<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
160 Käyttäjää paikalla! 0.0075011253356934
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
1: VALTIOPÄIVÄT
2:            1927
3: 
4: 
5: 
6:       LIITTEET
7:             1-IX
8: 
9: 
10: 
11: 
12:          Helsinki 1927
13:    VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14:                                          SISÄLLYSLUETTELO.
15: 
16:                                            1.     Perustuslakivaliokunta.
17:                                                               Siv.                                                                          Siv.
18:                                                                             ,Ehdotus· 1lailksi vaaliilain 67 § :n
19:     HaJ1litusmuotioa, vOOili!lwkia, lkieli-                                 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . .                65
20:     ~akia y. m. koSike;via edusrkuntaesi-
21:                                                                       6.     Virkkunen, y. m., eduslk. esit. N :o 6:
22:        tylklsliä ja anomuJsehdotubia.
23:                                                                             ,Ehdotus !laiksi Helsingin yiliotp~ston
24:                                                                             tiärljestysmuooon :perusteita lkoske-
25: 1. Niukkanen, y. m., edlli31>:. esd.t. N:o 1:
26:                                                                             ;van lruin IVo:imll!anp.anrosrba 14 p :näJ
27:     lE1H:lio.tus lailksi iheinälkuun 17 päi-
28:                                                                             •heinäkuuta 1!91213 arnmetun l,a:im 6 § :1n
29:     ;vänä 119\1r9 'annetun Suomen halli-
30:                                                                             tmuutta:mi.s·es<ta . . . . . . . . . . . . . . . . . .           67
31:     tusmuodon :2r3, 2.4 ja 94 § :n muut-
32:     ,trumisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
33:                                                                       7.    von Born, motion N :o 7: Förs,Lag
34:                                                                             ;tili la;g om ä,ndring av 20· § i ;:q>Tåk-
35: 2. Schauman, m. fl., motion N :o 2:                                          iLagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      69
36:     1Förslag tili lag om äJrudring av 23· §                           7·.   von Born, edusk esit. N :o 7: Eihdo-
37:     i :regerin,g81f.ormen 1för Finl,and . . . •               7             tus ;J,ailksi Ikielilain 20 § :n muutta-
38: .2. Schauman, y. m., edusk. esiJt. N:o 2:                                   .IIllisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . .    7,1
39:      Elhdort·us· 1aitks>i Suomen ha11i tusmuo-·                       8.    Saarinen, P., y. m., edwsik. esit. N :o
40:     don 2:3 § :n muuttrumi.se~ta . . . . . . . .              9             8 : 'Ehdottus ,1ruikSii uJ}k,oriJlJrua1aisen ot-,
41:  3. Tuomioja, y. m., eduslk. esllit. N :o 3:                                lta:IIlliseslta Suomen k,run,~a1ruisekså. 20
42:     lEJ:Jtdotus ~ailksi edustaj<an;v:aaleista. . 11                         !päi;vänä he1milkuum 1:9:20 ann€lturn'
43: 4. von Born, .mlotion N :o 4: Förs.lag                                      ilain muuttamise~ta . . • . . . . . . . . . . .                  73
44:     tiiJl lag ang;oonde rilksdrugslllanmava1 29                       9,    Puhakka, y. m., anom. ehd. N :o 1:
45: 4. von Born, edusk. es·it. N :o 4: E:hdo-                                   Esitytksen .anrtamisesta laiikså. y,ailta-
46:     tus la;ilk:J~i edusrtajanvrualeista . . . . . . 46                      ikunna~n vooikunasta . . . . . . . . . . . . . .                 74
47: 5. Sergelius, m. fl., motion N :o 5: För-                            10.    Schauman, pet. för,sl. N:o 2: A:ng.
48:     s1ag til lag ·ang;ående ändring av                                      imättarud·et av ett 1agr:äd . . . . . . . .                      76
49:      § 6:7 i vaJ:lagen . . . . . . . . . . . . . . . . . 63          10.    Schauman, anom. eh·d. N :o 2: Lairn-
50: 5. Sergelius, y. m., eduslk. esit. N :o 5:                                  tarlkrustuskunnan perustamisesta . .                             78
51: 
52: 
53:                                           D.      Valtiovarainvaliokunta.
54:      A.    Ve11otUJsta k01rkevila ednskunta-                          2. Lindberg, m. fl., motion N :o 11:
55:           esity,s- ja aDJotmJUisehd.otuk!sia                             Förslag Wl la;g rarug;åendle ändcing
56:                                                                          av vissa tulJ;lavgifter . . . . . . . . . . . . .                   87
57: 1. H elenelund, m. fl., motion N :o 10:                               2. Lindberg, y. m., edusk. esit. N :o 11:
58:    Förs1ag tilll. lag ang;ående tullaVIgift,                             Ehdotus 1aiiksi eräiiden tul:limaksu-
59:    som under år 1928 :sika;1l U[J<pibär.a.s                              jen muuttrumirsesta . . . . . . . . . . . . . . .                   88
60:    tå iiiD'p-or:ben arv siiLl . . . . . . . . . . . . . . .    86     3. Järvinen, eduSik. esit. N:o 12: Eh-
61: 1. He<lenelund, y. m., eduSI'k. es·it. N :o                              dotus laiksi tuil.itilklkuverosta . . . . . .                       90
62:    10: Ehdotus [ailksi maruharutuodusta·                              4. Gummerus, y. m., edusk. esilt. N:o
63:    sil1istä rvulomna 1J928 ikan'lllettava.sta                            1'3: ·Eihdotlli3 ilruiksi maikeis.valmis-
64:    tummalksu~'ba . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         86        ooverost'a . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            91
65: IV                                                                Sisii~HJ>1sluettelo.
66: 
67: 
68:                                                                       Siv.                                                                            Siv.
69:      5. J ern, m. fl., pet. försl. N :o 2•5:                                     14. Hannula, U., y. m., ,anom. ehd. N :o
70:         iAng. avlJåt!tllide av rproposi,tibn tiU                                       ·35:      M1äärärahwn                myöntä.mi:sestä
71:         ändr]rug arv 3 § i lagen a v den 1t9:                                          tmruant.ien. raJlmntrumi.sta var.ten Ke-
72:         ·dooemiber •1t91211 ·arug1åen.de stämprel-                                     illlJarven lkir.konlkylästä Pe11k!osen-
73:         .sik&tt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      915           ntieme]1e ........................ ll:09:
74:      5. J ern, y. m., anom. ehd. N :o 25:                                        15. Bryggari, y. m., .a,nom. 1eh.d. N :o 36:
75:         ,EsityUmen anltamisesta· lt9 päivä:nru                                         iMäärära:han myöntälmise.stä maan-
76:         jou1ulkuuta 1191211 •anntetun leima"                                           tien rakenltamist•a variten Ka•rstulan
77:         verolain 3 § :n muuttrumisesta . . . .                           96            :kirkonkytläs:tä Soin:in kirkonJky:lään iLlil
78:                                                                                  16:. Koivuranta, y. m., ra'Il'o.m. eh:d. N:o
79:                                                                                         37: Määrärahan .myöntämisestä Ro-
80:           B. Automuse·hdotukislia, jotka li!Osike-                                     vaniemen              Peldkalan---JKeanij ärven
81:           vat määrårlabojeiU myö.ntämi.stä kul-                                         Luusuan väiliis,en matamltien rakenta-
82:           ·ku!ltaitoksiin selkä twmdeilJlisim, si-                                     ;mis•ta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,13
83:             vtilstyJkiseiJJJiiJsililll, sosilw!ilsiin y. m.                      17. Junes, y. m., .a:nom. ehd. N:o 38:
84:                             tW"kioitukiSiitiu.                                         :Määrär·alhan myöntämisestä Kotla•rin
85:                                                                                         p1itäjässä o1ev.a,n Ko,1l!Jrin:s,ruaren kim-·
86:              Kulkulaitokset Ja talous.                                                 lt·otlien r.akentamis•t.a v,a11too . . . . . . 1·14
87:      6. Salo, a:nlom. ehd. N :o 26: Tutki-                                       18. Hannula, U., y. m., anom. ehd. N :o
88:           muksen toi.!mitta;misesta r·atasuun-                                          41: Määrära:han myön1täimisestä R'O-
89:           •n&Lla iKontiomä:em--iV.aa[a'!li r.rut·a-                                    vanietmeDJ---IKemij är.ven                         v ä.1isen
90:           osalta KemidärVIen ki:rko:Ue . . . . . . 99                                  tma:antien 'k:oneaurausta varten .... 1t16
91:      7.    Jussila, y. m., ra:nom. teihd. N:o 2·7:                              1!9. Lohi, y. m., an.:om. ehd. N :o 42:
92:           iMäärär·ru1mri tmJ>1Öntrumises•tä sa·t:a:ma-                                 .Määrära han myön.tämisestäJ Oulun
93:                                                                                                     1
94: 
95: 
96:           .r.&da;ru   K·emi--'Piukälkari rrukenta-                                   . :--iJ:>udasjärvem--IKuusamon väE:senl
97:           mista varten .................... 100                                         maa·ri·tien .aulkilpitä.miseksi ta~ven:
98:      8.    Hannula, U., y. m., ,anom. ehd. N :o                                         aikana        . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111:8
99:            28: Määrärahan myöntä:misestä sa-                                    ,20. J anhonen, an1om. ehd. N :o 39:
100:            tra:mara·dan rakentrumi.sta var:ben Ke-                                     Mäiiräralhan myöntämisestä maan-
101:            m]n asemailta Prittkääruk!ariin . . . . . . 1011                            rties•iHan rakent:almi,s:ta varten n. s.
102:      9.    Särkkä, y. m., :anom. ehd. N :o 29:                                         ·Tii,kJk,aj:an,s:ailmen y:li ............ H9
103:            iMäärärathari         myöntäimi,sestä iSai-                          1211. Hannula, U., y. m., •runom. elhd. N :o
104:            tmaa:n__JK uolilmond ärv:en                   ikalllava·n                   40: Määrärathan myöntä:misestä sil-
105:           tutlkimi:sta varten . . . . . . . . . . . . . . 10·3                          lan raik,EIDJtrumista vwrt,en T.ornion-·
106:  10.       K opsa, y. m., ,a;n:om. ehd. N :·o 30:                                      d·oen yli 'T10rnion kaupungin ja Tor-
107:           rMäärär:ruhan myönJtämises.tä Laihden-                                       nwn a·s.emam vä:li:lle                 ............ l!J2'0
108:           :pohjan s.ata:man ja Kurlkij.ote.n kaup-                              .2•2. Hannula, U., y. m., .anom. ehd. N :o
109:           :pa!kylä:n väilisellä si:säreitiHä. o[e-                                   ··32: .Määrärathan myöntämises.tä ipU-
110:            vien .erinäiscten s•a:tmien ruoptpaus-                                      :heEn:lindan Rlovam:iemi--IK•emijärvi
111:            tö~hin       . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11'04          ·K uola;jär,vi rakentamista Vtarten . . m,2:
112:  11.       We.lling, y. m., anom. ehd. N:o 31:                                  ·23. Niukkanen, y. m., a,uom. ehd. N :o
113:           .Määrär,aJhan :myöntämisestä kwla;s-                                         43:       Määrärahan                myöntämisestä
114:           ,tus- ja hrutäsatll!man ra:kentamisek.si                                     I:matran           voimansiir•tojohtoVJeriko•n
115:            Laatooan ranlll!ilk.a1le iMetsä:pirtin                                      •täy;dentäimiseen n. s. ma.akunta-
116:           .pitäjän Sawr·oisten :kyJlän kohdalle 11·06                                  juhd:o i.lla       . . . . . . . . . . , . . . . . . . . . . . 112.4
117:  t2,       H_ä;nninen, an1o1m. ehd. N :o 33:                                    ;24. Leppälä, y. m., ·anom. ehd. N :o 44:
118:           ·Määräralhan •myöiJJtämisestä Pous-                                          .MääräraJhan lffilyöntrumisestä Laato-
119:           .sun---!K ur:v.iselllv:ruaran~Tyräj är1ven                                   ikan ikat1as.tusva'kuutusyhdistyksen v.a-
120:           ~Jdki'järrven            maantien              rwk.en:ta-                     •hi·nlgonkorv.ausrahastolksi                  . . . . . . . . 127
121:           .mi.sta v·arten .................... lli07
122:  1•3.      N eit~niemi, aruom. :ehd. N :o 34:                                                           Terveydenhoito.
123:            lMääräJr,aJh:an myöntrumis.es·tä Ktemi-
124:            jä,rrven~Pelkosen:niJemen                   mruan tien               3.5. Leino, J., y. m., .anam. ehd. N :o 50:
125:           ·ralke:qJtamis:ta varten . . . . . . . . . . . . :108                      t.Määrärahan myöntä:misestä Porissa
126:                                                            Si•säHy•sluette1o.                                                               V
127: 
128:                                                                 Siv.                                                                    Siv.
129:         sijaitsevan valtion sai_raa•lan uudes-                                                       Sivistys.
130:        taan ra'kentrumiseen.              (Laus. tal.
131:        >v·:lt.a) .......................... 130                           3,6,. Vennola, y. m., a•ruom. ehd. N :o 62:
132: 2•6. Aalto-Setälä, y. m., an'Om. ehd. N :o                                         Määrärahan myöntäJmisestä kuole-
133:        51: Määrära!han myöntämisestä v.;l!l-                                       ,tus:laina,ksi Helsingin ytht,e.is-· ja
134:         tio;n sairaailan ra:ken.tmmi.sta varten                                    maanvi.1jelys1y.seion ikoulutpJon kan-
135:         S!ata1kuntaan. QLaus. tal. v :.lta) .. ':L3:3                              natusyhdist,Yikse1le. GLaus. siv :Ilta} ].15,3
136: 27. Pitkänen, y. m., aruo,m. ehd. N :o 52:                                37. Junes, y. m., anom. ehd. N :o 63:
137:        ·Määrämhan m:yöntäimisestä S·orta-                                          LMääräralhan myöntämi.ses,tä Tor-
138:         valan yleisen saima:l.an ikorjaustöi-                                      nion keslldilmulun jatllwluolldld.en ot-
139:         !him. :QLau.s. t•rul. v :Jta) .......... >13·5                              tamisEJksi v•aliti.on huostaan. (Laus.
140: 28. Keto, y. m., a'ruom. ehd. N :o 53:                                             IS,i V :J ta) ........ , . . . . . . . . . . . . . . . .1:5>5
141:         :1'IääJrärahan myöntäimi·sestä ra:k-en-                           38. Malmiv~~ra, y. m., an10m. e!hd. N :o
142:         nus•av:wstuikseksi        Lounai-s-•Häimeen                                 64:         Määrär.a~han      myöntämisestä
143:       · tuher~kul,oosin •va.stuE~t:amisYJhdistyk-                                  Kuopion           ty:t>tök.ouluru muuttami-
144:         selle. CLaus. taJL v ::1ta) .......... '1137                                selks:i yEopi.st·o>on jo,htav.ruksi tyttö-·
145: 29. Österholm, m. fl., pet. för8l. N :o 54:                                        .ly.seoksi. (Laus. siv :['ta) ........ •1156
146:         Ang. hevilj,ande a;v ·am.s~ag för UIPP-                           3·9. Koponen, y. rn., an1om. ehd. N:o 65:
147:         föraride av Kni,pnäs .f,o11ksa•n·atorium.                                   Määrärahan myöntä.m1s,es;tä ra1ken"
148:          (LaUIS. ,t,al. V :1ta) .... · · · · · · · · · · · · L1>3'8                 nusavustu:kseksi Li,eJksan yrhteiskou-
149: 29. Osterholm, y. m., an1om. ehd. N :o 54:                                         [un rkannatusyhdistylksel.le. ~Laus.
150:         ,Määrämhan myöntäJmisestä Knip-                                             s.iv. v :lta) ...................... ,1,57
151:          näsin :kansanipaTantolan ra!kenta-                               40. Moilanen, y. rn., ano>m. ehd. N :o 66:
152:          mi,s:t:a v1a.r.ten. (IL,aus. <ba:l. v :lta) .. rli39                       Määrämhan myöntäJmis>estä ra•ken-
153:  30. Aalto-Setälä, y. rn., anom. ehd. N :o                                          •nusla.inoiiksi k.ansan.opi s.toiille. (La us.
154:          55: Määrära!han ·myöntäimi•sestä tu-                                       1s:icv :lta) ........................ ,1,5,9
155:          herkuloorbt.i•st~:m huoltokodin pe.ru,slt:a-
156:                                                                            4•1:,. Malmivaara, y. m., anom. ehd. N :o
157:          mista varten Sat•a'kuntaan. (Laus.'                                         67: Määräralhan myöntämisestä ra-
158:          taL v :1ta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140                ikennus,a:vustuk>seiksi S.a von ,k.ristiilli-
159:  311. Kalliolcoski, y. rn., anom. ehd. N :o                                          sen kansanopiston ikannatltadayhdis-
160:          56:       Määrära!han         myöntämisestä                                tykseHe. (Lau.s. .si1v ::Ha) . . . . . . . . . <160
161:          keuJhkotauti:par.antolan perustamista
162:                                                                            412,. Pennanen, y. m., anom. ehd. N :o
163:           v•arten Kes:ki-lPohja:nmaalile. (Laus.
164:                                                                                   · 68: .Määrärahan myöntämisestä ra-
165:          tal. v :Ha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . [1_4,3
166:                                                                                     kennuslainlalksi NiittyJa!hden lkan-
167:  32. Niilekselä, y. m., an101ID. ehd. N :o
168:                                                                                      •sanopisto>lle. (Laus . .siv :.lta)                   '1162
169:           ,57:     Määrära,han         myöntämisestä
170:                                                                            43. Alestalo, y. m., anom. ehd. N :o 69:
171:          :keulhknta u ti1pararutolan ra1ken tamistru
172:                                                                                      Määrärahan myöntämisestä ra,ken-
173:          •varten Oulun ,s.euduHle. (La.us. tarl.
174:                                                                                     ,uusla.inaksi Kanllmanpään :kansan-
175:           v :lta) .......................... ,14·5
176:                                                                                     10pistoi11e. (Lau.s. siv :Ilta) . . . . . . . . 163
177:  3:3.. Karjalainen, y. m., .arvom. ehd. N :o
178:           58: .Määrära\han my-öntäJmisestä tu-                             44. N eitiniemi, ,a.nom. elhd. N :o 70:
179:          lber kruloosi paran toilan       ra!ken tami•sta                            Määrär.alhan myöntämisestä ·avus-
180:          :varten Oulun seudul!le. CLaus. b1.                                         tulkseksi        Lapin      'kansanopistalle.
181:           v:lta) .......................... :147                                      (Laus. siv:lta) .................. 1:>6·4
182:   34. Heikkinen, y. m., ano:m. ehd. N :o                                   45. H eildcvlä, y. rn., an.o.m. ehd. N :o 71:
183:           5!1: ·Määrärahan             myöntämisestä                                 Määrära'han myöntä;misestä Turun
184:           ikeuh!kotruutisten      kans-anparantolan                                  tuomi-o.kirlkon tutlkimus-, uudis·tus-
185:           ra:kentamista w-arten             SiiErrjär~ven                             ja korjaustöihin. (Laus . .s.iv:>lta) .. 166
186:            Tarinaharjuille. (Laus. taL v :>lta) '11510                      '16. Osterholrn, m. fl., pet. förs•l. N :o
187:   35. J unes, y. rn., anom. elhd. N :o 60:                                            72: Ang. hevi•lj.ande av .ansl.ag för
188:           Määrär.ahan myön>tämi:sestä Rönt-                                          •reparationsar:heten          i     Ra.seborg.s
189:           >genikon,ei,den han'klkimista varten                                        8.lott•sruin. (Laus. si:v :lta) ....... 1169
190:            Torn1io.n yl1::~iseen s•air•aa[a.an. (Laus.                      46. Osterholrn, y. m., anom. ehd. N :o
191:           tal. v:Jta) ...................... 1152                                     72: Määrärahan myi:'mtämisrestä R•aa-
192: VI                                                             Sisäill'Ysluettclo.
193: 
194:                                                                     Siv.                                                                         rSiv.
195:        sepor.in 'l:inn•anraunioiden korjaus-                                         ,melj ärven "vedenpinUJan a·1entami-
196:        töi.hin. (Laus. siv:lta) .......... 11J7•0                                    selksi. CLaus. 1maa:t. v :lta) . . . . . . . 183
197: 47.    Tarkkanen, y. rn., •anom. ehd. N :o                                    57. Arffrnan, y. rn.: anom. eihd. N :o
198:        73 :       ·Määrämhan              .myön,täimisestä                           83: Mäiilrärnlh•an myönrtämisestä Pe-
199:        ruotsa1ais·i,ssa: maaiLa<iskunniss& ole-                                      täiskosken         'Perkawmista.                varten.
200:        ·vien yiksityisten suomahisten ilmn-                                           (Laus. .maat. v :Ita) . . . . . . . . . . . . . 184
201:        sa'kiouluden •wvustamiseksi.                      (iLaus.             ·58. Hästbacka, rn. fl., pet. försl. N :o
202:        s:iv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1·7.1              84: Allig. ·bevi,]jande av ans1wg för
203: 48.    -Mantere, y. rn., an01m. ehd. N :o 74:                                        ·UIP:prensnting a:v Esse ås nedre del.
204:        Määrär.aillan myöntäimis.es:tä kuvaa-                                        •(La:us. maat. v :Jta) .............. '1185
205:        ma- ja säveltaiteemme tunnetuksi                                       58. Hästbacka, y. rn., a'nom. ehd. N :o
206:        tekemiseksi            u1lwmaiHa.                 (Laus.                       84:    M·ääräiralhan             rmyöntämi,s,es.tä
207:         .siv :Jt.a) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .1J7r2           Ähtävän~·oen a1aosa·n perkawmista
208: 49.    Koivuranta, y. rn., anom. ehd. N :o                                           .varten. (Laus. ma;at. v :lta) ...... 186
209:        75: K•orotetun m·äärära!han myönrtä-                                  ~59.. N u,rrnesnierni, anorn. ehd. N :o 85:
210:        misestä :Teollisuusseutujen E.van-                                            Määrärahan myöntäJmisestä Pyhä-
211:        rk,elioimisseum111e rvailis·tustyön jär-                                      joen alarjUJoik,sun rperika,&mista yar-
212:        j,estifu:niseksi Perä-P.olhjo1assa j.a La-                                    .ten, (Laus.. maat. v:llita) ........ 187
213:        •pi,ssa. (Lau.s. si v : Ha) . . . . . . . . . . . . 117 4              60. Lahdensuo, y. rn., alllom. elhd. N :o
214: 5'0.   Tukia, y. rn., anom. ehd. N :o 76:                                            86: Määräimhan iU1'YÖrutä:misestä La-
215:        LMääräraha,n myöntämisestä Pau1                                               puanjoen !Per[mustyön jat!kamrista
216:        N icolaiyn        kristiUis-yMeis!kunna1li-                                   ·Varten. (Laus. ma•at. v:lta;) ...... 188
217:        sen työkeSlkUJksen kannatusyhdisttk-                                  61. Koivisto, y. rn., anom.. e'hd. N :o 87:
218:        seUe. (La us. si v :.!ta) . . . . . . . . . . . . 117 5                       Määrärahan. myöntäimi.sestä Kyrön-
219: 51.    Saarelainen, y. rn., anom. ehd. N :o                                          joen lkesikio.san per'k.aamista var.ten.
220:        77: Määr·är.alhan myöntä;misestä ru-                                           (Laus. maat. v :1ita) . . . . . . . . . . . . . . il9'0
221:        !k.ouSlhuo,neen raikent.atmislta varten                               6'2..· Koivisto, y. rn., an.om. ethd. N :o 88:
222:        Pielisj.ärven pitäjän KoEn kyiään.                                            iMäärära.han myöntämisestä r.sojoen
223:         (Laus. siv:ata) .................. 177                                       iko1mannen ijak1son perrka,ami,seen.
224: 52.    Jussila, y. rn., anQ/m. e1hd. N :o 78:                                        (Laus.. maat. v:Tta) .............. lt9i1
225:        Määrär.a!han myöntämisestä Nuor-                                      63. Linna, K. E., y. rn., an1om. ehd.
226:        ien Ys,tävät n]mise1Ie yhdistyik-                                             N :o 89: Määräralhan myöntäimisestä
227:        selle. (!Laus. siv :rlta) . . . . . . . . . . . . [)_,79                      metsäta1oudiel1is.iin oj,ituSitöihin ybi-
228: 53.    Lehtonen, M., y. rn., anom. ehd.                                              tyismai.Illa. (Laus. mwat. v::lta)                          1,93
229:        N :o 79: Määrärruhan myöntäimi-                                       64. K oivuranta, y. rn., anom. elhd. N :o
230:        se.stä avustUJkselksi rSurome:n Työ-                                          90: Määrärahan myönitä:misestä asu-
231:         väen        Jä!'ljestönuorten                Liilto1le.                      tusta varten toimi,tettaV'aa maiden
232:         (•Laus. siv :.lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1180                 tutkimista ja erinäisten maanmit-
233:                                                                                     ·tauste~htärv.ien suorii:ltami.sta varten.
234:                            Maatalous.                                                (iLaus. 'm&at. v:Ita) .............. 119>7
235:                                                                              65. Forsberg, rn. fl., pet. förs}. N :o 91:
236: 54. Kauranen, y. rn., a·nom. ehd. N :o                                              Ang. ibevi1jande ·a:v ans!Lwg till
237:     80:     Määrär.aillan    myörutämisestä                                          a:morteringsi:l!ån för inrättande av
238:     Kirlkko-, Punnus- j,a V.uotjärven                                               fis!kikonservtfaibr~ker.            (Laus. maat.
239:     vedenrpinn,an ru1entami,sta ·varten.                                            .v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (1~8
240:      (Laus. ma•a,t. v :lta) .............. il.t81                            65. Forsberg, y. rn., an,om. 'ehd. N :o 91:
241: 55. Luorna, y. rn., anom. ehd. N :o 81:                                             Määrärahan myöntä:misestä kuole-
242:     Määrärahan myörutäimisestä Kuor-                                                tu:sl~Rinoi!ksi 'karla:säi,1yiketehtaiden pe-
243:     t&noon,järven vedenpinnan säännös-                                              rustamista v.arten. CLaus. m&at.
244:     te1ytöi\tä varten.       (Laus. m&at.                                           ·V:lta) .......................... 200
245:     v:Ita) ...........................1>~2                                   66. (Jsterholrn, rn. fl., ,pet. för.sJ. N :o
246: 56. Nikkanen, y. rn., anom. ehd. N :o                                               92: Ang. beviljande mv ansla.g för
247:     82:     Määräralhan      myöntämisestä                                          rfis!k€U'in,äringens främdande. (Laus.
248:     .Suulajärven, Kanneldärven ja Wam-                                              rmaat. v:lta) •................... :200
249:                                                                                                                                               VII
250: 
251:                                                                    Siv.                                                                      Siv.
252: 66. Osterholm, y. m., anom. ehd. N :o                                             mat:tilan k.oti-taJ.ousopistol[e. (Laus.
253:       92: Määräraman myöntäimisestä ka-                                           maat. v :[ta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2-2'4
254:       1astuselinikein<on                   edistämiseksi.                 7'7. Hannula, M., y. m., amom. ehd. N:o
255:       {Laus. maat. v :1ta) . . . . . . . . . . . . . . 2(}3                       103: Määriira!han myöntämisestä
256: 67. !Kontio, y. m., anom. e'hd. N :o 93:                                         ilisäavustulkse!k.si              Martta-Ei tolle.
257:       Määrärahan IIDIYÖntälm1sestä palikkio-                                      (Laus. maat. v:lta) .............. 327
258:       ilainoiksi .piemvil:jelijöihle pello·n te-                          718. Furuhjelm, A., m. fl., pet. för.sl. N :o
259:      lkoa varten. (Laus. maat. v:J.ta) .. t:!.04                                 104: Ang. :bevilj•ande av förih.öjrt an-
260: 68. Sinkko, y. m., anom. ehd. N :o 94:                                           s:lwg å:t Fin1amds Sivemllka M·artha-
261:       iMääräralhan mwöntäimisestä pe'lilon-                                      föflbund. (Lau.s. moot. v:!]ta) .... 3219
262:       raivaarrnis·avustuJksilksi. (tLaus. maat.                           7:8. Furuhjelm, A., y. m., ,anmn. ehd. N:o
263:      .v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ·206           164: Korotetun määräNLhan myön-
264: 69. Saarelainen, y. m., anom. eihd. N :o                                          tä:misestä      Suomen              ruotsailaiseUe
265:       95: Määräraihian myöutämisestä ra-                                         :Martta-~iito:Lle.       (Laus. maat. v :lta)l 2>3'1
266:       daseudu1la          suuritettavien                maan-             7'9. J unes, y. m., anom. ehd. N :o 105:
267:       v.iljelys.r ai va usten            kusi·ann uiksiin.                       Määräralhan :myön,tiimisestä ikasvi-
268:       i(Laus. maat. v :ilta) . . . . . . . . . . . . . . tW9                     wi]ijelYJsik!oeaseman perustamista var-
269: 7<0. Ramstedt, y. m., anom. ehd. N :o                                            ien Perä-<Pohjolla~m. (Lau.s. maat.
270:       96:      Mää:rära;han              myöntäimi<sestä                         v :lta) - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .213,3
271:      u udisma;an rai va us<p•aJJkinn.oitksi: pien-                        80. J unes, y. m., anom. ehd. N :o 106:
272:      rviljelijöiJi1e. (Laus. maat. v :ilta) .. tUO                               iMääräira'ha·n miföntämisestä esikuva-
273: 71. Linna, K. E., y. m., anom. elhd. N :o                                        .v:ilje1mien      avustamiseen.                 (Laus.
274:       97: Määrärahan myöntämisestä lai-                                          maat. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2134
275:      noiksi .piemvil:ielidöiUe n. s. viljel,ty-                           81. Hurme, y. m., an,om. ehd. N :o 107:
276:       jen laitumien perustrumiseen. (Laus.                                       Määräraihan myöntämisestä ikoe-
277:      maat. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2i112               . Vi<ljelysyihdi~ty.sten            a vu.stamiseksi.
278: 72.. Sinkko, y. m., -anom. ehd. N :o 98:                                        ·(Laus. maat. v:['ta) .............. 1?)3t6
279:       Mäiirära!han my;öntämi:ses:tä maan-                                 82:. Saarinen, P., y. m., anom. ehd. N :o
280:      wiljeJ.ys- j.a ta1lous.seuroille metsät-a-                                  108: Määrärahan mwöntämisestä
281:      [ouden edistäJIDiseiksi.. · (Laus. maat.                                    Metsätailoudel[i.seu V•alistustoimiston
282:       v:~ta)    .......................... ·214                                  työn tu<kemiselksi.               (Laus. maat.
283: 7r3. Kullberg, B., m. fl., pet. försl. N :o                                      v:lta) .......................... 23<8
284:       99: Ang. ·bevi!ljande av an.slag tili                               8 3. Tukia, y. m., anom. ehd. N :o 109:
285:                                                                            1
286: 
287: 
288:      lbyggnads1ån åt Garan1tiföreningen                                         Määräraihan myöntälmisestä iYiksityis-·
289:      rför Högre Sivenska Lantlbrulk.släro-                                      lten maanvi1jelif·S- ja kau•p,pakemial-
290:       verlket i Ålbo. (Laus. ma:at. v :lta) .. 2116                             1isten tarkastuslaiiosten tu~kemi-
291: 713. Kullberg, B., y. m., anom. ehd. N:o                                        selks.i. (Laus. m:a•at. v:Ita) ........ 240
292:       99: :MääräraJhan: myöntälmiseslä ra-                                84. Bäck, m. fl., pet. försl. N :o 110:
293:      lkennuslaina!ksi             Turun            y~emmän                      Ang. bev,ilj:a<nde av <ans,lag till pl'e-
294:      rruotsa,lairsen maan vilj el<y·SIOIPiston: lkan-                           mier för dö-dad säL (La1.1s. maat.
295:      natusy,hd~styks-eille,              (Laus. maa.t.                           V :Ilta)  .......................... 24!2
296:      .v :.lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,218   84. Bäck, y. m., anom. ehd. N :o 110:
297: 7 4. Gebhard, y. 'm., anom. ehd. N :o 100:                                      Määrära!han myöntäimi:sestä hy]keen-
298:      .Määräraihan myöntämiseS'tä jatlko-                                        tappmaJwiksi.. (Laus. maat. v:Jrta)i 12142
299:      opetu:ksen järjestäimisetksi kotitaJ.ous-
300:      koulujen 01petta.jille ja lkotita'lous-                                              Sos{aliset tarkoitukset.
301:      n.euvojille. (Laus. maat. v:lta) .. 22.0
302: 75. Luostarinen, y. m., •anom. ehd. N :o                                  85. Kuisma, y. m., anom. ehd. N :o 47:
303:       101: Määrärahan myöntämis:es:tä                                         Määräraihan. myöntä!mi,ses.tä avus-
304:       Mi·ffikelin       lääniiu            perustet:tavaa.                    tll)kseksi V~rupa1.1ssodan Invaliidien.
305:      emäntak!olrlua varten. (Laus. maat.                                      Lii tdlle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244
306:      .v :lta) .......................... 122·2                            86. Liedes, y. m., anom. ehd. N :o 48:
307: 76. Lehtinen, y. m., anom. ehd. N :o 102:                                     Määrärahan myöntämisestä työw
308:      'Määrärahan myöntämisestä eräiden                                        puutteen vudksi :b.ä:täiti1aa:n joutu-
309:      maa-a1ueiden. os:tami·sta varten Ori-                                    neiden avustamiseksi . . . . . . . . . . . . 24 7
310: VIII                                                       SisäJllysluetteJo.
311: 
312:                                                                  Siv.                                                          Siv.
313:  8'7. Urpilainen, y. m., anom. ehd. N :o                                 94. Frenckell, y. m., anom. ehd. N :o 45:
314:        49 :· MääJräraihan .myöntämi.ses·tä so-ta-                            Määrärahwn myöntämisestä poliisi-
315:        or.pojen ja poliittisista syistä van-                                 v.oirman lis:äämiselksi kaupungeissa 2.6\3
316:        :ki1assa tai maa111pa·oss·a o.levien hen-                         95. Hannu7a, M., y. m., a.n•om. ehd. N :o
317:        ·kilöi·den hädänailaisten per:heiden                                  46: Määrärruhan :m.yöntä:mi.sestä ni-
318:         avwstrumiiS•elksi: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249         mismi.ehen paiklkaamiseksi Pertuu-
319:  88. Lohi, y. m., anom. ehd. N :o 61:                                        maan kuntaan .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 217<0
320:        Määrärahan myöntämisestä kulo[e-
321:        rtustlainoiksi maalaiskunnil[e \kun-
322:        na1li,S/kotien rakenlta:mista varten . . f.?J51                          D. Met>sänhoitoa, maatwl~UISituot
323:  8'9·. Isaksson, y. m., anom. ehd. N :o 111:                                   te:iiden ~ahte.ja, lainain ottoa kui-
324:        Määrär:ahan         myöntäJmisestä van-                                 VIIIUJS- ja sähiköistä:miJstar.koi.tutk:silin
325:        huus- ja työ.kyvyttömyysvarkuutuik-                                     lklm:llrevia edrulsikUJntae~sity,s- ja ano-
326:        sen toteuttarmista v•arten asetetun                                                   mUJSieihdotubia.
327:        rahaston tkartuttamis.elksi.                    (Lau-             96. Linna, K. E., edusk. esit. N :o 17:
328:        ISunto työv:,lta) ................. 35r2
329:                                                                              Elhdotus lailks:i niiden varojen käyrt-
330:                                                                              t~mises'tä, mitkä kerty·vät valtion
331:        C. PrulkkJaUista, eläiklkeitä, poliisi-
332:                                                                              .mets.äJmaiden asuttamisesta ja niillä
333:        voilmlan lisäämistä y. m, . koskevia
334:           edusJku1111taesityklstiä ja amomus-
335:                                                                              olevien vu01kra-a1uei.den Junastami-
336:                                                                              .S'esttra •alnneltun 1arn muikaran ta,pra·htu-
337:                       ehdotuklsi!a.
338:                                                                              vis,ta luovutu!ksista. (Laus. maat.
339:  90. Ingman, Jl. m., eduslk. es.it. N:o 14:                                   V :Ilta)    .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 2t75
340:       Ehdotus laiksi H·els.ingin ylio.piston                             97. Hänninen, y. m., 'anom. ehd. N :o
341:       viran- ja •toimenlha.1tijain s•ekä ~ou                                 10: Vil.j.an ja välkirehun kuljettami-
342:       lu:nope•t\t.a:jari:n arm·ovwoden edui.sta .. 355                       sesta etäisemmiUe paikika1mnnil.le
343:  91. Paasonen, y. m., edus!k. esit. N :o 15:                                  syntyvien ,rahtilkustannust.en kor-
344:     · Ehdotus laiksi valtion vuan- tai                                        va,f!Jmi,s,e·stta valtion v.ar:oi.Ua . . . . . . . 2(717
345:       t'Oimen•hiail tij an o.ilkeudersta eläkkee-                        98. Vennola, y. m., 1anom. ehd. N :o 21:
346:       seen annetun, lain 3 § ;.n 2 mom.                                      iMatatalous.tuotteiden             kulj.etu!kses.sa
347:       :muuttatmis•esta . . . . . . . . • . . . . . . . . . !.?!59            valtionrautateiilllä vaillitsevien epä-
348:  92. Lehtokoski, y. m., edusk. esit. N :o                                    kothtien po·istamisesta . . . . . . . . . . . . 2.8.1
349:       16: Eihdortus Iaitk.si eliiJkkeistä kansa-                         99. Junnila, y. m., anom. eihd. N :o 23:
350:       lai•s.sodan johdosta työk;yikynsä me-                                  U1komaisen lainan ottamisesta jo-
351:       nettäneitlJe tStwmen :k:ans:al.aisi<lle                                lkien perkaus- ja vesvperäisten mait-
352:       •sekä kuoil'1eri·t:ten Suomen. lmnrs•al:ao:is-                          ten kuitVaustöitä varten,.                 (Laus.
353:       ten per:heendäsenrille        ............ 2161                         mawt. v:lta) .................... 2t83
354:  93. Huttunen, y. m., anom. ehd. N :o 22:                               100. Saa1·inen, P., y. m., f!lll'Oim. ehd. N :o
355:       Metsänvartirjain tointen muuttami-                                      24: UJrkomaisen lainan vM:ami.sesta
356:       :ses:ta peruspa:likkai.si:ksi . . . . . . . . . . . .26.2              hu01kewkorlwisten lainojen myöntä-
357:  94. Frenckell, m. fl., pet. :förs1. N :o 45:                                mistä varten maaseudun sä:h:köy.hty-
358:       Ang. bevHjande •a:Y ans!lag för ö·kan-                                 mi:lle. 0Laus. laki- j·a tatl. v:lta) .. 2186
359:        de av prolis.st.yrrkan. i städernra .... ~613
360: 
361: 
362:                                                    111.       Lakivaliokunta.
363:         Rangai.stUtsten kovenrtamoilsta, kuole-                           2. Saarinen, P., y. m., edus!k. esit. N :o
364:         mamra~ngai.stUJsta y. m. J"!iilms1atkia                               19: Eihdotus hiksi r:i:kOis;lain 3t8 lu-
365:         osekä na1ste.n v1rkaike,ltpOiisuutta ja                               vun 10 § :n. muUJttamisesta. (Laus.
366:         metsälarnnoja 1kos klevia edustkuntaesi-
367:                                  1                                            ~an!kiki:v:lta) .................... 296
368:             tyklsiå ja' anromuse·hdotlllksia.                             .3. Puhakka, edusk. esit. N :o 20: Eh-
369:                                                                               dotus laiksi rilkost1ain 6 luvun 1 § :n
370:    1. Hannula, M., y. m., edUisJk. esit. N :o                                 muuttamisesta .................. 2'9•9
371:       18: E:hdotlts l~aiiksi naisen ~'elpoi-                              4. Wiik, mo,tion N :o 21: För.s.Ia.g tiJ,l
372:       suudes•ta valtion vi11kaan. ......... 2,93                              !Lag om a-vslkatfrfande a:v dödsstrad':fet 31()0
373:                                                                                                                                      IX
374: 
375:                                                             Siv.                                                 Siv.
376: 4. Wiik, edu~k. esit. N:o 21: Eihdotus.                             G. Kukkonen .. y. m., ·anom. ehd. N :o 4:
377:    [ailksi ku:o~emanrangaistuiksen. po.is-                             Esi·tyiksen antaJIDisesta rirkoslain ran-
378:    tamises:ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3>02       ·~aistusmääräysten ko·ventamisesta. . 306
379: 5. Pitkänen, y. m., anom. e:hd. N :o 3:                             7. Linna, K. E., y. m., anom. ehd. N:o
380:    rRan~ai.srtust.en koventamisesta . . . . . 3:014                    5 : E.sitylksen antaun:isesta laiJnanan-
381:                                                                        nosrta iköas•vav.aa metsää v·a.staan .... 307
382: 
383: 
384: 
385:                                               IV.      Talousvaliokunta.
386: 1. Niilekselä, anom. ehd. N :o 14: Pii-                             2. J anhonen, y. m., anom. ehd. N :o 15:
387:      rilääildirr·inv·irlkain .lalkikauttamisesta. 3U                   rKajaanin yJeisen sairaa[an 1aaj.en-
388:                                                                        tamis.esta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3ll.2
389: 
390: 
391: 
392:                                        V.      Laki- ja talousvaliokunta.
393:      Kumm.tliJS- ja kyytil}a!kia, puhe!lin-                             sesta kaUJpungis:sa annetun aJSetuik-
394:      oloja y. m. kosikevira ed•nS'kuntae:~i                            sen muuttamis•e.sta ............... 3!23
395:         tyjkisiä ja anomnsehdotnksia.                               3. Pulkkinen, -anom. ehd. N :o 6: Esi-
396:                                                                         tYJksen anltarmisesta muut01ksiksi kyy-
397: 1. Virkkunen, edusrk esH. N:o 22: Eh-                                   tiaaJkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .il3l
398:    dotus 2:3 rr> :n,ä •he1m~kuuta 19123 an-                         4. Pulkkinen, y. m., anom. ehd. N :o 7:
399:    netun lluonnonsuojelulain 1 § :n                                     Puhelinolojen jä!'jestä:mistä Jmske-
400:    muutt.llJmisesta .................. 13>21                            van J,a~nsäiildännön jouduttamisesta 31~2
401: 2. Asikainen, y. m., edU:Sk. esit. N :o                             ;). Vehkaoja, y. m., an'om. ehd. N :o 8:
402:    23: Ehdotukset laiiksli 115 päivänä                                  iM.aanOIIllistaj arin          v.ap.a uttamisesta
403:    kesä!kuuta 1898 mall!Jla.islkuntain kun-                              rautatieallueen aitaa.misrasitulksesta 3r3r5
404:    na:lllisihallinnosta annetun asetruksen                          6. Rapo, y. m., antom. ehd. N :o 9: Esi-
405:    muuttllJIDis€1Sta ja lraiksl 8 päivänä                               rtyksen arnrtamisesta 1ai!ksi kaiLa.stus-
406:    j:oululkuuta 18r7rS. Jmnnar1lisharHitu!l{-                           oikeuden saattrumisesrta maan;oonis-
407:                                                                         tuiksesta ri·i:p,pumattmnak.si . . . . . . . 3!3i6
408: 
409: 
410: 
411:                                              VI.       Sivistysvaliokunta.
412:  1. Kalliokoski, y. m., edusk. esit. N :o                           3. Saarinen, P., y. m., anom. ehd. N :o
413:     24: Elhdotus iaiiksi oppiv·elvoHisuu-                              17: OikeudeniiilUJka;i.sen snht·eeHi.suu-
414:     desta 1!5 !päivänä huhtikuUJta 19'21                               ·den aikaansa:armisesta valti'on op,pi-
415:     annetun 1ruin •9 § :n muUJtJilami•ses:ta .. 341                    lko.uJ1UJmentojen j·alkautU!rn:ises.sa suo-
416:  2. Kukkonen.. y. m., anom. erhd. N :o                                 menikieli,sten ja ruotsin;k!ielis.ten lmu-
417:     16: Suomen :kirja- j.a .sivi.sty.sikielen                          ·1ujen !kesken .................... &44
418:     lkanta.s.anrukirjan aiikaansa·amisesta .. 343
419: 
420: 
421: 
422:                                       VII.       Puolustusasiainvaliokunta.
423:                                      1. Tanner, y. m., edu~. es.it. N :o 28:
424:                                         ,Ehdotus lailksi .suojel.uslkuntrujärjes-
425:                                         tön hrujoi,ttamioos.ta . . . . . . . . . . . . . . 349
426: 
427: 
428:                                                                                                                                     2
429: X                                                         Si,siill~·sluettelo.
430: 
431: 
432:                                             VIII.        Maatalousvaliokunta.
433:                                                               Si1.                                                                    Siv
434:          AJsntuis:boimin twa, piiernviljelyikisen                       4. Ramstedt, y. m., edusik. esit. N :o 27:
435:         edilstä:mistä y. m. k!oslrevia edus-                               :Ehdotus [aiiksi pienviJdelijäin ja
436:           .kuntalesityk!siä ja rull!omusehdo-                              maas.eudun muun työtätekevän vrues-
437:                         tuksia.                                            tön laidunrtarpeen tY!ydyttrumi.sestä .. 3:&6
438:                                                                         o. Karjalainen, y. m., ano:m. ehd. N :o
439:     L  Tanner, y. m., edus:k. esit. N:o 9:                                 11: Asutus:lainsäädännön ;tarlkis:ta-
440:        Ehdotus }.a~ksi iSuo<järven l,ahjo:itus-                            mis•esta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36B
441:        maruhan !kuuluvien 1ampuotiti1ojen                               6. J anhonen, y. m., anom. e:hd. N :o 12:
442:        :palkikoJ.uo;vuttamis.esta ............ 355                         :Esi:ty.k.sen antamisesta .lai:ksi pien-
443:     2. Vesterinen, y. m., edUISk esi.t. N :o                               yi}jeHjöihle viljelysten [aajen:tamista
444:        25: Ehdotus laiksi asutustoiminnan                                  :varten annettll!vista .palikkidla!in,oi.sta, S:73
445:        ra:hoi ttamisesta      . . . . . . . . . . . . . . . . 3i57      7. Åkerblom, m. fl., p.et. försl. N :o 13:
446:     3. Tabell, y. m., edusik. esitt. N :o 26:                              :Ang. uppgörande av plan för inrät-
447:        Ehdotus lailksi valtion metsrumaiden                                tta.nde av .rumibulator.iska och fasta
448:        .a.suttamis•esta    ja nii'llä o[.evain                             •fiskerislk.oll:or . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,37,9
449:        vuoikra-alueiden J.unastamise;sta 2•0                            7. Åkerblom, y. rn., anom. ehd. N :o 13:
450:        rp :nä touJkokuuta 1'92:2 annetun l·ain                             :Suunnite1man Iaati:mi.sesta ikier.tä-
451:        muut•t.a:misesta .................. !361                             vien ja kiinteiden :kaJiastuSikoulujen
452:                                                                             perustamiselksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3:811
453: 
454: 
455: 
456:                                           IX.       Työväenasiainvaliokunta.
457:          Vanhuus- ja työttömyy:s,Viaikuutu:sta                           2. Rosenbe1'g, y. rn., anom. e'hd. N :o 19:
458:               koskevlia anomusethdotuikSii.a.                               :E.s.ityksen antamisesta valti.o.n va-
459:                                                                             roiUa yllä,p~dteVtävän v'am'huus- j,a työ-
460:     1.. Inborr, m. fl., pet. :5örsl. N :o 18:                               lky:vyttömyyselälkela:i tok:sen 'perusta-
461:         Ang. av1låtande av pro:position om                                  ~mi.s.es·ta . . . . .. .. . .. . .. . . . . . . . . .. . 3:9:1
462:         .en a!l1män å1derdoms- och ~rwali,di                            3. Tabell, y. rn., a~nom. eihd. N :o 20:
463:          tetSiförsäJkrin,g . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 387         E.sity:ksen antamis.e.sta laiksi y[ei-
464:     1. Inborr, y. m., anom. ehd. N :o 18:                                    seSitä ,palkollisesta työttömy;y.sv·a:k:uu-
465:         Esit.ylksen .antamisesta y~eisestä van-                             tulksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . '394
466:         huus- ja ,työky.vyttÖ!myys~vakuutu:k:-
467:          ,sesta
468:                            ••         ••
469:  VALTIOPAIVAT
470:                  1927
471: 
472: 
473:            LIITTEET
474:                     1.
475: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
476:    EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
477:             EHDOTUKSET.
478: 
479: 
480:                     [i]
481: 
482: 
483: 
484: 
485:                HELSINKI 1927
486:          VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
487: Hallitusmuotoa, vaalilakia, kielilakia y. m. koskevia
488:       eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
489: },1, ....,.. Edusk. esit. N :o L
490: 
491: 
492: 
493: 
494:                                    Niukkanen y. m.:  Ehdotus laiksi heinäkuun 1'1 plii-
495:                                      vänä 1919 annetun Suomen haUitusmuodon 23, 24 ia
496:                                      94 §:n muuttamisesta.
497: 
498: 
499:                                        E d u s kun n a ll e.
500: 
501:   Viitaten vuoden 1925 valtiopäivien edus-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
502: kuntaesityksen N :o 1 perusteluihin ehdo-                 van lain:
503: tamme,
504: 
505: 
506: 
507:                                             r..a kl
508:  heinäkuun 17 päivänä 1919 annetun Suomen hallitusmuodon 23, 24 ja 94 §:n
509:                              muuttamisesta.
510: 
511:      Eduskunnarn päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain säätämisestä voimassa.-
512:   olevassa järjestyksessä, säädetään täten, että heinäkuun 1'7 päivänä 1'919 annetun SuO-
513:   men hallitusmuodon 23, 24 ja 94 § :t muutetaan näin kuuluviksi:
514: 
515: 
516:                      23 §.                        tänsä. Valtion virassa oleva henkilö, joka
517:     Tasavallan presidentin valitsee eduskunta     valitaan presidentiksi, katsotaan virasta
518: syntyperäisten Suomen kansalaisten jou-           eronneeksi.
519: kosta aina kuudeksi vuodeksi.
520:     Vaali toimitetaan helmikuun 15 päivänä                             24 §.
521: sinä vuonna, jona presidentin toimikausi             Presidentti astuu toimeeDSaJ vaalia seuraa-
522: alkaa. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpi-        van maaliskuun 1 päivänä ja antaa silloin
523: lipuin:, joku saa enemmän kuin puolet 3Jll1e-.     eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen
524: tuista äänistä, on hän valittu. Muussa ta-         vakuutuksen:
525: pauksessa toimitetaan heti uusi vaali ja,            ,Minä N. N., jonka Suomen k~ on
526: jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta            eduskuntansa kautta valinnut Suomen tasa'-
527: enemmistöä, vieläkin uusi vaali niiden kah-        vallan presidentiksi, vakuutan täten, että:
528: den ehdokkoon välillä, jotka toisessa vaa-         minä presidentintoimessani tulen vilpittö-
529: lissa ovat saaneet suurirrnmat äänimäärät.         mästi ja uskollisesti noudattamaan ja voi'~
530:  Äänten jakautuessa tasan ratkaisee arpa.          massa pitämään tasavallan valtiosääntöä ja
531:     Jos eduskunnan jäsen valitaan presiden-        lakeja sekä kaikin voimin edistämään Suo-
532:  tiksi, lakkaa hänen edustajatoimensa itses-       men kansan menestystä.''
533: 6                       !,1. -   Tasavallan presidentin vaali.
534: 
535:                  94 i.                       määräpäivä sattuu pyhäpäiväk.si, pidettä-
536: Jos jokin tässä hallitusmuodossa säädetty    köön seuraava arkipäivä määräpäivänä.
537: 
538:     Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1927.
539: 
540: 
541:          Juho Niukkanen.                                  Vihtori Vesterinen.
542:          Antti Kukkonen.                                  E. Lautala.
543:          K. A. Lohi.                                      Viljami Kalliokoski.
544:          Matti Pitkänen.                                  J. Kauranen.
545:          P. Saarinen.                                     Antti Kemppi.
546:          E. M. Tarkkanen.                                 Anton Vertanen.
547:          Juhani Leppälä.                                  Walter Mäkelä.
548:          Elias Tukia.                                     Kaarlo Hänninen.
549:          Kaarlo Hurme.                                    S. Kariniva.
550:          P. V. Heikkinen.                                 Ansh. Alestalo.
551:          Antti Junes.                                     Juho Torppa.
552:                                                                                         7
553: 
554: I,2. -   Motd.oo N:o !.
555: 
556: 
557: 
558: 
559:                                Schauman: Förslag till lag om ändring av 23 § i rege-
560:                                   ringsformen för Finland.
561: 
562: 
563:                                    Tili Riksdiagen.
564: 
565:    I den till riksdagen år 1919 överlämnade slaget, men den för lagens antagap.de he-
566: propositionen angående regeringsform för hövliga två tredjedeiars majoriteten ernåd-
567: Finland ingick 'beträ.ffande valet .av repu:b- des ieke. - Å andra sidan erhöll ej heller
568: Iikens president ett stadgande därom, att en proposition angå:ende lag om president-
569: presidenten utses av riksdagen. Grund•lags- valet, som iämnats vilande vid 1921 års
570: utskottet vid nämnda riksdag förordade an- riksdag, den erforderliga två tredtjedelars
571: tagandet av detta stadgande. Men i stora majoriteten. Däremot godkändes med knapp
572: utskottet infördes den ändring, att valet ma,joritet det vilande lagförslaget om val
573: av president skulle överlämnas åt trehundra av elektorer för presidentens utseende. Se-
574: för ändamålet av folket vaJ.da elektorer, me- • dermera antogs vid 1924 års riksdag soni
575: dan valet lförsta gången skulle förrättas av bekant jämväl la:gen om själva president-
576: riksdagen. Sedan förslaget till regerings- valet.
577: form lagts att vila över nyva1, upptogs tfrå-     Det 1925 förrättade valet av elektorer för
578: gan 1på nytt vid samma riksdag med anled- 1presidentens utseende !har ådagalagt, att
579: ning av en i ärendet vruckt, av grundlags- intresset •för detta indirekta va.l, där från
580: utskottet icke ,'beftlandlad motion. I dlen vissa partiers sida ingen presidentkandidat
581: slutligen av riksdagen antagna regerings- på förlhand nämnts, från andra partiers
582: iormen intogos bestämmelsern'a angående sida åter ingen kandidat med .bestämdhet
583: presidentens utseende i den lydelse de fått uppställts, varit jämrförelsevis ringa. Denna
584: vid propositionens ibehandling i stora ut- omständighet, i förening med de stora om-
585: skottet.                                        gångar och kostnader valet av elektorer
586:    Missnöjet med stadgandet om president- medrfört, talar mot detta sätt att utse pre-
587: va'lets ·förrättande genom särskilda elekto- sident. Å andra sidan talar det första, av
588: rer tog sig redan vid 1920 års riksdag ut- riksdagen förrättade valet av Tepwblikens
589: tryck i tvenne motioner, i vilka yrkades pä president för att riksdagen lyckas finna den
590: regeringsformens ändring i syfte att riks- läiillpliga personen I:Wr det viktiga värvet
591: dagen skulle utse repulblikens president. och att en sålunda vald president kan i sitt
592: Grundlagsutskottet vid 1921 'års riksda:g förlhål'lande till riksdagen ikänna sig lika
593: förordade ant.agandet av en lag i sådant oavhängig soon någonsin en av särskilda
594: syfte. Ri:ksdagenl ;anitog jämväl den ~å- elektorer vald president.
595: lund:a iföreslagna la:gen att vila över nyval.    Hänvisande till vad vi sålunda amört
596: Vid 1922 års riksdag var tflertalet (102 mot TÖrande förhållandena i eget land ävensom
597: 69) för antagrundet ·av det vilande lagför- till att i de ·allra flesta utländska republi-
598:   8                         1,2. -   Tasavallan presidentin vaali.
599: 
600: ker :presidenten utses av folkrepresentatio-              att Riksdagen ville .a.maga föl-
601: nen, få vi vördsamt .föreslå,                           jande
602: 
603: 
604: 
605:                                             Lag
606:       om ä.n.dring av 23 § i regeringsformen för Finland, given den 17 juli 1919.
607: 
608:     I enlighet med Riksdagens <beslut, tiJlkommet i den ordning 60 § i lantdagsord-
609:  ningen den 20 juli 1906 föreskriver, varder härmed stadgat, att 23 § i regerings-
610:  :formen för Finland av den 17 juli 1919 skall e:Vhålla :följande lydelse:
611: 
612:                        23 §.                    de två kandidater, som i det andra valet
613:    Republikens president utses av riksdagen erh'ållit största antalet röster.          Falla
614:  bland iTIJfödda finska medlborgare städse :för rö.sterna lika, avgör •lotten.
615:  en tid av sex är.                                Utses medlem av riksdagen till president,
616:    V alet verkstäl'les den 15 tfebruari det år, upphör hans ri'ksdagsmannamandat utan
617:  då presidentens mandat vidtager. Erhåller vidare. I sta.tstjänst varande person, som
618:  någon kandidat vid valet, som verkställes väJjes till president, anses hava avgått från
619:  med slutna sedlar, mera än hälften av de tjänsten.                                        ·
620:  avgivna rösterna, skall han förklaras vald.       Inträ:f1far i 2 mom. eller annorstädes i
621:  I aJlnat fall verkställes omedelbart nytt va'l denna. regeringsform sta.dga.d dag å helg-
622: 'ooh, därest icke någon lhärvid erihåller ab- . dag, gälle nästtföljande va.rdag såsom utsatt
623:  solut majoritet, ytterligare nytt val mellan dag.
624: 
625:       Helsingfors, den 19 september 1927.
626: 
627: 
628:            Georg Schauman.                                      Max Sergeliu.s.
629:                                                                                             9
630: 
631: 1,2. -   Ed'IISk. ellit. N :o Z.                                               Suomennos.
632: 
633: 
634: 
635: 
636:                                    Schauman y. m.: Ehdotus laiksi 17 p:nä heinäkuuta
637:                                       1919 annetun Suomen hallitusmuodon 23 §:n muutta-
638:                                       misesta.
639: 
640: 
641: 
642: 
643:     Vuoden 1919 va:ltiopäiville annetussa hal- äänrtä 69 vastaan) lEl!päämään jätetyn laJci-
644: lituksen esityksessä Suomen hallitu.smuodok- ehdotuksen hyväksymi&:ln puolella, mutta
645: si oli tasavallan presi,dentin vaalista säiäll.'- lain hyväksymiseen tarvittavaa kahden
646: nös, että presidentin valitsee edU:Skunta. kolmasosan enemmistöä ei saavutettu.
647: Perustuslakivaliokunta sam.otuilla valtiopäi- -         Toiselta puolen ei myöskään halli-
648: villä puolsi säämnöksen hyväksymistä. Mut- tuksen esitys lailksi presidentinvaalista, j·oka
649: ta suuressa valiokunnassa tehtilln se muutos, , oli jätetty lepäämään vuoden 1921 valtio-
650: että presidentin valitseminen• annettaisiin päivi,llä, saanut tarvittavaa kaihde:n kolmas-
651: Imlmellesadalle kansan sitä varten vruitse- osan enemmistöä. Sitä'Vastoin hyväksyttiin
652: mwlle valitsijamiehelle, mutta ensimmäisen ni:ukarlla enemmistöllä lepäämään jåtetty
653: kerran toimittaisi vaalin eduskunta. Sitten- lakiehdotus niiden valitsij.rum.ie.sten vali.ts;e-.
654: kun hallitusmuotoehdotus oli ääruestetty le- misesta, jotka toimittayat presidentinvaalin.
655: .päämäJän uusien vaalien yli, otettiin asia sa- Sittemmin, kuten tunnettua, hyväksyttiin
656: moilla valtiopäivillä uudelleen käsiteltä- vuoden 1924 valtiopäivillä myooin itse pre-
657: väksi siitä tehdyn eduskuntaesityksen poih- sidenltinva.ali'lll lros:keva laki.
658: jalla, jota perustusla!kiYaliokunta ei ollut          V. 1925 toimitettu presidentin valitsija-
659: käsitellyt. Eduskunnan lopullisesti hyväk- miesten vaali oll! osoittanut, ~ttä mielen-
660: symään hallitusmuotoon otettiin mä.äräyks1et kiinto tätä välillistä va:alia :k!oihtaan, jo.ssa
661: presidentin valitsemisesta niin kuuluvina eräiden puolueiden ,taholta ei edeltä käsin
662: kuin suuri valiokunta hallituksen esitystä yhtään presid,enttiehdolm:sta nimetty, toisten
663: käsitellessään oli ne hyväksynyt.                   puolueiden taholta taas ei asetettu ketä.äm
664:     Tyytymättömyys sirhen säänn<ikooen, että 'llläärättyä ehdokasta, oli verratten vähäinen.
665:  president,invaalin toimittavat erityiset valit- Tämä seikka, niiden suurien mutkien ja
666:  sijamiehet, tuli julki jo vuoden 1920 valtio- kustaamusten ohella, jotka valitsijamiesten
667:  päivillä ka!hdessa eduskuntaesityksessä, jois- vaali aiheuttaa, puhuu tältä presidentin
668:  sa vaadittiin hallitusmuodon muuttamista vatli,tsemistapaa vastaan. Toiselta puolen
669:  sitelll, että edusikunta valitsisi tasavallan pre- puhuu ensimmäinen, eduskunnan toimittama
670: sidentin.       Perustuslakivaliokunta vuoden tasavallan presidenrtin vaali sen: puolesta,
671:  1921 v·altiopäivillä puolsi sellaisen lain hy- että edusk:u.rman onnistuu löytää tähän tär-
672:  väksymistä. Täten ehdotetrm lain eduskulll- keääm toimeen sopiva henkilö ,ja että sillä
673:  ta hyväksyikin lepäJämään yli vaalien. Vuo- tavoin valilttu presidentti voi suhteessaan
674:  den 1922 valtio.päivillä oli enemmistö (102 eduskuntaan tuntea olevansa ylhtä riippu-
675: 
676:                                                                                             2
677:   10                          1,2. -   Tasavallan presidentin vaali.
678: 
679: maton kuin konsanaan erityisten valitsi·ja-        tasavalloissa kainsaneduskunta valitsee pre-
680: miesten valitsema presidentti.                     sidentin, s.wmme kunnioittaen ehdottaa,
681:   Viitaten siihen, mitä täten olellllile esittä-
682: neet oman maamme oloista, niin myös .sii-                   että Eduskunta hyväksyisi seuroo-
683: hen, että kaikista useimmissa ulkomaisissa                van lain:
684: 
685: 
686:                                              Laki
687:                    17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen haJJ.itus-
688:                               muodon 23 § :n muuttamisesta.
689: 
690:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty siinä järjestyksessä kuin 20 pal-
691:  vänä heinäkuuta 1906 annetun valtiopäivä:järjestyksen 60 § määrää, säädetään täten,
692:  että 17 päivänä heinä!kuuta 1919 annetun Suomen hallitusmuodon 23 § saa seurruwan
693:  saoo:muodon:
694: 
695:                        23 §.                        jotka toisessa vaa1issa Dvat saaneet suurim-
696:    Tasavallan presidentin valitsee eduskunta       lillat äänimäärät. Äänten jakautuessa tasan
697: syntyperäisten Suomen kansal3!isten joukos-        ratkaisee arpa.
698: ta aina kuudeksi vuodeksi.                             Jos 'eduskunnan jäsen valitaan presiden-
699:    Vaali toil.mitetaa,n helmikuun 15 päivänä       t~ksi,, lakkaa hänen edustajatoimensa itses-
700: sinä vuonna, jolloin presidentin toimikausi        tänsä. Valtion virassa oleva henkilö, joka
701: alkaa. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpi-        valitaa,n presidentiksi, katsotaan virasta
702: lipuin, joku ehdokas saa enemmän kuin puo-         eronneeksi.
703: let annetuista äänistä, julistetaan hänet va-          Jos 2 momentissa tai muoo:lla tässä halli-
704: lituksi. Muussa tapauksessa toimitetaan            tusmuodoSISa säädetty määräpäivä sattuu
705: heti uusi vaali ja, jollei silloinkaan kuka;an     pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arki-
706: saa ehdotonta äänt.enenemmistöä, vieläkin          päivä määräpäivänä.
707: uusi vaali niiden hhden ehdokkaan välillä,
708: 
709:        Helsingissä, syys:kuun 19 päivään 1927.
710: 
711: 
712:             Georg Schauman.                                            Hax Sergelius.
713:                                                                                              11
714: 
715: I,s. - Edusk. esit. N :o 3.
716: 
717: 
718: 
719: 
720:                                 Tuomioja y. m.: Ehdotus laiksi edustajanvaaleista.
721: 
722: 
723:                                      E d u s k u n n a lJ e.
724: 
725:    Kysymys voimassaolevan edustajanvaaleja        luetta on siis saail!Ut yhteensä 10 edus-
726: koskevan lain korjaamisesta on jo 1921 vuo-       tajwpaikkaa liian rpaljon, muut puolueet sa-
727: den valtiopäivistä alkaen ollut vireillä,         man verran: 'liian väihänr. Miten paljon kun-
728: mutta tätä uudistusta ei yhä vieläkään ole        kin puolueen saamasta äänimäärästä tulee
729: saatu toteutetuksi. Vuoden 1925 valtiopäi-        yhden valituksi tulleen edustajan <lSa!lle, nä-
730: villä eduskunta tosin hyväksyi lepäämään          kyy seuraavasta :
731: jätettäväksi ehdotuksen uudeksi vaalilaiksi,
732: mutta tämä ehdotus sisältää vain erinäisiä        Sos. dem. puolueen kunkin
733: muodollisia; muutoksia, jättäen asiaJlliset         ed. osalle ............. . n. 4,300 ääntä
734: virheellisyydet, joiden vuoksi vaalilain          Maalaisliiton    kunkin ed.
735: uudistus on noussutkin päiväjärjesty;kseen,         osalle ..... ·........... .   3,950
736: oikaisematta.                                     Kokoomuspuolueen kunkin "               "
737:    Nykyinen vaalilaki sisältää kuitenkin niin       ed. osalle ............. .    4,650
738: suuda, tätä asiaa koskevissa eduskunta-asia-      Ruots. kansanrpuolueen Jnm- "           "
739: kirjoissakin jo osoitettuja virheellisyyksiä ja     kin ed. osa:lle ......... .   4,600
740: epäoikeudenmukaisuuksia, että sen korjaa-         Kommunistien kunkin ed. "               "
741: mista on pidettävä oikeamielisyyden ja tosi-        osalle ................ .     5,400
742: tarpeen vaatimal1Jll. Äsken suoritetut edus-      Edistyspuolueen kunkin ed. "            "
743: tajrunvaalit tarjoavat uusia todistuksia siitä,     osalle ................ .     6,100
744:                                                                                   "           "
745: kuinka puutteellisesti su!hteellisuusperiaate,
746: jonka pohjalle voimassa.oleva vaalijärjestel-        Sen sijaan .että maalaisliitto on saanut
747: mämme rakentuu, Qn saatu nykyisessä varuli-       valituksi yhden edustaja.n keskimäärin 3,950
748: laissamme toteutetuksi. Yksikään puolueis-        äänellä on edistyspuolueen täytynyt käyttää
749: tamme ei ole tullut eduskuntaan sen vahvui-       6,100 ääntä eli siis n. 50% enemmän.
750: sena kuin suhteellisuuden mukaan olisi pitä-         Tästäkin jo näkyy, kuinka nurinkurisiin
751: nyt tulla. Sen sijaarn että puolueet nyt Qvat     tuloksiin nykyinen vaalilwki johtaa. Mutta
752: saaneet edustajia: sosia1iilemokraatit 60,        se on .kohtuuton myöskin siksi, että tuhan-
753: maalaisliitto 52, kokoomuspuolue 34, ruotsa-      net, jopa kymmenettuhannet äänioikeutetut
754: lainen kansrunpuolue 24, kommunistit 20 ja        sen vuoksi estyvät käyttämästä ää.nioikeut-
755: edistyspuolue 10, olisi niiden kullekin annet-    taall! oman puQlueensa hyväksi ~a siis oikeas-
756:  tujen äänimäärien perustuksella pitänyt          ta:an jäävät äänioikeutta vaille. Jos jollakin
757: saada: sosialidemokraruttien 56, maala1sliiwn     puolueella on jossakin va:alipiirissä niin vä-
758: 46, kokoomuspuolueen 36, ruotsalaisen kan-        hän kanllllattajia, ettei sen maksa vaivaa yrit-
759:  sampuolueen 25, kommunistien 24 ja edis-         tää aikaansaada omaa vwaliliittoa, eivät sii-
760:  tyspuolueen 13.       Kaksi suurinta puo-        hen lukeutuvat tässä piirissä asuvat kansa-
761:   12                                1,3. -   Edustajanvaalit.
762: 
763: laiset voi millää ·n. tavalla käyttää ääntään     myös jo olemassa. Tarkoituksenmukaisim-
764: oman puolueensa hyväksi; jos taasen josta-        pana näistä on pidettävä hallituksen 1925
765: kin vaaliliitosta ei tule yhtään valituksi,       valtiopäiville antamaa esitystä uudeksi vaali-
766: menevät kaikki sen hyväksi annetut äänet          laiksi. Sitä valmisteltoossa on otettu huo-
767: hukkaan. Siten onkin esim. viime vaaleissa        miOOill kaikki ne muistutukset, joita aikai-
768: kaikkien muiden 'paitsi yhden (kokoomus-          sempia; hallituksen esityksiä vasta:a;n oli
769: puolueen) äänestäjät ainakin jossakin vaali-      joltisella'kin syyllä saatettu tehdä:· Sen
770: piirissä, saaneet joko olla äänestämättä tai      vuoksi kunnioittaen ehdotamme,
771: U~ntaa äänensä toisille puolueille taikka heit-
772: tää ne hukkaan.                                            että Eduskunta hyväksyisi vuoden
773:    Voolilain korjaaminen on näin ollen oi-               1925 valtiopäiville annettuun halli-
774: keudenmukaisuuden ja kipeän tarpeen vaa-                 tuksen esitykseen N :o 80 sisältyvän
775: tima. Useita huolellisesti va;lmisteltuja eh-            ehdotuksen laiksi edustajanvaaleista
776: dotuksia uudistuksen toteuttamiseksi on                  näin kuuluvana:
777: 
778: 
779:                                              Laki
780:                                        edustajanvaaleista.
781:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
782: 
783:                     1 luku.                        johon kuuluva·t Pirkkalan, Ruoveden ja
784:         Vaalipiirit ja vaaliviranomaiset.          Jämsän kihlakunnat ;
785:                                                       6. Viipurin läänin läntinen vaalipiiri,
786:                      1 '§.                         joka käsittää Kymin, Lappeen ja Rannan
787:    Edusta;jain valitsemista varten valtiopäi-      kihlakunnat;
788: ville on Suomi jaettu seuraaviin vaalipii-            7.. Viipurin läänin itäinen vaalipiiri, jo-
789: reihin:                                            hon kuuluvat Jääsken,, Åyräpään, Käkisal-
790:    1. Uudenmaan läänin vaalipiiri;                 men, Kurkijoen, Sortavalan ja Salmin kih-
791:    2. Turun läänin eteläinen vaalipiiri, joka      lakunna,t;
792: käsittää Vehmaan, Mynämäen, Piikkiön,                 8. Mikkelin läänin vaalipiiri;
793: Halikon ja Maskun kihlakunnat sekä Loi-               9. KuO!pion läänin läntinen vaalilpiiri,
794: maan kauppalan ynnä Loimaan, Alasta.ron,           joka käsittää Rautalammin, Kuopion ja Ii-
795: Metsämaan ja Mellilän kunnat Loimaan               salmen kihlakunnat;
796: kihlakuntaa, niin myös Ahvenanmaan maa-               10. Kuopion läänin itäinen vaalipiiri,
797: kunnan;                                            johon kuuluvat Liperin, Ilomantsin ja Pie-
798:    3. Turun läänin pohjoinen vaalipiiri, jo-       lisjärven kihlakunnat;
799: hon kuuluvat Ulvila,n, Ikaalisten ja, Tyr-            11. Vaasan läänin itäinen vaalipiiri, joka
800: vään kihla:kunnat sekä Loimaan 'kihlakun-          käsittää Laukaan ja Viitasaa,ren kihlakun:..
801: ta, Loimaan kauppalaa ynnä Loimaan,                nat sekä Kuortaneen kihlakunnan, paitsi
802: Alastaron, Metsämaan ja Mellilän kuntia            Evijärven, Kortesjärven, Vimpelin, Lap-
803: lukuunottamatta;                                   pajärven ja Alajärven kunnat;
804:    4. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri,             12. Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri,
805: johon kuuluvat Tammelan, Hauhon ja Hol-            johon kuuluvat Ilmajoen, Närpiön ja Kors-
806: lolan kihlakunnat;                                 holman kihlakunnat;
807:    5; Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri,             13. Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri,
808:                                   J,3. -   Tuomioja, y. m.                              13
809: 
810: johon kuuluvat Lapuan ja Pietarsaaren           vaalipiirin keskuslautakunta on myös kuu-
811: kihlakunnat sekä Evijärven, Kortesjärven,       dennentoista piirin keskuslautakuntana.
812: Vimpelin, Lappajärven ja Ala.järven kun-           Keskuslautakuntaan valitsee valtioneu-
813: nat Kuortaneen kihlalmntaa;                     vosto puheenjohtajan ja kolme jäsentä ynnä
814:    14. Oulun läänin eteläinen vaalipiiri,,      yhden varajäsenen määräten yhden jäsenis-
815: joka käsittää Salaisten, Haapajärven ja         tä lautakunnan varapuheenjohtajaksi, sekä
816: Kajaanin kihlakunnat sekä Oulujoen, Ou-         sen kaupungin valtuusto, jossa lautakunnan
817: lunsalon, Kempeleen, Lumijoen, Limingan,        kokoukset pidetään, yhden jäsenen ja yhden
818: Temmeksen, Tyrnävän, Muhoksen ja Uta-           varajäsenen; ja kestää heidän toimikau'-
819: järven kunna.t Oulun kihlakuntaa;               tensa, kunnes uusi lautakunta on valittu.
820:    ]5. Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri.          Keskuslautakunta ottaa avukseen sihtee-
821: johon kuuluvat Kemin kihlakunta sekä            rin, tarpeelliset laskijat sekä muun henkilö-
822: Kuivaniemen, Iin, YH-Iin, Haukiputaan,          kunnan.
823: Kiimingin, Ylikiimingin, Pudasjärven, Tai-                            3 §.
824: valkosken ja Kuusamon kunnat Oulun kih-            Edusta.janvaali toimitetaan ,joka kun-
825: lakun taa ; sekä                                na.ssa tahi, jos kunta on jaettu useam-
826:    1:6. Lapin vaalipiiri, joka käsittää Lapin   piin äänestysalueisiin, kussakin S€llaisessa
827: ja Petsamon kihlakunnat.                        alueessa.
828:    Kaupunki ja kauppala luetaan kuulu-             Jos maalaiskunn•an asukasluku on suu-
829: vaksi siihen vaalipiiriin, johon sen ympä-      rempi kuin tuhatviisisataa, pitää kunnaUis-
830: rillä oleva maaseutukin.                        lautakunnan jakaa kunta äänestysalueisiin
831:    Ensinmainituissa viidessätoista piirissä.    sellajsen perusteen mukaan, että kunkin
832: valitaan välittömillä ja suhteellisilla vaa-    alueen asukasluku, elleivät paikallisolot ole
833: leilla satayhdeksänkymmentäyhdeksän edus-       esteenä, on enintään tuhatviisisataa ja että
834: tajaa, jotka jaetaan eri vaalipiirien kesken    alue samalla muodostaa yhtäjaksoisen ja
835: niiden hengillepantujen asukkaiden luku-        kulkuyhteysolojen mukaan rajoitetun osan
836: määrän mukaan. Jaon vaalipiirien kesken         kuntaa. Niinikään tulee maistraatin jakaa
837: toimittaa valtioneuvosto joka kymmenes          kaupunki ja kauppalanhallituksen eri kun~
838: vuosi ja se julkaistaan asetuskokoelmassa.      tana. oleva kauppala, joissa on enempi kuin
839:    Lapin vaalipiiri valitsee yhden edustajan    kolmetuhatta asukasta, riittävän useaan
840: sillä tavoin, kuin 60 § :ssä sanotaan.          äänestysalueeseen.
841:                                                    Kunta, jonka asukasluku on pienempi
842:                     2 §.                        kuin ylempänä on sanottu, jaettakoon myös-
843:    Jokaista vaalipiiriä varten on hyvissä       kin äänestysalueisiin, kun kunnallislauta-
844: ajoin ennen edustajanvaalia asetettava vii-     kunta, maistraatti tai kauppalanhallitus
845: sijäseninen keskuslautakunta, joka pitää        katsoo sen tarpeelliseksi.
846: kokouksensa siinä kaupungissa·, jossa lää-         Kunta anta:a käytettä:väksi vaali<huoneis-
847: nin hallitus sijaitsee. Kuitenkin kokoon-       ton kussakin äänestysalueessa.
848: tuu Turun läänin pohjoisen vaalipiirin
849: keskuslautakunta Porin kaupungissa, Hä-                            4 §.
850: meen läänin pohjoisen vaal~piirin keskus-          Kussakin maalaiskunnassa tulee kunnal-
851: lautakunta Tampereen kaupungissa, Kuo-          lislautakunnan sen vuoden tammikuun
852: pion läänin itäisen vaalipiirin keskuslauta-    alussa, jona kolmivuotisaika viime edusta~
853: kunta J·oensuun kaupungissa ja Vaasan           janvaaleista lukien päättyy, edustajanvaa-
854: läänin itäisen vaalipiirin keskuslautakunta     lin toimittamista varten kunnassa asettaa
855: Jyväskylän kaupungissa. Viidennentoista         vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjoh-
856:   14                               I,a. -   Edustajanvaalit.
857: 
858: tajaja neljä jäsentä, joista yksi määrätään      sma vuonna, jona kolmivuotisaika viime
859: varapuheenjohtajaksi.. Jos tasavallan presi-     edustajanvaaleista lukien päättyy, vaalilau-
860: dentin määräyksestä uudet vaalit on toi-         takunnalle toimittaa kylittäin ja talonnu~
861: mitettu, valitaan kuitenkin uusi vaalilauta-     rrieroittain tahi, kaupungissa, k&upungin-
862: kunta edusta;janvaa:lien: jälkeisen vuoden       osittain ja korttelittain sekä kauppalassa
863: tammikuussa.                                     henkikirjan osoittamassa j älrj.estyksessä
864:   Jos kunta on jaettu äänestysalueisiin,         tehty luettelo kaikista edellisen vuoden
865: asetetaan vaalilautakunta kutakin aluetta.       henkikirjan mukaan äänestysalueella asu-
866: varten.                                          vista henkilöistä, jotka kuluvan vuoden
867:   Vaalilautakunnan puheenjohtaja ja jäse'-       alkaessa ovat täyttäneet neljäkolmatta
868: net ynnä. tarpeellinen määrä varajäseniä         vuotta.
869: valittakoon kunnassa asuvien vaalioikeutet-         Paitsi tätä luetteloa tehköön henkikir-
870: tujen henkilöiden joukosta ja kestää heidän      joittaja kolme lisäluette1oo, yhden ensi-
871: toimikautensa kunnes uusi lautakunta on          mäistä, yhden toista ja yhden kolmatta
872: valittu.                                         lähinnä seuroovaa vuotta varten, joihin ku-
873:                                                  hunkin samanlaisessa järjestyksessä merki-
874:                       5 §.                       tään ne äänestysalueella asuvat henkilöt,
875:    Kaupungissa on maistraatti vaalilauta-        jotka sen ed~llisenä vuonna, joita varten lisä-
876: kuntana.                                         luettelo on tehty, ovat täyttäneet neljäkol-
877:   Jos kaupunki on jaett1;1. äänestysalueisiin,   matta vuotta.
878: niin maistraatti jakautuu itse vaalintoi-           Luettelo kirjoitetaJan kaavakkeihin, joita
879: mittamista varten yhtä moneen osastoon ja        hankitaan henkikirjoittajalle va:ltioneuvos-
880: kutsuu tarpeen tullen lisäjäseniä näihin         ton toimesta.
881: osastoihin.                                         Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi
882:    Ellei maistraattia ole, tulee järjestys-      jollakulla luetteloon mel'kityllä henkilöllä ei
883: oikeuden täyttää tässä laissa säädetyt maist-    ole vaalioikeutta, on se merkittävä luette-
884: raatin tehtävät.                                 loon hänen nimensä kohdalle.
885:    Mitä tässä pykälässä on säädetty maist-
886: ra:atista, on sovellettava eri kuntana olevan
887: kauppalan hallitukseen.                                                8 §.
888:                                                     Niin pian kuin 7 § :ssä maJinittu luettelo
889:                                                  on saapunut, tulee vrualilautakunnan huo-
890:                    2 luku.                       lellisesti tarkastaa sanottu luettelo, merkitä
891:                                                  siihen ne vaalioikeutetut, jotka ehkä on
892:                 Vaaliluettelo.                   poisjätetty, sekä luettelosta poistaa j()kai-
893:                     6 §.                         nen, j.olla ei ole vaalioikeutta. Luetteloon
894:    Vaali·luettelon kutakin äänestysaluetta       mevkittäköön sen jäLkeen, että se 001 äänes-
895: varten tehköön sen vaalilautakunta.              tysalueen vaaliluettelo, ja lauta1kunnan jäse-
896:    Jos kaupunki tai eri kuntana oleva kaup-      net allekirjoittakoot sen.
897: pala on jaettu äänestysalueisiin, tehköön           Tarkastuksessa tulee kruununnimismiehen
898: maistraa.tti tai kauppalanhallitus vaaliluet-    taikka kaUJpunginviskaalin olla läsnä, jonka
899: telon kutakin sellaista aluetta; v&rten.         <fuessa asianomainen .papisto, seurakuntain
900:                                                  johtajat ja siviilirekisterin pitäjät ovat vel-
901:                     7 §.                         volliset kinkonkirjain, jäsenluettelojen ja
902:   Vaaliluettelon pohjaksi tulee asianomai-       siviilirekisterin johdolla antam&an vaali-
903: sen henkikirjoittajan tammikuun kuluessa         lautakunnalle ta11peelliset tiedot.
904:                                      1,3. -   Tuomioja, y. m.                                  15
905: 
906:                       9 §.                             Kaavakkeita sellaisiin ilmoituksiin! hanki-
907:    V BJaliluettelon pitää maaliskuun 1 pal-         taan. vaalilautakunnille valtioneuvoston toi.;.
908: västw alkaen saiillan kuun 15 päivään asti          mesta.
909: ollru asianmuJmisenJ valvQ!IIlllan alaisena tar-                          11 §.
910: kastettavaksi esillepantunru sopivalla pai-            Sittenkuin saapuneet asiakirfat ja, jos 10
911: kalla ääm.estysalueella, mistä on tieto annet-      § :n 2 momentin mukaan on tiedonanto toi-
912: tava siinä järjestyksessä kuin kunnallisista        mitettu, maiJJ.dollisesti annetut selitykset on
913: kuulutuiksista on säädetty.                         esitelty, lähetetään asiakirja>t ynnä vaalilau-
914:    Jos joku arvelee, että liä:net oikeudetto-       takunnan niihin merkittävä lausunto läänin
915: mwsti on jätetty pois vrualiluettelosta tai         maa:herralle, jonka viipymättä on annettlliva
916: joku muu oikeudettomasti siihen otettu, ja          päätös tehtyjen vaatimrusten dohdosta.
917: jos hän talhtoo pyytää oikaisua, amtaikoon             Selitys 10 § :n 2 momentissa mainitun va,a.;
918: kirjallisesti tehdyn oikaisuvaatimuksensa           timuks:en johdosta saatakoon kuitenkin an-
919: maaliskuun 16 päivänä ennen kello kahta-            taa maahel'l'aliekin, .ennenkuin hän on asian
920: toista päiväJlä vaalila:utll!kunnalle taikka        ratkaissut.
921: sitä ll!ikaisemmin lautakunnan puheenjohta-                               12 §.
922: jalle.                                                 Moob.errwn päätös vaaliluetteloa koske-
923:    Jos varuliluettelo jostakin syystä on jää-       vasta asiasta lähetetään vaalilautakunnalle,
924: nyt 1 momenltissa mainitt"lllOO: 'ruikana esille-   joka ik:uulututtaa sen ja toimittaa maaher-
925: panematta, tehköön vaalilruutaikunta asiwsta        ra:lle todistuksen päivästä, jolloin tänlä ta-
926: ilmoituksen oikeusministeriölle, samana mll!i-      pahtui.
927: niten, mistä syystä luettelon esillepaneminen          Päätöksestä antakoon lautakunta tiedon
928: on jäänyt tapahtUllllatta. Oikeusministeriö         niiUe, joille päätös on vastainen, ilmoituk-
929: määrää silloin uuden ajail1 vooliluettel<m          sella, joka Vll!Staanottajan nimellä ja asuin-
930: esillepanemiselle ja muut siitä ai!heutuvat         paikalla varustetus.sa päällyksessä jätetää.n
931: muutetut määrä:a,jat·                               postin kuljetettavaksi.
932:                                                        Päätöksen tulee seitsemän päiväru ku--
933:                      10 §.                          luessa kuuluttamisesta lukien olla nähtä-
934:    Sarupuneet asiakirjat esitellään vaalilauta-     vänJäi kaup'llllgissa maistraatissa, eri kun-
935: kunnassa mooliskuun 16 päivänä kello kah-           tana olevwssa kauppalassa sen hallituksen
936: dentoista jälkeen.                                  virkahuoneistossa ja; mallilla v&alilautllikun...
937:    Jos asiakirja sisältää vaatimuksen, että         nan puheenjohtrujan luona.
938: joku vaaliJuetteloon otettu on siitä poistet-
939: tava, lähettäköön lautakunta samana päi-                            13 §.
940: vänä hänelle siitä tiedoo, ilmoittaen että        Jos joku tahtoo hakea muutosta mall!her-
941: hänellä Oili tilaisuus osoitetussa paikassa . ran päätökseen, teihköön sen valituksella,
942: ottaa selko asiakirjasta ja viimeistään huhti- joka; asetetaan korkeimmalle hallilllto-oikeu-
943: kuun 1 päivä.lllä ennen kello kahtatoista delle ja annetaan maaherralle viimeistään
944: lautakunnaHe runtaa kirjaHinen selitys.         ennen kello kaihtwtoista neljäntenätoista päi-·
945:    Sellainen tiedonanto jätetään päällyk- vänä päätöksen: kuuluttamisesta lukien.
946: sessä:, johon vastaanottajan nimi ja asuin-       Kun valitus on tehty, lähettäk:öön maa-
947: paikka ovat merkityt, lähimpään postitoi- herra sen yrmä jäljennöksen pääitöksestä ja
948: mistoon; kuitenkin on lauta;kunnalla valta asiakirjat heti main~itun ajan kuluttua kor-
949: toimittaa se häneHe muullakin tavoin. Jos keimpoon hallinto-oikeuteen, mutta muussa
950: hänen asuinpaikkaansa ei tunneta, on tie. tapauksessa maaherra ilmoittakoon vall!li-
951: donanto julkipan:ta;va, niinkuin laissa julki- lautakun:naHe, että päätös on saanut lain-
952: sista kuulutuksista sanotaan.                   voiman.
953:   16                                1,3. -   Edustajanvaalit.
954: 
955:   Korkein ihMlinto-oikeus toirnituttaa maa-         Sen jälkeen menetellään asiassa niinkuin
956: herran kautta vaalilautakunnalle a.siast'3. an-   11 '§ :ssä on säärletty; ja maaherraiiJ tulee
957: tamansa päätöksen.                                joutuisasti alistaa asiasta antamansa päitös
958:                                                   korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi.
959:                      14 ·§.
960:    Ellei vaatimusta v;a;aliluettelon muuttami-                        17 §.
961: sesta ole siädetyn ajan kuLuessa vaalilauta-         Seuraavana vuonna sen jälkeen, kuin 15
962: kunnalle annettu, merkitköön tämä luette-         § :ssä mainitut vaalit on toimitettu, pitää
963: loon todistuksen säitä, että luettelo on lain-    uusi täydellinen vaaliluettelo ynnä lisä-
964: V10imainen.                                       luettelo kahta vuotta varten tehtämän sillä
965:    Jos muutosta on vaadittu; tulee lauta-         tavalla, kuin tässä luvussa on säädetty.
966: kunnan, sittenkuin vaatimus on ratkaistu
967: päät·öksellä, joka on saanut lainvoiman, mer-
968: kitä vaaliluetteloon siitä mahdollisesti joh-                          3 luku.
969: tuvat oikaisut j•a sen ohessa jokaisen oikai-
970: sun kohdalla mainita: päätös, johon oikaisu                        V ooliyhtymät.
971: perustuu, minkä jälkeen [uetteloon on kir-                              18 ~.
972: joitettawa todis·tus, että se siten oikaistnna        Jios jonlk:in vaalipiirin valitsijoita vähin-
973: on lainvoimainen.                                  tään viisikyllllWlntä aUe:kirjoittamallaan
974:    Lainvoimahlen v;aaliluettelo olkoon vaa-        asiakirjalla on yhtynyt jotakin erityistä
975: lissa muuttamatta noudatetta;vana.                 edustajanvaalia varten sekä asiakirjassa
976:                                                    maininnut sen tahi ne henkilöt, joiden va-
977:                      1i5 '§.                       litsemisesta he ovat sopineet, olkoon eel-
978:   Jos tasa'VIa:llan presidentin määräyksestä       lainern valitsijayhdistys oikeutettu vaali-
979: uudet vaalit ovat toimitettavat, ennenkuin         piirin keskuslautakunnalta pyytämään yh-
980: vaaliluettelo on edellä säädetyssä järjestyk-      distyksen ehdokaslistan julkaisemista ja
981: sessä uudestaan valmistettu, käytettäköön          sen ottamista niihin vaalilippuihin, joita
982: vaaliluettelona viime v;aaliluetteloa ynnä 7       vaalipiirissä on edustajanvaalissa käytet-
983: § :ssä mainittuja lisäluetteloja.                  tävä.
984: 
985:                       16 ·§.                                           19 §.
986:    Ennen uusia vaaleja on vaali.luettelo niin         Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perus-
987: tarkastettava, kuin 8 § :ssä on sanottu, sekä      tetaan, päivättäköön ja sisältäköön ilmoi-
988: heti sen jälkeen kymmenen päivän kuluessa          tuksen yhdistyik:sen kotipaikasta sekä val-
989: asianmukaisen valvonnan alaiserua pidettävä        tuutui\sen vähintään yhdelle yhdistyksen
990: äänestysalueella esillepantuna, josta kuulu-       jäsenistä olemaan sen asiamiehenä. Yh-
991: tuksella on: tieto a.nnettava.                     distyksen ehdokaslistassa tulee selvästi olla
992:    Vaatimus vaaliluettelon oikaisemisesta on       mainituna niiden luvultaan enintään <kah-
993: saman ajan !kuluessa kirjallisesti lautakun-       den henkilön nimet, joita edustajiksi eh-
994: n•aille esitettävä. Jos vaatimus tarkoittaa        dotetaan, näiden ammatti tai toimi ja asuin-
995: jonkun poistamista vaaliluettelosta, awta-         paikka, ja siinä saa 22 ja; 23 § :ssä mainit-
996: koon lauta;kunrta kirjelmän hänen tiedokseen       tujen tapa-uSten varalta olla nimitettynä
997: 10 § :ssä mainitu:ssa järjestyksessä, kehoit-      yksi varr-aehdokas.
998: taen häntä seitsemän päivän kuluessa edellä          SanotuSfla asiakirjassa saadaan myös il-
999: 1 momentissa mwinitun ajan loputtua anta-          moittaa se yleispyrintö, jota yhdistys tah-
1000: maan kirjallisen selityksensä.                     too saada toteutetuksi.
1001:                                      1,3. -   Tuomioja, y. m.                                17
1002: 
1003:                       20 ~-                        nen, tulee asiamiehen pyyhkiä hänen ni-
1004:     Pyynnön valitsijayhdistyksen ehdokas-          mensä pois ehdokaslistMta.
1005: listan julkaisemisesta teikoo asirumies yhdis-       Jos ehdokaslistassa mainitaan myö.skin
1006: tyksen puolesta kirjallisesti. Jos on ka:ksi       varaehdokas, pankoon asiam1es hänet eh-
1007: tai useaill!Pia asiamiehiä vålittu, saavat he      dokkaaksi .
1008: .ainoastaan yhteisesti edustaa yhdistystä;                             23 §.
1009: ja olkoon kuhunkin asiamieheen nähden                Jos valitsijayhdistys sen johdosta, että
1010: voimassa, mitä a.leanpan.a asiamiehestä sa-        joku yhdistyksen ehdokkaista on myöskin
1011: notaan.                                            toisen valitsijayhdistyksen ehdokaslistassa,
1012:     Hakemukseen on liitettävä sekä se asia-        tahtoo pyyhkiä pois hänen nimensä listas-
1013: kirja, jolla valitsijayhdistys on perustettu,      taan taikka panna hänen tilalleen yhdistyk-
1014: että erikseen kirjoitettu ehdok:aslista. Ha-       sen muun ehdokkaan taikka varaehdokkaan,
1015: kemuksessa tulee asiamiehen v.akuuttaa,            o1koon yhdistyksellä siihen valta.
1016: '(lttä ne henkilöt, joiden nimet ovat allekir-       Jos siinä asiakirjassa, jolla ~hdistys on
1017: joituksina sanotussa asraikirjassa, omakäti-       perustettu, asiamiestä ei ole nimenomaan
1018: 'Sesti ovat sen allekirjoittaneet ja ovat vaali-   valtuutettu päättämään sellaisesta toimen-
1019: '()ikeutettuja, niin myös että edustajiksi         piteestä, voidaan se suorittaa ainoastaan
1020:  ehdotetut henkilöt ovat suostuvaiset vas-         sellaisen päivätyn kirjallisen julkilausuman
1021: taanottmnaan edustajantoimen.                      nojalla, jonka ovat allekirjoittaneet vähin-
1022:     HakemUJkseen pitää olla merkittynä julki-      tään puolet ensinmainitun asiakirjan alle-
1023: sen notarin, krunnunvoudin, nimismiehen            kirjoittajista.
1024:  tai kunnallislautakunnan esimiehen .antama                            24 ~.
1025: todistus siitä, että asiamies omaikätisesti on       Ilmoitus va'litsijayhdistyksen ehdokaslis-
1026: :allekirjoittanut hakemuksen.                      tan muuttamisesta on asiamiehen kirjalli-
1027:     Jos asiaanies tahallisesti taikka huoli-       sesti tehtävä vaalipiirin keskuslautakun-
1028:  mattomuudesta on todistanut sellaista, joka       nalle viimeistään seitsemäntenäkolmatta
1029: -ei ole totta, tahi muuten siinä toimessansa       päivänä ennen vaalipäivää, ja pitää sen olla
1030:  virheellisesti menetellyt, rangaistakoon          niin todistettu, kuin 20 § :ssä on sanottu.
1031: niinkuin virkamies virassa tekemästään               Jos asiamies itse ei ole Qikeutettu muu-
1032:  rikoksesta.                                       tosta tekemään, on ilmoitukseen liitettävä
1033:                       21 §.                        sellainen julkilausuma, kuin 23 § :n 2 mo-
1034:     Hakemuskirjat, jotka 20 § :ssä on mai-         mentissa on mainittu, ja tulee siinä olla
1035:  nittu, tulee asiamiehen joko itse tahi val-       asiamiehen vakuutus, että allekirjoitukset
1036:  tuutetun asiamiehen: kautta antaa vaali-          ovat omakätisiä.
1037:  piirin keskuslautrukurunalle viimeistään kah-
1038:  deksantenaneljättä päivänä ennen vaali-                                 26 §.
1039:  päivää.                                             Jos kaksi tai usellllll!IIlat valitsijayhdis-
1040:     Jos asiakirjat on annettu postissa kulje-      tykset tahtovat toistensa kanssa yhteisesti
1041:  tettaviksi niin aikaisin, että niiden olisi       toimia vaalia varten, olkoon niillä oikeus
1042:  pitänyt viimeistään sanottuna määräpäi-           yhtyä vaaliliitoksi.
1043:  vänä lautakunnalle saapua, olkoon sekin             !S-ellainen liittoutuminen tapahtuu siten,
1044:  pätevä.                                           että lrnkin yhdistys antaa julkilausuman
1045:                       22 §.                        vaaliliiton perustamisesta sekä tekee siitä
1046:     Jos joku valitsijayhdistyksen ehdokaslis-      ilmoituksen vaalipih·in keskuslautakunnalle
1047:  taan otetuista henkilöistä 'kuolee tai jos        viimeistään seitsemäntenäkolmatta päivänä
1048:  havaitaan, ettei hän enää ole vaa.likelpoi-       ennen vaalipäivää.
1049: 
1050:                                                                                                3
1051:   18                               1,3. -   Edustajanvaalit.
1052: 
1053:    Ä~köön minlkään vaaliliiton ehdokkaita        yhdysliittoon, ja on asiamiehen nimikirjoi--
1054: yhteensä olko useampia kuin lmlmasosa yli        tus sillä tavalla todistettava kuin 20 § :n
1055: seUJ maaran edustajia, joita vaalipiirin         3 momentissa sanotaan. Siinä myöskin mai-
1056: osalle 1 § :n 3 momentin mukaan on jaettu.       nittaikoon se henkilö, joka valtuutetaan ole-
1057:                                                  maan yhdysliiton Miamiehenä, jl;t hänen
1058:                      26 '§.                      varamiehensä.
1059:    Julkilausuma, joka on 2i5 § :ssä mainittu,                        30 §.
1060: tehtäköön kirjallisesti, ja lueteltakoon siinä      Vaaliliitto tai valitsijayhdistys, j·oka jo·
1061: kaikki ne valitsijayhdistykset, joiden kes-      kuuluu yhdysliittoon, älköön toiseen yhdys-
1062: ken 'liitto telhdään, j31 mainittakoon se        liittoon yhtykö.
1063: henkilö, joka valtuutetaan olemaan vaali-                            31 '§.
1064: liiton asiamiehenä, sekä hänen varamie-             Jos kaksi tai useammat yhdysliitot tah-
1065: hensä.                                           tovat toistensa kanssa yhteisesti toimia vaa-
1066:    Sellaisen jul!kilausuman pitää olla päi-      lia vwrten, olkoon heillä oikeus yhtyä vaali-
1067: vätty ja yhdistyksen asiamiehen allekir-         renkaaksi.
1068: joittama sekä asiamiehen nimikirjoituksen           Kirjallinen julkilausuma. 1 momentissa
1069: sillä tavalla todistettu kuin 20 § :n 3 mo-      mainitun vaalirenkaan muodostamisesta on
1070: mentissa sanotaan.                               kunkin siihen pyrkivän yhdysliiton annet-
1071:                                                  tava Uudenmaan läänin vaalipiirin keskus-
1072:                      27 §.                       lautakunnaJlle viimeistään neljäntenätoista
1073:    Valitsijayhdistys, joka jo kuuluu vaali-      pmvana ennen vaalipäivää.          Julkilausu-
1074: liittoon, älköön toiseen vaaliliittoon yhtykö.   massa, joka on oleva päivätty ja asianomai-
1075:                     28 §.                        sen yhdysliiton asiamiehen allekirjoittama,
1076:    Sittenkuin valitsijayhdistysten kesken        on selvästi mainittava kaikki ne yhdysliitot,
1077: perustetusta vaaliliitosta on ilmoitus tehty,    jotka pyrkivät vaalirenkaaseen, ja on asia-
1078: v>oidaan niihin ehdokaslistoihin, jotka si-      miehen nimikirjoitus sillä tavalla todistet-
1079: ~ältyvät liiton perustamista koskevaan jul-
1080:                                                  tava kuin 20 § :n 3 momentissa sanotaan ..
1081: kilausumaan, tehdä a~inoastaan sellainen         Siinä myöskin mainittakoon se henkilö,
1082: muutos, kuin 22 § :ssä on sanottu.               joka valtuutetaan olemaan vaalirenkaan
1083:                                                  asiamiehenä., ja hänen vaTamiehensä.
1084:                     29 §.
1085:                        1
1086: 
1087: 
1088: 
1089:    Vaaliliitto tai valitsijayhdistys, joka ei                        32 §.
1090: kuulu mihinkään vaaliliittoon, olkoon oi-          Yhdysliitto, joka jo kuuluu vaalirenkaa-
1091: keutettu yhtymään toisissa vaalipiireissä        seen, älköön toisen vaalirenkaan kanssa yh-
1092: muodostettujen vaaliliittojen ja valitsija-      tykö.
1093: yhdistysten kanssa yhdysliitoksi.                                   4 luku.
1094:    Kirjallinen julkilausuma tällaisen yhdys-
1095: liiton muodostamisesta on jokaisen sii-            Kesknslautakunnan valmistavat toimer~r
1096: hen pyrkivän vaaliliiton ja valitsija-                      piteet vaalia varten.
1097: yhdistyksen annettava Uudenmaan lää-                                 33 §.
1098: nin vaalipiirin keskuslautakunnalle vii-            Keskuslautakunta kokoontuu ensi kerran
1099: meistään kahdeksantenatoista päivänä en-         puheenjohtajan kutsumuksesta viimeistään
1100: nen vaalipäivää. Julkilausumassa, joka on        viisikymmentä päivää ennen edustajanvaa-
1101: oleva päivätty ja liiton tai yhdistyksen         lia valitsemaan sihteerin ja määräämään,
1102: asiamiehen allekirjoittama, <>n mainittava       minä aikoina ja missä paikassa asiakirjoja
1103: ne liitot ja yhdistykset, jotka pyrkivät         vastaanotetaan, niin myös sen ~älkeen seit-
1104:                                     1,3. -   Tuomioja, y. m.                                 19
1105: 
1106: semäntenäneljä:ttä, yhdeksäntenäkolmatta ja        sen, jossa ne kohdat on oikaistu, joita vas-
1107: kuudentenrukolmatta sekä tarvittaesSa nel-         taan muistutuksia oli tehty, mutta, joka
1108: jäntenäkolmatta päivänä ennen edustajan~           muuten on muuttamaton, esiteltäköön ja
1109: vaalia sekä viimeistään toisena päivänä            tarkastettakoon se yhdeksäntenäkolmatta
1110: edustajanvaalin jälkeen kello kymmenen             päivänä ennen edustajanvaalia. Samassa
1111: aamupäivällä ja on joka kerta koolla niin          tila.isuudessa otetaan myös tutkittavaksi ne
1112: kauan kuin asian käsittelyä varten on tar-         hakemukset, jotka ilman hakijain syytä ovat
1113: peen.                                              myöhästynoot. Jos hakemus silloin havai-
1114:    Sitäpaitsi kokoontuu Uudenmaan läänin           taan asianmukaiseksi, monisteltakoon eh-
1115: vaalipiirin keskuslautakunta seitsemänten~         dokaslista erikseen niinkuin ylempänä on
1116: toista ja kolmantenatoista sekä tarvittaessa       säädetty.
1117: viidentenätoista päiv.änä ennen edustajan-
1118: vaalia.                                                                 37 §.
1119:                         34 §.                         Niin pian kuin 36 § :ssä määrätty mo-
1120:    Seitsemäntenäneljättä päivänä ennen             nistelu on tehty, on tämä ehdokaslistojen
1121: edustajanvaalia esitellään ja tarkastetaan         yhdistelmä sekä 36 §.:n 2 momentissa mai-
1122: ne hakemukset, jotka ovat saapuneet valit-         nitussa tapauksessa. erityinen ehdokaslista
1123: sijayhdistyksiltä.                                 lälhetettävä kaikille 'Vaalipiirin valitsijayh-
1124:    Jos havaitaan, ettei hakemus ole asian:..       distyksille, kunnallislautakunnille, maistraa-
1125: mukaisesti tehty tai valitsijayhdistys lail-       teille, järjestysoikeuksille ja kauppalanhal-
1126: lisesti perustettu, annettakoon sen asiamie,_      lituksille sekä muutoin pidettävä yleisön
1127: helle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu,      saatavana.
1128: ja ilmoitettakoon samalla hylkäämisen
1129: syyt.                                                                   38 §.
1130:                       35; §.                          Siinä kokouksessa, joka alkaa kuudentena-
1131:    Hakemukset, jotka ovat asianmukaisesti          kolmatta päivänä ennen va·alia,, esitellään ja
1132: tehdyt laillisesti perustettujen valitsijayh-      tarkastetaan saapuneet ilmoitukset, jotka
1133: distysten puolesta,, varustetaan juoksevalla       koskevat ennen julkaistuihin ehdokaslistoi-
1134: järjestysnumerolla.                                hin tehtyjä muutoksia tai vaaliliittoja.
1135:    Hakemuksen järjestysnumero merkitään               Ellei vaaliliittoja koskevaa• ilmoitusta
1136: myöskin hakemuksen mukana olevan eh-               voida hyväksyä, menetellään niinkuin 34 § :n
1137: dokaslistan yläreunaan, minkä ohessa heti          2 momentissa on sanottu; ja olkoon asia-
1138:  järjestysnumeron alle merkitään: yhdistyk-        miehellä oikeus viimeistään viidentenäkol-
1139: sen yleispyrintö.                                  matta päivänä ennen vaalia tehdä tarpeel-
1140:                        316 §.                      liset korjaukset.
1141:    Keskuslautakunta ryhtyköön heti tämän              Twmän jälkeen on hyväksyttyjen ilmoi-
1142:  jälkeen sellaisiin toimenpiteisiin, että kaikki   tusten johdolla painettu yhdistelmä asian-
1143:  järjestysnumerolla varustetut ehdokaslistat,      mukaisesti oikaistava ja kaikki siinä olevat
1144: kukin otsakirjoituksineen, viipymättä yh-          samaan: vaaliliittoon kuuluvat ehdokaslistat
1145:  dessä painetaan sillä tavoin, että ne tulevat     yhdistettävät yhteisen otsakirjoituksen alle
1146:  samalle puolelle lehteä järjestettyinä järjes--   ja asetettavat erikseen muista listoista, niin
1147:  tysnumeronsa mukaan ja erotettuina toisis-        että liitto ja ne eh:dokaslistat, jotka siihen
1148:  taan selvillä viivoilla.                          kuuluvat, heti selvästi esiintyvät. Sillä ta-
1149:     Jos 34 § :n 2 momentissa mainitussa, ta-       voin syntynyt lopullistelli ehdokaslistojen
1150:  pauksess!IJ valitsijayhdistys on1 seitsemän       yhdistelmä monisteltakoon heti painatta-
1151:  päivän kuluessa antanut uuden hakemuk-            malla ja lähetettäköön vaaliliittojen asia-
1152:   20                               1,3. -   Edustajanvaalit.
1153: 
1154: miehille ja muiden vaalipiirien keskuslauta-       vänål ennen vaalia tehdä 1:arlpoolliset kor-
1155: kunnille. Yhdistelmä asetettakoon nähtä'-          jaukset.
1156: väksi kunkin keskuslautakunnan kansliaan.            Kuulutus, joka mainitaa.n 1 momentissa.,
1157:                                                    on painetta.va ja heti lähetettävä kaikkien
1158:                       39 §.                        yhdysliittojen asiamiehille sekä vaalipiirien
1159:    Keskuslautakunta painattakoon sen jäl-          keskuslaut.akunnille.
1160: keen joutuisasti vaali,lippuja koko vaalipii-
1161: riä vwrt.en ja lähettäköön kunkin äänestys-                              42 ~.
1162: alueen vaalilautakunnalle tarpeellisen mää-           Siimä Uudenmaan lWänin vaalipiirin kes-
1163: rän niitä päällykseSS'ä, joka on suljettava        kuslautakunnan kokouksessa, joka alkaa
1164: vaalipiirin sinetillä ja johon on merkittävä       kolmantenatoista päivänä ennen vaalia, esi-
1165: tieto vaalilippujen luvusta.                       teUään ja tarkastetaan 31 § :n 2 momen-
1166:    Jokaisessa vaalilipussa tulee sisäpuolella      tissa maJ.nitut julkilausumat sekä laaditaan
1167: olla sekä valitsijan täytettäväksi varattu         kuulutus siitä, mitkä yhdysliitot näiden
1168: tyhjä kohta että myöskin painettuna kaikki         julkilausumain perustuksella ovat muodos-
1169: keskuslautakunnan julkaisemat ehdokaslis~          ta,neet vaalirenkaan.
1170: tat, ja on tässä tM-koin noudatettava 36 ja            Kuulutus on painettava ja heti ·lähetet-
1171: 38 § :ssä annettuja määräyksiä, kuitenkin          tävä kaikkien vaalipiirien keskuslautakun-
1172: niin, ettei ehdokaslistoissa enää saa mainita      nille.
1173: vara.ehdokasta.                                                          43 ~.
1174:    VaaElippujen pitää olla niin tehtyjä,               Kuulutukset, joista puhuta;an 41 ja
1175: että selvästi näkyy, miten ne ovat kO'-             42 § :ssä, on asianomaisten keskuslautakun-
1176:  koon taitettavat ja suljettwvat, eikä niissä       tien toimesta jaetta,va kunkin äänestys-
1177:  saa olla mitään muuta kuin mitä yllä on            alueen vaalihvutaku11111alle.
1178:  säädetty.
1179:                        40 §.                                          5 luku.
1180:     Vaalilippujen ohella toimitetaan vaali-
1181:  lautakunnille riittävä määrä lopullisten eh-                         Vaalit.
1182:  dokaslistojen yhdistelmää sekä vaalileimasin                            44 §.
1183:  tc;rpeinoon, jota paitsi mainittua yhdistel-         Heinäkuun 1 päivänä sma vuonna, jona
1184:  mää levitetään niinkuin 37 § :ssä on sanottu.     kolmivuotisaika lähinnä edellisistä edusta-
1185:     Vaalileiman pitää olla yhtäläinen vaali-       janvaaleista lukien päättyy, alkaa vaalitoi-
1186:  piirin kaikiSSllJ äänestysa1ueissa.               mitus kussakin äänestysaineessa kello yh-
1187:                                                    deksän aamulla sekä jatkuu kelLo kahdek-
1188:                      41 §.                         saan illaJ.la ja seuraavana päivänä ruiinikään
1189:     Siinä Uudenmaan läänin vaalipiirin kes-        kello yhdeksästä kello kahdeksaan, kumpai-
1190:  kuslautakunnan kokouksessa,, joka alkaa           seookin päivänä keskeytyen enintään kah-
1191:  seitsemäntenätoista päivänä ennen: vaalia,        den tunnrin väliajaksi vaalilautakunnan
1192:  esitellään ja tarkastetaan 219 § :n 2 momen'-     määräyksen mukaan.
1193:  tissa mainitut julkilausumat sekä laaditaan          Jos tasavallan :presidentti on määrännyt
1194:  kuulutus siitä, mitkä vaaliliitot ja valitsijar   toimitettavwksi uudet vaalit, ryhdytään vaa-
1195:  yhdistykset ovat muodostaneet yhdysliiton.        litoimitukseen sen kalenterikuukauden ensi-
1196:     Ellei julkilausuma81 voida hyväksyä, me-       mäisenä päivänä, joka alkaa lähinnä kuuden-
1197:  netellään niinkuin 34 § :n 2 momentissa on        kymmenen päivän kuluttua siitä kuin mää-
1198:  sanottu; ja olkoon yhdysliiton asiamiehellä       räys julkaistiin, sekä jatkuu sitten niinkuin
1199:  oikeus viimeistään kuudentenatoista päi-          1 momentissa on saru>ttu.
1200:                                     1,3. -   Tuomioja, y. m.                               21
1201: 
1202:                      45 §.                         litsijain osotukset kuin myös pitää salassa
1203:    V a.alilautakunnan asiana. on ryhtyä kaik-      vaalitoimituksessa saamansa tiedot. Jus
1204: kiin vaalin toimittamista varten tarpeelli-        hän tätä vastaau rikkoo, raugahtakoon niin-
1205: siin toimiin.                                      kuin virkamies virik:arikoksesta.
1206:    Erittäinkin tulee siitä olla huolta pidetty,
1207: ettei kukaan saa vaalilippua, ennenkuin hän                             49 §.
1208: on havaittu vaalioikeutetuksi, sekä että valit-      V aalitoimi.tuksessa tulee lautakunnan pu-
1209: sija saattaa täysin säilyttämällä vaalisalai-      heenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua
1210: suuden vaalilippuunsa merkitä, miten hlm           näyttä.ä läsnäolijoille, että vaaliuurna on
1211: äänestää, ja että tätä varten .tarpeelliset apu-   tyhjä, sekä sitten avata se päällys, jossa
1212: neuvot ovat saatavissa.                            lautakunnalle lähetetyt vaaliliput <>vat.
1213:    Lautakunta katsokoon myöskin, että kyllin
1214: tilava paikka vaalihuoneen vieressä on tar-                            50§.
1215: jona niille valitsijoille, jotka odottavat vuo-      Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa
1216: roansa vaalihuoneeseen päästäkseen, ja             käyttää, ilmoittautukoon vaalilautakunnalle
1217: että tämä paikka suljetaam. sillä kellonlyö-       saadaksensa vaalilipun.
1218: mällä jolloin vaalitoimitus on illalla keskey-
1219: tettävä tai lakkautettava. Jos toim_:tus päi-                          51 §,.
1220: vällä keskeytetään, suljetaan odotuspaikka,          Vaalissa olkoon kullakin valitsijaiho oi-
1221: kun vaalilautakunta sen tarpeelliseksi kat-        keus äänestää joko sen vaalipiirin vaalili-
1222: soo.                                               pussa olevaa elhdokaslistaa, jossa hän on
1223:   V aaliuurnr3.ll! toimituttaa valtioneuvosto      merkitty vaalioikeutetuksi, taikka yhtä
1224: jokaiseen äänestysaJlueesee:n valtion kustan-      henkilöä, ja on hänen silloin meneteltävä
1225: nuksella.                                          kuten 52 § :ssä sanotaan.
1226:                       46 ~-
1227:   Älköön vaalihuoneistossa t.a.ik:ka. sen vie-                         52~.
1228: ressä pidettäkö plliheita, älköönkä painet-          Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkun
1229: tuja tai kirjoitettuja kehoittt !{sia julkipan-    valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi,
1230: tako tai valitsijoille jaettako älköönkä myöa-     joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tä-
1231: kään rahankeräyksiä toimoonpanta.ko.               män listan punaisella viivalla. Jos hän ha-
1232:                                                    luaa muuttaa ehdokaslistassa olevien nimien
1233:                      47 §.                         järjestystä, .osoittakoon, kirjoittamalla nu-
1234:   Vaalilautakunnan huolena olkoon, että            meron nimen eteen, sen järjestyssijan, jonka.
1235: keskuslautakunnan julkaisema lopuHisten            hän tahtoo ehdokkaalle antaa. Jos järjestys-
1236: ehdokaslistojen yhdistelmä sekä 43 ~ :ssä          numeroa ei ole pantu molempien nimien
1237: mainitut kuulutukset ovat tiedoksipantuina         eteen, katsotaan merkitsemättä jääneelle ni-
1238: ja muutoinkin saatavina sekä it.;;e vaalihuo-      melle annetuksi toine.n j:ärjestyssija.
1239: neessa että vi.ereisissä huoneissa ja etuhuo-         Ellei valitsija. hyväksy yhtäkään vaali-
1240: noossa.                                            lippuun painetuista ehdokaslistoista, kir-
1241:                       48 §.                        joittakoon vaaJ.ilipussa sitä tarkoitusta var-
1242:    Edustajanvaalissa ,pitäJä olla saapuvilla       ten varattuun tyhjään kohtaan sen henkilön
1243:  erityinen vaalilautakunnan ottama henkilö,        nimen, jota hän äänestää, ja merkitköön sii-
1244:  jonka tulee valitsijan pyynnöstä avustaa          hen myöskin ih.än.en ammattinsa tai toimensa
1245:  häntä tarpeellisten merkintäin. tekemises!>ä      ja asuitllpaikkansa.
1246:  vaa.iilippnun.                                       Sitten näyttäköön valitsija va·alilipun ko-
1247:     Avw;,taj.an tulee tunnollisesti täyttää va-    koontaitet.tuna ja suljettuna vaalilautalmn.~
1248:   22                               1,3. -   Edustajanvaalit.
1249: 
1250: nalle leimattavaksi ja pankoon vaalilip-         niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaali-
1251: punsa leimattuna vaaliuurnaan.   '               luetteloon ja pöytäkirjaan tehtyjen merkin-
1252:                                                  töjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttä-
1253:                      53§.                        neet.
1254:   Valitsijan sallitbkoon käyttää ääni-              Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen
1255: oikeuttansa jossakin muussa äänestys-            jälkeen kestävään päällykseen, jonka vähin-
1256: aineessa kuin siinä, jonka vaaliluetteloon       tään kolme vaalilautakunnan jäsentä sine-
1257: hän on merkitty, j·os hän 'esiinantaa sitä       tillään huolellisesti sulkee.
1258: tarkoitusta varten annetun otteen sa110tusta        Päällykseen :kirjoitetaan sitten osote vaali-
1259: vaaliluettelosta.                                piirin keskuslautakunnalle ja merkitään tieto
1260:    Jos valitsi'ja kuuluu toiseen vaalipiiriin,   lähetyksen sisällyksestä.
1261: olkoon oikeutettu antamaan äänensä jonkun           Jos vaalilipuissa on sellaisia, joiden ulko-
1262: siellä ilmoitetun valitsijayhdistyksen ehdo-     puolelle on merkitty toisen vaalipiirin nimi,
1263: kaslistan hyväksi, kirjoittamalla sen ehdok-      pitää kuitenkin nämä heti laskettaessa erot-
1264: kaiden nimet vaalilippuunsa.                     taa muista ja sitten samalla tavalla panna
1265:    Kun toiseen vaalipiiriin kuuluva valit-       päällykseen, johon kirjoitetaan osote maini-
1266: sija täten käyttää vaalioikeuttaan, pitää hä-     tun vaalipiirin keskuslautakunnaHe.
1267: nen oman vaalipiirinsä nimi olla merkit-
1268: tynä hänen vaa1ilippunsa ulkopuolelle, en-                             57 §.
1269: nenkuin lippu p&nnaan vaaliuurnaan.                  Jos annettuja vaalilippuja heti ei voida
1270:                                                   laskea, sentähden että aika on pitkälle kulu-
1271:                     54§.                          nut, menetellään vaaliuurnan kanssa kuten
1272:   Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun       55 § :ssä on sanottu, ja toimitetaan annettu-
1273: uurnaan, merkitään vaaliluetteloon, että          jen vaalilrppujen laskeminen ja päällykseen
1274: hän Qn käyttänyt vaalioikeutta.nsa.               paneminen seuraavana päivänä.
1275:   Kun valitsija 53 § :ssä sanottua tarkoi-
1276: tusta varten saa otteen vaaliluettelosta, on                            58§.
1277: sekin luetteloon mel'kittävä.                        Vaalitoimituksessa pitää joku vaalilauta-
1278:                      55§.                         kunnan jäsenistä rpöytäkirjaa, johon mer-
1279:    Kun vaalitoimitus keskeytetää11, on vaa-       kitään toimituspäivä, lautakunnan Jäsnäole-
1280: liuurna suljettava vähintään kolmen läsnä~        vat jäsenet, kellonlyömät, jolloin toimitus
1281: olijan sinetillä ja pantava varmaan talteen.      alkoi ja keskeytyi sekä äämestys julistettiin
1282: Kun toimitusta sitten jatketaan, tulee lauta-     päättyneeksi, ne henkilöt, jotka toisen äänes-
1283: kunm,an ennen sinettien poistamista tarkas-       tysalueen vaa1iluettelon otteen nojalla ovat
1284: taa, että ne ovat ehjät.                          olleet ä.ä:nestämässä ja kutka näistä kuuluvat
1285:    Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat      toiseen vaalipiiriin, annettujen vaalilippu-
1286: tulleet saapuville ennen vaalitoimituksen         jen ja vaalioikeuttaan käyttäneiden luku-
1287: keskeyttämiseen tai äänestyksen lopettami-        mä.ärä sekä aika, jolloin 56 § :ssä mailllitut
1288: seen määrättyä keUonlyömää, olkoon oikeus         päällykset sinetillä suljettiin, minkä ohessa
1289: antaa äänensä, ennenkuin toimitus keskeyte-       siinä käytettyjen sinettien painoskuvat pan-
1290: tään tai äänestys julistetaan päättyneeksi.       naan pöytäkirjaan. ·
1291:                                                      Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja
1292:                   56§.                            julkiluetaa.n ja vaalilauta,kunnan puheenjoh-
1293:   Niin pian kuin äänestys on päättynryt,          taja siihen merkitsee, et~ä pöytäkirja on
1294: otetaan annetut vaaliliput uurnasta ja las-       oikea, minkä jälkeen pöytäkirja pannaan
1295: ketaan ne aukaisematta. Samaten lasketaan         vaalipiirin keskuslautakunnalle osotetulla
1296:                                        1,3. -   Tuomioja, y. m.                                 23
1297: 
1298: päällekirjoituksella    varustettuun     pääillyk-      tai on tehnyt vaalilippuunsa muunlaisen
1299: 'BOO'll.                                             kuin nimien järjestystä koskevan muutoksen
1300:   Painettuja pöytäkirjankaavakkeita hanki-           tai lisäyksen,
1301: taan vaalilautakunnalle valtioneuvoston toi-            tai pannnt vaalilippuunsa erityisoo mer-
1302: mesta.                                               kin tai nimikirjoituksensa,
1303:                      59 §.                              tai käyttänyt muunlaista kuin vaalilauta-
1304:   Vaalilautakunnan puheenjohtajan ja jon-            kunnalta saatua Vlllalilippua,
1305: kun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin                tai jos vaalilippu havaitaan leimaaanatto-
1306: mahdollista lähimpään postitoimistoon viedä          maksi,
1307: sekä 56 § lSSä .mainitut vaaliliput että vaali-         olkoon sellainen vaalilippu mitätön.
1308: pöytäkirja eri pruällyksissä.                           Jos vaJlitsija: on vaa:lili·ppuun kirjoittanut
1309:                                                      useampia kuin yhden nimen, katsotaan hä-
1310:                      60 §.                           nen äänestäneen ainoastaan sitä henkilöä,
1311:    Lapin vaalipiirissä äänestäköön kukin             jonka nimen hän on ensimäise'ksi kirjoitta-
1312: valitsija edustwjanvaalissa ainoastaan yhtä          nut, ellei !hän 53 § :n 2 momentissa maini-
1313: ehdokasta edustajaksi ja yhtä ehdokasta va-          tussa tapauksessa ole äänestänyt jotakuta
1314: littavan edustajan varamieheksi, ja käyttä-          toisessa vaal~piirissä ilmoitettua ehdokas-
1315: köön hän tällöin sellaista vaalilippua kuin          listaa.
1316: hän itse haluaa, kuitenkin niin, että edusta-
1317: jan ja varamiehen vaa.lissa on kummassakin                               63 §·
1318: käytettävä eri vaalilippua ja eri vaaliuurnaa.          Vaaliliput, jotka on amnettu saman va-
1319:    Muuten on Lapin edustajanvaaliin näh-             litsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi,
1320: den soveltuvissa k<ilidi:n v;oimassa mitä tässä      pidetään yhtenä äärrriryhmänä.
1321: laissa säädetään.                                       Samoin pidetään vaaliliput, joilla: 52 § :n
1322:                                                      2 momentin mukaan on äänestetty samaa
1323:                      6 luku.                         henkilöä, yhteensä yhtenä ääniryhmänä.
1324:            Äänten laskemisen perusteet.
1325:                                                                           64 §.
1326:                       61 §.                             Saman ääniryhmän ehdokkailla on etu-
1327:    Sille, jnta valitsija äänestää ensi sijassa,      sija toistensa edellä niiden äänimäärien
1328: tulee yksi ääni ja toiselle järjestyksessä           suuruuden mukaan, jotka ~ukin 61 § :n mu-
1329: puoli ääntä.                                         kaan OI1 ääniryhmässä sa;a:nut, ja heidät
1330:    Kunkin ehdokkaan siten saarnat äänet              katsotaan olevan siinä 'järjestyksessä ryh-
1331: yhteenlaskettuina ovat hänen äänimääränsä.           män kaikkien valitsijaJin asettamia.
1332:                                                         Jokaiselle ääniryhmän ehdokkaista anne-
1333:                      62 §.                           taan siis etusijan määräämiseksi hänen ja
1334:    Jos toinen niistä, joita valitsija on äänes-      muiden ryhmäin ehdokasten välillä vertaUJS-
1335: tänyt, ei ole vaalikelpoinen tai selvästi nimi-      luku, joka ääniryhmän ensimäisellä ehdok-
1336: tetty, olkoon kuitenkin valitsijan ääni voi-         kaalla on sama kuin ryhmän vaalilippujen
1337: massa toiseen nähden.                                k()ko lukumäärä ja toisella puolet siitä.
1338:    Jos valitsija vaalilipussaan on merkitse-
1339: mällä osoittanut useampia kuin yhden ehdo-                                  65 §.
1340: kaslistan,                                             Jos kaksi tai useampia ääniry!hmiä kuuluu
1341:    tai on tclmyt merkitsemäänsä ehdokaslis-          samaan vaaliliittoon, niin ne muodostavat
1342: taan sellaisen nimien järjestystä koskevan           yhdistetyn ääniryhmän, jossa niiden ehdok-
1343: muutoksen, jonka tarkoitus on epäselvä,              kailla Olli etusija toistensa edellä niiden ver-
1344:   24                                1,3. -   Edustajanvaa.lit.
1345: 
1346: tauslukujen suuruuden mukaan, jotka kukin            ääniryhmään kuuluvat vaaliliput eri äänes-
1347: heistä 64 § :n 2 momentin mukaan on saa-             tysalueista yhteen koottava sekä kunkin
1348: nut. Jos joku ehdokas on yhteinen kahdelle           ääniryhmän ehdokkaiden äänet yhteenlas-
1349: tai useammalle noista yksinkertaisista ääni-         kettava.
1350: ryilunistä, niin hänen vertauslukujensa yh-                               69 ~.
1351: teenlaskettu määrä osottaa häm.en järjestys-           Tämän jälkeen menetellään seuraavalla
1352: sijansa.                                             tavalla:
1353:    Mainitussa järjestyksessä katsotaan kaikki          a) kunkin yksinkertaisen ääniryhmän
1354: ne ehdokkaa.t, jotka yhdistetyssä ääniryh-           ehdok:kaiden nimet kirjoitetaan järjestyk-
1355: mässä ovat saaneet äämiä, ryhmän kaikkien            seen heidän saamiensa äänimäärien suuruu-
1356: valitsijain asettamiksi ; ja: anootaan heille siis   den mukaan, jonka ohessa mel'lkitään heille
1357: uudet vertausluvut, siteill että ensimäioon          64 § :n 2 momentin mukaan tulevat vertaUB-
1358: ehdokas vertausluvukseen saa yhdistetyn              luvut;
1359: ääniryhmän vaalilippujen koko lukumäärän,              b) yhdistetyn äänicyhmän ehdokkaiden
1360: t-oinen puolet siitä, kolmas kol.m.asosan, ID.el-    nimet kirjoitetaan 65 § :n 1 momentin mää-
1361: jäs neljäsosan ja niin edespäin.                     räämään järj&<~ty1kseen ja merkitään heille
1362:                                                      saman pykälän 2 momentin mukaan laske-
1363:                       66 ~.                          tut vertausluvut; sekä
1364:   Jos äänimäärät tai vertaJusluvut käyvät              c) kaikki b-kohdassa mainitut vertauslu-
1365: tasan, ratkaisee arpa.                               vut sekä ne a-ikohdassa mainitut, jotka koh-
1366:                                                      distuvat erillisenä pysyneen yksinkertaisen
1367:                                                      ääniryhmän ehdokkaisiin, järjestetään nii-
1368:                      7 luku.                         den suuruuden mukaan, suurimmasta al-
1369:                                                      kaen ; ja merkitään kunkin vertalliiluVliD
1370: Vaalin tuloksen määräämine-n ja valtakirjan          kohdalle se yhdistetty tai erillinen yksin-
1371:                 antaminen.                           kertainen ääniryhmä, jolle se kuuluu.
1372:                       67 §.
1373:    Niin pia.n kuin jostakin äänestysainoosta                            70 ~.
1374: sen vaaliliput ovwt keskuslautakunnalle saa-            Keskuslautakunta lähettää 69 §.·:ssä mai-·
1375: puneet, on päällykset avattava ja vaaliliput         nitut tiedot niin pian kuin mahdollista
1376: laskettava lautaku.nnan krukkien jäsente!D.          Uudenmaan läänin vaalipiirin keskuslauta.-
1377: läsnäollen.                                          kunnalle. Sen on myös annettava ne muut
1378:    Sen jälkeen vaaliHput on avattava ja jär-         tiedot, jotka Uudenmaan läänin vaalipiirin
1379: jestettävä muodostamiensa yksinkertaisten            keskuslautakun ta laskelmien suorittamista.
1380: ääniryhmien mukaan, sekä kunkin ryhmän               varten ehkä Ilmomaa tarvitsevansa.
1381: vaaliliput ja ryhmässä aset.ettujen: ehdokkai-
1382: den äänet laskettava.                                                     ~1 ~-
1383:   Mitättömiksi hu.omatut vaaUliput asete-               Niin pian kuin Uudenmaan läänin vaali-
1384: taan syrjään ja pannaan sitten erityiseen            piirin keskuslautakunta on saanut 70 ~ :ssä
1385: päällykseen, joka suljetaan sinetillä.               mainitut tiedot kaikkien muiden vaalipii-
1386:                                                      rien keskuslautakunnilta, toimii se edusta-
1387:                       68 ~.                          jien määrääm.iseksi niinkuin 72-79 i :ssä
1388:    Sitt.elllkuin kunkin äänestysalueen vaali-        säädetään.
1389: liput näin on laskettu ja järjestetty sekä                                7~ ~.
1390: niissä annetut äänet niin yhteenlaskettu,               Kutakin vaalirengasta sekä kutakin eril-
1391: kuin 67 § :ssä on sanottu, on kaikki samaan          listä yh.dysliittoa, vaaliliittoa ja valitsijayh-
1392:                                    1,:3. -   Tuomioja, y. m.                              25
1393: 
1394: distystä kohti lasketaan yhteen siihen kuu-                          74 §.
1395: luvien ääniryhmien vaalilippujen luku koko           Ellei jonkin yhdysliiton tai jonkin eril-
1396: maassa, jolloin yhdysliitoksi kaJtsotaan          lisen vaaliliiton taikka jonkin erillisen va-
1397: myöskin ne 63 § :n 2 momentissa mainitut          litsijayhdiatyksen puolesta 72 § :n muknan
1398: ääniryhmät, joilla on sama ehdokas.               erotettujen osamäärien luku ole sama kuin,
1399:   Kunkin 1 momentissa mainitun vaaliyhty-         vaaliyhtymää varten 73 § :n mukaan ero-
1400: män vaalilippujen koko luku jaetaan yh-           tettujen vertauslukujen lukumäärä, mene-
1401: dellä, kahdella, kolmella j. n. e., enintääln     tellään seuraavalla tavalla:
1402: koko ääniryhmän ehdokkaiden luvulla. Osa-            a) otetaan toiselta puolen huomioon ne
1403: määrät järjestetään suuruutensa mukaan            vaaliyhtymät, joita varten oo erotettu
1404: sarjaan, suurimmasta alkaen, ja kunkin osa-       enemmän osamääriä kuin vertauslukuja,
1405: määrän kohdalle merkitään, minkä vaali-           ·sekä kirjoitetaan näitä vaaliyhtymiä varten
1406: yhtymän osamääriin se kuuluu. Yhtä suur-          kussakin vaalipiirissä 69 § :n c"'kohdan mu-
1407: ten osamäärien järjestyksen ratkaisee arpa.       kaan muodostetusta vertauslukujen sarjasta
1408: Täten .saadusta sarjasta erotetaan satayh-        erotetut vertausluvut erikseen;
1409: de.ksänkymmentäyhdeksän ensimäistä osa-              b) otetaan toiselta puolen huomioon ne
1410: määrää, ja lasketaan, kuinka monta siten          vaaJiyhtymät, joita varten on erotettu vä-
1411: erotettua osamäärää tulee kullekin 1 mo-          hemmän osamääriä kuin vertauslukuja ja
1412: mentissa mainitulle vaaliyhtymälle.               kirjoitetaan näitä vaaliyhtymiä varten kus-
1413:   Sen jälkeen lasketaan kunkin vaalirenkaa-       sakin vaalipiirissä 69 § :n c-kohdan mukaan
1414: seen kuuluvan yhdysliiton vaalilippujen           muodostetusta vertauslukujen sarjasta erot-
1415: luku. Nämä luvut jaetaan yhdellä, kahdella,       tamatta jääneet vertausluvut erikseen;
1416: kolmella j. n. e., enintään yhdysliiton ehdok-       c) kutakin vaalipiiriä varten laske-
1417: kaiden luvuHa. Saadut osamäärät järjeste-         taan a..;kohdassa ja ib-kohdassa mainittujen,
1418: tään suuruutensa mUikaan sarjaan ja kun-          erikseen kirjoitettujen vertauslukujen ero-
1419: kin osamäärän kohdalle merkitään, minik:ä         tuikset; nämä erotukset järjestetään sarjaan
1420: yhdysliiton osamääriin se kuuluu. Täten           suuruuden mukaan pieninumästä alkaen, ja
1421: saadusta sarjasta erotefaan, sen alusta al-       kunkin erotuksen viereen merkitään sekä
1422: kaen, yhtä monta osamäärää kuin vaaliren-         minkä vaalipiirin että minkä kahden vaali-
1423: kaalle on 2 momentissa mainitussa erotta-         yhtymän vertausluvuista se on laskettu;
1424: misessa tullut osamääriä ja lasketaan kuinka         d) sen vaalipiirin 69 § :n c-kohdan mu-
1425: monta siten erotettua osamäärää tulee kul-        kaan muodostetusta vertauslukujen sarj'as-
1426: lekin yhdysliitolle.                              ta, johon pienin tämän PY'kälän c..kohdassa
1427:                                                   mainittu erotus kohdistuu, poistetaan ero-
1428:                                                   tettujen vertauslukujen sarjasta suurempi
1429:                      73 §.                        erotusta laskettaessa käytetyistä vertauslu-
1430:    Kunkin vaalipiirin 69 § :n c~kohdassa mai-     vuista ja sen tilalle asetetaan pienempi
1431: nitusta vertauslukujen sarjasta erotetaan,        niistä sekä merkitään sen viereen minkä
1432: sen alusta alkaen, niin monta vertauslukua        vaaliyhtymän vertauslukuihin se kuuluu;
1433: kuin vaalipiiri saa valita edustajia ja mer-         e) jos jonkun a-kohdassa tai b-kohdassa
1434: kitään kuinka monta erotettua vertauslukua        mainitun vaaliyhtymän puolesta vertaus-
1435: tulee kullekin yhdistetylle ja kullekin eril-     lukujen luku d-kohdan mukaan tehdyn
1436: liselle yksinkertaiselle ääniryhmälle.            siirron jälkeen on sama kuin sen puolesta
1437:    Kutakin yhdysliittoa kohti lasketaan           erotettujen osamäärien luku, pyyhitään c-
1438: kuinka monta siihen kuuluvien ääniryh-            kohdassa mainitusta sarjasta kaikki ne ero-
1439: mien vertausluvuista on 1 momentin mu-            tukset, joita laskettaessa puheenaolevan
1440: kOOll! erotettu yhteensä koko maassa.             vaaliyhtymän vertauslukuja on käytetty;
1441:                                                                                            4
1442:   26                            1,3. -   Edustajanvaalit.
1443: 
1444:    f) sen jälkeen siirrytään erotussarjan         vaalrpiirissä, katsotaan hän valituksi sen
1445: ensimäiseen, vielä jäljellä olevaan erotuk-       ääm:iryhmän puolesta, jossa hänellä on suu-
1446: seen, menetellen kuten d-<kohdassa ja e-:lmh-     rin vertausluku, ja kukin muista ääniryh-
1447: dassa on sanottu, ja näin jatketaan, ikuDilleS    mistä saa edustajakseen hänen tilalleen sen
1448: erotusten sarja on tyhjennetty ; ja               ehdokkaansa, joka edustajaksi valittujen eh-
1449:    g) kutakin yhdistettyä j3J kutakin eril-       dokkaiden jälkeen on saanut suurimman
1450: listä yksinkertaista ääniryhmää varten mer-       vertausluvun.
1451: kitään, edellä olevan toimituksen päätyttyä,         Ellei jollakin ääniryhmällä ole saamiensa
1452: sen puolesta erotettujen vertauslukujen           edustajasijaje.n täyttämiseen tarvittavaa
1453: luku.                                             määrää ehdokkaita, ne vaalipiirin muut eh-
1454:                                                   dokkaat, jotka ovat valittujen jälkeen siinä
1455:                      75 ·§.                       saaneet suurimmat vertausluvut, täyttävät
1456:   Kussakin vaalipiirissä on ikukin yhdis-         sit,en avoimiksi j·ääneet sijat.
1457: tetty ja kukin erillinen )'lksinkertainen ääni-
1458: ryhmä oikeutettu täyttämään niin monta                                  78 §.
1459: edustajasijaa kuin sen vertauslukuja on              Jos joku on valittu kahdessa tai useam-
1460: 73 § :n 1 momentin tai 7 4 § :n mukaan ero-       massa vaalipiirissä, on hän oleva sen vaali-
1461: tettu.                                            piirin edustaja, jossa hänellä on suurin ver-
1462:                                                   tausluku.
1463:                        76 ~.                         Siten poistuneen jälkeen< avoimeksi joutu-
1464:    Kunikin ääniryhmän puolesta (Jn edusta-        nut sija täytetään etupäässä siitä yhdiste-
1465: jiksi valittu, 7,5 § :n mukaan määrättyyn         tystä ääniryhmästä tai siitä erillisestä yksin-
1466: lukuun saakka, ne ääniryhmän ehdokkaat,           kertaisesta ääniryhmästä, jossa valittu on
1467: jotka 65 § :n 2 momentin taiikka 64 § :n 2        saanut suurimman vertausluvun, ja tulee hä-
1468: momentin perusteella ovat ääniryhmässä            nen sij!llansa se, joka siinä Dn saanut suurim:
1469: saaneet suurimmat vertausluvut, kuitenkin         man vertausluvun lähinnä valitun tai valit-
1470: siten että, jos 7 4 § :ssä säädetyn menettelyn    tujen jälkeen. Jos avointa sijaa ei tällä ta-
1471: perusteella ääniryhmä on saanut erotetuksi        voin voida täyttää, astuu sija.an se, jolla oli
1472: yhden tai useamman vertausluvun enemmän           vrurulipiirissä suurin vertausluku niiden jou-
1473: kuin sen TI.yväksi 73 § :n 1 momentin mu-         kossa, joita arkaisemmin ei ole valittu.
1474: kaan on erotettu, edellä mainitulla tavalla
1475: määrätään vain niin monta edustajaa, kuin                                79 §.
1476: ääniryhmälle on 73 § :n 1 momentin mukaan            Uudenmaan läänin vaalipiirin keskus-
1477: erotettu vertauslukuja. ·Sen lisäksi ääniryh-     lautakunta julistaa heti lautakunnan etu-
1478: mälle tulevat .edusta:jasijat täyttävät ne        huO!ll'eessa tehHivä:llä tiedoksipanolla, ketkä
1479: ääniryhmän vielä valitsematta olevat ehdok-       ehdokkaat ovat kunkin vaalipiirin puolesta
1480: kaat, jotka sen yhdysliiton puolesta anne-        tulleet valituiksi edustajiksi, sekä lähettää
1481: tu~sta v.a;alilipuista, johon ääniryhmä ehkä      siitä tiedon muiden vaalipiirien keskuslauta-
1482: kuuluu, sekä 63 § :n 2 momentissa maini-          kunnille.
1483: tillsta: äämiryhmistä ovat yhteensä soo.neet
1484: suurimman äänimäärän.                                                   80 §.
1485:                                                      Sen jälkeen IIDtltaa asianomaisen vaalipii-
1486:                     77 §.                         rin keskuslautakunta valtakirjan vaalipiirin
1487:   Jos 76 § :n määräyksiä sovellettaessa joku      puolesta edustajiksi valituille sekä määrää
1488: ehdokas tulisi valituksi edustajaksi kruhden      heidän varajäsenensä kuten 81 § :ssä sääde-
1489: tai useammrun ääniryhmän puolesta samassa         tään.
1490:                                      1,3. -   Tuomioja, y. m.                                 27
1491: 
1492:    Jos joku niistä, jotka on julistettu vali-       ralle ja vaalipiirin vaalilautakunmille sekä
1493: tuiksi, ei ole ollut ilmoitetulla ja julkaistulla   julkaistava vähintään yhdessä paikkakun-
1494: listalla, pitää kuitenkin vaalipiirin keskus-       nalla ilmestyvässä sanomaleihdessä.
1495: lautakunnan, ennenkuin valtakirja hänelle
1496: annetaan, tiedustella häneltä, suostuuko hän                              83 §.
1497: vastaanottamaan edustajan toimen. Jos hän              Edustajanvaltakirjassa tulee olla mainit-
1498: kieltäytyy taikka ei kymmenen päivän ku-            tuna, milloin edustaja on valittu, taikka,
1499: luessa ti-edon saamisesta lukien keskuslauta-       siinä ta,pauksessa että hän varamielhenä astuu
1500: kunnalle ilrrwita suostumusta;an, täytetään         valitun edustajan tilalle, ken.en jälkeen edus-
1501: avoin sija niinkuin 78 § :ssä sanotaan.             tajansija on tullut avoimeksi , niin myös
1502:    Jos Lapin vaalipiirin edustajaksi valittu        kuinka kauan edustajan toimivalta kestää.
1503: kieltäytyy tointa vastaanottamasta, astuu           Valtakirjan kaavakkeet vahvistaa valtioneu-
1504: valitun sijaan se henkilö, joka 60 § :n mu-         vosto.
1505: kaan on valittu edustajan varamieheksi.                Kullekin valitulle toimittakoon asianomai-
1506: .Jos edustajan varamieheksi valittu kieltäy-        nen keskuslautakunta viipymättä hänen val-
1507: tyy tästä toimesta tai sama henkilö on saa-         takirjansa.
1508: nut enimmät äänet sekä edustajaksi että
1509: edustajan varamieheksi, on viipymättä toi-                              84 §.
1510: mitettava edustajan varamiehen vaali. Maa-            Keskuslautakunnan kokouksissa tehdään
1511: herra määrätköön vaalin ajan ja kuulutta-           pöytäkirja, johon merkitään kokouksen päi-
1512: koon sen.                                           vät, kellonlyömä, jolloin se alkoi, keskeytyi
1513:                                                     da päättyi, läsnäolevat jäsenet sekä päätök-
1514:                      81 §.                          set; kuitenkin voidaan päätöksen sisällys il-
1515:    Sitä tapausta varten, että edustajansija         moittaa viittaamalla kirjeeseen tai muuhun
1516: tulee avoimeksi, on kullekin edustajalle mää-       toimituskirjaan.
1517: rättävä varamies, joka astuu tarpeen vaa-              Erikseen on pöytäkirjaan otettava mität-
1518: tiessa hänen tilalleen. Varamies, paitsi La-        tömien vaalilippujen lukumäärä kussakin·
1519: pin vaalipiirissä, josta säädetään 60 § :ssä,       äänestysalueessa.
1520: määrätään noudattamalla 78 § :ssä sä.ädettyä          Pöytäkirjan allekirjoittaa sihteeri ja to-
1521: menettelyä.                                         distaa oikeaksi puheenjohtaja.
1522:    Jos varamies tulee edustajaksi tai poistuu,        Kun keskuslautakunnan toimitus keskeyte-
1523: tulee asiaJ!omaisen keskuslautakunnan mää-          tään, pitää kaikki vaaliliput ja laskelmat
1524: rätä uusi varamies noud81ttamalla 1 momen-          niin säilytettämän, ettei kukaan saa niitä
1525: tissa säädettyjä perusteita. Jos Lapin vaali-       käsiinsä.
1526: piirin edustajan varamies tulee edustajaksi
1527: tai poistuu, on varamiehen vaali toimitet-                              85 §.
1528: tava, niinkuin 80 ~ :n 3 momentissa sano-             Kun Uudenmaan läänin vaalipiirin kes-
1529: taan.                                               kuslautakunta 79 § :n mukaan julistaa vaalin
1530:                      82 §.                          tuloksen, on sen pöytäkirjassa mainittava
1531:    Sittenkuin keskuslautakunta on määrän-           valitut henkilöt.
1532: nyt vaalipiirin edustajien varamiehet, tulee           Pöytäkirjassa, joka tehdääm siinä kunkin
1533: sen viipymättä tiedoksipanolla lautakunnan          vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksessa,
1534: etuhuoneessa julistuttaa, kutka ovat vaali-         jossa esitetään Uudenmaan läänin vaalipii-
1535:  piirin puolesta tulleet valituiksi edustajiksi     rin kirjelmä vaalipiirin puolesta valituista
1536: sekä heidän varamiehikseen. Tämä julistus           edustajista, on mainittava sekä valitut hen-
1537: {)n myöskin heti lähetettävä läänin maaher-         kilöt että heidän varamiehensä.
1538:   28                                I,a. - Edustajanvaalit.
1539: 
1540:    Kukin näistä merkitään pöytäkirjaan H-          oomettava sen läänin maaherralle, jossa va-
1541: :nwittamalla hänen nimensä, ammattinsa tai         littaja on merkitty vaalioikeutetuksi.
1542: toimensa ja asuinpaikkansa..
1543:                                                                        90 §.
1544:                       86 §.                           Jos edustajanvaalista on valitettu, vaati-
1545:   Kaikki vaalili'Put on tämän jälkeen pan-         koon maaherra heti ne tiedot ja selitykset,
1546: tava pää.llykseen, joka suljetaa111 keskuslauta-   jotka valituksen johdosta katsotaan tarpeel-
1547: kunnan ja sen puheenj.ohtajan sineteillä, ja       lisiksi, ja antakoon sitten viipymättä asiasta
1548: säilytettävä, kunnes lähinnä seuraavat vaalit      päätöksen.
1549: on toimitettu.                                                          91 §.
1550:   Kaikki laskelmat on yhdistettävä keskus-            Maaiherran päätöksen julkaisemisesta ja
1551: lautakunnan ja puheen·j.ohtajan sinettisi-         sen ilm.oittamisesta yksityiselle asialliselle,
1552: teellä sekä säilytettävä pöytäkirjan liit-         niin myös muutoksenhakemisesta siihen
1553: teenä.                                             noudatettakoon mitä 12 ja 13 § :ssä on sää-
1554:                      87 §.                         detty.
1555:    Keskuslautakunnan kokouksissa, jotka
1556: pidetään vaalilippujen laskemista ja vaalin                         9 luku.
1557: tuloksen määräämistä varten, ovat valitsija-
1558:                                                                Erityisiä säännöksiä.
1559: yhdistysten, vaaliliittojen, yhdysliittojen ja
1560: vaalirenkaiden asiamiehet oikeutetut ole-                              92 §.
1561: maan saapuvilla.                                     Kaikki menot vaalilautakunnista ovat
1562:                                                    kuntien suoritettavat, jota vast.oin vaaliliput
1563:                      88 §.                         kustannetaan ja kaikki menot keskuslauta-
1564:   Keskuslautakunnasta lähtevät toimitus-           kunnista suoritetaan valtion vaxoista.
1565: kirjat allekirjoittaa lautakunnan puolesta           Keskus- ja vaalilautakunnilla on vrupaa-
1566: puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri.               kirjeoikeus.
1567:                                                                       93 §.
1568:                                                      Jos tässä laissa jotakin tapausta varten
1569:                     8 luku.
1570:                                                    säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi,
1571:        Edustajanvaalista valittaminen.             pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäi-
1572:                                                    vänä.
1573:                      89 §·
1574:    Jos joku tahtoo valittaa edustajanvaalista,                        94 ~-
1575: ,Whköön sen kirjallisella valituksella, joka         Tämä laki tulee voimaan ............. .
1576: viimeistään neljäntenätoista päivänä siitä         ja sillä kumotaan vaalilaki 20 päivältä hei-
1577: kuin 82 § :ssä säädetty tiedoksipano julkais-      nä:kuuta 1906 siihen myöhemmin tehtyine
1578: tiin, oo ennen kello kahtatoista päivällä          muutoksineen.
1579: 
1580: 
1581:         Helsingissä, 12 p :nä syyskuuta 1927.
1582: 
1583:                  W. W. Tuomioja.                    Eero Bj. Rydman.
1584:                  Mandi Hannula.                     K. E. Linna.
1585:                  Risto RytL                         Oskari Mantere.
1586:                  J. H. Vennola.                     Elias Sinkko.
1587:                                 Heikki Karjalainen.
1588:                                                                                              29
1589: 
1590: 1,4. -   Motion N :o 4.
1591: 
1592: 
1593: 
1594: 
1595:                                 von Born: Förslag tilllag angående riksdagsmannaval.
1596: 
1597: 
1598:                                      T i ll R i k s d a g en.
1599: 
1600:     Frågan om en reviSion av gällande lag          valsystem by~er, kommer alltsä genom vår
1601: ang. riksdagsmannaval i syfte att ytterliga.re     nuvarande vallag endast bristfälligt till
1602:  utbygga ooh befästa proportionali<teten i vårt    uttryck, och d€SS fullkomnande bör därför
1603: valsystem har under snart ett dooennium.           utgöra ett allmänt intresse, kring vilke<t alla
1604: stått på dagordni'lllgen. Upprepade gånger         partigrupper,, oberoende
1605:                                                                         ...
1606:                                                                                av befarade egna
1607: har även denna fråga varit före i riksdagen        mandatförlUJSter, borde ikunna sluta upp.
1608: .ooh där rönt både medhåll och motstä.nd             Av de olika förslag till fr.ågans lösning,
1609: utan artlt rrågot som helst positivt resultat      som tidigare sett da~, förefaller det av re-
1610: ännu kunnat i saken utvinnas. En revision          geringen i proposition till 1925 års riksdag
1611:  av vallagen är dock e<tt kraiV, som icke i        framlagda såsom det enklame och bästa, syn-
1612:  längden låter sig ;a_vvisas; det är ibåde rätt-   nerligast om därifr'åiiJ - såsom 'åven i en
1613:  vist och skäligt och uppbäres av vidsträekta      reservation till grundla,gsutskottets vid 1926
1614:  medborga.rgrupper i vårt lan:d.                   ärs riksdag i saiken avgivna betänkande före-
1615:   . Reformfö:nslaget går som känt ut på a;tt       slagits - utmönstras iOOs.tämningarna an-
1616:  få det ordnat så, att var och en med!borgares     gående s. k. va:lringar, vilka ur synpunikten
1617:  vid riksdagSinannava•l avgivna röst i själva      av proport,iomditetens återställande icke äro
1618:  verket skaH kunna komma det egna partiet          av llågon hetydelse och vilka. för övrigt sy-
1619: till godo och att tillika de olika partierna       nas ägnade altt alltför mycket komplice.ra
1620: .skola. erhålla. i riksdagen en representation,    hela vallappa,raten.
1621: som så noggra:nt oom möjligt svaTar mot              Undertedmad tilllvter sig alltså att, i hu-
1622: deras vid va•let samLade röststyrka. Att i         vudsaklig överensstämmelse med det i äobero-
1623:  detta a;vseende full rättvisa icke åväga;brin-    pade reserva<tion ingående lagförslaget, för
1624: gas genom det nuvamnde valsystemet torde           Riksdagen vördsamt föreslA,
1625: ingeiiJ kunna bestrida, och detta kan även
1626: med si.ffror från så väl det senast försig-                 att Riksdagen 1nåtte antaga en lag
1627: gångna som tidigare riksda-gsval tydligt på-              av följande lydelse:
1628:  yjsas. Den proportiorualite<t, på vilken vårt
1629:   30                                  1,4. -   Edustajanvaalit.
1630: 
1631: 
1632:                                                 Lag
1633:                                   angående riksdagsmannaval.
1634: 
1635:        I enlighet med riksdagens beslut stadgas härmed:
1636: 
1637:                     l KAP.                            Kuortan'e härad, förutom Evijärvi, Kortes-
1638:                                                       järvi, Vimpeli, Lappajärvi och Alajärvi
1639:        Orn valkretsar och valrnyndigheter.            kommuner;
1640:                                                          12. V asa läns södm valkrets, omfa,Uande
1641:                      1 §.                             IlmoJa., Närpes och Korsholms härad;
1642:   För val av ri:ksda·gsmän är Finland in-                13. V asa läns norra valkrets, vartill
1643: dela;t i följande vailkretsar:                        höra Lappo och Pedersöre härad samt
1644:    1. Nyla:nds läns valkrets;                         Evijärvi, Kortesjärvi, Vimpeli, Lappar
1645:    2. Åbo läns södra valkrets, omfattande             järvi och Alajärvi kommUUJer aN Kuortane
1646: V ehmo, Wirmo, Piikkis, Halikko och                   härad;
1647: :Masku härad samt Loimaa köping och                      14. UleåJborgs läns södra vailkrets, om-
1648:                            "
1649: Loimijoki, Alastaro, Metsämaa        och l\'Iellilä   fa.ttande Salo, Haapajärvi och Ka:jana hä-
1650: kommUllier a!V Loimijoki hära:d, ävensom              rad samt Oulujoki, Uleåsalo, Kempele,
1651: landskapet Åland;                                     Lumijold, Limirngo, Temmes, Tyrnävä,
1652:    3. Åbo läns norra valkrets, till viiken            Muhos och Uta.järvi kommuner av Uleå
1653: höra Ulfsby, Ikalis och Tyrvis härad samt             härad;
1654: Loimijoki härad, med undantag av Loimaa                  15. Uleåiborgs läns nmra valkrets, tili
1655: köping samt Loimijoki, Alastaro, Metsämaa             viiken höra. Kemi härald samt Kuivaniemi,
1656: och l\'Iellilä kommuner;                              Ii, Yli-Ii, Haukipudas, Kiiminki, Yli-
1657:     4. Tavastehus läns södra valkrets, om-            Kiiminiki, Pudasjärvi, Taivalkoski och Kuu-
1658: fattande Tammela, Hauho och Hollola                   samo kommuner av Uleä härad; samt
1659: härad;                                                   16. Lappmarkens valkrets, omfatta111de
1660:     5. Tavastehus läns norm va.lkrets, var-           Lappmarkens och Petsalffio härad.
1661: till höra Birkkalru, Ruovesi och Jämsä                   Stad och köping hänföras till den val-
1662:  härad;                                               krets, till viiken omgivande landsrbygd
1663:     6. Viborgs läns västra valkrets, omfa~            hör.
1664:  tande Kymmene, I1a;ppvesi och Stra'lJJda                I förstnämnda femt:ou, kretsar väljas ge-
1665:  härad;                                               nom omedelhara och proportionella val ett-
1666:    7. Viborgs läns Östra valkrets, vartill            hundmnittionio riksdag.smän, fördelade på
1667:  höra Jääskis, Äyräpää, Kexholms, Krono-              valkretsa:rna efter förhållandet mellan des-
1668:  iborgs, Sordavala och Salmis häratd ;                sas mantalsskrivna befolkning. Fördemillr
1669:      8. S lt Michels läns va.lkrets;                  gen på valkretsarna a!llkommer å statsrådet
1670:     '9. Kuop~o läns västra valkrets, omfat-           samt uppgöres v.art tionde år och kungöres
1671:  tande Rantalampi, Kuopio och Idensalmi               i författningssamlingen.
1672:  härad;                                                  Lappmarkens valkrets väljer en riksdags-
1673:      :LO. Kuopio läns ÖStra valkrets, vartill         man, på sätt i 5,6 § s'äges.
1674:  höra Libelits, Ilomants och Pielisjärvi
1675:  härad.                                                                   2 §.
1676:      11. Vasa läns Östra valkrets, omfattande            För varje valkrets skall i god tid, innam:
1677:  Laukas och Viitasaari härad äv.emsom                 riksdagsmannaval äger rum tillsättas en
1678:                                       1,4. -   von Born.                                 31
1679: 
1680: cenitralnämnd, lbestående av fem medlem-                               4 §.
1681: mar, vilken sammanträder i den stad, där           I varje landskommuru skaJ1 kommunal-
1682: länsstyrelsen för länet fi.nnes. Dock sam- nämnden i början av januari månad det år,
1683: manträder centraJ.nämndoo r .Å:bo läns under vilket tiden arv tre år från OOIJlJaSte
1684: norra va.lkrets i Björneborgs stad, central- riksd:a:gsmamn.aval tilländagår, för riksdags-
1685: nämnden i Tavastehus läns norm valkrets nmnrrarvalens inom kommunen förriiJttande
1686: i Tammerfors stad, cro:litrah1ämrudoo i tillsä1Jt1a en. valnämnd, bestående av ordfö-
1687: Kuopio läns östra valkrets i Joensuu s>tad rande och fyra ledamöter, av vilka en för-
1688: och centramämnde.n i V asa läns Östra val- ordn.as till viceordförande. Dock skall, om
1689: krets i Jyväskylä sta.d. Centralnämnden i på grund av republikens presidents förord-
1690: femtonde valkre>tsen är cootralnämnd även nan;de nya val förrätt.ats, ny valnämnd ut-
1691: för sextonde kretsen.                           ses i januåri månad året eft.er det, varunder
1692:     Ordföranden och tre ledamöter i central- sagda val ägt. rum.
1693: nämnden jämte en suppleant, utses av stats-       Är korumun indelad i röstningsområden,
1694:  rådet, som förordnar någon av ledamöterna tHlsätt.es en sådan n~mnd för varje område.
1695: till viooordförande i nämnden, samt en leda-       Ordföraruden och ledamötern.a: r va:l-
1696:  mot och en suppleant av stadsfullmäktige i nämnd,. jämte erforderligt antal supplean-
1697:  den st:ad, där nämnden sammanträder ; och ter för dem, skola välj.as hland valherätti-
1698:  fort1far deras uppdrag till dess ny nämnd gade personer, vilka äro hosa.ttll! i kommu-
1699:  utsetts.                                       nen, och fort<far deras uppdrag till dess ny
1700:     Ce.ntralnämruden anstäUer en se:kreterare, nämnd utsetts.
1701:  nödiga räknare och anmln personai till sitt
1702:  biträde.                                                              5 §.
1703:                       3 §.                         I stad är magistraten valnämnd.
1704:     Riksda,gsma:nmwal förrä•ttas i varje kom-      Är stad~n indelad i röstningsområden,
1705:  mun eller, om korumun är indela.d i fle,re fördela.r sig ma.gistraten för själva valför-
1706:  röstmångsomräden, i varje sådant område.       rättm:ingen i motsvarande antal avdelningar
1707:     Har landskommun flere än e•ttusen fem- och inkallar vid behov medlemmar i des:sa.
1708:  hundra invånare, skall den av kommunal-           Finrnes ej magistrat, skall ordningsrätt
1709:  n ämnden indelas i röstningsområden efter      fullgöra    magistrats i demn,a lag sta.dgade
1710:  sådan grund, arbt dylikt område, såvitt orts-  åligganden.
1711:  förhållandoo ej annart påkalla,,. omfattar        V ad i denna paragraf är stadga,t om ma'-
1712:  högst nyssnämnda invåna:r.antal och tillika    gistmt,   skall tillämpas med avseende å sty-
1713:  bildar en sammanhängande och efter sam-        relsen  i  köping, som utgör skild kommun.
1714:  färdsförhållandena avgränsad del av kom-
1715:  munen. Lika1edes skaiJ:l stad, där invånar-
1716:  antalet överstiger tretusen, indelas av ma-                         2 KAP.
1717:  gistraten och lika,dau köping, som utgör                          Om vallängd.
1718:  skild kommun, a.v köpin,gsstyrelsen i erfor- ·
1719:  derligt antal röstningsområden.                                       6 §.
1720:     Kommun med mindre invånarantal än              Vallängd för röstningsområde uppgöres
1721:  ovan sagts, mä ock, där kommunalnämnd, av dess valnämnd.
1722:  magistrat eller köpingsstyrelse prövar såc        Är stad eller köping, som utgör skild
1723:  dant nödigt, irndelas i röstningsområden.      kommun      inrdelad i röst:ningsområden, upp-
1724:     Vallokal upplåtes r varje röstningsom- göres vallängd för varje område av magi-
1725:  råde arv kommunen.                             straten eller köpingsstyrelsen.
1726:   32                                1,4. -   Edustajanvaa.lit.
1727: 
1728:                        7 §.                        ledning av kyrkoböck.er, medlemsförtecknin-
1729:     Såsom underlag för vaJfångdens uppgö-          gar och civilregister läm.na: va.Jnä.mnde.n er.
1730: rande skall vederibörande man1:.a.lsskriva.re      forderliga upplysnå.ngar.
1731: inom januari månad det år, under vilket
1732: tiden av tre år friån senaste riksdagsmanna~                              9 §.
1733: val tiliä'lldagår, tillställ:a: vaJnämnden en         V a1längd ska1l från den 1 till och med
1734: efter by och hemmaniSllummer eller, i stad,        den 115 mars vara å lämpligt ställe inom
1735: efter stadsdelar och kvallter samt, i köping,      röstningsomrädet uoo:er ibeihörig tillsyn
1736: i ordningsföljd enligt mantalslängden upp-         frlliiillagd för gmnskning, varom bör till-
1737: ställd förteckning öven alla enligt före-          känna'givas i den ordning, som för kom-
1738: gäende års mantalslängd in9m röstningsom-          munala. kungörelser är stadgad.
1739: rådet ibosart:.taJ personer, vilka vid först-         Förmem11r någon, att han dbehörigen ute~
1740: nämndru års ingång uppn!ått tjugufyra års          slutits från eller arunan obehörigen. uppta-
1741: ålder.                                             gi ts i vallängden, och vill han begära rät-
1742:     Förutom den:na förteckning uppgöre :man-       telse, inlämne skri:ftligen avfatt'alt ändrings-
1743: talmkrivaren tre tilläggsförteckningar,. en        yrka.rnde till valnämnden den 16 mars före
1744: för det första, e111 för det andra och -en för     kloekan t'Olv på dagen eller därförinnan. till
1745: det tredje av de nästföljande tre åren, vilka      nämndens ordförande.
1746: enva.r i enahamda ord:ning upptaga de                 Har vallängd av någon orsak icke varit
1747: inom röstn.ingsomrädet bosatta personer,           framlagd under den i 1 momen'OO:t sagda tid,
1748: som under året närmast före det, för vil-          anmäle va.Lnämnden härom hos justitiemi-
1749: ket förteckni:ngen är uppgjord, fyllt .tjugu-      ni~'teriet, med uprpgift tillika om orsaken,
1750: fyra lår.                                          varför vallängden icke framlagts. Justitie-
1751:     Förtookningarna utskrivas å blanketter,        ministeri<et utsätrtler d'å ny tid för valläng-
1752: vilka tillha;ndahlållias man'tailsskrivarEm ge.-   dens framläggande och övriga härav för-
1753: nom sta:tsrådets åtgärd.                           anledda ändrade terminer.
1754:     Är omständighet vet~rlig, som utesluter
1755: någon i säda:n förteckning upptR~gen perrson                             10 ~-
1756:  :från valrätt, skaH därom antooknas vid              De inkomna handlinga.rna föredragas i
1757:  hana naiffi11 i längden.                          valnämnden delli 16 mars efter kloekan tolv.
1758:                                                       Innehåller handling yr:IDande, a.trt någon i
1759:                        8 ~.                        vallängden upptagen skall från längden av-
1760:    &1 sruart den i 7 § omnämnda; förteckning       föras, utfärde nämnden s.amma dag tillkän-
1761: inkommit, SlkaU vamämnden sorgfälligt              nagivan:de härom till den.ne, med .anviS'Iling
1762: granska förteckningen, däri införa så-             att han 'äger å angivet ställe taga del av
1763: da.na va:~berättigade personer, som tilläven-      handlingen och seruasrt dm 1 april före kloe-
1764: tyrs iblivi<t utelämruade, så ock fråin förteck-   kan tolv ti'll nämnrlen inigivru skri!ftlig för-
1765: ningen utesluta enva;r, som icke tillkommer        klaring.
1766: valrätt. Förtieclmingen' förses härå med              Såd:a:nt tillkännagivrunde inJämnas under
1767: påskrift, a tt den utgör röstn.ingsområdets        omsla.g, varå emrottagarons n:rumn och bo-
1768: vallängd, och underskrives av nämndens             ningoort äro tooknade, å närmaste postan-
1769: medlemma:r.                                        st.alt; dock är nämndell' obetaget rutt lMa
1770:    Vid gransknin•geq:t bör kron:olänsmatn eller    på annat sätt tillställa honom detsrumma.
1771: sta<dsfiskal närvara, varjämte vederbörande        Är hams boningsort icke känd, anslås till~
1772: prästerskap, församlingsföreståndare och           kärun.agivandet, på sätt i lagen om offentliga
1773: förare arv civilregister äro pliktiga; att med     kungörelser säges.
1774:                                         1,4. -     von Born.                                   33
1775: 
1776:    Blanketter till dylikru tillkärunagivande'l1      ningsdomstoleru; men i motsatt :faU under-
1777: tillhanda'hållas valnäm.ndernw geoom stats-          rätte laiJJdshövdingen va:lnäm.nden, a;tt utslar
1778: .rådets åtgärd.                                      get vun'l1it laga kraft .
1779:                                                        Högsta förva1taringsdomstolen låte genom
1780:                      11 §.                           landshövdingen tillstäl1a valn'ämnden sitt
1781:    Sadan föredragni!Illg arv de inlromnw hand-       utslag i saken.
1782: Iingarna och, i händelse tnlkärunagivarnde                                 14 §.
1783:  enJ.igt 10 § 2 mom. utfärda.ts, av de tilläven-        Ha.r ej yrkande om äindring i vallängden
1784:  tyrs ingivna förklaringa.rna slutförts, in-         inom föreskriven tid ingivits till valnämn-
1785: sändas ha.n.dlingar:rua, jämte vaJnämndens å         den, teckne deruna å längden i:ntygan, att
1786: .dem tedmade yttra.n.de, till landshövdingen         densamma äger laga kra.ft.
1787: i länet., vilken1 ha.r att utan dröjsmål med-           Har ändri:ngsyrkande fraiiTIStällts, skall
1788: ~ela utslag i anledni.ng a.v de gjorda. yr-
1789:                                                      nämnden, sooan yrkandet a'Vgjorts genom
1790:  kandena.                                            utslag, som vrmnit laga kraft, i valläingden
1791:    Förkla.ring i anled:niing aN yrka.nde, som        införa däri tilläven:tyrs påkallade ändringa.r
1792:  i 10 § 2 mom.. nämn:ts, m:å dock ingivas            och tillika vid va.rje ändring angivBI uts1a-
1793:  även till landshövdingen, så länge ärendet          get, på grund vara'V den vidtagits, va:refter
1794: :ännu icke &V honom a.vgjorts.                       län.gden förses med intyga.n., att den, så-
1795:                                                      lunda ändrad, äger laga. kra.ft.
1796:                        12 §.                            V allängd, som äger laga; kra.ft, lände vid
1797:     Landshövdingens utsht>g i fråga rörande          va.let orullbad .till efterrätitelse.
1798:  vallängd tillsändes valnälmnden, som lå.ter
1799: kungöra: utsl'aget och tili landshövdingen                                15 §.
1800:  l.nsänder bevis om dagen, då sådarnt skett.            Böra på grurud av repUJblikens presideruts
1801:     Om utslaget bör nämnden underrätta               förordnande nya val förrättas, innan va.l-
1802: .dem, viLka utsla:get gå;tt emot, genom till-        längd ånyo i ovan stadgad ordning upp-
1803:  känna.giv&nde, som under omslag med emot-           rätta.ts, skall den senaste va.llängden jämte
1804: tagarens na.mn och ooniingsort inlämna.s till        i 7 § om:nämnda. tilläggsförtec.kningar tjäna
1805:  postbefordran.                                      s.åsom vallängd.
1806:     Utslaget skall under sju da:ga:r från kun-
1807:  göra.n.det ligga till påseenue i s:t:ad hos ma-                          16 §.
1808:  gistralten, i köping,, som utgör skild kom-            ]'öre nyvalen :bör vallängden undergå så-
1809:  mun, å dess styrelses äm!betslokal och på           dan granskning, som i 8 ~ sagts, sa.mt ome-
1810:  hmdet hos valnämmdens ordförande.                   delbart därefter under tio daga.r vara under
1811:                                                      behörig tillsyn ilJJOIIll röstningsomräiiet
1812:                        13 §.                         framlagd, varom bör kungöra.s.
1813:     Vill någoru söka ändring i landshövdin-             Y rkande om rättelse i vaHängden sk&U
1814:  gens utslag, göre det genom besvär, vilka           inom samma tid hos nämnden skriftligen
1815: :ställas till högsta förvwltningsdomstolen och       fra.mställas. A vser yrkandet att någon bör
1816: l.~Tgivas tiU landshövdingen senast före kloe-       från längden uteslutas, delgive nämnden
1817:  kan tolv å fjortonde dag'leru efter det utsla-      honom skriften i den i 10 § omförmälda
1818:  get kungjordes.                                     ordning med uppmaning att in'Om sju dagar
1819:     Hava besvär inkommit, insände lands-             efter utgången av den i 1 momentet nämnda.
1820:  hövdingen dem, jäimte avskrift aN utsla.get         tåd avgiva skriftlig förklaring.
1821: '<>Ch handlingarna i ärendet, gena.st efter             Därefter förfa•res i ärendet på sätt i 11 §.
1822:  nämnda tids utgång tiU högsta förva:1t-             är sta.dgat; och ibör la.n.dshövdingen skynd-
1823: 
1824:                                                                                                  5
1825:   34                                  1,4. -   Edustajanvaa:lit.
1826: 
1827: samt u.nd:erställa sitt i sa.ken meddelade u.t-      föreningen; och gälle om envar av dem vad
1828: slag högsta förvaltningsdomstolens pröv-             nedan om ombudsman säges.
1829: ning.                                                   Ansökningen skall åtföljas såväl av den_
1830:                      17i §.                          skrift, varigenom valmansföreningen bil-
1831:    Året efter det, "\"aru.nrder de i 115 §           dats, som av särskilt utskrift a.v dess ka.n~
1832: n-ämnda val försiggått, skall ny fu.llständig        didadista.. I ansökningen skall ombuds-
1833: vallängd med tilläggsförteckningar för två           mannen försäkra, a:tt de personer, vilkas
1834: år u.ppgöras i de.n ordning, som i detta ka~         namrr ingå sjisom uooe:rskrifter å sagda
1835: pitel stadgats.                                      skrift, egenhändigt u.nderrecknat d:ensamma
1836:                                                      och äro va.l;berättigade, så ock att de före-
1837:                     3 K.&P.                          slagna: äro villiga a,tt mottaga riksdagsman-
1838:           Om valsammanslutningar.                    nau.ppdmg.
1839:                                                         Å ansökningen skall finnas tecknat be-
1840:                      18 §.                           vis av notarius publicus, kronofogde, läns-
1841:    Hava vrulmän i en valkrets till ett anta~         man eller kommu.nalnämnds ordförande,
1842: av minst femtio genom en wv dem u.nder-              att ombudsmannen egemrhändigt underteck-
1843: tecknad skrift sammaTISlu.ti:t sig för visst         n'at an!Sökningen.
1844: riksdagsman'Il!aval samt i skriften nämnt               Har ombudsmannen u.ppsåtligen eller av
1845: den eller de personer, om vilkas väljalll:de         vårdslöshet iTIJtyga.t vad icke är sant, eller
1846: de enats, vare sädan. valmarrsförening be-           eljest i sysslan felat, stra.ffes såsom tjänste-
1847: rättigad att hos valkretse.ns centralnämnd           man för brott i tjänsten.
1848: anhålla, att föreningens kandidatlista of-
1849: fenrt1iggöres och införes i de valsedlar, vilka                           2:1 ·§.
1850: inom valkretsen skola vid riksdagsmanna-                Ansökningshandlinga.r, vilh i 20 § om-
1851: valet användas.                                      nämnrts, skola av ombudsmann€'11 själv eller
1852:                                                      genom !befullmäktigat ombud till valkret-
1853:                       19 §.                          sens centralnämnd ingivas senast å den
1854:   Skrift, varigenom valmansförening bil-             trettioåttonde dagen, före valdagen.
1855: das, skall dagteckoos oomt am.giva, före.nin"           Hava handlingarna inlämnats till pos~
1856: gens hemort och innehålla bemyndigande               hefordran så tidigt, att de senast å nyss-
1857: för minst en ruv förenri:n:g,ens medlemmar           n!ämnda dag bort till nämnden inkomma,.
1858: att vara dess ombu.dsman. Kandidatlistoo             val'e ock det gillt.
1859: bör tydligt u.pptaga namnen å de personer,
1860: högst tv'å till ~mtalet, vilka föreslås till riks-                        22 §.
1861: dagsmän, och deSSias yrke eller syssla och              Avlider n:ågon, som är å valmansföre-
1862: boruingsort, samt får för de i 22 och 23 §§          nings kandida:tlista upptagen, eller befinne&
1863: nämnda fall u.pptaga en su.ppleant.                  han ieke mera va;~ba:r, bör ombudsmannen
1864:   Skriften får ock arngivru det aJlmänsträ-          utstrylm hans namn. från listan.
1865: vande, vi:lket föreningen anser böra för-               Upptager kandidatlistan jämväl supp-
1866: verkligas.                                           leant, införe ombudsmannen honom såsom
1867:                        20 §.                         kandida.t.
1868:   Anhållan om of:fentliggörande av val~                                   23 §.
1869: mamsförenings kandidatlista göres å före-               Vill valmansförening i a:nledning därav,
1870: ningens vägn.ar skriftligen av omlbu.dsmam.-         att någon av föreningetn upp.ställd kandi-
1871: nen. Äro två eller flere ombudsmän ut-               dat jämväl förekommer å annan valmans-
1872: sedde, äga' de blott tillsammans företräda           för€1llings kandidatlisrt:a, u.tstryka. denne&
1873:                                       I,4. -   von Born.                                 35
1874: 
1875: na.nm från sin lista eller ersätta. det med        Såldan förklaring skaill. vara dagtecknad
1876: annan föreningens kandidat eller suppleant,      samt undemkriven av föreningens ombuqs-
1877: stånde det förenirrgen fritt.,                   man ävensom ombudsmannens namnunder-
1878:    Innehåller ej den skrift, varigeno.m före--   skrift så besannad, som i 20 § 3 mom. säges.
1879: ningen bi1dats, uttryckligt bemyndigande
1880: för ombudsmannen atrt besluta sådan åtgärd,
1881: kan den: vidtagas endast på grund a'V dag-                          '217 §.
1882: teckn·ad skriitlig förklaring, vilken under-       Valmarnsförening, som redan tillhör ett
1883: skrivits a!V m.inst halva anrtalet av dem, som   valförbund, kan icke ingå i annat valför-
1884: undertecknat förstnämnda skrift.                 blmd.
1885: 
1886:                     24 §.                                            28 §.
1887:   Anmälan om ändring av valmansföre-               Sedan valför:bund emellan valmansföre-
1888:                                                  nint~ar anmälts, kan i de kandidatlistor,
1889: nings ka~ndida<tlista skall skriftligen göras
1890: av om:budsmannen hos valkretsens central~        vilka förkla·ringen om för1bundets bildande
1891: nämnd senast · å den tjugusjunde dagen           upptager, endast sådan ändring vidtagas
1892: före valdagen och vara så besanrrad, som i       som i 22 § är nämnd.
1893: 20 § 3 mom. sagts.
1894:    Är ej ombudsmannen själv bffiogad att                              29 §.
1895: vidtagm, ändringen, ska:ll anmälan åtföljas         Valförbund, så ock valmansförening, som
1896: aN sådan förklaring, som i 23 § 2 mom.           icke tillhör något valfö:ribund, äge rätt rutt
1897: nämnt.s, ooh innehålla: om/budsmannens för-      med valfö:t1bund och valmansföreningar i
1898: säkran att underskrifterna tillkommit ge-        andril! valkretsar sammansluta sig tili sam-
1899: nom egenhändig namnteckning.                     ma:nsatt valförbund.
1900:                                                     Skriftlig förklaring om bildande av så-
1901:                     25 §.
1902:                                                  dant sammansatt valförbund bör av varje
1903:   Vilja två eller flere valmansföreningar        valförbund och valmansförening, som däri
1904: med varandra samverka för vrulet, äge rätt       önskar inträda, avlämnas tili centralnämn-
1905: att sammansluta sig tili ett valförbund.         den för Nylands läns vrulkrets senast å den
1906:   Sådan sammanslutning sker genom för•           adertonde dagen före valdagen. I förkla-
1907: klaring av envar förening om bildande av         ringen som .bör V'ara· dagtecknad och av
1908: valförbund samt anmälan därom hos val'-          förbundets eller föreningens ombudsman
1909: kretsens centralnämnd senm1t å den tjugu-        underskriven, skola de förbund och förenin-
1910: sjunde dagen före valdagen.                      gar vara angivna,, vilka ärna ingå samman-
1911:    Ej må sammanla.gda a:rutaJet av ett val-      satt valförbund,. och lbör ombudsmannens
1912: förbunds kandidater med mera än en tred-         n:amnteckning vara så >besannad som i 20 §
1913: jedel ÖV'erstiga det anial riksdagsmän, som      3 mom. säges. Däri bör jämväl angivas
1914: enligt 1 § 3 mom. tilldelats valkretsen.         den person, som bemyndigas att vara det
1915:                                                   sammansa.tta: valförbundets omJbudsman,
1916:                   26 §.                          samt suppleant för honom.
1917:   Förklaring, som i 25 § nämnts, skall ske
1918: skriftligen samt upptaga samtliga de val-
1919: mansföreningar, med vilka fönbundet ingås,                            30 §.
1920: ävensom ntamnet på den pe.rson, som be-            Valförbund och valmansförening, som re-
1921: myndigas a:tt vara valfö11bundets ombud&         dan tillhör sammansart:.t valförbund, må icke
1922: man, samt suppleant för honom.                   ansluta sig tili sådalllt för~bund.
1923:   36                              1,4. -   Edustajanvaalit.
1924: 
1925:                   4 KAP.                        sedda ka.ndidatlistor, envar med sin över-
1926: Om centralnä1nnds förberedande åtgärder         skrift, skyndsamt varda tillsammans genom
1927:                för valet.                       tryck såluntda mångfaldigade, .att de ingå
1928:                                                 å samma sida av ett blad, i ordningsföljd
1929:                     31 ~.                       efter envars ordningsnummer ooh avskilda
1930:    Centra1nämnd sammant.räder första gån-       :från varandra genom tydEga 1injer.
1931:  gen på ordförandens kaUelse senast femtio         Har i fall, som i 32 §. 2 mom. sagts, val-
1932: dagar före riksdagsmannavalet för att an-       mansförening inom sju dagar inlämnat ny,
1933: taga sekreterare samt bestämma; tid och         i anmärkt avseende rättad, men för övrigt
1934:  ställe för handlingamas emottagande även•       oförändrad ansökan, ska:ll denna föredragas
1935: som därefter å d€1n trettiosjunde, tjugu-       och granskas ·å den tjugunionde dagen före
1936: nionde ooh .tjugusjätte samt i fall av behov    riksdagsmannav·alet. Vid samma tillfälle
1937: å den tjugutredje dagen före samt senrust å     upptages ock till prövning ansökan, som
1938: andra dagen efter riksdatgsmannavalet kloe-     utan SÖIDandenes vållarnde sentida inkommit.
1939: kan tio före middagen och •fö1•blir varje       F:innes ansökningen då behörig, va·rde lkan-
1940: gång samlad, så länge ärendenas ha;ndlägg-      didatlistan särskilt mångfaldiga:d såsom
1941: ni·ng det fordrar.                              ovan stadgruts.
1942:    Dessutom sammanträder centralnämnden                             35 §.
1943: i Nylands läns va~krets å den sext.onde samt       Så snart det i 34 § föreskrivna mångfrul-
1944: i fall a1v behov å den fjortonde dag.en. före   digande s<kett, skall den tryckta samman-
1945: riksdagsmannarvalet.                            ställningen av tkandidartlistorna samt i det
1946:                                                 :fall, som omförmälts i 34 § 2 mom., den
1947:                    32 §.                        särski1da kandidatlistan tillsändas såväl alla
1948:  Å den trettiosjunde dagen före riksdags-       va1mansföreningar som kommunalnämnder,
1949: manna'Valet föredragas och granskas de an-      mag1istrater, ordningsrätter ooh köpings-
1950: sökningar, som från vaJlmansföreningwr in-      styrelser inom Ya1lkr~tsen ävensom i övrigt
1951: kommit.                                         göras tillgämglig för a1lmänheten.
1952:    Finnes ansöksan icke vara behörigen gjord
1953: eller valmansförening icke hava lagligen                            36 §.
1954: bildats, skall underrätrelse meddelas de.._~       Vid det sammanträde, som vidtager å den
1955: ombudsman att ansök11ingen i~ke bi,fa1lits,     tjugusjätte dagen före valet, fö:vedragas och
1956: samt skälen för avslaget tillika arngivas.      grauskas irikomna anmälningar om ändring
1957:                                                 av redan offentliggjord kandidatli&.'ta eller
1958:                     33 §.                       om valförbund.
1959:    De ansökningar, vilka; behörigen gjorts         Kan an:mälan om valförbund icike god-
1960: för lagligen bildade valmansföreningar, för-    kännas, förfares såsom i 32 § 2 mom. sagts;
1961: ses med ordningsnummer i fort.löpande följd.    och äg·e ombudsma.n rätt att senast å den
1962:    Ansö~ningens ordningsnummer teclmas          tjugufjärde da.gem. före valet göra nödiga
1963: jämväl överst å den ansökningen ätföljande      rättelser.
1964: utskriften av k,andidwtlistan, varjämte när-       Härefter skaH, med ledning av godkända
1965: mast under ordlllingsnummern införes före-      anmälllinga:r, den rt;ryckta sa.mmanställnin-
1966: ningens aUmänsträvamde.                         gen behörigen rättas och alla till samma
1967:                                                 valfö11bund hörande kllllldidatlistor däri så
1968:                    34 §.                        sammanföras under g.emensam överskrift
1969:   Centralnämnden vidtage härå genast åt-        och avskilda från övriga listor, att föl'lbun-
1970: gärd att samtliga med ordningsnummer för-       det och de. bndidatlistor, vilka detta om-
1971:                                                                                             \
1972: 
1973: 
1974:                                         1,4. -   von Bom.                                   37
1975: 
1976: :fattar, omed~1bart tydligen framstå. Den             Kan fönklaringen icke godkännas, förfa-
1977: sålunda tillkomna sarrnmanställni•ngen av de       res såsom i 32 § 2 mom. sagts ; och äge det
1978: slutliga kandidat1istorna varde genast ge-         samm~nsa.tta valförbundets ombudsman rätt
1979: nom tryck mångfald:igad och tillställd v~l        a:tt senast å den femton.de dagen före valC!t
1980: förbundens ombudsmän ooh centraJ.nämn-             göra nödiga rättelser.
1981: derna i de övriga valkretsarna. Samman-               Den i 1 mom. omnämnda kungörelsen
1982: ställningen skall anslås i varje central-          skall.trydkas och omedelbart til1stä1las samt-
1983: nämnds kansli.                                     liga sammansatta v.alförbunds ombudSIID.än
1984:                                                    ävensom valkretsarnas centralnämnder.
1985:                      37 §.
1986:    Centralnämnden JMe härå sikyndsamt
1987: trycka v~lsedlrur för hela vwlkret.sen ooh till-                     5 KAP.
1988: sän:de vrulnämnden i varje röstningoområde                            Om val.
1989: sådana ti1l erforderligt antall under omslag,
1990: förseglat med valkretsens sigill och försett                            40 §.
1991: med påteclming om valsedlarnas antal.                 Den 1 juli det år, under vilket tiden av
1992:    Varje valwdel skaill å linre sidan såväl        tre år från närmast föregående riksdags-
1993: hava et1t tomrum, a;vsett att av valman ifyl-      mannavml tilländag1år, vidtager v~lförrätt
1994: las, som ock upptaga samtliga av centra.l-         ning Ii va.rje röstningoområde kloekan nio
1995: nämnden offentliggjorda kandidatlistor i           om morgonen samt fortgår till kloekan åtta
1996: noggrann överensstämmelse· med de i 34             på aftonen och följande dag lika.ledes från
1997: och 36 §;§ mecldelade förookrifter, dock så-       kloekan nio till iklockan åtJta, vardera dagen
1998: lunda att suppleant icke vidare må i kandi-        med mella.ntid ruv högst två timmar enligt
1999: datlista rungiva.s.                                valnämndens fbestämmande.
2000:    V alsedlarna böra vara. så inrätt~de att           Har repulblikens president förordnat om
2001: tydligt framgår, huru de böra hopvikas och         nya vai, vidtager valförrättnin.gen å första
2002: tillslutas, och få icke upptaga annat än vad       dagen i den kalendei'IIllånad, som begynner
2003: ovan stadgats.                                     näst e:fiter sextio dagar fr-ln det förordnan-
2004:                                                    det kungjordes, sa:mt fortgår oodan såsom
2005:                     38 §.                          i 1 momentet sagts.
2006:   Jämte v.alsedlar til1handafuålles valnämn-
2007: derna tillräckligt antrul a.!V de slutliga kan-                       41 §.
2008: didatlistornas samman.ställilling samt val-          Å   valnämnden ankoDl.IIler att vidtaga
2009: stämpel med til1behör, varutom sagda sam-          alla för förrättningen erforderliga anord-
2010: manställning sprides såsom i 35 § sagts.           ningar.
2011:    Valstämpel skall vara lika för alla rö.st~        Särskilt skola sådana åtgärder vara vid-
2012: ningsområden inom vaJkretsen.                      tagna, att icke någon må utfå valsedel, in-
2013:                                                    nan han befunnits valberättigad, så oek att
2014:                      39 ~-                         valman har tillfälle att, under ,.ullt beva-
2015:   Vid det sammanträde av centralnämnden            rande av valhemligheten, i sin. valsedel ut-
2016: för Ny.lands läns valkrets, som vidtager å         märka huru han rö.star, oeh att nödiga till-
2017: den sextonde dagen före valet, föredragas          behör härför finnas att tillgå.
2018: och granskas de i 29 § 2 mom. näimnda för-            Nämnden förrunstalte oek, att tillräckligt
2019: klaringarna sallllt utfärdas lmngörelse där-       rymlig plats invid valrummet finnes anvi-
2020: om, vilka valförbund och vrulmansförenin-          sad för de valmän, vilka avvakta sin tur
2021: gar som :i.ngått sammansatt valförbund.            att inkomma i detsamma, oeh att denna
2022:   38                               1,4. -   Edustajanvaalit.
2023: 
2024: plats vid det klockslag, då valförrättningen                         47 §.
2025: om aftonen skall avibrytas eller avslutas,         Vid valet äge varje valman rätt att av-
2026: varder avstängd. Sker uppehåll under da-         giva sin röst antingen för en kandidatlista,
2027: gen, beror av valniimnden huruvida platsen       upptagen på valsedeln i den valkrets, där
2028: skall avstängas.                                 han är antecknad såsom valberättigad, eller
2029:   Statsrådet låter på statsverkets bekost-       ock för en enskild person, och bör han där-
2030: nad anskaffa valurna för varje röstnings-        vid förfara såsom i 48 § säges.
2031: område.
2032:                      42 §.                                           48 §.
2033:    Inom eller invid vallokal mä ej tal hållas,      Vill valman avgiva sin röst för viss val-
2034: ej heller tryckta eller skrivna upprop an-       mansförenings i valsedeln upptagna kandi-
2035: slås eller till de väljande utdelas, ej heller   datlista, skall han utmärka denna lista med
2036: penninginsamlingar föranstaltas.                 ett rött streck. Vill han ändra namnens
2037:                                                  ordningsföljd i kandidatlistan, anvise, ge-
2038:                   43 §.                          nom utsättande av siffra framför namnet,
2039:   Å  valnämndens vårdnad ligge, att den          det ordningsrum han önskar tilldela kan-
2040: av centralnämnden offentliggjorda sam-           didaten. Är ordningssiffra icke utsatt fram-
2041: manställningen av slutliga kandidatlistor        för båda namnen, anses det onumrerade
2042: samt de i 39 § nämnda kungörelserna varda        namnet hava erhållit det andra ordnings-
2043: anslagna och även i övrigt finnas att tillgå     rummet.
2044: såväl i själva valrummet som i angrän-              Godkänner valmannen icke någon av de
2045: sande rum oeh förrum.                            i valsedeln ingående kandidlttlistorna, skall
2046:                                                  han i det tomrum, som valsedeln för sådant
2047:                    44 §.                         ändamål innehåller, skriva den persons
2048:   Vid riksdagsmannaval skall närvara sär-        namn, på viiken han röstar, samt tillika
2049: skild av valnämnden antagen person, viiken       angiva dennas yrke eller syssla och bo-
2050: bör på anhållan av valman biträda denne          ningsort.
2051: vid införande av erforderliga beteckningar          Härå uppvise valman valsedeln hopviken
2052: i valsedel.                                      och tillsluten hos valnämnden till avstämp-
2053:   Biträdet skall samvetsgrant fullgöra val-      ling och insätte, sedan sådant skett, sedeln
2054: mans anvisning ävensom hemlighålla vad           i valurnan.
2055: han vid valförrättningen erfar. Bryter han                            49 §.
2056: häremot, straffes såsom tjänsteman för              Valman är tillåtet att utöva sin rösträtt
2057: brott i tjänsten.                                i annat röstningsområde än det, i vars val-
2058:                                                  längd han är upptagen, såframt han ingi-
2059:                     45 ~.                        ver för sådant ändamål utfärdat utdrag ur
2060:    Vid valförrättningen skall nämndens ord-      sagda vallängd.
2061: :förande omedelbart innan röstningen börjar         Hör valmannen tili annan valkrets, äge
2062: visa de iiärvarande att valurnan är tom          rätt att avgiva sin röst för viss tili denna
2063: samt sedan öppna det omslag, vari de             hörande valmansförenings kandidatlista ge-
2064: niimnden tillsända valsedlarna äro insatta.      nom att skriva dess kandidaters namn i
2065:                                                  sin sedel.
2066:                   46 §.                             Då valrätt sålunda utövas av valman
2067:   Valman, som vill utöva sin valrätt, an-        :från annan valkrets, skall valkretsens namn
2068: mäle sig hos valnämnden för uttagande av         vara anbragt å yttre sidan av hans valse-
2069: valsedel.                                        del, innan denna insättes i valurnan.
2070:                                       1,4. -    von Born.                                    39
2071: 
2072:                     50 ~.                         nas räkning och insättande i omslag föl-
2073:   Sedan valman inlagt valsedeln i urnan,          jande dag.
2074: utmärkes i vallängden att han utövat sin
2075: valrätt.                                                                54§.
2076:    Då valman, i det avseende 49 § innehål-          Vid valförrättningen föres av en medlem
2077: ler, utfår utdrag ur vallängd, skall ook där-     i valnämnden protokoll, vari upptages da-
2078: om göras anteekning i längden.                    gen för förrättningen, de närvarande med-
2079:                                                   lemmarna av nä'mnden, klockslagen, då för-
2080:                     51 §.                         rättningen vidtog, uppehåll däri skedde och
2081:   Då uppehåll i valförrättningen göres,           röstningen förklarades avslutad, de perso-
2082: skall valurnan förseglas med minst tre när-       ner, vilka på grund av utdrag ur annat
2083: varandes sigill och sättas i siikert förvar.      röstningsområdes vallängd deltagit i röst-
2084: När förrättningen därefter fortsättes, bör        ningen och vilka av dessa höra till annan
2085: nämnden, innan förseglingen borttages, för-       valkrets, antalet av avgivna valsedlar och
2086: vissa sig om att sigillen äro oibrutna.           av personer, som utövat valrätt, samt tiden
2087:    Innan uppehåll i förrättningen sker eller      då de i 5,2 § nämnda omslag förseglats, var-
2088: röstningen förklaras avslutad, skola alla         utom de därvid begagnade sigillen avtryc-
2089: före det i sådant avseende bestämda klock-        kas i protokollet.
2090: slaget tillstädeskomne valmän äga rätt att          Förrättningen avslutas med protokollets
2091: rösta.                                            uppläsande och anteckning därå av nämn-
2092:                      52 §.                        dens ordförande att protokollet är riktigt,
2093:    Så snart röstningen avslutats, uttagas de      varefter protokollet insättes i omslag med
2094: .avgivna valsedlarna ur urnan och räknas          påskrift, stäl1d till valkretsens central-
2095: ,oöppnade. Likaledes räknas antalet av de         nämnd.
2096:  personer, vilka enligt anteckningarna i val-        Tryekta 1blalliketter tiH protokoll tillhanda-
2097:  längden och protokollet utövat valrätt.          hållas valnämnden genom statsrådets åt-
2098:    Samtliga avgivna valsedlar inläggas här-       gärd.
2099: efter i hållfast omslag, varå minst tre av                             55§.
2100:  valnämndens medlemmar så anbringa sina             Ordföranden och en medlem i valnämn-
2101: sigill, att omslaget är omsorgsfullt förseg-      den skola, såsnart ske kan, personligen till
2102:  Jat.                                             närmaste postanstalt inlämna de i 52 §
2103:     Å omslaget tecknas sedan till valkretsens     nämnda valsedlar sa:mt valprotokollet, var-
2104: eentralnämnd ställd påskrift samt uppgift         dera under sitt omslag.
2105:  om omslagets innehåll.
2106:     Förekomma valsedlar, å vilka annan val-                           56 §.
2107:  krets' namn är antecknat, skola dock dessa          I Lappmarkens valkrets skall varje val-
2108:  genast vid räkningen avskiljas från de öv-       man vid riksdagsmannaval rösta endast på
2109:  riga och sedan på enahanda sätt insättas i       en person till riksdagsman och en person
2110: -omslag med påskrift, ställd till central-        till suppleant för denne, och äger han där-
2111:  nänmden i sagda valkrets.                        vid använda sådan valsedel han själv
2112:                                                   önskar, dock så, a:tt vid val lllV riksdags-
2113:                       53 §.                       man och av suppleant skall användas sär-
2114:     Kan ej riikning av avgivna valsedlar ge-      skild valsedel och särskild valuma.
2115:  nast ske, förty att tiden är långt framskri-        För övrigt gäller om riksdagsmannaval
2116: <Ien, :förfares med valurnan så som i 51 §        i Lappmarkens valkrets i tillämpliga delar
2117: :sag1:8, och verkställes de avgivna valsedlar-    vad i denna lag stadgas.
2118:   40                                1,4. -   Edustajanvaalit.
2119: 
2120:                    6 KAP.                                               60 §.
2121:     Om grunderna för röstberäkningen.                Kandidaterna inom samma röstgrupJ)'
2122:                                                    hava företräde framför varandra efter stor-
2123:                    57 §.                           leken av de rösttal, vilka de var inom grup-
2124:   Den, pä vilken valman i främsta rummet           pen enligt 57 § erhållit, och anses vara i
2125: röstat, tillkommer en röst och den andra i         den härigenom angivna ordningen av grup-
2126: ordningen en halv röst.                            pens samtliga valmän uppställda.
2127:   Sammanlagda beloppet av de röster, en-             Varje kandidat inom röstgruppen erhål-
2128: var kandidat sälunda erhällit, utgör hans          ler förty, för bestämmande av företrädet
2129:                                                    mellan honom och övriga gruppers kandi-
2130: rösttal.
2131:                                                    dater, ett jämförelsetal, vilket för den
2132:                       58 §.                        främste i röstgruppen är lika med gruppens·
2133:    Är nägondera av dem, pä vilka valman            sammanlagda valsedelantal och för den
2134: röstat, icke valbar eller icke med tydlighet       andra hälften därav.
2135: betecknad, gälle likväl valmannens röst för                            61 §.
2136: den andra.                                            Höra två eller flere röstgrupper till ett
2137:    Har valman ä sin valsedel utmärkt flere         valförbund, bilda de en sammansatt röst-
2138: än en kandidatlista,                               grupp, i viiken deras kandidater tillkom-
2139:    eller i den av honom utmärkta kandidat-         mer företräde framför varandra efter stor-
2140: listan vidtagit sädan ändring av namnens           leken av de jämförelsetal envar av dem en-
2141: ordningsföljd, att dess syftemäl är otydligt,      ligt 60 § 2 mom. erhållit. Är någon kan-
2142:    eller i valsedeln vidtagit annan ändring        didat gemensam för två eller flere av de
2143: eller infört annat tillägg än beträffande          enkla röstgrupperna, bestämmes hans plats
2144: nam~ens ordningsföljd,                             i ordningsföljden av hans hopräknade jäm-
2145:    eller försett valsedeln med särskilt märke      förelsetal.
2146: eller sin namnteckning,                               I sålunda bestämd ordning skola alla de
2147:    eller använt annan än sädan valsedel, som       kandidater, för vilka röster inom den sam-
2148: hos valnämnden uttagits,                           mansatta röstgruppen avgivits, anses vara
2149:    eller befinnes valsedel icke vara av-           av gruppens samtliga valmän uppställda;:
2150: stämplad,                                          och tilldelas dem förty nya jämförelsetal,
2151:    vare sädan valsedel ogiltig.                    så att den första av kandidaterna till jäm-
2152:    Har valman i valsedeln skrivit flere än         förelsetal erhåller den sammansatta röst-
2153: ett namn, anses han hava röstat endast pä          gruppens hela valsedelantal, den andra
2154: den person, vars n 1amn han sirrivit i frärrLsta   hälften därav, den tredje tredjedelen, den
2155: rummet, därest han icke i det i 49 § 2 mom.        fjärde fjärdedelen och sä vidare.
2156: nämnda fallet avgivit sin röst för nägon
2157: inom annan valkrets anmäld kandidatlista.                             62 ~
2158:                                                      Vid lika rösttal eller jämförelsetal avgör·
2159:                                                    lottning.
2160:                    59 §.
2161:   Valsedlar, vilka avgivits för saJlllllla val-                      7 KAP.
2162: mansförenings kandidatlista, gälla tillsam-        Om fastställande av vrilets utgång ock om
2163: mans såsom en röstgrupp.                                     fullmakts utfärdande.
2164:   Likasä gälle valsedlar, vilka avgivits för
2165: samma person jämlikt 48 § 2 mom., till-                              63 §.
2166: sammaru; såsom en röstgrupp.                         Så snart från röstningsområde dess vai-
2167:                                         1,4. -     von Born.                                  41
2168: 
2169: sed.lar till centralnämnden inkommit, skola          upplysningar, som centralnämnden för Ny-
2170: omslagen öppnas och valsedlarna räknas i             lands läns valkrets tilläventyrs finner vara
2171: närvaro av nämndens samtliga medlemmar.              erforderliga för uträkningarnas verk-
2172:    Därefter skola valsedlarna öppnas och             ställande.
2173: ordnas efter de enkla röstgrupper, vilka de-
2174: samma bilda, samt valsedlarna i varje                                    67 §.
2175: grupp och de i denna uppförda kandidater-              Så snart de i 66 § nämnda uppgifterna
2176: nas röster räknas.                                   från samtliga valkretsars centralnämnder
2177:    Valsedlar, vilka befinnas ogiltiga, läggas        inkommit till centralnämnden för Nylands
2178: åt sidan och insättas sedan i särskilt om-           läns valkrets, skall denna för fastställande
2179: slag, som förseglas.                                 av valresultatet förfara på sätt i 68-715 §~
2180:                                                      stadgas.
2181:                      64 §.                                               68 ~-
2182:    Sed:an valsedlarna från varje röstnings-             Från den serie jämförelsetal för varje
2183: område så räknats och ordnats samt de ge-            valkrets, som i 65 § punkt c nämnts, av-
2184: nom dem avgivna rösterna så sammanräk-               sk!i..ljas, hegyn~de från dess lbörjan, så
2185: nats, som i 63 § sagts, skola alla till samJIIUL     många jålmförelsetal, som vaLkretsen äger
2186: röstgrupp hörande valsedlar från de skilda           välja ri.ksdagsmän, och antecknas, ihuru
2187: röstningsområdena sammanföras samt inom              många avskilda jämförelsetal tillkomma
2188: varje röstgrupp de där uppfördas röster              varj,e samma.nsatt och varje fristående enkel
2189: hopräknas.                                           röstgrupp.
2190:                      65 §.                              För varje sammansatt valförbund uträk-
2191:   Härefter förfares på följande sätt:                nas, huru många jålmförelsetal för därtill
2192:   a) kandidaterna inom varje enkel röst-             hörnnde röstgrupper enligt 1 momentet
2193: grupp uppskrivas i ordning efter storleken           sammanlagt i hela landet blivit a,vskilda.
2194: av sina rösttal, varjämte dem på grund av
2195: 60 § 2 mom. tillkommande jämförelsetal                                    69 §.
2196: utsättas;                                               För varje sammansatt valförbund samt
2197:    b) kandidater inom sammansatt röst-               för varje fristlående valförbund oeh val-
2198: grupp uppskrivas i den genom 61 § 1 mom.             mansförening sammanräknas antalet valsed-
2199: bestämda ordning samt med de jämförelse-             lar i hela landet för de därtill hörande röst-
2200: tal, som uträknas efter 2 mom. i sagda pa-           grupperna, varvid såsom sammansatt val-
2201: ragraf ; samt                                        föl'lhund anses jämväl de i 5,9, § 2' mom.
2202:    c) samtliga i punkt b nämnda jämfö-               nämnda röstgrupper, som hav:a samma krurr-
2203: relsetal, så ock de i punkt a nämnda, vilka          didat.
2204: avse fristående enkel röstgrupps kandida-               Det sammanlagda antalet valsedlar för
2205: ter, ordnas efter storleken, begynnande med          varje i 1 mom. nämnd valsammanslutuing
2206: det högsta, och angives invid varje jäm-             divideras med ett, två, tre o. s. v., högst
2207: förelsetal den sammansatta eller fristående          med antalet kandidater i hela valsamman-
2208: enkla röstgrupp, vartill detsamma hör.               slutningen. Kvoterna ordnas efter storlek i
2209:                                                      en serie, begynnande med den största, och
2210:                  66 §.                               invid varje kvot antecknas, till viiken val-
2211:   De i 65 § näilll.nda uppgifterna skall             sammanslutnings kvoter den hänför sig.
2212: centralnämnd snarast möjligt insända till            Ordningsföljden för lika stora kvoter avgö-
2213: centralnämnden för Nylands läns valkrets.            res genom lottning. Från den sålunda er-
2214: Centralnämnd bör jämväl avgiva de övriga             hållna serien avskiljas de förstlll etthundra-
2215: 
2216:                                                                                                6
2217:   42                                 1,4. -   Edustajanvaalit.
2218: 
2219: nittionio kvoterna, odh uträknas därpå,             nas invid detsamma tili vilken valsamman-
2220: huru många. sålunda avskilda kvoter som             slutnings jämförelseta;l det hänför sig;
2221: tillkomma varj.e i 1 mom. nämnd valsam-                e) om ,antalet avskilda jämförelsetal efter
2222: manslutning.                                        den enligt punkt d ve11kstäUda överföringen
2223:                                                     överensstämmer med antalet avskilda kvoter
2224:                        70 §.                        för någon av de i punkterna a eller b av-
2225:     Om antalet kvoter, som enlig1t 69 § av-         sedda valsammanslutningarna, utstrykas ur
2226: skilts för något sammansatt e1ler något fri-        den i punkt c nämnda serien allw de diffe-
2227: stående valförbund eller någ.on fristående          renser, vid vilikas uträ'knande ifrågavarande
2228: valmansförening, icke överensst:ämmer med           valsammans1utnings jämförelsetal kommit
2229: .antalet jämförelsetal, som enligt 6~ § av-         ti1l användning;
2230: skilts för valsammanslutning.en, förfares på           f) härefter upptiB.ges den första a'v de i
2231: följande sätt:                                      nämnda .differensserie kvarstående differen-
2232:     a) å ena sidan tagas i hetraktande de           sema och fö.rfares därmed såsom i. punikterna
2233:  valsammanslutningar, för y,i]!m ant~B.let av-      d och e är sa;gt; detta; förfarande fortsättes
2234: skilda kvoter är mindre än antalet avskilda         intill dess differensserien blivit uttömd;
2235: jä:mförelsetal, och uppskrivas skilt för sig        samt
2236:  de jämförelsetal, som blivit avskilda från            g) för varje sammansatt röstgrupp och
2237: den enligt 65 § punkt c för dessa valsam-           varje frist:ående enkel röstgrupp antecknas
2238: ma;nslutninga>r i varje 'Va1krets bildade se-       efter ovan nämnd~ förfarande antalet av-
2239:  rien av jämförelsetal;                             skilda jäimförelsetal, som tillkomme.r grup-
2240:     b) å andra sidan tagas i hetraktande de         pen.
2241:  valswmmanslutningar, för vilka antalet av-                               71 §.
2242:  skilda /kvoter är större än antalet avskilda          V arje sammansatt röstgrupp ooh varje
2243:  jämföre.1setal, ooh uppskrivas skilt för sig       fristående e;nikel röstgrupp i varje valkrets
2244:  de jämförelsetal, som icke b1ivit avskilda         är berättigad att be.sätta så många riks-
2245:  från den enligt 65 § 1punkt c för dessa val-       dagsmanna,platser, som antalet enligt 68 §
2246:  sammanslutningar i varje valkrets ibildade         1 mom. och 70 § för g.ruppen avskilda jäm-
2247:  serien av jämförelsetrul;                          förelsetal utJvisar.
2248:     c) för varje valikrets uträknas differen-
2249:  serna mellan de i · punkt a och de i punkt b                             72 §.
2250:  nämnda, s"IDilt för sig uppskrivna jämförel-         F'ör varje röstgrup.p harva Wl riksdags-
2251:  setalen; dessa differenser ordnas i serie          män, intill det i 71 § föreskrivna antal, de
2252:   efter storleken, börjande med den minsta,         av dess kandida.ter b1ivit valda, som enligt
2253:  och vid varje differens antecknas såväl av         61 § 2 mom. eHer 60 § 2 mom. in.om röst-
2254:  vi1ken va.1krets' som a:v vilka två va·lsam-       gruppen erhållit de högsta jämförelsetalen,
2255:  manslutningars 'jämförelsetal densamma             dock sålunda, att, ,där för någon röstgrupp
2256:  blivit uträ:knad;                                  på grund av det i 70 § föreskrivna förfa-
2257:     d) ur den seri•e av ·jä;mförelseta'l, som       randet ruvski,ljts ett eller flere jämförelseta~
2258:  jämlikt ·65 § punkt c uträ:knats för den va1-      utöver vad för densamma tmligt 68 § 1 mom.
2259:  krets, 1till vi1ken den 1minsta av de i purrkt c   avski1ts, på förenämnt sätt utses endast så
2260:  av denna pamgra:f nämnda :differenserna            många riiksdagsmän, som för röstgruppen
2261:  hänför sig, utstrykes det större av de två         enligt 68 § 1 ~mom. a;vs~ilts jämförelsetal.
2262:   jämförelsetal, som kommit tili a:nvändning        De grwppen därutöver til1kommande riks-
2263:  vid uträknandet av differensen och i dess          da.gsmannaplatserna besättas med dem arv
2264:  ställe införes det mindre a:v dem oeh anteck-      dess ännu icke vailda ka.n.didater, vilka i de
2265:                                          1,4. -   von Born.                                      43
2266: 
2267: valsedlar, som avg,j_vits för det sammanswtta        samt tillställer meddelande därom central-
2268: vaHörbundet, vantill röstgruppen tilläve.n-          nämnderna i ·de övriga valkretsarna.
2269: tyrs ihör, samt i de uti 59 § 2 mom. nämnd.a
2270:  röstgrupperna sammanlagt e11hållit största                               76 §.
2271: :antalet rö.ster.                                       Därefter utfärdar centralnämnden i ve-
2272:                                                      derbörande valkrets fullma,kter för de från
2273:                       73 §.                          va1kretsen valda ri!ksdagsmänruen samt utser
2274:     Skulle vid .tillämpning aiV rbestämmelserna      supple.anter för dem 'På sätt i 77 § stadgas.
2275: i 7'2 § inträffa, atrt; någon kandidat bleve            Skulle någon bland dem, som förklarats
2276:  vaM från två el.ler flere röstgrupper inom          va1da, icke funnit.s upptagen på anmäld ooh
2277: .samma valkrets, a,nses h.an va1d från den           kungjord Tista, bör centra.lnäimnden för val-
2278:  röstgrupp, där ihan erhållit det största jäm-       kretsen dock innan fullmaikt för honom ut-
2279: förelootalet, odh utses för envar av de övrig·a      färdas, förfråga sig lhos hon.om, ihuruvida
2280: grurpperna till rilksda~gsman i hans ställe          han är villig att emotta~a riksdagsmann.a-
2281: <len av gruppens kandidarter, som erhållit           mandatet. Skulle han vägra eller icke inom
2282: <let högsta jämföre1seta.let efter dess redan        tw daga.r efter erhå1let me.ddelande ihos
2283:  va:lda kandidater.                                  centralnämnden anmäla sitt samtycke, be-
2284:     Har någon grupp icke erforderligt antal          sätJtes den lediga platsen rpå sätt i 74 § sä,ges.
2285: kandida:t.er för besättande av de densamma              Skulle den, som 1blivit vald till riksdags-
2286:  tillkommande riksdrugsmanna.pLatserna, be-          man från Lappmarkens valkrets, vägra att
2287: sättas sålurnda ledigblivna p'lmtser med dem         emottaga mandatet, träder i stället för den
2288: bl.and de övriga kandidaterna: inom vaLkret-         valda den, som enligt 56 § valts till supp-
2289:  sen, som erhållit de .högsta jämförelseta:len       leant. Undandrager sig den, som blivit
2290:  näst efter de va1da.                                vald till suppleant, mandatet eller har en och
2291:                                                      samma person erhållit de flesta rösterna för
2292:                         74 §.                        såväl riksdagsmanna- som suppleantman-
2293:     Har någon 'blivit va1d i två e1ler flere         datet, verkställes ofördröjligen nytt supp-
2294: Tal:kretsrur, är ihan till riiksdagsman utsedd       1eantval. Landshövdingen utsätte tiden för
2295: i den valkrets, där han ihar högsta jäm-             valet och kungöre därom.
2296: förelseta:let.
2297:     Ledigheten efter den sålunda avgångna                                77 ·§.
2298: fylles främst ur den sammansatta röstgrupp              För den händelse ledighet efter riks-
2299: flller den fristående ·enMa röstgrupp, i vii-        dagsman uppkommer, skall för varje riks-
2300:  ken den valda erhåLlit högsta jä;mförelse-          dagsman utses suppleant, som vid behov
2301:  talet, och inträder i hans ställe den, vilken       inträder i hans ställe. Suppleant, utom i
2302: ·där erhålli.t ihögst.a jämförelsetalet näst efter   Lappmarkens valkrets, varom stadgas i
2303: <ien eller de valda. Kan ledigheten ej på            5·6 §, utses med tillämpning av det i 74 §
2304: detta sätt fyllas, inträder den, vilken inom         stadgade förfaringssätt.
2305:  vaLkretsen hade högsta jäJmförelsetal bi.and           Blir suppleant riksdagsman eller avgår
2306: -dem, som tidigare icke förklarali:s valda.          han, skall vederbörande centralnämnd utse
2307:                                                      ny suppleant med iakttagande av de i 1
2308:                       7r5 §.                         momentet stadgade grunder. Blir supp-
2309:    Centrll!l:trämnden för Nylands läns varl-         leant för riksdagsman från Lappmarkens
2310: krets ikungör omedelbart medels anslag i             valkrets riksdagsman eller avgår han, skall
2311: !lämndens .förrum, >"ilka tkandidater för            val av suppleant verkställas såsom i 76 §
2312: varje va~krets blivit valda till riksdagsmän,        3 mom. säges.
2313:   44                             1,4. -   Edustajanvaalit.
2314: 
2315:                    78 §.                                            81 §.
2316:    Sedan centralnämnden fastställt supp-         När valresultatet av centralnämnden i
2317: leanterna för valkretsens riksdagsmän, lä-     Nylands läns valkrets jämlikt 75 § kungö-
2318: ter centralnämnden utan uppskov genom          res, skola de valda personerna i dess proto-
2319: anslag i nämndens förrum tillkänna-            koll nämnas.
2320: giva, vilka som blivit frän valkretsen valda      I protokollet, som upprättas vid det sam-
2321: till riksdagsmän och deras suppleanter.        manträde av centralnämnden i varje val-
2322: Detta tillkännagivande skall ock omedel-       krets, där Nylands läns valkrets' skrivelse
2323: bart insändas till landshövdingen: i länet     ibeträffande de från valkretsen valda riks-
2324: och valnämnderna inom valkretsen, även-        dagsmännen föredrages, skola såväl de
2325: som kungöras ätminstone i en på orten          valda som deras suppleanter angivas.
2326: utkommande tidning.                               Envar av dessa upptages i protokollet
2327:                                                med angivande av hans namn, yrke eller-
2328:                                                syssla och boningsort.
2329:                     79 §.
2330:    I riksdagsmannafullmakt skall vara an-                          82 §.
2331: giv·et, när riksdagsman blivit vald eller, i      Alla valsedlar skola härå insättas i om-
2332: händelse han säsom suppleant träder i vald     slag, som förseglas med centralnämndens
2333: riksdagsmans ställe, efter vem riksdags-       och ordförandens sigill och förvaras intill
2334: mannaplatsen blivit ledig, sä ock hur länge    dess nästföljande val försiggått.
2335: mandatet varar. Formulär till fullmakt            Samtliga uträkningar skola genomdragas
2336: fastställas av statsrädet.                     och förseglas med centralnämndens och ord-
2337:    Fullmakt bör ofördröjligen av vederbö-      förandens sigill samt :förvaras såsom bilaga
2338: rande centralnämnd tillställas envar av de     till protokollet.
2339: valda.
2340:                                                                   83 §.
2341:                    80 §.                          Vid centralnämnds sammanträden för
2342:   Vid centralnämndens sammanträden föres        valsedlars räknande och för fastställande
2343: protokoll, vari upptages dagen för sam-         av valets utgång skall ombudsman för val-
2344: manträdet, klockslagen dä det vidtog, uppe-     mansförening, valförbund och sammansatt
2345: håll skedde och sammanträdet avslöts, de        valförbund äga rätt att närvara.
2346: närvarande medlemmarna samt besluten;
2347: dock fär innehäll av ooslut även angivas                           84 §.
2348: genom hänvisning till brev eller annan ex-         Från centralnämnden utgående expedi-
2349: pedition.                                       tioner underskrivas å nämndens vägnar av
2350:    Särskilt skall i protokollet upptagas a~     ordföranden och kontrasigneras av sekre-
2351: talet ogiltiga va1sedlar i varje röstnings-     teraren.
2352: område.
2353:    Protokollet underskrives av sekreteraren,
2354: och dess riktighet bestyrkes av ordföran-                        8 KAP.
2355: den.                                                Om besvär över riksdagsmannaval.
2356:   Då uppehåll i centralnämndens förrätt-
2357: ning sker, skola samtliga valsedlar och ut-                       85 §.
2358: räkningar hållas så förvarade, att icke nä-       Vill någ<.m överklaga riksdagsmannaval,
2359: gon har tillgång till desamma.                  göre det genom skriftliga besvär, vilka se-
2360:                                       1,4. -    von Born.                                        45
2361: 
2362: nast å fjortonde dagen efter den dag, då                               9 KAP .
2363: .(!et i 78 § nämnda tillkännagivandet offent-                  Särskilda stadganden.
2364: liggjorts, före kloekan tolv på dagen in-
2365: givas tili landshövdingen i det Iän, inom                            88 ·§.
2366:  vilket besväranden är antecknad såsom val-         Samtliga utgifter för valnämnderna skola
2367:  berättigad.                                      gäldas av kommunerna, varemot kostnaden
2368:                                                   för valsedlar och alla utgifter för central-
2369:                     86 §.                         nämnderna bestridas ur statsmedel.
2370:    Hava besvär över riksdagsmannaval in-             Central- och valnämnderna tillkommer
2371: kommit, infordre landshövdingen genast de         fribrevsrätt.
2372: upplysningar och förklaringar, vilka be-                             89 §.
2373: ~vären påkalla, och meddele sedan skynd-             Är i denna lag för visst fall utsatt dag
2374: .samt utslag i saken.                             helgdag, gälle första helgfria dag därefter
2375:                                                   såsom för sådant fall bestämd.
2376:                    8'7 §.
2377:     Angående offentliggörande av landshöv-                                      90 §.
2378: .(lingens utslag och enskild sakägares un-           Denna lag träder i kraft den ......... .
2379: .(lerrättande om detsamma, så ock om än-          . . . . . . . . . . . . , och upphäves därigenom val-
2380: ·dringssökande däri, lände tili efterrättelse     lagen av den 20 juli 1906 jämte däri senare
2381: vad i 12 och 13 §§ stadgats.                      vidtagna ändringar.
2382: 
2383:      Helsingfors, den 19 .september 1927.
2384: 
2385: 
2386:                                                                  Ernst von Born.
2387:   46
2388: 
2389: 1,4, - Edusk. esit. N :o 4.                                                    Suomennos.
2390: 
2391: 
2392: 
2393: 
2394:                                von Born: Ehdotus laiksi edustajanvaaleista.
2395: 
2396: 
2397:                                     E d u s k u n n a 11 e.
2398: 
2399:    Kysymys voimassa olevan vaalilain tar-        teutuu nykyisen vaalilakimme kautta SlB
2400: kistamiseSta tarkoituksella edelleen kehit-      ainoastaan puutteellisesti, ja sen täydentii-
2401: tää ja lujittaa suhteellisuutta vaalijä.rje,;-   misen täytyy sen vuoksi olla yleisenä pyrki-
2402: telmässämme on kohta vuosikymmenen ollut         myksenä, jonka ympärille kaikkien puolue-
2403: päiväjärjestyksessä.      Useita kertoja on      ryhmien pitäisi voida yhtyä riippumatta
2404: tämä kysymys myöskin ollut esillä edus-          siitä, että niillä itsellään saattaa olla pelät-
2405: kunnassa saa.den siellä sekä kannatusta ettii    tävissä paikkain menetyksiä.
2406: vastustusta, mutta minkäänlaista positii-           Niistä eri ehdotuksista kysymyksen rat-
2407: vista tulosta ei vielä ole voitu saada asiassa   kaisemiseksi, jotka aikaisemmin on esitetty,
2408: aikaan. Vaalilain tarkistus on kuitenkin         tuntuu hallituksen vuoden 1925 valtiopäi-
2409: vaatimus, jota ajan pitkään ei voida jättää      ville antamaan esitykseen sisältynyt yksin-
2410: huomioon ottamatta; se on sekä oikeuden-         kertaisimmalta ja parhaalta, etenkin jos.
2411: mukainen että kohtuullinen ja sitä kannat-       siitä - niinkuin onkin ehdotettu eräässä
2412: tavat laajat kansalaispiirit maassamme.          perustuslakivaliokunnan vuoden 1926 val-
2413:    Uudistusehdoturosen tarkoituksena on,         tiopäivillä asiasta antamaan mietintöön lii-
2414: kuten tunnettua, saada asiat järjestetyiksi      tetyssä vastalauseessa - poistetaan mää.-
2415: niin, että jokaisen kansalaisen edustajan-       räykset n. s. vaalirenkaista, joilla. suhteel-
2416: vaaleissa antama ääni todella voi tulla          lisuuden palauttamisen kannalta ei ole mi-
2417: oman puolueen hyväksi ja että samalla eri        tään merkitystä ja jotka muuten näyttävät
2418: puolueet tulevat ,saamaan eduskuntaan            olevan omiaan tekemään koko vaalikoneis-
2419: edustuksen, joka niin tarkoin kuin mahdol-       ton aivan liian monimutkaiseksi.
2420: lista vastaa niiden vaaleissa keräämää ääni-        Allekirjoittanut rohmenee sen vuoksi, pää-
2421: maaraa. Ettei nykyinen vaalijärjestelmä          asiallisesti yhtyen edellä mainittuun vasta-
2422: tässä suhteessa toteuta täyttä oikeudenmu-       lauseeseen •sisältyvään lakiehdotukseen,
2423: kaisuutta, sitä ei kukaan voine kieltää ja       Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa,
2424: se voidaan myöskin selvästi todistaa nume-
2425: roilla sekä viimeksi toimitetuista•että aikai-            että Eduskunta hyväksyisi settraa-
2426: semmista eduskuntavaaleista. Se suhteelli-              van lakiehdotuksen:
2427: suus, jolle vaalijärjestelmämme perustuu, to-
2428:                                        1,4. -   von Born.                                  47
2429: 
2430: 
2431:                                             Laki
2432:                                       edustajanvaaleista.
2433: 
2434:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
2435: 
2436:                    1 luku.                        johon kuuluvat Liperin, Ilomantsin ja Pie-
2437:       Vaalipiirit ja voo.liviranomaiset.          lisjärven kihlakunnat;
2438:                                                      11. Vaasan läänin itäinen vaalipiiri, joka.
2439:                     1 §.                          käsittää Laukaan ja Viitasaaren kihlakun-
2440:    Edustajain valitsemista varten valtiopäi-      nat sekä Kuortaneen kihlakunnan, pait~i
2441: ville on Suomi jaettu seuraaviin vaalipii-        Evijärven, Kortesjärven, Vimpelin, Lap-
2442: reihin:                                           pajärven ja Alajärv.en kunnat;
2443:                                                      12. Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri,
2444:    1. Uudenmaan läänin vaalipiiri;                johon kuuluvat Ilmajoen, Närpiön ja Kors-
2445:    2. Turun läänin eteläinen vaalipiiri, joka     holman kihlakunnat;
2446: käsittää V ehmaan, Mynämäen, Piikkiön,               13. Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri,
2447: Halikon ja Maskun kihlakunnat sekä Loi-           johon kuuluvat Lapuan ja Pietarsaaren
2448: maan kauppalan ynnä Loimaan, Alastaron,           kihlakunnat sekä Evijärven, Kortesjärven,
2449: Metsämaan ja Uellilän kunnat Loimaan              Vimpelin, Lappajärven ja Alajärven kun-
2450: kihlakuntaa, niin myös Ahvenanmaan maa-           nat Kuortaneen kilhlailmntaa;
2451: kunnan;                                              14. Oulun läänin eteläinen vaalipiiri,
2452:    3. Turun läänin pohjoinen vaalipiiri, jo-      joka käsittää Salaisten, Haapajärven ja
2453: hon kuuluvat Ulvilan, Ikaalisten ja Tyr-          Kajaanin kihlakunnat sekä Oulujoen, Ou-
2454: vään kihlakunnat, sekä Loimaan kihla.-            lunsalon, Kempeleen, Lumijoen, Limingan,
2455: kunta, Loimaan kauppalaa ynnä Loimaan,            Temmeksen, Tyrnävän, Muhoksen ja Uta-
2456: Alastaron, Metsämaan ja Mellilän kuntia           järven kunnat Oulun kihlakuntaa;
2457: lukuunottamatta;                                     15. Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri,
2458:    4. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri,         johon kuuluvat Kemin kihlakunta sekä
2459: johon kuuluvat Tammelan, Hauhon ja Hol-           Kuivaniemen, Iin, Yli-Iin, Haukiputaan,
2460: lolan kihlakunnat;                                Kiimingin, Ylikiimingin, Pudasjärven, Tai-
2461:    5_ Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri,         valkosken ja Kuusamon kunnat Oulun ikiih-
2462: johon kuuluvat Pirkkalan, Ruoveden ja             lakuntaa; sekä
2463: ,Jämsän kilhlakunnat;                                16. Lapin vaalipiiri, joka käsittää Lapin
2464:    6. Viipurin läänin läntinen vaalipiiri,        ja Petsamon kihlakunnat.
2465: joka käsittää Kymin, Lappeen ja Rannan               Kaupunki ja kauppala luetaan kuulu-
2466: kihlakunnat;                                      vaksi siihen vaalipiiriin, johon sen ympä-
2467:    7. Viipurin läänin itäinen vaalipiiri, jo-     rillä oleva maaseutukin.
2468: hon kuuluvat Jääsken, Äyräpään, Käkisal-             Ensinmainituissa viidessätoista piirissä
2469: men, Kurkijoen, Sortavalan ja Salmin kih-         valitaan välittömillä ja suhteellisilla vaa-
2470: lakunnat;                                         leilla satayhdeksänkymmentäyhdeksän edus-
2471:    8. Mikkelin läänin vaalipiiri;                 tajaa, jotka jaetaan eri vaalipiirien kesken
2472:    9. Kuopion läänin läntinen vaalipiiri,         niiden hengillepantujen asukkaiden luku-
2473:  joka käsittää Rautalammin, Kuopion ja Ii-        määrän mukaan. Jaon vaalipiirien kesken
2474:  salmen kihlakunnat;                              toimittaa valtioneuvosto joka kymmenes
2475:     10. Kuopion läänin itäinen vaalipiiri,        vuosi ja se julkaistaan asetuskokoelmassa;
2476:   48                               1,4. -   Edustajanvaalit.
2477: 
2478:    Lapin vaalipiiri valitsee yhden edustajan     kolmetuhatta asukasta, riittävän useaan
2479: sillä tavoin, kuin 56 §:ssä sanotaan.            äänestysalueeseen.
2480:                                                    Kunta, jonka asukasluku on pienemDi
2481:                      2 §.                        kuin ylempänä on sanottu, jaettakoon myö~
2482:    Jokaista vaalipiiriä varten on hyvissä        kin äänestysalueisiin, kun kunnallislauta-
2483: ajoin ennen edustajanvaalia asetettava vii-      kunta, maistraatti tai kauppalanhallitu~
2484: sijäseninen keskuslautakunta, joka pitää         katsoo sen tarpeelliseksi.
2485: kokouksensa siinä kaupungissa, jossa lää-          Kunta antaa käytettäväksi vaalihuoneis-
2486: nin hallitus sijaitsee. Kuitenkin kokoon-        ton kussakin äänestysalueessa.
2487: tuu Turun läänin pohjoisen vaalipiirin
2488: keskuslautakunta Porin kaupungissa, Hä-                              4 §.
2489: meen läänin pohjoisen vaalipiirin keskus-           Kussakin maalaiskunnassa tulee kunnal-
2490: lautakunta Tampereen kaupungissa, Kuo-           lislautakunnan sen vuoden tammikuun
2491: pion läänin itäisen vaalipiirin keskuslauta-     alussa, jona kolmivuotisaika viime edusta-
2492: kunta Joensuun kaupungissa ja Vaasan             janvaaleista lukien päättyy, edustajanvaa-
2493: läänin itäisen vaalipiirin keskuslautakunta      lin toimittamista varten kunnassa asettaa
2494: Jyväskylän kaupungissa. Viidennentoista          vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjoh-
2495: vaalipiirin keskuslautakunta on myös kuu-        taja ja neljä jäsentä, joista yksi määrätään
2496: dennentoista piirin keskuslautakuntana.          varapuheenjohtajaksi. Jos tasavallan presi-
2497:     Keskuslautakuntaan valitsee valtioneu-       dentin määräyksestä uudet vaalit on toi-
2498: vosto puheenjohtajan ja kolme jäsentä ynnä       mitettu, valitaan kuitenkin uusi vaalilauta-
2499: yhden va'rajäsenen, määräten yhden jä.se-        kunta edustajanvaalien jälkeisen vuoden
2500: nistä lautakunnan varapuheenjohtajaksi,          tammikuussa.
2501: sekä sen kaupungin valtuusto, jossa lauta-          Jos kunta on jaettu äänestysalueisiin,
2502: kunnan kokoukset pidetään, yhden jäsenen         asetetaan vaalilautakunta kutakin aluetta
2503: ja yhden varajäsenen; ja kestää heidän toi-      varten.
2504: mikautensa, kunnes uusi lautakunta on               Vaalilautakunnan puheenjohtaja ja jäse-
2505: valittu.                                         net ynnä tarpeellinen määrä varajäseniä
2506:     Keskuslautakunta ottaa avukseen sihtee-      valittakoon kunnassa asuvien vaalioikeutet-
2507:  rin, tarpeelliset laskijat sekä muun henkilö-   tujen henkilöiden joukosta ja kestää heidän
2508: kunnan.                                          toimikautensa kunnes uusi lautakunta on
2509:                        3 §.                      valittu.
2510:     Edustajanvaali toimitetaan joka kun-
2511:  nassa tahi, jos kunta on jaettu useam-                              5 §.
2512: piin äänestysalueisiin, kussakin sellaisessa       Kaupungissa on maistraatti vaalilauta-
2513:  alueessa.                                       kuntana.
2514:     Jos maalaiskunnan asukasluku on suu-           Jos kaupunki on jaettu äänestysalueisiin,
2515:  rempi kuin tuhatviisisataa, pitää kunnallis-    niin maistraatti jakautuu itse vaalintoi-
2516:  lautakunnan jakaa kunta äänestysalueisiin       mittamista varten yhtä moneen osastoon ja
2517:  sellaisen perusteen mukaan, että kunkin         kutsuu tarpeen tullen lisäjäseniä näihin
2518:  alueen asukasluku, elleivät paikallisolot ole   osastoihin.
2519:  esteenä, on enintään tuhatviisisataa ja että      Ellei maistraattia ole, tulee järjestys-
2520:  alue samalla muodostaa yhtäjaksoisen ja         oikeuden täyttää tässä laissa säädetyt maist-
2521:  kulkuyhteysolojen mukaan rajoitetun osan        raatin tehtävät.
2522:  kuntaa. Niinikään tulee maistraatin jakaa         Mitä tässä pykälässä on säädetty maist-
2523:  kaupunki ja kauppalanhallituksen eri kun-       raatista, on sovellettava en kuntana olevan
2524:  tana oleva kauppala, joissa on enempi kuin      kauppalan hallitukseen.
2525:                                       1,4. -   von Born.                                   49
2526: 
2527:                   2 luku.                        kitä siihen ne vaalioikeutetut, jotka ehkä
2528:                V ooliluettelo.                   on poisjätetty, sekä luettelosta poistaa jokai-
2529:                                                  nen, jolla ei ole vaalioikeutta. Luetteloon
2530:                      6 §.                        merkittäköön sen jälkeen, että se on äänea-
2531:    Vaaliluettelon kutakin äänestysaluetta        tysalueen vaaliluette~o, ja lautakunnan jäse-
2532: varten tehköön sen vaalilautakunta.              net allekirjoittakoot sen.
2533:    Jos kaupunki tai eri kuntana oleva kaup-        Tarkastuksessa tulee luuununnimismie-
2534: pala on jaettu äänestysalueisiin, tehköön        hen taikka kaupunginviskaalin olla läsnä,
2535: maistraatti tai kauppalanhallitus vaaliluet-     jonka ohessa asianomainen papisto, seura.-
2536: telon kutakin sellaista aluetta varten.          kuntain johtajat ja siviilirekisterin pitäjät
2537:                                                  ovat velvolliset kirkonkirjain, jäsenluetteb-
2538:                       7 §•.                      jen ja siviilirekisterin johdolla. antamaan
2539:    Vaaliluettelon pohjaksi tulee asianomai-      vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
2540: sen henkikirjoittajan tammikuun kuluessa
2541: sinä - vuonna, jona kolmivuotisaika viime                               9 §.
2542: edustajanvaaleista lukien päättyy, vaalilau-       Vaaliluettelon pitää maaliskuun 1 pm-
2543: takunnalle toimittaa kylittäin ja talonnu-       västä alkaen saman kuun 15 päivään asti
2544: meroittain tahi, kaupungissa, kaupungin-         olla asianmukaisen valvonnan alaisena tar-
2545: osittain ja kortteliHain sekä kauppalassa        kast•ettavaksi esillepantuna sopivalla pai-
2546: henkikirjan      osoittamassa järjestyksessä     lmlla äänestysalueella, mistä on tieto annet-
2547: tehty luettelo kaikista edellisen vuoden         tava siinä järjestyksessä kuin kunnallisista
2548: henkikirjan mukaan äänestysalueella asu--        lmulutuksista on säädetty.
2549: vista henkilöistä, jotka kuluvan vuoden             Jos joku arvelee, että hänet oikeudetto-
2550: alkaessa ovat täyttäneet neljäkolmatta           masti on jätetty pois vaaliluettelosta tai joku
2551: -nwtta.                                          muu oikeudettomasti siihen otettu, ja jos hän
2552:    Paitsi tätä luetteloa tehköön henkikir-       tahtoo pyytää oikaisua, antakoon kirjalli-
2553: joittaja kolme lisäluetteloa, yhden ensi-        sesti tehdyn oikaisuvaatimuksensa maalis-
2554: mäistä, yhden toista ja yhden kolmatta           kuun 16 päivänä ennen kello kahtatoista
2555: lähinnä seuraavaa vuotta varten, joihin ku-      päivällä vaalilautakunnalle taikka sitä ai-
2556: hunkin samanlaisessa järjestyksessä merki-       kaisemmin lautakunnan puheenjohtajalle.
2557: tään ne äänestysalueella asuvat henkilöt,           .T os vaaliluettelo jostakin syystä on jää-
2558: jotka sen edellisenä vuonna, jota varten         nyt 1 momentissa mainittuna aikana esille-
2559: lisäluettelo on tehty, ovat täyttäneet neljä-    panematta, tehköön vaalilautakunta asiasta
2560: kolmatta vuotta.                                 ilmoituksen      oikeusministeriölle,  samalla
2561:    Luettelo kirjoitetaan kaavakkeihin, joita     mainiten, mistä syystä luettelon esillepane-
2562: hankitaan henkikirjoittajalle valtioneuvos-      minen on jäänyt tapahtumatta. Oikeusmi-
2563: ton toimesta.                                    nisteriö määrää silloin uuden ajan vaaliluet- .
2564:    Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi     telon esillepanemiselle ja muut siitä aiheu-
2565: jollakulla luetteloon merkityllä henkilöllä ei   tuvat muutetut määräajat
2566: ole vaalioikeutta, on se merkittävä luette-
2567: loon hänen nimensä kohdalle.                                         10· §.
2568:                                                    Saapuneet asiakirjat esitellään vaalilauta-
2569:                      8 ~-                        kunnassa maaliskuun 16 päivänä kello kah-
2570:    Niin pian kuin 7 § :ssä mainittu luettelo     dentoista jälkeen.
2571: on saapunut, tulee vaalilautakunnan huo-           Jos asiakirja sisältää vaatimuksen, etU
2572: lellisesti tarkastaa sanottu luettelo, mer-      joku vaaliluetteloon otettu on siitä poistet-
2573: 
2574:                                                                                              7
2575:   50                               1,4. -   Edustajanvaalit.
2576: 
2577: tava, lähettäköön lautakunta samana päi-         virkahuoneistossa ja maalla vaalilautakun-
2578: vana hänelle siitä tiedon, ilmoittaen etui       IJan puheenjohtajan luona.
2579: hänellä on tilaisuus osoitetussa paikassa
2580: ottaa selko asiakirjasta ja viimeistään huh-                         13 §.
2581: tikuun 1 päivänä ennen kello kahtatoista           Jos joku tahtoo hakea muutosta maaher-
2582: lautakunnalle antaa kirjallinen selitys.         :mn päätökseen, tehköön sen valituksella,
2583:    Sellain€11 tiedonanto jätetään päällyk-       joka asetetaan korkeimmalle hallinto-oikeu-
2584: sessä, johon vastaanottajan nimi ja asuin-       delle ja anrn:etaan maaherralle viimeistään
2585: paikka ovat merkityt, lähimpään postitoi-        ennen kello kahtatoista neljäntenätoista päi.
2586: mistoon; kuitenkin on lautakunnalla valta        vänä päätöksen kuuluttamisesta lukien.
2587: toimittaa se hänelle muullakin tavoin. Jos         Kun valitus on tehty, lähettäköön maa-
2588: hänen asuinpaikkaansa ei tunneta, on tie-        herra sen ynnä jälj.ennöksen päätöksestä ja
2589: donanto julkipantava, niinkuin laissa julki-     asiakirjat heti mainitun ajan kuluttua kor-
2590: sista kuulutuksista sanotaan.                    keimpaan hallinto-oikeuteen, mutta muussa
2591:    Kaavakkeita sellaisiin ilmoituksiin hanki-    tapauksessa maaherra ilmoittakoon vaalilau-
2592: taan vaalilautakunnille valtioneuvoston toi-     takunnalle, että päätös on saanut lainvoi.-
2593: mesta.                                           man.
2594:                                                    Korkein hallinto-oikeus toimituttaa maa-
2595:                      11 §.                       herran kautta vaalilautakunnalle asiasta an-
2596:    Sittenkuin saapuneet asiakirjat ja, jos 10    tamansa päätöksen.
2597: § :n 2 momentin mukaan on tiedonanto toi-
2598: mitettu, mahdollisesti annetut selitykset on                          14 §.
2599: esitelty, lähetetään asiakirjat ynnä vaalilau-      Ellei vaatimusta vaaliluettelon nmutta-
2600: takunnan niihin merkittävä lausunto läänin       misesta ole säädetyn ajan kuluessa vaali-
2601: maaherralle, jonka viipymättä on annettava       lautakunnalle annettu, merkitköön tämii
2602: päätös tehtyjen vaatimusten johdosta.            luetteloon todistuksen siitä, että luettelo on
2603:    Selitys 10 §:n 2 momentissa mainitun vaa-     lainvoimainen.
2604: timusten johdosta saatakoon kuitenkin an-           .Jos muutosta on vaadittu, tulee lauta.
2605: taa maaherrallekin, ennenkuin hän on asian       kunnan, sittenkuin vaatimus on ratkaistu
2606: ratkaissut.                                      päätöksellä, joka on saanut lainvoiman, mer-
2607:                                                  kitä vaaliluetteloon siitä mahdollisesti joh-
2608:                      12 §.                       tuvat oikaisut ja sen ohessa jokaisen oikai-
2609:   Maaherran päätös vaaliluetteloa koske-         sun kohdalla mainita päätös, johon oikaisu
2610: vasta asiasta. lähetetään vaalilautakunnalle,    perustuu, minkä jälkeen luetteloon on kir-
2611: joka kuulututtaa sen ja toimittaa maaher-        joitettava todistus, että se siten oikaistuna
2612: ralle todistuksen päivästä, jolloin tämä ta-     on lainvoimainen.
2613: pahtui.                                             Lainvoimainen vaaliluettelo olkoon vaa-
2614:   Päätöksestä ant~koon lautakunta tiedon         lissa muuttamatta noudatettavana.
2615: nime, joille päätös on vastainen, ilmoituk-
2616: sella, joka vastaanottajan nimellä ja asuin-                          15 §.
2617: paikalla varustetussa päällyksessä jätetään         ,Jos tasavallan presidentin määräyksestä
2618: postin kuljetettavaksi.                          uudet vaalit ovat toimitettavat, ennenkuin
2619:   Päätöksen tulee seitsemän päivän ku-           vaaliluettelo on edellä säädetyssä jär.iestyk-
2620: luessa kuuluttamisesta lukien olla nähtä-        sessä uudestaan valmistettu, käytettäiköön
2621: Yänä kaupungissa maistraatissa, eri kun-         vaaliluettelona viime vaaliluetteloa ynnä 7
2622: tana olevassa kauppalassa sen hallituksen        § :ssä mainittuja lisäluetteloja.
2623:                                       I,+. -    von Born.                                  51
2624: 
2625:                     16 §.                                             19 §.
2626:    Ennen uusia vaaleja on vaaliluettelo niin         Asiakirja, jolla valitsijayhdistys peruste-
2627: tarkastettava, kuin 8 § :ssä on sanottu, sekä     taan, päivättäköön ja sisältäköön ilmoituk-
2628: heti sen jälkeen kymmenen päivän kuluessa         sen yhdistyksen kotipaikasta sekä valtuu-
2629: asianmukaisen valvonnan alaisena pidettävä,       tuksen vähintään yhdelle yhdistyksen jäse-
2630: äänestysalueella esillepantuna, josta kuulu-      nistä olemaan sen asiamiehenä. Yhdistyk-
2631: tuksella on tieto annettava.                      sen ehdokaslistassa tulee selvästi olla mai-
2632:    Vaatimus vaaliluettelon oikaisemisesta on      nittuna niiden luvultaan enintään kahden
2633: saman ajan kuluessa kirjallisesti lautakun-       henkilön nimet, joita edustajiksi ehdotetaan,
2634: nalle esitettävä. Jos vaatimus tarkoittaa         näiden ammatti tai toimi ja asuinpaikka, ja
2635: jonkun poistamista vaaliluettelosta, anta.-       siinä saa 22 ja 23 § :ssä mainittujen tapaus-
2636: koon lautakunta kirjelmän hänen tiedokseen        ten varalta olla nimitettynä yksi varaehdo-
2637: 10 § :ssä mainitussa järjestyksessä, kehoit-      kas.
2638: taen häntä seitsemän päivän kuluessa edellä          San!Jtussa asiakirjassa saadaan myös il-
2639: 1 momentissa mainitun ajan loputtua anta-         moittaa se yleispyrintö, jota yhdistys tah-
2640: maan kirjallisen selityksensä.                    too saada toteutetuksi.
2641:    Sen jälkeen menetellään asiassa niinkuin
2642: 11 '§ :ssä on säädetty; ja maaherran tulee
2643: joutuisasti alistaa asiasta antamansa pää-                             20 §.
2644: tös korkeimman hallinto-oikeuden tutkitta-           Pyynnön valitsijayhdistyksen ehdokas-
2645: vaksi.                                            listan julkaisemisesta tekee asiamies yhdis-
2646:                                                    yksen puolesta kirjallisesti. Jos on kabi
2647:                      17 §.                        tai useampia asiamiehiä valittu, saavat he
2648:    Seuraavana vuonna sen jälkeen, kuin 15          ainoastaan yhteisesti edustaa yhdistystä;
2649: § :ssä mainitut vaalit on toimitettu, pit8ä        ja olkoon kuhunkin asiamieheen nähden voi-
2650: uusi täydellinen vaaliluettelo ynnä lish-          massa, mitä alempana asiamiehestä sano-
2651: luettelo kahta vuotta varten tehtämän sillä       taan.
2652: tavalla, kuin tässä luvussa on säädetty.             RakBmukseen on liitettävä sekä se asia-
2653:                                                   kirja, jolla valitsijayhdistys on perustettu,
2654:                                                   että erikseen kirjoitettu ehdokaslista. Hake-
2655:                                                   muksessa tulee asiamiehen vakuuttaa, että
2656:                   3 luku.                         ne henkilöt, joiden nimet ovat allekirjoituk-
2657:                Vaaliyhtyrnät.                     sina sanotussa asiakirjassa, omakätisesti ovat
2658:                                                   sen alle:kirjo~ttaneet ja ovat vaalioikeutet-
2659:                     18 §.                         tuja, niin myös että edustajiksi ehdotetut
2660:    Jos jonkin vaalipiirin valitsijoita vähin-     henkilöt ovat suostuvaiset vastaanottamaan
2661: tään    viisrkymmentä allekirjoittamanaan         edustajantoimen.
2662: asiakirjalla on yhtynyt jotakin erityistä            Hakemukseen pitää olla merkittynä julki-
2663: edustajanvaalia varten sekä asiakirjassa          sen notaarin, kruununvoudin, nimismiehen
2664: maininnut sen tahi ne henkilöt, joiden va-        tai kunnallislautakunnan esimiehen antama
2665: litsemisesta he ovat sopineet, olkoon sel-        todistus siitä, että asiamies omakätisesti on
2666: lainen valitsijayhdistys oikeutettu vaalipii-     allekirjoittanut hakemuksen.
2667: rin keskuslautakunnalta pyytämään yhdis-             Jos asiamies tahallisesti taikka huolimat-
2668: tyksen ehdokaslistan julkaisemista ja sen         tomuudesta on todistanut sellaista, joka ei
2669: ottamista niihin vaalilippuihin, joita vaali-     ole totta, tahi muuten siinä toimessansa vir-
2670: piirissä on edustajanvaalissa käytettävä.         heellisesti menetellyt, rangaistakoon niin-
2671:   52                                1,4. -   Edustajanvaalit.
2672: 
2673: kuin virkamies vuassa tekemästään rikok-          niin todistettu, kuin 20 § :n 3 momentissa 011
2674: sesta.                                            sanottu.
2675:                     21 §.                           Jos asiamies itse ei ole oikeutettu muu-
2676:    Hakemuskirjat, jotka 20 §:ssä on mai-          tosta tekemään, on ilmoitukseen liitettävä
2677: nittu, tulee asiamiehen joko itse tahi val-       sellainen julkilausuma, kuin 23 § :n 2 mo-
2678: tuutetun asiamiehen kautta antaa vaalipii-        mentissa on mainittu, ja tulee ~iinä olla
2679: rin keskuslautakunnalle viimeistään kah-          asiamiehen vakuutus, että allekirjoitukset
2680: deksantenaneljättä päivänä ennen vaali-           ovat omakätisiä.
2681: päivää.
2682:    Jos asiakirjat on annettu postissa kulje-                           25 §.
2683: tettaviksi niin aikaisin, että niiden olisi pi-      Jos kaksi tai useammat valitsijayhdis-
2684: tänyt viimeistä;än sanottuna määräpäivänä         tykset tahtovat toistensa kanssa yhteisesti
2685: lautakunnalle saapua, olkoon sekin pätevä..       toimia vaalia varten, olkoon niillä oikeus
2686:                                                   yhtyä vaaliliitoksi.
2687:                     22 §.                            Sellainen liittoutuminen tapahtuu siten,
2688:   Jos joku valitsijayhdistyksen ehdokaslis-       että kukin yhdistys antaa julkilausuman
2689: t&am. otetuista henkilöistä kuolee tai jos ha-    vaaQiliiton perustallllisesta sekä tekee siitii
2690: vaitaan, ettei hän enää ole vaalikelpoinen,       ilmoituksen vaalipiirin keskuslautakunnalle
2691: tulee :asiamiehen pyyhkiä hänen nimensä           viimeistääm, seitsemäntenäkolmatta päivänä
2692: pois ehdokaslistasta.                             ennen vaalipäivää.
2693:   Jos ehdokaslistassa mainitaan myöskin              Alköön minkään vaaliliiton ehdokkaita
2694: varaehdokas, pankoon asiamies hänet eh-           yhteensä olko useampia kuin kolmasosa yli
2695: dokkaaksi.                                        sen edustajamäärän, joka vaalipiirin osalle
2696:                      23 §.                        1 § :n 3 momentin mukaan on jaettu.
2697:   J~s   valits:ijayhdistys sen johdosta, että
2698: joku yhdistyksen ehdokkaista on myöskin                               26 §.
2699: toisen valitsijayhdistyksen ehdokaslistassa,         Julkilausuma, joka on 25 § :ssä mainittu,
2700: tahtoo pyyhkiä pois hänen nimensä listas-         tehtäköön kirjallisesti, ja lueteltakoon siinä
2701: taan taikka panna hänen tilalleen yhdistyk-       kaikki ne valitsijayhdistykset, joiden kes-
2702: sen muun ehdokkaan taikka varaehdokkaan,          ken liitto tehdään, ja mainittakoon se hen-
2703: olkoon yhdistyksellä siihen valta.                kilö, joka valtuutetaan olemaan vaaliliiton
2704:    Jos siinä asiakirjassa, jolla yhdistys on      asiamiehenä, sekä hänen varamiehensä.
2705: perustettu, asiamiestä ei ole nimenomaan             Sellaisen julkilausuman pitää olla päi-
2706: valtuutettu pääJttämään sellaisesta toimenpi-     vätty ja yhdistyksen asiamiehen allekirjoit-
2707: teestä, voidaan se suorittaa ainoastaan sel-      tama sekä asiamiehen nimikirjoituksen sillä
2708: laisen päivätyn kirjallisen julkilausuman         tavalla todistettu kuin 20 § :n 3 momentissa
2709: nojalla, jonka ovat allekirjoittaneet vähin-      sanotaan.
2710: tään puolet ensinmainitun asiakirjan alle-
2711: kirjoittajista.                                                         27 §.
2712:                                                      V alitsijayhdistys, joka jo kuuluu vaali-
2713:                     24 §.                         liittoon, älköön toiseen vaaliliittoon yhtykö.
2714:   Ilmoitus valitsijayhdistyksen ehdokaslis-
2715: tan muuttamisesta on asiamiehen kirjalli-                              28 §.
2716: sesti tehtävä vaalipiirin keskuslautakun-           Sittenkuin valitsijayhdistysten kesken pe-
2717: nalle viimeistään seitsemäntenäkolmatta päi-      rust,etusta vaaliliitosta on ilmoitus tehty,
2718: vänä ennen vaalipäivää, ja pitää sen olla         voidaan niihin ehdokaslistoihin, jotka sisäl-
2719:                                       1,4. -     von Born.                                    53
2720: 
2721: tyvät liiton perustamista koskevaan julki-         vaalia sekä viimei.!Stään toisena päivänä
2722: lausumaan, tehdä ainoastaan sellainen muu-         edustajavaalin jälkeen kello kymmenen aa-
2723: tos, kuin 22 § :ssä on sanottu.                    mupäivällä ja on joka kerta koolla, niij1
2724:                                                    kauan kuin asiain käsittelyä varten on tar-
2725:                       29 §.                        peen.
2726:     Vaaliliitto tai valitsijayhdistys, joka ei        Sitäpaitsi kokoontuu Uudenmaan läänin
2727:  kuulu mihinkään vaaliliittoon, olkoon Di-         vaalipiirin keskuslautakunta kuudentena-
2728:  keutettu yhtymään toisissa vaalipiireissä         toista sekä tarvittaessa neljäntenätoista päi-
2729:  muDdostettujen vaaliliittojen ja valitsijayh-     vänä ennen edustajanvaalia.
2730:  distysten kanssa yhdysliitoksi.
2731:     Kirjallinen julkilausuma tällaisen yhdys-                           32 §.
2732:  liiton muodostamisesta on jokaisen siihen            Seitsemäntenäneljättä    paiVana     ennen
2733:  pyrkivän vaaliliiton ja valitsijayhdistyksen      edustajanvaalia esitellään ja tarkastetaan ne
2734: annettava Uudenmaan läänin vaalipiirin             hakemukset, jotka ovat saapuneet valitsija-
2735:  keskuslautakunnalle viimeistään kahdeksan-        yhdistyksiltä.
2736: tenawista päivänä ennen vaalipäivää. Julki-           Jos havaitaan, ettei hakemus ole asian-
2737: lausumassa, joka on oleva päivätty ja liiton       mukaisesti tehty tai valitsijayhdistys lail-
2738: tai yhdistyksen asiamiehen allekirjoittama,        lisesti perustettu, annettakoon sen asiamie-
2739: on mainittava ne liitot ja yhdistykset, jotka      helle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu,
2740: pyrkivät yhdysliittoon, ja on asiamiehen ni-       Ja ilmoitettakoon samalla hylkäämisen syyt.
2741: mikirjoitus sillä tavalla todistettava kuin 20
2742: '§ :n 3 momentissa sanotaan. Siinä myöskin                              33 §..
2743: mainittakoon se henkilö, joka valtuutetaan           H:akemukset, jotka ovat asianmukaiseo;ti
2744: olemaan yhdysliiton asiamiehenä, ja hänen         tehdyt laillisesti perustettujen valitsijayh-
2745: varamiehensä.                                     distysten puolesta, varustetaan juoksevalla
2746:                                                   j ärj estysnumerolla.
2747:                     30 §.                            Halkemuksen järjestysnumero merkitään
2748:    Vaaliliitto tai valitsijayhdistys, joka jo     myöskin hakemuksen mukana olevan eh-
2749: kuuluu yhdysliittoon, älköön toiseen yhdys-       dokaslistan yläreunaan, minkä ohessa h,?ti
2750: liittoon yhtykö.                                  järjestysnumeron alle merkitään yhdistyk-
2751:                                                   sen yleispyrintö.
2752: 
2753:                    4 luku.                                             34 §.
2754:   Keskusw!Utakunnan valmistavat toimen-              Keskuslautakunta ryhtyköön heti tämän
2755:            piteet va,alia, t'arten.               jälkeen sellaisiin toimenpiteisiin, että kaikki
2756:                                                   järjestysnumerolla varustetut ehdokaslistat,
2757:                    31 §.                          kukin otsakirjoituksineen, viipymättä yh-
2758:    Keskuslautakunta kokoontuu ensi kerran         dessä painetaan sillä tavoin, että ne tulevat
2759: puheenjohtajan kutsusta viimeistään viisi-        samalle puolelle lehteä järjestettyinä järje,;;-
2760: kymmentä pmvaa ennen edustajanvaa-                ty.snumeronsa mukaan ja erotettuina toisis-
2761: lia valitsemaan sihteerin ja määräämään,          taan selvillä viivoilla.
2762: minä aikoina ja missä paikassa asiakirjoja           Jos 32 § :n 2 momentissa mainitussa ta-
2763: vastaanotetaan, niin myös sen jälkeen seit-       pauksessa valitsijayhdistys on seitsemän
2764: semäntenäneljättä, yhdeksäntenäkolmatta ja        päivän kuluessa antanut uuden hakemuk-
2765: kuudentenakolmatta sekä tarvittaessa kol-         sen, jossa ne kohdat on oikaistu, joita vaf'-
2766: mantenakolmatta päivänä ennen edustajan-          taan muistutuksia oli tehty, mutta joka
2767:   54                               1,4. -   Edustajanvaalit.
2768: 
2769: muuten on muuttamaton, esiteltäköön ja tar-       kunnille. Yhdistelmä asetettakoon nähtä-
2770: kastettakoon se yhdeksäntenäkolmatta päi-         väksi kunkin keskuslautakunnan kansliaan.
2771: vänä ennen edustajanvaalia. Samassa tilai-
2772: suudessa otetaan myös tutkittavaksi ne ha-                              37 §.
2773: kemukset, jotka ilman hakijan syytä ovat             Keskuslautakunta painattakoon sen jäl-
2774: myöhästyneet. Jos hakemus silloin havai-          keen joutuisasti vaalilippuja koko vaalipii-
2775: taan asianmukaiseksi, monisteltakoon ehdo-        riä varten ja lähettäköön kunkin äänestys-
2776: kaslista erikseen niinkuin ylempänä on sää-       alueen vaalilautakunnalle tarpeellisen mää-
2777: detty.                                            rän niitä päällyksessä, joka on suljettava
2778:                                                   vaalipiirin sinetillä. ja johon on merkittävä
2779:                     35 ~.                         tieto vaalilippujen luvusta.
2780:    Niin pian kuin 34 § :ssä määrätty moni~          Jokaisessa vaalilipussa tulee sisäpuolella
2781: telu on tehty, on tämä ehdokaslistojen yh-        olla sekä valitsijan täytettäväksi varattu
2782: distelmä sekä 34 § :n 2 momentissa maini-         tyhjä. kohta että myöskin painettuna kaikki
2783: tussa tapauksessa erityinen ehdokaslista 111-     keskuslautakunnan julkaisemat ehdokasli:s-
2784: hetettävä kaikille vaalipiirin valitsijyhdis-     tat, ja on tässä tarkoin noudatettava 34 ja
2785: tyksille, kunnallisia utakunniUe, maistraa-       36 § :ssä annettuja määräyksiä, kuitenkin
2786: teille, järjestysoikeuksille ja kauppalanhal-     niin, ettei ehdokaslistoissa enää saa mainita
2787: lituksille sekä muutoin pidettävä yleisön         varaehdokasta.
2788: saatavana.                                           Vaalilippujen pitää olla niin tehtyjä, että
2789:                                                   selvästi näkyy, miten ne ovat kokoontaitet-
2790:                                                   tavat ja suljettavat, eikä niissä saa olla mi-
2791:                      36 §.
2792:                                                   tään muuta kuin mitä yllä on säädetty.
2793:    Siinä kokouksessa, joka alkaa kuudente-
2794: nakolmatta päivänä ennen vaalia, esitellään
2795: ja. tarkastetaan saapuneet ilmoitukset, jotka                         38 §.
2796: koskevat ennen julkaistuihin ehdokaslistoi-         Vaalilippujen ohella toimitetaan vaali-
2797: hin tehtyjä muutoksia tai vaaliliittoja.          lautakunnille riittävä määrä lopullisten eh-
2798:    Ellei vaaliliittoja koskevaa ilmoitusta        dokaslistojen yhdistelmää sekä vaalileimasin
2799: voida hyväksyä, menetellään niinkuin 32           tarpeineen, jota paitsi mainittua yhdistel-
2800: § :n 2 momentissa on sanottu; ja olkoon asia-     mää levitetään niinkuin 35 § :ssä on sa-
2801: miehellä oikeus viimeistään neljäntenäkol-        nottu.
2802: matta päivänä ennen vaalia tehdä tarpeel-           Vaalile:hlnan pitää olla yhtäläinen vaali-
2803: liset korjaukset.                                 piirin kaikissa äänestysalueissa.
2804:     Tämän jälkeen on, hyväksyttyjen ilmoi-
2805: tusten johdolla, painetttt yhdistelmä asian-                           39 §.
2806: mukaisesti oikaistava ja kaikki siinä olevat         Siinä Uudenmaan läänin vaalipiirin kes-
2807: samaan vaaliliittoon kuuluvat ehdokaslistat       kuslautakunnan kokouksessa, joka alkaa
2808: yhdistettävät yhteisen otsakirjoituksen alle      kuudentenatoista päivänä ennen vaalia, esi-
2809:  ja asetettavat erikseen muista listoista, niin   tellään ja tarkastetaan 29 § :n 2 momentissa
2810: että liitto ja ne ehdokaslistat, jotka siihen     mainitut julkilausumat sekä laaditaan kuu-
2811: kuuluvat, heti selvästi esiintyvät. Sillä ta-     lutus siitä, mitkä vaaliliitot ja valitsijayh-
2812: voin syntynyt lopullisten ehdokaslistojen         distykset ovat muodostaneet yhdysliiton.
2813: yhdistelmä monisteltaJkoon heti painatta-            Ellei julkilausumaa voida hyväksyä, me-
2814:  malla ja lähetettäköön vaaliliittojen asia-      netellään niinkuin 32 § :n 2 momentissa on
2815:  miehille ja muiden vaalipiirien keskuslauta-     sanottu; ja olkoon yhdysliiton asiamiehellä
2816:                                         1,4. -     von Born.                                   55
2817: 
2818: cikeus viimeistään viidentenätoista päivänä          mällä, jolloin vaalitoimitus on illalla keskey-
2819: ennen vaalia tehdä tarpeelliset korjaukset.          tettävä tai lakkautettava. .Jos toimitus päi-
2820:   Kuulutus, joka mainitaan 1 momentissa,             vällä keskeytetään, suljetaan odotuspaikka,
2821: on paineHava ja heti lähetetävä kaikkien             kun vaalilautakunta sen tarpeelliseksi kat-
2822: yhdysliittojen asiamiehille sekä vaalipiirien        soo.
2823: keslmslautakunnille.                                   V aaliuurnan toimituttaa valtioneuvosto
2824:                                                      jokaiseen äänestysalueesen valtion kustan-
2825:                                                      nuksella.
2826:                    5 luku.
2827:                     Vaalit.                                             42 §.
2828:                                                        Älköön vaalihuoneistossa taikka sen vie-
2829:                      40 §.                           ressä pidettäkö puheita, älköönkä painet-
2830:    Heinäkuun 1 päivänä sinä vuonna, jona             tuja tai kirjoitettuja kehotuksia jukipan-
2831: ko}mivuotisaika lähinnä edellisistä edusta-          tako tai valitsijoille jaettako älköönkä
2832: janvaaleista lukien päättyy, alkaa vaalito~         myöskään rahankeräyksiä toimeenpantako.
2833: mitus kussakin äänestysaineessa kello yh-
2834: deksän aamulla sekä jatkuu kello kahdek-                                 43 §.
2835: saan illalla ja seuraavana päivänä niinikään            Vaalilautakunnan huolena olkoon, että
2836: kello yhdeksästä kello kahdeksaan, kumpai-           keskuslautakunnan julkaisema lopullisten
2837: senakin päivänä keskeytyen enintään kah-             ehdokaslistojen yhdistelmä sekä 39 § :ssä
2838: den tunnin väliajaksi vaalilautakunnan               mainitut kuulutukset ovat tiedoksipantuina
2839: määräyksen mukaan.                                   ja muutoinkin saatavina sekä itse vaalihuo-
2840:    .Jos tasavallan presidentti on määrännyt          neessa että viereisissä huoneissa ja etuhuo-
2841: toimitettavaksi uudet vaalit, ryhdytään vaa-         neessa.
2842: litoimitukseen sen kalenterikuukauden ensi-                              44 §.
2843: mäisenä päivänä, joka alkaa lähinnä kuu-                Edustajanvaalissa pitää olla saapuvilla
2844: denkymmenen päivän kuluttua siitä kuin               erityinen vaalilautakunnan ottama henkilö,
2845: määräys julkaistiin, sekä jatkuu sitten niin-        jonka tulee valitsijan pyynnöstä avustaa
2846: kuin 1 momentissa on sanottu.                        häntä tarpeellisten merkintäin tekemisessä
2847:                                                      vaalilippuun.
2848:                     41 §.                               Avustajan tulee tunnollisesti täyttää va-
2849:    Vaalilauta:kunnan asiana on ryhtyä kaik-          litsijan osotukset kuin myös pitää salassa
2850: kiin vaalin toimittamista varten tarpeelli-          vaalitoimituksessa saamansa tiedot.      Jos
2851: siin toimiin.                                        hän tätä vastaan rikkoo, rangaistakoon niin-
2852:    Erittäinkin tulee siitä olla ilmoita pidetty,     kuin virkamies virkarikoksesta.
2853: ettei kukaan saa vaalilippua, ennenkuin hän                             45 §.
2854: on havaittu vaalioikeutetuksi, sekä että. va-
2855:                                                        Vaalitoimituksessa tulee lautakunnan pu-
2856: litsija saattaa täysin ,säilyttämällä vaali-,        heenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua
2857: salaisuuden vaalilippuunsa merkitä, miten            näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on
2858: hän äänestää, ja että tätä varten tarpeelli-         tyhjä, sekä sitten avata se päällys, jossa
2859: set apuneuvot ovat saatavissa.                       lautakunnalle lähetetyt vaaliliput ovat.
2860:    Lautakunta katsokoon myöskin, että kyl-
2861: lin tilava paikka vaalihuoneen vieressä on                               46 §.
2862: tarjona niille valitsijoille, jotka odottavat          Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa
2863: vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen, ja            käyttää, ilmoittautukoon vaalilautakunnalle
2864: että tämä paikka suljetaan sillä kellonlyö-          saaclaksensa vaalilipun.
2865:   56                               !,4. -   Edustajanvaalit.
2866: 
2867:                     47 §..                       nen vaalilippunsa ulkopuolelle, ennenkuin
2868:   Vaalissa olkoon kullakin valitsijalla oi-      lippu pannaan vaaliuurnaan.
2869: keus äänestää joko sen vaalipiirin vaalili-
2870: pussa olevaa ehdokaslistaa, jossa hän on                            50 §.
2871: merkitty vaalioikeutetuksi, taikka yhtä hen-       $ittenkuiu valitsija on pannut vaalilipun
2872: kilöä, ja on hänen silloin meneteltävä kuhm      uurnaan, merkitään vaaliluetteloon, että hän
2873: 48 § :ssä sanotaan.                              on käyttänyt vaalioikeuttansa.
2874:                                                    Kun valitsija 49 § :ssä sanottua tarkoi-
2875:                      48 §.                       tusta varten saa otteen vaaliluettelosta, on
2876:   Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkun      sekin luetteloon merkittävä.
2877: valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi,
2878: joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tä-                           51 §.
2879: män listan punaisella viivalla. Jos hän ha-         Kun vaalitoimitus keskeytetään, on vaa-
2880: luaa muuttaa ehdokaslistassa olevien nimien      liuurna suljettava vähintään kolmen läsnä.-
2881: järjestystä, osoittakoon, kirjoittamalla nu-     olijan sinetillä ja pantava varmaan talteen.
2882: meron n:iJmen eteen, sen järjestyssijan, jonka   Kun toimitusta sitten jatketaan, tulee lau-
2883: hän tahtoo ehdokkaalle antaa. Jos järjestys-     takunnan ennen sinettien poistamista tar-
2884: numeroa ei ole pantu molempien nimien            kastaa, että ne ovat ehjät.
2885: eteen, katsotaan merkitsemäti-ä jääneelle ni-       Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat
2886: melle annetuksi toinen järjestyssija.            tulleet saapuville ennen vaalitoimituksen
2887:    Ellei valitsija hyväksy yhtäkään vaali-       keskeyttä:miseen tai äänestyksen lopettami-
2888: lippuun painetuista ehdokaslistoista, kirjoit-   seen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus
2889: takoon vaalilipussa sitä tarkoitusta varten      antaa äänensä, ennenkuin toimitus keskey-
2890: varattuun tyhjään kohtaan sen henkilön ni-       tetään tai äänestys julistetaan päättyneeksi.
2891: men, jota hän äänestää, ja merkitköön siihen
2892: myöskin hänen ammattinsa tai toimensa ja                               52 §.
2893: asuinpaikkansa.                                     Niin pian kuin äänestys on päättynyt,
2894:    Sitten näyttäköön valitsija vaalilipun ko-    otetaan annetut vaaliliput uurnasta ja las-
2895: koontaitettuna ja suljettuna vaalilautakun-      ketaan ne aukaisematta. Samaten lasketaan
2896: nalle leimattavaksi ja pankoon vaalilip-         niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaali-
2897: punsa leimattuna vaaliuurnaan.                   luetteloon ja pöytäkirjaan tehtyjen merkin-
2898:                                                  töjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttä-
2899:                      49 §.                       neet.
2900:    Valitsijan sallittakoon käyttää äänioikeut-      Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen
2901: tansa jossakin muussa äänestysalueessa. kuin     jälkeen kestävään päällykseen, jonka vähin-
2902: siinä, jonka vaaliluetteloon hän on merkitty,    tään kolme vaalilautakunnan jäsentä sine-
2903: jos hän esiinantaa sitä tarkoitusta varten an-   tillään huolellisesti sulkee.
2904: netun otteen sanotusta. vaaliluettelosta.           Päällykseen kirjoitetaan sitten osote vaa-
2905:    Jos valitsija kuuluu toiseen vaalipiiriin,    lipiirin keskuiSlautakunnalle ja merkitään
2906: olko.on oikeutettu a:ntamaan äänensä jonkun      tieto lähetyksen sisällyksestä.
2907: siellä ilmoitetun valitsijayhdistyksen ehdo-        Jos vaalilipuissa on sellaisia, joiden ulko-
2908: kaslistan hyväksi, kirjoittamalla sen ehdok-     puolelle on merkitty toisen vaalipiirin nimi,
2909: kaiden nimet vaalilippuunsa.                     pitää kuitenkin nämä heti laskettaessa erot-
2910:    Kun toiseen vaalipiiriin kuuluva valitsija    taa muista ja sitten samalla tavalla panna
2911: täten käyttää vaalioikeuttaan, pitää hänen       päällykseen, johon kirjoitetaan osote mami-
2912: oman vaalipiirinsä nimi olla merkittynä hä-      tun vaalipiirin keskuslautakunnalle.
2913:                                       1,4. -     von Born.                                   57
2914: 
2915:                      53 §.                         köön hän tällöin sellaista vaalilippua kuin
2916:    Jos annettuja vaalilippuja heti ei voida        hän itse haluaa, kuitenkin niin, että edus-
2917: laskea, sentähden että aika on pitkälle kulu-      tajan ja varamiehen vaalissa on kummas-
2918: nut, menetellään vaaliuurnan kanssa kuten          sakin käytettävä eri vaalilippua ja. eri vaa-
2919: 51 § :ssä on sanottu, ja toimitetaan annettu-      liuurnaa.
2920: jen vaalilippujen laskeminen ja päällY'kseen          Muuten on Lapin edustajanvaaliin näh-
2921: paneminen seuraavana päivänä.                      den soveltuvissa kohdin voimassa mitä tässä
2922:                                                    laissa säädetään.
2923:                      54 §.
2924:    Vaalitoimituksessa pitää joku vaalilauta-                           6 luku.
2925: kunnan jäsenistä pöytäkirjaa, johon mer-                     Äänten laskem~sen perusteet.
2926: kitään toimituspäivä, lautakunnan läsnä-
2927: olevat jäsenet, kellonlyömät, jolloin toimitus                           57 §.
2928: alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistettiin         Sille, jota valitsija äänestää ensi SIJassa,
2929: päättyneeksi, ne henkilöt, jotka toisen äänes-     tule yksi ääni ja toiselle järjestyksessä puoli
2930: tysalueen vaaliluettelon otteen nojalla ovat       ääntä.
2931: olleet äänestämässä ja kutka näistä kuulu-           Kunkin ehdokkaan siten saarnat äänet yh-
2932: vat toiseen vaalipiiriin, annettujen valilip-      teenlaskettuina ovat hänen äänimääränsä.
2933: pujen ja vaalioikeuttaan käyttäneiden luku-
2934:                                                                         58 §.
2935: määrä sekä aika, jolloin 52 § :ssä mainitut
2936: päällykset sinetillä suljettiin, minkä ohessa         Jos toinen niistä, joita valitsija on äänes-
2937: siinä käytettyjen sinettien painoskuvat pan-       tänyt, ei ole vaalikelpoinen tai selvästi nimi-
2938: naan pöytäkirjaan.                                 tetty, olkoon kuitenkin valitsijan ääni voi-
2939:                                                    massa toiseen nähden.
2940:    Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja
2941:                                                       Jos valitsija vaalilipussaan on merkitse-
2942: julkiluetaan ja vaalilautakunnan puheen-
2943: johtaja siihen merkitsee, että pöytäkirja on       mällä osoittanut useampia kuin yhden ehdo-
2944:                                                    kaslistan,
2945: oikea, minkä jälkeen pöytäkirja pannaan
2946: vaalipiirin keskuslautakunnalle osotetulla            tai on tehnyt merkitsemäänsä ehdokaslis-
2947:                                                    taan sellaisen nimien järjestystä koskevan
2948: päällekirjoituksella varustettuun päällyk-
2949:                                                    muutoksen, jonka tarkoitus on epäselvä,
2950: seen.
2951:    Painettuja pöytäkirjankaavakkeita han-             tai on tehnyt vaalilippuunsa muunlaisen
2952: kitaan vaalilautakunnalle valtioneuvDston          kuin nimien järjestystä koskevan muutok-
2953:                                                    sen tai lisäyksen,
2954: tDimesta.
2955:                                                       tai pannut vaalilippuunsa erityisen mer-
2956:                      55 §.                         kin tai nimikirjoituksensa,
2957:   Vaalilautakunnan puheenjohtajan ja jon-             tai käyttänyt muunlaista kuin vaalilauta-
2958: kun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin           kunnalta .saatua vaalilippua,
2959: mahdollista lähimpään postitDimistoon viedä           tai jos vaalilippu havaitaan leimaamatto-
2960: sekä 52 § :ssä mainitut vaaliliput että vaali-     t"!laksi,
2961: pöytäkirja eri päällyksissä.                          olkoon sellainen vaalilippu mitätön.
2962:                                                       Jos valitsija on vaalippuun kirjoittanut
2963:                     56 §.                          useampia kuin yhden nimen, katsotaan hä-
2964:    Lapin vaalipiirissä äänestäköön kukin           nen äänestäneen ainoastaan sitä henkil@ä,
2965: valitsija edustajanvaalissa ainoastaan yhtä        jonka nimen hän on ensimäiseksi kirjoitta-
2966: ehdDkasta edustajaksi ja yhtä ehdokasta va-        nut, ellei hän 49 § :n 2 momentissa maini-
2967: littavan edustajan varamieheksi, ja käyWi.-        tussa tapauksessa ole äänestänyt jotakuta
2968: 
2969:                                                                                               8
2970:             •
2971: 
2972:   58                              1,4. -   Edustajanvaalit.
2973: 
2974: toisessa vaalipiirissä ilnmitettua ehdokas-                         62 §.
2975: listaa.                                           Jos äänimäärät tai vertausluvut käyvät
2976:                      59 §.                      tasan, ratkaisee arpa.
2977:    V aaliliput, jotka on annettu saman va-
2978: litsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, pi-
2979: detään yhtenä ääniryhmänä.                                        7 luku.
2980:    Samoin pidetään vaaliliput, joilla 48 § :n   Vaalin tuloksen määrääminen ja valtakirjan
2981: 2 momentin mukaan on äänestetty samaa                           anta,minen.
2982: henkilöä, yhteensä yhtenä ääniryhmänä..
2983:                                                                     63 §.
2984:                      60 §.                        Niin pian kuin jostakin äänestysalueesta
2985:    Saman ääniryhmän ehdokkailla on etu-         ~en vaaliliput ovat keskuslautakunnalle saa-
2986: sija toistensa edellä niiden äänimäärien suu-   puneet, on päällykset avattava ja vaaliliput
2987: ruuden mukaan, jotka .kukin 57 § :n mu-         laskettava lautakunnan kaikkien jäsenten
2988: kaan on ääniryhmässä saanut, ja heidät          läsnä ollen.
2989: katsotaan olevan siinä järjestyksessä ryh-        Sen jälkeen vaaliliput on avattava ja
2990: män kaikkien valitsijain asettamia.             järjestettävä muodostamiensa yksinkertais.-
2991:    Jokaiselle ääniryhmän ehdokkaista anne-      ten ääniryhmien mukaan, sekä kunkin ryh-
2992: taan siis etusijan määräämiseksi hänen ja       män vaaliliput ja r;)"hmässä asetettujen
2993: muiden ryhmäin ehdokasten välillä vertaus-      ehdokkaitten äänet laskettava.
2994: luku, joka ääniryhmän ensimäisellä ehdok-         Mitättömiksi huomatut vaaliliput asete-
2995: kaalla on sama kuin ryhmän vaalilippujen        taan syrjään ja pannaan sitten erityiseen
2996: koko lukumäärä ja toisella puolet siitä.        päällykseen, joka suljetaan sinetillä.
2997: 
2998:                     61 §.                                           64 §.
2999:   Jos kaksi tai useampia ääniryhmiä kuu-           Sittenkuin kunkin äänestysalueen vaali-
3000: luu samaan vaaliliittoon, niin ne muodosta-     liput näin on laskettu ja järjestetty sekä
3001: vat yhdistetyn ääniryhmän, jossa niiden         niissä annetut äänet niin yhteenlaskettu,
3002: ehdokkailla on etusija toistensa edellä nii-    kuin 63 § :ssä on sanottu, on kaikki samaan
3003: den vertauslukujen suuruuden mukaan,            ääniryhmään kuuluvat vaaliliput eri äänes-
3004: jotka kukin heistä 60 § :n 2 momentin mu-       tysalueista yhteen koottava sekä kunkin
3005: kaan on saanut. Jos joku ehdokas on yh-         ääniryhmän ehdokkaiden äänet yhteenlas-
3006: teinen kahdelle tai useammalle noista yk-       kettava.
3007: sinkertaisista ääniryhmistä, niin hänen
3008: vertauslukujensa     yhteenlaskettu    määrä                         65 §.
3009: osottaa hänen järjestyssijansa.                    Tämän jälkeen menetellään seuraavalla
3010:    Mainitussa    järjestyksessä     katsotaan    tavalla:
3011: kaikki ne ehdokkaat, jotka yhdistetyssä            a) kunkin yksinkertaisen ääniryhmän
3012: ääniryhmässä ovat saaneet ääniä, ryhmän          ehdokkaiden nimet kirjoitetaan järjestyk-
3013: kaikkien valitsijain asettamiksi; ja anne-       seen heidän saamiensa äänimäärien suuruu-
3014: taan heille siis uudet vertausluvut, siten       den mukaan, jonka ohessa merkitään heiUe
3015: että ensimäinen ehdokas vertausluvuk-            60 § :n 2 momentin mukaan tulevat vertaus-
3016: seen saa yhdistetyn ääniryhmän vaalilip-         luvut;
3017: pujen koko lukumäärän, toinen puolet siitä,        b) yhdistetyn ääniryhmä.n ehdokkaiden
3018: kolmas kolmasosan, neljäs neljäsosan ja          nimet kirjoitetaan 61 ~ :n 1 momentin mää-
3019: niin edespäin.                                   räämään järjestykseen ja merkitään heille
3020:                                      I,4. -     von Born.                                 59
3021: 
3022: saman pykälän 2 momentin mukaan laske-            äänirylrmien vaahlippujen lulku koko
3023: tut vertausluvut; sekä                            maassa, jolloin yhdysliitoksi katsotaan
3024:   c) kaikki b-kohdassa mainitut vertauslu-        myöskin ne 59 § :n 2 momentissa mainitut
3025: vut sekä ne a-kohdassa mainitut, jotka koh-       ääniryhmät, joilla on sama ehdokas.
3026: distuvat erillisenä pysyneen yksinkertaisen          Kunkin 1. momentissa mainitun vaaliyh-
3027: ääniryhmän ehdokkaisiin, järjestetään nii-        tymän vaalilippujen koko luku jaetaan yh-
3028: den suuruuden mukaa1n, suurimmasta al-            dellä, kahdella, kolmella j. n. e., enintään
3029: kaen; ja merkitään kunkin vertausluvun            koko vaaliyhtymä1n ehdokkaiden luvulla.
3030: kohdalle se yhdistetty tai erillinen yksin-       Osamäärät järjestetään suuruutensa mu-
3031: kertain~m ääniryhmä, jolle se kuuluu.             kaan sarjaan, suurimmasta alkaen, ja kun-
3032:                                                   kin osamäärän kohdalle merkitään, minkä
3033:                    66 §.                          vaaliyhtymän osamääriin se kuuluu. Yhtä
3034:   Keskuslautakunta lähettää 65 § :ssä mai-        suurten osamäärien järjestyksen ratkaisee
3035: nitut tiedot niin pia1n kuin mahdollista          arpa.     Täten saadusta sarjasta erotetaan
3036: Uudenmaan läänin vaalipiirin keskuslauta.         sa tay hdeksä1nkymmentäyhdek.sän ensimäistä
3037: kunnalle. Sen on myös annettava ne                osamäärää, ja lasketaan, kuinka monta si-
3038: muut tiedot, jotka Uudenmaan läänin vaali-        ten erotettua osamäärää tulee kullekin 1
3039: piirin keskuslautakunta laskelmien suoritta-      momentissa mainitulle vaaliyhtymälle.
3040: mista varten ehkä huomaa tarvitsevansa.
3041:                                                                        70 §.
3042:                    67 §.                             Ellei jonkin yhdysliiton tai jonkin eril-
3043:    Niin pian kuin Uudenmaan läänin vaali-         lisen vaaliliiton taikka jonkin erillisen va-
3044: piirin keskuslautakunta on saanut 66 § :ssä       litsijayhdisty'ksen puolesta 69 § :n mukaan
3045: mainitut tiedot kaikkien muiden vaalipii-         erotettu.ien osamäärien luku ole sama kuin
3046: rien keskuslautakunnilta, toimii se edusta-       vaaliyhtymää varten 68 § :n mukaan ero-
3047: jien määräämiseksi niinkuin 68-7 5 § :ssä         tettujen vertauslukujen lukumäärä, mene-
3048: säädetään.                                        tellään seuraavalla tavalla:
3049:                                                      a) otetaan toiselta puolen huomioon ne
3050:                     68 §.                         vaaliyhtymät, joita varten on erotettu vä-
3051:    Kunkin vaalipiirin 65 § :n · c-kohdassa        hemmän osamaana kuin vertau.slukuja,
3052: mainitusta vertauslukujen sarjasta erotetaan,     sekä kirjoitetaan näitä vaaliyhtymiä varten
3053: sen alusta alkaen, niim monta vertauslukua        kussakin vaa.lipiirissä 65 § :n c-kohdan mu-
3054: kuin vaalipiiri saa valita edustajia ja mer-      kaan muodostetusta vertauslukujen sarjasta
3055: kitään kuinka monta erotettua vertauslukua        erotetut vertausluvut erikseen;
3056: tulee kullekin yhdistetylle ja kullekin eril-        b) otetaan toiselta puolen huomioo'll ne
3057: liselle yksinkertaiselle ääniryhmälle.            vaaliyhtymä.t, joita varten on erotettu
3058:    Kutakin yhdysliittoa kohti lasketaan           enemmän osamääriä kuin vertauslukuja ja
3059: kuinka monta siihen kuuluvien ääniryh-            kirjoitetaan näitä vaaliyhtymiä varten kus-
3060: mien vertausluvuista on 1 momentin mu-            sakin vaalipiirissä 65 § :n c-kohdan mukaan
3061: kaan erotettu yhteensä koko maassa.               muodostetusta vertauslukujen sarjasta erot-
3062:                                                   tamatta jääneet vertausluvut erikseen;
3063:                    69 §.                             c) kutakin vaalipiiriä varten lasketaan
3064:    Kutakin yhdysliittoa sekä kutakin eril-        a-kohdassa ja b-kohdassa mainittujen, erik-
3065: listä  vaaliliittoa Ja • valitsijayhdistystä      seen kirjoitettujen vertauslukujen erotuk-
3066: kohti lasketaan yhteen siihen kuuluvien           set; nämä erotukset järjestetään sarjaan
3067:    60                             I,4. -   Edustajanvaalit.
3068: 
3069: suuruuden mukaan pienimmästä alkaen, ja         saaneet suurimmat vertausluvut, kuitenkin
3070: kunkin erotuksen viereen merkitään sekä         siten ·että, jos 70 § :ssä säädetyn menettelyn
3071: mi.nkä vaalipiirin että minkä kahden vaali-     perusteella ääniryhmä on saa:nut erotetuksi
3072: yhtymän vertausluvuista se on laskettu;         yhden tai useamman vertausluvun enemmän
3073:    d) sen vaalipiirin 65 § :n c-kohdan mu-      kuin sen hyväksi 68 § :n 1 momentin mu-
3074: kaan muodostetusta vertauslukujen sar-          kaan on erotettu, edellä mainitulla tavalla
3075: jasta, johon pienin tämän pykälän c-koh-        määrätään vain niin monta edustajaa, kuin
3076: dassa mainittu erotus kohdistuu, poistetaa.n    ääniryhmälle on 68 § :m 1 momentin mu-
3077: erotettujen vertauslukujen sarjasta suu-        kaan erotettu vertauslukuja. Sen lisäksi
3078: rempi erotusta laskettaessa käytetyistä ver-    ääniryhmälle tulevat edustajasijat täyttä-
3079: tausluvuista ja, sen tilalle asetetaan pie-     vät ne ääniryhmän vielä valitsematta olevat
3080: nempi niistä sekä merkitään sen viereen         ehdokkaat, joi.ka sen yhdysliiton puolesta
3081: minkä vaaliyhtymän vertauslukuvhin se           annetuista vaalilipuista, johon ääniryhmä
3082: kuuluu;                                         ehkä kuuluu, sekä 59 §:n 2 momentissa mai-
3083:    e) jos jonkun a-kohdassa tai b-kohdassa      nituista ääniryhmistä ovat yhteensä saaneet
3084: mainitun vaaliyhtymän puolesta vertaus-         suurimman äänimäärän.
3085: lukujen luku d-kohdan mukaan tehdyn
3086: siirron jälkeen on sama kuin sen puolesta                            73 §.
3087: erotettujen osamäärien luku, pyyhitään c-          Jos 72 § :n määräyksiä sovellettaessa joku
3088: koihdassa mainitusta sarjasta kaikki ne ero-    ehdokas tulisi valituksi edustajaksi kahden
3089: tukset joita laskettaessa puheenaolevan         tai useamman ääniryhmän puolesta samassa
3090: vaaliyhtymän vertauslukuja on käytetty;         vaalipiirissä, katsotaan hän valituksi sen
3091:    f) sen jälkeen siirrytään erotussarjan       ääniryhmän puolesta, jossa hänellä on suu-
3092: ensimäiseen, vielä jäljellä olevaan erotuk-     rin vertausluku, ja kukin muista ääniryh-
3093: seen, menetellen kuten d-kohdassa ja. e-koh-    mistä saa edustajakseen hänen tilalleen sen
3094: dassa on sanottu, ja näin jatketaan, kunnes     ehdokkaansa, joka edustajiksi valittujen eh-
3095: erotusten sarja on tyhjennetty; ja              dokkaiden jälkeen on saanut suurimman
3096:    g) kutakin yhdistettyä ja kutakin eril-      vertausluvun.
3097: listä yksinkertaista ääniryhmää varten mer-        Ellei jollakin ääniryhmällä ole saamiensa
3098: kitään, edellä olevan toimituksen päätyttyä,    edustajasijojen täyttämiseen tarvittavaa
3099: sen puolesta erotettujen vertauslukujen         määrää ehdokkaita; ne vaalipiirin muut eh-
3100: luku.                                           dokkaat, >jotka ovat valittujen jälkeen siinä
3101:                                                 sa.aneet suurimmat vertausluvut, täyttävät
3102:                      71 §.                      siten avoimiksi jääneet sijat.
3103:    Kussakin vaalipiirissä on kukin yhdis-
3104: tetty ja kukin erillinen yksinkertainen ääni-                        74 §.
3105: ryhmä oikeutettu· täyttämääm niin monta            Jos joku on valittu :kahdessa tai useam-
3106: edustajasijaa kuin sen vertauslukuja on         massa varulipiirissä, on hän oleva sen vaali-
3107: 68 § :n 1 momentin ja 70 § :n mukaan ero-       piirin edustaja, jossa. hänellä on suurin
3108: tettu.                                          vertausluku.
3109:                      72 §.                         Siten poistuneen jälkeen avoimeksi jou-
3110:    Kunkin ääniryhmän puolesta on edusta-        tunut sija täytetään etupää~Ssä siitä yhdis-
3111: jiksi valittu, 71 § :n mukaan määrättyyn        tetystä ääniryhmästä tai siitä erillisestä
3112: lukuun saakka, ne ääniryhmän ehdokkaat,         yksinkertaisesta ääni·ryhmästä, jossa va-
3113: jotka 61 § :n 2 momentin taikka 60 § :n 2       littu on saanut Slfurimmw :vertaus'luvun,
3114: momentin perusteella ovat ääniryhmässä          ja tulee hänen sijaansa se, joka siinä on
3115:                                       1,4. -     von Born.                                  61
3116: 
3117: saanut suurimman v.ertausluvun lähinnä             määrättävä varamies, joka astuu tarpeen
3118: valitun tai valittujen jälkeen. Jos avointa        vaatiessa hänen tilalleen. Varamies, ,paitsi
3119: sijaa. ei tällä tavalla voida täyttää, astuu       Lapin vaalipiirissä, josta säädetään 56 § :ssä,
3120: sijaan se, jolla oli vaalipiirissä suurin ver-     määrätään noudattamalla 74 § :ss:ä säädet-
3121: tausluku niiden joukossa, joita aikaisemmin        tyä menettelyä.
3122: ei ole valittu.                                       Jos varamies tulee edustajaksi tai pois-
3123:                                                    tuu, tulee asianomaisen kesikuslautakunnan
3124:                      75 §.
3125:                                                    määrätä uusi varamies noudattamalla 1 mo-
3126:    Uudenmaan läänin vaalipiirin keskus-
3127:                                                    mentissa säädettyjä perusteita. Jos Lapin
3128: lautrukunta julistaa heti lautakunnan etu-
3129:                                                    vaalipiirin edustajan varami-es tulee edus-
3130: huonees.'la tehtävällä tiedoksipanolla, ketkä
3131:                                                    ta'jaksi tai poistuu, on varamiehen vaali toi-
3132: ehdokkaat ovat kunkin vaalipiirin puolesta
3133:                                                    mitettava, niinkuin 76 § :n 3 momentissa
3134: tuleet valituiksi edustajiksi, sekä lähettää
3135:                                                    sanotaan.
3136: siitä tiedon muiden vaa.lipiiden keskuslau-
3137: takunnille.                                                            78 §.
3138:                     76 §.                            Sittenkuin keskuslautakunta on määrän-
3139:    Sen jälkoon antaa asianomaisen vaalipii-        nyt vaalipii•rin edustajien varamiehet, tulee
3140: rin keskuslautakunta valtakirjan vaalipiirin       sen viipymättä tiedoksipanolla lautakunnan
3141: puolesta edusta.jiksi valituille sekä määrää       etuhuoneessa julistuttaa, kutka ovat vaali-
3142: heidän varajäsenensä kuten 77 § :ssä sääde-        piirin puolesta tulleet valituiksi edustajiksi
3143: tään.                                              sekä heidän varamiehikseen. Tämä julistus
3144:    Jos joku niistä, jotka on julistettu vali-      on myöskin heti lähetettävä läänin maaher-
3145: tuiksi, ei ole ollut ilmoitetulla ja. julkais-     ralle ja vaalipiirin vaalilautakunnille sekä
3146: tulla listalla, pitää kuitenkin vaalipiirin        julkaistaiVa vähintään yhdessä paikkakun-
3147: keskuslautakunnan, ennenkuin valtakirja            nalla ilmestyvässä sanomalehdessä.
3148: hänelle annetaan, tiedustella häneltä, suos-                           79 §.
3149: tuuko hän vasta.anottamaan edustajan toi-             Edustajanvaltakirjassa tulee olla mainit-
3150: men. Jos hän kieltäytyy taikka ei kymme-           tuna, milloin edustaja on valittu, taikka,
3151: nen päivän kuluessa tiedon saamisesta lu-          siinä tapauksessa että hän varamiehenä
3152: kien keskuslautakunnalLe ilmoita suostumus-        astuu valitun edusta.jan tilalle, kenen jäl-
3153: taan, täytetään avoin sija niinkuin 74 § :ssä      keen edustajansija on tullut a'Voimeksi, niin
3154: sanotaan.                                          myös kuinka kauan edustajan toimivalta
3155:    Jos Lapin vaalipiirin edustajaksi valittu       kestää. Vaitakirjan kaa,vwl{ikeet vahvistaa
3156: kieltäytyy tointa vastaanottamasta, astuu          valtioneuvosto.
3157: valitun sijaan se henkilö, joka 56 § :n mu-           Kullekin valitulle toimi•ttakoon asianomai-
3158: kaan on valittu edustaja.n varamieheksi.           nen keskuslautakunta viipymättä hänen
3159: Jos edustajan varamieheksi valittu :kieltäy-       va1takirjansa.
3160: tyy tästä toimesta tai sama henkilö on saa-
3161: nut enimmät äänet sekä edustajaksi että                                80 §.
3162: edu.stadan varamieheksi, on viipymättä toi-          Keskuslautakunnan kokouksissa tehdään
3163: mitettava edusta<jan .va.ramiehen vaali. Maa-      pöytäkirja, johon merkitään kokouksen päi-
3164: herra määrätköön vaalin ajan ja kuulututta-        vät, kellonlyömä, jolloin se alkoi, keskeytyi
3165:  koon sen.                                         ja päättyi, läsnäolevat jäsenet sekä päätök-
3166:                      77 §.                         set; kuitenkin voidaan päätöksen sisällys il-
3167:    Sitä tapausta vaTten, että edustajansija        moittaa viittaamalla kirjeeseen tai muuhun
3168:  tulee avoimeksi, on kullekin edustajalle          toimituskirjaan.
3169:   62                              1,4. -   Edustajanvaalit.
3170: 
3171:   Erikseen on pöytäkirjaan otettava mi-                              8 luku.
3172: tättömien vaalilippujen lukumäärä kussa-              Ed1tstajanvaalista valittaminen.
3173: kin äänestysalueessa.
3174:   Pöytäkirjan allekirjoittaa sihteeri ja to-                        85 §.
3175: distaa oikeaksi puheenjohtaja.                     Jos joku tahtoo valittaa edustajanvaalista,
3176:    Kun keskuslautakunnan toimitus keskey-       tehköön sen kirjallisella valituksella, joka
3177: tetään, pitää kaikki vaaliliput ja laskelmat    vi~meistään neljäntenätoista päivänä siitä
3178: niin säilytettämän, ettei kukaan saa niirtä     kuin 78 § :ssä säädetty tiedoksipano jul-
3179: käsiinsä.                                       kaistiin, on ennen kello kahtatoista päivällä
3180:                                                 annettava sen läänin maaherralle, jossa va-
3181:                     81 §.                       littaja on merkitty vaali-oikeutetuksi.
3182:    Kun Uudenmaan läänin vaalipiirin kes-
3183: kuslautakunta 75 § :n mukaan julistaa vaa-                           86 §.
3184: lin tuloksen, on sen pöytäkirjassa !lllainit-      Jos edustajanvaalista on valitettu, vaati-
3185: tava·valitut henkilöt.                          koon maaherra heti ne tiedot ja selitykset,
3186:    Pöytäkirjassa, joka tehdään siinä lrunkin    jotka valituksen johdosta katsotaan tarpeel-
3187: vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksessa,      lisiksi, ja antakoon sitten viipymättä asiasta
3188: jossa esitetään Uudenmaan läänin vaalipii-      pää;töksen.
3189: rin kirjelmä vaalipiirin puolesta valituista                       87 §.
3190: edustajista, on mainitta.va sekä valitut hen-     Maaherran päätöksen julka.isemisesta ja
3191: kilöt että heidän varamiehensä.                 sen ilmoittamisesta yksityiselle asialliselle,
3192:    Kukin näistä merkitään pöytäkirjaa.n il-     niin myös muutoksenhakemisesta siihen
3193: moittamalla hänen nimensä, ammattinsa tai       noudatettakoon mitä 12 ja 13 § :ssä on sää-
3194: toimensa ja asuinpaikkansa.                     detty.
3195:                      82 §.
3196:                                                                      9 luku.
3197:    Kaikki vaaliliput on tämän jälkeen
3198: pantava päällykseen, joka suljetaan kes-                      E~·ityisiä   säännöksiä.
3199: kuslautakunnan ja sen puheenjohta.jan sine-
3200:                                                                      88 §.
3201: teillä, ja säilytettävä, kunnes lähinnä seu-
3202:                                                   Kaikki menot vaalilautakunnasta ovat
3203: raavat vaalit on toimitettu.
3204:                                                 kunti.en suoritettavat, jota vastoin vaaliliput
3205:    Kaikki laskelmat on yhdistettävä kes-
3206:                                                 kustannetaan ja kaikki menot keskuslauta-
3207: kuslautakunnan ja puheenjohtajan sinetti-
3208:                                                 kunnista suoritetaan valtion varoista.
3209: siteellä sekä säilytettävä pöytäkirjan liit-
3210:                                                   Keskus- ja vaalilautakunnilla on vapaa-
3211: teenä.
3212:                                                 kirjeoikeus.            •
3213:                      83 §.
3214:    Keskuslautakunnan kokouksissa, jotka                             89 §.
3215: pidetään vaalilippujen laskemista ja vaalin       Jos tässä la.issa jotakin tapausta varten
3216: tuloksen määräämistä varten, ovat valitsija-    säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi,
3217: yhdistysten, vaaliliittojen ja yhdysliittojen   pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäi-
3218: asiamiehet oikeutetut olemaan s.aapuvilla.      vänä.
3219:                                                                     90 §.
3220:                     84 §.                         Tämä laki tulee voimaan
3221:   Keskuslautakunnasta lähtevät toimitus-        ja sillä kumotaan vaalilaki 20 päivältä hei-
3222: kirjat allekirjoittaa lautakunnan puolesta      näkuuta 1906 siihen myöhemmin tehtyine
3223: puheenjohtaja ja va.rmentaa sihteeri.           muutoksineen.
3224: 
3225:        Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1927.
3226:                                                                            Ernst von Born.
3227:                                                                                           63
3228: 
3229: I,r., -   Motion N:o 5.
3230: 
3231: 
3232: 
3233: 
3234:                                Sergelius m. fl.: Förslag till lag angående ändring av
3235:                                   § 67 i vallagen.
3236: 
3237: 
3238: 
3239:                                    T i ll R i k s d a g e n.
3240: 
3241:    Då valmansföreningar sammansluta sig          upptagit ersättarens namn. Härvid kan
3242: till ett valförbund kan enligt nu gällande       det inträffa att ersättaren, om han blir in-
3243: vallag person, som inom förbundet upp-           vald i riksdagen, lwmmer att förfäkta in-
3244: ställts så&om rrksdagsmannaka.ndidat, utses      t:ressen, som äro helt olika de, vilka den av-
3245: till ersättare för riksdagsman, med vilken       gångne ri'ksdagsmann~m för sina väljare
3246: kandidaten ej sammanställts på någon enda        förklarat sig ämna ibevaka i vår lagstiftande
3247: lista ooh han blir även ersättare, fastän han    församling.
3248: ej ens förekommer på någon lista, som upp-          Då sakförhållandena även i verkligheten
3249: tager namnen på .kandidate.r, vilka på en        gestaltat sig på här nämnt sätt, vore det
3250: eller flera listor sammanställts med den         a.v behovet påkallat att ett avhjälpande av
3251: valda. Detta förfarande är icke blott            här nämnda orättvisa med det snaraste
3252: oskäligt utan även orätt.vist emot de val-       skulle fås till stånd. Vi tillåta <)SS därför
3253: mansföreningar, vilka av särskilda orsalrer      vördsammast föreslå,
3254: varit tvungna ingå valförbund med :andra
3255: Yalmansföreningar, och vilkas listor icke alls             cdt Riksdagen måtte antagn följande
3256: 
3257: 
3258: 
3259: 
3260:                                             Lag
3261:                            ang'ående ändring av § 67 i vallagen.
3262: 
3263:      I enlighet med Riksdagens beslut stadgas thärmed att § 67 i nu gällande vallag skall
3264: e1·hålla följande lydelse:
3265: 
3266:                      § 67.                       enkla röstgrupper med kandidat, som icke
3267:    Har någon rblivit vald i två eller flere      blivit vald och erhållit det största jämfö-
3268:  valkretsar, är han till lantdagsman utsedd      relsetalet näst efter den eller de vaJda inom
3269:  i den valkrets, där han har högsta jäm-         sa,gda emkla röstgrupper. Finnes ej sådan,
3270:  förelsetalet.                                   fylles ledig'heten enligt samma grunder ur
3271:     Om s:ålunda vald a:vgår ocih han var ge-     den sammansatt& röstgrupp, i v:ilken den
3272:  mensam kandidat inom flera ienkla röst~         enkla. l'IÖstlgruppen ingick.
3273:  grupper fylles ledigheten närmast ur dessa         Kan ledighet~n ej helJ.er på detta sätt
3274:   64                               I, 5. -   Vaalilain 67 §.
3275: 
3276: fyllas, inträder den, vilken inom valkretsen        Uppkommer eljes 1edighet, va.re l~
3277: hade högsta jämförelsetal bland dem, som          samma.
3278: tidigare ic'ke förklarats valda.                    I Lappma.rkens vaikrets skall, där den,
3279:   V ar den .avgångne gemensam för skilda          som valts till lantdag.sman, vägrar att emot-
3280: grupper, fylles ledig~heten närmast ur den        taga uppdraget eller ledighet dter den
3281: röstgrupp, i vilken han hade högsta jäm-          valde eljes uppstår, nytt lantdagsmannaval
3282: förelsetalet.                                     utan dröjsmål förrättas. (Guvernöron) ut-
3283:                                                   sätte tid till ·det Yal och låte därom kungöra.
3284: 
3285:        Helsingfors, den 17 september 1927.
3286: 
3287: 
3288:             Max Sergelius.                                      Georg Schauman.
3289:                                                                                                 65
3290: 
3291: 1,5. -   Ediusk. esit. N :o 5.                                                          Suomennos.
3292: 
3293: 
3294: 
3295: 
3296:                                   Sergelins y. m.: Ehdotus laiksi vaalilain 67 §:n muut-
3297:                                      tamisesta.
3298: 
3299: 
3300:                                        Ed u s kunnalle.
3301: 
3302:    Klm vaiitsi·jay:hdistykset liittyvät vaalilii-   ollut varamielhen nimeä. Tällöin voi sattua,
3303: toksi, voidaan nyt voimassa olevan vaalilain        että varamies, jos hän tulee valituksi edus-
3304: mukaan henkilö, joka vaaliliitossa on ase-          kuntaan, tulee 'PUolustamaan hrarmstuksia,
3305: tettu edustaj,aehdokkaaksi, valita sellaisen        jotka ovat aivan erilaisia kuin ne, joita
3306: edustajan varamielheksi, jonka kanssa. eh-          eronnut edustaja on valitsijoilleen selittä-
3307: dokas ei ole ollut yhdessä ainoallakaan lis-        nyt aikovansa ,valvoa la;killlsä:ätävässä kokou.k-
3308: talla, ja hän tulee myöskin varamieheksi,           sessamme.
3309: vaikka hän ei ole miHään niistä listoista,            Kun olosuhteet myöskin todellisuudessa
3310: joilla on niiden ehdokkaiden nimet, jotka           ovat muodostuneet mainitulla tavalla, olisi
3311: yhdellä tai useammalla listalla ovat yhdessä        tanpeen, että tässä mainittu vääryys mah-
3312: valitun kanssa. Tämä menettely ei ole vain          dollisimman pian saataisiin 'Poistetuksi. Me
3313: kohtuuton, vaan se on myöskin epäoikeu-             rohkenemme sen vuoksi kunnioittavimmin
3314: denmukainen niitä valitsijayhdistyksiä koh-         ehdottaa,
3315: taan, joiden erikoisista syistä on täytynyt
3316: tehdä vaaliliitto toisten valitsijay\hdistysten              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3317: kanssa ja joiden listoiHa ei ensinkään ole                 van lakiehdotuksen:
3318: 
3319: 
3320: 
3321: 
3322:                                               Laki
3323:                                  vaalilain 67 § :n muuttamisesta.
3324: 
3325:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että nyt voimassa olevan vaali-
3326: lain 67 § saa seuraavan muutetun sanamuodon:
3327: 
3328:                      67 §.                          ehdokkaana, täytetään avoimeksi tullut sija
3329:   Jos joku on valittu kahdessa tai useam-           lähinnä näistä yksinkertaisista ääniryhmistä
3330: massa vaalipiirissä, on hän oleva sen vaali-        ehdokkaa:lla, joka ei ole tullut valituksi ja
3331: piirin edustaja, jossa hänellä on suurin ver-       joka on saanut suurimman vertausluvun lä-
3332: tausluku.                                           hinnä samoista yksinkertaisista ääniry\b.-
3333:   Jos siten valittu eroaa ja hän oli useam-         mistä valitun tai va:littujen j.ä:lkeen. Jos
3334: pien yksinkertaisten ääniryhmien yhteisenä          sella.ista ei ole, täytetään avoin sija samo-
3335:   66                               1,5. -   Vaalilain 67 §.
3336: 
3337: jen perusteiden muka,an siitä J71hdistetystä     siitä ääniryhmästä, jossa hänellä oli suurin
3338: ääniryhmästä, johon yksinkertainen ääni-         vertausluku.
3339: ryhmä 'kuului.                                      Jos muutoin sija joutuu avoimeksi, ol-
3340:    Jos avointa sijaa ei tälläkään tavalla        koon laki sama.
3341: voida täyttää, astuu sijaan se, jolla oli vaa-      Lapin valclipiirissä on, jos edustajaksi
3342: lipiirissä suurin vertausluku niiden jou-        valittu kieltäytyy tointa vastaanottamasta
3343: kossa, joita aikaisemmin ei ollut valituiksi     taikka jos valitun sija muuten tulee avoi-
3344: julistettu.                                      meksi, viipymättä toimitettava uusi edusta-
3345:    Jos poisjoutunut oli eri ryhmien yhtei-       janvaali. (Kuvernööri) määrät.köön vaalin
3346: nen ehdokas, täytetään avoin sija lähinnä        ajan ja kuulututtakoon sen.
3347: 
3348:        Helsingissä, syyskuun 17 päivänä 1927.
3349: 
3350: 
3351:             Max Sergelius.                                    Georg Schauman.
3352:                                                                                                  67
3353: 
3354:     l,G.- Edusk. esit. N:o 6.
3355: 
3356: 
3357: 
3358: 
3359: •
3360: 
3361:                                     Virkkunen y. m.: Ehdotus laiksi Helsingin yliopiston
3362:                                        järjestysmuodon perusteita koskevan lain voimaan-
3363:                                        panosta 14 p:nä heinäkuuta 1923 annetun lain 6 §:n
3364:                                        muuttamisesta.
3365: 
3366: 
3367:                                           Ed u s kun n a .lle.
3368: 
3369:        Vuonna 1923 llinnettu yliopistolaki m. m.       vaatimus epätyydyttävään asemaan. Kieli-
3370:     säätää, että erikois-esti 15 professorin tulee     tai1Jolain yleisiin 1perusteihin katsoen olisi
3371:     pysyväisesti Luennoidru ruotsilksi ja näiltä       wsianmukaista, että kailkilta niiltä professo-
3372:     vaadiJtaan täydellistä ruotsinkielen taitoa.       reilta, jotka eivät kuulu näiden 15 jouiffikoon,
3373:     Ne opettaj.at, joiden opetusaineena on ruot-       joiden tulee luennoidru ruotsiksi tai niihin,
3374:     salainen tai skandinavimm kieli, kirjallisuus      jotka muuten ovrut oikeutetut ruotsiksi tai
3375:     tai kllinsantiede, ovat oikeutetut antamaan        vieraalla kielenä luenno~maan, vaadit.aan
3376:     opetuksensa ruotsiksi. • Edelleen ovrut oikeu-     suomenkielen täydellinen hallitsemine'll.
3377:     tetut itse valitsemaan opetuskielensä ne pro-      Ainoastaan täten muuttama'lla nykyään voi-
3378:     fessorit, jotka yliopisto erikoisesti suurten      massaolevaa lakia saadaan :poistetuksi se
3379:     tieteellisten ansi·oiltten vuoksi on ilman hake-   aukko, mikä on vakinaisilta ·professoreilta
3380:     musta virkaan kutsunut, niin myös henkilö-         vaadittavaan suomenlkielen taitoon nähden
3381:     kohtaiset professori1t ja palkattomat dosen-       lakiin jäänyt, ja täysi vastavuoroisuus tulee
3382:     tit. ULkomaiden kieliä ja oloja esit.t:ävä>t       toteutetuksi varutim-mksissa, joita suomen- ja
3383:     opettajat saavat opetuksessaan käyttää ulko-       ruotsinkielen taidon suhteen asetetaan ylti-
3384:     maista kieLtä. Jäljelle jää vielä pääjouklko       opiston va:kinaisiin profesooreihin.
3385:     professoreja, joilta ny<kyäå!n vaaditaan täy-         Jotta tämä ilmeinen puutteellisuus ja epä-
3386:     dellistä taitoa ainoastaan jommassakum-            oikeutus yliopiston l{JieElainsäädännössä tu-
3387:     massa maan kielessä, minkä ohessa heiltä           lisi poistetuksi, sa.amme edellä esitetyn no-
3388:      toisessa kielessä vaaditaan sellaista taitoa,      jalla kunnioittaen e~hdottaa,
3389:     että asianomainen tällä kielellä kykenee an-
3390:      tamaan opetusta ja hoit,amaan tutkintoja.                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3391:         Näin ollen jää siis suomenkielen taidon               van lakiehdotuksen:
3392:   68                               I,c. -   Yliopistolainsäädäntö.
3393: 
3394: 
3395:                                                Laki
3396:                  Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan
3397:                  lain voimaanpanosta 14 päivänä heinäkuuta 1923 annetun
3398:                                   lain 6 § :n muuttamisesta.
3399: 
3400:     Eduskunnan pääJtöksen mukaisesti muutetaan Helsingin yliopiston järjestysmuodon
3401:  perusteita koskevan lain voimaanpanosta heinäkuun 14 päivänä 1923 annetun lain 6 §
3402:  näin kuuluvaiksi:
3403: 
3404:                        6 §.                          semistä varten y.1iopi.ston opettajan vi~kaan,
3405:    Pääsemistä varten yliopistonopettajan vir-        ellei virka ole sellainen, että sen haltija itse
3406: kaan vaaditaan, että tällaiseen virikaan pyr-        on oirkeutattu määräämä:än opetuskielensä
3407: kivä täydelLisesti .hallitsee toista maan kie-       tai .antamaan opetusta ainoastaan toisella
3408: listä. Suomen kielen täydellistä ha.llitse-          kielellä, sellaista taitoa maan toisessa kie-
3409: mista vaaditaan professorin virkaan pyrki-           lessä, että asianomainen sillä kykenee anta-
3410: vältä, ellei virka ole sellainen, että sen haltija   maan opatust•a ja hoitamaan tutkintoja.
3411: on velvollinen luennoimaan ruotsinkielellä           Tavan, millä kielitaito on osoitettava, mää-
3412: tai o~keutattu mä:äräämään 1opetuSkielensä           rää suuri konsistori.
3413: tai antama·an opetusta ainoastaan viime-                Erivapauden tai lievennyksen myöntämi-
3414: mainitulla kielellä. Ruotsinkielen täydel-           sestå on voima:ssa, mitä 1 päivänä kesäkuuta
3415: listä hallitsemista vaaditaam. seUaiseen pro-        1922 valtion virkamieJhiltä vaadittavasta
3416: fessorin ·virkaan pyrkivältä, jonka ha'ltija on      kielitaidosta annetun lain 5 § :n 1 ja 3 koh-
3417: velvollinen luennoimaan tällä kielellä. Täy-         dassa sanotaan.
3418:  dellisen kielitaidon lisäiksi .vaadittakoon pää-
3419: 
3420:        Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1927.
3421: 
3422: 
3423:             Paavo Virkkunen.                                         Lauri Ingman.
3424:             Onni Talas.                                              T. A. Aalto-Setälä.
3425:             Gunnar Sahlstein.                                        K. Kylänpää.
3426:             0. H. Jussila.                                           Väinö Malmivaara.
3427:             E. V. Kuokkanen.                                         Oskari Lehtonen.
3428:             Bernhard Heikkilä.                                       W. K. Kuuliala.
3429:             Kaino W. Oksanen.                                        J. 0. Ikola.
3430:             K. E. Aarnio.                                            Hedvig Gebhard.
3431:             Wäinö Pasten.                                            Jooseppi Seppänen.
3432:             A. Luoma.                                                Sakari Ainali.
3433:             A. A. Neitiniemi.                                        E. W. Lehtinen.
3434:             Leo Gummerus.                                            Y. W. Puhakka.
3435:             Kaapro Moilanen.                                         F. V. Härmä.
3436:             E. A. Turja.                                             Vilho Nikkanen.
3437:                                         Pekka Pennanen.
3438:                                                                                         69
3439: 
3440: 1,7. -   Motion N:o 7.
3441: 
3442: 
3443: 
3444: 
3445:                                von Born: Förslag till lag om ändring av 20 § i språk-
3446:                                  lagen.
3447: 
3448: 
3449:                                    T H l R i k s d a g e n.
3450: 
3451:     I färs~t niinne wrde kvamtå <le beklag- steg i utveckli'llgen, som även utom landetts
3452: liglL hän.d~lser, oom ledde tiU en ändring av gränser torde hava uppväckt en mindre an-
3453: 20 § i gällande språJklag angående språik:et genä.m uppmä;:uksamhet. Medan man anha'll-
3454: våd statsjärnvägama. Ändringen till:kom i städes strävar tiH att s. a. s. internwtionali-
3455: riksdagen genom beslut av en majoritet, smn sera kommuni:k:rutionerna och göra dem an-
3456: var så knapp, att det i själva verket V1ar lot- vändbara oc!h inbjudande för .alLt vidsträck-
3457: ten som fällde utslaget. Den avsåg närmast tare skaror av resa.nde, sÖker man hos oss
3458: att legailisera ett statsrådSbeslut, som icke fastmer att på allt swtt nationalisera dem
3459: stod i överensstämmel$ med gällwnde språk- och försvåra deras anlitande från allmänhe-
3460: 1ag. Genom ändringen infördes emellertid tens sida. Varje förnuftigt tänkande IDän-
3461: delvis alldeles nya princi•per i 'Vår språk- niska borde doclli:: inse ooh me.dge, att den
3462: lagsti:fitning, man bröt fullständig1t med det, vidtagna iilndringen av språket vid sta;ts-
3463: som vid det ursprungliga stadgandets •till- järnvägarna i vårt land varit tbåde omoti-
3464: komst avsetts, på sa.mma gång man ensidigt verad och kortsynt. En rä.t.te1se härav
3465: rubbade den godvilliga överenskommelse borde under sådana förhållamden kunna fås
3466: mellan språkgruppe:rna, som legat till grund till stånd. Lagändringen har vetel'ligen
3467: för den nuvarande språklagen. Det nya ännu icke bragts i verkställighet, varföre
3468: stadgandet måste betecknas såoom opra.k- en ny ändring bör gå så mycket lättare för
3469: tiskt, oskäligt och orålttviSit. Det inskrän.ker sig och, om en snar sådah sker, ieke ens nå-
3470:  den tidigare gällande tvåsprålkighet.en vid gon rubbning av bestående förhållanden .be-
3471:  järnvägarna och påbjuder ensprå1kighet i en hövde komma i fråga. Man bör nämligen
3472: utsträckning, som är ingen till nytta eller komma ihåg, att än.da •till dess den av 20 § :s
3473: glädje, m~m mången till förfång. I sakens ändring påJkallade verkställighetsfö:mrdnin-
3474: natur ligge:u dock, att landets vikttigaste gem enranemt, lagligen lbö~a föl'jas s:pråkla-
3475: kommunikationer, statsjärnvägarna, i mäj- . gens och dess vel'lksitä:llig1hetsförordnings ti-
3476:  ligaste mån skola betjäna envar medborgare digare föreskrifter om a;tt statsjärnvägarna
3477: på hans modersmål oc,h .a1t,t han ·Överallt i bildru ett enhemligtJ tvåspråkigt ällnbets-
3478:  landet s.ka.ll kunna taga sig fram på de- distrikt.
3479:  samma med anUtande av sitt eget spräk              På grund av det wnförda vågar under-
3480:  Detta har emellertid genom den vidtagna teeknad vördsarrnt hemställa tå.ll Riksdagen,
3481:  ändringen av 20 § språklagen numeru omöj- att Riksdagen ville ändra 20 § i språklagen
3482:  liggjorts. U r denna syn·punkt måste ändrin- i överensstämmelse med vad i en reserva-
3483:  gen främst beklagas; den betecknar ett baik- tion till grundlagsut-skottets vid 1926 åri
3484:   70                                1,7. -     Kielilain 20 §.
3485: 
3486: rik.sdag avgivna betänka,nde närmare fram-                   att Riksdagen förty måtte god-
3487: hålles, ooh                                                känna en la,g av följande lydelse:
3488: 
3489: 
3490: 
3491:                                                Lag
3492:                               om ändring av 20 § i språklagen.
3493: 
3494:       I enlighet med Riksdagens 1be.slut Slt<adgws härmed, artt 20 § i språklagen skall er-
3495: hålla följa,nde ändrade lydelse :
3496: 
3497:                     20 §.                           färdas på håda språlren :endast ifall Sltaitio-
3498:    Arngående statsjärnvägarnas ämbetsspråk          nen eller ha1tpunkten ligger i stad, utgör
3499: ä~r ,gällande vad om m~ets i två.språ-              förgreningspun~t eUer annan viktigar:e tra-
3500: kigt ämbetsdistrikt ämbetsspråk fir .stadgart;;     fikpla:ts eller är avsedd artt hetjäJna hefollk-
3501: doek att anslag, meddel<anden oeh kungörel-         ningen även i närbelägen tvåspråkig kom-
3502: ser, som i 10 § om/föl'mälas, vid startion oc:h     mun eller ensprä:kig kommun med armat
3503: haltrpunkt, helägen i em·rpråJkig kommun, ut-       språk.
3504: 
3505:        Helsin~fors, den 19 >:ep:t~mber 1927.
3506: 
3507: 
3508:                                                                  Ernst von Born.
3509:                                                                                              71
3510: 
3511: I,7. -   Edusk. esit. N:o 7.                                                      Suomennos.
3512: 
3513: 
3514: 
3515: 
3516:                                  von Born: Ehdotus laiksi kielilain 20 §:n muuttamisesta.
3517: 
3518: 
3519:                                        Eduslk1unnalle.
3520: 
3521:    Tuoreessa muistissa lienevät ne valitetta-       muta täytyy muutosta ensi sijassa valittaa;
3522: vat tapahtumat, jotka johtivat voimassa ole-        1se merkitsee kehityksessä taka-askelta,. joka
3523: van kielilain valtionrautateiden kieltä kos-        maan rajojen ulkopuolellakin lienee herät-
3524: kevan 20 § :n muuttamiseen. Muutoksen. sai          tänyt vähemmän .mi~llyttäv.ää !huomiota.
3525: aikaa.n eduskunnassa päätöksellään enem-            Samaan ai.Jkaan kuin muualla pyritään tclre-
3526: mistö, joka oli niin niukka, että todellisuu-       mään kulkulaitokset niin sanoaksemme kan-
3527: dessa arpa langetti päätöksen. Tarkoi-              sainvälisiksi ja saattamaan ne käyttökelpoi-
3528: tuksena oli läJhinnä Iaillistuttaa valtioneu-       siksi ja miellyttäviksi yhä larujemmille mat-
3529: voston päätös, joka ei ollut sopusoinnussa          ikustajajoukoille, koetetaan meillä pikemmin-
3530: voimassa olevan kielilain kanssa. Muutok-           kin kaikin tavoin kansallistuttaa ne ja tehdä
3531: sen kautta tuotiin kuitenkin kielilainsä.ä-         niiden käyttäminen yleisölle vai.Jkeammaksi.
3532: däntöömme osittain aivan uusia periaatteita,        Jokaisen järkevästi .ajattelevan ihmisen
3533: luovuttiin täydellise,~;ti siitä, mitä alkuperäi-   täytyy kuitenkin oivaltaa ja myöntää, että
3534: sen säännöksen antamisella oli tarkoitettu,         se muutos, johon on ryhdytty maamme rau-
3535: samalla kuin yksipuolisesti järkytettiin sitä       tateiden kieleen nähden, on ollut sekä perus-
3536: kieliryhmien välistä vapaaehtoista sopi-            teeton että lyhytnäköinen. Korjaus siihen
3537: musta, joka oli ollut nykyisen kielilain pe-        'pitäisi näin 'ollen voida saada aikaan. Lain-
3538: .rustuksena. Uutta säännöstä täytyy pitää           •muutosta ei tiettävästi vielä ole pantu käy-
3539: epäkäytännöllisenä, kohtuuttomana ja epä-           täntöön, minkä vuoksi uuden muutoksen
3540: oikeudenmukaisena. Se rajoittaa aikaisem-           pitäisi käydä sitä helpommin päinsä ja, jos
3541: min rautateillä voimassa ollutta kaksikieli-        sellainen tapahtuu pian, ei edes tarvitsisi
3542: syyttä ja määrää ylksikielisyyden sellaisessa       tapahtua mitään olevien olojen :järkyttä-
3543: laajuudessa, joka ei ole kenellekään hyödyksi       mistä. On nimittrun muistettava että, kun-
3544: eikä iloksi, mutta monelle haitaksi. Asian          nes 20 § :n muutoksen aiheuttama toimeen-
3545: luonnosta kuitenkin johtuu, että maan tär-          panoasetus on julkaistu, laillisesti on nouda-
3546: keimpien kulkulaitosten, valtionrautateiden,         tettava Ikielilain 'ja sen toimeenpanoasetuk-
3547: ·mahdollisimman suuressa määrässä tulee             sen aikaisempia määräyksiä siitä, että rau-
3548:  palvella kutakin kansalaista hänen äidin-          tatiet muodostavat yhtenäisen kaksikielisen
3549: kielellään ja että hänen kaikkialla maassa          :virka-alueen.
3550: tulee voida tulla niillä toimeen käyttäen               Edellä esitetyn perusteella rohkenee alie-
3551:  .omaa kieltään. Tämä on kuitenkin nyttem-          lkirjoittanut kunnioittaen esittää Eduskun-
3552: min tehty mahdottomaksi kielilain 20 § :ään         nalle, että Eduskunta tahtoisi muuttaa
3553:  tehdyn muutoksen kautt·a. Tältä näkökan-           Ikielilain 20 § :n yhtäpitävä.ksi sen kanssa,
3554:   72                               1, 7. -   Kielilain 20 §.
3555: 
3556: mitä. eräässä vuoden 1926 valtiopäivien :pe-               että Eduskunta sen vooksi hy-
3557: rustuslakivaliokunnan mietintöön liittyvässä             väksyisi seuraavan lakiehdotuksen:
3558: vastalauseessa lä!hemmin -esitetään, ja
3559: 
3560: 
3561: 
3562:                                              Laki
3563:                                kielilain 20 § :n muuttamisesta.
3564: 
3565:    EdUS~kunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että kielilain 20 § muutet.aan
3566:  näin kuuluvaksi :
3567: 
3568:                      20 §.                       tai pysäkillä annetaan molemmilla kielillä
3569:    Valtionrautateiden viranomaisten virka-       !ainoastaan jos asema tai pysäkki sijaitsee
3570: kielestä on voimassa mitä kwksikielisen          1kaupungissa., on risteySkohta tai muu
3571: ,virka-alueen viranomaisten virkakielestä on     tärkeämpi liikennepaikka tairoka on tarkoi-
3572: säMetty; kuitenkin p.iin että 10 § :ssä edel-    tettu myöskin lähelläolevan kaksikielisen tai
3573: lytetyt julkipanot, ilmoitukset ja kuulutuk-     toiskielisen kunnan väestön käytettäväksi.
3574: set yksikielisessä kunnassa olevalla asemalla
3575: 
3576:        Helsingissä, syyskuun 19 päivänä. 1927.
3577: 
3578: 
3579:                                                                         Ernst von Born.
3580:                                                                                           73
3581: 
3582: l,s~ -   Ed!US!k. esit. N :o 8.
3583: 
3584: 
3585: 
3586: 
3587:                                   Saarinen, P. y. m.: Ehdotus laiksi ulkomaalaisen otta-
3588:                                      misesta Suomen kunsalaiseksi 20 päivänä helmi-
3589:                                     kuuta 1920 annetun lain muuttamisesta.
3590: 
3591: 
3592:                                       E d u s k u n n a 11 e.
3593: 
3594:   Viitaten siihen eduskuntaesitykseen N :o 1,               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3595: jonka allekirjoitta.nut y. m. tekivät vuoden              van lakiehdotuksen:
3596: 1926 valtiopäivillä, pyydämme sen uudistaa
3597: ja kunnioittaen anomme,
3598: 
3599: 
3600:                                             Laki
3601:    wkoma&la.isen ottamisesta Suomen kanaalaiseksi 20 päivänä. helmikuuta 1920 anne-
3602:                                tun lain muuttanrlsesta..
3603: 
3604:    EduSkunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että ulkomaalaisen ottamisesta
3605:  Suomen kanaalaiseksi 20 päivä'llä helmikuuta 1000 annetun lain 1 § on kuuluva
3606:  seuraa.vasti :
3607: 
3608:                     1 §.                          paaksi ka,nsalaisvelvollisuuksistaan toisessa
3609:   Ulko:tnaalainen voidaan hakemuksesta            maassa.
3610: ottaa Suo:tnen kansalaise:ksi, jos hän               Henkilölle, joka· ennen on ollut Suomen
3611:   1) on puhdasmaineill(~n;                        kansalainen, voidaan myöntää kansalais-
3612:   2) lähinnä edelliset viisi vuotta: on kes-      oikeus, vaikkei hän täytäkään 2 kohdassa
3613: keytymättä asunut Suomessa sekä voi tyy-          mainittuja ehtoja.
3614: dyttävästi käyttää suomenkieltä ;                    Milloin erinomaisiru syitä on, voidaan
3615:   3) kykenee elättämää,n itsensä ja per-          ulkomaalaiselle muutoinkin myöntää kansa-
3616: heensä; sekä                                      laisoikeus 2 ja 4 kohdassa mainittujen ehto-
3617:   4) on vapwa tahi sen kautta, että hänet         jen estämättä.
3618: otetaan Suomen kansalaiseksi, tulee va-
3619: 
3620:          Helsingissä,, 15 päivänä syyskuuta 1.927.
3621: 
3622: 
3623:             P. Saarinen.                                        Tyko Reinikka.
3624:             Kalle Kirra.                                        Juho Torppa.
3625:             Viljami Kalliokoski.                                Jalo Lahdensuo.
3626: 
3627:                                                                                             10
3628:   74
3629: 
3630: 1,9. -   Anom. ehd. N :o 1.
3631: 
3632: 
3633: 
3634: 
3635:                                 Pubakka y. m.: Esityksen antamisesta laiksi valtakun-
3636:                                   nan vaakunasta.
3637: 
3638: 
3639:                                      Ed u s kunnalle.
3640: 
3641:    Suomen tasavallan niin sanotut tunnus-         kunnalle sentähden olisi vahvistettava koko-
3642: kuvat ovat Suomen li:PPUJ ja valtakunnan          naan uusi vaakuna. Koska vanihaa: vaakuna.a
3643: vaakuna. Näistä edellinen on vahvistettu          kuitenkin itsenäisessä Suomessa on käytetty
3644: toukokuun 29 päivänä 1918 annetulla               jo lähes kymmenen vuotta ja se ·niin ollen
3645: lailla, jota vastoin dälkimäisestä ei ole         ulkomaillakin tunnetaan, eikä nykyisellä
3646: yhtenäisiä säämn:öksiä. Valtakunnan vaa-          ajankohdalla voida osoittaa erityistä syytä
3647: kun.ana on käytetty j'a käytetään edel-           aivan uuden valtakunnan vruakunan vahvis-
3648: leen sitä vaaJkunaa, jonka Ruotsin kuningas       't.amiseen, n:iin näyttää ·asianmUJkaiselta, että
3649: Juhana III vuonna 1581 .määräsi Suomelle          ,entinen v·aakuna edelleenkin sffiilytetään ja
3650: ja jolllka perustyyppinä voidaan pitää Kus-       siihen tehdään ainoastaan ne muutokset,
3651: taa W aasan hautarmuistomerkissä Upsalassa        jotka nykyinen valtiojärjestyksemme välttä-
3652: olevaa vaakunakuvaa. Helmikuun 12 päi-            mättömästi edellyttää.
3653: vänä 1920 tekemällään päätöksellä valtio-             Vam:han ·vaaJmnamme kilvessä oleva
3654: neuvosto määräsi, että vaakunrun kilpeä oli       kruunu viittaa monarkkiseen valtiomuotoon
3655: valt.iolipussa käytettävä ilman kruunua ylä-      ja on soveltumaton ta:sava:llan vaakunaan.
3656: reunassa. Tätä päätöstä, joka nimenomaan          Mutta koska täysivaltaisen valtion vrua:lruna-
3657: koskee ainoastaan valtiolipussa olevaa vaa-       kilpi, jos se on sen muotoinen kuin Suomen
3658: kunaa, on joskus käsitetty niin, että sillä       valtakunnan va;a;kunan kil'pi, vaatii täyden-
3659: olisi poistettu kruunu myöskin irrallisesta       nyksekseen: jonkun tunnuskuv.an, niin ei
3660: vaakunasta. Sen johdosta vailta:kunnan vaa-       pelkkä kruunun poistarrninen ole riittävä,
3661: kunaa nykyisin virallisestikin käytetään          vaan kruunu olisi korvattava toisella, täysi-
3662: milloin kruunullisena, milloin kruunutto-         valtaista tasavalt&a osoittavalla: tai siihen
3663: mana. On ilman muuta selvää, että tällai-         ainakin sovelttwalla tunnuskuvaUa.
3664: nen asiantila olisi poistettava ja kerta kaik-        Ensi joulukuun 6 päivänä tuJee kulu-
3665: kia&n määrättävä, milla:inoo: valtakunnan         neeksi kymmenen vuotta Suomen itsenäi-
3666: vaakunan tulee olla. Valtakunnan arvon ja         seksi, julistautumisesta. Erittäin suotaNaa
3667: kansanvaltaisen valtiojärjestyksen mukaista       olisi, että maamme voisi tätä merkkipäivää
3668: ei liioin ole, että vaakuna jää hallinnollisten   viettää sellaisin tunnuskuvin, joista ei olisi
3669: säännösten ja kä'Ytännön varruan, vaan olisi      mitään epäilystä. ja jotka olisivat nykyisen
3670: siitä säädettävä lailla.                          valtiojärjestyksemme kanssa; sopusoinnussa.
3671:    Voidaan epäillä, onko nykyinen valtakun-       Sentähden ja edellä lausuttuun viitaten roh-
3672: nan vaakuna ollenkaan sovelias täysivaltai-       kenemme kunnioittaen anoa,
3673: sen tasavallan tunnuskuvaksi, ja eikö valta-
3674:                            1,9. -   Puhakka, y. m.                              75
3675: 
3676:   että Eduskunta kehoittaisi halli-            kuitenkin korvaamalla vaakunan kil-
3677: tusta kii1·eellisesti antamaan Edus-           vessä oleva kruunu jollakin muulla,
3678: kunnalle esityksen laiksi valtakun-            täysivaltaista tasavaltaa osoittavalla
3679: nan vaakunasta, jolla lailla vanhas-           tahi siihen ainakin soveltuvaUa tun-
3680: taan käytetty Suomen vaakuna vah-              nuskuvalla.
3681: vistettaisiin valtakunnan vaakunaksi,
3682: 
3683:    Helsingissä, syyskuun 13 päivä11ä 1927.
3684: 
3685: 
3686:     Y. W. Puhakka.                                   Paavo Virkkunen.
3687:     P. Saarinen.                                     Oskari Lehtonen.
3688:     Antti Kukkonen.                                  A. Luoma.
3689:     Antti Junes.                                     Wäinö Pasten.
3690:     Pekka Kopsa.                                     J. G. Ryynänen.
3691:   76
3692: 
3693: l,to. -   Pet. fiml. n:o 2.
3694: 
3695: 
3696: 
3697: 
3698:                                    Schauman: Ang. inrättandet av ett lagrdd.
3699: 
3700: 
3701:                                        T i ll R' i k s d! a: g e .n.
3702: 
3703:    Lagstiftningsånitia:tivet. tillhör enligt re-      egentliga verkswmhe1, varjäm1e 'lagförsla-
3704: ge-rings:formen såvä:l Republikens President          gens framläggande för Riksdagen kan över-
3705:  (regeringen) som Riksdagen. Ehuru det                hövan rfördröjas.
3706: är möjligt at't till följd .a:v <mt politiska li-        I Sverige, där lhögsita domstolen tjdigare
3707: vets fortskridande utveckling och de poli-            haft samma uppgi·ft sig förelagd som nu
3708: tiska sammanslutnin:garnas växande . infly-           högsta domstolen oeh högsta lfÖii'Valtlrings-
3709: tande R:iksd·agen framdeles skall i högre             domstolen hos oss, ha.r 1909 genom inrä't-
3710: grad än ihåttills !>ket't lbegagna sig av det         tand:et a!V ett. s. k. konungens lagråd ska-
3711: direkta iniitia,tivet tili lagars st:id'tande, så     ;pats en särskild myndighet, som eger av-
3712: är det dock för närvarande oclh undler den            giva uHåJtande rörande alla lagförslag, som
3713: närmaste framtiden huvudmkligen .hos re-              till dess granskTIJing hänskjutas, ocih skall
3714: geringen oom dJetta initiwtiv ligg1er. Vik-           lagrådets ytJtrande, städse inhämtas beträf-
3715: tigare la;g:förslag utarbet•as i regeln fömt av       fande lagtförslag, SIOill ihänföra sig till all-
3716: för ändamålet tillsatta kommitteer eller .a v         män ci:vil-, lkriminal- och kyrkolag samt
3717: lagiberednom:gen, varelfter :på basen av des-         stra:fiflagen ffu krigsma.kten eller annan
3718: sas betänka:nden vederlbörande ministeriurn           lag, som genom u'ttryckligt stadgande där-
3719: uppgör försla:g 'till proposition. Jämlikt            med likställts. Lagrådet ibesltår av fyra or-
3720: stadgandet i rege>ringsformens '§ 18, mom.            dina,rie leidamöoor, aiV V'i:lka tre urtses av
3721:  2, kunna propos:itionSiförsLag1en hänskjutas         högsta domstolen Man.d dess ledamöter \för
3722: till hög;sta dornstolen ~ller lhögsta. .förvalt-      två år i sänder QCih en på samma sätt av
3723: ningsdomstolen ei]ler tiH bägge för gransk-           regerin~rätten (motsv~:urande vår högsta
3724: ning, irm1an dJe st.ad!fiist:as ~ih överlämn.as       förvaltningsdrurustol). Dessutom kan ko-
3725: till Riksdagen.                                       nungen, dä.r iha.n. för :vi.sst ärende så prövar
3726:    Det har redan visat sig att denna sis,t-           nödigt, 'til'lförordn.a någon för ins:ikt, erfa-
3727: nämnda gransknin:g är av sto.rt väirde ur             renhet och redlighet kä.nd man at:t såsorn
3728: legislativt-ooknisk synpun!kt. Men tyvärr             extra ledamtot deltaga i id'rå:ga:vall'an:de ären-
3729:  inkräktar uppgiften, i syrune·rhet om den            des ihandläggning.
3730: skall med all n'ödig omsorg fullgöras, ooh               Med hänsyn tiH den genom vårt land.-;
3731: om lförhållandena utveckla sig så som önsk-           nyvunna oarvihängighet kraftigrt. stimulerade
3732:  ligt vore, att nämligen högsta domstolens,           lagstu:ftnings:vel1ksMruheten synes eil1 institu-
3733: resp. hö~tla ·förvaJtningsdomstolens, gransk-         tion, motsv·arande det S'V'ensk!li Ia,grådet, må-
3734: ning 'bleve obliga:torisk '.be'trä:ffande alla vik-   hända med några modid'ikatjoner i sä'ttet
3735: tigall'e Iagförslag, i hög gra,d på ihögsta dom-      för rådets sammans&ttning, 1böra. även. här
3736: stolens och högsta förv.altmingsdornstolens           rned det först:a inrätt:as. Det förtjäna.r sär-
3737:                                      !,10. -     Schauman.                              77
3738: 
3739: skilt framhållas a'l:t, om de i propositions-              att Riksdagen rnåtte upprnana re-
3740: form frarrnställda lagfömlagen hliva av                 geringen att avlåta proposition an-
3741: fraJTh'ltäende jurister och eventuellt andra            gående inrättandet av ett lagråd,
3742: salclmnniiga på ett ingåend!e sätt granskade            vars uppgift bleve att granska aUa
3743: sä:rskilt ur legislativt-tekrui.sk synpunkt,            viktigare lagförslag, innan de av re-
3744: Riksda~ens lbcllandlling av dessa lagförslag            geringen till Riksdagen överlärnnas,
3745: då väsenNigen underlä,ttas oeh kan in-                  ävensom angående hämv föranledda
3746: skränka sig tili avgörandet a.v v·rincipspörs-          ändringar i Regeringsformen av den
3747: målen - något som ur flere synpun.kter                  17 juli 1919 och laga.rna orn högsta
3748: vore önskvärt.                                          d.ornstolen och högsta förvaltnings-
3749:    Med st-öd av de't ovan auförda ·får jag              domstolen av den 22 juli 1918.
3750:  vördsamt föreslå,
3751: 
3752:      Helsi~fors,   den 19 :septemiber 19~7.
3753: 
3754:                                                                Georg Schauman.
3755:    78
3756: 
3757: I,1 o. -   Anom. ehd. N :o 2.                                                   Suomennos.
3758: 
3759: 
3760: 
3761: 
3762:                                 Schauman: Laintarkastuskunnan perustamisesta.
3763: 
3764: 
3765:                                       E d u s kun n a ll e.
3766: 
3767:    Aiotteen teko lainsäädäntökysymyksissä         man oikeuden ja korkeianman hallinto-.oi1keu-
3768: kuuluu hallitusmuodon mukaan sekä Tasa-           den varsinaista toiminta:a, minlkä ohella laki-
3769: vallan Presidentille (hallitukselle) että         ehdotusten aru.taminen Eduskunnan käsitel-
3770: Eduskunnalle. Vaikkakin on mahdollista,           täviksi voi suuresti V'iivästyä.
3771: että poliittisen elämän edelleen kehittyessä         Ruotsissa, missä kor!keimmalla tuomio-
3772: ja poliittisten yili.tymäin vaikutuksen kas-      istmimella aikaisemmin tässä kohden oli
3773: vaessw Eduskunta vastedes tule'e suurem-          sama tehtävä kuin korkeimmalla {)ikeudella
3774: massa määrässä kuin tähän saakka käyttä-          ja korkeimm8!lla hallinto-oikeudella meillä,
3775: mään välitöntä alotetta lrukien säätämiseen,      on 1909 perustamalla n. s. ilmnin:kruan laki-
3776: niin kuitenkin nykyään ja lähimmässä tule-        neuvosto luotu erikoinen viranomainen,
3777: vaisuudessa tämä alote ,on päälasiallisesti       jonlka on armettava lausunto kaikista laki-
3778: hallituksella. Tärkeämmä,t lakiehdotukset         ·ehdotuksista, jotka sen tarka:stettaviksi
3779: valmistetaan säännöllisesti ensin tarkoitusta     lykätään, ja on lakineuvoston lausunto aina
3780: varten asetetuissa kom~teoissa tai lainvalmis-    hankittava lakiehdotuksista, jotka koskevat
3781: telukunnassa, minkä jäJikeen asianomainen         yleistä siviili-, rikos- .ja ki11kkolakia sekä
3782: ministeriö näiden mietintöjen perusteella         so1Jaiväen rikoslakia tai muuta lakia, joka
3783: laatii ehdotuksen hallituksen esitylkseksi.       nimenomaisella säännöksellä on rinTIJastettu
3784: Hallitusmuodon 18 § :n 2 momentin sään-           näiden kanssa. Laikineuv{)stoon ·kuuluu
3785: nöksen mukaan voidaan esitysehdotukset ly-        neljä va:k~naista jä:sentä, joista korkein tuo-
3786: kätä korkeinnnam oikeuden tai lmrkeimman          mioistuin valitsee jäsentensä lreskuudesta
3787: hallinto-oikeuden ta:i molempien tarkastet-       kolme kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja yh-
3788: taviksi, ennenkuin ne vahvist>etaan ja anne-      den samalla tavoin hallitusoikeus (vastaa
3789: taan Eduskunnalle.                                meidän korkeinta hallinto-oikeuttamme).
3790:    On jo osoittautnnut, ·että tämä vi~memai      Sitäpaitsi V{)i 'kuningas, milloin hän jotakin
3791: nittu tarkastus on .suuriarvoinen lakiteknil-     asiaa varten ha:vkirtsee sen tarpeelliseksi,
3792: liseltä näkökannalta. Mutta valitettavasti        määrätä jonikun ta:itavaksi, kokenooksi ja
3793: rajoittaa tämä tehtävä, varsinkin jos se suo-     rehelliseksi tunnetrm mieihen ylimääräisenä
3794: ritetaan tarpeeksi huolellisesti ja jos olosuh-   jäsenenä ottamaan osa1a kysymyksessä ole-
3795: teet kehittyvät niin kuin toivottavaa olisi,      van asian käsittelyyn.
3796: että nimittäin k{)rkeimman oikeuden tai kor-         Ottaen huomioon, että maamme saavut-
3797: keimman hallinto-oi!keuden tarkastus tulisi       tama itsenäi,syys on voimakkaasti vilkastut-
3798: p8!kolliseksi !kaikkien tärkeimpien lakiehdo-     tanut la:insäädäntätoiminta:a, näyttää Ruot-
3799: tusten suhteen, suuressa määrässä loorkeim-       sin lakineuvostoa vastaava laitos, mahdolli-
3800:                                      I,1o. -     Schauman.                             79
3801: 
3802: sesti erä~n muutoksin neuvoston kokoo:n:-                 että Eduskunta kehoittaisi halli-
3803: panotapaan nähden, meilläkin o.levan mitä               tusta antamaan esityksen laintarkas-
3804: pikimmin asetettava. Ansaitsee erikoisesti              tuskunnan perustamisesta, jonka teh-
3805: mainita, että jos etevät laJkimiehet ja mah-            täväksi tulisi tarkastaa kaikki tär-
3806: dollisesti muut asiantuntijat perusteellisesti          keämmät lakiehdotukset, ennenkuin
3807: taTkastavat hallituksen esityksen muodossa              ne annetaan Eduskunnalle, sekä tästä
3808: Eduskunnalle annetut lakiehdotukset eri-                aiheutuvista muutoksista heinäkuun
3809: koisesti lakitekllilliseltä kannailta, näiden           17 päivänä 1919 annettuun hallitus-
3810: lakiehdotusten käsittely Eduskunnassa oleel-            m1wtoon sekä heinäkuun 22 päivänä
3811: lisesti helpoittuu ja voi rajoittua vain peri-          1918 annettut'hin lakeihin korkeim-
3812: aatteellisten kysymysten ratkaisemiseen,                masta oikeudesta ja korkeimmasta
3813: mikä monclt.al nä!kölronnaJta olisi suotavwa.           hallinto-oikeudesta.
3814:    Edellä esitetyn nojalla saan kunnioittaJen
3815: ehdottaa,
3816: 
3817:      Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1927.
3818: 
3819: 
3820:                                                                       Georg Schauman.
3821:                                 ••         ••
3822: 
3823:      VALTIOPAIVAT
3824:                       1927
3825: 
3826: 
3827:                 LIITTEET
3828:                          II.
3829:     V ALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
3830:         EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS~
3831:                  EHDOTUKSET.
3832: 
3833: 
3834: 
3835: 
3836:                     HELSINKI 1927
3837:               VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
3838: 
3839: 
3840: 
3841: •                                               11
3842: •
3843:                      A.
3844: Verotusta koskevia eduskuntaesitys- ja anomus-
3845:                   ehdotuksia.
3846: 11,1. -    Motion N :o 10.
3847: 
3848: 
3849: 
3850: 
3851:                                   Helenelund m. D.: Förslag tilllag angående tullavgift,
3852:                                     som under år l928 skall uppbäras å ifnporten av sill.
3853: 
3854: 
3855:                                  Till Finlands Riksdag.
3856: 
3857:   Hänvisande till de motiv, vilka frambäras                   att Riksdagen måtte antaga föl-
3858: uti motionerna N :o 3 vid 1922 års riksdag                  jande
3859: och N :o 8 vid 1924 års riksdag få vi härnned
3860: vördsammast föreslå,
3861: 
3862: 
3863: 
3864:                                               Lag
3865:       angående tullavgift, som under år 192.8 skall uppbäras å importen av sill.
3866: 
3867:           I enlighet med Riksdagens beslut stadgas härmed som följer:
3868: 
3869:                        § 1.                                               § 2.
3870:    Vid import till landet under år 1928 av              Statsrådet äger rätt att undrer förenämnda
3871: sill, färsk, saltad eller torka,d, skall erläggas    tid höja tullavgifterna å sådan vara som i
3872: tull efter 2 :- Fmk för 1 kilogram sa:mt för         1 § säges till högst fyrdubbla tbeloppet.
3873: sill, kryddad eller rökt, i:eke i hermetiskt till-
3874: slutna förpackningar, efter 5 :- Fmk för
3875: 1 kilogra.m.
3876: 
3877: 
3878:       Helsingfors den 15 september 1927.
3879: 
3880: 
3881:                     Edv. Helenelund.                         Henrik Kullberg.
3882:                     J. Im. Bäck.                             K. V. Åkerblom.
3883:                     And. Forsberg.                           Levi Jern.
3884:                     Otto J acobsson.                         Gustav Lindberg.,
3885:                     August Tåg.                              J. lnborr.
3886:   86
3887: 
3888: 11,1. - Edusk. esit. N :e 10.                                                     Suomennos.
3889: 
3890: 
3891: 
3892: 
3893:                  .              Helenelu11d y. m.: Ehdotus laiksi maahantuodusta sil-
3894:                                     listä vuonna 1928 kannettavasta tuUimaksusta.
3895: 
3896: 
3897:                                 S u o m e n: E d u s k u n n a ll e.
3898: 
3899:   ViitatanJ niihin perusteluihin, jotka esi-       N :o 8, saamme täten ikunnioittavimmin eh-
3900: tetään vuoden 1922 valtiopäiville jätetyssä        dottaa,
3901: eduskuntaesityksessä N :o 3 ja vuoden 1924                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3902: valtiopäiville jätetyssä eduskuntaesityksessä              van lakiehdotuksen:
3903: 
3904: 
3905: 
3906:                                              Laki
3907:              maahantuodusta sillistä vuonna 1928 kannettavasta tullima.ksusta..
3908: 
3909:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
3910: 
3911:                       1 §.                                              2 §.
3912:     Vuonna 1928 rmaahantuodusta sillistä,            V altioneuvostolla on oikeus edellämaini-
3913: tuoreesta, suolatusta tai kuivatusta, on suo-      tun ajan kuluessa koroittaa tullimaksuja
3914: ritettava tullia 2 markkaa kilolta sekä maus-      1 § :ssä sanotusta tavarasta enintään nelin-
3915: tetusta ja savustoetusta sillistä, ei ihruanpi-    kertaisiksi.
3916: tävästi suljetuissa pakkalllksissa, 5 markkaa
3917: iri'lolta.
3918: 
3919:        Helsingissä, syyskiuun 15 päivänä 1927.
3920: 
3921: 
3922:             Edv. Helenelund.                                      Henrik Kullberg.
3923:             J. Im. Bäck.                                          K. V. Åkerblom.
3924:             And. Forsberg.                                        Levi Jern.
3925:             Otto J acobsson.                                      Gustav Lindberg.
3926:             August Tåg.                                           J. Inborr.
3927:                                                                                               87
3928: 
3929: II,z. - Hotion N :o 11.
3930: 
3931: 
3932: 
3933:                                 Lindberg m. D.: Förslag tiU lag angående ändring av
3934:                                    vissa tullavgifter.
3935: 
3936:                                     T i ll R i k s d a g e n.
3937:    Av allt att döma få vi ännu några år          Detta Slakemas tilil..stå.:nd rur inte Slkäiigt, då
3938: vänta på den nya, bestående tulltariffen         potatisodlingen obestridligen i vårt land har
3939: och provisoriet med det årliga fastställandet    goda betingelser och utvecklingsmöjligheter
3940: av tullavgifterna i sammanhang med bud-          ända dä11hän, att den inhemska konsumtio-
3941: geten kommer sålunda att fortgå. Under-          nen mer än väl kunde tillgodoses, ävensom
3942: tecknade .arista därför föreslå här nedan        råvara möjliggöras till en önskvärd, fram-
3943: nämnda ändring av tullavgifternas uppbörd        tida inhemsk potatismjölindustri.
3944: för år 1928.                                        Alla potatisodlingen främjande åtgärder
3945:    Vårt kalla klimat och karga jord omöjlig-     äro sålunda berättigade. Då tullskydd sä-
3946: .göra en framgångsrik konkurrens om pro-         kerligen vore ägnad att öka potatisodlingens
3947: .duktionen av lantmannaprodukter med av          bäriglhet och stimulera en utvidgad odling
3948: naturen bättre lottade länder. Detta sak-        och då tullskydd beviljas en del industrier,
3949: förhållande står inte i vår makt att ändra,      vars naturliga betingelser ooh berättigande
3950: men olägenheten härutinnan kan .dock till en     t. o. m. kan ifrålgasättas, ibör tJuU på potatis
3951: .del avhjälpas genom förnuftigt stadgade         åläggas, om också dess verkan i hög grad
3952: skyddstullar.                                    vore reducerad, så länge Estlands oförmån-
3953:    De nu gällande skyddstullarna på lant-        liga hande1sfördrag är i kraft. Och då tull
3954: mannaprodukterna trygga tyvärr icke pro-         på potatis inte ens ur konsumentsynpunkt
3955: .duktionens bärighet och ännu mindre dess        spelar någon nämnvärd sak, enär utgifts-
3956:  utveckling till i många fall möjlig självför-   posten för potatis i ett hushåll endast utgör
3957: sörjning och export. Därtill äro en del lant-    en ringa del av samtliga hushållsutgifter, få
3958: mannaprodukter alldeles skyddslösa för ut-       undertecknade härmed i anslutning till vad
3959:  ländsk införsel.                                ovan :Lramförts ,föreslå,
3960:    Till de sistnämnda hör småbrukarnas
3961:  främsta saluprodukt potatisen, som för den                 att Riksdagen måtte antaga föl-
3962:  avsevärda importens skull inte är lönande               jande
3963:  och har ej ens efterfrågan och marknad.
3964: 
3965:                                             Lag
3966:                           angående ändring av vissa tullavgifter.
3967:      I enlighet med Riksdagens beslut stadgas härmed:
3968:                      § 1.                         importerad tidig råpotatis skall erläggas i
3969:   För till landet importerad råpotatis skall      tull 1:- mark per kg.
3970: erläggas i tull - : 25 penni per kg.                                § 3.
3971:                      § 2.                           Denna lag träder i kraft den 1 januari
3972:    För till landet före den första september      1928.
3973:       Helsingfors, den 15 september 1927.
3974: 
3975:             Gustav Lindberg.                                    Henrik Kullberg.
3976:   88
3977: 
3978: II,z. - Edusk. esit. N :o 11.                                                        Suomennos.
3979: 
3980: 
3981: 
3982: 
3983:                                 Lindberg y. m.: Ehdotus laiksi eräiden tullimaksujen
3984:                                    muuttamisesta.
3985: 
3986: 
3987:                                       E d u s k u n. n a ll e.
3988: 
3989:    Kaikesta päättäen saamme vielä muuta-           eikä markikinoita. Tärrnä asiaintila ei ole
3990: mia vuosia odottaa uutta pysyvää tullitarif-       kdhtuullinen, k.rm perun~avi1ljelyksellä kietltä-
3991: fia ja nykyinen väliaikainen tila, että tulli-     mättä ma•assamme on hyvät ehdot ja kehi-
3992: maksut vahvirstetaan vuosittaiu tulo~ ja me-       tysmahdollisuudet aina siihen määrään, että
3993: noarvion yhteydessä, tu1ee siten jatJn:tmaan.      kotimainen kulutus voitaisirin täydellisesti
3994: Allekirjoittaneet rohkenevat sen vuoksi eh-        tyydyttää sekä lisäksi tuottaa raaka-ainetta
3995: dottaa •alempana mainitun muutoksen tulli-         toivottav.asti tulevaisuudessa syntyvälle ko-
3996: maksujen kan,tamiseen vuonna 1928.                 timaiselle perunajauhoteollisuudelle.
3997:    Meidän kylmä ilmastom:me ja karu ma~              Kaikki peruna.nvil•jelystä edistävät too-
3998: perämme tekevät maihdottomaiksi: menestyk-         menpiteet ovat siis oikeutettuja. Kun tulli-
3999: sellisen kiLpailun maataloustuotteiden tuo-        suoja varmaankin oli.si omiaan lisäämään pe-
4000: tannossa luonnon puolesta 1parempiosai!';ten       runanviljelyks:en kann•a,ttavaisuutta ja. olisi
4001: maiden kanssa. Tämän asiantilan muutta-            yllykkeenä v·il'j·e•lyksen lisäämis·een ja. kun
4002: minen ei ole meidän vallassamme, mutta             tullisuoja myönnetään eräiHe teo'llisuuksille,
4003: siitä aiheutuvia haittoja voidaan kuitenkin        joi·den luonnolliset edellytykset ja. oikeutus
4004: osaksi korjata järkevästi säädetyillä suoje-       voidaan jopa asettaa kysymykJsenalaiseksi,
4005:  lustulleilla.                                     on perunoiHe asetertta.va tulli, vaikkakin sen
4006:     Nyt voimassa oleva,t ma.ata.loustuotteiden     vaikutus suuressa määrässä vähenee, niin
4007: suojelustullit eivät valitettavasti turvaa. tuo-   kauan kuin Viron epäedullinen kauppasopi-
4008: tannon kannattavaisuutta, v.i•elä välhemmäm        mus on voimassa. Ja kun pe:rurnain tulli ei
4009: sen kehittymistä monessa tapa,uksessa mah-         edes kuluttajanäkökannalta merkitse suuria-
4010:  dolliseen omavaraisuuteen ja·. ulosvien,tiin.     kaan, koska perun'Oista aiheutuva. menoerä
4011:  Lisä:ksi ova;t eräät maata1loustuotteet koko-     ta1oudess•a muodostaa vain vähäis·en osan
4012: n~an suojattornia ulkomaista tuontia vas-          kaikista talousmenoista, niin saavat allekir-
4013:  taa.n.                                            joittaneet, viitaten Sliihen mitä edellä on esi-
4014:     Viimeksi mainittuihin kuuluu pienviljeli-      tetty, täte•ll' ehdottaa,
4015:  jäin tärkein kauppa·tuote, perunat, joiden
4016:  viljely,; huomattavan tuonnin vuoksi ei ole                  että eduskunta hyväksyisi seuraa-
4017:  kannattavaa ja joilla ei edes ole kysyntää                 van lakiehdotuksen:
4018:                                   I1,2. -   Lindoorg, y. m.                             89
4019: 
4020:                                             Laki
4021:                            eräiden tullimaksujen muuttamisesta.
4022: 
4023:      Edusku1man 'Päätöksen mukaisesti säädetään täJten :
4024: 
4025:                     1 §.                         dusta aikaisesta raakaperunasta on suoritet-
4026:    Maahan tuoldusta raa!ka1peru,nasta on suo-    tava tullia Smk. 1:- kilolta.
4027: ritettava tullia 215 penniä kilolta.
4028:                                                                    3 §.
4029:                 2 '§.                              Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1
4030:   Ennen syyskuun 1 päivää maahan tuo-            päivänä 19218.
4031: 
4032:      Helsingissä, syyskuun 1'5 päivänä 1927.
4033: 
4034: 
4035:            Gustav Lindberg.                                   Henrik Kullberg.
4036: 
4037: 
4038: 
4039: 
4040:                                                                                          12
4041:   90
4042: 
4043: II.a. -   Edusk. esit. N :o 1!.
4044: 
4045: 
4046: 
4047: 
4048:                                   Järvinen: Ehdotus laiksi tulitikkuverosta.
4049: 
4050: 
4051:                                       E d ·u s k u Ill n a ll e.
4052: 
4053:    On yleensä tunnustettu oikeaksi se vero-         Valtiontaloudenkin kannalta, jolla meidän
4054: poliittinen periaate, että verotusoloissa on        maMSamme on rajoitetummat mahdollisuu-
4055: kartettava äkkinäisiä muutoksia. Muiden             det välillisten verojen järjestämd.seen, kuin
4056: muutosten dhell"a verotusoloihimme on hal-          monessa muussa maassa, saattaa hyvinkin
4057: litus myöskin suunnitellut tulitikkuveron           pian käydä välttämättömäksi taas turvau-
4058: maassamme vuoden 1928 alusta .la:kkaava;ksi.        tua tulitikkuveroon, vaikka osoittautuisikin
4059: Tulitikkuvero on kuitenkin monessa maMsa            mahdolliseksi vuodeksi 1928 järjestää ta-
4060: osoittautunut erittäin sopivaksi välilliseksi       lousarvio ilman tulitikkuveroa. Olisi näin
4061: veroksi. Meilläkin on tätä veroa, jonka             ollen sopivinta edelleen pitää tulitikkuvero
4062: suurimmalta osaltaan maksavat tupakan-              voimassa ensi vuonnakin. Esitän senvuoksi,
4063: polttajat, jo useat vuodet kannettu, niin
4064: että siihen on sekä teollisuuden ja kaupan                     että Eduskunta hyväksyisi seurraa-
4065: että kuluttajain talholla täysin totuttu.                    van lakiehdotul{lsen:
4066: 
4067: 
4068:                                               Laki
4069:                                        tulitikkuverosta.
4070: 
4071:        Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään täten:
4072: 
4073:   Laki tulitikkuverosta 29 päivältä joulu-            Vero on 1 1 / 2 penniä pakkauksen jokai-
4074: kuuta 1922 on edelleen voimassa vuoden              selta aikavalta kymiDenluvulta tulitikkuja.
4075: 1928, kuitenkin niin, että lain 2 § muute-
4076: taan kuuluvaksi seuraava;sti:
4077: 
4078:    Helsingissä 19 p. syyskuuta 1927.
4079: 
4080: 
4081:                                                                            Kyösti Järvinen.
4082:                                                                                             91
4083: 
4084: 11,4. - Edusk. esit. N :o 13.
4085: 
4086: 
4087: 
4088: 
4089:                                  Gummerus y. m.: Ehdotus laiksi makeisvalmisteverosta.
4090: 
4091: 
4092:                                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4093: 
4094:   Hallituksen esittämässä tulo- ja menoar-         suotavana, että verotusoloissa alituisesti ta-
4095: viossa vuodelle 19,28 ei ole otettu huomioon       pahtuu muutoksia, jotka vaikeuttavat talou-
4096: mitään tuloja makeisvalmisteverosta, koska         dellisen elämän vakiintumista, rohkenemme
4097: hallitus on ajatellut, että sanottu vero lak-      ehdottaa,
4098: kautetaan. Kun allekirjoittaneiden mie-
4099: lestä veron poistamista ei ole voitu puoltaa                että Eduskunta hyväksyisi nam
4100: asiallisilla syillä ja kun ei ole pidettävä               kuttluvan lain makeisvalmisteverosta:
4101: 
4102: 
4103:                                              Laki
4104:                                      makeisvalmisteverosta.
4105: 
4106:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
4107: 
4108:                     1 §.                              1) tavarat, jotka asianomaisen viranomai-
4109:   Jäljempänä mainittavista makeisista on           sen silmälläpidon alaisina viedään maasta ;
4110: suoritettava valtiolle valmisteveroa tämän            2) tavarat, jotka ulkomaalta saapuvat
4111: lain säännösten mukaan.                            vieraan vallan täällä olevan lähetystön
4112:                                                    päällikölle, jos samat tavarat ovat tullista
4113:                      2 §.                          vapaat;
4114:   Veronalaisia ,ovat, 3 § :ssä mainituin poik-        3) tavarat, jotka käytetään kotimaisten
4115: keuksin, ansiotarkoituksessa tehdyt kara-          valmisteiden tuottajan konttori- ja matkus-
4116: mellit, konfektit, sokeripastillit, marmelaadi     tajanäytekokoelmiin; ja
4117: kappaleiksi muodostettuna, marsipaanimassa            4) yskäkaramellit-, -pastillit ja -rakeet,
4118: ja marsipaanivalmisteet, suklaa, suklaalla         mikäli ne ovat katsottavat lääkkeiksi tai
4119: päällystetty jäätelö ynnä muut pääasialli-         makunsa puolesta ovat sellaisia, että niitä
4120: sesti sokerista, siirapista, suklaasta, kaa-       ei voi varsinaisina makeisina pitää, sekä
4121: kaosta, hedelmistä, manteleista, pähkinöistä       keittosuklaa.
4122: tai hedelmänsydämistä valmistetut makeiset            Tavarasta, joka on viety maasta, sekä
4123: samoinkuin puolivalmisteet manteleista,            tuottajalle palautetuista myyntikelvotto-
4124: pä.hkinöistä tai hedelmänsydämistä.                mista valmisteista ja käyttökelpoisista tyh-
4125:                                                    jistä pakkauksista maksettakoon suoritettu
4126:                      3 i§.                         vero takaisin, jos vienti tai palauttaminen
4127:    Vapaat 2 § :ssä säädetystä valmisteverosta      on tapahtunut kuuden kuukauden kuluessa
4128:  .
4129:  ovat:                                             siitä kuin vero on suoritettu.
4130:   92                            IJ,4. -   M.alkeisva.lDl'ilstevero.
4131: 
4132:   Matkustajan oikeudesta tuoda verova-             samalla tavoin kuin tuontitavaroita arvon
4133: paasti mukanaan 2 ~ :ssä mainittuja tava-          mukaan tullattaessa, lisäämällä arvoon tulli
4134: roita olkoon voimassa, mitä on säädetty mat-       ja kaksikymmentä prosenttia siten saadusta
4135: kustajalle myönnetystä tullivapaudesta.            yhteismäärästä.
4136:   Kauppamatkustajalla, joka kauppasopi-              Jos tavara maahan tuotaessa havaitaan
4137: muksen perusteella on vapautettu suoritta-         vahingoittuneeksi, voi tullihallitus harkin-
4138: masta tullia tavaranäytteistä, on sama va-         nan mukaan alentaa sen verotusarvoa.
4139: paus tässä laissa säädetystä verosta.
4140:                                                                          8 §.
4141:                    4 §.                               Milloin joku muu kuin 7 §. :ssä mainittu
4142:   Veron on velvollinen suorittamaan Suo-           tuo maahan veronalaista tavaraa tai kauppa-
4143: messa valmistetusta tavarasta tuottaja ja          matkustaja tavaranäytteitä, suoritetaan ve-
4144: ulkomaalta tuodusta maahantuoja.                   roa niin paljon kuin tavarasta menee tullia,
4145:                                                    ellei se 3 § :n 3 tai 4 momentin mukaan ole
4146:                     5 §.                           verosta vapaa.
4147:    Veroa maksetaan, paitsi 8 § :ssä malm-
4148: tuissa tapauksissa, kaksikymmentä prosent-                               9 §.
4149: tia valmisteen verotusarvosta, joka määrä-            Maahan tuotaessa kaakaopapuja, kaakao-
4150: tään sen mukaan kuin 6 ja 7 § :ssä sääde-          kuoria ja kaakaovoita tulee maahantuojan
4151: tään.                                              suorittaa mainituista tavaroista makeis-
4152:                                                    valmisteveroa vastaavaa raaka-ainemaksua
4153:                      6 §.
4154:                                                    kaksikymmentä prosenttia tavaran verotus-
4155:   Kotimaisen valmisteen verotusarvona on,
4156:                                                    arvosta, joka määrätään sen mukaan kuin
4157: paitsi seuraavassa momentissa mainitussa
4158:                                                    7 § :ssä on säädetty.
4159: tapauksessa, se hinta, josta tuottaja hinta-
4160:                                                       Veronalaisten makeisten tuottaja, joka on
4161: luettelon mukaan myy tavaraa pakkauksi-
4162:                                                    käyttänyt edellisessä momentissa mainittua
4163: neen jälleenmyyjille, veroa kuitenkaan hin-
4164:                                                    raaka-ainetta veronalaisen tavaran valmis-
4165: taan lukematta.
4166:                                                    tamiseen, on oikeutettu saamaan takaisin
4167:   Jos kotimainen tuottaja myy omia val-
4168:                                                    siten käytetystä raa:ka-aineesta maksetun
4169: misteitaan yksinomaan tai pääasiallisesti
4170:                                                    raaka-ainemaksun.
4171: kuluttajille, katsotaan hänen valmisteit-
4172: tensa verotusarvoksi seitsemänkymmentä-
4173:                                                                         10 §.
4174: viisi prosenttia niiden vähittäismyyntihin-
4175:                                                       Kotimaisten valmisteiden tuottajan tulee
4176: noista, verokiri näihin luettuna.
4177:                                                    laatia hintaluettelo, jossa mainitaan ne hin-
4178:   Milloin kotimainen tuottaja myy valmis-
4179:                                                    nat, joista tavarat pakkauksineen ovat tar-
4180: teitaan ainoastaan yhdelle tai muutamille
4181:                                                    jona liikkeen ostajapiirille. Luettelossa on
4182: ostajille hinnasta, joka on ilmeisesti alempi
4183:                                                    ilmoitettava joko tehdas- tai vähittäis-
4184: vastaavain tai samanlaisten valmisteiden
4185:                                                    myyntihinnat, riippuen siitä, onko vero-
4186: tavallisia tehtaanhintoja, määrää valtiova-
4187:                                                    tusarvo määrättävä 6 § :n 1 vaiko 2 moonen-
4188: rainministeriö tullihallituksen esityksestä
4189:                                                    tin mukaan. Vähintään kolme kappaletta
4190: kysymJilksessä olevan valmisteen verotusar-
4191:                                                    tätä hintaluetteloa on viipymättä toimitet-
4192: von.
4193:                                                    tava tullihallitukselle.
4194:                     7 §.                              Jokaisesta hintaluetteloon tehdystä muu-
4195:    Kun veronalaisten tavarain tuottaja tai         toksesta on ennenkuin sitä aletaan soveltaa,
4196: se, joka pitää niitä kaupan, tuo maahan sel-       edellämainitulla tavalla, tullihallitukselle il-
4197: laista tavaraa, määrrutään sen verotusarvo         moitettava.
4198:                                    Il,4. -   Gummerus, y. m.                               93
4199: 
4200:                     11 §.                         ilmoitettava tullihallitukselle. Samoin on il-
4201:   !Milloin maahan tuodun tavaran verotus-         moitettava liikkeen toiminnan keskeytyik-
4202: arvo on määrättävä 7 § :ssä säädetyllä ta-        sestä, jos se kestää viisitoista päivää kauem-
4203: valla, tulee maahantuojan tulliviranomai-         min, sekä toiminnan jälleen aloittamisesta.
4204: selle näyttää tavaraan kuuluva alkuperäi-
4205: nen faktuura sekä tulli-ilmoituskirjain li-                           115 ~.
4206: säksi antaa veroilmoitus, jossa eritellen            V eron maksamisen vakuudeksi tulee tuot-
4207: mainitaan faktuura-arvo, ulkopäällystän           tajan, ennenkuin aloittaa valmistuksen,
4208: hinta sekä kuljetus- ja vakuutuskustannuk-        asettaa tullihallitukselle hyväksyttävä va-
4209: set.                                              kuus niin suuresta rahamäärästä, kuin tulli-
4210:                     12 §.                         hallitus katsoo vastaavan hänen kolmelta
4211:    Kotimaisista valmisteista on vero suori-       knutkaudelta suoritettavaa veroansa.
4212: tettava kahden kuukauden kuluessa sen ka-
4213: lenterikuukauden päättymisestä, jolloin ta-                           J,6 ~.
4214: vara on viety val'mistuspaikalta. VerD on           Veronalaisten tavarain tuottaja on vel-
4215: toimitettava kaksin kappalein kirjoitetun         vollinen pitämään liikkeestään kirjoja,
4216: reversaalin ohella asianomaiseen lääninra-        joista käy selville tehtaaseen tuotujen, val-
4217: hastoon, joka palauttaa reversaalin toisen        mistukseen siellä käytettyjen ja sieltä
4218: kappaleen asianmukaisesti kuitattuna sille,       muualle lähetettyjen raaka-aineiden mää-
4219: joka veron on maksanut.                           Tät, tehtaassa valmistettujen ja sieltä viety-
4220:    Ulkomailta tuoduista valmisteista on vero      jen eri valmisteiden määrät, viimemaini-
4221: maksettava tullitoimistolle tullin yhteydessä,    tuista saadut hinnat sekä niistä suoritettava
4222: ennenkuin tavara annetaan tullisäilystä.          vero, niin myös valmistuksessa syntyneiden
4223:                                                   jätteiden määrä.
4224:                      13 ~.
4225:    Jos tuottaja laiminlyö veron maksamisen                             1'7 §.
4226: määräaikana, olkoon velvollinen suoritta-           Veronalaisia tavaroita älköön valmistet-
4227: maan maksamatta jätetyn veron lisäksi kul-        tako tai säilytettäkö muissa kuin 14 § :n
4228: takin täydeltä sadalta markalta tai sen           mukaisesti ilmoitetuissa huoneistoissa.
4229: Dsalta yhden markan jokaiselta maksumäärä-          'Tullihallitus voi hakemuksesta sallia ta-
4230: päivästä lukien kuluneelta kuukaudelta tai        varain siirtämisen verovapaasti toisesta
4231: sen osalta.                                       veTovelvDllisesta valmistusliikkeestä toiseen.
4232:                      14 §.
4233:    Veronalaisten tavarain tuottajan on toi-                           18 §.
4234: mitettava tullihallitukselle liikkeestään kir-      Tuottaja on velvollinen asianomaisille vi-
4235: jallinen ilmoitus, jossa mainitaan liikkeen       Tanomaisille tal'kastusta varten vaadittaessa
4236: laatu ja paikka, omistajan nimi ja osoite         näyttämään hallussaan olevat raaka-aine- ja
4237: ynnä valmistettavien tavarain laatu, sekä         valmistevaTastot, esittämään liikekirjat, kir-
4238: annetaan yksityiskohtainen selvitys kaikista      jeenvaihdon ja faktuurat sekä antamaan
4239: liikkeen valmistus-, myynti-, "varasto- y. m.     muuta tarpeelliset tiedot, niin myös asetta-
4240: huoneistoista. Ilmoitus on annettava vii-         maan käytettäväksi tarkastukseen ehkä tar-
4241: meistään viisitoista päivää ennen valmis-         peelliset apuneuvDt kuten vaa 'at, painot ja
4242: tuksen alkamista.                                 valfl,istuksen ynnä apulaisen.
4243:    Jos jossakin olosuhteessa, joka ilmoituk-        Raaka-aineet on pidettävä varastossa si-
4244:  sessa mainitaan, tapahtuu muutos tai jDs         ten, että viranomainen aina saattaa todeta
4245: liike lakkaa, Dn siitä viipymättä kirjallisesti   varastDn suuruuden.
4246:   94                             Il,4. -   Makeisvailmisbevero.
4247: 
4248:                     19 §.                         pakkauksineen tai niiden arvo veronlkaval-
4249:   Jos varastoa tarkastettaessa havaitaan va-      tamisen tai sen yrittämisen kautta menete-
4250: jausta eikä asianlaitaa voida tyydyttävästi       tyt.
4251: selvittää, on tuottajan suoritettava puuttu-                           24 §.
4252: vista määristä veroa korkeimman hinnan              Joka on valmistanut veronalaisia tava-
4253: perusteella, mikä hänen valmisteillaan            roita tekemättä säädettyä ilmoitusta taikka
4254: yleensä on.                                       muualla kuin ilmoituksessa on sanottu, on
4255:                                                   menettänyt ilmoittamattomissa huoneissa
4256:                     20 §.                         olevat valmisteet, raaka-aineet ja työväli-
4257:   Jokaisen, joka harjoittaa veronalaisten         neet.
4258: tavarain kauppaa, sekä ravintoloitsijain,                              25 §.
4259: kahvilanpitäjien ynnä muiden niihin ver-            Jos vero on jätetty aikanaan maksamatta
4260: rattavien tulee ostamistaan veronalaisista        tai jos jotakin siitä on laiminlyöty, mitä 10,
4261: tavaroista antaa tarkastusviranomaiselle tä-      14, 15, 16 tai 18 § :ssä on säädetty, on tulli-
4262: män vaatimat tiedot sekä vaadittaessa näyt-       hallitus oikeutettu kieltämään tuottajan va-
4263: tää asianomaiset liik~kirjat, kirjeenvaihdon      rastossa olevien veronal~isten valmisteiden
4264: ja iaktuurat.                                     kuljettamisen sieltä, kunnes laiminlyödyt
4265:                       21 ~-                       velvollisuudet ovat täytetyt, ja on tuottaja
4266:    Tämän lain noudattamisen valvonta on           velvollinen korvaamaan valtiolle kustannuk-
4267: tulli- ja poliisiviranomaisten sekä erityisesti   set vartioimisesta.
4268: sitä varten ehkä asetettavien henkilöiden
4269: asiana, ja on sanotuilla viranomaisilla tässä                         26 §.
4270: toimessaan samat oikeudet, kuin tullivirka-         Jok~  rikkoo tässä laissa säädetyn vaiti-
4271: miehillä ja tullipalvelijoilla tullilainsäädän-   olovelvollisuuden, rangaistakoon sellaisesta
4272: nön mukaan on luvattomaan tavarankulje-           virkavirheestä enintään kolmellakymme-
4273: tukseen nähden.                                   nellä päiväsakolla tahi korkeintaan kolmen
4274:                                                   kuukauden vankeudella.
4275:                     22 §.
4276:   Lain noudattamista valvova viranomainen                              27 §.
4277: älköön ilmaisko liikesalaisuuksia, jotka hän        Tullitoimiston toimenpiteestä sekä tulli-
4278: ehkä saa tietoonsa tässä toimessaan.              hallituksen päätöksestä asiassa, joka koskee
4279:                                                   makeisvalmisteveroa tai 9 § :ssä mainittua
4280:                      23 §.                        raaka-ainemaksua, voidaan valittaa sa-
4281:    Joka pidättää tai yrittää pidättää tämän       massa järjestyksessä kuin tulliasioissa.
4282: lain mukaan valtiolle tulevaa veroa tai
4283: raaka-ainemaksua taikka muuten rikkoo tä-                             28 §.
4284: män lain säännöksiä tai niiden soveltami-           Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
4285: sesta annettuja määräyksiä, rangaistakoon,        täntöönpanosta ja sen noudattamisen valvo-
4286: ellei rikoslaissa ole sellaisesta teosta anka-    misesta antaa valtioneuvosto.
4287: rampaa rangaistusta säädetty, sakolla taikka
4288: enintään yhden vuoden vankeudella ja ol-                              29 §.
4289: koot veron- tai maksunalaiset valmisteet            Tämä laki on voimassa vuoden 1928.
4290: 
4291:        Helsingissä, 16 päivänä syyskuuta 1927.
4292: 
4293:             Leo Gummerus.                                         Väinö Malmivaara.
4294:             Jooseppi Seppänen.                                    Paavo Virkkunen.
4295:             Vilho Nikkanen.                                       Kaapro Moilanen.
4296:                                                                                            95
4297: 
4298: 11,5. -    Pet. försl. N :o !5.
4299: 
4300: 
4301: 
4302: 
4303:                                   Jem. m. fl.: .A.ng. avlåtande av proposition tiU ändring
4304:                                     av 3 § i lagen av den 19 decemb~ 1921 angdende                 •
4305:                                      stämpelskatt.
4306: 
4307: 
4308:                                      T i II R i k s d a g e n.
4309: 
4310:   Hänvisande till den motivering, som ingår                den 19 decembe,r 1921 angående stäm-
4311: uti det tili 1925 åtrs riksdag inlämnade                   pelskatt,
4312: petitionsförslaget N :o 26 angående avlåtan-                 1) att den stämpelskatt, som skall
4313: de av proposition tili ändring av 3 § i lagen              erläggas vid ansökan om lagfart å
4314: av den 19 december 19Qil angående stäm-                    köpebrev, bytesbrev eller annan över-
4315: pelskrutt, få underteclrnade härmed vörd-                  låtelseavhandling, måtte väsentligen
4316: samt föreslå,                                              förminskas och
4317:                                                               2) att det belopp från vilket
4318:              att riksdagen måtte uppmana re-               progressionen skall vidtaga måtte
4319:           geringen inkomma med proposition                 fastställas till 100,000 mk.
4320:           till sådan ändring av § 3 i lagen av
4321: 
4322:              Helsingfors, den 13 septemder 1927.
4323: 
4324: 
4325:                       Levi Jem.                           K. V. Åkerblom.
4326:                       Otto J acobsson.                    J. Im. Bäck.
4327:                                          And. Forsberg.
4328:   96
4329: 
4330: Il,s. -   Anom. ehd. N :o !5.                                                     Suomennos.
4331: 
4332: 
4333: 
4334: 
4335:                                 Jern y. m.: Esityksen antamisesta 19 päivänä joulu-
4336:                                    kuuta 1921 annetun leimaverolain 3 §:n muuttami-
4337:                                    sesta.
4338: 
4339: 
4340:                                      E d u s kun n a 11 e.
4341: 
4342:   Viitaten niihin perusteluihin, jotka sisäl-              1} että sitä leimaveroa, joka on suo-
4343: tyvät vuoden 1925 valtiopäiville jätettyyn              ritettava haettaessa lainhuudatusta
4344: anomusehdotukseen N :o 25 esityksen anta-               kauppakirjalle, vaihtokirjalle taikka
4345: misesta 19 päivänä joulukuuta 19211 anne-               muulle luovutuskirjalle, oleellisesti
4346: tun leimaverolain .S § :n muuttamisesta., saa'-         alennettaisiin, ja
4347: vat allekirjoittaneet täten kunnioittaen eh-               2) että se summa, josta alkaen yle~
4348: dottaa,                                                 nevää asteikkoa ruvetaan sovelta-
4349:           että Eduskunta kehoittaisi halli-             maan, määrättäisiin 100,000 mar-
4350:         tusta antamaan esityksen sellaiseksi            kaksi.
4351:         muutokseksi 19 päivänä joulukuuta
4352:         1921 annetun leimaverolain 3 § :ään,
4353: 
4354:        Helsingissä, syyskuun 13 päivänä 1927.
4355: 
4356: 
4357:              Levi Jern.                                        K. V. Åkerblom.
4358:              Otto J acobsson.                                  J. Im. Bäck.
4359:                                       And. Forsberg.
4360:                               B.
4361: Anomusehdotuksia, jotka koskevat määrärahojen myöntä-
4362:  mistä kulkulaitoksiin sekä taloudellisiin, sivistyksellisiin,
4363:               sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
4364: 
4365: 
4366: 
4367: 
4368:                                                             13
4369:                                                                                                 9!1
4370: 
4371: Il,t~.   -     Anom. ehd. N :o 26.
4372: 
4373: 
4374: 
4375: 
4376:                                       Salo: Tutkimuksen toimittamisesta 1·atasuunnalla Kon-
4377:                                          tiomäen-Vaalan rataosalta Kemijärven kirkolle.
4378: 
4379: 
4380:                                            E d u s k u n n a ll e.
4381: 
4382:    Kun Pohjois-Suomen kieltämättä tärkein               kiessa lyhyellä matkalla monen Suomen suu-
4383: ja kolme emärataa yhdistävä Oulu-Nur-                   rimpien jokisuiden poikki;
4384: mes-rata tulee valmiiksi, herää varmaan hy-                2) Rata leikkaisi sopivalta kohdalta
4385: vin vaikeasti ratkaistava kysymys: Miten                Koillis-Pohjanmaan monet valtavat uitto-
4386: on sanotun radan pohjoispuolelle jäävän                 väylät, joissa ylimenokohdissa sopivasti voi-
4387: laajan maa-alueen ratakysymys ratkaistava 7             taisiin vaunuihin nostaa varsinkin pienempi
4388: - Yhdenaikaisesti nrimittäin nousee väkisin-            puutavara, joka ei kerkiä yksivuotisena
4389: kin harkittavaksi: Onko tämän alueen halki              uittokautena meren rantaan ja joka helposti
4390: lännestä itään kulkevaksi ajateltu Oulu-                pilautuu ja uppoaa vedessä talvehtiessaan.
4391: K uusamo-ratasuunta se parhaiten onnistu-               Jokien suuntaan ja jokilaaksoa kulkevana
4392: nut, vai eikö etelästä pohjoiseen päin suun-            ei Oulu-Kuusamo-suunnalla ole tätä tär-
4393: tautuva Savon radan jatko, joka yhdistyisi              keätä mahdollisuutta siinä määrässä.
4394: rakennettavaksi päätettyyn Rovaniemen'---                  3) Maan puolustuksen kannalta on samoin:
4395: Kemijärven rataan, paremmin vastaisi niin-              maan .pituussuUJntaan kulkeva, tarpeeksi
4396: kin pitkäksi ja kalliiksi tulevalle radalle             etäällä naapurimaan rajoista oleva rata var-
4397: pantavia vaatimuksia Y                                  maan suurempiarvoinen, varsinkin kun se
4398:    Kun Oulun-Kuusamon suunniteltua ra-                  molemmista päistään olisi yhteydessä maan
4399: tasuuntaa ja sen kannattavaisuutta täytyy               rataverkon kanssa.
4400:  pituutensa ja kalleutensa vuoksi tarkoin tut-             Jotta tämän laajan alueen tuleva rata
4401:  kia ennen rwkentamiseen ryhtymistä, on                 siis saisi mahdollisimman oikeaan osuneen
4402: välttämätöntä, että pitkittäin maata kulkeva            suunnan ehdotan,
4403: suunta samanaikaisesti tutkitaan varsinkin
4404:  seuraavista syistä:                                               että Eduskunta kehoittaisi halli-
4405:    1) Joltain sopivaksi katsotulta asemalta                     tusta Oulun--Kuusamon ratasuun-
4406:  Oulu-Nurmes-radalla Kemijärvelle raken-                        nan yhteydessä toimiiuttamaan ver-
4407:  nettava rautatie yhdistäisi yhteen verkos-                     tailevan tutkimuksen suunnalla, joka
4408:  toon Perä-Pohjolruru nykyiset rautatiet, jotka                 alkaisi joltain sopivalta asemalta
4409:  Pohjanlahden pohjoisrannikkoa hyvin likeltä                    Kontiomäen--Vaalan rataosalla ja
4410:  kulkevana ovat katkaisemisen vaaralle rau-                     päättyisi Kemijärven kirkolle.
4411:  harttomina aikoina perin alttiina radan kul-
4412: 
4413:              Helsingissä, 8 p :nä syyskuuta 1927.
4414:                                                                                 S. Salo.
4415: 11,7.- Anom. ehd. N:o 27.
4416: 
4417: 
4418: 
4419: 
4420:                               Jussila y. m.: Määrärahan myöntämisestä satcnnara-
4421:                                   dan Kemi-Pitkäkari rakentamista varten.
4422: 
4423: 
4424:                                     E d n s kun n a ll e.
4425: 
4426:   Viitaten 1926 vuoden valtiopäiville jätetyn           että tulevan vuoden menom·viossa
4427: anomusehdotuksen N :o 31 perusteluihin                myönnettäisiin 11,240,000 markan
4428: anomme kunnioittaen,                                  määräraha satamaradan Kemi-Pit-
4429:                                                       käkari viipymättä rakentamiseksi.
4430: 
4431:           Helsingissä, syyskuun 16 p :nä 192U.
4432: 
4433: 
4434:            0. H. Jussila.                                   A. A. Neitiniemi.
4435:                                                                                                101
4436: 
4437: II,s. -   ÅJl()lfi, ehd. N :o 28.
4438: 
4439: 
4440: 
4441: 
4442:                                     Hannula, U. y. m.: Määrärahan myöntämisestä satama-
4443:                                       radan rakentamista varten Kemin asemalta Pitkään~
4444:                                       kariin.
4445: 
4446: 
4447:                                         E d u s k u 11 11 a ll e.
4448: 
4449:    Oulllil kauppakamarin 1aatima.n tilaston              Kemin tuonti, käsittäen paaasiassa elin-
4450: mukaan oli Kemin tullikaiiDaripiirissä laiva-         ta.rpeita kuten viljaa, y. m. oli miljoonissa
4451: liikenne                                              markoissa vastaavina vuosina 9.2, 12.6, 15.o,
4452:                    93 laivaa.= 62'884 n. rkt.         17.o - siis sekin miltei kaksinkertaiseksi
4453: v. 1922
4454:                   119   ,      =
4455:                                72'2{)8  "             kaF.'Yanut varsin lyhyessä ajassa.
4456:  " 1923
4457:                                                          Kemi on ennen kaikkea vientisatama ja sel-
4458:  " 1924           161·   " = 119'156
4459:                                         "             laisena se jo viime vuonna kohosi maamme
4460:  " 1925           209     ))= 154'123        ))
4461: 
4462: 
4463:                   290       = 199'0,94                ensimmäisten joukkoon. Tiedot tämän vuo-
4464:  " 1926                   ))                 ))
4465: 
4466:                                                       den viennistä - 281 laivaa = 1.90,198 11.
4467:    Neljässä vuodessa on laivojen lukumäärä            rkt. syyskuun 9 päivään mennessä - ovat
4468: samoin kuin tonnimäärä enemmän kuin                   Kemilie yhtä edulliset kuin viime vuodelta-
4469: kolminkertaistunut. Vertauksen vuoksi mai-            kin ja kaikki viittaa siihen, että Kemi vienti-
4470: nittakoon, että toisissa Pohjois-Suomen sata-         satamana tulee jatkuvasti olemaan maamme
4471: missa nimittäin Raahessa kävi v. 1922 156             tärkeimpiä. Tämän tekee mahdolliseksi       se,
4472: laivaa = 124'585 n. rkt. ja v. 1926 vain 97           että Kemin sisäsataman ääressä on tunne-
4473: laivaa = 76'357 n. rkt. ja Oulussa u1kosa-            tusti Suomen suurimpia sah.oja ja samoin
4474: tamat mukaanluettuina v. 1922 279 laivaa=             maan suurimpiin kuuluva massatehdas.
4475: 253'762 n. rkt ja v. 1926 ainoastaan 247 lai-         Ihan kaupungin vieressä on nimittäin Kemi-
4476: vaa.= 1'61'418 u. rkt. Samalla kertaa                 yhtiön omistama Karih.aaran saha, jonka
4477: siis ikuin laivaliikenne muissa Pohjoi&-              lastaus on viime vuosina vaihdellut 122,000
4478: Suvmen satamissa osoittaa erittlilln huo-             ~23,000 stand. kesässä ja saman yhtiön
4479: mattavaa. taantumista, samalla kertaa se              omistama Pajusaaren selluloosatehdas, jonka
4480: Kemissä osoittaa vertaistaan vailla olevaa            vuotuinen tuotanto on n. 2.8,000 tonnia.
4481: kehitystä. Edelleen 11ämä numerot todista-            Kaupungissa on Kemin Puuteollisuus Oyn
4482: vat sen, että Kemistä lyhyen ajan kuluessa            omistama Mansikkaniemen saiha, jonka vuo-
4483: on tullut Pohjois-Suomen vilkasliikkeisin             situotanto on n. 12,000 stand. Kaupungin
4484: satamapaikka.                                         sisäsatamassa on Kemi-yhtiön omista,ma Lai-
4485:    Kemin vienti oli miljoonissa ma.rkoissa v.         takarin saha, jonka sa:haus on n. 16,000---
4486:  1923 97.1, V. 1<924 196.5, V. 1925 180.6 ja          18,000 stand. Kaupungin 1äheisyydessä on
4487:  v. 1926 187.1. Parissa, kolmessa. vuodessa           edelleen valtion omistama suuri Veitsiluo-
4488:  on viennin määrä siis lähes kaksinkertaistu-         don saha, jonka vuotuinen sahaus on n.
4489:  nut. Viennin tekijöinä ovat yksinomaan ol-           24,000 stand. Vaikkakin Kemi näiden tuo-
4490:  leet puutavara, noin 171.s milj. mk. ja pa-          tantolaitosten turvin kuuluu maamme suu-
4491:  perimassa 15.2 milj. mk.                             rimpiin vientisa:tamiin, ei se suinkaan vielä
4492:   102
4493: 
4494: likimainkaan ole saavuttanut sitä asemaa,       sisäsatamassa olleet pakoitettuja. ottamaan
4495: mih1'n se luonnonpak!osta aivan lähivuosina     käytettäväkseen kaikki tarjona olevat va-
4496: on joutuva. On nimittäin huomattava, että       rasto- ja lastauspaikat.. Tämän varastopaik-
4497: parhaillaan on Kemi-yhtiön toimesta Paju-       kojen puutteen vuoksi on nyt jo pakko Ro-
4498: saareen rakenteilla toinen aikaisempaa suu-     vaniemellä olevien sahojen lähettää kaiken
4499: rempi selluloosatehdas. Ensi vuoden meno-       puutavaransa Ouluun saakka lastattavaksi,
4500: arviossa hallitus ehdottaa rakennettavaksi      mikä tietysti on sekä luonnotonta, että epä-
4501: Veitsiluotoonkin selluloosatehtaan. Näin sel-   taloudellista. Näin ollen •käy välttämättö-
4502: luloosan tuotanto Kemissä lähivuosina tulee     mäksi ryhtyä: kiireellisiin toimenpiteisiin
4503: aina:kin kolminkertaistumaan ja Kemin mer-      satamaradan rakentamiseksi Kemin edus-
4504: kitys vientisatamana yhäti tuntuvasti li-       talla Aj.oksensa,arella olevaan Pitkänkarin
4505: sääntymään.                                     satamwpaikkaan, joka toimitettujen tutki-
4506:    ~Mutta kehitys ei tule suinkaan tähän py-    musten perusteella on. Pohjanlahden par-
4507: sähtymään. Huomattava nimittäin on, että        haimpia.
4508: Rovaniemen-Kemijärven radan rakentami-             On luonnollista, ettei pienelle Kemin kau-
4509: sesta on jo olemassa eduskunnan myönteinen      pungille ole mahdollista, ryhtyä toteutta-
4510: päätös ja että rata valmistunee parin vuo-      maan satamaradan rakentamista Pitkään-
4511:  den kuluttua. Tämä uusi rata tulee ennen       kariin, vaan kuuluu tämä tehtävä yksin-
4512: kaikkea olemaan metsärata. Yksistään ra-        omaan valtiolle, •jonka metsärikkauksien
4513: dan vaikutuspiirissä, missä uittoväylät käy-    markkinoille saattamisesta tässä nimenomaan
4514: vät .radan varteen, on noin neljäsosa koko      on kysymys. Kun valtio muualla Suomessa
4515: maan kasvullisesta valtion metsämaasta.         vuosittain uhraa suuriakin summia satama-
4516:  Nämä metsät ovat vanhoja, hakkuukypsiä,        olojen kehittämiseen siitä huolimatta, ettei
4517: niin että asiantuntijain laskelmien mukaan      \>altiolle ole saattanutkaan näistä uhrauk-
4518: niistä voi heti ottaa miljoonia tukkipuita.     sista välitöntä etua koitua, niin sitäkin suu-
4519:  Edelleen on huomattava, että Kemijärven        remmalla syyllä voida,an toivoa, että valtion
4520:  vesistöalueella ovat runsaat paperipuuvaras-   taholta kiinnitetään mitä vakavinta huo-
4521:  tot, yksistään kuusipuuta 19.1 miljoonaa       miota satamaolojen kehittäm1seen Pohjois-
4522:  kiintokuutiometriä, rpuhumatta.kaa:n mänty-    Suomen suurimmassa. vientipaikassa Ke-
4523:  puuvarastoista, joita voidaan käyttää perus-   missä, missä vain satamaradan rakentaminen
4524:  tettavilli selluloosate.htaisiin.              Pitkäänkariin tekee valtion Pohjois-Suo-
4525:     Rovaniemen-Kmnijärven radan valmis-         messa omistamien arvaamattoman. suurien
4526:  tuttua voidaan valtion Pohj.ois-Suomessa       puutavaramäärien viennin mahdolliseksi.
4527:  omistamia suunnattomia metsärikkauksia            Kaiken edelläsanotun perusteella pyy-
4528:  käyttää yhteiskunnan hyödyksi. Nyt kum-        dämme kunnioittavimmin ehdottaa,
4529:  minkin pakostakin astuu esille kysymys,
4530:  mistä saadaan tällaisille puutavaramäärille             että Edv.,skunta pä{ittäisi Kemin
4531:  sopiva vientisatama. Lähin ja sopivin sata-           asemalta Kemin edustalla olevaan
4532:  mapaikka on luonnollisesti Kemi. Kemi'n               Pitkäänka.riin rakennettavaksi sata-
4533:  nykyinen satama ei kumminkaan kykene                  mamdan sekä
4534:  sisämaan suuren vientiliikkeen tarvetta mi-             että tätä tarkoitusta varten valtion
4535:  tenkään tyydyttämään. Kemissä ja sen                  ensi vuoden menoarvioon varattaisiin
4536:  välittömässä läheisyydessä olevat edellämai-          5 ntiljoonan markan määräraha.
4537:  nitut suuret teollisuuslaitokset ovat Kemin
4538: 
4539:            Helsingissä, 12 päivänä syyskuuta 1927.
4540: 
4541:            Uuno Hannula.                                   Janne Koivura11.ta.
4542:            E:. A. Lohi.                                    Antti Junes.
4543:                                     Kaarlo Hänninen.
4544:                                                                                       103
4545: 
4546: 11,9. - .A.nom. ehd.. N :o !t.
4547: 
4548: 
4549: 
4550: 
4551:                                  Särkkä y. m.:  Määrärahan myöntämisestä Saimaaflr-
4552:                                    K uolimonjärven kanavan tutkimista varten.
4553: 
4554: 
4555:                                      E dusik u n n adl e.
4556: 
4557:    Viitaten 1925 vuoden valtiopäiville jäte-              että vuoden 1928 menoarvioon otet-
4558: tyn anomusehdotuksen N :o 140 perustelui-              taisiin 25,000 markan määräraha Sai-
4559: hin ja kulkulaitosvaliokunnan samoilla val-            maan ja K uolimon välillä rakennet-
4560: tiopäivillä siitä antamaan lausuntoon                  tavaksi aijotun kanavan lopullista
4561: anomme kunnioittaen,                                   tutkimista varten.
4562: 
4563:      Helsingissä 16 •p :nä syyskuuta 1927.
4564: 
4565: 
4566:            W. K. Särkkä.                                        Elias Sinkko.
4567:   104:
4568: 
4569: ll,to. -   Anom. ehd. N :o 30.
4570: 
4571: 
4572: 
4573: 
4574:                                  Kopsa y. m.: Määrämhan myöntämisestä Lahdenpoh-
4575:                                    jan sataman ja Kurkijoen kauppakylän välisellä si-
4576:                                    säreitillä olevien erinäisten salmien rttoppaustöihin.
4577: 
4578: 
4579:                                      E d u s k u n n a ll e.
4580: 
4581:    Noin 12 vuotta sitten anoivat Jaalldriman       Yleiset maantiet pitää valtio kunnossa, kylä-
4582: ja Kurkijoen kunnat että valtion toimesta ja       teiden kurunostamiseen on myönnetty huo-
4583: varoilla, Pohjois-Laatokalla Lahdenpohjan          mattavia summia avustuksina, puhumatta-
4584: sataman ja Kurkijoen kauppakylän välillä,          kaan uusista rautateistä, joita on rakennettu
4585: sisäreitillä olevat Porra&'lalmi, Retsalmi,        eri tahoille maata.
4586: Sei·tsalmi, Purtonsalmi, Kiiskansalmi, Uiton-          I.~aatokka on tunnettu erittäin myrskyi-
4587: salmi ja Köjonsalmi, ruopattaisiin laivaku-        seksi, tuottaen vuosittain huomattavia va-
4588: lulle riittävän syväksi.                           hinkoja. Ei ole ihmeteJtävä jos saaristo-
4589:     Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen         a.sukas hartaasti toivoo edellämainittujen
4590: määräyksestä toimittikin iDJSinööri Järvinen       salmien syventämistä. Sen kautta avautuisi
4591:  vuonna 1917 paikalla tarkastuksen puheena         turvallinen vesitie lukuisille saaristokylille.
4592:  olevissa salmissa ja l31ati v. 1918 täydellisen       Kunnat tahtovat voimiensa mukaan edis-
4593:  kustannusarvion ja työselityksen. Ehdotuk-         tää hanketta. Niinpä ovatkin Lumivaaran
4594:  sen: mukaan olisivat kustannukset näistä           j,a Kurkijoen kunnat sitoutuneet, muutama
4595:  nousseet, senaikuisen rahanarvow mukaan           kuukausi sitten pidetyissä valtuuston ko-
4596:  kaikkiaau Smk. 550,000 : - . Samana vuonna         kouksissa, luovuttamaan tarpeellisen maa-
4597:  Su.omen Senaatin Kullrnlaitosten ja Yleisten       ja vesialueen ilmaiseksi sekä vastaaanaan
4598:  töiden toimitll.Skunta hyväksyi ehdotuksen ja      muusta vahingosta, maanläjittämisestä y. m.
4599:  kehoitti Tie- ja Vesirakennusten Ylihalli-         (Huom. Lumivaaran kunta on Jaakkiman
4600:  tusta ottamaan johonkin vastaiseen vuosi-          kunnasta lohkaistu ja ru.opatta.vat salmet
4601:  menoarviooMa tarkoitukseen määrärahan,             Jaakkiman osalta kuuluvat nykyisin Lumi-
4602:  edellytyksellä kuitenkin ettei töihin ryhdytä      vaanan alueelle).
4603:   enn,enkuin hintaolot ovat palautuneet sään-          Kustannusarvio murnhun nåhde.:ru pitää
4604:   nöllisiksi. Mielestäni ovat hintaolot nykyi-       paikkansa mutta ralhaniäärältä se jonkun
4605:   sin tasaantuneet siihen pisteeseen mihin on       verran muuttuu. Asiantuntijain lausunnon
4606:   ajateltu silloin ·kun rahamme pari vuotta         mukaan se vuonna 1918 olisi tullut mak-
4607:   sitten vakiinnutettiin ilrultakantaan. Sen-       samaan 550,000 markkaa. Nyt menis1 ny-
4608:   ruoksi olisi nyt ryhdyttävä toteuttamaan          kyistä rahaa noin Smk. 2,000,000: -.
4609:   mainitun laivaväylän perkaamista.                     Kun valtion rahataloudellinen asema on
4610:      Valtakuntamme itsenäisyyden aikana ovat         tätä nykyä melko suotuisa, ei ole mitään
4611:   mannermaalla asuvat kansalaiset saaneet            asiallista syytä lykätä tätä kauam. vireillä
4612:   muttia monenlaisia etuja valtion puolelta.         ollutta Laato:ka:h. muutamien salmien syve.n-
4613:                                  II,1o. -   Kopsa, y. m.                               106
4614: 
4615: tämistä, vaan olisi varattava tarkoitukseen          ottaa 2,000,000 markan määrärahan
4616: ensi vuoden ylimääräiseen tu1o- ja menoar-           Pohjois-Laatokalla, Lahdenpohjan sa-
4617: vioon kaksi miljoonaa (2,000,000:-) mark-            ta,man ja Kurkijoen kauppakylän vä-
4618: kaa.                                                 lisellä sisäreitillä olevien Porra,ssa,l-
4619:   Edellä esitettyyn viitaten saamme kun-             men, Retsalmen, Seitsalmen, Purton-
4620: nioittaen anoa,                                      salmen, Kiiskansalmen, Uitonsa,lmen
4621:                                                      ja Kajonsalmen ruoppaustöiden suo-
4622:        että Eduskunta päättäisi 1928 yli-            rittamiseksi.
4623:       määräiseen tulo- ja menoarvioon
4624: 
4625:           Helsingissä, 16 päivänä syyskuuta 1927.
4626: 
4627: 
4628:           Pekka Kopsa.                                      Eero Nurmesniemi.
4629:           P. Saarinen.                                      Jooseppi Kauranen.
4630:           Abto Luostarinen.                                 Heikki Vehkaoja.
4631:   106
4632: 
4633: II,u. - Anom. ehd. N :o 31.
4634: 
4635: 
4636: 
4637: 
4638:                                Welling y. m.: Määrärahan myöntämisestä kalastus-
4639:                                    ja hätäsataman rakentamiseksi Laatokan rannikoUe
4640:                                    Metsäpirtin pitäjän Saaroisten kylän kohdaUe.
4641: 
4642: 
4643:                                     E d u s kun n alle.
4644: 
4645:    Viitaten niihin perustelui!hin, j·otk:a on    kun stiitä e~ vielä silloin ollut tarkempaa kus-
4646: esitetty ed. Helon asiaa koskevassa anomus-      tann118arviota, päätti eduskunta kehoittaa
4647: ehdotuksessa (1925 v. valtiopäivät, Liitteet     ihallitusta laatimaan kustannusarvion sekä
4648: n:o 99) ehdotamme että eduskunta osoittaisi      tekermä:än sen jälkeen eduskurunalle esityk-
4649: tarvittavan määrärahan kalastus- ja hätä-        sen sataman rakentamisesta. Mainittu lms-
4650: sataman rakentamiwksi Laatokan lounajs.          tannusarvio, joka on nyt valmistunut, tekee
4651: rannikolle Metsäpirtin Saaroisiin.               noin 4.5 milj. markkaa, mutta voidaan se
4652:    Sen: lisäksi mitä sanotussa anomusehdo-       alentaa 3.7 miljoonaan jättämällä eräitä tar-
4653: tukwssa on mainittu pyydämme esiintuoda          peettomia ruoppaustöitä suorittamatta.
4654: seuraavaa:                                          Mainittakoon lopuksi, että myös valtion
4655:    Paitsi umlasta:jille on kyseeilinen satama    satamakomitea puoltaa sataman rakenta.
4656: suuresta. mer:kityksestä Laatok.asta Nevaan      musta.
4657: suuntautuvahle laivaliikenteelle. Kun Laa-          Sataman rakennustöiden alulle panemi-
4658: tokan eteläosa on loivaa ja vailla satamia       seksi olisi sentähden talousarvioon merkit-
4659: joutUJVat liikenne·ttä välittävät laivat, var-   tävä 1,000,000 markan siirtomääräraha.
4660: sinkin kun käytännössä on vielä paljon proo-        Ylläolevilla perusteilla ehdotamme että
4661: mukuljetusta, myrskyn aikana erittäin wla-       eduskunta ennen tekemänsä päätöksen mu-
4662: ralliseen asemaan. Tämän vuo.ksi onkin           kaisesti
4663: Laatokan Jainvanvarustajain liitto. tehnyt                  päättäisi me·rkitä 1928 vuoden tnlo-
4664: anomuksen hätäsataman rakentamisesta                     ja menoarvioon 1,000,000 markan työ-
4665: Metsäpirtin rannikolle.                                  määrärahan kalastus- ja hätäsataman
4666:    Käsitellessään kysymystä kuluvan vnoden               rakentamiseksi Laatokan rannikoUe
4667: talousarvion yhteydessä oli eduskunta sitä               Metsäpirtin Saaroisten kylän koh-
4668: mieltä että satama olisi rakennettava, mutta             dalle.
4669: 
4670:      Helsingissä, 17 ·p:nä syyskuuta 1927.
4671: 
4672: 
4673:            Yrjö Welling.                                       Jussi Rapo.
4674:            Jalmari Linna.                                      Artturi Aalto.
4675:            J. F. Tolonen.                                      Albin Koponen.
4676:            Mikko Suokas.                                       Samuli Tervo.
4677: II,12. -   Auom. ehd. N:o 33.
4678: 
4679: 
4680: 
4681: 
4682:                                 Hänninen: Määrärahan myöntämisestä Poussun-
4683:                                   K urvisenvaaran--Tyräjärven-Jokijärven maantien
4684:                                   rakentamista varten.
4685: 
4686:                                     E d u s k u n n a 11 e.
4687: 
4688:   Viitaten vuoden 1!}26 valtiopäiville teke-              että Poussun-Kurvisenvaamn-
4689: määni anomusehdotukseen II,16 n :o 41 saan              Tyräjärven--Jokijärven maantien ra-
4690: kunnioittaen anoa,                                      kentamista varten vuoden 1928 tulo-
4691:                                                         ja menoarviossa varattaisiin 800,000
4692:                                                         markan määräraha.
4693: 
4694:       Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1927.
4695: 
4696:                                                               Kaarlo Hänninen.
4697:    108
4698: 
4699: Il,t3. -   Anom. ehd. N :o 34.
4700: 
4701: 
4702: 
4703: 
4704:                                  Neitiniemi: Määrärahan myöntämisestä Kemiiärven-
4705:                                     Pelkosenniemen maantien rakentamista varten.
4706: 
4707: 
4708:                                      E d u s k u: n n a ll e.
4709: 
4710:    Kaakkois-Lapin uusi kunta; Pelkosenniemi kilometrin pituisena erillisenä ltiepätkänä,
4711: on kokonaan vailla maantietä. Kemijärven yhdistymään muihin ,valtamaa.nteihin' '.
4712: kirkonkylästä Pelkosenniemen kirkonkylään        Kuten edellä jo mainitsin on Kepiijärven-
4713: rakennettavan uuden maantien rakennus- Pelkosenniemen uuden maantien. kustannus-
4714: suunnitelma ja kustannusarvio ovat lopulli- arvio 4 1 / 2 miljoonaa markkaa, joten sen ra-
4715: sesti valmiina,. Mainittu tie, jonka pituus kennuskausi, vaikkakin siihen v :st111 1929
4716: on 51 1 / 2 kilometriä, tulee kustannusarvion alkaen käytettäisiinkin 1 miljoonaa tai 1 1 / 2
4717: mukaan maksamaan noin 4 1 / 2 miljoonaa miljoonaakin vuotuisesti, tulee kestämään
4718: markkaa. Tämä tie on yksi niistä Pohjois- vähintäin 1931 vuoden lopulle. Tällöin on
4719: Suomen uusista maanteistä joiden rakennus- jo määrä Rovaniemen-Kemijärven uuden
4720:  töiden alottamista pitäisi kiirehtiä. Pelko- rautatienkin olla valmiina. Pitäisi saada
4721: senniemen kunnan tietarpeen ohella tulee ainakin siihen mennessä Kemijärven-Pelko-
4722:  tämän tien rakentamisen kautta suuri OS a senniemen välinen. maantiekin valmistu-
4723:                                               1
4724: 
4725: 
4726: 
4727: 
4728:  Kemijärven kunnan asukkaita eli n. s. ,,yli- maan. Tällä maantiellä on asutustarpeen ja
4729:  kylät'' y. m. saamaan itseHeen välttämättö- asukkaiden elä:miS'en ehdon ohella myÖskin
4730:                                                                      1
4731: 
4732: 
4733: 
4734:  män maantien.                                  yleisenä matkustajaliiketienä ja valtionmet-
4735:     Tätä nyt esittämäni uuden maantien ra- sien taloudentuoton kohottajana suuri mer-
4736:   kelmustyön alkuunpanemista varten on kitys.
4737:  Tie- ja Vesirakennushallitus ehdottanut ensi      Vaikkakin maanteiden rakennussuunni-
4738:   vuodelle 600,000 markan työmäärärahaa, telmat kuuluvatkin hanituksen tehtäviin,
4739:   mutta !hallitus e:i ole ottanut sitä eduslmn- olisi mielestäni esilläolevan. maantien raken-
4740:   nalle jättämäänsä tulo- ja, menoarvioehdo- tamistyön alottamisella siksi painavat
4741:   tukseen vuodelle 19;28. Nyt kun Pelkosen- syynsä, että eduskuntakin voisi siihen nyt
4742:  ,niemen'-Savukosken välisen uuden maan- ensi vuodelle jo ottaa Tie- ja Vesirakem.-
4743:   tien .raken:nustyö on kuluvana syksynä lop- nushallituksen esittämän työmäärärahan
4744:   puun suoritettu, olisi karkinpuolin sopivaa 600,000 markkaa. Ro'hken.en siis kunnioit-
4745:   siirtää sanotun tien rakennusmestari työ- taen pyytää,
4746:   väkineen ja työvä[ineineen läheiselle Kemi-
4747:   järven-Pelkosenniemen väliselle uudelle                  että Edttskttnta päättäisi ottaa V1W-
4748:   maantielle töitä alottamaan ensi kesän ai-           den 1928 tulo- ja menoarvioon Kemi-
4749:   kana. Viimeksimainitun tien tultua ra-               .iärvcn-Pelkosenniemen uuden maan-
4750:    kennetuksi tulee vasta Pelkosenniemen-Sa-            tien mkennustöiden alottamista var-
4751:    vukosken uusi maantiekin, joka nyt on 4.5            ten 600,000 rna1·kan suuruisen työ-
4752:                                                             mää1·ärahan.
4753:      Helsingissä, syyskuun 117 p :nä 1927.
4754:                                                                      A. A. N eitiniemi.
4755:                                                                                                  109
4756: 
4757: ll,t4o -   Anom. eh4. N :o 35.
4758: 
4759: 
4760: 
4761: 
4762:                                   Hannula, U., y. m.: Määrärahan myöntämisestä maan-
4763:                                       tien rakentamista varten Kemijärven kirkonkylästä
4764:                                       Pelkosenniemelle.
4765: 
4766: 
4767:                                         E d u s k u n n a ll e.
4768: 
4769:    Jo vuonna 1906 tekivät eräät Sodankylän             joka ei liity mJSSaan kohti maantieverkos-
4770: ja Kemijärven pitäjien asukkaat anomuksen              toon ja joka näin ollen jää täysin tarkoitus-
4771: maantien rakentamisesta Kemijärven kir-                taan vastaamattomaksi.
4772: konkylästä Pelkosenniemelle. Tästä anomuk-                Kemijärvenc-Pelkosenniemen tiesuunta al-
4773: sesta oli seurauks-ena, että sanottu tiesuunta         kaa Kemijärven kirkonkylästä Särkikan-
4774: tutkittiin ja tjen rakentamista varten kus-            kaalta valtamaantiestä ja päättyy Pelkosen-
4775: tannusarvio la&dittiin. Kun kumminkaan                 niemellä siihen kohtaan, missä Pelkosennie-
4776: anomus ei johtanut mihinkään käytännölli-              men-Savukosken tie alkaa. Tiesuunnan pi-
4777: siin tuloksiin, uudistivat eräät Kemijärven            tuus on 51.5 kilometriä.
4778: pitäjäläiset sen vuonna 1923. Näin uudiste-                Edellä on jo sanottu, että Kemijärven-
4779: tusta arnomuksesta oli seurauksena, että                Pelkosenniemen tie tuli:si olemaan suorarnru-
4780: Kemijärven-Pelkosenniemen tiesuunta mää-                sena jatkona nyt valmistuvalle Pelkosennie-
4781: rättiin jälleen tutkittavaksi ja tarvittava             men-Savukosken maantielle.            Välitöntä
4782: kustannusarvio laadittavaksi. Uusi tutkimus            hyötyä Kemijärven>-Pelkosenniemen tiestä
4783: toimeenpantiinkin vuonna 1925 ja samal1a                tulisi näin ollen olemaan sekä Kemijärven
4784: laadittiin myöskin kustannusarvio. Tällä-              että myöskin Pelkosenniemen ja Savukosken
4785: kään kertaa ei asianomaisten anomus joihta-             pitäjien aS'Ukkaille. Kemijoki, joka nyt muo-
4786: nut tämän enempiin tuloksiin.                           dostaa ainoan kulkureitin, on sekä keväisin
4787:     Yli 20 vuotta on näin ollen ollut vireillä          että syksyisin pitkät ajat täysin kulkukelvo-
4788:  eräs Pohjois-Suomen tärkeimmistä tiekysy-              ton saattaen silloin edellämaimittujen pitä-
4789:  mykffistä myönteistä ratkaisua saamatta.               jien väestön varsin tukalaan asemaan. Paitsi
4790:  Kun kumminkiru tänä vuonna valmistuu Sa-               paikalliselle väestölle ja muodostuvalle
4791:  vukosken-Pelkosenniemen maantie, näyttää               uudisasutukselle, on Kemijärven-Pelkosen-
4792:  täysin luonnolliselta, että tätä maantietä on          niemen maantiestä arvaamattoman paljon
4793:  töitä keskeyttämättä jatkettava edelleen Pel-          hyötyä myöskin valtiolle, joka omistaa suu-
4794:  koseruniemeltä valtamaanti·ehen Kemijär-               rimman osan Pelkosenoo.iemen ja Savukosken
4795:  velle, si1lä muussa tapauksessa jää Savu-              pitäjien alueilla olevista metsistä, joissa vuo-
4796:  kosken-Pelkosenniemen maantie irraHi-                  sittain toimitetaan suu~ia tukinhakkuita.
4797:  sek..<ri kaltden I.~apiln pitäjän väliseksi tieksi,     Maantie tavaran y. m. kuljetukselle näille
4798:  110               II, 14. -   Kemijärven-Pelkosenniemen Jlllaam tie.
4799: 
4800: metsätyömaille on välttämättömän tarpeen                  että vuoden 1928 tulo- ja. menoarc
4801: vaatima.                                                viossa varattaisiin yksi miljoona
4802:   Kaiken edellä esitetyn nojalla rohke-                 markkaa Kemijärven-Pelkosennie--
4803: nemme kunnioittaen anoa,                                men maantien rakentamista varten.
4804: 
4805:     Helsingissä, syyskuun 12 p. 1927.
4806: 
4807: 
4808:          Uuno Hannula.                                        Kaarlo Hänninen.
4809:          K. A. Lohi.                                          Janne Koivuranta..
4810:                                         Antti J unes.
4811: II,ts. -   Anom. ehd. N :o 36.
4812: 
4813: 
4814: 
4815: 
4816:                                  Bryggari y. m.: Määrärahan myöntämisestä maantien
4817:                                     rakentamista varten Karstulan kirkonkylästä Soinin          ~
4818:                                     kirkonkylään.
4819: 
4820: 
4821:                                       E d u s k u n n a; ll e.
4822: 
4823:    Karstulrun---Soinin välille ei ole saatu        saada ne säilyteiyiksi pilaanrtumatta. Par-
4824: maantietä, vaikka asi3! on ollut esillä jo noin    hain työvoima siirtyy paikkaku:nnaJta sekä
4825: kaksikymmentä vuotta ja vaikka sitä ki-            maan rajojen ulkopuolelle että maan teolli-
4826: peästi tarvittaisiin, sekä ka!uttakulku- että      suuskeskuksiin, koska maataloudessa tiettö-
4827: erittäinkin paikallistienä. Tämän maantien         mien pitkien matkojen takana ei ka'llllftta
4828: tarpeellisuudesta; <lvat olleet yksimielisiä       maksaa riittävän korkeita palkkoja. Sa-
4829: mainittujen kuntien valtuustot, tiettömällä        masta syystä ei asutustoiminta, johon val-
4830: alueella usean kylläkunnan asukkaat, Vaa-          tiovalta; on v~imeisinä vuosina. omistanut
4831: san läänin maaherra sekä Tie- ja Vesiraken-        entistä suurempa•a huomiota, edisty valtion
4832: nusten Ylihallitus. K&ikki tätä alaa edus-         ja yksityisten viljelyskelpoisilla, mutta vil-
4833: tavat virastot ja maantietä tarvitsevat, paik-     jelemättömillä mailla, sillä uudisviljelijä ei
4834: kakunnan sekä ympäristökuntien asukkaat            pääse elämisen alkuun tiettömässä erä~
4835: ovat siis sitä mieltä, että Karstulan-Soinin       maassa:, vaikka maan laatu muodostaisi sille
4836: kirkkojen välille olisi rakennettava yleinen       hyvält edellytykset.
4837: maanti·e.
4838:    Maantien tarpeellisuudesta ei muunlaista           Syynä siihen, että mainitulle alueelle ei-
4839: mielipidettä vallitsevaan tilanteeseen tutus-      vät siellä asuvat ole sa·aneet maantietä, on
4840: tuneet voi omaksuakaan. Eihäru tällä 35            asukkaiden varattomuus ja harva asutus
4841: ki1lometrin pituisella alueella asukkaat saa       sekä maruston aiheutt<aiiilat suuret rakennus-
4842: mitään tavaroita kesällä muutoin kuljete-          kustannukset. :Tie- ja V esirakennus~n Yli-
4843: tuksi kuin kulkemalla metsäpolkuja kautta          hallituksen toimenpiteestä on insinööri E. J.
4844: soiden ja rämeiden. Kesällä ei ole mah-            ,Järvilehto Päijänteen piirin piiri-insinöörin
4845: d<lllista kunnollisesti saada edes vai-            toimeksiannosta tehnyt tutkimuks~n maan-
4846: najia ennen mätänemistilaan joutumista             tien suunnasta sekä kustannusarvion vuo-
4847:  viedyksi viimeiseen [epopaikkaa,n, hau-           tena 1'923. Maantien ffianstulan puoleisesta
4848: taan.     Maanviljelys ja karjanhoito py-          päästä on kuntien pyynnöstä antanut lau-
4849:  syvät alhaisella tasolla. ;Eihän apulantoja       sunnon mainitun piirin .apulaisinsinööri
4850:  voida kesällä kuljetta•a eikä talvella ole mah-   Kalle L. Salminen, niistä kolmesta vaihtoeh-
4851:  dolli~a niitä kesän tarpeiksi ostaa varatto-      dosta, jotka oli tien suunnaksi tutkittu. In-
4852:  muus- y. m. syistä. Kairjantuotteiden kul-        sinööri E. J. Jårvilehdon tutkimuksen mu-
4853:  jettaminen jalostuslaitoksiin samoinkuin ko-      ka.au ovat kaksi vaihtoehtoa Pääjärven länsi-
4854:  tona·kin jalostettujen tuotteiden liikekeskuk-    sekä kolmws vaihtoehto mainitun järven poh-
4855:  siin kuljettaminen vie liian paljon aikaa,        joispuolelta., Matkan pituus ja kustannuk-
4856:  jota paitsi on vaikeata kuumilla ilmoilla         set eri tiesuunnille ovat seuraavat:
4857:   112
4858: 
4859:                                                     Pituus.          Kust&nnukset.
4860:          Matilaisen haara I ............... .      34.06      km.   1,516,300 : -
4861:          Harjun haara II ................ .        32.. SG    ,     1,420,483:-
4862:          Pohjoispuolelta UI .............. .       38.21            2,550,982:-
4863:                                                               "
4864:    Kuten tästä a.mmattimiehen kustaoous-        luottaa siihen, että valtio ryhtyy rakenta-
4865: arviosta käy ilmi, tarvitt®}siin tämän tien     m?Zn Karstulan~Soinin kirkkojen välille
4866: !akentamiseen vaihtoehdon N :o 1 ja N :o 2      maantien.
4867: r11kennuskustannuksiin noin 1.5 miljoonaa           Vielä on mainittava, että tämä'll matU~tien
4868: markkaa sekä Pääjärven pohjoispuolisen          merkitys tulisi olemaan suuri kauttakulku-
4869: suunnan rakentamiseen 2,550,982:- mark-         ti'enä 1n!han sekä Myllymäen asemalta Kars-
4870: kaa. Näin huomattavan rahamäärän saami-         tulaan, Soiuin kautta Perhoon sekä Kivijär-
4871: nen on pääsyy siih®, että kunnan asukkaat,      velle, mutta erittäin suuri merkitys tulisi
4872: ja vielä vähemmän tällä alueella oleva pai-     sillä olemaan paikallisliikenteelle ja paikka-
4873: kallinen väestö ei voi omin apuins·ru tietä     kunnan asukkaiden taloudeHiselle vaurastu-
4874: kustamtaa.                                      miselle. Näillä perusteilla ehdotamme,
4875:    Kun ottaa huomioon, että !lämäkin salo-
4876: seutujen >asukkaat maksavat V\ltiolle kaikki             että mMntien rakentamista varten
4877: ne verot, mitä yleisiin tarpeisiin kannetaan           Karstulan kirkonkylästä Soinin kir-
4878: ja ·että monelle vastaavalle seudulle on val-          konkylään hyväksyttäisiin v. 1928
4879: tio rakennuttanut sekä maantien että rau-              menoarvioon 750,000 markan määrä-
4880: tatien, rohkenevat nä:mä salojeu asukkaat              raha.
4881: 
4882:      Hel$illgissä, syyskmm 16 p :nä 1927.
4883: 
4884: 
4885:            Tuomas Bryggari.                           Toivo Halonen.
4886:            Atte J. Muhonen.                           Toivo Lehto.
4887:            Jalmari Linna.                             Hilma Koivulahti~Lehto.
4888:            Isak Penttala.                             Edward Setälä.
4889:            Otto Toivonen.                             E. Huttunen.
4890:            Anna A. Haverinen.                         Jussi Rapo.
4891:                                     Hilda Seppälä.
4892:                                                                                          113
4893: 
4894: II,t6. -   Anom. ehd. N :o 37.
4895: 
4896: 
4897: 
4898: 
4899:                                  Koivuranta.. y. m.: Määrärahan myöntämisestä Rova-
4900:                                    niemen Pekkalan-Kemijärven Luusuan välisen
4901:                                    maantien rakentamista varten.
4902: 
4903: 
4904:                                      E d u s k u n n a II e.
4905: 
4906:     Noin 25 vuotta sitten jätettiin Oulun lää-       Kulkulaitosministeriö samoin kuin kaikki
4907: nin kuvernöörille anomus maantien raken-          viranomaiset ovat paikallisen väestön kanssa
4908: tamisesta Rovaniemen pitäjän Autin ky-            yhtä mieltä aten tarpeellisuudesta. Niin-
4909: lä,stä Kemijärven pitäjän Luusuan kylään.         ikään Pohjois-§uomen ja. Karjalan maantie-
4910: 'l'ämän anomuksen johdosta antoi Oulun            komitea pitää tämän tien rakentamista erit-
4911: läänin kuvernööri 17/7 1,908 päätöksen,           täin tärkeänä. Näin ollen emme katso tar-
4912: jossa kysymyksessä oleva tiehanke katsottiin      peelliseksi tässä lähteä yksityiskohtaisesti
4913: tositarpeen v.aatimak& ja näin ollen määrät-      tämä;n puheenaolevan tien tärkeyttä to-
4914: tiin se myös rakennettavaksi.                     distelemaan; mainitsemme ainoastaan, että
4915:     Asianomaiset tientekovelvolliset olivat       tien ta.rve on vuosi vuodelta s.ullreDJtu-
4916: kuitenkin silloin ennemään siinä määrin ra-       nut, niin että sen rakenteille paneminen ei
4917: sitettuja teiden teon ja kunnossapidon suh-       mielestämme siedä enää lainkaan viivyttä-
4918: teen, että viranomaiset eivät katsoneet koh-      mistä.
4919: tuulliseksi pakottaa heitä puheenaolevaa             Näin ollen pyydämme kunnioittaen eh-
4920: tietä rakentamaan.                                dottaa,
4921:     Kysymyksessä oleva tieasia on myöhem-
4922: min oHut miltei ja:tkuvasrti vireillä. Niinpä              että Eduskunta 1nyihl,täisi Rovanie-
4923: on v. 1920 Tie- ja Vesirakenn'Usten ylilhalli-           men Pekkalan-Kemijä1·ven Luusuan
4924: tuksen määräyksestä toimitettu tutkimus                  välisen maantien rakentamista var-
4925: tiesuunnalla ja laadittu siitä kustannus-                ten ensi vuoden menoarvioon 1 milj.
4926: arvio. Tien lähtökohdaksi on määrätty                    markan määrärahan.
4927: Pekkalan kylä Rovaniemen Posion maan-
4928: tien varrella.
4929: 
4930:     Helsingissä, 13 p. syyskuuta 1927.
4931: 
4932: 
4933:              Janne Koivuranta.                                  Kaarlo Hänninen.
4934:              Antti J unes.                                      K. A. Lohi.
4935: 
4936: 
4937: 
4938: 
4939:                                                                                             15
4940:  114
4941: 
4942: 11,17.- Anom. ehd. N:o 38.
4943: 
4944: 
4945: 
4946: 
4947:                                Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kolarin pitä-
4948:                                  jässä olevan Kolarin saaren kiertotien rakentam.ista
4949:                                  varten.
4950: 
4951: 
4952:                                     E d u s k u n n a ll e.
4953: 
4954:    Kolarin kunnan aJlueella, Ruotsin va;stai- täten maantien yhteyteen se asutus, joka on
4955: sella rajalla kuLkee valtamaantie noin 8 kilo- muodostunut ja vasta muodostuu tietä leik-
4956: metrin pituudelta n. s. Kola:rWL saarta,. jonka kaavan Ylläs'joen varrelle.
4957: kump&isessakin päässä on .pitkät ja h!liilka-       Kun tien rakentamista varten on: jo
4958: lasti kuljettavat lossit. Senvuoksi onkin kaikki tanpeelliset esityöt suoritettu, asian-
4959: tällainen liikennettä va;ilreuttava asiaintila omaiset ehdotukset, suunnitelmat ja kustan-
4960: herättämyt jo aikoja .sitten paikkakuntalais- nusarviot hyväksyttyinä Tie- ja Vesiraken-
4961: ten, matkustavan yleisön ja tavarain kulj·e- n'USten Ylihallituksessa olemassa ja sen to-
4962: tu.sta harjoittavain liikemiesten taholta eri- teuttamista kaikki hallinnolliset virastot kii-
4963: tyistä huomiota ja kummastusta.                   reellisenä puoltaneet, niin oletamme, että
4964:    Tämän asiaintilan poistamisekså. jätettiin asia on jo rilittärvästi valmisteltu. Onpa yli-
4965: vuollJlla 1913 Kolarin kuntalaisten puolesta hallitus jo kahteen kerta;an esittänyt työtä
4966: Oulun .läänin lmvernöörinrvirastoon kirjel- pantavaksi alullekin ja sitä varten pyytän•yt
4967: mä, jossa a.nrottiin valtiovaUan toimenpiteitä tarpeellisia käyttövaroja, mutta valtioneu-
4968: uudem. maantien rwkentam.iseksi itäisen joki- vosto,. vaikka se on asian periaatteessa hyväk-
4969: halllran itäiselle rannalle, lähtien Jokijalassa synyt, määräten m. m. ,jonkun seuraavan
4970: olevan lossrpaikan Hihe<isyydestä ja y!htyen vastaisen vuoden menoa;rvioehdotukseen
4971: jokivarren tiehen ylimmäisen lossin pohj.ois- merkitsemään puheena olevan tietyön itlotta-
4972: puolella.                                         miS'een sopivaksi katsotun erän" on kuiten-
4973:    Näin rakennettavan uuden kiertotien kin toistaiseksi evällJllyt työn llllulle prunon.
4974: kautta:, joka tulisi noin 10.5 km. pituiseksi, Näin ollen ja kun sanottu epääminen tie-
4975: avautuisi To:rm:ionjokivarren ja varsinkin · tysti on aiheutunut niulwista käyttövaroista,
4976: Länsi-Lapin liikenteelle arvaamaton helpo- tulisi Eduskunnan kiin,nittää asiarun huo-
4977: tus etenkin senvuoksi, että lossit käyvät miotaan ja osoittaa siihen tarvittavat vara;t.
4978: syksyisin ja kerväisin hyvin pitkiksi ajoiksi       Koko työ, jonka kustannusarvio siltoineen
4979: yli'Pääsemättömiksi ja silloon luonnollisesti nousee 1,430,000 markkaan, voitaisiin sopi-
4980: aiheuttavat liikenteelle melkein voittamatto- vasti jakaa kah.dene vuodelle. Ja sen toteut-
4981: mia vaikeuksia. Uudesta tiestä olisi· 'vielä tamisella voitaisiin siilloin myöskin: helpottaa
4982: sekin valtiolle hyvin tuntuva etu, että valtio paikkakunnalla aina keväisin ilmenevän
4983: siten Vlllpautuisi kaihden. pitkän ja verrattain tyött-ömyyden raskaita seurauksia.
4984: kallililla kustallllluksilla hoidettavan lossin     Kaiken edellä olevan nojalla rohkenemme
4985: ylläpidosta.     Sitäpaitsi sa.atetta:isiin vielä kunnioittaen anoa,
4986:                               II,17.- Juuers, y. m.                            115
4987: 
4988:    että Ed,uskunta päättäisi rakennet-            että mainitun työn alulle panoct
4989:  tavaksi Kolarin pitäjässä olevan Ko-           varten tulevan vuoden menoarvioon
4990:  larinsaaren kiertotien ja                      merkittäisiin 700,000 markan suurtti-
4991:                                                 nen työmääräraha.
4992: 
4993: Helsi,ngissä, syyskuun 12 p :nä 1927.
4994: 
4995: 
4996:       Antti J unes.                                   K. A. Lohi.
4997:       Janne Koivuranta.                               Uuno Hannula.
4998:                                Kaarlo Hänninen.
4999:   l:W
5000: U,1s. - A.nom. ehd. N:o 41.
5001: 
5002: 
5003: 
5004: 
5005:                                  Hannula, U., y. m.: Määrärahan myöntämisestä Rova-
5006:                                    niemen-Kemijärven välisen maantien koneaurausta
5007:                                    varten.
5008: 
5009: 
5010:                                        E d u s k u n n alle.
5011: 
5012:    Autoliikenne maassamme on viime vu<Jsien         kuluessa vastaavanlaisia kokeiluja ja saavu-
5013: kuluessa kehitty.nyt hämmästyttävä:r1ä no-          tettu tällöin erittäin edullisia tuloksia.
5014: peudella. Epäillemättä tämä kehitys tulee           Meillä taasen on kokonaan hankkimatta sel-
5015: lähivuosina j.atkumaan samaan suuntaan ja           vyys siitä, missä määrin talviaut<Jliikenteen
5016: seurauksena on, että suunnattomia pääomia           ylläpitäminen Pohjois~Suoonessa on m&hdol-
5017: tullaan jatkuvasti käyttämään autojen han-          linen. Tämän SJeikan selville ottamisella <Jn
5018: kintaan edelleenkin. Hyvän osan vuodesta            kumminkin ratkaiseva merkitys koko maan
5019: kumminkin näin käytetyt pääomat ovat hyö-           talv:iautoliikenteelle. Se, mikä on mahdol-
5020: tyä tuottamattomat. Lumiesteitten vuoksi on         lista vahva.lumisessa ja v.ai'keamaastoisessa
5021: autoliikenne talvikuukausina miltei kaikki-         pohjolassa, on mahdollista myöskin muualla
5022: alla maassamme pysähdyksissä. Näin ollen            Suoonessa. Pohjoi~Suomessa suoritettavia
5023: syntyy kansantaloudellista tappiota, jonka          kokeiluja varten on vain valittava sellain~n
5024: merkitys ei ole suinkaan vähäksi arvioitava.        maantie1inja, joka on mahdollisimman vai-
5025: Ennen pitkää käynee meillä välttämättö-             kea maastoltaan ja jossa voidaan edellyttää
5026: mäksi ryhtyä valtion toimesta ainakin tär-          lumen vahvuuden olevan myöskin suurim-
5027: keimmillä maantielinjoilla saattamaan tiet          man. Nämä vaatimukset täyttää joka suh-
5028: sellaiseen kuntoon, että myöskin talviaut<J-        teessa Rovaniemen--Kemijärven välinen
5029: liikenne niillä on täysin mahdollinen. En-          maantieosa, ja senpä vuoksi onkin täysin
5030: nenkuin kumminkaan näin laajakantoista              tarkoituksenmukaista jo ensi talven kuluessa
5031: suunnitelmaa käydään toteuttamaan on tar-           järjestää tällä tieosalla koneellinen auraus.
5032:  peellista hankkia riittävä selvitys siitä, missä      Mitä tulee tarvittaviin kustannuksiin, niin
5033:  määrin teitten kunnossapito talviautoliiken-       ne eivät missään tapauksessa kohoa kovin
5034: nettä varten on mruassamme mahdollinen ja           korkealle siihen hyötyyn nähden, mikä täl-
5035: miten suuria kustannuksia se vaatii.                laisen tutkimuks~n toimeenpanosta on ei ai-
5036:    Viime tah11en kuluessa onkin valtion t.oi-       noastaan Perä-Pohjolalle, vaan koko maa:lle.
5037: mesta jo suoritettu maanteitten koneellista         Vaitiolla on j.o ennestään kuorma-autoja
5038: aurausta tielinjoilla Tampere-Kangasala,            RovaniJemellä ja ovat ne talvisaikaan tarkoi-
5039:  Lempäälä-Valkeakoski ja Turku-Uusi-                tusta varten käytettävissä. Siinä tapauk-
5040:  kaupunki. Sikäli kuin tiedämme, ovat nämä          sessa, ettei valtion omistamista koneauroista
5041:  kokeilut johtaneet suotuisiin tuloksiin. Niin-     voitaisi yhtään siirtää Pohjois-tSuomeen e.del-
5042:  ikään on naapurimaassamme Ruotsissa maan           lämainittua tarkoitusta varten, olisi silloin
5043:  pohj.oisimmissa osissa suoritettu viime talven     hankittava y'ksi koneaura lisää ja aiheutuisi
5044:                                    Il,1s. -   HanD11111a, U., y. m.                         117
5045: 
5046: tästä valtiolle menoJa noin 30,000 markkaa.         autoliikenteen va~taiselle kehittämiselle. Sa-
5047: Tätä summa ei kumminkaan voitaisi laskea.           nomattakin on selvää, että tällä 'kokeilulla
5048: varsinaisun kustannuksiin, sillä elleivät           olisi mitä suurin merkitys koko Pohjois-
5049: kokeilun tulokset Pohjois~Suomessa olisi            Suomelle ja että sen mahdollisesti antamat
5050: myönteisiä, voitaisiin koneaura siirtää Keski-      myönteiset tulokset tulisivat arvaamatto-
5051: ja Etelä~Suomeen. Ainoat todelliset kustan-         massa määrin edistämään liikenneolojen ke-
5052: nukset, j:otka. valltiolle edellä esitetystä toi-   hittymistä maan osattomimmilla seuduilla.
5053: menpiteestä johtuisivat, olisivat tien auraus-         Edellä .esitetyn perusteella rohkenemme
5054: kustannl1kset ja nousisivat ne 1,000 maDk-          kunnioittavimmin ehdottaa,
5055: kaan kilometriltä, eli siis Rovaniemen~
5056: Kemijärven välillä 80,000 markkaan tai-                        että Eduskunta päättäisi varata
5057: vessa. Summa on arvioitu silmälläpitäen                     valtion ensi vuoden menoarviossa Ro-
5058: sitä seikkaa, että sattuu vahvaluminen talvi.               vaniemen-J[emi,iärven välisen maan-
5059: Siinä tapauksessa, että lumentulo on vähäi-                 tieosan koneaumusta varten ensi tal-
5060: sempi, ei arvioitu summa tule edes kokonaan                 ven a,ikana Sm.k. 110,000:-, josta
5061: käytetyksi.                                                 määrästä Smk 30,000:- käytettäi-
5062:    Kuten edellä on osoitettu, on Rovaniemen                 siin u,uden koneauran ostoa va.rten ja
5063: -K:emijärven välillä ensi talven aikana suo-                Smk. 80,000 varsinaisten konea.uraus-
5064: ritettavaksi ehdotetuna koneaurauksella. ai-                kustanmtsten peittä.miseen.
5065: van ratkai~eva merkitys koko maan talYi-
5066: 
5067:            Helsingissä, 15 pä.ivänä syys'kuuta 1927.
5068: 
5069: 
5070:             Uuno Hannula.                                        K. A. Lohi.
5071:             Antti Junes.                                         Janne Koivuranta.
5072:  118
5073: 
5074: II,t9. - Anom. ehd. N :o 42.
5075: 
5076: 
5077: 
5078: 
5079:                                Lohi y. m.: Määrärahan myöntämisestä Oulun-Pudas-
5080:                                  järven-Kuusamon välisen maantien aukipitämisel~si
5081:                                  talven aikana.
5082: 
5083: 
5084:                                    B d u s k u n n a ll e.
5085: 
5086:   K:un mal!lmme rautatieverkosto on toist-ai-     rrutkimukset rautatien rokentaiilih'esta
5087: seksi, varsinkin maamme pohjoisosissa aivan     Kuusamoon on tosin jo suori,tettu, mutta
5088: vähäinen, johtuu tästä, että ne seudut jotka    rautatien rakentamiseen ei liene mahdollista
5089: ovat kauvimpana rautateistä, ovat monessa       ryhtyä ennenkuin nyt rakenteella olevilta
5090: suhteessa paljon epäedullisemmassa ase-         rautateiltä joutuu koneet ja kalustot.
5091: massa kuin rautateiden läheisyydessä olevat       Tästä syys1tä olisi aivan välttämätöntä
5092: paikkalrnnna t.                                 ryhtyä heti toimiin että tämä la.ajan Itä-Poh-
5093:   Viime aikoina suuressa määrin kehittynyt      janmaan a'inoa liikennereitti Oulun-Kuu-
5094: moottoriajoneuvoilla tapahtuva liikenne on      samon maantie valtion toimesta pidettäisiin
5095: tosin kesän aikana. huomattavasti paranta-      autoliikennettä varten kunnossa talvikau-
5096: nut syrjäseutujenkin asemaa.                    den. Ainakin Oulun-Pudasjärven välinen
5097:    Pitkä ja luminen talvi keskeyttää kuiten-    osa ei tuottane kovinka.an suuria vaikeuksia
5098: kin moottoriajoneuvoilla; tapahtuvan liiken-    eikä vaadi mahdottomia uhraUksia siihen
5099: teen, maan pohjoisosissa. useinkin enem-        hyötyyn verraten, mikä tästä tälle laajalle
5100: mäksi kuin puoleksi vuodeksi.                   maakunnalle oliså. Ehdotamme siis kun-
5101:    Vi:ime vuosina on maassamme ryhdytty         nioittaen,
5102: muutamilla suuriliikenteis~llä maanteillä pi-
5103: tämääTh teitä auki koneiden avulla talvikau-               että Eduskunta päättäisi ensi vtw-
5104: den joten autohikenne on voinut jatkua ym-              den menoa1·vioon ottaa 100,000
5105: päri! vuoden.                                           markan suu.ruisen arvimnäiirät·ahan
5106:    Oulun~Kuusamon välinen maantie on                    Oultm-Pudasjärven-Kuusamon vä-
5107: 11ykyään yksi kaikkein suuriliikenteisim-               lisen maantien aukipitämiseksi talven
5108: piä maanteitä.                                          aikana at(,toliikennettä varten.
5109: 
5110:         Helsing:iJssä 19 päivänä syyskuuta 1927.
5111: 
5112: 
5113:            K. A. Lohi.                                       Kaarlo Hänninen.
5114:                                                                                  119
5115: 
5116: H,zo. -   Anom. ehd. N :o 39.
5117: 
5118: 
5119: 
5120: 
5121:                                 Janhonen: Määrärahan myöntämisestä maantiesiUan
5122:                                    rakentamista varten n. s. Tiikkajan salmen yli.
5123: 
5124: 
5125:                                 Suomen Ed u s kunnalle.
5126: 
5127:   Viitaten vuoden 1925 valtiopäiville jäte-        den menoa1·vioon ottaa 750,000 mark-
5128: tyn anomusehdotuksen n:o 145 perustelui-           kaa maantiesillan rakentamiseksi
5129: hin, esitän kunnioittaen,                          Kontiomäki-Suomussalmi välisellä
5130:                                                    tieosalla n. s. Tiikkajan salmen yli
5131:           että Eduskunta. päättäisi ensi vuo-      Hyrynsalmen kirkolla.
5132: 
5133:      Helsingissä syyskuun 17 p. 19:27.
5134: 
5135: 
5136:                                                          T. Janhonen.
5137:       100
5138: 
5139:     11,21. -   Anom. ehd. N :o 40.
5140: 
5141: 
5142: 
5143: 
5144:                                      Hannula, U., y. m.: Määrärahan myöntämisestä sillan
5145:                                        rakentamista varten Tornionjoen yli Tornion kau-
5146:                                        pungin ja Tornion aseman välille.
5147: 
5148: 
5149:                                          E d u s k u n n a ll e.
5150: 
5151:        Haminan rauhassa Ruotsin ja Venäjän            tieaseman ja kaupungin välisen yli joen
5152:     välillä v. 1809 sovittiin siitä, että Tornion     tapahtuvan liikenteen huoltamisen. On sel-
5153:     kaupunki kuuluisi Suomeen ja valtakuntien         vaa, ettei tällainen höyrylautalla tapah-
5154:     raja määrättiin vedettäväksi kaupungin län-       tuva kuljetus voinut likimainkaan korvata
5155:     sipuolitse kulkevaa joenhaaraa pitlcin. Myö-      rakentamatta jäänyttä rautatiesiltaa. Pari
5156:     hemmin on tämä jokilhaarake kokonaan              vuotta sitten lakkasi valtio tykkänään
5157:     kuivunut ja vesi on etsinyt itselleen uuden       huoltamusta Tornion aseman ja kaupungin
5158:     tien kaupungin itäpuolitse. Seurauksena           välisestä ylikuljetuksesta siirtä.en tämän
5159:     tästä on ollut se, että Tornionjoki nyttem-       velvollisuuden Tornion kaupungille, joka
5160:     min eroittaa Tornion kaupungin tykkänään          nyt yksinään saa vastata siitä, että yli Tor-
5161:     Suomen mantereesta, toisin sanoen Tornion         nionjoen tapahtuva matkustaja- ja tavara-
5162: •
5163:     kaupunki on joutunut Ruotsin puolelle Tor-        liikenne on esteetön.
5164:     nionjokea.                                           Oulun-Tornion maantie jatkuu Tornion
5165:        Kun aikoinaan valtiopäiväin päätöksen          kaupungin kautta Ruotsin rajalle Mattilan
5166:     perusteella käytiin Oulun-Tornion rata!l          kylään Ruotsin Alatorniolla. Kun Edus-
5167:     rakentamaan, oltiin Torniojokilaakson väes-       kunnan päätöksen perusteella yleiset maan-
5168:     tön keskuudessa tä.ysin varmoja siitä, että       tiet siirtyivät valtion haltuun, heräsi Tor-
5169:     tämä päätös toteutettaisiin kokonaisuudes-        nion ja sen jokilaakson väestössä toive siitä,
5170:     saan, toisin sanoen rautatie todella raken-       että valtio nyt katsoisi velvollisuudekseen
5171:     nettaisiin Tornioon saakka, mikä olisi mer-       rakennuttaa maantiesillan yli Tornionjoen.
5172:     kinnyt sitä, että Tornion kaupunki olisi          Tämäkin toive kumminkin on pettänyt ja
5173:     samalla tullut yhdistetyksi rautatiesillan        mainittu silta näin ollen on edelleenkin
5174:     avulla Suomen mantereeseen.           Jostakin    rakentamatta.
5175:     meille tuntemattomasta syystä. edellämai-            On ilman muuta selvää, että Tornion
5176:     nittu päätös kumminkin jäi toteuttamatta:         kaupungin asema joen takana ja eroitettuna
5177:     radan pä.ätepisteeksi ei tullut Tornion kau-      siitä maakunnasta, jonka kanssa se on mitä
5178:     punki, niin kuin valtiopä.iväin asiaa kos-        läheisimmässä sekä sivistyksellisessä että
5179:     keva päätös sisälsi, vaan Alatornion kunnan       taloudellisessa vuorovaikutuksessa, tuottaa
5180:     alueella oleva Putaankylä Tornionjoen             suuria hankaluuksia sekä kaupunkikunnan
5181:     itäpuolella. Rakentamatta jäänyt rauta-           että maaseudun väestölle. Valtakunnalli-
5182:     tiesilta korvattiin valtion ylläpitämällä         selta kannalta katsottuna on luonnotonta,
5183:     höyrylautalla, joka sai tehtäväkseen rauta-       jopa arveluttavaa, että Tornion kaupunki
5184:                               II,21. -   Hianuula, U., y. m.                          121
5185: 
5186: asemansa puolesta kuuluu lähemmin Ruot-        tellusta syystä" kuuluu valtiolle yksin-
5187: siin kuin Suomeen.                             omaan, rohkenemme kunnioittavimmin eh-
5188:    Siinä tapauksessa, että saataisiin maan-    dottaa,
5189: tiesilta· rakennetuksi yli Tornionjoen kau-              että Eduskunta päättäisi raken-
5190: pungin kohdalta, tulisi Tornio lähemmin                nettavaksi siUan Tornionjoen yli
5191: yhdistetyksi siihen maakuntaan, joka sen               Tornion kaupungin ja Tornion ase-
5192: kaupalliseen ja sivistykselliseen alueeseen            man välille ja että jo ensi vuoden
5193: kti.uluu, samoin kuin siihen valtakuntaan,             1:altion menoarvioon varattaisiin tätä
5194: jonka rajojen sisäpuolella se on. Kun sil-             tarkoit1tsta varten Smk. 1 miljoonan
5195: lan rakentaminen kahdestakin edelläkoske-              määräraha.
5196: 
5197:           Helsingissä, syyskuun 13 p. 1927.
5198: 
5199: 
5200:                    Uuno Hannula.                  Antti Junes.
5201:                    Janne Koivuranta.              Kaarlo Hänninen.
5202: 
5203: 
5204: 
5205: 
5206:                                                                                           1G
5207:  122
5208: 
5209: II,zz. - Anom. ehd. N :o 32.
5210: 
5211: 
5212: 
5213: 
5214:                                 Hannula, U., y. m.: Määrärahan myöntämisestä puhe-
5215:                                   linlinjan Rovaniemi-Kemijärvi-Kuolajärvi raken-
5216:                                   tamista varten.
5217: 
5218: 
5219:                                      E d u s kunnalle.
5220: 
5221:    Koillis-Suomen pitäjät Kuolajärvi ja Ke-       den: johto ja valvonta valtion omilla hak-
5222: mijärvi ova:t puutteellisessa pUilleiinyhtey-     kuualueima samoin kuin yksityistenkin val-
5223: dessä sekä keskenään että Pe11ä.Pohjolan tär-     tion .metsissä olevilla työmailla kävisi puhe-
5224: keän liikekeskuksen Rovaniemen kanssa pu-         linlinjan rakeutamisen jälkeen entistä hel-
5225: humattakaan siitä, että näistä pitäjistä voi-     pommaksi, kuluja ja tarpeettomia kustan-
5226: taisiin olla suoranaisessa puhelinyhteydessä      nuksia säästäväksi. Unohtaa ei myöskään
5227: läänin pääkaupungin Ou'lun kanssa. Tosin          sovi, miten tärkeä merkitys sanotun ·puhelin-
5228: on Puhelioosuuskunta Pohjolan toimesta pu-        linja,u rakentamisella on ma•an puolustuksen
5229: helinlinja vedetty Rovaniemeltä Kemijär-          ja raj.avartioinnin kannalta. Erittäin vali-
5230: velle, mutta -- kuten tällaiset yksityiset lin-   tettavaa .on myöskin se, että puuttuvan pu-
5231: jat yleensä- on se heikko ja epävarma sekä        helinyhteyden vuoksi valtion Koillis~Suo
5232: sitäpaitsi liikalmormitettu. Mitä taasen tu-      messa; olevat viranomaiset eivät voi olla vä-
5233: lee Kemijärven-Kuolajärven väliseen P:U-          littömässä yhteydessä läänin pääkaupun-
5234: helinyhteyteen, niin siitä tuskim kannattanee     gissa Oulussa sijaitsevien virastQjen kanssa.
5235: main~t.a. Tällä välillä dleva yksityinen linja       Paitsi valtiolle, on luonnollis,esti puhelin-
5236: vain vaivoin tarjoaa puhelumahdollisuuden         linjan rakentamisesta Rovruniemeltä Kemi-
5237: näiden hhden naapuripitäjän välillä, mutta        järven kautta Kuolajärvelle arvaamattoman
5238: puheleminen esim. 'lähimpään kaupunkiin           suurta hyötyä myöskin paikalliselle väes-
5239: Kemiin, saatikka sitten läänin pääkaupun-         tölle. Kemijärven kirkonkylä on. Per~Pohjo
5240: kiin Ouluun asti, on mahdoton. Kun tuskin         lan vilkkaimpia liikekeskuksia ja näin ollen
5241:  on luultavaa, että yksityisestä aloitteesta      ehdotetun linjan Rovaniemen-Kemijärven
5242: vielä pitkiin aikoihin tässä suhteessa saatai-    välinen osa tulisi varmaan irtsensä kannatta-
5243: siin parannuksia ja korjauksia aikaan, ei ole     vaksi. Mitä taasen J..illjan Kemi;järven-
5244: muuta keinoa, kuin että valtion puhelin-          Kuolajärven väliseen osaalll tulee, niin edellä
5245: linjaa Rovaniemeltä lähtien jatketaan ede:L-      esitetyt tärkeät näkökohdat ovat omiaan
5246: leen Kemijä11ven kautta Kuolajärvelle.            puolust!l!maan sen rakentamista siinäkin ta-
5247:    Jo valtion oman edun kanna,lta on tärkeää      pauksessa, ettei siitä alkuvuosina saataisi-
5248:  puheJimlinjan rakentaminen Rovaniemeltä          ban sanottavia voittoja. Sitä paitsi valtio
5249: Kuolajärvelle.. Omistaahan valtio Koillis-        tätä ennen on jo useissa tapauksissa asettu-
5250:  Suomessa suurimmat metsärikkautensa. Töi-        nut siUe kannalle,. että etäiset rajaseutu-
5251:                                   U,:zz. -     Hannu!1a, U., y. m.                          123
5252: 
5253: pitii!jä,t oo edes puhelinlin>jan avulla saatet-              että Eduskunta päättäisi rakennet-
5254: tava muun Suomen yhteyteen riippumatta                      tavaksi puhelinlinjan Rovaniemi-
5255: siitä saattaa,ko tällainen linja muodostua                  Kemijärvi-Kuolajärvi ja
5256: karmattavaksi vai ei.                                         että tätä tarkoitusta varten valtion
5257:    Edelläesitetyn perusteella rohkenemme                    ensi vuoden menoarvioon varattaisiin
5258: kunnioittavimmin ehdottaa,                                  Smk. 75,000:- määräraha.
5259: 
5260:      Helsingiss,ä, syyskuun 13 päivänä 1927.
5261: 
5262: 
5263:             Uuno Hannula.                                            Antti Junes.
5264:             Janne Koivuranta.                                        Kaarlo Hänninen.
5265:                                              K. A. Lohi.
5266: Iljz3. -   Anom. ehd. N :o 43.
5267: 
5268: 
5269: 
5270: 
5271:                                  Niukkanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Imatran
5272:                                     voimansiirtojohtoverkon täydentämiseen n. s. maa-
5273:                                     kuntajohdoilla.
5274:                                                                                                      •
5275:                                      E d u s k u n .n a ll e.
5276: 
5277:    Imatran voimalaitoksen ja sen voiman           netta:va sä:hkön kulutusalueille johtavat
5278: siirtolaitteiden rakentaminen lasketaan syk-      35,000 voltin linjat, niihin muuntajat
5279: syllä v. 1928 edistyvän siihen vailheeseen,       35,000/10,000 v-olttia, näistä muuntajista
5280: että sähkövirran kehittäminen voi alkaa.          kulutuspaikkakunnil1e johtavat 10,000 vol-
5281: Tähän saakka on tähän, maamme talouselä-          tin linjat ja niiden muuntajat 10,000/380
5282: män kehitykselle 'tärkeään suuryritykSIElen       volttia ja niistä edelleen käyttöjohdot.
5283: a•setettu jo var.oj.a käytettävä:ksi 312.5 mil-      Asiantuntijain laskelmien mukaan tulevat
5284: joonaa markkaa ja vuoden 1928 ylimääräi-          35,000 voltin linjat ja muuntajat maksa-
5285: sessä menoarviossa ehdottaa hallitus siihen       maan
5286: myönnettäväksi 312 miljoonaa markkaa. Kun
5287: tämän jälkeen vielä tarkoitukseen käytetään                     35,000 voltin linjakilomett·i.
5288: Helsingin-Karjaan välisen johdon ja Ka.r-
5289:                                                         3 X 50 mjm2 noin 41,000 markka.&
5290: jaan muuntaja-aseman ·ralmntamiseen 17.5
5291:                                                         3 X 35 m/m2 , 34,000       ,
5292: miljoonaa, tulee ralmnnustyö valmiiksi sen
5293:                                                         3 X 25 mjm2 , 29,000       ,
5294: suunnitelman mukaan, j1onka eduskunta
5295:                                                         3 X 16 m/m 2 , 25,000      ,
5296:  m. m. johtoverkkoon .nähden v. 1924 hy-
5297:  väksyi. Tämän, jo hyvä:ksytyn rakennus-
5298:                                                      35,000/10,000 voltin mnunta,iat kappale.
5299:  ohjelman mukaan tulee ·valtio rakentamaan
5300:  a) 78,000 tu:r1biiniib.evosvoimaa. käsittävän            200 KV A noin 150,000 markkaa
5301:  voimalaitoksen, j•onka teho, koneita lisää-             ·250 KVA , 156,000        ,
5302:  mällä ja ilman suurempia muita lisäraken-                320 KVA , 165,000        ,
5303:  nuksia, voidaan kohottaa lähes puolella, b)
5304:  pääjohdot      ja niiden muuntaja-asemat          eli siis kes'kimäärin linjakilometri n. 30,000
5305:  110,000 voltin jännitYJkseHe Imatra-Vii-          ja muuntaja kpl. n. 155,000 markkaa, 10,000
5306:  puri, Imatra-Hikiä-Helsinki-Turku sekä            voltin linjan maksaessa keskimäärin linja-
5307:  Helsinki-Karjaa. Koneet ja muun'taj•at            kilometriltä n. 14,000 ·ja 10,000/380 voltin
5308:  tulevat siten ra:kennettaviksi että pääjohdon     muuntajan n. 20,000 markka:a.
5309:  ja voima-aseman muuntajista voidaan ku-              On selvää että silloin kuin Imatran säh-
5310:  luttajayhtymille myydä sähkövirtaa ainoas-        kövirran ostajiiJ!a esiintyvät sellaiset suuret
5311:  taan 35,000 voltin jännityksellä, joten siis      kulutuskeskukset 'kuten Helsinki, Vii'Puri ja
5312:  virtaa ostavien yhtymien .on itse raken-          Turku, joihin valtio jo hyväksytyn suunni-
5313:                                      U,~3.- N!u~en,           y. m.
5314: 
5315: 
5316: telw@ mnkaan rakentaa Sl1Urmuuntaja- 35,000 voltin lin·~t 278 km. 6,885,000:-
5317: ~wa.t1 ei virran edelleen johtamin'6n val-        35,000/10,000 voltin murun-
5318: ti.on m11untajista tuota näille kuluttajille         tajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,668,000:-
5319: vaik~ll~ia. Sama on asianlaita myöskin            10,000    voltin linjat, niiden
5320: niissä tapauksissa, jolloin sähkön oStajana          muuntajat j.a käyttöjohdot 24,145,000:-
5321: eaiintyy joku valtion muuntaja-laseroan lä-                                eli yhteensä 32,688,000:-
5322: heUä. oleva suurempi teollisuuslaitos.
5323:      Siihen sijaan oll>e.SSa kysymyksen varsi-       35,000 voltin eli n. s. sekundääri- eli maa-
5324: nai~ista. maaseudun jopa pi'kku'kaupunkien-       kuntajohtojen ja niiden muuntajien osuus
5325: kin sähkövirran kuluttajista, näyttää thyvin on siis n. 114 kustannusarviosta virtaa Imat-
5326:  tod~nnä:köjseltä että he useassa ta:pallkselliSa ran pääjohdoista maaseudulle siirrettäessä.
5327:  eivät aina:k:aan pitkiin aikoihin pysty muo-         Siitä huolimaJtta että edellä mainitut kun-
5328:  dostamaan sellaisia yhtymiä, jotka 'kykenisi- nat ovat tiheään tJSUttuja j·a että kustan-
5329:  vät rahoittamaan paitsi sähkövirran käyttö- nusarvio käsittää vain niiden eniten asutut
5330:  johtojen ja kulutuspaikoille johtavien osat, tulee johtojen rakentaminen maksa-
5331:  10,000 voltin johtojen, myöskin 'edellä maan keskimäärin n. 5,000 marklkaa kulut-
5332:  kos'keteltujen .35,000 v.oltin jdhtojen ja taja!a kohti. Ottamalla lisä;ksi huomioon
5333:  muuntajien rakentamista. Ainoamaan siinä että kysymyksessä ovat pääasiassa pien-
5334:  tapalikoossa että syntyy yksityisluontoisia kuluttajat, pienviljelijät, käsityöläiset, vir-
5335:  suuria rahayhtymiä maaseudun sähköistä- kamiehet y. m. s., on selvää, että heidän on
5336:   miseksi ja valtio sitoutuu näille myymään peräti vaikea saada muodostetuksi sellaisia
5337:   pitkäaikaisilla sopimuksilla hyvin halvasta yhtymiä, tiotka, pystyisivät rakentamaan
5338:   sähkövirtaa päälinjan muuntajista, voi myöskin edellä koske't•ellut sekundääri- eli
5339:   Imatran sähkön käyttö nykyisen järjestel- maakuntajohdot muuntajineen, varsilllkin
5340:   män :mukaan olla maaseudun kulutukSIOOn kun niiden rakrenta:minen edellyttää aina
5341:   mahdollinen. Tällainen kehitys ei taasen monta maalaiskunta..a kä.sittävää ylhtymää,
5342:   ole enempi valtion kuin sähkön !kuluttajien- syystä että sama j·ohtoO palvelee usean kun-
5343:   kaan e,dun mukainen, 'koSka tällaisten yhty- nan alueella olevia kuluttajia. Kuntia,
5344:   mien tarkoituksena ei tulisi olemaan yleisen koettaessaan ryhtyä tällaisiin usean kunnan
5345:   edun palveleminen, mutta mahdollisimman yhteisiin suuriin yrityksiin, kohtaa taasen
5346:   suuren yksityisen voiton tavottelu.              monet suuret vailreudiElt. Näin ollen onkin
5347:       Eräiden Viipurin läänin kuntien yhtei- esimerkiksi edellä mainittujen kuntien säh-
5348:   sesti muodostama sähkötoimikunta on teet- kötoimikunnasta alkanut näyttää siltä, että
5349:    tänyt ammattimiiElhillä täydellisen suunni- Imatran sähkön ostamishankkeesta on luo-
5350:    telman ja kustannusarvion m. m. 11 Etelä- vuttava, jos ei asiaa voida valtiOll taholta
5351:    Karjalan kunnan säJhköistämisestä Imatran järjestää siten, että valtio rakentaa, ei ai-
5352:    sähköllä. Koska tämä suunnitelma on noastaan tähän saakka rakennettaviksi pää-
5353:    omiaan asiaa valaisemaan, niin mainitsemme tetyt 110,000 voltin päälinjat, mutta myös-
5354:    siitä eräitä numeroita. Suunnitelmassa ole- kin 35,000 volti•n maakuntajohdot muunta-
5355:     vien Antrean, Kirvun, Räisälän, Heinjoen, jineen ja myy sitten niiden muuntajista
5356:    Vuokselan, Sal&olan, Valkjärven, Johannek- kuluttajayihtymille 10,000 voltin sählkö-
5357:     sen, Koiviston, Kuolema·järven ja Terijoen virtaa.
5358:     kuntien alueen sähköistäminen tulisi maksa-        Jos asia valtion taho1ta täten järjeStettäi-
5359:     maan: (Eräistä samaan johtoverkkoon myö- siin, silloin olisi niiden kuntien, taikka mui-
5360:     hemmin ehkä liittyvistä kunnista ei ole kus- dffil maaseudun kulU'th:jayhtymien, joiden
5361:     tannusarviota)                                  läheisyyteen sanotut Imatran maakuntajoh-
5362:   126                           ll,23. -   lm.atran voirmalaitO"S.
5363: 
5364: dot ulottuvwt, siksi paljon helpompi ryhtyä       remmassa määrin valmiina ja että niitä voi-
5365: jo heti alussa virtaa ostamaan, että tämä jo      daan rakentaa myös vähitellen, ei ensi vuo-
5366: varmaan aivan ratkaisevasti vailkuttaisi          sina tarkoitukseen voitane käyttäii kuin
5367: Ima:tran sähkövirran kysyntään ja tämän           noin 20 miljoonaa markkaa. Seuraavina
5368: suuryrityksen kannattavaisuuteen, mikä            vuosina, sikäli kun suunnitelmia ~htii val-
5369: muuten saattaa varsinkin alussa oUa epä-          mistua ja maaseudulle syntyä Imatran voi-
5370: varma, koska kysymyksessä olevaa suurta           maa kuluttavia yhtymiä, olisi vwosittain
5371: voimamäärää ei ny'kyisen järj>estelmän mu-        lisä:var.oja tarkoitukseen myönnettävä. Tä-
5372: kaan kyetä pitkiin a~koihin ainakaan kan-         hän tarvittavien varojen kokonaismäärä ei
5373: nattavasti sijoittamaan.                          missään t1apauksessa tulisi muodostumaan
5374:    Edellä lwSketel:tujen maakuntajohtojen         niin suure,ksi että se, useammalle vuodelle
5375: rakentamiseen tarvittavien varoj.en käyttö        jaettuna, tulisi liiaksi valtiotaloutta rasitta-
5376: olisi mielestämme järjestettävä siten, että       maan, varsinkin kun siihen voitaisiin sopi-
5377: eduskunta myöntäitsi siihen tarvittavat mää-      vasti ja kannattavasti käyttää lainava:roja,
5378: rärahat hallituksen käytettäväksi lähemmin        kuten Imatran voimalaitoksen ja sen pää-
5379: päättämättä, mitä johtoja kulloinkin olisi        j·ohtojen rakentamiseen tähänkin saakka on
5380: rakennettava ja että hallitus, hankittuaan        huomattavass<a määrin käytetty.
5381: tarpeellisen S<elvity'ksen, myöntäisi näitä va-      Edellä olevaan viitaten ja huomauttaen
5382: roja niiden johtojen rakentamiseen, jotka         siitä suuresta. merkityksestä, mikä sälhkön
5383: tutkimus osotta:a kann.attavimmiksi ja tar-       käytäntöön ottamisella on myöskin maaseu-
5384: peellisimmiksi. Saamiemme tietojen mukaan         dun talouselämän kehitykselle 'kunnioitulen
5385: on myöskin valtion koskivoima'komitea täl-        ehdotamme,
5386: laista suunnit~elmaa kannattanut sekä koski-                 että vuoden 1928 ylimääräisen
5387: voimatoimisto hallitukselle etb.dotJta:nutkin,             1nenoarvion IX luvun 11 momentille
5388: että esit1kseen v. 1928 m>enoarvioksi olisi                merkitään 20 miljoonan markan mää-
5389: tällaisten johtojen rakentamista varten                    räraha käytettäväksi hallituksen har-
5390: otettu 10 miljoonaa markkaa.                               kinnan mukaan Imatran voimansii1·-
5391:    Katsoen siihen että suunnitelmia tällais-               tojohtoverkon täydentämiseksi n. s.
5392: ten johtojen rakentamisesta ei ole vielä suu-              maakuntajohdoilla.
5393: 
5394:      Helsingissä, 16 päivänä syyskuuta 1927.
5395: 
5396: 
5397:         Juho Niukkanen.             Mandi Hannula.                   M. Paavilainen.
5398:         Antti Kukkonen.             J. H. Vennola.                   J. E. Pilppula.
5399:         K. A. Lohi.                 Mikko Suokas.                    Kalle Kirra.
5400:         Matti Pitkänen.             J. F. Aalto.                     Heikki V ehkaoja.
5401:         Antti Kuisma.               Kaapro Moilanen.                 Risto Ryti.
5402:         P. Saarinen.                Y. W. Puhakka.                   K. E. Linna.
5403:         Anton Vertanen              Elias Sinkko.                    Heikki Karjalainen.
5404:         Elias Tukia.                P. V. Heikkinen.                 Oskari Mantere.
5405:         Aino Luostarinen.           Antti Junes.                     Osk. Reinikainen.
5406:         Juho Torppa.                Vihtori Vesterinen.              Jussi Rapo.
5407:         E. A. Tuomivaara.           Juhani Leppälä.                  Jooseppi Seppänen.
5408:         J. A. Ihamuotila.           E. Lautala.                      Leo Gummerus.
5409:         T. Janhonen.                Antti Kemppi.
5410:         Emil J utila.               J. Kauranen.
5411: 
5412: 
5413: 
5414:                                                                                •
5415:                                                                                            127
5416: 
5417: II,z4. -   Anom. ehd. N :o 44.
5418: 
5419: 
5420: 
5421: 
5422:                                  Leppälä y. m.: Määrärahan myöntämisestä Laatokan
5423:                                    kalastusvakuutusyhdistyksen vahingonkorvausrahas-
5424:                                    toksi.
5425: 
5426: 
5427:                                      E d u s k u n n a ll e.
5428: 
5429:    Vakuutuslaitosten      kansam.taloudellinen       Pääasiallisena syynä siihen, ette} vakuut-
5430: merkitys ja arvo on yhtä tunnettu kuin tun-       tamistoimint·a tällä alalla ole päässyt kun-
5431: nustettu. Milloin tuli on omaisuuden tuhon-       nolliseen a1kuunka,an on, paitsi sitä, ettei ole
5432: nut, tauti karjaa kaatanut, tapaturma ihmi-       löydetty sorpivata toimintamuotoa tämän
5433: sen työkyvyttömäksi tehnyt, on vakuutetulla       alan vakuutustoiminnalle, ka:lastajaväen vä-
5434: mahdollisuus onnettomuudesta huolimatta           hävaraisuus. Tarpeellista pohjarahastoa va-
5435: elämässä eteenpwiru selviytyä.                    kuutuslaitokselle ilman avustusta on ollut
5436:    V a;kuutuslaitokset ovatkin viime vuosi-       mahdoton kerätä.
5437: kymmeninä ei ainoastaan voimistumistaan              Vuonna 1914 tehtiin maassamme ensimäi-
5438: voimistuneet, vaan myöskin soveltautuneet         nen vakavampi yritys kala,stusvakuutuksen
5439: yhä useammalle toiminta-alalle.                   järjestämiseksi siten, että Keskinäinen va-
5440:    On kuitenkin eräs ala, jossa vakuutustoi-      kuutuslaitos Sampo, saatuaan tarkoitusta
5441: minta, niin tarpeellista kuin se siellä olisi-    varten valtionavun, perusti yhteyteensä
5442: kin, ei ole ottanut huomattavammin meillä         kalastusvaJmrutusooaston, jossa paikalliset
5443: edistyäkseen, nim. kalastajien keskuudessa        kalastusvalmutusyhdistykset saivat jälleen-
5444: kalastusvälineitten vaJrnutustoiminta.            vakuutuksia. Näitä paikallisia yhdistyksiä
5445:    Vähäiset eivät ole ne pääomat, jotka           perustettiin neljä, m'Ut.ta vain kaksi niistä
5446: köyhä kalastaja kalastusväJineisiinsä sijoit-     aloitti toi:mi:ntaillSa, nimittäin Uudenmaan ja
5447: taa ja usein se on kaikki mitä hän omistaa.       lounaisen Laatokan rannikolla, jota toimin-
5448:  Tuskin mikään· omaisuus on siinä määrin          taa ei kuitenkaan kestänyt kaUlan. Huonoon
5449:  vaarassa tuhoutua kuin kalastusvälineet.         tulokseen vaikuttivat monet syyt,. kuten sota-
5450:  On laskettu, että pyydysten ja veneiden           ajan ulkomerikalastuSII'ajoitukset, välinä sat-
5451:  arvo esim. Laatokan ullromerikalastuksessa        tuneet vuodet i1lman vakavflmpia onnetto-
5452:  oousee noin ,3 miljoonaan markkaan. Toi-          muuksia eikä vähemmin se seikka, että va-
5453:  saalta taas on kokemus valitettavan usein         kuutuksen järjestely, ennen kaikkea tarkka
5454:  osoittanut, kuinka esim. syysmyöhällä .par-       kontrolli edellytti paikamsilta toimihenki-
5455:  haimpana kalastuskautena awvistamatta sytn-       löiitä palkatonta työtä, jota sota-aikana ei
5456:  tyneiden hyytelöjaidem, ai,kana saattaa ka-       enää oUut saatavissa,. jota paitsi kalastajat
5457:  lamaja menettää kalliit lohi- ja siikapyy-        yleensä näyttivät vierovan jälleenvakuutuk-
5458:  dyksensä, toisin sanoen koko omaisuutensa,        selle perustuvaa toimintaa.
5459:  yhdessä ainoassa. yössä.                             Sen kokemuksen perusteella, jota ulko-
5460:                           Il,24. -   Laatokan ikirula~stusvaJruutuiSyhdi!StYJS.
5461: 
5462: mailla, missä kalastusvalrnutuksella monissa          kemusta hyväksi käyttäen on perustettu
5463: mai!Ssa j.o on verrattain vanha käyttö, on            koko Laatokan suomenpuoleisen rannikko-
5464: saatu, näyttää, että paikalliset yhdistykset          alueen käsittävä kalastusvakuutusyhdistys.
5465: voivat toteuttaa tehtävänsä paremmin kuin             Yhdistyksen sääntöjen mukaan myönnetään
5466: suuret, laajoja alueita käsittävärt yhdistyk-         vakuutusta korkeintaan 314 :lle vakuutettujen
5467: set. Viimeksimainittujen on nimittäin vai-            välineiden arvosta eikä moottoriveneelle mis-
5468: keata ilman melkoisia kustannuksia harjoit-           sään ta.pauksessa korkeammasta kuin 10,000
5469: taa kyllin voimakasta hankintaJyötä ja                markan arwosta. Tätä. määräystä. on pidetty
5470: saa.da aikaan vastuiden soveliasta jakoa.             välttämättömänä, jotta onnettomuuden sat-
5471: My;öskin .lmntrollitoiminta tulee suuressa yh-        tuessa vakuutuksen ottajan omiin intressei-
5472: tiössä 1paljon vailmammaksi kuin pienessä.            hin kuuluisi tehdä voitavansa pelastettavissa
5473: Paåkaillisissa yhdistyksissä taas on yhdistY'k-       olevan omaisuuden· korjaarrnisessa. Yhdistyk-
5474: sen suhde vakuutuksen ottajiin paljon lähei-          sen säämnöt edellyttävät kolmea vakinaista
5475: sempi ja viimeksimainituiUe on eduksi, että           rahast.oa, nimittäin pohjarahaston, vara-
5476: he saavat mahdolli>simman paljon jäseniä              rahaston ja vahinkovararahaston, joka vii-
5477: yhdistykseen, jotta jäsenten vastuuvelvolli-          meksimainittu, jos siihen on koskettava, on
5478: suus siten pienenisi ja tasoittuisi. Pienissä         täytettävä viimeistään kolmen seuraavan
5479:  yhdistyksissä jäsenet sitäpaitsi tuntevat tois-      vuoden aikana osakkailta kannettavilla lisä-
5480:  tensru pyydykset ja kalastus,tavat sekä tietä-       maksuilla. Yhdistyksen säännöt edellyttä-
5481:  vät, milloin onnettomuudet eivät olleet väl-         vät edelleen, että ,pääosa sanotusta vahingon-
5482:  tettävissä, joten epäoikeutetuilla ja liioitel-      korvausrahast.osta saadaan yleisistä varoista.
5483:  luilla korvausvaatimuksilla ei ole suuria                Kun LaatokaJTI alue muodostaa sopivan
5484:  mahdollisuuksia tulla hyvä.ksytyiksi. Myös-          kokonaisuuden täJlaiselle vakuutusyhdistyk-
5485:  kin ovat jäsenten vakuuttamat esineet                 selle, kun myrskyisä ja oikukas Laatokka
5486:  yleensä samanlaisen vaa1ran alaisena, joten          vuosittain säännöl1i.sesti tuhoaa paijon ktalas-
5487:  vastuunalaJisuus tämän kautta tasoittuu pal-          tusvälineitä, ja koska eniiH.m kaikkea asian-
5488:   jon suuremmassa määrässä kuin yhdistyksen            harrastus Laatokan kalastajien kesken kysy-
5489:   toimiessa suurella alueella, missä ovat erilai-      myksessä olevassa asiassa näyttää olevan
5490:  set kalastustavat ja <erillhls&t vaarat. Laajalla     suuri, on sillä alueella nykyisin: suurimmat
5491:   a:lu.oolla toimiva yhdistys ei sitä.paitsi tiedä     mahdollisuudet puheenaolevan vakuutustoi-
5492:   ottaa huomioon eikä aina edes toteuttaaikaan         minnan menestyä, jos se saataisiin hyvään
5493:   paikallisten olosuhteiden aiheuttamia vaati-         a1kuun. P.erustetrm yhdistyksen toimintaa
5494:   muksia. Kalastus ja sitä kohtaavat vaarat            ei kuitenkaan voida wlottaa, ennenkuin on
5495:   ovat meid~nkin rannikkomme eri osissa siksi          saatu varmuus jo mainitun vahinlrovara-
5496:   erilaiset, että täillainen paikkakunnittainen        mhaston saamisesta yleisistä varoista. Jotta
5497:   toiminta on ehdottomasti asetettava etusi-           ei nyt voimakkaana esiintyvä harrastus ka-
5498:   jalle. Sopivia tällaisia .kalastusalueita ovat       lrustusva:kuutusyhdistyksen     perustamiseksi
5499:   m. m. Laatokka, talvikalastusalue Suomen-            paasisi lamaantuma:a!n olisi eduskunnan,
5500:   lahden itäosassa, Uudenmaan rannikko                  joka viime aikoina on., varsin oikein, kiin-
5501:    j. n. e.                                            nittäruyt huomiotaan lukuisan kalastaja-
5502:       Viime vuosien aikaJTia on kysymys kalas-         väestömme elä:mä:ä.n ja tarpeisiin, vuoden
5503:   tusvakuutuksen         aikaansaamisesta    maas-     1928 ylimääräiseen menosääntöön varattava
5504:    samme otettu uudelleen vakavan harkinnan            kyseelliseen tarkoitukseen 200,000 mk·
5505:    alaiseksi Laatokan rannikolla ja kehittynyt             Edellä esitetyn nojalla saa:mme kunnioit-
5506:    sille asteelle, että jo aikaisemmin saatua ko-       ta-en ehdottaa,
5507:                          Il,24. -   Leppälä, y. DJ.t.                         129
5508: 
5509:   että Eduskunta päättäisi ottaa 1928             hingonkorvausrahastoksi 200,000:-
5510: vuoden tulo- ja menoarvioon Laato-                mk :n suuruisen määrärahan.
5511: kan kalastusvakuutusyhdistyksen va-
5512: 
5513:    Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1927.
5514: 
5515: 
5516:     Juhani Leppälä.                                       Matti Pitkänen.
5517:     Jooseppi Kauranen.                                    Y. W. Puhakka.
5518:     E. A. Tuomivaara.                                     Yrjö Welling.
5519:     Mikko Suokas.                                         Antti Kukkonen.
5520:     Leo Gummerus.                                         Juho Niukkanen.
5521:     Jussi Rapo.                                           Antti Kuisma.
5522: 
5523: 
5524: 
5525: 
5526:                                                                                 17
5527:    130
5528: 
5529: ~I;.zs•. -   Anom. ehd. N:o, 50.
5530: 
5531: 
5532: 
5533: 
5534:                                    Leino, J .• y. m.:     Määrärahar~r     myf)ntiifrn,i,$estä Porissa
5535:                                       sijaitsevan     valtion       saii;qq~~ '1//l~staan rakenta-
5536:                                       miseen.
5537: 
5538: 
5539:                                         J<:: d u s kun n a1 ll e.
5540: 
5541:    On tunnettu tosiasia, että sairaalaolot Sa-       seva valtion sairaala on jo päätetty uudis-
5542: takunna:n maakunnassa ja yleensä Turun ja            tetta.vaksi. Mutta yhä edelleen näyttää Po-
5543: Porin läänissä ovat huonommat kuin mis-              rissa sij.aitseva. V'altion saci.raala jäävän huo-
5544: sään muussa vaJtakunnan läänissä. (Vrt.              neistonsa pienuuteen ja sairaalan moniin
5545: esim. tri E. Palmenin tutkimuksia ,Maaseu-           muihin puutteellisuuksiin nähden samalle
5546: dun sairaala.oloista" v. 19123). Sairassijoja        perin vanhanaikaiselle kannalle kuin tähän-
5547: on nim. Turun ja Porin läänissä läänin jo-           kin asti, siitä huolimatta, että Porissa sijait-
5548: kaista 1,·000 asukast.a kohden 0.70 ja erik-         seva sairaala nykyisin lienee sekä rakennus-
5549: seen siinä osassa tätä lääniä ja Swtakunnan          tensa että hoitovälineittensä puolesta puut-
5550: maakuntaa, jonka keskuksena on Pori, 0.88            teellisimpia sekä tarkoitukseensa sopimatto-
5551: sairassijaa jokaista 1,000 asukasta kohden.          mimpi:a koko mwassa.
5552: Viime aikoilhiTh asti on jo:nlön paJikkrukurmtan        Valtion sairaalaan Porissa tuodaan potic.
5553: sairaalatarpeen suuruutta määrättäessä pi-           laita maalaisalue'eilta, johon kuuluu, tämän
5554: detty yleisenä sääntönä, että sairaalassa:           sairaalan äsken nimitetyn lääkärin, tri J. V.
5555: löytyy sairassijoj~V väJhintään 2 sijaa paik-        Sysime:tsän, anita:main tiet.ojen muilman1, 42
5556: kakunnan jokaista 1,000 asukasta kohden.             kuntaa ja jolla ·a:luee!lla on yli 180,000 asu-
5557: Mutta viime a.ikoina, jolloi:n ooiraita on           kasta. Tällä samalta, alueella löytyy 8 sai-
5558: alettu yhä enemmän hoitaa sairaaloissa, ja           raalaa, joissa saimssidoj•a. on yhteensä 159,
5559: kun uusimpia lääkeopillisia hoitomenetel-            joten siis, niinkuin jo edellä mainittiin,
5560: miä voidaan potilaiden hyväksi käyttää ai-           1,000 asukasta kohden ei ole edes yhtä ko-
5561: noastaan niissä, on osoittautunut, että s&i'-        konaista sairassija.a. Jotta nä.issä sairaa-
5562: rassijoja täytyy olla enemmän kuin 2, eh-            loissa saataisiin edes 2 sairassijaa jokaista
5563: käpä suunnilleen 3 jokaista 1,000 asuk&sta           1,000 asulmsta kohden, olisi sairassijojen
5564: kohden. Satakunnan maakunnassa, niin-                1uk1.1Jilläwrä lisälttävä ooi~ 200 :lla.
5565: kuin edellä mainittiin, ei ole keskimäärin           Seurauksena sa.irassijojen vähälukuisuu'-
5566: yhtäkään sairassijaa 1,000 asukasta kohden.          desta 'Satakunnan maakunnassa onkin ollut
5567:    Tämä huono tilanne sairaalaolojen alalla          jo vuosikymmeniä se, että monen monet
5568: tässä maakunnassa ja koko tässä läänissä             sairaalahoidon tarpeessa olevat ova,t jääneet
5569: johtuu ainakin hyvin suureksi osaksi tät~sä          saamatta oikeata hoitoa tai on monien täy-
5570: läänissä, Turussa ja Porissa, sijaitsevain           tynyt lähteä etsimään apua kauempaa, Ui-
5571: 1:altion saimalain pienuudesta ja niiden             hinnä Helsingistä tai Tampereelta. Lisäksi
5572: suurista puutteellisuuksista. Turussa sija·it-       ovat useat Satakunnan maalaiskuntien sai-
5573:                                        II,25. -   Leino, J., y. m.                                 131
5574: 
5575: raaloista, olosuhteiden 'pakosta, sellaisia,            huoneita, ei ka:nsliaa eikä edes vähälllkään
5576: ettei niissä voida läheskään kaikissa erilai-           tyydyttäviä varastohuoneita. Myöskin on
5577: sissa sairaustapauksissa antaa täysin uuden-            varsinainen sairaalarakennus sella,isessa pai-
5578: aikaista ja tarkoituksenmukaista hoitoa.                kassa, ettei sitä voida siinä edes laa,jentaa
5579: Kuntain taloudelliset mahdollisuudet ovat               eikä uudelleen muodostella.            Muutenkin
5580: siksi rajoitettuja, etteivät ne yksinään pysty          ovat sairaalan nykyiset tontit tähän tarlroi-
5581: järjestämään paikkakuntainsa sai:ooalaoloja             tukseen melkoisen sopimattomat, joten näille
5582: täysin tyydyttävälle nykyaikaisel:le kannalle.          ei olisi syytä ryhtyä Ul'lsia sairaalarakennuk-
5583: Sen vuoksi on valtio perustanut maakuntain              sia rakentaiJil.aan, vaan on tämä valtion sai-
5584: keskuksiin yleisiä sairaaloita, joissa sairaa-          raala mielestämme rakennettava niin kuin
5585: lahoidon tarpeessa oleville voidwan antaa               muun muassa sairaalan uusi lääkäri tri Sy-
5586: mahdollisimman monipuolista ja tarkoituk-               simetsä on esittänyt, krokonaan uudelleen ja
5587: senmukaista hoitoa. Useimmissa vailtaamn-               nykyistä tilavammalle paikalle, jolloin vast:a
5588: t<tmme ma:aku:nnissa onkin jo nykyään tar-              siitä voidaan saada siksi tilava ja muilta
5589: peeksi tilavia ja ajanmukaisia valtion sai-             'varusteiJ.t,aan sellainen', että se tulee tyydyt-
5590: raaloita. Mutta niin ei ole asian laita Sa-             tämään tässä maakUll!ll.assw nykyisin vallit-
5591: takunnan maaknnnassa.                                   sevan suuren saira:alain puutteen. Sopivia
5592:     Porissa sijaitseva valtion sairaal'a; on toi-       ja til'avia paikkoja uudelle sairaalaraken~
5593: minut samassa ahtaassa huoneistossaan jo                Il:Ukselle ta.rpeellisine muine rakennuksineen
5594: lähes puolen vuosisataw eikä täitä sairaala-            ja pihoin,een on Porin kaupungin uuden,
5595: rakennusta ole edes alkuaankaan raken~                  äskettäin vahvistetun asemakaavan a:lueella
5596: nettu saimalatarkoi,tuksiin, va~an on se muo:-,         kyllä saatavissa ja nykyinen sairaalaraken"
5597: dostettu nykyiseen a,suunsa yksityisistä                nut tontteineen voida,a,n helposti myydä
5598: muita tarkoituksia varten rakennetuista                 muihin tarkoituksiin käytettäväksi.
5599: huoneistoista. Näin ollen on luonnollista,                 Kun Pori;;sa sijaitsevaa valtion sairaalaa
5600: että tällainen huoneisto ei myöskään aina-              käyttävän maalaisalueen sairaanhoidon tar-
5601: kaan nykyisin enää voi edes välttävästi vas-            peeksi tarvittaisiin, niin kuin edellä olemme
5602: tata ajanmukaisia sairaan'hoidollisia vaati-            osoitta11eet, nykyisin jo noin 200 uutta sai-
5603: muksia. Huoneet ovat pimeät ja sikinsokin               rassijaa ja näiden sairassijojen tarve, väes-
5604: sijoitettuja sekä niiden väliset käytävät               tön lisääntyessä, tulevaisuudessa epäilemättä
5605: niinikään pimeitä ja mahdollisimman epä-                yhä suurenee, olisi valtion uuteen sairaalaan
5606: käytännöllisiä. Tila:a sairaalassa on ainoas-           Poriin rakennettava heti alunperin ainakin
5607: taan 30 la.sarettipotilaalle. Lasarettiosas-            noin 1'50 sairassijaa. enemmän kuin nykyi-
5608: ton yhteydessä on veneeristen tautie111 osasto          sessä on. Kun maalaiskunnatkin luonnolli-
5609: __._ 16 sairassijaa, -, ja tämän osaston poti-          sesti pyrkivät varojensa mukaan vähitellen
5610: la:ita hoill::avrut sarmat lhoitaljat kuin lasaretti-   uudistamaan ja laajentamaan saira.aloitaan,
5611:  osaston potilaitakin. SairaaJan tavallisilla           voitaneen Porin vaHionsairaalan tämän suu-
5612:  potilaill~ ja veneerisiä tauteja sairastavilla         ruisen laajennuksen kautta saada Satakun-
5613:  on lisäksi samat käymälät ja yhteiset kyl-             nan sai:naa;laolot ennen pitkää edes jokseen-
5614:  pyhuoneet. Kaikki tutkimus- ja hoitoväli-              kin tyydyttävälle kmmalle. Mutta ilman
5615: neet samoinkuin sairaalan muut varusteet                tässä maakunnassa sijaitsevan valtion sai-
5616:  ovat jo melkeinpä vuosikymmeniä olleet                 malan täydellistä uudistamista ja. runsasta
5617:  mitä alkeellisimmalla kannalla. Saira:alassa           laajentamista eivät kuntien voimat ja varat
5618:  ei löydy minkäänJaista, erikoista lasten               riitä Satakunnan sairaalaolojen läheskään
5619:  osastoa, ei erikoista potilaiden tutkimishuo-          riittävään parantamiseen. Ja tähän Porissa
5620:  netta, ei sidemuuttohuoneita, ei sterilisoimis-        sijaitsevan valtion saimalan täydelliseen
5621:   132
5622: 
5623: uudistamiseen, joka mielestämme kuuluu           Tämän vuoksi ehdotamme,
5624: valtion ehd'Ottomiin velvollisuuksiin, olisi
5625: välttämättä käytävä käsiksi aivan heti, sillä,         että Eduskunta ottaisi vuoden 1928
5626: niinkuin edellä ori. osoitettu, tämä sairaala       talousa.rvioon 1,500,000 markan mää-
5627: on tilanpuutteen lisäksi muutenkin sellai'-         rärahan Pot"issa sijaitsevan valtion
5628: sessa kunnossa, ettei se enää mitenkään voi         sairaalan uudestarakentamiseksi sekä
5629: v"astata tarkoitUSitaan yleisenä sairaalana,        tämän uuden sairaalan varustami-
5630: vaan on ll!y'kyisessä perin vanhentruneessa ja      seksi nykyaikaisilla täydellisillä ja
5631: ränsistyneessä asussaan suoranaiseksi hä-           tarkoituksenmukaisilla hoitovälineillä.
5632: peäksi sekä valtiolle että Satakunnan maa-
5633: kunnalle.
5634: 
5635:      Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1927.
5636: 
5637: 
5638:            Jalmari Leino.                                  Viljo Rantala.
5639:            Ville Komu.                                     Taave Junnila.
5640:            J. Fahler.                                      K. Kylänpää.
5641:                                      Arvo Riihimäki.
5642:                                                                                                 133
5643: 
5644: 11,26. -- Anom. ehd. N :o 51.
5645: 
5646: 
5647: 
5648: 
5649:                                  Aalto-Setälä y. m.: Määrärahan myöntämisestä valtion
5650:                                    sairaalan rakentamista varten Satakuntaan.
5651: 
5652: 
5653:                                        E c1 u s k u n n a: l :l e.
5654: 
5655:    Sa~rashoito-olot ovat S~JJtaJmnnas.sa samoin       v.älttämäittömi'IJJ;äkääru tarvetJta. Ei siis ole
5656: kuin koko Turun ja Porin läänissä peräti              ihmete·ltävä, että Sat1a:kunn,an sairaaJa;ollojen
5657: puutteelliset. Ni~npä on läänissä kaikki sai-        korjaaminen on tullwt päiväjärjestykseen ja
5658: raa!lai muka1an luettuina 1,000 asukwst:a kohti      että asi·a on kiinn:ittänyt haLlituksen jäse-
5659: sairassijoja ~JJinoasta:an 0.70. Nykyään las-        nie.nkin huomiota.
5660: ketaan kuitenkin että swirassi.jo.ja pitäisi oUa        Katsomme näin ollen, ettei voi·da, olla
5661: 1,000 asukasta kohti 2 tai 3 ennenkuin väes-         .muuta kuin yhtä mieltä siitä, e1ttä Satakun-
5662: tön sairashoitotarve tuloo edes osa:puilleen         nassa oleva valtion sairawla on viipymättä
5663: tyydytetyksi. Jos siis sa;iraalaolo,t koko lää-      uudistetta.va, Tällöin herää luonn.ollisesti
5664: nissä ovat puutteeVliset, niin on tämä. puute        kysymys siitä, mihin koko maakunnan etua
5665: sitilin suurempi maaseutukunnissa, joissa            silmällä pitäen sairaa·la olisi rakennet1tava,
5666: ainoastaan a,n:i:harvoissa; on tH~isuutta saada      varsinkin kun amanattimiesten 1ausunnon
5667: <minkäänlaista; saira:alailiJoitoa. LäänisSä ole-    muka.an sairaalan nykyinen Porissa oletva
5668: vat kaksi v1altion saiJmalaa. ovrnt sijoitetut       tontti a1htautensa vuoksi on siksi sopimaton,
5669: kaupunkeihin, nim. Tu:rkuun 'Via1min:ainen           ,ettei sairaalaa täl1'ä tonlbiHta; voida laajentaa
5670: Jäälllinsai:ro<rula ja Poriin n. s. yleinen sai-     eikä uudelleen .rakentaa.
5671: ·raaiia.                                                Kuten Vaasan läänissä va·1tion sairaalan
5672:    Kuten .tunnettua·, tulee läänin eteläosan         mkentwminen Seinä:joe1le osoittaa, on maa-
5673: sruima1aoloissa aivan Jälhitulevaisuudessa ta-       seutukuntien tarpeisiin tässäkin: suhteessa
5674: pa;htumaan korjaus parempaan päin,. siHä             alettu ~iinnitt.ää huomiota enempi kuin ai-
5675: valJtion toimesta on jo ryhdytty saattam&an          kaisemmin:, mikä onkin varsin luonnollista,
5676: 'l'urun läänin saiJ:aalaa ajanmukaiselle kan-        koSika kaurpungeissa yleensä sairaalahoidon
5677: nalle. Näin ollen on 1uon.nollista, että myös        saaminen on i1ma.n v~ltion apuakin mahdol-
5678: läänin pohjoisosan, Satakunnan maakunnan             lista, kun taas maaseutukuntien väestön täl-
5679: sairashoito-olojen .parantamiseksi ryhdytään         laisissa truparuksissaJ melkein poikkeuksetta
5680: swmanlaisiin toimen:piteisiin, e:vittäinkin kun      täytyy käänt,yä hupunkfien puoleen. Val-
5681: Porissa ol~va v:a1tion sairaalakiiL on sekä          tion saira~lan si,joiJttaminen maaseudulle
5682: rakennustensa sopimattomuuden että tilan-            sopivaan ma.an:tieteeUiseen :keskukseen ei
5683: ahtauden vuoksi ta·rkoitukseensa sopimaton.          myöskään mitenkään estä kwupunkiroisväes-
5684: Täimä Porissa olev~ alkeellinen valtion: sai-        tönkään sitä hyväkseen käyttämästä.
5685: raala ei ole enää pitkään aikaan voinut tyy-            Mitä erittäin Satakunnan maakuntaan
5686:  dyttää Sata:kunnan y1i 40 kuntaa ja lähes           ,tulee, niiln sijaitsevat sen, molemmat kau-
5687: 200,000 asukast.a käs:ilttävän maakunnan             pungit Pori j~ Rauma meren ranna.lla aivan
5688:   134                       II,2G. -   Valti:otliJ sairraJaJla Satakuntaan.
5689: 
5690: 
5691: ma;a:kunnan toisessa syrjässä joten sairaalan       molemmista marukunnan ka'Upungeista ja
5692: sijoiMaminen kumpaankaan näistä kaupun-             suurirrnmas:ta osasta maaseutulrnDJti1a, jota
5693: g€ista 'ei näytä tarkoitu:ksenmuhiselta .. Tä-      paitsi autol1iiikenteen vuosi ·vuodelta vaJriin-
5694: män talria olisikin Satakunna.n uusi val-           tuessa ~on Kokemäelle erinomais~m helppo
5695: tion saiQ"a;aJa rakennettava sellaisemll maa-       pääsy jokaåsesta Sll!takunnll!n kunnasta.
5696: lajskuntaan, joka :maantiet,eellisen asemansa          SairRJalan suuruutta emme tahdo lopuLli-
5697: ja terveydellisten orojen puolesta olisi tar-       sesti määritellä, vaan jäisi tämä asia valtio-
5698: koitukseen sopivin. Myös on huomattava,             neuvoston ja lääkintöhallituksen ratkaista-
5699: ettei sillä 'seikalla, sijaitsooko saåraala !lmu-   vaJksi. Omasta .puolestamme katsomme. kui-
5700: lmngissa vai maaseudulla, ole mitään vaiku-         tenkin toivottaN,aksi, että sairaalassa pitäisi
5701: tusta sairaalan lääkäri- ynnä muun henkilö-         olla ainakin 150 sa.irassijruru. Tähän nähden
5702: kunnan pätevyyteen.                                 ehdotamme,
5703:    v,aikkakarun emme tahdo ehdottomasti
5704: määrätä kysymyksessä olevan sairaalan pa.ik-                  että Eduskunta varaisi 1928 vuo-
5705: kaa, siitä voisivat maa:kunnan kunnat yhtei-                den menoarviossa 1,500,000 markan
5706: sesti myölhemmin esittää mielipiteensä,                     suuruisen määrärahan valtion sairaa-
5707: o1emme kuitenkin sitä mieltä, että Sll!takun-               lan rakentamista varten joko Koke-
5708: nan eri kunnista oliffi Kokemäellä tässä suh-               mäelle tai siihen Satakunnan kun-
5709: teessa parhMt edellytykset. Sillä saan:aUa                  taan, jonka valtioneuvosto Satakun-
5710: kun KokemäJki on maa:kunnan keskeisin                       nan kuntien mieltä kuultuaan katsoo,
5711: paikka, on sinne välitön yhteys. rautateitse                tarkoitukseen sopivimmaksi.
5712: 
5713:      Helsingissä, 19 päivänä syyskuuta 19Q7.
5714: 
5715: 
5716:             T. A. Aalto-Setälä.                                      Viljami Kalliokoski.
5717:             Kalle Kirra.                                             P. Saarinen.
5718:             Väinö Malmivaara.                                        J. Koivisto.
5719:             Heikki V ehkaoja.                                        J. Kauranen.
5720:                                         J aio Lahdensuo.
5721:                                                                                               135
5722: 
5723: 11>27• -   Anom. ehd. N :o 52.
5724: 
5725: 
5726: 
5727: 
5728:                                  Pitkänen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Sortava-
5729:                                    lan yleisen sairaalan korjattstöihin.
5730: 
5731: 
5732:                                      J1J d'u s kun n a.ll e.
5733: 
5734:    Yhteiskunnallisten olojen kehittyessä on       lai;sema olemaankin mm kauan kum ei ole
5735: kansamme tulevaisuudesta ja. en:bistä onnel-      saatu sairaalahoitoa yleisemmäksi. Par-
5736: lise:rruman eläh1än luomisesta huolehtivien       haatkin lääkärien ja sairaanhoitajien pon-
5737: kansalaisten huomio alkanut yhä ene:rrurn.än      nistelut ilman sairaalahoitoa jäävät vai-
5738: kiintyä terveyden- ja sairashoitoa koskeviin      keimrni.ssa taudintlåpauJ{JsiJssa va>i'lle tarpeel-
5739: kysymyksiin. Yksityiset ja yhteisöt työs-         lista tehoa.
5740: kentelevät entistä voimaperäisemmin ter-              Itä-Karjalan vähävaraiset kunnat eivät
5741: veys- ja sairashoidollisen valistuksen levit-     vielä monetkaan ole jaksaneet rakentaa
5742: tämiseksi ja koettavat kaikinpuolin asiaa         sairaaloita ja jos sellaisia jo joissakin kun-
5743: eteenpäin viedä. Tässä toiminnassa ei ole         nissa on olemassa, ovat ne kovin vaatimat-
5744: kieltäydytty uhrauksistakaan. Erittäinkin         tomia ja tarkoitettu vain väliaikaisesti
5745: yhteisöt, valtio ja kunnat, ovat saaneet          hätätarpeen varalta.
5746: luovuttaa huomattavan suuria summia                   Tarkoituksenmukaista sairaalahoitoa saa-
5747: puheenaolevaan tarkoitukseen.                     vat itä-karjalaiset ja suurelta osalta
5748:     Kaikesta hyvästä harrastuksesta ja uh-        Pohjois-Karjalan väestö lähimpänä Sorta-
5749: rauksista huolimatta, eivät olot tällaisenaan     valassa yleiset[ä sauralfuuoneella. . Sano.ttu
5750: vielä läheskään tyydytä. Lisää työtä ja           laitos onkin hyvin käytetty, vieläpä siinä
5751: uhrauksia odotetaan vielä, erittäinkin sitä       m&äJrin, että siellä on ruinalinelll tilanpuute..
5752: odottaa terveyttä vailla olevain kärsivien        J\'[utta VllJi!kka Sorta,valan yJeinen sairaala
5753: kansalaistemme lukuisa joukko.       ·            onkin tm,koite.ttu tyydytltämään laajan
5754:     Näitä, tehokasta apua vaille jääneitä         maalkunna1n väestön sairasihoidon tru'vetta,
5755: kärs:iviä kanswlafisj;a löytyy enimmin rnwam-     on se, jo läJhes 30 vuotta Slitten raken-
5756: me syrjäisiHä ku}makunlnma. Niille ei ole         nettuna, niill rakennustekniikkaan, kuin
5757: vielä yhteiskunnan auttava käsi riittävässä       :myöskin kokoonsa ja rakennusten laatuun
5758:  määrin ulottunut, vaikka voikin jo tyydy-        irtäh1den, lifuan aihdas j'a puutrt€ellioon.
5759: tyksellä mainita, että valtion ja kuntain             Rakennusteknillisistä virheistä suurin on
5760:  yhteisillä uhrau.ksilla on jo saatu lääkäri      iäfumityslaitteiden         kelvottomuus.      Sai-
5761:  useisiin syrjäseudrmkin kuntiin.                 raalaa lämmitetään keskuslämmityslaitteilla
5762:     Ammattiinsa opetettuja sairaanhoitajia        ja tavallisilla uuneilla. Keslruslämmitys-
5763:  on saatavisSa. Apteekkiolot ovat nopeasti        laitteet, jotka ovat vanhanaikaiset, ovat
5764: kehittyiH~et.                                     aivan kelvottomia käytäntöön. Pannut
5765:    Mutta näistä kaikista saavutuksista huoli-     ikänsakin pu-olesta ovat jo uusimisen tar-
5766: matta on sairaitten hoito maa'inllle syrjäi-      pees~å, ja mikä pahinta, polttaa sanottu
5767: sillä, vähävaraisilla kulmakunhilla verrat-       lititos vuosittain puita tavattoman suuret
5768: tain heikkoa ja puutteellista sekä tulee sel-     määrät ihukkaa.n., tuottaen suuren tWloudel-
5769:   136                             II,21. -     Sm1twva[iau yleineu sairaala.
5770: 
5771: lisen vahingon. Osoitukseksi siitä, kuinka                   koitukseensa kelpaamattomia.         Konttori-
5772: luonnottoman paljon kuluu puita sairaa-                      huonetta ei ole oikeastaan ensinkään ole-
5773: lassa, jossa on 90 sairassijaa, tulkoon tässä                mfuSSa. Taloudenhoitaja toimii nykyisin
5774: maintituksi muutamia luilrnjta.                              pienessä eteishuoneessa. Kaikin puolin käy
5775:    Sortavalan yleisessä sairaalassa on läm-                  sairaalan talouden hoiteleminen kovin vai-
5776: mitys 5 :ssä eri rakennuksessa.                              keaksi, miltei mahdottomaksi mainitussa
5777:                                                              rakennuksessa. Tämä epäkohta on tunnettu
5778:    Päärakennuksessa on kaksi 40 metrin
5779:                                                              ja tunnustettu myöskin lää:kinrtöhalUtuk-
5780: päässä toisistaan kivijalkakerroksessa si-
5781:                                                              sessa jo pitemmän aikaa. Niinpä jo vuonna
5782: jaitsevaa kattilaa, joista toiseen, sairaalan
5783:                                                              1912' on ollut kyseessä uuden talousraken-
5784: lämmityskattilaan N :o 1 vuosittain tarvi-
5785:                                                              nuksen rakerutamilnen Sortavalan yleisellle
5786: taan 800 m3 halkoja ja toista, lämminvesi-,
5787:                                                              sairaalalle. Arkkitehti M. Schje:Nbeck on jo
5788: steriliseemus~, höyry- y. m. kattilaa N :o 2
5789:                                                              laatinut piirustuksetkin sanottua raken-
5790: '"arten 480 m 3 eli siiJS yhteensä. . 1,280 m 3
5791:                                                              nusta varten. Varojen puutteessa, vaiko
5792: Pesulaitoksessa olevaa kolmatta
5793:                                                              muista syistä on rakennus vielä;kin raken-
5794:    kattilaa N :o 3 varten tar-
5795:                                                              tamatta ja lienevät piirustuksetkin nyt jo
5796:    vitaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   240 ,
5797:                                                              uusittavat.
5798: Sekä pää- että pesurakennuk-
5799:                                                                 Myöskin varsinaisessa sairaalarakennuk-
5800:    sessa, talous- Ja nr. k. isdle&-
5801:                                                              sessa on suoritettava aivan välttämättömiä
5802:    rausrakennuksessa olevia 50
5803:                                                              uusimisia ja korjauksia. Veranta, jossa pi-
5804:    tulisijaa (kaaikeli-, hella-, lei-
5805:                                                              detään heikkoja sairaita saamassa ulko-
5806:    vin- y. m. uunia) varten va-
5807:                                                              ilmaa ja aurinkoa, olisi uusittava ja sen
5808:    rataan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    480 ,
5809:                                                              yhteyteen rakennettava ·sen verran lisää,
5810: Näistä kaikista kokonaan eril-
5811:                                                              että kulkeminen veranmaille tulisi josta!kin
5812:    lään n. 200 metrin päässä pää-
5813:                                                              toisesta huoneesta eikä kuten nykyisin suo-
5814:    rakennuksesta olevaa iho- ja
5815:                                                              raan sairaiden olinhuoneesta.          Samoin
5816:    veneeristen tautien osastora-
5817:                                                              pesu-, side- ja W. C. huoneet, jotka nykyi-
5818:    kennusta varten 28 tulisijoi-
5819:                                                              sin sijaitsevat aivan sopimattomasti raken-
5820:    neen tarvitaan . . . . . . . . . . . . .          240 ,
5821:                                                              nuksen keskellä, voisi silloin sijoittaa sopi-
5822:  Koko yleistä sairaalaa varten
5823:                                                               varomille pai!ko]lle kui'lll mitä ne nykyisin
5824:    vuosittain tarvitaan poltto-
5825:                                                              ovat.
5826:    puita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,240 ,
5827:                                                                 Edellä mainitut rakennuskustannukset
5828:    Sähkövalo otetaan kaupungin sähkölai-                      nousevat tehtyjen arvioiden mukaan 2 milj.
5829: tokselta a 2 mk. 10 p. kilowatilta.                           mk :aan, josta summasta ehdotamme puolet
5830:   .Edellä kerrottu osoittanee jo selvästi,                   myönnettäväksi ensi vuodeksi, jossa ta-
5831: kuinika .epätaloudellistia on enää olla kauem-                pauksessa loppuerä voitaisiin merkitä
5832: lpaa uusimwtta sairaa1an lämnllityslaåtteita.                 19i29 v :n talousarvioon.
5833:    Sairaalan talousra:kennus, joka on aikoi-                     Edellä kerrottuun viitaten anomme,
5834: naan säästynyt sairaalaa kohdanneelta tuli-
5835: palolta, on nykyisin, kun sairaala on jo laa-                          että Eduskun~a myöntäisi 1928
5836: jentunut si:lloisestaan moninkertaiseksi, tar-                      v :n tulo- ja menoarviossa Sortavalan
5837: koitustaan vastaamaton, vaikka paremman                             yleisen sairaalan talousrake111nuksen
5838: puutteessa on sitä täytynyt vielä jatkuvasti                        rakentamista,      lämmityslaitteiden
5839: käyttää. Keittiö on ahdas, ruoka- y. m. ta-                         uusimista ja sairaalarakennuksen kor-
5840: varoiden säilytyshuoneita on vähän ja tar-                          jausta varten Smk. 1,000,000.
5841:    Helsingissä, 16 p :nä syyskuuta 1927.
5842: 
5843:                Matti Pitkänen.                                             Juhani Leppälä.
5844:                Pekka Kopsa.                                                Antti Juutilainen.
5845:                                                    Jussi Rapo.
5846:                                                                                             137
5847: 
5848: II,zs. - Anom. ehd. N :o 53.
5849: 
5850: 
5851: 
5852: 
5853:                                  Keto y. m.: Määrärahan myöntämisestä rakennusavus-
5854:                                    tukseksi Lounais-Hämeen tuberkuloosin vastustamis-
5855:                                    Y hdistykselle.
5856: 
5857: 
5858:                                S u ·O m e n E d u s k u n n a ll e.
5859: 
5860:    Maassamme on viime aikoina pyritty en-          vuonna päästä Forssan parantolaan, mutta
5861: tistä parem.m.in pitämään huolta keubikotau-       joilla •ei siihen ollut tilaisuutta, n. 120 hen-
5862: tisten hoidosta. Mutta vieläkin on todettava,      keä.
5863: että kaikki keuhkotautiset eivät lähes-               Forssan keuhkotautiparantolaa olisi näin
5864: tulkoonkaan voi saada paran<tolaihoitoa. Eräs      ollen ehdottomasti ensi tilassa laajennettava.
5865: sellailrum seutu, jossa klliikiUa keuhkotauti-     Onkin suunniteltu, että lllykyinen, 24 sairas-
5866: silla ei ole mahdollisuutta sa/lida omalla seu-    SIJaa käsittävä pieni parantolarakennus
5867: tukuru:J,allaan halpaa parantolahoitoa, on         muutettaisiin laiSten parallftolaksi ja että
5868: Lounais-Häme. Forss/liSSa tosin sijaitsee          täysi-ikäisiä keuhkotautisia varten rakennet-
5869: Lounrus-Hämeen tuberkuloosin vastustamis-          taisiin 50-60 sajrassijaa käsittävä lisä-
5870: yhdistyksen keuhkotautiparantola, mutta se         rakennus. Tämän suullll1iitelma111 takana ovat
5871: 24 sairassijoineen on osoittautunut liian pie-     Lounais-Hämeen kunllat, jotka nykyjään
5872: neksi tyydyttämään Lounais-Hämeen ti-              ovat jo lunastaneet kaikki nykyisen paran-
5873: heään .asuttujen kuntien 1:</lirvertJta. Tämän     tolan paikat. Kun suurmitellun uuden lisä-
5874: vuoden kuluessa on laitosta kannattllivista        rakennuksen ja läJä:kärinasun~non kustammk-
5875: kunnista siihen ilmoittautunut 90 .pyrkijää,       set on laskettu n. 4 milj. marka!IDsi, on val-
5876: joista 42 on täb.•än menoossä hoidettu. Pa-        tion avustus välttämätön suurm:itelman to-
5877: rantolan hoitopiiriin kuuluvista 15 kunnasta       teuttamiseksi. Kun työt olisi jo ensi vuonna
5878: on 12 :ssa suoritettu keuihkotaJUJtisten joumko-   saatava alulle, alllomme kunn~oittaen,
5879: tarkastus, .j.ossa on todettu niissä yhteensä
5880: olevan 664 keuhkotautista - n:äistä 134 alle                 että Eduskunta vuoden 1928 yli-
5881: 15-vuotiaita - ja 480 muuta tuberkuloosia                 määräisessä menoarviossa myöntäisi
5882: potevaa. Jos jättää pois laskuista ne, jotka              1.5 miljoonaa markkaa Lonnais-Hä-
5883:  eivät enää sovellu parantolahoitoon tai jotka            meen tuberkuloosin vastustamisyhdis-
5884: voivat kustantaa itselleen kalliimpaa paran-              tykselle sen Forssassa sijaitsevan pa-
5885:  tolahoitoa taikka hoitaa itseään kotona, jä:ä            rantolan lisärakennusta varten.
5886:  niiden lukumääräksi, joiden oEsi tmllut mnä
5887: 
5888:       Helsingissä, 7 rpäivänä syyskuuta 1927.
5889: 
5890:             J. W. Keto.                                          Olga Leinonen.
5891:             W. K. Kuuliala.                                      Kalle Myllymäki.
5892:             Oskari Lehtonen.                                     Evert Nukari.
5893:             Juho Torppa.                                         Oskari Mantere.
5894:             Otto Toivonen.                                       Kaarlo Hurme.
5895:             J almar Virta.                                       Emil Jokinen.
5896:                                                                                                 18
5897: 11,29. - Pet. försl. N :o 54.
5898: 
5899: 
5900: 
5901: 
5902:                                  Österholm m. n.: Ang. beviljande av anslag för uppfö-
5903:                                     ranåe   av Knipnäs folksanatorittm.
5904: 
5905:                                       T i ll R i k s d aJ g en.
5906: 
5907:    Undertecknade ,anhålla, att få fästa Riks-       tag, har för ändamalet insamlat icke mindre
5908: dagen:s uppmärksamhet på ·ett allmännyttigt         än 1,200,000 mark i form av penninggåvor
5909: företa:g av anmärkningsvärt syftemål och            och byggna.dsmaterial. Som statslån mot
5910: omfattning och som förtjänar att vinna un-          föreskriven ränta har föreningen erhållit
5911: derstöd från det allmännas sida i lbetydligt        500,000 mark. F'ör slutförandet av bygg-
5912: större utstr&ckning än hittiUs skett. Vi avse       nad:sföretaget kräves alltså ytterligare 1.3
5913: det av föreningen Ekenäs folkhä~sa grun-            milj. mark. Anskaffandet av ett så ibety-
5914: dade Knipnäs folksanatorium, som är under           dande :belopp erlbjuder stora sv'årigheter och
5915: uppförande i närheten av Ekenäs stad. Av-           skulle, om summan må,ste uppJ!ånas mot gäl-
5916: sikten med detta folksanaturium, det första         lande ränta, s:ä hiå;rt betunga sanatoriets
5917: i sitt slag i v:årt land, är att bereda tillfälle   budget, att det är fara. värt a!tt det va.ckra
5918: M mindre bemedlade personer,, särskilt              syftemJå1et komme att äventyms. !Med hän-
5919: kroppsarlbetare, att i en sund oeh naturskön        syn härtill synes det rikHgt att staten bi-
5920: omgivning oeh under gynnsamma förhålla:n-           springer sanatorie:företaget och vi hålla före
5921: den i övrigt stärka. sin hälsa genom vila, och      att minst 500,000 mark fborde beviljas.
5922: rekrerution.     S.anlatoriets ilmvudlby:~gnad,        Hänvisande till va,d ovan framhåni ts få
5923: som uppföres av betong och denna höst kom'-         vi vördisJa;rrut anhålla,
5924: mer under tak, inrymmer lbl. a. NO rum för
5925: ir.terner och kommer under sådana· förhål-                   att Riksdagen måtte besluta i stats-
5926: landen att kunna betjäna en stor allmän'het.               förslaget för år 1928 anvisa ett ttn-
5927: Byggnadskostnaderna äro beräknade till 3                   de?·stöd av 500,000 mark åt förenin-
5928: miljoner mark. ,Föreningen Ekenäs folk-                    gen Ekenäs folkhälsa [ö1· uppförande
5929: hälsa, som uppibär detta: vittsyftande före-               av Knipnäs folksanatori1t1n.
5930: 
5931:      Helsingfors den 116 september 1927.
5932: 
5933:                   J()hn Österholm.                           Rafael Colliander.
5934:                   Annie Furuhjelm.                           Ernst Estlandet-.
5935:                   Levi Jern.                                 Knut Molin.
5936:                   K. V. Åkerblom.                            J. Inborr.
5937:                   August Tåg.                                J. Im. Bäck.
5938:                   Otto Jfieobsson.                           Edv. Helenel\inö.
5939:                   He'l'lrik Kullberg.                        J. W. Bt"oniiUi.
5940:                   Gustå\r Lindberg.                          Berndt K'O.J!llmrg.
5941:                                                                                               139
5942: 
5943: II,29. -   Anom. ehd. N :o 54.                                                     Suomennos.
5944: 
5945: 
5946: 
5947: 
5948:                                   Österholm y. m.: Määrärahan myöntämisestä Knipnäsin
5949:                                      kansanparantolan rakentamista varten.
5950: 
5951: 
5952:                                        E d u s k u n n a 1l e.
5953: 
5954:    Allekirjoittaneet pyytävät saada kiinnit-         tarkoitusta varten kerännyt kokonaista
5955: tää Eduskunnan huomiota erääseen yleis-              1 12100,000 markkaa rahala:hjoina ja raken-
5956: hyödylliseen yritykseen, jonka tarkoitus ja          nUJsaineina. Valtiolainana määrättyä kor-
5957: laajuus ovat huomattavat ja joka ansaitsee           lkioa vastaan on yhdistys saanut 500,000
5958: saada yleistä !kannatusta paljon suurem-             markikaa. Rakennusyrityksen loppuunsaat-
5959: massa määiräslsä ik.uin tähän saakka on ta-          taHiliSJta varten tarvitaan siis vielä 1.3 milj.
5960: pahtunut. Me tarkoitamme Ekenäs folk-                marl&;a.a. Näin huomattavan määrän hank-
5961: hälsa-nimisen yhdistyksen perustamaa Knip-           kiminen tuottaa suuria vaikeuksia ja tulisi,
5962: näsin ik:ansanrparantolaa, joka on rakenteilla        j,os summa täytyisi lainata käypää korkoa
5963: Tammisaaren kaupungin lähellä. Tämän                 vastaan, niin suuresti rasittamaan paran-
5964: laatuaan maamme ensimmäisen kansanpa-                 tolan menoarviota, että sen kaunis tarkoitus
5965: rantolan tarikoituiksena on valmistaa vähä-           sa8/ttaisi joutua vaaraan. Tähän katsoen
5966: varaisille henikilöille, eriil{Joisesti ruumiilli-    näyttää oikealta, että valtio avustaa para:n-
5967: sen työn tekijöille, tilaisuus terveessä ja           tolayritystä ja mielestämme ainakin 500,000
5968: luonnonkaUniissa ympäristössä ja muuten-              marlklkaa olisi myönnettävä.
5969: kin suotuisissa olosuhteissa vahvistaa ter-              EdeHä esitettyyn viitaten salllmm.e kun-
5970: veyttään levolla ja vi:rlkistyksellä. Paran-          nioittaen anoa,
5971: tolan päära:kenrnus, joika rakenrnetaan beto-
5972: nista ja tänä syksynä tulee kattoon, sisältää                  että edusktmttJ, päättäisi valtion
5973:  m. m. 110 huonetJta hoidokeille ja tulee niin              tulo- ja menoarvioB'sa vuodeksi 1928
5974:  ollen palvelemaan varsin suurta yleisöä.                   myöntää 500,000 mm·kan avustuksen
5975:  Ra:kennuskustanrnuikset on arvioitu 3 milj.                Ekenäs folkhälsra-nimiselle yhdistyk-
5976:  ma:rkwksi. Eikenäs :Bolik.hälsa, joka on tämän             :selle Knipnäsin kansanparantolan ra-
5977:  laajalle tähtäävän yrityksen takana, on                    kemtamista varten.
5978: 
5979:        HelJsingissä, syyskuun 16 päivänä 1927.
5980: 
5981: 
5982:              John Österholm.                                        Rafael Colliander.
5983:              Annie Furuhjelm.                                       Ernst Estlander.
5984:              Levi Jern.                                             Knut Molin.
5985:              K. V. Åkerblom.                                        J. Inborr.
5986:              August Tåg.                                            J. Im. Blck.
5987:              Otto J acobsson.                                       Edv. H~lenelund.
5988:              Henrik Kullberg.                                       J. W. Broman.
5989:              Gustav Lindberg.                                       Berndt Kullberg.
5990:   140
5991: 
5992: 11,3o. - Anom. ehd. N :o 55.
5993: 
5994: 
5995: 
5996: 
5997:                                  Aalto-Setälä y. m.: Määrärahan myöntämisestä tuber-
5998:                                     kuloottisten huoltokodin perustamista varten Sata-
5999:                                     kuntaan.
6000: 
6001: 
6002:                                       E d u s k u n n a ll e.
6003: 
6004:    'ruberkuloosin tuhotyön ehkäisemiseksi on       kiinnitetty huomiota, on 11. k. huoltokoti-
6005: maassamme kieltämättä ryhdytty vakaviin            hoito, joka perustuu siihen, että paranto-
6006: toimenpiteisiin. Keuhkotautii>a:r·antoloiden       lasta toipuvina päässeet saavat lääkärin val-
6007: perustamiseksi ja 'ylläpitämiseksi ovat vaJ-       vonnam ,alaisina ryfu.tyä voimirua;n: ja tecrvey-
6008: tio, kunnat ja yksityiset kansalaiset tehneet      dentilaansa vastaavaan työhön. Siten he
6009: suuria uhrauksia.                                  suotuisissa olosuhteissa työskennellen voivat
6010:    Nämä uhraukset ovat kuitenkin suurelta          ansaita toimeentulonsa vieläpä elättää per-
6011: osaltaan menneet hukkaan, sillä kokemus on         heensäkin.
6012: osoitta,nut, ettei paa:~antolahoito yksinään ole     Lienee tunnettua, että Sataknutalainen
6013: riittävä toivotun tuloksen saavuttamiseksi.        Osrukunta on ollut tarmokkaasti mukana tu-
6014: Lievissäkin tuberkuloositapauksissa sa.ava,t       berkuloositaistelussa. Sen alkuunpanosta on
6015: potilaat pa.rantolahoidon aikana työkykynsä        m. m. synJtynyt Satrukunn1an Keuib.kotauti-
6016: harvoin niin täydellisesti takaisin, että he       parantola. Parantolan omistaa samannimi-
6017: parantolasta päästyään voisivat ryhtyä en-         nen osakeyhtiö, jonka osakemäiärästä 90 %
6018: tistä ammattiaan harjoittamaan terveyden-          on Satakuntalaisen Osakunnan hallussa. Pa-
6019: tilansa siitä kärsimättä.         Smkuteltavan:    rantolassa hoidetaan nykyäiin, senjälkeen
6020: suuri osa varsinkin ruumiillisen työn teki:..      kun siihen myOlwmmin on liitetty lasten-
6021: jöistä sairastuu parantolasta päästyään piwn       osasto, lähes 270 potilasta. ·Tuntien edellä-
6022: uudelleen jo sortuu tautiinsa. Hukkaan on          esitetyn parantolahoidon riittämättömyyden
6023: tällöin mennyt koko parantolahoito ja sa-          on Satakuntalainen Osakunta: otta;nut teh-
6024: mana ne kustannukset, joita. sekä yhteis-          täväkseen tuherkuloottisten huoltokodin pe·
6025: kunta että potilaat itse siihen ovat uhran-        ruSJtamisen Sata1kunn81n parantola;n yhtey-
6026: neet, puhumattakaan siitä kansarntaloudelli-       teen. Osakunta on jo tehnyt asiaa tunne-
6027: sesta tappiosta, :minkä pacrhaassa iässään         tuksi maakunnassa sekä ryhtynyt kerää-
6028: olevien kansalaiisten työkyv'yn menett~~.          mään tarvittavia: varoja... Tarkoitukseen on
6029: nen ja yhteiskunnan rasitukseksi joutumi:...       varoja karttunut myöskin osakuntaa lähellä
6030: nen aiheuttaa.                                     olevien henkilöiden toim~ta, joten niitä tä-
6031:    Kysymys pararntolassa saavutetun työky-         hän mennessä on koossa: kaikkiall!n noin
6032: vyn talteenottam.iseslta jru edel'leen säilyttä-   73,000:- markkaa. Huoltokodin perusta-
6033: misestä on viime aikoina ollut vakavan poh-        miskustannukset tulevat kuitenkin siksi
6034: dinruan aJaisena kaikilssa Europan maiSISa.        huomattaviksi,. ettei s·en toteuttaminen ole
6035:  Se toimintamuoto, johon tällöin on eniten         mruhdollist.a yksistään osakun;111an voimilla,
6036:                                 11,30. -   Aallto-!Setälä, y. m.                        141
6037: 
6038: ei ainakaan lä;hitulevaisuudessa, kuten asian      Edelläolevaan viitaten saamme kunnioit-
6039: tärkeys va:atisi. Jotta osakunnan kaikkea        taen anoa,
6040: myötätuntoa ansaitseva alote yhteiskunnalta
6041: muuten hukkaallilllenevän, jo kalliisti oste-              että Eduskunta 1928 vuoden yli-
6042: tun työkyvyn pelastamiseksi tulisi mahdol-               määräisessä menoarviossa varaisi mil-
6043: liseksi toteuttaa niin pian kuin suinkin, on             joonan (1,000,000} markkaa, jotka
6044: tarpeen, että valtion varoista myönnetään                luovuteUaisiin Satakuntalaiselle Osa-
6045: tarkoitukseen kohtuullinen rahamäärä, jonka              kunnalle tuberkuloottisten huoltQlro-
6046: Satakuntalainen Osakunta on sitoutunut                   din perustamista varten Satakuntaan.
6047: vastaanottamaan ja tarkoitukseen, käyttä-
6048: miliin.
6049: 
6050:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1927.
6051: 
6052: 
6053:                 T. A. Aalto-Setälä.                        Bernhard Heikkilä.
6054:                 W. W. Tuomioja.                            Gunnar Sahlstein.
6055:                 K. Kylänpää.                               W. K. Kuuliala.
6056:                 Kaino W. Oksanen.                          Olga Leinonen.
6057:                 Taave Junnila.                             Kaarlo Hurme.
6058:                 Mandi Hannula.                             J. Fahler.
6059:                 Kalle Kirra.                               Ville Komu.
6060:                                  Walter Mäkelä.
6061:  142                  11,30 -         Tufwr.ku;lo&tti!sten huoltokoti Sa.takuntaan.
6062: 
6063:                                                                                            Liite.
6064: SATAKUNTALAINEN
6065:     OSAKUNTA
6066: HELSINGIN YLIOPISTOSSA
6067: 
6068:         Helsinki
6069:   syyskuun 15 p:nä 1927.
6070: 
6071: 
6072: 
6073: 
6074:   Siinä tapauksessa, että Eduskunta myön-               vasta:an ja käyttämään sen mainittuun tar-
6075: tää 1928 vuoden menoarviossa määrärahan                 koitukseen sekä tekemään määrärahan käyt-
6076: tuberkuloottisten huoltokodin perustamista              tämisestä aikoinaa,n asianmukaisen tilityk-
6077: varten Satakuntaan, sitoutuu Satakuntalai-              sen.
6078: nen Osakunta otmmaalli tämän määrärahan
6079: 
6080: 
6081:                              Satakuntalaisen Osakunnan 'ffiWlB-sta:
6082: 
6083:                   J. J. Millkola.                                H. Potila.
6084:                       inspehtori. ·                               kuraattori.
6085:                                                                                            143
6086: 
6087: 
6088:                                                                                 •
6089: 
6090: 
6091:                                  Kalliokoski y. m.: Määrämhan myöntämisestä keuhko-
6092:                                     tautiparantolan perustamista varten Keski-Pohjan-
6093:                                     maalle.
6094: 
6095:                                       E d u s k u n n a ll e.
6096: 
6097:    Jokaiselle maamme terveydellisiin oloi-         ti,in o2 henkeä jokaista 10,000 asukasta
6098: hin tutustuneelle kansalaiselle on tunnet-         kohti.     Kokkolan piirilääkäripiirissä oli
6099: tua keuhkotaudin tavaton leveneminen               vastaa,va luku 49. Vuonna 1925 oli keuh-
6100: kalliSaanme keskuudessa. Niinikään on tun-         kotautiin kuolleiden lukumäärä mainituissa
6101: nettua, että Pohjanmaa tästä. kansallisvit-        piireissä noin 40 henkeä 10,000 asukasta
6102: sauksestamme kärsii eniten. Keuhkotau-             kohti. Vuonna 1926 toimitettiin keuhko-
6103: din vastustamista tarkoittaviin toimenpitei-       tuutisten joukkotarkastus 8 :ssa alueen
6104: siin, erityisesti parantolahoidon toimithvmi-      kunnassa, joiden yhteinen asukasluku on
6105: seen tautiin sairastuneille, onkin valtioval-      50,000 tienoilla,. ja todettiin selviä tapauk-
6106: lan taholta kiinnitetty vakavaa huomiota.          sia 731, epäilyttäviä 85 ja muita tuberku-
6107: Myöskin Pohjanmaan tarpeita on tässä suh-          loositapauksia 542.
6108: teessa pyritty tyydyttämään. Onhan Pe-                 Edelläesitetyistä harvoista numerotie-
6109: rä-Pohjdl:assa äskettäin avattu ajanmukai-         doista selviää, kuinka suuressa maarm
6110: nen keuhkotautiparantola ja Etelä-Pohjan-          keuhkotaudin rasittama Keski-Pohjanmaan
6111: maalle on sellainen päätetty perustaa.             maakunta on. Kun parantoloilla nykyisin
6112: Keski-Pohjanmaan tarpeet eivät kuitenkaan          katsotaan olevan keuhkotaudin vastusta-
6113: tule tyydytetyiksi näiden parantolain              mistyössä suuri merkitys, niin hyvin sai-
6114: kautta. Ei vielä sittenkään, vaikka Oulun          raiden iparanniUSlaitoksma kuin ehkäise-
6115: seuduillekin perustettaisiin parantola jota        vän      huoltotoiminnan     keskuksina,    on
6116: siellä nykyisin suunniteltanee. Tämä joh-          Keski-Pohjanmaaliakin ryhdytty toimenpi-
6117: tuu siitä, että. keuhkotautia sairastavien         teisiin keuhkotautiparantolan aikaansaami-
6118: luku maakunnass'a on aivan eriko~sen suuri         seksi maakuntaan. Tässä tarkoituksessa pi-
6119: ja siitä. johtuen sairassijojen tarve erittäin     dettiin viime vuoden syyskuussa kuntain
6120: runsas.                                            edustajain kokous, joka asetti toimikunnan
6121:    Valaistaksemme tässä. suhteessa Keski-          as1aa aJamaan. Tämä toimikunta on teh-
6122: Pohjanmaalla vallitsevaa tilannetta, lii-          nyt suunnitelman kuntain yhtymän perus-
6123: iämme tähän muutamia numerotietoja. Ko-            tamisesta paralllltolan rakentamista varten ja
6124: mitea, jonka halli:tus als'etti 22/IV 1922, ja     sairassijojen jakamisesta. kuntien kesken ja
6125:  joka tutki keuhkotautitilannetta maassa ja        on se nyttemmin kutsunut kuntain edusta-
6126: laati ehdotuksia taudin vastustamistoimen-         jat uuteen kokoukseen asiasta lopullisesti
6127: piteiksi, totesi että Kalajoen piirilääkäri-       päättämään.
6128:  piiriss.ä oli keuhkotautia suhteellisooti enem-       Toimenpiteen toteuttaminen kuitenkin lo-
6129:  män kuin missään muualla koko valtakun-           pullisesti riippuu riittävän suuren valtion
6130:  nassa. Siellä kuoli vuosittain keuhkotau-         tuen saannista hankkeelle, joka taas on mah-
6131:  144                II,31. -   KeUih:kiotauti'pm'I3.D.to1a Kesrki.Pohjanmaalile.
6132: 
6133: dollinen ainoastaan siinä tapauksessa, että
6134:               ~
6135:                                                              että Eduskunta päättäisi ensi
6136: tarkoitukseen -ensi ja seuraavien vuosien                  mwden tulo- ja menoarviossa varata
6137: aikana varataan riittävän suuret määrä-                    2,000,000 markan suuruisen määrä-
6138: rahat.                                                     rahan keuhkotautiparan,tolan perus-
6139:    Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-                 tamista varten Keski-Pohjanmaalle.
6140: nioittaen,
6141: 
6142:           Helsingissä, 14 päivänä syyskuuta 1927.
6143: 
6144: 
6145:                    Viljami Kalliokoski.     Kaino W. Oksanen.
6146:                    Juho Torppa.             L. Mustakallio.
6147:                                  Heikki Vehkaoja.
6148:                                                                                                      145
6149: 
6150: 11,32. -   Anom. ehd. N:o 57.
6151: 
6152: 
6153: 
6154: 
6155:                                   Niilekselä y. m.: Määrärahan myöntämisestä keuhko-
6156:                                      tautiparantolan rakentamista varten Oulun seudulle.
6157: 
6158: 
6159:                                         E d u s k u n n a 11 e.
6160: 
6161:    On tunnettua, että keuhkotauti on tuhoa              Valtion asettaman komitean mietinnössä
6162: tuottavi10: kansallltamJti, jon~a .ulhrilksi maas-   ehdotetaan Oulun seuduille rakennettavaksi
6163: samme joutuu vuosittain noin 7,500 henki-            150 sairassijaa käsittävä kansanparantola,
6164: löä. Näin ollen on jo aika ryhtyä voimak-            mutta kun otamme huomioon, että valtion
6165: kaaseen taisteluun keuhkotaudin tuottamaa            toimesta jo monta vuotta sitten perustetta-
6166: tuhoa vastaan. Ja että mainittua tautia              vaksi päätettyä ensimmäistäkään kansanpa-
6167: vastaan voidaan menestyksellisesti taistella,        rantolaa Etelä-Pohjanmaalle ei vieläkään ole
6168: siitä saamme todisteita muista sivistysmaista.       a1oitettu rakentaa, niin eivät Keski-Pohj·an-
6169: Niinpä esimerkiksi Tanskassa on 30 vuoden            maan kunnat ole katsoneet voivansa jäädä
6170: kuluessa määräperäisellä työllä keuhkotauti-         <Odott,amaaJili s~t:ä, miJiJ.oin ka.ukaisessru tulevai-
6171: kuolleisuus saatu supistumaan kolmanteen             suudessa mahdollisesti· joskus valtion toi-
6172: osaan entisestään.                                   mesta keuhkotautiparantola Oulun seuduille
6173:    Viime aikoina on meillä Suomessakin ollut         1mken,nettaisiin. Siitä syySitä ovat Oulun lää-
6174: huomattavissa voimakas nousukausi tuber-             nin erinäiset kunnat päättäneet, luottaen
6175: kuloosin va~tustamistyöSsä. Eri puolille             valtion apuun, ryhtyä rakentamaan jo ensi
6176: maata on ryhdytty perustamaan huoltopii-             vuoden aikana 150 sairassiljaa käsittävää
6177: rejä ehkäisevää tuberkuloosityötä varten             keuhkotautiparantolaa. Kun kuitenkin tuol-
6178: sekä puuhaamaan parantolain rakentamista,            laisen parantolan rakentaminen, jonka kus-
6179: koska on tultu huomaamaan, etteivät nykyi-           tannusarvio laskelmien mukaan tekee noin
6180: set parantolat likimainkaan kykene tyydyt-           10,000,000 markkaa, vähävaraisten kuntien
6181: tämään sairaspaikkojen tarvetta. Se mitä             suureliekin yhtymälle tuottaisi ylivoimaisia
6182: Poh,jois- ja Keski.JPoh'janJIIl'aalla. on täJhän     kusta:nnuksia, niin sentäthden viitaten yl-
6183: asti tehty, supistuu verra.ttain vähiin, huoli-      läoleviin perusteluihin rohkenemme ehdot-
6184: matta siitä, että keuhkotautikuolleisuus on          taa,
6185: läänissämme toiseksi suurin koko maassa.
6186:  (Liitteenä seuraa luettelo parantola-alu-                      että Eduskunta myöntäisi Oulun
6187:  eelta.) Tuberkuloosin huoltopiirejä on yksi                 seudulle rakennettavan keuhkotauti-
6188:  ainoa, kU~ksi vuotta toiminnassa ollut Kala-                parantolan    rakentamista  varten
6189:  joen huoltopiiri, ja parantolan tarvetta on                 2,500,000 markan avustuksen, joka
6190:  saanut täällä tyydyttää Oulaisten pieni pa-                 määräraha otettaisiin ensi vuoden
6191: ranltola ja äskettäin v:aimistunQlt Muurolan                 menoarvioon.
6192:  parantola Perä-Pohjolassa.
6193: 
6194:             Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1927.
6195: 
6196:        M. Niilekselä.                   Eero Nurmesniemi.                       Sakari Ainali.
6197:                                                                                                         19
6198:  14:6                 Il,32. -   Keuhkotantiparantola Oulun seudulle.
6199: 
6200:                                                                                          Liite.
6201: 
6202: 
6203: 
6204: 
6205:    Valtioneuvoston asettaman tuberkuloosi-        (4,2), Haapavesi 18, (4,5), Piippol:a, 5,
6206: komitean tilaston mukaan oli keuhkotauti-         (4,4), Pulkkila 6, (4,2), Kestilä 8, (4,9),
6207: kuolleisuus 15-60 vuoden ikäisten keskuu-         Pyhän,tä 4, (3,8). Yhtoonsä 121, (keski-
6208: dessa allamainituissa Oulun läänin kunnissa       määrin• 4,.6) .
6209: vuosina 1911-1920 keskimäärin seuraava:              K a j a a n i n p i i r i : Kajaanin maalais-
6210:    0 u 1 u n p i i r i: Oulujoki, keuhkotautiin   kunta, keuhkotautiin kuoli keskimäärin vuo-
6211: kuOli kookilmäärin vuodessa 14. (Keuhkotau-       dessa 4. (Keuhkotautiin kuoli 1,000 henkeä
6212: tiin kuoli 1,000 henkeä kohden 3,9), Oulun-       kohden 2,o), Paltamo 5, ( 1, 7), .Säräisniemi &
6213: salo 4, ( 4,o), Kempele 5 (5,9), Lumijoki 7,      Vuolijoki 7, (2,4), Puolanka 6, (1,9), Suo-
6214: (4,9), Liminka 8, (3,9), Tyrnävä 9, (4,3),        mussalmi 6, (1,5), Hyrynsalmi 1, (0,7), Ris-
6215: Temmes 4, (6,o), Uta;järvi 10, (3,6), Muhos       tijärvi 2, (1,5), Kuhmoniemi 7, (1,5), Sot-
6216: 11, (4,1), Ylikiiminki 7, (4,2), Kiiminki 5,      kamo 10, (1,7). Yhteensä 48, (keskimäärin
6217:  (3,7), Haukipudas 9, (2,7), Ii 14, (3,1),        1,9 ).
6218: Kuilvamiemi 12, (3,8). Yhtoons:ä 111, (kes-          P u d a, s j ä r v en p i i r i: Pudasjärvi &
6219: kimäärin 3,8).                                    Ranua, keuhkotautiin kuoli keskimäärin vuo-
6220:    Ra a he n p i i r i: Pattijoki, keuhkotau-     dessa 21. (Keuhlmtautiin kuoli 1,000 henkieli
6221: tiin kuoli keskimäärin vuodessa 7. (Keuhko-       kohden 3,3), Taivalkoski 4, (1,6), Kuusamo
6222: tautiin kuoli 1,000 henkeä kohden 5,o), Sa-       15, (2,1). Yhteensä 40, (keskimäärin 2,6).
6223: loinen 7, (5,7), Vihanti 10, (5,3), Rantsila         0 u lun        k a u p u n k i, keuhkotautiin
6224: 9, (4,2), Paavola 16, (4,9), Revonlahti 5,        kuoli keskimäärin vuodessa 50. (Keuhko-
6225:  (6,1), Siikajoki 4, (3,1), Hailuoto 2, (1,3).    tautiin kuoli 1,000 herukeä ko!hd<en 3,8),
6226: Yhteensä 60, (keskimäärin 4,4).                   Raahe 8, (3,3), Kajaani 4, (1,9).
6227:    K a 1 a j o e n p i i r i: Kalajoki, keuhko-      E.dellämainituissa maalaiskunnissa kuoli
6228: tautiin kuoli keskimäärin vuodessa 19.            yhteensä 15-60 v. vanhoista henkilöistä
6229:  (Keuhkotautiin kuoli 1,000 henkeä kohden         vuosina 1911-1920 keskimäärin 490 henkeä
6230:  5,3), Rautio 6, (5,9), Sievi 21, (6,8), Yli-     vuodessa keuhkotautiin sekä kaupungeissa
6231: vieska 21, (.5,o), Alavieska 11, (5,3), Oulai-    62, yhteensä 552. Jos tähän lisätään alle 15
6232: nen 15, (4,5), Merijärvi 5, (4,1), Pyhäjoki       ja yli 60 vuoden ikäisinä keuhkotautiin
6233: 12, (4,2). Yhteensä 110, (keskimäärin             kuolleet (noin 20 % edellisistä) saadaan
6234:  5,2).                                            lopputulokseksi 662. Kun keuhkotautia sai-
6235:     Haapaveden piiri: Haapajärvi,                 rastavien luku on vähintään 5 kffi'taa kuol-
6236: keuhkotaUitiin kuoli kesk:im'äärim. vuodessa      leitten lukua suurempi on sillä alueella jolta
6237: 17. (Keuhkotautiin .kuoli 1,000 henkeä koh-       ylläoleva tilasto on esitetty ainakin 3,300
6238:  den 4,.3), Nivala 25, (5,,1), Re<isjärvi 11,     keuhkotautia sairastavaa henkilöä.
6239:  (4,7), Pyhäijärvi 119, (5,1), Kärsämäki 8,
6240:                                                                                              147
6241: 
6242: Il,33. -- Anom. ehd. N :o 58.
6243: 
6244: 
6245: 
6246: 
6247:                                  Karjalainen y. m.: Määrärahan myöntämisestä tuber-
6248:                                    kuloosiparantolan rakentamista varten Oulun seu-
6249:                                    dulle.
6250: 
6251: 
6252:                                       Ed us'kumn alle.
6253: 
6254:    Kuten tunnettua ·On keuhkotauti suurta          nettavaksi. Mutta siitä päättäen, että komi-
6255: tuhoa tuottava kansantauti, j<mka uhriksi           tean ethdotuksia ei ole ryib.dytty toteutta-
6256: meillä Suomessa vuosittain joutuu noin             maan, on hallitus nähtävästi päättänyt odot-
6257: 7,500 henkilöä. Kun ottaa huomioon, että           taa samanlaisten yksityistien alloitteiden te-
6258: tämä tauti hitaasti kuluttaen vie hautaan          koa keuhkotauti!parwntoloiden ra.lmntamiseen
6259: pääasiallisesti parhaissa työvoimissa olevia       nähden kuin mielisairaalainkin. Yksityinen
6260: nuoria iihmisiä, - henkilöistä 15--40 ikävuo-      yritteliäisyys onkin tuberkuloosin vastusta-
6261: den välillä kuoliee meillä noin puolet keuhko-     mistyössä sangen huomattava. Tuberkuloo-
6262: tautiin, - niin voi käsittää kuinka suurta         sin vastustamisyhdistys on jo kauan tehnyt
6263: kansa.ntaloudellistakin tuhoa se tuottaa.          laajape.räistä herätystyötä tällä alalla. Siitä
6264: V arov.aisten laske1mien mukaan voidaankin         seurauksena on viime aikoina perustettu jO>
6265: keuhkotaudin tuottama vuotuinen taloudel-          useissa parkoin huoltopiirejä ehkäisevää tu-
6266: linen tappio arvioida 500 miljoonaksi mar-         berkuloosityötä varten ja ryhdytty kuntain
6267: kaksi. Tämän tietäen täytyy tunnustaa.,            toimesta puuhaamaan tuberkuloosiparanto-
6268: että on jo aika ryhtyä voimakkaaseen tais-         loita.
6269: teluun kieuhkotaudin tuottamaa tuhoa vas-             Oulun läänissä, jossa tilaston mukaan
6270: taan. Että tällaiseen taisteluun kannattaa         keuhkotautiin kuolleisuus on toiseksi suurin
6271:  lähteä, siitä antavat muualla sivistysmaissa      koko maassa, on toistaiseksi ainoastaan yksi
6272: .._aavutetut tulokset selviä todistuksia Niåinpä   ihuoltopiiri, pieni Oulaisten keuhkotautipa-
6273: ~simer.kiksi Tanskassa, jossa 30 vuotta sitten     rantola ja aivan viime aikoina rakennettu
6274:  l<uolleisuus keuhkotautiin oli y;htä suuri        Muurolan keuhkotautiparantola. Kun nämä
6275:  kuin meillä nyt, on määräperäisellä työllä        parantolat eivät läheskään voi tyydyttää
6276: näiden 30 vuoden kuluessa sanottu kuollei-         läänin parantolatarvetta, ~okoontui viime·
6277:  suus saatu supistumaan kolmanteen osaan           huhtikuun 28 p :nä Ouluun 18 Oulun lää-
6278:  entisestään.                                      nin kunnan edustajaa neuvottelemaan kes-
6279:    Viimeaikoina on meillä Suomessakin ollut        kisen Pohjanmåan keuhkotautihoidon jär-
6280:  huomattavissa varsin voimakas nousukausi          jestämisestä ja päättivät yksimielisesti ry:t.-
6281:  tube11kuloosin vastustamistyössä. V aitioneu-      tyä puuhaamaan Oulun seudulle kuntain
6282:  voston asettama tuberkuloosikomitea on ke-        yhteistä keuhkotautiparantolaa. Kolwuk-
6283:  rännyt laajan tilaston keuhkotaudin levene-       sessa oltiin yksimielisiä siitä, että parantola-
6284:  misestä ja kuolleisuudesta siihen ja ehdot-       hanke sa.a paljon suuremman kuntayhtymiin
6285:  tanut useita keuhkotautiparantoloita raken-        kannatuksen het1i, kun sa,adaan toivoa siirt:ä,,
6286:   148                  II,33. -   Tuberkuloosiparantola Oulun seudulle.
6287: 
6288: että valtio myöntää !hankkeelle kannatuk-          :kin suuremmalla syyllä, kun esimerkiksi
6289: sensa. Kdkouksessa asetettu toimikunta on          Keski-Suomen tuberkuloosiparantolaa var-
6290: saanut jo kunnilta Tahallista kannatusta           ten, jonka rakennuskustannukset ovat yhtä
6291: alkuvalmisteluja varten, sille on tarjottu         suuret, on jo myönnetty kuluvan vuoden
6292: useita sopivia rakennuspaikkoja, se on laa-        menoarviossa 2lh miljoonaa markkaa ja
6293: tinut alustavia laskelmia rakennuskust.an-         >eh doteta>an ensi vuoden meooarvil()on lisäiksi
6294: 11.uksista,, joidem. mulmaru 150 sairassijaa kä-   2 miljoonaa ma.rkkaa. Koska on tärkeätä,
6295: sittävän parantolan, joka on pienin mahdol-        että jo tensi vuoden aikana saadaan Oulun
6296: linen, mitä seudun tarpeen mukaan voidaan          seudun truberkuloosiparant.olan rakennus-
6297: ajatella, sillä tähän liitetyn tilaston muban      työt alulle, olisi sitä va.rten määrära.ha varat-
6298: on tällä alueella keuhkotautia sa.irastavia n.     tava vuoden 1928 menoarvioon. Edelläole-
6299: 3,300, rakennuskustannukset nousevat noin          van nojalla saamme kunnioittaen anoa,
6300: 10 miljoonaan markkaan.
6301:    Kun ne kunnat, joiden yhteiseksi para:n-                 että vuoden 1928 ylirnääräiseen
6302: tolaksi suunniteltu laitos tulisi, ovat suu-              menoarvioon otettaisiin kahden ja
6303: rimmaksi osa.ksi sangen vähävaraisia, on                  puolen rniljoonan ( 2,500,000) rnarkan
6304: hankkeen toteuttamiselle välttämätöntä, että              rnääräraha valtioavun rnyöntärnistä
6305: valtioapua rakennuSkustannuksia varten                    varten Oulun seudulle mkennettavaa
6306: saadaw ainakin puolet niiden määrästä.                   .tuberkuloosiparantolaa varten.
6307: Tämä on tunnustettava kohtuulliseksi sitä-
6308: 
6309:      Helsingissä, syyskuun 15 p :nä 1927.
6310: 
6311: 
6312:                  Heikki Karjalainen.                        Kaarlo Hänninen.
6313:                  A. A. Neitiniemi.                          T. J anhonen.
6314:                  Väinö Malmivaara.                          0. H. Jussila.
6315:                                    E. Huttunen.
6316:                                    II,33. -   KarjQJla.hoon, y. m.                                149
6317: 
6318:                                                                                                Liite.
6319: 
6320: 
6321: 
6322: 
6323:   Valtioneuv{)Ston asettaman tuberkuloosi-          11, (4.7), Pyhäjärvi 19, (5.1),, Kärsämäki 8,
6324: komitean tilaston mukaan oli keuhkotauti-            ( 4.2), Haapavesi 18, ( 4.5), Piippola 5, ( 4.4),
6325: kuolleisuus 15-60 vuoden ikäisten keskuu-           PuikkiJa 6, (4.2), Kestilä 8, (4.9), Pyhän.tä
6326: dessa allamainituissa Oulun läänin kunnissa         4, ( 3.s). YhtoonJSä 121, (keskimäärin 4.6).
6327: vuosina 1911-1920 keskimäärin seuraava:                 K a j a a n i n .p i i r i : Ka:j,aanin maalais-
6328:                                                     kunta, keuhkotautiin kuoli keskimäärin vuo-
6329:    0 u 1 u n .piiri: Oulujoki, keuhkotautiin        dessa 4, (keuhkotautiin kuoli 1,000 henkeä
6330: kuuli keskimäärin vuodessa 14. (Keub.kotau-         kohden 2.o), Paltarrno 5, (1.7), Säräisniemi &
6331: tiin kuoli 1,000 henkeä kohden 3.9), Oulun-         Vuolijoki 7, (2.4); Puolanka 6, (1.9), Suo-
6332: salo 4, (4.o), Kempele 5, (5.9), Lumijoki 7,        mussalmi 6, (1.5), Hyrynsalmi 1, (0.7), Ris-
6333: ( 4.9), Liminka 8, (3.9), Tyrnävä 9, (4.3),         tijärvi 2, (1.5), Kuhmoniemi 7, (1.5), Sot-
6334: Temmes 4, (6.o), Utajärvi 10, (3.6), Muhos          kamo 10, (1.7). Yhteensä 48, (keskimää-
6335: 11, (4.1), Ylikiiminiki 7, (4.2), Kiimimki 5,       rin 11.9).
6336: (3.7), Haukipudas 9, (2.7), Ii 14, (3.1),               P u d aJ s j ä :rn-; e n p i i r i : Pudasjärvi &
6337: Kuivaniemi 12, (3.s). Yhteensä 11:1, (keski-        Ranua, keuhkotautiin kuoli lreskimäärin vuo-
6338: määrin 3.8).                                        dessa 21, (keuhkotautiin kuoli 1,000 henkeä
6339:    R a a he n p iJ i r i: Pattijoki, keuhotautiin   kohden 3.3), Taivalkoski 4, (1.6), Kuusamo
6340: kuoli keskimäärin vuodessa 7. ( Keuhkotau-          15, (2.1). Yhteensä 40, (keskimäärin 2.6).
6341: tiin 'kuoli 1,000 henkeä kohden 5.o), Saloi-            0 u] u n 'k; aJ u pi ur n kl i: .keuhko tautiin
6342: mm 7, (5.7), Vihanti 10, (5.3), Rantsila 9,         kuoli keskimäärin vuodessa 50, (keuhkotau-
6343:  (4.2), Paavola 16, (4.9), Revonlahti 5, (6.1),     tiin kuoli 1,000 henkeä kohden 3.s), Raahe
6344: Siikajoki 4, (3.1), Hailuoto 2, (1.3) .. Yh-        8, (3.3), Kajaani 4, (1.9).
6345: teensä 60, (keskimäärin 4.4).                           Edellämainituissa maalaiskunnissa kuoli
6346:    K a 1 a j o en p i, i r i : Kalajoki,, keuhko-   yhteensäJ 15-60 v. vanhoista henkilöistä
6347: tautiin kuoli kesllrimääritn vuodessa 19.           vuosina 1911-19,20 'keskimäärin 490 hen-
6348:  (Keuh'kotautiin kuoli 1,000 !henkeä kohden         keä vuodessa keuhkotauthln selkä kaupun-
6349: 5.3), Rautio 6, (5.9),. SiJevi 21, (6.s), Yli-      ,geissa 62, yih'teelliSä 5,52.. Jos tiälhän lisätää:n
6350: vieska 21, ( 5.o), Alavieska 11, (5.3), Oulai-      alle 15 ja yli 60 vuoden ikäisinä keuhkotau-
6351: nen 15, (4.5), Merijärvi 5, (4.1), Pyhäjoki         tiin kuolleet (no1n 20 % edellisistä) saAl-
6352: 1·2, (4.2). Yhteensä 110, (keskimäärin 5.2).        daan; lopputulokseksi 662. Kun keuhkotau-
6353:    H a a p a v e d en p 11 r 1: Haapajärvi,         tia saimstavien luku on vähintään 5 kertaa
6354: keuhkotautiin kuoli keskimäärin vuodessa            kuolleitten lukua suurempi on sillä alueella
6355: 17.     (Keuhkotautiin kuoli 1,000 henkeä           dolt'a yllädleva ti'lasto on esitetty aiOOhln
6356: kohden 4.3), Nivala 25, ( 5.1), Reisj·ä,rvi         3,300 keuhlkotawti~ sairastavaa henkilöä.
6357:   150
6358: 
6359: 11,34. - Anom. ehd. N :o 59.
6360: 
6361: 
6362: 
6363: 
6364:                                  Heikkinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä keuhko-
6365:                                    tuutisten kansanparantolan rakentamista varten
6366:                                    Siilinjärven Tarinaharjulle.
6367: 
6368: 
6369:                                        E d u s k u n n a 11 e.
6370: 
6371:    Varsin huolestuttavassa määrin on                järven pitäjässä Tarinaharjulla, jossa on
6372: keuhkotauti viime vuosikymmenien ku-                tilaa 33 potilaalle. Klm tämä sairaspaikka-
6373: luessa. pä·ässyt rai'Voamaan roansamme kes-         määrä maakunnan tarpeisiin nähden luon-
6374: kuudessa vaatien uhrikseen joka vuosi suu-          nollisesti on aivan riittämätön, on sanotun
6375: ren joukon usein parhaassa nuoruuden ikä-           yhdistyksen. keskuudessa j.o kauan ollut vi-
6376: kaudessa olevia ihmisiä.                            reillä parantolan laajentamishanke, johon
6377:    JVIyöskin Pohjois-Savossa on sanottu tauti       kuitenkaan varojen puutteessa ei ole vielä
6378: ruvennut leviämään varsin peloittavassa             voitu ryhtyä.
6379: määrin, jota tässä maakunnassa on omansa               Keuhkotautiparantola-asian ollessa esillä
6380: edistämään seutukunnan vähävaraisuus ja             viime maaliskuun 16 ja 17 p :nä Kuopiossa
6381: siitä johtuen huonot asunto- ja hygieniset          pidetyillä Kuopion läänin läntisten kunrtain
6382: olot, sekä t.a.rpe.eks~ la1ajam ja tarkoituks>en-   kunnallispäivillä olivat kaikki edustajat
6383: mukaisen paramrt:olam. puUJte.                      yksimielisiä suuremman keuhkotautisairaa-
6384:    Laajoihin tutkimuksiin nojaten              ja   lan aikaansaanuin välttämättömyydestä
6385: edelläsanotusta asiaintilasta tietoisena on-        Pohjois-Savoon, ja asetti sanottu kokous
6386: kin valtioneuvoston ~aset1tlama komitea             toimikunnan asiaa .eteenpäin ajamaan.
6387: ,,tuberkulosin      vastustaiillistoimenpiteitten   Tämä kuntien asettama toimikunta kokouk-
6388: suunnitteluja varten" ehdottanut yhden              sessaan toukokuun 4 p :nä päätti kääntyä
6389: 150 paikkaa käsitrt:ävän keuhkotautisten            Pohjois-Savon keuhkotaudin vastustamis-
6390: kansanparantolan perustamista Pohjois-Sa-           yhdistyksen puoleen pyynnöllä, että yhdis-
6391: voon Kuopion seutuville.                            tys tekisi Pohjois-Savoon rakennettavaa
6392:    Lääkäripiireissä ja kansan terveydellis-         kansanparantolaa varten suunniteliman.
6393: ten olojen parantamista harrastavien seutu-         Johtuen tästä pyy1möstä sekä sanotun
6394: kuntalaisten keskuudessa Kuopion läänissä           yhdistyksen samaan suuntaan käyvästä aja-
6395: ovat myöskin nämä samat seikat jo kauan             tllksesta, on Pohjois-Savon keuhkotaudin
6396: herättäneet huolestumista ja aiheuttaneet           vastustamisyhdistyksen hallitus laatinut
6397: erinäisiä toimenpiteitä asiantilan korjaami-        summitelman 150 sairaspaikkaa käsittävän
6398: seksi. Niinpä on es•im. Kuopiossa jo noin           keuhkotautiparantolan rakentamiseksi ny-
6399: 20 vuotta toiminut Pohjois-Savon keuhko-            kyisen Tarinaharjun parantolan läheisyy-
6400: taudin vastustaruisyhdistys muun työnsä             teen.
6401: ohessa ylläpitänyt yksityisillä lahjoituksilla         Tämä suunnitelma käsittää yksityiskoh-
6402: rakennettua keuhkotautiparantolaa Siilin-           taisen selonteon 150 potilaspaikkaa käsittä-
6403:                                   11,34. -   H~ikikinen~ y. m.                            151
6404: 
6405: västä, kaikki taloudelliset, käytännöllisyys-     tään lisääntyneet. Tulevan , ,kenhkotauti-
6406: ja asiaDIIllukaisuusnäkökohdat täyttävästä        parantolan tarpeeksi täten hankittu maa-
6407: parantolasta, jonka rakennusarvio päättyy         tila on 217 ha, josta viljeltyä maata noin
6408: 9 :milj. Smk :aan ja lopullinen arvio kaik-       30 ha. Ennestään on Tarinaharjun paran-
6409: kine sisustuksineen ja teknillisine apuväli-      tolfull. alue 2:5 ha laajuinen.
6410: neinoon 10.2 miij. Smk :arun. Rakromrussuun-         Nykyinen parantola on noin 1 1 / 2 ikm..
6411: nitelmaJ käsittää tällöin suuren 3~ke,rroksisen   päässä .Siilinjärven asemalta ja saman mat-
6412: parantolarakennuksen, ylilääkärin asumuk-         kan päässä on myös lähin laivalaituri, josta
6413: sen, oman sähkö- ja pesulaitoksen, isän-          on päivittäinen laivayhteys m. m. Kuo-
6414: nöitsijän asumuksen ja erikoisrakennuksen         pioon. Liikepaikkain läheisyydestä huoli-
6415: maatilan puolelle suunniteltua työsiirtolaa       matta on parantolan asema mitä suojatuin,
6416: varten ullkorakennuksineen.                       se kun sijaitsee järeän mäntymetsän kes-
6417:    Jo ennen Tarinaharjun parantolan rruken-       kellä ja korkeat harjanteet tahi järvet
6418: tamista haikwat paikkaku.rm18!n lääkärit          erottavat sen paikkakunnan muusta asutuk·
6419: Pohjois-.Savostl8! sopivaa paikkaa keuhko-        sesta. Siilinjärven pitäjä on Pohjois-Savon
6420: tautiparantolaa varten, ja huomasivat sil-        parhaiten viljeltyjä pitäjiä, joten sekin
6421: loin Tarinaharjun metsäiset harjanteet            seikka ja olosuhteisiin katsoen mahdolli-
6422: aurintkoisine mäkirinteineen tähän tarkoi-        simman hyvä liikeyhteys helpoittaa elintar-
6423: tukseen terveydellisesti sopivimmaksi pai-        peiden sa1anrtia ja niin hyvin sairaiden kuin
6424: kaksi koko Pohjois-Savossa. Myöhemmin             näiden omaistenkin matkustamista sairaa-
6425: ovat useat sekä kotimaiset että ulkomaalai-       laan.
6426: set 'asiantuntijat antaneet tästä paikasta           Ylläesitettyihin näkökohtiin       viitaten
6427: mitä parhaimman lausunnon. Kun äsket-             anomme,
6428: täin Tarinaharjua ympäröivä alue on myös                      että Edu.<;kunta vuo€kn 1928 yli-
6429: oston kautta siil'ltynyrt; Pdhjo~Savon                     rnääräisessä menoarviossa myöntäisi
6430: keuhkotaudin vastustaruisyhdistyksen hal-                  3 miljoonaa marlr,ikaa käytettäväksi
6431: lintaan ja siten on saatu parantolan yhtey-                keuhkotautisten     kansanparantolan
6432: teen kohtalaisen laaja maatalous, ovat edel-               rakennustöihin Siilinjäruen Tarina-
6433: lytykset parantolan laajentamiseen entises-                hnrjulla.
6434: 
6435:            Helsingissä 14 p :nä syysk. 1927.
6436: 
6437: 
6438:                     P. V. Heikkinen.                Kalle Valta.
6439:                     Väinö Malmivaara.               August Raatikainen.
6440:                     Elias Tukia.                    August Valta.
6441:                     Eero Hahl.                      S. Kariniva.
6442:                     Tyko Reinikka.                  Armas Paasonen.
6443:   152
6444: 
6445: II,35. -   Anom. ehd. N :o 60.
6446: 
6447: 
6448: 
6449: 
6450:                                  Junes. y. m.: Määrärahan myöntämisestä Röntgen-
6451:                                    koneiden hankkimista varten Tornion yleiseen sai-
6452:                                    raalaan.
6453: 
6454: 
6455:                                     E d u s k u n n a ll e.
6456: 
6457:   Viitaten siihen anomukseen, jonka alle-                  että Eduskunta päättäisi tulevan
6458: kirjoittanut Junes y. m. ovat tehneet vuo-              vuoden ylimääräiseen menoarvioon
6459: den 19216 valtiopäivillä, anom. ehdotus N :o            ottaa Röntgen-koneiden hankkimista
6460: 52, pyydämme kunnioittaen uudistaa sen ja               varten Tornion yleisoon sairaalaan
6461: anonune,                                                150,000 markan suuruisen määrä-
6462:                                                         rahan.
6463: 
6464:       Helsingissä syyskuun 12 p :nä 1927.
6465: 
6466: 
6467:                  Antti Junes.                             K. A. Lohi.
6468:                  Janne Koivuranta.                        Uuno Hannula.
6469:                               Kaarlo Hänninen.
6470:                                                                                          153
6471: 
6472: 11,36. -   Anom. ehd. N :o 62.
6473: 
6474: 
6475: 
6476: 
6477:                                  Vennola y. m.: Määrärahan myöntämisestä kuoletus-
6478:                                    lainaksi Helsingin yhteis- ja maanviljelyslyseon
6479:                                    koulutalon kannatusyhdistykselle.
6480: 
6481: 
6482:                                      E d u s k u n n w ll e.
6483: 
6484:    Kun ·Helsingin maanviljelyslyseo alkoi         vaikeuksia ja että talon raha-asioiden
6485: toimintansa v. 1'908, oli sen tarkoituksena       hoito, varsinkin ensimäisinä vuosina, käy
6486: aikaansaada      uudistusta     oppikouluolois-   raskaaksi. Koulutalon, jonka arvo tonttei-
6487: samme, niin että pääelinkeinomme tarpeita         neen on noin 6 milj. markkaa eli tarkem-
6488: enemmän kuin aikaisemmin otettaisiin              min       rakennuksen       palovakuutusarvo
6489: koulun opetusohjelmassa huomioon. Se on-          3,97:5,000 ja tonltin a•rvo 1,953,600 eli yh-
6490: kin olemassaolonsa aikana menestyksellä           teensä 5,928,000 mk., vakauttamaton velka
6491: työskennellyt tämän tarkoitusperän hy-            on Smk. 4,600,000: -. Tästä määrästä on
6492: väksi. Vuonna 19i24 yhtyi se toimimaan            kuitenkin Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö
6493: yhdessä silloin perustetun Helsingin yhteis-      Suomi luvannut ensimäistä kiinnitystä vas-
6494: lyseon kanssa, joka toimii pääasiassa sa-         taan Smk. 2,100,000: -, joten Smk.
6495: moilla opettajilla ja valmistaa oppilaita         2,600,000:- on muualta saatava. Jos koko
6496: myöskin maanviljelyslyseoon.                      lainamäärästä on maksettava korko ny-
6497:    Koko olemassaolonsa ajan ovat nämä             kyään vallitsevan korkean korkokam1an
6498: koulut saaneet toimia ahtaissa, epämuka-          mukaan, johdutaan siihen, että lukukausi-
6499: vissa vuokrahuoneissa, niin että oppilaita-       maksuja on huomattavasti korotettava.
6500: kin on voitu vaan rajoitettu määrä ottaa.         Tämä ei kuitenkaan, varsinkaan vähävarai-
6501: Keväällä 19.26 ryhdyttiin kuitenkin näitä         siin oppilaihin nähden, olisi suotavaa. Kun
6502: ·oppillaitoksia li1he:llä olevien lrenkilöiden    lukukausimaksut jo nytkin ovat varsin
6503: taholta toimenpiteisiin oman, ajanmukaisen        korkeat, Helsingin maanviljelyslyseossa
6504: koulutalon aikaaansaamiseksi. Tätä varten         Smk. 600 : - ja Helsingin yhteislyseossa
6505: muodostettiin kannatusyhdistys, joka sit-         Smk. 550:-, ja kun vapaaoppilaspaikkoja
6506: temmin koulutaloa varten osti tontit n :ot        voidaan vain rajoitetusti myöntää, kävisi
6507: 2 a ja 2 b Lapinlahdenkadun varrella              vähävaraisempien opiskelu näissä oppilai-
6508: Helsingin kaupungissa. Tämän syysluku-            toksissa perin vaikeaksi. Tämä tilanne
6509: kauden alkupuolella onkin valmistunut             välttyisi kuitenkin, jos koulutalon kanna-
6510: mainituille tonteille täysin ajanmukainen         tusyhdistykselle valtion varoista voitaisiin
6511:  koulutalo.                                       myöntää Smk :n 2,500,000:- laina siten,
6512:    Kun nykyään vallitsevan kalliin ajan           että se 5 ensimäistä vuotta olisi koroton ja
6513:  tähden     rakennuskustannukset nousevat         sen jälkeen laskettaisiin korkoa. 5 % ja
6514:  huomattavan korkeiksi, on luonnollista,          kuoletusta 2.5 %.
6515:  että koulutalon rahoituskysymys tuottaa             On huomattava, että Helsingin maan-
6516: 
6517:                                                                                            20
6518:   154                     Il,36. -                  Helsingin yhteis- ja maanviljelyslyseo.
6519: 
6520: viljelyslyseo ollen alansa oppilaitoksista                             Oppilasmäärä Helsingin moonviJjelys-
6521: maassamme uranuurtaja, on kokeilutoimin-                            lyseossa, joka III :lta luokalta laskee oppi-
6522: Th3.1llaam kouluhallituksen käsityksen mu-                          laat yliopistoon, on seuraava:
6523: kaan tehnyt varsin arvokasta työtä maan
6524: opetustoimen alalla. Kun näitä kouluja                                       I luokalla   •   0   •••      0.   0   ••   40
6525: toistaiseksi ei ainoatakaan ole valtion hal-                                II            ••      0   •••   0.      0.   26
6526:                                                                            III     "                                     15
6527: lussa, on varsin kohtuullista, että valtio lai-                                    "
6528:                                                                                           •••         0.   0.   0   0.
6529: 
6530: 
6531: 
6532: 
6533: nan muodossa tukee tätä oppilaitosta.                                                             Yhteensä               81
6534:    Huomautettakoon, että koulutaloa yllä-
6535: pitää yleishyödyllinen kannatusyhdistys                               Edellä SlhllJOtun noja1Ua ehdotamme,
6536: ·eivä.tkä yksityiset henkilöt. Kailid talosta
6537: saatavat tulot joutuvat koulujen hyväksi.                                     että vuoden 1928 tulo- ja
6538:    Oppilasmäärä Helsingin yhteislyseossa,                                  menoarvioon        otettaisiin  Smk:n
6539: joka laajenee 8-luokkaiseksi, on syysluku-                                 2,500,000: - miiäräraha, joka myön-
6540: kauden alussa 19217 seuraava:                                              nettäisiin lailnana Helsingin yhteis-
6541:                                                                            ja maanviljelyslyseon koulutalon
6542:           I luokalla  0.      0   •••      0   0   ••   40                 kannatusyhdistykselle, ollen laina
6543:          II           •   0   ••••••••                  40                 viitenä ensimäisenä vuonna koroton,
6544:         III
6545:                 "    ..........                         40                 jonka jälkeen vuotuismaksu on
6546:         IV      ,."   •   0.      0   0 36•••      0.
6547:                                                                            7 1 / 2 %, siitä 5 % korkoa ja 2 1 / 2 %
6548:                               Yhteensä 156                                 knoletnsta.
6549: 
6550:      Helsingissä, syysk. 15 p :nä 1927.
6551: 
6552:              J. H. Vennola.                                                       K. A. Lohi.
6553:              W. W. Tuomioja.                                                      K. E. Linna.
6554:              Bernhard Heikkilä.                                                   J aio Lahdensuo.
6555:              Mandi Hannula.                                                       Oskari Mantere.
6556:              P. V. Heikkinen.                                                     Paavo Virkkunen.
6557:              Tyko Reinikka.                                                       J. A. Ihamuotila.
6558:              Pekka Kopsa.                                                         P. Saarinen.
6559:                                                          Juho Niukkanen.
6560:                                                                                       155
6561: 
6562: II,37. -- Anom. ehd. N:o 63.
6563: 
6564: 
6565: 
6566: 
6567:                                 Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä Tornion kes-
6568:                                   kikoulun jatkoluokkien ottamiseksi valtion huostaan.
6569: 
6570: 
6571:                                      Ed u s kunnalle.
6572: 
6573:   Viitaten nriihin anomuksiin, joita allekir-            että Eduskunta päättäisi ottaa Tor-
6574: joittaneet Junes y. m. ovat tehneet useilla           nion keskikoulun yksityiset jatkoluo-
6575: edellnrillä ja virimeksi vuoden 1926 valtiopäi-       kat valtion huostaan syksyllä v. 1928,
6576: villä, anom. ehdotus N :o 63, Tornion keski-          ja
6577: koulun yksityisten jatkQluokkien otta;misesta            että tulevan vuoden menoarvioon
6578: valtion haltuun, pyydämme kunniQittaen                tätä varten otettaisiin 90,000 markan
6579: uudistaa sen ja anomme,                               suuruinen määräraha.
6580: 
6581:         Helsingissä syyskuun 12 p :nä 1927.
6582: 
6583: 
6584:            Antti Junes.                                        K. A. Lohi.
6585:            Janne Koivnranta.                                   Uuno Hannula.
6586:                                    Kaarlo Hänninen.
6587:   166
6588: 
6589: 11,38. - Anom. ehd. N :o 64.
6590: 
6591: 
6592: 
6593: 
6594:                                    Malmivaara y. m.: Määrärahan m,yöntämisestä Kuo-
6595:                                      pion tyttökoulun muuttamiseksi yliopistoon johta-
6596:                                      vaksi tyttölyseoksi.
6597: 
6598: 
6599:                                         E d u s k u n n a 11 e.
6600: 
6601:    Kuopion kouluoloja on jo kauan rasitta-            tanut jo suunnitelmiinsa. mainitun tyttö-
6602: nut eräs kiusallinen epäkohta. Sikäläinen             koulun muuttauuisen tyttölyseoksi ensi syk-
6603: tyttökoulu täyttää jo ,parin vuoden kulut-            systä alkaen sekä antanut suostumuksensa
6604: tua 50 vuotta, mutta vieläkään ei sen läpi-           edellä kosketellun, väliaikaisen rinnakkais-
6605: käyneille oppilaille ole järjestetty tilai-           linjan järjestämiseen. Kun tämän linjan
6606: suutta jatkaa yliopistoon johtavia opinto-            nyt piti a1'ka;a., kohtasi kuitenkin sen järjes-
6607: jaan Kuopiossa., vaan on heidän täytynyt,             tely voitta.mattomia ja edeltäpäin arvaamat-
6608: sikäli kuin heillä on taloudellisia mahdolli-         tomia esteitä, yhtenä niistä opetta.javoimien
6609: suuksia ollut, j<31tlma opillltoj•a;an milloin mis-   riittämättömyys, ja niin raukesi hanke tyh-
6610: säkin muussa kaupungissa tahi keskeyttää              jiin jo ennen syntymistänsä. Koska koulun ,
6611: ne. Vaikkakin tämän epihlrohdaaJJ poistami-           :muuttaminen tyttölysooksi on kouluhallli-
6612: sesta on usein neuvoteltu ja käännytty                tuksen suunnitelmi·ssa siirtynyt tuonnem-
6613: asiassa viranomaisten puoleen, ei siihen ole          maksi, arvatenkin m. m. syystä että nyt tyh-
6614: tähän mennessä saatu korjausta aikaan.                jiin rauenneen ri:nnakkaislinjahankkoon toi-
6615: Valtion taholta on luonnollisesti tahdottu            vottiin toistaiseksi riittävän asiaintilan kor-
6616: pitää tasaisesti huolta koko maan oppilwi-            jaRJmiseen, näyttää tässä kosketeltu ja jo
6617: to.sten kehittämisestä eikä nä:htävästi o1e           liian vanha epäkohta uhkaavan yhä edelleen
6618: varemmin katsottu tätä Kuopiossa vallitse-            jäädä rasittamaan Kuopion kouluoloja. Sen
6619: vaa epäkohtaa huutavammaksi kuin puut-                poistamiseksi rohkenemme nyt kunnioittaen
6620: teellisuuksia erinäisten muiden paikkakun-            käiiDtyä Eduskunman puoleen ja ehdotta1a,
6621: tien kouluoloissa. Nykyään kuitenkin on
6622: valtion taholta jo kiinnitetty huomiota ky-                     että Eduskunta m,erkitsisi vuoden
6623: seelliseen epäkohtaan. Hallitus on: ollut                    1928 tulo-    ja menoarvioon 40,000
6624: suostuvainen sellaiseen asian väliaikaiseen                  ma1·kan suuruisen määrärahan käy-
6625: järjestelyyn, että Kuopion yhteiskoulun yh-                  tettäväksi niiden menojen peittämi-
6626: teyteen perustettaisiin toistaiseksi erityinen               seksi, jotka johtuvat Kuopion tyttö-
6627: tyttölyseon oppikurssin pohjalla toimiva                     koulun muuttamisesta yliopistoon
6628: rinnakkaislinja, joka sijaitsisi tyttökoulun                 johtavaksi tyttölyseoksi jo ensi syk-
6629: rakennuksessa. Kouluhallitus oli myös ot-                    systä alkaen.
6630: 
6631:    Helsingissä, 16 p :nä syyskuuta 1927.
6632: 
6633: 
6634:             Väinö Malmivaara.                                       Heikki Karjalainen.
6635:                                             T. Janhonen.
6636:                                                                                             157
6637: 
6638: II,39; -   Anom. ehd. N :o 65.
6639: 
6640: 
6641: 
6642: 
6643:                                  Koponen y. m.: Määrärahan rnyöntärnisestä rakennus~
6644:                                    avustukseksi Lieksan yhteiskoulun kannatusyhdis-
6645:                                    tykselle.
6646: 
6647: 
6648:                                      B d u s k u nn a1ll e.
6649: 
6650:     Lieksan taa:javäkinen yhdyskunta Pielis-      taivasalle. Senjälkeen koulu si·joitettiin
6651: järve:n pitäjässä on jo ammoisista ajoista        väliaikaisesti ilta.vuorolle kansakoulun huo-
6652: usti ollut Pohjois-Karj.alan ja sen puolisen      neistoon ja kiireellä ryhdyttiin. oman. t1alon
6653: rajaseudun huoma;tuin liikekesku:s. Mutta         raken.nuspuuhaoam'. Pa.raillaan on• sitä vmten
6654:  varsinkin viimeisen vuosikymmenen ku-            hankitulle omalle tontille kohoamassa arkki-
6655:  luessa on yhdyskunnan kehitys ollut niin         tehti Salervon piirustusten mukaa·n raken-
6656:  nopeata, että harva maaseutuyhdyskunta           nettava ajanmukainen talo 5-luokkaista
6657: siinä suhteessa lienee Lieksaan verrattavissa.    koulua varten.
6658:     Ymmärrettävää sen vuoksi on, että tässä,         Paikkakunnan asukkaat, joista melkein
6659: yli 1t6000 asukasta käsittävän pitäjän kes-       kaikki ovat työväestöön, pienviljelijöihin
6660:  kuksessa., jonka yhdessä ainoasS'a' kansa-       tahi pikkuJliikkeenill.·M>~joittaijiin kuuluv:Ua,
6661:  koulupiirissä oli jo neljä vuotta. sitten teh-   ovat rakennushommaan uhranneet osaksi
6662:  dyn laskelma;n mukaan; 645· kouluikäistä         rahassa osaksi sitoumusten muodossa niin
6663:  lasta, heräsi muun kehityksen mukll!na myös-     paljon kuin vähävaraisilta voi odottaa. Ja
6664:  kin voimakas oppikoulusivistyksen tarve.         vaikka lisäksi kannatusyhdistys on saanut
6665:  Ja sen tarpeen tyydyttämiseksi perustettiin      valtiolta 350,000 markan suuruisen kiin:ni-
6666:  kolme vuotta1 sitten Lieksan 5-luokkainen        tysla.inml, on k.uitenikin tämän m}jn 800,000
6667:  yhteiskoulu. Kahden ensimäisen toiminta-         markkaa maksavan koulutalorakennuksen
6668:  vuoden kustam1uksert, yhteensä yli 200,000       loppuun saamiseksi ulkoapäin tuleva teho-
6669:  markkaa, hankkivat koulun kannattajat            kas apu välttämätön.
6670:  omasta keskuudestaan, ja kolmannesta toi-           Että 5-luokkaisen oppikoulun tarve Liek-
6671:  mintavuodestaan a·lkaen on koulu nauttinut       sassa on pysyväinen, siitä on mielestämme
6672:  asetusten mukaista valtioapua.                   todis·tuksenta se, että nyt koulun neljäntenä
6673:     Ja ettei oppikouluharrastus. ollut ain:oas-   toimintavuotena,. ilmoittautui kouluun enem-
6674:  t~an muutamien yksityisten: oman edun            män oppilaita kuin mitä voitiin tilan-
6675:  harrll!Stusta, siitä on pacrhaana todistuksena   puutteessa vastaanottaa. Koulun koko oppi-
6676:  se, että Pielisjärven manttaaliin pannun         lasmäärä on kaikkiaan 133, ja~aantuen eri
6677:   maan omistajat, omalla kustannuksellaan         luokkien kesken syyskuun 1 p ::nä 19217:
6678:  laajensivat ja rakensivat omistama:staan            1 luokalla 19 poikaa, 22 tytt-ää, yhteensä
6679:  talosta I.ieksan y'hteiskoululle vakinaisen      41 oppilasta; 2 luokalia 18 .poikaa, 9 tyttöä,
6680:   huoneiston. Mutta viime talve'Illa sattunut     yhteensä 27 oppilasta.; 3 luokalla. 7 poikaa,
6681:   tulipalo saattoi koulun kesken lukuvuotta        16 tyttöä, yhteensä 23 oppilasta; 4 luokalla
6682:   158                         Il,39. -   Lieksan yhteiskoulu.
6683: 
6684: 11 poikaa, 13 tyttöä, yhteensä 24 oppilasta;    ja Kevätniemen sahalta, olisi mielestämme
6685: 5 luokalla 7 poikaa, 11 tyttöä, yhteensä 18     kohtuullistakin, että valtion varoilla kerta
6686: oppilasta.                                      kaikkiaa!IJJ avustettaisiin Lieksan: yhteis~
6687:   Ja kun koko sen piirin asukasmäärä, jon-      koulua koulutalon rakentamisessa.
6688: ka alueelta oppilaiden on mahdollista käydä        Edellä esitetyn noj.alla ehdotamme,
6689: kotoaan käsin kouluss·a, nousee hyvän joukon
6690: yli 3,000 hengen, on Lieksan yhdyskunta                 että Eduskunta päättäisi ottaa
6691: ympäristöineen hyviru verrattavissa moneen            valtion vuoden 1928 talousarvioon
6692: pikku kaupunkiin, joissa on kokonaan val-             300,000 (kolmensadantuhannen) mar-
6693: tKm hallussa olevia (YppikouiJ.uja.                   kan suw·uisen määrärahan avustuk-
6694:   Kun lisäksi otetaan huomioon, että Liek-            seksi Lieksan yhteiskoulun kannatus-
6695: san yhteiskoulu ooa jo nykyään ja lähi-               yhdistykselle koulutalon rakennus-
6696: aikoina yhä suuremmassa määrin oppilaita              työn loppuunsaattamista varten.
6697: valtion omistamilta lPankakosken tehtaalta
6698: 
6699:      Helsingissä syyskuun 16 p :nä 1927.
6700: 
6701: 
6702:                 Albin Koponen.                          J. G. Ryynänen.
6703:                 Matti Puittinen.                        Tyko Reinikka.
6704:                 Pekka Pennanen.                         Antti Lehikoinen.
6705:                                                                                                  159
6706: 
6707: 11,40. -   Anom. ehd. N :o 66.
6708: 
6709: 
6710: 
6711: 
6712:                                  Moilanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä raken-
6713:                                    nuslainoiksi kansanopistoille.
6714: 
6715:                                      E d u s k u n n a 11 e.
6716: 
6717:    Kansanopistojen valtionavusta heinäkuun        saamiseen. Tästä on seurauksena, että usei-
6718: 6 p :nä 1912:5 annetun lain mukaan saavat         den opistojen kallisarvoiset rakennukset
6719: kansanopistot, paitsi vuotuista valti-ona:vus-    joutuvat hoidon puutteessa rappeutumaan.
6720: tusta, rakennusapua 20 % uusien raken-            Uusia, usein välttämättömimpiä,kään raken-
6721: nusten . rakennuskustannuksia varten, ja          nuksia ei ole voitu rakentaa, ja ne opistot,
6722: voidaan tämä avustus rajaseuduilla ja vähä-       jotka ovat tällaiseen yritykseen ryhtyneet,
6723: varaisilla paikkakunnilla korottaa 30 % :iin      ovat saaneet kannettavakseen velkataakan,
6724: asti. Samoin myönnetään avustusta raken-          josta on vaikea selviytyä. Rakennuslainojen
6725: nusten vuotuisia korjauksia varten 1 % ra-        saamisen vaikeudesta johtuu myöskin se,
6726: kennusten arvosta.                                että uusien, usein kauankin vireillä olleiden
6727:    Näistä avustuksista huolimatta on kan-         kansanopistojen perustamishankkeiden to-
6728: sanopistojen taloudellinen asema kuitenkin        teuttamiseen ei ole uskallettu ryhtyä. Olisi
6729: hyvin vaikea. Useissa tapauksissa riittävät       sen vuoksi erittäin tarpeellista, että valtio-
6730: valtionavustuikset peittämään ainoastaan          vallan toimesta järjestettäisiin kansanopis-
6731: noin puolet tai vähän enemmän kansanopis-         toille mahdollisuus saada helppokorkoisia
6732: ton vuotuisista menoista, joten toinen            ja pitkäaikaisia rakennuslainoja. Näin on
6733: puoli on tavalla tai toisella hankittava.         ollut asila:nl.aita viime vuosiM esim. yksi-
6734: Tämä ei ole kansanopistojen kannatusyhdis-        tyilsiin maa1Jaloll!dellisiin oppila:iltoksiin ruiiJh-
6735: tyksille mikään helppo tehtävä, varsinkin         den,, joille valt~ovaJ.lan toimesta on järjes-
6736: kun kunnatkaan lisääntyneiden menojensa           tetty mahdollisuus edullisten rakennuslaino-
6737: vuoksi eivät ole halukkaita avustusta sanot-      .jen sa:amiSOOill. Koihtu!Uden mukaista ollisi
6738: tavasti myöntämään. Näyttääkin siltä,             että myöskin kansanopistoille valmistetaan
6739: että valtionavustusta kansanopistojen yllä-       samanlainen tilaisuus.
6740: pitoa varten on lähitulevaisuudessa korotet-         Edellä olevan perusteella rohkenemme tä-
6741: tava. Mutta vaikka vuotuiset ylläpito-            ten kunnioittavinunin ehdottaa,
6742: kustannukset voitaisiinkin suurilla ponnis-
6743: tuksiJ:la joten kurten saada: peitetyiksi, ~äy               että Eduskunta ottaisi vuoden 1928
6744: vanhojen rakennusten perusteellisempi kor-                tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
6745:  jaus sekä uiisien rakentaminen erittäin vai-             kan suuruisen määrärahan käytettä-
6746: keaksi, jopa ylivoimaiseksi sen johdosta, että            väksi pitkäaikaisina ja helppokorkoi-
6747: kansanopistoilla ei ole mitään mahdolli-                  sina rakennttSlainoina kansanopis-
6748: suuksia tällaisiin tarkoituksiin tarvittavien             toille.
6749: helppokorkoisien ja pitkäaikaisten lainojen
6750:        Helsingissä syyskuun 19 p :nä 1927.
6751: 
6752:              Kaapro Moilanen.                                      Vilho Nikkanen.
6753:     160
6754: 
6755: . 11,41. -   Anom. ehd. N:o 67.
6756: 
6757: 
6758: 
6759: 
6760:                                   Malmivaara y. m.: Määrärahan myöntämisestä raken-
6761:                                     nusavustukseksi Savon kristillisen kansanopiston
6762:                                     kannatusyhdistykselle.
6763: 
6764: 
6765:                                       E d u s k u n n a ll e.
6766: 
6767:     Viime vuosina on Eduskunta osoittanut          kyisin perustettavat kansanopistot omien
6768:  suurta harrastusta ja myötätuntoa kansan-         huoneistojensa hankkimiseksi tulevat saa-
6769:  opistoja kohtaan myöntäessään varoja nii-         maan. Tämän kansanopiston kalliiksi tul-
6770:  den toiminnan tukemiseksi. Samalla on             lut, suuri päärakennus paloi nimittäin koko-
6771:  Eduskunta myös turvannut kansanopistojen          naan heti ensiiJ?.äisen opistotyökauden pää-
6772:  t;Oiminnan vastaisiin aikoihin hyväksymällä        tyttyä ja tu:otti siten kannatusyhdistyk-
6773:  lain kansanopistojen valtioavustuksesta hei-      selle, joka mainitun 'Opiston omistaa, suuren
6774:  näkuun 6 päivältä 1925, minkä mukaan kan-         vahingon. Suurten ponnistusten kautta ja
6775:  sanopistot tulevat kohtuullisesti saamaan         kannattajiensa uhrautuvalla avustuksella on
6776:  valtioavustusta lain edellyttämässä järjes-       palaneen päärakennuksen tilalle rakennettu
6777:  tyksessä. Tämän lain mukaan saavat ne              uusi rakennus kivestä ja on se rakennustilin
6778:  kansanopistot, joita perustetaan sen voimaan      mukaan tullut maksamaan 2,315,438 mark-
6779:  tultua, omien rakennusten hankkimiseksi            kaa. Tästä summasta on kansanopiston kan-
6780:  valtioapua 20-30 % rakennuskustannus-              natusyhdistylrnellä nyt velikana 1,450,000
6781:  tensa koko määrästä. Näin saavuttavat ne           markkaa. Sanomattakin lienee selvää, miten
6782:  taloudellisesti vakavamman pohjan kuin en-         raskaasti tällainen velkataakka rasi.ttaa opis-
6783:  nen lain voimaantuloa perustetut kansan-           ton toimintaa.
6784:   opistot, joilla ei ole ollut mahdollisuutta          Portaanpään kristillinen kansanopisto
6785:   saada apurahoja vastaavassa määrässä. Sen-        nauttii Itä-Suomessa, muiden kansanopisto-
6786:   pätähden kaipaisiva.t varsinkin sotavuosien       jen ohessa, suurta kannatusta. Oppilaita on
6787:   jälkeen perustetut kansanopistot, joiden ra-      siinä alusta pitäen ollut niin paljon kuin
6788:   kennuskustannukset ovat kohonneet monin           opistoon on voitu ottaa, vuosittain 120-140,
6789:   verroin ka:Jli.iimmi'ksi kuin sirtä a~aa ennen    ja oppilaaksi pyrkijöitä aina yli mainitun
6790:   perustettujen opistojen, taloudellisen ase-       maaran. Huomattava osa opistolaisista on
6791:   mansa tukemiseksi sellaista valtioavustusta       ollut kot'Oisin Raja-Karjalan varattomilta
6792:   kuin voimassaoleva laki edellyttää uusille        seuduilta.
6793:   kansanopistoille annettavaksi. Erittäinkin           Siihen merkitykseen nähden, mikä Por-
6794:   kipeästi kaip·aisi Lapinlahdelle Kuopilon lää-   ,taanpään kristillisellä kansan opistolla, yh-
6795:   niin vuonna 1923 rakennettu Portaanpään           tenä maamme suurimmista, on varttuneen
6796:   kristillinen kansanopisto Eduskunnan puo-         nuorison kasvatuksen edistäjänä, rohke-
6797:   lelta sellaista rakennusavustusta, mitä ny-       nemme Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa,
6798:                           II,41. -   Malmiv.aara, y. m.                         161
6799: 
6800:    että Eduskunta merkitsisi 1928                ton kannatusyhdistykselle sen omis-
6801:  vuoden tulo- ja menoarvioon 500,000             taman Portaanpään kristillisen kan-
6802:  markan suuruisen määrärahan annet-              sanopiston rakennusten rakentamis-
6803:  tavaksi Savon kristillisen kansanopis-          kustannusten peittämiseksi.
6804: 
6805: Helsingissä, 14 päivänä syyskuuta 1927.
6806: 
6807: 
6808:      Väinö Malmivaara.                                    Martti Rantanen.
6809:      K. Kylänpää.                                         Heikki Karjalainen.
6810:      Jalo Lahdensuo.                                      Leo Mustakallio.
6811:      S. Kariniva.                                         August Raatikainen.
6812: 
6813: 
6814: 
6815: 
6816:                                                                                   21
6817:    162
6818: 
6819: 11,42. -   Anom. ehd. N :o 68.
6820: 
6821: 
6822: 
6823:                                  Pennanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä raken-
6824:                                    nuslainaksi Niittylahden kansanopistolle.
6825: 
6826: 
6827:                                     E d u s k u n n a ll e.
6828: 
6829:    Kun Pohjois-Karjalassa jo yli 30 vuotta      kaan, maksamaan 3,150,000 markkaa. Tar-
6830: toimineen Niittylahden kansanopiston pää-       koitukseen on opistolla käytettävänään
6831: rakennus paloi viime vuonna, on mainitun        400,000 markkaa ja kansanopistolain mu-
6832: opiston johtokunnan ollut ryhdyttävä toi-       kaan opisto rajaseutuopistona saa valtiolta
6833: .menpirteisiin uuden koulutalon saamiseksi      rakennusavustusta 30 % eli noin 945,000
6834: opistolle. Uuden talon on kyet~ävä tyy-         markkaa. Lisäksi on opiston johtokunta
6835: dyttämään ei ainoastaan opiston tähän-          suunnitellut toimeenpantavaksi keräyksen
6836: astista tarvetta vaan myös laajennetun toi-     opistorakennuksen hyväksi.       Mutta ei
6837: minnan asettamia vaatimuksia ja maakun-         voine olettaa, että yleensä vähävarainen
6838: nan yhä kasvavia valistustarpeita. Uusi         usein toistuvien katovuosien ja raskaan ve-'
6839: opistotalo onkin suunniteltu ja perustus-       rotaakan, varsinkin kunnallisen, rasittama
6840: töitä tehden jo alulle pantu niin, että siinä   maakunta jaksaisi yksin koota puuttuvat
6841: varsinaisen kansanopistokurssin lisäksj         varat. Kun kuitenkin laaja Pohjois-Kar-
6842: mahtuisi toimimaan toisvuotinen kansan-,        jala, jonka alueesta enemmän kuin puolet
6843: op·isto, jonkalaista opistomuotoa rajaseu-      ja asukasmäärästä runsaasti kolmannes lu-
6844: dun valistustyössä opiston sekä johdon että     keutuu varsinaiseen rajaseutuun, ei voi
6845: ystäväin mielestä kaivataan. Uuden talon        edistyselämäänsä vaarantamatta tulla toi-
6846: suunnittelussa on opiston johtokunta va-        meen ilma.n maakuntaiskes'keistä, riittävän
6847: rannut tilaa myöskin kesäkansanopiston ja       tilavaa ja tarkoitustaan vastaavaa opisto-
6848: lyhempiaikai:sten sivistyiksellisten, talou-    taloa, niin on toivottavaa, että valtiovalta
6849: dellisten, yhteiskunnallisten y. m kurssien     vaikkapa lainanantajana auttaisi rakennus-
6850: toin; ecnpan· miseen.                           yritystä yli sen avustuksen mitä opisto lain
6851:    Edellämainittuja näkökohtia silmällä pi-     mukaan saapi.
6852: täen on Niittylahden kansanopiston uusi            Edellä esittämämme perusteella kun-
6853: päärakennus suunniteltu. Se tulee ole-          nioittaen anomme,
6854: maan 51 m. pitkä, 18 m. leveä ja, kellari-                että Eduskunta päättäisi merkitä
6855: kerros mukaan luettuna, 4 kerroksinen.                 1928 vuoden ylimääräiseen menoar-
6856: Sen suuruisena ja vastaisen tulenvaaran                vioon 600,000 mm·kkaa, annetta1!aksi
6857: vähentämiseksi sementtitiilistä tehtynä,               helppoko1·koisena lainana Niittylah-
6858: keskuslämmityslaitteineen, sähkö- ja vesi-             den kansanopistoUe uuden opi,s.~ota
6859: johtoineen tulee talo, kustannusarvion mu-             lon mkentamista varten.
6860: 
6861:       Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1927.
6862: 
6863:            Pekka Pennanen.          Antti Kukkonen.            Matti Puittinen.
6864:            J. G. Ryynänen.          P. V. Heikkinen.           Samuli Tervo.
6865:            Albin Koponen.           Pekka Kopsa.               Juho Niukkanen.
6866:            Otto Pensas.             Tyko Reinikka.             P. Kankkunen.
6867:            Antti J uutilainen.      A. Raatikainen.
6868:                                                                                             163
6869: 
6870: 11,43. -   Anom. ehd. N :o 69.
6871: 
6872: 
6873: 
6874: 
6875:                                  Alestalo y. m.: Määrärahan myöntämisestä rakennus-
6876:                                     lainaksi Kankaanpään kansanopistolle.
6877: 
6878: 
6879:                                      E d u s k u n n a ll ·e.
6880: 
6881:    Kansanopistot ovat maassamme saavut-           tuntuvaa valtionapua. ei varaton seutu kui-
6882: taneet sangen suurta luottamusta kaikissa         tenkaan kykene tyydyttävää opistoa raken-
6883: kansalaispiireissä. Erikoisen tärkeiksi ne        tamaan. Rakennuksen tulisi näet olla niin
6884: ovat tunnustetut maalaisnuorison kehittä-         tilavan, että se kykenisi suo.iissaan tarjoa-
6885: jinä ja kasmttwjinll! harv'aiB.n asutuilla seu-   maan asuunonkin huomattavan suurelle
6886: duilla, kaukana yleisistä sivistyslaitoksista,    määrälle oppilaita, jotka laajan maakun-
6887: joita voivat käyttää ainoastaan hyvien lii-       nan etäisistäkin osista, aina 60 kilometrin
6888: kenneteiden varsilla ja liikekeskuksissa asu-     ,päästä sa.apuvart Kanlkaanp'OOJhän sijoitetta~
6889: vien kansalaisten lapset ja nuoriso. Kansan-      vaksi suunniteltuun opistoon.
6890: opistojen suun merkitys on tunnustettu               Viimeksimainitulla paikkakunnalla on
6891: myöskin vanhoissa sivistysmaissa, kuten           jo kerran toiminut kansanopisto, mutta sen
6892: Ruotsissa ja Tanskassa. Näissä. maissa            rakennuksen tuhosi tulipalo. Valmutus-
6893: kansanopistolaitos onkin täydellisimmin ke-       summa ei ole riittänyt edes opiston velko-
6894: hittynyt.      Kansanopistolaitoksen merki-       jen maksamiseksi, vaan on asianomainen
6895: tystä yksityiskohdissaan ei tarvinne tässä        kallilllaltusyihdistys joutunut palon takia kä,r-
6896: yhteydessä laajemmin perustella, koska            simään taloudellista vahinkoa. Näistä vau-
6897: edustajat, etenkin maaseudulta kotoisin           rioista välittämättä ovat paikkakuntalaiset
6898: olevat muutenkin tuntevat sen siunaukselli-       .ryhtyneet uudeHeen .rakentamaan opis-
6899: sen työn, jota opistot ovat tehneet maaseu-       toansa. Yksityinen uihrautuvaisuus ja lain
6900: dun taloudellisen ja henkisen elämän kohot-       mukaan sa:arta,va rokennrusapu eiväJt kuiten-
6901: tamiseksi. Laaja osa siitä maakunnasta,           kaan ri~tä .peittämään 1,000,000:- matk-
6902: jota allekirjoittaneet edustavat, on nykyään      kaa:n nousevia: rakennuskustanniUksia..
6903: vailla tällaista tärkeätä opinahjoa. Sellai-         Edellä esitetyn nojalla anomme,
6904: nen seutu on Pohjois-Satakunta. Kun siellä
6905: asuva, lukumäärältään moniin kymmeniin                       että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
6906: tuhansiin nouseva väestö elää, etenkin tal-                vuoden tulo- ja menoarvioon 500,000
6907: visaikaan, vailla nykyaikaista liikenneyh-                 markan suuruisen määrärahan help-
6908: teyttä, ei se myöskään pääse osalliseksi                   pokorkoiseksi lainaksi Kanka·anpään
6909: muilrle tarjona olevista, sivistyseduista.                kansanopistorn talon u~tdelleen raken-
6910: Oma kansanopisto väestön mielestä parhai-                 tami,sta varrtf,rn.
6911: ten palvelisikin valistustarpeita.       Ilman
6912: 
6913:       Helsingissä 16 p. syyskuuta 1927.
6914: 
6915: 
6916:             Ansh. Alestalo.                                     Valter Mäkelä.
6917:   164
6918: 
6919: I1,44. -   Anom. ehd. N :o 70.
6920: 
6921: 
6922: 
6923: 
6924:                                  Neitiniemi: Määrärahan myöntämisestä avustukseksi
6925:                                     Lapin kansanopistolle.
6926: 
6927: 
6928:                                      E d u s k u n n a ll e.
6929: 
6930:    Lapin kansanopisto Sodankylässä, jonka         rden lyhyta,i~aisten lainojen hoito on opiston
6931: toiminta alotettiin vuonna 1923, on koko          johtoku'llln<a'lle ilman erikoista v<altioapua
6932: laajan Lapin maakunnan varttuneempaa              ylivoimaioon .asia.
6933: nuorisoa varten oleva ainoa oppilaitos.              Opiston vuotuiset menot tekevät, kun
6934: Opistoon on yhdistetty samalla maatalou-          otetaan jo ensi vuonna huomioon valtiolta
6935: delliset ja kotitalousaineet sekä käsitöiden      otetun rakennuslainan korko 12,000 mk :aa
6936: opetus, joten opitStto on maakunl!l<an ainut-      (jonka pääomamaksukin heti seuraavina
6937: laatuinen kiinteä oppilaitos taloudellista        vuosina myöskin koron lisäksi lankeaa),
6938: ·elämää varten ta;rpeellisten tietojen ja ta,i-   noin 140,000 markkaa, josta suoranaisia ra-
6939: don jakajana. Kun kansanopistolla on              hapalkkoja opiston johtajalle, johtajatta-
6940: maatila ja viljelyskelpoista suomaata y. m.       relle, talousopettajattarelle, poikien ja
6941: viljelysmaata omanaan, on suunniteltu niin        tyttöjen käsitöiden ohjaajille menee 98,000
6942:  että opistolle lähiaikoina saadaan omaa          markkaa. Tulopuoli on seuraava: kansan-
6943:  maanviljelystä (suoviljelys pääasiana),          opistolain säätämät valtion avustukset 30
6944:  karjataloutta sekä juurikasvi- ja kasvitar-      ·oppilaran ollessa opistossa tekeiVät vuosi;t-
6945:  haviljelystäkin, niin että opisto samalla tu-    tain 87,000 markkaa. Tähän lisäksi tulee
6946:  lisi paikk:a'kunm,am e.sikuva.viljelmäksi.       maataloustuloja opiston suoviljelyksistä
6947:     Lwpin kaJnsanopistolle valmistuu nyt          noin 4,000 markkaa, kunnilta ja kannatus-
6948:  lähiviikkoina varsinainen opisto- ja oppi-       yhdistyksen jäiSellliltä vuotuisia. tuloja
6949:  1asasuntolarakennus, joten opisto vmp1           10,000 markkaa ja lahjoituksia on saatu
6950:  nyt alkav<am työkautensa. alo:ttaa omissa suo-   vuosittain noin 10,000 markkaa. Vuotuinen
6951:  jissaan.                                         vajaus tekee siis noin 30,000 markkaa jat-
6952:     Opiston jatkuvaa toimintaa varten olisi       kuvastik~n eteen.päån, jota ei Lapin oloissa
6953:  asiat nyt muutoin kunnossa, mutta opis-          voida hoitaa ilman valtion erikoista eli n.s.
6954:  ton rahatalous on nykyään erinomaisen            ylimääräistä valtioapua. Tällaista suunni-
6955:  vaikeassa tilanteessa, joka uhkaa suoras-        telmaa ei ole nyt tässä yhteydessä tarkoi-
6956:  taan opiston työn jatkuvaisuuttakin. On           tus tehdä, vaan kysymys on saada tällä
6957:  nimittäin opiston tilillä ja suorastaan kan-     kertaa Lapin kansanopistolle sen juokse-
6958:  natusyhdistyksen hoidon varassa, paitsi          vista menoista syntyneen talousvajauksen
6959:  valtiolta saatua kiinnityslainaa 200,000         1. lyhytaikaisten lainojen suorittamiseen
6960:  mk:aa, joka on käytetty opistorakennuk-           kertakaikkinen avustus. - Lapin kansan-
6961:  siin, nykyään o1emassa. lyhytaikai.siJa, vek-     opistolla ei ole edes asuntolatuloja snna
6962:  .seli- y. m. lainoja 65,000 markkaa. Näi-         määrin kuin muilla kansanopistoilla. Sen
6963:                                    11,44. -     Ncitmiemi.                              165
6964: 
6965: täytyy olojen pakosta, kun opiston oppi-          kylistä on tällä kertaa myöskin useita var-
6966: laiden suuri enemmistö on kaukaisilta La-         sinaisiin lappalaisiin kuuluvia nuoria ha-
6967: pin kulmilta saapuvaa, mutta vähävaraista         kenut oppilaiksi Lapin kansanopistoon.
6968: nuorisoa, tyytyä asuntolamaksuina kanta-          Tämä todistaa Dpioo,alua D1evan Lapin
6969: ma,an ainoastaan :p~enren määrä,n, esim. 100      maakunnan alueella. Kansanopiston tar-
6970: mk :aa kultakin oppilaalta talvikautena.          peellisums ja hyöty on siehlä aillnakin yhtä
6971:    Että Lapin kansanopiston merkitystä,           suuri kuin maamme muissakin osissa, jopa
6972: ottaen huomioon Lapin maakunnan pienen            monessa suhteessa suurempikin. Opiston
6973: väkilukumäärän (vajaa 20,000 henkeä)              taloudellista ahdinkotilaa olisi nyt huojen-
6974: sekä kaukaiset matkat, sekä väihävaraisuu-        nettava ylimääräisenä kertakaikkisella val-
6975: den y. m., ei ole pieneksi arvioitava, todis-     tioavulla, ettei opiston toiminnan olemassa-
6976: taa se, että opistossa on ollut sen toiminta-     olo jäisi riippumaan mahdollisen lakkau-
6977: aikana, vuodesta 19·23 vuoteen 1927, yh-          tumi.sen vaarasta.
6978: teensä 112 nuorta miestä ja naista Lapin             Kaiken edelläolevan perusteella rohke-
6979: eri puolilta, joukossa huomattava prosentti       nen kunnioittaen anoa,
6980: varsinaista lwppalaisnuorisoaikin aina 400
6981: kilometrin matkan päästä; maakunnassa,                    että Eduskunta myöntäisi Lapin
6982:  jossa ei ole ollenkaan rautatietä ja maan-             kansanopistolle sen varsinaisten juok-
6983: teitäkin harvassa. Nytkin on ensi talveksi              sevien menojen hoitoon sekä lyhyt-
6984:  opistoo[IJ pyrkineistä n1oin 30 nuoresta               aikaisten lainojen ja velkojen suorit-
6985:  m:iJe!hestä ja ruaåsesta 13 Inarista, Petsa-           tmniseen vuoden 1928 tulo- ja meno-
6986: mosta ja Utsjoelta asti, osa varsinaisia lap-           m·viossa 50,000 markan suuruisen
6987: palaisnuoriakin. Sodankylän po-hjoisosassa              kertakaikkisen ylimääräisen avus-
6988:  olevista Vuotson ja Purnumukan lappalais-              tuksen.
6989: 
6990:      Helsingissä, syyskuun 17 päivänä 1927.
6991: 
6992: 
6993:                                                                   A. A. Neitiniemi.
6994: 
6995: 
6996: 
6997: 
6998:                                                                                 •
6999:   166
7000: 
7001: Il,4s. -   Anom. ehd. N :o 71.
7002: 
7003: 
7004: 
7005: 
7006:                                  Heikkilä y. m.: Määrärahan myöntämisestä Turun
7007:                                    tuomiokirkon tutkimus-, uudistus- ja korjaustöihin.
7008: 
7009: 
7010:                                       E d u s k u n n a ll e.
7011: 
7012:    Lienee kaikkina aikoina katsottava Suo-         töiden kanssa ja jotka tarkoittavat kerty-
7013: men kansalle kunniaksi että se itsenäisyy-         neen aineiston säilyttämistä, näytteillepa-
7014: tensä perustamisvuosina, jolloin lukemat-          noa ja kansan sekä tieteellisen maailman
7015: tomat käytännölliset kysymykset ovat vaa-          käytettäväksi julki saamista. Tässä mie-
7016: tineet järjestämistään ja kysyneet kansan          lessä esitämme Eduskunnan harkittavaksi
7017: varoja ja uhrautumismieltä, on huomatta-           eräitä näkökohtia, jotka toteutuakseen
7018: vassa määrässä kiinnittänyt huomiotaan             vaatisivat lisää valtion varoja.
7019: myös sivistysmuistomerkkiensä hoitoon.                Kuten tunnettua, on työn suorituksessa
7020: Ennen muita on Turun tuomiokirkko ja ne            jokaisena · rakennusvuonna ilmaantunut
7021: uhraukset, joita siihen on kohdistettu, tä-        sekä puutteellisuuksia että uutuuksia ra-
7022: hän asti kaikkiaan 4,250,000 valtion ja            kennuksen yksityiskohdissa, joiden kor-
7023: 1,200,000 markkaa seurrukuntain va.roja.,          jausta ja käsitltely;ä va,rten ei rohkeinik:aan
7024: oleva puhuvana todistuksena harrastuk-             laskelma ole osannut varoja varata. Seu-
7025: sista tällä alalla.                                raavan vuoden rakennusohjelmassa on näi-
7026:    Tämä muistomerkki, historiallisten muis-        täkin lisätöitä varten varoja varattu,
7027: tomerkkiemme joukossa arvokkain, on lä-            mutta rakennuskausi on jälleen tuonut
7028: hestymässä valmiuttaan sisäisen asunsa             esiin uudet, ennestään tuntemattomat teh-
7029: uusimisessa. Uusia arvokkaita todisteita           täväiiJisä, joiden suoriltws taas vuorostaan
7030: sivistyskosketuksistamme on sen uusimi-            on jäänyt kaipaamaan varaja.             Sama
7031: sessa paljastunut j.a s~aatu s'e'lll seinissä ja   ilmiö on toteutuniUt kuluvan;aJkin raken-
7032: holveissa, sen akkunoissa ja komeroissa nä-        nusvuonna, jon!ka tälhänasrt:is~m SIUUnrrui-
7033: kyviksi, ja arvokasta ainesta taidemuisto-         telman mukaan pitäisi pä,ättää työ kir-
7034: jemme selvittämiselle ylimalkaan on sen            kon sisäo.sissa.     Uusia vi,allisnuksia on
7035: kätköistä saatu talteen otetuksi. Tätä             esiintynryt pääknorin se]nissä, tornin etelä-
7036: työtä, jonika tähänastisista tuloksista on         seinässä m1Jt. 11uomiiolmipitulilll huoneis-
7037: sekä koti- että uil.koma]sten asiantuntijain       ton kohdalla y. m. ja ennestään tuntemat-
7038: taholta ilahuttavia lausuntoja annettu,            tomia komeroita, jopa komerosarjoja, jotka
7039: olisi edelleenkin tuettava niin että se saa-       vaativat oman käsittelynsä, on paljastu-
7040: taisiin loppuunviedyksi ei ainoastaan              nut n. s. Tarkka-ampujakappelissa, ent.
7041: niissä suunnitelmissa pysyen, joille se tä-        tuomiokapitulin huoneistossa j. n. e. Kun
7042:  hän asti on rakentunut, vaan käsittäen            nämä uutuudet jälleen uinkentavat varo-
7043: myös sellaisia tehtäviä sekä kirkon sisä-          jen myöntämiä mahdollisuuksia kirkon si-
7044: että ulkopuolella, jotka ovat mitä kiinteim-       säosien valmiiksi saamiseen, olisi erikoinen
7045: mässä yhteydessä suunnitelmiin sisältyvien         määräraha varattava tämän laatuisia lisä-
7046:                                            II,45. -    Heukikilä, y. m.                                 167
7047: 
7048: töitä, viimeistelyä varten koko rakennuk-                    sia töitä varten varättavaksi kaikkiaan
7049: sessa, kirkon muistomerkkien korjaami-                       250,000 markan suuruisen määrärahan.
7050: seksi työn aikana sattuneista loukkaantu-                       Vastaiseksi on myöskin jäänyt kaikkien
7051: misista ja yleistä tasotusta sekä puhdis-                    suunnitelmien ja laskelmien ulkopuolelle
7052: tusta varten työn jäleltä. Tähän tarpeelli-                  sen aineiston kohtalo, joka kirkon korjaus-
7053: sen summan on tuomiokirkon tUJtkimus- ja                     työn ohella on vuosien kuluessa keräyty-
7054: korjausvaltuuskunta            arvioinut 150,000             nyt, käsittäen kirkon rakennuksen enti-
7055: markaksi.                                                    syyttä ja erinäisiä sivistysilmiöitä valaise-
7056:    Tuomiokirkon tähänastinen korjaustyö                      via löytöjä, työn ohella tehtyjä piirustuk-
7057: on rajoittunut yksinomaan rakennuksen                        sia, kalkkeerauksia, valokuvia ja muistiin-
7058: sisäosiin. J oSikaan tällä kertaa ei voine tulla             panoja. Ei voitane pitää tarkoituksenmu-
7059: kysymykseen kirkon laajaperäisempi uusi-                     kaisena että tällainen tieteenemme tärkeä
7060: minen ulkoasultaankin olisivat kumminkin                     aineisto jäisi kuolleeksi a:arteeksi, miksi se
7061: erinäiset heikkoudet ja rapautumiset ulko-                   jäisi, ellei sitä saataisi asianmukaisesti suo-
7062: seinissäkin korjattavat. Jo pari vuosikym-                   jelluksi, järjestetyksi ja kansan sekä tut-
7063: mentä sitten havaittiin tornin ulkopin-                      kijain käytettäväksi sopivasti esille pan-
7064: noissa· tiilien siinä määrin rapautuneen että                nuksi ja julkaistuksi. Kun lisäksi ottaa
7065: laajat alueet niissä, olivat uusin tiilin kor-               huomioon kirkon oman varaston vanhoja
7066: jattavat. Samänlaisia rappeutumisia on                       esineitä, jotka tähän asti ovat olleet koko-
7067: niissä havaittu nytkin, minkä ohella seinä-                  naan piilossa ja hoidotta, tarjoutuu tässä
7068: vikoja, halkeamia tai rapautumia on to-                      ratkaistavaksi toisaalta tärkeä julkaisuky-
7069: dettu erinäisissä kohdin ulkoseiniä muual-                   syrmys, toisaalta meillä uudenlaatuisen tuo-
7070: lakin. Niinikään olisi vesiviettoa kirkon                    miloki,rkkomus,eon aikaansaaminen,. Ei ole
7071: seinämiltä korjattava. Tämän ohella olisi                    osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi, että
7072: huomiota kiinnitettävä kirkon muinaiseen                     esineitä, jotka kuuluvat määrättyyn ym-
7073: ympärysmuuriin ja siihen liittyvien keski-                   päristöön, eroitetaan siitä, semminkään,
7074: aikaisen tuomiokapitulirakennuksen, kate-                    jos mahdollisuuksia tarjoutuu niiden hoi-
7075: draalikoulun ja akatemian rakennusten                        toon ja näytteille panoon omassa alkupe-
7076:  jätteisiin, jotka: rOilisivart 1;utkit1Ja,va!t, vaJh-       räisessä ympäristössään. Tällainen mah-
7077: vistettavat ja kenties kohotettavat maan-                    dollisuus on Turun tuomiokirkossa, jossa
7078: pintaan antamaan kuvaa tuomiokirkon lä-                      entinen tuomiokapitulin huoneisto ja ete-
7079: himmästä ympäristöstä ja siinä olleista tär-                 läinen leMeu,iparveke ta:rjoovat eldul'lisia ti-
7080:  kejstä     ihisrtoriallisista    sivilstyslteikijöistä ..   loja esineiden näytteille panoa varten. Sa-
7081:  'rämä olisi sitä tärkeämpi kun tuomiokir-                   malla kun pidämme suotavana, että mai-
7082: kon ymtpäri,stön eli kirikikopihan välttämä-                 nitut löytö- y. m. esineet yhdessä tuo,mio-
7083:  tön uudestaan järjestely tulee kosketuksiin                 kirkon rakenrnushistori1a.ru valaisevain ku-
7084:  mainittujen perusmuurien kanssa ja uhkaa                    vain ja jäljen'lllösten kera: jä:r'j,estetään itse
7085:  nriden lopullista häviämistä ni:Unkuin te-                  kirkossa, sen äsken maiiru:irtuissa osissa ylei-
7086:  kevät jo nytkin niille istutetut suuret puut.               sön nrä:htävräksi, ~eihdotamme että esineide:n
7087:  Katsoen näidenkin muistomerkkien, joista                    välttämätöntä puhdistusta, korjausta ja
7088:  tietomme tätä nykyä ovat varsin hämärät,                    muuta suojelua sekä asianmukaista luette-
7089:   merkitykseen historiallemme ja viitaten                    loimista ja näytteillepanoa varten samoin
7090:  ulkomaiden, lähinnä Ruotsin esimerkkiin                     kuin esitöiden suoritusta varten tuomio-
7091:   samanlaatuisten muistomerkkien hoitami-                    kirkon historiaa valaisevan aineiston jul-
7092:  sessa (Alvastra, Varnhem y. m.) ehdo-                       ,k.aisemisek.si va1rattaisririn erikoinen m'äärä-
7093:  tamme tässä kosketeltuja kirkon ulkopuoli-                  raha. Vaikka aineiston vielä yhä kart-
7094:  168                          Il,45. -   'l'urun tuom~okirikko.
7095: 
7096: tuessa määrärahan lopullista suuruutta on       kirkkoon on laskettu tu,levan ma:ksallUIIMlJ n.
7097: vaikea arvioida, on ainakin 250,000 mar-        700,000 markkaa.
7098: kan suuruinen erä katsottu tähän tarpeel-          Tähän nähden emme saata olla lausu-
7099: liseksi.                                        matta toivomusta, että tuomiokirkkoa
7100:    Vihdoin ei voitane tuomiokirkon uudis-       käyttävät seurakunnat ryhtyisivät asian
7101: tustyötä pitää loppuun suoritettuna ennen       vaa<timim toimiin uuden sisustuksen !hank-
7102: kuin myös kirkon uudistettuun asuun so-         kimiseksi tuomiokirkkoon.
7103: veltuva sisustus on saatu kirkkoon hanki-          Ylempänä esiintuodun perusteella ano-
7104: tuksi. Miten läheisessä yhteydessä sisus-       vat a.Hekirjoirt:ta:neet kurmioittaen,
7105: tus pääkohdissaan on kirkon sisäasun
7106: kanssa, sen osoittavat valaisevasti olosuh-                että Edtbskunta tulevan vuoden
7107: teet pääkuorissa. Tämä on, kuten tunnet-                valtion rnenosäännössä varaisi Turun
7108: tua, R. W. Ekmanin koristelema 1850-lu-                 tuomiokirkon tutkim1ts- ja uudistus-
7109: vulla samaan taidetyyliin kuin ruotsalaisen             töiden lopp1mnsaattarnista varten
7110: arkkitehti Blomin vähää aikaisemmin te-                 kirkon sisustassa, 'ulkoisia korjauksia
7111: kemä alttarikehystys. Kuorin palauttami-                varten kirkossa ja kirkon ympärys-
7112: nen alkuperäiseen asuunsa ja kirkon uu-                 muurin sekä siihen liiJttyvien histo-
7113: distetun sisäasun kanssa sopusointuun on                riallisten rakenmtsten perustwsten
7114: tämän vuoden työohjelmassa, mutta toteu-                tutkimista ja säilyttämistä varten,
7115: tettuna seuraa räikeä epäsointu kuorin ja               sekä löytöesinekokoelman ja kirkon
7116: alttarilaitteen välillä, jonka uudestaan te-            vanhojen taide-esineiden konservoin-
7117: kemiseen ei ole varoja olemassa. Tällai-                tia ja näytteillepatrwa vat·ten tuomio-
7118:  sesta epäsuhteisuudesta saadaan jo nyt                 kit·kkomuseos.sa ynn(i tutkimustulos-
7119:  elävä käsitys, jos tarkastetaan nykyistä               ten julkaistavaksi valmistamista var-
7120:  saarnatuolia kirkon uusimisen jäiestä uu-              ten yhteensä 650,000 markan suurui-
7121:  destaan paikoilleen pantuna. Kokonaisuu-               sen määrärahan.
7122:  dessaan uuden sisustuksen rakentaminen
7123: 
7124:      Helsingissä 12 p :nä syyskuuta 1927.
7125: 
7126: 
7127:         Bernhard Heikkilä.          Knut Molin.                   Martti Rantanen.
7128:         Wilho Nikkanen.             Rafael Colliander.            Kaino W. Oksanen.
7129:         J. E. Pilppula.             Berndt Kullberg.              L. Mustakallio.
7130:         Kaapro Moilanen.            Jalmari Linna.                Eero Hj. Rydman.
7131:         J. Seppänen.                J. 0. Ikola.                  Aino Luostarinen.
7132:         Axel Palmgren.              Matti Pitkänen.               Y. W. Puhakka.
7133:         Wäinö Pastell.              Gunnar Sahlstein.             F. J. Leino.
7134:         T. A. Aalto-Setälä.         P. Saarinen.                  Emil Jokinen.
7135:         Walter Mäkelä.              E. V. Kuokkanen.              Edward Setälä.
7136:         Aino Lehtokoski.            Paavo Virkkunen.              A. Luoma.
7137:         Elias Sinkko.               W. K. Kuuliala.               J. W. Latvala.
7138:         Risto Ryti.                 K. E. Aarnio.
7139:                                                                                               169
7140: 
7141: 11,46. -   Pet. försl. N :o 72.
7142: 
7143: 
7144: 
7145: 
7146:                                   Österholm m. fl.: Ang. beviljande av anslag för repa-
7147:                                      rationsarbeten i Raseborgs slottsrnin.
7148: 
7149: 
7150:                                        T i 11 R 1 k s. id a g e n.
7151: 
7152:    Rasebo.rgs slottsruin. haJ' under en följd         och dörröppningarna i dem jämte en del
7153: av år 'hefunnit sig i ett så lbristfälligt skick      andrru detaljer genomses och repareras.
7154: att det väckt uppmärksamhet och framkal-              För detta a.rbete erfordras minst 100,000
7155: lat anmärkningar i offen.tligheten. Brist             mk.
7156: på medel har föranlett att nödiga repara:..              ·2. Gån'garna, som löpa längs mantelmu-
7157: tions.al'lbeten :f1ått anstå och den va,ckra borg~    rens inre sidor, ombyggas och konserveras.
7158: ruinen har med åren kommit att verka allt:..          Borgruinens omgivningar uppsnyggas, var-
7159: mera vanvårdad. Detta tillstlånd borde icke           vid vallgraven, som på 1890-talet fylldes
7160: få fortfara, i synnerhet som ruinen !besökes          med grus, upprensas och en bro sl'ås över
7161: av stora skaror turister även fr'ån. främ-            den. M,ed grUBet från va:llgraven iordning-
7162: mande larrd, vilka bilbringas en ogynnsam             ställes en väg genom slottsområdet. Härför
7163: uppfattning om vårt folks pietet för si:na            behöves 75,000 mk.
7164: historiska m.innen.                                       3. iTuristhydda.n invid ruinen borde av
7165:    På grund härav vore det av nöden att ett           Turistföreningen inlösas, uppsnyggas och
7166: särskilt anslag skulle ställas till Arkeolo-          tillbygga:s med ett par rum tili bostad M
7167: giska kommission.ens förfogande för repara,.          vakten och hä11bärge åt besökande. För
7168: tions-, konserverings- och uppsnyggningsar-           detta ändamål erfordras 75,000 mk.
7169: beten i Raooborgs ruin oeh dess närmaste                 I stöd av vad ovan framh'ållits a:nhålla vi
7170: omgivning.         Enligt fackmannautlåtande          vördsamt,
7171: borde följande a;rlbeten utföras:
7172:    1. Skyddstaket över murarna avlägsnas                        att Riksdagen måtte besluta i stats-
7173:  och murkrönen isoleras så att de kunna be-                   förslaget för år 1928 anvisa 250,000
7174: st:å mot förvittring utan de vanprydande                      mark för t·eparationsarbeten i Rase-
7175: skyddstaken. De övriga murarna, fönster-                      borgs slottsruin.
7176: 
7177:       Helsingfors den 16 septem/ber 1'927.
7178: 
7179: 
7180:              John Österholm.                                         Ernst Estlander.
7181: 
7182: 
7183: 
7184: 
7185:                                                                                                  22
7186:   170
7187: 
7188: 11,46. -   Anom. ehd. N :o 72.                                                       Suomennos.
7189: 
7190: 
7191: 
7192: 
7193:                                  Österholm y. m.: Määrärahan myöntämisestä Raasepo-
7194:                                     rin linnanraunioiden korjaustöihin.
7195: 
7196: 
7197:                                        :EJ d u s kun n a ll e.
7198: 
7199:    Raaseporin linnanrauniot ovat pitkän             ja oviaukot sekä joukko muita kohtia tar-
7200: aikaa olleet niill! puutteellis.essa kunnossa,       ka~Btetaan j.a korjata•an. Näihin töihin tar-
7201: että se on herättänyt huomiota ja aiheutta-         vitalan välh~ntään 100,000 rma,rkkaa.
7202: nut huomautuksia julkisuudessa. Varojen                2. Käytävät, jotka kulkevat alkomuurin
7203: puute Olli V'aikutta>Thut, että tarpeeiliset kor-   sisäsivuilla, rakennetaan· uudelleen ja kon-
7204: jaustyöt ovat saaneet lykkäytyä, ja: kauniit        servoidaan. Linnanraunion ympäristöt siis-
7205: linnanrauniot ovat vuosien kuluessa alka-           titään,. jolloin vallihauta, joka 1890-luvulla
7206: neet näytitää yhä enemmän hoitamattomilta.           täytettiin soralla, puhiliste.taan ja sen yli
7207: Tämän asiantilan ei pitäisi sa•ada jatkua,          'tehdään silta. Vallihaudassa olevalla soralla
7208: varsinkaan kun raunioilla käy suuria jouk-          pall!llaan kuntoon tie linn~;-,alueen läpi. Tätä
7209: koj·a myöskin ulkomaalaisia matkailijoita,           varten tarvitaan 75,000 markkaa.
7210: jotka 1tärten saavra,t e:päredul1men käsityksen        3. Raunioiden vieressä oleva. matkailija-
7211: kansamme        kunnlioituksesta !historiallisia     mwj.a olisi lunastettava Matkamjayhdistyk-
7212: muistoj ruan· lmihta,an.                            seltä, siistittävä ja siihen olisi r.akerm.ettava
7213:    Tämän vuoksi olisi tarpeen, että Muinais-        lisää pari huoneUa; vartijan UJSUnnoksi ja
7214: tieteellisen toimikunnan käytettäväksi ase-          viemiden ma•ja.paika:ksi. Tätä •tarkoitusta
7215: tettwisin erikoinen määräraha. korjaus-,            vart'e·n •ta.rvita,an 75,000 markkaa.
7216: säilytys- ja siistimistäitä varten Raaseporin          Edel1ä esitetyn nojalla. a.nmrume' kun-
7217: raull!ioissa ja niiden lähimrrnässä ympäris-        nioittaen,
7218: tössä. Ammattimies:t:en lausunnon mukaan
7219: olisi seuraavat työt suoritettava•:                           että Edtuskunta vuod.en 1928 tulo-
7220:    1. Suojakartta polisteiaran muurien päältä               ja  rni,enoarvio~sa osoittaisi 250,000
7221: ja muurien harja;t eristetään niin, etrtä ne               rnarkkaa Raaseporin linnanrawnioi-
7222: voivat kestää rapautumaH1a ilman r:umen-                   dfJn ko.Tjaustöitä vmrten.
7223: tavia suojakattoja. Muut muurit,. akkuna-
7224: 
7225:            Helsingissä, syyskmm 1'6 päivänä l;9r27.
7226: 
7227: 
7228:                  John Österholm.                                 Ernst Estlander.
7229:                                                                                                   171
7230: I1,47.- Anom. ehd. N:o 73.
7231: 
7232: 
7233: 
7234: 
7235:                                     Tarkkanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä ruotsa-
7236:                                       laisissa maalaiskunnissa olevien yksityisten suoma-
7237:                                       laisten kansakoulujen avustamiseksi.
7238: 
7239: 
7240:                                           E d u s k u lli n a ll e.
7241: 
7242:    Oppivelvollisuusla;ki      edellyttää,       että    kautta l!;yönansiolle ruotsalaisille seuduille ja
7243: kaikki .Suomen kansala.islben lapset tulisivat          ovat he sitten myöhemiilli.n taloudellisen ase-
7244: siihen asemaan, että heillä olisi mahdolli-             malliSa vakaa:nnuttamiseksi pyrkineet pien-
7245: suU\s saada opetusta kansalkouluissa, joiden            viljelystalouksien perustarrnisoon, muodos-
7246: perustamiseen kuntia la'kli velvoittaa, va:l-           taen täten yhtenäisiä suomalaisasutuksia
7247: tion avustamana. Yksikielisissä kunnissa                ruotsalaisiin maalaiskun:tiin.. Kun ylem-
7248: onkin se maihdolliSIUUS olemassa, koska                 pänä ma.initut vaikeude.t pääasiassa kohtaa-
7249: uusien piirijakojen kautta pyritään saa-                vat piirejä, joissa va,rallisuus ei ole vielä
7250: maan kaikki klm!tain a.lue.et maihdoll:i.sim-           kohonnut sillie tasolle, ~ttä voitaisun maini-
7251: man tasapuoliseen asemaan.                              tunlaisia asioita järjestää omin avuin,
7252:    Niissä ruotsinkie'lirsissä kum::uissa, jo:i&<la on   jota oppivelvollisuuslakikaa:n ei tarkoita,
7253: vähemmistönä suomalaisia, ovat kouluolot                on asiantilan jtYhdosta jouduttu ha,nkkimaan
7254: hyvin surkealla kannalla.. Kuntnat kieltäy-             vapaa.ehtoista tietä varoja vuosittain koko
7255: tyvät telmsyitä etsien koulujen perustami-               maa,ssa noin 200,000 markkaa. Mutta kun
7256: sesta, viivyttäen kansakoulujen piirijakojen            uusia koulujakin olisi avattava on tilanne
7257: laatimista mielestämme liian pitkälle lain              tulemassa mahdottomwkisi järjestää ilman
7258: määräämästä ajasta. Suomalaisten taholta                yhteiskunnan apua, j1oten olisi toivottavaa,
7259:  on kootettu hakea muutoksia kunt<ien pää-              että tarkoitukseen osotetaa.n varat valtion
7260: töksiin, mut:t:a huonolla menestyksellä, sillä          varoista siksi aj1aksi, ilrn'Ill olot ova't ~näin
7261:                                                                           ' /
7262: ne uhkasakot, joita kunnille tuomit.a:an, ovat          järjestämättömällä kan.nalla. Edellä ker-
7263: niin mitättömät, että kuntain on edulli-                 rottuun viitate'IJJ lmnnioitta:en ehdotamme,
7264: sempi niitä maksamaHa siirtää koulujen ra-
7265: kentamista tu:onnemma.ksi. Tästä aiheutuu,                         että Eduskunta ottaisi vuoden
7266: että on jouduttu yksityistietä perustamaan                      ii928 valtion tulo- ja menoarvioon
7267:  kansakouluja. näille alueille, mutta talou-                    400,000 markan määrärahan yksityis-
7268: delliset vaikeudet ovat monella paikkakun-                      ten suomalaisten kansakmtlujen avus-
7269:  nalla nyttemmin uhkaamass1a koulujen toi-                      tamiseksi ruotsalaisissa maalaiskun-
7270:  mintaa.    Nämä suomalaisasutukse't. ovat                      n~ssa.
7271: 
7272:  yleensä muodostuneet työväen sii,rtymioon
7273:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1927.
7274: 
7275:               E. M. Tarkkanen.                                           J. Koivisto.
7276:               Heikki V ehkaoja.                                          Viljami Kalliokoski.
7277:               Juhani Leppälä.                                            P. Saarinen.
7278:                                            ,J aio Lahdensuo.
7279:   172
7280: 
7281: Il,48.- Anom. ehd. N:o 74.
7282: 
7283: 
7284: 
7285: 
7286:                                      Mantere y. m.: Määrärahan myöntämisestä kuvaama-
7287:                                        ja säveltaiteemme tunnetuksi tekemiseksi ulkomailla.
7288: 
7289: 
7290:                                            E d u ,s k u n n a ll e.
7291: 
7292:    Maamme kansainvälisen asemwn va!kaam-                  tämäJn viljelystyön tuotteisi1n suuremmassa
7293: nuttamrl.se,ssa on pidetty tärkeänä myöskin               mäii<rässä kuin mikä tähän asti on ollut mah-
7294: olojemme monipuolista tunnetuksi tekemistä                dollista.
7295: ulkomailla. Tässä t.arkoituksoosa on viertai-                Tii<hän ()n sitä enemmän syytä, kun taitei-
7296: den krunsojen kielille !toimitl€'ttu mwa.ta.mme,          lijaimme tah·olta on ilmennyt vilkasta har-
7297: sen historiaa ja sen nykyistä taloudellista ja            rastusta asiaan. Niinpä on tehty useita
7298: henkistä elämää valaisevia julkaisuja, otettu             suunnitelmia esim. kuvaamataiteemme edus-
7299: osaa erila.iJsiin 'kansainvä1isim kongresseihin           tavien näyttelyjen toimeenpanemiseksi suu-
7300: j8J urheilukilpai!luihin, pidetty huolta huo-             rissa sivistyskeskuksissa, mutta tarvittruvien
7301: matuimpien           kotimaisten       kirj.aili,jaimme   va:roj'en ~puuttuessa yritykset suunmtelmien
7302: edustavimpien teosten kääntämisestä! suur-                toteuttamiseksi ovat rauenneet tai supistu-
7303: t-en sivist.ysk:a!lliSailli ki~lil1e j. n. e. Vuosit-     neet sellaisiksi, etteivät ole vastannoot tar-
7304: tain: on näihin tarkoituksilin uhrattu va1tion            koitustaan. Sopii myös mainita, että kuvaa-
7305: varoistaki·n melkoisia ra:haeriä. Seurauksena             mataiteista huolehtivalle valtion taidelauta-
7306: tästä on ollut, että Suomi monella taholla                kunnaHe on saapunut lukuisasti pyyntöjä,
7307: on tullut myötätuntoisen huomion esineeksi.               että Suomi ottaisi os111a u1komaisiin näytte-
7308:    Näin a:1kuun pantua työtä näyttäisi ole-               lyihin lähettämällä niihin taideteollisuus-
7309: v.aru syytä j.atka:a entistä teh()kkaammi.n               kokoelmia, mutta pyyntöihin on ollut pak!ko
7310: ulottamalla se sellaisillekin aloille, joilla se          antaa kieltävä vastaus, kun lautrukunnan ei
7311: tähän asti on ollut heikkoa ta:i jotenkin ole-            ole onnistunut saada varoja näyttelykokoel-
7312: matonta. Näitä aJoja ovat enrnen kaimkea                  mien keriirumiseen ja niiden toimittamiseen
7313: kuvaama- ja säveltaiteemme.                               ku:Hoilll'kin kysymyksessä oleviin näyttelyi-
7314:    Näilläkin henkisen viljelyksemme aloilla               hin. Tärkeä propagandatyö henkisen vilje.
7315:  on maassamme viimeisten vuosikymmenien                   lyksemme tunnetuksi tekemiseksi on siten
7316:  aikana saatu luoduksi paljon sellaista, jonka            varojen puutteessa jäänyt suorittamatta.
7317:  voi olettaa herättävän mielenkiintoa ulko-                  Puheenalainen maamlme taiteen ooittällli-
7318:  maidenkin taidetta harrastavassa yleisössä               nen suurissa sivistyskeskuksissa olisi var.
7319:  ja vahvistavan sitä käsitystä, että maas-                 mruan hyödyksi myös taiteemme vastaiselle
7320:  samme pyritään varkaNasti ja menestykselli-              kehitykselle. Se olisi uutena voimakkaana
7321:  sesti tekemään työtä korkeimmankin henki-                ke:hoiHimena taiteilijoi1lemme tehdä kukin
7322:  sen viljely.ksen edistämiseksi. Näyttäisi näin            omalla alallansa parastansa ja taiteellinen
7323:  ollen olevan aihetta tarjota ulkomaiselle                tuotantomme tulisi tällä tavoin valistuneen,
7324:  yleisölle tilaisuuksia väilittömästi tutustua             objektiivisen arvostelun alaiseksi, mikä se-
7325:                                      11,48. -   ~Iantelre, y.   m.                        173
7326: 
7327: kin varma;an vaikuttaisi elähyttävästi tai-           Sen nojalla, mitä edellä olemme lyhyesti
7328: teelliseen toimintwan ma:assamme.                   esittäneet, rohkenemme kunnioittaen eh-
7329:   Asi.an käytämnöllinen järjestäminen ei            dottaa,
7330: näyttäisi kohtaavan vaikeuksia, meillä kun                    että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
7331: on olemassa selkä taiteiEjayhtymiä että val-                vuoden tulo- ja menoarvioon halli-.
7332: tion taidelautakUlllll!at, jotka hyvin voisivaJt,           tuksen käytettäväksi 100,000 ma1·kan
7333: jos vallin saåsiv.a1t Vlaroja, puheena olevan               rahaerän kuvaama- ja säveltaiteemme
7334: propagandatyön suorittaa,.                                  tunnetuksi tekemiseksi ulkomaiUa.
7335: 
7336:       Helsingissä syysk. 18 p :nä 1927.
7337: 
7338: 
7339:             Oskari Mantere.                                          W. W. Tuomioja.
7340:   174
7341: 
7342: 11,49. - Anom. ehd. N :o 75.
7343: 
7344: 
7345: 
7346:                                    Koivuranta y. m.: Korotetun määrärahan myöntämi-
7347:                                      sestä Teollisuusseutujen Evankelioimisseuralle valis-
7348:                                      tustyön järjestämiseksi Perä-Pohjolassa ja Lapissa.
7349: 
7350: 
7351:                                          Ed u s kunnalle.
7352: 
7353:    Noin viisi vuotta, sitten päätti eduskunta          tu'ksi siirt:.ä, että Perä-Pohjolan ja La,pin mo-
7354: myöntää Teollisuusseutujen Evankelioimis-              nissa kylissä olisi jotain vastaavanlaatuista
7355: seuralle pienen avustuksen tehokkaan valisc            sarutava syntymään.
7356: tustyön järjestähnis,eiksi Perä..Pohjo~an ja              Täm&n päämäärän saavuttaminen on kui-
7357: La;piru me1:s'ätyö- jra u1ttopruikkoja. va;rten.       tenkin nrykyisi!llä La.pin ja Perä-Pohjolan
7358: Mairuitun set~:ran toimesta onkiru mitä pitäen         rvaliL'>Ituksenr hyväksi toimiviHa työvoimi[la
7359: ollut Perä-Polhjo[,ass,a, ja Lapissa kaksi varsi-      mahdoton1a. Teollisuusseutujen Evan:kelioi-
7360: nais·ta työntekijää, t10inen ylimaan metsä-            misseuran kahdella työntekijällä, joista toi-
7361: työpaikkoja varten ja. toinen Kemin teolli'-           sen on täytynyt kokonaan omistautUa. Ke-
7362: suusseutua varlen.                                     min-seudun yhä kasvavan. esikaupunki- ja
7363:    Tämä näin suoritettu valistustyö on epäi-           teollisuusvä!estön, toisen1 Perä-Pohjolan. ja
7364: lemättä myöskin osa~ta.an vai'lrntta:nut siiili.en,    La1pin monien metsätyö. ja uittopaikkojen
7365: että Pe.rä-Pohjolan, ja Lrapin syrjäisimmissä-         väestön valistustarvetta tyydyttämään, ei
7366: kin kylissä kaivataan tällä hetkellä tietoa, ja        ole ollut tilaisuutta kylliksi kiinnittää huo-
7367: valistusta. Kansakoululaitos, joka siellä nyt          miota. Perä-Poh'jola,n ja Lapin vart:tun€errn-
7368: parhaillaan syntyy, kykenee kyllä tyydyt-              man nuorison henkisiin tarpeisiin, joiden
7369: tämään nousevan polven valistusta;rvetta               tyydyttämiseen nyt olisi huomattå,via edel-
7370: huomattavassa määrässä, mutta varttu-                  lytyksiä kun otetaan 'huomioon se, että mai-
7371: neempi nuoris'O ja keski-ijässä oleva polvi,           nituLla seuralla on Rovanierrnellä ·oma toi-
7372: joka tänä Pohjolassa erityisesti havaitta'-            mitalo ja että työntekijätkin ovat saavutta-
7373: vana murrosaikana joutuu kantamaan päi-                neet jo työkokemusta.
7374: vän kuorman ja helteen, jää sen vaikutus-                 Tämäru tähden pyytävät allekirjoittaneet
7375: piirin ulkopuolelle. Olisi sentähden kansa-            kunnioitt<ruoo ehdotta,a,
7376: lmntamme edun mukaista, että myöskin tätä
7377: väestöainesta varustettaisiin valistuksen ja                     että Teollisuusseutujen Evankelioi-
7378: tiedon aseilla juuri siinä aiikamv, jo'lloi.n sen             misseuralle valtion v. 1928 talousar-
7379: on taisteltava. raskas taloudellinen sekä si-                 vion yhteydessä valistustyön järjes-
7380: veellinen taistelu isiensä asumasijoilla. Tar-                tämiseksi Perä-Pohjolassa ja Lapissa
7381: virt:see vain juhdllltta'a mie1eelll Poihjois-Karja-          ehdotetht Srnk:n 150,000 suuruinen
7382: lassa nykyään vaikutusvoimaisena. esiintyvä                   mää1·äraha learotettaisiin viidelläkym-
7383: nuorison itseupiskelu ja. sen sille maakun-                   menellä hthannella mm·lcalla lisätyön-
7384: nalle tuottama hyöty, tullakseen vakuute-                     tekiJäin palkkaamiseksi.
7385:       Helsingissä syyskuun 12 p :nä 1927.
7386: 
7387:              Janne Koivuranta.                                        Antti Junes.
7388:              K. A. Lohi.                                              Kaarlo Hänninen.
7389:              Viljami Kalliokoski.                                     T. Janhonen.
7390:              Aino Luostarinen.                                        Juho Torppa.
7391:                                                                                                 175
7392: 
7393: II,so. -   Anom. ehd. N :o 76.
7394: 
7395: 
7396: 
7397: 
7398:                                  Tukia y. m.: Määrärahan myöntämisestä Paul Nicolayn
7399:                                    kristillis-yhteiskunnallisen työkeskuksen kannatus-
7400:                                    yhdistykselle.
7401: 
7402: 
7403:                                        E d u s k u n n a ll e.
7404: 
7405:    Toukolan settlron.entti · on suurimmassa         tarha, sairaskäynnit kodeissa, sekä kaksi
7406: Wiipurin kaupungin esikaupungissa, Sor-             ompeluseuraa, jotka työskentelevät Sorva-
7407: valissa, ja kohdistuu sen toiminta etu-             lin köyhien lasten vaatettamiseksi. Viime
7408: päässä Karjalan pääkaupungin väkirikkai-            vuoden aikana tuli Toukolan lasten poli-
7409: den esikaupunkien väestöön. Valtiovalta             klinikan, huoltolan ·ja sairashoidon tuotta-
7410: on UJäilhin maaiillime 1'aajimpi.eill esikaupun-    masta avusta osalliseksi 1080 sairasta,
7411: kien oloihin kiinnittänyt erikoista huo-            joista monen elämä voitiin pelastaa yhteis-
7412: miota, päättämällä liittää nämä esikaupun-          kunnalle; huoltosisar suoritti lasten ja van-
7413: git Wiipurin kaupunkikuntaan. Kun val-              hempien tähden yhteensä 2615 kotikäyntiä,
7414: tiovalta täten on järjestänyt näitten ah-           minkä lisäksi tuli tilapäinen sairashoito ja
7415: taissa j.a V!liikeissa oloissa eHivien kam~&aker   potilaiden saattaminen lääkäriin, sairaaloi-
7416: rosten yhteiskunnalliset ja hallinnolliset          hin ja kunnalliskotiin. 36 keuhkotautista
7417: olosuhteet, tarvitaan lisäksi yhteiskunnan          on sitäpaitsi saanut pitempiaikaista hoitoa.
7418: jatkuvaa tukea tämän väestön henkisen ja            Lastentarh~n hoidosta ja kasvatuksesta tu-
7419: terveydellisen tason kohottamiseksi.                lee vuosittain osalliseksi noin sata Sorva-
7420:     Toukola on kolmen vuoden kuluessa yh-           lin pienten kotien lasta, joille lastentarhan
7421: teiskunnallisella ja valistuksellisella kasva-      keittiöstä annetaan kerran päivässä ilmai-
7422: tuksenaan saavuttanut ympäristön väestön            nen lämmin ateria. - Epäterveellisissä
7423:  ja Wiipurin eri kansalaispiirien myötätun-         asunto-oloissa elävälle väestölle tällainen
7424:  toa ja kannatusta.                                 huoltotyö on tarpeen vaatima.
7425:     Laitoksen työmuodoista mainittakoon:               2. Sivistystyöstä huolehtii           Toukolru1
7426:     1. Huoltotyö;                                   V apaaopisto, jossa viime vuonna annettiin
7427:     2. Valistustyö ;                                opetusta 21 eri aineessa 35 ryhmälle. Opis-
7428:     3. LaiSitensuo·jelutyö;                         toon kuului myös 5 opintokerhoa, 70-hen-
7429:     4. Uskonnollisesti rakentava toiminta,          kinen laulukuoro, kirjasto ja lukusali.
7430:  sekä                                               Opiskelijain lukumäärä oli 612 (399 naista
7431:     5. Karjalan teollisuusseuduille suun-            ja 213 miestä) ja senlisäksi luennoilla ja
7432:  nattu esitelmä- ja luentotoiminta.                 juhlissa kävijät, joita 62 tilaisuudessa oli
7433:     1. Huoltotyöstä on vastuussa lääkäri ja         11,098. Opiskelijoista oli 30 % kaupun-
7434:  terveyssi•s•a•r. Mainåitfak:oon siitä sää.nnöl-    gista ja 70 % esikaupunge~sta, melkein puo-
7435:  linen ja ilmainen lasten poliklinikka; pien-       let eli 46 % oli 18-----2;4 VitHlden ikäisiä, 2~9 %
7436:  ten lasten hoidon neuvonta-asema, lasten-          tehtaalaisia, käsityöläisiä ja sekatyöläisiä,
7437:   176                               II,5o. -    P111U!l Nicolayn työ:kMkus.
7438: 
7439: 32 % liikealalla toimivia sekä 28 % palve-                 käytiin 35 tällaisella esitelmämatkalla.
7440: lijoita ja kotitehtävissä olevia. Sivistys-                'roukolassa suorittivat suurimman osan
7441: työn tehostamiseksi on kannatusyhdistyk-                   työstä vapaaehtoiset työvoimat, joten 66
7442: sen johtokunta tämän syyslukukauden                        työntekijästä 55 ilman rahallista palkkiota
7443: alusta kiinnittänyt opistoon erityisen johta-              toimii opiston opettajina, kerhotäteinä ja
7444: jan, filosofian lisensiaatin.                              -setinä, ompeluseurojen, pyhäkoulun, raa-
7445:     3. Varsinaista opistolaisikää nuorem-                  mattupiirien johtajina y. m. palvelusteh-
7446: pien, 8-16 vuotisten keskuudessa toimivat                  tävissä. Palkkaa nauttivia vakinaisia työn-
7447: poika- ja tyttökerhot. Toukolassa on ny-                   tekijöitä on 11.
7448: kyään 7 poika- ja 7 ty>ttöikerhoa seikä 3                     Senjälkeen kuin Eduskunnan viime
7449: veisto- ja 3 kirjansidontakerhoa, joissa on                vuonna myöntämä 100,000 markan kerta-
7450: yhteensä 350 poikaa ja tyttöä. Heillä oli                  kaikkinen avustus on käytetty velkojen ly-
7451: viime vuoden kuluessa 497 ohjelmallista ti-                hentämiseen, ovat laitoksen velat 275,000
7452: laisuutta, askarteluiltaa, urheilu- y.- m. ret-            markkaa ja vuotuiset menot noin 400,000
7453: kiä ja oli niissä osanottajia 8,740. Touko-                markkaa. Toimintaa varten on tänä vuonna
7454: lan ympärillä sijaitsevalla avaralla tontilla              saatu valtioapua Vapaaopistolle 50,000 sekä
7455: on kesäisin 3 kuukauden aikana kasvi-                      Eduskunnan myöntämä 25,000 markkaa,
7456: tarha, jossa noin sadalla esikaupunkilais-                 joten noin 2/3 kustannuksista on jäänyt
7457: lapsella on oma pieni viljelysalueensa. Tou-               Wiipurin kaupunkikunnan ja vapaaehtois-
7458: kolailli pU!olest•a iaJDJilletaan la:psille joka !päilvä   ten avustusten varaan.
7459: ilmainen lämmin ateria. Samoin on kesäi-                      Katsoen siihen, että ylläselostettu toi-
7460: sin yhdeksi kuukaudeksi 40 laitakaupun-                    minta koituu maamme kaikkein vaikeim-
7461: kilaislapselle järjestetty kesäleiri, jolloin              missä oloissa elävän väestön ja eritoten sen
7462: lapset ovat saaneet vapaan ylöspidon ja                    nuorison ja l~sten aineelliseksi ja henki-
7463: luonnon vapaudessa ruumiillisesti ja henki-                seksi hyväksi, ja jotta tämä suuriarvoinen
7464: sesti virkistyneet.                                        yhteiskunnallinen ja kasvatuksellinen toi-
7465:     4. Uskonnom1sesti rakentavan työn eri                  minta jatkuvasti tulisi saamaan valtioapua
7466: muodot ovat jumalanpalvelukset, hengel-                    ylellisesti omaksutun periaa:tteen mukaisesti
7467:  liset juhlat, raamattupiirit naisille, mie-               50 prosenttia menoista, ehdotamme,
7468: hille, nuorille pojille ja tytöille sekä rippi-
7469: ja pyhäkoulut. Jumalanpalveluksia on                                että Eduskunta 1928 vuoden vaki-
7470:  viime vuoden kuluessa pidetty 45 ja on                          naisessa tulo- ja menoarviossa myön-
7471: niissä ollut 3,:9:95 osanottajaa, jota paitsi                    täisi Pool NicolGI]Jn kristillis-yhteis-
7472: 57 juMassa Dn oUut 15,:680 kuuli:jaru.                           kunnallisen työkeskuksen kannatus-
7473:     5. Kiinnittäessään Toukolan Vapaaopis-                       yhdistykselle sadantuhannen markan
7474:  wan eriltyisen jdMajan on kannla-tusyhdis-                       (Smk. 100,000: -) avustuksen, eli
7475: tyksen johtokunta entisten paikallisten                          siis korottaisi hallitu,ksen tulo- ja
7476:  työmuotojen lisäksi suunnitellut Viipurin                       menoarvioehdotuksessa olevan 25,000
7477: ympäristölle ja esikaupunkeihin, Karjalan                        markan vuotuisen avustuksen sadaksi-
7478:  teo1lisuusseuduille ja. Kan111aikselle esitelmä-                tuhqm.neksi markaksi.
7479: .111 l.u.cntotoim,intaa. Viime vuoden aikana
7480: 
7481:         Helsingissä, 14 p :nä syyskuuta. 1927.
7482: 
7483:           Elias Tukia.                         Viljami Kallio'koski.          Antti Kukkonen.
7484:           Aleksi Hakala.                       K. A. Lohi.                    T. Janhonen.
7485:           Emil Jutila.                         Janne Koivuranta.              Leo Gummerus.
7486:           J. Seppänen.                         J. Kauranen.                   Walter Mäkelä.
7487:                                                                                                 177
7488: 
7489: II,st. -   Anom. ehd. N:o 77.
7490: 
7491: 
7492: 
7493: 
7494:                                   Saarelainen y, m.: Määrärahan myöntämisestä rukous-
7495:                                     huoneen rakentamista varten Pielisjärven pitäjän
7496:                                      Kolin kylään.
7497: 
7498: 
7499:                                         E d u s k u n n a ll e.
7500: 
7501:    Joskin maamme rajaseudut, harvaan                 näin ollen erittäin epäedullisessa asemassa
7502: asuttuina, ovat paljon jälellä muusta Suo-           sielunhoidon kannalta katsoen.
7503: mesta taloudellisen ja sivistyksellisen Blä-              Että tässä suhtteessa sarutaisiiu muutos
7504: män alalla, niin sitä nB yleensä ovat myös-          parempaan päin, on Koliru Nuorten Kristil-
7505: kin sielunlhoidolliseltru ikan:naltla, kart:S"oen.   li1nen Ybdistys ·toistaJkymmenen vuoden
7506: Ra;jaseutujen kieltämätJtä e.täinltm. Tlaj,akansa    1ll!jaaJJ ripeästi toimirnut ·rukousl1u0111een
7507: kautta vuosisa.tojen on saa!IllUt lroko Suomen        hankkimista varten Kolin kylään. Mutrt:a
7508: heimon ja oman olemassaolonsa puolesta                hani'klkoo'lll toteuttamiseksi on tällä ajalla
7509: taistella monin vBrroin Bnemmän kuin                 saatu lkokoon lalhjaiVarrOija airuo8!StBJan noin
7510: muun Suomen asukkaat.               Vuosisataiset    10,000 markkaa, j·O'ka on vaan !Pieni murto-
7511: kärsimykset, myöskin karun maan ja kyl-              osa siitä, miitä yleensä tarvittaisii!n rukous-
7512: män ilmarr11a'lan taki'8l, ovat tälhän bnsan-        huoneen rakentamiseksi. Mainittu ylhdis-
7513: ooaa.n lyöueet syvälUe leimamsa, pamJallJOOt ja      .tys on myöskin rukoushuoneen sijoitta-
7514: näännyttäneet sen elämäntason perin alhai-           mista varten ostanut 1./2 ha suuruisen Iru:~Ja
7515: seksi. Suomien itsenäisekSi tultua on val-           alalll ~ol'in kylästä erittäin. sopirvalta prui-
7516: tiohallinnon tärkeä velvollisuus pitää huolta        kalta.
7517: näiden rrujaseutujen kdb.ottamise.sta mruun               Toivottavaa olisi, että näiilll tärkeässä
7518: Suomen rinnrulle., ei ainoastaan taloudelli-         asiassa yihteiskunnan :taiho1ta riemwtäJän
7519: selta ja sivistykselliseltä, muttru myöslk!in        auttamBJa!ll seudun välhäväkistä lmrusaia, etitei
7520: siehmhoidolliselta lrarmail.rta. katsoen.            tuo tärkeä hanike raukeaisi varojen puut-
7521:    Kuten tunne.ttoo ovaft iitälsellä ra'jaJSeu-      teessa, mutta swataisiin. ikyseenalaim.en ikävä
7522: duH,a Pielis:järven pitrujääin kuuluV'rut Kolin      epäkohta !POistetuksi.
7523: ja Hattusaaren kyl'äkunnat, :joissa on aJSuk-             Edellä sanotun nojaUa, !kuin m'YÖS viit-
7524: kaita noin 1,000 henikeä, 35 km. pituisen            .taa;mallal samrusta ,aJSiasta; Eduskurmrule too-
7525: järvimatkan taJkana ki,rkostansa. Näiden             tyyn anamusclldotukseen N :o 74 v. 1926
7526: kyläkuntien rajalla on myöskin Kontiolah-            J;iitteet I-X, sivui>ll'a 109"---"110, kurmioit-
7527: den pitäjääru kuuluva Puson kylä selkä               taen- ehdotamme,
7528: .Tuu'an pitajään kuuluv8! Ahmov,a~ar.an kylä,
7529: joissa on asukkaita yhteensä y{li kolmentu-                   että Eduskunta vuoden 1928 me-
7530: hannen hengen, ruiiuikään, kymmenien kilo-                  nosääntöön ottaisi 200,000 mar-
7531: metrien ert:äisyyde!llä kirkostansa. Näiden                 kan suuruisen apurahan Kolin Nuor-
7532: nel>jän kylälkunnam tuiha111l1Bt !kansalaiset ovat          ten Kristilliselle Yhdis.tykseUe ru-
7533: 
7534:                                                                                                   23
7535: 178                         Il,51. -   Rlllkoushuone Kl)lilie.
7536: 
7537:       koushuoneen mkentamista varten                  opetusministeriön lähemmin rniiiiriiä-
7538:       Pielisjärven pitäjän Kolin ky'lään              millä ehdm1la.
7539: 
7540:          Helsingissä 14 p :nä syyskuuta 1927.
7541: 
7542: 
7543:          Pekka Saarelainen.                               T. Janhonen.
7544:          Matti Pitkänen.                                  Eero Nurmesniemi.
7545:          Pekka Kopsa.                                     M. Niilekselä.
7546:                                                                                        t
7547:                                                                                         179
7548: 
7549: II~ -   Anom. ehd. N:o 78.
7550: 
7551: 
7552: 
7553: 
7554:                               Jussila y. m.: Määrärahan myöntämisestä Nuorten
7555:                                 Ystävät nimiselle yhdistykselle.
7556: 
7557: 
7558:                                     Eduskunnalle.
7559: 
7560:    Oulussa toimivalla ,Nuorten Ystävät"         462,000 markkaan. Kun yhdistys, jonka
7561: nimisellä yhdistyksellä on paitsi muita työ-    varoja käytetään monipuoliseen sosialiseen
7562: haaroja lastensuojelun alalla myöskin las-      työhön, ei yksin kykene rakennussuunnitel-
7563: tenseimi, joka palvelee köyhimpiä perheitä.     maansa toteuttamaan ja kun valtio on maan
7564: Lastenseimen Tuiran esikaupungissa käy:ttä-     muissa!kin seuduissa tällaisia sosialisia tar-
7565: maa huoneistoa pitää kaupunginlääkäri           koituksia avustanut, rohkenemme kunnioit-
7566: liian pienenä ja tarkoitukseen sopimatto-       taen anoa,
7567: mlliiiJa, jonka tähden yhdistys on ryihtyn,yt
7568: uuden, riittävän tilavan rakennuksen hank-                että Eduskunta ensi vuoden meno-
7569: keisiin lastenseimeä varten. Sitävarten on             arviossa myöntäisi Oulussa toimivalle
7570: Oulun kaupunki myöntänyt yhdistykselle                 ,,Nuorten Ystävät" nimiselle yhdis-
7571: ilmaisen 100,000 markan arvoisen tontin                tykselle lastenseimen rakentamista
7572: Tuiran esikaupungin: keskeltä. Rakennusta              varten Tuiran esikaupunkiin kerta-
7573: varten on arkkitehti Mörne laatinut piirus-            kaikkisena    avustuksena     100,000'
7574: tukset ja kustannusarvion, joka päättyy                markkaa.
7575: 
7576:      Helsingissä, 19 päivänä syyskuuta 1927.
7577: 
7578: 
7579:            0. H. Jussila.                                        T. Janhonen.
7580:   180
7581: 11,53. -   Anom. ehd. N :o 79.
7582: 
7583: 
7584: 
7585: 
7586:                                  Lehtonen, M. y. m.: Määrämhan myöntämisestä avus-
7587:                                    tukseksi Suomen Työväen Järjestönuorten Liitolle.
7588: 
7589: 
7590:                                       E d n s k u n n a ll e.
7591: 
7592:    Yksi nykyisen yhteiskunnan tärkeimpiä           tiuskasvart;ukseen kililillll1retty erikoista huo-
7593: sosialisia tehtäviä on huolenpito kasvavasta       miota. Kahden viimeksi kuluneen vuoden
7594: polvesta.     Tässä tarkoituk.sessaJ OlllJ Suo-    ailmtn1a on liiton toimesta järjeSitetyillä kurs-
7595: messa m. m. olemassa koulupa:kko. Koulu-           seilLa pidetty m. m. 180 tuntia 1ue'll!toj,a rairt-
7596: kasvatus ei kuitenkaan ole riittävä toimen-        tiusaiheisista kysymyksistä. Raittiusaihei-
7597: pide lasten yhteiskunnallisen kasvatuiksen         sia puheita ja; luentoja on pidetty kaikkiaan
7598: alalla. V Msinikin teollisuuskeskuksissa ja        300. Retkeilyjä ovat liiton osastot järjestä-
7599: kaupungeissa on miltei välttämätöntä, että         neet säännöllisesti joko kahdesti tai kolmasti
7600: erilaiset, vapaaehtoisuuden pohjalla toimi-        kuussa. Tälhän asti on tätä retkeilytoimin-
7601: vat lwsten järjestöt ja liitot huolehtivat lap-    taa harjoitettu yksinomaan ammatillisten
7602: sista sillä ajalla, joka heiltä jää vapaaksi       ty,öväenjär.jestöjen tukemana ja ovat liitto
7603: koulunkäynnin ohessa.                              sekä sen osastot k~Winoot tarkoitukseen
7604:    Yksi tllillaisista \kasvatusjärjestöistä on     v:aroja n. 50,000 markkaa.
7605: kymmenen vuotta sitten perustettu Suomen               Kun: liiton monipuolinen työ ja varsinkin
7606: Työväen Jrurjestöll!Uorten 'Liitito r. y. Se on    lasten raittiushenkinen kasvatustoimill.lta
7607: ainoa työväen itsensä perustama ja tu:kema,        olisi saatava tähänastista paljon laajemmal-
7608: yksinOilllaan laste'll kasvatustyötä harrastava    le pohjalle ja käsittämään paljon suurempia
7609:  järjestö. Kun liitto perustettiin, otti se heti   työläislasten jDukkoja, joilla ei muuten ole
7610: .alussa dhj,elmansa tärketimmäksi tehtäväks~       tila:isuu:tta ollenkiarun edes kesälllä.kään pä.äs.tä
7611:  koota työläisperheiden lapset 'kaduilta ja        pois kaupun!kie:ru ja tehdaspaikkojen eplliter-
7612:  kujilta omiin kokoushuoneisiinsa sekä jär-        veeUisestä ilmasta, olisi liiton saatava aina-
7613:  jestää lapsille viihtyisää ja !kasvattavaa         kin toisella !puolelJla IJ.a:a~jelllll€:tuksi toimin-
7614: yhteistoimintaa.                                   ,ta.ansa. Tähän ei sillä kuitenka1an ole mah-
7615:     Yllämainitussa tarkoituksessa on liitto        dollisuu'ksiJa, ellei se saa myöskin vrultiovaJ-
7616:  vuosi vuodelta laajentanut toimintaansa ja        hn taholta tukea toimilllnalloon.
7617:  pyrkinyt erutistä e'llemmän järjestämään yh-          Edelläolevaan vedoten anomme,
7618:  teiskunnan kovansaisille tilaisuutta pää:stä
7619:  kesäisin maaseudulle, saaristoon ja muualle-                 että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
7620: :kin, pois kruupun\kien. pölyisiQtä kaduillta.             tulo- ja menoarvioon 100,000 markan
7621:  Liiton suunnitelmiin kuuluu kehittää tämä                 suuru~sen määrärahan avustukseksi
7622:  osa liiton toiminnasta järki})(lräiseksi kesä-            Suomen Työväen Järjestönuorten
7623:  siir:tolatoiminnaksi. Tämän lisäksi on rait-              Liitolk
7624: 
7625:            Helsingissä, syyskuun 16 p :nä 1927.
7626: 
7627:                 Martta Lehtonen.                                       Emil Tabell.
7628:                 Siina Urpilainen.                                      J. A. Liedes.
7629:                 K. Kulmala.                                            J almar Virta.
7630:                                        Toivo Latva.
7631:                                                                                            181
7632: 
7633: II,s4. -   Anom. ehd. N :o 80.
7634: 
7635: 
7636: 
7637: 
7638:                                  Kauranen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kirkko-,
7639:                                    Punnus- ja V uotjärven vedenpinnan alentamista
7640:                                    varten.
7641: 
7642: 
7643:                                      E d u s k u n n a ll e.
7644: 
7645:   Viitaten vuodelll 1926 valtiopäivillä teh-             menoarvioon 3,000,000 markan suu-
7646: dyn anomusehdotuksen N :o 122 perustelui-                1·uisen määrämhan Muolaan pitäjässä
7647: hin, saamme kunnioittaen anoa,                           olevien Kirkko-, Pttnntt.S- ja Vuotjär-
7648:                                                          ven vedenpinnan alentamista varten.
7649:            että E,duskunta ottaisi vwoden 1928
7650: 
7651:       Helsingissä 14 p mä syyskuuta 1927.
7652: 
7653: 
7654:              Jooseppi Kauranen.                         Matti Pitkänen.
7655:              Heikki V ehkaoja.                       ·· Kalle Kirra.
7656:              Juhani Leppälä.                            Anton Vertanen.
7657:              E. A. Tuomivaara.                          M. Paavilainen.
7658:              Juho Niukkanen.                            Kaarlo Hänninen.
7659:              Antti Kuisma.                              Aleksi Hakala.
7660:              Emil Jutila.                               Jooseppi Seppänen.
7661:                                      Elias Tukia.
7662:   .182
7663: 
7664: U,ss. -   Anom. ebd. N :o 81.
7665: 
7666: 
7667: 
7668: 
7669:                                 Luoma y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kuorta-neen-
7670:                                   järven vedenpinnan säännöstelytöitä varten.
7671: 
7672: 
7673:                                       E d u s k u n n a 11 e.
7674: 
7675:   Vaasan läänissä olevan Kuortaneenjärven          miseen, jonka mukaan Kuortaneenjärven ve-
7676: aiheuttamat tulvavahingot ovat vuosi vuo-          denpinta säännösteltäisiin niin, että tulvat
7677: delta tulleet yhä tuhoisammiksi. Niinpä            saataisiin osittain poistetuiksi aiheuttamatta
7678: peitti tulvaiVesi v. 1924 noin 1,000 h'a, vilje-   alapuolella oleville vahingoita. Ehdotuksen
7679: lyskelpoista maata parin kuukauden ajan.           mukaan nousisivat kustannukset suoritetta-
7680: Tulvat järvessä lisääntyvät syystä, että jär-      vista töistä Smk :aan 2,500,000: -. Kun nyt
7681: ven kautta virtaavan Lapuanjoen yläjuok-           on kohtuutonta, että Kuortaneen kunnan tai
7682: sun varrella on järviä laskettu, suo- y. m.        asianomaisten maanviljelijäin olisi kustan-
7683: maita raivattu viljelykselle, kuin myös siitä      nettava kyseessä olevat työt, koska tulvat
7684: syystä, että viime aikoina on metsiä verrat-       pääasiallisesti ovat aiheutuneet yläpuolella
7685: tain paljon hakattu, kun taasen veden pois         toimitettujen laajempien maan raivauksien
7686: virtaamista Kuortaneenjärvestä ehkäisee            ja kuivauksien johdosta, ja huomioonotta-
7687: järvestä alkavan jyrkkärautaisen kosken ah-        malla myös ne yleisedut, jotka säännöste-
7688: taus. Tätä ahdasta koskea ei voida sallia          lystä johtuvat niin hyvin lauttaukselle kuin
7689: ilman muuta perata ja aukaista, koska tul-         myöskin joen alajuoksussa oleville voimalai-
7690: vat, joiden poistamiseen valtio on jo uhran-       toksille, saamme kunnioittaen ehdottaa,
7691: nut varoja, Lapuanjoen alajuoksussa La-
7692: puan ja Kauhavan pitäjissä kävisivät yhä                     että Eduskunta tulo- ja menom·-
7693: vielä vahingollisemmiksi. Oivaltaen tämän                 viossa v:ksi 1928 varaisi 1,000,000
7694: on Kuortaneen kunta kustantanut tutkimuk-                 markkaa K'uortaneenjärven vedenpin-
7695: sen suorittamisen sellaisen ehdotuksen laati-             nan säännöstelytöitä varten.
7696: 
7697:      Helsingis.'lä, 16 päivänä syyskuuta 1927.
7698: 
7699:                  A. Luoma.                                  J. 0. Ikola.
7700:                                   Martti Rantanen.
7701:                                                                                            183
7702: 
7703: 11,56. -   Anom. ehd. N :o 82.
7704: 
7705: 
7706: 
7707: 
7708:                                    Nikkanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Sutdaiär-
7709:                                      ven, Kanneljärven ia Wammeljärven vedenpinnan
7710:                                      alentamiseksi.
7711: 
7712: 
7713:                                         E d u s k u n n a ll e.
7714: 
7715:   Vuoden 19;25 valtiopäiville jätettiin ano-          sikäli ikuin se haitatta voi käydä päinsä,
7716: musehdotus, jossa anottiin määrärahaa                 alettaisiin toteuttaa.
7717: Uudenkirkon ja Kanneljärven pitäjissä ole-               Ottaen huomioon sen heikon taloudellisen
7718: van n. s. W ammeljoen ja sen sivujokien per-          aseman, jossa paikallinen väestö elää, ei
7719: kaamiseksi. Vaikkapa Eduskunnan maata-                tämän, paikallisen maatalouselämän kehi-
7720: lousvaliokunta asettuikin myönteiselle kan-           tykselle suurimerkityksellisen hankkeen
7721: nalle anomukseen nähden, ei se saanut                 - kysymyksessä on lähes parin tuhannen
7722: Eduskunnan hyväksymistä puolelleen, ja                hehtaarin suuruisen viljelysalueen maata-
7723: odottaa kysymyksessä oleva perkaushanke               louden palvelukseen saattaminen - toteut-
7724: edelleenkin toteuttamistaan. Sen jälkeen              taminen ole mahdollinen ilman valtion vä-
7725: on paikkalkunnalla astunut päiväjärjestyk-            liintuloa.
7726: seen samaan vesistöön liittyvän Suulajärven              Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
7727: ja Wammeljärven vedenpinnan alentaminen
7728: ja Wammeljärvestä Suomenlahteen laskevan                       että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
7729: joen perkaaminen. Osalle laskuhanketta on                   den tulo- ja menoarvioon varata
7730: laadittu täydellinen suunnitelma ja kustan-                 500,000 markan suuruisen määrära-
7731: nusarvio, josta lähemmin mainitaan edellä-                  han yhtenäisen tutkimuksen toimeen-
7732: mainitussa vuoden 1925 valtiopäiville jäte-                 panemiseksi Suulajärven, Kanneljär-
7733: tyssä alotitoossa. Kun taJSill11llltunrti:jain lau-         ven ja W ammeljärven sekä niistä
7734: sunnon mukaan kysymyksessä olevan vesis-                    johtavien jokien vedenpinnan alenta-
7735: tön lasku olisi toimeenpantava koko laajuu-                 miseksi ja perkaamisek.si sekä per-
7736: dessaan yhtenäisen suunnitelman mukai-                      kaustöiden alottamiseksi siltä osalta
7737: sesti, olisi välttämätöntä, että mahdollisim-               vesistöä, josta valmis laskusuunni·
7738: man pian sa;ataisiin tämä tutkimus toimeen,                 telma on olemassa.
7739: samalla kuin jo valmista laskusuunnitelmaa,
7740: 
7741:            Helsingissä syyskuun 19 päivänä 19127.
7742: 
7743: 
7744:               Vilho Nikkanen.                                     Kaapro Moilanen.
7745:   184
7746: 
7747: II,s7.- Anom. ehd. N:o 83.
7748: 
7749: 
7750: 
7751: 
7752:                               Arffman y. m.: Määrärahan myöntämisestä Petäiskos-
7753:                                 ken perkaamista varten.
7754: 
7755: 
7756:                                     E dUiaku:nn alle.
7757: 
7758:    Senjälkeen kun valtio ja puutavarayhtiöt maiden päällä. Sanomatta on selvää, minkä-
7759: ovat alkaneet suuremmassa määrässä vesi- laiseksi muodostuu elämä niille, j.oiden vil-
7760: peräJi:ste.n maiden kiu:im:llttam:lsen, perkaa- jelykset, vieläpä joidenkin asunnotkin, ovat
7761: malla jokia ja puroja sekä kaivamalla ojia tulvav·eden peilttämänä.
7762: laajoille, omistamilleen suoalueille. Sotka-       SamJotun Petäiskosken1 perka1Wlllin100> on
7763: mon vesistön ympärillä, ovat tu1vwt samalla siksi suuri raJhakysymys,. etteivät sikäläiset
7764: alkaneet käydä sietämättömiksi rantamailla: väihävaraiset asukkaat pysty sitä suoritta-
7765: asuville, juuri sen tähden ettei samaan ai- maan. Sentäihden ,olisi edellä mainittu
7766: kaan Kajaanin •lähellä olevaa Petäiskoskea, koski!perkaustyö suoritettava vaJtioru va-
7767: j·onka kautta .vedet laskevat Oulujärveä roilla, sitäkin suuremmalla syyllä, kun val-
7768: kohti, ole perattu.                             tio on aiJemmin alottanu:t työt,, mutta
7769:    Tästä on ollut seurauksena, että keväällä' meille tuntemattomasta syystä ovat työt
7770: tulva nousee nopeasti ja pe~ttää laal]at j'äänee1t kesken. Tämä perkau:styö olisi illyt
7771: alueet peltoja, niittyjä ja laidunmaita. loppuun saatettava. Ammattimiesten lau-
7772: Niinpä ·esim. viime keväänä nousi vesi lähes· suman mukaan tulisi se maksamaan noin
7773: kaksi metriä ja laski niin hitaasti että 300,000 markkaa.
7774: theinä:kuulla vielä oli peltaja ja niittyjä ve-    Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
7775: den alla, johtuen tämä siitä, että Petäis-      oodotamme,.
7776: kooki on niskasta matala ja kallioinen sekä1
7777: koskiväylä mutkikas. Täten koski patoaa                   että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
7778: v<edenmenon niin laajasta vesialueesta kuin            menoarvioon 300,000 markan suurui-
7779:  Sotkamon vesistö on ja tekee tulvan laskun·           sen määrärahan Kajaanin lähellä ole-
7780: niin hitaaksi että lwpi kesän on tulvavesi'            van Petäiskosken perkausta varten.
7781: 
7782:            Helsingissä, syyskuun 14 p :nä 1927.
7783: 
7784: 
7785:                   Kusti Arffman.                           T. Jauhonen.
7786:                                                                                             185
7787: 
7788: II,ss. -   Pet. försl. N :o 84.
7789: 
7790: 
7791: 
7792: 
7793:                                   Hästbacka m. fl.: Ang. beviljt~nde av anslag för upp-
7794:                                     rensning av Esse ås nedre del.
7795: 
7796: 
7797:                                      'II i ll R i k s dl a g e.n.
7798: 
7799:    Under hänvisning till motiveringen uti                      att Riksdagen ville besluta att uti
7800: petitionen N :o 138 som ingår å sidan 323                    1928 års budget upptaga ett belopp
7801: uti Liitteet I-IX för 1924 års riksdag före-                 stort 500,000 mark för upprensningen
7802: slå undertecknade härmed,                                    av Esse ås nedre del i enUghet med
7803:                                                              distt-iktsstyrelsens i V asa län upp-
7804:                                                              gjorda förslag.
7805: 
7806:       Helmnglfom, den 8 september 1927.
7807: 
7808: 
7809:              J. E. Hästbacka.                                       Edv. Helenelund.
7810:              J. Inborr.                                             August Tåg.
7811: 
7812: 
7813: 
7814: 
7815:                                                                                               4:2
7816:   186
7817: 
7818: Il,ss. - Anom. ehd. N :o 84.
7819:                                                                           Suoment'WB.
7820: 
7821: 
7822: 
7823: 
7824:                                Hästb~Lckay. m.: Määrärahan myöntämisestä ..lhtä-
7825:                                  vänjoen alaosan perkaamista varten.
7826: 
7827: 
7828:                                    Eduskunnalle.
7829: 
7830:   Viitaten perusteluihin anomusehdotuk-                että Eduskunta päättäisi vuoden
7831: sessa N :o 138 vuoden 1924 valtiopäivillä            1928 tulo- ja menoarvioon ottaa
7832: (Liitteet I-IX,, siv. 323) ehdottavat alle-          500,000 markan suuruisen määrära-
7833: kirjoittamoot täten,                                 han Ähtävänjoen alaosan perkaamista
7834:                                                      varten Vaasan läänin piirihallituksen
7835:                                                      laatiman ehdotuksen rn,ukaisesti.
7836: 
7837:           Helsingissä, syyskuun 8 päivänä 1927.
7838: 
7839: 
7840:                    J. E. Hästbacka.               Edv. Helenelund.
7841:                    J. Inborr.                     August Tåg.
7842:                                                                                             187
7843: 
7844: 11,19. -   Anom. ehd. N :o 83.
7845: 
7846: 
7847: 
7848: 
7849:                                  Nurmesniemi:   Määrärahan myöntämisestä Pyhäjo6fll,
7850:                                    alajuoksun perkaamista varten.
7851: 
7852: 
7853:                                     E d u s k u n n a ll e.
7854: 
7855:    On hyvin yleistä, että suurempien jokien      vissa v. 1928 menoarvioehdotuksessa, ei voi
7856: varsilla on huomattava määrä alavia vilje-       olla lohdullinen. Kun jokien perkaami-
7857: lysmaita, jotka ovat siihen määrään joki-        seen v. 1925 on käytetty 7,293,000 mk. ja
7858: veden vaivaamia, että säännöllinen, voima-       v. 1926 5,247,354 mk. 29 p. on tulevan vuo-
7859: peräinen maanviljelys, joka on kannatta-         den moooarviaehdotuks,essa valin 4,950,000
7860: van maatalouden ehdoton edellytys, ei            mk. Siis määrärahoja, joiden tuottama
7861: siellä ole mahdollinen. Kun maat jokivar-        hyöty sekä m,aanviljblyksen että koko kan-
7862: silla muuten ovat miltei poikkeuksetta pa-       santalouden kannalta katsoen on kieltämä-
7863: rempia kuin takalomailla, ja kun sen li-         tön, pyritään vähentämään.
7864: säksi viimeksi mainittujen maitten viljele-         Pyhäjoen alajuoksun eri koskien per-
7865: minen kulkuteiden puutteessa usein tuot-         kaamisee.n,   jonka    kustannusarvio    on
7866: taa voittama.ttomioa vaikeuksia, ovat maan-      2,400,000 mk. ja josta kuluvana vuonna
7867: omistajat käyneet etupäässä viljelemään          käytetään 1,000,000 mk., on hallitus otta-
7868: jokivarsimaita, vaikkakin sanotusta syystä       nut menoarvioon 600,000 mk. tarkoituksella
7869: vähemmän kannattavasti. Näin on asian-           jättää 1929 vuoden menoarvioon 800,000
7870: laita myöskin Pyhäjoen varrella samoin           mk. Kun Pyhäjoen perkaus koko pituu-
7871: kuin Pyhäjärven ympäristöllä oleviin mai-        deltaan ja Pyhäjärven veden laskeminen,
7872: hin nähden.                                      joiden tutkimustyöt ovat parhaillaan käyn-
7873:    On sentähden tyydytyksellä todettava,         nissä ja saatanee loppuun suoritetuksi tä-
7874: että valtiovallan puolelta on ruvettu kiin-      män syksyn kuluessa, olisi saatava suorite-
7875: nittämään huomiota tämän epälmhdan kor-          tuksi mahdollisimman nopeaan, rohkenen
7876: jaamiseksi, suorittamalla vuosien kuluessa       ehdottaa,
7877: huomattavia rahamääriä jokien perkauk-
7878: seen ja järvien laskemiseen, tehden siten                  että Pyhäjoen alajuoksun er~naw
7879: mahdolliseksi alavampienkin maitten vil-                 ten koskien perkaamista varten ensi
7880: jelemisen. Mutta vaikka, kuten sanottu,                  vuoden menoarvioon otettaisiin koko-
7881: valtio on suorittanut huomattavia perkaus-               naan jälellä oleva määrä kustannws-
7882: töitä, on tä,ssä työ, jota on jatkuvasti                 arviosta, eli siis 1,400,000 mk., ja että
7883: suoritetta<Va ja entisestään laajennetta;va.             työ määrättä1:Siin loppuun suoritetta-
7884: - Timiö, joka tässä sUJhtee.ssa on ha<Vaitta-            vaksi jo ensi vuoden kuluessa.
7885: 
7886:             Helsingissä, syysk. 14 p :nä 1927.
7887: 
7888:                                                               Eero Nurmesniemi.
7889:   188
7890: 
7891: 11,60. -   Anom. ebd. N :o 86.
7892: 
7893: 
7894: 
7895:                                            .,
7896: 
7897: 
7898:                                  I . . ahdensuo y. m.: Määrärahan myöntämisestä Lapuan-
7899:                                    joen perkaustyön jatkamista varten.
7900: 
7901: 
7902:                                      E d u s k u n n a ll e.
7903: 
7904:     La,pua,nJjoen. :perka.u.s,ta. valtion varo]Ua olisi välttämättä perattava. Sen melkein
7905: on suoritettu aikaisemmin jo monien vuo- kauttaaltaan liikanainen mataluus ja usein
7906: sien kuluessa. Tie- ja vesirakennushalli- paikoin liikanainen ahtaus aiheuttavat jo-
7907: tuksen alkuperäisesti laatima perkaussuun- kaisen pitemmän sadejakson jälkeen ve-
7908: nitelma tarmoitti työn suorittamista kah- den salpautumisen ja nostavat tulvaveden
7909:  dessa jaksossa siten, että jälkimäiseen oli laajoille viljelyksille. Kun lisäksi yläjuok-
7910:  ryhdyttävä vasta sitten, kun nähtäisiin, tu- sun varrella yhtämittaa viljelyalue laaje-
7911: .lisi.ko ensimaJS'een jaksoon kuuluva työ nee, yhä uusia vesiviemäreitä kaivetaan ja
7912:  ehkä poistamaan jokivarsilla tavattavat vanhojen perkaamisella pyritään maiden
7913: haita!lliset tuilv,alt. Ensi'Inäiseen jaksoon nopeampaan ja täydellisempäiiln kUJivatta-
7914:  kuuluva perkaustyö on tullut suoritetuksi miseen, lisääntyvät tulvat yhä nopeammin
7915:  jo moniaita vuosia sitten, minkä jälkeen Ja käyvät entisiä tuhoisammiksi.
7916:  Eduskunta parina vuotena myönsi varoja                 Tulvien aiheuttamista viimeaikaisista
7917:  joen perka,ootyön edelleen jatkamiseen. Tä- vahingoista mainittakoon esimerkiksi seu-
7918:  ten .on tullut jo perallmiksi Lapuanjoen ra:arv,aa, Syksyllä 19~:!il oli Latpl.millijoessa
7919:  alajuoksussa olevat ahtaat kosket ja kallio- erittäin tuhoisat syystulvat Myöskin seu-
7920:  pohjaiset paikat aina n. s. Savikoskeen asti raavana keväänä aiheutti tulvavesi suuria
7921:  Ala-Härmässä. Perkaus tällä osalla on vahinkoja. Piiriagronoomi A. Teräksinen.
7922:  käynyt suhteellisesti hitaasti, johtuen siitä, jolle maatalousministeri oli antanut tehtä-
7923:  että perlmukses!Sa; on t:ä;vt.Y'IliYt poils1Jaa pal- väksi tutkia tulva-aluetta ja arvioida tul-
7924:  jon kiviä ja kallioita.                              vavahinkojen suuruus, laski silloin syys-
7925:      Jälkimäinen osa joen perkausta, joka tulva-alueen 945 hehtaariksi ja vahingot
7926:  kuuluu Tie- ja ve.siraikenn:usha;lli:tuksen al- 1,445,000 markaksi sekä kevättulvat 5,680
7927:  kupwäi<reen 'perkaussuunnitelmruaa:IJ,. ~on, viielä hehtaarin laajuisiksi ja niiden aiheuttaman
7928:  suorittamatta. Hyötyalue, joka tämän v:ahingon 1,704,000 markaksi                eli  siis maini-
7929:  joenosan perkauksen kautta tulisi vapau- tun yhden vuoden vahingot kaikkiaan
7930:  tetuksi vahingollisista tulvista, on 5,000 a 3,149,000 markaksi.
7931:   6,000 ha. viljeltyä maata. Kun joki tältä             Keväällä 1924 vallinneiden pitkäaikais-
7932:  osalta ·on ka.ut<taalt.a.an, p·ehmeäpoh:jarista, jo- ten tulvain aiheuttamista suurista vahin-
7933:  ten perkaus voitaisiin suorittaa koneelli- goista kerättiin maatalousministeriön toi-
7934:   sesti, joutuisi perkaustyö tästä lähtien no- mesta tietoja kaikista lääneistä. Niissä 160
7935:   peasti ja tulisivat kustannukset siten suh- pitäjässä, joista vahinkotiedot saapuivat,
7936:   teellisesti huokeiksi. - Tämäkin osa joesta nousivat vahingot, yhtäläisten perusteiden
7937:                                         Il,60. -   Lahdensuo, y. m.                             189
7938: 
7939:  mukaan laskettuina, kaikkiaan noin 33                   sattuneet kovat hallat ovat vieneet suurilta
7940:  milj. markkaan. Kaikkein suurimmat va-                  alueilta: kauranJ ennen sen valmistu-
7941: .hingot rtull.i;va:t La1purun' pitä:jän ()Sarle, nous-   mista, että tuhansia .hehtaareja heinämaita
7942:  ten siellä 1,658,260 markkaan. Jos laske-               kärsi tulvasta, jopa siinä määrin, että tul-
7943:  taan mukaan niiden toistenkin pitäjien va-               van jälkeen paljastui veden alta ainoas-
7944:  hirug10t, jot,ka' kärn'ivät La,pua,llljoen, aiheut-     taan musta maan multa, että välillä jo vä-
7945:  tamista tulvista, nimittäin Ala-Härmän                  hän laskenut mutta uudestaan kohonnut
7946: 63,0;00 markkaa, Kuortaneeru 605,249 mk.,                tulva vei jo kylvetyn kauran siemenen mo-
7947:  Nurmon 258,175 mk. ja Yli-Härmän                         nelta maanviljelijältä j. n. e.
7948:  831,950 mk., niin saadaan näissä pitäjiss:·                Lapuanjoen petkausta' on Tie- ja. vesi-
7949:  esiintyneiden tulvavahinkojen arvoksi yh-                rakennushallituksessa aina pidetty tär-
7950:  teensä 3,416,634 mk. Tästä puuttuu kui-                 keänä ja välttämättömänä suorittaa. Niinpä
7951:  tenkin Kauhavan pitäjän osalle tulevat va-               on sen menoarvioehdotukseen vuodeksi
7952:  hingot, joista ei oltu tietoja lähetetty.               .1928 kuulunut myöskin Lapuangooo pe~r
7953:  Jiainittakoon lisäksi että Lapuan pitäjässä,             kaustyön jatkamista varten 1 milj. mk.
7954:  jossa . asutus yleensä on keskikokoista ja               Kun vuotuiset vahingot nousevat kaksi-
7955:  pikkuviljelystä, oli vahingoista kärsineiden             jopa kolminkertaisiksi siitä, mitä joenper-
7956:  maanviljelijäin lukumäärä kaikkiaan 214.                 kaukseen olisi vuosittain käytettävä, käy-
7957:      Myöskin viimeksikuluneena keväänä oli                nee selville, kuinka tärkeä perkaustyön jat-
7958:  l1apuan jokilaaksossa pitkäaikaiset ja tu-               kamiiillen Lapuanjoessa olisi
7959:  hoisat tulvat. Vaikka niiden aiheuttamista                 Edellä olevan perusteella anomme,
7960:  vahingoista ei olekaan yhtä tarkkoja tie-
7961:  toja esitettävänä kuin edellä, niin käy nii-                     että Eduskunta vuoden 19ij meno-
7962:  den tuhoisuus selville kun mainitaan, että                     a?·viossa myöntäisi Lapuan!fTen per-
7963:  tulva-aikaa kesti noin 8 viikkoa, että kevät-                  kaustyön jatkamista varten 1,000,000
7964:  kvlvöt myöhästyivät jopa yhdellä. kuukau-                      Smk.
7965:  della, josta oli seurauksena että äskettäin
7966: 
7967:           Helsingissä 15 p. syyskuuta 1927.
7968: 
7969: 
7970:               J aio Lahdensuo.                                      Aleksi Hakala.
7971:               Väinö Malmivaara.                                     Kaarlo Hurme.
7972:               Heikki Vehkaoja.                                      Martti Rantanen.
7973:               E. A. Tm·ja.                                          Viljami Kalliokoski.
7974: 
7975: 
7976: 
7977: 
7978:  •
7979:  190
7980: 
7981: 11,61· - Anom. ehd. N :o 87.
7982: 
7983: 
7984: 
7985: 
7986:                                Koivisto y. m.: Määrärahan myöntämisestä Kgrött~
7987:                                  keskiosan perkaamista varten.
7988: 
7989: 
7990:                                    E dusik:unnalle.
7991: 
7992:   Viitat·en vuoden 1925 valtiopäivillä teh-           että Eduskunta päättäisi, vuoden,
7993: dyn anomusehdotuksen n :o 86 perusteluihin        1928     talousarvioon otett(JJI)(J}t,~i
7994: saamme kunnioittaen anoa,                         3,000,000 markan määräraha'tl Ky-
7995:                                                   rönjoen keskiosan perkaamista vtJr-
7996:                                                   ten.
7997: 
7998:        Helsingissä 19 p :nä syyskuuta 1927.
7999: 
8000: 
8001: 
8002: 
8003:        •   J. Koivisto•
8004:            Heikki Vehkaoja.
8005:                                                        E. M. Tarkkanen.
8006:                                                        Viljami Kalliokoski.
8007: 
8008: 
8009: 
8010: 
8011:                                                                                        ..
8012:                                                                                         191
8013: 
8014: 11,6a. -   Anom. ehd. N :o 88.
8015: 
8016: 
8017: 
8018: 
8019:                                  Koivisto y. m.: Määrärahan myöntämisestä Isojoen
8020:                                    kolmannen jakson perkaamiseen.
8021: 
8022: 
8023:                                      Ed usik:un nalle.
8024: 
8025:     Aikoinaan ova.t Isojoen jokivarrella asu-    roja sen loppuunsaattamiseksi.  " Lammas-
8026: vat maanomistajat anoneet että Isojoiki,         niemen ja Polvenkosken välisen osan per-
8027: joka saa alkunsa Turun ja Porin ja Vaasan        kaustyö lähenee loppua;an ja tuleekin lop-
8028: läänien rajoilla olevilta suoa;lueilta ja kul-   puunsaatetubi hyvissä ajoin ensi vuonna
8029: kien Isojoen kunnan lävitse laskee Pohjan-       kun nyt esillä olevassa talousarvioehdotuk-
8030: lahteen Lapväärtin kunnassa, valtion kus-        sessa on sen jatkamiseksi varattu Sm:k.         •
8031: tannuksella perattaisiin tulvien välttämi-       300,000 :-. Tällöin tulevat työkalut ja vä-
8032: seksi ja ha1lavaaran poistamiseksi. Ano-         lineet siirrettäviksi pois paikkakunnalta el-
8033: muksen johdosta on asianomainen läänin-          lei sitä ennen saada varoja varatuksi lop-
8034: agronoomi aikoinarun toimittamansa tutki-        puosanllcin perkansta varten. Jos työ tällä
8035: muksen perusteella puoltanut anomusta ja         tavalla keskeytyy ja työnjohto, työ';ffiki ja
8036: on sittemmin piiri-insinööri suorittanut tut-    välineet siirretään pois •ei ole suuriakaan
8037: kimuksensa ja laatinut joen perkaussuunni-       toiveita saada joen yläjuoksun perkausta
8038: telman.                                          aivan pian toimeen. Niille ma1anomista-
8039:     Tässä suunnitelmassa on perkaustyö           jille, joiden maat ovat yläjuoksun varrella,
8040: jaettu kolmoon osarun1. Ensimäinen osa           ei siis perkallksesta tule olemaan minkään-
8041: käsittää Isojoen jokisuun Lapväärtin kun-        Laista hyötyä, v;aan saavat he vain todeta
8042: nassa, toinen Le.mmasniemen :kosken ja           sen hyödyn mikä nyt jo on havaittavissa
8043: Polvenkosken välisen osan Isojoen kunnassa       niillä maanomistajilla, joiden maat ovat toi-
8044: ja kolmas jokialueen Polvenkoskesta Isojoen      sen perik:ausjaikson varrella.
8045: lähteille Honkajoen kunnan rajoilla. En-            Tulvaveden alainen alue kolmannen per-
8046: ·siniäinen osa eli Isojmm 'jokisuu on jo pe-     kausjakson varrella käsittää n. 70 ha viljel-
8047: rattu k<Jkona•an valtion toimesta ja lrustan-    tyä, nyt mitä suurimmassa määrässä tulvien
8048: nuksella. Toinen osa Lammasniemen kos-           vaivaamrua maata ja n. 200 ha alaa mitä par-
8049: kesta Polvenkoskeen on parhaillaan per-          hainta viljelyskelpoista suota, jonka vilje-
8050: kaustyön .alaisena valtion toimesta siten että   lykselle ottamisen esteenä on vain alueen
8051: perkauksesta hyötyvät maanomistajat osal-        v·esiperäisyys, mikä taas tutkimuksen mu-
8052: listuva;t kustannuksiin viidennellä osalla.      kaau kokonaam poistuisi suunnitellun per-
8053:  Perikausjakson viimeisellä kolmanneksella,      kauksen kautta. Lisälksi hyötyisi perkauk-
8054:  eli Polvenkoskesta ylöspäin, ei toistaiseksi    sesta välillisesti koko kolmannen jalkson sa-
8055:  ole pel'lkauksesta mitään toiveita ja uhkaa     dealue, n. 15,000 ha, nyt nopeasti soistuvaa
8056:  koko perkaustyö jäädä puolinaiseksi, jos ei     hyväkasvuista; me'tsämaata, jonika pararuta-
8057:  ensi varainhoitokaudeksi voida osottaa va-      miseen ojituksenkin avulla tulisi! petkauksen
8058:      192                                II,ö:!. -   Isojoen pe,rkaus.
8059: 
8060:   kautta mahdollisuus. Samaten hyötyisivät               kolmannen perkausjakson varrella olevien
8061:   kyooellises:t'ä perkatulmest.a. Isojokeen tällä vä-    mruid~n omisti3Jjat ryhtyneet tO>imenpi>teisiin
8062:   lillä laskevain Ri~t,aluom.a.n, Lolhiluoman ja         perkaustyön säännölliseksi jatkamiseksi an-
8063:   I,ylyluoma'n varsilla olevat laajat ja ensi-           taen sitoumuksen osallistumisestaan kus-
8064:   luokkaiset viljelysk:elpoiset. maa>t.                  tanmrksiin ja anoen työn jatkamista Pol-
8065:       Isojoen kunrnoo. asutus on. jo n1yt tyypi!l-       venkoskesta ylöspäin.       Heidän toimenpi-
8066:   listä pienviljelysasutusta, jossa viljelysmaan         teensä ei kuitenkaan johda käytännölliseen
8067:   tarve on suuri ja jossa torppien itsenäisty-           tulokseen ellei ensi varainhoitokaudeksi va-
8068:   misen ja tilojen jakamisen kautta se yhä               rata määrärahaa töiden jatkamiseksi kol-
8069:   nopeasti lisääntyy, joten edellämainitunlai-           mannella perkausjaiksol1a, eli Polvenkos-
8070:   set. viljelysmaan lisäämisen mahdollisuudet            kesta ylöspäin.
8071:   olisivat nopeasti hyvä:ksi käytettävät.                   Edellä ole>va•n p€ru.steella esitämme,
8072:      Toisen jalqon perkaust.yö on sujunut niin
8073:   hyvin, että, mikäli nyt saattaa jo päätellä,                     että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
8074:   tulee tämän osan kustannusarvio Smk.                          rnenoa1·vioon 12 P. l. II lttvun 9 mmn.
8075:   1,450,000 :- alitetwksi useammalla sadalla-                   kohdalla lisäyksenä Smk. 150,000:-
8076:   tuhannella markalla. Näin ollen tulisi koko                   käytettäväksi Isojoen kolmannen
8077:   joen      perkaus      viedyksi      loppuun     n.           .Jakson perkaamiseen; s€kä
8078: • 150,000 :- a 200,000 : - markan lisäyksellä                      kehoitta1'j;i hallitusta käyttämään
8079:   toisen ja:kson kustannusarvioon, jos työ yh-                  Isojoen kolmannen jakson perkaa-
8080:   tämittaisesti tehdään. Tämän tkaåken tie-                     mween lisäksi ne varat, mitkä mah-
8081:   täen ja huomioonottaen keskiosan perlmus-                      d!ollisesti jäävät jälelle mainitun
8082:   työn pikaisen päättymisen ja siitä johtuvan                   ,joen toisen jakson pe1•kaamiseen
8083:   työn keskeytymismahdollisuuden, ovatkin                        myönnetyistä vm·oista.
8084: 
8085:          Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1927.
8086: 
8087: 
8088:                J. Koivisto.                                             E. M. Tarkkanen.
8089:                Heikki Vehkaoja.                                         Viljami Kalliokoski.
8090:                                                                                            193
8091: 
8092: ll,63. -   Anom. ehd. N :o 89.
8093: 
8094: 
8095: 
8096: 
8097:                                  Linna, K. E., y. m.: Määrärahan myöntämisestä metsä-
8098:                                     taloudellisiin ojitustöihin yksityismailla.
8099: 
8100: 
8101:                                      E d u s k u n n a 11 e.
8102: 
8103:    Vasta sen jälkeen kun joitakin vuosia          kien metsien vuotuinen kasvu on 44.4 milj.
8104: sitten toimitettu valtakunnan metsien ar-         ms. Myös ikäluokkasuhteet ovat huomat-
8105: vioimistyö saatettiin päätäniliön ja sen          tavassa määrin säännönmukaisesta poik-
8106: päätulokset julkaistiin, saatiin .käytettä-       keavat.
8107: väksi mahdollisimman luotettavat tiedot             Paitsi sitä että metsien puuvarasto on
8108: maamme metsistä kokonaisuudessaan, nii-           vähäinen ja metsämaa niin ollen yleensäkin
8109: den puuvarastosta, kasvusta, ikäluokka-           on osittain tuloa tuottamattomana, on yli
8110: suhteista y. m. Näiden tie!tojen peru.S-          300,000 ha. kasvullista metsämaata aivan
8111: teella on vasta käynyt mahdolliseksi etsiä        aukeana, siitä n. 180,000 ha. maan etelä-
8112: oikeata ratJka.isua montiJle metsiiltaJoutta      puoliskossa.
8113: koskeville kysymyksille.                            Metsien yleistä tilaa kuvaavana on edel-
8114:    Edellä mainitun arvioimisen tulokset an-       leen pantava merkille, että hakkuilla pi-
8115: tavat havainnollisen kuvan metsien tilasta        lattuja metsiä oli n. 2 milj. ja suorastaan
8116: ja siitä, millä tasolla metsätalous suurin        hävitettyjä metsiä yli 1/4 milj. ha. Talou-
8117: piirtein katsottuna meidän maassamme on.          dellisesti ala-arvoisen harmaaleppäpensas-
8118: Tämä kuva on yleensä varsin vähän loh-            ton vallassa oli n. 0.4 milj. ha ensi sijassa
8119: dullinen. Niinpä on ensinnäkin metsien            hakamailla; kaikkiaan nousi metsätalou-
8120: puuvarasto, siis tuottava pääoma, sangen          dellisesti vähätuottoisten hakamaaluon-
8121: vähäinen ja vain osa siitä, mitä se voisi         toisten metsien ala runsaasti 2.6 milj. heh-
8122: olla. Koko maassa on puuvarasto hehtaa-           taariin.
8123: ria kohti arvioitu olevan vain 64.3 m3 :iä;         Missä määrin maamme metsien vuotui-
8124: maan eteläpuoliskossa, joka valtavalta            nen kasvu riittää korvaamaan vastaavana
8125: osaltaan on yksityisten omistuksessa, on          aikana tapahtuvan kulutuksen, siihen ei
8126: kuutiomäärä 78.4 m3. keskimäärin kasvul-          voida tällä hetkellä luotettavaa vastausta
8127: lisilla ja huonokasvuisilla metsämailla sekä      saada. Tämä johtuu yksinomaan siitä, että
8128: 86.7 ms. yksinomaan kasvullisten maiden           puutavaran kulutuksesta puuttuu toistai-
8129: metsissä. Kun puupääoma on pieni, on              seksi, kunnes alulle pantu kulutustutkimus
8130: luonnollista, että myös metsien kasvu py-         on saatu suoritetuksi, riittävää selvitystä.
8131: syy alhaisena. Vuotuinen kuutiokasvu on           Alkaisemmin toirrniietUDi illrv~olaslrelman mu-
8132: laskettu tekevän vain 1.77 ms. keskimää-          kaan olisi metsäntuotteiden vuotuinen ku-
8133: rin metsähehtaaria kohti koko maassa;             lutus kaikkiaan n. 40 i:nilj. m3. Edellyt-
8134: erikseen maan etelä'pudliskossa se on 2.66        täen, että tämä luku ei suuresti poikkeaisi
8135:  ms. ja pohjoispuoliskossa 0.78 ms. Kaik-         todellisesta kulutusmäärästä, ei liikahak-
8136: 
8137:                                                                                              25
8138:   194                  11,63. -    Metsätaloudelliset ojitustyöt yksityismailla.
8139: 
8140: kausta - koko maan metsät, siis myös sel-              laajat suot edelleen puolituottoiseen tai ko-
8141: laiset, joilta ei IliYkyisim. voida hyväksi lk:i1yt-    konaan tuottamattomaan tilaan, vai saate-
8142: tää, huomioonottaen - vielä harjoitettaisi.             taanko ne tuottavaan kuntoon. Maamme
8143: Sen sijaan on ilmeistä, että monin paikoin              metsä- ja joutomaihin on laskettu sisälty-
8144: Etelä- ja KesJri.,Suomessa, etupäässä parh.ai-         vän n. ll.s milj. ha soita, joista lähes puo-
8145: den liikereittien varsilla, metsiä kulute-             let olisi edullista ojittaa metsän kasvatusta
8146: taan enemmän kuin mitä ne kasvavat. -                  varten. Jos nämät ojitus- ja metsityskel-
8147: Mutta sittenkin enemmän kuin hakkaus-                   poiset suot kuivatettaisiin ja metsitettäi-
8148: määrän runsauden vuoksi on muistuttami-                siin, saataisiin metsien tuotto tätä tietä li-
8149: seen syytä siihen tapaan nähden, jolla                 sääntymään, arviolasl\)elman mukaan n. 15
8150: hakkaukset toimitetaan. Hakkauksissa ei                milj. m3 :llä. Toimittamalla mainitunlai-
8151: nimittäin pidetä läheskään riittävässä mää-            sissa metsissä sitten kasvatus- eli hoitohak-
8152: rin huolta metsän vastaisesta kehityksestä             kauksia, nousisi tuoton lisäys vieläkin suu-
8153: eikä tuoton siillyttämisestä edes nykyisen             remmaksi.
8154: suuruisena, puhumattakaan sen kartutta-                   Metsien ja metsätalouden merkitys maas-
8155: misesta, niinkuin tulisi. Päinvastoin saa-             samme yjksityisru!J maalti.il:m ja ko!Jro kallS'an
8156: vat hakkaukset liian yleisesti epäjärkipe-             taloudelle Oili yileisesti tunoottu. Siksi tyy-
8157: räisen määrämittahakkuun luonteen tai                  dymme täJssä su!htteessa viåt1Jalamruaru va.Jin
8158: muodostuvat ne muutoin metsänhoidon                    muutarrn~in seikkoihin. Ma1ati1run :taloudessa
8159: vaatimusten vastaisiksi. -Mihin tällainen              edustaa se puutaiVal!'a, iminkä mlllammnistaja
8160: asiantila johtaa, jos pikaista muutosta pa-            osittain kotitarpeisiin käytettäväksi osit-
8161: rempaan päin ei metsien käsittelyssä ta-               tain myyntiä varten metsästään saa, huo-
8162: pahdu, on ilman muuta selvää.                           mattavaa rahallista arvoa; myös metsä-
8163:    Että metsien puuvarasto, niinkuin edellä            maan käyttäminen karjan laitumena vai-
8164: viitattiin, ja siitä johtuen myös niiden               kuttaa lisäävästi maatalouden tuottoon.
8165: kasvu on nykyään vain osa siitä, mitä se               Oikealla tavalla hoidettu maatilan metsä-
8166: voisi olla, on tutkimuksillakin todettu. Si:           talous 'luo V'll!ka'VUutta myös tilrun mallitalou-
8167: ten on laskettu, että vuotuinen kasvu maan             teen, tehden sen enemmän riippumatto-
8168: eteläpuoliskon kasvullisten maiden met-                maksi niistä vaikeuksista, jotka johtuvat
8169: sissä, mikä nykyisin on 33.7 ms., voisi olla           maataloustuotteiden hintojen vaihteluista
8170: ainakm 1 1 / 2 ~kel'talimm vie1äpä suurempi-           epäedulliseen suuntaan. Yleensä voitaneen
8171: kin. S!liattamalla nykyään löytyvät metsät             sanoa, että se tuki, jonk,a tilan oma metsä
8172: parempaan kuntoon voidaa'n metsien tuot-               tarjorua, o1ll- poikkeus.trupruuksia kemties iu-
8173: toa huomattavasti kartuttaa. Tämän ohella              kuunottamatta - suorastaan välttämätön
8174: lisä:kSii on mahdollisluuksia muillakin kei-           maatilan talouden tasapainossa pysyttämi-
8175: noin lisätä puuntuotantoa. Viitattakoon                selle. Näitä seikkoja silmällä pitäen on
8176: tässä vain aukeiden alojen metsittämiseen              myös niille viljelystiloille, joita viime vuo-
8177:  ja soiden kuivaUamiseen metsän kasva-                 sien aikana on muodostettu ja edelleen
8178: tusta varten.                                          muooostetarum, Val!'aittu, muun ohella, met-
8179:     Ensiksi mainittuja, aukeita aloja, ei to-          sää etupäässä kotitarvepuiden saannin tur-
8180: sin kasvullisilla mailla ole paljon jos niitä          vaamiseksi. - Arvosteltaessa taas metsä-
8181: verrataan metsämaan koko alaan, mutta                  talouden kansantaloudellista merkitystä,
8182: silti ei niidenkään metsää tuottavaksi saat-           on ensinnäikin pantava merkille, että met-
8183:  taminen suinkaan ole merkitystä vailla.               sätalous tarjoaa runsaassa määrin työan-
8184: Valtavasti suurempi vaikutus maamme                    siota niiln hyvin h1a:kkuu-, ado-,, uiltto- y. m. s.
8185: metsätalouteen on sillä seikalla, jäävätkö             töissä kuin myös puunjalostuslaitoksissa
8186:                                   II,63. -   Linna, K. E., y. m.                                195
8187: 
8188: sekä     välillisesti   liikennelaitoksissakin.       Nämä hallituksen suunnittelemat toi-
8189: Edelleen muodostavat puu ja sen jalostus-          menpiteet tulevat toteutettuina epäile-
8190: tuotteet varsin huomattavan osan rauta-            mättä koitumaan metsätaloudelle hyö-
8191: teiden kuljettaman tav~roo mii!äräSitä,            dyksi. Mutta ne eivät ole mielestämme
8192: tukilen ja e:<f..struen sitoo rautaJttieve:rkos-   rii.ttäviä. Jo n!J'i; olisi valtiovrull.an puO'lelta
8193: tomm.e kelhi;ttämistt.ä. VieLä lioooo >tässä       ryhdyttävä erinäisiin muihinkin toimenpi-
8194: yhrte:ydessiä 'syytä viitata siillle:n, että       teisiin kysymyksessä ol6Vaill! taloude:nhaaran
8195: maasta       vietyjen ipUUllljalostustlUotteiden   kahotll:ami'Selksi.
8196: arvo on viime vuosina ollut 4/5, jopa enem-           Siten olisi ensinnäkin suurempaa huo-
8197: mänkin; viennin koko arvosta:.. Kaup,pru-          miota kiinnitettävä yksityismailla olevien
8198: taseen pysyminen maalle edullisena riippuu         soiden kuivattamiseen metsän kasvatusta
8199: siis ratkaisevasti siitä,. voidaanko pruun ja      varten. Laskelmien mukaan on yksityis-
8200: sen jalostustuotteiden vienti,. mikäli sen raha-   ten omistuksessa n. 3 milj. ha. sellaisia
8201: arvosta on kysymys, pirtää vähintään nykyi-        soita, jotka edullisesti voidaan saada kun-
8202: sen suuruisena vaiko ei.                           nollista metsää kasvamaan. Ojittamalla
8203:                                                    näitä soita saadaan puuntuotantoa huomat-
8204:   Edellä on viitattu toiselta puolen siihen,
8205:                                                    tU~vasti Jisäty'ksi, jOtta paåltsi soistumisen
8206: että maamme metsien nykyinen tila on mo-
8207:                                                    enempi etenemiJnen klam~e: vastaa-
8208: nessakin suhteessa epätyydyttävä, toiselta
8209:                                                    vasti ehkäistyy. Kuivaftamalla soita met-
8210: puolen taas mahdollisuut!len lisätä metsien
8211:                                                    sän kasvatusta varten helpotetaan samalla
8212: tuottoa ja nHstä saatavia rahatuloja. Kun
8213:                                                    myös samojen soiden mahdollisesti myö-
8214: otamme huoonioon nämät seikat ja lisäksi
8215:                                                    hemmin tapahtuvaa viljelykseen ottamista,
8216: sen merkityksen, mikä metsätaloudella on
8217:                                                    sillä maaperä huomattavasti paranee met-
8218: yksityisen maatilan ja koko kansan talou-
8219:                                                    sän alla. Lisäksi ennättää metsä useim-
8220: lessa, eikä vähimmän ulkomaan kaupas-
8221:                                                    missa tapauksissa kasvaa myyntikelpoi-
8222: samme, niin on mielestämme välttämätöntä
8223:                                                    seksi, ennenkuin maa tulee viljelykseen rai-
8224: valtiovallan puoleUa ryhtyä entistä tar-
8225:                                                    vattavaksi, jolloin puutavarasta saatava
8226: mokkaampiin toimenpiteisiin metsätalou-
8227:                                                    hinta tavallisesti riittää peittämään pellon
8228: den parantamiseksi.
8229:                                                    raivauksesta ja lisäojituksesta johtuvat
8230:    Hallituksen talousarvioesityksessä onkin        kustannukset.
8231: tähän seikkaan kiinnitetty huomiota. Erit-            Metsäojituksia on yksityismailla tähän-
8232: täinkin on hallitus pitänyt silmällä valtion       hin mennessä toimitettu, mutta vesiperäis-
8233: metsätalouden voimaperäiseksi saattamista          ten maiden alaan nähden varsin pienessä
8234: ehdottarualla määrärahoja huomattavasti            mittakaavassa. Ei ole myöskään luulta-
8235: lisättäväksi hankintahakkuihin, metsänhoi-         vaa, että yksityiset maanomistajat vast-
8236: totöihin, suonkuivaukseen, puhelin- ja tie-        edeskään tulisivat ilman valtion avustusta
8237: verlmston kehittämiseen y. m. Myöskin              puheenalaisia kuivatustöitä suorittamaan
8238: metsätieteellisen tutkimustoiminnan tar-           siinä määrin kuin maan edun kannalta
8239: peet ovat tulleet varteenotetuiksi, joskaan        olisi suotavaa ja tarpeellista. Se on kyllä-
8240: hallitus ei ole ehdottanut tärkeänä pidet-         kin ymmärrettävää, sillä tulo ojituksista
8241: tyä metsäteknologista osastoa perustetta-          viipyy lyhyemmän tai pitemmän ajan ja
8242: vaksi koelaito'kseen. Lisäksi on hallitus ta-      - jos on kysymys aukeista soista - käy
8243: lousarvioesityksessään nimenomaan luvan-           tavallisesti niin, ettei työn suorittaja en-
8244:  nut antaa eri esityksen yksityismetsäta-          nätä korjata lopullista satoa. Tällaisten
8245:  louden ·edistämistyön uudelleen järjestä-         peruspa:ramn1ustöide:n tukemini()IlJ on katsot-
8246: misestä.                                           tava olevan sopusoinnussa valtion edun
8247:  196                Il,63. -   Metsätaloudelliset ojitustyöt yksityismailla.
8248: 
8249: kanssa. Sen avun, jota valtion puolesta          sistä, annettava maanomistajien itsensä
8250: olisi maanomistajille annettava, tulisi kä-      tehtäväksi. Jotta maanomistajat saisivat
8251: sittää osittain raha-avustusten myöntä-          tilaisuuden hankkia ojitussuunnitelmien
8252: mistä metsäojituksiin osittain ammattitai-       täytäntöönpanossa tarvittavia ammatti-
8253: don levittämistä ojitustekniikassa.              tietoja, olisi tässä tarkoituksessa pantava
8254:    Kysymys valtion osanotosta maanparan-         toimeen erityisiä lyhyitä metsäojituskurs-
8255: nustöiden kustannuksiin on parhaillaan           seja. Ne yhdet tämänlaatuiset kurssit,
8256: valtion komitean valmisteltavana ja tulee        mitkä hallitus on suunnitellut pidettäväksi
8257: komitea luullaksemme tekemään ehdotuk-           Tuomarniemen metsäkoululla, eivät käsit-
8258: sia myös avustuksista metsänojituksiin.          tääksemme riitä tarvetta tyydyttämään,
8259: Komitea ei vielä ole jättänyt lopullisia eh-     mikäli metsäojitustöitä ruvetaan vähän-
8260: dotuksiaan hallitukselle. Kun kuitenkin          kään suuremmassa mittakaavassa toteutta-
8261: olisi tärkeätä,' että ojitussuunnitelmia voi-    maan. Rohkenemme sen vuoksi kunnioit-
8262: taisiin jo ensi kesäkauden aikana valmis-        taJen elhdo1ltrua,
8263: taa ja osittain myös ryhtyä niitä toteutta-
8264: maan, olisi jo ensi vuoden menosääntöön                    että Eduskunta merkitsisi jo vuo-
8265: otettava tarpeellinen määräraha metsäoji-               den 1928 menosääntöön 6 miljoonan
8266: tustöiden avustamista varten.                           markan siirtomäärärahan metsäta-
8267:    Ojitustyön taloudellinen tulos riippuu               loudellisiin   ojitustöihin yksityis-
8268:  kokonaan siitä, millä taidolla ja asiantun-            mailla pääasiassa samanlaisten peri-
8269:  temuksella työ suoritetaan. Vaikkakin                  aatteiden mukaisesti käytettäväksi
8270:  ojitussuunnitelmien laatiminen on jätet-               kuin maataloudellisten maanparan-
8271:  tävä siihen eriko:iSkoulutuksen saanei.den             nustöiden avustamisesta on säädetty
8272:  henkilöiden suoritettavaksi, niin lienee               sekä
8273:  suunnitelmien täytäntöönpano, mikäli ei                   että osa tästä erästä käytettäisiin
8274:  ole kysymys suuremmista kuivatusyrityk-                 ojituskurssien järjestämiseen.
8275: 
8276:        Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1927.
8277: 
8278: 
8279:                  K. E. Linna.                             J. H. Vennola.
8280:                  Risto Ryti.                              Eero Hj. Rydman.
8281:                  Heikki Karjalainen.                      Elias Sinkko.
8282:                  Mandi Hannula.                           W. K. Särkkä.
8283:                  Oskari Mantere.                          w. W. Tuomioja.
8284:                                                                                                  197
8285: 
8286: 11,64. -   Anom. ehd. N :o 90.
8287: 
8288: 
8289: 
8290:                                  Koivuranta y. m.:   Määrärahan myöntämisestä asu-
8291:                                     tusta varten toimitettavaa maiden tutkimista ja
8292:                                     erinäisten maanmittaustehtävien suorittamista var-
8293:                                     ten.
8294: 
8295: 
8296:                                        E d u s k u n n a ll e.
8297: 
8298:    Maanhankinta tilattomalle väestölle on           sen johdosta komitean asessori Väinö Ahlan
8299: antanut Eduskunnalle aihetta ryhtyä mo-             puheenjohdol'la. ·Tämä komiteru tuli siihen
8300: niin toimenpiteisiin. On säädetty joukko            yksim.ieliseoo. tulokseen, että on tarpeellista
8301: tätä 1tarkoittavia lake·ja selkä ~oiltetJtu !mel-   järjestää asia antamalla maanmittausinsi-
8302: koisia varoja. Maata on Suomessa verrat-            nooreJa asutushallituksen käytettäväksi.
8303: tain runsaasti. Monåssa ma:aiDlhak1joiSS~a näyt-    Nämä i'IlSiinöörit eivät oilisi rpilirijaosta riip-
8304: tää olevain erityinen :innost'US ja !halu päästä    puvaisia ja saisivat asutushallituksen osotus-
8305: mwahan käsiksi. Asi>as1Ja huoleh.timaan1 on pe-     ten mukaan määräyksensä asianomaisesta
8306: rustettu erityinen hallitus, jonka toimesta         läärri'll!maanm.ittauskonttorista. On suunni-
8307: suoriteta;an tarpeelliset tutkimuksei, toirmi-      teltu tarVitta,yan vähintään kaksi maanmit-
8308: teta;a,n kuivatustyöt ja rakennetaan tiet sekä      tausinsinööriä ja kaksi hrtoitta;jaa. Tar-
8309: valmistetaan täydellimm asutussuunnitelma.          peelliset varat sopisi ottaa 11 P. l. XIV luv.
8310: Kun tämä on tehty ja asutustilat olisi luovu-       7 momentilt1a, jt~lle olisi vuodeksi 1928 mer-
8311: tettava haki·joille, kohtaa kuitenkin este, jota    kittävä 9,6,000 markan lisäys - 2 maanmit-
8312: asutusviranomaiset eivät ole onnistuneet            tausinsinööriä a 30,000 markkaa ja, 2 kar-
8313: voittamaan. Tämä este on siinä, että maan-          toilttajM a 18,000 mall"kka,a. Sailllialla olisi mo-
8314: mittauslaitos ei näy jaksavan riittävän no-         mentin nimikettä muutettava käsittämään
8315: peasti suoriutua sen osalle tulevista viralli-      muunkin kuin valtion maan. Vuoden 1928
8316: sista toimituksista.                                menoarviossaan on rusutushallitus tehnyt
8317:    Va~itettavimpana esiintyy tämä epäkohta          vastaamun ehdotuk.sen, mutta halllitus on
8318: harvemmin asutuissa osissa maata, joissa            ainoastaan pieneltä osalta ottanut sen esi~
8319:  juuri olisi enimmän tilaa uusille asutusti-        tykseensä.
8320:  loille ja ru.nswasti sopivia hakijoita.. Asia11r      Edellisen noja1la ehdotamme kunnioit-
8321: omaisella maa.nm.ittausinsinöörillä on ennen        taen,
8322:  määrätyitä muita toimituksia niin moneksi
8323:  vuodeksi, että uusien asutustilain hakijoille                että 1928 v :n t1tlo- ja menoarviossa
8324:  käy vuoron odottaminen ylivoimaiseksi.                     11 P. L. XIV l. 7 numuentt.i hyväksy-
8325:  Epäikohdan poistamiseksi on asutushallitus                 tään näin kuuluvana: ,Asutusta
8326:  tehnyt esityksiä asianomaiseen paikkaan                    varten toimitettava maiden tutki-
8327:  saavuttamatta tarkoitettua tulosta.. Myösk:in              minen ja erinäisten maanmittaus-
8328:  Eduskunnassa on kiinniteity asiaan huo-                    tehtävien suorittaminen ( arviomää-
8329:  miota ja viime keväänä asetti valtioneuvosto               räraha) 276,000:-.
8330:        Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1007.
8331: 
8332:            Janne Koivuranta.            Viljami Kalliokoski.           Antti J unes.
8333:            Juhani Leppälä.              K. A. Lohi.                    E. M. Tarkkanen.
8334:   198
8335: 
8336: 11,65. -   Pet. försl. N :o 91.
8337: 
8338: 
8339: 
8340: 
8341:                                    Forsberg m. ft.: .Ang. beviljande av anslag tiU amor-
8342:                                       teringslån för inrättande av fiskkonservfabriker.
8343: 
8344: 
8345:                                         T i ll R i k s d a g e n.
8346: 
8347:    Efter världskriget har vår fiskkonserv:-               Som en lbetydande ex:portvara Iämpar
8348: industri helt och hållet undergått en för-             sig Iikväl endast steriliserad (ibakterieirå)
8349: ändring.        Tidigare importerade denna             hermetiskt inswtt fisk, lbiand viiken den aU-
8350: största delen a.v den belhövliga råva,ran,             männal'lte ·formen är oijelfiskkonserven (en
8351: c :a 1 milj. kg. per år, samt exporterade c:a          sa:rdintillv:erkning) , viiken :hw1ler siog i åTa-
8352: 1 milj. kg. av sina produkter samtidigt som            tai och ,:flör viiken man såilunda: ka.n, Ulp;p-
8353: landet självt förbrukade utländska fisk-               sölm marknadJsipia:tser i vilka trakter av
8354: konsel'V'er.     Nu!för,Uidoo. e.rhå:lles däremot      väriden som helst. På tihlvel'iknin:g av så-
8355: råvail'an: i eg,ert 1a,nd, med unlfu,nt:ag- av den     dan !fisk, ibe~rood av v.assbuk ocih småsill,
8356: för sillkonserverna erforderliga, och fabri-           grundar si'g bl. a. den stora fiskkonserv:-
8357: kernas hela produktion konsumeras i hem-               indUiStrin i Norge, v:ars export aN oijefisk
8358: landet. Såsom råvara ha'r vår vi1i:tigaste             har stigit till odh med öve,r 20 milj.oner
8359: fisk, strömmingen, numera fått allt större             kg per år. I vlå.rt land utförda Jfömök hava
8360: betydelse och bland konserver röner just               ådaga:lagt att strömmingen myeket väi läm-
8361: 5ådana beredda av strömming på grund av                par sig tili råmaterial 1för sardinindustrin
8362: sina lbil1ligia 1pris en a.Ht större etlitertfrå:gan   och denna tillv.erlrning av st:Vömming, lha~r
8363: samtidigt som importen av utländska fisk-              även redan r:igå:ngsali:ts vid en av V'åra
8364:  konserver nedgått.                                    falbrik:er.
8365:     Men efterhand som fabrikerna utvidgas                 Stora konsumenrter 'av oljefisk äro Nord-
8366:  och dera.s antal ökas uppnås helt naturligt           Ametilkas      Förenta      Stater,     Engiand,
8367: snart den yttersta gränsen för vad landet              Australien, Syd...Afri.llm oc!h Syd-Amerikla.
8368:  kan konsumera. Vår fiskkonservindustri                J.1~kades det llitt å näm'Thda stora mwrknads-
8369:  blir unlder ~Siåda,n,a, lförhaJlanden nödd och        platser 1pia:cerru helst 5 miijoner k;g av
8370:  tvungen att söka sig utländska avsätt-                strömmings:fångsten komme denrna industri
8371:  :p.ingsorter. Att ernå sådana är för när-             att skwpa en ny grund för strömmingsfisket
8372:  varanoo även det viktigaste för hela Vlårt            och de.ss framtid. Utan vidare är ikiail't,
8373:  strömmingsfiske ooh :fisk'kO'l1SeTVindustri            att en sådam industri komme att jämsides
8374:  och frå:gans •lyekJ~ga lösnång utgör den Vlä-         m'Erl fJsket 'berodw kust- och S'kärgårdlsbe-
8375:  sen!tligaste förutsruttThingen för hela ström-        :folknången ansenliga möjligheter tili anbets-
8376:  ming.sfisket samt ikommer a;tt höja nämnda            förtjänst i falbrikerna.
8377:  fiskes nationaiekononlliska betydelse till den           I vårt Iand ·finnas för närv:arande endl!l.St
8378:  grad vartill den överhuvudt.a:get kan upp-             11 (av dessa tvenne 1just inrättade) fisk-
8379:  bringas.                                              konsel'V'farbriker, aUa belä:gna å den sydliga
8380:                                    II,65. -    Fol'ISbe;rg, y. m.                               199
8381: 
8382: kusten. ProdU'ktionens värde har regel-                De åtgärder, som a.Utså vore nödvändiga
8383: bundret stigit år frän1 täx och uppgick un-         d:ör cfis'kindusrtrins utvechlande, vore, att sta.-
8384: der senaste år tiU över 10 mil~oner mk. För         ten skuil:le stäJ.la till 1am,1:Jbruksstyrellsens
8385: att fiskkon.seiWindustrin skaU bliva en fak-        tfiskeriavdelnings rförlf'ogande ertt tillräckligt
8386: tor av större bertydelse i vårt adlfiirsliv er-     stort anslag, vilket avdelningen finge ut-
8387: fordlras lilk:väl flera tiotal d'albriiker längs    giva som amorteringslån mot låg ränta åt
8388: h~la kusten.                                        kommuner eller swmmlainSlutningar,. eller
8389:    Även finnas .a.ndra omriåden aN fiskin-          enski.lda personer vHka. ville inrätta nya
8390: dustrin, som äro värda be:aktande. Som              konservfaibrike~r \I)a de orter, där d~lika
8391: så!dana kunna nämna.s d'ram~StäJ.lning av fisk-     fabriker äoou icke :finnas och där större
8392: olja, ur spigg samt fiskmljöl ur vårström-          tinglång till råvara:n, strömmingen,. srtår till
8393: mingen i vissa skäl1glårdstrakter, varest den       buds. Säidana liån iborde utgiva;s på lik<a
8394: på grund av 1bristen på avsättningsorter            förmån[igta villkor, som de l'ån starten på
8395: betingar sig e:tt underpris. Till enahanda          senare tid .givit för smlålbrukets frKmjalllde.
8396: slags industri lroan äve•n räiknas sältranin-       Vida.re vore det nödigrt, att exporten, av
8397: dustrin å!tmlinstone å det mest \be.tydande         fis'kkonserver från Finland till :förenä:mnda
8398: säl'fångswnu.1å<1et Va:S!a. skä.rg1ård.             Iänder •och världsdelar kundle få stöd av
8399:     Oneklig1en hJiser man i ·landet stort in-       Finlands lbeskickningar i utlandet.
8400: tresse för fiskindustrin, me:n å ·&ndrlll sidan        På grund av ovan framhållna omständig-
8401: är denna indUSitrigren !hos O'SS slå p·ass :ny      hete<r rfå vi· föresilå,.
8402: oo'h. främnw.nde, att det visat sig svårt att
8403: få kapital 'placerat i denna under nu rå-                      att Riksdagen i statsförslaget för
8404: dande tförhå1landen med höga rämtesa.tser.                  år 1928 bevilja1· 3,000,000 mark att
8405: SåJf1:1amt man ur alhruänna medel nrot låg                  av lantbruksstyrelsens fiskeriavdel-
8406:  rälllta beviljade dem, villm först åtaga sig               ning utgivas som amorteringslån på
8407: sa'ken och vilka lhelt naturligt hava att                   förmånliga villkor åt kommuner el-
8408: övervinna svårigfu.eter vid starten, förmån-                ler sammanslutningar eller enskilda
8409: ligla produktionsian vore detta förhå.J.la;nde              personer, som inrätta nya fiskkon-
8410: otviv:elalktigt ägnat att UJppväcka intresse                servfabriker, där sådana ännu ej fin-
8411: :för sa:ken ocll svårt är att utlfinna medel,               nas och ha förutsättningar att d1·i-
8412: tack vare vilka sam.:hället verkligen kunde                 vas; samt
8413:  bättre och mera bestående· bispringa vårt                     att regeringen anmodar Finlands
8414:  fiske än gffltom att på nä:mJlljda sätt deltaga            beskickningar i de länder, där fisk-
8415:  i uppibyggandiElt av nu rilfrngaNarade :för oss            konserver kttnna säljas med fram-
8416:  nya produktionsomT~äde., vars snahba för-                  gång, att biträda lantbruksstyrelsen
8417:  verkl1gande ä·r så ~cket mera nödvänldigt                  och konservfabrtkerna vid uppsö-
8418:  som v·i för Viår viktigaste .fisk, strömani~               lcmuk av marknad för denna vara.
8419:  gen,. icke i annan .rform kunn:a ,eThålla gi-
8420:  vande exportmarknader.
8421:       Helsilll.gfors den 13 se1ptember 1927.
8422: 
8423:             And. Forsberg.                                          Antti Kukkonen.
8424:             Edv. Helenelund.                                        Matti Pitkänen.
8425:             K. V. Åkerblom.                                         E. A. Tuomivaara.
8426:             J. lnborr.                                              P. Saarinen.
8427:             J. Im. Bäck.                                            M. Paavilainen.
8428:             Gustav Lindberg.                                        T. Jauhonen.
8429:             Berndt Kullberg.                                        Vihtori Vesterinen.
8430:             Henrik Kullberg.                                        Jussi Rapo.
8431:   200
8432: 
8433: 11,65. - Anom. ehd. N :o 91.                                                                  Suomennos.
8434: 
8435: 
8436: 
8437: 
8438:                                    Forsberg y. m.:    Määrärahan myöntämisestä kuoletus-
8439:                                        lainoiksi kalasäilyketehtaiden perustamista varten.
8440: 
8441: 
8442:                                          E d u s ik u n n a 11 e.
8443: 
8444:    MaainnailS'Odan jälkeisenä aikana on ikala-         suldettu kala, jonka yleisin muoto on öl;jy-
8445: säilyketeollisuutemJne kokonaan muuttaniUt             kalasäilY'ke ( sardin:i!vrumiste), joka säilyy
8446: luonnettaan. Se otti aikaisemm!in suurim-              vuosimääriä ja jolle näin ollen voidaan ha-
8447: mllllli osan raaka-;aineesta:an, noin 1 :m.[Jrjoona    ke.a markkinoita :m.[stä maa;pallon osasta ta-
8448: kiloa vuosittain, ulkoiDJailta ja lälhetti             hansa:. Sen valmistukseen kilohailista ja
8449: maasta pois noin 1 miljoona krloa valmiita             pienestä siJ.listä lp€'rustuu m. m. Norjan
8450: tuotteita, sama.naikallislesti kun maa itse            suuri kalasäilyket~ollisuus, jonkia öljykalan-
8451: käytti u1lrolaisia kal<asäillykkeitä. Nyt sitä-        vienti voi nousta yli 20 miljoolliliD! kilon
8452: vastoin raailm-aine oteta.an kotima;asta, lu-          vuodessa.      Maassamme telhdyissä 'kokei-
8453: kuunotta;matta sillisäilykke.isiin, ja tehtaiden       luissa on käynyt selville, että silakkamme
8454: koko tuotlamito kälyitetään kotimruass:a. Raaka.-      täysin soV'eltuu raaka-·aiineeksi tässä teolli-
8455: aiuoon:a on [>äälkaltUi11lme sillalkka SaJanut }'lha   suudessa ja sen v,almlistus öljykaiaksi onkin
8456: suuremmn merkityksen ga säilykkeis:tä                  jo yhdessä rtehtarussamme al:!Ganut.
8457: juuri sil.a;kka.säily'kikoot halvan hintansa täh-         Suuria öljykalan kuluttaJjia ovat Poh-
8458: den yhä kasv~mm ikylsynJnän, sa.mailiJ:ru kun          jois-Amerikan       YihdysvalJ:at,          Englanti,
8459: ulkoiaisten kalasäilykkeiden maahantuonti              AustraJ.ia, .Etelä4.fri.kkru ja Ertelä-Ame-
8460: on vähentynyt.                                         rikka. Jos meidän onnistuu näille suurille
8461:    Mutta ieMa1deru lac1ij.eutuessa ja niiden           markkinoille s~joitta;a silakansaa1iistamme
8462: luvun Lisääntyessä saavutetaan luonnolli-              vaikkapa vain 5 m:iJ.j. kiloa, tulisi tämä
8463: sest-i <pia,Illkinl kOJtimaisen !kysyDll1itru ra;ja.   teollisuus luomaan ikoko sila!kankaJ.astuksel-
8464: Kalateo1lisuudelleiD.IIOO j:ää silloir:n tehtäväksi    lemme uuden pdlijan ja tulevaisuuden. Sa-
8465: mal'ldcinain ihakeminen ulkoa. Sen toteut-             nomattwkin on se1vää,. että tällainen teoilli-
8466: ta:m.[nen onkin nylkyisin koko sila kanikalas-         suus tulisi antamaan rannikon ja saruriston
8467: tuksemme j1a kal.asäJilyketedllisuuietm.me tär-        asukkaille varsinaisen !Jmlastustoimirm'an
8468: kein telhtävä ja sen onnellinen ratkaisemi-            ohella huomattavia ansiomahdollisuuksia
8469: nen koko silakaruk:alastuksemm:e kohottami-            työskentelyssä itse tehtaissa.
8470: sen tärkein edellyt}'18, joka myös tulisi teke-           Maassamme on nykyisin olemassa vain 11
8471: mään tämän kooastuksen kansantaloudelli-               (näistä !kaksi v,asta Viailmisltunutt:a:)' .kalasäily-
8472: sen merkityksen niin suureksi, kuin se                 ketehdasta, nekin kaik!ki maan etelärarnni-
8473: yleensä voi tulla.                                     kolla. Tuotanoon arvo on vuosi vuode'lta
8474:    Merkitseväksi ulosvientitavaraksi sovel-            säällmöllisesti nQussut ja oli viime vuonna
8475: tuu kuite:nkin yksinomaan sterilisoitu                 yli 10 miljoonaa mlk. Kalasäilyiketoollisuu-
8476:  (bakteerivapaa!ksi tehty) ja, lhermeettisesti         den muodostuminen voimakkaaksi liike-elä-
8477:                                     II,65. -   FoMberg, y. m.                                201
8478: 
8479: män alai~si edellyttää kuitenkin useita kym-       vaJ.tio asetta.isli :100/lJtaloushallittuksen ka-
8480: meniä tehtaita 'Pitkin !koko rannikk:oamme.        lastusosaston käytettäwäksi riittävän suuren
8481:    On olemassa muitakin kalateollisuuden           määräralhan, josta osasto saisi antaa ha:lipa-.
8482: aloja, jo:iJrin !huomiota on kiinnitettävä. Täl-   korkoi&a kuoletuslaimYja kunnille tai osuus-
8483: laisina on mainittava !k:ala1lllaSvan val:Ilris-   kunnille j,a muille yMymille, jotka haluai-
8484: tus piikkikaloista ja kalrujauh>Ojen V'almd.s-     sivat perustaa uusia srulyiketehtaita paik-
8485: tus kevätsilruk:asta eräillä ran.nrlkkoseuduil-    kakunnille, missä sellaisia tehtailta ei vielä
8486: lamme, missä sen hinta sijoittalll!ismalh-         ole j:a missä raaka-ainetta, si'lakikaa, on run-
8487: dollisuuksien puuttoossaJ on suhteettoman          saamlmJin määri,ru saatavissa. Sellaisia lai-
8488: halpa. Saman luontoisoon teollisuuteen voi-        noja olisi annettava yhtä edullisilla eh-
8489: daan myös lukea hylkeenrasvateollisuus             doilla, kuin ;ne lainat, joita valtio viime ai-
8490: aina!kin tärikeimmällä hy}keenpyyntialuool-        !k:oina on antanut pienviljelytksen edistämi-
8491: lamme Vaasan saaristossa.                          seksi. Vielä olisi tarpeen että kalasäi'lyk-
8492:    Kieltämättä maassamme on.iherännyt har-         keiden vienti Suonresta edellämainittuihin
8493: rastusta ikaJateoillisuuif:~en, muttru 'toiselta   mailhin ja mawnosiin saisi Suomen ulko-
8494: puolen tämä ala on maassamme siksi uusi            mailla: olevien ilähetyiSrtöjen tukea.
8495: ja outo, että on osottwutunut vaikoo!k.si             Ylläesitettyjen seik!lrojen nojalla srua:mme
8496: saada siihen pääomia sijoitetuksi nykyisen         ehdottaa,
8497: kolikokannan vallitessa. Jos yleisistä va-
8498: roista &nnettaisiin n:irille, jotka ensin asiaan             että Eduskunta vuoden 1928 tulo-
8499: ryhtyvät j'a joilla luonnollisesti on allruVIai-          ja menoarviossa myöntää 3,000,000
8500: keudetkin voitettavana, halpakorkoista luot-              markkaa maataloushallituksen ka-
8501: toa tuotantol,ainoiksi, olisi se seikka epäile-           lastusosaston välityksellä a;nnetta-
8502: mättä omansa herättämään yleistä mielen-                  vaksi kuoletuslainoina edullisilla eh-
8503: kiintoa asiruan, ja vaikeata on löytää trupaa,            doilla kunnille tai yhtymille tai yksi-
8504: millä y1Meiskunta todella voisi kalastus-                 tyisille henkilöille, jotka perustavat
8505: tamme paremmin ja pysyvänrmin auttaa                      uusia kalasäilyketehtaita, missii sel-
8506: lrnin 'juuri 'tä1läi tawalla olemalla mukana              laisia vielä ei ole, mutta on menes-
8507: nyt kysymyksessä oleva;a meillä uutta tuo-                tymisen edellytyksiä; sekä
8508: tannona:laa luomassa, jonka nopea toteutta-                  että hallitus kehoittaa Suomen lä-
8509: minen on sitä välttä;mättömämpi, kun rpää-                hetystöjä niissä maissa, minne kala-
8510: kalallenrme, sila;kalle, ei muussa muodossa               säilykkeitä voidaan edullisesti myydä
8511: saada! kaJlllllattlllva.a uiO'SVieDJtiä.                  avustamaan maataloushallitusta ja
8512:    Ne toimenpiteet, :j,oita siis tarvittaisiin            säilyketehtaita markkinain etsimi-
8513: kalateolEsuuden kehittämiseen, olisivat että              sessä tälle tavaralle.
8514: 
8515:      Helsingissä, syyskuun 13 p :nä 1927.
8516: 
8517: 
8518:             And. Forsberg.                                        Antti Kukkonen.
8519:             Edv. Helenelund.                                      Matti Pitkänen.
8520:             K. V. Åkerblom.                                       E. A. Tuomivaara.
8521:             J. lnborr.                                            P. Saarinen.
8522:             J. Im. Bäck.                                          M. Paavilainen.
8523:             Gust~v Lindberg.                                      T. Janhonen.
8524:             Berndt Kullberg.                                      Vihtori Vesterinen.
8525:             Henrik Kullberg.                                      Jussi Rapo.
8526:                                                                                                 26
8527:   202
8528: 
8529: 11,66. -   Pet. försl. N :o 92.
8530: 
8531: 
8532: 
8533: 
8534:                                   Österholm m. fl.: Ang. beviljande av anslag för fiskeri-
8535:                                      näringens främjande.
8536: 
8537: 
8538: 
8539: 
8540:    I propositionen angående statsförslaget           på detta område är fortfarande tryckt oeh
8541: för :år 1928 föresl~'l,r regeringen a.tt ansla;get   det vore i hög grad önsklig:t att staten kraf-
8542: för fiskerinäringens främjande mlMte höjas           tig:t skulle stöda, den npplysningsverksam-
8543: med ·50,000 mark. Då det föreslagna till-            het, som avser att sprida; kunskwp om yrkets
8544: skottet emellertid är avsett att användas.           höjande oeh utkomstmöjligheternas förbätt-
8545: till bestridande av kostnaderna för vården           rande för fiskar!befolkningen. På grund
8546: av fiskefyrar ooh räddningsstationer, är an:-        härav vore det av nöden. att aillSlaget för
8547: ~!laget oförändmt för slå viott det a~ser un-        fiskerinäringens främjande skulle betydligt
8548: derstod at föreningar oeh andra. samman-             ökas.. V ederlbörande fa·ckmyndighet har
8549: slutningar, som verka för fiskeri:näringens          oekså i sitt budgetförslag för år 1928 föror-
8550: förkovran.. Detta anslag, 800,000 mark, ut-          dat ibeviljandet av ett tillskott av 300,000
8551: gör, om penningvärdets blllbeaktas, endast           ma.rk, Undertecknade föresllå dock att ett
8552: 47 proeent av anslaget för samma ändamåll            mindre belopp skul1e be.vilja.St, nämligen
8553: :före :kriget. Likväil ha de nämnda samman-          100,000 mark.
8554: slutningarnas antal, al'!betsuppgid:ter och            Vi anih'ålla. aHtså vördsaant,
8555: verksamhetsmöjlighetei' i hög grad ökats.
8556: Instruktiorusverksamheten, som utövas av                       att Riksdagen måtte besluta att an-
8557: fiskeriorganisat,ionerna, har varit av sär-                 slaget för fiskerinäringens främjande
8558: skilt stor ibetydelse under de år, då fiskeri~              måtte i statsförslaget för år 1928 hö-
8559: näringen i allmänhet oeh särskilt havsfisket                jas med 100,000 mark och sålunda
8560: haft att kämpa; med: storat svårigheter.                    utgöra 950,000 mark.
8561: Denna krisperiod är ännn icke förbi. Läget
8562: 
8563:         Helsingfors den 16 septemlber 1927.
8564: 
8565: 
8566:                    John Österholm.                           J. lm. Bäck.
8567:                    Berndt Kullberg.                          Edv. Helenelnnd.
8568:                    And. Forsberg.                            Otto J aoobsson.
8569:                                                                                            203
8570: 
8571: 11,66. - Anom. ehd. N :o 92.
8572:                                                                                     Suomennos.
8573: 
8574: 
8575: 
8576: 
8577:                                 Österholm y. m.:   Määrärahan myöntämisestä kalastus-
8578:                                     elinkeinon edistämiseksi.
8579: 
8580: 
8581:                                       Ed usk unm alle.
8582: 
8583:    Esityksessään vaJtion tulo- ja menoar-          on edelleen vaikea ja olisi suuressa määrin
8584: vioksi vuodeksi 1928 ehdottaa> hallitus, että!     toirvottavaa, että valtio voimakkaasti tukisi
8585: määräraha: kaJastuaelinkeinon edistämiseks,i       sitä valistustoimintaa, jonka tarkoituksena
8586: koroitettaisiin 50,000 markalla. Kun ehdo-         on levittää kalastwjaväestön keskuuteen tie-
8587: tettu liSäys kuitenkin! on tarkoitettu käytet-     toj;rn ammatin kohottamisesta ja toimeentulo-
8588: täväksi kalastusma;jakkain ja pelastusa$-          malhdollisuuksien ,parantamisesta. Tämän
8589: maån hoitokustan:ruusten peittämiseen, on          vuoksi ,olisi tarpeen, että määrärahaa kalas-
8590: määräraha muuttumaton, mikäli se tarkoit-          tuselinkeinon edistämiseksi huomattavasti
8591: taa kalastuselinkeinon edistämiseksi toimi-        korotettaisiin.    Asiano:maA.nen ammattivi-
8592: vien yhdistysten ja muiden yhtymäin avus-          rasto onkin menoarvioehdotuksessaan vuo-
8593: tamista. Tämä märurä:raha,, 800,000 mark-          ,deksi 19128 puoltaiDut 300,000 markan lisä-
8594: kaa, on, jos rahanarvon alen<e'Ininen. otetaan     määrärahan myöntämistä.          Allekirjoitta-
8595: huomioon, vain 4 7 prosentti'a samaån tar-         noot ehdottavat kuitenkin, että vain pi~
8596: koitukseen ennen sotaa käytetystä määrä-           nem.pi määräraha myönnettäisiin, nimittäin
8597: rahasta. Mainittujen y'htymäin luku, teh-          100,000 markkaa.
8598: täviält ja toimintamahdolliSIUudet ovat kuiten-        Me ehdotamme siis kunnioittaen,
8599: kin SUUJrel'lSa määrälssä r1isääntynoot. Kalas-
8600: tusjärjestöjen harjoittama neuvontatoiminta                 että Eduskunta päättäisi karattaa
8601: on ollut erikoisen suurimerkityksellistä                  määrärahan kalastuselinkeinan edis-
8602:                                                                                                      •
8603: mma vuosina, jolloin kalastuselinkeino                    tämiseksi vuoden 1928 valtion tula- ja
8604: yleensä ja: merika}a:stus erikoisesti sai tais-,          menoarviossa 100,000 markalla eli siis
8605: tella suuria vaikeuksia vastaan. ,Tämä pu-                950,000 markkaan.
8606: lakausi ei vielä ole ohi. Tilanne tällä alalla
8607: 
8608:      Helsingissä, syyskuun 16 päivänä 1927.
8609: 
8610: 
8611:                   John Österholm.                          J. Im. Bäck.
8612:                   Berndt Kullberg.                         Edv. Helenelund.
8613:                   And. Forsberg.                           Otto J acobsson.
8614:       204
8615: 
8616:     11,67. -   Anom. ehd. N :o 93.
8617: 
8618: 
8619: 
8620: 
8621:                                                   ..
8622:                                                   .
8623: 
8624: 
8625: 
8626: 
8627:                                          Kontio y, m.: Määrärahan myöntämisestä palkkiolai-
8628:                                            noiksi pienviljelijöille pellon tekoa varten.
8629: 
8630: 
8631:                                                Eduskunnalle.
8632: 
8633:         Valtion taholta on viimeksi kuluneina                pinta-ala pieni, alle 5 ha, ei se voi tuottaa
8634:     vuosina kiinnitetty suurta huomiota maata-               niin paljoa, että edellämainitut menot tuli-
8635:     louden, erikoisesti pienviljelijäväestön ta-             sivat oman pellon kasvusta, vaan on vilje-
8636:     loudellisen tilan kohottamiseksi. Tämä tä-               lijä pakotettu turvautumaan ansiotyöhön,
8637:     hänastinen työ on pääasiassa kohdistunut                 joka useassa tapauksessa on satunnaista ja
8638:     vuokratilojen muuttamiseen itsenäisiksi ti-              pitkien matkojen takaa hankittava, Tällä
8639:     loiksi valtion, yhtiöiden, kuntain sekä yksi-            tavoin joutuu pieni talollinen yhä vaikeam-
8640:     tyisten mailla ja on valtio ollut suurimpana             paan asemaan, maatalous rappeutuu ja vel-
8641:     tekijänä myöntämällä varoja asutuskass·alle              kataakka lisääntyy.
8642:      ja Osuuskassojen Keskuslainaraha.stolle,                    Kun asutustyön ja kansantalouden kan-
8643:     jotka näin saaduilla varoilla ovat kymmeniä              walta on tärkeätä, etttä jo olevwt ja tule-
8644:     tuhansia vuokratiloja muodostaneet itsenäi-              vat pikkutilat saataisiin itsekannattaviksi ja
8645:     siksi viljelmiksi; ei myöskään ole väheksit-             niiden taloudellinen asema vaurastumaan,
8646:     tävä sitä työtä, minkä kunnat ja yksityiset              on yhteiskunnan avuksitulo tarpeellinen
8647:     maanomistaj•at rinn•an yritteliäilden pikku-             vielä senkin jälkeen kun tilat ovat eroitetut
8648:     viljelijäin kanssa ovat aikaruns:aaneet.                 ja valtion lainoilla ostetut.
8649:          Lukuunottamatta hajanaista ja verrattain                Parhaimpana keinona edellä olevan to-
8650:      heikkoa neuvontatyötä supistuvwt va[tion                teuttamiselle on, että jokainen, mikäli mah-
8651:      t<>imenpiteet tälhän1; ei OOeiS riittävää mää-          dollista, saa viljellyn alan niin suureksi ja
8652: •    rää !huokookorkoista luottoa ole voitu valtion          siksi hyvään kuntoon, että perheen toimeen-
8653:      väliltyksellä sooda, vaa.n OD! usein pi1rku-            tulo on taattu kotoisesta tuotannosta, mutta
8654:      tilallilistlein täytyll;Yit tmvautua kallis:kol'lkoi-   kuten jo mainittiin on tällaisille pikkutilal-
8655:     siin lainoihin.                                          lisille ylivoimainen tehtävä ruveta ottamaan
8656:          Tällaisten tilojen omistajat joutuvat heti          ylös uudismaata, josta työn tulos, joka tar-
8657:      suuriin taloudellisiin vaikeuksiin; maan-               vitaan nauttia päivittäin, saadaan vasta
8658:     hinnasta on ruvettava maksamaan korkoa ja                vuosien kuluttua.
8659:     lyhennystä, rakennukset ovat rappiolla, vil-                 Valtion auttava käsi voisi tässäkin asiassa
8660:      jelykset samoin, niiden kunnostamiseen pi-              saada suuria aikaan myöntämällä vuosittain
8661:     täisi olla aikaa ja rahaa. Perheen elatuk-               riittävän mäJär.ä:vailw.n OsuuskasS<Yjen Keskus-
8662:     sesta on myös huolehdittava. Valtio ja                   lair:nJaaoa:h.rustolle, joka rue jakaisi osuuskasso-
8663:      kunta vaativat veronsa ja kun useim-                    jen välityksellä pienviljelijöille, joiden pel-
8664:     milla näistä uusista viljelijöistä samoin                toala on alle 5 ha, palkkiolainoina uudiB-
8665:     kuin entisistäJrin talollisista on viljelty              maan viljelyskuntoon saattamiseen. Lainat
8666:                                    11,67. -   Kon,tio, y. m.                           205
8667: 
8668: voitaisiin antaa kustannusarviomäärään kor-      me ja samalla kansan varallisuutta ehdo-
8669: keintaan 4,000 mk. ha, koron ollessa kor-        tamme,
8670: keintaan viisi (5) %·                                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1928
8671:    Jos lainanottaja määräajassa tekee sovi-            talousarvioon 30 milj. markkaa palk-
8672: tun peltoalan hyvään kuntoon saa hän puo-              kiolainoiksi, annettavaksi pellon te-
8673: let saamastaan lainasta palkkiona hyvin suo-           koon pienviljelijöille, joiden pelto-
8674: riootusta työstä sekä maksaa toisen puolen             pinta-ala ei ennestään ole viittä heh-
8675: lainoo osuuskiassaiLle ko:rikoi.ooenl määrä-           taaria, ja
8676: ajassa takaisin.                                          että sanottu rahamäärä annettai-
8677:    Kun mielestämme' mainittu toimenpide sa-            siin Osuuskassojen Keskuslainarahas-
8678: malla kun se antaisi kotoista työtä tuhan-             tolle, edelleen osuuskassojen välityk-
8679: sille pikkutilallisille, vakiinnuttaisi heidän         sellä lainattavaksi korkeintaan viiden
8680:  ta1outtoon sekä lisäisi kotoista tuotantoam-          ( 5) % korolla.
8681: 
8682:      Helsingissä, 15 päivänä syyskuuta 1927.
8683: 
8684: 
8685:                  0. Kontio.                               Emil Jutila.
8686:                  E. A. Tuomivaara.                        Antti Kemppi.
8687:                  Aino Luostarinen.                        M. Paavilainen.
8688:                  Anton Vertanen.                          Juhani Leppälä.
8689:                  Ansh. Alestalo.                          Heikki Vehkaoja.
8690:                  Walter Mäkelä.                           J. A. Ihamuotila.
8691:                  E. Lautala.                              Janne Koivuranta.
8692:                  Kaarlo Hurme.                            P. V. Heikkinen.
8693:                  T. Jauhonen.                             Pekka Kopsa.
8694:                  Jooseppi Kauranen.                       Kalle Kirra.
8695:                                   Matti Pitkänen.
8696:   206
8697: 
8698: 11,68. - Anom. ehd. N :o 94.
8699: 
8700: 
8701: 
8702: 
8703:                                                     Sinkko y. m.:    Määrärahan myöntämisestä pellonrai-
8704:                                                          vaamisavustuksiksi.
8705: 
8706: 
8707:                                                           E d u s k u n n a 11 e.
8708: 
8709:   Suomen mnw1.taJ.ouden looäkkem ihe:ilkoimpia                         sensiJaan Turun ja Porin läänissä on n.
8710: kohtia ja maataloustuotannon vähyyden                                  86.7 ha, Vaasan läänissä n. 79.3 ha ja Hä-
8711: oleellisimpia syitä on viljellyn maan pieni                            meen läänissä n. 72.5 ha.
8712: pinta-ala. Koko maan peltoala oli :                                      Ottaaksemme muutamia esimerkkejä Itä-
8713:                                                                        ja Pohjois-Suomen pitäjistä, mainittakoon
8714:   V. 1900     ........... ·' n. 1,568,000 ha.
8715:                                                                        tässä muutamien pitäjien kokonaispinta-
8716:   , 19110     . . . . . . . . . . . . , 1,865,000 ,
8717:                                                                        alat, peltoala 100 asukasta kohti sekä pelto-
8718:   , 19:20     . . . . . . . . . . . . , .2,023,000 ,
8719:                                                                        alat prosenteissa pitäjien ):,cokonaispinta-
8720:   , 19:215    . . . . . . . . . . . . , 2,132,000 ,
8721:                                                                        alasta:
8722:   Vielä selvemmäksi käy peltoalan pienuus
8723:                                                                                                           ~
8724:                                                                                                                   ~~       ~~
8725: kun tarikastetaan viljelmäin lukua, joista oli                                                         e.g
8726:                                                                                                                    =~
8727:                                                                                                                 ,.:.-o      =-
8728:                                                                                                                             t!S"
8729:                                                                                                        "'"
8730:                                                                                                                 ~~~        ,..,
8731:                                                                                                                            ~e.
8732: sellaisia, joilla peltoa on                                                                            ::ttä'   io~        :.-=-
8733:                                                                                                        "'otl    •. 'S.oc
8734:                                                 1910        1920
8735:                                                                                                        ··~         =-
8736:                                                                                                                    n'
8737:                                                                                                                            o"'
8738:                                                                                                                            "'""'
8739:                                                                                                                            :;!o
8740:                                                                                                                            ··0
8741: 
8742:   0.5--3 ha       . . . . . .. . 8'1,083                  96,474         Inari      ••   0   •••••     166      0.01        9.6
8743:    3--10 ,        ••      0   •••••            88,3<98    98,258         Kittilä                       56·2     0.07       12.2
8744:   10-----<2'5 ,   . . . . . .. .               ,33,749    41,119         Kuolajärvi ...                571      0.05       10.4
8745:   25----150 ,     0   •••••            0.      10,430     11,126         Hyrynsalmi ..                 474      0.33       17.0
8746:   :50--100,                                      2,779     2,836         Suomussalmi                 1,397      0.26       18.0
8747:                                                                          Eno .........
8748:                   ••      0   •••••
8749: 
8750: 
8751: 
8752: 
8753:    yli 100,       •   •   •   •   0   ••   0       899       937                                     1,815      1.9        24.5
8754:                                                                          Ilomantsi ....              2,856      0.6        28.7
8755:    Vaikka peltopinta-alamme on neljännes-                                Juuka       0   ••••••      2,9·98     2.0        30.8
8756: vuosisada;ssa lisääntynyt n. 5·60,000 ha :lla                            Pielisjärvi ....            4,414      1.3        28.3
8757: eli n. 36 % :lla ja vaikka pellon ala onkin
8758: lisääntynyt samana aikana vähän eneiD!lllän                               Erityisesti siis itä- ja pohjoisosissa on
8759: kuin Viåestölisäys on ollut (100 asukasta                              niin hyvin peltoalojen suhteellinen kuin
8760: kohti oli peltoa v. 1900 n. 57.s ha ja v. 192'5                        absoluuttinen määrä kovin pieni. Sitä on
8761: n. 60.5 ha) täytyy viljellyn alan määrää                               pidettävä liian pienenä. Ja kun, kuten
8762: edelleen pitää liian pienenä. 100 asukasta                             edellisestä käy selville, maassamme on kaik-
8763: kohti on peltoala eräissä lääneissä paljon                             kiaan lähes 200,000 viljelmää, joiden pelto-
8764: alle keskimäärän. Niinpä on se Oulun lää-                              ala on alle 10 ha ja niistä lähes 100,000 sel-
8765: nissä v.alin n1. 36.5 lha, Kuopion läänissä n.                         laisia, joiden peltoala on alle 3 ha, täytyy
8766: 40.1 haja Viipurin läänissä n. 43.9 ha, kun                            pitää selvitettynä, että suurin osa maamme
8767:                                         11,68. -   Sinkko, y. m.                                 207
8768: 
8769: viljelmistä on sellaisia, että ne eivät kykene            Vuonna UH9 hyväksyi Eduskunta ed.
8770: antamaan riittävää toilllleenJtuloa keskisuu-          Jyskeen y. m. aloitteen uudisviljelysten
8771: ruiselle perheelle. Jos viljelystaso olisi kor-         avustamisesta v.altion varoilla. Tämän aloit-
8772: kea ja markkinat edullisia (kulkuneuvot                teen johdosta myönsi eduskunta 10 milj. mk.
8773: hyviä, suuria asutuskeskuksia lähellä), voi-           ja myöhemmin vuosina 1920-1921 lisä-
8774: sivat nykyistä lukuisammat viljelmät tar-              avustusta määrättyjen perusteiden mukaan
8775: jota tyydyttävän toimeentulon asukkailleen.            vuosina 1:!U9-1'921 suoritetuista uudisvilje-
8776: Mutta kun näin ei ole asianlaita ja kun osa            ly.sraivauksista annettavaksi n. 36 milj. mk.
8777: näistä pienpeltoalatiloista sijaitsee harvaan           Tämän yhteensä n. 46 milj. mk :n avustuk-
8778: asutuilla seuduilla kaukana markkinapai-               sen, turv.m tuli raiv:attulffii n. 50,000 ha
8779: koista, ovat elämisen ehdot sangen monella             uutta peltoa. Yleinen lienee se käsitys, että
8780: sellaisella viljelmällä huonot. Paremmat               nämä varat tulivat tarkotuksenmukaisesti
8781: ovat ne niillä viljelijöillä, joilla toistaiseksi      käytetyiksi .
8782: on metsää myytäväksi. Mutta tämäkään                      Mielestämme olisi edelleen lroetettava sa-
8783: apu!läihde 'Elli ole eihtymätön j.a lisäksi ei suin-   mansuuntaista kiihoketta tuottavan pelto-
8784: kaan kaikilla pienpeltoalojen Qmistajilla ole          aJan lisäämiseksi, kuitenkin niin, että avus-
8785: metsää myytäväksi, ei edes enemmistöllä.               tuksia myönnettäisiirn ainoastaan mil1e, joi-
8786:    Kansantaloudellemme olisi edullista ja              den entinen peltoala on korkeintaan 10 ha.
8787: noille parillesadalletuhannelle viljelijälle           Jos yleisistä varoista voitaisiin myöntää
8788: perheime:n Qlis~ 0'11llellislta1, jos liian pienet,    avustusta esim. 600 mk. raivattua pelto-
8789: riittämättömät peltoalat laajenisivat. Tämä            hehtaaria kohti jokaiselle korkeintaan 10
8790: ei mielestämme kaipaa todistelua.                      ha :n viljelijälle, olisi tällaisesta avustuk-
8791:    Millä tavalla olisi sitten peltoalojen lisää-       sesta odotettavissa tuhansien peltohehtaa-
8792: mistä pienviljelmillä edistettävä samalla              rien lisääntyminen sellaisilla viljelmillä,
8793: kun pyritään jo olemassaolevia peltoaloja              joiden entinen peltoala on riittämätön.
8794: sa.amaan nykyistä enemmliln tuottaviksi Y              Avustus tekisi tällöin vain n. 20 % pelto-
8795:    Vuotuinen meillä tapahtuva normaalinen              ha :n raivaamis- j1a kylvökuntoon laittamis-
8796: peltoalojen lisäys on liian pieni. Pienvilje-          kustannuksista, kun tämä avustus vuosina
8797: lijöillä ei ole pääomia. Lisäksi hyvin monen           1919-1921 oli 600-1,000 mk. raivattua
8798: täytyy lisäarusion saamiseksi käyttäJä ooa             helhtam·ila    kohti,, suurimmrultal       osalta
8799: ajastaan vieraan töihin. Luottokin on mo-              1,000 mk.
8800: nen mielestä kallista. Hyvin moni pienvil-                J onkunlaiseksi laskelmaksi siitä, kuinka
8801: jelijä on, etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa,           paljon tällainen avustus kenties tulisi vaa-
8802: jo ennestään velkataakan alla, mitä velka-             timaan valtion varoja, voidaan arvioida
8803: taakkaa m. m. 19t2.3 kato ja seuraavan vuo-            että n. 100,000 pienviljelijää tulisi raivaa-
8804: den tulvat huomattavasti lisäsivät. Tosin              maan keskimäärin ehkä n. 0.5 ha uutta
8805: pienviljelijäin osuuskassaluotto on huo-               maata, yhteensä siis 50,000 ha, josta aiheu-
8806: keampikorkoista ja osuuskassaluotan ja                 tuisi, jos avustus olisi 600 mk ha kohti,
8807: neuvontatyön ansiota huomattavalta ooalta              n. 30 milj. mk :n menoerä valtiolle. Mah-
8808: lieneekin viime vuosien uudisviljelystoi-              dollisesti tulisi raivaibtava •aJ:a olemaan suu-
8809: minta. Mutta yksin tätä tietä käyttäen ei-             rempi, mahdollisesti pienempi. Kun rai-
8810: vät peltoalat lisäänny kyllin nopeasti ja              vausaika voitaisiin määrätä kestämään kor-
8811: riittävästi. Yail.tJioV<ana,n pitäisi muu:l1akin       keintaan kaksi vuotta, tai ehkä paremmin
8812: tavoin edistää pienviljelijäin uudisviljelys-          niin, että avustusta myönnettäisiin vain
8813: ten raivaanniBta.                                      niistä uudisraivauksista, jotka aletaan v.
8814:   208                         11,68. -    PeliJ.Olllraivauksen avu~taminen.
8815: 
8816: 1928 ja jotka: tulevat kyllvetyi'k:sii vri.imeist.ään   tustoimenpide valtion taholta lisäisi tuotta-
8817: sykisyllä 1929, voitaisiin kustannus jalma              van malaLil! tail.oo, J:is,ä;isi elinltarvetuot::amtoa,
8818: kahden vuoden osalle, jolloin vuoden 1928               olisi koko maJain! tail.oudelle l:cyOdyiklsi., ehdo-
8819: talousarvioon voitaisiin varata puolet                  tamm'e lmnnåloirttaen)
8820: arvioidusta tarvittavasta määrästä, eli 15
8821: mil.j. mk. Kun avustuksen tamJOjat måiälrättäi-                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1928
8822: siin tekemään ilmoituiksensa ja anomuk-                         valtion talousarvioon 15 milj. mk:n
8823: sensa esim. ennen kesäkuun 1 päivää 1'9128,                     suuruisen siirtomäärärahan jaettar
8824: voisi EdUBkunta vuoden 1929 budjettiin                          vaksi avustuksina uuden pellon rai-
8825: ottaa sen lisäm.äärän, joka ilmoitustell' pe-                   vaamisesta vuosina 1928-1929 600
8826: rusteella voidaan laskea tarvittavan.                           mk. ha kohti niille maanviljelijöille,
8827:    Vakuutettuna siitä, että tällainen avus-                     joiden entinen peltoala on alle 10 ha.
8828: 
8829:       Helsingissä syyskuun 16 p :nä 1007.
8830: 
8831: 
8832:              Elias Sinkko.                                               K. E. Linna.
8833:              W. K. Särkkä.                                               W. W. Tuomioja.
8834:              Mandi Hannula.                                              J. H. Vennola.
8835:              Heikki Karjalainen.                                         Eero Hj. Rydman.
8836:                                                                                      209
8837: 
8838: II,69. -    Anom. ehd. N :o 95;
8839: 
8840: 
8841: 
8842: 
8843:                                   Saarelainen y. m.: Määrärahan myöntämisestä rajaseu-
8844:                                     dulla suoritettuvien maanviljelysraivausten kustan-
8845:                                     nuksiin.
8846: 
8847: 
8848:                                       Eduskunnalle.
8849: 
8850:    v;iita!ten v. 1924 LiiUeet I-IX sivuilla             vaksi 5,000,000 markan määrärahan
8851: 295-297 anomusehdotukseen N :o 125,                     käytettäväksi     rajaseudulla   ja
8852: 1.9Q6 vuoden Liitteet I-XI sivuilla 148-                maamme muissa köyhissä kunnissa
8853: 149 anomusehdotukseen N :o 95, sekä Maa-                1928-1929 suoritettavien maanvil-
8854: talousvaliokunnan lausuntoon 27/3 1926,                  jelysraivwnsten kustannuksiin val-
8855: ehdotamme kunnioittaen,                                  tioneuvoston lähernmin määräämillä
8856:                                                         ehdoilla•.
8857:              että Eduskunta päättäisi valtion
8858:            ensi vuoden menosääntöön ot,etta-
8859: 
8860:       Helsingissä, 10 p :nä syyskuuta 1927.
8861: 
8862: 
8863:               Pekka Saarelainen.                              Pekka Kopsa.
8864:               T. Jauhonen.                                    E. Lautala.
8865:               S. Salo.                                        Janne Koivuranta.
8866:               Jooseppi Kauranen.                              E. A. Tuomivaara.
8867:               Heikki Vehkaoja.                                Juhani Leppälä.
8868:               Antti Junes.                                    P. Kankkunen.
8869:               Matti Pitkänen.                                 J. A. Ihamuotila.
8870:                                       Anton Vertanen.
8871: 
8872: 
8873: 
8874: 
8875:                                                                                         27
8876:   210
8877: 
8878: 11,7o. -   Anom. ehd. N :o 96.
8879: 
8880: 
8881: 
8882: 
8883:                                  Ramstedt y. m.: Määrärahan rnyöntärnisestä uudisrnaan
8884:                                    raivauspalkinnoiksi pienviljelijöille.
8885: 
8886: 
8887:                                      Eduskunnalle.
8888: 
8889:    Kokemus on osoittanut, että ne toimen-        maata. Seurauksena tästä kaikesta on ollut-
8890: piteet, mihinkä tässru mruassa on ryhdytty       kin, että yhä suurenevat joukot pienviljeli-
8891: maanviljelyksen ja omavaraistalouden ko-          jöitä on pakoitettu hakemaan toimeentu-
8892: hottamiseksi, ovat olleet riittämättömiä.        lonsa palkkatyöstä. Toisena seurauksena on
8893: Varsinainen pienviljelijäluokka on kapitalis-    se, että tämäkään tulolisäys, mikä saadaan
8894: tisen talouden aikana ja etenkin sen rap-        ·Uhraamalla suuri osa ajasta palkkatyöhön,
8895: peutumiskautena joutunut kasvavan velka-         ei sittenkään riitä, Vlaan joutuu pientila toi-
8896: taakan ja herkeämättä nousevan verokuor-         sensa jälkeen pakkohuutokauppaan. Kapi-
8897: man puristuksen alaiseksi. Lisäksi on hal-       talistinen rappeutuminen ja pääomanomis-
8898: litseva suuromistaja.in luokka omien luokka-     tajain voitonpyynti tekevät tyhjäksi kaikki
8899: etujensa pakoittamana siirtynyt sellaiselle      toimenpiteet tilaUoman väestön kiinnittämi-
8900: valtiotalouspolitiikan tielle, joka mitä suu-    seksi maahan.
8901: rimmassa määrin jouduttaa pienviljelijäluo-          Kuinka tärkeä tämä kysymys on, huomaa
8902: kan köyhdyttämistä. Samoin ovat myöskin          siitä, että maassa on noin kaksisataatuhatta
8903: ne lait, mitkä aikaisemmin ovat laaditut ti-     pienviljelijää, joiden omistamain maiden vil-
8904: lattoman väestön kiinnittämiseksi maahan,         jelty pinta..ala rajoittuu ;puoLesta hehtaa-
8905: osoittautuneet tehottomiksi siinä mielessä,       rista kymmeneen hehtaariin, ollen keskimää-
8906: että ne eivät olekaan voineet taata tälle        rin viljellyn maan pinta-ala noin kolme ja
8907: uudelle maata omistavalle Juokalle tarpeel-      puoli hehtaaria. Maatalousammattimiesten
8908: lista toimeentuloa. Lunastuslainain korot,       laskelmien mukaan täytyy kuitenkin pien-
8909: maan lunastukseen ja maataloustyövälinei-        viljelyksessä, ollakseen kannattavaa, kulla-
8910: siin kiinnitetyt pääomat sekä yhä raskaam-       kin pienviljelijällä olla vähintäin 8 hehtaa-
8911: maksi käyneet verot ovat osoittautuneet          rin suuruinen viljelty pinta-ala.. Näissäkään
8912: liian korkeiksi, joten nämä entiset tilatto-     laskelmissa ei ole otettu huomioon maata-
8913: mat, jotka nyttemmin ovat lunastuslain           loutta nykyään raskauttavia taloudellisia
8914: avulla saaneet itselleen maata, eivät kykene     vaikeuksia. Kun nyt ottaa huomioon, että
8915: pitämään käsissään omistusoikeuttaan. Li-        edellämainitusta maanviljelykseen kiinnite-
8916: säksi tulee sekin, että pääoman puute maa-       tystä väestömäärästä toinen puoli on omis-
8917: taloudessa ja saatavissa olevain lainojen ko-    tukseen nähden siinä asemassa, että sillä on
8918:  rot eivät toisaalta myöskään anna tilaisuutta    haHussaan vain alle kolmen hehtaarin ala
8919: viljellyn pinta-alan laajentamiseen niin, että    raivattua maata, käsittää, että tämän väes-
8920:  maanviljelys kannattaisi siinäkään tapauk-       tön toimeentulo maanviljelyksessä on mah-
8921:  sessa, että pienviljelijänä olisi riittävästi    dotonta.    Heidän elantomahdollisuutensa
8922:                                         II,7o -    Ramstedt, y. m.                                  211
8923: 
8924: jääkin kokonaan riippuvaksi palkka.työstä,               kaan, kuitenkin siten, että puolet palkin-
8925: jos sellaista on saatavissa. Tällöin he lisää-           nosta voitaisiin jakaa jo silloin, kun puolet
8926: vät työttömien suurta armeijaa alentaen                  uudisviljelykseen aiotusta pinta.-·a;lasta on
8927: palkkatasoa ja tehden palkkatyöläisten toi-              raivattu.
8928: meentulon mahdottomaksi.                                    Palkinnot jaetaan asutuslautakuntien vä-
8929:    Useimmilla pienviljelijöillä on kuitenkin             lityksellä, jotka samalla valvovat, että pal-
8930: hallussaan niin paljon maata, että he kyke-              kintojen suuruudet todella vastaavat puolta
8931: nisivät suurantamaan viljeltyä pinta-alaa,               työkustannuksien arvioitua kokonaismäärää
8932: jos vain saisivat tarvittavan pääoman. Lai-              uudis:vill;je1ykseen raivatusta ~pinJta-lllilasta.
8933: nain, vieläpä huokeakorkoistenkin avulla                 Palkinnot jaetaan siten, että
8934: tämä ei käy päinsä, koska entisetkin korot                  alle 5 hehta;arin viljeltyä maa.ta omistar
8935: ja kuoletukset sekä lisäksi verot ovat siksi             valle pienviljeli,jälle suoritetaan 7'5 % rai-
8936: suuret, että nekin jo riittävät viemään pik-             vaustyön todellisista kustannuksista.;
8937: kuviljelijäin maanomistuksen perikatoon.                    5 hehtaarista 10 hehtaariin saakka omista-
8938: Ainoa keino on siis, että he saavat suora-               ville maksetaan 50% raivaustyön kustan-
8939: naista rahallista avustusta. Tällainen avus-             nuksista ; sekä
8940: tus annettaisiin tietenkin ehdolla, että se to-             10 hehtaarista 15 hehtaariin omistaville
8941: dellakin parantaa maataviljalevän pientilal-             suoritetaan 25 % työkustannuksista.
8942: lisen asemaa, joten avustuksesta tulee sulkea               Edelläsanottuun nojaten ehdotamme,
8943: pois kaikki suurmaanomistajat. Toiseksi on
8944: katsottava, että avustus te'hokkaasti edistää                     että Eduskunta myöntäisi ensi vuo-
8945: maan viljellyn pinta-alan suurenemista sekä                     den menoarvioon otettavaksi 40 mil-
8946: myöskin, että avustussummat eivät joudu                         joonaa markkaa, jaettavaksi pienvil-
8947: kenenkään keinottelijan käsiin.                  Paras          jelijäin keskuudessa uudismaan rai-
8948:  muoto on uuilismivauspailkinitojarjestelmä,                    vauspalkintoina perustel1tissa ehdote-
8949:  jonka mukaan viljelyspalkkiot jaettaisiin                      tulla tavalla.
8950:  uudisvilj•ely'ksren ralliv<a,tJUn, .pint.a-,alam mu-
8951: 
8952:       Helsingissä, syyskuun 16 p :nä 1927.
8953: 
8954: 
8955:                     E. Ramstedt.                                  K. Kulmala.
8956:                     Adam Asikainen.                               F. Savenius.
8957:                     Aug. Turunen.                                 J. A. Liedes.
8958:                     Arvo Riihimäki.                               Toivo Latva.
8959:                     L. Myllymäki.                                 William Tanner.
8960:                     S. Savolainen.                                Jalmar Virta.
8961:                     J. Aug.. lsaksson.                            Y. Enne.
8962:                     Emil Tabell.                                  Eino Pekkala.
8963:   212
8964: 
8965: 11,71.- Anom. ehd. N:o 97.
8966: 
8967: 
8968: 
8969: 
8970:                                 Linna, K. E.: Määrärahan myöntämisestä lainoiksi pien.
8971:                                     viljelijöille n. s. viljeltyjen laitumien perustamiseen.
8972: 
8973: 
8974:                                       E d u s k u n n a ll e.
8975: 
8976:    Maataloutemme tuotanto on yhä enemmän tannuksilla kun sen sijaan se halvimminkin
8977: vaihtumassa viljantuotannosta karjantuo- laskien muuten maksaisi 80-1: 20 penniä.
8978: tantoon. Voimaperäisempi viljelys on kyllä Eroitus on siis melkoinen. Tällaisten laitu-
8979: kyennyt tuottamaan viime vuonna n. 160 mien perustamiskustannukset tulevat kui-
8980: milj. kiloa viljaa enemmän kuin aikaisem- tenkin varsin kalliiksi - eräissä tapauk-
8981: min maassamme tuotettiin. Mutta tämä sissa jopa yli 4,000 markkaa hehtaaria
8982: muuttunut tuotantosuunta asettaa myöskin kohti - joten niiden perustamiseen, korko-
8983: maataloudelle uusia vaatimuksia ja vaikeuk- kannan ollessa niin korkean kuin se nykyisin
8984: sia. Tällöin tulee ensi kädessä kysymykseen on, vain harvemmin ryhdytään. Sitäpaitsi
8985: tuotantokustannusten alentaminen. Tämä on vähävaraisempien maanviljelijöiden, en-
8986: on välttämätöntä ennen kaikkea sen vuoksi, 'nen kaikkea pienvi,lj'eil.ijöittemme, luoton-
8987: että meidän varsinaiset vientimaamme Saksa saanti siksi vaikeaa, etteivät he pääse tätä
8988: ja Englanti ovat viime aikoina ryhtyneet uudistusta ollenkaan toteuttamaan. Ja kui-
8989: sa.ngen vo1marperäisiin toimenpiteisiin joko terukin on ennen krui:kkea, poonvil'jelijöil"
8990: oman voituotantons,a lisää.misetksi tai voita.r- lemme, ,joi!den metsäpin:tia-ai,art; ovat mitättö-
8991: peensa muuten tyycdyttällniseksi. Viime mai- mät ja usein 1isälksi la,itumeksi kerra.ssa1an
8992: n,itltu kosikee etenkin Englantia, joka. kulje- soveltumaJttomat, tämän kysymykSffll: jä~rjes
8993: tusavustuksia myöntämällä sekä osaksi suo- täminen suomsrbaaillJ elineihro, 'sillä sid:tä tulee
8994:  ranaliSlai tuontipalkkioita maksamallakin ratka,isevaslti riip:puma,wn pie,nvilj>elykserrnme
8995: koettaa sa,ada pääasiallisimman voi,tarpeensa kanrua,ttruvaisuus ja pystyssä pysymin.en.
8996:  tyydytetyksi dominioidensa alueelta. Kun Kysymykse~lä on siiJs 'erittäiBJ suuri y!hteis-
8997:  nämä maat ilmastonsa y. m. puolesta ovf!lt kuniillailinen ja kaillSanlta~oudeUinoo merki-
8998:  erittäin eduJ:lisia! karj,anhoitoll'l(c1ita on sel- tys ja on siirnä yhteiskunna111 puo1eltakin
8999: vää, että maaUemme niilstä ennen pitkää tehtävä maJhdollisimmam.. paiijon asi'oo eteen-
9000: !koituu swn:gen ylivoimaisia kilpailijoita päin viemiseksi.
9001:  Englannin karjatalousmar1kkinoilla, ellei             Hallitus asettikin viime vuonna erityisen
9002:  täällä tehdä ka:~kk<ea mitä voida:run' kilpailu-    komitean   tätä kysymystä harkitsemaan.
9003:  kykyrrnime kohot;tamiseiksi.                        Tiedossamme ei ole onko komitea jo työnsä
9004:     Epäilemättä ovat n. s. viljellyt laitumet lopettanut ja minkälaisia ehdtJtuksia se on
9005:  parhain keino tuotantokustannusten alenta- asian eteenrpäin viemiseksi tehnyt, muuta
9006:  miseen. Tutkimukset ja kokeethan ovat 'kuin, että hallitus on e:hdott;a,llJUrt, - kuten
9007:  osoittaneet, että viljellyillä laitumilla rehn- se ilmoitt>a1a mainitun komitean e!hdortuksen
9008:  yksikkö voidaan tuottaa 30-50 pennin kus- perusteena - la1idunvilj·elysyhdistyksen toi-
9009:                                      11,71.- Linna, K. E., y. m.                             213
9010: 
9011: minnan tukemiseksi 250,000 markan korote-                    että Eduskunta päättäisi ottaa v.
9012: tun määrärahan. Tätä hallituksen esitystä                 1928 valtion tuw- ja menoarvion yli-
9013: onkin tyydytyksellä tervehdittävä, mutta si-              rnääräisten menojen VIII lukuun
9014: nänsä se ei mielestämme kuitenkaan ole riit-              5,000,000 markan rajattoman siir-
9015: tävä.                                                     tomäärärahan m.aataloushallituksen
9016:     Kuten aikaisemmin mainitsimme, on pää-                käytettäväksi pidempiaikaisten halpa-
9017:  asiail!lisimparrua. estoonä vilj,elyslairtumien pe-      korkoisten lainojen myöntämiseen
9018: rustamiselle pidettävä tarvittavien pääomien              etupäässä pienvt'7jelijöille n. s. viljel-
9019: puutetta. Sen vubksi rohkenemmekin kun-                   tyjen laitumien perustamiseen.
9020: nioittaen ehdottaa,
9021: 
9022:       Helsingissä, 16 p. syyskuuta 1927.
9023: 
9024: 
9025:              K. E. Linna.                                          J. H. Vennola.
9026:              Risto Ryti.                                           Eero Hj. Rydman.
9027:              Heikki Karjalainen.                                   Elias Sinkko.
9028:              Mandi Hannula.                                        W. K. Särkkä.
9029:              Oskari Mantere.                                       W. W. Tuomioja.
9030:   214
9031: 
9032: II,n. - Anom. ehd. N:o 98.
9033: 
9034: 
9035: 
9036: 
9037:                                  Sinkko y. m.: Määrärahan myöntämisestä maanvilje-
9038:                                     lys- ja talous8euroille metsätalouden edistämisekBi.
9039: 
9040: 
9041:                                        E d u s k u n n a U e.
9042: 
9043:      Metsätalous muodosta:a maamme talou- saava.t tä,tä samaa työtä varten ainoastaan
9044: dessa varsin merkittävän osan. Yksityisessä 850,000 mk., siis n. 12 %.
9045:  maata!loudlessa on sillä tävkeä; osuutensa.              MaanJViljlelys-. jra talomrseuro'jen johto-
9046:  Koko maan taJoudelle merkittsee paljon se, kunnalt ova;t tehnoolt kaikkensa, mitä on
9047:  millainen O'l1 yksity~, tuot'to. Tämä ollut tehtii.'vmså asian hyväksi. Ne ovat
9048:  tuotto rii!ppuu huomattavailta osaJta si1tä, hanikkineet lisävaroja, jota 08'0ttaa; esim.
9049:  miten metsää hoidetwrun. Yksilftylismetsien näiden seurojen viime vuoden toiminta.
9050:  h·oito ma&'lSam:me ei toistaiselksi ole tyydyt- Yksistään seurojen meltsät~arrouslkoTIBulenttien
9051:  täväiHä kannalla. Se kaillpaa korjrausta.              ja -n~euvojrain: palkkaamiseen käyttivät
9052:      PääJosan siitä 'työstä, joka on suoritettu ma:amJVil'jelys- ja talousseurwt viime vuonna
9053:  yksityismetsänhoidon kuten maata1ouden n. 1.1 mi:lj. mk. Lisäksi tullirvat muu't met-
9054:  muid~n haaroj® kohottamiseksi, ovrut suo-              sätalousmenot, flcilrpaHut, kurssit y. m. On
9055:   rittaneet maanviljelys- j,a italousseurat. ilmeistä, ett,ä vailtion myöntämä. 850,000
9056:  Mutta ei ole nä:idlen seurojen syy, jos met- mk. ei riittä.nYJt näiden menojm.t peit.tfuni-
9057:  sänhoidon edåstiimistyö ei ole ollut kyllin seen.
9058:   tehoisa:a. M·ruanvHjelys- ja talousseurojen              Eräät luvut ovat omia;an kuv,aama.an
9059: ·valtiolta metsälillroidon edistämistyötä var- mwanviljelys- ja taliousseUll'Ojen metsätalou-
9060:   ten saaiiDiat varat ov.at olleet kerrassaan den edistämåstyön laajuutta. V. 1926 oli
9061:   riittämättömät. Niin1pä viime vuonna oli- maan'V'iljeJ.ys- .j,a tallousseurojen: :palveluk-
9062:   vat maanvilj:elys- ja ta:lousseu:oojen metsän- sessa 25 (17 seuraTha) metsätalouskonsu-
9063:   hoidon edist:ämiseksi vwltiolta saama;t mää- lenttia ja 52 rrwtsäta,lousneuvoja.a (19 seu-
9064:   rärahat vaåJn 8r50,000 mk. Mi11en vaatima- ralla), joiden yhteinoo palkkauspäivien
9065:   ton tämä määirärruha on, osotta:a m. m. ny- luku oli 18,878 ja matka- ja toimituspäivien
9066:   kyiisen haUituksen tänä syksynä Eduskun- luku 13,.705. Nämä merf:Bätailousammatti-
9067:   rual1e jättiälmä esittys n :o 25., Siilruä suunnitel- miehet suorittivat metsäJtaloustoimituksia n.
9068:    laan tarvittarvan tätä työtä V'avten, jonka 51100 taloudessa. He wkivät metsälll hak-
9069:   hallitus esirttää jätettäväiksi surmnittele- kau:s- ja !hroitosuunnitehruia. 11,868 ha :lle,
9070:   miensa metsäinlhioitolautakuntien. suoritetta- lukivat ja leimasivat ylhteemsä 5,4'17,707
9071:    vaksi, 8 milj. mk., josta valtio an1taisi 7 metsiipuuta ja koealojen avulla arvioivat
9072:   målj. mk. Ja tätä määrää pitää hallitus 23,91'5 ha melt:sää, istuttivat metsä:puidren
9073:  · sell:aisen(a, jidlla :tioistaisellOO voidaan tUlla taimia 82,230 ja kylvivät metsäpuiden sie-
9074:   toimeen.       1\'Woo:v,j.ljelys- ja ta:lousseurat meniä 172 kg, ollen istmtetun ja kylvetyn
9075:                                      11,72. -   Slimiklro, y. m~                           216
9076: 
9077: metsän ala 198.3 ih:a. Tämän lisäksi jär-             Kun jokaisella maalliViljiJilys~ ja talous-
9078: jestivät nama metsäta1ousa:mm>81tbimielhet         seuralla voidakseen tehtävänsä täyttää edes
9079: 193 mmsänhoito- ja kylvökurssia, j'Oilla           osapuilleen tyydyttä'V·iisti, pitäisi olla val-
9080: osanottaj·ia oli 4,532, joista pientViljelijöitä   tion määrärahoja niin paljon, että niistä
9081: ja pienempiä keskiviljelijöitä yli 3,300;          kukin wisi palkaJta ainakin y'hden metsä-
9082: kurssit lrestivät 328 J>iilivää. Metsätrulous-     talouskonsulentin ja kaksi metsätalousneu-
9083: esitelmiä pidettiin 713.                           vojaa sekä voidakseern järjestää tarpeellisen
9084:    Tämä suoritettu työmäärä on, katsoen            määrä.n kursseja ja kilpailuja y. m., pitäisi
9085: käytettävissä olleisiin varoihin, hyvin suuri.     niiden valtiont:tnääräraiha olla ainakin
9086: Tarvittavaan työhön nälhden ei se ole riit-        107,000 mk. Kun näitä seuroja on 22, tulisi
9087: tävä. Jos :rrui.elitään, niin kuin maan tarve      niiden     yhteinen   määrära!h:a;     olemaan
9088: edellyttää, saada edes osapuilleen riittävä        2,354,000 mk. Pidämme maihdollåsena, että
9089: metsänhoidon edistämistyö käyntiin, on             seurat voisivat toimitusmaksuina y. m. kei-
9090: tarkoitusta varten myönnettävä enemmän             noin ainakin toistaiseksi hankkia tarvitta-
9091: varoja. EniJlen kaikkea pienvilijeil.iljäin met-   vat lisävarat.
9092: sätalouden edistämistyö vaatii yleisiä va-            E·delläesitetyn nojalla esitämme kun·
9093: roja, sillä pienvil-jelijöille suoritettavista     nioittaen,
9094: suunnitelma- ~a neuvontaJtoimituksista ei
9095:  juuri voidru ottaa maiinilt:bavam: suuria                    että Eduskunta vuoden 1928 talous-
9096: toimitusmll)ksuja, kun sensijaan suurempien                 arvioon ottaisi maanviljelys- ja ta-
9097: vil1jelmien suunnitelma- ja metsänlukutoi-                  lousseurojen metsätalouden edistä-
9098: mitUtkslista yleensä kanruetaan kohtalaisen                 mistyötä varten 2,354,000 mk:n suu-
9099: korkeat maksut.                                             ruisen määrärahan.
9100: 
9101:         Helsingissä, syyskuun 19 p :nä 1~27.
9102: 
9103: 
9104:             Elias Sinkko.                                          K. E. Linna.
9105:             W. K. Särkkä.                                          Elias Tukia.
9106:             J. A. Ihamuotila.                                      E. A. Tuomivaara.
9107:             Taave Junnila.                                         A. A. Neitiniemi.
9108:   216
9109: 
9110: 11,73. - Pet. försl. N:o 99.
9111: 
9112: 
9113: 
9114: 
9115:                                 Kullberg, B. m. fl.: .A.ng. beviljande av anslag till bygg-
9116:                                   nadslån åt Garantiföreningen för Högre Svenska
9117:                                   Lantbruksläroverket i Åbo.
9118: 
9119: 
9120:                                      Till R.iksda.gen.
9121: 
9122:    Högre Svenska LaJltbruiksläroverket i           titativt avseende gedig:na kunskaper. Ge-
9123: Åbo, som öppnades år 1916, g::cundadles av         nom läroverkets förläggande till Åbo stad
9124: Svenskw Lan<tbrukssällskwpens i Finland            har det även blivit möjligt att för undervis-
9125: fönbund närmast med a'Ysikt att utan de            ningen ~ grund~ och biämnen förvärva
9126: stom. offer i penningemedel och tid, som en        framstående lärarkrafteJr; sådana hava er-
9127: vid uillversitetet genomgången kurs ound-          hållits från lärarpersonruJen. vid Åbo Aka-
9128: gängligeiJI påkaJlar, bereda ·r.andsbygdens        demi och stadens högre läJroverk, ävensom
9129: ungdom tillfäHe att vinna. en högre fackut-        läroverkets uppgift närastiående tjänste-
9130: bildni:ng inom 1am;tlbrukert:s omr1åde.. För den   maniJ:lakret>sar.
9131: finsktalamde hefolkningen i vårt land hwr             De unga män,, som genomg1ått: läroverket,
9132: man som ibekwnt i detta syfte ibl. a. de tven~     hava tili en del ska,ffat sig egna: lantbruk
9133: ne läroam.stalternw på Mustiala och Krono-         eller också tagit anställning som anbetsle-
9134: borg. Dessa läroverk tillvaratll.lga en del av     da:re, ibolklfömre elller iörvaltwre; nrwgra hava
9135: de lärda skolornas lärjunga:r,. vilka på grund     fått anställning såsom lärare vid laJJ.tmanna-
9136: av utpräglad håg för praktiska värv avsluta        skolor och jordbruksskolor samt som kon.su-
9137: sin skolkurs med fem"OO klas:sen. Högre            lenter och instruktörer vid lalll1:ibrukssällskap
9138: Svenska LamtbruksläToverket i Å'bo tillgodo-       och lantmannagillen.
9139: ser i detta avsee:nde vårt lands svenska be-          Högre Svenska Lantbruksläroverket i Åbo
9140: folkning. Undervisningen bygger på mel-            har en fullt hetryggad ställning ibeträffande
9141: lamkolams 1ärokurser oclh. omtfat,tar trenne       eleV1tiUströmni:ngen. De nyinta;gna elever-
9142: årskurser. För att yttffi'liga,re utvidga till-    ruas an ta;l är i år större än på måillga år och
9143: fället för landsbyg<dsungdomen att bliva del~      besökes läroverket av elever från landets
9144: akti1g av den högre fwckundervisningen hål-        alika delar. Intill 50 % av elevmaterialet
9145: les å:rlig.en för ungw män, som med goda.          .bygger på Iägre lalllrtJbruksskoleuJtbi1ldnJi.ng.
9146: v:itsord och fallenihet för läsning genomgått         Lantlbruksläroverket hwr nu :åt sig UPJl·
9147:  folkhögsko1a, lantmannru>kola eller lägre         fört eget av ,behovet oundgängligen påkaUat
9148:  jordJbruksskola, förbereda.nde kurser, vilkas     skolhus, vilket togs i ibruk den 1 innevaram.de
9149:  genomgående berättiga:r de unga att efter         september. Sko~byggnaden irull'ehåller nö-
9150:  godkänd inträdesexamen vinna inträde i            diga lokaler för a:lla ibelhov 'bl. a. elevlabora-
9151:  läroverket.                                       torier, en rymlig maskinhall för en perma-
9152:     Läroverket strävar givetvis att bringa         nent maskinuts:tällning, ävensom fullst:äln-
9153: sioo elever .såväl i !kwl!litatilvt •Som i kvan-   diga lokaliteter för ett elevkOSithåll. Läro..
9154:                                  II,73.- Kullberg, B., y. m.                               217
9155: 
9156: verkets nya tidsenliga byggnad har åsam-             Med ibeaiktande av att Högre Svooska
9157: kat garanti,föreningen kootnader, vilka, upp-     Lantbruks~ä:mverket i     Ålbo ä:r den svenska
9158: gå tili 2,750,000 mk. I lbyggn•adsl1ruu har lä-   befolkningens i landet enda läroimättning,
9159: roV'el'kets garantiförening härintills erhMlit    där högre lanthruksundervisning meddelas,
9160: år 11926 Fmk. 600,000:- och år 19~7 Fmk.          d'å lärove:rket har artt tillgodose den under-
9161: 200,000:- samt s:om byggn:adsamslag Fmk.          vi.snirug som bl. a .. Småbruksfårarinstitutet
9162: 55,000:-.                                         och Kreatul'SI&kötselinstituten med!dela och
9163:    LantJbruksminis:teriet har fastställt aJt i    kan tänkas hava att fylla jämväl en del av
9164: ibyggnatd.Sibidrag kwn beviljas intiH 80 % av     de u:ppgifter, som åligg1a lanltbrukets ll!Or-
9165: byggnadskostnad~rn.a som låm.< med 5 %            malskola, vilka l'ä:roinrättningar på g:rmnd
9166: arnnuiteter. Av ibyggnadsk:ostnaderna har         av riksdagSbeslut tiUkom:rnit och erhållit n'Ö-
9167: läroverket erhållit 800,000 mk. oom statslån.     digt statsunderstöd jämte grundläggnings~
9168:    Högre Svensika Lantbruksläroverket i           ik:ostnader, och i stöd av vrud ovan anförts få
9169: Åbo arbetar S!ålunda för närvarande under         un.dertiookni111de vördsamt raailll'ålla,
9170: syil!lWrligen tryckta; ekonomiskru förhållanc
9171: den. Om garantiföreningen för detsamma                      att Riksdagen ville i statsbudgeten
9172: årligen är tvungxm a;tt ~ända s:ig tihl l3!nt~           för år 1928 anvisa ett bidrag stort
9173: bruksministeriet för att anblålla om bygg-               1,400,000 mk. vilket belopp. jämte
9174: nadslån, och för varje gång lbeviljas endast             förut beviljade 800,000 mk. utgör
9175: en mindre del av ibyggnadskostn~derna, mö-               BO % av byggnadskostnaderna, att
9176: ter hyggets finamsiering oöverstigliga svå-              utgivas såsom lån med 3 % ränta och
9177: righeter. I detta nu m'åsite läroverket anli:ta          2 % årlig amortering åt garantiför-
9178: kont kredit hos privaltbanker i form av lån              eningen för Högre Svenska Lant-
9179: och växlar, vilken utväg för anskaffande av              brukslär01Jerket i Å.bo för finansie-
9180: penningemedel självfallet blir alltför kost-             randet av läroverkets nya skol-
9181: sam.                                                     byggnad.
9182: 
9183:      Helsingfors, den1 19 september 1927.
9184: 
9185: 
9186:            Berndt Kullberg.                                     And. Forsberg.
9187:            Gustav Lindberg.                                     Annie Furuhjelm.
9188:            Edv. Helenelund.                                     J. Im. Bäck.
9189:            August Tåg.                                          E. v. Frenckell.
9190:            J. lnborr.                                           Knut Molin.
9191:            Henrik Kullberg.                                     Levi Jem.
9192:            K. V. Åkerblom.                                      J. W. Broman.
9193:                                      J7 E. Hästbacka.
9194: 
9195: 
9196: 
9197: 
9198:                                                                                             28
9199:  218
9200: 
9201: 11,73.- Anom. ehd. N:o 99.                                                           Suomennos.
9202: 
9203: 
9204: 
9205: 
9206:                                 Kullberg, B. y. m.: Määrärahan myöntämisestä raken-
9207:                                   nuslainaksi Turun ylemmän ruotsalaisen maanvil-
9208:                                   jelysopiston kannatusyhdistykselle.
9209: 
9210: 
9211:                                       E d u s k u n1 n. adl e.
9212: 
9213:    Turun ylemmän: ruotsalaisen maanvilje-          pilailleen sekä laadult3:an että määrältään
9214: lysopiston, joka ava.ttiin v. 19116, perusti       mahdoUisimmailll täydelliset tiedot. Sijoitta-
9215: Suome111. ruotsalaisten :maanvil:jelyss:eurain     malla opisto TurkuU'I1 on myösk1n käynyt
9216: liitto lähinnä tarkoituksella. vaJmistaa num-      mahdolliseksi saada perus- j;a sivuain.eisiin
9217: seudun nuorisolle tilaisuus korkeamman am-         eteviä otpettajavoimia; sellaisia on saatu
9218: mattisivistyksen soomisoon maatalouden             Turun Akatemian ja kaupungin korkeam~
9219: alalla tarvitsematta sitä varten uhrata niin       pien oppilait.ost,e:n opetJtajrakunnista samoin-
9220: paljon varoja ja aikaa kuin yliopistossa           kuin opistorn tehtävää lähellä olevista, virka-
9221: suoritettava kurssi ehdottomasti vaatii.           miespiireistä.
9222: Maamme suomenkielisellä väestöllä on, niin-           Ne nuoret mftehet, jotka ovat suorittaneet
9223: kuin tunnettua, tätä t.arkoiltUJSta varten m. m.   loppuun opiston ku:rssin, ovat OOia'ksi hanik-
9224: Mustialan ja Kurkijoen opistot. Nämä op-           kinoot itselleen omia maanviljelyksiä tai
9225: pilaitokset ottavat huos1Jaiansa osan niistä       myöskin ryhtyneet työnjohif:arjiksi, kirjanpi-
9226: oppikoulujen oppilaista, jotka ilmeisten taic      täjiksi tai tilanihoitarjiksi; muutam&t ovat
9227: pum'ustensa vuoksi käytännölliseen toimin-         saaneet pai:kan opettajina. maamieskouluissa
9228: taan lopettavat koulrmkäyntinsru viidenteen        ja maa.nviljelyskouluissa sekä maauviljelys--
9229: luokkaa.n. Turun ylempi ruotsaraimm maan-          ja maamiesseurojen konsulentteina ja neu-
9230:  viljelysopisto tyydyttii'ä tässä suhteessa        vojina..
9231:  maamme ruotsa:laåsen väestön tarpeen. Ope-           Turun ylemmällä ruotsalaisella maanvil-
9232:  tus rakentuu keskikoulun oppikursseille ja        jelysopistolla on: täysin turvattu asema,
9233: käsi·ttää kolme vuvsikurssia. J ott.a edelleen     mitä tulee opistoon pyrkijäin lukumäärään.
9234:  laa:jemrettaisiin maaseudun nuorison mah-         Tänä vuonna on uusien oppilaiden luku suu-
9235:  dollisuuksia päästä osalliseksi korkeammasta      rempi kuin moniilll vuosiin, ja. opistossa on
9236:  ammattiopetuksesta., pidetäån vuosittain          oppi!laita maarn eri mista.. Lähes 50 % op-
9237:  nuorille miehhlle, jotka hyvin arvola.usein ja    pilaista on alemllUIJ1 maanviljelyskoulun
9238:  taipumusta opiskeluurn osoittaen ovat käy-        käyneitä.
9239:  neet läpi! kan&nopistorn, maamieskoulun tai          Mamtviljelysopisto on, nyt raken:nuttanut
9240:  alemman maanvi:ljelyskoulun, valm!istavia         om:a.a tarvettaan vall'te111. koulutalorn, joka
9241:  kursseja, joiden suoritta.min<en oikeuttaa        otettiin käytäJntöön kuluvan syyskuun 1
9242:  nuorukaiset hyväksytyn: sisäänpääsytutkin-        p :nä ja jonka; rakennuttaminen oli ehdotto-
9243:  non jälkeen pääsemään opistoon.                   man ta:rpe:en vaatima. Koulurakennus si-
9244:     Opisto pyrkii luonnollisesti antamaan op-      sältää huorneistot kaikkia tarpeita varten,
9245:                                    Il,73. -   iKittl:1berg, B., y. m.                         219
9246: 
9247: m. m. oppi,laiden la;bora!Wrioi:ta,. tilaV'aJl ko·   rojen hankkiminen. muodostuu luonnollisesti
9248: neha:llin pysyvää konenäyttelyä varten, sa-          liian kalliiksi.
9249: moin:kuin täydellisen huoneiston oppilasruo-            Ottaen huomioon, että Turun ylempi ruot-
9250: kalaa varten. 1Tämän uuden ajanmukaise               salairnen m.aaruviljelysopisto on maan ruot-
9251: koulutalon rakennuttaminen on tuotta-nut             sinkielisen väestön ainoa oppilaitos, nrissä
9252: kannatusyhdistykselle kustannuksia kaik-             yle.mpää maatalousopetusta annetaan, koska
9253: kiaan 2,:7·50,000 markkaa. tRakennuslaimma           opiston täy,tyy pitää huolta siitä:kin opetuk-
9254: on opiston kannatusyhdistys tähän men-               sesta, jota m. m. pienviljelysmmvojaopisto
9255: nessä saanut v. 1006 600,000 ja v. HJ!27             ja karjanhoito-<Qpistot antavat, ja koska sen
9256: 200,000 markkaa sekä rakennusapuna                   v;oidaan a~atella swa.van täyttää myöski.rn
9257: 55,000 markkaa.                                      osan niistä tehtävistä, jotka kuuluva.t maa-
9258:    iMaatalousmlinisteriö on määrännyt, että          talousnormaailikoululle, jotka kaikki oppilai-
9259: rakennusapua        voidaan myöntää aina             tokset on perustettu eduskunnan päätöksellä
9260: 80% :iin saakka rakennuskustannuksista               ja saaneet tarpeellisen valtioavun sekä pe-
9261: lainana 5 % m vuotuismaksuilla. Rakennus-            rustamiskustannukset, ja sen nojalla, mi.tä
9262: kustalllJlluksista on opisto saanut valtiolai-       edellä on esitetty, saavat allekirjoittaneet
9263: nana 800,000 markkaa.                                kunnioittaen anoa,
9264:    Turun ylempi ruotsalainen maanviljelys-
9265: opisto toimii siten nykyään varsin tukalissa                     että Eduskunta tahtoisi valtion
9266: taloudellisiss•a oloissa. Jos ()piston kanna-                 tulo- ja menoarviossa vuodeksi 1928
9267: tusyhdistykseru joka vuosi ()n pakko kään-                    osoittaa 1,400,000 markan suuruisen
9268: tyä maatalousministeriön puoleen anoen ra-                    avustuksfm, mikä määrä aikaisemmin
9269: kezmuslainaa ja jos joka kerta myönnetään                     myönnetyn 800,000 markan kanssa
9270: vain pienempi osa rakennuskustannuksista,                     tekee 80 % rakennuskustannuksista,
9271: kohtaa rakennusyrityksen rahoittaminen                        annettavaksi lainana 3 %:n t•udui-
9272: voitta:mattomia va.ikeuksi.a. Tätä nykyä täy-                 sella kuoletuksella Turun ylemmän
9273: tyy opiston käyttää lyihyta:i:lm:ista luottoa,                1·uotsalaisen maanviljelysopiston kan-
9274: jota on sa.atu yksity:ispankeista lainJOjen                   natusyhdistykselle opiston uuden kou-
9275: muodossa ja vekseleillä, mutta tällainen va-                  lutalon mhmttamista vm·ten.
9276: 
9277:       Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 19217.
9278: 
9279: 
9280:             Berndt Kullberg.                                            And. Forsberg.
9281:             Gustav Lindbe:rg.                                           Annie Furuhjelm.
9282:             Edv. HelenelWtd.                                            J. Im. Bäck.
9283:             August Tåg.                                                 E. v. Frenckell.
9284:             J. Inborr.                                                  Knut Molin.
9285:             Henrik ~u.llberg.                                           Levi Jern.
9286:             K. V. Åkerblom.                                             J. V. Broman.
9287:                                         J. E. Bästbaeka.
9288:   220
9289: 
9290: 11,74· -   Anom. ehd. N :o 100.
9291: 
9292: 
9293: 
9294: 
9295:                                  Gebhard y. m. Määrärahan myöntämisestä jatko-
9296:                                    opetuksen järjestämiseksi kotitalouskoulujen opet-
9297:                                    tajille ja kotitalousneuvojille.
9298: 
9299: 
9300:                                        E d u s k u n n a ll e.
9301: 
9302:    Viimeisinä vuosina on ruvettu antamaan            ovat olleet niin niukat, että kurssiaika on
9303: yhä suurempaa merkitystä toimessa ole-               täytynyt srupista,w riittämättömän lylhye{ksi.
9304: vien opettaj1ain j~t'ko-opetukselle.. Järjes-           Tosiasia on kuitenkin, että yllämainitut
9305: tämällä luento- tai harjoituskursseja on             opettajat ja neuvojat työskentelevät enem-
9306: tahdottu osaksi antaa opettajille laajen-            män eristettyinä kuin useat muut opetta-
9307: nettuja ja syvempiä tietoja erikoisissa ai-          jat. Tästä syystä voivat he ainoastaan
9308: neissa, osaksi valmistaa heille mahdolli-            harvoin samassa määrässä kuin muut tur-
9309: suutta tutustua uudempiin lmkemuksiin ja             vautua oman alansa johtohenkilöiden ja
9310: tieteellisiin ·tulokl<liin :näiNä aJoilla,, joii[a   heitä taitavampien ammattitoverien asian-
9311: heidän opetuksensa liikkuu.                          tuntevaan opastukseen ja neuvoihin. Niin-
9312:    Tällaista jatko-opetusta on viimeisinä            ikään on heidän ammattivalmistuksensa tä-
9313: vuosina erikoiskurssien muodossa ollut jär-          hän asti ollut verrattain lyhytaikainen ja
9314: jestettynä ainakin oppikoulujen, kansakou-           heikko, jota paitsi heidän yleissivistyk-
9315: lujen ja maatalouskoulujen opettajille, ja           sensä yleensä ei ole ollut kansakoulu- tai
9316:  on niiden järjestämistä varten valtioapua           keskikoulusivistystä korkeampi. Tämän
9317: myönnetty, onpa valtion talousmenoarvios-            takia heillä on vaikeata seurata ammatti-
9318: sakin erityisiä määrärahoja tarkoitusta              alansa kehitystä verrattain niukan ja heille
9319: varten ollut merkitty, joten eduskunta siis          sen lisäksi sekä kielellisestä että taloudel-
9320:  periaatteellisesti on hyväksynyt jatko-ope-         lisesta syystä vaikeasti saavutettavan kir-
9321:  tuksen suuren merkityksen toimessa ole-             jallisuuden avulla. Lopuksi estävät alhai-
9322:  ville opettajille. Toista tietä on onnistuttu       set palkat sekä auskulteerausavustuksen
9323:  saada varoja esim. kansan-, työväen- ja             puute ja mwtka-,apurahojen pienUJUS heitä
9324:  vapaaopistojen opettajille järjestettyjä            ottamasta selkoa korkeammalla tasolla
9325:  jatkokursseja ·varten (Kordelinin säätiö).          olevien ammattiopettajain opetuksesta ko-
9326:     Varojen puute on estänyt järjestäiDästä          timaassa taikka tekemästä opintomatkoja
9327:  jatko-opetusta kot~tallioUJSkoulujen opetta-        ulkomaille. Kotitalousopettajat ja -neuvo-
9328:  jille ja kot,italousneuvojille. Kun luento-         jat tarvitsevat näin ollen kipeämmin kuin
9329:  taikka harjoituskursseja heille on joskus           useiden muiden alojen opettajat jatko-ope-
9330:  voitu järjestää, on se tapahtunut tilapäis-         tusta.
9331:  ten avustusten turvissa, jotka sen lisäksi             Yleisenä sääntönä onkin tunnustettava,
9332:                                    H, 74. -   Gebhard, y. m.                                     221
9333: 
9334: että mitä enemmän eristettyinä ja mitä hei-       voimme kohottaa jo toimessa olevien työ-
9335: kommalla ammattivalmistuksella varustet-          voimain tasoa, tarjoaa edellä mainittu eri-
9336: tuina opclJtaja't :to~miv:at, siili tärlmäm11i    koiskurssien muodossa annettu jatko-ope-
9337: on heille heidän antamansa opetuksen te-          tus.
9338: hokkuuden kannalta katsoen jatko-opetuk-             Kun useasta syystä tähänkin asti on kat-
9339: sen saanti.                                       sottu välttämättömäksi järjestää silloin
9340:    Kuten jokaisella opetusalalla, on myös-        tällöin pidetyt jatkokurssit erikseen koti-
9341: kin kotitalousopetuksen ja -neuvonnan             talousopettajille ja erikseen neuvojille,
9342: alalla opettajavoimien pätevyydellä ratkai-       joiden s~kä aiJllilllatt1va[mistus että tehtä-
9343: seva merkitys. Kun on arvioitu, että op-          vät ovat erilaiset, olisi näin vastedeskin
9344: pilaitoksissamme vuosittain n. 2,000 nuorta       tehtävä. Laskelmien mukaan voitaisiin
9345: naista saa kotitalousopetusta ja kun maas-        25,000 markalla järjestää kaksi viikkoa
9346: samme sen lisäksi annetaan neuvonnan              kestävät kurssit sekä avustaa opintora-
9347: kautta     kotitaloudellista    alkeisopetusta    hoilla varattornia osanottajia. Kurssien
9348: vuosittain useille tuhansille naisille, on sel-   järjeställlinen olisi jätettävä Maataloushal-
9349: vää, miten tärkeätä on jo kansantaloudel-         lituksen huoleksi.
9350: liselta kannalta, että tämä opetus ja tämä           .A'lle!ldrjoittan1e.e:t rolhkenev:at yil:läesitetyn
9351: neuvo:nita koeteta1a.n sawda. mahdollisimman      niOj,allJ;a kunm~ioittaen amoa,
9352: hyväksi ja tehokkaaksi. Joskin valtiomah-
9353: dit tunnustettavalla auliudella viimeisinä                  että Edus'kunta myömtäisi 50,000
9354: vuosina ovat ryhtyneet tähän asti vallitse-               markkaa, merkittynä uutena mo-
9355: via puutteita kysymyksessä olevalla alalla                menttina vuoden 1928 tulo- ja meno-
9356: poistamaan, kuluu siitä huolimatta vielä                  arvioon 11 P. L. V Lukuun, jwtko-
9357: useita vuosia, ennenkuin ehdimme maas-                    opetuksen järjestämiseksi kotitalous"
9358: samme saada täysin pätevän opettaja- ja                   koulujen opettajiUe ja kotitalousneu-
9359: neuvojakunnan kotitaloudellisella alalla.                 vojille .
9360: .Ainoan keinon, jonka avulla ylimenoajalla
9361: 
9362:      Helsinki, syyskuun 16 p :nä 1927.
9363: 
9364: 
9365:                  Hedvig Gebhard.                 Mandi Hannula.
9366:                  Kaino w. Oksanen.               Aino Malkamäki.
9367:                  Aino Lehtokoski.                P. Saarinen.
9368:                  Hilma Koivulahti-Lehto.         Eero Hj. Rydman.
9369:                  lida Vihuri.                    K. E. Linna.
9370:                  Hilma Waljakka.                 Annie Furuhjelm.
9371:                  Aino Luostarinen.               Elias Sinkko.
9372:                                     E. A. Tuomivaara.
9373:   222
9374: 
9375: 11,75.- Anom. ehd. N:o 101.
9376: 
9377: 
9378: 
9379: 
9380:                                     Luostarinen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Mikke-
9381:                                         lin lääniin perustettavaa emäntäkoulua varten.
9382: 
9383: 
9384:                                           Ed u s kun n .a, ll e.
9385: 
9386:    Hyvän kotitalouden hoidon merkirtystä                matta Otavan ja Hartolan kansanopistojen
9387: bnsautalouden ja .terveydenhoidon edistä-                pieniä ;kesäkursseja. Sillä vieraalle paikka-
9388: miseksi ei lliene valtiov,aHan talholta otettu          kunnalle kouluun meno kysyy nykyaikana
9389: vielä riittävästi huomioon, vai'kkakin se rat-          !huomattavasti enemmän varoja, samoinkuin
9390: kaisevasti niihin molempiin vaikuttaa. Vielä            tuntemattomassa seudussa, syystä kyllä, ote-
9391: maamme satojatuhansia koteja, erittäinkin               taan ankarammin arvostellen oppilas vas-.
9392: maalaiskansamme keskuudessa, hoidetaan                  taan.
9393: useimmin enemmin tuhlaten kuin säästäen.                    Maruhamme on perustettu kokovuotisia
9394: Samoin monet tuhannet lapset kärsivät,                  emäntäkouluj,a, jotka ovat suosituimmat
9395: jQpa kuolevatkin, ymmä~tämättömän ihoid{)n               juuri siksi, että nuoret tyttäremme saavat
9396: takia, tai saavat vaikeasti parannettavia tau-          ·na1ssa käytännöllistietopuolista opastusta
9397: teja sopimattomasta ravitsemisesta. Tämän               kodinhoidon monipuolisissa tehtävissä kaik-
9398: hyvin ymmärtäJä, kun tietää, että useimmat              kina vuodenaikoina, ei ainoastaan luento-
9399: kodit ja lapset hoidetaan enemmän vaisto-                j,en, mutta mJ71ÖSkin !kä:ytännöllisten toimien
9400: maisesti kuin tietoisesti, sillä hoi,trujatili.an ei-   kautta. Tällaista emäntäkoulua Mikkelin
9401: vät ammattiinsa ole saaneet alkeellisia:kaan            lääniin on jo yleinen mielipide maakunnassa
9402: tietoja.                                                kauan toivonut. Kumminkaan ei maakun-
9403:    Kansassa on viime aikoina !herännyt huo-              nan omat voimat riitä sellaista oppilaitosta
9404: mattava halu saada tällä alalla Qpetusta;               .perustamaan, joten on pakko turvautua. val-
9405: ~tätä heräämisaiha ei tulisi ylönkatsoa val-            tion apuun. Tämän toivomuksen onkin
9406: tiovallan taholta. Monet tuhannet kan-                  sikäläinen maanvilj'elysseura lausunut julki
9407: samme tyttäret vuosittain pyrkivät tunhaan              :tämän vuoden huhtikuun 5 päivänä jättä-
9408: naisten ammattikouluihin, muitta niitä on               mässään anomuksessa marutalouS'hallitukselle,
9409: maassamme vielä verrattain vähäsen.                      j.oka taas edelleen on tämän anomuksen
9410:    Varsinkin itäisestä Sa.vost.a pääsevät, mi-           puoltolauseella varustetturua jättänyt maa-
9411: !käli on huomattu, ainoastaan .paremmilla                talousministe.riölle.
9412: todistuksilla ja erikoistJen ammattihenkilöi-               Kun ·ei, huolimatta tästä kaikesta, ensi
9413:  den suosituksilla varustetut anojat mainit-             vuoden menoarvioehdotuksessa ole varattu
9414:  tuihin kouluihin, joten tavallisesti vähempi-          kysymyksessä olevaan tarkoitukseen varoja,
9415:  osaiset ja vähempivaraiset tulevat syrjäyte-           mm saamme kunnioittavimmin anoa,
9416:  tyiksi. Tämän hyvin ymmärtää, kun tietää,
9417:  että koko Mik:kelin läänin alueella ei ole                      että Eduskunta vamisi ensi vuoden
9418:  yhtään tällaista ammattikoulua, lukuunotta-                   rnenoarvioon Mikkelin lääniin pents-
9419:                          11,75. -Luostarinen, y. m.                      223
9420: 
9421:  te.ttavaa emäntäkoulua varten perus-        sekä vuotttiseen yUäpitoon 110,000
9422:  tamiskustannuksiin 140,000 markkaa          markkaa.
9423: 
9424: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1927.
9425: 
9426: 
9427:           Aino Luostarinen.                    Mandi Hannula.                     •
9428:           Hedvig Gebhard.                      Hilma Waljakka.
9429:           Kaino W. Oksanen.                    Emil Jutila.
9430:           M. Paavilainen.                      0. Kontio.
9431:           P. V. Heikkinen.                     Heikki Vehkaoja.
9432:         • Eero Nurmesniemi.                    E. A. Tuomivaara.
9433:           Juho Torppa.                         Kalle Kirra.
9434:           Pekka Kopsa.                         Kaarlo Hurme.
9435:           P. Saarinen.                         Anton Vertanen.
9436:           Juho Niukkanen.                      Antti Kukkonen.
9437:           Kaarlo Hänninen.                     Viljami Kalliokoski.
9438:           L. Mustakallio.                      E. V. Kuokkanen.
9439:                            Toivo Halonen.
9440:        224
9441: 
9442:      11,76.- Anom. ehd. N:o 102.
9443: 
9444: 
9445: 
9446: 
9447: ..
9448: 
9449:                                      Lehtinen y. m.: Mää·rärahan myöntämisestä erliiden
9450:                                        maa-alueiden ostamista varten Orimattilan koti-
9451:                                        talousopistolle.
9452: 
9453: 
9454:                                           E d u s k u n n a ll e.
9455: 
9456:         Kaikenlainen maatalous- Ja kotitalous-             Maatallimshallituksen asianomaiseen mi-
9457:      opetus, joka vielä viime aikoihin saakka on       nisteriöön tulo- ja menoarvioehdotuksensa
9458:      ollut oppikouluihin verraten lapsipuolen          mukana lähettämästä kirjelmästä saamme
9459:      asemassa, on        nyttemmin, ilahduttavaa       seuraavat tiedot:
9460:      kyllä, alkanut suuren yleisön puolelta                Mainitussa kotitalousopistossa on nykyi-
9461:      saada enemmän ymmärtämystä ja myötä-              sin toimessa kokovuotinen emäntäkoulu ja
9462:      turrtoa osakselliSa. Tä,mä luonnollisesti aset-   vuoden kestävät 'kotitalousneuvorjakurssit.
9463:      taa myöskin valtiolle yhteisen kansan ta-         Opistossa annettavaa käytännöllistä ope-
9464:      loudellisen sivistyksen vuoksi välttämättö-       tusta -varten on opistolle rakennettu ajan-
9465:      miä velvollisuuksia; enemmän kuin enrnen          mukaiset maatalousrakennukset, joihin val-
9466:      kotita1ousopistoja kohtaan.                       tio kahtena viimeisenä vuotena on uhrannut
9467:         Orimattilan emäntäkoulu, joka nyt val-         noin 400,000 markkaa, ja on sillä, lukuun-
9468:      tion huostaan jouduttuaan toimii ,Orimatti-       ottamatta puu- ja kasvitarhamaita, havain-
9469:      lan kotitalousopiston" nimellä, on alallaan       totilana opiston johtaj.attaren neiti Fanny
9470:      vanhimpia opistoja ma.asS1amme.           Koko    Syrjänteen omaan laskuunsa opiston etua
9471:      toiminta-aikanansa on opisto saanut suurta        yksinoma®JJ silmäil.lälpitäen hoitama. maa-
9472:      tunnustusta osaksensa, mitä todistaa sekin,       •talous. Opistolle Ja havaintotilaan kuuluvat
9473:      että opisto on aina ollut viimeistä sijaa myö-    seuraavat maa-alueet:
9474:      ten täynnä oppilaita. Pyrkijäiden luku on
9475:      aina ollut noin 200, joista opistoon on ker-
9476:      rallaan voitu ottaa vain 50.
9477: 
9478: 
9479:                                           Valtion om~stamaa:
9480:                       Orimattilan kunnan lahjoittama opiston
9481:                           tonttimaa, jossa on pienempi määrä
9482:                           kasvitarhamaata                           1,73 ha
9483:                       Havulan palstatila, jossa on viljelysmaata n. 2,10 "
9484:                       Thl[etsä- y. m. maata ..................... . 1,20 "
9485:                                                             yhteensä 5,o3 ha
9486:                                    II,76. -   Lehtinen, y. m.                              225
9487: 
9488:                             Orimattilan seurakunnan omistamaa:
9489:                  Kirkkoherran virkatalosta valtiolle 50 v.
9490:                      vuokratut, opiston tonttimaan kanssa
9491:                    raja:kkain olevat:.
9492:                  Pä:ivölän palsta, puutarhamaata . . . . . . . . . . 0.450 ha
9493:                  Havulan palsta, tonttimaata ............ 0.385 ,
9494:                                                         yhteensä 0.835 ha
9495: 
9496: 
9497:                                Johtajatar Syrjänteen omistama
9498:                  Villin palsta, jossa on noin ............. . 22.122 ha
9499:                  ja siitä viljelysmaata n. . .............. . 10.5
9500:                  Röylinrannan palsta, jossa on ......... . 32.500 "
9501:                                                                      "
9502:                  ja siitä viljelysmaata ................. . 14.5
9503:                                                                             "
9504:                                                         yhteensä 54.622 ha
9505: 
9506: 
9507:    Paitsi mainittuja kahta palstaa on joh-        myöskin omistusoikeuksin harukkisi opis-
9508: tajatar Syrjänne Orimattilan kunnalta ja          tolle sen määrän maa-alueita, mitä havainto-
9509: seurakunnalta vuokrannut peltomaata opis-         opetus ja käytännöllisten töiden harjoitta-
9510: ton kasvitarhamaaksi n. 7.5 ha.                   minen tekevät välttämättömäksi.
9511:    Valtion ja johtajatar Syrjänteen välillä          Johtajatar Syrjänteen omistamat, edellä-
9512: 8 päivänä joulukuuta 1926 tehdyn sopimuk-         mainitut maa.-alueet, jotka sijaitsevat noin
9513: sen mukaan on valtio luovuttanut johtajatar       3.5 km. päässä opistolta, olisivat kyllä ostet-
9514: Syrjänteen käytettäväksi Havulan ·palstan         tavissa 150,000 markan hinnasta, mutta
9515: viljelysmaat sekä opistolle kuuluvat maata-       matkam etäisyyden twkia ei maataloushalli-
9516: lousrakennukset ehdolla, että johtajatar          tus ole katsonut voivansa niiden ostamista
9517: Syrjänne luovuttaa opiston käytettäväksi          puoltaa. Sen sijaan {J'lJi mawt.alousihallitus
9518: havaint0-opetusta ja oppilaiden käytännöl-        ehdottanut, että valtio opistoa varten ostaisi
9519: listen töiden harjoittamista varten edellä-       noin 350-400 metrin etäisyydessä opis-
9520: m81initut OIJilistamansa ja vookraamansa vil-     tosta Viljamaan pysäkin molemmin puolin
9521: jelysmaat, omistamansa kotieläimet sekä           olevia Eljakselan tilan maita ja Ylitalon ti-
9522: maataloutta varten tarvittavan kaluston ja        laan kuuluvan maapalstan, kaikki Orimat-
9523: koneet.                                           tilan pitäjän Viljamaan kylässä., yhteiseltä
9524:    Niinkuin edellä olevasta selviää, on opis-     pinta-alaltaan n. 43.726 ha, josta peltoa
9525: tolla ainoastaan nimeksi omia, valtiolle kuu-     olisi 18.86 ha ja raivauksen alaista n. 1.5-2
9526: luvia maita, ollen opisto suurimmaksi             ha, ja jotka niiden omistaja agronoomi Arvi
9527: osaksi riippuvainen kunnalta ja seurakun-         Juonala on tarjonnut valtiolle 285,000
9528: nalta vuokratuista ja johtajatar Syrjänteen       markan hinnasta. Pyydetty hinta voi ensi
9529: opiston käytettäviksi asettamista maista.         näkemältä tosin tuntua hiukan korkealta,
9530: Opiston vastaisen menestyksen ja toimin-          mutta kun otetaan huomioon, että Orimatti-
9531: nan kannalta ei tämä asiain tila kuitenkaan       lan seurakunta nykyään saa. tonttimaista 25
9532: saiSI pitemmältä jatkua, vaan olisi pyrit-        vuoden vuokraoikeudella 1,200 markkaa ja
9533: tävä. siihen, että valtio opiston omistajana      viljelysmaista 10 vuoden vuokraoikeudella
9534: 
9535:                                                                                              29
9536:   226                        II, 7 6. -   OrimattiJI.an kotitaJousopisto.
9537: 
9538: 800 markkaa hehtaarilta, ei tuota hintaa sit-        Asian ratkaisua opiston edut huomioon ot-
9539: tenkään voi pitää liiallisena. Asian arvos-          taen ei kuitenkaan ole jätettävä epävarman
9540: telemisessa on vielä otettava huomioon se            tulevaisuuden varaan, vaan on valtion nyt
9541: tosiasia, että opisto sijaitsee vilkkaalla, ri-      jo turvattava opiston maan.tarve, kuten ma,a-
9542: peätä nousua osoittavalla paikkakunnalla,            taloushallituskin on suunnitellut, ehdot-
9543: joten opiston t!llrpeeksi nyt va;rattaviksi tar-     taessaan ensi vuoden menoarvioon tätä tar-
9544: koitetut ja ainoat paikkakunnalla saata-             koitusta varten otettavaksi 285,000 markan
9545: vissa olevat maa-alueet, joiden kysyntää             suuruisen määrärahan. Kum: ihallitus ei
9546: muihinkin t:JJrkoitUJks,iin jo on olemass,a, tu-     kuitenkaan ole tätä määrärahaa tulo- ja me-
9547: levat arvoltansa varmasti ja hyvin nopeasti          noarvioon ottanut ja kun tämä määräraha,
9548: nousemaan, niin että hidastelu kaupan                :niinkuin edellä olevista perusteluista käy
9549: päättämisestä, ellei se suorastaan tee kaup-         selville, on Orimattilan kotitalousopistoon
9550: paa mahdottomaksi,           kuitenkin   nostaa      nähden kiireellinen ja välttämätön, niin roh-
9551: alueesta maksettavaa hintaa huomattavasti.           kenemme ehdottaa,
9552: Kun johtajatar Syrjänne, joka on uhrannut
9553: parhaat voimansa opiston hyväksi ja joka                       että Eduskunta ottaisi maatalous-
9554: inhimillisesti katsoen jo <On päivätyönsä                    hallituksen ehdotuksen m~tkaisesti ky-
9555: loppupuolella, kerran työnsä ääreen kaatuu,                  seessäolevien maa-alueiden ostarmi.<~ta
9556: on opistolla silloin kuitenkin edessään                      varten Orimattilan kotitalmtsopistoUe
9557: maanhankintakysymys, koska opisto ei voi                     vuoden 1928 ylimääräiseen valtion
9558:  tulla toimeen ilman riittäviä maa-alueita .ja               menoarvioon     kaksisatalakahdeksan-
9559:  koska perikunnan ajatukset perinnön käyt-                   kymmen,täviisituhatta       (285,000)
9560:  tämisestä tietenkin tulevat olemaan toiset.                 ma,rkkaa.
9561: 
9562:         Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1927.
9563: 
9564: 
9565:              E. W. Lehtinen.                                        Oskari Lehtonen.
9566:              W. K. Kuuliala.                                        Hedvig Gebhard.
9567:              Mandi Hannula.                                         E. A. Tuomivaara.
9568:                                                                                            227
9569: 
9570: II,n.- Anom. ehd. N:o 103.
9571: 
9572: 
9573: 
9574: 
9575:                                 Hannula, M. y, m.: Määrärahan myöntämisestä lisä-
9576:                                   avustukseksi Marttaliitolle.
9577: 
9578: 
9579:                                       Ed u socunna lle.
9580: 
9581:     Kotitaloudellinen valistustyö myi)nnetään     maa.    Eri kursseilla sai opetusta kaikkiaan
9582: jo tekijäksi, jolla on saavutettavissa mitä       21,141 henkilöä.
9583: suuriarvoisimpi.a tuloksia kansan varallisuu-     Rahavaroja kotitaloudelliseen neuvonta-
9584: den ja henkisen tason kohottamiseksi. Niin     työhön käY'tettiin viime vuonna jotenkin ta-
9585: valtion toimenpitein kuin vapaalla kansa-      san 800,000 markka,a, jostta valtionavustusta
9586: laistoiminnalla onkin tärrnä va>listustyömuoto oli ainoastaan 195,000 markkaa. Jo tästä
9587: saatu lupaavaan ahlrnun. Erittäin menes-       käy selville, miten suuria. summia on täyty-
9588: tyksellisesti on sitä suorittanut Suomalainen  nyt hankkia yksityistä tietä. Todellisuu-
9589: Marttaliitto.                                  dessa on vielä paljon suuvemmassa määrässä
9590:     Suomalaiseen Mwrttaliittoon kuuluu ny-     ollut prukko turvautua yksityiseen uhra.utu-
9591: kyisiin 315 paikallista Marttayhdi:stystä, joi-vaisuuteen, sillä jo muut menot, kuten toi-
9592: den yhteinen jäsenmäärä on 23,000. Mart-       mistokulut, postima:ksut, vuokra.t y. m. nou-
9593: taliitto toimii ensi sijassa vähävaraisten kO- sivat viime vuonna yli 65,000 markan,
9594: tien kohottamiseksi.                           jonka ohessa on huoma:ttav,a, että liiton kes-
9595:     Vuoden 1926 vuosikertomuksen mukaan        kuStoimikunnan samoin kuin Marttajärjes-
9596: oli suomalaisen Marttajärjestön palveluk-      tön muut yk.siltyiset jäsenet pelkästä a<sian-
9597:  sessa kym1nenen kotitalouskonsulenttia. He    harrastUJksesta suorittavat laajassa mitassa
9598: toimiv&t paika.nisneuvojien ohjaajina ja       kokonaan palkatonta työtä.
9599:  valvojina sekä erilaisten kurssien toimeen-      Vaikka onkin mitä suurimmassa mää-
9600:  pa.mJoma. Paikallisneuvojia oli yhteensä      rässä v·edottu yksityisten kansalaisten uh-
9601:  166. Konsulenltit ja neuvojat pitivät yh-     rautuvaisuuteelll, ei sittenkiiJän ole voitu ty,ötä
9602:  t·eensä:                                      järjestää tavpeeksi voimaperäiseksi. Var-
9603:    241 ruoamlaittoku11ssia,                    sinkin on valitettavaa, että va>rojen niukkuu-
9604:    19<8 säilykekurssia,.                       den vuoksi neuvojat ainoasta,an anihar-
9605:    148 kotiteollisuuskurssia,                  voissa ta;paUJksissa on voitu palkata ktjko
9606:    52 kananhoitokurssia,                       vuodeksi.
9607:    97 kodin- ja pientenlastenhoitokurssia,        Ensi vuotta varten laaditun Suomalaisen
9608:  antoivat opastusta:                           Martta<liilton  työsuunnit,elman mukaan tar-
9609:    7, 720 lkasvitavhassa,                      vittaisiin  yksin  neuvontatoimintaan, jotta se
9610:    49 mehiläistarlhassa,                        saataisiin  osa<puilleerukaam  kysyntää ja tar-
9611:                                                 vetta vaStaavalle kannalle,. lähes 700,000
9612:  ja kotikäynneillä anltoivat neuvoj& monissa maTikkaa.
9613:  tuhansissa kodeissa sekä pitivät 1912 esitel-    MarttaJärjestössä on viime vuosinru osi,t-
9614:   228                11,77. -   Suomalaisen Marttaliiton avustaminen.
9615: 
9616: tain neuvojien avulla, osittain palkattomin       laiselle Marttaliitolle ensi vuotta varten laa-
9617: voimin otettu käytäntöön uusia toiminta-          dittu menoarvio päättyy 990,000 markan
9618: muotoja, jotka ovat herättäneet sang•en           loppusummaan, ja sittenkin on eri menoerät
9619: suurta harrastusta; ja osoittautuneet erit-       tarpeisiin katsoen laskettu hyvin alhaisiksi.
9620: täin tarpeellisiksi.     Tällaisina on ennen         Eduskunnalle jätetyssä valtion talousar-
9621: muita mainittava lasten maatalouskerkotoi-        viossa ·ensi vuodeksi on Suomalaisen Mart-
9622: minta. Näitä kerhoja oli Marttaliiton jär-        taliiton avustamiseksi otettu sama summa
9623: jestäminä viime vuonna toiminnassa 132 ja         kuin kulumassa olevana vuonna, eli 235,000
9624: ovat tulokset niistä erittäin lupaavia. Tä-       markkaa. Edellä esitetyt tiedot osoittavat,
9625: män laajakantoisen toiminnan edelleen jat-        miten kokonaan riittämätön tämä avus-
9626: kaminen edellyttää ainakin 50,000 mark-           tuserä on. Asianomainen ammattivirasto,
9627: kaan nousevia vuotuisia !kustannuksia liiton      maataloushallitus, olikin ensi vuoden me-
9628: puolesta, osaksi kerhotoiminnan suoranai-         noarviota varten esittänyt Suomalaisen
9629: ·sina avUJStukslina (siemenet, a.pulannat, työ-   Marttaliiton avustuksen koroitettavaksi
9630: välineet ja pienet palkinnot), osaksi paina-      500,000 markaksi.
9631: tuskustannuksina.                                    Vakuutettuna siitä, että se työ, mitä
9632:    Toisen uuden ·toimintamuodon, joka viime       Suomalainen Marttaliitto kansan syvien ri-
9633: vuoden kok!emuksen perusteella näyttää tu-        vien keskuudessa suorittaa, on välttämät-
9634: levan antamaan suuriarvoisia tuloksia, muo-       tömän tarpeen vaatima ja 'tul<Jksiinsa
9635: dostavrut kodinkoitokilpailut, joita, varten      nähden niin suuriarvoista, että se ansait-
9636: myöskin, samoin kuin kotiopintokerkoja ja         see valtiovallan puolelta paljon suurempaa
9637: emäntien lomakursseja varten, on välttämä-        tukea, kuin se tähän asti on nauttinut,
9638: tön:tä varata tule~Vaksi vuodeksi ainakin         anomme kunnioittaen,
9639: 30,000 markkaa.
9640:    Edellä lueteltujen menojen lisäksi tule-                 että Eduskunta koroittaisi Suoma-
9641: vat painwtuskustannUikset 40,000 markkaa,                laisen Ma,rttaliiton valtionavustuk-
9642: toimistohuoneiston vuokra 14,400 markkaa,                sen 500,000 markaksi ja ottaisi sitä
9643:  sihteerin, ,apulaissihteerin ja toimistoapu-            varten vuoden 1928 tulo- ja 'menOar-
9644: laisten palkkiot 61,000 markka·a, matkakus-              vioon 11 P. l. XVIII luvun 7 momen-
9645: tannukset, posti- y. m. menot, joten Suoma-              tille lisäystä 265,000 markkaa.
9646: 
9647:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1927.
9648: 
9649: 
9650:             Mandi Hannula.                                      Hedvig Gebhard.
9651:             J, H. Vennola.                                      Viljami Kalliokoski.
9652:                                       Kaarlo Hänninen.
9653:                                                                                              229
9654: 
9655: 11,78. -   Pet. försl. N:o 104.
9656: 
9657: 
9658: 
9659: 
9660:                                   Furuhjelm, A. m. n.: Ang. beviljande av förhöjt anslag
9661:                                     åt Finlands Svenska Marthaförbund.
9662: 
9663: 
9664:                                      Till Riksda-gen.
9665: 
9666:   Finlands Svenska Marthafö:rbund räknar          sy&t att vinna insteg bland befolkningens
9667: i detta nu 14,000 medlemmar med inalles           breda lager ska:ll vinn,as. . Det av Riksda-
9668: 168 lokailförenin·g.ar av vilka 8 nya tåll-        gen ålt Finlands Svenska. Marthafönbund •för
9669: komiiilit under året. Undm 19~7 ha 97             år 1927 beviljade ansla;get 40,000 mark har
9670: he:mslöjds-, 88 matlagnings- och 20 hem-          visat sig vara alltför litet för den från år
9671: vårdBkurser med s!Vmmanilagt över 3,000           till år alltmer omfattande Wll'ksamheten.
9672: deltag,a,re ih:ållits. Li:kaså har trädgårds-         .Ehuru fö11bunde·t h.aft aJtt påräkna pri-
9673: ~kötseln, liksom tillförene, ()[llfwttats med     vat offervillighiet av dess gynn.are och vän-
9674: ett mycket stort intresse inom de olika lo-       ner, har centralstyre,lsen i år på grund av
9675: kalföreningarna och haJ:' aribeltie U>tiförts i   bristande medel helt oCJh håJJ:let nödgats in-
9676: över 1,000 trädgårdlar.                           draga de penningeanslag som tidigare be-
9677:    Förliden vår •anordnade det Svenska            viljats lokaJ:föreningarna för olLka ändamål.
9678: 1\farthaförbundet en hemslöjdsutställning         Ett annat 'trängan1de beihov utgör utvid-
9679: omia;ttande gammal och ny slOjd i Helsing-        gandlet av konsule:ntJverksamlheten. Särskilt
9680: fors, som väckte uppmärksamlhet och er-           gäller detta upplivam:det av intresset för
9681: kännande på sakkunnigt !håll. Utställnin-         lhemslöjden, som isynnemet på landsibyg-
9682: ge:n, som belSöktes av fö:rlbundsmed:lemmar       den men ä'\Cen i städerna, kan ge bärgning
9683: från när och fjärran, gav ny fart och ökat        å't yrkesutöv.are och jämväl utgöra en avse-
9684: intresse för :hem:slöjdsverksamheten, som         värd biinkom.st åt husmödrrarna. För vin-
9685: redan tidig!V:t~e va:rmt omlhuldats av för-       nanoot av detta ändamiål måste dock hem-
9686: bundet.                                           slöjdalstren fyHa konstnärliga mått. Göra
9687:    En sammanslutning sådan som förenin-           de ·det ha.r erbrenh.eten visat att det fin-
9688: gen Martha, vars program omlbttar hem-            nes en markna,d för heillliflitens alster oeh
9689: mens sedliga förkovran och spridning aN           att det ekonomiska utJbytet ing.alunda är
9690: kunskap i x.ationell ihem!hushållning för hö-     ringa.
9691: jandlet av de mindre bemedlrude hemmens              !Syrnrerlig.en skicklli,g:a, för sitt kall in-
9692: ekonomi, s.amt undervisning i slöjd, träd-        tresserade konsulen'ter ihav.a unde.r året
9693: går<L~kotsel oclh sömnad, har ett vidsträckt      inom förbundet utfört ett väckande orga-
9694: arbetsfält, som d'ordrar ·för att effektivt       niserande arbete. För anställande av tvenne
9695: kunna förverkligas, större ekonomiska re-         konsulenter, som äro oundgwngligt ibehöv-
9696: surser iim vad rl'ö:rlbundet tföi'Ifogar över.    liga om den pabörjade verksamheten skall
9697: Medlemlsavgi:fterna mäste hå:llas lä.ga om        utVIecklas, sa:lrnlar föl'lbumdet medel och är
9698:   230               11,78. -   Ruotsa,Iaisen Marttaliiton avustaminen.
9699: 
9700: bl. a. på grund hä.vav i stort behov av ett    20 % av lohHörenin.gar-
9701: väsent:ligen ökat statsamslag för nästa år       n.as medlemsavgiift,er .. . Fm!k 12,000: -
9702: för sö.n verkisamlhet.                         Rä;ntor , ............... . "       3,000:-
9703:    Av nedanstående 1Ja:beU framgå:r förtbun-   Försäljning av skrifter .. ,        4,000:-
9704: dets inkornster och de kostnader anställan-    Från basa:rer och andra.
9705: det av tv,enne konsulenter skulle rbetinga :     håll eventueUt a'tt emotlse      18,000:-
9706:                                                                              "
9707: Lön jämt;e da,gtra'ktamente                                                Fm'k 37,000:--
9708:   å:t konsulent i ih usli'g                      Av det ovarnstå:ende torde ·framgå att
9709:   ekonomi och hemv.ård .. Fmk 215,000:-        Finlands ,Sv;enska Ma,rtha:förtbund utför en
9710: Lön jämte dagtra:ktamente                      fosterlänook gJil:rming av siårväl ideell som
9711:   iåt konsll'lent i linne-,                    pra'lrtisk art.
9712:   klädsämnad och väv-                            Med anledning hämv och rmder åibero-
9713:   ning ................ .     30,000:-         pande av ovan.arufönda mot1vering få un-
9714: Konsulenternas resekostna-
9715:                             "
9716:                                                dertooknade anihålla,
9717:   der ................. .     15,{)00:-
9718:                                 "
9719:                                Fmk 70,000: -            att Riksdagen ville besluta att i
9720:                                                       statsförslaget för 1928 upptaga ett
9721:   Förutom d!et av riksdagen för i år bevil-           förhöjt amslag av 100,000 mark för
9722: jade anslaget utgöra .cent.mlsrtyrelsens in-          Finlands Svenska Marthaförbund.
9723: koms,ter:
9724: 
9725:      Helsingfors den 19 september 19127.
9726: 
9727: 
9728:                  Annie Furuhjelm.                       J. W. Broman.
9729:                                         Levi Jern.
9730:                                                                                               231
9731: 
9732: II,7s.- Anom. ehd. N:o 104.                                                        Suomennos.
9733: 
9734: 
9735: 
9736: 
9737:                                  Furuhjelm, A. y. m.: Korotetun määrärahan myöntämi-
9738:                                    sestä Suomen Ruotsalaiselle Marttaliitolle.
9739: 
9740: 
9741:                                        E clu s kunnalle.
9742: 
9743:     Suomen Ruotsalaiseen MarttaJi.ittoon kuu-       keskuudessa. Eduskunnan Suomen Ruotsa-
9744: luu tätä nylcyä 14,000 jäs:entä kaikkiaan 168       laiselle Marttaliitolle vuodeksi 19.27 myön-
9745: p.aåkallisosastossa, joista 8 on perustettu: lku-   tämä! 40,000 markan määräTaha on osoi·t-
9746: luV!afll vuoden a~kana. V. 1927 ·on pidetty         tautunut aivan liian pie,neksi vuosi vuodelta
9747: 97 käsityö-, 88 ruuanlaitto- ja 20 kodinhoito-      yhä laajen,eva,a toiminba varten.
9748: kurssit, joissa yhteensä on ollut yli 3,000             Vaikkakin lHtto on saaurut yksityistä
9749: osanoUajrua. NiinikäJän on puutar'hanhoi-           avustrusta suos:it;j:oiUaan ja yst.ä'Viltään, on
9750: toon, kuten a>ikaå.semminkin, kiinnitetty eri       keskusihalli'tuksen tänä vuonna varojen
9751: paikallisyhdistysten piirissä hyvin sUJUrta         puuttees1sa täytynyt kokQnaan lakkautta;a ne
9752: harrast,ustt.a ja töitä on suoritettu yli 1,000     raha-avustukset, •jQita :aikaisemmin on
9753: puutarhassa.                                        myönnetty pailmllisyhdistykslille eri tarkoi-
9754:    Viime keväänä järjesti Ruotsalainen Mart-        tuksia varten. Toinen kipeä tarve, johon
9755: taliitto He1sing:issä kotiteolliswusnäyttelyn,      varo1ja lmivattaisiin, on neuvontatoiminnan
9756: jokru käsitti vanhaa ~a uutta kotiteollisuutta,     laagootlllllinen. Erikoisesti tämä ik!oslme
9757: herättäen lhuomiQita ja saavuttaen tunnus-          kot1teollisuuslharrrastuksen      elvyttämistä,
9758: tusta asi1antuntijain ta:J:wlla. Näyttely, j:ossa   joka varsinkin malalseudulla mutta myöskin
9759: kävi liiton jäseniä läihel1tä ja kaukaa, antoi      kaupungeissa voi antaa toimeentulon lliill-
9760: uutta vaulhtia ja suurempaa ha,rrastust.a           mattilaiselle ja samalla huQmattav:an sivu-
9761: kotiteollisuuswiminrtruan, jota liitto aika,i-      tulon pe:rihoonäideille. T'ämiiin päämää~rän
9762: semminkin cm lämpimästi pyrkinyt ·edistä-           saavuttamiseksi täytyy kuitenkin kotiteolli-
9763: mään.                                               suustuotteiden täyttää jonkinlaiset taiteelli-
9764:     Sellaiis.ella yhtymällä kuin lVI.arttayhdis-    set mitat. J.os näin Qn laita, silloin voivat
9765: tys, jocn:ka ohdelma,an kuuluu kotien siv:eelli-    sa,avutetun kokemwksen mUJkaan kotiteolli-
9766: nen vaumstuttaminen ja tjetojen 1eviWLmi-           suustuotteet saavuttaa menekkiä ja ta!Qu--
9767: nen järik:iperäisestä kQtitaloudesta vähäva-        dellinen tulos niistä ei ole niinikään vähäi-
9768: raisten kotien :ta·loudeHisen aseman pa.r.an-       mm.
9769: tamiseksi sekä edelleen opastUikisen antami-            Erittäin taitavat, telht.äväänsä innostu-
9770: nen puutarhanlhoidossa ja ompelussa., Qn            n~Cet neu.vojat ovat lkuluvan vuoden aikana
9771: la,aja työmaa, joka vaatii tulla:ks.een t;ehok-     liitolll. piirissä suorittaneet herättävää ja
9772: kaasti hoidetuksi suurempia taloudellisia           järj,estävä:ä ty·ötä. Mutta jotta alotettua
9773:  var(jja kuin: liitolla on käytetttävänään. Jä-     toimintaa VQi•trusiin kehittää, Qn kahden
9774:  senmruksut täytyy pitää ·alh!llisina, jos ha:lu-   neuvoj.oo paikkaaminen ehdottoman tar-
9775:  taJID voittaa jalansijaa 'kansan syvien rivien     peellista, ja tälhän liitolta puuttuu varoja.
9776:   232                II,78. -   Ruotsalaisen Marttaliiton avustaminen.
9777: 
9778: lVL m. tämäm. vuoksi liitto \k:ip.OOsti kaipaa    20 % pa.i:kallisyhdistysten
9779: huomattavasti lisättyä valtioapua toimin-            jäsenmaksuista ...... . Smk. 12,000:-
9780: t:a181J1Sa va:rilen ensi vuod€ik:si.              Korkoja .............. .       "    3,000:-
9781:     Allaolevasta taulukosta käyvät ilmi liiton    Ki~rjastoo myynnistä ... .     "    4,000:-
9782: tulot ja ne mtmot, mitkä ikahden neuvojan         Myyjäisisitä ja muilta ta-
9783: paikkaamisesta ailieutuisivat:                      hollta v.oid3fflll maihdol-
9784:                                                     lisesti saa:da ......... .       18,000:~
9785: Kotitalons- ja iJ.mdti:Iillloito-                                                 "
9786:                                                                                 Smk. 37,000:-
9787:   lkollSIUlentim. pa1kka ja
9788:    päiväraih.a;t .......... . Sm!k. 25,000:-        YlläJolevasta käynee ilmi, että Suomen
9789: Liinac. ja vaatoom.pelu-                          ruotsalainen Martta-liitto suorittaa isä;n-
9790:    sekä; kudontakonsulentin                       mwa.Jlista työtä., j,<Yka samalla kertaa on
9791:    palkka ja päivärahat ..             30,000:-   ihanteellista ja tkäytäm.nöllistä.
9792: Konsulenttilen matka:kus-                           ,Tämän v:uoksi ja V'iitaten edellä esitettyi-
9793:    t:annuikset ........... .           15,000:-   hin perusteluiJhin saavat a;llekirjffittaooet
9794:                                    "
9795:                                   Smk. 70,000:-   anoa,
9796:                                                              että Edwskunta ottaisi valtion
9797:                                                          tulo- ja m.;enoarvioon v'U!.odeksi 1928
9798:   Paitsi edusku.nmn kuluv:wksi vuodeksi                  100,000 markan suuruisen korote-
9799: myön.tämä:ä vrultiorup,ua ova,t keskushailli-            tun apurahan Suomen Ruotsalaiselle
9800: sen tulot:                                               21:!arttaliitolle.
9801: 
9802:      Helsingissä, syyskuun 19 päiväinä 1927.
9803: 
9804: 
9805:            Annie Furuhjelm.                                        J. V. Broman.
9806:                                          Levi Jern.
9807:                                                                                             233
9808: 
9809: Jl,79. -   Anom. ehd. N :o 105.
9810: 
9811: 
9812: 
9813: 
9814:                                    Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä kasvivilielys-
9815:                                       koeaseman perustamista varten Perä-Pohjolaan.
9816: 
9817: 
9818:                                          E d u s k u n n a ll e.
9819: 
9820:   Viitaten niihin anamuksiin joita allekir-                     että Eduskunta kehoittaisi halli-
9821: joittanut Junes y. m. ovlllt tehneet useilla                 tusta ryhtymään kiireellisiin toimen-
9822: edellisillä ja viimeksi vuoden 1926 valtio-                  piteisiin kasvinviljelyskoeaseman pe-
9823: päivillä anom. elhdotus N :o 106, pyydämme                   rustamiseksi Perä-Pohjolaan, ja
9824: kunnioittaen uudistaa sen ja anomme,                            että mainittua tarkoitusta vwrten
9825:                                                              tulevan vuoden menoarvioon otettai-
9826:                                                              siin 450,000 markan suuruinen mää-
9827:                                                              räraha.
9828: 
9829:            Helsingissä, syyskuun 12 p ::r:uä 1927.
9830: 
9831: 
9832:               Antti Junes.                                         K. A. Lohi.
9833:               Janne Koivuranta.                                    Uuno Hannula.
9834:                                          Kaarlo Hänninen.
9835: 
9836: 
9837: 
9838: 
9839:                                                                                               30
9840:   234
9841: 
9842: II,so. -   Anom. ehd. N :o 106.
9843: 
9844: 
9845: 
9846: 
9847:                                     Junes y. m.: Määrärahan myöntämisestä esikuvaviljel-
9848:                                       mien avustamiseen.
9849: 
9850: 
9851:                                           E d u s k u n. n a 11 e.
9852: 
9853:     Maataloudoo edis>täimistä j•a ik,ohottamista         tion tuke·a ja myönteistä osanottoa paljon
9854: tarJmittavain ·esikuvarvhlj·eihmäin jä:rtiestlämi-       enemmäm. kuin täh:ärn asti. Yksityisten oma-
9855: seen ja avustamiseen on viime vuosina vall-              kOhtaista intoa, harrastusta ja uhrautuvai-
9856: tioval!lall1 ta:holta ikillnnitetty entistä enem-        suU:tta ei voida asiain lhoi:dossa kovinkalan
9857: män huomiota,. V arsinlkin on: titllais•ten ole-         pitkälle edleUy.ttääJ kestävän, ei .varsin!Jman
9858: massaoloa ra.jaseutuje'n j111 muide111 väilräva-         niiden ve1voitmrten noudattamiseen, jonka
9859: raisten pienvi.Ije·l~jäseut~en oloissa pidetty          esikuvataJ'ou~sien lha.LtiljoiiJ.1e. ikäänikuilll ·luon-
9860: aivan välttämättömJän,ä.                                nos•ta.an <kuuluv~Vt, jollei Jh,elille samrulla am-
9861:     Että hyvin j.äJ!1jes1Jelttyjjoo ja. kannaJttavai-   neta rJ.itfäwruä aiinooUista av,lmtusta noiden
9862: suuSll!äkökoiMia silmä1lä .pi,täen hoidettujen           velvoitustelll! suorittamisoon. 'S.elll!piävuoksi,
9863: esikuva:talouhll~en !bJY:öty ja merkitys, ei ai-         jos nämä avustukset ov'a't ko\Cillll pieniä niin
9864: noastaan viljelmän läili:immälle ympäristölle            niillä ei saadru aikaan :juuri mitään. Jos
9865: vaan myös laa!jemma·l'lekin aiLueelle on enit-           taasen sanottua trurkoitu.stru varten nykyisin •
9866: täin .suuri, ka.uaskantoinen ja eittämätön,             menoarvioon varatut niulkat .varalt. jaetaan
9867: siit1ä tuslci.n on muuta kuin ybi mie'li.                suurempina, sellaisi:na eriniä1 joil.la voida,an
9868: Ova:tlhan t:äJUaliset esikuvata1oudet ikäänkuin          tal'peeiltl.isia uudistuksia ja parannuksia viJ-
9869: keiSkite.ttyj:ä lh!avainto- ja opetusti·loja, joissa     jelmillä saada ai~aam, niin sillo•in niiden
9870: maatrulouden eri haaroja. tpyr~tään lhoi.tamaan         vaikutus          pysähtyy liiaksi rrujoitetune
9871: ja lk:elhittämään uudenaikalliilla, <käytännölli-        alueeUe ja sup'ista a t:amkoite:tun rtuloksen ai-
9872:                                                                               1
9873: 
9874: 
9875: sim'milk:si h:uommtuiUa välineill'ä ja menette-         kaan saami1sta.
9876: lytavoilla.                                                  Kun täHa.isten esilk:uvavi•lijelmäin järjes-
9877:     Ne ovat siis ikäänkuin maatalouskeitaita,           tämistä erityisesti kai paavat meilLä •la;agat
9878:                                                                                    1
9879: 
9880: 
9881: jotka tehoav:at vanhoillisimpa•an ja; jäykim-            rajaseudut ja, rvarsinkin Polhijolli,.,Suomen
9882: päiälllikiin v:iljelijään. Ja senvuoksi ne var-         harvaan asutut, tail\la:pa.ju1la olevalt [)iemvil-
9883: maam mJyöskin muodostuvat mieluisimmiksi                 jelijäseudut n,iin tarvlitta:isiin kysym:y<ksessä
9884:                                                                                        1
9885: 
9886: 
9887:  ja ikäytetyimmiksi .retkeilyti1oiksi, näin koti-        oJ.evaan ta.rlkoi.tukseen n~kyisestään monin-
9888: kuin ul<komaalaisiillelk:im rettkiik,unn:ille.          kertainen määrä jot.ta se edes osapuilleen
9889:     JotJta tälla:inen toimin,ta. ja .esikuvatrulouk-    tyydyttäisi todellista twrvett•a da tulisi va~
9890: sien asettelu sawtai-siin ·riittävän t:elhoklkaaksi,    taamaan toivottua tankoitust.aan.
9891: tarkoi·tusta,an vastaavaksi ja niin• laajohlle              Määräraihain korotulk:JSeUa ja ni1iden tar-
9892: piirei'Lle kuin suinkin IIill!hdoHisimman pwl-          koituksenmukaisella käytöllä voi·taisiin mie-
9893: jon hyötyä .tuottwvaksi, ta,rvi;ttaam sii'h·en val-     'lestämme patr'hai:ten sitt.en myöskin tukea
9894:                                    II,so. -     .Junes, y. m.                          235
9895: 
9896: ja täydentäJä sitä illeuvonta:työtä, jota ny-               että Eduskunta päättäisi tulevan
9897: kyään suorirtetaan niin monella truLouselä-               vuoaen vakinaisen menoarvion 11
9898: män eri alaHa.                                            P. L. XII luvun 13 momentille, esi-
9899:                                                           kuvaviljelmien avustamiseen, varata
9900:   KaitkEm edeJilä olevan nojalla rohkenemme               hallituksen käytettäväksi 250,000
9901: kunnioittaen aooa,                                        markan suu1·uisen määrärahan.
9902: 
9903:         · Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1927.
9904: 
9905: 
9906:                    Antti Junes.                       Janne Koivuranta.
9907:                    Viljami Kalliokoski.               K. A. Lohi.
9908:  236
9909: 
9910: II,st.- Anom. ehd. N:o 107.
9911: 
9912: 
9913: 
9914: 
9915:                                 Hurme y. m.:    Määrärahan myöntämisestä koeviljelys-
9916:                                     yhdistysten avustamiseksi.
9917: 
9918: 
9919:                                       E d u s k u n n a ll e.
9920: 
9921:    V auraimmissa osissa maatamme on k-a!hte-          Näyttää siis tarkoituksen mukaiselta että
9922: na viime vuonna perustettu useita koevilje-        valtion puolelta edesautetaan koeviljelys-
9923: lysyhdistyksiä, joiden toime&ta 'jo tänä VUO'll-   yhdistytsrten syntymistä ja ylläpitoa, vaikka
9924: na on toimitettu semrnJoilinen mä:ärä kokeita,     epäilemättä on oikein että valtioaVUTii saa:n-
9925: että niiden lukThllläärä lähente~ee maanvilje-      nin edellytykseuä on että yhdistyksen jäse-
9926: lysseurojen suoranaåsella avustuksella järjes-     net suorittavat myöskin huoma.ttavan osan
9927: tettyjen kokeiden lukua. Koeviljelysyhdis-         yhdistyksen 'kustannuksista, koska ainoas-
9928: tyk:set, jotka palkkaavat erikoisen assistentin     taan näin luodaan takeita siitä, että yhdis-
9929: tähän työhön omaa pientä piiriänsä var-             tyks~ä; ei perusteta sinne missä niillä ei ole
9930: ten, voivat varsin tehokkaasti käyttää assis-       menestymisen edellytyksiä.
9931: tentin työn, ma1tko~hin kun e~ kulu paljon            Paikallista. kasviviljelyskoetoimintaa var-
9932: aikaa.                                              ten on hallitus ensi vuoden talonsarvioon
9933:    Koeviljelysyhdistyksiä on kuitenkin tähän        ottanut määrärahan, mutta täiillä määräraJha
9934: asti perust1ettu melkein yksinomaan suurem-         on aikaisemmin jaettu maanviljelysseuroille
9935: pien viljelijöiden toimesta ja niiden piire~      ja pienvil!jelijäliitoille, pääasiassa niiden
9936: hin, joiden hyvin kannattaakin itse kustan-        'huoltamien onnistuneiden kokeiden luvun
9937: taa tämmöinen koetoiminta.                          perusteella. Kun epäilemättä ei ole syytä
9938:    On kuitenkin ilmeistä että koeviljelysyh-       luopua tästäkään kootellusta kasviviljelys-
9939:  distyksistä olisi suurta hyötyä myöskin            koetoiminnan. edistrumistavasta, joka kuiten-
9940:  pienviljelykselle, mutta yhdistyksen yllä-         kin on enempi paikallista laatua, eikä vastaa
9941:  pito yksinomaan viljelijäin va.roilla käy          todellisia ,paikan päällä" toimitettavia ko-
9942: pienviljelidäHe liian raskaaksi.                   keita, joihin on tilaisuus ainoastaan koovilje-
9943:    Kun voimaperäistyvä maatalous yhä                lysyhdistysten avulla ja järjestämällä ko-
9944:  enempi vaatii viljelijältänsä ammattitietoja,      keet kunkin yhdistyksen jäsenen omalla pel-
9945:  joita meidän keski- ja pienviljelijöiltämme        lolla, on sentähden mruäräraha kysymyksessä
9946: vielä useimmas1sa ta,pauksessa puuttuu joko         olevalla momentilla \korotettava vaikka
9947:  kokona,an tai ovat verrattain pintapuolisia,       aluksi 50,000 markalla kasviviljelysyhdistys-
9948: ovat ne orujeet väiJrilannoitteiden käytössä ja    ten avustamista varten, joiden jäsenistö on
9949:  muissa viljelyskysymyksissä, joita koevilje-      pääasiassa keski- ja pienviljeli:jäväestöä,
9950:  lysyhdistys jäsenilleen tarjoo ja tulee anta-      jaettavaksi samanlaisilla ehdoilla kuin apu-
9951: ma;an s.uoraan ,paikan päällä'', suuriarvoisia      rahoja nykyään maanviljelysseuroille jae-
9952:  pienviljelyksen ja yleensä koko maatalouden        taan.
9953:  edisiymiselle.                                       Nykyään toimiva koeviljelysyhdistystoi-
9954:                                   II,s1. -   Hur,me, y. m.                                237
9955: 
9956: misto, joka tähän asti on toiminut koko-        ehdolla että toimisto halllkkii itse tarvittavat
9957: naan yksityisillä lahjoitetuilla varoilla, on   lisävarat.
9958: toiminna1laan avustrunut uusien koeviljelys-       Edellä olevaan nOijaten ehdotamme,
9959: y;hdistysten perustamista sekä johtanut ja
9960: valvonut yhdistysten toimintaa yleensä.                  että Eduskunta vuoden 1928 meno-
9961: Kun sen tehtävät edelleen laa:jenevat uusien           arvioon ottaisi Smk. 90,000 koevilje-
9962: yhdistysten perustamisesta ja valvonnasta,             lysyhdistysten avustamiseksi sekä
9963: on mielestämme suotavcaa että tälle                    näitten yhdistysten neuvontaa ja 1•al-
9964: toimistolle varataan myöskin vuotuinen                 vontaa varten.
9965: määräraha Smk. 40,000 ja annetaan sillä
9966: 
9967:         Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1927.
9968: 
9969: 
9970:            Kaarlo Hurme.                                      Ansh. Alestalo.
9971:            J. A. Ihamuotila.                                  Walter Mäkelä.
9972:            J. E. Pilppula.                                    P. Saarinen.
9973:            Vihtori Vesterinen.                                Juho Niukkanen.
9974:            Antti Kemppi.                                      Anton Vertanen.
9975:            Aino Luostarinen.                                  K. A. Lohi.
9976:            P. v. Heikkinen.                                   Janne Koivuranta.
9977:            Kaarlo Hänninen.                                   J. Kauranen.
9978:                                     Pekka Kopsa.
9979:   238
9980: 
9981: II,s2. -   Anom. ehd. N :o 108.
9982: 
9983: 
9984: 
9985: 
9986:                                 Saarinen, P., y. m.: Määrärahan myöntämisestä Metsä-
9987:                                    taloudellisen Valistustoimiston työn tukemiseksi.
9988: 
9989: 
9990:                                       E d u s k u n n a ll e.
9991: 
9992:   Metsätaloudellisia aikakauskirjoja ilmes-        valiokuntaan kuuluu sekä metsänomistajia
9993: tyy maassamme useampiakin. Niiden pai-             että metsäammattimiehiä ja asiantunti-
9994: nosmäärät ovat kuitenkin sangen pieniä.            joita, lähettänyt asiallisia, puolueettomia
9995: Suurin tilaajamäärä (n. 7,000 tilaajaa) lie-       metsäartikke1eita sanomalehtiin ja aika-
9996: nee aikakauskirja Tapiolla. Kun näitä              kauskirjoihin, ja on sanomalehdistö, puo-
9997: metsäamma1t.tilehrtiä tilaarvat päruasiallisesti   lueisiin katsomatta, niitä mielihyvin jul-
9998: vain metsätaloudellisesti valistuneimmat           kaiiSsut. K~rjoitu:ksista ovat muutamat ol-
9999: metsänomistajat ja muut asian harrastajat,         leet yleisluontoisia, herättäviä, toiset taas
10000: ei näiden lehtien kautta metsätaloudellista        metsänhoito-ohjeita antavia, opastavia.
10001: valistusta ja ammattitietoja saada leviä-          Niissä on koetettu asettua yleissedun kan-
10002: mään niin laajoihin piireihin kuin nyky-           nalle, vetämättä esiin puoluenäkökohtia tai
10003: aikana olisi toiv.ottava. Kun viime aikoina        eri harrastuspiirien etuja. Jo se seikka,
10004: metsääomistavien luku on pienviljelystilo-         että kaikkien puolueiden lehdet ovat näitä
10005: jen kautta suuresti lisääntynyt, olisi erityi-     kirjoituksia satoja tuhansia käsittävissä
10006: sen tärkeää, että nämäkin pääsisivät yhä           painoiksissa jrulkaisseet, osohtwa, että niiden
10007: laajenevassa määrässä osalliseksi metsä-           tarkoitus on katsottu hyödylliseksi ja tar-
10008: taloudellisesta valistuksesta. Samoin vaa-         perelliseksi. Suuri yleisökin, p.uo1uerajoihin
10009: tii nykyaika, että ei ainoastaan metsän-           ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta,
10010: omistajat vaan muutkin kansankerrokset             on niiden kautta saanut tutustua metsä-
10011: joutuisivat sopivassa muodossa kosketuk-           asioihin, mikä ammattilehtien avulla yksin
10012: seen      metsätaloudellisten     kysymysten       ei olisi ollut mahdollista.
10013: kanssa.                                               Suomen Metsänhoitoyhdistys, jonka val-
10014:    Tämän puutteen tuntien on Suomen                tioapuraha kuluvana vuonna on vain
10015: Metsän:hoitoyhdistys, jonka Jasenm:a on            19,000 mk., ei kuitenkaan jaksa yksin pi-
10016: paitsi ammattisivistyksen saaneita metsän-         tää yllä tätä puolta toiminnassaan, jollei
10017: hoitajia myös yksityismetsänomistajiru eri         valtiovalta sitä myös runsaammalla apura-
10018: puoli>U,a maata., perustanut erikoisen Metsä-      halla tue. Puutavarateollisuusyhtiömme
10019: taloudellisen V alistustoimiston, jonka tar-       ovat kylläkin jo oivaltaneet sen hyödyn,
10020: kotuksena on sanomalehdistön välityksellä          mikä maalle kokonaisuudessaan ja erityi-
10021: levittää metsätalousharrastusta kaikkien           sesti teollisuudelle koituu metsäharrastuk-
10022: kansankerrosten keskuudessa. Viime tou-            sen herättämisestä ja sen aiheuttamasta
10023: kokuusta lähtien onkin toimisto, jonka työ-        raaka-aineen lisääntymisen mahdollisuu-
10024:                                  II,s2. -   Saa,rinen, P., y. m.                          239
10025: 
10026: desta, myöntämällä keskusliittonsa kautta           Kaiken tämän perusteella saamme kun-
10027: yhdistykselle rahallista avustusta toimiston      nioittavimmin Eduskunnalle ehdottaa,
10028: työn tukemiseksi. Samoin on asiasta pu-
10029: huttu valtioneuvosrton jäsenille, ja ov1at he-               että vuoden 1928 menoarvioon otet-
10030: kin puolestaan katsoneet puheenalaisen he-                taisiin 50,000:- Smk:n suuruinen
10031: rätys- ja valistustyön tarpeen vaatimaksi.                määräraha1 Suomen J.l!etsänhoitoyh-
10032: Niinikään on yksityisiltä metsänomista-                   dlistyksen· ylläpitäJmärn M etsätalou-
10033: jilta pyydetty tukea, jotta toiminta saatai-              dellisen. Valistustoimiston työn tuke-
10034: siin laajemmalle pohjalle.                                miseksi.
10035: 
10036:      Helsingissä, 16 p :nä syyskuuta 1927.
10037: 
10038: 
10039:                  P. Saarinen.                              J. Koivisto.
10040:                  Pekka Kopsa.                              Tyko Reinikka.
10041:                  J. E. Pilppula.                           Gustav Lindberg.
10042:   240
10043: 
10044: Il,s3. -   Anom. ehd. N :o 109.
10045: 
10046: 
10047: 
10048: 
10049:                                   Tukia y. m.: Määrärahan myöntämisestä yksityisten
10050:                                     maanviljelys- ja kauppakemiallisten tarkastuslaitos--
10051:                                     ten tukemiseksi.
10052: 
10053: 
10054:                                       Ed u s kun n a: ll e.
10055: 
10056:   Vuoden 19,27 alkuun saakka on valtion          hävaraisuutensa ja heikon tietopuolisen am-
10057: varoista myönnetty avustusta yksityisille        mattikoulutuksen vuoksi helpoimmin ja
10058: maanviljelys- ja kaupp.akemiallisille tarkas-    useimmiten joutuvat esiintyvistä väärinkäy-
10059: tusla.itoksille, joita maassamme on kolme        töksistä kärs~mään, eivät tule lä!hettäneeksi
10060: nimittäin Vaasassa, !Turussa ja Viipurissa.      tietoja kaukana pääkaupungissa sijaitsevalle
10061: Näiden tarkastuslaitosten toiminta on erit-      valtion maanviljelyskemialliselle la!bora.to-
10062: täin suuriarvoinen sillä ne ovat turvanneet      riolle, mutta kylläkin, kuten kokemus on
10063: maanviljelijöitä niitä väärinkäytöksiä vas-      osoittanut, kääntyvät valituksineen ja näyt-
10064: taan, joita siemen-, väkirehu- ja apulanta-      teineen oman maa·kuntansa. tarkastamon
10065: kaupassa on jatkuvasti esiintynyt. Siksi         puoleen.
10066: ovat nämä tarkastuslaitokset saaneet suuren         Tavarain valmistajain ja maahamtuojain
10067: luottamuksen ja sen vuolksi olisi niiden edel-   kannaltakin pidettäisiin ilmeisenä puolueel-
10068: leenkin jatlmttava toiminrtaansa.                lisuutena valti{)n puolelta sitä, että ainoas-
10069:    KulUivan VUioden menoarviosta on kuiten-      taan Helsingissä ja. sen ympäristössä toimi-
10070: kin näiden tarkastuslaitosten tukemiseksi        ville liikkeille va.ltion taholta varattaisiin
10071: annettu valtion apuraha poistettu ja niiden      mukava tilaisuus tuotteittensa vapaaseen
10072: toiminta on jäänyt yksityisten avustusten        tutkituttamiseen valtion laJboratoriossa. Jos
10073: varaan. Seurauksena voi olla se, että näiden     yksityisten tarkastuslaitosten täytyisi kan-
10074: tarkastuslaitosten on kannatuksen puut-          natuksen puutteessa lopettaa toimintansa,
10075: teessa pakko lopettaa toimirutamsa.              niin vaarantaisi se maataviljelevän väestön
10076:    Lain mukaan on valtioapua nauttivien          asemaa ja maahantuojain sekä valmistajain
10077: tal'kastuslaitosten otettava selvää tällä        kävisi hyvin vaikeaksi, eräissä tapauksissa
10078: alalla esiintyvistä väärinkäytöksistä, mutta     kokonaan mahdottomaksi, toimittaa tavarain
10079: jos näiden toiminta lakkaa koituisi siitä        erittäin tarpeellisia analyysejä, joka aiheut-
10080: suuri haitta siemen-, apulanta'- ja väkirehu-    taisi lain määräämien vakuutustodistusten
10081: kaupan valvonnalle. Erityisesti huomioon         muuttumisen tyhljä;ksi muodollisuudeksi.
10082: otettava on lain valvonnan kannalta tärkeä          Edellä esi;tetyn perusteella anomme kun-
10083: seikka, että tarkastuslaitosten ympäristössä     nioittaen,
10084: olevien maakuntien pienviljelijät, jotka vä-
10085:                             II,s3. -   Tukia, y. m.                            241
10086: 
10087:    että Eduskunta vuoden 1928 tulo-             ten maanviljelys- ja kauppakemiallis-
10088:  ja menoarvioon ottaisi 150,000 mar-            ten tarkast,uslaitosten tukemiseksi.
10089:  kan suuruisen mää1·ärahan yksityis-
10090: 
10091: Helsingissä 14 p. Byyskuuta 1927.
10092: 
10093: 
10094:           Elias Tukia.                            J. Kauranen.
10095:           Elias Sinkko.                           Juho Niukkanen.
10096:           Kaapro Moilanen.                        Janne Koivuranta.
10097:           Heikki Vehkaoja.                        P. V. Heikkinen.
10098:           Emil Jutila.                            Jussi Rapo.
10099:           Aleksi Hakala.                          J. A. Ihamuotila.
10100:           J. Seppänen.                            Eero Nurmesniemi.
10101:           J. Koivisto.                            Juho Torppa.
10102: 
10103: 
10104: 
10105: 
10106:                                                                                  31
10107:   242
10108: 
10109: 11,84. - Pet. försl. N :o 110.                                   11,84. -    Anom. ehd. N :o 110.
10110: 
10111: 
10112: 
10113: 
10114: Bäck m. fl.: Ang. beviljande av anslag            Bäck y. m.: Määrärahan myöntämisestä
10115:   till premier för dödad säl.                       hylkeentapporahoiksi.
10116: 
10117: 
10118:      T i 11 F i nll am d s R i k s d a g.                S u o m en Ed u Sl k u nm a ll e.
10119: 
10120:     Från och med 1·924 å;rs börja.n har staten       Vuoden 19 24 wlusta on. valtio maksanut
10121:                                                                     1
10122: 
10123: 
10124: 
10125: beta!lat 30 fmk. för varje i finska vatten dö-    30 mk. jokaisesta ,Suomen vesissä tapetusta
10126: dad säl. Denrna premiering verkade till en        hylkeestä. Tämä palkinnon maksaminen
10127: början livande på sälfångstivern. Såsom           vaikutti aluksi elähyttävästi hylkeenpyynti-
10128: bevis härpå må nämnas, att det för ända-          harrastukseen. Tämän todistukseksi mai-
10129: IIlJålet 'bestämda förslagsansla,get på 300,000   nittwkoon, että tarkoitusta va.rten määrätty
10130: fmk. de första 'åren helt och hållet måste ut-    300,000 ma,rkan arv.iomääräraha on alku-
10131: nyttjas.                                          vuosina tarkalleen saatu käyttää.
10132:                                                      Viime aikoina sitävastoin on hylkeenpyyn-
10133:    Under de senaste tiderna däremot har in-       tiharrastus laimentunut, mikä on johtunut
10134: tresset för säljakt blivit mera lamt. Ned-·       siitä, että hylkeenpyynti on ollut vähemmän
10135: g1ången har föroTisakats därav, att denna         tuottavaa. Etteivät kalasta,jamme ole voi-
10136: jakt varit mindre lönande. Att våra fis-          neet olla varsin halullisia. menemään hen-
10137: lrare icke kunnat vara skilt frestade att giva,   genva.aralliselle hylkeenpyyntiretkelle, sel-
10138: sig ut på den oftru liv;sfarliga säljakh:m,       venee seuraavasta taulukosta, joka osottaa
10139: torde framgå av följande tablrå, som utvisar      hylkeenpyytäjän tulot jru menot kolme kuu-
10140: en sälfå.ngares inkomster och utgifter under      kautta kestävältä pyyntiajalta:
10141: en 3 månaders jaktsäsong:
10142: 
10143:                InkomSiter:                                                  Tulot:
10144: Premier för 18 st. sälar a 30 fmk. 5,40 fmk.      Palkkiota 18 hylkeestä 30 mk .
10145: 260 kg. tranolja a '7 fmk. . . . . 1,820 "          kappale .................. . 5140 mk.
10146: 18 •St. hudar (==""' 7'2 kg) a 7 fmk. 504 ,       260 kiloa hylkeenrasvwa 7 mk.
10147:                           Summa 2,8614 1:Dmk.       kilolta .................... . 1,820
10148:                                                   18 vuotaa (= 72 kiloa)' 7 mk. ki-
10149:                                                     lolta ..................... . 504 "
10150:                                                                          Yhteensä 2,864 mk.
10151:                 Utgifter:                                               Menot:
10152: Slitning av sälBåt ........... . 200 fmk.         Pyyntiveneen kulutuksesta,                           200 mk.
10153:     ,    ,, julle ............ . 100 "            Apuveneen                  ,                         100 ,
10154: Gevär och patroner ......... . 100                Kivääri ja patruunat . . . . . . . . . 1r50 ,
10155: Jägarkostym ............... . 250 "               Pyyntimiehen vaatteet . . . . . . . . 250 ,
10156: Netto ...................... . 2,1:64 "           Jäännös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,2,164 ,
10157:                                             "
10158:                           Summa: ,2,:864 fmk.                                      Yhteensä 2,864 mk.
10159:                                       II,s4. -     Bäck, y. m.                                243
10160: 
10161:    Ehuru avräkningarna. för slitage m. m.               Va·ikka maksut kulumisesta on laskettu
10162: beräkna:ts lågt, så kommer sig säl:fångaren          alhaisiksi, ei hylikeenpyytajän päiväpalkka
10163: ändå icke till en högre dagpenning än                kuitenkaan nouse 24 markkaa kol1keam-
10164: 24 fmk. Denna dagpenning reduceras yt-               mark:si. Tämä päiväpalkka pienenee vielä sen
10165: terligare ännu därigenom att provianterin-           kautta, että muon1tus tulee hyvin kalliiksi.
10166: gen är mycket dyr, Dessutom försummar                Sitä'paitsi hylkeenpyytäjä laiminlyö varsi-
10167: jäga1ren sitt egentliga: arbete, vilket måste        naisen työnsä, joka niin ollen on suoritet-
10168: utföras av legda krafter.                            tav:a: palkat.uilla työvolimilla.
10169:    Fara är därför för handen, aJt sälfångsten           Tämän johdosta on vaara tarjona, että
10170: i närmaste framtid helt och htållet kunde            hylkeenpyynti lähimmässru ltulevwisuude.sS!a
10171: avstann:a. Detta skulle verka1 mycket men"           kokonaan voisi lakata.. Se vaikuttaisi erit-
10172: ligt på fisker~förhMlandena i landet, då sä-         tän haitallisesti maan kalastusoloihin, kos-
10173: len såsom känt .är ett .av viåra vattens värsta.     kapa hylje tunnetusti on meriemme pahim-
10174: skadedjur.                                           pia vahinkoeläimiä.
10175:    Denna vår fiskerinäring hotande fara                 Tämä kailastustamme uhkaa.va vaara voi-
10176: kan avhjälpas endast därigenom, att sta1tens         daan torjua ainoastaan sen kautta että val-
10177: understöd åt säl:fålngstens idlmre göres ef-         tiona:vustus hylkeenpyytäjillä tehdään te-
10178: fektivare. I Sverige har man insett detta            hoisammaksi. Ruotsissa on tämä käsitetty,
10179: ty där betalar staten 6 k:vonor för varje dö-        sillä siellä maksaa valtio 6 kruunua jokai-
10180:  dad säl.                                            sesta tapetusta hylkeestä.
10181:    För att sälfångsten hos oss hels·t i någon           Jotta hylkeenpyynti meilläkin edes jossa~
10182: mån skulle ibliva. löna:nde, borde premierna         kin mäi.iJrässä voisi olla ka:n:na,ttava, tulisi
10183: för dödade sälar utglfu med minst 50 fmk.            palkkion tapetusta hylkeestä olla, vähintäin
10184: per styck.                                           50 markkaa.
10185:    .P!ä grund häJrav få undertecknade vörd-             Tämän johdosta allekirjo~ttaneet kun~
10186: sammast an!hålla om,                                 nioittavimmin anovat,
10187: 
10188:           att genom rege1·ingens fö1·so1·g                     että hallituksen toimesta maksettai-
10189:        måtte unde1· år 1928 i premie för                    siin v. 1928 jokaisesta Suomen ranni~
10190:        varje vid Finlands kuster tdmed Ös-                  kolla, Itämerellä ja sen lahdissa sekä.
10191:        tersjön, dess vikar och Ladoga dödad                 Laatokalla tapetusta hylkeestä viisi~
10192:        säl utbetalas femtio (50) fmk., och                  kytnmentä (50) Smk. ja että Edus-
10193:        att Riksdagen för sagda ändamål                      kunta sanottua tarkoitusta varten
10194:        måtte i 1928 års budget införa ett                   määräisi vuoden 1928 menoarvioon
10195:        förslagsanslag å fyrahttndrafemtio-                  neljänsadanviidenkymmenentuhannen
10196:        tusen ( 450,000) fmk.                                ( 450,000) markan arviomäärärahan.
10197: 
10198:    Helsingfors den 15 sept. 1927.                      Helsingissä 115 p mä syysk. :W2r7 _
10199: 
10200:                J. Im. Bäck.                                      August Tåg.
10201:                J. W. Broman.                                     Juho Torppa.
10202:                Berndt Kullberg.                                  Vihtori Vesterinen.
10203:                Levi Jern.                                        E. Lautala.
10204:                Annie Furuhjelm.                                  .Juho Niukkanen.
10205:                And. Forsberg.                                    W. K. Kuuliala.
10206:                Edv. Helenelund.                                  Leo Gummerus.
10207:                Gustav Lindberg.                                  K. Kylänpää.
10208:                Henrik Kullberg.                                  K. E. Linna.
10209:                K. v. Åkerblom.                                   K. E. Aarnio.
10210:   244
10211: 
10212: II,ss. -- Anom. ehd. N:o 47.
10213: 
10214: 
10215: 
10216: 
10217:                                 Kuisma y. m.:    Määrärahan myöntämisestä avustuk-
10218:                                     seksi Vapaussodan lnvaliidien Liitolle.
10219: 
10220: 
10221:                                       E d u s k u n n a 11 e.
10222: 
10223:    Kaikissa maissa, missä sota on jättänyt         muuten on raajarikko ja sairas, tarvitsee
10224: jälkeensä suuremman tai pienemmän jou-             paljon enemmän lepoa ja virkistystä kuin
10225: kon raajarikkoja, on hallitusvallan taholta        täysin terve ihminen. Samoin ei ole har-
10226: heti sodan päätyttyä aina ryhdytty toimen-         vinaista, että sotainvaliidi saa useampia
10227: piteisiin näiden sotainvaliidien saattami-         kuukausia vielä kymmeniä vuosia. jälkeen-
10228: seksi työkuntoisiksi vammoistaan huoli-            päin virua vammansa. takia sairaalassa, josta
10229: matta ja täten koetettu valmistaa heille ti-       päästyään hänen ehdottomasti tulisi saada
10230: laisuus ed:es vähäisessä määrässä heille           virkistystä vaikkapa vain lyhyemmän ajan.
10231: suoritettavan eläkkeen lisäksi hankkia ela-           Kaikissa sotaakäyneissä valtioissa toimi-
10232: tusta itselleen ja perheell'een. Jokaisessa yk-    vat tällaiset sotainvaliidien työ- ja lepoko-
10233: sityisessä tapauksessa ei tämä kuitenkaan          dit joko nauttien valtion avustusta tai
10234: ole syystä tai toisesta mahdollista ja sitä-       useimmissa tapauksissa valtion perusta-
10235: paitsi on suuremmassa määrässä työkykynsä          mina ja kokonaan valtion ylläpitäminä.
10236: menettäneiden vaikeaa saada vakinaista                Huolimatta siitä, että oli kulunut jo lä-
10237: työtä, jonka takila tä:llaisia invaliideja var-    hes 10 vuotta vapaussodan päättymisestä,
10238: ten on oltu pakoitettu perustamaan erikoi-         ei Suomessa ollut minkäänlaista vakinaista
10239:  sia työkoteja, joissa heille on valmistettu ti-   joko valtion tai yksityisten ylläpitämää in-
10240:  laisuus heille sopivaan työskentelyyn.            valiidien työ- ja lepokotia, vaikkakin sel-
10241:  Useissa tapauksissa on tällaisten työkotien       lainen olisi kipeästi tarvittu. Koska inva-
10242:  yhteyteen järjestetty myös erilaisissa am-        liidien järkiperäistä huoltoa ei maassamme
10243: ma:ttiaineåssa lmrssej•a., jonkaJ suoritettuaan    ilman tällaista invaliidikotia koskaan voida
10244: sotainva!liidi voi myös itsenäisesti ryhtyä        saada järjestetyksi, on Vapaussodan Inva-
10245: hankkimaan toimeentuloa ~tselleoo.                 liidien Liitto katsonut olevansa pakoitettu
10246:     Joko tällaisten työkotien yhteyteen tai        taloudeUisista     vaikeuksista.   huolimatta
10247:  useimmissa maissa, joissa on suurempia            hankkimaan tällaisen invaliidikodin ja on
10248:  maana sotainvaliideja, täysin erillisinä          Liiton johtokunta nyt kuluvan vuoden huh-
10249:  näistä on invaliideja varten perust~ttu lepo-     tikuun 18 päivänä tehdyllä kauppakirjalla
10250:  koteja ja hoitoloita, joissa he maksutta saa-     ·osta,nut Kyyhkylän ent. sotilaslmrtanon
10251:  vat määrätyn ajan nauttia tarvitsemaansa          Thfikkelin pitäjän Kyyhkylänniemen ky-
10252:  hoitoa ja. virkistystä voidakseen jälleen         lässä.
10253:  ryhtyä jatkamaan työtänsä. On nimittäin              Kyyhkylän kartanon kauppahinta oli ir-
10254:  itsestään selvää, että sotainvaliidi, joka on     taimistoineen Smk. 611,765:-, josta sum-
10255:  meruettäiny•t määrätyn ruumiinjäsenen. tai        masta Smk. 411,765:- jo on suoritettu.
10256:                                              Il,s5. -      Kui~a, y. m.                                245
10257: 
10258: Loppusummaa Smk. 200,000:- ei Vapaus-                            Aluksi tulee tämä lepokoti toimimaan vain
10259: sodan Invaliidien Liitto vielä varojen                           kesäisin, mutta myöhemmin on siellä va-
10260: puutteessa ole voinut suorittaa. Tilan koko                      rattava tilaa kautta vuoden sellaisille in-
10261: pinta-ala on 191,ss ha, josta viljeltyä                          valiideille, jotka erikoisesti ovat levon ja
10262: maata 32,64 ha ja niittyä 7,81 ha. Yleensä                       virkistyrosen tarpeessa. Kaikkiaan voidaau
10263: on tila kokonaisuudessaan erittäin sovelias                      tähän lepokotirakennukseen sijoittaa n. 18-
10264: tarkoitukseensa ja voidaan sen kaikkia ra-                       20 invaliidia, mutta voidaan rakennuksen
10265: kennuksia hyödyllisesti käyttää.                                 yläkertaan suhteellisesti vähäisillä kustan-
10266:    Invaliidikoti Kyyhkylään on Vapaus-                           nuksilla rakentaa 10 kesähuonetta lisää,
10267: sodan Invaliidien Liitto suunnitellut nyky-                      jolloin lepokoti voi kerrallaan vastaanottaa
10268: oloissa. voitavan järjestää vakinaista työtä                     noin 50 invaliidia.
10269: maatalouspuolella 8-10 invaliidille. Jo                             Ottaen huomioon sen, että myöskin maan-
10270: nykyään on siellä työssä kuusi invaliidia.                       vi_ljelystöihin tullaan käyttämään yksin-
10271: Lähitulevaisuudessa, jos tarkoitukseen on                        omaan invaliideja, ei voida ajatella, että
10272: käytettävissä tarpeellisia varoja, voidaan                       tila tulisi tuottamaan voittoa vaan päin-
10273: sangen vähäisillä muutoksilla nykyisiin ra-                      vastoin. Etenkin jos tilalle vakinaiseen
10274: kennuksiin järjestää erilaisia työhuoneita,                      työhön sijoitetaan edellämainittu lukumäärä
10275: jolloin vain asuinrakennuksia lisäämällä                         18-20 invaliidia ja kesäkodissa järjeste-
10276: voidaan vakinaista työtä järjestää ainakin                       tään kesäisin lepoa 40-50 invaliidille, tu-
10277: 15-20 invaliidille.                                              lee saamiemme tietojen mukaan työ- .ia
10278:    Kiviseen päärakennukseen, joka sisältää                       lepokodin ylläpito Liitolle vuosittain tuot-
10279: yhdeksän tilavaa asuinhuonetta, tulee Liitto                     tamaan kuluja allaolevan laskelman mu-
10280:  järjestämään lepokodin invaliideja varten.                      kaan.
10281:            40 invaliidin täysihoito lepokodissa 3 kuu-
10282:               kauden aikana a 15 mk. vuorok. . .....                             Smk.    54,000 : -
10283:            Työkodin ja maatalouspuolen tuottama tap-
10284:               pio ............................. .                                        85,000:--
10285:                                                                                   "
10286:            Työvälineiden ja -koneiden hankkimiseen
10287:               ja uusimiseen ...................... .                                      8,000:--
10288:                                                                         "
10289:            Rakennusten korjoomiseen ............. .                        15,000:--
10290:                                                                         "
10291:                                                                ~--------~~~------
10292:                                                                 Yhteensä         Smk. 162,000:-
10293: 
10294: 
10295:   Ennenkuin Invaliidikoti Kyyhky lä on                           nukset rakennusten korjauksista ja uusien
10296: saatu tarkoitusta.an vastaavaan kuntoon,                         asunrtbjen rakentamisesta arkkit~hti A. Ek-
10297: jotta sinne voitaisiin sijoittaa edellämainittu                  man'in laatiman kustannusarvion mukaan
10298: määrä invaliideja, tulevat Liiton kustan-                        nousemaan seuraaviin summiin:
10299:             10 lisähuonetta päärakennukseen lepokotia
10300:                varten ........................... .                              Smk. 138,700:--
10301:             8 huoneen j'a ke~tti-ön huoneistoa perheeni-
10302:                sille vakinaisessa työssä oleville inva-
10303:                liideille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    ,     144,000:--
10304:             Tarpeellisten työkalujen ja koneiden ostoon                                  15,000:--
10305:                                                                --------------------------
10306:                                                                 Yhteensä   Smk. 297,700 :--
10307:   246                          II,s5. -   VapaU<srodan invalli!idit.
10308: 
10309:    Katsoen siihen, ettei Vapaussodan Inva-                   että Eduskunta vuoden 1928 va-
10310: liidien Liitto toiminnallaan voi hankkia                  kinaiseen menoarvioon ottais,i Smk.
10311: näin suurta pääomaa vuotuisiin ylläpito-                  100,000:- suunLisen määräraham
10312: kustannuksiin ja tarpeellisiin korjauksiin                vuotuiseksi avustukseksi V apalusso-
10313: sekä uud:iJSraikennuksiin., etenkin kun. sen on           dan 1nvaliidien Liitolle 1nva!iidi-
10314: taloudellisesti tuettava myÖS' toisia jäseniään,          koti Kyyhkylää varten ja
10315: jotka ovat avun tarpeessa, ja koska tällaisen                että Eduskunta vuoden 1928 yli-
10316: työ- ja lepokodin ylläpitäminen on ehdotto-               määräiseen menoarvioon ottaisi Smk.
10317: maiSti välttämätöntä, että vapaussodan in-                200,000:- suur7tisen määrät·ahan
10318: valiidien huolto vihdoinkin saataisiin jär-               1nvaliidikoti Kyyhkylän rakennus-
10319: jestetyksi edes tässä suhtessa tyydyttävälle              ten kuntoonsaattamiseksi.
10320: kannalle, aoomme tä;!Jen kunnioittavimmin,
10321: 
10322:            Helsingi:ssä, syyskuun 12 p'äivänä 1927.
10323: 
10324: 
10325:                      Antti Kuisma.                       Emil Jutila.
10326:                      E. V. Kuokkanen.                    S. Salo.
10327:                      Pekka Kopsa.                        J. Kauranen.
10328:                      Mandi Hannula.                      E. A. Turja.
10329:                      A. Luoma.                           J. G. Ryynänen.
10330:                      E. M. Tarkkanen.                    E. Lautala.
10331:                                                                                          247
10332: 
10333: Il,s6. -   Anom. ehd. N :o 48.
10334: 
10335: 
10336: 
10337: 
10338:                                  Liedes y. m.: Määrärahan myöntämisestä työnpuut-
10339:                                     teen vuoksi hätätilaan joutuneiden avustamiseksi.
10340: 
10341: 
10342:                                      E d u s k u n n a ll e.
10343: 
10344:    Työttömyys on yksi kapitalistisen talous- niin rurusaåt·w voittaja, halllk'kirooet, niin on
10345: järjestelmän seurauksia. Tässäkin maassa yhteiskunnan velvollisuus ta.rt'tua asiaan·,
10346: on laajemmalle ulottuvia työttömyyskausia ryhtyä huolehtimwan työttömien työläisten
10347: ollut usein havaittavissa jo ennen maailman- toimeellltulosta.
10348: sotaa. Mutta vasta maailmansodan aiheut-            Useissa maissa, joissa työttömyyttä on
10349: tama ja sen jä1keen seurannut krupitalistis:en suuremmassa mi.ttakaavassa ilmaantunut,
10350: maailman taloudellinen rappio on mitä suu- onkin sen vuoksi hallitusten ja parlament-
10351: rimmassa määrin kärjistänyt kaikkia köy- tien kautta ryhdytty toimenpiteisiin työttö-
10352: hälistöön kohdistuvia taloudellisia epäkohtia. myydestä kärsivien hädän lieventämiseksi.
10353: Niinpä tämä taloudellinen sekasorto, ostoky- Tarkoitukseen on myönnetty määrärahoja
10354: vyn aleneminen y. m. s. seikat ovat johtaneet joko jaettavaksi suoranaisena avustuksena
10355: työolot siihen, että tuhansia työlä.isiä on tai on niillä järjestetty, mikäli on ollut mah-
10356: säännöllisesti työttömänä ja talven saavut- dollista sopivia töitä työttömille. Niin on
10357: tua työttömäin lukumäärä säännöllisesti li- 'esim. Skandinavi.a'll IDJllissa, Ruotsissa, Nor-
10358: sääntyy useilla tuhansilla.                       jassa ja Tanskassa, myönnetty työttömyys-
10359:    Työttömyyskysymys on tullut yhteiskun- hädän torjumiseen summia, jotka nousevat
10360: nalliseksi pulmaksi. Yhteiskunta ei ole oi- satoihin miljooniin kruunuihin.
10361: keutettu jättämään näitä kovaosaisia, jotka         Suomi tekee tässä suhteessa poikkeuksen.
10362: ilman omaa syytään ovat joutuneet työttö- Vuosittain toistuvat kokemukset osoittavat,
10363: myyteen ja siitä johtuvaan taloudelliseen ah- että työttömyyshätään joutuvan työväestön
10364: dinkotilaan, oman onnensa nojaan. Kun auttamiseen ei täällä ole kiinnitetty vastaa-
10365: työnantajat n. s. hyvinä aikoina ovat kääri- vaa huomiota. Puhumattakaan suoranaisten
10366: neet kokoon huikeita summia työläisten työn avustusten jakamisesta, ei täällä ole saatu
10367: tuloksista teettämällä työt sellaisilla nälkä- työttömyyskausina aikaan tarkoitustaan vas-
10368: palkoilla, että työntekijå on hädin tuskin taavaa, järkiperäistä työtoimintaa, jolla yk-
10369: hengissä pysynyt, niin on .selvää, ettei työ- sityisten työnantajain työttömäksi heittämät
10370:  läinen ole huo111ojen ai:kojern varalle voirnu1: työläiset olisi voitu turvata taloudelliselta
10371: tällaisten olosuhteiden vallitessa saaduista kurjuudelta. Valtion tulo- ja menoarviota
10372:  palkoista säästää. Ja kun yksityisille työn- laadittaessa ei ole tarkoitukseen varattu riit-
10373:  antajille ei tähän mennessä ole asetettu sel- täviä määrärahoja ja niinpä määrärahojen
10374:  laisia velv•ollisuuksia, että he huonoina ai- puute on säännöllisesti myöhästyttänyt
10375:  koina olisi:v,at velvolliset huolehltimaan työ- kaikki toimenpiteet työttömyyden vastusta-
10376:  läisistään, jotka heille hyvinä Jlli!koina ovat miseksi. Useimmat sellaiset kunnat, joiden
10377:   24B                               II,s6. -    Työttömien avuSita:minen.
10378: 
10379: vähävarainen väestö huomattavimmin kärsii                   esitetty ylläoleviin näkökohtiin nojaten 100
10380: työttömyydestä, ovat sellaisessa taloudelli-                milj. markkaan nouseva määräraha otetta-
10381: sessa asemassa, että ne eivät ilman valtion                 vaksi valtion tulo- ja menoarvioon työttö-
10382: suoranaista a.pua kykene sanottavampiin toi-                myyden torjumiseksi. Kun hallituksen tulo-
10383: menpiteisiin työttömyyden torjumiseksi.                     ja menoarvioesityksessä vuodelle 1928 kui-
10384: Puutteeseen joutuneiden hädän lieventämi-                   tenkin kulkulaitosministeriötä koskevan pää-
10385: nen on poikkeuksetta epäonnistunut silloin                  luokan kohdalla ehdotetaan samaan tarkoi-
10386: kun on n. s. hätäaputöitä järjestämällä                     tukseen varattavaksi 20 milj. markkaa, voi-
10387: koetettu hätään joutuneita auttaa. Tällaisia                daan edellyttää 80 miljoonan lisämäärära-
10388: töitä ei ole voitu kaikille ammattialoille jär-             han riittävän seuraavan työttömyyskauden
10389: jestää ja siitä on ollut seurauksena, että                  aikana tarpeellisten avustusten jakamiseen
10390: suuri osa hätään joutuneista ei ole voinut                  ja tarpeellisten töiden suorittamiseen kuiten-
10391: saada lainkaan työtä eikä siis myöskään an-                 kin niin, että tästä erästä 50 milj. markkaa
10392: siota.                                                      käytetään suoranaiseen avustustoimintaan.
10393:     Kun näin on asianlaita, niin olisi niille                 Edelläiolevaan viitaten ehdotamme siis,
10394: työttömyyshätään joutuneille, joille ei voida
10395: varata sopivaa työtä, jaettava suoranaista                            että Eduskunta ottai(;i ensi vttoden
10396: avustusta. Tähän tarkoitukseen sekä kun-                           tnlo- ja menoarvioon 80,000,000 mar-
10397: tien tai valtion toimesta järjestettävien yleis-                   kan snnrttisen määrärahan sosiali-
10398:  ien töid€ln suorilttalllliseen t,uJ:isi edusk:Uillii1Jan          ministeriötä koskevan pääluokan koh-
10399:  vastaisuudessa määrätä riittävä määräraha.                        ®ne, josta 50,000,000 markkaa an-
10400:  Suoranaisen avustuksen jakaminen olisi jär-                       meti'a~iin Sttomen Ammattijä.rjestölk
10401:  je.stettävä Suomen Amma,ttj;järjestön väli-                       j~ettavaksi snoranaisena avustnksema
10402:  tylffieJlä, joka a:la.istensa ammatilllilsten liitto-             työnpnntteen vwokisi hätätilaan jott-
10403:  jen kaut'ta jo hiuomattava&sa määriru tällaista                   tnneil~e ja 30,000,000 markkaa so,siali-
10404:  avustustointa suorittaa ja jolla on laaja koko                    ministeriön käytettäväksi töiden jät·-
10405:  maata käsittävä ja tarkoitukseen erinomai-                        jestämiseksi työttömille.
10406:  sesti sopiva järjestökoneisto käytettävänään.
10407:     Edellisille valtiopäiville on sosialistisen
10408:  työväen ja pienviljelijäin edustajain taholta
10409: 
10410:         Helsingissä, syyskuun 17 p :nä 1927.
10411: 
10412: 
10413:               J. A. Liedes.                                               A. Turunen.
10414:               Eino Pekkala.                                               K. Kulmala.
10415:               J almar Virta.                                              Emil Tabell.
10416:               Mauritz Fr. Rosenberg.                                      F. Savenius.
10417:               J. Aug. Isaksson.                                           William Tanner.
10418:               E. Ramstedt.                                                Y. Enne.
10419:                                                                                               249
10420: 
10421: 11,87. -   Anom. ehd. N :o 49.
10422: 
10423: 
10424: 
10425: 
10426:                                  Urpilainen y. m.: MääTärahan myöntämisestä sotaoTpo-
10427:                                    jen ja poliittisista syistä vankilassa tai maanpaossa
10428:                                    olevien henkilöiden hädänalaisten perheiden avusta-
10429:                                    miseksi.
10430: 
10431: 
10432:                                        Eduskunnalle.
10433: 
10434:    Ensi vuonna tulee kuluneeksi kokonaista          voja, joita yhteiskuntaluokkien välinen
10435: 10 vuotta      Suomen luokkasodasta. Siitä          taistelu yhdeksän vuotta sitten oli iskenyt
10436: huolimatta ei porvaristo tällä välin ole ryh-       ka.nsan syviin riveihin. Kukaan oikeuden-
10437: tynyt juuri minkäänlaisiin toimenpiteisiin          tuntoinen kansalainen ei voi hyväksyä sitä,
10438: edes osittain sovittaakseen työtätekevälle          että viattomat lapsetkin jaettiin ja jaetaan
10439: Iuokalle niitä taloudellisia ja henkisiä kär-       yhä edelleen eri ryhmiin, joista toista ryh-
10440: simyksiä, •joiiden aJaiseksi työväenluokka          maa avustetaan, mutta toinen, vähintäin
10441: joutui sodan kaamean jälkiselvittelyn ai-           yhtä suuressa avun tarpeessa oleva, jäte-
10442: kana ja sen jälkeen. Sensijaan ovat porva-          tään kaikkea turvaa vaille. Koska tie-
10443: riston edustajat eduskunnassa säätäneet             dämme, että tuskin suurempaa onnetto-
10444: useita lakeja, joi,den avulla runsaasti on          muutta voi:d!a1an lapselle tuottaa kuin riistää
10445: korvattu omistavan luokan menetykset.               häneltä isä ja äiti, jotka hellyydellä ovat
10446: Erittäin räikeätä on tämä menettely ollut           vaalineet hänen ensi askeleitaan elämässä,
10447: luokkasotaan täysin syyttömiin lapsiin ja           ja lisäksi, että näiden lasten hädänalaisesta
10448: turvatt.omiin naisiin sekä vanhuksiin näh-          asemasta yhteiskunta itse on vastuussa,
10449: den. Ja kuitenkin olisi yhteiskunnan vel-           niin pakostakin täytyy tulla siihen ajatuk-
10450: vollisuus oHut e,nsi kädessä turv3Jta. juuri        seen, että sotaorpojen valtavaa enemmistöä
10451: näitä, joiden huoltajat lukuisissa tapauk-          on kohdannut suuri vääryys, koska he ei-
10452: Sissa tulivat täysin syyttömästi murha-             vät ole saaneet yhteiskunnalta osakseen
10453: tuiksi.                                             muuta kuin tylyn ja yleisesti halveksitun
10454:     Valtiovallan toimenpiteet tässä suh-            va,i•vaisavun lUJon.to•isen riittämättömän tuen.
10455: teessa ovat rajoittuneet vain katkeruutta ai-          Suuri osa niistäkin punaorvoista, jotka
10456: kaansaaneen ,lainkuuliaisten kansalaisten"          ovat kuntien köyhäinhoidon huostassa, ovat
10457:  jälelle jää.neiden omaisten avustamiseen,          sijoitetut yksityisiin perheisiin maksusta,
10458:  samaan aikaan kun sotaorpojen valtavin             joka on niin alhainen, ettei se lainkaan voi
10459:  osa, ne orvot, joiden isät tai äidit olivat tul-   taata näille lapsille tyydyttävää toimeen-
10460: leet valkoisten toimesta murhatuiksi tai oli-       tuloa. Avun pienuuden johdosta on myös-
10461:  vat kuolleet nälkään vankileireissä, sysät-        kin sattunut lukuisia sellaisia säälittäviä
10462:  tiin kuntien köyhäinhoidon huostaan. Että          tapauksia, että äitien on täytynyt luopua
10463:  porvaristo antoi luokkavihansa sanella             lapsistaan, koska kunnalta saamansa apu
10464:  avuttomien lasten huollon ehdot, ei suinkaan       ei osapuilleenkaan ole riittänyt lasten ela-
10465:  ole ollut omiaan parantamaan niitä haa-            tukseksi. Usein on saatu myöskin kuulla
10466: 
10467:                                                                                                 32
10468:   250                        II, 8 7. -    Sotaor,pojen avustaminen.
10469: 
10470: väite, että ollisi tarpeetonta ryhtyä toimen-      ovat valtiollisista syishi vankiloissa tai
10471: piteisiin lasten elatusavun koroittamiseksi        maanpaossa. Luettelo käsittää vain kau-
10472: ja erikoisen va:lt]on taholta jäTjestiBttävän      pungit ja taajaväkiset yhdyskunnat sekä
10473: avun a.ikaansaamilseksi sekä ihoidon sään-         vain ne lapset, joiden huoltajat joutuivat
10474: nöstel61Illiseksi, koska ne yks1tyiset per-        kansalaissodan uhreiksi. Myöskin muissa
10475: heet, jotka ova;t ottaneet orpola!p'Sia. hoi-      suhteissa on luettelo vaillinainen. Sen jäl-
10476: taakseen, mU:ka yleensä kiilntyvä.t snna           keen ovat turvattomiksi jääneet ne lukuisat
10477: mä.ärin kaSV!at;teilhinsa, että hoitavat heitä     perheet, joiden huoltajat ovat tulleet tuomi-
10478: kunnollisesti su!hteettoman 1piooestä kuu-         tuiksi poliittisista syistä jälkeen kansalais-
10479: kausimaksust:a huolima:ttai. Tämä väite ei         sodan. Näidenkään lukumäärä ei suinkaan
10480: pidä paik!kaamsa kuin muutamiin harvoi-            ole pieni.
10481: hin yksityistapauksiin nähden. Maaseu-                Kun porvaristo edellä kerrotulla tavalla
10482: dulle sijoitetuista hoidokeista on tiedetty        on suhtautunut työväenluokkaan kuuluviin
10483: kertoa., että talolliset useimmiten ottavat        turvaUomiin punaorpoihin, on työväen-
10484: heitä hoitaakseen siinä mielessä, että ala-        luokka itse ollut pakoitettu ryhtymään toi-
10485: ikäisten halvalla työvoimalla saisivat kor-        menpiteisiin, estääkseen näitä lapsia vajoa-
10486: vatniiksi sekä lasten elatuksen että myöskin       masta täydelliseen kurjuuteen ja henkiseen
10487: ansaituksi voittoa. On sanomattakin selvää,        rappioon.      Avustustoimintaa varten ovat
10488: että lapset sellaisissa olosuhteissa joutuvat      työläiset perustaneet lukuisia punaarpojen
10489: ikäänkuin kauppatava.raksi.                        ja valtiollisten vankien huoltoyhdistyksiä,
10490:    Niiden porvarillisten edustajain taholta,       joiden toimintaa tukevat työväenjärjestöt ja
10491: joita inhimillinen hätä ja kurjuus ei lii-         yksityiset työläiset.
10492: kuta ja jotka valtiollisessa toiminnassa nou-         Mielestälffime on vihdoinkin tul'lut aika,
10493: dattavat vain pääomien voitto- ja tappio-          jolloin valtiovallan tulisi ryhtyä avusta-
10494: laskelmia, tullaan luultavasti edelleenkin         maan näiden huoltoyhdistysten toimintaa.
10495: vastustamaan        näiden yhteiskunnallisten         Ehdotamme tämän vuoksi,
10496: epäkohtien korjaamista. sillä verukkeella,
10497: että sotampojen lukumäärä vuosi vuodelta                      että Edttsknnta vuoden 1928 me-
10498: olisi siinä määrin vähentynyt, ettei muka                  rwarviossa myöntäisi 15 milj. mark-
10499: enää olisi aihetta kiinnittää huomiota sa-                 kaa sosialiministeriön käytettäiVäksi
10500: nottuun asiaan. Tässä suhteessa on kuiten-                 sotaarpojen ja poliittisista syistä van-
10501: kin huomioonotettava, että vaikka tilastot                kilassa tai maanpaossa olevien henki-
10502: osoittavatkin varsinaisten sotaarpojen vä-                löiden hädänalaisten perheiden avus-
10503: hentymistä, niin poliittisten vankien turvat-             tarniseksi kaikissa kunnissa, missä
10504: t.omassa asemassa olevien perheiden luku-                 löytyy avustuksen tarpeessa olevia,
10505: määrä on lisääntynyt. Sitäpaitsi se seikka,               riippumatta kuntien avustuksen mää-
10506: onko avustettavia enemmän taikka vähem-                   rä.stä; sekä
10507: män, e1 oikeuta jättämään hädänalaisia                        että määrärahan jakaminen an-
10508: oman onnensa nojaan. Tässä yhteydessä                      nettaisiin Helsingin Valtiollisten
10509: ansaitsee tulla mainituksi, että Suomen                    Vankien Huoltoyhdistyksen r.y.
10510: Ammattijärjestön asettama avustuskeskus-                   snoritettavaksi, joka tällaisessa mJus-
10511: komitea, joka on koonnut avustusta puna-                   tustoiminna.ssa on säännöllisessä yh-
10512:  arvoille, luetteloi neljä vuotta sitten 2,439            teydessä maan muiden valtiollisten
10513: perhettä, joiden huoltajat ovat joko kuol-                vankien huoltoyhdistysten kanssa.
10514: leet luokkasodassa ila1i vankileireillä taikka
10515:         Helsingissä, syyskuun 16 p:nä 1927.
10516: 
10517:              Siina Urpilainen.                                   Adam Asikainen.
10518:              Martta Lehtonen.                                    J. Aug. Isaksson.
10519:                                           Ida Hämäläinen.
10520:                                                                                           251
10521: 
10522: Il,ss. -    Anom. ehd. N :o 61.
10523: 
10524: 
10525: 
10526: 
10527:                                   Lohi y. m.: Määrärahan myöntämisestä kuoletuslai-
10528:                                     noiksi maaluiskunnille kunnalliskotien rakentamista
10529:                                     varten.
10530: 
10531: 
10532:                                       Ed u sk un nalle.
10533: 
10534:    Jo useampana vuotena on valtion ylimää-        kätä tuonnemmaksi vaikka uusi köyhäin-
10535: räisessä menoarviossa oHut varattuna mää-         hoitolaki siihen. velvoittaisi.
10536: räraha J.molet.uslainoilksi vähävaraisille maa-     Meille tuntematt!oonasta syystä ei halli-
10537: lai&kunnå.lle kul11l1alliskotien rakentamista     tus ole ensi vuoden menoarvioon ottanut
10538: varten. Tämä onkin osoittautunut erittäin         tätä tarkoitlus1!a varten ol'lenlkaan määrära-
10539: tarpeen vaatimaksi, sillä monet harvaan           haa. Kun tällaisern varaaminen mielestäm-
10540: asutuissa seuduissa olevat vähävaraiset kun'-     me ensi vuodeksikin olisi ehdottomasti tar-
10541: nat ovat niin heikossa asemassa että lainmu-      peen vaatima, ehdot•amme kunnioittaen,
10542: kaisten kunnalliskotien rakentaminen olisi
10543: käynyt aiva:n mahdottomaksi ilman valtion                   että Eduskunta ensi vuoden ylimää-
10544: tukea. Lainoja ei kuitenkaan ole mailrä-                 räiseen menoarvioon päättäisi ottaa
10545: rahan pienuuden takia voitu antaa kuin                   2 miljoonan markan suuruisen mää-
10546: aivan pienessä määrässä. Kun rakennus-                   rärahan kuoletuslainoiksi vähävarai-
10547: kusta.rmukset nousevat huomat:tll!viin sum-              sille maalaiskunnille kunnalliskotien
10548: miin on monen köyhän kunnan pakostakin                   rakentamista va1·ten.
10549: tä.ytynyt kunnalliskodin rakentaminen ly-
10550: 
10551:            Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1927.
10552: 
10553: 
10554:                 K. A. Lohi.                                       T. Janhonen.
10555:   252
10556: 
10557: II,s9. -   Anom. ehd. N :o 111.
10558: 
10559: 
10560: 
10561: 
10562:                                  Isaksson y. m.: Määrärahan myöntämisestä vanhuus-
10563:                                     ja työkyvyttömyysvakuutuksen toteuttamista varten
10564:                                     asetetun rahaston kartuttamiseksi.
10565: 
10566: 
10567:                                      E duslkunnalle.
10568: 
10569:    Ottaen huomioon sen erittäin vaikean          kevan anomusehdotuksen perusteluihin,
10570: ahdinkotilan, missä työläisvarrhukset ja         sekä ottaen huomioon aikaisemmat toimen-
10571: työkykynsä menettäneet työtätekevän luo-         piteet, joihin valtiopäivien päätöksellä on
10572: kan jäsenet nykyään ovat, olisi Eduskun-         ryhdytty, esitiimmekin,
10573: nan jo ensi vuoden tulo- ja menoarviota
10574: laatiessaan ryhdyttävä sellaisiin toimenpi-               että tulevan vuoden tulo.- ja meno-
10575: teisiin, että kysymys vanhuus- ja työkyvyt-            arvioon otettaisiin 300 miljoonan
10576: tömyysturvan hankkimisesta sellaista tur-              ma(f'kan määrätraha v:n 1917 valtio-
10577: vaa tarvitseville saisi oikeudenmukaisen               päivillä vanhuus- ja työkyvyttömyys-
10578: ratkaisun. Mitkään asialliset syyt eivät               vakuutuksen toteuttamista va;r.ten
10579: estä tämän lä:hes 40 vuotta vireilla olleen            asetetun rahaston kartuttamiseksi ja
10580: asian päättämistä semminkin, kun periaat-              käytettäväksi sellaisen vanhuus- ja
10581: teessa tunnustetaan, että vanhukset ja työ-            työkyvyttömyyseläkelaitoksen perus-
10582: kykynsä menettäneet ovat oikeutettuja                  ta:miskustannuksiin kuin ylempä;nä
10583: saamaan turvaa puutetta vastaan ja kun                 mainitussa anomusehdoitttksessa. sano-
10584: valtion varoja käytetään sellaisiinkin tar-            ta.an; ja
10585: koituksiin, joita on pidettävä suorastaan                 että hallitusta. kehoitettcdsiin kii-
10586: vahingollisina tai yksinomaan omistavien               reellisesti a.ntamaan EduskunnaUe
10587: luokkien etujen mukaisina.                             esitys laiksi sellaisen vanhuus- ja työ-
10588:    Viitaten näille valtiopäiville jätetyn van-         kyvyttömyyseläkelaitoksen toteutta-
10589: huus- ja työkyvyttömyyseläkelaitosta kos-              misesta.
10590: 
10591:         Helsingissä syyskuun 19 päivänä 1927.
10592: 
10593: 
10594:              J. Aug. Isaksson.                                A. Turunen.
10595:              William Tanner.                                  Y. Enne.
10596:              E. Ramstedt.                                     J. A. Liedes.
10597:              Adam Asikainen.                                  F. Savenius.
10598:              Siina Urpilainen.                                J almar Virta.
10599:              Emil Tabell.                                     Mauritz Fr. Rosenberg.
10600:                               c.
10601: Palkkausta, eläkkeitä, poliisivoiman lisäämistä y. m. koskevia
10602:          eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
10603: 1
10604: 1
10605:  1
10606:   1
10607:   1
10608:    1
10609:     1
10610:     1
10611:      1
10612:      1
10613:       1
10614:        1
10615:        1
10616:         1
10617:          1
10618:          1
10619:           1
10620:           1
10621:            1
10622:             1
10623:             1
10624:              1
10625:               1
10626:               1
10627:                1
10628:                1
10629:                                                                                               255
10630: 
10631: 11,90. -   Edusk. esit. N :o 14.
10632: 
10633: 
10634: 
10635: 
10636:                                    Ingman y. m.: Ehdotus laiksi Helsingin yliopiston vi-
10637:                                      ran- ja toimenhaltijain sekä koulunopettajain armo-
10638:                                      vuoden eduista.
10639: 
10640: 
10641:                                        E d u s k u n n a ll e.
10642: 
10643:    Joulukuun 29 päivänä 1923 papiston eri-          17 § pysyttää voimassa ylläsanotun periaat-
10644: oikeuksien 13 kohdan muuttamisesta anne-            teen, säädettiin tavallisessa lainsäädäntöjär-
10645: tulla lailla poistettiin oikeus armovuoden          jestyksessä, kun taas laki, joka, muuttaen
10646: saamiseen lain antamisen jälkeen valtion            papiston erioikeuksien 13 kohtaa, lakkaut-
10647: virkaan nimitettävän virkamiehen leskeitä           taa jälkeen tammikuun 1 päivän 1924 nimi-
10648: ja lapsilta, joten sanottu oikeus nykyään on        tettyjen virkamiesten leskien ja lasten armo-
10649: vain armovuosietua tuottavaan virkaan tai           vuosioikeudet, on käsitelty perustuslain ja
10650: toimeen aikaisemmin nimitettyjen viran- ja          säätyerioikeuksien muuttamisesta valtiopäi-
10651: toimenhaltijain kuolinpesillä. Samana päi-          väjärjestyksen 60 § :ssä olevien säännösten
10652: vänä valtion viroista ja toimista suoritetta-       mukaisesti. Toisaalta on katsottu, ettei lain-
10653: van palkkauksen perusteista annetun lain            säätäjä tahtonut korottaa sitä määrää, jolla
10654: 19 § :ssä edellytetään vastaista lainsäädän-        armovuosi siihen asti oli suoritettu, ja että
10655: töä m. m. armovuoden suorituksen perus-             palkkauslain 19 § :stä johdonmukaisesti seu-
10656: teista. Tällainen lainsäädäntö onkin sittem-        raa, että se sääntöpalkka, joka ennen uuden
10657: min eri syistä osoittautunut aivan välttämät-       palkkauslain voimaan tuloa oli kuulunut
10658: tömäksi. Mainitussa. pykälässä säädetään,           vainajan virkaan, olisi, joko semmoisenaan
10659: että suorituksen perusteena on, mikäli se           taikka lisättynä vainajan saavuttamilla ikä-
10660: riippuu sääntöpalkasta tai peruspalkkiosta,         lisillä, edelleen armovuotena maksettava
10661: edelleen oleva virkaan tai toimeen ennen            kuolinpesälle, huolimatta siitä, että vainaja
10662: lain voimaan tuloa !kuulunut sääntöpalkka           oli päässyt nauttimaan peruspalkkaa uuden
10663: tai peruspalkkio. Tämän säännöksen oikeasta         lain mukaan.
10664: sisällyksestä on kumminkin ilmennyt toisis-            Sinä armovuoden etuna, johon papis-
10665: taan eroavia mielipiteitä.      Toisaalta on        ton erioikeuksien ja yliopistol.le1 vuonna,
10666: katsottu, että koska armovuoden palkkauk-           1852 annettujen statuuttien 237 § :n mu-
10667: sen suoritus ei ole riippunut sääntöpalkasta        kaan yliopiston vakinaisessa virassa olleen
10668: tai peruspalkkiosta, vaan puheenalainen etu         opettajan sekä virka- ja palvelusmiehen les-
10669:  on käsittänyt kaikki ne vakinaiset tulot,          ket ja vajavaltaiset ja turvattomat lapset
10670: mitkä vainajalla kuollessaan oli virastaan,         ovat oikeutetut, katsomatta siihen kuoliko
10671: armovuoden suoritus vainajan leskelle ja            vainaja virka-aikana vaiko virasta eron-
10672: turvattomille lapsille edelleenkin olisi tapah-     neena ja eläkerttä na.uttivana, oru yliopistossw
10673:  tuva tämän mukaisesti. Tämän käsityksen            suoritettu vakinainen sääntöpalkka (profes-
10674:  tueksi on esitetty, että pa1'kkauslaki, jonJm      sorin 6,000 marklma,) ynnä vainajan viraiSSa
10675:   256        Il,9o. -   YHopilston vill"anhaJltij.ain ja ,Jr,oUJlunopebtajain ammovuosiedut.
10676: 
10677: saavuttamat palkankorotukset (professo-               Myöskin kysymykseen, mikä on oleva
10678: rin enintään 2,000 markkaa). Sitä vastoin          koulunopettajan; ilmoliThpesän armovuode~1
10679: armovuoden etuihin ei kuulunut vuokrara-           palkkauksen maksun peruste, ratkaisi valtio-
10680: hat ja palkkio. Eläkkeellä olleen virka- ja        neuvosto toisella, niinikään sanottuna päi-
10681: palvelusmiehen kuolinpesille suoritettiin          vänä autamaliaan päätöksellä, selittäen, että
10682: armovuoden etuna vainajan eläke. Edelleen          palkkauslain 19 § :n mukaan 1924 vuoden
10683: on huomattava, että yliopiston virka- ja pal-      alusta se sääntöpalkka, mikä siihen asti oli
10684: velusmiesten koolinpesäit eivät ole olleet vel-    kuulunut vainajan virkaan, on, ilman ikä-
10685: vollisia ylläpitämään vainajan virkaa ei-          lisiä tai muita etuja, kuuluva sellaiselle
10686: vätkä sitä varten luovuttamaan mitään yllä-        kuolinpesäUe, joka itse hoidattaa virkaa,
10687: mainituista armovuoden eduista.                    mutta puolet sääntöpalkan määrästä kuelin-
10688:    Vakinaisessa virassa kuolleiden koulun-         pesälle, jonka puolesta kouluhallitus on
10689: Qpettadien kuol1npesien armovuoden oikeus'         hankkinut sijaisen.
10690: on käsittän'Y't vainrujan säällitöp.alka:n sekä       Jälkimmäinen päätös on johtanut varsin
10691: lisäpalkkiot mää:dLv,uosien :palveluksesta, ja.    omituiseen tulokseen: opettajan kuolinpesä,
10692: näistä eduista kuolinpesä on virka- ja armo-       joka on velvollinen ylläpitämään vainajan
10693: vuoden aikana ollut velvollinen ylläpitämään       virkaa, tulee saamaan armovuoden etuna
10694: virkaa. Ellei kuolinpesällä ole ollut siihen       määrän, 4,000-6,000 mal'kkaa, joka vuo-
10695: tilaisuutta, on kouluhallitus huolehtinut si-      dessa vastaa osapuilleen sitä, minkä sijainen
10696: jaisen hankkimisesta ja kuolinpesän on kou-        nykyään vaatii kuukaudelta, taikka, jos kuo-
10697: lujärjestyksen 66 § :n mukaan ollut luovut-        linpesä uskoo sijaisen palkkaamisen koulu-
10698: taminen hänen palkkaamistaan varten armo-          hallitukselle, saa se pitää edellämainitusta
10699: vuoden eduista toinen puoli sääntöpalkasta.        puoleen supistetun määrän (2,000--3,000
10700:     Kun virkamiehille maailmansodan aikana         markkaa), ollen sen lisäksi velvollinen suo-
10701: ruvettiin maksamaan kalliinajanlisäystä, si-       rittamaan kouluviraston eläkekassalle verra-
10702: sällytettiin tämä lisäys myöskin armovuo-          ten tuntuvan vuotuisen eläkemrak.sun. Eläk-
10703:  den ·par1kikaukseen,, mutta vuodesta 1924 al-     keelle, joka viime vuosina valtion kalliin-
10704: kaen, jolloin uusi pallclrauslaki tuli voimaan     ajanlisäy.sten kanssa on ollut enemmän kuin
10705:  ja palkkauksiin myönnetyt kalliinajanavus-        kaksin verroin suurempi kuin valtioneuvos-
10706:  tukset poistettiin, on virastoissa vallinnut      ton määräämä armovuoden etu, ei kuolin-
10707:  mitä suurin epävarmuus siitä, mitä armo-          pesä myöskään ole voinut virka- ja armo-
10708:  vuoden pal!kkaukseen olisi kuuluva.               vuoden aikana päästä; vasta 1927 vuoden
10709:     Viranomaisten puolelta tehtyjen tieduste-      alusta on kuolinpesä oikeutettu vaihtamaan
10710:  lujen ja esitysten johdosta valtioneuvosto        armovuoden edun. eläkkeeseen.
10711: 12 päivänä kesäkuuta 1925 tehdyllä päätök-            Joka tapauksessa kuolinpesät ovat valtio-
10712:  sellä selitti, mitä yliopiston virkamiehiin       neuvoston päätösten johdosta menettäneet
10713:  tulee, että uuden palkkausl:ain mukaan            suurimrrn:llin osan s,jJtä etua, jota a:rttnovuoden
10714:  papiston erioikeuksia nauttineen kuolleen         oikeus heille aikanaan takasi. Sekä yliopisto
10715:  virkamiehen etu käsittää sen sääntöpalkan,        että kouluhallitus, Suomen koulunopettajain
10716:  jota vainaja kuollessaan nautti, ja että eläk-    liitto ja yksityiset kuolinpesät ovat pyytä-
10717:  keelle siirtyneen yliopiston virkamiehen          neet oikaisua tai muutosta valtioneuvoston
10718:  kuolinpesä on 1925 vuoden alusta (jolloin         edellämainittuihin päätöksiin, mutta nämät
10719:  vakinaisiin eläkkeisiin liittyvät kalliinajan-    esitykset ja anomukset samoin kuin eräät
10720:  lisäykset poistettiin) saapa sen sääntöpal-       armovuoden hakemukset ovat edelleen rat-
10721:  lmn, jota vainaja eläkkeelle siirtyessään         kaisematta. Palkkauslain 17 ja 19 § :ssä
10722:  kantoi.                                           edellytetty armovuoden palkkauksen järjes-
10723:                                     Il,9o.- Ing:man, y. m•.                                  257
10724: 
10725: tely oikeuden ja kohtuuden mukaisella ta- najan peruspalkasta ja hänellä olleista ikä-
10726: valla olisi sen vuoksi mitä pikimmin saatava lisäyksistä, mutta samalla kuolinpesä olisi
10727: aikaan.                                       vapautettava velvollisuudesta ylläpitää vir-
10728:     On luonnollista, että tässä järjestelyssä kaa, koska tähänastinen järjestely tuottaa
10729: armovuosiedut arvioidaan nykyisiä raha- hankaluutta ja viivyttää virkain jä:lleen
10730: arvoja silmällä pitäen, kuten palkkaukset ja täyttämistä.
10731: eläkkeetkin on uudelleen arvioitu, vastaa-       Ylempänä esitetyt maksuperusteet on sen
10732: maan sitä suhdetta, mikä aikaisemmin oli vuoksi otettu Eduskunnalle esitettyyn laki-
10733: olemassa näiden etujen ja palkkauksen vä- ehdotukseen. Katsoen niihin erilaisiin me-
10734: lillä. Kun yliopiston opettajien ja virka- nettelyihin, joita armovuoden pa;lkkauksen
10735: miesten armovuoden .etu vastasi noin kolmea suorituksissa noudatettiin vuonna 1924 ja
10736: viidettä osaa heidän silloisista palkkaeduis- alussa vuotta 1925, on tarpeellista säätää,
10737: taan, on katsottu kohtuulliseksi ehdottaa ar- että uuden lain säännökset ovat sovellutet-
10738: movuoden etu kolmeksi viidesosaksi nykyi- ta.vat 1924 vuoden alusta ja että, jos jollekin
10739: sistä peruspalkoista. Siihen olisi kuitenkin kuolinpesälle tänä aikana on aikaisemmin
10740: tuleva, kuten ennenkin, ne ikälisät, mitkä voimassa olleiden säännösten mukaan suori-
10741: vainajalla eläessään viimeksi oli.            tettu enemmän, kuin mihin uusi laki oikeut-
10742:    Jonkun verran toisin on koulunopettajain taa, sitä ei olisi vaadittava takaisin. Kuten
10743: kuolinpesien laita, ne kun ovat velvolliset tähänkin asti, olisi armovuoden edusta anne-
10744: virka- ja armovuoden aikana palkkaamaan tut säännökset sovellutettava virkavuoteen.
10745: viran hoitajan, taikka, kouluhallituksen hoi-   Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
10746: dattaessa virkaa, luovuttamaan samaan tar- dotamme,
10747: koitukseen puolet sääntöpalkasta. Todelli-
10748: sia oloja ja todellisia arvoja vastaava armo-          että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10749: vuoden suorituksen peruste olisi puolet vai-         van lakiehdotuksen:
10750: 
10751: 
10752: 
10753: 
10754:                                            Laki
10755:           Helsingin yliopiston viran- ja toimenhaltijain sekä koulunopettajain
10756:                                  ·armovuoden eduista.
10757: 
10758:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 anne-
10759: tun valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:
10760: 
10761:                      1 §.                         saakoot hänen kuolinpesänsä mainitut osak-
10762:    Armovuoden etuun oikeutetuille Helsin-         kaat virka- ja armovuoden aikana tämän
10763: gin yliopiston viran- ja toimenhaltijain les-     eläkkeen.
10764: kille ja turvattomille lapsille suoritetaan
10765: 16 päivänä lokakuuta 1723 annettujen pa-                                2 §.
10766: piston erioikeuksien 13 kohdassa mainit-            Armovuoden etua nauttivien, virassa
10767: tuna etuna kolme viidettäosaa vainajan            kuolleiden koulunopettajien leskille ja tur-
10768: peruspalkasta,. siihen lisättyinä ikälisät, mi-   vattomille lapsille suoritetaan armovuoden
10769: käli vainajalla niitä eläessään oli.              etuna puolet vainajan peruspalkasta sekä
10770:    Jos vainaja kuollessaan oli eläkkeellä         niistä ikälisistä, mitkä vainajalla oli, ja kuo-
10771: 
10772:                                                                                               33
10773:  258         ll,9o. -   Ylliiopiston vilranhaHijain ja koiUtl!uwopetta.jain al'llllovuosiedut.
10774:                                         .,    '
10775: 
10776: liupesä vapautetaan velvollisuudesta yllä-                             4 §.
10777: pitää vainajan vl.rkaa.                               Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
10778:                                                     luttamisesta annetaan asetuksella.
10779:                      3 §.
10780:   Tätä lakia on sovellutettava 1 päivästä                               5 §.
10781: tammikuuta 1924. Jos j·ollekin aikaisemmin             Tällä lailla muutetaan 16 päivänä loka-
10782: voimassa olleiden säännösten mukaisesti on          kuuta 1723 annettujen papiston erioikeuk-
10783: suoritettu enemmän, kuin mihin tämä laki            sien 13 kohta ja kumotaan muut tämän lain
10784: oikeuttaisi, älköön sitä vaadittako takaisin.       vastaiset säännökset.
10785: 
10786:      Helsingissä, 19 päivänä syyskuuta 1927.
10787:        ·i
10788: 
10789: 
10790: 
10791: 
10792:             Lauri Ingman.                                           Osk~ri Mantere.
10793:                                                                                                  259
10794: 
10795: 11~91. -   ~. r.esit. N »     1'5.
10796: 
10797: 
10798: 
10799: 
10800:                                      PaasoDeD y. m.: Ehdotus laiksi valtion viran- tai toimen-
10801:                                         .halti.!Jan oikeudesta eläkkeeseen fl~t'Uift lain. 3 ,~:n
10802:                                          2 mom. muuttamisesta.
10803: 
10804:                                           E d u s k u n n a 11 e.
10805: 
10806:    Valtion vilran- tai toimenhalttijan: •oikeudes-     kolmekymmentä palvelusvuotta, seuraa täs-
10807: ta eläkkeesoo:n, ,joullllkuun 30 päivänä 19.24         tä, että ne valtion viran· tai toimenhaltijat,
10808: am.netun lain 2 pykälän 3 momentissa sää-              esimerkiksi valtion rautateiden veturinkul-
10809: d€tään alimma.ksi ikära:jaksi, mikä oikeuttaa          jettajat ja -lämmittäjät, joiden eläkkeeseen
10810: täyden e1ä:hlreen saamiseen, w'iisikymmentä            oikeuttavaksi ikärajaiksi on eläkelain 2 py-
10811: ikä'Vl10tta. Tähän lain kohtaa:n nähden ovat           kälän 3 momentin perusteella 21 päivänä
10812: kuitenJkin ristiriidaJSSa samam. lain 3 pykälän        helmikuuta 1925 aiiDetulla asetuksella mää-
10813: 1 ja 2 mollllOOtin säädökset jOissa määrä-             rätty viidenkymmenenkoimen vuoden ikä,
10814:  tään, että eläkevuos:iiksi saadaan elälkeoikeut-      eivät tähän i!kärwjaam tU!ltuarun olekaan en-
10815: ta varten laskea se aika minkä v:altion viran-         nättäneet saavuttaa lain edellyttämää kol-
10816: tai toimenihaltija, tiäyt€ttyä:än kolmekym-            meakymm€lltä pailvclusvuotta, kosika heidän
10817: mentä ikävuot~ on 1hoitanut sellaista val-             oikeutensa, eläkkeeseen oikeuttavien palve-
10818: tion v•irkaa tai tointa, jonka haltijalla ky-          lusvuosien laskemiseen alkaa vasta kahden-
10819:  seessäolevan lruin mukruan on oikecus eläkkee-        kymmenenviiden vuoden iästä .lukien. Asian
10820:  seen, ja että, milloin oillmus eläkkeen sa~ami       näin ollen eivät siis ne valtion viran- tai toi-
10821: seen alkaa enoon kuudenkylllllll!enenkolmen            men.haltijat, joine eläkkeeseen oilkeuttava!ksi
10822: ikävuoden täyttämistä,, alkaa oikeus eläke-            ikärajaJksi on määrätty lain edellyttämät
10823:  vuosien laskemiseen yhtä monta ikävuotta              alemmat :i.kärajat, saavutakaan lain määrää-
10824: .ennen täytettyä kolmenkymmenen vuoden                 mää täyttä eläkettä silloin kun he täyttävät
10825:  ikää, ei kui tenka1an varhaisemmrusta kuin            heille määrätyn eläkeiän.
10826: iäytetystä kahdookymmenenviiden vuoden                    Edelläolevan ·perusteella ehdotamme,
10827: iästä lukien. Kun puheena olevan lain 5
10828: 1pykälän 2 momentin säädökset ·edellyttävät                     että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10829:  että täyden ·eläikkeen saamiseen vaaditaan                   van lakiehdotuksen:
10830: 
10831:                                                 Laki
10832:                   valtion viran- tai toimenhaltijan oikeudesta eläkkeeseen
10833:                          annetun lain 3 §:n 2 mom. muuttamisesta.
10834:     Eduskulmalli päätöksen mukaisesti muutetaan täten valtion <viran- tai torimenihaltijan
10835:   oikeudesta eläkkeeseen 30 päivämä joulukuuta 1924 annetun lain 3 § :n 2 momentti näin
10836:   kuuluvaksi:
10837:    1\Hlloin oikeus eläkkeen saamiseen alkaa            täyttämistä alkaa edellisessä momentissa
10838:  ennen kuudenkymmenen kolmen ikävuoden                 mainittu oikeus el'äkevuosien laskemiseen
10839:  260                            II, 91. -   EläkiMalin 3 §.
10840: 
10841: yhtä monta ikävuotta ennen täytettyä kol-      varhaisemmasta kuin täytetystä kahden-
10842: menkymmenen vuoden ikää, ei kuitenkaan         kymmenen vlWdem. iästä lukien.
10843: 
10844:     HeLsingissä 14 p :nä syyskuuta 1927.
10845: 
10846: 
10847:           Armas Paasonen.                                     Jussi Rapo.
10848:           Kalle Valta.                                        Hilda Seppälä.
10849:           Emil Saarinen.                                      Otto Toivonen.
10850:           J. F. Tolonen.                                      Matti Puittinen.
10851:                                   August Valta.
10852:                                                                                          261
10853: 
10854: H,n. -   Edusk. esit. N :o 16.
10855: 
10856: 
10857: 
10858: 
10859:                                  Lehtokoski y. m.: Ehdotus laiksi eläkkeistä kansalais-
10860:                                    sodan johdosta työkykynsä menettäneille Suomen
10861:                                    kansalaisille sekä kuolleitten Suomen kansalaisten
10862:                                    perheen jäsenille.
10863: 
10864: 
10865:                                  S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10866: 
10867:    Viitaten v. 1922 valtiopäivillä teke-                     että Ed1tskunta hyväksyisi smwaa-
10868: määmme eduskuntaesitykseen ja sen perus-                  'Van lain:
10869: teluihin (Vp. 1922 Liitteet I-X sivulla
10870: 22.3. N :o 6) saamme kunnioittaen uudel-
10871: l,een ehdottaa,
10872:                                             Laki
10873: eläkkeistä kansalaissodan johdosta työkykynsä menettäneille Suomen kansalaisille sekä
10874:                    kuolleitten Suomen kansalaisten perheenjäsenille.
10875: 
10876:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
10877: 
10878:                    1 §.                            paussodas.sa haavoittuneille sotureille sekä
10879:   Kansalaissodan johdosta työkykynsä me-           kaatuneitten ja sajrauden johdosta kuol-
10880: nettäneille Suomen kansalaisille tai kuollei-      leiden soturien perheenjäsenille säädetään
10881: dim Suomen kansalaisten iperheeujäseniUe           miehistöön kuuluvista eläkkeistä, huomioon-
10882: myönnetään eläkettä yleisistä varoista.            ottaen kulloinkin voimassa olevat korotuk-
10883:                                                    set.
10884:                    2 §.                               Eläkeanomukset käsitellään ja eläkkeitä
10885:   Elrukkeiden suuruus määrätään samojen            suoritetaan siinä järjestyksessä kuin ensi-
10886: perusteid~n mukaan kuin 24 päQvän:ä hel-           mäisessä momentissa mainitussa laissa sää-
10887: mikuuta 1919 annetussa laissa eläkkeistä va-       detään.
10888: 
10889:      Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1927.
10890: 
10891: 
10892:            Aino Lehtokoski.                                      Olga Leinonen.
10893:            Iida Vihuri.                                          Hilda Seppälä.
10894:            Kalle Myllymäki.                                      Emil Jokinen.
10895:            Hilma Koivulahti-Lehto.                               Hilma W alja.:kka.
10896:                                           E. Huttunen.'
10897:   262
10898: 
10899: 11,93. - Anom. ehd. N :o 22~
10900: 
10901: 
10902: 
10903: 
10904:                                 Hu:ttunen y. m.: Metsänvartijain toi·nten muuttamti-
10905:                                   sesta peru8'[)alkkaisiksi.
10906: 
10907: 
10908:                                       E d u s k u n n a ll e.
10909: 
10910:    Laissa joulukuun 29 päivältä 1923 valtion       alimmasta 2,000 mk. korkeintaan 6,000
10911: vinoistru ja toinllistru maksetta.v,an palkkauk-   markkaan. Koska vaikeissa oloissa muuten-
10912: sen perusteista sääidetään, että peruspalkkaa      kin saloseuduilla ja takamailla elävät met-
10913: on maks·ettava munn muassa valtion pysy-           sänvartijat joutuvat . puutetta näkemään,
10914: väistoo toirrten hoitajiHe yhteensä 30 palk-       olisi valtiovallan puolelta näille pieneläjille
10915: ka.us:luokassa, jo1sta all.imma.n perus·palkka     turvattava parempi osa. He ovat tähän asti
10916: on 10,000 markka.a; mUitta siinä asetuksessa       turhaan ponnistelleet päästäkseen edes alim-
10917: tammikuun 31 päivältä 1924, jossa palk-            paan palkkausluokkaan, jossa peruspalkka
10918: K:ausluolmt ovrut lajitellut, ovat metsänvarti-    on 10,000 mk. vuodessa, siis vähäisempi tulo
10919: jat kokonaan jätetyt pois.                         kuin mikä ty()mies tahansa vuodessa voipi
10920:    Ilmeistä kumminkin on, että he ovat val-        ansaita. - Metsänvartijoita la.sketoon ole-
10921: tion toimen pysyväisiä haltijoita, koska           van nykyisin, kuten sanottu, yhteensä noin
10922: uvat saaneet siihen määräyskirjan sekä van-        800, mutta näyttää niiden lukumäärää tul-
10923: noneet säädetyn valan; tätä he ovat vieläpä        tavan vähentämään, koskapa ruvoimeksi jou-
10924: niin kiinteästi, että heitä esimerkiksi on kiel-   tuneita paiklkoja yleensä ei ole viime aikoina
10925:  letty metsähallinnon 1922 vuoden ohjesään-        vakinaisesti täytetty.
10926: nön § 114 :ssa ottamasta mitään sivutoimia.           Bdelläolevan nojalla ja koska olemme
10927:    Vuoden 1924 alusta asti siis ovat kaikki        siinä vahvassa käsityksessä, että heidät
10928: valtionmetsäl;lvartijat, joita on noin 800, jää-   olisi ainakin alimpaan paLkkausluokkaan
10929: noot saamatta 1923 :n vuoden palkkalaissa          otettava, anQiiiliffie kunnioittaen,
10930: taattua edes alinta peruspalkkaa, mihin li-
10931: säksi tulee lapsiavustuksen ja ikälisän pois-                 että Edu;skunta kehoittaisi halli-
10932:  jääminen, vaikka sellaine:nlkin olisi heille              tusta m~tuttamaan asetusta tammi-
10933: kuulunut sanotun lain nojalla.                             kuun 31 päivältä 1924 ja sen 3 § :ä
10934:    Nykyään on metsänvartijoille maksettu                   si~en, että m;etsänvartijat saatettai-
10935: keskimäärin 3, 786 mk. vuodessa, vaihdellen                siin kuulumaan 30:nteen palkkaus-
10936:                                                            luokkaan.
10937:         Helsingissä, syyskuun 16 päivänä 1927.
10938: 
10939: 
10940:              E. Huttunen.                                        Jussi Rapo.
10941:              Kalle Valta.                                        Isak Penttala.
10942:                                          Otto Pensas.
10943:                                                                                          263
10944:                                                                             .       ..   '
10945:            Pet. fö~sl.. N :o 45.
10946:                                                                            '~
10947: 
10948: 
10949: 11,94. -                                                       II,94. -   Anom. ehd. N :o 45.
10950: 
10951: 
10952:                  ...
10953: von Frenckell m. fl.: Ang. beviljande av         von Frenckell y. m.: Määrärahan myön-
10954:    anr;lag för ökande av polisstyrkan i             tämisestä poliisivoiman lisäämiseksi
10955:   'städerna.                                        kaupungeissa.
10956: 
10957: 
10958:              T i ll R i lk s d a g en.                       E d u s k u n n a ll e.
10959: 
10960:    Den ooder åren alftjämt tilltagande             Vuosien kuluessa yhäti lisääntyvä rikol-
10961: brottsligheten s;amt ö:verträdandet av lagar lisuus sekä lakien ja asetusten rikkominen
10962: ooh förordningar har väckt allvarlig upp- on herättänyt laajoissa kansalaispiireissä
10963: märksamihet i alla medborgarkretsar. Allt mitä vakavinta huomiota. Yhä äänek-
10964: högljuddare J:tar även kravet •blivit på att käämmin on niinikään vaadittu, että hen-
10965: den personliga säkerheten i landet måtte kilöllinen turvallisuus maassamme palau-
10966: återställas och .den enski1da medlborga·ren tettaisiin ja yksityiselle kansalaiselle taat-
10967: garanteras ett effektlivare skydd till liv ocih taisiin tehokkaampi niin ruumiin kuin
10968: lem.                                             hengenkin turva.
10969:    Det ankommer främst på R:iksdagen att           Järjestyslaitoksen organisointi ja tehok-
10970: organlisera ordn.ingsväsendet ocih upprätt- kaan järjestysvallan ylläpitäminen maas-
10971: ,hålla oo effelktiv ordningsmakt i landet. samme kuuluu ensi kädessä Eduskunnalle.
10972: Emellertid har man n·Ödgats bevittna, att On kuitenkin oltu pakoitettu toteamaan,
10973: :poliskår·erna, i stället för att ökas, tvärtom että poliisivoimia sen sijaan, että niitä olisi
10974: avsevärt reducerats. Den regering, som för lisätty, päinvastoin on huomattavasti vä-
10975: något år sedan tog initiativet tili en dylik hennetty. Siihen hallitukseen, joka muu-
10976: säm.knG.ng, främst. av städernas polisnume- tamia vuosia sitten teki aloitteen tällaiseen
10977: rär, bestoo till stor del av representanter supistukseen, mikä etupäässä kohdistui
10978: från landsorten, där brottsligheten måhända kaupunkien poliisikuntiin, kuului paa-
10979: ännu ieke tihltagit i lika hög grad som i asiassa edustajia maaseudulta, jossa rikol-
10980: städerna. Då emellertid såväl smäne lag- lisuus kenties 'ei vielä ole lisääntynyt sa-
10981:  överträdelser :som framförallt grova brott i massa määrässä kuin kaupungeissa. Kun
10982: hög grad t.illtagit. sedan polisstyrkorna kuitenkin niin pienemmät lain rikkomuk-
10983:  minsikats, syrws ·OSS plikten bjuda, att ome- set kuin varsinkin tärkeämmät rikokset
10984:  delbart kraft.iga åt.gär.der vidtagas för huli- ovat suuressa määrin lisääntyneet, sitten-
10985:  ganismens bekämpande och brottslighetens kuin poliisivoimia vähennettiin, näyttää
10986:  förhindrande.                                   velvollisuutemme vaativan, että hetimiten
10987:                                                  ryhdytään voimakkaisiin toimenpiteisiin
10988:                                                  huliganismin torjumiseksi ja rikollisuuden
10989:                                                  estämiseksi.
10990:    För .att belysa ..kuru ringa polisens styrka     Osoittalaksellllme miten vähäiset poliisi-
10991:  numera är ·bifogas en förteckning (Bilaga voimat nykyisin ovat, liitämme täJhän
10992:  1) över städernas polisstyrkor, sådana de luettelon (Liite 1) kaupunkien poliisivoi-
10993:  upptagits i 1928 års budget.                    mista, sikäli kuin ne käyvät selville vuo-
10994:                                                  den 1928 tulo- ja menoarviosta.
10995:   264                    II,94. -    Pl()~iisivoiJman   lisääminen kaupungeis~
10996: 
10997:   Emedan polisens bistånd numera tages i                  Kun poliisin apua nyttemmin käytetään
10998: anspråk för tidigare icke förefintliga, ibehov,         tehtäviin, joita ei ennen ollut olemassa,
10999: såsom tmfikens ordnande, förfuudslagens                 niinkuin liikenteen järjestämiseen, kielto-
11000: övervakande, stäm pel.ska ttelbest.ämmelsernas          lain ja leimaveroasetusten valvontaan jul-
11001: efterlevnad vid offentlig,a nöjen och för-              kisissa huvi- y. m. tilaisuuksissa, on sellais-
11002: anst·altmilll:g1ar, har antalet såda:rra konstap-       ten poliisikonstaapelien lukumäärä, joiden
11003: lar, som egentligen bol'de övervaka ord-                varsinaisesti tulisi ylläpitää järjestystä,
11004: ningen, i hög grad minskats. Tack vare en               suuressa määrin supistunut. Heikkotehoi-
11005: ineffektiv :kontroll iha allehanda lösa ooh             sesta tarkastuksesta johtuu, että kaikenlai-
11006: brottsliga element i allt högre grad begynt             set irtolaiset ja rikolliset ainekset yhä
11007: ostört betj.äna sig av automobiler, varige-             kasvavassa määrässä ovat ryhtyneet käyt-
11008: nom hela automobilväsendet håller på att                tämään autoja, jonka kautta koko voima-
11009: koinma :i vanrykte. Polisen, vars lkrafter              vaunulaitos on joutunut huonoon huutoon.
11010: icke räcka till för en kontinuerling sträng             Poliisi, jolta ei riitä voimia jatkuvaan an-
11011: kontroll a.v automobiler, fövetager endast              karaan autojen tarkastukseen, toimeen-
11012: periodvis större razzior. Dessa verkställas             panee näitä laajemmassa mittakaavassa
11013: emellertid med sådana medel odh i sådan                 vain silloin tällöin.      Niihin ryhdytään
11014: utsträckning, att laglydiga medborgare                  kumminkin sellaisin keinoin ja niin laa-
11015: onödigtvis utsättas för obehag häl'vid. Ge-             jalla pohjalla, että lainkuuliaiset kansalai-
11016: nom en ökning av polisstyrlmrna skulle dy-              set tarpeettomasti saavat niistä kärsiä. Li-
11017: likt i framtiden ·kunna undvikas.                       säämällä poliisivoimaa voitaisiin tällaista
11018:                                                         tulevaisuudessa välttää.
11019:    Till belysande av den utveclding polis-                 "\Galaistaksemme poliisilaitosten kehi-
11020: väsendet antagit i städerna anföres härmed              tystä kaupungeissa, merkitsemme eräitä
11021: några siffror från Helsingfors stad. Anta-              numeroita Helsingin kaupungista. Poliisi-
11022: let poliskonsta~plar i ihuvudstadw utgjorde              konstaapelien lukumäärä pääkaupungissa
11023: under.                                                  oli:
11024: år   1909. . . . . . . . . . . . 650 poliskonstaplar    vuonna 1909      ••••••      0   0   0   •••••            650 poliisia
11025: åren 1910-1918 ...... 600                               vuosina 1910-1918            •••         0   •••      0   600
11026:      1918-1919 ...... 900                   "                   1918-1919                                         900
11027:                                                                                                                          "
11028:                                                            "
11029:                                                                                      •••         0   ••••
11030: 
11031: 
11032: 
11033:   " 192~1922 ...... 800                     "                   1920-1922                                         800   "
11034:                                                            "
11035:                                                                                      ••      0   ••      0   ••
11036: 
11037: 
11038: 
11039: 
11040: år
11041:   " ,19·23 ............ 7f)l                "           vuonna 1923      ••   0   •••••••            0   0   ••   761    "
11042:                                             "                                                                            "
11043: åren 1924-1925 ...... 625                               vuosina 1924-1925            •••••••                  0   625
11044:                                             "                   1926-1927
11045:                                                                                                                          "
11046:      1926--1927 ...... 635                                                                                        635
11047:                                                            "
11048:                                                                                      •••         0   ••••
11049: 
11050: 
11051: 
11052:   "                                       "                                                                              "
11053:    Folknu:merären i staden enligt mantals-                  Kaupungin väkiluku nous1 henlkikir-
11054: böckerna uppgick därvid år 1909 till                    jojen mukaan vuonna 1909 1:11,907 "hen-
11055: 111,907 personer, medan densamma i ja-                  ll:ee,n, vastaten 16S,605 henkeä vuoden 1926
11056: nuari 1926 steg till 168,605. I verkligihe-             tammikuussa. Tosiasiallisesti on väkiluku
11057: ten har invånarantalet varit a:vsevärt högre            ollut huomattavasti suurempi, eli kirkon-
11058: eller enHgt kylikoböckerna den 1/1 1926                 kirjojen mukaan 1/1 1926 215,137 henkeä.
11059: 215,137.
11060:    Förbudsla;gens övervakande odh dess                    Kieltolain valvominen ja sen tiukenta-
11061: skärpande har år för år åstadkommit aHt                 minen on vuosi vuodelta vaatinut yhä
11062: mera arbew. På grund av fylleri anhållna                enemmän työtä. Juopumuksesta pidätet-
11063: personer utgjorde:                                      tyjen henkilöiden lukumäärä nousi:
11064:                                                           II,94. -   von Frenckeill, y. m.                                 265
11065: 
11066: år 1914 ................ 13,121 anhållna                                    vuonna 1914 ....•.... 13,121 pidätettyä
11067:    1915                   4,446                                                    1915            4,446
11068:                                    "                                           "
11069:          0   •••••••••                  0   •••••                                            0   ••   0   •••••
11070: 
11071: 
11072: 
11073: " 1919                    5,488                                                    1919            5,488     "
11074:                                                                                "
11075:          •••      0   •••      0   ••   0   ••••      0                                      •••      0   0   0   •••
11076: 
11077: 
11078: 
11079: " 1920                   12,307    "                                               1920           12,307      "
11080:                                                                                "
11081:                                                                                              ••   0   ••••            0.
11082: 
11083: 
11084:                                    "
11085:          ••      0.   0   •••••         0   ••••      0
11086: 
11087: 
11088: 
11089: " 1922                   13,082                                                    1922
11090:                                                                                                              "
11091:                                                                                                   13,082
11092:                                                                                "
11093:                                                                                              •••      0   ••      0   ••
11094: 
11095: 
11096:                                    "
11097:          •   0   •••      0   0.   0   0.   0   ••••
11098: 
11099: 
11100: 
11101:  " 1923 ................ 18,462                                                    1923 ......... 18,462     "
11102:  " 1926                  18,602    "                                           "   1926           18,602     "
11103:                                                                      "         "
11104:              •••••••••••••                       0   0.                                      •   ••   0   •••••
11105: 
11106: 
11107: "                                                                                                                          "
11108:     Förbudslagskommandot, vilket inrätta-                                      Kieltolakikomennuskuntaan, mikä jär-
11109: des år 1920, har numera tilldelats 14 polis-                                jestettiin vuonna 1920, kuuluu nykyisin 14
11110: konstaplar.                                                                 konstaapelia.
11111:     Automobiltrafiken förorsakar genom sin                                     Kasvava autoliikenne lisää yhäti työ-
11112: tillväxt ·en alltjämt tilltagande arbets-                                   taakkaa. Mainittakoon, että keskusosas-
11113: börda. Nämnas må att av vid centralav-                                      ton virassa olevista poliisikonstaapeleista
11114: delningen tjänstgörande poliskonstaplar                                     tätä nykyä 24 työskentelee yksinomaan
11115: nuförtiden 24 arbeta enbart såsom trafik-                                   liikennekonstaa peleina.      Auto-osastolla,
11116: konstaplar. Å automobila.vdelning1en, vi'l-                                 mikä perustettiin vuonna 1925, on 7 polii-
11117: ken irn:rä-Uades år 1925, äro 7 pdliskonstap-                               sia konttorityössä, sitä paitsi on poliisilai-
11118: lar bundna vid kontorsarlbete ; likaledes är                                toksen autonkuljettajia 12, jotka niin-
11119: antalet av polisinrättningens automobil-                                    ikään toimivat virkaatekevinä poliiseina.
11120: chaufförer 12, vilka även innehava polis-                                   Kun autojen lukumäärä vuonna 1909 tus-
11121: konstapels vakans. Medan automolbileimaS                                    kin sivuutti 100 kpl., on nyt n~in 5,000 au-
11122: antal år 1909 knapp:ast överstJe.g 100, äro nu                              toa rekisteröity Helsingissä.
11123:  c :a 5,000 biler inregistrerade i Helsing-
11124: fors.
11125:     Antalet av till detektiva avdelningen an-                                  Etsivään osastoon ilmoitettujen rikosten
11126:  mälda brott har under de sista fem åren                                    luku on viimeisten viiden vuoden kuluessa
11127:  alltjämt ökats så att man även varit tvun-                                 yhä lisääntynyt, josta syystä on ollut
11128:  gen att öka detektivkonstaplarnas antal å                                   pakiko liisläJtä etsivien lukua tä:llä osastoilla.
11129:  denna avdelning. Bifogade taibell (Bil,aga                                 Tähän liittämämme taulukko (Liite 2) osoit-
11130:  2) utvisar antalet av till Helsingfors polis-                              taa Refuing,jll! poHisi!laitolk:sen etsi'Vään osas-
11131:  inrättnings detektiva avdelning anmälda                                    toon ilmoitettujen ja ilmitulleiden rilkosten
11132:  och uppdagade brott äwnsom värdet av så-                                   lukumäärän sekä sellaise•n omaisruuden ar-
11133:  dan egendom, som förlorats genom brott,                                    von, joka rikosten kautta on menetetty sekä
11134:  och sådan, som fåtts tillbaka.                                              takaisin saadun :omaisuuden arvon.
11135: 
11136:    Kansliarbetets oavbrutna tillväxt har                                       Kansliatyön keskeytymättömästä lisään-
11137: förorsakat, att man varit tvungen taga                                       tymisestä on johtunut, että on oltu pakoi-
11138: poliskonstaplar från yttre tjänst till kans-                                 tettu ottamaan konstaapeleita ulkopalve-
11139: liarbetena. Nuförtiden tjänstgöra en stor                                    luksesta kansliatöihin. Tätä nykyä toimii
11140: mängd konstaplar, vilka innehava polis-                                      huomattava joukko konstaapeleita, jotka
11141: konstapels vakans, som skrivare. På grund                                    väliaikaisesti hoitavat poliisikonstaapelien
11142: av förhållandenas tvång måste dessutom                                       tehtäviä, kirjureina. Olosuhteiden pakosta
11143: detta antal sannolikt ökas. I och med att                                    on mainittujen poliisien lukumäärää to-
11144: polisernas uppgifter ökas, växer också det                                   dennäköisesti lisättävä. Sitä mukaa kuin
11145:  skriftliga arbetet, uppgörandet av rappor-                                  poliisien tehtävät lisääntyvät, lisääntyy
11146: 
11147:                                                                                                                                  34
11148:  266                   Il,94. -   p,o<Jiisivoiman Hsääminen ka>Uipuugeism.
11149: 
11150: ter, protokoll, förtec~ingar o.s.v. Anta-       myös kirjallinen työ, raporttien tekeminen,
11151: let av dem, vilka egentligen övervaka           pöytäkirjat, luettelot, y.m. Niiden luku-
11152: ordn•img,en, har under sådan.a fö~hållanden     määrä, jotka varsinaisesti valvovat järjes-
11153: minskats i samma grad, som polisens upp-        tystä, on näin ollen vähentynyt samassa
11154: gifter ökats och icke tvärtom, såsom det        suht,eeSiS>a kuin poli<iSin telhtävät ov~at li-
11155: borde vara.                                     sääntyneet eikä päinvastoin, niinkuin olisi·
11156:                                                 pitänyt käydä.
11157:    Av det ovannämnda framgår, att den              Ylläolevasta käy selville, että se poliisi-
11158: polisstyrka, som i huvudstaden står till voima, mikä pääkaupungissa on varsinai-
11159: förcfognnde för det ege'Iltliga övervakan- sesti järjestyksen ylläpitoa varten käytet-
11160: det av ordningen, icke ens närmelsevis sti- tävissä, ei lähimainkaan vastaa sitä luku-
11161: ger tili den numerär, som antalet konsta- määrää, rp.itä poliisikonstaapelien vakans-
11162: pelvakanser utvisar. Ställningen har så sit osoittavat. Tilanne on niin ollen kehit-
11163: fått utveckla sig till det sämre, att man, tynyt siinä määrin huononevaan suuntaan,
11164: under antagande av att Helsingfors polis- että, edellyttäen Helsingin poliisivoiman
11165: styrka hålles lika manstark under aUa de- yhtä suureksi pitkin vuorokautta läpi vuo-
11166: lar av dygnet året runt, skulle för det re- den voitaisiin säännöllisen järjestyksen
11167: gelbundna övervakandet av ordningen valvomista varten yhtaikaa komentaa yh-
11168: kunna utsända samtidigt tillsammans un- teenSä noin 43 virkrupukuista poliisi-
11169: gefär 43 av de uniformerade poliskonstap- konsta,wpelia.          Poliisireservi, jonka ole-
11170: larna. Polisreserven, vilkens existens dock mass;acolo on tehokka.an :poliis[toiminnan
11171: utgör en av grundbetingelserna för en ef- perUISedellytys, on pohisivoirma.n harva-
11172: fektiv polisverksamhet, har på grund av 'lukuisuruden johdosta, supistunut mitärt:tö-
11173: polisstyrkans fåtal smultit ihop till ett mi- mnn.
11174: nimum.                                              Huomioonottaen, että olosuhteet maamme
11175:     I betraktande av att föl'hållandena i lan- muissa ka.upungeissa ovat kehittyneet sa-
11176:  dets ovriga städer utvecklats i liknande maan suuntaan kuin pääkaupungissa, kat-
11177:  grad som i huvudstaden, synes oss rätt- somme oikeudenmukaiseksi, että muiden
11178:  vist, att den procentuella ökning, som po- kaupunki,en poliisivoimia lisätä.än samassa
11179:  lisstyrkan i Helsingfors kräver, jämväl suhteessa kuin mitä olosuMeet Helsingin
11180:  bordie tillkomma an,dra. städer, och få under- poliisivoimiin ruähden vaativat, ja ehdo-
11181:  tecknade vördsamt föreslå,                      tamme kunnioittaen
11182: 
11183:           att Riksdagen ville besluta i syfte              että Eduskunta päättäisi, jotta po-
11184:        att polisstyrkan i landets städer måtte          liisivoimia maamme kaupungeissa voi-
11185:        ökas med i nt.edeltal tio procent, för.          taisiin lisätä keskimäärin kymmenellä
11186:        detta m.anskaps avlöning och tdrust-             prosentilla, tämän miehistön palk-
11187:        nitn.g i 1928 års budget anvisa 4 mil-           kauk~e.wn ja vwrustamiseen vuoden
11188:        joner mark.                                      1928 tulo- ja menoarviossa var·ata 4
11189:                                                         miljoonaa nwrkkaa.
11190: 
11191:   · Helsingfors d. 18. 9. l927.                     Helsinki 18. 9. 1927.
11192: 
11193:          E. v. Frenckell.             Eero }fj.rRydman.            Lauri Ingman.
11194:         'J. W. Broinan.               .Artturi Aalto.             · Gunnar Sahlstein.
11195:          J. H. Vennola.                J. Fahler.
11196:                                            11,94. -      von Fr:enekeilJI, y. m.                                   267
11197: 
11198: · Bilaga 1.                                                                                                      Liite 1.
11199: 
11200: 
11201:                                                         TAULUKKO
11202:     kaupunkien •poHisilaitosten poliisimiehistön (ylikonstaa.pelit, tarkastuskonstaapelit sekä vanhe=at
11203:   ja nuoremmat sekä ylimääräiset lmnstaapeliJt) lru.kum:äärästä kussakin poliisilaitoksessa se<kä heidän
11204:   palkka uksensa yhteissummista.
11205: 
11206: 
11207:                              Poliisilaitos                                  Poliisimiehistön 1 Palkkauksen
11208:                                                                               lukumäärä        yhteissumma
11209:                                                                         1
11210: 
11211: 
11212:                                    Uudenm.aan lääni.
11213:               Helsingin poliisilaitos ......................... .                723          14091000     -
11214:               PorV10on                                                            15            249000     -
11215:               Hangon         "                                                    23            382500     -
11216:               Tammisaaren ,                                                       10            152 400    --
11217:               Loviisan                                                            13            198000     -
11218:                               "
11219:                              Turun ja Porin lääni.
11220:               Turun         poliisilaitos ....................... .              203           3836700       -
11221:               Porin               ,       ....................... .               61           1002000       -
11222:               Rauman              ,       ....................... .               24            393300       -
11223:               ~.~~~=l~~pungln ;;            ::::::::::::::::::::::::1
11224:                                                                                    7
11225:                                                                                    3
11226:                                                                                                 108000
11227:                                                                                                  41400
11228:                                                                                                              -
11229:                                                                                                              -
11230:                              Ahvenanmaan maakunta.
11231:               Maa.rianhaminan poliisilaitos .................. .                    6             86100
11232: 
11233: 
11234:               T·ampereen
11235:                                     Hämeen lääni.
11236:               Hämeenlinnan poliisilaitos .................... .                   23
11237:                                                                                  152
11238:                                                                                                  389100
11239:                                                                                                2 721000 -1
11240:                                                                                                            [1
11241:               Lahden             "                                                25             421500 - 1
11242:                                       "
11243:                                     V iip~1rin lääni.                   1
11244:               Viipurin       poliisilaitos ..................... .               199           3796 200 -
11245:               Kotkan                                                              62           1013 400 -
11246:               Dapp·een1'ann:an     "                                              15            246300 -
11247:               Haminan                                                               9           138000
11248:               Sortav.alam
11249:               K·äkisalmen
11250:                                    "
11251:                                    "
11252:                                      "
11253:                                     Mikkelin lääni.
11254:                                                                                    11
11255:                                                                                     5
11256:                                                                                                 181500
11257:                                                                                                  78000
11258:                                                                                                           1
11259: 
11260: 
11261:                                                                                                            =
11262:                                                                                                            --1
11263:               Mikkelin        poliisilaitos                                        18            299700 -
11264:               Savonlinnan                                                          13            213900 -
11265:               Heinolan               "                                              4             60 000 --
11266:                                      "
11267:                                Kuopion lääni.
11268:               Kuopion       poliisilaitos ....................... .                56            987000 -
11269:               Joensuun            ,       ....................... .                14            233400 -
11270:           1 Iisalmen               " Vaasa~ . ;~~~i:   ................ .           6             92400 -
11271: 
11272:               Vaasan            poliisilaitos ....•...............                 71          1255 200    ---
11273:               Pietars111aren         ,        ................... .                19           317 700    -
11274:               Jyväskylän             ,        ................... .                16           242 400    --
11275:               Kokkolan               ,        ................... .                14           229500     -
11276:               Uudenks;aTilepyyn      ,        ................... .                3             41400     -
11277:               Kristiinankau<pungi•n ,         ................... .                6             92 400    -
11278:               Kaskisen               ,        ................... .                2             41400     -
11279:                                      Oulun lääni.
11280:               Oulun    poliisilaitos ......................... .                   51            905400    -
11281:               Tornion                                                               7            116 700   -
11282:               Kemin          "                                                      9            146700    -
11283:               Raahen         "
11284:               Kajaanin       "
11285:                                "
11286:                                           ::::::::::::::::::::::::::1               9
11287:                                                                                     9
11288:                                                                                                  138000
11289:                                                                                                  138000
11290:                                                                                                            -
11291:                                                                                                            -
11292:                                                                 Yhteensä!      1916           35076600     1-
11293:   268                  II,94. -   Poliisivoima:n lisäämin~n kaupungeislsia.
11294: 
11295:   Tämän lisäksi on vuodeksi 1927 varattu           KaMeen     ensiksimainittuun     summaan
11296: kaupunkipoliisikunnan                            (ikä- ja perhelisät) sisältyvät myös kau-
11297:                                                  punkien poliisipäällystölle ja -virkailijoille
11298: ikälisiin ................. . 2,389,200 :-       maksettavat ikä- ja perhelisät.
11299: perhelisiin ............... . 1,699,500 : -
11300:                   ___
11301: vaatetusapurahoihin
11302:                 __.  ......
11303:                        _....._,
11304:                                 . 1,509,200 :-
11305:                       Yhteensä 5,597,900:-
11306: 
11307:      Helsingissä, Sisäasiainministeriössä, 16/91927.
11308:                                   II,94. -   von F'renckeilll, y. m.                                  269
11309: 
11310: Bilaga 2.                                                                                           Liite 2.
11311: 
11312: 
11313: 
11314:                  Helsingin Poliisilaitoksen Etsivän osaston toiminta
11315:                                   vuosina 1922-1926.
11316: 
11317:                              Ilmisaatuja                  Rikosten kautta. 1 Takaisin han-1
11318:     Vuosi    Ilmoitettu ja                                kadonneen omai-     kituu omai- 1
11319:                rikoksia        rikoksia        %                                                     %
11320:                                                             suudenarvo     [ suuden arvo [
11321:                                                                                           1
11322: 
11323:                                                                                           i
11324:     1922                        2 789          56.55         10 915 759      6 669 303 -1           61.10
11325:                  4934
11326:                                                                                        _,
11327:                                                                                           1
11328: 
11329: 
11330: 
11331: 
11332:     1923         4932           3044           61.72          8992340        5 216108               62.97
11333:     1924         5445           2944           54.07          9143 572       4071995 - ;1           44.53
11334:                                                                                           1
11335: 
11336:     1925         5802           3814           65.74          9 442 444      5798 479 -:            61.H
11337:     1926         6369           4349           68.28         12 210127       8406 950 _:            68.85
11338: 
11339:        Helsing1in Poliisikamarissa syyskuun 9 päivänä 1927.
11340: 
11341:                                                                                Viran puolesta :
11342:                                                                                W ei jo Olander.
11343:                                                                                    v. t. sihteeri
11344:  270
11345: u;,9s. - Anom. ehd. N :o 4&.
11346: 
11347: 
11348:                                  Hann~ 1M.., y. m.F , Mi;i.ärärahan myöntämisestä nimis-
11349:                                     miehen palkkaamiseksi Pertunmaan kuntaan.
11350: 
11351: 
11352:                                       Ed u sk unna!lle.
11353: 
11354:    Joku vuosi sitten Mäntyhll!rjun, Joutsan         liittämisestä ainoastaan mielestäini voi ky-
11355: ja H{l:rtnlan kunnista lohkaistu Pertunmaan         symys herätä, on Mäntyharjun nimismies-
11356: kunta. Mikkelin läänissä on poliisivalvontaan       piiriin ehdottomasti asetettava apulaåsnimis-
11357: nähden jäänyt jotenkin oman oirnensa va-            mies, eikä vaatiolle liittämisestä siis aiheu-
11358: raan:.. Laajassa, viisituhatta asukasta, käsit-     tuisi mitään säästöjä, koskapa aipulaisnimis-
11359: tävässä kunnassa on ainoasta•an .yksi poliisi-      miestä ei voida saada pien>emmällä palk-
11360: konstaapeli. Seuraus täst·ä järjestysvallan         kauksellta•, kuin mikä nyt nimismiehille alim-
11361: heikkoudesta on ollut, että P·ertunmatan            massa palkkaluakassa., johon uuden Pertuu-
11362: kun:ta on joutunut kaikenlaistelli huligaani-       maan piiril!lJ esitän kuulumaan, on määrätty.
11363: ainesten ja . ,muiden vetel-e.Mijäin suosi-         - Mikkelissä, Lääninkansliassa, 16 päivänä
11364: maksi oleskelupaikaksi. Varsinkin spriin            kesäkuuta 119126.      EI'Il1s't E. Rosenqvist.
11365: salailmljettajat ovat huomanneet Pertuu-            Yrjö R. Wikman.''
11366: maan kunnan erin<Jmai•sen sopivaksi etappi-            Mäntyhall'jun tuomiokunna.n tuomari lau-
11367:  paikakseen, koska he siellä voivat välttää         sunnossaan maaherraJle esittää seuraavaa:
11368: viranomaisten sekaantumista arsioihinsla.           ,Mikkelin lääinin Maaherralle. Herra Maa-
11369:     Jotta tämä ripeätä taioudellista eli-nvoi-      herran välipäätöksessään kuluvan mml!lis-
11370:  maa osoittava kunta vap~Vutettaisiin tälla,i-      kuun 9 päivältä, N ;o 696, pyydettyä minulta
11371: sista ·painajaisi.sta, olisi siitä muodostettava    lausunnon äskettäin perustetun Pertuu-
11372:  oma nimismiespiirinsä.                             maan kunoon hallinnollisest~JJ ja: oikeudellj..
11373:     Asian täten raltkaistaiVaksi ovatkin esit-tä-   sesta järjestämiseStä,, siimä tarkoituksessa,
11374:  neet eri viranomaiset,. joiden lausuntoja. jäl-    samalla kuin palautan lähetekirjat, kun-
11375:  jennämme tähän.                                    n.ioi.t.taen esitän seuraavaa : - - - Onko
11376:     MikkeEn läänin ma;aherra 1ausunnoissaan          syytä yhdistää Pertunmawn· kunta Mänty-
11377:  valti·oneuvostolle sanoo: ,Pertunmaan kun-          harjun .nimismi·espiiriin,? >Tarkempi, ha:r-
11378:  taa käsittävän ka11tan nheenliittäen pyydän         kinta osoittaa, ettei sekään ole mahdollista.
11379:  kunnioittaen valtioneuv.oston harkittavaksi         Johan Pertuumaan etäisyys Mäntyharjun
11380:  alistaa, eikö Pertuumaan kunnasta olisi jo          keskuspaikoista oli pääasiallisena syynä Per-
11381:  tulevan lokakuun alusta. lukien muodostet-          tuumaan erityisen kunruan muodostamiseen.
11382:  tava uusi Heinolan kiihlaknntaan kuuluva            Jos Pertuumaa ny;t; siitä huolimatta yhdis-
11383:  nimismiespiiri ja itsenäinen Mäntyharjun            tettäisiin Mäntyharjun mm1smiespnrnn,
11384:  tuomiokuntaan kuuluva käräjäkunta. Sen              joutuisi Pertuumaa yhä edelleen kärsimään
11385:  lisä:ksi, mitä tähän liitetyissä lausun!Iloissa     niistä suurista haitoista, jotka johtuivat sen
11386:  jo on asi1an puolesta esitetty, pyydän; vielä       yhteydestä .Mäntyharjun kunnan kanssa.
11387:  mai!Ilita, että jos Pertnnmaan kunta liitet-        Jos pertunmwalaisten yhä edelleenkin olisi
11388:  täisiin Mäntyha.rjun nimiSililiespiiriin, josta     pakko hakea nimismiestään Mäntyharjulta
11389:                                       Il,95. -   Hannula, 1\tl.                               271
11390: 
11391: saakka, muodostuisi Pertuumaan saavut-              Herra Maaherra, yhtyen asiassa jo lausun-
11392: tama kunnallinen' i1senäisyys epäilemättä           tonsa anta.neiid:en viranoma;is:ten yksimieli-
11393: aivan puolinaiseksi, sillä siksi merkittävä ja      siin ehdotuksiin ja Pertun1maan krnman
11394: kiinteä on jokaisen kunnan ja. sen asukkai-         omaan pyyntöön, esittää Pertunmaan kun-
11395: den sekä valtiovallan paikallisoo edustajan         nan muodostettavaksi Heinolan kihlakun-
11396: nimismiehen yhteys keskenään. Mutta ti-             taan luettavaksi eri nimismie-spiiriksi ja. itse-
11397: lanne pahenisikin, kun ottaa huomioon.,. että       näiseksi käräjäkunnaksi, joka. tulisi kuulu-
11398: Hartolan ja Joutsarn pitiiljistä Pertunmaan         maan Mäntyharjun tuomiokuntaan. Om1i
11399: 'kuntaan lioitetyt oo,at joutuisivat entistä-       Heinonkoski.''
11400: kin huonompaan asemaan, jos niiden asuk-               Heinolan kihlakunnan ruun.unvouti lau-
11401: lmiden olisi haettava n:imismiestään aina           suu: ,Mikkelin läänin Maaherralle. Palaut-
11402: Mäntyharjulta saakka. Oman nimismiehen              ta en Herra Maaherran kirjettä viime tam-
11403:  asettamisen puolesta Pertuumaalle puhuu            mikuun 27 päivältä N :o 22,7 seuranneen
11404:  vielä seuraavakin tärkeä! asianhaara. Aina-        karttapiirroksen sa~n, oheenliittämällä Har-
11405:  kin P•ertunmaan kuntaan liitetyt OS'at Män-        tolan, Joutsan ja Mootyharjun piirien nri-
11406: tyharjun pitäjää ovat, sen varman koke-             mismiesten lausunnot, minulta asiaSSia vaa-
11407: muksen nojalla, mikä mirnulla. on noista            dittuna lausUil1tonJa, kunnioittaen esiintuoda,
11408:  alueista, mitä järjestykseen tulee, seutuja,       että kun sanotwt Pertunmaan kuntaan ra-
11409:  joihin nähden siinä kohden on paljon toi-          joi.ttuvat nimismiespiirit nykyäänkin ovat
11410:  vomisen varaa. Rikoksia ja riokkomuksia ta-        sekä alaltaan että väkilukuun nähden mel-
11411:  pahtuu siellä suhteettoman paljon, mikä ei         koisen suuret ja. mitä Joutsan ja Mäntyhar-
11412:  ole ihmeteltävää, kun muistaa, että nuo seu~       jun piiriin tulee hyvinkin vaikeahoHoiset,
11413:  dut ovat liike- ja si~Visrtyskeskuksista etäällä   ei mielestäni ole I11iahdollista liittää Pertuu-
11414:  olevia mets·ä,.. ja syrjäk:yliä.. Ja varmaa on,    maan kuntaa haillirnnollisessa suhteessa mi-
11415:  että Hartolan ja Joutsan pitäjistä Pertun-         hinkään na·apurikuntaan, vaam. olisi siitä
11416:  maahau siirretyt 'samanlaatuiset kylät tule-       muodostettava eri nimismiespiiri ja oikeu-
11417:  vat tila111netta järjestykseen nähden yhä          dellisessa suhteessa eri käräjäkunta Män•ty-
11418:  huonontamaan. Jos va1t:i<ovalta siinä koh-         harjun tuomiokU!Iltaam. kuuluvaksi. Ernst
11419:  den tahtoo saada aikaan olojen parannuk-           Hjelmman. ''
11420:  sen, ei siihen ole olemassa muuta keinoa,             Kuten edelläolevista lausunnoista ilmenee,
11421:  kuin että PertunmaaUe sijoitetaan nimismie-        vaatii yleinen jäJrjestyrosenpito, että Pertuu-
11422:  hen johtama tehokas poliisivoima, että siitä       maan kunnasta kiireimmiten muodostetaan
11423:  siis tehdäärn eri nimismiespiiri. Ulkopuo-         eri nimismiespi·iri omine nimis.miehirneen.
11424:  lella Pertuumaan kunnan asuva nimismies            Kun hamtus ei kui•tenkaan ole tätä varten
11425:  ei voi pitä,ä yllä järjestystä Pertunmaalla,       ottanut määrära!haa ensr vuoden tul~ ja
11426:  se on minun ehdoton vakaumukseni.- Sitä-           menoarvioon, ei ole ollut muuta keinoa kuin
11427:   paitsi ei, kuten asiassa lausuntonsa jo anta-     alistaa asia eduskunnan harkittavaksi. Sen-
11428:  neet muutkin viranomai8et ovat osoittaneet,        tähden pyydärn kunnioittaen ehdottaa,
11429:   ole olemassa a1inoatakaan nimismiespiiriä,
11430:   johon Pertuumaa voitaisi1in sopivasti yh-                  että Eduskunta vuoden 1928 tulo-
11431:   distää. - Selvää tietysti taas ilman muuta               ja menoarvion 7 P. l. II luvun 11 nw-
11432:   on, että Pertuumaan kunta on kuuluva Hei~                mentille ottaisi lisäystä 25,500 mark-
11433:   nolan kilhlakuntaan, johon sisä:ltyvistä kun-            kaa nimismiehen palkkaamiseksi Pe1·-
11434:   nista Pertuumaa on yksinomaan muodos-                    tunmaan kuntaan.
11435:   tettu. - - - Kunnioittaen siis t.oivon, että
11436:       Helsingissä. 19 päivänä syysku.uta 19Q.7.
11437:                                                                    Mandi Hannula.
11438:                           D.
11439: Metsänhoitoa, maataloustuotteiden rahteja, lainain ottoa
11440:   kuivaus~ y. m. tarkoituksiin koskevia eduskunta-
11441:              esitys- ja anomusehdotuksia.
11442: 
11443: 
11444: 
11445: 
11446:                                                        35
11447:                                                                                        275
11448: 
11449: 11,96. - Edusk. esit. N :o 17.
11450: 
11451: 
11452: 
11453: 
11454:                                  Linna, K .. E.: Ehdotus laiksi niiden varojen käyttämi-
11455:                                     sestä, mitkä kertyvät valtion metsämaiden asuttami-
11456:                                     sesta ja niillä olevien vuokra-alueiden lunastami-
11457:                                     sesta annetun lain mukaan tapahtuvista luovutuk-
11458:                                     sista.
11459: 
11460: 
11461:                                      Ed u s kunnalle.
11462: 
11463:     Ylh.tenä keinona metsätalouden pa11antami- metsien a1a yleensäkin, eikä vähimmän
11464: ~-eksi on aikojen ku1uessa meidänkin maas-      maan etelä- ja keskiosissa, huomattavasti vä-
11465: samme käytetty myös huonossa tuottDkun- henemään. Jotta vaWon metsä,omaisuus
11466: nossa .olevien metsämaiden osta:miSil:a val- eritoten vasta mainituissa osissa maata ei su-
11467: tiolle sen toimesta .kuntoonp.antavaksi. Toi- pistuisi aiva;n mitättömiilksi ja jotta uutta
11468: mittamalla. tämäUJlaatuisia maanostoja etu- metsämaata luovutetun tilalle voitaisiin os-
11469: piiässä maan etelä- ja keskiosissa saadaan taa, säädetä.än: valtion virkata·loihin kuulu-
11470: samalla valtion metsien ala lisätyksi näillä vain vuokra-wlueiden lunastamisesta sekä
11471: seuduilla, missä valtion metsäomaisuus en- virik:atalojen käyttämises,tä 23 päivänä huhti-
11472: tuudestaan Dn varsin vä:häinen tai kerrassaan kuuta 1926 annetussa la,issa, että varat, jotka
11473: olematon.                                       tämän lain mukaan tapahtuvista luovutuk-
11474:     Metsämaiden ostot va1tiou laskuun aloi- sista valtiolle kertyvät, Dn kä:ytettävä maan
11475:  tettiin v. 1877 ja jatkettiin niitä vuoteen ostamiseen valtion metsätaloutta varten.
11476:  1895, jolloin ne joutuivat pysähdyksiin. Ne Tämä; eduskunnan omaksuma kamta on mie-
11477:  pantiin kuitenkin uudelleen vireille 1900-lu- lestämme oikeaan osunut ja tarkoituksenmu-
11478:  vun alkuvuosina ja on niitä sen jälkeen., tDi- kainen. Mutta tässä on jääty puolitiehen.
11479:  sinaan suuremmassa roisinaan pienemmässä On käsityksemme mukaan jdhdonmukaista
11480:  mä:ärässä, toimite!ttu. Tällä tavalla hankit- ja Tiittävien varoden saamiseksi tarkoituk-
11481:  tiin valtiolle ma,a.ta 40-vuotislkautena 1877- seen tarpeellista, että myös varsinaisten val-
11482:  1917 n. 100,000 ha. Viimeksi kuluneiden 10 tionmaiden luovutu:ksista kertyvät varat käy-
11483:  vuoden aikana on tämätnlaatuisiakin maan- tetään samalla tavalla maan .ostamisoon val-
11484:  ·ostoda edelleen toimitettu, jos kohta aivan tion metsäta]outta varten. Lakia valtion
11485:   vähässä määrin ja etupäiilssä vain mikäli va- 1metsämaiden rumttarrnisesta ja niillä olevain
11486:   rasto-, asunto- y. m. s. paikoista on ollut vuokra-alueiden lunastamisesta olisi siis
11487:   kysymys, syystä että käytettävissä olevat tässä suhteessa täydennettäJVä.
11488:   varat ovat olleet niukaJt.                      Viitaten siihen mitä tässä olemme esiin-
11489:      Viimeksi ikuluneiden vuosie!Il aikana on tuoneet, saa;mme kunnioittaen ehdottaa,
11490:   niin hyvin valtion virkataloilla kuin myös
11491:   varsinaisilla valtionmailla muodostettu ja             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11492:   edelleen muod.Dstoetaan lukuisa joukkD itse-         van lakiehdot~tksen:
11493:   näisiä tiloja. Tämän kautta tulee valtion
11494:  276                          11,96. -   Metsien osto va:ltioille.
11495: 
11496: 
11497:                                            Laki
11498:                niiden varojen käyttämisestä, mitkä kertyvät valtion metsä-
11499:                   maiden asuttamisesta ja niillä olevien vuokra-alueiden
11500:                     lunastamisesta annetun lain mukaan tapahtuvista
11501:                                      luovutuksista.
11502: 
11503:      Edus'lrunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
11504: 
11505:                     1 ~;                         se kuuluu muutettuna .lailla 20 päivältä
11506:   V arat, jotka: valtioUe kertyvät valtion       ·toukokuuta 1927, mukaaJlJ tapa:htuvista
11507: metsämaiden asutta.:m.isesta ja niillä olevien   luovutulksista, on käytettävä maan ostami-
11508: vuokra-alueiden lunastamisesta 20 päivänä        seem: valtion metsätaloutta varten.
11509: toukokuuta 1922 annetun lain seUaisena kuin
11510: 
11511: 
11512:         Helsingissä, 16 päivänä syyskuuta 1927.
11513: 
11514: 
11515:         K. E. Linna.                 Elias Sinkko.                   Eero Hj. Rydman.
11516:         Risto Ryti.                  Oskari Mantere.                 W. W. Tuomioja.
11517:         Heikki Karjalainen.          J. H. Vennola.                  W. K. Särkkä.
11518:                                      Mandi Hannula.
11519:                                                                                                                            277
11520: 
11521: 11,97. -       Anom. ehd. N :o 10.
11522: 
11523: 
11524: 
11525: 
11526:                                           Hänninen y. m.: Viljan ja väkirehun kuljettamisesta
11527:                                             etäisemmille paikkakunnille syntyvien rahtikustan-
11528:                                             nusten korvaamisesta valtion varoilla.
11529: 
11530: 
11531:                                                     E d u s kun n ru 11 e.
11532: 
11533:    Ei m1ssaan muussa Europan maassa                                   kin rautateiden tai alUJksilla kuljettavien
11534: väestön pääravinnon, v:il'jan !hinta:erotukset                        vesiveittien etäisyys. Kal'leinlt:a on vilja
11535: eri seutujen välilLä ole niin suuret kuin                             tpitkien m31akulj.etusma'tk01jen takana rauta-
11536: Suomessa. Meillä 10n vielä seutuja, joissa                            teistä ja meristä kaukana olevilla seuduilla
11537: vilja mruksrua yli 100 % siitä hinnasta, kuån                         maamme pOilljois- ja koillisosissa sekä muu-
11538: sillä on satamakaupung~eis8al tai parhaim-                            tamilla harvaan asutuilla ja etäisillä seu-
11539: milla viljelysseuduilla.mme. ViJ'jan hintaan                          duilla ma,amme keski- ja it1ä:osissa.
11540: on vaikuttama:s..~a useåtru eri seikikoja: eri-                          V el'tauksen vuoksi esi1:iäiffime seuraaV'assa
11541: laiTIJen ,ilmaSto ja maaperä, mruruwiljelyksen                        taulukossa vil'jan hinnan muut.ami'l'la seu-
11542: erilainen ttaoo ja tie'Verkon kehitys erittäin-                       duilla ja kuinka paljon. enemmän menee ra-
11543: 
11544:                                                                            Ra.htikustannus
11545:                                                                                                                                   1
11546:                                                                             kilolta Jähim- 8-henk!sen per-   8-henkisen perheen 1
11547:                                     Maantiekulje-       Rukiin hinta
11548: 1                                                                          mältä rautatie-   heen viliaan  viliaan menee vuodessa 1
11549:                Paikka                tusmatka.              mk.
11550:                                                           ..,. 1927
11551:                                                                            asemalta pitä- menee vuodessa    enemmän kuin Hei- 1
11552:                                         km.
11553:                                                                              iän keskelle       Smk.            s!ngissä; Smk.
11554: 1                                                                                Smk.                                             1
11555:                                                                        1
11556: 1                                                                                         !                                      1
11557:   Helsinki      •••••••••••••
11558:                                10
11559:                                     -               1       3:-                   -           3600:-                             1
11560:   Viipuri ····· .... ······         -                       2:95                  -           3540:-         60: -(vähemmän) 1
11561:   Oulu .. ············· ..          -                       3:15                  -           3780:-        180: -(enemmän)
11562:   Domantsi ............            100·                     3:60                0:50          4320:-      1 720·-            1
11563:   Per<ho   4   •••••••••••••••
11564:                                    120                      3:60                0:50          4320:-        720:--           1
11565:   Suomllll8lt1mi ..........        100                      3:70                0:50          4440:-        840:-            f
11566: 1
11567:   Pudasjärvi     ...........       100                      3:60                0:45     1    4320:-        720:-            1
11568:   Kemijärvi .............           90                      3:65                0:50          4380:-        780:-            !
11569:   Kittilä ...............          160                      4:15                1:-           4980:--      1380:-
11570:   Taivalkoski ...........          180                      4:10                0:95          4920:-       1320:-            1
11571:   Kuusamo ··············           225                      4:50                1:35          5400:-       1800:-            1
11572:   KuoJ.ajärvi       0   •••••••••
11573:                                    210                      4:20                1:05          5040:-       1440:-
11574:   Kuolajärven Tuutilkyiläl) 2)     340                      5:-                 2:-           6 000:-     12400:-
11575: 1 Im.ri ................                                    4:50       '        1:50          5400:-       1800:-
11576:                                } Norjasta
11577:   Enontekiö ............                                    4:50       1
11578:                                                                                 1:50          5400:-       1800:-                t
11579: 
11580:     1) Oulusta.
11581:     2)' Enoon maailmans10taa maksoi viljakilo Tuntijärvellä Viena~mereltä tuotuna. saman kuin Oulussa.
11582:   278                    Il,97. -   VrHjan ja väkirehun I'ahtiJknstannrukis>et.
11583: 
11584:  haa viljan ost10on 8-hen.kiioollä perheellä           llliiltäkin seuduilta, 1joissa ei esim. ruis il-
11585:  etäisillä seuduilla kuin merisa'tamissa. Yh-          mastolli.sista syistä menesty ja joissa rahti-
11586: '<len !hengen vuotuin® kulutus on tässä ar-            kus1Jannukset sen lisäksi ova;t korkeat; ra~
11587: vioitu 1'50 kiloksi (Norjassa lasketaan 200            jam sulkemi;nen maamme koillisosissa on
11588:  kg:ksi).                                              nosta,nu1t viljan hintaa .paikoin 2 markalla
11589:      Niinkuin edelläolevasta :taulukosta näkyy,        kiloa ko!hti, soillä ennen maailmansotaa
11590:  on viljanhinta korkein köyhi[lä ja harva·an           han:kkivat ne maamme osat viljam;;a Vie-
11591:  asutUJiUa ra;jra.seuduilla, sieHä missä ilrnas-       nanmeren satamista; kauka:iset ja pohjoiset
11592:  tollisetkin rtekijät saalttavat viljan vil·jelyk-     seudut eiv.ä.t voi osallisltua so'lrertijuul'ikas-
11593:  sen ·epävarma.ksi. Näitä numeroita tarkas-            viljelykseen, jotla valtio avus't.a~ huomatta-
11594:  teHeiSISa johtuu jokainen a;j,atteiliemaan, mi-       valla summalla,; v·altiollw on harvaan
11595:  ten esim. rtlyömies voi elät>tää pel'heensä nriin     asuttuj,en serutlijen metsissä suuri omaisuus,
11596:  kalliilla. leivällä, milten aika:Va uudisvlilje-      jonka a,rvoa nostaisi lei1vän1 ja yleensä elin-
11597:  lijä, jolla pellot ov1at vielä perin pilenet,         kust,a:nnusten hal pen,eminen.
11598:  voi tulla toimeen sekä varata tilaisuutta                 Ra!htit.asoitusta o'lisi meilläikin maksettava
11599:  lisäv·ilje'ly:ksien kuokkimiseen ja miten koko        esim. oouuslmnniUe lj•a yrksityisillekin tuk~
11600:  vä.estö voi selvitä katovuosista, joita srinne        kukaupoille vä€Stön II'avinnloksi tuottamasta
11601:   usein sarttuu tulemaan.                               rukiista alina:kin maltkaM:Ia. S~a~tamasta tai
11602:      Siitä huolimatta •ei vaJtio ole meillä teh-        raut,a;tieasemrulta jakreilupaj1lclman. Mutta kun
11603:   nyt ·pal'j'Onr mitääm viljjan !hintoj•ertl tasa•a-    asia on la;ajakantoin,en j.a: mronisäikeinren,
11604:                                                                   1
11605: 
11606: 
11607: 
11608:   miseksi. Toisin :on ;laiilta esim. Norjrassa,         olisi hallituksen sitä ensin tutkittava: ja
11609:   jossa valtio on jo kauan pyrkinyt huojen-             valmisrtel'tava.
11610:   tamaan elinkustarnnuks.ia kaukaisemmil:la                Hallituksen olisi m.. m. tutkllittava, mikä
11611:   seuduilla j.a siellä owlit •jo olot kehittyneret      olisi otetta!Va minimimalt,kaksi, •jdta lyihem-
11612:   niin pitkäille,, että viljakilon hinta kaik-          mälltä ma~a:kulj>etusmatkrulta ei ll~ititasroi
11613:   kia:lla valtakunnamru on jdks~eenkin. yhtä            tusta maksettaisi. Norjan maisemiin ver-
11614:   suU:ri. Sierllä valtio ma:ksaa. rahtitaooitusta       rat't11ina -ovart ma,astomme helpommat kul-
11615:   vil'j.asta. j.a jauhaltustuott€istar tukkuliik-       kea ja näin ollen vOI:isi minimimiaikakin
11616:   keestä rautatieasemalle tai aikat.arulun rnu-         olla pitempi, eih!kä 40---601 kilometriä, jota
11617:   ka·a:n kulkev.an h·Öyry- tai moottloriaJuksen         lyhemmäitä matkalta mies ja hevo1rnn ker-
11618:   sa~pumisasemal'le, joka on lälhinnä. vast•aan-        kiää vuorolkaiUdessa käydä kuorman. Val-
11619:   ottaj•aa sekä, jos matka. o:n yli 20 km rau-          tion talouden kannalta kMsoen on rajaetäi-
11620:    tatieasemalta j:a satamasta etäällä oleville         syys tärkeä, koska va:ltiolt.a menee sitä vä-
11621:    seuduille. Ralhuitasoi·tUS>t& siellä maiksetaa11     hemmän rahfiavustuksiin, mitä kauempana
11622:    aina 50 penniin (5 äyriin) 100 kilolta ja            rautateistä ja srutamista ra•ja on.
11623:    kilometriltä, kun vilj,a tulee ihmisten rlllvin-         Jos pienimmäksri. matkaksi tulisi 50 km :n
11624:    noksi ja sitä kulijeteba:an. ·lylhinltä tietä ja     etäisyys .ra;utatelis'tä tai satamisrta, tulisi rah-
11625:    halvinta kulkuvälinettä käytt.äen. Norjan            tiavustus rkoskemruan päiäasiailli.sesti II'ajareu-
11626:    valtio on menoarviossaan varannut mhtita-            tuja tai osittain niihin. verra.ttavi& har-
11627:    soitukseen 42 miljoonaa markkaa.                     vaan asuttuja etäisiä ja välhävar.aisia seu-
11628:       Olisi Jo meilläkin aika alkaa !h·alventaa         1:uj.a maamme ke.sldosissa. Eduskunnan
11629:    rautarteistlä ja; 1Saltamista ka,ukallla asuvien      vastaukse:ss~a 27 p:ltä h~lmik. v. 19215 talous-
11630:    leipää. ·Siihen olisi valtio velvollinen M>-         valirokUllillan m1eitin.töön n. :o 7, on tilasto ja
11631:    n:ista eri sylistä, joista mainitta:koon: valtio      kart~.a nii,stä 1a:1ueista, jotlm ov.at 50 km
11632:    ei ole !tasmpuolisesti raJkeTJJtanut rautateitä      kauempana raut.a;temJ:.ä. Ne OWlit. : ·
11633:    maan eri osiin; vil•jatullia peritään meillä
11634:                                          11,97. -        Hänninen, y. m.                                 279
11635: 
11636:       Alueen nimi       Ala neliökilo-    Asukasluku          tuodusta tava,ra.sta oooritJtamaam. •pM'jon
11637:                           metreissä
11638:                                                               korkeamman lhinnan1 ku'i:n ~n!la.ioosta
11639: Pohjois{Polhjammaan
11640:                                                               tavarasta maksetaa,n muualia 1Sumnessa.
11641:    ja Lapin alue ... 125,,900               93,000
11642:                                                                  Mutta yhtä tärkeää olisi, että harvaan
11643: K€Ski-Pohj.anma,an
11644:                                                                asuttu~·en ja kiau:kJaise:ID.~pienM:n seutujen
11645:    alue .......... .   4J650                20.000
11646:                                                               maatalous saataisiin kohoamaa,n. j13. nekin
11647: Ilomantsin .alue       2,900                 8,000
11648:                                                               seudut, mikäli. mahdollista;., vilja,anikin nälh-
11649: Pobjl()is~Sartakunnan
11650:                                                               den omavaraisilmi. Viljellyn :ma.an pinta-
11651:   a1ue .......... .         1,700           ll,i()()()
11652:                                                               ahn kasvaminen ja viljelyksen voimistut-
11653: Tuusniemen-Kuusi-
11654:                                                               taminen tietäisi ralhtikustannusoon vähe-
11655:   jä.rven alue .... .          600           8,000
11656:                                                               nemistä. Ja jos vc3Jltio t•asoitt~ myöskin
11657: Päijänteen alue .. .         1,300          10,000
11658:                                                               väkilantojen j,a väkirehujen maJakuljeftus-
11659: Sa1min alue ..... .            600           7,000
11660:                                                               ra:hteja lpite1Illmiltä matkoilta,. 'loppuisi vmi-
11661:                                                               tellen viijanikuljetus .ja myöslcin sen rehti-
11662:                                                               avustus, sillä viljeLy~kset sen jälikeen 'lrua-
11663:     Muutamat tekeillä olevat ja !tehtäväksi                   jenisi.VIat nopeastri.
11664: päätetyt uudet Leadl!Jt tulevat ·tuntuvasti                      Jokaiselle maa:t,alou1Jta ymmärtäväJ.le· on
11665: pienentämään niitä alueita, joihin on enem-                  selvää, että väkilantojen, te.hokkaiilllpien-
11666: män kuin 40----<50 km. sruta.m:ista ja rauta,..               kin, käyttö on kysetma1aista, 'j'OS niistä pi-
11667: tieltä. Niitä vähentä.v:ät Outokummun,                       tää maksaa r.aihtia .1-2 mk. kilolta. Samoin
11668: ljäskeläm.-Swlmin, Po.rin---iHaJalpamäen ja                   on selvää sekin, e1Jtä V'oima,peräis'täJ mailin-
11669: polhjoisessa !jonkun vcerran Ro:v~aniemen                   viljelystä ilman vä.kirlantoja ei voi meillä
11670: Kemijä.rven ja Ou:lun-!Kontiomäen-Nwr-                       'harjl()itt.a!ll. Ennoo kaikkea kaipaa niitä
11671: meksen rwd:aJt. Mutita näidenkin rat.o:jen                   suovi1jelys, jolle kauka.isimrmiHa rajaseu-
11672: valmistuttua \jää vitJ1ä pyorem luvuin                       duillammekin olisi melkoisen hyvä.t muut
11673: 80,000 ihmistä 50 km kauemmalksi raut•a-                      edcllytykse,t. Kyseenalaista on, voiko siellä
11674: tiesrt:.ä.                                                    uudisrvilje:lijä, j:oka tekee kylmään metsään
11675:     Viljan kuljetu~Smaksut tä~le väestömää-                  talonsa, päästä alkuun ilman väkilantoja, ja
11676: -nälle eivät nouse suuriin summiin. Koko ih-                 vanhojen talojenkin vainiot ilman niitä la:a-
11677: misten ravti,nnoksi lkäylbeittävä vilj.armäärä                jenevat lhita:asti.
11678: nousee 12 milj. kil10on, j·osta laskujemme                       Meillä on jo esimwkkejä siitä mitä pie-
11679: muka13:n ainakin puolet saada,an omista pel-                 nempikin rahtiavustus v.a:~kutt.aia vä;kilanto-
11680: loista ja noin 6 mi1lj. ki'loa taval'lisin1a vuo-            jen käyttöön ja vi1jelyksen edistymiseen.
11681: sillaJ on ostmtav·a. 'ja kuijetetrta;va muualta.             Maa1t.aloudelHoon Raj1ase'lltutcimisbon käy-
11682: Kun se erä on kuljewtmava, keskimäärin                       tettävälksi myön1netyistä va.roista on kol-
11683: 100 km :n matka, niin rahteihin menee 40                     mena virime vuonna annettu [pieniä :rah:ti-
11684: pennin muka.an kd!lolta 2,,400,000 mk., joka:                avus't.uksia; siihen on tämä vuonna käytetty
11685: summa ei tekisi täyttä 6 % siitä, minikä                     150,000 mk., •joka, on 1ja•ert:tu Eaj:a,an~n, Poh-
11686: Norjam. VI3Jltio käyttää vcuosittain. nah1:.itasoi-          jois-JKiarjalan,. ltlä•Ktwj.a.lan maa:ntviljelys-
11687:  tuksiin.                                                    seuran, Oulun ta,lousseuran, Perä-Pohjolan
11688:     Eddlä.mainitUS"lla :m!jaseutumietinnössä on              maa.nviljelysseuran j'a Lrupin. moo,ta:lousseu-
11689: eduskunta jo keh'Oit.ta,nut lhalli:tus'l:.a h:arlcit~        mn välityksellä.          Rahtiavustuksert:. ovat
11690:  semaan ~alhtitasoitusta muutamiin I:Va,j.aseu-              V'a.ilidelleet 12 p.---485 p. kill()lta matkan mu-
11691:  dun kuntiin nähden~ , 'kun. puheenalaisten                  kaan. Jo 1tämän:kin v:ruatimaJtt:oman raihti-
11692:  seutujen väestö ilman oma;a syytään on jou-                 avustukseru vaikutUIS rrujaseuduiHa on ollut.
11693:  tunut kaikesta muualta sen kulutettav.aksi                  huomattava. Väkilantojen käyttö on paikoin
11694:   280                   II,97. -   VtiJlja.n ja väki!rehun rahtilkwsrtan.n:ukset.
11695: 
11696: kolmen vuoden kuluessa kasvanut kymmen-              pailukykyisiksi karjanib.oidossakin maamme
11697: kertaiseksi ja suovilde~y.kset ova:t alkaneet        muiden osie·n kanssa.
11698: entistä nopeammin laajentua.                            Kun valtion oma superfosfaruttitehd&S så-
11699:    Mahdotonta on ede~täpäin suunnilleen-             jaitsee maamme eteläosassa j.a kun sen tuot-
11700: kaan laskea, kuin!IDa 1paljon vaJtionvaroja.         teiden rahti maa;:rnme itä-, kes:ki-, llinsi- ja
11701: tulisi menemääa:L väkilatntOj@ ralb.timaksui-        pohjoisosiin liiaksi lmrottaa sen ihin:taa, niin
11702: hin, joo valtio ne kokonaoo suorittaiså esim.        la.ajoffisa pillireissä on herännyt se toivomus,
11703: 40 'trui 50 km :iä pitemmilt.ä maamaltimil'ta,       että valtion Sll!perlosfaattia myytäisiin kai-
11704: koska niide:ru käytt.ö sen jälkeen nopeasti          kissa maamme satamissa ~a kaikilla raulta-
11705: kasv;rusi. Varma,a. vain on, e,ttä muutamat:         tieasemilla samalla !hiJllla!lla. Silloin mai-
11706: siihen taTkoitrukseen myönoo'ty't miljoonat          nittu 1iåk!elaitos tasa'Puoli.sooti .!hyödyttä,isi
11707: tulåsivat srutoa tuottav.iksi. Ha1lituk.s:en olisi   maamme eri osia.
11708: tutJkittaV'a, mHtä V'äklilanm>ilta: ja miltä            EdelläesitettyJen        perusteiden,  nojalla
11709: m&tkoilta rahdit olisi korvattava ja kuinka          saamme kmmioittavimmin ehdottaa,
11710: paljon valtionvaroja olisi siihen käytettävä.                   että Eduskunta kehoittaisi halli-
11711:    Tunneitua on, että ma:amme poib.joisosissa                tusta laatimaan järjestelmän rukiin
11712: eiväit enää menesty karj•an, väkirehuksi par-                ja sen jauhatustuotteiden, väkilanto-
11713: haiten sopivat viljelysk&Svit. Niinpä kau-                   jen ja väkirehujen rahtien korvaami-
11714: ran ja hernesekulin ·vilj,elys on jo OulUJSta                sesta valtion varoilla, kun edeUämai-
11715: ja Kajaanista pohjoiseen epävarma ·j.a siellä                nittuja tavaroita kuljetetaan halvim-
11716: täytyy lypsyktu'jJankin väkirehuksi käyttää                  min keinoin ja lyhintä tietä rautatie-
11717: ohma 1ja sitäkin J1iken.ee hyvin v:whän. Val-                asemilta tai merisatamista ?tiistä etäi-
11718: kurus- jl8: rasva,rikkaimpia; väiklirehuja. ei               sempien seutujen jakelupaikoille; ja
11719: etäisillä seuduiJlla korkeiden rahtien rtälhden                 että Eduskunta kehoittaisi halli-
11720:  kallllJata käyttää. Näin ollen voimaperäi~                  tusta ensi tilassa antamaan siitä ja
11721: semlpi lY'Psykarja,n, ruolcinta, puhumatta-                  sen rahoittamisesta esityksen.
11722: ka,an pienkarja.sta,. ei ole mahdollinen,
11723: vaikka katj:anlhoidolle maamme pdhjois-                 Samalla saamme 'ehdottaa.,
11724: osissa olisi muissa suhlteissa paremmat edel-                   että hallitusta kehoitettaisiin 1"Yh-
11725: lytykset kUJin viijoo viJjelykselle. Maamme                  tymään sellaisiin toimenpiteisiin, että
11726:  muidenkin kaulmisten seutujen karjata-                      valtion tehtaassa valmistettua super-
11727:  lorutta väkirehujen korkeat ralhdit liiaksi ra-             fosfaattia myytäisiin maamme kai-
11728:  sittavat. Jos valtio korvaisi rahdit, tulisT-               killa rautatieasemilla ja kaikissa sa-
11729:  vaJt puheenadlevat seudut paremmin !Idi-                    tamissa samalla hinnalla.
11730: 
11731:       Helsingis1sä syyskuun 19 päåvänä 1927.
11732: 
11733: 
11734:             Kaarlo Hänninen.                                         H. Vehkaoja.
11735:             Sulo Salo.                                               K. A. Lohi.
11736:             Janne Koivuranta.                                        T. Janhonen.
11737:             Viljami Kalliokoski.                                     Antti Junes.
11738:             Antti Kukkonen.                                          Matti Pitkänen.
11739:             0. H. Jussila.                                           Mandi Hannula.
11740:             Juhani Leppälä.                                          F. V. Härmä.
11741:             P. Saarinen.                                             E. M. Tarkkanen.
11742:                                         Juho Niukkanen.
11743:                                                                                            281
11744: 
11745: 11,98. -   Anom. ehd. N :o 21.
11746: 
11747: 
11748: 
11749: 
11750:                                  Vennola y. m.: Maataloustuotteiden kuljetuksessa val-
11751:                                    tionrautateillä vallitsevien epäkohtien poistamisesta.
11752: 
11753: 
11754:                                      Ed u s k UJ n n a' ll e.
11755: 
11756:    Tavarain kuljetuksen järjestely valtion.-      tely. Huolimatta siitä, että tämä maanvilje-
11757: rautateillä antaa mamviljelyksen kannalta         lyksen tuotteem. haara on maataloustuotan-
11758: monille muistutuksille aihetta. Lukuunot-         non tärkeimpiä, ei sen kuletuksen järjestä-
11759: tamattakaan tariffioloissa. olevia puutteelli-    miseen ole kiinnitetty laill!k:aan riittävää
11760: suuksi<a, jotka vaikeuttavat maanviljelys-        huomiota. Maitojunat kulkevat ylen hi-
11761: tuotteiden kuletusta,. on jo kulertuksem. ylei~   taasti ja vii'Vyttävät tarpeettomasti tavaran
11762: s€Ssä järjestelyssä .epäkohtia, jotka mieles-     saapumista;, määräpaikkaansa. Asemilla ei
11763: tämme kaipaavat ei ainoastaan maanviljeli-        ole minkään•laisia suojia maidon säilyttä-
11764: jäin, vaan myös suuren yleisön kannalta·          mistä varten. Voikin sattua, että maito-
11765: huomioonottoa ja korjaamista.                     astiat saavat kesäkuumalla odottaa aurin~
11766:    Tavarain lähettäminen kulutuskeskuksiin        gonpaisteessa avoimella laoiturilla tuntikau-
11767: kohtaa v.aikeuksia jo junien kulun järjeste-      sia ja maito saapuu pila.runtuneena perille.
11768: lyssä. Kuletus on järjestetty kovin harvoilla     Epäkohta; esiirutyy sitä ikävämpäinä, kun
11769: junilla ja ajoilla, jotka varsin monessa ta-      rautateiden palveluskunta eri tapa,uksissa
11770: pauksessa tekevät tava.ra,in lähettämisen         vaatii maidon tuomaan asemalle tarpeetto-
11771: esim. aamupäivällä ta.pahtuvaan torikaup-         man aikaiseen ennen junan lähtöä. K'Onlt-
11772: paan kovin vaikeaksi. Kuletukselle uhrat-         rolli päällystön puolelta siinä, että yleisöä
11773: tava aika on suhteettoman pitkä ja tekee,         tall'koituksenmukaisesti palveltaisiin, ei ole
11774: että tava;roiUa perille saapuneina ci ole enää    riittävä. Se ei ole riittävä myöskään siihen
11775: vastaavaa arvoa. Elintarvetava.rain säi-          nähden, että maitoastiain käsittely usein ta-
11776: lyttämisen järjestelyyn ei ole kiinnitetty        pahtuu ta.valla, joka ei ole puolustettavissa.
11777: asiaUista huomi•ota. Niinpä on todettava,            Kun maataloustuotanto edustaa mooill
11778: että esim. liha, perunat ynnru muut elintar-      tärkeintä elinke[nonhaam.a ja sen tuotteista
11779: vetuotteet säilytetään tavallisesti samoissa      laajat kuluttajajoukot ovait riippuvaisia, on
11780: suojissa kuin petroleumi ynnä monet muut          välttä:mwtöntä, että rautatiehallitus järjestää
11781:  elintarpeiden yhteyteen vähemmän sopivat         maataloustuotteiden kuletuksen tarkoituk-
11782: tavarat. Tuskin tarvitsee huomauttaaka-an,        senmukaisellru tavalla. Niin hyviill ma.amvil-
11783:  että jo yleiseltä terveydelliseltä kannalta      jelijäin kuin kuluttajain edun kannalta on
11784:  elintarpeiden säilyttäminen vartlion.rauta-      epäkohtien, korjaaminen suotava.
11785:  teillä kaipaa korjaamista.                          Edellä esitettyyn viitaten saamme kun-
11786:     Räikeän kuvan vallitsevista puutteelli-       nioittJ8!vimmin ehdottaa,
11787:  suuksista antaa maidon kuletuksen järjes~
11788: 
11789: 
11790:                                                                                              36
11791:                11,98. -   Maatalloustuotteiden kuljetus rautateillä.
11792: 
11793:    että Eduskunta kehoittaisi halli-              vallitsevat maataloustuotteiden kule-
11794:  tusta ryhtymään toimenpiteisiin nii-             tuksessa valtionrautateillä.
11795:  den epäkohtien poistamiseksi, mitkä
11796: 
11797: Helsingissä, syysk. 16 p :nä 1927.
11798: 
11799: 
11800:      J. H. Vennola.                                      Mandi Hannula.
11801:      Oskari Mantere.                                     E. v. Frenckell.
11802:      Elias Sinkko.                                       Juho Niukkanen.
11803:      K. E. Linna.                                        Antti Kukkonen.
11804:      W. K. Särkkä.                                       Viljami Kalliokoski.
11805:                                Heikki Vehkaoja.
11806:                                                                                              283
11807: 
11808: 11,99. - Anom. ehd. N :o 23.
11809: 
11810: 
11811: 
11812: 
11813:                                  Junnila. y. m.:  Ulkomaisen lainan ottamisesta jokien
11814:                                      perkaus- ja vesiperäisten maitten kuivaustöitä var-
11815:                                      ten.
11816: 
11817: 
11818:                                        E d u s k u n!ll a ll e.
11819: 
11820:     V esiperä~sten viljelys- ja vil'jelyskelpois-   nojen muodosSia. Tätä tarvetta v:anten on
11821: ten maiden kuiv•attJamineu on meillä tie- ja        eduskunta va~a:nnut valtion ta•lousarvioon
11822: vesirakennusten ylihaHitulksen ja maatalous-        erinäisille momenteille kunakin vuonna e·ri
11823: hallituksen lähimmän huolenpidon ja. val-           suuruisia määrärahoja, ollen mainitut mää~
11824: vonnan alais®a. Näiden kesken se on ja-             rära!hat tämän vuoden menoarviossa ja
11825: kautunut siten', että tie- ja vesirakennustm1       y limä:äräisessä.    menoarvi'Ossa     yhteeniSä
11826: ylihallitus on huolta1mt tulvia wiheuttavien        19,000,000 markkaa,. josta avustuksiksi on
11827: suurempien valtaväylien p~wkauksen ja. nii-         tarkoitettu 5,2'50,000 markka~~t: ja lMnoiksi
11828: den vesisäiliöiden vedeupinn•an järjeste•lyn,       13,7150,000 markkrua.
11829: kun taas ma>ata.loushallitus on hoitanut pie-           Nälillä toimenpiteifllä on viimeisten kym-
11830: nempien jokien perkaukset ja:. ylipääooä ve-        menen vuoden kuluessa suoritettu maas-
11831: den vaivaamien viljelys- ja viljelyskelpois-        samme suuria kuivatusyrityksiä toiselle tu-
11832: ten maiden kuivatussuunnitelmat sekä val-           hannelle nouseva määrä, niistä yksin maa-
11833: ''onut ja johtanut niistä aiheutuneet kui-          talous'haHitukiSeu toime.n!piteestä n. 7·50 kui-
11834: vaustyöt. Sitäpaitsi on asUitushallitus, sen        vatuSStuunnitelmaa. !Siihen osoitetut varat
11835: alaan ik:uuluvilla erinäisillä asutusalueilla,      on vuOS<ittain loppuull'käytetty .ja uusia
11836:  suorittanut      \kuivatustöitä.,   samoinkuin     suun:rritelmå.a oru valtava joukko valmiina
11837:  metsähallituskin sen hoidossa olevilla val-        odottamassa: vuoroaan. sekä toisia tekeillä
11838:  tion metsämailla.                                  suuret määrät, mikä osoittaa että ta.rve
11839:     Vesiperäisien viljelys- ja· vH'jelyskelpois·-   alalla on turntuvan: suuri. Sitä OS'Oittaa
11840:  ten :rmuidoo kuivatU'kse•n a·vustuksesta on        myÖSikin se monilukuinen anomuksien
11841:  ollut voimassa valtioneuvoston antamat             määrä, joita. tehdään. kunkin eduskunnan
11842:  määräykset,, joita on muutettu a~nakin             istuntokauden aJlmessa, erinäisten ioompien
11843:  kolme kertaa. Viimeksi 12/10 1'9<23 annettu-       vesiväylierrnme• perkausta: varten.
11844:  jeu määräystoo mukaan saavat manuomista-               Viimeisinä vuosina, jolloin maatalou-
11845:  jat kuivatulksiin, joihin viranomaiset ovat        temme on alkanut ripeästi kehittyä ja voi-
11846:  laatineet sull!nnitelman ja. kustannusarviorn      mwperäistyä, on alettu kiinnittää, yhä suu-
11847:  sekä antaneet luVIarn·, va:ltioltw korvauksetta,   llempaa huomiota veden vaiiVaamiin vnjelys-
11848:  työvälineet ja työnjohdon. Muuten on val-          ja viljelyskelpoisiin maihin, jotka laatunsa
11849:   tio rahoittanut yrityksen:, perien kustannuk-     ja kemi·allisen kokoomuksensa puolesta muo-
11850:   set ma8inomisrt:ajilta hyötyperusteen mukaan      dostavat kasviravintorikkaimmat viljelys-
11851:   pitkäaik-ajsten, halpaikorkoisten kuoletuslai-    alueemme ja jotka kuivattamisen jälkeen
11852:   284         Il,99. -   Laina jokien ja vesiperäisten maitten kuivaustöitä varten.
11853: 
11854: muodostuvat yksityisen maa1ta<louden par-         Osoi tukseksi siitä, mikä tarve tällä a·lalla
11855: haiksi tuottolähteiksi. Siitä, syystä onkin lähivuosien kuluessa olisi, voida.a:n mainita,
11856: kuivatus- ja .ma,mpa.ra'Illllusmäärärahojen että tie>- ja vesirakennusten ylih.allitus on
11857: tarve vuodesta vuoteen kasvanut. Yteisenä laatinut kustannusarvion ja tarvesuunnitel-
11858: ilmiönä on myöskin ollut ha:vaitta.vissa yhä man seuraavaa kymmentä vuotta varten ja
11859: useammin uudistuvat tuhoa tuottavat tul- laskenut tarvittava:n:
11860: vat suurien valtavesiväyliemme varsilla,
11861: jotka tulvat monin paikoin tuhoavat satojen Kiiminkijoen perkaulkseen                      1,100,000:-
11862: viljelijäin mitä lupaavimmat vuodentulotoi- Siika.joen                ,                  10,·500,000: -
11863: veet. Tämä ilmiö johtuu siitä, että vilje- Pyhäjoen perka.ukseen Mec
11864: lyksen kehittyessä valtaväyliin laskevat ·        ri•järveUä ............. .               1,400,000 : -
11865: pienemmät joet ja pur<>t on vuosien ku- PyhäJjoen perkaukseen Ou-·
11866: luessa perattu, sekä valtaväylien piirissä'       taisissa: .............. ..              1,000,000 : --
11867: laajoilla alueina viljelysmaat ja suot tarkoi- Perhonjoen perka ukseen .. H,400,000: -
11868: tuksenmukaisesti ojitettu, joten niiden vedet Kruunupyynjoen perkauik-
11869: pääsevät nopeasti virtaamaan valtaväy-            seen ................ ..                 2,000,000 : -
11870: liinsä Täten ne sym1yttävät suuria              Äh<tävänjoen   perkaukseen          ..     1,.500,000:-
11871: tulvia valtaväylissä,       joihin ihmislkäsi Kyrönjoen ali- ja ylioom:r
11872: ei ole koskenut vuosikymmeniin,. tuskinpw         perka ukseen .......... . 20,610,000 : -
11873: koskaan. Tässä suht'OOSSa ei liene tarvis       La•pu:anjoen   yläosan 1per-
11874: muuta kuin viitata Etelä-Pohjanmaan jo-           ka.ukseen   .............           .    8,500,000: -
11875: kien valtamvan älkkipaisuntaan, jollaista on    Lapuanjoen     alaosan          per~
11876: 
11877: havaitta'Vissa maam:me muissakin suurem-          kaukseen ............. .                 8,000,000: -
11878: missa joissa. Tämäntapaisten jokien pe·r- K uo!'taneen~järven laskuun.                     2,1100,000: -
11879: ikausta onkin jo ruvettu suorittamaan välit- Isojoen perkaukseen ..... .                     500,000:-
11880: tömästi valtion kustannuksella, miikä Kymijoen perkaukseen ... . 20,000,000:-
11881: yleensä jo katsotaanikin luonnolliseksi siitä Vuok:sEm                                   30,000,000: -
11882:                                                 SaimaJan        "
11883:                                                             vedenpinnan          jär~
11884: syystä, että näiden valtawäylien äkkipaisun-
11885: nat johtuvat juuri yläjuoksujen perkauk-          jestelyyn . . . . . . . . . . . . . . 22,.000,000:-
11886: sista ja laajan ympäristön voimaperäisestä                              Yhteensä: 132,610,000:-
11887:  ojittamisesta.
11888:    Näitä kuivaus- ja perkaustöitä va;rten         Maata.loushallituksen              viljelysteknillisen
11889: valtion varoista käytetty rahamäärä on to- osaston samanlaisen kymmenvuotislaskel-
11890: sin meidän oloihimme nähden varsim: huo- man perusteella tarvittaisiin sen suunnitte-
11891:  mattava, mutta vähäpä;töinen esim. siihen lemia kuivatustöitä varten 402,500,000
11892: nähdel)., mitä na·apurimaa:mme Ruotsi tarkoi- marlkkaa eli siis yhteensä ensi kymmenvuo-
11893: tukseen käyttää. Ruotsissa valtion varoja tiskauden aikana '534,610,000 markkaa. Nä-
11894: nimittäin käytetään avustuksina pien€mpien mät ammattivirastojen laskelmat osoittavat,
11895: kuivatusten ja maanparannuksien hyväksi kuinka valtavan suuri rahantarve meillä
11896:  juuri sellaisten, joita maataloushallitus olisi kuivaus.töiden alalla.
11897:  meillä hoita:ru, vuosittain noin 5 1 / 2 milj.   Ne varat, joi·ta valtion avustuksin:a käy-
11898: kruunua eli n. 15·5,000,000 suomen markkaa, tetään tällaisten kuivatustöiden suorittami-
11899: mihin verrattuna meillä käytetty määrä on seen, OVI(lit aiva;n ensiluokkaisia· sijoituksia
11900: kovin vaatimaton, huomioonottaen maamme maamme maatalouden ja yleisen kansanta-
11901: vesiperäisyyden.                                louden kannalta katsottuna, samoinkuin tä-
11902:                                                 hän tarkoi•tukseen annetut kuoletu:sl81inat
11903:                                   Il,99. -    Junnila, y. m.
11904: 
11905: ovat pll!rhaita ja tuottoisimpia sijoituksia,      Sen nojalla mitä ·edellä olemme esittäneet,
11906: mitä valtio ylipäänsä voi tehdä. Mieles-         rohkenemme kunnioittaen ehdottaa,
11907: tämme on kuitenkin kohtuutonta, että niin
11908: suurta valtion varojen sijoitusta, jota tämä               että Eduskttnta kehoittaisi halli-
11909: tarve edellyttää, hoidetatan vuotuisesti ta-            tusta ryhtymään toimenpiteisiin
11910: lousarvioon otettavilla määräraho~Ha eli toi-           200,000,000 markan suuruisen pitkä-
11911: sin samQen kansan verovaroilla. Olisi siis              aikaisen ulkomaisen lainan hankki-
11912: tämän: tarpeen tyydyttämiseksi hankittava               miseksi, jonka kautta saatavat varat
11913: ulkomainen va,ltiolaina, kuten on jo niin mo-           valtioneuvoston lähemmin määrättä-
11914: neen muuhun tarpeeseen hankittu. Tällai-                villä ehdoilla tie- ja vesirakennusten
11915: sesta Wnasta voisi ~hkä perustaa ulkopuo-               ylihallituksen ja maataloushallituksen
11916: lelle ta;lousarvion valtioneuvoston hoitoon             valvonnan alla käytettäisiin niin hy-
11917: jätettävän erityisen lainarahaston, josta.              vin 'l)laTJtion kustannukselZa suoritetta-
11918: kuoletuslainain muodossa rahoitettaisiin vil-           viin suurempien jokien perkauksiin
11919:  jelys- ja viljelyskelpoisten maiden kuivaus-           sekä vesistöjen vedenpinnan järjes-
11920: yrirtykset ja suurempiren valtaväylien per-             telyyn kuin myös huokeakorkoisten
11921: kaukset. Tätä tarkoitusta var.ten aluksi                kuoletuslainojen antamiseen vesipe-
11922: ehkä riittäisi 200,000,000 markan va.ltiolaina          räisten viljelys- ja viljelyskelpoisten
11923:  tarpeellisen pitkällä kuoletusajalla.                  maiden kuivattamiseksi.
11924:                                                                                          ..
11925:      Helsingissä, 19 p :nä syyskuuta 1927.
11926: 
11927: 
11928:            Taave Junnila.                                      T. A. Aalto-Setälä.
11929:            Paavo Virkkunen.                                    Lauri Ingman.
11930:            E. A. Turja.                                        K. Kylänpää.
11931:            Evert. Nukari.                                      Väinö Malmivaara.
11932:            Gunnar Sahlstein.                                   Oskari Lehtonen.
11933:            0. H. Jussila.                                      W. K. Kuuliala.
11934:            E. V. Kuokkanen.                                    J. 0. Ikola.
11935:            Bernhard Heikkilä.                                  Hedvig Gebhard.
11936:            Kaino W. Oksanen.                                   Jooseppi Seppänen.
11937:            K. E. Aarnio.                                       Sakari Ainali.
11938:            Wäinö Pasten.                                       E. W. L~htinen.
11939:            A. Luoma.                                           Y. W. Puhakka.
11940:            A. A. Neitiniemi.                                   F. V. Härmä.
11941:            Leo Gummerus.                                       Vilho Nikkanen.
11942:            Kaapro Moilanen.                                    Pekka Pennanen.
11943:                                              Onni Talas.
11944:  286
11945: 
11946: II,wo. - Anom. ehd. N :o 24.
11947: 
11948: 
11949: 
11950: 
11951:                                   Saarinen, P., y. m.: Ulkomaisen lainan ottamisesta,
11952:                                     huokeakorkoisten lainojen' myöntämistä varten maa-
11953:                                     seudun sähköyhtymille.
11954: 
11955: 
11956:                                         E d u s k u n n a ll e.
11957: 
11958:    Yhtenä keskeisimmistä kysymyksistä maa-            varoja noin 90 miljoonaa ja niiden yhteinen
11959: seudun talouselämän kehityksessä esiintyy             lainamäärä noin 56 miljoonaa markkaa.
11960: yhä edelleen sähkövohnan' saanti. Rinnan              Tämänsuuntainen, lyhyesti kerrottlina, on
11961: muun taloudellisen kehityksen kanssa on               tilanne tällä alalla nykyään maassamme.
11962: tämä kysymys käynyt viimeaikoina entistä              Varmaa kuitenkin on, että kehitys tässä
11963: tärkeämmäksi. Ympäri maata;mme syrjäisiä              kohden olisi jo paljon pitemmällä ja
11964: saloseutuja myöten on tätä tarvetta koetettu          sähköistyksen hyödylliset vaikutukset maa-
11965: tyydyttää monilla eri tavoilla, joista useat          seudullammekin yleisemmin havaittavissa,
11966: näyttävätkin onnistuneilta, toisten ratkaisu-         jos näihin yrityksiin olisi ollut saatavissa
11967: tapojen jäädessä kuitenkin toistaiseksi vain          kohtuullisen halpaa pääomaa. Jotta kehitys
11968: suunnitteluibi. Nämä pyrkimykset osoit-               tällä tärkeällä talouselämän alalla pääsisi
11969: tavat että kohtuullisella hinnalla saatavaa           parempaan vauhtiin olisi mielestämme val-
11970: sähkövoimaa myöskin maaseudun talous-                 tiovaHan: tultava apuum:. Näin on menetelty
11971: elämässä kipeästi jo kaikkialla kaivataan.            muissakin maissa- m. m. Ruotsissa, Rans-
11972:     Kysymys maaseudun sähköistäruisestä               kassa ja Tsekko-Slovakiassa -- ja näin olisi
11973: esiintyy meillä. pääasiassa pääoma:kysymyk-           meilläkin tehtävä, jos tahdotaan tällä alalla
11974:  senä. Missä yritykseen tarvitta;van pääoman          kehitystä jouduttaa.
11975: saanti kohtuullisilla ehdoilla on ollut mah-             Maaseudun säh!köistämisen rahoituskysy-
11976:  dollista ja missä muita sähköistämisen edel-         mystä on jo useita kertoja yritetty saada
11977:  lytyksiä on ollut olemassa, ovat tätä tarkoi-        eduskuntatietä myönteiseen ratkaisuun.
11978:  tusta varten laaditut suunnitelmat tavalli-          Tämä todistaa, että asiaa on eri tahoilla
11979: sesti toteutuneet. Maaseudun Sähköythrty-             pidetty tärkeänä, jos kohta yritykset eivät
11980:  mäin Liitolta saatujen tietojen mukaan on            vielä ole johtaneet tuloksiin. Tässä kohden
11981:  maaseudun sähköistämiseen viime vuoden               viittaamme anomusehdotuksiin 1922 vp.
11982:  loppuun mennessä kiinnitetty varoja                  n :o 84, 19,25 vp. n :o 30 ja 1<926 vp. n :o 29.
11983:  yhteensä noin 600 miljoonaa markikaa. Eri-           Niinikään on Maaseudun Sähköyhtymäin
11984:  laisia sähköyhtymiä, joista osa on kunnal-           Liitto jättänyt valti,oneuvostolle 2 päivänä
11985:  lisia, toiset osakeyhtiöitä, osuuskuntia j. n. e.,   lokak. 1926 päivätyn anomuksen, joka koski
11986:  on nykyään maaseudulla yhteensä noin 700.            pääoman saantia maaseudun sähköyhtymille.
11987:  Noin ,50 :llä säkölaitoksella, joilta viime          Sekään ei johtanut tuloksiin.
11988:  syksynä erään lainahankkeen yhteydessä                  Yhteistä edellä mainituille ,anomusehdo-
11989:  tietoja saatiin ja jotka ovat huomattavimpia         tuksille on se, että niissä ehdotetaan valtion
11990:  maaseudun sähköyhtymistä, oli silloin omia           menosääntöön määrärahaa käytettäväksi
11991:                                   II,Ioo.- Soo.rinen, P., y. m.                             287
11992: 
11993: maaseudun sähköistämisen rahoittamiseen.           miljoonan markan suuruinen lainan tarve.
11994: Maaseudun 'Sähköyhtymäin Liiton anomuk-            On selvää, että koko silloinen. pääoman
11995: sessa sen sijaan ehdoteta•an valtiontakuun         tarve ei suinkaan sisälly mainittuun sum-
11996: myöntämistä kyseessä olevaa tarkoitusta            maan, .joskin toiselta puolen on myönuettävä,
11997: varten suunnitellulle lainalle. Periaatteessa      että osa tuosta tarpeesta jo tähän men-
11998: pidäm;me viimemainittua ratkaisutapaa tälle        nessä on tyydy.tetty ainakin toistaiseksi,
11999: asialle tarkoituksenmukaisimpana. Käytän-          vaikkakin verrattain korkealla korolla.
12000: nöllisintä olisi kuitenkin järjestää asia siten,   Paitsi ennestään toimivien yhtymäin tarpei-
12001: että valtio suorastaan ottaisi ulkomailta lai-     siin kaivataan vasta perustettavien yritysten
12002: nan, josta saa•dut varat jaettaisiin valtio-       rahoittamiseen melkoiset määrät uutta pää-
12003: neuvoston harkinnan mukaan mahdollisim-            omaa eri puolilla maatamme, sekä Imatr·an
12004: ma;,n halpakorlroisina j.a pitkäaikaisina kuo-     voima-aseman johtoverkkojen vaikutus-
12005: letuslainoina sellaisille maaseudun sähkö-         piirissä että etenkin muussa osassa Suomea.
12006: yhtymille, joilla on edelly!tykset tyydyttää       Näin ollen olisi mielestämme tarpeen
12007: seutukuntansa sähkövoiman tarve. On nim.           vaatimaa, että tähän tarkoitukseen yhteis-
12008: selvää, että maaseudun sähköistämiseen             kunnan taholta järjestettäisiin aluksi aina-
12009: lähivuosina tarvitaan siksi paljon pääomaa,        kin 100 miljoonan markan suuruinen
12010: ettei ole valtiotaloudelle eduksi, että tällai-    rahasto.
12011: seen yritykseen sijoitettaisiin kansalta              Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen
12012: koottuja verovaroja. Sensijaan voidaan             anomme,
12013: tähän tarkoitukseen varsin hyvin käyttää                      että Edu.sk1mta kehoittaisi halli-
12014: kohtU:ullisilla ehdoilla saatuja lainavaroja.              tusta kiireellisesti ryhtymään toimen-
12015: Samoin voi hyvin puoltaa, että valtio                      piteisiin sf!dan miljoonan Suomen
12016: kyseessäolevan yleishyödyllisen taloudelli-               markan suuruisen pitkäaikaisen ulko-
12017: sen toiminnan edistämisessä osallistuu                     lais.en lainan hankkimiseksi rahaston
12018:  jossain määrin korkokustannuksiin.                        perust·amista varten, josta valtioneu-
12019:    Mitä tarvittavan pääoman suuruuteen                     voston harkinnan mukaan myönnet-
12020:  tulee, niin on mainittava, että jo vuosi                  täisiin huokeakorkoisia lainoja aJSian-
12021: sitten oli noin 50:llä maaseudun säh:köy;hty-              mukaiset edellytykset omaaville maa-
12022:  mällä, joilta silloin tietoja saatiin, lähes 50           seudun sähköyhtymille.
12023: 
12024:       Helsingissä 19 p. syyskuuta 192~.
12025: 
12026: 
12027:             P. Saarinen.                                          Heikki V ehkaoja.
12028:             Juho Niukkanen.                                       Viljami Kalliokoski.
12029:             J. Koivisto.                                          J. H. Vennola.
12030:             Antti Kukkonen.                                       K. A. Lohi.
12031:             E. M. Tarkkanen.                                      August Raatikainen.
12032:             Juhani Leppälä.                                       J. A. Ihamuotila.
12033:             Jooseppi Kauranen.                                    J aio Lahdensuo.
12034:                                        Elias Sinkko.
12035: 1
12036: 
12037: 1
12038: 
12039: 1
12040: 
12041:     1
12042: 
12043:     1
12044: 
12045:     1
12046: 
12047:         1
12048: 
12049:         1
12050: 
12051:         1
12052: 
12053:             1
12054: 
12055:             1
12056: 
12057:             1
12058: 
12059:                 1
12060: 
12061:                 1
12062: 
12063:                 1
12064: 
12065:                     1
12066: 
12067:                     1
12068:                      •            ••     ••
12069:    VALTIOPAIVAT
12070:                    1927
12071: 
12072: 
12073:               LIITTEET
12074:                          111.
12075: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
12076:      ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
12077: 
12078: 
12079: 
12080: 
12081:               •
12082:                   HELSINKI 1927
12083:            VALTIONEUVOSTON KJ:RJAPAINO
12084: 
12085: 
12086:                                               37
12087: •
12088: 
12089: 
12090:     •
12091: Rangaistusten koventamista, kuolemanrangaistusta y. m.
12092:    rikoslakia sekä naisen virkakelpoisuutta ja metsä-
12093:          lainoja koskevia eduskuntaesityksiä ja
12094:                    anomusehdotuksia.
12095:                                                                                            293
12096: 
12097: III,t.- Edusk. esit. N:o 18.
12098: 
12099: 
12100: 
12101: 
12102:                                  Hannula, M., y. m.: Ehdotus laiksi naisen kelpoisuu-
12103:                                    desta valtion virkaan.
12104: 
12105: 
12106:                                        E d u s k u n n a 11 e.
12107: 
12108:    Melkein ka.ksiikymme111:tä vuotta kestänei-       katoimen laadun vuoksi sopivat paremmin
12109: den va:lmistelutioo jiHlreen sa.rutiin. eduskun.-   miespuolisten viranhaltijain hoidettaviksi.
12110: nassa 24 päivänä marraskuuta 1925 hyväk-             Sellaisia ovat mielestämme sotilasvirat,
12111: sytYksi laki naisen kelpoisuudesta valtion           järjestyspoliisin virat ja eräät vankeinhoi-
12112: virkaan. L~tki tuli !Voimaalll 23 päiväniä          tolaitoksen virat.
12113: huhtikuuta 1926. Se rakentuu hallitusmuo-              Mutta asetus ei pysähdy tähän. Edellä-
12114: dossa. tunnustetulle 1periaattee<lleb. että Suo-    mainittujen virkojen lisäksi luetellaan siinä
12115: men kansalaisilla tulee sukupuoleen, us-            miesten hoidettavina virkoina suuri joukko
12116: kontoon ja säätyyn katsomatta olla samat            myös sellaisia virkoja, joide:o. virkatointen
12117: oikeudet. Sen mukaisesti lain ensimmäi-             laatu tuskin estää naista niitä asianmukai-
12118: sessä pykälässä säädetään, että nainen voi-         sesti hoitamasta. Niinpä a;setus määrää,
12119: daan nimittää jokaiseen valtion virkaan             että kihlakunnan-, raastuvan- ja maan-
12120: tai toimeen.                                        jako-oikeuden puheenjohtajan virkoihin on
12121:    Tähän yleissääntöön .on kuitenkin tehty          aina nimitettävä mieshenkilö. Samoin on
12122: haitallinen rajoitus. Lain toisen pykälän           hallitus asetuksella sulkenut naisilta pää-
12123: mukaan voidaan asetuksella säätää, että             syn kaikkiin ulkomaisen edustuksen n.s.
12124: joihinkin virkoihin tai toimiin, joita niihin       karriäärivirkoihin. Nainen ei voi tulla ni-
12125: kuuluvien virkatointen laadun vuoksi voi            mitetyksi ulkoministeriön kanslia-, osasto-
12126: asianmukaisesti hoitaa vain joko mies- tai          ja jaostopäällikön virkoihin, ei edes jaos-
12127: naispuolinen henkilö, saadaan nimittää ai-          tosihteerin virkaan. Hän ei voi olla dip-
12128: noastaan joko toista tai toista sukupuolta          lomaattisena eikä konsuliedustajana vie-
12129: olevia. Tämä säännös on johtanut varsin             raassa valtiossa, ei lähetystön eikä konsuli-
12130: laajaan ja lakia suuresti heikontavaan tul-         viraston sihteerinä eikä avustajana. -
12131: kintaan. Samana päivänä, jona laki tuli             Hallinnollisista viroista on m.m. maaher-
12132: voimaan, antoi hallitus asetuksen, joka si-         ran, lääninsihteerin, varalääninsihteerin ja
12133: sältää täydentäviä säännöksiä naisen kel-           kruununvoudin virat määrätyt täytettä-
12134: poisuudesta valtion vil'kaan. Tämän ase-            vikai yksinomaan miespuolisilla henki-
12135: tuksen ~säännökset supistavat arvelutta-            löillä.
12136: vasti lain alaa. Asetuksessa nimittäin lue-            Emme voi myöntää oikeaksi sellaista kä-
12137: tellaan yksinomaan mieshenkilöille kuulu-           sitystä, että näidenkin virkojen virkatoin-
12138:  vina virkoina hyvin suuri määrä valtion            ten laatu olisi sellainen, että se estäisi
12139:  viroista. Jotkut luetelluista viroista voi-        naista menestyksellisesti niitä hoitamasta.
12140:  daan kyllä myöntää sellaisiksi, jotka vir-         Tahdomme vain mainita, että U>Seimmissa
12141:   294
12142: 
12143: Europan maissa nainen voi tulla niihin ni-           etua. Sen kautta tarjoutuisi entistä laa-
12144: mitetyksi. Niin on asian laita Englannissa           jempi mahdollisuus saada eri virkojen ja
12145: ja Saksassa, joiden maiden lainsäädäntö ei           tointen haltijoiksi kaikkein sopivimmat
12146: aseta mitään rajoitusta naisen kelpoisuu-            henkilöt.
12147: delle valtion virkaan. Myös Skandinavian               Kun, kuten ylläkerrotusta käy selville,
12148: maiden lainsäädännön mukaan pääsee nai-              tähänastisella lainsäädännöllämme ei ole
12149: nen kaikkiin tuomarin virkoihin ja kaik-             onnistuttu ratkaisemaan naisen virkakel-
12150: kiin hallinnollisiin virkoihin.                      poisuuskysymystä täysin oikeudenmukai-
12151:    Meidän maassamme naisen virkakelpoi-              sesti eikä yhteiskunnalle hyödyllisimmällä
12152: suuden rajoitukset, paitsi että ne ovat lain         tavalla, on mielestämme asiasta suoritet-
12153: hengen vastaiset, ovat jo 3enkin tähden ai-          tava uusi lainsäädäntö, jolloin kaikki mah-
12154: heettomat, kun naiset ovat meillä kanem-             dollisuudet haitallisiin rajoituksiin poiste-
12155: rniukin kuin monessa muussa maassa suo-              taan. Selvyyden vuoksi lienee kuitenkin
12156: rittaneet niitä tutkintoja, joihin perustuu          tarpeellista, että lakiin edelleenkin sisäl-
12157: kelpoisuus valtion virkoihin. Ei myöskään            lytetään maininta evankelisluterilaisen kir-
12158: meillä saatu kokemus naisista valtion vir-           kon viroista. Niihin ei naisille voida myön-
12159: kojen hoitajina kehoita tällaisia rajoituk-          tää kelpoisuutta muuttamatta kirkkolakia,
12160: sia. säätämään. Niissä monissa '\"iroissa,           joka taas vaatii kirkolliskokouksen aloi-
12161: joissa naiset tähän asti ovat toimineet, ovat        tetta. Samoin voimassaoleva avioliittolain-
12162: he menestyksellä ja valtiota hyödyttäen              säädäntömme, jonka mukaan mies, eräin
12163: suorittaneet tehtävänsä.       Kokemus on            poikkeuksin, hallitsee vaimonsa omai-
12164: myös osoitt.anut, etteiivä,t n~aiset J0-inlkään      suutta, vaatinee lakiin ottamaan lisäsää-
12165: yleisesti kuin miehet pyri aloille ja tehtä-         döksen naimisissa olevan naisen virkakel-
12166: viin, jotka ovat heidän luonteelleen ja tai-         poisuudesta.
12167: pumuksilleen vieraat. Sentähden ei edes                 Edelläolevaan viitaten pyydämme kun-
12168: sotilas-, poliisi- ja vankeinhoitovirkoihin          nioittaen eih'<l:ottaa,
12169: nähden ole tarpeen sääitää rrujo.iroUII®a nra:i-
12170: sen virkalrelpoisuuden suhteen.        Naisten                että Ed'Wikuntra hyväksyisi nais.en
12171: esteetön pääsy •kaikkiin. vaJtion '\"irfk:oihin            virkakelpoisuuslaine seuraavan muo-
12172: merkitsee yhteiskunnalle vain ilmeistä                     don:
12173: 
12174: 
12175: 
12176:                                                Laki
12177:                              naisen kelpoisuudesta valtion virkaan.
12178: 
12179:         Eduskunnan päätöksen muka·isesti sääaetään täten:
12180: 
12181:                         1 §.                                             2 §.
12182:    Nainen voidaan, jälempänä tässä laissa               Naimisissa oleva nainen, joka ei itse hal-
12183: mainituilla rajoituksilla, nimittää jokai-           litse koko omaisuuttaan, älköön olko vi-
12184: seen valtion virkaan tai toimeen.                    rassa tai toimessa, johon kuuluu yleisten
12185:    Naisen kelpoisuudesta evankelisluterilai-         tai yksityisten varojen hallussapito, ellei
12186: laisen ja kreikkalaiskatolilaisen kirkon             hänen miehensä ole sitoutunut niissä avio-
12187: vil'llroihin,. toimim tai, teihtärviin olkoon voi-   liiton aikana ehkä syntyvästä vajauksesta
12188: massa, mitä siitä on erikseen säädetty.              vastaamaan niinkuin omasta velastaan.
12189:                               111,1. -   Hrun<1llllila, M., y. m.                      259
12190: 
12191: :Sellaisen sitoumuksen vanhentumisaika al-       sellaisiin kunnan virkoihin, joid~n haltijat
12192: kaa vasta avioliiton purkautumisesta.            valtion viranomainen nimittää tai vahvis-
12193:                                                  taa toimeensa.
12194:                     3 §.
12195:   Mitä naisen kelpoisuudesta valtion vir-
12196: kaan on voimassa, sovellettakoon vastaa-                              5 §.
12197: vasti naisen kelpoisuuteen julkiseen tehtä-         Tämä laki, joka kumoaa 23 päivänä huh.
12198: vään.                                            tikuuta 1926 annetun lain naisen kelpoi-
12199:                     4 §.                         suudesta valtion virkaan, tulee voimaan 1
12200:   Tätä lrukia on soveJJlettav,ru myöslkin        päivänä tammikuuta 192-.
12201: 
12202: 
12203:     Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1927.
12204: 
12205: 
12206:                 Mandi Hannula.                             Hedvig Gebhard.
12207:                 Kaino W. Oksanen.                          Aino Luostarinen.
12208:                 Anna. A. Haverinen.                        Annie Furuhjelm.
12209:                 Hilda Seppälä.                             Hilma Waljak.ka.
12210:                 Aino Lehtokoski.                           Eero Hj. Rydln.an.
12211:   296
12212: 
12213: III,z. - Edusk. esit. N :o 19.
12214: 
12215: 
12216: 
12217: 
12218:                                  Saarinen, P., y. m.: Ehdotus laiksi rikoslain 38 luvun
12219:                                    10 §:n muuttamisesta.
12220: 
12221: 
12222:                                      E d u s k u n n a II e.
12223: 
12224:     Rikoslain 38 luvun 10 § :ssä määrätään       tai edusti itselleen tai toiselle aineellista
12225: nykyään rangaistus kiskomisesta. Laki ei         etua, joka oli huomattavassa epäsuhteessa
12226: kumminkaan yksityiskohtaisesti määrittele        siihen, mitä ilrän oli ~antanut tai myöntänyt.
12227: mikä on kiskom.ista.                             Sittemmin, 17 päivänä helmikuuta 19t23 an-
12228:     V:elanannossa tapahtuvan kiskomisen kä-      netussa laissa, muutettiin rikoslain edellä-
12229: site samoinkuin kiskomisen käsite yleensä        mainittu kohta siten, että se luottokiskonnan
12230: on vaihdellut suuresti eri aikoina. Mitä         dhella tuli käsittämään myös nim sanotun
12231: Suomen oikeuteen tulee, niin kiellettiin         esinekiskonnan.
12232: 1734 vuoden lain kauppakaaren 9 luvun               Kuten edelläsanotusta selviää, on korko
12233: 6 § :ssä rangaistuksen uhalla ottamasta suu-     Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan
12234: rempaa korkoa kuin kuusi sadalta vuodessa.       vapaa. Kiskomisesta rangaistaan kuitenkin
12235:  Kesäkuun 6 päivänä 1883 annetussa asetuk-       sitä, joka, käyttämällä hyväkseen toisen pu-
12236: sessa julistettiin korko vapaaksi kaikissa       laa, ymmiärtämättömyyttä tai kevytmieli-
12237:  määräajaksi tehdyissä velanantosopimuk-         syyttä varallisuutta koskevalla välipuheella
12238: 'Sissa kun tuo aika oli enintään yhdeksän        tai sen yhteydessä on ottanut tahi itselleen
12239:  kuukautta, mutta muuten jäiJ määräys kor-       tai toiselle edustanut taineellista etua,. joka
12240:  keimmasta sallitusta korosta edelleen voi-      on i!lmeisessä e).:>äsuhteessa, sirihen, mitä hän
12241:  maan. Uutta rikoslakia säädettäessä otet-       on antanut tai myöntänyt. Rangaistavaksi
12242:  tiin kiskomista koskevat rangaistusmääräyk-     joutuu täten myös se, joka nyt mainituin
12243: set rikoslakiin. Sen 38 luvun 10 §. :ssä sää-    tavoin on toiselta kiskonut korkoa.
12244: dettiin rangaistus muun muassa sille, joka          Kun laissa ei ole kumminkaan minkään-
12245: sellaisesta velanannosta, josta ei saanut ot-    laista määritelmää siitä, mikä luetaan ran-
12246:  taa enempää kuin määrätyn vuotuisen ko-         gaistuksen alaiselksi koronkiskomtiseksi, niin
12247:  ron, oli toimituspalkkioksi taikka muuten       ovat käsitteet tästä sangen erilaiset. Lai-
12248:  ottanut tai edustanut itselleen korkeamman      nanantajat ja lainanottajat katsovat eri
12249:  koron, kuin minkä laki sallii. Tämä rikos-      kannalta asiaa ja oikeusviranomaistemm.e
12250:  lain säännös oli voimassa toukokuun 15          tulkinnasta j'ää ciliJppuv~ksi', sikäili kun nii-
12251:  päivään 1900 saakka, jolloin Suomessa korko     den tutkittavaksi asia tulee, milloin he kat-
12252:  laskettiin vapaaksi. Sanottuna päivänä an-      sovat perityn korvauksen ilmeisesti olevan
12253:  netussa laissa muutettiin rikoslain 38 lu-      epäsuhteessa siihen etuun mitä lainanantaja
12254:  vun 10 '§muun muassa siten, että koronkis-      on antanut.
12255:  komisesta rangaistiin sitä, joka käyvän ko-        Tällainen harkinta voi johtaa kumminkin
12256:  ron yli toimituspalkkiona tai muuten otti       sangen erilaisiin tulkintoihin. Oikeusistui-
12257:                                 III,2. -   SaariJOOn, P., y. m.                           297
12258: 
12259: mien käsiteltäväksi tulevat tosin sangen         vek~elilainoista peritään korko etukäteen,.
12260: harvoin koronkiskomista koskevat asiat,          joka tuo pankeille vissin edun, niin ei näytä
12261: mutta yleisesti tunnetaan, että yksityisten      olevan syytä lainsäädännöllä ryhtyä tämän
12262: keinottelijoiden ohella eräät pankitkin peri-    asian yhteydessä määrittelemään millään
12263: vät kohtuuttomia hyvityksiä lainaanlistaan       lailla eri lainausmuodon suhteita toisiinsa,
12264: varoista, joten koronkiskontarikokset eivät      koska pankt itse voivat parhaiten määrätty-
12265: liene todellisesti kovin harvinaisia. Sentäh-    jen rajojen puitteessa ne suhteet määritellä.
12266: den näyttää tarkoituksenmukaiselta laissa           Mitä koron korkeimpaan rajaan tulee,
12267: määritellä korkein raja, minkä lainanantaja      niin ehdotamme, että rikoslain 38 luvun
12268: saa ottaa hyvitystä ja korkoa tahi edustaa       10 § :ään otettaisiin selvä määräys mikä ve-
12269: itselleen muuta etua lainaamistaan varoista.     Laksiannossa katsotaan kiskomiseksi. Tämän
12270: Kun maan rahamarkkinat voivat kummin-            rajan oikeudenmukainen määrääminen on
12271: kin suuresti vaihdella, niin ei näytä mah-       luonnollisesti vaikea, kun lainausehdot ja
12272: dolliselta ainakaan nykyisissä oloissa mää-      niistä annettavat vakuudet voivat olla hy-
12273: rätä tätä rajaa kiinteäksi.                      vin erilaisia. Sentähden täytyy lainaus-
12274:    Koska Suomen Pankilla maan setelipank-        koron olla jossain määrin joustavan. Kun
12275: kina on suurimmat mahdollisuudet arvioida        kumminkin talletuskorko täytyy saada ale-
12276: kulloinkin maan rahamarkkinoita, joiden          nemaan kaikkialla ainakin alimman Suomen
12277: perusteella se myös määrää oman diskontto-       Pankin diskonttokoron tasalle tahi sen ala-
12278: korkonsa, niin näyttää tarkoituksenmukai-        puolelle, niin näyttäisi että jos lainanan-
12279: selta asettaa korkein lainauskorko riippu-       nossa on oikeus ottaa korkoa korkeintaan
12280: vaksi .Suomen Pankin kulloinkin voimassa         2 1 / 2 % yli Suomen Pankin alimman dis-
12281: olevasta alimmasta diskonttokorosta.             konttokoron, niin se takaisi pankeille mah-
12282:    Tällainen maan rahamarkkinoiden mu-           dollisuuden     kohtuulliseen      korvaukseen
12283: kainen koron määrittely poistaisi kaiken         asiakkailleen tekemistään palveluksista.
12284: epävarmuuden lainkäytössä ja palauttaisi            Mitä tätä ennen annettuihin lainoihin tu-
12285: keskinäisen luottamuksen lainausliikkeeseen      lee, niin ei lain muutos luonnollisesti voi
12286: nähden. Kun korko vaihtelisi myös täten          niiden jruaksu~aikana. m1J1ut1la1a enUJeat te:h-
12287: joustavasti rahamarkkinoiden mukaan, niin        tyä sopimusta, joten ne lainat ovat niitä
12288: näyttäisi se antavan riittävät takeet siitä,     päätettäessä voimassa olleen lain alaiset.
12289: että käyvät korot pysyisivät täten sopusoin-        Samoin ei myöskään Suomen Pankin dis-
12290: nussa maan talouselämän kanssa.                  konttokoron muutokset laina-ajan kestäessä
12291:    Kuten edellä on huomautettu oli vuosien       voi ilman. eri sopimusta. mUJuttaa laioous-
12292: 1883 ja 1920 välisenä aikana, jolloin kor-       korkoa, sillä esityksen tarkoitus on saada.
12293:  kein sallittu korko pitempiaikaisista lai-      määritellyksi se korkein korkomäärä lainaa
12294:  noista oli 6 prosenttia, täydellinen korko-     annettaessa, jonka ylittäminen katsotaan
12295:  vapaus 9 kuukautta lyhemmistä lainoista.        kiskomiseksi.
12296:  Tällainen rajoittelu asetti kumminkin vek-         Edelläsanottuun viitat·en esitä1ll1Ine,
12297:  selipankit kokonaan eri asemaan, joten sel-
12298:  lainen 'luokittelu ei näytä mahdolliselta.               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12299:     Lyhempiaikainen lainaus tuottaa tosin               van lain rikoslain 38 luvun 10 § :n
12300:  lainanantajille enempi huolta, mutta kun               muuttamisesta:
12301: 
12302: 
12303: 
12304: 
12305:                                                                                             38
12306:  '298                              III,2. -    Koronkiskominen.
12307: 
12308: 
12309:                                               · Laki
12310:                          rikoslain 38 luvun 10 §:n muuttamisesta.
12311: 
12312:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten rikoslain 38 luvun 10 § näin
12313: kuuluvaksi:
12314: 
12315:                      10 §.                          rangaistus vähintään viisikymmentä päivä-
12316:    Joka, käyttämällä hyväksensä toisen pu-          sakkoa tai vankeutta.
12317:  laa, ymmärtämättömyyttä tai kevytmieli-              Sama olkoon laki, jos joku hyväksensä
12318: syyttä, varallisuutta koskevalla välipuheella       käyttää tai luovuttaa saamisen, jonka hän
12319: tahi sen yhteydessä on ottanut tahi itselleen       on saanut, tietäen sen kiskomisen kautta
12320:  tai toiselle edustanut aineellista etua, joka      syntyneeksi.
12321:  on ilmeisessä epäsuh:toossa siih1en, :rnfutä hän     Kiskomiseksi katsottakoon, jos velaksi-
12322:  on antanut tai myöntänyt; rangaistakoon            annossa toimituspalkkioksi tai muuten
12323:  kiskomisesta sakolla tahi vankeudella kor-         otettu tai edustettu vuotuinen korkomäärä
12324: keintaan kahdeksi vuodeksi.                         on enemmän kuin 2 1 j 2 prosenttia suurempi
12325:    Jos kiskomista harjoitetaan ammattimai-          Suomen Pankin samaan aikaan velaksian-
12326:  sesti tai tavanomaisesti tahi jos asianhaarat      nossa ottamaa alinta diskonttokorkoa.
12327: ·muuten ovat erittäin raskauttavat, olkoon
12328: 
12329:          Helsingissä, 16 päivänä syyskuuta 1927.
12330: 
12331: 
12332:             P. Saarinen.                                      Juho Niukkanen.
12333:             L. Mustakallio.                                   Eero Nurmesniemi.
12334:             M. Niilekselä.                                    J. A. Ihamuotila.
12335:             August Raatikainen.                               Kaarlo Hänninen.
12336:             Juhani Leppälä.                                   E. M. Tarkkanen.
12337:             Matti Pitkänen.                                   Vihtori Vesterinen.
12338:             Viljami Kalliokoski.                              Aino Luostarinen.
12339:             Juho Torppa.                                      Hedvig Gebhard.
12340:             Pekka Kopsa.                                      J. Koivisto.
12341:             J:. E. Pilppula.                                  Y. W. Puhakka.
12342:                                                                                          299
12343: 
12344: HI,3. -   Edusk. esit. N :o 20.
12345: 
12346: 
12347: 
12348: 
12349:                                Puhakka: Ehdotus laiksi rikoslain 6 luvun 1 §:n rnuut-
12350:                                  tarnisesta.
12351: 
12352:                                     E d u s k u n n a 11 e.
12353:     Voimassaolevan rikoslain 6 luvun 1 § :n      sopusoinnussa oleva turkinta ei kuitenkaan
12354: 1 momentin mukaan on, milloin laissa on          vieläkään ole oikeudenkäytössä kaikkialla
12355: säädetty suurempi rangaistus rikoksen            vakiintunut, vaan erinäiset alioikeudet ja
12356:  uusimisesta, rikoksen tekijä tuomittava tä-     ainakin muutamissa tapauksissa yksi yli-
12357: hän suurempaan rangaistukseen, jos hän           oikeus ovat viime vuosinakin noudattaneet
12358: tmnen uusimista on täydelleen kärsinyt sen       ,päinvastaista tulkintaa. Siitä johtuen sa-
12359: kuritusilmone-, vanilmus- tai sakkorangais-      masta rikoksesta tuomittu rangaistus voi
12360:  tuksen, johon Suomen oikeus on hänet edel-      olla huomattavasti eri suuri riippuen yksin~
12361: lisestä teosta tuominnut. Oikeudenkäytössä       omaan siitä rangaistavaisuuteen nähden ai-
12362: ,on usein ilmennyt epävarmuutta siitä,           van yhdentekevästä seikasta, minkä tuomio-
12363: ,onko sellainen rangaistus, jota kärsimästä      istuimen tuomiopiirissä rikos on tehty.
12364:  rikoksen tekijä on armahduksen kautta va-       Koska kosketeltu lhorjuvaisuus oikeuden-
12365:  pautettu, pidettävä täysin kärsittynä vai ei.   käytössä ilmeisesti on varsin haitallinen,
12366:  Korkein oikeus ja useimmat muutkin tuo-         eikä se näytä ilman siihen tal'V'ittavaa lain-
12367:  mioistuimet tul'kitsevat puheenalaista lain-    säädäntötointa poistuvan, olisi rikoslain 6
12368:  kohtaa nykyisin niin, että rangaistus on        luvun 1 § :ään lisättävä säännös, joka vah-
12369:  tässä tapauksessa katsottava täysin kärsi-      vistaisi nykyisin yleisemmin noudatetun,
12370: tyksi ja rikoksen tekijä siis tuomittava ran-     edellä mainitun käytännön.        Sentähden
12371:  gaistukseen rikoksen uusimisesta, jos hän        ;rohkenen kliDllioittaen esittää,
12372:   armahduksen jälkeen uudestaan tekee sa-
12373:  manlaisen r~koksen. Mainittu, nähdäkseni                  että Eduskunta hyväksyisi näin
12374:  -oikea ja aJrmalhduksen tarkoituksen kanssa             kuuluvan lakiehdotuksen:
12375: 
12376:                                           Laki
12377:                rikoslain 6 luvun 1 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
12378:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten rikoslain 6 luvu~ 1 § näin kuu-
12379:    luvaksi:
12380:   Kun laissa on säädetty suurempi rangais-       tuomQttu rangaistus silloinkin, kun rikolli-
12381: tus rikoksen uusimisesta, on rikollinen sii-     nen on armahduksen kautta vapautettu sitä
12382: hen tuomittava, jos hän ennen uusimista on       kärsimästä.
12383: täydel'leen kärsinyt sen kuritushuone-, van-       Uusimista on sekin, kun edellinen tahi
12384: keus- tahi sakkorangaistuksen, johon Suo-        jälkimäinen teko tai kumpikin on rangais-
12385: men oikeus on hänet edellisestä teosta tuo-      tavaa yritystä taikka osallisuutta.
12386: minnut. Täydelleen kärsityksi katsotaan
12387:       Helsingissä, syyskuun 119 päivänä 1927.
12388:                                                                          Y. W. Puhakka.
12389:   300
12390: 
12391: II1,4. -   Motion N :o 21.
12392: 
12393: 
12394: 
12395: 
12396:                                  Wiik: Förslag till lag om avskaffande av dödsstraffet.
12397: 
12398: 
12399: 
12400: 
12401:    Thm senaste tiden ihar .medfört häm.delser,      förlklari.ng i den omständigheten, att ett mot
12402: som giV'it nytt stöd åt de sedan låm:ga tider       humanitetens krav svarande förhållande
12403: i hela den civiliseraoo världen på:gåJende 1strä-   från samili.ällets sida ingiver .medborgarna
12404: vandena för död:sstraffets av.skaffande.            aktning för samhählets rättso11dning, varemot
12405: Uppseendevädkande dödsdoma11 ha fä1lts,             barbariska rät1:.sgrundsatser från samhä1leit.s
12406: som av den upplysta opinionen äver ·hela            sida väcka råJhet hos samhällets medlemmar.
12407: världen stämplart:s såsom imwbä~wnde justi-            I vårt land har sedan fyrathundra år tiH-
12408: tiemord. De urt:göra en maning till alla folk,      baika i Domarveglerna förkunnats, a:tt ,aUt
12409: som ännu ej ur sin straffrätt avlägsnat döds-       straff bör vara till förbättring". Denna
12410: straffet, att skyndsamligen så göra, på det         grundsart:s bör utesluta tillämpningen av
12411: att ej genom dess biibeM11allde måltte från         dödsstraff, violket fö11 brottslingen avsikwr
12412: s81Illhällets sida begås straffrättsliga orätt-     möj.lighemen tiH fö:ribättring.
12413:  VJisor, som det sederme.m ej står i männi-            Visserligen hia'r i vårt land, med undan:tag
12414: skomaJkt att gottgö11a.                             för en !kort tid omedelbart efter inJbördes-
12415:    I många länder, sämki,1t i sådana med: hög       kriget, dödsstmaffet sed&n hundra år tJi.l:[lbaka
12416: kultur och n01.1ma:l samhä;llsutveckling, b.ar      icke :tillälmpat:s. Men d:en omständighe.ten,
12417: opinionen mognat för ett avskaffande av             a.tt det fortfarande kvarstår i vår strafflag,
12418: dödsstraffet och ta.git ·sig utt:rydk i mot-        ~nnebär en möjlighet till d:ess ti11ämpning i
12419: svarande refo11m av strafflagstiftningen.           det fall, rutt en reaktiooär strömning inom
12420: Man har inoott, att föribry.taren ofta i så         domarkåren kunde vinna överhan.d över de
12421: hög grad är ett offer för vidriga samhälls-         tidsenligare, humanare grundsa:toor, som hos
12422: förhållanden, vari han utvedklats eller rät-        oss 1iksom i a.lla länder inom detta område
12423: tare sagt föl1krympt, att ett användande av         arbetat sig fmm.
12424: största möjliga straffmåltt redan av denna             Ett slutligt avskaffande av dödsSitraffet
12425: orsak vore ern ol'iättvisa. Föreställningen,        ur vår str&ff.lag skulle i sin mån verka hö-
12426: att död&straffets och i a1lmänhet inhumana          jande på vårt fo1k, säsom en moraliskt be-
12427: straffarters biobeb.ållande vore av nöden för       h:järta'd gärning verkar. Det skulle jämväll
12428: samhällsordnmgens uppräJtthä:llande, har            vara ägnat att, genom det vi'ttnesböro det
12429: mångfaldiglt visat sig oriktigt, i det i .talrika   avgåve om vårt folks sedliga styrka och
12430: länder, där detta straff avskaffats, samhälls-      självförtroende, öka utlandets förtroende
12431: Iivet tvärt.om utvooklar sig lugn.are och sun-      för Finland.
12432: dare än i månget sådant la,nd, d:är blods-             På grund av det sagda och häll'Visande
12433: domar flitiglt fällas och exe.kverats. Denna        jämväil till de .motioner j31g tidigare, senast
12434: omständighet torde gott finna en del av sin
12435:                                      111,4. -    Wiilk, y. m.                               301
12436: 
12437: vid 1922 års riksdag, ha,flt äran i detta ämne               att Riksdagen måtte antagfl, en så
12438: ti'll Riksdagen in1ämna, föl'eslår jag,                   lydande lag:
12439: 
12440: 
12441: 
12442:                                                 [.ag
12443:                                om avskaffa.nde av dödsstraffet.
12444: 
12445:       Enligt RikBdagens heslut stadgas ihärmed:
12446: 
12447:                    1 §.                                                 2 §.
12448:   Dödsstraffet är avskaffat.                         I de frall, där dödsstraffet hittiJls varit
12449:                                                    stadgat, vare straffet .tukthus på livstid eller
12450:                                                    i minst MJta och högst tolv år.
12451: 
12452: 
12453:         Helsingfors den 19 sep.tember 1927.
12454: 
12455: 
12456:                                                                               Karl H. Wiik.
12457:  302
12458: 
12459: 111,4. - Edusk. esit. N :o 21.                                                     Suomennos ..
12460: 
12461: 
12462: 
12463: 
12464:                                  Wiik: Ehdotus laiksi kuolemanrangaistuksen poista-
12465:                                    misesta.
12466: 
12467: 
12468:                                      E d u s k u n n a ll e.
12469: 
12470:     Viime aikoina on sattunut tapauksia,         yhteiskuntaelämä päinvast.oin kehittyy raiU-
12471: jotka ovat antaneet uutta tukea jo pitkät        hallioommin ja terveemmin kuin monessa
12472: ajat yli koko sivistyneen maailman havait-       sellaisessa maassa, missä kuolemantuomioita
12473: tavissa olleelle pyrkimykseHe kuolemanran-       a,hikemsti on la:nge•tettu ja toimeenpantu.
12474: gaistuksen •poistamiseksi. On langetettu         Tämä sa:an<ee osaksi hyvin selityksensä siitä
12475: huomiota herättäneitä kuolemantuomioita,         seikasta, että inhimillisyyden vaatimuksia
12476: jotka koko maai'lman valistunut mielipide on     vastaava suhtautlllffiinen yhteiskunnan !puo-
12477: leimannut oikeusmurhiJk:si. Ne kehoittavat       lelta he~ättää kansalaisissa kunnioitusta
12478: kaikkia kansoda, jotka eivät vielä ole rikos-    yhteiskunnan oilktmsjärj•estystä kohtaan,
12479: la1staan !paistaneet kuolemanrangaistusta,       jota vastoin bal'baariset oikeusperiaatteet
12480: mitä pikimmin sen tekemiään, jotta ei sen        yhteiskunnan puolelta synnyttävät raa-
12481: säilyttämisen kautta jouduttaisi yhteiskun-      kuutta yhteislrurman jäs:enissä.
12482: nan puolelta tekemään rikosoikeudellisia            Meidiän: maassamme on jo neljäsataa
12483: vääryyksiä, joita ei sittemmin enää voida        vuotta taka1perin Tuomarinohjeissa julis-
12484: ih:misvoimin korjata.                            tettu, että ,kaiken rangaistuksen tulee olla
12485:     Monissa mai·ssa, erikoisesti sellaisissa,    parannu:kseksi ". Tämä periaate sulkee pois
12486: missä sivistystaso on korkea ja yhteiskunta-     kuolemanrangaistuikselli sovellru:ttamisen, joka
12487: kehitys nor:maali, on mielipide kypsynyt         rikollisen kohdalta katkaisee mahdollisuu-
12488: Kuolemanrangaistuben poistamiselle ja sen        den parannukseen.
12489: johdosta on tehty vastaavat uudistukset             Tosin ei meidän maassamme ole kuole-
12490: rikuslainsä,ädäntöön.      On oivallettu, että   manrangaistusta sovellutettu sataan vuo-
12491: rikoksentekijä usein on niin suuressa mää-       teen, lukuunottrumatta lyhyttä aikaa heti
12492: rässä niiden nurinkuristen yhteiskunnallis-      kansalaissodan jälkeen. Mutta se seikka,
12493: ten olojen uhri, joissa hän on kehittynyt tai    että se edelleen on jälellä rikoslaissamme,
12494: i!)aremmin sanottuna surkastunut, että suu-      sisältää mahdollisuuden sen sovelluttami-
12495: rimman mahdollisen rangaistusmäärän käyt-        seen siinå ta.pauksessa, että taantumukselli-
12496: täminen jo tästä syystä olisi vääryys. Se        nen virtaus tuomarikunnassa saisi voiton
12497: kuN~telma, että kuolemanrangaistuksen ja         ajanmu:kaisemmista, inhimillisemmistä peri-
12498: yleensä epäinhimillisten rangaistusmuotojen      aatteista, jotka meiHä, samoinkuin kaiki·ssa
12499: säilyttäminen olisi tarpeen yhteiskuntajär-      maissa ovat täJllä alll!lla päässeet vailalle.
12500:  j.esty:ksen ylläp~tämiseksi, on .monet kerrat      Kuolemanrangaistuksen lopullii[en pois-
12501:  osoittautunut vääräiksi, koska monissa          taminen rikoslaistamme vaikuttaisi osaltaan
12502:  maissa, missä tämä rangaistus on poistettu,     kohottavasti kansaamme, niinkuin siveelli-
12503:                                     III,4. -     WiiJk, y. m•.                              303
12504: 
12505: sesti hyV!äksyttävä telro aina vaiikutta.a. Se     nrulla aikaisemmin, viime!ksi vuoden 1922
12506: olisi myöskin {)miaan lisä;ä,mään ulkomaiden       valtiopäivillä, on ollut kunnia tästlä asiasta.
12507: luottamusta Suomeen, koska se antaisi to-          eduskunnalle jättää, ehdotan,
12508: distuksen kansamme siveellisestä voimasta
12509: ja i.tseluottamuksesta.                                      että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12510:    Edellä sanotun perusteella ja viitaten sa-              van lakiehdotuksen:
12511: malla niihin eduskuntaesityksiin, joita mi-
12512: 
12513: 
12514: 
12515:                                            Laki
12516:                          kuolemanrangaistuksen poistamisesta.
12517: 
12518:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
12519: 
12520:                   1 §.                             gaistus tähän saakka on ollut säädetty, ol-
12521:   Kuolemanrangaistus on poistelttu.                koon rangaistus kuritushuonetta elinkau-
12522:                                                    deksi tahi vähintään kahdeksan ja enintli!äu
12523:                     2 §.                           kaksitoista vuotta.
12524:   Niissä ta:pauksissa, joissa kuolemanran-
12525: 
12526:      Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1927.
12527: 
12528: 
12529:                                                                  Karl H. Wiik.
12530:       304
12531: 
12532:     III,s. - Anom. ehd. N :o 3.
12533: •
12534: 
12535: 
12536:                                     Pitkänen y. m.: ·· Rangaistusten koventamisesta.
12537: 
12538:                                           E d u s k u n n aJ. l e.
12539: 
12540:        Huolestnnein mielin katselee joka.ioon          tuva, että vankilat ovat aivan tungokseen
12541:     kansansa ja maansa onnesta! huolehtiva kan-        asti täynnä. Mutta jos y1eenJS'äkin on
12542:     salainen nykyisin vallalla olevoo tilannetta.      varukien luku vuosittain kasvansut, niin on
12543:     Rikosten lu:ku lisääntyy hirvittävällä vauh-       rikoksensa uusineiden, toisen ja kolmamnen
12544:     dilla. Henkeen ja omaisunteeiT kohdisturva         kerran vanikilaam joutuneiden luku, erittäin
12545:     väkivalta on niin suuri, että sitä nähdessä        huomattavasti noussut. Edellä mainitun
12546:     ja kuullessa siitä tuntee suurta tu.rvatto-        ilmiön johdosta joutuu epäilemään, eikö
12547:     muurt;ta. Ihmishenkikin, jota on aina pi-          ole vikaa jossrukin, eikö juuri järjestelmä,
12548:     detty kalleimpama maailmassa, on saatu             joruka tarkoituksena on pahantekijöitä ran-
12549:     usein uhra!ta jonkun hurjistelij,an tai huvit-     gaista, kasvata niistä ammattirikollisia.
12550:     telijan rikoHisen halun tyydylkkeeksi.             Voimassaolevassa rikoslaissa määritellyt
12551:        Samoin on laita omaisunte€n kohdistu-           rangaistukset on järjestetty kasvatursperi-
12552:     vissa rikoksissa. Varkaudet, ryöstöt, kiris-       aatteita silmä;Häpitä;en, joka periaa.te on
12553:     tY'kset ja sisää11m~rtantumiset ovat aivan         mielestämme aatteena hyvä, mutta käytän-
12554:     jokrupäiväisiä tapahtumia, toimeeTIJpanijoina      nössä kestämätön. Jos paaturuut pahan-
12555:     yksilöt ja sitä varten järdestäytynoot joukot.     tekijä huomaa,, ettei häntä vastassa ole tin-
12556:     Tämän lisäiksi tulevat vielä ne rikokset, joita    kimätön voima ja jos häTIJell rikollisia teko.
12557:     tekevät päihdyksissä olle€t, ennen rikoksen        j,aan ei seurrua anikara pakkovai ta, joka sat-
12558:     tapahtumista hyvien :iil:J.misten kirjoissa kul-   tuu tehokka81Sti hän~n, on hän useinkin val-
12559:     keneet kansalaiset. Tätä katsellessa ja ti-        mis leikkimään oikeusjä:rjestyksen normien
12560:     lanteen tuntiessa ei voi olla enää rauhalli-       kanssa. Tätä seikka'a valaisemaan on esi-
12561:     nen, vaan joutuu kysymään, missä on vika           merkkejä elämästä saatavissa jo riittämään
12562:     ja mitä on tehtävä olojen korjaaJIIliseksi ~       asti. Mitä muuta osoitti, esim. Taavetissa
12563:        Syitä, välittömiä ja välrllisiä, täJhän yh-     tapahtuneiden kauili.eairu tekojen suorittanei-
12564:     teisknll11allisoon onnettomuuteen on ole-          den mielenrohkeus ja uhmamieli saadessaan
12565:     massa .paljon. Mutta niåden etsiminen ja           alioikeuden tuomion? Eivät ole myösikään
12566:     esitteleminen tässä yhteydessä ei käy päinsä       enää harvinaisia sellai,set tapaukset, jolloin
12567:     eikä liene tarpeehlistakoon.                       rikollinen kuuntelee hymysuin tuomiotaan,
12568:        Kuitenkin eräs seikka, jonka katsomme           jolla hänet määrätään toistamiseen, jopa
12569:     erittäin tärkeäksi, tulkoon tässä tarkastelun      kolmannenkin kerran kuritushuoneeseen.
12570:     alaiseksi.                                            Rikollisten mielipide alkala vakiintua liian
12571:        Nyt v-oimassruolevassa rikoslaissa mäiiri-      paljon vanillan sananparrren mukaiseksil:
12572:      teltyjen rangaistuslajien käytäntöön ottami-      , Teki mitä teki ja eli miten eli, niin ei se
12573:     sen jälkeen, on vankien lukumäärä sään-            ohi leivästä vie".
12574:     nöllisesti lisääntynyt. ErittäiTIJk:in viimei-        Käsityksemme mukaan olisi tärlreätä, että
12575:     sien vuosien aikana on lisiiys oHut niin tun-      yhteiskunta ajoissa nousisi tämänlall!tuista
12576:                                    111,5. -   Pitlkänelll, y. m.                             305
12577: 
12578: ilmiötä va.st.wan ja armotta sen murtaisi.            Tällainen mielipide 'ei lieoo,'sentään .lop-
12579: Yhteiskunnalla tulisi oHa esiintyessään ri-        puun asti perusteltu, eikä ainakaan kokei-
12580: kollisia vastaan täydet holhoojan valtuudet.       lujen kautta varmennettu. Päinvastoin,
12581: Silloim.1, kun ei kasvatusperiaatteiden mukai-     osoittaa Norjan esimerkki, että siellä on
12582: sesti sovitettu rangaistus t. s. hyvällä; oh-      van:keusraJllgaistuksia lyhenilim:ällä ja ko-
12583: jaus .vie tuloksiin, on annettava }ruria, kä,y-    venta\Il)..alla päästy jo tuloksiin. Eikä siellä
12584: tettävä paJkkovaltaaJdn~ Ja silloin tulisi ran-    pidetä vesileipärangaistustakaan terveydelle
12585: gaistuksen, niin täytäntÖönpanoonsa kuin           sen vaJaTallisempama kuin muitakaan ran-
12586: laatuunsakin nähden olla sellainen, että se        gaistusm.uotoja. Työn järjestäminen van-
12587: tun,tuvasti sattuisi rikolliseen ja kasvattwisi    geille käy hyvin silloin päinsä ikun vain an-
12588: häOODI mieleensä vailrnttimen, joka olisi          netaan vanlkien: tyytyä työmailla astimarun
12589: omansa V'a:stusta;maan häm.essä pitileviä ri-      samruam tapaan kuin kunniaHiset kansalai-
12590: kollisia. taipumuksia.                             setkin ovat pakoitettu:ja ty;öpaikoillaan asu-
12591:     Mutta · edellä esitettyyn tulokseen ei         maan. Työtä voi yhteiskunta kyllin riittä-
12592: päästä siten, että vain entiseen tapaan jat-       västi järjestää. Tar~ vain mainita.
12593: ketaan rangaistusaiikaa.                           että lukuisat miljoonat, . jotka vuosittain
12594:    Parempana, kuin toimettomuudessa vie-           merkitään menosääntöön. esi:m. valtion met.
12595: tettyä pitempiailkrusta vapausrangaistusta         sämaiden ojitukseen, saisivat jäädä sano-
12596: pidämme lyhyttä, mutta ,huomattavasti ko-          tulta momenti<lta: pois ja työ olisi hyvin
12597: vennettua rangaistusmenete1mää.         Aivan      sopivaa; vamJkien tehtäväiksi.. Mitkä hyöty
12598: paikallaan olisi esim. kova vuode, vesileipä       koituisika.anJ yhteislmzmalle aikanaan ja tu-
12599:  aika-jaJ.mottain sovitettuna, sekä hyödylli-      levaisuudessa enemmiin, kui:n vankien työn
12600:  nen työ, ainakin sen verran, että vanki kor-      tuloksena valtion metsät paremmin kasvaisi-
12601: vaa ruokansa yhteiSkunnalle.                       vat.
12602:     Tähän tapa•an vankila;olot järjestettynä          Edellä sanottuun ja Norjan r.ikoslain pe-
12603: olisi mielestämme mahdollisuutta saada van-        :rusteil.uihin viitaten ehdotamme kurunioit-
12604:  kiluiku vähenemään, vanlkilamenot, jotka jo       taen,
12605: lähentelevi:i;t 100 milj. mk vuodessa, ·piene-                   että Eduskunta kehoittaisi halli-
12606: nemaan. 1SiUoin se osa vangeista, joka ei                   t'lijsta kiire;ellV$esti valmistamaan ja
12607: vielä paatuneena ole antautunut jatkuvasti                  Eduskunnalle antamaan ehdotuksen
12608:  rikollisuuden pavelukseen, vapautetaan pi-                 laiksi sellaisista muutoksista rangais-
12609: kemmin työskentelemään itsensä,. omaistensa                 tuksia koskeviin säänni5ksiin, joiden
12610:  ja koko yhteiskunnan hyvaksi.                              kautta roogaistuksia kov~ntaen vesi-
12611:     Voidaanhan väittää vastaan sanomalla,                   leipää, pakkotyötä ja kovaa vuodetta
12612:  että vamki.laolot on ollut pakko terveydelli-              soveltaen, voitaisiin huomattavasti
12613:  sistä syistä järjestää nyt käytännössä ole-                lyhentää nykyisiä vapausrangaistus-
12614:  vaan tapaan sekä että hyödyllisen työn jär-                aikamääriä ja saada rangaistukset
12615:  jestämi'Ilen vankilain alueella on mahdo-                  koVJennettuina entistä. paremmin pal-
12616:  tonta.                                                     velemaan tarkoitustaan.
12617: 
12618:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1927.
12619: 
12620: 
12621:             Matti Pitkänen.                                        Antti Juutilainen.
12622:             Pekka Saarelainen.                                     Jooseppi Kauranen.
12623: 
12624: 
12625:                                                                                                 39
12626: 111.6- - Anom. eh•• N:o 4.
12627: 
12628: 
12629: 
12630: 
12631:                                 Kukkonen y. m.: Esityksen antamisesta rikoslain rmt.-
12632:                                     gaistusmääräysten koventamisesta.
12633: 
12634:                                       E d u s kun n a ll e.
12635: 
12636:    Maailma<nsodan päätyttyä oli ha:vaitta-            Laajoissa kansalaispiireissä eritoten maa-
12637: vissa. meillä kuten muuallaJkin rikollisuuden,     seudulla on herännyt ajatus, että lakiemme
12638: erittäinkin murhien, tappojen ja muiden            rang,aistusmääräykset nyt ,kyseessäolevista
12639: väJrivallantekojen tavaton lisääntyminen.          rikoksista todennäköisesti ovat liian lievät.
12640: Sen katsottiin silloin yleensä johtuneen so-       Kansamme keskuuteen on pesiytynyt sellai-
12641: dan aikana tapalhtuneesta siveellistoo käsit-      nen kurittomien ihmisten joukko, johon pa-
12642: teiden höltymisestä ja odotettiin muutoksen        raskaan neuvonta ei tehoa ja joka on kyllin
12643: pa:rempaMl päim. tapahtuvan rinnan elämän          :julkea kerskuakseen selviytyvänsä törkeistä-
12644: vakiintumisen kanssa.                              kin teoistaan muutamien vuosien viettämi-
12645:    Tämä toive on kuitenkin osoittautunut           sellä kuritushuonoossa. Että vankilaran-
12646: turhaksi. Vuosi vuodelta on väkivaltaisten         gaistuksiamme ei oteta vakavalta kannalta,
12647: hengenmenetysten lukumäärä yhäti kasva-            siihen viittaa se tosiasia, että samanluon-
12648: nut, se~a, joka eduskunnan jäsenille on            toisten rikosten uusimista tapahtuu häm-
12649: vi:t~allisesta rikostilastoatakin tunnettu. Ver-   mästyttävän l11ajassa mitassa. Rangaistuk-
12650: tailtaessa meidän ltilastoamme läntisten naa-      sen, joka säädetään murhasta, taposta ja
12651: purimaiden vastaaviin numerotietoihin ha-          ruumiinvamman tuottamisesta, täytyisi toki
12652: vai<taan se meille alentava tosiasia, että ikun    olla siksi kova, ettei syyllinen ota sitä leikin
12653: TaDSkassa tapahtuu miestappo, on niitä             ka:nnalta.    Vakavamielisten ikansalaisten
12654: meillä ehditty suorittaa 72; Ruotsissakin          oikeustajunta odottaa lakiemme tarkistusta
12655: moisia veritekoja sattuu 28 kertaa harvem-         tässä suhteessa. Yhä yleisetrnpälnä esiin-
12656: min kuin meillä. Ilmeisesti on meidän nuo-         tyylcin vaatimus, että rangaåstusmääräyksiä
12657: reen kulttuuriimme tarttunut ilkeä tahra,          on kovennettava.
12658:  jonka pyyhlkiminen nyt olisi otettava kun-           Missä kohdin ja missä määrin sen tulisi
12659: nia..asiaksi.                                      tapahtua, on kuitenkin vielä selvittämättä.
12660:    Miten se olisi tapahtuva? Varmimman             Kun selvityksen hankkiminen ja ehdotusten
12661: avun tietysti tuo siveellisen vakaumuksen          tekeminen luonnollisimmin kuuluvat maan
12662: uudistuminen siinä nuorisossa, jonka elä-          hallitukselle, rohkenemme ehdattaa,
12663: mässä on tapahtunut siveellisten käsitteiden
12664: lankeemus. Kaikki käytettäviksi sov,eltuvat                 että Eduskunta kehoittaisi halli-
12665: voimat ja keinot olisilkin mobilisoitava pa-              tusta harkitsemaan kysymystä rikos-
12666:  rempaa ,taJhtoa kasvattamaan. MUJtta jos                 lakimme rangaistusmääräysten ko-
12667: kohta vakaumukseen kohdistuva valistustyö                 ventamisesta ja antamaan Eduskun-
12668:  on a:puneuvoista tärkein, ei se kuitenkaan               nalle esityksen asiasta.
12669: ole ainoa eikä ainakaan kyllin nopea.
12670:      Helsingissä, 19 p :nä syyskuuta 1927.
12671: 
12672:             Antti Kukkonen.                                      Heikki Vehkaoja.
12673:             Juho Niukkanen.                                      Viljami Kalliokoski.
12674:             Juhani Leppälä.                                      J. Koivisto.
12675:             Pekka Kopsa.                                         K. A. Lohi.
12676:                                       T. Jauhonen.
12677: Ill,7.- ÄJiom. ek.. N:o 5.
12678: 
12679: 
12680: 
12681: 
12682:                               Li:aDa, K. E., y. m.:EBUyktHm antamisesla laitaCm-
12683:                                  annosta kasvavaa metsää vastaan.
12684: 
12685: 
12686:                                    Ed u s kun n a 11 e.
12687: 
12688:    Kokemus on osoittanut, että maanomis-       kuoletuslainan hankkiminen, jollaisia tar-
12689: tajille epäedullisimmat metsäkaupat teh-       vitaan. esim. tilan hinnan maksamista var-
12690: dään ja metsänhoidollisesti kehnoimmat         ten tai perusparann"UBten suorittamiseen,
12691: hakkaukset toimitetaan silloin, kun talou-     joista hyöty saadaan nautittavaksi vasta
12692: dellinen hätä pa:kottaa metsänmyyntiin         myöhemmin.         Muutamat rahalaitokset
12693: ryhtymään. Tällaisissa tapauksissa, kun        myöntävät tosin nykyäänkin kuoletuslai-
12694: siis on kysymyksessä eräänlainen pakko-        noja, mutta yleensä annetaan tällaista lai-
12695: myynti, ei myyjä pääse vaikuttamaan hin-       naa varsin vähäiseen osaan tilan todelli-
12696: nan ja muiden kauppaehtojen määräämi-          sesta arvosta. Tämä johtuu ennen kaikkea
12697: sessä läheskään samassa määrin kuin jos        siitä, että lainan vakuutena olevan tilan
12698: kaupan päättäminen sillä hetkellä olisi hä-    arvoa laskettaessa otetaan pääasiassa huo-
12699: nelle ehdonvallan asia. Tunnettua on myös,     mioon vain maa ja tilalle maatalouskiin-
12700: että tämänlaatuiset pakkomyynnit eivät         teistönä tarpeelliset rakennukset. Kasva-
12701: ole säännöllisissäkään oloissa varsin ha:~:   vaa metsää sen sijaan ei yleensä lueta mu-
12702: vinaisia vähävaraisfmmilla seutukunnilla,      kaan vakuuden arvoa laskettaessa. Jos
12703: puhumattakaan       katovuosista sellaisista   myös kasvava metsä otettasiin tässä huo-
12704: kuin v. 1923, jollloin tämä ilmiö sai ylei-    mioon, nousisi tilan lainausarvo suurem-
12705: semmänkin luonteen.       Jos sen sijaan       maksi ja maanomistajalle kävisi siten mah-
12706: maanomistaja voi siirtää metsänmyynnin         dolliseksi saada kuoletuslainaa suhteelli-
12707: tuonnemmaksi sellaiseen ajankohtaan, jol-      sesti enemmän kuin nykyisin. Paitsi tätä
12708: loin puutavaramarkkinoilla on nousu-           etua olisi kasvavan metsän hyväksymisellä
12709: suunta ja puun kysyntä vilkasta, saattaa       kuoletuslainojen vakuudeksi hyvinkin
12710: hän välttyä kärsimästä useasti melkoista       edullinen välillinen vaikutus vakuutena
12711: taloudellista tappiota.                        olevien tilojen metsätalouteen. On nimit-
12712:    Jotta mainitunlainen metsänmyynnin          täin luonnollista, että lainanantaja tulisi
12713: lykkääminen edullisempaan aikaan kävisi        puheenaolevanlaisissa tapauksissa asetta-
12714: vähävaraiselle maanomistajalle - jollaisia     maan määrättyjä, vakuuden kestäväisyyttä
12715: varsinkin pienviljelijät yleensä ovat -        tarkoittavia, ehtoja metsän käyttelylle.
12716: mahdolliseksi, tarvitsee hän luottoa. Tar-     Siten tulisi luottolaitos epäilemättä vaati-
12717: peellis~n lainan saaminen tuottaa kuitenkin    maan ensinnäkin metsän vakuuttamista
12718: maanomistajalle useimmiten suuria vai-         metsäpalojen varalta. Edelleen asetettai-
12719: keuksia. Näin on asianlaita eritoten sil-      siin varmaankin lainan saamisen ehdoksi
12720: loin kun on kysymyksessä pitempiaikaisen       jonkinlaisen vaiiklkapa :yiksinkertaisenkin
12721:  308                         UI, 7. -   Uali.Jmnanto metsää vastaan.
12722: 
12723: metsätaloussuunnitelman laatiminen ja             lojen luotontarpeen   tY}reyttäm~, ·l"Oh-
12724: hakkausten, ainakin myyntihakkuiden, toi-         kenem.m.e ehdottaa,
12725: mittaminen sen mukaisesti. Tämä olisi
12726: omiaan aikaansaamaan parannusta metsien                      että Eduskunta kehoittaisi halli-
12727: käyttö tavassa.                                           tusta tutkituttamaan mahdoUisuuk-
12728:    Siihen merkitykseen nähden mikä kuo-                   sia toteuttaa lainanantaa kasvavaa
12729: letuslainoilla yleensä ja kasvavaa metsää                 metsää vastaan sekä tekemään asiassa
12730: vastaan myö:rine(yillä erikseen, on maati-                tarpeeUisen esityksen Eduskunnalle.
12731: 
12732:        Helsingissä, 16 p mä syyskuuta 192,7.
12733: 
12734: 
12735:             K. E. Linna.                                         J. H. Vennola.
12736:             Risto Ryti.                                          Eero Hj. Rydman.
12737:             Mandi Hannula.                                       Oskari Mantere.
12738:             Heikki Karjalainen.                                  W. K. Särkkä.
12739:             Elias Sinkko.                                        W. W. Tuomioja.
12740:                                ••         ••
12741: VALTIOPAIVAT
12742:                 19 2 7
12743: 
12744: 
12745:          LIITTEET
12746:                    IV.
12747: T ALOUSYALIOKUNTAAN LÄHETETYT
12748:       ANOMUSEHDOTUKSET.
12749: 
12750: 
12751: 
12752: 
12753:               HELSINKI 1927
12754:       V.AJLTIONEUVOS'l'ON \KIR.TIAPAINO
12755:                                                                                              311
12756: 
12757: IV,t. -   Anom. ehd. N :o 14.
12758: 
12759: 
12760: 
12761: 
12762:                                 Niilekselä:   Piirilääkärinvirkain lakkauttamisesta.
12763: 
12764: 
12765:                                      Ed uskunna.lle.
12766: 
12767:    Maaseudun lääkärintoimi ja yleinen ter-        lääkärien tehtäviksi ja siitä syystä mainitut
12768: veydenhoito on vanhoilta ajoilta alkaen           piirilääkärle!n. virat vählentää siihen mää-
12769: ollut maassamme lääni- ja piirilääkärien          rään, ettei niitä olisi kuin jokunen lää.nis-
12770: huollettavana. Mutta asutuksen lisääntyessä       sään, niin senkin perustoolla luulisin,. että
12771: on olojen pakosta myöhemmällä ajalla maa-         nyt on jo aika tuo vanhentunut ja ajastaan
12772: seuduillakin yksityinen sairaanhoito vaati-       jälelle jäänyt laitos, joko kokonaan poistaa,
12773: nut suurempaa ihuomiota kuin mitä iharvat         taikka ainakin siinä määrin vähentää, että
12774: piirilääkärit ovat olleet tilaisuudessa anta-     tämä.n. jälkeen tulisi olemaan vain yksi
12775: maan. .Siitä syystä onkin kunnan.lääkäri-         piirilääkäri jokaisessa läänissä. Poistamalla
12776: laitos kehittynyt viimeisinä vuosina siinä        tarpeettomat piirilääkärinvirat ja käyttä-
12777: määrin, että harvaan •asutuillaldn paikka-        mällä siten säästyneet varat vähävaraisten
12778: kunnilla on piirilääkäri~en tehtävät supistu-     ja !harvaan asuttUJjen seutujen, joilla nykyi-
12779: neet apteekkien tarkastUksiin, oikeuslääke-       sin pakostakin .on täytynyt muodostaa liian
12780: opillisiin ruumiinavauksiin, rokotuksen Y- m.     suuria :kunnanlääkäripiirejä, nykyistä suu-
12781: yleisen terveydenhoidon silmälläpitoon ja         remmiksi kunnanlääkärien palkkausavuiksi,
12782: välittäjätehtäviin lääkintöhallituksen ja         voidaan silloin liian suuret kunnanlääkäri-
12783: kunnallisten y. m. virastojen välillä. Varsi-     piirit pienell'tää ja kuntien nykyisin lääkä-
12784: nainen amma.tillinen lääkärintoimi on nyt         reilloon maksamat ;paikat kohottaa siihren
12785: jo 1100lkein kokonaan kaikkialla kunnan- ja       määrään, että' on edellytyksiä saada Pohjois-
12786: alu~elääkärien huollettavana. J.a koska piiri-    Suomen eristertyimmille kunnillekin oma
12787: lää:käreiksi määrätään tavallisesti va.nlhoja     kunnanlääkärinsä. Silloin vasta maaseu-
12788: lääkäreitä, niin on tästä vanhentuneesta lai-     dun terveyden'... ja sairaanhoito-olot saa-
12789: toksesta muodostunut jonkunlainen toimessa        daan kaikkialla ajanmukaiselle kannalle.
12790: olevien vanhempien lääkärien elä:kelaitos.        Edellä esitetyn perusteella anon siis,
12791: Mutta semmoiseksi se on liian kallis ja
12792:  omiaan, koska varoja kunnanlääkärien                      että Edmkunta kekotta.isi kfJZZit'IMlta
12793:  palkkausavuiksi voidaan valtion jokavuoti-              ryhtymään toimenpiteisiin, jotta ny-
12794: sessa menoarviossa hyvin rajoitetussa mää-               kyiset piir,'lääkärinvirat lakkautet-
12795:  rässä myöntää, ehkäisemään kunnanlääkäri-               taisiin, jollei kaikkia, min ai'IUJ.kin
12796:  laitoksen .tarpeellista :kehitystä. Koska ne            siihen määrään, että piiriläiikärejä
12797:  valtion komiteat:kin, jotka aikoinaan ovat              tämän jiiZkeen tulisi olemaan vain
12798:  tehneet esityksiä maaseudun lääkärinhoidon              yksi liiiinissään ja että krunnan-
12799:  järjestämiseksi, ovat olleet sitä mieltä, että          läiikärien valtitm '111i1Jksamat palklrmls-
12800:  enimmät piiriläii!kiirien tehtävi&tä voidaan            ®Ut n1JkyisistiUin tuntuvasti koho-
12801:  vastaisuudessa hyvin siirtää kunnan·                    tettaisiin.
12802:       Helsingissä, syyskuun 17 päivänä v. 1927.
12803:                                                                        M. Niilekselä.
12804:  312
12805: 
12806: IV,z.- Anom. ebd. N:o 15.
12807: 
12808: 
12809: 
12810: 
12811:                                J anhonen y. m.:     Kajaanin yleisen sairaalan laajenta-
12812:                                   misesta.
12813: 
12814: 
12815:                                     E d u s k u n n a ll e.
12816: 
12817:    Tilanahtaus Kajaanin yleisessä sairaa-        supistett8JVa ahtaammalle. Lääkärin ja toi-
12818: lassa on erittäin suuri. Tätä epäkohtaa on       mitsijan Y'hteinen kansliahuone ja osa odo-
12819: lääkintöhallitus ja kihlakunnan kunnat           tushuonetta otettiin röntgenkoneille ja yhtei-
12820: yhteisesti esittäneet korjattavaksi, mutta       seksi kansliaksi otettiin yksityissairashuone.
12821: tähän asti turhaan.                              Sitäpaitsi käytetään pientä valohuonetta
12822:    Nykyisen Kajaanin yleisen sairaalan           leikkausosaston työhuoneena ja sairasosas-
12823: sairassijojen lukumäärä määriteltiin se-         ton sidehuoneena. Henkilökunnan ruokai-
12824:                                                  luhuon~ on samalla liinavaatteiden paik-
12825: naatin asetuksella jouluk. 14 p. 1909 ja
12826: vahvistettiin se 26 sairassijaksi lasaretti-     kaushuoneena ja palveluskunta saa ruo-
12827: osastolla ja 5 sairassijaksi kuppaosastolla,     kailla keittiössä. Täten sairaalan huoneisto
12828: eli yhteensä siis 31 virallista sairassijaa      Qn ajanmittaan pienentynyt, mutta potilai-
12829: käsittävälksi. Rakennusta suurantamatta          den lukrumäärä on sensijaan lisääntynyt
12830: vahvistettiin myöhemmin virallisten sairas-      kovasti, puhumattakaan siitä, miten paljon
12831: sijain luku 35 :ksi.                             potilaita tilanahtauden vuoksi on saanut
12832:                                                  etsiä asuntoa kaupungilta.
12833:   V. 191{) oli sairoonhoitajattaria 2, seuraa-      Asian valaisemiseksi puhukoot seuraa-
12834: vana talvena luku lisättiin 4 :ksi ja keväällä   vat, sairaalan tQimitsijan antamat numerot
12835: tuli lisäksi ylihoitajatar. Hoitajattarien       10 edelliseltä vuodelta:
12836: luku pysyi tällaisena syksyyn-1921, jolloin         Vuonna 1917 hoidettiin yleisessä sairaa-
12837: heidän lukuaan lisättiin yhdellä, joten hoi-     lassa lasarettiosastolla 732 potilasta, joi-
12838: tajattarien luku on nyt 6. Samassa suh-          den sairaspäivien luku teki yhteensä 13,650
12839: teessa on myös sairaalan muukin henkilö-         päivää eli keskimäärin tuli vuoden kuluessa
12840: kunta lisääntynyt ja asunnot on heille sai-      potilaita olleeksi päivässä runsaasti 37, 39
12841: raalassa varattu, rakennusta suurenta-            (huom. virallisesti sijoja vain 30). Kuppa-
12842: matta.                                           osastolla olivat vastaavat numerot 17 poti-
12843:    Alkuaan toimitsijaa varten varattu kans-      lasta, 508 sairaspäivää, keskimäärin 1.39
12844: liahuone otettiin jo alkuvuosina muihin          potilasta päivää kohti.
12845: sairaalan tarpeisiin ja sai toimitsija tyytyä       Vuonna 1918 olivat vastaavat numerot
12846: samaan kansliahuoneeseen lääkärin kanssa,        lasarettiosastolla 576 potilasta, 12,503 sai-
12847: niin että toimitsija oli pakotettu sairaala-     raspäivää, 34.2 5 potilasta päivää kob.ti.
12848: toimensa suorittamaan pääasiallisesti yksi-      Kuppaosastolla 21 - 660 - 1.so. Tältä
12849: tyisasunnossaan kaupungilla. Kun toissa          VUQdelta on huomattava että sairaalan va-
12850: vuonna sairaala sai röntgenkoneet, oli sai-      kinainen lääkäri oli sairauden takia estetty
12851: raalaa suurentamatta taaskin sairassijat         itse hoitamasta vinkaansa pitemmän ajan.
12852:                                   IV,2.- JU1ho0nen; y. m.                                313
12853: 
12854:    Vuoden 1919 vastaavat numerot lasa- lassa yhä kärjistyvän, sillä lasarettiosas-
12855: rettiosastolla olivat 618 potilasta, 12,620 tolla oli 617 potilasta, joiden sairaspäivien
12856: sairaspäivää, 34.57 potilasta päivää kohti luku yht. 7,382, vastaten keskimäärin 40.78
12857: ja kuppaosastolla 40 - 1,688 - 4.62.             potilasta päivää kohti.
12858:     Edelleen vuonna 1920 oli lasarettiosas-         Näitä numeroita katsellessa ja kaikki
12859: ton potilasluku 1874, sairaspäiviä 12,857 ja alussa mainittu huomioonottaen ·ei voitane
12860: potilaita päivää kohti 35.22. Kuppaosas- väi1Jtää, ettei Kajaanin yleinen sairaala kai-
12861: tolla taws 34 - 1,257 - 3.44.                    paisi suurentamista.
12862: . Vuosi 1:9121 osoittaa pientä helpotUISta          Sairaalan· suurentamisen puolesta anta-
12863: tilanpuutteessa sHlä silloin lasarettiosaston kaamme numerojen puhua vielä edelleen-
12864: potilaiden luku öli 628, sairaspäivien 12,156 kin.
12865:  ja .keskimääräinen potilaiden luku päi-            Sairaalan yhteydessä ylläpitää valtio
12866: vässä 33.3. Vastaavat numerot kuppaosas- Kajaanissa synnytyslaitosta. Laitos on vi-
12867: tolla 34 - 1,595 - 4.36.                         rallisesti suunniteltu kahdelle potilassijalle.
12868:     Seuraava vuosi, 1922, osoittaa taas huo-        Vuonna 1917 oli potilaiden luku laitok-
12869: malt'tavaa nousua. Lasrurettiosastolla hoidet- sessa 57, joiden sairaspäivien luku teki yh-
12870: tiin silloin 701 potilasta, sairaspäivien luku teensä 405, vastaten keskimäärin 1.10 poti-
12871: teki 13,402 ja potilasluku päivää kohti lasta päivää kohti.
12872:  36. 71. Kuppaosaston numerot ovat · 8 -            Seuraavana vuonna olivat vastaavat nu-
12873: 190- 0.52.                                       merot 69- 543- 1.48, vuonna 1919 taas
12874:     Vuonna. [19123 nousee • lasarettiosaSton 69- 520- 1.42 ja 1920 kohosivat ne 72 -
12875:  potilaiden luku jo 806, vastaten 13,877 sai- 551- 1.5. Nousu on edelleen huomattava,
12876:  raspäivää ja 38.01 potilasta päivää kopti. sillä 1921 olivat numerot 79- 595- 1.68.
12877:  Kuppaosastolla ·olivat vastaavat numerot           Vuonna 1922 toimi laitos huoneiston
12878:  11 - 204 - 0.55.                                puutteen takia vain vajaan 5 kuukautta ja
12879:     Kollkeimmilleen osoittaa tilanahtauden ovat numerot siltä ajalta 34 - 252 - 1.66
12880:  nousseen vuoden 1924 numerot, kun poti- sekä v. 1923 vähän yli 5 kuukautta osoit-
12881:  lasluvun lasarettiosastolla ollessa 794, sai- taen numeroita 36- 295- 1.85.
12882:  raspäivien luku nousee 14,031, vastaten            Vuodesta 1924 on tilanahtaus käynyt
12883:  38.44 poti·lasta päivää kohti. Kuppaosaston perin kiusalliseksi. Sanottuna vuonna oli-
12884:  numerot samalta vuodelta ovat 13 - 352 vat numerot seuraavat: 97 - 843 - 2.3
12885:  - 0.96.                                          (huom. vain 2 sijaa virallisesti) ja vuonna
12886:     Vuonna 1'9i215, jolloin oli vakinainen lää-  .1925 edelleen 1'01 - 840 - 2;3.
12887:  käri vain puoli vuotta, potilasluku oli '7.ir7,    Kulunut   vuosi, 1926, nosti tilanahtauden
12888:   vastaten 12,1524 sairaspäivää ja keskimäärin korkeimmilleen. Silloin hoidettiin laitok-
12889:   34.31 potilasta päivää kohti. Kuppaosaston sessa 114 potilasta, joiden sairaspäivien
12890:   numerot olivat 27 - 9-51 - 2.6.                luku teki yhteensä 977, vastaten keskimää-
12891:      Viime vuosi, 1926, jolloin saatiin uusi rin 2.67 potilasta päivää kohti.
12892:   vakinainen lääkäri, alkoivat numerot taas         V. 1927 alkupuoliskolla oli 60 potilasta,
12893:   nousta. Potilaita oli 925, joiden sairaspäi- vastaten 540 sairaspäivää ja 2.98 potilasta
12894:   vien luku teki 13,345, vastaten keskimäärin · päivää kohti. - Tämän lisäksi on vielä.
12895:   36.56 potilasta päivää kohti. Kuppaosas- mainittava, että sairaalassa päivittäin jou-
12896:   ton numerot ovat tältä vuodelta 19 - 650 dutaan hoitarrna.am. sangen lukuisia n. s. poli-
12897:   - 1.78.                                        klinikkatapauksia, jotka ovat ulkopuolella
12898:      Tämän kuluvan vuoden alkupuoliskon puheenaolevan tilaston.
12899:   tilasto osottaa vaan tilanpuutteen sairaa-.       Kuten edelläoleva tilasto selvästi osottaa,.
12900: 
12901:                                                                                             40
12902:   314
12903: 
12904: on tilanne Kajaanin yleisessä sairaalassa           että kun k.a±kki mahdolliset paikat, jopa
12905: peräti tukala. Siitä huolimatta, ettei sai-         kylpyhuoneet ja paaritk:in, ovat varatut,
12906: raspaikkoja saisi ylittää, on niin kuitenkin        täytyy apua. tarvitsevien tuskissaan lcier-
12907: täytynyt olojen pakosta tehdä - säännölli-          rellä ympäri kaupun.kia, saadakseen suojaa.
12908: sesti. Sillä olisihan epäinhimillistä työn-            V a:ra:kk:aammilla. seuduilla, joissa kulla-
12909: .tää apua etsiviä, usein kuolevassa. tilassa        kin k:nnntaJ]a on OliUllt iläiilkär:i.nsä., oma kun-
12910: olevia, ovesta ulos, varsinkin kun tietää           nallilllen sairaalansa, kau:poogeissa lisäilmi
12911: heidän tulleen usein 10-20 penikulman               yksityissairaalat ja synnytyslaitokset, eivät
12912: päästä - usein tiettömien taipaleittenkin           varmaa.nkaan yleiBet sairaalat ole siinä: mää-
12913: tailm.a kannettuina - 131pua saamaan. On            rin ainoina aVUllletsintä:paik:Jroina, kui'IIl Ka-
12914: luonnollista, ettei tuollaisessa tilan.ahtau-       jaa.nån sairaala.
12915: dessa voi lievemmät sairaustapaukset tulla             Jos mikä saill'aa.la !kalipaa kipeästi laajen-
12916: sairaalahoidosta osallisiksi, ja seurauksena        tamista, niin kyllä juuri kyseessä oleva Ka-
12917: on, että sairaus, matkarasitusten ja puut-           jaanm yleinen saira.ala ja. synnytyslaitos.
12918: teellisen hoidon vuoksi saa useinkin vaa-           Sillä käsittäiiiJhärn. tämän sairaalan vaikutus-
12919: rallisemman käänteen. Sairaalassa olevat            ala ikoko Kajaanin kihlakunnan, jonka
12920: potilaat pakotetaan poistumaan sairaalasta          pinta-ala on lähes 2 kertaa niin suuri kuin
12921:  ennenaikojoon, kun vaan luullaan, ettei            Uud'enmBian läänin ja jossa. asukkaita on n.
12922: siitä enää johdu hengenvaaraa. Huomioon-            60,000 henkeä. - Saatiinhan tosin valtion
12923: ottaen, miten kaukaa potilaat useinkin              varoilla rakennetuksi sairashuone Hyryn-
12924: ovat, tuottaa leikkausten jälkeinen heikko          salmelle, mutta. se ei vielä pa:ljon asiaa auta.
12925:  tila suorastaan ylivoimaisia ponnistuksia          Sillä l&äri, joka tätä sairaalaa hoitaa, on
12926:  kotiinsa matkaaville. Talvisin jotkut ovat         samalla HyrynsalmeDJ, Ristijärven, Puolan-
12927:  hiihtäen tulleet 150 km. päästäkin leik-           gan ja Su'OIDussalme.n aluelääkäri ja joutuu
12928:  kautltamaan itseäii!n ja sitten taas hiihtäen      hän virkamatkoilla viipymään useita päi-
12929:  palaaiVat, vaikkeivät ole sairaalahoitoa saa-      viliikin yhteen menoon tuolla valtaisella, liki
12930:  neet, kun häit-hätää sen verran, ettei hen-        11,000 lkm2 käsittävänä, vaikeakulkuisella
12931:  genvaaraa enää luulla olevan. Luu-, nivel-         alueella.
12932:  ja raUhastUIOOrkuloosia sairastavia ei myös-          On luonnollista, etteivät sairaat vaikeam-
12933:  kään mitenkään voida ottaa sairaalan suo-          missa tapauksissa voi jäädä Hyrynsalmelle,
12934:  jiin muulloin kiun silloin, jolloin kotihoito      vaan pyrkivät Kajaaniin. Kun muita sai-
12935:  tulisi olemaan suorastaan mahdoton. - Ku-          raaJ.oita ei kihlakunnassa liioin ole, ja: lrun
12936:  vaavaa sairaalan toimi'llllalle on se, että toi-   ei lääkäriäk.äiim ole muualla kuin HyrynsaJ.-
12937:  sinaan sairaita kirjoitetaan viikon aikana         mella, Sotkamossa ja silloin tällöin Kuihm.o-
12938:  30 pois sairaalasta ja sama määrä otetaan          niemellä, mm on pakostakin apua etsivien
12939:  saman ajam. kuluessa sisään. Ja kuitenkin          turvauduttava Kajaanin lääkärin ja sairaa-
12940:  on sellaiisiakim! potilaita, joita täytyy pitää    lan apuun. Kun Kajaani on myös kulku-
12941:  kuuk3Jusia, jopa vuosiakin sairaalassa. Sai-       neuvoihin nähden edullinen paikka, jonne
12942:  raspaikkojen puute pakottaa usein leikkauk-        vesiteitä, maanteitse ja rarotateitse on mu-
12943:  siin heti potilaan sairaalaan tultua, vaikka-      ik&Va tulla kihla.ku.nauw eri kulmilta, niin
12944:  kin potilas kipeästi kaipaisi lepoa pitlkän        on luonnollista, että apua etsivätkin koet-
12945:  rasittavan matkan jälkeen.                         tavat tulla juuri sinne. Ja minne muu~
12946:     Kajaanin yleisessä synnytyslaitoksessa          he voisivat mennä, sillä Kuopiossa vasta
12947:  ovat vaikeudet myös stmret. Onh3in luon-           olisi lähin huomattavampi sairaalat
12948:  nollista, ettei 2 synnytyspaålkkaa koko laa-          Edellä sanotusta selvinnee, että KaJaa-
12949:  jalle alueelle miten.kää.u riitä. Sattuu usein     nin yleistä sairaalaa olisi huomattavasti
12950:                                  IV,2. -   Jaahoaen, y. m.                           316
12951: 
12952: laajennettava, lisäämällä tuntuvasti uusia              että Eduskwnta kekoittai&i halli-
12953: sairaMijoja. Samoin olisi synnytyslaitos,            tusta ensi Uut;ssa ftnmituttamt:UJ""
12954: joka nyt on sijoitettu sairaalasta erilleen          suunnitHm.~an Kajaanin yZeise"" sai-
12955: vuokrahuoneisiin, rakennettava sairaala-             raalan Zaaj,entamiseksi ja että halli-
12956: tontille riittävän suureksi, koska apua tar-         tus suwnnitelm.an valmistuttua ot-
12957: vitsevia olisi yllim. kyllin. Välttämätöntä          taisi valtion tulo- ja m;enoarvioesi-
12958: myös o}isi, että toimitsijamiehelle varattai-        tyks6fln8ä tarpeellisen määrärahan
12959: siin sairaalan välittömään yhteyteen ta.r-           Kajaanin yleisen sairaala"" laajenta-
12960: peellinen huoneisto.                                 miseksi.
12961:    Rohkenen sentähden anoa,
12962: 
12963:      Helsingissä syyskuun 15 p :nä 1927.
12964: 
12965: 
12966:            T. Janhonen.                                      E. Huttunen.
12967:            Heikki Karjalainen.                               Väinö Malmivaara.
12968:            Eero Nurmesniemi.                                 Armas Paasonen.
12969:                                 ••     ••
12970:   VALTIOPAIVAT
12971:                   19 2 7
12972: 
12973: 
12974:             LIITTEET
12975:                      v.
12976: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
12977:      EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
12978:               EHDOTUKSET
12979: 
12980: 
12981: 
12982: 
12983:                 HELSINKI 1927
12984:           VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12985: Kunnallis- ja kyytilakia, puhelinoloja y. m. koskevia edus-
12986:             kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
12987:                                                                                                   321
12988: 
12989: V,1. -   Edusk. esit. N :o !2.
12990: 
12991: 
12992: 
12993: 
12994:                                    Virkkunen: Ehdotus laiksi 23 p:nä helmikuuta 1923
12995:                                       annetun luonnonsuojelulain 1 §:n muuttamisesta.
12996: 
12997: 
12998:                                          E d u s k u n n a ll e.
12999: 
13000:     Helmikuun 23 p :nä 1923 annetun luon-               vuoden valtiopäiv!llä käsiteltäessä hallituk-
13001: IliOnsuojelulain 1 § :ssä sä.åld'!ltään, ett'ä tasa.-   sen esitystä n :o 106 luonnonsuojelualueiden
13002: vallan presidentti voi eduskunnan suostu-               perustamisesta valtion maille. Tällöin laki-
13003: muksella päättää, että määrätty valtiolle               ja talousvaliokunta pyysi perustuslakivalio-
13004: kuuluva alue on, sen luonnon säilyttämi-                kunnan lausuntoa siitä missä muodossa
13005: seksi koskemattomana, erotettava yleiseksi              eduskunnan olisi annettava luonnonsuojelu-
13006: suojelualueeksi. Jo silloin kun sanottua la-            lain 1 §· :ssä edellytetty suostumuksensa.
13007: kia ·koskeva hallituksen esitys oli käsiteltä-          Ennenkuin perustuslakivaliokunta antoi lau-
13008: vänä eduskunnassa 1922 v :n valtiopäivillä              suntonsa asiasta hankki se asiantuntijalau-
13009: ( Pöytäkirjat siv. 880c-888), huomatutettiin,           sunnot presidentti K. J. Ståhlbergiltä ja
13010: että säännös oli sikäli epäselvä, ettei siitä           prof. R. Hermansonilta. Ensiksimainittu
13011:  riidattomasti käynyt selville tarkoitettiinko          katsoi, että eduskunnan suostumus voitiin
13012: siinä tav.a[llisessa lainsäädäntöjärjestyksessä         antaa vapaamuotoisella päätöksellä ponsien
13013: tapahtuvaa eduskunnan ja tasava1lan pre-                muodossa. Prof. Hermanson taas laajasti
13014: sidentin yhteistoimintaa vai mahdollisesti              perustellussa lausunnossaan esitti, että pe-
13015:  jotain muuta, esim. sellaista vapaamuotoista           rustuslaki tuntee ainoastaan eräitä poikkeus-
13016: päätöstä, joka mainitaan HM 33 § :ssä.                  tapauksia, joissa eduskunnan suostumus pre-
13017: Senvuoksi lakiehdotuksen yksityiskohtai-                sidentin toimenpiteisiin voidaan antaa yk-
13018: sessa käsittelyssä 24 p :nä marraskuuta 1922            sinkertaisten ponsipäätösten muodossa, kun
13019: ehdotettiin, että 1 § :n 1 mom. saisi seuraa-           muuten täytyy katsoa säännöksi, että kun
13020:  van sanamuodon: ,Valtiolle kuuluva alue                eduskunta toimii ,yhdessä tasavallan presi-
13021:  voidaan sen luonnon säilyttämiseksi koske-             dentin kanssa", niin eduskunta tekee sen
13022:  mattomana erottaa yleiseksi suojelusalueeksi.          päättämällä lain. Näin ollen oli prof. Her-
13023:  Päätös tästä tehdään lailla.'' Tämä ehdotus            mansan sitä mieltä, että luonnonsuojelulakia
13024:  ei kuitenkaan saavuttanut eduskunnan hy-               käsiteltäessä, kun sitä ei oltu hyväksytty
13025:  väksymistä. Vielä lakiehdotuksen kolman-               V J 60 § :n muka;isessa järjestyiks;essä, oli ta-
13026:  nessa käsittelyssä (Pöyt. s. 98'9) huomau-             pahtunut virhe. I(uitenkin katsoi prof.
13027:   tettiin niistä omituisista ja luonnottomista           Hermanson, että eduskunta saattoi, HM
13028:   johtopäätöksistä, joihin 1 § :n sanamuoto              63 § :n nojalla antaa suostumuksensa päät-
13029:   eduskunnan hyväksymässä muodossa saattoi               tämällä asiasta lain.
13030:   johtaa valtio-oikeudelliselta kannalta.                   Antamassaan lausunnossa 2r2 p :ltä maalis·
13031:      Puheenaolevaa luonnonsuojelulain 1 § :ää            kuuta 1927 n :o 27 perustuslakivaliokunta
13032:   jouduttiin ensi kerran sovelluttamaan 1926             ( oik. sen enemmistö) lausui, että päätös
13033: 
13034:                                                                                                      41
13035:  322                            V,1. -   l.iwonnoDI!JUIOjelulMn 1 §.
13036: 
13037: luonnonsuojelualueen perustamisesta val-           alueiden pel'lliltamisesta valtion maille ja
13038: tion maille voi tapahtua ponsien muodossa.         ehdotetaan tässäkin, samoinkuin viime vuo-
13039: Lausuntoon liittyi kaksi eriävää mielipi-          tisessa esityksessä päätös tehtäväksi ponsien
13040: dettä, joihin olivat yhtyneet m. m. kaikki         muodossa.
13041: valiokunnan lakimiesjäsenet. Toisessa eriä-           Kun kuitenkin, kuten edellä on esitetty,
13042: vässä mielipiteessä ed. von Born ja Estlan-        luonnonsuojelulain 1 § on herättänyt suurta
13043: der esittivät mielipiteenään, ettei ole ole-       erimielisyyttä jopa siinä määrin että arvo-
13044: massa mitään hallitusmuodon tai valtiopäi-         valtaiset lakimiehet ovat väittäneet sen ole-
13045: väjärjestyksen edellyttämää laillista muo-         van perustuslainvastaisen, näyttää mieles-
13046: toa, jossa eduskunta voisi antaa luonnonsuo-       täni olevan aihetta antaa luonnonsuojelu-
13047: jelulain 1 § :ssä edellytetyn suostumuksensa,      lain 1 § :lle sellainen muutettu sanamuoto,
13048: mutta ettei mikään estä eduskuntaa luon-           että kaikki erimielisyydet ja valtio-oikeudel-
13049: nonsuojelulain säännöksistä riippumatta,           liset epäilykset saadaan poistetuiksi.
13050: hallituksen esityksen nojalla hyväksymästä            !Siihen nähden, että HM 63 § :ssä sääde-
13051: eri lakia, jolla esitetty tarkoitus toteutetaan.   tään, että m. m. valtion tuloa tuott!IIV'aa. omai-
13052: Toisessa eriävässä mielipiteessä esittivät ed.     suutta ihoidetaan ja käytetäOO l-ailla vah:vis-
13053: Peltonen, Pennanen ja Mannermaa, että              tettujen yleisten perusteiden mukaan, ja
13054: luonnonsuojelulaki ei ole sopusoinnussa            kun valtion alueiden muodostaminen luon-
13055: H1M :n säännösten kanssa siinä, että luon-         nonsuojelualueeksi juuri on eräänlaista val-
13056: nonsuojelulain mukaan eduskunnan ja pre-           tion omaisuuden käyttämistä, on mielestäni
13057: sidentin yhteistoiminta olisi eduskunnan           HM :n mukaan päätös luonnonsuojelualuei-
13058: puolelta tapahtuva vapaamuotoisella suostu-        den muodostamisesta tehtävä lailla.
13059: muksella, .vaikka tällainen tapaus ei ole             Jos eduskunta hyväksyy sellaisen muu-
13060: niitä, joissa HM edellyttää .eduskunnan            toksen luonnonsuojelulain 1 § :ään, että py-
13061: vapaamuotoista suostumuksen antamista,             kälässä edellytetty päätös tehdään lailla, on
13062: minkä ViUoksi ponnen muotoa ei voitu käyt-         senjälkeen Eduskunnalla mahdollisuus käsi-
13063: tää, mutta että lain muodossa suostumuksen         tellä näille valtiopäiville jätetty luonnonsuo-
13064: antaminen on mahdollista.                          jelualueita koskeva esitys ja tehdä päätök-
13065:    Asia ei ehtinyt 1926 v :n valtiopäivillä        sensä lain muodossa. Täten muodolliset vai-
13066: tulla loppuun käsitellyksi laki- ja talous-        keudet esityksen käsittelyssä tulevat poiste-
13067: valiokunnassa eikä niin ollen myöskään             tuiksi.
13068: eduskunta joutunut määrittelemään kan-                Edelläesitettyyn viitaten esitän
13069: taansa asiassa.
13070:    Tämän vuoden valtiopäiville on hallitus                   Eduskunnan hyviiksyttäväksi -seu-
13071: uudelleen jättänyt esityksen luonnonsuojelu-               raavan lakiehdotuk-sen:
13072: 
13073:                                             Laki
13074:        23 p :nä helmikuuta. 1923 annetun luonnonsuojelulain 1 § :n muuttamisesta..
13075: 
13076:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 p :nä helmikuuta 1923 annetun luon-
13077: nonsuojelulain 1 '§ :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
13078: 
13079:   ,Valtiolle kuuluva alue voidaan sen luon-        yleiseksi suojelualueeksi. Päätös tästä teh-
13080: non säilyttämiseksi koskemattomana erottaa         dään lailla. ' '
13081: 
13082:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1927.
13083:                                                                           Paavo Virkkunen.
13084:                                                                                          323
13085: 
13086: V,z. - Ed.usk. esit. N:o 23.
13087: 
13088: 
13089: 
13090: 
13091:                                Asikainen y. m.: Ehdotukset laiksi 15 päivänä kesäkuuta
13092:                                  1898 maalaiskuntain kunnaUishallinnosta annetu·n
13093:                                  asetuksen muuttamisesta ja laiksi 8 päivänä jo·ulu-
13094:                                  kuuta 1873 kunnallishallituksesta kaupungissa anne-
13095:                                  tun asetuksen muuttamisesta.
13096: 
13097: 
13098:                                     E d u s k u n n a 11 e.
13099: 
13100:   Viitaten vuoden 1925 valtiopäiviJ:le jäte-     kuriset 'kunnalliset verotusolot entistä:kin
13101: tyn eduskuntaesityksen N :o 14 ,perUBtelui-      epäoikeutetummiksi, ·eihdotamune,
13102: hin ja ottaen huomioon, että työläisten ny-
13103: kyinen taloudellinen ahdinkotila t~kee tä-                että Eduskunta hyväksyisi alern-
13104: män maan muutenkin tavattoman nurin-                    pana olevat kaksi lakiehdotusta:
13105: 
13106: 
13107:                                            Laki
13108:  15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen
13109:                                  muuttamisesta.
13110: 
13111:     Eduskunnan päätö'ksen muka:i$sti muutetaan täten 1'5 ,p :nä kesäkuuta 1898 maa-
13112:  laiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 78 ja 82 § :t, sellaisina kuin ne
13113:  muutettuina kuuluvat tammikuun 20 p :nä 1922 ja -joulukuun 21 p :nä 19123 annetuissa
13114:  laeissa kuulumaan seuraavasti:
13115: 
13116:                      78 §.                       velvollinen antamaan osansa sen mukaan
13117:    Niihin menoihin, joita 27 päivänä mar-        kuin ihänelle taksoituksessa on pantu vero-
13118: raskuuta 1917 annetun ma.alaiskuntain kun-       äyrejä.
13119: nallislain 5 § :n 2 momentin mukaan on kun-         Samanlainen velvollisuus on myöskin
13120: nan t!llrpeita varten suoritettava, on uskon-    yhteisöllä, yihtymällä, laitoksella tai saa-
13121: tunnustukseen ja kansalaisoi:keuteen katso-      tiöllä niihin tuloihin nähden, jotka sillä
13122: matta jokainen,                                  kunnassa on kiinteistöstä, elinkeinosta, liik-
13123:    joka kunnassa, asuipa hän siellä tahi ei,     keestä, tai muista tulolähteistä. Kuitenkin
13124:  omistaa tahi viljelee maata ta.i hallitsee      on aatteellinen yhtymä, laitos tai säätiö ve-
13125: muuta kiinteätä omaisuutta,                      rovelvollinen ainoastaan kiinteistöstä sekä
13126:    tahi siellä harjoittaa liikettä, elinkeinoa   elinkeinosta ja liikkeestä saaduista tuloista.
13127:  tai ammattia, sekä jokainen,                       Valtio on verovei vollinen sellaisten maa-
13128:     jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka,      talous- ja muiden kiinteistöjensä tuloista,
13129:   324                        V,2. -       KiunnaillliSive:riotuJben uudistaminen.
13130: 
13131: joita ei käytetä yleisiin tarkoituksiin, yksi-            konsulivirastoon kuuluvi& helW.lrotä tai hei-:-
13132: tyisyrityksiin ve~rarttavien teollisuus- ja               dän palvelusväkeään verotetaan kunnalle
13133: muiden liikkeiden .tuottamien puhtaiden                   vieraassa maassa muullllaisesta kuin edellä.-
13134: tu1ojen puolesta määrästä sekä, ellei maan                mairnitusta tulosta, voidaan myös vieraan
13135: johonkin osaan n:älhden asetuksella suurem-               maan täällä olevaan lähetystöön tai konsuli-
13136: paa verovelvollisuutta säädetä, niiden pu:h-              virastoon kuuluvia henkilöitä palvelusvä:ki-
13137: taiden tulojen puolesta määrästä, jotka                   neen täällä vastavuoroisuuden perusteella
13138: valtio saa, hraJlintokustann~ksia vähentä·                verottaa samanlaisista tuloista.
13139: mättä, metsistään tapahtuneesta metsän tai                   Hallituksella on valta mYJÖntää vastavuo-
13140: metsämtuotteiden myynnistä tai käytöstä                   roisuuden perusteella poikkeuksia velvolli-
13141: omiin jalost11slaitoksiinsa. Mutta veroa ei               suudesta suorittaa veroa ulkomaalla sll!a-
13142: ole maksettava vuokratuloi~Sta, joita valtio              dusta tulosta sekä ulkomaalais,en ynnä ulko-
13143: saa vuokralle annetuista vi~kataloista ja                 maisen valtion, yhtymän, laitoksen tai sää-
13144: kuninlkaanka:vtanoista ynnä muista sellai-                tiön verovei vollisuudesta.
13145: sista tiloista, ei myöskääm rautateistä eikä                 Vaimoa <>n erikseen verotettava siitä tu-
13146: sellaisista tuotantoiaitoksista saaduista tu-             losta, joka lain mukaan on hänen hallittava-
13147: loista, jotka pääas}allise.sti toimivat v,altio-          naan.
13148: laitosten tarpeiden tyydyttämiseksi.                         Verovelvollisen tulosta vastaa allaolevan
13149:    Vieraan vallan täällä olev,aan lähetystöön             taulukon mukaan mä.Ji;rätty summa yhtä ve-
13150: tai konsulivirastoon kuuluvat henkilöt pal-               roäyriä, kuitenkin niin, että kunnanvaltuus-
13151: velusväkineen ovat, jos eivät ole Suomen                  ton kunakin vuonna tekemän päätöksen mu-
13152: kansalaisia, velvolliset suotrttamaan veroa               kaan voidaan taulukossa olevaa asteikkoa
13153:  ainoastaan tääHä olevan ki1nteän omaisuu-                sovelluttaa a:lkavaksi viidestätuhannesta aina
13154: den ja täällä lmrjoittaman:sa elinkeinon an-              kahdeksaan:tuhrunteen markkaan sarukka, jol-
13155: tamasta tulosta sekä täältä sarumastaan pal-              l<>in alinta tulorajaa mää~ättäessä on myös-
13156: kasta ja elä'k!keestä. Siinä ta;pruuksessa, että          kin asteikossa osoitettu ylin tuloraj:a ·pää-
13157:  Suomen ulkomailla olevaan lähetystöön tai                töksen mukaisesti sovellutettava:
13158:                                                                    Yhtä veroäyriä      Yhtä veroäyriä v,as-
13159:                        Tulo 1uokka:                                 vastaava tulo      taava tulo ylimene-
13160:                                                                   alirajan kohdalla:      västä osasta :
13161:    Jos tulo on         8,000:-, mutta alle 10,000:-                   1,000:-                 900:-
13162:                       10,000:-             12,000:--                   900:-                  :800:-
13163:     "    "     '',,   12,000:-   "      "
13164:                                            14,000:-                    :800:-                 700:-
13165:     "    "     ,.,    14,000:-
13166:                                  "      "  16,000:-                    700:-                  600:-
13167:     "    "                       "      "
13168:                ,.,    16,000:-             18,000:-                    600:-                  500:-
13169:     "    "     ,,     18,000:-   "      "
13170:                                            20,000:--                   500:-                  4!50:-
13171:     "    "                       "     ",. 22,000:-                                           400:~
13172:                       20,000:-                                         450:-
13173:     "    "     ,,''   22,000:-   "         24,000:-                    400:-                  350:-
13174:     "    "                       "     "
13175:          ,.,   ,.,    24,000:-             26,000:-                    350:-                  300:-
13176:     "                 216,000:-
13177:                                  "     "                               300:-                  100:-
13178:     "    "     ''                     "       "
13179:    Jos verovelvollisen tulot ovat laissa sal-                                 8QI ,§.
13180: littujen vähennysten jälkeen alle kunnanva:l-               VerotettaVIaa tuloa talksoitettaessa on nou-
13181: tuuston päättämän alimmrun verotettavan                   datettava seuraavia säännöksiä:
13182: tulorajan, älköön häneUe asetettako vero-                   1) Maatalouskiinteistöstä saatuna tu:l<>na
13183: äyrejä.                                                   on pidettävä sitä puhdasta tu<>ttoa, jonka
13184:                                       V,z. --'- A~inen, y. m.                                 326
13185: 
13186: samanlaatuisten kiinteistöjen kunnassa ar-           tehdyt valitukset Tähän päätökseen ei ole
13187: vioidaan ede1J1ilsenä vuonna keskimäärin an-         vaha muutosta ha:kea.
13188: taneen, ihu()llllioonottaeu 1paikkwkunna:lla ta-         3) Sittenkuin ne ;perusteet, joiden mu-
13189: valliset käyttö- ja kunnossapitokustannuk-           kaan maa:talouskiinteistJöstä saadut tulot
13190: set, työpalkat sekä kohtuulliset arvonvähen-         ovat arvioitavat, on lainvoimaiseUa päätök-
13191: ny'kset.                                             sellä määrätty, tulee taksoituslauta:kunnan,
13192:     2) Ta:ksoituslautakunnan, joka on valittu        80 § :ssä säädettynä ai'kana, näiden perus-
13193: seuraavan V'Uoden ta:ksoitusta toimittamaan,         teiden mukaan, verovelvolliselta saatujen tai
13194: on ennen lokakuun lop;pua tehtävä päätös             ta:ksoituslautakun;nan muulla tavoin !hank!ki-
13195: siitä, miihin määriin arvioidaan viljel:lyn          mien tietoj,en pohjalla, määrätä kunkin
13196: maan ja luonnonniityn puhdas tuotto heh-             ma;a;talouskiinteistön puhdas tuotto. Jos kiin-
13197: taaria kohti, luokitettuna erikseen maan laa-        teiJSitön tuotto on vähentynyt h1aiLan, tulva-
13198: dun ynnä tilusten sijoituksen ja, milloin se         veden, raesateen tai muun sellaisen kautta,
13199: tarpeelliseksi katsotaan, erikseen ·kiinteistön      on tämä kohtuulisesti otettava huomioon tu-
13200: aseman mukaan liike- ja kulutuspai'kkoihin,          loa arvioitaessa. Tuloksi on lisäksi lasket-
13201: sekä mihin määriin arvioidaan erilaisen ja           tava puutarhasta, kalavedesta, laidun- ja
13202: eri osissa kuntaa sijaitseva.n metsämaan             metsästysmaasta ,ynnä muista näihin verrat-
13203: puhdas tuotto hehtaaria kohti. Taksoitus-            tavista etuuksiJSita saatu puhdas tulo sekä
13204: lautakunnan ;päätös taksoituksen perusteista         verovelvollisen ma,ata:louden hyväksi tekemä
13205: on asetettava soveliaassa paikassa kunnan            työ, arvioituna ralhassa siihen määrään, mikä
13206: alueella verovelvollisten nähtäväksi neljän-         siitä työstä olisi ollut palkatulle henkilöUe
13207: toista päivän arkana siitä lukien, jolloin           suoritettava. Samoin on verotettavaksi tu-
13208: asi:asta on ilmoitettu sillä tavoin kuin 'kun-       loksi luettava vuoden 19123 tuloj'a. taksoitet-
13209:  nallisista tiedonannoislta •On säädetty, sitä       taessa kuusikymmentä prosenWa ja senjäl-
13210:  päivää lukuunottamatta. V erovelvollisella,         keen kunakin vuonna sama prosenttimäärä
13211:  joka ei tyydy ta:ksoituslautakunnan ;päätök-        kuin ·edellisenä vuonli1a, vähennettynä vii-
13212:  seen, on vaJta vallittaa siitä maaherralle va-      d~llä, siitä ,puhtaasta tulosta, joka vero-
13213: litmkirj<a;lla, joka on kahdenkymmenenyh-            vuonna on saatu metsän tai metsäntuottei-
13214:  den päivän kuluessa siitä päivästä, jona pää-       den myynnistä tai käytöstä, lukuunotta-
13215: tös on pantu verovelvomst.en nähtäville,             matta kotitarvekäyttöä.
13216: tätä päivää lukuunottamatta, annettava ta,k-             4) Maatalouskiinteistönä on taksoituk-
13217: soituslautakunnan puheenjohtajalle; kuiten-          sessa. pidettävä tila tai sen osa, oma tai
13218:  kin saata:koon valituskirja myös lähettäjän         vuokrattu, jossa harjoitetaan maataloutta
13219:  vastuulla määräajan kuluessa toimittaa tak-         tai metsänihoit.oa. Jos kiinteistön jollakin
13220:  soituslautakunnan puheenjohrta;jalle makse-         osalla harjoitetaan muuta elinkeinoa, ei tätä
13221:  tussa kirjeessä yleisen postin välityksellä.        osaa hieta maatalouskiinteistöksi. Maata-
13222:  Puheenjohtajan tulee valituski11jaan mer-           louski~inteistöksi ei myöskään lueta sellaista
13223:  kitä, milloin se on hänelle annettu tai saa-        tilaa joka luonteelta:an on asuntotila.
13224:  punut, sekä kiireellisesti toimittaa se maa-            5) Muunlaista kuin maatalouskiinteistöstä
13225:  herralle, liittäen samalla mukaan taksoitus-        saatua tuloa taksoitettaessa pidetään tlllona
13226:  lautakunnan anrtaman iausunnon valituksen           sitä säästöä, joka syntyy, kun verovelvolli·
13227:   johdosta sekä selvityksen siitä, :miJ!loiln tak-   sen kiinteän tai irtaimen p•ääoman, viran,
13228:   soituslautakunnan päätös on asetettu nähtä-        liikkeen tai työtoimen taikka hänen· nautti-
13229:   ville. Maaherran on tutkittava ja päätet-          mansa eläkkeen, eläkera!han, armovuoden
13230:  tävä, onko va:litta~jalla katsottava olevan pu-     tai muun sellaisen etuuden raha1ksi arvJ:Ol-
13231:   hevalta asiassa, sekä viipymättä ratkaistava       dusta tuotosta sekä siitä ·määrästä, minkä
13232:   326
13233: 
13234: verran hänen omaisuutensa muuten on li-             palvelusväen pa1k!kaus ja elatus ynnä nmtä
13235: sääntynyt lahjan, ~perinnön, testamentin,           muuta on niihin verrll!ttava. Älköön luet-
13236: sääntöperinnön ynnä muun sellaisen kautta,          tako pois sitäkään, mitä verovelvollinen on
13237: luetaan pois tarpeelliset vuotuiset kunnos-         sij'OiJttanut uudisl.'aarennuksiin ja uudåsvilje-
13238: sapito- ja käyttökustannukset, työpalkat ja         lyksiin tai liikkeensä laajentamiseksi konei-
13239: k.ohtuullioot arvon välhennykset. Verosta va-       siin ynnä muuhun sellaiseen.
13240: paa on kuitenkin, mitä on· saatu naima-                 8) Verotettavana tulona ei ole pidettävä
13241: osana, huomenlahj·ana tai etuosana ja,ka:mat-       .stjpendiä tai matka-'apurahaa, joka on an-
13242: tomasta pesästä tai myötäjäisinä, niin myös         nettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja tai
13243: lahja, perintö, testamentti tahi sääntöpe-          tietMllisiä tutkimuksia v.arten, ei myöskään
13244: rintö, joka on tullut puolisalle tahi suoraan       edustajanpalkkiota, korvausta valtion komi-
13245: ylenevää tai alenevaa 1polvea olevalle peril-       tean jäsenyydestä tai sitä, mitä valtio tai
13246: liselle. Tuloksi on katsottava myös, llllirtä       muu julkinen yhdyskunta on myöntänyt
13247: verovelvollinen on osinkona saanut osakeyh-         tilapäisestä tehtävästä johtuvien erityisten
13248: tiöstä tahi osuuskunnasta, vaikka sille osa-        kustannusten peittämiseksi.
13249: keyhtiölle tai osuuskunnalle olisikin pantu             9) VerovelvoHisen henkilon tulosta on
13250: kunnallisveroa sekä satunnaiset voitot, nii-        vielä välb.ennettävä, sen mukaan kuin kun-
13251: hin luettuna sellaisen kiinteän tai irtaimen        nanva1tuusto kutakin vuotta val'ten päättää,
13252:  omaisuuden tilapäisestä myynnistä saatu            vähintään viisisataa ja enintään tuhatkaksi-
13253:  voitto, jonka myyjä. oli saanut ostamalla tai      sataa markkaa jokaiselta lapselta, jota hän
13254:  vaihtamalla, jos omaisuus on ollut myyjän          elatusvelvollisuutensa noja:lle on elättänyt ja
13255:  hallussa, kiinteä kymmentä ja irtain viittä         joka verovuoden päättyessä ei ole täyttänyt
13256:  vuotta lyhyemmän aja.n, muista samanlai-           viittätoista vuotta. Milloin vaimo on erik-
13257: sista luovutuksista syntyneet tappiot kui-          seen vero.tettu, teMäköön viiihennys vain sen
13258:  tenkin voitosta vähennettynä.                      aviopuolisoiden tuloista, joka lapsen joko
13259:    6) V erovei vollisen tuloksi on lisäJksi las-     yksin tai pääasiallisesti on elättänyt. Jos
13260:  kettava raha:ksi arvioituna se etu, joka hä-       verovelvollisen henkilön veronmaksukyky
13261:  nellä on olhlt omaan tai perheensä tarpee-          muuten läheisten omaisten elättämisen tahi
13262:  seen käytetystä omasta tai vapaasta asun-          oman tahi läheisen henkilön saira.uden, ta-
13263:  nosta niin myös se työ, minkä verovelvolli-         patuTillan tai muun sellaisen syyn tähden
13264:  sen kotona olevat lapset tai muut perheen-         on olenn~isesti vähentynyt, voidlaan tulosta,
13265:  jäsenet, hänen vaimoaan lukuunottamatta,            jos se edellä mainittujen vähennysten jäl-
13266:  ova.t tehneet verovelvollisen talouden hy-         keen ei ole viittätoistatuhatta markkll!a suu-
13267:  väksi, ellei !heitä erikseen veroteta, kuiten-     rempi, vähentää enintään viisitu!hatta mark-
13268:  kin huomioonottaen kunkin perheenjäsenen            kaa. Kuolleen henkilön tulosta voidaan
13269:  kohdalta ne vä!b.ennykset, jotka tämän py-         harkinnan mukoon vähentää enintään kol-
13270:  kälän yhdeksännessä ja kymmenennessä               mekymmenltätuhatta truarkkaa, jos pesän
13271:  kohdassa mainitaan.                                säästö ei nouse yli sanotun määrän ja vai-
13272:     7) Tuloista on oikeus välb.entää yksityis-       najaJ.ta on jäänyt leski, turvattomia lapsia
13273:  maaBta suoritetut vuokrasummat, kiinnittä-         tai muita perillisiä, joiden elatus on ollut
13274:  mättömien velkain korot, kiinnitett;}'ljen ve:l-   hänen varassaan.
13275:  ka.ln korosta enintäin tuhatviisisataa mark-           10) Jos 'Verovelvollisella on tuloja useam-
13276:                 •
13277:  kaa. Sitävastoin ei saa lukea 1pois verovel-        truiSita kuin yhdestä tu.[oliili.teestä, Olli kun-
13278:  vollisen ja hänen perheensä elanto'kusta.n~        kin eri kiinteistön, liikkeen, elinilreinon ja
13279:  nuksia, joihin myös luetaan asunnonvuokra          ammatin tuottamasta tulosta vähennettävä
13280:  sekä verovelvollisen itseään varten pitä:män       samaan tulolähteeseen kohdistuva, tässä
13281:                                    V,2. -   ~nen, y. m.                                      327
13282: 
13283: laissa vähennettäväksi sallitut kustannukset,     sessa. toimivien osuuskuntien keskusliike,
13284: työpal:kat, maanvuokramaksut, arvonvähen-         niin myös keskinäinen vakuutuslaitos. Tässä
13285: nykset ja korot. Om.aisuuden tilapäisestä         momentissa mainittua vähennystä älköön
13286: myynnistä syntynyt ta.ppio on vähennettävä        kuitenkaan tehtä:kö tulosta, joka on saatu
13287: samanlaatuisen myynnin tuottamasta voi-           maatalouskiiDJteistästä taikka teollisuustuot-
13288: tosta. Muut edellämainitut vähennykset on         teiden valmistuksesta tai jalostamisesta.
13289: tehtävä verovelvollisen tulojen kokonais-            12) Jos elinkeinos;ta, liikkeestä tai muusrta
13290: määrästä siinä kunnassa jossa verovelvolli-       kiinteistöstä kuin maatalouskiinteistöstä
13291: sella on asunto ja kotipaikka. Kun vero-          säästyneen tulon arvio on päättynyt niin,
13292: äyrin hinta on riippuvainen tulon suuruu-         että säästöä on syntynyt vähän tahi ei ol-
13293: desta, on, jos verovelvollisella on tuloja kah-   lenkoon, mutta sellaista arviota veronalai-
13294: dessa tai useammassa kunnassa, tuloksi kat-       sen liikkeen laatuun ja laajuuteen nähden
13295: sottava eri kunnissa saadut tulot yhteenlas-      ei katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron
13296: kettuina.                                         suorittamisen perusteeksi, tulee taksoitus-
13297:    11) Osuuskunta jonka tarkoituksena on          lautaikunnan, llnmlellisesti tutkittuaa;n kaik-
13298:  jäsenten kulutustarpeiden tyydyttäminen          kia niitä asiamhaaroja, joiden tulee olla joh-
13299: tai heidän maataloutensa, kalastuksensa,          tona asian a;rvostelemisessa, harkinnan mu-
13300: käsityönsä tai muun niihin verrattavan tuo-       kaan arvioida se kohtuullinen määrä, josta
13301: tannollisen ammattinsa edistäminen, saa ve-       sellaiselle ve>r•ove,lvolliselle on pantava vero-
13302:  rotettavasta tulosta vähentää puolet, jos        äyrejä.
13303:  osuuskunnan jäsenille sen sääntöjen mukaan          13) Jos veroäyrin osia syntyy, on se
13304:  saadaa!n jakaa enintään kuuden prosentin         määrä tulosta, joka ei vastaa kokonaista ve-
13305:  osinko ja jos osuuskunnan käylttäjät voivat      roäyriä, jätettävä !>Ois la;skuista.
13306:  päästä siihen jäseniksi. Saman vähennyk-            Tämä lruki tulee voima,a;n        p :nä
13307: sen saa tehdä edellämainitussa tarkoitU'k-        kuuta 192 .
13308: 
13309: 
13310:                                             Laki
13311:    8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallishallituksesta ka.upungissa annetun asetuksen
13312:                                 muuttamisesta.
13313: 
13314:     Eduskunnan päätöksen mukais~ IXHLUtetaan täten 8 päivänä joulukuuta 1873
13315:   kunnallisha:llituksesta kaupungissa annetun asetuksen 53 ja 55 § :t, sellaisina kuin ne
13316:   muutettulina kuuluvat tammikuun 20 päivänä 1922 ja joulukuun 21 ;päivänä 1923
13317:   annetuissa laeissa, kuulumaan seuraavasti :
13318: 
13319:                     53,§.                            tahi sieHä harjoittaa liikettä, elinkeinoa
13320:    Niihin menoihin, joita 27 päivänä marras-      tai ammattia, sekä jokainen,
13321: kuuta 1917 annetun kaupunkien kunnallis-             jolla kunnassa on asunto ja koti paikka,
13322: lain 5 § :n 3 momentin mukaan on kunnan           velvollinen ,antamaan osansa sen mukaan,
13323: tarpeita varten suoritettaiV1a, on IUSikontun·    kuin hänelle taksoituksessa on pantu vero-
13324: nustukseen j!a kansalaisoilreutoon ka;tsomatta    äy;rejä.
13325:  jokainen,                                           Sa;man:lainen velvollisuus on myös ythtei-
13326:    joka kunnassa, asuipa hän siellä tahi ei,      söllä, yh tymällä, laitoksella tai säätiöllä nii-
13327: omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee         ihin tuloihin nähden, jotka sillä kunnassa on
13328:  muuta kiinteätä omaisuutta,                      kiinteistöstä, elinkeinosta, liikkeestä tahi
13329:   328
13330: 
13331: muista tulolähteistä. Kuitenkin on aa1Jteel- mainitusta tulosta, voidaan myös vieraran.
13332: linen yhtymä, laitos tai säätiö verovelvol'li- mwan täällä olevaan lähetystöön tai konsuli-
13333: nen ainoasta.an kiinrteistöstä sekä elinkei- virastoon kuuluvia !hJenkilOitä ipaJ.v,elusväki-
13334: nosta ja liikkeestä saaduima tuloista.          noon täällä vastavuoroisuuden !perusteella
13335:    Valtio on verovelvollinen sellaisten kiin- verottaa samanlaisista tuloista.
13336: teistöjensä tuloista, joita ei käytetä yleisiin   Hailituksella on valta myöntää vaJStavuo-
13337: tarkoituksiin, ja niiden puihtaiden tulojen roisuuden perusteella poikkeuksia velvolli-
13338: puolesta määrästä, jotka valtio saJa yksi'tyis- suudesta suorittaa veroa ulkomaailta saa-
13339: yrityksiin verrattavista teollisuus- tai muista dusta tulosta sekä ulkomrualaisen ynnä ulko-
13340: liikkeistään. Kuitenkaan ei veroa ole mak- maisen valtion, yhtymän, laitoksen tai sää-
13341: settava tuloista, joita valtio saa rautateistä tiön verovelvollisuudesta.
13342: sekä sellaisista tuotantolai:toksistaan, jotka    Vaimoa on erikseen veTotettwva siitä tu-
13343: pääasiallisesti toimivat valtiolaitosten tar- losta, j•oka lain mukaan on hänen hamtta-
13344:  peiden tyydyttämiseksi.                        vanaan.
13345:    Vieraan vwllan täällä olevaan lähetystöön      Verovelvollisen tulosta vastaa allaolevan
13346:  tai konsulivirastoon kuuluvat henkilöt pal- taulukon mukaan määrätty summa yhtä
13347:  velusväkineen ovat, jos eivät ole Suomen veroäyriä, kuitenkin niin, että kaupungin-
13348:  kaillsalaisia, velvolliset suorittamaan veroa valtuuston kunakin vuonna tekemän pää-
13349:  ainoastaan täällä olevan kiinteän omaisuu- töksen mukaan voidaan taulukossa olevaa
13350:  den ja täällä ha.rjoit:tamansa elinkeinon an~ asteikkoa sovelluttrua alkavaksi kymmenestä-
13351:  tamasta tulosta sekä täältä saamasta,an pal- tuhannesta aina         nelj.ääntoista:tuh.anteen
13352:  kasta ja elä:kkeestä. Siinä ta:pau:ksessa että ma:Vkkaan saakka, jolloin ·alinta tulorajaa
13353:  Suomen ulkomaalla olevaan lähetys.töön tai määrälttäess.ä on myöskin asteikossa osoi-
13354:  konsulivirastoon kuuluvia henkilöi,tä tai hei- tettu ylin tuloraja päätöksen mukaisesti so-
13355:  dän palvelusväkeään verotetaan kunnalle vellutettava:
13356:  vieraassa ma:assa muunlaisesta kuin edellä-
13357:                                                          Yhtä veroäyriä      Yhtä veroäyriä vas-
13358:                    Tuloluokka:                            vastaava tulo      taava tulo ylimene-
13359:                                                         alirajan kohdalla:      västä osasta:
13360:    Jos tulo on 14,000:-, mut1ta aUe 16,000:-                1,000:-                900:-
13361:     , , ,., 16,000:- ,           , 18,000:-                  900:-                 800:-
13362:     ,, "    ,., 18,000:-         ,. 20,000:-                  .800:-               :]00:-
13363:                 20,000:-  "          22,000:-                 •700:-               600:-
13364:     " " '',., 22,000:- "         " 24,000:-                   600:-                500:-
13365:     " "         24,000:-
13366:                           "      " 26,000:-
13367:                                  ,.                           r500:-               M>O:-
13368:             ''
13369:     " " ,., 26,000:-      "          28,000:-                 450:-                400:-
13370:     " " ,., 28,000:-      "      " 30,000:-
13371:                                                               400:-                350:-
13372:     " " ,., 30,000:- "           ,." 32,000:-                 1350:-               300:-
13373:     " "         32,000:-
13374:                           "      ,.                           300:-                100:-
13375:      "   "    ''                 "
13376: 
13377:    Jos verovelvollisen tulot ovat laissa sal-      Mieskohtaiset palvelU:Sityöt, joita kaupun-
13378: littujen väl:J.ennysten jälkeen alle· kaupun-    gissa on t~hty ennen laillisesti hyväksytty-
13379: ginvaltuuston päättämän alimman verotet-         jen perusteiden mukaan, ovat vastedeskin,
13380: tavan tuloraja:n, älköön hänelle amtettako       kunnes toisin määrätään, samojen perrustei·
13381: veroäyrejä.                                      den mukaan suoritettavat.
13382:                                     V,2.- .Aisilk:alinen, y. m.                              829
13383: 
13384:                       56 §.                        hallussa, kiinteä kymmentä ja irtain viittä
13385:     Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou-     vuotta lyhyemmän ajarn, muista samanlai-
13386: datettava seuraavia säänm.öksiä:                   sista luovutuksi,sta syllltynoot ta:ppiot kuiten-
13387:     1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn-     kin voitosta välhennettynä. Tuloista ei saa
13388: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi irtai-      lukea pois verovelvollisen ja hänen per-
13389: men pääoman, viran, liikkeen tai työtoi-           iheensä elantokustammksia, joihin myös lue-
13390: men taikka hänen nauttimans:a eläkkeen,            taan asunnon vuokm sekä verovelvollisen
13391: eläkwahan, armovuoden tai muun sellaisen           itseään v.arten pitämän palvelusväen :palk-
13392: etuuden rahwksi arvioidusta tuotosta sekä          kaus ja elatus ynnä mitä muuta on niiihin
13393: siitä määrästä, minkä verran hänen omai-           verrattavaa. Älköön luettako pois sitäkään,
13394: suutensa on muuten lisääntynyt lah.tj:an, pe-      mitä verovelvollinen on sciljoittam.Uit uudijs-
13395: rinnön, testarrnentin, säärutöperinrnön ynnä        rakenmrksilin ja uudisviljelyksiin tilli liik-
13396: muun sellaisen kautta, luetaan pois tarpeel-       keensä laajentamiseksi koneisiin ynnä muu-
13397: liset vuotuiset kunnossapito- ja käyttö'kus-       hun sellaiseen.
13398: tannukBet, työpalkat, ko\htuulliset arvon,vä-          2) Verotett.avana tulona ei ole pidettävä
13399: hennykset, :kaupungin tai yksit,yismruasta         stipendiä tai matka-~pura!haa, joka on an-
13400: shoritetut vuokramaksut, kiinittämät:tömien        nettu tieteenisiä tai 'taiteellisia opintoja tili
13401: velkain korot, kiinnite.ttyj.en velkain koroista   t1etee1lisiä tutkim uk:sia varten, ei myöskään
13402: enintään tuhatviisisataa mark:kaa. V erosta        edustajapalkkiota, korvausta valtion komi-
13403: va:pa:a on kuitenkin, mitä on saatu naima-          tea1n jäsenyydestä tai sitä, mitä valtio tai
13404:  osana, huomenla:hj,ana tai etuosana jaka-         muu j,ulkinen yhdyskunta on myöntänyt
13405:  mattomasta pesästä tai myötäjäisinä, niin         tilapäisestä tehtävästä jdhtuvien erityisten
13406:  myös lahja, perint:ö, testamentti tah[ sään-       kustannusten peittämiseksi.
13407:  töperintö, joka on tullut pualisolle tahi suo-        3) V erovelvollisen !h.enkilön tuloota on
13408:  raan ylenevää tai a!l.enevaa polvea olevalle       vielä vwhenn:ettävä, sen mukaan kuin kau-
13409:  perilliselle. Tuloksi on myös luettava ra-         punginvaltuusto kutakin vuotta varten päät-
13410:  haksi arvioituna se etu, joka verovelvolli-        tää, vwhimtään viisisataa ja eninitään tuhat-
13411:  sella on ollut oman ja perheensä tar.peeseen       kaksisataa marikkrua joklaisclta ~1ta,
13412:  käytetystä omll)Sta tai va:paasta asunnosta,       jota ih.än elatUBJVeilvoJiisuutensa noja:lla
13413:  niin myös se työ, minkä verovelvollisen ko-        on elättänyt ja joka verovuoden päättyessä
13414:  tona olevrut lapset tahi muut perheenjäse-         ei ole tä'Yttäny.t viittwtoista vuotta. Milloin
13415:  net, hänen vaimonsa lukuunottamatta, ovat          V'Rimoa on erikseen verotettu, tehtäköön vä-
13416:  tehneet verovelvollisen ta1ouden hyvä:ksi, el-     hennys vain sen aviopuolison tulos,ta, joka
13417:  lei heitä erikseen veroteta, kuitenkin huo-        on lapsen joko yksin tai !pääasiallisesti elät-
13418:  mioonotJtaen kunkin perheenijäsenen koh-           tänyt. Jos verovelvollisen henkilön veron-
13419:  dalta ne vähennykset, jotka tämän pykälän          maksukyky muuten läheisten omaisten elät-
13420:  kolmannessa ja neljännessä :kohdassa mai-          tämisen tahi oman tai läheisen henkilön sai-
13421:   nitaan. Niinikään on tuloksi 'luettava mitä       ·raud:en, tapaturman tai muun sellaisen syyn
13422:   verovelvollinen on osinkona saanut osakeyh-        tähden on olenna:isesti vähentynyt, voidMn
13423:   tiöstä ta:hi osuuskumnasta, vaåkka sille osa-     tulosta, jos se edellämainittujen vähennys-
13424:   keyhtiölle tai osuuskunnalle olisikin pantu        ten jälkeen ei ole viittätoista tuhatta mark-
13425:   kunn:allisveroa sekä satunnaiset voitot, nii-     kaa suurempi, vähentää enintäwn viisitu-
13426:   hin luettuna sella.isen kiinteän tai irtaimen     hatta markka•a. Kuolleen henkilön tulosta
13427:   omaisuuden tilapäisestä myynnistä saatu            voidaan harkinnan mukRan vähentää enin-
13428:   voitto, jonka myyjä oli saanut ostamalla tai       tään lrolmekymmootätu:haitta markkaa, jos
13429:   vaihtamalla, jos omaisuus on ollut myyjän          pesän säästö ei nouse yli sanotun määrän
13430: 
13431:                                                                                                 42
13432:   380
13433: 
13434: ja vainajalta on jäänyt leski, turvattomia                saadaan jakaa enintään 6 % osinlroa ja jos
13435: lapsia tai muita periDisiä, joiden elatus on              osuuskunnan käyttäjät voivat päästä sii-
13436: ollut hänen varassaan.                                    hen jäseniksi. Saman vähennyksen saa
13437:    4) Jos verovelvollisella on tuloja usea-m-             tehdä edelläm.ainitussa tarkoituksessa toimi-
13438: masta kuin yhdestä tuloläb.teestä, on kun-                vien osuuskuntien keskusliike, n:iin myös kes-
13439: kin eri kiinteistön, liikkeen, elinkeimm, ja              kinäinen vakuutu:slaitos. Tässä momentissa
13440: ammatin tuottamasta :tulosta vähennettävä                 mainittua vähennystä älköön kuitenkaan
13441: sa.InaJan tulolälhrteeooeiTl ;k!oh·di·stU'Viat, rtässä:   tehtäkö tulosta, joka on saatu maa-talous-
13442: laissa vähennettäviksi sallitut kustannukset,             kiinteistöstä taikka teollisuustuotteiden val-
13443: työpaikat, maanvuokramaksut, arvonvähen-                  mistuksesta tai jalostamisesta.
13444: nykset ja korot. Omaisuudlen tHa;:pä:isestä                  6) Jos kiinteistöstä, elilllkeinosta tai liik-
13445: myynni-stä syntynyt :ta;p:pio on väili.ennettävä          keestä säästyneen tulon arvio on päättynyt
13446: samanlaatuisen myynnin tuotta-masta voi-                  niin, että säästöä on syntynyt vähän tahi
13447: tosta. Muut edellä mainitut välhennykset                  ei ollenkaan, mutta semmoista arviota ve-
13448: on tehtävä verovelvollisen tulojen kokonais-              ron:alaisen liikkeen laatuun ja laa<juuteen
13449:  määrästä siinä kunnassa, jossa verovelvolli-             nähde'll ei katsota voitavan !hyväksyä kun-
13450: sella on asunto ja kotipaikka. Kun vero-                  na1lisveron suorittamisen perusteeksi, tulee
13451:  äyrin hinta on riippuvainen tulon suuruu-                taksoitusla.utaJkunnan, huolellisesti tutkit-
13452:  desta, on, jos verovelvollisella on tuloja kah-          turuan kail&i asianhaarrut, joiden tulee olla
13453:  desta tai useailllllla-sta kunnasta, tuloksi ka t- 1
13454:                                                           j'Ohtona asian arvostelemisessa, harkinnam
13455:  sottava eri kunnissa saadut tulot yhteenlas-             mukaan arvioida se koht.uullinen määrä,
13456:  kettuina.                                                josta sellaiselle verovelvolliselle on pantava
13457:     5) Osuuskunta, jonka tarkoituksena on                 veroäyrejä.
13458:  jäsentensä kulutustarpeiden ·tyydyttäminen                  7) Jos veroäyrin osrua syntyy, on se määrä
13459:  tai heidän maata:loutensa, kalastukserusa, kä-           tulosta, joka ei vastaa kokonaista veroäy-
13460:  sityönsä tai muun niihin vermttavan. tuo-                riä, jätet·tävä pois laskuista.
13461:  tannollisen ammattinsa edistäminen, saa ve-                 Tämä laiki tulee voimaan        p mä
13462:  rotettavasta tulosta vähentää 1puolet,. jos              kuuta 192
13463:  osuuskunnian jäsenille sen sääntöjen mukaan
13464: 
13465:         Helsingissä syyskuun 19 p :n:ä 1927.
13466: 
13467: 
13468:               Adam Asikainen.                                            Arvo Riihimäki.
13469:               William Tanner.                                            Emil Tabell.
13470:               Y. Enne.                                                   E. Ramstedt.
13471:               F. Savenius.                                               A. Turunen.
13472:               K. Kulmala.                                                J. A. Liedes.
13473:                                                 Toivo Latva.
13474:                                                                                              881
13475: 
13476: V,a.- Anom. ehd. N:o 6.
13477: 
13478: 
13479: 
13480: 
13481:                                 Pulkkinen:         Esityksen antamisesta muutoksiksi kyyti-
13482:                                   lakiin.
13483: 
13484: 
13485:                                S u o me n E d u s k u n :n a 11 e.
13486: 
13487:    Kun voimassaoleva kyytilaki lokak. 11             mahdollista jo ensi kyydinpitokautena su-
13488: p :Itä 1918 säiädettiin ei moottoriajoneuvo-         pistaa kestikievarien lukua ja kyytilaitoksen
13489: liikenne vielä ollut niin kehittynyt ja ylei-        tuottamaa muuta:kin rasitusta, jotta kyyti-
13490: nen kuin nykyään eikä myöskään yksityinen            laitoksesta ja majatalonpidosta valtiolle joh-
13491: yritteliäisyys ollut aikaansruanut kaikkia           tuvat menot saataisiin vähenemään. Maini-
13492: niitä lukuisia vieras- ja matkailijakoteja,          tut menot olivat nimittäin vuonna 1926
13493: hotelleja, kaihviloita ja ravintoloita, jotka        S:mik. 7,549,396: 68, vuonna 1927 on niiden
13494: nyt jo ma:aseudullakin hyvin suuressa mää-           arvioitu nousevan Smk :aan 7,800,000 ja ensi
13495: rin korvaavat kyytilain edellyttämät maja-           vuodeksi on menoerä laskettu samamsuurui-
13496: talot. Autoliikenteen tavattomasti lisään-           seksi.
13497: tyessä, varsinlkin tiheästi asutuilla seuduilla,        Tähän nähden ja kun kyytilaki muissakin
13498: kyytilaissa mainitut ihevo.skyydit ovat supis-       kohdin kaipaa tarkistusta, rohkenen kun-
13499: tu.n:eet varsin harvalukuisiksi ja vuosi vuo-        nioittaen ehdottaa,
13500: delta edelleen vähenevät. Yksityisen yrit-
13501: teliäisyyden varaa;n on jo itsestä-än useilla                että Eduskunta päättäisi kehoittaa
13502: seuduilla jäänyt majatalonpito sekä huo-                   hallitusta harkitsemaan, missä osin
13503: neen ja ravinnon järjeståJminen matkusta-                  voimassaolevaa kyytilakia olisi muu-
13504: jille. Kun sentähden nykyinen, kolmivuoti-                 tettava ja, mikäli siihen havaitaan
13505: nen kyydinpitokausi päättyy 1928 vuoden                    aihetta olevan, antamaan Eduskun-
13506: lopussa, olisi suotavaa, että sitä ennen hy-               nalle esityksen näiksi muutoksiksi.
13507: vissä ajoin tutkittaisiin, missä määrin on
13508: 
13509:         Helsingissä, 7 päivänä syyskuuta 1927.
13510: 
13511: 
13512:                                                                              Yrjö Pulkkinen.
13513: V,4.- Anom. ehd. N:o 7.
13514: 
13515: 
13516: 
13517: 
13518:                                Pulkkinen y. m.: Puhelinolojen järjestämi.stå koskevan
13519:                                  lainsäädännön jouduttamisesta.
13520: 
13521: 
13522:                                      E d u s k u n n a ll e.
13523: 
13524:    Nopeiden ja tarkoituksenmukaisten lii'-        siin sijoitettu paaoma arvioidaan nykyisin
13525: kennevälineiden rinnalla ovat hyvin toimi-        noin 300 miljoonaksi markaksi.
13526: vat ja nopeat tietoliikennelaitokset kaiken          Saatuaan v. 18813 oikeuden myöntää pu-
13527: aineellisen ja henkisen vaihdon oleellisin        helintoimilupia ryhtyi senaatti valmistele-
13528: edellytys. Tietoliikennela[toksista ovat pu-      maan asetusta niistä ehdoista, joilla toimi-
13529: helinlaitokset nykyaikana tärkeimmät ja           lupia oli annettava, ja v. 1886 julkaistiin
13530: enimmän käytetyt. Riittävien puhelinyh-           asetuskokoelmassa N :o 41 joulukuun 23
13531: teyksien rakentaminen ei SuomesS'a milloin-       p :nä päivätty julistus puhelintoimiluvista.
13532: kaan ole ollut, eikä nykyoloissa voi ollakaan        Tällä julistuksella alistettiin puhelinlai-
13533: pelkän ha1lintotoimen tehtävä, vaan se on         tosten rakentaminen senaatin antamasta toic.
13534: järjestelmällistä yrittäjätointa, jot& ei voida   miluvasta riippuvaksi. Toimilupa-ajan se-
13535: suorittaa asettamatta laitteisiin tarvittavan     naatti määräsi kussakin tapauksessa harkin-
13536: pääoman kannattavaisuudelle samoja vaar           tansa mukaan, johtojen vetäminen yleisille
13537: timuiksia kuin terveessä liiketaloudessa          teille edellytti erikoista lupaa, toimilupa ei
13538: yleensä.                                          sisältänyt yksinoikeutta ja velvoitti raken-
13539:    Suome'SAA on puhelin lähtöisin yksityista-     tamaan myönnetyn verkon valmiiksi määrä-
13540: loudellisen yritteliäisyyden alotteesta, kuten    tyn ajan kuluessa. Toimilupaehdoissa vai~
13541: melkein kaikissa muissakin maissa. Ensim-         tio pidätti itselleen oikeuden määräajan ku-
13542: mäinen puhelinverkko valmistui Suomessa.          luttua lunastaa puhelinlaitoksen sen käy-
13543: v. 1882. Kun tänä ajankohtama ei ollut ole-       västä arvosta, jota arvioimaan oli määrät-
13544: massa minkäänlaisia mää>räyksiä puhelin-          tävä sekä valtion että yksityisen yrittäjän
13545: laitosten rakentamisesta,. anoi yrittäjä toi'-    edustaja.
13546:  milupaa., jonka myöntäminen jätettiin se-           Vaikka yleinen mielipide ankarasti tuo-
13547:  naaltin tehtäväksi.                              mitsi sanottua julistusta pitäen sitä laitto-
13548:    Tästä ajankohdasta lähtien on puhelinlai-      mana elinkeino-oikeuden rajoituksena, jo-
13549:  tosten lukumäärä toimilupajärjestelmän pe-       hon olisi ollut saatava vatliopäivien hyväk-
13550:  rusteella kasvanut vuodesta vuoteen. Vuo-        syminen, on puhelinlaitosten säännöstelemi-
13551:  den 1'8'85 lopulla arvioitiin maassa toimivien   nen kaikkialla tunnustettu välttämättö-
13552:  puhelinlaitosten lukumäärä 19, vuoden 1890       mäksi.
13553:  lopulla 67, vuoden 1895 lopulla 198 ja vuo-         Maini•ttu julistus oli monessa suhteessa
13554:  den 1925 lopulla noin 1,.800. Puhelinkonei'-     varsin ylimalkainen ja soi puhelinyrityk-
13555:  den lukumäärä on näinä vuosina kasvanut          sille suuren vapauden, erittäinkin teknilli-
13556:  ollen nykyään noin· 90,000 ja puhelinlaitok-     sessä suhteessa. Toimilupa:-ajan määräämi-
13557:                                     V,• . .,..,..P~ y~ Ql.
13558: 
13559: s~n se jätj;i. k~akin ta.pauk.se&sa haJlitW:r~en    ta.a pääoman saantia puhelinla.itoksia varten
13560: harkin.nllll vara,an. Toimiluvat on yleensä ja hidaatuttaa puhelinlaitosten kehitystä.
13561: myönnetty vain 10 vuodeksi, joten toimi-               Mutta Valtioneuvoston päätÖ$ on vaja-
13562: lllpa-ajan lyhyys epäilemättä olisi h.aitalli- vainen vielä useissa muii83Jkin suhteissa.
13563: s~sti, vaikuttanut puhelinyritysten toimin-         Siten ei se suo puhelinlaitoksille minkään-
13564: t~at;t, ellei to~~lupia poikke-uksetta olisi lai~ oikeutta vetää johtoja yksityisten
13565: uudistettu.                                         omista,m.ien alueiden kautta,. Edelleen se ei
13566:     Valtioue11vosto jull.u!.M!i aset111Skokoelmassa alista puhelinlaitost11 sellaisenaan toimilll-
13567: N :o 88 kesäkuun 2:6 p :nä 1919 ·hyväksy- vasta riippuvaksi, vaan se velvoittaa yrittä-
13568: mänsä päätöksen, joka sisälsi yleisiä mää- jän myös orjallisesti hakemaan toimilupaa
13569: räyksiä puhelintQimilupien myöntämisestä. jokaista johtoa varten, vaikeuttaen häntä
13570: Näissä mää>räyksissä., joina pyrittiin täyden- laajentamasta verkostoaan liikenteen asetta-
13571: tämään v. 1'886 julistusta, on ylimalkaisesti mien vaatimusten mukaan. Vihdoin se ei
13572: säännöstelty rake:o.nettaiVi.en .;puhelinlaittei- sisällä riittäviä ~räyksili siitä, miUaisten
13573: den teknillistä ;rp.ken:n~a, ~Vlistettu puhelin- teknillisten normien.. mukaan puhelinlait-
13574: maksut hallit~valhm hyväksyttäviksi, mää- teita olisi rakenJAAt1J.I.va. ja hauldttaNa. Hal-
13575:  ritelty eräissä sub,teissa puhelinlaitosten litus näyttää oll~en tie~q.inen m:,tä puutteel-
13576: suhde liikennöitsijöihin sekä vihdoin pi~ . lisuud~a, sillä jo v. 1.9·19 asetti hallitus ko-
13577:  tetty valtiolle oikeus lunastaa puhelinla·itos mitean laatimaan ehdotusta toimenpiteistä
13578:  kuusikuukautisen irtisanomisen jälkeen joko maamme pU!helinlaitosten saattamisesta tyy-
13579:  kQl\lonaan tai vain osittain. Täten on riis- dyttävään kuntoon ja yleisten rakennusnor-
13580:  tetty yksityistaloudellisilta, yritJ;äjiltä se oi- mien määrittelemisestä.. Mainittu komite·a
13581:  keudellinen perusta, jolla he yli 30 vuoden jätti jo v. 1924 alkupuolella hallitukselle
13582:  aikana ovat huolehtineet maamme puhelin- täydellisen ehdotuksen uudeksi puhelinase-
13583:  ta:rpeiden tyydyttämisestä. V aitioneuvos- tukseksi, ehdotuksen uudeksi toimilupaka~
13584:  ton päätös v :lta 1'9.19 nimittäin, suodessaan vaksi, ehdotuksen puhelinta.rkastuksen jär-
13585:  hallitukselle myös osittaisen lunastusoikeu- jestämisestä sekä ehdotuksen telrnillisiksi
13586:   den, tekee sille mahdolliseksi esim. lunastaa normeiksi rakennuksia varten.
13587:   jonkun kaupungin paikallisen puhelinver-              Vihdoin on Suomen Puhelinlaitosten
13588:   kon ilman keskuslaitteita. Tällaisen lunas- Liitto tehnyt Valtioneuvostolle esityksen
13589:   tuksen kautta keskusla:itteisiin. sijoitetut uuden puhelinasetuksen toteuttamisesta.
13590:   pääomat saattavat menettää suurimman                  Jos tarkastamme puhelinlaitosten toimin-
13591:   osan arvostaan, mikä yrittäjälle merkitsisi taa maassamme, huoma.amme, että tätä toi-
13592:   suurta tappiota. Puhelinyritykset jäävät mintaa ennen kaikkea haittaa riittävän pää-
13593:   näin ollen hallituksen mielivallasta. riippu- oman puute sekä hajanaisuus ja epäyhden-
13594:   viksi. Jo Y'ksistään tällainen teoreettinen mukaisuus teknillisessa suhteessa.
13595:   mahdollisuuskin sisältää huomattavia hait-            Maamme paikalliset puhelinverkot tarvit-
13596:   toja. Niinpä on erään paikallisen puhelin- seva;t lähivuosina noin 20 miljoonaa mark-
13597:   yrityksen, joka useampina vuosina, tarvitsee kaa vuosittain laajennuksiin ja maamme
13598:   vuosittain 10--15 milj. markkaa laitteisiinsa, kaukopuhelinyhteyksien tyydyttävään kun-
13599:    ollut vaikea saada tarvitsemaansa luottoa, toon saattaminen edellyttää noin 30 miljoo-
13600:    joka siis Valtioneuvoston päätöksen vuoksi nan markan sijoittamista laajennuksiin
13601:    on muodostunut huomattavasti kalliimmaksi puolentoista vuoden kuluessa. Tämä pää-
13602:    sen kautta, ettei se ole voinut saada sille oman tarve tulee kaiJkoota päättäen jatiku-
13603:    tarjottua obligatsionilainaa. Sanottu Val- maan vuodesta vuoteen, sillä maassamme on
13604:    tioneuvoston .Päätös siis vaikeuttaa ja kallis- puhelimia vain noin 2.4 kappaletta kutakin
13605:                         V,4. -   Puibetiulohja jl.rje&tivä lainsiUidilutU.
13606: 
13607: 100 asukasta. kohden, kun niitä esim. Ruot-         Viitaten edellä esitettyihin näkökohtiin
13608: sissa on 6.6, Norjassa 5.s, Tanskassa 8.3,        saa.lhme täten ktmnioittavimmin anoa,
13609: Saksassa 3.5, Sveitsissä 4.3, Pohjois-Ameri-
13610: kan Yhdysvalloissa 13.1 j. n. e.                             että Eduskunta kekoittaisi kalli-
13611:    Jota suurempi pääoman käyttö puhelin-                  tusta kiirehtimään lainsäädäntöä pu..
13612: laitoksia varten on sitä tärkeämpi on saada               helinolojen järjestämis61Stii seka miiii-
13613: rakennustoiminta teknillisesti tarkoituksen..             ritte'l.emäiin ne tekniUiset tun'mit, joi-
13614: mukaisella tavalla järjestetyksi.                         den mukaan uusia pukeli1Uttitteita on
13615:                                                           rakennet~ava.
13616: 
13617: 
13618:      Helsingissä syyskuun 7 p :nä 1927.
13619: 
13620: 
13621:            Yrjö Pulkkinen.                                          K. E. Linna.
13622:            Taave Junnlla.                                           Tyko Beinikka.
13623:            Jalo Lahdensuo.                                          W. W. Tuomioja.
13624:            Risto Ryti.                                              Knut Molin.
13625:                                      Max Sergelius.
13626: 
13627: 
13628: 
13629:                                                                 •
13630:                                                                                        386
13631: 
13632: V,s. -   Anom. ehd. N :o 8.
13633: 
13634: 
13635: 
13636: 
13637:                               Vehkaoja y. m.: Maanomistalain vapauttamisesta rau-
13638:                                   tatiealueen aitaamisrasituksesta.
13639: 
13640: 
13641:                                     E d u s k u n n a; II e.
13642: 
13643:   Viittaamalla v. 19117< toisillru valtiopäi-    vollisuus asettaa, rohkenemme kunnioittaen
13644: villä jätetyn anomusehdotuksen perustelui-       ehdottaa,
13645: hin (anom. ehd. N lO 20 V. 15, Liitteet
13646: I-XI) 'sekä samalla toteamalla, että se                    että Eduskunta kehoittaisi halli-
13647: korvaus, jonka maanomistajat rautBJtei-                  tusta valmistuttamaan ja Eduskun-
13648: den aitojen ralkentamisesta ja kunnossa-                 nalle mahdollisimman pian antamaan
13649: pidosta ovat saaneet, on ny.t mhan arvon                 esityksen voimassa olevan lain muut-
13650: laskemisen ja yleisen hintatason lrohoutu-               tamisesta siten, ettii maanomistajat
13651: misen tähden aivan riittämätön vastaamaan                vapautetaan rautatiealueen aitaamis-
13652: niitä kustannuksia, joita maanomistajille                rasituksesta.
13653: edellämainittu rautatieBJlueen aitaamisvel-
13654: 
13655:          Helsingissä syyskuun 14 p :nä 1927.
13656: 
13657: 
13658:            Heikki V ehkaoja.                                   E. A. Tuomivaara.
13659:            Janne Koivuranta.                                   Jooseppi Kauranen.
13660:            M. Paavilainen.                                     Anton V ertanen.
13661:            Matti Pitkänen.                                     Juhani Leppälä.
13662:            M. Niilekselä.                                      Viljami Kalliokoski.
13663:            J. E. Pilppula.                                     E. M. Tarkkanen.
13664:            Antti Kuisma.                                       Antti Kukkonen.
13665:            E. Lautala.                                         J. G. Ryynänen.
13666:            Kalle Kirra.                                        T. Jauhonen.
13667:            Kusti Arffman.                                      Uuno Hannula.
13668:            Tyb Reinikka.                                       P. Saarinen.
13669:            Kaarle Hänninen.                                    J. A. Ihamuotila.
13670:                                      V. Vesterinen.
13671:  386
13672: 
13673: V,6.- Anom. ehd. N:o 9.
13674: 
13675: 
13676: 
13677: 
13678:                                 Rapo y. m.:     Esityksen antamisesta laiksi kalastus-
13679:                                     oikeuden saattamisesta maanomistuksesta riippu-
13680:                                     mattomaksi.
13681: 
13682: 
13683:                                       E d u s k u n n a; ll e.
13684: 
13685:    Kuten tunnettua, on maanomistajaluo-            kaan kal-astaa muualla kuin aavalla merellä,
13686: kalla maassamme ikimuistoisista ajoista            10 kilometriä rannikolta, joka on kalastus-
13687: alkaen ollut kalastusoikeudet parhaisiin           lainsäädännön määräys niille, joilla ei ole
13688: kalavesiin, järviin ja jokiin, mikä oikeus on      m:amttaaliin merkittyä v·esiwluetta.     Sillä
13689: aikoinaan hankittu ,väkevämpi on heikom-           niillä pikkutilallisilla, jotka ovat ennen ol-
13690: man herra'' politiikalla ja joka oikeus sit-       leet torppareina, lampuotein1a tai mäkitupa~
13691: temmin manttaalimiesten vaatimuksesta sää-         laisina ja ovat saaneet lunastuslain mukaan
13692: dettiin Ruotsin valtakunnan hallituksen            vuokramaansa itsenäiseksi tilaksi ja joiden
13693: aikana laiksi, vuonna 17·34, siis lähes 200        vuokrasopimuksiin ei sisältynyt kalastus-
13694: vuotta sitten.                                     oikeutta, ei itsenäisinä tilallisina:kaan ole
13695:    Tämän kalastusoikeutta koskevan lain            sen parempia kalastusoikeuksia kuin mitä
13696:  (Rak. kaaren 18 luvun 3 § :n) mU!kaan             tilattomilla lain mukaan on. Eivätikä myös-
13697: kielletään tilattomilta kansalaisilta, am-         kään ne saaristoissa ja muilla rannikko-
13698: mattikalastajiltakin, kalastus muualla paitsi      alueilla asuvat pienviljelijät, jotka omista-
13699: aavalla merellä 10 kilometriä rannikolta.          vat ainoastaan muutaman hehtaarin alan
13700: - Kun tiedetään, että kalansaanti, aina-           maata, ja joiden pääelinkeinona niin ollen
13701: kin keväiseen aikaan, on melkeinpä yksin-          pakostakin täytyy olla kalastus, voi miten-
13702: omaan mahdollinen ainoastaan rannikko-             kään olla tyytyväisiä nykyiseen järjestel-
13703: vesillä, niin riistää voimassaoleva kalastus-      mään, koska heillä on liian vähän sitä vesi-
13704: oikeutta ikoskev·a laki tilattomalta kalastaja-     aluetta, joka heidän kalastuskonnukseen
13705: väestöitä oikeuden ihmisinä ja kansalaisina        kuuluu, jossa he saisivat lain mukaan ka-
13706: elinkeinonsa harjoittamiseen. Ja onhan             lastaa. -     Todistettavissa on, että edellä-
13707:  yiili!Ilärrettävää, että aavalla merellä kalas-   mainitunlaisia tilanomistajia on .Suomessa
13708:  tamiseen, jos mieli leipäänsä ansaita, täytyy     tuhansittain. Ne toivovat mitä hartaim-
13709:  pyydysten olla tavallista suuremmat ja vah-       min, että kalastusoikeus saataisiin maan-
13710:  vemmat sekä aluksetkin tavallisia rannikko-        omistuksesta riippumattomaksi.
13711:  aluksia vankemmat, joten näiden työvälinei-          Näin ollen kaiken oikeuden ja kohtuuden
13712:  den hankkiminen kysyy huomattavia raha-            mU!kaan pitäisi kaikkien kalavesien kuulua
13713:  summia, joita mahdollisuuksia tilattomilla        kaikille ihmisille, kuten ne aikoinaan olivat-
13714:  ja pikkutilanomistajilla harvoin on.              kin. Poikkeuksia voisi tästä myöntää
13715:     Mutta eivätpä kaikki tilanomistajatkaan         ainoastaan siinä tapauksessa, jos joku maa-
13716:  voi nykyisen kalastusta koskevan lain mu-         tilanomistaja istuttaa kaloja maittensa si-
13717:                                    V,6. -   Raipo, y. m.                               337
13718: 
13719: säilä oleviin vesiin. Onhan lisäksi otettava    osa man.ttaalinomistajista ei tule koskaan
13720: huomioon, ettei kenenkään maanomistajan         luopumaan tästä ansiottomasta oikeudesta,
13721: tarvitse järvistä ja joista minkäänlaista       niin olisi toki jo vihdoin saatava laki tässä
13722: huolta pitää, eikä niiden eteen työtä tehdä,    kohden korjatuksi siten, että kalastus-
13723: eikä edes veroakaan maksaa. Siksi onkin          oikeus tulisi maanomistuksesta riippumat-
13724: nykyinen menettely aivan selvästi luonnon-       tomaksi.
13725: lain vastainen. Senpä vuoksi löytyy sellai-        Siis kaiken edelläolevan perusteella
13726: siakin maanomistajia, jotka omantuntonsa         kunnioittaen anomme,
13727: pakoituksesta ovat antaneet tilattomien ja
13728: yleensä kaikkien kalastusoikeutta nauttimat-             että Eduskunta kekoittaisi halli-
13729: tomien ihmisten kalastaa myöskin rannikko-             tusta kiireellisesti valmistam,aan ja
13730: vesillä, koska he ovat ymmärtäneet, että               antamaan esityksen laiksi, jonka
13731: kyseessäolevan lain määräys on ansiotonta              mukaan kalastusoikeus tulisi maan-
13732: oikeutta. Mutta kun tiedetään, että suuri              omistuksesta riippumattomaksi.
13733: 
13734:      Helsingissä, lt5 päivänä syyskuuta 1927.
13735: 
13736: 
13737:            Jussi Rapo.                                        E. Huttunen.
13738:            Albin Koponen.                                     Mikko Suokas.
13739:            Atte J. Muhonen.                                   Otto Toivonen.
13740:            Ville Komu.                                        Jussi Fahler.
13741:            Samuli Tervo.                                      K. Hakala.
13742:            Antti Lehikoinen.                                  Matti Puittinen.
13743:            J. F. Tolonen.                                     Armas Paasonen.
13744:            Jalmari Linna.                                     J. F. Aalto.
13745:            Toivo Lehto.                                       Otto Pensas.
13746:            Edward Setälä.                                     H. Koivulahti-Lehto.
13747:            Isak Penttala.                                     Yrjö Welling.
13748:                                        Emil Jokinen.
13749: 
13750: 
13751: 
13752: 
13753:                                                                                           43
13754: 1
13755: 1
13756:  1
13757:   1
13758:   1
13759:    1
13760:     1
13761:     1
13762:      1
13763:       1
13764:       1
13765:        1
13766:         1
13767:         1
13768:          1
13769:           1
13770:           1
13771:            1
13772:             1
13773:             1
13774:              1
13775:               1
13776:               1
13777:                1
13778:                 1
13779:                 1
13780:                  1
13781:                   1
13782:                   1
13783:                    1
13784:                                ••        ••
13785:     VALTIOPAIVAT
13786:                    1927
13787: 
13788: 
13789:               LIITTEET
13790:                       VI.
13791: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
13792:         ESITYS- JA ANOMUSEHDOTUKSET.
13793: 
13794: 
13795: 
13796: 
13797:                   HELSINKI1927
13798:        1    VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13799: •
13800:                                                                                        341
13801: 
13802: Vl,t. -   Edusk. esit. N:o 24.
13803: 
13804: 
13805: 
13806: 
13807:                               Kalliokoski y. m.: Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta
13808:                                 15 päivänä huhtikuuta 1921 annetun lain 9 §:n muut-
13809:                                 tamisesta.
13810: 
13811: 
13812:                                     E d u s kun n a ll e.
13813: 
13814:    Voimassaolevan oppivelvollisuuslain 9 ~      tien että valtion taloudessa merkitsevä.
13815: myöntää kunnille oikeuden n. s. supistettu-     Tämänlaisen supistetun kansakoulumuodon
13816: jen kansakoulujen perustamiseen ja yllä-        yleisemmäksi saattamista tarkoittavan lain-
13817: pitämiseen sellaisissa kansakoulupiireissä,     muutoksen aikaansaamiseksi ehdotamme-
13818: joissa yläkouluun pantavien lasten luku-        kin 9 ~ :ään otettavaksi uuden 3 :nnen
13819: määrä ei nouse yli kolmenkymmenen. Su-          momentin.
13820: pistetulla kansakoulumuodolla on kuitenkin         Sanotun 9 ~ :n toinen momentti sisältää
13821: monia siksi merkitseviä etuja, että se olisi    määräyksen, että supistettu koulu voi
13822: mielestä;mime saatava yleisemmäksi. Että se     toimia piirissä, jossa yläkouluun pantavien
13823: tuottaa sekä kunnille että valtiolle melkoi-    lasten luku on 30 pienempi eikä kunta ole
13824: se,sti vähemmän kustannuksia kuin täydel-       piiriin perustanut täydellistä kansakoulua.
13825: linen kansa:koulu, on kiistämätön tosiasia.     Esiintyy kuitenkin lukuisasti tapauksia,
13826: Selvää myöskin on, että kyseessäoleva           jolloin piirin oppilasluku, joka koulua pe-
13827: koulutyyppi on erittäin sovelias palvele-       rustettaessa oli yli 30, on syystä tai toi-
13828: maan harvaan asuttujen· ja liikekeskuksista     sesta alentunut. Tällaisissa tapauksissa ei
13829: kaukana sijaitsevien asutusryhmien koulun-      koulua lain kirjaimen mukaan voida
13830: tarvetta. Kasvatuksellisessa suhteessa se       muuttaa supistetuksi kouluksi, vaikka käy-
13831: myöskin tyydyttävästi täyttää tarkoituk-        tännössä usein on ollut pakko niin mene-
13832: sensa, jollei oppilaita ole liian paljon.       tellä. Tå!män vuoksi olisi momentti niin
13833: Neljäänkymmeneen saakka nouseva oppilas-        muutettava, että lain kirjain ei vastaisuu-
13834: määrä voi vielä moitteettomasti kehittyä        dessa joutuisi ristiriitaan käytännön kanssa.
13835:  supistetussa kansakoulussa. Mielestämme        Vielä olisi supistetun koulun oppilasluvun
13836:  olisikin supistettujen koulujen ylin oppi-     yläraja tämänkin momentin kohdalla koroi-
13837:  lasraja korotettava 30 :stä 40 :een. Täten     tettava 40 :ksi. Tämän mukaiset muutokset
13838:  voitaisiin lukuisissa kansakoulupiireissä      ehdotamme tehtäväksi kysymyksessä ole-
13839:  -välttyä niistä kustannuksista, jotka aiheu-   vaan momenttiin.
13840:  tuvat supistetun kansakoulun muuttami-            Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
13841:  sesta täydelliseksi kansakouluksi. Samoin      nioittaen,
13842:  voitaisiin monissa pienemmissä piireissä,
13843:  joissa koulu vielä on avaamatta tai rakenta-            että EdttSknnta hyväksyisi seuraa-
13844:  matta, perustaa supistettu koulu täydellisen          van lain:
13845:  sijasta. Täten syntyvä säästö on sekä kun-
13846:  342                         Vl,l. -   8upiostettu Jmnsakoulu.
13847: 
13848: 
13849:                                           Laki
13850:                  oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhtikuuta 1921
13851:                          annetun lain 9 §:n muuttamisesta.
13852: 
13853:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhti-
13854: kuuta 1921 annetun lain 9 § näin kuuluvaksi:
13855: 
13856:                       9 §.                        Supistettu kansakoulu voi toimia piirissä,
13857:    Piirissä, jossa yläkansakouluun pantavien    vaikka oppilasluku nousee yli kolmenkym-
13858: lasten lukumäärä nousee vähintään kol-          menen, mutta ei yli neljänkymmenen, jos
13859: meenkymmeneen, tulee olla yläkansakoulu         kunnanvaltuusto piirin 'kansakoulun johto-
13860: sekä, jos alakansakouluun pantavien lasten      kuntaa kuultuaan niin päättää.
13861: luku nousee vähintään viiteentoista, siihen       Missä ylä- ja alakansakouluun pantavien
13862: liittyvä kiinteä tai kiertävä alakansa-         lasten yhteenlaskettu lukumäärä on kahta-
13863: koulu.                                          kymmentä pienempi, ei kunta kuitenkaan
13864:    Jos yläkansakouluun pantavien lasten         ole velvollinen näille kustantamaan ope-
13865: lukumäärä on neljääkymmentä pienempi,           tusta heidän omassa piirissään, vaan avus-
13866: eikä kunta tahdo piirissä ylläpitää täydel-     takoon näiden koulunkäyntiä jonkun muun
13867: listä kiinteää kansakoulua tai kiinteää ylä-    piirin kansakoulussa.
13868: ja kiertävää alakansalroulua, annettakoon
13869: opetusta supistetussa kansakoulussa.
13870: 
13871:        Helsingissä, 17 päivänä syyskuuta 1927.
13872: 
13873: 
13874:             Viljami Kalliokoski.                                 Antti Kukkonen.
13875:             K. A. Lohi.                                          E. M. Tarkkanen.
13876:             Heikki Vehkaoja.                                     Juho Niukkanen.
13877:             p. Saarinen.                                         Kaarlo Hänninen.
13878:             Kalle Kirra.                                         Jooseppi Kauranen.
13879:             Jalo Lahdensuo.                                      J. Koivisto.
13880:             M. Niilekselä.                                       J. G. Ryynänen.
13881:             Matti Pitkänen.                                      Pekka Kopsa.
13882:             August Raatikainen.                                  E. Lautala.
13883:                                        T. Jauhonen.
13884:                                                                                            343
13885: 
13886: Vl,2. -   A.llom. ehd. N :o 16.
13887: 
13888: 
13889: 
13890: 
13891:                                   Kukkonen y. m.: Suomen kirja- ja sivistyskielen kanta-
13892:                                     sanakirjan aikaansaamisesta.
13893: 
13894: 
13895:                                       Eduskunnalle.
13896: 
13897:    Yhtenä tärkeimmistä aprmeuvoista jokai~         seen yleensä, sen tunnetuksitekemiseen ulko-
13898: sen kansakunnan sivistystyössä on pidettävä        mailla ja muutenkin Suomen edustamiooen
13899: sellaista omaa kieltä perusteellisesti selvittä-   vieraissa maissa,. tehtävään, jolla maamme
13900: vää ja valaisevaa kantasanaik:irjaa,, Joka si-     tultua itsenäiseksi, on mitä tärkein merki-
13901: sältää kaikki yleisessä kirja- ja sivistyskie-     tys. Näin ollen ei kenelläkään maamme ys-
13902: lessä tavatta,vat ja käytettäviksi hyväksyt-       tävällä pitäisi olla mitään sanotunlaisen pe-
13903: tävät sanat hyvin määriteltyinä ja selitet-        russanakirjan aikaansaamista vastaan, sana-
13904: tyinä. 'Tällaioon sanakirjan merkitys sekä         kirj'an, jota nimenomaan juuri lainsäädän~
13905: käytoonöllisille tarkoitusperille, esim. lain-     tötyössä eduskunnassakin on kipeästi kai-
13906: säädäntötyölle, että tieteelle on niin suuri,      vattu. Tämä kantasanakirja voidaan, sen
13907: että monet kansakuimat sen oivaltaen ovat          valmistuttua, panna erikoissanakirjojen poh-
13908: jo aikoja sitten rientäneet joko poliittisten      jaksi, tai voidaan rinnall' sen kanssa valmis-
13909: tai tietet\llisten piirien aloitteesta sellaisia   taa tuollaisia erikoissanakirjoja, ennen kaik-
13910: aikaansaamaan. Kuuluisin niistä on Rans-           kea suomalaisen lakikielen swnasto, jollaista
13911: kan akatemian suuri sanakirja, jota sittem-        ei myöskään vielä ole olemassa. Tällainen
13912: min on pidetty esikuvan'a monissa muissa           kantasanakirja on siten monesta syystä käy-
13913: maissa. Kuta nuorempi sivistyskielenä jo-          tännöllisesti katsoen verrattomasti tärkeämpi
13914: kin kieli on, sitä suurempi on tällaisen sana-     kuin kansankielen sanakirja, jota vrurten
13915: kirjan aJ.'Vo ja merkitys.                         eduskunta jo on auliisti myöntän<yt varoja.
13916:    .Suomen kansalla ei vielä ole tällaista sa~        Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
13917: nakirjaa. YlimaLkaan on kaikki muun luon-          nioittaen,
13918: toinenkip. nykyaikainen sana,kirjatyö maas-
13919: samme sekä hyvin nuorta että kokonaan                       että Eduskunta kehottaisi halli-
13920: omiin hoiviinsa ja satunm.aisen yritteliäisyy-           tnsta ryhtymään toimenpiteisiin suo-
13921:  den varaan jätettynä. Suomesta muille kie-              men kirja- ja sivi!styskielen kantasa-
13922: lille laadittujen sanakirjojen valmistamista             nakirjan aikaansaamiseksi niin .hy~
13923:  vaikeuttaa oma:n kielen perussamki,rjan                 vissä ajoin, että työn alullepanoa
13924:  puute. Tämä puolestaan vaikuttaa; ehkäi-                varten . voitaisiin ottaa määräraha
13925:  sevästi suomalaioon sivistyksen kehkeytymic             mwden 1929 menosääntöön.
13926: 
13927:           HelsingiSsä, U3 päivänä syyskuuta 1927.
13928: 
13929:             Antti Kukkonen.                                        Tyko Reinikka.
13930:             P. Saarinen.                                           0. H. Jussila.
13931:             Juho Niukkanen.                                        Leo Gummerus.
13932:             Eero Hahl.                                             Artturi Aalto.
13933:   344
13934: 
13935: VI,a. -   Anom. ehd. N:o 17.
13936: 
13937: 
13938: 
13939: 
13940:                                 Saarinen, P. y. m.: Oikeudenmukaisen suhteellisuuden
13941:                                    aikaansaamisesta valtion oppikoulumenojen jakautu-
13942:                                   Tsessa suomenkielisten ja ruotsink'ielisten koulujen
13943:                                    kesken.
13944: 
13945: 
13946:                                      E d u s k u n n a 11 e.
13947: 
13948:    Vuoden 1925 valtiopäiville jättivät alle-      tullen tästä suomenkielisten koulujen osalle
13949: kirjoittanut ja eräät muut edustajat ano-         74.s % ja ruotsinkielisille kouluille 25.2 %.
13950: musehdotuksen esityksen antamisesta oi-           Oppilasta kohden tekivät kustannukset
13951: keudenmukaisen suhteellisuuden aikaan-            näissä valtion ylläpitämissä oppikouluissa
13952: saamisesta valtion oppikoulumenojen jaka-         samana vuotena: Smk. 2,392: 98 suomen-
13953: misessa (1t9t2:5 vp. anomusehd. n:o 14). Tämä     kielisissä ja Smk. 3,059: 15 ruotsinkielisissä
13954: aloite käsiteltiin loppuun vuoden 1926 val-       kiouluissa. Jokainen ruotsinkielinen oppi-
13955: tiopäivillä, jolloin Eduskunta istunnossaan       las maksoi siis mainittuna lukuvuotena val-
13956: 20 p :nä viime kesäkuuta antoi tästä aJsiasta     tiolle Smk. 666 : 17 enemmän kuin suomen-
13957: hylkäävän päätöksen.                              kielinen oppilas. Vastaavat numerot yksi-
13958:    Syyt Eduskunnan ylläkerrottuun kieltei-        tyisten oppilwulujen nauttimasta valtion
13959: seen päätökseen olivat ilmeisesti enemmän         avusta samalta lukuvuodelta ovat. suhteel-
13960: poliittista kuin asiallista laatua ja se äänes-   lisesti suunnilleen samanlaiset. Edelleen sel-
13961: tyksen tulos, jolla asia EdUSikunnassa lopul-     viää kosketellusta sivistysvaliokunnan mie-
13962: lisesti ratkaistiin, oli myöskin siksi epä-       tinnöstä, ,että lukuvuosina 19215 ja 1926 jäi
13963: varma (92 ääntä 91 vastaan), ettei se käsi-       huomattava joukko suomenkielisen maa-
13964: tyksemme mukaan kuvastanut silloisen-             seutuväestön kouluun pyrkivistä lapsista
13965: kaan Eduskunnan todellista mielipidettä.          tilanahtauden takia kouluihin pääsemättä,
13966: Tämän väitteen voi sitäkin suuremmalla            jollaista ilmiötä mainittuina vuosina ruot-
13967: syyllä esittää, koska vuoden 1926 valtio-         sinkielisellä maaseudulla ei ollut juuri en-
13968: päivien sivistysvaliokunta verrattain yksi-       sinRään havaittavissa. Päinvastoin on ylei-
13969: mielisesti antoi kosketellussa asiassa myön-      sesti tunnettua, että maassamme löytyy
13970: teiseen ponteen päättyvän lausunnon. Näin         eräitä sellaisia paikkakuntia, joissa toimii
13971: ollen on olemassa varsin päteviä syitä, joi-      useita ruotsinkielisiä oppikouluja - joko
13972: den perusteella olemme päättäneet esittää         valtion ylläpitämiä tai valtion apua naut-
13973: tämän asian otettavailmi uudelleen Edus-          tivia - siitä huolimatta, että asianomais-
13974: kunnassa esille.                                  ten seutujen ruotsinkielisen väestön luku-
13975:    Edellä viitatusta sivistysvaliokunnan          määrä - sen kielisten koulujen lukuun
13976: mietinnöstä m. m. ilmenee, että lukuvuo-          verrattuna - on suhteellisesti peräti alhai-
13977:  tena 1925-1926 olivat valtion oppikou-           nen. Tästä johtuukin, että tarpeellista kar-
13978:  luista menot yhteensä Smk. 54,013,128 : - ,      sintaa oppilaita valittaessa tällaisissa olo-
13979:                                   Vl,3. -     Saairinen, P. y. m.                           346
13980: 
13981: suhteissa toimivissa kouluissa on tuskin ha-         menikieliseHä ja ruotsinkielisellä väestöllä
13982: vaittavissa, vaan hyväksytään niihin usein           tässä maassa on luikumääräänsä nähden
13983: melkein kaikki pyrkijät siitä huolimatta,            suhteellisesti samanlainen sivistyneistön
13984: etteivät kyvyltään ja taidoltaan läheskään           tarv,e ja että kyseessäolervat tärkeät oppi-
13985: kaikki vastaa niitä vaatimuksia, joita nor-          koulumenot näin ollen olisi oikeudenmU!kai-
13986: maalioloissa toimivissa oppikouluissa on             sesti suunnilleen j111ettarva väestösuhteen
13987: maassamme totuttu pitämään kohtuulli-                perusteella, kunnioittaen ehdotamme,
13988: sina. Tärrnän lisälksi on oppila,sluvun puut-
13989: teessa tällaisiin kouluihin usein hankittu                    että Eduskttnta. päättäisi kehoittaa
13990: sellaisia oppilaita, joiden äidinkieli ei ole              hallitusta kiinnittämään huomiota
13991: sama kuin koulun kieli, vieläpä sellaisia-                 kysymykseen, miten aikaansaatais.iin
13992: kin, joiden vanhemmat eivät edes ole maan                  oikendenmukainen suhteellisuus suo-
13993: kansalaisia.                                               menkielisten ja ruotsinki.elisten oppi-
13994:    Edellä lausutun perusteella sekä otta-                  kottlttjen ylläpitä.rnisestä johtuvissa
13995: malla huomioon, että hallitusmuotomme                      1.~altiomenaissa sekä telcemää.n siitä
13996: 14 pykälä i1meisesti edellyttää, että suo-                 Ednskunnalle esityksiä.
13997: 
13998:         Helsingis..'lä, 14 p :nä syySJkuuta 19217.
13999: 
14000: 
14001:            P. Saarinen.                                             Antti Kukkonen.
14002:            Heikki Vehkaoja.                                         Eero Hahl.
14003:            Juho Torppa.                                             Juho Niukkanen.
14004:            Ansh. Alestalo.                                          Juhani Leppälä.
14005:            Bernhard Heikkilä.                                       Walter Mäkelä.
14006:            T. A. Aalto-Setälä.                                      W. K. Kuuliala.
14007:            J. E. Pilppula.                                          A. A. Neitiniemi.
14008:            Kaarlo Hurme.                                            L. Mustakallio.
14009:            Viljami Kalliokoski.                                     S. Salo.
14010:            Mandi Hannula.                                           Aino Luostarinen.
14011:            J. Koivisto.                                             Tyko Reinikka.
14012:            J aio Lahdensuo.                                         E. M. Tarkkanen.
14013:                                             E. A. Turja.
14014: 
14015: 
14016: 
14017: 
14018:                                                                                               44
14019:                                ••         ••
14020:   VALTIOPAlVAT
14021:                    19 2 7
14022: 
14023: 
14024:              LIITTEET
14025:                       VII.
14026: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
14027:             EDUSKUNTAESITYS
14028: 
14029: 
14030: 
14031: 
14032:                  HELSINKI 1927
14033:            VALTIONEUVOS'l'ON KIRJAPAINO
14034:                                 j
14035:                             j
14036:                             j
14037:                         j
14038:                         j
14039:                     j
14040:                     j
14041:                 j
14042:                 j
14043:             j
14044:             j
14045:         j
14046:         j
14047:     j
14048:     j
14049: j
14050: j
14051:                                                                                               349
14052: 
14053: VI1,1. -   Edusk. esit. N :o 28.
14054: 
14055: 
14056: 
14057: 
14058:                                   Tanner y. m.: Ehdotus laiks·i suojeluskuntajärjestön ha-
14059:                                     joittamisesta.
14060: 
14061: 
14062:                                         Edustkunnalle.
14063: 
14064:    Suomessa on .vuodesta, HH 7 allro,en toimi-        suureilta osaLta käytetty täJlaisen tarpeetto-
14065: nut aseellinen tiärjestö qill.meltä suojelus-         man ja vahingollisen a8iellisen joukon yllä-
14066: kunta. Vaikka ota.mme lwkuun sen toimin-              pitä:misoon. Tämän jirjfBtön tarkoituk.sena
14067: nan vlliin ra.uiumtHan aikana on se tällä             on omistavan luokan etujen suojelemine:n.
14068: aj.a:lla osoitta:utll!llUt maalle ja va,rsinhln sen   Onhan useita esinrerikke;jä, jolloin suo!'as-
14069: köyihälle .väJestölle tuhoa tuottavaksi. Jokai-       taan tämän järjestön avulla on ikäyty ehkäi-
14070: nen tietää, että suoj~luSkunta on a:lituisena         semään työväen taloudellisi·a vaatimuiksia.
14071: vaarana yhteiselile turvallisuudelle sisäisesti       Näin ollen onkin moisen järjestön olemtlSSa-
14072: ja ulospäin BaJma:lla kun tiedetään, että tä-         olo käynyrt tämän maan suurimmalle k3J'll-
14073: män lllSOOllisen luokkajärjestön kustannuk-           sanluokalle si!ksi vastenmieliseksi, että sen
14074: set tulevat valttiolle ja kunnille maiksamaan         .toiminta olisi ,lopetettaV!a. Jos edelleenkin
14075: huikeita summia ja varll!t niihin suurim-             tahdotaan tässä maassa ylläpitää useampåa
14076: m3J1ta osalta kis1wta3Jn monenlaisilla ve·ro.illa     aseellisia järjesiö.jä ja laitoksia kuten ny-
14077: tämän maan iköyhältä kaManosalta. Kuntien             kyään, niin käy se kansaolle ylivoimaiseksi.
14078: porvarilliset valtuustot laihjoittelevat suo-            Edellä esitetyn perusteella. ehdotamme,
14079: jeluskunnille jatkuvasti kunnan asu:kkailta
14080:  veroillla kerättydä suuria summia, sll!mailla                  että Eduskunta näillä valtiopäi-
14081:  kun kuntien vähävM'aisill.e eri raihoJen puut-              villä kiireellisenä ottaisi käsiteltä-
14082:  toon vuoksi ;voida edes suurimmaillkaa.n hä-                väksi ja hyväksyisi senraavan lain:
14083:  dän aikana järjestää töitä kun varat on
14084: 
14085: 
14086:                                                 Laki
14087:                              Suojeluskuntajärjestön hajoittamisesta..
14088: 
14089:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädet.ään tä.ten:
14090: 
14091:                      1 §.                                                  2 ~.
14092:    Ma8$a toimiva aseel1inen yhtymä Suo-                 Kaikki Suojeluskuntajärjestön hallussa
14093:  jeluskunrtajärjestö on heti hajoite.ttava äl-        oleva omaåsuus, olkoonpa se mitä laatua
14094:  köönkä sillä o1ko tälffiän jälkeen oikeutta          tahansa, on luovutettava maan hallitukselle.
14095:  jatkaa toimintaansa.                                 Samoin suojeluskuntien yksityisten jäsenten
14096:   350                  VII,l. -    Suojel'UiskUint&järjestön baJjoittaminen.
14097: 
14098: 'haillussa   olevat Suojeluskuntajärj-esrolle                              4 §.
14099:  kuuluvat aseet ova,t iheti luovutettavrut halli-      Tämä lruki astuu voimaffil heti ja kumo-
14100:  tukselle.                                          taan täten kaikftti tämän lain k:runssa risti-
14101:                       3 §.                          riidassa olevat lairt: ja asetukset.
14102:    V aitioneuvoston asiana on an1lala tar-
14103:  kempia m:ääräJ!ksj.ä t:ämän lain sove1lutta-
14104:  misesta.
14105: 
14106:       Helsingissä, syyskuun 17 p :nä 1927.
14107: 
14108: 
14109:              William Tanner.                                       Siina Urpilainen.
14110:            · Eino Pekkala.                                         K. Kulmala.
14111:              Jalmar Virta.                                         Arvo Riihimäki.
14112:              J. A. Liedes.                                         Toivo Latva.
14113:              A. Turunen.                                           F. Savenius.
14114:              J. Aug. Isaksson.                                     Adam Asikainen.
14115:              Y. Enne.                                              L. Myllymäki.
14116:                            ••        ••
14117: 
14118: VALTIOPAIVAT
14119:                 19 2 7
14120: 
14121: 
14122:           LIITTEET
14123:                   VIII.
14124: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
14125:   EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
14126:           EHDOTUKSET
14127: 
14128: 
14129: 
14130: 
14131:               HELSINKI 1927
14132:         VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14133: Asutustoimintaa, pienviljelyksen edistämistä y. m. koskevia
14134:          eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
14135: 
14136: 
14137: 
14138: 
14139:                                                          45
14140: 1
14141: 1
14142: 1
14143: 1
14144:     1
14145:     1
14146:     1
14147:     1
14148:         1
14149:         1
14150:         1
14151:         1
14152:             1
14153:             1
14154:             1
14155:             1
14156:                 1
14157:                                                                                         355
14158: 
14159: VIII,t. -   Edusk. esit. N :o 9.
14160: 
14161: 
14162: 
14163: 
14164:                                Tanner y. m.: Ehdotus laiksi Suojärven lahjoitusmaahan
14165:                                  kuuluvien lampuotitilojen pakkoluovuttamisesta.
14166: 
14167: 
14168:                                     E d u s k u n n a.ll e.
14169: 
14170:    Senjälkeen kun valtioneuvosto päätök- perintökirjojru yksityisille keinottelijoille
14171: sellään syyskuun 1 päivältä 1927 on an,ta- vastoin sitä ta.rkoitusta, johon Suojärven
14172: nut perintökirjat yksityi!sille liikemiehille lahjoitusmaatiloja aikaisempien valtiopäivä-
14173: ja yhtiöille Suojärven lahjoitusmaahan kuu- päätösten nojalla Dli käytettävä.
14174: luviin erinäisiin tiloihin, on tämä Suojä!I'-     Lahjoitusmaiden talonpoikain oikeutta ei
14175: ven seudun talonpoikaisväestön elinehtoja saa jättää rahavallan taUattavaksi. Niillä
14176: kookeva kysymys joutunut sellaiseen vaihee- yksityisillä yrittäjillä ja yhtiöinä, jotka nyt
14177: seen, että laJhjoitusmaiden talonpoiik:ais- ovat sam11eet perintökirj.at, ei ole juriidista
14178: väestön oikeuden pelastamiseksi on ryhdyt- vielä vähemmän siveellistä oikeutta omista-
14179: tävä pi:kaisiin lainswädärrtötoimenpiteisiin. jina hallita sanottuja tiloja, vaan on ne pa-
14180: Puuttumatta lähemmiln kyseessäolevien lah- Lautettava todellisille viljeilijöille. Tarkoi-
14181: joitusmaatilojen vaiheisiin, on tässä yhtey- tuksenmukaisinta tässä suhteessa on mene-
14182: dessä kuitenkin syytä viitata eräisiin tär- tellä siten, että puheenaolevat tilat palaute-
14183: keimpiin seikkoiJJ.in. Kun Suomen valtio v. taan ensin valtion hallintaan ja sen jälkeen
14184: 1880 osti V:enäjän vuorihallitukselta Suo- luovutetaan a'likurperäisen tarkoituksen mu-
14185: järven lahjoitusmarita, mä.äDättiin kauppaan . kaisesti la1ljoitusmaiden talonpojille. Tilat
14186: liittyvässä luovutuskontrahdissa nimen- on pakkoluovutettava valtiolle ilman mitään
14187: omaan, että myynn:i111 tarkoituksena oli va- korvausta sekä lmrva.uksetta hwvutettava
14188: rata 1aihjoitusmaiden talonpojille tilaisuus myöskin laihjoitusmaa-alueiden talonpojille
14189: saada asumansa tilat omikseen, s. o. että ne ja tilattomalle väestölle. Kun tiloihin kuu-
14190:  oli .aikanaan luovutettava verotiloina täydel- luu laajoja metsäalueita,, voitaisiin se osa
14191:  lä omistusoi:keudeHa tilojen viljelijöille. tällaisista metsäalueista, joita muodostetta-
14192:  Kun perintökirjat nyt on annettu yksityi- vat viljelys- ja asuntotilat eivät tarvitse,
14193:  sille keinottelijoille ja yhtiöille, on lahjoi- muodostaa kunnallismetsiksi.
14194:  tusmaiden luovutuksen alkuperäinen tarkoi-       Jotta ylläoleva järjestely tulisi tarkoituk-
14195:  tus syrjäytetty ja; lahjoitusmaiden talonpoi- senmukaisesti t.oimeenpannuksi, on sen täy-
14196:  kie·n oikeuksia syvästi lowkattu. Se seikka, tänt.öönpano jät.ettävä Suojärven kunnan ja.
14197:  että yksityiset yrittäjät ovat häikärlemät- Korpiselän pitädän Ågläjärven kyläkunnan
14198:  tömällä keinottelulla aikanaan onnistuneet talonpoikien ja tilattoman väestön muodos-
14199:  saamaan ,lampuotioilreudert" kyseessäole- taiii1alle elimelle.
14200:   viin tiloihin, ei olisi, kuten useat huomatta-  Ylläesitettyjen nä:kökohtien perusteella
14201:   vat lakimiehet ovat osoittaneet, oikeuttanut esitämme
14202:   heitä saama;an perintökirjoja. Hallitus ei             Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
14203:   näin ollen olisi ollut velvoHinen antamaan          raavan lakiehdotuksen:
14204:  356                         VIII,l. -   Suojärven lahjoitusmaat.
14205: 
14206:                                             Laki
14207:     Suojärven lahjoitusmaahan kuuluvien lampuotitilojen pakkoluovuttamisesta.
14208: 
14209:      Eduskurm,an päätöksen muikaisesti säJädetään täten:
14210: 
14211:                      1 §.                         mentissa mainittuihin tarkoituksiirn, anrnet-
14212:    Ne Suojärven lahjoitusmaahan kuuluvat          takoon ne ikunnallismetsinä Suojärven kun-
14213: tilat, joihin on myönnetty perintökirjat val-     nalle ja Korpiselän pitäjän Ägläjärven ky-
14214: tioneuvoston päätöksellä syyskuun 1 päi-          läkunnalle.
14215: vältä 1927, pakkoluovutettalmon heti tämän          Tässä § :ssä mainitut toimernpiteet on lop-
14216: lain voimaan rustuttua ilman korvausta pe-        puun saatettava vuoden kuluessa tämän lain
14217: 6ntökirj.ojen saajilta tai ni!iltä, joi1le nämä   voimaan astumisesta.
14218: ovat oikeuteillSa siirtäneet, vrultion väliUö-
14219: mään hallintaan.                                                        3 §.
14220:                                                     Täanän lain toimeenpanosta pitää huolta
14221:                     2 §.                          Suojärven kunnan ja Korpiselän Ägläjär-
14222:    Tämän lain noj,alla va:ltiolle pakkoluovu-     ven kyläkunnan talonpoikien ja tilattomien
14223: tettuja asutukseen sopivia alueita luovutet-      muodostama järjestelylmmitea..
14224: ta;koon korvauksetta täydellä omistusoikeu-         Järjestelylmmitean valitsevat yleisessä ko-
14225: della vi,ljelys- ja asuntotiloiksi lahjoitus-     kouksessaan Suojärven kunnan ja Korpise-
14226: maiden tilaittomalle ja talonpoikaisväestölle     län Äglä:j.ärven kyläkuuman talonpojat,
14227: sekä lisämaiksi jo muodostettuihin tiloihin,      jotka viljelevät tilojaan pääasia,ssa omalla ja
14228: jotka ovat lisämaan tarpeessa.                    perheensä työvoimalla, ja mainittujen paik-
14229:    Mikäli aluetta ei käytetä edeUisessä mo-       kakuntien tilattomat.
14230: 
14231: 
14232:         Helsingilssä syyskuun 19 päivänä 1927.
14233: 
14234: 
14235:             William Tanner.                                         J. A. Liedes.
14236:             Arvo Riihimäki.                                         Eino Pekkala.
14237:             F. Savenius.                                            L. Myllymäki.
14238:                                          K. Kulmala.
14239:                                                                                            357
14240: 
14241: VIII,z. -   Edusk. esit. N :o 25.
14242: 
14243: 
14244: 
14245: 
14246:                                 Vesterinen y. m.:       Ehdotus laiksi asutustoiminnan ra-
14247:                                   hoittamisesta.
14248: 
14249: 
14250:                                       E d u s k u n n a ll e.
14251: 
14252:    Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka                  Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
14253: sisältyvåt !hallituksen 1926 v:altiopäiville an-          raavan ehdotuksen laiksi asutustoi-
14254: tamaan esitykseen asutustoiminnan rahoitta-               rruinnan rahoittamisesta:
14255: n~i:sesta, esitämme kunnioittaen
14256: 
14257: 
14258: 
14259: 
14260:                                              Laki
14261:                                asutustoiminnan rahoittamisesta.
14262: 
14263:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
14264: 
14265:                      1 §.                             Ensimäisessä momentissa mainitusta mää-
14266:    Maan hankkimisesta asutustarkoituksiin          rärahasta on valtioneuvosto oikeutettu myös-
14267: 25 päivänä marraskuuta 1922 annetussa              kin a:nrta:tnaan Osuuskassojen Keskuslainara-
14268: laissa edellytetyn asutustoiminnan rahoitta-       hasto-osakeyhtiölle lainaksi varoja sen toi-
14269: miseksi ja vapaaehtoisen maan hankkimisen          mesta edelleen lainatta.viksi asutustarkoituk-
14270: helpottamiseksi myönnetään valtionvaroja           siin joko suoraan taikka asutus- tai osuus-
14271: sekä lainoja niistä sillä tavalla kuin tässä       kassojen välityksellä.
14272: laissa säädetään.                                     Käteisen rahan ohella osoitetaan asutus-
14273:    Edellisessä momentissa mainittua lakia          tarkoituksiin käytettäväksi obliga.tioita.
14274:  kutsutaan tässä laissa asutuslaiksi.                 Varoja, jotka kertyvät vuotuismaksuina
14275:                                                    valtionvaroista kunnille ja maa.nosto-osuus-
14276:                       2 §.                         kunnille maanostoon, tilattomille osittamista
14277:    Määrärahasta, jonka Eduskunta asutustoi-        varten, tätä ennen myönnetyistä lainoista,
14278:  minnan .rahoittamiseen osoittaa, valtioneu-       on valtioneuvosto niinikään oikeutettu anta-
14279:  vosto, sittenkuin siitä on varattu tarpeelli-     maan lainaksi Osuuskassojen Keskuslainara~
14280:  nen määrä asutuslain mukaan vapaaehtoi-           hasto-osakeyhtiölle asutustarkoituksiin käy-
14281:  sesti tai pakkolunastuksella hankitun maan        tettäväksi.
14282:  lunastuhinnan suoritukseen siinä järjestyk-                            3 §.
14283:  sessä kuin sanotussa laissa säädetään, siirtää       Tämän lain estämättä on jokainen Suomen
14284:  tarpeen mukaan varoja asutushallituksen           kansalainen, joka sitä haluaa, asutuslain 2
14285:  hoidossa olevaan asutusrahastoon.                 § :n säännöksen mukaisesti oikeutettu vilje·
14286:   358                     VIII,~2. -   AsllltUJstoi:minnan r·ahoittam•inen.
14287: 
14288: lys- tai asuntotilan hankkimiseksi saamaan          kuus sekä pidätettävä itselleen oikeus nostaa
14289: valtion ja kunnan viranomaisten apua sekä           erääntyvä lunastushinta valtiokonttorista.; ja
14290: valtion välitystä niillä ehdoilla ja. siinä jär-      e) rakennus- ja viljelyslainoiksi valtion
14291: jestyksessä kuin asutuslaissa säädetään; ja         metsämaista sekä sen virkataloista muodos-
14292: tapahtuu silloin sekä vapaaehtoisesti että          tettujen asutustilain haltijoille.
14293: pakkolunastuksella hankitun maan lunastus-            Edellä a), b) ja d) kohdassa mainittuihin
14294: hinnan suorittaminen viimeksimainitun lain          tarkoituksiin voidaan myös käyttää obli-
14295: mukaisessa järjestyksessä.                          gatioita, a) ja b) kohdassa mainituissa ta-
14296:                                                     pauksissa asutushallituksen harkinnan mu-
14297:                                                     kaan sekä d) kohdassa mainitussa tapauk-
14298:                       4 §.                          sessa noudattamalla mitä 8 § :ssä on obli-
14299:    Asutusrahaston varoja on asutushallitus          gatioiden käytöstä .säädetty.
14300: oikeutettu käyttämään :
14301:    a) maakiinteistöjen ostoon valtiolle asu-
14302: tustarkoituksiin käytettäviksi, näin ostettu-                             5 §.
14303: jen kiinteistöjen hoitoon ja niiden osittamis-        Asutus- ja osuuskassat voivat niille tämän
14304: kustannuksiin, tarpeellisiin järjestelytöihin,      lain mukaan myönnetyistä varoista antaa
14305: jotka suoritetaan ennenkuin kiinteistöistä          ma.anosto-, rakennus- ja viljelyslainoja.
14306: muodostetut asutustilat yksityisille luovute-          OsuuSJkasso j en Keskuslainarahasto-osake-
14307: taan, kiinteistöillä tehtäviin välttämättömiin      yhtiö voi antaa 1 momeilLtis1sa maoin,ittuja
14308: kuivatus- ja tientekotöihin sekä, poikkeus-         lainoja henkilöille, jotka. eivä.t ole liittyneet
14309: tapauksissa, näistä kiinteistöistä muodoste-        osuuskassan jäseniksi.
14310: tuilla asutustiloilla suoritettaviin raivaus- ja
14311: rakennustöihin ;                                                         6 §.
14312:    b) lainojen antamiseen kunnille kiinteis-          Maanostolainoja annetaan tämän lain no-
14313: töjen ostoa varten asutustarkoituksiin asu-         jalla henkilöille, joille asutuslain mukaan
14314: tuslain muka.aJl käytettäviksi sekä niillä suo-     voidaan valtion välitystä käyttäen hankkia
14315: ritettavia kuivaus- ja tientekotöitä varten;        maata tai lisämaata; ja on hankittavan
14316:    c) rakennus- ja viljelyslainojen antami-         alueen laajuuteen, laatuun sekä siihen luet-
14317: seen 13 § :ssä mainituissa tapauksissa. sekä        taviin etuihin, samoinkuin lunastuhinnan ja
14318: lisäksi sellaisessa. kunnassa asuvalle henki-       sen suorittamiseksi annettavan lainan suu-
14319: lölle, jossa ei ole asutuskassaa eikä asutus-       ruuteen nähden noudatettava maan vapaa-
14320: lainausta tämän lain mukaan harjoittavaa            ehtoista luovutusta koskevia asutuslain sään-
14321:  osuuskassaa, niin myös henkilölle, jolle on        nöksiä.
14322:  asutuslain mukaan hankittu maata hänen
14323:  kotikuntansa ulkopuolelta, samoinkuin siir-                                7 §.
14324:  toasutusta varten;                                    Henkilöille, jotka ovat vapaaehtoisesti
14325:    d) väliaikaisten lainojen antamiseen kun-        myyneet asutustarkoituksiin maata ja ha-
14326:  nassa, jossa ei ole asutuskassaa eikä asutus-      luavat nostaa lunastushinnan tai sen osan
14327: lainausta tämän lain mukaan harjoittava.a           ennenkuin se erääntyy, v.oi Osuu\Sikassojen
14328:  osuuskassaa, asuville sellaisille henkilöille      Keskusla:inarailliasto-osa'key;htiö antaa väliai-
14329:  jotka ovat vapaaehtoisesti myyneet asutus-         kaisia lainoja hyväksymäänsä vakuutta vas-
14330:  tarkoituksiin maata ja haluavat nostaa lu-         taan sekä pidättämällä itselleen oikeuden sen
14331:  nastushinnan tai sen osan, ennenkuin se            suoritukseksi käyttää vastaava osa asutus-
14332:  erääntyy maksettavaksi; ollen asutushalli-         tai osuuskassasta annetusta maanostolai-
14333:  tuksen hyväksyttävä lainoista annettava va-        nasta.
14334:                                    VII1,2. -   Ve~ste,rlinen, y.   m.                         359
14335: 
14336:                      8 §.                            siin ynnä muihin olosuhteisiin katsoen myön-
14337:   Lainoista, joista mainitaan 6 ja 7 § :ssä, on      tää pitehnystä lainan kuolettamisen alkami-
14338: maksettava rahassa. ja obligatioissa niin            sessa enintään kymmenen vuotta sekä va-
14339: suuri osa, kuin asutuslain mukaan olisi kum-         pautusta koron maksusta enintään viisi
14340: massakin maksuvälineessä suoritettava.               vuotta.
14341:                                                                                 12 §.
14342:                      9 §.                               Tila, jonka hankkimista varten on asutus-
14343:   Jos maanostolainan antaa asutuskassa tai           kassasta ta} suoraan Osuuskassoj,e·n Keskus-
14344: suoraan Osuuskassojen, Keskuslaina.rahast.o-         lainarahasto-osakeyhtiöstä annet1tu maan-
14345: oskeyhtiö, noudatetaan, sen lisäksi mitä 6, 8        ostolaina tämä.n lain mukaarL,, joutuu asu-
14346: ja 11 § :ssä sekä 12 § :n 1 momentissa sääde-        tustirlala.in a:}a;rseksi.
14347: tään, ja huomioonottaen 16 § :n määräykset,             Edellisessä momentissa mainitun lain
14348: maanhankkimismenettelystä, l unastettavan            alaiseksi ei joudu tila, jos maanostolaina sen
14349: alueen erottamisesta itsenäiseksi tilaksi, kiin-     hankkimiseksi on annettu osuuskassasta.
14350: nityksenhaltijan oikeudesta sekä lunastus-              Maaherran on lohkomispäätöksessä mää-
14351: hinnan tallettamisesta ja nostamisesta sa-           rättävä, onko tila asutustilalain alainen sekä
14352: moinkuin kaikessa muussakin asutuslain va-           onko se viljelys- tai asuntotila.
14353: paaehtoista maanluovutusta koskevia sään-
14354: nöksiä.                                                                   13 §.
14355:    Milloin maanostolaina on annettu osuus-              Jos Osuuskassojen Kes'kus;lainamh.asto-osa-
14356: kassasta, sovelletaan asutuslain edellisessä         keyhtiö kieltäytyy antamasta rakennus- tai
14357:  momentissa mainittuja säännöksiä vain sen           viljelyslainaa henkilölle, joka ei ole liittynyt
14358:  mukaan kuin 6, 8 ja 11 § :ssä säädetään.            osuuskassan jäseneksi, voi asutushallitus,
14359:                                                      kuten 4 § :ssä säädetään, antaa hänelle sel-
14360:                      10 §.                           laisen lainan asutusrahastosta.
14361:   ·Tämän lain mukaan voidaan myöntää hal-
14362: pakorkoisina kuoletuslainoina maanhinnan                                  14 §.
14363: suorittamista varten vuokra-alueensa omak-              Kunnanvaltuustolla olkoon valta päättää,
14364: seen lunastaneille tai muulla tavalla maan-          onko tässä laissa säädetty lainanauto ku:n:-
14365: vilj·elystä varten maarta hankki111eille pie,nvil-   nassa tai jossakin sen osassa tapahtuva asu-
14366: jelijöille, jotka ovat hankkineet maansa 1           tuskassasta, vaiko sellaisesta kunnan alueella
14367: päivän tammikuuta 1918 jälkeen eivätkä ole           toimivasta osuuskassasta, joka on ilmoit-
14368: käyttäneet maanhinnan ,suorittam!isessa vai-         tautunut tällaiseen lainanantoon haluk-
14369: tion välitystä.                                      kaaksi ja esittänyt siitä kunnanvaltuustolle
14370:    Niinikään voidaan lainoja myöntää itse-           Osuuskassoj.ern KeskuSlaina,rahmsrto-osakeyh-
14371: näistyneiden vuokra-alueiden omistajille             tiön hyväksymän sitoumuksen. Kunnanval-
14372:  välttämättömien rakennusten rakentamiseen           tuuston päätöksestä, jolla. lainanauto on us-
14373:  tai uudistamiseen.                                  kottu osuuskassalle, on, sittenkuin se on saa-
14374:                                                      nut lain voiman, ilmoitettava maaherralle,
14375:                       11 §.                           asutushallitukselle sekä Osuuskassojen Ke.s-
14376:    Valtioneuvoston vahvistamien ohjeiden             kuslainarahasto-osakey h tiölle.
14377:  mukaan voiva.t OsuUSikass'ojen KeSkuslaina-
14378:  rahasto-osakeyhtiö sekä sen suostumuksella                              15 §.
14379:  asutus- ja osuuskassat maanosto-, rakennus-           Jos kunnanvaltuusto on päättänyt asutus-
14380:  ja viljelyslainan saajalle hänen varallisuu-        kassan lakkautettavaksi, siirtyy siitä annet-
14381:  teensa sekä tilalla tehtäviin perusparannuk-        tujen lainojen hoito kunnallislautakunnalle,
14382:   360                    VIII,2. -   A:SllltuJstoiminnan rahoittaminen.
14383: 
14384: kunnes lainat on takaisin peritty, ellei sopi-   sanotun ilmoituksen tehtyään peruuttaa
14385: musta lainojen siirtämisestä osuuskassalle       osuuskassalle myöntämänsä oikeus tässä
14386: saada aikaan.                                    laissa säädettyyn lainanantoon. Peruutta-
14387:                    16 §.                         mispäätöksestä on ilmoitettava maaherralle,
14388:   Osuuskassojen Keskuslainarahasto-osake-        asutUSih:allitulkseHe ,ja Osuuskassojen Kes-
14389: yhtiön tulee maatalousministeriön silmällä-      kuslaina.rahasto·osakeyhtiölle.
14390: pidon alaisena valvoa, että asutus- ja osuus-       Osuuskassan, joka on menettänyt oi-
14391: kassat tämän lain mukaan tapahtuvassa lai-       keutensa lainausliikkeen harjoittamiseen, on
14392: nanannossa noudattav111t lakia sekä, asiJasta;   kuitenkin huolehdittava tämän lain mukaan
14393: annettuja mää~ä,yksiä.                           antamiensa lainojen hoidosta ja takaisin pe-
14394:                                                  rimisestä.
14395:                     17 §.                                              18 §.
14396:    Jos osuuskassa laiminlyö sille tämän lain        Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
14397: mukaan kuuluvan tehtävän tai siinä ei toimi      tamisesta annetaan asetuksella.
14398: siten, kuin lainanhakijain etu ja tarkoituk-        Ehdot, joilla. lainat anneta1an Osuuskasso-
14399: senmukainen asutustoiminta vaativat, ol-         jen KeSikus:lainaraJhasto-os,a:k:e:yJhrt;iöUe, sekä
14400: koon kunnanvaltuustolla valta, ilmoitettuaan     tässä laissa mainitussa muussa lainanannossa
14401: a8iasta Osuuskassojen Keskuslaina.mhasto-        noudatettavat tarkemmat ohjeet vahvistaa
14402: osakeyhtiön johtokunnalle, vuoden kuluttua       valtioneuvosto.
14403: 
14404:      Helsingissä, 15 p :nä syyskuuta 1927.
14405: 
14406: 
14407:            Vihtori Vesterinen.                                   Uuno Hannula.
14408:            Antti Kukkonen.                                       Juhani Leppälä.
14409:            P. V. Heikkinen.                                      M. Paavilainen.
14410:            Matti Pitkänen.                                       Heikki V ehkaoja.
14411:            K. A. Lohi.                                           Anton V ertanen.
14412:            Viljami Kalliokoski.                                  J, Kauranen.
14413:            Tyko Reinikka.                                        E. Tukia.
14414:            E. M. Tarkkanen.                                      Kaarlo H.urme.
14415:            0. Kontio.                                            E. Lautala.
14416:            P. Saarinen.                                          Walter Mäkelä.
14417:            Kalle Kirra.                                          Emil J utila.
14418:            L. Mustakallio.                                       P. Kankkunen.
14419:            E. A. Tuomivaara.                                     Aino Luostarinen.
14420:            J. A. Ihamuotila.                                     Antti J unes.
14421:                                                                                             361
14422: 
14423: VIII,3. -   Edusk. esit. N :o 26.
14424: 
14425: 
14426: 
14427: 
14428:                                   Tabell y. m.: Ehdotus laiksi valtion metsämaiden asut-
14429:                                     tamisesta ja niillä olevain vuokra-alueiden lunastami-
14430:                                     sesta 20 p:nä toukokuttta 1922 annetun lain muutta-
14431:                                     misesta.
14432: 
14433: 
14434:                                       E d u s k u n n a ll e.
14435: 
14436:    Valtion metsämaiden asuttamis:kysymys           .alkamaan korven raivauksen joko ilman tai
14437: on muodostumassa mel'lkitykselliseksi osaksi       aivan pieniUä sä:ästöillään ja sen vuoiksi ovat
14438: yleisessä asutuspolitiikassa. Luonnollinen         pakoi tetut turvan tumaan korkeakorkoisiin
14439: väestön lisäys ja toisaalta n. s. rintamaiden      lainoilhin, niin muodostuVIa:t ,täten jo alku-
14440: asutuksi tuleminen ovat niitä tekijöitä, jotka     vaikeudet suurta tarmoa ja sitkeyttä kysy-
14441: pakottavat asutuJben suuntautumaan yhä             viksi. Kertynyt velkataakka ja; jatkuva
14442: enemmän taka:maiille. Va1tion metsämaat            pääoman puute pakoirttaa kivehöön asettu-
14443: ova,t saaneet myöskin asuj amia nyikyiselle
14444:                               1                    neen raivaajan usein jättämä,ä;n raivaus-
14445: järjestelmälle ominaisten pulakansien joh-         työnsä kesken ja menemään ka;pitalisteille
14446: dosta. Moni suuriperheinen eläjä on ainais-        myymään työvoimaansa, pä:ästäkseen taas
14447: ten pulien uhatessa ryhtynyt suunnittele-          perheineen hiukkasen eteenpäin. Valtion
14448: maan kauemmaksi maaseudulle muuttamis-             metsämaiden asukkaita on kllinnustanut täl-
14449: ta, voidakseen turvata ma.anvilj:elyksen           laiseen nälän ja kärsimysten koulussa kamp-
14450: kautta paremmin itsensä ja perheensä toi-          pailemiseen usko, että heidän taisteluunsa
14451: meentulon. Liikeseutuja ympäröiviHe maii-          suhtaudutaan vallassaoli1jain taholta ym-
14452: le, vaikkapa niissä olisi vielä suuriakin vil-     märtämyksellä ja että he joskus tulevat
14453: jelyksel1e raivaamattomia aloja, ei ole ny-        saaana.an raadarrmastaan korvausta. Vaati-
14454: kyisten yksityisomistusoikeutta luonnehti-         mukset eivät ole olleet suuret. Itsenäinen
14455: vien seikkojen vuoksi mahdollisuutta päästä        talous, jossa voi perheineen saada toimeen~
14456: asettumaan, koslkapa jo yksistään maa.pohjan       tulons.a, siinä se päämä.ärä, joka korvenrai-
14457: lunastamiseen rfm.Jrvittai·siin suuret pääomat.    vaa·jan silmissä on häämöittänyt korv.auk-
14458:  Suurin osa uudisraivaa:jiksi aikovista on pa,-    sena mi·ehuusvuosii€Il' a!llikarasta työstä ja
14459: koitettu näin ollen suuntaamaan ajatuksen-         taistelusta ka.rua luontoa vastaan. Mutta
14460:  sa niihin mahdollisuuksiin, joita takamaille      tämä toive on kerta toisensa jälkeen pettä-
14461:  asettuminen tarjoaa. Pitkien, tiettömien          nyt. Porvariston sanelema lainsäädäntö-
14462:  taipa1eiden taakse muuttami·nen ei usein-         työ on aina jättänyt raatajain edut toisar-
14463:  kaan näyttäne lohdulliselta, mutta rautainen      voiseen asemaan ja asettanut etutilalle suur-
14464:  paklm, nälikä, ja vaisto puolustaa olemassa-      ten omistajwin ja valtion etunäikökohdat.
14465:  oloaan viimeiseen saakka, ajaa kuitenkin             V. 1922 sääsi Eduskunta lain valtion
14466:  yrittämään ja tekemään parhaansa. Kun             metsäanaid€U asuttamisesta ja niillä oLevien
14467:  tällaiset uudisasuikka.at useimmitei!1 joutuvat   vuokra-alueiden lunastamisesta, jota lakia
14468: 
14469:                                                                                               46
14470:   362                    VIII,3.- Valtion metsämaiden asuttaminen.
14471: 
14472: kuluvarn vuoden kevä1ällä eräi>ltä kohdiltaan      vawja jäävänsä vielä itsenäistyttämistoimen-
14473: muutettiin. Näillä toimenpiteillä, ottaak-         piteen jälkeenkin asutustila1ain mukaisen
14474: semme esimerkit cvain myöhäisimmältä               holhouksen alaiseksi, joten itsenäisyys on
14475: ajalta, ovat vallassa olijatkin tunnustaneet       vain paperilla.
14476: kysymyksen tärkeyden ja sen yhteiskunnal-             Ne kokemukse't, j~oita mainitun 1a:in vaiku-
14477: lisen luonteen. Mutta siitä huolimatta on          tuksesta jo tällä kertaa on, vaativat, että
14478: raivaajain oikeuksien turvaaminen jäänyt           asiaan puututa1a'l1 ja ·korj.ataan se vääryys,
14479: vain muu<tamien tulkinnanalaisten ja vailla        jonka alaiseksi valtion metsämaiden raivaa-
14480: kaikkea merkitystä olevien pykälien va,raan.       jat ocvat joutun,e,et. VäJhimmät niistä vaa.ti-
14481:    V altio:ru metsämaiden asuttamis,ta koske-      muksista, jotka ·olisi sove:llutett1a:va valtion
14482: van lain kelvottomuudesta cvoitaisiin mai-         metsämai'den asuttamista •koskevaam Jakiin,
14483: nita lukuisa joukko esimerkkejä. M. m.             ovat:
14484: metsämaan saa·nti on yksi niitä kysymyksiä,           1) että maata ja metsää annetaan, vallit-
14485: jotka on laissa jätetty aivan epämää~äisten        sevat olosuhteet huomioon otta.en, il'iittä-
14486: ja tulkinnasta riippuvain säännösten va-           västi;
14487: raan. As~anomaiset ovat kokonaan ·epätie-              2) että maa ja tarpeemnen metsämaa
14488: toisia siitä, minkä verran heille suvaitaan        annetaan ilmaiseksi ;
14489: metsämaa,ta antaa. Lisäksi on lainsäätäjä              3) että mittasuhte.et arvopuiden kokoon
14490: kokonaan j,ä,ttän~t sivuseikaksi sen, miltä        TI'ruhden koroitetaa:n;
14491: mahdollisuuksia valtion metsämaiden rai-               4) että tilat itsenäistyUäiillisen kautta
14492: vaa.jilla on suoriutua niistä, useinkin suuriin    vapautetaan myöskin asutustilalain hol-
14493:  summiin n~ousevista lunastussummista, joi-        houksen a1aisuudesta; s~ekä
14494:  den alaiseksi itsenäiistyvlit valtion metsämM-       5) että la'kiin ei jätetä niitä lain alaisiksi
14495:  den asul~kaat joutuvat siitä huolimatta, että     joutuville ikävyyksiä tuottavia tulkinta-
14496:  he omana työllään ja aivan alusta allkaen         mahdollisuuksia, joita V·Oimassa()leva laki
14497:  ovat antaneet tilwksilleen sen arvon mikä         nykyään sisältää.
14498:  niil1ä nyt havaitaan olevan. Ed~lli>sis,tä sei-       Viitaten edelläs.anottuuru ehdotammekin,
14499: ,koista johtuukin, että voimrussa.olevan lain
14500:  mwkaisia itsenäistyttämistoimern:p]teitä Ddo-              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14501:  tetaarr enemmän peljäten kuin iloiten.                   van lakiehdotuksen:
14502:  Sitäpaitsi t~etää jokainen metsämaan ra•l-
14503: 
14504:                                              Laki
14505:   valtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä olevain vuokra-alueiden lunasta-
14506:   misesta 20 p:nä toukok. 1922 annetun ja eräiltä kohdiltaan 20 p:nä toukokuuta
14507:                         1927 muutetun lain muuttamisesta.
14508: 
14509:     Eduskunn'a'n pä.ätöksen mukaisesti kumotaan 20 päivänä toulwkuuta 1922 annetun
14510:   ja 20 p :nä toukokuuta 1927 muutetun lain 17, 19 ja 22 §, lisätään § :t 32 a, 43 a ja
14511:   46 a, sekä muutetaan § :t 1, 3, 4, 5, 7, 16, 20, 21, 23, 33, 36, 37, 38, 43 ja 46 näin
14512:   kuuluviksi:
14513: 
14514:                       1 §.                         takoon niille valtion omistamille metsä-
14515:   Viljelyksen ja tila:ttoman väestön pysy-         maille, joista puhutaam 3 päivänä syys-
14516: väisen asuttamisen ·edistämrseksi perustet-        kuuta 1886 annetun metsälain 1 § :ssä, sillä
14517:                                      VIII,3. -      Talbe1l, y. m.                               363
14518: tavalla kuin tärssä rlaissa sä:ädetään, asutus-          :Metsiimaata annettakoon asuntotilalle
14519: tiloiksi nimitettyjä viljelys- ja asuntotiloja.       Etelä-Suomessa ja siihen verrattavissa. osissa
14520:     Tämä lll!ki ei kuitenkaa;n koske Ahvenan-         maata korkeintaan kahdeksan !hehtaaria ja
14521: maan maarkun:ruassa sijaitsevia valtion met-          Lapissa ja siihen verrattavissa osissa Poh-
14522: sämaita.                                              JOls-.-,uomea korkeintaan kaksikymmentä-
14523:                        3 §.                           viisi h(:·htaaria kasvuHista metsämaata. Ha-
14524:    Viljelystilaksi tark!oitettuun tilaan ero-         kemms- ja arvopurhin nähden noudatetta-
14525: tettakoon, paikanisia liik!esuhteita ja maa-          koon mitä 3 § :n 3 ja 4 momenteissa sääde-
14526: talousoloja silmälläpitäen, niin paljon virl-         tään.
14527: jeltyä ja viljelyskelpoista maata, että vil-
14528:                                                                              5 §.
14529: jelijä perheineen V·oi siitä saa:da toimeen-
14530:                                                          V:illjdystila muodo.stettalwon korkeintaan
14531: tulonsa. Lisäksi annettakoon tilalle kasvul-
14532:                                                       viiteen ja asunt.otilla korkeintaan kolmeen
14533: lista metsämaata niin suuri a1la, että metsän
14534:                                                       palstaan, niihin lukematta niitä etwja,
14535: ollessa säänrnöUi,sessä tuottokunnossa, vilje-
14536:                                                       mitkä 6 § :ssä mainitaan.
14537: lijä voi siitä saada jatkuvasti tarvitse-
14538:                                                          Sellainen ni·it.ty tai vhljelysmaa, jota ei
14539: mansa. mä:ä:rän kotitarveipuita.. Kasvullista
14540:                                                       katsota tarkoituksenmukaiseksi asutustilalle
14541: metsämaata. annettakoon tilalle Etelä-Suo-
14542:                                                       anta•a, mutta jonka tuottoa tila alkuaikoina
14543: messa ja siihen verrattavissa osissa maata
14544:                                                       tarvitsee, voidaan a:n:taa. nautittaviaksi mää-
14545: korkeinta·an neljäkymmentä hehtaaria ja
14546:                                                       räajaksi, 'korkeintaan ka'hdeksikymmenl>ksi
14547: I1apissa, sekä siihen vermtta:vissa osrissa, Poh-     vuodeksi.
14548: jois-SuOtillea korlmintaran satavi]sikymmentä
14549: hehtrua,ria.                                                                 7 §.
14550:    Jos tilaa perustettaessa katsota:an välttä-          Valtion metsämaata voidaan myös valtio-'
14551: mättömäksi antaa sille rakennuspuita tilan            neuvoston kussakin eri tapauksessa teke-
14552: ulkopuolelta, leimattakoon niitä metsähal-            mäLlä pä,ätöksellä luovuttaa 'liitettäväksi lä-
14553: linnon toimesta tarpeen mu:ka·an lähistöllä           heiseen ympäristöön syntyneisiin sellaisiin
14554: olevasta metsästä, ja on asuka,s oikeutettu          'pientiloilhin joilla ei ole mahdollisuutta lisä-
14555: ne määräajan kuluessa lunastuksetta met-             maan muualta saantiin, joko siten että täl-
14556: sästä pois viemään.                                  laisesta tilas1ta siihen liittämäHä Viljelyskel-
14557:    .Tos tila:lla on puita, joiden l•ä:pimitta on     poista tai metsämruata muodostuu sellainen
14558: kuuden metrin km~eudelta maasta mitaten              vHje,lystila, kuin 3 § :ssä, sääde.täänr, tahi si-
14559: kal~sikymmentäkaksi senttimetriä tai enem-           ten, että tilialle tarpeen muka1an luovutetaan
14560: män, yli kotitarpeen ja tilan haltija ei ha-         6 § :ssä lueteltuja etuja.
14561: lua niitä kaukkia lunastaa, määrättäköön                Näin luovutetut alue,et ovat luovutukseen
14562: niistä ne, jotka, metsänhoidollis·es.ti voidaan      nähden samorjen säännösten aLaiset kuin tä-
14563: hakata, valtiolle pidätettäväksi sekä määrä-         män lain nojalla muodostetut asutustilat.
14564: ajan kuluessa 1eimatt.avaksi ja pois:vi~etä            Samojen säännösten alaiseksi joutuu
14565: väksi.                                               myös tilla, johon luovutettuja alueita liite-
14566:                       4 §.                           tään, pait'Si miUoin alue on sellainen, kuin
14567:     AsuntotHaan on varsinaisen tonttilpaikan         6 § :ss:ä säädetään tai yleensä tilan suuruu-
14568: ohella, jo:ko sen yhteyteen tai siitä erilleen,      teen ve,rrattuna aivan vähäinen.
14569: mahdollisuuden mukaan eliotettava niin
14570:  paljon maata viljelystarkoituksiin, että                                 16 §.
14571: asukkaalle tarjoutuu tilaisuus oman pie-                Asutushallituksen toimesta on suoritet-
14572:  noismaa:talouden tai ika:s:vitarlhatalouden har-    tava asutusalueella kuivatus-, vedenjärjes-
14573: joittami~een.                                        tely- ja paikallisteiden pohjaustyö.
14574:  364                    VIII,s.- Vailtion nwtsäm)a.iden asuttamilnen.
14575: 
14576:                    3 Luku.                                             36 §.
14577:                                                      Jos vuokraviljelmä 35 § :n mukaan tulee
14578: Asutustilojen luovuttam.inen ja luovutus-         siirrettäväimi toiseen paikkaan, maksaa val-
14579:                   ehdot.                          tio kaikki siirtokust~Vnnukset.
14580: 
14581:                    20 §.
14582:                                                                        37 '§.
14583:   Muodostetut asutustilat luovutetta:koon
14584:                                                      Sellainen vuokra-alue, jon!ka lunastami-
14585: omistusoikeudella ja on tilan !katsottava
14586:                                                   sen katsotaan va:iJlmttavan haitallisesti paik-
14587: tulloon hakijan omaksi, kun se on maarekis-
14588:                                                   kakunnan asutusoloja vastaisuudessa jär-
14589: teriin merkitty.
14590:                                                   jestettäessä tai jota tarvitaan V'wltion tar-
14591:                      21t§.                        koituksiin, pysytettäkö~ön, siirtymättä asuk-
14592:    THa luovutetaan sitä viljelemään tai asu-      kaan omaksi, edelleenkin valtion hallinnan
14593: maan alkaneelle tai alkavalle ilmaiseksi,         alaisena. Vuokramiehellä on silloin oikeus
14594: kuitenkin ehdolla,, että tilaa ei saa vruiihtaa   siirtyä uudelle alueelle nliillä ehdoilla ja
14595: tai myydä.                                        sidnä järjestyksessä >kuin 35 ja 36 § :ss:ä
14596:    Jos kuiterukin on olemassa pätevä syy, voi     säädetään.
14597: asutuslautakunta harkintansa perusteella                               38 ·§.
14598: antaa luvan tilaiJl vaihtamiseen tai myymi-          Niitä oilmuksia, jotka 31 § :ssä mainittu-
14599: seen.                                             jen lakien mukaan kuuluvat vuokra:ananta-
14600:    Tilalle kotitarvepuiksi jätetyistä arvo-       jalle, käyttä;ä täimän luvun mukaisesti muo-
14601: puista, lukuunottamatta rakennus- ja sie-         dostettaviin tiloihin nähden metsähallitus.
14602: menpuita, maksettaikoon toimitusm!iestetn            Vuokranautajan maksettavat kustannuk-
14603: a.rvion mukaan kohtuullinen hinta, ei kui-        set suoritetaan valtion varoista.
14604: tenkaan enempää kuin puoli valtion met-
14605: sä:ssä siilä hoitoalueena puiden ottoailkana
14606:                                                                       43 §.
14607: suoritettavasta alimmasta käsikauppahin.-
14608:                                                     Asutus- ja asuntotilojen sekä vuokra-
14609: nasta. Sama olkoon laki 2 momentissa mai-
14610: nituissa tapaukJsissa.                            alueiden eroittamisesta johtuvat kustannuk-
14611:                                                   set ja viranomaisten palkkaukset makse-
14612:                                                   taan valtion varoista.
14613:                     23 §.                           Asutuslauta:kunti~en palkka.ukset ja nii-
14614:    Viljelys- ja asuntotilan haltijat ovat oi-     den muut asiamenot suoritetaan. 5 p :nä
14615: keutettuja pääsemään osallisiksi valti,on         joulukuuta 1925 maalaiskuntien asutus-
14616: asutus- ja raikennustarkoitu:ksiin varatuista     lautakuunlista annetun lain säännösten mu-
14617: lainoista.                                        kaan.
14618:                      32 a :§.                                          43 a §.
14619:   Tila, jota asutaan useampan'a eri vilj~el        Uittoväylien varsilla olevat tilat olkoot
14620: mänä, voidaan tilaa itsenäistyttä,essä muo-       uiton tuottamiin vahinkoihin nähden samo-
14621: dostaa siinä .asuvien taihdon mukaan useam-       jen säännösten alaiset, kuin mitä samassa
14622: ma:iksi eri tilaksi.                              asiassa on y.k'!ityistiloista säädetty.
14623:                     33 §.
14624:   Lunast~ettavan   vuokra-a,luee;n lurnastus-                         46 '§.
14625: hinnan mäJäräJämisessä on noudatettarva,            'l'ällä lailla kumotaan 3 p mä syyskuuta
14626: mitä siitä on säädetty tämän lain 19 § :ssä       1889 annetun metsälain 2 § sikäli kuin se
14627: asutus- ja asunrtotHojen luovutusehdoista.        koskee uudistalojen ja kruununrtoi'!ppien pe-
14628:                                  VIII,3. -      Twbeill, y. m.                            365
14629: 
14630: rustamista, sekä kruununmaan antamisesta           nitun asutustoimikunnan suoritettavaksi vai
14631: viljelt.äväksi ja uudistalojen perustamisesta      ovatko tilat muodostettavat te'hdyn suunni-
14632: 13 p :nä lokakuuta 1892 annettu asetus, mi-        telman mukaan.
14633: käli tulee selvityksen hankkimiseen valtion                           46 a §.
14634: yhteis- ja Ei.kamailla olevista viljelykseen          Kaikki ne tilat, jotka ennen tämän lain
14635: kelpaavista maista sekä varsinaisten ja            voimaantulemista ovat 20 pähnänä touko-
14636: väliaikaisten uudistaiojen perustamiseen.          kuuta 192.2 annetun lain mukaan itsenäi,s-
14637:    Jos tilojen asutussuunnitelma on tehty,         tyneet tai ovat parhaillaan itsenäistyttämis-
14638: mutta vielä vahvistamatta, riippukoon val-         toimenpiteiden alaisina., oikeutetaan pääse-
14639: tioneuvoston harkinuasta, onko uuden suun~         mään osallisiksi tämän lain mukaisista oi-
14640: nitelman laatiminen jätettävä 13 § :ssä mai-       keuksista.
14641: 
14642:      Helsingissä syyslkuun 19 p:nä 1927.
14643: 
14644: 
14645:            Emil Tabell.                                          L. Myllymäki.
14646:            E. Ramstedt.                                          J. A. Liedes.
14647:            K. Kulmala.                                           Arvo Riihimäki.
14648:            Toivo Latva.                                          A. Turunen.
14649:            William Tanner.                                       Y. Enne.
14650:            Siina Urpilainen.                                     F. Savenius.
14651:            J almar Virta.                                        Adam Asikainen.
14652:                                  Mauritz Fr. Rosenberg.
14653:  366
14654: 
14655: VIII,4. - Edusk. esit. N:o 27.
14656: 
14657: 
14658: 
14659: 
14660:                                Ramstedt y. m.: Ehdotus laiksi pienviljelijäin ja maa-
14661:                                  seudun muun työtätekevän väestön laiduntarpeen
14662:                                  tyydyttämisestä.
14663: 
14664: 
14665:                                     E d u s k u n n a ll e.
14666: 
14667:    Varhaisempina aikoina oli laiduntaminen       entisen päätilan tai aikaisempien yhteisten
14668: Suomessa kaikille vapaata kaski- y. m. met-      metsälaitumien käyttöön. Lunastetuille ti-
14669: sämailla. Viimeisen vuosisadan puolivälistä      loille ei, harvoja poikkeuksia lukuunotta-
14670: lähtien alkoi kapitalistinen kehitys kuitenkin   matta, ole jäänyt juuri nimeksikään laitu-
14671: Suomessakin murta!a kaikki vanhoja tapoja        meksi kelpaavaa maata ja asutustilalliset
14672: ja oikeuksia. Maanomistuksessakin siirryt-       ovat kokonaan menettäneet laiduntamisoi-
14673: tiin vanhan yhteisomistuksen kannalta ja         keutensa. Muu maaseudun työväestö on
14674: maa joutui yksityisomaisuudeksi. Niinpä          tässä suhteessa aivan samanlaisessa asemassa,
14675: alettiin supistaa maata omistamattomien          vaikka maata omistavilla yhtiöillä ja suur-
14676: vapaata laiduntamisoikeuttakin.                  tilallisilla sekä seurakuntien virkataloilla,
14677:    Laitumen saanti ei kuitenkaan ole viime       valtiolla ja kunnilla on suunnattomat alat
14678: vuosiin saakka ollut maata. omistamattomil-      laitumiksi kelpaavia maita, jotka lepäävät
14679: Iekaan aivan mahdotonta. Suuressa osassa         mitään tuottamattomina ja heitteille jätet-
14680: Suomea, varsinkin niillä seuduilla, joissa n.    tyinä. Rannikkoseuduilla löytyy sitäpaitsi
14681: s. isoajakoa ei ole suoritettu loppuun, ovat     suuret alat vesijättömaita, jotka ovat laidun-
14682: metsämaat muodostaneet kyläkuntien yhtei-        tamiseen erittäin sopivia, mutta köyhällä ka-
14683: sen laidunmaan, joilla pienemmät vuokra-         lastajaväestöllä ei nykyisen yksityisomistuk-
14684: miehet, torpparit, mäkitupalaiset ja maa-        sen perusteella ole minkäänlaista mahdolli-
14685: työläiset, ovat saaneet joko vapaasti tai        suutta karjatalouden harjoittamiseen, vaikka
14686: pientä korvausta vastaan laiduntaa. Tällai-      se heidän toimeentulolleen olisi välttämä-
14687: nen laiduntamisoikeus on antanut tilatto-        töntä.
14688: malle väestöHekin mahdollisuuden pitää              Suurten maaomaisuuksien omistajat ja nii-
14689: karjaa, josta saatu tulo on ollut varsinkin      den asianajajat väittävät, että työtätekevä
14690: suuriperheisille huomattava . helpotus ah-       maalaisväestö, joka kuitenkin tällä tavoin on
14691: taassa taloudellisessa olotilassa.               menettänyt suuresta merkityksestä olevan
14692:    Mutta viime vuosina on tässäkin suhteessa     oikeutensa ja toimreentulomalhdollisuutensa.
14693: tapahtunut ratkaiseva muutos. V. 1918 an-        elää varsin siedettävissä oloissa ja että sfln
14694: netun vuokra-alueiden lunastamista koske-        t·oimeentulo muka riippuu vain siitä, halu-
14695: van lain nojalla itsenäistyneet lampuodit ja     aako tämä väestö tehdä työtä tai ei. Tällais-
14696:  torpparit sekä myöhemmin annettujen asu-        ten väitteiden esittäminen on puutteessa ole-
14697: tuslakien nojalla muodostuneet pientilat ja      vien raskaan kohtalon ivaamista, koskapa
14698:  asuntotilalliset ovat menettäneet oikeutensa    suuret maanomistajat ja keinottelevat yhtiöt
14699:                                      VIII,4. -    Ramstedt, y. m.                               367
14700: 
14701: ovat valtion nurinkurisen lainsäädännön                lussa laitumet lepäävät käyttämättöminä
14702: avulla ja suureksi osaksi lakia kiertämällä            sekä seurakunnilta, kunnilta ja valtiolta lai-
14703: anastaneet työtätekevän väestön vanhat oi-             tumia ja annettava sitä!- ilman, mitään kor-
14704: keudet ja asettaneet voittamattomia esteitä            vausta - niille j·otka nyt ovat sen puut-
14705: heidän elämismahdollisuuksilleen.                      teessa. Kysymys on ratkaistavissa vain sel-
14706:    Laiduntamisvaikeudet tunnustetaan yleen-            laisen periaatteen pohjalla, että maaseudun
14707: sä maaseudun yhdeksi tärkeimmistä kysy-                työtätekevä väestö, jolla ei ole itsellään riit-
14708: myksistä. Laidunmaan saannin oikeuden-                 tävästi laidunta, oikeutetaan vapaasti lai-
14709: mukaista ja pikaista ratkaisua odottavat               duntamaan mainitunlaisten suurten maan-
14710: suuret pientilallisten, asuntotilallisten ja           omistajain mailla, lukuunottamatta tieten-
14711: maaseudun palkkatyöväestön kerrokset. On               kään sellaisia metsäalueita, joilla on pantu
14712: jo aika käsillä, että tälle työkansan valta-           toimeen jä:vkiperäisen metsätalouden mukai-
14713: valle joukolle, tälle väestölle, jonka harti-          sia uudistuksia.
14714: oilla Suomen maatalous lepää, varataan pa-                Suomen työtätekevän, omalla rehellisenä
14715: remmat elämisen mahdollisuudet. Ensim-                 työllään elävän viljelysväestön puolesta ja
14716: mäisenä askeleena tähän suuntaan on ryh-               huomioonottaen heidän vaatimuksensa, joita
14717: dyttävä tyydyttämään tämän väestön lai-                me pidämme täysin oikeutettuina, ehdo-
14718: duntarvetta. Kun laitumeksi kelpaavaa                  tamme:,,
14719: maata löytyy riittävästi, on valtiovallan toi-
14720: mesta puututtava asiaan ja pakkoluovutus-                       että Eduskunta hyväksyy seuraa-
14721: t}e1:ä käyttäe.n otetta,va' maata, omistav1iltru yh-          van lain kiireellisenä voimaan saatet-
14722: tiöiltä, sellaisilta suurtilanisilta joiden hal-              tavaksi:
14723: 
14724: 
14725:                                                  Laki
14726:           pienviljelijäin ja muun maaseudun työtätekevän väestön laiduntarpeen
14727:                                       tyydyttämisestä.
14728: 
14729:       Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään täten:
14730: 
14731:                       1 §.                             jos viimeksi mainittua työvoimaa käytetään
14732:    Pienviljelijä, itsenäinen tai vuokramies,           ainoastaan poikkeustapauksissa ja tilapäi-
14733: joka saa toimeentulonsa joko kokonaan tai              sesti, pääasiassa sadon korjaamisessa.
14734: osaksi maanviljelyksestä omalla ja perheensä              Tämän pykälän säätämää oikeutta laitu-
14735: työvoimalla, ja jolla ei ole ollenkaan laidun-         men saantiin nähden nauttikoot, samoin
14736: maata tai on si,tä niin vähän, että hän ei             kuin edellisessä mainitut pienviljelijät,
14737: voi karjan ulkorruokint,a-ailmna' tyydyttä-            myöskin asuntotilalliset, itsenäiset tai vuok-
14738: vä,sti ruokkia t1lallaan ta,rpeenista 'karja,a ja:     ramiehet, maaseudun palkkatyöläiset, jotka
14739: työ.juh1:~a, sa1akoon tämän tarpeem:l'W va-            eivät työnantajaltaan saa tarpeellista lai-
14740: paasti jru i:lma,n mitään korv,austa, tyydyte-         dunta, sekä sellaiset maaseudun käsityöläiset,
14741: tyksi.                                                 jotka oman ja perheensä työ>"oiman lisäksi
14742:     Edellisessä momentissa säädetty oikeus lai-        käyttävät ainoastaan yhtä palkattua apu-
14743: tumen saantiin kuuluu myös niille laitumen             laista.
14744: puutteessa oleville pienviljelijöille, olkoot ne
14745:  itsenäisiä tai vuokramiehiä, jotka tilojensa                               2 §.
14746:  vilje,lemiseksi käyttävät uman ja peTheensä             1 § :ssä säädettyä tarkoitusta varten ovat,
14747:  työvoiman lisäksi palkattuakin työvoimaa,             ilman mitään yksityiseltä, kunnalta tai val-
14748:   368                        VIII,4. -    Pi,enviJltjeJ.Iijäin laiduntarve.
14749: 
14750: tiolta tulevaa korvausta ja hyvitystä, velvol-       harkinnan mukaan sakolla, mikä älköön olko
14751: liset luovuttamaan laidunta tiluksiensa nii-         5,000 Smk. pienempi. Jos niskoittelu jatkuu
14752: tyiltä, laidun-, syöttö- ja hakamaata: 1) maa-       ja sen kautta varattoman työtätekevän väes-
14753: alueita omistavat yhtiöt; 2) sellaiset suurten       tön toimeentulomahdollisuudet joutuvat va-
14754: tilojen omistajat, joiden tiloja joko koko-          kavasti vaaranalaisiksi, rangaistakoon nis-
14755: naan tai pääasiallisesti viljellään palkatulla       koittelijaa kiinteän omaisuutensa menetyk-
14756: työvoimalla ja jniden talous siis perustuu           sellä i1man korvall:llsta, jättämällä hänelle
14757: kokonaan tai pääasiassa palkatun työvoiman           kuiterrkin viljelys- ja laidunmaata. sen ver-
14758: kautta hankittuun tuloon sekä joilla on lai-         ran kuin !hän omalla. ja perheeliiSä työvoi-
14759: tumia ja laitumeksi kelpaavaa maata enem-            maillru voi kunnollisesti vi1lje:llä ja toimeen
14760: män kuin mikä olisi pa}kkakunnan olojen              tullakseen. tarvitsee.
14761: mukaan tarpeen, jos ainoastaan omistaja                 Sakot, jotka ilman tuomiota saadaan ulos-
14762: itse perheineen ti1aa viljelisi ilman säännöl-       mitata, käytettäköön kunnan varr-attomim-
14763: lisesti !käytettyä vi,emsta ;työvoima:a; 3)          pien ja vailkeinmnissa oloissa elävi·en pienvil-
14764: kun,nat, seumkunnat ja vaJtio..                      jelijäin viljelystoiminnan auttamiseksi asu-
14765:    Tämän lain säätämään tarkoitukseen lai-           tuslautakunnan harkinnan ja osoitusten mu-
14766: dunta luovuttamaan älköön vaadittaka sel-            kaan.
14767: laista viljelijää, j~oka tilustaan viljelee             Ne tilukset, mitkä itsepintaiset niskoitteli-
14768: omalla ja perheensä työvoimalla, mutta sen           jat tämän pykälän 1 momentin nojalla ovat
14769: lisäksi käyttää säännöllisesti myöskin pal-          rangaistukseksi      menettäneet,     saatakoon
14770: kattua työvoimaa, jos viimeksi mainittu ei           myöskin ilman tuomiota ulosmitata, ja käy-
14771: ole tilan pääasiallinen työvoima, ja vaikkapa        tettäköön ne asutuslautakunnan tarkan har-
14772: tilalla olisikin laidunta jonkun verran yli          kinnan mukaan kunnan maattomien kyntö-
14773: oman tarpeen.                                        miesten maan tarpeen sekä alueen pienvilje-
14774:                        3 §.                          lijäväestön laidun- ja metsämaan tarpeen
14775:    .Laitumen sa,antiin oikeutettu saakoon lai-       tyydyttämiseksi tekemällä menetetyistä lai-
14776: dunta omalla paikkakunnallaan, mikäli mah-           dun- ja metsäalueista yhteislaitumia ja yh-
14777: dollista viljelmänsä tai asuntonsa läheisyy-         teismetsiä.
14778: destä.                                                                      5 §.
14779:    Laitumen saantiin oikeutettujen tarpeita             Tarkempia säännöksiä tämän lain toi-
14780: tyydyttäessä on poikkeuksetta pidettävä sil-         meenpanosta annetaan asetuksella.
14781: mällä saajien etuja eikä luovuttamiseen vel-
14782: vollisten varakkaiden.                                                    6 §.
14783:                                                        Tällä lailla kumotaan kaikki lait ja ase-
14784:                      4 §.                            tukset, jotka ovat tämän lain kanssa ristirii-
14785:    Jos se, joka tämän lain mukaan on velvol-         dassa.
14786: linen tiluksiltaan luovuttamaan laidun-,                                  7 §.
14787: syöttö- ja hakamaata laitumeksi, kieltäytyy            Tämä lalki •a:stuu voimaan     p :nä
14788: laidunta luovuttama.sta, ;ra:ng1a,istakoon, häntä    kuuta 192' .
14789:      Helsingissä, syyskuun 19 p :nä 1927.
14790: 
14791:             E. Ramstedt.                                             A. Turunen.
14792:             Lauri Myllymäki.                                         K. Kulmala.
14793:             Eino Pekkala.                                            Y. Enne.
14794:             Arvo Riihimäki.                                          Mauritz Fr. Rosenberg.
14795:             Emil Tabell.                                             F. Savenius.
14796:             J. A. Liedes.                                            Siina Urpilainen.
14797:             J almar Virta.                                           Ida Hämäläinen.
14798:                                          Adam Asikainen.
14799:                                                                                           369
14800: 
14801: VIII,s. -   Anom. ehd. N :o 11.
14802: 
14803: 
14804: 
14805: 
14806:                                Karjalainen y. m.:         Asutuslainsäädännön tarkistami-          •
14807:                                  sesta.
14808: 
14809: 
14810:                                     E d u s k u n n a ll e.
14811: 
14812:    Keskeisimpiä niistä maaseutua koskevista         Valtionmaiden uudisasutusta kuitenkin
14813: yhteiskuntapoliittisista kysymyksistä, jotka     vaikeuttavat monet seikat.
14814: ovat itsenäisyytemme aikana olleet päiväjär-        Vai'Isinaiset valtionmetsät ovat maaperäi-
14815: jestyksessä, on vuokraviljelmien itsenäistyt-    tään yksityismaita keskimäärin tuntuvasti
14816: täminen ja maan saannin turvaaminen tilat-       huonompia. VaitaJkunnan metsäin arvio,
14817: tomille. Edellinen tehtävä alkaa jo olla suu-    jonka lopulliset tulokset vastikään ovat sa.a.-
14818: reksi osaksi suoritettu, jota vastoin jälkim-    tetut julkisuuteen, tarjoo siinä suhteessa va-
14819: mäinen, asian luonteesta johtuen, tulee ole-     laisevia numerotietoja. Niinpä valtionmai-
14820: maan jatkuvan huomion esineenä, ja uutena        hin sisältyy n. s. joutomaata 215,4 % ikoko
14821: tulee yhä tärkeämmäksi kysymys kummalla-         pinta-alasta vastaavan prosentin yksityis-
14822: kin tavalla muodostuneiden itsenäisten vil-      mailla ollessa vain 8,o ; joutomaat ynnä n. s.
14823: jelmien taloudellisen aseman turvaamisesta.      huonokasvuiset metsämaat yhteensä käsittä-
14824:    Kun valtiolla on hallussaan 1'4,1 miljoo-     vät valtionmailla 47,2 % ja yksityismailla
14825: naa hehtaaria maata niin on aivan asian-         18,3 %. Kasvullisista metsämaista taas on
14826: mukaista, että uudisasutusta näillä mailla·      keskinker1Jaa parempia valtionmailla 8,5 %
14827: jatkuvasti toteutetaan, koska tämä suureksi      ja yksityismailla 39,3 %, keskinkertaisia on
14828: osaksi on valtion metsätaloudenkin kannalta      valtionmailla 2il,1 % sekä yksityismailla
14829: toivottavaa. Niillä huomattavilla valtion        33,2% ja keskitasoa huonompia on valtion-
14830: maa-alueilla, jotka käsittävät pääosan Oulun     mailla 70,4 sekä yksityismailla 27,5 %.
14831: lääniä sekä osaltaan myös niillä, jotka mel-        Viljeltyjen maiden hyvyydestä ei ole ole-
14832: koisen yhtenäisinä alueina leviävät Suomen       massa käyttökelpoisia numeroita, mutta ei
14833: eteläpuoliskon päävedenjakajille, on nimit-      ole mitään syytä edellyttää, että ne osoittai-
14834: täin asutus, kuten tunnettua, erittäin har-      sivat toisensuuntaisia suhteita. Maan huo-
14835: vaa, jopa siihen määrin, että Pohjois-Suo-       noudesta onkin seurauksena, että valtionmai-
14836: men valtionmetsäin hakkuisiin vuosittain         den viljelijäin melkoiseksi osaksi on o:man
14837: vaeltaa suuret joukot n. s. etelän miehiä pai-   maataloutensa ohella turvauduttava ansio-
14838:  kallisen väestön lisäksi. Asutuksen harvalu-    töihin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että
14839: kuisuuden vuoksi ovat myös muonat ja rehut       Pohjois-Satakunnan valtionmaiden, lähinnä
14840:  suureksi osaksi tuotavat muualta. Voimape-      Parkanon ja Kurun, valtionmetsätorpparit
14841:  räistä metsätaloutta ei tällaisilla alueilla    ovat noin puoleksi eläneet maataloutensa ja
14842:  voida menestyksellisesti toteuttaa, mikäli ei   puoleksi ansiotöiden varassa, vaihdellen vii-
14843:  asutus tule nykyistään huomattavasti taa-       memainittujen osuus 67 % :sta peltoalan ol-
14844:  jemmaksi.                                       lessa enintään 2 hehtaaria 27 % :iin pelto-
14845: 
14846:                                                                                             47
14847:       370                   VIII,5. -   A.ISiutuslaiusäädännön taxJdstrumilllen.
14848: 
14849:     alan ollessa 8-10 hehtaaria, että Perä-Poh-         taa tieverkoston harvuus suuresti asutuksen
14850:     jolan valtionmetsätorpparien toimeentulosta         edistymistä.
14851:     56,4 % tulee ansiotöiden osalle, sekä että             Edellisessä kosketeltuja vaikeuksia voi-
14852:     myöskin Kainuun alueen torppa.reille ansio-         daan kuitenkin melkoisessa määrässä lieven-
14853:     työt ovat olleet maataloutta tärkeämmät.            tää.
14854:     Itsenäistyneiden torppien toimeentulo ei               Työa.nsiota antavat, kuten mainittu, jo ny-
14855:     voine olla paljonkaan vähemmän ansiotöistä          kyään hakkuut talvella ja uitot keväällä
14856: •   riippuva, vallankaan alkuaikoina. Poik-
14857:     keuksia lukuunottamatta täytyy siis valtion-
14858:                                                         enemmän, kuin mitä paikallinen väestö voi
14859:                                                         suorittaa. Kuten Silva Fennicassa julais-
14860:     metsämaiden itsenäisten samaten kuin vuok-          tusta tohtori 0. J. Lakarin kirjoituksesta
14861:     raviljeEjäinkin, oman maataloutensa ohelLa,         ,valtion metsätalouden tehostaminen" sel-
14862:     suuremmaksi tai vähemmäksi osaksi tur-              viää, on metsähallituksessa laadittu suunni-
14863:     vautua myös ansiotöihin, ja tietenkin sitä          telma valtion metsätalouden tehostamiseksi,
14864:     enemmän, mitä huonompi vuodentulo on                mikä tietäisi sitä, että sydäntalvella suoritet-
14865:     ollut.                                              tavien tukinhal®uiden ja -vedätysten sekä
14866:         Huomioonottaen, mitä edellä on esitetty         kevätkesäisten uittotöiden lisäksi, tulisi
14867:     valtionmaiden maaperän laadusta, voi pää-           suurunilleen vuoden ymparmsä olemaan
14868:      tellä, että viljelyskelpoisten maa-alojen osuus    metsähallinnon hankintahakkuita, ja sitä-
14869:      varsinaisista metsämaista täytyy olla suh-         paitsi keväällä sekä osittain syksylläkin yhä
14870:      teellisesti vähäinen. Itse asiassa osoittavat      lisääntyvässä määrässä kylvö- ja, istutus-
14871:      valtalrunnan metsien arvion yhteydessä suo-        töitä, jotka viimemainitut tarjoisivat työan-
14872:      ritetut haVlainnot, että Oulun läänissä, johon     siota naisille ja lapsillekin, sekä suuressa mi-
14873:      kuuluu 86 % kaikista valtionmaista, kovalla        tassa ojitustöitä yleensä vuoden kesäpuolis-
14874:      maalla on vain noin 0,2 miljoonaa hehtaaria        kolla. Valtion metsätalouden tehostaminen
14875:      viljelyskelpoista maata sanan ta.vallisessa        siis, kokonaan riippumatta siitä merkityk-
14876:      merkityksessä, ja siitäkin on pääosa yksi-         sestä, mikä sillä olisi valtion metsätalouden
14877:      tyisomistuksessa. (Suomen eteläpuoliskossa         kestävän tuoton lisääjänä, voisi siten sangen
14878:      on vastaava luku 1,2 miljoonaa hehtaaria).          ratkaisevasti edistää uudisasutusta tarjoa-
14879:      Oulun läänin soilla sitävastoin on viljelys-        malla tilaisuutta sellaiseen ansiotyöhön, jota
14880:      kelpoisten alojen laajuus arvioitu 2,2 mil-         ilman asukkaat, poikkeuksia lukuunotta-
14881:       joonaksi hehtaariksi. Joskin näissä nume-          matta, valtionmaiden pienviljelmillä eivät
14882:      roissa saattaa olla jonkun verran tarkista-         yleensä tule toimeen. Koska kuitenkin työn-
14883:      misen varaa, kysymyksessä oleva tutkimus            ansiomahdollisuudet eri osissa valtionmaita
14884:      kun oikeastaan koski toista asiaa, niin vah-        ovat huomattavasti erilaisia ja valtion met-
14885:      vistavat ne yleistä käsitystä, että laajemmat      'sätalouden tehostamisenkin täytynee tapah-
14886:       uudisviljelysmahdollisuudet varsinkin Poh-         tua asteittain, näyttäisi välttämättömältä,
14887:       jois-Suomen valtionmailla perustuvat pää-          että uudisasutuksen toteuttaminen suoritet-
14888:       asiassa viljelyskelpoisiin soihin. Suot muo-       taisiin suunnitelmallisesti käsikädessä val-
14889:       dostavat kuitenkin Pohjois-Suomessa aivan          tion metsätalouden tehostamisen kanssa.
14890:       yleisesti suuria suojaksoja, joihin sisältyvien       Soista on vielä suurempi osa metsitys-
14891:       viljelyskelpoisten alojen erikseen raivaami-       kuin viljelyskelpoisia. Suurten suojaksojen
14892:       nen monestikin saattaa tulla kohtuuttoman          ojittaminen tulee tuntuvasti huokeammaksi,
14893:       kalliiksi. - Oman vaikeutensa aiheuttaa val-       jos ne samalla kertaa ojitetaan viljelyskel-
14894:       tionmailla      liikeyhteyden puutteellisuus.      poisilta osiltaan maanviljelystarkoituksiin ja
14895:       Joskin viime vuosina varsinkin rajaseutujen        metsityskelpoisilta osiltaan metsänkasva-
14896:       tieverkostoa on suuresti kartutettu, vaikeut-      tusta varten, tai jos ainakin suunnitelma
14897:                                   VIII,5. -   Kall"jalwinen, y. m.                            371
14898: 
14899: tehdään molempia näkökohtia samanaikai-              kohti laskettuna tuottavat valtiolle monin
14900: sesti silmälläpitäen. Ojitus toimitetaan ni-         kerroin suuremman puhtaan tulon kuin
14901: mittäin kummassakin tapauksessa jonkun               Perä-Pohjolan metsät ja maa-alueiden luo-
14902: verran eri tavalla, ja; jos esim. metsäta-           vuttaminen asutukselle Etelä-Suomessa siten
14903: loudellisia tarkoituksia varten ojitetaan            merkitsee valtiolle monin verroin suurempaa
14904: suuria suojaksoja, joista jäiestäpäin huomat-        uhrausta kuin Pohjois-Suomessa.
14905: tavia osia otetaan viljelykseen, niin saattaa           Kaikkein suurimmaksi osaksi on valtion-
14906: käydä välttämättömäksi ojitusta viimemaini-          maiden asutus haja-asutusta, vieläpä osit-
14907: tuilta osilta paljon uusia, sen sijaan että jos      tain hyvinkin hajallista ja tulee olojen luon-
14908: molemmat tarkoitusperät olisi otettu huo-            teesta johtuen epäilemättä vastedeskin pää-
14909: mioon jo alkuperäisessä suunnitelmassa, kak-         asiallisesti sellaisena pysymään. Valtionmai-
14910:  sinkertaiset ojitustyöt välttyisivät. Sitä-         den asukkaat ovat siitä syystä jääneet suu-
14911:  paitsi suuriin suoalueisiin kuuluvien vilje-        ressa määrässä osattomiksi sekä nykyaikai-
14912:  ly.skelpoisten alojen kuivattaminen luonnol-        sen sivistyksen antimista yleensä että myös
14913: lisesti tulee suhteellisesti huokeammaksi, jos       sellaisesta neuvontatyöstä, joka kohdistuu
14914:  niihin sisältyvät metsityskelpoisetkin alat         heidän       pääammattiinsa,      maatalouteen.
14915:  ojitetaan kuin jos viemärit ovat tehtävät yk-       Niinikään ovat osuustoiminnalliset toiminta-
14916:  sinomaan vain viljelyskelpoisten alojen kui-        muodot heidän keskuudessaan vaikea.t to-
14917:  vattamista varten. - Koska valtion metsä-           teuttaa. N. s. rajaseututoiminnan viime vuo-
14918:  taloudenkin hoito ilman teitä on erittäin           sina päästyä vauhtiin on valtionmaidenkin
14919:  hankalaa ja siis valtion metsätalouden voi-         pieneläjiin tullut kiinnitetyksi entistä enem-
14920:  maperäistyttäminen välttämättä edellyttää           män huomiota, mutta tässä on vielä laaja
14921:  tieverkoston jatkomenoista kartuttamista,           työmaa edessä, ja huomattava osa valtion-
14922:  tuntuisi luonnolliselta, että tälläkin alalla       maitahan on sitäpaitsi kokonaan rajaseutu-
14923:   toteutettaisiin yhteistoimintaa, jolloin sa-       alueen ulkopuolella. Olosuhteet paranevat
14924:  moilla kustannuksilla saataisiin monipuoli-         luonnollisesti sitä mukaa, kuin asutus taa-
14925:  sempaa hyötyä aikaan, kuin jos tiet metsä-           jenee ja tieverkosto tulee runsa.ammaksi,
14926:   talouden ja asutuksen tarkoituksia varten          mutta tuntuisi tarpeelliselta lisäasutuksen
14927:   suunnitellaan ja tehdään toisistaan riippu-        sijoitusta suunniteltaessa kiinnittää näihin
14928:   matta.                                             seikkoihin aivan erikoista huomiota silti
14929:       Siihen nähden että Pohjois-Suomen val-         suunnittelematta asutusta sellaisiksi tiheiksi
14930:   tionmailla lisäasutus jo valtakunnallisista        keskuksiksi, joille paikallisen ansiotyön tur-
14931:   syistä olisi erikoisen toivottava ja se myös       vaaminen tuottaa vaikeuksia.
14932:   valtion metsätalouden kannalta on paljon               Valtion metsämaiden asuttamisen järjes-
14933:    tärkeämpää kuin Etelä- ja Keski-Suomessa,         tely olisi niin toimitettava, että toiselta puo-
14934:    missä valtion suhteellisesti pienen metsä-        lelta turvataan tilattomain jatkuva maan-
14935:    omistuksen enempi typistäminen saattaisi           saanti valtion mailla sekä heidän taloutensa
14936:    olla vähemmän tarkoituksenmukaista ja              saattaminen, metsäkeinottelua välttäen, jat-
14937:    osittain vieläpä saattaisi tulla arveluttavaksi    kuvasti kestävälle kannalle, ja toiselta puo-
14938:    maamme tärkeimmälle vientiteollisuudelle-          lelta turvataan valtion metsätalous tärkeänä
14939:    kin, joka ei yksityismetsistä kuitenkaan enää      valtion tulolähteenä, jonka puhdas tuotto on
14940:    voi kaikkea raakatavaratarvettaan tyydyt-          saa.tava jatkuvasti paranemaan, ja on näitä
14941:     tää, olisi uudisasutus ennen kaikkea suun,.       tarkoitusperiä pyrittävä toteuttamaan siten,
14942:     nattava Pohjois-Suomeen, sitäkin suurem-          että ne eivät joudu ristiriitaan toistensa
14943:     malla syyllä, koska Suomen eteläpuoliskon         kanssa, vaan että ne päinvastoin tukevat toi-
14944:     valtionmetsät kasvullisen maan hehtaaria          siaan. Näihin käsityksemme mukaan perus-
14945:   372                  VIII,5. -   Asutuslainsäädännön tarkistaminen.
14946: 
14947: tavaa laatua oleviin seikkoihin, joiden mer-      mielestämme tulisi käytännössä tuottamaan
14948: kitys on sitä suurempi kun tämän toiminnan        vaikeuksia, saamme kunnioitta·en esittää,
14949: kautta järjestetään maiden käyttö määrät-
14950: tömään: tulevaisuuteen asti, ei nykyisessä                  että Eduskunta kehoittaisi halli-
14951: valtion metsämaiden asuttamislainsäädän-                 tusta ryhtymään tarpeellisiin toimiin
14952: nössä ole riittävää huomiota kiinnitetty.                asutuslainsäädännön tarkistamiseksi
14953:    Koska maapohjalla varsinkin Oulun lää-               siten, että valtion metsärnaiden asu-
14954: nin valtionmailla on verrattain alhainen                 tustoiminta tulisi järjestetyksi sellai-
14955: kauppa-arvo ja maa saa varsinaisen arvonsa              sen yhtenäisen suunnitelman mukaan,
14956: oikeastaan vasta. viljelyksen ja asutuksen               joka takaisi uudisasutuksen edistymi-
14957: kautta ja johdosta, sekä kun sitäpaitsi ote-            sen, asukkaiden pysyvän taloudellisen
14958: taan huomioon, että lisäasutuksesta on val-
14959:                                                        • toimC>entulon ja heidän sivistystar-
14960: tion metsätaloudelle kaikkialla, missä on suu-           peittensa tyydyttämisen sekä valtion
14961: ret yhtäjaksoiset salot sekä harva asutus,               metsätalouden edut paremmin kuin
14962: suoranaista hyötyä, näyttäisi kohtuulliselta,           nykyiset säännökset;
14963: että Oulun läänissä itse maapohjalle maata                  että asutuslainsäädäntöä tarkistet-
14964: v.altionmaasta asutukselle luovutettaessa ei            taessa otettaisiin harkittavaksi, eikö
14965:  pantaisi lunastushintaa, vallankaan koska               Oulun läänin valtion metsämaita
14966: maan hinta joka tapauksessa on siksi pieni,              astttettaessa voitaisi varsinain.C>n maa-
14967: ettei sen perimisellä ole valtiotaloudelle mer-          pohja luovuttaa uudisasulikaille il-
14968: kitystä.                                                 maiseksi; ja
14969:    Asian tärkeyteen katsoen ja koska nykyis-                että Eduskunta kehoittaisi halli-
14970:  ten säännösten mukainen varsinainen uudis-              tusta ottamaan . tutkittavaksi, millä
14971:  asutustoiminta valtion metsämailla on vasta             keinoin valtion rnaiden nykyisen asu-
14972:  alullaan, joten lainsäädännön tarkistus ei              tuksen taloudelliset ja sivistykselliset
14973:                                                          tarpeet paraiten voitaisiin tyydyttää.
14974:   Helsingissä, 16 p :nä syyskuuta 1927.
14975: 
14976: 
14977:             Heikld Karjalainen.                                W. W. Tuomioja.
14978:             Mandi Hannula.                                     Eero Hj. Rydman.
14979:             Risto Ryti.                                        K. E. Linna.
14980:             J. H. Vennola.                                     Elias Sinkko.
14981:             W. K. Särkkä.                                      Oskari Mantere.
14982:                                                                                          373
14983: 
14984: VIII,6. -   Anom. ehd. N :o 12.
14985: 
14986: 
14987: 
14988: 
14989:                                 Janhonen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi pienvilje-
14990:                                   lijöille Viljelysten laajentamista varten annettavista
14991:                                    palkkiolainoista.
14992: 
14993: 
14994:                                      Ed usikunnalle.
14995: 
14996:    Paljon työtä on viime ,vuvsina tehty ti'lat-   noastaan rajoitetun maaran työvoimaa.
14997: toman väestön maahan kiinnittämiseksi             Siksi onkin valtakunnalle erikoisen tär-
14998: sekä yleensä maakysymyksen järjestämi-            keää, että vapaana olevaa työvoimaa ja
14999: seksi niin, että mikäli mahdollista, kaikki       nimenomaan väestölisä saadaan sijoitetuksi
15000: maata haluavat .saisivat sitä viljeltäväk-        maanviljelystä harjoittamaan, koska se
15001: seen.                                             kaikissa oloissa takaa viljelijöillensä var-
15002:    Entiset torpat Oll pyritty muodostamaan        man, joskin niukan toimeentulon. Kaik-
15003: itsenäisiksi tiloiksi. Ja kysymys tarpeelli-      kia tätä edistäviä toimenpiteitä olisi val-
15004: sen lisämaan ·saannista kääpiötiloille on         tiovallankin kaikin tavoin tuettava. Sillä
15005: parhaillaan päiväjärjestyksessä. Velkaan-         itsenäinen talonpoikaisväestö on varmaan
15006: tuneiden talonpoikien elinehtojen paranta-        meidänkin valtakuntamme vapauden ja it-
15007: miseksi on myönnetty myös huomattavia             senäisyyden varmin tuki.
15008: rahamääriä.         Kaikiki edellämainitut toi-
15009: menpiteet ovat tarkottaneet sekä väestön             Korjauksia oleviin oloihin on viime ai-
15010: toimeentulon että elintarpeitten tuotannon        koillla tehtty ja huoma:tltavia tuloksia mo-
15011: turvaamista.                                      nessa S'Uhteess1a, swatulk:in. Mutta sittten-
15012:     Uudisviljelys ja asutustoiminta ovatkin       kin täytyy rehellisesti tunnustaa, että mei-
15013: juuri niitä kysymyksiä, joihin muissakin          dän talonpoikaisväestömme suurimmalta
15014: valtakunnissa nykyään kiinnitetään aivan          osalta on elänyt ja elää yhäkin sangen tu-
15015: erikoista huomiota. Sota-aika antoi tässä         kalissa oloissa. Ja niin on laita erikoisesti
15016: suhteessa kansoille monia katkeria, mutta         sen valtavan pienviljelijä- ja uudisasukas-
15017: terveeliisiä opetuksia.                           joukon, joka vasta on päässyt itsenäisinä
15018:     Ei voida kieltää, etteikö asutus- ja vil-     tilallisina raivaamaan Suomen korpia vil-
15019:  jelyskysymykset olisi kaikkina aikoina ol-       javiksi pelloiksi. Onhan pellon pinta-ala
15020:  leet erikoisen tärkeitä, etenkin nussa           ja sitä vastaava elintarvetuotanto monin
15021:  maissa, joissa väestöä ei voida riittävässä      paikoin, varsinkin maamme syrjäseuduilla
15022:  määrässä käyttää teollisuuden ja m.uun           aivan mitättömän pieni, jopa merkitystä
15023:  tuotail1toelämäJJ.: p•a1velukseen.               vailla. Jos vertaillaan esim. pellon pinta-
15024:     Siirtolaisuutta, joka vie ma&sta pois sen     aloja väestön lukumäärään, huomataan
15025:  terveintä ja parhainta työvoimaa, ei mi-         tässä olevan sellaisen epäsuhteen, mikä
15026:  kään kansakunta saata välinpitämättö-            olisi pikaisesti saatava korjatuksi. Maata-
15027:  mänä katsella. Muut ·elinkeinot, vaikka          loudellisen rajaseututoimiston toimittaman
15028:  olisiva1tkin m~ten kehityskykyisiä tahansa,      tilaston mukaan esitämme seuraavan tilas-
15029:   eivät voi sijoittaa palvelukseensa kuin ai-     ton peltoalan suuruudesta eri osissa maata.
15030:  374                                                                 VIII,6. -                         Pa1kJkio11l!inoja pienviljelijöille.
15031: 
15032:            Eräitä peltoaloja ja suotutkimuksia koskevia tietoja rajaseutukunnista.
15033:                                                                                                                                      Peltoa                           Soita tutkittu
15034:                                                                                                        1    Koko                                                      1
15035: 
15036:                                                                                                            peltoala    1   100 asuk.        %kunnan 1                 1
15037:                                                                                                                                                                                        Siitä vilj.
15038:                              Kunta                                                                                                                                        Yhteensä 1
15039:                                                                                                            V.   1920         kohti         koko pinta-~ Vuonna        1
15040:                                                                                                                                                                             ha
15041:                                                                                                                                                                                          kelp.
15042:                                                                                                                 ha            ha              alasta                  1
15043:                                                                                                                                                                                            %
15044:                                                                                                                                                                       1
15045:                                                                                                                        1                                              1            1
15046:                                                                                                                        1
15047:                                                                                                                                                       1
15048:                                                                                                                                                                       1
15049:                 Perä-Pohjo"la.                                                                         1
15050:                                                                                                                        1
15051:                                                                                                                        1
15052: 
15053: 
15054: 
15055: 
15056:   1. Alatornio                    .....................                                                    1924              22.1              2.2
15057:                                   .
15058:                                                                                                                        1
15059:                                                                                                                                        1
15060: 
15061:   2. K:uunki      ...................                                                                       512        1
15062:                                                                                                                              23.9              2.1
15063:   3. Ylitornio .                    ...................                                                    1388        1
15064:                                                                                                                              30.2              0.5
15065:   4. Turtola                     .....................                                                      559
15066:                                                                                                                        1
15067:                                                                                                                        1
15068: 
15069:                                                                                                                        1
15070:                                                                                                                              21.0              0.3    1
15071: 
15072:   5. Kolari             •••••             0   0    0   ••••••••             0   •••       0    ~   •        259        i     10.4              0.1          1926           4967           77.5
15073:   6. Krrro1ajärvi  . .................                                                                      571              10.5              0.04       1926 (27)        1716           88.6
15074:                                                                                                                        1
15075: 
15076:                                  Lappi.                                                                                ;
15077:    7.Muoll!iiO           •       ••   ••••••••                       •••••      0       •••••
15078:                                                                                                                 117           7:4              0.06
15079:   8. Enontekiö             .
15080:                 ...................                                                                              87 i         8.2              0.01
15081:   9. Kittilä             ......................                                                                 562 1
15082:                                                                                                                        1
15083:                                                                                                                              12.5              0.06
15084:  10. Soda:nkylä                           •••••             0    •   •••••••••••                                695    1
15085:                                                                                                                              10.5              0.03
15086:                                                                                                                                                                                                      1
15087: 
15088: 
15089: 
15090:  11. Iuani      ........................                                                                        166 !         9.5              0.01   1
15091:                                                                                                                                                       1
15092:  12. Petsamo V. 1926                                    0   ••       •••••••••••                                 19.35:
15093:                                                                                                                                                       1
15094:  13. Uitsjoki     . .....................                                                                                                             1
15095: 
15096: 
15097: 
15098:                Itä-Pohjola.
15099: 
15100: 1
15101:   14. Pudasjärvi     .................    .                                                                2092              25.9              0.2
15102:                                                                                                                                                                       1
15103: 
15104: 
15105: 
15106:   15. TtaiV'alkoski                       •   •••••••••••                       0       •••••               744              21.9              0.2
15107:   16.    E;uusamo                 . ...................                                                    1815              14.5              0.2        1926 (27)        3431           84.5
15108:                 Kaimvu.
15109:   17. !Suomussalmi    ...............              .                                                       1397               18.2             0.2
15110:   18.    Kuhmoniemi    . ...............                                                                   2 089              28               0.4
15111:   19.    Hyryuro.lmi ..................                                                                      474              19.6             0.3
15112:   20.    Puolan!ka                •   ••••••••••                          000   ••••••                     1154               24.9             0.4
15113: 
15114:                Pohjois-Karjala.                                                                                                                       1
15115: 
15116:                                                                                                                                                       1
15117:   21. Pielisjärvi                     0       00000             00   00   oOO   0       •••••               4414             28.3              1.3
15118:   22. Eno       •       ••••••••••••••••                                    00          ••••       0        1815             24.5              1.9
15119:   23. Ilom{Lntsi                  •••••                Oooo          00.000             •••••               2 856            28.7              0.6          1925           6597           55.7
15120:   24. Tuupovaara                              00000             0000      ••••••              000           1308             32.5              2.6    1
15121:   25. :Nurmes                •   ••••••••••••                             Ooo       0   •••••               3905             41,3              2.2    1
15122:                                                                                                                                                       i
15123:                                                                                                                                                       1
15124: 
15125:                         Itä-Karjala.                                                                                                                  1
15126: 
15127: 
15128: 
15129:   26. SUJojärvi                   •••••••••••••••••                                           ooo          1025               15.6             0.3     1923,24,27          2 396          40
15130:   27. Korpiselkä                              ••       ····••••ooo                      oooo.                809              25.1             0.6        1924
15131:   .28.   Swistamo                 000000000                          Ooooooooooo                           2 249              33.3             1.4        1924             1805          68.7
15132:   29. ISaJmi        0   ••       oooooo                 •••••••            ••••••••                        3438               37,6             2.3        1926             5340          55.6
15133:   30.    Impilahti                •••••••••••••                             oo          •••••              3 261              29.1             3.6      1924-26
15134:   31.    ;Soanlahti                   0000             •••••••ooooo                      ••••              1242               56.6             2.8    1
15135:                                                                                                                                                           1927
15136: 
15137:               Karjalan Kannas.
15138:   ~2.    Mclsäpil'tti                         •••••••••••••                             00000               2 7!!5            56.3            14.9
15139:   33.    Rautu               0000000000000                                •••••••••
15140:                                                                                                             4055              70.1            12.0
15141:   34.    Sakkola             00000000                       •••••••••                   ooooo               4337              76.6            12.6          1926
15142:                                                             VIII,6. -               Jan:honen, y. m ..                                                     375
15143: 
15144:                                                                         1
15145:                                                                         i    Koko
15146:                                                                                                     Peltoa                            Soita tutkittu
15147:                                                                                                                                                                     l
15148:                    Kunta
15149:                                                                         1
15150: 
15151: 
15152:                                                                         1
15153:                                                                             peltoala
15154:                                                                             V. 1920
15155:                                                                                            100 asuk.
15156:                                                                                             kohti
15157:                                                                                                        1    %kunnan
15158:                                                                                                            koko pinta-       Vuonna   1   Yhteensä       Siitäv!lj."l
15159:                                                                                                                                                            kelp.
15160:                                                                         1
15161:                                                                               ha                                                            ha
15162:                                                                                              ha               alasta
15163:                                                                         1                              1                              1
15164:                                                                                                                                                             %       !
15165: 35.   Pyhäjärvi         ..   ••••••••          ••••••••       0   ••
15166:                                                                         1
15167:                                                                              4 289           55.2      i        8.2                   1
15168: 
15169: 
15170: 36.   Käkisalmi    ..................                                        2198      1     63.5      1
15171:                                                                                                                12.3                   1              1
15172: 
15173:                                                                         1                                                             1
15174: 37.   Vuokse1a      •   ••••••    ............                0   ••
15175:                                                                         1    2 876           77.2              17.0                   1
15176:                                                                         !
15177: 38.   V:alkj äJrvi      . ···················                                3923            57.8               9.8           1926           464           37.6
15178: 39.   rMuolaa     ••••••••••••••••                     0   •••••
15179:                                                                              7 086           47.4               9.2           1926           985           45.4
15180:                                                                         !                                                                            i
15181: 40.   Kivennapa               •••••••          0   ••••••••••                5 325           40.0               7.9           1926         2 792           70.5
15182: 41.   ,Terijoki         ......... ·········
15183:                                    ..
15184:                                                                         1
15185: 
15186: 
15187:                                                                         1      614           16.2              10.1
15188: 42.   Uusikirkko          ..................                            1
15189: 
15190: 
15191:                                                                         i
15192:                                                                              6 898           43.o               8.4           1926          402            15.9
15193:  413. Kuolemanjärvi               ••   0       •••••••••••                   3011            52.3               8.o           1926         1011            58.3
15194:  44. Eoivisto           .................... i                          i
15195:                                                                              2 881     1
15196:                                                                                        1
15197:                                                                                              29.5               9.4      1                           1
15198: 
15199: 
15200:   Vertailun vuoksi muualta Suomesta.                                                          Maim.ittwkaon vielä, että v. 192'5 oli koko
15201:                (v. 1920.)                                                                  maassa peltoa 2,132,542 ha, joten kutakin
15202:                                                                                            asukasta kohti tulee n. 62 aaria, kun taas
15203:                                        1100 asukas-                     % kunnan
15204:                                                    ta kohti            koko pinta-
15205:                                                                                            esim. Kajaanin kihlakunnassa ainoastaan
15206:           Kunta                            .
15207: 
15208:                                            1          ha                  alasta           17,506 ha, Mhden kutakin kihlakunnan asu-
15209:                                            1
15210:                                                                                            kasta kohti 29 aaria.
15211:                                                                                                Meidän täytyy myöntää, että maassam-
15212: Loimaa T & P                                         195                    47.2
15213:  Ylihä:rtmä V·a ........ .                           203                    45.9
15214:                                                                                            me on laajoja alueita, jotka ovat näihin
15215: Aura T & P ........ · ·                              168                    42.6           asti jääneet valtiovallan huolenpitoa vaille,
15216:  Mcllillä T & P ...... ..                            212                    36.9           mikäli on puhe näiden seutujen väestön
15217: Alahärmä Va •........                                171                    36.2           elinkeinoelämän kohottamisesta sille ta-
15218: Somero H ..... · .... · ·                            208                    35.1
15219:                                                                                            solle, että väestö omin neuvoinsa kohtuu-
15220:  :&lokyrö Va ......... ..                            186                    34.8
15221:  Siuntio U ........ ·. · ·                           184                    31.4
15222:                                                                                            della tulisi toimeen. Tämä koskee erikoi-
15223:  Perniö T & P ........ .                             149                    29             sesti maan pienvi]ejelijäväestöä, jolla ei ole
15224:  Ilmajoki Va .......... .                            156                    28.8           ollut mahdollista edistää ja kehittää vilje-
15225:  Elimäki U ............ .                            177                    27.9           lyksiänsä. Tällaisen heikon eläjän maa on
15226:  Vehmaa T & P ....... .                              139                    27.9
15227:                                                                                            jäänyt kuolleeksi pääomaksi, antamatta
15228:  N UTmijärvi U ........ .                            144                    27.7
15229:  Kauhava Va ......... .                              173                    26.7
15230:                                                                                            hyötyä vilj.elidälle. Eikä siitä ole ollut
15231:   Sääksmäki H ....... ..                              81.5                  25.5           liioim. v~asltatavaa turvala marun elintarve:tuo-
15232:  Po·rvoon maalk. U .... .                            105                    24.4           tannolle.
15233:  Kemiö T & P ....... .                               126                    24.2               Meidän pienviljelijämme elävät suurim-
15234:  Lapua Va ...... -- ·--- ·                           167                    23.1
15235:   ~okemäki T & P ...... .                            110                    22.1
15236:                                                                                            maksi osaksi vielä sangen tukalissa oloissa.
15237:   Eum T & P ......... .                              110                    19.7           Puute välttämättömistä elämäntarpeista on
15238:   Ty.rvää T & P ....... .                             91                    19.7           yleistä. Meidän tarvitsee tässä mainita ai-
15239:   Kangasal-a H ........ .                             99                    19.1           noastaan Kajaanin kihlakunnan seudut,
15240:   Hollola H ............ -                             71                   18.7
15241:                                                                                            jotka ovat saaneet historiallisen nimityk-
15242:   Mynämäki T & P ... .                                118.5                 17.6
15243:                                                                                             sen: näJkäma:a. Tarvitsee mahllita Koi'llis-
15244: l J am!lLkkal'l1 H ........ .                          88                   17.4
15245:   Nå.vala 0 ...... · ·· · ··                          100                   17.5           Suomi, Kuusamo ja Kuolajärvi, jonne edus-
15246:   Vuokse1a Vi ......... .                              77                   17             kunta viime talvena myönsi suoranaista
15247:   Pe])]11aja U .....•......                                                 16.1           köyhänapua ja jonka seudun lasten vaatet-
15248:   Veteli Va ....... ·.- · -~                                                15.5
15249:                                                                                             tamiseksi vedottiirn ariiDeli:aiden ihmisten
15250:   Oulujoki 0 .......... .                                                   13.8
15251:                                                                              9.7
15252:                                                                                             apuun. Tiedämme, ·että Perä-Pohjolassa,
15253:   Tyrnävä 0 ...... · · · · · · · ·
15254:    Liminka 0      ......... -·!                                               5.4           kuten myös jo mainitsemissamme seuduissa
15255:   376                     VIII,6. -   Palk!k1ol1ainoja pienviljelijö.i'l'le.
15256: 
15257: tuskin löytyy taloa, josta ei olisi pakko             Tämän työmaan suuruutta selventää eri-
15258: mennä metsätöihin hankkimaan rahatuloa             tyisesti juuri rajaseutukuntiin nähden Ra-
15259: välttämättömiin menoihin., T.ai sitten Kes-        jaseutukomitean vertailevat tutkimukset
15260: ki-Suomen pieuviljelijäseudut, jotka rah-          peltoalan suuruudesta, verrattuina kehit-
15261: dinajolla y. m. tilapäistyöllä saavat etsiä        tyneimpiin      viljelysseutuihin,      niinkuin
15262: rahantarpeensa tyydykkeen, mainitsematta-          edelläolevat tiedot näyttävät. Ja mitä
15263: kaau Kuopion ja Viipurin läänin monia,             kruununmail'la asuvien elineh1:.ojen pika)i·
15264: sangen ahtaissa oloissa eläviä pienviljelijä-      seen korjaamiseen tulee, niin jo syventy-
15265: seutuja.                                           minen es1m. E. Cajanderin julka.isemiin
15266:    Käsittää helposti, että tilalliseu, jonka       tutkimuksiin asutus- j'a ma.atalousoloista
15267: viljelykset ovat niin vähäiset, että niiden        valtion metsätorpissa Suomussalmen ja
15268: syömäviljau tuotto riittää ainoastaan muu-         Rovaniemen pitäjissä antavat selvän läpi-
15269: tamiksi kuukausiksi, on pakko hankkia ela-         leikkauksen niistä ahtaista oloista, JOissa
15270: tuksensa ja verorahansa rahdin ajosta, sa-         kruununtorppariväestö suurimmalta osalta
15271: votoista y. m. Selväähän on myös, ettei            maassamme on.
15272: maanviljelyksen kauuattavaisuudesta voi-              Tosiasiat silmäin edessä täytyy sanoa,
15273: da puhua, jos siinä, lyhyen työkaudeu,             että ne toimenpiteet, joihin valtiovallan ta-
15274: pitkien matkojen aiheuttamien kalliiden            holta viime vuosina on ryhdytty, ovat ol-
15275: tarvikkeiden y. m. lisäksi joudutaan käyt-         leet riittämättömät näiden epäkohtien kor-
15276:  tämään ylen kalliskorkoista liikeluottoa.         jaamiseksi. Pontevampia, tuloksellisempia
15277: Lis>äksi vid:me vuosina pi:e;ruvHjelijöille        ja kiireellisiä 'toimen~pitei,tä kaiva.twan en-
15278: on jaettu useammaulaisia, huokekorkoisia           nenkuin pienviljelijäväestö, etenkin Perä-
15279: lainoja, kuten pieutilallis-, siemen-, hätä-       Pohjol-assa., Kaånuuss·a ja muualla maassa,
15280: apu- y. m. lainoja, joiden vaikutus maata-         voi kohota itsenäiseen, omavaraiseen maa-
15281:  louden kohottamiseksi on ollut huomat-            talouden harjoittamiseen.
15282: tava. Mutta kuu nämä luotot ovat jo suu-             Ei ole tarkoituksemme lähteä yksityis-
15283: rimmaksi osaksi takaisin maksetut - oi-            kohtaisesti etsimään syitä siihen, miksi olot
15284: keastaan ne ovat vain vaihtuneet korkea-           ovat sellaiset. Toteamme vain, että tilanne
15285: korkoisiksi laiuoiksi - 'on huokeakorkoi-          on kertakaikki'a,an sellainen, että tuotanto
15286:  sen uudisviljelysluoton sa,antikysymys tul-       useimmilla pienviljelystiloilla on suhteet-
15287: lut päivän polttavaksi. Siitä on tullut ky-        toman pieni, joten tuotantoa on huomatta-
15288:  symys, jonka onnellisen ratkaisun voi to-         vasti kohotettava ennenkuin puute ja kur-
15289: teuttaa ainoastaan valtiovalta.                    juus kaikkoavat niistä. Tuotanto on saa-
15290:     Kun ma<a:ssamme on nykyään parhaal-            tava nousemaan niin, että pienviljelijä saa,
15291: laan käynnissä kruununtorppieu sekä mä-            ei vain perheensä tarpeet tyydytetyksi,
15292: kitupa-alueideu itsenäistyttämineu, jonka          mutta myös saa ylituotantoa, jota myy-
15293: tarkotukseua on luoda suuri joukko uusia           mällä hän voi ainakin välttämättömät ra-
15294: itscr:'1:iisiä tiloja, niin on aivan erikoista     hatarpeensa saada tyydytetyksi. Kun tä-
15295: huomiota kiinnitettävä siihen, että myös           hän päästään, silloin ei pienviljelijänkään
15296:  näin muodootuva[le pieTIJVHjelykselle jär-        ole pakko läiht€ä kilpai'lemaa,n työma.rkiki-
15297:  jestetään mahdollisuus päästä asuma-              noilla, kauppaamaan työvoimaansa ja siten
15298:  alueillaan kohoama:a.n omavaraisiksi vilje-       polkemaan varsinaisen palkkatyöväestön
15299: lijöiksi. On vihdoinkin päästävä niistä            ansiomahdollisuuksia.
15300:  surkeista kokemuksista, jotka aikoinaan             Pienviljelijäväestössämme on kyllä ha-
15301:  lahjoitusma.i:den lampuotien vapautus Vii-        lua saamaan korjausta oleviin oloihin. On-
15302:  purin läänissä tuotti.                            han uudisviljelysharrastus erittäin voima-
15303:                                    VIII,6. -   Janihtonen, y. m..                               377
15304: 
15305:  kas erityisesti juuri heidän keskuudessaan.         raivauskustannuksista, ei kuitenkaan yli
15306:  'l'ätä harrastusta todistaa elävästi m. m.          1,250 kr. hehta.atri'lta. L'ainaJa eå myÖlmetä
15307:  vuosina 1919-21 toimeenpantu uudisvilje-            henkilölle, joka on verotettu korkeammasta
15308:  lysten palkitseminen. Tähän suureen uu-             omaisuudesta kuin 50,000 kr. Suoranaista
15309:  disraivaustyöhön pyrki 48,175 viljelijää            avustusta myönnetään vain henkilölle, jota
15310:  osallistumaan. Ja että pyrkimys viljelys-           ei ole verotettu korkeammasta omaisuu-
15311:  ten laajentamiseen, nimenomaan pienvilje-           desta kuin 25,000 kr. eikä 4,000 kr. suu-
15312:  lijäväestön keskuudessa oli suuri, osottaa          remmasta tulosta.
15313:  se, että osanottajiksi pyrkivistä oli 85.s %           Näin on asia järjestetty Norjassa. Ja
15314:  sellaisia pienviljelijöitä, joilla pellon pinta-    tuloks·et avat olleet s'anlgen merkittävä)t.
15315:  ala oli alle 10 ha.                                 Että vastruaNanlaisia toimenpiteiltä meillä
15316:       Miten osaDJotto mainittuun uudisvilje-         kipeästi bi.vatoon, siitä ei liene. epäilys'tä-
15317:  lysraivaukseen ilmeni eri osissa maata, käy         kääm. Onlh.an meillä Suoonessta aiV'an eri
15318:   selville taulukosta, joka löytyy v. 1920           edeHyltyikset uudisraivaukseen kuiru N or-
15319:  valtiop. asiak. Liitteet I-X s. 69.                 jassa, koska viljelyskelpoista maata on
15320:                                                      kyllin kaikkialla valtakunnassa.           Meillä
15321:      Muutamissa Europan maissa on viime
15322:                                                      myös on jo lainsäädännössä tunnustettu ja
15323:   vuosina kiinntittetty tru]varu erityistäi huo-
15324:                                                      osin käytäntöönkin sovellettu uudisvilje-
15325:  miota peltoalan lisäämiseen. Tähän on
15326:                                                      lyksen palkiltsemisperia.atetta.
15327:   meilläkin välttämättömästi ja aivan ensi
15328:                                                         Edellä on jo tullut mainituksi vuosina
15329:   tilassa entistä tarmokkaammin pyrittävä.
15330:                                                      1919 ja 1921 toimeenpantu suuri uudisvil-
15331:   Etsiessämme ·suuntaviivoja siihen, miten
15332:                                                      jelysraivaus, jossta palkkioiln.a jaet'tiin, kaik-
15333:   meillä pienviljelijäväestön asemaa olisi pa-
15334:                                                      kiaan n. 45 milj. mk. Tulos tästä oli hyvä.
15335:   rannettava ja kuinka juuri peltoalan li-
15336:                                                      Valtion metsämaiden asuttamistl<aissa v.
15337:   sääminen kävisi heille mahdolliseksi, tah-         1927 myön:ootään uudisasukkaille uudis-
15338:   domme erityisesti lyhyesti viitata vastaa-         viljelyspalkkiota aina tuhanteen markkaan
15339:   viin toimenpiteisiin Norjassa.                     saakka hehtaarilta.         Epäilemättä tämä
15340:       Saamiemme tietojen mukaan avustaa              avustusmuoto tulee antamaan suotuisia tu-
15341:   Norjan valtio uudisviljelyksen raivaamista         loksia. Tämä palkitseminen on vaan saa-
15342:   sekä myöskin vesiperäisten ·alueiden kui-          tava yleisemmäksi, niin että kaikki pikku-
15343:   vattamista, johon viimemainittuun meillä-          viljelijät, mikäli mahdollista, pääsevät
15344:   kin on avustusta ja huokeakorkoista lai-           siitä osallisiksi.      Mielestämme näyttäisi
15345:   naa myönmetty viime aikoina huomattavat            tarkoitustaan vastaavalta sellainen järjes-
15346:   määrät. Norjassa maksaa valtio m. m. uu-           telmä että to~men1pitee:seen sisälllyte,tään
15347:    disviljelystä varten säästöpankeista otet-        laina ja palkkio kuna:wlliiseiSiti suori'tetusta
15348:    tujen lainojen korosta sen osan, joka on           työstä, joka lainoo :avullla on tehrty. Lai-
15349:    maanviljelysrahastosta myönnettävien lai-          nan tulisi olla pitkäaikainen, kohtuullisen
15350:    nojen korlma suurempi. Vieläpä vaJtio             suuri ja ennen roai!klkea ihuokeakorkoinen.
15351:    myöntää suoranaista avustustakin. Lainoja         Laina-ajaksi uudisraivauksia varten sopisi
15352:    myönnetään Norjassa raivauskustannusten            mielestämme 15 vuotta. Uudisviljelijä uh-
15353:    todelliseen määrään saakka, ei kuitenkaan         ratessaan työtänsä ja varojansa maahan
15354:    yli 5,000 kr. ha.. Laina on 5 emimmäilstä         saa maksun tästä vasta pitemmän ajan ku-
15355:    vuotta vapaa kuoletuksesta, minkä jälkeen         luessa. Tämä:n vuoksi pitäisi laina-ajasta
15356: • se kuoletetaan seuraavan 15 vuoden ku-              olla ainakin 5 alkuvuotta korkovapaata.
15357:     luessa. Korko la.inoista on. 2 1 / 2 %· Suora-    Seurruavan kyrrnmenen vuoden kuluessa suo-
15358:     naisia avuSttusta maksetaan Norjassa 1 / 4        ritettaisiin lainasta korkoa 3 % ja 10 %
15359: 
15360:                                                                                                    48
15361:   378                      VIIl,6. -   PaJ.k:ki.olaJi,noja pienviljelijöiJlle.
15362: 
15363: lainalyhennystä. Näin laina siis tulisi 15           samme, lienee selvää. Meillä on osuuskas-
15364: vuoden ku!luttua takaism maksetuksi. Lai-            soja ollut jo pitkän aikaa toimessa eri puo-
15365: naan olisi myös sisällytettävä palkkio kun-          lilla maata. Näiden hoitaminen ja johta-
15366: nollisesti suoritetusta työstä. Tämä palk-           minenkin on suoritettu yleensä, jopa suu-
15367: kio pitäisi nousta ainakin 25 % lainan suu-          reksi osaksi kiitettävällä huolella ja tai-
15368: ruudesta, ja olisi se luettava uudisviljeli-         dolla. Meillä on olemassa kaksikin pien-
15369: jälle hyväksi hänen suorittaessaan vuo-              viljelijäin ammatillista järjestöä nim.
15370: tumt11! lainalyhennystä, jotem_ siis vuotui-         Pienviljelijäin Keskusliitto ja Pienviljeli-
15371: nen l'aiman kuo'letus ta:paihtuisi 7 1 / 2 %         jä.in Liitto. Maan;viljelysseur.atoiimiiruta on
15372: vuotuismaksulla.                                     myöskin levinnyt kauttaaltaan yli maan.
15373:    Mitä lainan suuruuteen tulee pirtäåsi             Asutuskassa lienee toimessa useimmissa
15374: sen nousta todellisten uudisraivauskustan-           maamme kunnissa. - Olisiko edellä hah-
15375: nusten suuruiseksi enintään ehkä 6,000               moteltu palkkiolainain hoitaminen annet-
15376: mik. hehtaarilta. Olosuhteet huomioonot-             tava osuuskassoille, maanviljelijäin am-
15377: taen, on mielestämme tarkoituksenmu-                 matillisille järjestöille tai kenties näille
15378: kaista, että ainoastaan todelliset pienvilje-        yhteisesti, vai olisiko asia muutoin järjes-
15379: lijät pääsevät näistä lainoista ja palk-             tettävä, siitä ·emme lähde yksityiskohtaista
15380: kioista osallisiksi. Näyttäisi saavutetun            ehdotusta tässä tekemään. Tämä on asia,
15381: kokemuksen perusteella olevan paikallaan             joka luonnollisesti vaatii yksityiskohtai-
15382: että lainaa annetaan niille pienviljelijöille,       sempaa valmistelua.
15383: joiden yhteenlaskettu pellon pinta-ala on               Edellä lausuttuun v•ii:taten pyydämme
15384: alle 20 ha. Sen sijaan pitäisimme tär-               kunnioittaen ehdottaa,
15385: keänä, että avustusta eli palkkiota anne-
15386: taan niille viljelijöille, joiden peltoala, siis                että Ed~ktunta kehottaisi halli-
15387: viljellyt t.s. auran alla olevat maat huo-                   tust:.a kiit'LeelUsesti laatimaan ja Edus-
15388: mioonottaen, on korkeintaan 10 hehtaaria.                    kunnalle e!Sittämään ehdotuksen ~aiksi
15389: Että tällainen lainaus- ja avustustapa on                    palkkiolainoista piJ.enrvilfeli,iö1'lle v~'l
15390: käytäntöön sovellettavissa meidän olois-                     jelyksiensä la!ajentam~seksi.
15391: 
15392:      Helsingissä syyskuun 16 p. 1927.
15393: 
15394: 
15395:                  T. Jauhonen.                                  J. Koivnranta.
15396: 
15397: 
15398:                  Tähän yhtyvät:
15399: 
15400:                  S. Salo.                                             Kaarlo Hänninen.
15401:                  K. Arffman.                                          K. A. Lohi.
15402:                  K. Hurme.                                            Antti Kukkonen.
15403: 
15404: 
15405:                                                                                                              •
15406:                                                                                              379
15407: 
15408: VIII,7.- Pet. försl. N:o 13.
15409: 
15410: 
15411: 
15412: 
15413:                                   Åkerblom m. fl.: Ang. uppgörande av plan för inrät-
15414:                                     tande av ambulatoriska och fasta fiskeriskolor.
15415: 
15416: 
15417:                                      T i ll R i' k s d rru g e n.
15418: 
15419:    Frågan om ordnande a:v yrkesundervis:-           havskusten och vid insjöarnas stränder, och
15420: ningen för fiskerinäringens idkare har länge        som icke har till:fälle att livnära sig med
15421: frarmhållits som en viktig ~ak, men allt ännu       lantbruket. Men :för att :fisket skall kunna
15422: väntar fiskarbefolkningen piå verksam;ma            :bedrivas med :framgång, er:fordras likasom
15423: åtgärder.      Statens fiskerikommitte, som         :för annan näringsverksarmhet insikts:fulla
15424: 1910 avgav ett betänkande om fiskerinärin-          utövare av detta yrke. Yrkesfiskarena be-
15425: gen:s upphjälpande, yttrar i fiskeriskolirå-        höva få kännedom om de upptäckter och
15426: gan:                                                rön, som a;v forskare på oml"ådet gjorts rö-
15427:    ,Ett verksamt medel för fiskerinärin.gens        rande olika delar av denna. näring: ända-
15428: höjande är inrättande av yrkesskolor, där           målsenlig·aste sätt för fiskodling, de bästa
15429: fiskarena kunna erh<ålla undervisning i fis-        metoderna: för fiskens behandling, inlägg-
15430: kevård, fiSikodling, ikonservermg av fisk,          ning, saltning, torkning, rökning och a:ndra
15431: båt!byggnad, skötande av b å1:motorer, till-
15432:                               1
15433:                                                     förädlingsåtgärder, bästa fångstsätt, m<J-
15434: verkning av fiskredskap, rationella metvder         dern affärsteknik och fiskhandel o. s. v.
15435: för fiskfångst m. fl. fislret rörande ämnen.''         All den hjälp yrkesfiskarena kunde ha !lN
15436:    Kommitten hade skaffat upplysningar om           dylik yrkeskunskap, gå de nu miste om, d'å
15437: fiskeriundervisningen i iNor.ge, Danmark            de allra flesta av dem icke få tilliälle att
15438: och Sverige och föreslog med stöd av erfa-          lbesöka yrkesskolkurser, där sådan. kunskap
15439: renheter i dessa länder, att ambulatoriska          stode att lära. De :flå fiskeriskolor, som re-
15440: fiska.rskolor med vinter- och sommarkurser          dan finnas, äro för litet kända. Och fiskar-
15441: på varje ort måtte inrättas även i Finlamd.         hefolkningen är för fattig för att föl'Jllå
15442:    Emellertid ha endast små försök till orga-       sända sina söner och döttrar långt bort till
15443:  niserande av fiskeriundervisningen .gjorts         fasta yrkesskolor. Den yrkesskolform, var-
15444:  hos oss. En fiskeriavdelning finnes vid Evois      ig·@om fiskarbefolkningem. komme att få del
15445:  forstinstitut och en fiskeriskola i Vederlaks      av det fackvetande, den behöver, är den
15446:  vid Finska viken samt en fiskeria:vdelnilllg       ambulatoriska fiskerislcolan, den skola som
15447:  vid Perniå folkhögskola likaledes vid Finska       söker upp ungdomen och gör det möjligt
15448:  viken. Meu ingen en:da fiskeriskola fii1IJJeS      för denna att få gå i skolan men bo hemma.
15449:  vid Bottniska viken.                               Remmet får därunder hjälp av ungdomen,
15450:     Då Finland är ,de tusen sjöars land", så        även medan den går i skolan, och skolgången
15451:  har detta ktnd naturliga förutsättningar för       blir i det näclnaste kostn~~tdsfri. Det måste
15452:  att fisket skall kunna vara en huvudnäring         få bli ett måJ för fram.tiden att inrätta fasta
15453:  särskilt :för den del 'av folket, som bor vid      fiskeriskolor. Tills vidare äro fasta skolor så
15454:   380                              VIII,7. -   Kai1Jalstug;koulut.
15455: 
15456: gott som omöjliga., emedan fiskarhefolknin-        tiska samt amJbula,torislm krea,tursskötarsko-
15457: gen ännu icke till fullo uppskattar fiskeri-       lorna, instituten för nötboskwpsskötsel även-
15458: skolors värde, och ungdomen icke ser sig ha,       som mejeriskolorna.
15459: r'åd att resa till de f.asta fiskeriskolor, som       Turen bör nu omsider komma till fiskeri-
15460: finnas.                                            undervisningen. Också för fiskeriskolor be-
15461:    För alla. andra slag av yrkes- och ung-         höv:a uppgöras grundstadganden och pro-
15462: domsskolor har numera. nyorganisering vid-         gram, så att det blir möjligare att upprätta
15463: tagits. Grunder för inrättande ooh stats:-         sådarna skolor i de trakter av landet, där
15464: understöd M sådana ha uppgjorts och läro-          sådanw befinnas b~hövliga. Sådana grun.-
15465: program uta:vbetaJts. .Så utfärda.de strutsrå-     der och läroprogram böra uppgöras för både
15466: det 1920 fyra förordningar om hantverks-           ambulatoriska och fasta fiskeriskolor. Dessa
15467: eller yrkesskolor, varigenom dess:a tillför-       skolor höra självfallet, i fråga om under-
15468: säkmd.es rikligare understöd av staten; 1!)215     stöd av staten, ibli likställda med lantbruks-
15469: stiftades en lag om sta,tsunderstöd 'åt folk-      undervisningsansta:lterna.
15470: högskolor; 1927 en ny lag om lan1Jbruks-              Plå grund av det fra:mhlållna få vi vörd-
15471: undervisnin'gsanstaMerna, ooh likaJdoo lag-        samt anhålla,
15472: stiftning hair en kommitte planlagt rörande
15473: slöjdskolorna. Genom den nämnda lagen                        att Riksdagen ville besluta upp-
15474: om lantlbruksundervisningsarnstalterna har                 mana regeringen att uppgöra plan
15475: staten givit stöd och stadga åt lootmanna:..               för inrättande av ambulatoriska och
15476: och smålbrukarskolorna, jordlbruksskolorna,                fasta fiskeriskolor.
15477: lantmannainstituten, teoreti'Sika och prak-
15478: 
15479:      Helsing~fors,   den 12 sept. 119'27.
15480: 
15481: 
15482:             K. V. Åkerblom.                                          Levi Jern.
15483:                                                                                               381
15484: 
15485: VIII,7. - Anom. ehd. N :o 13.                                                      Suomennos.
15486: 
15487: 
15488: 
15489: 
15490:                                 Åkerblom y. m.: Suunnitelman laatimisesta kiertävien
15491:                                   ja kiinteiden kalastuskoulujen perustamiseksi.
15492: 
15493: 
15494:                                       E d u s k u n n a ll e.
15495: 
15496:    Kysymystä ammattiopetuksen järjestämi-          siä siihen, että kalastus voi olla pääelinkei-
15497: sestä kalastuselinkeinon harjoittajille on         nona erikoisesti sille väestön osalle, joka
15498: kauan pidetty tä:rkeänä asiana, mutta yhä          asuu merenrannikolla ja sisäjärvien ran-
15499: vie~ä odottaa kalastaja.väestö tehokkaita toi-     noilla ja jolla ei ole tilaisuutta itsensä elät-
15500: menpiteitä. Valtion kalastuskomitea, joika         tämiseen maanviljelyksellä. Mutta jotta
15501: vUJonna 1910 antoi mietinnön kalastuselin-         kalastusta voitaisiin harjoittaa menestJ11k-
15502: keinon kohottamisesta lausuu kalastuskoulu-        sellä, vaaditaan, niinkuin muussakin elin-
15503: kysymyksestä:                                      keinotoiminnassa, taitavia tämän a;mmatin
15504:    , Tehokas keino kalastuselinkeinon edis-        harjoittajia. AIIlliil.attikala·stajien tarvitsee
15505: tämiseksi on BJmmattikoulujen perustami-           saada tietoja niistä keksinnöistä ja saavu-
15506: nen, missä kalasitajat voivat saada opetusta       tuksista, joita tämän alan tutkijrut ovat teh-
15507: kalastushoidossa, kalanviljelyksessä, kalan-       neet tämän elinkeinonhaaran eri aloilla :
15508: säilytyksessä, veneenrakentamisessa, vene-         tarkoi·tuksellllllukaisimmista kalanviljelysta-
15509: moottorien hoidossa, kalanpyydysten val-           voista, parhaista menettelytavoista kalan
15510: mistUJksessa, järkiperäisissä kalastamista~        käsittelyssä, säilöönpanossa, suolauksessa,
15511: voissa y. m. kalastusta koskevissa seikoissa ".    kuivauksessa, savustamisessa ja muissa ja-
15512:    KomiJtea on !harumki!nu:t tietoja ka[·astus-    lostustoimenpiteissä, parhaista pyyntita-
15513: opetu:ksesta No~jassa, Tanskassa ja Ruot-          voista, uudenaikaisesta liiketekniikasta ja
15514: sissa ja ehdotti näissä maissa saavutetun          kalakaupasta, j. n. e.
15515: kokemuksen perusteella; että Suomeenkin               Ammattika;lastajat ovat nyt vailla kaikkea
15516: perustettaisiin kiertäviä kalastu:skouluja,        sitä apua, mitä heille voisi olla tällaisista
15517: joilla olisi talvi- ja kesäkurssi kullakin paik-   ammattitiedoista, koska kaikkein useimmat
15518: ka.kurun.alla.                                     heistä eivät pääse tilaisuuteen käydä am-
15519:    Meillä on kuitenkin tehty voin vähäisiä         mattikoulukurssia, missä sellaisia tietoja
15520: kokeita kalastusopetuksen järjestämiseksi.         voitaisiin oppia. Ne harrvat kalastuskoulut,
15521:  Evon metsäopistossa on kalastusosasto ja          jotka jo ovat olemassa, ovat liian vähän
15522:  Virolahdella Suomenlahden rannalla kalas-         tu:nm:etut. Ja kalasta:j~a:v•äestö .on niin köy-
15523:  tuskoulu sekä Pernajan kansanopistossa,           hää, ettei se voi lähettää poikiaan ja tyttä-
15524: samaten .Suomenlahden rannalla, kalastus-          riään kauaksi kiinteisiin ammattikouluihin.
15525:  osasto. Mutta Pohjanlahden rannalla ei            Se ammattikoulumuoto, jonka kautta kalas-
15526:  löydy ainoatakaan kalastuskoulua.                 tajaväestö tulisi saamaan tarvitsemiansa
15527:     Kun Suomi on ,tuhanten järvien maa",           ammattitietoja, on kiertävä kalastuskoulu,
15528:  niin on tällä maalla luonnollisia edellytyk-      se koulu, joka tulee nuorten miesten luo ja
15529:   382                                VIII,7. -    Kalastuskoulut.
15530: 
15531: tekee heille mahdollis~ksi käydä koulua,              oppilaitoksista on vaJltio vakiinnuttanut
15532: mutta asua kotona. Nuorukaiset voivat                 maamies- ja pieuviljeli jäkoulurt, ma:anvilje-
15533:                                                                                1
15534: 
15535: 
15536: 
15537: tällöin olla avuJksi kotona myöskin koulun-           'lyskoulut, maa:miesopistot, tietopuoliset ja
15538: käyntinsä aikana ja koulunikäynti muodos-             käytännölliset sekä kiertävät karjanhoitaja-
15539: tuu mi:Ltei kustannuksettomaksi. Kiintei-             koulut, karjanihoito-opistot sekä meijerikou-
15540: den kalastuskoulujen perustamisen täytyy              lut, turvaten saiillalla niille avustuksen.
15541: saada jäädä tulevaisuuden päämääräksi.                    Nyt vihdoinkin pitää tulla kalastusope-
15542: Toistaiseksi ovat kiinteät kalastuskoulut             tuksen vuoron. Myöskin kalastuskouluja
15543: miltei mahdottomia, kOSika kalastajaväestö            varten on laadittava perussäännökset ja
15544: ei vielä täysin oivalla kalastuskoulujen ar-           ohjelma, niin että tulee paremmin mahdol-
15545: voa ja koska nuoriso ei katso itsellään ole-           liselksi perustaa sellaisia kouluja niiHe seu-
15546: van varaa matkustaa niihin kiinteisiin                duille maassa, missä sellaiset havaitaan tar-
15547: kalastuS/kouluihin, jotka jo ova.t olemassa.           peellisiksi. Sellaiset perusteet ja opetus-
15548:     Kaiiklkia muita nuoriso- ja ammattikou-            ohjelma on laadittava sekä kiinteitä että
15549: luja on nyttemmin ryhdytty uudelleen jär-             kierltäviä kalastuskouluja varten. Nämä
15550:  jestämään. On laadiMm perusteet niiden                kolli.ut on valtioavustuksen suhteen luonnol-
15551:  perustamis·ta ja valtioapua varten, saanoin-          lisesti rinnastettava maatalousoppilaitosten
15552: kuin opetu.sohjelmia. Niinpä julkaisi val-             ka.nssa.
15553:  tioneuvosto v. 1920 neljä asetusta käsityö-              Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
15554:  eli ammattikouluista, joiden kautta näille            nioittaen! anoa,
15555:  koU!luille taattiin runsaa.mpi vaLtioapu;
15556:  Y. 19,25 säädettiin 1a;ki bnsanopistojen val-                 että Eduskunta kehoittaisi haUi-
15557:  tioavusta; v. 1927 uusi laiki maatalousoppi-                tusta laatinJl(/.<an suunnitelmwn kiertä-
15558:  laitoksista, ja sam:a.nilaista, kotiteollisuuskou-          vien ja kiinteiden kala.st1tskaulujen
15559:  luja koskev<aa laiusäädänttöä on eräs komitea               perwstamista varten.
15560:  suunnitellut. Mainitulla lailla maatalous-
15561: 
15562:         Helsingissä, syyskuun 12 päivänä 1927.
15563: 
15564: 
15565:              Levi Jern.                                             K. V. Åkerblom.
15566:                               ••         ••
15567: 
15568:  VALTIOPAIVAT
15569:                   19 2 7
15570: 
15571: 
15572:             LIITTEET
15573:                      IX.
15574: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
15575:         ANOMUSEHDOTUKSET
15576: 
15577: 
15578: 
15579: 
15580:                 HELSINKI 1927
15581:           VALTIONEUVOSTON KI\RJAPA·INO
15582: Vanhuus- ja työttömyysvakuutusta koskevia
15583:             anomusehdotuksia.
15584: 
15585: 
15586: 
15587: 
15588:                                             49
15589: 1
15590: 1
15591: 
15592: 1
15593: 1
15594: 
15595:     1
15596:     1
15597:     1
15598: 
15599:     1
15600:         1
15601: 
15602:         1
15603:         1
15604:         1
15605: 
15606:             1
15607:             1
15608: 
15609:             1
15610:             1
15611:                                                                                       387
15612: 
15613: IX,t. -   Pet. försl. N :o 18.
15614: 
15615: 
15616: 
15617: 
15618:                                  Inborr m. n.: Ang. avlåtande av proposition om en all-
15619:                                     män ålderdoms- och invaliditetsförsäkring.
15620: 
15621: 
15622:                                     T i 11 R i k s d a g e n.
15623: 
15624:     Fooågan om åstadkommande av en allmän för att bättre än nu är fallet kunna be-
15625: ålderdoms- och invaliditetsförsäkring har trygga existensmöjligheterna för åldriga
15626: redan en längre tid varit •ett önskningsmål personer, hörande tili dessa folklager.
15627: inom vida lager av vårt folk, oeh äv.en de        'Till dessa samhällsgrupper måste framför
15628: lagstiftam:de o11gan.en hava i princip un- allt ihänföras den befolkning, som är fästad
15629: derstött en sådan. Så var frågan före flere vid jordbruket och dess binäringa•r, vare sig
15630: gån,ger redan under ståndslantdagamas denna är ägare tili mindre jordbruksdelar
15631: tid och tillsattes även en kommitte för utre- eller som arbetare är sysselsatt därvid, även-
15632: dandet av denna fråga. Även i början av som den del av befolkningen, som livnärer
15633: enkammarens tid inlämnades särskilda sig med fiSk!e. Isynnerhet är den lbefolk-
15634: gånger petition i samma syfte. Något längre ning, som huvudsakligast med kortare och
15635: har dock. denna fråga icke kommit, än att tillfälligt arbete sysselsättes vid dessa nä-
15636: lantdagen 1917 reserverade ett belopp på ringar i en ganska osäker ställning, när ål-
15637: 40 millioner mark för genomförandet av derns tid är inne och möjligheterna att ge-
15638: denna reform. (Med å detta belopp upp- nom eget arbete försörja sig bliva ållt
15639: luppna Täntor torde i detta nu den s. k. mindre.
15640: ålderdoms- och invaliditetsförsäkringsfonden      För den fasta jordbruksbefolkningen är
15641: stiga tili omkring 70 millioner mark.) I det ävenså genomförandet av denna reform
15642: tili riksdagen nu överlämnade statsförslaget ytterst önskvärd. Isynnerhet för de många
15643:  för 1928, har även regeringen upptagit ett tusenden små jordägare, som redan finnas
15644:  lika stort belopp för srumma ändamål, var- och som årligen ytterligare tillkomma, är
15645:  förutom torde ätven ti11satts ett par personer denna fråga av utomordentlig betydelse.
15646: för åstadkommande av ytterligare utred- Det föråldrade undantags- eller sytnings-
15647: ning i saken.                                   systemet kan icke längre med framgång till-
15648:     Emellertid torde det, som härintiUs i sa- lämpas sedan lagstiftningen tillåtit en så
15649:  ken åtgjorts, knappast kunna anses vara långt gående jorddelning som nu är tillå-
15650:  tillfyllest. Svårigheterna vid genomföran- ten, enär den i många fa~ alltför begrän-
15651:  det av en sådan reform äro också så stora, sade jordlotten är otillräcklig att ens giva
15652:  att även riksdagen, på det stadium frågan dess ägare nödtorftig bärgning för honom
15653:  nu befinner sig, borde egna den sin upp- själv och hans familj. Att under sådana
15654:  märksamhet. Ä venså utveckla sig förhål- förhållanden även därtill kunna försörja
15655:  landena inom särskilda samhällslager allt åldriga och hjälplösa anförvanter, såsom un-
15656:  mera i den riktning, att något borde göras der undantagstidens dagar ålåg jordägaren,
15657:   388                   IX, 1. -   Vanhuus- ja työkyvyttömyy!Svakuutus.
15658: 
15659: kan numera i många fall knappast vara              allmän folkförsäkring. Men även den för-
15660: möjligt, synnerligast :som levnadsförhållan-       säkrade skulle medelst årliga inbetalningar,
15661: dena nu äro helt annorlunda än i gångna            i förhållande till pensionens storlek, under
15662: tider. Följden blir därför ofta den, att den       en bestämd tid bidraga till uppehållande av
15663: mindre jordägaren, när hans krafter ej             den fond, varifrån han vid uppnådd ålder
15664: längre räcka till för att utföra arbetet, får      eller inträffad invaliditet komme att erhålla
15665: avhända sig sin jordlott, leva på resterna av      sin pension.
15666: det han lyckats rädda vid avyttringen och             Naturligt är, att en så vittbärande re-
15667: när detta är förbrukat då taga sin tillflykt       form icke kan utan vidare genomföras. Men
15668: till de s. k. kommunalhemmen, medan hans           med hänsyn till den långa tid, varunder så
15669: barn såsom rotlösa komma att öka de obe-           att säga denna fråga varit på dagordningen
15670: suttnas skaror.                                    utan att likväl ha kommit längre, synes det
15671:    I och med genomförandet av allmän ålder-         vara skäl att söka få frågans lösning på-
15672:  doms- ooh invaliditetsförsäkring skulle för       skyndad.
15673:  de fattigar~ folkklasserna d-e.n tunga, för att      På grund av vad ovan framhållits våga
15674: ej säga omöjliga, uppgiften att fiirsörja, 'ål-     un-dertecknade vördsamt anhålla,
15675:  derstigna anf.örvanter väsentligt underlät-
15676:  tas. Ä ven dessa, som. skulle erhålla ålders-               att Riksdagen måtte besluta upp-
15677:  pension, kDmme att känna sig ha mera rätt                mana regerinyen att snamst rn:öjligt
15678:  att leva sen deras krafter förbrukats i sam-             11.-tteda möjligheterna för åsta&kt>m-
15679:  hällsnyttigt arbete, än de nu ofta göra de't,            mande av en allman ålderdtmts- och
15680:  då de ofta nog få betrakta sin tilivaro en-              invaliditetsförsiikring, byggd på den
15681:  dast som en tillökning i den börda, som alla-            principen, tJ,tt s.tatelfl, och de försak-
15682:  redan är för tung för den, som skall bära                rade gemensamt bidraga m1l delfl, all-
15683:  den.                                                     m:tinna pensio'M{tlndelfl,, samt på
15684:     Självfallet är, att staten skulle bära den            grundvalen hiit·tw uppgöra ooh över-
15685:  väsentligaste dehm av kostnaderna för en                 lämna proposition till Riksdagen.
15686: 
15687:             Helsingfors, den 16 september 1927.
15688: 
15689: 
15690:                      .J. lnborr.                 K. V. Åkerblom.
15691:                      August Tåg.                 J. E. Histbacka.
15692:                      Gustav Lindberg.            Ed'V. Helenelund.
15693:                      Anders Forsberg.            Levi J'ern.
15694:                                    John ÖSterholm.
15695:                                                                                            389
15696: 
15697: IX,t. -   Anom. ehd. N :o 18.                                                     .
15698:                                                                                  Suomennos.
15699: 
15700: 
15701: 
15702: 
15703:                                 Inborr y. m.:    Esityksen antamisesta yleisestä van-
15704:                                     huus- ja työkyvyttömyysvakuutuksesta.
15705: 
15706: 
15707:                                       E d u s k u n n a ll e.
15708: 
15709:    Yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyysva-           kuuluvain iäkkäiden henkilöiden toimeen-
15710: kuutuksen aikaansaaminen on jo kauan ollut         tulomahdollisuudet voitaisiin turvata pa-
15711: toivomuksena kansamme laajojen kerrosten           remmin kuin nyt on laita.
15712: keskuudessa, ja myöskin lakiasäätävät elimet          N'åihin yihteiskuntakerroksiin on ennen
15713: ovat periaatteessa kannattaneet sitä. Niinpä       muita luettava se väestö, joka on kiinnitetty
15714: oli kysymys useita kertoja esillä jo sääty-        maanviljelykseen ja sen sivuelinkeinoihin,
15715: valtiopäivien aikana ja asetettiin komitewkin      olkootpa he sitten pienempien maatilkkujen
15716: tutkimaan tätä kysymystä. Myöskin yksi-            omista~ia .tai pelkästään työntekijöitä, sa-
15717: ikamMisen eduslnrmlan alkuaikoina jätettiin        mo,inkuin se osa väestöä, joka elättää itseään
15718: erinäisiä anomusehdotuksia samassa ta.rkoi-        kalastuksella. Erikoisesti on se väestö, joka
15719: tuksessa. Sen kauemmaksi ei tämä kysymys           on näiden elinkeinojen palveluksessa pää-
15720: kuitenkaan ole tullut kuin että eduskunta          asiallisesti lyhytaikaisessa ja tilapäisessä
15721: v. 1917 varasi 40 miljoonaa ma;rkkaa tämän         työssä, sangen epävarmassa asemassa, kun
15722:  uudistuksen toteuttamista varten. (Tälle          vanhuuden päivät saapuvat ja mahdollisuu-
15723: määrälle kasva:neine korkoineen nousee n. s.       det saada toimeentulo omalla työllään käy-
15724: vanihuus- ja työkyvyttÖilnyysvakuutusraib:asto     vät yhä pienemmiksi.
15725:  tätä nykyä noin 70 miljoonaan markkaan.)             Kiinteälie maatalousväestölle on samoin
15726:  Eduskunnalle nyt jätettyyn valtion tulo- ja       tämän uudistU!ksen toteuttaminen erittäin
15727:  menoarvioon vuodelle 1928 on myöskin hal-         toivottava. Erikoisesti nhllle monille tuhan-
15728:  litus ottanut samaa ta-rkoitusta varten yhtä      sille pienten maatilojen omistajille, joita jo
15729:  suuren määräraha;n, mim:kä lisäiksi lienee        on olemassa ja joita vuosittain tulee lisää,
15730:  myös asetettu pari henkilöä hankkimaan            tämä kysymys on erinomaisen tärkeä. Van-
15731:  lisäselvitystä asia;ssa.                          hentunutta eroittamis- eli eläkejärjestelmää
15732:     Mitä a;siassa täihän mennessä on tehty, sitä   ei enää voida menestyksellä sovelluttaa, sit-
15733:  voidaan kuiteruka.an tuskin pitää riittävänä.     tenkun lainsäädäntö on saUhmt niin pitkälle
15734:  Tällaisen uudistuksen toteuttamista kohtaa-       menevän maan jakamisen kuin nyt on sal-
15735:  vat vaikeudet ovat myöskin niin suuret, että      littu, koska monissa ta'Pauksissa liiaksi pie-
15736:  eduskurunankin asian nykyisellä asteella ol-      nennetty maatilklku ei riitä antamaan edes
15737:  lessa tulisi omistaa sille huomiota. Sa;maten     sen omistajalle niukkaa toimeentuloa häntä
15738:  \kehittyvät olosuhteet eräissä kansaillkerrok-    itseään ja hänen perhettään varten. Van-
15739:  sissa yhä enemmän siihen suuntaan, että           hojen ja avuttomien su:kulaisten hoitaminen
15740:   jotakin olisi tehtävä, jotta näihin kerroksiin   tämän lisäksi, m~kä eläkejärjestelmän päi-
15741:   390                     IX,l. -   Vanhuus- ja työkyvyttömyysvaJkuutus.
15742: 
15743: vinä oli maanomistwjan velvollisuutena, on           tava suurim. osa yleisen kansanvakuutuksen
15744: sellaisissa olösuhteissa monissa tapauksissa         kustanmuksista. Mutta myöskin vakuutetun
15745: tuskin mahdollista, erittäinkin kun elanto-          tulisi vuotuisilla maJksuilla, jotka olisivat
15746: suhteet ovat aivan toiset kuin menneinä ai-          riippuvia eläkkeen suuruudesta, määrätyn
15747: koina. Seuraukseksi tulee sen vuoksi usein,          a:jan kuluessa avust!lla rahaston keräämistä,
15748: että pienempi maanomistaja, kun hänen voi-           josta hän määrättyyn ikään päästyään tai
15749: m3il1Sa eivät enää riitä työntekoon, saa             työkyvyttömäksi tultuoon saisi eläkkoon.
15750: myydä maapalasensa, elää niillä jäännök-                Tietenkään ei näin laajakantoista uudis-
15751: sillä, mitkä häJHm on onnistunut pelastaa            tusta voida muitta mutkitta toteuttaa.
15752: kaupassa, ja kun ne on käytetty, turvautua           Mutta katsoen siihen pitkään aik!l!a:n, minkä
15753: n. s. kunnalliskoteihin, kun taas hänen lap-         tä:mä kysymys on niin sanoaJksemme ollut
15754: sensa juurettomina tulevat lisäämään tilat-          päiväljärjestyksessä, kehittymättä kuiten-
15755: tomien joukkoja.                                     kaan pidemmälle, näyttää olevan syytä koet-
15756:    Toteuttamalla yleinen vanJnms- ja työ-            taa saada kysymyksen ratkwisua ikiirehdi-
15757: kyvyttömyysvakuutus helpotettais~ köy-               tyksi.
15758: he:mpien kansan,luokkain kohdalta melkoi-               Edellä esitetyn perusteella rohkenevat
15759: sesti sitä raskasta, etteiillllle sa!lloisi mahdo-   allekirjoittaneet kunnioittaen anoa,
15760: tonta, tehtävää, mikä aiheutuu iäkkäiden
15761: sukulaisten elättämisestä. Myöskin nämä,                      että Eduskunta kehoittaisi halli-
15762:  jotka saisivat vanhuuseläikkeen, tuntisivat               tusta mahdollisimman pian tutki-
15763: itsensä eneiilllllän oikeutetuiksi elämään, sit-           maan mahdollisuuksia yleisen van-
15764: tenkun heidäm voimansa on kulutettu lop-                   huus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen
15765: puun yhteiskunnalle hyödyllisessä työssä,                  aikaansaamiseksi, joka rakentuisi
15766: kuin he nyt usein tekevät, kun he monasti                  sille periaatteelle, että valtio ja va-
15767:  saavat nähdä olemassaolonsa vain lisäävän                 kutdetut yhteisesti suorittavat mak-
15768: sitä taakkwa, joka jo on liian raskas niille,              suja yleiseen vakuutusrahastoon, sekä
15769:  joiden tulee se kantaa.                                   tämän nojalla laatimaan ja Eduskun-
15770:     Luonnollista on, että valtion on kannet-               nalle anta1naan esityksen asiassa.
15771: 
15772:         Helsingissä, syyskuun 16 ,päivänä 1927.
15773: 
15774: 
15775:              J. Inborr.                                            K. V. Åkerblom.
15776:              August Tåg.                                           J. E. Hästbacka.
15777:              Gustav Lindberg.                                      Edv. Helenelund.
15778:              Anders Forsberg.                                      Levi Jern.
15779:                                         John Österholm.
15780:                                                                                                   391
15781: 
15782: IX,2. -   Anom. ehd. N :o lt.
15783: 
15784: 
15785: 
15786: 
15787:                                   Rosenberg y. m.: Esityksen antamisesta valtion varoilla
15788:                                     ylläpidettävän vanhuus- ja työkyvyttiYrnyyseläkelai-
15789:                                     toksen perustamisesta.
15790: 
15791: 
15792:                                         Edu:sku:nmalle.
15793: 
15794:     Kapitalistisen talousj-ärjestelmän valli-         läisille maksamatta jätettyä työpaikkaa.
15795: tessa on kunkin kimpitalistisen ma:8!n väestön        Yhtä selvää on, että !kapitalistien keskus-
15796: suuri ®emmistö vaipunut pjsyväisesti                  järjestö, val·tio, on vcivollinen huolehtima;an
15797: pa1kkatyöväen asemaan, s. o. asemaan, jossa           näistä arvojen luodista silloin, lkuilll lhe ovat
15798: ihe ovat pakotettuja raatamaan jo varhai-             tulleet vanhuudenheåkoiksi tai menettäneet
15799: sesta lwpsuudesta a:lkaen raskaassa palkka-           ainoan omaisuutensa, työvoimansa.
15800: työssä. Tästä t-yöstä he ansaitsevat hädin-              Tämän seikan ovat eräät porvaristoonkin
15801: tuskin edes tkaikkein vJ:Clttämättömimpiä-            tkuulUIVat jo arkoja sitten tunnustaneet -
15802: ikään elämänsä yHäp:iJtämiseksi tarvitse-             ei ainoastaan ul!komaiHa, vaan Suomessa-
15803: miansa välineitä. Tällaista ainaista raa-             kin - joskin ~p.äiselvin san.oin. Niinpä
15804: da'l1t8!a kestää siksi kunnes taJpaturma, sai-        Suomen Säädyt, kolwontuneina 1888 va1tio-
15805: ra:us tai aikainen vanihuus asettaa sille kier-       })äiville, anoivat hal1itukselta tutkimuksen
15806: tämättömän r·a.jan. Ja silloin muuttuu                toimeenpanemista siitä, voitaisii•nko ja millä
15807: elämä entistä!kin iharmaammaksi. Miehuu-              tava:1la aikaansaada yleli.nen valtion mää-
15808: tensa päivinä ovat nämä työläiset voineet             räämä :j.a suojelema työväen sairaus-, tapa-
15809:  allJSaita vaån sen rverra'l1, €'ttä he ovat joten-   turma- j:a vanhuusvatkuutus. Ja tämän jäl-
15810: kuten tulleet toimeen. Vanhuuden. tai työ-            ikeen on asia si1.ten ollut virehllä, joskaan ei
15811: kyvyttömyyden varalta he eivät ole voineet            aivan      keskeytymättömästi,      'l1ykyjpäiviin
15812: mitään säästää. Nälkäkuolema; tai lkurja              asti. Niinpä kääntyi edUSikunta huhtikuun
15813: vai'VaishoitotkohtaJo on silloin niillä edes-         19 p :nä 19'10 tekerruälllään p·&ätöksellä ha:l-
15814: sään. Työn.antadat ja vaJ.tio, jotka O'Vat kor-       litsijan puoleen a1amalisesti anoen, että
15815:  janneet runsaan sadon ihcidJän työns<ä tulok-        hallitus ~nsi tilassa valiDJistuttaisi eihdotuk-
15816: sista, eivät välitä heistä mitään. He ovat            sen laiksi työkyvyttömyys-. ja vanhuus-
15817: käyneet !käyttökelvottomiksi kuin kaiken              vakuutuksesta. Mihinkään käytännölliseen
15818: .arvonsa menettänyt paperiraiha.                      tuloikseen ei tämä lähes 40 vuotta vireillä
15819:     Ei voida kieltää, että se asema, miihin           ollut puuha kuitenhan ole jcYhtanut.
15820:  työtruteikevät rjoutUJV,at työkyvyttöiDJiksi tai        Porvariston · toimenpiiteert kysymyksessä
15821:  vanihuudeniheikoiksi tultuaan, on mi·tä epä-         olev,an asian mtkaisemiseksi ovat tähdän-
15822:  oikeutetuin.     :Oniharu tämä väestöluokka          neet eräänlaisee'I1 tyÖikyvyttömyys- ja van-
15823:  juuri se, jo'ka yksin luo ~kaikki elfuruän yllä-     huusvwkuutukseen, joihon työläiset ja työn-
15824:  pitämiseksi vä:lttärruättömät arvot. Eihän           antajat ottaisilva:t kumlpikin osoo määrä-
15825:  n. s. liikevo1ttokaan ole muuta kuin työ-            tyillä palkollisilla vakuutusmaksuilla ja V·al-
15826:   392                   IX,2. -   Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkelaitos.
15827: 
15828: tio suorittaisi sitten vakuutusta makset- työläisten keskimääräisestä vuosiansiosta,
15829: taessa määrätyn ·po.hjrurahan. Sen sijaan ovat samanlaiseen työkyvyttömyyseläkkee-
15830: ovat työväern edrustajat olleet johdonmukai- seen oikeutettuja.
15831: sesti työkyvyttömyys- ja varnh.uuseläkkeen          On kolhtuullista, että sittenkun edellä
15832: kaimaJlla, jossa valtio suorittajsi kaikki esitetyil'lä ·perusteina säädetty laki on as-
15833: l)mstaunukset. Esim. vuoden 1907 va'ltio- tunut voimaan,, kiaikki muut eläkelait tule-
15834: päivillä esittämässään anomusehdotuksessa vat kumotuiksi. Nykyään niin muodissa
15835: anovat mainitut edustaj.at, että hallitus .olevan porvarillisen demokratian ~alkeelli
15836: ,valmistuttaisi esitykisen yleisen, pakollisen simpiin vaatimuksiin pitäisi kai kuulua,
15837: ja valtion kustannuksella toimivan van: ettei niille, jotka miehuutensa päivinä ovat
15838: ihuus- ja ansiakyvyttömyysvaJkuutuslaitok- nauttineet suuria tuloja, enää myöhemmin,
15839: sen aikaansarumiseiksi ". Tässä edustajat virantoimituksista tpoistuttua&n, makseta sen
15840: tosin käyttäJvät sanaa ,vrukuutus", mutta suurempaa eläkettä, kuin tavw1lisille työläi-
15841: kun sitä anottiin valtion kustannuksella toi- silleikään, mikäli mainitut virkamieihet ja
15842: mivaiksi, niirn tosiasiallisesti oli kysymyk- muut IS'Uuria tuiloja nauttineet yleensäkään
15843:  sessä y·leisen e'lii:kelaitoksen toteuttaminen. ovat erityisen eläkkee•n tarpeessa.
15844:     Periaate, että v.altion on suoritett.ava        60 vu~;~tta täyttäneitä henkilöitä dli Suo-
15845:  eläke kaikille vallllhuudeniheikoilksi ja työ- messa 1920 kaikkiaan 007,587. Tanpeellis-
15846:  kyvyttömiksi tulleille työläisille, onkin ai- t~n tutkimusten: puuttuel'18a, on !hyvin vai-
15847:  v.an oikea. Valtiohan saa tulonsa etu- keata tarlmlleen sanoa, miten paljon näistä
15848:  ;päässä työtätekeviltä riistämistääu välilli- oli selllaisia) jotka olisivwt tulleet tässä kos-
15849:  sistä ja v.äilittömistä veroista. Ja 'loppujen ketellusta vanhUJuseläJkk,eestä osaUisiksi. Ot-
15850:  lqpuksihan •asianlaita on niicn,, että valtion tam~lla kuitenk~n huomioon, ·että kaikki sel-
15851:  olemassaolo on: ri]p'puvainen •työläisten laiset kansaJaiset, jotka eiJvät olleet työläi-
15852:  työstä. Ilman sitä ei v~ltiota voi olla ole- siä, pientalonpoikia tai sa.:tnanlaisessa ase-
15853:  massa. On näiu ollen selvää, elttä valtio mass.a kuin nämä, eivät olisi siihen osallis-
15854:  on velvollinen lhuale\htimaau vanhuuden- tuneet, sekä erinäiset väestön varallisuus-
15855:  hei.'koiksi ja työlkyvyttömdksi tulleista työ- suhteita koskevat tutkimukset, voidaan. mel-
15856:  läisistä.                                        koisella varmuudella väittää, että noin 3/ 4
15857:      Mielestämme kaikki sellaiset työläiset, osaa mainitusta iuvusta olisi tullut siitä
15858:   pientalonpojat ;ja muut samanlaisessa ta~ osalliseksi, siis •noin 230,700 henkeä. Tätä
15859:  loudellisessa asemassa olevat kansalaiset, lukua on pidettilivä pikemmin liim1 kor-
15860:   jotka ovat täyttäneet 60 vuotta, ovat oikeu- keana kuin alhaisena. Jos ajatellaan vuo-
15861:   tetut saamaan va:ltiolta vakinaisen vähin- tuiseksi eläkikeeksi kutalkin henkeä kohden
15862:   täin 5;000 ma~kan vuotuisen eläkkeen. 5,000 markka&, niin olisi valtio tarvinnut v.
15863:   Eaelleen on m]elestämme kohtuullista, että 1920 tähän tarkoitukseen n. 1,153,500,000
15864:   sellaisilla työläisillä, jotka, ennenkuin he markkaa. Työkyvyttömyyseläkemenoja olisi
15865:   ovat täytt.ä;neet 60 vuotta, ovwt syystä tai valtiolla ollut samana vuonna, jos oletta-
15866:   tois·esta menettäneet !PUolet varsinaisesta mus rakennetaan samanlaiselle rperustalle,
15867:   työkyvystään, on oikeus saada valtiolta vä- kuin hallituksen v. 1904 tätä kysymystä
15868:   hintäin 5;000 markan vuotuinen työkyvyt- tutkima•an rusettama komitea sen rakensi,
15869:   tömyyseläke. Myösikin sellaiset työläiset ja noin lt50,000,000 markkaa. Vuonna 1920
15870:   pientalonpojat, 1joiden vuotuinen työansio olisi valtiolla siis ollut vanhuus- ja työ-
15871:   ei, iheidän ruumiillisen vadavaisuutensa tai kyvyttömyyseläkemenoja yhteensä noin
15872:   muista syistä, joita he eivät ole tahallisesti 1,.303,500,000 markkaa.
15873:   aiheuttaneet, ole v•äihintäin. puolet terveiden   Todenn>äiköisesti ovat mainitut summat
15874:                                     IX,2. -   Bos~mbe:rg,   y. m.                              393
15875: 
15876: kuitenkin nykyaikaankin sovellutettuina                     tys valtion varoilla ylläpidettävän
15877: liian korkeat. Tode•llisuudessa vanhuus- ja                 vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke-
15878: työkylvyttömyyseläkemenot tuskin nousisi-                   laitoksen perustamisesta, josta an-
15879: vat 1,000,()()(),000 markkaankaan vuosittain.               nettaisiin kaikille 60 vuotta täyttä-
15880: Sitä :paitsi on otettava huomioon kysymyk-                  neille työläisille, pientalonpojille ja
15881: sessä oleva,n eläkelain kustannu1ksia tarkas-               muille samanlaisessa taloudellisessa
15882: teltaessa, että sen voimaanastuminen supis-                 asemassa oleville kansalaisille vähin-
15883: taisi melkoisesti n. s. köyhäin'hoitomenoja,                täin 5,000 markan suuruinen vuotui-
15884: mitkä notJ.sevat yhteensä noin 200,000,000                  nen eläke; ja
15885: markka·an. Myöski'IL 16 pääluokalla olevat                     että sellaisille työläisille, jotka ei-
15886: menot (eläkkeitä ja yleisiä apuralhoja),                    vät ole täyttäneet 60 vuotta, mutta
15887: mitkä vuosittain ovat rnousseet lälhes                      jotka ovat syystä tai toisesta menet-
15888: 100,000,()()() markkaan, jäisivät pois.                     täneet puolet tai enemmän varsinai-
15889:    Kun vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke-                     sesta työkyvystäätn tai joiden vuosi-
15890: laitdkSen toimeelllpano tulee merkitsemään                  ansio ei, heidän ruumiillisen vajavai-
15891: huomattavaa valtion menojen lisääntymistä                   suutensa takia tai muista syistä, joita
15892:  ja siis tlrloj·akin on vastaav·asti Hsättäwä,              he eivät 'Ole itse aiheuttaneet, ote vä-
15893: niin olisi kuitenkin aivan väärin ja !kohtuu-               hintäin puolet t!erveiden työläisten
15894: tonta, että tuo menojen lisäys koottaisiin                  keskimääräis'estä vuo~iansiosta, vä-
15895:  työtätekeviä väestöluoirlria välillisesti ja vä-           hintäin 5,000 markan vuotuinen työ-
15896: littömästi verottamalla, Ainoa oikea tapa                   kyvyttömyyseläke; sekä
15897:  tähän tarkoituksen varojen saamiseksi on                      että laki rakennettaisiin settraaville
15898: se, että omruisuus- ja rperintövero korotetaan              perusteille:
15899:  niin paljon, että korotuksesta kiertyy tämän                  että kaikki muut eläkelait kumo-
15900: eläkelaitoksen menoihin tarvittava summa.                   taan ja
15901:    Kaiken ylempänä esittämämme perus-                          että vanhuus-, ja työkyvyttömyys-
15902: teeNa ehdotamme ed111skunma.n päätettä-                     eläkelaitoksen ylläpitämiseksi tarvit-
15903:  väksi,                                                     tavat varat kootaan korottamalla
15904:          että hallitusta kehoitettaisiin anta-              omaisttus- ja perintöveroa.
15905:         maan kiireellisenä Eduskunnalle esi-
15906: 
15907:       Helsingissä syyskuun 16 päivänä 1927.
15908: 
15909: 
15910:             Mauritz Fr. Rosenberg.                                  William Tanner.
15911:             Emil Tabell.                                            J. A. Liedes.
15912:             K. Kulmala.                                             L. Myllymäki.
15913:             Adam Asikainen.                                         J. Aug. Isaksson.
15914:             Eino Pekkala.                                           J almar Virta.
15915:             Toivo Latva.                                            Arvo Riihimäki.
15916:             Ida llämäläinen.                                        Siina Urpilainen.
15917:             S. Savolainen.                                          Martta Lehtonen.
15918:             Y. Enne.                                                F. Savenius.
15919:             Aug. Turunen.                                           E. Ramstedt.
15920: 
15921: 
15922: 
15923:                                                                                                   50
15924:  394
15925: 
15926: IX,a. - Anom. ehd. N :o 20.
15927: 
15928: 
15929: 
15930: 
15931:                                  Tabell y. m.: Esityksen antamisesta laiksi. yleisestä pa·
15932:                                      kollisesta työttömyysvakuutuksesta.
15933: 
15934: 
15935:                                        E d u s k u n n a 11 e.
15936: 
15937:    Suomen Hallitusmuodon 6 ~ :ssä on seu-            seuraukseksi kapitalistisen tllllousjärjestel-
15938: raava juhlallinen vakuutus: ,Klliilsalaiisten        män luonteesta, t. s. siitä tuotannon anar-
15939: työvoima on valtakunnan erikoisessa suoje-           kiasta, joka on krupitalistisen tuotantotavan
15940: luksessa". Tämän lauseen pitäisi kai mer-            tunnusme:rikillisiiiliPiä piirteitä. Kapitalistit
15941: kitä sitä, ollakseen jonkun arvoinen, että           ja heidän ikeSkusjä:rjestönsä, valtio, ovat siis
15942: valtio taikaa jokaiselle kansalaiselle riittä-       syypäitä siihen, ettei työläisillä ole riittä-
15943: västi työnsaantimahdollisuuksia.                     västi työtä. Tämärn ohessa on huomioonotet-
15944:    Kapitalistisen tuotantotavan luonnollinen         tava, <että kapitalistit ja valtio korjaavat
15945: seuralainen, työttömyys, on viimeisinä vuo-          työläisten työstä, varsinkin vi;lkkatan tuotan-
15946: sina saanut yhä laa!jemman luontoon ja eri-          tokauden vallitessa, runsaan sadon. Työ-
15947: koisen rasittav81na parinajaisena !kohtaa palk-      läisille suoritetoon heidän työnsä tuloksista
15948: katyoo V!ftrassa toimeen tulevaa väestöä.            vain sen verran, että he jotenikuten tulevat
15949: Tällaisen tilanteen vallitessa on valtio vel-        toimeen. Näin ollen on ilman muuta selvää,
15950: vollinen toimimaan niin, että kansalaisten           että kapirtalistit ja valtio ovat velvolliset
15951: työvoima tulee suojelluksi, s. o. että työttö-       huolehtimaan työttömien työläisten toimeen-
15952:  myyteen joutuneetlkin saavllit valtion takaa-       tulosta.
15953:  man, riittäivän toimeentulon.                          Kapitalistit jru valtio oli~ivat siis velvolli-
15954:     Porvaristo on Suomessa niinilrnin ulkomail-      set yhdessä suorittamaan yleisen työttömyys-
15955:  lakin suunnitellut työttömyyteen joutunei-          va;kuutuksen ylläpitokustannukset. Näyttää
15956:  den työläisten turvaamista erityisellä vakuu-       kuitenkin asianmukl!lisemmalta ja tulokselli-
15957:  tuksella, johon tarvittaviin kustannuksiin          semmaltakin sellaJisen pakollisen työttömyys-
15958:  työläiset paikoitettaisiin. työnantajain ja val-    vakuutuksen säätäminen, minkä ylliq)itdkus-
15959:  tion ohelllli osaaottarmalliil. Tällaista työttö-   tannukset suorittavat yksinomaan työnanta-
15960:  myysva:kuutusta on porvaristo Suomessakin            jat. Tällainen vaatimus <Jn sitä oikeutetum-
15961:  puuhaillut jo lähes 40 vuotta, jaskin ilman         pi, krun ne ov,at etupäässä juuri työnanta-
15962:  sanottavaa käytännöllistä tulosta.                   jat, jotka työläisiä työstä erottamalla aiheut-
15963:     Työläisten mll!ksuvelvollisuus työttömyys-       tavat työttömyyden. Jo se seikka, että he
15964:  vakuutuksen .Jmstannuksiin ()ll: kuitenkin ai-       joutuisiva:t kustantamaan kruikki työttömyys-
15965:  van luonnoton ja väärä. Työläisiähän ei             vakuutuksesta aiheutuvat menot, pakQittaisi
15966:  voida syyttää siitä, että he joutuvat ,työn-        heitä järjestämäärn työolot sellaisiksi, että
15967:  vähyyden'' vMksi pois työpaikoistaan, sillä         työstä erottamisia tapahtuisi mahdollisim-
15968:  työttömyys on katsottava välttämättömäiksi          man vähän, vakuutuskustannukset kun ko-
15969:                                          IX,a. -   TaoolJ, y. m.                               395
15970: 
15971: hoaisivat aina sitä sumemmiksi, mitä enem-                    heutuvat kustannukset peritään työn-
15972: :mäm.' he työläisiä työstä eroittaisivat j.a päin-            antaj~1ta;
15973: vastoin.                                                        että laissa taataan työttömyyteen
15974:    Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-                   joutuneelle siitä päivästä alkaen, jol-
15975: t aJJII!IOO,                                                  loin työttömyys alkoi, siihen päivään
15976:                                                               saakka, jolloin se loppuu, riittävä tm-
15977:               että Eduskunta k.eh&ittaisi halli-              meentulo; sekä
15978:            tusta valmiistamaan ensi tilassa esityk-              että tämän lain säätämästä vakuu-
15979:            sen laiksi yleisestä pakollisesta työttö-          tuksesta tulevat osallisiksi kaikki
15980:            myysvakuutuksesta sellaisilla perus-               palkkatyöläiset ja työtätekevä talon-
15981:            teilla                                             pO'ikwisväestö joutuessaan työttö-
15982:               että työttömyysvakuutuksesta ai-                mäksi.
15983: 
15984:                Helsiillgissä syyskuun 16 p :nä 1927.
15985: 
15986: 
15987:                   :Emil Tabell.                                      J. A. Liedes.
15988:                   Mauritz Fr. Rosenberg.                             J. Aug. Isaksson.
15989:                   Adam Asikainen.                                    K. Kulmala.
15990:                   Jalmar Virta.                                      Toivo Latva.
15991:                   Martta Lehtonen.                                   Siina Urpilainen.
15992:                   Ida Hämäläinen.                                    F. Savenius.
15993:                   Aug. Turunen.                                      S. Savolainen.
15994:                   William Tanner.                                    E. Ramstedt.
15995:                   L. Myllymäki.                                      Eino Pekkala.
15996:                                         Arvo Riihimäki.
15997: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
15998: 
15999:            NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ.
16000:                                                                                                       3
16001: 
16002: 
16003: 
16004: 
16005:                 Eduskuntaesitykset ja anomusehdotukset.
16006:             (Rakusrunat viåittaavat pöyrtrukirjain ja a•si•akirjain a.sia:luettelo~hin).
16007: 
16008: 
16009:                                     Eduskuntaesitykset:
16010: n:o 1, Ni uJd~as:en, y. m.: Erhdotus                   Iin tuonrt:ituH.ista. Liitteet II,1. s. 85 ja
16011: 1a1ksi heinäikuun 17 päivänä 1919 annetun               g5, - K.s. Tullimaksut.
16012: Suomen Hanitusmuodon 23, 24 ja 94 § :n                 n :o 111, L ri n d rb e r .g :i. n, y. m.: Ehdotu.s
16013: muuntamisesta. Liitteet 1,1. s. 5. - Ks.                J.airksi erinäis.ten tu1lima&rsuj.en muuttami-
16014: Ha:llitusmuoto.                                         sesta. Liitteet II,2. s. 87 ja 818. - K.s.
16015: n :o 2:, S a hiW u m a n i n, y. m.: E·hdotus           TU!llimaiks wt.
16016: laiksi Hal:lituS!Illuodon 213 § :n muuttami-            n :.o 1:2, J ä r rv i sen: Ehdotus laiksi tuli-
16017: se,-;ta. Liitte€t 1,2. s. 7 ja 9. - Ks. Hal-            tikkurveros•ta. Liitteet Iii,3. s. 90. - Ks.
16018: Ji tusmuoto.                                            Tu1:i ti1kkuvero.
16019: n:o H, Tuomioj'an, y. m.: Ehdotus                       n:o 1;3, Gummeruksen, y. m.: Ehdo-
16020: laiksi edusta<janv.aaleista. Liitte€t 1,3. s.          tus l•aiksi makeisvalmi.steverosta. Liitteet
16021: 1J.. -     K.s. Edustaj-anvaalit.                       H,4. s. 91. - Ks. Mrukei.s,va[mistevero.
16022: n:o 4, v o~n Bornin: Ehdotus laiksi                    n :o 14, 1 nrg m a n i n, y . .m.: Ehdotus
16023: edustarjaruva·aleista. Liitteet 1,4. s. 2!9 ja          l:ailksi Helsingin y1iopistoll! v:imn- tai toi-
16024: 46. - Ks. Edustaja·nvaalit.                            •menhaltij·ain sekä koulunopettajain armo-
16025: n :o 5, Se r ·g e 1 i u k s e n, y. m.: Elhdotus        vuoden eduista. Liitteet II,90. s. 2·515. -
16026: laiksi v.aa,lilain ~7 § :n muuttamisesta.               Ks. Yrli.01p.isto.
16027: Liitteet 1,5. s. 63 ja 65. -         Ks. Vaali-         n :o 15, P a a s O· sen, y. m.: Ehdotus laiksi
16028: laki.                                                  vaHion vrir.an- tai wimenhaltij.an oilreu-
16029: n:o 6, V .i r l.;tk u sen,, y. m.: Ehdotus              desta eläJkikoosoon annetun lain 3 § :n 2
16030: laiksi Hel.singin yliopiston järjestysmuo-             rmom. muuttamisesta. Liitteet II,91. s.
16031: don perusteita koskevan lain voimaarupa-                215t9. - Ks. Vir.krumi.esten elii;J{lkeet.
16032: nosta N· p :nä heinäikuuta ;1:92:3 annmun
16033:                                                    -   n:o 16, Leht,okorsken, y. m.: Ehdotus
16034: lain 6 § :n muuttrumisesta. Liitteet 1,6.
16035:                                                        ;laiksi eiä:kkei.s;tä kansalaissodan johdosta
16036: s. 67. - Krs. YI.iop.isto.
16037:                                                        työky\kynsä menettiineitle 1Suomen kansa-
16038: n:o 7, v on B o·r n i n: Ehdotus laiiksi ikie-
16039:                                                        laisille sekä kuolleitten Suomen kansa-
16040: lilain 2.0 § :n m1mttamisesta. Liitteet 1,7.
16041:                                                         laisten per:heenjäseni'He. Liitteet II;92·
16042: s. 69 ja 711. - Ks. Kiel'i!laki.
16043:                                                         s. 261. - Ks. KansalaiSJSo.ta.
16044: n:o 8, P. Saar•isen, y. m,: Ehdotu-s
16045: lailksi ulkomarulaisen ottamisesta Suomen              n:o 17, K. E. Linnan, y. m.: Ehdotus
16046: kansalaiseksi 20 päivänä helmikuuta 1!9120             laiksi niiden varroj·en käyttämisestä, minkä
16047: annetun lain muuttamisesta. Liitteet 1,s.              kentywät valtioiiJ metsämaiden asuttami-
16048: s. 73. - Ks. Suomen kan.Stalaisuus.                    .ses,ta ja niillä olevien vuotkra-alueiden lu-
16049: n :o 9, T a n n e r i n, y. m.: Eihdotus la~ks·i       nastamisesta annetun lain mukaan tarpah-
16050: .Suojänven la:hj.oitusmaahan rkuuluvien la.m-          tuvista lu01vutu'ks.ista. Li:itteet II,96. s .
16051: puotitilojen palklkoluovuttamisesta.       Liit-       27r5. - Ks. Vrultion metsämruat.
16052: teet VII1,1. s. 3515. - K.s. Suojärven laih-           n :o 18, M. H a n n u l a n, y. m.: Ehdotus
16053:  j.oituS!Illaat.                                       lai<ksi naisen kelpoisuud·esta va~ltion vir-
16054:  n:o 10, He1len.elundin, y. m.: Ehdo-                  rkaan. Liitteet 1II,1. s. 2:9•3. - Ks. Naisen
16055:  tus laiksi vuonna 1928 kannettavasta sil-             vi1~ka:keltpoisu us.
16056:         4                              Eduskuntaesitykset j-a anomuse~hdotukset.
16057: 
16058: -           n:o l9, P. S a.ar i sen, y. m.: Bhd01tus               -   n :o 24, K ·a l il i o k o s ik e n, y. m.: Ehdo-
16059:             l<rui:ks.i rikosla:im 38 luvun 10 § :n muu;btami-          tus :J.ailksi ap.pi.velvo1lisuudesta 15 päivänä
16060:             ses·ta. Liitteet III,2, s. 296. - lts. Rikos-              huhtikuuta 19211 annetun lain 9 § :n muut-
16061:             laki.                                                      tamisesta. LiitJt.eet VII,l. s. 341. - Ks.
16062: -           n :o 20, P u h a !k a n: Ehdiotus laiksi rilkoo-           Oppivelv·olilisuus.
16063:             [ain 6 luvun 1 § :n muuttamisesta. Liit-               -   n:o 25, Vesterisen, y. m.: E:hdotus
16064:             ,t.eet IH,s. s. 2919. - Ks. Rilkoslaki.                    1ai1ksi asuiU!Sitoiminn.an r.ruho~tJtrumisest.a.
16065: -           n ;,o 21, W i i iki n: Elb.d<otus laiksi kuole-            Lii:ttJeet Villlil,2. S·. 367. - Ks. Asutus.
16066:             manranga.istulmen poistamisesta. Lii tteet             -   n:o 26, T·a,beUi•n, y. m.: Ehdotus laiksi
16067:              III,4. s. 300 ja 3012. - Ks. Kuo1emanran-                 vaLtion metsämaiden asuttalll1i.sesta ja niillä
16068:              gaistus.                                                  olevain vuokra-'allueiden lunast.amisesta 20
16069: -            n :o 212, V i r ik lk u s e n: E!hdotus la.iksi 2·3       ·P :nä toulkokuuta 100:2 annetun lain muut-
16070:              p :.nä helmikuuta li923 annetun luonJWn-                   t.amisesta. Liitteet V[Jil,3. s. 3HI1. - Ks.
16071:              suajehtlain 1 § :n mull!ttrumisesta. Liitteet              Valtion metsämaat.
16072:              V,1. s. 3·21. - Ks. Luonll10il1suoj,elu.              -   n :o 27, R a m s te d t i n, y. m. : EJtdoitus
16073:              n:o 23, Asikaisen, y. m.: Ehdoltus                        J.aiksi pientVi<lJj•elij>äi·n ja muun maaseudun
16074:              1BJiksi 115 päivänä kesäkuutta li898 m3!3!1ais-           työtäte:kev>än väestön [aiduntar;peen tyy-
16075:              kunrtain kunn.allishallinnoslta annetun ase-               dyttämisestä. L~itteet VIII,4. s. 366. -
16076:              tuksen muuttamisesta ja lruiksi 8 päUvänä                  Ks. Laidun.
16077:              joulu}{'uuta 187·3 kullln,aJilishalliituksesta        -    n :o 28, T a n n e r i n, y. m.: E1hdotus lailksi
16078:              k.aupwngissa a•nnetun •asetuksen muulbta-                 suojeluskun taj ärj estön           thll!joittamisesta.
16079:              miseslta.. Li•i't·teelt V,2. s. 323. - Ks. Kun-            Liittoot VII,1. s. 349. - Ks. Suojelus-
16080:              na1li,sverotus.                                           ikunt.ajäl"jestö.
16081: 
16082: 
16083: 
16084:                                                     Anomusehdotukset:
16085:     -   .n:o 1., P u.IHtk.an, y. m.: Esityksen anta-                  misrasituks:es1ta. Li.itteet V,5. s. 33<5. -
16086:         misesta laiksi vafltalkunna'n vaakunasta.                     Ks. Raut,ateiden aidat.
16087:         Liitteet I,9. s. 74. -            Ks. V13!ltalkunnan       - n :o 9, Ra v on, y. m.: Esityksen :mtrumi-
16088:         va!lJkuna.                                                    <sesta lailkisi kal.aSitusoikeuden sa.wttanri.se.srt:.a
16089:     -- n:o 2, S·cihJaum<ani,n: Laintarikastus-                        maanomistwksesta :d~ppumattomaksi. Liit-
16090:         ikunDJan perustamisesta. \Liitteet I,10. s.                   teet V,6. s. 31316. - Ks. K•a:lastusoikeu>S.
16091:          7,6 ja 7,8. - K<s. Laintarkrus·tuslkunta.                 -- n:o 10, Hän:n'isen, y. m.: Viajan ja
16092:     - · IJJ :o 3, P i ·t k äJ s e n., y. m.: Rangaistusten
16093:                                                                       välkirehun' kultiett.amisesta etäisemmi1le
16094:          kuventrumisesta. Liiltteet IH,5. s. 304. -                   pai1kka!kunni1le eyntywien rahti!kustannus-
16095:          Ks. Rangaistusten !koventaminen.                             ten !korvrutlll1isesta valtion varoi·lila. Liit-
16096:                                                                       teet II,97. s. 277. -         Ks. Vi1jan ra!hlti-
16097:     - n :o 4', Rl ui :ki ik o sen, y. m.: Rikoslain                   lkustann u:kJSet.
16098:          rangai~Stusmäärä'Yisten koventll!misesta. Liit-
16099:                                                                    ~ n :o 111, K a r ja 1 a i sen, y. m.: Asultus-
16100:          teet lii,6.. s. 300. - Ks. Ra·ngai.stus,ten                  .Jainsäädäinnön itarik:istau:ruisesltaJ. Lii tteet
16101:          ikoventaminen•.                                              VIH,5. s. 316.9. - Ks. Asutus.
16102:     - n:o 5, K. E. Li•nna1n, y . .m.: Esityksen                       n:o :IJ2, Jlllnhosen, y. m.: E'sity\k;sen an-
16103:          anta·misesta; lainanannosta kasvava•a met-                   ta>misesta laibi ;pienviiljeli>jöi'Ile vi1jelys.ten
16104:          sää vastaan. Liitteet ITli,7. s. 3107. - Ks.                 [aajent.alll1~ta varten annett.avislta pailklkio-
16105:          Metsät.                                                      lainoista. Li~tteet VIII,6. s. 37!3. - Ks.
16106:     - n:o 6, P1UJl>tkikii:sen: iEsity(k~Sen ant.ami-                  Pie.nviljelws.
16107:          sesta muu>toksilksi lkiyytila~in. Liitteet                - [}J:o 1i3,, Ålkeriblomin, y. :m.: Suunni-
16108:          V,3. s. 3311. - Ks. Kyyti[aki.                               teLman laatilmisestll! kiertä:vien j.a kiinteit-
16109:          n :1(} 7, P u ]1 k lk i> sen, y. m.: Puhelinol01jen          •ten kia1asltuslrou1uj€1l1 perusltamises<ta. Lilit-
16110:           järjestä!misltä koslrev181Il lainsäädännön jo.u-            teet VLH,7. s. 3i79 ja 3181. - Ks. Kalastus-
16111:          ·duttrumisesta. Liitteet V,4. s. 3132. - Ks.                 koulut.
16112:          Puhelinolot.                                               - n. :o H, N: ri 1 e lk s e :1 ä n: Piir.iläiiildimi:n-
16113:           n:o 8, V1eili!!k.aoj a n, y. m.: Maanomista-                <vil"lkain lakkauttamisesta. Liitteet IV,1.
16114:           jain vaipautt,ami1S€1Sta rautatiea•lueen aitaa-             .s. 3111. - Ks. P!ii>ri,läw'kärit.
16115:                                 Eduskuntaesitykset ja anomllElehdotukaet.                                            5
16116: 
16117: --· n:o 1J5, J, ~ n: h o se u, y. m.: Kajaanin              -   n:o ·27, JussiJ!wn, y. m.: Määrärahan
16118:     yleisen. s11Jiraalan laajentamisesta. Liitteet              .myöntäani!>estä satamarooan Kemi-Pi1Jkä-
16119:     IV,2. s. 311.2,. - Ks. Sa,iraallat.                         kari ralkenrbamista varten. Liitteet II,7.
16120:     n:o 1~6, Kuklk·osen, y. m.: Su,omen                         .s. 100. - Ks. rSatmmarada·t.
16121:     !kirja- ja sivistYISlkielen kantasana;kirjan            -   n:o 218, U. H an rrui an, y. m.: Määrä-
16122:     aikaansaamisesta, Liritteet VI,2. s. 343.                   rahan myön:tä:misestä satamaradan rruken-
16123:     -- Ks'. Kirjruk.ieJen soanaikirja.                          .tamisrta v:arten Kemin aooma1t,a Pritkäiin-
16124:     n:·o 17, P. Sa;a;risen, y. m.: OikeUoden-                   kariin. Lii:tteet Jii,s. s . .1:101. - Ks. Sata-
16125:     murkaisen .suhtee1lisu Uoden aikaansanani-                  maradat.
16126:      sesta V'almion OIPIPirkoulUJmenQijen jakautu-
16127:                                                                 ·n :o 29, rS ä r k ä 111, y. m.: Määrräxl!l.'han
16128:     misessa suomenkielisten ja ruotsinkielisten
16129:                                                                 myön,tämi,srestä 8aimll!am---4K uoJå:monjärven
16130:     koulUJjen kesken. Liitteet VI,3. s. 344. -
16131:                                                                 k.a;n,a'V,an tultkimi.s,ta vM•ten.. Liitibeet II,9.
16132:     Ks. Oppilkoulurmenzyjen oiikeudenrmukainen
16133:                                                                  s. 1013<. - Ks. K.an,avat.
16134:     jakaminen.
16135:     n:l) 18, I n b o r r i n, y. m.: Esityksen an-              n :o 3·0, K 0' p s. a n, y. m.: Määrärailinn
16136:     tatmi,sesta yleisestä vanhuus- ja ty().kyvyt-               rmyönrtärmi>Sestä iLalhderupoihjan sataman ja
16137:      tömyysvakuututkses·ta. Li]tteet IX,1. s.                   iK urlkiljoen ikaup!parkylän vhlisellä si.sa-
16138:      31817 ja 3'8'9'. - Ks. Vanhuus- ja työkyvyt-                rei tiliä .o1El1Vien erinäisten sarlmien ruop-
16139:      tömyysvalkuutus.                                            rpaus:töilhin. Liitteet II,1o. s. 1'0'4. - Ks.
16140:      n:o 1:9, R o.se nb e r .gin, y. m.: E·sityk-                iLahden\I)ohjanr-!K u~kij oen iliaivar~ei tti.
16141:      sen antamisesta valtion V'aroiJ:la yLläpidet-               n :·o 31, vV e 11 :i n g i n, y. m.: Määrärohan
16142:      tävän vanhuus- ja tyÖikyvy,ttömyyseläJke-                   myöntä:mises.tä ikalrastus- ja hätäsataman
16143:      laitorksen perustamisesta. Liitteet IX,2.                   rakenta:miseiks.i Laatokan ra.nnikorrle Metsä-
16144:      s. 391. - Ks. v,anhuus- j,a työkyv•yl:!tömYlfS-             rpintin rpitäjän Saaroisten kylän kohdllille.
16145:     eJäkelaitos.                                                 Lii·tteet H,11. s. 10rH. -           Ks. Kalastus-
16146: - n:o 20, Trrll!beUin, y. m.: EtsitykBen a'!l'ta-                satamat.
16147:      misest'a laiksi yleisestä pakollisesta työt-           -   ,n :o 32, U. H a n n u 1a. n, y. m.: Määrär•a-
16148:      tömyys•valkuutulkS'esta.        Liitteet IX,3. s.           han :rrzyönrt.ä;mioos\tä puhelimlinj•an Rova-
16149:      319r4. - Ks. Työtllimy,ysv:a~mutus.                         nilemi____,Kemijärvi-K uo1aj ärv:i             r:aken;ta-
16150:      n :o 2i1, V, e n n' o 1 a n, y. m. : Mruatalous-           :mi:SJta v,al"ten. L;i,i<Uteet I,I,22. s. 1!2.2·. - Ks.
16151:      tuoltteiden kuljetuksessa V1a1tionr.a u;tatenlä             Puhe1i:nJinj.at.                                            •
16152:      vaLlitsevien epälkootien p,oistamises.ta. Liit-             n:o 3'3, Hännisen: M·ääräraihan myön-
16153:      teet II,98 . .s. :21811. - Ks. !Maatailoustuo,t-            tämiseSJtä Poussun--:K urvisenvwaran--Ty-
16154:      teiden ku!ltjetus rautateillä.                              rä;järven----.,J,olkijär,ven; rmoo·ntien rakenta-
16155:      n:o 22, Hu :t t u sen, y. m.: Metsä:nvarti-
16156:                                                                  mista varten. Liitteet II,12. ·&. 107. -
16157:      jai~n tointen muutltaanisesta peru~p.aJl&a.i
16158:                                                                  Ks. Ma<a·ntiet.
16159:      si,ksi. Liitteet II,93. s. 2:612'. - Ks. Met-
16160:                                                                  n:o 34, Neiti niemen: Määrärahan
16161:      sänvartijat..
16162:      n :o 23, J u n n i: il ~ n, y. m.: UJkomaisen               myöntäani.sestä Kemij ärven-Pel!kosennie-
16163:      Iainan ottamisesta jokien perkaus- ja vesi-                 men maantien ralkentrumista \Varrten,. Liit-
16164:      ;peräisten maitten kuivwustöi,tä varten.                    teet II,13. s. 108>. - Ks. Maan,tiet.
16165:      Li,itteet II,99 . .s. 218131. - Ks. Vesiperäisten.     -    n:o 35, U. H a nru u l an, y. m.: Määrä-
16166:       maiden kui'Vlaus.                                          rahan myöntäJmisestä maantien rakenta-
16167:       n :o 2.4, P. rS a a r j: sen, y. m.: Ulkomaisen            rmista varten Kem~jär.veru lkirkonlkylästä
16168:      lainan ottamisesta huokealkorlkoisten laino-                Pe1kosennietmeHe. Liitteet II,14. s. 1019.
16169:       jen myöntäJIDistä vart€1ll maaseUodun sählkö-              - Ks. M:,a,anrtiet.
16170:       yihtymi1le. Lii:tteet II,100. s. 2186. - Ks.               n :o :36, B r y g g a r. i n, y. m.: Määrä-
16171:       Sähköyhtymät.                                              rahan myöntä:misestä maantierr rakenta-
16172:       n :o .2J5,, Jr e r 'n i n, y. m.: EsitYJksen anta-         mista varten Karstulan ik:irkoDJkylästä Soi-
16173:      misesta 19 p:nä jouluikuwba }9211 annetun                   nin :kirkonikyllään. Li.itteet II,l5. s. 1,11.
16174:       lei!lluwewla~n 3 § :n :muuttarmi&esta.       Liirt-        - Ks. Maantiet.
16175:       teet II,5. s. 915 ja 9!6. - Ks. Leimavero.                 n:o 37, Koivurannan, !V· m.: Määrä-
16176:       n :·o 216, ;S a: 1 on: VertaiJev,an tutkimulksen           rahan myöntämisestä Rtova,n:iemen Pekka-
16177:       toimittamisesta retasuunna:l!la RDntiomäen                 !lan~Kemijärven Luusuan vä:li:sen maan-
16178:       -V a:aJan rataosalta Kemijämen :kirrkdlle.                 tien, rarkentami.sta 'V'arterr. Liitteet II,16.
16179:       Liirtteet H,6. s. 99. - :K.s. R.autatiet.                  s. rH3. - Ks. Maantiet.
16180:   6                            Eduskuntaesitykset ja anomusehdotukset.
16181: 
16182:     n:o 318, J u ne ik sen, y. m.: Määrärahan               myöntiiJmi.sestä Porl·ssa .sidaitsevan v.altion
16183:     myöntiilmisestä Kolarin .pitäjässä olevan               ~Sairaalwn uudestaan ra!kent.amiselksi. Liit-
16184:     Kolar.insaaren       kiel'ltolti·en rakentamista        teet II,25. s. 130. - Ks. Sairaoalat.
16185:     ·vaTten. Liitteet II,17. s. 1'114. -         Ks.     -- n:o 5t, Aaolto-,Set·älän, y. m.: Määrä-
16186:     iM·aantiet.                                             rahan myöntämi.ses,tä .valtion. sairaalan ra-
16187: - n:o 319, Janhrosen: Määrärahan myön-                      kentamista <varten Satakuntaan. Liitteet
16188:     tiilmisestä maantiesillan ra.kentami•sta var-           1[,26. s. 133. -       Ks. /Sairaalat.
16189:     ten n. s. Tiiikk.ajans•almen yli. LiirtJtee:t        - n :·o 5·2, P i t ik ä s en, y. .m.: Määrärahan
16190:     1I,20. s. 1119. - Ks. Sil.la.t.                         .myöntämi.sestä rSortava•lan Y'leisen sairaa-
16191:     n:o 40, U. Hannulan, y. m.: Määrä-                      [an. korjall!Stöihin. Liitteet II,27. s. 135. -
16192:     ra:han myöntämisestä sillan rarkentamist<a              Ks. Sairaalat.
16193:     v,arten Torni{}njoen yli TorniO!Il lmrup.un-         - n :o 513, iK· e d on, O'· rm.: Määrärahan
16194:     gin j•a Tornion aooman välille. Liitteet                .myöntä:mis~tä ralkenn usa:vustukseksi Lou-
16195:     II,21. s. 12>0. - Ks. S.iHat.                           nais~Hämeen        tuiber kulOIOStinv.a;stustamisyh-
16196: -n:o 41, U. Halnrnulan., y. rm.: ~Läärä                    disltY'kselle. Lii~ttee:t II,2s. s. 137. _ Ks.
16197:     ra>han myöntiiJmisestä Rovaniemen-Kemi-                 'Twberkulooo.i.
16198:      järven välisen m•aantieosa.n ikoneaur.austa         - n:o 54, ÖsterlJ!olmin, y. m.: Määrä-
16199:     varten. Liitteet II,1s. s. 1116. -            Ks.        rahan rmyönrtämisestä Kni1pnäsin lkll!nsan-
16200:     Ma•antiet.                                              ,p,aran.toJ.an raikeruta:mista ·VJarten. Liitteet
16201:  - n :o 4,2, L o he nr, y. m.: Määrär.aihan myön-            II,29. s. 13·8 ja 1139. - Ks. Sa-iraalat.
16202:     tämisestä        Oulun---iP'udasjärven--J{uusa-      - n:o 515, Aa,~to-1Setälän, y. m.: Määrä-
16203:     mon välisen maantien aukirpitämiseksi tal-              ri3Jhan     myönt.ämLsestä       tuherkuloottisten
16204:     ven a.ikana. Liittet II,19. s. 1:18. - Ks.               huoltokodin !Perustamista varten Sataikll!n-
16205:      Maantiet.                                               taan. Iliitteet II,30. s. 14r0. - Ks. Tulber-
16206: - n :o 43, N i u ·k k ·ase n, y. m.: Määrära-               lkuloosi.
16207:      han myöntämisestä Imatran voimansiirto-                 n:o 56, K a Hi oik o•s ken, y. m.: Määrä-
16208:      johtOIVerkon täydentämiseen n. s. maa-                 rahan myöntämisestä kell'hlk:otauti,paran-
16209:      kuntrujohdoi.1la. Liitteet ![,23. s. 124. -             tolan perustamista varten K•eski-Pohjan-
16210:      Ks. Lmatran tVo.imalaitos.                             maaille. Li·itteet II,31. rs. 143•. - Ks. Sai-
16211:      n :-o 44, Le p p ä l ä n, y. m.: Määrärahan             raa[at.
16212:      myöntämisestä La·at01kan lkalastusV'akuu-               n:-o 57, Ni.ileikselän, y. m.: Määrä-
16213:      tusyhdistyiksen •Vlahingonrlror,v·ausrahastoiksi.       rahan myöntiiJmisestä keruhlkoJtauti•paranto-
16214:      Liitteet II,24 . .s. 1!27. - Ks. Laatokan ka-          J•&n rakentamista varten Oulun seudulle.
16215:      :la:stusvalkuutusyihdistys.                             Liitteet IJ,32. os. 1'415. - Ks. Sairaalat.
16216:                          c
16217:      n :o 45, v. F r e Ill k e 11 i n, y. m.: Määrä-     - n:o 5;8, K&rja~aisen, y. m.: Mäli>rä-
16218:      ra\b.an myöntämisestä .po1i:isivo1man li•sää-           rahan myöntämisestä tll!berkuloosip&ranto-
16219:      rmiseJksi kaurpnngeisosa. Liitteet II,94. s.            [an ralkenta;mist& varten Ou[un seudulle.
16220:      '26!3. - Ks. Poliisi.                                   Liitteet II,33. s. 147. - Ks. Sairaalat.
16221:  - ·n:o 4·6, M. Hannu~an: Määrärahan                     - n :o 5.9, Hei ik ikisen, y. m.: Määrärahan
16222:      myöntämisestä nimi·~miehen palikkaami-                 myöntämiseiStä keuh!kota utisten kansan-
16223:      ·SeK!si Per•tunmaan kunta;an. Liitteet II,95.          1pamntolan ra\kentamista varten SiiHnjär-
16224:      .s. 27r0. - K.s. Nimi&miehet.                           ven Tarina\b.arjul1le. Liitteet II,34. s. 150.
16225:      n:o 47, Kuismll!n, y. m.: Määrärahan                    - Ks. Saimallat.
16226:       myöntiilmi,sestä avustutkseksi V•apaoll!ssodan     - n :o 60, J u ne k S' en, y .•m.: Määirärahan
16227:       Inv!illiidien Liitolle. Liitteet II,s5. s. 2144.       myöntämisestä Rön•tgen koneide111 hankkii-
16228:      - Ks. Invaliidit.                                      1mista varten Tornion ylei<Been sairaalaan.
16229:       n:o 48, l;.ie•de!ksen, y. m.: Määrärahan               Liitteet II,35. s. 1.:52. - Ks. SairaaLat.
16230:       myönrtämise&tä työn puutteen vuokosi hä-           - ·n:o 6,1, Lorh en, y. m.: Määrärahan myön-
16231:       tätilaan joutuneiden avnstamiseksi. Lii·t-            •tli>misestä :kuo1etuslainoi~i mal!Jlaislkun-
16232:      teet II,s6. s. 21417. - Ks. Työttömyys.                'niHe kunnalliskotien rakentamista varten.
16233:      n:o 419, Urpilaisen, ry. m.: Määrä-                    LiiJtteet :DI,ss. s. 25rL - K•s. Ku·nnaHis-
16234:      rahan myöntämisestä sotaor:p:ojen j·a poli:i·t-        ilrodit.
16235:      ·tisis·ta syistä •van!kilassa tai rmaan;paossa      - n :o 612, V en no 1 a: n, y. m.: Määrärahan
16236:      olevien hen!kilöiden hädänalaisten perii:JJei-         .myöntämi•sestä kUJOletusloruilllaksi Helsingin
16237:       den avnstrumiseksi. Liirtteet U,s7. s. 24~.            y.hteis- j1a mruarwi~je1ysfl.yseon [wulutalon
16238:       - Ks. Sota.orvot.                                      .kaJllnatU8Y'hdistykise1le. Liilltteet II,3 6· .s.
16239:   - n:o 50, J. Leinon, y. m.: Määrärahan                     153. - Ks. Oppikoulut.
16240:                                Eduskunta•esi tykset j.a anomuseihldotukset.                                  7
16241: 
16242: -  n :o 6>3, J u ne 1~ sen, y. m.: Määrärahan               tUJSityön järjestämiseksi Perä-Pohjolassa ja
16243:   •myöntämisestä Tmnion 1kMki1lroulun jatlko-               L:vpi.ssa, .Lritteet Il,49. s. 174. -         Ks .
16244:    ludkkien •ottamisek!li valtion huostaan.                 Teolli.suusseutujen Evan!kelioimisseura.
16245:    Li'iJtteet II,37. s. 1:55. - Ks. Op,pik,oulut.           n :o 76, T u k i .a n, y. m.: Määrära!han
16246:    n:o •64, ·Malmiva.aran, y. m.: Määrä-                    myöntämisestä Paul Nicolayn Kristillis-
16247:    rahan .myöntämi.sestä Kuopion tyttökou•lun               yhteisikunnallisen ,työkeSikruksen !ka,nn.atus-
16248:    muuttrumiseJksi        yliopi•stoon     johtavalksi      yhdistykselle. •Liitteet Il,5o. s. 115. -
16249:    tyttöly.seolksi. :Liitteet II,38. s. 156. -              Ks. Ptaul Nicola.yn työlkeskus.
16250:    Ks. Oppillroulut.                                        n:o 77, .Saare1aisen, y. m.: Määrä-
16251:    n :o 6;5, K o ·p o sen, y. m.: Määrärruhan               ra.han myöntämisestä rulkouslhuoneen ra-
16252:    myöntämisestä r.alkennusa•vu!ltukseksi Liek-             kentamista ·varten P.ielisjärven pitäjän
16253:    san .yhteislkoulun lkanna:tusyhdistykselle.              :Kolin kylään. Liitteet II,51. s. 17'7. -
16254:    Liitteet II,39. s. 157. - Ks. Qrol~koulut.               Ks. Rukoushuoneet.
16255:    n:o 66, Moi•[asen, y. m.: MäiLrärahan                    n :o 7•8, J u s s i l1a n, y. m.: Määrärahan
16256:    my:öntälmisestä .:ro.Jmnn uslainoiks.i kansan-           myöntämiseSitä Nuorten Ystävät nimiselle
16257:     Olpistoi[•le. L~itteet Il,4o. s. 159. - Ks.             Y~hdis~le. Liitteet II,52. s. 179. -
16258:    lK•Ml&anop.istot.                                         Ks. Nuorten Y ~Stävät.
16259:     n:o 67, Malmivaaran, y. m.: Määrä-                    - UJ:o 79, M. Le:h to sen, y. m.: Määrä-
16260:     rahan myöntämisestä rakennusavustuik:-                   raihan myöntiimliiSestä aNustukst&si Suomen
16261:     sak:si ISiarvon Kristillisen Kansano•pi•ston            työväien Järjestönuo:r1Jen Liitolle. LiirtJteet
16262:     kallinrutusyhd:istylkselle. L.ii tteet H,41. s.         II,53. "'· 180. -          Ks. Järjestönuorten
16263:     160. - K!l. KansanQpistot.                               Li.itt.o.
16264:     n :o 68, P e •U n a sen, y. m.: Määrärahan            - n :o 80, K a u r 1!11 s en, y. m.: Määrär.ahan
16265:    .myöntämisestä rakennusl.ainalksi Niitty-                :myöntäimisestä Kirlk!ko-, PunJ:Lus- j.a Vuot-
16266:     J,aJhden kansan~pistolle. Liitteet II,42. s.             Jarven veden!Pi•Jman ooentamista var.ten.
16267:     1612. - Ks. Kansanopistot.                              Liitteet II,54. s. :UU. - Ks. JäJrvenlaSI.kut.
16268: ·- n:o &9, All:esta1on, y. m.: Määräraihan                - n:o 81, Lu·oman, y. m.: Määräralhan
16269:     m(ll'öntämisestä r:alkennushvin3Jksi K•anlkaan-         myöntiLmisestä Kuortaneendärven veden-
16270:     v·ään ikansa·nO'pilltolle. Li.itteet. 1•1,43- s.         •pinna:n säännöstelytöitä varten., Liitteet
16271:     l1:6'3. - Ks. Kansaruopi.stot.                           ill,55. s. lr812. - •Ks. Jär!Ven1asilmt.
16272: - n :o 70, Neiti n i e m en: Määrärah·an                  - n :o 82, N .i lk !k a .sen, y. m.: Määrärahan
16273:     myöntämisestä a~vus;tuksekS~i Lrup]n kan-                myöntämisestä ,suulajärven, Kannelljärven
16274:     :sanopistoJIJ.e. Liitteet II,44 . .s. 1:64. - Ks.        j.a Wlll)mmeljär.ven veden;vinnan alentrumi-
16275:     K•runsanOipistot.                                        seksi. Li~tteet II,56. s. :L8:3. - Ks. Jär-
16276:     n:.o 7•1, Heikki}än, y. m.: Määrä-                       venlruskut.
16277:     raihan myöntämisestä Turun tuomiokirikon                 n:o 83, AcrffmaniJ1, y. m.: Määrärahan
16278:     tutJkimm;-, uudistus- ja lk,orjaustöihin.                myöntämisestä Petäisllwslken p.erkaamista
16279:     Li1itteet H,4G. •S. 1166, - :K•s. Turun tuo-             ,va•rten. Liitteet Il,57. s. :L84. - Ks. Jo-
16280:     miolkir:l&o.                                             kien perkaulkset.
16281:     n:o 7•2, Österho]'min, y. m.: Määrä-                     n:•o 84, H äs.t'b·a:cU\Jan, y. m.: ,Määrä-
16282:      rahan myöntämisestä Raa.seporin linnan-                 .r.ruhan myöntämisestä Ähtävänjoen al.aosm:1
16283:      vaunioi.den korjaustöihin. Liitteet II,46.               pe11karumista !Varten. Li.iJtteet II,58. s. H~5
16284:      s. 169 ja 170. - Ks. Rarurepmin linnan-                  j•a 1186. - K·s. Jokien pe11lmu1kset.
16285:      rauniot.                                             - n:o 85, Nurmesniemen: Määrärahan
16286:      n :o 7t3, T a rikka se n, y. m.: Määräre:h>JJn          myöntllimisestä ,P,yhäjoon alrujuoksun per-
16287:      myöntä:miiSestä ruotsru1ai,si•ssa maalaiskun-           lkaamista varten. •Li>itteet II,59. s. 187. -
16288:      nissa oJ.evien yksityisten suomalaisten                 :K!s. JIOikien lperllmukret.
16289:      1mnsrukowlujen       avustamiseksi.       Liitteet   - n:o 86, Dahdensuon, y. m.: Määrä-
16290:      II,47. s. :1:711. - Ks. Kansakoulut.                     r!!Jhan myöntämisestä La,puanjoen perkaus-
16291:      ·n:o 74, IMa n ter ee n, y. m.: Määrärahan              työn jatkamista var.ten. Liitteet II,6o. s.
16292:      myöntiLmisestä ikuval!llma- ja säveltaiteem-            18t8. - Ks. Jlolk:ien perikaulkset.
16293:      me tunnetuks~ tekemis~si ulkomailla.                     n:o 87, K o i1v i s t on, y. 1m.: Määrära\lmn
16294:       Licitteet Il,48. s. 172. - K.s. 'Kruvooma- j•a          myöntämi·sestä Kyröujoon keskiosan .per-
16295:       sävehaiteen tukeminen.                                  lka.amista varten. Liitteet II,61. .s. 190.
16296:       n:o 7,5, Koi V' uran n.a n, y. m.: K~ro                - Ks. J·01kien pertlmwkset.
16297:      ;tetun määrärahan myöntiLmisestä Teolli-                 n :o 88, Koi 'V i s t on, y. m.: Määrärahan
16298:       suusseutujen EIVanlkeilioimis.seuralle va.Iis-          myöntämisestä Iso•j.oen kolmannen jrukson
16299:     8                                 Eduskuntaesitykset ja anomuselrdotukset.
16300: 
16301:         per.ka.ami.seen.    Li~tteet    H,62. s. 1•9<1. --             rahan myöntämisestä jatko-o•petuksen jär-
16302:         Ks. Jokien [>'6rk•awkset.                                      jestämiseksi !kotitalouskou[ujen opettajille
16303:         n:o ~9, K. E. Dinna:n, y. m.: Määrä-                           ja 'kotitalousneuvojil1e. Liitteet II,7 4. s.
16304:         rahan myöntämisestä metsätaloudellisiin                        •2120. - K.s. Kotitalous.
16305:         ojitustöilhin yks-ityismailla. Liitteet II,63·                 n:o 1101, Luostari.sen, y. m.: Määrä-
16306:         s. 193. - Ks. Metsien ojitus.                                  raihan myöntämisestä Mi,ffikeliu lääniin
16307:         n :o 90, Koi v u r a n •n a n, y. m.: Määrä-                   perustetta;v<la emäntäJkoulua .varten. Liit-
16308:         rahan myöntärrnisestä asutusta varten toi-                     teet II,7 5. s. 212•2. - Ks. Emäntäkoulut.
16309:         mi:tettav.aa maiden tutki:misli:a j.a erinäis-                 n :o :H)2, Le hJ t i sen, y. m.: iMäärärmhan
16310:         ten ma•anmittaustehtävien suoritt·amista                       myön.tiimisestä eräiden maa-<1lueiden osta-
16311:         varten. Liitteet II,64. s. 1197. - Ks. Asu-                    mista v-arten Ori.mattil!an k.otitwlouso:pis-
16312:         tus.                                                           tolle. Li~tteet II,76. s. 224. - Ks. Koti-
16313:         n:o 91, Forsher.gin, y. m.: Määrä-                             talous.
16314:         rahan myöntämisestä kuoletu,slainoiiksi ka-                - n:o 103, ·M. Hannu[.an, y. m.: Määrä-
16315:         1asäi1yketehtaiden !perustamista varten.                       rahan        myöntämisestä         li.säavustukseksi
16316:         Liitteet II,65. s. 198 ja 200. - Ks. Kala-                      MJartitalii!toJ~e. Li:i1t;toot, II,77. s. 2127. -
16317:         .säilyketehtaat.                                               K·s. M•al"lttaJJii tto.
16318:         n:o 92, ö.sterho[min, y. m.: Määrä-                            n :o .104, A. F u r u bi j e l m ~ n, y. m.:
16319:         r~than myöntäJmisestä tlm1a•stuselinkeinon                     ·K~rotetun         1määräraihan myöntämisestä
16320:         edistämiseksi. Li,itteet II,66. s. 202 ja                      Suomen nwtsalalioolle MJar:1JtaLiirtolle, Liit-
16321:         203. - K.s. Ka·lastus.                                         teet II,78. s. 229 ja 21311. - Ks. Martta-
16322: -       n :o 93, K o n ·t i on, y. m.: Määrärahan                      liitto.
16323:         myöntämisestä piaJlikkioilaino.ilklili pi~nviljeli            n:o 105, Juneksen, y. m.: Määräraihan
16324:         jöille pellon. tekoa vmten. [,)iittee:t II,67.                 myöntämisestä kasv:iNi[jelySikoeaseman pe-
16325:         s. 204. - Ks. Pienvildely.s.                                   rusrtamista varten Perä-(Pohij.olaan. Liitteet
16326:         n:1o 94, ·S i nk·o n, y. m.: Määrärahan                         II,79. s. 2131&. -         Ks. K•asvilvFlje;lyskoe-
16327:         myöntämisestä.pe'llonrai~aami<Savustuksiksi.                   a.semat.
16328:          Li!i<tteeit II,6s. •s. 200. -        Ks. PemomaJi-            n:o 106, J u ne k ·Sen, y. m.: Määrärahan
16329:          vtausavustukoot.                                              myöntämisestä esi.kuv:avajelmien avusta-
16330: -       •n:•o 95, Saarelai~en, y. m.: Määrä-                           miseen. Liitteet ]l,so, s. 2314. - Ks. E.si-
16331:          rahan mY'äntälmi.sestä raja.seudu[la suori-                   ikuvavi1ljelmä:t.
16332:         •tettavien maanvi·lijelysrairva usten kustan-                   n:o 1'07, Hu r me en, y. m.: Määrärahan
16333:          nmiksiin. Liitteet Il,69· s. 2•00. -               Ks.        myöntämisestä lk!oov,il-jelys·y.hdisty.sten arvus-
16334:          U udli.sv.i.ljely.sr,aivaThkset.                               tamiseksi. Liitteet II,s1. s. 2316. -           Ks .
16335:         .n:o 96, Ram·stedti•n, y. m.: Määrä-
16336:                     1
16337:                                                                        Koeviljelysyhdistylkset.
16338:          ra,han myöntämisestä uudismaan r·aivaus-                  --- n:o .108, P. Saarisen, y. m.: Määrä-
16339:          ;p.alkinnoiksi         pienviljelijäille.     Lii11toot       rahan myön•täanisestä Metsätaloudellisen
16340:          :J1I,7o. s. 210. - Ks. UudiS1Vilje1ysraivauk-                 V·alistust~imiston työn tukemiseksi. Liit-
16341:          set.                                                          teet II,sz. s. 21318. - Ks. Metsäta·l:oudeHi-
16342:          n:o 97, K. E. Linnan, y. m.: Määrä-                            nen Va.listustoimisto.
16343:          rahan myöntämisestä lainoilksi pienvi1jeli-                    n :o 109, Tuki a n, y. m.: Mää·rärahan
16344:         .jöi'lle n·. s. viljeltyden lai.trumien perusta-               mY'äntämisestä ylksityisten maanvilje[ys- ja
16345:          miseen. Liitteet II,n. s. 2\112. - K·s. Pien-                 •kaupp,aJkemirul1is·ten tacr:k&s.tuslaitosten tu-
16346:         .vill:jely.s.                                                  :kemiseksi. Liitteet II,s3. s. 24•0. - Ks .
16347:          n:o 98, :Sin•kon, y. m.: Määrärahan                           ~Maanviljelys- ja kauppakemialliset tark&s-
16348:          myöntämisestä maanrvifjelys- ja talous-                       tuslai:tokset.
16349:         ·seuroi1le        metsätailouden        edis•tämi.seksi.   - n :o 1110, B ä c lk .i n, y. m.: Määrär·ahan
16350:          Liitteet II,72. s. 214. - Ks. Metsätalous.                    myöntämisestä hy]keent•apporahoiksi. Liit-
16351:          n:o 99, B. KuHhergin, y. m.: Määrä-                           teet II,s4. s. 2412. - Ks. Hylikeelllpyynti.
16352:          r.ah·an myöntämisesltä 1N1Jkenn usla ina.ksi                   n :o 11111, I s a k s s o n i n, y. m.: Määrä-
16353:          Turun ylemmän ruotsa1aisen maany:iljelys-                     raJhan myöntl1misestä vanhuus- ja työky-
16354:          opiSJton kanu,a,tus;yhdlistymselle.           Lii•Ueet         vyttämyysva:kuutuiksen toteuttamista var-
16355:           II,73. •S. '2,116 j,a 2!1J8. - Ks. Maanvå.iljelys-           ten .asetetun ralha-ston kartuttamiseiksi.
16356:          opis1lot.                                                     Liitteet II,s9. s. 2512. - Ks. Vanhuus- ja
16357:           n:o 10.0, Gebhardin, y. m.: Määrä-                           työkyvyttömY'ys•vaku utus.
16358:     ASIALUETTELO.
16359: 
16360:                     •
16361: 
16362: 
16363: 
16364: 
16365: •
16366: •
16367: 
16368: 
16369: 
16370: 
16371:     •
16372:                                              Asialuet.telo.                                            1l
16373: 
16374: 
16375: 
16376: 
16377:                                        Asia 1u ette 1o.
16378:                         A.                               12~3,214 ja 914 § :n muuttamiset>ta. Liitteet
16379: Armovuosiedut: -       Ks. Yliopisto.                    I,1. .s. ·5. L. Prv:aan.
16380: Åwtms: Ed. Vesterisen y. m. edusk. esit. n:o          - •Ed. S0haumanin edm;.k. esitys n:o 2
16381:    2,5 'lai:k!si asutustoiminnan rahoittami-             laiksi HaHitu~muodon 2'3 §:n muuttami-
16382:    seS\ta. Liit;teet .VIII,2. s. 3i57. L. Mtv:aan.       sesta. Liitteet 1,2. o;;. 7 ja 9. L. Prv:aan.
16383: - Ed. Kar<j,alaisen y. m. anom. ehd. n:o 11           Heiisingin yliopliisto: - Ks. YEopisto.
16384:   asutUJS.Iainsäädännön tarkistamisesta. Liit-        Hylikeeupyynti: Ed. Bäckin y. m. anom. eihd.
16385:    teet V1II,5. s. 369. L. Mtv:aan.                      n :o 110 määrära,han myöntämisestä hyl-
16386: - Ed. Koivurannan y. m. anom. e:hd. n:o 910              keentauxpora1hoi1ksi. Liitteet II.s4 . .s. 242.
16387:    määräralhan myöntämise~tä• asutusta var-              L. V.v:aan, jonka tulee ;pyytä~ lallJ!)unto
16388:    ten toimitett·avaa maiden tutkimista ja               Mtv:lta.
16389:   erinäist-en ma.anmittaustahtäNien suorit-
16390:                                                                               I.
16391:    tamista varten. Liitte•et U,64. s. 1197. L.
16392:    Vv:aan, •jonka tuiee pyytä,ä .lausunto             Imatran voilllilllaiitOIS: Ed. .Niukkas.en y. m.
16393:    Mtv:lta.                                               anom. elhd. n :o 4!3 määräralhan mvöntämi-
16394:                                                           sestä Imatran voimansiirtojOihtorerkon
16395:                         E.                                täydentämiseen n. s. maa:kuntajdhdoil:la.
16396:                                                           Liitteet II,23. s. 1'214. L. Vv:aan.
16397: 'EdwsiJajanvaaiJJit: Ed. Tuomiojan y. m. e~dusk.      In"V'a1riridit: Ed. Kuisman y. m. anom. eh'Cl.
16398:     esit. n:o 13 laiksi edustajmJwa•rul•eisb. Liit-       n :o 47 määrärahan myönt•ämi1oostä avus-
16399:     teet I,3. s. 11. L. Prv:aan.                          tukseksi Vapa 11100-od:an Invaliidien Lii toUe.
16400: - Ed. von Bornin edm;k. esi t. n: o 4 laiksi              Liitteet Il,85. s. 2144. L. Vv:aan.
16401:      edustaj<anvaaleist1a. Liitteet 1,4. 1&. 219 ja
16402:     416. L. Prv:aan.                                                          J.
16403: Elä:ke: - Ko;;. Virkamiest-en eläJJ\1keet. K~an
16404:     sa•laio;;sota.                                    Jokien perkaukset: Ed. Ar.ffmanin y. m.
16405:  Emäntliikoulut: Ed. LuostariBen y. m. anom.             anom. eihd. n:o 813 määrä'raihan myöntä-
16406:     ehd. n :o 101 mä•ärärahan myöntäJmisestä             misestä Petäis.ko.s~ken perkaamist-a vart.e·n.
16407:     Mikkelin lääniin perustetta'v'aa emäntä-             Liitteet Il,57. s. 1·34. L. Vtv:aan, jonka
16408:     koulua varten. Liitteet II,75. s. 212!2,_ L.         tulee pyytää la118unto M·tv:lta.
16409:     Vv:aan, joilika tulee P'YYtää lausunto               Ed. Häsi:lbackan y. m. anom. ehd. n:o 84
16410:      Mtv:Ita.                                            määrära1han myöntämisestä Äh!tävän,joen
16411:  Es:hlmvav:hljelmät: 'Ed. J unekis·en y. m. anom.        alaosan iiJ·erkaamista va:rten.        Liitteet
16412:      eihd. n :o 110'6 määrärahan myöntämisoot'ä          II,58. s. 1815 ja 1'816,. L. Vv:aan, jonka tu-
16413:      esi1kuva!Viljelmien avustamis-een. Liitteet         lee pyytää lausunto Mtv:1ta.
16414:     II,so. s. 2J3(4. L. Vrv:aan, jonka twle-e pyy-       Ed. 'Nurmet>ni,e~men anom. e!hd. n:o 815
16415:      tää lausunto Mtv:lta.                               määrä.raihan mll'iintämise!Stä Pyiliäjo·en ala-
16416:  EvaDJkeLiOOmisse111m: - K1s. T-eolli.suusseutu-         juoksun iiJer'ka•amista varten.        Liitteet
16417:      jen Evanke<Eoimisseura.                              II,59. s. 11817. L. Vv:•aan, j.onka tulee
16418:                                                          :pyytää lausunto Mtv:olta.             -
16419:                                                       -Ed. L·a,hden.suon y. m. anom. eihd. n:o 8'6
16420:                         H.                               määr•äralhan myöntämisestä La,p~uanjoe·n
16421: I-Ial1litusm\UIOto: Ed. Niukkasen y. m. edusk.           perkaustyön jatkamista varten. Liitteet
16422:      -esit. n:o 1 laiksi heinä:kuun 17 päivänä           Il,60. s. 18 8. L. Vv:a~an, jonka tulee pyy-
16423:                                                                      1
16424: 
16425: 
16426:      H}119 annetu1n Suomen Hallitusmuodon                tää lau•sunto :Mtv:lta.
16427: 12
16428: 
16429: -Ed. Koi•vlston y. m. anom. ehid. n:o 87                     s ..21012 j·a :ZOOi L. Vv :aan, jonk·a tulee pyy-
16430:     määrärahan myöntäunisestä Kyrönjoen                      tää Iausunto Mtrv:Ita.
16431:     keiSikiosan perkaamista 'V'arten. Liittoot           - Ks. Laatokan Kalastu~&v'wkuutusJ~hdist.ys.
16432:     Il,61. s. 11910. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-         Kala.sä:Hyik!etehtaat: iEd. Forshergin y. m.
16433:     tää lausunto Mtv:lta.                                    anom. elhld. n:o 911 määräraill'an myöntämi-
16434: ~Ed. Koiviston y. m. anom. ehd. n:o 818                      sestä kuoletuslainoiksi kalasäilykete<htai-
16435:     määrärahan mwönt·ämisestä Isojoen kol-                   den perustamista rvarten. Liittee•t II,65 ..
16436:     mannen j1akson rp•erkaamiseen. Liitteet                  s. ilfli8 ja 2100·. L. Vv:aan, jon:ka tulee pyy-
16437:     II,62. ,El. 1i911. L. V·v:a.an, jon•ka tule·e pyy-       tää IaUJSunto Mt.v:lta.
16438:     tää< lausunto Mtv:lta.                               K81Ilavat: Ed. Särkän y. m. a1nom. ehd. n:o·
16439: - Ks. V esipe-räisten :maiden kui'V'a ws.                    ,2JH määräraihan myöntämisestä Saimaan-
16440: Jä.rjestölliUorten Liitto: Ed;. M. Leih,tosen                1Kuo1imon'j'ä'r'V'en kanavan tutkimista var-
16441:     y. m. anom. ·e!hd. n:o m määr•ärahlan                    ten. Liitteet H,9. s. 1013:. L. Vv:aan.
16442:     mwöntä:mis•estä arvu&tukooksi Suomen työ-            KaJIISiaJk:ouJ:ut: Ed. Tar:kkaoon y. m. anom.
16443:     V'äen Järjestönuorten Lii toTle·. Lii tteet              ehk:l. n: o 713 määrärahan myöntäunisestä
16444:     H,53.. s. 1180. L. Vrv:aan, jonka tule·e P[VY-           ruotsalais·i,ssa maalaiiSikwn:nissa olevien yk-
16445:     tää lausunto Siv:Ita.                                    sityi~&ten        suomalaisten     ik•ano;a·koulujen
16446: Järvenlaskut: Ed. 1Kaurasen y. m. anom. ehd .                 avustamiseksi. Liitteet Il,47. s•. 171. L.
16447:     n:o 80 mää·räraih:an .myöntämisestä Kirik-                Vv:aan, jonka tulee P:YY'tää lau&unto
16448:     ko-, Punnus- ja Vuotj·ännen vedienpinnan                  Siv:lta.
16449:      alentamist·a varten. LiiUeet Il,54. s. 18'1.        - iKIS1. Opp.ivelval:lisuus.
16450:     L. Vv:aan, jonka tu:lee pyytää lausunto              KalliSild.a,ilsocilkeude.t: - Ra. Suomen kansalai-
16451:     Mtv:lta.•                                                suus.
16452: - Ed. Luoman y. m. anom. elhdi. n :o 8:1 mää-            KansaJaissota: E:d1. LeJh:tokosken y. m. edUisk.
16453:      rrurallan myöntämise,&tä Kuortane•enjärve·n             el&it. n:o 1:6 lairlmi elä,kkeistä kansalaisso-
16454:      vederupinnan       säännöste-lytöitä      varten.       :dlan joilikiosta työky,kynsä menettäneil:le
16455:      Liitteet H,55. s. 1812'. L. V;v:aan, jonka              Suome,n kansalaisi:lle· sekä kuolle·itten Suo-
16456:      tulee pyytää lausunto Mtv:lta.                           men kansalaisten pe.rihee·njäsenille. Lii t-
16457:      Ed. Nikkasen y. m. anom. ehd. n:o 8:2                    teet II,92. s. 2:6:1. L. Vv:a.an.
16458:      mä~äräralh:an mj'IÖntämis:estä Suulajärven,          Km1JSI3Jll'op:Ustot: Ed. Moihsen y. m. anom ..
16459:     Kanneljärven ja Wammeljärven veden-                       e1hd. n: o 616 määräraihan myöntä;misestä
16460:     ,p•innan alentamiseksi. Liitte·et Il,56. s.               ra·kenn u:&lainoikJSi kansanopistoille. Lii t-
16461:      1813. L. Vv:aan, joruka tulee p~·ytää lau-               teet II,40 .. s. 1i519. L. Vv:aan, jonka twlee
16462:      sunto Mtv:lta.                                           pyytää larn;unto Siv:lta.
16463:                                                           - E.d. Ma.lmiNwaran y. m. anom. ehd. n:o 67
16464:                           K.                                  määräralhan          myöntämisestä     rakennus-
16465: Ka:lastUJSkoulut: Ed. Å:keriblomin y. m. anom.                avustuks:eksi Savon Kristillisen Kansian-
16466:     eh:d. n:o 1i3 ,~;munniwlman 1aatimieesta                  opiston kannatusy.hdistyk,&elle.          Liitteet
16467:     kiertävien ja kiinteiden karlastuS~kou:lujen              II,41 . s. 1·6'0. L. Vv:aan, jonka tulee p•yy-
16468:     perrn;tamisesta. Lii Ueet Villi, 7. &. 3 7,9, ja          tää lausunto Siv:lta.
16469:     •3;81. L. Mtv:aan.                                    - Ecll. Pennasen y. m. anom. ehd:. n:o 6:8
16470: Ka[alstusloli:keus: Ed. Rav.on y. m. ano.m. ehd.              määräralhan myöntämisest•ä rakennus:lai-
16471:     n :o 91 esit·ykse•n antamisesta laiksi kalas-             nak.si Nii,ttylahdellJ kansanopistoNe. Liit-
16472:     tu&oikeuden saattamisesta maanomistuk-                    teet II,42. s. 1612:. L. Vv:a,an, jonka tulee
16473:     S>esta rii!P'P'Umattomaksi. Liitteet V,6. s.              :pyytää ],au&unto Siv:lta.
16474:     31316. L. Ltv:aan.                                    - Ed. A<lestalon y. m. anom. ehd. n:o 69
16475: Kal:aiStU~S~Sa,talmat: Ed. WeHin;gin y. m. anom.              määriilraill'an myöntämi,sest.ä ralkennus1ai-
16476:     ehd. n:o .311 määrrura1han myöntämisestä                  naksi Kanka:an,pään kams.anop•istolJe.. Lii t-
16477:     ka,lastus- ja hätäsataman rak.entamise.ksi                teet II,43 .. s,. l6i3,. L. Vv:a·an, jonka tu-
16478:     Laatokan rannrkol:le Met&äpirtin pitäjrun                 lee plyytä•ä .lausunto Siv:lta.
16479:     Saar.oisten kylläm kolhda lle. Liitte·et II,11.
16480:                                 1
16481:                                                               Edl. 'Neitiniemen anom. ehd. n:o 70 mää-
16482:     s. 106. L. Vv:aan.                                        rärahan myöntrumisestä a'vustukseksi La-
16483: K.alastUJS: Ed. Ö.Sterholmin y. m. anom. ehd.                 pin kans.anopis:tolle. Lii tteet Il,44. s.
16484:      n:o 912 määrärahan myöntämisestä ka]a,s-                 1614. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lau-
16485:     tuo;elinkeinon edistä:miseksi. Liitteet II,66.            sunto Siv:lta.
16486:                                                   Asialueiltelo.                                           13
16487: 
16488: Kasvivilje}y,skoeasema,t: Ed. Junek!sen v. m.              Kuvalam·a- ja säveltaiteen tulooJDJinen: :Ed.
16489:     anom. ehd . n :o 105 mää,rä.rarhan m:vÖntä-               ':Mantereen y. m. anom. ehld. n:o 74 mä.ä-
16490:    misestä ka.svivil';ielyskoeaseman IP~rusta                rärahan myöntiim:li.s:estä ·kuvaama- j1a &ä-
16491:    mista varten Perä-POihj,olaan. Liitteet                    •veltaitoomme tun:netu·k.si tekemisekt;d ul-
16492:     II,79 . .-;. 2i33. L. Vv:aa,n, jonka twlee py,y-          komailla.     Liitteet II,48. s. 1'7r2<.    L.
16493:    t·ää l>ausunto :Mtv:lta.                                  'Vv:a:an, jonka tulee p.yytää lau~uuto
16494: Ka.uppallcirja: - K.s:. Leimavero.                            Siv:lta.
16495: Keskikoulut: - Ks. O;ppikoulut.                            Kyyti!la.ki: Ed. Pu!lk1kisen anom. ood. n: o 6
16496: Kielilaki: Ed, von Bornin edusk. esit. n:o 7                  esityJksen antamisesta muutoksi,ksi kYJYti-
16497:    J.airk!si kieWain :20 § :n muuttamises<ta.                 lakiin. LiHteet V,3 . .s.. 3i311. L. Ltov:aan.
16498:    Lii tteet I, 7. s. 619> ja 71. L. Prv: aan.
16499: - 'Ks. Yliopisto. Suomen kalliSalaiJSuus.                                          L
16500: Kirjalkiicleu sa.nakiTja.: E;di. Kukkosen y. m.
16501:     anom. ehid. n:o 16 .suomen kirja- ja sirvis-           Laatokan kalastusvakuutusyhdistys: Ed. ·Lep-
16502:    tyskielen ka·n.tasanakirjan ai•ka.a~aami                   pälän y. m. anom. eh& n :o 414 määrära-
16503:    sesta. Liitteet VI,2. s. 343. L. Siv:aan.                  han myöntämisa;tä La,atokan kalastulliVa-
16504: Koovilljelysyhdistybet: Ed. Hurme~m y. m.                     ku utusyihdistyksen va!hingon•korva usrahas-
16505:     anom. ehd,. n:o 1t07 määrä.rathan myön-                   tok.si. Lii,tteet II,24. s. 1127. L. Vv:aan.
16506:     tämiJSeetä koewilj·elysythdietysten avusta-            Lahdenpohjan-Kurkijoon laivareitti: Ed.
16507:    misC~kJSi. Liitteet ll,Sl. s. 2!316. L. Vv:aan.             Ko,psan y. m. anom. ehd. n :o 310 määll."ä-
16508:     jonka tulee PIY'Y'tää lausunto ~ttV:lta.           ,       ra!han myöntämisestä Lahdenpo·hjan sat·a-
16509: Koriko: - KS~. RikOISla:ki.                                   man ja Kurkijoen kaupipakY'län välisellä
16510: Kotitalous: Ed. Gebihardin y. m. anom. ehd.                   sisäreitiHä olevien erinäisten saiimien
16511:    n: o 100 määrärahan lllG"Öntämisestä ja tJko-               ruoPIPaustöihin. Liitteet II.10 . .s. 104. L.
16512:    opetuksen j'ärjestärmiseksi kotitalo\lSkou-                 Vv:a:an.                        ,
16513:    luden opettajille ja kotitaloUISinemv,oJrille.          Larlljoitusllllllat: - Ks. Suojärven Iarh.joi tus-
16514:     Liitteet II,74. s. '2l21()L L. Vv:aa,n, jon•ka             ma·at.
16515:     tulee P'YYtää lausunto :Mtv:lta.                       Laidun: Ed. Ramstedtin y. m. erdusk. esit.
16516:     Ed. Lellrtisen y. m. anom. ehd. n:o 100                    n:o '2l7 laiksi pienviljelijäin ja muun maa-
16517:    määrärahan myöntämisestä eräiden maa-                      seudun työtätekevän väestön laidantar-
16518:     a.lueiden o&tamista varten Orimattilan                     peen tyydyttärmisestä. Liitteet VIII,4. s.
16519:     kotit·alousOtPistoile. Liitteet II,76. s. 2!24.            3,616. L. Mtv:aan.
16520:                                                            ~ KS<. Pien!V'ilje1Y'S'.
16521:    L. Vv:a-an, jonka tulee P'Y'Ytää· lausunto
16522:    iMtv:lta.                                               Lainblrrkastuskuuta.: Ed. Schaumanin anom.
16523: - Ks. Emän:täkoullut. MarttaE:iJtJto.                          e:J:n1. n:o 2· laintarkastUllkU'nnan perusta-
16524: Koulunopettajain a.ruwvuosiedut: - Ks. Yli-                   misesta,. Lii•tteet !,10. s. 7Q ja 78. L.
16525:    O!Piato.                                                   Prv:aan.
16526: KoveJI!Iletut ranga.itstnk!Siet: - Ks. Rangais-            Leimavero: Ed. Jernin y. m. anom. eJhid. n:o
16527:     tusten ko·ventaminen.                                     :2:5 esit;rkiwn antami6€1Sta 19 p :nä j.oulu-
16528: Kunna.lliskodit: Ed. Lohen y. m. auom. eiliJdt.                kuut·a 1~211 annetun leimaverolain 3 §:n
16529:     n :o 6'1 määrä,ra'han myöntämisestä kuotle-                muuttamisesta. Liitteet II,5. s. 95 j'a 96.
16530:     tuslainoiksi maalaiskunni•lle kuunallis.ko-               L. Vv:a.an.
16531:     tien rakentamista varten. Liitteet II,ss.              Luonruorusuoje:IJU: Ed. Virrokusen edusrk. esit.
16532:    s. 215'1. L. Vv:aan.                                       n:o 212 laiksi '213 p:nä helmikuuta Hl12!3
16533: Kummllilsverotus: Ed. Asik!aisen y. m. edusk.                 annetun luonnonsuojelulain 1 § :n muut-
16534:    esit. n :o .23 laiksi 15 päivänä kesäkuuta                  tamisoota.       Liitteet V,l. s.. 321.     L.
16535:     18198 mara>lai\!!lkun tai.n kll'nnallishraHinnOISta       Ltv:aan.
16536:      alilnetun asetuksen muuttamise.sota ja
16537:     l~aiksi 8 :päiivänä joulukuuta 187i3 kunnai-
16538:                                                                                   M.
16539:     liiSihallituksesta ka upun,gissa annetwn ase-          Maantiet: ·Ed:. Hfunnisen anom. eihd. n:o 33
16540:     tuksen muuttamisa;ta. Liitteet V,2. s ..                  mäii:rära•han myöntämisestä Poussoun-
16541:      31218. L. Ltv:aan.                                      'KwrV'isenv·a·aran -TyräJj,äll"Ven~J Qkijiilrven
16542: Kuo'LemamraDJga.:iJs.tus: Ed. Wiikin, edusk. esit.            ma,antien rakentamista varten. Liitteet
16543:     n :o 211 lairksi kuolemanrangaistuksen pois-              II,12. s. 10'7. L. Vv:un.
16544:      ta1misesta. I"iit.teet III,4. s. 300 ja 30i2. L.      - Ed. 'Neitiniemen anom. ehd. n:o a\.1 mää-
16545:     Lv:aan.                                   ·               rärahan myöntämiaestä K·emijärven-Pel-
16546: 14                                           ~1csia•luet•telo.
16547: 
16548: 
16549:     kasenniemen maantien ra'kentamista va.r-                edu.sk: esit. n:o 13 laiksi makeisv•almiste-
16550:     ten. Liittoot II,13. s. 108~ L. Vv:aan.                 verosta. Liitteet II,4. s. 91. L. Vv:aan.
16551:     Ed. U. Hannulan y. m. anom. ~hd. n:o 315           J\olallitalot: - Ks. Esikuvaviaje1mät.
16552:     määrärahan myörutä:misestä maantien ra-            1\-[arttaliitto: Ed. 'M. Hannu[an y. m. anom.
16553:     kentamista varten :KemijärV'en kirkon-                  ehd. n:o Hl!3' mruärärah•an myöntämisestä
16554:     kylästä Pel'kosenniemelle. Liitteet II,14.              lisäavUJStuksek.si :Martta:li'ito1le. L~it.teet
16555:     ·s-. 109·. L. v.v:aan.                                  Il,77. s. ·2217. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
16556:     Ed. Bryg.garin y. m. anom. ehid. n :o 3'6               tää lausunto :Mtv:lta.
16557:     määrära.han myöntämisestä maantien ra-                  Ed. .A. Furuilijelmin y. m. anom. ehd.
16558:     kentamista varten Karstulan kirkonky-                   n: o 104 ,korotetun määräraihan myön tä-
16559:     lästä Soinin kirkon·kylää:n Liitteet II,15.             misestä Suomen ruotsalaiselle Martta-
16560:     s. 111. L. Vv:aan.                                      liito11e. Liitte•et II,78 . .s. 21219 ja 2131. L.
16561:     Ed.. Koivurannan y. m. anom. ehd. n:o 37                Vv:aan, jonka tulee ·pyytää l•au.sunta
16562:      määrära.han myöntäJm:ise!St·ä Rovaniemen               Mtv:lta.
16563:     Pekkaloan-Kemijärven Luruman välisen               l\oletsien ojitus: Ed. K. E. Linnan y. m. anom.
16564:     maantien rakentamista varten. Liitteet                  ehd. n:o 8·9 määrärruhan myöntämisestä
16565:     II,16. s. 113. L. Vv:aan.                               met.sätalowdeUi.siin ojitustöihin yksityis-
16566:     Ed. Juneks·en y. m. anom. ehd. n:o 38                   mailla. Liitteet II,63. s. 19131. L. Vv:aan,
16567:     määrärahan myöntämi.se;;;tä Kolarin pitä-               jonka tulee pyytää lausunto M·tv:lta.
16568:      jässä olevan Kolarinsaaren kiertotien ra-         }[etsänvart:ijat: Ed'. HuttUJSen y. m. anom.
16569:     kentamista varten. Liitteet II,17. s. 114.              elhd. n:o 2:2 met.sänvartijain tointen muut-
16570:     L. Vv:aan.                                              faomisesta      'IJ'Ell'UJSrp·alkkaisik·si. Lii,tteet
16571:     Ed. U. Hannulan y. m. anom. ehd. n:o 4t                 II,93. s. 2·62. L. Vv:a·an.
16572:     määrärahan myöntämisestä Rovaniemen-               Metsät: Ed. K. E. Linnan y. m. an.om. ehd.
16573:     Kemi•järven välisen maantieosan kone-                   n:o 5 esi:tykisen an1Jamises•ta lainanan-
16574:      aurausta varten. Liitteet II,1s. s. 1.HL               nosta kasVJa:vaa met•sää vastaan. Liitteet
16575:     L. Vv:aan.                                              III,7. s. 307. L. Lv:aan.
16576:                                                            Ks. Valtion metsämaa:t.
16577:     Ed. Lohen y. m. anom. eihd. n: o 42 mä•ä-
16578:                                                        Metsätaloudellinen Valistustoimisto: Ed. P.
16579:     rärahan myöntämi.sestä Oulul1l--'Puda:s-
16580:                                                            •Sa!aorisen y. m. anom. ehd. n:o 108 mää-
16581:     järven---1Kuusamon välisen maantien auki-              räraohan myöntämisestä Metsätaloudel'li-
16582:     pitämi·;:.eksi talven ai•kan:a. Liitteet II,l9.
16583:                                                            sen :V a:l]&tUJSto~miston työn tukerrniseksi.
16584:     s. 118. L. Vv:aan·.                                     Liiitteet II,s2. s. 238. L. Vv:a·an, jonka
16585: - Ks•. Sillat.                                              tulee pyytä.ä lausunto Mtv:lta.
16586: J\olaanviijely.s- ja kJaupp·wkemialliset tarkJas-      Metsätalous: Ed. Si.nlkon y. m. an01m. ehd.
16587:     tuslaito•kset: Ed. Tukian y. m. anom. ~d.               n:o !98 määrärahan myöntä:mi•sestä maan-
16588:     n:o 10:9 määrärwhan myöntämisestä yikisi-              viljely·s- ja ta'louii\seuroi'He metJsätia•louden
16589:     tyisten maanvilje•lys- ja kalliPpakemiallis-            edi]stä'mi,seksi. Liitteet II,72. s. 21\4. L
16590:     ten tar kastusilai tosten tukemise·ksi. Liit-          Vv:aan, jon!ka tu'JJee pyytää lausunto
16591:     teet II,83. s. ·2•40. L. Vv:a•an, jonka tulee           Mjtv:l•ta.
16592:     pyytää lausunto Mtv:1ta.
16593: Maanviljelysopistot: Ed. B. Kullrber.gin y. m.                                   N.
16594:      anom. ehd. n:o 9:9 mää·rärahan myöntämi-          ~aisen   virkakelpoisuus: Ed. M. Hannulan
16595:     sestä rakennuslain.ak.si Turun ylemmän                y. m. edUJSk. esit. n:o t8 laiksi naise1;1
16596:      ruotsa.laisen maanviljelyso.piston kanna-            ke]poi•suudesta va>ltio.n vi:rkaan. Liitteet
16597:      tusyhdistykiselle. Liitteet II,73. s. 2116 ja        III,1. s. 2193. L. Lv ma•n.
16598:     218. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lau-            ~imismiehet: Ed ..:M. Hannulan anom. ehd.
16599:      sunto Mtv:lta.                                       n: o 416 määräraha·n myön täimis·estä nimis-
16600: Maanviljelyssmuat: - Ks. Met;;;1ätalous,                  miehen pa:lkikaallll'ilseksi Pertun.maan kun-
16601: Maataloustuotteiden kuljetus rauta.tei.Uä: Ed.            taan. Lii'Ueet Il,95. s. 2.'710. L. Vv:aan.
16602:     Vennolan y. m. anom. ehid. n: o 2:1 maa-           ~uorten Y•stävät: Ed. J us.s-ilan y. m. anom.
16603:     twloustuotteiden kuJojetukisessa valtionrau-          ehd. n:o 78 määräraihan myöntämlisestä
16604:     tateillä vaNitsevien eJ)äkohtien poistami-            iN uorten Ystävät nimiselle yhdistykselle.
16605:     sesta. Liitteet II,98. s. :281. L. Vv:aan.            Liitteet Il,52. s. 1.79. L. Vv:aan, j·onka
16606: l\fakeisvalmistevero: Ed. Gummeruksen y. m.               tulee pyytää lausunto Siv:lta.
16607:                                                   Asi,wl uettelo.                                             1&
16608: 
16609: 
16610:                            0.                                    n: o 12· esi ty.ksen antamisesta lail~si pien-
16611:  Oppikoulumenojen oikeudenmukainen jaka-                         yj,lJjelijöiHe viljelysten laajentamista var-
16612:      minen: Ed. P. Saarisen y. m. anom. ehd.                     ten annettavista pa•Lkkiolainorsta. Li.it-
16613:      n :o 17 oikeudenmukaisen suhtee]Hsuuden                     teet VIII,6. s. 37!3. L. ~Itv:aan.
16614:      ruikaansa'a:mi,sesta va'lttion oppikoul=eno-                Ed. Kontion y. m. a'nom. ehd. n:o 93 mää-
16615:      jen jalkautum:iJsessa suomen'lllielisten ja                 rärahan myöntämisestä palkkiolainoiksi
16616:      ruotsinkielisten koulujen kesiken. Liit-                    p'ienviljelijöille pellon tekoa varten. Liit-
16617:     teet Vl,3. s. 3!44. L. Siv:aan.                              teet II,67. s. 2 04. L. Vv:a•an, jonrka tulee
16618:                                                                                 1
16619: 
16620: 
16621: 
16622:  Oppikoulut: Ed. Venno·lan y. m. anoon. ehd.                     pyytää lausunto M tv :l1ta.
16623:     n:o 612 määrärahan myöntälmi,sestä kuole-               - Ed. K. E. Linnan y. m. anom. ehd. n :o 97
16624:     tuslaina,k.si Hel~Singin yhteis- ja maanvi'l-                määrä,rahan myöntämisestä lai'IliOiksi pien-
16625:     j·elyslyseon koulutalon kannatusyhdistyk-                    \1~lje1ijöiUe n. s. vil1jeltyjen laitumien pe-
16626:     selle. Liitteet II,36. s. 15'3'. L. Vv:aan,                 rustamiseen. Liitteet II, 71. s. 21!2. L.
16627:     jonka tull·ee pyytää lausunto Siv :1ta.                     Vrv:aan, jonka tuJ.ee PYY'tää lausunto
16628:     Ed. J=ekisen y. m. anom. ehd. n:o 63                       ':hil<tv :1ta.
16629:     määrärahan myöntämisestä ToTnion kes-                   - Ks. Laidun ja Uudisviljely:sraivaukset.
16630:    :kiJkou'lun jatko'J:uoikkien ottamisekisi val-           Piirilääkärit: Ed. Nii1ekselän anom. ehd. n:o
16631:     tion huoo1Jaan. Li'itteet II,37. s. 1,515. L.               N piirilää'kärinvirkain lakkauttamisesta.
16632:     Vv:aan, jonka tulee pyy.tää lausunto                        Liitteat IV,1. s. 3:H. L. Tv:aan.
16633:     Siv:llta.                                              Poliisi: Ed. v. Frendkellin y. m. a•nom. ehd.
16634:     Ed. :Ma:1miva:aran y. m. anom. ehd. n:o 64                  n: o 45 määrärahan myöntämisestä polii-
16635:     määrärahan myöntäm:iJse,gtä Kuopion tyt-                   sivo,]man l'isäämiseksi kaupungeissa. Liit-
16636:     tökoulun muuttamiseksi Jril,iop~stoon joh-                 teet II,94. s. 263. L. Vv:aan.
16637:     tavaksi tyttöly,s·eoksi. Liitteet II,38. s.            Presidentin vaali: - Ks. HalLitusmuoto.
16638:     1!5,6. L. Vv:aan, jonlka tu:l.ee pyytää lau-           Puhelinlinjat: Ed. U. Hannulan y. m. anom.
16639:    sunto .Siv:lta.                                            ehd. n:o 3'2 määräraha'n myöntämis•estä
16640: - Ed. Kopo&en y. m. anom. ehd. n :o 615 mää-                  puheEnlinjan           Rovani·e;mi---,Kemijärvi-
16641:    rärahan myöntäm]s,estä rrukennusavustuk-                   Kuolajä·rvi ralkentamista varten. Liitteet
16642:    sek.si Lieks•an yhte1skoulun kannwtusyh-                   II,22. s. 1~2. L. Vv:aan.
16643:    d~sty:kiselle.   Liitteet II,39. s. :L57. L.            Puhelinolot: Ed. Pull~kisen y. m. anom. ehd.
16644:    Vv :aan, jonJka tulee pyytää 1ausunto                      n:o 7 puhelinolojen jädestämis,tä koske-
16645:    Siv:1ta.                                                   van lainsäädännön joudutta.misesta. Liit-
16646: OppivelvoUisuus: Ed. Kruliliokoiksen y. m.                    teet V,4. s. 3312. L. Ltv:aan.
16647:    edus'k .. esit. n:o ·2:4 l aiik>si oppliv·e1v01Nisuu-
16648:                               1
16649: 
16650: 
16651:    desta li5 päivänä huht~kuuta 19121 anne-
16652:    tun la.in 9 § :n muuttamisesta. Liitteet                                         R.
16653:    V•I,l. s. 34,1. L. Siv:aan.                              Raaseporin linnanrauniot: Ed. Österholmin
16654:                                                                y. m. anom. eJhd. n :o 7!"2. määrärahan
16655:                                                                myörutämise,gtä Raas·eporin 1innanraunioi-
16656:                          P.                                    den ko~r'jaustöihin. Lilitteet II,46. s. 169
16657: Palkkiolainat: - Ks. PienviJjelys.                              ja 170. L. Vv:'aan, jon:ka tulee pyytää
16658: Paul Nicolayn työkeskus: Ed. Tukian y. m.                      lausunto SiJV:lta.
16659:     anom. ehd. n :o 7•6 m1Eirärahan myöntä-                Rajaseutu: - Ks. Uudisvilrje1lysraivaukset.
16660:     misestä Paul Nicolayn Kristillis-yh teis-              Rangaistusten koventaminen: Ed. Pirtkäsen
16661:     kunnallisen työkeskuksen kanna tusy hdis-                  y. m. an.om. ehd. n :o 3 ranga:iJstusten ko-
16662:     tykseil!le. Liitteet II,5o. s. 175. L. Vv:aan,             ventami·s·es·ta. Lmtlteet III,5. s. 304. L.
16663:     jonka tulee pyytää lausunto Srv :rta. ·                   Lv:aan.
16664: Pellonraivausavustukset: Ed. Sinkon y. m.                     Ed. Kuklkos·en y. m. anom. ehd. n:o 4 ri-
16665:    anom. ehd. n:o 94 määrärahan myöntäimi-                    koslain rangrui,stusmääll'äysten ko'ventami-
16666:    sestä peHonraivaamisavustuksiksi. Liit-                    s•esta. Liitteet III,6. s. 306. L. Lv:aan.
16667:    teet II,68. s. 206. L. Vv:aan, jon!ka tu-               Rautateiden aidat: Ed. Veh1kaojan y. m.
16668:    ,lee pyytää lausunto Mtv:lta.                              •anom. ehd. n:o 8 maanom'istajain vapaut-
16669: -- Ks. Pienvi1jelys.                                          tamj,sesta ra uta1tieal ueen ai taami,srasi tuk:-
16670: Perunain tulli: - Ks. Tu1Emaksut.                             sesta. Liii~tteet V,5. s. 33'5. L. Ltv:aan.
16671: Pienviljelys: Ed. J anhos•en y. m. anom. ehd.              Rautatiet: Ed. Sah)n anom. ehd. n:o 26 ver- 1
16672: 16                                             .fusiillllue'btelo.
16673: 
16674:     ta~levan tutkimuksen toimittamisesta ra-              -- Ed. NiJi:l.ek.selän y. m. anom. ehd. n:o 57
16675:     t!l!suunna:l!l:a Kontiomäen--'Vaailan rata-               mää·rärahan myön,tämisestä keuhkotauti-
16676:     osalta Kemijärven kir,ko1le. Liitteet II,6.               parantolan ra'kentamista varten Oulun
16677:     s. 99. L. Vv:aan.                                         seudul1le.   LiitJteet II,32. s. H5.       L.
16678:     K·s. Maata1oustuotteiden kuljetus rauta-                  Vv:aan, jonika tu}ee pyytää :JJausunto
16679:     teillä. Satama:radwt. ViJ1jan- ja väki-                   T:v:lta.
16680:    •reh ujen ra!htikustannukset.                             ~Ed. Ka:rja1:atisen y. m. a·nom. ehd. n :o 5·8
16681: Rikoslaki: Ed. P. 1Saar:i•sen y. m. edusik. esit.            määrärahan myöntämilseetä tuberkulo'O'Si-
16682:     n:o 1:9 .lai:k.si rikos:Iain 38 luvun 1iO §:n            rparanto:l,an rakent,ami.sta varten Oulun
16683:    mttuttamisoesta. Liittee•t III,2. s. 296. L.              seudulle.    Liitteet II,33. s. H7. L.
16684:    Lv:aan, j·on/ka tulee pyytää lausunto                     :Vv:aa:n, jon:ka tulee ·pyytää .lausunto
16685:    Pv:Ita.                                                   Tv:1<ta.
16686: - E·d. Puha,kan edillllk. esit. n:o 20 laiksi r:i-       ~!Ed. Heilkl<iilsen y. m. anom. ehd. n:o 5'9
16687:    'kosh'in 6 1uvum 1 § :n muuttamisesta.                   mää1rärahan myöntämisestä keuhkotautis-
16688:    Liitteet III,3. s. 299. L. Lv:aan.                        t-en kansanpa.r.a:ntolan rrukentawist:a var-
16689: - Es. Kuolemanrangai:etus Rangaistusten                      ten Siilinljärv,en Tarina'harjuille. Lii<tteet
16690:   ikoventalnliinen.                                         II,34. s. 1&0. L. Vv:aa,n, joolka tUllee pyy-
16691: Rukoushuonoot: Ed. Staa•relaisen y. m. anom.                tää lausunto Tv:Ita.
16692:    ehd. n:'o 77 määrärahan myöntämi~esltä
16693:                                                          - Ed. Junerosen y. m. anom. ehd. n:o 60
16694:   rukoUJShuoneen ra:kenta·mista varten Bie-
16695:                                                             määrärahan myöntämises,tä Röllltgenko·
16696:   J!isjä:r<Ven pitäjän Ko1i:n kylään. Liitteet
16697:                                                             neiden hanlkroimista V'a.rten Tornioo ylei-
16698:   II,51. s. 1177. L. Vv:aan, jonlka tulee pyy-
16699:   tää lausunto Siv :lta.                                    seen &airaallia'an. L]itteet Il,35. s. 15'2.
16700:                                                             L. Vv:aan, jonka tullee pyytää lausunto
16701:                         s.                                    Tv:l~ta.
16702:                                                          Ks. Tubei'ikuloosi.
16703: SaiMailat: Ed. Jan:hosen y. m. anom. ehd.
16704:     n :o t5 Kajaanin y·lieisen s•airaalan l:aa:jen-  Sanakirjat:     - Ks. Kirjalkielen sa,nakhja.
16705:     tami.sest.a     Liitteet IV,2. .,,, 3112.    L. Satamaradat: Ed. Jussi.1la;n y. m. anom. ehd.
16706:     Tv:aan.                                             rn :·o 27 määrärahan myöntämisestä sata-
16707:     Ed. J. Leinon y. m. anoon. ehd. n:o 50              ma:radan 'K·emi:-[!litkä!kari :ra:ken'tamista
16708:     määrärahan myöntämisestä Porii.ssa sijait-          varten. Lii1lteet Il,7. s. 1:00. L. Vv:aan.
16709:     sevan v•a•lluron sair.a:aaJan uudestaan raken-      Ed. U. Ha:nnulan y. m. anom. ·ehd. n:o 2<8
16710:     tamrserosi. Liitteet II,25. s. 130. L.              määräralhan myöntämisestä satamaradan
16711:     Vv:aan, ,j,onka tulee pyytää lausunto               rakentamista ;y:arten Kemin a.s:ema~ta Pit-
16712:     Tv:lta.                                             'käänikariin. Liilt:teet II,s. s. '1:01. L.
16713:     Ed. Aa:ltlo-.Setäilän y. m. anom. ehd. n:o 5·1      .Vv:a·an.
16714:     määräralhan myöntämisestä v.wltion sai- Satamat: - Ks. Ka.lastUJSsatamat. Sa.tama-
16715:     raallan ra·hmtamiLSt,a varten SataJkuntaan.         radat.
16716:    Liitteet II,26. s. :L33. L. Vv:aan, jonka Sillat: Ed. J·anhosen anom. ehd. n:o 39 mää-
16717:    tulee pyytää l:ausunto Tv:lta.                       riira·han myöntämisestä maantiesllilJ!an ra-
16718:    Ed. Pitlli:ä.sen y. m. aniOOD.. ehd. n:o 5'2         kentwmista varten n. s. 'Tii1kkajarusa'lmen
16719:    määrära:han myöntämisestä Sortavalan                 yli. L'i.iltteet II,20. s. 1J119. L. Vv:aan.
16720:    yleisen sairaalan ko·rjaustöihin. Liitteet           Ed. U. Halll!nu1an y. m. anom. ehd. n:o 40
16721:    II,27 . .s. 1135. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-        määrärahan myöntämilsestä sillan raken-
16722:    tää lausunto Tv:Ha.                                  tamista v.arten Tornionjoen y.li Tornion
16723:    Ed. Österh<>hnin y. m. anom. ehd. n:o 54             kaupungin ja Tornion aseman vällJi.He.
16724:    määrärahan myöntämi.sestä Kni,pnä:sin               Lili1tteffi II,21. s. 1120., L. Vv:aan.
16725:    kanean')}ara1ntala'n ·l'alkentamista varten. Sillin tulli: - Ks. TulEimarosut.
16726:    Liitteet II,29. s. 11318 ja 1:39. L. !V'v:aan, Sotaorvot: Ed. Urpi:l,aisen y. m. anom. ehd.
16727:    jonka tulee PYYitää 1Jausunto Tv:llta.              n:o 4'9 määrärahan myöntämilsestä sota-
16728:   Ed. Kal!liiokoslken y. m. anom. Eilid. n:o 56        •Oflpojen ja poiliitti.sista syJi.Jstä vallikiilassa
16729:   määrärahan myöntämi<restä /keuhkotauti-              1taJi ma.anpaossa oilievien henkiiLöiden hä-
16730:   ·parantdla•n perustamista Yarten Kes:ki-             dän:a,1wils1ten   rperheiden      a vus'tamiseksi.
16731:   Pohjanma·a'l·le. Liitteet II,31. s. 114'3. L.        Liititeet II,s7 . .s. 2!49. L. Vv:aan.
16732:   V'V :~aan, don:ka tulee pyytää lausunto           SuojelUS'kuntajärjestö: Ed. Tannerin y. m.
16733:   Tv:lta.                                              edusk. esit. n:o 2'8 laiksi suojeluskunta-
16734:                                                                                                                  17
16735: 
16736:     järjestön ha:jorittami1sesta. Liitteet VII,1.            :Ed. Lindbergin y. m. edusk. esit. n:o 11
16737:     s. 349. L. PuoJv:aan.                                     lail<::si erinä.is.ten tn'llima1ksujen muuttami-
16738: Suojärven lahjoitnsmaat: Ed. Tanne•rin y. m.                 ·ses-ta. Liitteet II,2. s. 87 ia 88. L.
16739:    edusk. esi,t. n :o 9 laifus;i Suojärven ~arhdoi           Vv:aa-n.
16740:     tusmaahan       kuuluvien      lampuo•tirtå:lo'jen   'L'urun tuomiokirkko: Ed. Herrkki[än y. m.
16741:    pakko'luovuttamiseSita.       Liitteet VIII,1.            anom. ehd. n:o 7:1 määrärahan myöntä-
16742:     s. 3'5r5. L. Mtv:aan.                                    m~ses,tä Turun tuomio'kir!kon turtkirmus-,
16743: Suomen kansalaisuus: Ed. P. Saarisen y. m .                   uudistus- ja korj·au.stöihin. Liitt.ee•t II,45
16744:    .edusk. ets~t. n: o 8 laiksi ulikomaa[ai•sen ot-          &. HN.l. L. Vv :aan, jonka tulee iPWYtää lau-
16745:     tamisesta Suomen kansah1is-e'ksri 20 päi-                sunto Siv :lta.
16746:     vänä helmikuuta 19120 arr::metun }:a,in muut-        'l'yttökoulut: - Ks. Oprpilkoulut.
16747:     tamiseiSta. Liitteet 1,8. s. 713. L. Prv:a•an.       'fyökyvyttömyysva.kuutus: -             Ks. Vanhuus-
16748: Supistettu kansa.koulu: - Ks. Optpivelvolli-                 ja työkyvyttömyysvakuutus.
16749:     suus.                                                'l'yöttömyys: Ed. Liedeiksen y. m. anom. ehd.
16750: Sähköyhtymät: Ed. P. Saarirsen y. m. ano!m.                  n :'o 4'8 määräraharn myöntämis.es,tä työn
16751:     ehd. n:o :24 ulikormaisen lainan o-ttami-                'PUutteen vuolksi .hätätilaan joutuneiden
16752:    se·sta huokewkO'rikoisten lain:o•j·en myöntä-             avus.tami•seiksi.       Lili•tteet II,86. s. .214'7.
16753:     mi·stä va:rten maaseudun sähköyhtymilrr1e.               L. Vv:aan.
16754:     Liitt.ee:t II,100. s. 28:6. L. Vv:aan, jo.nka        Työttömyysva.kuutus: Ed. TabeHin y. m.
16755:     tulee pyytää lausunto Ltv:lta.                           anronL ehd. n:o :210 -es,i<t.yk,s•e·n a~ntami1lesta
16756: Säveltaide: -- Ks. Kuvaama- ja säveil.tait,een               laiksi yleiserstä P'ako1:lises•ta työttömyys-
16757:     tUikemrinen.                                             varkuutukses'ta. Liitteet 1X,3. s. 31914. L.
16758:                          T.                                  Työv:aan.
16759: Tarkastuslaitokset: - Ks. Maanvil•jelys- ja                                        U.
16760:    kauppa·Jmmia-lilrirs,e•t tarkarstus~1 aito'ksCJt.     Uudisviljelysraivaukset: Ed. Saarelralis•en y. m.
16761: Tasavallan presidentin vaali: - Ks. Hairli-                 anom. ehd. n:o 915 määrälrahan myöntälmi-
16762:    tusmuoto.                                                sestä raja1Seudul1la suor~tetta:vien maan-
16763: Teollisuusseutujen .Evankelioimisseura: Ed.                 vi'ljelysraivaus,ten kustannulksriin.       Lii't-
16764:    Koivurannan y. m. anom. ehd. n:o 7i5 ko-                 teert Il,69. s. 20.9. L. Vv:aan, j-onka tulee
16765:    rortetun mää.räralhan myömtämisestä Teol-                pyytää lausunto Mtv:Ha.
16766:    lisuus-seutujen Evanikelioirmisseuralile va-             Ed. Ramstedtin y. m. anom. ehd. n:o 96
16767:    listustyön järjestämis·e ksi Perä-Pohjolass•a
16768:                               1
16769:                                                             määrärahan myöntämisrestä uudi1>maan
16770:    ja Lapissa. Liitteet II,49. s. 174. L.                   raivaus•palkinnoiksi pienviljelidö'i:J:l.e. Lait-
16771:    Vv :aan, jon'ka tulee pyytää lausunto                    teet Il,70. s. 2<1.0. L. Vv:aan, jonlka tulee
16772:    Si'v:1ta.                                                pyytää lausunto :fiftv:Na.
16773: Tuberkuloosi: Ed. Kedon y. m. an'om. ehd.                Ulkomaalaiset: - K•s. Suomen kwnsarlai<suus.
16774:    n:o 513 määrärahan myöntämiserstä raken-
16775:    nusavustukseksi Lounais-Hämeen tuber-                                           V ..
16776:    kuloosinv•as,tusrtamisyhdiE~tykse·1le. Liitteet
16777:    II,28. ,s. 1137. L. Vv:aarn, jonka tulee pyy-         Vaakuna: - Ks. V alrta kunnan va·akun'a.
16778:                                                                                       1
16779: 
16780: 
16781: 
16782:    tää lausunto Tv:~ta.                                  Vaalilaki: Ed. 8ergeliuksen y. m. edusk esit.
16783:    Ed. Aalto-Setälän y. m. anom. ehd. n:o 5<5              n :·o 5 laiksi vaalilain ·H7 § :n muurttami-
16784:    määrärahan myöntämisestä tubCJrkuloot-                  ,.,e.sta. Liitteet 1,5. s. 613 ja 65. tL. Prv:wan.
16785:     ti,sten rhuoltokodin perustamista varten               Ks. Edustajanvaalit.
16786:    8atakumtaan. Lriitteet Il,30. s. 140. L.              Valtakunnan vaakuna: Ed. Puhakan y. m.
16787:    Vv:aan, jonika •tulee pyytää lausunto                   a·nom. ehd. n :o 1 es>i,ty.ks.en antamises.ta
16788:    Tv:lta.                                                  laiksi valtakunnan vaakunasta. Liitteet
16789: - Ks. Swi,raa.lat.                                         I,9. s. 7r4. L. Prv:aan.
16790: Tulitikkuvero: Ed. J·ärvi,s·en edusk. e.sit. n:o         Valtion metsämaat: Ed. K. E. Linnan y. m:
16791:     12 lai'ksi tu:li.tikikuv<erorsta. Liitteet Il,3.       edus'k. esit. n:o 1.7 la•irksi n!iiden V'arojen
16792:    s. 90. L. Vv:aan.                                       'käyttämirs·estä, mitkä kertyvä:t varltion
16793: 'Tulliniaksut: Ed. Helenelundin y. m. edus'k.              metsämaiden asut.tamis·esta• ja niillä ole-
16794:     esit. mo 10 lai'k.s'i vuonna 1•928 kannert-            vlie·n vuOik•ra-a·lueirden l!Unastamisesta an-
16795:     tavas·ta si,lilin tuonrtl1tullista. Liitteet Il,J.      netun lain mukaan ta:p•ahtuvista luovu-
16796:     s. 85 ja 86. L. Vv:a-an.                                tuksirsta.     Liitteet II,96. s. 2,76.        L.
16797: 
16798:                                                                                                              3
16799: 18                                                Asia,luet1telo.
16800: 
16801:        V1v:aa,n, jonka tu·lec pyy,tlii.i ~[tv:n lau-           ten. Liitteet ll,9D. s. 283. L. Vv :aan.
16802:       sunto.                                                  jon'ka tulee pyytää Mtv :n lausunto.             .
16803: ---'- Ed. Tabelliin y. m ..odusk esi:t. n:o 2•6            Viljan rahtikustannukset: 1Ed. Hännisen.
16804:       [wi>ksi valtion metsämaid~n a•suttam1ses·ta             y. m. wrwm. ehd. n:o •m vi1l:jan ja väki-
16805:        ja niiilä oleV'a·in vuokra~a:Iueiden lunasta-          ·:rehun kulje,ttam~se&ta etä:isemmil'le paik-
16806:        mitses,ta 20 p :nä toukolkuuta. Hl'2~2 anne-           ka:kUJmil,le syntyvien rah tikUJstannUJS'ten
16807:        tun Lain muuttamis·esta. Liitteet VIII,3.              kmvaami.ses.ta valtion varoi.lila. Liitteet
16808:        s. 36'1. L. Mtv:aan.                                   Il,97. s. 277. L. Vv:a.an.
16809: Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkelaitos: Ed.                 Virkakelpoisuus: --- K.s. Nai,sen viT:kake,],poi-
16810:        Rosenbergin y. m. anom. e>hd. n:o 19 esi-              'suus.
16811:        tyikisen antamisesta' v·altion v·aroilJia yNä-      Yhkamiesten eläkkeet: Ed. Paas·o,sen y. m.
16812:        pidetltävän vanhuus- ja työkyv•yttömyy.s-               edu.sk. e&it. 11 :o 1r5 laik.si :vai'tion viran-
16813:       ·el.äJkeloaitoktsen perustami>ses.ta.    Liitteet        tai toimenha'ltijan: o:iJkeudesta elä'k!kee-
16814:        IX,2. 8. 3911. L. Työv:aan.                            seen annetun la1i•n 3 ~ :n .2 m'om. muutta-
16815:                                                                mi!ses:ta.   Liittee·t Il,91. s. 215'9. 1,
16816: Vanhuus- ja työkyvyttömyysva.kuutus: Ed.
16817:                                                               iVv:aan.
16818:       Inlborrin y. m. ano1m. ehd. n:o 118 esityik-
16819:                                                            Väkirehun rahtikustannukset: -- Ks. Viltian
16820:        sen antami,sesta yloeiseoStä vanJmus- ja työ-
16821:                                                              rah tikustann uk,s•e t .
16822:       .kyvY'ttömyysva'kuutukses1ta. Lii1tteet IX,1.
16823:        s. 387 ja !3189. L. Työv:aan.
16824:                                                                                    Y.
16825:       ·Ed. Isa:k,ssOinin y. m. anom. ehd. n:o f111
16826:        mää;rärahan myön:tämlisestä vanhuus- ja             Ybteiskoulut:       K.s. Oppikoulut.
16827:        työkyvyt,tömyy•sv:akuutU:ksen toteuttamista         Yliopisto: Ed. V:iJrkkusen y. m. edusk. esit.
16828:        >'arten aset•etun railm.Siton :kartuttarmitseksi.      n: o 6 la1iklsi Helsingi'n y l,iopistO'n järj.es-
16829:        Liittee:t Il,89. s. :21512. L. Vv:aan, jnn:ka          ty,smuodon pe.rusteita koskevan lain v·ori-
16830:        tulee pyytää lausunto Työv:iJ.ta.                      maan,panosta 14 p :nä heinäkuuta 1:92.3
16831:                                                               annetun lain 6 § :n muut.tamis·esta. Lilit-
16832: Ve:rro: - 'llis Tuli ti•kkuvero. Mak:eirsva•lmiste-
16833:                                                               teet I,6. s. 67. L. Prv:aan.
16834:        v.ero. Kunnallisverotus.
16835:                                                               .Ed. Ingmanin y. m. eclusrk. esit. n:o H
16836: :Vesiperäisten maiden kuivaus: Ed. ,J unni-                   laiksi Helsingin yliopi1ston viran- tai toi-
16837:        l'an y. m ..anom. ehd. n:o 23 ulkomaisen               menhailt.ijain selkä 'kouilunoJpet,ta'j•ain ar-
16838:        'liainan o>ttami.s·es,ta jo:kien perk·aus- ja          movuoden edu~sta. LiHteet II,90. s. 215;5.
16839:        ve•siperäi•sten mwitten kuh1aus:töitä var-
16840:                                  1
16841:                                                               L. Vv:a'an.
16842: