsa:toor, som hos 12422: förhållanden, vari han utvedklats eller rät- oss 1iksom i a.lla länder inom detta område 12423: tare sagt föl1krympt, att ett användande av arbetat sig fmm. 12424: största möjliga straffmåltt redan av denna Ett slutligt avskaffande av dödsSitraffet 12425: orsak vore ern ol'iättvisa. Föreställningen, ur vår str&ff.lag skulle i sin mån verka hö- 12426: att död&straffets och i a1lmänhet inhumana jande på vårt fo1k, säsom en moraliskt be- 12427: straffarters biobeb.ållande vore av nöden för h:järta'd gärning verkar. Det skulle jämväll 12428: samhällsordnmgens uppräJtthä:llande, har vara ägnat att, genom det vi'ttnesböro det 12429: mångfaldiglt visat sig oriktigt, i det i .talrika avgåve om vårt folks sedliga styrka och 12430: länder, där detta straff avskaffats, samhälls- självförtroende, öka utlandets förtroende 12431: Iivet tvärt.om utvooklar sig lugn.are och sun- för Finland. 12432: dare än i månget sådant la,nd, d:är blods- På grund av det sagda och häll'Visande 12433: domar flitiglt fällas och exe.kverats. Denna jämväil till de .motioner j31g tidigare, senast 12434: omständighet torde gott finna en del av sin 12435: 111,4. - Wiilk, y. m. 301 12436: 12437: vid 1922 års riksdag, ha,flt äran i detta ämne att Riksdagen måtte antagfl, en så 12438: ti'll Riksdagen in1ämna, föl'eslår jag, lydande lag: 12439: 12440: 12441: 12442: [.ag 12443: om avskaffa.nde av dödsstraffet. 12444: 12445: Enligt RikBdagens heslut stadgas ihärmed: 12446: 12447: 1 §. 2 §. 12448: Dödsstraffet är avskaffat. I de frall, där dödsstraffet hittiJls varit 12449: stadgat, vare straffet .tukthus på livstid eller 12450: i minst MJta och högst tolv år. 12451: 12452: 12453: Helsingfors den 19 sep.tember 1927. 12454: 12455: 12456: Karl H. Wiik. 12457: 302 12458: 12459: 111,4. - Edusk. esit. N :o 21. Suomennos .. 12460: 12461: 12462: 12463: 12464: Wiik: Ehdotus laiksi kuolemanrangaistuksen poista- 12465: misesta. 12466: 12467: 12468: E d u s k u n n a ll e. 12469: 12470: Viime aikoina on sattunut tapauksia, yhteiskuntaelämä päinvast.oin kehittyy raiU- 12471: jotka ovat antaneet uutta tukea jo pitkät hallioommin ja terveemmin kuin monessa 12472: ajat yli koko sivistyneen maailman havait- sellaisessa maassa, missä kuolemantuomioita 12473: tavissa olleelle pyrkimykseHe kuolemanran- a,hikemsti on la:nge•tettu ja toimeenpantu. 12474: gaistuksen •poistamiseksi. On langetettu Tämä sa:an<ee osaksi hyvin selityksensä siitä 12475: huomiota herättäneitä kuolemantuomioita, seikasta, että inhimillisyyden vaatimuksia 12476: jotka koko maai'lman valistunut mielipide on vastaava suhtautlllffiinen yhteiskunnan !puo- 12477: leimannut oikeusmurhiJk:si. Ne kehoittavat lelta he~ättää kansalaisissa kunnioitusta 12478: kaikkia kansoda, jotka eivät vielä ole rikos- yhteiskunnan oilktmsjärj•estystä kohtaan, 12479: la1staan !paistaneet kuolemanrangaistusta, jota vastoin bal'baariset oikeusperiaatteet 12480: mitä pikimmin sen tekemiään, jotta ei sen yhteiskunnan puolelta synnyttävät raa- 12481: säilyttämisen kautta jouduttaisi yhteiskun- kuutta yhteislrurman jäs:enissä. 12482: nan puolelta tekemään rikosoikeudellisia Meidiän: maassamme on jo neljäsataa 12483: vääryyksiä, joita ei sittemmin enää voida vuotta taka1perin Tuomarinohjeissa julis- 12484: ih:misvoimin korjata. tettu, että ,kaiken rangaistuksen tulee olla 12485: Monissa mai·ssa, erikoisesti sellaisissa, parannu:kseksi ". Tämä periaate sulkee pois 12486: missä sivistystaso on korkea ja yhteiskunta- kuolemanrangaistuikselli sovellru:ttamisen, joka 12487: kehitys nor:maali, on mielipide kypsynyt rikollisen kohdalta katkaisee mahdollisuu- 12488: Kuolemanrangaistuben poistamiselle ja sen den parannukseen. 12489: johdosta on tehty vastaavat uudistukset Tosin ei meidän maassamme ole kuole- 12490: rikuslainsä,ädäntöön. On oivallettu, että manrangaistusta sovellutettu sataan vuo- 12491: rikoksentekijä usein on niin suuressa mää- teen, lukuunottrumatta lyhyttä aikaa heti 12492: rässä niiden nurinkuristen yhteiskunnallis- kansalaissodan jälkeen. Mutta se seikka, 12493: ten olojen uhri, joissa hän on kehittynyt tai että se edelleen on jälellä rikoslaissamme, 12494: i!)aremmin sanottuna surkastunut, että suu- sisältää mahdollisuuden sen sovelluttami- 12495: rimman mahdollisen rangaistusmäärän käyt- seen siinå ta.pauksessa, että taantumukselli- 12496: täminen jo tästä syystä olisi vääryys. Se nen virtaus tuomarikunnassa saisi voiton 12497: kuN~telma, että kuolemanrangaistuksen ja ajanmu:kaisemmista, inhimillisemmistä peri- 12498: yleensä epäinhimillisten rangaistusmuotojen aatteista, jotka meiHä, samoinkuin kaiki·ssa 12499: säilyttäminen olisi tarpeen yhteiskuntajär- maissa ovat täJllä alll!lla päässeet vailalle. 12500: j.esty:ksen ylläp~tämiseksi, on .monet kerrat Kuolemanrangaistuksen lopullii[en pois- 12501: osoittautunut vääräiksi, koska monissa taminen rikoslaistamme vaikuttaisi osaltaan 12502: maissa, missä tämä rangaistus on poistettu, kohottavasti kansaamme, niinkuin siveelli- 12503: III,4. - WiiJk, y. m•. 303 12504: 12505: sesti hyV!äksyttävä telro aina vaiikutta.a. Se nrulla aikaisemmin, viime!ksi vuoden 1922 12506: olisi myöskin {)miaan lisä;ä,mään ulkomaiden valtiopäivillä, on ollut kunnia tästlä asiasta. 12507: luottamusta Suomeen, koska se antaisi to- eduskunnalle jättää, ehdotan, 12508: distuksen kansamme siveellisestä voimasta 12509: ja i.tseluottamuksesta. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 12510: Edellä sanotun perusteella ja viitaten sa- van lakiehdotuksen: 12511: malla niihin eduskuntaesityksiin, joita mi- 12512: 12513: 12514: 12515: Laki 12516: kuolemanrangaistuksen poistamisesta. 12517: 12518: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten: 12519: 12520: 1 §. gaistus tähän saakka on ollut säädetty, ol- 12521: Kuolemanrangaistus on poistelttu. koon rangaistus kuritushuonetta elinkau- 12522: deksi tahi vähintään kahdeksan ja enintli!äu 12523: 2 §. kaksitoista vuotta. 12524: Niissä ta:pauksissa, joissa kuolemanran- 12525: 12526: Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1927. 12527: 12528: 12529: Karl H. Wiik. 12530: 304 12531: 12532: III,s. - Anom. ehd. N :o 3. 12533: • 12534: 12535: 12536: Pitkänen y. m.: ·· Rangaistusten koventamisesta. 12537: 12538: E d u s k u n n aJ. l e. 12539: 12540: Huolestnnein mielin katselee joka.ioon tuva, että vankilat ovat aivan tungokseen 12541: kansansa ja maansa onnesta! huolehtiva kan- asti täynnä. Mutta jos y1eenJS'äkin on 12542: salainen nykyisin vallalla olevoo tilannetta. varukien luku vuosittain kasvansut, niin on 12543: Rikosten lu:ku lisääntyy hirvittävällä vauh- rikoksensa uusineiden, toisen ja kolmamnen 12544: dilla. Henkeen ja omaisunteeiT kohdisturva kerran vanikilaam joutuneiden luku, erittäin 12545: väkivalta on niin suuri, että sitä nähdessä huomattavasti noussut. Edellä mainitun 12546: ja kuullessa siitä tuntee suurta tu.rvatto- ilmiön johdosta joutuu epäilemään, eikö 12547: muurt;ta. Ihmishenkikin, jota on aina pi- ole vikaa jossrukin, eikö juuri järjestelmä, 12548: detty kalleimpama maailmassa, on saatu joruka tarkoituksena on pahantekijöitä ran- 12549: usein uhra!ta jonkun hurjistelij,an tai huvit- gaista, kasvata niistä ammattirikollisia. 12550: telijan rikoHisen halun tyydylkkeeksi. Voimassaolevassa rikoslaissa määritellyt 12551: Samoin on laita omaisunte€n kohdistu- rangaistukset on järjestetty kasvatursperi- 12552: vissa rikoksissa. Varkaudet, ryöstöt, kiris- aatteita silmä;Häpitä;en, joka periaa.te on 12553: tY'kset ja sisää11m~rtantumiset ovat aivan mielestämme aatteena hyvä, mutta käytän- 12554: jokrupäiväisiä tapahtumia, toimeeTIJpanijoina nössä kestämätön. Jos paaturuut pahan- 12555: yksilöt ja sitä varten järdestäytynoot joukot. tekijä huomaa,, ettei häntä vastassa ole tin- 12556: Tämän lisäiksi tulevat vielä ne rikokset, joita kimätön voima ja jos häTIJell rikollisia teko. 12557: tekevät päihdyksissä olle€t, ennen rikoksen j,aan ei seurrua anikara pakkovai ta, joka sat- 12558: tapahtumista hyvien :iil:J.misten kirjoissa kul- tuu tehokka81Sti hän~n, on hän useinkin val- 12559: keneet kansalaiset. Tätä katsellessa ja ti- mis leikkimään oikeusjä:rjestyksen normien 12560: lanteen tuntiessa ei voi olla enää rauhalli- kanssa. Tätä seikka'a valaisemaan on esi- 12561: nen, vaan joutuu kysymään, missä on vika merkkejä elämästä saatavissa jo riittämään 12562: ja mitä on tehtävä olojen korjaaJIIliseksi ~ asti. Mitä muuta osoitti, esim. Taavetissa 12563: Syitä, välittömiä ja välrllisiä, täJhän yh- tapahtuneiden kauili.eairu tekojen suorittanei- 12564: teisknll11allisoon onnettomuuteen on ole- den mielenrohkeus ja uhmamieli saadessaan 12565: massa .paljon. Mutta niåden etsiminen ja alioikeuden tuomion? Eivät ole myösikään 12566: esitteleminen tässä yhteydessä ei käy päinsä enää harvinaisia sellai,set tapaukset, jolloin 12567: eikä liene tarpeehlistakoon. rikollinen kuuntelee hymysuin tuomiotaan, 12568: Kuitenkin eräs seikka, jonka katsomme jolla hänet määrätään toistamiseen, jopa 12569: erittäin tärkeäksi, tulkoon tässä tarkastelun kolmannenkin kerran kuritushuoneeseen. 12570: alaiseksi. Rikollisten mielipide alkala vakiintua liian 12571: Nyt v-oimassruolevassa rikoslaissa mäiiri- paljon vanillan sananparrren mukaiseksil: 12572: teltyjen rangaistuslajien käytäntöön ottami- , Teki mitä teki ja eli miten eli, niin ei se 12573: sen jälkeen, on vankien lukumäärä sään- ohi leivästä vie". 12574: nöllisesti lisääntynyt. ErittäiTIJk:in viimei- Käsityksemme mukaan olisi tärlreätä, että 12575: sien vuosien aikana on lisiiys oHut niin tun- yhteiskunta ajoissa nousisi tämänlall!tuista 12576: 111,5. - Pitlkänelll, y. m. 305 12577: 12578: ilmiötä va.st.wan ja armotta sen murtaisi. Tällainen mielipide 'ei lieoo,'sentään .lop- 12579: Yhteiskunnalla tulisi oHa esiintyessään ri- puun asti perusteltu, eikä ainakaan kokei- 12580: kollisia vastaan täydet holhoojan valtuudet. lujen kautta varmennettu. Päinvastoin, 12581: Silloim.1, kun ei kasvatusperiaatteiden mukai- osoittaa Norjan esimerkki, että siellä on 12582: sesti sovitettu rangaistus t. s. hyvällä; oh- van:keusraJllgaistuksia lyhenilim:ällä ja ko- 12583: jaus .vie tuloksiin, on annettava }ruria, kä,y- venta\Il)..alla päästy jo tuloksiin. Eikä siellä 12584: tettävä paJkkovaltaaJdn~ Ja silloin tulisi ran- pidetä vesileipärangaistustakaan terveydelle 12585: gaistuksen, niin täytäntÖönpanoonsa kuin sen vaJaTallisempama kuin muitakaan ran- 12586: laatuunsakin nähden olla sellainen, että se gaistusm.uotoja. Työn järjestäminen van- 12587: tun,tuvasti sattuisi rikolliseen ja kasvattwisi geille käy hyvin silloin päinsä ikun vain an- 12588: häOODI mieleensä vailrnttimen, joka olisi netaan vanlkien: tyytyä työmailla astimarun 12589: omansa V'a:stusta;maan häm.essä pitileviä ri- samruam tapaan kuin kunniaHiset kansalai- 12590: kollisia. taipumuksia. setkin ovat pakoitettu:ja ty;öpaikoillaan asu- 12591: Mutta · edellä esitettyyn tulokseen ei maan. Työtä voi yhteiskunta kyllin riittä- 12592: päästä siten, että vain entiseen tapaan jat- västi järjestää. Tar~ vain mainita. 12593: ketaan rangaistusaiikaa. että lukuisat miljoonat, . jotka vuosittain 12594: Parempana, kuin toimettomuudessa vie- merkitään menosääntöön. esi:m. valtion met. 12595: tettyä pitempiailkrusta vapausrangaistusta sämaiden ojitukseen, saisivat jäädä sano- 12596: pidämme lyhyttä, mutta ,huomattavasti ko- tulta momenti<lta: pois ja työ olisi hyvin 12597: vennettua rangaistusmenete1mää. Aivan sopivaa; vamJkien tehtäväiksi.. Mitkä hyöty 12598: paikallaan olisi esim. kova vuode, vesileipä koituisika.anJ yhteislmzmalle aikanaan ja tu- 12599: aika-jaJ.mottain sovitettuna, sekä hyödylli- levaisuudessa enemmiin, kui:n vankien työn 12600: nen työ, ainakin sen verran, että vanki kor- tuloksena valtion metsät paremmin kasvaisi- 12601: vaa ruokansa yhteiSkunnalle. vat. 12602: Tähän tapa•an vankila;olot järjestettynä Edellä sanottuun ja Norjan r.ikoslain pe- 12603: olisi mielestämme mahdollisuutta saada van- :rusteil.uihin viitaten ehdotamme kurunioit- 12604: kiluiku vähenemään, vanlkilamenot, jotka jo taen, 12605: lähentelevi:i;t 100 milj. mk vuodessa, ·piene- että Eduskunta kehoittaisi halli- 12606: nemaan. 1SiUoin se osa vangeista, joka ei t'lijsta kiire;ellV$esti valmistamaan ja 12607: vielä paatuneena ole antautunut jatkuvasti Eduskunnalle antamaan ehdotuksen 12608: rikollisuuden pavelukseen, vapautetaan pi- laiksi sellaisista muutoksista rangais- 12609: kemmin työskentelemään itsensä,. omaistensa tuksia koskeviin säänni5ksiin, joiden 12610: ja koko yhteiskunnan hyvaksi. kautta roogaistuksia kov~ntaen vesi- 12611: Voidaanhan väittää vastaan sanomalla, leipää, pakkotyötä ja kovaa vuodetta 12612: että vamki.laolot on ollut pakko terveydelli- soveltaen, voitaisiin huomattavasti 12613: sistä syistä järjestää nyt käytännössä ole- lyhentää nykyisiä vapausrangaistus- 12614: vaan tapaan sekä että hyödyllisen työn jär- aikamääriä ja saada rangaistukset 12615: jestämi'Ilen vankilain alueella on mahdo- koVJennettuina entistä. paremmin pal- 12616: tonta. velemaan tarkoitustaan. 12617: 12618: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1927. 12619: 12620: 12621: Matti Pitkänen. Antti Juutilainen. 12622: Pekka Saarelainen. Jooseppi Kauranen. 12623: 12624: 12625: 39 12626: 111.6- - Anom. eh•• N:o 4. 12627: 12628: 12629: 12630: 12631: Kukkonen y. m.: Esityksen antamisesta rikoslain rmt.- 12632: gaistusmääräysten koventamisesta. 12633: 12634: E d u s kun n a ll e. 12635: 12636: Maailma<nsodan päätyttyä oli ha:vaitta- Laajoissa kansalaispiireissä eritoten maa- 12637: vissa. meillä kuten muuallaJkin rikollisuuden, seudulla on herännyt ajatus, että lakiemme 12638: erittäinkin murhien, tappojen ja muiden rang,aistusmääräykset nyt ,kyseessäolevista 12639: väJrivallantekojen tavaton lisääntyminen. rikoksista todennäköisesti ovat liian lievät. 12640: Sen katsottiin silloin yleensä johtuneen so- Kansamme keskuuteen on pesiytynyt sellai- 12641: dan aikana tapalhtuneesta siveellistoo käsit- nen kurittomien ihmisten joukko, johon pa- 12642: teiden höltymisestä ja odotettiin muutoksen raskaan neuvonta ei tehoa ja joka on kyllin 12643: pa:rempaMl päim. tapahtuvan rinnan elämän :julkea kerskuakseen selviytyvänsä törkeistä- 12644: vakiintumisen kanssa. kin teoistaan muutamien vuosien viettämi- 12645: Tämä toive on kuitenkin osoittautunut sellä kuritushuonoossa. Että vankilaran- 12646: turhaksi. Vuosi vuodelta on väkivaltaisten gaistuksiamme ei oteta vakavalta kannalta, 12647: hengenmenetysten lukumäärä yhäti kasva- siihen viittaa se tosiasia, että samanluon- 12648: nut, se~a, joka eduskunnan jäsenille on toisten rikosten uusimista tapahtuu häm- 12649: vi:t~allisesta rikostilastoatakin tunnettu. Ver- mästyttävän l11ajassa mitassa. Rangaistuk- 12650: tailtaessa meidän ltilastoamme läntisten naa- sen, joka säädetään murhasta, taposta ja 12651: purimaiden vastaaviin numerotietoihin ha- ruumiinvamman tuottamisesta, täytyisi toki 12652: vai<taan se meille alentava tosiasia, että ikun olla siksi kova, ettei syyllinen ota sitä leikin 12653: TaDSkassa tapahtuu miestappo, on niitä ka:nnalta. Vakavamielisten ikansalaisten 12654: meillä ehditty suorittaa 72; Ruotsissakin oikeustajunta odottaa lakiemme tarkistusta 12655: moisia veritekoja sattuu 28 kertaa harvem- tässä suhteessa. Yhä yleisetrnpälnä esiin- 12656: min kuin meillä. Ilmeisesti on meidän nuo- tyylcin vaatimus, että rangaåstusmääräyksiä 12657: reen kulttuuriimme tarttunut ilkeä tahra, on kovennettava. 12658: jonka pyyhlkiminen nyt olisi otettava kun- Missä kohdin ja missä määrin sen tulisi 12659: nia..asiaksi. tapahtua, on kuitenkin vielä selvittämättä. 12660: Miten se olisi tapahtuva? Varmimman Kun selvityksen hankkiminen ja ehdotusten 12661: avun tietysti tuo siveellisen vakaumuksen tekeminen luonnollisimmin kuuluvat maan 12662: uudistuminen siinä nuorisossa, jonka elä- hallitukselle, rohkenemme ehdattaa, 12663: mässä on tapahtunut siveellisten käsitteiden 12664: lankeemus. Kaikki käytettäviksi sov,eltuvat että Eduskunta kehoittaisi halli- 12665: voimat ja keinot olisilkin mobilisoitava pa- tusta harkitsemaan kysymystä rikos- 12666: rempaa ,taJhtoa kasvattamaan. MUJtta jos lakimme rangaistusmääräysten ko- 12667: kohta vakaumukseen kohdistuva valistustyö ventamisesta ja antamaan Eduskun- 12668: on a:puneuvoista tärkein, ei se kuitenkaan nalle esityksen asiasta. 12669: ole ainoa eikä ainakaan kyllin nopea. 12670: Helsingissä, 19 p :nä syyskuuta 1927. 12671: 12672: Antti Kukkonen. Heikki Vehkaoja. 12673: Juho Niukkanen. Viljami Kalliokoski. 12674: Juhani Leppälä. J. Koivisto. 12675: Pekka Kopsa. K. A. Lohi. 12676: T. Jauhonen. 12677: Ill,7.- ÄJiom. ek.. N:o 5. 12678: 12679: 12680: 12681: 12682: Li:aDa, K. E., y. m.:EBUyktHm antamisesla laitaCm- 12683: annosta kasvavaa metsää vastaan. 12684: 12685: 12686: Ed u s kun n a 11 e. 12687: 12688: Kokemus on osoittanut, että maanomis- kuoletuslainan hankkiminen, jollaisia tar- 12689: tajille epäedullisimmat metsäkaupat teh- vitaan. esim. tilan hinnan maksamista var- 12690: dään ja metsänhoidollisesti kehnoimmat ten tai perusparann"UBten suorittamiseen, 12691: hakkaukset toimitetaan silloin, kun talou- joista hyöty saadaan nautittavaksi vasta 12692: dellinen hätä pa:kottaa metsänmyyntiin myöhemmin. Muutamat rahalaitokset 12693: ryhtymään. Tällaisissa tapauksissa, kun myöntävät tosin nykyäänkin kuoletuslai- 12694: siis on kysymyksessä eräänlainen pakko- noja, mutta yleensä annetaan tällaista lai- 12695: myynti, ei myyjä pääse vaikuttamaan hin- naa varsin vähäiseen osaan tilan todelli- 12696: nan ja muiden kauppaehtojen määräämi- sesta arvosta. Tämä johtuu ennen kaikkea 12697: sessä läheskään samassa määrin kuin jos siitä, että lainan vakuutena olevan tilan 12698: kaupan päättäminen sillä hetkellä olisi hä- arvoa laskettaessa otetaan pääasiassa huo- 12699: nelle ehdonvallan asia. Tunnettua on myös, mioon vain maa ja tilalle maatalouskiin- 12700: että tämänlaatuiset pakkomyynnit eivät teistönä tarpeelliset rakennukset. Kasva- 12701: ole säännöllisissäkään oloissa varsin ha:~: vaa metsää sen sijaan ei yleensä lueta mu- 12702: vinaisia vähävaraisfmmilla seutukunnilla, kaan vakuuden arvoa laskettaessa. Jos 12703: puhumattakaan katovuosista sellaisista myös kasvava metsä otettasiin tässä huo- 12704: kuin v. 1923, jollloin tämä ilmiö sai ylei- mioon, nousisi tilan lainausarvo suurem- 12705: semmänkin luonteen. Jos sen sijaan maksi ja maanomistajalle kävisi siten mah- 12706: maanomistaja voi siirtää metsänmyynnin dolliseksi saada kuoletuslainaa suhteelli- 12707: tuonnemmaksi sellaiseen ajankohtaan, jol- sesti enemmän kuin nykyisin. Paitsi tätä 12708: loin puutavaramarkkinoilla on nousu- etua olisi kasvavan metsän hyväksymisellä 12709: suunta ja puun kysyntä vilkasta, saattaa kuoletuslainojen vakuudeksi hyvinkin 12710: hän välttyä kärsimästä useasti melkoista edullinen välillinen vaikutus vakuutena 12711: taloudellista tappiota. olevien tilojen metsätalouteen. On nimit- 12712: Jotta mainitunlainen metsänmyynnin täin luonnollista, että lainanantaja tulisi 12713: lykkääminen edullisempaan aikaan kävisi puheenaolevanlaisissa tapauksissa asetta- 12714: vähävaraiselle maanomistajalle - jollaisia maan määrättyjä, vakuuden kestäväisyyttä 12715: varsinkin pienviljelijät yleensä ovat - tarkoittavia, ehtoja metsän käyttelylle. 12716: mahdolliseksi, tarvitsee hän luottoa. Tar- Siten tulisi luottolaitos epäilemättä vaati- 12717: peellis~n lainan saaminen tuottaa kuitenkin maan ensinnäkin metsän vakuuttamista 12718: maanomistajalle useimmiten suuria vai- metsäpalojen varalta. Edelleen asetettai- 12719: keuksia. Näin on asianlaita eritoten sil- siin varmaankin lainan saamisen ehdoksi 12720: loin kun on kysymyksessä pitempiaikaisen jonkinlaisen vaiiklkapa :yiksinkertaisenkin 12721: 308 UI, 7. - Uali.Jmnanto metsää vastaan. 12722: 12723: metsätaloussuunnitelman laatiminen ja lojen luotontarpeen tY}reyttäm~, ·l"Oh- 12724: hakkausten, ainakin myyntihakkuiden, toi- kenem.m.e ehdottaa, 12725: mittaminen sen mukaisesti. Tämä olisi 12726: omiaan aikaansaamaan parannusta metsien että Eduskunta kehoittaisi halli- 12727: käyttö tavassa. tusta tutkituttamaan mahdoUisuuk- 12728: Siihen merkitykseen nähden mikä kuo- sia toteuttaa lainanantaa kasvavaa 12729: letuslainoilla yleensä ja kasvavaa metsää metsää vastaan sekä tekemään asiassa 12730: vastaan myö:rine(yillä erikseen, on maati- tarpeeUisen esityksen Eduskunnalle. 12731: 12732: Helsingissä, 16 p mä syyskuuta 192,7. 12733: 12734: 12735: K. E. Linna. J. H. Vennola. 12736: Risto Ryti. Eero Hj. Rydman. 12737: Mandi Hannula. Oskari Mantere. 12738: Heikki Karjalainen. W. K. Särkkä. 12739: Elias Sinkko. W. W. Tuomioja. 12740: •• •• 12741: VALTIOPAIVAT 12742: 19 2 7 12743: 12744: 12745: LIITTEET 12746: IV. 12747: T ALOUSYALIOKUNTAAN LÄHETETYT 12748: ANOMUSEHDOTUKSET. 12749: 12750: 12751: 12752: 12753: HELSINKI 1927 12754: V.AJLTIONEUVOS'l'ON \KIR.TIAPAINO 12755: 311 12756: 12757: IV,t. - Anom. ehd. N :o 14. 12758: 12759: 12760: 12761: 12762: Niilekselä: Piirilääkärinvirkain lakkauttamisesta. 12763: 12764: 12765: Ed uskunna.lle. 12766: 12767: Maaseudun lääkärintoimi ja yleinen ter- lääkärien tehtäviksi ja siitä syystä mainitut 12768: veydenhoito on vanhoilta ajoilta alkaen piirilääkärle!n. virat vählentää siihen mää- 12769: ollut maassamme lääni- ja piirilääkärien rään, ettei niitä olisi kuin jokunen lää.nis- 12770: huollettavana. Mutta asutuksen lisääntyessä sään, niin senkin perustoolla luulisin,. että 12771: on olojen pakosta myöhemmällä ajalla maa- nyt on jo aika tuo vanhentunut ja ajastaan 12772: seuduillakin yksityinen sairaanhoito vaati- jälelle jäänyt laitos, joko kokonaan poistaa, 12773: nut suurempaa ihuomiota kuin mitä iharvat taikka ainakin siinä määrin vähentää, että 12774: piirilääkärit ovat olleet tilaisuudessa anta- tämä.n. jälkeen tulisi olemaan vain yksi 12775: maan. .Siitä syystä onkin kunnan.lääkäri- piirilääkäri jokaisessa läänissä. Poistamalla 12776: laitos kehittynyt viimeisinä vuosina siinä tarpeettomat piirilääkärinvirat ja käyttä- 12777: määrin, että harvaan •asutuillaldn paikka- mällä siten säästyneet varat vähävaraisten 12778: kunnilla on piirilääkäri~en tehtävät supistu- ja !harvaan asuttUJjen seutujen, joilla nykyi- 12779: neet apteekkien tarkastUksiin, oikeuslääke- sin pakostakin .on täytynyt muodostaa liian 12780: opillisiin ruumiinavauksiin, rokotuksen Y- m. suuria :kunnanlääkäripiirejä, nykyistä suu- 12781: yleisen terveydenhoidon silmälläpitoon ja remmiksi kunnanlääkärien palkkausavuiksi, 12782: välittäjätehtäviin lääkintöhallituksen ja voidaan silloin liian suuret kunnanlääkäri- 12783: kunnallisten y. m. virastojen välillä. Varsi- piirit pienell'tää ja kuntien nykyisin lääkä- 12784: nainen amma.tillinen lääkärintoimi on nyt reilloon maksamat ;paikat kohottaa siihren 12785: jo 1100lkein kokonaan kaikkialla kunnan- ja määrään, että' on edellytyksiä saada Pohjois- 12786: alu~elääkärien huollettavana. J.a koska piiri- Suomen eristertyimmille kunnillekin oma 12787: lää:käreiksi määrätään tavallisesti va.nlhoja kunnanlääkärinsä. Silloin vasta maaseu- 12788: lääkäreitä, niin on tästä vanhentuneesta lai- dun terveyden'... ja sairaanhoito-olot saa- 12789: toksesta muodostunut jonkunlainen toimessa daan kaikkialla ajanmukaiselle kannalle. 12790: olevien vanhempien lääkärien elä:kelaitos. Edellä esitetyn perusteella anon siis, 12791: Mutta semmoiseksi se on liian kallis ja 12792: omiaan, koska varoja kunnanlääkärien että Edmkunta kekotta.isi kfJZZit'IMlta 12793: palkkausavuiksi voidaan valtion jokavuoti- ryhtymään toimenpiteisiin, jotta ny- 12794: sessa menoarviossa hyvin rajoitetussa mää- kyiset piir,'lääkärinvirat lakkautet- 12795: rässä myöntää, ehkäisemään kunnanlääkäri- taisiin, jollei kaikkia, min ai'IUJ.kin 12796: laitoksen .tarpeellista :kehitystä. Koska ne siihen määrään, että piiriläiikärejä 12797: valtion komiteat:kin, jotka aikoinaan ovat tämän jiiZkeen tulisi olemaan vain 12798: tehneet esityksiä maaseudun lääkärinhoidon yksi liiiinissään ja että krunnan- 12799: järjestämiseksi, ovat olleet sitä mieltä, että läiikärien valtitm '111i1Jksamat palklrmls- 12800: enimmät piiriläii!kiirien tehtävi&tä voidaan ®Ut n1JkyisistiUin tuntuvasti koho- 12801: vastaisuudessa hyvin siirtää kunnan· tettaisiin. 12802: Helsingissä, syyskuun 17 päivänä v. 1927. 12803: M. Niilekselä. 12804: 312 12805: 12806: IV,z.- Anom. ebd. N:o 15. 12807: 12808: 12809: 12810: 12811: J anhonen y. m.: Kajaanin yleisen sairaalan laajenta- 12812: misesta. 12813: 12814: 12815: E d u s k u n n a ll e. 12816: 12817: Tilanahtaus Kajaanin yleisessä sairaa- supistett8JVa ahtaammalle. Lääkärin ja toi- 12818: lassa on erittäin suuri. Tätä epäkohtaa on mitsijan Y'hteinen kansliahuone ja osa odo- 12819: lääkintöhallitus ja kihlakunnan kunnat tushuonetta otettiin röntgenkoneille ja yhtei- 12820: yhteisesti esittäneet korjattavaksi, mutta seksi kansliaksi otettiin yksityissairashuone. 12821: tähän asti turhaan. Sitäpaitsi käytetään pientä valohuonetta 12822: Nykyisen Kajaanin yleisen sairaalan leikkausosaston työhuoneena ja sairasosas- 12823: sairassijojen lukumäärä määriteltiin se- ton sidehuoneena. Henkilökunnan ruokai- 12824: luhuon~ on samalla liinavaatteiden paik- 12825: naatin asetuksella jouluk. 14 p. 1909 ja 12826: vahvistettiin se 26 sairassijaksi lasaretti- kaushuoneena ja palveluskunta saa ruo- 12827: osastolla ja 5 sairassijaksi kuppaosastolla, kailla keittiössä. Täten sairaalan huoneisto 12828: eli yhteensä siis 31 virallista sairassijaa Qn ajanmittaan pienentynyt, mutta potilai- 12829: käsittävälksi. Rakennusta suurantamatta den lukrumäärä on sensijaan lisääntynyt 12830: vahvistettiin myöhemmin virallisten sairas- kovasti, puhumattakaan siitä, miten paljon 12831: sijain luku 35 :ksi. potilaita tilanahtauden vuoksi on saanut 12832: etsiä asuntoa kaupungilta. 12833: V. 191{) oli sairoonhoitajattaria 2, seuraa- Asian valaisemiseksi puhukoot seuraa- 12834: vana talvena luku lisättiin 4 :ksi ja keväällä vat, sairaalan tQimitsijan antamat numerot 12835: tuli lisäksi ylihoitajatar. Hoitajattarien 10 edelliseltä vuodelta: 12836: luku pysyi tällaisena syksyyn-1921, jolloin Vuonna 1917 hoidettiin yleisessä sairaa- 12837: heidän lukuaan lisättiin yhdellä, joten hoi- lassa lasarettiosastolla 732 potilasta, joi- 12838: tajattarien luku on nyt 6. Samassa suh- den sairaspäivien luku teki yhteensä 13,650 12839: teessa on myös sairaalan muukin henkilö- päivää eli keskimäärin tuli vuoden kuluessa 12840: kunta lisääntynyt ja asunnot on heille sai- potilaita olleeksi päivässä runsaasti 37, 39 12841: raalassa varattu, rakennusta suurenta- (huom. virallisesti sijoja vain 30). Kuppa- 12842: matta. osastolla olivat vastaavat numerot 17 poti- 12843: Alkuaan toimitsijaa varten varattu kans- lasta, 508 sairaspäivää, keskimäärin 1.39 12844: liahuone otettiin jo alkuvuosina muihin potilasta päivää kohti. 12845: sairaalan tarpeisiin ja sai toimitsija tyytyä Vuonna 1918 olivat vastaavat numerot 12846: samaan kansliahuoneeseen lääkärin kanssa, lasarettiosastolla 576 potilasta, 12,503 sai- 12847: niin että toimitsija oli pakotettu sairaala- raspäivää, 34.2 5 potilasta päivää kob.ti. 12848: toimensa suorittamaan pääasiallisesti yksi- Kuppaosastolla 21 - 660 - 1.so. Tältä 12849: tyisasunnossaan kaupungilla. Kun toissa VUQdelta on huomattava että sairaalan va- 12850: vuonna sairaala sai röntgenkoneet, oli sai- kinainen lääkäri oli sairauden takia estetty 12851: raalaa suurentamatta taaskin sairassijat itse hoitamasta vinkaansa pitemmän ajan. 12852: IV,2.- JU1ho0nen; y. m. 313 12853: 12854: Vuoden 1919 vastaavat numerot lasa- lassa yhä kärjistyvän, sillä lasarettiosas- 12855: rettiosastolla olivat 618 potilasta, 12,620 tolla oli 617 potilasta, joiden sairaspäivien 12856: sairaspäivää, 34.57 potilasta päivää kohti luku yht. 7,382, vastaten keskimäärin 40.78 12857: ja kuppaosastolla 40 - 1,688 - 4.62. potilasta päivää kohti. 12858: Edelleen vuonna 1920 oli lasarettiosas- Näitä numeroita katsellessa ja kaikki 12859: ton potilasluku 1874, sairaspäiviä 12,857 ja alussa mainittu huomioonottaen ·ei voitane 12860: potilaita päivää kohti 35.22. Kuppaosas- väi1Jtää, ettei Kajaanin yleinen sairaala kai- 12861: tolla taws 34 - 1,257 - 3.44. paisi suurentamista. 12862: . Vuosi 1:9121 osoittaa pientä helpotUISta Sairaalan· suurentamisen puolesta anta- 12863: tilanpuutteessa sHlä silloin lasarettiosaston kaamme numerojen puhua vielä edelleen- 12864: potilaiden luku öli 628, sairaspäivien 12,156 kin. 12865: ja .keskimääräinen potilaiden luku päi- Sairaalan yhteydessä ylläpitää valtio 12866: vässä 33.3. Vastaavat numerot kuppaosas- Kajaanissa synnytyslaitosta. Laitos on vi- 12867: tolla 34 - 1,595 - 4.36. rallisesti suunniteltu kahdelle potilassijalle. 12868: Seuraava vuosi, 1922, osoittaa taas huo- Vuonna 1917 oli potilaiden luku laitok- 12869: malt'tavaa nousua. Lasrurettiosastolla hoidet- sessa 57, joiden sairaspäivien luku teki yh- 12870: tiin silloin 701 potilasta, sairaspäivien luku teensä 405, vastaten keskimäärin 1.10 poti- 12871: teki 13,402 ja potilasluku päivää kohti lasta päivää kohti. 12872: 36. 71. Kuppaosaston numerot ovat · 8 - Seuraavana vuonna olivat vastaavat nu- 12873: 190- 0.52. merot 69- 543- 1.48, vuonna 1919 taas 12874: Vuonna. [19123 nousee • lasarettiosaSton 69- 520- 1.42 ja 1920 kohosivat ne 72 - 12875: potilaiden luku jo 806, vastaten 13,877 sai- 551- 1.5. Nousu on edelleen huomattava, 12876: raspäivää ja 38.01 potilasta päivää kopti. sillä 1921 olivat numerot 79- 595- 1.68. 12877: Kuppaosastolla ·olivat vastaavat numerot Vuonna 1922 toimi laitos huoneiston 12878: 11 - 204 - 0.55. puutteen takia vain vajaan 5 kuukautta ja 12879: Kollkeimmilleen osoittaa tilanahtauden ovat numerot siltä ajalta 34 - 252 - 1.66 12880: nousseen vuoden 1924 numerot, kun poti- sekä v. 1923 vähän yli 5 kuukautta osoit- 12881: lasluvun lasarettiosastolla ollessa 794, sai- taen numeroita 36- 295- 1.85. 12882: raspäivien luku nousee 14,031, vastaten Vuodesta 1924 on tilanahtaus käynyt 12883: 38.44 poti·lasta päivää kohti. Kuppaosaston perin kiusalliseksi. Sanottuna vuonna oli- 12884: numerot samalta vuodelta ovat 13 - 352 vat numerot seuraavat: 97 - 843 - 2.3 12885: - 0.96. (huom. vain 2 sijaa virallisesti) ja vuonna 12886: Vuonna 1'9i215, jolloin oli vakinainen lää- .1925 edelleen 1'01 - 840 - 2;3. 12887: käri vain puoli vuotta, potilasluku oli '7.ir7, Kulunut vuosi, 1926, nosti tilanahtauden 12888: vastaten 12,1524 sairaspäivää ja keskimäärin korkeimmilleen. Silloin hoidettiin laitok- 12889: 34.31 potilasta päivää kohti. Kuppaosaston sessa 114 potilasta, joiden sairaspäivien 12890: numerot olivat 27 - 9-51 - 2.6. luku teki yhteensä 977, vastaten keskimää- 12891: Viime vuosi, 1926, jolloin saatiin uusi rin 2.67 potilasta päivää kohti. 12892: vakinainen lääkäri, alkoivat numerot taas V. 1927 alkupuoliskolla oli 60 potilasta, 12893: nousta. Potilaita oli 925, joiden sairaspäi- vastaten 540 sairaspäivää ja 2.98 potilasta 12894: vien luku teki 13,345, vastaten keskimäärin · päivää kohti. - Tämän lisäksi on vielä. 12895: 36.56 potilasta päivää kohti. Kuppaosas- mainittava, että sairaalassa päivittäin jou- 12896: ton numerot ovat tältä vuodelta 19 - 650 dutaan hoitarrna.am. sangen lukuisia n. s. poli- 12897: - 1.78. klinikkatapauksia, jotka ovat ulkopuolella 12898: Tämän kuluvan vuoden alkupuoliskon puheenaolevan tilaston. 12899: tilasto osottaa vaan tilanpuutteen sairaa-. Kuten edelläoleva tilasto selvästi osottaa,. 12900: 12901: 40 12902: 314 12903: 12904: on tilanne Kajaanin yleisessä sairaalassa että kun k.a±kki mahdolliset paikat, jopa 12905: peräti tukala. Siitä huolimatta, ettei sai- kylpyhuoneet ja paaritk:in, ovat varatut, 12906: raspaikkoja saisi ylittää, on niin kuitenkin täytyy apua. tarvitsevien tuskissaan lcier- 12907: täytynyt olojen pakosta tehdä - säännölli- rellä ympäri kaupun.kia, saadakseen suojaa. 12908: sesti. Sillä olisihan epäinhimillistä työn- V a:ra:kk:aammilla. seuduilla, joissa kulla- 12909: .tää apua etsiviä, usein kuolevassa. tilassa kin k:nnntaJ]a on OliUllt iläiilkär:i.nsä., oma kun- 12910: olevia, ovesta ulos, varsinkin kun tietää nallilllen sairaalansa, kau:poogeissa lisäilmi 12911: heidän tulleen usein 10-20 penikulman yksityissairaalat ja synnytyslaitokset, eivät 12912: päästä - usein tiettömien taipaleittenkin varmaa.nkaan yleiBet sairaalat ole siinä: mää- 12913: tailm.a kannettuina - 131pua saamaan. On rin ainoina aVUllletsintä:paik:Jroina, kui'IIl Ka- 12914: luonnollista, ettei tuollaisessa tilan.ahtau- jaa.nån sairaala. 12915: dessa voi lievemmät sairaustapaukset tulla Jos mikä saill'aa.la !kalipaa kipeästi laajen- 12916: sairaalahoidosta osallisiksi, ja seurauksena tamista, niin kyllä juuri kyseessä oleva Ka- 12917: on, että sairaus, matkarasitusten ja puut- jaanm yleinen saira.ala ja. synnytyslaitos. 12918: teellisen hoidon vuoksi saa useinkin vaa- Sillä käsittäiiiJhärn. tämän sairaalan vaikutus- 12919: rallisemman käänteen. Sairaalassa olevat ala ikoko Kajaanin kihlakunnan, jonka 12920: potilaat pakotetaan poistumaan sairaalasta pinta-ala on lähes 2 kertaa niin suuri kuin 12921: ennenaikojoon, kun vaan luullaan, ettei Uud'enmBian läänin ja jossa. asukkaita on n. 12922: siitä enää johdu hengenvaaraa. Huomioon- 60,000 henkeä. - Saatiinhan tosin valtion 12923: ottaen, miten kaukaa potilaat useinkin varoilla rakennetuksi sairashuone Hyryn- 12924: ovat, tuottaa leikkausten jälkeinen heikko salmelle, mutta. se ei vielä pa:ljon asiaa auta. 12925: tila suorastaan ylivoimaisia ponnistuksia Sillä l&äri, joka tätä sairaalaa hoitaa, on 12926: kotiinsa matkaaville. Talvisin jotkut ovat samalla HyrynsalmeDJ, Ristijärven, Puolan- 12927: hiihtäen tulleet 150 km. päästäkin leik- gan ja Su'OIDussalme.n aluelääkäri ja joutuu 12928: kautltamaan itseäii!n ja sitten taas hiihtäen hän virkamatkoilla viipymään useita päi- 12929: palaaiVat, vaikkeivät ole sairaalahoitoa saa- viliikin yhteen menoon tuolla valtaisella, liki 12930: neet, kun häit-hätää sen verran, ettei hen- 11,000 lkm2 käsittävänä, vaikeakulkuisella 12931: genvaaraa enää luulla olevan. Luu-, nivel- alueella. 12932: ja raUhastUIOOrkuloosia sairastavia ei myös- On luonnollista, etteivät sairaat vaikeam- 12933: kään mitenkään voida ottaa sairaalan suo- missa tapauksissa voi jäädä Hyrynsalmelle, 12934: jiin muulloin kiun silloin, jolloin kotihoito vaan pyrkivät Kajaaniin. Kun muita sai- 12935: tulisi olemaan suorastaan mahdoton. - Ku- raaJ.oita ei kihlakunnassa liioin ole, ja: lrun 12936: vaavaa sairaalan toimi'llllalle on se, että toi- ei lääkäriäk.äiim ole muualla kuin HyrynsaJ.- 12937: sinaan sairaita kirjoitetaan viikon aikana mella, Sotkamossa ja silloin tällöin Kuihm.o- 12938: 30 pois sairaalasta ja sama määrä otetaan niemellä, mm on pakostakin apua etsivien 12939: saman ajam. kuluessa sisään. Ja kuitenkin turvauduttava Kajaanin lääkärin ja sairaa- 12940: on sellaiisiakim! potilaita, joita täytyy pitää lan apuun. Kun Kajaani on myös kulku- 12941: kuuk3Jusia, jopa vuosiakin sairaalassa. Sai- neuvoihin nähden edullinen paikka, jonne 12942: raspaikkojen puute pakottaa usein leikkauk- vesiteitä, maanteitse ja rarotateitse on mu- 12943: siin heti potilaan sairaalaan tultua, vaikka- ik&Va tulla kihla.ku.nauw eri kulmilta, niin 12944: kin potilas kipeästi kaipaisi lepoa pitlkän on luonnollista, että apua etsivätkin koet- 12945: rasittavan matkan jälkeen. tavat tulla juuri sinne. Ja minne muu~ 12946: Kajaanin yleisessä synnytyslaitoksessa he voisivat mennä, sillä Kuopiossa vasta 12947: ovat vaikeudet myös stmret. Onh3in luon- olisi lähin huomattavampi sairaalat 12948: nollista, ettei 2 synnytyspaålkkaa koko laa- Edellä sanotusta selvinnee, että KaJaa- 12949: jalle alueelle miten.kää.u riitä. Sattuu usein nin yleistä sairaalaa olisi huomattavasti 12950: IV,2. - Jaahoaen, y. m. 316 12951: 12952: laajennettava, lisäämällä tuntuvasti uusia että Eduskwnta kekoittai&i halli- 12953: sairaMijoja. Samoin olisi synnytyslaitos, tusta ensi Uut;ssa ftnmituttamt:UJ"" 12954: joka nyt on sijoitettu sairaalasta erilleen suunnitHm.~an Kajaanin yZeise"" sai- 12955: vuokrahuoneisiin, rakennettava sairaala- raalan Zaaj,entamiseksi ja että halli- 12956: tontille riittävän suureksi, koska apua tar- tus suwnnitelm.an valmistuttua ot- 12957: vitsevia olisi yllim. kyllin. Välttämätöntä taisi valtion tulo- ja m;enoarvioesi- 12958: myös o}isi, että toimitsijamiehelle varattai- tyks6fln8ä tarpeellisen määrärahan 12959: siin sairaalan välittömään yhteyteen ta.r- Kajaanin yleisen sairaala"" laajenta- 12960: peellinen huoneisto. miseksi. 12961: Rohkenen sentähden anoa, 12962: 12963: Helsingissä syyskuun 15 p :nä 1927. 12964: 12965: 12966: T. Janhonen. E. Huttunen. 12967: Heikki Karjalainen. Väinö Malmivaara. 12968: Eero Nurmesniemi. Armas Paasonen. 12969: •• •• 12970: VALTIOPAIVAT 12971: 19 2 7 12972: 12973: 12974: LIITTEET 12975: v. 12976: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT 12977: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS- 12978: EHDOTUKSET 12979: 12980: 12981: 12982: 12983: HELSINKI 1927 12984: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 12985: Kunnallis- ja kyytilakia, puhelinoloja y. m. koskevia edus- 12986: kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia. 12987: 321 12988: 12989: V,1. - Edusk. esit. N :o !2. 12990: 12991: 12992: 12993: 12994: Virkkunen: Ehdotus laiksi 23 p:nä helmikuuta 1923 12995: annetun luonnonsuojelulain 1 §:n muuttamisesta. 12996: 12997: 12998: E d u s k u n n a ll e. 12999: 13000: Helmikuun 23 p :nä 1923 annetun luon- vuoden valtiopäiv!llä käsiteltäessä hallituk- 13001: IliOnsuojelulain 1 § :ssä sä.åld'!ltään, ett'ä tasa.- sen esitystä n :o 106 luonnonsuojelualueiden 13002: vallan presidentti voi eduskunnan suostu- perustamisesta valtion maille. Tällöin laki- 13003: muksella päättää, että määrätty valtiolle ja talousvaliokunta pyysi perustuslakivalio- 13004: kuuluva alue on, sen luonnon säilyttämi- kunnan lausuntoa siitä missä muodossa 13005: seksi koskemattomana, erotettava yleiseksi eduskunnan olisi annettava luonnonsuojelu- 13006: suojelualueeksi. Jo silloin kun sanottua la- lain 1 §· :ssä edellytetty suostumuksensa. 13007: kia ·koskeva hallituksen esitys oli käsiteltä- Ennenkuin perustuslakivaliokunta antoi lau- 13008: vänä eduskunnassa 1922 v :n valtiopäivillä suntonsa asiasta hankki se asiantuntijalau- 13009: ( Pöytäkirjat siv. 880c-888), huomatutettiin, sunnot presidentti K. J. Ståhlbergiltä ja 13010: että säännös oli sikäli epäselvä, ettei siitä prof. R. Hermansonilta. Ensiksimainittu 13011: riidattomasti käynyt selville tarkoitettiinko katsoi, että eduskunnan suostumus voitiin 13012: siinä tav.a[llisessa lainsäädäntöjärjestyksessä antaa vapaamuotoisella päätöksellä ponsien 13013: tapahtuvaa eduskunnan ja tasava1lan pre- muodossa. Prof. Hermanson taas laajasti 13014: sidentin yhteistoimintaa vai mahdollisesti perustellussa lausunnossaan esitti, että pe- 13015: jotain muuta, esim. sellaista vapaamuotoista rustuslaki tuntee ainoastaan eräitä poikkeus- 13016: päätöstä, joka mainitaan HM 33 § :ssä. tapauksia, joissa eduskunnan suostumus pre- 13017: Senvuoksi lakiehdotuksen yksityiskohtai- sidentin toimenpiteisiin voidaan antaa yk- 13018: sessa käsittelyssä 24 p :nä marraskuuta 1922 sinkertaisten ponsipäätösten muodossa, kun 13019: ehdotettiin, että 1 § :n 1 mom. saisi seuraa- muuten täytyy katsoa säännöksi, että kun 13020: van sanamuodon: ,Valtiolle kuuluva alue eduskunta toimii ,yhdessä tasavallan presi- 13021: voidaan sen luonnon säilyttämiseksi koske- dentin kanssa", niin eduskunta tekee sen 13022: mattomana erottaa yleiseksi suojelusalueeksi. päättämällä lain. Näin ollen oli prof. Her- 13023: Päätös tästä tehdään lailla.'' Tämä ehdotus mansan sitä mieltä, että luonnonsuojelulakia 13024: ei kuitenkaan saavuttanut eduskunnan hy- käsiteltäessä, kun sitä ei oltu hyväksytty 13025: väksymistä. Vielä lakiehdotuksen kolman- V J 60 § :n muka;isessa järjestyiks;essä, oli ta- 13026: nessa käsittelyssä (Pöyt. s. 98'9) huomau- pahtunut virhe. I(uitenkin katsoi prof. 13027: tettiin niistä omituisista ja luonnottomista Hermanson, että eduskunta saattoi, HM 13028: johtopäätöksistä, joihin 1 § :n sanamuoto 63 § :n nojalla antaa suostumuksensa päät- 13029: eduskunnan hyväksymässä muodossa saattoi tämällä asiasta lain. 13030: johtaa valtio-oikeudelliselta kannalta. Antamassaan lausunnossa 2r2 p :ltä maalis· 13031: Puheenaolevaa luonnonsuojelulain 1 § :ää kuuta 1927 n :o 27 perustuslakivaliokunta 13032: jouduttiin ensi kerran sovelluttamaan 1926 ( oik. sen enemmistö) lausui, että päätös 13033: 13034: 41 13035: 322 V,1. - l.iwonnoDI!JUIOjelulMn 1 §. 13036: 13037: luonnonsuojelualueen perustamisesta val- alueiden pel'lliltamisesta valtion maille ja 13038: tion maille voi tapahtua ponsien muodossa. ehdotetaan tässäkin, samoinkuin viime vuo- 13039: Lausuntoon liittyi kaksi eriävää mielipi- tisessa esityksessä päätös tehtäväksi ponsien 13040: dettä, joihin olivat yhtyneet m. m. kaikki muodossa. 13041: valiokunnan lakimiesjäsenet. Toisessa eriä- Kun kuitenkin, kuten edellä on esitetty, 13042: vässä mielipiteessä ed. von Born ja Estlan- luonnonsuojelulain 1 § on herättänyt suurta 13043: der esittivät mielipiteenään, ettei ole ole- erimielisyyttä jopa siinä määrin että arvo- 13044: massa mitään hallitusmuodon tai valtiopäi- valtaiset lakimiehet ovat väittäneet sen ole- 13045: väjärjestyksen edellyttämää laillista muo- van perustuslainvastaisen, näyttää mieles- 13046: toa, jossa eduskunta voisi antaa luonnonsuo- täni olevan aihetta antaa luonnonsuojelu- 13047: jelulain 1 § :ssä edellytetyn suostumuksensa, lain 1 § :lle sellainen muutettu sanamuoto, 13048: mutta ettei mikään estä eduskuntaa luon- että kaikki erimielisyydet ja valtio-oikeudel- 13049: nonsuojelulain säännöksistä riippumatta, liset epäilykset saadaan poistetuiksi. 13050: hallituksen esityksen nojalla hyväksymästä !Siihen nähden, että HM 63 § :ssä sääde- 13051: eri lakia, jolla esitetty tarkoitus toteutetaan. tään, että m. m. valtion tuloa tuott!IIV'aa. omai- 13052: Toisessa eriävässä mielipiteessä esittivät ed. suutta ihoidetaan ja käytetäOO l-ailla vah:vis- 13053: Peltonen, Pennanen ja Mannermaa, että tettujen yleisten perusteiden mukaan, ja 13054: luonnonsuojelulaki ei ole sopusoinnussa kun valtion alueiden muodostaminen luon- 13055: H1M :n säännösten kanssa siinä, että luon- nonsuojelualueeksi juuri on eräänlaista val- 13056: nonsuojelulain mukaan eduskunnan ja pre- tion omaisuuden käyttämistä, on mielestäni 13057: sidentin yhteistoiminta olisi eduskunnan HM :n mukaan päätös luonnonsuojelualuei- 13058: puolelta tapahtuva vapaamuotoisella suostu- den muodostamisesta tehtävä lailla. 13059: muksella, .vaikka tällainen tapaus ei ole Jos eduskunta hyväksyy sellaisen muu- 13060: niitä, joissa HM edellyttää .eduskunnan toksen luonnonsuojelulain 1 § :ään, että py- 13061: vapaamuotoista suostumuksen antamista, kälässä edellytetty päätös tehdään lailla, on 13062: minkä ViUoksi ponnen muotoa ei voitu käyt- senjälkeen Eduskunnalla mahdollisuus käsi- 13063: tää, mutta että lain muodossa suostumuksen tellä näille valtiopäiville jätetty luonnonsuo- 13064: antaminen on mahdollista. jelualueita koskeva esitys ja tehdä päätök- 13065: Asia ei ehtinyt 1926 v :n valtiopäivillä sensä lain muodossa. Täten muodolliset vai- 13066: tulla loppuun käsitellyksi laki- ja talous- keudet esityksen käsittelyssä tulevat poiste- 13067: valiokunnassa eikä niin ollen myöskään tuiksi. 13068: eduskunta joutunut määrittelemään kan- Edelläesitettyyn viitaten esitän 13069: taansa asiassa. 13070: Tämän vuoden valtiopäiville on hallitus Eduskunnan hyviiksyttäväksi -seu- 13071: uudelleen jättänyt esityksen luonnonsuojelu- raavan lakiehdotuk-sen: 13072: 13073: Laki 13074: 23 p :nä helmikuuta. 1923 annetun luonnonsuojelulain 1 § :n muuttamisesta.. 13075: 13076: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 p :nä helmikuuta 1923 annetun luon- 13077: nonsuojelulain 1 '§ :n 1 momentti näin kuuluvaksi: 13078: 13079: ,Valtiolle kuuluva alue voidaan sen luon- yleiseksi suojelualueeksi. Päätös tästä teh- 13080: non säilyttämiseksi koskemattomana erottaa dään lailla. ' ' 13081: 13082: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1927. 13083: Paavo Virkkunen. 13084: 323 13085: 13086: V,z. - Ed.usk. esit. N:o 23. 13087: 13088: 13089: 13090: 13091: Asikainen y. m.: Ehdotukset laiksi 15 päivänä kesäkuuta 13092: 1898 maalaiskuntain kunnaUishallinnosta annetu·n 13093: asetuksen muuttamisesta ja laiksi 8 päivänä jo·ulu- 13094: kuuta 1873 kunnallishallituksesta kaupungissa anne- 13095: tun asetuksen muuttamisesta. 13096: 13097: 13098: E d u s k u n n a 11 e. 13099: 13100: Viitaten vuoden 1925 valtiopäiviJ:le jäte- kuriset 'kunnalliset verotusolot entistä:kin 13101: tyn eduskuntaesityksen N :o 14 ,perUBtelui- epäoikeutetummiksi, ·eihdotamune, 13102: hin ja ottaen huomioon, että työläisten ny- 13103: kyinen taloudellinen ahdinkotila t~kee tä- että Eduskunta hyväksyisi alern- 13104: män maan muutenkin tavattoman nurin- pana olevat kaksi lakiehdotusta: 13105: 13106: 13107: Laki 13108: 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 13109: muuttamisesta. 13110: 13111: Eduskunnan päätö'ksen muka:i$sti muutetaan täten 1'5 ,p :nä kesäkuuta 1898 maa- 13112: laiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 78 ja 82 § :t, sellaisina kuin ne 13113: muutettuina kuuluvat tammikuun 20 p :nä 1922 ja -joulukuun 21 p :nä 19123 annetuissa 13114: laeissa kuulumaan seuraavasti: 13115: 13116: 78 §. velvollinen antamaan osansa sen mukaan 13117: Niihin menoihin, joita 27 päivänä mar- kuin ihänelle taksoituksessa on pantu vero- 13118: raskuuta 1917 annetun ma.alaiskuntain kun- äyrejä. 13119: nallislain 5 § :n 2 momentin mukaan on kun- Samanlainen velvollisuus on myöskin 13120: nan t!llrpeita varten suoritettava, on uskon- yhteisöllä, yihtymällä, laitoksella tai saa- 13121: tunnustukseen ja kansalaisoi:keuteen katso- tiöllä niihin tuloihin nähden, jotka sillä 13122: matta jokainen, kunnassa on kiinteistöstä, elinkeinosta, liik- 13123: joka kunnassa, asuipa hän siellä tahi ei, keestä, tai muista tulolähteistä. Kuitenkin 13124: omistaa tahi viljelee maata ta.i hallitsee on aatteellinen yhtymä, laitos tai säätiö ve- 13125: muuta kiinteätä omaisuutta, rovelvollinen ainoastaan kiinteistöstä sekä 13126: tahi siellä harjoittaa liikettä, elinkeinoa elinkeinosta ja liikkeestä saaduista tuloista. 13127: tai ammattia, sekä jokainen, Valtio on verovei vollinen sellaisten maa- 13128: jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka, talous- ja muiden kiinteistöjensä tuloista, 13129: 324 V,2. - KiunnaillliSive:riotuJben uudistaminen. 13130: 13131: joita ei käytetä yleisiin tarkoituksiin, yksi- konsulivirastoon kuuluvi& helW.lrotä tai hei-:- 13132: tyisyrityksiin ve~rarttavien teollisuus- ja dän palvelusväkeään verotetaan kunnalle 13133: muiden liikkeiden .tuottamien puhtaiden vieraassa maassa muullllaisesta kuin edellä.- 13134: tu1ojen puolesta määrästä sekä, ellei maan mairnitusta tulosta, voidaan myös vieraan 13135: johonkin osaan n:älhden asetuksella suurem- maan täällä olevaan lähetystöön tai konsuli- 13136: paa verovelvollisuutta säädetä, niiden pu:h- virastoon kuuluvia henkilöitä palvelusvä:ki- 13137: taiden tulojen puolesta määrästä, jotka neen täällä vastavuoroisuuden perusteella 13138: valtio saa, hraJlintokustann~ksia vähentä· verottaa samanlaisista tuloista. 13139: mättä, metsistään tapahtuneesta metsän tai Hallituksella on valta mYJÖntää vastavuo- 13140: metsämtuotteiden myynnistä tai käytöstä roisuuden perusteella poikkeuksia velvolli- 13141: omiin jalost11slaitoksiinsa. Mutta veroa ei suudesta suorittaa veroa ulkomaalla sll!a- 13142: ole maksettava vuokratuloi~Sta, joita valtio dusta tulosta sekä ulkomaalais,en ynnä ulko- 13143: saa vuokralle annetuista vi~kataloista ja maisen valtion, yhtymän, laitoksen tai sää- 13144: kuninlkaanka:vtanoista ynnä muista sellai- tiön verovei vollisuudesta. 13145: sista tiloista, ei myöskääm rautateistä eikä Vaimoa <>n erikseen verotettava siitä tu- 13146: sellaisista tuotantoiaitoksista saaduista tu- losta, joka lain mukaan on hänen hallittava- 13147: loista, jotka pääas}allise.sti toimivat v,altio- naan. 13148: laitosten tarpeiden tyydyttämiseksi. Verovelvollisen tulosta vastaa allaolevan 13149: Vieraan vallan täällä olev,aan lähetystöön taulukon mukaan mä.Ji;rätty summa yhtä ve- 13150: tai konsulivirastoon kuuluvat henkilöt pal- roäyriä, kuitenkin niin, että kunnanvaltuus- 13151: velusväkineen ovat, jos eivät ole Suomen ton kunakin vuonna tekemän päätöksen mu- 13152: kansalaisia, velvolliset suotrttamaan veroa kaan voidaan taulukossa olevaa asteikkoa 13153: ainoastaan tääHä olevan ki1nteän omaisuu- sovelluttaa a:lkavaksi viidestätuhannesta aina 13154: den ja täällä lmrjoittaman:sa elinkeinon an- kahdeksaan:tuhrunteen markkaan sarukka, jol- 13155: tamasta tulosta sekä täältä sarumastaan pal- l<>in alinta tulorajaa mää~ättäessä on myös- 13156: kasta ja elä'k!keestä. Siinä ta;pruuksessa, että kin asteikossa osoitettu ylin tuloraj:a ·pää- 13157: Suomen ulkomailla olevaan lähetystöön tai töksen mukaisesti sovellutettava: 13158: Yhtä veroäyriä Yhtä veroäyriä v,as- 13159: Tulo 1uokka: vastaava tulo taava tulo ylimene- 13160: alirajan kohdalla: västä osasta : 13161: Jos tulo on 8,000:-, mutta alle 10,000:- 1,000:- 900:- 13162: 10,000:- 12,000:-- 900:- :800:- 13163: " " '',, 12,000:- " " 13164: 14,000:- :800:- 700:- 13165: " " ,., 14,000:- 13166: " " 16,000:- 700:- 600:- 13167: " " " " 13168: ,., 16,000:- 18,000:- 600:- 500:- 13169: " " ,, 18,000:- " " 13170: 20,000:-- 500:- 4!50:- 13171: " " " ",. 22,000:- 400:~ 13172: 20,000:- 450:- 13173: " " ,,'' 22,000:- " 24,000:- 400:- 350:- 13174: " " " " 13175: ,., ,., 24,000:- 26,000:- 350:- 300:- 13176: " 216,000:- 13177: " " 300:- 100:- 13178: " " '' " " 13179: Jos verovelvollisen tulot ovat laissa sal- 8QI ,§. 13180: littujen vähennysten jälkeen alle kunnanva:l- VerotettaVIaa tuloa talksoitettaessa on nou- 13181: tuuston päättämän alimmrun verotettavan datettava seuraavia säännöksiä: 13182: tulorajan, älköön häneUe asetettako vero- 1) Maatalouskiinteistöstä saatuna tu:l<>na 13183: äyrejä. on pidettävä sitä puhdasta tu<>ttoa, jonka 13184: V,z. --'- A~inen, y. m. 326 13185: 13186: samanlaatuisten kiinteistöjen kunnassa ar- tehdyt valitukset Tähän päätökseen ei ole 13187: vioidaan ede1J1ilsenä vuonna keskimäärin an- vaha muutosta ha:kea. 13188: taneen, ihu()llllioonottaeu 1paikkwkunna:lla ta- 3) Sittenkuin ne ;perusteet, joiden mu- 13189: valliset käyttö- ja kunnossapitokustannuk- kaan maa:talouskiinteistJöstä saadut tulot 13190: set, työpalkat sekä kohtuulliset arvonvähen- ovat arvioitavat, on lainvoimaiseUa päätök- 13191: ny'kset. sellä määrätty, tulee taksoituslauta:kunnan, 13192: 2) Ta:ksoituslautakunnan, joka on valittu 80 § :ssä säädettynä ai'kana, näiden perus- 13193: seuraavan V'Uoden ta:ksoitusta toimittamaan, teiden mukaan, verovelvolliselta saatujen tai 13194: on ennen lokakuun lop;pua tehtävä päätös ta:ksoituslautakun;nan muulla tavoin !hank!ki- 13195: siitä, miihin määriin arvioidaan viljel:lyn mien tietoj,en pohjalla, määrätä kunkin 13196: maan ja luonnonniityn puhdas tuotto heh- ma;a;talouskiinteistön puhdas tuotto. Jos kiin- 13197: taaria kohti, luokitettuna erikseen maan laa- teiJSitön tuotto on vähentynyt h1aiLan, tulva- 13198: dun ynnä tilusten sijoituksen ja, milloin se veden, raesateen tai muun sellaisen kautta, 13199: tarpeelliseksi katsotaan, erikseen ·kiinteistön on tämä kohtuulisesti otettava huomioon tu- 13200: aseman mukaan liike- ja kulutuspai'kkoihin, loa arvioitaessa. Tuloksi on lisäksi lasket- 13201: sekä mihin määriin arvioidaan erilaisen ja tava puutarhasta, kalavedesta, laidun- ja 13202: eri osissa kuntaa sijaitseva.n metsämaan metsästysmaasta ,ynnä muista näihin verrat- 13203: puhdas tuotto hehtaaria kohti. Taksoitus- tavista etuuksiJSita saatu puhdas tulo sekä 13204: lautakunnan ;päätös taksoituksen perusteista verovelvollisen ma,ata:louden hyväksi tekemä 13205: on asetettava soveliaassa paikassa kunnan työ, arvioituna ralhassa siihen määrään, mikä 13206: alueella verovelvollisten nähtäväksi neljän- siitä työstä olisi ollut palkatulle henkilöUe 13207: toista päivän arkana siitä lukien, jolloin suoritettava. Samoin on verotettavaksi tu- 13208: asi:asta on ilmoitettu sillä tavoin kuin 'kun- loksi luettava vuoden 19123 tuloj'a. taksoitet- 13209: nallisista tiedonannoislta •On säädetty, sitä taessa kuusikymmentä prosenWa ja senjäl- 13210: päivää lukuunottamatta. V erovelvollisella, keen kunakin vuonna sama prosenttimäärä 13211: joka ei tyydy ta:ksoituslautakunnan ;päätök- kuin ·edellisenä vuonli1a, vähennettynä vii- 13212: seen, on vaJta vallittaa siitä maaherralle va- d~llä, siitä ,puhtaasta tulosta, joka vero- 13213: litmkirj<a;lla, joka on kahdenkymmenenyh- vuonna on saatu metsän tai metsäntuottei- 13214: den päivän kuluessa siitä päivästä, jona pää- den myynnistä tai käytöstä, lukuunotta- 13215: tös on pantu verovelvomst.en nähtäville, matta kotitarvekäyttöä. 13216: tätä päivää lukuunottamatta, annettava ta,k- 4) Maatalouskiinteistönä on taksoituk- 13217: soituslautakunnan puheenjohtajalle; kuiten- sessa. pidettävä tila tai sen osa, oma tai 13218: kin saata:koon valituskirja myös lähettäjän vuokrattu, jossa harjoitetaan maataloutta 13219: vastuulla määräajan kuluessa toimittaa tak- tai metsänihoit.oa. Jos kiinteistön jollakin 13220: soituslautakunnan puheenjohrta;jalle makse- osalla harjoitetaan muuta elinkeinoa, ei tätä 13221: tussa kirjeessä yleisen postin välityksellä. osaa hieta maatalouskiinteistöksi. Maata- 13222: Puheenjohtajan tulee valituski11jaan mer- louski~inteistöksi ei myöskään lueta sellaista 13223: kitä, milloin se on hänelle annettu tai saa- tilaa joka luonteelta:an on asuntotila. 13224: punut, sekä kiireellisesti toimittaa se maa- 5) Muunlaista kuin maatalouskiinteistöstä 13225: herralle, liittäen samalla mukaan taksoitus- saatua tuloa taksoitettaessa pidetään tlllona 13226: lautakunnan anrtaman iausunnon valituksen sitä säästöä, joka syntyy, kun verovelvolli· 13227: johdosta sekä selvityksen siitä, :miJ!loiln tak- sen kiinteän tai irtaimen p•ääoman, viran, 13228: soituslautakunnan päätös on asetettu nähtä- liikkeen tai työtoimen taikka hänen· nautti- 13229: ville. Maaherran on tutkittava ja päätet- mansa eläkkeen, eläkera!han, armovuoden 13230: tävä, onko va:litta~jalla katsottava olevan pu- tai muun sellaisen etuuden raha1ksi arvJ:Ol- 13231: hevalta asiassa, sekä viipymättä ratkaistava dusta tuotosta sekä siitä ·määrästä, minkä 13232: 326 13233: 13234: verran hänen omaisuutensa muuten on li- palvelusväen pa1k!kaus ja elatus ynnä nmtä 13235: sääntynyt lahjan, ~perinnön, testamentin, muuta on niihin verrll!ttava. Älköön luet- 13236: sääntöperinnön ynnä muun sellaisen kautta, tako pois sitäkään, mitä verovelvollinen on 13237: luetaan pois tarpeelliset vuotuiset kunnos- sij'OiJttanut uudisl.'aarennuksiin ja uudåsvilje- 13238: sapito- ja käyttökustannukset, työpalkat ja lyksiin tai liikkeensä laajentamiseksi konei- 13239: k.ohtuullioot arvon välhennykset. Verosta va- siin ynnä muuhun sellaiseen. 13240: paa on kuitenkin, mitä on· saatu naima- 8) Verotettavana tulona ei ole pidettävä 13241: osana, huomenlahj·ana tai etuosana ja,ka:mat- .stjpendiä tai matka-'apurahaa, joka on an- 13242: tomasta pesästä tai myötäjäisinä, niin myös nettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja tai 13243: lahja, perintö, testamentti tahi sääntöpe- tietMllisiä tutkimuksia v.arten, ei myöskään 13244: rintö, joka on tullut puolisalle tahi suoraan edustajanpalkkiota, korvausta valtion komi- 13245: ylenevää tai alenevaa 1polvea olevalle peril- tean jäsenyydestä tai sitä, mitä valtio tai 13246: liselle. Tuloksi on katsottava myös, llllirtä muu julkinen yhdyskunta on myöntänyt 13247: verovelvollinen on osinkona saanut osakeyh- tilapäisestä tehtävästä johtuvien erityisten 13248: tiöstä tahi osuuskunnasta, vaikka sille osa- kustannusten peittämiseksi. 13249: keyhtiölle tai osuuskunnalle olisikin pantu 9) VerovelvoHisen henkilon tulosta on 13250: kunnallisveroa sekä satunnaiset voitot, nii- vielä välb.ennettävä, sen mukaan kuin kun- 13251: hin luettuna sellaisen kiinteän tai irtaimen nanva1tuusto kutakin vuotta val'ten päättää, 13252: omaisuuden tilapäisestä myynnistä saatu vähintään viisisataa ja enintään tuhatkaksi- 13253: voitto, jonka myyjä. oli saanut ostamalla tai sataa markkaa jokaiselta lapselta, jota hän 13254: vaihtamalla, jos omaisuus on ollut myyjän elatusvelvollisuutensa noja:lle on elättänyt ja 13255: hallussa, kiinteä kymmentä ja irtain viittä joka verovuoden päättyessä ei ole täyttänyt 13256: vuotta lyhyemmän aja.n, muista samanlai- viittätoista vuotta. Milloin vaimo on erik- 13257: sista luovutuksista syntyneet tappiot kui- seen vero.tettu, teMäköön viiihennys vain sen 13258: tenkin voitosta vähennettynä. aviopuolisoiden tuloista, joka lapsen joko 13259: 6) V erovei vollisen tuloksi on lisäJksi las- yksin tai pääasiallisesti on elättänyt. Jos 13260: kettava raha:ksi arvioituna se etu, joka hä- verovelvollisen henkilön veronmaksukyky 13261: nellä on olhlt omaan tai perheensä tarpee- muuten läheisten omaisten elättämisen tahi 13262: seen käytetystä omasta tai vapaasta asun- oman tahi läheisen henkilön saira.uden, ta- 13263: nosta niin myös se työ, minkä verovelvolli- patuTillan tai muun sellaisen syyn tähden 13264: sen kotona olevat lapset tai muut perheen- on olenn~isesti vähentynyt, voidlaan tulosta, 13265: jäsenet, hänen vaimoaan lukuunottamatta, jos se edellä mainittujen vähennysten jäl- 13266: ova.t tehneet verovelvollisen talouden hy- keen ei ole viittätoistatuhatta markkll!a suu- 13267: väksi, ellei !heitä erikseen veroteta, kuiten- rempi, vähentää enintään viisitu!hatta mark- 13268: kin huomioonottaen kunkin perheenjäsenen kaa. Kuolleen henkilön tulosta voidaan 13269: kohdalta ne vä!b.ennykset, jotka tämän py- harkinnan mukoon vähentää enintään kol- 13270: kälän yhdeksännessä ja kymmenennessä mekymmenltätuhatta truarkkaa, jos pesän 13271: kohdassa mainitaan. säästö ei nouse yli sanotun määrän ja vai- 13272: 7) Tuloista on oikeus välb.entää yksityis- najaJ.ta on jäänyt leski, turvattomia lapsia 13273: maaBta suoritetut vuokrasummat, kiinnittä- tai muita perillisiä, joiden elatus on ollut 13274: mättömien velkain korot, kiinnitett;}'ljen ve:l- hänen varassaan. 13275: ka.ln korosta enintäin tuhatviisisataa mark- 10) Jos 'Verovelvollisella on tuloja useam- 13276: • 13277: kaa. Sitävastoin ei saa lukea 1pois verovel- truiSita kuin yhdestä tu.[oliili.teestä, Olli kun- 13278: vollisen ja hänen perheensä elanto'kusta.n~ kin eri kiinteistön, liikkeen, elinilreinon ja 13279: nuksia, joihin myös luetaan asunnonvuokra ammatin tuottamasta tulosta vähennettävä 13280: sekä verovelvollisen itseään varten pitä:män samaan tulolähteeseen kohdistuva, tässä 13281: V,2. - ~nen, y. m. 327 13282: 13283: laissa vähennettäväksi sallitut kustannukset, sessa. toimivien osuuskuntien keskusliike, 13284: työpal:kat, maanvuokramaksut, arvonvähen- niin myös keskinäinen vakuutuslaitos. Tässä 13285: nykset ja korot. Om.aisuuden tilapäisestä momentissa mainittua vähennystä älköön 13286: myynnistä syntynyt ta.ppio on vähennettävä kuitenkaan tehtä:kö tulosta, joka on saatu 13287: samanlaatuisen myynnin tuottamasta voi- maatalouskiiDJteistästä taikka teollisuustuot- 13288: tosta. Muut edellämainitut vähennykset on teiden valmistuksesta tai jalostamisesta. 13289: tehtävä verovelvollisen tulojen kokonais- 12) Jos elinkeinos;ta, liikkeestä tai muusrta 13290: määrästä siinä kunnassa jossa verovelvolli- kiinteistöstä kuin maatalouskiinteistöstä 13291: sella on asunto ja kotipaikka. Kun vero- säästyneen tulon arvio on päättynyt niin, 13292: äyrin hinta on riippuvainen tulon suuruu- että säästöä on syntynyt vähän tahi ei ol- 13293: desta, on, jos verovelvollisella on tuloja kah- lenkoon, mutta sellaista arviota veronalai- 13294: dessa tai useammassa kunnassa, tuloksi kat- sen liikkeen laatuun ja laajuuteen nähden 13295: sottava eri kunnissa saadut tulot yhteenlas- ei katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron 13296: kettuina. suorittamisen perusteeksi, tulee taksoitus- 13297: 11) Osuuskunta jonka tarkoituksena on lautaikunnan, llnmlellisesti tutkittuaa;n kaik- 13298: jäsenten kulutustarpeiden tyydyttäminen kia niitä asiamhaaroja, joiden tulee olla joh- 13299: tai heidän maataloutensa, kalastuksensa, tona asian a;rvostelemisessa, harkinnan mu- 13300: käsityönsä tai muun niihin verrattavan tuo- kaan arvioida se kohtuullinen määrä, josta 13301: tannollisen ammattinsa edistäminen, saa ve- sellaiselle ve>r•ove,lvolliselle on pantava vero- 13302: rotettavasta tulosta vähentää puolet, jos äyrejä. 13303: osuuskunnan jäsenille sen sääntöjen mukaan 13) Jos veroäyrin osia syntyy, on se 13304: saadaa!n jakaa enintään kuuden prosentin määrä tulosta, joka ei vastaa kokonaista ve- 13305: osinko ja jos osuuskunnan käylttäjät voivat roäyriä, jätettävä !>Ois la;skuista. 13306: päästä siihen jäseniksi. Saman vähennyk- Tämä lruki tulee voima,a;n p :nä 13307: sen saa tehdä edellämainitussa tarkoitU'k- kuuta 192 . 13308: 13309: 13310: Laki 13311: 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallishallituksesta ka.upungissa annetun asetuksen 13312: muuttamisesta. 13313: 13314: Eduskunnan päätöksen mukais~ IXHLUtetaan täten 8 päivänä joulukuuta 1873 13315: kunnallisha:llituksesta kaupungissa annetun asetuksen 53 ja 55 § :t, sellaisina kuin ne 13316: muutettulina kuuluvat tammikuun 20 päivänä 1922 ja joulukuun 21 ;päivänä 1923 13317: annetuissa laeissa, kuulumaan seuraavasti : 13318: 13319: 53,§. tahi sieHä harjoittaa liikettä, elinkeinoa 13320: Niihin menoihin, joita 27 päivänä marras- tai ammattia, sekä jokainen, 13321: kuuta 1917 annetun kaupunkien kunnallis- jolla kunnassa on asunto ja koti paikka, 13322: lain 5 § :n 3 momentin mukaan on kunnan velvollinen ,antamaan osansa sen mukaan, 13323: tarpeita varten suoritettaiV1a, on IUSikontun· kuin hänelle taksoituksessa on pantu vero- 13324: nustukseen j!a kansalaisoilreutoon ka;tsomatta äy;rejä. 13325: jokainen, Sa;man:lainen velvollisuus on myös ythtei- 13326: joka kunnassa, asuipa hän siellä tahi ei, söllä, yh tymällä, laitoksella tai säätiöllä nii- 13327: omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee ihin tuloihin nähden, jotka sillä kunnassa on 13328: muuta kiinteätä omaisuutta, kiinteistöstä, elinkeinosta, liikkeestä tahi 13329: 328 13330: 13331: muista tulolähteistä. Kuitenkin on aa1Jteel- mainitusta tulosta, voidaan myös vieraran. 13332: linen yhtymä, laitos tai säätiö verovelvol'li- mwan täällä olevaan lähetystöön tai konsuli- 13333: nen ainoasta.an kiinrteistöstä sekä elinkei- virastoon kuuluvia !hJenkilOitä ipaJ.v,elusväki- 13334: nosta ja liikkeestä saaduima tuloista. noon täällä vastavuoroisuuden !perusteella 13335: Valtio on verovelvollinen sellaisten kiin- verottaa samanlaisista tuloista. 13336: teistöjensä tuloista, joita ei käytetä yleisiin Hailituksella on valta myöntää vaJStavuo- 13337: tarkoituksiin, ja niiden puihtaiden tulojen roisuuden perusteella poikkeuksia velvolli- 13338: puolesta määrästä, jotka valtio saJa yksi'tyis- suudesta suorittaa veroa ulkomaailta saa- 13339: yrityksiin verrattavista teollisuus- tai muista dusta tulosta sekä ulkomrualaisen ynnä ulko- 13340: liikkeistään. Kuitenkaan ei veroa ole mak- maisen valtion, yhtymän, laitoksen tai sää- 13341: settava tuloista, joita valtio saa rautateistä tiön verovelvollisuudesta. 13342: sekä sellaisista tuotantolai:toksistaan, jotka Vaimoa on erikseen veTotettwva siitä tu- 13343: pääasiallisesti toimivat valtiolaitosten tar- losta, j•oka lain mukaan on hänen hamtta- 13344: peiden tyydyttämiseksi. vanaan. 13345: Vieraan vwllan täällä olevaan lähetystöön Verovelvollisen tulosta vastaa allaolevan 13346: tai konsulivirastoon kuuluvat henkilöt pal- taulukon mukaan määrätty summa yhtä 13347: velusväkineen ovat, jos eivät ole Suomen veroäyriä, kuitenkin niin, että kaupungin- 13348: kaillsalaisia, velvolliset suorittamaan veroa valtuuston kunakin vuonna tekemän pää- 13349: ainoastaan täällä olevan kiinteän omaisuu- töksen mukaan voidaan taulukossa olevaa 13350: den ja täällä ha.rjoit:tamansa elinkeinon an~ asteikkoa sovelluttrua alkavaksi kymmenestä- 13351: tamasta tulosta sekä täältä saamasta,an pal- tuhannesta aina nelj.ääntoista:tuh.anteen 13352: kasta ja elä:kkeestä. Siinä ta:pau:ksessa että ma:Vkkaan saakka, jolloin ·alinta tulorajaa 13353: Suomen ulkomaalla olevaan lähetys.töön tai määrälttäess.ä on myöskin asteikossa osoi- 13354: konsulivirastoon kuuluvia henkilöi,tä tai hei- tettu ylin tuloraja päätöksen mukaisesti so- 13355: dän palvelusväkeään verotetaan kunnalle vellutettava: 13356: vieraassa ma:assa muunlaisesta kuin edellä- 13357: Yhtä veroäyriä Yhtä veroäyriä vas- 13358: Tuloluokka: vastaava tulo taava tulo ylimene- 13359: alirajan kohdalla: västä osasta: 13360: Jos tulo on 14,000:-, mut1ta aUe 16,000:- 1,000:- 900:- 13361: , , ,., 16,000:- , , 18,000:- 900:- 800:- 13362: ,, " ,., 18,000:- ,. 20,000:- .800:- :]00:- 13363: 20,000:- " 22,000:- •700:- 600:- 13364: " " '',., 22,000:- " " 24,000:- 600:- 500:- 13365: " " 24,000:- 13366: " " 26,000:- 13367: ,. r500:- M>O:- 13368: '' 13369: " " ,., 26,000:- " 28,000:- 450:- 400:- 13370: " " ,., 28,000:- " " 30,000:- 13371: 400:- 350:- 13372: " " ,., 30,000:- " ,." 32,000:- 1350:- 300:- 13373: " " 32,000:- 13374: " ,. 300:- 100:- 13375: " " '' " 13376: 13377: Jos verovelvollisen tulot ovat laissa sal- Mieskohtaiset palvelU:Sityöt, joita kaupun- 13378: littujen väl:J.ennysten jälkeen alle· kaupun- gissa on t~hty ennen laillisesti hyväksytty- 13379: ginvaltuuston päättämän alimman verotet- jen perusteiden mukaan, ovat vastedeskin, 13380: tavan tuloraja:n, älköön hänelle amtettako kunnes toisin määrätään, samojen perrustei· 13381: veroäyrejä. den mukaan suoritettavat. 13382: V,2.- .Aisilk:alinen, y. m. 829 13383: 13384: 56 §. hallussa, kiinteä kymmentä ja irtain viittä 13385: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- vuotta lyhyemmän ajarn, muista samanlai- 13386: datettava seuraavia säänm.öksiä: sista luovutuksi,sta syllltynoot ta:ppiot kuiten- 13387: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- kin voitosta välhennettynä. Tuloista ei saa 13388: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi irtai- lukea pois verovelvollisen ja hänen per- 13389: men pääoman, viran, liikkeen tai työtoi- iheensä elantokustammksia, joihin myös lue- 13390: men taikka hänen nauttimans:a eläkkeen, taan asunnon vuokm sekä verovelvollisen 13391: eläkwahan, armovuoden tai muun sellaisen itseään v.arten pitämän palvelusväen :palk- 13392: etuuden rahwksi arvioidusta tuotosta sekä kaus ja elatus ynnä mitä muuta on niiihin 13393: siitä määrästä, minkä verran hänen omai- verrattavaa. Älköön luettako pois sitäkään, 13394: suutensa on muuten lisääntynyt lah.tj:an, pe- mitä verovelvollinen on sciljoittam.Uit uudijs- 13395: rinnön, testarrnentin, säärutöperinrnön ynnä rakenmrksilin ja uudisviljelyksiin tilli liik- 13396: muun sellaisen kautta, luetaan pois tarpeel- keensä laajentamiseksi koneisiin ynnä muu- 13397: liset vuotuiset kunnossapito- ja käyttö'kus- hun sellaiseen. 13398: tannukBet, työpalkat, ko\htuulliset arvon,vä- 2) Verotett.avana tulona ei ole pidettävä 13399: hennykset, :kaupungin tai yksit,yismruasta stipendiä tai matka-~pura!haa, joka on an- 13400: shoritetut vuokramaksut, kiinittämät:tömien nettu tieteenisiä tai 'taiteellisia opintoja tili 13401: velkain korot, kiinnite.ttyj.en velkain koroista t1etee1lisiä tutkim uk:sia varten, ei myöskään 13402: enintään tuhatviisisataa mark:kaa. V erosta edustajapalkkiota, korvausta valtion komi- 13403: va:pa:a on kuitenkin, mitä on saatu naima- tea1n jäsenyydestä tai sitä, mitä valtio tai 13404: osana, huomenla:hj,ana tai etuosana jaka- muu j,ulkinen yhdyskunta on myöntänyt 13405: mattomasta pesästä tai myötäjäisinä, niin tilapäisestä tehtävästä jdhtuvien erityisten 13406: myös lahja, perint:ö, testamentti tah[ sään- kustannusten peittämiseksi. 13407: töperintö, joka on tullut pualisolle tahi suo- 3) V erovelvollisen !h.enkilön tuloota on 13408: raan ylenevää tai a!l.enevaa polvea olevalle vielä vwhenn:ettävä, sen mukaan kuin kau- 13409: perilliselle. Tuloksi on myös luettava ra- punginvaltuusto kutakin vuotta varten päät- 13410: haksi arvioituna se etu, joka verovelvolli- tää, vwhimtään viisisataa ja eninitään tuhat- 13411: sella on ollut oman ja perheensä tar.peeseen kaksisataa marikkrua joklaisclta ~1ta, 13412: käytetystä omll)Sta tai va:paasta asunnosta, jota ih.än elatUBJVeilvoJiisuutensa noja:lla 13413: niin myös se työ, minkä verovelvollisen ko- on elättänyt ja joka verovuoden päättyessä 13414: tona olevrut lapset tahi muut perheenjäse- ei ole tä'Yttäny.t viittwtoista vuotta. Milloin 13415: net, hänen vaimonsa lukuunottamatta, ovat V'Rimoa on erikseen verotettu, tehtäköön vä- 13416: tehneet verovelvollisen ta1ouden hyvä:ksi, el- hennys vain sen aviopuolison tulos,ta, joka 13417: lei heitä erikseen veroteta, kuitenkin huo- on lapsen joko yksin tai !pääasiallisesti elät- 13418: mioonotJtaen kunkin perheenijäsenen koh- tänyt. Jos verovelvollisen henkilön veron- 13419: dalta ne vähennykset, jotka tämän pykälän maksukyky muuten läheisten omaisten elät- 13420: kolmannessa ja neljännessä :kohdassa mai- tämisen tahi oman tai läheisen henkilön sai- 13421: nitaan. Niinikään on tuloksi 'luettava mitä ·raud:en, tapaturman tai muun sellaisen syyn 13422: verovelvollinen on osinkona saanut osakeyh- tähden on olenna:isesti vähentynyt, voidMn 13423: tiöstä ta:hi osuuskumnasta, vaåkka sille osa- tulosta, jos se edellämainittujen vähennys- 13424: keyhtiölle tai osuuskunnalle olisikin pantu ten jälkeen ei ole viittätoista tuhatta mark- 13425: kunn:allisveroa sekä satunnaiset voitot, nii- kaa suurempi, vähentää enintäwn viisitu- 13426: hin luettuna sella.isen kiinteän tai irtaimen hatta markka•a. Kuolleen henkilön tulosta 13427: omaisuuden tilapäisestä myynnistä saatu voidaan harkinnan mukRan vähentää enin- 13428: voitto, jonka myyjä oli saanut ostamalla tai tään lrolmekymmootätu:haitta markkaa, jos 13429: vaihtamalla, jos omaisuus on ollut myyjän pesän säästö ei nouse yli sanotun määrän 13430: 13431: 42 13432: 380 13433: 13434: ja vainajalta on jäänyt leski, turvattomia saadaan jakaa enintään 6 % osinlroa ja jos 13435: lapsia tai muita periDisiä, joiden elatus on osuuskunnan käyttäjät voivat päästä sii- 13436: ollut hänen varassaan. hen jäseniksi. Saman vähennyksen saa 13437: 4) Jos verovelvollisella on tuloja usea-m- tehdä edelläm.ainitussa tarkoituksessa toimi- 13438: masta kuin yhdestä tuloläb.teestä, on kun- vien osuuskuntien keskusliike, n:iin myös kes- 13439: kin eri kiinteistön, liikkeen, elinkeimm, ja kinäinen vakuutu:slaitos. Tässä momentissa 13440: ammatin tuottamasta :tulosta vähennettävä mainittua vähennystä älköön kuitenkaan 13441: sa.InaJan tulolälhrteeooeiTl ;k!oh·di·stU'Viat, rtässä: tehtäkö tulosta, joka on saatu maa-talous- 13442: laissa vähennettäviksi sallitut kustannukset, kiinteistöstä taikka teollisuustuotteiden val- 13443: työpaikat, maanvuokramaksut, arvonvähen- mistuksesta tai jalostamisesta. 13444: nykset ja korot. Omaisuudlen tHa;:pä:isestä 6) Jos kiinteistöstä, elilllkeinosta tai liik- 13445: myynni-stä syntynyt :ta;p:pio on väili.ennettävä keestä säästyneen tulon arvio on päättynyt 13446: samanlaatuisen myynnin tuotta-masta voi- niin, että säästöä on syntynyt vähän tahi 13447: tosta. Muut edellä mainitut välhennykset ei ollenkaan, mutta semmoista arviota ve- 13448: on tehtävä verovelvollisen tulojen kokonais- ron:alaisen liikkeen laatuun ja laa<juuteen 13449: määrästä siinä kunnassa, jossa verovelvolli- nähde'll ei katsota voitavan !hyväksyä kun- 13450: sella on asunto ja kotipaikka. Kun vero- na1lisveron suorittamisen perusteeksi, tulee 13451: äyrin hinta on riippuvainen tulon suuruu- taksoitusla.utaJkunnan, huolellisesti tutkit- 13452: desta, on, jos verovelvollisella on tuloja kah- turuan kail&i asianhaarrut, joiden tulee olla 13453: desta tai useailllllla-sta kunnasta, tuloksi ka t- 1 13454: j'Ohtona asian arvostelemisessa, harkinnam 13455: sottava eri kunnissa saadut tulot yhteenlas- mukaan arvioida se koht.uullinen määrä, 13456: kettuina. josta sellaiselle verovelvolliselle on pantava 13457: 5) Osuuskunta, jonka tarkoituksena on veroäyrejä. 13458: jäsentensä kulutustarpeiden ·tyydyttäminen 7) Jos veroäyrin osrua syntyy, on se määrä 13459: tai heidän maata:loutensa, kalastukserusa, kä- tulosta, joka ei vastaa kokonaista veroäy- 13460: sityönsä tai muun niihin vermttavan. tuo- riä, jätet·tävä pois laskuista. 13461: tannollisen ammattinsa edistäminen, saa ve- Tämä laiki tulee voimaan p mä 13462: rotettavasta tulosta vähentää 1puolet,. jos kuuta 192 13463: osuuskunnian jäsenille sen sääntöjen mukaan 13464: 13465: Helsingissä syyskuun 19 p :n:ä 1927. 13466: 13467: 13468: Adam Asikainen. Arvo Riihimäki. 13469: William Tanner. Emil Tabell. 13470: Y. Enne. E. Ramstedt. 13471: F. Savenius. A. Turunen. 13472: K. Kulmala. J. A. Liedes. 13473: Toivo Latva. 13474: 881 13475: 13476: V,a.- Anom. ehd. N:o 6. 13477: 13478: 13479: 13480: 13481: Pulkkinen: Esityksen antamisesta muutoksiksi kyyti- 13482: lakiin. 13483: 13484: 13485: S u o me n E d u s k u n :n a 11 e. 13486: 13487: Kun voimassaoleva kyytilaki lokak. 11 mahdollista jo ensi kyydinpitokautena su- 13488: p :Itä 1918 säiädettiin ei moottoriajoneuvo- pistaa kestikievarien lukua ja kyytilaitoksen 13489: liikenne vielä ollut niin kehittynyt ja ylei- tuottamaa muuta:kin rasitusta, jotta kyyti- 13490: nen kuin nykyään eikä myöskään yksityinen laitoksesta ja majatalonpidosta valtiolle joh- 13491: yritteliäisyys ollut aikaansruanut kaikkia tuvat menot saataisiin vähenemään. Maini- 13492: niitä lukuisia vieras- ja matkailijakoteja, tut menot olivat nimittäin vuonna 1926 13493: hotelleja, kaihviloita ja ravintoloita, jotka S:mik. 7,549,396: 68, vuonna 1927 on niiden 13494: nyt jo ma:aseudullakin hyvin suuressa mää- arvioitu nousevan Smk :aan 7,800,000 ja ensi 13495: rin korvaavat kyytilain edellyttämät maja- vuodeksi on menoerä laskettu samamsuurui- 13496: talot. Autoliikenteen tavattomasti lisään- seksi. 13497: tyessä, varsinlkin tiheästi asutuilla seuduilla, Tähän nähden ja kun kyytilaki muissakin 13498: kyytilaissa mainitut ihevo.skyydit ovat supis- kohdin kaipaa tarkistusta, rohkenen kun- 13499: tu.n:eet varsin harvalukuisiksi ja vuosi vuo- nioittaen ehdottaa, 13500: delta edelleen vähenevät. Yksityisen yrit- 13501: teliäisyyden varaa;n on jo itsestä-än useilla että Eduskunta päättäisi kehoittaa 13502: seuduilla jäänyt majatalonpito sekä huo- hallitusta harkitsemaan, missä osin 13503: neen ja ravinnon järjeståJminen matkusta- voimassaolevaa kyytilakia olisi muu- 13504: jille. Kun sentähden nykyinen, kolmivuoti- tettava ja, mikäli siihen havaitaan 13505: nen kyydinpitokausi päättyy 1928 vuoden aihetta olevan, antamaan Eduskun- 13506: lopussa, olisi suotavaa, että sitä ennen hy- nalle esityksen näiksi muutoksiksi. 13507: vissä ajoin tutkittaisiin, missä määrin on 13508: 13509: Helsingissä, 7 päivänä syyskuuta 1927. 13510: 13511: 13512: Yrjö Pulkkinen. 13513: V,4.- Anom. ehd. N:o 7. 13514: 13515: 13516: 13517: 13518: Pulkkinen y. m.: Puhelinolojen järjestämi.stå koskevan 13519: lainsäädännön jouduttamisesta. 13520: 13521: 13522: E d u s k u n n a ll e. 13523: 13524: Nopeiden ja tarkoituksenmukaisten lii'- siin sijoitettu paaoma arvioidaan nykyisin 13525: kennevälineiden rinnalla ovat hyvin toimi- noin 300 miljoonaksi markaksi. 13526: vat ja nopeat tietoliikennelaitokset kaiken Saatuaan v. 18813 oikeuden myöntää pu- 13527: aineellisen ja henkisen vaihdon oleellisin helintoimilupia ryhtyi senaatti valmistele- 13528: edellytys. Tietoliikennela[toksista ovat pu- maan asetusta niistä ehdoista, joilla toimi- 13529: helinlaitokset nykyaikana tärkeimmät ja lupia oli annettava, ja v. 1886 julkaistiin 13530: enimmän käytetyt. Riittävien puhelinyh- asetuskokoelmassa N :o 41 joulukuun 23 13531: teyksien rakentaminen ei SuomesS'a milloin- p :nä päivätty julistus puhelintoimiluvista. 13532: kaan ole ollut, eikä nykyoloissa voi ollakaan Tällä julistuksella alistettiin puhelinlai- 13533: pelkän ha1lintotoimen tehtävä, vaan se on tosten rakentaminen senaatin antamasta toic. 13534: järjestelmällistä yrittäjätointa, jot& ei voida miluvasta riippuvaksi. Toimilupa-ajan se- 13535: suorittaa asettamatta laitteisiin tarvittavan naatti määräsi kussakin tapauksessa harkin- 13536: pääoman kannattavaisuudelle samoja vaar tansa mukaan, johtojen vetäminen yleisille 13537: timuiksia kuin terveessä liiketaloudessa teille edellytti erikoista lupaa, toimilupa ei 13538: yleensä. sisältänyt yksinoikeutta ja velvoitti raken- 13539: Suome'SAA on puhelin lähtöisin yksityista- tamaan myönnetyn verkon valmiiksi määrä- 13540: loudellisen yritteliäisyyden alotteesta, kuten tyn ajan kuluessa. Toimilupaehdoissa vai~ 13541: melkein kaikissa muissakin maissa. Ensim- tio pidätti itselleen oikeuden määräajan ku- 13542: mäinen puhelinverkko valmistui Suomessa. luttua lunastaa puhelinlaitoksen sen käy- 13543: v. 1882. Kun tänä ajankohtama ei ollut ole- västä arvosta, jota arvioimaan oli määrät- 13544: massa minkäänlaisia mää>räyksiä puhelin- tävä sekä valtion että yksityisen yrittäjän 13545: laitosten rakentamisesta,. anoi yrittäjä toi'- edustaja. 13546: milupaa., jonka myöntäminen jätettiin se- Vaikka yleinen mielipide ankarasti tuo- 13547: naaltin tehtäväksi. mitsi sanottua julistusta pitäen sitä laitto- 13548: Tästä ajankohdasta lähtien on puhelinlai- mana elinkeino-oikeuden rajoituksena, jo- 13549: tosten lukumäärä toimilupajärjestelmän pe- hon olisi ollut saatava vatliopäivien hyväk- 13550: rusteella kasvanut vuodesta vuoteen. Vuo- syminen, on puhelinlaitosten säännöstelemi- 13551: den 1'8'85 lopulla arvioitiin maassa toimivien nen kaikkialla tunnustettu välttämättö- 13552: puhelinlaitosten lukumäärä 19, vuoden 1890 mäksi. 13553: lopulla 67, vuoden 1895 lopulla 198 ja vuo- Maini•ttu julistus oli monessa suhteessa 13554: den 1925 lopulla noin 1,.800. Puhelinkonei'- varsin ylimalkainen ja soi puhelinyrityk- 13555: den lukumäärä on näinä vuosina kasvanut sille suuren vapauden, erittäinkin teknilli- 13556: ollen nykyään noin· 90,000 ja puhelinlaitok- sessä suhteessa. Toimilupa:-ajan määräämi- 13557: V,• . .,..,..P~ y~ Ql. 13558: 13559: s~n se jätj;i. k~akin ta.pauk.se&sa haJlitW:r~en ta.a pääoman saantia puhelinla.itoksia varten 13560: harkin.nllll vara,an. Toimiluvat on yleensä ja hidaatuttaa puhelinlaitosten kehitystä. 13561: myönnetty vain 10 vuodeksi, joten toimi- Mutta Valtioneuvoston päätÖ$ on vaja- 13562: lllpa-ajan lyhyys epäilemättä olisi h.aitalli- vainen vielä useissa muii83Jkin suhteissa. 13563: s~sti, vaikuttanut puhelinyritysten toimin- Siten ei se suo puhelinlaitoksille minkään- 13564: t~at;t, ellei to~~lupia poikke-uksetta olisi lai~ oikeutta vetää johtoja yksityisten 13565: uudistettu. omista,m.ien alueiden kautta,. Edelleen se ei 13566: Valtioue11vosto jull.u!.M!i aset111Skokoelmassa alista puhelinlaitost11 sellaisenaan toimilll- 13567: N :o 88 kesäkuun 2:6 p :nä 1919 ·hyväksy- vasta riippuvaksi, vaan se velvoittaa yrittä- 13568: mänsä päätöksen, joka sisälsi yleisiä mää- jän myös orjallisesti hakemaan toimilupaa 13569: räyksiä puhelintQimilupien myöntämisestä. jokaista johtoa varten, vaikeuttaen häntä 13570: Näissä mää>räyksissä., joina pyrittiin täyden- laajentamasta verkostoaan liikenteen asetta- 13571: tämään v. 1'886 julistusta, on ylimalkaisesti mien vaatimusten mukaan. Vihdoin se ei 13572: säännöstelty rake:o.nettaiVi.en .;puhelinlaittei- sisällä riittäviä ~räyksili siitä, miUaisten 13573: den teknillistä ;rp.ken:n~a, ~Vlistettu puhelin- teknillisten normien.. mukaan puhelinlait- 13574: maksut hallit~valhm hyväksyttäviksi, mää- teita olisi rakenJAAt1J.I.va. ja hauldttaNa. Hal- 13575: ritelty eräissä sub,teissa puhelinlaitosten litus näyttää oll~en tie~q.inen m:,tä puutteel- 13576: suhde liikennöitsijöihin sekä vihdoin pi~ . lisuud~a, sillä jo v. 1.9·19 asetti hallitus ko- 13577: tetty valtiolle oikeus lunastaa puhelinla·itos mitean laatimaan ehdotusta toimenpiteistä 13578: kuusikuukautisen irtisanomisen jälkeen joko maamme pU!helinlaitosten saattamisesta tyy- 13579: kQl\lonaan tai vain osittain. Täten on riis- dyttävään kuntoon ja yleisten rakennusnor- 13580: tetty yksityistaloudellisilta, yritJ;äjiltä se oi- mien määrittelemisestä.. Mainittu komite·a 13581: keudellinen perusta, jolla he yli 30 vuoden jätti jo v. 1924 alkupuolella hallitukselle 13582: aikana ovat huolehtineet maamme puhelin- täydellisen ehdotuksen uudeksi puhelinase- 13583: ta:rpeiden tyydyttämisestä. V aitioneuvos- tukseksi, ehdotuksen uudeksi toimilupaka~ 13584: ton päätös v :lta 1'9.19 nimittäin, suodessaan vaksi, ehdotuksen puhelinta.rkastuksen jär- 13585: hallitukselle myös osittaisen lunastusoikeu- jestämisestä sekä ehdotuksen telrnillisiksi 13586: den, tekee sille mahdolliseksi esim. lunastaa normeiksi rakennuksia varten. 13587: jonkun kaupungin paikallisen puhelinver- Vihdoin on Suomen Puhelinlaitosten 13588: kon ilman keskuslaitteita. Tällaisen lunas- Liitto tehnyt Valtioneuvostolle esityksen 13589: tuksen kautta keskusla:itteisiin. sijoitetut uuden puhelinasetuksen toteuttamisesta. 13590: pääomat saattavat menettää suurimman Jos tarkastamme puhelinlaitosten toimin- 13591: osan arvostaan, mikä yrittäjälle merkitsisi taa maassamme, huoma.amme, että tätä toi- 13592: suurta tappiota. Puhelinyritykset jäävät mintaa ennen kaikkea haittaa riittävän pää- 13593: näin ollen hallituksen mielivallasta. riippu- oman puute sekä hajanaisuus ja epäyhden- 13594: viksi. Jo Y'ksistään tällainen teoreettinen mukaisuus teknillisessa suhteessa. 13595: mahdollisuuskin sisältää huomattavia hait- Maamme paikalliset puhelinverkot tarvit- 13596: toja. Niinpä on erään paikallisen puhelin- seva;t lähivuosina noin 20 miljoonaa mark- 13597: yrityksen, joka useampina vuosina, tarvitsee kaa vuosittain laajennuksiin ja maamme 13598: vuosittain 10--15 milj. markkaa laitteisiinsa, kaukopuhelinyhteyksien tyydyttävään kun- 13599: ollut vaikea saada tarvitsemaansa luottoa, toon saattaminen edellyttää noin 30 miljoo- 13600: joka siis Valtioneuvoston päätöksen vuoksi nan markan sijoittamista laajennuksiin 13601: on muodostunut huomattavasti kalliimmaksi puolentoista vuoden kuluessa. Tämä pää- 13602: sen kautta, ettei se ole voinut saada sille oman tarve tulee kaiJkoota päättäen jatiku- 13603: tarjottua obligatsionilainaa. Sanottu Val- maan vuodesta vuoteen, sillä maassamme on 13604: tioneuvoston .Päätös siis vaikeuttaa ja kallis- puhelimia vain noin 2.4 kappaletta kutakin 13605: V,4. - Puibetiulohja jl.rje&tivä lainsiUidilutU. 13606: 13607: 100 asukasta. kohden, kun niitä esim. Ruot- Viitaten edellä esitettyihin näkökohtiin 13608: sissa on 6.6, Norjassa 5.s, Tanskassa 8.3, saa.lhme täten ktmnioittavimmin anoa, 13609: Saksassa 3.5, Sveitsissä 4.3, Pohjois-Ameri- 13610: kan Yhdysvalloissa 13.1 j. n. e. että Eduskunta kekoittaisi kalli- 13611: Jota suurempi pääoman käyttö puhelin- tusta kiirehtimään lainsäädäntöä pu.. 13612: laitoksia varten on sitä tärkeämpi on saada helinolojen järjestämis61Stii seka miiii- 13613: rakennustoiminta teknillisesti tarkoituksen.. ritte'l.emäiin ne tekniUiset tun'mit, joi- 13614: mukaisella tavalla järjestetyksi. den mukaan uusia pukeli1Uttitteita on 13615: rakennet~ava. 13616: 13617: 13618: Helsingissä syyskuun 7 p :nä 1927. 13619: 13620: 13621: Yrjö Pulkkinen. K. E. Linna. 13622: Taave Junnlla. Tyko Beinikka. 13623: Jalo Lahdensuo. W. W. Tuomioja. 13624: Risto Ryti. Knut Molin. 13625: Max Sergelius. 13626: 13627: 13628: 13629: • 13630: 386 13631: 13632: V,s. - Anom. ehd. N :o 8. 13633: 13634: 13635: 13636: 13637: Vehkaoja y. m.: Maanomistalain vapauttamisesta rau- 13638: tatiealueen aitaamisrasituksesta. 13639: 13640: 13641: E d u s k u n n a; II e. 13642: 13643: Viittaamalla v. 19117< toisillru valtiopäi- vollisuus asettaa, rohkenemme kunnioittaen 13644: villä jätetyn anomusehdotuksen perustelui- ehdottaa, 13645: hin (anom. ehd. N lO 20 V. 15, Liitteet 13646: I-XI) 'sekä samalla toteamalla, että se että Eduskunta kehoittaisi halli- 13647: korvaus, jonka maanomistajat rautBJtei- tusta valmistuttamaan ja Eduskun- 13648: den aitojen ralkentamisesta ja kunnossa- nalle mahdollisimman pian antamaan 13649: pidosta ovat saaneet, on ny.t mhan arvon esityksen voimassa olevan lain muut- 13650: laskemisen ja yleisen hintatason lrohoutu- tamisesta siten, ettii maanomistajat 13651: misen tähden aivan riittämätön vastaamaan vapautetaan rautatiealueen aitaamis- 13652: niitä kustannuksia, joita maanomistajille rasituksesta. 13653: edellämainittu rautatieBJlueen aitaamisvel- 13654: 13655: Helsingissä syyskuun 14 p :nä 1927. 13656: 13657: 13658: Heikki V ehkaoja. E. A. Tuomivaara. 13659: Janne Koivuranta. Jooseppi Kauranen. 13660: M. Paavilainen. Anton V ertanen. 13661: Matti Pitkänen. Juhani Leppälä. 13662: M. Niilekselä. Viljami Kalliokoski. 13663: J. E. Pilppula. E. M. Tarkkanen. 13664: Antti Kuisma. Antti Kukkonen. 13665: E. Lautala. J. G. Ryynänen. 13666: Kalle Kirra. T. Jauhonen. 13667: Kusti Arffman. Uuno Hannula. 13668: Tyb Reinikka. P. Saarinen. 13669: Kaarle Hänninen. J. A. Ihamuotila. 13670: V. Vesterinen. 13671: 386 13672: 13673: V,6.- Anom. ehd. N:o 9. 13674: 13675: 13676: 13677: 13678: Rapo y. m.: Esityksen antamisesta laiksi kalastus- 13679: oikeuden saattamisesta maanomistuksesta riippu- 13680: mattomaksi. 13681: 13682: 13683: E d u s k u n n a; ll e. 13684: 13685: Kuten tunnettua, on maanomistajaluo- kaan kal-astaa muualla kuin aavalla merellä, 13686: kalla maassamme ikimuistoisista ajoista 10 kilometriä rannikolta, joka on kalastus- 13687: alkaen ollut kalastusoikeudet parhaisiin lainsäädännön määräys niille, joilla ei ole 13688: kalavesiin, järviin ja jokiin, mikä oikeus on m:amttaaliin merkittyä v·esiwluetta. Sillä 13689: aikoinaan hankittu ,väkevämpi on heikom- niillä pikkutilallisilla, jotka ovat ennen ol- 13690: man herra'' politiikalla ja joka oikeus sit- leet torppareina, lampuotein1a tai mäkitupa~ 13691: temmin manttaalimiesten vaatimuksesta sää- laisina ja ovat saaneet lunastuslain mukaan 13692: dettiin Ruotsin valtakunnan hallituksen vuokramaansa itsenäiseksi tilaksi ja joiden 13693: aikana laiksi, vuonna 17·34, siis lähes 200 vuokrasopimuksiin ei sisältynyt kalastus- 13694: vuotta sitten. oikeutta, ei itsenäisinä tilallisina:kaan ole 13695: Tämän kalastusoikeutta koskevan lain sen parempia kalastusoikeuksia kuin mitä 13696: (Rak. kaaren 18 luvun 3 § :n) mU!kaan tilattomilla lain mukaan on. Eivätikä myös- 13697: kielletään tilattomilta kansalaisilta, am- kään ne saaristoissa ja muilla rannikko- 13698: mattikalastajiltakin, kalastus muualla paitsi alueilla asuvat pienviljelijät, jotka omista- 13699: aavalla merellä 10 kilometriä rannikolta. vat ainoastaan muutaman hehtaarin alan 13700: - Kun tiedetään, että kalansaanti, aina- maata, ja joiden pääelinkeinona niin ollen 13701: kin keväiseen aikaan, on melkeinpä yksin- pakostakin täytyy olla kalastus, voi miten- 13702: omaan mahdollinen ainoastaan rannikko- kään olla tyytyväisiä nykyiseen järjestel- 13703: vesillä, niin riistää voimassaoleva kalastus- mään, koska heillä on liian vähän sitä vesi- 13704: oikeutta ikoskev·a laki tilattomalta kalastaja- aluetta, joka heidän kalastuskonnukseen 13705: väestöitä oikeuden ihmisinä ja kansalaisina kuuluu, jossa he saisivat lain mukaan ka- 13706: elinkeinonsa harjoittamiseen. Ja onhan lastaa. - Todistettavissa on, että edellä- 13707: yiili!Ilärrettävää, että aavalla merellä kalas- mainitunlaisia tilanomistajia on .Suomessa 13708: tamiseen, jos mieli leipäänsä ansaita, täytyy tuhansittain. Ne toivovat mitä hartaim- 13709: pyydysten olla tavallista suuremmat ja vah- min, että kalastusoikeus saataisiin maan- 13710: vemmat sekä aluksetkin tavallisia rannikko- omistuksesta riippumattomaksi. 13711: aluksia vankemmat, joten näiden työvälinei- Näin ollen kaiken oikeuden ja kohtuuden 13712: den hankkiminen kysyy huomattavia raha- mU!kaan pitäisi kaikkien kalavesien kuulua 13713: summia, joita mahdollisuuksia tilattomilla kaikille ihmisille, kuten ne aikoinaan olivat- 13714: ja pikkutilanomistajilla harvoin on. kin. Poikkeuksia voisi tästä myöntää 13715: Mutta eivätpä kaikki tilanomistajatkaan ainoastaan siinä tapauksessa, jos joku maa- 13716: voi nykyisen kalastusta koskevan lain mu- tilanomistaja istuttaa kaloja maittensa si- 13717: V,6. - Raipo, y. m. 337 13718: 13719: säilä oleviin vesiin. Onhan lisäksi otettava osa man.ttaalinomistajista ei tule koskaan 13720: huomioon, ettei kenenkään maanomistajan luopumaan tästä ansiottomasta oikeudesta, 13721: tarvitse järvistä ja joista minkäänlaista niin olisi toki jo vihdoin saatava laki tässä 13722: huolta pitää, eikä niiden eteen työtä tehdä, kohden korjatuksi siten, että kalastus- 13723: eikä edes veroakaan maksaa. Siksi onkin oikeus tulisi maanomistuksesta riippumat- 13724: nykyinen menettely aivan selvästi luonnon- tomaksi. 13725: lain vastainen. Senpä vuoksi löytyy sellai- Siis kaiken edelläolevan perusteella 13726: siakin maanomistajia, jotka omantuntonsa kunnioittaen anomme, 13727: pakoituksesta ovat antaneet tilattomien ja 13728: yleensä kaikkien kalastusoikeutta nauttimat- että Eduskunta kekoittaisi halli- 13729: tomien ihmisten kalastaa myöskin rannikko- tusta kiireellisesti valmistam,aan ja 13730: vesillä, koska he ovat ymmärtäneet, että antamaan esityksen laiksi, jonka 13731: kyseessäolevan lain määräys on ansiotonta mukaan kalastusoikeus tulisi maan- 13732: oikeutta. Mutta kun tiedetään, että suuri omistuksesta riippumattomaksi. 13733: 13734: Helsingissä, lt5 päivänä syyskuuta 1927. 13735: 13736: 13737: Jussi Rapo. E. Huttunen. 13738: Albin Koponen. Mikko Suokas. 13739: Atte J. Muhonen. Otto Toivonen. 13740: Ville Komu. Jussi Fahler. 13741: Samuli Tervo. K. Hakala. 13742: Antti Lehikoinen. Matti Puittinen. 13743: J. F. Tolonen. Armas Paasonen. 13744: Jalmari Linna. J. F. Aalto. 13745: Toivo Lehto. Otto Pensas. 13746: Edward Setälä. H. Koivulahti-Lehto. 13747: Isak Penttala. Yrjö Welling. 13748: Emil Jokinen. 13749: 13750: 13751: 13752: 13753: 43 13754: 1 13755: 1 13756: 1 13757: 1 13758: 1 13759: 1 13760: 1 13761: 1 13762: 1 13763: 1 13764: 1 13765: 1 13766: 1 13767: 1 13768: 1 13769: 1 13770: 1 13771: 1 13772: 1 13773: 1 13774: 1 13775: 1 13776: 1 13777: 1 13778: 1 13779: 1 13780: 1 13781: 1 13782: 1 13783: 1 13784: •• •• 13785: VALTIOPAIVAT 13786: 1927 13787: 13788: 13789: LIITTEET 13790: VI. 13791: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA- 13792: ESITYS- JA ANOMUSEHDOTUKSET. 13793: 13794: 13795: 13796: 13797: HELSINKI1927 13798: 1 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 13799: • 13800: 341 13801: 13802: Vl,t. - Edusk. esit. N:o 24. 13803: 13804: 13805: 13806: 13807: Kalliokoski y. m.: Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta 13808: 15 päivänä huhtikuuta 1921 annetun lain 9 §:n muut- 13809: tamisesta. 13810: 13811: 13812: E d u s kun n a ll e. 13813: 13814: Voimassaolevan oppivelvollisuuslain 9 ~ tien että valtion taloudessa merkitsevä. 13815: myöntää kunnille oikeuden n. s. supistettu- Tämänlaisen supistetun kansakoulumuodon 13816: jen kansakoulujen perustamiseen ja yllä- yleisemmäksi saattamista tarkoittavan lain- 13817: pitämiseen sellaisissa kansakoulupiireissä, muutoksen aikaansaamiseksi ehdotamme- 13818: joissa yläkouluun pantavien lasten luku- kin 9 ~ :ään otettavaksi uuden 3 :nnen 13819: määrä ei nouse yli kolmenkymmenen. Su- momentin. 13820: pistetulla kansakoulumuodolla on kuitenkin Sanotun 9 ~ :n toinen momentti sisältää 13821: monia siksi merkitseviä etuja, että se olisi määräyksen, että supistettu koulu voi 13822: mielestä;mime saatava yleisemmäksi. Että se toimia piirissä, jossa yläkouluun pantavien 13823: tuottaa sekä kunnille että valtiolle melkoi- lasten luku on 30 pienempi eikä kunta ole 13824: se,sti vähemmän kustannuksia kuin täydel- piiriin perustanut täydellistä kansakoulua. 13825: linen kansa:koulu, on kiistämätön tosiasia. Esiintyy kuitenkin lukuisasti tapauksia, 13826: Selvää myöskin on, että kyseessäoleva jolloin piirin oppilasluku, joka koulua pe- 13827: koulutyyppi on erittäin sovelias palvele- rustettaessa oli yli 30, on syystä tai toi- 13828: maan harvaan asuttujen· ja liikekeskuksista sesta alentunut. Tällaisissa tapauksissa ei 13829: kaukana sijaitsevien asutusryhmien koulun- koulua lain kirjaimen mukaan voida 13830: tarvetta. Kasvatuksellisessa suhteessa se muuttaa supistetuksi kouluksi, vaikka käy- 13831: myöskin tyydyttävästi täyttää tarkoituk- tännössä usein on ollut pakko niin mene- 13832: sensa, jollei oppilaita ole liian paljon. tellä. Tå!män vuoksi olisi momentti niin 13833: Neljäänkymmeneen saakka nouseva oppilas- muutettava, että lain kirjain ei vastaisuu- 13834: määrä voi vielä moitteettomasti kehittyä dessa joutuisi ristiriitaan käytännön kanssa. 13835: supistetussa kansakoulussa. Mielestämme Vielä olisi supistetun koulun oppilasluvun 13836: olisikin supistettujen koulujen ylin oppi- yläraja tämänkin momentin kohdalla koroi- 13837: lasraja korotettava 30 :stä 40 :een. Täten tettava 40 :ksi. Tämän mukaiset muutokset 13838: voitaisiin lukuisissa kansakoulupiireissä ehdotamme tehtäväksi kysymyksessä ole- 13839: -välttyä niistä kustannuksista, jotka aiheu- vaan momenttiin. 13840: tuvat supistetun kansakoulun muuttami- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- 13841: sesta täydelliseksi kansakouluksi. Samoin nioittaen, 13842: voitaisiin monissa pienemmissä piireissä, 13843: joissa koulu vielä on avaamatta tai rakenta- että EdttSknnta hyväksyisi seuraa- 13844: matta, perustaa supistettu koulu täydellisen van lain: 13845: sijasta. Täten syntyvä säästö on sekä kun- 13846: 342 Vl,l. - 8upiostettu Jmnsakoulu. 13847: 13848: 13849: Laki 13850: oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhtikuuta 1921 13851: annetun lain 9 §:n muuttamisesta. 13852: 13853: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhti- 13854: kuuta 1921 annetun lain 9 § näin kuuluvaksi: 13855: 13856: 9 §. Supistettu kansakoulu voi toimia piirissä, 13857: Piirissä, jossa yläkansakouluun pantavien vaikka oppilasluku nousee yli kolmenkym- 13858: lasten lukumäärä nousee vähintään kol- menen, mutta ei yli neljänkymmenen, jos 13859: meenkymmeneen, tulee olla yläkansakoulu kunnanvaltuusto piirin 'kansakoulun johto- 13860: sekä, jos alakansakouluun pantavien lasten kuntaa kuultuaan niin päättää. 13861: luku nousee vähintään viiteentoista, siihen Missä ylä- ja alakansakouluun pantavien 13862: liittyvä kiinteä tai kiertävä alakansa- lasten yhteenlaskettu lukumäärä on kahta- 13863: koulu. kymmentä pienempi, ei kunta kuitenkaan 13864: Jos yläkansakouluun pantavien lasten ole velvollinen näille kustantamaan ope- 13865: lukumäärä on neljääkymmentä pienempi, tusta heidän omassa piirissään, vaan avus- 13866: eikä kunta tahdo piirissä ylläpitää täydel- takoon näiden koulunkäyntiä jonkun muun 13867: listä kiinteää kansakoulua tai kiinteää ylä- piirin kansakoulussa. 13868: ja kiertävää alakansalroulua, annettakoon 13869: opetusta supistetussa kansakoulussa. 13870: 13871: Helsingissä, 17 päivänä syyskuuta 1927. 13872: 13873: 13874: Viljami Kalliokoski. Antti Kukkonen. 13875: K. A. Lohi. E. M. Tarkkanen. 13876: Heikki Vehkaoja. Juho Niukkanen. 13877: p. Saarinen. Kaarlo Hänninen. 13878: Kalle Kirra. Jooseppi Kauranen. 13879: Jalo Lahdensuo. J. Koivisto. 13880: M. Niilekselä. J. G. Ryynänen. 13881: Matti Pitkänen. Pekka Kopsa. 13882: August Raatikainen. E. Lautala. 13883: T. Jauhonen. 13884: 343 13885: 13886: Vl,2. - A.llom. ehd. N :o 16. 13887: 13888: 13889: 13890: 13891: Kukkonen y. m.: Suomen kirja- ja sivistyskielen kanta- 13892: sanakirjan aikaansaamisesta. 13893: 13894: 13895: Eduskunnalle. 13896: 13897: Yhtenä tärkeimmistä aprmeuvoista jokai~ seen yleensä, sen tunnetuksitekemiseen ulko- 13898: sen kansakunnan sivistystyössä on pidettävä mailla ja muutenkin Suomen edustamiooen 13899: sellaista omaa kieltä perusteellisesti selvittä- vieraissa maissa,. tehtävään, jolla maamme 13900: vää ja valaisevaa kantasanaik:irjaa,, Joka si- tultua itsenäiseksi, on mitä tärkein merki- 13901: sältää kaikki yleisessä kirja- ja sivistyskie- tys. Näin ollen ei kenelläkään maamme ys- 13902: lessä tavatta,vat ja käytettäviksi hyväksyt- tävällä pitäisi olla mitään sanotunlaisen pe- 13903: tävät sanat hyvin määriteltyinä ja selitet- russanakirjan aikaansaamista vastaan, sana- 13904: tyinä. 'Tällaioon sanakirjan merkitys sekä kirj'an, jota nimenomaan juuri lainsäädän~ 13905: käytoonöllisille tarkoitusperille, esim. lain- tötyössä eduskunnassakin on kipeästi kai- 13906: säädäntötyölle, että tieteelle on niin suuri, vattu. Tämä kantasanakirja voidaan, sen 13907: että monet kansakuimat sen oivaltaen ovat valmistuttua, panna erikoissanakirjojen poh- 13908: jo aikoja sitten rientäneet joko poliittisten jaksi, tai voidaan rinnall' sen kanssa valmis- 13909: tai tietet\llisten piirien aloitteesta sellaisia taa tuollaisia erikoissanakirjoja, ennen kaik- 13910: aikaansaamaan. Kuuluisin niistä on Rans- kea suomalaisen lakikielen swnasto, jollaista 13911: kan akatemian suuri sanakirja, jota sittem- ei myöskään vielä ole olemassa. Tällainen 13912: min on pidetty esikuvan'a monissa muissa kantasanakirja on siten monesta syystä käy- 13913: maissa. Kuta nuorempi sivistyskielenä jo- tännöllisesti katsoen verrattomasti tärkeämpi 13914: kin kieli on, sitä suurempi on tällaisen sana- kuin kansankielen sanakirja, jota vrurten 13915: kirjan aJ.'Vo ja merkitys. eduskunta jo on auliisti myöntän<yt varoja. 13916: .Suomen kansalla ei vielä ole tällaista sa~ Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- 13917: nakirjaa. YlimaLkaan on kaikki muun luon- nioittaen, 13918: toinenkip. nykyaikainen sana,kirjatyö maas- 13919: samme sekä hyvin nuorta että kokonaan että Eduskunta kehottaisi halli- 13920: omiin hoiviinsa ja satunm.aisen yritteliäisyy- tnsta ryhtymään toimenpiteisiin suo- 13921: den varaan jätettynä. Suomesta muille kie- men kirja- ja sivi!styskielen kantasa- 13922: lille laadittujen sanakirjojen valmistamista nakirjan aikaansaamiseksi niin .hy~ 13923: vaikeuttaa oma:n kielen perussamki,rjan vissä ajoin, että työn alullepanoa 13924: puute. Tämä puolestaan vaikuttaa; ehkäi- varten . voitaisiin ottaa määräraha 13925: sevästi suomalaioon sivistyksen kehkeytymic mwden 1929 menosääntöön. 13926: 13927: HelsingiSsä, U3 päivänä syyskuuta 1927. 13928: 13929: Antti Kukkonen. Tyko Reinikka. 13930: P. Saarinen. 0. H. Jussila. 13931: Juho Niukkanen. Leo Gummerus. 13932: Eero Hahl. Artturi Aalto. 13933: 344 13934: 13935: VI,a. - Anom. ehd. N:o 17. 13936: 13937: 13938: 13939: 13940: Saarinen, P. y. m.: Oikeudenmukaisen suhteellisuuden 13941: aikaansaamisesta valtion oppikoulumenojen jakautu- 13942: Tsessa suomenkielisten ja ruotsink'ielisten koulujen 13943: kesken. 13944: 13945: 13946: E d u s k u n n a 11 e. 13947: 13948: Vuoden 1925 valtiopäiville jättivät alle- tullen tästä suomenkielisten koulujen osalle 13949: kirjoittanut ja eräät muut edustajat ano- 74.s % ja ruotsinkielisille kouluille 25.2 %. 13950: musehdotuksen esityksen antamisesta oi- Oppilasta kohden tekivät kustannukset 13951: keudenmukaisen suhteellisuuden aikaan- näissä valtion ylläpitämissä oppikouluissa 13952: saamisesta valtion oppikoulumenojen jaka- samana vuotena: Smk. 2,392: 98 suomen- 13953: misessa (1t9t2:5 vp. anomusehd. n:o 14). Tämä kielisissä ja Smk. 3,059: 15 ruotsinkielisissä 13954: aloite käsiteltiin loppuun vuoden 1926 val- kiouluissa. Jokainen ruotsinkielinen oppi- 13955: tiopäivillä, jolloin Eduskunta istunnossaan las maksoi siis mainittuna lukuvuotena val- 13956: 20 p :nä viime kesäkuuta antoi tästä aJsiasta tiolle Smk. 666 : 17 enemmän kuin suomen- 13957: hylkäävän päätöksen. kielinen oppilas. Vastaavat numerot yksi- 13958: Syyt Eduskunnan ylläkerrottuun kieltei- tyisten oppilwulujen nauttimasta valtion 13959: seen päätökseen olivat ilmeisesti enemmän avusta samalta lukuvuodelta ovat. suhteel- 13960: poliittista kuin asiallista laatua ja se äänes- lisesti suunnilleen samanlaiset. Edelleen sel- 13961: tyksen tulos, jolla asia EdUSikunnassa lopul- viää kosketellusta sivistysvaliokunnan mie- 13962: lisesti ratkaistiin, oli myöskin siksi epä- tinnöstä, ,että lukuvuosina 19215 ja 1926 jäi 13963: varma (92 ääntä 91 vastaan), ettei se käsi- huomattava joukko suomenkielisen maa- 13964: tyksemme mukaan kuvastanut silloisen- seutuväestön kouluun pyrkivistä lapsista 13965: kaan Eduskunnan todellista mielipidettä. tilanahtauden takia kouluihin pääsemättä, 13966: Tämän väitteen voi sitäkin suuremmalla jollaista ilmiötä mainittuina vuosina ruot- 13967: syyllä esittää, koska vuoden 1926 valtio- sinkielisellä maaseudulla ei ollut juuri en- 13968: päivien sivistysvaliokunta verrattain yksi- sinRään havaittavissa. Päinvastoin on ylei- 13969: mielisesti antoi kosketellussa asiassa myön- sesti tunnettua, että maassamme löytyy 13970: teiseen ponteen päättyvän lausunnon. Näin eräitä sellaisia paikkakuntia, joissa toimii 13971: ollen on olemassa varsin päteviä syitä, joi- useita ruotsinkielisiä oppikouluja - joko 13972: den perusteella olemme päättäneet esittää valtion ylläpitämiä tai valtion apua naut- 13973: tämän asian otettavailmi uudelleen Edus- tivia - siitä huolimatta, että asianomais- 13974: kunnassa esille. ten seutujen ruotsinkielisen väestön luku- 13975: Edellä viitatusta sivistysvaliokunnan määrä - sen kielisten koulujen lukuun 13976: mietinnöstä m. m. ilmenee, että lukuvuo- verrattuna - on suhteellisesti peräti alhai- 13977: tena 1925-1926 olivat valtion oppikou- nen. Tästä johtuukin, että tarpeellista kar- 13978: luista menot yhteensä Smk. 54,013,128 : - , sintaa oppilaita valittaessa tällaisissa olo- 13979: Vl,3. - Saairinen, P. y. m. 346 13980: 13981: suhteissa toimivissa kouluissa on tuskin ha- menikieliseHä ja ruotsinkielisellä väestöllä 13982: vaittavissa, vaan hyväksytään niihin usein tässä maassa on luikumääräänsä nähden 13983: melkein kaikki pyrkijät siitä huolimatta, suhteellisesti samanlainen sivistyneistön 13984: etteivät kyvyltään ja taidoltaan läheskään tarv,e ja että kyseessäolervat tärkeät oppi- 13985: kaikki vastaa niitä vaatimuksia, joita nor- koulumenot näin ollen olisi oikeudenmU!kai- 13986: maalioloissa toimivissa oppikouluissa on sesti suunnilleen j111ettarva väestösuhteen 13987: maassamme totuttu pitämään kohtuulli- perusteella, kunnioittaen ehdotamme, 13988: sina. Tärrnän lisälksi on oppila,sluvun puut- 13989: teessa tällaisiin kouluihin usein hankittu että Eduskttnta. päättäisi kehoittaa 13990: sellaisia oppilaita, joiden äidinkieli ei ole hallitusta kiinnittämään huomiota 13991: sama kuin koulun kieli, vieläpä sellaisia- kysymykseen, miten aikaansaatais.iin 13992: kin, joiden vanhemmat eivät edes ole maan oikendenmukainen suhteellisuus suo- 13993: kansalaisia. menkielisten ja ruotsinki.elisten oppi- 13994: Edellä lausutun perusteella sekä otta- kottlttjen ylläpitä.rnisestä johtuvissa 13995: malla huomioon, että hallitusmuotomme 1.~altiomenaissa sekä telcemää.n siitä 13996: 14 pykälä i1meisesti edellyttää, että suo- Ednskunnalle esityksiä. 13997: 13998: Helsingis..'lä, 14 p :nä syySJkuuta 19217. 13999: 14000: 14001: P. Saarinen. Antti Kukkonen. 14002: Heikki Vehkaoja. Eero Hahl. 14003: Juho Torppa. Juho Niukkanen. 14004: Ansh. Alestalo. Juhani Leppälä. 14005: Bernhard Heikkilä. Walter Mäkelä. 14006: T. A. Aalto-Setälä. W. K. Kuuliala. 14007: J. E. Pilppula. A. A. Neitiniemi. 14008: Kaarlo Hurme. L. Mustakallio. 14009: Viljami Kalliokoski. S. Salo. 14010: Mandi Hannula. Aino Luostarinen. 14011: J. Koivisto. Tyko Reinikka. 14012: J aio Lahdensuo. E. M. Tarkkanen. 14013: E. A. Turja. 14014: 14015: 14016: 14017: 14018: 44 14019: •• •• 14020: VALTIOPAlVAT 14021: 19 2 7 14022: 14023: 14024: LIITTEET 14025: VII. 14026: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY 14027: EDUSKUNTAESITYS 14028: 14029: 14030: 14031: 14032: HELSINKI 1927 14033: VALTIONEUVOS'l'ON KIRJAPAINO 14034: j 14035: j 14036: j 14037: j 14038: j 14039: j 14040: j 14041: j 14042: j 14043: j 14044: j 14045: j 14046: j 14047: j 14048: j 14049: j 14050: j 14051: 349 14052: 14053: VI1,1. - Edusk. esit. N :o 28. 14054: 14055: 14056: 14057: 14058: Tanner y. m.: Ehdotus laiks·i suojeluskuntajärjestön ha- 14059: joittamisesta. 14060: 14061: 14062: Edustkunnalle. 14063: 14064: Suomessa on .vuodesta, HH 7 allro,en toimi- suureilta osaLta käytetty täJlaisen tarpeetto- 14065: nut aseellinen tiärjestö qill.meltä suojelus- man ja vahingollisen a8iellisen joukon yllä- 14066: kunta. Vaikka ota.mme lwkuun sen toimin- pitä:misoon. Tämän jirjfBtön tarkoituk.sena 14067: nan vlliin ra.uiumtHan aikana on se tällä on omistavan luokan etujen suojelemine:n. 14068: aj.a:lla osoitta:utll!llUt maalle ja va,rsinhln sen Onhan useita esinrerikke;jä, jolloin suo!'as- 14069: köyihälle .väJestölle tuhoa tuottavaksi. Jokai- taan tämän järjestön avulla on ikäyty ehkäi- 14070: nen tietää, että suoj~luSkunta on a:lituisena semään työväen taloudellisi·a vaatimuiksia. 14071: vaarana yhteiselile turvallisuudelle sisäisesti Näin ollen onkin moisen järjestön olemtlSSa- 14072: ja ulospäin BaJma:lla kun tiedetään, että tä- olo käynyrt tämän maan suurimmalle k3J'll- 14073: män lllSOOllisen luokkajärjestön kustannuk- sanluokalle si!ksi vastenmieliseksi, että sen 14074: set tulevat valttiolle ja kunnille maiksamaan .toiminta olisi ,lopetettaV!a. Jos edelleenkin 14075: huikeita summia ja varll!t niihin suurim- tahdotaan tässä maassa ylläpitää useampåa 14076: m3J1ta osalta kis1wta3Jn monenlaisilla ve·ro.illa aseellisia järjesiö.jä ja laitoksia kuten ny- 14077: tämän maan iköyhältä kaManosalta. Kuntien kyään, niin käy se kansaolle ylivoimaiseksi. 14078: porvarilliset valtuustot laihjoittelevat suo- Edellä esitetyn perusteella. ehdotamme, 14079: jeluskunnille jatkuvasti kunnan asu:kkailta 14080: veroillla kerättydä suuria summia, sll!mailla että Eduskunta näillä valtiopäi- 14081: kun kuntien vähävM'aisill.e eri raihoJen puut- villä kiireellisenä ottaisi käsiteltä- 14082: toon vuoksi ;voida edes suurimmaillkaa.n hä- väksi ja hyväksyisi senraavan lain: 14083: dän aikana järjestää töitä kun varat on 14084: 14085: 14086: Laki 14087: Suojeluskuntajärjestön hajoittamisesta.. 14088: 14089: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädet.ään tä.ten: 14090: 14091: 1 §. 2 ~. 14092: Ma8$a toimiva aseel1inen yhtymä Suo- Kaikki Suojeluskuntajärjestön hallussa 14093: jeluskunrtajärjestö on heti hajoite.ttava äl- oleva omaåsuus, olkoonpa se mitä laatua 14094: köönkä sillä o1ko tälffiän jälkeen oikeutta tahansa, on luovutettava maan hallitukselle. 14095: jatkaa toimintaansa. Samoin suojeluskuntien yksityisten jäsenten 14096: 350 VII,l. - Suojel'UiskUint&järjestön baJjoittaminen. 14097: 14098: 'haillussa olevat Suojeluskuntajärj-esrolle 4 §. 14099: kuuluvat aseet ova,t iheti luovutettavrut halli- Tämä lruki astuu voimaffil heti ja kumo- 14100: tukselle. taan täten kaikftti tämän lain k:runssa risti- 14101: 3 §. riidassa olevat lairt: ja asetukset. 14102: V aitioneuvoston asiana on an1lala tar- 14103: kempia m:ääräJ!ksj.ä t:ämän lain sove1lutta- 14104: misesta. 14105: 14106: Helsingissä, syyskuun 17 p :nä 1927. 14107: 14108: 14109: William Tanner. Siina Urpilainen. 14110: · Eino Pekkala. K. Kulmala. 14111: Jalmar Virta. Arvo Riihimäki. 14112: J. A. Liedes. Toivo Latva. 14113: A. Turunen. F. Savenius. 14114: J. Aug. Isaksson. Adam Asikainen. 14115: Y. Enne. L. Myllymäki. 14116: •• •• 14117: 14118: VALTIOPAIVAT 14119: 19 2 7 14120: 14121: 14122: LIITTEET 14123: VIII. 14124: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT 14125: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS- 14126: EHDOTUKSET 14127: 14128: 14129: 14130: 14131: HELSINKI 1927 14132: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 14133: Asutustoimintaa, pienviljelyksen edistämistä y. m. koskevia 14134: eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia. 14135: 14136: 14137: 14138: 14139: 45 14140: 1 14141: 1 14142: 1 14143: 1 14144: 1 14145: 1 14146: 1 14147: 1 14148: 1 14149: 1 14150: 1 14151: 1 14152: 1 14153: 1 14154: 1 14155: 1 14156: 1 14157: 355 14158: 14159: VIII,t. - Edusk. esit. N :o 9. 14160: 14161: 14162: 14163: 14164: Tanner y. m.: Ehdotus laiksi Suojärven lahjoitusmaahan 14165: kuuluvien lampuotitilojen pakkoluovuttamisesta. 14166: 14167: 14168: E d u s k u n n a.ll e. 14169: 14170: Senjälkeen kun valtioneuvosto päätök- perintökirjojru yksityisille keinottelijoille 14171: sellään syyskuun 1 päivältä 1927 on an,ta- vastoin sitä ta.rkoitusta, johon Suojärven 14172: nut perintökirjat yksityi!sille liikemiehille lahjoitusmaatiloja aikaisempien valtiopäivä- 14173: ja yhtiöille Suojärven lahjoitusmaahan kuu- päätösten nojalla Dli käytettävä. 14174: luviin erinäisiin tiloihin, on tämä Suojä!I'- Lahjoitusmaiden talonpoikain oikeutta ei 14175: ven seudun talonpoikaisväestön elinehtoja saa jättää rahavallan taUattavaksi. Niillä 14176: kookeva kysymys joutunut sellaiseen vaihee- yksityisillä yrittäjillä ja yhtiöinä, jotka nyt 14177: seen, että laJhjoitusmaiden talonpoiik:ais- ovat sam11eet perintökirj.at, ei ole juriidista 14178: väestön oikeuden pelastamiseksi on ryhdyt- vielä vähemmän siveellistä oikeutta omista- 14179: tävä pi:kaisiin lainswädärrtötoimenpiteisiin. jina hallita sanottuja tiloja, vaan on ne pa- 14180: Puuttumatta lähemmiln kyseessäolevien lah- Lautettava todellisille viljeilijöille. Tarkoi- 14181: joitusmaatilojen vaiheisiin, on tässä yhtey- tuksenmukaisinta tässä suhteessa on mene- 14182: dessä kuitenkin syytä viitata eräisiin tär- tellä siten, että puheenaolevat tilat palaute- 14183: keimpiin seikkoiJJ.in. Kun Suomen valtio v. taan ensin valtion hallintaan ja sen jälkeen 14184: 1880 osti V:enäjän vuorihallitukselta Suo- luovutetaan a'likurperäisen tarkoituksen mu- 14185: järven lahjoitusmarita, mä.äDättiin kauppaan . kaisesti la1ljoitusmaiden talonpojille. Tilat 14186: liittyvässä luovutuskontrahdissa nimen- on pakkoluovutettava valtiolle ilman mitään 14187: omaan, että myynn:i111 tarkoituksena oli va- korvausta sekä lmrva.uksetta hwvutettava 14188: rata 1aihjoitusmaiden talonpojille tilaisuus myöskin laihjoitusmaa-alueiden talonpojille 14189: saada asumansa tilat omikseen, s. o. että ne ja tilattomalle väestölle. Kun tiloihin kuu- 14190: oli .aikanaan luovutettava verotiloina täydel- luu laajoja metsäalueita,, voitaisiin se osa 14191: lä omistusoi:keudeHa tilojen viljelijöille. tällaisista metsäalueista, joita muodostetta- 14192: Kun perintökirjat nyt on annettu yksityi- vat viljelys- ja asuntotilat eivät tarvitse, 14193: sille keinottelijoille ja yhtiöille, on lahjoi- muodostaa kunnallismetsiksi. 14194: tusmaiden luovutuksen alkuperäinen tarkoi- Jotta ylläoleva järjestely tulisi tarkoituk- 14195: tus syrjäytetty ja; lahjoitusmaiden talonpoi- senmukaisesti t.oimeenpannuksi, on sen täy- 14196: kie·n oikeuksia syvästi lowkattu. Se seikka, tänt.öönpano jät.ettävä Suojärven kunnan ja. 14197: että yksityiset yrittäjät ovat häikärlemät- Korpiselän pitädän Ågläjärven kyläkunnan 14198: tömällä keinottelulla aikanaan onnistuneet talonpoikien ja tilattoman väestön muodos- 14199: saamaan ,lampuotioilreudert" kyseessäole- taiii1alle elimelle. 14200: viin tiloihin, ei olisi, kuten useat huomatta- Ylläesitettyjen nä:kökohtien perusteella 14201: vat lakimiehet ovat osoittaneet, oikeuttanut esitämme 14202: heitä saama;an perintökirjoja. Hallitus ei Eduskunnan hyväksyttäväksi seu- 14203: näin ollen olisi ollut velvoHinen antamaan raavan lakiehdotuksen: 14204: 356 VIII,l. - Suojärven lahjoitusmaat. 14205: 14206: Laki 14207: Suojärven lahjoitusmaahan kuuluvien lampuotitilojen pakkoluovuttamisesta. 14208: 14209: Eduskurm,an päätöksen muikaisesti säJädetään täten: 14210: 14211: 1 §. mentissa mainittuihin tarkoituksiirn, anrnet- 14212: Ne Suojärven lahjoitusmaahan kuuluvat takoon ne ikunnallismetsinä Suojärven kun- 14213: tilat, joihin on myönnetty perintökirjat val- nalle ja Korpiselän pitäjän Ägläjärven ky- 14214: tioneuvoston päätöksellä syyskuun 1 päi- läkunnalle. 14215: vältä 1927, pakkoluovutettalmon heti tämän Tässä § :ssä mainitut toimernpiteet on lop- 14216: lain voimaan rustuttua ilman korvausta pe- puun saatettava vuoden kuluessa tämän lain 14217: 6ntökirj.ojen saajilta tai ni!iltä, joi1le nämä voimaan astumisesta. 14218: ovat oikeuteillSa siirtäneet, vrultion väliUö- 14219: mään hallintaan. 3 §. 14220: Täanän lain toimeenpanosta pitää huolta 14221: 2 §. Suojärven kunnan ja Korpiselän Ägläjär- 14222: Tämän lain noj,alla va:ltiolle pakkoluovu- ven kyläkunnan talonpoikien ja tilattomien 14223: tettuja asutukseen sopivia alueita luovutet- muodostama järjestelylmmitea.. 14224: ta;koon korvauksetta täydellä omistusoikeu- Järjestelylmmitean valitsevat yleisessä ko- 14225: della vi,ljelys- ja asuntotiloiksi lahjoitus- kouksessaan Suojärven kunnan ja Korpise- 14226: maiden tilaittomalle ja talonpoikaisväestölle län Äglä:j.ärven kyläkuuman talonpojat, 14227: sekä lisämaiksi jo muodostettuihin tiloihin, jotka viljelevät tilojaan pääasia,ssa omalla ja 14228: jotka ovat lisämaan tarpeessa. perheensä työvoimalla, ja mainittujen paik- 14229: Mikäli aluetta ei käytetä edeUisessä mo- kakuntien tilattomat. 14230: 14231: 14232: Helsingilssä syyskuun 19 päivänä 1927. 14233: 14234: 14235: William Tanner. J. A. Liedes. 14236: Arvo Riihimäki. Eino Pekkala. 14237: F. Savenius. L. Myllymäki. 14238: K. Kulmala. 14239: 357 14240: 14241: VIII,z. - Edusk. esit. N :o 25. 14242: 14243: 14244: 14245: 14246: Vesterinen y. m.: Ehdotus laiksi asutustoiminnan ra- 14247: hoittamisesta. 14248: 14249: 14250: E d u s k u n n a ll e. 14251: 14252: Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka Eduskunnan hyväksyttäväksi seu- 14253: sisältyvåt !hallituksen 1926 v:altiopäiville an- raavan ehdotuksen laiksi asutustoi- 14254: tamaan esitykseen asutustoiminnan rahoitta- rruinnan rahoittamisesta: 14255: n~i:sesta, esitämme kunnioittaen 14256: 14257: 14258: 14259: 14260: Laki 14261: asutustoiminnan rahoittamisesta. 14262: 14263: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten: 14264: 14265: 1 §. Ensimäisessä momentissa mainitusta mää- 14266: Maan hankkimisesta asutustarkoituksiin rärahasta on valtioneuvosto oikeutettu myös- 14267: 25 päivänä marraskuuta 1922 annetussa kin a:nrta:tnaan Osuuskassojen Keskuslainara- 14268: laissa edellytetyn asutustoiminnan rahoitta- hasto-osakeyhtiölle lainaksi varoja sen toi- 14269: miseksi ja vapaaehtoisen maan hankkimisen mesta edelleen lainatta.viksi asutustarkoituk- 14270: helpottamiseksi myönnetään valtionvaroja siin joko suoraan taikka asutus- tai osuus- 14271: sekä lainoja niistä sillä tavalla kuin tässä kassojen välityksellä. 14272: laissa säädetään. Käteisen rahan ohella osoitetaan asutus- 14273: Edellisessä momentissa mainittua lakia tarkoituksiin käytettäväksi obliga.tioita. 14274: kutsutaan tässä laissa asutuslaiksi. Varoja, jotka kertyvät vuotuismaksuina 14275: valtionvaroista kunnille ja maa.nosto-osuus- 14276: 2 §. kunnille maanostoon, tilattomille osittamista 14277: Määrärahasta, jonka Eduskunta asutustoi- varten, tätä ennen myönnetyistä lainoista, 14278: minnan .rahoittamiseen osoittaa, valtioneu- on valtioneuvosto niinikään oikeutettu anta- 14279: vosto, sittenkuin siitä on varattu tarpeelli- maan lainaksi Osuuskassojen Keskuslainara~ 14280: nen määrä asutuslain mukaan vapaaehtoi- hasto-osakeyhtiölle asutustarkoituksiin käy- 14281: sesti tai pakkolunastuksella hankitun maan tettäväksi. 14282: lunastuhinnan suoritukseen siinä järjestyk- 3 §. 14283: sessä kuin sanotussa laissa säädetään, siirtää Tämän lain estämättä on jokainen Suomen 14284: tarpeen mukaan varoja asutushallituksen kansalainen, joka sitä haluaa, asutuslain 2 14285: hoidossa olevaan asutusrahastoon. § :n säännöksen mukaisesti oikeutettu vilje· 14286: 358 VIII,~2. - AsllltUJstoi:minnan r·ahoittam•inen. 14287: 14288: lys- tai asuntotilan hankkimiseksi saamaan kuus sekä pidätettävä itselleen oikeus nostaa 14289: valtion ja kunnan viranomaisten apua sekä erääntyvä lunastushinta valtiokonttorista.; ja 14290: valtion välitystä niillä ehdoilla ja. siinä jär- e) rakennus- ja viljelyslainoiksi valtion 14291: jestyksessä kuin asutuslaissa säädetään; ja metsämaista sekä sen virkataloista muodos- 14292: tapahtuu silloin sekä vapaaehtoisesti että tettujen asutustilain haltijoille. 14293: pakkolunastuksella hankitun maan lunastus- Edellä a), b) ja d) kohdassa mainittuihin 14294: hinnan suorittaminen viimeksimainitun lain tarkoituksiin voidaan myös käyttää obli- 14295: mukaisessa järjestyksessä. gatioita, a) ja b) kohdassa mainituissa ta- 14296: pauksissa asutushallituksen harkinnan mu- 14297: kaan sekä d) kohdassa mainitussa tapauk- 14298: 4 §. sessa noudattamalla mitä 8 § :ssä on obli- 14299: Asutusrahaston varoja on asutushallitus gatioiden käytöstä .säädetty. 14300: oikeutettu käyttämään : 14301: a) maakiinteistöjen ostoon valtiolle asu- 14302: tustarkoituksiin käytettäviksi, näin ostettu- 5 §. 14303: jen kiinteistöjen hoitoon ja niiden osittamis- Asutus- ja osuuskassat voivat niille tämän 14304: kustannuksiin, tarpeellisiin järjestelytöihin, lain mukaan myönnetyistä varoista antaa 14305: jotka suoritetaan ennenkuin kiinteistöistä ma.anosto-, rakennus- ja viljelyslainoja. 14306: muodostetut asutustilat yksityisille luovute- OsuuSJkasso j en Keskuslainarahasto-osake- 14307: taan, kiinteistöillä tehtäviin välttämättömiin yhtiö voi antaa 1 momeilLtis1sa maoin,ittuja 14308: kuivatus- ja tientekotöihin sekä, poikkeus- lainoja henkilöille, jotka. eivä.t ole liittyneet 14309: tapauksissa, näistä kiinteistöistä muodoste- osuuskassan jäseniksi. 14310: tuilla asutustiloilla suoritettaviin raivaus- ja 14311: rakennustöihin ; 6 §. 14312: b) lainojen antamiseen kunnille kiinteis- Maanostolainoja annetaan tämän lain no- 14313: töjen ostoa varten asutustarkoituksiin asu- jalla henkilöille, joille asutuslain mukaan 14314: tuslain muka.aJl käytettäviksi sekä niillä suo- voidaan valtion välitystä käyttäen hankkia 14315: ritettavia kuivaus- ja tientekotöitä varten; maata tai lisämaata; ja on hankittavan 14316: c) rakennus- ja viljelyslainojen antami- alueen laajuuteen, laatuun sekä siihen luet- 14317: seen 13 § :ssä mainituissa tapauksissa. sekä taviin etuihin, samoinkuin lunastuhinnan ja 14318: lisäksi sellaisessa. kunnassa asuvalle henki- sen suorittamiseksi annettavan lainan suu- 14319: lölle, jossa ei ole asutuskassaa eikä asutus- ruuteen nähden noudatettava maan vapaa- 14320: lainausta tämän lain mukaan harjoittavaa ehtoista luovutusta koskevia asutuslain sään- 14321: osuuskassaa, niin myös henkilölle, jolle on nöksiä. 14322: asutuslain mukaan hankittu maata hänen 14323: kotikuntansa ulkopuolelta, samoinkuin siir- 7 §. 14324: toasutusta varten; Henkilöille, jotka ovat vapaaehtoisesti 14325: d) väliaikaisten lainojen antamiseen kun- myyneet asutustarkoituksiin maata ja ha- 14326: nassa, jossa ei ole asutuskassaa eikä asutus- luavat nostaa lunastushinnan tai sen osan 14327: lainausta tämän lain mukaan harjoittava.a ennenkuin se erääntyy, v.oi Osuu\Sikassojen 14328: osuuskassaa, asuville sellaisille henkilöille Keskusla:inarailliasto-osa'key;htiö antaa väliai- 14329: jotka ovat vapaaehtoisesti myyneet asutus- kaisia lainoja hyväksymäänsä vakuutta vas- 14330: tarkoituksiin maata ja haluavat nostaa lu- taan sekä pidättämällä itselleen oikeuden sen 14331: nastushinnan tai sen osan, ennenkuin se suoritukseksi käyttää vastaava osa asutus- 14332: erääntyy maksettavaksi; ollen asutushalli- tai osuuskassasta annetusta maanostolai- 14333: tuksen hyväksyttävä lainoista annettava va- nasta. 14334: VII1,2. - Ve~ste,rlinen, y. m. 359 14335: 14336: 8 §. siin ynnä muihin olosuhteisiin katsoen myön- 14337: Lainoista, joista mainitaan 6 ja 7 § :ssä, on tää pitehnystä lainan kuolettamisen alkami- 14338: maksettava rahassa. ja obligatioissa niin sessa enintään kymmenen vuotta sekä va- 14339: suuri osa, kuin asutuslain mukaan olisi kum- pautusta koron maksusta enintään viisi 14340: massakin maksuvälineessä suoritettava. vuotta. 14341: 12 §. 14342: 9 §. Tila, jonka hankkimista varten on asutus- 14343: Jos maanostolainan antaa asutuskassa tai kassasta ta} suoraan Osuuskassoj,e·n Keskus- 14344: suoraan Osuuskassojen, Keskuslaina.rahast.o- lainarahasto-osakeyhtiöstä annet1tu maan- 14345: oskeyhtiö, noudatetaan, sen lisäksi mitä 6, 8 ostolaina tämä.n lain mukaarL,, joutuu asu- 14346: ja 11 § :ssä sekä 12 § :n 1 momentissa sääde- tustirlala.in a:}a;rseksi. 14347: tään, ja huomioonottaen 16 § :n määräykset, Edellisessä momentissa mainitun lain 14348: maanhankkimismenettelystä, l unastettavan alaiseksi ei joudu tila, jos maanostolaina sen 14349: alueen erottamisesta itsenäiseksi tilaksi, kiin- hankkimiseksi on annettu osuuskassasta. 14350: nityksenhaltijan oikeudesta sekä lunastus- Maaherran on lohkomispäätöksessä mää- 14351: hinnan tallettamisesta ja nostamisesta sa- rättävä, onko tila asutustilalain alainen sekä 14352: moinkuin kaikessa muussakin asutuslain va- onko se viljelys- tai asuntotila. 14353: paaehtoista maanluovutusta koskevia sään- 14354: nöksiä. 13 §. 14355: Milloin maanostolaina on annettu osuus- Jos Osuuskassojen Kes'kus;lainamh.asto-osa- 14356: kassasta, sovelletaan asutuslain edellisessä keyhtiö kieltäytyy antamasta rakennus- tai 14357: momentissa mainittuja säännöksiä vain sen viljelyslainaa henkilölle, joka ei ole liittynyt 14358: mukaan kuin 6, 8 ja 11 § :ssä säädetään. osuuskassan jäseneksi, voi asutushallitus, 14359: kuten 4 § :ssä säädetään, antaa hänelle sel- 14360: 10 §. laisen lainan asutusrahastosta. 14361: ·Tämän lain mukaan voidaan myöntää hal- 14362: pakorkoisina kuoletuslainoina maanhinnan 14 §. 14363: suorittamista varten vuokra-alueensa omak- Kunnanvaltuustolla olkoon valta päättää, 14364: seen lunastaneille tai muulla tavalla maan- onko tässä laissa säädetty lainanauto ku:n:- 14365: vilj·elystä varten maarta hankki111eille pie,nvil- nassa tai jossakin sen osassa tapahtuva asu- 14366: jelijöille, jotka ovat hankkineet maansa 1 tuskassasta, vaiko sellaisesta kunnan alueella 14367: päivän tammikuuta 1918 jälkeen eivätkä ole toimivasta osuuskassasta, joka on ilmoit- 14368: käyttäneet maanhinnan ,suorittam!isessa vai- tautunut tällaiseen lainanantoon haluk- 14369: tion välitystä. kaaksi ja esittänyt siitä kunnanvaltuustolle 14370: Niinikään voidaan lainoja myöntää itse- Osuuskassoj.ern KeskuSlaina,rahmsrto-osakeyh- 14371: näistyneiden vuokra-alueiden omistajille tiön hyväksymän sitoumuksen. Kunnanval- 14372: välttämättömien rakennusten rakentamiseen tuuston päätöksestä, jolla. lainanauto on us- 14373: tai uudistamiseen. kottu osuuskassalle, on, sittenkuin se on saa- 14374: nut lain voiman, ilmoitettava maaherralle, 14375: 11 §. asutushallitukselle sekä Osuuskassojen Ke.s- 14376: Valtioneuvoston vahvistamien ohjeiden kuslainarahasto-osakey h tiölle. 14377: mukaan voiva.t OsuUSikass'ojen KeSkuslaina- 14378: rahasto-osakeyhtiö sekä sen suostumuksella 15 §. 14379: asutus- ja osuuskassat maanosto-, rakennus- Jos kunnanvaltuusto on päättänyt asutus- 14380: ja viljelyslainan saajalle hänen varallisuu- kassan lakkautettavaksi, siirtyy siitä annet- 14381: teensa sekä tilalla tehtäviin perusparannuk- tujen lainojen hoito kunnallislautakunnalle, 14382: 360 VIII,2. - A:SllltuJstoiminnan rahoittaminen. 14383: 14384: kunnes lainat on takaisin peritty, ellei sopi- sanotun ilmoituksen tehtyään peruuttaa 14385: musta lainojen siirtämisestä osuuskassalle osuuskassalle myöntämänsä oikeus tässä 14386: saada aikaan. laissa säädettyyn lainanantoon. Peruutta- 14387: 16 §. mispäätöksestä on ilmoitettava maaherralle, 14388: Osuuskassojen Keskuslainarahasto-osake- asutUSih:allitulkseHe ,ja Osuuskassojen Kes- 14389: yhtiön tulee maatalousministeriön silmällä- kuslaina.rahasto·osakeyhtiölle. 14390: pidon alaisena valvoa, että asutus- ja osuus- Osuuskassan, joka on menettänyt oi- 14391: kassat tämän lain mukaan tapahtuvassa lai- keutensa lainausliikkeen harjoittamiseen, on 14392: nanannossa noudattav111t lakia sekä, asiJasta; kuitenkin huolehdittava tämän lain mukaan 14393: annettuja mää~ä,yksiä. antamiensa lainojen hoidosta ja takaisin pe- 14394: rimisestä. 14395: 17 §. 18 §. 14396: Jos osuuskassa laiminlyö sille tämän lain Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- 14397: mukaan kuuluvan tehtävän tai siinä ei toimi tamisesta annetaan asetuksella. 14398: siten, kuin lainanhakijain etu ja tarkoituk- Ehdot, joilla. lainat anneta1an Osuuskasso- 14399: senmukainen asutustoiminta vaativat, ol- jen KeSikus:lainaraJhasto-os,a:k:e:yJhrt;iöUe, sekä 14400: koon kunnanvaltuustolla valta, ilmoitettuaan tässä laissa mainitussa muussa lainanannossa 14401: a8iasta Osuuskassojen Keskuslaina.mhasto- noudatettavat tarkemmat ohjeet vahvistaa 14402: osakeyhtiön johtokunnalle, vuoden kuluttua valtioneuvosto. 14403: 14404: Helsingissä, 15 p :nä syyskuuta 1927. 14405: 14406: 14407: Vihtori Vesterinen. Uuno Hannula. 14408: Antti Kukkonen. Juhani Leppälä. 14409: P. V. Heikkinen. M. Paavilainen. 14410: Matti Pitkänen. Heikki V ehkaoja. 14411: K. A. Lohi. Anton V ertanen. 14412: Viljami Kalliokoski. J, Kauranen. 14413: Tyko Reinikka. E. Tukia. 14414: E. M. Tarkkanen. Kaarlo H.urme. 14415: 0. Kontio. E. Lautala. 14416: P. Saarinen. Walter Mäkelä. 14417: Kalle Kirra. Emil J utila. 14418: L. Mustakallio. P. Kankkunen. 14419: E. A. Tuomivaara. Aino Luostarinen. 14420: J. A. Ihamuotila. Antti J unes. 14421: 361 14422: 14423: VIII,3. - Edusk. esit. N :o 26. 14424: 14425: 14426: 14427: 14428: Tabell y. m.: Ehdotus laiksi valtion metsämaiden asut- 14429: tamisesta ja niillä olevain vuokra-alueiden lunastami- 14430: sesta 20 p:nä toukokuttta 1922 annetun lain muutta- 14431: misesta. 14432: 14433: 14434: E d u s k u n n a ll e. 14435: 14436: Valtion metsämaiden asuttamis:kysymys .alkamaan korven raivauksen joko ilman tai 14437: on muodostumassa mel'lkitykselliseksi osaksi aivan pieniUä sä:ästöillään ja sen vuoiksi ovat 14438: yleisessä asutuspolitiikassa. Luonnollinen pakoi tetut turvan tumaan korkeakorkoisiin 14439: väestön lisäys ja toisaalta n. s. rintamaiden lainoilhin, niin muodostuVIa:t ,täten jo alku- 14440: asutuksi tuleminen ovat niitä tekijöitä, jotka vaikeudet suurta tarmoa ja sitkeyttä kysy- 14441: pakottavat asutuJben suuntautumaan yhä viksi. Kertynyt velkataakka ja; jatkuva 14442: enemmän taka:maiille. Va1tion metsämaat pääoman puute pakoirttaa kivehöön asettu- 14443: ova,t saaneet myöskin asuj amia nyikyiselle 14444: 1 neen raivaajan usein jättämä,ä;n raivaus- 14445: järjestelmälle ominaisten pulakansien joh- työnsä kesken ja menemään ka;pitalisteille 14446: dosta. Moni suuriperheinen eläjä on ainais- myymään työvoimaansa, pä:ästäkseen taas 14447: ten pulien uhatessa ryhtynyt suunnittele- perheineen hiukkasen eteenpäin. Valtion 14448: maan kauemmaksi maaseudulle muuttamis- metsämaiden asukkaita on kllinnustanut täl- 14449: ta, voidakseen turvata ma.anvilj:elyksen laiseen nälän ja kärsimysten koulussa kamp- 14450: kautta paremmin itsensä ja perheensä toi- pailemiseen usko, että heidän taisteluunsa 14451: meentulon. Liikeseutuja ympäröiviHe maii- suhtaudutaan vallassaoli1jain taholta ym- 14452: le, vaikkapa niissä olisi vielä suuriakin vil- märtämyksellä ja että he joskus tulevat 14453: jelyksel1e raivaamattomia aloja, ei ole ny- saaana.an raadarrmastaan korvausta. Vaati- 14454: kyisten yksityisomistusoikeutta luonnehti- mukset eivät ole olleet suuret. Itsenäinen 14455: vien seikkojen vuoksi mahdollisuutta päästä talous, jossa voi perheineen saada toimeen~ 14456: asettumaan, koslkapa jo yksistään maa.pohjan tulons.a, siinä se päämä.ärä, joka korvenrai- 14457: lunastamiseen rfm.Jrvittai·siin suuret pääomat. vaa·jan silmissä on häämöittänyt korv.auk- 14458: Suurin osa uudisraivaa:jiksi aikovista on pa,- sena mi·ehuusvuosii€Il' a!llikarasta työstä ja 14459: koitettu näin ollen suuntaamaan ajatuksen- taistelusta ka.rua luontoa vastaan. Mutta 14460: sa niihin mahdollisuuksiin, joita takamaille tämä toive on kerta toisensa jälkeen pettä- 14461: asettuminen tarjoaa. Pitkien, tiettömien nyt. Porvariston sanelema lainsäädäntö- 14462: taipa1eiden taakse muuttami·nen ei usein- työ on aina jättänyt raatajain edut toisar- 14463: kaan näyttäne lohdulliselta, mutta rautainen voiseen asemaan ja asettanut etutilalle suur- 14464: paklm, nälikä, ja vaisto puolustaa olemassa- ten omistajwin ja valtion etunäikökohdat. 14465: oloaan viimeiseen saakka, ajaa kuitenkin V. 1922 sääsi Eduskunta lain valtion 14466: yrittämään ja tekemään parhaansa. Kun metsäanaid€U asuttamisesta ja niillä oLevien 14467: tällaiset uudisasuikka.at useimmitei!1 joutuvat vuokra-alueiden lunastamisesta, jota lakia 14468: 14469: 46 14470: 362 VIII,3.- Valtion metsämaiden asuttaminen. 14471: 14472: kuluvarn vuoden kevä1ällä eräi>ltä kohdiltaan vawja jäävänsä vielä itsenäistyttämistoimen- 14473: muutettiin. Näillä toimenpiteillä, ottaak- piteen jälkeenkin asutustila1ain mukaisen 14474: semme esimerkit cvain myöhäisimmältä holhouksen alaiseksi, joten itsenäisyys on 14475: ajalta, ovat vallassa olijatkin tunnustaneet vain paperilla. 14476: kysymyksen tärkeyden ja sen yhteiskunnal- Ne kokemukse't, j~oita mainitun 1a:in vaiku- 14477: lisen luonteen. Mutta siitä huolimatta on tuksesta jo tällä kertaa on, vaativat, että 14478: raivaajain oikeuksien turvaaminen jäänyt asiaan puututa1a'l1 ja ·korj.ataan se vääryys, 14479: vain muu<tamien tulkinnanalaisten ja vailla jonka alaiseksi valtion metsämaiden raivaa- 14480: kaikkea merkitystä olevien pykälien va,raan. jat ocvat joutun,e,et. VäJhimmät niistä vaa.ti- 14481: V altio:ru metsämaiden asuttamis,ta koske- muksista, jotka ·olisi sove:llutett1a:va valtion 14482: van lain kelvottomuudesta cvoitaisiin mai- metsämai'den asuttamista •koskevaam Jakiin, 14483: nita lukuisa joukko esimerkkejä. M. m. ovat: 14484: metsämaan saa·nti on yksi niitä kysymyksiä, 1) että maata ja metsää annetaan, vallit- 14485: jotka on laissa jätetty aivan epämää~äisten sevat olosuhteet huomioon otta.en, il'iittä- 14486: ja tulkinnasta riippuvain säännösten va- västi; 14487: raan. As~anomaiset ovat kokonaan ·epätie- 2) että maa ja tarpeemnen metsämaa 14488: toisia siitä, minkä verran heille suvaitaan annetaan ilmaiseksi ; 14489: metsämaa,ta antaa. Lisäksi on lainsäätäjä 3) että mittasuhte.et arvopuiden kokoon 14490: kokonaan j,ä,ttän~t sivuseikaksi sen, miltä TI'ruhden koroitetaa:n; 14491: mahdollisuuksia valtion metsämaiden rai- 4) että tilat itsenäistyUäiillisen kautta 14492: vaa.jilla on suoriutua niistä, useinkin suuriin vapautetaan myöskin asutustilalain hol- 14493: summiin n~ousevista lunastussummista, joi- houksen a1aisuudesta; s~ekä 14494: den alaiseksi itsenäiistyvlit valtion metsämM- 5) että la'kiin ei jätetä niitä lain alaisiksi 14495: den asul~kaat joutuvat siitä huolimatta, että joutuville ikävyyksiä tuottavia tulkinta- 14496: he omana työllään ja aivan alusta allkaen mahdollisuuksia, joita V·Oimassa()leva laki 14497: ovat antaneet tilwksilleen sen arvon mikä nykyään sisältää. 14498: niil1ä nyt havaitaan olevan. Ed~lli>sis,tä sei- Viitaten edelläs.anottuuru ehdotammekin, 14499: ,koista johtuukin, että voimrussa.olevan lain 14500: mwkaisia itsenäistyttämistoimern:p]teitä Ddo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14501: tetaarr enemmän peljäten kuin iloiten. van lakiehdotuksen: 14502: Sitäpaitsi t~etää jokainen metsämaan ra•l- 14503: 14504: Laki 14505: valtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä olevain vuokra-alueiden lunasta- 14506: misesta 20 p:nä toukok. 1922 annetun ja eräiltä kohdiltaan 20 p:nä toukokuuta 14507: 1927 muutetun lain muuttamisesta. 14508: 14509: Eduskunn'a'n pä.ätöksen mukaisesti kumotaan 20 päivänä toulwkuuta 1922 annetun 14510: ja 20 p :nä toukokuuta 1927 muutetun lain 17, 19 ja 22 §, lisätään § :t 32 a, 43 a ja 14511: 46 a, sekä muutetaan § :t 1, 3, 4, 5, 7, 16, 20, 21, 23, 33, 36, 37, 38, 43 ja 46 näin 14512: kuuluviksi: 14513: 14514: 1 §. takoon niille valtion omistamille metsä- 14515: Viljelyksen ja tila:ttoman väestön pysy- maille, joista puhutaam 3 päivänä syys- 14516: väisen asuttamisen ·edistämrseksi perustet- kuuta 1886 annetun metsälain 1 § :ssä, sillä 14517: VIII,3. - Talbe1l, y. m. 363 14518: tavalla kuin tärssä rlaissa sä:ädetään, asutus- :Metsiimaata annettakoon asuntotilalle 14519: tiloiksi nimitettyjä viljelys- ja asuntotiloja. Etelä-Suomessa ja siihen verrattavissa. osissa 14520: Tämä lll!ki ei kuitenkaa;n koske Ahvenan- maata korkeintaan kahdeksan !hehtaaria ja 14521: maan maarkun:ruassa sijaitsevia valtion met- Lapissa ja siihen verrattavissa osissa Poh- 14522: sämaita. JOls-.-,uomea korkeintaan kaksikymmentä- 14523: 3 §. viisi h(:·htaaria kasvuHista metsämaata. Ha- 14524: Viljelystilaksi tark!oitettuun tilaan ero- kemms- ja arvopurhin nähden noudatetta- 14525: tettakoon, paikanisia liik!esuhteita ja maa- koon mitä 3 § :n 3 ja 4 momenteissa sääde- 14526: talousoloja silmälläpitäen, niin paljon virl- tään. 14527: jeltyä ja viljelyskelpoista maata, että vil- 14528: 5 §. 14529: jelijä perheineen V·oi siitä saa:da toimeen- 14530: V:illjdystila muodo.stettalwon korkeintaan 14531: tulonsa. Lisäksi annettakoon tilalle kasvul- 14532: viiteen ja asunt.otilla korkeintaan kolmeen 14533: lista metsämaata niin suuri a1la, että metsän 14534: palstaan, niihin lukematta niitä etwja, 14535: ollessa säänrnöUi,sessä tuottokunnossa, vilje- 14536: mitkä 6 § :ssä mainitaan. 14537: lijä voi siitä saada jatkuvasti tarvitse- 14538: Sellainen ni·it.ty tai vhljelysmaa, jota ei 14539: mansa. mä:ä:rän kotitarveipuita.. Kasvullista 14540: katsota tarkoituksenmukaiseksi asutustilalle 14541: metsämaata. annettakoon tilalle Etelä-Suo- 14542: anta•a, mutta jonka tuottoa tila alkuaikoina 14543: messa ja siihen verrattavissa osissa maata 14544: tarvitsee, voidaan a:n:taa. nautittaviaksi mää- 14545: korkeinta·an neljäkymmentä hehtaaria ja 14546: räajaksi, 'korkeintaan ka'hdeksikymmenl>ksi 14547: I1apissa, sekä siihen vermtta:vissa osrissa, Poh- vuodeksi. 14548: jois-SuOtillea korlmintaran satavi]sikymmentä 14549: hehtrua,ria. 7 §. 14550: Jos tilaa perustettaessa katsota:an välttä- Valtion metsämaata voidaan myös valtio-' 14551: mättömäksi antaa sille rakennuspuita tilan neuvoston kussakin eri tapauksessa teke- 14552: ulkopuolelta, leimattakoon niitä metsähal- mäLlä pä,ätöksellä luovuttaa 'liitettäväksi lä- 14553: linnon toimesta tarpeen mu:ka·an lähistöllä heiseen ympäristöön syntyneisiin sellaisiin 14554: olevasta metsästä, ja on asuka,s oikeutettu 'pientiloilhin joilla ei ole mahdollisuutta lisä- 14555: ne määräajan kuluessa lunastuksetta met- maan muualta saantiin, joko siten että täl- 14556: sästä pois viemään. laisesta tilas1ta siihen liittämäHä Viljelyskel- 14557: .Tos tila:lla on puita, joiden l•ä:pimitta on poista tai metsämruata muodostuu sellainen 14558: kuuden metrin km~eudelta maasta mitaten vHje,lystila, kuin 3 § :ssä, sääde.täänr, tahi si- 14559: kal~sikymmentäkaksi senttimetriä tai enem- ten, että tilialle tarpeen muka1an luovutetaan 14560: män, yli kotitarpeen ja tilan haltija ei ha- 6 § :ssä lueteltuja etuja. 14561: lua niitä kaukkia lunastaa, määrättäköön Näin luovutetut alue,et ovat luovutukseen 14562: niistä ne, jotka, metsänhoidollis·es.ti voidaan nähden samorjen säännösten aLaiset kuin tä- 14563: hakata, valtiolle pidätettäväksi sekä määrä- män lain nojalla muodostetut asutustilat. 14564: ajan kuluessa 1eimatt.avaksi ja pois:vi~etä Samojen säännösten alaiseksi joutuu 14565: väksi. myös tilla, johon luovutettuja alueita liite- 14566: 4 §. tään, pait'Si miUoin alue on sellainen, kuin 14567: AsuntotHaan on varsinaisen tonttilpaikan 6 § :ss:ä säädetään tai yleensä tilan suuruu- 14568: ohella, jo:ko sen yhteyteen tai siitä erilleen, teen ve,rrattuna aivan vähäinen. 14569: mahdollisuuden mukaan eliotettava niin 14570: paljon maata viljelystarkoituksiin, että 16 §. 14571: asukkaalle tarjoutuu tilaisuus oman pie- Asutushallituksen toimesta on suoritet- 14572: noismaa:talouden tai ika:s:vitarlhatalouden har- tava asutusalueella kuivatus-, vedenjärjes- 14573: joittami~een. tely- ja paikallisteiden pohjaustyö. 14574: 364 VIII,s.- Vailtion nwtsäm)a.iden asuttamilnen. 14575: 14576: 3 Luku. 36 §. 14577: Jos vuokraviljelmä 35 § :n mukaan tulee 14578: Asutustilojen luovuttam.inen ja luovutus- siirrettäväimi toiseen paikkaan, maksaa val- 14579: ehdot. tio kaikki siirtokust~Vnnukset. 14580: 14581: 20 §. 14582: 37 '§. 14583: Muodostetut asutustilat luovutetta:koon 14584: Sellainen vuokra-alue, jon!ka lunastami- 14585: omistusoikeudella ja on tilan !katsottava 14586: sen katsotaan va:iJlmttavan haitallisesti paik- 14587: tulloon hakijan omaksi, kun se on maarekis- 14588: kakunnan asutusoloja vastaisuudessa jär- 14589: teriin merkitty. 14590: jestettäessä tai jota tarvitaan V'wltion tar- 14591: 21t§. koituksiin, pysytettäkö~ön, siirtymättä asuk- 14592: THa luovutetaan sitä viljelemään tai asu- kaan omaksi, edelleenkin valtion hallinnan 14593: maan alkaneelle tai alkavalle ilmaiseksi, alaisena. Vuokramiehellä on silloin oikeus 14594: kuitenkin ehdolla,, että tilaa ei saa vruiihtaa siirtyä uudelle alueelle nliillä ehdoilla ja 14595: tai myydä. sidnä järjestyksessä >kuin 35 ja 36 § :ss:ä 14596: Jos kuiterukin on olemassa pätevä syy, voi säädetään. 14597: asutuslautakunta harkintansa perusteella 38 ·§. 14598: antaa luvan tilaiJl vaihtamiseen tai myymi- Niitä oilmuksia, jotka 31 § :ssä mainittu- 14599: seen. jen lakien mukaan kuuluvat vuokra:ananta- 14600: Tilalle kotitarvepuiksi jätetyistä arvo- jalle, käyttä;ä täimän luvun mukaisesti muo- 14601: puista, lukuunottamatta rakennus- ja sie- dostettaviin tiloihin nähden metsähallitus. 14602: menpuita, maksettaikoon toimitusm!iestetn Vuokranautajan maksettavat kustannuk- 14603: a.rvion mukaan kohtuullinen hinta, ei kui- set suoritetaan valtion varoista. 14604: tenkaan enempää kuin puoli valtion met- 14605: sä:ssä siilä hoitoalueena puiden ottoailkana 14606: 43 §. 14607: suoritettavasta alimmasta käsikauppahin.- 14608: Asutus- ja asuntotilojen sekä vuokra- 14609: nasta. Sama olkoon laki 2 momentissa mai- 14610: nituissa tapaukJsissa. alueiden eroittamisesta johtuvat kustannuk- 14611: set ja viranomaisten palkkaukset makse- 14612: taan valtion varoista. 14613: 23 §. Asutuslauta:kunti~en palkka.ukset ja nii- 14614: Viljelys- ja asuntotilan haltijat ovat oi- den muut asiamenot suoritetaan. 5 p :nä 14615: keutettuja pääsemään osallisiksi valti,on joulukuuta 1925 maalaiskuntien asutus- 14616: asutus- ja raikennustarkoitu:ksiin varatuista lautakuunlista annetun lain säännösten mu- 14617: lainoista. kaan. 14618: 32 a :§. 43 a §. 14619: Tila, jota asutaan useampan'a eri vilj~el Uittoväylien varsilla olevat tilat olkoot 14620: mänä, voidaan tilaa itsenäistyttä,essä muo- uiton tuottamiin vahinkoihin nähden samo- 14621: dostaa siinä .asuvien taihdon mukaan useam- jen säännösten alaiset, kuin mitä samassa 14622: ma:iksi eri tilaksi. asiassa on y.k'!ityistiloista säädetty. 14623: 33 §. 14624: Lunast~ettavan vuokra-a,luee;n lurnastus- 46 '§. 14625: hinnan mäJäräJämisessä on noudatettarva, 'l'ällä lailla kumotaan 3 p mä syyskuuta 14626: mitä siitä on säädetty tämän lain 19 § :ssä 1889 annetun metsälain 2 § sikäli kuin se 14627: asutus- ja asunrtotHojen luovutusehdoista. koskee uudistalojen ja kruununrtoi'!ppien pe- 14628: VIII,3. - Twbeill, y. m. 365 14629: 14630: rustamista, sekä kruununmaan antamisesta nitun asutustoimikunnan suoritettavaksi vai 14631: viljelt.äväksi ja uudistalojen perustamisesta ovatko tilat muodostettavat te'hdyn suunni- 14632: 13 p :nä lokakuuta 1892 annettu asetus, mi- telman mukaan. 14633: käli tulee selvityksen hankkimiseen valtion 46 a §. 14634: yhteis- ja Ei.kamailla olevista viljelykseen Kaikki ne tilat, jotka ennen tämän lain 14635: kelpaavista maista sekä varsinaisten ja voimaantulemista ovat 20 pähnänä touko- 14636: väliaikaisten uudistaiojen perustamiseen. kuuta 192.2 annetun lain mukaan itsenäi,s- 14637: Jos tilojen asutussuunnitelma on tehty, tyneet tai ovat parhaillaan itsenäistyttämis- 14638: mutta vielä vahvistamatta, riippukoon val- toimenpiteiden alaisina., oikeutetaan pääse- 14639: tioneuvoston harkinuasta, onko uuden suun~ mään osallisiksi tämän lain mukaisista oi- 14640: nitelman laatiminen jätettävä 13 § :ssä mai- keuksista. 14641: 14642: Helsingissä syyslkuun 19 p:nä 1927. 14643: 14644: 14645: Emil Tabell. L. Myllymäki. 14646: E. Ramstedt. J. A. Liedes. 14647: K. Kulmala. Arvo Riihimäki. 14648: Toivo Latva. A. Turunen. 14649: William Tanner. Y. Enne. 14650: Siina Urpilainen. F. Savenius. 14651: J almar Virta. Adam Asikainen. 14652: Mauritz Fr. Rosenberg. 14653: 366 14654: 14655: VIII,4. - Edusk. esit. N:o 27. 14656: 14657: 14658: 14659: 14660: Ramstedt y. m.: Ehdotus laiksi pienviljelijäin ja maa- 14661: seudun muun työtätekevän väestön laiduntarpeen 14662: tyydyttämisestä. 14663: 14664: 14665: E d u s k u n n a ll e. 14666: 14667: Varhaisempina aikoina oli laiduntaminen entisen päätilan tai aikaisempien yhteisten 14668: Suomessa kaikille vapaata kaski- y. m. met- metsälaitumien käyttöön. Lunastetuille ti- 14669: sämailla. Viimeisen vuosisadan puolivälistä loille ei, harvoja poikkeuksia lukuunotta- 14670: lähtien alkoi kapitalistinen kehitys kuitenkin matta, ole jäänyt juuri nimeksikään laitu- 14671: Suomessakin murta!a kaikki vanhoja tapoja meksi kelpaavaa maata ja asutustilalliset 14672: ja oikeuksia. Maanomistuksessakin siirryt- ovat kokonaan menettäneet laiduntamisoi- 14673: tiin vanhan yhteisomistuksen kannalta ja keutensa. Muu maaseudun työväestö on 14674: maa joutui yksityisomaisuudeksi. Niinpä tässä suhteessa aivan samanlaisessa asemassa, 14675: alettiin supistaa maata omistamattomien vaikka maata omistavilla yhtiöillä ja suur- 14676: vapaata laiduntamisoikeuttakin. tilallisilla sekä seurakuntien virkataloilla, 14677: Laitumen saanti ei kuitenkaan ole viime valtiolla ja kunnilla on suunnattomat alat 14678: vuosiin saakka ollut maata. omistamattomil- laitumiksi kelpaavia maita, jotka lepäävät 14679: Iekaan aivan mahdotonta. Suuressa osassa mitään tuottamattomina ja heitteille jätet- 14680: Suomea, varsinkin niillä seuduilla, joissa n. tyinä. Rannikkoseuduilla löytyy sitäpaitsi 14681: s. isoajakoa ei ole suoritettu loppuun, ovat suuret alat vesijättömaita, jotka ovat laidun- 14682: metsämaat muodostaneet kyläkuntien yhtei- tamiseen erittäin sopivia, mutta köyhällä ka- 14683: sen laidunmaan, joilla pienemmät vuokra- lastajaväestöllä ei nykyisen yksityisomistuk- 14684: miehet, torpparit, mäkitupalaiset ja maa- sen perusteella ole minkäänlaista mahdolli- 14685: työläiset, ovat saaneet joko vapaasti tai suutta karjatalouden harjoittamiseen, vaikka 14686: pientä korvausta vastaan laiduntaa. Tällai- se heidän toimeentulolleen olisi välttämä- 14687: nen laiduntamisoikeus on antanut tilatto- töntä. 14688: malle väestöHekin mahdollisuuden pitää Suurten maaomaisuuksien omistajat ja nii- 14689: karjaa, josta saatu tulo on ollut varsinkin den asianajajat väittävät, että työtätekevä 14690: suuriperheisille huomattava . helpotus ah- maalaisväestö, joka kuitenkin tällä tavoin on 14691: taassa taloudellisessa olotilassa. menettänyt suuresta merkityksestä olevan 14692: Mutta viime vuosina on tässäkin suhteessa oikeutensa ja toimreentulomalhdollisuutensa. 14693: tapahtunut ratkaiseva muutos. V. 1918 an- elää varsin siedettävissä oloissa ja että sfln 14694: netun vuokra-alueiden lunastamista koske- t·oimeentulo muka riippuu vain siitä, halu- 14695: van lain nojalla itsenäistyneet lampuodit ja aako tämä väestö tehdä työtä tai ei. Tällais- 14696: torpparit sekä myöhemmin annettujen asu- ten väitteiden esittäminen on puutteessa ole- 14697: tuslakien nojalla muodostuneet pientilat ja vien raskaan kohtalon ivaamista, koskapa 14698: asuntotilalliset ovat menettäneet oikeutensa suuret maanomistajat ja keinottelevat yhtiöt 14699: VIII,4. - Ramstedt, y. m. 367 14700: 14701: ovat valtion nurinkurisen lainsäädännön lussa laitumet lepäävät käyttämättöminä 14702: avulla ja suureksi osaksi lakia kiertämällä sekä seurakunnilta, kunnilta ja valtiolta lai- 14703: anastaneet työtätekevän väestön vanhat oi- tumia ja annettava sitä!- ilman, mitään kor- 14704: keudet ja asettaneet voittamattomia esteitä vausta - niille j·otka nyt ovat sen puut- 14705: heidän elämismahdollisuuksilleen. teessa. Kysymys on ratkaistavissa vain sel- 14706: Laiduntamisvaikeudet tunnustetaan yleen- laisen periaatteen pohjalla, että maaseudun 14707: sä maaseudun yhdeksi tärkeimmistä kysy- työtätekevä väestö, jolla ei ole itsellään riit- 14708: myksistä. Laidunmaan saannin oikeuden- tävästi laidunta, oikeutetaan vapaasti lai- 14709: mukaista ja pikaista ratkaisua odottavat duntamaan mainitunlaisten suurten maan- 14710: suuret pientilallisten, asuntotilallisten ja omistajain mailla, lukuunottamatta tieten- 14711: maaseudun palkkatyöväestön kerrokset. On kään sellaisia metsäalueita, joilla on pantu 14712: jo aika käsillä, että tälle työkansan valta- toimeen jä:vkiperäisen metsätalouden mukai- 14713: valle joukolle, tälle väestölle, jonka harti- sia uudistuksia. 14714: oilla Suomen maatalous lepää, varataan pa- Suomen työtätekevän, omalla rehellisenä 14715: remmat elämisen mahdollisuudet. Ensim- työllään elävän viljelysväestön puolesta ja 14716: mäisenä askeleena tähän suuntaan on ryh- huomioonottaen heidän vaatimuksensa, joita 14717: dyttävä tyydyttämään tämän väestön lai- me pidämme täysin oikeutettuina, ehdo- 14718: duntarvetta. Kun laitumeksi kelpaavaa tamme:,, 14719: maata löytyy riittävästi, on valtiovallan toi- 14720: mesta puututtava asiaan ja pakkoluovutus- että Eduskunta hyväksyy seuraa- 14721: t}e1:ä käyttäe.n otetta,va' maata, omistav1iltru yh- van lain kiireellisenä voimaan saatet- 14722: tiöiltä, sellaisilta suurtilanisilta joiden hal- tavaksi: 14723: 14724: 14725: Laki 14726: pienviljelijäin ja muun maaseudun työtätekevän väestön laiduntarpeen 14727: tyydyttämisestä. 14728: 14729: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään täten: 14730: 14731: 1 §. jos viimeksi mainittua työvoimaa käytetään 14732: Pienviljelijä, itsenäinen tai vuokramies, ainoastaan poikkeustapauksissa ja tilapäi- 14733: joka saa toimeentulonsa joko kokonaan tai sesti, pääasiassa sadon korjaamisessa. 14734: osaksi maanviljelyksestä omalla ja perheensä Tämän pykälän säätämää oikeutta laitu- 14735: työvoimalla, ja jolla ei ole ollenkaan laidun- men saantiin nähden nauttikoot, samoin 14736: maata tai on si,tä niin vähän, että hän ei kuin edellisessä mainitut pienviljelijät, 14737: voi karjan ulkorruokint,a-ailmna' tyydyttä- myöskin asuntotilalliset, itsenäiset tai vuok- 14738: vä,sti ruokkia t1lallaan ta,rpeenista 'karja,a ja: ramiehet, maaseudun palkkatyöläiset, jotka 14739: työ.juh1:~a, sa1akoon tämän tarpeem:l'W va- eivät työnantajaltaan saa tarpeellista lai- 14740: paasti jru i:lma,n mitään korv,austa, tyydyte- dunta, sekä sellaiset maaseudun käsityöläiset, 14741: tyksi. jotka oman ja perheensä työ>"oiman lisäksi 14742: Edellisessä momentissa säädetty oikeus lai- käyttävät ainoastaan yhtä palkattua apu- 14743: tumen saantiin kuuluu myös niille laitumen laista. 14744: puutteessa oleville pienviljelijöille, olkoot ne 14745: itsenäisiä tai vuokramiehiä, jotka tilojensa 2 §. 14746: vilje,lemiseksi käyttävät uman ja peTheensä 1 § :ssä säädettyä tarkoitusta varten ovat, 14747: työvoiman lisäksi palkattuakin työvoimaa, ilman mitään yksityiseltä, kunnalta tai val- 14748: 368 VIII,4. - Pi,enviJltjeJ.Iijäin laiduntarve. 14749: 14750: tiolta tulevaa korvausta ja hyvitystä, velvol- harkinnan mukaan sakolla, mikä älköön olko 14751: liset luovuttamaan laidunta tiluksiensa nii- 5,000 Smk. pienempi. Jos niskoittelu jatkuu 14752: tyiltä, laidun-, syöttö- ja hakamaata: 1) maa- ja sen kautta varattoman työtätekevän väes- 14753: alueita omistavat yhtiöt; 2) sellaiset suurten tön toimeentulomahdollisuudet joutuvat va- 14754: tilojen omistajat, joiden tiloja joko koko- kavasti vaaranalaisiksi, rangaistakoon nis- 14755: naan tai pääasiallisesti viljellään palkatulla koittelijaa kiinteän omaisuutensa menetyk- 14756: työvoimalla ja jniden talous siis perustuu sellä i1man korvall:llsta, jättämällä hänelle 14757: kokonaan tai pääasiassa palkatun työvoiman kuiterrkin viljelys- ja laidunmaata. sen ver- 14758: kautta hankittuun tuloon sekä joilla on lai- ran kuin !hän omalla. ja perheeliiSä työvoi- 14759: tumia ja laitumeksi kelpaavaa maata enem- maillru voi kunnollisesti vi1lje:llä ja toimeen 14760: män kuin mikä olisi pa}kkakunnan olojen tullakseen. tarvitsee. 14761: mukaan tarpeen, jos ainoastaan omistaja Sakot, jotka ilman tuomiota saadaan ulos- 14762: itse perheineen ti1aa viljelisi ilman säännöl- mitata, käytettäköön kunnan varr-attomim- 14763: lisesti !käytettyä vi,emsta ;työvoima:a; 3) pien ja vailkeinmnissa oloissa elävi·en pienvil- 14764: kun,nat, seumkunnat ja vaJtio.. jelijäin viljelystoiminnan auttamiseksi asu- 14765: Tämän lain säätämään tarkoitukseen lai- tuslautakunnan harkinnan ja osoitusten mu- 14766: dunta luovuttamaan älköön vaadittaka sel- kaan. 14767: laista viljelijää, j~oka tilustaan viljelee Ne tilukset, mitkä itsepintaiset niskoitteli- 14768: omalla ja perheensä työvoimalla, mutta sen jat tämän pykälän 1 momentin nojalla ovat 14769: lisäksi käyttää säännöllisesti myöskin pal- rangaistukseksi menettäneet, saatakoon 14770: kattua työvoimaa, jos viimeksi mainittu ei myöskin ilman tuomiota ulosmitata, ja käy- 14771: ole tilan pääasiallinen työvoima, ja vaikkapa tettäköön ne asutuslautakunnan tarkan har- 14772: tilalla olisikin laidunta jonkun verran yli kinnan mukaan kunnan maattomien kyntö- 14773: oman tarpeen. miesten maan tarpeen sekä alueen pienvilje- 14774: 3 §. lijäväestön laidun- ja metsämaan tarpeen 14775: .Laitumen sa,antiin oikeutettu saakoon lai- tyydyttämiseksi tekemällä menetetyistä lai- 14776: dunta omalla paikkakunnallaan, mikäli mah- dun- ja metsäalueista yhteislaitumia ja yh- 14777: dollista viljelmänsä tai asuntonsa läheisyy- teismetsiä. 14778: destä. 5 §. 14779: Laitumen saantiin oikeutettujen tarpeita Tarkempia säännöksiä tämän lain toi- 14780: tyydyttäessä on poikkeuksetta pidettävä sil- meenpanosta annetaan asetuksella. 14781: mällä saajien etuja eikä luovuttamiseen vel- 14782: vollisten varakkaiden. 6 §. 14783: Tällä lailla kumotaan kaikki lait ja ase- 14784: 4 §. tukset, jotka ovat tämän lain kanssa ristirii- 14785: Jos se, joka tämän lain mukaan on velvol- dassa. 14786: linen tiluksiltaan luovuttamaan laidun-, 7 §. 14787: syöttö- ja hakamaata laitumeksi, kieltäytyy Tämä lalki •a:stuu voimaan p :nä 14788: laidunta luovuttama.sta, ;ra:ng1a,istakoon, häntä kuuta 192' . 14789: Helsingissä, syyskuun 19 p :nä 1927. 14790: 14791: E. Ramstedt. A. Turunen. 14792: Lauri Myllymäki. K. Kulmala. 14793: Eino Pekkala. Y. Enne. 14794: Arvo Riihimäki. Mauritz Fr. Rosenberg. 14795: Emil Tabell. F. Savenius. 14796: J. A. Liedes. Siina Urpilainen. 14797: J almar Virta. Ida Hämäläinen. 14798: Adam Asikainen. 14799: 369 14800: 14801: VIII,s. - Anom. ehd. N :o 11. 14802: 14803: 14804: 14805: 14806: Karjalainen y. m.: Asutuslainsäädännön tarkistami- • 14807: sesta. 14808: 14809: 14810: E d u s k u n n a ll e. 14811: 14812: Keskeisimpiä niistä maaseutua koskevista Valtionmaiden uudisasutusta kuitenkin 14813: yhteiskuntapoliittisista kysymyksistä, jotka vaikeuttavat monet seikat. 14814: ovat itsenäisyytemme aikana olleet päiväjär- Vai'Isinaiset valtionmetsät ovat maaperäi- 14815: jestyksessä, on vuokraviljelmien itsenäistyt- tään yksityismaita keskimäärin tuntuvasti 14816: täminen ja maan saannin turvaaminen tilat- huonompia. VaitaJkunnan metsäin arvio, 14817: tomille. Edellinen tehtävä alkaa jo olla suu- jonka lopulliset tulokset vastikään ovat sa.a.- 14818: reksi osaksi suoritettu, jota vastoin jälkim- tetut julkisuuteen, tarjoo siinä suhteessa va- 14819: mäinen, asian luonteesta johtuen, tulee ole- laisevia numerotietoja. Niinpä valtionmai- 14820: maan jatkuvan huomion esineenä, ja uutena hin sisältyy n. s. joutomaata 215,4 % ikoko 14821: tulee yhä tärkeämmäksi kysymys kummalla- pinta-alasta vastaavan prosentin yksityis- 14822: kin tavalla muodostuneiden itsenäisten vil- mailla ollessa vain 8,o ; joutomaat ynnä n. s. 14823: jelmien taloudellisen aseman turvaamisesta. huonokasvuiset metsämaat yhteensä käsittä- 14824: Kun valtiolla on hallussaan 1'4,1 miljoo- vät valtionmailla 47,2 % ja yksityismailla 14825: naa hehtaaria maata niin on aivan asian- 18,3 %. Kasvullisista metsämaista taas on 14826: mukaista, että uudisasutusta näillä mailla· keskinker1Jaa parempia valtionmailla 8,5 % 14827: jatkuvasti toteutetaan, koska tämä suureksi ja yksityismailla 39,3 %, keskinkertaisia on 14828: osaksi on valtion metsätaloudenkin kannalta valtionmailla 2il,1 % sekä yksityismailla 14829: toivottavaa. Niillä huomattavilla valtion 33,2% ja keskitasoa huonompia on valtion- 14830: maa-alueilla, jotka käsittävät pääosan Oulun mailla 70,4 sekä yksityismailla 27,5 %. 14831: lääniä sekä osaltaan myös niillä, jotka mel- Viljeltyjen maiden hyvyydestä ei ole ole- 14832: koisen yhtenäisinä alueina leviävät Suomen massa käyttökelpoisia numeroita, mutta ei 14833: eteläpuoliskon päävedenjakajille, on nimit- ole mitään syytä edellyttää, että ne osoittai- 14834: täin asutus, kuten tunnettua, erittäin har- sivat toisensuuntaisia suhteita. Maan huo- 14835: vaa, jopa siihen määrin, että Pohjois-Suo- noudesta onkin seurauksena, että valtionmai- 14836: men valtionmetsäin hakkuisiin vuosittain den viljelijäin melkoiseksi osaksi on o:man 14837: vaeltaa suuret joukot n. s. etelän miehiä pai- maataloutensa ohella turvauduttava ansio- 14838: kallisen väestön lisäksi. Asutuksen harvalu- töihin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että 14839: kuisuuden vuoksi ovat myös muonat ja rehut Pohjois-Satakunnan valtionmaiden, lähinnä 14840: suureksi osaksi tuotavat muualta. Voimape- Parkanon ja Kurun, valtionmetsätorpparit 14841: räistä metsätaloutta ei tällaisilla alueilla ovat noin puoleksi eläneet maataloutensa ja 14842: voida menestyksellisesti toteuttaa, mikäli ei puoleksi ansiotöiden varassa, vaihdellen vii- 14843: asutus tule nykyistään huomattavasti taa- memainittujen osuus 67 % :sta peltoalan ol- 14844: jemmaksi. lessa enintään 2 hehtaaria 27 % :iin pelto- 14845: 14846: 47 14847: 370 VIII,5. - A.ISiutuslaiusäädännön taxJdstrumilllen. 14848: 14849: alan ollessa 8-10 hehtaaria, että Perä-Poh- taa tieverkoston harvuus suuresti asutuksen 14850: jolan valtionmetsätorpparien toimeentulosta edistymistä. 14851: 56,4 % tulee ansiotöiden osalle, sekä että Edellisessä kosketeltuja vaikeuksia voi- 14852: myöskin Kainuun alueen torppa.reille ansio- daan kuitenkin melkoisessa määrässä lieven- 14853: työt ovat olleet maataloutta tärkeämmät. tää. 14854: Itsenäistyneiden torppien toimeentulo ei Työa.nsiota antavat, kuten mainittu, jo ny- 14855: voine olla paljonkaan vähemmän ansiotöistä kyään hakkuut talvella ja uitot keväällä 14856: • riippuva, vallankaan alkuaikoina. Poik- 14857: keuksia lukuunottamatta täytyy siis valtion- 14858: enemmän, kuin mitä paikallinen väestö voi 14859: suorittaa. Kuten Silva Fennicassa julais- 14860: metsämaiden itsenäisten samaten kuin vuok- tusta tohtori 0. J. Lakarin kirjoituksesta 14861: raviljeEjäinkin, oman maataloutensa ohelLa, ,valtion metsätalouden tehostaminen" sel- 14862: suuremmaksi tai vähemmäksi osaksi tur- viää, on metsähallituksessa laadittu suunni- 14863: vautua myös ansiotöihin, ja tietenkin sitä telma valtion metsätalouden tehostamiseksi, 14864: enemmän, mitä huonompi vuodentulo on mikä tietäisi sitä, että sydäntalvella suoritet- 14865: ollut. tavien tukinhal®uiden ja -vedätysten sekä 14866: Huomioonottaen, mitä edellä on esitetty kevätkesäisten uittotöiden lisäksi, tulisi 14867: valtionmaiden maaperän laadusta, voi pää- suurunilleen vuoden ymparmsä olemaan 14868: tellä, että viljelyskelpoisten maa-alojen osuus metsähallinnon hankintahakkuita, ja sitä- 14869: varsinaisista metsämaista täytyy olla suh- paitsi keväällä sekä osittain syksylläkin yhä 14870: teellisesti vähäinen. Itse asiassa osoittavat lisääntyvässä määrässä kylvö- ja, istutus- 14871: valtalrunnan metsien arvion yhteydessä suo- töitä, jotka viimemainitut tarjoisivat työan- 14872: ritetut haVlainnot, että Oulun läänissä, johon siota naisille ja lapsillekin, sekä suuressa mi- 14873: kuuluu 86 % kaikista valtionmaista, kovalla tassa ojitustöitä yleensä vuoden kesäpuolis- 14874: maalla on vain noin 0,2 miljoonaa hehtaaria kolla. Valtion metsätalouden tehostaminen 14875: viljelyskelpoista maata sanan ta.vallisessa siis, kokonaan riippumatta siitä merkityk- 14876: merkityksessä, ja siitäkin on pääosa yksi- sestä, mikä sillä olisi valtion metsätalouden 14877: tyisomistuksessa. (Suomen eteläpuoliskossa kestävän tuoton lisääjänä, voisi siten sangen 14878: on vastaava luku 1,2 miljoonaa hehtaaria). ratkaisevasti edistää uudisasutusta tarjoa- 14879: Oulun läänin soilla sitävastoin on viljelys- malla tilaisuutta sellaiseen ansiotyöhön, jota 14880: kelpoisten alojen laajuus arvioitu 2,2 mil- ilman asukkaat, poikkeuksia lukuunotta- 14881: joonaksi hehtaariksi. Joskin näissä nume- matta, valtionmaiden pienviljelmillä eivät 14882: roissa saattaa olla jonkun verran tarkista- yleensä tule toimeen. Koska kuitenkin työn- 14883: misen varaa, kysymyksessä oleva tutkimus ansiomahdollisuudet eri osissa valtionmaita 14884: kun oikeastaan koski toista asiaa, niin vah- ovat huomattavasti erilaisia ja valtion met- 14885: vistavat ne yleistä käsitystä, että laajemmat 'sätalouden tehostamisenkin täytynee tapah- 14886: uudisviljelysmahdollisuudet varsinkin Poh- tua asteittain, näyttäisi välttämättömältä, 14887: jois-Suomen valtionmailla perustuvat pää- että uudisasutuksen toteuttaminen suoritet- 14888: asiassa viljelyskelpoisiin soihin. Suot muo- taisiin suunnitelmallisesti käsikädessä val- 14889: dostavat kuitenkin Pohjois-Suomessa aivan tion metsätalouden tehostamisen kanssa. 14890: yleisesti suuria suojaksoja, joihin sisältyvien Soista on vielä suurempi osa metsitys- 14891: viljelyskelpoisten alojen erikseen raivaami- kuin viljelyskelpoisia. Suurten suojaksojen 14892: nen monestikin saattaa tulla kohtuuttoman ojittaminen tulee tuntuvasti huokeammaksi, 14893: kalliiksi. - Oman vaikeutensa aiheuttaa val- jos ne samalla kertaa ojitetaan viljelyskel- 14894: tionmailla liikeyhteyden puutteellisuus. poisilta osiltaan maanviljelystarkoituksiin ja 14895: Joskin viime vuosina varsinkin rajaseutujen metsityskelpoisilta osiltaan metsänkasva- 14896: tieverkostoa on suuresti kartutettu, vaikeut- tusta varten, tai jos ainakin suunnitelma 14897: VIII,5. - Kall"jalwinen, y. m. 371 14898: 14899: tehdään molempia näkökohtia samanaikai- kohti laskettuna tuottavat valtiolle monin 14900: sesti silmälläpitäen. Ojitus toimitetaan ni- kerroin suuremman puhtaan tulon kuin 14901: mittäin kummassakin tapauksessa jonkun Perä-Pohjolan metsät ja maa-alueiden luo- 14902: verran eri tavalla, ja; jos esim. metsäta- vuttaminen asutukselle Etelä-Suomessa siten 14903: loudellisia tarkoituksia varten ojitetaan merkitsee valtiolle monin verroin suurempaa 14904: suuria suojaksoja, joista jäiestäpäin huomat- uhrausta kuin Pohjois-Suomessa. 14905: tavia osia otetaan viljelykseen, niin saattaa Kaikkein suurimmaksi osaksi on valtion- 14906: käydä välttämättömäksi ojitusta viimemaini- maiden asutus haja-asutusta, vieläpä osit- 14907: tuilta osilta paljon uusia, sen sijaan että jos tain hyvinkin hajallista ja tulee olojen luon- 14908: molemmat tarkoitusperät olisi otettu huo- teesta johtuen epäilemättä vastedeskin pää- 14909: mioon jo alkuperäisessä suunnitelmassa, kak- asiallisesti sellaisena pysymään. Valtionmai- 14910: sinkertaiset ojitustyöt välttyisivät. Sitä- den asukkaat ovat siitä syystä jääneet suu- 14911: paitsi suuriin suoalueisiin kuuluvien vilje- ressa määrässä osattomiksi sekä nykyaikai- 14912: ly.skelpoisten alojen kuivattaminen luonnol- sen sivistyksen antimista yleensä että myös 14913: lisesti tulee suhteellisesti huokeammaksi, jos sellaisesta neuvontatyöstä, joka kohdistuu 14914: niihin sisältyvät metsityskelpoisetkin alat heidän pääammattiinsa, maatalouteen. 14915: ojitetaan kuin jos viemärit ovat tehtävät yk- Niinikään ovat osuustoiminnalliset toiminta- 14916: sinomaan vain viljelyskelpoisten alojen kui- muodot heidän keskuudessaan vaikea.t to- 14917: vattamista varten. - Koska valtion metsä- teuttaa. N. s. rajaseututoiminnan viime vuo- 14918: taloudenkin hoito ilman teitä on erittäin sina päästyä vauhtiin on valtionmaidenkin 14919: hankalaa ja siis valtion metsätalouden voi- pieneläjiin tullut kiinnitetyksi entistä enem- 14920: maperäistyttäminen välttämättä edellyttää män huomiota, mutta tässä on vielä laaja 14921: tieverkoston jatkomenoista kartuttamista, työmaa edessä, ja huomattava osa valtion- 14922: tuntuisi luonnolliselta, että tälläkin alalla maitahan on sitäpaitsi kokonaan rajaseutu- 14923: toteutettaisiin yhteistoimintaa, jolloin sa- alueen ulkopuolella. Olosuhteet paranevat 14924: moilla kustannuksilla saataisiin monipuoli- luonnollisesti sitä mukaa, kuin asutus taa- 14925: sempaa hyötyä aikaan, kuin jos tiet metsä- jenee ja tieverkosto tulee runsa.ammaksi, 14926: talouden ja asutuksen tarkoituksia varten mutta tuntuisi tarpeelliselta lisäasutuksen 14927: suunnitellaan ja tehdään toisistaan riippu- sijoitusta suunniteltaessa kiinnittää näihin 14928: matta. seikkoihin aivan erikoista huomiota silti 14929: Siihen nähden että Pohjois-Suomen val- suunnittelematta asutusta sellaisiksi tiheiksi 14930: tionmailla lisäasutus jo valtakunnallisista keskuksiksi, joille paikallisen ansiotyön tur- 14931: syistä olisi erikoisen toivottava ja se myös vaaminen tuottaa vaikeuksia. 14932: valtion metsätalouden kannalta on paljon Valtion metsämaiden asuttamisen järjes- 14933: tärkeämpää kuin Etelä- ja Keski-Suomessa, tely olisi niin toimitettava, että toiselta puo- 14934: missä valtion suhteellisesti pienen metsä- lelta turvataan tilattomain jatkuva maan- 14935: omistuksen enempi typistäminen saattaisi saanti valtion mailla sekä heidän taloutensa 14936: olla vähemmän tarkoituksenmukaista ja saattaminen, metsäkeinottelua välttäen, jat- 14937: osittain vieläpä saattaisi tulla arveluttavaksi kuvasti kestävälle kannalle, ja toiselta puo- 14938: maamme tärkeimmälle vientiteollisuudelle- lelta turvataan valtion metsätalous tärkeänä 14939: kin, joka ei yksityismetsistä kuitenkaan enää valtion tulolähteenä, jonka puhdas tuotto on 14940: voi kaikkea raakatavaratarvettaan tyydyt- saa.tava jatkuvasti paranemaan, ja on näitä 14941: tää, olisi uudisasutus ennen kaikkea suun,. tarkoitusperiä pyrittävä toteuttamaan siten, 14942: nattava Pohjois-Suomeen, sitäkin suurem- että ne eivät joudu ristiriitaan toistensa 14943: malla syyllä, koska Suomen eteläpuoliskon kanssa, vaan että ne päinvastoin tukevat toi- 14944: valtionmetsät kasvullisen maan hehtaaria siaan. Näihin käsityksemme mukaan perus- 14945: 372 VIII,5. - Asutuslainsäädännön tarkistaminen. 14946: 14947: tavaa laatua oleviin seikkoihin, joiden mer- mielestämme tulisi käytännössä tuottamaan 14948: kitys on sitä suurempi kun tämän toiminnan vaikeuksia, saamme kunnioitta·en esittää, 14949: kautta järjestetään maiden käyttö määrät- 14950: tömään: tulevaisuuteen asti, ei nykyisessä että Eduskunta kehoittaisi halli- 14951: valtion metsämaiden asuttamislainsäädän- tusta ryhtymään tarpeellisiin toimiin 14952: nössä ole riittävää huomiota kiinnitetty. asutuslainsäädännön tarkistamiseksi 14953: Koska maapohjalla varsinkin Oulun lää- siten, että valtion metsärnaiden asu- 14954: nin valtionmailla on verrattain alhainen tustoiminta tulisi järjestetyksi sellai- 14955: kauppa-arvo ja maa saa varsinaisen arvonsa sen yhtenäisen suunnitelman mukaan, 14956: oikeastaan vasta. viljelyksen ja asutuksen joka takaisi uudisasutuksen edistymi- 14957: kautta ja johdosta, sekä kun sitäpaitsi ote- sen, asukkaiden pysyvän taloudellisen 14958: taan huomioon, että lisäasutuksesta on val- 14959: • toimC>entulon ja heidän sivistystar- 14960: tion metsätaloudelle kaikkialla, missä on suu- peittensa tyydyttämisen sekä valtion 14961: ret yhtäjaksoiset salot sekä harva asutus, metsätalouden edut paremmin kuin 14962: suoranaista hyötyä, näyttäisi kohtuulliselta, nykyiset säännökset; 14963: että Oulun läänissä itse maapohjalle maata että asutuslainsäädäntöä tarkistet- 14964: v.altionmaasta asutukselle luovutettaessa ei taessa otettaisiin harkittavaksi, eikö 14965: pantaisi lunastushintaa, vallankaan koska Oulun läänin valtion metsämaita 14966: maan hinta joka tapauksessa on siksi pieni, astttettaessa voitaisi varsinain.C>n maa- 14967: ettei sen perimisellä ole valtiotaloudelle mer- pohja luovuttaa uudisasulikaille il- 14968: kitystä. maiseksi; ja 14969: Asian tärkeyteen katsoen ja koska nykyis- että Eduskunta kehoittaisi halli- 14970: ten säännösten mukainen varsinainen uudis- tusta ottamaan . tutkittavaksi, millä 14971: asutustoiminta valtion metsämailla on vasta keinoin valtion rnaiden nykyisen asu- 14972: alullaan, joten lainsäädännön tarkistus ei tuksen taloudelliset ja sivistykselliset 14973: tarpeet paraiten voitaisiin tyydyttää. 14974: Helsingissä, 16 p :nä syyskuuta 1927. 14975: 14976: 14977: Heikld Karjalainen. W. W. Tuomioja. 14978: Mandi Hannula. Eero Hj. Rydman. 14979: Risto Ryti. K. E. Linna. 14980: J. H. Vennola. Elias Sinkko. 14981: W. K. Särkkä. Oskari Mantere. 14982: 373 14983: 14984: VIII,6. - Anom. ehd. N :o 12. 14985: 14986: 14987: 14988: 14989: Janhonen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi pienvilje- 14990: lijöille Viljelysten laajentamista varten annettavista 14991: palkkiolainoista. 14992: 14993: 14994: Ed usikunnalle. 14995: 14996: Paljon työtä on viime ,vuvsina tehty ti'lat- noastaan rajoitetun maaran työvoimaa. 14997: toman väestön maahan kiinnittämiseksi Siksi onkin valtakunnalle erikoisen tär- 14998: sekä yleensä maakysymyksen järjestämi- keää, että vapaana olevaa työvoimaa ja 14999: seksi niin, että mikäli mahdollista, kaikki nimenomaan väestölisä saadaan sijoitetuksi 15000: maata haluavat .saisivat sitä viljeltäväk- maanviljelystä harjoittamaan, koska se 15001: seen. kaikissa oloissa takaa viljelijöillensä var- 15002: Entiset torpat Oll pyritty muodostamaan man, joskin niukan toimeentulon. Kaik- 15003: itsenäisiksi tiloiksi. Ja kysymys tarpeelli- kia tätä edistäviä toimenpiteitä olisi val- 15004: sen lisämaan ·saannista kääpiötiloille on tiovallankin kaikin tavoin tuettava. Sillä 15005: parhaillaan päiväjärjestyksessä. Velkaan- itsenäinen talonpoikaisväestö on varmaan 15006: tuneiden talonpoikien elinehtojen paranta- meidänkin valtakuntamme vapauden ja it- 15007: miseksi on myönnetty myös huomattavia senäisyyden varmin tuki. 15008: rahamääriä. Kaikiki edellämainitut toi- 15009: menpiteet ovat tarkottaneet sekä väestön Korjauksia oleviin oloihin on viime ai- 15010: toimeentulon että elintarpeitten tuotannon koillla tehtty ja huoma:tltavia tuloksia mo- 15011: turvaamista. nessa S'Uhteess1a, swatulk:in. Mutta sittten- 15012: Uudisviljelys ja asutustoiminta ovatkin kin täytyy rehellisesti tunnustaa, että mei- 15013: juuri niitä kysymyksiä, joihin muissakin dän talonpoikaisväestömme suurimmalta 15014: valtakunnissa nykyään kiinnitetään aivan osalta on elänyt ja elää yhäkin sangen tu- 15015: erikoista huomiota. Sota-aika antoi tässä kalissa oloissa. Ja niin on laita erikoisesti 15016: suhteessa kansoille monia katkeria, mutta sen valtavan pienviljelijä- ja uudisasukas- 15017: terveeliisiä opetuksia. joukon, joka vasta on päässyt itsenäisinä 15018: Ei voida kieltää, etteikö asutus- ja vil- tilallisina raivaamaan Suomen korpia vil- 15019: jelyskysymykset olisi kaikkina aikoina ol- javiksi pelloiksi. Onhan pellon pinta-ala 15020: leet erikoisen tärkeitä, etenkin nussa ja sitä vastaava elintarvetuotanto monin 15021: maissa, joissa väestöä ei voida riittävässä paikoin, varsinkin maamme syrjäseuduilla 15022: määrässä käyttää teollisuuden ja m.uun aivan mitättömän pieni, jopa merkitystä 15023: tuotail1toelämäJJ.: p•a1velukseen. vailla. Jos vertaillaan esim. pellon pinta- 15024: Siirtolaisuutta, joka vie ma&sta pois sen aloja väestön lukumäärään, huomataan 15025: terveintä ja parhainta työvoimaa, ei mi- tässä olevan sellaisen epäsuhteen, mikä 15026: kään kansakunta saata välinpitämättö- olisi pikaisesti saatava korjatuksi. Maata- 15027: mänä katsella. Muut ·elinkeinot, vaikka loudellisen rajaseututoimiston toimittaman 15028: olisiva1tkin m~ten kehityskykyisiä tahansa, tilaston mukaan esitämme seuraavan tilas- 15029: eivät voi sijoittaa palvelukseensa kuin ai- ton peltoalan suuruudesta eri osissa maata. 15030: 374 VIII,6. - Pa1kJkio11l!inoja pienviljelijöille. 15031: 15032: Eräitä peltoaloja ja suotutkimuksia koskevia tietoja rajaseutukunnista. 15033: Peltoa Soita tutkittu 15034: 1 Koko 1 15035: 15036: peltoala 1 100 asuk. %kunnan 1 1 15037: Siitä vilj. 15038: Kunta Yhteensä 1 15039: V. 1920 kohti koko pinta-~ Vuonna 1 15040: ha 15041: kelp. 15042: ha ha alasta 1 15043: % 15044: 1 15045: 1 1 1 15046: 1 15047: 1 15048: 1 15049: Perä-Pohjo"la. 1 15050: 1 15051: 1 15052: 15053: 15054: 15055: 15056: 1. Alatornio ..................... 1924 22.1 2.2 15057: . 15058: 1 15059: 1 15060: 15061: 2. K:uunki ................... 512 1 15062: 23.9 2.1 15063: 3. Ylitornio . ................... 1388 1 15064: 30.2 0.5 15065: 4. Turtola ..................... 559 15066: 1 15067: 1 15068: 15069: 1 15070: 21.0 0.3 1 15071: 15072: 5. Kolari ••••• 0 0 0 •••••••• 0 ••• 0 ~ • 259 i 10.4 0.1 1926 4967 77.5 15073: 6. Krrro1ajärvi . ................. 571 10.5 0.04 1926 (27) 1716 88.6 15074: 1 15075: 15076: Lappi. ; 15077: 7.Muoll!iiO • •• •••••••• ••••• 0 ••••• 15078: 117 7:4 0.06 15079: 8. Enontekiö . 15080: ................... 87 i 8.2 0.01 15081: 9. Kittilä ...................... 562 1 15082: 1 15083: 12.5 0.06 15084: 10. Soda:nkylä ••••• 0 • ••••••••••• 695 1 15085: 10.5 0.03 15086: 1 15087: 15088: 15089: 15090: 11. Iuani ........................ 166 ! 9.5 0.01 1 15091: 1 15092: 12. Petsamo V. 1926 0 •• ••••••••••• 19.35: 15093: 1 15094: 13. Uitsjoki . ..................... 1 15095: 15096: 15097: 15098: Itä-Pohjola. 15099: 15100: 1 15101: 14. Pudasjärvi ................. . 2092 25.9 0.2 15102: 1 15103: 15104: 15105: 15106: 15. TtaiV'alkoski • ••••••••••• 0 ••••• 744 21.9 0.2 15107: 16. E;uusamo . ................... 1815 14.5 0.2 1926 (27) 3431 84.5 15108: Kaimvu. 15109: 17. !Suomussalmi ............... . 1397 18.2 0.2 15110: 18. Kuhmoniemi . ............... 2 089 28 0.4 15111: 19. Hyryuro.lmi .................. 474 19.6 0.3 15112: 20. Puolan!ka • •••••••••• 000 •••••• 1154 24.9 0.4 15113: 15114: Pohjois-Karjala. 1 15115: 15116: 1 15117: 21. Pielisjärvi 0 00000 00 00 oOO 0 ••••• 4414 28.3 1.3 15118: 22. Eno • •••••••••••••••• 00 •••• 0 1815 24.5 1.9 15119: 23. Ilom{Lntsi ••••• Oooo 00.000 ••••• 2 856 28.7 0.6 1925 6597 55.7 15120: 24. Tuupovaara 00000 0000 •••••• 000 1308 32.5 2.6 1 15121: 25. :Nurmes • •••••••••••• Ooo 0 ••••• 3905 41,3 2.2 1 15122: i 15123: 1 15124: 15125: Itä-Karjala. 1 15126: 15127: 15128: 15129: 26. SUJojärvi ••••••••••••••••• ooo 1025 15.6 0.3 1923,24,27 2 396 40 15130: 27. Korpiselkä •• ····••••ooo oooo. 809 25.1 0.6 1924 15131: .28. Swistamo 000000000 Ooooooooooo 2 249 33.3 1.4 1924 1805 68.7 15132: 29. ISaJmi 0 •• oooooo ••••••• •••••••• 3438 37,6 2.3 1926 5340 55.6 15133: 30. Impilahti ••••••••••••• oo ••••• 3 261 29.1 3.6 1924-26 15134: 31. ;Soanlahti 0000 •••••••ooooo •••• 1242 56.6 2.8 1 15135: 1927 15136: 15137: Karjalan Kannas. 15138: ~2. Mclsäpil'tti ••••••••••••• 00000 2 7!!5 56.3 14.9 15139: 33. Rautu 0000000000000 ••••••••• 15140: 4055 70.1 12.0 15141: 34. Sakkola 00000000 ••••••••• ooooo 4337 76.6 12.6 1926 15142: VIII,6. - Jan:honen, y. m .. 375 15143: 15144: 1 15145: i Koko 15146: Peltoa Soita tutkittu 15147: l 15148: Kunta 15149: 1 15150: 15151: 15152: 1 15153: peltoala 15154: V. 1920 15155: 100 asuk. 15156: kohti 15157: 1 %kunnan 15158: koko pinta- Vuonna 1 Yhteensä Siitäv!lj."l 15159: kelp. 15160: 1 15161: ha ha 15162: ha alasta 15163: 1 1 1 15164: % ! 15165: 35. Pyhäjärvi .. •••••••• •••••••• 0 •• 15166: 1 15167: 4 289 55.2 i 8.2 1 15168: 15169: 15170: 36. Käkisalmi .................. 2198 1 63.5 1 15171: 12.3 1 1 15172: 15173: 1 1 15174: 37. Vuokse1a • •••••• ............ 0 •• 15175: 1 2 876 77.2 17.0 1 15176: ! 15177: 38. V:alkj äJrvi . ··················· 3923 57.8 9.8 1926 464 37.6 15178: 39. rMuolaa •••••••••••••••• 0 ••••• 15179: 7 086 47.4 9.2 1926 985 45.4 15180: ! i 15181: 40. Kivennapa ••••••• 0 •••••••••• 5 325 40.0 7.9 1926 2 792 70.5 15182: 41. ,Terijoki ......... ········· 15183: .. 15184: 1 15185: 15186: 15187: 1 614 16.2 10.1 15188: 42. Uusikirkko .................. 1 15189: 15190: 15191: i 15192: 6 898 43.o 8.4 1926 402 15.9 15193: 413. Kuolemanjärvi •• 0 ••••••••••• 3011 52.3 8.o 1926 1011 58.3 15194: 44. Eoivisto .................... i i 15195: 2 881 1 15196: 1 15197: 29.5 9.4 1 1 15198: 15199: 15200: Vertailun vuoksi muualta Suomesta. Maim.ittwkaon vielä, että v. 192'5 oli koko 15201: (v. 1920.) maassa peltoa 2,132,542 ha, joten kutakin 15202: asukasta kohti tulee n. 62 aaria, kun taas 15203: 1100 asukas- % kunnan 15204: ta kohti koko pinta- 15205: esim. Kajaanin kihlakunnassa ainoastaan 15206: Kunta . 15207: 15208: 1 ha alasta 17,506 ha, Mhden kutakin kihlakunnan asu- 15209: 1 15210: kasta kohti 29 aaria. 15211: Meidän täytyy myöntää, että maassam- 15212: Loimaa T & P 195 47.2 15213: Ylihä:rtmä V·a ........ . 203 45.9 15214: me on laajoja alueita, jotka ovat näihin 15215: Aura T & P ........ · · 168 42.6 asti jääneet valtiovallan huolenpitoa vaille, 15216: Mcllillä T & P ...... .. 212 36.9 mikäli on puhe näiden seutujen väestön 15217: Alahärmä Va •........ 171 36.2 elinkeinoelämän kohottamisesta sille ta- 15218: Somero H ..... · .... · · 208 35.1 15219: solle, että väestö omin neuvoinsa kohtuu- 15220: :&lokyrö Va ......... .. 186 34.8 15221: Siuntio U ........ ·. · · 184 31.4 15222: della tulisi toimeen. Tämä koskee erikoi- 15223: Perniö T & P ........ . 149 29 sesti maan pienvi]ejelijäväestöä, jolla ei ole 15224: Ilmajoki Va .......... . 156 28.8 ollut mahdollista edistää ja kehittää vilje- 15225: Elimäki U ............ . 177 27.9 lyksiänsä. Tällaisen heikon eläjän maa on 15226: Vehmaa T & P ....... . 139 27.9 15227: jäänyt kuolleeksi pääomaksi, antamatta 15228: N UTmijärvi U ........ . 144 27.7 15229: Kauhava Va ......... . 173 26.7 15230: hyötyä vilj.elidälle. Eikä siitä ole ollut 15231: Sääksmäki H ....... .. 81.5 25.5 liioim. v~asltatavaa turvala marun elintarve:tuo- 15232: Po·rvoon maalk. U .... . 105 24.4 tannolle. 15233: Kemiö T & P ....... . 126 24.2 Meidän pienviljelijämme elävät suurim- 15234: Lapua Va ...... -- ·--- · 167 23.1 15235: ~okemäki T & P ...... . 110 22.1 15236: maksi osaksi vielä sangen tukalissa oloissa. 15237: Eum T & P ......... . 110 19.7 Puute välttämättömistä elämäntarpeista on 15238: Ty.rvää T & P ....... . 91 19.7 yleistä. Meidän tarvitsee tässä mainita ai- 15239: Kangasal-a H ........ . 99 19.1 noastaan Kajaanin kihlakunnan seudut, 15240: Hollola H ............ - 71 18.7 15241: jotka ovat saaneet historiallisen nimityk- 15242: Mynämäki T & P ... . 118.5 17.6 15243: sen: näJkäma:a. Tarvitsee mahllita Koi'llis- 15244: l J am!lLkkal'l1 H ........ . 88 17.4 15245: Nå.vala 0 ...... · ·· · ·· 100 17.5 Suomi, Kuusamo ja Kuolajärvi, jonne edus- 15246: Vuokse1a Vi ......... . 77 17 kunta viime talvena myönsi suoranaista 15247: Pe])]11aja U .....•...... 16.1 köyhänapua ja jonka seudun lasten vaatet- 15248: Veteli Va ....... ·.- · -~ 15.5 15249: tamiseksi vedottiirn ariiDeli:aiden ihmisten 15250: Oulujoki 0 .......... . 13.8 15251: 9.7 15252: apuun. Tiedämme, ·että Perä-Pohjolassa, 15253: Tyrnävä 0 ...... · · · · · · · · 15254: Liminka 0 ......... -·! 5.4 kuten myös jo mainitsemissamme seuduissa 15255: 376 VIII,6. - Palk!k1ol1ainoja pienviljelijö.i'l'le. 15256: 15257: tuskin löytyy taloa, josta ei olisi pakko Tämän työmaan suuruutta selventää eri- 15258: mennä metsätöihin hankkimaan rahatuloa tyisesti juuri rajaseutukuntiin nähden Ra- 15259: välttämättömiin menoihin., T.ai sitten Kes- jaseutukomitean vertailevat tutkimukset 15260: ki-Suomen pieuviljelijäseudut, jotka rah- peltoalan suuruudesta, verrattuina kehit- 15261: dinajolla y. m. tilapäistyöllä saavat etsiä tyneimpiin viljelysseutuihin, niinkuin 15262: rahantarpeensa tyydykkeen, mainitsematta- edelläolevat tiedot näyttävät. Ja mitä 15263: kaau Kuopion ja Viipurin läänin monia, kruununmail'la asuvien elineh1:.ojen pika)i· 15264: sangen ahtaissa oloissa eläviä pienviljelijä- seen korjaamiseen tulee, niin jo syventy- 15265: seutuja. minen es1m. E. Cajanderin julka.isemiin 15266: Käsittää helposti, että tilalliseu, jonka tutkimuksiin asutus- j'a ma.atalousoloista 15267: viljelykset ovat niin vähäiset, että niiden valtion metsätorpissa Suomussalmen ja 15268: syömäviljau tuotto riittää ainoastaan muu- Rovaniemen pitäjissä antavat selvän läpi- 15269: tamiksi kuukausiksi, on pakko hankkia ela- leikkauksen niistä ahtaista oloista, JOissa 15270: tuksensa ja verorahansa rahdin ajosta, sa- kruununtorppariväestö suurimmalta osalta 15271: votoista y. m. Selväähän on myös, ettei maassamme on. 15272: maanviljelyksen kauuattavaisuudesta voi- Tosiasiat silmäin edessä täytyy sanoa, 15273: da puhua, jos siinä, lyhyen työkaudeu, että ne toimenpiteet, joihin valtiovallan ta- 15274: pitkien matkojen aiheuttamien kalliiden holta viime vuosina on ryhdytty, ovat ol- 15275: tarvikkeiden y. m. lisäksi joudutaan käyt- leet riittämättömät näiden epäkohtien kor- 15276: tämään ylen kalliskorkoista liikeluottoa. jaamiseksi. Pontevampia, tuloksellisempia 15277: Lis>äksi vid:me vuosina pi:e;ruvHjelijöille ja kiireellisiä 'toimen~pitei,tä kaiva.twan en- 15278: on jaettu useammaulaisia, huokekorkoisia nenkuin pienviljelijäväestö, etenkin Perä- 15279: lainoja, kuten pieutilallis-, siemen-, hätä- Pohjol-assa., Kaånuuss·a ja muualla maassa, 15280: apu- y. m. lainoja, joiden vaikutus maata- voi kohota itsenäiseen, omavaraiseen maa- 15281: louden kohottamiseksi on ollut huomat- talouden harjoittamiseen. 15282: tava. Mutta kuu nämä luotot ovat jo suu- Ei ole tarkoituksemme lähteä yksityis- 15283: rimmaksi osaksi takaisin maksetut - oi- kohtaisesti etsimään syitä siihen, miksi olot 15284: keastaan ne ovat vain vaihtuneet korkea- ovat sellaiset. Toteamme vain, että tilanne 15285: korkoisiksi laiuoiksi - 'on huokeakorkoi- on kertakaikki'a,an sellainen, että tuotanto 15286: sen uudisviljelysluoton sa,antikysymys tul- useimmilla pienviljelystiloilla on suhteet- 15287: lut päivän polttavaksi. Siitä on tullut ky- toman pieni, joten tuotantoa on huomatta- 15288: symys, jonka onnellisen ratkaisun voi to- vasti kohotettava ennenkuin puute ja kur- 15289: teuttaa ainoastaan valtiovalta. juus kaikkoavat niistä. Tuotanto on saa- 15290: Kun ma<a:ssamme on nykyään parhaal- tava nousemaan niin, että pienviljelijä saa, 15291: laan käynnissä kruununtorppieu sekä mä- ei vain perheensä tarpeet tyydytetyksi, 15292: kitupa-alueideu itsenäistyttämineu, jonka mutta myös saa ylituotantoa, jota myy- 15293: tarkotukseua on luoda suuri joukko uusia mällä hän voi ainakin välttämättömät ra- 15294: itscr:'1:iisiä tiloja, niin on aivan erikoista hatarpeensa saada tyydytetyksi. Kun tä- 15295: huomiota kiinnitettävä siihen, että myös hän päästään, silloin ei pienviljelijänkään 15296: näin muodootuva[le pieTIJVHjelykselle jär- ole pakko läiht€ä kilpai'lemaa,n työma.rkiki- 15297: jestetään mahdollisuus päästä asuma- noilla, kauppaamaan työvoimaansa ja siten 15298: alueillaan kohoama:a.n omavaraisiksi vilje- polkemaan varsinaisen palkkatyöväestön 15299: lijöiksi. On vihdoinkin päästävä niistä ansiomahdollisuuksia. 15300: surkeista kokemuksista, jotka aikoinaan Pienviljelijäväestössämme on kyllä ha- 15301: lahjoitusma.i:den lampuotien vapautus Vii- lua saamaan korjausta oleviin oloihin. On- 15302: purin läänissä tuotti. han uudisviljelysharrastus erittäin voima- 15303: VIII,6. - Janihtonen, y. m.. 377 15304: 15305: kas erityisesti juuri heidän keskuudessaan. raivauskustannuksista, ei kuitenkaan yli 15306: 'l'ätä harrastusta todistaa elävästi m. m. 1,250 kr. hehta.atri'lta. L'ainaJa eå myÖlmetä 15307: vuosina 1919-21 toimeenpantu uudisvilje- henkilölle, joka on verotettu korkeammasta 15308: lysten palkitseminen. Tähän suureen uu- omaisuudesta kuin 50,000 kr. Suoranaista 15309: disraivaustyöhön pyrki 48,175 viljelijää avustusta myönnetään vain henkilölle, jota 15310: osallistumaan. Ja että pyrkimys viljelys- ei ole verotettu korkeammasta omaisuu- 15311: ten laajentamiseen, nimenomaan pienvilje- desta kuin 25,000 kr. eikä 4,000 kr. suu- 15312: lijäväestön keskuudessa oli suuri, osottaa remmasta tulosta. 15313: se, että osanottajiksi pyrkivistä oli 85.s % Näin on asia järjestetty Norjassa. Ja 15314: sellaisia pienviljelijöitä, joilla pellon pinta- tuloks·et avat olleet s'anlgen merkittävä)t. 15315: ala oli alle 10 ha. Että vastruaNanlaisia toimenpiteiltä meillä 15316: Miten osaDJotto mainittuun uudisvilje- kipeästi bi.vatoon, siitä ei liene. epäilys'tä- 15317: lysraivaukseen ilmeni eri osissa maata, käy kääm. Onlh.an meillä Suoonessta aiV'an eri 15318: selville taulukosta, joka löytyy v. 1920 edeHyltyikset uudisraivaukseen kuiru N or- 15319: valtiop. asiak. Liitteet I-X s. 69. jassa, koska viljelyskelpoista maata on 15320: kyllin kaikkialla valtakunnassa. Meillä 15321: Muutamissa Europan maissa on viime 15322: myös on jo lainsäädännössä tunnustettu ja 15323: vuosina kiinntittetty tru]varu erityistäi huo- 15324: osin käytäntöönkin sovellettu uudisvilje- 15325: miota peltoalan lisäämiseen. Tähän on 15326: lyksen palkiltsemisperia.atetta. 15327: meilläkin välttämättömästi ja aivan ensi 15328: Edellä on jo tullut mainituksi vuosina 15329: tilassa entistä tarmokkaammin pyrittävä. 15330: 1919 ja 1921 toimeenpantu suuri uudisvil- 15331: Etsiessämme ·suuntaviivoja siihen, miten 15332: jelysraivaus, jossta palkkioiln.a jaet'tiin, kaik- 15333: meillä pienviljelijäväestön asemaa olisi pa- 15334: kiaan n. 45 milj. mk. Tulos tästä oli hyvä. 15335: rannettava ja kuinka juuri peltoalan li- 15336: Valtion metsämaiden asuttamistl<aissa v. 15337: sääminen kävisi heille mahdolliseksi, tah- 1927 myön:ootään uudisasukkaille uudis- 15338: domme erityisesti lyhyesti viitata vastaa- viljelyspalkkiota aina tuhanteen markkaan 15339: viin toimenpiteisiin Norjassa. saakka hehtaarilta. Epäilemättä tämä 15340: Saamiemme tietojen mukaan avustaa avustusmuoto tulee antamaan suotuisia tu- 15341: Norjan valtio uudisviljelyksen raivaamista loksia. Tämä palkitseminen on vaan saa- 15342: sekä myöskin vesiperäisten ·alueiden kui- tava yleisemmäksi, niin että kaikki pikku- 15343: vattamista, johon viimemainittuun meillä- viljelijät, mikäli mahdollista, pääsevät 15344: kin on avustusta ja huokeakorkoista lai- siitä osallisiksi. Mielestämme näyttäisi 15345: naa myönmetty viime aikoina huomattavat tarkoitustaan vastaavalta sellainen järjes- 15346: määrät. Norjassa maksaa valtio m. m. uu- telmä että to~men1pitee:seen sisälllyte,tään 15347: disviljelystä varten säästöpankeista otet- laina ja palkkio kuna:wlliiseiSiti suori'tetusta 15348: tujen lainojen korosta sen osan, joka on työstä, joka lainoo :avullla on tehrty. Lai- 15349: maanviljelysrahastosta myönnettävien lai- nan tulisi olla pitkäaikainen, kohtuullisen 15350: nojen korlma suurempi. Vieläpä vaJtio suuri ja ennen roai!klkea ihuokeakorkoinen. 15351: myöntää suoranaista avustustakin. Lainoja Laina-ajaksi uudisraivauksia varten sopisi 15352: myönnetään Norjassa raivauskustannusten mielestämme 15 vuotta. Uudisviljelijä uh- 15353: todelliseen määrään saakka, ei kuitenkaan ratessaan työtänsä ja varojansa maahan 15354: yli 5,000 kr. ha.. Laina on 5 emimmäilstä saa maksun tästä vasta pitemmän ajan ku- 15355: vuotta vapaa kuoletuksesta, minkä jälkeen luessa. Tämä:n vuoksi pitäisi laina-ajasta 15356: • se kuoletetaan seuraavan 15 vuoden ku- olla ainakin 5 alkuvuotta korkovapaata. 15357: luessa. Korko la.inoista on. 2 1 / 2 %· Suora- Seurruavan kyrrnmenen vuoden kuluessa suo- 15358: naisia avuSttusta maksetaan Norjassa 1 / 4 ritettaisiin lainasta korkoa 3 % ja 10 % 15359: 15360: 48 15361: 378 VIIl,6. - PaJ.k:ki.olaJi,noja pienviljelijöiJlle. 15362: 15363: lainalyhennystä. Näin laina siis tulisi 15 samme, lienee selvää. Meillä on osuuskas- 15364: vuoden ku!luttua takaism maksetuksi. Lai- soja ollut jo pitkän aikaa toimessa eri puo- 15365: naan olisi myös sisällytettävä palkkio kun- lilla maata. Näiden hoitaminen ja johta- 15366: nollisesti suoritetusta työstä. Tämä palk- minenkin on suoritettu yleensä, jopa suu- 15367: kio pitäisi nousta ainakin 25 % lainan suu- reksi osaksi kiitettävällä huolella ja tai- 15368: ruudesta, ja olisi se luettava uudisviljeli- dolla. Meillä on olemassa kaksikin pien- 15369: jälle hyväksi hänen suorittaessaan vuo- viljelijäin ammatillista järjestöä nim. 15370: tumt11! lainalyhennystä, jotem_ siis vuotui- Pienviljelijäin Keskusliitto ja Pienviljeli- 15371: nen l'aiman kuo'letus ta:paihtuisi 7 1 / 2 % jä.in Liitto. Maan;viljelysseur.atoiimiiruta on 15372: vuotuismaksulla. myöskin levinnyt kauttaaltaan yli maan. 15373: Mitä lainan suuruuteen tulee pirtäåsi Asutuskassa lienee toimessa useimmissa 15374: sen nousta todellisten uudisraivauskustan- maamme kunnissa. - Olisiko edellä hah- 15375: nusten suuruiseksi enintään ehkä 6,000 moteltu palkkiolainain hoitaminen annet- 15376: mik. hehtaarilta. Olosuhteet huomioonot- tava osuuskassoille, maanviljelijäin am- 15377: taen, on mielestämme tarkoituksenmu- matillisille järjestöille tai kenties näille 15378: kaista, että ainoastaan todelliset pienvilje- yhteisesti, vai olisiko asia muutoin järjes- 15379: lijät pääsevät näistä lainoista ja palk- tettävä, siitä ·emme lähde yksityiskohtaista 15380: kioista osallisiksi. Näyttäisi saavutetun ehdotusta tässä tekemään. Tämä on asia, 15381: kokemuksen perusteella olevan paikallaan joka luonnollisesti vaatii yksityiskohtai- 15382: että lainaa annetaan niille pienviljelijöille, sempaa valmistelua. 15383: joiden yhteenlaskettu pellon pinta-ala on Edellä lausuttuun v•ii:taten pyydämme 15384: alle 20 ha. Sen sijaan pitäisimme tär- kunnioittaen ehdottaa, 15385: keänä, että avustusta eli palkkiota anne- 15386: taan niille viljelijöille, joiden peltoala, siis että Ed~ktunta kehottaisi halli- 15387: viljellyt t.s. auran alla olevat maat huo- tust:.a kiit'LeelUsesti laatimaan ja Edus- 15388: mioonottaen, on korkeintaan 10 hehtaaria. kunnalle e!Sittämään ehdotuksen ~aiksi 15389: Että tällainen lainaus- ja avustustapa on palkkiolainoista piJ.enrvilfeli,iö1'lle v~'l 15390: käytäntöön sovellettavissa meidän olois- jelyksiensä la!ajentam~seksi. 15391: 15392: Helsingissä syyskuun 16 p. 1927. 15393: 15394: 15395: T. Jauhonen. J. Koivnranta. 15396: 15397: 15398: Tähän yhtyvät: 15399: 15400: S. Salo. Kaarlo Hänninen. 15401: K. Arffman. K. A. Lohi. 15402: K. Hurme. Antti Kukkonen. 15403: 15404: 15405: • 15406: 379 15407: 15408: VIII,7.- Pet. försl. N:o 13. 15409: 15410: 15411: 15412: 15413: Åkerblom m. fl.: Ang. uppgörande av plan för inrät- 15414: tande av ambulatoriska och fasta fiskeriskolor. 15415: 15416: 15417: T i ll R i' k s d rru g e n. 15418: 15419: Frågan om ordnande a:v yrkesundervis:- havskusten och vid insjöarnas stränder, och 15420: ningen för fiskerinäringens idkare har länge som icke har till:fälle att livnära sig med 15421: frarmhållits som en viktig ~ak, men allt ännu lantbruket. Men :för att :fisket skall kunna 15422: väntar fiskarbefolkningen piå verksam;ma :bedrivas med :framgång, er:fordras likasom 15423: åtgärder. Statens fiskerikommitte, som :för annan näringsverksarmhet insikts:fulla 15424: 1910 avgav ett betänkande om fiskerinärin- utövare av detta yrke. Yrkesfiskarena be- 15425: gen:s upphjälpande, yttrar i fiskeriskolirå- höva få kännedom om de upptäckter och 15426: gan: rön, som a;v forskare på oml"ådet gjorts rö- 15427: ,Ett verksamt medel för fiskerinärin.gens rande olika delar av denna. näring: ända- 15428: höjande är inrättande av yrkesskolor, där målsenlig·aste sätt för fiskodling, de bästa 15429: fiskarena kunna erh<ålla undervisning i fis- metoderna: för fiskens behandling, inlägg- 15430: kevård, fiSikodling, ikonservermg av fisk, ning, saltning, torkning, rökning och a:ndra 15431: båt!byggnad, skötande av b å1:motorer, till- 15432: 1 15433: förädlingsåtgärder, bästa fångstsätt, m<J- 15434: verkning av fiskredskap, rationella metvder dern affärsteknik och fiskhandel o. s. v. 15435: för fiskfångst m. fl. fislret rörande ämnen.'' All den hjälp yrkesfiskarena kunde ha !lN 15436: Kommitten hade skaffat upplysningar om dylik yrkeskunskap, gå de nu miste om, d'å 15437: fiskeriundervisningen i iNor.ge, Danmark de allra flesta av dem icke få tilliälle att 15438: och Sverige och föreslog med stöd av erfa- lbesöka yrkesskolkurser, där sådan. kunskap 15439: renheter i dessa länder, att ambulatoriska stode att lära. De :flå fiskeriskolor, som re- 15440: fiska.rskolor med vinter- och sommarkurser dan finnas, äro för litet kända. Och fiskar- 15441: på varje ort måtte inrättas även i Finlamd. hefolkningen är för fattig för att föl'Jllå 15442: Emellertid ha endast små försök till orga- sända sina söner och döttrar långt bort till 15443: niserande av fiskeriundervisningen .gjorts fasta yrkesskolor. Den yrkesskolform, var- 15444: hos oss. En fiskeriavdelning finnes vid Evois ig·@om fiskarbefolkningem. komme att få del 15445: forstinstitut och en fiskeriskola i Vederlaks av det fackvetande, den behöver, är den 15446: vid Finska viken samt en fiskeria:vdelnilllg ambulatoriska fiskerislcolan, den skola som 15447: vid Perniå folkhögskola likaledes vid Finska söker upp ungdomen och gör det möjligt 15448: viken. Meu ingen en:da fiskeriskola fii1IJJeS för denna att få gå i skolan men bo hemma. 15449: vid Bottniska viken. Remmet får därunder hjälp av ungdomen, 15450: Då Finland är ,de tusen sjöars land", så även medan den går i skolan, och skolgången 15451: har detta ktnd naturliga förutsättningar för blir i det näclnaste kostn~~tdsfri. Det måste 15452: att fisket skall kunna vara en huvudnäring få bli ett måJ för fram.tiden att inrätta fasta 15453: särskilt :för den del 'av folket, som bor vid fiskeriskolor. Tills vidare äro fasta skolor så 15454: 380 VIII,7. - Kai1Jalstug;koulut. 15455: 15456: gott som omöjliga., emedan fiskarhefolknin- tiska samt amJbula,torislm krea,tursskötarsko- 15457: gen ännu icke till fullo uppskattar fiskeri- lorna, instituten för nötboskwpsskötsel även- 15458: skolors värde, och ungdomen icke ser sig ha, som mejeriskolorna. 15459: r'åd att resa till de f.asta fiskeriskolor, som Turen bör nu omsider komma till fiskeri- 15460: finnas. undervisningen. Också för fiskeriskolor be- 15461: För alla. andra slag av yrkes- och ung- höv:a uppgöras grundstadganden och pro- 15462: domsskolor har numera. nyorganisering vid- gram, så att det blir möjligare att upprätta 15463: tagits. Grunder för inrättande ooh stats:- sådarna skolor i de trakter av landet, där 15464: understöd M sådana ha uppgjorts och läro- sådanw befinnas b~hövliga. Sådana grun.- 15465: program uta:vbetaJts. .Så utfärda.de strutsrå- der och läroprogram böra uppgöras för både 15466: det 1920 fyra förordningar om hantverks- ambulatoriska och fasta fiskeriskolor. Dessa 15467: eller yrkesskolor, varigenom dess:a tillför- skolor höra självfallet, i fråga om under- 15468: säkmd.es rikligare understöd av staten; 1!)215 stöd av staten, ibli likställda med lantbruks- 15469: stiftades en lag om sta,tsunderstöd 'åt folk- undervisningsansta:lterna. 15470: högskolor; 1927 en ny lag om lan1Jbruks- Plå grund av det fra:mhlållna få vi vörd- 15471: undervisnin'gsanstaMerna, ooh likaJdoo lag- samt anhålla, 15472: stiftning hair en kommitte planlagt rörande 15473: slöjdskolorna. Genom den nämnda lagen att Riksdagen ville besluta upp- 15474: om lantlbruksundervisningsarnstalterna har mana regeringen att uppgöra plan 15475: staten givit stöd och stadga åt lootmanna:.. för inrättande av ambulatoriska och 15476: och smålbrukarskolorna, jordlbruksskolorna, fasta fiskeriskolor. 15477: lantmannainstituten, teoreti'Sika och prak- 15478: 15479: Helsing~fors, den 12 sept. 119'27. 15480: 15481: 15482: K. V. Åkerblom. Levi Jern. 15483: 381 15484: 15485: VIII,7. - Anom. ehd. N :o 13. Suomennos. 15486: 15487: 15488: 15489: 15490: Åkerblom y. m.: Suunnitelman laatimisesta kiertävien 15491: ja kiinteiden kalastuskoulujen perustamiseksi. 15492: 15493: 15494: E d u s k u n n a ll e. 15495: 15496: Kysymystä ammattiopetuksen järjestämi- siä siihen, että kalastus voi olla pääelinkei- 15497: sestä kalastuselinkeinon harjoittajille on nona erikoisesti sille väestön osalle, joka 15498: kauan pidetty tä:rkeänä asiana, mutta yhä asuu merenrannikolla ja sisäjärvien ran- 15499: vie~ä odottaa kalastaja.väestö tehokkaita toi- noilla ja jolla ei ole tilaisuutta itsensä elät- 15500: menpiteitä. Valtion kalastuskomitea, joika tämiseen maanviljelyksellä. Mutta jotta 15501: vUJonna 1910 antoi mietinnön kalastuselin- kalastusta voitaisiin harjoittaa menestJ11k- 15502: keinon kohottamisesta lausuu kalastuskoulu- sellä, vaaditaan, niinkuin muussakin elin- 15503: kysymyksestä: keinotoiminnassa, taitavia tämän a;mmatin 15504: , Tehokas keino kalastuselinkeinon edis- harjoittajia. AIIlliil.attikala·stajien tarvitsee 15505: tämiseksi on BJmmattikoulujen perustami- saada tietoja niistä keksinnöistä ja saavu- 15506: nen, missä kalasitajat voivat saada opetusta tuksista, joita tämän alan tutkijrut ovat teh- 15507: kalastushoidossa, kalanviljelyksessä, kalan- neet tämän elinkeinonhaaran eri aloilla : 15508: säilytyksessä, veneenrakentamisessa, vene- tarkoi·tuksellllllukaisimmista kalanviljelysta- 15509: moottorien hoidossa, kalanpyydysten val- voista, parhaista menettelytavoista kalan 15510: mistUJksessa, järkiperäisissä kalastamista~ käsittelyssä, säilöönpanossa, suolauksessa, 15511: voissa y. m. kalastusta koskevissa seikoissa ". kuivauksessa, savustamisessa ja muissa ja- 15512: KomiJtea on !harumki!nu:t tietoja ka[·astus- lostustoimenpiteissä, parhaista pyyntita- 15513: opetu:ksesta No~jassa, Tanskassa ja Ruot- voista, uudenaikaisesta liiketekniikasta ja 15514: sissa ja ehdotti näissä maissa saavutetun kalakaupasta, j. n. e. 15515: kokemuksen perusteella; että Suomeenkin Ammattika;lastajat ovat nyt vailla kaikkea 15516: perustettaisiin kiertäviä kalastu:skouluja, sitä apua, mitä heille voisi olla tällaisista 15517: joilla olisi talvi- ja kesäkurssi kullakin paik- ammattitiedoista, koska kaikkein useimmat 15518: ka.kurun.alla. heistä eivät pääse tilaisuuteen käydä am- 15519: Meillä on kuitenkin tehty voin vähäisiä mattikoulukurssia, missä sellaisia tietoja 15520: kokeita kalastusopetuksen järjestämiseksi. voitaisiin oppia. Ne harrvat kalastuskoulut, 15521: Evon metsäopistossa on kalastusosasto ja jotka jo ovat olemassa, ovat liian vähän 15522: Virolahdella Suomenlahden rannalla kalas- tu:nm:etut. Ja kalasta:j~a:v•äestö .on niin köy- 15523: tuskoulu sekä Pernajan kansanopistossa, hää, ettei se voi lähettää poikiaan ja tyttä- 15524: samaten .Suomenlahden rannalla, kalastus- riään kauaksi kiinteisiin ammattikouluihin. 15525: osasto. Mutta Pohjanlahden rannalla ei Se ammattikoulumuoto, jonka kautta kalas- 15526: löydy ainoatakaan kalastuskoulua. tajaväestö tulisi saamaan tarvitsemiansa 15527: Kun Suomi on ,tuhanten järvien maa", ammattitietoja, on kiertävä kalastuskoulu, 15528: niin on tällä maalla luonnollisia edellytyk- se koulu, joka tulee nuorten miesten luo ja 15529: 382 VIII,7. - Kalastuskoulut. 15530: 15531: tekee heille mahdollis~ksi käydä koulua, oppilaitoksista on vaJltio vakiinnuttanut 15532: mutta asua kotona. Nuorukaiset voivat maamies- ja pieuviljeli jäkoulurt, ma:anvilje- 15533: 1 15534: 15535: 15536: 15537: tällöin olla avuJksi kotona myöskin koulun- 'lyskoulut, maa:miesopistot, tietopuoliset ja 15538: käyntinsä aikana ja koulunikäynti muodos- käytännölliset sekä kiertävät karjanhoitaja- 15539: tuu mi:Ltei kustannuksettomaksi. Kiintei- koulut, karjanihoito-opistot sekä meijerikou- 15540: den kalastuskoulujen perustamisen täytyy lut, turvaten saiillalla niille avustuksen. 15541: saada jäädä tulevaisuuden päämääräksi. Nyt vihdoinkin pitää tulla kalastusope- 15542: Toistaiseksi ovat kiinteät kalastuskoulut tuksen vuoron. Myöskin kalastuskouluja 15543: miltei mahdottomia, kOSika kalastajaväestö varten on laadittava perussäännökset ja 15544: ei vielä täysin oivalla kalastuskoulujen ar- ohjelma, niin että tulee paremmin mahdol- 15545: voa ja koska nuoriso ei katso itsellään ole- liselksi perustaa sellaisia kouluja niiHe seu- 15546: van varaa matkustaa niihin kiinteisiin duille maassa, missä sellaiset havaitaan tar- 15547: kalastuS/kouluihin, jotka jo ova.t olemassa. peellisiksi. Sellaiset perusteet ja opetus- 15548: Kaiiklkia muita nuoriso- ja ammattikou- ohjelma on laadittava sekä kiinteitä että 15549: luja on nyttemmin ryhdytty uudelleen jär- kierltäviä kalastuskouluja varten. Nämä 15550: jestämään. On laadiMm perusteet niiden kolli.ut on valtioavustuksen suhteen luonnol- 15551: perustamis·ta ja valtioapua varten, saanoin- lisesti rinnastettava maatalousoppilaitosten 15552: kuin opetu.sohjelmia. Niinpä julkaisi val- ka.nssa. 15553: tioneuvosto v. 1920 neljä asetusta käsityö- Edellä esitetyn perusteella saamme kun- 15554: eli ammattikouluista, joiden kautta näille nioittaen! anoa, 15555: koU!luille taattiin runsaa.mpi vaLtioapu; 15556: Y. 19,25 säädettiin 1a;ki bnsanopistojen val- että Eduskunta kehoittaisi haUi- 15557: tioavusta; v. 1927 uusi laiki maatalousoppi- tusta laatinJl(/.<an suunnitelmwn kiertä- 15558: laitoksista, ja sam:a.nilaista, kotiteollisuuskou- vien ja kiinteiden kala.st1tskaulujen 15559: luja koskev<aa laiusäädänttöä on eräs komitea perwstamista varten. 15560: suunnitellut. Mainitulla lailla maatalous- 15561: 15562: Helsingissä, syyskuun 12 päivänä 1927. 15563: 15564: 15565: Levi Jern. K. V. Åkerblom. 15566: •• •• 15567: 15568: VALTIOPAIVAT 15569: 19 2 7 15570: 15571: 15572: LIITTEET 15573: IX. 15574: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT 15575: ANOMUSEHDOTUKSET 15576: 15577: 15578: 15579: 15580: HELSINKI 1927 15581: VALTIONEUVOSTON KI\RJAPA·INO 15582: Vanhuus- ja työttömyysvakuutusta koskevia 15583: anomusehdotuksia. 15584: 15585: 15586: 15587: 15588: 49 15589: 1 15590: 1 15591: 15592: 1 15593: 1 15594: 15595: 1 15596: 1 15597: 1 15598: 15599: 1 15600: 1 15601: 15602: 1 15603: 1 15604: 1 15605: 15606: 1 15607: 1 15608: 15609: 1 15610: 1 15611: 387 15612: 15613: IX,t. - Pet. försl. N :o 18. 15614: 15615: 15616: 15617: 15618: Inborr m. n.: Ang. avlåtande av proposition om en all- 15619: män ålderdoms- och invaliditetsförsäkring. 15620: 15621: 15622: T i 11 R i k s d a g e n. 15623: 15624: Fooågan om åstadkommande av en allmän för att bättre än nu är fallet kunna be- 15625: ålderdoms- och invaliditetsförsäkring har trygga existensmöjligheterna för åldriga 15626: redan en längre tid varit •ett önskningsmål personer, hörande tili dessa folklager. 15627: inom vida lager av vårt folk, oeh äv.en de 'Till dessa samhällsgrupper måste framför 15628: lagstiftam:de o11gan.en hava i princip un- allt ihänföras den befolkning, som är fästad 15629: derstött en sådan. Så var frågan före flere vid jordbruket och dess binäringa•r, vare sig 15630: gån,ger redan under ståndslantdagamas denna är ägare tili mindre jordbruksdelar 15631: tid och tillsattes även en kommitte för utre- eller som arbetare är sysselsatt därvid, även- 15632: dandet av denna fråga. Även i början av som den del av befolkningen, som livnärer 15633: enkammarens tid inlämnades särskilda sig med fiSk!e. Isynnerhet är den lbefolk- 15634: gånger petition i samma syfte. Något längre ning, som huvudsakligast med kortare och 15635: har dock. denna fråga icke kommit, än att tillfälligt arbete sysselsättes vid dessa nä- 15636: lantdagen 1917 reserverade ett belopp på ringar i en ganska osäker ställning, när ål- 15637: 40 millioner mark för genomförandet av derns tid är inne och möjligheterna att ge- 15638: denna reform. (Med å detta belopp upp- nom eget arbete försörja sig bliva ållt 15639: luppna Täntor torde i detta nu den s. k. mindre. 15640: ålderdoms- och invaliditetsförsäkringsfonden För den fasta jordbruksbefolkningen är 15641: stiga tili omkring 70 millioner mark.) I det ävenså genomförandet av denna reform 15642: tili riksdagen nu överlämnade statsförslaget ytterst önskvärd. Isynnerhet för de många 15643: för 1928, har även regeringen upptagit ett tusenden små jordägare, som redan finnas 15644: lika stort belopp för srumma ändamål, var- och som årligen ytterligare tillkomma, är 15645: förutom torde ätven ti11satts ett par personer denna fråga av utomordentlig betydelse. 15646: för åstadkommande av ytterligare utred- Det föråldrade undantags- eller sytnings- 15647: ning i saken. systemet kan icke längre med framgång till- 15648: Emellertid torde det, som härintiUs i sa- lämpas sedan lagstiftningen tillåtit en så 15649: ken åtgjorts, knappast kunna anses vara långt gående jorddelning som nu är tillå- 15650: tillfyllest. Svårigheterna vid genomföran- ten, enär den i många fa~ alltför begrän- 15651: det av en sådan reform äro också så stora, sade jordlotten är otillräcklig att ens giva 15652: att även riksdagen, på det stadium frågan dess ägare nödtorftig bärgning för honom 15653: nu befinner sig, borde egna den sin upp- själv och hans familj. Att under sådana 15654: märksamhet. Ä venså utveckla sig förhål- förhållanden även därtill kunna försörja 15655: landena inom särskilda samhällslager allt åldriga och hjälplösa anförvanter, såsom un- 15656: mera i den riktning, att något borde göras der undantagstidens dagar ålåg jordägaren, 15657: 388 IX, 1. - Vanhuus- ja työkyvyttömyy!Svakuutus. 15658: 15659: kan numera i många fall knappast vara allmän folkförsäkring. Men även den för- 15660: möjligt, synnerligast :som levnadsförhållan- säkrade skulle medelst årliga inbetalningar, 15661: dena nu äro helt annorlunda än i gångna i förhållande till pensionens storlek, under 15662: tider. Följden blir därför ofta den, att den en bestämd tid bidraga till uppehållande av 15663: mindre jordägaren, när hans krafter ej den fond, varifrån han vid uppnådd ålder 15664: längre räcka till för att utföra arbetet, får eller inträffad invaliditet komme att erhålla 15665: avhända sig sin jordlott, leva på resterna av sin pension. 15666: det han lyckats rädda vid avyttringen och Naturligt är, att en så vittbärande re- 15667: när detta är förbrukat då taga sin tillflykt form icke kan utan vidare genomföras. Men 15668: till de s. k. kommunalhemmen, medan hans med hänsyn till den långa tid, varunder så 15669: barn såsom rotlösa komma att öka de obe- att säga denna fråga varit på dagordningen 15670: suttnas skaror. utan att likväl ha kommit längre, synes det 15671: I och med genomförandet av allmän ålder- vara skäl att söka få frågans lösning på- 15672: doms- ooh invaliditetsförsäkring skulle för skyndad. 15673: de fattigar~ folkklasserna d-e.n tunga, för att På grund av vad ovan framhållits våga 15674: ej säga omöjliga, uppgiften att fiirsörja, 'ål- un-dertecknade vördsamt anhålla, 15675: derstigna anf.örvanter väsentligt underlät- 15676: tas. Ä ven dessa, som. skulle erhålla ålders- att Riksdagen måtte besluta upp- 15677: pension, kDmme att känna sig ha mera rätt mana regerinyen att snamst rn:öjligt 15678: att leva sen deras krafter förbrukats i sam- 11.-tteda möjligheterna för åsta&kt>m- 15679: hällsnyttigt arbete, än de nu ofta göra de't, mande av en allman ålderdtmts- och 15680: då de ofta nog få betrakta sin tilivaro en- invaliditetsförsiikring, byggd på den 15681: dast som en tillökning i den börda, som alla- principen, tJ,tt s.tatelfl, och de försak- 15682: redan är för tung för den, som skall bära rade gemensamt bidraga m1l delfl, all- 15683: den. m:tinna pensio'M{tlndelfl,, samt på 15684: Självfallet är, att staten skulle bära den grundvalen hiit·tw uppgöra ooh över- 15685: väsentligaste dehm av kostnaderna för en lämna proposition till Riksdagen. 15686: 15687: Helsingfors, den 16 september 1927. 15688: 15689: 15690: .J. lnborr. K. V. Åkerblom. 15691: August Tåg. J. E. Histbacka. 15692: Gustav Lindberg. Ed'V. Helenelund. 15693: Anders Forsberg. Levi J'ern. 15694: John ÖSterholm. 15695: 389 15696: 15697: IX,t. - Anom. ehd. N :o 18. . 15698: Suomennos. 15699: 15700: 15701: 15702: 15703: Inborr y. m.: Esityksen antamisesta yleisestä van- 15704: huus- ja työkyvyttömyysvakuutuksesta. 15705: 15706: 15707: E d u s k u n n a ll e. 15708: 15709: Yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyysva- kuuluvain iäkkäiden henkilöiden toimeen- 15710: kuutuksen aikaansaaminen on jo kauan ollut tulomahdollisuudet voitaisiin turvata pa- 15711: toivomuksena kansamme laajojen kerrosten remmin kuin nyt on laita. 15712: keskuudessa, ja myöskin lakiasäätävät elimet N'åihin yihteiskuntakerroksiin on ennen 15713: ovat periaatteessa kannattaneet sitä. Niinpä muita luettava se väestö, joka on kiinnitetty 15714: oli kysymys useita kertoja esillä jo sääty- maanviljelykseen ja sen sivuelinkeinoihin, 15715: valtiopäivien aikana ja asetettiin komitewkin olkootpa he sitten pienempien maatilkkujen 15716: tutkimaan tätä kysymystä. Myöskin yksi- omista~ia .tai pelkästään työntekijöitä, sa- 15717: ikamMisen eduslnrmlan alkuaikoina jätettiin mo,inkuin se osa väestöä, joka elättää itseään 15718: erinäisiä anomusehdotuksia samassa ta.rkoi- kalastuksella. Erikoisesti on se väestö, joka 15719: tuksessa. Sen kauemmaksi ei tämä kysymys on näiden elinkeinojen palveluksessa pää- 15720: kuitenkaan ole tullut kuin että eduskunta asiallisesti lyhytaikaisessa ja tilapäisessä 15721: v. 1917 varasi 40 miljoonaa ma;rkkaa tämän työssä, sangen epävarmassa asemassa, kun 15722: uudistuksen toteuttamista varten. (Tälle vanhuuden päivät saapuvat ja mahdollisuu- 15723: määrälle kasva:neine korkoineen nousee n. s. det saada toimeentulo omalla työllään käy- 15724: vanihuus- ja työkyvyttÖilnyysvakuutusraib:asto vät yhä pienemmiksi. 15725: tätä nykyä noin 70 miljoonaan markkaan.) Kiinteälie maatalousväestölle on samoin 15726: Eduskunnalle nyt jätettyyn valtion tulo- ja tämän uudistU!ksen toteuttaminen erittäin 15727: menoarvioon vuodelle 1928 on myöskin hal- toivottava. Erikoisesti nhllle monille tuhan- 15728: litus ottanut samaa ta-rkoitusta varten yhtä sille pienten maatilojen omistajille, joita jo 15729: suuren määräraha;n, mim:kä lisäiksi lienee on olemassa ja joita vuosittain tulee lisää, 15730: myös asetettu pari henkilöä hankkimaan tämä kysymys on erinomaisen tärkeä. Van- 15731: lisäselvitystä asia;ssa. hentunutta eroittamis- eli eläkejärjestelmää 15732: Mitä a;siassa täihän mennessä on tehty, sitä ei enää voida menestyksellä sovelluttaa, sit- 15733: voidaan kuiteruka.an tuskin pitää riittävänä. tenkun lainsäädäntö on saUhmt niin pitkälle 15734: Tällaisen uudistuksen toteuttamista kohtaa- menevän maan jakamisen kuin nyt on sal- 15735: vat vaikeudet ovat myöskin niin suuret, että littu, koska monissa ta'Pauksissa liiaksi pie- 15736: eduskurunankin asian nykyisellä asteella ol- nennetty maatilklku ei riitä antamaan edes 15737: lessa tulisi omistaa sille huomiota. Sa;maten sen omistajalle niukkaa toimeentuloa häntä 15738: \kehittyvät olosuhteet eräissä kansaillkerrok- itseään ja hänen perhettään varten. Van- 15739: sissa yhä enemmän siihen suuntaan, että hojen ja avuttomien su:kulaisten hoitaminen 15740: jotakin olisi tehtävä, jotta näihin kerroksiin tämän lisäksi, m~kä eläkejärjestelmän päi- 15741: 390 IX,l. - Vanhuus- ja työkyvyttömyysvaJkuutus. 15742: 15743: vinä oli maanomistwjan velvollisuutena, on tava suurim. osa yleisen kansanvakuutuksen 15744: sellaisissa olösuhteissa monissa tapauksissa kustanmuksista. Mutta myöskin vakuutetun 15745: tuskin mahdollista, erittäinkin kun elanto- tulisi vuotuisilla maJksuilla, jotka olisivat 15746: suhteet ovat aivan toiset kuin menneinä ai- riippuvia eläkkeen suuruudesta, määrätyn 15747: koina. Seuraukseksi tulee sen vuoksi usein, a:jan kuluessa avust!lla rahaston keräämistä, 15748: että pienempi maanomistaja, kun hänen voi- josta hän määrättyyn ikään päästyään tai 15749: m3il1Sa eivät enää riitä työntekoon, saa työkyvyttömäksi tultuoon saisi eläkkoon. 15750: myydä maapalasensa, elää niillä jäännök- Tietenkään ei näin laajakantoista uudis- 15751: sillä, mitkä häJHm on onnistunut pelastaa tusta voida muitta mutkitta toteuttaa. 15752: kaupassa, ja kun ne on käytetty, turvautua Mutta katsoen siihen pitkään aik!l!a:n, minkä 15753: n. s. kunnalliskoteihin, kun taas hänen lap- tä:mä kysymys on niin sanoaJksemme ollut 15754: sensa juurettomina tulevat lisäämään tilat- päiväljärjestyksessä, kehittymättä kuiten- 15755: tomien joukkoja. kaan pidemmälle, näyttää olevan syytä koet- 15756: Toteuttamalla yleinen vanJnms- ja työ- taa saada kysymyksen ratkwisua ikiirehdi- 15757: kyvyttömyysvakuutus helpotettais~ köy- tyksi. 15758: he:mpien kansan,luokkain kohdalta melkoi- Edellä esitetyn perusteella rohkenevat 15759: sesti sitä raskasta, etteiillllle sa!lloisi mahdo- allekirjoittaneet kunnioittaen anoa, 15760: tonta, tehtävää, mikä aiheutuu iäkkäiden 15761: sukulaisten elättämisestä. Myöskin nämä, että Eduskunta kehoittaisi halli- 15762: jotka saisivat vanhuuseläikkeen, tuntisivat tusta mahdollisimman pian tutki- 15763: itsensä eneiilllllän oikeutetuiksi elämään, sit- maan mahdollisuuksia yleisen van- 15764: tenkun heidäm voimansa on kulutettu lop- huus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen 15765: puun yhteiskunnalle hyödyllisessä työssä, aikaansaamiseksi, joka rakentuisi 15766: kuin he nyt usein tekevät, kun he monasti sille periaatteelle, että valtio ja va- 15767: saavat nähdä olemassaolonsa vain lisäävän kutdetut yhteisesti suorittavat mak- 15768: sitä taakkwa, joka jo on liian raskas niille, suja yleiseen vakuutusrahastoon, sekä 15769: joiden tulee se kantaa. tämän nojalla laatimaan ja Eduskun- 15770: Luonnollista on, että valtion on kannet- nalle anta1naan esityksen asiassa. 15771: 15772: Helsingissä, syyskuun 16 ,päivänä 1927. 15773: 15774: 15775: J. Inborr. K. V. Åkerblom. 15776: August Tåg. J. E. Hästbacka. 15777: Gustav Lindberg. Edv. Helenelund. 15778: Anders Forsberg. Levi Jern. 15779: John Österholm. 15780: 391 15781: 15782: IX,2. - Anom. ehd. N :o lt. 15783: 15784: 15785: 15786: 15787: Rosenberg y. m.: Esityksen antamisesta valtion varoilla 15788: ylläpidettävän vanhuus- ja työkyvyttiYrnyyseläkelai- 15789: toksen perustamisesta. 15790: 15791: 15792: Edu:sku:nmalle. 15793: 15794: Kapitalistisen talousj-ärjestelmän valli- läisille maksamatta jätettyä työpaikkaa. 15795: tessa on kunkin kimpitalistisen ma:8!n väestön Yhtä selvää on, että !kapitalistien keskus- 15796: suuri ®emmistö vaipunut pjsyväisesti järjestö, val·tio, on vcivollinen huolehtima;an 15797: pa1kkatyöväen asemaan, s. o. asemaan, jossa näistä arvojen luodista silloin, lkuilll lhe ovat 15798: ihe ovat pakotettuja raatamaan jo varhai- tulleet vanhuudenheåkoiksi tai menettäneet 15799: sesta lwpsuudesta a:lkaen raskaassa palkka- ainoan omaisuutensa, työvoimansa. 15800: työssä. Tästä t-yöstä he ansaitsevat hädin- Tämän seikan ovat eräät porvaristoonkin 15801: tuskin edes tkaikkein vJ:Clttämättömimpiä- tkuulUIVat jo arkoja sitten tunnustaneet - 15802: ikään elämänsä yHäp:iJtämiseksi tarvitse- ei ainoastaan ul!komaiHa, vaan Suomessa- 15803: miansa välineitä. Tällaista ainaista raa- kin - joskin ~p.äiselvin san.oin. Niinpä 15804: da'l1t8!a kestää siksi kunnes taJpaturma, sai- Suomen Säädyt, kolwontuneina 1888 va1tio- 15805: ra:us tai aikainen vanihuus asettaa sille kier- })äiville, anoivat hal1itukselta tutkimuksen 15806: tämättömän r·a.jan. Ja silloin muuttuu toimeenpanemista siitä, voitaisii•nko ja millä 15807: elämä entistä!kin iharmaammaksi. Miehuu- tava:1la aikaansaada yleli.nen valtion mää- 15808: tensa päivinä ovat nämä työläiset voineet räämä :j.a suojelema työväen sairaus-, tapa- 15809: allJSaita vaån sen rverra'l1, €'ttä he ovat joten- turma- j:a vanhuusvatkuutus. Ja tämän jäl- 15810: kuten tulleet toimeen. Vanhuuden. tai työ- ikeen on asia si1.ten ollut virehllä, joskaan ei 15811: kyvyttömyyden varalta he eivät ole voineet aivan keskeytymättömästi, 'l1ykyjpäiviin 15812: mitään säästää. Nälkäkuolema; tai lkurja asti. Niinpä kääntyi edUSikunta huhtikuun 15813: vai'VaishoitotkohtaJo on silloin niillä edes- 19 p :nä 19'10 tekerruälllään p·&ätöksellä ha:l- 15814: sään. Työn.antadat ja vaJ.tio, jotka O'Vat kor- litsijan puoleen a1amalisesti anoen, että 15815: janneet runsaan sadon ihcidJän työns<ä tulok- hallitus ~nsi tilassa valiDJistuttaisi eihdotuk- 15816: sista, eivät välitä heistä mitään. He ovat sen laiksi työkyvyttömyys-. ja vanhuus- 15817: käyneet !käyttökelvottomiksi kuin kaiken vakuutuksesta. Mihinkään käytännölliseen 15818: .arvonsa menettänyt paperiraiha. tuloikseen ei tämä lähes 40 vuotta vireillä 15819: Ei voida kieltää, että se asema, miihin ollut puuha kuitenhan ole jcYhtanut. 15820: työtruteikevät rjoutUJV,at työkyvyttöiDJiksi tai Porvariston · toimenpiiteert kysymyksessä 15821: vanihuudeniheikoiksi tultuaan, on mi·tä epä- olev,an asian mtkaisemiseksi ovat tähdän- 15822: oikeutetuin. :Oniharu tämä väestöluokka neet eräänlaisee'I1 tyÖikyvyttömyys- ja van- 15823: juuri se, jo'ka yksin luo ~kaikki elfuruän yllä- huusvwkuutukseen, joihon työläiset ja työn- 15824: pitämiseksi vä:lttärruättömät arvot. Eihän antajat ottaisilva:t kumlpikin osoo määrä- 15825: n. s. liikevo1ttokaan ole muuta kuin työ- tyillä palkollisilla vakuutusmaksuilla ja V·al- 15826: 392 IX,2. - Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkelaitos. 15827: 15828: tio suorittaisi sitten vakuutusta makset- työläisten keskimääräisestä vuosiansiosta, 15829: taessa määrätyn ·po.hjrurahan. Sen sijaan ovat samanlaiseen työkyvyttömyyseläkkee- 15830: ovat työväern edrustajat olleet johdonmukai- seen oikeutettuja. 15831: sesti työkyvyttömyys- ja varnh.uuseläkkeen On kolhtuullista, että sittenkun edellä 15832: kaimaJlla, jossa valtio suorittajsi kaikki esitetyil'lä ·perusteina säädetty laki on as- 15833: l)mstaunukset. Esim. vuoden 1907 va'ltio- tunut voimaan,, kiaikki muut eläkelait tule- 15834: päivillä esittämässään anomusehdotuksessa vat kumotuiksi. Nykyään niin muodissa 15835: anovat mainitut edustaj.at, että hallitus .olevan porvarillisen demokratian ~alkeelli 15836: ,valmistuttaisi esitykisen yleisen, pakollisen simpiin vaatimuksiin pitäisi kai kuulua, 15837: ja valtion kustannuksella toimivan van: ettei niille, jotka miehuutensa päivinä ovat 15838: ihuus- ja ansiakyvyttömyysvaJkuutuslaitok- nauttineet suuria tuloja, enää myöhemmin, 15839: sen aikaansarumiseiksi ". Tässä edustajat virantoimituksista tpoistuttua&n, makseta sen 15840: tosin käyttäJvät sanaa ,vrukuutus", mutta suurempaa eläkettä, kuin tavw1lisille työläi- 15841: kun sitä anottiin valtion kustannuksella toi- silleikään, mikäli mainitut virkamieihet ja 15842: mivaiksi, niirn tosiasiallisesti oli kysymyk- muut IS'Uuria tuiloja nauttineet yleensäkään 15843: sessä y·leisen e'lii:kelaitoksen toteuttaminen. ovat erityisen eläkkee•n tarpeessa. 15844: Periaate, että v.altion on suoritett.ava 60 vu~;~tta täyttäneitä henkilöitä dli Suo- 15845: eläke kaikille vallllhuudeniheikoilksi ja työ- messa 1920 kaikkiaan 007,587. Tanpeellis- 15846: kyvyttömiksi tulleille työläisille, onkin ai- t~n tutkimusten: puuttuel'18a, on !hyvin vai- 15847: v.an oikea. Valtiohan saa tulonsa etu- keata tarlmlleen sanoa, miten paljon näistä 15848: ;päässä työtätekeviltä riistämistääu välilli- oli selllaisia) jotka olisivwt tulleet tässä kos- 15849: sistä ja v.äilittömistä veroista. Ja 'loppujen ketellusta vanhUJuseläJkk,eestä osaUisiksi. Ot- 15850: lqpuksihan •asianlaita on niicn,, että valtion tam~lla kuitenk~n huomioon, ·että kaikki sel- 15851: olemassaolo on: ri]p'puvainen •työläisten laiset kansaJaiset, jotka eiJvät olleet työläi- 15852: työstä. Ilman sitä ei v~ltiota voi olla ole- siä, pientalonpoikia tai sa.:tnanlaisessa ase- 15853: massa. On näiu ollen selvää, elttä valtio mass.a kuin nämä, eivät olisi siihen osallis- 15854: on velvollinen lhuale\htimaau vanhuuden- tuneet, sekä erinäiset väestön varallisuus- 15855: hei.'koiksi ja työlkyvyttömdksi tulleista työ- suhteita koskevat tutkimukset, voidaan. mel- 15856: läisistä. koisella varmuudella väittää, että noin 3/ 4 15857: Mielestämme kaikki sellaiset työläiset, osaa mainitusta iuvusta olisi tullut siitä 15858: pientalonpojat ;ja muut samanlaisessa ta~ osalliseksi, siis •noin 230,700 henkeä. Tätä 15859: loudellisessa asemassa olevat kansalaiset, lukua on pidettilivä pikemmin liim1 kor- 15860: jotka ovat täyttäneet 60 vuotta, ovat oikeu- keana kuin alhaisena. Jos ajatellaan vuo- 15861: tetut saamaan va:ltiolta vakinaisen vähin- tuiseksi eläkikeeksi kutalkin henkeä kohden 15862: täin 5;000 ma~kan vuotuisen eläkkeen. 5,000 markka&, niin olisi valtio tarvinnut v. 15863: Eaelleen on m]elestämme kohtuullista, että 1920 tähän tarkoitukseen n. 1,153,500,000 15864: sellaisilla työläisillä, jotka, ennenkuin he markkaa. Työkyvyttömyyseläkemenoja olisi 15865: ovat täytt.ä;neet 60 vuotta, ovwt syystä tai valtiolla ollut samana vuonna, jos oletta- 15866: tois·esta menettäneet !PUolet varsinaisesta mus rakennetaan samanlaiselle rperustalle, 15867: työkyvystään, on oikeus saada valtiolta vä- kuin hallituksen v. 1904 tätä kysymystä 15868: hintäin 5;000 markan vuotuinen työkyvyt- tutkima•an rusettama komitea sen rakensi, 15869: tömyyseläke. Myösikin sellaiset työläiset ja noin lt50,000,000 markkaa. Vuonna 1920 15870: pientalonpojat, 1joiden vuotuinen työansio olisi valtiolla siis ollut vanhuus- ja työ- 15871: ei, iheidän ruumiillisen vadavaisuutensa tai kyvyttömyyseläkemenoja yhteensä noin 15872: muista syistä, joita he eivät ole tahallisesti 1,.303,500,000 markkaa. 15873: aiheuttaneet, ole v•äihintäin. puolet terveiden Todenn>äiköisesti ovat mainitut summat 15874: IX,2. - Bos~mbe:rg, y. m. 393 15875: 15876: kuitenkin nykyaikaankin sovellutettuina tys valtion varoilla ylläpidettävän 15877: liian korkeat. Tode•llisuudessa vanhuus- ja vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke- 15878: työkylvyttömyyseläkemenot tuskin nousisi- laitoksen perustamisesta, josta an- 15879: vat 1,000,()()(),000 markkaankaan vuosittain. nettaisiin kaikille 60 vuotta täyttä- 15880: Sitä :paitsi on otettava huomioon kysymyk- neille työläisille, pientalonpojille ja 15881: sessä oleva,n eläkelain kustannu1ksia tarkas- muille samanlaisessa taloudellisessa 15882: teltaessa, että sen voimaanastuminen supis- asemassa oleville kansalaisille vähin- 15883: taisi melkoisesti n. s. köyhäin'hoitomenoja, täin 5,000 markan suuruinen vuotui- 15884: mitkä notJ.sevat yhteensä noin 200,000,000 nen eläke; ja 15885: markka·an. Myöski'IL 16 pääluokalla olevat että sellaisille työläisille, jotka ei- 15886: menot (eläkkeitä ja yleisiä apuralhoja), vät ole täyttäneet 60 vuotta, mutta 15887: mitkä vuosittain ovat rnousseet lälhes jotka ovat syystä tai toisesta menet- 15888: 100,000,()()() markkaan, jäisivät pois. täneet puolet tai enemmän varsinai- 15889: Kun vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke- sesta työkyvystäätn tai joiden vuosi- 15890: laitdkSen toimeelllpano tulee merkitsemään ansio ei, heidän ruumiillisen vajavai- 15891: huomattavaa valtion menojen lisääntymistä suutensa takia tai muista syistä, joita 15892: ja siis tlrloj·akin on vastaav·asti Hsättäwä, he eivät 'Ole itse aiheuttaneet, ote vä- 15893: niin olisi kuitenkin aivan väärin ja !kohtuu- hintäin puolet t!erveiden työläisten 15894: tonta, että tuo menojen lisäys koottaisiin keskimääräis'estä vuo~iansiosta, vä- 15895: työtätekeviä väestöluoirlria välillisesti ja vä- hintäin 5,000 markan vuotuinen työ- 15896: littömästi verottamalla, Ainoa oikea tapa kyvyttömyyseläke; sekä 15897: tähän tarkoituksen varojen saamiseksi on että laki rakennettaisiin settraaville 15898: se, että omruisuus- ja rperintövero korotetaan perusteille: 15899: niin paljon, että korotuksesta kiertyy tämän että kaikki muut eläkelait kumo- 15900: eläkelaitoksen menoihin tarvittava summa. taan ja 15901: Kaiken ylempänä esittämämme perus- että vanhuus-, ja työkyvyttömyys- 15902: teeNa ehdotamme ed111skunma.n päätettä- eläkelaitoksen ylläpitämiseksi tarvit- 15903: väksi, tavat varat kootaan korottamalla 15904: että hallitusta kehoitettaisiin anta- omaisttus- ja perintöveroa. 15905: maan kiireellisenä Eduskunnalle esi- 15906: 15907: Helsingissä syyskuun 16 päivänä 1927. 15908: 15909: 15910: Mauritz Fr. Rosenberg. William Tanner. 15911: Emil Tabell. J. A. Liedes. 15912: K. Kulmala. L. Myllymäki. 15913: Adam Asikainen. J. Aug. Isaksson. 15914: Eino Pekkala. J almar Virta. 15915: Toivo Latva. Arvo Riihimäki. 15916: Ida llämäläinen. Siina Urpilainen. 15917: S. Savolainen. Martta Lehtonen. 15918: Y. Enne. F. Savenius. 15919: Aug. Turunen. E. Ramstedt. 15920: 15921: 15922: 15923: 50 15924: 394 15925: 15926: IX,a. - Anom. ehd. N :o 20. 15927: 15928: 15929: 15930: 15931: Tabell y. m.: Esityksen antamisesta laiksi. yleisestä pa· 15932: kollisesta työttömyysvakuutuksesta. 15933: 15934: 15935: E d u s k u n n a 11 e. 15936: 15937: Suomen Hallitusmuodon 6 ~ :ssä on seu- seuraukseksi kapitalistisen tllllousjärjestel- 15938: raava juhlallinen vakuutus: ,Klliilsalaiisten män luonteesta, t. s. siitä tuotannon anar- 15939: työvoima on valtakunnan erikoisessa suoje- kiasta, joka on krupitalistisen tuotantotavan 15940: luksessa". Tämän lauseen pitäisi kai mer- tunnusme:rikillisiiiliPiä piirteitä. Kapitalistit 15941: kitä sitä, ollakseen jonkun arvoinen, että ja heidän ikeSkusjä:rjestönsä, valtio, ovat siis 15942: valtio taikaa jokaiselle kansalaiselle riittä- syypäitä siihen, ettei työläisillä ole riittä- 15943: västi työnsaantimahdollisuuksia. västi työtä. Tämärn ohessa on huomioonotet- 15944: Kapitalistisen tuotantotavan luonnollinen tava, <että kapitalistit ja valtio korjaavat 15945: seuralainen, työttömyys, on viimeisinä vuo- työläisten työstä, varsinkin vi;lkkatan tuotan- 15946: sina saanut yhä laa!jemman luontoon ja eri- tokauden vallitessa, runsaan sadon. Työ- 15947: koisen rasittav81na parinajaisena !kohtaa palk- läisille suoritetoon heidän työnsä tuloksista 15948: katyoo V!ftrassa toimeen tulevaa väestöä. vain sen verran, että he jotenikuten tulevat 15949: Tällaisen tilanteen vallitessa on valtio vel- toimeen. Näin ollen on ilman muuta selvää, 15950: vollinen toimimaan niin, että kansalaisten että kapirtalistit ja valtio ovat velvolliset 15951: työvoima tulee suojelluksi, s. o. että työttö- huolehtimaan työttömien työläisten toimeen- 15952: myyteen joutuneetlkin saavllit valtion takaa- tulosta. 15953: man, riittäivän toimeentulon. Kapitalistit jru valtio oli~ivat siis velvolli- 15954: Porvaristo on Suomessa niinilrnin ulkomail- set yhdessä suorittamaan yleisen työttömyys- 15955: lakin suunnitellut työttömyyteen joutunei- va;kuutuksen ylläpitokustannukset. Näyttää 15956: den työläisten turvaamista erityisellä vakuu- kuitenkin asianmukl!lisemmalta ja tulokselli- 15957: tuksella, johon tarvittaviin kustannuksiin semmaltakin sellaJisen pakollisen työttömyys- 15958: työläiset paikoitettaisiin. työnantajain ja val- vakuutuksen säätäminen, minkä ylliq)itdkus- 15959: tion ohelllli osaaottarmalliil. Tällaista työttö- tannukset suorittavat yksinomaan työnanta- 15960: myysva:kuutusta on porvaristo Suomessakin jat. Tällainen vaatimus <Jn sitä oikeutetum- 15961: puuhaillut jo lähes 40 vuotta, jaskin ilman pi, krun ne ov,at etupäässä juuri työnanta- 15962: sanottavaa käytännöllistä tulosta. jat, jotka työläisiä työstä erottamalla aiheut- 15963: Työläisten mll!ksuvelvollisuus työttömyys- tavat työttömyyden. Jo se seikka, että he 15964: vakuutuksen .Jmstannuksiin ()ll: kuitenkin ai- joutuisiva:t kustantamaan kruikki työttömyys- 15965: van luonnoton ja väärä. Työläisiähän ei vakuutuksesta aiheutuvat menot, pakQittaisi 15966: voida syyttää siitä, että he joutuvat ,työn- heitä järjestämäärn työolot sellaisiksi, että 15967: vähyyden'' vMksi pois työpaikoistaan, sillä työstä erottamisia tapahtuisi mahdollisim- 15968: työttömyys on katsottava välttämättömäiksi man vähän, vakuutuskustannukset kun ko- 15969: IX,a. - TaoolJ, y. m. 395 15970: 15971: hoaisivat aina sitä sumemmiksi, mitä enem- heutuvat kustannukset peritään työn- 15972: :mäm.' he työläisiä työstä eroittaisivat j.a päin- antaj~1ta; 15973: vastoin. että laissa taataan työttömyyteen 15974: Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo- joutuneelle siitä päivästä alkaen, jol- 15975: t aJJII!IOO, loin työttömyys alkoi, siihen päivään 15976: saakka, jolloin se loppuu, riittävä tm- 15977: että Eduskunta k.eh&ittaisi halli- meentulo; sekä 15978: tusta valmiistamaan ensi tilassa esityk- että tämän lain säätämästä vakuu- 15979: sen laiksi yleisestä pakollisesta työttö- tuksesta tulevat osallisiksi kaikki 15980: myysvakuutuksesta sellaisilla perus- palkkatyöläiset ja työtätekevä talon- 15981: teilla pO'ikwisväestö joutuessaan työttö- 15982: että työttömyysvakuutuksesta ai- mäksi. 15983: 15984: Helsiillgissä syyskuun 16 p :nä 1927. 15985: 15986: 15987: :Emil Tabell. J. A. Liedes. 15988: Mauritz Fr. Rosenberg. J. Aug. Isaksson. 15989: Adam Asikainen. K. Kulmala. 15990: Jalmar Virta. Toivo Latva. 15991: Martta Lehtonen. Siina Urpilainen. 15992: Ida Hämäläinen. F. Savenius. 15993: Aug. Turunen. S. Savolainen. 15994: William Tanner. E. Ramstedt. 15995: L. Myllymäki. Eino Pekkala. 15996: Arvo Riihimäki. 15997: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET 15998: 15999: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ. 16000: 3 16001: 16002: 16003: 16004: 16005: Eduskuntaesitykset ja anomusehdotukset. 16006: (Rakusrunat viåittaavat pöyrtrukirjain ja a•si•akirjain a.sia:luettelo~hin). 16007: 16008: 16009: Eduskuntaesitykset: 16010: n:o 1, Ni uJd~as:en, y. m.: Erhdotus Iin tuonrt:ituH.ista. Liitteet II,1. s. 85 ja 16011: 1a1ksi heinäikuun 17 päivänä 1919 annetun g5, - K.s. Tullimaksut. 16012: Suomen Hanitusmuodon 23, 24 ja 94 § :n n :o 111, L ri n d rb e r .g :i. n, y. m.: Ehdotu.s 16013: muuntamisesta. Liitteet 1,1. s. 5. - Ks. J.airksi erinäis.ten tu1lima&rsuj.en muuttami- 16014: Ha:llitusmuoto. sesta. Liitteet II,2. s. 87 ja 818. - K.s. 16015: n :o 2:, S a hiW u m a n i n, y. m.: E·hdotus TU!llimaiks wt. 16016: laiksi Hal:lituS!Illuodon 213 § :n muuttami- n :.o 1:2, J ä r rv i sen: Ehdotus laiksi tuli- 16017: se,-;ta. Liitte€t 1,2. s. 7 ja 9. - Ks. Hal- tikkurveros•ta. Liitteet Iii,3. s. 90. - Ks. 16018: Ji tusmuoto. Tu1:i ti1kkuvero. 16019: n:o H, Tuomioj'an, y. m.: Ehdotus n:o 1;3, Gummeruksen, y. m.: Ehdo- 16020: laiksi edusta<janv.aaleista. Liitte€t 1,3. s. tus l•aiksi makeisvalmi.steverosta. Liitteet 16021: 1J.. - K.s. Edustaj-anvaalit. H,4. s. 91. - Ks. Mrukei.s,va[mistevero. 16022: n:o 4, v o~n Bornin: Ehdotus laiksi n :o 14, 1 nrg m a n i n, y . .m.: Ehdotus 16023: edustarjaruva·aleista. Liitteet 1,4. s. 2!9 ja l:ailksi Helsingin y1iopistoll! v:imn- tai toi- 16024: 46. - Ks. Edustaja·nvaalit. •menhaltij·ain sekä koulunopettajain armo- 16025: n :o 5, Se r ·g e 1 i u k s e n, y. m.: Elhdotus vuoden eduista. Liitteet II,90. s. 2·515. - 16026: laiksi v.aa,lilain ~7 § :n muuttamisesta. Ks. Yrli.01p.isto. 16027: Liitteet 1,5. s. 63 ja 65. - Ks. Vaali- n :o 15, P a a s O· sen, y. m.: Ehdotus laiksi 16028: laki. vaHion vrir.an- tai wimenhaltij.an oilreu- 16029: n:o 6, V .i r l.;tk u sen,, y. m.: Ehdotus desta eläJkikoosoon annetun lain 3 § :n 2 16030: laiksi Hel.singin yliopiston järjestysmuo- rmom. muuttamisesta. Liitteet II,91. s. 16031: don perusteita koskevan lain voimaarupa- 215t9. - Ks. Vir.krumi.esten elii;J{lkeet. 16032: nosta N· p :nä heinäikuuta ;1:92:3 annmun 16033: - n:o 16, Leht,okorsken, y. m.: Ehdotus 16034: lain 6 § :n muuttrumisesta. Liitteet 1,6. 16035: ;laiksi eiä:kkei.s;tä kansalaissodan johdosta 16036: s. 67. - Krs. YI.iop.isto. 16037: työky\kynsä menettiineitle 1Suomen kansa- 16038: n:o 7, v on B o·r n i n: Ehdotus laiiksi ikie- 16039: laisille sekä kuolleitten Suomen kansa- 16040: lilain 2.0 § :n m1mttamisesta. Liitteet 1,7. 16041: laisten per:heenjäseni'He. Liitteet II;92· 16042: s. 69 ja 711. - Ks. Kiel'i!laki. 16043: s. 261. - Ks. KansalaiSJSo.ta. 16044: n:o 8, P. Saar•isen, y. m,: Ehdotu-s 16045: lailksi ulkomarulaisen ottamisesta Suomen n:o 17, K. E. Linnan, y. m.: Ehdotus 16046: kansalaiseksi 20 päivänä helmikuuta 1!9120 laiksi niiden varroj·en käyttämisestä, minkä 16047: annetun lain muuttamisesta. Liitteet 1,s. kentywät valtioiiJ metsämaiden asuttami- 16048: s. 73. - Ks. Suomen kan.Stalaisuus. .ses,ta ja niillä olevien vuotkra-alueiden lu- 16049: n :o 9, T a n n e r i n, y. m.: Eihdotus la~ks·i nastamisesta annetun lain mukaan tarpah- 16050: .Suojänven la:hj.oitusmaahan rkuuluvien la.m- tuvista lu01vutu'ks.ista. Li:itteet II,96. s . 16051: puotitilojen palklkoluovuttamisesta. Liit- 27r5. - Ks. Vrultion metsämruat. 16052: teet VII1,1. s. 3515. - K.s. Suojärven laih- n :o 18, M. H a n n u l a n, y. m.: Ehdotus 16053: j.oituS!Illaat. lai<ksi naisen kelpoisuud·esta va~ltion vir- 16054: n:o 10, He1len.elundin, y. m.: Ehdo- rkaan. Liitteet 1II,1. s. 2:9•3. - Ks. Naisen 16055: tus laiksi vuonna 1928 kannettavasta sil- vi1~ka:keltpoisu us. 16056: 4 Eduskuntaesitykset j-a anomuse~hdotukset. 16057: 16058: - n:o l9, P. S a.ar i sen, y. m.: Bhd01tus - n :o 24, K ·a l il i o k o s ik e n, y. m.: Ehdo- 16059: l<rui:ks.i rikosla:im 38 luvun 10 § :n muu;btami- tus :J.ailksi ap.pi.velvo1lisuudesta 15 päivänä 16060: ses·ta. Liitteet III,2, s. 296. - lts. Rikos- huhtikuuta 19211 annetun lain 9 § :n muut- 16061: laki. tamisesta. LiitJt.eet VII,l. s. 341. - Ks. 16062: - n :o 20, P u h a !k a n: Ehdiotus laiksi rilkoo- Oppivelv·olilisuus. 16063: [ain 6 luvun 1 § :n muuttamisesta. Liit- - n:o 25, Vesterisen, y. m.: E:hdotus 16064: ,t.eet IH,s. s. 2919. - Ks. Rilkoslaki. 1ai1ksi asuiU!Sitoiminn.an r.ruho~tJtrumisest.a. 16065: - n ;,o 21, W i i iki n: Elb.d<otus laiksi kuole- Lii:ttJeet Villlil,2. S·. 367. - Ks. Asutus. 16066: manranga.istulmen poistamisesta. Lii tteet - n:o 26, T·a,beUi•n, y. m.: Ehdotus laiksi 16067: III,4. s. 300 ja 3012. - Ks. Kuo1emanran- vaLtion metsämaiden asuttalll1i.sesta ja niillä 16068: gaistus. olevain vuokra-'allueiden lunast.amisesta 20 16069: - n :o 212, V i r ik lk u s e n: E!hdotus la.iksi 2·3 ·P :nä toulkokuuta 100:2 annetun lain muut- 16070: p :.nä helmikuuta li923 annetun luonJWn- t.amisesta. Liitteet V[Jil,3. s. 3HI1. - Ks. 16071: suajehtlain 1 § :n mull!ttrumisesta. Liitteet Valtion metsämaat. 16072: V,1. s. 3·21. - Ks. Luonll10il1suoj,elu. - n :o 27, R a m s te d t i n, y. m. : EJtdoitus 16073: n:o 23, Asikaisen, y. m.: Ehdoltus J.aiksi pientVi<lJj•elij>äi·n ja muun maaseudun 16074: 1BJiksi 115 päivänä kesäkuutta li898 m3!3!1ais- työtäte:kev>än väestön [aiduntar;peen tyy- 16075: kunrtain kunn.allishallinnoslta annetun ase- dyttämisestä. L~itteet VIII,4. s. 366. - 16076: tuksen muuttamisesta ja lruiksi 8 päUvänä Ks. Laidun. 16077: joulu}{'uuta 187·3 kullln,aJilishalliituksesta - n :o 28, T a n n e r i n, y. m.: E1hdotus lailksi 16078: k.aupwngissa a•nnetun •asetuksen muulbta- suojeluskun taj ärj estön thll!joittamisesta. 16079: miseslta.. Li•i't·teelt V,2. s. 323. - Ks. Kun- Liittoot VII,1. s. 349. - Ks. Suojelus- 16080: na1li,sverotus. ikunt.ajäl"jestö. 16081: 16082: 16083: 16084: Anomusehdotukset: 16085: - .n:o 1., P u.IHtk.an, y. m.: Esityksen anta- misrasituks:es1ta. Li.itteet V,5. s. 33<5. - 16086: misesta laiksi vafltalkunna'n vaakunasta. Ks. Raut,ateiden aidat. 16087: Liitteet I,9. s. 74. - Ks. V13!ltalkunnan - n :o 9, Ra v on, y. m.: Esityksen :mtrumi- 16088: va!lJkuna. <sesta lailkisi kal.aSitusoikeuden sa.wttanri.se.srt:.a 16089: -- n:o 2, S·cihJaum<ani,n: Laintarikastus- maanomistwksesta :d~ppumattomaksi. Liit- 16090: ikunDJan perustamisesta. \Liitteet I,10. s. teet V,6. s. 31316. - Ks. K•a:lastusoikeu>S. 16091: 7,6 ja 7,8. - K<s. Laintarkrus·tuslkunta. -- n:o 10, Hän:n'isen, y. m.: Viajan ja 16092: - · IJJ :o 3, P i ·t k äJ s e n., y. m.: Rangaistusten 16093: välkirehun' kultiett.amisesta etäisemmi1le 16094: kuventrumisesta. Liiltteet IH,5. s. 304. - pai1kka!kunni1le eyntywien rahti!kustannus- 16095: Ks. Rangaistusten !koventaminen. ten !korvrutlll1isesta valtion varoi·lila. Liit- 16096: teet II,97. s. 277. - Ks. Vi1jan ra!hlti- 16097: - n :o 4', Rl ui :ki ik o sen, y. m.: Rikoslain lkustann u:kJSet. 16098: rangai~Stusmäärä'Yisten koventll!misesta. Liit- 16099: ~ n :o 111, K a r ja 1 a i sen, y. m.: Asultus- 16100: teet lii,6.. s. 300. - Ks. Ra·ngai.stus,ten .Jainsäädäinnön itarik:istau:ruisesltaJ. Lii tteet 16101: ikoventaminen•. VIH,5. s. 316.9. - Ks. Asutus. 16102: - n:o 5, K. E. Li•nna1n, y . .m.: Esityksen n:o :IJ2, Jlllnhosen, y. m.: E'sity\k;sen an- 16103: anta·misesta; lainanannosta kasvava•a met- ta>misesta laibi ;pienviiljeli>jöi'Ile vi1jelys.ten 16104: sää vastaan. Liitteet ITli,7. s. 3107. - Ks. [aajent.alll1~ta varten annett.avislta pailklkio- 16105: Metsät. lainoista. Li~tteet VIII,6. s. 37!3. - Ks. 16106: - n:o 6, P1UJl>tkikii:sen: iEsity(k~Sen ant.ami- Pie.nviljelws. 16107: sesta muu>toksilksi lkiyytila~in. Liitteet - [}J:o 1i3,, Ålkeriblomin, y. :m.: Suunni- 16108: V,3. s. 3311. - Ks. Kyyti[aki. teLman laatilmisestll! kiertä:vien j.a kiinteit- 16109: n :1(} 7, P u ]1 k lk i> sen, y. m.: Puhelinol01jen •ten kia1asltuslrou1uj€1l1 perusltamises<ta. Lilit- 16110: järjestä!misltä koslrev181Il lainsäädännön jo.u- teet VLH,7. s. 3i79 ja 3181. - Ks. Kalastus- 16111: ·duttrumisesta. Liitteet V,4. s. 3132. - Ks. koulut. 16112: Puhelinolot. - n. :o H, N: ri 1 e lk s e :1 ä n: Piir.iläiiildimi:n- 16113: n:o 8, V1eili!!k.aoj a n, y. m.: Maanomista- <vil"lkain lakkauttamisesta. Liitteet IV,1. 16114: jain vaipautt,ami1S€1Sta rautatiea•lueen aitaa- .s. 3111. - Ks. P!ii>ri,läw'kärit. 16115: Eduskuntaesitykset ja anomllElehdotukaet. 5 16116: 16117: --· n:o 1J5, J, ~ n: h o se u, y. m.: Kajaanin - n:o ·27, JussiJ!wn, y. m.: Määrärahan 16118: yleisen. s11Jiraalan laajentamisesta. Liitteet .myöntäani!>estä satamarooan Kemi-Pi1Jkä- 16119: IV,2. s. 311.2,. - Ks. Sa,iraallat. kari ralkenrbamista varten. Liitteet II,7. 16120: n:o 1~6, Kuklk·osen, y. m.: Su,omen .s. 100. - Ks. rSatmmarada·t. 16121: !kirja- ja sivistYISlkielen kantasana;kirjan - n:o 218, U. H an rrui an, y. m.: Määrä- 16122: aikaansaamisesta, Liritteet VI,2. s. 343. rahan myön:tä:misestä satamaradan rruken- 16123: -- Ks'. Kirjruk.ieJen soanaikirja. .tamisrta v:arten Kemin aooma1t,a Pritkäiin- 16124: n:·o 17, P. Sa;a;risen, y. m.: OikeUoden- kariin. Lii:tteet Jii,s. s . .1:101. - Ks. Sata- 16125: murkaisen .suhtee1lisu Uoden aikaansanani- maradat. 16126: sesta V'almion OIPIPirkoulUJmenQijen jakautu- 16127: ·n :o 29, rS ä r k ä 111, y. m.: Määrräxl!l.'han 16128: misessa suomenkielisten ja ruotsinkielisten 16129: myön,tämi,srestä 8aimll!am---4K uoJå:monjärven 16130: koulUJjen kesken. Liitteet VI,3. s. 344. - 16131: k.a;n,a'V,an tultkimi.s,ta vM•ten.. Liitibeet II,9. 16132: Ks. Oppilkoulurmenzyjen oiikeudenrmukainen 16133: s. 1013<. - Ks. K.an,avat. 16134: jakaminen. 16135: n:l) 18, I n b o r r i n, y. m.: Esityksen an- n :o 3·0, K 0' p s. a n, y. m.: Määrärailinn 16136: tatmi,sesta yleisestä vanhuus- ja ty().kyvyt- rmyönrtärmi>Sestä iLalhderupoihjan sataman ja 16137: tömyysvakuututkses·ta. Li]tteet IX,1. s. iK urlkiljoen ikaup!parkylän vhlisellä si.sa- 16138: 31817 ja 3'8'9'. - Ks. Vanhuus- ja työkyvyt- rei tiliä .o1El1Vien erinäisten sarlmien ruop- 16139: tömyysvalkuutus. rpaus:töilhin. Liitteet II,1o. s. 1'0'4. - Ks. 16140: n:o 1:9, R o.se nb e r .gin, y. m.: E·sityk- iLahden\I)ohjanr-!K u~kij oen iliaivar~ei tti. 16141: sen antamisesta valtion V'aroiJ:la yLläpidet- n :·o 31, vV e 11 :i n g i n, y. m.: Määrärohan 16142: tävän vanhuus- ja tyÖikyvy,ttömyyseläJke- myöntä:mises.tä ikalrastus- ja hätäsataman 16143: laitorksen perustamisesta. Liitteet IX,2. rakenta:miseiks.i Laatokan ra.nnikorrle Metsä- 16144: s. 391. - Ks. v,anhuus- j,a työkyv•yl:!tömYlfS- rpintin rpitäjän Saaroisten kylän kohdllille. 16145: eJäkelaitos. Lii·tteet H,11. s. 10rH. - Ks. Kalastus- 16146: - n:o 20, Trrll!beUin, y. m.: EtsitykBen a'!l'ta- satamat. 16147: misest'a laiksi yleisestä pakollisesta työt- - ,n :o 32, U. H a n n u 1a. n, y. m.: Määrär•a- 16148: tömyys•valkuutulkS'esta. Liitteet IX,3. s. han :rrzyönrt.ä;mioos\tä puhelimlinj•an Rova- 16149: 319r4. - Ks. Työtllimy,ysv:a~mutus. nilemi____,Kemijärvi-K uo1aj ärv:i r:aken;ta- 16150: n :o 2i1, V, e n n' o 1 a n, y. m. : Mruatalous- :mi:SJta v,al"ten. L;i,i<Uteet I,I,22. s. 1!2.2·. - Ks. 16151: tuoltteiden kuljetuksessa V1a1tionr.a u;tatenlä Puhe1i:nJinj.at. • 16152: vaLlitsevien epälkootien p,oistamises.ta. Liit- n:o 3'3, Hännisen: M·ääräraihan myön- 16153: teet II,98 . .s. :21811. - Ks. !Maatailoustuo,t- tämiseSJtä Poussun--:K urvisenvwaran--Ty- 16154: teiden ku!ltjetus rautateillä. rä;järven----.,J,olkijär,ven; rmoo·ntien rakenta- 16155: n:o 22, Hu :t t u sen, y. m.: Metsä:nvarti- 16156: mista varten. Liitteet II,12. ·&. 107. - 16157: jai~n tointen muutltaanisesta peru~p.aJl&a.i 16158: Ks. Ma<a·ntiet. 16159: si,ksi. Liitteet II,93. s. 2:612'. - Ks. Met- 16160: n:o 34, Neiti niemen: Määrärahan 16161: sänvartijat.. 16162: n :o 23, J u n n i: il ~ n, y. m.: UJkomaisen myöntäani.sestä Kemij ärven-Pel!kosennie- 16163: Iainan ottamisesta jokien perkaus- ja vesi- men maantien ralkentrumista \Varrten,. Liit- 16164: ;peräisten maitten kuivwustöi,tä varten. teet II,13. s. 108>. - Ks. Maan,tiet. 16165: Li,itteet II,99 . .s. 218131. - Ks. Vesiperäisten. - n:o 35, U. H a nru u l an, y. m.: Määrä- 16166: maiden kui'Vlaus. rahan myöntäJmisestä maantien rakenta- 16167: n :o 2.4, P. rS a a r j: sen, y. m.: Ulkomaisen rmista varten Kem~jär.veru lkirkonlkylästä 16168: lainan ottamisesta huokealkorlkoisten laino- Pe1kosennietmeHe. Liitteet II,14. s. 1019. 16169: jen myöntäJIDistä vart€1ll maaseUodun sählkö- - Ks. M:,a,anrtiet. 16170: yihtymi1le. Lii:tteet II,100. s. 2186. - Ks. n :o :36, B r y g g a r. i n, y. m.: Määrä- 16171: Sähköyhtymät. rahan myöntä:misestä maantierr rakenta- 16172: n :o .2J5,, Jr e r 'n i n, y. m.: EsitYJksen anta- mista varten Karstulan ik:irkoDJkylästä Soi- 16173: misesta 19 p:nä jouluikuwba }9211 annetun nin :kirkonikyllään. Li.itteet II,l5. s. 1,11. 16174: lei!lluwewla~n 3 § :n :muuttarmi&esta. Liirt- - Ks. Maantiet. 16175: teet II,5. s. 915 ja 9!6. - Ks. Leimavero. n:o 37, Koivurannan, !V· m.: Määrä- 16176: n :·o 216, ;S a: 1 on: VertaiJev,an tutkimulksen rahan myöntämisestä Rtova,n:iemen Pekka- 16177: toimittamisesta retasuunna:l!la RDntiomäen !lan~Kemijärven Luusuan vä:li:sen maan- 16178: -V a:aJan rataosalta Kemijämen :kirrkdlle. tien, rarkentami.sta 'V'arterr. Liitteet II,16. 16179: Liirtteet H,6. s. 99. - :K.s. R.autatiet. s. rH3. - Ks. Maantiet. 16180: 6 Eduskuntaesitykset ja anomusehdotukset. 16181: 16182: n:o 318, J u ne ik sen, y. m.: Määrärahan myöntiiJmi.sestä Porl·ssa .sidaitsevan v.altion 16183: myöntiilmisestä Kolarin .pitäjässä olevan ~Sairaalwn uudestaan ra!kent.amiselksi. Liit- 16184: Kolar.insaaren kiel'ltolti·en rakentamista teet II,25. s. 130. - Ks. Sairaoalat. 16185: ·vaTten. Liitteet II,17. s. 1'114. - Ks. -- n:o 5t, Aaolto-,Set·älän, y. m.: Määrä- 16186: iM·aantiet. rahan myöntämi.ses,tä .valtion. sairaalan ra- 16187: - n:o 319, Janhrosen: Määrärahan myön- kentamista <varten Satakuntaan. Liitteet 16188: tiilmisestä maantiesillan ra.kentami•sta var- 1[,26. s. 133. - Ks. /Sairaalat. 16189: ten n. s. Tiiikk.ajans•almen yli. LiirtJtee:t - n :·o 5·2, P i t ik ä s en, y. .m.: Määrärahan 16190: 1I,20. s. 1119. - Ks. Sil.la.t. .myöntämi.sestä rSortava•lan Y'leisen sairaa- 16191: n:o 40, U. Hannulan, y. m.: Määrä- [an. korjall!Stöihin. Liitteet II,27. s. 135. - 16192: ra:han myöntämisestä sillan rarkentamist<a Ks. Sairaalat. 16193: v,arten Torni{}njoen yli TorniO!Il lmrup.un- - n :o 513, iK· e d on, O'· rm.: Määrärahan 16194: gin j•a Tornion aooman välille. Liitteet .myöntä:mis~tä ralkenn usa:vustukseksi Lou- 16195: II,21. s. 12>0. - Ks. S.iHat. nais~Hämeen tuiber kulOIOStinv.a;stustamisyh- 16196: -n:o 41, U. Halnrnulan., y. rm.: ~Läärä disltY'kselle. Lii~ttee:t II,2s. s. 137. _ Ks. 16197: ra>han myöntiiJmisestä Rovaniemen-Kemi- 'Twberkulooo.i. 16198: järven välisen m•aantieosa.n ikoneaur.austa - n:o 54, ÖsterlJ!olmin, y. m.: Määrä- 16199: varten. Liitteet II,1s. s. 1116. - Ks. rahan rmyönrtämisestä Kni1pnäsin lkll!nsan- 16200: Ma•antiet. ,p,aran.toJ.an raikeruta:mista ·VJarten. Liitteet 16201: - n :o 4,2, L o he nr, y. m.: Määrär.aihan myön- II,29. s. 13·8 ja 1139. - Ks. Sa-iraalat. 16202: tämisestä Oulun---iP'udasjärven--J{uusa- - n:o 515, Aa,~to-1Setälän, y. m.: Määrä- 16203: mon välisen maantien aukirpitämiseksi tal- ri3Jhan myönt.ämLsestä tuherkuloottisten 16204: ven a.ikana. Liittet II,19. s. 1:18. - Ks. huoltokodin !Perustamista varten Sataikll!n- 16205: Maantiet. taan. Iliitteet II,30. s. 14r0. - Ks. Tulber- 16206: - n :o 43, N i u ·k k ·ase n, y. m.: Määrära- lkuloosi. 16207: han myöntämisestä Imatran voimansiirto- n:o 56, K a Hi oik o•s ken, y. m.: Määrä- 16208: johtOIVerkon täydentämiseen n. s. maa- rahan myöntämisestä kell'hlk:otauti,paran- 16209: kuntrujohdoi.1la. Liitteet ![,23. s. 124. - tolan perustamista varten K•eski-Pohjan- 16210: Ks. Lmatran tVo.imalaitos. maaille. Li·itteet II,31. rs. 143•. - Ks. Sai- 16211: n :-o 44, Le p p ä l ä n, y. m.: Määrärahan raa[at. 16212: myöntämisestä La·at01kan lkalastusV'akuu- n:-o 57, Ni.ileikselän, y. m.: Määrä- 16213: tusyhdistyiksen •Vlahingonrlror,v·ausrahastoiksi. rahan myöntiiJmisestä keruhlkoJtauti•paranto- 16214: Liitteet II,24 . .s. 1!27. - Ks. Laatokan ka- J•&n rakentamista varten Oulun seudulle. 16215: :la:stusvalkuutusyihdistys. Liitteet IJ,32. os. 1'415. - Ks. Sairaalat. 16216: c 16217: n :o 45, v. F r e Ill k e 11 i n, y. m.: Määrä- - n:o 5;8, K&rja~aisen, y. m.: Mäli>rä- 16218: ra\b.an myöntämisestä .po1i:isivo1man li•sää- rahan myöntämisestä tll!berkuloosip&ranto- 16219: rmiseJksi kaurpnngeisosa. Liitteet II,94. s. [an ralkenta;mist& varten Ou[un seudulle. 16220: '26!3. - Ks. Poliisi. Liitteet II,33. s. 147. - Ks. Sairaalat. 16221: - ·n:o 4·6, M. Hannu~an: Määrärahan - n :o 5.9, Hei ik ikisen, y. m.: Määrärahan 16222: myöntämisestä nimi·~miehen palikkaami- myöntämiseiStä keuh!kota utisten kansan- 16223: ·SeK!si Per•tunmaan kunta;an. Liitteet II,95. 1pamntolan ra\kentamista varten SiiHnjär- 16224: .s. 27r0. - K.s. Nimi&miehet. ven Tarina\b.arjul1le. Liitteet II,34. s. 150. 16225: n:o 47, Kuismll!n, y. m.: Määrärahan - Ks. Saimallat. 16226: myöntiilmi,sestä avustutkseksi V•apaoll!ssodan - n :o 60, J u ne k S' en, y .•m.: Määirärahan 16227: Inv!illiidien Liitolle. Liitteet II,s5. s. 2144. myöntämisestä Rön•tgen koneide111 hankkii- 16228: - Ks. Invaliidit. 1mista varten Tornion ylei<Been sairaalaan. 16229: n:o 48, l;.ie•de!ksen, y. m.: Määrärahan Liitteet II,35. s. 1.:52. - Ks. SairaaLat. 16230: myönrtämise&tä työn puutteen vuokosi hä- - ·n:o 6,1, Lorh en, y. m.: Määrärahan myön- 16231: tätilaan joutuneiden avnstamiseksi. Lii·t- •tli>misestä :kuo1etuslainoi~i mal!Jlaislkun- 16232: teet II,s6. s. 21417. - Ks. Työttömyys. 'niHe kunnalliskotien rakentamista varten. 16233: n:o 419, Urpilaisen, ry. m.: Määrä- LiiJtteet :DI,ss. s. 25rL - K•s. Ku·nnaHis- 16234: rahan myöntämisestä sotaor:p:ojen j·a poli:i·t- ilrodit. 16235: ·tisis·ta syistä •van!kilassa tai rmaan;paossa - n :o 612, V en no 1 a: n, y. m.: Määrärahan 16236: olevien hen!kilöiden hädänalaisten perii:JJei- .myöntämi•sestä kUJOletusloruilllaksi Helsingin 16237: den avnstrumiseksi. Liirtteet U,s7. s. 24~. y.hteis- j1a mruarwi~je1ysfl.yseon [wulutalon 16238: - Ks. Sota.orvot. .kaJllnatU8Y'hdistykise1le. Liilltteet II,3 6· .s. 16239: - n:o 50, J. Leinon, y. m.: Määrärahan 153. - Ks. Oppikoulut. 16240: Eduskunta•esi tykset j.a anomuseihldotukset. 7 16241: 16242: - n :o 6>3, J u ne 1~ sen, y. m.: Määrärahan tUJSityön järjestämiseksi Perä-Pohjolassa ja 16243: •myöntämisestä Tmnion 1kMki1lroulun jatlko- L:vpi.ssa, .Lritteet Il,49. s. 174. - Ks . 16244: ludkkien •ottamisek!li valtion huostaan. Teolli.suusseutujen Evan!kelioimisseura. 16245: Li'iJtteet II,37. s. 1:55. - Ks. Op,pik,oulut. n :o 76, T u k i .a n, y. m.: Määrära!han 16246: n:o •64, ·Malmiva.aran, y. m.: Määrä- myöntämisestä Paul Nicolayn Kristillis- 16247: rahan .myöntämi.sestä Kuopion tyttökou•lun yhteisikunnallisen ,työkeSikruksen !ka,nn.atus- 16248: muuttrumiseJksi yliopi•stoon johtavalksi yhdistykselle. •Liitteet Il,5o. s. 115. - 16249: tyttöly.seolksi. :Liitteet II,38. s. 156. - Ks. Ptaul Nicola.yn työlkeskus. 16250: Ks. Oppillroulut. n:o 77, .Saare1aisen, y. m.: Määrä- 16251: n :o 6;5, K o ·p o sen, y. m.: Määrärruhan ra.han myöntämisestä rulkouslhuoneen ra- 16252: myöntämisestä r.alkennusa•vu!ltukseksi Liek- kentamista ·varten P.ielisjärven pitäjän 16253: san .yhteislkoulun lkanna:tusyhdistykselle. :Kolin kylään. Liitteet II,51. s. 17'7. - 16254: Liitteet II,39. s. 157. - Ks. Qrol~koulut. Ks. Rukoushuoneet. 16255: n:o 66, Moi•[asen, y. m.: MäiLrärahan n :o 7•8, J u s s i l1a n, y. m.: Määrärahan 16256: my:öntälmisestä .:ro.Jmnn uslainoiks.i kansan- myöntämiseSitä Nuorten Ystävät nimiselle 16257: Olpistoi[•le. L~itteet Il,4o. s. 159. - Ks. Y~hdis~le. Liitteet II,52. s. 179. - 16258: lK•Ml&anop.istot. Ks. Nuorten Y ~Stävät. 16259: n:o 67, Malmivaaran, y. m.: Määrä- - UJ:o 79, M. Le:h to sen, y. m.: Määrä- 16260: rahan myöntämisestä rakennusavustuik:- raihan myöntiimliiSestä aNustukst&si Suomen 16261: sak:si ISiarvon Kristillisen Kansano•pi•ston työväien Järjestönuo:r1Jen Liitolle. LiirtJteet 16262: kallinrutusyhd:istylkselle. L.ii tteet H,41. s. II,53. "'· 180. - Ks. Järjestönuorten 16263: 160. - K!l. KansanQpistot. Li.itt.o. 16264: n :o 68, P e •U n a sen, y. m.: Määrärahan - n :o 80, K a u r 1!11 s en, y. m.: Määrär.ahan 16265: .myöntämisestä rakennusl.ainalksi Niitty- :myöntäimisestä Kirlk!ko-, PunJ:Lus- j.a Vuot- 16266: J,aJhden kansan~pistolle. Liitteet II,42. s. Jarven veden!Pi•Jman ooentamista var.ten. 16267: 1612. - Ks. Kansanopistot. Liitteet II,54. s. :UU. - Ks. JäJrvenlaSI.kut. 16268: ·- n:o &9, All:esta1on, y. m.: Määräraihan - n:o 81, Lu·oman, y. m.: Määräralhan 16269: m(ll'öntämisestä r:alkennushvin3Jksi K•anlkaan- myöntiLmisestä Kuortaneendärven veden- 16270: v·ään ikansa·nO'pilltolle. Li.itteet. 1•1,43- s. •pinna:n säännöstelytöitä varten., Liitteet 16271: l1:6'3. - Ks. Kansaruopi.stot. ill,55. s. lr812. - •Ks. Jär!Ven1asilmt. 16272: - n :o 70, Neiti n i e m en: Määrärah·an - n :o 82, N .i lk !k a .sen, y. m.: Määrärahan 16273: myöntämisestä a~vus;tuksekS~i Lrup]n kan- myöntämisestä ,suulajärven, Kannelljärven 16274: :sanopistoJIJ.e. Liitteet II,44 . .s. 1:64. - Ks. j.a Wlll)mmeljär.ven veden;vinnan alentrumi- 16275: K•runsanOipistot. seksi. Li~tteet II,56. s. :L8:3. - Ks. Jär- 16276: n:.o 7•1, Heikki}än, y. m.: Määrä- venlruskut. 16277: raihan myöntämisestä Turun tuomiokirikon n:o 83, AcrffmaniJ1, y. m.: Määrärahan 16278: tutJkimm;-, uudistus- ja lk,orjaustöihin. myöntämisestä Petäisllwslken p.erkaamista 16279: Li1itteet H,4G. •S. 1166, - :K•s. Turun tuo- ,va•rten. Liitteet Il,57. s. :L84. - Ks. Jo- 16280: miolkir:l&o. kien perkaulkset. 16281: n:o 7•2, Österho]'min, y. m.: Määrä- n:•o 84, H äs.t'b·a:cU\Jan, y. m.: ,Määrä- 16282: rahan myöntämisestä Raa.seporin linnan- .r.ruhan myöntämisestä Ähtävänjoen al.aosm:1 16283: vaunioi.den korjaustöihin. Liitteet II,46. pe11karumista !Varten. Li.iJtteet II,58. s. H~5 16284: s. 169 ja 170. - Ks. Rarurepmin linnan- j•a 1186. - K·s. Jokien pe11lmu1kset. 16285: rauniot. - n:o 85, Nurmesniemen: Määrärahan 16286: n :o 7t3, T a rikka se n, y. m.: Määräre:h>JJn myöntllimisestä ,P,yhäjoon alrujuoksun per- 16287: myöntä:miiSestä ruotsru1ai,si•ssa maalaiskun- lkaamista varten. •Li>itteet II,59. s. 187. - 16288: nissa oJ.evien yksityisten suomalaisten :K!s. JIOikien lperllmukret. 16289: 1mnsrukowlujen avustamiseksi. Liitteet - n:o 86, Dahdensuon, y. m.: Määrä- 16290: II,47. s. :1:711. - Ks. Kansakoulut. r!!Jhan myöntämisestä La,puanjoen perkaus- 16291: ·n:o 74, IMa n ter ee n, y. m.: Määrärahan työn jatkamista var.ten. Liitteet II,6o. s. 16292: myöntiLmisestä ikuval!llma- ja säveltaiteem- 18t8. - Ks. Jlolk:ien perikaulkset. 16293: me tunnetuks~ tekemis~si ulkomailla. n:o 87, K o i1v i s t on, y. 1m.: Määrära\lmn 16294: Licitteet Il,48. s. 172. - K.s. 'Kruvooma- j•a myöntämi·sestä Kyröujoon keskiosan .per- 16295: sävehaiteen tukeminen. lka.amista varten. Liitteet II,61. .s. 190. 16296: n:o 7,5, Koi V' uran n.a n, y. m.: K~ro - Ks. J·01kien pertlmwkset. 16297: ;tetun määrärahan myöntiLmisestä Teolli- n :o 88, Koi 'V i s t on, y. m.: Määrärahan 16298: suusseutujen EIVanlkeilioimis.seuralle va.Iis- myöntämisestä Iso•j.oen kolmannen jrukson 16299: 8 Eduskuntaesitykset ja anomuselrdotukset. 16300: 16301: per.ka.ami.seen. Li~tteet H,62. s. 1•9<1. -- rahan myöntämisestä jatko-o•petuksen jär- 16302: Ks. Jokien [>'6rk•awkset. jestämiseksi !kotitalouskou[ujen opettajille 16303: n:o ~9, K. E. Dinna:n, y. m.: Määrä- ja 'kotitalousneuvojil1e. Liitteet II,7 4. s. 16304: rahan myöntämisestä metsätaloudellisiin •2120. - K.s. Kotitalous. 16305: ojitustöilhin yks-ityismailla. Liitteet II,63· n:o 1101, Luostari.sen, y. m.: Määrä- 16306: s. 193. - Ks. Metsien ojitus. raihan myöntämisestä Mi,ffikeliu lääniin 16307: n :o 90, Koi v u r a n •n a n, y. m.: Määrä- perustetta;v<la emäntäJkoulua .varten. Liit- 16308: rahan myöntärrnisestä asutusta varten toi- teet II,7 5. s. 212•2. - Ks. Emäntäkoulut. 16309: mi:tettav.aa maiden tutki:misli:a j.a erinäis- n :o :H)2, Le hJ t i sen, y. m.: iMäärärmhan 16310: ten ma•anmittaustehtävien suoritt·amista myön.tiimisestä eräiden maa-<1lueiden osta- 16311: varten. Liitteet II,64. s. 1197. - Ks. Asu- mista v-arten Ori.mattil!an k.otitwlouso:pis- 16312: tus. tolle. Li~tteet II,76. s. 224. - Ks. Koti- 16313: n:o 91, Forsher.gin, y. m.: Määrä- talous. 16314: rahan myöntämisestä kuoletu,slainoiiksi ka- - n:o 103, ·M. Hannu[.an, y. m.: Määrä- 16315: 1asäi1yketehtaiden !perustamista varten. rahan myöntämisestä li.säavustukseksi 16316: Liitteet II,65. s. 198 ja 200. - Ks. Kala- MJartitalii!toJ~e. Li:i1t;toot, II,77. s. 2127. - 16317: .säilyketehtaat. K·s. M•al"lttaJJii tto. 16318: n:o 92, ö.sterho[min, y. m.: Määrä- n :o .104, A. F u r u bi j e l m ~ n, y. m.: 16319: r~than myöntäJmisestä tlm1a•stuselinkeinon ·K~rotetun 1määräraihan myöntämisestä 16320: edistämiseksi. Li,itteet II,66. s. 202 ja Suomen nwtsalalioolle MJar:1JtaLiirtolle, Liit- 16321: 203. - K.s. Ka·lastus. teet II,78. s. 229 ja 21311. - Ks. Martta- 16322: - n :o 93, K o n ·t i on, y. m.: Määrärahan liitto. 16323: myöntämisestä piaJlikkioilaino.ilklili pi~nviljeli n:o 105, Juneksen, y. m.: Määräraihan 16324: jöille pellon. tekoa vmten. [,)iittee:t II,67. myöntämisestä kasv:iNi[jelySikoeaseman pe- 16325: s. 204. - Ks. Pienvildely.s. rusrtamista varten Perä-(Pohij.olaan. Liitteet 16326: n:1o 94, ·S i nk·o n, y. m.: Määrärahan II,79. s. 2131&. - Ks. K•asvilvFlje;lyskoe- 16327: myöntämisestä.pe'llonrai~aami<Savustuksiksi. a.semat. 16328: Li!i<tteeit II,6s. •s. 200. - Ks. PemomaJi- n:o 106, J u ne k ·Sen, y. m.: Määrärahan 16329: vtausavustukoot. myöntämisestä esi.kuv:avajelmien avusta- 16330: - •n:•o 95, Saarelai~en, y. m.: Määrä- miseen. Liitteet ]l,so, s. 2314. - Ks. E.si- 16331: rahan mY'äntälmi.sestä raja.seudu[la suori- ikuvavi1ljelmä:t. 16332: •tettavien maanvi·lijelysrairva usten kustan- n:o 1'07, Hu r me en, y. m.: Määrärahan 16333: nmiksiin. Liitteet Il,69· s. 2•00. - Ks. myöntämisestä lk!oov,il-jelys·y.hdisty.sten arvus- 16334: U udli.sv.i.ljely.sr,aivaThkset. tamiseksi. Liitteet II,s1. s. 2316. - Ks . 16335: .n:o 96, Ram·stedti•n, y. m.: Määrä- 16336: 1 16337: Koeviljelysyhdistylkset. 16338: ra,han myöntämisestä uudismaan r·aivaus- --- n:o .108, P. Saarisen, y. m.: Määrä- 16339: ;p.alkinnoiksi pienviljelijäille. Lii11toot rahan myön•täanisestä Metsätaloudellisen 16340: :J1I,7o. s. 210. - Ks. UudiS1Vilje1ysraivauk- V·alistust~imiston työn tukemiseksi. Liit- 16341: set. teet II,sz. s. 21318. - Ks. Metsäta·l:oudeHi- 16342: n:o 97, K. E. Linnan, y. m.: Määrä- nen Va.listustoimisto. 16343: rahan myöntämisestä lainoilksi pienvi1jeli- n :o 109, Tuki a n, y. m.: Mää·rärahan 16344: .jöi'lle n·. s. viljeltyden lai.trumien perusta- mY'äntämisestä ylksityisten maanvilje[ys- ja 16345: miseen. Liitteet II,n. s. 2\112. - K·s. Pien- •kaupp,aJkemirul1is·ten tacr:k&s.tuslaitosten tu- 16346: .vill:jely.s. :kemiseksi. Liitteet II,s3. s. 24•0. - Ks . 16347: n:o 98, :Sin•kon, y. m.: Määrärahan ~Maanviljelys- ja kauppakemialliset tark&s- 16348: myöntämisestä maanrvifjelys- ja talous- tuslai:tokset. 16349: ·seuroi1le metsätailouden edis•tämi.seksi. - n :o 1110, B ä c lk .i n, y. m.: Määrär·ahan 16350: Liitteet II,72. s. 214. - Ks. Metsätalous. myöntämisestä hy]keent•apporahoiksi. Liit- 16351: n:o 99, B. KuHhergin, y. m.: Määrä- teet II,s4. s. 2412. - Ks. Hylikeelllpyynti. 16352: r.ah·an myöntämisesltä 1N1Jkenn usla ina.ksi n :o 11111, I s a k s s o n i n, y. m.: Määrä- 16353: Turun ylemmän ruotsa1aisen maany:iljelys- raJhan myöntl1misestä vanhuus- ja työky- 16354: opiSJton kanu,a,tus;yhdlistymselle. Lii•Ueet vyttämyysva:kuutuiksen toteuttamista var- 16355: II,73. •S. '2,116 j,a 2!1J8. - Ks. Maanvå.iljelys- ten .asetetun ralha-ston kartuttamiseiksi. 16356: opis1lot. Liitteet II,s9. s. 2512. - Ks. Vanhuus- ja 16357: n:o 10.0, Gebhardin, y. m.: Määrä- työkyvyttömY'ys•vaku utus. 16358: ASIALUETTELO. 16359: 16360: • 16361: 16362: 16363: 16364: 16365: • 16366: • 16367: 16368: 16369: 16370: 16371: • 16372: Asialuet.telo. 1l 16373: 16374: 16375: 16376: 16377: Asia 1u ette 1o. 16378: A. 12~3,214 ja 914 § :n muuttamiset>ta. Liitteet 16379: Armovuosiedut: - Ks. Yliopisto. I,1. .s. ·5. L. Prv:aan. 16380: Åwtms: Ed. Vesterisen y. m. edusk. esit. n:o - •Ed. S0haumanin edm;.k. esitys n:o 2 16381: 2,5 'lai:k!si asutustoiminnan rahoittami- laiksi HaHitu~muodon 2'3 §:n muuttami- 16382: seS\ta. Liit;teet .VIII,2. s. 3i57. L. Mtv:aan. sesta. Liitteet 1,2. o;;. 7 ja 9. L. Prv:aan. 16383: - Ed. Kar<j,alaisen y. m. anom. ehd. n:o 11 Heiisingin yliopliisto: - Ks. YEopisto. 16384: asutUJS.Iainsäädännön tarkistamisesta. Liit- Hylikeeupyynti: Ed. Bäckin y. m. anom. eihd. 16385: teet V1II,5. s. 369. L. Mtv:aan. n :o 110 määrära,han myöntämisestä hyl- 16386: - Ed. Koivurannan y. m. anom. e:hd. n:o 910 keentauxpora1hoi1ksi. Liitteet II.s4 . .s. 242. 16387: määräralhan myöntämise~tä• asutusta var- L. V.v:aan, jonka tulee ;pyytä~ lallJ!)unto 16388: ten toimitett·avaa maiden tutkimista ja Mtv:lta. 16389: erinäist-en ma.anmittaustahtäNien suorit- 16390: I. 16391: tamista varten. Liitte•et U,64. s. 1197. L. 16392: Vv:aan, •jonka tuiee pyytä,ä .lausunto Imatran voilllilllaiitOIS: Ed. .Niukkas.en y. m. 16393: Mtv:lta. anom. elhd. n :o 4!3 määräralhan mvöntämi- 16394: sestä Imatran voimansiirtojOihtorerkon 16395: E. täydentämiseen n. s. maa:kuntajdhdoil:la. 16396: Liitteet II,23. s. 1'214. L. Vv:aan. 16397: 'EdwsiJajanvaaiJJit: Ed. Tuomiojan y. m. e~dusk. In"V'a1riridit: Ed. Kuisman y. m. anom. eh'Cl. 16398: esit. n:o 13 laiksi edustajmJwa•rul•eisb. Liit- n :o 47 määrärahan myönt•ämi1oostä avus- 16399: teet I,3. s. 11. L. Prv:aan. tukseksi Vapa 11100-od:an Invaliidien Lii toUe. 16400: - Ed. von Bornin edm;k. esi t. n: o 4 laiksi Liitteet Il,85. s. 2144. L. Vv:aan. 16401: edustaj<anvaaleist1a. Liitteet 1,4. 1&. 219 ja 16402: 416. L. Prv:aan. J. 16403: Elä:ke: - Ko;;. Virkamiest-en eläJJ\1keet. K~an 16404: sa•laio;;sota. Jokien perkaukset: Ed. Ar.ffmanin y. m. 16405: Emäntliikoulut: Ed. LuostariBen y. m. anom. anom. eihd. n:o 813 määrä'raihan myöntä- 16406: ehd. n :o 101 mä•ärärahan myöntäJmisestä misestä Petäis.ko.s~ken perkaamist-a vart.e·n. 16407: Mikkelin lääniin perustetta'v'aa emäntä- Liitteet Il,57. s. 1·34. L. Vtv:aan, jonka 16408: koulua varten. Liitteet II,75. s. 212!2,_ L. tulee pyytää la118unto M·tv:lta. 16409: Vv:aan, joilika tulee P'YYtää lausunto Ed. Häsi:lbackan y. m. anom. ehd. n:o 84 16410: Mtv:Ita. määrära1han myöntämisestä Äh!tävän,joen 16411: Es:hlmvav:hljelmät: 'Ed. J unekis·en y. m. anom. alaosan iiJ·erkaamista va:rten. Liitteet 16412: eihd. n :o 110'6 määrärahan myöntämisoot'ä II,58. s. 1815 ja 1'816,. L. Vv:aan, jonka tu- 16413: esi1kuva!Viljelmien avustamis-een. Liitteet lee pyytää lausunto Mtv:1ta. 16414: II,so. s. 2J3(4. L. Vrv:aan, jonka twle-e pyy- Ed. 'Nurmet>ni,e~men anom. e!hd. n:o 815 16415: tää lausunto Mtv:lta. määrä.raihan mll'iintämise!Stä Pyiliäjo·en ala- 16416: EvaDJkeLiOOmisse111m: - K1s. T-eolli.suusseutu- juoksun iiJer'ka•amista varten. Liitteet 16417: jen Evanke<Eoimisseura. II,59. s. 11817. L. Vv:•aan, j.onka tulee 16418: :pyytää lausunto Mtv:olta. - 16419: -Ed. L·a,hden.suon y. m. anom. eihd. n:o 8'6 16420: H. määr•äralhan myöntämisestä La,p~uanjoe·n 16421: I-Ial1litusm\UIOto: Ed. Niukkasen y. m. edusk. perkaustyön jatkamista varten. Liitteet 16422: -esit. n:o 1 laiksi heinä:kuun 17 päivänä Il,60. s. 18 8. L. Vv:a~an, jonka tulee pyy- 16423: 1 16424: 16425: 16426: H}119 annetu1n Suomen Hallitusmuodon tää lau•sunto :Mtv:lta. 16427: 12 16428: 16429: -Ed. Koi•vlston y. m. anom. ehid. n:o 87 s ..21012 j·a :ZOOi L. Vv :aan, jonk·a tulee pyy- 16430: määrärahan myöntäunisestä Kyrönjoen tää Iausunto Mtrv:Ita. 16431: keiSikiosan perkaamista 'V'arten. Liittoot - Ks. Laatokan Kalastu~&v'wkuutusJ~hdist.ys. 16432: Il,61. s. 11910. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- Kala.sä:Hyik!etehtaat: iEd. Forshergin y. m. 16433: tää lausunto Mtv:lta. anom. elhld. n:o 911 määräraill'an myöntämi- 16434: ~Ed. Koiviston y. m. anom. ehd. n:o 818 sestä kuoletuslainoiksi kalasäilykete<htai- 16435: määrärahan mwönt·ämisestä Isojoen kol- den perustamista rvarten. Liittee•t II,65 .. 16436: mannen j1akson rp•erkaamiseen. Liitteet s. ilfli8 ja 2100·. L. Vv:aan, jon:ka tulee pyy- 16437: II,62. ,El. 1i911. L. V·v:a.an, jon•ka tule·e pyy- tää IaUJSunto Mt.v:lta. 16438: tää< lausunto Mtv:lta. K81Ilavat: Ed. Särkän y. m. a1nom. ehd. n:o· 16439: - Ks. V esipe-räisten :maiden kui'V'a ws. ,2JH määräraihan myöntämisestä Saimaan- 16440: Jä.rjestölliUorten Liitto: Ed;. M. Leih,tosen 1Kuo1imon'j'ä'r'V'en kanavan tutkimista var- 16441: y. m. anom. ·e!hd. n:o m määr•ärahlan ten. Liitteet H,9. s. 1013:. L. Vv:aan. 16442: mwöntä:mis•estä arvu&tukooksi Suomen työ- KaJIISiaJk:ouJ:ut: Ed. Tar:kkaoon y. m. anom. 16443: V'äen Järjestönuorten Lii toTle·. Lii tteet ehk:l. n: o 713 määrärahan myöntäunisestä 16444: H,53.. s. 1180. L. Vrv:aan, jonka tule·e P[VY- ruotsalais·i,ssa maalaiiSikwn:nissa olevien yk- 16445: tää lausunto Siv:Ita. sityi~&ten suomalaisten ik•ano;a·koulujen 16446: Järvenlaskut: Ed. 1Kaurasen y. m. anom. ehd . avustamiseksi. Liitteet Il,47. s•. 171. L. 16447: n:o 80 mää·räraih:an .myöntämisestä Kirik- Vv:aan, jonka tulee P:YY'tää lau&unto 16448: ko-, Punnus- ja Vuotj·ännen vedienpinnan Siv:lta. 16449: alentamist·a varten. LiiUeet Il,54. s. 18'1. - iKIS1. Opp.ivelval:lisuus. 16450: L. Vv:aan, jonka tu:lee pyytää lausunto KalliSild.a,ilsocilkeude.t: - Ra. Suomen kansalai- 16451: Mtv:lta.• suus. 16452: - Ed. Luoman y. m. anom. elhdi. n :o 8:1 mää- KansaJaissota: E:d1. LeJh:tokosken y. m. edUisk. 16453: rrurallan myöntämise,&tä Kuortane•enjärve·n el&it. n:o 1:6 lairlmi elä,kkeistä kansalaisso- 16454: vederupinnan säännöste-lytöitä varten. :dlan joilikiosta työky,kynsä menettäneil:le 16455: Liitteet H,55. s. 1812'. L. V;v:aan, jonka Suome,n kansalaisi:lle· sekä kuolle·itten Suo- 16456: tulee pyytää lausunto Mtv:lta. men kansalaisten pe.rihee·njäsenille. Lii t- 16457: Ed. Nikkasen y. m. anom. ehd. n:o 8:2 teet II,92. s. 2:6:1. L. Vv:a.an. 16458: mä~äräralh:an mj'IÖntämis:estä Suulajärven, Km1JSI3Jll'op:Ustot: Ed. Moihsen y. m. anom .. 16459: Kanneljärven ja Wammeljärven veden- e1hd. n: o 616 määräraihan myöntä;misestä 16460: ,p•innan alentamiseksi. Liitte·et Il,56. s. ra·kenn u:&lainoikJSi kansanopistoille. Lii t- 16461: 1813. L. Vv:aan, joruka tulee p~·ytää lau- teet II,40 .. s. 1i519. L. Vv:aan, jonka twlee 16462: sunto Mtv:lta. pyytää larn;unto Siv:lta. 16463: - E.d. Ma.lmiNwaran y. m. anom. ehd. n:o 67 16464: K. määräralhan myöntämisestä rakennus- 16465: Ka:lastUJSkoulut: Ed. Å:keriblomin y. m. anom. avustuks:eksi Savon Kristillisen Kansian- 16466: eh:d. n:o 1i3 ,~;munniwlman 1aatimieesta opiston kannatusy.hdistyk,&elle. Liitteet 16467: kiertävien ja kiinteiden karlastuS~kou:lujen II,41 . s. 1·6'0. L. Vv:aan, jonka tulee p•yy- 16468: perrn;tamisesta. Lii Ueet Villi, 7. &. 3 7,9, ja tää lausunto Siv:lta. 16469: •3;81. L. Mtv:aan. - Ecll. Pennasen y. m. anom. ehd:. n:o 6:8 16470: Ka[alstusloli:keus: Ed. Rav.on y. m. ano.m. ehd. määräralhan myöntämisest•ä rakennus:lai- 16471: n :o 91 esit·ykse•n antamisesta laiksi kalas- nak.si Nii,ttylahdellJ kansanopistoNe. Liit- 16472: tu&oikeuden saattamisesta maanomistuk- teet II,42. s. 1612:. L. Vv:a,an, jonka tulee 16473: S>esta rii!P'P'Umattomaksi. Liitteet V,6. s. :pyytää ],au&unto Siv:lta. 16474: 31316. L. Ltv:aan. - Ed. A<lestalon y. m. anom. ehd. n:o 69 16475: Kal:aiStU~S~Sa,talmat: Ed. WeHin;gin y. m. anom. määriilraill'an myöntämi,sest.ä ralkennus1ai- 16476: ehd. n:o .311 määrrura1han myöntämisestä naksi Kanka:an,pään kams.anop•istolJe.. Lii t- 16477: ka,lastus- ja hätäsataman rak.entamise.ksi teet II,43 .. s,. l6i3,. L. Vv:a·an, jonka tu- 16478: Laatokan rannrkol:le Met&äpirtin pitäjrun lee plyytä•ä .lausunto Siv:lta. 16479: Saar.oisten kylläm kolhda lle. Liitte·et II,11. 16480: 1 16481: Edl. 'Neitiniemen anom. ehd. n:o 70 mää- 16482: s. 106. L. Vv:aan. rärahan myöntrumisestä a'vustukseksi La- 16483: K.alastUJS: Ed. Ö.Sterholmin y. m. anom. ehd. pin kans.anopis:tolle. Lii tteet Il,44. s. 16484: n:o 912 määrärahan myöntämisestä ka]a,s- 1614. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lau- 16485: tuo;elinkeinon edistä:miseksi. Liitteet II,66. sunto Siv:lta. 16486: Asialueiltelo. 13 16487: 16488: Kasvivilje}y,skoeasema,t: Ed. Junek!sen v. m. Kuvalam·a- ja säveltaiteen tulooJDJinen: :Ed. 16489: anom. ehd . n :o 105 mää,rä.rarhan m:vÖntä- ':Mantereen y. m. anom. ehld. n:o 74 mä.ä- 16490: misestä ka.svivil';ielyskoeaseman IP~rusta rärahan myöntiim:li.s:estä ·kuvaama- j1a &ä- 16491: mista varten Perä-POihj,olaan. Liitteet •veltaitoomme tun:netu·k.si tekemisekt;d ul- 16492: II,79 . .-;. 2i33. L. Vv:aa,n, jonka twlee py,y- komailla. Liitteet II,48. s. 1'7r2<. L. 16493: t·ää l>ausunto :Mtv:lta. 'Vv:a:an, jonka tulee p.yytää lau~uuto 16494: Ka.uppallcirja: - K.s:. Leimavero. Siv:lta. 16495: Keskikoulut: - Ks. O;ppikoulut. Kyyti!la.ki: Ed. Pu!lk1kisen anom. ood. n: o 6 16496: Kielilaki: Ed, von Bornin edusk. esit. n:o 7 esityJksen antamisesta muutoksi,ksi kYJYti- 16497: J.airk!si kieWain :20 § :n muuttamises<ta. lakiin. LiHteet V,3 . .s.. 3i311. L. Ltov:aan. 16498: Lii tteet I, 7. s. 619> ja 71. L. Prv: aan. 16499: - 'Ks. Yliopisto. Suomen kalliSalaiJSuus. L 16500: Kirjalkiicleu sa.nakiTja.: E;di. Kukkosen y. m. 16501: anom. ehid. n:o 16 .suomen kirja- ja sirvis- Laatokan kalastusvakuutusyhdistys: Ed. ·Lep- 16502: tyskielen ka·n.tasanakirjan ai•ka.a~aami pälän y. m. anom. eh& n :o 414 määrära- 16503: sesta. Liitteet VI,2. s. 343. L. Siv:aan. han myöntämisa;tä La,atokan kalastulliVa- 16504: Koovilljelysyhdistybet: Ed. Hurme~m y. m. ku utusyihdistyksen va!hingon•korva usrahas- 16505: anom. ehd,. n:o 1t07 määrä.rathan myön- tok.si. Lii,tteet II,24. s. 1127. L. Vv:aan. 16506: tämiJSeetä koewilj·elysythdietysten avusta- Lahdenpohjan-Kurkijoon laivareitti: Ed. 16507: misC~kJSi. Liitteet ll,Sl. s. 2!316. L. Vv:aan. Ko,psan y. m. anom. ehd. n :o 310 määll."ä- 16508: jonka tulee PIY'Y'tää lausunto ~ttV:lta. , ra!han myöntämisestä Lahdenpo·hjan sat·a- 16509: Koriko: - KS~. RikOISla:ki. man ja Kurkijoen kaupipakY'län välisellä 16510: Kotitalous: Ed. Gebihardin y. m. anom. ehd. sisäreitiHä olevien erinäisten saiimien 16511: n: o 100 määrärahan lllG"Öntämisestä ja tJko- ruoPIPaustöihin. Liitteet II.10 . .s. 104. L. 16512: opetuksen j'ärjestärmiseksi kotitalo\lSkou- Vv:a:an. , 16513: luden opettajille ja kotitaloUISinemv,oJrille. Larlljoitusllllllat: - Ks. Suojärven Iarh.joi tus- 16514: Liitteet II,74. s. '2l21()L L. Vv:aa,n, jon•ka ma·at. 16515: tulee P'YYtää lausunto :Mtv:lta. Laidun: Ed. Ramstedtin y. m. erdusk. esit. 16516: Ed. Lellrtisen y. m. anom. ehd. n:o 100 n:o '2l7 laiksi pienviljelijäin ja muun maa- 16517: määrärahan myöntämisestä eräiden maa- seudun työtätekevän väestön laidantar- 16518: a.lueiden o&tamista varten Orimattilan peen tyydyttärmisestä. Liitteet VIII,4. s. 16519: kotit·alousOtPistoile. Liitteet II,76. s. 2!24. 3,616. L. Mtv:aan. 16520: ~ KS<. Pien!V'ilje1Y'S'. 16521: L. Vv:a-an, jonka tulee P'Y'Ytää· lausunto 16522: iMtv:lta. Lainblrrkastuskuuta.: Ed. Schaumanin anom. 16523: - Ks. Emän:täkoullut. MarttaE:iJtJto. e:J:n1. n:o 2· laintarkastUllkU'nnan perusta- 16524: Koulunopettajain a.ruwvuosiedut: - Ks. Yli- misesta,. Lii•tteet !,10. s. 7Q ja 78. L. 16525: O!Piato. Prv:aan. 16526: KoveJI!Iletut ranga.itstnk!Siet: - Ks. Rangais- Leimavero: Ed. Jernin y. m. anom. eJhid. n:o 16527: tusten ko·ventaminen. :2:5 esit;rkiwn antami6€1Sta 19 p :nä j.oulu- 16528: Kunna.lliskodit: Ed. Lohen y. m. auom. eiliJdt. kuut·a 1~211 annetun leimaverolain 3 §:n 16529: n :o 6'1 määrä,ra'han myöntämisestä kuotle- muuttamisesta. Liitteet II,5. s. 95 j'a 96. 16530: tuslainoiksi maalaiskunni•lle kuunallis.ko- L. Vv:a.an. 16531: tien rakentamista varten. Liitteet II,ss. Luonruorusuoje:IJU: Ed. Virrokusen edusrk. esit. 16532: s. 215'1. L. Vv:aan. n:o 212 laiksi '213 p:nä helmikuuta Hl12!3 16533: Kummllilsverotus: Ed. Asik!aisen y. m. edusk. annetun luonnonsuojelulain 1 § :n muut- 16534: esit. n :o .23 laiksi 15 päivänä kesäkuuta tamisoota. Liitteet V,l. s.. 321. L. 16535: 18198 mara>lai\!!lkun tai.n kll'nnallishraHinnOISta Ltv:aan. 16536: alilnetun asetuksen muuttamise.sota ja 16537: l~aiksi 8 :päiivänä joulukuuta 187i3 kunnai- 16538: M. 16539: liiSihallituksesta ka upun,gissa annetwn ase- Maantiet: ·Ed:. Hfunnisen anom. eihd. n:o 33 16540: tuksen muuttamisa;ta. Liitteet V,2. s .. mäii:rära•han myöntämisestä Poussoun- 16541: 31218. L. Ltv:aan. 'KwrV'isenv·a·aran -TyräJj,äll"Ven~J Qkijiilrven 16542: Kuo'LemamraDJga.:iJs.tus: Ed. Wiikin, edusk. esit. ma,antien rakentamista varten. Liitteet 16543: n :o 211 lairksi kuolemanrangaistuksen pois- II,12. s. 10'7. L. Vv:un. 16544: ta1misesta. I"iit.teet III,4. s. 300 ja 30i2. L. - Ed. 'Neitiniemen anom. ehd. n:o a\.1 mää- 16545: Lv:aan. · rärahan myöntämiaestä K·emijärven-Pel- 16546: 14 ~1csia•luet•telo. 16547: 16548: 16549: kasenniemen maantien ra'kentamista va.r- edu.sk: esit. n:o 13 laiksi makeisv•almiste- 16550: ten. Liittoot II,13. s. 108~ L. Vv:aan. verosta. Liitteet II,4. s. 91. L. Vv:aan. 16551: Ed. U. Hannulan y. m. anom. ~hd. n:o 315 J\olallitalot: - Ks. Esikuvaviaje1mät. 16552: määrärahan myörutä:misestä maantien ra- 1\-[arttaliitto: Ed. 'M. Hannu[an y. m. anom. 16553: kentamista varten :KemijärV'en kirkon- ehd. n:o Hl!3' mruärärah•an myöntämisestä 16554: kylästä Pel'kosenniemelle. Liitteet II,14. lisäavUJStuksek.si :Martta:li'ito1le. L~it.teet 16555: ·s-. 109·. L. v.v:aan. Il,77. s. ·2217. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- 16556: Ed. Bryg.garin y. m. anom. ehid. n :o 3'6 tää lausunto :Mtv:lta. 16557: määrära.han myöntämisestä maantien ra- Ed. .A. Furuilijelmin y. m. anom. ehd. 16558: kentamista varten Karstulan kirkonky- n: o 104 ,korotetun määräraihan myön tä- 16559: lästä Soinin kirkon·kylää:n Liitteet II,15. misestä Suomen ruotsalaiselle Martta- 16560: s. 111. L. Vv:aan. liito11e. Liitte•et II,78 . .s. 21219 ja 2131. L. 16561: Ed.. Koivurannan y. m. anom. ehd. n:o 37 Vv:aan, jonka tulee ·pyytää l•au.sunta 16562: määrära.han myöntäJm:ise!St·ä Rovaniemen Mtv:lta. 16563: Pekkaloan-Kemijärven Luruman välisen l\oletsien ojitus: Ed. K. E. Linnan y. m. anom. 16564: maantien rakentamista varten. Liitteet ehd. n:o 8·9 määrärruhan myöntämisestä 16565: II,16. s. 113. L. Vv:aan. met.sätalowdeUi.siin ojitustöihin yksityis- 16566: Ed. Juneks·en y. m. anom. ehd. n:o 38 mailla. Liitteet II,63. s. 19131. L. Vv:aan, 16567: määrärahan myöntämi.se;;;tä Kolarin pitä- jonka tulee pyytää lausunto M·tv:lta. 16568: jässä olevan Kolarinsaaren kiertotien ra- }[etsänvart:ijat: Ed'. HuttUJSen y. m. anom. 16569: kentamista varten. Liitteet II,17. s. 114. elhd. n:o 2:2 met.sänvartijain tointen muut- 16570: L. Vv:aan. faomisesta 'IJ'Ell'UJSrp·alkkaisik·si. Lii,tteet 16571: Ed. U. Hannulan y. m. anom. ehd. n:o 4t II,93. s. 2·62. L. Vv:a·an. 16572: määrärahan myöntämisestä Rovaniemen- Metsät: Ed. K. E. Linnan y. m. an.om. ehd. 16573: Kemi•järven välisen maantieosan kone- n:o 5 esi:tykisen an1Jamises•ta lainanan- 16574: aurausta varten. Liitteet II,1s. s. 1.HL nosta kasVJa:vaa met•sää vastaan. Liitteet 16575: L. Vv:aan. III,7. s. 307. L. Lv:aan. 16576: Ks. Valtion metsämaa:t. 16577: Ed. Lohen y. m. anom. eihd. n: o 42 mä•ä- 16578: Metsätaloudellinen Valistustoimisto: Ed. P. 16579: rärahan myöntämi.sestä Oulul1l--'Puda:s- 16580: •Sa!aorisen y. m. anom. ehd. n:o 108 mää- 16581: järven---1Kuusamon välisen maantien auki- räraohan myöntämisestä Metsätaloudel'li- 16582: pitämi·;:.eksi talven ai•kan:a. Liitteet II,l9. 16583: sen :V a:l]&tUJSto~miston työn tukerrniseksi. 16584: s. 118. L. Vv:aan·. Liiitteet II,s2. s. 238. L. Vv:a·an, jonka 16585: - Ks•. Sillat. tulee pyytä.ä lausunto Mtv:lta. 16586: J\olaanviijely.s- ja kJaupp·wkemialliset tarkJas- Metsätalous: Ed. Si.nlkon y. m. an01m. ehd. 16587: tuslaito•kset: Ed. Tukian y. m. anom. ~d. n:o !98 määrärahan myöntä:mi•sestä maan- 16588: n:o 10:9 määrärwhan myöntämisestä yikisi- viljely·s- ja ta'louii\seuroi'He metJsätia•louden 16589: tyisten maanvilje•lys- ja kalliPpakemiallis- edi]stä'mi,seksi. Liitteet II,72. s. 21\4. L 16590: ten tar kastusilai tosten tukemise·ksi. Liit- Vv:aan, jon!ka tu'JJee pyytää lausunto 16591: teet II,83. s. ·2•40. L. Vv:a•an, jonka tulee Mjtv:l•ta. 16592: pyytää lausunto Mtv:1ta. 16593: Maanviljelysopistot: Ed. B. Kullrber.gin y. m. N. 16594: anom. ehd. n:o 9:9 mää·rärahan myöntämi- ~aisen virkakelpoisuus: Ed. M. Hannulan 16595: sestä rakennuslain.ak.si Turun ylemmän y. m. edUJSk. esit. n:o t8 laiksi naise1;1 16596: ruotsa.laisen maanviljelyso.piston kanna- ke]poi•suudesta va>ltio.n vi:rkaan. Liitteet 16597: tusyhdistykiselle. Liitteet II,73. s. 2116 ja III,1. s. 2193. L. Lv ma•n. 16598: 218. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lau- ~imismiehet: Ed ..:M. Hannulan anom. ehd. 16599: sunto Mtv:lta. n: o 416 määräraha·n myön täimis·estä nimis- 16600: Maanviljelyssmuat: - Ks. Met;;;1ätalous, miehen pa:lkikaallll'ilseksi Pertun.maan kun- 16601: Maataloustuotteiden kuljetus rauta.tei.Uä: Ed. taan. Lii'Ueet Il,95. s. 2.'710. L. Vv:aan. 16602: Vennolan y. m. anom. ehid. n: o 2:1 maa- ~uorten Y•stävät: Ed. J us.s-ilan y. m. anom. 16603: twloustuotteiden kuJojetukisessa valtionrau- ehd. n:o 78 määräraihan myöntämlisestä 16604: tateillä vaNitsevien eJ)äkohtien poistami- iN uorten Ystävät nimiselle yhdistykselle. 16605: sesta. Liitteet II,98. s. :281. L. Vv:aan. Liitteet Il,52. s. 1.79. L. Vv:aan, j·onka 16606: l\fakeisvalmistevero: Ed. Gummeruksen y. m. tulee pyytää lausunto Siv:lta. 16607: Asi,wl uettelo. 1& 16608: 16609: 16610: 0. n: o 12· esi ty.ksen antamisesta lail~si pien- 16611: Oppikoulumenojen oikeudenmukainen jaka- yj,lJjelijöiHe viljelysten laajentamista var- 16612: minen: Ed. P. Saarisen y. m. anom. ehd. ten annettavista pa•Lkkiolainorsta. Li.it- 16613: n :o 17 oikeudenmukaisen suhtee]Hsuuden teet VIII,6. s. 37!3. L. ~Itv:aan. 16614: ruikaansa'a:mi,sesta va'lttion oppikoul=eno- Ed. Kontion y. m. a'nom. ehd. n:o 93 mää- 16615: jen jalkautum:iJsessa suomen'lllielisten ja rärahan myöntämisestä palkkiolainoiksi 16616: ruotsinkielisten koulujen kesiken. Liit- p'ienviljelijöille pellon tekoa varten. Liit- 16617: teet Vl,3. s. 3!44. L. Siv:aan. teet II,67. s. 2 04. L. Vv:a•an, jonrka tulee 16618: 1 16619: 16620: 16621: 16622: Oppikoulut: Ed. Venno·lan y. m. anoon. ehd. pyytää lausunto M tv :l1ta. 16623: n:o 612 määrärahan myöntälmi,sestä kuole- - Ed. K. E. Linnan y. m. anom. ehd. n :o 97 16624: tuslaina,k.si Hel~Singin yhteis- ja maanvi'l- määrä,rahan myöntämisestä lai'IliOiksi pien- 16625: j·elyslyseon koulutalon kannatusyhdistyk- \1~lje1ijöiUe n. s. vil1jeltyjen laitumien pe- 16626: selle. Liitteet II,36. s. 15'3'. L. Vv:aan, rustamiseen. Liitteet II, 71. s. 21!2. L. 16627: jonka tull·ee pyytää lausunto Siv :1ta. Vrv:aan, jonka tuJ.ee PYY'tää lausunto 16628: Ed. J=ekisen y. m. anom. ehd. n:o 63 ':hil<tv :1ta. 16629: määrärahan myöntämisestä ToTnion kes- - Ks. Laidun ja Uudisviljely:sraivaukset. 16630: :kiJkou'lun jatko'J:uoikkien ottamisekisi val- Piirilääkärit: Ed. Nii1ekselän anom. ehd. n:o 16631: tion huoo1Jaan. Li'itteet II,37. s. 1,515. L. N piirilää'kärinvirkain lakkauttamisesta. 16632: Vv:aan, jonka tulee pyy.tää lausunto Liitteat IV,1. s. 3:H. L. Tv:aan. 16633: Siv:llta. Poliisi: Ed. v. Frendkellin y. m. a•nom. ehd. 16634: Ed. :Ma:1miva:aran y. m. anom. ehd. n:o 64 n: o 45 määrärahan myöntämisestä polii- 16635: määrärahan myöntäm:iJse,gtä Kuopion tyt- sivo,]man l'isäämiseksi kaupungeissa. Liit- 16636: tökoulun muuttamiseksi Jril,iop~stoon joh- teet II,94. s. 263. L. Vv:aan. 16637: tavaksi tyttöly,s·eoksi. Liitteet II,38. s. Presidentin vaali: - Ks. HalLitusmuoto. 16638: 1!5,6. L. Vv:aan, jonlka tu:l.ee pyytää lau- Puhelinlinjat: Ed. U. Hannulan y. m. anom. 16639: sunto .Siv:lta. ehd. n:o 3'2 määräraha'n myöntämis•estä 16640: - Ed. Kopo&en y. m. anom. ehd. n :o 615 mää- puheEnlinjan Rovani·e;mi---,Kemijärvi- 16641: rärahan myöntäm]s,estä rrukennusavustuk- Kuolajä·rvi ralkentamista varten. Liitteet 16642: sek.si Lieks•an yhte1skoulun kannwtusyh- II,22. s. 1~2. L. Vv:aan. 16643: d~sty:kiselle. Liitteet II,39. s. :L57. L. Puhelinolot: Ed. Pull~kisen y. m. anom. ehd. 16644: Vv :aan, jonJka tulee pyytää 1ausunto n:o 7 puhelinolojen jädestämis,tä koske- 16645: Siv:1ta. van lainsäädännön joudutta.misesta. Liit- 16646: OppivelvoUisuus: Ed. Kruliliokoiksen y. m. teet V,4. s. 3312. L. Ltv:aan. 16647: edus'k .. esit. n:o ·2:4 l aiik>si oppliv·e1v01Nisuu- 16648: 1 16649: 16650: 16651: desta li5 päivänä huht~kuuta 19121 anne- 16652: tun la.in 9 § :n muuttamisesta. Liitteet R. 16653: V•I,l. s. 34,1. L. Siv:aan. Raaseporin linnanrauniot: Ed. Österholmin 16654: y. m. anom. eJhd. n :o 7!"2. määrärahan 16655: myörutämise,gtä Raas·eporin 1innanraunioi- 16656: P. den ko~r'jaustöihin. Lilitteet II,46. s. 169 16657: Palkkiolainat: - Ks. PienviJjelys. ja 170. L. Vv:'aan, jon:ka tulee pyytää 16658: Paul Nicolayn työkeskus: Ed. Tukian y. m. lausunto SiJV:lta. 16659: anom. ehd. n :o 7•6 m1Eirärahan myöntä- Rajaseutu: - Ks. Uudisvilrje1lysraivaukset. 16660: misestä Paul Nicolayn Kristillis-yh teis- Rangaistusten koventaminen: Ed. Pirtkäsen 16661: kunnallisen työkeskuksen kanna tusy hdis- y. m. an.om. ehd. n :o 3 ranga:iJstusten ko- 16662: tykseil!le. Liitteet II,5o. s. 175. L. Vv:aan, ventami·s·es·ta. Lmtlteet III,5. s. 304. L. 16663: jonka tulee pyytää lausunto Srv :rta. · Lv:aan. 16664: Pellonraivausavustukset: Ed. Sinkon y. m. Ed. Kuklkos·en y. m. anom. ehd. n:o 4 ri- 16665: anom. ehd. n:o 94 määrärahan myöntäimi- koslain rangrui,stusmääll'äysten ko'ventami- 16666: sestä peHonraivaamisavustuksiksi. Liit- s•esta. Liitteet III,6. s. 306. L. Lv:aan. 16667: teet II,68. s. 206. L. Vv:aan, jon!ka tu- Rautateiden aidat: Ed. Veh1kaojan y. m. 16668: ,lee pyytää lausunto Mtv:lta. •anom. ehd. n:o 8 maanom'istajain vapaut- 16669: -- Ks. Pienvi1jelys. tamj,sesta ra uta1tieal ueen ai taami,srasi tuk:- 16670: Perunain tulli: - Ks. Tu1Emaksut. sesta. Liii~tteet V,5. s. 33'5. L. Ltv:aan. 16671: Pienviljelys: Ed. J anhos•en y. m. anom. ehd. Rautatiet: Ed. Sah)n anom. ehd. n:o 26 ver- 1 16672: 16 .fusiillllue'btelo. 16673: 16674: ta~levan tutkimuksen toimittamisesta ra- -- Ed. NiJi:l.ek.selän y. m. anom. ehd. n:o 57 16675: t!l!suunna:l!l:a Kontiomäen--'Vaailan rata- mää·rärahan myön,tämisestä keuhkotauti- 16676: osalta Kemijärven kir,ko1le. Liitteet II,6. parantolan ra'kentamista varten Oulun 16677: s. 99. L. Vv:aan. seudul1le. LiitJteet II,32. s. H5. L. 16678: K·s. Maata1oustuotteiden kuljetus rauta- Vv:aan, jonika tu}ee pyytää :JJausunto 16679: teillä. Satama:radwt. ViJ1jan- ja väki- T:v:lta. 16680: •reh ujen ra!htikustannukset. ~Ed. Ka:rja1:atisen y. m. a·nom. ehd. n :o 5·8 16681: Rikoslaki: Ed. P. 1Saar:i•sen y. m. edusik. esit. määrärahan myöntämilseetä tuberkulo'O'Si- 16682: n:o 1:9 .lai:k.si rikos:Iain 38 luvun 1iO §:n rparanto:l,an rakent,ami.sta varten Oulun 16683: mttuttamisoesta. Liittee•t III,2. s. 296. L. seudulle. Liitteet II,33. s. H7. L. 16684: Lv:aan, j·on/ka tulee pyytää lausunto :Vv:aa:n, jon:ka tulee ·pyytää .lausunto 16685: Pv:Ita. Tv:1<ta. 16686: - E·d. Puha,kan edillllk. esit. n:o 20 laiksi r:i- ~!Ed. Heilkl<iilsen y. m. anom. ehd. n:o 5'9 16687: 'kosh'in 6 1uvum 1 § :n muuttamisesta. mää1rärahan myöntämisestä keuhkotautis- 16688: Liitteet III,3. s. 299. L. Lv:aan. t-en kansanpa.r.a:ntolan rrukentawist:a var- 16689: - Es. Kuolemanrangai:etus Rangaistusten ten Siilinljärv,en Tarina'harjuille. Lii<tteet 16690: ikoventalnliinen. II,34. s. 1&0. L. Vv:aa,n, joolka tUllee pyy- 16691: Rukoushuonoot: Ed. Staa•relaisen y. m. anom. tää lausunto Tv:Ita. 16692: ehd. n:'o 77 määrärahan myöntämi~esltä 16693: - Ed. Junerosen y. m. anom. ehd. n:o 60 16694: rukoUJShuoneen ra:kenta·mista varten Bie- 16695: määrärahan myöntämises,tä Röllltgenko· 16696: J!isjä:r<Ven pitäjän Ko1i:n kylään. Liitteet 16697: neiden hanlkroimista V'a.rten Tornioo ylei- 16698: II,51. s. 1177. L. Vv:aan, jonlka tulee pyy- 16699: tää lausunto Siv :lta. seen &airaallia'an. L]itteet Il,35. s. 15'2. 16700: L. Vv:aan, jonka tullee pyytää lausunto 16701: s. Tv:l~ta. 16702: Ks. Tubei'ikuloosi. 16703: SaiMailat: Ed. Jan:hosen y. m. anom. ehd. 16704: n :o t5 Kajaanin y·lieisen s•airaalan l:aa:jen- Sanakirjat: - Ks. Kirjalkielen sa,nakhja. 16705: tami.sest.a Liitteet IV,2. .,,, 3112. L. Satamaradat: Ed. Jussi.1la;n y. m. anom. ehd. 16706: Tv:aan. rn :·o 27 määrärahan myöntämisestä sata- 16707: Ed. J. Leinon y. m. anoon. ehd. n:o 50 ma:radan 'K·emi:-[!litkä!kari :ra:ken'tamista 16708: määrärahan myöntämisestä Porii.ssa sijait- varten. Lii1lteet Il,7. s. 1:00. L. Vv:aan. 16709: sevan v•a•lluron sair.a:aaJan uudestaan raken- Ed. U. Ha:nnulan y. m. anom. ·ehd. n:o 2<8 16710: tamrserosi. Liitteet II,25. s. 130. L. määräralhan myöntämisestä satamaradan 16711: Vv:aan, ,j,onka tulee pyytää lausunto rakentamista ;y:arten Kemin a.s:ema~ta Pit- 16712: Tv:lta. 'käänikariin. Liilt:teet II,s. s. '1:01. L. 16713: Ed. Aa:ltlo-.Setäilän y. m. anom. ehd. n:o 5·1 .Vv:a·an. 16714: määräralhan myöntämisestä v.wltion sai- Satamat: - Ks. Ka.lastUJSsatamat. Sa.tama- 16715: raallan ra·hmtamiLSt,a varten SataJkuntaan. radat. 16716: Liitteet II,26. s. :L33. L. Vv:aan, jonka Sillat: Ed. J·anhosen anom. ehd. n:o 39 mää- 16717: tulee pyytää l:ausunto Tv:lta. riira·han myöntämisestä maantiesllilJ!an ra- 16718: Ed. Pitlli:ä.sen y. m. aniOOD.. ehd. n:o 5'2 kentwmista varten n. s. 'Tii1kkajarusa'lmen 16719: määrära:han myöntämisestä Sortavalan yli. L'i.iltteet II,20. s. 1J119. L. Vv:aan. 16720: yleisen sairaalan ko·rjaustöihin. Liitteet Ed. U. Halll!nu1an y. m. anom. ehd. n:o 40 16721: II,27 . .s. 1135. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- määrärahan myöntämilsestä sillan raken- 16722: tää lausunto Tv:Ha. tamista v.arten Tornionjoen y.li Tornion 16723: Ed. Österh<>hnin y. m. anom. ehd. n:o 54 kaupungin ja Tornion aseman vällJi.He. 16724: määrärahan myöntämi.sestä Kni,pnä:sin Lili1tteffi II,21. s. 1120., L. Vv:aan. 16725: kanean')}ara1ntala'n ·l'alkentamista varten. Sillin tulli: - Ks. TulEimarosut. 16726: Liitteet II,29. s. 11318 ja 1:39. L. !V'v:aan, Sotaorvot: Ed. Urpi:l,aisen y. m. anom. ehd. 16727: jonka tulee PYYitää 1Jausunto Tv:llta. n:o 4'9 määrärahan myöntämilsestä sota- 16728: Ed. Kal!liiokoslken y. m. anom. Eilid. n:o 56 •Oflpojen ja poiliitti.sista syJi.Jstä vallikiilassa 16729: määrärahan myöntämi<restä /keuhkotauti- 1taJi ma.anpaossa oilievien henkiiLöiden hä- 16730: ·parantdla•n perustamista Yarten Kes:ki- dän:a,1wils1ten rperheiden a vus'tamiseksi. 16731: Pohjanma·a'l·le. Liitteet II,31. s. 114'3. L. Liititeet II,s7 . .s. 2!49. L. Vv:aan. 16732: V'V :~aan, don:ka tulee pyytää lausunto SuojelUS'kuntajärjestö: Ed. Tannerin y. m. 16733: Tv:lta. edusk. esit. n:o 2'8 laiksi suojeluskunta- 16734: 17 16735: 16736: järjestön ha:jorittami1sesta. Liitteet VII,1. :Ed. Lindbergin y. m. edusk. esit. n:o 11 16737: s. 349. L. PuoJv:aan. lail<::si erinä.is.ten tn'llima1ksujen muuttami- 16738: Suojärven lahjoitnsmaat: Ed. Tanne•rin y. m. ·ses-ta. Liitteet II,2. s. 87 ia 88. L. 16739: edusk. esi,t. n :o 9 laifus;i Suojärven ~arhdoi Vv:aa-n. 16740: tusmaahan kuuluvien lampuo•tirtå:lo'jen 'L'urun tuomiokirkko: Ed. Herrkki[än y. m. 16741: pakko'luovuttamiseSita. Liitteet VIII,1. anom. ehd. n:o 7:1 määrärahan myöntä- 16742: s. 3'5r5. L. Mtv:aan. m~ses,tä Turun tuomio'kir!kon turtkirmus-, 16743: Suomen kansalaisuus: Ed. P. Saarisen y. m . uudistus- ja korj·au.stöihin. Liitt.ee•t II,45 16744: .edusk. ets~t. n: o 8 laiksi ulikomaa[ai•sen ot- &. HN.l. L. Vv :aan, jonka tulee iPWYtää lau- 16745: tamisesta Suomen kansah1is-e'ksri 20 päi- sunto Siv :lta. 16746: vänä helmikuuta 19120 arr::metun }:a,in muut- 'l'yttökoulut: - Ks. Oprpilkoulut. 16747: tamiseiSta. Liitteet 1,8. s. 713. L. Prv:a•an. 'fyökyvyttömyysva.kuutus: - Ks. Vanhuus- 16748: Supistettu kansa.koulu: - Ks. Optpivelvolli- ja työkyvyttömyysvakuutus. 16749: suus. 'l'yöttömyys: Ed. Liedeiksen y. m. anom. ehd. 16750: Sähköyhtymät: Ed. P. Saarirsen y. m. ano!m. n :'o 4'8 määräraharn myöntämis.es,tä työn 16751: ehd. n:o :24 ulikormaisen lainan o-ttami- 'PUutteen vuolksi .hätätilaan joutuneiden 16752: se·sta huokewkO'rikoisten lain:o•j·en myöntä- avus.tami•seiksi. Lili•tteet II,86. s. .214'7. 16753: mi·stä va:rten maaseudun sähköyhtymilrr1e. L. Vv:aan. 16754: Liitt.ee:t II,100. s. 28:6. L. Vv:aan, jo.nka Työttömyysva.kuutus: Ed. TabeHin y. m. 16755: tulee pyytää lausunto Ltv:lta. anronL ehd. n:o :210 -es,i<t.yk,s•e·n a~ntami1lesta 16756: Säveltaide: -- Ks. Kuvaama- ja säveil.tait,een laiksi yleiserstä P'ako1:lises•ta työttömyys- 16757: tUikemrinen. varkuutukses'ta. Liitteet 1X,3. s. 31914. L. 16758: T. Työv:aan. 16759: Tarkastuslaitokset: - Ks. Maanvil•jelys- ja U. 16760: kauppa·Jmmia-lilrirs,e•t tarkarstus~1 aito'ksCJt. Uudisviljelysraivaukset: Ed. Saarelralis•en y. m. 16761: Tasavallan presidentin vaali: - Ks. Hairli- anom. ehd. n:o 915 määrälrahan myöntälmi- 16762: tusmuoto. sestä raja1Seudul1la suor~tetta:vien maan- 16763: Teollisuusseutujen .Evankelioimisseura: Ed. vi'ljelysraivaus,ten kustannulksriin. Lii't- 16764: Koivurannan y. m. anom. ehd. n:o 7i5 ko- teert Il,69. s. 20.9. L. Vv:aan, j-onka tulee 16765: rortetun mää.räralhan myömtämisestä Teol- pyytää lausunto Mtv:Ha. 16766: lisuus-seutujen Evanikelioirmisseuralile va- Ed. Ramstedtin y. m. anom. ehd. n:o 96 16767: listustyön järjestämis·e ksi Perä-Pohjolass•a 16768: 1 16769: määrärahan myöntämisrestä uudi1>maan 16770: ja Lapissa. Liitteet II,49. s. 174. L. raivaus•palkinnoiksi pienviljelidö'i:J:l.e. Lait- 16771: Vv :aan, jon'ka tulee pyytää lausunto teet Il,70. s. 2<1.0. L. Vv:aan, jonlka tulee 16772: Si'v:1ta. pyytää lausunto :fiftv:Na. 16773: Tuberkuloosi: Ed. Kedon y. m. an'om. ehd. Ulkomaalaiset: - K•s. Suomen kwnsarlai<suus. 16774: n:o 513 määrärahan myöntämiserstä raken- 16775: nusavustukseksi Lounais-Hämeen tuber- V .. 16776: kuloosinv•as,tusrtamisyhdiE~tykse·1le. Liitteet 16777: II,28. ,s. 1137. L. Vv:aarn, jonka tulee pyy- Vaakuna: - Ks. V alrta kunnan va·akun'a. 16778: 1 16779: 16780: 16781: 16782: tää lausunto Tv:~ta. Vaalilaki: Ed. 8ergeliuksen y. m. edusk esit. 16783: Ed. Aalto-Setälän y. m. anom. ehd. n:o 5<5 n :·o 5 laiksi vaalilain ·H7 § :n muurttami- 16784: määrärahan myöntämisestä tubCJrkuloot- ,.,e.sta. Liitteet 1,5. s. 613 ja 65. tL. Prv:wan. 16785: ti,sten rhuoltokodin perustamista varten Ks. Edustajanvaalit. 16786: 8atakumtaan. Lriitteet Il,30. s. 140. L. Valtakunnan vaakuna: Ed. Puhakan y. m. 16787: Vv:aan, jonika •tulee pyytää lausunto a·nom. ehd. n :o 1 es>i,ty.ks.en antamises.ta 16788: Tv:lta. laiksi valtakunnan vaakunasta. Liitteet 16789: - Ks. Swi,raa.lat. I,9. s. 7r4. L. Prv:aan. 16790: Tulitikkuvero: Ed. J·ärvi,s·en edusk. e.sit. n:o Valtion metsämaat: Ed. K. E. Linnan y. m: 16791: 12 lai'ksi tu:li.tikikuv<erorsta. Liitteet Il,3. edus'k. esit. n:o 1.7 la•irksi n!iiden V'arojen 16792: s. 90. L. Vv:aan. 'käyttämirs·estä, mitkä kertyvä:t varltion 16793: 'Tulliniaksut: Ed. Helenelundin y. m. edus'k. metsämaiden asut.tamis·esta• ja niillä ole- 16794: esit. mo 10 lai'k.s'i vuonna 1•928 kannert- vlie·n vuOik•ra-a·lueirden l!Unastamisesta an- 16795: tavas·ta si,lilin tuonrtl1tullista. Liitteet Il,J. netun lain mukaan ta:p•ahtuvista luovu- 16796: s. 85 ja 86. L. Vv:a-an. tuksirsta. Liitteet II,96. s. 2,76. L. 16797: 16798: 3 16799: 18 Asia,luet1telo. 16800: 16801: V1v:aa,n, jonka tu·lec pyy,tlii.i ~[tv:n lau- ten. Liitteet ll,9D. s. 283. L. Vv :aan. 16802: sunto. jon'ka tulee pyytää Mtv :n lausunto. . 16803: ---'- Ed. Tabelliin y. m ..odusk esi:t. n:o 2•6 Viljan rahtikustannukset: 1Ed. Hännisen. 16804: [wi>ksi valtion metsämaid~n a•suttam1ses·ta y. m. wrwm. ehd. n:o •m vi1l:jan ja väki- 16805: ja niiilä oleV'a·in vuokra~a:Iueiden lunasta- ·:rehun kulje,ttam~se&ta etä:isemmil'le paik- 16806: mitses,ta 20 p :nä toukolkuuta. Hl'2~2 anne- ka:kUJmil,le syntyvien rah tikUJstannUJS'ten 16807: tun Lain muuttamis·esta. Liitteet VIII,3. kmvaami.ses.ta valtion varoi.lila. Liitteet 16808: s. 36'1. L. Mtv:aan. Il,97. s. 277. L. Vv:a.an. 16809: Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkelaitos: Ed. Virkakelpoisuus: --- K.s. Nai,sen viT:kake,],poi- 16810: Rosenbergin y. m. anom. e>hd. n:o 19 esi- 'suus. 16811: tyikisen antamisesta' v·altion v·aroilJia yNä- Yhkamiesten eläkkeet: Ed. Paas·o,sen y. m. 16812: pidetltävän vanhuus- ja työkyv•yttömyy.s- edu.sk. e&it. 11 :o 1r5 laik.si :vai'tion viran- 16813: ·el.äJkeloaitoktsen perustami>ses.ta. Liitteet tai toimenha'ltijan: o:iJkeudesta elä'k!kee- 16814: IX,2. 8. 3911. L. Työv:aan. seen annetun la1i•n 3 ~ :n .2 m'om. muutta- 16815: mi!ses:ta. Liittee·t Il,91. s. 215'9. 1, 16816: Vanhuus- ja työkyvyttömyysva.kuutus: Ed. 16817: iVv:aan. 16818: Inlborrin y. m. ano1m. ehd. n:o 118 esityik- 16819: Väkirehun rahtikustannukset: -- Ks. Viltian 16820: sen antami,sesta yloeiseoStä vanJmus- ja työ- 16821: rah tikustann uk,s•e t . 16822: .kyvY'ttömyysva'kuutukses1ta. Lii1tteet IX,1. 16823: s. 387 ja !3189. L. Työv:aan. 16824: Y. 16825: ·Ed. Isa:k,ssOinin y. m. anom. ehd. n:o f111 16826: mää;rärahan myön:tämlisestä vanhuus- ja Ybteiskoulut: K.s. Oppikoulut. 16827: työkyvyt,tömyy•sv:akuutU:ksen toteuttamista Yliopisto: Ed. V:iJrkkusen y. m. edusk. esit. 16828: >'arten aset•etun railm.Siton :kartuttarmitseksi. n: o 6 la1iklsi Helsingi'n y l,iopistO'n järj.es- 16829: Liittee:t Il,89. s. :21512. L. Vv:aan, jnn:ka ty,smuodon pe.rusteita koskevan lain v·ori- 16830: tulee pyytää lausunto Työv:iJ.ta. maan,panosta 14 p :nä heinäkuuta 1:92.3 16831: annetun lain 6 § :n muut.tamis·esta. Lilit- 16832: Ve:rro: - 'llis Tuli ti•kkuvero. Mak:eirsva•lmiste- 16833: teet I,6. s. 67. L. Prv:aan. 16834: v.ero. Kunnallisverotus. 16835: .Ed. Ingmanin y. m. eclusrk. esit. n:o H 16836: :Vesiperäisten maiden kuivaus: Ed. ,J unni- laiksi Helsingin yliopi1ston viran- tai toi- 16837: l'an y. m ..anom. ehd. n:o 23 ulkomaisen menhailt.ijain selkä 'kouilunoJpet,ta'j•ain ar- 16838: 'liainan o>ttami.s·es,ta jo:kien perk·aus- ja movuoden edu~sta. LiHteet II,90. s. 215;5. 16839: ve•siperäi•sten mwitten kuh1aus:töitä var- 16840: 1 16841: L. Vv:a'an. 16842:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025