<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
94 Käyttäjää paikalla!
0.004770040512085
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929 1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1929_II_vp_III_V | ASK_1929_II_vp_I_II | ASK_1929_I_V | HAK_1929 | HAK_1929_II_vp | Liite_1929_II_vp_I_XII | Liite_1929_I_XI | PTK_1929 | PTK_1929_II_vp_I | PTK_1929_II_vp_II |
1: TOISET
2: •• ••
3: VALTIO.PAIVAT
4: 1929
5:
6:
7:
8: LIITTEET
9: I-XII
10:
11:
12:
13:
14: HELSINKI 1929
15: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16: SISÄLLYSLUETTELO.
17: 1. Perustuslakivaliokunta.
18: Siv.
19: Valtiopäiväjärjestystä, vaalilakia, op]ston järje.sty.smuodon perusteita
20: kielilainsäädäntöä, virkanimitysten koskevan lain voimaanpanosta :t4
21: perusteita y. m. koskevia laki- ja p :nä heinäk. .1923 amnmun ;Lain 3,
22: toivomusaloitteita. 5, 6 ja 7 § :n kumo~misesta sekä
23: 4 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . 413
24: ~. Schauman, lag1mot. N :o 1: Förs.lag 4. Alestalo y. m., lak. :al. N :o 4: Ehdo-
25: tili lag om ändring av 28 § i riJks- tulliset ik:ielilmi:ksi ja la.ilksi vaHion
26: da•gsol'dntingen .av den 13 j.anuari .virkamiehiltä v,!!Ja·dittavasta Ikielitai-
27: 1928 ......................... .. 5 dosta annetun lain 1 § :n muuttami-
28: 1l. Schauman, l·aik. :al. N :o 1: Ehdotus sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
29: laiksi .13 päi:vänä tamm~kuuta ·1928 5. Myllymäki, K. y. m., lak. al. N:o 5:
30: annetun v.altiopäiJväjärj.estylksen 2'8 Ehdotus laiksi i1isäyik:sestä !Suomen
31: § :n muuttamisesta ............. . 7 lipusta 29 1p :nä toukokuuta 191•8
32: ~. von Born m. fl., hgmot. N:o 2: För~ annettuun iLakiin . . . . . . . . . . . . . . . . 5i2
33: 1slag ti.ll la.g alliglående riksdrugs- !6. Riihimäki y. m., lruk. al. N :o 6: Eh~
34: mannaval ...................... . 9 d:otus laiksi maaseudun työtäteike-
35: 2 von Born y.m., lak. al. N:o 2: Eh- iVän ·väestön lhiekika-, IS•avi-, suomuta-
36: <dotus .laiksi .edustajanvaaleista .... 26 ja :tur.vepehkutarpeen tyydyttämi-
37: 3. Saarinen y. m., ltvk. al. N :o 3: Eih- sestä. {Laus. :Maat. v :lta) . . . . . . . . 514
38: ·dotukset laiks1i niist.ä perusteista, 7. Schauman, 1hemst. .mot. N:o 1: .&ng.
39: joi1den muJkaan v·a1t~ovaroja !käyte- inrättandet av ett lagr1å.d . . . . . . . . 56
40: tään 1m•aan suomen- ja ruotsinkieli- 7. Schauman, toiv. a.l. N:o 1: Laintar-
41: sen väestö;n yliop.istosi vistyiksen tar- k!!Jstuskunnlan 1perustamises·ta . . . . . ·5:7
42: peen tY!Y'dyttämiseksi, 1!1Jiksi Helsin- 8. Kivioja, toiv. al. N :o 2: Erinäisistä
43: gin yliopiston j.ärjestysmuodon pe- muutoikaista edustajanpalkkiolakiin 5·8
44: rusteista 14 p :nä heinäk. 19<23 an- 19. J uutilainen y, m., to.iJv. al. N :o 3:
45: netun lain 18 § :n kumoamisesta .Virkamiehistön nimittämisen j·a vi-
46: sekä 2, 9, 13, 211 ja ,212 § :n muut,ta- rassa pysYJmisen perusteitten muut-
47: misesta •sekä laiiks.i Hel•sing1in yli- tamti.sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .59
48:
49:
50:
51: II. Valtiovarainvaliokunta.
52: A. Tulo- ja menoarvion perusteita, dotus .lai~si tulo- ja {)maisuusverosta:
53: verotusta, virasto-oloja ja eläkkeitä, .annetun lain muuttamisesta . . . . . . 6S
54: kansakoululaitosta, valtiolainoja 3. Ikola y. m., laik ..a:l. N :o 16: Ehdotus
55: y. m. koskevia laki- ja toivomus- !laiksi el'ä1den tullim!l!ksuj.en muut-
56: aloitteita. :tamis.esta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 712
57: 4. Lehtokoski y. m., lak. ai. N :o 17:
58: 1. Ryömä, 1ak. al. N :o 14: E·hdotus Ehdfflus laiksi lkansakoululruitok-
59: laiksi :va·1tion tulo- ja menoarvion ja sen ikUJstannwslruin ,2;0 § :n muwtta-
60: tilinpäätöksen perusteista . . . . . . . . 65 misesta. (Laus. Siv. v :lta) . . . . . . 73
61: 2. Rosenberg y. m, laik. al. N :o 15: E·h- 6. Pitkänen y. m., Ialk. ,al. N :o 18: 'Eh-
62: lV Sisällysluettelo.
63:
64: Siv. Siv.
65: dotUis laitksi ·varQjen V•araamiseSita 8-tuntisen työpäivän perusteel,le ra-
66: uudis- ja laidunviljelyksistä pi.en- ~enrtUIVan, virilistojen aukioloaikaa
67: :vilje1ijöille annettavia palkkioita <koskeV<an •esityksen antamisesta
68: varten. (Laws. Maat. v:lta) . . . . . . 7;6 eduskunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97
69: 6. Ryömä y. m., 1ak. al. N :o 19: Ehdo- 1"7. H elo y. m., toiv. al. N :o 15: Lisä-
70: tus laiklsi eräiden er.otettujen val- määrär&hUJsta työttömyyden lieven-
71: tiQn virran tai toimen h&Hijain oi- tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9.9
72: keudesta itkäli,sään ja eläkkeeseen . . 77 118. Niilekselä y. m., toiv. a~. N:o 16:
73: 7. Seppälä y. m., la:k. al. N :o 20: Eh- SäJllkövoima-aseman suuuni ttelemi-
74: dotus lai;~si eläklkeistä vaP'au>sso- sesta Oulujoes.sa olevaan Pyhäk,os·
75: dassa :haavoittuneille sotureiHe sekä keen .......................... 100
76: kwatuneitt.en ja sairawden j.ohdosta 19. Juutilainen, toiv. al. N:o 17: .Sota-
77: kuol.leitten rsoturien .perheille 28 v.a:hinkol.ainojen pertimättä j ättämi-
78: pä~v.änä ·huhtikuuta 1019 annetun sestä ........................ : . . 1()11
79: ~.ain muutta;mi.s-esta . . . . . . . . . . . . . . 79 ,20. Hänninen y. m., roiv. al. N :o 18:
80: 8. Kukkonen y. m., toi v. aL N :o 6: Ul- Radantakaisten ·tekemien rystöret-
81: komaisen laå.nan ottamis.esta tuotan- •kien ai~a,ansaam.ien vahinkojen kor-
82: inollisen t.oiminnan tukemista var- vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . J. (}12
83: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8t1
84: 9. Junnila y. m., •toi v. al. N:o 7: Ulko-
85: maisen lainan •ottami·sesta kunnal- B. Rahaasia-aJoitteita, jotka koske-
86: Listen tulolähteiden rahoittamista vat määrärahojen osoittamista ter-
87: var·ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 veydenhoitoon, kulkutlaitoksiin,
88: :10. Ryömä y. m., toi>v. al. N :o 8: Koti- palkkauksiin sekä taloudellisiin,
89: maisen valtiolainan ot•tamisesta cval- sivistyksellisiin, sosialisiin y. m.
90: tioavun .suorit·tami,sta ,varten tuber- tarkoitulrsiin.
91: kulosipar•antolailll ja -sairraalain rpe-
92: rustamiSikUJstannukSJi.in . . . . . . . . . . 33 2:1. Haataja y.m., r.ah. al. N:o 1: M.ää-
93: 11. Sergelius, >hemst. mot. N :o 9: Ang. r.ärn:han osoittami;s.esta eräiden.
94: förJtydlirgande av la:gen om kommu- :maanmittau81laitoik·sen •virkojen aset-
95: n1al- 81amt .inkomst- och f>örmögen- t.amiseksi vcakinaiselle 'Pa•lkka uskan-
96: hetss•katt med hänsyn till innehruva- nalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1105
97: res av lhostads•aktielokal beskattning !85 22. Ryömä, rah. al. N :o 2: V.altion sai-
98: 111. Sergelius, toi:v. al. N :o 9: Kunnal- l'aalain paLveluskunnan 'palkkaus-
99: lisverolain sekä tU:lo- ja omaisuus- määrärahojen koroittamisesta .... 109
100: verolain ·selventämåsestä asunto-osa- :23. K omu y. m., r.ah. a.l. N :o 3: Määrä-
101: kehuonei.ston haltidan ver·ottami- rahan osoittamisesta valtion met-
102: seen n&hden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 sänvcartijain ·palkkausta ;varten .... 1:10
103: 12. Hannula, M. y. m., toiv. al. N :o 10: ,2'4. Forsberg m. fl., .fin . .mot. N :o 4:
104: Esityksen ant.amis·esta muutoksiksi A'Illg'ående anvisande a v ansla,g för
105: rt.ulo- ja omai;suusverol1akiin . . . . . . 89 .grundande av staten•s i •lagen ·av den
106: 13. Luoma y.m., to]v. al. N:o U: Sel- :1,5 juni 19'28 föru.tsatta rederi:fond 112
107: lai81ista lis&yksistä tulo- ja omal- 24. Forsberg y. m., rah. al. N :o 4: "1.fää-
108: suUisverolaki,in IS·ekä ikunnrullisvero- ra;han ·oso.ittami·sesta laissa 1;5 päi-
109: la!kiin, että vap.aus&odan inv·aHidien vänä kesäkuuta tl.912t8 e.de:l1ytetyn
110: e[ä;k,keet määr.ättäisiin vero>vapaiksi. iVlal,tion laivarahaston perust-amista
111: (Laus. La~i- ja tal. v :lta) . . . . . . . . 91 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11•5
112: 14. Virkkunen, to,i.v. al. N:o 12: Otto- :215. H elo y. m., rah. aJ. N :o 5: lM:äärä-
113: la•psen •saattamisesta .luonnollisen xahan osoittami•s·esta oma;kotirahUJ.s-
114: lapsen asemaaiil lapsiav.ustuksen saa- ton vahvistamiseks.i .............. 119
115: miseen nähden . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92 12<6. Koivulahti-Lehto y. m., rah. al.
116: '1,5. Pitkänen y. m., toiv. al. N :o 13: Vi- N :o 6: Määrärahan osoittamisesta
117: r&sto.-•olo.jen yksiinkertaistu tt.ami- siirret'tiilväksi oma:kotiraha;stoon
118: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .93 maa ta•lousty.öväestön asunto,olojen
119: 1t6. Juutilainen y.m., toiv. al. N:o 14: parantamista vart•en . . . . . . . . . . . . 121
120: Sisfiil~sluettelo. V
121:
122: Siv. Siv.
123: ·2/7. Virta y. m., rah. al. N :o 7: Mi1ärä- i39. Oksanen y. m., rah. a.J. N :o 19: Mää-
124: rll!han :OOoittamis·estia omako·tirahas- rärahan osoittamisesta myr.skyvaroi-
125: ton vahvistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 123 tusa·semien ,perustamista varten . . 1i46
126: ~8. Vennola y. m., raill ..al. N :o 8: Mää- ,39. Oksanen m. fl., fin. mot. N :6 :1.9:
127: r.ärahan osoittamisesta himkilöiden An.g. a1n:vi·sande av anslag för m-
128: ruvu:sMniiS:eksi, jotka valmistuvat rättande av IStoDmvarning.s,sta:tio-
129: työskentete±nään kotimai.sen vietmin ner ............................ '146
130: hyväksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12:5 40. Luoma y. m., rah. al. N :o 20: Mää-
131: 29, Vennola y. m., ra·h. al. N :o 9: 1K1o- ·rära.han o:soittami,sesta kuo1etus1ai-
132: roitetun määrärahan osoittamisesta noiksi vapaussodan invaliideiHe .. '149
133: .Suomen Vientiyhdistykselle . . . . . . -1'~6 4/L Helo y. m., rah. al. N:o 21: Määrä-
134: 00. K uokkanen y. m., r.ah. M.. N :o 10: rahan osoittamisesta kansa~aissodan
135: Li•sämäärärahan osoittamisesta Suo- aikuisten majoitusten ja niiden ai-
136: men Ampuj.ainli.itoTie ............ 1.28 rheuttamien vahinkojen korV!ll.ami-
137: 3;1. Voionmaa y. m., rah. a1. N :o 11: seksi .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1'50
138: Määr.är.ahan osoittamisesta Suomen 412.. Urpilainen y. m., rah. a:1l. N :o 22:
139: Rauhanrriiton toiminnan edistämi- iMäärärahan osoittamisesta .soiworp.o-
140: seksi ........................... 13!1 jen sekä poliittisten van:ki~n ja
141: 312. Niukkanen y. m., rah. ai. N :o 12: maan[lakolai·sten 'häJdänalaisten rper-
142: Määrä11ahan .osoi,ttami·sesta Imatran hei,den awusta.miseksi . . . . . . . . . . . . tt5tl_
143: :voiman·siirto.jo:htoverkon täydentä- 43. Lehto y. m., mh. al. N :o 23: Määrä-
144: ·miseksi n. .s. maakuntajohdoil.la . . ,13,3 rahan .iJ,so,ittamisesta poliittisten
145: i3:(li. Paavolainen y. m., rah. al. N :o 13: ·Vall!kien ravmnon parantamis·eksi . . t53
146: Määr.ärahan osoittami.sesta maa- 414. Virta y. m., rah. al. N :o 24: Määrä-
147: lkUJntrujohdon rakentamista varten rahan ·osoittamisesta kansalaisso-
148: Jolhanneksen, Koiviston, Kuolema- tdas.oo r.a.ajarikkoutuneiden !punaisten
149: jär!Ven, Uudenlkirkon, Kanneljärven sotilaiden .avustuksia ja eläJkke.itä
150: ja Terijoen :kuntain alueelle ...... :1!34 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1!514
151: 314. Suokas y. m., rah. al. N :o 14: .Mää- 4i5. Rosenberg y. m., ra·h. al. N :o 25:
152: rär.ahan osoittamisesta ·ma::::kunta- Määrärwhan •osoittami,sesta Helsin-
153: j,ohdon ja muuntaj·a-asemie:n raken- gin val•ti01lli,sten vankien huoltoyh-
154: t!l!miseksi Imatran sähkövoiman jolh.- distykselle ila:sten kesäsiirtoJoiden
155: t!IIIll.ista varten Viipurista Juhan- toimintaa 1varten . . . . . . . . . . . . . . 1/5,6
156: neksen y. m. pitäjien .kautta Teri- 46. Voionmaa y. m., rah. al. N :o 26:
157: joelle ja Ki!Venna,valle . . . . . . . . . . . . 1.36 ;Määrärahan' osoittamisesta huliga-
158: 3'5. Molin m. fl., fin. mot. N:o lö: An.g. nismin vastustamista varten 1157
159: anvisan•de av anslag för .byggande
160: av tele~onlednill!gar i skär.gårdstrruk- Terveydenho-ito.
161: terna ........................... 1 38 1
162: 417. Voionmaa y. m., mrh. al. N :o 27:
163: 315. Molin y. m., rah. al. N:o 15: Mää- Thai tti usmäärärahan koroittami:sesta.
164: r.ärahan osoittamisesta puhelinjoh- (Laus. Tal. v :Ita) . . . . . . . . . . . . . . . . 159
165: tojen rak·entamista varten saaristo- 48. Ryömä, rah. al. N :o 28: Koroitetun
166: 1
167:
168:
169: seutuihin ....................... 140 vaHionavun var.aamirsesta lakimää-
170: 316. Moilanen y. m., rah. al. N :o 16: räistä >naltionapua nauttiville tuiber-
171: Määrärahan osoi ttarrnisesta erinäis- Jmlos.i,ptarantoloi1le. (1Laus. Ta1.
172: ten vuhelinjohtojen rakentamistra v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1:612
173: ·v;arten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1142 4:9. Ryömä, ralh. •al. N :o 29: Määrära-
174: 317. Nurmesniemi y. m., ralli.. al. N:o 17: han osoittalffiisesta kunnallisten pi.i-
175: Määrärwhan osoittamisesta puhelin- r,i.mielisairaaJ.ain rakentamistru j:a
176: jo:hldon rakentamis·eksi Oulun kau- laajentamista varten. (Laus. Tal.
177: pungi,sta Hailuodon ikirkonkylään. . 1'43 rv :Jota) . • • • • . . . • . . • • . • . . • • • . • . . . • 1:63
178: 00. J anhonen, rah. al. N :o 18: Määrä- 50. Hannula, M. y. m., rah. a1l. N:o 30:
179: raihan osoittami1sesta kuparisen !kak- Määrärahan osoittamisesta lastim-
180: sois'J)nhelinjohdon rvetämiseksi Ka- 'sa;iraalan rakentalffiista v;arten.
181: jaanista .Suomm~sa1men kirkolle . . . 144 (Laus. Tal. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 164
182: VI .Sisällysluettelo.
183:
184:
185: Siv. Siv.
186: 511. Seppälä y. m., ra'h. ail. N :o 31: Lisä- ,60. Ryömä y. m., xah. al. N :o 40: 'Mää-
187: määrärahan .osoittamises·ta uuden rärahan osoittami;sesta Kuusamon
188: nai,stautien- ja ·synnytysosaston r~a ikrmnan omistaman s.airaalan •j,a
189: kentamis·eksi yliopiston sairaalalle [ääikärinasunnon o.stwm~seksi V1al-
190: HeJsingi,ssä. (Laus. Ta:l. v:[ta) .... 16,6 tiol1e KuUJSamon aluelä.äkärin käy-
191: 5:2. tJsterholm m. fl., fi,n, mot. N :o 32: tettäväksi. (Laus. 'Tal. v:lta) .... 1814:
192: cAng. anvisande av ansla,g till under- 6'1. Ryömä y. m., ra'h. al. N :o 41: Mää-
193: stöd ooh stat·slån för ombyggn'ad råraitan <osoittamisesta aluelääkädn-
194: och ut•vidgning av ekonomi<avdel- 'Vir.an perustamisek.si SuOJmussal-
195: ningen vid Nummela IS•anatoriwm. mel1e ja Hyrynsalmen aluelääkär·in
196: (Laus. :Tal. v :lta) ................ 1G7 palkan :kor.oi,ttami~Seksi. {Laus. Ta[.
197: ~52. tJsterholm y. m., r.a:h. al. N :o 32: v:Ha) .......................... 185
198: M·ääränuhan osoittamisesta avms~ 6~2. von Born m. fl., fin. mot. N :o 42:
199: rtuksen ja •valti·ol<ainan •antamista Ang. anvis:ande a,v an&lag åt Sam-
200: varten Nummelan parantolan ta- d:undet Fo1k'hälsan i rSvenska 'Fin-
201: ~ousosaston u udestaa:n rrukentami- land. (Laus. T,al. v:Ha) .......... 186
202: seksi oa· l.aa.jentami1s·eksi. ~(·Laus. 612:. von Born y. m., ra·h. al. N :o 42:
203: T.al. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . rL6'7 Määrärahan osoittami,sesta Samfun-
204: '513. Ryömä y. m., mh. a1. N :o 33: Mää- <det Fo]khä1san i ,s,vens:ka Finland-
205: r.är:ahan osoi,ttamisesta Hämeen- nimise1le .yhdis'ty'kselle. (Laus. T.al.
206: linnan ~ääninsairaalan talousraken- ,v :lta) .......................... 188
207: nusten <laajen.tami·sta 1varten. (Laus. Sivistys.
208: Tal. v:lta) ...................... ,1713
209: 168. von Frenckell y. m., r.a'h. al. N :o 43:
210: 84. Leino y. m., rah. <a1. N :o 34: Mää- Määrärahan osoitJt,wmi:sesta <Stadion-
211: rärahan osoittami,sesta Satakun- 'sääti.öUe s·tadi>onin rakentamista
212: nas,sa sijaitsevan valtionsairaalan varten. (Laus . .Siv. v:lta) ........ 190
213: uudestaan mkentamiseksi. (Laus. 63. von Frenckell m. fl., tfin. mot. N :o
214: 1Tal. v:lta) ...................... 1711 43: cAngående anvisande av ansl•ag
215: 55. Virta y. m., rah. al. N :o 35: Määr.ä- å't .Stadion-stitftelsen tili uppföran-
216: :rahan osoittami1ses:ta La·hden :kau- >det av ett sta,d~on. (Lau:s. Siv.
217: pungin ;kunnal.li,ssairaa:lan 1aa.jenta- v:lta) .......................... 190
218: mista varten. (Laus. T.al. v:lta) .. 1'75 614. Alestalo y. m., rah. al. N :o 44:
219: ·B6. Ryömä, ra;h. al. N :o 36: Määrärahan Määrärahan osoittami,sesta Musrtia-
220: osoittamisesta sair.aan.hoitwjatarop- ilan 1p.uistoon rwkennetilavan maa-
221: .pila,s- ja sairaanh,oitajatarkodin ra- taloushistoriatilisen museon aikaan-
222: kentamiseksi Viipurin lääninsair,aa- :s.aamLsta 'Varten. CLaus ..Siv. v:lta) 192
223: Jan yhteyteen. ('Laus. T,a,J. v:lta) .. 176 6i5. H elo y.m., rah. al. N :o 45: Määrä-
224: 51~ Pitkänen y. m., ra'h. •al. N :o 37: :rahan o~soi,ttam~ses<ta lain•an ·anta-
225: M.ä.ärära:han osoittamisewba iS:orta- :mista varten Kansan Näyttämön
226: Wl!lan Y'leisen sairaalan talousra:ken- ·Säätiölle teatteritalon rakentami-
227: nuksen rakennus- j,a korjaustö,itä seksi. (Laus. iSiv. v :lta) .......... 1194
228: •varten. (Laus. T,al. v :lta) ........ 177 66. Palmgren, fin. mot. N :o 46: An-
229: 5,3, Jacobssan m. fl., :Lin. mot. N:o 38: g1ående anvisande >a,v ansl.ag att
230: Ang, anvisande av ansilag Jör ut- ut,giv;a.s slå,s:om r.äntefritt :Dån till
231: vidgni1ng av kommunala 1sjukhuset .Nya T•eaterhus- aktiebolwget i Hel-
232: i Vasa. (Laus. T.al. v :lta) ........ 1718 •singf<Ol'ls. (Laus. S1v. v:<lta) ...... 196
233: 58. J acobsson y. m., rah. a1. N :o 38: <6:6. P(J)lmgren, ra·h. ,a<L N :o 46: }.fäärä-
234: •Määrärahan osoittamisesta Vaa,san rahan ·o,so~i ttamis,esta 'ka.rottoman lai-
235: ~aupungin kunnallissairaaJLan laa- J:an myöntämistä VJarten Nya Teater-
236: jentamista varten. (Laus. Tal. :v:lta) 180 2ms-aktiebolwget i He'Lsingfors-nimi-
237: 1
238: 5r9. Mustakallio y. m., mh. ·al. N :o 39: ·selle yhtiölle. (Laus. Siv. v:lta) .. ~1917
239: Määräi'ahan osoittami1sesta: Oulun i6i7. Nikkanen y. m., rah. al. N:o 47:
240: rlia~onissak·odin sairaalan j.a o,ppi- !Määrär>tharn osoittwmisesta kir:kon
241: lMkodin laajentamista varten. rakentamista varten Kanneljärven
242: (Laus. Tal. v: lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 182 •seurakuntaan. (rLaws. !Siv. v:lta) .. '198
243: .SisiiJlysluettelo. VII
244:
245: ffiv. ffiv.
246: 68. Pitkänen y. m., rah. al. N :o 48: 80. Voionmaa, ralh. al. N :o 60: Koroite-
247: (Mä,ärär,a:han osoittami!sesta Korpi- ·tun määrär.a:han ·osoittamisesta
248: ,selän lkirlmn ja vappilan !korjaus- apintokerhotoiminnan :tukemiseksi.
249: töitä varten. (Laus. iSiv. v:1ta) .. 199 (Laus. :Siv. rv :[ta) . . . . . . . . . . . . . . . . 211:5
250: 69. Saarelainen y. m., ·rah. al. N:o 49: 8'1. Lindberg m. fl., fin mot. N :o 61:
251: Määrärahan os:oittami.ses:ta .rukous- Ang:ående anv:isande av ökat ansJag
252: •huoneen rakentamista .varten Pielis- åt FinJ.ands s:venl!ka ·Sång- och
253: jä.rven :pitäjän !Kolin kylään. ('Laus. musiMöribund. (Laus. Siv. v:lta) .. 2.117
254: Siv. 'V :lta) ...................... 201 811. Lindberg y. m., ra:h. al. N :o 61:
255: 70. Hänninen y. m., ra'h. al. N :o 50: Li:s,ätyn määrärahan osoittamises.ta
256: :Määrära:haru o:soittami•ses.ta T'aiv:al- •Finlands svenska ,tJång- odh :musik-
257: 'kosken kirkon rakennusavustwkseksi. tfö!'bund-:nimiselle :liito1le. (Lau:s.
258: (Laws. 1Siv. v:,lta) ............... 202 1Siv. :v :lta) ...................... 21S
259: 7'1. Virkkunen y. m., rah. :al. N:o 51: ·812. Seppälä y. m., rah. al. N :o 62: Mää-
260: Mä,ärära.han osoittami.ses·ta Seinä- rärahan osoLtt·ami,sesta Sokeain Kes-
261: joen yhtei,s,}y,s•eon :oltt~~<mis:ta varten :kwslilirtolle työhuonei1den perusta-
262: va[tion huostaan. ('Laus. ,Siv. v:lta) 003 mi,st,a, j1a y;llä:pi tämis·tä varten. (Laus.
263: 1
264:
265:
266: 712. Hannula, A. M. y. m., rah. al. N:o iSiv. v:lta) ...................... ,21,9
267: 52: Määrärahan os·oittamisesta K1it- 8"3. Ahlström, fin. mot. N :o 63: Ang.
268: tilän yihteiskoulun koulutalon ra- anvisrunde a,v anslag 1för understö-
269: kent.amista varten. :(:Laus. Siv. v:lta) 204 dande 1av •He1singJoNI Blindföre-
270: 7.3. Hannula, M. y. m., ra'h . .al. N :o 53: ning •verks.amhet. (Laus. Siv. ·v:lta} 212:1'
271: ·Määrärahan osoittamisesta Helsin- 813. Ahlström, rah. al. N :o 63: Määrä-
272: gin lkrusvatusopitli:s•en talous!koulun rahan osoittami1s·esta Helslingin :So-
273: ottamiseksi ·valtion ha.Ituun. (Laus. keain:y:hdi,sty;ksen toiminnan tuke-
274: 1Siv. v:lta) ...................... 205 miseksi. (Lau.s. Siv. v:lta) ...... ·223
275: 7:4. Pennanen y. m., r•ah. 1al. N :o 54: 84. Ahlström, .fin. mot. N:o 64: Ang.
276: iM·äärär:ahau osoittamisesta y1imää- anvi:s.runde :ruv anslag för utgivande
277: r,äiseksi a1vus•tu.kseksi Niittylaihden ,aJV lti!ds:kr.itf,terna ,Sokeain Airut"
278:
279: kansanopis.tolle. {Laws. Siv. v:lta) 207 och ,,T.i:dning för :Finlands Blind.a."
280: 715 ,Moilanen y. m., rah. al. N :o 55: (Laus. ~Siv. v:lta) ............... 2215
281: :Määr:äraham osoi!JJtami:ses:ta Viipurin 8'4. Ahlström, rah. ,aJ.. N :o 64: Määr.ä-
282: T·aiteeny,stävien rpiirustuskoulun ra;han os;oittami,sesta aikakausikirjo-
283: .avustami•seksi. {'L:aus. iS1iv. v :lta) .. 209 jen ,,SOikeain Airut" ja ,,T~dning
284: 716. Moilanen y. m., raih. al. N :o 56: fiör Finlands Blinda" julkaisemista
285: ·Määrärahan ·osoittamisesta Viipurin v.Mten. (Laus. Siv. v:lta) ........ 226
286: Mu.siiikin YstäviHe orkesterin yllä- 85. Ahmavaara y. m., ra'h. a1. N :o 65:
287: lpitämistä v.ar;ten. (Laus. Siv. 'V:lta) 2110 fM,äär:ära:han osoitta;misesta avu:stuk-
288: 77. Linna, J. y.m., ra:h. al. N:o 57: seksi Nuorten ~stä,vä:t nimiselle yh-
289: Mä·är ärruhan o•soi ttamisesta 'TYJövoon distylikseUe. (iLaus. Siv. v :lta) .... 2217
290: Urheiluliitolle voimistelu- ja urhei- ·86. Päivänsalo y. m., ra:h. al. N :o 66:
291: iLuo:pi:ston perustamista, ,varten. ,:Määrära:han oso,itta;misesta avustuk-
292: (:Laus. 1Siv. v::lta) ................ 2i1J2 seksi Helsingin Kaupunkilä:hetyk-
293: 718. Rantala y. m., ,rah. al. N :o 58: Mää- selle siveellisesti suo,jattomien nais-
294: rär:ahan 'O•Sioittamis·esta a•vu:stu!kseksi ten va•staanottok01din iperwstamis- j.a
295: maa.seudun t~öväenyhdistyksille, y,lläpitokustannuJksiin. (Laus. Siv.
296: nuori:so- ja urheiluseuroj:lle urheilu- IV:lta) .......................... 2,2,9
297: kenttien peru:strumi,sta varten. (Laus. 816. Päivänsalo m. fl., ·fin. mot. N :o 66:
298: Siv. rv:lta) ....................... 2113 Arug ..anvisande av :ans.lag iör Hel-
299: 79. K omu y. m., ra'h. al. N :o 59: Mää- singtfors !Sitadsmis,s:ion till grund-
300: .rär:ahan osoitt~~<mises•ta Työväen 1äggnings- och underhåHskostnruder
301: Urlheiluliitolle urheiluNiseen neu- d'ör ett mottagningshem för i sed-
302: vonta- !ja kur:s,sit'Y'öhön. (Laus. :Siv. ·ligt h.änseende :s.kyddslösa kvinnor.
303: v:lta) ......................... 21.:4 (Laus. iSi:v. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 229
304: 'VIII Sisällysluettelo.
305:
306: Siv. Siv.
307: 817. Oksanen y. m., ra.h. al. N :o 67: Mää- kunnassa olevien Kirfkiko-, Punnus-
308: ·rä!'a:han osoirtJtamisesta Suomen ja Vuotjärven vedenpinnan aJ.enta-
309: V:älkonauha.liirtolle ~siveelEsyystyötä mista var,ten. (Laus. Maat. v:lta) .. 249
310: v.arten. (Laws. 18iv. v:lta) ........ '232 98. Nurmesniemi, rah. at N:o 78: Mää-
311: 88. Bäivänsalo y. m., rah. all. N :o 68: rär.åhan QS()itbamisesta Settijoen
312: Määrärahan o.soittwmises1ta Suomen .perbamistöiden aloittamista varten.
313: .Sisäilähety:sJ.iit01lle !kruhden \ID.atJhpa- (!Laus. :Maat. v:lta) .............. 250
314: .pin matkrukulujen ja paNrkaulmen 99. Nurmesniemi y. m., rah. al. N :o 79:
315: ruvustamiseksi. (1Laus. SiJV. v :lta) .. 23'4 Määrärahan osoittamisesta Pyhä-
316: 88. Päivänsalo m. fl., fin. mot. N :o 68: järven 1~asikemis1Ja ja ·Pyhäjoen per-
317: Ang. an:vi,sarude av anslrug ·:för Fin- ka~stöiden aloittamista varten.
318: lands Inremissionsför!bun·d ti.U Uiil- (>Laus. 1Maat. ·v :lta) . . . . . . . . . . . . . . 251
319: derstöd :för •aiVlönande av tvenne 1'00. Tuomikoski y. m., raJh. al. N :o 80:
320: resepräster ooh tili} ihetäckande av Määrärahan osoittamisesta .Siika-
321: deraJS !'esekostnader. ~aus. Siv. joen per'kaustyön ja T·emmesjokeen
322: v:Jta) .......................... 23<4 [,a;S'kevan tulvaveden patorumi:sen
323: 89. Sillanpää y. m., ra:h. al. N :o 69: aloittam~seksi. ('Laus. Maat. v:lta): '25la
324: Määrärahrun osoittamisesta Reisin- 1011. N~kkanen y. m., raih. al. N:o 81:
325: gin !T<aloustyönrtekijäin Yhdistyk- Määrärahan osoittamisesta Suomen
326: ,selle r. y. rakennusvelkojen lyhen- .KalBJst.a.jaj.ärj.estöjen !Keskus1i:i;ton
327: .tämiSitä varten. (Laus. Siv. v:lta) 2,3·6 r. y. avustami,seksi. (Laus. •Maat.
328: '90. Lehto y. m., r.ruh. al. N :o 70: 1Läärä- v :Jta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25:3
329: rahan >osoi.Uamisesta avustukseksi 1·0:2. ()sterholm m. fl., :fin. mot. N :o 82:
330: Su01men T!Yöväen Järjestönuorten Ang. anvi,sande a'V tf,örhöj•t anslag
331: Liitolle. I~LaJUs. Silv. v :Ita) . . . . . . 2!~8 för :f]sikerinäl"'ingens friilmjande.
332: '9'1. Tabell y, m., rah. ail. N :o 71: Määrä- .(Laus. :Maat. ,v:lta) .............. 251&
333: raihan osoi•ttamisesta valtiomvwstusta 102. ()sterholm y. m., m:h. :al. N :o 82:
334: varten Su:omen Työväen Raittius- !Eoroitetun määrärahan osoittami-
335: JiitoHe. (Lau:s. 1Silv. v :lta) . . . . . . . . 240 sesta iJm1rustuselinkeinon edistämi-
336: 92. Hannula, M. A. y, m., rah. a.l. N :o semsi. {Laus. Maat. v:lta) ........ 257
337: 72: I:M.äärärailian QS()ittami'Sesta kah-
338: lden la:ppalai,snuorulkaisen avusbmi- 103. Hannula, M. A. y, m., raili. al. N:o
339: sek;:;i ilmnsalli!oulunopettaj111Semin.aa- 83: 1Määrärahan osoi tJtamisesta ko-
340: rotrt:omilksi lainoiks:i Petsamon :vithä-
341: ri,in. (Laus. iSiv. v:lta) .......... 2412
342: ,varaiselle v.äestölle kalastusv;älinei-
343: den hanlkkimi:sta var,ten. (Laus.
344: Maatalous. MMt. v:lt.a) .................... 259
345: 93. Auer y. m., rah. ·al. N :o 73: Määrä- Hli4. H elo y. m., rah. al. N :o 84: Määrä-
346: :ra:han osoittrumi>sesta :Kiymijoen rper- r.ahan osoittami•sesta. kalastus- ja
347: kausrtöittä varten. 1(Laus. Maat. hätäsataman mkentamiseklsi .Laato-
348: V :lta) ........................... 2'43 kan Jalmikollc 1fetsiir irtin .Saarois-
349: 94. J uutilainen y. m., ra:h ..al. N :o 74: rten kylän k·ohrlaHe. (Lwus. Mwat.
350: r:Miäänär whrun osoittwmisesta V uoklsen v:lta) .......................... 260
351: ,vesistön :p.erkaustyötä varten. (LaU!s. 1015. Manner y. m., rah. al. N :o '65: Mää-
352: ,:Maat. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2414 rärruhan oooittamisesta siipikarjan-
353: 95. Huuhtanen y. m., ra·h. ·ail. N:o 75: ihnidollisen Jwea;seman p.erustami.JSta
354: .Yäärära:han osoittamisesta 'Vuoksen ~Var•ten. (Laus. Ma.at. v :lta) . . . . . . 262
355: virran perkaustöitä v,arten. (Laus. 106. Hannula, U: y. m., r.a'h. al. N m -86:
356: Maat. v:lta) .................... 247 Määrärahan osoittamisesta Hämeen-
357: 96. V erto.nen y. m., ra;h. al. N :o 76: linnassa olevan .si.ipilkarj>anhoitokou-
358: ,ll;äärär.a.han os•oittamisesta Saimaan lun ra.k·ennusvelffiojen suorittami-
359: wedenpinnan sään:nöstelymahdolli- semsi. (Laus. M.aat. v:·lta) ........ 267
360: ;:;uuksien ttutkimisita varten. ('Lan'S. 107. Myllymäki, K. y. m., rah. al. N~o 87:
361: [M,a•at. 'V :~ta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 248 ,:M,äärärruhrun osoirttrumi:sesta Suomen
362: 97. Kauranen y. m., rah. al. N:o 77: Puutarhavi.Ijelijäin liiton avustami-
363: :.M.äärära'han osoirttwmisesta Muolaan seksi. (>Laus. Maat. v:lta) ........ 2:69
364: Sisiillysluettelo. IX
365:
366: Siv. Siv.
367: 1.08. Lehtokoski y. rn., rah al. N :o 88: konsulentin palkkaamisek.si. (Laus.
368: Määrämhan QS.Oittamisesta Turun Maat. v:1ta) .................... 290
369: uuden talouskoulun avustamiseksi. 1:20. Huuhtanen y. m., ra·h. al. N:o 100:
370: (Laus. Maat. v:lta) .............. 271 Määrärahan osoittami·sesta Karja-
371: 109. Saarinen y. m., rah. al. 'N :o 89: lan ':Marttayrhd:istysten piiriliitolle
372: Määrärahan osoittamisesta Lounais- talouskoulun .perustami·sta varten.
373: Suomen savialueen maamieskoulun (Laus. Maat. v:>lta) .............. 292
374: perustamiskustarrnuksiin. (1Laus. 1'211. Lindberg m. fl., fin. :mot. N :o :i01:
375: Maat. v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273 Ang>oonde .an:visande av .ansl~g åt
376: 110. Lähteenoja y. m., raill. al. N :o 90: Sven51ka Lan tbrmkssällskapen.s
377: .Määrä:rahan osoi ttallllisesta Harda- 'Finland F:örlbund 'fÖr främjande av
378: vallan emäntäkoulun avustamiseksi. yrkes,ski·ckligoheten bl.and småhru-
379: (Laus. Maat. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . ·2715 .karna i rikets svenska •bo,sättnin:gs-
380: 1.!1':1. Ellilä y. m., r.!!'h. al. N :o 91: Määr.ä- omr.åden. (Laus. Mwat. v:lta) .... 293
381: raihoo osoittamisesta pienvilijeHjä- 1:21. Lindberg y. m., rah. al. N :o 101:
382: ja karjanhoitokoulun perustami1sta lM.äärärahan oso!i<ttami:sest.a Svenska
383: ·varten Pohjois-ISatakuntaan. (Laus. 'LantlbrUJkssällskrup€ns i Finland
384: Maat. v :1ta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 277 :F<irbund nimiselle :yhdistykselle am-
385: 1112. Tukia y. m., ra:'h. al. N :o 92: Määrä- mattitai:dvn edi:stämise.ksi pien:vil:je-
386: rahan osoittamisesta Etelä-<Karjalan lijäin keskuudessa maan ruotsin-
387: tietopuolisen 1karjanhoi·tokoulun ra- kielisil1ä seuduilla. (Laus. Maat.
388: kent·amista varten. (Laws. Maat. rv :•lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 295
389: v:lta) .......................... 2719 1212. Halonen y. m., rah. al. N :o 102:
390: 1.>13. Junes y. m., rah. al. N :o 93: Määrä- Määrärahan osoittmm1sesta avustuk-
391: rahan osoittamisesta kiinteän maa- siik:si maalaiskunniUe maatalousneu-
392: mies'ko.u[un perustami:sta; varten Pe- voj!!Jin pa1kka.amista .varten. (Laus.
393: rä~Pohjo}a.an. :QLaus. Maat. v:lta) .. 281 M·aat. :v: lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2'97
394: 114. Hannula, U. y. m., rah. a1. N:o 94: J,2r3. Pekkdla, M. y, m., rwh. aJl. N :o 103:
395: Määrärwhan osoicflt>1mise~ta Kemi- rM.äärär.ahan <l'soi tta:m.isesta 1maata-
396: järvel1e pe:mstettavaa emäntäkoulua lousckerhotoimintaa varten. (Laus.
397: vwrten. (Laus. M>aat. v:lrta) ..... . 282 Maat. ·v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298
398: 115. W alta, K. y. m., rah. al. N :o 95: 12•4. Leppälä y. m., rah. al. N:o 104:
399: M,äärär.ahan osoittwmli,sesta guovilje- ·M.äärära·han osoittamisesta Kes·kus-
400: lyskoeaseman peru:stami:s'ta varten J:ainarahaston välitykseHä käytettä-
401: 1Savoon. (iLaus. iMaa·t. v :lta) ..... . 28\3 välksi asutustoiminnan ra:hoittamis:ta
402: 11!6. K ontto y. m., ra!h. al. N :o 96: Mää- varten. (!Laus. 1Maat. 'V :Ita) . . . . . . 299
403: rär.a:han oso1ttamisesta Etelä-iSa:von 125. Huittinen y. m., rah. al. N:o 105:
404: kasvi'Viljely,skoeaseman alaisena toi- ,:Määrärll!han osoittamisesta uudis-
405: mivan suo.v;iljelysko.easem~:~Jn perus- ja la~dunviljelys,pallkkiloiksi pien'Vil-
406: tamvseksi 1Savoon. (Laus. M·a•at. jelijöi~le .. (rLaus. Maat. v:lta) .... 302
407: .v:lta) .......................... 285 1/26. Kyhälä y. m., ra•h. al. N :o 106:
408: 1.'117. Junes y, m., mh. al. N:o 97: M.äärä- lMäärär.~han osoittamisesta avustuik-
409: ra'han osoittami:ses·ta ka:sviviljelys- sikJsi kadon ja ylei:sen pulrukauden
410: ikoeruseman perust·ami,s·ta
411: 1 v.arten jvhdosta .aihdinkoti'la.an joutuneelle
412: Perä-<Pohjolaan. (Laus. Maat. v:.Ha) 28<7 maata.lousvitestölle. (Laus. Maa•t.
413: 118. Tarkkanen y. m., rah. al. N :o 98: v:Ita) .......................... 304
414: lMäärär.aillan osoittamisesta Kemian- 127. Kullberg m. fl., fin mot. N :o 107:
415: tutlkimus-ISäätiön laboratorion pe- Ang. anvisande a:v ansla,g åt garan-
416: rustamiskustannuksia varten. (Laus. tiföreningen d'ör smålbrukar~olan i
417: lMa;,at. v :lta) .................... :288 Östra Nyland för erläggande av för-
418: 1.19. Auer y. m., rah. a'l. N :o 99: Määrä- sökslägenhetens skuld. 0Laus. Maat.
419: ra!han osoittamisesta yhden maa:n- .v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 306
420: ,vi~jelystalmllden, yhden rakennus- 1:217. Kullberg y. m., rah. al. N :o 107:
421: tl():1minnan ja yhden lmtieläinhoidon M.äärämhan osoiiltarmi•sesta Itä-
422:
423: 2
424: X Sisällysluettelo.
425:
426:
427: Siv. Siv.
428: tU udenmaan :pienvtiljelijäkouJun 118: rMäärära:han osoiittamise.sta
429: kannatusyhdistykselle koetilan ve- ·VaTihuus- ja työky.vyttömJW·sva:kuu-
430: lan maks.amis.tru v·arten. (:Laus. M·aat. twk!sen toteuttami:st:a :varten. CLaus.
431: ·v:lta) .......................... 3<n7 lTyöv. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,24
432: 12.8. Kulmala y. m., rah. al. N :o 108: 1:3'9. H elo y. m., rah. al. N :o 119: Määrä-
433: LMäärära·han osoittamisesta uudis- rahan ol:loittamisesta kaHiinajan:li-
434: 1pel.1on lja laitumen rai'vauspalk- säysten suorittamiseksi niille aikai-
435: ikioi:k!si :pienvii]je1ijöille. (Laus. sempien .työv.äenta:paturma vaku u-
436: iM:arut. v::lt.a) .................... 308 tuslakiien mukaan elinkorkoa naut-
437: 129. Hannula, M. A. y. m., rah ..al. N :o ti:ville, jotka .ovat jääneet kalliin-
438: 109: Määrärahan osoittamisesta sii- ajanlisäy.l~sistä osattomiksi. {Laus.
439: tosporojen lha:nlklkimi:sta :varten La- :Työv. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32·5
440: :pin vä:hävaraisil,le as~ka,j_lle. (Laus. 14!0. Pärssinen y.m., r.a-h . .al. N:o 120:
441: Marut. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310. :M&ärärahan osoittamisesta äiti.ys-
442: huollon ja terveydenhoidon järjestä-
443: Sosialiset tarkoitukset. miisek,si vähävarai:s,ten työläisten ja
444: 130. Puhakka y. m., rah. al. N :o 110: f)iemtilalll.skotien äideiHe. (Laus.
445: rM.äärär!!!han osoittami>sesta Ammat- ,Työv. v :'1ta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3:216
446: tienedi:stiimisLaitos-·säätiölle ta:1on 14!1. Helo y. m., rah. al. N:o 121: Määrä-
447: rakentamista varten. ~Laus. Työv. rahan ,os:oittamisesta 8 tunnin työ-
448: v:lta) .......................... 3'11 aika,1ain noud.attamis.est.a valti•on1ai-
449: 13<1. Sillanpää y. m., rah. al. N :o 111: cb01ksii:ssa :jo1htuvia meno•ja varten.
450: 1K·oroi tertun
451: (Laus. tTyöv. v:lta) .............. 328
452: määr äralhan osoi ttamii-
453: sesta vähäwaraiiSten •laiSten ja nuor- 14!2. Keto y. m., ra'h. al. N :o 122: Määrä-
454: ten ·a·mmattik,a:svatusta varten. rahan osoittami,se:sta asevelvollisten
455: (Laus. 'Työv. v:lta) .............. 3113 päivärahan koroittamiseksi. (Laus.
456: 13-2. II elo y. m;, rah. al. N :o 112: Määrä- Puol. v:lta) .................... 330
457: raham :osoitta:mis.esta ammattitarka;s- N3. Kulmala y. m., ra·h. a:l. N :o 123:
458: ta•jien lukumäärän lisäämiseksi. Määrärahan osoittamisesta asevelvol-
459: (Laus. T:yöv. v:lta) .............. 31:5 listen päivärahan koroittamista var-
460: l3i3. Aalto, A. y. m., rah. a.L N :o 113:
461: ten. (rLaus: Puol. v :lta) . . . . . . . . . . 33'1
462: 1Määrämhan osoittami:sesta töiden
463: järj·estämiiseks.i työttömille. (Laus. K ulkulaitokset.
464: Työv. v :Jta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3117 1414. von FrenckeU y. m., rah. al. N :o
465: 134. Liedes y. m., rah. al. N :o 114: Mää- 124: Määrärahan os·oittamisesta uu-
466: rärahan osoittamisesta y1eisten töit- :den :suor:an .maanltien rakentami-
467: ten järje.stä:mi•seksi •työt.tömille. seksi Helsi;ngistä iPor.vooseen.
468: :(:Laus. 1Työv. v:lta) .............. 3'18 (Laus. Ku1k. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . 3'3'2
469: 1315. Rötkö y. m., rah. al. N :o 115: Mää- 144. von Frenckell m. fl., fin mot. N :o
470: rärahan ·osoittami.sesta reyön puut- 124: An:~åen•de anvisande av anslag
471: teen rvwoksi häJdänalaiseen tilaan för by:ggan:de av en ny rak landsvä.g
472: joutuneliden avustamiseksi. ('Laus. menan Helsinlg"fors lOCh Borgå.
473: T,yöv. v :1ta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3:20 (Lau:s. iKulk. :v:lta) .............. 332
474: 13r6. Tanner y. m., raih. al. N :o 116: 145. Kullberg m. fl., fin. mo.t. N:o 125:
475: M.äärärahan :osoit.tamisesta rvaltion .Am:g. ·amvi1san:de a v rförhöjt ·ansl.ag
476: töissä •olevien :työläi1sten yleiseen d'ör omiby,g:gna•ds- oe·h reparations-
477: pal1~kojen koroittamiiSeen. ~Laus. a11beten av lam:dsvägen mellan Borgå
478: T:yöv. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3'211 1och iK:otlm. :(.Laus. Kulk. v::lta) .. 33·6
479: 137. Aalto, A. y. m., rah. al. N:o 117: 145. Kullberg y. m., rah. al. N:o 125:
480: LM.äär.ämhan osoittami:sesta vanhuus- K•oroi:tetun määr,ära:han osoittami-
481: Ja työkyvyttömyysvakuutuksen to- :sesta ·PQrvoorn ja 'Kotkan välisen
482: teuttamista varten <(Laus. Työv. maantien uudis.taJmi.s- ja korjaus-
483: v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.2:3 töitä .varten. (Laus. Ku1k. 'V :lta) . . 3!37
484: 13<8. Myllymäki, L. y. m., ra'h. al. N:o 146. Oste1·holm m. fl., fin mot. N:o 126:
485: Sisällysluettelo. XI
486:
487: Siv. Siv.
488: ~ng. anvisande av anrslag för uträt- rakenta;mista var·ten Sotkwmon-
489: ning oc:h tföribättring av landsvrugs- Kuhmol!liemen maantieosalla olevan
490: ·sträekan mellan öster:by och Troll- 'T,er.varsalmen y.li. (Laus. !Kulik.
491: höle by;ar .1 E·kenäs 1andskommun. v:lta) .......................... ·347
492: r(Laus. iK\ular. V :lta) . . . . . . . . . . . . . . 3·38 1:5:5. J anhonen y. m., rah. al. N :o 135:
493: 14i6. Osterholm y. m., ra-h. pJl. N :o 126: Määrärahan .osoittamisesta maan-
494: Määrärahan osoittamisesta T.ammi- tien rakentamista v.ar·ten Suomu.g-
495: rsararen ma·alais:kunnastsa ·si:i ai itSevien salmen PiirS'pa!j.ärven maantielrtä Yli-
496: Österiby ja 'TroHböle nimirsten kylien näljänrgän Leinosenvaaralie Puo-
497: välisen maantieosan oikaisemista 1an.gan----!T.ai'"alkosken maantieLlä.
498: .ja parantamista .v.arten. (La:us. :(Lau:s. 1Kulk. v:It.a) .............. 3:4'8
499: 1Kulk. v:lta) .................... 3<39 1516. Liedes y. m., r.a!h. al. N :o 136: Mää-
500: 147. Juutilainen, rah. al. N:o 127: M:ää- :r.ärahan rQ•soittami.sesta maantiesil-
501: rär.aharn osoittwmi•sesta maantiesiJ- iLan rak•entamirs,ta v.arten Iin-Pu-
502: lan rakentamista varten rautatien dasj ärven------;Ranuan maan tieosalla
503: .ylitse ,_&ntrean asemalla. (Laus. ,Siuma11joen yli Yli-Jin kunnassa .
504: iKulk. v:Ha) .................... 340 1(Laus. :Kulik. v :lta) ............... 349
505: 148. Rötkö y. m., rah. al. N :o 128: Mää- 15r7. Hänninen y. m., rarh. a1. N:o 137:
506: rärahan osoittamisesta .maantien r.a- IMäär.ärahan osoittamisesta Pous-
507: •kent.amista varten 18momenniemen- sun- Kurvi·senvaaran- Tyräjärven
508: 'Mikikelin :maantieltä V arpa.se11 pysä- -JJokij ärven maan tien raken ta-
509: kille Sravon radalla CLaus. IKulk. mista varten. (iLaus. Kulk. v:lta) 350
510: .v:.lta) .......................... 3411 115r8. Liedes y. m., rah. al. N :o 138: Mää-
511: 149. Jutila y. m., rah. al. N:o 129: Mää- rärahan osoittamisesta Kuusamon-
512: räraJhwn orsoittami•sersta maa11tien ra- Ala.,Kitkan maantien jatkamista
513: lkentaJm~rs•ta varten Voikosken >Ilse- varten. (Laus. Kulk. v:lt.a) ...... 3i51
514: malta IMäntY'har.jun pitäjän Nur- 15,9. Hannula, U. y. m., ra.h. al. N :o 139:
515: ma.an !kylään. CLaus. ·K u1k. 'V :'lta). . 3r4:2 Määrärahan osoitrtamis·esta maran-
516: 1'50. Riihimäki y. m., ra'h al. N :o 130: trien ra.kenrtamirsta varten Tossavan
517: Määrärahan osoittamisesta maan- los.silta K1oivun asemalle. (Lams.
518: tien rakentamista varten Tampe- 1Kulk. v:lta) .................... 3r52
519: reen--iProrin maantieltä n. :s. Puta- t60. J unes y. m., ra'h. al. N :o 140: Mää-
520: jan tielle. (Laus. rKurlk. v:Ha) .... 343 .rärahan •osoittamisesta maantien ra-
521: 11511. K yhälä y. m., ra•h. al. N :o 131: 'Mää- kentamista varten Alatornion p.itä-
522: rämhwn osoittamis•ersta ·Sievin pitä- d·än iA.rrpelan iky.läs•tä Paakko1an r.au-
523: j.än Järvik.ylän j.a Ylivieskan pitä- tatiepy.s.akiaJe. (Laus. Ku1k. :v :lta) 31)3
524: .j.än Rawdaskylän välirs.en tien kun- 1611. Liedes y. m., raeh. a;,l. N :o 141: Mrää-
525: nos•tamista var:ten. (Laus. Ku1k. rär,ahan osoirttamisesta maanrti•en
526: v :.lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344 :rakentamista '"art.en iKuolajärven
527: 1:5i2. Arffman y. m., rah. al. N :o 132: kirlkonkiy:lästä Ko:talan- ja rSaijan-
528: lMäär.ärahan rOS•Oittami.sesta illllJ!lntien ikylien ikautta Savulkoskelle. (Latus.
529: rakerrtamirst.a rvarten ·Vuolijoen kun- Kulk. 1v:lta) .................... 3:5,5
530: nwsta Ou1ujärven rlänsrira11taa Sä- 1r6'2. Tabell y. m., rah al N :o 142: Mää-
531: räirsniemen lkirkolle. (Laus. Kulk. rära•han osoittamisesta :maantien
532: rV :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3•4!5 rakentami•sta var•ten Kuolajär;ven
533: 1·53. Arffman y. m., rah. al. N:o 133: kirkonkylästä Lampelan ja Vwosnan
534: Määrär.a:han o·s:oi:ttamisesta maan- kylien rkaut•ta Tuntijärven :kylään.
535: tien ra'kenta.mi•sta varten Kuhmo- {:Laus. ,K,u~k. v :rlt.a) . . . . . . . . . . . . . . 356
536: ni.emen kirkolta Pajak!lmrkosken 1163. Rosenberg y. m., rah. ail. N :o 143:
537: y. rm. paik!ka:Imntien kautta Hyryn- iMräär.ärahan osoittami,sesta Sodan-
538: salmen M·oisiovaaran tielile. (Laus. kylän pitäjän Vwotson-, Mutenian-,
539: Kulk v:Ha) .................... 34!6 rKorvasen- ja •Lokankylien välirsen
540: 184. Arffman y. m., rah. al. N :o 134: maantien rakenrtamirsta varten.
541: Määräraha·n osoittamisesta sillan !(rLaurs. iKulik. v :lta) .............. 357
542: XII
543:
544: Siv. Siv.
545: 164. Hannula, M. A. y. m., ra:h. :al. N :o kana,li&eritug av Kymmene älv.
546: 1:t4: Määrärrullim osoi tta.misesta l(Laus. 1Ku1Jk. v:1ta) .............. 361
547: 'ma,antien ratkentamista varten So- 16~. Kullberg y. m., rah. al. N :o 147:
548: dankylän kirkonkylästä Kelujärv!m iMäärär.a:han oooi,ttamiJSesta K;ymi-
549: kylä,än. (Laus. 1Kulk. v:l:ta) ...... 358 doen kafJlavoim.ismahdollisuuksien
550: 1615. Väisänen, H. y. m., r.ah. a.I. N:o 145: tutkimista varten. ·(ILaUJS. lKu1k.
551: rMäär.äraJha;n OS·oittam~sesta p,elto- v:lrta) .......................... 3,62
552: .saillmen IS:i:1lan rakentamista varten. :1:618. Tukia y, m., rruh. al. N :o 148: Mä,ä-
553: ,(Laus. iKu1k. rv:i1ta) .............. 359 r.ärahan osoittamisesta Tulli,s·almen
554: 166. Junes y. m., rruh. al. N :o 146: Mää- syventämi,stä varten. (Laus. Kulk.
555: rärruhan osoittamisesta sillan raken- v :lta) .......................... 36'3
556: tami:s.ta varten J1olman putaan yli :L619. Setälä y. m., rah. al. N :o 149: Mää-
557: Tornion/jokivarren maantiellä. räraJhan osoittami1sesta te~den ra-
558: (Laus. 1Kulk. v:lta) .............. 3'60 kentamiseen ,j,a ku:nnostwmiseen vä-
559: 167. Kullberg m. fl., ·f.in. 1mot. N :o 147: hävarai:s.il1a pienv.iljelijiiseuduilla.
560: :Arig. afJlvi:san:de av anslag för un- (Laus. !Kulk. v:lta) .............. 3!65
561: dersökning ~wv möjligheterna tiH
562:
563:
564: III. Lakivaliokunta.
565: Rikos- ja ulosottolakia, valtiollisia Siv.
566: rikoksia, painovapauslakia, korkoa 5. Virta y. m., [atk. al. N:o 11: E~do
567: y. m. koskevia laki- ja toivomus- tul~set Jailksi ullosotto1ain 4 luvun
568: aloitteita. 5, ja 6' § :n IIllUUttamisesta ja laiksi
569: Siv. ulosottolain cvoimaanpano.asetUJk:s,en
570: iL Pekkala, E. y. m., la:k. al. N:o 7: 2:7 § :n muutrtrumisesta ............ 379
571: CEhdotUJS lai!ksi ,valtiollisten vankien 6. Turunen y. m., lak. al. N:o 12: ~Eh
572: oilkeuwsi,sta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3711 dotus laiksi 6 § :n ottamisesta kaup-
573: 21. Aaltonen y. m., lak ..al. N:o 8: Eh- pakaaren 9 lukuun . . . . . . . . . . . . . . 382
574: dotus laiksi rangaistusten täytäJn- 7. Hannula, :M. y. m., lak. al. N:o 13:
575: rtöön,pa1110sta 11'9 päivänä joulukuuta Eh>dotus laiksi oi!keudesta va1oku-
576: 11889 ann.etun, laiHa 2!1 päivänä cviin lkesii:kuun 3 p :nä 19217 annetun
577: tammikuuta 19~1 muutetun ase- iain .2· § :n .muuttamisesta ........ 384
578: tulksen :2 luvun 8 § :n muuttami- 8. Jacobsson, ,hems,t. mot. N:o 4: Ang.
579: lsesta ........................... 373 .ändring av tr.yokifri~etslrugen, att
580: 3. Aalto, J. F. y. m., Iak. al. N :o 9: ämbetsrverken måtte åläggas hålla
581: .Eihdotus laiks:i vuoden 119'18 kan,sa- .olfificie]ila handlingar tillgängliga
582: 1ruis,sodan jO'hdos.ta rangaistuksiin tför allmä,nheten . . . . . . . . . . . . . . . . . 387
583: tuQ!IIlittujen henkiJöiden armruhta- Si. J acobsson, toi v. al. N: o 4: P.aino-
584: mises:ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3·7:5 v~up.auslain muuttami,sesta s.iten,
585: 4. Kuokkanen, lak. .al. N:o 10: Ehdo- että vir1kami,ehet rvelvoitetaan :pitä-
586: tus laiwsi u~osottola,in muuttami- mään viratlliset asiakirjat y.leisön
587: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3<'7'7 saatavissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3817
588:
589: IV. Talousvaliokunta.
590: Kieltolakia, väkijuomalaiusäädäu- Siv.
591: töä, terveydenhoitoa j.a sairaaloita 22: ,Förslag ~till lag om ändringar
592: sekä rajaseutuoloja koskevia laki- av § 2 av d'örbuds.Jagen .......... 396
593: ja toivomusaloitteita. 2, von Frenckell y. m., lak. a,J, N :o 22:
594: Siv. ;Ehdotus laiksi kieltolain 2 ,pyikä-
595: 1. Puhakka, la:k. a:l. N :o 21: Ehdotus län :muuttamises,ta . . . . . . . . . . . . . . 396
596: laiksi 1 p.ä,ivänä kesäJkuuta 19212 an~ 3. Lehtokoski y. m., toiv. al. N :o 19:
597: netun kieltolain muuttamisesta . . . 393 iKielto1ain noudattamisen valvon-
598: 2. von Frenckell m. fl., lagmot. N :o nan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . 398
599: XII~
600:
601:
602: Siv. Siv.
603: !4. Kuuli(lJla y. m., toiv. al. N:o. 20; ,sä:vskilda ikommuner i Ålbo och. Vasa
604: ;Kom~tean asettamisesta maamme SJk;ärgård . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 408
605: ny;]cyisen raittiustilanteen puoluee- 8. c,;u~ander y. m., toiv. al. N :o 24:
606: itonta tutkimista varten . . . . . . . . . . 402 \Erinäisten Turlfn ja Va.asan saa-
607: ·5. Ikola y. m., toiv. a.l. N:o 21: V,äki- ristoissa olevien .kuntien terveyd®-
608: juo,malainsäädännön muuttamisesta: hoitto-oloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4'10
609: si:ten, että alkoholi tuJlisi tehok- 9. Malmivaara y.m., toiv. al. N:o 25.:
610: kaamman verotuksen alaiseksi . . . . 403 ·Rmnnin ,k,yl;pyJän lmuodostamiresta
611: 6. Hannula, U. y. m., toiv. al. N :o 22: rvaltion 'Omi,stama,kJsi kansanpar.an-
612: v,a,ltwn sairaalan rakent.arn:iJsesta tolaiksi ......................... 412
613: IKemiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4.(}16 10. Janhonen y. m., •toi v. a'l. N :o 26:
614: 7·. Koivuranta y. m., toi;v. al. N :o 23: T·oitmenpiteistä ;n. s. rajaseutuohjel-
615: !Rovaniemen yleisen s·airaalan laa- man toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . 41'3
616: jentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 407 1.1. Voionmaa y.m., toiv. al. N:o 27:
617: 8. Gollianler m. fl., hemst. mot. N :o Tutkimuk;;~en toimittamisesta ·auto-
618: 24: Ang. hähovårdslför:hållandena i onnettomuuksien syistä ja alk!oho-
619: 'lin •osa,11isuudesta niihin . . . . . . . . 4<14
620:
621:
622:
623: V. Laki- ja talousvaliokunta.
624: Kunnallislainsäädäntöä, isoajakoa, Siv.
625: kansakonlulaitosta, kalastusta y. m,. Kemi.järven, Kuusamon ja Kwo1a-
626: koskevia laki- ja toivomusalolt- IJ·arven pitä:jissä Oulun Jääniä
627: teita. 1'7 p :nä tammikuuta 1898 annetun
628: Siv. asetuksen 2 § :n muu:ttami,sesta .. 432
629: 1
630:
631:
632: 1. Kalliokoski y. m., la:k. al. N :o 23: 6. Rantala y. m., rtoiJv. a1. N :o 28:
633: iE!hdotus laiksi kansa·koulUJlaitoksen iManttaaliin pannun lrn&an omista-
634: kustannuksista kesäkuun 8 päivänä jien kuntakokouksia koskevien sään-
635: 191216 annetun lain 5 ·§ :n muuttami- lnösten ikumorumisesta . . . . . . . . . . . . 43'4
636: ses•ta toisin kuuluvaiksi ......... . 421 7. J ern m. fl., hemst. mot. N :o 29:
637: 2. Forsberg m. fl., lag;mot. N :o 24: Ang. la,gs'tiftning om förvaltning
638: Ffu,s1,a;g •t,i,U larg ang1åenrde ändrad av byswmd'äUi·gheter . . . . . . . . . . . . . 436
639: hcdelse av 4 § 18 •kap. ibyg>gninga- 7. Jern y. m., toiv. ,al. N:o 29: Kylä-
640: ibalken ........................ . 4:2\3 yhteiskuntien halliintoa koskevas,ta
641: 2. Forsberg y. m., J,a;k_ al. N :o 24: Eh- Ia:insäädänmöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . 437
642: dotus 11aiJkisi rakennu:skaar.en 18 lu- 8. Niilekselä y. m., toiv. al. N :o 30:
643: vun 4 '§ :n muuttamisesta ....... . 423 Maalaiskuntien kunnallisverorasi-
644: ,3, H ästbacka m. fl., lwg1mot. N :o 25: tus•ten tasaamisesta . . . . . . . . . . . . . . 438
645: För.sla,g •til'l ,}alg ang1ående ändrad 9. Junnila y. m., toiv. ·al. N:o 31:
646: ly;delse av 12 § 17 kap. byg1g;ninga- Kunillallisten ojituslautakuntien
647: ha1ken ........................ . 4'26 asettamisest·a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 439
648: 3. Hästbacka y, m., lak. .al. N :o 25: 10. Virkkunen y. m., toiv. at N :o 32:
649: 1
650:
651:
652: Ehdotus ,l,ai:ksi rakennus.kaaren 117 Kalastusolojen järjestämisestä Ou-
653: 'luvun r112 § :n muuttamisesta ..... . 4;28 lu-, Ii-, :Simo-, 'Kemi- ja Tornion-
654: 4. Hannula, M. A. y. m., !},aJk. al. N :o joessa .......................... 440
655: 26: !Ehdotus laiiksi isostajaosta j.a 11. Rapo y. m., toiv. ai. N :o 33: Kal•a:s-
656: vemllepanosta •sekä vraU.tionmailla tusorikeuden saatitami·sesta maan-
657: olevien vuo.kra~a,lueiden Iunasrtami- omis,tuksesta riippumattomaksi . . . 441
658: s.eS!ta Inar.in, En'Onteki.ön ja Utsjoen 12. Vehkaoja y. m., toiv. al. N:o 34:
659: kunni,ssa .a,nnetun lain muuttami- Maanomis,tajain va,pauttamisest:a
660: seS"ta .......................... . 43i0 rautatiea•lueen 'aitaamisvelvollisuu-
661: 5. Hänninen, lak. al. N :o 27: Ehdotus desta ........................... 443
662: la~kii isostarjaosta ja vero},lepan•osta 13. Lähteenoja y. m., toiv. al. N:o 35:
663: XIV Sisällysluettelo.
664:
665: Siv. Siv.
666: Merimiesten eläkkeiden koroittami- 15. Österholm m. fl., hemst. mot. N :o
667: sesta nykyistä rahanarvoa vas·taa- 37: Ang. fastställande ~av gräns·en
668: viksi ........................... 445 mellan inre och yttre skärgården . . 448
669: 13. Lähteenoja m. fl., hemst. mot. N :o 15. Österholm y. m., ioiv. aJl. N :o 37:
670: 35: Ang. förhöjning av sjömännens Sisä- ja ulkosaariston välisen raj,an
671: pen.sioner Ii överens·stämme1se med määräämis€1S·tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449
672: gällande penningvärde . . . . . . . . . . 445 16. Kivioja y. m., toiv. al. N:o 38: :Myr-
673: 14. Hela y. m., toiv. ,al. N:o 36: Hau- kyn käytön kieltämises,tä ketun-
674: tausmaiden kunnanistuttamisesta. . 446 pyynni·ssä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 450
675:
676:
677:
678: VI. Sivistysvaliokunta.
679: Kouluolojen järjestelyä, valistus- Siv.
680: toimintaa, tieteellistä tutkimus- 5. Kalliokoski y.m., toiv. al. N:o 41:
681: työtä, y. m. koskevia laki- ja toivo- Kansakoulua koskevien lakien ja
682: musaloitteita. asetusten kodifioimisesta . . . . . . . . . 466
683: Siv. 6. Lamminen y. m., 'toiv. al. N :o 42:
684: 1. Kalliokoski y. m., 1lak. al. N :o 28: EläkkeeHä olevien kiertokoulun-
685: Ehdotus laiksi oppivehollisuudesta opettajain eläkkeiden koroittami-
686: huhtikuun 15 p :nä 1921 .annetun ·Sesta ........................... 468
687: l·ain l1 § :n 1 momeniin muuttrumi- 7. Hannula, U. y. m., toiv. ~al. N:o 43:
688: 'sesta toisin kuuluvaksi . . . . . . . . . . 455 Kansallisen tieteellisen tutkimus-
689: ,2. Furuhjelm m. fl., lagmot. N :o 29: työn edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . 469
690: Förslag ~till lag angående ledningen 8. Pennanen y. m., toiv. al. N:o 44:
691: ·av och överinseendet över den Rukoushuoneen rakentamisesta Ilo-
692: svenskspråkig.a undervisning·s- och mantsin seurakunnan Kuolis:maan
693: upplysning.sverkisamheten i landet 456 kylään ......................... 470
694: 2. Furuhjelm y. m., lak. ,al. N:o 29: 9. Voionmaa y. m., toiv. al. N:o 45:
695: Ehdotus laikisri ruotsinkielisen ope- Maan ylei,sessä radiotoiminnass;a
696: tus- ja valistustoimen johdosta ja esiintyneiden epäkohtien poistami-
697: valvonnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 459 sesta ........................... 472
698: 3. Kuuliala y. m., toiv. al. N:o 39: 10. Voionmaa y. m., toiv. al. N :o 46:
699: Yhden ~suuren sivistyskielen ·s,aatta- Suunnitelman laatimisesta varhais-
700: misesta pakollisd~si oppiaineeksi nuorison yleisen opetuksen aika,an-
701: suomenkieHsten oppikoulujen oppi- saamises'ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 4
702: laJille ja ruotsinkielen maaraaml- 11. Jussila y. m., toiv. al. N :o 47: Li-
703: sestä vapaaehtoiseksi oppiaineeksi säyksestä vuoden 1929 tulo- ja
704: suomalaisissa oppikouluissa ...... 462 menoarvioon Oriveden ·kansankor-
705: 4. Pärssinen y. m., toiv. a]. N :o 40: kealwulun kesäkurs·s,ien kannatus-
706: Valtion oppilaitoksien perustami- avuksi ......................... 477
707: sesta n~itä henkilöitä varten, jotka 12. Pil7c7ca, toiv. al. N :o 48: Esityksen
708: valmistuvat eri toimiin lastenhuol- .antamisesta laiks,i kansakoululai-
709: lon ~alalla ...................... 464 toksen kus,tannuk.si,sta . . . . . . . . . . . 4 79
710:
711:
712:
713:
714: VII. Ulkoasiainvaliokunta.
715: Siv.
716: 1. Suokas y. m., toiv. a:l. N :o 5: 'Sopi- jalan kannaksen kalastajien o~keurt
717: muksen aika:ansaamisegta Suomen tamisesta kalastuksen harjoittami-
718: ja Neuvosto-Venäjän välillä Kar- seen Venäjän aluevesillä ........ 48R
719: SisällysluettelQ. XV
720:
721: VIII. Maatalousvaliokun ta.
722: Asutustoimintaa, vuokraoloja, maa- Siv.
723: talousluottoa, pienviljelystä y. m. nastuksell:a pienviljelmille Ja itse-
724: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. nä·istyneille mäki:tupa-alueil'le..... 511
725: Siv. 10. Pekkala, M. y. m., ·toiv. al. N :o 54:
726: 1. Sirola y. m., lak. al. N :o 30: Eh.do- Maataloustuotannon kohottamiseksri
727: tus laiksi eräistä muutoksista vuok- myönnettyjen v.arojen jakamisesta 5H
728: ra-alueiden hmastamisesta 15 p: nä 11. Koivuranta y. m., toiv. al. N:o 55:
729: lokakuuta 19:18 annettuun lakiin .. 489 Li·sämaan antamis,esta ilman lu-
730: 2. Pekkala, M. y. m., lak. ·al. N:o 31: nastushintaa Sodankylän kunnassa
731: Ehdotus laiksi lisämaan luuastami- isonjaon yhteydessä muodostetui.lle
732: sesrta eräisiin itsenäistyneis.iin tai pientiloille .................... 516
733: itsenäi·s tyviin vuokra-alueisiin .... 491
734: 1
735: 12. Koivuranta y. m., toiv. al. N :o 56:
736: 3. Tabell y. m., lak. al. N:o 32: Ehdo- Tilojen omistus·oikeudesta K ucla-
737: tus lra'iksi valti·on metsämaiden asut- järven, Kuusamon ja Posion pitä-
738: twmisesta ja niillä olevien vuokra- jirs·sä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 517
739: alueiden lunastamisesta annetun 13. Hänninen y. m., toiv. al. N :o 57:
740: iain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . 4916 rrutkimuksen toimittamisesta pien-
741: 4. Tttrunen y. m., lwk. .al. N:o 33: Eh- viljelYikisen nykyisestä tilasta . . . . 5'18
742: dotus laiksi maaseudun työtäteke- 14. Martti.la y. m., toiv. al. N:o 58:
743: vän väestön asutusneuvostolista . . 500 Maanparannusaineiden saannin tur-
744: 5. Pekkala, M. y. m., toiv. aL N :o 49: vaamisesta vähäväkis·ille maatalou
745: Esityksen antamisesta muutoksiksi den harjoittajilrJ.e. . . . . . . . . . . . . . . 511.9
746: voimassaolevaan asutuslakiin 502 15. Vennola y. m., toiv. al. N :o 59:
747: 6. Eskola y. rn., toiv. al. N:o 50: Val- ,Kotimaisen vehnäntuotannon järjes-
748: tion varoiUa tapahtuvan asutus- telystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 521
749: toiminnan rahoittamisesta annetun 16. Pekkala, M. y. m., toiv. al. N :o 60:
750: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 505 Tutkimuksen toimittamisesta maan-
751: 7. Pilkka y. m., toiv. al. N :o 51: Arsu- omistusolo~sta, tilattoman väestön
752: tusraha·stojen varojen käytrtä.rhis·estä lukumäärästä y.m. . . . . . . . . . . . . . . 522
753: n. s. sisarosuuksien ostojen rahoit- 17. Luostarinen y.m., toiv. al. N :o 61:
754: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507 Toimenpiteistä vähävaraisten maa-
755: 8. Pel(kala, M. y. rn., toiv. al. N :o 52: l.airskotien ylirll!sittune<iden perheen-
756: Huokeakorkoisen kiinteistö- ja liike- emäntien auttamiseksi. . . . . . . . . . . 524
757: 1uO't<>n hankki:mis.esta pien tiloiNe. . 50!J 18. Halonen y. m., toiv. al. N:o 62:
758: 9. Setälä y. m., toiv. al. N:o 53: Lai- Tutkimuksen toimittamisesta Sai-
759: dunmaan hankkim~sesta pakkolu- maan vedenpinnan säännöstelem~sen
760: mruhdollisuuksista .............. 525
761:
762:
763:
764: IX. Työväenasiainvaliokunta.
765: Siv.
766: Työsopimusta, työaikaa, työväen- 3. H elo y. m., lak. al. N :o 36: Ehdo-
767: suojelua, vanhuus- ja työkyvyttö- tus la·ik·si na1sten yötyöstä teolli-
768: myyseläkkeitä, liikeneuvostoja y.m. suudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5·42
769: koskevia laki- ja toivomumlotteita. 4. Rötkö y. m., lak. al. N:o 37: Ehdo-
770: Siv. tus laiksi kahdeksan tunnin työ-
771: 1. Pekkala, E. y. m., lak. al. N :o ·34: ajasta 27 päivänä marrll!Skuuta 1917
772: Ehdotus työsrap'imuslaiksi . . . . . . . . 531 annetun lain 12 § :n 2 momentin ku-
773: 2. Paasivuori y. m., lak. al. N :o 35: moamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 545
774: Ehdotus laiksi työajasta maatalou- ·5. v. Frenckell m. fl., lag. m<>t N :o 38:
775: dessa ..................... , . . . . 539 Föl"lslag ·till lag angående tillägg
776: XVI
777:
778: Siv. Siv.
779: till lagen om arbetsförhållandena kuun 24 päivänä ·1919 annetun lain
780: inom handels-, lwntors- och neqer- nimikkeen 'sekä eräiden ,p.ykälien
781: lagsrörelserna . . . . . . . . . . . . . . . . . . ·548 IIUVJuttaJmi,se81ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55~
782: 5. v. Frenckell y. m., lak. al. N :o 38: 7. Huttunen. y. m., toiv. al. N: 0 , ·63.:
783: Ehdotus laiksi lisäyksis'tä kaUippa-, _E,sitylksen antamisesta laiksi. maa-
784: konttori- ja varastoliikkeiden työ- tal-oustyöväen alimmi:sta ·palk,oils·ta 554
785: oloista annettuun lakiin . . . . . . . . 549 8. Sillanpää y. m., toiv. ,al. N :o (i4:
786: 6. Ahlström m. fl., lagmort. N :o 39: Elii'kkeenmuotoisen lapsiavustuksen
787: ,FIÖrs1a;g till la;g om ändring av ila- antamisesta vähävaraisi1le äideille 5516
788: .gens lbenämning ·samt a:v vi,ssa :para- 9. Halen y. m., toiv. al. N:o 65: Esi-
789: gr.a;fer i 1wgen ang(ående arbets:OOr- rty~sen antami,sesta vaHion varoil<la
790: ,hJållanldena inom handels-, kontors- ylläipi•dettävän vanhuus- ja työky-
791: QCh .nederlagsrörel,serna av ,den 214 1 vyttömyy,seläkeLai toksen perusta;mi-
792: oktoiOOr 1919 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5'50 sesta .......................... 559
793: 6. Ahlström y. m., 1ruk. a,l. N :o 39: 110. Hela y. m., toiv. al. N :o 66: Liike-
794: 1E:hdotus 1laiksi kauppa-, konttori- neu vostoj ärjes•telmän ·toimeerupane-
795: ja varastoliikkei,den työoloista loka- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 560
796:
797:
798:
799: X. Puolustusasiainvaliokunta.
800: Siv.
801: ,1, Tuomivaara y. m., [ak. a1. N :o 40: [ydelse av 213 § i värnpliiktslagen av
802: iE:hdotus .laiksi c1.11 ·p :nä marrasc den 111 november 119212 . . . . . . . . . . 570
803: ikuuta 19.2~2 annetun asevelv.oHi- 2. Aalto, J. F. y. m., iak. ail. N :o 41:
804: suuslain '2.3 § :n muuttamisesta . . . . 565 E,hJdotus lailksi marraslkuun 11 p :nä
805: •1. Tuomivaara m. fl., la:gmot. N :o 40: l!J9212 annetun a'sevelvollisuus1ain
806: J<'örslag till lag ang;äende ändmd 13, 15l8 ja 59 § :n rrnuutt,amisesta .. 15175
807:
808:
809: XI. Kulkulaitosvaliokunta.
810: Rautateitä, maanteitä y. m. koske- Siv.
811: via toivomusaloitteita. yli ·Tornion aseii1Ml ja Tornion kau-
812: Siv. ,pllillgin välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 590
813: l. Marttila y. m., toirv. al. N :o 67: •5. K irra y. m., toiv. al. N :o 71: Rauta-
814: 1Maa;seudun tieolojen saattamisesta tien T:3!kentamises:ta Helsingistä
815: nykyisiä Jiiikenneoloja y,rusta.aviksi .. ,58'5 :'l'urun--lToij:alan Ja Trumpereen-
816: 2. Luostarinen y. m., rtoiv. ,al. N :o 68: CPor.in mtajen poikki Suupohjan
817: Kyrönsalmen lossin ottamisesta radalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 591
818: valtion haltuun sekä Kyrönsal- 1Ö. !::Jaarinen y. m., ttoi;v. al. N :o 72:
819: lmen yli suunnitellun silLan ratken- Rauta•tien r.akeruta;misesta .Sal-on
820: ta:misma!hdolli:suuksi,sta . . . . . . . . . . . .587 asemalta Lohj.an .pitäjään, Helsin-
821: 3. Haga m. fl., :hemst. mot. N :o 69: ,gin---lRisteen radalle . . . . . . . . . . . . 593
822: Ang. bygg,a·ndet av en ~landsväg1
823: rfr,ån Ylihärmä la:ndsv.li!gs ankn~ 7. SaMstein y. m., ttoirv. wl. N :o 73:
824: rnin~spunkt i Vörå till ~landsväg.en
825: iTurun---lRiihimäen :rautatien ra-
826: i !Ktvevlaks ..................... ~5S8 kentämisesta .................... 594
827: 3. Haga y. m., •toiv. al. N:o 69: Ma.an- 7. Sahlstein m. fl. hemst, mot. N :o
828: 'tien Takentamisesta Ylihärmän 73: . An1g1å>ende byggande a v en j äl'ill-
829: :maantien Vöy.ri:ssä olevasta yhtymä- v.äg Ålbor-Rii'himä:ki ............ 594
830: kohdasta !Kioivula'hden maantieTie. . 589 <8. Pilppula y.m., ~toiv. al. N:o 74:
831: 4. Hannula, U. y. m., w.iv. ·al. N:o 70: Rauta<tien ralkentamises;ta Uudesta-
832: Sil.lan r.a.kentami•sest.a Tornionjoen kau;pungista .Satakunnan radalle .. 595
833: Sisällysluettelo. XVII
834:
835: Siv. Siv.
836: 9. Talas y. m., toiv. ru. N:o 75: Ran- Rautatien rakentamisesta Simo1a;srta
837: ni,kk·oml,dan rakentamise!!ta Helsin- Enson kautta Hiitolaan ....... , . . 617
838: gistä Viipuriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . i'i96 123. Oksanen y. m., ·toiv ..rul. N:o 89:
839: llO. Kullberg m. fl., :hemst. mot. N :o Rautatien raikentami·sesta Lappeen-
840: 7·6: IAmg. ,byg;gan1de av en uträt- rann:vsta rVuotkJ&ennirskl!ln kautta
841: ning;slbana iHelsingfm,s-Koria .... 598 .E1isen vaaman . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ·6'1r8
842: 10. Kullberg y. m., <toi v. al. N :o 76: :2!4. Vertanen y. m., toiv. al. N:o 90:
843: He1singin--IK'Orian ,oikoradan ra- RaUJtwtien ralmntami&esta Lappeen-
844: kent:vmi,sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 599 rannrus.ta Elisenv,aaman . . . . . . . . . . 620
845: 1)1. Vesterinen y. m., toiv. ,al. N:o 77: 25. Rapo. y. m., toiv. al. N:o 91: Rau!ba-
846: ±taUJtatien ra,kenrtamises,ta .Kiihi- tien rakentamisesta Pitkästäran-
847: mäeltä ·Jyväskylään ja siitä edelleen na,sta ·,Salmiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 621
848: Ji,aaprujär:ven ,as,emaJie . . . . . . . . . . . 600 216. Leppälä y. m., toirv. al. N :o 92:
849: 1112. Myllymäki, K. y. m., toiv. al. N :o Rautatien rakentamisesta Pitkästä-
850: 78: Rautatien råentamisesta H:va- ,r,alllna:sta Sa1miin . . . . . . . . . . . . . . . 62·3
851: pajärveltä Jyväskylän kautta Hä- 27. Suokas y. m., toiv. al. N:o 93: Rau-
852: meenlinnaan tai Turen'kiin . . . . . . 60'3 ltatien ra'kentami·sesta !Suistamosta
853: 113. Virkkunen y. m., toiv. al. N:o 79: 1ffior:pis·elän ja Tuupovaaran pitä-
854: Rautatien r,aJkentami,ses·ta J..ielah- ·Hen ,kautta Ilomantsiin . . . . . . . . . . 624
855: den asemalta Kyrös,kosken, Ikaa:Es- 2!8. Leppälä y. m., toiv. a1. N :o 94:
856: rten, Par.kanon ja J,alasjärven kautta iSuistamon-Ilomantsin radan ra-
857: 1Sein.äjoen a•semalle .............. 604 lkentrumisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62'5
858: lt4. Eskola y. m., t-oiv. al. N :o 80: Ra- 29. Ryynänen y. m., ~toiv. al. N :o 95:
859: dan M~än:ttä----<J.ämsänikoski-Päi- Rautatien rakenrtamisesta Joen-
860: jä:nne ralkentami,se,sta . . . . . . . . . . . . 605 suwsta ILomantsiin . . . . . . . . . . . . . . 626
861: ,15. H ä.stbacka m. fl., ·hemst. mot. N :o ,a.o. Heikkinen y. m., toiv. ral. N:o 96:
862: 81: 1Ang1ående byggande a:v .en järn- Rautatien rakentamisesta Outo-
863: väg fr,ån Bjömehorg via Tjöck, ,kummun radalta 1Ala:pitkän a.se-
864: G'dby odh J,eppo till Jakobstad .. 606 malle ........................ 628
865: 15. Hästbacka y. m., 1.oiv. al. N:o 81: Bl. Luoma y. m., to:iv. al. N :o 97: Rau-
866: 'Hiautatien J:'ori---rl'iukka-'l'uovila tatien raJkentami,ses,ta Seinäjoelta
867: ---J epua-J>ietarsaari rakentami- (vaihtoehtoisesti Lapualta) A'lapit-
868: sesta .......................... 607 ikään .(v:aih'toebJtoisesti Siilinj är-
869: 16. Luostarinen y. m., toiv. al. N :o 82: velle) .......................... 629
870: iMatkruselän- 18avon:linnan- Mik:ke- 32. Vehkaoja y. m., toiv. a.L N :o 98:
871: En---iHeinolan rautatien mkenta- Rautatien Vaas,a----:Härmä--<Kuopio
872: .mi·sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . :6'()8 --.Outokumpu rakentamisesta .... 632
873: ,17. Kontio y. m., 1toiv. a,l. N:o 83: Rau- :3'3. Kalliokoslci y. m., toiv. a1. N :o 99:
874: tatien rakentamisesta Viinijärven Rautatien raJkentrumi's·esta SUJOlah-
875: 1asemaJta Vm"lmuden kau(ppalaan .. 609 desta Kokkolaan . . . . . . . . . . . . . . . . 633
876: rts. J uutilainen y. m., toiv. al. N :o 84: 314. Kivioja y. m., toi•v. al. N :o 100:
877: ,J.artkorrudan ralkientami,sesrta Perk- R!lluta,tien ra:kentamisesta Ylivies-
878: järven--Nierustinmäen haarara- lkan BJ&ema1ta Ryö·pp.ään merisata-
879: dalta U udenkirikon pi·täjässä ole- .maan .......................... 635
880: val!1e Venäciän kir,Jmlle ........... 610 .3'5. Tuomikoski y. m., toiv. al. N :o 101:
881: 19. Niukkanen y. m., toiv. al. N:o 85: 1Raurtatien rakentami,sesta Lapin
882: Rautatien jatkamisesta Paakkolasta •a:oomal•ta P.aavo1an, Rants•hlan, Tem-
883: Hiitdlan--<Raudun radalle ........ 612 uneksen, T~Yrnävän ja ·Muhok&en
884: 20. Suokas y. m., toi!V. al. N :o 86: Rau- kuntain kaurtta ,Vaalaan . . . . . . . . . . 636
885: tatien rakentamisesta Va.likjär,veltä 3<6. Niilekselä y. m., toiv. ·al. N:o 102:
886: Kiviniemeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61.3 Rautatien mkentamisesta Haapa-
887: 21. J uutilainen y. m., moi v. al. N :o 87: jär,veltä Varulaan ................ 640
888: Rataosan .Pölläkkälä-:Myllypelto ra- 3'7. Hänninen y. m., toiv. al. N:o 103:
889: kentamise&ta .................. 61J5 Oulun- Kuusamon~ Paanajärven
890: tW. Kemppi y. m., toiv. al. N:o 88: rautatien rakentamisesta . . . . . . . . 641
891:
892: 3
893: XVIII Sisällysluettelo.
894:
895: Siv. Siv.
896: 318.. Lohi, toiv. :aJ. N :o 104: Ra<taos:an iRaUJtatien raiken:talmis.esrta Rovanie-
897: Ii----~Rluus.amo rakentamires•ta ..... 64l4 llllen--iKemij.ärven ra:da1ta Kitkan
898: 319. J anhonen y. m., rtJo~v. al. N :o 105: .vesistöön tK·uusa.mon ku=a:ssa . . . . 6416
899: Rautatien r:akentamisesta Kontio- 411. J unes y. m., toiv. :al. N :o 107: Tor-
900: mäen a:semalta Ri:sti.j.ärven ja Hy-< nionjokivarren rautatien jatkami-
901: ryn:salmen :kautta • Kiantajärven •sesta !Kauilip.rannai!Jta Kolarin !kir-
902: xan taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6145 konkylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 647
903: 40. Koivuranta y. m., ·toi1v. al. N :o 106:
904:
905:
906:
907: XII. Valtiovarainvaliokuntaan aloiteajan jälkeen lähetetty lakialoite.
908: Siv. Siv.
909: 17(). Molin, Ja:gmot. N :o 42·: Förs1a:g 170. Molin, 1alk. al. N:o 42: Ehdotus:
910: :tili 1~ an:gående ändring av lagen /laiksi valtion viroista ja toimista
911: om :grundern:a ror avlöning i sta- .suori:tettaJV:an .paLkkall!ksen perus-
912: ttens tj.änster och befattningar . . . . 651 teista annetun lain muutrtamises<ta 653
913: TOISET
914:
915: VALTIOPÄIVÄT
916: 19 2 9
917:
918: LIITTEET
919: I.
920: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
921: LAKI- jA TOIVOMUSALOITTEET
922:
923:
924:
925:
926: Helsinki 1929
927: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
928: Valtiopäiväjärjestystä, vaalilakia, kielilainsäädäntöä,
929: virkanimitysten perusteita y. m. koskevia
930: laki- ja toivomusaloitteita.
931: 5
932:
933: !,1.- Lagmot. N:o 1.
934:
935:
936:
937:
938: Schauman: Förslag till lag orn ändring av 28 § i riks-
939: dagsordningen av den 13 januari 1928.
940:
941:
942: T i ll R i k s d a g e n.
943:
944: Enligt gällande riksdagsordning skall pubiikens president meddeiar eller Iåter
945: repubiikens president vid riksdags öpp- vid riksdagens öppnande meddela upp-
946: nande meddeia uppgift på de regeringens gift'' o. s. v. I den till 1924 års riksdag
947: propositioner, viika då föreiäggas riks- överiämnade propositionen var ordaiydei-
948: dagen. sen densamma. Grundiagsutskottet vid
949: Detta stadgande behöver icke nödvän- nämnda riksdag utesiöt emellertid orden
950: digtvis toikas så, att presidenten sjäiv ,eller Iåter meddela", på vilka grunder
951: skall uppiäsa en förteckning över de till framgår icke av dess betänkande. · Riks-
952: riksdagen överiämnade propositionerna. dagen godkände sedermera stadgandet i
953: Det synes lika väi kunna toikas så, att den av grundlagsutskottet föresiagna Iy-
954: presidenten i skriveise till taimannen med- deisen. Meddeiandet om propositionerna
955: deiar den ifrågavarande förteckningen. kan till föijd härav icke ske genom annan
956: Emellertid har praxis gestaltat sig där- person, t. ex. statsministern.
957: hän, att presidenten personiigen och munt- För att göra ett siut på nu föijda, föga
958: ligen meddeiar riksdagen förteckningen. Iyckade praxis synes en ändring av riks-
959: Presidenten har såiunda tilldeiats en upp- dagsordningen i denna punkt vara av
960: gift, som knappast överensstämmer vare nöden. Man kunde härvid tänka sig en
961: sig med presidentens eller med riksdagens återgång till stadgandet i den gamia Iant-
962: värdighet och som icke är av något sakligt dagsordningen. Men då stadgandet ingår
963: skäl motiverad. Då förteckningen över i kapitiet ,om ärendenas upptagande vid
964: propositionerna dessutom kan vara väl riksdagen", och icke finnes biand de
965: Iång och skall uppiäsas på landets bägge ceremoniella föreskrifterna om riksdags
966: språk, förlänges ceremonin vid riksdagens öppnande och avsiutande i närmast före-
967: öppnande i onödan och i en för åhörarna gående kapitei, synes mig ändringen Iämp-
968: snarare ogynnsam än gynnsam riktning. Iigast kunna ske i en form, som Iämnar
969: Motsvarande stadgande i lantdagsord- presidentens uppgift i detta avseende på
970: ningen av den 20 juii 1906 Iydde: ,Kejsa- sidan och endast taiar om sättet för över-
971: ren och Storfursten Iåter vid lantdagens Iämnande av regeringens propositioner.
972: öppnande meddeia uppgift'' o. s. v. Den Härvid synes även den praxis, som efter
973: år 1921 tillsatta kommitten för revision den nya R. 0 :s trädande i kraft föijts
974: av Iantdagsordningen föresiog följande i fråga om senare, under riksdagssessio-
975: ordalydeise för stadgandet i fråga : ,Re- nes fortgång överiämnade propositioner,
976: 6 1,1. - V aitiopäiväjärjestyksen 28 § :n muuttaminen.
977:
978: böra lagfästas och utsträckas till de vid att Riksdagen ville antaga föl-
979: riksdagens öppnande förelagda propositio- jande
980: nerna.
981: På grund av vad jag sålunda haft äran
982: anföra, får vördsamt jag föreslå,
983:
984:
985:
986: Lag
987: om ändring av 28 § i riksdagsordningen av den 13 januari 1928.
988:
989: I enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet i den ordning 67 ~ i gällande
990: riksdagsordning föreskriver, varder härmed stadgat, att 28 § i riksdagsordningen
991: av den 13 januari 1928 skall erhålla följande lydelse:
992:
993:
994: 28 §. Proposition kan, då skäl därtill före-
995: Regeringens propositioner överlämnas ligger, återtagas.
996: till riksdagen medels av republikens pre-
997: sident undertecknade skrivelser.
998:
999:
1000: Helsingfors, den 14 augusti 1929.
1001:
1002:
1003: Georg Schauman.
1004: 7
1005:
1006: 1,1. - Lak. al. N :o 1. Suomennos.
1007:
1008:
1009:
1010:
1011: Schauman: Ehdotus laiksi 13 päivänä tammikuuta 1928
1012: annetun valtiopäiväjärjestyksen 28 §:n muuttamisesta.
1013:
1014:
1015: E d u s k u n n a 11 e.
1016:
1017: Voimassaolevan va>ltiopäiväjärjestyksen valtiopäiville jät,etyssä hallituksen esityk-
1018: mukaan on tasavallan presidentin valtiopäi- sessä oli sanamuoto sama. Mai,nittujen val-
1019: viä avattae.ssa ilmoitettava, mitkä hallLtuk- tiopäiväin perustuslakivaliokunta poisti kui-
1020: sen esitykset silloin eduskunnalle anneta111n. tenkin sanat , tai ilmoituttaa", millä perus-
1021: Tätä säännöstä ei vä1ttäiiilättä tarvitse tul- teilla, se ei käy sen mietinnöstä selvHle.
1022: kita niin, että presidentin itse on luettava Eduskunta hyväksyi sittemmin säånnöksen
1023: luettelo eduskunnalle jätetyistä esityksistä. perustuslakivaliokunnan ehoottamassa muo-
1024: Se näyttää: yhtä hyvin voitavan tulkita niin, dossa. Esitysten ilmoittamista ei tämän
1025: että presidentti kirjelmällä puhemiehelle il- vuoksi voi suorittaa toinen henkilö, esim.
1026: moittaa kysymyksessä olevan luettel001. pääministeri.
1027: Kuitenkin on käytäntö muodostunut sel- Jotta tehtäisiin loppu nyt noudatetusta,
1028: laiseksi, että presidentti henkHökohtaisesti hyvin vähän onnistuneesta käytännöstä,
1029: ja suullisesti esittää eduskunnalle tämän näyttää valtiopäiväjärjestyksen tämän koh-
1030: luettelon. Presidentille on siten annettu dan muuttaminen tarpeelliseksi. Tällöin
1031: tehtävä, joka tuskin on sopusoinnussa: enem- voitaisiin aj,atella palaa;mista vanhan valtio-
1032: pää presidentin kuin eduskunnanka;an arvon päiväjärjestyksen säännökseen. Mutta kun
1033: kanssa ja jota eivät mitkään asialliset syyt tämä säännös sisältyy lukuun ,asiain vireil-
1034: perustele. Kun esitysluettelo sitäpaitsi lepanosta valtiopäivillä'', eikä sitä ole lä-
1035: saattaa olla varsin: pitkä ja se Qn luettava hinnä edelliseen lukuun sisältyvissä valtio-
1036: maan molemmilla kielillä, pidennetään val- päiväin avajais- ja lopettajaisjuhlamenoja
1037: tiopäiväin avajaismenoja tanpeettomasti ja koskevissa määräyksissä:, näyttäå mi,nusta
1038: kuulijoille pikemmin epämieluisaan kuin muutos sopivimmin VQivan tapahtua sellai-
1039: mieluisaan suuntaan. sessa muodossa, joka jättää presidentin teh-
1040: Vastaava säännös heinäkuun 20 päivänä tävän tässä suhteessa sivuun ja vain puhuu
1041: 1906 1annetussa valtiopäiväjärjestyksessä hallituksen esitysten jättä:mistavasta. Täl-
1042: kuului: ,Keisari ja Suuriruhtinas ilmoitut- löin näyttää my,öskin se käytäntö, jota
1043: taa valtiopäiviä avatta;essa" j.n.e. V. 1921 uuden valtiopäiväjärjestyksen voimaantulon
1044: valtiopäiväjärjestystäi tarkastamaan ase- jälkeen on noudatettu myahemmin, edus-
1045: tettu komitea ehdotti kysymyksessä olevalle kunnan istuntokauden aikana jätettäviin
1046: säånnökselle seura;avan sanamuodon : , Tasa- esityksiin nähden, olevan lailla vahvistet-
1047: vallan presidentti i1moittaa tai i1moituttaa tava ja ulotettava valtiopäiviä avattaessa
1048: valtiopäiviä avattaessa" j.n.e. Vuoden 1924 jätettäviin esityksiin.
1049: 8 I,1. - Valtiopäiväjärjestyksen 28 § :n muuttaminen.
1050:
1051: Sen nojalla, mitä minulla täten o:n ollut että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1052: kunnia esittää, saa.n kunnioiHaen ehdottaa, van lakiehdotuksen:
1053:
1054:
1055:
1056: Laki
1057: 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen 28 § :n
1058: muuttamisesta.
1059:
1060: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty voimassaolevan valtiopäiväjärjes-
1061: tyksen 67 §:ssä määrätyssä järjestyksessä, säädetään täten, että tammikuun 13 päi-
1062: vänä 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen 28 § saa seuraavan sanamuodon:
1063:
1064: 28 ·§. Esitys voidaan, milloin aihetta siihen on,
1065: Hallituksen es~tykset annetaan ,edUS:kun- peruuttaa.
1066: nalle tasavallan president:im. allekirjoitta-
1067: mien kirjelmien ohella.
1068:
1069:
1070: Heslsingissä, elokuun 14 päivänä 1929.
1071:
1072:
1073: Georg Schauman.
1074: 9
1075:
1076: I,2. - Lagmot. N:o 2.
1077:
1078:
1079:
1080:
1081: von Born m. fl.: Förslag till lag angående t·iksdagsmanna-
1082: val.
1083:
1084: T i ll R i k s d a g e n.
1085:
1086: Under en lång följd av år har frågan tioner angående denna sak inkommit till
1087: om en reform av vallagen stått på dag- riksdagen, utan att dock något positivt re-
1088: ordningen, avseende att ytterligare be- sultat därav tills dato fra:mgått. På grund
1089: fästa proportionaliteten i vårt valsystem härav finna undertecknade anledning att
1090: och utvinna större rättvisa vid riksdags- upprepa den lagmotion (N :o 3), som vid
1091: mannavalen. Behovet av en sådan reform 1928 års riksdag i ärendet inlämnades av
1092: har gjort sig alltmera gällande och fram- undertecknad von Born. I allt väsentligt
1093: står nu, särskilt med hänsyn till det se- förnyande det förslag, som i sagda motion
1094: nast förrättade riksdagsvalet, såsom i hög framlades, tillåta sig undertecknade alltså
1095: grad kännbart. Att reformkravet tillika vördsamt föreslå,
1096: grundar sig på rättvisa och billighet, torde
1097: av ingen kunna bestridas. Vid föregående att Riksdagen måtte antaga föl-
1098: riksdagar hava dels propositioner dels mo- jande lagförslag:
1099:
1100:
1101: Lag
1102: angående riksdagsmannaval.
1103:
1104: I .enlighet med riksdagens beslut stadgas härmed:
1105:
1106: 1 KAP. 3. Åbo läns norra valkrets, till vilken
1107: Om valkretsar och valmyndigheter. höra Ulfsby, Ikalis och Tyrvis härad samt
1108: Laimijoki härad, med undantag av Loimaa
1109: köping samt Loimijoki, Alastaro, Metsämaa
1110: 1 §. och Mellilä kommuner ;
1111: För val av riksdagsmän är Finland m- 4. Tavastehus läns södra valkrets, om-
1112: delat i följande valkretsar: fattande Tammela, Hauho och Hollola hä-
1113: 1. Nylands län:s valkrets; rad;
1114: 2. Åbo läns södra valkrets, omfattande 5. Tavastehus läns norra valkrets, var-
1115: V ehmo, Wirmo, Piikkis, Halikko och Masku tin höra Birkkala, Ruovesi och Jämsä hä-
1116: härad samt Loimaa köping och Loimijoki, rad;
1117: Alastaro, Metsämaa och J\!Iellilä kommuner 6. Viborgs läns västra valkrets, omfat-
1118: av Laimijoki härad, ävensom landskapet tande Kymmene, Lappvesi och Stranda
1119: Åland; härad;
1120:
1121: 245-29 2
1122: 10 I,2. - Edustajanvaalit.
1123:
1124: 7. Viborgs läns Östra valkrets, vartill 2 §.
1125: höra Jääskis, Äyräpää, Kexholms, Krono- För varje valkrets skall i god tid, innan
1126: borgs, Sordavala och Salmis härad ; riksdagsmannaval äger rum tillsättas en
1127: 8. S :t Michels läns valkrets; centralnämnd, bestående av fem medlem-
1128: 9. Kuopio läns västra valkrets, omfat- mar, vilken sammanträder i den stad, där
1129: tande Rantalampi, Kuopio · och Idensalmi länsstyrelsen för länet finnes. Dock sam-
1130: härad; manträder centralnämnden i Åbo läns
1131: norra valkrets i Björneborgs stad, central-
1132: 10. Kuopio läns östra valkrets, vartill
1133: nämnden i Tavastehus läns norra valikrets
1134: höra Libelits, Ilomants och Pielisjärvi
1135: i Tammerfors stad, centralnämnden i Kuo-
1136: härad;
1137: pio läns Östra valkrets i Joensuu stad och
1138: 11. Vasa läns östra valkrets, omfattande centralnämnden i Vasa läns Östra val-
1139: Laukas, Viitasaari och Kuortane härad; krets i Jyväskylä stad. Centralnämnden i
1140: 12. V asa läns södra valkrets, omfattande femtonde valkretsen är centralnämnd även
1141: Ilmola, Närpes och Korsholms härad med för sextonde kretsen.
1142: undantag av Ylistaro och Storkyro kom- Ordföranden och tre ledamöter i central-
1143: muner; nämnden jämte en suppleant utses av stats-
1144: 13. V asa läns norra valkrets, vartin höra rådet, som förordnar någon av ledamöterna
1145: Ylistaro och Storlkyro kommuner av Kors- till viceordförande i nämnden, samt en
1146: holms härad samt Lappo och Pedersöre ledamot och en suppleant av stadsfullmäk-
1147: härad; tige i den stad, där nämnden sammanträ-
1148: 14. Uleåborgs läns södra valkrets, om- der; och fortfar deras uppdrag till dess ny
1149: fattande Salo, Haapajärvi och Kajana hä- nämnd utsetts.
1150: rad samt Oulujoki, Uleåsalo, Kempele, Lu- Centralnämnden anställer en sekreterare,
1151: mijoki, Limingo, Tem'mes, Tyrnävä, Muhos nödiga räknare och annan personai till sitt
1152: och Utajärvi kommuner av Uleå härad; biträde.
1153: 15. Uleåborgs läns norra valkrets, till
1154: vilken höra Kemi härad samt Kuivaniemi, 3 §.
1155: Ii, Yli-Ii, Haukipudas, Kiiminki, Yili-Kii- Riksdagsmannaval förrättas i varje kom-
1156: minki, Pudasjärvi, Taivalkoski och Kuu- mun eller, om kommun är indelad i flere
1157: samo kommuner av Uleå härad; samt röstningsområden, i varje sådant område. ·
1158: Har landskommun flere än ettusen fem-
1159: 16. Lappmarkens valkrets, omfattande
1160: hundra invånare, skall den av kommunal-
1161: Lappmarkens och Petsamo härad.
1162: nämnden indelas i röstningsområden efter
1163: Stad och köping hänföras till den val- sådan grund, att dylikt område, såvitt orts-
1164: krets, till vilken omgivande landsbygd hör. förhållanden ej annat påkalla, omfattar
1165: I förstnämnda femton kretsar väljas ge- högst nyssnämnda invånarantal och tillika
1166: nom omedelbara och proportionella val ett- bildar en sammanhängande och efter sam-
1167: hundranittionio riksdagsmän, fördelade på färdsförhållandena avgränsad del av kom-
1168: valkretsarna efter förhållandet mellan des- munen. Likaledes skall stad, där invånar-
1169: sas mantalsskrivna be:folkning. Fördelnin- antalet överstiger tretusen, indelas av ma-
1170: gen på valkretsarna ankommer å statsrådet gistraten och likadan köping, · som utgör
1171: samt uppgöres vart tionde år och kungöres skild kommun, av köpingsstyrelsen i erfor-
1172: i författningssamlingen. derligt antal röstningsområden.
1173: Lappmarkens valkrets väljer en riksdags- Kommun med mindre invånarantal än
1174: man, på sätt i 56 § säges. ovan sagts, mä ock, där kommunalnämnd,
1175: I,2. - von Born y. m. 11
1176:
1177: magistrat eller köpingsstyrelse prövar så- Är stad eller köping, som utgör skild
1178: dant nödigt, indelas i röstningsområden. kommun, indelad i röstningsområden, upp-
1179: Vallokal upplåtes i varje röstningsom- göres vallängd för varje område av magi-
1180: råde av kommunen. straten eller köpingsstyrelsen.
1181:
1182: 4 §. 7 §.
1183: I varje landskommun skall kommunal- Såsom underlag för vallängdens uppgö-
1184: nämnden i början av januari månad det år, rande skall vederbörande mantalsskrivare
1185: under vilket tiden av tre år från senaste inom januari månad det år, under vilket
1186: riksdagsmannaval tilländagår, för riksdags- tiden av tre år från senaste riksdagsmanna-
1187: mannavalens inom kommunen förrättande val tilländagår, tillställa valnämnden en
1188: tillsätta en valnämnd, bestående av ordfö- efter by och hemmansnummer eller, i stad,
1189: rande och fyra ledamöter, av vilka en för- efter stadsdelar och kvarter samt, i köping,
1190: ordnas till viceordförande. Dock skall, om i ordningsföljd enligt mantalslängden upp-
1191: på grund av republikens presidents förord- ställd förteckning över alla enligt före-
1192: nande nya val förrättats, ny valnämnd ut- gående års mantalslängd inom röstningsom-
1193: ses· i januari månad året efter det, varun- rådet bosatta personer, vilka vid först-
1194: der sagda val ägt rum. nämnda års ingång uppnått tjugufyra års
1195: Är kommun indelad i röstningsområden, ålder.
1196: tillsättes en sådan nämnd för varje område. Förutom denna förteckning uppgöre man-
1197: Ordföranden och ledamöterna 1 val- talsskrivaren tre tilläggsförteckningar, en
1198: nämnd, jämte erforderligt antal supplean- för det första, en för det andra och en för
1199: ter för dem, skola väljas bland valberätti- det tredje av de nästföljande tre åren, vilka
1200: gade personer, vilka äro bosatta i kommu- envar i enahanda ordning upptaga de inom
1201: nen, och fortfar deras uppdrag till dess ny röstningsområdet bosatta personer, som un-
1202: nämnd utsetts. der året närmast före det, för vilket för-
1203: teckningen är uppgjord, fyllt tjugufyra år.
1204: 5 §. Förteckningarna utskrivas å blanketter,
1205: I stad är magistraten valnämnd. vilka tillhandahållas mantalsskrivaren ge-
1206: Är staden indelad i röstningsområden, nom statsrådets åtgärd.
1207: fördelar sig magistraten för själva valför- Är omständighet veterlig, som utesluter
1208: rättningen i motsvarande antal avdelningar någon i sådan förteckning upptagen person
1209: och inkallar vi,d behov medlemmar i dessa. från valrätt, skall däro:;n antecknas vid
1210: Finnes ej magistrat, skall ordningsrätt hans namn i längden.
1211: fullgöra magistrats i denna lag stadgade
1212: åligganden. 8 §.
1213: V ad i denna paragraf är stadgat om ma- Så snart den i 7 § omnämnda förte~k
1214: gistrat, skall tillämpas med avseende å sty- ning inkommit, skall valnämnden sorgfälligt
1215: relsen i köping, som utgör skild kommun. granska förteckningen, däri införa sådana
1216: valberättigade personer, som tilläventyrs
1217: 2 KAP. blivit utelämnade, så ock från förteck-
1218: Om vallängd. ningen utesluta envar, som icke tillkommer
1219: valrätt. Förteckningen förses härå med
1220: 6 §. påskrift, att den utgör röstningsområdets
1221: V allängd för röstningsområde uppgöres vallängd, och underskrives av nämndens
1222: av dess valnämnd. medlemmar.
1223: 12 I,2. - Edustajanvaalit.
1224:
1225: Vid granskningen bör kronolänsman eller på annat sätt tillställa honom detsamma.
1226: stadsfiskal närvara, varjämte vederbörande Är hans boningsort ieke känd, anslå:s till-
1227: prästerskap, församlingsföreståndare oeh kännagivandet, på sätt i lagen om offentliga
1228: förare av eivilregister äro pliktiga att med kungörelser 1säges.
1229: ledning av kyrkoböeker, medlemsförteek- Blanketter till dylika tillkännagivanden
1230: ningar oeh eivilregister lämna valnämnden tillhandahållas valnämnderna genom stats-
1231: erforderliga upplysningar. rådets åtgärd.
1232:
1233: 9 §. 11 §.
1234: V allängd skall från den 1 till oeh med Sedan föredragning av de inkomna hand-
1235: den 15 mars vara å lämpligt ställe inom lingarna oeh, i händelse tillkännagivande
1236: röstningsområdet under behörig tillsyn enligt 10 § 2 mom. utfärdats, av de till-
1237: framlagd för granskning, varom bör till- äventyrs ingivna förkl·aringarna slutförts,
1238: kännagivas i den ordning, som för kom- insändas handlingarna, jämte valnämndens
1239: munala kungörelser är stadgad. å dem teeknade yttranden, till landshövdin-
1240: Förmenar någon, att han obehörigen ute- gen i länet, vilken har att utan dröjsmål
1241: slutits från eller annan obehörigen uppta- meddela utslag i anledning av de gjorda
1242: gits i vallängden, och vill han begära rät- yrkandena.
1243: telse, inlämne skriftligen avfattat ändrings- Förklaring i anledning av yrkande, som
1244: yrkande till valnämnden den 16 mars före i 10 § 2 mom. nämntls, må doek ingivas
1245: kloekan tolv på dagen eller därförinnan till även till landshövdingen, så länge ärendet
1246: nämndens ordförande. ännu ieke av honom avgjorts.
1247: Har vallängd av någon orsak ieke varit
1248: framlagd under den i 1 momentet sagda 12 §.
1249: tid, anmäle valnämnden härom hos justitie- Landshövdingens utslag i fråga rörande
1250: ministeriet, med uppgift tillika om orsaken, vallängd tillsändes valnämnden, som låter
1251: varför vallängden ieke framlagts. Justitie- kungöra utslaget oeh till landshövdingen
1252: ministeriet utsätter då en ny tid för val- insänder bevis om dagen, då sådant skett.
1253: längdens framläggande oeh övriga härav Om utslaget bör nämnden underrätta
1254: föranledda ändrade terminer. dem, vilka utslaget gått emot, genom till-
1255: kännagivande, !som under omslag med emot-
1256: 10 §. tagarens namn oeh boningsort inlämnas till
1257: De inkomna handlingarna föredragas i postbefordran.
1258: valnämnden den 16 mars efter klo~kan tolv. Utslaget skall under sju dagar från kun-
1259: Innehåller handling yrkande, att någon i görandet ligga till påseende i stad hos ma-
1260: vallängden upptagen skall från längden av- gistraten, i köping, som utgör skild kom-
1261: föras, utfärde nämnden samma dag tillkän- mun, å dess styrelses ämbetslokal oeh på
1262: nagivande härom till denne, med anvisning landet hos valnämndens ordförande.
1263: att han äger å angivet ställe taga del av
1264: handlingen oeh senast den 1 april före kloe- 13 §.
1265: kan tolv till nämnden ingiva skriftlig för- Vill någon söka ändring i landshövdin-
1266: klaring. gens utslag, göre det genom bes!Vär, vilka
1267: Sådant tillkännagivande inlämnas under ställas till högsta förvaltningsdomstolen oeh
1268: omslag, varå emottagarens namn och bo- ingivas tillland>shövdingen senast före kloe-
1269: ningsort äro teeknade, å närmaste postan- kan tolv å fjortonde dagen efter det utsla-
1270: stalt; doek är nämnden obetaget att låta get kungjordes.
1271: 1,2. - von Born y. m. 13
1272:
1273: Hava besvär inkommit, insände lands- dagar efter utgången av den i 1 momentet
1274: hövdingen dem, jämte avskrift av utslaget nämnda tid avgiva skriftlig förklaring.
1275: och handlingarna i ärendet, genast efter Därefter förfares i ärendet på sätt i 11 §
1276: nämnda tids utgång till högsta förvalt- är stadgat ; och bör landshövdingen skynd-
1277: ningsdomstolen; men i motsatt fall under- samt underställa sitt i saken meddelade ut-
1278: rätte landshövdingen valnämnden, att utsla- slag högsta förvaltningsdomstolens pröv-
1279: get vunnit laga kraft. ning.
1280: Högsta förvaltningsdomstolen låte genom 17 §.
1281: landshövdingen tillställa valnämnden sitt Året efter det, varunder de i 15 §
1282: utslag i saken. nämnda val försiggått, skall ny fullständig
1283: vallängd med tilläggsförteckningar för två
1284: 14 §. år uppgöras i den ordning, som i detta ka-
1285: Har ej yrkande om ändring i vallängden pitel stadgats.
1286: inom föreskriven tid ingi!Vits till valnämn-
1287: den, teckne denna å längden intygan, att 3 KAP.
1288: densamma äger laga kraft.
1289: Har ändringsyrkande framställts, skall Om valsammanslutning,ar.
1290: nämnden, sedan yrkandet avgjorts genom
1291: 18 §.
1292: utslag, som vunnit laga kraft, i vallängden
1293: Hava valmän i en valkrets till ett antal
1294: införa däri tilläventyrs påkallade ändringar
1295: av minst femtio genom en av dem under-
1296: och tillika vid varje ändring angiva utsla-
1297: tecknad skrift sammanslutit sig för visst
1298: get, på grund varav den vidtagits, varefter
1299: riksdagsmannaval samt i skriften nämnt
1300: längden förses med intygan, att den, så-
1301: den eller de personer, om vilkas väljande
1302: lunda ändrad, äger laga kraft.
1303: de enats, vare sådan valman!sförening he-
1304: V allängd, som äger laga kraft, lände vid
1305: rättigad att hos valkretsens centralrrämnd
1306: valet orubbad till -efterrättelse.
1307: anhålla, att föreningens kandidatlista of-
1308: 15 §. fentliggöres och införes i de valsedlar, vilka
1309: Böra på grund av republikerrs presidents inom valkretsen skola vid riksdagsmanna-
1310: förordnande nya val förrättas, innan val- valet användas.
1311: längd ånyo i ovan stadgad ordning upp-
1312: rättats, skall den senaste vallängden jämte 19 §.
1313: i 7 § omnämnda tilläggsförteckningar tjäna Skrift, varigenom valmansförening bil-
1314: såsom vallängd. das, skall dagtecknas och innehålla bemyn-
1315: digande för minst en av föreningens med-
1316: 16 §. lemmar att vara dess ombudsman. Kandi-
1317: Före nyvalen bör vallängden undergå så- datlistan bör tydligt upptaga namnen å de
1318: dan granskning, som i 8 § sagts, samt ome- personer, högst två till anta}et, vilka
1319: delbart därefter under tio dagar vara föreslås till riksdagsmän, och dessas yrke
1320: under behörig tillsyn inom röstningsområ- eller syssla och boningsort, samt får för de
1321: det framlagd, varom bör kungöras. i 22 och 23 §§ nämnda fall upptaga en
1322: Yrkande om rättelse i vallängden skall suppleant.
1323: inom samma tid hos nämnden skriftligen 20 §.
1324: framställas. A vser yrkandet att någon bör Anhållan om ,offentliggörande av val-
1325: från längden uteslutas, delgive nämnden mansförenings kandidatlista göres å före-
1326: honom skriften i den i 10 § omförmälda ningens vägnar skriftligen av ombudsman-
1327: ordning med uppmaning att inom sju nen. Äro två eller flere ombudsmän ut-
1328: 14 1,2. - Edustajanvaalit.
1329:
1330: sedde, äga de blott tillsammans företräda jämväl förekommer å annan valmansför-
1331: föreningen; och gäUe om envar av dem vad enings kandidatlista, utstryka denne:s rramn
1332: nedan om ombudsman iS äges.
1333: 1
1334: från sin lista eller ersätta det med annan
1335: Ansökningen skall åtföljas såväl av den föreningens kandidat eller suppleant,
1336: skrift, varigenom valmansföreningen bil- stånde det föreningen fritt.
1337: dats, som av särskild utskrift av dess kan- InMhåller ej den lskrift, varig1enom för-
1338: didatlista. I ansökningen skall ombuds- eningen bildats, uttryckligt bemyndigande
1339: mannen försäkra, att de personer, vilkas för ombudsmannen att besluta sådan åt-
1340: namn ingå såsom underskrift.er å sagda gärd, kan den vidtagas endast på grund av
1341: skrift, egenhändigt undertecknat densamma dagtecknad skriftlig förklaring, vilken
1342: och äro valberättigade, så ock att de före- urrderskrivits av minst halva anta1et av
1343: slagna äro villiga att mottaga riksdagsman- dem, som undertecknat förstnämnda skrift.
1344: na:uppdrag.
1345: Å a;nsökningen skall finnas tecknat be- 24 §.
1346: vis av notarius publicus, kronofogde, läns- Anmälan om ändring av valmansför-
1347: man eller kommunalnämnds ordförande, att enings kandidatlista skall \skriftligen göras
1348: ombudsmannen egenhändigt undertecknat av ombud!smannen hos valkretsens central-
1349: ansökningen. nämnd senast å den tjugusjnnde dagen
1350: Har ombudsmannen uppsåtligen eller av före valdagen och vara så besannad, som i
1351: vårdslöshet intygat vad icke är sant, eller 20 § 3 mom. sagts.
1352: eljest i sysslan felat, straffes såsom tjän:ste- Är ej ombudsmannen själv befogad att
1353: man för brott i tjänsten. vidtaga än'dringen, ISkall anmälan åtföljas
1354: av sådan förklaring, som i 23 § 2 mom.
1355: 21 §. nämnts, och innehålla ombudsmannens för-
1356: Ansökningshandlingar, vilka i 20 § om- säkran att underskrifterna tillkommit ge-
1357: nämnts, skola av ombudsmannen själv eller nom egenhändig namnteckning.
1358: genom befullmäktigat ombud till valkret-
1359: sens centralnämnd ingivas senast å den 25 §.
1360: trettioåttonde dagen före valdagen. Vilja två eller flere valmansföreningar
1361: Hava handlingarna inlämnats till po:st- med varandra samverka för valet, äge rätt
1362: befordran så tidigt, att de senast å nyss- att sammansluta sig till ett valförbund.
1363: nämnda dag bo11t till nämnden inkomma, Sådan sammanslutning sker genom för-
1364: vare ock det gillt. klaring av envar förerring om bildande av
1365: valförbund samt anmälan därom ho·s val-
1366: 22 §. kretl<lens centralnämnd senast å den tjugu-
1367: A vlider någon, som är å valmansföre- sjunde dagen före valdagen.
1368: nings kandidatlist'a upptagen, eller befinnes Ej må sammanlagda antal'et av ett val-
1369: han icke mera valbar, bör ombudsmanruen förbunds kandidater med mera än en tred-
1370: utstryka hans namn från listan. jedel överstiga det antal riksdagsmän, som
1371: Upptager kandidatlistan jämväl supp- enligt 1 § 3 mom. tilldelats valkretsen.
1372: leant, införe ombudsmannen honom såsom
1373: kandidat. 26 §.
1374: Förklaring, som i 25 § nämnts, skall ske
1375: 23 §. skriftligen samt upptaga samtliga de val-
1376: Vill valmansförening i anledning därav, mansföreningar, med vilka förbundet ingåJ.s,
1377: att någon av föreningen uppställd kandidat ävensom namnet på den person, som be-
1378: 1,2. - von Born y. m. 15
1379:
1380: myndigas att vara valförbundets ombuds- 4 KAP.
1381: man, samt suppleant för honom. Om centr:alnämnds förberedande åtgärder
1382: Sådan förklaring skall vara dagtecknad för valet.
1383: samt underskriven av föreningens ombuds-
1384: man ävensom ombudsmannens namnunder- 31 §.
1385: skrift så besannad, Slom i 20 § 3 mom. säges. Centralnämnd sammanträder första gån-
1386: gen på ordförandens kaUelse senast femtio
1387: 27 §. dagar före riksdagsmannavalet för att an-
1388: Valmansförening, som redan tillhör ett taga <Se!kreterare samt bestämma tid och
1389: valförbund, kan icke ingå i annat valför- ställe för handlingarnas emottagande även-
1390: builld. som därefter å dtm trettiosjunde, tjugu-
1391: nilonde och tjugusjätte samt i fall av beh!Ov
1392: 28 §. å den tjugutredje dagen för€! samt senast å
1393: Sedan valförbund emellan valmansför- andra dagen efter riksdagsmannavalet· kloe-
1394: eningar anmälts, kan i de kandidatlistor, kan tio förmidda:gen och förblir varj•e .gång
1395: vilka förklaring·en om förbundet:s bildande samlad, så länge ärendenas handläggning
1396: upptager, endast sådan ändring vidtagas det fordrar.
1397: s'om i 22 § är nämnd. Dessutom sammanträder c®tralnämnden
1398: i Nylanals läns valkrets å den sextönde
1399: 29 §. samt i fall arv behov å den fjortonde dagen
1400: Valförbund, så ock valmansförening, som före riksdagsmannavalet.
1401: icke tillhör något valförbund, äge rätt att
1402: med valförbund .och valmansföreningar i 32 §.
1403: andra valkretsar sammansluta sig till sam- Å den trettiosjunde dagen före riksdags-
1404: mansatt valförbund. mannavale't föredragas och granskas de an-
1405: Skriftlig förklaring om bildande av så- sokningar, som från valmansföreningar in-
1406: d'ant sammrunsatt valförbund bör av varje kommit.
1407: valförbund och valmansförening, som däri Finnes ansökan icke vara behörigen gjord
1408: Öi11Skar inträda, avlämnas ttill centralnämn- eller valmansförening icke hava lagligen
1409: den för Nyland's läns valkrets senast å den bildats, skall underrättel:se meddela:s dess
1410: a:dertonde dagen före valdagen. I förkla- ombudsman a:tt ansökningen icke bifallits,
1411: ringen, som bör vara dagtecknad ·och av samt skälen fö·r avslaget tillika angiva•s.
1412: förbundets eller föreningens ombudsman
1413: underfikriven, skola de förbund och förenin- 33 §.
1414: gar vara angivna, vilka ärna ingå samman- De ansökning·ar, vilka behörigelll gj:ort1s
1415: satt valförbund, och bör ombudsmannens för lagligen bilda:de valmansföreningar,
1416: n·amnteckning .vara så besannad som i 20 § förses med ordningsnummer i :flortlöpande
1417: 3 mom. säges. Däri bör jämväl ang-ivas följod.
1418: den person, som bemyndigas att vara det Ansökningens ordningimummer teclmas
1419: sammansatta valförbundets ombudsman, jämväl överst å den ansökningen åtföljande
1420: samt .suppleant för honom. utskriften a:v kandidatlistan.
1421:
1422: 30 §. 34 §.
1423: Valförbund och valmansförening, som re- Centralnämnden vidtage härå gena:st åt-
1424: dan tillhör sammansatt valförbund, må icke gärd att samtliga med ordnin~snummer
1425: ansluta sig till annat sådant valförbund. fö·rsedda kandidatli·stor skyndsamt varda
1426: 16 I,2. - Edustajanvaalit.
1427:
1428: tillsammans genom tryck sål unda mång- fat'tar, omedelbart tydligen framstå. Den
1429: faldigade, att .de ingå å 'Samma :si,da a:v ett sålunda tillkomna sammanställningen av ·de
1430: bla:d, i ordningsföljd efter envars ordnings- slutliga kand~datlistorna >"arde genast g·e-
1431: nummer och avskiMa från varandra ge- nom 1Jry0k mångfaldigad och tillställd vai-
1432: nom tydliga linjer. förbundens ·ombudsmän och ce;ntralnämn-
1433: Har i fall, som i .32 § 2 m:om. sa,gts, val- derna i de övriga valkretsarna. Samman-
1434: man:sförening inom sju dagar inlämnat ny, ställning·en skall .anslås i varje central-
1435: i anmärkt avseende rättad, men för övrig't nämnds kansli.
1436: oförändrad ansökan, ·skall denna för.edra-
1437: 37 §.
1438: gas och granskas å den tjugunionde dagen
1439: före riksdag.smannavalet. Vid sa:mma till- Centralnämnden låte härå skyndsamt
1440: fälle uppta:ges ock till prövcing ansökan, trycka valsedlar för hela valkretsen och
1441: som utan sökandenes vållande1 sent~da in- tillsände valnämnden i varje'. röstningsom-
1442: lmmmit. Finnes ansökningen då behörig, råde sådana till ·erforderligt antal under
1443: varde kandidatlistan särskilt mångfaldigaid omslag, förseglat med valkretsens sigill och
1444: sås'om ovan stadgats. försett med .påteckning om vallsedlarna\S
1445: antal.
1446: 35 §. Varje valsedel skall å inre sidan såväl
1447: Så \snart det i 34 § föreskrivna mångfal- hava ett tomrum, avsett att av valman ifyl-
1448: digande skett, skall den tryckta samman- las, som ock upptaga samtliga av central-
1449: ställningen av kandidat1istorna samt i det nämnden offentliggjorda kandi·datlistor i
1450: fall, som omförmälts i 34 § 2 mom., den noggrann överensstämmel.se med de i 34
1451: sär.skilda kandidatlistan tillsända:s såväl och 36 §§ meddelade föreskrifter, dock så-
1452: alla valmansföreningar som kommunal- lunda att suppleant icke vidare må i kan-
1453: nämnder, maglstrater, .ordningsrätter och didatlista angiva!s.
1454: köpingsstyrelser inom valkretsen ävensom i V alsedlarna böra vara så inrättade atlt
1455: övrigt göras tillgänglig för allmänheten. tydligt framgår, huru de böra hopvikas och
1456: till'slutas, och få icke upptaga annat än
1457: 36 §. vad 'ovan sta:dgats.
1458: Vid det sammanträde, ·som vidtager å 38 §.
1459: den tjugusjätte dagen före valet, föredra- Jämte valse<dlar 'tillhandahålles valnä:mn-
1460: gas och granskas inkomna anmälningar om derna tillräckligt antal av de slutliga kan-
1461: ändring av redan offentliggjord kandidat- didatlist'ornas sammanst<ällning samt val-
1462: lista eller om valförbund. stämpel 'med tillbehör, varutom sagda ·.sam-
1463: Kan anmälan om valförbund icke glod- manställning sprides så:som i 35 § sagts.
1464: kännas, förfares såsom i 32 § 2 m'om. <sagts ; V alstämpel skall vara lika för alla röst-
1465: och äge ombudsman rätt att senast å den ningsområden inom valkretsen.
1466: tjugufjärde dagen före valet göra nödiga
1467: rättelser. 39 §.
1468: Härefter skall, med ledning av godkända V.id det sammanträde av oentralnämnden
1469: anmälningar, den tryckta Sammanställnin- för Nylands läns valkrets, som vidtager å
1470: gen behörigen rättas och alla till samma den sextonde dagen före valet, föredragas
1471: valföDbunJd hörande kandidatlistor däri så :och granskas de i .29 § 2 mom. nämnda
1472: sammanföra:s under gemerisam överskrift förklaringarna samt utfärdas kungörel'se
1473: ocrh avskilda från övriga listor, att förbun- där'om, vilka valförbund och valmansför-
1474: det oc'h de kandidatlistor, vilka detta om- eningar som ingått sammansatt valförbund.
1475: 1,2. - von Born y. m. 17
1476:
1477: Kan förklaringen icke godkännas, förfa- plats vid det k1ockslag, då valförrättningen
1478: r-es såisom i 32 § 2 mom. sagts ; och. äge 'om aftonen skall avbrytaJS eller aVISluta·s,
1479: d€t sammansatta valförbundets ombudsman varder a'VIstän,gd. Sker uppehåll under da-
1480: rätt att sena:st å den fe;mtonde dagen före gen, beror av valnämnden huruvida plat-
1481: valet göra nöd1ga rättelser. sen skall avstängas.
1482: Den i 1 momentet omnämnda kungörel- Statsrådet låter på :staJtsverkets bekost-
1483: •
1484: nad anskaffa val urna för varj e rölstni~ngs-
1485: sen skall tryckas och. omedelbart tinställas
1486: samtliga sammansatta valförbunds ombuds- område.
1487: män ävensom valkretsarnas centralnämn- 42 §.
1488: der. Inom eller invid vallokal må e~j tal h.ål-
1489: las, ej heller tryckta eUer skrivna upprop
1490: 5 KAP. alllslå:s eller till de väljande utdelas, ej
1491: Om val. heller penningirusamlingar föranstaltas.
1492:
1493: 40 §. 43 §.
1494: De:n 1 juli det år, urrder vilket tiden av Å valnämndems vårdna:d ligge, att den
1495: tre år från uärmast föregående riksdags- av centralnämnden ·offentliggjorda sam-
1496: mannaval tilländagår, vidtager valförrätt- manställningen av slutliga kandidatlistor
1497: ning i varje röstningsområde kloekan nio sam:t •de i 39 § nämnda kulllgörelserna
1498: om morgonen samt f011tgår t'ill Hockan varda anslag.na och ä ven i övrigt finnals
1499: åtta på aft'onen och. följande dag likaledes att tillgå såväl i själv·a valrummet som i
1500: från kloekan nio till klockan åtta, vardera angränsande rum och förrum.
1501: dagen med mellantid av högst två timma:r
1502: emligt valnämnderrs bestämmande. 44 §.
1503: Har republikens pre~sident förordnat om Vid riksdagsmannaval skall närvar.a sär-
1504: nya val, vidtager valförrättningen å första ISkild av valrrämnden antagen person, viii-
1505: dag·en i den kalendermånad, som begynner ken bör på anhållan av vahnan biträda
1506: näst efter sextio dagar från det förord- denne vid införande av er:fiorderHga be-
1507: nandel kungjordes, :samt fortgår sedan så- teekningar i vallsedel.
1508: som 'i 1 momentet sagt1s. Biträdet skall samvetsgrant fullgöra val-
1509: mans anvisning äverusom hemlighålla vad
1510: 41 §. han vid valförrättn'ingen erfar. Bryter han
1511: Å val.nämnden an~ommer att vidtaga häremot, straffes såsom tjänsteman för brott
1512: alla för förrä:ttningen erforderliga anord- i tjäusten.
1513: ningar.
1514: Särskilt skola sådana åtgärder vara wd- 45 §.
1515: tagna, att icke någon må utfå valsedel, in- Vid valförrättningen s'kall nämndems ord-
1516: nan han befunnits valberättigad, lså ock att förande omedelbart innan röstningen börjar
1517: valman har .tillfälle att, under fullt beva- vi•sa de närvarande att val urnan är ltom
1518: rande av vaihemligheten, i sin valsedel u:t- •samt 1sedan öppna. det omslag, :valli de
1519: märka huru han röstar, och .att nödiga till- nämnden til1sända valsedlarna äro illiSatta.
1520: behör härför finnas att tiillgå.
1521: Nämnden föranstalte ock, att tillräckligt 46 §.
1522: rymlig plats invid valrummet finnes anvi- V alman, som vill utöva sin valrä'tt, a:n-
1523: sad för de valmän, vilJlm aV'Vakta sin tur mäle sig hos valnämnden för uttagande av
1524: att 'inkomma i detsamma, och a:tt denna valsedel.
1525:
1526: 245-29 3
1527: 18 1,2. - Edustajanvaalit.
1528:
1529: 47 §. 50 §.
1530: Vid valelt äge varje valman rätt att av- Sedan valman inlagt va1sedeln i urnan,
1531: giva sin röst antingen för en kandida:tlista, U:tmärke's i vallängden att han utövat sin
1532: upptagen på valsedeln i den valkrets, där valrätt.
1533: han är antecknad så:som valberättigad, eller Då va:lman, i det avseende 49 § inneihål-
1534: QCk för t}n ensJrild person, och bör ihan där- ler, utfår utdrag ur vallängd, skall ock
1535: vid förfara ISåSom i 48 § säges. därom göras anteckning i längden.
1536:
1537: 48 §. 51 §.
1538: Vill valman avgiva sin röst för viss val- Då uppehåll i valförrättningen göres,
1539: mansförenings i valsedeln upvtagna kandi- skall valurnan förseglas med minst tre när-
1540: datlista, skall han utmärka denna lista med varandes sigill och sättas i säkert förvar.
1541: ett röt.t streck. Vill han ändra namnens När förrättningen därefter fortsättes, bör
1542: ordning:sföljd i kandidatlistan, anvise, ge- nämnden, innan förseglingen bor'ttages, för-
1543: nom utsättande av tsiffra framför namnet, vi'ssa sig om att sigillen äro obrutna.
1544: det 'Ordningsrum han önskar tilldela kan- Innan uppehåll i förrättningen sker eller
1545: didat.en. Är ordningssiffra icke ut.satt fram- röstning.en förklaras avslutad, skola alla
1546: för båda namnen, anses de~t onumrerade före det i sådant avseende bestämda klock-
1547: namnet> hava erhållit det andra ordnings- slaget tillstädeskomne valmän äga rätt att
1548: rummet. rösta.
1549: God'känner valmannen icke någon av de
1550: i valsedeln ingående kandidatlistorna:, skall 52 §.
1551: han i det 'tomrum, som valsedeln för sådant Så snart röstningen avslutats, uttagas de
1552: ändamål innehåller, skriva den perrson.l;; avgivna val'sedlarna ur urnan och räknas
1553: namn, på vilken han röstar, samt tillika an- oöppnade. Likaledes räknas antalet av de
1554: giva denna<s yrke eller syssla och boningsort. personer, vilka enligt anteckningarna i val-
1555: Härå uppvise valman valsedeln hopviken längden •och protokollet utövat valrätt.
1556: och tillsluten 'lms valnämnden till avstämp- Samtliga avgivna valsedlar inläggas här-
1557: ling .ocih insätte, sedan sådant skett, 1sedeln efter i hållfast omslag, varå minst tre av
1558: i valurnan. valnämndens medlemmar så an:bringa sina
1559: sigill, att omslaget är omsorgsfullt för-
1560: 49 §. seglat.
1561: Valman är tillåtet att utöva sin rösträtt Å omslaget tecknas sedan till valkretsens
1562: i annat röstningSIOmråde än det, i vars val- centralnämnd ställd påskrift samt uppgift
1563: längd han är upptagen, såfra<mt han ingi- om omslagets innehåll.
1564: ver för sådant ändamål utfärdat utdrag ur Förekomma valsedlar, å vilka annan val-
1565: sagda vallängd. krets' namn är antecknat, ·skola dock dessa
1566: Hör ;valmannen till annan valkrets, äge genast vid räkningen avskiljas från de öv-
1567: rätt at't avgi'"a sin röst för viss till denna riga och sedan på enahanda sät't insättas i
1568: hörande valmansförening:s kandidatlista ge- omslag med på:skrift, ställd till central-
1569: nom att skriva dess kandidaters namn isin nämnden i sagda valkrets.
1570: sedel.
1571: Då valrätt sålunda utövas av vaJ.man från 53 §.
1572: annan valkrets, skall valkretsens namn vara Kan ej räkning av avgivna valsedlar ge-
1573: anbragt å yttre sidan av hans valsedel, in- nast ske, förty att tiden är långt framskri-
1574: nan denna insättes i valurnan. den, förfares med valurnan så som i 51 §
1575: I,2. - von Born y. m. 19
1576:
1577: sagts, och verkställas de avgivna valsedlar- Lappmarkens valkrets i tillämpliga delar
1578: nas räkning och insättande i omslag föl- vad i denna lag stadga:s.
1579: jande dag.
1580:
1581: 54 §. 6 KAP.
1582: Vid valförrättningen föres av en medlem Om grunderna för röstberäkningen.
1583: i valnämnden protokoll, vari upp'tages da-
1584: gen för förrättningen, de närvarande med- 57 §. •
1585: lemmarna av nämnden, klockslagen, då för- Den, på vilken valman i främsta rummet
1586: rättningen vidtog, uppehåll däri skedde och röstat, tillkommer en röst och den andra i
1587: röstningen förklarades avslutad, de perso- ordningen en halv röst.
1588: ner, vilka på grund av utdrag ur annat Sammanlagda beloppet arv de röster, en-
1589: röstningsområdes vallängd deltagit i röst- var kandidat sålunda erhållit, utgör hans
1590: ningen och vilka av dessa höra till annan röstetal.
1591: valkrets, antalet av avgivna valsedlar och 58 §.
1592: av personer, som utövat valrätt, samt tiden Är någondera av dem, på vilka valman
1593: då de i 52 § nämnda omslag förseglats, rö:stat, icke valbar eller icke med tydlighet
1594: varutom de därvid begagnade sigillen av- betecknad, gäUe likväl valmannens röst för
1595: tryckas i protokollet. den andra.
1596: Förrättningen avslutas med protokollets Har valman å sin valsedel utmärkt flere
1597: uppläsande och anteckning därå av nämn- än en kandidatlista,
1598: dens ordförande att protokollet är riktigt, eller i den av ho:n'om utmärkta kandidat-
1599: varefter protokollet insättes i omslag med listan vidtagit sådan ändring av namnens
1600: påskrift, ställd till valkretsens central- ordningsföljd, att dess syftemål är otydligt,
1601: nämnd. eller i valsedeln vidtagit annan ändring
1602: Tryckta blanketter till protokoll tillhan- eller infört annat tillägg än beträffande
1603: dahållas valnämnden genom statsrådets åt- namnens ordningsföljd,
1604: gärd. eller försett valsedeln med särskilt märke
1605: eller sin namnteckning,
1606: 55 §. eller anv:änt annan än sådan valsedel,
1607: Ordföranden och en medlem i valnämn- som hos valnämnden uttagits,
1608: den skola, så snart ske kan, personligen till eller befinnes valsedel icke vara av-
1609: närmaste postanstalt inlämna de i 52 § stämplad,
1610: nämnda valsedlar samt valprotokollet, var- vare sådan valsedel ogiltig.
1611: dera under sitt omslag. Har valman i valsedeln skrivit flere än
1612: ett namn, anses han hava röstat enda:st på
1613: 56 §. den person, vars namn han skrivit i
1614: I LaP'pmarkens valkrets skall varje val- främsta rummet, därest han icke i det i
1615: man vid riksdagsmannaval rösta endast på 49 § 2 mom. nämnda fallet avgivit sin
1616: en person till riksdagsman och en person röst för någon inom annan valkrets an-
1617: till suppleant för denne, och ä.ger han där- mäld kandidatlista.
1618: vid använda ·sådan valsedel han själv
1619: önskar, dock så, att vid val av riksdagsman 59 §.
1620: och av suppleant skall användas särskild Valsedlar, vilka avgivits för samma val-
1621: valsedel och .sä~skild valurna. mansförenings kandidatlista, gälla tillsam-
1622: För övrigt gäller om riksdagsmannaval i mans såsom en röstgrupp.
1623: 20 1,2. - Edustajanvaalit.
1624:
1625: Likaså gälle valsedlar, vilka avgivits för 7 KAP.
1626: samma person jämHkt 48 § 2 mom., till- Om fas.ts.tällande av valets utgång och om
1627: sammans såsom en röstgrupp. fullmakts utfärdande.
1628: 63 §.
1629: 60 §. Så snart från röstningsområde dess val-
1630: Kandidater:na inom :samma röstgrupp sedlar till centralnämnden inkommit, skola
1631: hava företräde ~amför varandra efter stor- omslagen öppnas och valsedlarna räknas i
1632: leken av de röstetal, vilka de var inom närvaro av nämndens samtliga medlemmar.
1633: gruppen enligt 57 § erhållit, 'och anses Därefter skola valsedlarna öppnas och
1634: vara i den härigenom angivna ordningen ordnas efter de enkla röstgrupper, vilka
1635: av gruppens samtliga valmän uppställda. desamma bilda, samt valsedlarna i varje
1636: Varje kandidat inom röstgruppen erhål- grupp och de i denna uppförda kandida-
1637: ler förty, för bestämmande av företrädet ternas röster räknas.
1638: mellan honom och övriga gruppers kandi- Valsedlar, vilka befinnas ogiltiga, läggas
1639: dater, ett jämförelsetal, vilket för den åt sidan och insättas sedan i särskilt om-
1640: främste i röstgruppen är lika med grup- slag, som förseglas.
1641: pens sammanlagda valsedelantal och för
1642: den andra hälften därav. 64 §.
1643: Sedan valsedlarna från varje röstnings-
1644: 61 §. område så räknats och ordnats samt de ge-
1645: Höra två eller flere röstgrupper till ett nom dem avgivna rösterna så sammanräk-
1646: valförbund, bilda de en :sammansatt röst- nats, som i 63 § sagts, ·skola alla till
1647: grupp, i vilken deras kandidater tillkom- samma röstgrupp hörande valsedlar från
1648: mer företräde framför varandra efter stor- de skilda röstningsområdena sammanföras
1649: leken av de jämförelsetal envar av dem en- samt inom varje röstgrupp de där upp-
1650: ligt 60 § 2 mom. erhållit. Är någon kan- fördas röster hopräknas.
1651: didat gemensam för två eller flere av de
1652: 65 §.
1653: enkla röstgrupperna, bestämmes hans plats
1654: Härefter förfares på följande sätt:
1655: i ordningsföljden av hans hopräknade jäm-
1656: förelsetal. a) kandidaterna inom varje enkel röst-
1657: I sål unda bestämd ·Ordning skola alla de grupp uppskrivas i ordning efter storleken
1658: kandidater, för vilka röster inom den sam- av sina röstetal, varjämte dem på grund
1659: man:satta röstgruppen avgivits, ·anses vara av 60 § 2 mom. tilllmmmande jämförelse-
1660: av gruppens samtliga valmän uppställda; tal utsättas;
1661: och tilldelas dem förty nya jämförelsetal, b) kandidater inom sammansatt röst-
1662: så att den första av kandidaterna till jäm- grupp uppskrivas i den genom 61 § 1 mom.
1663: förelsetal erhåller den sammansatta röst- bestämda ordning samt med de jämförelse-
1664: gruppens hela valsedelantal, den andra tal, som uträknas efter 2 momentet i sagda
1665: hälften därav, den tredje tredjedelen, den paragraf; samt
1666: fjärde fjärdedelen och så vidare. c) samtliga i punkt b) nämnda jämfö-
1667: relsetal, så ock de i punkt a) nämmda,
1668: vilka avse fristående enkel röstgrupps
1669: 62 §. kandidater, ordnas efter storleken, begyn-
1670: Vid lika röstetal eller jämförelsetal av- nande med det högsta, och angives invid
1671: gör lottning. varje jämförelsetal den sammansatta eller
1672: 1,2. - von Born y. m. 21
1673:
1674: fristående enkla röstgrupp, vartill det- storlek i en serie, begynnande med den
1675: samma hör. största, och invid varje kvot antecknas,
1676: 66 §. till vilken valsammanslutnings kvoter den
1677: De i 65 § nämnda uppgifterna skall hänför sig. Ordningsföljden för lika stora
1678: centralnämnd snarast möjligt insända till kvoter avgöres genom lottning. Från den
1679: centralnämnden för Nylands läns valkrets. sålunda erhållna serien avskiljas de första
1680: Centralnämnd bör jämväl avgiva de övriga etthundranittionio kvoterna, och uträknas
1681: upplysningar, som centralnämnden för Ny- därpå, huru många sålunda avskilda kvo-
1682: lands läns valkrets tilläventyrs finner vara ter som tillkomma varje i 1 momentet
1683: erforderliga för uträkningarnas verkstäl- nämnd valsammanslutning.
1684: lande.
1685: 67 §. 70 §.
1686: Så snart de i 66 § nämnda uppgifterna Om antalet kvoter, som enligt 69 § av-
1687: från samtliga valkretsars centralnämnder skilts för något sammansat't eller något fri-
1688: inkommit till centralnä:mnden för Nylands stående valförbund eller någon fristående
1689: läns valkrets, skall denna för fastställande valmansförening, icke överensstämmer med
1690: av valresultatet förfara på sätt i 68-75 §§ antalet jämförelsetal, som enligt 68 § av-
1691: stadgas. skilts för valsammanslutningen, förfares
1692: 68 §. på följande sätt:
1693: Från den serie jämförelsetal för varje a) å ena sidan tagas i betraktande de
1694: valkrets, som i 65 § punkt c) nämnts, av- valsammanslutningar, för vilka antalet av-
1695: skiljas, begynnande från dess början, så skilda kvoter är mindre än antalet avskilda
1696: många jämförelsetal, som valkretsen äger jämförelsetal, och uppskrivas skilt för .sig
1697: välja riksdagsmän, och antecknas, huru de jämförelsetal, som blivit avskilda från
1698: många avskilda jämförelsetal tillkomma den enligt 65 § punkt c) för dessa valsam-
1699: varje sammansatt och varje fristående en- manslutningar i varje valkrets bildade se-
1700: kel röstgrupp. rien av jämförelsetal ;
1701: För varje sammansatt valförbund uträk- b) å andra sidan tagas i betraktande de
1702: nas, huru många jämförelsetal för därtill valsammanslutningar, för vilka anta1et av-
1703: hörande röstgrupper enligt 1 nfomentet skilda kwter är större än antalet avskilda
1704: sammanlagt i hela landet blivit avskilda. jämförelsetal, och uppskrivas skilt för sig
1705: de jämförelsetal, som icke blivit avskilda
1706: 69 §. från den enligt 65 § punkt c) för dessa
1707: För varje sammansatt valförbund samt valsammanslutningar i varje val'krets bil-
1708: för varje fristående valförbund och val- dade serien av jämförelsetal;
1709: mansförening sammanräknas antalet val- c) för varje valkrets uträ:knas differen-
1710: sedlar i hela landet för de därtill hörande serna mellan de i punkt a) och de i punk:t
1711: röstgrupperna, varvid såsom sammansatt b) nämnda, skilt för sig uppskrivna jäm-
1712: valförbund anses jämväl de i 59 § 2 mom. förelsetalen ; dessa differenser ordnas i
1713: nämnda röstgrupper, som hava samma serie efter storleken, börjande med den
1714: kandidat. minsta, och vid varj·e differens antecknas
1715: Det sammanlagda ·antalet valsedlar för såväl av vilken valkret:s' som av vilka två
1716: varje i 1 momentet nämnd varsamman- valsammanslutningars jä.mförelsetal den-
1717: slutning divideras med ett, två, tre o. s. v., samma blivit uträknad;.
1718: högst med antalet kandidater i hela val- d) ur den serie av jämförelsetal, som
1719: sammanslutningen. Kvoterna ordnas efter jämlikt 65 § punkt c) uträknats för den
1720: 22 1,2. - Edustajanvaalit.
1721:
1722: valkrets, till vilken den minsta av de i relsetal utöver vad för densamma enligt
1723: punkt c) av denna pamgraf nämnda diffe- 68 § 1 mom. avskilts, på förenämnt sätt
1724: renserna hänför sig, utstrykes det större utses endast så mång·a riksdagsmän, som
1725: av de två jämförelsetalen, som kominit till för röstgruppen enligt 68 § 1 mom. av-
1726: användning vid uträknandet av differen- skilts jämförelsetal. De gruppen därut-
1727: sen, och i dess ställe införes det mindre över tiHkommande riksdagsmannaplatserna
1728: av dem och antecknas invid detsamma, till besättas med dem av dess ännu icke valda
1729: vilken valsammanslutnings jämförelsetal kandidater, vilka i de valsedlar, .som av-
1730: det hänför sig ; givits för det sammansatta valförbundet,
1731: e) om antalet avskilda jämförelsetal eft·er vartill röstgruppen tilläventyrs hör, samt
1732: den enligt punkt d) verkställda överförin- i de uti 59 § 2 mom. nämnda röstgrup-
1733: gen överensstämmer med antal·et avskilda perna sammanlagt ·erhållit största antalet
1734: kVJoter för någon aN de i punkterna a) röster. •
1735: eller b) avsedda valsammanslutningarna, 73 §.
1736: utstrykas ur den i punkt c) nämnda serien Skulle vid tillämpning av bestämmel-
1737: alla de differenser, vid vilkas uträ:knande serna i 72 § inträffa, att någon kandidat
1738: ifrågavarande valsammanslutnings jämfö- bleve vald från två eller flere röstgrupper
1739: relsetal kommit till användning; irrom .samma valkrets, anses han vald från
1740: f) härefter uppt·ages den första av de i den röstgrupp, där han ·erhållit det största
1741: nämnda differensserie kvarstående diffe- jämförelsetalet, och utses för envar av de
1742: renserna och förfares därmed såsom i ovriga grupperna till riksdagsman i hans
1743: punkterna d) och e) är sagt; detta förfa- ställe den av gruppens kandidater, som er-
1744: rande fortsättes intill dess differensserien hållit det högsta jämförelsetalet efter dess
1745: blivit uttömd; samt redan valda kandidater.
1746: g) för varje sammansatt röstgrupp och Har någon grupp icke .erforderligt antal
1747: varje fristående enkel röstgrupp antecknas kandidater för besättande av de densamma
1748: efter ovannämnda för:fiarande antalet av tillkommande riksdagsmanna:platserna, be-
1749: skilda jämförelsetal, som tillkommer grup- sätt·as sålunda ledigblivna platser med dem
1750: pen. bland de övriga kandidaterna inom val-
1751: 71 §. kret'sen; som erhållit de högsta jämförelse-
1752: V arje sammansatt röstgrupp och varje talen nä.st efter de valda.
1753: fristående enkel rö.stgrupp i varje valkrets
1754: är berättigad att besätta så många riks- 74 §.
1755: dagsmannaplatser, som antalet enligt 68 § Har någon blivit .vald i två eller flere
1756: 1 mom. och 70 § för gruppen avskilda jäm- valkretsar, är han till riksdagsman utsedd
1757: förelsetal utvisar. i den valkrets, där han har hög.sta jäm-
1758: förelsetalet.
1759: 72 §. · Ledigheten efter den sålunda avgångna
1760: För varje röstgrupp hava till riksdags- fy lles främst ur den sammansatta röst-
1761: män, intill det i 71 § föreskrivna antal, de grupp eller den fristående errkla röst-
1762: av dess kandidater blivit valda, som enligt grupp, i vilken den valda erhållit hög'sta
1763: 61 § 2 mom. eller 60 § 2 mom. inom röst- jämförelsetalet, och inträder i hans ställe
1764: gruppen el'hållit de högsta jämförelsetalen, den, vilken där erhållit högsta jämförelse-
1765: dock sålunda, att, där för någon röst- talet näst efter den eller de valda. Kan
1766: grupp på grund av det i 70 § föreskrivna ledigheten ej på detta .sätt fyllas, inträ:der
1767: förfarandet avskiljts ·ett eller flere jämfö- den, vilken inom valkretsen hade högsta
1768: 1,2. - von Born y. m. 23
1769:
1770: jämförelsetal bland dem, som tidigare icke 56 §, utses med tillämpning av det i 74 $
1771: förklarats valda. stadgade förfaringssätt.
1772: Blir suppleant riksdagsman eller avgår
1773: 75 §. han, skall vederbörande centralnämnd utse
1774: Centralnämnden för Nylands läns val- ny suppleant med iakttagande atv de i
1775: krets kungör omedelbart medelst anslag i 1 momentet stadgade grunder. Blir supp-
1776: nämndens förrum, vilka kandidater för leant för riksda;gsman från Lappmarkens
1777: varje val'krets blivit valda till riksdagsmän, valkrets riksdagsman eller avgår han, skall
1778: samt tillställer meddelande därom central- val av suppleant verkställas såsom i 76 §
1779: nämnderna i de övriga valkretsarna. 3 mom. säges.
1780: 78 §.
1781: 76 §. Sedan centraln:ämlllden fastställt supp-
1782: Därefter utfärdar centralnämnden i ve- leanterna för valkretsens riksdagsmän, lå-
1783: derbörande valkrets fullmakter för de från ter centralnämnden utan uppskov genom
1784: valkretsen valda riksdagsmännen samt anslag i nämndens förrum tillkännagiva,
1785: utser suppleanter för dem på sätt i 77 § vilka som blivit från valkretsen valda till
1786: strudgas. riksdagsmän '00h deras suppleanter. Detta
1787: Skulle någon bland dem, som förklarats tillkännagivande skall ock omedelbart in-
1788: valda, icke funnits upptagen på anmäld och sändas till landshövdingen i länet och val-
1789: kungjord lista, bör centralnämnden för val- nämnderna inom valkretsen, ävensom kun-
1790: kretsen d:ock, innan fullmakt för honom ut- göras åtminstone i en på orten utkommande
1791: färdas, förfråga sig hos honom, huruvida tidning.
1792: han är villig att emottaga riksdagsmanna-
1793: mandatet. Skulle han vägra eller icke inom 79 §.
1794: tito dagar efter erhållet meddelande ihos I riksdagsmannafullmakt skall vara an-
1795: centralnämnden anmäla sitt samtycke, be- givet, när riksdagsman blivit vald eller, i
1796: sättes den lediga platsen på sätt i 74 § händelse han såsom suppleant träder i va1d
1797: säges. riksdagsmans ställe, efter vem riksdags-
1798: Skulle den, som blivit vald till riksdags- mannaplatsen blivit ledig, så ock huru länge
1799: man från Lappmarkens valkrets, vägra att mandatet varar. Formulär till fullmakt
1800: emottaga mandatet, träder i stället för den fastställas av statsrådet.
1801: valda den, som enligt 56 § valts till supp- Fullmakt bör ofördröjligen av veder'bö-
1802: leant. Undandrager sig den, som blivit rand'e centralnämnd tillställas envar av de
1803: vald tiH suppleant, man(datet eller har en vaMa.
1804: och samma person erhållit de flesta 80 §.
1805: rösterna för såväl riksda~gsmanna- som Vid 0entralnämndens sa;mmanträden föres
1806: suppleantmandatet, verkställes ofördröjligen protokol'l, vari upptagas da;gen för sam-
1807: nytt suppleantval. Landshövdingen utsätte manträdet, klockslagen då det vidtog, uppe-
1808: tiden för valet och kun:göre därom. håll skedde och sammanträdet avslötis, de
1809: närvarande medlemmarna samt besluten;
1810: 77 §. dock får innehåll av beslut äJV•en angivas
1811: För den händelse ledighet efter riks- genom hänvisn'ing till brev eller annan ex-
1812: dagsman uppkommer, skall för varje riks- ped'ition.
1813: dagsman utses suppleant, som vid beJhov Särskilt skall i protolrollet upptagas an-
1814: inträder i hans ställe. Suppleant, utom i talet ogiltiga valsedlar i varje röstnings-
1815: Lappmarkens valkrets, varom sta;dgas i område.
1816: 24 1,2. - Edustajanvaalit.
1817:
1818: Protokollet underskriv,es av sekreteraren, 8 KAP.
1819: ocfu dess riktighet bestyrkes av ordföran- Om b'esvä1· över riksdagsmannjaval.
1820: den.
1821: Då uppehåll i centralnämndens förrätt-
1822: ning sker, s'kol'a samtliga valsedlar ,o0h ut- 85 §.
1823: räkningar hållas så förvarade, att icke nå- Vill någon överklaga riksdagsmannaval,
1824: gon har tillgång till desamma. göre det genom skriftEga besvär, virka se-
1825: nast å fj ortonde dagen efter den dag, då
1826: 1
1827:
1828:
1829:
1830: det i 78 § nämnda tillkännagivandet of-
1831: 81 §. fentliggjorts, före kloekan tolv på dagen
1832: När valresultatet av centralnämnden i ingivas till landshövdingen i det län, inom
1833: Nylands läns valkrets jämlikt 75 § kungö- vilket besväranden är ant•ecknad såsom val-
1834: res, skola de valda personerna i dess proto- berättigad.
1835: koll nämnas.
1836: I protokollet, som upprättas vid det s'am- 86 §..
1837: manträde av centralnämnden i varje val- Hava besvär över riksdagsmannaval in-
1838: krets, där Nylands läns valkrets' skrivelse kommit, infordre landshövdingen genast de
1839: heträffande de från valkretsen valda riks- upplysningar och förklaringar, vilka besvä-
1840: dagsmännen föredrages, skola såväl d€ ren påkalla, och meddele sedan skyndsamt
1841: valda som deras suppleanter angivas. utslag i 8aken.
1842: Envar av dessa upptages i protokollet
1843: med angivande av hans namn, yrke eUer 87 §.
1844: syssla och boningsort. Angående offentliggörande 'av landshöv-
1845: dingens utslag och enskild sakägares un-
1846: 82 §. derrättande om detsamma, så ock om än-
1847: Alla valsedlar skola härå insättas i om- dringssokande däri lände till eft,errättelse
1848: slag, som försegl'as med centralnämndens vad i 12 och 13 §§ stadgats.
1849: och ordförandens sigill och förvaras intill
1850: dess nästföljande val försiggått.
1851: Samtliga uträkningar skola genomdra,gas
1852: och förseglas med centralnämndens och
1853: ordförandens sigill samt förvaras såsom 9 KAP.
1854: bilaga till protokollet. Särskilda stadganden.
1855:
1856: 83 §. 88 §.
1857: Vid centralnämnds sammanträden för Samtliga utgifter för valnämnderna skola
1858: valsedlars räknande och för fastställande gäldas av kommunerna, varemot kostnaden
1859: av valets utgång skall ombudsman för val- för valsedlar och alla utgifter för central-
1860: mansförening, valförbund och sammansatt nämnderna bestridas ur statsmedel.
1861: valförbund äga rätt att närvara. Oentral- och valnämnderna tillkommer
1862: fribrevsrätt.
1863: 84 §.
1864: Från centralnämnden utgående exP'edi- 89 §.
1865: tioner underskrivas å nämndens vägnar av Är i denna lag för visst fall utsatt dag
1866: ordföranden och kontrasigneras av sekre- helgdag, gälle första helgfria dag därefter
1867: teraren. såsom för sådant fall bestämd.
1868: 1,2. - von Born y. m. 25
1869:
1870: 90 §. lag.en av den 20 juli 1906 jämte däri
1871: Denna lag träder i kraft den ......... . senare vidtagna ändringar.
1872: . . . . . . . . . . , och upphäves därigenom val-
1873:
1874:
1875: Helsingfors, den 15 augusti 1929.
1876:
1877:
1878: Ernst von Born. Knut Molin. Axel Palmgren.
1879:
1880:
1881: Tähän yhdymme
1882:
1883: J. H. Vennola. Mandi Hannula. Hulda Nordenstreng.
1884:
1885:
1886:
1887:
1888: •
1889:
1890:
1891:
1892:
1893: 245-29 4
1894: 26
1895:
1896: 1,2. - Lak. al. N :o 2. Suomennos.
1897:
1898:
1899:
1900:
1901: von Born y. m.: Ehdotus laiksi edustajanvaaleista.
1902:
1903:
1904: Ed uskunn.alle.
1905:
1906: Monet vuodet on kysymy;s vaalilain uudis- tyksiä, osruksi eduSJkunta~aloitteita, mutta tä-
1907: tamisesta ollut päiväjä<rjestyksessä. Uudis- hän mennessä ·ei niistä ole vi<elä ollut mi~tään
1908: tuksen tamkoitulksena on edelleen lujittaa posi<tiivista tulosta. Tämän vuoksi !katsovat
1909: suhteellisuutta v:aaEjärj·estelmässämme ja allekirjoittaneet olev:an syyitä uudlistl!Ja sen
1910: aikl!JllJilJSaada suur:empaa oikeudenmukai- lakialoitteen (N :o 3), jonka tästä asiasta
1911: suutta edustajanv,aaleissa. !Sellaisen uudis- vuoden 1928 valtiopäilville j·iitti allekirjoit-
1912: tuksen <tarV'e on l\!äynyt y'h:ä ilme.isemmäJksi tanut vcon Born. Eaikisstt pääikohdissa.an
1913: j:a on nyt, erikffi,sesti katsoen viimeksi toi- uudi,staen sen <ehdotuksen, j.oka sanottuun
1914: mitettuihin ~eduskuntavrualeiihin, suuressa aloitteese•en sisältyi, ro~enevat all~kirjoit
1915: mi1äJrin t1mtuv:a. Että uudistusva<atimus taneet siis kunnioittaen ·ehdottrua,
1916: samalla perustuu oilk:eudenmuika:isuuteen ja
1917: kohtuuteen, sitä ,e:i_ ilru!kaa:n V'oine kiistää. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1918: A ikaisemmilla V<altiopäivillä on tämä as]asta
1919: 1
1920: van lakiehdotuksen:
1921: jätetty eduslk:unnaUe osa1ksi hallituksen esi-
1922:
1923:
1924:
1925: Laki
1926: edustajanvaaleista.
1927:
1928: E·du:skunna:n päätöksen mukaisesti säädetään täten :
1929:
1930: 1luku. Metsämaan ja Memlän kunnat Loimaan
1931: Vaalipiirit ja vaaliviranomaiset. kihlaikuntaa, niin myös Ahvenanmaan maa-
1932: kunnan;
1933: 1 ~. 3. Turun HiJänin pohj,oinen vaalipiiri, jo-
1934: Edustajain valitsemista varten valtiopäi- hon kuuluV'at Ulvilan, Iikaalisten ja Tyr-
1935: viHe on Suomi ja:ettu seuraaviin vaalipii- vään kihlailmnnat, sekä Loimaan kihla-
1936: reih:in: kunta, lLoima<an ikauppala.a ynnä Loimaan,
1937: 1. Uudenmaan läänin vcaalipiiri; Alastaron, Mietsämrua:n ja Mellilän kuntia
1938: 2. T.urun H1änin etelä:in,en vaalipii11i, j.oik:a lukuunottrumartta;
1939: käsittää Vehmaan, Mynämäen, Piikkiön, 4. Hämeen Lä:änin eteläinen vaalipiiri,
1940: Halikon ja Maskun ikihlalkunnat sekä Loi- johon kuuluvat T,ammelan, Hauhon ja Hol-
1941: maan kauppalan ynnä Loimaan, Alastaron, lol,an kih1a!kunnat;
1942: I,2. - von Born y. m. 27
1943:
1944: 5. Hämeen lään;in pohjoinen vaali1>iiri, valäaan väHttömillä suhteellisilla vaaleil-
1945: johon ikuu:l:uvwt Pirkkalan, Ruoveden ja la saJtayhdeksänik:ymmentäyhdeksän edus-
1946: Jämsän lci:hlalrnnnat; tajaa, jotka jaetaan eri Vlaralipi:irien kesken
1947: 6. Viipurin läänin läntinen vaalipiiri, niiden hen:gillepantujen asukkaiden luku-
1948: joka kä:sittää Kymin, Lappeen ja Ra;rman mä;ärän mukaan. Jaon vaalipiirien kresken
1949: kihlakunnat; toimittaa valtioneuv.osto joka kymmenes
1950: 7. Viipurin läänin itäinen v.aalipiiri, jo- vuosi ja se julkaistaan asetuskokoelmassa.
1951: hon kuUJluvat Jääsken, Äyräpään, Käkisal- Lapin va,alipiiri valitsee yhden edustajan
1952: men, Kurkijoen, Sortavalan ja Salmin kih- sillä tavoin, kuin 5r6 § :ssä s:anotaan.
1953: lakunnat;
1954: 8. Mikkelin läänin v.a,alipiiri; 2 §.
1955: 9. Kuop~on läärrin läntinen vaalipiiri, Jokaista vaalipiiriä varten on hyvissä
1956: joka käsittää RautalBJmmin, Kuopion ja Ii- ajoin ennen edustajanvaalia asetettava vii-
1957: salmen ik:ihlakunna!t; sijäseninen keskuslautakunta, joka pitää
1958: 10..Euopion läänin itäinen vaalipiiri, jo- kokoukselllsa såinä kaupungissa, jossa läJä-
1959: hon kuuluvcat Lipe11in, Iloman.tsin ja Pielis- uin !hallitus sijaitsee. Kuitenikin kokoontuu
1960: järven k!ihlrukunnat; Turun lääniin pohjoisen vaalipiirin. keskus-
1961: 11. V.aasan lläänin itäinen VJrualipiiri, joka lautalmm.ta Porin kaupungissa, Hämeen lää-
1962: käsittää Laukaan, Viitasa,aren j•a Kuorta- nin pohjoisen va,alipiirin keskuslautakunta
1963: neen kihlakunn1at ; Tampereen !kaupungissra, Kuopion läänin
1964: 12. Vaasan lålän:in eteläinen va·alipiiri, iväisen vaalipiirin keskuslautakunta Joen-
1965: johon kuuluv:a:t Ilmajoen, Närpiön j.a Kors~ suun kaupungissa ja Vaasan läänin itäisen
1966: holman kihlakunnat paitsi Ylistaron ja vaali.piirin ikeskuslauta:Jrunta Jyv·äskylii>n
1967: Isonkyrön kunnat; ka,upungissa. Viidennentoista Viaa1ipiirin
1968: 13. Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri, keskuslautakunta on myös kuudennentoista
1969: johon kuuluvat Ylistaron ja Isonkyrön kun- pii11in keskuslautakuntana.
1970: nat Mustasaaren kihlakuntaa sekä Lapuan Keskuslau:takunta,a:n valitsee valtioneu-
1971: ja Pietars,aaren kihlalkunn.at; vcosto puheenjohtaj,an ja ko1me jäsentä ynnä
1972: 14.' Oulun läänJin eteläin•en vaalipiiri, yhden vamjäsenen, mälårätren yhden jåse-
1973: joka käsittää Saloi.s•ten, Haapajärven ja nisträ lauta:kunnan vampuheenjoh!tajaksi,
1974: Ka:ja.a:nin kihlakunn,at •sekiä Oulujoen, O:u- sekä sen kaupungin valtuusto, jros.51a lauta-
1975: lunsalon, Kempeleen, Lumijoen, Limingan, kunnan kokoukset pidemän, yhden jäsenen
1976: Temmeksen, Tyr:nävän, Muhoksen ja Uta- ja yhden va11a:jäsenen; j.a kestää heidän toi-
1977: j•ä:r~ven kunnat •Oulun kih!.akuntaa; mikautensa, krunnes UUiSi lautakunta on
1978: 1'5. Oulun läänin pohjoinen va,alipiiri, valittu.
1979: johon kuuluvat Kemin kihlakunta sekä Keskuslautwkun.ta .otta•a .avukseen sihtee-
1980: Ku:ivaniemen, lin, Yli-Jin, Biaukiputaan, rin, tarpeelliset la.skijat sekä muun !henkilö-
1981: Ki!imingin, Yli>kiimingin, Pudas>järv·en, Tai- kunnan.
1982: valkosken ja Kuusamon kunnat Oulun ikrh- 3 §.
1983: lakunta,a; sekä: Edustajan.vaali toimitetaan joka kunnassa
1984: 1'6. •Lapin vaa1ipi•iri, joka käsittää Lapin tahi, jos kunta on jaettu useampiin ii>änes-
1985: ja Petsamon kihlwkunnat. tysalueisiin, kussakin sellaisessa alueessa.
1986: Kaupunki ja Jm:uppal.a. luetaan kuulu- J•os lmaalaJi·sllrunn,an !a,sukrusluku on suu-
1987: vaksi siihen vaalipiiriin, j:ohon sen ympä- rempi kuin tuhatviisi.sataa, pitää kunnallis-
1988: rillä oleva ma3JSeutwkin. lawtakunna,n jarkaa kunta :ä:änestysalueisiin
1989: Ensinmainituissa viidessä toista piirissä sellaisen perusteen mukaan, että kunkin
1990: 28 1,2. - Edustajanvaalit.
1991:
1992: alueen asukasluku, elleivät pa•ikallisolot ole kutsuu tarpeen tullen lisäjäseniä näihin
1993: esteenä, on 'enintään tuhatviisisataa ja että osastoihin.
1994: alue samalla muodos,taa Y'htäjakooisen ja EUei maistraattia ole, tulee järjestys-
1995: kuvkuyhteysolojen mukaan rajoitetun osan oikeuden täyttää tässä la>iss•a sää,detyt. maist-
1996: !kuntaa. Niinikään tulee maistma:tin jakaa raatin tehtävät.
1997: kaupuniki ja kauppaLanhallituksen eri kun- Mitä tässä pykälässå on säädetty mruist-
1998: tana oleva kauppala., joissa on 'enempi kuin matist.a, on sovellettava eri ·!kuntana olevan
1999: ikolmetuhatt•a ·asukasta, r~ittävän useaan k·auppalan hallitukseen.
2000: äänestysaluees1een.
2001: Kunta, jonka asukasluku <On pienempi
2002: kuin ylempän>ä on sanottu, ja(}tta:lmon myös- 2 luku.
2003: kin äänestysalueisiin, kun kunnallislauta- V aaliluettelo.
2004: kunta, ma;istraa.tti t,ai ikauppa~anhallitus
2005: katsoo sen tarpeelliseiksi. 6 •§.
2006: Kunta antaa käytettäväksi vaalihuoneis- Vaaliluettelon kutakin •äänestysaluetta
2007: ton kuslsaikin ruänestysa1ueessa. varten tehköön sen vaalilautakunta.
2008: Jos kaupunki ta.i ·eri kuntana oleva kaup-
2009: 4 §. pala on j·aettu äänestys·alueis·iin, tehköön
2010: Kussakin maal·aiskunnassa tulee kunnal- maiSitra:atti tai kauppalanhallitus ;vaaliluet-
2011: lislautakunnan sen vuoden tammikuun telon kutakin sellaist.a aluetta v•arten.
2012: alussa, ·jona kolmivuotisaika viime edusta-
2013: janvaaleista lukien päättyy, edustaj·anvaa- 7 §.
2014: lin toimi•ttamist.a varten kunnassa as•ettaa VaaliLuettelon pohjaksi tulee asianomai-
2015: vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjoh- sen henkiikirjoittajan tammikuun kuluessa
2016: taja ja nelj'ä jäsen1:ä, joista ykså mwärätään sinä vuonna, jona kolmivuotisaika viime
2017: varapuheenjohtajaksi. Jos tasavallan, presi- edustajanva.wleista lukien päättyy, vaalilau-
2018: dentin määräyksest-ä uudet v:aaEt on toi- takunnalle toimittaa kylittäin ja talon-
2019: mitettu, valitaan kuitenkin uusi :vaalilauta- numeroittwin taihri, kaupungissa, kaupungin-
2020: kunta edustajanvaalien jälkei,sen vuoden osittain ja lk:orttelittain ~·el\lä lkau:ppa1assa
2021: tammikuussa. henkikirjan osoittamassa järj•estyksessä
2022: Jos 1kunta on jaettu äänestysalueisiin, tehty luettelo ka~kista edellisen vuoden hen-
2023: asetetaan vaalila;utakunt.a kutaki.n aluetta kikirjan mukaan äänestysalueella asuvista
2024: varten. henkilöistä, jotka kuluv.an vuoden alkaessa
2025: V·aalilautakunnan puheenjohtaja ja jäse- ovat täyttäneet nelj,äkoLmatta vuotta.
2026: net ynnä tarpeellinen mä,ärä varajäseniä Pai1si tätä luetteloa tehköön henkikirjoit-
2027: valittakoon kunnassa asuvien vaalioikeutet- taja kolme lisäluetteloa, Yihden ensimäistä,
2028: tujen henkilöiden joukosta ja kestää 'heidän yhden toista ja yhden kolmatta lähinnä seu-
2029: toimikautensa kunnes uusi lautakunta on raavaa vuotta varten, joihin kuhunkin sa-
2030: va.littu. manlaisessa järjestyks1essä mer.kitä.än ne
2031: äänestysalueella asuvat henkilöt, jotka sen
2032: 5 §. edellisenä vuonna, jota var•ten lisäluettelo
2033: ~aupungissa on maistraatti vaalilauta- on tehty, ovat 'täyttäneet nelj,äko1matta
2034: lruntana. vuotta.
2035: Jos kaupuukii on jaettu ään,estysalue•is:iin, Luettelo kirjoitetaan kaavakkeihin, joita
2036: niin maistraatti jakautuu itse vaalintoi- hankitaan henkikirjoit•tajaUe va1tioneuvos-
2037: mittamista varten yhtä moneen •osastoon ja ton toimesta.
2038: 1,2. - von Born y. m.
2039:
2040: Jos sella~nen syy on tietty, jonka vuoksi luettelon esmepanemislelle ja muut siitä ai-
2041: jollakulla luettel·oon merkityllä henkilöllä heutuvat rrnuutetut määräajat.
2042: ei ole vaa1ioikeutta, on se merkittävä luett<e-
2043: loon hänen nimensä iko~dal1e. 10 §.
2044: Saapuneet asiakirjat esitellään vaalilau-
2045: 8 §. takunnassa maaliskuun 16 päivänä kello
2046: Niin pian kuin 7 § :ssä mainittu luettelo ka!hdell'torista jälkeen.
2047: on ,saapunut, tulee vaalilautakunnan huo- J.os asiakirj.a sisältää vaatimuksen, että
2048: lellises'ti ,tarkastaa sanottu luettelo, mockitä joku vaa1i,luetteloon otettu on siitä poistet-
2049: sii'hen ne vaali.oikeutetut, jotka ·ehkä on pois- tava, lähet:täköön lautakunta samana päi-
2050: jätetty, sekä luettelosta poistaa jokainen, vän.ä hJän,elle stiit:ä 1tiedon, ilmoittaen että
2051: jolla ,ei ole vaalioi:keutta. Luette.:Loon mer- häneUä on tilaisuus osoitetussa pa:ikassa
2052: kittäköön sen jälkeen, •että se on äänesty,s- ottaa selko asiakirja,sta ja viimeist,ään huh-
2053: alueen vaaliluettelo, ja lautakunnan jäsenet tikuun 1 päiv,änä ennen kello kahtatoista
2054: allekirjoittakoot sen. lautakunnalle antaa kirj·aHinen selitys.
2055: T.a,rkastUJksess,a ~tulee kruununnimismiehen Sellainen tiedonanto jät·etään piiällyk-
2056: taikka kaupunginviskaalin olla läsnä, jonka sessä, johon va1staanottajan nimi ja asiUin-
2057: ohessa asianomainen papisto, seur.akuntain pa'ikka ov,at merkityt, lähimpään postitoi-
2058: johtajat ja siviili11eklisterin pitäjä;t ovat vel- mistoon; kuitenkin on lautakunnalla valta.
2059: volliset kirkonkirja.in, j1äsenluettelojen ja toimittaa se hänelle muullakin tavoin. Jos
2060: siviilirekisterin johdolla antamaan vaalilau- hänen asuinpa;ikkaansa ei tunneta, on tie-
2061: takunnalle tarpeeUi,set tiedot. donanto ju~kipantava, niinkuin laissa julki-
2062: sista kuulutuksista sanotaan.
2063: 9 .§. Kaavalkkelita 'Sellaisiin .ilmoituksiin han-
2064: Vaaliluettelon pitää maal'iskuun 1 päi- kitaan vaalilautakunn·i1le valtioneuvoston
2065: västä alkaen s1a;ma.n kuun 15 päivään asti toimest.a.
2066: olla asianmukaisen valvonnan alaisena tar-
2067: kastettavaksi ·esillepantuna sopivalla pai- 11 §.
2068: kalla äänestys,alue,ella, mistä on. tieto annet- Sittenkuin saapuneet ,asiailcirjat ja, jos 10
2069: tava siinä järjestyksessä kuin kunnallisista· § :n 2 momentin mukaan on tiedonanto toi-
2070: kuulutuks1i·sta on säädetty. mitettu, mahdollisest•i annetut selitykset on
2071: J·os joku arvelee, •että hänet oikeudetto- esitelty, läihteitetä,än a:siak~rja:t !J'llnä vaali-
2072: masti on jätetty poi:s vaaliluettelosta tai lautakunnan niihin merkittävä lausunto lää-
2073: joku muu oikeudettomasti siihen otettu, ja nin maaher:ralle, j'onka y,iipymättä on annet-
2074: jos hän tahtoo pyyt,äå oika.isua, ~ntakoon tava päätös tehtyj,en vaatimusten johdosta.
2075: kirjallisesti tehdyn oikaisuvaatimuksensa Selit)'1s 10 1§ :n 2 momentiss'a mainitun
2076: maaliskuun 16 päivän.ä ennen kello kahta- va.at~muksen johdosta saa:takoon kuitenkin
2077: toista pä•ivällä vaalilauta:kunnalle taikka sitä antaa maaherrallekin, ennenkuin !hän on
2078: aikaisemmin lautakunnan puheenjohtajalle. asian ratkaissut.
2079: Jos vaaliluettelo jos1takin syystä on jää-
2080: nyt 1 momentissa ma.ini,ttuna aikana esille- 12 §.
2081: pan,ematta., tehköön va.a:li1autakunta asiasta Ma,a!h,erran päätös vaaliluetteloa koske-
2082: ilmoituksen oikeusministeriölle, samalla vasta asiasta }ähetetä,än va.alilautakunna1le,
2083: ma'in:iten, mistä syystä luettelon esillepane- joka kuulututtaa sen ja t~oimittaa maaher-
2084: minen on j,ä,änyt tapahtumat,ta.. Oikeus- ralle todistuksl811 päivästä, jolloin. tämä
2085: ministeriö mä,ärää silloin uuden ajan vaaLi- tapahtui .
2086:
2087:
2088:
2089:
2090: •
2091: 30
2092: • 1,2. - Edustajanvaalit.
2093:
2094: p,äätöksestä antakoon lautakunta tiedon 15 '§.
2095: niil:te, j,oille päätös Dn wtsta~nen, ilmoituk- Jos tasavaUan presidentin määräyksrestä
2096: sella, joka vastaanottajan nimellä ja asuin- uudet vaalit ovat toimitettavat, ennenkuin
2097: pa:ikalla varustetussa päällyksessä jätetään vaaliluettelo on edellä säädetyssä järjestyk-
2098: postin kuljet,ettavaks>i. s,essä uudestaan valmisrtettu, käytetträköön
2099: . p,äätOks<en tulee seåtsemän päivän kuluessa V•aaliluettelon.a viime vaaliluetteloa ynnä 7
2100: kuuluttam~sesta lukien olla nähtävänä kau- ~ :ssä mainit.tuja lisäluetteloja.
2101: pungissa maistraatissa, e.ri kuntana olevassa
2102: kauppalassa sen ha1litukoon virtkwhuoneis-
2103: m ·§.
2104: Ennen uusia vaaleja on vaaliluettelo niin
2105: tossa ja maalla vaaElautakunnan puheen-
2106: tarkasrtettava, kuin S § :ssä on sanottu, sekä
2107: joMajan luona.
2108: heti sen jälkeen kymmenen päivän kuluessa
2109: 13 §. asianmukaisen valvonnan a1aisrena pidet-
2110: Jos joku tahtoo hakea muutosta maaher- tävä äänestysalueella ·esillepantuna, j'osta
2111: ran päätäks,een, teh:köön sen valituksella, kuulutuksella on tieto annettava.
2112: joka asetetaan korkeimmaJle hallinto-oikeu- Vaatimus vwa:liluettelon oikaisemisesta on
2113: delle ja annetaan maaherrwlle v:iimeisrt.ään saman a.jan kuluessa kirjallisesti lautakun-
2114: ennen kello kootatoista neljäntenätoista päi- nalle 'esiterttäVJä. Jos vaa:timmsr ltal1koi,ttaa
2115: vänä päätöksen kuuluttamisesta lu:kien. jonikun poistamista vaaliluettelosta, anta-
2116: Kun valitus <>n t.ehty, lähettäköön maa- koon lautakunta kirjelmän hänen ti,edokseen
2117: herra ,sen ynnä jäljennöksen päätöksestä ja 10 •§ :ssä mainitussa järjestyksessä, kehoi-
2118: asiakirjat heti mainitun ajan kuluttua kor- taen häntä seitsemän päiV'än kuluessa edellä
2119: keimpaan hallinto"oikeuteen, mutta muussa 1 momentissa :mainitun ajan loputtua anrta-
2120: tapauksessa maaherra ilmoittakoon vaali- maan kirjallisen selityksensä.
2121: lautalkunmtUe, ,että päätös on saanut lain- Sen jiHkeen menetellään ,asiassa niinkuin
2122: voiman. 11 § :ssä on så!ädetty; ja maaherran tulee
2123: Korkein hallinto~oikeus toimitutta<a maa- joutuisa1sti alr]staa asiasta antamansa pää-
2124: herran kautta vaalilautakunnalle asiasta an- tös ko~keimman hallinto~oikeuden tutkit-
2125: tamansa pärätöksen. tav•aksi.
2126: 17 1~.
2127: 14 i§.
2128: Seuraavana vuonna sen jälkeen, kuin 15
2129: Ellei vaatimusta vaa>liluettelon muutta-
2130: § :ssä mainitut vaalit on toimitettu, pitä.ä
2131: miseSJta o1e säädetyn a:jan kuluessa vaali-
2132: uusi täydellinen vaaliluettelo ynnä lisäluet-
2133: lautakunuralle ~nnettu, me:rikitköön tämä
2134: telo kahta vuotta varten tehtämän sillä t-a-
2135: luetteloon todistuks•en siitä, että luettelo on
2136: valla, kuin tärssä luvusSra on säädetty.
2137: lainvoimainen.
2138: Jos muutosta on vaadittu, tulee lauta- 3 luku.
2139: kunnan, sittenkuin vaatimus on ratkaistu
2140: V aaliyhtymät.
2141: päätöksellä, joka on sa:anut lainvoiman,
2142: merkitä vawliluetteloon siitä mahdollisesti 18 §.
2143: johtuvat oika:isut ja sen ohessa jokaisen Jos jonkin vaa.lipiirin valitsijoita vähin-
2144: oikaisun kohdalla mainita pwätös, johon tään viisikymmentä a;Jlekirjoittamallaan
2145: oikai8U perustuu, minkä jälkeen luetteloon asiakirjalla lQll y,htynyt jotwkin e~ityristä
2146: on kirjoitettava todistus, että sre sitren oi.- edustaj.anvaalia varten sekä wsiakirjassa
2147: kaistuna on lainvoimainen. maininnut sen tahi ne henkilöt, j·oiden va-
2148: Lainvoima:inen v.aaliluettelo <>lkoon vaa- litsemisesta he ovat sopineet, olkoon sel-
2149: nssa muuttamatta noudatettavana. lainen valitsijayhdistys oikeutettu v.aalipii-
2150:
2151:
2152:
2153:
2154: •
2155: I,2. - von Born y. m. 31
2156:
2157: ri:n !kesåruslamtailmnnalta pyytämään yhdis- kuin virkaooes virassa tekemästään rikok-
2158: tyksen ehdoka:slis1tan julkaisemista j'a sen sesta.
2159: ottamista niihin vaalilippuihin, joita vll!ali- 21 ,§.
2160: pi,iri.ssä on •edustajanvaalissa käytettävä. Haikemuskirj.at, jotka 20 § :ssä on mai-
2161: nittu, tulee asiamiehen joko itse tahi val-
2162: tuutetun asiamiehen kautta antwa vaalipii-
2163: 19 ·§. rin keskuslautakunnalle viimeistään kah-
2164: Asiakirja, jolLa valitsijayhdistys peruste- deksantenaneljättä päivränä enn,en vaali-
2165: taan, päiväittä;köön j,a sisä'ltäköön valtuutuk- päivää.
2166: sen vahintään yhdelle Y'hdistyksen jäsenistä Jos asiakirjat on annettu postissa kulje-
2167: oLemaan sen ll!Siamiehenä. Yhdistyks•en tettaviksli niin aiJlmisin, että niiden olisi pi-
2168: ehdokaslistassa tule•e selvästi olLa mainittuna tänyt viimeistään sanottuna määräpäivänä
2169: niiden luvultaan enintään kahden henkilön lautakunnwlle saapua, olkoon sekin pätevä.
2170: nimet, joita 'edustajiksi e!hdo tetaan, näiden
2171: 1
2172:
2173:
2174:
2175: ammatti tai toimi ja rasuin.paikka, ja siinä 22 §.
2176: saa 22 ja 23 § :ssä mainittujen tapausten Jos ·joku valitsijaylhdistJ"ksen ehdolmslis-
2177: varwlta olla nimiteUymä yksi varaehdokas. taan otetuista henkilöistä kuolee tai jos ha-
2178: vaitaan, ettei hän enää ole vaalikelpoinen,
2179: 20 ·§. tulee asiamiehen pyyhlkiä ihänen nimensä
2180: Pyynnön valitsij,ayhdistyksen ·ehdokas- pois 'ehdokaslista.stta.
2181: listan julkll!isemisesta tekee asiamies yhdis- Jos tehdolmsliistassa mainitaan myöskin
2182: tyksen puo}esta kirjallisesti. ,Jos on kaksi vamelhdokas, pankoon asiwmies hänet ehdok-
2183: tai useampia .a;sirumiehiä valittu, saavat he karuksi.
2184: ainoastaan yhteisesti edustaa yhdistY'stä; 2,3 §.
2185: ja olkoon kuhunkin asiamieheen nähden voi- Joo v,alitsijtayhdistys sren johdosta, että
2186: massa, mitä alempana asiamiehestä sano- j·oku yhdistyksen ehdoklmista on myöskin
2187: taan. toisen valitsijayhdistyksen ehdokaslistassa,
2188: Hakemukseen on liitettävä sekä se asia- tahtoo pyyihkiä poi·s hänen nimensä listas-
2189: kirja, j·olla v·alitsij.a.Y'hdistys 'On perustettu, taan taikka panna h.änen tilaHeen yhdistyk-
2190: että ~erikseen kirjoitettu ehdokasEsta. Hake- sen muun ,ehdokkaan taikka varaehdokk·aan,
2191: muksessa tulee asiamiehen vakuuttaa, että olkoon yhdistyksellä siihen valta.
2192: ne henlkilöt, joiden nimet ovat allekirjoi- Jos siinä asirukirjassa, jolla yhdistys on
2193: tuksina sanotussa rusiarkirjassa, omakäti- perustettu, .rusiamiestä ei ole nimenomaan
2194: sesti ovat sen a:llekirjoittaneet ja ovat vaali- va<ltuutettu piiätt&mään se11ais•esta toimen-
2195: oikeutettuja, niin myös että edustajiksi eh- pitee·stä, voida•an se suorittaa ainoastaan
2196: dotetut henkilöt ovat suostuvaiset vastaan- sellaisen päivätyn ki,rjallisen julkilausuman
2197: ottamaan edustaj.antoimen. nojalla, jonka ·ovat allekirjoitt1aneet vähin-
2198: Hakemukseen pitää olla merkittynä jul- tään puolet ensinmainitun asiakirjan alle-
2199: kisen notaarin, kruununvoudin, nimismie- kirjoittajista.
2200: hen tai kunnallislautakunnan esimiehen an-
2201: tama todistus siitä, että asiamies omakäti- 24 §.
2202: sesti on allekirj.oittanut hakemuksen. Ilmoitus valitsijayhdistyksen ehdokaslis-
2203: Jos a,siamies tahal1isesti taikka huolimat- tan muuttamis<esta on ~as~amiehen kirjalli-
2204: tomuudesta on todistanut sella:ista, joka ei sesti teMä>nä vwrulipiirin keskuslautakun-
2205: ole totta, tahi muuten siinä toimessansa vir- nalle viimeistään. seitsemäntenäkolmatta
2206: heellisesti menetellyt, mngaistakoon. niin- päivänä ennen vaalipäivää, ja pitää sen olla
2207: 32 1,2. - Edustajanvaalit.
2208:
2209: niin todistettu, kuin. 20 § :n 3 momentissa lausumaan, tehdä ainoastaan sellainen muu-
2210: on sanottu. tos, kuin 22 '§ :ss:ä on s1anottu.
2211: Jos aså.amie.s itse ei ole aikeutettu muu-
2212: tosta tekemäån, Qn ilmoitukseen liitettävä 29 :§.
2213: sdlainen julkilausuma, kuin 23 '§ :n 2 mo- Vaaliliitto tai valitsijayhdi<stys, joka ei
2214: mentissa on mainittu, ja tulee siinä olla kuulu mihinikäiän vaaltiliittoon, olkoon oi-
2215: asiamiehen va:kuutus, että allekirjoitukset keutettu J~htymwän toisissa vaalipiir.eissä
2216: ovat omakätisiä. muodostettujen vaaliliittojen ja. valitsija-
2217: yhdistysten ikans'sa yhdysliitoksi.
2218: 25 §. Kirjallinen julkilausuma tällaisen yll:udys-
2219: J·os kaksi tai useammat va:litsij·ayhdis- liiton muodostamisesta on j·oka:isen siihen
2220: tykset tahtovat toistensa kanssa yhteisesti pyrkivän vaaLiliiton ja v,alitsijayhdistyksen
2221: to1mia vaalia var·ten, olkoon niil1ä oikeus annettava Uudenmaan läänin vaalipiirin
2222: yhtyä vaaliliitoksi . keskuslau:takunnaHe viimeistäiän k,ahdek-
2223: .Sellainen liittoutuminen tapahtuu siten, sant.ena,toista pä:ivänä ennen vllialipäivä:ä.
2224: että kukin yhdistys antaa julkilausuman Julkilausumassa, joka on oleva päivätty ja
2225: vaalilii,ton perustamisesta sekä t,eke.e siitä liiton tai yhdistyksen a1siamie!hen allek~r
2226: ilmoituksen vaal.ipiii"in kesik:uslautakunnalle joittama, on mainittava ne liitot ja yhdis-
2227: vii<meist,ään seitsemäntenäfuolmatta päivänä tykset, jotka py:rlkivät yhdysliittoon, ja on
2228: ennen vaalipäivää. asiamiehen nimikirjoitus sillä ·tavalla todis-
2229: Älköön minik&än vaaliliiton. ehdokkaita tettava kuin 20 § :n 3 momentissa sanotaan.
2230: yhteensä olko useampia !kuin !kolmasosa yli Siinä my;öskin mainittakoon se henkilö,
2231: sen ~e.dustajamääDän, joka vaa.Upii:rin osalle joka valtuutetaan olemaan yhdysliiton asia-
2232: 1 § :n 3 momentin mukaan on jaettu. miehen,ä, j,a hänen varami,ehensä.
2233:
2234: 26 §. 30 §.
2235: Julkilausuma, joka on 25 § :ssä mainittu, Vaa:liU.itto tari. va.litsrijayhdistys, j~oka. jo
2236: tehtäköön kirjallisesti, ja lueteltakoon siinä kuuluu yhdysliitt,oon, älköön to[seen yhdys-
2237: kaikki ne va:litsijayhdisrtykset, joiden kes- lii,ttoon y;htykö.
2238: ken liitto tehdään, ja mainittakoon se hen-
2239: kilö, joka valtuutetaan olemaan v~aaliliiton
2240: asi·amiehenä, sekä hänen varamiehensä. 4 luku.
2241: Sellaisen julki,lausuman pitää olla päi- Keskuslautakunnan valmistavat toimen-
2242: vätty ja yhdistyksen asiamiehen allekirjoi't- piteet vaalia varten.
2243: tama :sekä asiamiehen nimikirjoituksen sillä
2244: .tavalla todistettu kuin 20 § :n 3 momentissa 31 §.
2245: sanotaan. Keskuslautakunta kokoontuu ensi ker-
2246: 27 §. ran puheenjohtajan kutsusta viimeistään
2247: Va:lits1ijayhdistys, joka jo kuuluu vaali- viisikymmentä päivää ennen edustajanvaa-
2248: liittoon, älköön toiseen vaaliliittoon ylrtykö. lia valitsema,an sihteerin ja määräämään,
2249: minä aikoina ja missä paikassa asiakirjoja
2250: 28 §. vastaanotetaan, niin myös sen jälkeen seit-
2251: Sittenkuin valits:ijayhdistysten kesken semäntenrän·eljätii:ä, yhdeksäntenäkolmatta ja
2252: perustetusta vaamiitosta on ilmoitus tehty, kuudentenakolmatta sekä tarvitta,essa kol-
2253: voidaan n~ihin ehdokas1istoihin, jotka sisäl- mantena:kolmatta pärivänä ~ennen edustajan-
2254: tyvät liiton perustamista koskevaan julki- vaaEa sekä viimeistään toisena päivänä
2255: I,2. - von Born y. m. 33
2256:
2257: €dustajanvaalin jälkeen kello kymmenen ihakemul\iset, jotka ilman haJkijan syytä
2258: aamupäivänä ja on jokia tkerta koolla, niin ovat myöhästyneet. Jos hakemus siHoin ha-
2259: kauan kuin asiain tkäsrittelyä varten on tar- vaitaan as,ianmukatiseksi, monisteltakoon eh-
2260: peen. dokaslista erikseen niinkuin ylempänä on
2261: Sitäpaitsi kokoontuu Uudenmaan läånin säädetty.
2262: vaalipiirin keskuslautakunta ikuudentena- 3r5 1§.
2263: toi~s-ta sekä tarvittaessa nelj~äntenätoista pä:i- Niin pian kuin 34 ~ :ssä måiärätty monis-
2264: vänä ,ennen edus-tajanvaalia. telu on tehty, on tämä erhdokasli:stJojen yh-
2265: distelmä se"IDä 34 § :n 2 momentissa ma:ini-
2266: 32 §. tussa tapauksessa erityinen ehdokaslista lä-
2267: Seitsemäntenäneljä:ttä pä.iv.änä ennen hetettävä kaikille va,alipiirin v,alitsijayhdis-
2268: edustajanvaalia esit~eHään ja tarkastetaan ne tyksiUe, kunna1lislautakunnille, mai,straa-
2269: hakemukset, Jo~a ov,at ~saapuneet valit.sija- teille, jäJrjesty;soikeuksille ja kauppalanthal-
2270: yhdistyksntä. . lituksrille sekä muut·oin pidettävä yleisön
2271: Jos ihav~aitaan, ettei hakemus ole asian- saatavana.
2272: mulmisesti tehty tai valitsijayhdistys lail- 36 §.
2273: lisesti perustettu, annettaJkoon ~sen asiamie- ,Siinä kokouksessa, joka. aLkaa kuudente-
2274: helle tieto, ettei hakem~·een ole suostuttu, nakolmatta päivänä ennen vaalia, esitellään
2275: ja ilmoitettalmon samalla hylkäämisen syyt. ja tarkastetaan saapuneet ilmoitukset, jotka
2276: koskevat ennen julkaistuihin ~ehdokaslistoi
2277: 33 '§. ill'in tehtyjä muutoksia tai va.al,iliittoja.
2278: Hakemukset, jotka ovat .asianmukaisesti Ellei va:aliliittoja 'IDoskevaa :ilmoi,tusta
2279: tehdyt laillisesti perustettuj.en valitsij,ayh- voida hyvä:k;sytä menetell:wän. niin.lkuin 32
2280: ·disty,sten puolesta, varustetaan juobev,a:lla § :n 2 momentissa on sanottu; ja olkoon
2281: järjestysnumerolla. asiamiehelltä oikeus viimeistään nreljäntenä-
2282: Hakemuksen jtärjestysnumero merkitään 1\;olmatta .päivänä 'ennen vaalia tehdä tar-
2283: myöskin hakemuksen mukana olevan eh- peeLliset korjaukset.
2284: dokaslistan yläreunaan. Tämän jälkeen on, hyväksyttyjen ilmoi-
2285: tusten johdolla, painettu yhdistelmä asian-
2286: 34 §. mukruisesti oi:kaistav.a ja kaikki siinä olevat
2287: Keskusl~autakunta ryhtyköön heti tämän samaan vaa:liliittoon kuuluvat ehdo:k:aslist.at
2288: jä]keen :sellaisiin .toimenpiteisiin, ·että kaikki yhdistettävä yhteisen otsakirjoituksen alle
2289: jtärjestysnumerolla varustetut ehdoka.slistat, ja asetettava erikseen muista listoista, niin
2290: ~Ciipymättä yhdessä pa'in,etaan sillä tavoin, että liitto ja ne ,eh:dokasEstat, jotka siihen
2291: että ne tulevat samalle puolelle lehteä jär- kuuluvat, heti sehnästi 'esiintyvät. Si:llä ta-
2292: je.stettyinä järjestysnumeronsa mukaan ja voin syntynyt lopullisten ehdO!kaslistojen
2293: erotettuina toisistaan selvillä viivoilla. yhdistelmä monisteltakoon heti painatta-
2294: Jos 32 § :n 2 momentissa mainitussa ta- malla ja lä:hetettäköön vaaliliittojen asia-
2295: pauksessa valitsijayhdistys on :seitsemän miehille ja muiden vaalipiirien lkeskuslau-
2296: pålivän kuluessa antanut uuden hakemuk- takunnille. Yhdistelmä asetettakoon näh-
2297: sen, jossa ne kohdat on oikaistu, joita vas- täväksi kunkin keskuslautakunnan !kans-
2298: taan muistutuksia oli tehty, mutta joka liaan.
2299: muuten on muuttamaton, :esiteltåiköön ja 37 §.
2300: tarkas~tettakoon se yhdeksäntenäkolmatta Keskus'lauta:kunta painattakoon sen jäl-
2301: päivänä 'tellnen edustajanvaalia. Samassa keen joutuisasti vaalilippuja lmko vaalipii-
2302: tilaisuudessa ot~et,aan myös tutkittavaksi ne riä varten ja läihettäköön !kun:kin ä;änestys-
2303:
2304: 245-29 5
2305: 34 I,2. - Edustajanvaalit.
2306:
2307: aJ.ueen vaalilautakunnalle taTpeellisen mää- 5 luku.
2308: rän niitä päällyksessä, j·dka on suljettava Vaalit.
2309: vaalipiirin sinetillä ja johon on merkittävä
2310: tieto va>alilippujen luvusta. 40 §.
2311: Jokaisessa vaal'ilipussa tulee sisäpuolella Heinäkuun 1 päiVJänä sinä vuonna, jona
2312: olla se:k!ä vali·bsij>an täytettäväksi varattu lmlmivuotisaika 1ä:hinnä edellisistä edusta-
2313: tyhjä kohta että myöskin painettuna kaikki janvaalei1sta lukien päättyy, alkaa vaalitoi-
2314: keskuslautaJku:nnan julkaisemat erhdokaslis- mitus kussakin >ä:änestysalueessa kello yh-
2315: tat, ja on tässä tarkoin :noudatettava 34 ja deksän aamulla sekä jatkuu kello kahdek-
2316: 36 § :ssä annettuja mä;äräyksiä, kuitenkin saan illalla ja seuraavana päivänä niinikään
2317: niin, ettei ehdokasliostoissa enää s-aa mainita kello yhdeksästä iiDello kahdeksaan, kumpai-
2318: v.arrue:hdo:k:asta. sena~kin päivänä keskeytyen enintään kah-
2319: Vaalilippujen pitä:ä olla niin tehtyjä, että den tunnin vå'l,iajaksi vaalilautakunnan
2320: selvästi näkyy, miten ne ovat ilrokoontaitet- määräykselll mukaan.
2321: tavat ja sulj•ettavat, ·eikä niissä saa ol1a mi- Jos tasavallan pres[den.tti on määrännyt
2322: tään muuta kuin mitä yllä on säädetty. toimitettavaksi uudet vaalit, ryhdytäiän vaa-
2323: låtoimituikseen sen kalenterikuukauden en-
2324: simäisenä päivänä, joka .alkaa lähinnä kuu-
2325: 38 ·§. denkymmenen pä:ivån kuluttua siitä kuin
2326: Vaalilippujen ohella toimitetaan vaali- määräys julkaistiin, sekä jatkuu >sitten niin-
2327: lautakrmnille riitt.äVJä määrä lopullisten eh- kuin 1 momentissa ()n sanottu.
2328: dokaslistojen yhdistelmää sekä voaa:lileå.ma-
2329: sin tarpeineen, jota pairtså. mainittua yhdis- 41 §.
2330: telmää levit.e.tään ni>inikuin 315 § :ssä on sa- Vaalilautakunnan asiana on ryhtyä kaik-
2331: nottu. ~iin vaalin toimittamista varten tarpeelli-
2332: V.aali1eiman pitää olla yhtäl:äinen vaali- siin toimiin.
2333: piirin kaikissa ää:ruestysalueissa. Erittäinkin tulee siitä olla huolta pidetty,
2334: ettei kukaan saa vaal ilippua, ennenkuin hän
2335: 1
2336:
2337:
2338: on hav>aittu vaali-oikeutetuksi, >sekä että va-
2339: 39 §. litsija saattaa täysin s>äilyttämällä vaali-
2340: Siinä Uudenmaan lää;:ruin vaalipiirin kes- salaisuuden vaalilippuunsa merkitä, miten
2341: kuslautakunnan kokouksessa, joka a1kaa hän ään,es·tiilä, ja että sitä varten tarpeelli-
2342: kuudentenatoista päivänä ·ennen v.aalia, esi- set apuneuv·ot ovat saatavissa.
2343: tellään ja tarkastetaan 29 § :n 2 momentissa Lautakunta katsolmon myöskin, ·että kyl-
2344: mainitut julkilausumat sekä laaditaan llruu- l'in tilava paikka vaalihuoneen vieressä on
2345: lutus siitä, mitkä vaalil~itot ja valitsijayh- tarjona niille valitsijoi'lle jotka odottavat
2346: distykset ovat muodostaneet yhdysliiton. vuoroan>Sa vaalihuoneeseen p:ä:ästäkseen, ja
2347: EHei julkilausumaa voida hyväksyä, me- eUä tämä paikka >Suljetaan sillä kellonlyö-
2348: neteHään niinkuin 32 '§ :n 2 momentissa on mällä, jolloin VJaalitoimitus on illalla keskey-
2349: sanottu; ja olkoon yhd'ysliiton asiamiehellä tettävä tai lakkautettava. Jos toimitus päi-
2350: oikeus VJiimeistään viidentenätoista päåvänä vällä keskeytetään, suljetaan odotuspaikka,
2351: ennen vaalia tehdä tarpeelliset korjaukset. kun Viaalilautakunta seh tarpeelliseksi kat-
2352: Kuulutus, joka mainitaan 1 momentissa soo.
2353: on painettava ja h>eti lähetettäV1ä kaikkien Vaaliuurnan toimituttaa valtioneuvosto
2354: yhdysliiUojen a.siami·ehille sekä vaalipii- jokaåseen äänestysa:lueeseen valtion kustan-
2355: rien keskuslautakunnille. nuksella.
2356: 1,2. - von Born y. m. 35
2357:
2358: 42 §. kilöä, ja on hänen silloin meneteltävä kuten
2359: Älköön vaalihuoneistossa taikka sen vie- 48 § :ssä sanotaan.
2360: ressä pidettäkö pooeita, älköö~ä :painet-
2361: tuja tai kirjoitettuja kehotuksia julkipan- 48 .§.
2362: tako tai valitsijoille jaettako älköönkä Jos valitsija tahtoo antaa aanensa JOn-
2363: myöskään rahankeräyksiä toimeenpanta;ko. ikun valitsijayhdistyksen ehdokas~istan hy-
2364: väksi, joka on otettu vaalilippuun, merkit-
2365: 43 §. köön tämän 'listan punaisella VJiivalla. Jos
2366: V aali1autakunnan :huolena olkoon, että hän haluaa muuttaa ehdokaslistassa olevien
2367: keskuslautakunnan julkaåSICma lopul'listen nimien järj•estystä, osoittakoon, kirjoitta-
2368: ehdokaslistoj•en yhdistelmä sekä 39 § :•ssä malla numeron nimen eteen, ~n järjestys-
2369: mainitut kuulutukset ovat ti•edoksipantuina sijan, joruka hän tahtoo ehdokkaalle antaa.
2370: ja muutoinkin saatavina sekä itse vaalihuo- Jos järjestysnumema ei ole pantu molem-
2371: neessa että viereisissä :huoneissa ja etuhuo- pien nimien eteen, katsotaan merkitsemätrtä
2372: neessa. jääneelle nimelle annetuksi toinen järjes-
2373: tys.sij.a.
2374: 44 §. Ellei valitsija hyväksy yhtäkään vaali-
2375: Edustaj·anvaalissa pit<ää olla saapuVJilla lippuun painetuista ehdokwslistoista, kir-
2376: er:ityinen vaalilautakunnan otrtarrna :henkilö, joittakoon vaalilipussa sitä tarkoitusta var-
2377: jonka tulee valitsij.an pyynnöstä aVl1Staa ten varattuun tyhjään kohtaan sen henki-
2378: hämtä tarp~llisten merlcintäin tekemisessä lön nimen, jota hän ä:änestää, ja merkit-
2379: vaalili ppuun. köön s•i:ihen myöskin Jränen ammattinsa tai
2380: A vu.stajan ·tulee tunnollisesti tä.yttä:ä va- toimensa ja asuinpaikkansa.
2381: litsijan 'OSotukset kurin myös pitää salassa Sitten näyttäköön valitsija vaalilipun ko-
2382: vaalitoimituimsessa saamansa tiedot. Jos koonta·itettuna ja suljettuna vaalilauta;kun-
2383: , hän tätä vastaan rikkoo, rangaistalmon niin- nalle leimattavwksi ja pankoon vaaoli'lip-
2384: kuin virkamies virkarikokse·sta. punsa leimattuna va.aliuurnaan.
2385:
2386: 45 §.
2387: 49 §.
2388: Vaalitoimituksessa tulee lautakunnan pu-
2389: Valitsijan sallittakoon !k:äytt<ää .a&mol-
2390: heenj•oht.ajan juum ennen äänestyksen alkua
2391: keuttansa jossakin muussa ä•änestysalue•essa
2392: näyt1Jä.ä läsnäolijoille, että vaaliuurna on
2393: kuin siinä, jonka vaaliluetteloon hän on
2394: tyhjä, sekä .sitten avata se päällys, jossa
2395: merkitty, jos hän esi:inantaa sitä tarkoitusta
2396: lautakunnalle lähetetyt vaalili:put ovat.
2397: varten annetun otteen sanotusta vaaliluet-
2398: telosta.
2399: 46 §. Jos valitsija kuuluu toiseen vaa:lipiiciin,
2400: Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa olkoon oikeutettu antamaan äänensä jonkun
2401: käyttää, ilmoittautukoon vaalilautakunnalle siellä ilmoitetun valitsijayhdistyksen ehdo-
2402: saadaiksensa vaali-lipun. kaslistan hyväksi, kirjoittamalla sen ehdok-
2403: kaiden nimet vaa1ilippuunsa.
2404: 47 §. Kun toiseen va•alipiiriin kuuluva valitsija
2405: Vaalissa ol!l\;oon kullakin valitsij alla oi- täten käyttää vaalioi!keutta,an, pitä:ä häJl'en
2406: keus ään·Mtää joko s•en vaalipiirin. vaali- oman vaalipiirinsä nimi ol'la me~kittynä hä-
2407: lipussa olevaa ehdokaslistaa, jossa hän on nen vaalilippunsa ulkopuolelle, ennenkuin
2408: merkitty vaalioikeutetuksi, taåkka yhtä hen- lippu pannaan vaaliuurnaan.
2409: 36 1,2. - Edustajanvaalit.
2410:
2411: 50§. nut, menetellään vaaliuurnan kanssa kuten
2412: Sittenkuin valitsija. on pannut vaalilipun 51 § :ssä on sanottu, ja •toimitetaan annettu-
2413: uurnaan, merkitään vaaliluetteloon, että jen vaalilippujen laskemin.en ja päällykseen
2414: hän on käyttänyt vaal~·oikeuttansa. paneminen seuraavana päivänä.
2415: Kun valitsija 49 1§ :ssä sanottua tarkoi-
2416: tusta varten saa otteen vaa'lilueUelosta, on 54 §.
2417: sekin luetteloon merkittä.vä. Vaalitoimituksessa pitää joku· vaalirau-
2418: takunnan jäsenistä pöytäkirjaa, johon mer-
2419: 51 §. kitään 1toimituspäivä, lautakunnan läsnä-
2420: Kun vaali•toimitus keskeytet,ään, on v·aa- oLevat jäsenet, kellonlyömät, jolloin ·toimitus
2421: liuurna suljettava vä:hintään kolmen läsnä- alkoi ja keskeytyi sekä .ä;änestys julistettiin
2422: olijan sinetillä ja pantava varmaan talteen. päättyneeksi, ne henkilöt, jotka toisen
2423: Kun toimitusta sitten jatketa•an, tulee lau- äänestysalueen v'aali1uettelon otteen nojalla
2424: takunnan ·ennen sinettien poistamista tar- ovat olleet äänestäm~sä ja kutka näistä
2425: kastaa, että ne ovat ehjät. kuuluvat toiseen vaalipiiriin, annettuj·en
2426: Kaikilla niillä valitsijoi'lla, jotka ovat tul- vaalilippujen ja vaalioikeuttaan käyttänei-
2427: leet 'saapuville ·ennen vaalitoimitu:ksen !kes- den lukumäärä sekä aika, joHO'i.n 52 § :ssä
2428: keyttämiseen tai .äänestyksen lopettamiseen mainitut päällykset •sinetillä suljettiin,
2429: määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus an- minkä ohessa siinä käytettyjen sinettJien
2430: taa äänens•ä, ennenkuin tu~mitus keskeyte- pa:inoskuvat pannaan pöytäkirjaan.
2431: tään tai ään·es:tys julistetaan päättyneeksi. Toimitus 1opet·etaan siten, että pöytäkirja
2432: 52 §. julkiluetaan ja vaal·ilautakunnan puheen-
2433: Niin pian kuin äänestys on pä:ättynyt, johtaja siihen merkitsee, että pöytäkirja on
2434: otetaan annetut vaariliput '11Urnasta ja las- oikea, minkä jälkeen pöytäkirja pannaan
2435: ketaan ne aukaisematta. Samaten 'lasketaan vaal ipiirin keskuslautakunnalle .osotetu1la
2436: 1
2437:
2438:
2439:
2440:
2441: niiden henkiLöiden lukumäärä, j·otka vaali- päiällekirjoituksella varustettuun päällyk-
2442: luetteloon ja pöytäkirjaan tehtyjen merkin- seen.
2443: töjen mukaan ovat vaalioikeuttaan ikäy,ttä- Painettuja pöytäkirjakaavakkeita han-
2444: ~itaan vaalilautakunnalle valtioneuvoston
2445: neet.
2446: Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen toimesta.
2447: j.älkeen kestävään pääHykseen, jonka vähin-
2448: tään kolme vaalilautakunnan jäsentä sine- 55 §.
2449: tillään !huolellisesti sulkee. Vaalilautakunnan puheenjohtajan ja jon-
2450: Päällyks•een kirjoiteta,an sitten osote vaa- kun jä;senen tulee yhdessä niin pian kuin
2451: lipiirin keskuslautakunnalle ja merkitään mahdollista rähimpä·än postitoimistoon viedä
2452: s~kä ,52 § :ssä mainitut vaaliliput että vaali-
2453: tieto lähetyksen sis'ällyksestä.
2454: Jos vaalilipui<ssa on sellaisia, joiden rulko- pöytäkirja eri päällyksissä.
2455: pualel1e on merkitty tois.en vaalipiirin nimi,
2456: pitää kuitenkin nämä heti laskettaessa erot- 56 §.
2457: taa muista ja sitten samalla tavalla panna Lapin vaalipiirissä äänestäköön kukin
2458: va~itsija edustajanvaali.ssa .ainoa.staa.n yhtä
2459: päällykseen, johon kirjoitetaan osote maini-
2460: tun vaalipiirin keskuslauta:kunnalle. ehdokasta edustajaksi ja yhtä ehdokasta va-
2461: littavan edustajan varamieheksi, ja käyttä-
2462: 53 §. köön hän tällöin sellaista vaali'lippua kuin
2463: ,Tos annettuja vaalilippuja heti ei voida hän itse haluaa, kuitenkin niin, että edus-
2464: laskea, sentähden että aika on pitkälle kulu- tajan ja varamiehen vaalissa on kummas-
2465: I,2. - von Born y. m. 37
2466:
2467: sakin käytettävä eri va.alil'ippua ja eri vaa- 59 §.
2468: liuurn1l!a. Vaaliliput, jotka on annettu saman va-
2469: Muuten on Lapin .edustajanvaa.liiil näh- l:itsijayhdistyksen ehdokas~Listan hyv.äksi, pi-
2470: den soveltuvissa kohdin voimassa rmitä detään yhtenä ääniryhmänä.
2471: tässä laissa säädetään. Samoin pidetään vaaliliput, joilla 48 § :n
2472: 2 moment·in mukaan on ä1änestetty samaa
2473: henki1öä, yhteensä yhtenä ääniryhmänä.
2474: 6 luku.
2475: Äi.inten laskemisen pe1·usteet.
2476: 60 §.
2477: 57 §. Saman ·ääniryhmän ehdokkailla on etu-
2478: Sille, jota va:}itsija. Ji;änestää ensi SIJassa, sija toistensa edellä niiden iiänimäärien suu-
2479: tulee yik.si ä.äni ja toiselle järjestyksessä ruuden mukaan, jotka kukin 5;7 § :n mU-'
2480: puoli ääntä. kaan on 1ääniryhmä.ssä s;aanut, ja heidät kat-
2481: Kunkin ehdokkaan ·siten saarnat äänet yli- sotaan olevan siinä jä.rjestyks,essä ryhmän
2482: teenlaskettuina ovat hänen äänimääränsä. kaikkien valitsija:in asettamia.
2483: Jokaiselle ·ääniryhmän ehdokikaista anne-
2484: 5.8 §. taan .siis etusijan määräämiseksi hänen ja
2485: Jos toinen niistä,. joita valitsija on äänes- muiden ryhmäin ehdokasten välillä, vertaus-
2486: tänyt, ei ole vaalikelpoinen tai selvästi ni- luku, joka ä'äniryhmän ensimäiseUä ehdok-
2487: mitetty, olkoon kuitenkin va.litsijan ääni kaalla on sama kuin ryhmän vaalilippujen
2488: voimassa toiseen nähden. koko lukumäärä ja toisella puolet siitä.
2489: Jos valitsija vaalilipussa.an on merkitse-
2490: mäl'lä osoittanut useampia kuin yhden eh-
2491: dokaslistan, 61 §.
2492: tai on tehnyt merkitsemäänsä ehdokaslis- Jos kaksi tai useampia .ääniryhmiä kuu-
2493: taan sellaisen nimien järjestystä koskevan luu samaan vaaliliittoon, n·iin ne muodosta-
2494: muutoks,en, jonka tarilwitus on epäselvä, vat yhdistetyn ääniryhmän, jossa niiden
2495: tai on tehnyt vaalilippuunsa muunlaisen ehdokkailla on etusija toistensa edellä nii-
2496: kuin nimien järjestystä koskevan muutok- den vertauslukujen suuruuden mukaan,
2497: sen tai lisäyksen, jotka :kukin heistä 60 § :n 2 momentin mu-
2498: tai pannut vaalilippuunsa erityisen mer- kaan on saanut. Jos joku .ehdokas on yh-
2499: kin tai nimikirjoituksensa., teinen kahdel'le tai useammalle noista yk-
2500: tai käyttänyt muunlaista kuin vaalilauta- sinkerta:i,sista ääniryhmistä, niin hänen ver-
2501: kunnalta saatua vaalilippua, tauslukujensa yhteenlaskettu määrä osottaa
2502: tai jos vaa:lilippu hava:itaan leimaamatto- hänen jårjestyssijansa.
2503: maksi, . lVIa:initussa järjestyksessä katsotaan
2504: olkoon sellainen vaaliEppu mitätön. kaikki ne ~ehdokkaat, jotka yhåistetyssä
2505: Jos valitsija on vaalilippuun kirjoittanut ääniryhmässä ovat saaneet ääni'ä, ryhmän
2506: useampia kuin yhden nimen, katsotaan hä- kaikkien valitsijain asettami:ks1i; ja anne-
2507: nen äänestäiTeen ainoastaan sitä henlkilöä, taan heille siis uudet vertausluvrut, siten
2508: jonka nimen hän on ensimä.iseksi kirjoitta- että ~ens.i1lläinen ~ehdokas vertausluvukseen
2509: nut, ellei hän 49 § :n Z momentissa maini- saa yhdist.etyn ääniryhmän vaalilippujen
2510: tussa tapauksessa ole äänestänyt jotakuta koko lukumäärän, toinen puolet sliitä, kol-
2511: toisessa vaalipiirissä ilmoitettua 'ehdokas- mas lmlmasosan, neljäs neljäsosan ja niin
2512: listaa. edespään.
2513: 38 1,2. - Edustajanvaalit.
2514:
2515: 62 .§. saman pykälän 2 momentin mukaan laske-
2516: Jos äänimäärät tai vertausluvut käyvät tut vertausluvut; sekä
2517: tasan, ratkaisee arpa. c) kaikki b-kohdassa mainitut vertauslu-
2518: vut sekä ne a-kohda;ssa mainitut, jotka koh-
2519: distuvat erillisenä pysyneen yksinkertaisen
2520: 7 luku. ääniryhmän ehdokkaisiin, järjestetään nii-
2521: Vaalin tuloksen rnäärääminen ja valtakirjan den suuruuden mukaan, suurimmasta ·al-
2522: antaminen. kaen; ja merkitään kunkin vertausluvun
2523: kohdalle se yhdistetty tai erillinen yksin-
2524: 6'3 :§. kertainen ääniryhmä, jolle se kuuluu.
2525: Niin pian :kuin jostakin äänestysalueesta
2526: ~en vaaliliput ovat keskusrlautakunnalle saa- 6:6 §.
2527: pun,eet, ~on pä.ällykset avattava ja vaaliliput Keskuslautakunta lä:hettää 615 § :ssä mai-
2528: laskettava lautakunnan ikaik:kien jäsenten nitut tiedot niin pian kuin mahdollista
2529: läsnruollen. Uudenmaan lääniin vaalipiirin keskuslauta-
2530: Sen jälkeen vaaliliput on avattava ja kunnalle. Sen ()n myös annettava ne muut
2531: järjestettävä muodostamiensa yksinkertais- tiedot, jotka Uudenmaan lä:äi!Lin vaalipiirin
2532: ten ääniryhmien mukaan sekä kunkin ryh- keskuslautakunta laskelmien suorittami8ta
2533: män vaaliliput ja ryhmässä asetettujen eh- varten ehkä huomaa tarvitsevansa.
2534: dokkaitten äänet laskettava.
2535: Mitättömäksi huomatut v,a,aliliput asete- 6,7 §.
2536: taan sy,rjään ja pannaan sitten erityiseen Niin pian kuin Uudenmaan läänin vaali-
2537: päiällykseen, joka suljetaan sinetillä. piirin keskuslautakunta on saanut 66 § :ssä
2538: malinitut tiedot kaikkien mu:iden vaarlipii-
2539: 64 §. rien keskuslautakunnilta, toimii se edusta-
2540: Sittenkuin kunkin äänestysalueen vaa:li- jien mruäräämiseksi niinkuin 68-75 § :ssä
2541: liput näin on laskettu ja järjestetty sekä säädetärän.
2542: niissä annetut äänet niin yhteenlaskettu,
2543: kuin 63 ·§ :ssä on !Sanottu, on kaikki samaan 68 §.
2544: ääniryhmään <kuuluvat vaaliliput eri äiänes- Kunkin vaalipiirin 65 § :n c-kohdama
2545: tysalue~sta yhteen koottava sekä kunkin mainitusta vertauslukujen sarjasta erote-
2546: ääniryhmän ·ehdokkaiden äänet yhteenlas- taan, sen alusta alka:en, niin monta vertaus-
2547: kettava. lukua kuin va.alipiiri saa valita ~edustajia ja
2548: merkitään kuinka :monta ·erotettua vertaus-
2549: 65 §. lukua tulee kullekin yhdistetylle ja !kulle-
2550: Tämän jälkeen menetellään seuraavalla kin eri'lli:selle yksinkertaiselle ääniryhmälle.
2551: tavalla: Kutakin yhdysliittoa kohti lasketaan,
2552: a) kunkin yksinkerta~sen ääniryhmän kuinka monta siihen kuuluv•ien .ääniryh-
2553: ehdokkaiden nimet kirjootetaan järjestyk- mien vertausluvuista on 1 momentin mu-
2554: seen heidän saamiensa åänimää,ri·en suuruu- kaan erotettu yhteensä koko maassa.
2555: den mukaan, jonka ohessa merkitään heille
2556: 60 '§ :n 2 momenrtin mukaan tulevat vertåus- 69 §.
2557: luvut; Kuta;kin yhdysliittoa sekä kutakin eril-
2558: b) yhdistetyn ä;äniry'hmän ehd()kkaiden listä vaaliliittoa ja valitsij:a)"hdistystä kohti
2559: nimet kirjoitetaan 61 § :n 1 momentin mää- lasketaan yhteen siihen kuuluvien ääniryh-
2560: rää:märän järjestykseen ja mm~kitään heille mien vaalilippujen luku koko maassa, jol-
2561: 1,2. - von Born y. m. 39
2562:
2563: loin yhdy,sliitoksi katsotaan myöskin ne 59 min!kä vaalipiirin että minM kahden vaali-
2564: § :n 2 momentissa mainitut ääniryhmät, yhtymän vertausluvuista se on tlasikettu;
2565: joilla on sama ,ehdokas. · d) sen vll!alipiirin 65 § :n. c-ikohdan mu-
2566: Kunkin 1 momentissa mainitun vaaliyh- ilman muodostetusta vertauslukujen sar-
2567: tymän vaalilippujen koko luku jaetaan yh- jasta, johon pienin tämän pyk~Hän c-ilwh-
2568: dellä, kahdella, kolmella j. n. e., enintään dassa mainittu erotus lmhdistuu, poistetaan
2569: koko vaaliyhtymän ehdokkaiden luvulla. erot,ettujen vertauslukujen sarjasta suu-
2570: Osamäärät järjestetään :suuruutensa mu- r.empi erotoota laskettaessa ikäyt·etyistä ver-
2571: kaan sarjaan, suurimmasta a'lkaen, ja kun- tausluvuista ja sen tilalle asetetaan pie-
2572: kin osamäärän kohdalle merkitään, minkä nempi niistä sekä merkitään sen viereen
2573: vaa'liyhtymän osamääriin se kuuluu. Yhtä minkä vaaliyihtymän vertauslukuihin se
2574: suurten osamäärien järjestyksen ratka.}see kuuluu;
2575: arpa. Täten s:aadusta sarjasta ,erotetaan sata- e) jos jonkun a-'kahda.ssa tai b-kohdassa
2576: yhdeksänkymmentäyhdekmn ensimäistä mainitun V'aaliyhtymän puolesta v'ertaus-
2577: osamääräJä, ja lasketaan, kuinka monta si- lukujen lUJku d-kohdan mukaan tehdyn
2578: ten erotettua osamäärää ,tulee kullekin 1 siirron jälkeen on sama llruin sen puolesta
2579: momentissa mainitulle vaaliyhtymälle. erotettujen osa.määrien luku, pyyhitään c-
2580: kohdassa mainitusta sarjasta kaikki ne ero-
2581: 70 §. tukset joita laskettaessa puheenaolevan
2582: Ellei jonkin yhdysliiton tai jonkin eril- vaaliyhtymän vertauslukuja on käytetty;
2583: lisen vaaliliiton~taikka jonkin erillisen va- f) .sen jälkeen siirrytään erotussarjan
2584: litsijay:hd'istyksen puolesta 69 § :n mukaan ensimäiseen, vielä jäljellä olevaan erotuk-
2585: erotettuj,en osamäärien luku ole s:ama kuin • seen, menetellen kuten d-lkohda:ssa ja, e-ikoh-
2586: vaaliyhtymää varten 68 ,§ :n mukaan er·o- dassa ön sanottu, ja n:äån j~atketaan, ilrnnnes
2587: tettujen vertauslukujen lukumäärä, mene- erotooten sarja on tyhjennetty; ja
2588: teHoon seuraavalla tavalla: g) kutakin J'lhdistettyä ja kutakin eril-
2589: a.) otetaan toiselta puolen huomioon ne listä yksinkeTtaista :ääniryhmää va.rten mer-
2590: vaaliyhtymät, joita varten on er,otettu vä- kitään, edellä olevan ·toimituksen päätyttyä,
2591: hemmän osamaar1a kuin v,er:tauslukuja, sen puolesta rerotettuj·en vertauslukujen
2592: sekä kirjoitetaan näitä vaaliyhtymiä varten luku.
2593: kussakin vaalipiirissä 65 § :n c-kohdan mu-
2594: kaan muodostetusta vertauslukujen sarjasta 71 §.
2595: erotetut vertausluvut erikseen ; Kussakin vaalipiirissä on kukin yhdis-
2596: b) otetaan toiselta puolen huomioon ne tetty ja kulcin ~eril:liuen yksinikertainen ääni-
2597: vaaliyhtymät, joita varten on erotettu ryhmä oikeutettu täyttämään niin monta
2598: enemmän osamääriä !kuin V'ertauslukuja ja edustajasijaa ilruin 'sen vertauslukuja on
2599: kirjoitetaan näj:tä v:aaliyhtymiä varten kus- 68 § :n 1 momentin ja 70 § :n mukaan ero-
2600: sakin va,alipiirissä 65 § :n C"kohdan mukaan tettu.
2601: muodostetusta vertauslukujen sarjasta erot-
2602: tamatta jääneet vertausluvut erikseen; 72 §.
2603: c) kutakin vaalipiiriä v~rten lasketaan Kunkin ääniryhmän puolesta on edusta-
2604: a.Jkohdassa ja b-kohdassa mainittujen, eri:k- jiksi valittu, 71 § :n mUJkaan määrättyyn
2605: seen kirjoitettujen .vertauslukujen erotuk- lukuun saakka, ne ääniryhmän ehdokkaat,
2606: set; nämä erotukset järj,estetään sarjaan jotka 61 § :n 2 momentin taikka 60 § :n 2
2607: suuruuden mukaan :pieniJmmästä alkaen, ja momentin perusteella ovat ääniryhmässä
2608: kunkin erotuksen vieTeen merkitään sekä saaneet suur1immat vertausluvut, kuitenkin.
2609: 40 1,2. - Edustajanvaalit.
2610:
2611: siten, että jos 70 § :ssä säädetyn menettelyn valitun tai valittujen jälkeen. Jos avointa
2612: perusteella ääniryhmä on saanut erotetuksi sijaa ei tällä tavalla voida täy.ttää, astuu
2613: yhden tai useamman vertausluvun enem- s~jaan se, jolla oli vaalipiirissä suurin ver-
2614: män kuin sen hyväksi 68 § :n 1 momentin tausluku niiden joukossa, joita aikaisemmin
2615: mukaan on erotettu, edellä mainitulla ta- ei ole valittu.
2616: va'l1a mäårätään vain niin monta edusta.jaa,
2617: kuin ä.äniryhmälle on 6.8 § :n 1 momentin 75 §.
2618: mukaan erotettu vertauslukuja. Sen lisäksi Uudenmaan läänin vaa'lipiirin keskus-
2619: ä:äniryhmälle tulevwt ~edustajas:ijat täyttä- lautakunta julistaa heti lautakunnan etu-
2620: vät ne ääniryhmän vielä valitsematta olevat huoneessa tehtävällä tiedoksipanolla, ketkä
2621: ehdokkaat, jotka sen yhdysliiton puolesta ehdokkaat ovat kunkin vaalipi:irin puolesta
2622: annetuista vaalilipuista, johon ii>äniryhmä tulleet valituiksi edustajiksi, sekä lähettää
2623: ·ehkä kuuluu, sekä 59 § :n 2 momentissa siitä tiedon muiden vaalipiirien keskus-
2624: mainituista ,ääniryhmistä ~ovat yhteensä lautakunnille.
2625: saaneet suurimman ä;änimäärän. 76 §.
2626: Sen jä'lkeen antaa asianomaisen vaalipii-
2627: 73 §. rin keskuslautakunta valtakirjan vaalipiirin
2628: Jos 72 § :n mä.äräyks:iä sovellettaessa joku puolesta edustajiksi valituille sekä määrää
2629: ehdokas tulisi va:lituksi edusta,jaksi kahden heidän varamiehensä kuten 77 § :ssä sääde-
2630: tai useamman äänirY'hmän puolesta samassa tään.
2631: vaalipiirissä, katsotaan hän valituksi sen Jos joku niistä, jotka mf juhstettu vali-
2632: ääniryhmän puolesta, jossa hänellä on suu- tuiks:i, ei ole ollut ilmoitetulla ja ju1kais-
2633: rin vertausluku, ja kukin muista ääniryh- tulla 'listalla, pitää kuitenkin vaalipiirin
2634: mistä saa edustajakseen hänen tilalleen sen keskuslautakunnan, ennenkuin valtakirja
2635: ehdokkaansa, joka edustaj:iksi va1ittujen eh- hänelle annetaan, tiedustella häneltä, suos-
2636: dokkaiden jälkeen on. saanut suurimman tuuko hän vastaanottamaan edustajan toi-
2637: vertausluvun. men. J.os hän kieltäytyy taikka ei kymme-
2638: Ellei jollakin ääuiryhmä;llä ole saamiensa nen päivän kuluessa tiedon s:all!misesta lu-
2639: edustajasij,ojen täyttämiseen tarvittavaa kien keskuslautakunnalle ilmoita suostu-
2640: määrää ehdokkaita, ne vaalipiirin muut eh- mus,taan, täytetoään avoin. sija niinkuin 74
2641: dokkaat, jotka ovat valittujen jälkeen siinä § :ssä sanotaan.
2642: saaneet suurimmat vertausluvut, täyttävät Jos Lapin vaalipiirin edustajaksi vaiittu
2643: siten avoimi:ksi jääneet sijat. kieltäytyy tointa vastaanottamasta, astuu
2644: valitun sijaan se henkilö, joka 5,6 § :n mu-
2645: 74 §. kaan on valittu edustajan varami.eheksi.
2646: Jos joku on valittu kahdessa tai useam- Jos edus,tajan varamieheksi valittu kieltäy-
2647: massa vaalipiirissä" on hän oleva sen vaali- tyy tästä toimesta tai sama henkilö on saa-
2648: piirin edustaja, jos,sa. hänellä on suurin nut enimmät ä,änet sekä edustajaksi että
2649: vertausruku. edustajan varamieheksi, on viipymättä toi-
2650: Siten poistuneen jälkeen avo1meksi jou- mitettava edusta.jan varamiehen vaaii. Maa-
2651: tunut sija täytetään etupäässä siitä .yh.dis- herra mää,rätköön vaalin ajan ja kuulutu!-
2652: tetystä ääniryhmästä tai siitä erillisestä ta:koon sen.
2653: yksinkertaisesta ääniryhmästä, jossa va-
2654: littu on saanut suurimman v.ertausluvun, 77 §.
2655: ja tulee hänen sijaansa se, joka. siinä on Sitä tapausta varten, että edust.a.jansija
2656: saanut suurimman vertausluvun lähinnä tulee avoimeksi, on kullekin edustajalle
2657: I,2. - von Born y. m. 41
2658:
2659: määrättävä varamies, joka .a.stuu tarpeen Erikseen on pöytäkirjaan otettava mi-
2660: vaa:tiessa hänen tilal:leen. Varamies,. paitsi tättömien vaalilippujen lukumäärä kussa-
2661: Lapin ·vaalipiirissä, josta s1ä•ädetään 56 kin äänestysalueess1a.
2662: § :ssä, määrätään noudattamalla 74 § :ssä Pöytäkirjan allekirjoittaa sihteeri ja to-
2663: säädettyä menettelyä. distaa oikea,ksi puheenjohtaja.
2664: Jos varamies tulee edustajaksi tai pois- Kun :keskuslautakunnan toimitus keskey-
2665: tuu, tulee asianomais·en keskuslautakunnan tetään, pitää ka:ikki vaaliLiput ja laskelmat
2666: määrätä uusi varamies noudattamalla 1 mo- niin säilytettämän., ettei kukaan ·saa niitä
2667: mentissa säädettyjä perust·eita. Jos Lapin käsiinsä.
2668: vaalipiirin edustajan varamies tulee edus-
2669: tajaksi tai poistuu, on varamiehen vaali toi- 81 §.
2670: mitettava., niinkuin 76 § :n 3 mo~ntis•sa Kun Uudenmaan läänin vaalipi·irin kes-
2671: sanotaan. kuslautakunta 75 § :n mukaan julistaa vaa-
2672: 78 §. lin tuloksen, on sen pöytakirjassa mainit-
2673: Sittenkuin keskuslautakunta on määrän- tava valitut henkilöt.
2674: nyt vaalipiirin ·edustajien varamiehet, tulee Pöytäikirjassa, joka tehdään siinä kunkin
2675: sen viipymättä tiedoksipanoLla lautakunnan vaalipiirin ke.skuslauta:kunnan kokouksessa,
2676: etuhuoneessa juEstuttaa, kutka ovat vaali- jossa esitetään Uudenmaan läänin vaalipii-
2677: piirin puolesta tulleet valituiksi edustajiksi rin kirjelmä vaa.lipiirin puolesta valituista
2678: sekä heidän varamiehikseen. Tämä julistus edustajista, on mainittava sekä valitut hen-
2679: on myöskin heti lähetettävä läänin maaher- kilöt että heidän varamiehensä.
2680: IIalle ja vaalipiirin vaaElautakunn.ille s~ekä Kukin näistä merkitään pöytäkirjaan il-
2681: julkaistava vähintään yhdessä paikkakun- moittamalla hänen nimensä, ammattinsa tai
2682: nalla ilmestyvässä sanomalehdes·sä. toimensa ja asuinpa·ikkansa.
2683:
2684: 79 §. 82 "§.
2685: Edustajanvaltakirjassa tulee olla mainit- Kaikki vaaliliput on tämän jälkeen
2686: tuna, milloin edustaja on valittu, taikka, pantava päällykseen, joka .suljeta.an keskus-
2687: siinä tapauksessa että il'än varamiehenä lautakunnan ja sen puheenjohtajan sine-
2688: astuu valitun edus•tajan tilalle, kenen jäl- teillä, ja •säilytettävä,. kunnes lähinnä seu-
2689: keen edustajansija on tullut avoimeksi, niin raavat vaalit on toimitettu.
2690: myös, kuinka kauan edustajan toimivalta Kaikki laskelmat on yhdistettävä kes-
2691: kestää. Valtakirjan kaavakkeet vahvistaa kuslautakunnan ja puheenjohtajan sinetti-
2692: valtioneuvosto. sitee'llä s1ekä säilytettävä pöytäkirjan liit-
2693: Kullekin valitul1e toimittakoon asian- teenä.
2694: omainen keskuslauta!kunta v.ripymättä hä- 83 §.
2695: nen valtakirjansa. Keskuslautakunnan kokouksissa, jotka
2696: pidetään vaaElippuj,en laskemi,sta ja vaalin
2697: 80 §. tuloksen määräämistä varten, ·ovat valitsija-
2698: Keskuslautakunnan kokouksissa tehdä.än yhdistysten, vaaliliittojen ja. yhdysliittojen
2699: pöytäkirja, johon merkitään kokouks•en päi- asiamiehet oikeutetut olemaan saapuvilla.
2700: vät, kellonlyömä, jol'loin se alkoi, keskeytyi
2701: ja päättyi, läsnäo}evat jäsenet sekä päätök- 84 §.
2702: set; kuitenkin voidaan päätöksen sisällys il- Keskus'lautakunnasta Lähtevät toimitus-
2703: moittaa viittaamaila kirjeeseen tai muuhun kirjat allekirjoittaa lautakunnan puolesta
2704: toimituskirjaan. puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri.
2705:
2706: 245-29 6
2707: 4.2 1,2. - Edustajanvaalit.
2708:
2709: 8 luku. 9 luku.
2710: Edustajanvaalista valittaminen. Erityisiä säännöksiä.
2711: 85 ,§, 88 §.
2712: Jos joku tahtoo valittaa edustajanvaa- Kaikki menot vaalilautakunnista ovat
2713: lista, tehköön sen kirjallisella valituksella, kuntien suoritettavat, jota vastoin vaali-
2714: joka viimeistään neljäntenätoista päivänä liput kustannetaan ja kaikki menot keskus-
2715: siitä kuin 78 §:ssä säädetty tiedoksipano lautakunnista suoritetaan valtion varoista.
2716: julkaistiin, on ennen kello kahtatoista päi- Keskus- ja vaalilautakunnilla on vapaa-
2717: vällä annettava sen läänin maaherralle, kirjeoikeus.
2718: jossa valittaja on merkitty vaalioikeute-
2719: tuksi. 89 ~.
2720: 86 §. Jos tässä laissa jotakin tapausta varten
2721: Jos edustajanvaalista on valitettu, vaati- säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi,
2722: koon maaherra heti ne tiedot ja selitykset, pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäi-
2723: jotka valituksen johdosta katsotaan tarpeel- vänä.
2724: lisiksi, ja antakoon sitten viipymättä asiasta
2725: päätöksen. 90 r§.
2726: 87 §. Tämä laki tulee voimaan
2727: Maaherran päätöksen julkaisemisesta ja ja sillä kumotaan vaalilaki 20 päivältä hei-
2728: sen ilmoittamisesta yksityiselle asialliselle, näkuuta 1906 siihen myöhemmin tehtyine
2729: niin myös muutoksen hakemisesta siihen muutoksineen.
2730: noudatettakoon mitä 12 ja 13 '§:ssä on sää-
2731: detty.
2732:
2733:
2734: Helsingissä e lokuun 15 päivänä 1929.
2735: 1
2736:
2737:
2738:
2739:
2740: Ernst von Born. Axel Palmgren. Knut Molin.
2741:
2742: Tähän yhdymme
2743:
2744: J. H. Vennola. Hulda Nordenstreng. Mandi Hannula.
2745: 43
2746:
2747: 1,3. - Lak. al. N:o 3.
2748:
2749:
2750:
2751:
2752: Saarinen y. m.: Ehdotukset laiksi niistä perusteista,
2753: joiden mukaan valtiovaroja käytetään maan suomen-
2754: ja ruotsinkielisen väestön yliopistosivistyksen tarpeen
2755: tyydyttämiseksi, laiksi Helsingin yliopiston järjestys-
2756: muodon perusteista 14 p:nä heinäk. 1923 annetun lain
2757: 18 §:n kumoamisesta sekä 2, 9, 13, 21 ja 22 §:n muut-
2758: tamisesta sekä laiksi Helsingin yliopiston järjestys-
2759: muodon perusteita koskevan lain voimaanpanosta 14
2760: p:nä heinäk. 1923 annetun lain 3, 5, 6 ja 7 §:n kumoa-
2761: misesta sekä 4 §:n muuttamisesta.
2762:
2763:
2764: E d UJ s k u n n a 11 e.
2765:
2766: Viitaten vuoden 1928 valtiopäiville jätet- että Eduskunta hyväksyisi näin
2767: tyyn lakialoitteeseen N: o 4 kunnioittaen kuuluvat lakiehdotukset:
2768: ehdotamme,
2769:
2770:
2771:
2772: Laki
2773: niistä perusteista, joiden mukaan valtiovaroja käytetään maan suomen- ja ruot-
2774: sinkielisen väestön yliopistosivistyksen tarpeen tyydyttämiseksi.
2775:
2776: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään täten:
2777:
2778: 1 §. 2 §.
2779: Suomenkielistä yliopistosivistystä varten Tässä laissa edellytetyn suhteen maan
2780: ylläpidetään valtion varoilla Helsingin yli- suomen- ja ruotsinkielisen väestön luku-
2781: opistoa. määrän kesken vahvistaa valtioneuvosto vii-
2782: RuotsinkieJisen väestön yliOipistosivistyk- doo vuoden ajaksi kerra'llaan. Suhde on il-
2783: sen tarpeen tyydyttämiseksi käytetään vuo- maistava täysissä prosenteissa suomenkieli-
2784: sittain keskimäärin niin paljon valtiova- sen väestön lukumäärästä.
2785: roja, että se vastaa yhtä suurta osaa Hel-
2786: singin yliopiston ylläpitoon vuosittain käy- 3 §.
2787: tettävioo valtiovarojen määrästä, kuin maan Jos opettajanvirkoja tässä laissa edellyte-
2788: ruotsinkielisen väestön lukumäärä on suo- tyn määrärahojen uudelleen jaon johdosta
2789: menkielisen väestön lukumäärästä. on lakkautettava sovellettakoon virkojen
2790: 44 1,3. - Yliopistolainsäädännön uudistaminen.
2791:
2792: haitijoihin 19 päivänä joulukuuta 192,2 an- täntöönpanosta ja sovelluttamisesta anne-
2793: nettua lakia virkamiehen oikeuksista ja vel- taan asetuksella.
2794: vollisuuksista, .kum. virka lakkautetaan.
2795: 5 §.
2796: 4 §. Tämä laki tulee voimaan ........ kuun
2797: Tarkempia määräyksiä tämän lain täy- . . . . päivänä 19 .....
2798:
2799:
2800:
2801:
2802: Laki
2803: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923
2804: annetun lain 18 § :n kumoamisesta sekä 2, 9, 13, 21 ja 22 § :n muuttamisesta
2805: toisin kuuluviksi.
2806:
2807: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan täten Helsingin yliopiston järjestys-
2808: muodon perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923 annetun lain 18 § sekä muutetaan sa-
2809: man lain 2, 9, 13, 21 ja 22 § näin kuuluviksi:
2810:
2811: 2 ~. kysymyksistä, joista hallitus tai kansleri on
2812: Yliopistoon kuuluvat sen opettajat ja sen lausuntoa pyytänyt.
2813: kirjoissa olevat ylioppilaat sBkä sen laitok- Suuri konsistori käsittelee asiat sen jäl-
2814: sia ja hallintoa hoitamaan asetetut virka- ja keen kuin se tai ne tiedekunnat, joita asia
2815: pa<lvelusmiehet. koskee, ovat siitä tehneet ·ehdotuksensa tai
2816: Yliopistossa on varsinaisia. ja ylimääräisiä antaneet lausuntonsa. Jos asia koskee
2817: professorinvirkoja, jotka kumpaisetkin ovat useampia tai kaikkia tiedekuntia tai yli-
2818: kiinteitä tai henkilökohtaisia, sekä apulai- opistoa kokonaisuudessaan, on ennen asian
2819: senvirkoja, dosentintoimia, lehtorinvirkoja, ratkaisua suuren konsistorin asettaman va-
2820: ylikirjastonhoitajan- jl!! lkirjastonb:oitajan- liokunnan annettava ,siitä lausuntonsa tai
2821: virkoja, niin myös muita virkoja ja toimia tehtävä ehdotuksensa.
2822: opetusta, laitosten hoitoa ja yliopiston kans- 13 §.
2823: liaa ja taloutta varten, joista .säädetään ase- Tiedekunnan jäseniä, sen toimiessa päät-
2824: tuksella. tävänä viranomaisena, ovat sen varsinaisten
2825: professorinvirkojen ja kiinteiden ylimää-
2826: 9 §. räisten professorinvirkojen haltijat sekä
2827: Suuren konsistorin tehtävänä on laatia ja näitä virkoja hoitamaan määrätyt henkilöt.
2828: kanslerille lähettää ehdotukset yliopistoa Sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee vir-
2829: koskeviksi laeiksi ja asetuksiksi, tehdä ehdo- kaehdotusta professorinvirkaan tai henkilö-
2830: tukset uusien opettajanvirkojen perustami- kohtaisen professorin ehdottamista, ottavat
2831: sesta, henkilökohtaisten professorien nimit- osa-a vain tiedekunnan varsinaiset professo-
2832: tämisestä sekä professorien nimittämi- rit.
2833: sestä virkaan ilman hakemusta, mm Puheenjohtajana tiedekunnassa on de-
2834: myös antaa lausuntonsa valituksesta, joka kaani tai hänen estettynä ollessaan vara-
2835: on tehty tiedekunnan tekemästä virkaehdo- dekaani. Dekaanin ja varadekaanin tiede-
2836: tuksesta professorinvirkaan, niinikään sen kunta valitsee varsinaisista professoreista
2837: toimialaan kuuluvista yliopistoa koskevista kolmeksi vuodeksi.
2838: I,3. - Saarinen y. m. 45
2839:
2840: 21 §. 84 § :n nojalla, vakinaisesti olemaan opetta-
2841: Opetus- ja vi~rkakielenä yliopistossa on jana yliopistossa,.
2842: suomi. Muuta kieltä saatakoon opetuskielenä
2843: käyttää vierasta kieltä taikka kirjallisuutta 22 §.
2844: tai ulkomaan oloda esitettäJessä, niin myös, Joka lukuvuodeksi tulee pienen konsisto-
2845: eri vapautuksen nojalla, milloin opetusta rin tiedekuntain esityksestä valmistaa ja
2846: antaa ulkomaalainen opettaja, joka, on mää- kanslerin vahvistettavaksi esittää opetus-
2847: rätty joko tilapäisesti tai, hallitusmuodon suunnitelma .
2848: •
2849:
2850:
2851: Laki
2852: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain voimaanpanosta 14
2853: päivänä heinäkuuta 1923 annetun lain 3, 5, 6 ja 7 § :n kumoamisesta sekä 4 § :n
2854: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
2855:
2856: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan täten Helsingin yliopiston järjestys-
2857: muodon perusteita koskevan lain voimaan panosta 14 päivänä heinäkuuta 1923 anne-
2858: tun 'iailn 3, 5, 6 ja 7 '§ ,sekä muutetaan saman lain 4 § näin kuuluvaksi:
2859:
2860: 4 ~- järjestyksessä osoittaneet täydellisesti hal-
2861: Ne Helsingin yliopiston opettajat ja vir- litsevansa suomenkieltä.
2862: kamiehet, jotka haluavat sanotun yliopiston Vaihtuvien professorinvirkojen haltijat
2863: järjestysmuodon perusteista annetun lain ovat yllämainituilla ~ehdoilla oikeutetut siir-
2864: 21 § :n sä:ä:nnösten toimeenpanon jälkeen tymään v:akinaisiin ~professorinvirkoihin sillä
2865: pysyä nykyisissä toimissaan, ovat oikeutetut tavalla kuin siitä erikseen määrätään ase-
2866: niihin jäämään, jos he ennen ........ kuun tuksella.
2867: . . . . päivää 19. . . . ovat siitä säädetyssä
2868:
2869:
2870: Helsingissä, 15 päivänä elokuuta 1929.
2871:
2872:
2873: P. Saarinen. Eetu Jussila.
2874: Lauri A. Sariola. Ansh. Alestalo.
2875: E. M. Tarkkanen. Eero Nurmesniemi.
2876: August Raatikainen. Albin Manner.
2877: Emil Jutila. J. Koivisto.
2878: Heikki Vehkaoja. J. Eri. Pilppula.
2879: T. N. Vilhula. T. Janhonen.
2880: Aino Luostarinen.
2881: 46
2882:
2883: 1,4. - Lak. al. N :o 4.
2884:
2885:
2886:
2887:
2888: Alestalo y. m.: Ehdotukset kielilaiksi ja laiksi valtion
2889: virkaMtiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain
2890: 1 §:n muuttamisesta.
2891:
2892:
2893: E d u s k u n n a ll e.
2894:
2895: Viitaten vuoden 1929 ensimmäiselle val- että Eduskunta, kumoamalla voi-
2896: tiopäiville jätettyyn lakialoitteeseen N:o 2 massaolevat kielilait sekä valtion
2897: ja siinä oleviin perusteluihin (Liitteet I, virkamiehiltä vaadittavasta kielitai-
2898: s. 8) ehdotamme kunnioittaen, dosta annetun lain 1 §:n, hyväksyisi
2899: näin kuuluvat lait:
2900:
2901:
2902: Kieli laki.
2903: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2904:
2905: I. Yleisiä säännöksiä. ton koko määrästä, osittain kaksikieliseksi,
2906: jos kunnassa on toiskielistä asujamistoa
2907: 1 §. kymmenesosa tai enemmän, mutta vähem-
2908: Tuomioistuimissa ja muissa valtion viran- män kuin kolmasosa asujamiston koko mää- ,
2909: omaisissa, niin myös kuntain ja muiden rästä ja täysin kaksikieliseksi, jos tois-
2910: itsehallintoalueitten viranomaisissa on käy- kielisten asujanten muodostama vähem-
2911: tettävä, kunkin virka- tai itsehallintoalueen mistö on kolmasosa tai enemmän kunnan
2912: ja vastaavan yhdyskunnan sekä asiallisten asujamiston koko määrästä.
2913: kielen mukaan, maan kansalliskieliä, joko Virka- tai itsehallintoalue, joka käsittää
2914: suomea tai ruotsia taikka sekä suomea että useampia kuntia, katsotaan yksikieliseksi,
2915: ruotsia, niinkuin tässä laissa säädetään. jos siihen kuuluu ainoastaan samankielisiä
2916: kuntia, osittain kaksikieliseksi, jos alueen
2917: 2 §. kaikkien kuntien luvusta vähempi kuin kol-
2918: Virka- tai itsehallintoalue on, sen asujan- masosa on tois- tai kaksikielisiä, ja täysin
2919: ten kielen mukaan, joko yksikielinen, osit- kaksikieliseksi, jos alueen kaikkien kuntien
2920: tain kaksikielinen tai täysin kaksikielinen. luvusta kolmasosa tai enemmän on tois- tai
2921: Virka- tai itsehallintoalue, joka käsittää kaksikielisiä. Osittain kaksikielinen virka-
2922: yhden kunnan, katsotaan yksikieliseksi, jos tai itsehallintoalue, joka käsittää useampia
2923: kunnassa on ainoastaan samankielisiä asuja- kuntia, katsotaan ainoastaan tois- ja kaksi-
2924: mia tai jos siinä asuvien toiskielisten luku kielisten kuntiensa osalta kaksikieliseksi,
2925: on pienempi kuin kymmenesosa asujamis- mutta muulta osalta yksikieliseksi.
2926: 1,4. - Alestalo y. m. 47
2927:
2928: Mitkä virka- ja itsehallintoalueet edellä- 7 §.
2929: mainituilla perusteilla on katsottava yksi- Täysin kaksikielisellä virka-alueella on
2930: kielisiksi, mitkä osittain ja mitkä täysin tuomioistuimen ja muun viranomaisen an-
2931: kaksikielisiksi, määrää virallisen tilaston nettava toimituskirja sillä kielellä, jota
2932: pohjalla valtioneuvosto joka viides vuosi. asiallinen tai, milloin heitä on useampia,
2933: Milloin virka- tai itsehallintoalueen rajoissa asialliset ovat käyttäneet tai jonka käyttä-
2934: tapahtuu muutos, on samalla 2 ja 3 mo- misestä toimituskirjassa he· yhtyvät. Jos
2935: mentissa säädettyjen perusteiden mukaan asialliset ovat käyttäneet eri kieliä eivätkä
2936: määrättävä, minkälaisia uudesti järjestetyt yhdy saman kielen käyttämisestä toimitus-
2937: alueet kielellisesti ovat. kirjassa, on seuraavia säännöksiä noudatet-
2938: tava:
2939: 1. Asiassa, jossa ei ole vastaajaa, on käy-
2940: II. Asiallisten käytettävä kieli ja toimitus- tettävä vireillepanijain enemmistön kieltä.
2941: kirjakieli. 2. Rikosasiassa on käytettävä vastaajan
2942: kieltä.
2943: 3 §. 3. Jos 1 kohdassa mainittujen vireillepa-
2944: Tuomioistuimeen tai muuhun valtion vi- nijain enemmistö ei ole todettavissa tai jos
2945: ranomaiseen käännyttäessä on yksikielisellä rikosasiassa on erikielisiä vastaajia tai jos
2946: virka-alueella käytettävä alueen kieltä ja muussa asiassa asialliset ovat erikielisiä,
2947: osittain tai täysin kaksikielisellä virka- tulee viranomaisen, huomioonottaen, kum-
2948: alueella jompaakumpaa alueen kieltä. paa kieltä viranomaisen. tieten useimmat
2949: asialliset ymmärtävät sekä mitä asiallisten
2950: 4 §. oikeus ja etu muuten vaativat, harkintansa
2951: Asiassa, jota valtion asiamies, virallinen nojalla ratkaista, kumpaa kieltä on käytet-
2952: syyttäjä tai muu valtion virkamies vir- tävä. Toimituskirjaan on silloin merkittävä
2953: kansa puolesta ajaa, tulee hänen käyttää syy, miksi toista tai toista kieltä on käy-
2954: yksikielisellä virka-alueella alueen kieltä, tetty.
2955: osittain kaksikielisellä virka-alueella alueen
2956: enemmistön kieltä ja täysin kaksikielisellä 8 §.
2957: virka-alueella vastaajan kieltä, suomea ja Kunnan ja muun itsehallintoalueen vi-
2958: ruotsia. ranomaisiin nähden olkoon myös noudatet-
2959: Asioita suullisesti käsiteltäessä tuomio- tavana mitä 3, 5, 6 ja 7 § :ssä on säädetty.
2960: istuimessa tai poliisiviranomaisen edessä
2961: käytettäköön, milloin tarve vaatii, tulkitse-
2962: mista. 9 §.
2963: 5 §. Jos yksikieliseltä kunnalta tai muulta
2964: Yksikielisellä virka-alueella on tuomiois- itsehallintoyhdyskunnalta virkateitse vaa-
2965: tuimen ja muun viranomaisen annettava ditaan lausuntoa tai selitystä asiassa, jossa
2966: toimituskirja virka-alueen kielellä. on käytetty toista kuin kunnan tai yhdys-
2967: kunnan kieltä, on asiakirjat asianomaisen
2968: 6 §. viranomaisen toimenpiteestä virallisesti oi-
2969: Osittain kaksikielisellä virka-alueella an- keaksi todistettuna käännöksenä sille toi-
2970: takoon tuomioistuin ja muu viranomainen mitettava. Sama olkoon laki tällaisessa
2971: toimituskirjan virka-alueen enemmistön kie- asiassa annettavaan toimituskirjaan näh-
2972: lellä, liittämällä siihen, asiallisen sitä pyy- den, jos kunta tai itsehallintoyhdyskunta
2973: täessä, laillisesti pätevän käännöksen. on sitä pyytänyt.
2974: 48 1,4. - Kielilaki.
2975:
2976: 10 §. omaisen, jonka virka-alue on täysin kaksi-
2977: Pysyvät julkipanot, jotka valtion tai kielinen, tulee s1sarsenä virkakielenään
2978: itsehallintoalueen viranomaisen toimesta käyttää joko suomea tai ruotsia seuraavien
2979: asetetaan yleisön nähtäville, kirjoitettakoon säännösten mukaan:
2980: yksikielisellä virka- tai itsehallintoalueelia 1. Asiassa, joka on yleistä luonnetta, on
2981: tämän alueen kielellä ja osittain tai täysin käytettävä virka-alueen asujamiston enem-
2982: kaksikielisellä virka- tai itsehallintoalueelia mistön kieltä. Jos tällainen asia yksin-
2983: maan molemmilla kielillä. omaan tai pääasiallisesti koskee toista kieli-
2984: Ilmoitukset ja kuulutukset ja muut sel- ryhmää, on sen kieltä käytettävä.
2985: laiset asiakirjat, jotka tuomioistuin tai muu 2. Asia, joka koskee viran täyttämistä tai
2986: valtion viranomainen taikka kunnan tahi virkamääräystä, on käsiteltävä ja toimitus-
2987: muun itsehallintoalueen viranomainen antaa kirja siinä annettava sillä kielellä, jolla
2988: väestölle, on yksikielisellä virka- tai itse- virkamiehen virkatoiminta pääasiallisesti on
2989: hallintoalueelia kirjoitettava tämän alueen tapahtuva.
2990: kielellä; osittain kaksikielisellä virka- tai 3. Asiassa, jossa on toimituskirja annet-
2991: itsehallintoalueelia on tällaiset asiakirjat tava, on toimituskirjan kieltä käytettävä.
2992: kirjoitettava alueen enemmistön kielellä ja Muuten on asiassa, joka yksinomaan tai
2993: niihin liitettävä laillisesti pätevä käännös, pääasiallisesti koskee yksityisen oikeutta
2994: mutta täysin kaksikielisellä virka- tai itse- tai etua, tämän tai, milloin heitä on useam-
2995: hallintoalueelia kirjoitettakoon ne maan pia, enemmistön kieltä käytettävä.
2996: molemmilla kielillä. 4. Diariossa on käytettävä sen asiakirjan
2997: kieltä, jota merkintä koskee
2998: 5. Asiassa, jonka laatu muuten vaatii
2999: toisen tai toisen kielen käyttämistä, on tätä
3000: Ill. Viranomaisten sisäinen virkakieli. kieltä käytettävä. Viranomaisen tulee tässä
3001: tapauksessa pöytäkirjaan merkitä syy,
3002: 11 §. miksi toista tai toista kieltä on käytetty.
3003: Tuomioistuimen ja muun valtion viran-
3004: omaisen, jonka virka-alue on yksikielinen,
3005: on sisäisenä virkakielenään käytettävä vir- 14 §.
3006: ka-alueensa kieltä. Ylemmän viranomaisen on kirjoitettava
3007: Sisäisellä virkakielellä tarkoitetaan tässä aiemmalle viranomaiselle menevä kirjel-
3008: laissa sitä kieltä, jota käytetään sellaisissa mänsä omalla sisäisellä virkakielellään tai,
3009: pöytäkirjoissa ja muissa asiakirjoissa, joita milloin ylemmän viranomaisen virka-alue
3010: ei ole annettava yksityiselle asialliselle, on täysin kaksikielinen, sillä kielellä, jota
3011: niin myös viranomaisten välisessä kirjeen- alempi viranomainen on asiassa velvollinen
3012: vaihdossa ja virkakirjanpidossa. käyttämään. Jos alempi viranomainen ei
3013: ole velvollinen ymmärtämään ylemmän vi-
3014: 12 §. ranomaisen sisäistä virkakieltä, liittäköön
3015: Tuomioistuimen ja muun valtion viran- viimeksimainittu viranomainen kirjelmäänsä
3016: omaisen, jonka virka-alue on osittain kaksi- laillisesti pätevän käännöksen.
3017: kielinen, on sisäisenä virkakielenään käytet- Ensimmäisen momentin määräyksistä
3018: tävä virka-alueen enemmistön kieltä. huolimatta ei alempi viranomainen saa olla
3019: noudattamatta määräystä, joka on annettu
3020: 13 §. toisella kielellä, jos viranomainen on velvol-
3021: Tuomioistuimen ja muun valtion viran- linen sitä ymmärtämään.
3022: 1,4. - Alestalo y. m. 49
3023:
3024: 15 §. ja ovat kielellisenä perusteella muodostetut
3025: Viranomaisen, jonka toiminta kohdistuu seurakunnat alueen väestön kielestä riippu-
3026: :ainoastaan väestön toiseen kieliryhmään, on matta pidettävät yksikielisinä.
3027: käytettävä tämän ryhmän kieltä. Kreikkalaiskatolisen kirkon virkakielestä
3028: Valtion ja kunnan yksikielisten opetus- säädetään asetuksella.
3029: ja kasvatuslaitosten hallintoelimien ja toi-
3030: mihenkilöiden tulee niinikään käyttää asian- 19 §.
3031: omaisen laitoksen kieltä, vaikka se sijaitsee- Kunnes toisin säädetään, on valtion yli-
3032: .kin toiskielisessä kunnassa. opiston ja korkeakoulun sekä muun sellai-
3033: sen laitoksen viranomaisista voimassa, mitä
3034: 16 §. tämän lain mukaan on noudatettava sellai-
3035: Mitä 11, 12, 13, 14, 15 § :ssä on säädetty, siin viranomaisiin nähden, joiden virka-
3036: on voimassa myös kunnan tai muun itse- alueena on koko maa. Niiden opetus- ja
3037: hallintoalueen viranomaiseen nähden. Kui- tutkintokielestä säädetään erikseen.
3038: tenkin saakoon täysin kaksikielisen itse-
3039: hallintoalueen edustajisto päättää, että pöy- 20 §.
3040: täkirjoissa on käytettävä molempia kieliä Sotilasviranomaiset ovat tämän lain mää-
3041: rinnan. räysten alaiset. Niiden virka-alueet ryhmi-
3042: 17 §. tetään yksikielisiin, osittain kaksikielisiin
3043: Sellaisen kollegisen viraston jäsenellä, ja täysin kaksikielisiin viranomaisten alai-
3044: jonka virka-alue on täysin kaksikielinen, sissa joukko-osastoissa palvelevien asevel-
3045: on oikeus viraston keskusteluissa sekä pöy- vollisten kielen mukaan sovelluttaen niitä
3046: täkirjaan kirjallisesti antamassaan lausun- sääntöjä, joita tämän lain 2 § :ssä on nou-
3047: nossa käyttää sitä kieltä, suomea tai ruot- datettu virka- ja itsehallintoalueitten kie-
3048: sit, jonka hän katsoo soveliaammaksi. lelliseen ryhmitykseen nähden.
3049: Sama oikeus olkoon myös osittain tai Sotaväen komennuskieli on suomen kieli.
3050: täysin kaksikielisen itsehallintoalueen edus- 21 §.
3051: tajiston sekä yleisten komiteain ja lauta- Valtionrautateiden keskusviranomaisten
3052: kuntain jäsenillä. Jos edustajiston jäsen virka-alueeksi katsotaan koko maa. Muu-
3053: >ei ymmärrä toisella kielellä annettua lau- ten jaettakoon rautatiet sopivasti virka-
3054: .suntoa, on se hänelle lyhyesti tulkittava, alueisiin, jotka kukin käsittävät määrätyn
3055: jos hän sitä vaatii. radan tai ratajakson ja ovat viranomais-
3056: tensa virkakieleen nähden yksikielisiä, osit-
3057: tain kaksikielisiä tai täysin kaksikielisiä
3058: IV. Erinäisiä säännöksiä. niiden kuntien kielellisen ryhmityksen mu-
3059: kaan, joiden kautta radat kulkevat.
3060: 18 §.
3061: Mitä tässä laissa on säädetty valtion vi- 22 §.
3062: ranomaisten kielestä, sovellutetaan myös Lainvalmistelukunnan lakiehdotukset ja
3063: >evankelisluterilaisen kirkon tuomiokapitu- painetut mietinnöt sekä valtion komiteain
3064: leihin, papistoon ja muihin viranomaisiin, ehdotukset ja, milloin mietinnöt painosta
3065: >ellei asia ole sen laatuinen, että se kirkko- julkaistaan, perustelujen pääkohdat on toi-
3066: lain mukaan on katsottava olevan kirkon mitettava molemmilla kielillä. Muuten nou-
3067: omia asioita. Samoin sovellutetaan, mitä on datettakoon soveltuvilta osilta komiteoihin
3068: säädetty kunnista ja muista itsehallintoyh- nähden, mitä tämän lain 13 § :ssä sää-
3069: ~yskunnista, mainitun kirkon seurakuntiin, detään.
3070:
3071: :245-29 7
3072: 50 1,4. - Kielilaki.
3073:
3074: 23 §. nöskustannukset, samoin kuin 17 § 2 mo-
3075: Ulkomailla olevista lähetystöistä on voi- mentissa määrätystä tulkitsemisesta aiheu-
3076: massa, mitä tämän lain mukaan on nouda- tuvat kustannukset.
3077: tettava viranomaisiin nähden, joiden virka-
3078: alueena on koko maa. Sama olkoon laki
3079: konsulinvirastoista, joiden päällikkönä on 25 §.
3080: lähetetty konsuli. Tämä laki ei koske ulkomaille tai ulko-
3081: 1\'[uun kielen kuin suomen tai ruotsin
3082: maalaisille osoitettua virallista kirjeenvaih-
3083: käyttämisestä lähetystöissä ja konsulinviras- toa eikä maan ulkopuolella käytettäväksi
3084: toissa säädetään asetuksella. aiottuja toimituskirjoja; kuitenkin nouda-
3085: tettakoon 5 ja 6 § :n säännöksiä tällaisiin-
3086: 24 §. kin toimituskirjoihin nähden, milloin niitä
3087: Laillisesti pätevänä käännöksenä tämän ei anneta jollakin ulkomaisella kielellä tai
3088: lain mukaan annettu toimituskirja on kat- maan molemmilla kielillä rinnan.
3089: sottava alkuperäisen veroiseksi.
3090: Milloin valtion viranomaisen on annet- 26 §.
3091: tava tai toimitettava asianomaiselle toimi- Tarkemmat säännökset tämän lain täy-
3092: tus- tai asiakirja, suorittaa valtio kääntä- täntöönpanosta annetaan asetuksella.
3093: misestä aiheutuneet kustannukset. Milloin
3094: taas tällainen käännös on itsehallintoalueen
3095: viranomaisen annettava tai toimitettava, on 27 §.
3096: itsehallintoyhdyskunnan suoritettava kään- Tämä laki tulee voimaan - - - - -
3097:
3098:
3099:
3100:
3101: Laki
3102: valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun
3103: lain 1 § :n muuttamisesta.
3104:
3105: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten valtion virkamiehiltä vaaditta-
3106: vasta kielitaidosta annetun lain 1 § :n näin kuuluvaksi :
3107:
3108: 1 §. suullista ja kirjallista taitoa. Sellaisissa
3109: Pääsemistä varten sellaiseen valtion vir- virastoissa, joiden virka-alue on täysin kak-
3110: kaan, johon vaaditaan yliopistossa tai kor- sikielinen, on eri kielten käyttämistä edel-
3111: keakoulussa suoritettu loppututkinto, vaa- lyttävät virkatehtävät mikäli mahdollista
3112: ditaan, 2 ja 3 § :ssä mainituin poikkeuksin, jaettava eri henkilöiden suoritettavaksi, ja
3113: että se, joka virkaan ilmoittautuu, on osoit- vaadittakoon silloin virkamieheltä, jonka
3114: tanut täydellisesti hallitsevansa virka-alueen virkatehtävät edellyttävät ainoastaan toisen
3115: asujanten enemmistön kieltä. Sen lisäksi on kielen käyttämistä, sama kielitaito kuin vir-
3116: vaadittava viran hakijalta, jos virka-alue kamieheltä senkielisellä yksikielisellä virka-
3117: on osittain kaksikielinen, maan toisen kie- alueella.
3118: len ymmärtämistä sekä, jos virka-alue on Pääsemistä varten muuhun kuin edelli-
3119: täysin kaksikielinen, maan toisen kielen sessä momentissa mainittuun valtion vir-
3120: 1,4. - Alestalo y. m. 51
3121:
3122: kaan vaaditaan viran edellyttämä riittävä Asetuksella säädetään myös, onko ja mi-
3123: kielitaito. Tarkemmat määräykset tästä hin virkoihin vaadittava taitoa täydellisesti
3124: annetaan asetuksella. hallita suomea ja ruotsia.
3125:
3126:
3127:
3128: Helsingissä, elokuun 15 p :nä 1929.
3129:
3130:
3131: Ansh. Alestalo. Simson Pilkka.
3132: Heikki Vehkaoja. Kaapro Huittinen.
3133: Kalle Kirra. P. Ruotsalainen.
3134: 52
3135:
3136: !,5. - Lak. al. N :o 5.
3137:
3138:
3139:
3140:
3141: Myllymäki, K. y. m.: Ehdotus laiksi lisäyksestä Suomen
3142: lipusta 29 p:nä toukokuuta 1918 annettuun lakiin.
3143:
3144:
3145: E d u s k u n n a 11 e.
3146:
3147: Suomen hallitusmuodon 10 § mukaan on määräyksen maaherroille, jossa kehoitettiin
3148: Suomen kansalaisella oikeus kirjoitetun ja kieltämään punaisen lipun käyttö 400 mkn
3149: kuvallisen esityksen painosta julkaisemi- uiikasakon uhalla. Saattaa helposti käsit-
3150: seen kenenkään sitä ennakolta estämättä, tää, mitä tällaiset samasta asiasta annetut
3151: niin myös oikeus edeltäpäin lupaa hankki- ukaasit vaikuttavat kansalaisiin, jotka ei-
3152: matta kokoontua keskustelemaan yleisistä vät tällaisen tilanteen vallitessa aina tiedä,
3153: asioista tai muussa luvallisessa tarkoituk- mikä on luvallista mikä ei. Oil.han luon-
3154: sessa sekä perustaa yhdistyksiä tarkoitus- notonta, että punaisen lipun käyttö on toi-
3155: ten toteuttamiseksi, jotka eivät ole vastoin sina vuosina luvallista kun taas toisin ajoin
3156: lakia tai hyviä tapoja. On selvää, että sen käytöstä tuomitaan huomattaviin ran-
3157: edellä olevaan sisältyy myöskin -oikeus gaistuksiin riippuen siitä, mikä puolue kul-
3158: käyttää juhlatilaisuuksissa tai kulkueissa loinkin on muodostanut hallituksen.
3159: sen väristä lippua, kuin juhlan tai kul- Puhumattakaan siitä, että punainen
3160: kueen toimeenpanijat haluavat, jos eivät ne lippu on kansainvälisissä kysymyksissä san-
3161: sisällä kuvia tai lauseita, jotka ovat vas- gen huomattavaa osaa näyttelevän ja pien-
3162: toin lakia tai hyviä tapoja. Mutta vaikka ten kansojen riippumattomuutta puolusta-
3163: säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä van sosialistisen internationaalen lippu ja
3164: hallitusmuodon mukaan voidaan antaa vain sen käyttö on kaikissa sivistysvaltioissa sal-
3165: lailla, on kuitenkin sattunut, että hallitus littua, on lähes toinen puoli Suomen kan-
3166: on antanut kiertokirjeellä viranomaisille sasta hyväksynyt tämän värin juhla- ja
3167: sellaisia määräyksiä, jotka ovat olleet risti- mielenosoituslippuihinsa ja he tulevat var-
3168: riidassa hallitusmuodon säädösten kanssa. masti lujasti taistelemaan tämän oikeu-
3169: Niinpä hallitus v. 1918 kehoitti maaher- tensa puolesta.
3170: roja kieltämään uhkasakon uhalla punaisen Kun ei ole olemassa mitään pakoittavaa
3171: lipun käytön juhla- tai mielenosoituskul- syytä kieltäå tämän punaisen lipun käyttöä
3172: kueissa. Tämän määräyksen, jota poliisi- Suomessa, mutta kuten edellä viitatut esi-
3173: viranomaiset olivat eräillä paikkakunnilla merkit osoittavat, intoilevat sisäministerit
3174: noudattaneet, samalla kuin toisilla paikka- voivat punaisen lipun käyttöä koskevilla
3175: kunnilla punaisen lipun käyttö oli sallit- määräyksillään tarpeettomasti kiihoittaa
3176: tua, kumosi hallitus v. 1927. Mutta kulu- kansalaisten mieliä, niin näyttää olevan
3177: van vuoden huhtikuussa päivätyllä kierto- tarpeellista säätää lipun käytöstä lailla.
3178: kirjeellä antoi silloinen hallitus uudelleen Näin ollen olisi lakiin Suomen lipusta 29
3179: 1,5. - Myllymäki, K. y. m. 53
3180:
3181: päivältä toukokuuta 1918 hyväksyttävä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3182: tätä tarkoittava uusi pykälä. van lakiehdotuksen:
3183: Edellä olevilla perusteilla ehdotamme,
3184:
3185:
3186: Laki
3187: erääksi lisäykseksi lakiin Suomen lipusta 29 päivältä toukokuuta 1918.
3188:
3189: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään täten lakiin Suomen lipusta 29 päi-
3190: vältä toukokuuta 1918 näin kuuluva 7 § :
3191:
3192: 7 §. kulkueissa haluamansa väristä lippua, jos
3193: Suomen kansalaisella ja rekisteröidyllä se ei sisällä sellaisia kuvia tai lauseita,
3194: yhdistyksellä on oikeus käyttää juhlissa ja jotka ovat vastoin lakia tai hyviä tapcja.
3195:
3196:
3197: Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1929.
3198:
3199:
3200: Kalle Myllymäki. Mikko Suokas. Jussi Rapo.
3201: 54
3202:
3203: 1,6. - Lak. al. N :o 6.
3204:
3205:
3206:
3207:
3208: Riihimäki y. m.: Ehdotus laiksi maaseudun työtätekevän
3209: väestön hiekka-, savi-, suomuta- ja turvepehkutarpeen
3210: tyydyttämisestä.
3211:
3212:
3213: E d u s k u n n a ll e.
3214:
3215: Useimmissa tapauksissa pienviljelijältä haimmissakin tapauksissa kärsii pienvilje-
3216: puuttuu niitä edellytyksiä, mitkä hänelle lijäin muukin talous näiden tarvikkeiden
3217: maatilkkunsa järkiperäisessä viljelemisessä puutteesta ja heidän varsinainen elinkei-
3218: olisivat aivan välttämättömiä. Suuromista- nonsa ja toimeentulonsa on tämän vuoksi
3219: jat ovat aikojen kuluessa eri keinoj~,t käyt- kiusallisella tavalla riippuvainen suurten
3220: täen vallanneet ei ainoastaan parhaat vilje- maanomistajain mielivallasta. Työtäteke-
3221: lysmaat, vaan myöskin alueet, joissa on vän maatalousväestön etu vaatii täydellistä
3222: hiekan, saven, suoroudan ja turvepehkun oikeutta saada vapaasti ja ilman mitään
3223: ottopaikkoja. Pienviljelijänä ei ole muuta korvausta käyttää hiekka- ja savimaata
3224: mahdollisuutta kuin hankkia itselleen, sekä muta- ja turvepehkusuota viljelys-,
3225: usein kohtuutonta vuokraa vastaan, näitä tie- y. m. tarpeidensa tyydyttämiseksi.
3226: viljelykselle tuiki tarpeellisia maanparan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3227: nusaineita, tai - mikä on suurten maan-
3228: omistaj ain tarkoituksellisen menettelyn että Eduskunta hyväksyisi settraa-
3229: johdosta aivan yleistä - tulla toimeen van lain:
3230: kokonaan ilman näitä tarvikkeita. Par-
3231:
3232:
3233: Laki
3234: maaseudun työtätekevän väestön hiekka-, savi-, suomuta- ja turvepehkutarpeen
3235: tyydyttämisestä.
3236:
3237: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
3238:
3239: 1 ~- Edellisessä momentissa säädetty oikeus
3240: Pienviljelijä, itsenäinen tai vuokramies, kuuluu myös niille työtätekeville talonpo-
3241: joka saa toimeentulonsa joko kokonaan tai jille, jotka maataloudessaan käyttävät pää-
3242: osaksi maanviljelyksestä omalla ja per- asiassa omaa ja perheensä työvoimaa.
3243: heensä työvoimalla ja jolla ei ole sellaista Tämän pykälän säätämä oikeus hiekan,
3244: maata, josta hän voisi saada maansa viljele- saven, suoroudan ja turvepehkun saan-
3245: miseen ja muihin tarpeisiinsa välttämätöntä tiin kuuluu myös maaseudun asuntotilal-
3246: hiekkaa, savea, suomutaa tai turvepehkua, lisille ja palkkatyöläisille, jos he eivät
3247: saakoon tämän tarpeensa vapaasti ja il- saa näitä tarvikkeita tarpeellista määrää
3248: man mitään korvausta tyydytetyksi. omalta työnantajaltaan. Sama oikeus
3249: 1,6. - Riihimäki y. m. 55
3250:
3251: kuuluu myös maatilkkujaan viljeleville ja valtuuksista on laissa ja asetuksissa
3252: käsityöläisille siinä tapauksessa, että he erikseen säädetty.
3253: varsinai81:lssa ammatissaan eivät oman ja
3254: perheensä työvoiman lisäksi käytä useam- 5 §.
3255: paa kuin yhtä palkattua apulaista. Kussakin kunnassa toimiva asutusneu-
3256: vosto on velvollinen omalta alueeltaan ot-
3257: 2 §. tamaan selvää, kutka tässä laissa mainitut
3258: Edellisessä pykälässä mainittua tarkoi- ovat 1 § :ssä mainittujen tarvikkeiden
3259: tusta varten ovat ilman hyvitystä tai kor- saantiin oikeutetut, kuin myöskin, mitkä
3260: vausta velvolliset luovuttamaan tiluksil- tilat asutusneuvoston alueella ovat velvol-
3261: taan hiekka- ja savimaata sekä muta- ja liset luovuttamaan sanottuja tarvikkeita
3262: turvesuota : tässä laissa säädettyyn tarkoitukseen.
3263: 1) maata omistavat yhtiöt; Tämän selvityksen nojalla laatii asutus-
3264: 2) sellaisten suurten tilojen omistajat, neuvosto suunnitelman maiden käytöstä
3265: joiden tiloja joko kokonaan tai suurim- toimialueellaan ja antaa sen nojalla pää-
3266: maksi osaksi viljellään palkatulla työvoi- töksensä, jossa on osoitettu kullekin mai-
3267: malla ja joiden talous perustuu palkatun nittuja tarvikkeita tarvitsevalle maa ja
3268: työvoiman kautta saatuun tuloon sekä suo, josta hän saa tarpeensa tyydyttää
3269: omistavat tässä laissa mainittuja tarvik- päätöksessä lähemmin määrättynä aikana,
3270: keita sisältävää maata enemmän kuin sekä myöskin, minkä määrän asianomainen
3271: mitä paikkakunnan olojen mukaan olisi on oikeutettu tarpeisiinsa ottamaan.
3272: tarpeen, jos ainoastaan omistaja itse per-
3273: heineen tilaa viljelisi ilman vakinaisesti 6 §.
3274: palkattua työvoimaa; Ne kulut, mitkä aiheutuvat tämän lain
3275: 3) seurakunnat, valtio ja kunnat. täytäntöönpanosta ja sovelluttamisesta, kor-
3276: vatkoon valtio.
3277: 3 §.
3278: Hiekan, saven, suomudan ja turvepeh- 7 §.
3279: kun saantiin oikeutettu saakoon niitä Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
3280: ensi kädessä omalta paikkakunnaltaan ja meenpanosta annetaan asetuksella.
3281: mikäli mahdollista, viljelmänsä tai asun-
3282: tonsa läheisyydestä. 8 §.
3283: 'rällä lailla kumotaan kaikki ne lait ja
3284: 4 §. asetukset, jotka ovat tämän lain kanssa
3285: Tämän lain täytäntöönpanoa ja noudat- ristiriidassa.
3286: tamista valvovat kussakin kunnassa maa- 9 §.
3287: seudun työtätekevän väestön asutusneu- Tämä laki astuu voimaan kuun
3288: vostot siten kuin niiden kokoonpanosta .. päivänä 19 ...
3289:
3290: Helsingissä elokuun 14 p :nä 1929.
3291:
3292: Arvo Riihimäki. J. Rötkö.
3293: Mauritz Fr. Rosenberg. J. A. Liedes.
3294: Pekka Strengell. Aug. Turunen.
3295: Heikki Väisänen. Emil J. Tabell.
3296: Siina Urpilainen. Väinö J. Kallio.
3297: William Tanner. Kalle Meriläinen.
3298: Väinö Pohjaranta. Arvo A. Lehto.
3299: Kalle Kyhälä. Verner Halen.
3300: K. Kulmala. L. Myllymäki.
3301: Jalmari Virta.
3302: 56
3303:
3304: 1,7. - Hemst. mot. N:o 1.
3305:
3306:
3307:
3308:
3309: Schauman: Ang. inrättandet av ett lagråd.
3310:
3311:
3312: T i ll R i k s d a. g e n.
3313:
3314: Under hänvisning till en av mig till 1927 att regeringen rnåtte avlåta propo-
3315: års riksdag inLälrnna:d motion (Liitteet, s. sition 1) angående inrättandet av ett
3316: 76 o. ff.), som i0ke blivit av vederbörande lagråd, med uppgift att granska alla
3317: utskott behandl·ad under senaste lagstift- viktigare lagförslag, innan de av re-
3318: nin.gsperiod, men vars syftemåls riiktighet geringen till riksdagen överlämnas~
3319: allt allmän!Ilar.e er~ännes, fålr vördsamt j•ag ävensom 2) angående härav föran-
3320: föreslå att riksda:gen måtte besluta hos re- ledda ändringar i regeringsformen
3321: geringen hemställa, av den 17 juli 1919 och lagarna om
3322: högsta domstolen och högsta förvalt-
3323: ningsdomstolen av den 22 juli 1918.
3324:
3325: Helsingfors den 14 augusti 1929.
3326:
3327:
3328: Georg Schauman.
3329: 57
3330:
3331: Suomennos.
3332: 1,7. - Toiv. al. N:o 1.
3333:
3334:
3335:
3336:
3337: Schauman: Laintarkastuskunnan perustamisesta.
3338:
3339:
3340: E d u s k u n n a ll e.
3341:
3342: Viitaten vuoden 1927 valtiopä:ivil1e jät- rustamisesta, joka saun tehtäväkseen
3343: tämääni aloirtteeseen (Liitteet, s. 76 ja tarkastaa kaikki tärkeimmät lakieh-
3344: seur.) , jota asian·omairuen valiokun ta ei kä- dotukset, ennenkuin hallitus ne antaa
3345: sitellyt viime vaalikaudella, mutta jonka Eduskunnalle, sekä 2) tästä aiheutu-
3346: tarkoitusperän oikeus yihtä yleisemmin tun- vista mu11;toksista heinäkuun 17 päi-
3347: nustetaan, saan ikunrrioittaen ehdottaa vänä 1919 annettuun hallitusmuo-
3348: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, toon sekä heinäkuun 22 p:nä 1918
3349: annettuihin lakeihin korkeimmasta
3350: että hallitus antaisi Eduskunna7le oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-
3351: esityksen 1) lainta~kastuskunnan pe- oikeudesta.
3352:
3353: Helsingissä elokuun 14 päiväiDä 1929.
3354:
3355:
3356: Georg Schauman.
3357:
3358:
3359:
3360:
3361: 8
3362: 245-29
3363: 58
3364:
3365: I,s. - Toiv. al. N :o 2.
3366:
3367:
3368:
3369:
3370: Kivioja: Erinäisistä muutoksista edustajanpalkkiolakiin.
3371:
3372:
3373: E d u s k u n n a 11 e.
3374:
3375: . Ilman pitempiä perusteluja on selvä ja omasta halusta koettaa tehdä vallattomuu-
3376: yleisesti tunnettu tosiasia, että eduskunnan den lopettamiseksi, sillä pöytäkirjoissa on
3377: arvo laskee ja työteho kärsii siitä, että liian pitkät luettelot äänestyksistä poissa-
3378: suuri osa edustajia - toisin kuin ennen olleista, niin elhdotan eduskunnan päätet-
3379: itsenäisyyttämme - on alituisesti mat- täväksi toivomuksen,
3380: koilla, varsinkin lauantaisin ja maanantai-
3381: sin; eikä ole muutenkaan valitsijain ja että hallitus valmistaisi ja antaisi
3382: koko kansan mielestä oikein, että edustaja, esitykset sellaisista muutoksista
3383: joka nauttii 200 mk :n päiväpalkkaa verot- asianomaisiin lakeihin,
3384: tamatonta tuloa, saa rautateillä vapaakyy- a) että edustajan palkkio olisi
3385: dit (II lk.), kun taas 1 mk:n päiväpalkkaa 18,000 mk. eli 150 mk. päivältä ve-
3386: nauttivan asevelvollisen pitää kustantaa ronalaista 'tuloa;
3387: puoli piLettiä (UI lk.) 'lomakyytiinsä. Kan- b) että vapaapiletti kokonaan pois-
3388: san mielestä 200 m:k :n päiväpalkka on tettaisiin edustajilta, mutta tulo- ja
3389: liian suuri edustajille, joiden tätä köyhää lähtömatka kormttaisiin.
3390: kansaa edustaessaan pitäisi oppia tuLe- c) että edustaja ilman eri pää-
3391: maan toimeen pienemmillä menoilla uhrau- töstä meneUäisi päiväpalkkansa niiltä
3392: tuen yhteisen asian hyväksi. Kun kansa päiviltä, jolloin muun syyn kuin sai-
3393: vakuuttaa pienemmälläkin palkalla tuli- rauden tähden on ollut poissa täys-
3394: joita olevan yllin kyllin, ja kun jotakin istunnosta tai valiokunnasta pane-
3395: täytyy sekä valitsijain evästyksestä että matta sinne varamiestä.
3396:
3397: Helsingissä elokuun 5 päivänä 1929.
3398:
3399: Vilho H. Kivioja.
3400: 59
3401:
3402: 1,9. - Toiv. al. N :o 3.
3403:
3404:
3405:
3406:
3407: Juutilainen y. m.: Virkamiehistön nimittämisen Ja virassa
3408: pysymisen perusteitten mutlttamisesta.
3409:
3410:
3411: E d u s k u n n a ll e.
3412:
3413: Valtion viraru:- ja 1oimenhaltijain palk- Lainswädäntömme on kumminkin kehitty-
3414: karrum:tatimusten käsittelyn yhteydessä on nyt sellaiseksi, että se asettaa aivan voitta-
3415: käynyt selville, että virasto-olomme ovat pi- mattomia esteitä, kun on kysymyksessä vi-
3416: kaisesti uudistettava1t. Uudistusvaatimukset rasto-olojen j•ärjestely. Ja kaikkem suurim-
3417: ovat ·oikeutettuda jo senkin vuoksi, että yh- pana esteenä on :hallitusmuodon määräysten
3418: tei.skurnnallisen X.ehity~k!sen rientä,es.sä kajlkilla mukaan 1rehitetty lainsäädäntö vi11kami€Sten
3419: muilla aloilla eteenpäin, virasto.JOlot ovat jää- eroi·ttamattomuudesta. Jos haluttaisiin ryh-
3420: neet entiselleen melkein koskemattomiksi, tyä ~sellai,siin useasti välttämättömiin toimen-
3421: niin v·anhentuneita kuin ne ovatkin. Tämän piteisiin, että sellainen vi.rkamies, joka hyvin
3422: lisäksi on uudistusvaatimukset käyneet vrult- heikosti täyttruä ne vaatimukset, mitä hänen
3423: tämättömiksi m.m. ·siitä:kin syystä, että vir- vähintään tulee täyttää pysyäkseen vira.ssa,
3424: kamiesten jo eunestään lukuisa jouikko on olisi sen vuok!si eroitettava, että ,sillä pai-
3425: vuosi vuodelta tuntuvasti lisääntynyt ja me- kailla ~tarvittaisiin ikykeinevämpi, aloitekykyi-
3426: not sen mUJkaisesti nousseet, vaatimusten ol- nen ja uusien vaatimusten muka:inen am-
3427: lessa hyvin läänekkäät, että 1palkkoja on en- mattitaitoinen virkamies, niin sitä ei voida
3428: tisestruän tuntuvasti koroitetta;va. Tilanne tehdä sen vuoksi, että laki ei myönnä sel-
3429: on senlaatuinen, että virastomenot jo ,sellai- laista toimeeil'pantavaksi. E:wittamattomuu-
3430: senaan kuin ne tällä hetkellä ovat, ,ja Vall'- desta on aivan suoranaisena seurauksena se-
3431: sinkin jos virkamiesten vaatimurosiin palk- kin, että virkamiehillä ei ·ole mitään sellaista
3432: kojen koroittamisesta eduskunnassa suostu- ke(hottavaa laatua olevaa pyrkimy·stä osoit-
3433: taan, nous,evat paitsi suoritettavina paLk- ·taa kykeneVläisyyttä viran toimituksessa,
3434: koina, vaan myöskin sen aiheuttamina kor- kun ihe ilman suur.empaa ponnistelua voivat
3435: keampina elrukesunrituksina yhteensä niin pysyä vira;ssaan. 1Sikäli :k!uin all'l\;eruutta ja
3436: suuriksi, että ne yhdessä muiden välttämät- kunnollisuutta virkamiehissämme on, on se
3437: tömien yhteiskunnallisten uudistuksien ai- sitä v:an:han ajan luomaa v:elvollisuudentun-
3438: heuttamien menojen, kanss1a. 'tulevat aiheutta- netta, jolle on tunnustus annettava. Käsityk-
3439: maan niin suuria menojen lisäyksiä valtiolle, semme on se, että virat, va11si~kin tärkeim-
3440: ·että tulee kyseena,laisek!si, kestäiäkö maamme mät valtion virat olisi jo aika järjes-
3441: taloudellinen kantokyky kaiken sen kuor- täJä määräaikais]ksi ja palkkaukseen näihden
3442: man, mitä sille aijotaan kannettavaksi aset- s<wimusluontoisiksi, millä menettelyllä voi-
3443: taa. Näin ollen vaaditaan sellaisia toimen- taisiin valtion palvelukseen kiinnittää kyke-
3444: piteitä valtiolta, että menoja voidaan tun- nevimmät henkiset ja ammattita.irtoiset voi-
3445: tuvasti vähentää siellä, missä siihen vain on mat. Jos virkamiehet olisivat s~amassa ase-
3446: mahdollisuutta. massa kuin y~rsityisten palveluksessa olevat
3447: 60 1,9. - Virkamiehistön nimittämisen perusteet.
3448:
3449: niin silloin vms1 valtio paljDn tehokkawm- ;bon raskauden vuoks1i ei uudistuksia vDitaisi-
3450: min, kuin asioiden nykyiseUä:än ollessa, tar- kaan ajatella perille ajaa.
3451: kastaa virkamiesten, työn teho[kjkuutta ja li- Niissä maissa, missä vir:kiamiehet eivät ole
3452: sätä sitä. Valtio orrkin airnoa työnantaja eroittwmattomia ja palkkaukset sopimusluon-
3453: m~idän maassamme, jolla ei ole sanottavaa toisia, ei järjestelmästä ole ollut mitään hait-
3454: sananvaltaa palvelwksessaan olevien virka- taa ja molemmin puolin ollaan tyytyväisiä
3455: miesten työskeTIJtelyyn nähden, kun minimi- oloihin.
3456: vaatimu:kset virassa PJISy;miseen ovat ni:in vä- EdeHäolevasta ja monista muista.ik:in sei-
3457: häiset, ettei ole mahdollisuutta muistutusten koista käynee selv]lle, että Y'hteiskunnwllirnen
3458: tekemiseen. kehitys, samalJ.a kuin se vaatii valtiolta eri-
3459: Kaiken :edellä:sanotun lisäksi on vielä eräs koisia uudistustoimenpiteitä, vaatii myöskin
3460: erittäin tärkeä seikka, mikä puhuu sen wja- sitä, että luodaan pohja seHaiselle toimin-
3461: tuksen puoles1ta, :että virkiamiesten eroitta- nalle, että uudistukset käyvät ma;hd~llisiksi
3462: mattomuus olisi poistettava. On nimittäin ja ta11koitustaan vastaaviksi ja siinä tarkoi-
3463: iVälttämätöntä, että ryhdytään tort;euttamaan tuksessa, sekä edelläolevaan viitwten efhdo-
3464: ne yhteiskunnalliset uudistukset, joita koko twmme kunrnioittaen eduskunnan piiJätettä-
3465: kansan etu vaatii, mutta jo näitä uudistuk- väksi toivomuksen,
3466: sia suun:niteltwessa on tultu huomaamaan,
3467: että ny;kyin1e:n virkakoneisto on kykenemätön että hallitus antaisi lakiesityksiä
3468: niitä käytäntöön sovelluttamaan muutoin maan virkamiehistön nimittämisen
3469: kuin äärettömän suurella virkamieskunnalla, ja virassa pysymisen perwsteitten
3470: mikä aiheuttaisi niin suuret kustannukset, ntuuttamiseksi siten, että eroittamat-
3471: että uudistusten toteuttaminen siitä tulisi tomuuden tilalle tulisi määräaikai-
3472: kärsimään ja on omiaan vaikuttamaan sel- suus ja palkkaukseen nähden mikäli
3473: laiseenkin tulokseen, että juuri virkakoneis- mahdollista sopimuspalkkaus.
3474:
3475: Helsingissä, elokuun 10 päivänä 1929.
3476:
3477:
3478: Antti Juutilainen. Kaapro Huittinen.
3479: Simson Pilkka. Matti Pitkänen.
3480: Anttoni Vertanen.
3481: TOISET
3482: •• ••
3483:
3484: VALTIOPAIVAT
3485: 1929
3486:
3487:
3488: LIITTEET
3489: II.
3490: V ALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
3491: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
3492:
3493:
3494:
3495:
3496: Helsinki 1929
3497: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
3498: A.
3499: Tulo- ja menoarvion perusteita, verotusta, virasto-oloja ja
3500: eläkkeitä, kansakoululaitosta, valtiolainoja y. m. koskevia
3501: laki- ja toivomusaloitteita.
3502: TI,1. - Lak. al. N :o 14.
3503:
3504:
3505:
3506:
3507: Ryömä: Ehdotus laiksi valtion tulo- ja rnenoarvion ja
3508: tilinpäätöksen perusteista.
3509:
3510:
3511: E d u s k u n n a 11 e.
3512:
3513: E'duskunnaille annettiin vuoden 1927 val- maan heinäkuun 1 pä~vänä ja päättymään
3514: tiopäivillä hallituksen esit·ys valtion tulo~ seuraavan kesäkuun 30 päivänä. Tätä eh-
3515: ja menoarvion ja, <tilinpäätöksen perusteita dotusta; vastaan on esitetty väite, että se
3516: koskevan lain säätämisestä (hallituksen esi- ylei:sten töiden suorituksen kannalta olisi
3517: tys N: o 49) , mitä esitystä ei eduskunnan vaikeasti toteutettavissa, koska se jakaisi
3518: valtiovarainvaliokunta yhtä vähän vuoden kesätyöt kahdelle tilivuodelle. Tämä kui-
3519: 1927 kuin vuoden 1928 va!J.tiopäivillä ~hti~ tenkin täytyy voida töitä suunniteltaessa
3520: nyt loppuunkäsitellä. Sanotussa esityk- järjestää, varsinkin kun tulo- ja menoarvio
3521: sessä on ehdotetun lain tarpeellisuus laa- uuden ehdotuksen mwkaan vaJmistuisi hy-
3522: jalti perusteltu. Ei myöskään voitane olla vissä ajoissa ennen tilivuoden päättymistä,
3523: eri mieltä siitä, etteivätkö ne tarkoituspe- kun se nyt päiJnvastoin julkaistaan sään-
3524: rät, joihin lakie'hdotuksella pyritään, olisi nöllisesti vasta tammikuun loppupuolella
3525: tärkeält ja kiireellistä toteuttamista vaati- alkaneen tiEvuoden aikana ja spesialibud-
3526: vat. Nykyinen tulo- ja menoarvion raken- jert;ti aikaisintaan helmikuun loppU!puolella.
3527: nehan on sellainen, että vasta pitkien las- Tällai·nen on omiaan tuottamaan suurta
3528: kelmien kautta pääsee osapuilleen selville häii'iötä kaikkien hallinnonhaarojen sää~
3529: siitä, paljonko siånä on kulutusmenoja ja nölliselle hoidolle. Jos sitävastoin budjetti-
3530: paljonko sijoitusmenoja, taikka paljonko vuosi alkaa heinäkuun 1 päivänä, voi, halli-
3531: varsinaisia tuloja ja paljonko pääomava- tus laatia budj.ettiesity'ksensä tammikuun
3532: roista saatuja tuloja. Tämän johdosta on alkuun, jolloin eduskunta voi kokoontua
3533: m. m. vaikeata tehdä vertailuja muiden sen ensimmäistä . käsittelyä vaJrten, !kuten
3534: valtioiden vastaavien tulo- tai menoerien nykyään on ollut tapana kakoontua syys•
3535: kanssa. Yhtä vaikeata on ,saada tulo- ja kuun alussa, b.a;jaantuaks:een heti sen jäl-
3536: menoarviosta selvää valtion liikelaitosten keen, niin että hudjettiikäJsittely eduskunnas-
3537: kannattavaisuudesta. Edellä mainittuun sa lopullisesti tapahtuisi maalis-huihtikuun
3538: hallituksen esitykseen sisäleynyt lakiehdo- aikana sekä tulo- ja menoarvio voitaisiin
3539: tus olisi nämä puutteet poistanut ja; muut- julkais<ta spesialibudjetteineen jo touko-
3540: tanut tulo~ ja menoarvion rakenteen sellai- kesäkuussa. Samoin lisämenoarvio, joka
3541: seksi, että siitä olisi voinut helposti1 laskea nykyään tapaa valmistua vasta aivan tili-
3542: todelliset ~tulokset. vuoden lopussa, voisi ehdotetun järjestel-
3543: Kos:keteltuun la.kiehdotukseen sisältyi män mukaan myöskin valmistua hyvissä
3544: myöskin ehdotus valtion tilivuoden muutta- ajoin ennen tilivuoden loppua. Kosketel-
3545: misesta nykyisestä kalenterivuodesta alka- tuun hallituksen esitykseen sisältyvä laki-
3546:
3547: 245-29 9
3548: II,l. - Tulo- ja menoarvion perusteet.
3549:
3550: ehdotus olisi siis tältäkin osaltaan hyväk- siihen, mitä edellä liså;ksi, on e<~ty, lmn-
3551: syttävä. nioittaen ehdotan,
3552: Vii!taten hallituksen esi;eyksen N:o 49
3553: vuoden 1927 valtiopäivillä perusteluihin ja e..tt:ä Ed'UiSkunt,a hyväk~i seu,r(Ut-
3554: van lakiehdotuksen:
3555:
3556:
3557:
3558: Laki
3559: valtion tulo- ja menoarvion ja tilinpäätöksen perusteista.
3560:
3561: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäivä:järjestyksen 67 § :ssä
3562: määrätyllä tavalla, säädetään täten:
3563:
3564: 1 §. päisten varsinaisten tulojen, pysy:väisten ja
3565: VaJtionvarain hoitovuosi alkaa heinäkuun ja tilapäisten kulutusmenojen sekä korkoa
3566: ensimmäisenä ja päättyy lälb.innä seuraa- tuottavien ja sitä tuott'amattomien sijoitU8-
3567: van kesäkuun viimeisenä päi,väm.ä. menojen koikonai,smäärät ovat tulo- ja me-
3568: noarviossa erikseen ilmoitettava:t.
3569: 2 §.
3570: V a!ltion tulo- ja menoarviossa on varsi- 4 §.
3571: naiset tulot erotettava menojen suorittami- Tulot ja menot oteta:an tuln- ja menoar-
3572: seen osoitetuista pääomavaroi8ta sekä ku- vioon bruttomäärin, niin ettei menoja vä-
3573: lutusmenot sijoitU8menoista. hennetä tuloista eikä tuloja menoista.
3574: Varsinaisirim. tuloihin luetaan valtion an- Valtion li,ikeyritysten ja tu[oa tuotta-
3575: siotulot, verot ja maksut sekä muut todel- vain valtiolaitosten tuloista ja nii•den ik:u-
3576: liset tulot, ja pääoma'varoihirn vaoltion otta- lutusmenoista merki,tään srurakkeen sisäpuo-
3577: mat lainat sekä valJtion antamain lainain lelle ainoastaan nettomäärät, jotka synty-
3578: takai,sinma:ksusta ja valtio-omaisuuden vät, kun yrityksen tai l'aitoksen antamasta
3579: myynnistä 1ikertyvät ynnä muut sellaiset tulosta vähennetään sen kulutusmenot
3580: varat. taikka kun kulutusmenoi,sta vähennetään
3581: SijoitU8menoiksi katsotaan valtion ll!nta- tulot, kulutusmenoilhin luettuna myös. yrir-
3582: mat lainat ja määrärahat, jotka lisäärväJt tyksen tai lai·toksen omaisuuden arvon vä-
3583: valtion py~yväistä omaisuutta taikka vä- hennystä vastaavat poistot, j'otka vuosit-
3584: hentävät vaitiovelkaa, sekä kulutusmenoiksi tain on tehtärvä täyteen määrään.
3585: muut määrärahat.
3586: 5 §.
3587: 3 §. Tulot on ryhmiteHävä niidern laadun mu-
3588: V:arsinairsirssa tuloissa ja kulutusmenoissa kaan osastoihin, lukuihin ja momentteihin,
3589: on erotettava pysyväiset ja tilapäiset tulot menot hallinnonhaaroittain pääluokkiin, lu-
3590: ja menot", sekä sijoitusmenoissa ne määrä- kuihin ja momentteihin.
3591: raJhat, joista odotetaan wsianmukaista kor- V rultion liikeyritysten kulurtusmenot vie-
3592: koa rvastaavaa tuloa, ja ne, joista sitä. ei dään erityiseen pääl'uokkaan.
3593: odoteta.
3594: Niin hyvin varsinai,sten tulojen ja pää- 6 §.
3595: omavrurojen kuin myös pysyväisten ja tila- Määräraha, jo.ta voidaan ylittää, merki-
3596: I1,1. - Ryönlii. 67
3597:
3598: tään tulo- ja menoarvioon arviamäärä- 7 §.
3599: raihaksi, sekä määräraha, joka kokonaan Valtion tilinpäätös on muodon puolesta
3600: tai osaksi void8Jan siirtää: var.ain:hoitovuo- tehtävä tarkoin tulo- ja menoarvion mu-
3601: desta toiseen, työmäärärwhaksi, jos sen pi- kaisesti. Sen tulee olLa valmiina ennen
3602: tää olla käytettävänä, kunnes rakem.nus tai tilivuotrt.a ~lähinnä seuraavan lokakuun lop-
3603: muu työ on loppuunsaatettu, muuten siirto- ,pU:a.
3604: määräraha'ksi.
3605: Suurempaa työtä varten otetaam. tulo- ja 8 §.
3606: menoarviooo työmäärlka!haa ainoastaan 'Tärrnä l8iki tulee voimaan 1 päiJvänä tam-
3607: niin palj!on, kuin sitä arvioidaan varain- miilmuta 193. . . Sern vuoden ensimmäistä
3608: hoitovuotnna tarvittavan. puoliskoa varten on tehtävä erityinen tulo-
3609: Jos tyÖ- t'ai' siirtomäärära!ha: on kahtena ja menoa'IWio.
3610: vai~ainho]tovuO'Imla jäänyt kok<maan kä~trt.ä
3611: mättä, älköön s~itä enää sii'rrettäk<ö.
3612:
3613:
3614: HelsiiJlgissä 2 päi'vänä elokuuta 1929.
3615:
3616:
3617: Hannes Ryömä.
3618: 68
3619:
3620: II,z. - Lak. al. N :o 15.
3621:
3622:
3623:
3624:
3625: Rosenberg y. m.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverosta
3626: annetun lain muuttamisesta.
3627:
3628:
3629: E d u s k u n n a 11 e.
3630:
3631: Useilla edellisillä valtiopäivillä tehdyistä verotuksella 538 milj. markkaa. V. 1926
3632: ponnistuksista huolimatta on valtion vero- oli suhde muuttunut niin, että välilliset ve-
3633: tuspolitiikassa noudatettu suunta jäänyt rot tekivät jo 1,205,866,000 mk., mutta
3634: mitä se nykyään on: tunnottoman kapita- tulo- ja omaisuusveron tuotto oli laskenut
3635: listisen riistämishalun sanelemaksi työtäte- 423 milj. markkaan. V. 1927 olivat vas-
3636: kevän kansan nylkemiseksi. Huomattava taavat määrät 1,309, 700,000 mk. ja 405
3637: on, että nykyisen verotusjärjestelmän kehi- milj. mk., v. 1929 1,416,625,000 ja 500 milj.
3638: tys tähän suuntaan on tapahtunut n. s. mk. ja v. 1930 hallituksen ehdotuksen mu-
3639: maan itsenäisyyden aikana ja rinnan val- kaan 1,425,125,000 mk. ja 562 milj. mk.
3640: tion nopean velkaantumisen kanssa. Vii- Vertailu osoittaa, että välilliset verot, jotka
3641: meisten 12 vuoden aikana on valtion velka kerätään melkein kokonaan kansan välttä-
3642: kasvanut lähes 3,000,000,000 markalla. Sa- mättömimpien kulutustarvikkeiden tulleilla,
3643: maan aikaan ovat valtion vuotuiset menot ovat vuosi vuodelta kasvaneet, mutta väli-
3644: kasvaneet yli 4,000,000,000 markalla. Kun tön, pääasiassa yksityisten ja liittoutunei-
3645: menot v. 1917 nousivat vain 487,846,000 den kapitalistien suuriin tuloihin ja omai-
3646: markkaan, niin ne jo v. 1919 nousi- suuteen kohdistuva verotus on joko laske-
3647: vat 1,681,600,000 markkaan, v. 1928 nut tai pysynyt entisellään. Välittömän
3648: 4,218,850,000 mk :aan, v. 1929 4,272,300,000 verotuksen tuottoa ei ole lisännyt sekään,
3649: markkaan ja ensi vuoden tulo- ja meno- että esim. kotimaisten kapitalistiyhtiöiden
3650: arvion mukaan 4,526,400,000 markkaan. luku ja pääomat ovat aivan viime vuosina
3651: Tämä valtion yleisten menojen kasvu on erinomaisen nopeasti kasvaneet. Vuosina
3652: asetettu tyypillisen kapitalistisen verotus- 1925-27 kasvoi nim. osakeyhtiöiden luku
3653: järjestelmän avulla kokonaan työtätekevän 1,455 :llä ja niiden pääomat 1,593,000,000
3654: väestön hartioille ja aiheuttaa muun kapi- markalla. Vastaavaa lisäystä ei välittö-
3655: talistisen riistämisen ohella taloudellista mässä verotuksessa havaita.
3656: hätää ja myöskin siveellistä kurjistumista Vapautuminen kapitalistisen verotuspoli-
3657: ja rappiota maan väestössä. tiikan kahleista ·edellyttää tosin itsensä ka-
3658: Verotuspolitiikan kehitystä viime vuo- pitalismin syrjäyttämistä. Mutta meillä on
3659: silta osoittavat muutamat vertailut valtion valtion verotus saavuttanut jo sellaisen
3660: verotulojen jakautumisesta välillisiin ja vä- asteen, että asiaintilaan on noustava vaati-
3661: littömiin veroihin. Vielä v. 1921 rajoittui- maan oleellista muutosta. Välillisten ja vä-
3662: vat valtion tullitulot 678 milj. markkaan. littömien verojen suhdetta on muutettava
3663: Samana vuonna kannettiin suoranaisella suurten tulojen ja omaisuuksien verotusta
3664: 11,2.- Rosenberg y. m. 69
3665:
3666: voimakkaasti tehostamalla. Tulo- ja omai- Niinpä esim. 90,000-120,000 mk :n vuosi-
3667: suusverolakia on siihen suuntaan korjat- tulot joutuisivat 2 % raskaammin verotet-
3668: tava. Muutoksissa on otettava huomioon tavaksi ja v.erolisäys tekisi yht. 5,137,048
3669: vähävaraisimpien veronmaksaj ain verotuk- mk. Vastaavat luvut 120,000-200,000 mk.
3670: sen poistaminen ja helpottaminen ja suur- kohdalla ovat 5 % ja 5,933,905 mk. 200,000
3671: ten tulojen ja omaisuuksien melkoisesti li- -400,000 mk :n kohdalla 10 %, 400,000-
3672: sätty verottaminen tekemällä vastaavia 1,000,000 mk:n kohdalla 14 % j. n. e., kun-
3673: muutoksia tuloveroasteikkoon ja lisäämällä nes vero nousisi 50% :iin verotettavista tu-
3674: omaisuusveron maaraa. Edelleen on pois- loista. Laskemalla pienien tulojen koh-
3675: tettava sellaiset kapitalistisia osakeyhtiöitä dalla aiheutuvan kokonaisvähennyksen ja
3676: suosivat määräykset kuin n. s. puol,en ve- suurten tulojen kohdalla tapahtuvan li-
3677: ron vähentämisoikeus, joka v. 1924 alkaen säyksen, voitaisiin tuloverotuksen nettotuo-
3678: on merkinnyt veron alenemista n. 40 milj. toksi merkitä 250 milj. markan lisäys.
3679: markalla. Mitä tulee voimassaolevaan omaisuusve-
3680: Tulo- ja omaisuusverolain muutosta kos- roon, on se niin alhainen, että sitä voi-
3681: kevan ·ehdotuksemme mukaan olisi kaikki daan. koroittaa vähintään kaksinkertaiseksi.
3682: alle 15,000 mk. vuotuiset tulot ja alle Nykyisin on vero esim. 1.5 milj. markan
3683: 100,000 mk. omaisuus vapautettava koko- omaisuudesta vain n. 3,000 mk. V eron
3684: naan verotuksesta. Täten vapautuisi n. kaksinkertaistuttaminen ei ole suinkaan
3685: 500,000 vähävaraista veronmaksajaa suorit- liiallinen rasitus kapitalistisille pääomille.
3686: tamasta valtiolle välitöntä veroa, mutta Omaisuusveron kaksinkertaistuttaminen tu-
3687: valtion verotulojen kannalta tämä muutos lisi nostamaan veron kokonaistuottoa n.
3688: merkitsisi kovin vähän, koska näiden tu- 100 milj. markalla, jolla määrällä työtäte-
3689: lojen ja omaisuuksien tuotto jo nykyään kevän väestön kulutustarvrkkeiden vero-
3690: menee suureksi osaksi niiden perimiskus- tusta voitaisiin myöskin vähentää.
3691: tannuksiin. Veroasteikon muuttamisesta Viitaten siihen, mitä edellä on tuotu
3692: ehdotuksemme mukaiseksi olisi seurauksena esiin, ja pitäen välttämättömänä täydellistä
3693: edelleen v.erotuksen aleneminen alle 75,000 suunnan muutosta valtion verotuspolitii-
3694: mk. tuloluokissa, entisellään pysyminen kassa, ehdotamme,
3695: 75,000 ja 90,000 markan vuosituloihin näh-
3696: den, mutta sitä suuremmat tulot joutuisi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3697: vat tehokkaamman verotuksen alaiseksi. van lakiehdotuksen:
3698:
3699:
3700: Laki
3701: tulo- ja omaisuusverosta annetun lain muuttamisesta.
3702:
3703: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten tulo- ja omaisuusverosta 5 päi-
3704: vänä joulukuuta 1924 annetun lain 13, 20, 21 ja 22 § :t näin kuuluviksi:
3705:
3706: 13 §. 3) verovelvollisen elinkeinotoiminnassa
3707: Verovelvollinen on oikeutettu tulostaan syntyneen tappion, jota ei ole katsottava
3708: vähentämään: pääoman vähennykseksi ; sekä
3709: 1) velkain korot ; 4) silloin kun molemmat aviopuolisot
3710: 2) kiinteistöstä suoritettavat eläkkeet ja ovat olleet ansiotyössä kodin ulkopuolella,
3711: 11 § :n 1 kohdassa mainitun avustukseY.; puolet sen aviopuolison tulosta, joka on
3712: 70 11,2. - Tulo- ja OUJ.llil!UllSVerolain muuttaminen.
3713:
3714: vähemm~n ansainnut, ei kuitenkaan enem- net tai jos, siinä tapauksessa, että sitä
3715: pää kq.in 8,000 markkaa. käyttävät osuuskuntaan kuul"Q.mattomatkin,
3716: Ulkomaalainen sekä ulkomaalainen val- osuusk"Q.nnan säännöissä on näille varattu
3717: tio, yhteisö, laitos ja sijätiö saav~J,t t,ehdä mah(j.ollisuus päästä sen jäseneksi eikä jä-
3718: edellä tässä pykälässä mainitut vähennyk- seneksi päii&yä veroVll,onna ole yleensä
3719: set ainoastaan, mikäli vähennys koh4istuu osuusk"Q.nnan käyttäjiltä evätty. Saman vä-
3720: sellaiseen tuloon, josta täällä on SUQritet- hennyksen tehköön sellainen kotimainen
3721: tava ver.oa, tai täällä harjoitettuun toimin- keskusliike, jonka jäsenet pääasiallisesti
3722: taan. qvat edellämainitussa tarkoituksessa toimi-
3723: Suomen kansalainen, joll~J, täällä on py- via osuuskuntia ja jonka sääntöjen mukal!<n
3724: syväinen as-untonsa, saakoon vähentää työt- osakkaille tai jäsenille määräosana näiden
3725: tömyysapukassoihin suoritetut maksut, niin liikkeeseen sijoittamasta pääomasta saa-
3726: myös vaku"Q.tus- ja muut maksut, jotka on daan jakaa enintään kuuden prosentin
3727: suoritettu hänen taikka hänen vaimonsa tai voitto-osuus tai osinko, niin myös kotimai-
3728: lastensa henki-, pääoma-, elinkorko-, tapa- nen keskinäinen vakuutuslaitos, jonka osak-
3729: turma- tai sairausvakuutuksista, kuitenkin kaiden ,enemmistö verovuoden ajan on ollut
3730: enintään kaksisataa markkaa vakuutettua osuuskuntia ja jossa osuuskunnilla sanotun
3731: kohti, sekä m~;tksut eläke-, leski- ja orpo- aj~;tn on ollut osake-enemmistö.
3732: ynnä muuhun sellaiseen kassaan, jossa hä-
3733: 20 §.
3734: nen tulee virkansa tai toimensa vuoksi olla
3735: Tulosta, joka on alle viidentoistatuhan-
3736: osakkaana.
3737: nen markan, ei mene veroa, ei myöskään
3738: Kotimainen osuuskunta, jonka tarkoituk-
3739: omaisuudesta, j.oka on alle sadantuhannen
3740: sena on jäsentensä kulutustarp.eiden tyy-
3741: markan.
3742: dyttäminen tai heidän maataloutensa, ka-
3743: Milloin aviopuolisoiden yhteenlaskettu
3744: lastuksensa, käsityönsä tai muun niihin
3745: tulo tai omaisuus on, tulo vähintäin viisi-
3746: verrattavan elinkeinonsa edistäminen, saa
3747: toistatuhatta ja omaisuus vähintäin sata-
3748: vähentää tulostaan puolet, jos määräosana
3749: tuhatta markkaa, ovat he verovelvolliset.
3750: osuusmaksuista suoritettavaa voitto-osuutta
3751: osuuskunnan sääntöjen mukaan saadaan 21 §.
3752: jakaa enintään kuusi prosenttia ja jos Veroa tulosta suoritetaan seuraavan as-
3753: osuuskuntaa käyttävät vain sen omat jäse- teikon mukaan:
3754:
3755: Vero% ala-
3756: Vero % tu- V ki ..
3757: Tulo markkaa losta alarajan a oera rajan yli me-
3758: kohdalla markkaa nevästä
3759: osasta
3760: 15,000- 30,000 ••• 0 0 •• 0. 0 ••• 0 •••••• 0.4 60 1.2
3761: 30,000- 45,000 •••••••• 0. 0 •••••• 0 •• 0.8 240 3.2
3762: 45,000- 60,000 0 •• 0 •• 0 •••••••• 0 ••• 0 1.6 720 7.2
3763: 60,000:- 75,000 ••••••••• 0 ••• 0. 0 •••• 3.0 1,800 13.0
3764: 75,000- 90,000 ••••••••••• 0 ••• 0. 0 •• 5.0 3,550 23.0
3765: 90,000- 120,000 ••••• 0. 0 •••••••••••• S.o 7,200 28.0
3766: 120,000- 200,000 0 ••• 0 0 •••••••••••••• 13.o 15,600 30.5
3767: 200,000- 400,000 0. 0 0 •••••• 0 0. 0 •• 0 0. 0 20.0 40,000 44.0
3768: 400,000-1,000,000 ••• 0. 0 ••••• 0 •••••••• 32.0 128,000 62.0
3769: 1,000,000- .................... 50.0 500,000 50.o
3770: II,2. - Roseaberg y. m.
3771:
3772: 22 §.
3773: Veroa omaisuudesta suoritetaan seuraavan asteikon mukaan:
3774: Ver? %o Veron V~ro %"! ala-
3775: Omaisuus markkaa omaxsuus- ki .. raJan yli me-
3776: desta alarajan va kera nevästä omai-
3777: kohdalla mar kaa suuden osasta
3778: 100,000- 150,000 ••••••• 0. 0 •••••• 0 0 0.3 30 0.6
3779: 150,000- 300,000 •••••• 0 •••••••• 0 •• 0.4 60 1.2
3780: 300,000- 600,000 ••••• 0 0 •• 0 ••••• 0. 0 0.8 240 2.4
3781: 600,000- 900,000 ••••• 0 •••••••••••• 1.3 960 4.o
3782: 900,000- 1,200,000 ••••• 0 .... 0 ••••••• 0 2.4 2,160 5.6
3783: 1,200,000- 1,500,000 •• 0 0 0 •••••• 0 •••••• 3.2 3,840 7.2
3784: 1,500,000- 1,800,000 ............ 0 •••• 0. 4.o 6,000 8.8
3785: 1,800,000- 2,700,000 ••••••••••••••• 0. 0 4.8 8,640 9.6
3786: 2, 700,000- 3,600,000 ••• 0 ••• 0 ••• 0 ••••• 0 6.4 17,280 12.8
3787: 3,600,000- 7,200,000 0 •• 0. 0 ••••••• 0 •••• 8.o 28,800 14.4
3788: '7 ,200,000-10,800,000 ••••• 0 ••••••••• 0. 0 11.2 80,640 16.0
3789: 10,800,000-18,000,000 •• 0 ••• 0. 0 ••••• 0 ••• 12.8 138,240 16.8
3790: 18,000,000-30,000,000 ••••••••• 0 •••• 0. 0. 14.4 259,200 18.4
3791: 30,000,000- • 0 0. 0 •••• 0. 0 ••••• 0 16.0 480,000 16.0
3792:
3793:
3794: Helsingissä, elokuun 14 p :nä 1929.
3795:
3796:
3797: Mauritz Pr. Rosenberg.
3798: Aug. Turunen. Pekka Strengell.
3799: Kalle Meriläinen. Heikki Väisänen.
3800: Väinö J. Kallio. K. Kulmala.
3801: Väinö Pohjaranta. Arvo A. Lehto.
3802: Kalle Kyhälä. Verner Halen.
3803: J. Rötkö. L. Myllymäki.
3804: Jalmari Virta. J. A. Liedes.
3805: Juho Perälä. Eino Pekkala.
3806: Emil J. Tabell. Asser Salo.
3807: 72
3808:
3809: II,s. - Lak. al. N:o 16.
3810:
3811:
3812:
3813:
3814: Ikola y. m.: Ehdotus laiksi eräiden tullimaksujen muut-
3815: tamisesta.
3816:
3817:
3818: E d u s kun n a 11 e.
3819:
3820: Viitaten lakialoitteen N :o 8 vuoden 1928 teet II, 68 siv. 135) perusteluihin ehdo-
3821: valtiopäivillä ja lakialoitteen N:o 10 tämän tamme,
3822: vuoden ensimmäisillä valtiopäivillä (Liit- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3823: van lakiehdotuksen:
3824:
3825:
3826: Laki
3827: eräiden tullimaksujen muuttamisesta.
3828: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
3829:
3830: 1 §. vasta saman vuoden sadon raakaperunasta
3831: Maahan tuotavasta raakaperunasta on on maksettava tullia 1 markka kilolta.
3832: maksettava tullia 25 penniä kilolta.
3833: 3 §.
3834: 2 §. Tä:mä laki astuu voimaan 1 päivänä tam-
3835: Ennen syyskuun 1 päivää maahan tuota- mikuuta 1930.
3836:
3837:
3838: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1929.
3839:
3840:
3841: J. 0. Ikola. A. Luoma.
3842: Maija Häkkinen. Vilho Nikkanen.
3843: Aina Lähteenoja. E. A. Turja.
3844: Arvi Ahmavaara. E. V. Kuokkanen.
3845: Antero Lamminen. Kaapro Moilanen.
3846: Väinö Malmivaara. Taave Junnila.
3847: S. Tuomikoski. Evert Nukari.
3848: Bernhard Heikkilä.
3849: 73
3850:
3851: !1,4. - Lak. al. N:o 17.
3852:
3853:
3854:
3855:
3856: Lehtokoski y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kus-
3857: tannuslain 20 §:n muuttamisesta.
3858:
3859:
3860: E d u s k u n n a ll e.
3861:
3862: Oppivelvollisuuslakia säädettäessä 1920 ryhdytty huolimatta siitä, että suurin osa
3863: valtiopäivillä ,pidettiin erittäin tärkeämä kansakoululapsista on vähävaraisten kotien
3864: sitä, että valtio sekä kunnat mahdollisim- lapsia, joille koulusta saatava ilmainen ruo-
3865: man tehokkaasti avustavat vähävaraisia kan- ka-ateria olisi mitä; suurimman tanpeen vaa-
3866: sakoululapsia koulunkäynnin aikana. Siinä tima, jotta he koulutyönsä voisivat kunnol-
3867: mielessä ,Laki kansakoululaitoksen kustan- lisesti suoritta,a.
3868: nuksista'' sisältääkin useita sellaisia sään- KUI!l matka monesti on kouluun hyvinkin
3869: nöksiä, jotka velvoittavat kunnallisia elimiä pitkä ja kotoa on lähdettävä aikaisin aamul-
3870: huolehtimaan valtion avustuksen turvin la, jolloin siellä ei mitään keittoa ole voitu
3871: ravinto-, vaatetus- ja majoitus- sekä kyydi- valmistaa, ja aina ei ole siihen tarvittavia
3872: tysavun antamisesta varattomille koululap- aineitakaan, niin jää moni lapsi koko päi-
3873: sille. Tärkein näistä lain kohdista on ennen väksi kuivan leivänkannikan varaan. On
3874: kaikkea sen 20 §. Siinä säädetään: ,Vä- selvää, että lapsi jääden vaille kunnollista
3875: hävaraisille lapsille tulee kunnan muillakin ravintoa ei jaksa seurata par!haintakaan
3876: tavoin kuin edellisissä '§ :ssä (18, 19) maini- kouluopetusta. Henkinen ja ruumiillinen
3877: tuilla tavoilla, etenkin ravinto- ja vaatetus- kuntoisuus kärsii suuresti ja seuraukset
3878: avuilla antaa siksi riittävää avustusta, että ovatkin jo varsin tuhoisat. Siitä koululää-
3879: heidän koulunkäyntinsä tulee mahdolli- kärien lausurnnot ja kansakoululasten kes-
3880: seksi ". Yhteiskunnan taholta näin annet- kuudessa toimitetut tarkastukset pu:huvat
3881: tava avustus vähävaraisille kansakoululap- varsin selvää kieltä. Niinpä osoittaa esim.
3882: sille tuli siksi perustaksi, kulmakiveksi, jolle se tutkimus, joka on toimitettu Porin ja Re-
3883: oppivelvollisuuden tuli rakentua. posaaren kansakoululasten terveydentilasta
3884: Oppivelvollisuulaki ja edellämainittu ja koski 1,040 poikaa ja 941 tyttöä, seu-
3885: ,Laki kansakoululaitoksen kustannuksista'' raavaa:
3886: ~wat olleet voimassa v. 1921 alkaen ja on 1) kummankin sukupuoloo keskimääräi-
3887: näiden vuosien aikana ollut mahdollisuus nen ruumiin pituus oli jäänyt huomattavasti
3888: tarkata mitenkä näitä paljon merkitseviä jälkeen tavallisesta. Poikien keskipituus oli
3889: avustusmääräyksiä on saatettu käytäntöön. vä!hentynyt 1.4 sentillä, tyttöjen 1.5 sentillä.
3890: Lyhytkin tarkastelu valitettavasti osottaa, 2) Samoin oli keskimäärin ruumiinpaino
3891: että suuri joukko kansakoululapsia on edel- pienentynyt pojilla 0.70 kg. ja tytöillä
3892: leenkin vailla tarpeellista ravintoavustusta. 0.66 kg.
3893: Mihinkään toimenpiteisiin koulukeittolan 3) :Ravitsernustila oli kummallakin su-
3894: aikaansaamiseksi kaikille kouluille ei ole kupuolella huomattavasti alentunut.
3895:
3896: 245-29 10
3897: 74 11,4. - Kansakoululaitoksen kustannuslain muuttaminen.
3898:
3899: 4) Ra,vinnon saanti oli yleensä niukka. puutteellisuuteen on kiinnittä.nyt :myöskin
3900: Noin 3•3 % koululaisten ·luvusta oli kärsinyt huomiota se valtion komitea, jonka ehdo-
3901: elintarpeiden puutetta, 16.5 % heistä oli tus ,tarpeellisista toimenpiteistä tuberku-
3902: saanut vaurioita ravitsemustilaansa. loosin vastustamiseksi maassamme'' valmis-
3903: 5) 40 % tytöistä ja 46 % pojista sai- tui v. 1924.
3904: rasti vä;häverisyyttä. Komitean mietinnön siinä osassa, jossa
3905: 6) Keuhkotautisuus oli elintarvepulan puhutaan ,Kansakoululasten terveyden hoi-
3906: ja myöskin kurjien asunto-olojen vuoksi li- d(jgta" valitetaan suuresti sitä että koulu-
3907: sääntynyt. keittiöitä kansakouluissa ei ole tehty pakol-
3908: 7) Ruoansulatushäiriöitä, joihin vai- lisiksi. Komitean mietinnön a:rvokassisältöi-
3909: keasti sulava ravinto oli ollut suuresti .syyl- sissä ehdotuksissa tuberkuloosin vastustami-
3910: linen, oli potenut lähes neljäs osa kaikista seksi tässä kohdassa lausutaan seuraavaa:
3911: tutkituista koululaisista. ,Kansakoululasten ruumiilliseen kasvatuk-
3912: 8) Aliravitsemus oli myöskin tuottanut ~n olisi kiinrnitettävä entistä enemmän
3913: lapsille henkisiä vaurioita. Hermostumin~, huomiota. On varottava, että koulu.nkäynti
3914: henkinen heikkous, puheviat, likinäköisyys e-i pääse lapsia .samalla ruumiillisesti heikon-
3915: ja kuurous ovat seikkoja, joihin tutkimus tamaan kuin se henkisesti rakentaa. Tällöin
3916: kiinnitti huomiota. kääntyy emi sijassa huomio lasten ravitse-
3917: Ja lopputulos kuuluu: ,Yleinen, ei ai- m.1seen koulunkäyntiaikana. Komitean mie-
3918: noastaan ruumiillinen, vaan myö.skin henki- lestä on pidettävä kasvavan polven tervey-
3919: nen rasittuneisuus oli :huomattavissa lap~ den kannalta vakavana virheenä sitä seik-
3920: s1ssa. Tä!hä:n tuli lisäksi tahdonvoiman ja kaa, että oppivelvollisuutta säädettäessä ei
3921: velvollisuudentunnon lamautuminen. samalla koulukeittiöitä tehty pakollmksi,
3922: Oppilaiden henkisen ja moraalisen tason etenkin maalaisse'Uduilla, mutta myös mo-
3923: aleneminen on ollut todettavissa". nissa paikoin .kaupungeissa. Ei ole tarpeel-
3924: Tämä tutkimus puhuu selvää kieltä ali- lista tässä yhteydessä käydä laajemmin sel-
3925: ravitsevaisuuden seurauksista ja varmaa on, vittämään, mitä merkitsee lapselle nähdä
3926: että jos tutkimukset muissakin kansakou- nwnen kwukauden aikana joka vuo,.;i nälkää
3927: luissa pantaisiin toimeen, niin monet niistä ruwmiin parhaana kasv'U,aikana. Asiallisesti
3928: a;ntaisivat yhtä surullisen kuvan kansakoulu- katsoen on juuri näin laita kymmenientu-
3929: ijässä olevien lapsien elämänoloista. hansien kansakoululastemme. Komitea kat-
3930: Kun tilanne on tällainen niin se vaatii yh- soo, että ainakin maalaiska:nsakouluihimme,
3931: teiskunnalta käytännöllisen e.lämän alalla mahdollisesti erinäisin poi~keuksin, olisi jär-
3932: pikaisia toimenpiteitä epäkohtien poistami- jestettävä pa;kolliseksi koulukeittiö, josta
3933: seksi ja samalla lainsäädännön tehostamista kaikki oppilaat koulupäivän aikana saisivat
3934: siten, ettäJ koulukeittolat saadaan ai,kaan annoksen lämmintä ruokaa. Komitea on tie-
3935: jokaiselle kansakoululle. Tämä auttaa jo toinen niistä vaikeuksi.sta, mitä ehdotuksen
3936: paljon kouluaikana lasten kuntoisuuden ko- toteuttaminen saattaisi merkitä, mutta kat-
3937: hottamista. Ikävä vain, ettei tällaista vel- soo asian niin tärkeäksi, että vaikeudet on
3938: voittavaa määräystä saatu aikaan jo silloin voitettava.''
3939: kun oppivelvollisuulakia säädettiin, vaan Kaikki mitä edellä on esitetty puhuu siis
3940: tuli se hylätyksi huolimatta siitä, että sen mitä vakavimmin sen puolesta että nykyi-
3941: tarpeellisuutta niin monessa puheenvuorossa nen asiantila ei enää voi pitemmälle jatkua.
3942: tehostettiin, samoinkuin sos.-dem. ryhmän Lasten terveydellisen ja henk~sen kuntoi-
3943: vastalauseoessakin lakiin vastaavanlaista li- suuden kohottamiseksi on yhteiskunnan
3944: säystä ehdotettiin. Tähän valitettavaan määräperäisesti työskenneltävä ja siinä mie-
3945: Il,4. - Lehtokoski y. m.
3946:
3947: lessä on myöskin lainsäädäntöä tehostettava. kin niin tärkeä toimenpide, joki:!- koulun me-
3948: Siksi onkin lakiin kansakoululaitoksen kus- nestykseen ja lasten ruumiilliseen ja hen-
3949: tannuksista saatava sellainen lisäys, että kiseen voimistumiseen merkitsee varsin rat-
3950: koulukeittolat tulevat pakollisiksi ja että kaisevasti, että lisääntyvät menotkaan ei-
3951: niistä kaikki kansakoulua käyvät lal>$8t saa- vät saa olla esteenä sille toimenpiteelle, että
3952: vat aterian lämmintä ruokaa. Varattomien kaikille kansakoulunoppilaille on saatava
3953: tulee saada se ilmaiseksi. Varakkaiden las~ koulupäivinä ateria lämmintä ruokaa. Se
3954: ten vanhemmilta, harkinnan perusteella, on sitäpaitsi ehkäisevää suojelustyötä nuo-
3955: voitaisiin periä kohtuullinen korvaus, joko ren polven hyväksi, jolla tulevaisuutta sil-
3956: sitten elintarpeina tai ,rahassa, lapsille ~;~.n mällä pitäen on mitä suurin merkitys.
3957: netusta ruoka-ateriasta. Edellä olevaan viitaten rohkenemme eh-
3958: Koulukeittiöiden aikaansaaminen tulee dottaa,
3959: tietenkin vaatimaan enemmän varoja lal!lten
3960: ravintoavustukseen kuin mitä. tä!hän asti sii- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3961: hen on kJi,ytetty. Kysymyksessä on kuiten- van lakiehdotuksen:
3962:
3963:
3964:
3965: Laki
3966: kansakoululaitoksen kustannuslain 20 § :n muuttamisesta.
3967:
3968: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, muutetaan 8 p:nä kesäkuuta 1926 kansakoulu-
3969: laitoksen kustannuksista annetun lain 20 § näin kuuluvaksi:
3970:
3971: 20 ~. sään olla tilaisuus saada päivittäin yksi läm-
3972: Vä!hävaraisten vanhempien hvpsille tulee min ateria, josta varakkaiden lasten van-
3973: kunnan muillakin kuin 18 ja 19 §,:ssä mai- hemmilta voidaan ottaa kohtuullinen kor-
3974: nituilla tavoilla etenkin ravinto- ja vaate- vaus.
3975: tusavuilla antaa siksi riittävää avustusta, Kullakin koululla tulee olla erityinen
3976: että heidän koulunkäyntinsä tulee mahdol- koulukeittiö, ellei aterian hankkimista muu-
3977: liseksi. ten voida sopivalla tavalla järjestää.
3978: Kaikilla oppilailla tulee koulua käydes-
3979:
3980:
3981: Helsingissä elokuun 13 p. 1929.
3982:
3983:
3984: Aino Lehtokoski. Miina Sillanpää.
3985: Iida Vihuri. Hilma Koivulahti-Lehto.
3986: Hilda Seppälä. Hilma Waljakka.
3987: Anna Haverinen. Julius Ailio.
3988: Hilja Pärssinen. Emil Jokinen.
3989: Kustaa Perho. Aleksi Aaltonen.
3990: Väinö Kivisalo. Osk. Reinikainen.
3991: 76
3992:
3993: II,5. - Lak. al. N :o 18.
3994:
3995:
3996:
3997: Pitkänen y. m.: Ehdotus laiksi varojen varaamisesta
3998: uudis- ja laidunviljelyksistä pienviljelijöille annettavia
3999: palkkioita varten.
4000:
4001:
4002: E d u s k u n n a ll e.
4003:
4004: Viitaten muilta kohdin, paitsi mitä jä- Avustusta voitaisiin jakaa esim. seuraa-
4005: lempänä esitämme, hallituksen v. 1928 vien perusteiden mukaisesti :
4006: lokakuun 26 päivänä antaman esityk- Prosentti
4007: Viljelmän kustan- Enintään ha kohti
4008: sen N:o 58 perusteluihin, koskeva va- suuruus Pellosta Laitumesta
4009: nuksista.
4010: rojen varaamista uudis- ja laidunviljelyk-
4011: alle 2 ha 35 1,200:- 600:-
4012: sistä pienviljelijöille annettavia palkkioita
4013: 2-5 30 1,000:- 500:-
4014: 5-10 "
4015: varten, saamme esittää, että avustuksesta
4016: 25 800:- 400:-
4017: 10-15 "
4018: tulisivat osallisiksi vain sellaiset pienvilje-
4019: 20 600:- 300:-
4020: lijät, joiden peltoala, uudisraivauksen "
4021: kanssa, on korkeintaan 15 hehtaaria ja joi- Edelläsanotun perusteella rohkenemme
4022: den katsotaan, heidän taloudellisen ase- kunnioittaen ehdottaa,
4023: mansa huomioon ottaen, olevan tällaisen
4024: avustuksen tarpeessa. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4025: van lakiehdotuksen:
4026:
4027:
4028: Laki
4029: . varojen varaamisesta uudis- ja laidunviljelyksistä pienviljelijöille annettavia
4030: palkkioita varten.
4031:
4032: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
4033:
4034: 1 §. taaria ja joiden katsotaan, heidän talou-
4035: Viitenä vuotena, alkaen vuodesta 1930, dellisen asemansa huomioonottaen, olevan
4036: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuo- tällaisen palkkion tarpeessa.
4037: sittain 30 miljoonan markan suuruinen
4038: rajaton siirtomääräraha, josta jaetaan 2 §.
4039: uudis- ja laidunviljelyspalkkioita sellai- Tarkemmat määräykset tämän lain so-
4040: sille pienviljelijöille, joiden peltoala uudis- veltamisesta annetaan asetuksella.
4041: raivauksen kanssa on korkeintaan 15 heh-
4042:
4043: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1929.
4044:
4045: Matti Pitkänen. Antti Juutilainen.
4046: Kaapro Huittinen. Juhani Leppälä.
4047: Pekka SaarelaineD;. E. Lautala.
4048: Viljami Kalliokoski.
4049: 77
4050:
4051: II,6. - Lak. al. N :o 19.
4052:
4053:
4054:
4055:
4056: Ryömä y. m.: Ehdotus laiksi eräiden erotettujen valtion
4057: viran tai toimen haltijain oikeudesta ikälisään ja eläk-
4058: keeseen.
4059:
4060:
4061: E d u s k u n n a ll e.
4062:
4063: Vuoden 19:28 valtiopäivinä jätti hallitus keudenmukaisuuden kuin käytännöllisyyden
4064: eduskunnaHe esityksen laiksi eräiden erotet- kannaUa. Kun ei ole tiedossa:mme, että hal-
4065: t:ujen valtion viran tai toimen haltiljain oi- litus uudellen jättäisi eduskunnaUe sano-
4066: keudesta ikälisään ja eläkkeeseen (hallituk- tun käsittelemättä jaäneen esityksen; e!hdo-
4067: sen esitys n :o 50 vuoden 1928 valtiopäivillä). tarrnme, mainitun hallituksen esityksen pe-
4068: Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt tätä esi- Tustelui!hin ja lakitekstin sanamuotoon yh-
4069: tystä loppuunkäsitellä :ennen tapahtunutta tyen, kunnioittaen,
4070: eduskunnan hajoitusta. Hallituksen esityk-
4071: sen perusteluissa osoitetaan pätevästi ehdo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4072: tetun lain välttämättömyys yhtä hyvin oi- van lakiehdotuksen:
4073:
4074:
4075:
4076:
4077: Laki
4078: eräiden erotettujen valtion viran tai toimen haltijain oikeudesta ikälisään ja
4079: eläkkeeseen.
4080:
4081: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
4082:
4083: 1 §. 2 §.
4084: :Tämä laiki koskee alempana mainittavia E:rotettu valtion vi~an tai toimen haltija,
4085: valtion vi~an tai toimen haltijoita, jotka tuo- jonka ha,kemus uudelleen valtion pa:lveluk-
4086: mioistuimen päätöksellä tai kurinpidollisesti steen ottamisesta on hylätty tai hyLätään
4087: on erotettu virastaan tai toimestaan osanot- hakijan ijän vuoksi taikka ruumiinvian
4088: tonsa takia vuoden 1918 kapinaan tai ka- takia, mikäli se ei ole aiheutunut erotetun
4089: pinan kanssa välillisessä yhteydessä olleitten rikolliSiesta toiminnasta tahi vähentynei-
4090: rikoksien johdosta ja joita ei ole tuomittu den ruumiin- tai sielunvoimien tähden,
4091: munlmsta, taposta, yksityiseksi hyödyksi teh- taikka. joka, tultu81an uudel1een ot:etuksi
4092: dystä ryöstö:stä tai mmhapoltosta. taikka valtion pal'VleLukse.en, on näistä syistä
4093: avunannosta näil!hin Tikoksiin tai yllytyk- pakotettu eroamaan, ennenkuin hänet
4094: sestä niihin. on nimitetty entiseen tai sitä vastaavaan
4095: 78 Il,6. - Erotettujan valtion viran ja toimen haltijain eläkkeet.
4096:
4097: virkaan tai toimeen, on oikeutettu saamaan mise.sta on hylätty tai josta alkaen ero val-
4098: elinkautista eläkettä valtion viran tai toi- tion paheluksesta on myönnetty.
4099: men haltijan oikeudesta eläldreeseen 30 päi-
4100: v·änä joulukuuta 19.24 annetun lain 11 § :ssä 4 §.
4101: sä.ädietyillä perusteina ja sen per~palk Ne .erotetut .valtion rviran tai toimen \hal-
4102: kauks.en muka~an, joka entisestä tai, ellei sitä tijat, jotlm. ovat saaneet tai vastedes saa-
4103: enää ole,. sitä lähinnä vastaavasta virasta vat valtion vakinaisen viran tai toimen, OIVat
4104: tai t«.imesta on säädetty valtion viroista ja oikeutetut lu!k:emaan :hyväkseen myös enti-
4105: toimista suoritettavan palkkauksen perus- sen •palvelusaikansa ikälisiin ja valtiolta tu-
4106: teista annretun lain täytäntöönpanosta 31 levaan eläkkeeseen nähden samoin kuin
4107: päivänä tammikuuta 19:24 annetussa asetuk- muut saman. laitoksen virassa tai t10imessa
4108: sessa. olevat.
4109: Myönnettäessä erälkettä tämän pykä:län
4110: 1 momentin mukaan on soveltuvissa :kohdin 5 §.
4111: noudatet.tarv:a edellämainitun, valtion viran Anomm; eJ.:äkkeestä, jota haetaan 2 § :n
4112: ja toimen halti•jan oikeudesta eläkkeeseen perUcSteella, on jätettävä •asianomaiseen vi-
4113: annetun lain säännÖiksiä, kuitenkin niin, rastoon kuuden kuukauden kuluessa tämän
4114: että re.rottamisen edelliset palvelusvuodet lain v.oimaantulosta, jos hakemus uudelleen
4115: lasketaan 31 p:äivää.n tt~Jmmikuuta 1918. ottamisesta valtion palvelukseen on tätä en-
4116: nen hylätty; muussa ta,pauksessa saman
4117: 3 §. ajan kuluessa siitä, kuin anomus on hy-lätty
4118: Eläkettä BUorit1etaan emtetulle vi:ran tai tai hakija Qn erotettu valtion palveluksesta.
4119: toimen haltijalle, jonka anomus valtion pal-
4120: velukseen uudelleen ottamis·esta on hylätty 6 §.
4121: ennen tämän lain voimaan tulemista, lain Tämän •lain täytänt.öönpanoa ja sovellut-
4122: voimaantulopäivästä ja mui11e siitä ,päivästä, tamista varten tarpeelliset mää·rä.ykset an-
4123: jolloin anomus uudelleen palvelukseen otta- netaan a·setuksella.
4124:
4125:
4126: Helsingissä, 7 päivänä elokuuta 1929.
4127:
4128:
4129: Hannes Ryömä. Reinh. Swentorzetski. Edv. Kujala.
4130: Osk. Reinikainen. Julius Ailio. J. W. Keto.
4131: August Valta. Hilma Waljakka. Kaarlo Harvala.
4132: Kalle Walta. Hilma Koivulahti-Lehto. Aatto Siren.
4133: Hilda Seppälä. Väinö Kivisalo. Axel Ahlström.
4134: Anna Haverinen. Otto Marttila. E. Huttunen.
4135: Valfrid Eskola. J. F. Aalto. M. Ampuja.
4136: Mauno Pekkala. Emil Jokinen. Kalle Myllymäki.
4137: Tuomas Bryggari. Miina Sillanpää. Iida Vihuri.
4138: Väinö Voionmaa. Aleksi Aaltonen. Isak Penttala.
4139: Matti Paasivuori. Artturi Aalto. Toivo Halonen.
4140: Väinö Hakkila. Matti Puittinen. Mikko Suokas.
4141: Johan Helo. Jalmari Väisänen. J. Kovanen.
4142: 11,7. - Lak. al. N:o 20.
4143:
4144:
4145:
4146:
4147: Seppälä y. m.: Ehdotus laiksi eläkkeistä vapauswdassa
4148: haavoittuneille sotttreille sekä kaatuneitten ja sairau-
4149: den johdosta kuolleitten soturien perheille 28 päivänä.
4150: huhtikuuta 1919 annetun lain muuttamisesta.
4151:
4152:
4153: E d u s k u n n a 11 e.
4154:
4155: Kansalaissodasta on jo kulunut yli 10 tyttyä j:o huhtikuun 28 •paivan 1919 lailla
4156: vuotta, mutta siitä huolimatta porvaristo on •vwkinainen ·eläke. Tämän lain mukaan
4157: yhä edelleenkin säilyttänylt erinäisiä räi- rnyönnettäviä eläkkeitä varten esitetään
4158: keitä kohtuuttomuuksia noi'lta ajoilta. esirn. nytkin eduskunna.Ue jätetyssä tulevan
4159: Erittäin suurta katkeruutta 1aajoissa työ- vuoden tulo~ ja rnenoa.rvioesityksessä käy-
4160: väen piireissä on synnyttänyt se menettely, t.ettäväksi 12 miljoonaa markkaa. Köyhäin-
4161: että kansalaissodassa punaisten puolella hoidon kautta punaisten orpojen ja muiden
4162: taist,eluihin osawottaneiden ja turvattomiksi apua tarvitsevain avustamiseen ehdotetaan
4163: joutuneiden !huolto on jätetty yksinomaan sarna;ssa menoarviossa ainoastaan 4,700,000
4164: köyhäinhoidon varaan, joka useissa tapauk- markka,a. Vielä voidaan mainita, että näi-
4165: sissa ei l'äheskään vastaa oikeudenmukaisia den vuosien kuluessa on lisäksi yhteisi8tä va-
4166: vaatimuksia. Kansalaissodassa voitolle pääs- roista myönnetty huomattavia avustuksia
4167: syt porvaristo on vuosi vuodelta hylännyt valkoist.en invaliidien keskuudessa 'toimi-
4168: kaikki punaisten invaliidien ja kansalais- ville järjestöille, kun taas punaisten jäl'jes-
4169: sodassa punaisten puolella orvoiksi ja tur- töil1e ei o1e myönnetty oHenkaan a:vustusta.
4170: vattomiksi jääneiden turvaamiseksi työväen Tällaisen menetelmän jatkaminen ei ole oi-
4171: taholta esitetyt lakiesitykset Tämä on joh- keudenmukaista eikä kohtuullista, jonka
4172: tamrt siihen, että monet niistä kansalaisista, vuoksi olemmekin sitä mieltä, että myöskin
4173: jotka joutuivat raajarikoiksi, rnenettäen nii11e invaliideille, jotka taistelivat punais-
4174: _joko näkönsä, kuulonsa tai jonkin ruumiin- ten puolella sekä samalla puolella kaatunei-
4175: osansa, ovat varattornina joutuneet näiden den omaisille olisi myönnettävä lainmukai-
4176: vuosien kuluessa kärsimään sangen suurta sesti kohtuullinen ylläpito.
4177: puutetta. Tämän vuoksi ehdotammekin,
4178: Aivan toisin on valkoisella puolel1a tais-
4179: telleiden, samoin kuin samalla puolella kaa- että Eduskunta päättäisi hyvi:iksyä
4180: tuneiden soturien omaisten avustarninen. seuraavan lakiesityksen:
4181: Heille vakuutettiin heti kansalaissodan pää-
4182: II,7. - Punaisten invaliidien eläkkeet.
4183:
4184: Laki
4185: eläkkeistä vapaussodassa haavoittuneille sotureille sekä kaatuneitten ja sairau-
4186: den johdosta kuolleitten soturien perheille 28 päivänä huhtikuuta 1919 anne-
4187: tun lain muuttamisesta.
4188:
4189: Eduskunnan päätökoon mulmisesti säädetään täten, että eläkkeistä vapaussodassa
4190: ili:aavoittuneille sotureille sekä kaatrmeitten ja sairauden johdosta kuolleitten soturien
4191: perheille 28 päivänä huhtikuuta 19>19 annetrm lain 1 § saa seuraavan muodon:
4192:
4193: 1 §. tai kansalaissodan johdosta kuolleiden Suo-
4194: Kansalaissodan johdosta, joko hallituksen men kansalaisten perheenjäsenille myönne-
4195: joukoissa tai prmakaartissa taistelleille, työ- tään eläkettä yleisistä varoista täsS'ä laissa
4196: kykynsä menettäneille Suomen kansalaisille määrättyjen perusteiden mukaan.
4197:
4198:
4199: Helsingissä, 12 päivänä elokuuta 1929.
4200:
4201:
4202: Hilda Seppälä. Hilja Pärssinen.
4203: Miina Sillanpää. Hilma Koivulahti-Lehto.
4204: Anna Haverinen. Hilma Waljakka.
4205: Iida Vihuri. Aino Lehtokoski.
4206: Otto Marttila. Kalle Myllymäki.
4207: A. Lehikoinen. J. Ailio.
4208: Tuomas Bryggari. Albin Koponen.
4209: Matti Puittinen.
4210: 81
4211:
4212: II,s. - Toiv. al. N :o 6.
4213:
4214:
4215:
4216:
4217: Kukkonen y. m.: Ulkomaisen lainan ottamisesta tuotan-
4218: nollisen toiminnan tukemista varten.
4219:
4220:
4221: E d u s k u n n a ll e.
4222:
4223: Viitaten perusteluihin, jotka liittyvät toi- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
4224: v;omusaloitteeseen N :o 6 kuluvan vuoden siin pitkäaikaisen ulkomaisen lainan
4225: ensi::lnmäi.siUä V<altiopä.ivillä (Liitteet, si!V. ottam,iseksi perusteluissa mainitun
4226: 136), rohkenemme esittää eduskunnan pää- tuotannollisen toiminnan tukemista
4227: tettäväksi toivomuksen, varten.
4228:
4229: Helsingissä., 8 päivänä elokuuta 1929.
4230:
4231:
4232: Antti Kukkonen. J. Koivisto.
4233: Anttoni Vertanen. E. Lautala.
4234: Kaapro Huittinen. Uuno Hannula.
4235: Matti Pitkänen. Emil Jutila.
4236: P. V. Heikkinen. Kaarlo Hänninen.
4237: Antti Junes. M. A. Hannula.
4238:
4239:
4240:
4241:
4242: 245---29 11
4243: 82
4244:
4245: 11,9. - Toiv. al. N :o 7.
4246:
4247:
4248:
4249:
4250: Junnila y. m.: Ulkomaisen lainan ottamisesta kunnallisten
4251: tulolähteiden rahoittamista varten.
4252:
4253:
4254: E d u s k u n n a ll e.
4255:
4256: Viitaten toivomusaloitteeseen N :o 9, jonka käaikaisen kuoletuslainan ja että
4257: allekirjoittanut Junnila y. m. ovat tehneet näin saatavista varoista muodostettai-
4258: vuoden 19128 valtiopäivillä, ja sen perustelui- siin valtiokonttorin hori,toon erityinen
4259: hin yhtyen ehdotamme eduskunnan päätettä- lainausrahasto, josta kunnille annet-
4260: väksi toiv.omuksen, taisiin lainoja kunnallisten tuloläh-
4261: teiden hankkimista ja rahoittamista
4262: että hallitus ottaisi sopivan tilaisuu- varten valtioneuvoston lähemmin
4263: den tullen vähintään 250,000,000 määräämillä ehdoilla.
4264: markan suuruisen ulkomaisen pit-
4265:
4266: Helsingissä, elokuun 13 p :nä 1929.
4267:
4268:
4269: Taave Junnila. E. A. Turja.
4270: Bernhard Heikkilä. A. Luoma.
4271: W. K. Kuuliala. Väinö Malmivaara.
4272: Maija Häkkinen. Vilho Nikkanen.
4273: Kaino W. Oksanen. Aina Lähteenoja.
4274: Väinö Kivi. Paavo Virkkunen.
4275: Kyösti Haataja. Onni Talas.
4276: Gunnar Sahlstein. E. V. Kuokkanen.
4277: Antero Lamminen. Arvi Ahmavaara.
4278: S. Tuomikoski. J. 0. Ikola.
4279: Erkki Paavolainen. Evert Nukari.
4280: 83
4281:
4282: II,1o. - Toiv. al. N:o 8.
4283:
4284:
4285:
4286:
4287: Ryömä y. m.: Kotimaisen valtiolainan ottamisesta valtio-
4288: avun suorittamista varten tuberkulosiparantolain ja
4289: -sairaalain perustamiskustannuksiin.
4290:
4291:
4292: E d u s k u n n a 11 e.
4293:
4294: Samaten kuin kunnat keskinäisen yh- menoarvioi•ta, voitaisiin asia ihoiltaa parai-
4295: teistoiminnan kaUJtta ja rvaltionruvuin ovat ten siten, että, tarkoiltukseen otettaisiin val-
4296: s•aa:tta.neet mielisairashoidon suhteellisern tiolaina, ,e,sim. 125 miljoooan markan suu-
4297: tyydyttä;välle kannalle maa,ssa, ovat ne jäl- ruinen ja 30 vuoden kuoletusajoin. Jos
4298: leen ryhtyneet samarlla tavalla ratkaiiSe- lainasta suoritetaan sama korko kuin on
4299: maam tuherkulosisai·rashoi•toa. Tällji ta,.. saatu ja saadwan suorittaa; e.ffektiivisena
4300: valla on muodostunut 13 a 14 kuntayh1Jy- korkona ulimmaisislta lainoista, voil katsoa
4301: mää, jotka: ovat valmiit ralkentamaan itsel- hyvin mahdolliseksi, että tällainen laina
4302: leen tu:berkulosipwrantolan, niin pian kuin voita~siin 1merkiltä kotimaassa, v111rsinkin
4303: nii.Ue voi'daan taata v111ltionapua m. m. tu- kun henkivaikuutusyhtilöiden erikoisintres-
4304: berkulosiparantolain valtionavustusta kos- sma tuberkulosinvastustamis!työn niille
4305: k!evan lain mukaan. Näide•n rparant<Jlain tuottaman suoranaisen hyödyn vuoksi li-
4306: rakennuskustannusten valtionavustus tekisi säksi: on merkitä lainasta huom111ttruva osa,
4307: n. 125 miljoonaa markkaa. Kun näin suun- ja kun 'tuberkulosi- y. m. siviSJtysjärj•eslböjrä
4308: nitellut parantolat olisivat rak•ennetut, olisi voitaisiii:n käyttää hyväkSii lainan merkitse-
4309: tuberkulosisairaille silloin käytettävissä misen tunnetuksi· tekemises•sä. Rahamark-
4310: 4,000-4,500 hoitopaikkaa. Tämä olis~· kui- kinain tila ei tosin tä.llä !hetkellä o~-e edul-
4311: tenkin vasta alin mää:rä;, joka olisi mahdol- li'Ilien asialJe, mutta toiselta puolelta on
4312: lisimman pian saatava aikaan, sillä .esim. asian onnistumiseUe välttä!rnätönltä; •että va-
4313: Ruotsissa: on jo nykyä.än yhtä suurta itu- kuutuslaitokset ja suuri yleisö ovat tietoi-
4314: berkulosisa.iraslukiua varlten, kuin Suomessa sia siitä, etltä tällainen vaiJ.tiola.ina on pää~
4315: on tuberkulosisai1rait&, n. 8,500 hoitopaik- tetty lähituleva,isuudessa otltaa.
4316: kaa. Mutta jos kyseessäolevain paranto- Esitertyillä perustei:lla •e'hdot111mme kun-
4317: lain rakentwmirrren j 1ää sen valtionavustuk- nioittaen eduskunnan päätettä:väksi toivo-
4318: sen varaan, mitä tarkoitukseen tu:ltaisåin muksen,
4319: vuosittain o!tt.amaan varoja valti:on tulo~ ja
4320: menoarvioon, viipyisi koskeltellun aliimman että hallitus ensi tilassa antaisi
4321: määrän hoitopaikkoja tuberkulosisaiTaille Eduskunnalle esityksen 125,000,000
4322: aika111nsaamiTI'en ainakin n. 6 vuotta. Tä- markan suuruisen pidempiaikaisen
4323: mäln vuokffi ja jotta uusi:en tuberkulosipa- kotimaisen valtiolainan ottamisesta
4324: railltolairn ralmntamiiseen tarvittava määrä- käytettäväksi kunnallisille mielisai-
4325: raha ei suhteettomasti· rasili:itaisi lä!hirvuosien raaloille sekä tuberkulosia sairasta-
4326: 84 11,10. - Tuberkuloosiparantolain ja -sairaalain tukeminen.
4327:
4328: vien hoitolaitoksille ja tuberkwlosin valtionavun suorittamiseksi tuberku-
4329: vastustamistyön edistämiseksi annet- losiparantolain ja -sairaalain pe?·us-
4330: tavasta valtionavusta 31 päivänä tou- tamiskustannuksiin.
4331: koku1tta 1929 annetun lain mukaisen
4332:
4333: Helsimgissä 2 päivänä elokuuta 1929.
4334:
4335:
4336: Hannes Ryömä. Osk. Reinikainen.
4337: Viljami Kalliokoski. Jalmari Linna.
4338: K. F. Lauren. Bernhard Heikkilä.
4339: 85
4340:
4341: II,11. - Hemst. mot. N :o 9.
4342:
4343:
4344:
4345:
4346: Sergelius: Ang. förtydligande av lagen om kommunal-
4347: samt inkomst- och förmögenhetsskatt med hänsyn till
4348: innehavares av bostadsaktielokal beskattning.
4349:
4350:
4351: T i ll R i k s d a g e n.
4352:
4353: I nu gällande lag om illl~omst- 00h förmö- gan om beskattningen av bostadsaktie-
4354: genhetsskatt stadgas uttryekligen, att skatt ägares hostadshyra blev år 1928 särskilt
4355: skall erläggas för rättighet till fri bostad i aktuell i Helsingfors, då taxeringsnämn-
4356: fastighet, emedan i detta faU det otvivel- den officiellt dekretera.de att den komme
4357: a:ktigt finnes såväl ett skatteobjekt som a.tt beskatta varj.e äg:are av bostadsa:ktier
4358: skattesubjekt liksom i den händelse, att fri för bostadshyra, varvid som grund för
4359: bostad ingår i den. skattsky1diges avlönings- inkomstbesk.attning.en skulle läggas medel-
4360: förmåner. Dessa s. k. naturafö·rmåner, fri hyran för m 2 golvyta. Beskattas sedan
4361: bostad o. dyl. äro i penningar uppskattibara ytterligare sjä1va bostadsaktiebolaget enligt
4362: och böra beskattas enligt § 10 i lagen om samma principer, komma aktielägenheternas
4363: inkomst- och fö~mögen;hetsskatt. innehavare att betala dubbel skatt, vilket
4364: Samma uppfattning ihar man velat an- uppenbarligen är såväl obilligt som orätt-
4365: lägga beträffande den förmån, viiken till- vist. Lämnas åter själva holagen obeskat-
4366: kommer ågaren av 1bostadsa.ktier, som själv tade eller inför man någon annan mildare
4367: bebor den lägen1het aktierna giva honom rätt beskattningsprincip 1beträffande dem, kan
4368: till och för viiken han erlägger hyra, och medels enslki1lda exempel Viisas,. att skatt-
4369: vi~ken förmån uppstått i f.orm av att aktie- örenas antal fö.r en del bolag med det nya
4370: ägaren betalar en bolags'hyra, som är mindre systemets införande kommer att nedgå, och
4371: än den medeLhyra, som hetalas på orten för under sådana omständigheter frågar man
4372: motsvarande lägenhet. Även majoriteten, sig, vad det egentligen skall tj.äna till att
4373: fem medlemmar, av högsta förvaltningsdom- införa •ett system, som blott ökar skatte-
4374: sto1en har år 19123 vid avgörandet av ett myndigheternas arbete och åstadkommer
4375: besvär i förberört avseende uttalat den upp- villrådig,het hos skattebetalarna utan någon
4376: fattningen, att sådan i penningar upps:kat- nytta för den ena eller den andra. En an-
4377: tad naturaförmån är heskattbar. Minori- nan orättvisa, som skulle ibliva en följd av
4378: teten, tre medlemmar, inom sagda domstol systemets införande och •som skulle drabba
4379: uttalade en avvikande åsikt. alla de samhällsmed:borgare, aom ha små
4380: Lagenligheten att ·beskatta bostads.för- inlmmster och vi'lka genom iakttagande av
4381: måner i här sistnämnda fall har tolkats på stor sparsamhet och övervinnande av andra
4382: skilda orter och under olika tider på olika svårigheter, såsom anskaffande av lån
4383: sätt. Såsom regel torde taxeringsmyndig- o. dyl., kunnat uppbringa nödiga medel för
4384: heterna rföljt den att lämna sådan aktie- inköp av ·behövliga bostadsaktier, är den,
4385: innehavares förmånshyra obeskattad. Frå- att de genom beskattningen i flera fall
4386: 86 II,11. - Asunto-osakehuoneistojen verottaminen.
4387:
4388: komma att betala högre hyra för sin aktie- sida 2: ,Enär här åsyftade sammanslutnin-
4389: bo.stad än en hyresgäst i fastighet, där gar själva bättre än ibeskattningsmyndighe-
4390: fastighetsägaren enhart blir beskattad. Att terna kunna uppslmtta värdet av den för-
4391: beskatta en hyresg.ästs förmånshyra ha väl mån, envar delägare i sammanslutningen
4392: taxeringsmynidig'lheternai aldrig ifrågasatt erhåller av den lokal, varöver han förfogar,
4393: och dock är denna :llörmån av samma natur och i enlighet därmed bestä:mma hyran för
4394: som innehavarens av aktieläg,enihet. de olika loka1erna, har det synts utskottet
4395: Önskar man tolka en naturaförmån i om- ändamålsenligare, att sammanslutningen be-
4396: fattande bemärkelse och anser att varje så- skattas för sådana hyresinkomster, som den
4397: dan bör ibeskattas, borde även den förmån enligt på orten gängse hyror av sin fastig-
4398: en person åtnjuter t. ex. i form av bank- het skulle erhålla, varemot delägarna i sam-
4399: garanti eller i form av att han erlägger manslutningen skulle befrias från att er-
4400: lwgre än sedvanlig ränta på erhållna lån lägga skatt för den förmån, som de till
4401: beskatta:S. Likaså kunde den inkomstkälla äventyrs erhålla därigenom, att de för sina
4402: en sprithandlare eller en prosentare har av lokaler erlägga en hyresavgift understi-
4403: sitt yrk!e besik:attas för att endast nämna gande gängse hyror. Uppenbart är även,
4404: några exempel. att genom ett sådant förfarande beskatt-
4405: Men skatteplikt åligger en medborgare ningsmyndigheternas arbete i hög grad kan
4406: endast för såvitt däl'Om i lag är stadgat och underlättas och påskyndas. ''
4407: inkomstskatt skall lagenligt uttagas ur en Hänvisande till ovanstående får jag fö-
4408: inkomstkälla, som då är skatteobjekt. Då reslå, att riksdagen måtte hos regeringen
4409: nu i lagen om inlmmst- o0h förmög,enhets- hemställa,
4410: skatt intet säges om att enbart förfogandet
4411: över en aktielokal i stad är som sådant be- att regeringen med det snamste
4412: skattbart, så kan det ej heller användas som måtte skrida till åtgärder för förtyd-
4413: sk:atteobjekt, och än mindre förefinnes i ligandet av lagen om inkomst- och
4414: detta fall ett skattesubjekt, vilket vore skyl- förmögenhetsskatt av den 5 december
4415: digt erlägga skatt. SkaUesubjektet är fastig- 1924 samt lagen om kommunalskatt
4416: hetsägaren och oibjektet den av fastigheten av den 20 januari 1922 i det avseende,
4417: erhållna inkomsten, oberoende av om fa.stig- att innehavare av en aktielokal, som
4418: heten äges av enskild person eller ett aktie- han själv eller hans familj bebM och
4419: bolag, och bolaget bör då beskattas för fastig- för vilken bolagshyra erlägges och till
4420: hetens i penningar uppskattade årsinkom- vilken innehavaren sålunda endast
4421: ster, och sålunda enligt min uppfattning ej har förfogande- men ej äganderiitt,
4422: aktielägenhetens innehavare, som har i sin måtte befrias från erläggandet av
4423: besittning 0ndast en del av fastigheten. skatt jö1· sin aktielägenhet, varemot
4424: .Ä:ven statsutskottet har i sitt betänkande hela skatteplikten skulle överföms på
4425: N :o 19 av den 2.8 juni 1928 omfattat denna bolaget eller andelslaget självt.
4426: ståndpunkt. Utskottet säger nämligen på
4427:
4428: Helsingfors, den 14 augusti 1929.
4429:
4430: Max Sergelius.
4431: 87
4432:
4433: II,11. - Toiv. al. N :o 9. Suomennos.
4434:
4435:
4436:
4437:
4438: Sergelius: Kunnallisverolain sekä t'ulo- ja omaisuusverolain
4439: selventämisestä asunto-osakehuoneiston haltijan verotta-
4440: miseen nähden.
4441:
4442:
4443: E d u s kun n a ll e.
4444:
4445: Voimassa olevassa tulo- ja omaisuusvero- tetty verottamatta. Kysymys asunto-osak-
4446: laissa säädetään nimenomaan, että veroa on keen omistajan asuntovuokran verottami-
4447: suoritettava oikeudesta vapaaseen asuntoon sesta tuli erikoisen nykytärkeäksi Helsin-
4448: kiinteistössä, koska tässä tapauksessa kieltä- glssa v. 1928, jolloin verotuslautakunta vi-
4449: mättä on olemassa sekä vero-objekti että rallisesti selitti, että se tulisi verottamaan
4450: verosubjekti, samoinkuin siinäkin tapauk- jokaista asunto-osakkeiden omistajaa asun-
4451: sessa, että vapaa asunto sisältyy verovel- tovuokrasta, jolloin tuloverotuksen perus-
4452: vollisen palkkaetuihin. Nämä n. s. luontais- teeksi pantaisiin keskivuokra lattiapinta-
4453: edut, vapaa asunto y. m. s., voidaan ra- alan neliömetriltä. Jos sitten vielä itse
4454: hassa arvioida ja niistä on tulo- ja omai- asunto-osakeyhtiötä verotetaan samojen pe-
4455: suusverolain 10 § :n mukaan verotettava. riaatteiden mukaan, tulevat osakehuoneis-
4456: Samaa käsitystä on tahdottu sovelluttaa tojen omistajat maksamaan kaksinkertaisen
4457: siihen etuun nähden, jota se'l.binen asunto- veron, mikä ilmeisesti on sekä kohtuutonta
4458: osakkeiden omistaja nauttii, joka itse asuu että väärin. Jos taas itse yhtiöt jätetään
4459: siinä huoneistossa, mihin osakkeet antavat verottamatta tai jos niihin nähden sovelle-
4460: hänelle oikeuden ja josta hän suorittaa taan jotakin toista, lievempää verotus-
4461: vuokraa, ja joka etu syntyy siinä muodossa, periaatetta, niin voidaan yksityisin esi-
4462: että osakkeenomistaja suorittaa alempaa merkein osoittaa, että veroäyrien luku
4463: yhtiövuokraa kuin mitä paikkakunnalla osalta yhtiöistä uutta järjestelmää käytet-
4464: vastaavasta huoneistosta suoritettava keski- täessä tulee alenemaan ja niin ollen johtuu
4465: määräinen vuokra on. Myöskin korkeim- kysymään itseltään, mitä oikeastaan hyö-
4466: man ha;llinto-oikeuden enemmistö, viisi jä- dyttää ottaa käytäntöön järjestelmä, joka
4467: sentä, on v. 1923 ratkaistaessa erästä vali- vain lisää verotusviranomaisten työtä ja
4468: tusta tässä kosketellussa suhteessa lausunut aiheuttaa sekaannusta veronmaksajain kes-
4469: sen käsityksen, että sellainen rahassa ar- kuudessa tuottamatta mitään hyötyä enem-
4470: vioitu luontaisetu on verotettava. Sanotun pää toiselle kuin toisellekaan. Toinen vää-
4471: tuomioistuimen vähemmistö, kolme jäsentä, ryys, joka olisi seurauksena tämän järjes-
4472: lausui vastakkaisen mielipiteen. telmän käytäntöönottamisesta ja joka koh-
4473: Asuntoedun verottamisen laillisuutta taisi kaikkia niitä kansalaisia, joilla on pie~
4474: <tässä viimeksi mainitussa tapauksessa on tul- net tulot ja jotka suurta säästäväisyyttä
4475: kittu eri paikkakunnilla ja eri aikoina eri noudattaen ja voittaen muitakin vaikeuksia,
4476: tavoin. Yleensä lienevät verotusviranomai- niinkuin hankkien lainoja y. m. tavoin ovat
4477: set noudattaneet sitä periaatetta, että sel- voineet saada kokoon tarpeelliset varat tar-
4478: lainen osakkeenomistajan vuokraetu on jä- vitsemainsa asunto-0sakkeiden ostoon, on se,
4479: 88 II,11. - Asunto-osakehuoneistojen verottaminen.
4480:
4481: että he tåmän verotukse11 kautta useim- Myöskin valtiovarainvaliokunta on mietin-
4482: missa tapauksissa tulevat maksamaan osake- nössään N :o 19 kesäkuun 28 päivältä 1928
4483: huoneistostaan korkeamman vuokran kuin omaksunut tämän kannan. V aliakunta lau-
4484: vuokralainen sellaisessa ikiinteistöstä, missä suu nimittäin sivulla 2: ,Koska tässä tar-
4485: kiinteistön omistajaa yksinään verotetaan. koitetut yhteisöt itse paremmin kuin vero-
4486: Vuokralaisen >'uokraedun verottamista eivät tusviranomaiset voivat arvioida sen edun
4487: ver.otusviranomaiset kai ole koskaan asetta- arvon, minkä kukin yhteisön osakas saa hal-
4488: neet kysymyksenalaiseksi ja kuitenkin on litsemastaan huoneistosta, ja sen mukaan
4489: tämä etu samanluontoinen kuin osake- määräävät eri huoneistojen vuokrat, näyt-
4490: huoneistojen omistajan. tää tarkoituksenmukaisemmalta, että yhtei-
4491: Jos halutaan tulkita luontaisedut laajassa söä verotetaan sellaisista vuokratuloista
4492: mielessä ja jos katsotaan että kaikki sellai- kuin se paikkakunnalla käypien vuokrien
4493: set on verotettava, tulisi verottaa sitä etua, mukaan omistamastaan kiinteistöstä saisi,
4494: jota joku henkilö nauttii esim. pankkita- jotavastoin yhteisön osakkaat olisivat va-
4495: kuun muodossa tai siinä muodossa, että hän pautettavat maksamasta veroa siitä edusta,
4496: suorittaa tavallista alhaisempaa korkoa saa- jonka he mahdollisesti saavat sen kautta,
4497: mistaan lainoista. Samoin pitäisi verottaa että huoneistoistaan suorittavat käypiä
4498: sitä tulolähdettä, jonka pirtukauppias tai vuokramaksuja alempaa vuokraa. Ilmeistä
4499: koronkiskuri saa ammatistaan, mainitakseni myös on, että viimeksi mainitulla menette-
4500: vain muutamia esimerkkejä. lyllä voidaan suuressa määrässä helpottaa
4501: Mutta kansalainen on verovelvollinen ja jouduttaa verotusviranomaisten työtä.''
4502: vain sikäli kuin siitä on laissa säädetty ja Yllä esitettyyn viitaten saan ehdottaa
4503: tuloveroa on lain mukaan otettava tuloläh- eduskunnan päätettävä:ksi toivomuksen,
4504: teestä, joka silloin on vero-objekti. Kun että hallitVJs mitä pikimmin ryh-
4505: nyt tulo- ja omaisuusverolaissa ei sanota tyisi toimenpiteisiin joulukuun 5 päi-
4506: mitään siitä, että yksistään kaupungissa vänä 1924 annetun tulo- ja omai-
4507: olevan osakehuoneiston käyttäminen on sel, suusverolain sekä 20 päivänä tammi-
4508: laisenaan verotettavaa, ei sitä liioin voida kuut.a 1922 annetun kunnallisvero-
4509: käyttää vero-objektina ja vielä vähemmän lain selventämiseksi siinä suhtoessa,
4510: on tässä tapauksessa olemassa verosubjek- että sellaisen osakehuoneiston omis-
4511: tia, joka olisi velvollinen suorittamaan ve- taja, jossa hän itse tai hänen per-
4512: roa. Verosubjekti on kiinteistön omistaja heensä ,asuu ja josta yhtiövuokraa
4513: ja ·objekti kiinteistöstä saatu tulo, riippu- suoritetaan ja johon omistajalla si-
4514: matta siitä, omistaako kiinteistön yksityi- ten on ainoast(}Jan käyttö-, mutta ei
4515: nen henkilö vaiko osakeyhtiö, ja yhtiötä on omistusoikeutta, vapautettaisiin suo-
4516: silloin verotettava kiinteistön rahassa ar- rittamasta veroa osakehuoneistostaan,
4517: vioiduista vuosituloista eikä siis minun kä- jota vastoin koko verovelvollisuus
4518: sitykseni mukaan osakehuoneiston omista- siirrettäisiin yhtiölle tai osuuskun-
4519: jaa, joka omistaa vain osan kiinteistöä. nalle itselleen.
4520:
4521: Helsingissä, elokuun 14 päivänä 1929.
4522:
4523: Max Sergelius.
4524: 89
4525:
4526: 11,12. - Toiv. al. N :o 10.
4527:
4528:
4529:
4530:
4531: Hannula, M. y. m.: Esityksen antamisesta muutoksiksi
4532: tulo- ja omaisuusverolakiin.
4533:
4534:
4535: Ed u s k u fl1 nalle.
4536:
4537: Tuloverotus, sellaisena kuin se on meillä käytännöllistä merkitystä. Virallisten selvi-
4538: toteutettu, on muodostunut varsinkin per- tysten mukaan on Suomessa eri paikkakun-
4539: heelliselle aivan kohtuuttoman raskawksi ol- nilla elämän kallenteen nähden niin suuri
4540: len suhteelhsesti ·paljon suurempi kuin ero, että toisilla ·elinkustannukset ovat jopa
4541: muissa maissa. Sitä tarkoitusta, mitä ylene- kahta kertaa suuremmat kuin toi·silla. Täten
4542: väHä asteikolla tarkoitetaan, että nim. sel- ovat meillä kalliiden paikkakuntien asuk-
4543: laiset tulot, jotka sallivat runsaampaa ja kaat, joiden> tulot ovat edustaneet kahta ker-
4544: ylellisempää kulutusta, asetettaisiin anka- taa suurempaa rahasummaa, joutuneet yle-
4545: ramman verotuksen alaisiksi kuin sellaiset, nevän asteikon mukaan ma.ksamaan neljäkin
4546: jotka vain riittävät välttämättömä:än toi- kertaa suuremman veron kuin halvoilla
4547: meentuloon, ei •saada läheskään tyydyttä.- pai1kkakunnilla ne asukkaat, joilla on ollut
4548: väUä tav!);lla, toteutetuksi nykyisen verolain yhtä suuri kulutus kuin heillä, mutta tulo-
4549: pohjalla. Sillä veronmaksajan kulutuksen jen raha-arvo vain puolet kalliin paikkakun-
4550: runsaus tai niukkuus ei riipu yksistään hä- nan asukkaan tuloista.
4551: nen nauttimiensa tulojen absoluuttisesta Tällainen verotuksen kaavamaisuus, joka
4552: suuruudesta, vaan yhtä paljon niiden osto- ei ota huomioon rahan erilaista ostokykyä,
4553: kyvystä: ja siitä seikasta, montako henkeä painaa tietysti ka:Uk.kiak:in veronrmak.sajia,
4554: niillä on elätettä vä. Jos tulot sijoitetaan ve- mutta nimenomaan :perheeHisiä, joiden toi-
4555: roasteikkoon vain niiden edustaman raha- meentulo muutenkin on vaikeata. Verotus
4556: määrän mukaan lainkaan tai ainakaan sanot- tällä tava:lla muodostuu suorast,aan. muser-
4557: tavasti ottamatta huomioon kahta jälkim- tavan raskawksi. Kun tuloja täytyy elin-
4558: mäistä seikkaa niin asteittain .ja jyrkästi yle- kustannusten kalleuden tähden koettaa per-
4559: nevä verotus muodostuu erittäin mielivaitai- heelle hankikia mahdollisimman [>al<jon, on
4560: seksi ja oikeuden vaatimuks,i,a polkevaksi. veronmaksajan ponnistuksista vain seurauk-
4561: Meidän verotusj,ärjestelmä:ssämme esiinty- sena, että verot nousevat asteikon kohotessa
4562: vät nä:mä epäkoihdat hyvin huomattavina. nopeasti sitä korkeammaksi, mitä kalliim-
4563: Vika johtuu ennen kaikkea siitä, että vero- malla parkkaikunn·alla eletään.
4564: tuksessaJ nykyisen lain mukaan ei oteta huo- Tämäntapaisten epätasaisu11ksien ehkäise-
4565: mioon eri ~paikkakuntien suhteellista kal- mi,seksi on n,a,a:purimaassamme Ruotsissa me-
4566: leutta, vaan kaikki käs,iteHään melkein sa- netelty niin, ·että kunnat on kalleutensa mu-
4567: man kaavan mukaan. Sillä verolain mää- kaan jaettu viiteen ryhmään. Näis,sä saavat
4568: räyksellä, jonka mukaan ka:lleilla paikka- kaikki veronmaksajat verotettavista tulois-
4569: kunnilla voidaan 40,000:- markkaa pie- taan vähentää määrätyn summan, joka kas-
4570: nemmistä tulorista vähentää enintä•än vaa asteittain pai.'kikakunnan kalleusasteen
4571: 5,000:- markkaa, on ollut sangen vähän mukaan. Tällä ·tavoin pyritään siihen, ettei-
4572:
4573: 245-29 12
4574: 90 II,12. - 'fulo- ja omaisuusverolain muuttaminen.
4575:
4576: vät kalleimpienkaan paikokakuntien asukkaat Ja tämä vähennysoikeus ulottuu kaikkiin
4577: joudu rahan alhaisen ostokyvyn takia mak- alaikäisiin eikä vain 15 vuotta nuorempiin
4578: samaan todelliseen elintasoansa verraten niinkuin meillä. Saksassa myönnetään täten
4579: luonnottoman korkeata veroa. Myöskin viiden lapsen kasvattajalle 40,000 Suo-
4580: Suomessa, jossa. elinkustannusten kalleus men mark!kaa vastaavista tuloista verohuo-
4581: niin suuresti vaihtelee, olisi mielestämme j•ennusta yli 90 % siitä, mitä yksinäinen
4582: tällainen paikkakuntien ryhmitys saatava maksaa, ja 80,000 markkaa vastaavista
4583: aikaan ja eri ryhmissä olisi sitten myönnet- tu1oista lä;hes 60 %. Meillä ovat vasta.avat
4584: tävä kaikille veronmaksajille paikkakunnan huojennukset ainoastaan 27-16 %, edellyt-
4585: suhteellista kalleutta vastaava veroherpotus. tä,en, ·että la1pset ovat 15 vuotta nuorempia.
4586: Tällainen uudiiStus voitaisiin parhaiten to·i- Jos lapset ovat 15-vuotiaita tai vanhempia,
4587: mittaa: ,sen tutkimuksen pohjalla, jota so- ei perheellinen saa mitään m,uojemmsta,
4588: sialisessa ·tutkimUS- ja tilastotoimistossa par- vaan viiden lapsen kasvattaja maksaa aivan
4589: haillaan valmistetaan eri paikkakuntien samansuuruisen veron kuin yksinäinenkin.
4590: suhteellisen kalleuden selvittämiseksi. Epäkohdan korjaami,seksi olisi sallittava
4591: Toinen ·erikoisesti perh€ellisiä rasittava tehdä lapsivähennys niin suurena, €ttä .se
4592: epäkohta tuloverotuksessa johtuu siitä, että suunnilleen vastaa lapsen todellisia elatus-
4593: se 1,200 markan suuruinen vähennys, jonka ja kasvatuskustannuksia. Koska nämä ovat
4594: saa tehdä elätettävän lapsen osalta, ei lä- eri kalleilla paikikakunniHa eri suuruisia, 'Pi-
4595: heskään vastaa lasten kasvattamisesta ja truisi lisäksi la:psivähennyksen: määrä asettaa
4596: kouluttamisesta aiheutuvia todellisia kustan- riippuvaksi paikkakunnan dinkustannusten
4597: nuksia, jota paitsi vähennysoikeus lakk&a 15 lmrkeudesta ja määrätä eri kalleusryhmiin
4598: vuod·ellJ rässä ·eli juuri silloin, kun elatus- ja kuuluville kunnille eri suuret la.psivähen-
4599: koulukustannukset ovat korkeimmillaan. Tä- nykset. Vähennysoikeus olisi myös ulotet-
4600: män johdosta verotaakka lapsirikkaille •per- tava koko srihen ikään, minkä a·lai:käinen
4601: heille voi olla 3-4 kertaa raslmampi kuin elää vanhempiensa varassa, eikä lopettaa
4602: n.iille, joina ei ole nousevaa polvea kasvatet- juuri silloin, kun la.sten lk!asvatus vaatii
4603: tavana. Käy siis todellisuudess::. juuri päin- enimmän uhrauksia ja enimmän :painaa. alas
4604: vastoin, kuin mikä on ylenevän asteikoon ta.r- vanhempien e1intasoa.
4605: koitus. Niille, joilta lapsettomuuden takia Edelläolevan nojalla pyydämme kun-
4606: liikenee runsaastikin varoja ylellisyyteen ja nioittaen ehdottaa eduskunnan, päätettä-
4607: mukavaan elämään, on vero elintasoon näh- väksi toivomuksen,
4608: den jotenkin alhainen, niille taa!", jotka kai- että hallitus kiireellisesti valmis-
4609: kesta ylellisyydestä kieltäytyen ponnistavat taisi ja Eduskunnalle antaisi esityk-
4610: voimansa lapsiensa kasvattamiseen ja kou- sen sellaisiksi muutoksiksi voimassa-
4611: luttamiseen, on vero ylen ankara. olevaan tulo- ja omaisuuSV'erolakiin,
4612: Aivan toisenlainen on perheellif'ten vero- että eri paikkakuntien suhteellinen
4613: tus tärssä suhteessa muissa sivistysmaissa. kalleus tulisi verotwksessa otetuksi
4614: Ruotsissa saa vähentää 200 kruunua jo- huomioon sekä että lapsivähennys ko-
4615: kaista lasta kohden 18 vuoden ikärajaan asti. roitettaisiin vastaarooan lapsen todel-
4616: Ranskassa on vähennys yli 4,000 mark- lisia elinkustannuksia eri kalle'W3ryh-
4617: kaa meidän rahassamme laskien, Saksassa missä ja että vähennysoikeus ulotet-
4618: 8 % tulosta, ei kuitenkaan yleensä enempää taisiin koko siihen 'aikaan, minkä ala-
4619: kuin 540 Saksan markkaa eli runsaasti ikäinen on vanhempainsa elätettä-
4620: 5,000 Suomen markkaa vastaava määrä. vänä.
4621: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1929.
4622: Mandi Hannula. Miina Sillanpää, Hilma Koivulahti-Lehto.
4623: Tilda Löthman. H:ilda Seppälä. Aino Lehtokoski
4624: Kaino W. Oksanen. Anna Haverinen. Hilma Waljakka.
4625: Aina Lähteenoja. Iida Vihuri.
4626: 91
4627:
4628: II,13. - Toiv. al. N:o 11.
4629:
4630:
4631:
4632:
4633: Luoma y. m.: Sellaisista lisäyksistä tulo- ja omaisuusvero-
4634: lakiin sekä kunnallisverolakiin, että vapaussodan inva-
4635: liidien eläkkeet määrättäisiin verovapaiksi.
4636:
4637:
4638: E d u s k u n n a 11 e.
4639:
4640: Meidän maassa katsota;an vapaussodan in- siksi tuloiksi, joten ei myöskään vapausso-
4641: va1iidien ja kaatuneiden omaisten saarnat dan invaliideille tai kaatuneiden omaisille
4642: eläkkeet sellaisiksi tuloiksi, joista on mak- suoritettavia vuotuisia elwkkeitä, siis suora-
4643: settava veroa niin valtiolle kuin kunnallekin. naisia vahingonkorvauksia, voitane katsoa
4644: Tämä on epäkohta, jota ei olekaan muiden veronalaisiksi tuloiksi. - Edelläolevaan vii-
4645: maiden sotainvaliidien eläkelaeissa. Invalii- taten ehdotrumme eduskunnan hyväksyttä-
4646: dien samoinkuin kaatuneiden omaisten naut- väksi toivomuksen,
4647: timaa eläkettä ei missään tapauksessa voida
4648: katsoa miksikään palkkioksi jostain suorite- että hallitus antaisi Eduskunnalle
4649: tusta työstä, vaan on se suoranainen kor- esityksen, jossa sekä tulo- ja omai-
4650: vaus kärsitystä vahingosta, menetetystä työ- suusverolakiin että kunnallisvero-
4651: kyvystä tahi omaisen menettämästä elättä- lakiin tehtäisiin asianomaisiin kohtiin
4652: jästä. On huomattava, että ei esimerkiksi lisäykset, että vapaussodan inv,alii-
4653: valtion suorittamia vahingonkorvauksia ja dien ja kaatuneiden omaisten eläkkeet
4654: muita sodan johdosta kärsimään joutuneille määrättäisiin vapaiksi niin hyvin
4655: maksettavia korvau:ksia lashieta veronalai- valtion kuin kunnankin veroista.
4656:
4657: Helsingissä, elokuun 13 p :nä 1929.
4658:
4659:
4660: A. Luoma. Väinö Kivi.
4661: Bernhard Heikkilä. B. H. Päivänsalo.
4662: Evert Nukari. Arvi Ahmavaara.
4663: J. 0. Ikola. Kaapro Moilanen.
4664: Antero Lamminen. Taave Junnila.
4665: Pekka Pennanen. Vilho Nikkanen.
4666: Aina Lähteenoja. Kyösti Haataja.
4667: Väinö Malmivaara. S. Tuomikoski.
4668: E. A. Turja. Maija Häkkinen.
4669: Gunnar Sahlstein. Kaino W. Oksanen.
4670: Paavo Virkkunen. Erkki Paavolainen.
4671: 92
4672:
4673: II,14. - Toiv. al. N :o 12.
4674:
4675:
4676:
4677:
4678: Virkkunen: Ottolapsen saattamisesta luonnollisen lapsen
4679: asemaan lapsiavustuksen saamiseen nähden.
4680:
4681:
4682: E d u s k u n n a II e.
4683:
4684: Viitaten vuoden 1929 ensimmäisillä val- että hallitus toimisi niin, että otto-
4685: tiopäivillä tekemääni toivomusaloitteeseen lapsi lapsiavustukseen nähden pääsisi
4686: N :o 10 (V aitiopäivien Liitteet 1929, sivu luonnollisen lapsen asemaan.
4687: 144) kunnioittavasti ehdotan eduskunnan
4688: päätettäväksi toivomuksen,
4689:
4690: Helsingissä, elokuun 13 päivänä 1929.
4691:
4692: Paavo Virkkunen.
4693: 93
4694:
4695: II,15, - Toiv. al. N:o 13.
4696:
4697:
4698:
4699:
4700: Pitkänen y. m.: Virasto-olojen yksinkertaistuttamisesta.
4701:
4702:
4703: E d u s k u n n a ll e.
4704:
4705: Niin useasti kuin kysymys valtion viran- virkamieslaitos yleensä saataisiin mahdolli-
4706: ja toimenhaltijain palkkauksesta on muo- simman kelvolliseksi, huokeaksi ja kaikissa
4707: dossa tai toisessa tullut eduskunnassa kä- muissakin suhteissa sellaiseksi, että se olisi
4708: sittelyn alaiseksi, on sen kysymyksen yh- sopusoinnussa yhteiskunnan edun, kansan
4709: teydessä aina mainittu, että virasto-olomme taloudellisen tilan ja terveen kansanvaltai-
4710: olisivat perinpohjaisen uudistuksen tar- sen katsantotavan kanssa;
4711: peessa. Eduskuntapiireissä on aina ollut että aikaansaadut ehdotukset sitten, kun
4712: jonkun verran harrastusta siihen suuntaan, ne on alistettu tarkastuksen alaiseksi, esi-
4713: että virasto-olojamme koskeva lainsäädäntö tettäisiin tarpeellisilta osiltaan Eduskun-
4714: olisi otettava tarkastuksen alaiseksi. Jo nan tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi; sekä
4715: 1907 vuoden valtiopäiville jätettiin silloisen että tämän asian valmistuksessa nouda-
4716: ,Suomalaisen puolueen'' eduskuntaryhmän tettaisiin niin suurta joutuisuutta kuin
4717: jäsenten allekirjoittama anomusehdotus mahdollista.''
4718: missä m. m. nöyrimmästi ehdotettiin: Tämä yli kaksikymmentä vuotta sitten
4719: ,että Eduskunta tahtoisi Keisarilliselta tehty aloite, samoin kuin muutkaan myö-
4720: Majesteetilta alamaisesti anoa, hemmin esitetyt toimenpiteet virasto-olo-
4721: että Hänen Majesteettinsa suvaitsisi käs- jemme uudistamiseksi eivät ole tuottaneet
4722: keä asetettavaksi komitean, jonka jäsenistä mitään sellaisia tuloksia, joita voitaisiin pi-
4723: ainoastaan vähempi osa saisi olla virkamie- tää edes jossain määrin pyrkimyksinä olojen
4724: hiä, ottamaan virkamiesolomme ja niitä kos- parantamiseksi ja yhteiskunnallisten olo-
4725: keva lainsäädäntö koko laajuudessaan tar- jemme kehittyessä, varsinkin sen jälkeen
4726: kastuksen alaiseksi sekä laatimaan yksityis- kun olemme täydellisen itsenäisyyden saa-
4727: kohtaiset ehdotukset kaikiksi niiksi toimen- neet, kaikin puolin vaativaromiksi ovat vi-
4728: piteiksi, jotka ovat tarpeen, jotta ne epä- rastomme edelleen saaneet jäädä ennalleen.
4729: kohdat, jotka vanhemmista ajoista asti hait- Ei edes virasto-olojen perinpohjaiseen
4730: taavat virkamieslaitostamme virkojen lu- uudistukseen tarvittavaa lainsäädäntöä ole
4731: kumäärään ja laatuun, virkamiesten am- saatu aikaan, vaikka hallituksissa ja edus-
4732: ma ttivalmistukseen, pätevyysvaatimuksiin, kunnassa on ollut samoja henkilöitä, jotka
4733: työtapaan, työaikaan, palkkauksen suuruu- ,Hänen Majesteetiltaan" anoivat toimen-
4734: teen ja muotoihin sekä asettamis-, ojenta- piteitä sanotussa suhteessa. Tästä johtuu,
4735: mis- ja erottamisjärjestykseen nähden, tu- että virastomme ovat käyneet entistään
4736: levat poistetuksi sillä tavalla, että mitään vanhentuneemmiksi ja usealla alalla asioi-
4737: kohtuuttomia rahallisia tai muita etuja ei den nopeata käsittelyä suuresti haittaa-
4738: tulisi virkamiesten osaksi ja että maamme viksi.
4739: 94 Il,15. - Virasto-olojen yksinkertaistuttaminen.
4740:
4741: Vuoden 1926 ~enoarviota eduskunnassa havaintojen mukaan virkamiesten luku-
4742: käsiteltäessä kiinnitti eduskunta hallituksen määrä joka vuosi säännöllisesti lisääntynyt
4743: huomiota edellämainittuun asiaan, sillä uusien virastojen ja lisättyjen virkapaikko-
4744: siinä vastauksessaan, minkä eduskunta hal- jen vuoksi. Varsinkin korkeammissa palk-
4745: litukselle sen edellämainitun tulo- ja kaluokissa on virkamiesten lisääntyminen
4746: menoarvion johdosta antoi, eduskunta, hyvin huomattava ja siitä aiheutuu, että sen
4747: samalla kun se päätti kehoittaa hallitusta sijaan kun toivotaan valtion virastomenojen
4748: niin pian kuin mahdollista eduskunnalle vähentyvän, ne kasvavat vuosi vuodelta yhä
4749: antamaan esityksen määrärahan myöntä- suuremmiksi. - Kaiken tämän jälkeen he-
4750: misestä valtion viran- ja toimenhalti- rää aivan pakosta kysymys, mihin toimen-
4751: Jam palkkausten tasoittamiseksi, päätti piteisiin on ryhdyttävä, että virasto-olo-
4752: myöskin kehoittaa hallitusta ryhtymään jemme tarpeelliseksi tunnustettu uudistus
4753: toimenpiteisiin virkakoneiston yksinker- saadaan toimeenpannuksi.
4754: taistuttamiseksi ja virkamiesten luku- Hallitus on tosin asettanut n. s. virasto-
4755: määrän vähentämiseksi. - Ensinmainit- lautakunnan, minkä tehtävänä on laatia ja
4756: tua kehoitusta ovat hallitukset noudat- hallitukselle esittää yksityiskohtaisia toi-
4757: taneet, ylittäen runsaasti eduskunnan menpiteitä uudistuksiksi virastoissa, mutta
4758: toivomukset, mutta viimeksimainittu mie- julkisuuteen ei ole saatettu minkäänlaisia
4759: lestämme paljon tärkeämpi tehtävä ei tietoja, millaisiin tuloksiin sanottu lauta-
4760: ole tullut täytetyksi. V aitioneuvosto on kunta on nyt jo ehtinyt. Ja kun ottaa
4761: kyllä helmikuun 16 päivänä 1928 tekemäl- huomioon sen, että parhaimmallakaan tah-
4762: lään päätöksellä antanut tuomari J. T. Hy- dolla varustettu hallitus ja sen määräämät
4763: vösen tehtäväksi laatia suunnitelman ja eh- toimeenpanevat henkilöt eivät voi nyky-
4764: dotuksen siitä, miten hallinnollisten viras- jään voimassa olevien lakien perusteella
4765: tojen suhde niitä käyttävään yleisöön olisi päästä sellaisia uudistuksia toimeenpane-
4766: käytännöllisimmin järjestettävä ja miten maan, joita voitaisiin pitää sellaisina, mitä
4767: virastotyö olisi saatava tehokkaammaksi, olot virastojen suhteen vaativat toimeen-
4768: sekä hankkia selvityksen mahdollisuuksista pantaviksi, niin olisi käsityksemme mukaan
4769: viran- ja toimenhaltijain lukumäärän vähen- lainsäädännöllä laajennettava hallituksen
4770: tämisestä ja palkkauksissa ilmenevien epä- valtuuksia tässä suhteessa.
4771: kohtien poistamisesta. Mutta kun on tu- Jos virasto-olojen uudistamisessa havait-
4772: tustunut sen mietinnön sisältöön, minkä taisiin tarpeelliseksi, että niiden asiain kä-
4773: tuomari J. T. Hyvönen' on edellämainittu- sittely, joihin nykyisin ottavat osaa joko
4774: jen uudistuksien toimeenpanemisesta ja saman viraston eri osastot tai useammat eri
4775: mahdollisuuksista laatinut, niin tulee sii- valtuuksilla varustetut viranhaltijat, pitäisi
4776: hen tulokseen, että sanotun mietinnön mu- keskittää nykyisen järjestelmän vaatiman
4777: kaisesti mahdollisesti tulevaisuudessa toi- 4-6 virkamiehen toimialasta 2-3 virka-
4778: meenpantava virasto-olojen uudistus ei tule miehen käsiin, on se nykyisin mahdotonta,
4779: johtamaan vä:himmässäkään määrässä sellai- sillä kukin viranomainen, omaa työtään hel-
4780: siin tuloksiin, mitä virasto-olojemme tarkoi- pottaen ja voimassa oleviin määräyksiin no-
4781: tuksenmukaiseksi uudistukseksi vaaditaan. jaten tuo esille sen vaatimuksen, että asia-
4782: Samaan aikaan, kuin eduskunnassa ja sen kirjain pitää kulkea kaikkia niitä ,virka-
4783: ulkopuolella puhutaan uudistuksien toi- teitä" myöten mitä laki on viitoittanut.
4784: meenpanon tarpeellisuudesta ja säästäväi- Virastoissa asioiden käsittelyn keskittämi-
4785: syyden välttämättömyydestä, on valtion nen ja jouduttaminen ei ole mahdollista,
4786: tulo- ja menoarviota käsiteltäessä tehtyjen ellei lainsäädännöllä syrjäytetä niitä van-
4787: II,I5. - Pitkänen y. m. 95
4788:
4789: hentuneita ja kaavamaisuutta vaativia la- yhdistäminen yhdeksi, saman virkamiehen
4790: keja ja asetuksia, joiden varaan virastotyö hoidettavaksi viraksi.
4791: on jäätynyt ja kangistunut. Kun virkakoneiston uudistamista on pu-
4792: Virastojen työtehon edistämiselle olisi heilla ja ponsilla koetettu eteenpäin viedä
4793: muutamissa tapauksissa välttämätöntä sel- jo parikymmentä vuotta ilman sanottavam-
4794: lainenkin toimenpide, että työteliäs ja vi- paa tulosta, on tullut yleiseksi se käsitys,
4795: rastotehtäviin paremmin kykenevä nuo- ettei tähänastisia yrityksiä ole pantu
4796: rempi virkamies tulisi asettaa koko viras- alulle siinä mielessä, että uudistukset saa-
4797: ton tai sen määrätyn osan toimintaa jar- taisiin nopeasti suoritetuiksi. Ne ovat olleet
4798: rutt(Lvan vanhemman virkamiehen tai viras- vain turhaa näpertelyä, jotka itsekohdas-
4799: topäällikön tilalle, mutta siten ei voida tansa lisäävät virkamiesmenoja. , Käsityk-
4800: tehdä niin kauan kuin nykyiset virka-astei- semme mukaan eivät ne lautakunnat, joissa
4801: kot ovat voimassa. virkamiehet ovat suuntaa määräävästi edus-
4802: Maanmittaustoiminta on järjestetty aikoi- tetut, hyvin ymmärrettävistä syistä kykene
4803: naan siten, että paitsi tarpeellisia virka- asiaa selvittämään kansakunnan oikeutettu-
4804: miehiä maanmittaushallituksessa on vähem- jen etujen mukaisesti. Tämä tehtävä olisi
4805: män tarpeellisia korkeapaikkaisia virkamie- uskottava kokonansa virastoista ja virka-
4806: hiä, tarkastajia ja ylitarkastajia. · Samoin miehistä riippumattomalle lautakunnalle.
4807: on maanmittauskonttoreissakin tarkastajat, Siihen olisi kutsuttava esim. sellaisia
4808: joiden tarpeellisuudesta ovat pätevät am- maamme suurteollisuusliikkeiden johtajia,
4809: mattimiehetkin eri mieltä. Näkyvimpänä jotka ovat kyenneet tuhansia henkilöitä kä-
4810: mutkana virasto-oloissamme on se, että pie- sittävät liike- ja työkoneistonsa järjestä-
4811: nintäkään maapalaa ei voida eroittaa varsi- mään siten, että jokainen henkilö täyttää
4812: naisen ammattiviraston päätöksellä vaan on aikanansa ja täsmällisesti tehtävänsä. Sa-
4813: erottamista koskevat asiakirjat vanhentu- moin löytyisi varmaan tähän tehtävään yk-
4814: neiden lakipykälien määräysten mukaisesti sityiseltä liikealalta järjestelykykyisiä mie-
4815: ja aivan muodon vuoksi lähetettävä läänin- hiä kuin myöskin varsinaisia kyvykkäitä
4816: hallitukseen kahdesti, ennen kuin asian- kansanmiehiä, joilla on ei ainoastaan kykyä
4817: omainen maanomistaja saapi päätöksen it- vaan myöskin halua ratkaista tämä kansal-
4818: selleen. Yleinen mielipide ei vain maan- lemme tärkeä kysymys tarkoitusta vastaa-
4819: omistajien vaan asianomaisten virkamies- valla tavalla. Jos täten kokoonpannulla
4820: tenkin taholla pitää naurettavana sitä, ettei lautakunnalla olisi hallituksen antamat riit-
4821: uudistusta näin selvässä asiassa ole aikaan tävät valtuudet tehtävänsä suorittamiseen,
4822: saatu, joka olisi vähentävä virastomenoja niin varmaan valtio suurimpana työnanta-
4823: lääninhallituksessa sekä maanmittauskontto- jana saisi virastotyöt sujumaan yhtä hyvin
4824: reissa. kuin yksityiset teollisuus- ja kauppaliikkeet
4825: Jos virastojen työn jouduttaminen ja työnantajina ovat saaneet työnsä suorite-
4826: kustannusten vähentäminen vaatisi jonkun tuiksi. Käsityksemme on, ettei valtio tar-
4827: viraston kokonansa lakkauttamista taikka vitse niin paljon työntekijöitä nykyisiä teh-
4828: virastojen yhdistämistä, josta olisi seurauk- täviään varten kuin sillä nyt on, jos vi-
4829: . sena virkapaikkojen lakkauttamisia, ei sel- rasto-olot järjestetään yksinkertaisemmiksi
4830: laiseen ole mahdollisuuksia, ellei jokaista ja joustaviksi, lisäämällä myöskin virka-
4831: yksityistapausta varten laadita uutta lakia. miesten työtehoa ja jatkamalla työaikaa.
4832: Samoin on suuria vaikeuksia niinkin vähä- Kuten ylläolevasta jo havaitaan vaatii
4833: pätöisessä yrityksessä kuin on kahden viran virkamieskoneiston perinpohjainen uudista-
4834: 96 H,15. - Virasto-olojen yksinkertaistuttaminen.
4835:
4836: minen useita lainsäädäntötoimia, nykyisten tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
4837: voimassaolevien n. s. virkamieslakien ku- sen,
4838: moamisia ja uusien perusteiden säätämistä,
4839: minkä vuoksi ja kun asia ei enää salli vii- että hallitus kiireellisesti valmis-
4840: vytystä on kysymys ratkaistava aluksi eri- taisi ja Eduskunnalle jättäisi esi-
4841: tyisellä, hallitukselle riittävät valtuudet an- tyksen laiksi, jolla hallitus valtuu-
4842: tavana lailla ja samalla on ryhdyttävä lain- tettaisiin nopeasti järjestämään vi-
4843: säädännön uudistamiseen kaikilla niillä rasto-olot yksinkertaisemmiksi, sekä
4844: aloilla mitä on tarpeellista, että esteet ryhtymään kaikkiin niihin toimenpi-
4845: virasto-olojen uudistuksien tieltä saadaan teisiin, joita virkakoneiston täydelli-
4846: poistetuiksi. nen uudistaminen kaikessa laajuu-
4847: Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo- dessaan ja yksityiskohdissaan vaatii.
4848:
4849: Helsingissä, elokuun 10 päivänä 1929.
4850:
4851:
4852: Matti Pitkänen. Antti Juutilainen.
4853: Kaapro Huittinen. Anttoni Vertanen.
4854: Antti Kemppi. E. Lautala.
4855: Jooseppi Kauranen. Juhani Leppälä.
4856: 97
4857:
4858: ll,t6. - Toiv. al. N:o 14.
4859:
4860:
4861:
4862:
4863: Juutilainen y. m.: 8-tuntisen työpäivän perusteelle raken-
4864: tuvan, virastojen aukioloaikaa koskevan esityksen anta-
4865: misesta eduskunnalle.
4866:
4867:
4868: E d u s k u n n a 11 e.
4869:
4870: Virast.o-olojemme uudistamisen tarpeelli- saavutettaisiin ainakin se suuri etu, että
4871: suudesta ollaan kaikkialla ja kaikissa kansa- virastomenojen lisääntyminen pysähtyisi.
4872: laispiireissä maassamme harvinaisen yksi- Varmaan myöskin tämän uudistuksen jäl-
4873: mielisiä. Tämä uudistuksen välttämättö- keen tulisi selväksi, että virastoissamme on
4874: myys on tullut ilmeisimmäksi sen takia, että liikaa työvoimaa, koska nykyisenäkin työ-
4875: valtion kustannukset virastomenoista kasva- aikana joten kuten on saatu virastotyöt suo-
4876: vat maan varallisuuteen nähden liian suu- ritetuiksi
4877: riksi. Kansalle aset·ettavat välittömät ja vä- Virastotyön työaika, joka yleensä lienee
4878: lilliset ver.ora:situkset kasvavat vastaavassa tarkoitettu 5-6 tuntia käsittäväksi päivää
4879: määrässä, joten kansalle ja valtakunnalle kohden, supistuu asiallisesti työtehon ja val-
4880: ta~peellinenkin uudistustyö, lainsäädäntö, vonnan puutteessa, kahvituntien ylittämisen
4881: joka vaatii joko uusia virastoja, tai muuten y. m. leväperäisyyksien vuoksi joissakin vi-
4882: lisää jo olemassa olevien virastojen työtä, rastoissa 3-4 tuntiin päivää kohden. Mi-
4883: uhkaa pysähtyä yksinomaan virastojen kään muu elinkeino ei tarjoa eikä salli vaa-
4884: lisääntymisen pelosta. timatontakaan toimentuloa harjoittajalleen
4885: Viran- ja toimenhaltijain palkkojen ko- muutamien tuntien työllä ;päivässä meidän
4886: roituspyrkimykset, joissa osaksi saattaa olla karussa ja väihävaraisessa maassamme. Palk-
4887: oikeutettuja:kin cy;aatim11iksia, ovat kieihitty- katyöväen työaika on vähintään kahdeksan-
4888: neet niin vakaviksi, että eduskunnan hajoi- tuntinen. Liikelaitoksissa, pankki- ja teolli-
4889: tuksella:kin on koetettu ha:kea tukea tahän suuskonttoreissa, joitten työtä voi hyvin ver-
4890: asti käytännössä olleille summittaisille palk- rata virastotyöhön, useasti se on vaativam-
4891: kojen koroituksi11e, mutta sen odotetun paa ja rasittavamparukin kuin virastotyö, on
4892: myönteisen vastauksen sijaan, jota hallitus työaika 7---8 tuntinen. Suuremmissa maa-
4893: kansalta odotti, on saatukin helteinen vas- talou:ksis:sa on työaika 10-tuntinen ja pien-
4894: taus. Kansanedustajain ja eduskunnan viljelyksessä sekä talonpoikaistaloudessa ei
4895: velvollisuus käsityksemme mukaan on saada riitä 12 tuntia:kaan vaatimattoman toimeen-
4896: virastouudistus pois puolikuolleena synty- tulon saamiseksi.
4897: neitten virastolautrulmntain käsistä ja tyh- Kansan valtavaa enemmistöä ja omin
4898: jistä lauseparsista käytännöllisten ehdotus- avuin toimeentulonsa hankkivaa väestöä,
4899: ten ja j.ärjestelyjen tielle. joka on valtakunnalle ja sen kokonaisuu-
4900: Yksi muutos virastojärjestelmiin, jonka delle yhtä tarpeellinen kuin virkamiehistö-
4901: toimeensaattaminen on mahdollista ilman kin, ehkä tarpeellisempikin, kohtaan harjoi-
4902: enempiä tutkimuksia ja valmisteluja, on tetaan epäoikeudenmukaisuutta silloin, kun
4903: työajan jatkaminen yleensä kaikissa maam- muutamille kymmenille tuhansille kansalai-
4904: me virastoissa. Sellaisella uudistuksella sille varataan lain ja asetusten turvalla
4905: 245-29 13
4906: 98 Il,16. - Virastojen työaika 8-tuntiseksi.
4907:
4908: taattu toimeentulo, jonka saantiin tarvitsee ajan jatkuessa voidaan virastoille antaa li-
4909: rasittaa itseään tuskin puoltakaan siitä päi- sää tehtäviä. Lainsäätäjäin ei tarvitse aset-
4910: vittäisestä tuntimäärästä, minkä maan pää- tua esille tulevia uudistuksia vastustamaan
4911: väestön on pakko huonoimmissa ja vaikeim- sen twkia, että ne aiheuttavat uusia virasto-
4912: missakin olosuhteissa suorittaa, jos haluaa menoja, kuten nyt on usein asianlaita. Vi-
4913: itselleen saada sen välttämättömimmän toi- rastoja tarvitseva yleisö sa.api asiansa toimi-
4914: meentulon, mitä ilman ei voi olla se, jolla tetuksi paremmin kuin nykyään syystä, että
4915: on halu täyttää velvollisuutensa itseään ja virastot ovat pidempään avoinna ja piden-
4916: perhettään sekä yhteiskuntaa kohden. netty .työaika jouduttaa asiat nopeammin
4917: Virastotyö, ainakin suurin osa siitä, ei ole ratkaisuunsa.
4918: enempää henkisiä kuin ruumiillisiakaan vai- Kun työ-ajan jatkamisen ohella virasto-
4919: mia rasittavampi kuin se työ, jota suorite- jen työ muitten järjestelyjen kautta saa-
4920: taan yksityisalalla liike-elämässä, teollisuu- daan yksinkertaistumaan, voidaan toivoa,
4921: dessa ja vapaitten elinkeinojen palveluk- että viran- ja toimenhaltijain lukumäärää
4922: sessa samoin kuin erilaatuisissa ammatti- voidaan tuntuvasti supistaa ilman, että val-
4923: töissäkin ja maan pääelinkeinon hyväksi. tion ja kansan edut siitä kärsivät.
4924: Kaikenlaatuinen työ vaatii, paitsi ruumiin Edellä viitattujen järjestelyjen toteutta-
4925: voimia, myöskin ajatusten, hermoston ja misen :kautta saavutettaisiin se suuri etu,
4926: ta:hdonvoiman käyttämistä, missä enemmän että tarpeellisten viran- ja toimenib.altijain
4927: ja missä väili.emmän. Erotus n. s. henkisen palkkaus voida.an järjestää niin virkamiehiä
4928: ja ruumiillisen työn· välillä on hyvin suh- kuin kansaakin tyydyttäväksi. K!äsityk-
4929: teellista. Virastotyötä ei voida eruittaa semme on se, että välttämättömät seikat vaa-
4930: miksikään erikoistyöksi, jota ei voitaisi lailla tivat sellaista järjestelyä, että kunkin kan-
4931: ja asetuksilla määritellä ja voidaan sen suo- salaisen on tehtävä työtä se mikä häneltä
4932: rittamiseen käyttää aikaa sekä voimia niin kohtuullisuuden mukaan voidaan vaatia, ja
4933: paljon kuin y,leiset toimeentuloehdot sekä samalla, kun näin saadaan virastoissa työs-
4934: maan ja kansan varallisuus ja kehitystaso kentelevätkin tekemään, on heille makset-
4935: vaativat. tava toimeentulokseen riittävä palkka.
4936: Virastotyöajan jatkamisella, tarpeelli- Kun virastojen työaika varakkaissa sivis-
4937: sine poikkeuksineen, 8-tuntia käsittäväksi tysmaissa on yleensä pidempi kuin meillä,
4938: päiväksi, ja jaka asiallinen uudistus voidaan ollen m. m. Saksassa ja Sveitsissä kahdek-
4939: saattaa käytäntöön, vaikkapa, vastoin odo- san-, jopa kahdeksan ja puoli-tuntinenkin
4940: tustamme, maan vi:r~kamiehistö ei haluaisi- päivässä, on työajan jatkaminen meillä täy-
4941: kaan antaa apuaan ja myötävaikutustaan sin oikeutettu ja ensimmäinen toimenpide,
4942: asian hyväksi, saavutetaan suuria yhteiskun- mistä virasto-olojen uudistaminen voidaan
4943: nallisia ja kansantaloudellisia etuja. -Niistä viipymättä aloittaa.
4944: mainittakoon muutamia: Uuden virastotyö- Edellä-esitettyyn viitat-en rohk-enemme eh-
4945: aikalain ja sitä täydentävien asetusten dottaa eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
4946: avulla pääsee valtio nauttimaan virastotyön sen,
4947: valvonnassa, työtehon lisäämisessä, tehtä- että hallitus kiireellisesti valtmis-
4948: vien nopeassa suorituksessa niitä etuja, joit- taisi ja Eduskunnalle jättäisi esityk-
4949: ten avulla kaikki yksityinen yritteliäisyys sen laiksi virastojen aukiolosta, viran-
4950: on voinut pysyä pystyssä, mukaautua ajan ja toimenhaUijain työajasta, joka esi-
4951: uusiin vaatimuksiin ja kestää kilpailun sekä tys rakentuisi 8-t1mtisen työpäivän
4952: pysyä kehityksen vaatimalla tasolla. Työ- perusteelle.
4953: HeLsingissä, 15 päivänä elokuuta 1929.
4954: Antti Juutilainen. E. M. Tarkkanen. Simson Pilkka.
4955: Antti Kemppi. Matti Pitkänen. Kaapro Huittinen.
4956: Aleksi Hakala. Viljami Kalliokoski. J. Koivisto.
4957: Anttoni Vertanen.
4958: 99
4959:
4960: 11,17. - Toiv. al. N :o 15.
4961:
4962:
4963:
4964:
4965: Helo y. m.: Lisämäärärahasta työttömyyden lieventämi-
4966: seksi.
4967:
4968:
4969: E d u s k u n n a 11 e.
4970:
4971: Kuluvan vuoden menoarvioon merkityt, kin muut työmäärärahat, joita voitaisiin
4972: työttömyyden lieventämistä (tarkoittavat käyttää työttömyyden lieventämiseksi, ovat
4973: määrära,hat ovat jo tällä hetkellä niin lop- jo loppuun kulumassa. Pidämme sen vuoksi
4974: puunkuluneet, että varsinaisesta työttö- välttämättömänä, että hallituksen käytettä-
4975: myysmäärärwhasta ei ole jälellä edes kahta väksi varataan riittävä määräraha, niin että
4976: miljoonaa markkaa. Tämä on luonnollisesti ajoissa voidaan ryhtyä suunnitelmallisiin
4977: johtunut siitä, että työttömyys tänä vuonna toimenpiteisiin työttömyyden lieventämi-
4978: on ollut tavallista laajempi. Mutta työttö- seksi.
4979: myyttä tulee edelleen jatkumaan ja tulee se Ylläolevilla perusteilla ehdotamme, että
4980: vuoden loppupuolella erikoisen kireäksi eduskunta päättäisi hyväksyä toivomuksen,
4981: niistä ti,edoista päättäen, joita eri puolilta
4982: maata on saatavissa varsinkin huomioonot- että hallitus antaisi Eduskunnalle
4983: tamalla, 'että nykyistä rahallista ahdinko- esityksen 20,000,000 markan lisämää-
4984: tilaa tulee edelleen jatkumaan. Huolestu- rärahasta kuluvan vuoden menoar-
4985: miseen on sitäkin suurempi syy, kun myös- vioon työttömyyden lieventämiseksi.
4986:
4987:
4988: Helsingissä, 115 päivänä elokuuta 1929.
4989:
4990:
4991: Johan Helo. Aleksi Aaltonen.
4992: 100
4993:
4994: ll,1s. - Toiv. al. N:o 16.
4995:
4996:
4997:
4998:
4999: Niilekselä y. m.: Sähkövoima-aseman suunnittelemisesta
5000: Oulujoessa olevaan Pyhäkoskeen.
5001:
5002:
5003: E d u s kun n a 11 e.
5004:
5005: Viitaten v. 1929 ensimmäisillä valtiopäi- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
5006: villä edustaja Salon tekemän toivomusaloit- siin sähkövoima-asemn,n suunnittele-
5007: teen N :o 8 perusteluihin, ehdotamme edus- miseksi Oulujoessa olevaan Pyhäkos-
5008: kunnan :päätettävä:ksi toivomuksen, keen ja sen valmistuttua antaisi Edus-
5009: kunnalle esityksen sen rakentamisesta
5010: ja rahoittamisesta.
5011:
5012: Helsingissä, 8 päivänä elokuuta 1929.
5013:
5014:
5015: Matti Niilekselä. Eero Nurmesniemi.
5016: Kusti Arffman. Vilho H. Kivioja.
5017: S. Tuomikoski. Aleksi Hakala.
5018: Emil Jutila. Albin Asikainen.
5019: Antti Junes. Janne Koivuranta.
5020: L. Mustakallio.
5021: 101
5022:
5023: II,19, - Toiv. al. N:o 17.
5024:
5025:
5026:
5027:
5028: Juutilainen: Sotavahinkolainojen perimättä jättämisestä.
5029:
5030:
5031: E d u s k u n n a 11 e.
5032:
5033: Viitaten ed. Antti Juutilaisen ja E. Lau- korvauksiksi näitä lainoja sooneille,
5034: talan 11 p :nä helmik. 1928 allekirjoittaman mainittuja vahinkoja kärsineille, sekä
5035: toivomusaloitteen perusteluihin, ehdotamme että hallitus ottaisi vuoden 1918 it-
5036: eduskunnan .päätettäväksi toivomuksen, senäisyystaistel~ johdosta syntyneit-
5037: ten vahinkojen korvaamisen kokonai-
5038: että hallitus valmistuttaisi ja Edus- suudessaan tutkittavaksi ja käsiteltä-
5039: kunnalle jättäisi esityksen, ettei väksi täyden korvauksen suoritta-
5040: sotavahinkolainoja lainkaan perit- mista varten.
5041: täisi, vaan julistettaisiin ne ennakko-
5042:
5043: Helsingissä, elokuun 15 p :nä 1929.
5044:
5045:
5046: Antti Juutilainen.
5047: 102
5048:
5049: II,2o. - Toiv. al. N :o 18.
5050:
5051:
5052:
5053:
5054: Hänninen y. m.: Rajantakaisten tekemien ryöstöretkien
5055: aikaansaamien vahinkojen korvaamisesta.
5056:
5057:
5058: E d u s k u n n a ll e.
5059:
5060: Vuonna 1922 helmikuun alkupäivinä tuli joella 88,444 markan vahingon, jotka oi-
5061: Venäjän puolelta Suomeen Kuolajärven ja keuksissa on todeksi huomattu.
5062: Savukosken pitäjien rajamaille aseistettu Siihen nähden, että ryöstäjät tulivat vie-
5063: miesjoukko, joka nimitti itseään ,Pohjolan raan valtakunnan alueelta ja sinne myös
5064: Punaiseksi Sissipataljoonaksi '' ja ilmoitti ryöstösaaliinsa veivät, eikä valtiovalta, joka
5065: kuuluvansa niin sanottuun Karjalan punai- tällaisissakin tapauksissa on velvollinen suo-
5066: seen työkommuuniin. Miehet olivat aseis- jaamaan rajaa niin, etteivät moiset tihutyöt
5067: tetut rajan takana ja kuljettivat muka- ole mahdollisia, ole saanut ryöstettyä omai-
5068: naan asekuormia, joista jakoivat aseita hei- suutta takaisin ja rikollisia rangaistukseen,
5069: hin valheellisten ilmoitusten perusteella liit- on mielestämme valtion korvattava vahinko
5070: tyneille suomalaisille työläisille. aivan samoin kuin patterivahingot, joista
5071: Tämä ry.övärijoukko teki sitten edellä- äsken saatiin laki valmiiksi.
5072: mainituissa pitäjissä paljon tihutöitä ai- Kuten oikeudenkäynti vahinkoja kärsi-
5073: heuttaen raskaita taloudellisia vahinkoja neiden ja valtion välillä on osoittanut, ei
5074: sekä köyhille maaseudun asukkaille että nykyiset lakimme valtiota velvoita tällais-
5075: siellä toimiville, puuliikettä harjoittaville ten vahinkojen korvaamiseen ja on näin
5076: yhtiöille. Niinpä tämä joukkue ryösti kul- ollen puutteellinen jättäen rajaseudun asuk-
5077: kiessaan Kuolajärven pitäjän Kurtinkylän kaat turvattomiksi. Sentähden olisi sää-
5078: takamailla yhdeksältä Kuusamon Paanajär- dettävä erityinen laki tällaisten tapausten
5079: ven poromieheltä heidän karjansa, yhteensä varalta. Saamme siis kunnioittaen ehdot-
5080: 268 poroa, joiden yhteinen arvo on 108,825 taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
5081: markkaa.
5082: Sitä ennen ryösti mainittu joukkue Ak- että hallitus mahdollisimman pian
5083: tiebolaget Kemi Osakeyhtiöltä Värriön työ- ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen lain
5084: maalta Savukosken kunnassa rahaa ja ta- aikaansaamiseksi, jonka nojalla voi-
5085: varaa sekä seisautti puuliikkeen aiheuttaen taisiin korvata rajantakaisten teke-
5086: mainitulle yhtiölle oikeudessa tehtyjen pöy- miä ryöstöjä yleensä ja soveltamaan
5087: täkirjojen mukaan 1,380,351 markan vahin- sitä myös edellä esitetyn ryöstöret-
5088: gon. ken aikaansaamien vahinkojen kor-
5089: Sitäpaitsi aiheutti mainittu ryöstöjouk- vaamiseksi.
5090: kue A/B Ytterstfors-Munksund 'ille Liesi-
5091:
5092: Helsingissä, elokuun 14 p :nä 1929.
5093:
5094: Kaarlo Hänninen. Eero Nurmesniemi. T. A. Janhonen.
5095: B.
5096: Rahaasia-aloitteita, joka koskevat määrärahojen myöntä-
5097: mistä terveydenhoitoon, kulkulaitoksiin, palkkauksiin sekä
5098: taloudellisiin, sivistyksellisiin, sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
5099: 105
5100:
5101: II,21. - Rah. al. N :o 1,
5102:
5103:
5104:
5105:
5106: Haataja y. m.: Määrärahan osoittamisesta eräiden maan-
5107: mitta1tslaitoksen virkojen asettamiseksi vakinaiselle
5108: palkkanskannalle.
5109:
5110:
5111: E d u s k u n n a ll e.
5112:
5113: Viime vuosien kuluessa on alituiseen kuu- maanmittaustoimituksia 7,089, vastaavan
5114: lunut valituksia maanmittaustöiden viipy- luvun ollessa v. 1927 11,691. Maanmittaus-
5115: misestä. Tällaista viipymistä aiheutui ai- konttorien diarioihin vietiin uusia asioita
5116: kaisempina vuosina sen johdosta, että v. 1917 13,586, vastaavan luvun ollessa
5117: maanmittausvirkakunnan työvoimat eivät v. 1927 28,842. Maanmittauskonttoreissa
5118: riittäneet suorittamaan yhtäkkiä sitä suurta tarkastettiin v. 1917 4,973 toimitusta ja
5119: työmäärää, jonka torpparivapautuksen toi- 2,365 pa1kkio1askua, vastaavien lukujen
5120: meenpano sekä eräät muut seikat maan- ollessa v. 1927 10,945 ja 16,131. Maan-
5121: mittauslaitokselle toivat. Sittemmin on mittauskonttoreista lähetettyjen kirjeiden
5122: kuitenkin aikaansaatu toimenpiteitä, joiden luku oli v. 1917 31,020, vastaavan luvun
5123: tuloksena on ollut maanmittaustyövoiman ollessa v. 1927 57,787.
5124: varsin runsas lisääntyminen, ja tapahtuu Vaikka maanmittauskonttorien työmäärä
5125: tällaista lisääntymistä nykyään siinä mää- näin ollen on kymmenen vuoden kuluessa
5126: rin, että siinä kohden ei ole enää aihetta noussut enemmän kuin kaksinkertaiseksi,
5127: eriko~siin toimenpiteisiin ryhtyä. Sit@ on ei vakinaisten virkamiesten lukua maan-
5128: viime vuosina otettujen uusien maanmit- mittauskonttoreissa ole sanottavasti lisätty.
5129: tausauskultanttien luku v. 1918-24 ollut Vakinaisia virkamiehiä oli nim. maanmit-
5130: 0-5 vuodessa, mutta jo v. 1927 oli se 14 tauskonttoreissa v. 1917 33 ja vakinaisia
5131: ja v. 1928 se oli 19. Toimitusinsinöörien toimenhaltijoita 76, vastaavien lukujen
5132: ja auskultanttien luku onkin siten saatu ollessa v. 1927 39 ja 91.
5133: kasvamaan niin, että sen sijaan että sel- Kuvaavana töiden lisääntymiseen nähden
5134: laisia v. 1925 oli 203, on vastaava luku maanmittaushallituksessa mainittakoon, että
5135: nykyään 245. Sitä vastoin näyttää ny- käsiteltyjen asiain luku oli v. 1917 3,534,
5136: kyään eräs toinen seikka, nim. maanmit- vastaavan luvun ollessa v. 1927 5,002. Kir-
5137: taushallituksen ja maanmittauskonttorien jeiden luku oli mainittuina vuosina 2,553
5138: työvoiman järjestely aiheuttavan pysähty- ja 5,407.
5139: mistä maanmittaustöiden kulussa ja vaa- Edellä mainittujen lukujen ohella, jotka
5140: tivan toimenpiteitä valtiovallan taholta. osoittavat juoksevien töiden lisääntymistä,
5141: Esimerkkinä töiden lisääntymisestä maan- on otettava huomioon, että maanmittaus-
5142: mittaustoimen alalla mainittakoon eräitä hallitus on kuluvan vuoden aikana saanut
5143: numeroita. hoitaakseen maakirjan, jonka hoitaminen
5144: Vuonna 1917 tuli suoritettavaksi uusia tietää kokonaan uutta lisätehtävää. Kar-
5145:
5146: 245-29 14
5147: 106 II,21. - Maanmittauslaitoksen virat.
5148:
5149: tastotöiden osastolla taas on työmäärä jat- 1) Ylimääräisiksi virkamiehiksi ei aina
5150: kuvasti kasvamassa karttojen suuren ky- saada päteviä henkilöitä. Tämä onkin hy-
5151: synnän ja entisten tällä alalla tapahtunei- vin ymmärrettävää, sillä kukaan toimitus-
5152: den laiminlyöntien korjaamisen välttämät- insinööri, joka pystyy ulkotöihin, ei luon-
5153: tömyyden takia. nollisesti ole halukas jättämään työpiiriään
5154: Sellainen työmäärän lisäys kuin edellä ja maanmittaustoimituksiaan ryhtyäkseen
5155: on esitetty saa luonnollisen selityksen, kun ti1apäiseen tehtävään, jonka pitkäaikaisuu-
5156: ottaa huomioon, että maarekisteriin merkit- desta ei edes ole mitään takeita. Kokemus
5157: tyjen maatilojen luku, joka vuosisadan onkin osoittanut, että ylimääräisiksi virka-
5158: alussa oli 138,072, oli vuosikymmen sitten miehiksi voidaan eräitä poikkeuksia lukuun-
5159: arviolta noin 250,000, mutta jo vuoden ottamatta saada vain sellaisia toimitusinsi-
5160: 1928 lopussa 423,500. Nämä kaikki tilat nöörejä, jotka sairauden t. m. s. syiden
5161: aiheuttavat alituiseen uusia maanmittaus- vuoksi eivät voi menestyksellä toimia toimi-
5162: toimituksia, niiden rekisteröiminen aiheut- tusinsinööreinä, tai joille oleskelu kaupun-
5163: taa alituisesti uutta työtä maanmittaus- geissa muista syistä on taloudellisesti edul-
5164: viranomaisille, niitä koskevia karttain ja lista. Sen sijaan siis että tärkeisiin maan-
5165: asiakirjain jäljennöksiä ja oUeita tilataan mittaushallitukserr ja maanmittauskontto-
5166: alituiseen. Onkin osoittautunut, että vaikka rien virkoihin tulisi saada pätevintä virka-
5167: esim. torppien itsenäistyminen suurimmassa miesainesta, on jouduttu siihen, että tilanne
5168: osassa maata on varsinaisesti loppuun saa- usein on päinvastoin.
5169: tettu, ei toimituksien luku kuitenkaan ole 2) Ylimääräiset virkamiehet eivät ole ha-
5170: sanottavasti vähentynyt. Tästä voi päättää, lukkaita pidempiaikaiseen virastotyöhön.
5171: ettei tehtävien vähenemistä ole vastaisuu- Eräissä läätJ.eissä on jo useiden vuosien ai-
5172: dessakaan odotettavissa, vaan että niin kana toistunut se ilmiö, että toimitusinsi-
5173: maanmittauskonttoricn kuin maanmittaus- nöörejä voidaan saada ylimääräisiksi virka-
5174: hallituksenkin työmäärä tulee jatkuvasti miehiksi vain lyhyeksi aikaa, 1-4 kuukau-
5175: pysymään niin suurena kuin mitä se deksi vuosittain. Tästä johtuen on täyty-
5176: nykyään on. nyt palkata ylimääräisiksi virkamiehiksi
5177: Jotta täten lisääntyneet työt olisi voitu suuri määrä henkilöitä, jotka osaksi yhden-
5178: saada suoritetuiksi, on viime vuosina meno- aikaisesti, osaksi toinen toisensa jälkeen
5179: arvioon otettu varoja ylimääräisten viran- suorittavat palvelustaan. Onpa jo eräässä
5180: ja toimenhaltijain palkkaamiseen maan- maanmittauskonttorissa jouduttu siihen,
5181: mittaushallitukseen ja maanmittauskontto- että on täytynyt palkata toimitusinsinöö-
5182: reihin. Näitäkin varoja on kuitenkin rejä tuntipalkalla suorittamaan tehtäviä
5183: myönnetty siksi vähän, että siitä huolimatta maanmittauskonttorissa sellaisina aikoina,
5184: on ilmennyt huomattavaa töiden ruuhkaan- joina nämä muilta tehtäviltään ovat siihen
5185: tumista. Jo vuosikausia on maanmittauslai- ehtineet. On ilman muuta selvä, että täl-
5186: toksen johto ollut selvillä niistä vakavista laisen järjestelmän kautta työskentely
5187: vaaroista, joita tällainen epänormaalinen muodostuu hajanaiseksi ja epätasaiseksi,
5188: tilanne aiheuttaa ja on maanmittaushalli- josta johtuen myös työteho on huonompi
5189: tus sen vuoksi viime vuosien aikana useam- kuin mitä se voisi olla, jos sama henkilö
5190: man kerran maan hallitukselle tehnyt siitä työskentelisi pidemmän aikaa yhtämittai-
5191: selkoa, ja esittänyt normaalisiin oloihin pa- sesti. Toimitusinsinöörien käyttämistä oman
5192: laamisen välttämättömyyden. virkansa ohella maanmittauskonttorien
5193: Ne haitat, jotka nykyisestä järjestel- virkamiehinä olisi vältettävä siitäkin
5194: mästä aiheutuvat, ovat pääasiassa seuraa- syystä, että heillä itsellään vireillä olevissa
5195: vat: toimituksissa voi usein esiintyä saman-
5196: II,21. - Haataja y. m. 107
5197:
5198: laisia kysymyksiä, joihin heidän toisten m. m. asutus- j'a osuuskassoille, usein
5199: toimituksia ja laskuja tarkastaessaan pi- suurta vahinkoa, kun maanosittamistoimi-
5200: täisi puuttua, mutta joihin puuttuminen tuksia ei saada nopeasti tarkastetuiksi ja
5201: saattaisi vastaavissa tapauksissa koitua maarekisteriin merkityiksi ja kun sen joh-
5202: heille itselleen vähemmän edulliseksi. dosta ei saada maan ostoon käytettyjä lai-
5203: 3) Järjestelmä aiheuttaa oikeutettua noja kiinnitetyiksi eikä muuten päästä
5204: tyytymättömyyttä vakinaisten virkamies- hankittua aluetta itsenäisenä tilana käyttä-
5205: ten keskuudessa. Kun ylimääräisten virka- maan. Sekä maanmittauskonttorissa että
5206: miesten pätevyys usein on sellainen kuin maanmittaushallituksessa tulevat työt yli-
5207: edellä on selostettu, ei heitä luonnollisesti määräisten virkamiesten tekeminä kalliim-
5208: voida käyttää tärkeimpiin maanmittaus- miksi kuin jos vakinaiset virkamiehet olisi-
5209: konttoreissa esiintyviin tehtäviin. Tästä vat niitä suorittamassa, johtuen tämä työ-
5210: johtuen on harvojen vakinaisten virka- voiman alituisesta vaihtumisesta ja siitä
5211: miesten suoritettava kaikki raskaimmat aiheutuvasta uusien vo1m1en alituisesta
5212: työt, kuten ulkotöiden tarkastukset, suu- kouluttamisesta, sekä edellä esitetystä pa-
5213: rimpien jakotoimitusten valvonta y. m., ja kosta suorittaa ylimääräisille virkamiehille
5214: alkavat ne muodostua vakh1aisille virkamie- korkeampia palkkauksia kuin vakinaisille.
5215: hille sellaiseksi ylivoimaiseksi tehtäväksi, Erityisesti on mainittava, että vakinaisen
5216: josta he eivät enaa suoriudu. Toinen työvoiman puutteesta johtuen on toimitus-
5217: oikeutetun tyytymättömyyden aihe on se, insinöörien ulkotöiden tarkastuksia voitu
5218: että ylimääräisille virkamiehille on olojen viime aikoina suorittaa aivan rajoitetussa
5219: pakosta täytynyt maksaa suurempia palk- määrin, ja kuitenkin olisi maanomistajien
5220: kioita kuin mitä kokeneet, vuosikausia omalta kannalta tärkeä, että ulkotöiden
5221: maanmittauskonttoreissa palvelleet vakinai- suorittamisen pätevyyttä voitaisiin riittä-
5222: set virkamiehet saavat. Lisäksi on ylimää- västi valvoa.
5223: räisiä virkamiehiä, joilla on samaan aikaan Maanmittaushallituksessa on ylimääräisiä
5224: toimituksia valmistettavina, mahdoton virkamiehiä ollut kartastotöiden osastolla.
5225: saada työskentelemään muuta kuin virka- Näihin virkoihin on voitu saada vain ai-
5226: tunnit maanmittauskonttorissa, samalla van nuoria, tutkintonsa äsken suorittaneita
5227: kuin vakinaisten virkamiesten on pakko henkilöitä, ja on niiden Imskuudessa ilmen-
5228: tehdä hyvinkin paljon työtä virka-ajan nyt huomattavaa pyrkimystä jonkun ajan
5229: ulkopuolella. Ellei sellaisia epäkohtia kuin kuluttua, kun he ovat työhönsä perehty-
5230: edellä on esitetty pian poisteta, voivat ne neet, siirtyä muihin maanmittauslaitoksen
5231: johtaa sellaiseen nurinkuriseen tilantee- toimiin.
5232: seen, että konttorin vakinainen virkamies, Ne virat, joiden vakinaisiksi muodosta-
5233: saadakseen paremman palkkauksen, hakee minen on kiireeliisin ja tärkein, ja niihin
5234: toimitusinsinööriksi, jolloin hänet mieli- nykyisen palkkaustason mukaan kuuluvat
5235: hyvin otetaan konttorin ylimääräiseksi pa;lkkaukset, ovat seuraavat:
5236: virkamieheksi suuremmalla palkalla, kuin
5237: mitä hänellä vakinaisena virkamiehenä oli. Jiriaanmittaushallituksessa
5238: 4) Työt eivät kulje sillä tavalla kuin 3 nuoremman maanmittausinsi-
5239: pitäisi. Siten maanmittauskonttoreissa on nöörin virkaa, peruspalkka .. 43,500:-
5240: ilmennyt huomattavaa tarkastettavien toi-
5241: mituksien ruuhkaantumista. Siitä aiheutuu Uudenmaan läänin maanmittatts-
5242: maanomistajille sekä maata ostaneille tilat- konttorissa
5243: tamille ja luottoa antaneille rahalaitoksille, 1 tarkastaja, peruspalkka ..... 48,000:-
5244: 108 II,21. - Maanmittauslaitoksen virat.
5245:
5246: Turun ja Porin läänin maanmittaus- eivät ole niin suuret kuin edellä lueteltu-
5247: konttorissa jen virkojen siinä asemassa pitämisestä.
5248: 1 tarkastaja, peruspalkka ..... 48,000:- Niiden virkojen vakinaiselle kannalle
5249: saattaminen ensi vuoden alusta, jotka
5250: Hämeen läänin maanmittauskonttorissa edellä on lueteltu, ei aiheuta mitään lisä-
5251: määrärahaa menosääntöön niiden määrä-
5252: 1 apulaisläänininsinööri, perus-
5253: rahojen lisäksi, jotka hallitus on ensi vuo-
5254: palkka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52,500: -
5255: den menosääntöehdotukseensa ottanut, vaan
5256: 1 arkistonhoitaja, peruspalkka . 36,000:-
5257: voi tapahtua 1widen määrärahojen puit-
5258: Mikkelin läänin maanmittauskonttm·issa teissa. Mutta se edellyttäisi eduskunnan
5259: taholta maininnan siitä, että nuo virat on
5260: 1 tarkastaja, peruspalkka ..... 48,000:- ensi vuoden alusta saatettava vakinaiselle
5261: palkkauska~nalle. Ottaen huomioon, että
5262: K ttopion läänin maanmittauskonttorissa
5263: täten vakinaisten palkkauksien lisäämiseen
5264: 1 tarkastaja, peruspalkka ..... 48,000:- tarpeellinen osa määrärahasta muuttuu
5265: asetukseen perustuvaksi menoksi, on näyt-
5266: Vaasan läänin maanmittauskonttorissa tänyt asianmukaiselta, että kysymys tarkoi-
5267: 1 tarkastaja, peruspalkka ..... 48,000:- tetun ma.ininnan saamisesta menosruäntöön
5268: pannaan vireille ralha.asia-aloitteella. Saam-
5269: Oulun läänin maanmittauskontto1·issa me siis kunnioittavimmin ehdottaa, että
5270: 2 tarkastajaa, peruspalkka ..... 48,000:- eduskunta ensi vuoden menosäämtöä kä·si-
5271: tellessään päättäisi,
5272: V a~kka edellä esitetyt virat va;kinaiselle
5273: palkkauskannalle asetetaankin, on siitä että menosäännön 11 P. l. II: 1
5274: huolimatta asianomaisiin maanmittauskont- kohdalle otetusta määrärahasta saa-
5275: toreihin edelleen palkattava joukko ylimää- daan käyttää 130,500 markkaa kolmen
5276: räisiä virkamiehiä tarkoitukseen myönne- nuoremman insinöörin viran perusta-
5277: tyn määrärahan puitteissa. miseksi maanmittaushallitukseen, ja
5278: Edellä mainittujen virkojen lisäksi olisi että 11 P. l. II: 11 kohdalle ote-
5279: eräitä kirjaajan, kartanpiirustajan ja puh- t1tsta määrärahasta saadaan käyttää
5280: taaksikirjoittajan virkoja saatava vakinai- 424,500 markkaa tm·kastajan virko-
5281: selle pa:lkkauskannalle, koska ne jatkuvasti jen perustamiseksi Uudenmaan, Tu-
5282: tarvitaan ja koska niiden ylimääräisinä run ja Po1·in, Mikkelin, Kuopion,
5283: jatkuvasti pitäminen vaikuttaa haitallisesti Vaasan ja Oulun läänien maanmit-
5284: niihin kuuluvien tehtävien hoitoon. Tässä tauskonttoreihin sekä apulaisläänin-
5285: voidaan kuitenkin niiden vakinaiselle kan- insinöörin ja m·kistonhoitajan virko-
5286: nalle järjestäminen sivuuttaa, koska epä- jen perustamiseksi Hämeen läänin
5287: kohdat niiden ylimääräisinä pysyttämisestä maanmittauskonttoriin.
5288:
5289: Helsingissä, elokuun 14 päivänä 1929.
5290:
5291:
5292: Kyösti Haataja. Bernhard Heikldlä.
5293: Väinö Malmivaara. Arvi Ahmavaara.
5294: Erkki Paavolainen. Gunnar Sahlstein.
5295: Maija Häkkinen.
5296: 109
5297:
5298: I1,22. - Rab. al. N :o 2.
5299:
5300:
5301:
5302:
5303: Ryömä: V aUion sairaalain palveluskunnan palkkaus-
5304: määrärako jen koroittamisesta.
5305:
5306:
5307: E d u s k u n n a 11 e.
5308:
5309: V a1tion sairaalain palvelusikunnan palkat tava 8 a 10 % :lla. Lääkintöhallituksen bud-
5310: ovat kuluvan vuoden menoarvion perusteella jettiehdotuksessaan tekemien laskelmien pe-
5311: tapahtuneista, itsessään vaatimattomista ko- rusteella ehdotan kunnioittaen,
5312: roituksista huolimatta edelleen palj.on alhai-
5313: semmat ikuin kuntien ja yksityisten sairaa~ että Eduskunta valtion sairaalain
5314: lain vasta.avat palka.t, jotenka on vaikeata palveluskunnan palkkojen koroittami-
5315: saada valtion sairaaloihin pysyv.ää ja kun- seksi lisäisi 7 P. l. IV luvun 9 mo-
5316: nollista palveluslrnntaa. Lääkintöhallitus menttia 83,100 markalla, 17 moment-
5317: katsoi ~hdortuksessaan lääikintö1aitoksen ensi tia 174,000 markalla ja 24 momenttia
5318: vuoden tulo- ja menoarvioksi, että näitä 66,000 markalla.
5319: pallkkoja olisi ensi vuoden alusta koroitet-
5320:
5321: Helsingissä, 8 päivänä elokuuta 1929.
5322:
5323:
5324: Hannes Ryömä.
5325: 110
5326:
5327: 11,23. - Rah. al. N :o 3.
5328:
5329:
5330:
5331:
5332: Komu y. m.: .Määrärahan osoittamisesta valtion metsän-
5333: vartijain palkkausta varten.
5334:
5335:
5336: E d u s kun n a ll ·e.
5337:
5338: Valtion virka- ja palvelusmiesten palk- ha ja Perä-Pohjolan piirikunnassa 92,000
5339: koja eri vuosina parannettaessa ovat valtion ha. Vertauksen vuoksi mainittakoon, että
5340: JOOisänvartijat kaiken aikaa jääneet huo- vartiopiirien keskisuuruus Pohjois- ja
5341: noon asemaan. Heidän palkJkaustaan ei ole Keski-·Ruotsi'ssa on huomattavasti pie-
5342: pysyvärumin järjestetty sitten vuosien 1907 nempi, ollen se Norrbottenin tarkastuspii-
5343: ja 1909, jolloin heidän palkkauksensa silloi- rissäi 25,800 !hehtaaria, Skellefteån, Umeån,
5344: siin oloihin nähden jäi suhteettoman pie- Hernösandin, Keski-Norrlandin ja Taalain-
5345: neksi. Vuosien kuluessa <On !heidän työtaa,k- maan tarkastuspiireissä keskimäärin 9,800
5346: kansa kuitenkin huomattav~sti suurentunut, hehtaaria sekä Bergslagenin ja Tukholman
5347: mitä osoittaa muun muassa n. s. vähittäis- -Gävlen tarkastuspiireissä keskimäärin
5348: kaupan vilkastuminen valtion metsissä. Vä- 2,100 hehtaaria. Vartiopiirien keskisuuruus
5349: 1
5350:
5351:
5352:
5353: hittäiskaupasta kertyneiden tulo.jen suu- on siis Suomessa melkoisesti suurempi ja
5354: ruus, joka maailmansodan aikana oli 1 / 2 siis myöskin metsä.nvartijain työtaamka hu~
5355: miljoonaa markkaa vuodessa, oli v. 1920 jo mattavasti raskaampi kuin Ruotsissa.
5356: yli 3 miljoonaa markkaa, seuraavana vuonna Asetuksessa metsähallinnosta 3 päivänä
5357: yli r5 miljoona:a markkaa ja v. 1922 7 1/ 2 kesäkuuta 1921 anrnetun asetuksen täytän-
5358: miljoonaa markkaa, kasvaen ·edelleen seu- töönpanosta jo määrättiin, että muun
5359: raavina vuosina niin paljon, että se vuosit- muassa met.sänvartijain palkkaus oli vuo-
5360: tain on t·ehnyt noin 10 miljoonaa markkaa. den 1922 alusta asetettava uudelle ka,n-
5361: Tämä kauppa, jossa metsänvartijat suorit- nalle. Saamamme tiedon mukaan määräsi
5362: tavat tärkeän ·osan, on siis vuosi vuodelta valtioneuvosto kuitenkin, senvuoksi ettei
5363: lisännyt huomattavasti heidän ty.ömää- uutta hoitoaluejakoa vielä silloi1n oltu toi-
5364: räänsä. Heidän työtaakkansa ·on kasvanut meenpantu, että metsänvartijain palkkauk-
5365: toisistakin syistä. Huolimatta siitä, että sen järjestely oli jätettävä toteuttamatta,
5366: metsähallinnon toiminta on viime vuosina kunnes sanottu hoitoaluejalka ja silloin suun-
5367: kaikinpuolin vilkastunut, on vartiopiirien nittelunala~nen v1artiDpiirijärjestely tulisi
5368: suuruus kasvanut ja metsänvartijain mat- toimeenpantavaksi. Tästä on johtunut, että
5369: kojen pituus samalla lisääntynyt. Miten aloite metsänvartijain palkkojen uudelleen
5370: suuria vartiopiirit nykyisin ovat, käy sel- järjestämiseksi tehtiin vasta myöhemmin.
5371: ville seuraavista luvuista. Itä~Suomen piiri- Vuonna 1923 teki nimittäin metsähallitus
5372: kunnassa ·on vartiopiirien \keskisuuruus 7,250 maatalousm~nisteriölle esityksen metsänvar-
5373: hehtaaria, Länsi-Suomen piirikunnassa tijai!n palkkojen parantamiseksi, uudistaen
5374: 2,850 •ha, Pohjanmaan piirikunnassa. 15,500 sittemmin esityksensä useina vuosina. Esi-
5375: II,23. - Komu y. m. 111
5376:
5377: tyikset eivät ole johtaneet kuitenkaan sellai- metsätorppia, joista torpparit ovat mruksa-
5378: seen .tulokseen kuin toivottavaa olisi ollut. neet veroa noin 200 a 300 markkaa vuosit-
5379: Selkään anomus, jcmka. metsänvartijat itse tain., metsänvartijaimi asuessa torpp;aansa
5380: v. 19.24 Lopulla tekivät, ei, vaikka metsähal- verovapaasti. Läheskään kaikilla metsän-
5381: litus antoi anomuksesta puoltavrun lausun- vartijoilla ei sitäpaitsi ole lainkaan hallus-
5382: non, auttanut asian eteenpäin menoa. Ainoa saan metsänvartijatilaa. Näin ollen ja kun
5383: huomattava parann.us, joka näilhin paLkkoi- metsänV'artijain nykyinen palkkaus ei vas-
5384: hin saatiin, tapahtui v. 1928, jolloin tarkoi- taa ikohtuullisimpiwkaan vaatimuksia, olisi
5385: tusta varten myönnettiin 3,516,000 markkaa. heidän 1palk'kojaan tuntuvasti pa.rannettava
5386: Tämä: palkka.us tekee metsänvartijaa koih- jo sii1täkin syystä, että metsänva.rtijat täy-
5387: aen noin 4,500 markkaa, va]hdellen 3,000- sin palvelleina, eläkkeelle joutuessaan, voi-
5388: 6,000 markkaan työmäärän ja vartiopiirin vat saada eläkettä 6,000 ma:t~kkaa vuodessa.
5389: suuruuden mukaan. Tämäkin .palkka on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5390: kuitenkin ilmeisesti niin pieni, että se edel-
5391: ileenkin on parantamisen tarpeessa. Viittauk- että Eduskunta päättäisi vuoden
5392: set metsänvartijain muihin tuloihin, ennen 1930 menoarvioon otettavaksi 7 mil-
5393: kaiikikea metsänvartijatiloista saatuihin tu- joonan markan suuruisen mam·a-
5394: loihin, eivät tä.ssä ·sanottavia merkitse, sillä rahan vaWon metsänvartijain palk-
5395: mainitut ti1athan ovat itseasiassa valtion ka1(sta varten.
5396:
5397: Helsingissä elokuun 8 p :nä 1929.
5398:
5399:
5400: Ville Komu. Jalmari Linna.
5401: Mauno Pekkala. Reinh. Swentorzetski.
5402: Jussi Rapo. E. Huttunen.
5403: Matti Lepistö. Jalmari Leino.
5404: 112
5405:
5406: ll,24. - Fin. mot. N :o 4.
5407:
5408:
5409:
5410:
5411: Forsberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för grun-
5412: dande av statens i lagen av den 15 iuni 1928 förut-
5413: satta rederifond.
5414:
5415:
5416: T i ll .R i k s d a g en.
5417:
5418: Den 1'5 juni 192.8 fastställdes den av fartyg fördelade sig nämnda kvantitet så-
5419: riksdagen för befrämjande av den in- lunda:
5420: hemska 11ederiverksamheten antagna lagen tyska fartyg 0 0 •••••••••••••• 3rl.6%
5421: angående statens rederi,fond. Enligt lagen finska ••• 0 •••• 0 0 ••• 0 0 0 16.7
5422: skall utom statsförslaget inrättas en sär- svenska " ••• 0 0 •• 0 0 0. 0. 0 •• 13.7 "
5423: skild statens rederifond, v.ars medel s.kola brittiska ,
5424: " ••••• 0 •• 0 ••••••• 9.8 ,"
5425: användas sålunda, att därur utgivas till så- danska •••• 0 •• 0 0 0 ••••• 0 9.1
5426: ~'
5427: dana finska fartygs11edare, vilka kunna lettiska , ••• 0 ••••••••••• 0 5.1 "
5428: ve·rksamt befrämja landets rederinäring, övriga • 0. 0 ••• 0 ••••••• 0 14.0 "
5429: lån för anskaffande av för ändamålet dug- " "
5430: liga fartyg. Oaktat mer än ett år förgått Härvid ha endast de nationers fartyg
5431: sedan lagens antagande ha nödig.a medel för nämnts, vilkas andel utgjort minst 0.5 milj.
5432: ändamålet icke anvisats, ej heller har i vrktton. Beräknas den totala import- och
5433: statsförslaget för år 19r30 dylika upptagits. exportkvantiteten ti1l cirka 10 milj. ton har
5434: Lagen är sålunda tillsvidare en död bok- sålunda å finska fa.rtyg befraktats om:kring
5435: stav. 1.6 milj. ton medan återstoden, 8.4 milj.
5436: Behovet av statsligt understöd åt rederi- ton, transporterats å utländska kölar. Vårt
5437: näringem har genom riksdagens antagande inhemska tonnage kommer i andra rummet,
5438: av ovannämnda lag fastslagits. Ur vår sjö- men dess andel utgör icke mer än något
5439: fartsstatistik framgår hurusom 29.o % av över hälften av vad exempelvis de tyska
5440: det an;komna och 1r6.o % a:v det avgångna fa.rtygen befordra.
5441: lastförande tonnag.et under en följd av år Uppdelas den totala. transportkvantiteten
5442: utgjorts av finska fartyg, d. v. s. omkring på importen och exporten erhållas följande
5443: 2
5444: / 3 rav vår import och
5445: 5
5446: / 6 av vår export
5447: relationstal för importen (totala import-
5448: har befra:ktats å utländska fartyg. Dispro- kvantiteten 3.3 milj. viktton) :
5449: portionen mellan de inhemska och utländska tyska. fartyg ........ 38.2 %
5450: fartygens andel i vår in- och utförsel fram- finska , ........ 22.6 ,
5451: går än tydligare av nedam.stå·ende siffror, svenska •• 0 0 0 0 0 0 8.9
5452: " "
5453: som belysa. den relativa fördelningen av danska 0. 0 ••••• 8.4
5454: transportkvantiteten av hela den under år lettiska " ••• 0 0 0 •• 5.4 "
5455: 19r28 sjöledes försiggångna utrikeshandeln, brittiska " 0. 0 ••• 0.
5456: "
5457: 5.3 ,
5458: utVyckt i viktton. På särskilda nationers övriga " 0 •• 0 •• 0 0 11.2
5459: " "
5460: 11,24. - Forsberg y; m. 113
5461:
5462: Det är sålunda endast obetydligt över en varor utförts å finska fartyg. Däremot ut-
5463: femtedel av importgodset som fraktats å visar dret inhemska tonnaget 61.5 % i fråga
5464: ill!he:mska fartyg. om styckegods. Denna höga procentsiffra
5465: Ännu ogynnsammare ställer sig förhål- förklaras till en del därav att tili stycke-
5466: landet ,'beträ:rfande exporten. Den totala godset hänförts smöret, som erubart fraktas
5467: exportkvantiteten sjöledes (6.6 milj. ton) å inhemskt tonnage.
5468: fördelade sig i procent på olika nationers Av det ovan anfövda torde framgå att de
5469: fartyg sålunda: inhemska fartygens andel i förmedlingen av
5470: vår utrikeshandel är synnerligen anspråks-
5471: tyska fartyg ••• 0 •••• 38.3% lös. Den inhemska rederirörelsen är så-
5472: svenska 16.1 lunda til1svidare en mindre betydande fak-
5473: 13.8 "
5474: 0 ••• 0 0 ••
5475:
5476:
5477:
5478:
5479: fins:ka
5480: " • 0. 0 0 0. 0 tor, trots att vårt 1and i egenskap av ett be-
5481: brittiska
5482: " 12.1 " tydande exportland erbjuder stora trans-
5483: "
5484: ••• 0 ••••
5485:
5486:
5487:
5488:
5489: danska
5490: " 0. 0 •• 9.4 portmöjligheter.
5491: "
5492: •• 0
5493:
5494:
5495:
5496:
5497: lettiska " 5.o
5498: •••• 0 •••
5499:
5500:
5501: " Att ·ett dylikt förhållande innebär en av-
5502: övriga " 15.3
5503: "
5504: • 0 0 •• 0 0.
5505:
5506:
5507:
5508: " sevärd nationalekonomisk förlust för landet
5509: är självfallet. Fullt e:Nakta uppgifter om
5510: Av exportkvantiteten fraktades inemot en de belopp till vilka våra transportkostnader
5511: tredjedel på en ,enda främmande n,ations för utrikeshandeln belöpa sig äro sj.älvfallet
5512: fartyg. Vårt inhemska tonnage kom med svåra att erhålla. Dock torde totala frakt-
5513: en sjundedel i tredje rummet. kostnadBrna för vår import och export
5514: En närmare undersökning av de vikti- exempelvis år 1928 kunna heräknas till 1.4
5515: gaste in- och utförselvarornas fördelning på miljarder mark. Då de inhemska fartygen
5516: inhemska ~och utländska 'fartyg utvisar att under nämnda år i detta slag av trafik in-
5517: endast 35.4 % av styckegodset, 9.5 % av tjänat 262.o milj. mark utgjorde deras an-
5518: spannmå1simporten, 15.2 % av ikolimporten, del sålunda endast 18.7 %. Enligt publice-
5519: 1:1.2% av införse1n av maskiner, järn och rade uppgifter omfattand€ åren }919~1925
5520: annat tungt gods samt 17.4 % av övriga va- utgjorde denna andel i medeltal något över
5521: ror försiggått å finska fartyg medan en 20 %. Det framgår sålunda att det in-
5522: överväldigande kvantitet fraktats med ut- hemska tonnagets fraktinkomster i stort sett
5523: ländskt tonnage. Anmärkningsvärt är att belöpt sig till endast omkring en femtedel
5524: e:Nempelvis spannmålsimporten från Ame~ av totala fraktbeloppet. Jämfört exempel-
5525: rika, som dock sker efter omlastning i vis med Sverige, där ungefär hä.lften av
5526: europeiska hamnar, endast uppvisar 9.5 % ex.porten oc.h mer än hälften av importen
5527: för de ~finska fartygen, medan 86.9 % - om försiggår å egna kölar, kan det nuvarande
5528: ett avdrag på 3.6 % för de amerikanska far- läget hos oss icke anses normalt.
5529: tygen göres - av totala kvantiteten frak- Ett ofrånkomligt villkor för en mera om-
5530: tats å utländska fartyg, tillhörig.a länder, fattande användning av vårt tonnage som
5531: som icke exportera spannmål till oss. förmedlare av vår utrikeshandel är en ök-
5532: En granskning a v de olika varugru pper- ning av vår handelsflotta. Förutom en re-
5533: nas inom exporten fövdelning på inhemska ducering av fraktutgifterna tili utlandet
5534: .och utländska fartyg utvisar att 2!5.9 % av innebure ett utbyggande av handelsflottan
5535: papper och massa, 10.3 % av sågade träva- också i andra avseenden en betydande na-
5536: ror, 2~9.6 % av sparrar, 6.2 % av sleeper:s, tionalekonomisk vinning. Större delen av
5537: 5.8% av pappersveden, 4.o % av props, inkomsten av Tederinäringen stannar inom
5538: 1.4 % av stolpar samt ll.s % av övriga trä- eget land t. o. m. i de fall då fartygen en-
5539:
5540: 245--29 15
5541: 114 II,2 4. - Laivarahaston perustaminen.
5542:
5543: bart trafikera främmande ihamnar. Dels som ett flertal sjöfartidkajnde nationer sett
5544: tillföras bruttofrakterna eget land i form sig tvungna att tillgripa. Mest bekant hos
5545: av rederiets företagarvinst dels i form av oss torde den år 1903 grundade svenska re-
5546: amorteringsavgifter, manskapets löner och derifonden vara. Ursprungligen belöpte sig
5547: delvis även försiiikringsavgifter. Därjämte .fonden till 5 milj. kronor men genom sär-
5548: inverkar avkastningen av handelsflott·an på skilda riksdagsbeslut har fondens låneme-
5549: landets betalningsbalans. Genom annan del höjts så att de för närvarande stiga till
5550: verksamhet uppkomna skulder till utlandet 20 milj. kronor, d. v. s. omkring 200 milj.
5551: utjämnas i högre eller mindre grad, be- mark och torde avsikten vara att inom när-
5552: roende på rederinäringens utveckling, ge- maste framti·d höja fonden ytterligare till
5553: nom fraktinkomsterna, varförutom ett av- 30 milj. kronor eller 300 milj. mark. Den
5554: sevärt antal personer beredas utkomst.möj- vunna erfaren!heten av fonden har varit
5555: ligheter. gynnsam och har starkt medverkat till den
5556: Ytterligare bör påminnas om handelsflot- svenska handelsflottans utveckling. Säir-
5557: tans .betydelse för utvecklingen av ett lands ski.lt har den svenska linjetrafiken dragit
5558: export. Den gamla satsen om att handeln nytta av fonden. Man torde kunna säga att
5559: följer flaggan äger fortfarande tillämp- dess tillkomst oeh utveckling varit beroende
5560: ning. Landets exportindustrier och jord- av denna.
5561: bruk profitera av handelsf.lottans utveck- Ett annat land som oaktat sina oerhörda-
5562: ling i form av ökade avsättningsmöjlighe- bpitaltiUgångar i betydande utsträckning
5563: ter. Ett typiskt exempel härpå erbjuder använt formen av statslån :för understöd-
5564: utvecklingen av den svenska transoceana jande av rederinäringen är Förenta Stater-
5565: ·handeln under de senaste tjugo, tjugofem na, som år 1920 grundat en skeppsbygg-
5566: åren. Ur värdet av exempelvis den svenska nadslånefond, vilken år 1926 fastställdes
5567: exporten på Sydamerika, som år 1904. till 125 milj. dollars d. v. s. omkring 5 mil-
5568: d. v. s. det år reguljär svensk skeppsfart på jarder mark.
5569: denna världsdel vidtog, utgjorde O.s milj. Uppräkningen av Iänder som ansett sig
5570: kronor för att år 19124 utvisa 28.4 milj. höra subventionera sin ·rederinäring och
5571: kronor, lmn man utläsa utvecklingen av handelsflotta kunde fortsättas. Men det
5572: Sveriges sjöfart på detta land. Nyttan av torde vara nog med att 1hänvisa till att för-
5573: goda, egna sjökommunikationer för jordbru- utom niiimnda två Iänder Frankrike, Italien,
5574: ket belyses åter av vår smörexport. Visser- Nederländerna, Bulgarien, Grekland, Spa-
5575: ligen måste man förutsätta att också ut- nien, Tyskland, England, Portugal, Dan-
5576: ländska rederier skulle förmedla denna ex- mark, Norg·e, Ryssland och Österrike i form
5577: port men huruvida detta skulle skett på av byggnadsunderstöd, linjesuhventioner,
5578: samma sätt som nu är tvivel underkastat. seglationspremier, postsubventioner m. m.
5579: Ett otal andr-a exempel på handelsflot- anslagit avsevärda medel :för understöd.jan-
5580: tans betydelse för utvecklingen av ett lands de och utvecklande av sina handelsflottor.
5581: handelsförbindelser kunde anföras men kun- På grund av det ovan anförda :få vi vörd-
5582: na i detta sammanhang :förbigås. sammast föreslå,
5583: Den riktning man hos oss bör inslå :för
5584: övervinnande av den nuvarande, i det före- att i statsförslaget fö1· å1· 1930
5585: gående antydda situationen har angivits av måtte intagas ett anslag, stm·t 20
5586: riksdagen genom antagand:e av lagen angå- milj. ma1·k i och för grundande av
5587: ende rederifonden. · Härvid har man utgått statens i lagen av den 15 jttni 1928
5588: från nödvändigheten av en31handa åtgärder förutsatta rederifond.
5589: Helsingfors, den 12 augusti 1929.
5590:
5591: And. Forsberg. E. v. Frenckell.
5592: 115
5593:
5594: 11,24. - Rah. al. N:o 4. Suomennos.
5595:
5596:
5597:
5598:
5599: Forsberg y. m.: 11/äärämhan osoittamisesta laissa 15 päi-
5600: vältä kesäkuuta 1928 edellytetyn valtion laivarahaston
5601: perustamista varten.
5602:
5603:
5604: E d u s k u n n a ll e.
5605:
5606: Kesäkuun 15 päivänä 1928 va,hvistettiin sakuntien laivoja kohden jakaantui mai-
5607: eduskunnan hyväksymä laki valtion laiva- nittu määrä seuraavasti:
5608: rahastosta kotimaisen laivanvarustustoimin- saksalaisia laivoja kohden 31.6%
5609: nan edistämistä varten. Lain mukaan on suomalaisia 16.7
5610: valtion tulo- ja menoarvion ulkopuolelle ruotsalaisia " " 13.7 "
5611: perustettava erityinen valtion laivarahasto, englantilaisia " " 9.8 "
5612: jonka varoja käytetään siten, että niistä tanskalaisia " " 9.1 "
5613: sellaisille suomalaisille laivanvarustajille, latvialaisia " " 5.1 "
5614: jotka voivat tehokkaasti edistää maan lai- muita " " 14.0 "
5615: vanvarustustoimintaa, annetaan lainoja sii- " " "
5616: hen kelpaavien alusten rakentamiseen. Tässä on mainittu ainoastaan niiden kan-
5617: Vaikka enemmän kuin vuosi on kulunut sakuntien laivat, joiden osalle on tullut vä-
5618: lain hyväksymisestä, ei tarkoitusta varten hintään 0.5 milj. painotonnia. Jos laske-
5619: ole tarpeellisia varoja osoitettu, ei myös- taan koko tuonti- ja vientimäärä noin 10
5620: kään ole valtion talousarvioon vuodelle milj. tonniksi, on siis suomalaisilla lai-
5621: 1930 niitä otettu. Laki on siis toistaiseksi voilla kuljetettu noin l.G milj. tonnia, kun
5622: pelkkänä kirjaimena. muu osa, 8.4 milj. tonnia, on kuljetettu
5623: Valtion avustuksen tarve laivanvarustus- ulkomaalaisilla aluksilla. Kotimainen ton-
5624: elinkeinolle on tunnustettu eduskunnan nistomme tulee toiselle sijalle, mutta sen
5625: hyväksyessä mainitun lain. Merenkulku- osuus on vain vähän enemmän kuin
5626: tilastostamme näkyy, että useana vuonna puolet siitä, mitä esimerkiksi saksalaiset
5627: on 29.o % tulleesta ja 16.o % menneestä laivat kuljettavat.
5628: lastiakuljettavasta tonnistosta ollut suoma- Jos koko kuljetusmäärä jaetaan tuonnin
5629: laisia laivoja, s. o. lähes 2 / 3 meidän tuou- ja viennin kesken saadaan seuraavat suhde-
5630: nistamme ja 516 viennistämme on kuljetettu luvut tuonnissa (kokonaistuontimäärä 3.3
5631: ulkomaalaisilla laivoilla. Epäsuhde koti- milj., painotonnia) :
5632: maisten ja ulkomaalaisten laivojen osuuden saksalaiset laivat 38.2%
5633: välillä maamme tuonnissa ja viennissä käy suomalaiset 22.6
5634: "
5635: vieläkin selvemmäksi allamainituista lu- ruotsalaiset 8.9 "
5636: vuista, jotka osoittavat kuljetusmäärän suh- tanskalaiset " 8.4 "
5637: teellisen jakaantumisen kaikessa vuonna latvialaiset
5638: " 5.4 "
5639: englanWaiset
5640: " "
5641: 1928 meritse tapahtuneessa ulkomaankau- 5.3
5642: passa ilmaistuna painotonneissa. Eri kan- muut " 11.2 "
5643: " "
5644: lt6 Tl,24. - Laivarahaston perustaminen.
5645:
5646: Siis ainoastaan mitättömän vähän yli vii- 11.8 % muista puutavaroista viedään suo-
5647: denneksen tuontitavarasta on kuljetettu maalaisilla laivoilla. Sitävastoin kuljettaa
5648: suomalaisilla laivoilla. suomalainen tonnisto 61.5 % kappaletava-
5649: Vieläkin epäedullisemmaksi muodostuu rasta. Tämä korkea prosenttiluku johtuu
5650: suhde viennissä. Kokonaisvientimäärä me- osaksi siitä, että kappaletavaraan luetaan
5651: ritse (6.6 milj. tonnia) jakaantui prosen- kuuluvaksi voi, joka kuljetetaan yksin-
5652: teissa eri kansakuntien laivoille seuraa- omaan suomalaisella tonnistolla.
5653: vasti: Edellä esitetystä käynee selville, että
5654: saksalaiset laivat 28.3% kotimaisten laivojen osuus meidän ulkomaan-
5655: ruotsalaiset 16.1 kauppamme välityksessä on perin vaa-
5656: suomalaiset
5657: " 13.8
5658: " timaton. Kotimainen laivanvarustustoi-
5659: englantilaiset ," 12.1
5660: " minta on niinmuodoin toistaiseksi vähem-
5661: tanskalaiset 9.4
5662: " män merkitsevä tekijä siitä huolimatta, että
5663: latvialaiset
5664: " 5.0
5665: " maamme huomattavana vientimaana tar-
5666: muut
5667: " 15.3
5668: " joaa suuria kuljetusmahdollisuuksia.
5669: " " On itsestään selvää, että tällainen asiain-
5670: Vientimäärästä kuljetettiin lähes kolman- tila tuottaa huomattavan kansantaloudelli-
5671: nes yhden ainoan kansakunnan laivoilla. sen tappion. Täysinluotettavia tietoja niistä
5672: Kotimainen tonnistomme sijoittui seitse- summista, joihin meidän kuljetuskustan-
5673: männeksellä kolmanteen sijaan. nuksemme ulkomaankaupassamme nouse-
5674: Lähempi tutustuminen tärkeimpien vat, on luonnollisesti vaikea saada. Kuiten-
5675: tuonti- ja vientitavarain jakautumiseen kin voitaneen kaikki kuljetuskustannukset
5676: koti ja ulkomaalaisten laivain kesken osoit- tuonnista ja viennistä esimerkiksi vuonna
5677: taa, että ainoastaan 35.4 % kappaletava- 1928 arvioida 1.4 miljaardiksi markaksi.
5678: rasta, 9.5 % viljantuonnista, 15.2 % hiilen- Kun kotimaiset laivat mainittuna vuonna
5679: tuonnista, 11.2 % koneiden, raudan ja tässä liikennelajissa ansaitsivat 262.o milj.
5680: muun raskaan tavaran tuonnista sekä marffikaa, tulee niiclen osa'lle niinmuodoin
5681: 17.4 % muista tavaroista on kuljetettu suo- vain 18.7 %. Julkaistujen tiedonautojen
5682: malaisilla laivoilla, kun taas valtavampi mukaan vuosilta 1919-1925 teki tämä
5683: määrä on rahdattu ulkomaalaisella ton- osuus keskimäärin hiukan yli 20 %- Näyt-
5684: nistolla. Huomattava on, että esimerkiksi täytyy siis, että kotimaisen tonniston rahti-
5685: Amerikasta tuodusta viljasta, mikä kuiten- tulot yleensä katsoen nousevat ainoastaan
5686: kin lastataan uudelleen eurooppalaisissa noin viidennekseen koko rahtimäärästä.
5687: satamissa, vain 9.5% tuodaan maahan suo- Verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, missä jo-
5688: malaisilla laivoilla, kun taas 86.9 % - jos tensakin puolet viennistä ja enemmän kuin
5689: 3.6% vähennetään amerikkalaisia laivoja puolet tuonnista kuljetetaan omilla aluk-
5690: kohden - koko määrästä rahdataan ulko- silla, ei voida nykyistä tilannetta meillä
5691: maalaisilla laivoilla, jotka kuuluvat maille, pitää normaalisena.
5692: mistä ei tuoda viljaa meille. Välttämättömänä ehtona voidaksemme
5693: Tarkastaessamme viennissä eri tavara- suuremmassa määrässä käyttää omaa ton-
5694: lajien jakaantumista kotimaisten ja ulko- nistoamme välittämässä ulkomaankaup-
5695: maalaisten laivojen kesken huomaamme, paamme, on kauppalaivastomille lisäämi-
5696: että 25.9 % !paperi'Sta ja massasta, 10.3 % nen. Paitsi ulkomaille maksettavien rahti-
5697: sahatusta puutavarasta, 29.6% parruista, menojen vähentymistä tuottaa kauppalai-
5698: 6.2 % ratapölkyistä, 5.8 % paperipuista, vaston lisääminen muussakin suhteessa huo-
5699: 4.o % propsista, 1.4 % pylväistä sekä mattavan kansantaloudellisen edun. Suurin
5700: II,24. - Forsberg y. m. 117
5701:
5702: osa. laivanvarustuselinkeinon tuottamista tu- nykyisen, edellisessä esitetyn tilanteen pois-
5703: loista jää omaan maahan siinäkin tapauk- tamiseksi, on eduskunta osoittanut hyväk-
5704: sessa, että laivat käyvät yksinomaan vie- syessään laivanvarustusrahastoa koskevan
5705: raissa satamissa. Osaksi tulevat bruttorah- lain. Tällöin on lähdetty välttämättömyy-
5706: dit oman maan hyväksi laivanisännistön destä ryhtyä samanlaisiin toimenpiteisiin,
5707: yrittäjänvoiton muodossa, osaksi kuoletus- joihin useat merenkulkua harjoittavat kan-
5708: menojen, miehistön palkkojen ja osittain sat jo ovat olleet pakoitetut ryhtymään.
5709: myös vakuutusmenojen muodossa. Sitä- Meillä lienee tunnetuin vuonna 1903 perus-
5710: paitsi vaikuttaa kauppalaivaston tuotto tettu ruotsalainen laivanvarustusrahasto.
5711: maan maksutaseeseen. Muiden toiminta-alo- Alkuansa oli rahasto 5 milj. kruunua,
5712: jen tuottamat velat ulkomaille tasoittuvat mutta erinäisillä valtiopäiväpäätöksillä on
5713: suuremmassa tai vähemmässä maarassa, rahaston lainausvaroja lisätty niin, että ne
5714: riippuen laivanvarustuselinkeinon kehityk- nykyään nousevat 20 milj. kruunuun s. o.
5715: sestä, rahtituloilla, jota paitsi melkoiselle noin 200 milj. markkaan, ja lienee tarkoi-
5716: määrälle henkilöitä valmistetaan toimeen- tus lähimmässä tulevaisuudessa lisätä ra-
5717: tulomahdollisuuksia. hastoa aina 30 milj. kruunuun eli 300 milj.
5718: Vielä on huomattava kauppalaivaston markkaan. Rahastosta saatu kokemus on
5719: merkitys maan viennin kehittämiseen näh- ollut edullinen ja on voimakkaasti vaikutta-
5720: den. Vanha sananparsi, että kauppa seu- nut Ruotsin kauppalaivaston kehitykseen.
5721: raa lippua, pitää vieläkin paikkansa. Maan Erittäin on Ruotsin linjaliikenne saanut
5722: vientiteollisuudet ja maanviljelys hyöty- hyötyä rahastosta. Voitaneen sanoa, että
5723: vät kauppalaivaston kehityksestä saamalla sen synty ja kehitys on riippunut tästä.
5724: useampia myyntimahdollisuuksia. Kuvaa- Toinen maa, joka huolimatta tavatto-
5725: van esimerkin tästä antaa Ruotsin valtame- mista pääomavaroistaan melkoisessa mää-
5726: rentakainen kauppa viimeisinä kahtenakym- rässä on käyttänyt valtiolainamuotoa laivan-
5727: menenä, kahtenakymmenenäviitenä vuotena. varustuselinkeinon avustamiseen, on Yh-
5728: Ruotsin viennin arvosta esimerkiksi Etelä- dysvallat, jotka vuonna 1920 perustivat lai-
5729: Amerikkaan, joka vuonna 1904, s. o. sinä vanrakennuslainarahaston, joka vuonna
5730: vuonna, jolloin Ruotsin säännöllinen laiva- 1925 vahvistettiin 125 milj. dollariksi, s. o.
5731: liikenne tähän maanosaan alkoi, teki O.s noin 5 miljaardiksi markaksi.
5732: milj. kruunua osoittaakseen vuonna 1924 Luetteloa maista, jotka ovat katsoneet
5733: 28.4 milj. kruunua, voidaan nähdä Ruotsin täytyvänsä avustaa laivanvarustuselinkeinoa
5734: merenkulun kehitys tähä:n maahan nähden. ja kauppalaivastoa, voitaisiin jatkaa.
5735: Maanviljelyksen saama hyöty hyvistä Mutta riittänee vain huomauttaa, että
5736: omista merenkulkuvälineistä nähdään taas paitsi kahta mainittua maata Ranska,
5737: voinviennistämme. Voidaanhan tosin aja- Italia, Alankomaat, Bulgaria, Kreikka,
5738: tella, että ulkomaalaisetkin laivanvarusta- E1spanja, 8aksa, Englanti, Portugali,
5739: jat olisivat välittäneet tämän viennin, Tanska, Norja, Venäjä ja Itävalta ovat
5740: mutta olisiko se tapahtunut samalla tavalla myöntäneet huomattavia varoja kauppa-
5741: kuin nyt, on epäiltävää. laivastojensa avustamiseen ja kehittämi-
5742: Lukematon määrä esimerkkejä kauppa- seen rakennusavustuksien, linjakannatuk-
5743: laivaston merkityksestä maan kauppasuh- sien, purjehduspalkintojen, postikannatus-
5744: teiden kehitykselle voitaisiin luetella, mutta ten y. m. muodossa.
5745: voidaan tässä yhteydessä sivuuttaa. Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
5746: Sen suunnan, mikä meillä on otettava nioittaen ehdottaa,
5747: 118 Il,24. - Laivarahaston perustaminen.
5748:
5749: että mwden 1930 tulo- ja meno- 1928 edellytetyn valtion laivarahas-
5750: m·vioon otettaisiin 20 milj. markan ton perustamiseksi.
5751: määräraha laissa 15 p:ltä kesäkuuta
5752:
5753: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1929.
5754:
5755:
5756: And. Forsberg. E. v. Frenckell.
5757: 119
5758:
5759: n,z5. - Rah. al. N:o 5.
5760:
5761:
5762:
5763:
5764: Helo y. m.: Määrärahan osoittamisesta omakotirahaston
5765: vahvistamiseksi.
5766:
5767:
5768: E d u 8 k u n n a ll e.
5769:
5770: On yleisesti tunnettua, että niillä asun- vampaa merkitystä, varsinkaan katsoen sii-
5771: to-oloilla, joissa maan suuret väestökerrok- hen asunto-olojen surkeuteen, jossa meillä
5772: set elävät, on sekä välilli<sesti että välittö- sanotut väestöluokat elävät. Rahaston pää-
5773: mästi mitä tärkein merkitys yhteiskunnalle oma on tosin noin 120 miljoonaa markkaa,
5774: kokonaisuudessaan. Senvuoksi onkin sivis- mutta toistaiseksi on siitä vuosi<ttain käy-
5775: tysmaissa katsottu yhteiskunnan velvolli- tettävissä vain noin 2 1 / 2 miljoonaa mark-
5776: suudeksi ryhtyä ei vain tilapäisiin, vaan kaa, joka summa rahaston sääntöjen mu-
5777: jatkuvi·in toimenpiteisiin vähempiosaisten kaan on jaettava -tasan kaupunkien ja taa-
5778: asunto-olojen parantamiseksi. Valtion asun- javäkisten yhdyskuntien, toisaalta varsinai-
5779: topolitiikkaa onkin yleensä pidetty yhtenä sen maaseudun luotontarvitsija:in kesken.
5780: .sosiail.ipolitiikan tärkeimmistä aloista. On luonnollista, että tämä summa ei ole
5781: Meillä ei asuntopolitiikkaan ole kiinni- kuin pienenä rippeenä tarpeeseen nähden.
5782: tetty ri,ittävää huomiota. Ne toimenpiteet Miltä ensinnäkin maaseudun asunto-oloi-
5783: ja rahalliset avustukset, joita yleisistä va- hirn tulee, on mei]lä aina kun on ollut ky-
5784: roista on ennen sotaa myönnetty asunto- symyksessä ryhtyä toimenpiteisiin vähempi-
5785: rakennustoiminnan edi-stämiseksi, olivat sii- osaisten aseman parantamiseksi, varsiu vä-
5786: hen nahden, mitä olisi tarvittu, aivan mi~ hän kiinnitetty huomiota maataloustyöläi-
5787: tättömiä, ja sodan 1 jälkeen tapahtunut siin. Maatyöläiset eivät yleensä ole olleet
5788: asuntorakennustoiminnarn tukeminen ei ole niin järjestyneitä, eikä heillä ole ollut tilai~
5789: edes ollut riittävä torjumaan sitä a.sunto- suutta tuoda esiin puutteitaan ja vaati-
5790: olojen huonontumista, joka johtui raken- muksiaan samalla tavoin kuin esimerkiksi
5791: nustoiminnan miltei täydellisestä pysähty- teolilisuustyöläisi<llä ja pienviljelijöillä, josta
5792: misestä maailmansodan aikana. onkin ollut seurauksena, että maatyöläiset
5793: V ail.tion asuntopolitiikka on tällä kert!l!a ovat joutuneet enemmän lapsipuolen ase-
5794: kohdistunut pääasiassa omakotirakennustoi- maan. Näin on tilanne myös asunto-oloi-
5795: minnan tukemiseen, jota varten peruste- hin nähden. Tällä alalla on yhteiskun-
5796: tusta omakotirahastosta myönnetään lai- nalla suunnaton ja sa;malla myös tärkeä ja
5797: noja pienten omakotien rakentajille, niin hedelmä;llinen työala, joka jatkuvasti edel-
5798: hyvirn varsinaiselle teollisuustyöväestölle lyttää huomattavia summia yleisistä va-
5799: kuin myöskin maataloustyöläisille. Niin roista.
5800: tärkeätä kuin tämä toiminta onkin, on kui- Myöskin kaupunki-en ja taajaväkisten yh-
5801: tenkin rahaston asema valitettavasti sellai>- dy-skuntien pieneläjien asunto-olot ovaA:
5802: nen, ettei sillä ole tällä •hetkellä sanotta- meillä korjauksen tarpeessa. Vertauksen
5803: 120 11,2 5. - Omakotirahaston vahvistaminen.
5804:
5805: vuoksi mainittakoon, että kun esimerkiksi oli' se Ruotsissa jo vuonna 1924 noin 55.5
5806: Köpenhaminassa on korkeintaan yhden miljoonaa kruunua eli siis miltei 5 kertaa
5807: huoneen ja keittiön käsittäviä huoneistoja suurempi kuin meillä, jonka lisäksi rahas-
5808: vai'n 10.5 % huoneistojen koko lukumää- toa Ruotsissa vielä lisätään jatkuvasti.
5809: rästä, on Helsingissä vastaava maara Yllä olevilla perusteilla ehdotamme,
5810: 42.s %. Tämä riittää osoittamaan, miten
5811: paljon ahtaamissa, oloissa meillä vähempi- . että EduskuntJa päättäisi 1930
5812: varaiset yleensä asuvat. vuoden meno,arvioon ottaa 30 mil-
5813: Mainittakoon vielä, että kun meillä oma- joo'IUlt(t mark1wa on'&,alwtirahaston
5814: kotirahasto on vain 120 miljoonaa markkaa, vahvistamiseksi.
5815:
5816: Helsingissä, 5 päivänä elokuuta 1929.
5817:
5818:
5819: Johan Helo. J. F. Aalto.
5820: Osk. Reinikainen. M. Ampuja.
5821: Mikko Suokas. Jalmari Leino.
5822: Ville Komu. Matti Paasivuori.
5823: 121
5824:
5825: II,26, - Rah. al. :N:o 6.
5826:
5827:
5828:
5829:
5830: Koivulahti-Lehto y. m.: Määrärahan osoittamisesta siirret-
5831: täväksi omakotirahastoon maataloustyöväestön asunto-
5832: olojen parantamista varten.
5833:
5834:
5835: l<J d u s k u n n a 11 e.
5836:
5837: Niiden suurten muutosten johdosta, jotka mikä maataloustyöväen asunto-olojen paran-
5838: ovat maanomistusoloissamme viimeisten 20 tamisella on terveydellisesti ja sivistykselli-
5839: vuoden kuluessa tapahtuneet ja joiden sesti sekä tämän työväestön taloudellisen ja
5840: kautta on m. m. muodostunut kymmeniä tu- yhteiskunnallisen aseman korottamisessa
5841: hansia uusia pientiloja, on maaseutukysy- yleensä, on parin kolmen miljoonan markan
5842: myksistämme etupäässä pienviljelyskysymys suuruista rahasummaa, mikä vuosittain on
5843: kiinnittänyt huomiota puoleensa. Epäile- ollut tarkoitusta varten käytettävi,ssä, ilmei-
5844: mättä onkin mainittu kysymys huomiota sesti pidettävä liian pienenä. Mainitulla
5845: ansainnut ja ne monenlaiset toimenpiteet, rahamäärällä voidaan vuosittain rahoittaa
5846: joihin pienviljelyksen ja pientilallisten hy- korkeintaan 300 a 400 rakennusyritystä, tar-
5847: väksi on eritoten viime aikoina ryhdytty, peen ollessa moninkertainen. Siihen näili.den,
5848: osoittavat selvästi, että sanottu huomio on että tähän asti on käytetty kaupunkien
5849: kantanut myös hedelmiä. Toinen tärkeä asunto-olojen parantamiseen melkoisia mää-
5850: maalaisoloja koskeva kysymys, joka varmaan rärahoja, huolimatta siitä, että vertailu nii-
5851: ansaitsisi yhtä paljon huomiota osakseen, on den ja maaseudun asunto-olojen välillä muo-
5852: maaseudun asunto-olojen parantamiskysy- dostuu maaseudulle epäedulliseksi, olisi
5853: mys. maaseudun vähäväkisen, usein sivistykselli-
5854: Tammikuun 8 päivänä 1927 annettiin, ku- sesti ja taloudellisesti alhaisemmalla asteella
5855: ten tunnettua, laki omakotirahastosta sekä olevan väestön hyväksi tässä kohden tehtävä
5856: sen perusteella vähän myöhemmin asiata enemmän kuin mitä tähän asti on tehty. Kun
5857: koskeva asetus ja valtioneuvoston päätökset, rahojen kysyntä omien kotien rakentamista
5858: joissa lruhemmin määrättiin rahaston käy- varten maaseudulle on erittäin vilkasta,
5859: töstä. Maaseudun asunto-olojen parantamis- olisi tätä hyödyllistä toimintaa tuettava val-
5860: toimenpiteisiin on siis jo ryhdytty, mutta tion taholta suuremmilla rahamäärillä.
5861: missä määrin tällä alalla päästään hyviin Tässä tarkoituksessa saamme ehdottaa,
5862: tuloksiin, riippuu kuitenkin ratkaisevasti
5863: siitä, kuinka paljon varoja omakotirahaston että Eduskunta päättäisi tulevan
5864: käytettävissä kulloinkin on. vuoden valtion menosääntöön otetta-
5865: Katsoen siihen suureen merkitykseen, vaksi ja omakotirahastoon siirrettä-
5866:
5867: 245-29 16
5868: 122 II,26. - l\taataloustyöväestön asunto-olot.
5869:
5870: väksi 25 miljoonan ma1·kan suuruisen kin 1naataloustyöväestön asunto-olo-
5871: määrärahan maaseudun ja erittäin- jen parantamista varten.
5872:
5873: Helsingissä, elokuun 12 päivänä 1929.
5874:
5875:
5876: Hilma Koivulahti-Lehto. J. F. Tolonen.
5877: Mauno Pekkala. Valfrid Eskola.
5878: J. Kovanen. Edv. Kujala.
5879: Edward Setälä. Otto Marttila.
5880: Toivo Halonen. Jalmari Linna.
5881: Yrjö Welling. Aatto Siren.
5882: Leander Sirola.
5883: 123
5884:
5885: .U,21. - Rah. al. N:o 7.
5886:
5887:
5888:
5889:
5890: Virta y. m.: Määrärahan osoittamisesta omakotirahaston
5891: vahvistamiseksi.
5892:
5893:
5894: E d u s k u n n a ll e.
5895:
5896: Vuonna 1927 valtion omakotirahastosta tävissä olevien varojen vähyyden vuoksi.
5897: anne·tun lain mukaan ta.pahtuu maatalous- Jakamattomia varoja oli v :n 1927 lopussa
5898: työväen asunto-olojen parantamista ja kau- vain 310,500 markkaa. Osattomiksi jää-
5899: punkien, kauppaloiden ja maaseudun taaja- neille oli kuitenkin annettu lupaus, että hyl-
5900: viiikisten yhdyskuntien omakotiasumusten jätyt laina-anomukset voidaan ottaa huo-
5901: rakentamisen edistämistä tarkoittava valtion mioon ,ehkä myöhemmin'' myönnettäessä
5902: lainaustoiminta erikoisen tulo- ja menoar- lainoja maataloustyöväen asunto-olojen pa-
5903: vion ulkopuolella olevan omakotirahaston rantamiseen. Aivan saman luontoista on
5904: kautta. Rahastoa perustettaessa siirrettiin ollut myöskin se lainaus, jota kaupunkien,
5905: siihen eräitä aikaisemmin maataloustyöväen kauppaloiden ja maaseudun asutuskeskus-
5906: asunto-olojen parantamiseen osoitettuja va- ten omakotitoiminnan edistämiseksi on har-
5907: roja, jotka jo vuosina 1922-25 oli lainattu joitettu. Käyttövarojen puutteessa ovat lu-
5908: eri kunnille tarkoitukseen käytettäväksi kemattomat lainantarvitsijat saaneet ano-
5909: sekä eräitä muita valtion asuntopoliittisiin mukseensa hylkäävän vastauksen ja, milloin
5910: tarkoituksiin myöntämiä lainavaroja. Ra- lupaus lainan saannista on annettu, on ano-
5911: hastosta annetun lain mukaan on varat, mus ratkaistu samoista syistä vasta parin
5912: joita rahastoon kertyy korkoina ja kuoletuk- kolmen vuoden kuluttua. Mikäli tiedos-
5913: sina tai joita siihen mahdollisesti sriirre- samme on, on sekä sosialiministeriöön että
5914: tään, käytettävä puoleksi mataloustyöväen myöskin maatalousministeriöön jätetty täl-
5915: asunto-olojen parantamiseen ja omakotira- laisia laina-anomuksia useiden miljoonien
5916: kennustoiminnan edistämiseen kaupun- markkojen määrä, mutta niiden ratkaisemi-
5917: geissa, kauppaloissa, kaupunkien lähiympä- nen on lykkääntynyt hämärään tulevaisuu-
5918: ristöissä ja maaseudun taajaväkisissä asu- teen, koska rahaston vuotuiset tulot, jotka
5919: tuskeskuksissa sekä tarpeen mukaan myös v. 1926 tehdyn arviolaskelman mukaan nou-
5920: muun vähävaraisen väestön rakennustoimin- sevat noin 6 milj. markkaan vuodessa, eivät
5921: nan edistämiseen. riitä likimainkaan tyydyttämään esiintyvää
5922: Asutushallituksen vuosikertomuksessa tarvetta. Tosi:ri myönsi eduskunta kuluvan
5923: vuosilta 1925-27 mainitaan m. m., että vuoden tulo- ja menoarviossa tilanteen hel-
5924: yksin maataloustyöväestön asunto-olojen pa- pottamiseksi 5 milj. markkaa, mutta tämä
5925: rantamiseen tarkoitettuja laina-anomuksia määrä on aikoja sitten käytetty edellisiltä
5926: oli vuoteen 1927 mennessä kertynyt 167 vuosilta ratkaisematta jääneiden lainojen
5927: kunnasta yhteensä 26,615,000 markkaa, myöntämiseen.
5928: joista vain puolet voitiin tyydyttää käytet- Valtion toimenpiteet työtätekevän väestön
5929: 124 II,27. - Omakotirahaston vahvistaminen.
5930:
5931: asunto-olojen parantamiseksi on jouduttu Koska hallituksen ehdotuksessa seuraavan
5932: porvarillisellakin taholla myöntämään tar- vuoden tulo- ja menoarvioksi ei ole otettu
5933: peell.USiksi. Mutt,a tämä myönnytys on ole- huomioon omakotirahaston vahvistamisen
5934: massa 'ainoast:aan paperilla niin kauan kuin tarvetta, pyydämme edelläsanotun perus-
5935: lainojen tarvitsijat turhaan vetoavat valtion teella ehdottaa,
5936: apuun. Maaseudun ja kaupunkien työtäte-
5937: kevän väestön tarpeet vaativat annettujen että Eduskunta päättäisi vuoden
5938: myönnytysten käytäntöön sovittamista ja 1930 ylimääräisen tulp- ja menoar-
5939: tämän väestön asunto-olojen parantaminen vion 11 luvun kohdalle uutena mo-
5940: etenkin maaseudulla on asia, johon eduskun- menttina ottaa 25 milj. markan suu-
5941: nan on kiinnitettävä huomiota. ruisen määrärahan valtion omakoti-
5942: rahaston käyttövarojen lisäämiseksi.
5943:
5944: Helsingissä, elokuun 16 p :nä 1929.
5945:
5946:
5947: Jalmari Virta.
5948: K. Kulmala. Verner Halen.
5949: .Arvo A. Lehto. J. A. Liedes .
5950: V. Pohjaranta. A. K. Talvio.
5951: Kalle Kyhälä. Siina Urpilainen.
5952: Arvo Riihimäki. Emil J. Tabell.
5953: 125
5954:
5955: n,2s. - Rah. al. N:o 8.
5956:
5957:
5958:
5959:
5960: Vennola y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta henkilöiden
5961: avustamiseksi, jotka valmistuvat työskentelemään koti-
5962: maisen vienn~n hyväksi.
5963:
5964:
5965: E d u s kun n a ll 'e.
5966:
5967: Viimeaikaiset kokemukset ovat riittävän henkilöitä, jotka ovat valmistautuneet an-
5968: selvästi osoittaneet, että vientikauppamme tautumaan kaupalliselle alalle ja ovat val-
5969: alalla on suuria puutteita olemassa ja että miit syventymään ulkomaisiin oloihin ja
5970: maan talouspolitiikan on enemmän kuin tä- vientikauppamme mahdollisuuksiin eri
5971: hän saakka kiinnitettävä siihen huomiota. maissa. Vasta näin ulkomailla tehtyjen ha-
5972: Silmiin pistävä ja olojemme kehittymät- vaintojen ja saadun kokemuksen perus-
5973: tömyyttä kuvaava epäkohta on jo siinä, että teella voidaan heiltä odottaa menestyksel-
5974: meillä varsinaista ammattimaista vientikau- listä toimintaa kotimaisen viennin hyväksi.
5975: pallista yritteliäisyyttä on tuskin lainkaan Kun on erittäin tärkeää, että valtio täy-
5976: tai aivan mitättömän vähän olemassa. Tuot- dentää jo eri ammattiopistoissa kustanta-
5977: tajat saavat tavallisesti itse huolehtia myös- maansa kasvatusta tällä käytännölliseen toi-
5978: kin viennistä tai myydään vientitavaramme mintaan perehdyttämisellä ja siten avustaa
5979: ulkomaalaisten agenttien välityksellä. Jos- sopivien henkilöitten valmistumista vien-
5980: kin tämä asiaintila erikoistapauksissa voi timme palvelukseen, saamme kunnioittavim-
5981: olla tarkoituksenmukaistakin, niin se ylei- mm ehdottaa,
5982: senä vientimme järjestelymuotona ei ole
5983: puol ustettavissa. että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
5984: Vientikauppamme kehittymisessä meille vuoden tulo- ja rnenoa1·vioon 300,000
5985: edullisempaan suuntaan tuottaa suuria vai- Smk. suuruisen määrärahan henkilöi-
5986: keuksia sopivien, ulkomaisia oloja ja vienti- den avustarniseksi, jotka palvelemaUa
5987: kauppaa tuntevien henkilöiden puute. Muu- määrätyn ajan ulkomaalaisissa liik-
5988: toksen aikaansaaminen tässä suhteessa on keissä ja perehtymällä ulkomaisiin
5989: kuitenkin vientimme kamualta vätttämätön. vientimahdollisuuksiimme eri maissa
5990: Mutta se voi tapahtua mielestämme tällä valmistuvat työskentelemään koti-
5991: hetkellä ainoastaan siten, että avustetaan maisen viennin hyväksi.
5992:
5993: Helsingissä, elokuun 15 p :nä 1929.
5994:
5995:
5996: J. H. Vennola. Bernhard Heikkilä.
5997: P. Saarinen. E. M. Tarkkanen.
5998: Mandi Hannula. Erkki Paavolainen.
5999: 126
6000:
6001: 11,29. - Ra.h. al. N:o 9.
6002:
6003:
6004:
6005:
6006: Vennola y. m.: Km·oitetwn määrärahan osoittamisesta Suo-
6007: men Vientiyhdistykselle.
6008: 1
6009:
6010:
6011:
6012:
6013: E d u s k u n n a ll e.
6014:
6015: Vientimme kehitystä tarkoittavan toimin- vasta aivan alussaan. Todettava on, että
6016: nan välttämättömyys on nykyisissä oloissa maassa on toistaiseksi vain ani harvoja
6017: käynyt yhä ilmeisemmäksi. Maa on joutu- toimikykyisiä yksityisiä vi6lltiliikkeitä.
6018: nut sen tosiasian eteen, että puutavaran- Mutta yritteliäisyys on varmaan kasvavassa
6019: vientimme on jatkuvasti vähenemässä ja määrässä johdettavissa tällekin alalle, kun
6020: että muu vientimme toistaiseksi tuskin ky- tätä yritteliäisyyttä vain sopivin keinoin
6021: kenee täyttämään tämän vähennyksen tuetaan.
6022: kautta syntyvää vajausta, puhumattakaan Suomen Vientiyhdistys, joka on perus-
6023: siitä, ·että se kykenisi a.ntamaan sitä li- tettu viennin harrastusta ylläpitämään,
6024: säystä, mitä kasvavat tarpeemme viennil- pyrkii yhtenä,isen, viennin edistämistä tar-
6025: tämme jatkuvasti vaativat. Vientikelpoinen koittavan toiminnan aikaansaamiseen maas-
6026: tuotantomme ja vientimme on senvuoksi samme. Siinä tarkoituksessa se koettaa
6027: välttämättömästi saatava monipuolisem- järjestää tuotanto- ja vientitoimintaa lä-
6028: maksi ja huomio kohdistettava vienti- hellä olevat yksityiset voimat ja saattaa
6029: yhteyksiemme parantamiseen ja tuotan- ne läheiseen ja järjestettyyn yhteistoimin-
6030: tomme ja käytännöllisen vientitoimintamme taan valtion asianomaisten hallintohaaro-
6031: kehittämiseen. jen kanssa. Ainoastaan sillä tavoin saa-
6032: Tässä työssä viennin hyväksi on valtion daan aikaan yhdenmukaisuutta valtion ja
6033: käsittääksemme jatkuvasti oltava osalli- yksityisen vientimme edistämistä tarkoitta-
6034: sena. Se on välttämätöntä senvuoksi, että van toiminnan kesken samalla kuin saate-
6035: kansantaloutemme on nykyaikaisessa mie- taan tämä toiminta yhtenäiseksi ja suun-
6036: lessä vasta kehityksensä alussa eikä sen- ui telmalliseksi.
6037: vuoksi omin voimin vielä kykene sellaiseen Yhdistyksen viimeaikainen toiminta on
6038: nopeaan laajentumiseen ulospäin, mitä osoittanut, että mahdollisuuksia tämän
6039: siltä nyt, taloudellisen asemamme tasapai- suuntaisten pyrkimysten toteuttamiselle on
6040: nossa pysyttämiseksi, vaadittaisiin. Vain olemassa. Yhdistys on m. m. voinut liittää
6041: harvoilla sellaisillakaan tuotannon aloilla, lukuisan joukon tuotannon harjoittajia
6042: jotka pidemmän aikaa ovat valmi,stan~Cet yhteistoimintaan viennin edistämisen tar-
6043: vientikelpoisia tavaroita, kykenevät tuotan- koituksessa, järjestänyt Suomen tuotan-
6044: tolaitokset itse hakemaan markkinoita ja non tehokkaampaa tunnetuksi tekemistä
6045: järjestämään säännöllistä vientiä. Yksityi- ulkomailla ja pannut alnHe erinäisiä. tuo-
6046: nen vientikauppa, jota nämä tuotantolai- tannon järjestelyjä vientiä varten. Tämän
6047: tokset avulu;een tarvitsisivat, on sekin toimintansa ja säännöllisesti ilmestyvän
6048: Il,29.- Vennola y. m. 127
6049:
6050: aikakauslehtensä ,Suomen ulkomaan- rempi kuin meillä ja jossa valtion apua
6051: kauppa'' ja muiden julkaisujen kautta on viennin edistämistyössä senvuoksi tarvi-
6052: se saanut herätetyksi melkoista mielen- taan suhteellisesti vähemmän, va1tio kuiten-
6053: kiintoa ja harrastusta eri tuottajapiireissä, kin jatkuvasti myöntää sikäläiselle vienti-
6054: niin hyvin maanviljelyksen kuin teollisuu- yhdistykselle 50,000 kruunua eli 500,000
6055: den alalla, työskentelemään vientiä varten. Smk. vuodessa. Vientimme vielä kehitty-
6056: Mutta yhdistys tarvitsee jatkuvaan menes- mätön tila, jos sitä verrataan Ruotsin
6057: tykselliseen toimintaan enemmän voimia ja viennin tilaan, on kuitenkin sellainen, että
6058: varoja kuin mitä sillä nyt on käytettävissä. valtiolta meillä vaadittaisiin viennin kehit-
6059: Sen vuotuisiin menoihin tarvitaan. jo nyky- tämiseksi ainakin suhteellisesti samanlaisia
6060: oloissa noin 600,000 Smk. On välttämä- uhrauksia kuin mihin naapurivaltiomme
6061: töntä, että myöskin valtion puolelta tue- jatkuvasti katsoo olevan syytä.
6062: taan yhdistystä huomattavammin kuin mitä Kun tuotantomme ja vientimme edistä-
6063: nykyisin on laita. minen on sekä yleensä että varsinkin nyky-
6064: Se 150,000 markan apuraha, joka yhdis- oloissa erittäin tärkeä, saamme edelliseen
6065: tykselle tätä vuotta varten on valtion- viitaten kunnioittavimmin ehdottaa,
6066: varoista myönnetty, on sangen vähäinen,
6067: jos sitä verrataan niihin moninaisiin teh- että Eduskunta päättäisi Suomen
6068: täviin, joita tällaisella toiminnalla on suo- Vientiyhdistykselle myönnetyn apu-
6069: ritettavana. Huomattava on, että esim. mhan ensi vuoden menoarviossa ko-
6070: Ruotsissa, jossa elinkeinoelämän oma laa- roittaa 250,000 markkaan.
6071: jentumisvoima jo on moninkerroin suu-
6072:
6073: Helsingissä, elokuun 15 p :nä 1929.
6074:
6075:
6076: J. H. Vennola. Bernhard Heikkilä.
6077: P. Saarinen. E. M. Tarkkanen.
6078: Mandi Hannula. Erkki Paavolainen.
6079: 128
6080:
6081: II,3o. - Rah. al. N :o 10.
6082:
6083:
6084:
6085: Kuokkanen. y. m.: Lisämäärärahan osoittamisesta Suomen
6086: Ampujainliitolle.
6087:
6088:
6089: E d u s k u n n a ll e.
6090:
6091: Viime huhtikuun 20 päivänä tuli kymme- ampumataito on niiden kymmenen vuoden
6092: nen vuotta kuluneeksi siitä, kun Suomen kuluessa, mitkä liitto on ollut toiminnassa,
6093: Ampujainliitto perustettiin. Sen tarkoituk- maassamme sekä levinnyt että kohonnut.
6094: sena on kehittää Suomen kansan ampuma- Kun luokkavaatimukset ovat niin ankarat,
6095: taitoa sekä herättäti ja vireilläpitää sen että esimerkiksi armeijassa saavutettu
6096: ampumaharrastusta. Liiton kehitys on ollut erinomaisen ampujan arvo vastaa suunnil-
6097: suurenmoinen. Sen jäsenluku on tätä ny- leen vasta liiton alimman luokan vaatimuk-
6098: kyä yli 63,000. Luokkakokeet suorittanei- sia, edustaa luokka-ampujiemme noin 25,000
6099: den rekisteröityjen kivääriä käyttäneiden mieheen nouseva joukko varsin kunnioitetta-
6100: ampujain luku oli viime vuoden lopussa vaa ampuma-aseen käyttötaitoa. - Ampu-
6101: 21,145, joiden lisäksi tuli vielä pistoolia mataidon kohottamista silmälläpitäen on
6102: käyttäneitä luokka-ampujia 4,435. Samoja liitto sitäpaitsi tehnyt aloi.tteen liiton sään-
6103: suuntaviivoj·a toiminnassaan noudattavan, töjen mukaisten luokkakilpailujen järjestä-
6104: vuonna 1922 perustetun maamme ruotsin- misel\lsi armeijan upseereille, aliupseereille
6105: kielistä osaa edustavan Svenska Finlands ja miehistölle. Nämä armeijan järjestämät
6106: Skytteförbund nimisen liiton jäsenluku, kokeet läpäisseet ampujat rekisteröidään
6107: joka liitto toimii yhteisymmärryksessä Suo- myös liiton toimistossa; ja ovat sotilashenki-
6108: men Ampujainliiton kanssa, oli samoihin löt oikeutetut kantamaan 1nokka-arvoa vas-
6109: aikoihiDJ vä!hintään 15,000, ollen heistä taavaa merkkiä asetakin rinnassa. Asevel-
6110: luokka-ampujia 3,646, mikä luku kuitenkin vollisille jakaa liitto luokkamerkit ilmai-
6111: sisältyy edellämainittuihin luokka-ampujain seksi.
6112: määriin, kun kaikkien ampujain rekisteröi- Liiton saavutukset ovat, kuten edellä ole-
6113: minen tapahtuu Suomen Ampujainliiton vasta näkyy, ilahuttavat. Helposti on myös
6114: kansliassa. Ampumaharrastuksen on niin- todettavissa, että liitto elää nousukautta, ja
6115: muodoin katsottava levinneen varsin laajoi- varsinkin sen jälkeen, kun liitto toista
6116: hin piireihin, ja luokka-ampujain suuri kas- vuotta sitten on saanut piirijakonsa val-
6117: vaminen taas osoittaa ampumataidon suurta miiksi, on liiton toiminta ja kehitys voimak-
6118: nousua. Samoin kuin suomalaiset muussa kaasti kasvamassa.
6119: urheilussa ovat ulkomaisissa kilpailuissa Tällainen laaja toiminta vaatii varoja.
6120: tuottaneet mainetta maallensa ja kohotta- Tähän asti on liitto suurin ponnistuksin kil-
6121: neet kansamme ,ensim:inäisten joukkoon, ovat pailu- ja jäsenmaksujen, arpajaisten ja yk-
6122: ampujammekin jo kunniakkaalla tavalla sityisen uhrautuvaisuuden turvin hankkinut
6123: edustaneet liittoa ja samalla maatamme toimintaansa varten tarvittavat varat, mutta
6124: kansojen suurella kilpakentällä. toiminnan yhä laajennuttua ovat menotkin
6125: Luokkakokeiden perusteella kehitystä ar- siinä määrin suurentuneet, että liiton on
6126: vostellen on kaikkien todistettava, että saatava menestyksellisen toimintansa tuke-
6127: II,30. - Kuokkanen y. m. 129
6128:
6129: miseksi apua muualtakin kuin omasta kes- eivätkä kilpailut ensi sijoista ja saavutuk-
6130: kuudestaan. On käynyt välttämättömä:ksi sista ole niin ankarat kuin siinä. Ampumi-
6131: liiton toimiston palkattujen toimihenkilöiden sessa ovat kaiken lisäksi suuremmassa mää-
6132: lisä:ksi ottaa vakinainen sihteeri, ampujapii- rässä kuin yleensä muussa urheilussa me-
6133: rien toimintaa on tuettava rahallisilla avus- nestymisen edellytyksenä kalliit välineet,
6134: tuksilla, omaa äänenkannattajaa, jonka joita köyhien ampujiemme on perin vaikea
6135: ilmestyminen tähän asti on ollut erään yksi- hankkia. Kun liiton edustajat siitä huoli-
6136: tyisen ampujan uhrautuvaisuuden varassa, matta ovat olympialaisissa ja maailmanmes-
6137: on alettava kunnolla kustantaa, ampujaneu- taruuskilpailuissa sijoittuneet maailman
6138: vontaa ja ampujain valmentamista on kehi- kansakuntien ensimmäisten joukkoon, olisi
6139: tettävä, mainitaksemme muutamia tärkeim- liiton toimintaa pidettävä ainakin muun ur-
6140: piä tehtäviä niistä johtuvine menoineen. heilun veroisena, ja olisi sen tukemiseksi
6141: Kun ampumaurheilu on harjoittajilleen kal- kaiken kohtuuden nimessä myönnettävä vas-
6142: leimpia kaikista urheiluista, ei liiton liene taavan suuruinen valtionapu.
6143: mahdollista enää rasittaa ampujia entistä Että liitto voisi tärkeätä tehtäväänsä hoi-
6144: korkeammilla maksuina. taa edellä viittaamaamme suuntaan, on lii-
6145: Vuodesta 1921 lähtien on Suomen Ampu- ton kuluvan vuoden talousarvio suunniteltu
6146: jainliitto saanut valtionapua, mutta kuiten- seuraavaksi :
6147: kin vain viisikymmentätuhatta (50,000)
6148: markkaa vuosittain, mikä sama määrä ensi Arvioidut tulot:
6149: vuoden menoarvioehdotukseenkin 7 P. l. VI valtioapu ............. . Smk. 50,000:-
6150: luvun 4 momentin kohdalle näyttää otetun. jäsenmaksuja ......... . 20,000:-
6151: Useissa muissa ampujamaissa sen sijaan ampumakilpailujen osan- "
6152: avustaa valtio siviiliampujia kiväärien ja ottomaksut ......... . 100,000:-
6153: patruunain hankinnassa jopa 50 prosen- voitto tavarain välityk-
6154: "
6155: tilla. Meillä sitä vastoin perii valtio ampu- sestä ............... . 15,000:-
6156: jilta esim. ulkomailta tuotettujen tarvikkei- "
6157: voitto painotuotteiden
6158: den tullina vähintäin puoli miljoonaa mark- myynnistä .......... . 7,000:-
6159: kaa vuosittain. Kun muun urheilun kannat- vajaus " 150,000:-
6160: tamise'ksi meillä vuosittain uhrataan suuria "
6161: summia, nousten Suomen Voimistelu- ja Yhteensä Smk. 342,000:-
6162: Urheiluliitolle myönnetty valtionapu 800,000 Menot:
6163: markkaan, tuntuu ampujista käsittämättö-
6164: mältä, että Suomen Ampujainliitolle annettu avustus ampujapiireille .. Smk. 50,000:-
6165: avustus useista lisäanomuksista huolimatta vuokra ja palkkatili .... 145,000:-
6166: on yhä jätetty mainitsemiksemme 50,000 ampujainlehden kanna- "
6167: markaksi, mikä liitolta kuluu pelkkään ase- tusmaksu ........... . 20,000:-
6168: yleiskulujen tili ....... .
6169: " 75,000:-
6170: velvollisille jaettavien ilmaisten luokkamerk-
6171: kien hankkimiseen ja heidän tulostensa re- liiton osuus Tukholmaan "
6172: kisteröimiseen. Ja kuitenkin on ampumi- maailmanmestaruus- y.
6173: nen asetettava ensimmäisten urheilulajien m. kilpailuihin osaaot-
6174: joukkoon. Se vaatii voimaa, taitoa ja kestä- t·aville ampujille annet-
6175: vyyttä, lujia hermoja ja hellittämätöntä tavasta noin 100,000
6176: tahdonvoimaa. Millään muulla alalla eivät markkaan arvioidusta
6177: kilpailut tapahdu niin suurten harmstaja- avustuksesta vähintään 5,2,000:-
6178: "
6179: joukkojen keskuudessa kuin ampumisessa, Yhteensä Smk. 342,000:-
6180:
6181: 245-:!9 17
6182: 130 Il,3o.- Suomen Ampujainliitou tukeminen.
6183:
6184: Huomauttaen lopuksi, että Svenska Fin- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
6185: lands Skytteförhund-nimisen liiton ja Suo- den 1930 menoarvioon 150,000 mar-
6186: men Ampujainliiton kesken 20 päivänä mar- kan lisäyksen Suomen Ampujainliic
6187: raskuuta 1924 tehdyn sopimuksen mukaan ton avustamiseksi esitettyyn määrä-
6188: lankeaa kaikesta siitä valtionavusta, mikä rahaan, niin että sanottu määräraha
6189: Suomen Ampujainliitolle ehkä myönnetään, tulisi kokonaisttttdessaan olenwan
6190: Sven.Ska Finland:s Skytteförbundin jäsen- 200,000 markkaa.
6191: määrää vastaava määrä eli noin 1/5 viimek-
6192: simainitulle liitolle, pyydämme esittämämme
6193: nojalla kunnioittaen ehdottaa,
6194:
6195: Helsingissä, 9 p :nä elokuuta 1929.
6196:
6197:
6198: E. V. Kuokkanen. Taave Junnila.
6199: J. 0. Ikola. A. Luoma.
6200: Väinö Kivi. Gunnar Sahlstein.
6201: Knut Molin. Heikki Vehkaoja.
6202: Arvi Ahmavaara. 0. Kontio.
6203: Gustav Lindberg. J. H. Vennola.
6204: 131
6205:
6206: II,s1. - Ra.h. al. N :o 11.
6207:
6208:
6209:
6210:
6211: Voionmaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rau-
6212: hanliiton toiminnan edistämiseksi.
6213:
6214:
6215: E d u s k u n n a ll e.
6216:
6217: Se suurenmoinen kansainvälinen rau- Aivan osattomaksi yleisestä vapaasta
6218: hantyö, jota nykyisenä maailmansotaa seu- rauhanliikkeestä emme toki ole jääneet.
6219: ranneena aikana ennen kuulumattomaHa V. 1907 perustettiin Tampereella ,Suomen
6220: harrastuksena tehdään kaikkialla sivistys- Rauhanliitto'' niminen yhdistys, jonka
6221: maissa, edellyttää menestyäkseen, että ylei- kumminkin venäläiset viranomaiset lak-
6222: nen kansanmielipide tietoisesti ja voimak- kauttivat v. 1912. Uusi samanlainen ja
6223: kaasti tukee ja suuntaa hallitusten rauhan- samanniminen järjestö perustettiin Hel-
6224: pyrkimyksiä. Kaikissa suurissa sivistys- singissä v. 1920. Sääntöjensä mukaan Suo-
6225: maissa ja useiden pientenkin kansain kes- men Rauhanliitto tahtoo kasvatus- ja valis-
6226: kuudessa on viime aikoina kehittynyt kan- tustoiminnalla kasvattaa kansassamme kes-
6227: sanliikkeen tapainen merkittävä vapaa rau- kinäiseen rakkauteen ja veljeyteen perus-
6228: hanliike, jota laajat hyvin järjestetyt kansa- tuvaa rauhanpyrkimystä, työskennellä
6229: laisyhtymät johtavat ja kansanvaltaiset sa- aseellisuuden syiden poistamiseksi sekä
6230: nomalehdet kannattavat. Ryhtymättä tätä lähentää eri kansanluokkia keskinäiseen
6231: aikamme huomattavaa kansanliikettä tar- ymmärtämykseen. Liitto ottaa osaa myös
6232: kemmin selostamaan, huomautamme vain kansainväliseen rauhantyöhön. Suomen
6233: siitä voimaperäisestä rauhanliikkeestä, joka Rauhanliiton ja samalla koko rauhanliik-
6234: parhaillaan on käymässä Ruotsissa ja jonka keen äänenkannaHaja on kuukausiehti
6235: tukemiseksi Ruotsin valtiopäivät ovat tänä ,Rauhaa kohti".
6236: vuonna myöntäneet 25,000 kruunua. Liitto on suorittanut monipuolista ja
6237: Suomen osallisuus kansainväliseen rau- ansiokasta työtä rauhan hyväksi ja sitä on
6238: hantyöhön on supistunut melkein yksin- johdettu taitavalla ja hillityllä tavalla. Se
6239: omaan vain siihen, että Suomi on viralli- on ansioitunut saamaan kaikkea tukea ja
6240: sesti ratifioinut yleisiä kansainväl~siä, rau- kannatusta valtiovallan puolelta. Sen
6241: haa tarkoittavia sopimuksia, joilla sellaisi- saama valtion kannatus on kuitenkin su-
6242: naan ilman kansain todellista rauhantahtoa pistunut äärimmäisen vähään, muutamiin
6243: ei ole suurtakaan merkitystä. Yleisen kan- vapaalippuihin ja tilapäisiin pieniin matka-
6244: sanmielipiteen kasvattaminen rauhanystä- rahoihin. Vaikka liitto on toiminut aina
6245: välliseksi on meillä jäänyt hyvin vähiin. herpautumattomalla innolla, ovat sen saa-
6246: Sen sijaan on täällä kyllä koko itsenäisyy- vuttamat tulokset kuitenkin varain puut-
6247: temme ajan harjoitettu maanpuolustuksen teessa supistuneet luonnollisestikin hyvin
6248: nimessä ja varjolla edesvastuutonta kiihoi- vähiin. Liitto ei ole jaksanut pitää itsel-
6249: tusta sotavarustelujen ja sodan hyväksi. lä'än varsinaista palkattua sihteeriä ja sen
6250: 132 11,31. - Suomen Rauhanliiton avustamineu.
6251:
6252: hyvin toimitettu äänenkannattaja on jäänyt Edellisen perusteella ehdotamme kun-
6253: pienimpäin kuukausilehtien luokkaan. Pie- nioittaen,
6254: nikin valtioapu ;tälle liitolle saisi epäile-
6255: mättä aikaan suuren edistyksen liiton koko että Eduskunta vuoden 1930 tulo-
6256: maamme rauhanliikkeelle tärkeässä toimin- ja rnenoarviotm ottaisi 50,000 rnar-
6257: nassa. lcan rnäärärahan Suornen Ranhanlii-
6258: ton toirninnan edistärniseksi.
6259:
6260: Helsingissä 15 p. elokuuta 1929.
6261:
6262:
6263: Väinö Voionmaa. Hilja Pärssinen.
6264: Aino Lehtokoski. Hilma Waljakka.
6265: Anna Haverinen.
6266: 133
6267:
6268: U,32.- Rah. al. N:o 12.
6269:
6270:
6271:
6272:
6273: Niukkanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Imatran voi-
6274: mansiirtojohtoverkon täydentämiseksi n. s. maakunta-
6275: johdoilla.
6276:
6277:
6278: E d u s k u n n a 11 e.
6279:
6280: Viitaten vuoden 1927 valtiopäiville jätet- kaisi, alulle pa,ntua Imatran ma&kuntajohto-
6281: tyyn amomuseihdotukseen N :o 43 ja otta- jen rakentamista, esitämme kunnioittaen,
6282: maHa huomioon että hallitus ei ole ensi vuo-
6283: den tulo- ja menoarvioesityksoonsä ottanut että vuoden 1930 ylimääräisen
6284: Imatran maakuntajohtojen rrukent&misoon menoarvion XII luvun 4 momentiUe
6285: minkäåJnlaista määrärahaa, vaikka ammatti- lisättäisiin 15 1niljoonaa markkaa
6286: viranomaiset lie111evät siitä ehdotuksen teh- 1matran vomnarnsilirto->j"ohtoverlrx>n
6287: neet ja vaikka suuri joukko uusia maaseu- täydentämiseksi n. s. maakuntajoh-
6288: dun sähkö'i8tyssuunnitelmia on siinä toi- doillo.
6289: vossa valmistettu, eHä v;altio edeUeen jat-
6290:
6291: Helsingissä 9 p :nä elokuuta 1929.
6292:
6293:
6294: Juho Niukkanen. Elias Tukia.
6295: Juhani Leppälä. V. Huuhtanen.
6296: P. Saarelainen. Ilmari Auer.
6297: Antti Kukkonen. E. A. Tuomivaara.
6298: Kaapro Huittinen. Heikki Vehkaoja.
6299: Matti Pitkänen. Antti Kemppi.
6300: Simson Pilkka. T. N. Vilhula.
6301: Jooseppi Kauranen. Lauri A. Sariola.
6302: Antti Juutilainen. P. Saarinen.
6303: Albin Manner.
6304: 134
6305:
6306: II,33. - Rah. al. N:o 13.
6307:
6308:
6309:
6310:
6311: Paavolainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maakunta-
6312: johdon rakentamista varten Johanneksen, Koiviston,
6313: Kuolemajärven, Undenkirkon, Kanneljä1·ven ja Teri-
6314: joen knntain alneelle.
6315:
6316:
6317: E d u s k u n n a ll e.
6318:
6319: Sen jälkeen kuin Imatran voimalaitos rässä näiden seutujen elämään, että se olisi
6320: on valmistunut, on päiväjärjestykseen astu- jo vakiintunut. Niinikään on näiden ran-
6321: nut kysymys voimavirran suuntaamisesta nikkoseutujen aikaisempi elinkeino, kalas-
6322: myöskin maaseutuväestön käytettäväksi. tus, Tarton rauhansopimuksen määräysten
6323: Valtiovallan tukemana ovat erinäiset yhty- johdosta, käynyt kannattamattomaksi, enti-
6324: mät ryhtyneet hommaamaan n. s. maa- set markkinat ovat menetetyt eikä uusia
6325: kuntajohtoja. Karjalan kannaksella ovat ole vastaavassa määrässä voitu hankkia,
6326: Johanneksen, Koiviston, Kuolemajärven, rannikkoliikenne on niinikään tyrehtynyt,
6327: Uudenkirkon, Kanneljärven ja Terijoen sanalla sanoen, kysymyksessä olevat seudut
6328: kunnat muodostaneet mainittujen kuntien kärsivät edelleenkin taloudellista pula-
6329: välisen yhtymän, jonka toimesta on anottu kautta. Tehokkaana keinona uuden yrit-
6330: valtion avustusta maakuntajohdon ja sii- teliäisyyden, maatalouden ja pienteollisuu-
6331: hen kuuluvien päämuuntaja-asemien raken- den elpymisen ja yleensä taloudellisen ti-
6332: tamista varten. Anomus ei kuitenkaan ole lan kohottamiseksi olisi sähkövoiman saami-
6333: vienyt vielä toivottuun tulokseen, jonka nen näiHe seuduille. Tässä tarkoituksessa
6334: vuoksi rohkenemme kääntyä eduskunnan olisi kysymyksessä oleva maakuntajohto
6335: puoleen siinä toivossa, että kysymyksessä rakennettava.
6336: oleva hanke saataisiin mahdollisimman Kun maakuntajohdon aikaansaamiseksi
6337: pian toteutetuksi. Monet tärkeät seikat vaaditaan takei,ta siitä, että yritys tulisi
6338: puhuvat tämän puolesta. o1emaan taloudellisesti kannattava, taih-
6339: Yleisesti on tunnettua, että Karjalan domme mainita eräitä edellytyksiä, jotka
6340: kannaksen taloudellinen tila vaatii ratkai- osoittavat, että jo nykyisissäkin oloissa on
6341: sevia toimenpiteitä valtiovallan puolelta. tässä suhteessa olemassa suuria mahdolli-
6342: Erikoisesti on näin asianlaita kysymyk- suuksia. Johanneksen kunnassa toimii
6343: sessä olevissa kaakkoiskannaksen krmnissa, suuri selluloosatehdas, kaksi ,sahaa sekä puu-
6344: joissa asuu n. 50,000 henkeä. Näillä tie- seppätehdas, Koivistolla kolme sahaa, useita
6345: noilla on taloudellinen murroskausi varsin lautatarhoja sekä kalanjalostustehtaita,
6346: vaikea. Täällä ovat talous- ja liike-elämä Kuolemajärvellä viisi sahaa, Uudellakir-
6347: suistuneet entisiltä raiteiltaan, maanomis- kolla saha ja kaksi myllyä, Kanneljärvellä
6348: tusolot ovat pirstoneet tilat useinkin liian kaksi sahaa, mylly ja puuseppätehdas sekä
6349: pieniksi eikä maataloudellinen nousu ole Terijoella hiivatehdas, kutomatehtaita, laa-
6350: ehtinyt vielä vaikuttaa niin suuressa mää- tikkotehdas, puuseppätehdas, pukutehdas ja
6351: Il,33. - Paavolainen y. m. 135
6352:
6353: saha, minkä lisäksi kaikkien mainittujen varoilla, niin että ainoastaan paikaUisver-
6354: kuntien alueella on pieniä käsi- ja koti- kosto jäisi asianomaisten rakennettavaksi.
6355: teollisuusyrityksiä, jotka menestyäkseen tar- Tehtyjen laskelmien mukaan tulisivat kun-
6356: vitsevat sähkövoimaa. Lisäksi on otettava nat ja sähköyhtymät joka tapauksessa pai-
6357: huomioon, että kysymyksessä olevan maa- kallisiin sähköjohtoihin ja -laitteisiin uhraa-
6358: kuntajohdon vaikutuspiirissä on valvotta- maan noin 11,400,000 markkaa, mihin mää-
6359: vana erittäin suuret valtiovallan intressit. rään eivät vie~ä sisälly yksityisten virran-
6360: Mainitulla alueella on m. m. 21 rautatie- kuluttajien omat •sähköasetelmat. Kun yksi-
6361: asemaa, Halilan ja Patrun parantolat, Te- tyisten kustannukset nousevat näin suu-
6362: rijoen, Kellomäen ja Humaljoen sotilas- riksi, olisi kohtuuden mukaista, että valtio-
6363: kasarmit ·sekä Koivi•ston valtionsatama j;a valta osallistuisi kustannuksiin siltä osalta,
6364: Ma:kslahden ulosvient1paikka, Raivolan joka tulee maakuntajohdon rakentamisesta
6365: lastenkoti ja ammattikoulu, Uudenkirkon aiheutumaan. Tässä tapauksessa nousisi-
6366: maamieskoulu sekä Kanneljärven kansan- vat valtion kustannukset n. 7 1 / 2 miljoo-
6367: opisto. Jo valtiovallan etujen mukaista on, naan markkaan.
6368: että kysymyksessä oleva maakuntajohto Sen perusteella, mitä edellä olemme esit-
6369: saadaan kiireellisesti rakennetuksi, puhu- täneet, saamme täten kunnioittavimmin
6370: mattakaan siitä, että sen rakentaminen ehdottaa,
6371: merkitsisi huomattavaa edistysaskelta Kar-
6372: jalan kannaksen taloudellisen elämän elvyt- että Eduskunta päättäisi ottaa
6373: tämiseksi, joka tarkoitusperä on niinikään ensi vuoden menoarvioon 7,500,000
6374: koko valtiovallan pyrkimysten mukainen. markan suurttisen määrärahan maa-
6375: Huomioonottaen :sen erikoisaseman, jossa kuntajohdon rakentamiseksi valtion
6376: kyseessä olevien seutukuntien väestö edel- varoilla Johanneksen, Koiviston,
6377: leenkin elää, sekä ne ~muret kustannuk- Kttolemajärven, Uudenkirkon, Kan-
6378: set, jotka tehtyjen laskelmien mukaan jou- neljärven ja Terijoen kuntain
6379: tuvat kuntien osalle, olisi kysymyksessä alueelle.
6380: oleva maakuntajohto rakennettava valtion
6381:
6382: Helsingissä, elokuun 15 p:nä 1929.
6383:
6384:
6385: Erkki Paavolainen. Vilho Nikkanen.
6386: Albin Manner. Kaapro Moilanen.
6387: E. A. Tuomivaara. Onni Talas.
6388: E. Kilpeläinen. Kaino W. Oksanen.
6389: V. Huuhtanen. Y. W. Puhakka.
6390: J. Kauranen.
6391: 136
6392:
6393: II,34. - Rah. al. N :o 14.
6394:
6395:
6396:
6397:
6398: Suokas y. m.: Määrärahan osoittamisesta maakuntajohdon
6399: ja muuntaja-asemien rakentamiseksi Imatran sähkövoi-
6400: man johtamista varten Viipurista Johanneksen y. m ..
6401: pitäjien kautta Terijoelle ja Kivennavalle.
6402:
6403:
6404: E d u s k u n n a ll e.
6405:
6406: Imatran voimalaitoksen valmistuttua, linja Terijoelle ja toinen Kivennavalle.
6407: ovat useat paikkakunnat ja Etelä-Suomen Tällöin tulisi linja ulottumaan kannaksen
6408: kaupungit päässeet käyttämään hyväkseen suurimmille ja vilkasliikkeisimmille paikka-
6409: Imatraha johdettavaa valo- ja voimavirtaa, kunnille, joissa sähkövirran tarve on suuri.
6410: kun valtion pääjohto virran siirtoa varten Näistä mainittakoon Makslahden ja Koivis-
6411: m. m. Helsinkiin ja Turkuun on valmistu- ton suuret satama- ja las1t•auspaikat run-
6412: nut. Samaten on useissa paikoin ryhdytty saine asutuksineen, kuin myöskin Terijoen
6413: mainitusta päälinjasta johtamaan n. s. suuri asutuskeskus. Samaten tulisi maini-
6414: maakuntajohdoilla virtaa eri paikkakuntien tun linjan yhteyteen huomattavasti valtion
6415: tarpeeksi. Kun ennen kaikkea mainittua omia rakennuksia ja laitoksia, kuten rauta-
6416: virtaa olisi niin teollisuuden kuin maa- tieasemia, sairaaloita, Halilan ja p,atrun
6417: taloudenkin tarpeeksi valo- ja voimavirtana parantolat, useita sotilaskasarmeja, erilaisia
6418: saatava Karjalan kannakselle, mutta sinne kouluja y. m., joten valtion omia tarpeita-
6419: kulkee johto vain Viipuriin asti, ovat kin varten olisi linja erittäin tärkeä.
6420: kannak!sen läntiset ja rannikkokunnat ryh- Aikaisemmin on eduskunta jo myöntänyt
6421: tyneet toimenpiteisiin, että Imatralta saa- varoja n. s. maakuntajohtojen rakentami-
6422: taisiin sähkövirtaa myöskin mainittujen seen. V. 1927 valtiopäivillä otettiin v. 1928
6423: kuntien alueille. Tätä varten on perustettu ylimääräiseen menoarvioon 10 milj. mark-
6424: paika:lli!Sia sähkö-osakeyhtiöitä, joissa kun- kaa tähän tarkoitukseen. Tätä maara-
6425: nilla on osake-enemmi1stö ja jotka raken- rahaa on käytetty rakennettaessa maa-
6426: taisivat ja kustantaisivat jakeluverkO!Ston, kuntajohtoja eräillä alueilla. Kumminkaan
6427: jos valtion taholta rakennetaan ja kus- ei aikaisemmin myönnetyistä määrärahoista
6428: tannetaan Viipurista edelleen johdettava riitä varoja yllämainitulle, kannaksen län-
6429: päälinja. tisiä ja rannikkokuntia käsittävälle lin-
6430: Tämä kannaksen liiJntisiä ja rannikko- jalle. Linjan ja muuntajien rakentamiseen
6431: kuntia käsittävä päälinja Viipurista edel- tarvittaisiin Imatran koskivoimatoimikun-
6432: leen on toivottu ja suunniteltu kulkevaksi nan taholta toimitettujen kustannuslaskel-
6433: Johanneksen, Koiviston, Kuolemajärven, mien mukaan 6,550,000 markkaa.
6434: 'Uudenkirkon ja Kanneljärven kautta Tyri- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
6435: sevälle, josta se haarautuisi, johtaen toinen nioittaen,
6436: 11,34. - Suokas y. m. 137
6437:
6438: että Eduskunta päättäisi vuoden mista vm·ten Viipurista J ohannek-
6439: 1930 menoarvioon ottaa 6,550,000 sen, Koiviston, Kuolemajär:ven,
6440: markan määrärahan maakuntajoh- Uudenkirkon ja Kanneljärven kautta
6441: don ja muuntaja-asemien rakentami- Te1·ijoelle ja Kivennavalle.
6442: seksi Imatran sähkövoiman johta-
6443:
6444: Helsingissä elokuun 13 päivänä 1929.
6445:
6446:
6447: Mikko Suokas. Hilja Pärssinen.
6448: Johan Helo. Anna Haverinen.
6449: J. F. Aalto. Matti Paasivuori.
6450: Jussi Rapo. Osk. Reinikainen.
6451:
6452:
6453:
6454:
6455: 245-29 18
6456: 138
6457:
6458: II,35. - Fin. mot N:o 15.
6459:
6460:
6461:
6462:
6463: Molin m. fl.: Ang. anvisande av anslag [ö1· byggande av
6464: telefonledningar i skä1·gårdstrakterna.
6465:
6466:
6467: T i ll R i k s d a g c n.
6468:
6469: Innebyggarena i landets skärgårdskom- Huru har nu staten beaktat det uppen-
6470: muner samt på utöarna i Finska och bara behov, som härutinnan föreligger ~
6471: Bottniska vikarna hava på grund av sin Svaret blir helt negativt. På fasta1andet
6472: hembygds isolerade läge ständigt haft ,att bygges den ena telefonlinjen efter den
6473: kämpa med betydligt större svårigheter andra på statens bekostnad. Parallellinjer
6474: för sin utkomst än rikets övriga medbor- tillkomma även där det enskilda initiativet
6475: gare. Ehuru invånarena i dessa trakter vore färdigt att omhändertaga utvidg-
6476: med avseende å skyldigheter väl jämställts ningsarbetet. För byg,gande av nya led-
6477: med inbyggarena i andra delar av landet, ningar har i budgeten för nästa år obser-
6478: hava de däremot trots sitt svåra läge med verats ej mindre än 13 miljoner mark.
6479: avseende å rättigheter av staten hållits i Men därav har ej en penni kommit skär-
6480: ett styvbarns ställning. Detta har icike gården till del. Den har i detta som
6481: mins't gäUt de för den ekonomis:ka bärg- andra avseenden blivit vanlottad.
6482: ningen så viktiga kommunikationerna. Denna utgång är dess mera förvånans-
6483: Ett för skärgården i dess isolering syn- värd, då ett fullständigt program jämte
6484: nerligen viktigt kommunikationsmedel är åtföljande kostnadsförslag på statens eget
6485: telefonen. Skärgårdens huvudnäringsfång initiativ utarbetats av post- och telegraf-
6486: är fisket. För att göra detta så räntabelt styrelsen för anordnande av telefonförbin-
6487: som möjligt är det av den största bety- delser i skärgården. I överensstämmelse
6488: delse, att innebyggarena hava tillfälle att med detta program har även nämnda
6489: erhålla möjligast färska och noggranna överstyrel,se i sitt budgetförslag såväl för
6490: uppgifter angående prisfluktuationerna å år 1929 som för år 1930 upptagit anslag
6491: avsättningsorterna. Detta är dock icke för ändamålet, för nästa år ett belopp av
6492: möjligt utan telefon. Nu händer det ofta, 5 miljoner mark, fördelat på telefonlinjer
6493: att fångsten avyttras för underpris till de i Åbo skärgård, skärgården Helsingfors-
6494: uppköpare, som beresa skärgården, eller Kotka, skärgården Kotka-Björkö samt
6495: att färskfisken torgföres i staden vid en Uleåborgs skär'gård. Allt dock förgäves.
6496: roindre lyckligt vald tidpunkt. Men även Då det av post- och telegrafstyrelsen
6497: med beaktande av skärgårdens avsaknad framställda. anslagskravet är fullt motive-
6498: av läkare och apotek är telefonen för dess rat och oavvisligen av behovet påkallat,
6499: bebyggare i hög grad av behovet påkallad. drista vi oss anhålla,
6500: Också sjöfarten profiterar av detta kom-
6501: munikationsmedel.
6502: Il,85. - Molin y. m. 139
6503:
6504: att det i extmordinarie statsför- höjas med 5,000,000 mm·k för byg-
6505: slaget [ö1· å1· 1930 under kap. IX gande av telefonledningar med där-
6506: mom. 20 upptagna anslaget för ut- till hömnde kablm· i skä1·gårdstrak-
6507: vidgande av statens telefonnät måtte terna.
6508:
6509: Helsingfors, den 15 augusti 1929.
6510:
6511:
6512: Knut Molin. Rafael Colliander.
6513: Anders Forsberg. Otto Jacobsson.
6514: Levi Jern. K. F. Lauren.
6515: E. v. Frenckell. John Österholm.
6516: Axel Palmgren.
6517: 140
6518:
6519: II,a5. - Rab. al. N:o 15. Suomennos.
6520:
6521:
6522:
6523:
6524: Molin y. m.: Määrämhan osoittamisesta puhelinjohtojen
6525: rakentamista va1·ten saaristoseutuihin.
6526:
6527:
6528: E d u s k u n n a ll e.
6529:
6530: Maan saaristokuntain sekä Suomenlah- Mitenkä on nyt valtio ottanut huomioon
6531: den ja Pohjanlahden ul!kosaarten asukkaat sen ilmeisen tarpeen, mikä tässä suhteessa
6532: ovat kotiseutujensa eristetyn aseman täh- on olemassa~ Vastaus on aivan kielteinen.
6533: den alituisesti saaneet taistella toimeentu- Mannermaalla rakennetaan puhelinlinja
6534: lonsa vuoksi huomattavasti suurempia vai- toisensa jälkeen valtion kustannuksella.
6535: keuksia vastaan kuin valtakunnan muut Rinnakkaisjohtoja rakennetaan sinnekin,
6536: asukkaat. Vaikkakin näiden seutujen asuk- missä yil~sityinen wloite olisi valmis huoleh-
6537: kaat velvollisuuksiin nähden on täysin timaan laajennustyöstä. Uusien johtojen
6538: rinnastettu maan muiden osien asukkaiden rakentamista varten on ensi vuoden bud-
6539: kanssa, ovat he sitävastoin huolimatta vai- jettiin otettu kokonaista 13,000,000 mark-
6540: keasta asemastaan oikeuksiin nähden jää- rkaa. Mutta siitä ei ole penniäkään tullut
6541: neet lapsipuolen asemaan. Tämä ei ole saariston hyväksi. Se on tässä niinkuin
6542: vähimmin koskenut taloudelliselle toimeen- muissakin suhteissa jäänyt huonompaan
6543: tulolle niin tärkeitä liikeyhteyksiä. asemaan.
6544: Muuan saaristolle sen eristetyssä ase- Tämä menettelytapa on sitäkin enemmän
6545: maSS~a erikoisen tärkeä yhteysvä:line on ihmeteltävää, kun posti- ja lennätinhalli-
6546: puhelin. Saariston pääelinkeino on kalas- tus on valtion omasta aloitteesta laatinut
6547: tus. Jotta tä:mä voitaisiin saada ni,in kan- täydellisen ohjelman kustannusarvioineen
6548: nattavaksi kuin mahdollista, on mitä tär- puhelinyhteyksien järjestämistä varten
6549: keintä, että asukkailla on tilaisuus saada saaristossa. Tämän ohjelman mukaisesti
6550: mahdollisimman tuoreita ja tarkkoja tie- on mainittu ylihallitus myöskin ottanut
6551: toja hintain vaihteluista myyntipaikoilla. budjettiehdotukseensa sekä vuodeksi 1929
6552: Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman että vuodeksi 1930 tätä tarkoitusta varten
6553: puhelinta. Nyt sattuu useasti, että saalis määrärahan, ensi vuodeksi 5,000,000 mar-
6554: myydään polkuhintaan niille ostajille, kan määrän, jaettuna Turun saaristoon,
6555: jotka matkustavat saaristossa, tai että Helsingin-Kotkan saaristoon, Kotkan-
6556: tuore kala viedään torille kaupunkeihin Koiviston saaristoon ja Oulun saaristoon
6557: vähemmän onnellisesti valittuna ajankoh- rakennettavien puhelinlinjojen kesken.
6558: tana. Mutta myöskin saaristossa vallitse- Kaikki kuitenkin turhaan.
6559: van lääkärien ja apteekkien puutteen Kun posti- ja lennätinhallituksen esit-
6560: vuoksi on puhelin sen asukkaille suuressa tämä määräraha on täysin perusteltu ja
6561: maarm tarpeen vaatima. Myöskin meren- kieltämattä tarpeen vaatima, rohkenemme
6562: kululle on hyötyä tästä yhteysvälineestä. anoa,
6563: Il,35. - Molin y. m. 141
6564:
6565: että vuode-n, 1930 ylimääräisessä joonalla markalla puhelinjohtojen
6566: menoarviossa IX ltw. 20 mom. oleva ja niihin kuuluvien kaapelien ra-
6567: määräraha valtion puhelinverkoston kentamista varten saaristoseuduille.
6568: laajentamiseksi koroiteUaisiin 5 mil-
6569:
6570: Helsingissä elokuun 15 päivänä 1929.
6571:
6572:
6573: Knut Molin. Rafael Colliander.
6574: Anders Forsberg. Otto Jacobsson.
6575: Levi Jern. K. F. Lauren.
6576: E. v. Frenckell. John Österholm.
6577: Axel Palmgren.
6578: 142
6579:
6580: II,36.- Rah. al. N:o 16.
6581:
6582:
6583:
6584:
6585: Moilanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta erinäisten puhe-
6586: Zinjohtojen rakentamista varten.
6587:
6588:
6589: }<j d u s k u n n a ll e.
6590:
6591:
6592: Viitaten vuoden 1929 eduskunnalle te- tamista varten Kotkasta K uutsaloon,
6593: kemämme rahaasia-aloitteen N: o 9 peruste- H aapasaarelle, Suursaarelle ja Ty-
6594: luihin, ehdotamme kunnioittaen, tärsaarelle, H aminasta Tammioon
6595: sekä Viipurista Koivistolle, Seiska-
6596: että Eduskunta ottaisi ensi vuoden riin ja Lavansaarelle 3,635,000
6597: talmtsarvioon puhelinjohto,jen raken- markkaa.
6598:
6599: Helsingissä, elokuun 12 p:nä 1929.
6600:
6601:
6602: Kaapro Moilanen. Onni Talas.
6603: Erkki Paavolainen. Vilho Nikkanen.
6604: Kaino W. Oksanen. Osk. Reinikainen.
6605: 143
6606:
6607: II,37. - Rah. al. N:o 17.
6608:
6609:
6610:
6611:
6612: Nurmesniemi y. m.: 1fläärärahan osoittamisesta puhelinjoh-
6613: don rakentamiseksi Oulun kaupungista Hailuodon ki1·-
6614: konkylään.
6615:
6616:
6617: E d u s k u n n a ll e.
6618:
6619: Viitaten ed. Karjalaisen y. m. rah. al. että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
6620: N :o 10 v. 1929 (Liitteet I-XI) saamme menoarvioon 785,000 markan määrä-
6621: kunnioittavimmin ehdottaa, rahan puhelinjohdon rakentamiseksi
6622: Oulun kaupungista Hailuodon kir-
6623: konkylään.
6624:
6625: Helsingissä, elokuun 7 päivänä 1929.
6626:
6627:
6628: Eero Nurmesniemi. M. Niilekselä.
6629: S. Tuomikoski. Arvi Ahmavaara.
6630: 144
6631:
6632: II,3s. - Rah. al. N:o 18.
6633:
6634:
6635:
6636:
6637: J anhonen: Määrärahan osoittamisesta kttparisen kaksoispu-
6638: helinjohdon vetärniseksi Kajaanist(t Suomussalmen kir-
6639: kolle.
6640:
6641:
6642: E d u s k u n n a ll e.
6643:
6644: Puhelinolot Kajaanin kihlakunnassa ovat Kirkolllkylä-Ruhtinaskylä 30-85 km,
6645: vielä sangen puutteelliset, varsinkin koko -Alamokki 25-50 "
6646: " -Ylimokki ..... . 45-70 "
6647: pohjoisella alueella. Kainuun Puhelin
6648: "
6649: 0. Y:n vetämä linja Kajaanista Suomus- -Kerälänkylä .. . 15-25
6650: salmelle on olemassa, mutta se on siksi
6651: " "
6652: heikko ja huonossa kunnossa, että useinkin Tosin Kuhmosta Kuusamoon kulkeva ra-
6653: on mahdoton puhella edes aivan lyhyellä javal'tioston sotilaslinja antaa .&pua Suo-
6654: matkalla, puhumatta Kajaanin-Suomussal- mussalmen asukkaille Ylimokin ja l~uhti
6655: men välistä, jota on ainoastaan 116 km. naan kylissä, mutta muuten nämä alueet
6656: Usein on tämä linja käyttökelvoton monia ovat kokonaan ilman puhelinverkostoa.
6657: päiviä. Sen tähden olisi välttämätöntä Kun kyseessä olevalla alueella on seutuja,
6658: saada tälle linjalle uusi vahva kaksoisjohto, jotka ovat vi,elä ilman minkään~aista tie-
6659: • jotta tämän laajan alueen monet syrjäseu- yhteyttä, niin voimme aavistaa, mimmoisiin
6660: dut, joihin nyt ei ole lainkaan puhelinlin- vaikeuksiin sairaus- ja synnytystapauksissa
6661: joja, voitaisiin sitten ohuemmilla johdoilla saattaa joutua. Jos huonoll& kelillä joutuu
6662: saada sopivasti yhdistetyksi puhelinverkos- hakemaan apua hädässä olevalle 6-7 pe-
6663: toon. Tällaisia kaukokyliä on näissä kus- nink. päästä, niin sinä aikan:a saattaa tapall-
6664: sakin kunnassa useita. Niinpä Ristijärvellä tua mitä vruan. Moni äiti on avun viipymi-
6665: esim. Kirkonkylä-Pyhäntä-Hiisijärvi 37 sen takia menettänyt henkensä, samoin moni
6666: km. ja Kirkonkylä-Uva 20 km. sekä Kir- sairas, joka olisi voitu pelastaa elämälle,
6667: konkylä-Jokikylä-Mustavaara 30 km. - jos apu puhelimen avulla olisi saatu päivää
6668: Hyrynsalmella taas: Kirkonkylä-Tapani- aikaisemmin. Jo puhtaasti tältä kannalta
6669: va.a:ra-Moisio 40 km sekä Kytöperä 30 km, olisi välttämätöntä puhelinolojen nopea
6670: Lietekyl1iä1n 15 km. järjestäminen erämaissa valtion toimesta.
6671: Vimntoimituksen ja metsäipalojen kanna1ta
6672: Suomussalmella : tällainen toimenpide olisi myös välttämä-
6673: Kirkonkylä-Pesiö ........ . 20-40 km, tön. - Lennätinhallitus, oivaltaen Kai-
6674: , -Alanäljänkä .. . 30-50 " nuussa tässä suhteessa vallitsevan räikeän
6675: , - Ylinäljänkä ... . 35-70 epäkohdan, on ehdottanut jo 2 edellisenä
6676: -Kianta ....... . 25-45 " vuotena määrärahan valtion talousarvioon
6677: " -Piispajärvi ... . 40-75 " puhelinolojen järjestämiseksi mainitulla
6678: " -Selkoskylä .... . 50-75
6679: " alueella. Hallitus ei kuitenkaan ole määrä-
6680: " "
6681: II,as. - .Jauhonen. 145
6682:
6683: rahaa nytkään esitykseensä ottanut. Kun vaksi 500,000 mk. kuparisen kak-
6684: hyvä puhelinyhteys rajaseudulle on valtion soisjohdon vetämiseksi Kajaanin
6685: edunkin kannalta välttämätön ja sikäläi- kaupungista Kajaanin maalaiskun-
6686: selle väestölle tuiki tarpeellinen, rohkenen nan, Paltamon, Ristijärven ja H y-
6687: kunnioittaen ehdottaa, rynsalmen kautta Suomussalmen kir-
6688: kolle sekä ohuempia johtoja eri kes-
6689: että Eduskunta päättäisi v. 1930 kuksista lähemmin määrätyille syrjä-
6690: valtion tulo- ja menoarvioon otetta- kylille.
6691:
6692: Helsingissä elok. 14 p :nä 1929.
6693:
6694:
6695: T. Janhonen.
6696:
6697:
6698:
6699:
6700: 245-29 19
6701: 146
6702:
6703: II,39. - Rah. al. N :o 19. II,39. - Fin. mot. N :o 19.
6704:
6705:
6706:
6707:
6708: Oksanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oksanen m. fl.: Ang. Anvisande av anslag
6709: myrskyvaroitusasemien perustamista var- för inrättande av stormvarningssta-
6710: ten. tioner.
6711:
6712:
6713: E d u s k u n n a 11 e. T i ll R i k s d a g e n.
6714:
6715: Vuonna 1925 tehdyn anomusehdotuksen Med anledning av en till 1925 års riksdag
6716: N :o 100 johdosta myönsi eduskunta 54,000 inlämnad motion N :o 100 beviljade riksda-
6717: markkaa myrskyvaroitusasemien perustami- gen 54,000 mark för inrättande av stormvar-
6718: seen, sekä 5,500 markkaa merkinautopalve- ningsstationer samt 5,500 mark för be-
6719: luun ja myrskyvaroituss&hkösanomien kus- kostande av signaltjänsten och stormvar-
6720: tantamiseen. ningstelegram.
6721: Näillä varoilla on sittemmin perustettu 31 Med dessa medel har sedermera inrättats
6722: myrskyvaroitusasemaa etupäässä sellaisille 31 stormvarningsstationer i främsta rummet
6723: paikoille, joille meteorologinen keskuslaitos på sådana platser, till vilka meteorologiska
6724: voi lähettää myrskyvaroituksen joko lennät- centralanstailten kan sända stormvarnmgs-
6725: timellä tai puhelimitse. Ainoastaan Utön meddelanden per telefon eller telegraf_
6726: myrskyvaroitusasema toimii tästä kesästä Endast Utö stormvarningsstation betjänas
6727: alkaen lyhytaaltoradiovastaanottajan avulla. från och med denna sommar med hjälp av
6728: kortvågsradiomottagare.
6729: Sen kokemuksen nojalla, joka lyhytaalto- På grund av den erfarenhet, som hittills
6730: vastaanottajista tähän mennessä on saavu- vunnits av kortvågradiomottagarnas an-
6731: tettu, näyttää nyt jo olevan aika täydentää vändbarhet, synes tiden nu vara inne att
6732: säätiedotus- ja myrskyvaroitusverkkoamme utvidga väderlekstjänsten och nätet av
6733: perU&tamalla myrskyvaroitusasemat niille stormvarningsstationer genom att inrätta
6734: paikoill~ ulkosaaristoa, joihin kalastaja- stationer på sådana platser i den yttre
6735: väestön etu ne olisi jo ennemminkin vaati- skärgården, varest fiskarbefolkningen redan
6736: nut, mutta jotka tiedotusmahdollisuuden länge varit i behov av detta hjälpmedel vid
6737: puuttuessa ovat aikaisemmasta suunnitel- utövandet av sitt yrke, men vilka i brist på
6738: masta jääneet pois. användbara förbindelser utelämnats från
6739: det tidigare programmet.
6740: Tähän tarkoitukseen sopivien paikkojen Bland orter, vilka i detta avseende främst
6741: joukossa ovat ensi sijassa Lavansaari ja borde komma i fråga äro Lavansaari och
6742: Seiskari, joissa molemmissa jo on tullihalli- Seitskär, på vilka redan finnas tullstyrelsen
6743: tuksen alainen lyhytaaltoradioasema, joiden tillhöriga kortvågsradiostationer, som mot
6744: yhteyteen myrskyvaroitusasema kohtuulli- en måttlig ersättning kunde tagas i bruk
6745: sesta merkinantopa.lvelusmaksusta voitaisiin för stormvarningstjänsten.
6746: sijoittaa.
6747: Il,39. - Oksanen y. m. 147
6748:
6749: Näiden lisäksi olisi saatava lyhytaalto- Dessutom borde inrättas stormvarnings-
6750: radiovastaanottokoneella varustetut asemat stationer, utrustade med kortvågsmottagare
6751: seuraaville paikoille: 1) Hailuoto, 2) Björkö, på följande platser: 1) Karlö, 2) Björkö,
6752: 3) Kökar, 4) Nötö, 5) Tytärsaari sekä 6) 3) Kökar, 4) Nötö, 5) Tytärsaari samt
6753: Mantsinsaari (Laatokka). 6) Mantsinsaari (Ladoga).
6754: Petsamoon perustettavat säätiedoitus- ja Vid anordnande av väderleks- och storm-
6755: myrskyvaroitusasemat olisi paikkakunnan varningstjänst i Petsamo borde på grund
6756: etäisen aseman takia varustettava pitkä- av det långa avståndet mottagare för långa
6757: aal tovastaanottaj alla. Tällaisia myrskyva- radiovågor tagas i bruk. Sådana stormvar-
6758: roitusasemia olisi saatava seuraaville pai- ningsstationer borde anläggas på följande
6759: koille: 1) Vaitolahti, 2) Pummanki ja 3) platser 1) Vaitolahti, 2) Pummanki och
6760: Maattivuono. 3) Maattivuono.
6761: Puhelimella varustettujen tai lennätti- Det nät av redan existerande stormvar-
6762: mellä saavutettavien myrskyvaroitusasemien ningsstationer, vilka betjänas per telefon
6763: verkkoa olisi täydennettävä seuraaville pai- eller telegraf, borde utvidgas med stationer
6764: koille perustettavilla asemilla: 1) Seivästö på :följande platser: 1) Seivästö (Kuolema-
6765: (Kuolemajärvi), 2) Metsäpirtti, 3) Lumi- järvi), 2) Metsäpirtti, 3) Lumivaara, 4)
6766: vaara, 4) Jaakkima, 5) Sortavalan saaristo, Jaarkkima, 5) Sordav:ala, 6) Impilahti (La-
6767: 6) Impilahti (Laatokan rannikolla). doga).
6768: Kustannukset näiden myrskyvaroitusase- Kostnaderna för anläggning och skötseln
6769: mien perustamisesta ja hoidosta olisivat seu- av de nämnda stationerna beräknas till
6770: raavat: :följande belopp:
6771:
6772:
6773: A. Perustamiskustannukset: A. Grundläggningskostnader:
6774: Myrskyvaroitusmasto merkkei- Stormvarningsmaster jämte sig-
6775: neen 17 X 1,500 . . . . . . . . . . . . 22,500:- naltecken 17 X 1,500 . . . . . . . . 22,500: -
6776: Lyhytaaltovastaanottaja 6X Kortvågsradiomottagare 6X
6777: 3,000 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18,000: - 3,000 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18,000:-
6778: Pitkäaaltovastaanottaja 3X Radiomottagare för långa vågor
6779: 2,000 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,000: - 3X 2,ooo . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,ooo:-
6780: Smk. 46,500:- Fmk 46,500:-
6781:
6782:
6783: B. Ylläpitoku.stannukset: B. Underhållskostnader:
6784: Merkinantopalvelus radiovas- Signaltjänst vid stationer med
6785: taanottajalla 9 X 500 . . . . . . . . 4,500:- radiomottagare 9 X 500 . . . . . 4,500 : -
6786: Radiovastaanottajan ylläpito Radiomottagarnas underhåll 9 X
6787: 9 X 500 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,500:- 500 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,500 : -
6788: Merkinantopalvelus puhelimen Signaltjänst vid stationer som
6789: tai lennättimen välityksellä betjänas per telefon eller tele-
6790: 6 X 200 .. .. .. .. .. .. . . .. .. . 1,200:- graf 6 X 200 . . . . . . . . . . . . . . . 1,200:-
6791: Sä!hkösailloma- ja puhelinmaksut Telefon- och telegramavgifter
6792: 6 X 120 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 720:- 6 X 120 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 720:-
6793: Smk. 10,920:- Fmk 10,920:-
6794: 148 11,39. - My~skyvaroitusasemien perustaminen.
6795:
6796: Niinä muutamina vuosina, joina myrsky- Under de år stormvarningsstationerna
6797: varoitusasemat ovat toimineet rannikoil- varit i verksamhet vid våra kuster, ha de
6798: lamme, on niistä ollut hyötyä merikalastuk- varit till stor nytta för havsfisket och
6799: selle ja myöskin merenkululle. Sen vuoksi jämväl för sjöfarten. Därför vore det
6800: olisi toivottavaa, että myöskin ulkosaaristo- önskligt att även befolkningen på utöarna
6801: väestö ja Laatokan rannikon kalastajaväestö och vid Ladogakusten skulle bliva delaktig
6802: pääsevät samoista eduista osallisiksi kuin av samma förmån som befolkningen i de
6803: rannikkoväestö niillä seuduilla, joilla myrs- trakter, varest stormvarningsstationer redan
6804: kyvaroitusasemat jo ovat toiminnassa. äro i verksamhet.
6805: Edellä esitetyn nojalla ja viittaamalla På grund av det som ovan framhållits
6806: vuoden 1925 valtiopäiville jätetyn anomus- och hänvisande till motiveringen i den till
6807: ehdotuksen N :o 100 perusteluihin ehdo- 1925 års rilksdag inlämnade motionen N :o
6808: tamme kunnioittaen, 100 föreslå undertecknade vördsamt,
6809:
6810: että Eduskunta päättäisi ottaa vuo- .att Riksdagen måtte besluta i
6811: den 1930 tulo- ja menoarvioon 46,500 staJtsförslaget för år 1930 anvisa
6812: markkaa myrskyvaroitusasemien pe- 46,500 mark för inrättande av storm-
6813: rv,stamiseen ja että merkinantopalve- varnin{tsstationer samt att för sig-
6814: luun ja myrskyvaroitussähkösano- naltjänst och till bestridande av
6815: main kustannusten suorittamiseksi kostmaderna för stormvarningstele-
6816: myönnettäisiin 11,000 markan su·n- gnam beviljas ett årligt anslag av
6817: ·ruinen vuotuinen määräraha. 11,000 mark.
6818:
6819: Helsingissä, elokuun 15 p mä 1929. Helsingfors, den 15 augusti 1929.
6820:
6821:
6822: Kaino W. Oksanen. John Österholm.
6823: 149
6824:
6825: II,4o. - Rah. al. N:o 20.
6826:
6827:
6828:
6829:
6830: Luoma y. m.: Määrärahan osoittamisesta kuoletuslainoiksi
6831: vapaussodan invaliideille.
6832:
6833:
6834: E d u s kun n a 11 e.
6835:
6836: Viitaten ed. Luoman y. m. allekirjoitta- sen määrärahan valtioneuvoston an-
6837: maan rahaasia-aloitteeseen N :o 14 v:n 1929 nettavien lähempien määräysten mu-
6838: ensimmäisillä valtiopäivillä (Liitteet I-XI kaan käytettäväksi vapaussodan in-
6839: siv. 41), ja yhtyen perusteluihin, kunnioit- valiideille kiinnitysvakuutta vastaan
6840: taen ehdotamme, myönnettävinä kuoletuslainoina, joi-
6841: den kuoletusaika on vähintään 25
6842: että Eduskunta päättäisi vuoden vuotta, sekä korko ja kuoletus yh-
6843: 1930 ylimääräiseen menoarvioon ot- teensä enintään 7 %.
6844: taa neljän miljoonan markan suurui-
6845:
6846: Helsingissä 13 p:nä elokuuta 1929.
6847:
6848:
6849: A. Luoma. S. Tuomikoski.
6850: Bernhard Heikkilä. B. H. Päivänsalo.
6851: Evert Nukari. Maija Häkkinen.
6852: Kaino W. Oksanen. Aina Lähteenoja.
6853: E. A. Turja. Kaapro Moilanen.
6854: J. 0. Ikola. Kyösti Haataja.
6855: Taave Junnila. Väinö Kivi.
6856: Vilho Nikkanen. Pekka Penannen.
6857: Gunnar Sahlstein. Onni Talas.
6858: Paavo Virkkunen. Arvi Ahmavaara.
6859: Antero Lamminen. Väinö Malmivaara.
6860: Erkki Paavolainen.
6861: 150
6862:
6863: II,4L - Rah. al. N :o 21.
6864:
6865:
6866:
6867:
6868: Helo y. m.: Määrärahan osoittamisesta kansalaissodan ai-
6869: kuisten majoitusten ja niiden aiheuttamien vahinkojen
6870: korvaamiseksi.
6871:
6872:
6873: E d u s k u n n a ll e.
6874:
6875: Kansalaissodan aikana ottivat valtion sitkeiksi että kiusanisiksi. Näiden oikeus-
6876: viranomaiset haltuunsa useita kiinteistöjä juttujen välttämiseksi ja poistamiseksi olisi
6877: eri puolilla maata käyttäen niitä paikka- mielestämme sanotut korvaukset suoritetta-
6878: kunnalle sijoitetun sotaväen tai suojelus- va valtion varoista ilman että sitä varten
6879: kunnan majoitukseen. Tässä takavarikoi- olisi pakko turvautua oikeudenkäyntiin.
6880: ruis- ja luovutusmenetelmässä eivät val- Tähän on mielestämme sitäkin suurempi
6881: tion edustajat useinkaan noudattaneet syy kun esim. n. s. patterivahinkoja koske-
6882: sotilMJllajoiturose:sta silloin voimassa ol- van lain perusteella on suoritettu vastaa-
6883: leita säännöksiä. Täten joutuivat m. m. vanlaatuisia korvauksia laajassa mitassa,
6884: eräät työväentalot kuten esim. Vaasan usein sellaisissakin tapauksissa, joissa pe-
6885: sekä Lappeenrannan työväentalot luovute- rusteet korvauksen saamisen ovat olleet
6886: tuiksi majoitusta varten ollen pitkän ajan huomattavasti heikommat. Lieneekin vain
6887: käytettyinä siihen tarkoitukseen. Myöskin erehdys että sanottua 'lakia säädettäessä
6888: useita kuntien ja yksityisten kiinteistöjä kyseessä olevat korvaukset ovat jääneet
6889: on joutunut samalla tavoin majoitukseen huomioonottamatta.
6890: käytetyiksi. "Majoituksen aikana hävisi luo- Ylläolevilla perusteilla ehdotamme,
6891: vutetuista kiinteistöistä erinäistä irtaimis-
6892: toa ynnä muuta omaisuutta huomattavassa että Eduskunta päättäisi 1930 vuo-
6893: maarassa. Tästä huolimatta ei sanottuja den ylimääräiseen tulo- ja menoa1·-
6894: majoituskustannuksia yhtä vähän kuin myös- vioon ottaa 600,000 markan suurui-
6895: kään hukkaan joutunutta omaisuutta ole sen määrärahan kansalaissodan ai-
6896: suosiolla korvattu, jonka johdosta parail- kuisten majoitusten ja niiden ai-
6897: laan on vireillä sekä uhataan edelleen nos- heuttamien vahinkojen korvaami-
6898: ta valtiota vastaan oikeusjuttuja, jotka to- seksi.
6899: dennäköisesti tulevat muodostumaan sekä
6900:
6901: Helsingissä, 10 päivänä elokuuta 1929.
6902:
6903:
6904: Johan Helo. J. F. Aalto. Reinh. Swentorzetski.
6905: 151
6906:
6907: U,42. - Rah. al. N:o 22.
6908:
6909:
6910:
6911:
6912: Urpilainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sotaarpojen
6913: sekä poliittisten vankien ja maanpakolaisten hädänalais-
6914: ten perheiden avustamiseksi.
6915:
6916:
6917: E d u s k u n n a ll e.
6918:
6919: Tänä vuonna tuli kuluneeksi kokonaista taistelu yksitoista vuotta sitten oli iskenyt
6920: 11 vuotta .Suomen luokkasodasta. Siitä huo- kansan syviin riveihin. Kukaan oikeuden-
6921: limatta ei porvaristo tällä välin ole ryhty- tuntoinen kansalainen ei voi hyväksyä sitä,
6922: nyt juuri minkäänlaisiin toimenpiteisiin että viattomat lapsetkin jaettiin ja jaetaan
6923: Bdes osittain sovittaakseen työtätekevälle yhä edelleenkin eri ryhmiin, joista toista
6924: luokalle niitä taloudellisia ja henkisiä kär- ryhmää avustetaan, mutta toinen, vähin-
6925: simyksiä, joiden alaiseksi työväenluokka tään yhtä suuressa avun tarpeessa oleva,
6926: joutui sodan kaamean jälkiselvittelyn ai- jätetäiän ikaikikoea turvaa vaille. Koska tie-
6927: kana ja sen jälkeen. Sensijaan ovat por- dämme, että tuskin suurempaa onnetto-
6928: variston edustajat eduskunnassa säätäneet muutta voidaan lapselle tuottaa kuin riis-
6929: useita lakeja, joiden avulla runsaasti on tää häneltä isä ja äiti, jotka hellyydellä
6930: korvattu omistavan luokan menetykset. ovat vaalineet hänen ensi askeleitaan elä-
6931: Erittäin räikeätä on tämä menettely ollut mässä, ja lisäksi, että näiden lasten hädän-
6932: luokkasotaan täysin syyttömiin lapsiin ja alaisesta asemasta yhteiskunta itse on vas-
6933: turvattomiin naisiin sekä vanhuksiin näh- tuussa, niin pakosta~kin täytyy tulla siihen
6934: den. Ja kuitenkin olisi yhteiskunnan vel- ajatukseen, että sotaorpojen valtavaa enem-
6935: vollisuus ollut ensi kädessä turvata juuri mistöä on kohdannut suuri vääryys, koska
6936: näitä, Joiden huoltajat lukuisissa tapauk- he eivät ole saaneet yhteiskunnalta osak-
6937: sissa tulivat täysin syyttömästi murha- seen muuta kuin tylyn ja yleisesti halveksi-
6938: tuiksi. tun vaivaisavun luontoisen riittämättömän
6939: Valtiovallan toimenpiteet tässä suhteessa tuen.
6940: ovat rajoittuneet vain katkeruutta aikaan- Suuri osa niistäkin punaorvoista, jotka
6941: swaneeseen ,lainkuuHaisten kansalaisten'' jä- ovat kuntien köyhäinhoidon huostassa,
6942: lelle jääneiden omaisten avustamiseen, sa- on sijoitettu yksityisiin perheisiin mak-
6943: maan ,aikaan kuin sotaorpojen valtavin osa, susta, joka on niin alhainen, ettei se lain-
6944: ne orvot, joiden isät tai äidit olivat tulleet kaan voi taata näille la:psille tyydyttävää
6945: valkoisten toimesta murhatuiksi tai olivat tormee,ntuloa. Avun pienuuden johdosta
6946: kuolleet nälkään vankileireissä, sysättiin on myöskin sattunut lukuisia sellaisia sää-
6947: kuntien köyhäinhoidon huostaan. Että littäviä tapauksia, että äitien on täytynyt
6948: porvaristo antoi luokkavihansa sanella avut- luopua lapsistaan, koska kunnalta saa-
6949: tomien lasten huollon ehdot, ei suinkaan mansa ~apu ei osapuilleenka;an ol~e riittänyt
6950: ole ollut omiaan parantamaan niitä haa- lasten elatukseksi.
6951: voja, joita yhteiskuntaluokkien välinen Kysymys työväenluokan luokkataistelussa
6952: 152 Il,42. - Sotaorpojen avustaminen.
6953:
6954: kärsimään joutuneiden syyttömien lasten ja rappioon. Avustustoimintaa varten ovat
6955: muiden perheenjäsenten avustamisesta ei työläiset perustaneet lukuisia punaarpojen
6956: kuitenkaan rajoitu koskeman vain kansa- ja valtiollisten vankien huoltoyhdistyksiä,
6957: laissodan johdosta kärsimään joutuneita. joiden toimintaa tukevat työväenjärjestöt
6958: Päinvastoin on niin, että kuluneiden 11 ja yksityiset työläiset.
6959: vuoden aikana luokkavastakohdat ovat jat- Mielestämme on vihdoinkin tullut aika,
6960: kuvasti kärjistyneet, josta seurauksena on jolloin valtiovallan tulisi ryhtyä avusta-
6961: ollut yhä kasvava poliittisten vankien luku- maan näiden huoltoyhdistysten toimintaa.
6962: määrä. Näin ollen on taloudellista tukea Ehdotamme tämän vuoksi,
6963: vailla olevain sellaisten henkilöiden luku-
6964: määrä, joiden huoltajat ovat poliittisista että Eduskunta vuoden 1930 me-
6965: syistä ,tuomitut kuritushuoneisiin, alati kas- noarvioon ottaisi 5 milj. markkaa,
6966: vanut. Nämä työväenluokan oikean asian sosialiministeriön käytettäväksi sota-
6967: puolesta syyttömästi kärsivät ovat enem- arpojen ja poliittisista syistä vanki-
6968: män oikeutettuja yhteiskunnallisen tuen lassa tai maanpaossa olevien henki-
6969: saantiin kuin muut yhteiskunnan jäsenet, löiden hädänalaisten perheiden avus-
6970: mutta siitä huolimatta on heidänkin osak- tamiseksi kaikissa kunnissa, missä
6971: seen langennut saman katkeran kalkin tyh- löytyy avustuksen tarpeessa olevia,
6972: jentäminen kuin kansalaissodassa kaatunei- riippumatta kuntien avustuksen mää-
6973: den ja murhattujen jälkeenjääneidenkin rästäj sekä
6974: osaksi tuli. Näidenkään lukumäärä ei suin- että määrärahan jakaminen annet-
6975: kaan ole pieni. taisiin Helsingin valtiollisten van-
6976: Kun porvaristo edellä kerrotulla tavalla kien huoltoyhdistyksen r. y. suori-
6977: on suhtautunut työväenluokkaan kuuluviin tettavaksi, joka tällaisessa avustus-
6978: turvaUomiin punaorpoihin, on työväen- toiminnassa on säännöllisessä yhtey-
6979: luokka itse ollut pakoitettu ryhtymään toi- dessä maan muiden valtiollisten van-
6980: menpiteisiin, estääkseen näitä lapsia vajoa- kien huoltoyhdistysten kanssa.
6981: masta täydelliseen kurjuuteen ja henkiseen
6982:
6983: Helsingissä, elokuun 15 p:nä 1929.
6984:
6985:
6986: Siina Urpilainen.
6987: Arvo A. Lehto. Väinö Pohjaranta.
6988: Mauritz Fr. Rosenberg. K. Kulmala.
6989: Jalmari Virta. J. A. Liedes.
6990: Aug. Turunen. Kalle Kyhälä.
6991: K. Meriläinen. William Tanner.
6992: J. Rötkö. Väinö J. Kallio.
6993: 153
6994:
6995: II,43. - Rah. al. N :o 23.
6996:
6997:
6998:
6999:
7000: Lehto y. m.: Määrärahan osoittamisesta poliittisten van-
7001: kien ravinnon parantamiseksi.
7002:
7003:
7004: E d u s k u n n a ll e.
7005:
7006: Sinä aikana, jolloin tässä maassa on olisi, niin se sivuuttaisi kaikki inhimilli-
7007: haalittu työläisiä poliittisista syistä vanki- syyden lait. Vankien omaisethan joutuvat
7008: loihin, ovat monet vankien oloissa ilmen- usein menettämään ainoan huoltajansa vuo-
7009: neet huutavat epäkohdat antaneet aihetta sikausiksi poliittisen vainon uhrina. Näi-
7010: niiden esille saattamiseksi eduskunnassakin. den omaisten kannettavaksi valtiovalta aset-
7011: Minkä verran ja hyväänkö vai huonoon taa sitten vielä vastuun vankilaan teljetty-
7012: päin vaikuttaneita toimenpiteitä tätä tietä jen elättämisestä. Että tällaisesta asian-
7013: on saavutettu, sen arvosteleminen jääköön tilasta päästäisiin, olisi eduskunnan varat-
7014: tässä yhteydessä. Tosiasia on kuitenkin se, tava valtiollisum vankien ruoanpitoon riit-
7015: että vielä nyt, yli kymmenen vuoden ku- tävä määräraha.
7016: luttua kansalaissodasta, ei edes poliittisten Kun kohtuulliseksi olisi katsottava, että
7017: vankien ruokaa ole saatu sellaiseksi, että se vankia kohti käytettäisiin ruokaan päivit-
7018: varsinkaan sairaaloisiin henkilöihin nähden täin 10 markkaa, tietäisi se nykyisten val-
7019: vastaisi kohtuudella asetettuja inhimilli- tiollisista syistä vangittujen lukumäärän
7020: syyden vaatimuksia. Sairaaloisia ja vie- perusteella ensi vuoden tulo- ja menoar-
7021: läpä terveitäkin poliittisia vankeja on hei- vioon 6 pääluokan 2 luvun 2 momentille
7022: dän omaistensa autettava ruokalähetysten 400,000 markkaa.
7023: muodossa. Jo se seikka, että vankien ruo- Edellä viitattuun nojaten ebdotainme,
7024: kaan käytetään keskimäärin 4-5 markkaa
7025: päivässä vankia kohti, todistaa, ettei sillä että Eduskunta päättäisi ottaa
7026: saada kunnollista ruokaa, puhumattakaan ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
7027: että sillä voitaisiin ruoanpitoa järjestää 6 pääluokan 7 luvun 2 momentille
7028: terveydellisten vaatimusten mukaiseksi. 400,000 markan lisäyksen, käytettä-
7029: Kuitenkaan ei voitane asettaa vallassaole- väksi poliittisten vankien ravinnon
7030: vien taholtakaan sitä vaatimusta, että puut- parantamiseksi siten, että näiden ra-
7031: tuvan ravinto-osan hankkiminen kuuluisi vintoon käytetään henkilöä kohti
7032: ehdottomasti vankien omaisille. Jos näin keskimäärin 10 markkaa päivässä.
7033:
7034: Helsingissä elokuun 15 päivänä 1929.
7035:
7036: Arvo A. Lehto. Arvo Riihimäki. Pekka Strengell.
7037: J. A. Liedes. William Tanner. Emil J. Tabell.
7038: Jalmari Virta. J. Rötkö. Verner Halen.
7039: Juho Perälä. L. Myllymäki. Aug. Turunen.
7040: K. Kulmala. Eino Pekkala. Siina Urpilainen.
7041: Mauritz Fr. Rosenberg. Asser Salo. K. Meriläinen.
7042: 245-29 20
7043: 154
7044:
7045: II,44. - Rah. al. N :o 24.
7046:
7047:
7048:
7049:
7050: Virta y. m.: Määrärahan osoittamisesta kansalaissodassa
7051: raajarikkoutuneiden punaisten sotilaiden avustuksia ja
7052: eläkkeitä varten.
7053:
7054:
7055: E d u s k u n n a ll e.
7056:
7057: Tämän maan työväenluokka on yhteis- kuitenkin työväenluokan puolella taistelles-
7058: kunnalliseen huoltoon niinkuin muihinkin saan invaliideiksi joutuneet jätetty tästä
7059: etuihin nähden lapsipuolen asemassa ver- avustuksesta ja eläkkeistä kokonaan osatto-
7060: rattuna yläluokkaan. Tämän maan porva- miksi. Kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
7061: risto on varsinkin viime vuosien aikana viossa on 16 pääluokan kohdalla valkoisten
7062: saanut eduskunnassa hyväksytyksi mitä eri- invaliidien avustamiseen ja eläkkeisiin va-
7063: laisimpia lakeja ja asetuksia, joiden tar- rattu 12 miljoonaa markkaa, mutta punais-
7064: koituksena on ollut yhteiskunnan kustan- ten invaliidien avustamiseen näiden 11
7065: nuksella ylläpitää niitä yhteiskunnan jäse- vuoden aikana ei ole varattu penniäkään.
7066: niä, jotka kuuluvat omistavaan luokkaan Puuttumatta tässä yhteydessä lähemmin
7067: ja sen puoltajiin. Yläluokan huoltamista kansalaissodan syihin ja vaiheisiin rajoi-
7068: tarkoittavia määrärahoja onkin porvaristo tumme vain toteamaan sen tosiasian, että
7069: sisällyttänyt budjettiin monien eri pää- kansalaissotaa porvariston puolelta käytiin
7070: luokkien kohdalle huikeita summia, niin kansan työtätekevää enemmistöä vastaan ja
7071: että sellaiset huoltomäärärahat tekevät v:n kapitalistisen sorron vakiinnuttamiseksi.
7072: 1930 menoarviossa jo toistasataa miljoo- Punaisten puolella taistelleet ovat sitäkin
7073: naa markkaa, mistä työtätekevä luokka oikeutetummat saamaan valtion huoltoa ja
7074: pääsee tuskin ensinkään osalliseksi. Tämä eläkettä, sillä punaiset taistelivat köyhälis-
7075: räikeä epäkohta esiintyy jokaisessa tapauk- tön vapautuksen puolesta.
7076: sessa, jolloin yhteiskunnan huoltotoimen- Jotta punaisten invaliidien toimeentulo
7077: piteitä on pantu käytäntöön valtion va- turvattaisiin ja heidän huoltamisessaan.
7078: roilla. vallitseva räikeä epäkohta voitaisiin edes
7079: Yksi tällainen räikeä luokkapyyteiden osittain poistaa, olisi tulo- ja menoarviossa
7080: sanelema epäkohta tulee näkyviin vuonna varattava riittävän suuri määräraha vuosit-
7081: 1918 käydyn kansalaissodan johdosta inva- tain punaisten invaliidien eläkkeitä ja avus-
7082: liideiksi joutuneiden avustamisessa yhteis- tuksia varten. Ehdotamme senvuoksi,
7083: kunnan varoilla. Vaikkakin valtionva-
7084: roista on jo siitä lähtien kuin kansalaissota että Eduskunta päättäisi ottaa
7085: päättyi maksettu avustuksia ja eläkkeitä vuoden 1930 tulo- ja menoarvioon
7086: valkoisten puolella raajarikkoutuneille, on 16 P. l. kohdalle 5,000,000 markan
7087: 11,44. - Virta y. m. 165
7088:
7089: suuruisen at>viomäärärahan kansa- naisten sotilaiden avustuksia ja
7090: laissodassa raajarikkoutuneiden pu- eläkkeitä varten.
7091:
7092: Helsingissä, elokuun 14 päivänä 1929.
7093:
7094:
7095: Jalmari Virta. Verner Halen.
7096: Emil J. Tabell. Asser Salo.
7097: K. Kulmala. Eino· Pekkala.
7098: Arvo Riihimäki. Pekka Strengell.
7099: Kalle Kyhälä. Juho Perälä.
7100: Aug. Turunen. Mauritz Fr. Rosenberg.
7101: J. A. Liedes.
7102: 156
7103:
7104: 11,45. - Rah. al. N:o 25.
7105:
7106:
7107:
7108: Rosenberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin val-
7109: tiollisten vankien huoltoyhdistykselle lasten kesäsiirtoloi-
7110: den toimintaa varten.
7111:
7112:
7113: E d u s k u n n a ll e.
7114:
7115: Niiden 11 vuoden aikana, jotka kansalais- Pyydämme vielä kerran korostaa sitä,
7116: sodasta ovat kuluneet, on porvaristo koston- että valtio käyttää vuosittain runsaita eriä
7117: himoisesti heittänyt oman onnensa nojaan tukeakseen, erikoisesti porvarillista yhteis-
7118: tuhannet työläisten puolella kaatuneiden kuntajärjestelmää pönkittävien kasvatus-
7119: lapset. Ellei oteta lukuun kurjaa vaivais- järjestöjen toimintaa. Kansalta ja erikoi-
7120: hoitoa ei heidän kasvatuksensa ja turvaa- sesti työtätekeväitä väestöitä kerättyjen
7121: misensa hyväksi ole mitään uhrattu. Näis- yleisten varojen käyttö näin selvien luokka-
7122: täkin syistä, mutta oman luokkavelvolli- poliittisten näkökohtien mukaisesti on vää-
7123: suutensa tuntien on sensijaan järjestynyt rää menettelyä taloudellisessa ahdinkoti-
7124: työväki yrittänyt suurin uhrauksin korjata lassa olevaa! kansanosaa kohtaan. T,asapuoli-
7125: tätä laiminlyöntiä. Etupäässä punaisten suuskin vaatisi, että myöskin sellaiset yri-
7126: orpojen huoltoa ja kasvatusta silmällä pi- tykset, jorhin työväki omasta aloitteestaan
7127: täen ovat valtiollisten vankien huoltoyhdis- yhteiskunnan kovaosaisia turvatakseen ryh-
7128: tykset yhteisvoimin ryhtyneet perustamaan tyy, saisivat voimakasta tukea valtiovallan
7129: lasten kesäsiirtoloita. Sellaista kesäsiirto- taholta. Pyydämmekin ehdottaa,
7130: laa on pidetty yllä n. s. Enonsaarella lä-
7131: hellä Lahden kaupunkia ja kuluneen kesän että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
7132: aikana on ollut toiminnassa toinenkin aivan den tulo- ja menoarvioon 14 pääluo-
7133: hiljattain näiden yhdistysten yhteisillä va- kan 10 luvun 20 momentille lisätä
7134: roilla rakennettu siirtola Mäntsälän pitäjän 100,000 markkaa annettavaksi H el-
7135: Sälinkään kylässä Kilpisjärven rannalla. singin valtiollisten vankien huolto-
7136: Näissä siirtolaissa on voitu tarjota punai- yhdistykselle käytettäväksi yhdistyk-
7137: sille orvoille ja myöskin muille varattomien sen toimesta perustettujen tai vasta
7138: työläisperheiden lapsille useampien kuukau- perustettavien lasten kesäsiirtoloiden
7139: sien aikana vapaa oleskelu ja huolto ter- toimintaa varten.
7140: veessä ilmastossa.
7141:
7142: Helsingissä, elokuun 15 p :nä 1929.
7143:
7144: Mauritz Fr. Rosenberg. Siina Urpilainen. Arvo A. Lehto.
7145: Verner Halen. Heikki Väisänen. A. K. Talvio.
7146: J. Rötkö. Eino Pekkala. L. Myllymäki.
7147: Jalmari Virta. Pekka Strengell. William Tanner.
7148: V. Pohjaranta. Emil J. Tabell. Aug. Turunen.
7149: Kalle Kyhälä. Arvo Riihimäki. Väinö J. Kallio.
7150: J. A. Liedes. K. Kulmala. Asser Salo.
7151: K. Meriläinen.
7152: 157
7153:
7154: 11,46. - Rah. al. N :o 26.
7155:
7156:
7157:
7158:
7159: Voionmaa y. m.: Määrämhan osoittamisesta huliganismin
7160: vastustamista varten.
7161:
7162:
7163: E d u s k u n n a ll e.
7164:
7165: Laajat kansalaispiirit ovat kauan olleet muodostumaan ja toimimaan seuraavaan
7166: huolestuneita maassa rehoittavan huliganis- tapaan.
7167: mim_ vuoksi. Vaikka voidaankin sen varsi- Liittymän runkona olisivat siihen liitty-
7168: naisena syynä pitää sitä yleistä siveellistä neet kansalaisjärjestöt, joiden keskuselin-
7169: laskusuuntaa, mikä sodan jälkeen on ollut ten valitsemat edustajat yhteisissä kokouk-
7170: havaittavissa kaikissa sotaan välittömästi sissa viime kädessä päättäisivät sen toimin-
7171: tai välillisesti osallistuneissa maissa ja taa koskevista asioista. Tämä kokous va-
7172: jonka voi odottaa ajanmittaan, olojen ta- litsisi liittymän virkailijat, s. o. puheen-
7173: saantuessa, ainakin osaksi muuttuvan pa- johtajan, varapuheenjohtajan, rahaston-
7174: remmaksi, niin aivan yleisesti vakavamman hoitajan ja sihteerin. Virkailijat ja yksi
7175: väestön keskuudessa vallitsee se käsitys, lisäksi valittu jäsen muodostaisivat toimi-
7176: ettei ole jäätävä toimettomina odottamaan kunnan, joka varsinaisesti hoitaisi liitty-
7177: kehityksen käänneaikaa, vaan että on jo män käytännöllisen työn. Sihteeri olisi
7178: nyt päättävästi ryhdyttävä toimenpiteisiin palkattu ja tulisi hänen kokonaan omistau-
7179: huliganismin pahennuksen hävittämiseksi. tua tähän työhön.
7180: Tälle kannalle on myöskin asettunut Liittymä ei perustaisi itselleen paikalli-
7181: maan hallitus asettaessaan komitean har- sia yhdistyksiä, vaan toimisi jo olemassa-
7182: kitsemaan keinoja, joihin valtiovallan olisi olevien järjestöjen kautta. Ainoastaan mi-
7183: ryhdyttävä huliganismin vastustamiseksi. käli olosuhteet sitä vaatisivat, koettaisi se
7184: Myöskin vapaissa kansalaisjärjestöissä järjestää eri paikkakunnilla asianomaisten
7185: on harkittu asiaa. Viime syksystä asti ovat yhdistysten yhteistoimintaa. Tässä ei siis
7186: eräiden suurten kansalaisjärjestöjen, rait- ole kysymys mistään varsinaisesti uudesta
7187: tius-, nuoriso-, sivistys- ja urheilujärjestö- järjestöstä, vaan entisten järjestöjen edus-
7188: j~e~ edusta;jat oouvotelileet yhteisestä voi- taman kansalaisvoiman entistä tehokkaam-
7189: makkaasta esiintymisestä ja suunnitelmalli- masta käyttämisestä nykyhetkellä niin vai-
7190: sesta toiminnasta tässä tarkoituksessa. keana esiintyvän epäkohdan korjaamiseksi.
7191: Nämä neuvottelut johtivat vihdoin sii- Liittymän tehtävistä mainittakoon seu-
7192: hen, että päätettiin muodostaa yleinen kan- raavaa:
7193: salaisliittymä huliganismin vastustamiseksi. Sen pääasiallisena tehtävänä olisi voi-
7194: Tähän liittymään ovat jo useat maamme makkaan yleisen mielipiteen luominen ja
7195: suurimmista kansalaisjärjestöistä ilmoitta- kansalaistoiminnan järjestäminen huliga-
7196: neet yhtyvänsä ja valinneet siihen edusta- nismin vastustamiseksi.
7197: jansa. Suunniteltu kansalaisliittymä tulisi 1. Lähimpinä tehtävinä olisivat:
7198: 158 11,46, - Huligan:ismin vastustaminen.
7199:
7200: a) Kiireellisen selvityksen toimittaminen kannattavansa niiden toteuttamista sekä
7201: huliganismin laadusta, leviämisestä ja esiin- myöntämielisesti suhtautuvansa mahdolli-
7202: tymispaikoista. seen esitykseen valtionavustuksen myöntä-
7203: b) Propagandan harjoittaminen sanomis- misestä puheenaolevaan tarkoitUkseen. Edus·
7204: tan välityksellä, lentolehtien julkaisemi- kunnan hajoitus kuitenkin keskeytti sitä
7205: sella, radioesitelmillä sekä paikallisia puhe- tarkoittavain toimenpiteiden ed~lleen aja-
7206: ja keskustelutilaisuuksia toimeenpanemalla misen.
7207: ynnä muodostamaHa paikallisten yhdistys- Jotta toiminta heti alustapitäen pääsisi
7208: ten ja asiaa harrastavien kansalais1ten 'ja voimaperäiseksi, olisi välttämätöntä saada
7209: viranomaisten yhtei1siä toimikuntia. siHe v;altionavustusta. YHämainittu toimi-
7210: c) Viranomaisten toiminnan tukeminen. kunta laski, että jos toiminta olisi voinut
7211: 2. Kaukaisemmat tehtävät olisivat: alkaa kuluvan vuoden puolivälistä, olisi
7212: a) Aloitteiden tekeminen lainsäädännölli- tämän vuoden työtä varten (sihteerin
7213: siksi ja hallinnollisiksi toimenpiteiksi. palkkaukseen, matkakustannuksiin, esitel-
7214: b) Toimenpiteisiin ryhtyminen yleisen mäpalkkioihin, sihteeritoimiston menoihin,
7215: nuorison opetus- ja muun sivistystyön tu- painatustöihin y. m.) riittävä 200,000 mar-
7216: kemiseksi. kan suuruinen määräraha. Tämän perus-
7217: c) Toimenpiteisiin ryhtyminen nuorison teella voidaan arvioida, että koko vuoden
7218: vapaa-ajan vieton järjestämiseksi tarkoituk- toiminta vaatisi ai.nakin 350,000 markkaa.
7219: senmukaiselle kannalle m. m. urheiluharras- Edellä sanotun nojalla täten kunnioittaen
7220: tusten yleistämisellä. ehdotamme,
7221: Nämä suunnitelmansa esitti järjestöjen että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
7222: edustajain kokouksen asettama toimikunta, den tulo- ja menoarvioon ottaa
7223: jossa m. m. olivat neuvottelevina osanotta- 350,000 markan suuruisen määrära-
7224: jina viime eduskunnan suurimpien ryhmien han huliganismin vastustamiseksi pe-
7225: puheenjohtajat, suomalaisille eduskunta- rustetun kansalaisliittymän kannat-
7226: ryhmille, jotka ilmoittivat periaatteessa tamiseksi.
7227:
7228: Helsingissä 15 p. elokuuta 1929.
7229:
7230:
7231: Väinö Voionmaa. Aino Lehtokoski.
7232: 159
7233:
7234: II,47. - Rah. al. N:o 27.
7235:
7236:
7237:
7238:
7239: Voionmaa y. m.: Raifitiusmäät-ärahan koroittamisesta.
7240:
7241:
7242: E d u s k u n n a ll e.
7243:
7244: Valtion edun kannalta on mitä tärkeintä, varten on välttämätöntä lisätä valtion kan-
7245: että kansalaisilla on vapaaehtoista harras- natusta kasvattavan raittiustyön hyväksi.
7246: tusta sellaisten pyrintöjen edistämiseen, jotka Eduskunta on v. 1927 kiinnittänyt huo-
7247: palvelevat yhteiskunnan menestystä. Kan- miota raittiusopetuksen tehostamisen vält-
7248: san yleistä raittiutta, jonka valtiomme, sää- tämättömyyteen erittäin silmälläpitäen rait-
7249: täessään juovutusjuomia koskevan kielto- tiusopettajain valmistamista. Kun kuiten-
7250: lain, on tunnustanut sille tärkeäksi asiaksi, kin näyttää siltä, että nämä laajempia val-
7251: ei myöskään voida saavuttaa muuten kuin mistuksia vaativat, koko raittiusopetuksen
7252: kansan vapaaehtoisen myötävaikutuksen uudistamista koskevat toimenpiteet yhä vii-
7253: avulla. Määrätessään raittiusopetuksen kou- pyvät ja siten m. m. se ohjelman osa, joka
7254: luihin ja rahallisesti tukiessaan sitä rait- koskee raittiusopettajain valmistamista,
7255: tiustyötä, jota kansanjärjestöt suorittavat, edelleen joutuu odottamaan ratkaisuansa
7256: on valtiomme osoittanut panevansa painoa suureksi vahingoksi nuorison raittiuskasva-
7257: tälle seikalle. tukselle, pidämme tarpeellisena ehdottaa
7258: Korotetun valtionavun turvin onkin va- nyt heti ryhdyttäväksi eräisiin väliaikaisiin
7259: paaehtoinen raittiusvalistustyö viime vuo- toimenpiteisiin.
7260: sina edistynyt erittäin ilahduttavasti. Ensi sijassa olisi toimeenpantava saman-
7261: Raittiusjärjestöjen jäsenmäärä on nykyään laisia tieteellisiä raittiuskursseja sekä kansa-
7262: suurempi kuin milloinkaan ennen, nim. n. että seminaarin- ja oppikoulujen opettajille
7263: 100,000. Näiden järjestöjen toiminta on kuin Ruotsissa jo kauemman aikaa on Jar-
7264: kaikinpuolisesti vilkastunut. Esim. raittius- jestetty ja näitä kursseja varten osoitet-
7265: esitelmäin lukumäärä on n. kaksi kertaa tava erä n. s. raittiusmäärärahasta. Kansa-
7266: niin suuri (n. 16,000), kuin se oli parhaina koulunopettajille olisi aluksi järjestettävä
7267: aikoina ennen maailmansotaa. Vapaaehtoi- ainakin kolmet noin viikon kestävät kurssit
7268: nen työ lasten ja nuorison keskuudessa on eri puolille maata. Tällaiset kurssit vähin-
7269: niinikään laajentunut, niin että lasten rait- tään n. 50 osanottajalle kukin tulisivat
7270: tiusosastoihin kuuluu nykyään n. 50,000 luentopalkkioineen, apurahoineen osanotta-
7271: lasta. Kouluissa toimeenpantuihin lasten jille sekä muine kuluineen maksamaan ar-
7272: raittiuskilpakirjoituksiin osallistui kulu- violta 40,000 markkaa kukin eli siis yh-
7273: neena keväänä 86,000 oppilasta. teensä 120,000 markkaa.
7274: Mutta on ilmeistä, ettei tämä vapaaehtoi- Seminaarien ja oppikoulujen opettajille
7275: nen työ vielä riitä. Se kaipaa :sekä laajen- tulisi pidettäväksi Helsingissä kaksiviikkoi-
7276: tamista että syventämistä. Tärkeitä tehtä- set kurssit, jotka tulisivat maksamaan n.
7277: viä on tällä alalla vielä alkamatta. Tätä 130,000 markkaa. Jotta opettajille kävisi
7278: 160 Il,47. - Raittiusmäärärahan koroittaminen.
7279:
7280: mahdolliseksi ottaa osaa tällaisiin kurssei- taisiin antaa nykyistä suurempi avustus.
7281: hin, olisi syytä meilläkin noudattaa Ruot- Sehän ei parhaassakaan tapauksessa muo-
7282: sissa käytettyä tapaa, nim. että osallistues- dosta muuta kuin vaatimattoman määrän
7283: saan lukukauden aikana pidettyihin peda- niiden uhrausten rinnalla, joita järjestöjen
7284: gogisiin raittiuskursseihin opettaja saa lu- jäsenet työllään ja usein rahallisella kan-·
7285: kea kurssiajan virka-ajakseen. natuksellaankin tekevät asian hyväksi.
7286: Viime aikoina on yhä suurempi huomio Syytä olisi lisäksi ottaa harkittavaksi, eikö
7287: kohdistunut alkoholikysymyksen tutkimuk- alkoholistien hoitoon käytettävä summa
7288: sen edistämisen ja suomenkielisen tieteelli- olisi oikeammin merkittävä valtion sairas-
7289: sen raittiuskirjallisuuden aikaansaamiseen. hoitomenoihin kuin raittiustyömäärärahaan.
7290: Samoinkuin muillakin aloilla niin myöskin Viimeaikaisessa raittiustyössä ovat tär-
7291: raittiusalalla tieteellinen tutkimustyö ja sen keän osan suorittaneet maamme eri kun-
7292: tuloksia esittävä kirjallisuus on ainoastaan nissa asetetut raittiuslautakunnat, joita on
7293: erityisen taloudellisen kannatuksen avulla nykyään n. 500. Ne suorittavat valvonta-
7294: aikaansaatavissa. Niinpä esim. tekeillä työnsä ohella huomattavaa valistustyötä.
7295: oleva suuri raittiusliikkeen tietokirja ja Raittiuslautakunnilla on yhteinen keskus-
7296: Suomen raittiusliikkeen historia tarvitsevat elin, Raittiuslautakuntain keskuslauta-
7297: tuntuvaa avustusta. Toivottavaa myöskin kunta, joka on hyvällä menPRtyksellä oh-
7298: olisi, että voitaisiin ryhtyä kUJStantamaan jannut lautakuntatyötä. Sen jälkeen kuin
7299: .sellaisia tieteellisiä tutkimuksia ja esitel- keskuslautakunta perustettiin on m. m. va-
7300: miä, jotka lisäisivät ja avartaisivat tietoa paaehtoinen kieltolain valvontatyö, jolla on
7301: alkoholikysymyksen alalla. Tässä tarpeelli- erinomaisen suuri merkitys meidän harvaan-
7302: set varat voitaisiin hyvin uskoa jo toimessa asutussa maassamme, jossa virallisen jär-
7303: olevan Raittiusjärjestöjen kirjallisuustoimi- jestysvallan toiminta pakostakin usein jää
7304: kunnan käytettäväksi. Ehdotamme näin heikoksi, suuresti elpynyt. Raittiuspoliisien
7305: ollen 50,000 ma~kan suuruisen vuotuisen luku on kasvanut 35-36 %, aktiiviseen
7306: apurahan myöntämistä tätä tarkoitusta valvontatyöhön osaaottaneiden luku 58-
7307: varten. 69 %, valvontatuntien luku lähes 40 %
7308: Nykyisestä 2,500,000 markan suuruisesta (v. 1928 ilmoitettiin näiden tuntien luku-
7309: raittiusmäärärahasta saavat järjestöt n:. maara n. 110,000 :ksi - vapaaehtoisten
7310: 2 miljoonaa, johon määrään sisältyy myös- valvojain lahja valtiolle!). Toiminnastaan
7311: kin alkoholistiparantola ,Turvan'' kannat- tietoja 'antaneiden raittiuslautakuntain aloit-
7312: tamiseksi myönnetty 180,000 markan suu- teesta v. 1928 vireille pannuissa jutuissa
7313: ruinen avustus. Kun järjestöjen saama oli sakkojen ja valtiolle joutuneen tava-
7314: avustus on työn laajetessa ja yleisen valis- ran arvo n. 3,500,000 markkaa. Raittius-
7315: tustyössä vallitsevan korvaustason koho- lautakuntain valistustyöstä on mainittava
7316: tessa, joka korvaustaso on tähän saakka ol- suuri määrä raittiusesitelmiä, kunnallisia
7317: lut aivan kohtuuttoman alhainen, jo nyt raittiusneuvottelutilaisuuksia, aloitteita pai-
7318: <>soittautunut riittämättömäksi, puhumatta- kallisiksi toimenpiteiksi raittiuden edistä-
7319: kaan siitä, ettei se suo mahdollisuutta ryh- miseksi j. n. e. Raittiuslautakuntain kes-
7320: tyä uusiin työn kehittämisen edellyttämiin kuslautakunta suorittaa työnsä piirijärjes-
7321: toimenpiteisiin, niin ei voi tulla kysymyk- töjen välityksellä. Omaa ja alaistensa pii-
7322: seenkään, että järjestöjen nauttimaa avus- rijärjestöjen ohjaavaa ja kasvattavaa työtä
7323: tusta vähennettäisiin ylläesitettyjen toimen- varten se tarvitsisi 150;000 markkaa, jotka
7324: piteiden kannattamista varten. Päinvastoin mielestämme luonnollisimmin olisi otettava
7325: olisi hyvin toivottavaa, että järjestöille voi- rai ttiusmäärärahasta.
7326: II,47. -Voionmaa y. m. 161
7327:
7328: Nykyisestä raittiusmäärärahasta on käy- Kuten edelläolevasta selviää, vaatii rait-
7329: tdty 25,000 markkaa Lausannessa olevan, tiustyön säännöllinen jatkuminen ja siinä
7330: useiden hallitusten ja vapaiden raittius- nyt esiintyväin välttämättömäin uusien
7331: järjestöjen ylläpitämän alkoholismia vas- tehtäväin suorittaminen raittiusmäärärahan
7332: tustavan kansainvälisen toimiston kannatta- korottamista 3 miljoonaan markkaan seu-
7333: miseksi. Summa on Sveitsin kalleissa raavasti ryhmitettynä:
7334: oloissa varsin vaatimaton. Puheenaolevan 1) raittius- y. m. järjestöille raittius-
7335: kansainvälisen toimiston ainutlaatuinen kir- työtä varten 2,100,000 markkaa;
7336: jasto, erinomainen aikakauskirja ja sen tie- 2) sosialiministeriön raittiusosaston neu-
7337: teellinen tutkimustyö ja käytännöllinen vojain palkkaukseen y. m. raittiusmäärä-
7338: neuvontatoimi ovat olleet suureksi tueksi rahasta suoritettaviin menoihin 400,000
7339: ja hyödyksi meikäläisellekin raittiusliik- markkaa;
7340: keelle samoinkuin toimiston usein käytetty 3) kursseja varten raittiusopetuksen te-
7341: avustus on ollut suurenarvoinen Suomen hostamiseksi 250,000 markkaa;
7342: valtion ponnistuksille maamme suojelemi- 4) raittiuskirjallisuuden ja tieteellisen
7343: seksi alkoholin salakuljetusta vastaan ja alkoholitutkimuksen edistämiseen 50,000
7344: oikeiden tietojen levittämiseksi maamme markkaa;
7345: kieltolakioloista. Kun toimiston eri ta- 5) osanottoa varten kansainväliseen rait-
7346: hoilta saama avustus on osoittautunut riit- tiustyöhön 50,000 markkaa; sekä
7347: tämättömäksi m. m. siitä syystä, että Ame- 6) Rai ttiusla:u ~akun tain ikeskuslautakun-
7348: rikasta tulleet kannatusavut ovat lakan- nan ohjaavaa ja valistustyötä varten
7349: neet tai suuresti vähentyneet, näyttää koh- 150,000 markkaa.
7350: tuulliselta, että Suomi yhtenä toimiston Kaiken edellisen perusteella siis ehdo-
7351: ahkerimmista asiakkaista jonkun verran tamme kunnioittaen,
7352: korottaisi avustustansa. Tähän tarkoituk- että Eduskunta koroittaisi vuoden
7353: seen ehdotetaan käytettäväksi 25,000 mark- 1930 tulo -ja rnenoarvioon sisältyvän
7354: kaa, joten koko avustus tekisi 50,000 mark- 1·aittiusrnäärärahan 3,000,000 mar-
7355: kaa. kaksi.
7356:
7357: Helsingissä 16 p. elok. 1929.
7358:
7359:
7360: Väinö Voionmaa. E. M. Tarkkanen.
7361: Aino Lehtokoski. T. A. Jauhonen.
7362: Hilma WaljaWta. Uuno Hannula.
7363: Eero Nurmesniemi. Aino Luostarinen.
7364: Hilja Pärssinen. Anna Haverinen.
7365: Mandi Hannula.
7366:
7367:
7368:
7369:
7370: 245-29 21
7371: 162
7372:
7373: Il,4s. - Rah. al. N:o 28.
7374:
7375:
7376:
7377:
7378: Ryömä: Koroitetun valtionavun varaamisesta lakimää-
7379: räistä valtionapua nauttiville tuberkulosiparantoloille.
7380:
7381:
7382: E d u s k u n n a ll e.
7383:
7384: Mielisairaalain ja tuberkulosiparantolain rantolassa, kun esim. Nummelan parantola
7385: valtionavustusta koskevan lain mukaan voi- saa ainoastaan 10,000 markkaa vuodessa val-
7386: daan tubeDkulDsiparanto1oita avustaa suu- tionapua vapaapaikkaa kohti ja lain mu-
7387: remmallakin summalla kuin lain edellyttä- kaan valtionapua nauttivat parantolat suh-
7388: mällä minimimäärällä, 16 markalla hoitopäi- teellisesti vielä paljon vähemmän, voitaisiin
7389: vää kohti, mikäli tulo- ja menoarvioosa on vähentää 110,000 markkaa. Yhtyen lää;kin-
7390: tarkDitukseen myönnetty varoja. Lääkintö- töhallituksen kantaan, ehdotan kunnioittaen,
7391: hallitus on ehdotuksessaan lääkintölaitoksen
7392: ensi vuoden tulo- ja menoarv~oksi Dllut sitä että Eduskunta päättäisi, että
7393: mieltä, että MuurDlan parantola lähellä Ro- 7 P. l. IV luvun 38 momentilla ole-
7394: vanientä tulisi vaikeasti toimeen ellei vasta määrärahasta varataan 110,000
7395: se saisi tällaista koroitettua valtionapua markkaa lain mukaista minimimäärää
7396: ainakin 4 markan mukaan hoitopäivältä, korkeamman valtionavun myöntämi-
7397: mikä parantDlan 70 hoitopaikan perusteella seen lain mukaan valtionapua nautti-
7398: laskien tekisi n. 100,000 markkaa. Toiselta ville tuberkulosiparantoloille, vähen-
7399: puolelta on lääkintöhallitus ehdotuksessaan tämällä vastaava summa momen-
7400: ollut sitä mieltä, että Takaharjun paranto- tille merkitystä yksityisten paranto-
7401: lan valtionavusta, joka Dn ollut 350,000 lain valtionavusta.
7402: markkaa 24 vapaapaikan korvauksena pa-
7403:
7404: Helsingissä, 8 päivänä elokuuta 1929.
7405:
7406:
7407: Hannes Ryömä.
7408: 163
7409:
7410: II,49. - Rah. al. N :o 29.
7411:
7412:
7413:
7414:
7415: Ryömä: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten piirimieli-
7416: sairaalain rakentamista ja laajentamista varten.
7417:
7418:
7419: E d u s k u n n a ll e.
7420:
7421: Hallituksen vuoden 1929 valtiopäivillä 1,500,000 mankkaa erinäisiä laajennustöitä
7422: eduskunnalle jättämän esityksen perus- varten muissa piirimielisairaaloissa eli yh-
7423: teluissa arvioidaan kunnallisten mielisairaa- teensä 7,500,000 markikaa. Kosika ·eduskun-
7424: lain p€ru.stamis- ja laajennustöihin lähivuo- nan 1929 vuoden valtiopäivillä hyväiksymän
7425: sina tarvittavan 80-100 miljoonaa mark- ja viime toukokuun 31 päivänä voimaan tul-
7426: kaa, josta valtion osuus tekisi puolet eli leen, mielisaira.alain valtionapuja koskevan
7427: 40-50 miljoonaa markkaa. Lääkintöhalli- lain tarkoitus ei suinkaan ole ollut keskeyt-
7428: tukselta on tarkoitukseen ensi vuodeksi tää kehitystä tällä alalla, kuten voisi pää-
7429: anottu valtionapua yhteensä 26,500,000 tellä siitä, että hallitus on kokonaan j.ättä-
7430: markkaa. Sitä suunnitelmaa, jonka mukaan nyt tätä koskevan määrärahan pois menoar-
7431: näitä valtionapuja on eri laitoksille suori- viosta, vaan päinvastoin turvata se, ehdotan
7432: tettava, ei tosin vielä ole laadittu ja vahvis- kunnioittaen,
7433: tettu, mutta lääkintöhallitus on ehdotuk-
7434: sessaan lääkintöla.itoksen ensi vuoden me- että Eduskunta ottaisi vuoden
7435: noarvioksi katsonut, että ensi vuotta varten 1930 menoarvioon 7,500,000 markkaa
7436: olisi otettava menoarvioon 6,000,000 mark- valtionavuiksi kunnallisien piirimie-
7437: kaa MHclrelin ja HaliJkon piirimielisairaalain lisairaalain rakentamiseen ja laajen-
7438: jo alulle pantuihin laajennuksiin sekä tamiseen.
7439:
7440: Helsingissä, 9 päivänä elokuuta 1929.
7441:
7442:
7443: Hannes Ryömä.
7444: 164
7445:
7446: II, 5o. - Rah. al. N :o 30.
7447:
7448:
7449:
7450:
7451: Hannula, M. y. m.: Määrärahan osoittamisesta lastensai-
7452: raalan rakentamista varten.
7453:
7454:
7455: E d u s k u n n a ll e.
7456:
7457: Tämän vuoden ensimmäisillä valtiopäi- :useasti kurjissa kotioloissa sairaita lapsia
7458: villä tehtiin rahaasia-aloite, jossa .pyydettiin ja ovat usein suurella vaivalla saaneet
7459: eduskuntaa osoittamaan 5 miljoonaa mark- välinpitämättömät vanhemmat taivutetuiksi
7460: kaa lastensairaalan rakentamiseksi Helsin- tuomaan sairaan lapsensa sairaalahoitoon,
7461: gin kaupunkiin. Asia ei ehtinyt tulla edus- mutta sille ei voidakaan täällä järjestää
7462: kunnassa loppuunkäsitellyksi. Olemme siksi sairaalapaikkaa.
7463: pakoitetut uusimaan saman aloitteen ja Kun Helsingin yleisen sairaalan lasten-
7464: pyydämme 1sen perusteluksi esittää seuraa- osastolle, valtion ainoalle, voitiin v. 1900
7465: vaa: ottaa vain 265 potilasta, täytyi samoihin
7466: Niiden kolmen vuosikymmenen aikana, huoneisiin v. 1927 kuluessa sijoittaa 608
7467: joina valtion ainoa lastensairaala Helsin- sairasta lasta. Tosin lastenosasto äskettäin
7468: gissä on ollut toiminnassa, on se pysynyt sai pienessä uudisrakennuksessa 10 uutta
7469: jotenkin samassa laajuudessa. Tämä huoli- sairaspaikkaa. Tämä lisäys ei kuitenkaan
7470: matta siitä, että maamme väkiluku tänä ai- merkinne paljoa enempää kuin pisara me-
7471: kana on noussut huomattavalla tavalla, ressä siihen potilastulvaan nähden, mikä
7472: ollen v. 1900 2,712,562 ja v. 1927 3,582,406, lastenosastolla päivittäin on.
7473: alle 15-vuotisten lasten lukumäärän nous- Maamme kaupungit ja kunnat ovat
7474: tessa v. 1925 1,031,546:een. Mutta ei vain viime vuosina rakennuttaneet itselleen, toi-
7475: lasten lukumäärän huomattava lisääntymi- set jo huomattavan suuriakin, kunnallisia
7476: nen tänä aikana, vaan myös lastenhuolto- sairaaloita, uusia mielisairaaloita, keuhko-
7477: aatteen nopea leviäminen kansamme kes- tautiparantoloita, y. m., mutta erikoisesti
7478: kuudessa ovat johtaneet siihen, että lasten lastensairaaloita ei meillä ole ryhdytty val-
7479: sairaspaikkojen tarve maassamme on käy- tion eikä kuntien puolesta rakentamaan,
7480: nyt niin huutavaksi. Lasten vanhemmat vaikka lapset ovat kolmasosa maamme väes-
7481: lähtevät nyt entistä herkemmin omasta töstä. Yhtä vähän on yksityisiä lastensai-
7482: aloitteestaankin sairaalle lapselleen hake- raaloita syntynyt.
7483: maan sairaala-apua. Sitäpaitsi työsken- Lastensairaalan ylilääkäri, professori
7484: telee pitkin maatamme nykyään lastenhoi- A. Ylppö on kysyttäessä m. m. lausunut,
7485: dollista huolto- ja valistustyötä suorittaen että ,huolimatta siitä, että useimmat lää-
7486: joukko kiertäviä sairaanhoitajattaria ja kärit tietävät yliopiston sairaalan lasten-
7487: terveyssisaria, jotka lähettävät erikoisen osastolla vallitsevan ahdingon ja että sinne
7488: sairaala-avun tarpeessa olevia lapsia Hel- vain poikkeustapauksessa voi sijoittaa poti-
7489: sinkiin sairaalahoitoon. He löytävät laansa, pyrkii sairaalaan päivittäin run-
7490: Il,5o. - H~nnula, M. y. m. 165
7491:
7492: saasti, jopa yli kymmenenkin lasta, jotka kitty esim. keuhkokuume, keuhkotuberku-
7493: välttämättä olisivat sairaalahoidon tar- loosi, angina y. m. Lapsia suojaamaila kai-
7494: peessa. Niiden joukossa on vanhempien kin tavoin ja ennen muuta varaamaila
7495: tuomia, terveyssisarten ja lääkärien lähet- heille kunnollista sairashuoltoa voitaisiin
7496: tämiä lapsia pitkienkin matkojen takaa, kuitenkin parhaiten pelastaa heitä elämälle.
7497: Pohjolan perukoiltakin, eikä sairaalapaikan Valtion uusien sairaalain rakennuskysy-
7498: puutteessa voida sitten muuta kuin viedä mys onkin ollut vireillä jo parinkymmenen
7499: lapsi takaisin kotiin, useimmiten kuole- vuoden ajan. Viime vuosina on pari val-
7500: maan. Lasten sairaudethan kehittyvät tion komiteaakin sitä käsitellyt. Näkyvät
7501: useasti sang~en nopeaan sekä huonompaan tulokset näiden työ,stä ovat toistaiseksi ver-
7502: että parempaan suuntaan. Lapselle, joka rattain vähäiset. Kun kuitenkin sellainen
7503: tänään hakee sairaalapaikkaa ja jota ke- olotila, joka nykyjään yleisten yliopisto-
7504: hoitamme tulemaan muutaman päivän ku- sairaalain ja varsinkin lastensairaalain
7505: luttua jonkun sairaspaikan mahdollisesti alalla vallitsee, ei voi vuosikausia jatkua
7506: vapauduttua, saamme useasti jo huomenna entisellään tuottamatta arvaamattomia vau-
7507: kirjoittaa kuolintodistuksen. Jo tämä viit- rioita kansallemme, ehdotamme,
7508: taus osoittaa, miten huutava epäkohta tällä
7509: alalla vallitsee." että Eduskunta päättäisi ottaa
7510: . Edellisen lisäksi voidaan mainita, että uuden lastensairaalan rakentamista
7511: kun tilanahtaus on suuri, ei aina edes tart- varten vuoden 1930 valtion tulo- ja
7512: tuvia tauteja sairastaviakaan voida eristää menoarvioon 5 miljoonaa markkaa.
7513: ja kuitenkin lasten sairauksissa on mer-
7514:
7515: Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1929.
7516:
7517:
7518: Mandi Hannula. J. H. Vennola.
7519: Aino Luostarinen. Hilda Seppälä.
7520: 166
7521:
7522: Il,51. - Rah. al. N:o 31.
7523:
7524:
7525:
7526:
7527: Seppälä y. m.: Lisämäärärahan osoittamisesta uuden nais-
7528: tautien- ja synnytysosaston rakentamiseksi yliopistm~
7529: sairaalalle Helsingissä.
7530:
7531:
7532: E d u s k u n n a ll e.
7533:
7534: Vuoden 192H valtiopäivillä jätettiin edus- oli otettu 3 miljoonan markan suuruinen
7535: kunnalle rahaasia-aloite (rah. al. N :o 21) työmääräraha, oli lääkintöhallitus sitä
7536: 8 miljoonan markan suuruisen määrärahan mieltä, että 5 miljoonan markan suuruinen
7537: ottamisesta vuoden 1930 tulo- ja menoar- lisämääräraha riittäisi vuonna 1930 suori-
7538: vioon synnytystapausten ja naistautien hoi- tettavia töitä varten. Viitaten edellä mai-
7539: tamista varten tarvittavan, yliQpistoklinik- nitun rahaasia-aloitteen perusteluihin ja li-
7540: kana palvelevan sairaalan raikentamiseksi säten, että tilanne yliot])iston sairaalan ny-
7541: valtion omistamalle ja tarkoitusta varten kyisillä synnytys- ja naistautiosastoilla on
7542: .aikaisemmin varatulle Meilahden tontille edelleen yhä vaikeutunut, ehdotamme, lää-
7543: Helsingin kaupungissa. Eduskunnan talous- kintöhallituksen ehdotuksen mukaisesti, kun-
7544: valiokunta siltä pyydetyssä lausunnossa kan- n~oittaen,
7545: natti yksimielisesti tätä aloitetta. Myöskin että Eduskunta ottaisi 5,000,000
7546: lääikintöhallitus ehdotuksessaan lääkintölai- markan suuruisen lisämäärärahan
7547: toksen tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1930 vuoden 1930 ylimääräiseen menoar-
7548: piti suunniteltua naistautien- ja synnytys- vioon uuden naistautien- ja synny-
7549: osaston perustamista tärkeänä, mutta kun tysosaston rakentamiseksi yliopiston
7550: tarkoitukseen jo vuoden 1926 menoarvioon sairaalalle Helsingissä.
7551:
7552: Helsingissä, 8 päivänä elokuuta 1929.
7553:
7554:
7555: Hilda Seppälä. Mandi Hannula.
7556: Anna Haverinen. Miina Sillanpää.
7557: Hilma Waljakka. Hilja Pärssinen.
7558: Kaino W. Oksanen. Hilma Koivulahti-Lehto.
7559: Aina Lähteenoja. Maija Häkkinen.
7560: Hulda Nordenstreng. Tilda Löthman.
7561: Iida Vihuri. Aino Luostarinen.
7562: Aino Lehtokoski.
7563: 167
7564:
7565: Il,52. - Fin. mot. N:o 32. 11,52. - Rah. al. N :o 32.
7566:
7567:
7568:
7569:
7570: Österholm m. fl.: Ang. anvisande av an- Österholm y. m.: Määrärahan osoittami-
7571: slag till understöd och statslån för om- sesta avustuksen ja valtiolainan anta-
7572: byggnad och utvidgning av ekonomiav- mista varten Nummelan parantolan ta-
7573: delningen vid Nummela sanatorium. lousosaston uudestaan rakentamiseksi ja
7574: laajentamiseksi.
7575:
7576:
7577: T i 11 R i k s d a g e n. E d u s k u n n a 11 e.
7578:
7579: När det av Aktiebolaget Nummela Sa- Kun Nummelan parantola osakeyhtiön
7580: natorium uppförda och drivna Nummela (Aktiebolaget Nummela Sanatorium) ai-
7581: sanatorium åren 1902-1903 byggdes såsom kaansaama ja toiminnassa pitämä Numme-
7582: det tidigast planlagda och det ena av de lan parantola vuosina 1902-1903 raken-
7583: två först färdigblivna lungsotssanatorierna nettiin, ollen aikaisimmin suunniteltu ja
7584: i landet hade staten för detta ändamål toinen maan kahdesta ensiksi valmistuneesta
7585: upplåtit åt bolaget ett 57 ha omfattande keuhkotautiparantolasta, oli valtio tähän
7586: område i Nummela och Kiljanvaara krono- tarkoitukseen luovuttanut yhtiölle 57 ha:n
7587: park avgiftsfritt under 50 år, varförutom laajuisen alueen Nummelan ja Kiljanvaa-
7588: till bolagets förfogande stodo följande me- ran kruununpuistosta maksutta 50 vuoden
7589: del: ajaksi, jota paitsi yhtiön käytettävissä oli
7590: seuraavat varat:
7591:
7592: Aktiekapitalet .............. 140,000:- Osakepääoma .............. . 140,000:-
7593: Å aktiekapitalet upplupna och Osakepääomalle juosseita ja
7594: besparade räntor . . . . . . . . . . 12,800: - säästyneitä korkoja ....... . 12,800:-
7595: Bidrag ur Malmska donations- Apuraha Malmin lahjoitus-
7596: fonden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50,000:- rahastosta ............... . 50,000:-
7597: Å donationsmedel upplupna Lahjoitusvaroilie juossut korko 5,800:-
7598: räntor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,800:- Valtioapu ................. . 200,000:-
7599: Statsunderstöd . . . . . . . . . . . . . . 200,000: - Valtiolta saatu kuoletuslaina .. ~00,000:-
7600: Av staten erhållet amorterings- Yhteensä Smk. 608,600:-
7601: lån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200,000:-
7602: Summa Fmk 608,600: -
7603:
7604: För täckande av byggnads- och inred- Rakennus- ja sisustuskustannusten peit-
7605: ningskostnaderna, vilka stego till inemot tämiseksi, jotka nousivat lähes 660,000
7606: 660,000 mark, var bolaget tvunget att upp- markkaan, oli yhtiön pakko ottaa kassakre-
7607: taga ett kassakreditivlån, för vilket direk- ditiivilaina, josta johtokunnan jäsenet me-
7608: 168 II,52. - Numme,lan parantolan uudestaan rakentaminen.
7609:
7610: tionens medlemmar gingo i personlig bor- nivät mieskohtaiseen takaukseen ja joka
7611: gen, och som under loppet av de närmaste lähivuosien kuluessa voitiin maksaa.
7612: åren kunde återbetalas.
7613: Det statslån på 200,000 mk., av vilket Se 200,000 markan suuruinen valtiolaina,
7614: ännu Fmk 62,294: 10 äro oguldna, ut- josta vielä Smk. 62,294: 10 on maksamatta,
7615: gjorde ett amorteringslån med 5% annui- oli kuoletuslaina, josta tuli maksaa 5 % vuo-
7616: tet, varav 2% ränta och 3% amortering. tuismaksu, siitä 2 % korkoa ja 3 % kuole-
7617: I övrigt voro de av staten beviljade för- tusta. Muuten seurasi valtion myöntämiä
7618: månerna åtföljda av rätt betungande vill- etuisuuksia aika raskauttavat ehdot, joihin
7619: kor, innefattande bl. a. underhåll av 6 fri- sisältyi m. m., että oli annettava 6 vapaa-
7620: platser samt 16 platser med nedsatt av- paikkaa ja 16 paikkaa alennetusta, tosiasial-
7621: gift, understigande de faktiska underhålls- liset ylläpitokustannukset alittavasta mak-
7622: kostnaderna. Frånsett den avgiftsfria susta. Ottamatta lukuun parantola-alueen
7623: dispositionen av sanatorieområdet beräkna- ilmaista käyttöä laskettiin valtionapuun
7624: des de med statsunderstödet förenade vill- liittyvien ehtojen vastaavan päälle 9 %:n
7625: koren motsvara en årlig ränta av mera än suuruista vuotuista korkoa, mikä silloisissa
7626: 9 %, en under dåvarande förhållanden oloissa oli tavattoman korkea.
7627: osedvanligt hög ränta.
7628: En viss lättnad i sanatoriets budget in- Huojennusta tapahtui parantolan meno-
7629: trädde, då sanatoriet 1910 beviljades ett arviossa, kun parantolalle vuonna 1910
7630: årligt understöd på Fmk 5,000:- för myönnettiin 5,000 markkaa vuotuista apu-
7631: underhåll av de 6 friplatserna, viiken rahaa noiden 6 vapaapaikan ylläpitoon,
7632: summa år 1923 höjdes till Fmk 60,000: - . mikä summa vuonna 1923 koroitettiin
7633: 60,000 markaksi.
7634: De begränsade medel, över vilka bolaget Ne rajoitetut varat, jotka yhtiöllä oli tai-
7635: från början förfogade, och den fullstän- paleelle lähtiessään käytettävänänsä, ja täy-
7636: diga omöjligheten att beräkna rentabilite- dellinen mahdottomuus laskea tämän lajis-
7637: ten av denna, i sitt slag i landet nya saan maassamme uuden laitoksen kannatta-
7638: anstalt, tvang holaget att vid uppförandet vaisuutta pakottivat yhtiön parantolaa ra-
7639: av sanatoriet iakttaga den största sparsam- kentaessaan noudattamaan mitä suurinta
7640: het, varvid ofta ändamålsenligheten måste säästäväisyyttä, jolloin usein tarkoituksen-
7641: uppoffras för billigheten. mukaisuus täytyi uhrata huokeuden saavut-
7642: tamiseksi.
7643: Nummela sanatorium har ända från dess Nummelan parantolaa on sen ensi alusta
7644: första början bedrivits som en välgören- alkaen pidetty toiminnassa hyväntekeväi-
7645: hetsinrättning. Dividend på aktiekapitalet syyslaitoksen tapaan. Osinkoa ei osake-
7646: har ännu aldrig utdelats eller ifrågasatts. pääomalle ole vielä koskaan jaettu eikä
7647: När bokslutet visat vinst, har denna alltid siitä ole nostettu kysymystäkään. Milloin
7648: använts till förbättring och i ringa mån tilinpäätös on osoittanut voittoa, on se aina
7649: även till utvidgning av sanatoriet. I trots käytetty korjauksiin ja vähäisessä mää-
7650: av att således årligen till buds stående rässä myös laajennuksiin. Siitä huolimatta,
7651: medel använts för sanatoriets underhål- että vuosittain käytettävissä olleet varat on
7652: lande i gott skick, ha behov yppat sig, täten pantu parantolan hyvässä kunnossa
7653: vilkas tillgodoseende fullkomligt överskri- pitoon, on ilmautunut tarpeita, joiden
7654: der sanatoriebolagets resurser. täyttäminen täydellisesti ylittää parantola-
7655: yhtiön apulähteet.
7656: II,52. - Österholm y. m. 169
7657:
7658: Då en ny tillbyggnad till sanatoriets Kun osoittautui välttämättömäksi raken-
7659: stenpaviljong visade sig vara oundgängli- taa parantolan kivipaviljonkiin uusi lisä-
7660: gen av nöden för anskaffande av rum för rakennus, johon oli varattava huoneita
7661: ny röntgenavdelning, laboratorier, bad- och uudelle rö.ntg.enosastolle, laboratorioille,
7662: ljusbadsavdelning samt ny lokal för under- kylpy- ja valokylpyosastolle sekä uusi huo-
7663: läkaren, varvid samtidigt ett antal nya neisto alilääkärille, minkä ohessa samalla
7664: sjukrum erhöllos, var bolaget tvunget att saatiin uusia sairashuoneita, oli yhtiön
7665: vända sig till regeringen med anhållan om pakko kääntyä hallituksen puoleen pyytä-
7666: understöd. För uppförandet av tillbygg- mään avustusta. Lisärakennusta varten,
7667: naden, viiken blev färdig till sanatoriets joka valmistui sanatorio;n 25-vuotisjuhlaan
7668: 25-års jubileum i november 1928, hade marraskuussa 1928, oli yhtiö saanut vuo-
7669: bolaget åren 1927 och 1928 av regeringen sina 1927 ja 1928 hallitukselta kaksi val-
7670: fått emottaga två statsunderstöd utgörande tionapurahaa, yhteensä 400,000 markkaa,
7671: tillsammans Fmk 400,000:- samt år 1927 ja vuonna 1927 kaksi eri kuoletuslainaa,
7672: två särskilda amorteringslån, uppgående yhteensä 400,000 markkaa ja takaisin mak-
7673: tillsammans till Fmk 400,000:- och åter- settavat kymmenen vuoden kuluessa. Ra-
7674: betalbara inom tio år. För täckande av kennuskustannusten peittämiseksi on yhtiön
7675: byggnadskostnaderna har bolaget ytter- vielä ollut pakko ottaa yksityistakuulla
7676: mera varit tvunget att mot privat borgen pankkilainaa yhteensä 200,000 markkaa.
7677: upptaga banklån tillsammanlagt Fmk
7678: 200,000:-.
7679: Emellertid har under de gångna 25 åren Näinä menneinä 25 vuotena on kuiten-
7680: även många andra bristfälligheter fram- kin ilmautunut monta muutakin puutteelli-
7681: trätt, vilkas avhjälpande. kräver stora kost- suutta, joiden poistaminen kysyy suuria
7682: nader. Främst bland dessa framstår nöd- kustannuksia. Ensi sijassa on välttämä-
7683: vändigheten av fullständig ombyggnad och töntä rakentaa talousosasto uudelleen ja
7684: förstoring av ekonomiavdelningen. Medan laajentaa sitä. Kun potilaiden päivittäinen
7685: det dagliga antalet patienter under sana- määrä parantolan alkuaikoina oli keski-
7686: toriets första tider i medeltal utgjorde c :a määrin noin 60, on se nykyisin osapuilleen
7687: 60, är det numera ungefär dubbelt så kaksi sen vertaa, minkä ohessa henkilö-
7688: stort, varjämte personalen i motsvarande kunta on vastaavasti lisäytynyt. Siitä huo-
7689: grad ökats. Det oaktat har den i en limatta ei pieneen puurakennukseen sijoi-
7690: trång träbyggnad inrymda köksavdelnin- tettua keittiöosastoa ole vähääkään suuren-
7691: gen icke undergått någon förstoring. nettu. Tilan puute ja järjestelyjen epä-
7692: Eristen på utrymme och anordningarnas ajanmukaisuus ovat käyneet niin tuntu-
7693: otidsenlighet har blivit tili den grad känn- viksi, että tämän osaston täydellinen
7694: bara, att en fullständig omgestaltning och uudestimuodostelu ja laajentaminen tulee
7695: utvidgning pä denna avdelning blir en parantolan jatkuvan toiminnan elinehdoksi
7696: livsbetingelse för sanatoriets fortsatta eikä sitä voi enää lykätä tuonnemmaksi.
7697: verksamhet och icke mera länge kan upp- Samalla tarvitaan kipeästi palveluskun-
7698: skjutas. Samtidigt gör sig behovet av en nalle lisää ja parempia asuntoja.
7699: utökning och förbättring av tjänsteperso-
7700: nalens bostäder starkt gällande.
7701: En planlagd ombyggnad och utvidgning Talousosaston suunniteltu uudestaan
7702: av ekonomiavdelningen, som tillika komme rakentaminen ja laajennus, joka samalla
7703: att tillgodose behovet av ökat antal bo- tulisi tyydyttämään palveluskunnan lisä-
7704:
7705: 245-29 22
7706: 170 Il,52. - Numme,lan parantolan uudestaan rakentaminen.
7707:
7708: stadsrum för betjäningen, kan knappast huoneiden tarpeen, voidaan tuskin suorit-
7709: ske för en mindre kostnad än c:a Fmk. taa vähemmillä kustannuksilla kuin noin
7710: 2,000,000: -. För uppbringande av denna 2,000,000 markalla. Tämän summan saa-
7711: summa saknar sanatoriet alla medel, i all miseksi ei parantolalla ole mitään keinoja,
7712: synnerhet som det här gäller en ren ut- varsinkin kun kysymyksessä on puhdas
7713: giftspost och icke ett byggnadsföretag, som menoerä eikä rakennusyritys, joka tietäisi
7714: skulle innebära en utvidgning av sanato- parantolatoiminnan laajennusta ja siten te-
7715: rieverksamheten och därigenom möjliggöra kisi mahdolliseksi enentää vastedes tuloja.
7716: ökade inkomster i framtiden. Emedan sa- Kun parantola on rakennettu valtion omis-
7717: natoriet är uppiört på staten tillhörig tamalle maalle, ei ole mitään mahdolli-
7718: mark, finnas inga möjligheter att upptaga suutta kiinnityslainan ottoon, mikä ei sii-
7719: lån mot inteckning, vilket även av den täkään syystä saata tulla kysymykseen,
7720: orsaken icke kan komma ifråga, att erläg- että parantolan taloudellinen asema ei
7721: gande av hög ränta och återbetalning av myönnä mahdolliseksi korkean koron suo-
7722: kapitalet icke möjliggöres av sanatoriets rittamista eikä pääoman takaisinmaksua.
7723: ekonomiska ställning.
7724: I överensstämmelse med den princip, Sen periaatteen mukaisesti, jota on koko
7725: som hela tiden följts under sanatoriets aika noudatettu parantolan yli 25-vuotisen
7726: mer än 25-åriga verksamhet, har sanato- toiminnan varrella, on parantola, kuten
7727: riet såsom tidigare nämnts, verkat som en aikaisemmin mainittiin, toiminut hyvän-
7728: välgörenhetsinrättning. Emedan en vinst tekeväisyyslaitoksen tapaan. Kun mitä:än
7729: aldrig eftersträvats, ha dagavgifterna voittoa ei ole koskaan tavoiteltu, on päivä-
7730: ställts så låga som möjligt. Det bör beak- maksut pidetty niin alhaisina kuin mah-
7731: tas, att lungsotens botande alltid erfordrar dollista. Tulee muistaa, että keuhkotaudin
7732: lång tid. För de aUra flesta av sanato- parantaminen vaatii aina pitkän ajan.
7733: riets patienter eller deras försörjare blir Useimmille parantolan potilaille tai heidän
7734: behandlingen en utgift som de ha stora huo.Uajilleen koituu hoidosta menoerä, josta
7735: svårigheter att gå i land med. Huru svag heidän on vaikea suoriutua. Miten heikko
7736: patienternas betalningsförmåga i själva potilaiden maksukyky todellisuudessa on,
7737: verket är, framgår bl. a. därav, att kur- käy selville m. m. siitä, että kivipaviljon-
7738: tiden för patienterna i stenpaviljongen all- gissa hoidettavien potilaiden hoitoaika on
7739: tid är i avsevärd grad kortare än patien- aina tuntuvasti lyhyempi kuin puupavil-
7740: ternas i träpaviljongen, där d:agavgifterna jongin potilaiden, missä päivämaksut ovat
7741: äro lägre och där 6 friplatser underhållas. alemmat ja missä ylläpidetään kuutta
7742: vapaapaikkaa.
7743: Av det sammanlagda antalet sjukvårds- Vuoden 1928 sairashoitopäivien yhtei-
7744: dagar år 1928, utgörande 39,007, ankomma sestä määrästä, 39,007 :stä, tulee 2,449 eli
7745: 2,449 eller 6.3 % på fripatienterna, var- 6.3 % vapaapotilaita kohti, jota paitsi
7746: förutom avgiften för 8,947 dagar eller maksun 8,947 päivältä, joka on 22.9 % kai-
7747: 22.9 % av alla sjukvårdsdagar erlades av kista sairashoitopäivistä, suorittivat kun-
7748: kommuner, firmor, sjukkassor eller dona- nat, toiminimet, sairaskassat tai lahjoitus-
7749: tionsfonder. Det har visat sig att endast rahastot. Dn osoittautunut, että ainoas-
7750: ett mindre tal av patienterna mäkta be- taan vähäisempi määrä potilaista on kyen-
7751: tala de högre avgifter, som krävas för en- nyt maksamaan ne korkeammat maksut,
7752: skilt rum i sanatoriet. Under den stän- jotka vaaditaan parantolassa yksityishuo-
7753: digt ökade efterfrågan på platser har det neesta. Paikkojen alinomaa lisääntyneen
7754: Il,52. - Österholm y. m. 171
7755:
7756: därför varit nödigt att efter hand öka an- kysynnän takia on sen vuoksi ollut tarpeen
7757: talet platser i delat rum. Medeldagavgif- vähitellen lisätä paikkoja samaan huonee-
7758: ten i träpaviljongen utgjorde år 1928 Fmk seen. Keskimääräinen päivämaksu oli puu-
7759: 27: 15 och medeldagavgiften för betalande paviljongissa vuonna 1928 Smk. 27: 15 ja
7760: patienter i träpaviljongen Fmk 34: 07, me- keskimääräinen päivämaksu puupaviljon-
7761: dan medelkostnaden per dag beräknades gin maksaviita potilailta Smk. 34: 07,
7762: tili Fmk 42: 82. Medelkostnaderna per dag vaikka keskikustannukset päivää kohti las-
7763: för patienterna i stenpaviljongen beräkna- kettiin Smk :ksi 42: 82. Keskikustannukset
7764: des tili Fmk 49: 55. Av sjukvårdsdagarna paiVaa kohti kivipaviljongin potilaista las-
7765: i stenpaviljongen hänförde sig 63.3 % tili kettiin Smk :ksi 49: 55. Kivipaviljongin sai-
7766: platser med en dagavgift av högst 50 mk., rashoitopäivistä kohdistui 62.3 % paikkoi-
7767: alla dessa platser i delat rum, medan hin, joiden päivämaksu oli enintään 50
7768: 27.7 % av sjukvårdsdagarna i stenpaviljon- markkaa, ollen kaikki nämä paikat yhteis-
7769: gen eller 26 % av samtliga sjukvårdsdagar huonepaikkoja, ja 27.7 % kivipaviljongin
7770: hänförde sig tili platser i enskilt rum, för sairashoitopäivistä eli 26 % kaikista sairas-
7771: vilka dagavgiften översteg Fmk 50:-. hoitopäivistä kohdistui yksityishuonepaik-
7772: Det är således inkomsten från dessa över- koihin, joiden päivämaksu ylitti 50 mark-
7773: debiterade platser, vilka utgöra en fjärde- kaa. Siis näistä liiaksi veloitetuista pai-
7774: del av samtliga platser på sanatoriet, som koista saatavilla tuloilla, jotka tekevät nel-
7775: skall täcka den förlust, som träpaviljongen jännen osan parantolan kaikista paikoista,
7776: medför. Under år 1928 beräknades denna on ollut peitettävä puupaviljongin aiheut-
7777: förlust tili inemot Fmk 190,000: -, viiken tama tappio. Vuonna 1928 laskettiin tämä
7778: summa dock genom statsbidraget minska- tappio noin 190,000 markaksi, joka summa
7779: des med Fmk 60,000:-. kuitenkin väheni valtion avustuksen joh-
7780: dosta 60,000 markalla.
7781: Tili följd av de ständigt växande under- Yhtä mittaa kasvavien ylläpitokustan-
7782: hållskostnaderna har man trots allt varit nusten takia on kaikesta huolimatta ollut
7783: tvungen att efterhand höja dagavgifterna pakko vähitellen koroittaa päivämaksuja
7784: på sanatoriet. Dessa ha numera stigit tili parantolassa. Ne ovat nyt kohonneet niin
7785: en höjd som icke mera kan i avsevärd korkealle, ettei niitä enää voi huomatta-
7786: grad överskridas. Utvägen att genom ytter- vasti nostaa. Ei sen vuoksi voida tur-
7787: ligare höjning av dagavgifterna samla ka- vautua siihen keinoon, että edelleen koroit-
7788: pital eller medel för erläggande av höga tamalla päivämaksuja koottaisiin pääomaa
7789: räntor kan därför icke tillgripas. tai varoja korkeiden korkojen maksuun.
7790: Under dessa omständigheter återstår Näin ollen ei ole jäljellä muuta keinoa
7791: ingen annan utväg än att hos staten an- kuin anoa valtiolta apua. Meistä näyttää
7792: hålla om bistånd. Det synes oss skäligt att kohtuulliselta, että valtion pitäisi tukea
7793: staten borde bispringa sanatorieföretaget parantolayritystä siten, että se talousosas-
7794: så att det för ombyggnad och utvidgning tonsa uudestaan rakentamista ja laajenta-
7795: av ekonomiavdelningen samt för anskaf- mista varten sekä asuinhuoneiden hankki-
7796: fande av bostadsrum för betjäningen skulle miseksi palveluskunnalle saisi 500,000 mar-
7797: erhålla ett understöd på 500,000:- mark kan avustuksen ja sitäpaitsi miljoonan
7798: samt dessutom ett lån på 1 milj. mark, vil- markan suuruisen lainan, jonka tulisi olla
7799: ket borde vara räntefritt under de första koroton ensimmäiset viisi vuotta, mutta sen
7800: fem åren och därefter löpa med 5 procents jälkeen olisi siitä suoritettava 5 % :n
7801: ränta. I händelse sanatoriet skulle erhålla korko. Siinä tapauksessa, että parantola
7802: 172 II,52. - Nummelan parantolan uudestaan rakentaminen.
7803:
7804: denna hjälp av staten, vore det möjligt att saisi tämän avun, kävisi mahdolliseksi suo-
7805: utföra den ombyggnad och utvidgning av rittaa se talousosaston uudestaan rakenta-
7806: ekonomiavdelningen, varförutan sanatoriet minen ja laajentaminen jota ilman paran-
7807: icke i längden kan fortsätta sin verksam- tola ei ajan mittaan voi toimintaansa
7808: het. jatkaa.
7809: I stöd av vad ovan framhållits föreslå Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, eh-
7810: undertecknade vördsamt, dottavat allekirjoittaneet kunnioittaen,
7811:
7812: att i statsförslaget för år 1930 että vuoden 1930 tulo- ja meno-
7813: måtte för ombyggnad och utvidg- arviossa Nummelan parantolan ta-
7814: ning av ekonomiavdelningen vid lousosaston uudestaan rakentamista
7815: Nummela sanatorium anm:sas ett un- ja laajentamista varten otettaisiin
7816: derstöd på 500,000 mm·k samt ett 500,000 markan avustus ja yhden
7817: statslån stort 1 milj. mark, ränte- miljoonan markan suuruinen valtio-
7818: fritt under de första fem åren samt laina, joka olisi ensimmäiset viisi
7819: därefter löpande med 5 p1·ocents vuotta koroton, mutta josta sen jäl-
7820: ränta. keen olisi maksettava korkoa 5 %.
7821:
7822: Helsingfors, den 9 augusti 1929. Helsingissä, elokuun 9 p:nä 1929.
7823:
7824:
7825: John Österholm. Ernst von Born.
7826: J. E. Hästbacka. J. Inborr.
7827: Axel Palmgren. Knut Molin.
7828: Rafael Colliander. Levi Jern.
7829: Gustav Lindberg. Josef Mangs.
7830: And. Forsberg. Edvard Haga.
7831: J. Im. Bäck. K. V. Hintz.
7832: E. v. Frenckell. Henrik Kullberg.
7833: Carl Sanmark.
7834: 173
7835:
7836: 1!,53. Rah. al. N:o 33.
7837:
7838:
7839:
7840:
7841: Ryömä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan
7842: lääninsairaalan talousrakennusten laajentamista varten.
7843:
7844:
7845: E d u s k u n n a ll e.
7846:
7847: Hämeenlinnan lääninsairaalan pääraken- kaa. Kun näiden uudistusten toimeenpane-
7848: nus valmistuu kuluvan !kesän kuluessa pe- minen on aivan !kiireellisen välttämätöntä,
7849: rinpohjaisesti uusittuna ja laajennettuna. ehdotamme kunnioittaen,
7850: Nykyinen sairaalan talousrakennus, joka jo
7851: ennestäänkin on hyvin ahdas eikä hygieni- että Eduskunta ottaisi ylimääräi-
7852: sessä suhteessa täytä niitä vaatimuksia, seen menoarvioon vuoden 1930 tulo-
7853: jotka nykyaikaisessa sairaalassa vaaditaan, ja menoarviossa Hämeenlinnan lää-
7854: ei enää mitenkään vastaa tarkoitustaan. ninsairaalan talousrakennusten laa-
7855: Lisäksi tarvitaan sairaalaan huoneita lisään- jentamiseen ja varustamise,en nyky-
7856: tyneelle hoitajatar- ja palveluskunnalle. aikaisella koneistolla 960,000 markan
7857: Lääkintöhallituksen laskelmien mukaan tar- suur·uisen määrärahan.
7858: vittaisiin näihin ta11koituksiin 960,000 mark-
7859:
7860: Helsingissä, 9 päivänä elokuuta 1929.
7861:
7862:
7863: Hannes Ryömä.
7864: Kalle Myllymäki. J. W. Keto.
7865: 174
7866:
7867: II, 54. - Rah. al. N :o 34.
7868:
7869:
7870:
7871:
7872: Leino y. m.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnassa si-
7873: jaitsevan valtionsairaalan uudestaan rakentamiseksi.
7874:
7875:
7876: E d u s k u n n a ll e.
7877:
7878: Viitaten vuoden 1928 valtiopäiville jäte- kan määrärahan Satakunnassa sijait-
7879: tyn rahaasia-aloitteen N :o 45 perustelui- sevan valtionsairaalan uudestaan ra-
7880: hin, ehdotamme, kentamiseksi sekä tämän uuden sai-
7881: raalan varustamiseksi nykyaikaisilla
7882: että Eduskunta ottaisi vuoden täydellisillä ja tarkoituksenmukai-
7883: 1930 talowsarvioon 4 miljoonan mar- silla hoitovälineillä.
7884:
7885: Helsingissä, elokuun 9 päivänä 1929.
7886:
7887:
7888: Jalmari Leino. Ville Komu.
7889: Viljo Rantala. E. Aromaa.
7890: Miina Sillanpää. Taave Junnila.
7891: Antero Lamminen. Aina Lähteenoja.
7892: Kalle Kirra. K. J. Ellilä.
7893: Ansh. Alestalo.
7894: 175
7895:
7896: 11,55. - Rah. al. N:o 35.
7897:
7898:
7899:
7900:
7901: Virta y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lahden kaupung·in
7902: kunnallissairaalan laajentamista varten.
7903:
7904:
7905: E d u s kun n a ll e.
7906:
7907: Ed. 0. Lehtonen ja eräät muut, m. m. musta on perusteltu, ja noudattaen Lahden
7908: allekirjoittanut J. Virta, jättivät v :n 1928 kaupungin paikallisen ja myöskin tätä sai-
7909: valtiopäiville rah. al. N :o 106, jossa anot- raalaa käyttävän laajan maakunnan väestön
7910: tiin eduskunnan toimenpidettä Lahden yleistä ja yksimielistä toivomusta pyydämme
7911: kaupungin avustamiseksi kaupungin kun- ehdottaa,
7912: nallissairaalan laajentamisessa ja laajenta-
7913: misesta aiheutuvan lisäkaluston hankin- että Edw,skunta seuraavan vuoden
7914: nassa sairaalalle. Kun mainittu aloite jätet- tulo- ja menoarvioon ottaisi 3,584,000
7915: tiin eduskunnalle varsinaisen aloiteajan jäl- markan suuruisen määrärahan Lah-
7916: keen, ei siitä ole asian lopullista käsittelyä den kaupungin kunnallissairaalan
7917: varten hankittu asianomaisen valiokunnan laajentamista varten ja 674,430 mar-
7918: lausuntoa, vaan on valtiovarainvaliokunta kan määrärahan sairaalan lisäkalus-
7919: oman käsittelynsä perusteella esittänyt sen ton hankkimista varten annettavaksi
7920: hylkäämistä. Lahden kaupungille avustuksena näi-
7921: Korostaen erikoisesti niiden asiatietojen hin tarkoituksiin.
7922: huomioon ottamista, joilla kyseeilistä ano-
7923:
7924: Helsingissä, elokuun 14 p :nä 1929.
7925:
7926:
7927: Jalmari Virta. Mauritz Fr. Rosenberg.
7928: Arvo A. Lehto. J. A. Liedes.
7929: Juho Perälä. L. Myllymäki.
7930: 176
7931:
7932: 11,56. - Rah. al. N:o 36.
7933:
7934:
7935:
7936:
7937: Ryömä: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoitajataroppi-
7938: las- ja sairaanhoitajatarkodin rakentamiseksi Viipnrin
7939: lääninsairaalan yhteyteen.
7940:
7941:
7942: Eduskunnalle.
7943:
7944: Eduskunta hyväksyi H)28 vuoden valtio- ehdotuksen määrärahan ottamisesta. Viipu-
7945: päivillä kuluvan vuoden ylimääräiseen me- rin lääninsairaalaan rakennettavaa oppilas-
7946: noarvioon otettavaksi 2,000,000 markan ja sairaanhoitajataliasuntoa varten. Tä-
7947: suuruisen määrärahan sairaanhoitajatar- män rakennuksen rakentaminen on kuiten-
7948: opetuksen ottamiseksi valtion haltuun vuo- kin kiireellisen välttämätön ei ainoastaan
7949: den 19·30 alusta. Tällä määrärahalla onkin kyseessäolevan sairaanhoitajatarkoulun
7950: voitu ottaa valtion haltuun erään yksityisen vuoksi, vaan myö'Skin sen sietämättömän
7951: yhdistyksen hoidossa ollut sairaanhoitaja- olotilan parantamiseksi, joka hoitajattarien
7952: tarkoulu Helsingissä sekä laittaa huoneistot ja palveluskunnan asunto-oloissa nykyään
7953: sairaanhoitajatarkouluille Viipurin ja Tu- vallitsee Viipurin lääninsairaalassa.
7954: run yleisiin sairaaloihin. Sairaanhoita- Kyseessäolevan rakennuksen mkentami-
7955: jatartarve on viimeisen vuosikymmenen ai- sen on laskettu nouseVlan 5,500,000 markan
7956: 1mna sairaanhoitoalalla tapahtuneen vir- snuruiseen summaan, josta lääkintöhallitus
7957: keän uudistuksen johdosta varsin suuressa ehdotulksessaan ~ääkintölaitoksen ensi vuo-
7958: määrässä kasVlanut, niin että on katsottu den tulo- ja menoarvioksi ehdotti otett•a-
7959: välttämättömäksi perustaa kolme täydellistä vaksi vuoden 1930 ylimääräiseen menoar-
7960: sairaanhoitajatarkoulua valmistavine kou- vioon 2,000,000 markkaa. Koska asia on kii-
7961: luineen aikaisemmin Helsingissä sijainneen reellinen ja. tärkeä, ehdotan kunnioittaen,
7962: yhden tällaisen sijasta, nim. viimeksi mai-
7963: 1Jlitun lisäksi Viipurin ja Turun lääninsai- että Eduskunta ottaisi 1930 vuo-
7964: raalain yhteyteen. Hallitus on kuitenkin den ylimääräiseen menoarvioon
7965: ottanut e.hdotukseensa ensi vuoden ylimää- 2,000,000 markan suuruisen työmää-
7966: . räiseksi menoarvioksi vain määrärahan tar- rärahan sairaanhoitajataroppilas- ja
7967: peellisen oppilaskoti- ja koulurtakennuksen sairaanhoitajatarkodin rakentami-
7968: hankkimiseksi Turun lääninsairaalan sai- seksi Viipurin lääninsairaalan yhtey-
7969: raanihoitajatarkoulua varten, mutta jättä- teen.
7970: nyt huomioonottamatta lääkintöhallituksen
7971:
7972: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1929.
7973:
7974:
7975: Hannes Ryömä.
7976: 177
7977:
7978: ll,57. - Rah. al. N:o 37.
7979:
7980:
7981:
7982:
7983: Pitkänen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sortavalan
7984: yleisen sairaalan talousrakennuksen rakennus- ja kor-
7985: jaustöitä varten.
7986:
7987:
7988: E d u s k u n n a 11 e.
7989:
7990: Ed. Matti Pitkäsen y. m. allekirjoittaman että Eduskunta päättäisi vuoden
7991: :anomuksen, 16 päivältä syyskuuta 1927, pe- 1930 tulo- ja menoarvioon ottaa Smk.
7992: rusteluihin sekä talousvaliokunnan valtio- 2,000,000:- Sortavalan yleisen sai-
7993: varainvaliokunnalle 7 päivänä lokakuuta raalan talousrakennuksen rakenta-
7994: 1927 N :o 10, liite 21, ja 7 päivänä maalis- mista, lämmityslaitteiden uusimista
7995: kuuta 1928, N :o 7, liite 30, antamiin lau- ja sairaalarakennuksen korjausta
7996: suntoihin viitaten, saamme kunnioittaen varten.
7997: anoa,
7998:
7999: Helsingissä, eldkuun 12 päivänä 1929.
8000:
8001:
8002: Matti Pitkänen. Juhani Leppälä.
8003: Antti Juutilainen. Jussi Rapo.
8004: Kaapro Huittinen. Y. W. Puhakka.
8005:
8006:
8007:
8008:
8009: .245-29 23
8010: 178
8011:
8012: Il,5s. - Fin. mot. N:o 38.
8013:
8014:
8015:
8016:
8017: Jacobsson m; fl.: Ang. anvisande av anslag för utvidgning
8018: av kommunala sjukhuset i Vasa.
8019:
8020:
8021: T i ll R i k s d a g ·e n.
8022:
8023: Ä"vcen fastän länssjukhuset i V1asa län Alla dessa omständigheter hava numera
8024: varit förlagt alldeles omedelbart intill sta- jämväl tvungit stadsmyndigheterna i Vasa
8025: den har kommrmala sjukhuset i V asa stad att öv·erväga huruvida icke ·en utvidgning
8026: med hänsyn till antalet i detsamma vårdade av kommunala sjukhuset snart måste för,eta-
8027: utsockne haft karaktären av ett allmänt gas. Numera föreligger också ett av arki-
8028: sjukhus. Så har t. ex. under femårsperio- tekten Eino Forsman uppgjort förslag tili
8029: den 1924----1928 utsocknepatienternas antal sådan utvidgning enligt vilket ny- och om-
8030: uppgått till i medeltal 42.9 % av lhela pa- byggnadskostnaderna komme att 1stiga till
8031: tientantalet, varande patientantalet och c :a 4,95,3,1160 mark, vartill komma kostna-
8032: antalet utsocknepatienter under sagda år derna för inredning om tillhopa 1 miljon
8033: följande: 1924 patientanta1et 910, varav mark. V asa stad kan dock icl>Je ·ensam bära
8034: utsockne 410, år 1925 resp. 847 och 354, år dylika ytterligal'e kostnader för sjukvården,
8035: 1926 resp. 807 oc:h 314, år 1'927 resp. 778 synnerligast som densamma till så avsevärd
8036: och 298 samt 1928 resp. 906 och 428. Tager del kommer utsockne till godo. Härom sy-
8037: man hänsyn till dessa siffror och därjämte nes man även. i riksdagskretsar vara med-
8038: beaktar att ,staden uppfört ett epidemisjuk- veten. Vi hänvisa i detta sammanhang till
8039: hus till ett värde av 8 miljoner mark samt ekonomiutskottets vid handläggningen av
8040: årligen för sjukhusändamål anslår'. mycket frågan om länssjukhusets förflyttning tili
8041: betydande belopp så torde man nödgas med- Seinäjoki tillkomna ibetänkande, vari förut-
8042: giva att Vasa stad redan hittills gjort stora sättes att staten på grund :av de emotsedda
8043: uppoffringar för tillgodoseendet av lands- ökade kraven på kommunala sjukhuset
8044: delens behov av sjukvård. På grund därav skulle understöda nödiga tillbyggnader,
8045: att riksdagen heslutit förlä.gga det nya något, som även under ä.rendets ibehandling
8046: länssjukhuset till Heinäjoki kommer i den i plenum togs för giv·et. Klart är även att
8047: närmaste framtiden ytterligare förstorade V asa stad icke :ens framdeles förmår ensam
8048: krav att 8tällas på kommunala sjukhuset i fylla de krav på ökade sjukvårdsmö:jlighe-
8049: Vasa. Framfö·rallt är det givet att ut- ter, som redan nämnda omständigheter
8050: socknepatienterm.as: antal synnerligast från komma att kräva, utan kommer staden att,
8051: den utanför Vasa :belägna skärgården och i likhet med andra kommuner, nödgas an-
8052: från de närmast Vasa :belägna stora kom- hålla det staten framdeles ville även med
8053: munerna starkt skall ö"kas, särdeles som årliga underhållskostna,der bidraga.
8054: bekväma automobilförbindelser från kom- Med hänvisning till det ovannämnda få
8055: munerna numera existera. vi anhålla,
8056: Il,58. - 'Jacobsson y. m. 179
8057:
8058: att Riksdagen i statsförslaget för miljoner mark, eller sålunda tre mil-
8059: 1930 ville såsom bidrag till utvidg- joner mark, och såsom räntefritt lån
8060: ningskostnaderna för kommunala 25 % eller en miljon femhundratttsen
8061: sjukhuset i V asa anteckna 50 % av mark.
8062: desamma, vilka beräknats till sex
8063:
8064: Helsingfors, den 14 .augu.sti 1929.
8065:
8066:
8067: Otto Jacobsson. Levi Jern.
8068: 180
8069:
8070: ll,5s. - Rah. al. :N:o 38. Suomennos.
8071:
8072:
8073:
8074:
8075: Jacobsson y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan kau-
8076: pungin kunnallissairaalan laajentamista varten.
8077:
8078:
8079: E d u s k u n n a ll e.
8080:
8081: Vaikkakin Vaasan läänin lääninsairaala tymään ja nykyiset autoyhteydet ovat myös-
8082: tähän saakka on Qllut sijoitettuna aivan kin omiansa lisäämään niiden määrää, jotka
8083: Vaasan kaupungin läheisyyteen on kaupun- saapuvat Vaasaan sairashoitoa etsimään.
8084: gin kunnallissairaalalla, jos siinä hoidettu- Kaikki nämä seikat ovat pa:koittaneet
8085: jen ulkokuntalaisten lukumäärä otetaan Vaasan kaupungin ottamaan harkittavak-
8086: huomioon, ollut yleisen sairaalan luonne. sensa kysymyksen kaupungin kunnallissai-
8087: Viime viisivuotiskautena 1924-1928 on raalan laajentamisesta ja ajanmukaistutta-
8088: nimittäin ulkokuntalaisten lukumäärä nous- misesta. Sairaalan hallituksen toimesta
8089: sut keskimäärin 42.9 % koko potilasmää- onkin arkkitehti Eino Forsman nyttemmin
8090: rästä ollen potilaiden ja niiden joukossa laatinut kunnallissairaalan uudistus- ja lisä-
8091: ulkokuntalaisten luvut mainittuina vuo- rakennuspiirustukset sekä likimääräisen,
8092: sina seuraavat: vuonna 1924 potilaita 910, 4,953,160 markkaan päättyvän kustannus-
8093: ulkokuntalaisia 410, vuonna 1925 potilaita arvion, johon lisäksi tulee miljoonan mar-
8094: 847, ulkokuntalaisia 354, vuonna 1926 poti- kan suuruiset kustannukset täydellisestä ka-
8095: laita 807, ulkokuntalaisia 314, vuonna 1927 lustosta. Vaasan kaupunki ei kuitenkaan
8096: potilaita 778, ulkokuntalaisia 298 ja vuonna itse jaksa kantaa näin suuria kustannuksia,
8097: 1928 potilaita 906, joista ulkokuntalaisia joista sitäpaitsi suurin osa tulee ulkokunta-
8098: 428. Näitä numeroita tarkastaessaan ja laisten hyväksi. Jo eduskunnalle esitel-
8099: ottamalla huomioon että akupunki jo tähän täessä kysymystä Vaasan läänin läänin-
8100: mennessä on rakentanut kulkutautisairaalan sairaalan sijoittamisesta Seinäjoelle huo-
8101: 8,000,000 markan arvoisen sairaalaraken- mautettiinkin sekä talousvaliokunnan
8102: nuksen sekä vuosittain sairaalatarkoi- asiasta valmistamassa mietinnössä että
8103: tuksiin uhraa huomattavia summia, täy- myöskin täysistunnossa, että Vaasan
8104: tynee myöntää, että Vaasan kaupungin kaupungin pitäisi saada valtionapua
8105: puolelta jo tähän saakka on tehty paljon kunnallissairaalansa laajentamiseksi voidak-
8106: maakunnan sairaalatarpeen tyydyttämiseksi. seen paremmin tyydyttää sen lisääntyneen
8107: Sen johdosta että lääninsairaala eduskun- sairashoidon tarpeen, jonka lääninsairaalan
8108: nan päätöksen mukaisesti lähiaikoina siirre- muuttaminen Seinäjoelle epäilemättä tulee
8109: tään Seinäjoelle tullaan Vaasan kaupungin aiheuttamaan. Saamme vielä huomauttaa,
8110: sairaalalle asettamaan vielä suurempia vaa- ettei Vaasan kaupunki yksin jaksa kantaa
8111: timuksia. Ulkokuntalaisten lukumäärä, eten- ulkokuntalaisten hoitamisesta kaupungin
8112: kin kaupunkia ympäröivästä laajasta saaris- sairaalassa kaupungille aiheutuvia suuria
8113: tosta ja lähipitäjistä tulee melkoisesti lisään- lisäkustannuksia, vaan on kaupungin tässä-
8114: Il,5s. - Jacobsson y. m. 181
8115:
8116: kin suhteessa vastaisuudessa käännyttävä arvioon ottaisi Vaasan kaupunyilt'e
8117: valtion puoleen anomuksella että valtio, ku- sen kunnallissairaalan laajentami-
8118: ten muuallakin, vuotuisilla avustuksilla ot- seksi ja ajanmukaistuttamiseksi suo-
8119: taisi osaa juuri mainittuihin lisäkustannuk- ranaisena avustuksena 50 % 6,000,000
8120: siin. markaksi lasketuista kustannuksista
8121: Edellä esitetyn nojalla anomme, eli 3,000,000 markkap, ja korottomana
8122: lainana 25 % eli 1,500,000 markkaa.
8123: että Eduskunta 1930 vuoden meno-
8124:
8125: Helsingissä, elokuun 14 p :nä 1929.
8126:
8127:
8128: Otto Jacobsson. Levi Jern.
8129: 182
8130:
8131: II, 59. - Rah. al. N :o 39.
8132:
8133:
8134:
8135:
8136: Mustakallio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oulun dia-
8137: konissakodin sairaalan ja oppilaskodin laajentamista
8138: varten.
8139:
8140:
8141: E d u s k u n n a ll e.
8142:
8143: Sairaanhoito Oulun läänin harvaan asu- DiaJkonissakodin merkitys ei ole vain pal-
8144: tuissa kunnissa ja vähävaraisissa olo~ssa on jon käytetyn sairaalan vuoksi tärkeä, vaan
8145: vielä monessa suhteessa puutteellista. Kun- on sen olemassaolo sairaanhoitajattarien
8146: nat ovat siksi köyhiä, etteivät ne kuin poik- koulutuksen kannalta osoittautunut välttä-
8147: keustapauksissa voi järjestää kunnallisia mättömän ja yhä laajenevan tarpeen vaati-
8148: sairaaloita ollen sellaisen perustaminen maksi. Lääninsairaalaa luikuunottiamatta
8149: kaikkein useimmille kunnille ylivoimaista eivät muut Oulun läänin sairaalat valmista
8150: sen lisäksi, mitä oppivelvollisuuden t.oteut- sairaanhoitajattaria. Niistä on kuitenkin
8151: taminen, köyhäin ja mielisairasten hoito, puute koko maassa, mutta erittäin Oulun
8152: sekä tuberkuloosisairaaloiden perustami- lääni.ssä. Olosuhteet siellä ovat monessa
8153: nen vaatii. Tämän vuoksi on valtion täy- kohdin niin alkeelliset, etteivät etelämpää
8154: tynyt erinäisille syrjäseuduille rakentM tulleet voi niissä viihtyä. Sentäili.den näyt-
8155: aluesairaaloita, jotka täyttävät tehtävänsä tää siellä olevan tärkein merkitys sillä hoi-
8156: omassa erikoisessa piirissään vailla ylei- tajatarkunnalla, jolla kotoisista oloista läh-
8157: sempää merkitystä. Sentähden on valtion teneenä on edellytys sopeutua tehtäväänsä
8158: yleisillä sairaaloilla Oulussa, Torniossa ja puutteellisissakin oloissa. Tästä syystä ovat
8159: Kajaanissa suuri arvo. Tärkein näistä on diakonissrukodmsa koulutuksensa saaneet
8160: Oulun lääninsairaala. Tämä sairaala on hoitajattaret näyttäytyneet sopivrksi kier-
8161: pääasiallisesti kirurgisia tapauksia varten, tävinä y. m. sairaanhoitajattarina kuntien,
8162: ja on siinä sellaisenakin havaittavissa tilan- s·eurakuntien ja yhdistysten palveluksessa.
8163: puutetta. Tämän vuoksi ovat varsinkin Edelleen on diakonissakodin merkitys
8164: sisätauteja potevat suurissa määrin pyrki- huomattava myöskin sellaisena väHtämät-
8165: neet Oulun diakonissakodin ' sairaalaan, tömänä keskuksena, josta läänin kunnilla
8166: jossa on nykyään hoidettu, potilaiksi pyr- on miltei ainoa tilaisuus saada hoitajattaria
8167: kivien luvun ollessa suuremman, noin 90 niihin rajoitus-, eristys- ja hoitotehtäviin,
8168: potilasta päivittäin. Dialwnissakodin yh- joihin kulkutautien ilmetessä kunnat ovat
8169: teydessä on myö1skin lastensairaala 26-30 velvolliset ryhtymään.
8170: lapselle. Sairaala on lastensairaalana ainoa Sairaanfu.oitajattariksi on tä,hän saakka
8171: koko Pohjois-'Suomessa ja on sielläkin koulutettu yli 300 henkilöä, joista Oulrm
8172: ahdasta ja vaikeata runsaan sairaspaikko- läänissä toimii kiertävinä hoitajattarina 59,
8173: jen kysynnän vuoksi. Sairaalalaitos hoitaa sairaaloissa 8, lastenhuoltotyössä 3, tuber-
8174: vuooittain yli 1,·500 potilasta, joista keski- kuloos~hoitajattarina 1 ja kaupunki- ja
8175: määrin noim. 1,200 maaseudulta. esikaupunkityössä 5, yhteensä 76.
8176: 11,59. - Mustakallio y. m. 183
8177:
8178: Ellei Pohjois~Suomessa olisi tällaista sai- kaksi, jonka lisä;ksi tu1ee nykyisen tontin ·ja
8179: raanhoitajatarkoulut~ ja sairaalalaitosta, rakennusten arvo 1.5 milj. mar;kkaa, joten
8180: pako~ttaisi yleinen tarve valtion laajenta- diakonissakodilla on nyt omia varoja
8181: maan hoitolaitoksiaan, minkä vuoksi näyt- 2,.3 milj. markkaa käytettävänään. Tällä
8182: tää olevan valtion edun mukaista avustaa ei kuitenkaan diakonissakoti voi ryhtyä to-
8183: nyt tämän laitoksen laajentumista niin!kuin teuttamaan rakennussuunnitelmaa, jonka
8184: valtio tähän saakka on tukenut sen taloutta. menoarvio päättyy 10.5 milj. markkaan.
8185: Edellä olevasta selvinnee, että diakonissa- Neuvoteltuamme diakonissakodin kanssa
8186: koti ei nykyisin enää kykene täyttämään pidämme kohtuullisena ja välttämättömänä,
8187: tehtäväänsä ilman sairaalan ja oppilasasun- että valtio laitoksen yleiseen mer;kitykseen
8188: toj.en laajentamista. Pysyäkseen kehitystä ja tarpeellisuuteen nähden avustaisi sen
8189: vastaavalla tasolla on välttämättömän tar- laajentamista kolmella miljoonalla mar-
8190: peen vaatima uusi ajanmukainen sairaala- kalla, mikä tekisi mahdolliseksi töiden
8191: rakennus hankittava. Nykyinen sairaala on aloittamisen lähiaikoina. Tarpeellisen pää-
8192: sijoitettu kolmeen puurakennukseen, joista oman hankkiminen ja kuolettammen käynee
8193: vain yksi on Hilliän tal'koitukseen raken- senjälkeen mahdolliseksi diakonissakodille
8194: nettu, kun taas toiset kaksi ovat vanhoja varsinkin, jos sille voitaisiån vielä myöntää
8195: puutaloja, yksityisasunnoiksi tehtyjä. Nämä joku määrä valtiolainaa.
8196: kaikki sijaitsevat erittäin vesiperäisellä Jotta valiokunnalla, johon anomwksemme
8197: maalla vilkasliikkeisen maallltiekadun var- lä:hetettänee, olisi tilaisuus tutustua läJhem-
8198: rella. Sairaala on tarkoitukseensa aivan min asiaan, jätämme sille aikanaan ra.ken-
8199: sopimaton läpikäytävine potilashuoneineen, nuspiirustukset kustannuslaskelmineen yn-
8200: lattiapinta-ala ja ilmatila ovat liian pienet. nä erinäisiä lisäselvityksiä.
8201: Oppilasasunnot ovat liian ahtaat ja huonot. Edellä sanotun perusteella ja viitaten
8202: Vanhojen puutalojen kunnossapito ja läm- talousva[iokunnan lausunioOIIl! VJaltiova-
8203: mitys tuottavat ylimääräisiä kustannuksia rainvaliokunnalle viime maaliskuulla N: o 6,
8204: vuosittain. NY'kyinen tonttikin on laajen- pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
8205: tumiselle ahdas. Diailmnissakodin on on-
8206: nistunut saada aikaan Oulun kaupungin että Eduskunta v. 1930 valtion
8207: kanssa edullinen sopimus, jolla kaupunki menoarvioon ottaisi 3 miljoonan mar-
8208: luovuttaa kodille erittäin sopivalta paikalta kan suuruisen nväärärahan Oulun
8209: 5 hehtaarin alan rakennuspaikaksi uudelle diak01nissakodin sairaalan ja oppilas-
8210: sairaalalaitokselle. Lahjoituksilla on ra- asuntolan laajentamista varten.
8211: kennusrahasto kartutettu 800,000:- mar-
8212:
8213: Helsingissä, 14 päivänä elokuuta 1929.
8214:
8215:
8216: L. Mustakallio. Matti Niilekselä.
8217: Eero Nurmesniemi. Arvi Ahmavaara.
8218: T. A. Jauhonen. Väinö Malmivaara.
8219: S. Tuomikoski.
8220: 184
8221:
8222: fi,ao. - Ra.h. al. N :o 40.
8223:
8224:
8225:
8226:
8227: Ryömii. y. m.: Mälirärakan osoittamisesta Kuusamon kun-
8228: nan omistaman sairaalan ja lääkärinasunnon ostami-
8229: seksi valtiolle Kuusamon aluelääkärin käytettäväksi.
8230:
8231:
8232: E d u s k u n n a ll e.
8233:
8234: Aluelääikäreillä on yleensä käytettävä- pivimmaks~ €ttä valtio ottaisi hoitoonsa
8235: nään valtion omistamat asunto ja sairaala. sekä lääkärinasunnon että ,sairaalan ehdolla,
8236: Kuusamon aluelääkäri on poikkeusase- että kunta lahjoittaisi nyt olevat ~akennuk
8237: massa siinä, että hän asuu kunnan :naken- set ja niille kuuluvat tonttimaat valtiolle,
8238: tamassa asunnossa ja hoitaa potilaitaan kun- kuitenkin niin, että kunta vapautuiSi suo-
8239: nan omistamassa saim:alassa. Kuusamon rittamas,tru l1ainansa mainittua loppuerää.
8240: kunta on saanut edellistä rakennusta var- Lisäiksi tarvittaisiin n. 2,5,000 markkaa erään
8241: ten valtiolainan, j'Osta on suorittamatta n. lisätonttimaan ostamiseksi eli siis yhteensä
8242: 75,000 marklma, sekä sairaalaansa varten 100,000 markkaa. Esitetyillä perusteilla eh-
8243: tuntuvan valtionavun. Kun sairaala olisi dotamme kunnioittaen,
8244: vä]ttämättä laa;jennettava ennen kaikkea
8245: nawpurikunnissa olevia potHaita varten, jo- että vuoden 1930 ylimääräisen me-
8246: hon Kuusamon kuntaa ei voida velvoittaa, noarvion IV luvun 11 momentille hy-
8247: ja kun olot muutenkin olisi järjestettävä väksyttäisiin 100,000 markan suurui-
8248: yhdenmukaisiksi muiden aluelääkärien vas- nen lisäys Kuusamon kunnan omis-
8249: taavien olojen kanssa, on yksityisissä neu- taman sairaalan ja lääkärinasunnon
8250: votteluissa Kuusamon kunnan edusfujien ostamiseksi valtiolle Kuusamon alue-
8251: ja lääkintöhallituksen edustajien kesken lääkärin käytettäväksi.
8252: katsottu asiain vastaiselle järjest€lylle so-
8253:
8254: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1929.
8255:
8256:
8257: Hannes Ryömä. Kaarlo Hänninen.
8258: 186
8259:
8260: II,6L - Rah. al. N:o 41.
8261:
8262:
8263:
8264:
8265: Ryömä y. m.: Määrärahan osoittamisesta aluelääkärinviran
8266: perustamiseksi Suomussalmelle ja Hyrynsalmen alue-
8267: lääkärin palkan koroittamiseksi.
8268:
8269:
8270: E d u s k u n n a 11 e.
8271:
8272: Mietinn<issä'än N :o 1 maaliskuun 20 päi- sinne lääkäriä nykyisellä palkalla, ehdotti
8273: vältä 1928 on eduskunnan talousvaliokunta lääkintöhallitus samalla, että Hyrynsalmen
8274: ollut sitä mieltä, että Hyrynsalmen VM"Sin aluelääkärin palkka koroitettaisiin 39,000
8275: laajasta aluelääkäripiiristä olisi erotettava markasta 52,500 markkaan eli 13,500 mar-
8276: Suomussalmen kunta omaksi aluelääkäripii- kalla, jotenka uudesta järjestelystä olisi
8277: rikseen. Lääkintooallitus on ehdotuksessaan aiheutunut 70,500 markan lisämeno.
8278: lääkintöiha:llituksen 1930 vuoden menoar- Yhtyen se[ostettuun lääkintöhallituksen
8279: vioksi yhtynyt sanottuun talousvaliokunnan ehdotukseen, ehdotamme kunnioittaen,
8280: mietintöön ja ehdottanut aluelääkärinviran
8281: perustamista Suomussalmelle sekä palkkaa että Eduskunta päättäisi koroittaa
8282: lääkäril:le seudun erikoisen köyhyyden ja 1930 vuoden vakinaisen menoarvion
8283: harvan asutuksen vuoksi 57,000 mk. Kun 7 P. l. IV luvun 7 momenttia 70,500
8284: Hyrynsalmen aluelääkärin praik:tiikkatulot markalla aluelääkärinviran perusta-
8285: jo tapailituneen Puo'langan alue'lällikärin- miseksi Suomussalmelle 57,000 mar-
8286: viran perustamisen ja näin ehdotetun Suo- kan vuosipalkalla sekä Hyrynsalmen
8287: mussalmen aluelääkärinviran perustamisen aluelääkärin palkan koroittamiseksi
8288: johdosta tulisivat vähenemään si,inä mää- 13,500 markalla.
8289: rässä, että tulisi olemaan vaikeata saada
8290:
8291: Helsingissä, 8 päivänä elokuuta 1929.
8292:
8293:
8294: Hannes Ryömä. T. Ja.nhonen.
8295: Kusti Arffma.n.
8296:
8297:
8298:
8299:
8300: 245-29 24
8301: 186
8302:
8303: Il,62. - Fin. mot. N :o 42.
8304:
8305:
8306:
8307:
8308: von Born m. fl.: Ang. anvisande av anslag åt Samfundet
8309: Folkhälsan i Svenska Finland.
8310:
8311:
8312: T i ll R i k s d a g e n.
8313:
8314: Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland De anställda hälsosystrarnas arbete ut-
8315: har till uppgift att verka för folkhälsans göres bl. a. av undervisning i vård av
8316: främjande inom de svenska bosättningsom- spädbarn, men är därjämte, och kanske i
8317: rådena i vårt land. Dess arbete fördelas främsta rummet, inriktat på förbättring
8318: på ett vetenskapligt forskningarbete på ras- av skolornas och skolbarnens hygien. Alla
8319: hygiens område och folkhygienisk upplys- systrar hava främst ägnat sitt intresse åt
8320: ning i de svenska bygderna. undersökning av folkskolebarnen, och för
8321: Det vetenskapliga forskningsarbetet har många systrar har denna verksamhet lagt
8322: i brist på medel tillsvidare icke kunnat ut- beslag på största delen av deras tid. Täta
8323: vecklas, ehuru dock en del intressanta un- besök göras därjämte i hemmen, och råd
8324: dersökningar utförts, såsom t. ex. blodun- och anvisningar med avseende å de hygie-
8325: dersökningar av den svenska befolkningen niska förhållandena givas.
8326: i Finland, och Samfundets avsikt är att Hälsosystrarna vinnlägga sig alldeles
8327: i mån av möjlighet utveckla det vetenskap- särskilt om att bistå folket i kampen mot
8328: liga forskningsarbetet. tuberkulosen. Vid hembesök och vid för
8329: Samfundets mest omfattande och inten- ändamålet anordnade kurser hava hälso-
8330: sivaste verksamhet har emellertid varit systrarna upplyst folket om huru tuberku-
8331: baserad på folkhygienisk upplysning i de losen bör bekämpas genom god allmän
8332: svenska bygderna. hygien i hemmen, huru smittoämnet sprides
8333: I detta arbete handhaves ledningen av och huru man skall skydda sig mot det-
8334: en översyster samt deltaga ytterligare in- samma. På initiativ av Samfundet eller
8335: emot 20 hälsosystrar i olika städer och dess filialer hava undersökningar före-
8336: landskommuner. Dels stå dessa hälso- tagits på särskilda orter och är det Sam-
8337: systrar direkt i Samfundets tjänst, dels fundets avsikt att konsekvent fortsätta med
8338: äro de anställda av resp. kommuner eller dessa undersökningar av tuberkulosens
8339: filialer av Samfundet, vilka för ändamålet förekomst på olika orter.
8340: åtnjuta bidrag av Samfundet. Ett viktigt led i det folkhygieniska ar-
8341: Samfundet äger dessutom rådgivnings- betet utgör bekämpandet av dryckenskapen
8342: stationer i Vasa, Gamlakarleby, Jakobstad, och Samfundet och dess hälsosystrar hava
8343: Åbo och Borgå, i vilka rådgivningsstationer haft sin uppmärksamhet riktad på vikten
8344: talrika besök emottagas. Å rådgivnings- av att förbättra folkhygien genom bekäm-
8345: stationerna står även läkare till disposi- pandet av dryckenskapen. Samfundet för-
8346: tion vid emottagningen. söker målmedvetet arbeta för nykterhetens
8347: höjande.
8348: II,62. - von Born y. m. 187
8349:
8350: Samfundet har därjämte med särskilt kanslikostnader, allmänna kost-
8351: för ändamålet donerade medel företagit nader och ledande hälso-
8352: moderpremiering, varvid de olika svenska syster ................... . 34,551: 65
8353: bygderna i tur komma i fråga. Härvid moderpremiering ........... . 17,575: 50
8354: belönas mödrar till friska, livskraftiga och Summa Fmk 156,957: 55
8355: välskötta barn med diplom, men även med
8356: penningepris. PremieringskommittEin är Samfundets strävan går ut på att så
8357: :sammansatt av kompetenta läkare. vitt möjligt anställa en hälsosyster i varje
8358: Slutligen kan nämnas, att Samfundet kommun med svensk bosättning, men det
8359: :äV'en anordnar kurser för sjuksköterskor, behöver ej framhållas, att Samfundets
8360: vilka önska utbilda sig till hälsosystrar. egna knappa tillgångar icke förslå för en
8361: För närvarande har Samfundet 18 filia- sådan utvidgning av dess verksamhet. Då
8362: 1er och 23 hälsosystrar, vilka fördelas på Samfundet har de bästa erfarenheter av
8363: följande kategorier: sitt hittills bedrivna arbete för folkhälsans
8364: a) direkt i Samfundets tjänst, 2 hälso- främjande och genom sina hälsosystrar
8365: systrar, allaredan tillvunnit sig förtroende hos den
8366: b) i filialernas tj änst, 14 hälsosystrar, svenska allmogen, synes Samfundet vara
8367: c) som kommunala skolsköterskor, 7 häl- värt att särskilt understödas från statens
8368: !Sosystrar. sida, såsom också tidigare skett. På grund
8369: Utgifterna för 1928 voro: härav tillåta sig undertecknade vördsamt
8370: föreslå,
8371: Fmk.
8372: för folkhygieniskt upplysnings- att Riksdagen måtte i statsförsla-
8373: arbete i österbotten . . . . . . . 50,740: 65 get för år 1930 upptaga ett anslag
8374: för folkhygieniskt upplysnings- av 100,000 mark för understöd åt
8375: arbete i Åboland, Åland och Samfundet Folkhälsan i Svenska
8376: Nyland . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54,089: 75 Finland.
8377:
8378: Helsingfors den 15 augusti 1929.
8379:
8380:
8381: Ernst von Born. Knut Molin.
8382: 188
8383:
8384: Suomennos.
8385: Il,62. - Rah. al. N:o 42.
8386:
8387:
8388:
8389:
8390: von Born y. m.: Määrärahan osoittamisesta Samfundet
8391: Folkhälsan i Svenska Finland-nimiselle yhdistykselle.
8392:
8393:
8394: E d u s k u n n a ll e.
8395:
8396: Samfundet Folkhälsan i Svenska Fin- Palvelukseen otettujen terveyssisarien
8397: land-yhdistyksen tarkoituksena on edistää tehtäviin kuuluu m. m. opetus pientenlasten-
8398: kansan terveyttä ruotsalaisella asutus- hoidossa, mutta sen lisäksi ja ehkä etu-
8399: alueella meidän maassamme. Sen toiminta kädessä se kohdistuu koulujen ja koululas-
8400: jakaantuu tieteelliseen tutkimukseen rotu- ten terveysolojen parantamiseen. Kaikki
8401: hygienian alalla ja kansanterveydelliseen sisaret ovat etupäässä harrastaneet kansa-
8402: valistustyöhön ruotsalaisille seuduilla. koululasten tutkimusta ja on tämä toiminta
8403: Tieteellistä tutkimusta ei ole varojen vaatinut suurimman osan monen sisaren
8404: puutteessa voitu kehittää, vaikkakin muu- ajasta. Tiheitä käyntejä tehdään sen ohessa
8405: tamia mielenkiintoisia tutkimuksia on suo- Iwteihin ja annetaan niissä neuvoja ja oh-
8406: ritettu, kuten esim. Suomen ruotsalaisen Jeita terveydellisissä suhteissa.
8407: väestön veritutkimuksia, ja yhdistyksen Aivan erityisesti koettavat terveyssisaret
8408: tarkoitus on mahdollisuuden mukaan kehit- auttaa kansaa taistelussa keuhkotautia vas-
8409: tää tieteellistä tutkimustyötä. taan. Kotikäynneillä ja tarkoitusta varten
8410: Yhdistyksen laajin ja kiintein toiminta järjestetyillä kursseilla ovat terveyssisaret
8411: on kuitenkin kohdistunut kansanterveydelli- opettaneet kansaa, kuinka keuhkotautia on
8412: seen valistustyöhön ruotsalaisille seuduilla. vastustettava hyvällä terveyshoidolla ko-
8413: Tätä toimintaa johtaa ylisisar ja siihen deissa, kuinka tartunta leviää ja kuinka
8414: ottaa osaa lisäksi lähes 20 terveyssisarta eri tulee suojella itseään sitä vastaan. Yhdis-
8415: kaupungeissa ja maalaiskunnissa. Osaksi tyksen tai sen haaraosastojen aloitteesta on
8416: ovat nämä terveyssisaret suoranaisesti yh- tehty tutkimuksia eri seuduilla ja on yh-
8417: distyksen palveluksessa, osaksi ovat asian- distyksen tarkoitus säännöllisesti . jatkaa
8418: omaiset kunnat tai yhdistyksen haaraosas- näitä tutkimuksia keuhkotaudin esiintymi-
8419: tot, jotka tarkoitusta varten nauttivat kan- sestä eri seuduilla.
8420: natusta yhdistykseltä, ottaneet heidät palve- Tärkeä puoli kansanterveydellisessä
8421: lukseensa. työssä on juoppouden vastustaminen, ja
8422: Yhdistyksellä on sitäpaitsi Vaasassa, ovat yhdistys ja sen terveyssisaret kiinnit-
8423: Kokkolassa, Pietarsaaressa, Turussa ja Por- täneet erityistä huomiota tähän puoleen kan-
8424: voossa neuvonta-asemat, joissa otetaan vas- santerveyden parantamistyössä. Yhdistys
8425: taan lukuisia kävijöitä. Neuvonta-asemilla koettaa määrätietoisesti toimia raittiuden
8426: on käytettävissä myös lääkäri vastaanotto- kohottamiseksi.
8427: aikoina. Yhdistys on sen ohessa erityisesti tarkoi-
8428: Il,62. - von Born y. m. 189
8429:
8430: tusta varten lahjoitetuilla varoilla ryhtynyt kansliakustannuksia, yleisiä
8431: palkitsemaan äitejä, jolloin eri ruotsalaiset kustannuksia ja johtava ter-
8432: seudut vuoroansa tulevat kysymykseen. veyssisar ................. . 34,551:65
8433: Terveitten, elinvoimaisten ja hyvin hoi- äitiyspalkintoja ............ . 17,575:50
8434: dettujen lasten äidit palkitaan kunniakir- Yhteensä Smk. 156,957: 55
8435: joilla, mutta myös rahapalkinnoilla. Pal-
8436: kintolautakunnan muodostavat pätevät lää- Yhdistys pyrkii, jos suinkin mahdollista
8437: kärit. on, asettamaan terveyssisaren jokaiseen
8438: Vihdoin mainittakoon, että yhdistys kuntaan, jossa on ruotsalainen asutus,
8439: myös järjestää kursseja sairaanhoitajille, mutta ei tarvinne huomauttaa, että yhdis-
8440: jotka haluavat kehittyä terveyssisariksi. tyksen omat niukat varat eivät riitä sellai-
8441: Nykyään on yhdistyksellä 18 haaraosas- seen sen toiminnan laajentamiseen. Kun
8442: toa ja 23 terveyssisarta, jotka jakautuvat yhdistyksellä on mitä parhaimmat koke-
8443: seuraavasti: mukset sen tähänastisesta toiminnasta kan-
8444: a) suorastaan yhdistyksen palveluksessa santerveyden edistämiseksi ja kun se ter-
8445: 2 terveyssisarta, veyssisariensa kautta jo on saavuttanut
8446: b) haaraosastojen palveluksessa 14 ter- ruotsalaisen rahvaan luottamuksen, näyttää
8447: veyssisarta, yhdistys ansaitsevan kann:atusta valtion
8448: c) kunnallisina kouluhoitajina 7 terveys- puolelta, niinkuin aikaisemmin onkin ta-
8449: sisarta. pahtunut. Tämän perusteella rohkenevat
8450: Menot vuonna 1928 tekivät: allekirjoittaneet kunnioittaen ehdottaa,
8451: Smk.
8452: kansanterveydellisestä valistus- että Eduskunta ottaisi vuoden
8453: työstä Pohjanmaalla 50,740: 65 1930 talousarvioon 100,000 markan
8454: kansanterveydellisestä valistus- määrärahan avustukseksi yhdistyk-
8455: työstä Turunmaassa, Ahve- selle Samfundet Folkhälsan i
8456: nanmaalla ja Uudellamaalla 54,089: 75 Svenska Finland.
8457:
8458: Helsingissä 15 p. elokuuta 1929.
8459:
8460:
8461: Ernst von Born. Knut Molin.
8462: 190
8463:
8464: 11,63. - Rah. al. N :o 43. 11,63. - Fin. mot. N:o 43.
8465:
8466:
8467:
8468:
8469: von Frenckell y. m.: Määrärahan osoitta- von Frenckell m. fl.: Angående anvisande
8470: misesta Stadion-säätiölle stadionin raken- av anslag åt Stadion-sti[telsen till upp-
8471: tamista varten. förandet av ett stadion.
8472:
8473:
8474: E d u s k u n n a ll e. T i 11 R i k s d a g e n.
8475:
8476: Vuoden 1928 valtiopäiville jätti suuri Vid 1928 års riksdag inlämnade ett stort
8477: joukko edustajia rahaasia-aloitteen, joka· antal riksdagsmän en finansmotion av-
8478: tarkoitti vuotuisen avustuksen saamista seende ett årligt bidrag från riksdagen
8479: eduskunnalta 5 vuoden aikana stadionin under 5 års tid för uppförande av ett
8480: rakentamista varten. stadion.
8481: Oheenliitetty rahoitussuunnitelma sisälsi . Den bifogade finanskalkylen upptog föl-
8482: seuraavat kohdat: jande poster:
8483:
8484: Paikkojen myynnistä stadio- Försäljning av platser i sta-
8485: nissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,000,000:- dion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,000,000: -
8486: Stadion-tavaramerkin käyttö-. Rätten att använda stadion-
8487: oikeudesta . . . . . . . . . . . . . 2,000,000: ~ varumärke . . . . . . . . . . . . . 2,000,000:-
8488: Lahjoituksia ja korkoja . . . . 800,000:- Gåvor och räntor . . . . . . . . 800,000:-
8489: Raha-arpajaisista (4 vuo- Av penningelotteriet (4 år
8490: tena a 1,300,000: -) . . . . 5,200,000:- a 1,3oo,ooo: -) . . . . . . . . 5,2oo,ooo:-
8491: Valtionapua ( 5 vuotena Statsunderstöd ( 5 år a
8492: a 1,ooo,ooo: -) . . . . . . . . 5,ooo,ooo:- 1,000,000: -) .......... 5,000,000:-
8493: Smk. 15,000,000:- Fmk. 15,000,000:-
8494:
8495: Sitäpaitsi edellytettiin että Helsingin Dessutom förutsattes, att Helsingfors
8496: kaupunki korvauksetta luovuttaisi sta- stad utan ersättning skulle upplåta nödigt
8497: dionia varten tarvittavan alueen. område för stadionanläggningen.
8498: Ilahduttavaa kyllä eduskunta myönsi- Glädjande nog beviljade riksdagen det
8499: kin ensimmmsen avustuksen, Smk. första bidraget Fmk. 1,000,000:- oaktat
8500: 1,000,000: -, siitä huolimatta että hallitus regeringen icke hade upptagit beloppet i
8501: ei ollut ottanut määrää menoarvioon. Sa- budgeten. Likaså ha de beräknade in-
8502: moin ovat lasketut tulot stadion-merkin komsterna genom försäljning av stadion-
8503: vuokraamisesta, samoin kuin kiinteitten märket, ävensom de fasta platserna i sta-
8504: stadion-paikkojen myynnistä, kuten myös dion som ock de kalkylerade räntorna hit-
8505: lasketut korot tähän mennessä tuottaneet tills inbragt så stora belopp att man
8506: niin suuria eriä, että voidaan odottaa tällä har anledning förmoda, att det kalkylerade
8507: tavoin edellytetty kokonaismäärä, Smk. sammanlagda beloppet härför Fmk.
8508: 11,63. - von Frenckell y. m. 191
8509:
8510: 4,800,000: -, saatavan kokoon. Samoin on 4,800,000:- kommer att inflyta. Likaså
8511: syytä edellyttää, että Helsingin kaupungin har man anledning förmoda, att Helsing-
8512: valtuusto, anomusta jo käsitelleitten kunnal- fors stadsfullmäktige utan ersättning
8513: listen viranomaisten sitä puollettua, kor- komma att anvisa lämpligt område för
8514: vauksetta tulee luovuttamaan stadionia ett stadion, i betraktande av att de kommu-
8515: varten sopivan alueen. nala myndigheter som hittills behandlat
8516: ansökan, givit sitt förord.
8517: Kuitenkin on vähennetty osuus raha- En besvikelse har Stadion-Stiftelsen
8518: arpajaisten voittovaroista tuottanut Sta- emellertid beretts genom den minskade ut-
8519: dion-säätiölle pettymyksen. Edellytetyn delningen från penningelotteriet. Emot be-
8520: 200,000 markan asemasta arvontaa räknade Fmk 200,000:- per dragning,
8521: kohti on säätiö neljä,stä viime arvonnasta har stiftelsen under de senaste 4 dragnin-
8522: kuluvan vuoden aikana saanut ainoastaan garna i år erhållit endast Fmk. 625,000:-
8523: Smk. 625,000:- eli noin 75% lasketusta eller c :a 75 % av det beräknade beloppet.
8524: määrästä.
8525: Vuoden 1930 menoarviossa hallitus tosin I 1930 års budget har regeringen vis-
8526: on esittänyt, että täysi pyydetty määrä serligen antytt, att det fulla begärda be-
8527: raha-arpajaisista vuonna 1930 annettaisiin loppet från penningelotteriet under år
8528: säätiölle, mutta vuoden kuluessa voidaan 1930 skulle överlämnas till stiftelsen, emel-
8529: näihin varoihin nähden esittää toisia vaa- lertid kunna under året andra idrottskrav
8530: timuksia urheilutarkoituksiin, jolloin määrä ställas på dessa medel, varigenom beloppet
8531: siten mahdollisesti vähentyisi. eventuellt skulle minskas.
8532: Näin ollen näyttää pyydetyn ja aikai- Under sådana förhållanden synes åtgär-
8533: semmin myönnetyn Smk. 1,000,000:- den, att ur 1930 års budget bortlämna det
8534: suuruisen vuosittaisen määrärahan poisjät- begärda och tidigare beviljade årliga an-
8535: täminen vuoden 1930 menoarviosta sitä slaget stort Fmk 1,000,000:- så mycket
8536: vähemmän perustellulta. mindre motiverad.
8537: Allekirjoittaneet edustajat kaikista puo- Undertecknade riksdagsmän från samt-
8538: lueista saavat edellä esitetyn nojalla kun- liga partier få på de ovan anförda grun-
8539: nioittaen eduskunnalle ehdottaa, derna hos riksdagen vördsamt föreslå,
8540:
8541: että Eduskunta tahtoisi päättää att Riksdagen ville besluta, att
8542: myös vuoden 1930 menoarvioon även i 1930 års budget upptaga
8543: ottaa Smk. 1,000,000:- sekä luovut- Fmk 1,000,000:- ävensom över:-
8544: taa tämtän suntman Stadion-säätiölle lämna detta belopp till Stadion-
8545: avustuksena stadionin' rakentami- sti[telsen såsom ett bidrag till upp-
8546: seksi. förandet av ett stadion.
8547:
8548: Helsingissä, elokuun 13 p. 1929. Helsingfors, den 13 augusti 1929.
8549:
8550:
8551: E. v. Frenckell. Eino Pekkala. Antti Kukkonen.
8552: Kalle Kirra. E. A. Tuomivaara. Kusti Arffman.
8553: Gunnar Sahlstein. Mikko Suokas. Kaino W. Oksanen.
8554: J. Im. Bäck. A. Luoma. Knut Molin.
8555: Julius Ailio. E. Lautala. Elias Tukia.
8556: Viljami Kalliokoski. Jaio Lahdensuo. Mandi Hannula.
8557: J. W. Keto.
8558: 192
8559:
8560: II,64. - Rah. al. N :o 44.
8561:
8562:
8563:
8564:
8565: Alestalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan puis-
8566: toon rakennettavan maataloushistoriallisen museon ai-
8567: kaansaamista varten.
8568:
8569:
8570: Eduskunnalle.
8571:
8572: Museokysymystä on kaikkialla sivisty- tävä huomiota maamme vanhimpaan, Mus-
8573: neissä maissa pidetty varsin tärkeänä eri tialan maataloushistorialliseen museoon.
8574: yhteiskuntapiirien keskuudessa. Meilläkään Tämä maatalousmuseo on toistaiseksi täydel-
8575: ei suinkaan tämän asian kehittämistä ja aja- lisin ja hoitaa maataloudellisten muinai:sesi-
8576: mista ole unohdettu, mutta meillä on huo- neidell! näytteilläpitämise8sä ja säilyttämi-
8577: mio museokysymyksessä kiintynyt enemmän sessä ikäänkuin keskusmuseon tehtäviä. Mah-
8578: yleismuseoiden aikaansaamiseen. Varsi- dollisuudet ovat kuitenkin varsin rajoitetut
8579: naista pää·elinkeinoamme edustavat maata- siitä syystä, että sen täytyy toimia varsin
8580: lousmuseot ovat kuitenkin jään·eet miltei puutteellisissa oloissa. Museoon ei enää
8581: unohduksiin huolimatta siitä, että maanvil- tilanahtauden vuoksi läihimainkaan voida
8582: jelys on elinkeinoistamnne vanhin. sijoittaa kaikkia hyvinkin tärkeitä esineitä.
8583: Niissä läntisissä naapurimaissamme, joissa Maataloushi:storiallisen museon merkitys
8584: maanviljelys niinikään on pääelinkeinona ja lienee kaikille eduskunnan jäsenille varsin
8585: maatalouskulttuuri korkealla, on kiinnitetty selvä. Mainittakoon kuitenkin, että tämä
8586: huomiota museokysymykseen ja tehty työtä sukupolvi tekisi huonon palveluksen asialle,
8587: hankkeen toteuttamiseksi. Niin on asian ellei se tuleville sukupolville näyttäisi, että
8588: laita Norjassa ja Ruotsissa, mutta erikoisesti se on kunnioittanut esi-isiensä muistoa säi-
8589: kiintyy huomio Tanskan museo-olo:Uhin. lyttämällä tulevillekin sukupolville nähtä-
8590: Tanskassa on maatalousmuseo jaettu kahtia, väksi minkälaisilla työvälineillä he ovat tätä
8591: keskusmuseoon ja paikallisiin museoihin. maata valloittaneet vilj·elykselle raivatessaan
8592: 'l'ähän! suuntaan voitaisiin meilläkin kysy- korpiamme.
8593: mystä kehittää. Mustiala on, kuten tunnettua;, ollut
8594: Keskusmuseon aikaan8aaminen kuitenkin maamme maatalouskulttuurin ensimmäinen
8595: meillä ,siirtyy siksi, kunnes kysymys maata- kehto eikä se ole vieläkään tässä suhteessa
8596: louskorkeakoulun perustamisesta saa ratkai- menettänyt merkitystään. !Se on edelleen
8597: sunsa. Kaikki huomio on toistaiseksi kiin- paikka, jonne maatalousväki melkein aina
8598: nitettävä jo olemassaolevien ja vasta pe- suuntaa askeleensa retkeilyjä ja opintomat-
8599: rustettavien paikallismuseoiden hoitamiseen, koja jä~jestäessään. Näin ollen maatalous-
8600: jotta saataisiin pelastetuksi kaikki ne mui- väestömme juuri Mustialassa saa tilaisuuden
8601: naisesineet, mitä vielä pelastettavissa tällä tutustua maataloudessa aikaisemmin käytet-
8602: hetkellä on. tyihin työvälineisiin ja muutenkin maata-
8603: Tässä suhteessa on ensi :sijassa kiinnitet- louden historialliseenkin puoleen.
8604: 11,64. - Alestalo y. m. 193
8605:
8606: Näin ollen pitäisi Mustialan maataloushis- Tällaisin perusteluin ehdotamme,
8607: toriallinen museo saada edes osapuilleen
8608: tarkoitustaan vastaavalle kannalle. Tätä että Edusknnta ottaisi vuoden 1930
8609: kysymystä ei kuitenkaan voida ratkaista tulo- ja menoarvioon 500,000:- mar-
8610: ilman valtiovallan apuuntuloa. kan määrärahan käytettäväksi maa-
8611: Rakennusavustuksena tarvittaisiin valtion talousministeriön harkt'nnan mukaan
8612: varoja 500,000:- markkaa, jolla sum- Mustialan puistoon rakennettavan
8613: malla voitaisiin rakentaa Mustialan puistoon maataloushistoriallisen museon ai-
8614: .sopivalle paikalle täysin tarlmitustaan vas- kaansaamista vanten .
8615: -taava tiilinen museorakennus.
8616:
8617: Helsingissä, elokuun 15 p :nä 19.29.
8618:
8619:
8620: Ansh. Alestalo. Lauri A. Sariola.
8621: Eetu Jussila. Aino Luostarinen.
8622: Uuno Hannula. Viljami Kalliokoski.
8623: Matti Niilekselä. J. Eri. Pilppula.
8624: P. Saarinen. V. Huuhtanen.
8625:
8626:
8627:
8628:
8629: :245-29 25
8630: 194
8631:
8632: II,65. - Rah. al. N :o 45.
8633:
8634:
8635:
8636:
8637: Helo y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainan antamista
8638: varten Kansan Näyttämön Säätiölle teatteritalon raken-
8639: tamiseksi.
8640:
8641:
8642: E d u s k u n n a ll e.
8643:
8644: Helsi·ngissä toimiva ,Kansan Näyttämö" mölle tehnyt 500,000 markan lahjoituksen.
8645: niminen teatteri on toiminnallaan saawtta- Kun ra!kentamisyritystä varten on täten
8646: nut :huomattavan aseman maamme teatteri- saatu perusralhasto, on nyttemmin teatteri-
8647: elämä:ssä, dossa sen meTikitys tavallaan oma- talon rakentamisasiaa edelleen aj.amaan pe-
8648: laatuisena ja uraa uurtavana taidelaitoksena rustettu s:äätiö, jonka säännöt on asia.nmu-
8649: on yle~sesti tunnustettu. Teatteri on pyrki- kaisesti vahvistettu. Säätiön isännistöö.n va-
8650: nyt meillä täyttämään sitä tarvetta, joka litsevat jäseniä paitsi Ka.nsan Näyttämön.
8651: ulkomailla on antanut aihetta vastaavien, hallintoneuvosto myös opetusministeriö ja
8652: kansan laajempia kenoksia likellä olevien Helsingin kaupungin rahato:imikamari, jo-
8653: kansan näyttämöiden muodostrumiseen. ten julkisilla viranomaisilla on oilmus ja
8654: Valitettavasti on kuitenkin teatterin ta- mahdollisuus vaikuttaa säätiön toimintaan.
8655: loudellinen asema sellainen, että se vaikeut- Muista toimenpiteistä, joihin on ryhdytty
8656: taa teatterin toimintaa ja. estä:ä sen edelleen rakennusyrityksen tdteuttamiseksi, mainit-
8657: kehitystä. Tämä johtuu pääa:siassa niistä takoon että ulkomailta on tiedossa noin
8658: huoneisto-oloista, joissa teatteri on pakoi- 2,000,000 markan halpa!ko:t~koinen laina
8659: tettu toimimaan. Ylioppilaskunnalta vuok- edullisilla ehdoilla.
8660: rattu ahdas huoneisto ei anna tilaisuutta Yllämainittuun la:hj·oitukseen liittyy kui-
8661: järjestää: teatterin toimintaa siten kuin esi- tnkin ehrto, 'että myöskin Vlaltio avustaisi
8662: tysten teknillinen puoli edellyttäisi puhu- teatteritalon rakentamista myöntämällä tar-
8663: matta1man siitä että teatterilla usein vieläpä koitusta varten vähintään samansuuruisen
8664: monesti paraimpina näytäutöpäivinä ei ole korottoman lainan.
8665: edes tilaisuutta käyttää huoneistoa ja antaa Kun valtio meillä kut!en muissakin sivis-
8666: esityksiä senvuoksi että (huoneistoa tarvitaan tysmaissa on katsot11ut velvollisuudekseen
8667: ylioppilaskunnan omiin tarkoituksiin. On kannatta•a taidetta ja taidelaitoksia ja kun
8668: luonnollista että tällainen tilanne on omiaam nyt on kysymyksessä erikoisesti sellainen
8669: heikantamaan tea:tterin taiteellisia saavu- taidelaitos, joka on likempänä vä'hempiva-
8670: tuksia. raisia kansalllkerroksia, rohkenemme toivoa
8671: Tä:män johdosta onkin teatteria lähellä että valtio myöntämällä kyseessä olevan
8672: olevissa piireissä jo kauan ollut· vireillä aja- 500,000 markan korottoman lainan Kansan
8673: tus oman talon ra;kentamisesta teatterille. Näyttämön ,Säät]ölle tekisi mahdolliseksi
8674: Tämä hanke on saanut uutta virikettä sen säätiölle käyttää hyväkseen sille tehtyä la:h-
8675: johdosta että eräs taidetta harrastava hen- joitusta oman teatteritalon rakentamiseksi.
8676: ki1ö on tarkoitusta varten Kansan Näyttä- Yllä olevilla perusteilla ja viitaten vielä
8677: Il,65. - Helo y. m. 195
8678:
8679: siihen että sivi'>tysvaliokunta 1929 vuoden että Eduskunta päättäisi 1930 vuo-
8680: valtiopäivillä y;ksimieli,gesti asettui kannat- den valtion menoarvioon ottaa
8681: tamaan edustajien Risto Rydin, Yrjö Pulk- 500,000 markkaa korottomana lai-
8682: kisen ja Johan Helon silloin tekemää raha- nana Kansan Näyttämön Säätiölle
8683: asia-aloitetta asiassa ehdotamme, teatteritalon rakentamista varten.
8684:
8685: Helsingissä, 5 päivänä relokuuta 1929.
8686:
8687:
8688: Johan Helo. J. H. Vennola.
8689: Osk. Reinikainen. Kyösti Haataja.
8690: Miina Sillanpii.ä.
8691: 196
8692:
8693: II,66. - Fin. mot. N :o 46.
8694:
8695:
8696:
8697:
8698: Palmgren: Angående anvisande av anslag att utgivas så-
8699: som räntefritt lån till Nya Teaterhus-aktiebolaget i H el-
8700: singfors.
8701:
8702:
8703: T i ll R i ik s d a g e n.
8704:
8705: Den byggnad, i vilken Svenska Teatern person har nämligen utlovat en donation
8706: i Helsingfors utövar sin verksamhet, upp- om 500,000 finska mark för möjliggö-
8707: fördes redan år 1'867 och är i sitt nuvarande rande av ombyg'bonad och modernisering av
8708: skick synnerl~gen otidsenlig och bristfällig. det svenska teaterhuset i Helsingfors. Do-
8709: Brandmyndighetern.a. hava framställt sär- natorn har såsom villkor uppställt, utom
8710: ski1da påminnelser. En ombyggnad har annat, att ett lika stort ibelopp för samma
8711: flerfaldiga gånger ;påyrkat.s. För tryg- ändamål eriliål1es ur allmänna ruedel i form
8712: gande av teaterpublilmns säkerhet vore det av ett räntefritt lån. I förhoppning att ett
8713: bland annat nödvändigt, att alla elektriska sådant lån erhålles OCih att donationen så-
8714: ledningar och uppvärmningssystemet i tea- lunda utfaller, hava direktionen för Nya
8715: tern förnyades. Likaså borde de av trä ut- Teaterous-aktiebolaget i Helsingfors och
8716: förda, föråldrade scenkonstruktionerna och styrelsen för Sti,ftelsen för Svenska Teatern
8717: de för publiken avsedda trapphusen, som i Helsingfors redan vidtagit en del förbe-
8718: innebära en ständig fara för olycksfall, redande åtgärder samt jämväl ställt sig i
8719: nedrivas och återuppbyggas av brandsäkert förbindelse med pro:l'essor Eliel Saarinen,
8720: maferial. Därtill kommer, att en del spric- som redan tidigare visat intresse för dessa
8721: kor uppstått i teaterhusets murar, vilka om:byggnadsplaner. Professor Saarinen
8722: synbarligen äro en följd av att grund- har också åtagit sig att i sama11bete med ar-
8723: vattnets nivå sjunkit och byggnadsgrunden kitekt Hilding Ekelund uppgöra förslag till
8724: därför förvittrat. En undersökning och teaterns mnJbyggnad, varvid såväl publikens
8725: förstärkning av byggnadsgrunden borde och teaterpersonalens som de med hänsyn
8726: nödvändigt företagas. till .byggnadens läge viktiga konstnärliga
8727: Inom ledningen för Nya Teaterhus-aktie- önskemålen komma att beaktas.
8728: bolaget i Helsingfors, som äger byggnaden, På grund av vad sålunda antytts får jag
8729: har frågan om renov,ering och ombyggnad vördsamt hemställa,
8730: av teatern redan stått på dagordningen ett
8731: tiotal år, men på grund av otillräckliga me- att i budgeten för 1930 måtte upp-
8732: del har bolaget icke kunnat företaga sig nå- tagas ett anslag stort 500,000:-
8733: got för bristernas avhjälpande. finska mark att utgivas såsom ett
8734: Numera har f11ågan emellertid kommit i räntefritt lån till Nya Teaterhus-
8735: ett nytt skede. En för konst intresserad aktiebolaget i Helsingfors.
8736:
8737: Helsingfors, den 8 augusti 1929.
8738:
8739: Axel Palmgren.
8740: 197
8741:
8742: Suomennos.
8743: 11,66. - Rah. al. N :o 46.
8744:
8745:
8746:
8747: Palmgren: Määrärahan osoittamisesta ko1·ottoman lainan
8748: myöntämistä varten Nya Teaterhus-aktiebolaget i Hel-
8749: singfors-nimiselle yhtiölle.
8750:
8751:
8752: E d u s kun n a 11 e.
8753:
8754: Se rakennus, jossa Helsingin ruotsalai- Helsingin ruotsalaisen teatterin talon uudes-
8755: nen teatteri toimii, rakennettiin jo vuonna tirakentamisen ja nykyaikaistuttamisen
8756: 1867 ja on nykyisessä kunnossaan erittäin mahdolliseksi. Lahjoittaja on pannut eh-
8757: epäajanmukainen ja puutteellinen. Palo- doksi, paitsi muuta, että samaan tarkoituk-
8758: viranomaiset ovat esittäneet erinäisiä muis- seen myönnetään yleisistä varoista korotto-
8759: tutuksia. Uudestirakentamista on monet man lainan muodossa yhtä suuri erä. Toi-
8760: kerrat vaadittu. Teatteriyleisön turvalli- vossa, että tuollainen laina saadaan ja siis
8761: suuden varalta olisi m. m. tarpeen uudistaa myös lahjoitusvarat suoritetaan, ovat maini-
8762: kaikki sähköjohdot ja lämmitysjärjestelmä. tun Nya Teaterhus-aktiebolaget i Helsing-
8763: Niin ikään olisi puiset, vanhentuneet näyttä- fors-yhtiön johtokunta ja Stiftelsen för
8764: mölaitteet ja yleisölle tarkoitetut porrashuo- Svenska Teatern i Helsingfors (Ruotsalai-
8765: neet, joissa alinomaan on tapaturman vaara, sen teatterin säätiö) -nimisen säätiön hallitus
8766: purettava ja rakennettava tulenkestävästä jo ryhtyneet eräisiin valmistaviin toimenpi-
8767: aineesta. Li.säksi on teatteritalon muurei'hin teisiin ja myös asettuneet yhteyteen profes-
8768: ilmestynyt halkeamia, jotka nähtävästi ovat sori Eliel Saarisen kanssa, joka jo aikaisem-
8769: seurauksia siitä, että pohjaveden pinta on min on osoittanut mielenkiintoa näihin
8770: laskenut ja rakennusperusta sen takia ra- uudestirakennussuunnitelmiin. Professori
8771: pautunut. Perusta olisi välttämättä tutkit- Saarinen onkin ottanut, työskentelemällä
8772: tava ja vahvennettava. yhdessä arkkitehti Hilding Ekelundin
8773: Talon omistajan, Helsingin uuden teatte- kanssa, tehdäkseen teatterin uudestirakenta-
8774: ritalo-osakeyhtiön (Nya Teaterhus-aktiebo- miseksi ehdotuksen, jossa tulee otettavaksi
8775: laget i Helsingfors) johdon taholla on kysy- huomioon sekä yleisön ja teatterin henkilö-
8776: mys teatterin korjaamisesta ja uudestiraken- kunnan että talon aseman aiheuttamat tär-
8777: tamisesta ollut päiväjärjestyksessä jo kym- keät taiteelliset toivomukset.
8778: menkunta vuotta, mutta riittämättömien va- Edellä sanotun nojalla saan kunnioittaen
8779: rojen tähden ei yhtiö ole voinut ryhtyä mi- anoa,
8780: hinkään toimenpiteisiin puutteellisuuksien että 1930 vuoden tulo- ja meno-
8781: poistamiseksi. arvioon ot·ettaisiin 500,000 Suomen
8782: Nyttemmin on asia kuitenkin joutunut markan suuruinen määräraha annet-
8783: uuteen vaiheeseen. Muuan taidetta har- tavaksi korottomana lainana Nya
8784: rastava henkilö on nimittäin luvannut lah- Teaterhus-aktiebolaget i Helsingfors-
8785: joittaa 500,000 Suomen markkaa tehdäkseen nimiselle yhtiölle.
8786:
8787: Helsingissä, elokuun 8 p :nä 1929.
8788:
8789: Axel Palmgren.
8790: 198
8791:
8792: 11,67. - Rah. al. N :o 47.
8793:
8794:
8795:
8796:
8797: Nikkanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kirkon raken~
8798: tamista varten Kanneljärven seumkuntaan.
8799:
8800:
8801: E d u s k u n n a ll e.
8802:
8803: Se taloudellinen ahdin:kotila, joka kaik~ mutta uuden kirkon rakentaminen maksaa
8804: kialla Karjalan kannaksella vallitsee, eh- teihtyjen kustannuslaskelmien mukaan
8805: käisee siellä myöskin kirkollisen ja seura- 1 milj. markkaa. Köyhällä paikkakunnalla,
8806: kunnallisen toiminnan .]whitystä. V. lr92.2 vähäväkisen väestön keskuudessa tuottaa
8807: erosi Kanneljärven seuraJkunta Uudenkir- näin suuren summan kerääminen verotuk-
8808: kon seurakunnasta omaksi, itsenäiseksi sen- sella ylivoimaisia vaikeuksia. Kun valtio-
8809: rakunnaksi, mutta on vieläkin ilman vaki- valta on vastaavanlaisissa säälittävissä ta-
8810: naista kirkkoa. KirkoUisiin tarpeisiin tässä pauksissa valtion avust11ksin tukenut kir-
8811: suhteessa on käytettävissä ainoastaan väli- kollista ja seurakunnallista kehitystä, röh-
8812: aikainen, entisestä venäläisestä huvilasta kenemme kääntyä kunnioittaen eduskun-
8813: muodostettu rukoushuoneen tapainen huo- nan puoleen ehdottaen,
8814: ne, joka on ta~koitukse,en perin epäkäytän-
8815: nöllinen ja taDkoitustaan va.staamaton. Li- että EdttSkunta päättäisi ottaa
8816: säksi loppuu oikeus sen käyttämiseen kirk- vuoden 1930 menoarvioon Smk
8817: kona jo v. 1932, jonka jälkeen Kanneljär- 500,000:- suuruisen mää1·ärahan
8818: ven seura:kunt~ on vailla tätäkin. Uuden kirkon rakentamiseksi Kanneljä1·vML
8819: kirkon piirustukset on kyllä hyväksytty, seurakuntaan.
8820:
8821: Helsingissä, elokuun 15 p :nä 1929.
8822:
8823:
8824: Vilho Nikkanen. Erkki Paavolainen.
8825: 199
8826:
8827: II,6s. - Rah. al. N :o 48.
8828:
8829:
8830:
8831:
8832: Pitkänen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Korpiselän kir-
8833: kon ja pappilan korjaustöitä varten.
8834:
8835:
8836: E d u s k u n n a 11 e.
8837:
8838: Lienee yleisesti tunnettua, miten vai- mänsä. Mutta Korpiselän rukoushuQne-
8839: keassa taloudellisessa asemassa on luteri- kunta olisi tässä suihteessa vielä mitä iki-
8840: laisen kansankirkkomme työ niissä Raja- peimmän avun tarpeessa. Sittenkun ru-
8841: Karjalan seurakunnissa, missä luterilaiset koushuone rakennettiin, ei sitä ole korjattu
8842: asuvat pienenä vähemmistönä sangen laa- eikä maalattu. Laudoitus on alkanut la-
8843: jalla alueella. Tämä työhän ei olisi voinut hota, samoin kirkon sisustus ja sen lämpi-
8844: alkaakaan ilman valtiovallan voimakasta mäksi saattaminen vaatisivat uhrauksia,
8845: apua. Sen toimesta ja varoilla ra;kennettiin joihin tuo pieni 1,000-henkinen seura-
8846: 1890 luvun alussa rukoushuoneet Kor.pisel- kunta ei kykene.
8847: kään, Suojärvelle ja Salmiin, joihin sittem- Edellä sanotun lisäksi voimme vielä mai-
8848: min on luterilaisten seurakuntain vasti!ke- nita, että Korpiselän seurakunnan alueella
8849: rahaston varoilla perustettu myös ylimää- asuu vuosittain valtion ja yksityisten suu-
8850: räinen pa:pinvirka. On ihuomattava, että rien metsätöiden vuoksi tilapäisesti noin
8851: tämä aikaansaannos tapa1htui venäläisen 3,000--'5,000 henkeä, joiden hyväksi Korpi-
8852: vallan aikana, joka muuten koetti mahdil- selän pieni luterilainen seurakunta koettaa
8853: laan tuhota ne laitokset, jotka työskenteli- myöskin työskennellä.
8854: vät suomalaisen kansallishengen vaalijoina Ammattimiehen tekemän työsuunnitel-
8855: tässä maassa. Uskallamme väittää, että man ja kustannusarvion mukaan nousevat
8856: kansankirkkomme työ Raja-Karjalassa kaikkein välttåmättömimmät kirikon ja pap-
8857: - niin iheikkoo 'kuin sen edustus on näihin pilan korjauskustannukset kahteensataan-
8858: .asti ollutkin - on määrätietoisesti tähdän- tuhanteen (200,000) markkaan. Vaik!ka
8859: nyt myös tähän, ja että varsinaisen ijäi- summa, mikä tulisi uili.rata, ei ole suuri, on
8860: syysjulistuksensa ohella sillä on ollut huo- se Korpiselän luterilaiselle väestölle, joka
8861: mattava ·osuutensa ajallistenkin epäkohtain väestö lienee rajaseudun köyhintä, aivan
8862: poistamisessa rajan rahvaan elämästä. liian suuri. Sanotune väestölle riittäisi
8863: Tätä työtä, jonka venäläinen sortovalta osuudeksi hyvin, kun vain jaksaisivat huo-
8864: salli alkaa, olisi vapaan Suomen valtion lehtia judksevista menoista. Seurakunnalla
8865: edelleen huomioitava ja tarpeen tullen ei ole lainkaan varoja kirkonrakennuskas-
8866: aineellisesti tuettava. sassa enempää kuin virkatalokassassakaan
8867: Osaksi Qn jo näin tehtykin. Salmi ja ja kun se omistamatta lainkaan metsää tai
8868: Suojärvi ovat valtion avustamina saaneet muuta kiinteistöä ei voi lähiaikanakaan
8869: kuntoon kirkkonsa ja pappilansa, sekä voi- hankkia itselleen sellaista tuloa, jolla mai-
8870: neet siten alkaa itsenäisen seurakuntaelä- nitut menoerät voitaisiin peittää, olisi mie-
8871: 200 II,68. - Korpiselän kirkon ja pappilan korjaus.
8872:
8873: lestämme välttämätöntä, että eduskunta Edellä sanottuun viitaten anomme,
8874: myöntäisi Korpiselän rukoushuonekunnalle
8875: välttämättömän avustuksen kirkon ja pap- että Eduskunta ottaisi vuoden
8876: pilan korjausta varten. Valtiovalta, suh- 1930 tulo- ja menoarvioon kaksi-
8877: tautumalla myönteisesti tällaisiin pikku- sataatuhatta ( 200,000) markkaa
8878: asioihin, osoittaisi silloin selvimmin teoissa- avustuksena annettavaksi Korpiselän
8879: kin harrastavansa hyväksymäänsä raja- luterilaisen seurakunnan kirkon ja
8880: seutupolitiikkaa. pappilan korjaustöiden toimeen-
8881: panemista varten.
8882:
8883: Helsingissä, elokuun 12 päivänä 1929.
8884:
8885:
8886: Matti Pitkänen.. Antti Juutilainen.
8887: Juhani Leppälä. P. Saarelainen.
8888: Kaapro Huittinen. Antti Kukkonen.
8889: P. Ruotsalainen. Kaarlo Hänninen.
8890: 201
8891:
8892: 11,69. - Rah. al. N :o 49.
8893:
8894:
8895:
8896:
8897: Saarelainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta rukoushuo-
8898: neen rakentamista varten Pielisjärven pitäjän Kolin,
8899: kylään.
8900:
8901:
8902: E dusk u n:n alle.
8903:
8904: Viitaten ed. P. Saare1aisen y. m. all~kir että EdUSI!rJunta v. 1930 tulo- ja
8905: joittamaan a:nomus:ehdotukseen N :o 74 v. men(J:arvioo% ottaisi 200,000 markan
8906: 192,6 (Liitteet I-X sivuilla 109-110), ano- suuruisen määrärahan apurahaksi
8907: musehd. N :o 77 v. 1927 (Liitteet I-IX si- KoUn Nruorte% KristilUselle Yhdis-
8908: vuilla 177-178), ,raJhaasia-aloitteeseen tykselle rukoushuoneen rakentamista
8909: N :o 5:1 v. 1928 (Liitteet II ~Sivuilla 165- varten Pielisjärven pitäjän Kolin ky-
8910: 16:6), samoin rahaasia-aloitteeseen N :o 42 lään, opetusministeriön lähemmin
8911: ensimmäisillä valtiopäivillä v. 1929 (Liitteet määräämillä ehdoilla.
8912: I-XI sivul[a 88) kunnioittaen ehdotamme,
8913:
8914: Helsingissä elokuun 7 p :nä 1929.
8915:
8916:
8917: Pekka Saarelainen. Eero Nurmesniemi.
8918: Vilho Kivioja. V. Huuhtanen.
8919: Aleksi Hakala. Heikki Vehkaoja.
8920: Emil Jutila. Aino Luostarinen.
8921: Antti Kemppi. Evert Nukari.
8922: Väinö Kivi. Jooseppi Kauranen.
8923: Anttoni Vertanen. Albin Manner.
8924: J. Eri. Pilppula. J. lm. Bäck.
8925: Viljami Kalliokoski. Uuno Hannula.
8926: T. J anhonen. Antti Juutilainen.
8927: E. Lautala. K. J. Ellilä.
8928: B. H. Päivänsalo. Väinö Malmivaara.
8929: W. K. Kuuliala. Walter Mäkelä.
8930: Kaino W. Oksanen. L. Mustakallio.
8931: K. A. ·Lohi.
8932:
8933:
8934:
8935:
8936: 245-29 2&
8937: 202
8938:
8939: Il,7o. - Rah. al. N :o 50.
8940:
8941:
8942:
8943:
8944: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken
8945: kirkon rakennusavustukseksi.
8946:
8947:
8948: Ed u s kun n a ll e.
8949:
8950: Muutamia vuosia sitten poltti salama Tai- mukaan, nousee 850,000 markkaan. Vanhan
8951: valkosken seurakunnan kirkon. Köyhä seu- kirkon palovakuutuksesta on saatu 250,000
8952: rakunta, jonka asukasluku on vähän yli nel- markkaa, joten suunnitelman toteuttamista
8953: jätuhatta ja joka suureksi osaksi saa toi- varten pitäisi vielä saada ainakin 600,000
8954: meentulonsa tukkityöansioista pitäjässä ole- markkaa. Sitä summaa ei voida verotuk-
8955: vissa laajoissa valtion metsissä - valtio sella saada lähiaikoina, joten valtion olisi
8956: omistaa siellä 77 % pitäjän pinta-alasta - hanketta avustettava.
8957: ei voi omin voimin kirkkoa uudestaan ra- Sentähden saamme kunnioittaen anoa,
8958: kentaa, vaan on sen täytynyt kääntyä ano-
8959: muksella valtioneuvoston puoleen valtion että vuoden 1930 tulo- ja meno-
8960: avun saantia varten. arvioon otettaisiin 500,000 markkaa
8961: Uuden kirkon kustannusarvio, arkkitehti Taivalkosken seurakunnan kirkon ra-
8962: Kauno S. Kallion piirustusten ja laskelmien kentamisen avustamiseksi.
8963:
8964: Helsingissä, elokuun 14 p :nä 1929.
8965:
8966:
8967: Kaarlo Hänninen. T. A. Janhonen.
8968: Eero Nurmesniemi. Uuno Hannula.
8969: K. A. Lohi.
8970: 203
8971:
8972: II,71. - Rah. al. N:o 51.
8973:
8974:
8975:
8976:
8977: Virkkunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen yh-
8978: teislyseon ottamista varten valtion huostaan.
8979:
8980:
8981: E d u s kunnalle.
8982:
8983: Ohjelmassaan, jonka kouluhallitus maa- teislyseo kaiken todennäköisyyden mukaan
8984: liskuun 24 päivänä 1928 opetusministeriölle tulee vuonna 1930 otettavaksi valtion hal-
8985: esitti m. m. yksityisoppilaitosten ottami- tuun. Kun nyt vastoin kaikkia odotuksia
8986: sesta valtion huostaan, kouluhallitus eh- ja vakuutuksia näyttää siltä, että näin ei
8987: dotti, että vuonna 1930 m. m. Seinäjoen tapahtuisikaan, olisi Seinäjoen ytb.teislyseo
8988: yht,eislyseo otettaisiin valtion huostaan. saatettu kaksinkertaisesti vaikeutettuun
8989: Tiedossamme on, että opetusministeriökin asemaan.
8990: on, tehdessään ehdotuksensa vuoden 19<30 Kouluhallitus oli esittänyt, että Seinä-
8991: tulo- ja menoarvioksi, ehdottanut tätä toi- joen yhteislyseon ottaminen valtion huos-
8992: menpidettä varten otettavaksi tarpeellisen taan tapahtuisi ehdolla, että Seinäjoen
8993: määrärahan tulevan vuoden budjettiin. kunta puolestaan vastaisi koulun veloista
8994: Valtioneuvostossa bpahtuneessa ·asian kä- 20{),000 markalla. Kun kunta kuitenkaan
8995: sittelyssä tämä opetusministeriön ehdotus ei ole katsonut voivansa tätä uhrausta tehdä,
8996: on kuitenkin jäänyt varteenottamatta. on sen sijaan yhteislyseon johtokunta sitou-
8997: V altion,euvoston kielteisen päätöksen tunut vastaamaan koulun velkataakasta
8998: kautta on Seinäjoen yhteislyseo joutunut 100,000 markalla nimittäin siten, etteivät
8999: erittäin vaikeaan asemaan. Kun yhteis- koulun velat syyskuun 1 .päivänä 19'30
9000: lyseo on yksi maamme kaikkein elinvoimai- nouse ainakaan 2,168,000 markkaa suurem-
9001: simpia oppilaitoksia, sen oppilasluvun ko- miksi.
9002: hotessa viime vuosina puoleen viidettäsa- Edellä esitetyn nojalla ja muutoin viita-
9003: taan, on yhteislyseon johtokunnan ollut ten opetusministeriössä asian käsitt.elyssä
9004: pakko koulun omistamalla erittäin arvok- syntyneisiin asia:kirjoiihin, a.lle!kirjoittaneet
9005: kaana tontilla suorittaa lisärakennustyö, kunnioittavimmin €1hdottavat,
9006: . joka on nostanut koulun velkoja noin
9007: 1, 750,000 markalla, koulun arvioidun että Eduskunta päättäisi ottaa
9008: omaisuuden kuitenkin ollessa velkoja vuoden 1930 ylimääräisen tulo- ja
9009: huomattavasti suurempi. Lyseolle hil- menoarvion VII lumm 10 momen-
9010: jakkoin haettaessa valtiolainaa edus- tin kohdalle 2,068,000 markan mää-
9011: kunnan myöntämästä 5,000,000 markan rärahan Seinäjoen yhteislyseon otta-
9012: suuruisesta määrärahasta yksityisoppi- miseksi valtion huostaan syyskuun
9013: koulujen rakennusavustusta varten, evät- 1 päivästä 1930 lukien.
9014: tiin tämä anomus viitaten siihen, että yh-
9015: .
9016: Helsingissä, elokuun 12 päivänä W29.
9017:
9018: Paavo Virkkunen. J. Koivisto.
9019: Isak Penttala. Heikki Vehkaoja.
9020: E. lVl Tarkkanen. Salomon Hongisto.
9021: A. Luoma. J. 0. Ikola.
9022: 204
9023:
9024: II,12. - Rah. al. N:o 52.
9025:
9026:
9027: Hannula, 1'4. A. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän
9028: yhteiskoulun koulutalon rakentamista varten.
9029:
9030:
9031: E d u s k u n n a ll e.
9032:
9033: Viime syyskuun 1 p. aloitti Kittilässä toi- Lapin ensimmäinen oppikoulu toimii kum-
9034: mintansa Lapin ensimmäinen ja tähän minkin taloudellisesti heikon kannatusyhdis-
9035: saakka ainoa oppikoulu. Koulu rakentuu tyksen varassa maamme varattomimmalla
9036: kansakouluoppimäärän pohjalle ja toimii seudulla, missä taloudelliset mahdollisuudet
9037: uusimuotoisena 3-luokkaisena keskikouluna. ovat perin rajoitetut. Jo koulun perusta-
9038: Oppilaita oli ensimmäisenä lukuvuotena 38 miskustannukset tuottivat kannatusyhdis-
9039: ja tänä syksynä on kouluun ilmoittautunut tykselle huomattavan velkataakan. Koulu
9040: yli 20 uutta oppilasta. Tämä osoittaa, että toimii kouluhallituksen väliaikaisesti hy-
9041: koulu oppilasmäärältään on elinvoimainen. väksymässä huoneistossa. Kun se ensi syk-
9042: Yhtenä oleellisimpana syynä Lapin taka- synä aloittaa toimintansa täysiluokkaisena,
9043: peroisiin sivistyksellisiin ja taloudellisiin käy huoneistokysymys perin vaikeaksi.
9044: oloihin voitaneen pitää sitä, että tässä maa- Näin ollen olisi koululle saatava ensi tilassa
9045: kunnassa ei ole ollut syvemmälle pohjaavaa oma koulutalo. Mutta sen rakentamiseen ei
9046: oppilaitosta aikaisemmin ja että perin harva kannatusyhdistyksellä ole varoja. Kun val-
9047: sen väestöstä on tullut opillisesta sivistyk- tio pitää yllä huomattavan määrän oppi-
9048: sestä osalliseksi. Tunnettua on ollut, että kouluja maamme varakkaimmilla seuduilla,
9049: Lappiin on ollut vaikea saada pysyvää vir- niin tuntuu oikeudenmukaiselta, että valtio
9050: kamiehistöä. Muualta tulleina, toisenlaisissa käy avustamaan myöskin Lapin ainoaa
9051: oloissa kehittyneinä ja kasvaneina eivät vir- oppikoulua koulutalon hankkimisessa.
9052: kamiehet ole sen ankeissa oloissa viihtyneet Edelläolevaan viitaten rohkenemme kun-
9053: ja toiset taasen ovat olleet lastensa koulut- nioittaen ehdottaa,
9054: tamisen vuoksi pakotetut jättämään Lapin
9055: ja muuttamaan muualle. Nämä syyt pois- että Eduskunta päättäisi ottaa
9056: tuvat nyt ainakin osittain sen kautta, että v. 1930 menoarvioon 300,000 markan
9057: Lappiin on saatu oma oppikoulu. Lapin suuruisen kertakaikkisen määrärahan
9058: omasta väestöstä on nyt mahdollisuus kehit- Kittilään perustetun yhteiskoulun
9059: tää virkamiesainesta, joka viihtyy siellä ja koulutalon rakentamista varten, sekä
9060: on omansa herättämään väestön myötä- että Eduskunta päättäisi v. 1930
9061: tuntoa ja lähentymistä henkisen työn teki- menoarvioon ottaa 30,000 markan
9062: jöihin. Samalla tulee koululla olemaan määrämhan koulukaluston hankki-
9063: suuri merkitys maakunnan yleisen sivistyk- mista varten sanottuun kouluun.
9064: sen syventäjänä ja laventajana sekä isän-
9065: maallisen mielen kasvattajana.
9066:
9067: Helsingissä, elokuun 12 päivänä 1929.
9068:
9069: 1'4. A. Hannula.
9070: Janne Koivuranta. Kaarlo Hänninen.
9071: Uuno Hannula. Antti Junes.
9072: L. Mustakallio. Ansh. Alestalc.
9073: 205
9074:
9075: II,73. - Rah. al. N:o 53.
9076:
9077:
9078:
9079: Hannula, M. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin
9080: kasvatusopillisen talouskoulun ottamiseksi valtion hal-
9081: tuun.
9082:
9083:
9084: E d u s k u n n a ll e.
9085:
9086: Monivuotisten suunnittelujen tuloksena kuin ne koulut, joihin opettajia valmiste-
9087: on maataloudellisten kotitalousoppilaitosten taan. Lisäksi olisi suorastaan ajan ja va-
9088: opettajavalmistusta varten saatu toimin- rojen tuhlausta, jos oppi- ja kansakoulujen
9089: taan Järvenpään kotitalousopettajaopisto, kotitalousopettajilta vaadittaisiin Järven-
9090: joka valmistaa 15 kotitalousopettajaa vuo- pään opiston noin 4 Vz vuotta kestävä am-
9091: dessa. Tämä opettajamäärä tyydyttänee- mattivalmistus, kun heidät voidaan paljon
9092: kin toistaiseksi maataloushallinnon alaisten _ lyhyemmässä ajassa valmistaa täysin päte-
9093: kotitalousoppilaitosten opettajatarpeen, kun viksi tehtäviinsä.
9094: sen sijaan kouluhallituksen alaisten koulu- Edellisestä seuraa, että ollaan pakotetut
9095: jen kotitalousopettajain valmistuksesta on ylläpitämään kahta opettajavalmistuslai-
9096: huolehdittava muulla tavalla. tosta kotitalousopettajien valmistamista var-
9097: Kun pidetään silmällä kotitalouden esiin- ten. Tämän tekee välttämättömäksi sekin
9098: tymistä opp1ameena erilaisissa oppikou- seikka, että maataloudellisia suuria kotita-
9099: luissa ja kansansivistyslaitoksissa, on opet- lousoppilaitoksia tulee lisää vuosi vuodelta,
9100: tajavalmistus suunniteltava aivan toisin, asettaen lisääntyviä vaatimuksia Järven-
9101: kuin varsinaisiin kotitaloudellisiin oppilai- pään monipuoliselle opettajavalmistuslaitok-
9102: toksiin opettajia valmistettaessa, ja kurssi- selle. Kouluhallituksen alaisissa kouluissa
9103: ajaksi riittää silloin myös paljon lyhyempi kotitalousopetus taas vuosi vuodelta laaje-
9104: aika. Varsinaisissa kotitalouskouluissa ko- nee suuresti sen takia, että oppivelvollisuu-
9105: titaloutta opetetaan joko suuremmassa tai den tullessa kaikessa laajuudessaan voi-
9106: pienemmässä määrin ammattiaineena, min- maan kotitalousopetusta aletaan antaa
9107: kä lisäksi annetaan opetusta monissa muis- kaikkien kaupunkien, kauppaloiden ja taa-
9108: sakin perheenemännän ammattialaan kuu- javäkisten yhdyskuntain kansakoulujen
9109: luvissa töissä. Sen sijaan kouluhallituksen jatkoluokilla. Kotitalousopettajatarve kan-
9110: alaisissa kouluissa on kotitalous yleissivis- sakoulualalla tulee siis huomattavasti kas-
9111: tävänä aineena, kuuluen jokaisen kansalai- vamaan lähivuosina. Oppikoulualalla on
9112: sen pohjatietoihin, vaikkakin vaihtelevassa niinikään odotettavissa aivan samanlainen
9113: laajuudessa. Tämä peruseroavaisuus estää kysynnän lisääntyminen, koska yksityiskou-
9114: yhdistämästä' näitä opettajavalmistuksia lut alkavat ottaa kotitalouden opetusohjel-
9115: .samaan laitokseen, varsinkin kun ottaa maansa valtion tyttökoulujen ja tyttölyseoi-
9116: huomioon, että kouluhallituksen alaisten den malliin. Myös paraikaa suunnittelun
9117: koulujen kotitalousopetuksen täytyy olla alaisena olevassa oppikoulun uudistuksessa
9118: kiinteässä yhteydessä muiden samoissa op- näyttää pyrittävän siihen, että kotitalous-
9119: pilaitoksissa opetettavien aineitten kanssa, opetus tulisi pakolliseksi kaikille tyttöoppi-
9120: mitä ei voi saada aikaan, ellei opettajaval- laille erilaisissa oppikouluissa, mikä puo-
9121: mistus ole saman keskusviraston alaisena, lestaan aikanaan aiheuttaa suuren kotita-
9122: 206 II,73. - Helsingin Imsvatusopillinen talouskoulu valtion haltuun.
9123:
9124: lousopettajien kysynnän. Seminaareissa ja Mielestämme ei ole valtion edun mu-
9125: kansanopistoissa tulee kotitalousopettajien kaista jättää tällaisen tärkeän ja laajene-
9126: tarve luultavasti pysymään suunnilleen van alan opettajavalmistusta edelleen yksi-
9127: entisellään, mutta työväenopistoissa on sen tyisten kansalaisten uhrautuvaisuuden ja
9128: sijaan havaittavissa lisääntyvää kotitalous- yritteliäisyyden varaan, vaan olisi valtion
9129: opintojen harrastusta, mikä puolestaan itse siitä huolehdittava ja taattava siten
9130: myös lisää kotitalousopettajien kysyntää. tämän opettajavalmistuksen asianmukainen
9131: Kouluhallituksen alaisten, ammattimaisesti kehitys ja valmistuvien opettajien riittä-
9132: valmistuneiden kotitalousopettajien luvun, väisyys.
9133: joka nyt on noin 150, lasketaankin lähivuo- Huokeimmin kustannuksin ja ilman eri-
9134: sina kasvavan kaksin-, jopa kolminkertai- koiskomiteoita tämä olisi toteutettavissa
9135: seksi. siten, että Helsingin kasvatusopillinen
9136: Helsingin kasvatusopillinen talouskoulu, talouskoulu otettaisiin kokonaan valtion
9137: joka perustettiin noin 40 vuotta sitten yk- huostaan. Kasvatusopillisen , talouskoulun
9138: sityisten kansalaisten harrastuksesta, oli säätiö onkin puolestaan tahtonut tällaista
9139: siihen asti kuin Järvenpään opisto syntyi, toimenpidettä edistää. Se on tehnyt val-
9140: ainoa suomenkielinen laitos, joka valmisti tioneuvostolle tarjouksen koulun ottami-
9141: kotitalousopettajia ja jonka viime vuoteen sesta valtion haltuun, suostuen luovutta-
9142: asti täytyi tyydyttää sekä maataloushallin- maan koulun kaikkine hyvässä kunnossa
9143: non että kouluhallinnon alaisten koulujen olevine irtaimistoineen 142,815 markan
9144: tarpeet, ollen pakoitettu pysyttelemään korvauksesta valtiolle. Kouluhallitus on
9145: keskitiellä näiden molempien linjojen vä- antanut lausuntonsa asiasta ja pitää kou-
9146: lillä. Nyt, kun maataloushallinnon alaiset lun ottamista valtion huostaan hyvin suota-
9147: koulut ovat saaneet oman valtion laitoksen vana, esittäen samalla koulun uudelleen jär-
9148: opettajiensa valmistamista varten, on Hel- jestelyä sellaiseksi, että siinä voitaisiin
9149: singin kasvatusopillinen talouskoulu koet- myös valmistaa kouluhallituksen alaisiin
9150: tanut järjestää ohjelmansa niin, että se kouluihin tarvittavat käsityönopettajatkin.
9151: vastaisi kouluhallituksen alaisten koulujen Lisäksi kouluhallitus ehdottaa, että yleisten
9152: tarvetta. Tällainen uudistaminen ja edel- rakennusten ylihallituksen tehtäväksi jä-
9153: leen kehittäminen käy kuitenkin yksityis- tettäisiin sopivan huoneiston hankkiminen
9154: koululle kovin raskaaksi, koska siihen tar- koululle joko jossakin jo valmiina olevassa
9155: vittaisiin huomattavasti enemmän varoja valtion talossa tai paraillaan suunnittelun
9156: kuin mitä kasvatusopillisella talouskou- alaisena olevassa rakennuksessa.
9157: lulla on ollut käytettävänä. Sen nauttima Yhtyen kouluhallituksen käsitykseen ja
9158: vuotuinen valtionavustus on ainoastaan viitaten siihen, mitä edellä olemme esittä-
9159: 130,000 markkaa, josta summasta jo yksin neet, ehdotamme kunnioittaen,
9160: vuokraan menee 90,000 ja puihin sekä va-
9161: loon yhteensä 16,600 markkaa, joten oppi- että Eduskunta päättäisi ottaa
9162: laitoksen, jossa on 10 opettajaa, palk- valtion ensi vuoden tulo- ja meno-
9163: kaus- ynnä muihin menoihin jää käytettä- arviossa 143,000 markan määrärahan
9164: väksi valtionavustuksesta ainoastaan 23,000 Helsingin kasvatusopillisen talous-
9165: markkaa. koulun ottamiseksi valtion haltuttn.
9166:
9167: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1929.
9168:
9169: Mandi Hannula. Kaino W. Oksanen. Miina Sillanpää.
9170: Tilda Löthman. Aino Luostarinen. Maija Häkkinen.
9171: Aina Lähteenoja. Hulda Nordenstreng. Anna Haverinen.
9172: 207
9173:
9174: II,74. - Rah. al. N:o 54.
9175:
9176:
9177:
9178:
9179: Pennanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi
9180: avustukseksi N iittylahden kansanopistolle.
9181:
9182:
9183: E d u s k u n n a ll e.
9184:
9185: Niittylahden kansanopistoa Pohjois-Kar- teensä 1,804,000 mark!kaa. Lisäksi on,
9186: jalassa on kohdannut sarja vastoinkäymisiä. paitsi jo mainittua ulosotossa olevaa sum-
9187: Opiston päärakennus paloi ja palovakuu- maa, opistolla muita velkoja noin 200,000
9188: tussumma ei ·läheskään vastannut aineellis- markkaa, joista 155,000 markkaa yksityis-
9189: takaan vahinkoa. Uuden, nyt jo valmiin ten takaamana. Opiston velat ovat siis
9190: opistoraikennuksen urakoitsija, tarkemmin yhteensä pyöreissä luvuissa 2,500,000
9191: sanoen hänen takaajansa, joutuivat teettä- markkaa.
9192: mään myöskin sellaisia. töitä joita asian sel- Kun asiat ovat nyt kiristyneet ulosotto-
9193: vittelyssä toiminut sovinto-oikeus ei katso- toimenpiteisiin asti, on opiston johtokunnan
9194: nut työselityksen perusteella urakkasopi- ollut sanottava irti opiston opettajat.
9195: mukseen kuuluviksi ja niin ollen tuomitsi Opisto joutuu niin ollen lakkauttamaan toi-
9196: opiston suorittamaan huomattavan summan mintansa, ellei se saa valtiolta pi~aista apua.
9197: laskutöistä. Kesken kaiken kuoli raken- Olisi erinomaisen valitettava asia. jos
9198: nustöiden arkana opiston johtaja joka yli Pohjois-Karjalan ainoa, näilhin asti menes-
9199: kolmen vuosikymmenen ajan oli lähinnä tyksellisesti vuosikymmeniä toiminut kan-
9200: kantanut huolta opistosta, myöskin talou- sanopisto sortuisi sitä kohdanneisiin talou-
9201: dellisessa suhteessa. dellisiin vastoirukäymisiin. Jos niin kävisi,
9202: Nämä vastoinkäymiset sekä se, ettei kyl- jäisivät, paitsi muuta, hedelmää sivistyksel-
9203: läkin laajasta mutta yleensä vähävaraisesta lisessäkin suhteessa tuottamattomiksi ne
9204: maakunnasta ollut karttunut ei kuntain vaitionkin varat, yhteensä yli 2,000,000
9205: eikä yksityisten avustuksia likikään sen markkaa, jotka valtio on rakennusavustuk-
9206: vertaa kuin ennakkolaskelmissa oli arvioitu, sella ja lainoina jo antanut opistolle. Niin
9207: ovat nyt johtaneet siihen että paraikaa on ollen olisi eduskunnan myönnettävä ensi
9208: opistolta ulosottoteitse perittävänä edellä- vuoden ylimääräisessä menoarviossa Niitty-
9209: mainituista urakka- ja laskutöistä 10 % lahden kansanopistolle ylimääräistä avus-
9210: korkoineen lähes 400,000 markkaa. Sitä- tusta ainakin sen verran, että opisto voisi
9211: paitsi on opiston suoritettava sovinto-oikeu- selviytyä lähimmistä vaikeuksista ja ryhtyä
9212: den palkkoja ja kuluja urakaitsijoille yh- jatkamaan toimintaansa sekä ennättäisi
9213: teensä noin 42,000 markkaa. suunnitella toimenpiteitä vastaisen talou-
9214: Opisto on velkaa valtiolle, vanhuus- ja dellis:en asemansa tukemiseksi.
9215: työkyvyttömyysvakuutusrahastosta saatu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9216: 600,000 markan laina mukaan luettuna, yh- kunnioittaen,
9217: 208 II, 7 4. - Niittylahden kansanopiston avustaminen.
9218:
9219: että Eduskunta päättäisi ensi vuo· 500,000 markkaa ylimääräisenä avus-
9220: den yl~määräiseen menoarvioon ottaa tuksena Niittylahden kansanopistolle.
9221:
9222: Helsingissä, elokuun 16 päivänä 1929.
9223:
9224:
9225: Pekka Pennanen. Pekka Saarelainen.
9226: J. G. Ryynänen. Kaarlo Hänninen.
9227: Albin Koponen. Albin Manner.
9228: J. Koivisto. Anttoni Vertanen.
9229: Kaapro Huittinen. August Raat!kainen.
9230: Matti Niilekselä. V. Huuhtanen.
9231: Eero Nurmesniemi. Emil Jutila.
9232: Eetu Jussila. Aino Luostarinen.
9233: T. A. Janhonen. E. M. Tarkkanen.
9234: Kalle Kirra. Mandi Hannula.
9235: Matti Puittinen.
9236: 209
9237:
9238: 11,75. - Rah. al. N:o 55.
9239:
9240:
9241:
9242:
9243: Moilanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Viipurin Tai-
9244: teenystävien piirustuskoulun avustamiseksi.
9245:
9246:
9247: E d u s k u n n a ll e.
9248:
9249: Viipurin Taiteenystävien piirustu.skoulu tajain palkkaukseen ja muihin menoihin
9250: ,on ollut toiminnassa 37 vuotta ja on se jää kuin aivan vähäinen määrä käytettä-
9251: .ainoa taidekoulu Itä-Suomessa. Koulu an- väksi. Tällaisilla edellytyksillä on koulun
9252: taa opetusta piirustuks·essa kipsien, esinei- vaikea .pitää yllä toimintaansa.
9253: den ja luonnon mU!kaan, sommittelupiirus- Viime valtiopäi~ille jätettiin raha-asia-
9254: tuksessa, maalauksessa, projektio- ja pers- aloite, jossa pyydettiin mainitun koulun
9255: pektiiviopissa, vii votin piirustuksessa, teks- valtionavun korottamista 25,000 markkaan.
9256: tauksessa, tyyliopissa, taidehistoriassa, muo- Antamassaan lausunnossa sivistysvalio-
9257: vailussa sekä taideteollisuudessa. kunta ehdotti valtionavun korottamista
9258: Koulun ·oppilasmäärästä on noin puolet 20,000 markkaan. Ottaen huomioon, että
9259: maaseutulaisia ja noin neljäsosa oppilaista Viipurin Taiteenystävien piirustuskoululla
9260: on vapaaoppilaita. Oppilasten lukumäärä on ainoana Itä-Suomessa tällä alalla toimi-
9261: on vaihdellut 48~65 välillä vuodessa. Jo vana kouluna tärkeä tehtävänsä ja se, voi-
9262: tämä seikka osoittaa, että koulu on tarpeen dakseen jatkaa toimintaansa, kaipaa ki-
9263: vaatima .paikkakunnalla. Koulu on kuiten- peästi nykyistä suurempaa valtionavus-
9264: kin saanut työskennellä vaikeissa taloudelli- tusta, ehdotamme täten kunnioittaen,
9265: sissa oloissa. Kunnalta se on saanut avus-
9266: tusta 30,000 mavkkaa ja valtiolta 9,000 että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
9267: markkaa vuodessa, ollen viimemainittu tulo- ja menoarvioon 25,000 markkaa
9268: avustus ennen sotaa 4,000 markkaa vuo- Viipurin Taiteenystävien piirustus-
9269: dessa. Kun kouluhuoneiston vuokra jo konlun avustamiseksi.
9270: yksin on 36,000 markkaa vuodessa, ei opet-
9271:
9272: Helsingissä, elokuun 15 p :nä 1929.
9273:
9274:
9275: Kaapro Moilanen. Erkki Paavolainen.
9276: Kaino W. Oksanen. Osk. Reinikainen.
9277:
9278:
9279:
9280:
9281: 245-29 27
9282: 210
9283:
9284: ll,76. - Rah. al. N:o 56.
9285:
9286:
9287:
9288:
9289: Moilanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Viipu1·in Mu-
9290: siikin Ystäville orkesterin ylläpitämistä varten.
9291:
9292:
9293: E d u s k u n n a ll e.
9294:
9295: Viipurin Musiikin Ystävät niminen ,soi- Tuloja on Viipurin Musiikin Ystävillä
9296: tannollinen seura on pitänyt vuosikymmeniä tänä vuonna 200,000 markkaa kaupungilta
9297: yllä omaa orkesteria Viipurin kaupungissa. sekä sen lisäksi tulot konserteista ja yhdis-
9298: Kevättalvella HU8 lakkasi orkesterin toi- tyksen jäsenmaksuista. Ne ovat kuitenkin
9299: minta silloisten olojen johdosta. Sen jälkeen hyvin vähäiset, sillä kansankonserttien pää-
9300: ei seura kymmeneen vuoteen voinut talou- sylippujen hinnat ovat alhaiset, vain 5
9301: dellisten vaikeuksien vuoksi toimia, joten markkaa. Nämä konsertit eivät sen vuoksi
9302: orkesterinkin toiminta oli lopetettava. En- paljon tuota. Harvoista sinfoniakonser-
9303: nen sotaa sai seura pääasiallisen kannatuk- teista ei myöskään ole paljon tuloja. Ensim-
9304: sensa Viipurin kaupungilta, mutt31 sodan mäisen vuoden toiminta jättää jo noin
9305: jälkeen ei kaupunki voinut enää tarvittavia 75,000 markan suurui<Jen tappion. Orkeste~
9306: varoja myöntää. Viime tammikuun alussa rin toiminta on kuitenkin yleisön soitannol-
9307: aloitti Musiikin Ystäväin seura jälleen toi- lisen kasvatuksen kannalta katsoen tärkeä
9308: mintansa, perustaen orkesterin, johon kuu- kulttuuritehtävä. Sodan jälkeen on maa"l-
9309: luu kapellimestari ja 43 soittajaa. Orkes- samme ollut vain harvoja orkestereita. Vii-
9310: teri antoi kevätkaudella n. s. kansankon- purin Mlusiikin Ystäväin seura on uskalta-
9311: sertteja tammi-huhtikuun aikana joka sun- nut jälleen ryhtyä. työskentelemään orkeste-
9312: nuntai sekä sitäpaitsi sinfoniakonsertteja rin ylläpitämiseksi Viipurissa siinä toivossa,
9313: kerran kuukaudessa. Yleisöä oli kaikissa että Viipurin kaupunki ja valtio antavat
9314: konserteissa melkoisen runsaasti. Orkeste- sille tarpeenmukaisen kannatuksensa. To-
9315: rin johtajana toimi kevätkaudella kapelli- dennäköisesti Viipurin kaupunki myöntää
9316: mestari Eino Raitio. Sen ohella oli sinfo- ensi vuodeksikin saman suuruisen avustuk-
9317: niakonsertteja johtamassa vierailevia ka- sen kuin kuluvaksi vuodeksi. Orkesterin
9318: pellimestareita. Helsingistä. Ensi talveksi menoarvio tulevalle vuodelle päättyy
9319: on johtajaksi valittu Viipurin musiikkiopis- 350,000 markkaan. Jäsenmaksuilla ja kon-
9320: ton johtaja B. Sirob. Soittajille on voitu serttituloilla voidaan saada kokoon noin
9321: maksaa vain noin 1,000 markan suuruisia ja 70,000 markkaa. Menoarvioon jää täten
9322: pienempiäkin kuukausipalkkoja. Menot 80,000 markan vajaus, mikä olisi saatava
9323: orkesterin toiminnasta tekivät kevätkau- valtion avustuksella peitetyksi.
9324: della 194,113 markkaa. Tämän syyskauden Katsoen ~iihen, että valtio tukee avustus-
9325: menot tekevät 150,000 markkaa. Yhteensä määrärahoilla eräitä toisia toiminnassa ole-
9326: tekevät siis .tämän vuoden menot noin via orkestereita maassamme ja että tällaisten
9327: 345,000 markkaa. laitost€ll toiminta ilman yleisistä vailoista
9328: IJ,76. - Moilanen y. m. 211
9329:
9330: saatavaa avustusta käy ylen vaikeaksi, jopa että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
9331: suorastaan mahdottomaksi, saamme täten menoa1·vioon 75,000 markkaa avus-
9332: kunnioittaen ehdottaa, tukseksi Viipurin Musiikin Ystäville
9333: orkesterin ylläpitiimistä varten.
9334:
9335: Helsingissä elokuun 15 p:nä 1929.
9336:
9337:
9338: Kaapro Moilanen. Erkki Paavolainen.
9339: Kaino W. Oksanen. Osk. Reinikainen.
9340: 212
9341:
9342: II,77. - Rah. al. N:o 57.
9343:
9344:
9345:
9346: Linna, J. y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta Työväen Urhei-
9347: luliitolle voimistelu~ ja ttrheiluopiston perustamista
9348: vm·ten.
9349:
9350:
9351: E d u s k u n n a ll e.
9352:
9353: Työväen Urheiluliiton on onnistunut Tämän epäkohdan poistamiseksi on ~"Uun
9354: koota vaikutuspiiriinsä lähes 40,000 nuorta niteltu liitolle perustettavaksi kautta vuo-
9355: henkilöä käsittävä ja alati vaihtuva jäsen- den vakinaisin opettajavoimin toimiva,
9356: joukko ruumiillisesti ja henkisesti kehittä- kiinteä voimistelu- ja urheiluopisto, jossa
9357: vään liikuntakasvatustoimintaan. Urheilu- olisi tarpeelliset opintosalit kirjastoineen,
9358: toiminnan muodostuttua liiton harjoittaman sekä oppilasasunnot ja ruokala 20-30 op-
9359: valistustyön vaikutuksesta yhä kansanomai- pilasta varten ynnä vahtimestarin ja johta-
9360: semmaksi joukkotoiminnaksi, joskin huippu- jan asunto. Opistossa toimeenpantaisiin
9361: saavutuksillekin annetaan täysi arvo, olisi aluksi lyhempiaikaisia ja sikäli kuin tarve
9362: liitolla edellytyksiä saada vaikutuspiiriänsä vaatii pidempiaikaisiakin kursseja seuro-
9363: monin verroin laajennetuksi, jos sillä olisi jen voimistelun ja urheilun ohjaajiksi val-
9364: mahdollisuuksia kouluttaa riittävästi joh- mistuville.
9365: tajavoimia jäsenseuroillensa, joiden luku- Tarkoitusta varten on liitto jo useamman
9366: määrä nousee nykyään lähes viiteensata;an. vuoden aikana kerännyt varoja, mutta
9367: Riittävien rahavarojen ja pysyväisen kurs- koska kestäisi toivottoman kauan ennen-
9368: sipaikan puutteessa ei liitto ole kuitenkaan kuin nuoren ja vähävaraisen työläisurheilu-
9369: voinut lähimainkaan tyydyttää jo olevien- väen onnistuisi kerätä opiston perustami-
9370: kaan seurojen johtajatarvetta, puhumatta- seen riittävä pääoma ja koska on sangen
9371: kaan toiminnan ulottamisesta laajemmalle kohtuullista ja oikeudenmukaista, että myös
9372: alalle. yleisistä varoista tällaisia suurisuuntaisia,
9373: Liiton kurssitoiminnalla on tähän saakka kansan nuorison omakohtaiseen sivistyshar-
9374: ollut olojen pakosta tilapäisleima. Kurs- rastukseen perustuvia yrityksiä tuetaan, eh-
9375: seja on toimeenpantu eri paikkakunnilla dotamme,
9376: maan kaikissa osissa. Kurssipaikan alitui-
9377: sesta vaihtumisesta, kurssivälineitten yhtä- että Eduskunta päättäisi ottaa
9378: mittaisesta muuttelemisesta ja tilapäisten vuoden 1930 valtion menoarvioon
9379: opettajavoimien hankkimisesta johtuu, että 500,000 markan suuruisen mää1·ära-
9380: kurssit tulevat suhteellisesti kalliiksi ja han Työväen Urheiluliitolle voimis-
9381: kurssityökään ei ole niin voimaperäistä ja telu- ja urheiluopiston perustamista
9382: tuloksia tuottavaa kuin se voisi olla. va1·ten.
9383:
9384: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1929.
9385:
9386: Jalmari Linna. Albin Koponen. Kalle Myllymäki
9387: Jalmari Leino. Anna Haverinen. T. Bryggari.
9388: Leander Sirola. Ville Komu. Hilja Pärssinen.
9389: 213
9390:
9391: II,1s. - Rah. al. N:o 58.
9392:
9393:
9394:
9395:
9396: Rantala y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
9397: mactseudun työväenyhdistyksille, num·iso- ja urheiZ1tseu-
9398: roille urheilukenttien perustamista varten.
9399:
9400:
9401: E d u s k u n n a ll e.
9402:
9403: Vuoden 1929 ensimmäisille valtiopäiville tämiseksi pois huonoista ajanviettotavoista,
9404: jätti edustaja Ailio toivomusaloitteen (N :o joten valtiovallan olisi jo tästäkin syystä
9405: 46, Liitteet I-XI, siv. 302), joka tarkoitti tuettava pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat
9406: maaseudun urheiluelämän tukemista sen_ mahdollisimman suurilukuisten joukkojen
9407: kautta, että ensi vuoden menoarvioesityk- mukaan saamista urheiluelämään. Tätä
9408: seen tulisi merkityksi määräraha jaetta- estää ja vaikeuttaa nykyisin maaseudulla
9409: vaksi avustuksina maaseudun työväenyhdis- vallitseva sopivien harjoituspaikojen puute.
9410: tyksille ja nuorisoseuroille urheilukenttäin Niiden rakentamista ja aikaansaamista olisi
9411: perustamiseksi. Eduskunnan sivistysvalio- valtiovallan tuettava mahdollisimman tehok-
9412: kunta asettuikin aloitteen johdosta anta- kaasti. Näin ollen olisi eduskunnan mie-
9413: massaan mietinnössä aloitetta puoltavalle lestämme varattava maaseudun urheilu-
9414: kannalle lisäten kuitenkin avustuksesta kenttäin perustamisen ja kunnostamisen
9415: osalliseksi pääsevien järjestöjen joukkoon avustuksia varten ensi vuoden menoarvioon
9416: myöskin varsinaiset urheiluseurat. Sittem- määräraha, joka eduskunnan aikaisemmin
9417: min eduskunta yksimielisesti hyväksyi tä- lausuman toivomuksen mukaisesti olisi jaet-
9418: män sivistysvaliokunnan mietinnön. tava erilaisten edistysseurojen käytettä-
9419: Hallitus ei kuitenkaan ensi vuoden me- väksi urhelukenttien aikaansaamista varten.
9420: noarvioehdotusta valmistaessaan ole otta- Edellä olevan perusteella ehdotamme
9421: nut huomioon eduskunnan lausumaa toivo- kunnioittaen,
9422: musta, vaan jättänyt yllämainittuun tar-
9423: koitukseen määrärahan esittämättä. Maa- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
9424: seudun urheiluolojen parantamista tarkoit- den 1930 menoarvioon 1 miljoonan
9425: tavilla toimenpiteillä olisi kuitenkin suuri- markan määrärahan jaettavaksi avus-
9426: arvoinen merkitys maaseudun nuorison kas- tuksina maaseudun työväenyhdistyk-
9427: vatustyössä, ennen kaikkea yhä lisääntyvän sille, nuoriso- ja urheiluseuroille U1'-
9428: ja kasvavan huliganismin vastustamiseksi. heilukenttäin pentstamiseksi .fa kun-
9429: Urheilutoimintaharr on osoittautunut yh- toon saattamiseksi.
9430: deksi parhaimmaksi keinoksi nuorison ve-
9431:
9432: Helsingissä, 15 päivänä elokuuta 1929.
9433:
9434: Viljo Rantala. Valfrid Eskola.
9435: 214
9436:
9437: II,79. - Rah. al. N:o 59.
9438:
9439:
9440:
9441:
9442: Komu y. m.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Urheilu-
9443: liitolle urheilulliseen neuvonta- ja kurssityöhön.
9444:
9445:
9446: E d u s k u n n a ll e.
9447:
9448: Urheilutoiminnan merkitys nykyaikai- koska sille on myönnetty nykyisestä 800,000
9449: sessa sivistyselämässä on vuosi vuodelta markan valtioavusta valistus- ja kurssitoi-
9450: kasvanut sikäli kuin urheilujärjestöt ovat mintaansa varten ainoastaan 250,000 mark-
9451: harjoittaneet valistustyötä kansan keskuu- kaa, vaikka liiton järjestötoiminta ja jä-
9452: dessa tämän joka suhteessa hyödyllisen senmäärä edellyttäisivät määrärahan jok-
9453: toiminnan hyväksi ja saaneet koulutetuksi seenkin kahtia jakamista porvarillisten ur-
9454: voimistelun ja urheilun ohjaajia. heilujärjestöjen ja Työväen Urheiluliiton
9455: Urheilullisen neuvontatyön harjoittami- kesken. Tämän perusteella ehdotamme,
9456: nen jo johtajavoimien kouluttaminen ur-
9457: heiluseurojen ja niiden jäsenten lukumää- että Eduskunta ensi vuoden me-
9458: rän nopeasti kasvaessa onkin saavuttanut noarviossa koroittaisi urheilutarkoi-
9459: viime vuosina sellaisen laajuuden, ettei tuksiin rnyönnettävän valtioavun
9460: alati kasvavien tarpeiden tyydyttäminen 1,000,000 ma1·kkaan, ja että siitä
9461: nykyisen valtionavun puitteissa ole enää surnrnasta suoritettaisiin 400,000
9462: mitenkään ollut mahdollista. Varsinkin on rnarkkaa Työväen Urheiluliitolle ur-
9463: Työväen Urheiluliitto joutunut huomatta- heilulliseen neuvonta- ja kurssityö-
9464: vasti kärsimään määrärahojen pienuudesta, hön.
9465:
9466: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1929.
9467:
9468:
9469: Ville Komu. Osk. Reinikainen.
9470: Jalmari Leino. Kalle Myllymäki.
9471: Albin Koponen. Otto Pensas.
9472: Henrik Kullberg. Jussi Rapo.
9473: Jalmari Linna. Hilja Pärssinen.
9474: Anna Haverinen.
9475: 215
9476:
9477: II,so. - Rah. al. N :o 60.
9478:
9479:
9480:
9481:
9482: Voionmaa: Koroitetun määrärahan osoittamisesta opinto-
9483: kerhotoiminnan tukemiseksi.
9484:
9485:
9486: Eduskunnalle.
9487:
9488: Opintokerhotoimintaa järjestävien ja oh- Kun valtionavustukset varojen puut-
9489: jaavien keskustoimistojen toimintapiiristään teessa ovat supistuneet niin pieniksi kuin
9490: kokoamien tietojen mukaan on maassamme edelläolevasta ilmenee, on suuri osa avus-
9491: nykyään toiminnassa noin 2,000 opintoker- tusta hakemaan oikeutetuista kerhoista jät-
9492: hoa, joissa tapahtuvaan opiskelutoimintaan tänyt valtionavustuksen kokonaan hake-
9493: osallistuvien lukumäärä on arvioitu noin matta, mistä taasen on seurauksena, että
9494: 30,000 henkilöksi. Sekä Suomessa että keskustoimistojen ohjaus- ja tarkkailutoi-
9495: Ruotsissa saatujen kokemusten nojalla voi- minta ei pääse ulottumaan näihin kerhoi-
9496: daan edelleen päätellä, että tämä toiminta hin ainakaan samalla tehoisuudella kuin
9497: tulee jatkuvasti laajenemaan, minkä vuoksi valtionavustusta hakeneisiin kerhoihin.
9498: opintokerhotoiminnan elvyttämiseen, järjes- Avustusmääräraha olisi saatava pysytetyksi
9499: tämiseen ja tukemiseen myönnettyä määrä- niin korkeana, että kaikille avustusehdot
9500: rahaa, joka vv. 1924-27 oli 200;000 mk. täyttäville kerhoille voitaisiin jatkuvasti
9501: ja vv. 1928 ja 1929 on ollut 300,000 mk., jakaa vähintään avustusehdoissa edelly-
9502: on pidettävä liian vähäisenä, varsinkin kun tetty määrä, 200 markkaa vuodessa. Sa-
9503: tämä määräraha <Jpintokerhotoiminnan me- malla olisi kuitenkin saatava lisävaroja
9504: nestymistä ja tarkoituksenmukaista oh- myöskin valtion luentolautakunnan ja sen
9505: jausta silmälläpitäen on jaettava kolmen alaisten toimistojen ohjaavaa, neuvovaa ja
9506: eri keskustoimiston (Suomalaisen luento- järjestävää työtä varten sekä opintojohta-
9507: toimiston, Ty.öväen Sivistysliiton ja Svenska jien kouluttamiseksi tarpeelliseen kurssi-
9508: föreläsningsbyrån) välityksellä käytettä- toimintaan käytettäväksi, jotta kaikki nämä
9509: väksi osaksi opintokerhotoiminnan yleisoh- toimintamuodot voitaisiin sovelluttaa opin-
9510: jaukseen ja opintojohtajien valmistamiseksi tokerhotoiminnan kehitystasoa ja laajuutta
9511: tarvittavien kurssien järjestämiseen, osaksi vastaaviksi.
9512: opintokerhoille sidottuina kirjoina jaetta- Vuosien 1924-29 menoarvion käsittelyn
9513: viin valtionavustuksiin. Valtionavustusta yhteydessä on eduskunta myöntänyt kan-
9514: saaneiden opintokerhojen lukumäärä ja nii- santajuistieteelliseen luentotoimintaan käy-
9515: den keskimääräisesti saarnat avustukset tettäväksi 200,000 markkaa vuodessa, mikä
9516: ovat viimeksi kuluneina vuosina olleet: määräraha on käytetty valtion luento-
9517: lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti
9518: Avustusten Suomalaisen luentotoimiston, Työväen Si-
9519: Kerho ja keskim.
9520: raha-arvo vistysliiton luentotoimiston ja Svenska
9521: V. 1925 519 129:09 föreläsningsbyrån välityksellä. Näillä va-
9522: 1926 658 113: 53 roilla avustettuja luentoja on viime vuo-
9523: " 1927 724 126: 86 sina pidetty seuraavasti:
9524: " 1928 880 179: 58
9525: "
9526: ~16 II,so. - Opintokerhotoiminnan tukeminen.
9527:
9528: Avustus keskim. selta luentotoimistolta, sen vähäiset mah-
9529: Luentoja luentoa kohden dollisuudet huomioonottaenkin, eri vuosina
9530: V. 1925 2,321 86: 17 anottu luentoavustuksia: 296,600, 254,000,
9531: 1926 2,020 99: 20 243,300, 174,100 ja 206,600 markkaa vuo-
9532: " 1927 1,701 117: 58 dessa, toimiston käytettävissä olleen koko-
9533: " 1928 1,528 130:90 naisasuuden ollessa vain 108,000 markkaa
9534: " vuodessa. Svenska föreläsningsbyrån vas-
9535: Kun näistä varoista peitettäviin menoi- taanotti v. 1928 kirjallisia avustusanomuk-
9536: hin sisältyy luennoitsijoille suoritettujen sia yhteensä 821 luennon avustamisesta,
9537: luentopalkkioiden ja matkakulujen kor- mutta kykeni valtion varoilla avustamaan
9538: vauksen ohella myös osa tämän luentotoi- vain 172 luentoa. Samoin on Työväen Si-
9539: minnan yleisestä järjestelystä, tarkkailusta vistysliiton luentotoimisto voinut tyydyttää
9540: ja tilityksestä aiheutuvia kustannuksia, vain osan sen toimintapiirissä esiintyvästä
9541: jotka - samoinkuin luennoitsijain koh- luentojen avustustarpeesta, vaikkakaan toi-
9542: tuullisimmatkin vaatimukset - ovat vuo- misto ei ole koonnut tilastoa muista kuin
9543: den 1924 jälkeen vuosi vuodelta kasvaneet, tyydytetyistä avustuspyynnöistä.
9544: täytyy tämän luentotoiminnan jatkuvasti Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
9545: supistua, jollei tarkoitukseen käytettäviä
9546: varoja huomattavasti lisätä. Vapaan kan-
9547: sansivistystyön eri muodoissaan samanai- että Eduskunta vuoden 1930 tulo-
9548: kaisesti yhä laajetessa ja syvällistyessä li- ja menoarviossa koroittaisi opinto-
9549: sääntyy kuitenkin luennonpyyntöjen määrä kerhotoiminnan tukemiseksi myönne-
9550: ja pätevien luennoitsijain tarve jatkuvasti, tyn määrärahan 400,000 markaksi ja
9551: käyden ristiriita luentojen kysynnän ja kansantajuistieteellisen luentotoimin-
9552: sen tyydyttämismahdollisuuksien välillä nan avustamiseen myönnetyn määrä-
9553: yhä suuremmaksi. Niinpä on Suomalai- mhan 300,000 markaksi.
9554:
9555: Helsingissä 16 p. elokuuta 1929.
9556:
9557: Väinö Voionmaa.
9558: 217
9559:
9560: II,s1. - Fin. mot. N:o 61.
9561:
9562:
9563:
9564:
9565: Lindberg m. fl.: Angående anvisande av ökat anslag åt
9566: Finlands svenska sång- och musikförbund.
9567:
9568:
9569: T i ll R i k s d a g e n.
9570:
9571: Hänvisande till de motiv, som frambäras att anslaget i statsförslaget för å1·
9572: i motionen N :o 66 vid 1928 års riksdag 1930 under 10 H. t. XIII kap. 3
9573: ävensom till motionen N:o 39 vid 1929 års mmn. måtte ökas rned 45,000 mark
9574: riksdag angående önskvärdheten och beho- och att i motiveringen skulle ut-
9575: vet av ett förhöjt anslag för främjande talas: Anslaget har förhöjts med
9576: av musiksträvandena på den svenska lands- 45,000 mark för att tilldelas Fin-
9577: bygden, få undertecknade härmed vörd- lands svenska sång- och musikför-
9578: samt anhålla, bund såsorn ökat understöd för
9579: främjande av musiksträvandena på
9580: den svenska landsbygden.
9581:
9582: Helsingfors den 12 augusti 1929.
9583:
9584:
9585: Gustav Lindberg. Ernst Estlander.
9586: Otto Jacobsson. Rafael Colliander.
9587: K. F. Lauren. Henrik Kullberg.
9588: Levi Jern. Edvard Haga.
9589: J. Inborr. Josef Mangs.
9590: K. V. Hintz. Knut Molin.
9591: J. Im. Bäck. And. Forsberg.
9592: Carl Sanmark.
9593:
9594:
9595:
9596:
9597: 245-29
9598: 218
9599:
9600: II,s1. - Rah. al. N :o 61. Suomennos.
9601:
9602:
9603:
9604:
9605: Lindberg y. m.: Lisätyn määrärahan osoittamisesta Fin-
9606: lands svenska sång- och musikförbund-nimiselle liitolle.
9607:
9608:
9609: E d u s k u n n a ll e.
9610:
9611: Viitaten niihin perusteihin, jotka esite- mentin kohdalla olevaan määrä-
9612: tään rahaasia-aloitteessa N :o 66 1928 vuo- mkaan lisättäisiin 45,000 markkaa
9613: den valtiopäivillä, sekä 1929 vuoden valtio- ja että perusteluissa lausuttaisiin:
9614: päiville jätettyyn rahaasia-aloitteeseen N :o Määrärahaan on lisätty 45,000 mark-
9615: 39, joka koskee korotetun määrärahan kaa jaettavaksi Finlands svenska
9616: myöntämistä ruotsalaisen maaseudun mu- sång- och musikförbund-nimiselle
9617: siikkipyrintöjen tukemiseksi, saavat allekir- liitolle lisäavustukseksi soitannollis-
9618: joittaneet täten kunnioittaen anoa, ten harrastusten edistämisen tuke-
9619: mista varten nwtsalaisella maaseu-
9620: että 1930 mwden tulo- ja meno- dulla.
9621: arvioon 10 P. l. XII luvun 3 mo-
9622:
9623: Helsingissä elokuun 12 päivänä 1929.
9624:
9625:
9626: Gustav Lindberg. Ernst Estlander.
9627: Otto Jacobsson. Rafael Colliander.
9628: K. F. Lauren. Henrik Kullberg.
9629: Levi Jern. Edvard Haga.
9630: J. Inborr. Josef Mangs.
9631: K. V. Hintz. Knut Molin.
9632: J. Im. Bäck. And. Forsberg.
9633: Carl Sanmark.
9634: 219
9635:
9636: n,s2. - Rah. al. N :o 62.
9637:
9638:
9639:
9640:
9641: Seppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sokeain Keskus-
9642: liitolle työhuoneiden perustamista ja ylläpitämistä
9643: va1'ten.
9644:
9645:
9646: E d u s k u n n a ll e.
9647:
9648: Maassamme on nykyään noin 4,000 so- myyntikeskuksia suurempiin kaupunkeihin.
9649: keata kansalaista. Heistä on noin tuhat- Niitä tulisi Helsinkiin, Turkuun, Tampe-
9650: kunta täysin työkykyistä ja ammattiope- reelle, Vaasaan, Ouluun, Viipuriin, Joen-
9651: tusta saaneita. Kuitenkin, kun he asuvat suuhun ja Kuopioon, joissa paikoissa en-
9652: hajallaan ja työolot ovat kokonaan järjes- nestään jo on paikallinen sokeain yhdistys.
9653: tämättömät, on useiden heistäkin turvau- Pienempiä myymälöitä perustettaisiin noin
9654: duttava köyhäinhoidon apuun. Ne, jotka kahdellekymmenelle eri paikkakunnalle.
9655: koettavat tulla toimeen omavaraisesti, jou- Niihin kaupunkeihin, joissa tulisi ole-
9656: tuvat elämään hyvin puutteellisissa, jopa maan varasto- ja myyntikeskus, perustettai-
9657: kurjissa oloissa, sillä korihuonekalu- ja siin työhuoneita harja- ja korihuonekalujen
9658: harjatyöaloilla, jotka ovat sokeain pääam- työntekijöille sekä hieromaklinikoita so-
9659: matit, on paljon kilpailua. keille hierojille. Kussakin työhuoneessa
9660: Sokeille tuottaa raaka-aineiden hankinta johtaisi töitä erityinen työhuonemestari ja
9661: ja valmiiden tuotteiden kauppaan saanti varastoja hoitaisi varastomestari. Näissä
9662: suuria vaikeuksia, vähentäen heidän ansio- laitoksissa saisi työtä noin 800 sokeata.
9663: mahdollisuutensa hyvin pieniksi. Niitä työkykyisiä sokeita varten, jotka
9664: Sokeat ovat koettaneet saada työoloi- eivät haluaisi jättää kotiseutuansa, palkat-
9665: hinsa parannusta yhteistoiminnan avulla. taisiin kiertävä konsulentti, joka välittäisi
9666: Siinä tarkoituksessa on perustettu sokeain raaka-aineiden saannin ja järjestäisi val-
9667: yhdistyksiä, joita nykyään on kaikkiaan 17. miiden töiden kauppaan pääsyn sekä an-
9668: Ne ovat liittyneet jäseniksi Sokeain Kes- taisi työohjeita. Keskusliitolla olisi lisäksi
9669: kusliittoon, jossa valtiolla ja sokeainkou- Helsingissä keskusvarasto ja konttori, joka
9670: luilla on omat edustajansa. hoitaisi raaka-aineiden joukkohankinnan ja
9671: Keskusliitto on ulkomaalaisia toiminta- ylimpänä elimenä johtaisi koko toimintaa.
9672: muotoja mallinaan käyttäen laatinut yksi- Laskelmien mukaan vaatisi tällainen so-
9673: tyiskohtaisen suunnitelman sokeain työolo- keain työolojen järjestäminen seuraavia
9674: jen ja ansiomahdollisuuksien parantami- kustannuksia:
9675: seksi. Suunnitelman toimeenpano kysyy
9676: kuitenkin paljon varoja, eikä ole toteutetta- Kalnsto:
9677: vissa ilman valtion huomattavaa avustusta. Varasto- ja myymälähuonei-
9678: Sokeain ,Keskusliiton suunnitelman mu- den kalusto ............ . 240,000:-
9679: kaan on tarkoitus perustaa varasto- ja Työhuoneiden työvälineet .. 400,000:-
9680: 220 II,s2. - Sokeain Keskusliiton avustaminen.
9681:
9682: Hieromaklinikoiden hoitoväli- Huoneistojen asianomaiseen kuntoon saat-
9683: neet ................... . 640,000:- taminen, vuokramenot, lämpö- ja valaistus-
9684: Keskuskonttorin kalusto ... . 51,000:- kustannukset nousisivat huomattaviin sum-
9685: Kuorma-auto keskuskanttorille 30,000:- miin, samoin raaka-ainevaraston hankkimi-
9686: Smk. 1,361,000:- nen.
9687: Koko suunnitelman toimeenparran laske-
9688: Palkat: taan vaativan varoja noin 6 miljoonaa
9689: Yksi keskuskonttorin johtaja 48,000:- markkaa. Siihen nähden, mitä muut maat
9690: 1 konttoriapulainen ....... . 24,000:- uhraavat sokeittensa vastaavanlaisen toi-
9691: 8 työhuonemestaria a minnan hyväksi, olisi meilläkin tästä sum-
9692: 30,000:- .............. . 240,000:- masta saatava valtion avustusta noin 50
9693: 8 varastomestaria a 24,000:- 192,000:- prosenttia.
9694: 8 avustavaa lääkäriä a Edelläolevan perusteella pyydämmekin
9695: 24,000:- .............. . 192,000: -- kunnioittaen ehdottaa,
9696: 8 klinikanhoitajatarta a
9697: 24,000:- .............. . 192,000:- että Eduskunta valtion ensi vuo-
9698: 1 kiertävä konsulentti 48,000:- den tulo- ja menoa1·vioon päättäisi
9699: 3 kauppamatkustajaa a ottaa 3 miljoonaa markkaa annetta-
9700: 36,000:- .............. . 108,000:- vaksi avustuksena Sokeain Keskus-
9701: Kauppamatkustajien päivä- ja liitolle sokeain työhuoneiden perus-
9702: matkarahat ............. . 50,000:- tmniseksi ja ylläpitämiseksi.
9703: Palveluskunnan palkkaus .. . 50,000:-
9704: -----------------
9705: Sm.k. 1,144,000:-
9706:
9707: Helsingissä 15 p:nä elokuuta 1929.
9708:
9709:
9710: Hilda Seppälä. Hilja Pärssinen.
9711: Anna Haverinen. Hilma Waljakka.
9712: Mandi Hannula. Aino Lehtokoski.
9713: 221
9714:
9715: II,s3. - Fin. mot. N:o 63.
9716:
9717:
9718:
9719:
9720: Åhlström: Ang. anvisande av anslag för understödande
9721: av Helsingfors Blind[Ö1'Mtings vet·ksamhet.
9722:
9723:
9724: T i ll R i k s d a. g e n.
9725:
9726: Under senaste maj månad anhöU veder- Den hittills vunna crfarenheten har emel-
9727: börande föredragande i socialministeriet lert.id ådaga1agt, att utgifterna, medan an-
9728: om statistiS'ka uppgifter rörande Helsing- ta1et a1rbetare stige.r till omkring 60, stiger
9729: fors Blindfö.renings verksamhet såsom orga- till ett högre belopp än man under årets
9730: nisator av arbete för de blinda, enär fråga tidigare månader kunde förutse. Arbetar-
9731: var om .att även för nlä:sta år i budgetför- nas veckoavlöningar stiger till omkring
9732: slaget upptaga ett statsanslag fö.r .ändamå- 10,000, vil:ket för hela året gör 520,000 mk.
9733: let. Som svar ftramili:ölls från Helsingfors Härav e.rsättes under innevarande åJr genom
9734: Blindförenings s:ida, a:tt man under dåva- statsunders•töd 200,000 mark oc'h genom
9735: rande förhållanden, medan a.ntalet arbetare kommunalt understöd 20,000 mk, samman-
9736: i för.eningens korg- och borstbinderiverk- lagt sålunda 220,000 mk, varför på annat
9737: städer steg till ett halvt hundrade, ansåg sig sätt måste åst.adkommas ytterlig.are 300,000
9738: vara i behov av ett understöd om 400,000 mk, vi,lket under nuvarande knappa pen-
9739: mark. Detta ådaga.lades genom att påvisa, ningt.ider är ytt:erligt svårt att erhålla åt-
9740: att hyran för en .tre rums v·erkstad, för minstone på p:rivat håll.
9741: lagerrum och kontor samt försäljningslokal Härvid torde ytte.rligare tagas i heak-
9742: ävensom utgi:Eterna för personalens Iöner tande, att Helsingfors Blindförening är
9743: stiger till 1715,000 mark, och att då man den organisa:tion, so1n hittills mest och
9744: vid varornas försä<ljning på grund av den framgångsrikast fört fram de blindas sak
9745: hårda konkurrensen erhåller enda.st hälften i Finland och att den för närvarande, med
9746: av dess produktionsvärde, säger förlusten hänsyn till omfattningen av dess verksam-
9747: därav till 210,000 mark, eller allt i allt så- het, är landets största. Det förtjänar näm-
9748: lunda till 385,000 mark. Tili samma resul- nas, att i Sverige årligen för likartat ända-
9749: tat kommer man oekså på annat sätt: under mål beviljats statsanslag om 100,000 kro-
9750: tidigare år steg förlusten till c :a 150,000 nor, motsvarande alltså över 1 miljon
9751: mk, och då var antalet a1rbetare ett tiotal. finska mark.
9752: Statens .och kommunen.s understöd steg till De olyckliga blinda.s sak är förvisso för-
9753: samma.nlagt 70,000 mal'k, varigenom den tjänt av allt det understöd staten kan ge.
9754: rena förlusten sålunda steg till c :a 80,000 De k.an inte gärna lämnas åt .si•tt eget ödc,
9755: mark. Då antalet arbetare stigit tili det och särskilt nu, då man alldeles nyss lyc-
9756: femdlubbla a.ntalet sedan de.ss, stiger också kat.s få till stånd åt dem egna, s:tora och
9757: förlusten till det femdubbla beloppet, alltså ljusa vel'kstadsrum, vore det hårt att lämna
9758: 400,000 mark.
9759: 222 JI,s3. - HI'Jsingin Sokeainyhdistyksen avustaminen.
9760:
9761: dem utan allt det understöd från statens at,t Riksdagen rnåtte besluta att i
9762: sida som kan ges. budgeten för år 1930 upptaga ett
9763: På grund av vad ovan framhållits tillå- anslag, stort 460,000 rnark, för un-
9764: ter jag mig vördsamt föreslå, derstödande av Helsingfors Blind-
9765: förenings verksamhet för beredande
9766: av arbete åt de blinda.
9767:
9768: Helsingfors, den 16 augusti 1929.
9769:
9770:
9771: Axel Åhlström.
9772: ~23
9773:
9774:
9775: Suomennos.
9776: II,s3. - Rah. al. N:o 63.
9777:
9778:
9779:
9780:
9781: Ahlström: Määrämhan osoittamisesta H els,ingin Sokeain-
9782: yhdistyksen toiminnan tukemiseksi.
9783:
9784:
9785: Ed u s kunnalle.
9786:
9787: Viime toukokuussa pyysi sosialiministe- kuitenkin osoittanut, että menot, kun työn-
9788: riön asianomainen esittelijä tilastotietoja tekijäin lUJkumä:ärä nousee noin kuuteen-
9789: Helsingin Sokeainyhdistyksen toiminnasta kymmeneen, kohoavat suurempaan ,summaan
9790: työn järjestämiseksi sokeille, koska oli kysy- kuin vuoden alkukuukausina saatettiin
9791: mys määrärahan ottamisesta tätä tarkoi- edellyttää. Työntekijäin viikkopalkat ovat
9792: tusta varten ensi vuodenkin budjettiehdo- noin 10,000 markkaa, mikä koko vuodelta
9793: tukseen. Vastaukseksi esitettiin Helsingin tekee 520,000 maJ.\kkaa. Tästä peittää kulu-
9794: Sokeainyhdistyksen taholta, että yhdistys vana vuonna valtionapu 200,000 markkaa ja
9795: silloisissa olosuhteissa, kun työntekijäin luku kunnan avustus 20,000 markkaa, yhteensä
9796: yhdist,Yiksen kori- ja harjansitojantyöpajoissa siis 220,000 markkaa, jonka vuoks~ muulla
9797: nousi puoleen sataan, katsoi tarvitsevansa tavoin on saatava kokoon vielä 300,000
9798: 400,000 markan avustuksen. Tämä osoitet- markkaa, mikä nykyisinä kireinä raha-
9799: tiin todistamalla, että vuokra 3 huoneen työ- aikoina on erikoisen vaikeata saada kokoon
9800: pajasta, varastohuoneesta ja konttorista sekä ainakaan yksityiseltä taholta.
9801: myyntihuoneistosta ynnä henkilölmnoon
9802: Tällöin lienee vielä otettava huomioon,
9803: palkat nousevat 175,000 markkaan ja että,
9804: että Helsingin Sokeainyhdistys on se jär-
9805: kun tavaroita myytäessä a,nkaran kilpailun
9806: jestö, joka tähän saakka on eniten ja me-
9807: vuoksi saadaan vain puolet tuotantokustan-
9808: nestyksellisimmirn vienyt eteenpäin sokeain
9809: nuksista, tappio siitä nousee 210,000 mark-
9810: asiaa Suomessa, ja että se nykyään toimin-
9811: kaan, eli siis kaikkiaan menot 385,000 mark-
9812: tansa laajuuteen katsoen on maan suurin.
9813: kaan. Samaan tulokseen päästään myöskin
9814: Ansaitsee mainita, että Ruotsissa vuosittain
9815: toisella tavalla : aikaisempina vuosina nousi
9816: samanlaatuiseen tarkoitukseen on myön-
9817: ta,ppio noin 150,000 markkaan ja silloin oli
9818: netty valtionapua 100,000 kruunua, joka
9819: työntekijöi>tä kymme~kunta. Valtion ja
9820: vastaa yli 1,000,000 Suomen markkaa.
9821: kunnan avustukset tekivät silloin yhteensä
9822: 70,000 markkaa, joten puhdas tappio nousi Onnettomain sokeain asia ansaitsee tieten-
9823: noin 80,000 ma11kkaan. Kun työntekijäin kin saada kaiken sen avustuksen, minkä val"
9824: lukumäärä siitä lähtien on noussut viisi- tio voi ant<aa. Heitä ei mielellään voida jät-
9825: kertaiseksi, nousee myöskin tappio viisiker- tää oman onnensa nojaan, ja edkoisesti nyt,
9826: taisoon määrään, siis 400,000 markkaan. kun aivan äsken on onnistuttu saamaan
9827: Tähän mennessä saavutettu kokemus on heille omat, suuret ja valoisat työhuoneet,
9828: 224 H,83. - Helsingin Sokeainyhdistyksen avustaminen.
9829:
9830: olisi erikoisen kovaa jättää heitä vaille lmik- että Edusktmta päättäisi ottaa
9831: kea sitä avustusta, mitä valtion puolelta voi- vuoden 1930 tulo- ,ja menoarvioon
9832: daan antaa. 460,000 markan suuruisen määrä-
9833: Yllä esitetyn perusteella rohkenen kun- rahan Helsingin Sokeainyhdistyksen
9834: nioittaen ehdottaa, toiminnan avuS'tamiseksi töiden ,iär-
9835: ,iestämiseksi sokeille.
9836:
9837: Helsingissä elokuun 16 päivänä 1929.
9838:
9839:
9840: Axel Åhlström.
9841: 225
9842:
9843: n,s4. - Fin. mot. N:o 64.
9844:
9845:
9846:
9847: Ahlström: Ang. anvisande av anslag för utgivan.de av
9848: tidskrifterna ,Sokeain Airut" ock ,Tidning för F'in-
9849: lands Blinda."
9850:
9851:
9852: Till R:ik1sda.geu.
9853:
9854: I förslaget mll inkomst- och utgiftsstat är för många av de blinda den enda ljus-
9855: för år 1930 synes egeudomligt nog icke ha punkten i den ständiga natt, vari de äro
9856: upptagits något sä;rsikilt anslag för rmder- tvungna att dväljas. Mången blind be-
9857: stöd:a.nde av deu av Finlands Blindförbund nämner tidningen sin ,enda och bästa
9858: (Suomen Sokeaiu Liitto) och HelsingfOJ's vän", som för honom har ,öppnat en ny
9859: Blindförening (Helsiingin Sokeainyhdistys) värld' ', och i sina brev ge de uttryck åt
9860: gemensamt utgivna tidningen för blinda sin glädje och tacksamhet över tidningen.
9861: med punkterad skrift, ,Sokeain Airut'' och · I många andra Iänder i Europa, bl. a. i
9862: ,Tidning för Finlands Blinda", ehuru un- de skandinaviska länderna, utges de blin-
9863: der innevarande år tidningarnas utgivande das tidskrift en gäng i vedmn. Och i Ja-
9864: rmdemtötts med 715,000 mk ur statsmedel. pan utk:omme,r den dagligen,. Med hänsyn
9865: De två tidningarna - vilka ,egentligen till ,den betydelsefuJla uppgift tidskrifterna
9866: äro att betrakta såsom en enda tidning, ut- för de blinda hava att fylla, synes det icke
9867: given i en finsikspråkig och en svensksprå- blott nödvändigt, wtt tidskrifternas fort-
9868: kig upplaga med liik:alydande innehåll - satta utkommande möjliggjordes, utan före-
9869: try0kas för närvanmde i 660 exemplar, 5>75 faller det även i hög grad önskligt, att de
9870: finsika och 85 sven~a. De uts:ändas gratis kunde börj,a utges en· gång i veCikan, vil-
9871: till alla Finlands blinda, vilkas adresser äro ket sistnämnda vore möjligt, om statsun-
9872: för redaktionen bekania. Tidning,arn.as om- derstödet för detta ändamål skulle höjas; till
9873: kostnader, för metallplattor, specialpapper, 120,000 mark årligen.
9874: arvoden och honorar m. m., stiga till 75,000 På grund av vad ovan framhällits tillå-
9875: mal1k per år, varvid för tidningarnas ut- ter jag mig vördsamt föreslå,
9876: givning varit anställda 6 blinda och en
9877: seende person. att Riksdagen måtte besluta att i
9878: Genom dessa tidningar hava de blinda budgeten för år 1930 upptaga ett an-
9879: två gånger i månaden erhållit ett budskap slag, stort 120,000 mark, för att möj-
9880: från den för dem stängda yttervärlden. liggöra ett fortsatt utgivande av tid-
9881: De hava där erhållit anvisningar, som hän- skrifterna ,Sokeain Airut" ock ,Tid-
9882: fört sig till deras yrken, och de hava där ning för F'inlands Blinda" ock deras
9883: läst om tilldragelserna ute i världen, i hem- utvidgande till att utkomma en
9884: landet och i utlandet. Denna publikation gång i veckan.
9885:
9886: Helsingfors, den 16 augusti 1929.
9887: Axel Ahlström.
9888:
9889: 245-29 29
9890: 226
9891:
9892: U,s4. - Rah. a.l. N :o 64. Soomennos.
9893:
9894:
9895:
9896: Ahlström: Määrärahan osoittamisesta aikakauskirjojen
9897: ,Sokeain Airut" ja ,Tidning för Finlands Blinda"
9898: julkaisemista varten.
9899:
9900:
9901: E d u s k u rn n a ll e.
9902:
9903: Ehddtll'kseen valtion tulo~ ja menoarvioksi valopilkku siinä ainaisessa yössä, missä hei-
9904: vuodelle 1930 ei omituista kyllä näytä ote- dän on pakko eläJIDäiiiSä viettää. Moni sokea
9905: tun roitään erikoista määrärahaa Suomen nimittää sanoma·lehteä ,ainoaksi ja par-
9906: Sokeain Liiton ja Helsingin Sokeainyihdis- ha81ksi ystävä:kseen", joka hänelle on ,avan-
9907: tyksen yhteisesti sokeita varten julk:aise-. nut uuden maailman", ja kirjeissään lausu-
9908: main, pisteikirj aimilla .painettujen aikakaus- vat he juliki ilonsa ja kiitollisuutensa leh-
9909: lehtien ,Sokeain Airut" ja ,Tidning för destä.
9910: Fin:lan<ls Blinda'' kannattamiseksi, vaikka Monissa muissa Euroopan maissa, m. m.
9911: kuluvana vuonna näiden lehtien juThaise- · Skandinavian maissa, julkaistaan sokeain
9912: miSta on valtion varoista avustettu 75,000 ai!kakauslehteä kerran viikossa, ja Japanissa
9913: markalla. se ilmestyy joka päivä. Katsoen siihen tär-
9914: Näitä kaihta sanomalehteä - joita o:iJkeas- keäiän tehtävään, mikä sokeain aikakausleh-
9915: taan voidaan pitää yhtenä ainoana lehtenä, dillä on täytettävänään, näyttää välrttämät-
9916: joka julka,.istaan suomenkielisenä ja ruotsin- tömältä, että aikakauslehti,en jatkuva ilmes-
9917: kielisenä vainoksena, sisällöltään samanlai- tyminen tehdään mahdolliseksi, ja tuntuu
9918: sina - painetaan nykyään 6,60 kappaletta, myöskin hyvin suuressa määrässä toivotta-
9919: joista 575 suomeksi ja 85 ruotsiksi. Ne lähe- valta, että niitä; voitaisiin ryhtyä julkaise-
9920: tetään ilmaisekisi kaikiUe Suomen sokeille, maan kerran viikossa, mikä: olisi mahdol-
9921: joiden osoitteet ovat toimituksen tiedossa. lista, jos tätä varten myönnetty valtioapu
9922: Sanomalehtien iJrustarmukset, metallilaa- koroitettaisiin 120,000 markaksi vuodessa.
9923: toista ja erikoispaperista, sekä palkat ja Edellä esitetyn perusteella rohkenen iJrun-
9924: pa:lkkiot y. m. nousevat yhteensä 75,000 nioittaen ehdottaa,
9925: markkaan vuodessa, jolloin lehtien julkaise-
9926: mista varten on ollut palkattuna 6 sokeata että Eduskunta päättäisi ottaa
9927: ja 1 näkevä henkilö. vooden 1930 tulo- ja menoa,rvioon
9928: Näiden lehtien kautta ovat sokeat kaksi 120,000 markan suuruisen määrära-
9929: kertaa kuukaudessa saaneet viestin heiltä han aikakauslehtien ,Sokeain Airut"
9930: suljetusta ulkomaailmasta. He ovat niistä ja ,Tidning för Finlands Blinda"
9931: saaneet ammatteihinsa kohdistuvia ohjeita jatkuvan julkaisemisen mahdolliseksi
9932: ja he ovat niissä lukeneet tapahtumista ul- tekemiseksi ja niiden laajentamiseksi
9933: kona maailmassa, kotimaassa ja Wkomailla. kerran viik()ssa ilmestyviksi.
9934: Tämä julkaisu on monelle sakealle ainoa
9935: Helsingissä, elokuun 16 päivänä 1929.
9936:
9937: Axel Ahlström.
9938: 227
9939:
9940: n,s5. - Rah. al. N :o 65.
9941:
9942:
9943:
9944:
9945: Ahmavaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
9946: Nuorten Ystävät nimiselle yhdistykselle.
9947:
9948:
9949: E d u s k u n n a ll e.
9950:
9951: Vuoden 1928 kevätistunwkaudella teke- 45,000 mk., hirret ja laudat noin 30,000
9952: mässään rahaasia-aloitteessa N:o 72 anoivat mk. ja maalaustyöt ainakin 15,000 mk.,
9953: ed. Heikki Karjalamen y. m., että edus- joten talo tulee maksamaan noin 650,000
9954: kunta vuoden 1929 menoarvioon ottaisi mk. Valtiolta saatujen avustuksen ja lai-
9955: 100,000 mk. annettavaksi Oulussa toimi- nan kautta on rakennusrahastossa yhteensä
9956: valle Nuorten Ystävät yhdistykselle avus- 200,000 mk., joten noin 45o,o'bo mk. puut-
9957: tuksena lastenseimeä varten rakennettavan tuu vi,elä. Kun Oulun kaupunki on taloa
9958: rakennuksen rakennuskustannuksiin. Aloit- varten antanut yhdistyksen käytettäväksi
9959: teen johdosta otti eduskunta kuluvan vuo- verraten suuriarvoisen ja laajan tontti-
9960: den menoarvioon 50,000 markan suuruisen alueen ja kun se muutoinkin avustaa yh-
9961: avustuksen anottuun tarkoitukseen, minkä distyksen toiminnan eri aloja huomatta-
9962: avustuksen yhdistys on saanut. vasti, ei yhdistys voi kaupungilta enempää
9963: Lisäksi on yhdistys Nuorten Ystävät avustusta taloaan varten saada.
9964: r. y. saanut valtiokonttorista 150,000 mk. Yhdistyksen toimintaa selostetaan alussa
9965: suuruisen lainan samaan tarkoitukseen. mainitussa aloitteessa, johon pyydämme
9966: Oulun kaupunki on antanut yhdistykselle saada viitata. Mainitsemme lisäksi, että
9967: erittäin sopivaw tontin Tuira-Alalaanila:n Tuiran lastenseimen ylläpitoa varten on
9968: esikaupunkialueelta ilmaiseksi käytettä- yhdistys saanut vuosina 1921-28 yhteensä
9969: väksi. avustuksia Oulun kaupungilta 146,340 mk.
9970: Taloa, joka on tarkoitettu Tuiran lasten- sekä muilta 219,517: 11, josta valtiolta
9971: seimeä ja lastentarhaa varten, on jo alettu 66,100: 40, ja Tuiran lastentarhan ylläpi-
9972: rakentaa hyväksyttyjen piirustusten ja toon Oulun kaupungilta 242,355 mk. ja
9973: kustannusarvion mukaan, ja alkaa kivi- muilta 195,840: 80, josta valtiolta
9974: jalka olla jo valmis. Rahoitussuunnitel- 134,498: 64. Kaupungin avustukset, jotka
9975: massa on kuitenkin vielä suuri aukko. Ta- alkoivat vuodesta 1922 ja joihin ei ole las-
9976: loa ei yhdistys voinutkaan rakentaa aivan kettu edellämainittua tonttia, tekivät sei-
9977: niin vaatimattomasti kuin se aluksi oli meä ja tarhaa varten yhteensä siis Smk.
9978: suunnitellut, sillä sosialiministeriön taholta 388,695:- ja muut avustukset 415,357: 91,
9979: esitetyt vaatimukset huomioon ottaen nousi josta valtiolta saatu Smk. 200,609: 04.
9980: kustannusarvio noin 580,000 markkaan. Viime syystoimikaudella oli lastentar-
9981: Halvin urakkatarjous, joka voitiin hyväk- hassa 54 lasta, mutta sinne pyrkijöiden luku
9982: syä, nousi 560,000 markkaan, johon lisäksi oli kaksikin kertaa suurempi kuin mitä
9983: tulevat seuraavat menoerät: kivijalka noin voitiin vastaanottaa. Lastenseimessä, joka
9984: 228 II,s5. -Nuorten Ystävät yhdistytksen avustaminen.
9985:
9986: toimii pien€SSä vuokrahuoneistossa, voi- väestökerroksen etua tarkoittavalle toimin-
9987: daan nykyisin hoitaa yht'aikaa kunnolla nalle välttämätön, rohkenemme kunnioit-
9988: vain 6 lasta, vaikka siihen on täytynyt ot- taen ehdottaa,
9989: taa toisinaan 15:kin lasta yht'aikaa. Viime
9990: vuonna hoidettiin seimessä yhteensä 37 että Eduskunta vuoden 1930 meno-
9991: lasta. Jos ,seimi voisi toinria 2----3 osastoi- arvioon ottaisi 300,000 markkaa an-
9992: sena, voitaisiin siihen ottaa 50-60 lasta nettavaksi Oulussa toimivalle Nuor-
9993: eikä pyrkijöistä olisi puutetta. ten Ystävät r. y. nimiselle yhdistyk-
9994: Kun yhdistyksellä ei ole varoja tällai- selle avustuksena lastenseimeä ja
9995: seen suureen rakennusyritykseen, joka kui- -tarhaa varten rakennettavan raken-
9996: tenkin on sen hyödylliselle ja köyhimmän nuksen rakenmtskustannuksiin.
9997:
9998: Helsingissä, elokuun 14 p:nä 1929.
9999:
10000:
10001: Arvi Ahmavaara. S. Tuomikoski.
10002: Kaarlo Hänninen. L. Mustakallio.
10003: 229
10004:
10005: D,s6. - Rah. al. N:o 66. II,s6. - Fin. mot. N:o 66.
10006:
10007:
10008:
10009:
10010: Päivänsalo y. m.: Määrärahan osoittami- Päivänsalo m. fl.: Ang. anvisande av anslag
10011: misesta arvustukseksi Helsingin Kau- för Helsingfors Btadsmission till grund-
10012: punkilähetykselle siveellisesti suo jatto- läggnings- och ,underhållskostnader för
10013: mien naisten vastaanottokodin perusta- ett mottagningshem för i sedligt hän-
10014: mis- ja ylläpitokustannuksiin. seende skyddslösa kvinnor.
10015:
10016:
10017: E d u s k u n n a 11 e. T i ll R i k s d a g e n.
10018:
10019: Maamme eri hyväntekeväisyysjärjestöt Vårt lands särskilda välgörenhetsförenin-
10020: joutuvat usein ottamaan huostaansa suo- gar få ofta taga i sin vård direkt från ga~
10021: raan kadulta, sairaalasta tai suojeluspolii- tan, från något sjukhus eller från polisi<n-
10022: silta 15-25 vuotisia harhateille joutuneita rättningens skyddsavdelning 15-'25 åriga
10023: siveellisesti suojattornia naisi1a, jotka ovat i sedlig1t hänseende skyddslösa kvinnor, som
10024: kotoisin eri puolilta maatamme. Nämä nai- äro hemma från skilda trakter av vårt
10025: set v;oivat olla siveellisessä ja henkisessä land. Dessa kvinnor kunna i sedligt och
10026: suhteessa hyvin eri asteella. Ja erinomai- andligt hänseende representera mycket
10027: sen tärkeää olisi että heidät ensin voitai- olika grader. Ooh utomordentligt viktigt
10028: siin sijoittaa vastaanottokotiin, jossa voisi vore, att de först kunde placera:s i ett mot-
10029: tutkia heidän luonnettaan ja nähdä heidän tagningshem, där man kunde undersöka
10030: kehittymismahdollisuutensa. Tämä vastaan- deras kara:ktä:r och lära känna deras ut-
10031: ottokoti, joka sidoitettaisiin Helsinkiin, toi- vecklingsmöjligheter. Detta mottagnings-
10032: misi siis ryhmittelylaitoksena. Hoidokkien hem, som skulle förläggas till Helsingfors,
10033: lukumäärä olisi keskimäärin 8 päivää koh- skulle sålunda fungera som grupperings-
10034: den. Heidät pi<dettäisiin kodissa noin 1-3 anstalt. I hemmet skulle underhållas i
10035: viikkoa, minkä jälkeen heidät siirrettäisiin medeltal 8 interner per dag. De skulle
10036: ikänsä ja siveellisen tasonsa mukaan Hel- stanna i hemmet 1-3 veckor, varefter de
10037: singin Kaupunkilähetyksen naissii['tolaan i enlighet med sin ålder och sedliga nivå
10038: tai muihin erikoiskoteihin. Vuoden ku- skulle överföras till Helsingfors Stadsmis-
10039: luessa tulisi tällaisia naisia våstaanottoko- sions kvinnolmloni eller andra specialhem.
10040: diiSSa olemaan noin 200. Sukupuolitautien Under årets loprp skul[e imJternernas antal i
10041: vastustwmiseksi toiminut valtion komitea- hemmet stiga till c. 200. Statens kommitte
10042: kin on pitänyt tällaisten vastaanottolaiitos- för motarbetande av veneriska sjukdomar
10043: ten aikaansaamista välttämättömänä. Tar- har även ansett det vara nödvändigt att
10044: koituksenmukaisimpana pitää tä:mä val- grundlägga sådana mottagningshem. Men
10045: tion komitea myöskin että tällainen vas- ändamålsenligast är det enlig1t kommittens
10046: taanottokoti aluksi perustetaan jonkun mening att sådana mottagningshem fås till
10047: asiaa harrastavan järjestön toimesta val- stånd genom någon enskild organisation
10048: tion avustuksella. Allamainitut edustajat med understöd av staten. Undertecknade
10049: 230 li,86. - Helsingin IKaupunkilähetyksen avustaminen.
10050:
10051: pitävät Helsingin Kaupunkilähetystä tar- riksdagsmän anse Helsingfors Stadsmission
10052: koitukseen sopivana yhdistzy:ksenä. Kotia vara en för detta ändamål lämplig för-
10053: hoitai,si johtajatar ja hänen apunaan nais- ening. Hemmet skulle skötas av en före-
10054: hoita:ja ja kotitalousapulainen. Hoidok- ståndarinna;, och hon skul!le ha som sin
10055: keja tutkisi lääkäri. Muuten Helsingin hjälp en sköterska och ett hembiträde. In-
10056: Kaupunkilä;hetyksen johtaja lä;hinnä val- ternerna skulle undersökas av läkare. An-
10057: voisi kodin hoitoa. nars skulle hemmet närmast övervakas av
10058: 1
10059:
10060:
10061:
10062: Kun valtion vuotuiskannatukseksi on Helsingfors Stadsmissions föreståndare.
10063: ajateltu 120,000 mk., niin tätä summaa en- Som statens årliga understid har beräk-
10064: simmäisenä vuotena on ajateltu niin käy- nats 120,000 mark och under det första
10065: tettäväksi, että 50,000 mk. tulisi kodin pe- året har denna summa tänkts så fördelad,
10066: rustamiskusta:nnuksiin ja 70,000 mk. kodin att 50,000 mark skulle användas till hem-
10067: ylläpitokustannuksiin 1/6 1930-31/12 mets anläggningskostnader och 70,000 mark
10068: 19,30, sillä kotia ei huoneiston takia voi- för ihemmets underhåll 1/6 30-31/12 30,
10069: taisi avata ennen 1/6 1930. ty hemmet skulile för lokalens skull icke
10070: kunna öppnas förr än 1/6 1930.
10071:
10072: Menot on lasikettu seuraavasti: Utgifterna ha beräknats på följande sätt:
10073: Perustamiskustannukset: Anläggningskostnader:
10074: 12 vuodetta vuode- 12 bädda:r . . . . . . . . 8,000:-
10075: vaatteineen . . . . . . 8,000: - möbler ............ 12,000:-
10076: huonekalut . . . . . . . 12,000: - linnekläder och del-
10077: liinavaatteet ja osak- vis gångkläder .. 13,000:-
10078: si pitovaatteita .. 13,000:- husgerådssaker och
10079: taloustarpeet, työ- ja arbetsverktyg ... . 13,000:-
10080: hoitovälineet ... . 13,000:- diver~>e ........... . 8,000: - 54,000: -
10081: sekalaiseen ....... . 8,000: - 54,000: -
10082:
10083: Ylläpitokustannukset Underhållskostnader
10084: 1/6 30--31/12 30: 1/6 30--31/12 30:
10085: talouteen 24,000:- hushållet 24,000:-
10086: lämmitys ja valo .. 2,000:- värme och lyse ... . 2,000:-
10087: palkat ........... . 24,000:- löner ............ . 24,000: . .:___
10088: vuokra........... . 16,000:- h:yra ....•........ 16,000:-
10089: ahkeruusrahat .... . 5,000:- 71,000:- fli tpengar ....... . 5,000:- 71,000:-
10090: Smk. 125,000: - Fmk 125,000:-
10091:
10092: Edellä olevan perusteella ehdotamme
10093: kunnioittaen, På grund härav få vi vördsamt föveslå,
10094:
10095: että Eduskunta ottaisi valtion emi att Ri~dagen i näst{a års budgert
10096: vuoden m;enoarvwm 120,000 mark- måt!te upptaga 120,000 mp,rk för
10097: @ annetrum~si avuSituksietna H el- Helsingfors S~a.dsrn.iasion till grund-
10098: II,ss. - Päivänsalo y. m. 231
10099:
10100: sing-i:n KaupwnkiZähet1fkseUe sivoolili- läggnings- - och wnde..rhåUskos.tnader
10101: se,sti suojattdmiem na-isten vastoon- för eC.t moH.agning:shem för i s.edligt
10102: ottoko.din pMwsfatr!lis- ja ylläpitokus- hänseende skyddslöM ·kvinnor.
10103: tannuksiin.
10104:
10105: Helsingissä, elok. 7 p. 1929. Helsingfors, den 7 aug. 1929.
10106:
10107:
10108: B. H. Päivänsalo.
10109: Vilho H. Kivioja. J. Im. Bäck.
10110: Lauri A. Sariola. K. V. Hintz.
10111: Simson Pilkka. Edvard Haga.
10112: Kusti Arffman. And. Forsberg.
10113: Mandi Hannula. Levi Jern.
10114: Tilda Löthman. Otto Jacobsson.
10115: Hulda Nordenstreng. K. F. Lauren.
10116: Walter Mäkelä. J. Inborr.
10117: Kaino W. Oksanen. Maija Häkkinen.
10118: Axel Palmgren. Aina Lähteenoja.
10119: 232
10120:
10121: n,s1. - Ra.h. al. N:o 67.
10122:
10123:
10124:
10125:
10126: Oksanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Valko·
10127: ,nauhaliitolle siveellisyystyötä varten.
10128:
10129:
10130: E d u s k u n n a ll e.
10131:
10132: Suomen valkonauhayhdistykset ovat vuo- syystyössä Maria Stenroth. Työmaana oli-
10133: desta 1896 alkaen tehneet arvokasta siveel- vat oppilaitokset ja nuorisojärjestöt.
10134: lisyys- ja raittiustyöta. Kaksikymmentä- Sota-ajan jälkeen elinehtojen kallistuttua
10135: kaksi vuotta on Helsingin valkonauhayh- ei Valkonauhaliitolla ole enää ollut mahdol-
10136: distys ylläpitänyt työkotia, jossa on an- lisuuksia saada tällaisia vapaaehtoisia työ-
10137: nettu ammattiopetusta sellaisille naisille, voimia, jonka tähden tämä siveellisyystyön
10138: jotka ammattitaidottomina eivät ole kyen- muoto onkin ollut useita vuosia melkein
10139: neet itseään elättämään kunniallisella pysähdyksissä. Ainoastaan vuosina 1926-
10140: työllä. Vuosina 1911-23 oli samalla yh- 27 voi Valkonauhaliitto kustantaa saamil-
10141: distyksellä yömaja maaseudulta pääkau- laan lahjavaroilla professorinrouva Julia
10142: punkiin työnhakuun tuleville nuorille nai- Sucksdorffin siveellisyysesitelmät, joita pi-
10143: sille, jotka kokemattomina ja kaup~nkielä dettiin ruotsinkielisissä oppi- ja kansakou-
10144: män vaaroja tuntematta tänne saapuvat luissa sekä kansanopistoissa.
10145: usein ilman tuttavia ja ilman tietoa toi- Kansamme nykyinen siveellinen hätätila
10146: meentulosta ja asunnosta. Viime loka- velvoittaa kuitenkin kaikkia kansamme pa-
10147: kuussa rohkeni Keski-Helsingin valkonauha- rasta ajattelevia isänmaanystäviä ja jär-
10148: yhdistys jälleen avata lainavaroilla hankki- jestöjä kiinnittämään mitä vakavinta huo-
10149: mansa yökodin maalta pääkaupunkiin työn- miota yleisesti tunnettuun kansamme si-
10150: hakuun saapuville nuorille naisille. veellisen tason arveluttavaan alenemiseen
10151: Lastensuojelutyötä ja ehkäisevää siveelli- sekä ryhtymään työhön tilanteen korjaami-
10152: syystyötä ovat maamme valkonauhayhdis- seksi. Yksi työmuoto olisi varmaankin tar-
10153: tykset tehneet ylläpitämällä eri puolilla koituksenmukainen valistustyö. Siveellistä
10154: maata lastenkoteja. Tätä työtä varten ovat valistustyötä tarvitsevat mitä suurimmassa
10155: yhdistykset saaneet avustusta valtiolta ja määrin myöskin ne nuoret naiset, jotka
10156: kunnilta. kesäisin saapuvat satamakaupunkeihin las-
10157: Toisena työmuotona on valkonauhayhdis- taustöihin. Kun Suomen Valkonauhalii-
10158: tyksillä, jotka v. 1905 muodostivat Suomen tolla olisi tällaiseen toimintaan käytettävä-
10159: Va1konauhaliiton, ollut raittius- ja siveelli- nään asiaa harrastavia ja asiaa ymmärtä-
10160: syysasiaa koskeva valistustyö esitelmätoi- viä henkilöitä, mutta siltä puuttuu varoja
10161: minnan sekä kirjallisuuden toimittamisen heidän toimintansa ylläpitämiseksi, olisi
10162: ja levittämisen muodossa. Alussa tätä työtä mielestämme valtion syytä kannattaa ja
10163: tehtiin vapaaehtoisin voimin. Huom.atuim- tukea tätä ehkäisevää työtä kansamme nuo-
10164: mat työntekijät olivat raittius- ja siveelli- rison keskuudessa.
10165: syystyössä Alli Trygg-Helenius ja siveelli- Viitaten lopuksi viime helmikuussa edus-
10166: Il,87. - Oksanen y. m. 233
10167:
10168: kunnalle jätettyyn aloitteeseen N :o 46 että Eduskunta vuoden 1930 me-
10169: (Liitteet I-XI, siv. 95-96) sekä sivistys- noarvioon ottaisi 30,000 markan suu-
10170: valiokunnan asiasta antamaan puoltavaan t·uisen määrärahan annettavaksi Suo-
10171: lausuntoon N :o 10 maaliskuun 15 p :Itä men V alkonauhaliitolle siveellisyys-
10172: 1929, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa, työtä varten.
10173:
10174: Helsingissä, elokuun 12 p:nä 1929.
10175:
10176:
10177: Kaino W. Oksanen. Eero Nurmesniemi.
10178: Mandi Hannula. Aino Luostarinen.
10179: Aino Lähteenoja. Tilda Löthman.
10180: Hulda Nordenstreng. Maija Häkkinen.
10181: J. Im. Bäck. W. K. Kuuliala.
10182: B. H. Päivänsalo. Väinö Malmivaara.
10183: Levi Jern.
10184:
10185:
10186:
10187:
10188: 245-29 30
10189: 234
10190:
10191: n,ss. - Rah. al. N:o 68. fi,ss. - Fin. mot. N :o 68.
10192:
10193:
10194:
10195:
10196: Päivänsalo y. m.: Määrärahan osoittami- Päivänsalo m. fl.: Ang. anvisande av anslag
10197: sesta Suomen Sisälähetysliitolle kahden för Finlands Inremissionsförbund till un-
10198: matkapapin matkakulujen ja palkkauksen derstöd för avlönandet av tvenne rese-
10199: avustamiseksi. präster och Wl betäckande av derg,s
10200: kostnader.
10201:
10202:
10203: Ed usk u n nalle. T i 11 R i k s d a g e n.
10204:
10205: Viime vuosikymmeninä on useissa maissa Under de senaste årtiondena har även sta-
10206: vaitionkin puolelta kiinnitetty sisälähetys- ten i rm:ånga Iänder understött inremissions:
10207: työhön entistä enemmän huomiota. On huo- arbetet kraftigare än cförut. Man h.ar 1ärt
10208: mattu, että sisäiset olotkin kaipaavat uudis- sig inse att även de inre förhållandena kräva
10209: tusta. Suomessa on varsinaioon sisälähetys- förnyelse. I Finland är det egentliga in-
10210: työ va;rsin nuorta. Sitä on tehty vasta jon- remissionsal1betet jämförelsevis ny.tt. Det
10211: kun venran yl,i. :puolen vuosisad.aJl. Neljättä har här först utförts under något mer än
10212: vuotta sitten perustettiin .Suomen Sisälähe- ett halvt sekel. För c. 3 år sedan grundlades
10213: tysliitto, ja se on tähän asti toiminut vain Finiands inremissionsföl'lbund och det har
10214: vapaaehtoisin voimin iJ.man minkäänlaista va- hittills afl'lbetat eDJbart med frivilliga ikrafter
10215: kinaista kanna,tusta. Vuosittain sen toimesta utan något som helst ordinarie understöd.
10216: on pidetty n. 70 esitelmää 25 eri paik<kakun- ÅJrlig~en har detsamma anordnat c. 70 före-
10217: nahla n. 50,000 kuulijalle. Jäseniä siinä on drag å 25 Skilda orter för sammanlagt c.
10218: eri puolilta maatamme 553. Jo 3 vuotta sit- 50,000 ålhörare. Medilemmarnas antal stiger
10219: ten liitto itse otettiin jäsenelksi Kansainväli- till 553. Fö11bundet ha[' upptagits som med-
10220: seen Sisä1ähetysliittoon 1ja sillä on oma edus- lem i det Internationella inrem.issionsförhun-
10221: tajansa, sen valiokunnassa. Jotta tätä toimin- det ooo det är ock representerat i dess ut-
10222: taa, joka kansan kesken on saanut lämpimän skott. På det att d.enna verksamhet, som.
10223: vastaanoton, voitaisiin laajentaa ja ulotuttaa rönt ett v.änligt mottagande i fö,rsamlin-
10224: kaikkialle maahamme, syrjäseudui1lekin, ga.rna, kunde utsträckas över allt i rvå.rt land
10225: olisi välttämätöntä voida ,paJkata. kaksi iPaP- även t:i:ll mer avsides belägna orter, vore det
10226: pismiestä, jotka uhraisivat koko aikansa tä- nödvändigt att kunna avlöna. två prästmän,
10227: hän herätystyöhön. He tulisivat matkusta- som reg~elbundet skulle <resa ooh väeka in-
10228: maan eri puolilla maata. Että voitaisiin tresse :för det betyd:e;lsefulla inremissions-
10229: peittää osa matkakuluista ja palkoista al'betet. För att ikunna betäcka en dJel a v
10230: tarvittaisiin vuodessa Smk. 110,000: -. resekostnad:erna och lönerna erfordrades
10231: Edellä olevan nojahla ehdotamme 1rnnni- Fmk 110,000:- om året.
10232: oittaen, Bå g·rund härarv få vi vördsa,mt föreSlå,
10233:
10234: että Eduskunta ottaisi ensi vuoden att Riksdagen i nästa års budget
10235: menoarvioon 110,000 markan suurui- måtte upptaga en post stor ett hundra
10236: II,ss. - Päivänsalo y. m. 235
10237:
10238: sen määrärahan annettavaksi Suonten tiotusen (110,000) frnk för Finlands
10239: Sisälähetysliitolle 2 työntekijän mat- Inremissionsförbund till understöd
10240: kakulujen ja palkkauksen avustami- för avlönandet av tvenne resepräster
10241: seksi. och till betäckande av deras resekost-
10242: nader.
10243:
10244: Helsingissä, elokuun 7 päivänä 1929. Helsingfors, <den 7 augusti 1929.
10245:
10246:
10247: B. H. Päivänsalo. Kaino W. Oksanen.
10248: Vilho H. Kivioja. Maija Häkkinen.
10249: Simson Pilkka. J. Im. Bäck.
10250: Lauri A. Sariola. K. V. Hintz.
10251: Kusti Arffman. Edvard Haga.
10252: Tilda Löthman. And. Forsberg.
10253: Hulda Nordenstreng. Levi Jern.
10254: Mandi Hannula. Otto Jacobsson.
10255: Walter Mäkelä. Aina Lähteenoja.
10256: 236
10257:
10258: ll,s9. - Rah. al. N :o 69.
10259:
10260:
10261:
10262:
10263: Sillanpää y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Ta-
10264: loustyöntekijäin Yhdistykselle r. y. rakennusvelkojen
10265: lyhentämistä varten.
10266:
10267:
10268: E d u s kun n a ll e.
10269:
10270: Yksilöjen terveydenhoito on yhteiskun- pakollinen kesäloma, tultua voimaan, ryhtyi
10271: nallinen kysymys. Sitä valvoakseen on yh- yhdistys kesäkodin hankkimiseen. Sitä var-
10272: teiskunnan ollut pakko ryhtyä lainsäädän- ten osti yhdistys v. 1921 tarkoitukseen so-
10273: nöllisiin, yksilöjen terveyttä suojaaviin toi- pivan huvilan Siuntiosta luonnonkauniilla
10274: menpiteisiin. Työnsuojelu ja pakollinen mäellä omalla palstalla. Aluksi voitiin sii-
10275: kesäloma ovat suojelevia toimenpiteitä ter- hen sijoittaa noin parikymmentä henkeä.
10276: veydenhoidollisella alalla. Mutta pakolli- Talvella olikin sen tila riittävä, mutta kesä-
10277: sella lomallakaan ei saavuteta vastaavaa loman aikana tuli kysyntä niin suureksi,
10278: terveydenhoidollista tulosta, jos ei voida että yhdistys katsoi välttämättömäksi ra-
10279: saada tarkoitustaan vastaavia lepokoteja ja kentaa lisärakennuksen kesäasuntoja varten,
10280: terveydenhoitolaitoksia työläisiä varten. varsinkin kun yhdistyksen omistamalla
10281: Helsingin Taloustyöntekijäin Yhdistys palstalla oli kylliksi tilaa.
10282: (tunnettu nimellä Palvelijataryhdistys) on Arkkitehti Ilmari Launis laati yhdistyk-
10283: perustamisestaan saakka v. 1898 työsken- selle ilmaiset piirustukset. Lisärakennuk-
10284: nellyt suojelevan siveellisyystyön ja tervey- seen saatiin 15 huonetta ja iso seurustelu-
10285: denhoidon merkeissä. Yhdistyksen ensim- halli. Kun päärakennuksen vinttikerros
10286: mäinen toimenpide oli työnsaannin helpot- sisustettiin asunnoiksi, voidaan nyt kesä-
10287: tamiseksi perustaa ,Palvelijatartoimisto'' aikana lepokotiin sijoittaa 60 asukkia yhtä-
10288: paikanvälitystä varten. Toiseksi perusti aikaa. Uusi rakennus tuli maksamaan noin
10289: yhdistys kodin työpaikkaa vailla oleville 200,000 mk. ja vanhan korjaukset, vesi- ja
10290: nuorille naisille, tunnettu nimellä ,Palve- sähköjohtoineen y. m. on tullut maksa-
10291: lijatarkoti ", joka toimii vieläkin. Kotia maan toiset 200,000 mk.
10292: varten hankki yhdistys v. 1915 oman, 14 Katsoen siihen, että lepokoti on tarkoi-
10293: huonetta käsittävän osakehuoneiston, johon tettu palvelemaan yhteiskunnan vähäväki-
10294: voidaan sijoittaa noin 50 asukasta yhtäai- siä naisia, joiden ansiomahdollisuudet ovat
10295: kaa. Vuokraa, joka alkuaan oli 25 p. hyvin rajoitetut, on maksut asetettd täysi-
10296: vuorokaudelta, kannetaan nyt 5 mk. vuoro- hoidosta niin alhaiseksi kun 16-30 mk.
10297: kaudelta. Kodissa asuu vuosittain noin vuorokaudelta. Uudessa rakennuksessa on
10298: 800-900 henkilöä. Asukkaille välitetään muutamia yksityishuoneita, joist1aJ kanne-
10299: tilapäistyötä perheissä, kunnes saavat va- taan kallein 30 mk. maksu vuorokaudelta.
10300: kituisen paikan. Suurin osa lepokotia käyttävistä on työ-
10301: Uuden työsopimuslain, jossa määrätään läisnaisia, kuten talousapulaisia, tehtaalai-
10302: II,s9. - Sillanpää y. m.. 237
10303:
10304: sia, myyjättäriä. ynnä perh.een äitejä. Hel- seksi Smk. 30,000:- ja kunnalta Smk.
10305: singin köyhäinhoito maksaa usean puolesta 20,000:-. Tällä avustuksella saattoi yh-
10306: hoitomaksut. distys aikaisemmin aar1mmmsen sääste-
10307: Kun useimmat lepokodin asukkaat ovat liäästi tulla toimeen. Mutta nyttemmin
10308: terveydeltään perin heikkoja, työn uuvut- kun yhdistyksellä on pankkiin Smk.
10309: tamia, jotka tarvitsisivat ei vain lepoa, 235,000:- rakennuslaina, jonka korot vie-
10310: mutta myös hoitoa, heillä kun ei ole mah- vät suuren osan avustuksesta, on yhdistyk-
10311: dollisuutta päästä kalliisiin kylpylaitok- sen taloudellisten asiain hoito tullut sen
10312: siin, on kodin yhteyteen laitettu oma pieni vähävaraiselle jäsenmäärälle vaikeaksi.
10313: terveyshoitola. Viime vuonna rakennettiin Olisi sentähden saatava valtion ylimää-
10314: erikoinen hoitosauna hoitohuoneineen. Kyl- räistä avustusta velkojen lyhentämiseen.
10315: pyiässä annetaan hierontaa, käärehoitoa, Ylläolevan perusteella anomme kunnioit-
10316: kylpyjä. Hoidosta on eri maksu ja on se taen,
10317: ollut hyvin käytettyä. että Eduskunta ensi vuoden meno-
10318: Toimintansa ylläpitämiseksi on yhdistys arvioon ottaisi 150,000 · markan
10319: toimeenpannut arpajaisia, keräyksiä y. m., määrärahan kertakaikkiseksi avus-
10320: ollen tämän työn toimeenpanijat yhdistyk- tukseksi H eTsingin Taloustyönteki-
10321: sen Jasema. Valtiolta on yhdistys viimei- jäin Yhdistykselle r. y. rakennusvel-
10322: sinä vuosina saanut toimintansa tukemi- kojen lyhentämistä varten.
10323:
10324: Helsingissä 13 p:nä elokuuta 1929.
10325:
10326:
10327: Miina Sillanpää. Hilma Waljakka.
10328: fida Vihuri. Hilja Pärssinen.
10329: Hilda Seppälä. Aina Lähteenoja.
10330: Hilma Koivulahti-Lehto. Kustaa Perho.
10331: Aino Lehtokoski.
10332: 238
10333:
10334: D,oo. - Rah. al. N :o 70.
10335:
10336:
10337:
10338:
10339: Lehto y. n1.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suo-
10340: men Työväen Järjestönuorten Liitolle.
10341:
10342:
10343: E d u s k u n n a ll e.
10344:
10345: Yksi nykyisen yhteiskunnan tärkeimpiä Liitto on kehittänyt tämän osan liiton toi-
10346: sosialisia tehtäviä on huolenpito kasvavasta minnasta järkiperäiseksi kesäleiri- ja siir-
10347: polvesta. Tässä tarkoituksessa on Suomessa tolatoiminnaksi, johon vuosittain on osal-
10348: olemassa m. m. koulupakko. Koulukasva- listunut tuhansia lapsia. Tämän lisäksi on
10349: tus ei kuitenkaan ole riittävä toimenpide raittiuskasvatukseen kiinnitetty erikoista
10350: lasten yhteiskunnallisen kasvatuksen alalla. huomiota. Raittiusaiheisia puheita ja luen-
10351: Varsinkin teollisuuskeskuksissa ja kaupun- toja on pidetty useita satoja. Sen lisäksi
10352: geissa on miltei välttämätöntä, että erilai- on liitto järjestänyt useampia ohjaajakurs-
10353: set vapaaehtoisuuden pohjalla toimivat las- seja eri paikkakunnilla. Retkeilyjä ovat
10354: ten järjestöt ja liitot huolehtivat lapsista liiton osastot järjestäneet säännöllisesti
10355: sillä ajalla, joka heiltä jää vapaaksi kou- joko kahdesti tai kolmasti kuussa. Tähän
10356: lunkäyn;nin ohessa. asti on tätä retkeilytoimintaa harjoitettu
10357: Yksi tällaisista lasten kasvatusjärjes- yksinomaan työväenjärjestöjen tukemana
10358: töistä on kymmenen vuotta sitten perus- ja ovat liitto sekä sen osastot käyttäneet
10359: tettu Suomen Työväen Järjestönuorten tarkoitukseen varoja 100,000 markkaa.
10360: Liitto r. J. Se on ainoa työväen itsensä Kun liiton monipuolinen työ ja varsin-
10361: perustama ja tukema, yksinomaan lasten kin lasten raittiushenkinen kasvatustoi-
10362: kasvatustyötä harrastava järjestö. Kun minta olisi saatava tähänastista paljon laa-
10363: liitto perustettiin, otti se heti alussa ohjel- jemmalle pohjalle ja käsittämään paljon
10364: mansa tärkeimmäksi tehtäväksi koota työ- suurempia työläisten joukkoja, joilla ei
10365: läisperheiden lapset kaduilta ja kujilta muuten ole tilaisuutta ollenkaan edes ke-
10366: omiin kokoushuoneisiinsa sekä järjestää sälläkään päästä pois kaupunkien ja tehdas-
10367: lapsille viihtyisää ja kasvattavaa yhteistoi- paikkojen ,epäterveellisestä ilmasta, olisi lii-
10368: mintaa. ton saatava ainakin toisella puolella laa.jen-
10369: Yllämainitussa tarkoituksessa on liitto netuksi toimintaansa. Tähän ei sillä kui-
10370: vuosi vuodelta laajentanut toimintaansa ja tenkaan ole mahdollisuuksia ellei se saa
10371: pyrkinyt entistä enemmän järjestämään yh- myöskin valtiovallan taholta tukea toimin-
10372: teiskunnan kovaasaisille tilaisuutta päästä nalleen.
10373: kesäisin maaseudulle, saaristoon ja muual- Edelläolevaan vedoten ehdotamme,
10374: lekin, pois kaupunkien pölyisiltä kaduilta.
10375: Il,90. - Lehto J .... 239
10376:
10377: että Eduskunta ottaisi ensi vuoden seksi Suomen Työväen Järjestönuor-
10378: tulo- ja menoarvioon 100,000 mar- ten Liitolle.
10379: kan suuruisen määrärahan avustuk-
10380:
10381: Helsingissä, elokuun 15 p:nä 1929.
10382:
10383:
10384: Arvo A. Lehto. Jalmari Virta.
10385: Siina Urpilainen. L. Myllymäki.
10386: K. Meriläinen. Juho Perälä.
10387: J. Rötkö. Kalle Kyhälä.
10388: Mauritz Fr. Rosenberg. William Tanner.
10389: K. Kulmala. Väinö J. Kallio.
10390: Väinö Pohjaranta. Emil J. Tabell.
10391: J. A. Liedes. A. K. Talvio.
10392: 240
10393:
10394: II,9L - Rah. a.l. N :o 71.
10395:
10396:
10397:
10398:
10399: Ta.bell y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtioavustusta
10400: varten Suomen Työväen Raittiusliitolle.
10401:
10402:
10403: E d u s k u n n a ll e.
10404:
10405: V:n 1928 valtiopäiville jätettiin m. m. suurin ja ainoa työläisten jakamatonta
10406: rah. al. N:o 73, jossa ehdotetaan määrä- kannatusta nauttiva raittiusjärjestö jätet-
10407: rahaa Suomen Työväen Raittiusliiton avus- tiin vaille valtion tukea suureksi iloksi kan-
10408: tamista varten. Aloitteen johdosta pyyde- san raitistuttamisen ja kieltolain viholli-
10409: tyssä sivistysvaliokunnan lausunnossa ase- sille. Ainoatakaan niistä väitteistä, että
10410: tutaan tosin ehdotukseen nähden kieltei- liitto olisi aikaisempia avustusvarojaan
10411: selle kannalle, mutta vain siitä syystä, käyttänyt muihin kuin raittiustarkoituk-
10412: että muillekaan raittiusjär~jestöille ei ole siin, ei ole kyetty osoittamaan aiheellisiksi
10413: erikseen myönnetty määrärahaa. Valio- eikä kukaan rohjenne nytkään väittää,
10414: 'kunta lausuu edelleen: ,Sen sijaan on pu- etteikö juuri tämä liitto vastaisi työväestön
10415: heena oleva liitto valiokunnan mielestä keskuudessa niin välttämätöntä tarvetta
10416: oleva oikeutettu saamaan avustusta sosiali- vakaumuksellisen raittiusajatuksen levittä-
10417: ministeriön menoarvion kohdalla raittius- miseksi olkoonpa, että sen on täytynyt jo
10418: työn kannattamiseksi myönnettävästä yleis- viiden vuoden ajan tulla toimeen ilman
10419: määrärahasta, jos on osoittautunut, että valtion avustusta.
10420: liitto viime aikana on harjoittanut yksin- Mitä tulee liiton viimeaikaiseen toimin-
10421: omaan raittiustyötä". Tämän lausunnon taan, on sen jäsenistö huomattavasti kas-
10422: perusteella on sitten valtiovarainvaliokunta vanut. V. 1915 oli liitossa 1,849 jäsentä.
10423: ottanut v:n 1929 menoarvion johdosta an- V. 1921 oli jäsenmäärä 17,609 ja parhaim-
10424: tamaansa mietintöön kappale:en, jossa sa- millaan se oli v. 1923 nim. 55,062. V :n
10425: notaan: ,Yhtyen sivistysvaliokunnan lau- 1924 jälkeen tapahtui liiton toiminnassa
10426: suntoon ja koska hallitus voi määrärahan luonnollinen lasku, mutta kun liiton takana
10427: jaossa ottaa huomioon myös alotteessa mai- seisova työväki huomasi, että liitto oli jä-
10428: nitun raittiusjärjestön, valiokunta ehdot- tetty valtion taholta oman onnensa nojaan
10429: taa, että alote hyljätään". ja sitä vastaan päinvastoin suunnattiin pe-
10430: Vaikka eduskunnan myöhempi päätös rusteettomia hyökkäyksiä, on keskittyminen
10431: jätti voimaan tämän ajatuksen ja hallituk- liiton ympärille ollut erittäin voimakasta.
10432: sen olisi pitänyt siis ottaa avustusten jaka- Niinpä v. 1927 nousi liiton jäsenmäärä jo
10433: misessa huomioon Suomen Työv. Raittius- 39,540 ja paikallisten järjestöjen luku 496.
10434: liitto, evättiin liiton valtionapuanomus yhtä Viime vuoden päättyessä oli liitossa 44,236
10435: perusteettomilla väitteillä kuin ne, joiden jäsentä ja 538 paikallista järjestöä. Liiton
10436: nojalla liittoa on aina v. 1924 alkaen val- järjestörakenteesta johtuu, että puhtaita
10437: tiovallan taholta boikotettu. Tämän maan raittiusjärjestöjä näistä oli 43 ja niiden
10438: Il,91. - 1.'abell y. m. 241
10439:
10440: yhteinen jäsenluku 3,070. Nykyään on lii- lukuisia pitempiaikaisia raittiuskasvatus- ja
10441: ton jäsenluku 47,000. Liittoon kuuluu li- opastuskursseja eri puolilla maata. Liiton
10442: säksi 70 lasten järJestöä, joissa on jäseniä toimintasuunnitelmiin kuuluu myöskin eri-
10443: 4,000. Liitto on järjestöllisestikin voimis- koisten lasten raittiuskasvatusta käsittele-
10444: tunut. Sen alaisena toimii nykyään 13 vien kurssien järjestäminen ja työ lasten
10445: aluejärjestöä, jotka yhdistävät alueittain oman raittiuslehden aikaansaamiseksi. Lii-
10446: kokonaisuudeksi kaikki yksityiset raittius- ton kirjallinen valistustyö oman äänenkan-
10447: osastot ja muiden liittoon yhtyneiden jär- nattajan , Taisteluun'' -lehden kautta tulee
10448: jestöjen sisällä toimivat raittiusjaostot. myöskin voimistumaan lehden laajentuneen
10449: Edelleen laajennetaan työtä erikoisten pii- levikin ja sisällön kautta.
10450: rijärjestöjen avulla. On luonnollista, että sellainen työ kuin
10451: Kieltolain valvontavaikeuksien synnyt- vakaumuksellisen raittiusharrastuksen levit-
10452: tämä tilanne on pakoittanut liiton entistä täminen laajojen kansankerrosten keskuu-
10453: enemmän kohdistamaan huomionsa käytän- teen näiden itsensä myötävaikutuksella
10454: nölliseen rattiustyöhön erikoisesti ammatil- - asia, johon vain Suomen Työväen Rait-
10455: lisesti järjestyneen työväen keskuudessa. tiusliitto tällä hetkellä omaa mahdolli-
10456: Viranomaistenkin lausuntojen mukaan on suuksia - voi vastata ponnistuksia vain
10457: tästä työstä ollut tunnustusta ansaitsevia yleisen avustuksen turvin. Viime vuosina
10458: tuloksia. M. m. ovat raittiusolot useilla harjoitettu liiton boikottaminen ei niin
10459: suurilla työpaikoilla, kuten satamissa, ra- ollen ole paikallaan, jos kerran vakavasti
10460: kennustyömailla ja monilla tilapäisaloilla tahdotaan yleisillä varoilla raittiusvalis-
10461: huomattavasti parantuneet salakauppiaiden tusta levittää. Katsoen siihen mitä mai-
10462: järjestelmällisen karkoittamisen johdosta. nittu liitto jo tähän mennessä on tällä alalla
10463: Tätä työtä on laajennettu käsittämään suorittanut ja mihin se epäilemättä on osoit-
10464: myöskin työläisasuntoja. Päähuomio on tanut kykenevänsä, rohkenemmekin eh-
10465: kuitenkin kiinnitetty aatteellisen raittius- dottaa,
10466: työn suorittamiseen erikoisten luentosarjo-
10467: jen:, esitelmien, opastuskurssien, kirjallisuu- että Eduskunta päättäisi vuoden
10468: den y. m. muodossa. V. 1928 nousi puhe-, 1930 tulo- ja menoarvioon 14 pää-
10469: luento- ja esitelmätilaisuuksien luku 305 ja luokan VI luvun 2 momentille ottaa
10470: kuulijoiden lukumäärä yht. 29,955. Näistä lisäystä 200,000 markkaa Suomen
10471: pidettiin 34 esitelmää ja luentoa työväen Työväen Raittiusliiton valtioavus-
10472: järjestöjen yleisillä opastuskursseilla. tuksen järjestämistä varten.
10473: Tulevan vuoden toimintasuunnitelmassa on
10474:
10475: Helsingissä, elokuun 13 päivänä 1929.
10476:
10477:
10478: Emil J. Tabell. William Tanner.
10479: Verner Halen. L. Myllymäki.
10480: J. Rötkö. Mauritz Fr. Rosenberg.
10481: Arvo A. Lehto. Kalle Meriläinen.
10482: Jalmari Virta. Aug. Turunen.
10483: Heikki Väisänen. Konstantin Talvio.
10484:
10485:
10486:
10487: 2~5-29 31
10488: 1I,92, - Bah. al. N:o 72.
10489:
10490:
10491:
10492:
10493: Hannula, M. A. y. m.: Määrärahan osoittamisesta kahden
10494: lappalaisnuorukaisen avustamiseksi kansakoulunopettaja-
10495: seminaariin.
10496:
10497:
10498: Eduskunnalle.
10499:
10500: Maamme pohjoisosassa on muutamia kan- tilaisuus seminaarissa valmistua kansakou-
10501: sakouluja, joiden oppilasmäärästä yli 20 % lunopettajaksi näitä kouluja varten. Kun
10502: on lapinkielistä. Oppivelvollisuuslain mu- lappalaisväestö on tunnetusti köyhää ja sen
10503: kaan näille lapsille on annettava opetusta vuoksi kykenemätöntä suorittamaan koulu-
10504: heidän äidinkielellään tarpeen mukaan. Tä- tuksesta johtuvia kustannuksia ja kun käy-
10505: män opetukls·en antamista on kuitenkin pa- tännössä tästä syystä on suorastaan mahdo-
10506: hasti haittaamassa lapinkielen taitoisten tonta saada heitä omin varoin suorittamaan
10507: kansakoulunopettajien puute. seminaarin kurssia, olisi heille varattava
10508: Tämä puute tulee vuosi vuodelta tuntu- apuraha, joka riittäisi niukanlaiseen ja
10509: vammaksi, syy:stä että oppivelvollisuus vähl- säästäväiseen koulunkäyntiin. Siihen tar-
10510: tellen tulee täyteen voimaan lappalais- vittaisiin kahta oppilasta varten yhteensä
10511: alueellakin. Uusia kouluja perustetaan, joi- 15,000 markkaa vuodessa, ensimmäisenä
10512: hin olisi saatava lapinkielen taitoisia opet- vuonna kuitenkin vain puolet siitä eli
10513: tajia, ja oppilasasuntoloiden perustamisen 7,500 mk.
10514: kautta muutamissa entisissäkin kouluissa la- Edellä esitetyn perusteella €ihdotamme,
10515: pinkielisten lasten lukumäärä näyttää lisään-
10516: tyvän 20 % :n rajan sivutse. että Eduskunta päättäisi ottaa
10517: Asian korj aarniseksi ei miel€Stämme ole 1930 vuoden tulo- ja menoarvioon
10518: olemassa muuta keinoa kuin apurahalla tar- 7,500 markan suuruisen määräralwn
10519: jota ainakin parille lahjakkaalle lappalais- kahden lappalaisnuorukaisen avusta-
10520: nuorukaiselle entisen yhden lisäksi, joka nyt miseksi kansakoulunopettajaseminaa-
10521: voi opiskella ennen varatulla apurahalla, riin.
10522:
10523: Helsingissä, elokuun 14 p :nä 1'929.
10524:
10525:
10526: M. A. Hannula. Janne Koivuranta. T. A. Janhonen.
10527: 243
10528:
10529: ll,93. - Rah. al. N:o 73.
10530:
10531:
10532:
10533:
10534: Auer y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kymijoen perkaus-
10535: töitä varten.
10536:
10537:
10538: E d u s k u n n a ll e.
10539:
10540: Eduskunta on aikaisemmin ottanut val- kahden vuoden kuluessa ja se loppuunsuo-
10541: tion tulo- ja menoarvioon 2,000,000 markan ritetaan 10 vuoden kuluessa. Siksi kun-
10542: suuruisen määrärahan Kymijoen perkaus- nioittaen esitämme,
10543: töitä varten. Sen jälkeen on suoritettu vi-
10544: ralliset tutkimukset ja asianomainen per- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
10545: kauslupa on myönnetty Laajakosken, Ah- vaUion tulo- ja menoarvioon Kymi-
10546: vionkosken ja Hirv~kosken-Pernoonkosken joen perkaustöitä varten 2,000,000
10547: alueilla ehdolla, että perkaukseen ryhdytään mm·kan suuruinen määrärahan.
10548:
10549: Helsingissä, elokuun 14 p :nä 1929.
10550:
10551:
10552: Ilmari Auer. Elias Tukia.
10553: Simson Pilkka. J. H. Vennola.
10554: Antti Kemppi. E. Lautala.
10555: Mandi Hannula. Kaino W. Oksanen.
10556: 244
10557:
10558: Il,94. - Rah. al. N:o 74.
10559:
10560:
10561:
10562:
10563: Juutilainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vuoksen vt-
10564: sistön perkaustyötä varten.
10565:
10566:
10567: E d u s k u n n a 11 e.
10568:
10569: Lisämaan saanti maatalouden kehittä- maat on hyvässä kunnossa ja kotiseudullaan
10570: mistä varten niissä maakunnissa, joissa on haluaisi lisääntyvä nuorempikin väestö
10571: on vallalla pienviljelijäasutus, on tullut mielellään toimeentulonsa hankkia; jos sii-
10572: kaikkein keskeisimmäksi kysymykseksi. Eri hen vain on mahdollisuuksia. Ja ne ovat
10573: puolilla maatamme on:kin tähän asiaan kiin- hyvin vähäiset, ellei lisämaata saada hanki-
10574: nitetty viime aikoina suurta huomiota. tuksi.
10575: Vuoksen laakson suurella ja väkirikkaalla Vuosikymmeniä on Vuoksen lasku jo ollut
10576: asutusalueella, jossa taloudet käsittävät vireillä ja tällä kertaa kiirehtii sitä ei vain
10577: keskimäärin 6-7 hehtaaria peltoa ja 30--40 lisämaan puute, mutta sekin suurta haittaa
10578: h~htaaria muuta maata ja joita ta1ouksia viljelyksille tuottava seikka, että Vuoksi on
10579: väestön lisääntyessä pyritään edelleen jaka- viimeisimpinä ajanja:ksoina alkanut tulvia
10580: maan veljesten ja sisarusten kesken, voidaan useammin ja tuntuvammin kuin aikaisem-
10581: lisämaan saanti ratkaista vain yhdellä min. Usein uusiiutuvien ja korkealle nou-
10582: ainoalla tavalla. Ja se on, että Vuoksen ve- sevien tulvien selitetään ainakin osaksi joh-
10583: denpinnan lasku toimitetaan. Suomaita ei tuvan siitä, että Saimaan laajassa vesistössä,
10584: yleensä Vuoksen laakson alueella, joka kä- minkä vedet laskeutuvat Vuoksen kautta
10585: sittää Jääsken, Antrean, Vuoksenrannan, alas, on veden pinnan korkeus näyttänyt
10586: Heinjoen, Muolaan, Äyräpään, Vuokselan, vaihtelevan nopeammin kuin entisaikoina.
10587: Räisälän, Kirvun, Val!kjärven ja Sakkolan Tämä nopeampi vaihtelu johtunee osalksi
10588: pitäjät, löydy juuri ollenka.an. Muut vil- ehkä siitä, että metsät Saimaan laajalla sa-
10589: jelyskelpoiset maat on otettu niin tarkoin dealueella ovat vähentyneet, joten lumen
10590: viljelykselle kuin laidun- ja metsämaiden sulaminen tapahtuu nopeammin kuin ennen
10591: tarve on sallinut. jolloin metsät sitä hidastuttivat ja osaksi
10592: Vuoksen vesistön laskun kautta saataisiin siitä, että mainitulla sadealueelia on vesis-
10593: noin neljätoistatuhatta (14,000) hehtaaria töj·en perkaus ja maiden ojitus aiheuttanut
10594: uutta lisämaata viljelykseen käytettäväksi vesien nopeata siirtymistä Saimaaseen, jost3
10595: samalla kuin nykyiset viljelysmaat tulisivat ne sitten tulvien syöksyvät Vuo:kseen vilje-
10596: esim. salaojituksen mahdollisuuksien vuoksi, lyksille vahi.ll'koja aiheuttaen.
10597: mikä muiden etujen mukana saavutettaisiin Vuoksen veSistöjen lasku on juuri edellä-
10598: Vuoksen vedenpinnan alentamisella, suu- mainituista syistä yleisluontoinen toimen-
10599: resti paranemaan ja rtuottoisammiksi. pide ja niin suuria varoja vaativa työ, että.
10600: Väestö mainitulla alueella on uutteraa sen suorittaminen on vain valtion yleisillä
10601: talonpoikaisväestöä, jonka nykyiset viljelys- varoilla mahdollista. Eduskunta onkin tä-
10602: Il,94. - Jnutillainen y. m.
10603:
10604: män periaatteen jo !hyväksynyt. Eduskun- perkausta toimeenpantaessa ei tule olemaan
10605: nan päätöksellä 13 päivänä joulukuuta 1924 erittäin suuri, syistä jotka alempana maini-
10606: myönnettiin ilman mitään ehtoja; kahden taan, niin olisi aeia silmällä pitäen tulevai-
10607: miljoonan markan suuruinen työmääräraha suutta samalla kertaa. toteutettava laajem-
10608: Vuoksen perkaustyötä varten sekä sen man suunnitelman mukaisesti, joka tulisi
10609: lisäksi 200,000 markkaa ennen suoritettujen antama.an aivan täyden hyödyn niistä suu-
10610: tutkimusten tarkistusta ja jatkamista var- rista uhrauksista, mitä hanke joka tapauk-
10611: tBII. Nyttemmin ovat ·tutkimukset maata- sessa vaati.
10612: loushallituksen sekä tie- ja vesirakennus- Laskutyön kustannusarviota pidetään
10613: hallituksen toimesta suoritetut ja niiden paikallisen väestön sekä Vuoksen maaston
10614: mukaan saadaan uutta hyötyä tuottavaa ja sen veden virtaamista ehkäisevien estei-
10615: maata Vuoksen vesistöjen perkauksella noin den tuntijain keskuudessa ainakin eräissä
10616: 14,000 hehtaaria viljelykseen käytettäväksi. suhteissa liian korkeina. Yleisesti kyllä
10617: Näin saatava hyöty on jo kansantalouden ovat valtion virastojen tekemät työ- ja kus-
10618: kannalta niin arvokas, että se olisi viipy- tannusarviot osoittautuneet pikemmin kor-
10619: mättä saatettava maamme ahdasta talous- keiksi kuin alhaisiksi, joten Vuoksen per-
10620: elämää elvyttämään. Maatalouden yleinen kaus voidaan suorittaa kustannuslaskuja
10621: heikko kannattavaisuus on aiheuttanut suuresti alittamalla.
10622: Vuoksen laaksossa kuten yleisestikoko maa:s- Todennäköistä on, että eräiden vesialuei-
10623: sammekin sen, että maataviljelevä väestö den menetyksen korvaamisessa on huomat-
10624: on velkaantunut ja kun vielä samaan aikaan tavaa alentamisen varaa. Niinikään laiva-
10625: pienillä pinta-aloilla olevat metsät .ovat ka- liikenteen hyväksi lasketuista korvausme-
10626: tovuosien tuottamain viljelystappioiden joh- noista voitaisiin tehdä tuntuvia supistuksia,
10627: dosta huventuneet, ei ole olemassa liioin koska Vuoksen laivaliikenne Pölläkkälä-
10628: muuta ik:einoa saada pienviljelijäin talou- Viipuri välisen r&dan tultua avatuksi lii-
10629: det Vuoksen vesistön alueella tasapainoon, kenteelle ja autoliikenteen tultua Vuaksen
10630: kuin lisämaan valloittaminen vedeltä, että laaksossa aivan yleiseksi on supistunut
10631: saataisiin uusia lisätuloja oman työn avulla itsestään aivan olemattomiin. Ainakaan
10632: kartutetuksi. Kysymyksen nopea ratkaise- sillä ei ole suurtakaan merkitystä nopeam-
10633: minen lisämaan saamisen kautta on siis ei pien ja suorempia linjoja kulkevien kulku-
10634: vain yksityistaloudellinen vaan samalla välineiden rinnalla. Rautatien jatkaminen
10635: koko yhteiskunnan elinkysymys. Pölläkkälästä Riitolan-Raasulin radalle
10636: Vuoksen vedenpinnan laskulb.ankkeesta tulisi myöskin osaltaan korvaamaan Vuok-
10637: on valmistettu kaksi eri kustannusarviota, s•en laivaliikennettä. Vuok:sella tähän asti
10638: joista toinen käsittää laajemman laskusuun- !kulkeneet suuremmat laivat on jo myyty
10639: nitelman, joka tarkoittaa vedenpinnan alen- sekä siirretty pois Vuokselta ja nykyisin
10640: tamista nykyisestä normaalikorkeudesta liikennettä välittävä laivayhtiö, joka on ~aa
10641: kaksi metriä neljäkymmentä sentimetriä ja nut liikenteestä viime vuosina vain tappiota,
10642: suppeampi lasku, jonka mukaan veden- on luonnollisesti :pakoitettu menettelemään
10643: pinta .alenisi vain puolitoista metriä nor- sen mukaan kuin tilanne vaatii ja supis-
10644: maalikorkeudesta. tanee se ennen :pitkää toimintansa aivan
10645: Nykyisen sukupolven kannalta asiaa kat- pientä :paikallisliikennettä käsittäväksi.
10646: soen riittäisi pienempikin laskusuunnitelma Laskun jälkeenkin voidaan liikennettä har-
10647: ja täyttäisi se ikolb.tuulliset ajan vaatimuk- joittaa edelleen matalassa kurkevilla joki-
10648: set lisämaan saamiseksi, mutta kun käsi- aluksilla, ilman että mitään ruoppauksia
10649: tyksemme mukaan laajemman ja suppeam- sitä varten tarvitsee toimittaa.
10650: man laskusuunnitelman kustannusten ero Kiviniemen kosken tultua avatuksi, pai-
10651: 246 11,94. - Vuoksen vesistön perkans.
10652:
10653: nuisi Vuoksen vesi entistään kapeampaan olevaa runsaslukuista työvoimaa tässä työssä
10654: uomaan ja näin syntyisi suurempi, voimak- käyttää. Ja siihen katsoen, että sanottu työ
10655: kaampi virta, mikä todennäköisesti ruop~ ei ole sellaista hienoa ammattityötä mihin
10656: paisi itselleen tarpeeksi suuren syvennyksen ei kaikista kansaninokista ja ammateista
10657: monessa sellaisessa kohdassa, jotka on las- kootut vankeina olevat täysin työkykyiset
10658: kettu ihmis- ja konetyöllä suoritettavaksi. miehet kykenisi, voitaisiin mielestämme
10659: Samoin saataisiin silloin selville, orrko tar- ajatella sellaistakin. menettelytapaa, että
10660: peellista uuden keinot~koisen sileän pohjan vankityövoimalla VQitaisiin suorittaa ver-
10661: ra:kentaminen osalle Vuoksesta !hiekkasärk- rattain suuri osa laskutyöstä, mistä käsityk-
10662: kien syntymisen ehkäisemiseksi. semme mukaan Qlisi se hyöty, että kustan-
10663: Näin suurta ja maalle hyödyllistä yri- nukset työn suorittamisesta huomattavasti
10664: tystä, mikä on toimeenpantava ennemmin tai välhentyisivät. Suurimmat työt ovat Kivi-
10665: myöhemmin, valmistellessa tulee mieles- niemen ja Paakkolan koskien seutuvilla,
10666: tämme ottaa huomioon kaikki ne seikat, joten vankityövoiman käyttäminen tässä
10667: jotka tavalla tai toisella saattavat sen toi- työssä ei asuntoihinkaan nähden aiheuttane
10668: meenpanoa edistää ja työn suoritusta hel- suurempia vaikeuksia.
10669: pottaa. - Suuret valtion työt, kuten silto- Perkaustyö ehdotetaan tie- ja vesiraken-
10670: jen, maanteiden, kasarmien y. m. rakenta- nushallituksen suunnitelmissa suoritetta-
10671: miset, kun ne on annettu uraJkkatöinä, ovat vaksi siten, että laajempi suunnitelma to-
10672: usein osoittautuneet valtiolle edullisiksi. teuttaisiin kahdeksan vuoden ja suppeampi
10673: Vuoksen laskutöitä voitaisiin ajatella suo- työ kuuden vuoden kuluessa. Mahdollisille
10674: ritettavaksi myöskin urakkasopimuksina. urakaitsijoille sopisi mielestämme ehdottaa
10675: Jos niin tehtäisiin, niin varmaankin ilmaan- kolmen-neljän vuoden aikaa, sillä nyky-
10676: tuisi ei vain kotimaisia insinööri- ja raken- aikaisen työtekniilmn avulla pitäisi olla ole-
10677: nusyhtymiä, vaan myöskin u}komaalaisia massa sellaiset ma!hdollisuudet, että puheen-
10678: urakoitsijoita, joilla olisi riittävät pääomat alainen työ tulee sanotussa a,jassa suorite-
10679: sekä työvälineet ja kokeneet insinöörit työn tuksi. Kun perkaus toimitetaan Kivinie-
10680: johtoon käytettävissä, halukkaiksi työn suo- men kaskessa ensin on Vuoksen laskun
10681: rittamiseen. Jos laskutyötä tarjottaisiin tuottama hyöty silloin heti pääasiassa näh-
10682: urakoitsijoille, voisivat nama, hankkeen tävissä ja käytettävissä.
10683: siitä viivästymättä, käyttää tie- ja vesira- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
10684: kennushallituksen suorittamia mittauksia, ehdotamme,
10685: piirustuksia ja laskelmia ainakin osittain
10686: hyväkseen urakkatarjouksien tekemisen pe- että Eduskunta päättäisi otttJ,a
10687: rusteeksi. vuoden 1930 tulo- ja menoarvioon
10688: Samalla on mielestämme Vuoksen laskua 20,000,000 markan määrärahan
10689: suunniteltaessa yhtenä vaihtoehtona työn Vuoksen vesistön perkaustyötä vcu·-
10690: suorittamistapaan nähden syytä ajatella sitä- ten.
10691: kin, voidaanko ja minkä verran vankiloissa
10692:
10693: Helsingissä, elokuun 12 päivänä 19~9.
10694:
10695:
10696: Antti Juutilainen. K. J. Ellilä.
10697: Anttoni Vertanen. Matti Pitkänen.
10698: Antti Kemppi. E. Lautala.
10699: Viljami Kalliokoski. Ansh. Alestalo.
10700: 241
10701: ll,9 5. - B.ah. al. N :o 75.
10702:
10703:
10704:
10705:
10706: Huuhtanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vuoksen vir-
10707: ran perkaustöitii varten.
10708:
10709:
10710: E d u s k u n n a ll e.
10711:
10712: Ottamalla vuoden 1925 valtion tulo- ja tiheään asutussa Vuoksenlaaksossa on huu-
10713: menoarvioon 2,200,000 markan suuruisen tava puute, niin olisi koko maakunnan ta-
10714: määrärah~n Vuoksen virran tutkimista ja louselämän sekä asutustoiminnan kannalta
10715: p.erkaustöitä varten ratkaisi edu.skunta tärkeätä jouduttaa tätä laskuhan.ketta. Per-
10716: Vuoksen laskukysymyksen. Kjohta tämän kaustyöt olisi siis pantava heti alulle ja va-
10717: jälkeen jättikin valtioneuvosto tie- ja vesi- rattava varoja, jotta ne voitaisiin keskeyty-
10718: rakennushallituksen tehtäväksi suorittaa yk- mättä saada jatkumaan. Kun aikaisemmin
10719: sityiskohtainen tutkimus laskua varten sekä varatuista varoista suuri osa on kulunut
10720: määräsi maataloushallituksen arvioimaan tutkimuksiin, niin ylläolevan perusteella
10721: laskusta aiheutuvan hyödyn. Molemmat kunnioittaen esitämme,
10722: nämä tehtävät ovat nyt suoritetut loppuun,
10723: joten perkaustyöt voitaisiin aloittaa. Kun että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
10724: Vuoksen rantamien viljelyksiä yhä uudistu- tulo- ja menoarvioon Vuoksen virran
10725: vat tulvat häiritsevät varsin suuresti ja kun perkaustöitä varten 10 miljoonan
10726: la8kun kautta voitettaisiin noin 14,000 heh- markan määrärahan.
10727: taaria mitä parhainta viljelysmaata, josta
10728:
10729: Helsingissä, 8 päivänä elokuuta 1929.
10730:
10731:
10732: V. Huuhtanen Juho Niukkanen.
10733: J. Kauranen. E. A. Tuomivaara.
10734: P. Saarelainen. Antti Kemppi.
10735: Antti Kukkonen. Anttoni Vertanen.
10736: Elias Tukia. Ville Vallas.
10737: Simson Pilkka. Kaapro Huittinen.
10738: 248
10739:
10740: Il196. - Rah. al. N:o 76.
10741:
10742:
10743:
10744:
10745: Vertanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Saimaan ve-
10746: denpinnan säännöstelymahdollisuuksien tutkimista var-
10747: ten.
10748:
10749:
10750: Eduskunnalle.
10751:
10752: Viitaten vuoden 1929 ensimmäisille valtio- että Eduskunta päättäisi Saimaan
10753: päiville jätettyyn rahaasia-aloitteeseen vedenpinnan säännöste~ymahdolli
10754: (Liitteet I-XI siv. 101) esitämme kun- suuksien tutkimista varten ottaa ensi
10755: nioittaen, vuoden tulo- ja menoarvioon 500,000
10756: markan määrärahan.
10757:
10758: Helsingissä, 8 päivänä elolruuta 1929.
10759:
10760:
10761: Anttoni Vertanen. Pekka Saarelainen.
10762: Elias Tukia. Antti Juutilainen.
10763: Antti Kukkonen. Aino Luostarinen.
10764: Matti Pitkänen. Emil Jutila.
10765: Albin Asikainen. Ville VaUas.
10766: Antti Kemppi. Juhani Leppälä.
10767: Erkki Paavolainen. V. Huuhtanen.
10768: Juho Niukkanen. Kaapro Huittinen.
10769: Albin Manner.
10770: 249
10771:
10772: ll,97.- Rah. al. N:o 77.
10773:
10774:
10775:
10776:
10777: Kauranen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Muolaan kun-
10778: nassa olevien Kirkko-, Punnus- ja Vuotjärven vedenpin-
10779: nan alentamista varten.
10780:
10781:
10782: E d u s k u n n a ll e.
10783:
10784: Vuoden 1928 menoarvion yhteydessä on loudellisesti hyvin kannattavana ja puoltaa
10785: eduskunta myöntänyt kruhden miljoonan sen toteuttamista.
10786: markan suuruisen määrärahan iMuolaan, Kun mainittujen Jarvien rantamaiden
10787: Valkjärven ja Kivennavan kunnissa olevien omistajat ovat kaikki pikkutilallisia eikä
10788: Kirkko-, Punnus- ja Vuotjärven vedenpin- viljelyskelpoisia maita asutustiheyden vuoksi
10789: nan alentamista varten. Maanvnjelysinsi- ole saatavissa, olisi viljely:skelpoiset ranta-
10790: nööri G. A. 1Ståhlen laatiman työsuunnitel- maat saatava viljelyskuntoon, sillä ne ovat
10791: man ja kustannusarvion mukaan tulisivat alavia ja jokavuotisten kevättulvien vaivaa-
10792: laskemisesta aiheutuvat kustannukset nou- mia, joten voimaperäinen viljelys niillä on
10793: semaan 4,594,5W markkaan. Lisäksi edel- mruhdoton.
10794: lyttää puheenaolevien järvien laskeminen Kun eduskunta on jo myöntänyt maini-
10795: Kuusaankoskessa olevan vesilaitoksen hävit- tun määrärahan, olisi hanke saatettava ko-
10796: tämisen ; menetys vesivoiman häviöstä kos- konaisuudessaan toteutetuksi että rantamai-
10797: kineen on pidetyssä katselmuksessa arvioitu den omistajat pääsisivät nauttimaan laske-
10798: 420,000 markkaan kerta kaikkiaan suoritet- misesta aiheutuvaa hyötyä.
10799: tuna. Maataloushallituksen kalatalous- Edellä olevan perusteella kunnioitta;ern,
10800: osasto on arvioinut mainittujen järvien ka- ehdotamme,
10801: lastuksen vähenemisestä ai!heutuvan vahin-
10802: gon 35,000 marka;ksi kerta kaikkiaan suori- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
10803: tettuna, joten laskuhankkeesta aiheutuisi menoarvioon 3,049,550 markan suu-
10804: kaikkiaan 5,049,·550 markan suuruiset kus- ruisen valtionavustuksen Muolaan
10805: tannukset. kunnassa olevien Kirkko-, Punnus-
10806: Toimitusinsinööri sanoo lausunnossaan, ja Vuotjärven vedenpfmman alenta.
10807: ·että rantamaat ovat hyvämutaisia suomaita, mista varten.
10808: oikein ihannemaita, sekä pitää hanketta ta-
10809:
10810: Helsingissä, elokuun 14 päivänä 1929.
10811:
10812:
10813: Jooseppi Kauranen. Kaapro Huittinen.
10814: Heikki Vehkaoja. Antti Kemppi.
10815: Emil Jutila. Ville Vallas.
10816: V. Huuhtanen. Matti Pitkänen.
10817: Viljami Kalliokoski.
10818:
10819: 2~5-29 32
10820: Il,9s. - Rah. al. N:o 78.
10821:
10822:
10823:
10824:
10825: Nurmesniemi: Määrärahan osoittamisesta Settijoen perkaa-
10826: mistöiden aloittamista varten.
10827:
10828:
10829: Eduskunnalle.
10830:
10831: On yleisesti tunnettu tosiasia, 1että kaik- odottamaan rauhallisempia aikoja, jolloin
10832: kein parhaimmat viljelysmaat sijaitsevat sen toteuttamiseen näyttäisi olevan parem-
10833: järvien rantamilla tai jokien varsilla. Näillä mat mahdollisuudet. Ja niin se on siirtynyt
10834: mailla on taas yleisenä se viljelyshaitta, 'että vuodesta vuoteen.
10835: niitä vaivaa pohjamärkyys, mikä toisin pai- Tämä kysymys sai uutta eloa, kun kulu-
10836: koin on niin haittaava, 'että maiden vilje- van kesän aikana, jolloin koskenperkaus-
10837: lykselle raivaaminen on aivan mahdoton; komitea, joka kautta maan on pitänyt ko-
10838: toisin paikoin tosin maita koetetaan viljellä, kouksia, piti kokouksen myöskin Haapajär-
10839: mutta mikään voimaperäinen maanviljelys, vellä, suunniteUen tämän hankkeen toteut-
10840: joka kuitenkin on kannattavan maatalouden tamista.
10841: ensimmäinen edellytys, ei tässä voi olla Kustannukset Setti- ja Karijoen per-
10842: mahdollinen. kauksesta nousisivat v. 191.3 toimitetun tut-
10843: Tällainen haitta mitä voima:kkaimmin kimuksen mukaan 455,000 mk. joka olisi
10844: ilmenee Settijoen ja Karijoen rantaseuduilla nykyisen rahanarvon mukaan noin 15 mil-
10845: olevilla mailla Haapajärven pitäjän Kuu- joonaa markkaa. Kun työnpuutettakin on
10846: saankylässä, Oulun läänissä. Näillä joki- paikkakunnalla olemassa ja kun tämän
10847: alueilla on sen lisäksi useita! järviä, jotka tämän työn suoritus voitaisiin tehdä aina-
10848: ovat hyvin mataloita - kesäveden aikana kin kolmen vuoden kuluessa, saan kun-
10849: noin 50--160 senttimetriä vettä - jotka sa- nioittavimmin ehdottaa,
10850: malla jos joet perattaisiin muodostuisivat
10851: niityiksi, tuottaen siten suuren lisän paikka- että Eduskunta ottaisi tulevan
10852: kunnan heinäntuotantoon. vuoden menoarvioon 1,500,000 mar-
10853: Jo v. 1'913 toimitettiin .Settijoen ja Kari- kan määrärahan S ettijoen perkaa-
10854: joen perkaustutkimus, mutta tämä, kuten mistöiden aloittamista varten Haapa-
10855: niin monet muut kysymykset, saivat jäädä järven pitäjässä.
10856:
10857: Helsingissä 12 p :nä elokuuta 1929.
10858:
10859:
10860: Eero Nurmesniemi.
10861: 261
10862:
10863: 11,99. - Rah. al. N :o 79.
10864:
10865:
10866:
10867:
10868: Nurmesniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjärven
10869: laskemista ja Pyhäjoen perkaamistöiden aloittamista
10870: varten.
10871:
10872:
10873: E d u s k u n n a 11 e.
10874:
10875: Viitaten rah. al. N :o 50 v. 1929 (Liitteet markan määrärahan Pyhäjärven ve-
10876: I-XI) saamme kunnioittavimmin ehdottaa, den laskemista ja Pyhäjoen perkaa-
10877: mistöiden aloittamista varten Oulun
10878: että Eduskunta päättäisi ottaa tu- läänissä.
10879: levan vuoden menoarvioon 2,000,000
10880:
10881: Helsingissä, elokuun 7 päivänä 1929.
10882:
10883:
10884: Eero Nurmesniemi. M. Niilekselä.
10885: 252
10886:
10887: ll,1oo. - Rah. al. N:o 80.
10888:
10889:
10890:
10891:
10892: Tuomikoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta Siikajoen
10893: perkaustyön ja Temmesjokeen laskevan tulvaveden pa-
10894: toamisen aloittamiseksi.
10895:
10896:
10897: E d u s k u n n ,a ll e.
10898:
10899: Vuoden 1928 valtiopäiville ovat ed. Kar- Viittaamalla 1928 valtilopäiville 1jätetyn
10900: jalainen y. m. jättruneet ra:haasia-aloittoon:a rahaasåa-aLoiUeen N :o 178 iPerusteluiihin,
10901: N :o 178 esityksen määrärahan myöntämi- pyydämme s·en lisä:ksi: esittää asian kiireei-
10902: sestä Siikajoen pel'kauksen aloittamiseen. lisyyden puolesta voimaldraasti pulb.uvan
10903: Valtiovarainvaliokunta ei ole ilmitenkaan vaaran, joka Temmesjoen alajuoksulla Tem-
10904: ottanut määrärahaa kuluvan vuoden tulo- meksen ja Limingan kurntain alueella sään-
10905: ja menoarvioehdotukseensa arvattavasti nöllisesti joka kevät uhkaa asumuksia. Kun
10906: siitä syystä, että tutkimus mainitusta per- Siikajoki: perkaamattomana ei voi laskea
10907: kauksesta ei oHut loppuun suoritettu. Kun yläjuoksulta tulevaa ves:imäärää, on tulva-
10908: nyt tutkimus ja perkaussuunmitelma ovat vesi tehnyt tiensä Paavolan ja Rantsilan
10909: valmistuneet voitaisiin työt aloittaa ensi ti- pitäjien rajamailta alkaern n. s. Mustanjoen
10910: lassa. Tie- ja vesirakennushallitus onkin ot- kautta Temmesjokeen, aiheuttaen sen ala-
10911: tanut metnoarvioe:hdotluikseensa 2,000,000 juoksulla tulvia, jotka usein keväisin
10912: markan määrära:han tarkoitusta varten. häätävä:t asujamiston karjoine~m pois asun-
10913: Tämä ehdotus ei kuitenkaan ole saavuttanut noi:staan. Mainittuja asumuksia uhkaava
10914: valtioneuvoston hyväksymistä. vaara on niin ilmeinen, että se vaatii valtio-
10915: Kun Siikajokilaakson asujamilston muo- vallan taholta pikaisia toimenpiteitä.
10916: dostaa suurelta osalta pienviUelijäväestö, Perkaussuunnitelmassa onkin tämä tulva-
10917: jolle varsinkin nykyisenä vaikeana talou- veden tukkeaminen patoamise1la läheisesti
10918: dellisena aiJkan·a on raskasta ottaa osaa per- liittynyt perkausikysymyksen yhteyteen.
10919: kauSikustannusten korvaamiseen, on välttä- Edellä olevaan viitaten esitämme lkun-
10920: mätöntä, että perkaus suoritetaan kokonaan nioittaen,
10921: valtion v;aroi:lla, sitä suuremmalla syyllä,
10922: kun )"läjuoksulla valtion varoilla toimitetun että Eduskunta p~'ättäisi ottaa
10923: perkauksen vaikutuksesta johtuen veden no- vuoden 1930 menoarvioon 2 miljoo-
10924: pea virtaaminen saapi aikaan tulvat vilje- naa markkaa Siikajoen perkaustyön
10925: lysmaihle. ja Temmesjokeen laskevan tulvave-
10926: den patoamisen aloittamiseksi.
10927:
10928: Helsingissä, elokuun 6 p :nä 1929.
10929:
10930: S. Tuomikoski. M. Niilekselä.
10931: Eero Nurmesniemi. Arvi Ahmavaara.
10932: 253
10933:
10934: 11,101. - Rah. al. N:o 81.
10935:
10936:
10937:
10938:
10939: Nikkanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Ka-
10940: lastajajärjestöjen Keskusliiton r. y. avustamiseksi.
10941:
10942:
10943: E d u s k u n n a ll e.
10944:
10945: Kun Suomen Kalastajajäxjestöjen Kes- jolle nimeksi hyväksyttiin Suomen Kalas-
10946: kusliitto r. y. vuonna 1923 perustettiin, ta- tajajärjestöjen Keskusliitto r. y. Käsitet-
10947: pahtui se maan kalastajaväestön omasta tiin että tämän työn tulisi nojautua kalas-
10948: aloitteesta. Kalastuksella elävä väestö oli tajaväestöön itseensä, että tämä muista jä-
10949: tällöin kaikkialla maassa joutunut varsin lessä oleva väestö olisi oman joukkotoimin-
10950: vaikeaan asemaan. Kalanvienti, joka ennen nan kautta herä-tettävä ja koottava määrä-
10951: ratkaisevasti vaikutti elinkeinon kannatta- tietoiseen työhön asemansa ja elinkeinonsa
10952: vaisuuteen, oli olojen pakosta keskeytynyt. hyväksi. Perustetulle keskusliitolle hyväk-
10953: Omassa maassa ei ollut kalastuksen tuot- syttiin laaja, käytännöllisen työn ja osuus-
10954: teille riittävää menekkiä ja aika oli muuten- toiminnan pohjalle perustuva ohjelma ja in-
10955: kin varsin ahdasta. Osa itsenäistä kalasta- nostus asiaan oli suuri.
10956: javäestöä, joka vuosisatoja oli saanut toi- Rjeskusliiton toiminnan tukemiseksi anot-
10957: meentulonsa kalastuksesta, oli pakoitettu tiin useamman kerran valtionavustusta,
10958: siitä luopumaan ja hakemaan tilapäisan- mutta vasta v. 1925 saatiin tarkoitusta var-
10959: sioita satunnaisista töistä. ten ensi kerran 40,000 markkaa. Sen
10960: Varsinaisen kalastajaväestön keskuudessa jälkeen on valtio osittain avustanut liiton
10961: ei tällöin toiminut mitään seuraa tahi yhdis- työtä, ollen avustuksen määxä tänä vuonna
10962: tystä joka olisi tietoisesti tehnyt työtä olo- 50,000 mk. Tämä valtionavustus on kui-
10963: jen kohottamiseksi. Aikaisemmin peruste- tenkin määrätty käytettäväksi ainoastrum
10964: tut kalastajaseuratkin olivat melkein kaikki pienellä osalla liiton säännöissä määriteltyä
10965: lopettaneet toimintansa, kun !lliiden työtä toimialuetta, nimittäin Viipurin l. ranni-
10966: johtavaa keskusjärjestöä ei ollut olemassa. kolla ja ulkosaarilla. Täällä onkin keskus-
10967: Samaan aikaan lisääntyi yhä spriin y. m. liiton toimesta herätetty jälleen toimintaan
10968: salakuljetus saaristossa ja siitä seurasi vä- entiset kalastajaseurat sekä perustettu
10969: littömästi myöskin kalastuselinkeinon rap- uusia seuroja ja yhdistyksiä, viime vuonna
10970: peutuminen ja yleinen alaspäin meno. Va- m. m. kalastustarpeiden vakuutusyhdistys
10971: listuneimmissa kalastajapiireissä pantiin merivahinkojen varalta, sekä jäxjestetty
10972: tämä huomio raskain mielin merkille. Käsi- kumseja, opastustilaisuuksia, esitelmäko-
10973: tettiin että kalastajaväestön aseman kohot- kouksia ja kalanäyttelyjä kaikkialle pitkin
10974: tamiseksi olisi jotakin tehtävä. Tällöin kut- aluetta. Myöskin kalanjalostuslaitoksia on
10975: suttiin yleinen kalastajien ja kalastajaseu- tänne perustettu ja täällä olevat 19 pelas-
10976: rojen edustajien kokous Turkuun 3 p:nä tusasemaa on liiton toimesta korjattu, ollen
10977: helmik. 1923, jossa päätettiin perustaa tätä niiden hoito edelleenkin liiton huolena.
10978: työtä johtamaan kalastajien oma yhdistys, Kuten jo on mainittu, ei keskusliitto ole
10979: 1I,101. - Ka'lastajajärjestöjen Keskusliiton avustaminen.
10980:
10981: voinut käyttää saamaansa valtionapua koko Tilanne kalastuselinkeinon alalla on edel-
10982: toimialueellaan ja kun yhdistyksellä ei ole leenkin) varsin vaikea, kalastus kannattaa
10983: ollut muitakaan varoja sanottavammin, on huonosti, pyydykset tulevat kalliiksi hank-
10984: työskentely toimintasuunnitelman mukaan kia ja varsinkin silakankalastuksella elävän
10985: ja sääntöjen edellyttämällä tavalla ollut väestön asema on vaikea. Kalastuselinkei-
10986: mahdotonta. Niinpä esim. Lounais;Suo- non harjoittamisesta tapahtuu edelleenkin
10987: messa ja JSatakunnan l"annikolla, jossa lii- luopumisia ja salakuljetus houkuttelee
10988: tolla on useita jäsenseuroja, ei ole voitu myöskin osan väestöstä omiin hommiinsa.
10989: viime vuosina lainkaan toimia, vaikka sikä- Työtä kalastuselinkeinon ja kalastajaväes-
10990: läiset jäselliSeurat ovat pyytäneet alueilleen tön aseman kohottamisekisi tarvitaan siis
10991: kalanjalostuskursseja, esitelmäkokouksia, ka- edelleenkin ja yhteiskunnan olisi syytä
10992: lanäyttelyitä y. m. enemmän kun tähän saa:kka tukea tätä työtä.
10993: Aikaisemmin, vuosina 1925 ja 19t216, on Näin olisi tehtävä varsinkin silloin kun
10994: kuitenkin Uuteenkaupunkiin järjestetty ka- tämä työ on lähtöisin kalastajaväestön
10995: lanäyttelyjä, joihin osanotto on ollut suh- omasta keskuudesta ja pohjautuu sen
10996: teellisen runsas. Myöskin jo 5, vuoden omaan pyrkimykseen olojensa kohottami-
10997: aikana on keskusliitto julkaissut kerran seksi.
10998: kuukaudessa ammattilehteä ,Kalasta;ja"., Edellä esitetyn perusteella ~hdotam:me,
10999: joka leviää kaikkialle pitkin maan rannikko-
11000: aluetta ja jota kalastajaseurat jäsenlehte- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
11001: nään tilaavat ja levittävät. J\{ainittakoon menoarvioon Suomen Kalastajajär-
11002: vielä että kalastajaväestön myötätunto kes- jestöjen Keskusliiton r. y. avusta-
11003: kusliittoa ja sen työtä kohtaan on kaikkialla mista varten 150,000 markkaa, käy-
11004: varsin ,suuri ja kuuluu liittoon nykyisin 39 tettäväksi liiton sääntöjen määrää-
11005: kalastajaseuraa ja yhtymää maan tärkeim- mällä tavalla työskentelyyn koko
11006: miltä kalastusalueilta, ja on sen jäsenmäärä maan kalastajaväestön hyväksi.
11007: noin 2,500 henkilöä, kaikki ammattikalas-
11008: tajia.
11009:
11010: Helsingissä, elokuun 14 päivänä 1929.
11011:
11012:
11013: Vilho Nikkanen. M. A. Hannula.
11014: A. Luoma. Albin Manner.
11015: Erkki Paavolainen.
11016: 255
11017:
11018: 11,102. - Fin. mot. N:o 82.
11019:
11020:
11021:
11022:
11023: Österholm m. fl.: Ang. anvisande av förhöjt anslag för
11024: fiskerinäringens främjande.
11025:
11026:
11027: Till Riksdagen.
11028:
11029: Anslaget för fiskerinäringens främjande sällskapen möjlighet att förbättra sin in-
11030: har visserligen under de senaste åren un- struktionsverksamhet borde anslaget för
11031: dergått åtskilliga förhöjningar, men fort- fiskerinäringens främjande höjas med
11032: farande råder en avsevärd skillnad mellan 125,000 mark.
11033: dess faktiska betydelse och fiskerinäringens Såväl i den inhemska konsumtionen som
11034: berättigade behov av understöd från sta- i fiskexporten spelar gäddfiskets avkast-
11035: tens sida. I själva verket är detta under- ning en betydande roll. Av alla fiskslag
11036: stöd betydligt mindre än det var före intager gäddan främsta rummet i vår
11037: penningvärdets fall. År 1914 utgjorde starkt minskade fiskexport. Det är där-
11038: anslaget för fiskerinäringens främjande för av vikt att gäddfiskevattnens produk-
11039: 150,000 mark och år 1918 200,000 mark. tionsförmåga uppehålles genom ändamåls-
11040: För närvarande är det verkliga värdet av enliga åtgärder, vilka äro så mycket mera
11041: ifrågavarande anslag, som innevarande år av nöden som gäddstammen både i skär-
11042: utgör 1,100,000 mark, endast 55 procent gården och insjöarna uppenbarligen är ut-
11043: av vad det var år 1918. Likväl har fiskeri- satt för en starkare beskattning än den
11044: näringen, alltsedan den ryska marknaden naturliga tillväxten medgiver. På fiskeri-
11045: stängdes, tryckts av en stark depression, lagstiftningens område har, till stor skada
11046: som först på senaste tid begynt i någon för både havs- och insjöfisket och trots
11047: mån giva vika, efter det produktionen och riksdagens uppmaningar till regeringen,
11048: fiskhandeln inställt sig efter de förändrade rått en fullständig stagnation, som av allt
11049: förhållandena. Stora svårigheter möta att döma ä.nnu länge kommer att fortbestå.
11050: dock fortfarande fiskerinäringens utövare. Det synes därför icke möjligt att genom
11051: Det arbete, som utföres av fiskarförbunden lagstiftningsåtgärder, avseende t. ex. fred-
11052: och lantbrukssällskapen i syfte att höja ning och minimimått, kunna hindra gädd-
11053: denna näringsgren, är därför av stor be- stammens fortgående minskning. Vid så-
11054: tydelse. Eristen på medel hindrar likväl dant förhållande är det av stor betydelse
11055: dessa organisationer att göra sin verksam- att gäddfiskevattnens produktionsförmåga
11056: het fullt effektiv och ändamålsenlig. Det uppehålles med andra medel, främst g·e-
11057: tillägg till statsanslaget, som regeringen nom konstbefruktning av rom och utplan-
11058: föreslår i budgetpropositionen, 50,000 tering av yngel. Redan under en följd av
11059: mark, är så ringa att därmed inga nämn- år har denna metod, som veterligen icke
11060: värda resultat kunna åstadkommas. För tillämpats annorstädes i öppna skärgårds-
11061: att bereda fiskarförbunden och lantbruks- vatten, tagits i bruk bl. a. av Nylands
11062: 256 11,102. - Kalastuselinkeinon edistäminen.
11063:
11064: fiskarförbund, som spritt kännedom om för- förbindelser och tryckta exportförhållan-
11065: farandet, och låtit tillverka. och fö~sälja sum- den har i många länder, särskilt i Tysk-
11066: par för kläckning av gäddyngel. Sin verk- land och 1Skandinavien, stor vikt fästs vid
11067: samhet på detta område har nämnda för- att konsumtionen av inhemsk billig havs-
11068: bund ytterligare utvecklat genom att in- fisk ökas. I detta syfte har med understöd
11069: rätta tvenne anläggningar för gäddodling av staten en omfattande propaganda bedri-
11070: i avstängda havsvikar, den ena på Löparö i vits för att upplysa allmänheten om fisk-
11071: Sibbo, den andra i Svartviken i Degerby. köttets näringsvärde och mångsidiga an-
11072: Dessa anläggningar äro visserligen så nya vändbarhet i hushållet, om nyttan för folk-
11073: att de mer eller mindre ha karaktären av hälsan och nationalhushållningen av att
11074: försöksverksamhet, men så mycket kan alla- konsumtionen av fisk ökas. På detta om-
11075: redan skönjas att metoden har förutsätt- råde hava även i vårt land vissa ansträng-
11076: ningar att giva goda resultat i framtiden, ningar gjorts, främst av Fiskeriföreningen
11077: då erfarenhet vunnits om vissa detaljer av i Finland, som utsänt propagandamärken
11078: odlingsverksamheten. Då det är av vikt att fästas på brev samt utgivit en kortfat-
11079: att fiskodlingen vinner spridning även vid tad handledning för tillredning av olika
11080: våra havskuster, måste det anses riktigt slags maträtter av strömming. Propagan-
11081: och påkallat att strävandena på detta om- dan för fiskkonsumtionens ökning borde
11082: råde understödas av staten. Så ringa har emellertid fortsättas och utvecklas. För
11083: detta understöd hittills varit, att det ovan- att detta bleve möjligt borde anslaget för
11084: nämnda \ förbundet för sitt rätt så kost- fiskerinäringens främjande ökas med 25,000
11085: samma odlingsarbete av statsmedel erhållit mark.
11086: endast 3,000 mark, vilket belopp givits På grund av vad ovan framhållits an-
11087: som bidrag till anläggningen på Löparö. hålla undertecknade vördsamt,
11088: För att gäddodlingsverksamheten måtte
11089: kunna utvecklas, borde anslaget för fiskeri- att anslaget för fiskerinäringens
11090: näringens främjande ökas med minst 5o,ooe främjande måtte höjas med 200,000
11091: mark, att utgivas till understöd för od- mark och således för år 1930 utgå
11092: lingsverksamhet, särskilt vid havskusterna. med 1,300,000 mark.
11093: Under dessa tider av försvårade handels-
11094:
11095: Helsingfors, den 13 augusti 1929.
11096:
11097: John Österholm. K. F. Lauren.
11098: Carl Sanmark. Otto Jacobsson.
11099: 257
11100:
11101: II,1o2. - Rah. al. N:o 82. Suomennos.
11102:
11103:
11104:
11105:
11106: Österholm y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta
11107: kalastuselinkeinon edistämiseksi.
11108:
11109:
11110: E d u s k u n n a 11 e.
11111:
11112: Kalastuselinkein<On edistämiseksi myön- toille ja maanviljelysseuroille valmistettai-
11113: nettyä määrärahaa on tosin viime vuosina siin mahdollisuus tehostaa neuvontatoimin-
11114: useita kertoja koroitettu, mutta edeHeenkin taansa, olisi määrärahaa kalastuselinkeinon
11115: on olemassa huomattava eroitus sen todelli- edistämiseksi koroitett.ava 125,000 markalla.
11116: sen merkityksen ja kalastuselinkeinon oi- Sekä kotimaisessa kulutuksessa että ka-
11117: keutetun valtionavustuksen tarpeen välillä. lan viennissä on hauenkalastuksen tuotolla
11118: Todellisuudessa tämä avustus on melkoista huomattava osa. Meidän suuresti vähenty-
11119: pienempi kuin se oli ennen rahanarvon las- neessä kalanviennissämme on hauki kaikista
11120: kua. V. 1914 oli määräraha kalastuselin- kalalajeista ensi sijalla. Senvuoksi on tär-
11121: keinon edistämiseksi 150,000 markkaa ja keätä, että hauenkalastusvesien tuotantoky-
11122: v. 1918 200,000 markkaa. Nykyään on ky- kyä ylläpidetään tarkoituksenmukaisin toi-
11123: symyksessä olevan määrärahan, joka kulu- menpitein, jotka ovat sitäkin tarpeellisem-
11124: vana vuonna tekee 1,100,000 markkaa, to- pia, kun haukikantaa sekä saaristossa että
11125: dellinen arvo vain 55 % siitä, mitä se oli sisävesissä ilmeisesti verotetaan suurem-
11126: v. 1918. Kuitenkin on kalastuselinkeinoa massa määrässä kuin luontainen lisäänty-
11127: aina Venäjän markkinain sulkeutumisesta minen sallisi. Kalastuslainsäädännön alalla
11128: lähtien painanut pitkäaikainen pulakausi, on, suureksi vahingoksi sekä meri- että sisä-
11129: joka vasta viime aikoina on alkanut jonkun vesikalastukselle ja huolimatta eduskunnan
11130: verran helpottua, sittenkun tuotanto ja ka- kehoituksista hallitukselle, vallinnut täy-
11131: lakauppa ovat mukautuneet muuttuneisiin dellinen pysähdys, joka kaikesta päättäen
11132: olosuhteisiin. Suuret vaikeudet kohtaavat tulee vielä kauan jatkumaan. Senvuoksi
11133: kuitenkin edelleenkin kalastuselinkeinon ei näytä mahdolliselta lainsäädäntötoimen-
11134: harjoittajia. Se työ, jota kalastajaliitot ja pitein, jotka koskisivat esim. rauhoitusta
11135: maanviljelysseurat harjoittavat tämän elin- ja minimimittoja, ehkäistä haukikannan
11136: keinonhaaran kohottamiseksi, on senvuoksi jatkuvaa vähenemistä. Näin ollen on tär-
11137: hyvin tärkeätä. Varojen puute estää kui- keätä, että hauenkalastusvesien tuotanto-
11138: tenkin näitä järjestöjä saamasta toimin- kykyä ylläpidetään toisin keinoin, ensi si-
11139: taansa täysin tehokkaaksi ja tarkoituksen- jassa mädin keinotekoisen hedelmöittämisen
11140: mukaiseksi. Se 50,000 markan lisäys, minkä ja kalanpoikasten istuttamisen kautta. Jo
11141: hallitus tulo- ja menoarvioesityksessään tä- useita vuosia on tätä menettelytapaa, jota
11142: hän määrärahaan ehdottaa, on niin vähäi- tiettävästi ei ole sovellutettu muualla avoi-
11143: nen, ettei sillä voida mitään mainittavia missa saaristovesissä, käyttänyt m. m. Uu-
11144: tuloksia aikaansaada. Jotta kalastajalii- denmaan kalastajaliito, joka on levittänyt
11145:
11146: 245-29 33
11147: 208 11,102. - Kalastuselinkeinon edistäminen.
11148:
11149: tietoa menettelytavasta ja valmistuttanut vaikeutuneet ja vienti vaikeata, on monissa
11150: j.a myynyt säiliöitä kalanpoikaiSten haudon- maissa, erikoisesti Saksassa ja Skandina-
11151: taa varten. Toimintaal).sa tällä alalla on viassa, kiinnitetty suurta huomiota siihen,
11152: mainittu yhdistys edelleen kehittänyt pe- että kotimaisen halvan merikalan kulutus
11153: rustamalla kaksi hauenviljelyslaitosta sul- lisääntyy. Tässä tarkoituksessa on valtion
11154: jettuihin merenlahtiin, toisen Löparöhön avustuksella harjoitettu laajaa propagan-
11155: Sipoossa ja toisen Svartvikeniin Deger- daa yleisön saamiseksi tietoiseksi kalanlihan
11156: byssä. Nämä laitokset ovat tosin niin nuo- ravintoarvosta ja sen monipuolisista käyt-
11157: ria, että niillä enemmän tai vähemmän on tömahdollisuuksista taloadessa sekä siitä
11158: kokeilutoiminnan luonne, mutta niin paljon hyödystä, mikä kansanterveydelle ja kan-
11159: voidaan kuitenkin jo havaita, että menet- santaloudelle on kalankulutuksen lisäänty-
11160: telytavalla on edellytyksiä antaa hyviä tu- misestä. Tällä alalla on myöskin meidän
11161: loksia vastedes, kun on saavutettu koke- maassamme tehty eräitä yrityksiä, ensi si-
11162: musta eräistä viljelystoiminnan yksityis- jassa Suomen Kalastusyhdistyksen toimesta,
11163: kohdista. Kun on tärkeätä, että :kalanvil- joka on laskenut liikkeeseen kirjeisiin kiin-
11164: jelys saavuttaa levenemistä myöskin meren- nitettäviä propagandamerkkejä sekä jul-
11165: rannikoillamme, täytyy pitää oikeana ja kaissut lyhyen käsikirjan- erilaisten ruoka-
11166: tarpeellisena, että valtio kannattaa pyrki- lajien valmistuksesta silakasta. Propagan-
11167: myksiä tällä alalla. Niin vähäistä on daa kalankulutuksen lisäämiseksi olisi kui-
11168: tämä avustus tähän saakka ollut, että mai- tenkin jatkettava ja kehitettävä. Jotta
11169: nittu liitto on saanut varsin suuria kustan- tämä tulisi mahdolliseksi, olisi määrärahaa
11170: nuksia kysyvää viljelystyötänsä varten val- kalastuselinkeinon edistämiseksi lisättävä
11171: tion varoista vain 3,000 markkaa, mikä 25,000 markalla.
11172: määrä on annettu avustuksena Löparön lai- Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, anovat
11173: tokselle. Jotta hauenviljelystoimintaa voi- allekirjoittaneet kunnioittaen,
11174: taisiin kehittää, olisi määrärahaa kalastus-
11175: elinkeinon ,edistärniseks<i koroitettava vähin- että määrärahaa kalastuselinkeinon
11176: tään 50,000 markalla, mikä annettaisiin edistämiseksi koroitettaisiin 200,000
11177: avustuksina viljelystoimintaa varten, erikoi- markalla, joten määrära-ha vuodeksi
11178: sesti merenrannikoilla. 1930 siis olisi 1,300,000 markkaa.
11179: Näinä aikoina, jolloin kauppasuhteet ovat
11180:
11181: Helsingissä, elokuun 13 päivänä 1929.
11182:
11183:
11184: John Österholm. K. F. Lauren.
11185: Carl Sanmark. Otto Jacobsson.
11186: 259
11187:
11188: II,1o3. - Rah. al. N:o 83.
11189:
11190:
11191:
11192:
11193: Hannula, M. A. y. m.: Määrärahan osoittamisesta korotta-
11194: miksi lainoiksi Petsamon vähävaraiselle väestölle kalas-
11195: tusvälineiden hankkimista varten.
11196:
11197:
11198: E d u s k u n n a ll e.
11199:
11200: Valtiovallan puolesta on Petsamon väes- kalastuselinkeinon taantummen ja samalla
11201: tön toimeentulon ja elinkeinoelämän paran- taloudellinen ahdinko. Jotta tästä päästäi-
11202: tamiseksi tehty huomattavia uib.rauksia. siin, on välttämätöntä, että valtion taholta
11203: Tyydytyksellä on myöskin todettava, että käydään Petsamon kalastajaväestöä tuke-
11204: varsinaisen Petsamon väestön keskuudessa maan myöntämällä korottornia lainoja ka-
11205: on havaittavissa voimakasta pyrkimystä lastusvälineiden hankkimista varten väb.ä-
11206: oman avtm perusteella päästä toimeentulon varaisille kalastajille.
11207: alkuun. Kysymyksessä olevan seudun olot Edelläolevan perusteella eihdotamme kun-
11208: ovat kuitenkin siinä määrin jääneet taka- nioittaen,
11209: pajulle, ·että Petsamon väestön taloudelliset
11210: pyrkimykset kaipaavat jatkuvasti valtioval- eUä Eduskunta ottaisi vuode~~t 1930
11211: lan tukea. valtion menoarvioon 250,000 markan
11212: Petsamon väestön pääelinkeinona Olli pi- määrärahan hallituksen käytettäväksi
11213: dettävä kalastusta. Vähävaraisemman ka- jaettavaksi Lap·in nwatalousseuran
11214: la.stajaväestön keskuudessa vallitsee kum- välityksellä korottomina lainoina Pet-
11215: minkin puute kalastusvälineiBtä, kuten pyy- samon vähävaraiselle väestölle kalas-
11216: dyksistä, moottoriveneistä sekä kuivauslait- tusvälineiden hankkimista varten.
11217: teista. Tä!Stä taasen on ollut seurauksena
11218:
11219: Helsingissä, elokuun 10 päivänä 1'9·29.
11220:
11221:
11222: M. A. Hannula.
11223: Janne Koivuranta. Vihtori Vesterinen.
11224: Uuno Hannula. T. A. Jauhonen.
11225: Kalle Kirra. Antti Juutilainen.
11226: Kusti Arffman. Juhani Leppälä.
11227: Antti Junes. K. J. Ellilä.
11228: Kaarlo Hänninen. L. Mustakallio.
11229: 260
11230:
11231: Il,lo4. - Rah. al. N :o 84.
11232:
11233:
11234:
11235:
11236: Helo y. m.: Määrärahan osoittamisesta kalastus- ja hätä-
11237: sataman rakentamiseksi Laatokan rannikolle Metsä-
11238: pirtin Saaroisten kylän kohdalle.
11239:
11240:
11241: Eduskunnalle.
11242:
11243: Kalastusta Laatolron lounaisrannikolla ja hätäsataman puute on täällä erittäin tun-
11244: haittaa nykyään suuressa mää:vässä se, että tuva ja estää kalastajia käyttämästä hyväk-
11245: rannikko näillä seuduilla on yloonS"å aukeata seen niitä suuria edetlytyksiä, joita Ill!UUten
11246: ja vailla saaristoa ja 1uonnonsatamia, joten olisi olemassa kalastuksen harjoittamioolle.
11247: rantakuohu;j~en vuoksi [>ääsy merelle on vai- Eduskunta on viime vuosina eriikoisesti
11248: keata ja m)'lrskyssä maihinnousu vawm1lista. kiinnittänyt huomiota rajaseutujen sivistyk-
11249: Varsi.nkin syksyllä ,tapaJhtuu tämän vuoksi, sellisen ja taloudellisen aseman kohottami-
11250: että lrolasta.jat ovat pa;koitetut :pyrkimään seen. Sataman ralmntamise1la Metsäpirtin
11251: hätäsatamiin, jotka ovat useamman penin- Saa:voisiin olisi tässä suhteessa huomattava
11252: kulman väässä ja menettävät tällöin, paitsi merkitys Laatokan kalastajille.
11253: aikaa, kalliita .pyydyksi'ään, jdka luonnolli- Paitsi kalastajille on kyseellisellä sata-
11254: sesti koskee erittäin kovasti sikäläiseen köy- maUa suuri merltitys Laatokasta Nevaaill.
11255: hään, kalastulkse1la toimeentulonsa hankki- suuntautuvaJLe laivaliikenteelle. Kun Laa-
11256: vaan. väestöön. Myös varsinaisia, vieläpä ih- tokan eteläosa on loivaa ja vailla satamia,
11257: misiä:kin vaativia onnettomuuksia saattaa joutuvat li:i!k:ennettä välittävät laivat, varsin-
11258: tällöin tapahtua. kin kun käytännössä on paljon proomukul-
11259: K1111 lisäksi matka rrannikolta ikalastuspai- jetusta, myrskyn aikana erittäin vaaralliseen
11260: kalle on pitkä, vieläpä 30-50 km., olisi ika- asemaan. Tämän vuoksi onkin myös Laato-
11261: lastajil1e ajanmukaiset moottorirveneet vält- kan laivanvarustajain liitto tehnyt anomuk-
11262: tämättömät. Niitä tarvittaisiin myös kalojen sen hätäsataman rakentamisesta MetsäJpirtin
11263: rannllkolle kuljetuksen vuoksi, koska pitkien rannikolle.
11264: matkojen vuoksi, ilmioja kun kuljletetaan Mainittako0n lopuksi, että myös valtion
11265: aina Helsinkiin .asti, on tärikeätä, että kulje- satamalmmitea puoltaa sataman rakenta-
11266: tus tapahtuu nopeasti. Moottori.ven.eitä, mista.
11267: jotka monessa paikoin muualla ovat kalas- KäsitelLessään tätä kysymystä 1927 Vlli<l-
11268: tajilla !jo yleisesti käytännössä, :ei lmiten- den ta1lousarvion yhteydessä oli eduskunta
11269: kaan voida täällä käyttää, koska ei ole sopi- sitä mieltä, että satama olisi raJkennettava,
11270: via satamia niiden säilyttämistä varten. mutta kun siitä ei vielä silloiill ollut tarkem"
11271: Suurimpana kalastuskeskuksena ikysymyk- paa 1kustan.nusarviota, päätti eduskunta ke-
11272: sessäo1evalla rannikolla samoin kuin !koko hoittaa hallitusta laatimaan kustannusa.rvion
11273: Suomen puolisella osalla Laatoklkaa on Saa- sekä tekemään sen jälkeen eduskunnalle esi-
11274: roisten kylä Metsäpirtin pitäjässä. Kalastus- tyksen sataman rakentamisesta. Mainittu
11275: 11,104. - Helo y. m. 261
11276:
11277: kustannusal'!Vio on nyt oLemassa ja se tekee merkittäisiin töiden aloittamiseksi 2 milj.
11278: noin 4.5 milj. markkaa. markkaa.
11279: Vuoden 1929 valtiopäivillä edustajain J. Ylläolevilla perusteilla ehdotamme,
11280: Helon y. m. tekemän rabaasia-aloitteen joh-
11281: dosta oli maatalousvaliOikunta, jonka lausun- että Eduskunta ennen tekemänsä
11282: toa asiasta oli pyydetty, yksimielisesti sitä päätöksen mukaisesti päättäisi mer-
11283: mieltä, että kyseellisen sataman raikentami- kitä 1930 vuoden tulo- ja menoarvioon
11284: nen on niin tärkeä, että siirhen olisi jo ensi 2,000,000 markan työmäärärahan ka-
11285: vuonna ryhdyttävä ja ehdotti tie- ja vesi- lastus- ja hätäsataman rakentamiseksi
11286: rakennushallituksen laatiman suunnitelman Laatokan rannikolle Metsäpirtin Saa-
11287: mukaisesti, että ensi vuoden menoarvioon roisten kylän kohdalle.
11288:
11289: Helsingissä, 4 päivänä elokuuta 1929.
11290:
11291:
11292: Johan Helo. Mikko Suokas.
11293: J. F. Aalto. Yrjö Welling.
11294: Osk. Reinikainen. Matti Paasivuori.
11295: M. Ampuja. Ville Komu.
11296: Jalmari Leino.
11297: 262
11298:
11299: II,1o5, - Rah. al. N:o 85.
11300:
11301:
11302:
11303:
11304: Manner y. m.: Määrämhan osoittamisesta ~n:ipikarjanhoi
11305: dollisen koeaseman perustamista va1·ten.
11306:
11307:
11308: E d u s k u n n a ll e.
11309:
11310: Siipikarjanhoito, joka aikaisempina vuo- kaukaa kuin esim. Kiinasta asti Saksaan.
11311: sina oli melko heikosti kehittynyt riippuen Tuntuu kuitenkin siltä kuin Suomikin pys-
11312: tavattoman ankarasta kilpailusta, on viime tyisi kaukaisessa idässä olevien maitten
11313: kymmenvuotiskautena menestyksellisesti kanssa kilpailemaan Euroopan munamarkki-
11314: työskennellyt valloittaakseen kotimaiset noilla. Että kananmunien vienti todellakin
11315: markkinat. Tuloksena voidaankin mainita, voi muodostua suureksi kansantaloudelli-
11316: että pystytään jo suurin piirtein tyydyttä- seksi tulolähteeksi osottavat jo Tanskan saa-
11317: mään kotimaan tarve. Tämä tietää, että rnat arvot samasta vientitavarasta. Siten
11318: kotimaassa pystytään tuottamaan vähintään Tanskan kananmunien vientiarvo on v. 1927
11319: 40,000,000 munaa enemmän kuin kymmenen ollut 87,800,000 Tkr. elin. 878,000,000 Smk.
11320: vuotta sitten. Ottamalla huomioon, että ja kuitenkin on Tanska pinta-alaltaan vain
11321: munien käyttö taloudessa varsinkin viime murto-osa Suomesta. Samoin on myöskin
11322: vuosina on lisääntynyt huomattavasti, on tunnettua, että Amerikan kananmunien
11323: varmaa, että kotoisen tuotannon lisäys on myynnin arvo huomattavasti kohoaa yli
11324: huomattavan paljon suurempikin kuin mitä vehnän viennin arvon. Ei ole niln ollen
11325: äsken mainittu luku osottaa. Vaikka mu- ihmekään, että naapurimaamme Eesti sa-
11326: nille asetettaisiinkin niin alhainen hinta moin ponnistaa valloittamaan markkinoita
11327: kuin 1 markka kappaleelta, niin tietäisi itselleen varsinkin Saksassa, minne tuonti
11328: tämä tuot~nnon lisäys n. 40,000,000 mark- on hyvin suuri. Ottamalla huomioon miten
11329: kaa, mikä aikaisemmin oli viety munien monen sadan miljoonan saksanmarkan
11330: oston kautta ulkomaille. edestä Saksa tuo munia ulkomailta ja ver-
11331: Kotimaan kulutuksen tultua tyydytetyksi tailemalla eri maitten osuuksia tähän tuon-
11332: on ryhdytty sijoittamaan ylijäämää ulko- tiin ei tunnu ensinkään mahdottomalta Suo-
11333: maan markkinoille. Tässäkin on menestyk- melle saada muuantuotannon ylijäämä sijoi-
11334: sellä voitu kilpailla muitten maitten kanssa, tetuksi näille markkinoille.
11335: jotka kaikin puolin ovat edullisemmassa ase- Valitettavaa on, e~tä maamme sijaitsee
11336: massa kuin Suomi. Että kaikesta huolimatta niin kaukana kulutusmaista, kuten Saksasta
11337: on menestyksellä voitu esiintyä maailman- ja Englannista, sillä kuljetuskustannukset
11338: markkinoilla osottaa, että kanataloutemme nousevat suhteellisen suuriksi. Mitä kui-
11339: on oikealla tolalla. Olisi kuitenkin syytä tenkin kuljetuskustannukset nielevät on saa-
11340: pyrkiä lisäämään vientiä entistä enemmän, tava muualta takaisin. On ennen kaikkea
11341: sillä kananmunien kulutus on Keski-Euroo- hoidettava ja ruokittava kanat järkiperäi-
11342: passa siksi suuri, että niitä tuodaan niinkin sesti, on huolehdittava siitä, etteivät raken-
11343: Il,l05.- Manner y. m. 263
11344:
11345: nus- y. m. kustannukset liikaa rasita munien olla, että seuduissa, missä kysymyksessä ole-
11346: hintoja. Näihin rasituksiin vaikuttavat ta- via kanaloita käytetään, on kuiva manner-
11347: vattoman monet seikat. Niiden vaikutus maailmasta, kun taas Suomessa on melko
11348: saattaa näyttää hyvin vähäpätöiseltä, mutta kostea ilma, mikä voi vaikuttaa näitten ka-
11349: ottamalla huomioon, että kanojen luku- nalamallien käyttöön ehkäisevästi. Toiselta
11350: määrä on niin tavattoman suuri ja ottamalla puolen saattaa tuotantakin hiukan laskea, ja
11351: huomioon, että kunkin kanan munima muna- jos otetaan huomioon, että kylmässä elävä
11352: määrä on melko runsas, on kaikkien yhteis- kotieläin aina vaatii enemmän rehua, jotta
11353: tulos kuitenkin vaikutukseltaan aika huo- ruumiin lämpö pysyisi samana, voivat ruo-
11354: mattava. Siten tuotantokustannusten alen- kintakustannukset nousta suhteettoman suu-
11355: taminen 1 pennillä munaa kohti tietäisi jo riksi. Tuntuu luonnottomalta, että kana-
11356: 3,000,000 mk:n säästöä. Samoin voi pieni laita ryhdyttäisiin kalliilla rehnaineella
11357: haudontateknillinen seikka vaikuttaa usko- lämmittämään. Näin ollen kaivattaisiin sel-
11358: mattomassa määrin haudontatulosten edulli- vittelyä kylmän ja lämmitettävän kanalan
11359: suuteen, kun taas se päinvastaisessa tapauk- soveltuvaisuudesta meidän oloihimme.
11360: sessa saattaa olla melko turmiollinenkin. Eräs toinen rakennustyyppi, mikä myös-
11361: Suurin osa Suomen kananhoitajista on kin kaipaa tarkkaa selvittelyä, on kaksiker-
11362: pienviljelijöitä ja varsinkin heille on oikeit- roksisen kanalan tarkoituksenmukaisuus yk-
11363: ten menetelmien käyttäminen hyvin tär- sikerroksiseen verrattuna. Aikaisemmin on
11364: keätä, koska heillä ei ole varaa kokeilla ka- usein. rakennettu kaksikerroksisia, nykyään
11365: nanhoidollaan sillä käytäntöhän sen jo on ei. Kokemus on nimittäin osottanut, että
11366: osottanut, että liian moninainen kokeilu kaksikerroksiset kanalat ovat vaikeasti hoi-
11367: päättyy aina tappiolla. Voisihan ajatella, dettavissa. Ne vaativat paljon työtä ja
11368: että ulkomailla saavutettuja koetuloksia yleensä olisi pyrittävä tehostamaan työvoi-
11369: voitaisiin sellaisinaan käyttää hyväksi pien- man käyttöä. Toiselta puolen vaatii yksi-
11370: viljelijöille neuvoja annettaessa. Kokemus kerroksinen kanala suurempaa maa-alaa,
11371: on kuitenkin osottanut, etteivät ulkomailla mikä ,sen perustamiskustannuksia lisää. Olisi
11372: saavutetut tulokset ole sovellutettavissa mei- varsin tärkeätä saada selvitystä kummankin
11373: dän oloihimme ilman muuta. Tämä johtuu rakennustyypin sovel tuvaisuudesta oloi-
11374: tietenkin monestakin syystä mutta pakottaa himme ottamalla huomioon perustamiskus-
11375: se meitä ryhtymään näitä pulmallisia kysy- tannukset, työvoiman käyttö y. m. kannatta-
11376: myksiä koetoimintatietä selvittelemään. vaisunteen vaikuttavat tekijät.
11377: Luonnollista on, että hyvin monikin kysy- Ruokintakokeet. Siitä huolimatta, että
11378: mys kaipaa selvitystä mutta mainittakoon kananhoitoa on maassamme harjotettu vuo-
11379: tässä tärkeimmät. sisatoja ei vieläkään tiedetä paljonko ka-
11380: Rakennukset. Rakennustyyppiin nähden namme tarvitsevat rehnyksiköitä ja paljonko
11381: emme esim. voi käyttää samoja periaatteita ne tarvitsevat valkuaista, sillä minkäänlaisia
11382: kuin ulkomailla. Harvassa tapauksessa ovat ruokintakokeita ei ole maassamme suoritettu
11383: kanalat ulkomailla rakennetut kaksinkertai- siitä huolimatta, että maatalouskoelaitos on
11384: silla seinillä kuten meillä, johtuen pääasial- jo toiminut 6 vuotta ja maanviljelystalou-
11385: lisesti suhteellisen lämpöisestä talvesta. dellinen koelaitos jo n. 10 vuotta sitä ennen.
11386: Tosin on viime vuosien aikana koetettu le- Yhtä tärkeätä kuin karjanruokinnassa on
11387: vittää n. k. ,kylmiä kanaloita" viittaamalla tietää miten paljon rehua ja miten paljon
11388: Kanadassa saavutettuihin tuloksiin. Kanada sulavaa valkuaista lehmille annetaan yhtä
11389: on kuitenkin siksi suuri maa, ettei sitä voida tärkeätä on myöskin siipikarjanruokinnassa
11390: käyttää sellaisenaan mittapuuna. Voihan tietää kuinka paljon kanoille, ankoille y. m.
11391: 264 II,lo5. - Siipikarjanhoidollinen koeasema.
11392:
11393: on annettava sulavaa valkuaista, rehnyksi- kuttaa hyvinkin voimakkaasti koko kansan
11394: köitä y. m. rehuaineita. hyvinvointiin, on kotoisten rehujen käyttö-
11395: Yleisesti ollaan sitä mieltä, että karjan- mahdollisuuksien selvittäminen. Tuntuu
11396: ruokinnassa on menty liian pitkälle val- luonnottomalta, että kanarehujen raaka-
11397: kuaisrikkaitten rehujen käytössä, josta aineista suuri osa on tuotava ulkomailta.
11398: syystä karjanhoidon kannattavaisuus on Olisi sentähden tavattoman tärkeätä koettaa
11399: alkanut horjua. Onneksi ei siipikarjanhoi- saada selvitetyksi mitkä ulkomailta tuodut
11400: dossa vielä olla niin pitkällä, mutta koetoi- rehnaineet voitaisiin korvata kotoisilla re-
11401: minnan avulla olisi kuitenkin ajoissa viitoi- huilla ja mitkä kotoiset rehut voisivat sil-
11402: tettava se tie, mitä yleensä olisi kuljettava. loin tulla kysymykseen. Tämän seikan sel-
11403: Kananhoidon kehittyessä on myöskin vittäminen on varsin laajakantoinen kansan-
11404: kauppaan ilmestynyt useampia kanarehu- taloudelliselta kannalta katsottuna.
11405: laatuja. Nämä kilpailevat tietenkin keske- Paitsi edellämainittuja kysymyksiä on lu-
11406: nään valloittaakseen markkinoita itselleen. kuisia muitakin, joihin kanalanomistajat
11407: Luonnollista on, että kilpailun ollessa suuri odottavat vastausta, jotta heidän toimin-
11408: huonojen rehujen valmistusta ei voida har- tansa tuottaisi toivottua hyötyä.
11409: jottaa, sillä sellainen rehu ei kykene ajan
11410: Poikasten kasvatus. Jotta täysikasvuisista
11411: pitkään kilpailemaan muitten rehujen
11412: kanoista olisi mahdollisimman suuri hyöty
11413: kanssa. Joka tapauksessa olisi tärkeätä suo-
11414: on niiden ruokintaan ja hoitoon jo ensim-
11415: rittaa vertailevia kokeita eri kampallisilla
11416: mäisestä päivästä lähtien kiinnitettävä va-
11417: rehuilla, sillä tällä tavalla saataisiin puo-
11418: kavaa huomiota. Myöskin tässä on kuiten-
11419: lueeton lausunto kunkin kaupallisen rehun
11420: kin työskenneltävä hyvin varovaisesti kokei-
11421: sopivaisuudesta kanarehuksi.
11422: lemalla. Ei ole kuitenkaan sanottua, että
11423: Kuten tunnettua pidetään meidänkin
11424: tällainen kokeilu on siten järjestetty, että
11425: maassamme sekä kevyitä että keskiraskaita
11426: tulokset olisivat yleispäteviä. Monessa ta-
11427: rotuja, mutta minkäänlaisia ohjeita siitä,
11428: paukse'lsa ne tuottavat hyötyä vain itse ko-
11429: missä suhteessa raskaampien eläinten ruo-
11430: keen järjestäjälle. Ottamalla huomioon, että
11431: kinta eroaisi kevyiden kanojen ruokinnasta
11432: poikasten kuolevaisuus monasti on sangen
11433: ei ole. Kuitenkin on kokemus osottanut, että
11434: suuri sopimattoman rehun tai rehusekotuk-
11435: samanlaisella ruokinnalla eivät raskaammat
11436: sen käyttämisestä, ymmärtää miten tärkeää
11437: kanat pysty tuottamaan yhtä paljon munia
11438: kananpojilla suoritettu koetoiminta on.
11439: kuin kevyet kanat. Olisi siitä syystä tär-
11440: keätä, että saataisiin selvitetyksi raskaam- Laitumet. Laiduntalous on saatu kulke-
11441: pien eläinten rehuntarve niiden tuotantoky- maan uusia uomia pitkin aivan viime vuo-
11442: kyä silmälläpitäen. sina. Tällöin ei kuitenkaan ole otettu huo-
11443: Rehuista puhuen on vielä aivan selvittä- mioon, että siipikarjaa varten tarvittaisiin
11444: mättä kanojen kivennäisainetarpeen suu- myöskin koetoimintaa. On luonnollista, että
11445: ruus. Vaikka tässä voitaisiinkin otaksua, kana tarvitsee tuoretta vihantaa ja val-
11446: että samoja periaatteita olisi käytettävä ki- kuaisrikasta ruohoa. On kuitenkin aivan
11447: vennäisainetarpeen tyydyttämiseksi kuin selvittämättä mitä kasvilajeja olisi kanojen
11448: suurempien kotieläintemme ruokinnassa juoksutarhoissa käytettävä, jotta siitä olisi
11449: käytetään, ei se kuitenkaan riitä, sillä joka vastaavaa hyötyä. Samoin olisi selvitettävä
11450: eläinlajilla on omat vaatimuksensa kaikkeen miten suuria laidunaloja olisi varattava ka-
11451: nähden, ja tästä ei voida päästä selville naa !kohti j. n. e. Kaikki nämä seikat vai-
11452: muuten kuin koetoimintaa harjottarnalla. kuttavat huomattavasti kananhoidon kan-
11453: Eräs ruokintaopillinen seikka, joka vai- nattavaisuuteen, sillä laidunmailta saatu
11454: 11,105. -Manner y. m. 265
11455:
11456: rehuyksikkömäärä on, kuten tiedetään, suustutkimusta pitää varsin tärkeänä koe-
11457: kaikkein halvin. toiminnallisena toimenpiteenä.
11458: H audonta. Siipikarjanhoidon elpyessä on Kustannukset. Kustannuksista on toimi-
11459: poikasten kysyntä kasvamistaan kasvanut. tettu laskelmia, jotka ovat johtaneet seuraa-
11460: Mainitusta syystä haudotetaan myöskin run- viin tuloksiin :
11461: saasti munia. Haudontatulokset eivät kui-
11462: tenkaan ole olleet aivan tyydyttäviä. Ilman Siipikarjanhoidollisen koeaseman perusta-
11463: tarkkaa koetoimintaa ei voida selvittää onko miskustannukset.
11464: vika kosteussuhteissa, koneitten ilmavaih-
11465: dossa, lämpömäärässä tai muissa olosuh- Maa-alue ................. . 250,000:-
11466: teissa. Niin kauan kuin poikasten menekki Asuntorakennus johtajalle, as-
11467: on niin suuri, ettei sitä oikein voida tyydyt- sistenteille ja hoitajille .. . 475,000:-
11468: tää juuri mainittujen epäkohtien ta:kia, olisi 1 kanala 300 kanalle ...... . 100,000:-
11469: kaikin voimin ryhdyttävä selvittämään ky- 2 kylmää kanalaa 100 kanalle
11470: symyksessä olevia seikkoja. Samalla olisi kumpikin .............. . 30,000:-
11471: myöskin selvitettävä, mikä konemalli olisi 1 kaksikerroksinen kanala 200
11472: kaikkein edullisinta käyttää. kanalle ................ . 40,000:-
11473: Vesilinnunhoito. Siitä huolimatta, että 4 kanalaa (1 sisähoitoa var-
11474: vesilintujen hoito ei vielä ole levinnyt siinä ten, 1 pienillä hiekkamaa-
11475: määrin kuin kananhoito, on kuitenkin var- juoksutarhoilla, 1 suurilla
11476: maa, että se lähivuosina tulee leviämään ta- avotarhoilla, 1 vaihtotar-
11477: losta taloon. Onhan Suomi riiin järvirikas hoilla) 100 kanalle kukin .. 100,000:-
11478: maa ja onhan melkein joka talon lähetty- Laitumet ja aitaukset edelli-
11479: villä joko pieni lampi tai lahdenpohjU:kka, siin ................... . 125,000:-
11480: missä vesilinnun hoitoa voidaan menestyk- 15 kpl. poikashuoneita ..... . 105,000:-
11481: sellä harjottaa. Näittenkin ruokinta ja muut Tarhoja poikasille ........ . 25,000:-
11482: hoitoseikat vaativat koetoiminnallista selvi- Laboratorio 200 m2 • • • • • • • • 200,000:-
11483: tystä, jotta se alunperin kulkisi oikeita rai- Klinikka 50 m 2 • • • • • • • . • • • • 50,000:-
11484: teita pitkin. Vesilintuosasto 150,000:-
11485: Kannattavaisuustutkimus. Yksimielisiä Kalustoa kuten respiratiolaite
11486: ollaan siitä, että oikein hoidettu siipikarja y. m. ··················· 220,000:-
11487: tuottaa harjottajalle voittoa. Kannattavai- Klinikan kalusto .......... . 30,000:-
11488: suustutkimuksen tarkotus olisi kuitenkin Hautomokalusto .......... . 75,000:-
11489: selvitellä millä keinoin voitaisiin saada sii- Kirjasto ................. . 25,000:-
11490: pikarjanhoito entistä kannattavammaksi. Smk. 2,000,000: -
11491: Tarkkailemalla kuhunkin haaraan käytetty-
11492: jen rahaerien suuruutta saadaan selvitetyksi
11493: voidaanko vielä saada kananhoito kannatta- Siipikarjanhoidollisen koeaseman vuotuinen
11494: vammaksi. Onhan vastaavanlainen kirjan- meno arvio.
11495: pito jo monella alalla päässyt käyntiin. On-
11496: han meillä maatalouskirjanpitotiloja. Länsi- Tulot:
11497: Suomen Karjanjalostusyhdistys on ryhty- Kananmunista ............ . 206,250:-
11498: nyt eräänlaiseen kirjanpidolliseen tarkkai- Ankanmunista ............ . 30,000:-
11499: luun ja ovathan maanviljelysseurat entistä Lihotuskukoista ........... . 20,000:-
11500: enemmän kiinnittäneet huomiota tähän toi- Kanoista ................. . 70,000:-
11501: mintaan. Näin ollen voidaan kannattavai- Siitoseläimistä 50,000:-
11502:
11503: 245-29 34
11504: 266 11,105. - Siipikarjanhoidollinen koeasema.
11505:
11506: Poikasista ................ . 120,000:- dellista koetoimintaa perustamalla keskus-
11507: Lanta y. m ............... . 30,000:- koelaitoksen Tikkurilaan, perustamalla sika-
11508: 526,250:- talouskoeaseman Puistolaan ja perustamalla
11509: Vajaus 36,250:- useampiin maakuntiin kasviviljelyskoease-
11510: mia. Koskei toistaiseksi ole suoritettu min-
11511: Yhteensä Smk. 562 500:-
11512: käänlaista koetoimintaa, joka tukisi siipi-
11513: karjanhoitoa sen ponnistellessa eteenpäin ja
11514: Menot:
11515: koska ulkomailla uhrataan useita miljooneja
11516: Palkkoihin (1 johtaja, 1 assis- ainoastaan siipikarjanhoidolliseen koetoi-
11517: tentti, 3 hoitajaa) ....... . 192,500:- mintaan ja koska naapurimaamme Eesti
11518: Ruokintamenot ............ . 200,000:- oivaltaen koetoiminnan tärkeyden myöskin
11519: Poikasten ruokinta ........ . 100,000:- aikoo perustaa ruokintakoeaseman eikä
11520: Painatuskulut ............. . 50,000:- maamme koetoimintalainsäädäntö estä ka-
11521: Eril. menoihin ............ . 20,000:- nanhoidollisen koeaseman perustamista,
11522: Yihteensä Smk. 562,500:- olisi meidänkin tuettava tätä varsinkin
11523: pienviljelijäin elinkeinohaaraa mahdollisim-
11524: Edellisessä on huomautettu muutamista man monipuolisesti, jotta pystyisimme täy-
11525: kananhoidon nykyisistä puutteellisuuksista. sin kilpailemaan muitten maitten kanssa.
11526: Nämä tekijät vaikuttavat aivan ratkaise- Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
11527: vasti, tuleeko siipikarjanhoito edelleen me- nioittavimmin ehdottaa,
11528: nestymään yhtä hyvin kuin tähän men-
11529: nessä. Samalla se ratkaisee myöskin sen että Eduskunta vuoden 1930 meno-
11530: pystyykö Suomi kilpailemaan maailman mu- arvioon ottaisi k(lksi miljoonaa
11531: namarkkinoilla vai eikö. Suomessa on kai- ( 2,000,000) markkaa siipikarjanhoi-
11532: kin voimin pyrittävä munien tuotantokus- dollisen koeaseman perustamista var-
11533: tannuksia alentamaan, jollakin edellämai- ten ja viisisataakuusikymm.entäkaksi-
11534: nitulla tavalla, sillä siten kilpailukykyi- tuhattaviisisataa ( 562,500) markkaa
11535: syytemme aina kasvaa. vuosittaisen toiminnan ylläpitämi-
11536: Onhan valtio auliisti tukenut maatalon- seksi.
11537:
11538: Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1929.
11539:
11540:
11541: Albin Manner. Viljami Kalliokoski.
11542: Kaapro Huittinen. Kaarlo Hänninen.
11543: E. A. Tuomivaara. M. A. Hannula.
11544: Emil Jutila.
11545: 267
11546:
11547: II,1o6. - Rah. al. N :o 86.
11548:
11549:
11550:
11551:
11552: Hannula, U. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlin-
11553: nassa olevan siipikarjanhoitokoulun rakennusvelkojen
11554: suorittamiseksi.
11555:
11556:
11557: E d u s k u n n a ll e.
11558:
11559: V. 191 8 perustettiin maamme siipikarjan-
11560: 1
11561: se vaatinut yhä uusia keinoja ja toiminta-
11562: hoidon edistämiseksi Suomen iSiipikarjan- muotoja laajentuneen työsaran hoitami-
11563: hoitajain Liitto. Sodan jälkeen seuranneet seksi. Tuhannet itsenäi,styneet pi8i11viljeli-
11564: kireät ajat pakoittivat etsimään uusia tuo- jät nauttivat jo siipikarjanhoidon anta-
11565: tantolähteitä elintarvepulan poistamiseksi ja masta taloudellisesta hyödystä, lukuisat esi-
11566: puuttuvien lisätulojen hankkimiseksi. Kun kaupunkilaiset, käsityöläiset, virkamiehet ja
11567: siipikarjanhoito oli jo aikaisemminkin osoit- mäkitupalaiset ovat perustaneet kanalaita
11568: tautunut hyödylliseksi sivuelinkeino~si, sai saaden niistä huomattavia lisätuloja.
11569: se 11yt maassamme yhä suuremman laajuu- Siitä asti kun Suomen Siipikarjanhoita-
11570: den. Oli välttämätöntä tällöin aikaan- jain Liitto perustettiin, on sen ohjelmaan
11571: saada tätä alaa edistävä erikoisyhdistys, kuulunut ammatillisen koulun perustaminen
11572: joka tarmokkaasti huolehtisi siipikarjanhoi- kananhoitajien hankkimiseksi. Puute asian-
11573: don edistämisestä koko valtakunnassa ja sa- mukaisen opetuksen saaneista kananhoita-
11574: malla johtaisi ammatillisena keskuselimenä jista tuli vuosi vuodelta yhä suuremmaksi,
11575: tällä alalla suoritettavaa valistus-, neu- sitä mukaa kuin kanaloitten luku kautta
11576: vonta- ja ,siipikarjan jalostustyötä. maan kasvoi. Kun liitolla ei itsellä ollut
11577: Suomen Siipikarjanhoitajain Liitto on varoja koulua pystyttää, käännyttiin ano-
11578: saanut ankarasti työskennellä nousukaut- muksella valtiovallan puoleen, mutta tulok-
11579: taan elävän kananhoitomme hyväksi. Sen setta. Liiton johto teki silloin, - huoma-
11580: tekemät monet aloitteet ja suoritukset maan tesBaan, että ammatillisen l()petuksen saa-
11581: siipikarjanlhoidon edistämiseksi eivät ole neitten kananhoitajien puute uhkasi tehdä
11582: pieniksi arvioi tavat. Jokainen vähänkin vakavaa häiriötä maan koko kanatalou-
11583: asioita seurannut on voinut todeta sen val- delle, - rohkean otteen. Päätettiin, että
11584: tavan kehityksen, mikä tällä, aikaisemmin kyseeilinen koulu on saatava Bittenkin toi-
11585: aliarvioidulla alalla on näinä vuosina ilmen- mimaan varojen puutteesta huolimatta.
11586: •,-vt. Nousukausi ei suinkaan ole vielä lo- Näin alkoi liiton toimesta v. 1926 valtakun-
11587: pussa. Se jatkuu ja sen viimeiset saavu- nan ainoa siipikarjanhoitokoulu toimin-
11588: tukset ovat lyhyeen aikaan nähden ilmiö- tansa Hämeenlinnassa. Seuraavana vuo-
11589: mäiset, vetäen vertoja monissa suhteissa tena pidettiin sitten toinen koulukurssi ja
11590: vanhojen kulttuurimaiden vastaaville tulok- kuluvana vuotena kolmas joukko valmiita,
11591: sille. Nopea kehitys on aiheuttanut monin koulutettuja kananhoitajia pääsi tästä oppi-
11592: verroin enemmän ohjaavaa työtä, samoin on laitoksesta työmailleen. Oppilaiksi pyrki-
11593: 268 II,l06, - Siipikarjanhoitokoulun tukeminen.
11594:
11595: jöitä on ollut enemmän kuin on voitu hy- ponnistuksillaan aikaansaamaansa siipikar-
11596: väksyä ja hoitajien puute vielä edelleenkin janhoitokoulua ellei valtion varoista myön-
11597: yhtä suuri. Nyt on liitto päässyt niin pit- netä riittävää avustusta tähän tarkoituk-
11598: källe kouluasiassaan, että se on valtiolainan seen. Pohjoismaitten ainoata siipikarjan-
11599: turvin saanut rakennetuksi oman koulu- hoitoalan täydellistä ja edustavinta oppi-
11600: talon Hämeenlinnaan. Valtiolta kahdesta laitosta on eduskunnan tuettava, - laitos-
11601: er1 rahastosta saadun rakennuslainan ta, jonka lukuisat ulkomaalaisetkin ammat-
11602: yhteissumma tekee Smk. 1,000,000: - . tihenkilöt ovat näkemänsä nojalla tunnus-
11603: 'l'ämä laina ei ole vieläkään riittävä, taneet ensiluokkaiseksi, käytännölliseksi ja
11604: vaan tarvitaan sen lisäksi vähintään ehdottomasti tarpeelliseksi.
11605: Smk. 500,000: - . Kun otetaan huo- Siipikarjanhoitokoulun havaintovälineenä
11606: mioon, että liiton omat varat kuluvat toimii koulun vieressä sijaitseva muninta-
11607: tarkalleen laajan neuvontatyön tekemiseen, tarkastusasema, jonka tehtävänä on maan
11608: ei liitto jaksa suoriutua näin suurien laino- kanakannan tuotantokyvyn tarkkailu nii-
11609: jen koroista. Siipikarjanhoito maassamme den kilpailevien kanaryhmien perusteella,
11610: vaatii oppilaitosta, jota käytetään paitsi j(6ita siipikarjanhoitajamme maan eri puo-
11611: vakina:i,sena kouluna, myös monia erikois- lilta sinne vuoden kestävälle tarkkailukau-
11612: kursseja varten. On välttämätöntä, että delle lähettävät. Tämä 360 :lle eläimelle
11613: tämä alallaan maan ainoa koulu saa val- rakennettu laitos ulkosuojineen on aikaan-
11614: tion huomattavampaa tukea tästä lähtien. saatu myös lainan turvin, mikä liittyy kou-
11615: On otettava huomioon, että esim. karjan- lun lainojen lisäksi. Siihen nähden ja
11616: hoitoalalla on kouluja lähes kaikissa maan edellä olevaan viitaten saamme kunnioitta-
11617: eri osissa, mutta siipikarjanhoitajien val- Vlmmm esittää,
11618: mistamiseksi vain . yksi ainoa oppilaitos.
11619: Siipikarjanhoitokoulu on pysytettävä ja että vuoden 1930 valtion menoa~·
11620: sitä tuettava. Nykyinen tiukka rahatilanne vioon otettaisiin 1.s miljoonaa mark-
11621: vaikeuttaa toimeentuloa kaikilla aloilla. kaa käytettäväksi avustuksena Suo-
11622: Entistä enemmän liittyy uusia yrittäjiä nyt men Siipikarjanhoitajain Liitolle Hä-
11623: siipikarjanhoitoalallekin lisätuloja saadak- meenlinnassa olevan siipikarjanhoi-
11624: seen tai ottaakseen siivekkäitten . hoidon tokoulun ja kouluun liittyvän tar-
11625: varsinaiseksi elinkeinokseen. Ahtaan raha- kastusaseman rakennusvelkojen suo-
11626: ajan takia on Suomen Siipikarjanhoitajain rittamiseksi.
11627: Liiton mahdotonta edelleen hoitaa sitkeillä
11628:
11629: Helsingissä elokuun 15 päivänä 1929.
11630:
11631:
11632: Uuno Hannula.
11633: Eero Nurmesniemi. J. Kauranen.
11634: Aleksi Hakala. T. Jauhonen.
11635: Ville Vallas. T. N. Vilhula.
11636: Heikki Vehkaoja. Eetu , Jussila.
11637: August Raatikainen. J. Koivisto.
11638: Viljami Kalliokosld. Lauri A. Sariola.
11639: Matti Niilekselä. J. Erl. Pilppula.
11640: Emil Jutila. Kaapro Huittinen.
11641: 269
11642:
11643: II,lo7. - Rah. al. N:o 87.
11644:
11645:
11646:
11647:
11648: Myllymäki, K. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Stwmen
11649: Pttutarhaviljelijäin liiton avustamiseksi.
11650:
11651:
11652: E d u s k u n n a ll e.
11653:
11654: KDkemus on osoittanut, että Suomessa on ei pysty tyydyttämään edes kotimaista
11655: kasvitarhaviljelykselle erinomaisia edelly- tarvetta. Tullitilastoota voidaan havaita,
11656: tyksiä ja että täällä voidaan aivan hyvin että Suomeen tuodaan ulkomailta sellaisia
11657: kestää kilpailu naapurimaiden kanssa, jos kasvitarhatuotteita, joita maassamme vil-
11658: ka.svitarha viljelijöille annetaan valtion puo- jellään, n. 100 miljoonalla markalla vuosit-
11659: lesta samanlaista tukea kuin muissakin tain. Tämä osoittaa, että kasvitarhavilje-
11660: maissa. Tyydytyksellä o:rrkin voitu todeta lyksellä on meillä suuret laajenemis-
11661: se valtava harrastus ja laajeneminen, joka mahdollisuudet ennenkuin se pystyy tyy-
11662: kasvitarhaviljelyk:sen alalla on viime vuo- dyttämään edes kotimaista kulutusta
11663: sina ollut havaittavissa. Puutarhoja perus- viennistä puhumattakaan vaikka sn-
11664: tetaan maahamme vuosittain tuhansia, henkin pitäisi olla edell:ytyksiä. Ku-
11665: niinpä yksistään omenapuita istutetaan ten kokemus on osoittanut, eivät ilmas-
11666: vuosittain n. 3.5 miljoonan markan arvosta tolliset vaikeudet ole täällä voittamat-
11667: sekä samassa swhteessa muita hedelmäpuita tomia.. Saa.daanhan maassamme esim. ome-
11668: ja marjapensaita. Tähän on suurelta osalta nasatoja, joiden arvo hehtaaria kohden
11669: vaikuttanut se, että puutarhatuotteiden lasketaan 80,000 markassa. Mutta tästä
11670: käyttö on maassamme huomattavasti lisään- huolimatta tuodaan Suomeen ulkomailta
11671: tynyt sekä kaupunkilais- että maalaisväes- omenia n. 25 miljoonalla markalla vuo-
11672: tön keskuudessa. sittain. Nyt on kuitenkin otettava huo-
11673: Vuonna 1918 arvioittiin maan kasvitar- mioon, että sellaisia tuloksia, joihin edellä
11674: hanhoidollinen tuotanto 400 miljoonaksi on viitattu, on pystytty saa.vuttamaan ilman
11675: markaksi. Mutta viime vuosina on maamme keSkitettyä asiantuntemuksella johdettua
11676: taloudellisessa elämässä tälläkin alalla ta- neuvontaa, ilman jä.rjestettyä kauppaa,
11677: pahtunut voima:kast.a. nousua. Yksinomaan ilman minkäänlaista yhteistoimintaa ja
11678: taloudellista puutarhaviljelystä silmällä mainosta viljelijäin taholta. Jos meillä
11679: pitäen on maahamme tämän kymmenen vuo- olisi kiinnitetty entJmmän huomiota tähän,
11680: den aikana perustettu tuhansia, vihannes-, olisivat satotulokset ja kasvita.rhatuotteitten
11681: hedelmä- ja taimistoviljelyksiä, ja kun käyttö :paljon runsaammat kuin nyt. Tästä
11682: ottaa huomioon lasinalaiset- sekä ikukkavil- järjestymättömyydestä on monasti ollut
11683: jelykset, niin voimme tällä haavaa laskea seurauksena. tappioita, jotka ovat käyneet
11684: kasvitarhatuotannon arvon miljaardissa viljelij·öille hyvin ik:ohtalokkaiksi. Meillä-
11685: markassa. Mutta kasvitarhatuotteitten hän on tavallista, että jolla:kulla seudulla on
11686: käyttö on samaan aikaan lisääntynyt vielä tavarasta ylituotantoa niin paljon, etiä se
11687: voimakkaammin, joten kotimainen tuotanto pilaantuu, samaan aikaan kuin toisella seu-
11688: 270 Il,l o 7. - Puutarhaviljelijäin liiton avustaminen.
11689:
11690: dulla tuodaan samoja tavaroita ulkomailta kin vuodelle, niin on luonnollista, ettei tämä
11691: ja myydään sellaisilla hinnoilla, joilla koti- liitto pysty tällä laajalla alalla suuriakaan
11692: maiset tuottajat wisivat niitä myydä jos aikaansaamaan. Niinpä ei liitto, jonka
11693: vain tuotteitten kauppa olisi järjestettyä. toimialue käsittää koko maan, pysty pitä-
11694: Ainoa järjestö, joka tällä kertaa yrittää mään palveluksessaan kuin yhden ainoan
11695: korjata edellä mainittuja puutteita, on konsulentin, jonka tehtävänä on sekä kurs-
11696: Suomen Puutarhaviljelijäin liitto. Mutta sien pito, että muu neuvontatyö kasvitarha-
11697: ilman huomattav.ampaa valtion tukea ei hoidon alalla. Kun vertaa tätä avustusta
11698: tämäkään järjestö v·oi tätä la,aja:kantoist.a siihen, mitä monet muut vastaavat järjestöt
11699: tehtäväänsä täyttää. saavat, j.a kun ottaa huomioon, että maamme
11700: Ennenkuin kasvitarhatuotteitten kauppa suurilukuisella ;pi>enviljelijäväestöllä sekä
11701: saadaan asianmukaiselle ik:annalle, on vil- mwkitupalai:silla on mitä .parhaat edelly-
11702: jelijät opastettava viljelemään sopivia. laa- tykset lisätä kasvitarhahoidolla tulojaan,
11703: tuja. Ei mikään suurempi tukkuliike voi niin täytyy myöntää, että tämä avustus on
11704: varastoida kauppaa v.a.rten tuotteita, jotka varsin pieni. Suomen Puutarhaviljelijäin
11705: sisältävät monia ·eri laatuja, jotka vaativat liitto anoi ensi vuodeksi valtionapua
11706: erilaista käsittelyä. Yhtä tärkeää on ta- 22:5,000 markkaa mikä summa sen toimin-
11707: vara.in .pakkau:smenetelmän tuntemus, joka nan merkitJCkseen ja laajuuteen katsoen oli
11708: kasvitarhatuotteitten kaupan järjestelylle hyvin kohtuullinen. Mutta, kuten edellä jo
11709: on aivan välttämätön. Kasvitarhatuotteet mainittiin, on hallitus ehdottanut sille vain
11710: voidaan taitamattomalla .pakkauksella koko- 50,000 markkaa. Mutta vailclm olemmekin
11711: naan pilata ja. jos ostajat saavat pilaantu- sitä mieltä, että liitolle olisi myönnettävä
11712: nutt~ tavaraa, niin sitä ei toista kertaa ky- koko se summa mitä se on anonut, niin kat-
11713: sytä. soen siihen kitsauteen, millä tätä liittoa on
11714: 'Tunnettua myöskin on, mitä vahinkoa kohdeltu, emme uskalla ehdotta,a sille enem-
11715: tuhohyönteiset tuottavat kasvitar<haviljeli- pää kuin 1!50,000 ma·rkkaa. Kun tässä ei
11716: jöille. Se saattaa joskus tuhota kaiken vil- ole kysymyksessä edes minkään tuontohaa-
11717: jelijän vuositulon, jos ei hän pysty asian- ran suoranainen avustaminen vaan ammat-
11718: tuntemuksella taistelemaan sitä vastaan. titaidon kohottaminen, joka on yhtä ihyvin
11719: Kaikissa näissä, kasvitarhaviljelijöille tär- kuluttajain kun tuottajainkin etujen mu-
11720: keissä kysymyksissä, antaa neuv·oja Suomen kaista ja ik:un ottaa huomioon, että kyseessä
11721: Puutarhaviljelijäin liitto. Liiton taholta on tuotantoa1a, jota juuri pieneläjät etu-
11722: on vuosittain järjestetty useat kurssit laatu- päässä !harjoittavat, niin uskalLamme toivoa,
11723: je.n valinna:ssa, tuholaisten torjumisessa ja että eduskunta tämän summan myöntää.
11724: tuotteitten pakkauksessa monista muista Edellä olevilla perusteilla kunnioittavim-
11725: ainei<.sta puhumattakaan. Näillä kursseilla mm ehdotamme,
11726: on aina ollut runsaasti osanottajia. että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
11727: Mutta kun Suomen Puutarhaviljelijäin den 1930 tulo- ja menoarvioon sa-
11728: liitto on saanut kuluvanakin vuonna val- danviidenkymmenen tuhannen mar-
11729: tiolta avustusta vain 50,000 markkaa, mitä kan määrärahan Suomen Puutarha-
11730: summa·a sille hallitus ehdottaa seuraavalle- viljelijäin liiton avustamiseksi.
11731:
11732: Helsin.gi,ssä, 1'5 p :nä elokuuta 1929.
11733:
11734: Kalle Myllymäki. Edward Setälä.
11735: Leander Sirola. Jalmari Linna.
11736: 271
11737:
11738: II,1os. - Rah. al. N:o 88.
11739:
11740:
11741:
11742:
11743: Lehtokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta Turun uuden
11744: talouskoulun avustamiseksi.
11745:
11746:
11747: E d u s k u n n a ll e.
11748:
11749: Hallituksen esityksessä tulo- ja menoar- pieni. Valtionavustusta ei siis tästä syystä
11750: vioksi vuodelle 1.930 ei ole varattu pienintä- voida lalcli:auttaa.
11751: kään valtion avustusta Turun uudelle ta- Muistutuksia ei myöskään ole koulun toi-
11752: Iouskoululle, huolimatta siitä että koulu tä- mintaa vastaan esitetty. Kotitalousta.rkas-
11753: hän asti vuodesta 1922 lähtien on jatku- ta.ja Eliina Kanervio tarkastuskertomuk-
11754: vasti valtion avustusta saanut, ollen sessa.a.n maaliskuun 19 p. kuluvaa vuotta
11755: täksi vuodeksi' myönnetty avustus Smk. päinvastoin lausuukin koulusta m. m. seu-
11756: 54,000:-. raavaa: ,Tarkastuskäynneilläni olen kou-
11757: Hallituksen esityksen perusteluissa siv. lussa havainnut noudatettavan hyvää jär-
11758: 119 puolustetaan valtionavun poistamista jestystä ja puhtautta. Kirjat ovat olleet
11759: vain sillä, ,.että Turkuun on äskettäin pe- säännönmukaisesti hoidetut, joten olen voi-
11760: rustettu Marttayhdistyksen mallit,alous- nut tarkastaa yksityiskohtaisesti kunkin
11761: koulu, niin ei ole enää syytä varata valtio- oppilaan suorittamat tehtävät ja yleiset
11762: apua 'Turun uudelle talouskoululle, vaan työlistat".
11763: poistetaan sen määräraha Smk. 54,000: -". Että koulu on toiminut tarkoitustaan vas-
11764: Valtioavun kieltäminen tällaisilla perus- taavalla tavalla todistaa myöskin se että
11765: teilla, ilman että mitään muistutusta kou- maataloushallitus maalisk. 18 p :nä 1929
11766: lua vastaan olisi tehty, on ehdottomasti maatalousministeriölle lähettämässään kir-
11767: vaarin. Miltään koululta ei tähän asti, jelmässä on edelleenkin puoltanut valtio-
11768: näin heikosti asiaa puolustll!en, ole valtio- avun myöntämistä koululle.
11769: avustusta ehdotettu evättäväksi. Ainoas- Kun vielä ottaa huomioon sen, että kou-
11770: taan siinä tapauks•essa. että oppilasmäärä lun tähän asti saamasta valtioavusta, Smk.
11771: on laskenut alle säädetyn määrän tai jos 54,000: -, on mennyt oppilasavustuksiin
11772: oppilaitos ·ei ole noudattanut annettuja Smk. 8,000: - , ja myöskin sen, että kou-
11773: määräyksiä tai ei muuten ole täyttänyt tar- lun omistajan ja johdon taholta on kulu-
11774: koitustaan on siltä ehdotettu valtioapu lak- neen vuoden aikana käytetty koulun en-
11775: kaut·ettavaksi. tistä mallikelpoisemmaksi saamiseen noin
11776: Mitä ensiksikin oppilasmäärään tulee 30,000 markkaa, niin on ymmärrettävää,
11777: niin ·On se Turun uudessa talouskoulussa mitenkä yhtäkkinen valtioavun lakkautta-
11778: eri vuosina ollut seuraava: v. 1922 102, minen tulisi pahasti järkyttämään koulun
11779: V. 192!3 82, V. 1924 96, V. 192,5 94, V. 1926 taloudellista asemaa ja ehkäisemään sen
11780: 97, v. 1927 113, v. 1928 105. Numerot työtä kotitalouden alalla.
11781: osoittavat että oppilasmäärä ei ole liian
11782: 272 II,1os. - Turun uuden talouskoulun avustaminen.
11783:
11784: Edellä olev:an perusteella (llhdotamme vuoden 1930 tulo- ja menoarvioon
11785: kunnioittaen, Smk. 54,000:- Turun uuden talous-
11786: että Eduskunta päättäisi ottaa koulun avustamiseksi.
11787:
11788: Helsingissä, elok. 16 :p :nä 1929.
11789:
11790:
11791: Aino Lehtokoski. Gunnar Sahlstein.
11792: Hilda Seppälä. Mandi Hannula.
11793: II,to!l. - Rah. al. N:o 89.
11794:
11795:
11796:
11797:
11798: Saarinen y. m.: Määrärahan osoittamise$tlt Lounais-Suomen
11799: savialueen maamieskoulun perustamiskustannuksiin.
11800:
11801:
11802: E d u s k u n n a ll e.
11803:
11804: Lounais-Suomen savialueen vastaperus- Erikoisuuksie:ttsa takia kaipaa tämä Lou-
11805: tettuun maamieskoulupiiriin voidaan sopi- nais-Suomen savialue myös erikoista maa-
11806: valla tavalla liittää ainakin 115 Loimaan taloudellista koetoi:mintaa, jonka avulla olisi
11807: ympäristökuntaa, jolla alueella on noin selvitettävä alueen 1annoituskysymys j•a
11808: 100,000 hehtaaria laadultaan yhdenmu- siellä paraiten menestyvät kasvilaadut.
11809: kaista viljeltyä jäy"k!kää savimaata. Tuskin Yhdistämällä tämä toiminta sopivasti maa-
11810: löytynee meillä yhtään maamieskoulupiiriä, mieskoulutoimintaan, voidaan koetoiminta-
11811: joka viljelysalueen laajuuteen k!atsoen ve- kin tällä alueella tarkoitu:kstenmukaisesti
11812: täisi vertoja tälle alueelle. Tästä huoli- toteuttaa. Tätä viim~ksimainittua seikkaa
11813: matta on tämä seutu saa;nut tähän asti olla myöskin silmällä pitäen, samoinkuin kou-
11814: syrjässä maataloudellisista kouluista, eikä lulle aijottua muutenkin jossain määrin
11815: muuka,an valtion varoilla suoritettu maa- laaj.ennettua maamieskouluolhjelmaia, on
11816: taloudellinen valistus- ja opetustoiminta ole lwulun bnnatusyih.distys laatinut tämän
11817: sanottavammin tälle alueelle ulottunut. uuden koulun toiminta- ja rakennussuun-
11818: Kyseeilinen savialue on maanlaadultaan nitelman.
11819: ja ilmastosuhteiltaan maamme muista Tämä koulu tulee sijoitettavaksi Hattu-
11820: alueista siksi poikkeava, että tälle seudulle lan Tuomalan sotilasvirkatalon kantatilalle
11821: pitäisi :k!ehittää .ainakin osa:ksi omat erikoi- Loimaalla, j®on koulun kannatusyhdistys
11822: set viljelys- ja työtapansa. Maaperä on on saanut hallinto-oikeuden. Tilalla on ta-
11823: näillä seuduin tasaista, verrattain typpi- ja salaatuista viljeltyä savima;ata noin 50
11824: multaköyhää, sitkeätå, heikosti hapanta sa- hehtaaria ja 40 hehtaaria metsämaata.
11825: vimaata. Metsiä on suhteellisesti vähän ja Asiantuntijain lausuntojen mutkaan ovat
11826: kaipaa niiden hoito tarkoituksenmukaista nä;mä viljelykset m. m. koetoimintaan !hyvin
11827: kehittämistä ajan vaatimusten tasalle. Sa- sopivat. Koulun rakennusten uudistus- ja
11828: maa on sanottava maatalouskoneiston tar- korjauskustannusten menoarvio päättyy 3.s
11829: koitustaan vastaavasta käytöstä viljelijäin miljoonaan markkaan. Varsinainen koulu-
11830: apuna etenkin näillä seuduin, jolla tasai- rakennus on nyttemmin annettu urakalla
11831: sen maastonsa puolesta on luonnolliset tehtäväksi 3,155,000 markan urakkasum·
11832: edellytykset !koneelliselle peltojen muokkaa- masta. Kuluvan vuoden aikana tulee tämä
11833: miselle. M. m. viimeksi mainitusta syystä rakennus vesikattoon j.a on täysin valmiina
11834: olisi maamieskouluopetus kyseeilisessä pii- 1 p. syysk. 1930.
11835: rissä ohjattava jonkun verran erikoistu- Kyseellisen maamieskoulun ·perustaminen
11836: neeksi. on alueeltaan saanut huomattavaa taloudel-
11837:
11838: 245-29 35
11839: 274 11,109. - Lounais-Suomen savialueen maamieskoulu.
11840:
11841: lista11rin kannatusta. Yksityisten kannatta- läheskään tarkoitustwan, eikä se myöskji,än
11842: jajäsenten ohella ovat useat manttaalikun- ole oikeassa sUJhteessa niihin uhrauksiin,
11843: nat liittyneet imnnatusyhdistyksen jäse- joihin valtio on sitoutunut toteuttaessa sa-
11844: niksi. Vaikka näin onkin asianlaita, niin on manlaista koulutoimintaa maamme muilla
11845: kannatusyhdistyksen taloudellinen asema seuduiHa.
11846: kuitenkin niin !heikko, ettei se voi suunni- Edellä ~esitetyn perusteella ikunnioitta-
11847: telmiaan toteuttaa ilman valtion :na:mennus- vimmin ehdotamme,
11848: lainaa ja huomattavampaa v.altion suora-
11849: naista ~avustusta koulun perustamiskustan- että Eduskunta ottaisi vuoden
11850: nuksiin. 1930 talousarvioon 1,000,000: ,_ mar-
11851: Valtion kuluvan vuoden menoarvioon on kan määrärahan Lounais-Suomen sa-
11852: tämän maamieslmulun perustamiskustan- vialueen maamieskoulun perustamis-
11853: nuksiin v.arattu Smk. 50,000: -. Tämä erä kustannusten avustamiseksi.
11854: on asiallisesti siksi pieni, että se ei vastaa
11855:
11856: Helsingissä, 12 p. elok. 1'929.
11857:
11858:
11859: P. Saarinen. J. Eri. Pilppula.
11860: Bernhard Heikkilä. K. J. Ellilä.
11861: Lauri A. Sariola. Walter Mäkelä.
11862: Ansh. Alestalo. Kalle Kirra,
11863: 275
11864:
11865: II,11o. - Rah. al. N:o 90.
11866:
11867:
11868:
11869:
11870: Lähteenoja y. m.: Määrärahan osoittamisesta Harjavallan
11871: emäntäkoulun avustamiseksi.
11872:
11873:
11874: E d u s k u n n a 11 e.
11875:
11876: Kotitalousopetus, joLla kansantalouden ja jopa viisikin kertaa enemmän tarjokkaita
11877: kotien menestymisen kannalta katsoen on kuin on voitu sijoittaa. Kuluvana vuonna
11878: ensiluokkainen me·rkitys ja johon kautta on Karkkuun perustettu emäntä!koulu, joka
11879: maamme kiinnitetään tätä nykyä mitä vilk- tulee tyydyttämään ensi sijassa Itä-Sa1akun-
11880: kainta huomiota, on !Satakunnassa vielä nan kotitaloudellista valistuksen tarvetta,
11881: aivan alkuasteella. Koko Turun ja Porin mutta koko maakunnalle se ei yksinään
11882: läänissä ei ·ole yhtään :ainoata emäntä- riitä. Satakunnan Kotitalouskoulun Kan-
11883: koulua koko vuoden :lrestävine oppikurssei- natusyhdistys r. y., joka on jo noin 10 vuo-
11884: neen, vaan läänin ainoina kotitaloudellisina den ajan toiminut täydellisen emäntakou-
11885: oppilaitoksina ovat oUeet kansanopistojen lun aikaansaamiseksi maa:kuntaan, onkin
11886: kesäkoulut ja Kullaalla sijaitseva Leine- Länsi-Satakunnan tarpeita silmällä pitäen
11887: beriR yksityinen emäntä:koulu, jonka kurs- ostanut Uotila-nimisen maatilan Harjaval-
11888: sit ovat vain 4-6 kuukautisia eivätkä siis lassa perustaakseen sinne suunnittelemansa
11889: vastaa varsinaisten emäntäkoulujen kurs- emäntäkoulun. Porin-Haapamäen rauta-
11890: seja. Tämä epäsuhde on sitä:kin silmiin- tien valmistuttua paranee liikeyhteys laajan
11891: pistävämpi, jos otetaan huomioon, että Sa- Pohjois-Satakunnan kanssa, niin että Har-
11892: takunnan maanviljelysseu11an alueella on javallan emäntäkoulu tulee sieltä saamaan
11893: 25,()00 eri viljelmää ja naispuolisen väestön runsaasti oppilaita, samalla kuin se myös-
11894: lukumäärä ylittää 100,000. kin saa oppilaita Turun ja Porin läänin
11895: Satakunnan naispuolisen nuorison opin- eteläisistä osista. Tämän huomioon ottaen
11896: halu ja taloudellinen harrastus ilmenee on Satakunnan Kotitalousk.oulun Kannatus-
11897: toisaalta siinä, että kerätyn tilaston mukaan yhdistys alun perin suunnitellut Harjaval-
11898: on viime vuosina noin 100 oppilasta vuosit- lan emäntäkoulun 50-70 oppilaan kouluksi
11899: tain ollut eri kotitaloudellisissa oppiktitok- ja laatinut sitä v;arten sovelletut rakennus-
11900: sissa oman maakunnan rajojen ulkopuolella, piirustukset ja. niiden kustannusarviot.
11901: yksistään Tampereen talouskoulussa noin Sanotun kannatusyhdistyksen omat varat
11902: 40 oppilasta vuodessa. Maakunnassa toi- - takuusitoumuksia on tosin jonkin verran
11903: meenpantuihin lyhyempiin kotitalouskurs- yli sen mitä tarvittiin Uotilan ostoon -
11904: seiihin on säännöllisesti ollut pyrkijöitä eivät riitä opetuksen alkuunpanoon ja sitä
11905: enemmän kuin on voitu ottaa vastaan. Sa- varten tarpeellisiin uudisrakennuksiin, joista
11906: takunnan maanviljelysseul'lan kotitalous- yksin koulu- ja oppilasrakennuksen kust.an-
11907: harjoittelulaitokseen on viime vuosina ollut nrusarvio nousee 1,740,000 markkaan, vaan
11908: kolme kertaa ja. Kokemäen meijerikouluun on kannatusyhdistys pakoitettu anomaan
11909: 276 11,110. - Harjavallan emäntäkoulun avustaminen.
11910:
11911: uudelle emäntäkoululle valtion avustusta ja tuksen myöskin Harjavallan emäntäkou-
11912: toivoo se eduskunnan suosiollisesti myön- lulle, vaikka tämä erä ei sisälly hallituksen
11913: tävän sille tkotitalousoppilait<>iksista sääde- eduskunnalle antamaan tulo- ja menoarvio-
11914: tyn lain mukaisena valtionavustuksena esitykseen vuodelle 1930.
11915: vuoden 19'30 syyslukukautta varten, jolloin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11916: Harjavallan emäntäikoulun toiminta on kunnioittaen,
11917: suunniteltu alkavaksi, seuraavan 1as;kelman
11918: mukaisen määränlihan: 1. että Eduskunta päättäisi ottaa
11919: vnoden 1930 rnenoarvioon 280,000
11920: opettajien palkkoihin 3 ikk. 40,000:- markan snuruisen määrärahan annet-
11921: mui:hin ylläpitokust,annuksiin 2!5,000:- tavaksi valtioapuna Harjavallan
11922: oppilasavustuksiin ......... . '1.15,000:- emäntäkoululle; sekä
11923: perustamiskustannuksiin 200,000:- 2. että Eduskunta päättäisi ko-
11924: ---------------------
11925: Yht. Smk. 280,000:- roittaa hallituksen tulo- ja meno-
11926: arvioesityksessä Y. M. VIII luv. 9
11927: sekä ilruornealwrkoista rakennuslainaa Smk. momentt1le otettua määrärahaa
11928: 500,000: -, tämän sitwkin suuremmalla 500,000 markalla, mikä erä annet-
11929: syyllä, koska maataloushallitus oli puoles- taisiin huok'Cakorkoisena rakennus-
11930: taan ehdottanut vuoden 1930 menoarvioon lainana Harjavallan emäntäkoululle.
11931: II Pääluokan V luvun 13 mom. v~altioavus-
11932:
11933: Helsingissä, elokuun 12 p. 1929.
11934:
11935:
11936: Aina Lähteenoja. Miina Sillanpää.
11937: Kaino W. Oksanen. Aino Lehtokoski.
11938: Kalle Kirra. Antero Lamminen.
11939: Tilda Löthman. Taave Junnila.
11940: Mandi Hannula. Väinö Kivi.
11941: Hulda Nordenstreng. Maija Häkkinen.
11942: K. J. Ellilä. Aino Luostarinen.
11943: Walter Mäkelä.
11944: 277
11945:
11946: U,u1. - Rah. al. N:o 91.
11947:
11948:
11949:
11950: Ellilä y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijä- ja
11951: karjanhoitokoulun perustamista varten Pohjois-Sata-
11952: kuntaan.
11953:
11954:
11955: E d u s k u n n a ll e.
11956:
11957: Viimeksi kuluneen vuosikymmenen ai- Vaasan lääni 13 40,536
11958: kana on Suomessa kieltämättä tehty tulok- Oulun 8 46,324
11959: sellista työtä maataloudellisen ammattiope- "
11960: Koko maa 93 31,947
11961: tuksen laajentamiseksi ja tehostamiseksi.
11962: Uusia oppilaitoksia on perustettu ja usei- Huomiota herättää tässä erikoisesti se
11963: den entisten toimintaa laajennettu. Tämä että Turun ja Porin lääni, joka on valta-
11964: onkin välttämätöntä, kun otetaan huomioon kunnan tärkein maatalousalue, on maata-
11965: maamme luonne maatalousmaana, sillä lousoppilaitoksiin nähden jäänyt huomatta-
11966: maataloudellisen ammattaitaidon lisäämi- vasti takapajulle. Verrattuna maaseutu-
11967: nen on tärkeimpiä niistä keinoista, joilla väestön lukumäärään, on tässä läänissä
11968: voidaan maataloustuotantoamme jatkuvasti näitä oppilaitoksia vähemmän kuin mis-
11969: kohottaa. sään muussa läänissä Oulun lääniä lukuun-
11970: Kuitenkin ollaan täällä maataloudelli- ottamatta. Kun verrataan oppilaitosten lu-
11971: seen ammattiopetukseen nähden vasta alku- kua viljelmälukuun, havaitaan että suhde
11972: taipaleella verrattuna esimerkiksi läntisiin on vieläkin epäedullisempi. Koko valta-
11973: naapurimaihimme, eritoten Norjaan ja kunnan viljelmäluvusta on Turun ja Porin
11974: Tanskaan. Ainoastaan vähäpätöinen murto- läänissä 16 % eli n. 1 / 6 , mutta maatalous-
11975: osa maalaisnuorisostamme voi saada am- oppilaitoksista vähemmän kuin 1 / 9 •
11976: mattiopetusta nykyisissä oppilaitoksissa. Jos jo Turun ja Porin lääni kokonaisuu-
11977: Lisäksi maatalousoppilaitokset ovat epä- dessaan on maatalousopetukseen nähden
11978: tasaisesti jakautuneet maan eri osiin. Seu- jäänyt vähemälle osalle, niin erittäin lapsi-
11979: raava tilasto osoittaa, miten monta maa- puolen asemassa on tässä suhteessa sanotun
11980: seudun asukasta on eri lääneissä nykyjään läänin pohjoinen osa, joka kuuluu Sata-
11981: jokaista kiinteätä valtion omistamaa tai val- kunnan maanviljelysseuran alueeseen.
11982: tion avustamaa maatalouskoulua kohti. Tällä laajalla alueella, jossa maaseutu-
11983: väestöä on pyörein luvuin 219,000 henkeä,
11984: Maatalo- Maaseutuvä-
11985: on ainoastaan 3 kiinteätä maatalousoppilai-
11986: Lääni uskoulu- estön luku- tosta, joten kutakin oppilaitosta kohti tulee
11987: jen luku määrä koulua 72,900 henkeä maaseutuväestöä eli yli kaksi
11988: kohti
11989: Uudenmaan lääni .. 14 17,422 kertaa niin paljon kuin valtakunnassa kes-
11990: Turun ja; Porin , 10 42,321 kimäärin.
11991: Hämeen 14 22,35<1 Senvuoksi on ilmeistä että maatalouskou-
11992: Viipurin " 18 29,156 lujen luvun lisääminen Satakunnassa on
11993: Mikkelin " 5 39,784 erittäin kipeän tarpeen vaatima. Kun tä-
11994: Kuopion " 11 31,278 män maakunnan tähän asti liikenteestä
11995: "
11996: 278 I1,111. - Pienviljelijä koulu Pohjois-Satakuntaan.
11997: 1
11998:
11999:
12000:
12001:
12002: syrjäinen pohjoisosa lähivuosina vihdoinkin saanti Pohjois-Satakunnassa mahdotonta,
12003: saa rautatien, avautuvat siellä erittäin suu- joten harjoittelu olisi järjestettävä pää-
12004: ret mahdollisuudet maataloustuotannon asiassa koulutilalle.
12005: nousulle. Jotta Pohjois•Satakunnan maa- Sen kokemuksen nojalla, mitä maatalous-
12006: talousväestö voisi näitä mahdollisuuksia koulujen perustaruiskustannuksista on vii-
12007: käyttää hyväkseen, olisi sinne perustettava IDtl vuosina saatu, voidaan arvioida ylläole-
12008: maakunnan oloihin soveltuva maataloudel- van suunnitelman mukaisen maatalousoppi-
12009: linen oppilaitos, josta voisi muodostua tä- laitoksen koulutiloineen, rakennuksineen ja
12010: män maakunnan maatalouden kohottamis- irtaimistoineen tulevan maksamaan pyörein
12011: työn todellinen keskus ja tukikohta. luvuin 3,000,000 markkaa. Kun perusta-
12012: Sekä maanviljelysseuran että eräiden pai- miskustannukset voidaan jakaa kahdelle
12013: kallisten maatalousjärjestöjen puolesta on vuodelle, olisi tarkoitukseen ensi vuonna
12014: tehty useita aloitteita kiinteän pienviljelijä- varattava- 1,500,000 markkaa.
12015: koulun ja karjanhoitokoulun perustamisesta Mitä perust·ettavan oppilaitoksen sijoi-
12016: Pohjois-Satakuntaan. Kun tämän seudun tukseen tulee, olisi sen ratkaisu jätettävä
12017: maatalousväestö on pääasiassa vähävaraista hallitukselle, joka voi sijoituspaikkaa mää-
12018: pienviljelijäväkeä, on selvää, etteivät maa- rätessään ottaa huomioon sekä ammattivi-
12019: talouskouluhankkeet täällä voi saada siinä ranomaisten käsityksen että maakunnan toi-
12020: määrin aineellista tukea yksityisten taholta vomukset. Tärkeä seikka sijoituspaikkaa
12021: kuin varakkaammilla seuduilla ja senvuoksi valittaessa on esimerkiksi se että kouluti-
12022: ovatkin aloitteet jääneet toteutumatta. lalla on riittävästi koekentiksi sopivaa
12023: Tyydyttävä ratkaisu PohjoliHSatalrnnnan maata, sillä kysymyksessä olevan oppilai-
12024: maatalouskoulu-olojen saattamiseksi ajan toksen yhteyteen olisi myös järjestettävä
12025: tasalle onkin mielestämme löydettävissä ai- Satakunnan koeaseman haaraosasto Poh-
12026: noastaan perustamalla tänne maataloudelli- jois-Satakuntaa varten, koska nykyinen
12027: nen oppilaitos valtion toimesta. koeasema on sieltä kovin etäällä ja toisella
12028: Ottaen huomioon maakunnassa vallitse- maanlaadulla. Tämänkin vuoksi olisi pe-
12029: vat -olot, näyttäisi tarkoituksenmukaisim- rustettavan oppilaitoksen tarkemmasta si-
12030: malta että perustettaisiin samaan paikkaan joituksesta päätettävä vasta huolellisten
12031: sekä maamieskoulu, jonka opetusohjelmassa tutkimusten jälkeen.
12032: erikoisesti otetaan huomioon pienviljelys- Edellä sanottuun viitaten pyydämme
12033: olot, että karjanhoitokoulu. Tällöin tultai- kunnioittaen esittää,
12034: siin toimeen pienemmillä palkkauskustan-
12035: nuksilla kuin jos koulut sijaitsisivat eril- että Eduskunta ottaisi vuoden
12036: lään. Samalla voitaisiin koulujen yhtey- 1930 menoarvioon 1,500,000 markan
12037: teen järjestää riittävän suuri havaintotila, suuruisen rajattoman siirtomäärä-
12038: jossa oppilaat saisivat käytännöllistä har- rahan pienviljelijä- ja karjanhoito-
12039: joitusta. Ainakin toistaiseksi on nimittäin koulun perustamista varten PohjO'is-
12040: tyydyttävien harjoittelutilojen riittävä Satakuntaan.
12041:
12042: Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1929.
12043:
12044: K. J. Ellilä. Antti Kukkonen. Lauri A. Sariola.
12045: Kalle Kirra. Vihtori Vesterinen. Jalmari Leino.
12046: Hannes Ryömä. Kaarlo Hänninen. Ville Komu.
12047: Antti Junes. Taave Junnila. Väinö Kivisalo.
12048: Walter Mäkelä. Aina Lähteenoja. Eetu Jussila.
12049: P. Saarinen. Ansh. Alestalo. V. Huuhtanen.
12050: Antti Juutilainen. Antero Lamminen.
12051: 279
12052:
12053: 11,112. - Rah. al. N :o 92.
12054:
12055:
12056:
12057:
12058: Tukia y. m.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan
12059: tietopuolisen karjanhoitokoulun rakentamista varten.
12060:
12061:
12062: E d u s k u n n a 11 e.
12063:
12064: Karjakoiden kasvattaminen Etelä-Kar- opiskelulle että myöskin terveydellisille olo-
12065: jalassa eli Viipurin läänin maanviljelysseu- suhteille. Paitsi oppilasasunnot ovat myös-
12066: ran alueella oli marraskuun al!kruun vuonna kin muut koulun huoneet, luokkahuone,
12067: 1923 yksinomaan yhden 1-vuotisen käytän- oppilasruokala, opettajien asunnot, ah1:.a!lllt
12068: nöllis-tietopuolisen karjanhoitokoulun teh- ja muutenkin tarkoitukseensa sopimatto-
12069: tävänä. Kuten tunnettua .pystyvät tällaiset mat, joka johtuu siitä, että ne ovat alkuaan
12070: koulut valmistamaan kovin pienen määrän, rakennetut mui:hin tarkoituksiin, kesähuvi-
12071: alle 10 karjakkoa vuosittain, joten koulu ei 1oiksi. Tästä on lisäksi seurauksena, että
12072: pystynyt läheskään tyydyttämään maakun- kaikki koulun huoneistot ovat talvipuolis-
12073: nan kasvava,a ka·rjakkotarvetta. kolla kylmät ja vetoiset, joten koulun läm-
12074: Tämän johdosta ryhtyi Viipurin läänin mityskustannukset nousevat kovin suu-
12075: maanviljelysseura jo v. 1907 lisäämään kar- riksi ja on näin ollen koulun muita tarpeita
12076: jakoiden valmistamista perustamalla ikar- supistettava, jotta vuotuiset määrärahat
12077: janhoitoharjoittelulaitotksen. Tämä ei kui- riittäisivät. Kaikesta tästä huolimatta on
12078: tenkaan suuresti asiaa auttanut, sillä har- koulussa ·ollut oppilaita eri vuosina seuraa-
12079: joittelun:sa suorittaneiden oli tietopuolisen vat määrät:
12080: karjanhoitokoulun puutteessa suoritettava
12081: karjakkokurssinsa muissa maakunnissa ja toj
12082: Pl
12083: ~~~ if~o:: ><
12084: ~<"
12085:
12086:
12087:
12088:
12089: ~
12090: ~"' ::r
12091: i~ s.~ ~ ~~
12092: joutuivat useimmiten silloin karj•akoiksi
12093: myöskin käymänsä koulun piiriin. Sen täh-
12094: <DE.
12095: ~~ S;srif ~~ ~
12096: S"
12097: "'..
12098: !!!·
12099: den ryhdyttiin Viipurin läänin maanvilje- Karja:kkokurssi 16 3 19
12100: lysseumn aloitteesta jo aikaisin puuhaa- 1924 tarkastus~
12101: maan tietopuolista karj.anihoitokoulua omaan karjakkokurssi 2 2 4 8 27
12102: maakuntaan. Lopulta siinä onnistuttiinikin Karjakkokurssi 221 3 7 32,
12103: ja alkoi Etelä-Karjalan tietopuolinen kar- 19!25 tarkastws-
12104: j•anhoitokoulu toimintansa marraskuun 12 karj akkoikurssi 2 2 6 10 42
12105: pmvana vuonna 19·2<3 vuokrahuoneissa,
12106: Karj akkakurssi ·24 2 4J 30
12107: kauppaneuvos J. Hallelllbergin omistamalla 11926
12108: tarlmstus-
12109: tilalla, Viipurin pitäjän Saarelassa.
12110: !karj akikokurssi 2 2 7 11 41
12111: Mainitussa koulussa on koko sen toiminta-
12112: Karj~kkokurssi 24 2 7 33
12113: ajan ollut runsaasti oppilaita, jopa niin
12114: paljon, että useimpina vuosina oppila.iden 1927 tarkastus-
12115: asunto-olot ovat ol1eet liian ahtaita, kun karjakkokurssi 8 2 10 43
12116: heitä on täytynyt sijoittaa kuusikin oppi- 1<928 karj:akko-
12117: lasta samaa.n huoneeseen, josta luonnolli- kurssi ....... 23 2 2 27· 27
12118: sestikin on ollut haittaa sekä tehokkaalle Yhteensä 123 15 42 180
12119: 280 II,112. - Etelä-Karjalan karjanhoitokoulu.
12120:
12121: Koulun oppilaista on näin ollen koko kou-
12122: ~l':l ~;;1~ ~g= Fj
12123: ~
12124: ~;>
12125: 0
12126: lun toiminta-aikamt ollut kotoisin Etelä- g;~~ ~~
12127: Karjalasta 68.4 %, muualta Viipurin lää- .,.
12128: ;'00.
12129: =s·;.o ~;=
12130: [., $
12131: 1:1
12132: ~
12133: 1:1
12134: nistä 8.3 % eli yhteensä! Viipurin läänistä Karjakkokurssi 16 2 1 19
12135: 76.7 % ja vain 23.3 % muualta Suomesta.
12136: 1
12137: 1924 tarkastus-
12138: Koulu on myöskin olemassaololla~n pys- •karjakkokurssi 5 2 1 8
12139: ,.
12140: tynyt lisäämään karja-alalle pyl"kivien Karjakkokurssi 21 2 u 3 32
12141: lukua. Sitä parhaiten kuvaa karjanhoito- 1925 tarkastus-
12142: harjoittelijoiksi rpyrkijöiden lisääntyminen karjakkokurssi 8 2 10
12143: Viipurin läänin maanviljelysseuran karjan- Karjakkakurssi 22 6 2 30
12144: hoitoharjoittelulaitoksessa, joka eri vuosina 1926 tarkastus-
12145: on ollut seuraava: karjakkokurssi 7 1 3 11
12146: Etelä-Kar- .. Valittu har-
12147: Karj l}kkokurssi 24 3 5 1 33
12148: jalasta Muualta Yhteensa joittelijaksi 1'927 tarkastus-
12149: 1'922 29 3'3 2~3 karja.kkokurssi10 10
12150: 1'9·23 44 14 58 36
12151: 1924 4!8
12152: ""
12153: 17 65 34
12154: Yhteensä 113 8 24 8 1153
12155: ]19,25 50 16 66 34 Kuten kaikesta ylläesittämästämme on
12156: 1926 64 32 96 35 käynyt ilmi, on kyseessäoleva koulu tar-
12157: 1927 56 12 6S 35 pe.ellinen ja välttämätön Etelä-Karjalan
12158: taloudelle. Koulun jatku;nalle toiminnalle
12159: on kuitenkin ollut välttämätöntä oman talon
12160: Koulun tarpeellisuutta kuvaavat ehkä hankkiminen. Viipurin läänin maanvilje-
12161: parhaiten seuroov.at numerot, jotka osoitta- lysseura onkin ostanut maa.tilan rakennuksi-
12162: vat koulun oppilaille t~trjolla olleiden paik- neen Viipurin pitäjän Talin kylästä, n. s.
12163: kojen määrää: Ta1in kartanon 925,000 Illlk. hinnalla. Ra-
12164: Karjakko- Tarkastuskar- kennusten korj,auksiin on mennyt 350,000
12165: kurssi-
12166: lalsille
12167: jakkokurssi-
12168: Ja! sille
12169: Yhteensä mk. sekä irtaimistoon ja kll,lustoon 200,000
12170: 1924 32 14 4·6 mk., jotka varat ovat hankitut lyhytaikai-
12171: 1925 4·9 19 68 silla lainoilla. Näin suuri velkataakka on
12172: 1926 67 21 88 suurena uhkall'a koulun tulevaisuudelle ja
12173: 1927 48 13 61 1 va:iJruttaa lamauttavasti Karjalan maatalou-
12174: del.liseen kehitY'kseen. Kun rrkkaampiinkin
12175: maakuntiin on kyseessäolev.~tt koulut raken-
12176: Koulun oppilaista on sijoitettu paikkoihin nettu pääasi~tllisesti valtion varoilla, ja kun
12177: omalle alueelle,. Etelä-Karj·alaan, suurin osa tä.mä koulu rajaseutukouluna kaipaisi eri-
12178: eli 77.9 % kaikista paikanottaneista koko tyistä. valtion tukea, niin anomme,
12179: koulun toiminta-aikana. Oppil~J,iden sijoi-
12180: tus selviää lähemmin seuraavista nume- että E.duskwnta Etelä-Karjalan
12181: roista: tietopuolista karjap,hoitokoulua var-
12182: ten ottaisi ensi vuoden menoarvioon
12183: 800,000 markan määrärahan.
12184:
12185: Helsingissä, 14 päivänä elokuuta 1929.
12186:
12187: Elias Tukia. E. Lautala. Ville Vallas.
12188: V. Huuhtanen. Albin Manner. Antti Juutilainen.
12189: E. A. Tuomivaara. Jooseppi Kauranen. Erkki Paavolainen.
12190: 281
12191:
12192: II,113. - Rah. al. N:o 93.
12193:
12194:
12195:
12196:
12197: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta kiinteän maamies-
12198: koulun perustamista varten Perä-Pohjolaan.
12199:
12200:
12201: E d u s kun n a ll ·e.
12202:
12203: Viitaten siihen aloitteeseen, jonka allekir- että Eduskunta päättäisi tulevan
12204: joittanut Junes y. m. ovat jättäneet v. 1928 vuoden menoarvioon ottaa 800,000
12205: valtiopäiville, Liitteet II,s6 rah. al. N:o 75, markkaa kiinteän maamieskoulun pe-
12206: rohkenemme kunnioittaen ehdottaa, rustamista wrten Perä-Pohjolaan.
12207:
12208: Helsingissä, 8 .p :nä elokuuta 1929.
12209:
12210:
12211: Antti Junes. Janne Koivuranta.
12212: Uuno Hannula. Matti Niilekselä.
12213: Eero Nurmesniemi. M. A. Hannula.
12214: Kaarlo Hänninen. T. N. Vilhula.
12215: Arvi Ahmavaara.
12216:
12217:
12218:
12219:
12220: •
12221:
12222:
12223: 245-29 36
12224: 282
12225:
12226: U,u4. - Rah. al. N:o 94.
12227:
12228:
12229:
12230:
12231: Hannula, U. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärvelle
12232: perustettavaa emäntäkoulua varten.
12233:
12234:
12235: E d u s k u n n a ll e.
12236:
12237: Vuoden 1929 valtiopäiville jätetyn, hel- vuoden menoarvioon ottaa 1 miljoo-
12238: mikuun 5 päivänä allekirjoitetun rahaasia- nan markan määrärahan Kemijär-
12239: aloitteen N :o 55 perusteluihin viitaten eh- velle valtion toimesta perustettavaa
12240: dotamme kunnioittaen, emäntäkoulua varten sekä tämän
12241: koulun ensivuotisia ylläpitokustan-
12242: että Eduskunta päättäisi tulevan nuksia varten 110,000 markkaa.
12243:
12244: Helsingissä, elokuun 15 päivänä 1929.
12245:
12246:
12247: Uuno Hannula. T. Janhonen.
12248: Kaarlo Hänninen.
12249: 283
12250:
12251: ll,115. - Rah. al. N:o 95.
12252:
12253:
12254:
12255:
12256: Walta, K. y. m.: Määrärahan osoittamisesta suoviljelyskoe-
12257: aseman perustamista varten Savoon.
12258:
12259:
12260: E d u s k u n n a ll e.
12261:
12262: Suoviljelyksen suuri merkitys maatalou- kansa myös PohjoiS'-Savoon n,äJhden. Nämä
12263: dessamme on yleisesti tunnustettu, ja tämä tosiasiat huomioonottaen olisi suoviljelys-
12264: merkitys on yhä kasvamassa sen mukaan koeaseman perustaminen koko Savoa varten
12265: kuin järkiperäiset suovi}jielysmenetelmät tu- ehdvttomasti tarpeen. Koeasema olisi maa-
12266: levat tunnetuiksi ja otetaan käytäntöön. kunnan suoviljelysharra8tusten ikeskuksena,
12267: Näiden viljelysmenetelmien kehittämi- josta voitaisiin levittää tietoja järkiperäi-
12268: seksi ja levittämiseiksi vaaditaan kuitenkin sestä suovi1jelJ71ksestä.
12269: vielä paljon määräperäistä työtä ja uhrauk- Tällaista suoviljely8koeasemaa Savoon on
12270: sia vaitionkin puolelta. Suoviljelystä edis- jo kaivattu ja suunniteltu:kin. Jo 10 vuotta
12271: tävien järjestöjen toiminta on jo kieltä- sitten tämä hanke <>likin lähellä toteutumis-
12272: mättä kantanut hedelmiä, mutta monessa taan. Mi,kkelin läänin maanviljelysseura
12273: seudussa ei vielä yleensä ;ymmärretä suovil- jätti v. 1918 maataloushall1tukselle anomuk-
12274: jelyksen me.I1kitystä eikä osata soita tarkoi- sen suoviljelyskoeaseman perustamisesta
12275: tuksenmukaisesti viljellä. Mikkelin lääniin. Seuraavana vuonna löy-
12276: Kaikkein enimmin tuntuvat nämä puut- dettii:nkin sopiva paikka tällaiselle koease-
12277: teet luonnollis,esti maamme niissä osissa, malle aivan lähellä Pieksämäen rautatiease-
12278: missä ei ole suoviljelyskoeasemia, vaikka vil- maa ja v. 1920 Suomen suoviljelysyhdistys
12279: jeltäviä soita onkin runsaasti ja kovat ·ehdotti valtioneuvostolle, että seuraavan
12280: maanJaadut sitäpaitsi karuja. Näin on vuoden valtion menosääntöön otettaisiin
12281: asianlaita varsinkin koko Sisä~Suomen järvi- tarpeellinen määräraiha Savon koeaseman
12282: ylänköalueella, johon Savon maakuntakin perustamista varten. Kun samanaikaisesti
12283: kuuluu. kuitenkin suunniteltiin koeatseman perusta-
12284: Mikkelin läänissä esim. on vuoden 1920 mista myös Karja1aan ja tämä hanke edus-
12285: maataloustiedustelun mukaan peltoalasta kunnassa tehdyn aloitteen kautta sai no-
12286: 71.5% hiekka- ja soramaita, 15.1 % suo- pean, myönteisen ratkaisun, :jäi nähtävästi
12287: maita ja ainoastaan 13.4 % savimaita. Vil- tämän johdosta Savon koeasemayritys sillä
12288: jelemättömiä hyviä soita on siellä ikuitenikin ke.rtaa syrjtään, koska ka!hta suokoeasemaa
12289: hyvin runsaasti, jotka viljelysmaina olisi- varten oli marhdot·onta saada valtionapua
12290: vat monin v·erroin paremmat kuin viljelyk- samalla kertaa. Sen jälkeen Otvat valtion
12291: sessä olevat hiektkama,a.t. Kuten monessa uudet kasviviljelyskoeasemat vaatineet niin
12292: muussakin seud:ussa siirrytään sielläkin yhä paljon varoja, ettei uusien suokoeasemien
12293: enemmän paremmin kannattavaan suovilje- perusta,mrseen ole määrämhoja myönnetty.
12294: lykseen. Tämä pitää suurin piirtein paik- Niinpä, :huolimatta siitä, että julki•suudessa
12295: 284 Il,115. - SuoviJljelyskoeaseiDftn perustaminen Savoon.
12296:
12297: on useita kertoja osoitettu suok®aseman että Pieksämäen rautatieristeyksen lähellä
12298: tarpeellisuus m. m. Savoon, ja vaikka jo ai- on jo aikaisemmin todettu olevan monessa
12299: kaisemmin siitä on jätetty anomuksia edus- suhtees,sa erittäin sovelias :paiklka tulevalle
12300: kunnalle, ei tämän suoviljelys:koeaseman pe- suoviljelyskoeasemalle.
12301: rustamiskysymystä o}e saatu myönteisesti Koska tietoomme on tullut, että Suovi:lje-
12302: ra tka:istu'ksi. lysyhdistyksen taholla harrastetaan suovil-
12303: Kun Savoon jo aikaisemmin on perustettu jelyskoe:aseman aikaansaamista Savoon ja
12304: kasviviljelys'koeasema, voisi otaksua, että kernaasti ryhdytään sen perustamiseen, jos
12305: tämä koeasema riittäisi tyydyttämään myös- vaan saadaan tähän tarkoitukseen tarvit-
12306: kin mawkunnan stuoviljelyskoetoiminnan ja tava valtion mä:äräraha, niin olisi mieles-
12307: -opastuksen tarvetta. Näin ei kuitenkaan ole tämme valtion velVJollisuus avustaa tätä,
12308: asia,nlaita, syystä ettei tällä koeasemalla ole koko Savon maakunnan maataloude:lle ja
12309: kokeiluun sopivaa suota, kuten asiantunti- sen kehityks;elle niin ensiarvoista hanketta.
12310: joilta olemme kuulleet. Kun myösikään ny- Ylläol~wan perusteella rolhkenemme eh-
12311: kyiset suoviljelyskoeasemat Etelä-Hämeessä, dottaa,
12312: Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa
12313: etäisyytensä tähden eivät sanottavasti voi että Eduskumta päättäisi v'I.Wden
12314: palvella Savon suoviljelijöitä, on, erikoisen 1930 menoarvioon ottaa 750,000 mar-
12315: suoviljelyskoeaseman perustaminen Savoon kan määrärahan annettaV!aksi Suo-
12316: välttämätön. men suoviljelysyhdistykselle suovil-
12317: V aikik:akin koeaseman paikkakysymys jeltyskoease;nw;n perustamist'a l'IXJO"ten
12318: vielä vaatiikin pohtimista ja ehkä tutkimuk- Savo,on.
12319: siakin, haluaisimme kuitenkin viitata siihen,
12320:
12321: Helsd,ngissä, elokuun 7 päivänä 1929.
12322:
12323:
12324: Kalle Walta. K. Hakala.
12325: August Valta. Otto Marttila.
12326: Mauno Pekkala. Tuomas Bryggari.
12327: Edv. Kujala. Toivo Halonen.
12328: J. F. Tolonen. Reinh. Swentorzetski.
12329: J. Kovanen. Hilma Koivulahti-Lehto.
12330: August Raatikainen. S. Kariniva.
12331: Otto Pensas. P. V. Heikkinen.
12332: Leander Sirola. T. J anhonen.
12333: Albin Asikainen.
12334: 285
12335:
12336: U,116. - Rah. al. N:o 96.
12337:
12338:
12339:
12340:
12341: Kontio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Savon kas-
12342: viviljelyskoeaseman alaisena toimivan suoviljelyskoease-
12343: man perustamiseksi Savoon.
12344:
12345:
12346: E d u s k u n n a ll e.
12347:
12348: Suoviljelyksen suuri merkitys maatalou- suovilj elykseen. Tämä pitää suurin piir-
12349: dessamme on yleisesti tunnustettu, ja tämä tein paikkansa myös Pohjois-Savoon näh-
12350: merkitys on kasvamassa sen mukaan kuin den.
12351: järkiperäiset suoviljelysmenetelmät tulevat Nämä tosiasiat huomioonottaen olisi suo-
12352: tunnetuiksi ja otetaan käytäntöön. koeaseman perustaminen koko Savoa var-
12353: Näiden viljelysmenetelmien kehittämi- ten ehdottomasti tarpeen. Koeasema olisi
12354: seksi ja levittämiseksi vaaditaan kuitenkin maakunnan suoviljelysharrastusten keskuk-
12355: vielä paljon määräperäistä työtä ja uh- sena, josta voitaisiin levittää tietoja järki-
12356: rauksia vaitionkin puolelta. Suoviljelystä peräisestä suoviljelyksestä.
12357: edistävien järjestöjen toiminta on jo kieltä- Tällaista suoviljelyskoeasemaa Savoon on
12358: mättä kantanut hedelmiä, mutta monessa jo kaivattu ja vieläpä suunniteltukin. Jo
12359: seudussa ei vielä yleensä ymmärretä suovil- 10 vuotta sitten olikin tämä hanke lähellä
12360: jelyksen merkitystä eikä osasta soita tar- toteutumistaan. Mikkelin läänin maanvil-
12361: koituksenmukaisesti viljellä. jelysseura jätti v. 1918 maataloushallituk-
12362: Kaikkein enimmin tuntuvat nämä puut- selle anomuksen suokoeaseman perustami-
12363: teet luonnollisesti maamme niissä osissa, sesta Mikkelin lääniin. SeuraaV'ana vuonna
12364: missä ei ole suoviljelyskoeasemia, vaikka löydettiinkin sopiva paikka tällaiselle koe-
12365: viljeltäviä soita onkin runsaasti ja kovat asemalle aivan lähellä Pieksämä.en rauta-
12366: maanlaadut sitäpaitsi karuja. Näin on tieasemaa, ja v. 1920 ehdotti Suomen suo-
12367: asianlaita varsinkin koko Sisä-Suomen viljelysyhdistys valtioneuvostolle, että seu-
12368: järviylänköalueella, johon koko Savon maa- raavan vuoden valtion menosääntöön otet-
12369: kuntakin kuuluu. taisiin tarpeellinen määräraha muun
12370: Mikkelin läänissä esim. on 1920 vuoden muassa Savon koeaseman perustamista
12371: maataloustiedustelun mukaan peltoalasta varten.
12372: 71.5% hiekka- ja soramaita, 15.1 % suo- Kun samanaikaisesti kuitenkin myös koe-
12373: maita ja ainoastaan 13.4 % savimaita. Vil- aseman perustamista puuhattiin Karjalaan,
12374: jelemättömiä hyviä soita on siellä kuiten- ja tämä hanke eduskunnassa tehdyn aloit-
12375: kin hyvin runsaasti, jotka viljelysmaina teen kautta sai nopean, myönteisen ratkai-
12376: olisivat monin verroin paremmat kuin vil- sun, jäi nähtävästi tämän johdosta Savon
12377: jelyksessä olevat hiekkamaat. Kuten mo- suokoeasemayritys sillä kertaa SyrJaan,
12378: nessa muussakin seudussa siirrytään siellä- koska kahta suokoeasemaa varten oli mah-
12379: kin yhä enemmän paremmin kannattavaan dotonta saada valtionapua samalla kertaa.
12380: 286 11,116. - Suoviljelyskoeaseman perustaminen Savoon.
12381:
12382: Senjälkeen ovat valtion uudet kasvivil- omistamaksi ja edellämainitun Etelä-Savon
12383: jelyskoeasemat vaatineet niin paljon varoja, kasviviljelyskoeaseman alaisena toimivaksi.
12384: ettei uusien suokoeasemien perustamiseen Suoviljelyskoeasema vaatisi silloin mahdol-
12385: ole määrärahoja myönnetty. lisimman vähän virkailijoita. Sen voisi
12386: Kun .Savoon jo aikaisemmin on perus- hoitaa suoviljelykseen perehtynyt assistentti
12387: tettu kasviviljelyskoeasema, joka muutama paaas1assa harjoittelijoiden avustamana.
12388: vuosi sitten muutettiin Otavasta Karilan Etelä-Savon kasviviljelyskoeaseman ala-
12389: sotilasvirkatalolle Mikkelin pitäjässä, voisi osasto suoviljelystä varten olisi sijoitettava
12390: otaksua, että tämä koeasema riittäisi tyy- siten, että sinne pääkoeasemalta olisi mah-
12391: dyttämään myöskin maakunnan suovilje- dollisimman helppo liikenne- ja puhelin-
12392: lyskoetoiminnan ja opastuksen tarvetta. yhteys ja että paikka muuten olisi keskei-
12393: Näin ei kuitenkaan ole asianlaita, syystä nen. Esim. Pieksämäen rautatieristeyksessä
12394: ettei tällä koeasemalla ole riittävästi ko- on jo varhemmin todettu monessa suh-
12395: keiluun sopivaa suota, kuten asiantunti- teessa erittäin sovelias paikka tulevalle suo-
12396: joilta olemme kuulleet. koeasemalle.
12397: Kun nykyiset suoviljelyskoeasemat Etelä- Ylläolevan perusteella rohkenemme eh-
12398: Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois- dottaa,
12399: Karjalassa etäisyytensä takia eivät voi sa-
12400: nottavasti palvella Savon suoviljelijöitä, on että Eduskunta päättäisi vuoden
12401: erikoisen suoviljelyskoeaseman järjestämi- 1930 talousarvioon ottaa 750,000
12402: nen Savoon välttämätön. markan määrärahan Etelä-Savon
12403: Mitä perustettavan suoviljelyskoeaseman kasviviljelyskoeaseman alaisena toi-
12404: hallintaan tulee, näyttäisi nykyoloissa tar- mivan suoviljelyskoeaseman perusta-
12405: koituksenmukaiselta, että se tulisi valtion miseksi Savoon.
12406:
12407: Helsingissä elokuun 8 päivänä 1929.
12408:
12409:
12410: 0. Kontio. E. V. Kuokkanen.
12411: Tilda Löthman. Emil Jutila.
12412: Aino Luostarinen. Hulda Nordenstreng.
12413: Mandi Hannula. Kaino W. Oksanen.
12414: P. Ruotsalainen. Albin Asikainen.
12415: Anttoni Vertanen. K. J. Ellilä.
12416: Pekka Saarelainen. Matti Pitkänen.
12417: Elias Tulda. Jooseppi Kauranen.
12418: E. Lautala. Antti Juutilainen.
12419: 287
12420:
12421: U,u1. - Rah. al. N:o ffl.
12422:
12423:
12424:
12425:
12426: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta kasviviljelyskoe-
12427: aseman perustamista varten Perä-Pohjolaan.
12428:
12429:
12430: E .d u s k u Ili n a ll ·e.
12431:
12432: Viitaten siihen aloitteeseen, jonka alle- että Eduskunta päättäisi tulevan
12433: kirjoittanut Junes y. m. ovat jättäneet jo vuoden menoarvioon ottaa 750,000
12434: v. 19·24 valtiopäivillä ja job on uusittu markkaa kasviviljelyskoeaseman pe-
12435: myifuemmillä valtiopäivillä, rohkenemme rustamista varten Perä-Pohjolaan.
12436: kunnioittaen ehdottaa,
12437:
12438: Helsingissä 8 p :nä elokuuta 1929.
12439:
12440:
12441: Antti Junes. Kaarlo Hänninen.
12442: Uuno Hannula. Janne Koivuranta.
12443: M. A. Hannula. Matti Niilekselä.
12444: Arvi Ahmavaara. Eero Nurmesniemi.
12445: T. N. Vilhula.
12446:
12447:
12448: •
12449: 288
12450:
12451: Il,11s. - Rah. al. N:o 98.
12452:
12453:
12454:
12455:
12456: Tarkkailen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemiantutki-
12457: mus-Säätiön laboratorion perustamiskustannuksia var-
12458: ten.
12459:
12460:
12461: E d u s k u n n a ll e.
12462:
12463: Maamme taloudellinen tila riippuu ai- ruttavat maatalouden kehitystä. Voimak-
12464: van oleellisesti siitä, millainen on maata- kaan kemiallisen tutkimustyön kohdistami-
12465: loutemme kannattavaisuus. Se ei tällä het- nen maatalouteen onkin senvuoksi koko
12466: kellä ole lähimainkaan tyydyttävä ja ase- maatalouden kehittymisen elinehto.
12467: man paraneminen näyttää olevan mahdol- Tämä seikka on eräissä maatalouspiireis-
12468: linen vain siinä tapauksessa, että maatalou- sämme elävästi oivallettu. V aikeista raha-
12469: den tuotantokustannuksia saadaan nykyi- oloista huolimatta on kuitenkin päästy niin
12470: sestään pienennetyiksi. Tämän päämäärän pitkälle, että viime kesäkuun 14 p:nä alle-
12471: saavuttamiseksi onkin vilkasta toimintaa eri kirjoittivat Suomen Osuuskauppojen Kes-
12472: tahoilla havaittavissa. Erittäin kiintoisalta kuskunta, Osuuskassojen Keskuslainara-
12473: tuntuu viime syksynä herännyt, nyt jo hasto, Keskusosuusliike Hankkija, Voin-
12474: kiinteät muodot saanut ajatus erikoisen vientiosuusliike Valio, Kansallis-Osake-
12475: kemiallisen tutkimuslaboratorion perusta- Pankki, Pohjoismaiden Yhdyspankki ja
12476: misesta maataloutemme edistämiseksi. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki Ke-
12477: Suurissa rt.eollisuusmaissru. saatu kokemus miantutkimus-Säätiön perustamiskirjan lah-
12478: osoittaa, että kemiallisen tutkimustyön joitettuaan säätiön kantarahastoon yhteensä
12479: avulla voidaan perustaa uusia kukoistavia 1,200,000 markkaa. Lisäksi on Osuus-
12480: teollisuuksia ja parantaa entisten taloudel- tukkukauppa r. l:n johtokunta päättänyt
12481: lista asemaa. E.sim. Saksan voimakas teolli- esittää hallintoneuvostolleen, ·että mainittu
12482: suus on suureksi osaksi syntynyt kemialli- liike liittyisi myös säätiöön. Säätiön tar-
12483: sen tutkimustyön perusteella ja se nojau- koituksena on ylläpitää kemiallista tutki-
12484: tuu ·edelleen tähän tutkimustyöhön. Maa- muslaboratoriota, joka harjoittaa kemial-
12485: talouden edistämiseksi suoritettu kemialli- lista, varsinkin biokemiallista tutkimusta ja
12486: nen tutkimustyö on, ikävä kyllä, ollut tä- tekee sen tuloksia maamme oloissa käyttö-
12487: hän saakka suhteellisen heikkoa, koska teol- kelpoisiksi siten hyödyttäen kansallista ta-
12488: lisuusmaita ei ole kiinnostanut maatalous louselämäämme, etenkin maa- ja metsä-
12489: siinä määrin kuin teollisuus. Senvuoksi taloutta.
12490: kohtaakin maatalouden eri aloilla yhtä mit- Eemiantutkimus~Säätiö on syntynyt il-
12491: taa käytännölle mitä tärkeimpiä seikkoja, man valtion myötävaikutusta. Katsoen
12492: joista ei mitään varmaa tiedetä. Vanhat uuden tutkimuslaboratorion tärkeyteen koko
12493: käsitykset, jotka voivat olla aivan epätark- maalle, tuntuu kumminkin luonnomselta,
12494: koja tai suorastaan vääriä, estävät ja jar- että valtio ottaa jollain tavoin osaa labo-
12495: II,ns. - Tarkkanen y. m. 289
12496:
12497: ratorion kustannuksiin. Kun Kemiantut- kellä on Valion laboratoriossa lisäksi 3
12498: kimus-Säätiön tarkoituksena on aloittaa la- maisteria, jotka tekevät väitöskirjatyötään
12499: boratorionsa toiminta ensi keväänä valtion biokemiassa. Työpaikoista, työvälineistä ja
12500: rakennuttamasta laboratoriorakennuksesta opetuksesta ei Valio ole ottanut minkään-
12501: vuokratussa huoneistossa ja kun laborato- laista korvausta.
12502: rion sisustukseen on arvioitu· tarvittavan Antamalla avustusta uudelle, nykyaikai-
12503: 600,000 markkaa, näyttäisi sopivalta, kat- sesti järjestetylle Kemiantutkimus-Säätiön
12504: soen säätiön rahavarojen pienuuteen tällä lahoratoriolle voisi valtio järjestää tärkeän
12505: hetkellä, että valtio antaisi laboratorion biokemian ja siihen liittyvän bakterilogian
12506: sisustuskustannuksiin 400,000 markkaa. opetuksen tekemällä Kemiantutkimus-Sää-
12507: Valtion avustus tuntuu sitäkin luonnolli- tiön kanssa erikoissopimuksen siitä, että
12508: semmalta, kun yliopistolla enempää kuin sekä yliopistossa että teknillisessä korkea-
12509: teknillisellä korkeakoulullakaan e1 ole koulussa kemiaa opiskelevat voivat suorit-
12510: minkäänlaista biokemiallista laboratoriota, taa biokemian kurssinsa mainitun säätiön
12511: vaikka biokemiaan perehtyneitä kemistejä laboratoriossa.
12512: tarvitaan maassamme runsaasti. Voinvienti- Edelläolevaan viitaten anomme kimnioit-
12513: osuusliike Valion laboratorio on tähän taen,
12514: saakka huolehtinut tämän alan opetuksesta että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
12515: siten, että ne ylioppilaat, jotka ovat ha- den menoarvioon Kemiantutkimus-
12516: lunneet perehtyä biokemiaan, ovat suoritta- Säätiön laboratorion perustamisktts-
12517: neet erikoistyön korkeinta arvosanaa var- tannuksia varten 400,000 markan
12518: ten mainitussa laboratoriossa. Tällä het- määrärahctn.
12519:
12520: Helsingissä, 15 päivänä elokuuta 1929.
12521:
12522:
12523: E. M. Tarkkanen. J. Koivisto.
12524: P. Saarinen. August Raatikainen.
12525: T. N. Vilhula. Vihtori Vesterinen.
12526: Walter Mäkelä. Matti Pitkänen.
12527: Heikki Vehkaoja. Antti Juutilainen.
12528: L. Mustakallio. Kaapro Huittinen.
12529: Antti Kemppi. Emil Jutila.
12530: Ville Vallas. Lauri A. Sariola.
12531: Tilda Löthman. Aino Luostarinen.
12532: Kalle Kirra. Ansh. Alestalo.
12533: J. Erl. Pilppula. Pekka Pennanen.
12534: J. G. Ryynänen. Arvi Ahmavaara.
12535: Levi Jern. J. W. Keto.
12536: Edvard Haga. K. V. Hintz.
12537: Gustav Lindberg. Matti Niilekselä.
12538: Salomon Hongisto. J. Kauranen.
12539: Elias Tukia. Bernhard Heikkilä.
12540: Viljami Kalliokoski. J. H. Vennola.
12541: Dmari Auer. Aleksi Hakala.
12542: Simson Pilkka.
12543:
12544: 245-29 37
12545: 290
12546:
12547: II,119, - Rah. al. N:o 99.
12548:
12549:
12550:
12551:
12552: Auer y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhden maanvilje-
12553: lystalouden, yhden rakennustoiminnan ja yhden koti-
12554: eläinhoidon konsulentin palkkaamiseksi.
12555:
12556:
12557: E d u s k u n n a ll e.
12558:
12559: Vain. vähäinen osa maanviljelijöistämme jen ja yhdistysten toimihenkilöille ja ohjai-
12560: on tilaisuudessa kehittää ammattitai- sivat näiden toimintaa.
12561: toaan sen opetuksen kautta, jota maatalous- Tärkeimpiä näistä asiantuntijoista ovat
12562: kouluissa annetaan. Sen takia onkin sillä tällä kertaa maanviljelystalouden, maata-
12563: neuvontatyöllä, jota eri maatalousjärjestöt lousrakennustoiminnan ja kotieläinhoidon
12564: harjoittavat, varsin tärkeä tehtävä maa- ylikonsulentit.
12565: talouden edistämisessä. Tämä neuvontatyö Maanviljelystalouden konsulentin saami-
12566: on maassamme erittäinkin viime vuosina nen maatalousjärjestöjä varten on erikoi-
12567: suuresti laajentunut, onhan eri maatalous- sesti tarpeellista sen takia, että neuvonta-
12568: järjestöjen palveluksessa työskentelevien työ on ollut suunnattuna erikoisalojen
12569: henkilöiden luku 800-900 (tarkastusyh- neuvontaan jopa siinä määrässä, että maa-
12570: distysten assistentit mukaan luettuna 1,500 talouden kokonaisuus ja kannattavaisuus-
12571: -1,600). kin on saattanut joutua kärsimään. Kor-
12572: Maataviljelevä väestömme on omasta puo- jauksen saaminen tähän asiaintilaan vaatii,
12573: lestaan myöskin osoittanut suurta harras- että on olemassa toimihenkilö, joka ryhtyy
12574: tusta maatalousjärjestöjen harjoittamaa laajaa neuvojakuntaa tässä asiassa ohjaa-
12575: neuvontatyötä ja toimintaa kohtaan. Tästä man välittäen myös neuvojakunnalle nii-
12576: on todistuksena se, että maanviljelysseuro- den maatalouden kannattavaisuutta koske-
12577: jen, pienviljelijäliittojen ja maataloudellis- vien tutkimusten tulokset, joiden saamiseen
12578: ten erikoisyhdistysten jäsenmäärä on var- tulee olemaan entistä suuremmat mahdolli-
12579: sinkin viime vuosina huomattavasti kasva- suudet kirjanpidon yleistymisen kautta.
12580: nut, nousten nykyään jo n. 170,000 :een. Maatalousrakennustoiminta on myös ala,
12581: Jotta laajentuneesta neuvonta- ja opastus- jonka ohjaus olisi järjestettävä. Vuosit-
12582: toiminnasta, johon myös valtion varoja tain käytetään satoja miljoonia markkoja
12583: käytetään, olisi tarkoituksenmukaista hyö- rakennustoimintaan maaseudulla. Maata-
12584: tyä, tulisi sen ohjaus ja valvonta olla lousseurojen ja -liittojen palveluksessa ole-
12585: järjestetty nykyistä paremmalla tavalla. vat kymmenet rakennusmestarit toimivat
12586: Olisi tarpeen saada maatalousjärjestöille tällä alalla ilman ohjausta, jota kipeästi
12587: erikoisalojen tuntijoita eli ylikonsulentteja, kaivataan. Vaikkakin he suorittavat yleen-
12588: jotka välittäisivät kunkin maatalousalan sä hyvää työtä, niin kuitenkin on toivomi-
12589: viimeiset saavutukset ja tutkimukset seuro- sen varaa asioissa, jotka koskevat esiro.
12590: Il,119. -Auer y. m. 291
12591:
12592: rakennustaiteellista puolta ja kotoista suo- kyään n. 750, tarvitsevat ohjausta ja kehit-
12593: malaista tyyliä sekä myös rakennuskustan- tämistä.
12594: nuksia. Korkeimman ammattisivistyksen Edellä esitettyjen erikoisalojen tuntijain,
12595: saanut ja tehtävään erikoisesti perehtynyt -- joiden kunkin palkkaukseen ja matka-
12596: ylikonsulentti olisi siis erittäin tarpeen. kuluihin olisi varattava 75,000 mk. - työ
12597: Karjatalouden kehittämisessä on paa- ja toiminta tulisi sekä maanviljelysseuro-
12598: paino ollut viime aikoina suunnattuna ja- jen että muiden maatalouden alalla työs-
12599: lostuspuoleen erikoisten jalostusyhdistysten kentelevien järjestöjen hyväksi, mutta käy-
12600: toiminnan avulla. Sen sijaan on esim. tännöllisistä syistä on asiat helpompi jär-
12601: ruokintapuolen ohjaus ja neuvonta jäänyt jestää siten, että konsulentit palkkaa yksi
12602: vähemmälle. Kun kuitenkin ruokinnan järjestö, nim. Maatalousseurojen Keskus-
12603: järjestäminen aivan ratkaisevasti vaikuttaa liitto maan vanhimpana, suurimpana ja
12604: karjatalouden kannattavaisuuteen, olisi sii- kehittyneimpänä järjestönä.
12605: hen puoleen asiassa enemmän huomiota Edellä olevan nojalla anomme kunnioit-
12606: kiinnitettävä. Olisi näin ollen tarpeen taen,
12607: saada maatalousjärjestöille ylikonsulentti, että Eduskunta ottaisi vuoden
12608: joka huolehtisi ei ainoastaan karjan ruo- 1930 menoa1·vioon yhden maanvilje-
12609: kinnan vaan yleensä karjanhoi-don edistä- lystalouden, yhden rakennustoimin-
12610: misestä järjestöjen ja niiden neuvojakun- nan ja yhden kotieläinhoidon konsu-
12611: nan kautta. Tämän erikoiskonsulentin saa- lentin palkkaamiseksi Maatalousseu-
12612: minen on sitäkin tarpeellisempaa kun rojen Keskusliittoon yhteensä 225,000
12613: karjantarkastusyhdistykset, joita on ny- markkaa.
12614:
12615: Helsingissä, elokuun 14 päivänä 1929.
12616:
12617:
12618: Ilmari Auer. Antti Junes.
12619: Jalo Lahdensuo. E. A. Tuomivaara.
12620: V. Huuhtanen. Simson Pilkka.
12621: E. M. Tarkkanen. Jooseppi Kauranen.
12622: K. J. Ellilä. J. Koivisto.
12623: Antti Kukkonen. Elias Tukia.
12624: T. N. Vilhula. Albin Manner.
12625: Eetu Jussila. Salomon Hongisto.
12626: Uuno Hannula. K. A. Lohi.
12627: Aleksi Hakala. Bernhard Heikkilä.
12628: 292
12629:
12630: II,12o. - Rah. al. N:o 100.
12631:
12632:
12633:
12634:
12635: Huuhtanen y. m.: Mää1·ämhan osoittamisesta Karjalan
12636: Ma1·ttayhdistysten piiriliitolle talmtskoulun perusta-
12637: mista varten.
12638:
12639:
12640: E d u s k u n n a ll e.
12641:
12642: Kotitaloudessa työskentelevien naisten lun perustaminen on ollut tarpeen sen ta-
12643: ammattitietojen ja -taidon välttämättömyys kia, että vuosittain monet kymmenet tyt-
12644: on meilläkin tullut selvästi tunnustetuksi täret piiriliiton alueelta ovat olleet pako-
12645: m. m. kotitalousopetusta koskevan lainsää- tettuja hakemaan haluamaansa talousope-
12646: dännön kautta. Tämä onkin luonnollista, tusta kaukaisilta paikkakunnilta, vähäva-
12647: sillä niin kansantalouden kuin yksityista- raisten jäädessä kokonaan ilman sitä. Pe-
12648: louden kannaltakin on tärkeätä, että koti- rustettu talouskoulu Viipurissa, joka tulee
12649: talous, jossa käsitellään suuria taloudelli- valtion kotitalousviranomaisten valvontaan,
12650: sia arvoja, saadaan entistä järkiperäisem- on tilaisuudessa antamaan talousopetusta
12651: mäksi ja siitä johtuvat kulutusmenot mah- myöskin kaupunkilaisten tyttärille, jotka
12652: dollisuuden mukaan pienenemään. Kotita- tähän saakka valitettavan vähän yleensä
12653: lousopetuksen järjestäminen on ollut myös ovat saaneet järjestettyä kotitalousopetusta.
12654: tarpeellista muistakin syistä, kuten esim. Koulun perustaminen Karjalan Martta-
12655: käsityötaidon, terveydenhoidon ja lasten- yhdistysten piiriliitolle, joka niinkuin
12656: hoidon takia. muutkin kotitalousjärjestöt, toimii hyvin
12657: Varsin tarpeellinen ja runsaasti käytetty vähissä varoissa, on ollut taloudellisesti
12658: kotitalouskoulumuoto on talouskoulu, jossa hyvin vaikeata. Tarvittavan huoneiston
12659: lyhytaikaisilla, n. 4 kuukautta kestävillä hankkiminen on maksanut 100,000 mk. ja
12660: kursseilla annetaan opetusta kodinhoidossa, kaluston sekä opetusvälineiden hankkimi-
12661: ruokataloudessa, käsitöissä, lastenhoidossa seen on varattava suunnilleen sama määrä.
12662: y. m. tarpeellisissa aineissa. Kun valtio Kun mielestämme myös valtion velvolli-
12663: ei ole voinut näiden koulujen perustami- suus olisi tukea koulun perustamista
12664: seen ryhtyä, on se edelleen jäänyt kotita- anomme kunnioittaen,
12665: louden edistämistä harrastaville yhteisöille.
12666: Karjalan Marttayhdistysten piiriliitto että Eduskuntn ottaisi vttoden
12667: on myöskin kotitalouden edistämisestä 1930 rnenonrvioon 150,000 rnarkkna
12668: alueellaan huolehtien päättänyt perustaa avttstuksena Karjalan Marttayhdis-
12669: Viipuriin talouskoulun, joka tänä syksynä tysten piiriliitolle talouskottlun pe-
12670: alottaa ensimmäiset kurssinsa. Talouskou- rustamista varten.
12671:
12672: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1929.
12673:
12674: V. Huuhtanen. Ville Vallas.
12675: Erkki Paavolainen. Simson Pilkka.
12676: Aino Luostarinen.
12677: 293
12678:
12679: II,121. - Fin. mot. N:o 101.
12680:
12681:
12682:
12683:
12684: Lindberg m. fl.: A.ngående anvisande av anslag åt Svenska
12685: Lantbt·ukssällskapens i Finland Förbund för främjande
12686: av yrkesskickligheten bland småbt·ukarna i rikets svenska
12687: bosättningsområden.
12688:
12689:
12690: T i ll RJ i k s d a g en.
12691:
12692: Under de två senaste årtiondena har sättningen för ett f:mmgångsrikt utövande
12693: statsmakten genom främjande av kolonisa- av yrket. För detta beaktansvärda ända-
12694: tionen i stor utsträckning kunnat föl'ISe de mål ävensom fö,r stärkande av småbrukar-
12695: ohesuttna med jord, vil:ket visat sig vara nas ekonomiska: ställning har i nästa års
12696: framsynt och välbetänkt. Och då i vårt budget upptagits ett förhöjt anslag av
12697: glest befolkade land möjligheter för kolo- 2,400,000 mark, varav Pienviljelijäin Kjes-
12698: nisation fortfarande äro tillfinnandes kom- kusliitto skall ·erhålla 1,600,000 mark och
12699: mer kolonisationen sannolikt att fortgå och Pi<Cnviljelijäin liit,to 800,000 mark. Sagda
12700: ytterligare utvecklas. förbund ha redan under många år åtnjutit
12701: Denna omfattande kolonisationsverksam- betydande statswndenstöd, varigenom de
12702: het har självfallet givit upphov till en tal- bl. a. genom talr~ka småJbrukarkonsulenter
12703: rik, bofast småbrukarhefolkning, som upp- kunnat på ~ett verksamt och framgångsrikt
12704: går till något över en miljon, eller inemot sätt främja yrkesskickligheten och utkomst-
12705: 1
12706: / 3 av hela rikets befolkning, varjämte möjligheterna bland små:bruka.rna i rikets
12707: produiktionen från småbrukarlägenheterna finska ·bosättningsområden.
12708: stegrats till drygt hälften av hela rikets Men bland rikets talrika svenska små:bru-
12709: produktion från lanthu:shållningen. kare finnes icke någon motsvara111de svensk
12710: Det är sålunda icke oväsentligt, under små:brukarorganisation. Och då de finska
12711: vilka betingelser småJbruket utövas och un- förbundens VJerksamhet självfallet omfattat
12712: der vilka förhållanden den ta1rika små:bru- endast de finska bosät,tningsområdena, .så
12713: kanbefoLkningen 1ever. Det är icke nog med ha de sv.enJSka småbrukarna under alla dessa
12714: skapandet av nya småbruk, därjämte böra år icke kommit i åtnjutande av ett liknande
12715: även små.b:rukarbefolkninge~ utkomstmöj- statsunderstöd och för yrket nödvändig
12716: ligheter i fortsättningen främjas och tryg- instruktionsverksa:mhet, vilket otvi v~elaktigt
12717: gas. I överensstämmelse därmed har stats- varit e.n heklaglig försummelse. Om detta
12718: makten även i olika former och på olika sätt sakförhållande även framdeles kommer att
12719: stått små:brukarbefolkningen ibi i dess nä- fortgå, så kommer yrkesutövning.en och ut-
12720: ringsfång. komsten fö.r rilmts svenska små:brukare att
12721: Sålunda har statsmakten bl. a. beviljat fömvåras oclh måhända äventyras.
12722: avsevärda bidrag för främjande av yrkes- Detta missförhållande måste därför for-
12723: skickligheten, som ju är den föl'ISta förut- dersammast avhjälpas. Visserligen ha de
12724: 294 II,121. - Huotsalaisten maanviljelysseurain liiton avustaminen.
12725:
12726: svenska lant:brukssällskapen delvis även för- erhållit och genom de svenska, lanthruks-
12727: sökt stå de svenska 1små!hrukarna till tj änst sällskapens förmedling fördelat den del av
12728: med nödig instruktionsverksamhet. Men anslaget för studieexkursioner för små-
12729: med deras knappt tillmätta anslag ha de brukare, som erhållits för anordnande av
12730: icke ens iilled bästa vilja kunnat anställa svenska små:brukare;x:kursioner.
12731: särskilda, för småbruket specidlt utbildade I anslutning till ovannäm.nda heakitans-
12732: konsulenter, vilket obetingat vor,e av nöden. värda synpunkter få undertecknade härmed
12733: Åtminstone borde minst 3 svenska småbru- vördsamt anhålla,
12734: karkonsulenter anställas, varigenom de
12735: trenne svenska lant:brukssäl1skapen skulle att anslaget i statsfö1·slaget för å1·
12736: erhålla var sin små:brukarkonsu1ent. Då 1930 under 11 H. 't. 12 kap. 3 mom.
12737: det obetingat är skäligt och rättvist, att måtte ökas med 250,000 mark, och att
12738: äv.en rikets svenska småbrukare komma i i motive1·ingen skulle uttalas: ansla-
12739: åtnjutande ,av nödig instruk,tiolliSverksamhet get ha1· fö1·hö.}ts med 250,000 mark,
12740: i sitt näringsfång, så borde ,ett tillräckligt vilken summa är avsedd att tilldelas
12741: ans:t.ag, förslagsvis 250,000 mark för ända- Svenska Lantbrukssällskapens i Fin-
12742: målet beviljas Svenska Lantbrukssällska- land Fö1·bund för främ.fande av y'r-
12743: pelliS i Finland Förbund, 1som även - 'enär kesskickligheten bland småbrukama i
12744: intet svenskt små:brukarförbrmd finnes rikets svenska bosättningsområden.
12745:
12746: Helsingfors den 12 aug. 1929.
12747:
12748:
12749: Gustav Lindberg. K. F. Lauren.
12750: Otto Jacobsson. Levi Jern.
12751: Edvard Haga. K. V. Hintz.
12752: J. Im. Bäck. Josef Mangs.
12753: Ernst von Born. J. Inborr.
12754: Ernst Estlander. Knut Molin.
12755: Henrik Kullberg. Rafael Colliander.
12756: E. v. Frenckell. And. Forsberg.
12757: Carl Sanmark. John Österholm.
12758: 295
12759:
12760: 11,121. - Rab. al. N:o 101. Stwmennos.
12761:
12762:
12763:
12764:
12765: Lindberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Lant-
12766: b?·ukssällskapens i .Finland Förbund nimisdw yhdistyk-
12767: selle ammattitaidon edistämiseksi pienviljelijäin keskuu-
12768: dessa maan ruotsinkielisillä seuduilla.
12769:
12770:
12771: E d u s k u n n a ll e.
12772:
12773: Kahden viime vuosikymmenen aikana on ammatin menestykselliselle harjoittamiselle.
12774: valtiovalta asutustoimintaa •edistämällä suu- Tätä kannatettavaa tarkoitusta varten sa.-
12775: ressa laajuudessa voinut hankkia tilatta- moinkuin pienviljelijäin taloudellisen ase-
12776: mille maata, mikä on osoittautunut olevan man vahvistamiseksi on ensi vuoden :bud-
12777: kaukonäköistä ja !hyvin harkittua. Ja kun jettiin otettu 2,400,000 markkaan koroitettu
12778: harvaan asutussa maassamme mahdollisuuk- määräraha, josta Pienviljelijäin Kes-
12779: sia asutustoimintaan edelleen löytyy, tulee kusliitto saa 1,•600,000 ja Pi·enviljelijäin
12780: se todennäköi·sesti ja,tkumaan ja edelleen r~iitto 800,000 markkaa. Mainitut liitot
12781: kehittymään. ovat jo monta vuotta nauttineet melkoisia
12782: Tämä laa,ja asutustoiminta on luonnolli- valtioa.puja, jonka kautta ne m. m. lukuisia
12783: sesti luonut lukuisan, kiinteän p~enviljelijä pienviljelysneuvojia palkkaamalla ovat voi-
12784: väestön, joka nousee hiukan yli miljoonan neet tehokkaalla ja menestyksellisellä tavalla
12785: eli lähimain kolmanteenosaan valtakunnan edistää ammattitaitoa ja toimeentulomah-
12786: koko väestöstä, minkä ohella pienviljelys- dolliosuuksia pi·enviljelijäin keskuudessa
12787: tiloj·en tuotan.to on noussut runsaasti puo- maan suomalaisilla seuduilla.
12788: leen koko valtakunnan maa.taloustuotan- Mutta maan ruotsalaisilla pienviljelijöillä
12789: nosta. ei ole mitään vastaavaa ruotsalaista piJenvil-
12790: Ei näin ollen ole yhdentekevää, minkälai- jelijäjärjestöä. Ja kun suomalaisten liitto-
12791: sissa olosuhteissa pienviljelystä harjoitetaan jen toiminta. luonnollisesti on kä.sittänyt
12792: ja minkälaisissa oloissa lukuisa pienviljelijä- vain suomalaiset asutusalueet, .eivät ruotsa-
12793: väestö elää. Uusien pienvilj·elysten luomi- laiset pienvilj·elijät koko tänä ailmna ole
12794: nen ei yksinään riitä, sen ohella täytyy päässeet nauttimaan samanlaisesta valtion
12795: myöskin pienviljelijäväestön toimeentulo- avustuksella harjoitetusta. ja ammatille
12796: mahdollisuuksia. jatkuvasti edistää ja tur- välttämättömästä neuvontatoiminnasta, mikä
12797: vata. Tämän mukaisesti onkin valtiovalta epäilemättä on ollut valitettava laimi.n-
12798: eri muodoissa ja eri tavoin auttanut pien- lyönti. Jos tämä asiaintila vastedeskin tu-
12799: viljelijäväestöä sen elinkeinon harjoittami- lee jatkumaan, niin tulee maan ruotsalaisten
12800: sessa. pienvilj·elijäin ammatin harjoittaminen ja
12801: Siten on valtiovalta esim. myöntänyt huo- toimeentulo vaikeutumaan ja mahdollisesti
12802: mattavia avustuksia ammattitaidon kohot- joutumaan vaaraan.
12803: tamiseksi, joka juuri on ensimmäinen ehto Tämä epäkohta täytyy senvuoksi mahdol-
12804: 296 II,121. - Ruotsalaisten maanviljelysseurain liiton avustaminen.
12805:
12806: lisimman pian korjata. Tosin ovat ruotsa- ole olemassa - on saanut ja ruotsalaisten
12807: laiset maanviljelysseur~t osittain myöskin maanviljelysseurain välityksellä jakanut
12808: koettaneet palvella ruotsalai,sia pienviljeli- sen osan pienviljelijäin retkeilyjä varten
12809: jöitä; tarpeellisella neuvontatoiminnalla. varatusta määrärahasta, joka on saatu
12810: Mutta niiden niukat määrärahat eivät ole ruotsalaisia pienviljelijä11etkeilyjä varten.
12811: edes parhaalla tahdolla sallineet erikoisten, Ylläesitettyihin huomiota ansaitseviin
12812: pienviljelystä va:cten erityisesti kehitettyj·en näkökohtiin viitaten saavat allekirjoittaneet
12813: konsulenttien palkkaamilsta, mikä ·ehdotto- ·täten kunnioittaen anoa,
12814: masti olisi tarpeen. Ainakin täy.tyi~i pal-
12815: kata vähintään kolme ruotsalaista pienvil- että vuoden 1930 valtion t1tlo- ja
12816: jelyskonsulenttia, jolloin kolme ruotsalaista menoarvioesityksessä 11 P. l. 12 L.
12817: maanviljelysseuraa saisivat kukin pienvilje- 3 mom. kohdalla oleva määräraha
12818: lyskonsulenttinsa. Kun ehdottomasti on koh- korroitetttaisiin 250,000 m,arkalla ja
12819: tuullista ja oikein, että myöskin valtakun- että perusteluissa lausuttaisiin: mää-
12820: nan ruotsalaiset pienviljelijät saavat elin- räraha on koroitettu 250,000 mar-
12821: keinoalallaan nauttia tarpeellista neuvonta- kalla, mikä sttmma on tarkoitettu an-
12822: toimintaa, niin täytyisi riittävä määräraha, nettavaksi Svenska Lantbrukssällska-
12823: esim. 2'50,000 markkaa tarkoitusta varten p;ens i FinlJand Förbund-nimiselle lii-
12824: myöntää Svenska Lanthrukssällskapens i tolle ammattitaidon edistämiseksi
12825: Finland Förbundille, joka myöskin- koska pienviljelijäin kesku1tdessa maan
12826: mitään ruotsalaista p~enviljelijäliittoa ti motsinkielisillä senduilla.
12827:
12828: Helsingissä elokuun 12 päivänä 1929.
12829:
12830:
12831: Gustav Lindberg. K. F. Lauren.
12832: Otto Jacobsson. Levi Jern.
12833: Edvard Haga. K. V. Hintz.
12834: J. Im. Bäck. Josef Mangs.
12835: Ernst von Born. J. Inborr.
12836: Ernst Estlander. Knut Molin.
12837: Henrik Kullberg. Rafael Colliander.
12838: E. v. Frenckell. And. Forsberg.
12839: Carl Sanmark. John Österholm.
12840: 297
12841:
12842: II,122. - Rah. al. N:o 102.
12843:
12844:
12845:
12846:
12847: Halonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
12848: maalaiskunnille maatalousneuvojain palkkaamista va1·-
12849: ten.
12850:
12851:
12852: E d u s k u n n a ll e.
12853:
12854: Viitaten vuoden 1929 ensimmäisillä val- 1930 talousarvioon yhden miljoonan
12855: tiopäivillä edustaja Toivo Halosen y. m. markan rajattoman sii1·tomäärärahan
12856: jättämän rahaasia-aloitteen N: o 62 peruste- avustuksiksi maalaiskunnille maata-
12857: luihin, anomme kunnioittaen, lousneuvojien palkkaamiseksi etu-
12858: paassa pienviljelijäin keskuudessa
12859: että Ed~t.skunta ottaisi vuoden tapahtuvaa neuvontatyötä varten.
12860:
12861: Helsingissä, 12 päivänä elokuuta 1929.
12862:
12863:
12864: Toivo Halonen. J. F. Tolonen.
12865: Isak Penttala. Antti Lehikoinen.
12866: Viljo Rantala. Albin Koponen.
12867: Väinö Kivisalo. Jalmari Väisänen.
12868: Leander Sirola. Edward Setälä.
12869: E. Aromaa.
12870:
12871:
12872:
12873:
12874: 245-29 38
12875: 298
12876:
12877: I1,123, - Rah. al. N:o 103.
12878:
12879:
12880:
12881:
12882: Pekkala, M. y. m.: Määrärahan osoittamisesta maatalous-
12883: kerhotoimintaa varten.
12884:
12885:
12886: E d u s k u n n a 11 e.
12887:
12888: Kuluvan vuoden menosäännössä on talouskerhotoiminnalla on maataloudellisen
12889: eduskunta osoittanut 300,000 markan suu- ammattitiedon antajana maaseudun varhais-
12890: ruisen määrärahan maatalouskerhotoimin- nuorisolle ja lähinnä sen vähäväkisimmälle
12891: nan edistämistä varten. Kun tämä toi- osalle, olisi valtion apurahaa puheenaolevaa
12892: minta, niinkuin tunnettua, on nyttemmin tarkoitusta varten ensi vuodeksi mt:o•.. _
12893: saatettu vakinaiselle kannalle ja sitä var- sesti koroitettava. Saamme näin ollen eh-
12894: ten on perustettu erikoinen keskusliitto ala- dottaa,
12895: järjestöineen, on luonnollista että edellä- että Eduskunta päättäisi tulevan
12896: mainitunsuuruinen määräraha ei läheskään vuoden menosääntöön otettavaksi
12897: tule riittämään tämän toiminnan ylläpitoon 800,000 markan suuruisen määrära-
12898: eikä sen jatkuvaa edistämistä varten. Siihen han maatalouskerhotoimintaa varten.
12899: suureen merkitykseen nähden, joka maa-
12900:
12901: Helsingissä, elokuun 12 päivänä 1929.
12902:
12903:
12904: Mauno Pekkala. Otto Marttila.
12905: J. Kauranen. Valfrid Eskola.
12906: Edv. Kujala. Jalmari Linna.
12907: Hilma Koivulahti-Lehto. Leander Sirola.
12908: J. F. Tolonen. Aatto Siren.
12909: Yrjö Welling.
12910: 299
12911:
12912: ll,124. - Rah. al. N:o 104.
12913:
12914:
12915:
12916:
12917: Leppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Keskuslaina-
12918: rahaston välityksellä käytettäväksi asutustoiminnan
12919: rahoittamista varten.
12920:
12921:
12922: E d u s k u n n a ll e.
12923:
12924: Samoinkuin useissa muissa sivistysmaissa paaehtoisestikin saatavissa, kuten nyt on
12925: on asutustyö meilläkin viime aikoina tun- monin paikoin asian laita.
12926: nustettu yhdeksi tärkeimmistä yhteiskun- Virallisen, asutusrahaston varoilla suori-
12927: nallisista tehtävistä. Maamme asuttamisen tetun asutustyön ohella ovat osuuskassat
12928: jouduttaminen, niin kauan kuin siihen omasta aloitteestaan, keräämillään varoilla,
12929: vielä on halukkaita, olisi eritoten meidän saamatta siihen valtiolta mitään tukea, teh-
12930: maamme taloudelliselle edistymiselle ja yh- neet tällä alalla varsin huomattavaa työtä
12931: teiskunnalliselle eheytymiselle erinomaisen ja voivat varsinkin viimeksikuluneiden vuo-
12932: tärkeää. Tämän vuoksi olisi kaikilla käy- sien ajalta esittää kauniita tuloksia. Täl-
12933: tettävissä olevilla keinoilla pidettävä huolta laista toimintaa on harjoittanut 533 osuus-
12934: siitä, että uusia tiloja syntyy ja tilatonta kassaa vuonna 1925, 590 v. 1926, 682 v.
12935: väestöä kiinnitetään maahan mahdollisim- 1927 ja 793 v. 1928. Osuuskassojen asu-
12936: man paljon niin kauan kuin maata on va- tustoiminnan tulokset nähdään allaolevasta
12937: tilastoUisesta taulukosta.
12938:
12939:
12940: Osuuskassojen antamat asutuslainat vv. 1925-.28.
12941:
12942:
12943:
12944:
12945: 1
12946: 1925 . . . . . . 8.422,2261
12947: 1926 . . . . . . 9,754,0401
12948: 816
12949: 458
12950: l 15,665
12951: 5,537
12952: 1,011
12953: 1.366
12954: 10,545
12955: 11,517
12956: 321
12957: 572
12958: 5,664,6601 1,871
12959: 1,440
12960: 1
12961: 3,941
12962: 1927 ...... 14,895,097 521 5,443 1,607 15,440 713 7,348,1081 1,366 1 5,379
12963: 1
12964: 1928 ...... t22,920,157l 613 7,032 2,241 19,566 862 14.655,580! 1.895 7,734
12965:
12966: Kuten ylläolevista numeroista havaitaan naa, vuonna 1926 lähes 10 miljoonaa,
12967: ovat osuuskassat käyttäneet uudismaan vuonna 1927 lähes 15 miljoonaa ja vuonna
12968: hankintaan vuonna 1925 noin 8.5 miljoo- 1928 noin 23 miljoonaa markkaa. Sitä
12969: 300 H,124. - Asutustoiminnan rahoittaminen.
12970:
12971: paitsi ovat osuuskassat myöntäneet uusien roja; minkä johdosta edustajakokous
12972: kotien rakentamiseen vuonna 1926 5.5 mil- katsoo tarpeelliseksi lausua sen toivo-
12973: joonaa, vuonna 1927 7.3 ja vuonna 1928 muksen, että tällaisia varoja luovutet-
12974: 14.6 miljoonaa markkaa. taisiin osuuskassojen käytettäväksi.''
12975: Nämä luvut verrattuina osuuskassalai-
12976: noilla hankittujen uudistilojen ja ostetun Tämä ponsi, jota perusteltiin erityisesti
12977: lisämaan määrään, riittävät osoittamaan sillä, että suurella osalla osuuskassoja,
12978: sen varsin huomattavan osuuden, mikä jotka haluaisivat asutustoimintaa harjoit-
12979: osuuskassoilla on asutustyössä ollut. Sa- taa, ei ole omia eikä talletusvaroja siihen
12980: moin käy niistä ilmi, että osuuskassojen käyttää, hyväksyttiin k'okouksessa yksimie-
12981: harrastus maamme asuttamiseen on vuosi lisesti.
12982: vuodelta kasvanut. Jotta osuuskassat pääsisivät valtion avus-
12983: Näitä saavutuksia arvosteltaessa on li- tuksella entistä tehokkaammin harjoitta-
12984: säksi otettava huomioon, että osuuskassoilla maan asutustoimintaa ilman että siitä val-
12985: on ollut niukalti varoja kysymyksessäole- tiolle koituisi huomattavampia kustannuk-
12986: vaan tarkoitukseen käytettävissä. Kuten sia anoi Osuuskassojen Keskuslainarahasto-
12987: sanottu, ovat osuuskassat olleet pakoitettuja Osakeyhtiö viimeksikuluneen syyskuun 6
12988: rahoittamaan asutustoimintaa yksinomaan päivänä päivätyssä kirjelmässä valtioneu-
12989: omilla ja talletusvaroillaan. Tämän vuoksi vostolta sellaista toimenpidettä, että Kes-
12990: on asutuslainausta voinut harjoittaa ai- kuslainarahasto oikeutettaisiin ottamaan
12991: noastaan noin puolet osuuskassoista, joita kuluvaa vuotta varten valtion takuulla 25
12992: nykyään on jo yli 1,400. Ja niissäkin kas- miljoonan markan määräinen pitkäaikainen
12993: soissa, joissa talletuksia on runsaammin, on laina, käytettäväksi valtioneuvoston mää-
12994: jossain määrin herättänyt epäilyksiä irti- räämillä ehdoilla osuuskassojen välityksellä
12995: sanomisen varassa .olevien talletusvarojen asutustoiminnan rahoittamiseen sekä että
12996: sijoittaminen asutustoimintaan, joka tieten- valtio suostms1 vuosittain suorittalY!!'..!'..l!.
12997: kin onnistuakseen säännönmukaisesti vaa- lainan korosta sen osan, joka siitä on mak-
12998: tii verraten pitkäaikaisia lainasijoituksia. settava yli 5 % :n kuin myös Keskuslaina-
12999: Edelleen ei nykyisen korkokannan vallitessa rahastolle ja osuuskassoille kohtuullisen
13000: talletuksina kerättyjä varoja voida lainata välityspalkkion.
13001: niin edullisilla ehdoilla kuin asutustoimin- Tämä anomus ei toistaiseksi ole johtanut
13002: nan kannalta olisi suotavaa. - Näistä nä- mihinkään tulokseen. Sitäpaitsi näyttää
13003: kökohdista johtuen julkituotiin Savonlin- niin koti- kuin ulkomaistenkin rahamarkki-
13004: nassa elokuun 4 päivänä 1928 pidetyssä nain kiristyminen ainakin tällä kertaa te-
13005: osuuskassojen 9 :nnessä edustajakokouksessa, kevän Keskuslainarahaston anomuksessa
13006: johon otti osaa noin 900 edustajaa, edus- kosketelluu lainan saannin mahdottomaksi.
13007: taen lähes 400 osuuskassaa, seuraava ponsi: Kun kireä rahatilanne aiheuttaa entistä
13008: suurempaa varojen kysyntää osuuskassoissa
13009: ,, Osuuskassaväki kokoontuessaan 9:nteen samanaikaisesti ehkäisten talletusvarojen
13010: edustajakokoukseensa on kiinnittänyt lisääntymisen vieläpä osittain vähentäen
13011: huomiota siihen, että asutustoimintaa on entisiäkin talletuksia, on pelättävissä, että
13012: kuluneina vuosina varsin voimakkaasti osuuskassojen asutustoiminta olojen pa-
13013: harjoitettu osuuskassojen varoilla ja kosta toistaiseksi pysähtyy. Tällainen tu-
13014: että sitä voitaisiin tuntuvasti tehokkaam- los olisi maamme asuttamiselle raskas tap-
13015: min harjoittaa, jos osuuskassoilla olisi pio, joka valtion olisi koetettava estää.
13016: tarkoitukseen käytettävinään valtion va- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
13017: II,l24.- LeppMä y. m. 301
13018:
13019: että Eduskunta päättäisi ensi vuo- osuuskassojen välityksellä ja valtio·
13020: den tulo- ja menoarvioon ottaa 25 netwoston määräämillä ehdoilla asu-
13021: rn~lfoonan markan määrärahan käy- tttstoiminnan rahoittamiseen.
13022: tettäväksi Keskuslaina1·ahaston ja
13023:
13024: Helsingissä elokuun 15 päivänä 1929.
13025:
13026:
13027: Juhani Leppälä. Antti Juutilainen.
13028: P. Ruotsalainen. E. Lautala.
13029: E. M. Tarkkanen. Kaapro Huittinen.
13030: Emil Jutila. Eetu Jussila.
13031: Matti Pitkänen. T. N. Vilhula.
13032: Vihtori Vesterinen. Aino Luostarinen.
13033: M. A. Hannula.
13034: 302
13035:
13036: II,125, - Rah. al. N:o 105.
13037:
13038:
13039:
13040:
13041: Huittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta uudis- ja lai-
13042: dunviljelyspalkkioiksi pienviljelijöille.
13043:
13044:
13045: E d u s k u n n a ll e.
13046:
13047: Eduskunta on vuosina 1928 ja 1929 ta- toimenpiteen vaikutuksesta tuottamattornia
13048: lousarvioiden yhteydessä myöntänyt pien- rämeitä ja soita näin huomattavat alueet
13049: viljelijäin uudisviljelysraivausten avusta- saatetuksi viljelyskuntoon.
13050: miseksi suoritettavina palkkioina, yhte~nsä Tällainen aikaansaannos oloihimme kat-
13051: 45,000,000 markkaa. Näitä palkkioita haki soen on erittäin huomattava ja lieventää
13052: kaikkiaan noin 37,500 pienviljelijää ja varmasti tiukkaa taloudellista asemaa pien-
13053: raivataan niiden avulla tämän vuoden lop- viljelijäin keskuudessa, sekä vaikuttaa ter-
13054: puun mennessä eripuolilla maata uutta pel- vehdyttävästi koko talouselämäämme, pois-
13055: toa noin 43,500 hehtaaria ja tehdään uutta taen työttömyyttä ja edistäen tuotantoa,
13056: laidunta noin 6,700 hehtaaria, eli yhteensä sekä lisäten maamme kansallisvarallisuutta,
13057: 50,200 hehtaaria uutta viljelystä. osottaen samalla sitovasti kuinka haluk-
13058: Erittäinkin maan itä- ja pohjoisosissa, kaasti maamme pienviljelijät painautuvat
13059: joissa pellon puute on huutavin ja toisaalta edelleen korpeen raivatakseen sen pelloksi,
13060: viljelijäin varallisuus pienin, on näiden kun vaan heidän taloudellisia mahdollisuuk-
13061: palkkioiden hakeminen ollut huomattavan siaan vähänkin helpotetaan.
13062: vilkasta. Niinpä esimerkiksi Itä-Karjalan Tällainen valtion toimenpide peltoalan
13063: maanviljelysseuran alueella haki näitä lisäämiseksi ei ole myöskään millään lailla
13064: palkkioita kaikkiaan 2,149 viljelijää, sitou- epätaloudellista toimintaa valtioon itseensä
13065: tuen tämän vuoden loppuun mennessä te- nähden, sillä ne varat, jotka valtio uhraa
13066: kemään uutta peltoa 2,65l.s hehtaaria ja tällaisiin tarkoituksiin tulevat verrattain
13067: laidunta 559.49 hehtaaria. Viipurin läänin lyhyen ajan kuluessa, lisääntyneiden vero-
13068: maanviljelysseuran alueella 4,806 hakijaa, tulojen y. m. s. muodossa takaisin valtiolle.
13069: sitoutui tekemään uutta peltoa 6,500 heh- Koska hallitus talousarvioehdotuksessaan
13070: taaria ja laidunta 1,500 hehtaaria, muuta- vuodelle 1930, ei ole, meille tuntematto-
13071: mia esimerkkejä mainitaksemme. mista syistä, esittänyt tarkoitukseen ollen-
13072: Vaikka ei vielä olekaan loppuunkulunut kaan määrärahaa ja kun peltoalan puute
13073: se aika, jonka kuluessa suunnitellut uudis- ei ole suinkaan vielä poistettu, vaan tar-
13074: raivaukset oli saatava valmiiksi, voidaan vittaisiin välttämättä jatkuvasti tällaista
13075: nyt jo toimitettujen tarkastusten perus- valtion toimenpidettä, erittäinkin nykyisen
13076: teella todeta, että suunnitelmat suurin vaikean taloudellisen tilanteen helpottami-
13077: piirtein tulevat tämän vuoden loppuun seksi pieneläjäin keskuudessa, uskallamme
13078: mennessä toteutetuiksi ja siis valtion tämän edelläolevan perusteella ehdottaa,
13079: Il,125. - Huittinen y. m. 303
13080:
13081: että Eduskunta päättäisi ottaa vauksen kanssa on korkeintaan 15
13082: vuoden 1930 menoarvioon 30,000,000 hehtaaria ja joiden katsotaan, heidän
13083: markan suuruisen määrärahan, josta taloudellinen asemansa huomioonot-
13084: jaetaan uudis- ja laidunviljelyspalk- taen, olevan tällaisen palkkion tar-
13085: kioita sellaisille varsinaisille pienvil- peessa.
13086: jelijöille, joiden peltoala uudisrai-
13087:
13088: Helsingissä, elokuun 12 päivänä 1929.
13089:
13090:
13091: Kaapro Huittinen. Pekka Saarelainen.
13092: Matti Pitkänen. Antti Juutilainen.
13093: V. Huuhtanen. Juhani Leppälä.
13094: Viljami Kalliokoski. Antti Kemppi.
13095: Ville Vallas. E. Lautala.
13096: Heikki Vehkaoja. P. Ruotsalainen.
13097: Kaarlo Hänninen. Albin Manner.
13098: Elias Tukia. Aleksi Hakala.
13099: J. Koivisto. E. M. Tarkkanen.
13100: T. N. Vilhula. Salomon Hongisto.
13101: Eetu Jussila. Antti Kukkonen.
13102: J. Kauranen. E. A. Tuomivaara.
13103: 304
13104:
13105: 11,126. - Rah. al. N:o 106.
13106:
13107:
13108:
13109:
13110: Kyhälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ka-
13111: don ja yleisen pulakauden johdosta ahdinkotilaan jo1t-
13112: tuneelle maatalousväestölle.
13113:
13114:
13115: E d u s k u n n a ll e.
13116:
13117: Pitempiaikaisen maatalouspulan ja viime Talonpoikaisväestön taloudellista ahdinko-
13118: vuonna sattuneen suoranaisen kadon vai- tilaa on suuresti lisännyt suoranaisena
13119: kutuksesta on pientalonpoikien ja muun yhteiskunnallisena vääryytenä esiintyvä
13120: maatalousväestön taloudellinen asema käy- verotuspolitiikka, jolla pääomanomistajat
13121: nyt sietämättömän ahtaaksi. Kun työtä- ovat siirtäneet huikeasti lisääntyvän vero-
13122: tekevä maatalousväestö ei ole usein toiste- taakan maan työtätekevän väestön nis-
13123: tuista vaatimuksista huolimatta saanut riit- koille.
13124: tävää tukea taloudellisen asemansa kohotta- Esimerkkinä siitä, millä tavalla valtioval-
13125: miseen valtiovallan taholta, on tästä jatku- lan taholta on suhtauduttu maataviljelevän
13126: vasta pulakaudesta ollut seurauksena talon- väestön hädänalaiseen tilaan, voitanee
13127: poikaisväestön nopea velkaantuminen sekä pitää toimenpiteitä, joihin ryhdyttiin v.
13128: yksityisille että myöskin valtion kanna- 1928 sattuneen kadon johdosta. Vaikka
13129: tusta nauttiville lainanantajille. Nykyään katomäärärahojen käsittelyn yhteydessä
13130: ei voida puhua enää taloudellisesti riippu- selvästi osoitettiin, että velkaorjuuteen vai-
13131: mattomasta ja omavaraisesta maatalous- puneille talonpojille ei voida tarjota teho-
13132: väestöstä, sillä siinä asemassa ovat vain kasta apua uusien lainojen myöntämisellä,
13133: muutamat suuremmat tilanomistajat. Sen- päätti eduskunta siitä huolimatta hyväksyä
13134: sijaan voidaan puhua työtätekevän talon- silloisen hallituksen ehdotuksen, että kato-
13135: pojan velkaorjuudesta. Muutamina esi- määrärahat jaettaisiin ainoastaan lainoina
13136: merkkeinä siitä, kuinka pitkälle tilanne on eikä avustuksina. Hallitus on nyttemmin
13137: kehittynyt, mainittakoon, että esim. Mu- määritellyt ehdot, joilla näitä lainoja
13138: hoksen kunnassa nousivat talonpoikien ve- myönnettiin. Lainausehdoissa on m. m.
13139: lat kunnan säästöpankista, osuuskassoista määräys, että lainat on perittävä takaisin
13140: ja asutuskassasta tämän vuoden alkupuo- viimeistään viiden vuoden kuluttua, mutta
13141: lella yli viiden miljoonan markan. Samoin ellei joku lainan saaja kykene lainaansa
13142: on asianlaita melkein kaikissa Pohjois-Suo- maksamaan, on lainan suorituksesta vas-
13143: men kunnissa. Käytettävissä ei ole tosin tuussa asianomainen osuuskassa tai kunta
13144: tarkkoja tietoja tästä yleisestä pienviljeli- ja tullaan lainasta perimään korkoa aina
13145: Jam ja talonpoikien velkaantumisesta, 10 %· Näiden ehtojen asettaminen merkitsi
13146: mutta yksin valtion ja kuntien lainasaata- käytännössä sitä, että lainaa välittävän kas-
13147: vat maataviljelevältä väestöitä nousevat san oli jo lainahakemuksia käsitellessään
13148: useihin satoihin miljooniin markkoihin. otettava huomioon lainan saajan maksu-
13149: Il,126. - Kyhä.iä y. m. 305
13150:
13151: kyky eikä kassa voinut, asettamatta itseään palkkatyöväestön riistämiseen kunnallis-
13152: vaaranalaiseksi, myöntää lainoja huonom- verotuksen muodossa.
13153: massa asemassa oleville, s. o. niille, jotka Tilanne on nopeasti pahenemassa.
13154: niitä olisivat ensikädessä tarvinneet. Kato- Useilta seuduilta saapuvat tiedot kertovat
13155: lainojen jakamisessa on tapahtunut, että uuden kadon uhkaavan talonpoikaisväestöä.
13156: nämä lainat ovat joutuneetkin varakkaam- Mitään toiveita ei niin ollen ole maatalous-
13157: pien käytettäväksi, kun sensijaan köyhem- väestöä vaivaavan pulan selviämisestä
13158: mät ovat jääneet kokonaan ilman tätä epä- ilman valtion tehokkaita toimenpiteitä.
13159: onnistunuttakin valtion osoittamaa apua. Etenkin katoseutujen väestö odottaa val-
13160: Seurauksena on ollut pakkohuutokauppojen tiolta kokonaan toisenlaista suhtautumista
13161: tavaton lisääntyminen ja lukuisten pien- tarpeisiinsa kuin tähän saakka, nim. toi-
13162: tilallisten sortuminen tiloiltaan. menpiteitä, jotka tekisivät mahdolliseksi
13163: Yleisen rappion seurauksena on myöskin kadon ja yleisen pulakauden johdosta syn-
13164: lukuisten kuntien joutuminen maksuvai- tyneiden velkojen järjestelyn ja poistami-
13165: keuksiin. Niin on laita varsinkin kadon sen. Ottamalla huomioon tämän väestön
13166: hävittämillä seuduilla, koska huomattavat oikeutetut vaatimukset, pyydämme ehdot-
13167: määrät maksuun pantuja veroja on jäänyt taa,
13168: perimättä veronmaksajain maksukyvyttö- että Eduskunta päättäisi v. 1930
13169: myyden vuoksi. :Missä tällaisia veroja on ylimääräisen menoarvion VIII lu-
13170: yritetty per1a ulosottoteitse, on pakko- vun kohdalle uutena momenttina
13171: huutokaupatusta omaisuudesta suurin osa ottaa 60 milj. markan suuruisen
13172: mennyt pelkkiin ulosottokuluihin. Kuntien määrärahan käytettäväksi kuntien
13173: taloudellisia vaikeuksia on lisännyt edel- välityksellä korottomiksi lainoiksi ja
13174: leen se, että valtio on pyrkinyt asettamaan tarpeen vaatiessa suoranaisiksi avus-
13175: niiden kannettavaksi huolenpidon työttö- tuksiksi kadon ja yleisen pulakau-
13176: mistä y. m. taloudellista avustusta tarvit- den johdosta ahdinkotilaan joutu-
13177: sevista jäsenistään. Kuntien· velkaantumi- neelle maatalousväestölle hallituksen
13178: nen johtaa entistä suurempaan työtäteke- lähemmin määräämällä tavalla.
13179: vän talonpoikaisväestön ja varsinaisen
13180:
13181: Helsingissä, elokuun 16 p:nä 1929.
13182:
13183:
13184: Kalle Kyhälä. Emil J. Tabell.
13185: J. A. Liedes. Aug. Turunen.
13186: J. Rötkö. William Tanner.
13187: · Heikki Väisänen. Väinö Pohjaranta.
13188: L. Myllymäki. A. K. Talvio.
13189: Arvo A. Lehto. Pekka Strengell.
13190: Väinö J. Kallio. Juho Perälä.
13191: Eino Pekkala. Asser Salo.
13192: K. Kulmala. Verner Halen.
13193: K. Meriläinen. Jalmari Virta.
13194:
13195:
13196:
13197:
13198: 39
13199: 245-29
13200: 300
13201:
13202: n,127, - Fin. mot. N:o 107.
13203:
13204:
13205:
13206:
13207: Kullberg m. fl.: Ang. anvisande av anslag åt garanti-
13208: föreningen för småbrukarskolan i Östra Nyland för er-
13209: läggande av försökslägenhetens skuld.
13210:
13211:
13212: Till Riksdagen.
13213:
13214: Hänvisande till :finansmotionen N :o 57, att Riksdagen i budgeten för å1·
13215: vilken inlämnades vid senaste riksdag men 1930 måtte upptaga ett anslag på
13216: ej då hann slutbehandlas, angående bevil- 250,000 mark att tilldelas garanti-
13217: jandet av anslag :för småbrukarskolans i föreningen för småbrukarskolan i
13218: Östra Nyland :försökslägenhet, våga under- Östra Nyland för erläggande av för-
13219: tecknade förnya motionen och hos riksda- sökslägenhetens skuld och till an-
13220: gen vördsamt föreslå, skaffning av för lantbruket behöv-
13221: liga lantbruksinventarier.
13222:
13223: Helsingfors den 14 augusti 1929.
13224:
13225:
13226: Henrik Kullberg. . Ernst von Born.
13227: Edvard Haga. Gustav Lindberg.
13228: Otto Jacobsson.
13229: 307
13230:
13231: 11,127. - Rah. al. N:o 107. Suomennos.
13232:
13233:
13234:
13235:
13236: Kullberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Uudenmaan
13237: pienviljelijäkoulun kannatusyhdistykselle koetilan velan
13238: maksamista varten.
13239:
13240:
13241: E d u s k u n n a ll e.
13242:
13243: Viitaten rahaasia-aloitteeseen N:o 57, että Eduskunta ottaisi vuoden
13244: joka jätettiin viime valtiopäiville mutta 1930 budjettiin 250,000 markan
13245: ei ennättänyt silloin tulla loppuun käsitel- määrärahan annettavaksi Itä-Uuden-
13246: lyksi ja joka koski määrärahan myöntä- maan pienviljelijäkoulun kannatus-
13247: mistä Itä-Uudenmaan pienviljelijäkoulun yhdistykselle koetilan velan maksa-
13248: koetilaa varten, rohkenevat allekirjoitta- mista ja maanviljelyksessä tarvitta-
13249: neet uudistaa aloitteen ja kunnioittaen eh- van irtaimiston hankintaa varten.
13250: dottaa,
13251:
13252: Helsingissä elokuun 14 päivänä 1929.
13253:
13254:
13255: Henrik Kullberg. Ernst von Born.
13256: Edvard Haga. Gustav Lindberg.
13257: Otto Jacobsson.
13258: 308
13259:
13260: II,12s.- Rah. al. N:o 108.
13261:
13262:
13263:
13264:
13265: Kulmala y. m.: Määrärahan osoittamisesta 1tudispellon ja
13266: laitunten raivauspalkkioiksi pienviljelijöille.
13267:
13268:
13269: E d u s k u n n a ll e.
13270:
13271: Kysymys vähävaraisien uudisraivaa- ja palkkiot ovat muodostuneet pikemmin
13272: jien suoranaisesta avustamisesta viljelys- houkutuskeinoiksi ylivoimaisiin raivausyri-
13273: tensä laajentamiseksi on kaksien edellisten tyksiin kuin miksikään sanottavaksi ja to-
13274: valtiopäivien aikana saavuttanut osittaisen delliseksi avuksi. Hyvin lukuisat vähä-
13275: ratkaisun. Niinpä on vihdoin monen yri- varaiset uudisraivaajat ovat joutuneet luo-
13276: tyksen jälkeen eduskunnan enemmistö pää- pumaan kaikista raivaussuunnitelmista sen
13277: töksillään tunnustanut, että työtätekevän vuoksi, että ovat huomanneet raivaustyön
13278: pienviljelysväestön toimeentulon turvaami- suorittamisen mahdottomaksi raivauspalk-
13279: seksi on välttämätöntä suoranainen avus- kioiden mitättömyyden takia. Suunnitel-
13280: tusmenetelmäkin, koska lainauspolitiikka on mien läpivieminen vaatisi huomattavaa
13281: näyttänyt johtavan yhä täydellisempään luottoa, mutta nykyisen rahataloudellisen
13282: pienten viljelystilojen omistajain velka- pulan vallitessa ja myöhemminkään eivät
13283: orjuuteen ja sortumiseen. Monien arvelu- velkaantuneet viljelijät omaa mahdolli-
13284: jen jälkeen myönnettiin uudisraivausten suuksia luoton saamiseen. Se uudisraivaus-
13285: palkitsemiseen v :n 1928 tulo- ja meno- työ, joka näin riittämättömienkin edelly-
13286: arvion yhteydessä 20 milj. ja kuluvan vuo- tysten vallitessa on nyt pantu alulle, vaatii
13287: den menoarviossa 25 milj. markkaa. jatkuvasti valtion tukea. Saadut kokemuk-
13288: Raivauspalkkioiden myöntämistä vastaan set huomioonottaen on myöskin palkkioiden
13289: on viimeisten vuosien kuluessa esitetty mo- suuruutta lisättävä. Palkitsemismenetel-
13290: nenlaisia epäilyjä, mutta ne ovat osoittau- mästä olisi mielestämme päästettävä osalli-
13291: tuneet perusteettomiksi. Kokemus on osoit- seksi sellaisetkin vaikeassa taloudellisessa
13292: tanut, että vähävaraisien pienviljeli- asemassa olevat pienviljelijät, joiden pelto-
13293: jäin uudisraivausten tukeminen suoranai- ala raivattua tai raivaukseen aijottua lai-
13294: sin avustustoimenpitein on välttämättömän dunviljelystä lukuunottamatta on alle 15
13295: tarpeen vaatima. V :n 1928 ajalla haettiin hehtaaria. Edelleen olisi palkkioiden jakoa
13296: uudis- ja laidunviljelyspalkkioita yli 46 sikäli helpotettava, että palkkiosta annet-
13297: milj. mk., joista vain pieni osa voitiin taisiin puolet joko silloin kun toinen puoli
13298: käytettävissä olevilla määrärahoilla tyy- työstä on suoritettu tai, jos on riittävät
13299: dyttää. Näitä hakemuksia on myöhemmin takeet siitä, että työ tulee loppuun suori-
13300: hyväksytty yli 44 milj. markan arvosta. tetuksi, jo työn alkaessa. Samoin olisi mc-
13301: Mutta kokemuksesta tiedetään myöskin, neteltävä palkkion loppuerän jakamisessa.
13302: että perusteet, joiden mukaan palkkioiden Palkkioiden myöntämisessä olisi etutilalle
13303: suuruus on määrätty, ovat liian alhaiset asetettava pienimmät ja vähävaraisimmat
13304: Il,12s. - Kulmala y. m. 309
13305:
13306: viljelijät, t: s ... ne, jotka taloudelliseen toi- Viitaten siihen, mitä v:n 1928 valtiopäi-
13307: meentuloansa nähden ovat sellaisen palk- ville jätetyn rah. al. N :o 87 perusteluissa
13308: kion tarpeessa ja palkintojen suuruus olisi on ylläsanotun lisäksi esiin tuotu, pyy-
13309: määrättävä seuraavien perusteiden mu- dämme ehdottaa,
13310: kaan:
13311: viljelijöille, joiden tilojen peltoala on että Eduskunta päättäisi ensi
13312: uudisraivausten kanssa, viljeltyä laidunta vuoden tulo- ja menoarvioon ottaa
13313: lukuunottamatta, korkeintaan 5 hehtaaria, 50 milj. mMkan suuruisen määrä-
13314: suoritetaan 75 % uudisraivausten todelli- rahan jaettavaksi asutuslautakuntien
13315: sista kustannuksista; välityksellä pienviljelijöille uudis-
13316: korkeintaan 10 ha omistaville suorite- pellon ja laitumen raivauspalkkioina
13317: taan 50% kustannuksista; sekä pentsteluissa lähemmin ehdotetnlla
13318: korkeintaan 15 ha omistaville 25 % to- tavalla.
13319: dellisista kustannuksista.
13320:
13321: Helsingissä, elokuun 8 p:nä 1929.
13322:
13323:
13324: K. Kulmala. Asser Salo.
13325: J. A. Liedes. Jalmari Virta.
13326: Aug. Turunen. Mauritz Fr. Rosenberg.
13327: Pekka Strengell. Kalle Meriläinen.
13328: Arvo Riihimäki. Heikki Väisänen.
13329: Siina Urpilainen. Emil J. Tabell.
13330: William Tanner. Väinö J. Kallio.
13331: Väinö Pohjaranta. Arvo A. Lehto.
13332: Kalle Kyhälä. Verner Halen.
13333: J. Rötkö. L. Myllymäki.
13334: Eino Pekkala. Juho Perälä.
13335: 310
13336:
13337: I1,129, - Rah. al. N:o 109.
13338:
13339:
13340:
13341: Hannula, IVI. A. y. m.: Määrärahan osoittamisesta siitos-
13342: porojen hankkimista varten Lapin vähävaraisille asuk-
13343: kaille.
13344:
13345:
13346: E d u s k u n n a 11 e.
13347:
13348: Jo varhaisista ajoista saakka on poron- joukko väestöä Lapin eri kunnissa, joka va-
13349: hoito ollut lappalaisväestön pääelinkeino, rattomuuden tähden ei ole kyennyt itsel-
13350: mutta myöskin muulle Lappiin muutta- leen uutta porokantaa perustamaan. Li-
13351: neelle väestölle on se ollut tärkeä tulolähde säksi porojen siirtymiset valtakunnan rajo-
13352: ja tulee sellaisena vastaisuudessakin ole- jen yli, jonne ne ovat joko kokonaan hä-
13353: maan. Sitäpaitsi ovat porotuotteet, kuten vinneet tai on pitänyt lunastaa takaisin,
13354: liha, nahkat y. m. olleet tärkeä lisä harvo- ovat tuottaneet väestölle huomattavaa va-
13355: jen vientitavaraimme joukossa. Lapissa on- hinkoa.
13356: kin poronhoidolle hyvät edellytykset run- Että poronhoito pääsisi Lapin vähä-
13357: saan jäkälänkasvun ja sopivan ilmaston varaisen väestön toimeentulon turvaksi
13358: vuoksi. jälleen elpymään, olisi tarkoituksenmu-
13359: Ennen maailmansotaa oli maamme koko kaista, että valtio avustal.si Lapin vähä-
13360: poroluku 158,623 kappaletta, joista luon- varaista väestöä porokannan hankkimiseksi
13361: nollisesti valtavin osa juuri pohjoisimmilla myöntämällä tähän tarkoitukseen helppo-
13362: seuduilla. Maailmansodan tuottaman elin- korkoisia lainoja.
13363: tarvepulan johdosta sekä sitä seurannei- Edelläolevaan viitaten pyydämme kun-
13364: den epäedullisten poronhoitovuosien ai- nioittavimmin ehdottaa,
13365: kana, jolloin taudit tuhosivat runsaasti po-
13366: roja, väheni näiden lukumäärä siinä mää- että Eduskunta päättäisi ottaa
13367: rin, että vuonna 1921 laskettiin poroja ole- ensi vuoden menoarvioon 200,000
13368: van 59,750 päätä eli ainoastaan runsas matkan suu1·uisen määrärahan halli-
13369: kolmasosa siitä, mitä niitä oli ennen maail- tuksen käytettäväksi ja jaettavaksi
13370: mansotaa. Näin oli monelta perheeltä La- Lapin maatalousseuran välityksellä
13371: pissa mennyt ainoa tuloa tuotava pääoma. halpakorkoisina pitkäaikaisina kuo-
13372: Senjälkeen seuranneina poronhoidolle letuslainoina Lapin vähävaraisille
13373: suotuisina vuosina ovat porot taas alka- asukkaille siitosporojen hankkimi-
13374: neet lisääntyä niissä paliskunnissa, joihin seksi poronhoitoa varten.
13375: porokantaa jäi. Kuitenkin on lukuisa
13376:
13377: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1929.
13378:
13379: IVI. A. Hannula. Antti Juutilainen. E. M. Tarkkanen.
13380: Uuno Hannula. Ansh. Alestalo. Kusti Arffman.
13381: Kaarlo Hänninen. Juhani Leppälä. T. J anhonen.
13382: Vihtori Vesterinen. Janne Koivuranta. K. J. Ellilä.
13383: Kalle Kirra. Antti Junes. L. Mustakallio.
13384: 311
13385:
13386: I1,1so. - Rah. al. N:o 110.
13387:
13388:
13389:
13390:
13391: Puhakka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ammattienedis-
13392: tämislaitos-säätiölle talon rakentamista varten.
13393:
13394:
13395: E d u s k u n n a 11 e.
13396:
13397: V. 1'9,22 perustettiin maahamme säätiö Smk.
13398: yllä;pitämään maatalouden, teollisuuden ja kiinnityslainoj.a ......... . 5,000,000:-
13399: käsityön eri aloilla käytännöllisen ammatti- valtion avustus ......... . 3,500,000: -
13400: sivistyksen kohottamiseksi erityistä oppilai- teollisuuslaitosten avustuk-
13401: tosta, Ammattienedistämislaitosta. Tämä set 1,200,000:-
13402: laitos on lähes 7-vuotisena toiminta-ailka- Helsingin kaupungin avus-
13403: nansa järjestänyt 220 kurssia 52 :n eri am- tus ................. .. 500,000:-
13404: matin alalta 7,913 osanottajalle, julkaissut Ammattienedistämis1aitoksen
13405: joukon. tärkeitä ammattikirjoja ja antanut omat varat 400,000:-
13406: kirjeellisesti pyydettyjä, ammatteja koske- Smk. 10,600,000:-
13407: via neuvoja. Kun laitos pyrkii lisäämään
13408: kurssejansa, perustamaan kirjeopiston am-
13409: mattiopetusta varten, julkaisemaan omaa Eduskunta on jo v. 1928 m.enosaannossa
13410: ammattilehteä j. n. e., ei se enää voi jatkaa myöntänyt tähän tarkoitukseen 1.5 milj.
13411: työtänsä sieltä täältä saatavissa tilapäis- markan avustuksen, mutta Ammattienedis-
13412: huoneistoissa, vaan on oman talon saa- tämislaitos-säätiö ei voi aloittaa talon ra-
13413: minen käynyt välttämättömäksi. Tä- kentamista ennenkuin edellytetty valtion-
13414: hän taloon on suunniteltu riittävä avustus kokonaisuudessaan myönnetään.
13415: määrä luentosaleja, laboratorioita, kont- Ammattitaidon kohottamisen merkityk-
13416: torihuoneita, lukusali y. m. sekä työ- sestä mainittakoon seuraavaa: Suomen Pan-
13417: ja harjoitteluhuoneet puusepille, rauta- kin viime <heinä:kuun julkaisussa todetaan
13418: sepille, lämmittäjille, moottorien, trak- maamme kireän .rahatilanteen yhä edelleen
13419: torien, maatalouS!koneiden, auton j.a sähkö- jatkuvan. Teollisuus- ja kauppamaailmassa
13420: koneiden hoitajille ja korjaajille, radiotekni- tunnetaan rahanniukuutta yleisesti kautta
13421: koi11e, ma.alareille, vaattuveille, ompelijatta- maan ja maan hallitukselle ja johtaville ra-
13422: rille, kutojille, muurareille, kellosepille, lei- halaitoksille osoitetaan tuontuostakin kehoi-
13423: pureille j. n. e. Talolle on Helsingin kau- tuksia ryhtyä hankkimaan uusia lainoja ul-
13424: punki lahjoittanut 2.6 milj. markan arvoi- komailta. Paljoa <hedelmällisempiä kuin
13425: sen tontin Tölöönk. 28 :ssa Helsingissä. uLkomaiset lainat maan rahallisen aseman ja
13426: Varsinaiset rakennuskustannukset on ar- sen hyvinvoinnin parantamiseksi ovat ne
13427: vioitu 9.6 milj. ma:ckaksi ja sisustus 1 milj. toimenpiteet, jotka kohdistuvat maan tuo-
13428: ma11kaksi. Tarvittavat rwhat 10.6 milj. tannon kohottamiseen. Tuotannon kohotta-
13429: markkaa säätiö a1koo hankkia seuraavalla minen on, kulutuksen supistamisen ohella,
13430: tavalla: ainoa keino, jolla yhteiskunnan hyvin-
13431: 312 11,130. - Ammattienedistämislaitos-säätiön ta:lo.
13432:
13433: vointia voidaan edistää. Sen käsittäen Kun Suomessa tähän tarkoitukseen pe-
13434: useat Europan valtiot ovatkin maailman- rustettu Ammattienedistämislaitos jo ylei-
13435: sodan jälkeen ryhtyneet tehokkaasti ja mää- sesti tunnustusta saaneelia tavalla on teh-
13436: räti,etoisesti työskentelemään tuotantonsa nyt työtä kansalaistemme työtaidon ja siis
13437: kehittämiseksi. Yhtenä tärkeänä osana maamme taloudeUisen !hyvinvoinnin kohot-
13438: tässä toiminnassa ,on asukkaiden ahkeruu- tamiseksi ja sen tarkoituksenmukainen
13439: den ja työtaidon kohottaminen. Ammatil- edelleen kehittäminen välttämättömä:sti
13440: lista opetusta annetaan lukuisissa ammatti- edellyttää omaa taloa, ehdotamme,
13441: kouluissa, ammattikirjallisuutta julkais-
13442: taan suuret määrät, ammattitietoja levite- että Eduskunta, oikein arvioiden
13443: tään kirjeellisesti ja radion välityksellä sen suuren kansantaloudellisen pää-
13444: kymmenilletuhansille eikä mitään keinoa oman, jota ammattita1:toinen väestö
13445: jätetä käyttämättä ammattitaidon kohotta- edustaa, päättäisi ottaa vuoden 1930
13446: miseksi. Myöskin Amerikassa uhraavat ylimääräiseen menoarvioon 2 milj.
13447: niin yksityiset kuin valtiokin suunnattomia markan suuruisen määrärahan Am-
13448: summia ammattikasvatuksen hyvälksi. 11taftienedistämislaitos-säätiölle oman
13449: talon rakentamisen avustukseksi.
13450:
13451: Helsingissä, elokuun 13 päivänä 1929.
13452:
13453:
13454: Y. W. Puhakka. Axel Palmgren.
13455: P. Saarinen. Jalo Lahdensuo.
13456: E. von Frenckell. J. H. Vennola.
13457: Matti Paasivuori. Kyösti Haataja.
13458: Mandi Hannula. Hulda Nordenstreng.
13459: Jalmari Virta. Verner Halen.
13460: Miina Sillanpää. Väinö Voionmaa.
13461: 313
13462:
13463: II,131. - Rah. al. N:o 111.
13464:
13465:
13466:
13467:
13468: Sillanpää y. m.: Koroitetun mää1·ärahan osoittamisesta
13469: vähävaraisten lasten ja nuorten ammattikasvatusta
13470: varten.
13471:
13472:
13473: E d u s kun n a ll e.
13474:
13475: Voimassa olevan köyhäinhoitolain 35 jonka tulee valvoa, että lakia noudatetaan,
13476: § :ssä sanotaan : näki että ammattiopetusta koskevaa kohtaa
13477: ,Köyhäinhoitolautakunnan huolenpidossa ei ruvettu toteuttamaan. Sen tekemän eh-
13478: olevan lapsen tulee saada huolellinen kas- dotuksen johdosta hallitus v. 1925 otti tulo-
13479: vatus ja nauttia sellaista opetusta kuin ja menoarvioesitykseen 200,000 mk. määrä-
13480: laissa oppivelvollisuudesta säädetään, ja on rahan perustellen sitä seuraavasti: ,jotta
13481: hänelle sitäpaitsi, mikä1i mahdollista, an- valtio voisi korvata puolet voimassaolevan
13482: nettava sopivaa ammattikasvatusta ta:hi, köyhäinhoitolain 35 § :n edellyttämistä kus-
13483: milloin erityisiä edellytyksiä siihen ilme- tannuksista sopivan ammattikasvatuksen
13484: nee, muuta opetusta, kunnes hän täyttää antamisesta köyhäinhoidon varassa oleville
13485: kuusitoista vuotta.'' lapsille".
13486: Hallituksen esityksessä, jossa perusteltiin Asiakirjoja seuratessa näkee että alussa
13487: köyhäinhoidollisen ikärajan koroittamista eivät kunnat paljoa välittäneet köyhäinhoi-
13488: 16 vuoteen, sanottiin m. m. : don varassa olevien ammattikasvatuksesta
13489: ,Viisitoistavuotiaina saattavat lapset to- päättäen siitä, että rahamäärää ei tarvin-
13490: sin saada yksinkertaista työtä ja siten tila- nut lisätä. Hallituksen esityksessä v. 1926
13491: päisesti keinon niukkaan toimeentuloon. esitetään avustuksen antoa koskevia mää-
13492: Mutta tässä iässä astuu lapsi elämään, an- räyksiä laajennettavaksi. Samalla esitet-
13493: siotyöhön käytännöllisessä suhteessa varsin tiin ikärajaa koroitettavaksi. Nämä lain
13494: heikosti valmistuneena. Jotta saataisiin muutokset eduskunta myös hyväksyi. Esi-
13495: jommoisetkin takeet siitä, että lapsen tyksessä tätä koskeva kohta kuului:
13496: ammatti- ja työopetus tulisi tyydyttävän ,Vähävaraisten lasten ja nuorten am-
13497: perusteelliseksi ja hänen vastainen toimeen- mattikasvatus. Kun toiselta puolen lasten
13498: tulonsa turvatuksi, mikä yhteiskunnan ja nuorten ammattikasvatus useimmiten al-
13499: oman edunkin kannalta on varsin toivot- kaa vasta 14-15 vuoden iässä ja kestää
13500: tavaa, ehdotetaan lapsen puheenalainen yli köyhäinhoidollisen alaikäisyysrajan eli
13501: ikäraja korotettavaksi kuuteentoista vuo- oppilasten täytettyä 16 vuotta ja toiselta
13502: teen.'' puolen on varattornia lapsia, joiden huol-
13503: Sekä valiokunta että eduskunta hyväk- tajat eivät turvaudu köyhäinhoitoon, mutta
13504: syi hallituksen esityksen perusteluineen eivät myöskään kykene hankkimaan lapsille
13505: muuttamatta. tarpeellista ammattioppia, on momentin
13506: Sosialiministeriön köyhäinhoito-osasto, määräraha pysytetty ennallaan, 200,000
13507:
13508: 245-29 40
13509: 314 II,131. -Lasten ja nuorten ammattikasvatus.
13510:
13511: markkana, mutta otsikko muutettu tarkoi- olisi paras keino huliganismin ja rikollisuu-
13512: tustaan vastaavaksi.'' den vastustamiseksi, mutta hallitus on kat-
13513: Tämän jälkeen on ammattiopetuskysy- sonut 100,000 markkaa olevan kylliksi. Kat-
13514: mys olosuhteiden pakosta joutunut erikoi- soen siihen mitä yhteiskunta uhraa varak-
13515: sen huomion alaiseksi. Nyt ovat köyhäin- kaamman kansanluokan kasvattamiseksi,
13516: hoitoviranomaisetkin ruvenneet jossain ta- tuntuu että se määräraha, joka on varattu
13517: pauksissa avustamaan hoidokkejaan ammat- yhteiskunnan lapsipuolen asemassa olevien
13518: tioppiin, mutta nyt on avustusmääräraha ammattiopetuksen avustamista varten, on
13519: aivan liian pieni. Hallituksen esityksessä mitättömän pieni, kun ottaa huomioon että
13520: ensi ·vuodelle sanotaan varovasti : ,Koska kysymys koskee koko maata, jossa enemmän
13521: kuluvan vuoden menoarviossa tarkoitukseen tai vähemmän köyhäinhoidon avustusta
13522: osoitettu 400,000 markan määräraha ei nauttivia lapsia oli v. 1925 yli 74,000.
13523: riitä köyhäinhoidon varassa olevien lasten Ylläolevan perusteella ehdotamme,
13524: ja nuorten ammattikasvatuksen avustami-
13525: seen, ehdotetaan lisäystä 100,000 markkaa, että 1930 vuoden tulo- ja meno-
13526: jolloin momentti päättyy 500,000 mark- arvioehdotuksessa 14 P. l. 7 luvun
13527: kaan''. 5 momentin kohdalla oleva määrä-
13528: Määräraha ei riitä lähestulkoonkaan tänä raha vähävaraisten lasten ja nuor-
13529: vuonna, sillä nyt jo on saatu hylätä suuret ten ammattikasvatusta varten koroi-
13530: joukot anomuksia, kun ei ole rahaa. On tetaan 1,000,000 markkaan, sekä
13531: todellakin surlmteltavaa, että varattomille että mainittu määräraha muute-
13532: lapsille ja nuorille ei voida antaa avustusta taan arviomäärärahaksi.
13533: ammattiopetusta varten, joka kuitenkin
13534:
13535: Helsingissä, 13 päivänä elokuuta 1929.
13536:
13537:
13538: Miina Sillanpää. Kaino W. Oksanen.
13539: Iida Vihuri. , Aino Lehtokoski.
13540: Hilma Waljakka. Anna Haverinen.
13541: Hilda Seppälä. Hilja Pärssinen.
13542: Hilma Koivulahti-Lehto. Kustaa Perho.
13543: Aina Lähteenoja.
13544: 315
13545:
13546: II,132. - Rah. al. N:o 112.
13547:
13548:
13549:
13550:
13551: Helo y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta ammattitarkasta-
13552: jien lukumäärän lisäämiseksi.
13553:
13554:
13555: E d u s kun n a ll 'e.
13556:
13557: Kaikella lainsäädännöllä on merkitystä seUe on viime aikoina annettu uusia pal-
13558: vain siinä määrin kuin lainsäädäntö sa:a- jon aikaa vaativia tehtäviä, jotka luonnol-
13559: daan todella käytäntöön sovellutetuksi. lisesti heikontavat sen toimintaa muilla
13560: Tässä kohdin on työväenlainsäädännöllä ta- aloilla. Yksi tällainen ammattitarkastuk-
13561: vallista suurempia vaikeuksia sen riirppuvai- sen voimia sitova uusi tehtävä on maahöy-
13562: suuden johdosta, jossa työntekijät ovat rykattilain ja -astiain valvonta.
13563: työnantajastaan ja jonka vuoksi on tarjolla Maahöyrykattilain ja -astiain valvonta
13564: vaara, että sanottu lainsäädäntö jää enem- tapahtuu, senjälkeen kuin se siirrettiin am-
13565: män tai vähemmän paperille. Tämän matti tarkastusviranomaisten alaisuuteen,
13566: vuoksi on valtiovallan puolesta järjestetty ammattientarkastuspiirittäin, asianomaisen
13567: erikoiset ammattitarkastajat valvomaan, ammattientarkastajan johdon ja valvonnan
13568: että sanottua lain'säädäntöä noudatetaan. alaisena. Ammattientarkastaja itsekin on
13569: Meillä ovat kuitenkin ammattitarkastusvoi- oikeutettu ja velvollinen suorittamaan pii-
13570: mat tarkoitusta varten liian heikot. Kaikki, rissään olevien kattiloiden katsastuksia am-
13571: joilla on ollut tilaisuus lähemmin seu- mattientarkastusvirkamatkoillaan ja tar-
13572: rata työoloja, tietävät että työväenlain- peen tullen myöskin vartavasten matkusta-
13573: säädäntöä mitä häikäilemättömimmin riko- maan katsastustoimituksille. Ammattientar-
13574: taan ja että vain murto-osa niistä eduista, kastajien katsastusapulaisiksi on sosialimi-
13575: joita työväenlainsäädäntö työläi'sille tar- nisteriö määrännyt eri paikkakunnille yk-
13576: joaa, todella joutuu näiden hyväksi. On sityisten palveluksessa olevia insinöörejä ja
13577: kyllä luonnollista, ettei ammattitarkastus- teknikoita, jotka säädettyä maksua vastaan
13578: voimienkaan lisääminen voi johtaa olevissa ovat suorittaneet katsastuksia. Kun nämä
13579: oloissa siihen, että työläiset saisivat kaikki katsastusapulaiset omien tehtäviensä takia
13580: lainsäädännön mukaan heille kuuluvat edut, eivät ole voineet aina suorittaa katsastuksia,
13581: mutta ammattitarkastuksen tehostaminen on silloin ammattientarkastajien itsensä
13582: vaikuttaisi kuitenkin huomattavassa mää- täytynyt matkustaa myös apulaisten
13583: rässä siihen, että työväenlainsäädäntöä ryh- alueelle suorittamaan määräaikaiset katsas-
13584: dyttäisiin suuremmassa määrässä käytän- tukset. Tästä on tullut ammattientarkasta-
13585: nössä noudattamaan. jille paljon lisätyötä ja ajanhukkaa, niin
13586: Että ammattitarkastus meillä tosiasialli- että heidän varsinaiset tehtävänsä ovat jo
13587: sesti on liian heikko, johtuu paitsi suora- näistäkin syistä lisääntyneet. Vielä enem-
13588: naisesta tarka:stusvoimain riittämättömyy- män ovat kuitenkin ammattientarkastajien
13589: destä myöskin siitä, että ammattitarkastuk- työtä ja aikaa vaatineet edellämainittujen
13590: 316 II,132. - Ammattitarkastajain lisääminen.
13591:
13592: katsastusapulaisten heille lähettämien kat- tuiksi, mistä on etua paitsi työläisille myös
13593: sastusasiakirjojen tarkastaminen ja korjaus, muille asianosaisille.
13594: joka on asianomaisen piirin ammattientar- Edellämainitusta syystä tarvitaan am-
13595: kastajan tehtävä, ennenkuin hän lähettää mattientarkastukseen lisää useita insinööri-
13596: katsastusasiakirjat sosialiministeriölle. Nä- kastuksen heikkouteen olisi tarkastusvoimaa
13597: mä näin lisääntyneet kanslia- ja: katsastus- mutta myös muutenkin katsoen ammattitar-
13598: työt ovat ottaneet siinä määrin ammattien- kastuksen heikkouteen olisi tarkastusvoima
13599: tarkastajien aikaa, ja tähänastisen koke- runsaasti vahvistettava, jolloin myös työ-
13600: muksen muka;an tulevat sitä vastaisuudes- läistarkastajien lukumäärää olisi lisättävä.
13601: sakin ottamaan, että ammattientarkastus- Nais.puolisten ammattientarka;stajain työn
13602: voimia on nykyisestään huomattavasti li- lisääntymisen vuoks.i olisi heidän lukuaan
13603: sättävä. Tätä työtä ei voida välttää, sillä lis.ättävä ainakin yhdellä, jolloin samalla
13604: maahöyrykattiloiden ja -astiain katsastus olisi toimitettava piirien uusi tarkoituk-
13605: ja niiden katsastuksen ja käytön valvonta senmukaisempi järjestely. Tähän tarkoi-
13606: ovat samalla kertaa tärkeää työntekijäin tukseen tarvitaan 33,000 markan perus-
13607: suojelutoimintaa ja myöskin yleiselle tur- palkka ja valtiovarainvaliokunta hyväk-
13608: vallisuudelle välttämätöntä. Tästä johtuva syikin jo sanotun määrärahan kuluvan vuo-
13609: ammattientarkastustyövoimien lisäys aiheu- den menoarvioon, vaikkei lisäystä eduskun-
13610: tuu siis itse asiassa työväensuojelutehtä- nassa otettu äänestyksen alaiseksi, koska
13611: vien suuresta lisääntymisestä, mitkä tehtä- muka ei ollut asiassa asianmukaista aloi-
13612: vät tulevat samalla yleisen turvallisuuden tetta.
13613: hyväksi. Kun vielä ammattientarkastaja, Ylläolevilla perusteilla ehdotamme, että
13614: jonka piirikatsastajaominaisuudessaan täy- ammattitarkastusta tehostettaisiin 2 apu-
13615: tyy perusteellisemmin syventyä kattiloiden laisammattitarkasta;jalla, yhdellä naispuoli-
13616: ja höyryastioiden rakennetta koskeviin s.ella ammattitarkastajana ja 3 työläisapu-
13617: seikkoihin sekä niiden valvontaan kuin hä- laistarkastajalla ja
13618: nen johtonsa ja valvontansa alaisen apu-
13619: laiskatsastajan, niin tulevat sekä itse kat- että Eduskunta päättäisi ottaa
13620: sastukset että niihin kuuluvat rakennuslas- 1930 vuoden menoarvioon asianomai-.
13621: kelmat ja katsastusasiakirjojen laadin'ta selle mmnentille 261,000 markkaa
13622: asianmukaisemmin ja nopeammin toimite- ammattitarkastajien lukumäärän li-
13623: säämiseksi.
13624:
13625: Helsingissä elokuun 15 päivänä 1929.
13626:
13627:
13628: Johan Helo. J. F. Aalto. Reinh. Swentorzetski.
13629: 317
13630:
13631: ll,133. - Rah. al. N :o 113.
13632:
13633:
13634:
13635:
13636: Aalto, A. y. m.: Määrärahan osoittamisesta töiden järjestä-
13637: miseksi työttömille.
13638:
13639:
13640: E d u s k u n n a ll e.
13641:
13642: Se taloudellinen pula:kausi., mikä aLkoi suuria kärsimyksiä työttömirksi j·outuneiden
13643: maassamme viime syksynä ja on jatkunut ja heidän perheittensä keskuudessa. Valtion
13644: edel1een, on aiheuttanut huomattavaa työttö- velvollisuus on ehkäistä työttömyyden ai-
13645: myyttä. Kuluvan vuoden talousarvioon otettu heuttamaa kurjuutta jo 'hyvissä ajoin jär-
13646: määräraha ei läheskään riittä,nyt töiden jär- jestämällä yleisiä töitä, joita voidaan panna
13647: jestämiseen työttömiksi jääneille työläisille, käyntiin työttömyyden ilmetessä. Sitä var-
13648: vaan oli hallitus viime talvena pakotettu t:en on talousarvioon varattava. riittävä
13649: esittämään eduskunnalle lisämäärämhan määrä varoja, joita voidaan tarkoitukseen
13650: myöntämistä puheenaolevaan tarkoitakseen, käyttää. Suuren työttömyyden vallitessa ei
13651: milhin eduskunta suostuikin. Kaiikista saa- aina ole mahdollisuutta järjestää kaikille
13652: tavissa olevista tiedoista päättäen tulee ta- työtä, vaan ovat monet pa:koitettuja tur-
13653: loudellinen pulakausi edelleen toistaiseksi vautumaan suoranaiseen avustUJkseenkin. On
13654: jatkumaan jra ailheuttamaan vaikeuksila ta- kohtuullista, että valtiolla on tällaisia
13655: loudellisessa toiminnassa, mistä luonnolli- äärimmäisiä tapaul\;sia varten varattu mää-
13656: sena seurauksena tulee olemaan huomattava rärahoja, joita s,e voi käyttää.
13657: työttömyys. Rakennusteollisuus, jossa suuri Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13658: osa työläisistä saa ans]ota, on kuluvana nioittaen,
13659: vuonna edellisiin vuosiin verraten vä.häinen
13660: ja kaikki merkit, esim. vaikeudet uhan että Edttskunta ottaisi vuoden
13661: sa;,a:nnisSia rakennUJSt,eolli:suuteen, rv!i!ittaava t 1930 talousm'vioon 50 miljoonan
13662: siihen, että ra.kennusteollisuudessa ensi markan määrärahan haUitukswn käy-
13663: vuonna tulee olemaan vielä suurempi py- tettäväksi töiden järjestämiseksi
13664: sähdys kuin kuluvana vuotena. Se rvaikut- työttömille sekä, mikäli on välttämä-
13665: taa myöskirn töiden vähenemis•een useilla töntä, suoranaisten avustusten anta-
13666: muilla teollisuuden aloilla ; m. m. ostokyvyn mista varten vaikeampaan hätään
13667: väheneminen työläisten keskuudessa aiheut- jo-utuneille työttömille ja heidän per-
13668: taa vaikeuksia erinäisten teonisuuksien heilleen.
13669: alalla. Sitä paitsi t:Yöttömyys aiheuttaa
13670:
13671: Helsingissä, elokuun 9 päivänä 1929.
13672:
13673: Artturi Aalto. Aleksi Aaltonen.
13674: Matti Paasivuori. E. Huttunen.
13675: Aatto Siren. Aino Lehtokoski.
13676: 318
13677:
13678: 11,134. - Rah. al. N:o 114.
13679:
13680:
13681:
13682:
13683: Liedes· y. m.: Määrärahan osoittamisesta yleisten töitten
13684: järjestämiseksi työttömille.
13685:
13686:
13687: E d u s k u n n a ll e.
13688:
13689: Tuotantokoneiston ja yhteiskunnallisen sella ja uusien teknillisten menetelmien
13690: työn tulosten yksityisomistukseen nojaavan käytäntöön ottamisella.
13691: kapitalistisen järjestelmän välttämättömänä Tämän kehityksen seurausta on meillä-
13692: seurauksena ilmenee jatkuvaa ja alati li- kin alinomaa lisääntyvä työttömyys. Erit-
13693: sääntyvää työttömyyttä kaikissa kapitalis- täin ankarana se ilmenee sellaisten talon-
13694: tisissa maissa. Hallitusten virallisetkin dellisten pulien aikana kuin mikä meillä on
13695: työttömyystilastot osoittavat tämän tosi- vallinnut jo vuoden ajan. Kaikki merkit
13696: asian. Tosin voi työttömyystilanne erit- viittaavat siihen, että tilanne pahenee, sillä
13697: täin suotuisten taloudellisten olosuhteiden nyt huomataan suurilla teollisuusaloilla
13698: vallitessa lieventyä mutta vain palatakseen tuotannon supistamista. Tämä todetaan
13699: uudelleen entistä kireämpänä. Yleinen m. m. hallituksen menoarvioehdotuksen pe-
13700: suunta on työttömyystilanteen kiristyminen. rusteluissa, joissa mainitaan m. m. sahatun
13701: Jokainen teknillinen edistysaskel johtaa ka- puutavaran menekin huomattava pienene-
13702: pitalismin vallitessa välittömästi työnteki- minen. Kuluneen kesäkauden virallisista
13703: jäin lukumäärän vähentämiseen tai täysi- työttömyysnumeroistakin - niin puutteel-
13704: ikäisen työväestön syrjäyttämiseen naisten lisen kuvan, kuin ne työttömyyden laajuu-
13705: ja lasten työvoiman käyttämisen tieltä. desta antavatkin - on voitu havaita huo-
13706: Kapitalistisen riiston tunkeutuminen maa- mattavaa työttömyyden kasvua viime vuo-
13707: seudulle, talonpoikaisväestön taloudelli- teen verraten.
13708: nen rappeutuminen ja pakko turvautua Niin vastenmielistä kuin porvaristolle on
13709: suoranaiseen palkkatyöhön lisäävät ta- ollutkin yleisten varojen käyttö työttömyy-
13710: vattomasti yleisen työttömyyden tuhoisia den vastustamistoimenpiteisiin jouduttiin
13711: seurauksia. Pientilallisten sortuminen ti- edellisen työttömyyskauden aikana käyttä-
13712: loiltaan ylivoimaisen vero- ja velka- mään niitä tarkoitukseen huomattavasti
13713: taakan alla lisää varsinaisen palkka- enemmän kuin muina vuosina. Kokemus kui-
13714: työväestön armeijaa ja työttömien luku- tenkin osoitti, että työttömyyteen heitetty-
13715: maaraa. Erikoisesti on työttömyystilan- jen työläisten ja siitä kärsivän maaseutu-
13716: netta kaikissa maissa kärjistyttänyt ka- väestön hätää ei kyetty vielä sanottavasti
13717: pitalistien yritykset tuotantonsa järkiperäis- lieventämään puhumattakaan siitä, että
13718: tyttämiseksi, t. s. tuotannon rationalisoimi- työttömien perheille olisi varattu riittävä
13719: nen, joka tarkoittaa tuotannon kohottamista toimeentulo. Tämä kokemus huomioon
13720: työssä olevien työläisten työtehon kiristämi- ottaen onkin työttömyyden vastustamistar-
13721: sellä, työsuhteiden ja palkkatason polkemi- koituksiin osoitettava riittävä määräraha.
13722: II,134. - Liedes y. m. 319
13723:
13724: Tosin olisi työttömyyden seuraukset ase- käynyt veroa maksavalle työtätekevälle
13725: tettava kokonaan kapitalistien kannetta- väestölle ylivoimaiseksi. Tehokas työttö-
13726: vaksi, sillä nehän työttömyyttä aiheuttavat myyden vasustaminen vaatii, että valtio
13727: ja työttömyydestä pyrkivät hyötymään pol- vapauttaa tällaiset kunnat huolehtimasta
13728: kemalla entisestään alhaista työläisten elin- omilla varoillaan yleisten töiden järjeste-
13729: tasoa. Mutta niin kauan kuin yhteiskunta lystä varaamaila omaan menoarvioansa riit-
13730: päinvastoin suojaa kapitalisteja kaikilta tävän määrärahan.
13731: rasituksilta, on sen itsensä velvollisuus pi- Viitaten siihen, mitä edellä on esiin tuo-
13732: tää huolta työttömyyskirouksen alaiseksi tu, pyydämme ehdottaa,
13733: joutuvien työläisten toimeentulosta.
13734: Aina näihin saakka on katsottu ensi kä- että Eduskunta päättäisi vuoden
13735: dessä kuntien velvollisuudeksi työttömyy- 1930 tulo- ja menoarvioon ottaa 70
13736: teen joutuvien jäsentensä huoltaminen. miljoonan markan suuruisen mää1·ä-
13737: Tämä on johtanut kuitenkin siihen, että mhan käytettäväksi valtion ja kun-
13738: useat muutenkin huonossa taloudellisessa tien välityksellä yleisten töitten jär-
13739: asemassa olevat kunnat ovat velkaantu- jestämiseksi työttömille.
13740: neet ja kunnallisten rasitusten taakka on
13741:
13742: Helsingissä, elokuun 14 p:nä 1929.
13743:
13744:
13745: J. A. Liedes. K.. Kulmala.
13746: Eino Pekkala. Arvo Riihimäki.
13747: Asser Salo. Juho Perälä.
13748: William Tanner. Mauritz Fr. Rosenberg.
13749: Emil J. Tabell. Väinö J. Kallio.
13750: Jalmari Virta. Kalle Kyhälä.
13751: L. Myllymäki. Aug. Turunen.
13752: Pekka Strengell. Verner Halen.
13753: 320
13754:
13755: II,13G.- Rah. al. N:o 115.
13756:
13757:
13758:
13759:
13760: Rötkö y. m.: Määrärahan osoittamisesta työn puutteen
13761: vuoksi hädänalaiseen tilaan joutuneiden avustamiseksi.
13762:
13763:
13764: E d u s kun n a ll e.
13765:
13766: Yleisten töiden järjestäminen, johon val- kuin kapitalististen etujen suojana oleva
13767: tio on velvollinen ryhtymään tarjotakseen valtiovaitakaan ole tahtonut tunnustaa.
13768: riittävästi palkattua työtä ilman omaa syy- Vedoten yhteiskunnan velvollisuuteen
13769: tään työttömyyteen heitetyille työläisille ja turvata jokaisen kansalaisensa kunnollinen
13770: ansiomahdollisuuksien puutteessa olevalle toimeentulo ja katsoen siihen, että työttö-
13771: maatalousväestölle, ei ole osoittautunut te- myyshädän torjuminen niillä paikkakun-
13772: hokkaaksi turvaksi hätää ja kurjuutta vas- nilla, joihin yleisiä töitä ei voida viivytte-
13773: taan. Yleisiä töitä varten osoitetut määrä- lemättä järjestää, pidämme välttämättö-
13774: rahat ovat yleensä olleet aivan riittämät- mänä määrärahan varaamista suoranaisten
13775: tömiä ja monien käytännöllisten seikkojen työttömyysavustusten jakamista varten.
13776: on väitetty viivyttävän ja estävän nopean Tällainen avustus voidaan jakaa esim. Suo-
13777: avun toimittamista yksinomaan töiden jär- men Ammattijärjestön välityksellä, sillä
13778: jestämisen muodossa kaukaisemmille paik- työläisten ammatillisella keskusjärjestöllä
13779: kakunnille. Säännöllisenä ilmiönä on - ja on parhaat mahdollisuudet huolehtia avus-
13780: se on erikoisesti merkille pantava - vit- tusten tasapuolisesta jaosta.
13781: kastelu työttömyyttä varten suunniteltujen Ehdotammekin,
13782: yleisten töiden alulle panossa.
13783: On luonnollista, että työläiset, jotka taval- että Eduskunta päättäisi sosialimi-
13784: lisinakin työaikoina elävät taloudellisessa ah- nisteriön ylimääräiseen menoarvioon
13785: dinkotilassa, joutuvat suureen hätään heti vuodeksi 1930 ottaa 30,000,000 mar-
13786: työttömyyden ensimmäisestä päivästä. He kan suuruisen määrärahan jaetta-
13787: ja heidän perheensä tarvitsevat viipymä- vaksi Suomen Ammattijärjestön vii-
13788: töntä apua. Ilman omaa syytään työttö- lityksellä työn puutteen vuoksi hä-
13789: mäksi joutuneella työläisellä on myöskin dänalaiseen tilaan joutuneiden työ-
13790: täysi oikeus sellaiseen apuun, vaikka sitä läisten ja ansiomahdollisuuksia vailla
13791: meillä eivät yksityiset kapitalistit enempää olevien pientalonpoikien perheiden
13792: avustamiseksi.
13793:
13794: Helsingissä, elokuun 15 p:nä 1929.
13795:
13796: Jalmari Rötkö. Väinö Pohjaranta. Väinö J. Kallio.
13797: J. A. Liedes. Juho Perälä. Kalle Meriläinen.
13798: Kalle Kyhälä. Emil J. Tabell. L. Myllymäki.
13799: William Tanner. A. K. Talvio. Verner Halen.
13800: Arvo A. Lehto. Jalmari Virta.
13801: 321
13802:
13803: H,l36. - Rah. al. N:o 116.
13804:
13805:
13806:
13807:
13808: Tanner y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion töissä
13809: olevien työläisten yleiseen palkkojen koroittamiseen.
13810:
13811:
13812: E d u s k u n n a ll e.
13813:
13814: Viimeisten vuosien aikana on useammassa tu1o- ja menoarvion ikläsittelyn yhteydessä
13815: eri yhteydessä ollut esillä kysymys valtion auliiHa kädellä ova·t työntäneet korkeam-
13816: viran- ja toimenhaltijain palkkauksesta. mille virkamiehille, sen on valtio otta.nut
13817: Huomattavampia lisäyksiä virkamiespalk- jälleen takaisin raskaassa ja vaaranalaisessa
13818: kauksiin on eduskunta päättänyt v. 1924 ja työssä työskentclevien työläisten palkoista.
13819: myöskin v. 1926, jolloin erinäisil1e alempien Kerran toisensa jälkeen ovat valtion eri
13820: palkkaluokkien virkamiehille myönnettiin alojen työläiset kääntyneet vetoomuksiHaan
13821: vähäisempiä koroituksia. Kaikille on tun- hallitusten ja eduskunnan puoleen. Sellai-sia
13822: nettu viimeinen yritys palkkauslain alais- vetoomuksia ovat tehneet m.m. valtion rau-
13823: ten valtion !palveluksessa olevien palkkojen tateillä :palvelevat alemmat toimenhaltijat,
13824: koroittamiseksi, joka virkaherrojen vaati- joilla eitäpai,tsi on vaaranalaisessa työssään
13825: musten mukaan toteutettuna olisi tiennyt vidä rajoittamattoman pitkä työpäivtä.
13826: valt1o1le noin 140 milj. markan lisäystä vuo- M. m. kääntyi Suomen valtionrautatieläis-
13827: tuisiin menoihin. ten keskusj.ärjestön edustajakokous viime
13828: Ominaista kaikille näille varsinaisten vuonna 'hallituksen puoleen ehdotukseHa,
13829: viranpitäjäin palkkoj·en komituksille on se, että rautatieläisten pa1koissa tehtäisiin lmh-
13830: -että ne suosivat korkeampipalkkaisia virka- tuullisia elinkustannuksia vastaava korjaus.
13831: miehiä alempipa1k!kaisten, jopa nä lkä,pa1-
13832: 1
13833: Edelleen ovat valtionrautateiden konepa-
13834: koillakin työskente}evien vi11kamiesten kus- JOJen työläiset jo useampaan otteeseen
13835: trmnuksella. Ominaista -valtion paLkkaky- esittäneet hallitukselle ja eduskunnalle
13836: symykseTI käsittelylle on edelleen, että ker- vaatimattomia palkankoroitusanomuksiaan.
13837: taakaan ei ole muistettu paLkkauslain ulko- Kaikki vetoomukset ovat olleet turhia.
13838: puolella va·paan työsopimuksen varassa Esimerkin vuoksi mainittakoon, että val-
13839: työskenteLeviä val.tion työlä:isiä. Valtion tion rautateiden konepajojen työläisillä
13840: palkkauspolitiil"ka valtion rautateiden vari- vaihtelevat tuntipalkat nykyäänkin, mie-
13841: koilla, konepa:joilla, ratapihoilla, uudisra- hillä 5:--8:40 ja naisilla 4:50-
13842: kennuksilla, uusilla rautatielinjoilla, metsä- 6:-, ja tämä-kin palkkataso on saa-
13843: hallituksen alaisilla -työmailla ja monilla vutettu vain lakkouhan avulla. Muilla
13844: muilla niihin verrattavilla aloilla työsken- aloilla työskentelevien valtion työläisten
13845: televiin työläisiin nähden on ihäikäilemättö- asema on vielä kl1rjempi. Esimerkiksi uusilla
13846: mimpien yksityiskapitalistien kanssa kilpai- rautatierakennuksilla ovat työläiset palkka-
13847: levaa työräisten riistämistä. Sen, mitä eri ja työsuhteessaan työnjohtajiensa ja rata-
13848: hallitukset esityksillään ja vuosittain valtion mestarien täydellisen mielivallan alaisia.
13849:
13850: .245-29 41
13851: 322 II,136. - Valtion työläisten palkkojen koroittaminen.
13852:
13853: Pwkkourakat ja mielivaltainen työstä pois nen ratkaisu valtion palveluksessa olevien
13854: potkiminen ovat niitä keinoja, joilla työläis- palkkauskysymykselle on ainoa maan varsi-
13855: ten riistämistJä harjoitetaan. naisen väestön yleistä kannatusta nauttiva
13856: Eduskunnan työl:ruisjä•senten taiholta on ratkaisu. Se on sitäpaitsi ennen kaikkea
13857: valtion virkamiesten palkkausky,symyksen o]keudenmukainen, sillä jokaisen hyödyllistä
13858: yhteY'd€Ssä tuotu täsmällisesti ja selv.ä.sti työtä tekevän on saa,tav.a työstä,nsä kohtuul-
13859: esille, että valtion palkkauspolitiikan kor- lisia elinkustannuksia V<astaava palkka.
13860: jaamisessa on lähdettävä .ennen kaikkea val- Hallitus on 'tulo- ja menoarvioehdotuk-
13861: tion työläisten yleisestä palkkoj·en koroitta- sessaan vuodelle 1930 eduskum1an aikaisem-
13862: misesta. Edelleen on osoitettu, että erinäi- masta kielteisestä suhtautumisesta huoli-
13863: sissä valtion laitoksissa, kuten valtion rauta- matta ehdottanut virkamiespalkkojen koroi-
13864: teillä, posti- ja lennätinlaitoksessa, tulli- ja tuksiin 85 milj. markan .suuruista lisäystä.
13865: luotsilaitoksessa, sairaaloissa, parantoloissa Kun tämän ehdotuksen käsittelyn yhtey-
13866: sekä. kanavilla ja metsähallituksen alaisissa dessä on tilaisuus ·puuttua valtion alemman
13867: laitoksissa muutamina alemmilla palk!kaus- virkamieskunnan palkkaukseen, rajoitumme
13868: luokilla olevien valtion virkailijain palk- ,esittämärän,
13869: kruuksia on parannettava nykyisestä•än 5-
13870: 20 % ja että vastaavissa toimissa olevien että E dnskunta päättäis~ v :n 1930
13871: ylimääräisten toimenhaltijain palkkausta on tulo- ja menoarvion 15 Pääl1wkan
13872: vastaavassa määrässä parannettava. Sensi- kohdalle uutena mom.enttina ottaa 15
13873: jaan on ryhdyttävä sikäli alentamaan val- milj. markan suuruisen arviomäärä-
13874: tion virkamiesmenoja, että korkein virka- rahan käytettäväksi vapaan iyöehto-
13875: miespalkka mää.rotä.än 69,000 markaksi pois- sopirn;uksen nojalla valtion töissä ole-
13876: tamalla muutamia korkeampia palkkaluok- vien työläisten yleiseen palkkojen ko-
13877: kia. Olemme .siimä kä·sitY'ksessä, että tällai- roittamiseen.
13878:
13879: Helsingissä, elokuun 16 p :nä 192:9.
13880:
13881:
13882: William Tanner. Pekka Strengell.
13883: Väinö J. Kallio. Emil J. Tabell.
13884: Eino Pekkala. Jalmari Virta.
13885: J. A. Liedes. Verner Halen.
13886: Arvo A. Lehto. Kalle Kyhälä.
13887: Asser Salo. K. Meriläinen.
13888: A. K. Talvio.
13889: 323
13890:
13891: II,ls7. - Rah. al. N:o 117.
13892:
13893:
13894:
13895:
13896: Aalto, A. y. m.: Määrärahan osoittarnisesta vanhuus- ja
13897: työkyvyttörnyysvakuutuksen toteuttarnista varten.
13898:
13899:
13900: Ed u s kunnalle.
13901:
13902: Vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus on luvan vuoden ensimmäisillä valtiopäivinä
13903: maassamme vielä ratkaisematta, vaikka ky- päätti työväenasiainvalioikunta puoltaa alle-
13904: symystä on jo vuosikausia käsitelty ja halli- kirjoittaneen A. Aallon anomusta 50 miljoo-
13905: tuskin on j.o kerran antanut siitä eduskun- nan markan määrärahan ottamisesta ensi
13906: nalle esityksen, mikä kuitenkin eduskunnan vuoden talousa.rvioon puheenaolevaan tarkoi-
13907: hajoittamisen takia jäi käsittelemättä. Täl- tukseen, mutta asia jäi tunnetuista syistä
13908: lainen sosiahvakuutus olisi kuitenkin saatava lopullisesti käsittelemättä. Koska :kuitenkin
13909: ratikaistuksi suotuisaan suuntaan mitä pi- on mielestämme erittäin tärkeätä, että mai-
13910: lcimmin. Kun vanhuus- ja työkyvyttömyys- nittua rahastoa edelleen kartutetaan, ehdo-
13911: vakuutus, säädetään se missä muodossa ta- tamme kunnioittaen,
13912: hansa, tulee huomattavasti vaatimaan val-
13913: tion varoja, on ratkaisuliekin eduksi, jos ta,r- että Eduskwnta v·uoden 1930 ta-
13914: koitusta rvarten on olemassa rahasto, jota voi- lousa1·vioon ottaisi 50 miljoonan mar-
13915: daan siHoin käyttää, kun puheenaoleva laki kan suuruisen rnäärärahan vanhu1IS-
13916: saadaan säädetyksi. Eduskunta on jo aikai- ja työkyvyttörnyysvakuutuksen to-
13917: semmin päättänyt siirtää huomattavia sum- tetdtarnista varten asetetun rahaston
13918: mia tällaisen rahaston kartuttamiseksi. Ku- kartuttarniseksi.
13919:
13920: Helsingissä elokuun 9 päivänä 1929.
13921:
13922:
13923: Artturi Aalto. E. Huttunen.
13924: Matti Paasivuori. Aleksi Aaltonen.
13925: Aatto Siren. Aino Lehtokoski.
13926: 324
13927:
13928: II,t3s. - Rah. al. N :o 118.
13929:
13930:
13931:
13932:
13933: Myllymäki, L. y. m.: Määrärahan osoittamisesta vanhuus-
13934: ja työkyvyttömyysvakuutuksen toteuttamista varten.
13935:
13936:
13937: E d u s k u n n a ll e.
13938:
13939: Hallituksen ehdotuksessa tulo- ja meno- tustajat vielä pitemmän aikaa jarruttaa
13940: arvioksi vuodelle 1930 ei ole varattu min- asian päättämistä.
13941: käänlaista määrärahaa n. s. vanhuus- ja Kun valtion varoja käytetään vuosittain
13942: työkyvyttömyysvakuutusrahaston lisäämi- satoja miljoonia suorastaan maan työtäte-
13943: seksi. Käsityksemme mukaan on kuitenkin kevälle väestölle vahingollisiin tarkoituk-
13944: 'edelleen pidettävä huolta rahaston kar- siin, katsomme, että valtion talous sietää
13945: tuttamisesta ja tehokkaamminkin kuin kyllä huomattavammankin vanhuus- ja työ-
13946: mitä on tapahtunut. Vanhuus- ja työky- kyvyttömyysrahaston kartuttamisen. Ehdo-
13947: vyttömyyshuoltoa tarkoittava laki on vih- tammekin,
13948: doin säädettävä ja saatettava loppuun tämä
13949: lähes neljäkymmentä vuotta päiväjär;jesty;k- että ensi vuoden tulo- ja meno-
13950: seen kuulunut asia. Se on sitäpaitsi toteu- arvioon otettaisiin 300 miljoonan
13951: tettava perusteilla, jotka vapauttavat muu- markan määräraha vuoden 1917 val-
13952: tenkin ahtaassa taloudellisessa asemassa elä- tiopäivillä vanhuus- ja työkyvyttö-
13953: vän työtätekevän väestön kantamasta tä- myysvakttutuksen totetdtamista var-
13954: män toimenpiteen raskaita kustannuksia, ten asetetun rahaston kartuttamiseksi
13955: nim. eläkeperusteella. ja. käytettäväksi sellaisen vanhuus-
13956: Vanhuus- ja työkyvyttömyyshuollon to- ja työkyvyttömyyseläkelaitoksen pe-
13957: teuttaminen tulee vaatimaan valtiolta vuo- rustamis- ja toimeenpanokustannuk-
13958: sittain melkoisia kustannuksia. Ellei ra- .siin kuin v:n 1927 valtiopäiville jäte-
13959: hastoa, joka on tarkoitettu lieventämään näi- tyssä anomusehdotuksessa N :o 19 lä-
13960: den kustannusten taakkaa, melkoisesti vah- hemmin sanotaan.
13961: visteta, saattavat tämän lainsäädännön vas-
13962:
13963: Helsingissä, elokuun 16 p:nä 1929.
13964:
13965:
13966: Lauri Myllymäki. Verner Halen. Heikki Väisänen.
13967: William Tanner. Jalmari Virta. A. K. Talvio.
13968: K. Meriläinen. Arvo Riihimäki. Kalle Kyhälä.
13969: Eino Pekkala. Väinö J. Kallio. Emil J. Tabell.
13970: Väinö Pohjaranta. Arvo A. Lehto. J. Rötkö.
13971: Pekka Strengell. Aug. Turunen. Juho Perälä.
13972: J. A. Liedes. Asser Salo.
13973: 325
13974:
13975: U,139. - Rah. al. N :o 119.
13976:
13977:
13978:
13979:
13980: Helo y. m.: "~Jää1·ärahan osoittamisesta kalliinajanlisäysten
13981: suorittamiseksi niille aikaisempien työväentapaturma-
13982: vakuutuslakien mukaan elinkorkoa nauttiville, jotka
13983: ovat jääneet kalliinajanlisäyksistä osattomiksi.
13984:
13985:
13986: E d u s k u n n a ll e.
13987:
13988: Kun rahanarvon alenemisen johdosta vuo- prosenttia täydestä työkyvyttömyydestä.
13989: sien 1895 ja 1917 tapaturmavakuutuslakien Mutta edelleenkin jäävät ne, joiden työky-
13990: perusteella laukeavat elinkorot olivat huo- vyttömyys on 25 prosenttia pienempi, ko-
13991: mattavasti menettäneet merkitystään, on konaan osattomiksi kalliinajanlisäyksestä
13992: niihin myöhemmin kuten luonnollista myön- saaden tyytyä niihin mitättömiin elinkorkoi-
13993: nettävä kalliinajanlisäyksiä. Kalliinajanli- hin, joiksi vanhat elinkorot nykyisessä ra-
13994: säysten laskemisessa on kuitenkin tehty se hassa ovat pienentyneet. Niin esim. louk-
13995: merkillinen, yleiseen menettelyyn nähden kaantunut, joka tapaturma.ssa on menettä-
13996: eriävä poikkeus, että sanottua kalliinajan- nyt toisen silmänsä ja jonka työkyvyttö-
13997: lisäystä ei ole ensinkään myönnetty sellai- myysprosentti on arvioitu kahdeksikymme-
13998: sissa tapauksissa, joissa työkyvyttömyys- neksi prosentiksi, saa 1S9ö lain perusteella
13999: prosentti on ollut määrättyä rajaa alempi. edelleenkin elinkorkoa vain vaille sata
14000: Tästä on johtunut, että tapaturmaelinkor- markkaa vuodessa. Mielestämme olisi näille
14001: koihin nähden pienemmät elinkorot ovat pienimmille elinkoron saajille myönnettävä
14002: jääneet ilman mitään kalliinajanlisäystä suhteellisesti ainakin yhtä suuri kalliinajan-
14003: kun sitävastoin tavallisiin eläkkeisiin näh- lisäys kuin muille elinkorkoa nauttiville ja
14004: den on menetelty aivan päinvastaisella ta- ehdotamme senvuoksi,
14005: valla niin että niihin on myönnetty suh-
14006: teellisesti vielä suurempikin kalliinajanli- että Eduskunta päättäisi 1930
14007: säys kuin korkeampiin eläkkeisiin. Tätä il- 'Vuoden tulo- ja menoa1·vioon ottaa
14008: meistä epäkohtaa tapaturmaelinkorkoihin 300,000 markam mää1·ärahan kalliin-
14009: nähden on kuluvan vuoden tulo- ja meno- ajanlisäysten suorittamiseksi niille
14010: arvion käsittelyssä osaltaan lievennetty si- edellisten työväentapaturmavakuu-
14011: ten, että eduskunta omasta aloitteestaan tuslakien mukaan elinkorkoa nautti-
14012: myönsi 414,00 markkaa käytettäväksi kal- ville, jotka eivät vielä ole joutuneet
14013: liinajanlisäykseksi niille elinkorkoa nautti- kalliinajanlisäyksistä osallisiksi.
14014: ville, joiden työkyvyttömyys on 25-30
14015:
14016: Helsingissä, elokuun 14 päivänä 1929.
14017:
14018:
14019: Johan Helo. J. F. Aalto. Reinh. Swentorzetski.
14020: 326
14021:
14022: 11,140. - Rah. al. N :o 120.
14023:
14024:
14025:
14026:
14027: Pärssinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta äitiyshuollon
14028: ja terveydenhoidon järjestämiseksi vähävaraisten työ-
14029: läisten ja pientilalliskotien äideille.
14030:
14031:
14032: E d u s k u n n a ll e.
14033:
14034: Kansan pohjakerrost,en taistelu olemassa- lahjoittavat uutta sukupolvea ja työtäteke-
14035: olonsa ·puolesta on ankaraa. Niukat taloud€1- viä kansalaisia, äitej·ä, jotka sen oheJila otta-
14036: liset olot ja raskas työ usein kylmässä ja ve- vat maan aineellisten arvojen kartuttami-
14037: dossa rasittavat etenkin pienpa1kkaisia työ- seen tehokkaasti osaa. Myös on heidän ter-
14038: läisiä ja pienillä tiloilla ahertavja maanvil- veyttä-än huoleihdittava nimenomaan jälke-
14039: jelijöitä. Ja useasti vaikeimman taakan saa läisten henkisen ja ruumiillisen terveyden
14040: kannettavakseen vaimo, etenkin monilukui- vuoksi.
14041: sen ·lapsiperheen äiti. Monet työläisnaiset, Samalla on meidän huomautettava, kuinka
14042: jotka a•suvat esi·kaupunkien pucltteellisissa nimenomaan lasten hyvä hoito ja hyvä kas-
14043: majoissa tai maaseudun mäkituvissa. käyvät vatus on suuriarvoista ja kuinka tuskin voi-
14044: ansiotyössä 1päivin, hoitavat illoin kotinsa ja daan kylliksi ~arvioida niitä uhrauksia, joita
14045: valmistavat ja korjaavat öillä lastensa vaat- se vaikeissa olosuhteissa eläviltä äideiltä
14046: teita. Pientilallisten vaimot työ:>kentelevät kysyy. On olemassa yhteiskunnallista toi-
14047: maanviljelyksessä, ka.rjataloudessa ja maan- mintaa ja palkkioita hyvien kotieläinten
14048: viljelyksen sivuelinkeinoissa sen lisäksi suo- ka.svattamiseksi, mutta äitiyshuolto ja äitien
14049: dttaen talouden ja lasten hoidon. Raskaaksi palkits-eminen on jäänyt toteuttamatta.
14050: muodostuu V1ähäva.raisten perheenäitien työ- Jl() v. 1908 valtiopäivillä tehtiin ensimmäi-
14051: taakka ja rajattoman pitkät ovat heidän nen aloite äitiysvakuutuksen aikaansaami-
14052: työpäivän:sä. Heitä heikentää niukka ra- seksi maassamme. Äitiysvakuutus, joka on
14053: vintojärjestelmä, joka aiheutuu toisaalta yhdistettävä sairausvakuu:tukseen, odottaa
14054: työläisten pienistä palkoista ja toisaalta yhä eduskunnan ratkaisua. Mutta vaikka se
14055: siitä, että pienvilj•elijäin on pakko rahaa saadaan, ei yksin sen kautta voida järjestää
14056: hankkiakseen myydä liian tarkkaan työnsä kyllin yleistä äitiyden avustamista, vaan
14057: tuQtteita. Sen lisäksi tulee puutteellinen myös muussa muodossa on yhteiskunnan ai-
14058: vaatetus .sekä huonot asunto-olot ja henki- neellisella kannatu:ksel1a sellaista aikaansaa-
14059: sen yksitoi.kkoisuuden hermoja kuluttava tava. Tähän toimintaan on yhdistet.täva
14060: 'Vaikutus. Niinpä ei voi kummastella, alussa esittämämme ylirasittuneiden per-
14061: että ka'llsan pohjrukerrosten naisten keskuu- heenäitien vir~kistyksen ja terveydenhoidon
14062: dessa on sairautta. ja. runsaasti ylirasittu- edistäminen.
14063: nei!suutta. Lievityst.ä tähän olisi aikaan- Valtio on myöntänyt sairausapua sen pal-
14064: saatava. Y'hteiskunnan kunniavelvollisuus on veluksessa oleville toimenJhoitajille. Odotet-
14065: rientää auttamaan niitä äit~jä, jotka sille tava sairausvakuutus tulisi koskemaan var-
14066: 11,140. - Pärssinen y. m. 327
14067:
14068: sina1snnmin palkkatyöläisiä, muiden liit- toimeenpano olisi annettava sosialiministe-
14069: tyessä siilhen va,paaehtoioosti. Enimmin jäi- riön tehtävwksi ja valtion olisi tarkoitukseen
14070: sivät sen tuottamien avustusten ulkopuolelle myönnettävä varoja.
14071: pohjakerrosten perheenäidit, sillä ollen vä- Edellä esitetyillä perusteilla e1hdotamme,
14072: hävaraisia, vain harvat heistä siihen liittyisi-
14073: vät. Tämän t:älhden oli!Si heitä erikseen avus- että Ed!usktmta päättäisi v. 1930
14074: tettava. menoarvioon otettavaksi 500,000 mk.
14075: Heille olisi 'hankittava äitiy:shuoltoa, ä:i- määrärahan so,sialiministeriön käytet-
14076: tiyspalkkioita ja vi,rkistystilaisuuksia lepo- täväksi sellaista toimintaa varten,
14077: kodeissa. Myös olisi jä11jestettävä lyhyitä joka tarkoittaa äitiyshuollon, äitiys-
14078: lomia ja avustettava heitä parantoloihin. palk,kioiden, virkistyksen ja tervey-
14079: Tämä wpu ei saisi olla mitenkään yhdistetty denhoidon järjestämistä vähävarais-
14080: kuntien köyhäinhoitoon, eikä se saisi muu- ten työläis- ja ]Yientilalliskotien äi-
14081: toinkaan olla siihen verrattavaa. Sen lähin deille.
14082:
14083: Helsingissä 14 p :nä elokuuta 1929.
14084:
14085:
14086: Hilja Pärssinen. Hilma Koivulahti-Lehto.
14087: Edvard Setälä. Iida Vihuri.
14088: Anna Haverinen. Jalmari Linna.
14089: Hilma Waljakka. Ville Komu.
14090: Hilda Seppälä.
14091: 328
14092:
14093: II,141. - Rah. al. N:o 121.
14094:
14095:
14096:
14097:
14098: Helo y. m.: Määrärahan osoittamisesta 8 tunnin työaika-
14099: lain noudattamisesta valtionlaitoksissa johtuvia menoja
14100: varten.
14101:
14102:
14103: E d u s k u n n a ll e.
14104:
14105: Vaikka 8 tunnin työajasta annettu laki on tiedusteltava. Kysymys 8 tunnin työ-
14106: soveltuvin osin koskee myöskin valtionlai- aikalain noudattamisesta valtionlaitoksissa
14107: toksia, on huomattava osa valtion palve- on itse asiassa vain rahakysymys, joka mie-
14108: luksessa olevaa henkilökuntaa, joka muu- lestämme ei kuitenkaan yhtä vähän lain
14109: ten olisi sanotun lain alainen, poikkeuksel- hengen kuin sanamuodon mukaan ole riit-
14110: lisesti vuosi vuodelta valtioneuvoston erik- tävä syy poikkeusten myöntämiseksi.
14111: seen antamalla päätöksellä asetettu lain Että teknilliset vaikeudet eivät estä 8
14112: ulkopuolelle. Tämä on sitäkin valitetta- tunnin työaikalain sovelluttamista valtion-
14113: vampaa, kun valtiovalta tunnustamaila työ- laitoksissa, ilmenee m. m. siitäkin, että kun
14114: väenlainsäädännön tarpeellisuuden on kat- vuonna 1007 ryhdyttiin lakia sovellutta-
14115: sonut tarpeelliseksi työläisten eduksi asettaa maan rautatielaitoksessa myöskin veturimie-
14116: rajoituksia työnantajille työvoiman käyttä- histöön nähden, on tässä kaikista sitä vas-
14117: miseen nähden, mutta valtio itse ryhtyy taan esitetyistä ennakkoepäilyksistä huoli-
14118: kuitenkin työnantajana menettelemään toi- matta suoriuduttu hyvin ilman ennustet-
14119: sin ja tekee sellaista, mitä se yksityisiltä tuja vaikeuksia, niin että lain sovelluttamis-
14120: kieltää, vaikka luulisi päinvastoin valtion alaa on vielä jossain määrin senjä:1keen rau-
14121: pyrkivän osoittamaan hyvää esimerkkiä tatielaitoksessa laajennettu.
14122: muiden työnantajien seurattavaksi siitä, Ennen kaikkea olisi mielestämme 8 tun-
14123: mihin se lainsäädännöllä koettaa niitä pa- nin työaikalaki saatava käytäntöön koko
14124: koittaa. rautatiehenkilökuntaan nähden, mutta sillä
14125: Mainitut poikkeusmääräykset on valtio- on myöskin useilla muillakin aloilla huo-
14126: neuvosto vuosittain antanut 8 tunnin työ- mattava merkitys, kuten esim. sairaanhoito-
14127: aikalain 12 § :n nojalla, jonka perusteella henkilökunnalle, tullivartijoille, vanginvar-
14128: valtioneuvostolla on oikeus määrätä poik- tijoille sekä postiljooneille. On sentähden
14129: keuksia, siinä tapauksessa että lain käytän- paikallaan, että eduskunta varaa hallituk-
14130: töön soveltaminen teknillisten tai muiden sen käytettäväksi riittävän määrärahan
14131: siihen verrattavien seikkain vuoksi ei ole työaikalain noudattamisesta johtuvia me-
14132: mahdollinen. lVIitään teknillisiä vaikeuksia noja varten niin, että vihdoinkin saadaan
14133: lain soveltamisessa valtion töihin ei kuiten- aikaan, että valtio itse noudattaa lakia,
14134: kaan ole olemassa. Samaa mieltä on myös jonka noudattamista se muilta vaatii.
14135: viimeksi ollut valtion työaikalautakunta, Mitä määrärahan suuruuteen tulee, on sitä
14136: jonka lausuntoa poikkeuksista päätettäessä vaikea tarkasti arvioida, mutta mielestämme
14137: 11,141. - Helo y. m. 329
14138:
14139: 8,000,000 markan määrärahan pitäisi olla omaiselle kohdalle ottaa yhteensä
14140: tarkoitukseen riittävä. 8,000,000 markan suuruisen määrä-
14141: Ylläolevilla perusteilla ehdotamme, rahan 8 tunnin työaikalain valtion-
14142: laitoksissa noudattamisesta johtuvia
14143: että Eduskunta päättäisi 1930 menoja varten.
14144: vuoden tulo- ja menoa1·vioon asian-
14145:
14146: Helsingissä, 14 p :nä elokuuta 1929.
14147:
14148:
14149: Johan Helo. J. F. Aalto. Reinh. Swentorzetski.
14150:
14151:
14152:
14153:
14154: 245-29 42
14155: 330
14156:
14157: 1!,112. - Rah. al. N :o 122.
14158:
14159:
14160:
14161:
14162: Keto y. m.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten
14163: päivärahan koroittamiseksi.
14164:
14165:
14166: E d u s k u n n a ll e.
14167:
14168: Niillä perusteilla, jotka on esitetty v:n että Eduskunta päättäisi lisätä ensi
14169: 1929 ensimmäisille valtiopäiville jätetyssä vuoden menoarvion 9 P. l. II: 4 mo-
14170: toivomusaloitteessa N :o 19, ehdotamme kun- mentin määrärahaa 21 milj. markalla
14171: nioittavimmin, asevelvollisten päivärahan koroitta-
14172: miseksi 3 markkaan päivältä. ·
14173:
14174: Helsingissä, 15 p:nä elokuuta 1929.
14175:
14176:
14177: J. W. Keto. M. Ampuja. Kalle Myllymäki.
14178: 331
14179:
14180: II,143. - Rah. al. N:o 123.
14181:
14182:
14183:
14184:
14185: Kulmala y. m.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten
14186: päivärahan koroittamista varten.
14187:
14188:
14189: E d u s k u n n a ll e.
14190:
14191: Viitaten vuoden 1928 valtiopäiville jäte- että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
14192: tyn rahaasia-alo1tteen N :o 125 perusteluihin den tulo- ja menoarviossa 9 pääluo-
14193: (Liitteet B 1928 siv. 496) pyydämme eh- kan 2 luv~tn 4 momentille lisättä-
14194: dottaa, väksi 10,000,000 markkaa as'evelvol-
14195: listen päivä.rahan koroittamiseksi 5
14196: markkaan päivältä.
14197:
14198: Helsingissä, elokuun 16 päivänä 1929.
14199:
14200:
14201: K. Kulmala. Emil J. Tabell.
14202: Asser Salo. Juho Perälä.
14203: J. A. Liedes. Lauri Myllymäki.
14204: Arvo Riihimäki. Eino Pekkala.
14205: William Tanner. Arvo A. Lehto.
14206: Väinö Pohjaranta. K. Meriläinen.
14207: Väinö J. Kallio. Pekka Strengell.
14208: Aug. Turunen. Heikki Väisänen.
14209: 332
14210:
14211: II,144, - Rah. al. N :o 124. II,144. - Fin. mot. N :o 124.
14212:
14213:
14214:
14215:
14216: von Frenckell y. m.: Mää1·ärahan osoitta- von Frenckell m. fl.: Angåendc anvisande
14217: misesta uuden suoran rnaantien rakenta- av anslag för· byggande av en ny rak
14218: miseksi Helsingistä Porvooseen. landsväg mellan H elsingfm·s och Borgå.
14219:
14220:
14221: E d u s k u n n a ll e. T i ll R i k s d a g e n.
14222:
14223: Maan lakiasäätävä laitos on aina lämpi- Kommunikationsväsendets utveckling har
14224: mästi harrastanut kulkulaitostoimen kehit- städse legat den lagstiftande församlin-
14225: tämistä, varsinkin maan rautatieverkon gen i Finland varmt om hjärtat, särskilt
14226: suhteen. Se suuri merkitys, joka on an- utvecklingen av järnvägsnätet i landet.
14227: nettu uusien rautateitten rakentamiselle, Huru stor vikt man lagt vid dragandet av
14228: ilmenee parhaiten siitä, että melkein kaikki nya järnvägar framgår bäst därav att
14229: ulkomaiset pitkäaikaiset lainamme, jotka nästan samtliga utländska långfristiga lån,
14230: otettiin ennen maailmansotaa, hankittiin som upptagits före världskriget, upptagits
14231: rautateitten rakennuskustannusten peittä- för bestridandet av kostnaderna för järn-
14232: miseksi. vägsbyggen.
14233: Räjähdysmoottorien kehitys ja moottori- Emellertid har explosionsmotorernas ut-
14234: harrastuksen kasvu koko maailmassa eikä veckling och motorismens framsteg i hela
14235: vähiten Suomessa viime vuosikymmenen ku- världen och icke minst i Finland under
14236: luessa, on kuitenkin aiheuttanut kumouk- det sista decenniet helt revolutionerat tra-
14237: sen liikenne- ja kulkulaitoskysymysten fik- och kommunikationsproblemen. I de
14238: alalla. Suurissa maissa ja etenkin Ame- stora länderna och främst i Amerika har
14239: rikassa on sentähden päähuomio kiinni- därför huvudintresset riktats på byggan-
14240: tetty erikoisten teitten rakentamiseen sekä det av speciella vägar för underlättandet
14241: henkilö- että tavaraliikenteen helpottami- av såväl person- som godstrafiken, vilka
14242: seksi, mitkä tiet ovat tarkoitetut osaksi vägar dels avsetts att komplettera, dels ut-
14243: täydentämään, osaksi laajentamaan liiken- vidga trafiklederna. Emellertid har man
14244: nereittejä. Kuitenkin olemme maassamme, i vårt land, där man som känt gärna
14245: jossa kuten tunnettua kernaasti seurataan följer med utvecklingen utomlands, ifråga
14246: kehitystä ulkomailla, uusien maanteitten om byggandet av nya landsvägar blivit helt
14247: rakentamisessa kokonaan jääneet aikamme efter. Sålunda har främst i södra Fin-
14248: jälkeen. Siten on etenkin Etelä-Suomessa land landsvägsnätets utvidgning inskränkts
14249: maantieverkon laajennuksen suhteen rajoi- till uträtandet av kurvor och utbredning
14250: tuttu mutkien suoristamiseen ja teitten le- av landsvägar, medan riktlinjer för nya
14251: ventämiseen, kun sitävastoin uusien, osaksi vägar, betjänande dels den lokala, dels
14252: paikallista osaksi kaukoliikennettä varten fjärrtrafiken, hittills saknats.
14253: tarkoitettujen teitten suunnitelmaa tähän
14254: asti ei ole ollut.
14255: Silmäänpistävä on suorien liikennereit- Iögonenfallande är den brist på direkta
14256: 11,144. - von Frenckell y. m. 333
14257:
14258: tien puute pääkaupungin ja Itä-Suomen kommunikationsleder som råder mellan
14259: välillä, kun vuosisatoja vanha rantamaantie huvudstaden och Östra Finland, där bl. a.
14260: ei enää riittävän tehokkaasti voi tyydyttää den sekelgamla kustlandsvägen icke mera
14261: mainittua suurta liikennettä. Tällä ranta- på ett ändamålsenligt sätt betjänar nämnda
14262: maantiellä Länsi-Suomesta Itä-Suomeen on stora trafik. Denna kustlandsväg från
14263: vuosisatojen kuluessa ollut kuten tunnettua västra till Östra Finland har som känt
14264: myös mitä suurin strateeginen merkitys, ja under århundradens förlopp även varit
14265: on tämä merkitys nykyaikana, helposti ym- av största strategiska betydelse, och har
14266: märrettävistä syistä, vaan yhä kasvanut. denna betydelse i nuvarande tid, av lätt-
14267: förstådda skäl, ytterligare ökats.
14268: Suunniteltaessa tällaista suoraa kulku- Vid projekterandet av en dylik rak kom-
14269: reittiä Helsingin ja Itä-Suomen liikekeskuk- munikationslinje mellan Helsingfors och
14270: sen Viipurin välille, näyttää n. s. ,korkea Östra Finlands knutpunkt, Viborg, synes
14271: tie", voitavan ottaa myös meillä käytän- den s. k. ,högvägen", d. v. s. en väg, som
14272: töön, s. o. tie, joka aina rakennetaan maan städse bygges högre än markens plan,
14273: pintaa korkeammaksi, jonka kautta kesällä varigenom sommartid regnvattnet auto-
14274: tieltä sadevesi itsestään juoksee pois ja tal- matiskt bortrinner och vintertid snön
14275: visin lumi poistetaan koneauralla. Ottamalla genom mekanisk plogning undanskaffas,
14276: huomioon ettei vanhaa maantietä ole raken- böra även hos oss komma till användning.
14277: nettu nykyistä raskasta moottoriliikennettä I betraktande av att den gamla landsvägen
14278: eikä myöskään suunniteltu sellaisia nopeuk- icke byggts för den nuvarande tunga mo-
14279: sia varten, jotka nyt ovat luvallisia, ja tortrafiken och ej heller projekterats för
14280: joitten tähden kuluminen sekä mutkissa että sådana hastigheter, som nu tillämpas, och
14281: mäissä on erinomaisen suuri, näyttää täl- då slitningen såväl i kurvor som backar
14282: laisen uudenaikaisen tien rakentaminen är exceptionellt stor, synes ett praktiskt
14283: mahdollisimman pian tarpeelliselta, jotta utrönande av hithörande frågor genom
14284: saataisiin käytännöllistä kokemusta näitten byggandet av en dylik modern väg snarast
14285: kysymysten suhteen. Samalla voitaisiin möjligt vara av nöden. Därvid kunde er-
14286: saada kokemusta myöskin siitä, olisiko farenheter även samlas, huruvida huvud-
14287: pääväyliä vastaisuudessa päällystettävä se- landsvägar framdeles borde beläggas med
14288: mentillä, asfaltilla, sepelikivellä tai muulla makadam, cement, asfalt eller annat håll-
14289: kestävällä aineella. Kun tällaisen ,kor- bart material. Då underhållet av en dylik
14290: kean tien'' kunnossapitokustannukset var- ,högväg" säkert skulle understiga under-
14291: masti alittaisivat nykyisten vilkasliikenteis- hållet av de nuvarande starkt trafikerade
14292: tfm päämaanteitten kunnossapitokustannuk- huvudlandsvägarna, synes anläggandet av
14293: set, on tällaisen suoran tien rakentaminen en dylik direkt väg motiverad så mycket
14294: sitäkin luonnollisempi kun vanhaa maan- mera som den gamla landsvägen, enligt
14295: tietä, mikäli asianomaiset viranomaiset vad vederbörande myndigheter utrett, icke
14296: ovat ilmoittaneet, ei voitaisi käyttää uuden kunde användas som grund för den nya
14297: tien perustana. Kun rantamaantien ra- vägens byggande. Då utbyggandet av
14298: kentaminen Helsingin ja Viipurin välille kustlandsvägen mellan Helsingfors och Vi-
14299: sekä teknillisistä että taloudellisista syistä borg såväl av tekniska som ekonomiska
14300: on tapahtuva eri osissa, lienee ensimmäisen skäl måste ske i olika etapper, synes ut-
14301: osan Helsingistä Porvooseen rakentaminen förandet av den första etappen Helsing-
14302: luonnollisinta. fors-Borgå vara naturligast.
14303: Niinpä on Helsingin kaupunki viime ke- Sålunda har även Helsingfors stad se-
14304: 334: Il,144. - Helsingin-Porvoon maantie.
14305:
14306: vaana tehnyt aloitteen komitean asettami- naste vår tagit initiativ till bildandet av
14307: seksi Helsingin-Porvoon maantietä varten, en vägkommitte Helsingfors-Borgå, i
14308: missä komiteassa molemmat kaupungit ja vilken kommitte bägge städerna och samt-
14309: kaikki välillä olevat kunnat ovat edustet- liga mellanliggande kommuner varit repre-
14310: tuina. Tämän komitean ehdotuksesta jätti- senterade. På förslag av denna kommitte
14311: vät kaikki mainitut kunnat Uudenmaan inlämnade samtliga ovannämnda städer
14312: läänin maaherralle yhteisen kirjelmän, jossa och kommuner till landshövdingen i Ny-
14313: kunnat voimassa olevan tielain toukokuun lands län en gemensam skrivelse, i vilken
14314: 3 päivältä 1927 70 § :n nojalla anovat kommunerna med stöd av § 70 i gällande
14315: ,että uusi yleinen maantie, joka olisi 6 väglag av den 3 maj 1927 anhålla ,att
14316: metriä leveä, mutta joka voitaisiin leven- en ny allmän landsväg av 6 meters bredd
14317: tää 9 metrin levyiseksi, valtion kustannuk- och med möjlighet att utvidgas till 9 me-
14318: sella rakennettaisiin Helsingin ja Porvoon ter på statens bekostnad mellan Helsing-
14319: kaupunkien välille ja että maaherra tämän fors och Borgå städer måtte byggas och
14320: tien rakentamiseksi ryhtyisi sellaisiin toi- att åtgärder genom landshövdingens i Ny-
14321: menpiteisiin, että tarpeellinen tutkimus eh- lands län åtgärd skulle vidtagas för att
14322: dotetusta tiestä voitaisiin toimittaa ja kus- nödig undersökning· av den föreslagna
14323: tannusarvio laatia". On otettava huo- vägsträckan kunde ske och kostnadsförslag
14324: mioon että kunnat, voimassa olevan tie- uppgöras". Härvid bör även observeras,
14325: lain nojalla, vastaavat siitä että tietä var- att kommunerna, enligt gällande väglag,
14326: ten tarpeellinen maa korvauksetta luovute- äga ansvara för att nödig mark för vägen
14327: taan. utan ersättning avstås.
14328: Kesän kuluessa on tie- ja vesirakennus- Under sommarens förlopp har sty-
14329: hallitus toimituttanut tutkimuksen ja relsen för väg- och vattenbyggnaderna
14330: suunnitellut sopivimman suunnan tielle, låtit utföra undersökningen och därvid
14331: joka tulee n. 37 km pitkäksi. Lopullista uppgått den lämpligaste sträckan, som kom-
14332: kustannusarviota e1 vielä ole laadittu, mer att ha en längd av c:a 37 km. Det
14333: mutta voitanee työ arvioida runsaasti slutliga kostnadsförslaget har ännu icke
14334: 300,000 markaksi kilometriltä, eli noin 1jg uppgjorts, men torde arbetet kunna be-
14335: rautatielinjain nykyisistä rakennuskustan- räknas till drygt 300,000 mark per km, eller
14336: nyksista, jolloin asemien, virkailijain asun- c:a tredjedelen av nuvarande kostnader
14337: tojen y. m. s. rakennuskustanuksia ei ole för dragandet av järnvägslinjer, varvid
14338: mukaan laskettu. Tähän nähden tarvitta- anläggandet av stationer, järnvägstjänste-
14339: nee nom 12 milj. markkaa suunnitellun mannabostäder m. m. d. icke medrälmats.
14340: maantien rakentamiseksi Helsingistä Por- I betraktande härav torde c:a 12 milj.
14341: vooseen. mark erfordras för utförande av den pro-
14342: jekterade landsvägen från Helsingfors till
14343: Borgå.
14344: Ottamalla huomioon sen suuren sekä pai- Med hänsyn till den stora såväl lokala
14345: kallisen että yleisen merkityksen, joka som allmännyttiga betydelse, den projekte-
14346: tällä suunnitellulla tiellä olisi sekä Etelä- rade vägen skulle ha såväl för södra som
14347: että Itä-Suomelle, on komitea äsken pitä- Östra Finland, har kommitten vid nyligen
14348: mässään kokouksessa päättänyt ulottaa hållet sammanträde beslutat utvidga pro-
14349: työnsä käsittämään rantamaantien raken- grammet så att det avser byggandet av en
14350: tamisen Helsingistä Viipuriin, ja on tässä kustlandsväg mellan Helsingfors och Vi-
14351: tarkoituksessa ryhtynyt toimenpiteisiin borg och har i sådant syfte vidtagit åt-
14352: II,144. - von Frenckell y. m. 336
14353:
14354: uuden komitean asettamiseksi, jossa kaikki gärder för tillsättandet av en ny kommitte,
14355: kaupungit ja välillä olevat kunnat olisivat vari samtliga städer och mellanliggande
14356: edustettuina. kommuner vore representerade.
14357: Viittaamalla edellä esitettyihin näkökoh- Hänvisande till ovanstående synpunkter
14358: tiin ehdotamme täten kunnioittaen, föreslå vi förty vördsamt,
14359:
14360: että Eduskunta päättäisi 1930 att Riksdagen måtte besluta att
14361: vuoden tulo- ja menoarvioon ottaa i 1930 års budget upptaga ett an-
14362: 12 milj. markkaa uuden suoran slag om 12 milj. mark för byggande
14363: maantien rakentamiseksi Helsingistä av en ny rak landsväg mellan H el-
14364: Porvooseen. singfors och Borgå.
14365:
14366: Helsingissä, elokuun 13 p :nä 1929. Helsingfors, den 13 augusti 1929.
14367:
14368:
14369: E. v. Frenckell. Mikko Suokas.
14370: Osk. Reinikainen. Henrik Kullberg.
14371: Albin Manner. Axel Palmgren.
14372: Matti Pitkänen. Georg Schauman.
14373: Antero Lamminen. Ernst von Born.
14374: Antti Juutilainen. Gustav Lindberg.
14375: J. Im. Bäck. John Österholm.
14376: E. A. Tuomivaara. Antti Kemppi.
14377: V. Huuhtanen. Carl Sanmark.
14378: Kaino W. Oksanen. Mandi Hannula.
14379: Max Sergelius.
14380: 336
14381:
14382: 11,145. - Fin. mot. N:o 125.
14383:
14384:
14385:
14386: Kullberg m. fl.: Ang. anvisande av förhöjt anslag för
14387: ombyggnads- och repamtionsarbeten av landsvägen
14388: mellan Borgå och Kotka.
14389:
14390:
14391: Till Riks,dagen.
14392:
14393: I innevarande års budget upptog riksda- starka linjetrafik blir, att vägen utsättes
14394: gen ett anslag på 500,000 mal'lk för ombygg~ för påfrest:ningar dem ingen tidigare kun-
14395: nad oeh förbättring av 1andsvägen mel1an nat förutse. Och då d€Ssutom vägen just
14396: Borgå och Kotlka ,städer så att vägen även meHan Kotka och Borgå stä.der är den sma-
14397: vintertid ikunde öppenhållas för bil:trafiik:. laste och krokigast.e på hela linj,en - på
14398: Vägförbättringsarbetena ha även denna många ställen ikunna tvenne bilar endast
14399: sommar påhlirjats och innan viruterns in- med svårighet mötas - så följer av sig
14400: träde kommer summan att vara förbrukad. sjä'lv att med nödvändighet ingen stagna-
14401: I nästkomma:nde års budget har dock rege- tion i vägförbättringsarbetet borde få in-
14402: rin@en för fortsättande av de oundgängJ.i- trä,da utan att vä,gen med det första borde
14403: g,en nödvändiga v;ägförbättringsarbetena försättas i sådant sJkick att den helst i nå-
14404: upptagit en summa på endast 300,000 ma~k, gon mån motsvarade den ständigt växande
14405: vilket innefbär att under nästa sommar väg- trafi~ens fordringar.
14406: förbättringsarbetena å nämnda ,striicka Yttter1ig~are vilja vi påpeka att inga trak-
14407: komma ~a1tt .stagn,era. Och dock har biltra- ter i landet blivit så styvmoderligt h~hand
14408: fiken de allra senaste år~en här i Södra Fin- lade i vägförbättringshäuseende som just
14409: land och i~synnerhet på S'tora kustlandsvä- landets södra .och tä!tast beforkade trakter.
14410: gen mellan Helsingfors och Eot'ka alldeles I längden kan denna försumlighet icke få
14411: exceptionellt tilltagit, vilket närmast är en for,tgå. Helt naturligt är aJtt där trafiiken
14412: följd av de då1iga jämvägsförbindelserna är srtörst, vägarna bö:r~a försåttas i sådant
14413: mellan nämnda stälder. Sto:m bussar in- skick att de lrunna bä~a densamma.
14414: rymmande meUan 20----GO person.er befara Med stöd a:v ovan.stående väga under-
14415: dagligen sträckan och ett otal mindre biler tecknade hos riiksdag~en vördsamt föreslå,
14416: trafikera reguliäl't nämnda väg. En aHde-
14417: Ies vanlig syn på torget i He1singfors är att att det i statsförslaget för år 1930
14418: se bilar med anslaget Helsingfors-Kotka upptagna anslaget på 300,000 mark
14419: och hos myndigheterna ligga som bäst en för fortsättande av ombyggnads- och
14420: stor hop ansölrning.a:r om räH att få idka reparationsarbetena av landsvägen
14421: daglig biltrafik meUan Kotka och Helsing- mellan Borgå och Kotka städer måtte
14422: fors städer. En naturlig följd av denna höjas till 2 milj. mark.
14423:
14424: Helsingfors, den 15 augusti 1929.
14425:
14426: Henrik Kullberg. Ville Komu. E. v. Frenckell.
14427: Edvard Haga. Anna Haverinen. Ernst von Born.
14428: Osk. Reinikainen. Hilja Pärssinen. Max Sergelius.
14429: Otto Jacobsson. Gustav Lindberg.
14430: 337
14431:
14432: ll,145. - Rah. al. N:o 125. Suomennos.
14433:
14434:
14435:
14436: Kullberg y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta
14437: Porvoon ja Kotkan välisen maantien uudistamis- ja
14438: korjaustöitä varten.
14439:
14440:
14441: Eduskunnalle.
14442:
14443: Kuluvan vuoden budjettiin eduskunta tästä suuresta linja-autoliikenteestä on, että
14444: otti 500,000 ma~kan määrärahan Porvoon ja tien kestävyys on asetettu sellaiselle koetuk-
14445: Kotkan kaupunkien välisen maantien uudis- sel'le, jota kukaan ei aikaisemmin voinut edel-
14446: tamista ja korjausta varten niin, että tie lyttää. Ja kun lisäksi tie juuri Kotkan ja
14447: myöskin talvisaikaan 1 voitaisiin pitää · Porvoon kaupunkien välillä on kapein ja
14448: avoinna autoliikenteelle. Tien korjaustyöt mutkaisin koko linjalla - monin paikoin
14449: ovatkin tänä lmsänä alkaneet ja .enn·en tal- voi kaksi autoa vain hyvin vaikeasti sivuut-
14450: ven ·tu1oa on määräraha kulutettu loppuun. taa toisensa - niin on i•ts•estään selvää, ettei
14451: Tulevan vuoden budjettiin on hallitus kui- tienpa~annustyö•ssä saisi minkäänlaista kes-
14452: tenkin tämärn ehdottoman välttämättömän keytystä twpahtua, vaan että tie mitä pikim-
14453: tienparannustyön jatkamista varten ottanut min olisi saatettava sellaiseen kuntoon, että
14454: vain BOO,OOO markkaa, mikä, tietää s•itä, että se ainakin jossain määrin vastaisi alituisesti
14455: ensi kesänä tienparannustyöt mainitulla tie- kasvavan liikenteen vaatimuksia.
14456: osalla tulevat pysä:htymään. Ja kuitenkin Edelleen haluamme mainita, etteivät mit-
14457: on autolii!kenne kaikkein viimeisinä vuosina kään muut maamme seudut ole teiden pa-
14458: täällä Etelä•Suomessa ja erikoisesti Helsirn- rantamiseen nähden jääneet niin lapsipuo-
14459: gin ja Kotkan: väilisellä suurella rannikko- len asemaan kuin juuri maan eteläiset ja
14460: maantiellä aivan poikkeuksellisesti kasva- tiheimmin asutut seudut. Ajanpitkään ei
14461: nut, milkä lähinnä on seurausta mainittujen tämä laiminlyönti voi saada jatkua. Aivan
14462: kaupunkien välisen rautatieyhteyden keh- luonnollista on, että missä liikenne on suu-
14463: noudesta. Suuret autobussit, joihin mahtuu rin, siellä on tiet saa•tettava sellaiseen kun-
14464: 20-30 ihmistä, kulkevat joka päivä tätä toon, että ne voivat !k!estää tämän Hikenteen.
14465: tietä ja lukematon mäiirä pienempiä autoja Ylläolevan perusteelJa r.ohkeneva:t allekir-
14466: on sillä säänifröllisesti liikkeellä. Aivan ta- joittaneet kunnioittaen ehdottaa,
14467: vallinen näky torilla HeLsingissä ovat sellai-
14468: set autot, joissa on nimikilpi Helsinki- että vuoden 1930 valtion tulo- ja
14469: Kotka, ja viranomaisten harkittavana on menom·vioehdotukseen Porvoon ja
14470: paraillaan suuri määrä hakemuksia, joissa Kotkan kaupunkien välisen maantien
14471: anotaan oikeutta jokapäiväis.en autoliiken- uudistus- ja korjaustöitä varten •
14472: teen harjoittamiseen Kotkan ja Helsingin otettu 300,000 markan määräraha ko-
14473: kaupunkien välillä. Luonnollinen seuraus roitettaisiin 2,000,000 markkaan.
14474: Helsingissä elokuun 15 päivänä 1929.
14475: Henrik Kullberg. Ville Komu. E. v. Frenckell.
14476: Edvard Haga. Anna Haverinen. Ernst von Born.
14477: Osk. Reinikainen. Hilja Pärssinen. Max Sergelius.
14478: Otto Jacobsson. Gustav Lindberg.
14479: 245-29 43
14480: 338
14481:
14482: 11,146. - Fin. mot. N:o 126.
14483:
14484:
14485:
14486:
14487: Österholm m. fl.: Ang. anvisande av anslag för uträtning
14488: och förbättring av landsvägssträckan mellan österby
14489: och Trollböle byar i Ekenäs landskommun.
14490:
14491:
14492: T i 11 R i k s d a g e n.
14493:
14494: Sedan lång tid tillbaka och särskilt efter Ekenäs förkortas med 2.2 km. Anlägg-
14495: det automobiltrafiken tillväxt i så hög ningskostnaderna beräknades till 368,000
14496: grad, har det framstått som en svår olä- mark. Kommunikationsministeriet biföll år
14497: genhet att landsvägen mellan Hangö och 1927 framställningen och berättigade väg-
14498: Ekenäs på sträckan närmast väster om :och vattenbyggnadsstyrelsen ,att upptaga i
14499: Pojoviken är backig och krokig samt så budgeten för något kommande år anslag
14500: smal att vägbredden ställvis understiger 3 för arbetets utförande. Detta har också
14501: meter. Denna olägenhet, som för varje år skett, men anslaget har icke av regerin-
14502: gjort sig allt mera kännbar, har föranlett gen intagits i statsförslaget. Då det med
14503: väg- och vattenbyggnadsstyrelsen att efter hänsyn till den ständigt växande automo-
14504: företagen undersökning av betingelserna biltrafiken är av vikt att ifrågavarande
14505: för uträtning och förbättring av väg- vägbyggnadsarbete i närmaste framtid blir
14506: sträckan mellan Österby och TroHböle bJar utfört, ha undertecknade ansett sig böra
14507: i Ekenäs landskommun föreslå att arbetet hos riksdagen göra framställning om be-
14508: måtte utföras. Enligt väg- och vatten- viljande av nödiga medel för ändamålet.
14509: byggnadsstyrelsens förslag skulle en ny Med stöd av vad ovan framhållits an-
14510: väg, 1,200 meter lång, byggas från en hålla undertecknade vördsamt,
14511: punkt, där den nuvarande landsvägen i
14512: närheten av den västra bron över Pojo- att Riksdagen måtte besluta i
14513: viken böjer sig mot norr, huvudsakligen statsförslaget för år 1930 anvisa
14514: utmed järnvägslinjen till en punkt i Troll- 368,000 mark •för uträtning och för-
14515: böle by, där den skulle förenas med den bättring av landsvägen Ekenäs-
14516: gamla landsvägen. Genom byggande av H angö mellan österby och Troll-
14517: denna tvärväg skulle landsvägen Hangö- böle byar i Ekenäs landskommun.
14518:
14519: Helsingfors den 15 augusti 1929.
14520:
14521:
14522: John Österholm. Carl Sanmark. Ernst von Born.
14523: 339
14524:
14525: 11,146. - Rah. al. N:o 126. Suomennos.
14526:
14527:
14528:
14529:
14530: Österholm y. m.: Määrärahan osoitta11tisesta Tammisaaren
14531: maalaiskunnassa sijaitsevien österby ja Trollböle nimis-
14532: ten kylien välisen maantieosan oikaisemista ja paranta-
14533: mista varten.
14534:
14535:
14536: E d u s k u n n a ll e.
14537:
14538: Jo pitkät ajat ja erikoisesti sen järkeen rakennuskustannukset arvioitiin 368,000
14539: kuin automobiililiikenne on niin suuressa markaksi. Kulkulaitosministeriö suostui
14540: määrin kasvanut, on esiintynyt suurena epä- v. 1927 esitykseen ja oikeutti tie- ja vesi-
14541: kohtana, että Hangon ja Tammisaaren väli- rakennushallituks•en ottamaan jonkun seu-
14542: nen maantie lähinnä Pohjanlahden länsi- raavan vuoden budjettiin määrärahan työn
14543: puolella olevalla tieosalla on mäkinen ja suorittamista varten. Näin onkin tapahtu-
14544: mutkainen sekä niin kapea, että tien leveys nut, mutta hallitus ei ole ottanut määrä-
14545: paikotelle<n on al1e 3 metrin. Tämä epä- · rahaa valtion tulo- ja nl.enoarvioehdotuk-
14546: kohta, joka vuosi vuodelta on käynyt yh:ä seen. Kun alituisesti kasvavaan automo-
14547: tuntuvammaksi, on antanut tie- ja vesi- biililiikenteeseen katsoen on tärkeätä, että
14548: rakennushallitukselle, sittenkun oli toimi- kysymyksessä ole,va tierakennustyö lähim-
14549: tettu tutkimus Ta.mmisaaren maalaiskunnan mässä tulevaisuudessa suoritetaan, ovat alle-
14550: österbyn ja Trollbölen kylien väli~n tie- kirjoittaneet katsoneet tarpeelliseksi tehdä
14551: osan oikaisemisen ja .parantamisen mahdol- edusku!llnalle esityksen tarkoitukseen tarvit-
14552: lisuuksista, aiheen ehdottaa, että tämä työ tavain varoj,en myöntämisestä.
14553: suoritettaisiin. Tie- ja vesirakennushalli- Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, anovat
14554: tuksen ehdotuks~m mukaan olisi uusi tie, allekirjoittaneet kunnioittaen,
14555: jonka pituus olisi 1,200 metriä, rakennet-
14556: tava siitä kohdasta, missä nykyin:en maan- että Eduskunta ottaisi valtion
14557: tie Pohjanlahden yli vievän läntisen sillan vuoden 1930 tulo- ja menoarvioon
14558: lähistöllä ikä,äntyy pohjoiseen, pääasiallisesti 368,000 markan suuruisen määrä-
14559: rautatielinjan suuntaa erääseen kohtaan rahan Tammisaaren--Hangon maan-
14560: Trollbölen kylässä, missä se yhtyisi vanhaan tien österbyn ja Trollbölen kylien
14561: maantiehen. Tämän oikoti•e·n rakentamisen välisen osan oikaisemista ja paranta-
14562: kautta lyhenisi Hangon ja Tammisaaren vä- mista v·arten Tammisaaren maalais-
14563: linen maantiematka 2,2 kilometrillä. Tien kunnassa.
14564:
14565: Helsingissä, elokuun 15 päivänä 1929.
14566:
14567:
14568: John Österholm. Carl Sanmark. Ernst von Born.
14569: 340
14570:
14571: 11,147. - Rah. al. N:o 127.
14572:
14573:
14574:
14575:
14576: Juutilainen: Mää1·ärahan osoittamisesta maantiesillan ra-
14577: kentamista varten rautatien ylitse Antrean asemalla.
14578:
14579:
14580: E d u s k u n n a ll e.
14581:
14582: Antrean asemalta Antrean kirkolle ja Maantiesilta, minkä rakentamisen kautta
14583: sieltä takaisin ta>pahtuva, samoinkuin Ant- ki,erros 1yhenisi 2/3, voitaisiin .heLposti ra-
14584: rean-Jääsken vitäjien yleinen maantielii- kentaa ylikäytävän ja aseman välillä olevan
14585: kenne kulkee Karjalan vilkasliil\lkeisen ra- korkean maaleikkauksen kohdalle rautatien
14586: dan poikki mainitun aseman eteläpuolella ylitse, jolta paikalta maantie ennen radan
14587: olevan ylikäytävän kautta. Kun Karjalan rakentamista onkin kulkenut ja näin ollen
14588: radalla 'Iläillä kohdin, ainakin kesäisin, on maantiesillan rakentaminen ei tulisi kal-
14589: liikkeellä! 7{}.-80 junaa vuorokaudessa ja liiksi. Kustannukset tulisivat muutamien
14590: kun vielä lisäksi Antrea.n aseman järjestely- vuosien .ajalla korvatuiksi, kun sil'lan raken-
14591: veturi joutuu kulkemaan päivittäin useasti tamisen jälkeen ei tarvitsisi pitää porttivah-
14592: sanotun ylikäytävän poikki, on maantielii- teja, j.oi:ta nykytisin liikenteen vilkkauden
14593: kenne muodostunut Antrean aseman seu- vuoksi täytyy olla ympäri vuorokauden.
14594: duilla varsin varkeaksi ja vaaralliseksi. Maantieliikenteen, sekä yleisen turvalli-
14595: Ylikäytävän ollessa näin useasti suljet- suuden ja Antrean aseman suurliikenteen
14596: tuna da kun aseman ma,tkustajapuolelle joh- helpottamisen vuoksi rohkenen .edellä sano-
14597: tava maantie t~kee lähes yhden kilometrin tun perusteella kunnioittaen ehdottaa,
14598: pituisen kierroksen on asemapäällystön mah"-
14599: doton estä•ä: yleisöä liikkumasta ratapihan että Eduskunta päättäisi vuoden
14600: ylitse, kun tavara-asema on ratapihan toi- 1930 h~lo- ja menoarvioon otetta-
14601: sella puolella ja Ant.rean kirkolle johtavan vaksi 100,000 markkaa maantiesillan
14602: maant~en vieres,sä. Tämä epämukavuus on- rakentamista varten rautatien ylitse
14603: kin ai'heuttanut useita tapaturmia, kun ylei- Ankean asemalla.
14604: söllä on suuri halu oikaista tuo kilometrin
14605: pituinen mutka kulkemalla sata metriä ra-
14606: tapihan rpoikki.
14607:
14608: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1929.
14609:
14610:
14611: Antti Juutilainen.
14612: 341
14613:
14614: II,Hs. - Rah. al. N :o 128.
14615:
14616:
14617:
14618:
14619: Rötkö y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
14620: tamista varten Stwmenniemen-Mikkelin maantieltä
14621: Varpasen pysäkille Savon radalla.
14622:
14623:
14624: E d u s kun n a 11 e.
14625:
14626: Suomenniemen kirkonkylästä Mikkeliin eräillä aikaisemmilla päätöksillään on otta-
14627: menevän maantien varrelta V arpasen py- nut rakennusvelvollisuuden itselleen.
14628: säkille Savon radalla päättyvän maantien Kun tiestä on kokonaan rakentamatta
14629: rakentaminen on ollut vireillä jo kymmeni- vielä noin 20 km. matka ja raivattu osa-
14630: sen vuotta, mutta hanketta ei ole lopulli- kin on paikoin huonossa kunnossa ja kun
14631: sesti tähän mennessä toteutettu. Tie- otetaan huomioon alinomaa kasvava lii-
14632: suunta on jo yli kymmenen vuotta sitten kenne ja sen tarpeet, olisi valtion ryhdyt-
14633: valtion toimesta tutkittu ja kartoitettu. On tävä vihdoinkin saattamaan tien ra)kentami-
14634: olemassa päätöskin tien rakentamisesta n. s. nen päätökseen. Suomenniemen vähävarai-
14635: hätäaputöinä, mutta tuntemattomista selle vain 2,200 asukasta käsittävälle kun-
14636: syistä on päätöksen toimeenpano vuodesta nalle ja paikalliselle väestölle on tien ra-
14637: toiseen lykkääntynyt. kentaminen ylivoimainen rasitus. V aikut-
14638: Tämän maantien kokonaispituus tulisi tavana seikkana asian puolesta puhuu edel-
14639: olemaan 34 km. ja se tulisi kulkemaan usei- leen se näkökohta, että vallitsevan pulakau-
14640: den vä:kirikkaiden seutujen kautta. Paitsi .den ja sahatavaran supistuneen tuotan-
14641: paikalliselle väestölle merkitsee tämän illon aiheuttamaa työttömyyttä näilläkin
14642: maantien kuntoon saattaminen yleisen lii- seuduilla voitaisiin kyseellisen tietyön suo-
14643: kenteenkin kannalta erinomaisen paljon, rittamisella tehokkaa:stikin lieventää.
14644: sillä sen kautta tulisi matka Suomenniemen Viitaten edelläolevaan pyydämmekin eh-
14645: kirkolta lähimmälle rautatieasemalle lyhe- dottaa,
14646: nemään yli kymmenen kilometriä. Tien että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
14647: tarpeellisuutta osoittaa lisäksi se, että tie- den tulo- ja menoarvioon ottaa
14648: suunnan varrella asuvat vähävaraiset asuk- 300,000 nwrkan määrärahan maan-
14649: kaat ja Suomenniemen kunta ovat suurin tien rakentamista varten Suomennie-
14650: uhrauksin rakentaneet tietä auttavaan ajo- men-Mikkelin maantieltä V arpasen
14651: kuntoon jo noin 14 km., vaikka valtio pysäkille Savon radalla.
14652:
14653: Helsingissä, elokuun 13 p:nä 1929.
14654:
14655:
14656: Jalmari Rötkö. William Tanner.
14657: Kalle Kyhälä. K. Kulmala.
14658: Väinö Pohjaranta.
14659: 342
14660:
14661: 11,149. - Rah. al. N :o 129.
14662:
14663:
14664:
14665:
14666: Jutila y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
14667: tamista varten Voikosken asemalta Mäntyharjun pitä-
14668: jän Nttrmaan kylään.
14669:
14670:
14671: E d u s k u n n a 11 e.
14672:
14673: Voikosken aseman •ja Mäntyharjun kun- seen tulee, on otettava huomioon ti<en omalle
14674: nan Nurmaan kylän välisen maantien ai- paikka kunnal1een tuottama erinomaisen suu-
14675: 1
14676:
14677:
14678:
14679: kaansaaminen on viimeisen kymmenen vuo- ri hyöty. 1Sitä paitsi ma,in.i·ttu tie yhdistää
14680: den aikana ollut monien eri vaiheiden alai- toisiinsa V·oikosken,ruseman ja Jaalaan jo!hta·
14681: sena. Vuonna 1923 suoritettiin silloisen van maantien s·ekä sanotun aseman ja Hei-
14682: Mikkelin tiepiirin v. t. piiri-insinöörin toi- nolasta Nurmaalle johtavan tien. Savon ra-
14683: mesta tarkastus sen johdosta, että mainittua d:rlla sija!itseva Voikosken asema on ollut
14684: tietä oli anottu valtion varoilla tehtäväksi. käytännössä yli kolmekymmentä vuotta,
14685: Sittemmin kulkulaitosten ja yleisten töiden mutta vieläkä;än ei sinne johda minkäänlaista
14686: ministeriö päätöksellään marrask. 22 p :nä maantietä. Vaikka tiehankkeen puolesta
14687: 1924 kehoitti tie- ja vesirakennushallitusta esi•tetyt perustelut ovat eittämättömiä, on
14688: ottamaan mainitun tien tekemisen lähinnä määrära:ha- meille tuntemattomasta syystä
14689: seuraavien vuosien talousarvioon. -jäänyt pois hallituksen esityksestä meno-
14690: Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole arvioksi ensi vuotta varten.
14691: johtaneet mihhlikäärn tulokseen, jonka jöh- Edellä esitettyyn viitaten rohkenemme
14692: dosta jätettiirn vå.ime vuonna Mikkelin läänirn ehdottaa,
14693: maa:herranvirastoon tielain 69 pykä1ään no-
14694: jaava anomus, jonka jröhdosta tie- ja vesi- että Edv.,skunta päättäisi ottaa ensi
14695: ra!kenrnushallituksessa on viime vuonna laa- vuoden talousarvioon 1,500,000 rna1·-
14696: dittu uusi nykyis~ä; oloja vastaava kustan- kan suuruisen määrärahan maantien
14697: nusarvio, joka 1päättyy ka~kkine siHaraken- rakentamista varten Voikosken ase-
14698: nuksineen 1,500,000 markkaan. Tien pituus malta Mäntyhm·jun pitäjän Nurrnaan
14699: on 9 km. 324 mtr. kylään.
14700: Mitä nyt 1puheena olevan tien merkityk-
14701:
14702: Helsingissä 14 p :nä elokuuta 1929.
14703:
14704:
14705: Emil Jutila. 0. Kontio.
14706: Kalle Kirra. Aino Luostarinen.
14707: Matti Pitkänen. Aleksi Hakala.
14708: P. Saarelainen. E. Lautala.
14709: Kaapro Huittinen. Antti Juutilainen.
14710: Heikki Vehkaoja. Ville Vallas.
14711: P. Ruotsalainen.
14712: 343
14713:
14714: II,15o. - Rah. al. N:o 130.
14715:
14716:
14717:
14718:
14719: Riihimäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
14720: rakentamista varten Tampereen-Porin maantieltä n. s.
14721: Putajan tielle.
14722:
14723:
14724: E d u s k u n n a ll e.
14725:
14726: Viitaten tämän vuoden ensimmäisille val- että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
14727: ti,opäiville jätetyn rah. al. N :o 1 peruste- den tulo- ja menoarvioon ottaa
14728: luissa esitettyihin näkökohtiin ja katsoen, 100,000 markan suuruisen määrära-
14729: että valtion tulisi entistä enemmän tukea han Tampereen-Porin maantieltä
14730: paikallista väestöä yrityksissä välttämättö- Heinolan talon kohdalta Lavian pi-
14731: mi'ksi osottautuneiden kulkuyhteyksien pa- täjästä lähtevän ja Palomäen talon
14732: rantamiseksi, pyydämme ehdottaa, kohdalle Putajan tien varrelle päät-
14733: tyvän maantien rakentamista varten.
14734:
14735: Helsingissä, elokuun 14 p:nä 1929.
14736:
14737:
14738: Arvo Riihimäki. J. Rötkö.
14739: Mauritz Fr. Rosenberg. Emil J. Tabell.
14740: William Tanner. Väinö J. Kallio.
14741: Kalle Kyhälä. Verner Halen.
14742: K. Kulmala. Stina Urpilainen.
14743: Jalmari Virta.
14744: 344
14745:
14746: 11,151.- Rah. al. N:o 131.
14747:
14748:
14749:
14750:
14751: Kyhälä y. m.: ~Määrärahan osoittamisesta Sievin pitäjän
14752: Järvikylän ja Ylivieskan pitäjän Raudaskylän välisen
14753: tien kunnostamista varten.
14754:
14755:
14756: E d u s k u n n a ll e.
14757:
14758: Sievin pitäjän Järvikylän ja Ylivieskan teisen maantien luonne, joten tähänastiset
14759: pitäjän Raudaskylän välinen tie, joka haa- tien kunnossapitäjät eivät ole enää voineet
14760: rautuu Sievin-Reisjärven maantieltä Sie- eivätkä kyenneeet sitä pitämään edes alku-
14761: vin pitäjän Haikkolan kylän kohdalla ja peräisessä kunnossa. Toisaalta ei voitane
14762: suuntautuu Järvikylän kautta Ylivieskaan voimassaoleviin tielakeihin eikä myös-
14763: hiljattain valmistuneen Ylivieskan-Iisal- kään muihin näkökohtiin vedoten vaatia-
14764: men rautatien varrelle, on nykyiselle lii- kaan, että tien varrella asuvat vähävarai-
14765: kenteelle kelpaamattomassa kunnossa. Tie set asukkaat ja kyläkunnat muuttuneissa
14766: on noin kaksi peninkulmaa pitkä ja sillä olosuhteissa pitäisivät tietä kunnossa.
14767: on sitäpaitsi n. s. Vääräjoen ylitse johtava Katsoen siihen, että liikenteen vilkas-
14768: silta. Etenkin mainitun sillan yli kulkemi- ltues,sa on valtivn velvollisuutena ottaa
14769: nen on nykyään suorastaan hengenvaaral- huolekseen liikenneyhteyksien hoito ja
14770: lista raskaampien kuormien kanssa, koska !kunnostaminen ja korostaen sitä suurta
14771: silta on heikosti rakennettu ja rappeutu- merkitystä, minkä mainittu tie on aivan
14772: nut. Tie ja myöskin ·silta on perinpohjaisen rviime aikoina saanut, pyydämmekin ehdot-
14773: kunnostamisen tarpeessa nykyaika~sta ras- taa eduskunnan päätettäväksi,
14774: kasta liikennettä vastaavaan kuntoon.
14775: Mainittua tietä siltoineen ovat tähän että vuoden 1930 tulo- ja menoar-
14776: saakka pitäneet kunnossa vain omaa kylä- vioon otettaisiin 500,000 markan suu-
14777: ja tilustarvettaan varten tien varrella asu- ruinen määräraha Sievin pitäjän
14778: vien kylien asukkaat. Ylivieskan-Iisalmen Jä1·vikylän ja Ylivieskan pitäjän
14779: rautatien ja Ullavan-Toholammen-Sievin Raudaskylän välisen tien ja maini-
14780: uuden maantien valmistuttua liikenteelle on tulla tiellä olevan maantiesillan kun-
14781: tälle kyseeiliselle tielle tullut vilkasliiken- nostamista varten.
14782:
14783: Helsingissä, elokuun 13 p:nä 1929.
14784:
14785:
14786: Kalle Kyhälä. Stina Urpilainen. J. A. Liedes.
14787: Kalle Meriläinen. Jalmari Virta. Emil J. Tabell.
14788: Arvo Riihimäki. Mauritz Fr. Rosenberg. Juho Perälä.
14789: William Tanner.
14790: 345
14791:
14792: II,t52. - Rah. al. N:o 132.
14793:
14794:
14795:
14796:
14797: Arffman y. m.: Määrärahan osoittarnisesta rnaantien ra-
14798: kentarnista varten Vuolijoen kunnasta Oulujärven
14799: länsirantaa Säräisniernen kirkolle.
14800:
14801:
14802: E d u s k u n: n a ll e.
14803:
14804: Viittaamalla vuoden 1926 vp. (Liitteet menoarvioon ottaa 500,000 markan
14805: I-XI) ed. Salon anomusehdotuksen N :o rnäärärahan maantien rakentarnista
14806: 39 pe:rusteluihin :rohkenemme ehdottaa, varten 'Vuolijoen kunnasta Oulujär-
14807: ven länsirantaa Säräisniernen kir-
14808: että Eduskunta päättäisi v. 1930 kolle.
14809:
14810: Helsingissä, elokuun 12 p :nä 1929.
14811:
14812:
14813: Kusti Arffman. Janne Koivuranta. T. Janhonen.
14814:
14815:
14816:
14817:
14818: 245-29 44
14819: 346
14820:
14821: II,153. - Rah. al. N:o 133.
14822:
14823:
14824:
14825:
14826: Arffman y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien m-
14827: kentamista varten Kuhmoniemen kirkolta Pajakkakos-
14828: ken y. m. paikkakuntien kautta Hyrynsalmen Moisia-
14829: vaaran tielle.
14830:
14831:
14832: E d u s k u n n a ll e.
14833:
14834: Viitaten eduskunnalle tekemäämme toivo- vioon otetaan 500,000 mk. maantien
14835: musaloitteeseen N :o 13 v :lta 1927 (Liitteet rakentamiseksi Kuhmoniemen kir-
14836: I-XI siv. 3'B2), rohkenemme kunnioittaen kolta suunnassa Pajakkakoski-J o-
14837: esittää eduskunnan pää;tettäväksi, kela-Kettula-Koskenmäki-Härmä-
14838: ky lä - Hyrynsalmen - Moisiovaaran
14839: että vuoden 1930 valtion talousar- tie.
14840:
14841: Helsingissä, elokuun 12 p :nä 1929.
14842:
14843:
14844: Kusti Arffman. Janne Koivuranta. T. Janhonen.
14845: 347
14846:
14847: U,t54. - Rah. al. N:o 134.
14848:
14849:
14850:
14851:
14852: Arffman y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
14853: tamista varten Sotkamon-Kuhmoniemen maantieosalla
14854: olevan Tervasalmen yli.
14855:
14856:
14857: E d! u s k u n n a 11 e.
14858:
14859: Viittaamalla vuoden 1926 vp. (Liitteet I - me'nom·vioon ottaa 300,000 markan
14860: XI) ed. Arffman 'in y. m. anomusehdotuk- määrärahan sillan rakentamista var-
14861: sen N :o 40 perusteluihin rohkenemme eh- ten Sotkamon-Kuhmoniemen maan-
14862: dottaa, tieosalla Tervasalmen yli.
14863: että Eduskunta päättäisi v. 193_0
14864:
14865: Hel.sing~ssä 12 .p :nä elokuuta 1929.
14866:
14867:
14868:
14869: Kusti Arffman. Janne Koivuranta. T. Janhonen.
14870: 348
14871:
14872: II,155. - Rah. al. N:o 135.
14873:
14874:
14875:
14876:
14877: Janhonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
14878: kentamista varten Suomussalmen Piispajärven maan-
14879: tieltä Ylinäljängän Leinosenvaaralle Puolangan-Tai-
14880: valkosken maantiellä.
14881:
14882:
14883: Eduskunnalle.
14884:
14885: Viitaten eduskunnalle tekemä~ä.mme ano- 500,000 mk. maantien rakentamiseksi
14886: musehdotukseen N:o 37 v:lta 1926 sekä Suomussalmen Piispajärven maan-
14887: aloitteeseemme N :o 14 v:lta 1929 (Liitteet tieltä lähtien Alajärven kylän kautta
14888: I-XI siv. 383) rohkenemme kunnioittaen v. 1920 tutkittua linjaa pitkinYlinäl-
14889: ehdottaa, jängän kylän Leinosenvaaralle Puo-
14890: että Eduskunta päättäisi ottaa v. langan-Taivalkosken maantiellä.
14891: 1930 valtion tulo- ja menoarvioon
14892:
14893: Helsingissä,, elokuun 12 p :nä 1929.
14894:
14895:
14896: T. Janhonen. Janne Koivuranta. Kusti Arffman.
14897: 349
14898:
14899: 11,156. - Rah. al. N:o 136.
14900:
14901:
14902:
14903:
14904: Liedes y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan ra-
14905: kentamista varten Iin-Pudasjärven-Ranuan maan-
14906: tieosalla Siuruanjoen yli Yli-Iin kunnassa.
14907:
14908:
14909: E d u s k u n n a 11 e.
14910:
14911: Viitaten tämän vuoden ensimmäisille 1930 tulo- ja menoarvioon ottaa Smk
14912: valtiopäivi1le jätetyn, allekirjoittaneen ed. 500,000:- suuruisen määrärahan
14913: Liedeksen y. m. rah. al. N :o 6 perusteluihin käytettäväksi maantiesillan rakenta-
14914: pyydämme ehdotta,a, miseen Iin- Pudasjärven- Ranuan
14915: maantieosalla Si1truanjo,en ylitse Yli-
14916: että Ednsk1mta päättäisi vuoden Iin kunnassa.
14917:
14918: Helsingissä, elokuun 13 p :nä 19,29.
14919:
14920:
14921: J. A. Liedes. Emil J. Tabell.
14922: Kalle Kyhälä. Siina Urpilainen.
14923: Kalle Meriläinen. Mauritz Fr. Rosenberg.
14924: William Tanner. Väinö J. Kallio.
14925: 350
14926:
14927: 11,157. - Rah. al. N:o 137.
14928:
14929:
14930:
14931:
14932: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Poussun--Kur-
14933: visenvaaran--Tyräjärven- Jokijärven maantien raken-
14934: tamista varten.
14935:
14936:
14937: E d u s k u n n a 11 e.
14938:
14939: Viitaten vuoden 1926 valtiopäivillä että PoussUJn-Kurvisenvaaran-
14940: allekirjoittaneen Hännisen tekemään rah. Tyräjärven-J okijärven maantien ra-
14941: al. N :o 41 sekä Pohjois-Suomen ja Karja- kentamista varten vuoden 1930 tulo-
14942: lan maantiekomitean mietintöön sivu 37 ja menoarvioon otettaisiin 1.000,000
14943: (63-64) saamme eduskunnan päätettä- mm·kan määräraha.
14944: väksi ehdottaa,
14945:
14946: Helsingissä 16 p :nä elokuut13. 1929.
14947:
14948:
14949: Kaarlo Hänninen. Arvi Ahmavaara.
14950: 351
14951:
14952: II,15s. - Rah. al. N :o 138.
14953:
14954:
14955:
14956:
14957: Liedes y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon-Ala-
14958: Kitkan maantien jatkamista varten.
14959:
14960:
14961: E d u s k u n n a ll e.
14962:
14963: Kuusamon ja Posion kunt~en väestöt ovat Samalla kuin huomautamme, että eten-
14964: useiden vuosien aikana pOillnistelleet maan- ikin Pohjois-Suomen kulkuyhteyksiä kunnol-
14965: tien aikaansaamiseksi (Kuusamon A'la-Kit- listen maanteiden raJkentamisella on paran-
14966: kan maantieltä Kilikilön saimesta Kora- nettava tehokikaammin kuirn tähän saakka,
14967: moniemen ja Maaninkavaaran kautta Räisä- ,pyydämme korostaa lisäksi, että kyseeilisten
14968: län-Hautajärven maantielle Kuolajärven kuntien asuk!kaat kärsivät rnykyä:än yleisen
14969: kunnassa. Maantieteellisen asemaTI>sa vuoksi työttömyyden seurauksia. Valtiovallan olisi
14970: on Kuusamon ja Posion kuntien väestö eris- niin ollen jo työttömyyden vastustamistar-
14971: tetyssä asemassa muusta maaHmasta. Eten- koituksessakin osoitettava enemmän rtyömäiä-
14972: ikin läheisimpiin myyntikeskuksiin puuttuu rärruhoja välttä:mätttömiksi nähtyjen kulku-
14973: täy,dellisesti ,kulkuteitä, joilla kesäiseen ai- yhteyksien lisäämiBeen ja parantamiseen.
14974: kaian oliJSi lii1~enn'e mahdollinen. Niinpä Edellä olevaan viitaten pyydämme ehdot-
14975: Kuusamosta ei nykyään pääse ilman tar- :taa,
14976: peettomia mutkia Kemijärvelle. Kulkutei- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
14977: den puutteessa on kuusamolaisten kesäiseen den 1930 menoarvioon 750,000 mar-
14978: ai!kaan kuljetettava kaikki elintar:peensa kan määrä,rahan maantien rakenta-
14979: Oulusta, dohon on matkaa runsaasti sata ki- mista varten Kuusamon-Ala-Kitkan
14980: lometriä enemmän kurn: Kemijärven kirkolle. maantien jatkoksi, lähtien Kilikilön
14981: LuonnoUista on, että tämä seikka nostaa ta- salmesta Koramoniemen ja Maaninka-
14982: vattomasti elintarpeiden y. m. tarvikkeiden vaaran rvautta Niskalan talon seutu-
14983: hintoja. ville .IIautajärven-Räisälän maan-
14984: tielle K uolajärven kunnassa.
14985:
14986: Helsingissä, elokuun 15 p :nä 1929.
14987:
14988:
14989: J. A. Liedes. Emil J. Tabell.
14990: K. Meriläinen. Kalle Kyhälä.
14991: Mauritz Fr. Rosenberg. Siina Urpilainen.
14992: William Tanner.
14993: 352
14994:
14995: ll,t59. - Rah. al. N:o 139.
14996:
14997:
14998:
14999:
15000: Hannula, U. y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
15001: rakentamista varten Tossavan lossilta Koivun asemalle.
15002:
15003:
15004: Eduskunnalle.
15005:
15006: Vuoden 1928 valt1opäiville jätetyn raha- että Eduskunta ottaisi Kem~)joen
15007: asia-aloitteen N :o 184 perusteluihin viitaten länsipuolitse Tossavan lossilta Koi-
15008: ehdotamme kunnioittaen, vnn asemalle rakennettavaa maan-
15009: tietä varten ensi vuoden menoarvioon
15010: 750,000 mk.
15011:
15012: Helsingi,ssä, elokuun 9 päivänä 1929.
15013:
15014:
15015: Uuno Hannula.
15016: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
15017: M. A. Hannula. Antti Junes.
15018: 353
15019:
15020: Il,lGo. - Rah. a.l. N :o 140.
15021:
15022:
15023:
15024:
15025: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
15026: tamista varten Alatornion pitäjän Arpelan kylästä
15027: Paakkolan rautatiepysäkille.
15028:
15029:
15030: E d u s k u n n a ll e.
15031:
15032: Maantieverkoston kehittämiseen, täyden- teiden kautta. Alueen keskellä olevista lu-
15033: tämiseen ja parantamiseen on viime ai- kuisista kylistä lähtee kyllä muutamia pai-
15034: koina valtiovallan taholta kiinnitetty en- kallisteitä itään tai länteen mutta yhte-
15035: tistä suurempaa huomiota. Varsinkin ovat näistä poikkitietä ei ole muuta kun ylem-
15036: maan kaukaiset ja syrjäiset seudut, uusien pänä mainittu Tengeliönjokivarren maan-
15037: yleisten teiden ja paikallisteiden rakenta- tie ja sitten aivan merenrannalla kulkeva
15038: miseen myönnettyjen avustusten turvin kaupunkien välinen valtatie.
15039: päässeet parempaan asemaan ja helpom- Tässä on niin suuri ja haitallinen epä-
15040: paan liikeyhteyteen toisten seutujen ja kohta, että se olisi korjattava niin pian
15041: asutuskeskuksien kanssa. Yleensä on huo- kuin mahdollista.
15042: mattu, että uusien muuttuneiden olojemme Helpoin ja ilmeisesti sopivin yhdystie
15043: asutus-, viljelys- ja liikennesuhteet vaati- saataisiinkin sillä, jos Alatornion pitäjän
15044: vat edistyäkseen ja kehittyäkseen enemmän Alavojakkalan kylästä lähtevää kylätietä
15045: ja kunnollisempia maanteitä kuin ennen. jatkettaisiin Arpelasta Paakkolaan. Matka
15046: Mutta vaikka edistystä yleensä tällä on 15.5 km. pitkä ja kulkisi se erään Ala-
15047: alalla onkin huomattavissa niin vielä on tornion ja Kemin pitäjäin rajalla, tietä
15048: paljon seutuja, joissa teitä ei ole ensin- vailla olevan Korpijärven kylän kautta
15049: •kään taikka ocvat ne kovin puuttee'llisia ja mainitulle pysäkille Rovaniemen rauta-
15050: huonossa kunnossa. tiellä.
15051: Entisten aikojen laiminlyönnit asettavat Tämän tien tarpeellisuuden ja välttä-
15052: nykyajalle vaatimuksia ja velvoituksia myyden on jo aikoja sitten Pohjois-Suo-
15053: joita ei voi jättää varteen ottamatta. Jmen ja Karjalan maantie1komiteakin katso-
15054: Tarkastettaessa Suomen maantiekarttaa nut sellaiseksi että komitea asettaa sen ra-
15055: huomaa helposti kuinka, Pohjois-Suomen kentamisen valtion toimesta melkein kii-
15056: monista muista seuduista puhumattakaan, reellisimpäin joukkoon s. o. ehdotuksensa
15057: Tornion- ja Kemijokien välimailla Ten- II luokkaan. Ja samoin ovat paikallisten
15058: geliönjokivarren maantien eteläpuolella on viranomaisten ohella rakennettavaksi puol-
15059: suuri alue, jota ei ole yhdistetty n. s. yh- taneet sitä Oulun lääll'in maaherra ja
15060: dys- eli poikkitiellä jokivarsien maanteihin. Perä-Pohjolan tie- ja vesirakennuspiirin
15061: Jokilaaksojen alajuoksun välinen kautta- piiri-insinööri.
15062: !kulkuliikenne näin oUen on mahdoton muuta Paitsi yleistä kauttakulkuliikennettä var-
15063: kuin suurien ja kalliiksi tulevien kierto- ten olisi tällä tiellä erinomaisen suuri mer-
15064:
15065: 245-29 15
15066: 354 11,160. - Alatornion-'Paakkolan maantie.
15067:
15068: kitys tien vaikutuspiiriin tulevalle monen on paikallisen väestön, Tornionlaakson kun-
15069: kyläkunnan asutukselle ja edistymiselle tain keskustoimikunnan ja viim~ksi Ala-
15070: kun ne täten pääsisivät suoraan ja lähei- tornion kunnan ·valtuuston anomuksesta
15071: seen yhteyteen Rovaniemen rautatien puoltanut Oulun läänin maaherra kiireel-
15072: kanssa. Vielä olisi siitä suurta etua ja lisenä toimeenpantavaksi ja tie- ja vesi-
15073: helpotusta uusien tilojen, viljelmien ja vil- rakennushallitus myöskin pyytänyt mainit-
15074: jelyksien lisäytymiselle tien varteen ja sen tua työtä varten jo täksi vuodeksi käytet-
15075: läheisyyteen. Onhan näillä seuduilla Suo- täväkseen 750,000 markkaa, niin on tien
15076: men suoviljelysyhdistyksenkin tutkimusten tarpeellisuus ja sen rakentamisen kiireelli-
15077: mukaan maan parhaita soita ja muita vil- syys mielestämme riittävästi perusteltu.
15078: jelysalueita suuret alat 'Odottamassa viljeli- Edellä sanotun nojalla rohkenemme kun-
15079: Jaansä. Mutta tien puutteessa uinuvat ne nioittaen ehdottaa,
15080: toistaiseksi arvottomina ja tuottamatto-
15081: mina. että Eduskunta päättäisi tulevan
15082: Tien suunnasta on tie- ja vesirakennus- vuoden menoarvioon ottaa 750,000
15083: hallituksen toimesta jo v. 1921 toimitettu markkaa moontien rakentamiseksi
15084: asianmukainen tangoitus ja laadittu kus- Alatornion pitäjän Arpelan kylästä
15085: tannusarvio, joka mainitun hallituksen vii- Paakkolan rautatiepysäkille Rovanie-
15086: meksi tekemän tarkistuksen mukaan nousee men radan varrella.
15087: 1,250,000 markkaan. Kun sen rakentamista
15088:
15089: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1929.
15090:
15091:
15092: Antti Junes. M. A. Hannula.
15093: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
15094: Uuno Hannula.
15095: 355
15096:
15097: II,161. - Rah. al. N:o 141.
15098:
15099:
15100:
15101:
15102: Liedes y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
15103: kentamista varten Kuolajät·ven kirkonkylästä Kotalan-
15104: ja Saijankylien kautta Savukoskelle.
15105:
15106:
15107: E dusk un.n BJll e.
15108:
15109: Pohjois-Suomen ja erikoisesti muuta- tyydyttää, olisi Pdhjois-Suomen tieolojen pa-
15110: mien raj.BJseutupitä:jien väootö elää yhä vielä rantamiseen kiinnitettävä enemmäm huo-
15111: lapsipuolen asemassa muuhun Suomeen näh- miota. Täitru mieltä: on ollut a]koinaan myös-
15112: den. Huomattavin eroavaisuus on kulkuyh- kin Pohjois-Suomen ja Karjalan maantie-
15113: teyksien puute, sinä tä1hän saa·klka on niiden- komiteakin, jokla •lammnnossaarn on :pitänyt
15114: kin kunnostaJmisessa pidetty enemmän sil- tarpeellisena m.m. Savukosken-, Saijan-,
15115: mällä paremmin toimeentulevia ja vi1javam- Kotalan.- ja Kuolajärven kylien välisen
15116: pia seutuja. Kulkuteiden puute aiheuttaa maantien rakentamista.
15117: harvaanasutuille rajaseuduille kuitenkin Kun Kuolajärven kunnassa, jota tämän
15118: erittäin suuria vaikeuksia jopa suorana.ista 'tien rakentaminen ensi kädessä koske·e, on
15119: huutavaa håtää ja kurjuuttakin asukkaiden parhaillaan erittäin vaikea työttömyystilanne
15120: keskuudessa. ja se todennäköisesti tulee edelleenkin jatku-
15121: YHäsanottu koskee nimenomaan Kuolajär- maan ,ja1 talv.en aikana suuresti lisääntymOOm.
15122: ven ja Kuusamon kuntia, joissa on paljon ja ;kun mainitun maantien rakentamistöillä-
15123: väkirikkaitakin kyliä aivan tiettömien kin voitaisiirn huomattavasti sitä helpottaa,
15124: taipaleiden >takana ja täydellisesti muusta pyydämme ~hdottaa,
15125: maailmasta eroitettuna. Näissä kunnissa
15126: joutuu muuterukin ahtaissa oloissa eläv•ä että Eduskunta päättäisi vuoden
15127: väestö kärsimään vä,lttämärttömien e1intar- 1930 tulo- ja menoat·vioon ottaa 1
15128: peidenkin puutetta, sillä esi!ffi. kesäisin ei milj. markan suuruisen määrärahan
15129: syrjäisimpilln kyliin pääse minkäiänlaisilla maantien r(J)kentamista varten K uola-
15130: kulkuneuvoilla. järven kirkonkylästä Kotalan- ja Sai-
15131: Vaikka valtio ei voisikaan ka·ikkia kaukai- jankylien kautta Savuko:skelle.
15132: simpien seutujen tarpeita yhdellä kertaa
15133:
15134: Helsingissä, elokuun 13 p :nä 1929.
15135:
15136:
15137: J. A. Liedes. Emil J. Tabell.
15138: Kalle Kyhälä. Siina Urpilainen.
15139: Kalle Meriläinen. Mauritz Fr. Rosenberg.
15140: William Tanner. Väinö J. Kallio.
15141: 366
15142:
15143: 11,162. - Rah. al. N:o 142.
15144:
15145:
15146:
15147:
15148: Tabell y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
15149: tamista varten Kuolajärven kirkonkylästä Lampelan ja
15150: Vuosnan kylien kautta Tuutijä1·ven kylään.
15151:
15152:
15153: E d u s k u n n :a ll e.
15154:
15155: Viitaten tämän vuoden ensimmäisille val- tulo- ja menom·vioon 500,000 mm·k-
15156: tiopäiville jätetyn rahaasia-aloitteen N :o kaa maantien rakentamista varten
15157: 5 perusteluihin pyydämme ehdottaa, Kuolajärven kirkonkylästä Lampelan
15158: ja Vuosnan kylien kautta Tuutijär-
15159: että Eduskunta ottaisi vuoden 1930 ven kylään.
15160:
15161: Helsingissä, elokuun 13 p :nä: 1929.
15162:
15163:
15164: Emil J. Tabell. Väinö J. Kallio.
15165: J. A. Liedes. Kalle Kyhälä.
15166: Mauritz Fr. Rosenberg. Siina Urpilainen.
15167: Arvo Riihimäki. Verner Halen.
15168: William Tanner. J. Rötkö.
15169: 357
15170:
15171: II,t63. - Rah. al. N:o 143.
15172:
15173:
15174:
15175:
15176: Rosenberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän
15177: pitäjän Vuotson-, Mutenian-, Korvasen- ja Lokankylien
15178: välisen maantien rakentamista varten.
15179:
15180:
15181: Ed u s kun n a ll e.
15182:
15183: Tämän vuoden ensimmäisille valtiopäi- iffienpiteen tarpeellisuutta, pyydämme eh-
15184: ville on allekirjoittanut ed. Rosenberg ja dottaa,
15185: ,eräät muut jättäneet perustellun ehdotuksen,
15186: •rah. al. N :o 4, jossa anotaan määrärahaa että Eduskunta päättäisi vuoden
15187: seuraavruksi vuodeksi Sodankylän 1pitäjän 1930 tulo- ja menoarvioon ottaa So-
15188: Vuotson-, Mutenian-, Korva1sen- ja Lokan- dankylän pitäjän Vuotson-, Mute-
15189: kylien vähsen maantien ,rakentamista varten. nian-, Korvasen-, ja Lokankylien vä-
15190: Korostaen edelleen mainitun aloitteen pe- lisen nuwntien rakentamista varten 1
15191: rusteluissa, esiintuotuja näkijkohtia ja toi- milj. mat·kan suuntisen määrärahan.
15192:
15193: Helsingissä, elokuun 13 p :nä 1929.
15194:
15195:
15196: Mauritz Fr. Rosenberg. Siina Urpilainen.
15197: J. A. Liedes. Emil J. Tabell.
15198: 358
15199:
15200: II,tG4. - Rah. al. N:o 144.
15201:
15202:
15203:
15204:
15205: Hannula, M. A. y. m.: Määrämhan osoittamisesta maan-
15206: tien rakentamista varten Sodankylän kirkonkylästä
15207: Kelujärven kylään.
15208:
15209:
15210: E d u s k u n n a ll e.
15211:
15212: Vuosikymmenen aljan on ollut vireillä ky- alueet, joiden käyttö- ja hoitokustannusten
15213: symys maantien rakentamisesta Sodankylän helpoittamiseksi tiellä on suuri merkitys.
15214: kirkonkylästä saman pitäjän Kelujärven Kun ahda1s taloudellinen aika, jota vielä ovat
15215: kylään. Tien pituus on 22 km. S€n suunta vaå'keuttaneet katovuodet ja työttömyys, tu-
15216: on viraHisesti tutkittu ja: kustannusarvio lee kaiken todennäköisyyden mukruan jatl\!u-
15217: laskettu. Pohjois-Suomen jru Karjalan ma·an, olisi tietöistä täJssäkin suhtoossa
15218: maantiekomiteru on ehdottanut tien kiil'eelli- suurta huojennusta paikallisen pa1kkatyö-
15219: sesti n. s. erämaan tienä rrukennettavaksi. vä€Stön ·elämälle.
15220: Paitsi sitä, että Kelujärven suuri kylä- Edellä esitettyyn viitaten rohkenemme
15221: ryhmä, jossa ison Kelujärven rannalla ovat kunnioittavimmin ehdottaa,
15222: hyvät edellytykset maatalouden ha<rjoittami-
15223: seen, tulisi tämän tien kautta välittömästi että Eduskunta päättäisi vuoden
15224: liitetyksi tievel'kostoon, olisi siitä välitöntä 1930 menoarvioon ottaa 600,000 mar-
15225: hy,ötyä ja he}potusta samalla suunn.alla ole- kan suuruisen määrärahan maantien
15226: vien Kiurujärven, Tanhuan ja Lokan erä- rakentamista varten Sodankylän kir-
15227: maakylien asukkaille, joiden täytyy tarve- konkylästä saman pitäjän Kelujärven
15228: aineensa kesäisin kuljettaa kantamalla. kylään.
15229: • Täällä ovat myöskin valtiol1a laajat metsä-
15230:
15231: Helsingissä, elokuun 12 p :nä 1929.
15232:
15233:
15234: M. A. Hannula. Ansh. Alestalo.
15235: Janne Koivuranta. K. J. Ellilä.
15236: Antti Junes. L. Mustakallio.
15237: Uuno Hannula. Juhani Leppälä.
15238: 359
15239:
15240: 11,165. - Rah. al. N:o 145.
15241:
15242:
15243:
15244:
15245: Väisänen, H. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Peltosalmen
15246: sillan rakentamista varten.
15247:
15248:
15249: E d u s k u n n a ll e.
15250:
15251: Koko Pohjois-Savon väestön yleisenä toi- töitä huomiota syystä, että lauttaamisella
15252: vomuksena on jo useiden vuosien aikana ol- tapahtuva yliku1ku ehkäisee tätä erittäin
15253: lut, että va!ltio ryhtyisi erään erittäin hai- suurta liikennettä tavattomasti normaalisi-
15254: talliseksi muodostuneen livkenne-esteen 1pois- nakin aikoina . .Syksyisin ja keväisin aiheut-
15255: itamiseen, n'im. asianmukaisen ja tarkoitus- ,tavat sitäpaitsi joko tulvat, jäåt tai saimesta
15256: taan vastaavan siUan rakentami8ta tarkoitta- kuljetettavat tukkilautat lirkenteerr1 täydelli-
15257: viin toimenpiteisiin Peltosalmen lauttauspai- sen pysä!htymisen useiksi vuoroilmusiksiikin,
15258: ikalle Esalmelta Pielaveden kautta Kuopioon seildm, josta kärsii köko laajan maakunnan
15259: tmenevällä maantiellä. Tämän lauttauspaikan väiestö.
15260: kautta kullme nykyään erittäin vilkas tava- Viitaten sii'hen, että tämän luontoiset työt
15261: ra- ja mwtkustajaEikenne, .jopa niin, että sopivat erittäin hyvin myöskin pahimman
15262: ylirku1kevien autojen ja muiden ku1kuväli- talvityöt,tömyyden ,aikana suoritettavwksi ja
15263: neiden luku saattaa päivässä nousta useihin niillä sii,s voitaisiin melkoisesti helpottaa
15264: kymmeniin. Etenkin sen jälkeen on liikenne 1Pohjois-<Savonikin väestön nykyistä whdasta
15265: viLkastunut tavattomasti kun Runnin- toimeentuloa, pyydämme ehdottaa,
15266: Kiuruveden ja La~idinmäen-Pielaveden
15267: maa,ntiet ovat joutuneet kasvwvan liikenteen että Eduskunta päättäisi jo ensi
15268: piiriin. vuoden menoarvioon ottaa 1,200,000
15269: PeltosaLmen sillan rakentamiseen pyy- ma11lcan suuruisen määrärahan Iisal-
15270: dämme kiinnittää ennen monia muita jo men kunnassa sijaitsevan Peltosalmen
15271: useita vuosia vireillä olleita siltaraikennus- sillan rakentamiseen.
15272:
15273: Helsingissä, elokuun 16 1p :nä 1929.
15274:
15275:
15276: Heikki Väisänen. K. Meriläinen.
15277: Aug. Turunen. Pekka Strengell.
15278: William Tanner. Lauri Myllymäki.
15279: Asser Sa.lo. Eino Pekkala.
15280: Arvo A. Lehto. Emil J. Tabell.
15281: Jalmari Virta.
15282: 360
15283:
15284: ll,166. - Rah. al. N:o 146.
15285:
15286:
15287:
15288:
15289: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamista
15290: varten J olman putaan yli Tornionjokivarren maantiellä.
15291:
15292:
15293:
15294: E d u s :k u n n a ll e.
15295:
15296: Viitaten v. 1928 valtiopäiville allekirjoit- että Ednskunta päättäisi tulevan
15297: taneen J uneksen y. m. jåttämään raha-asia- mwden menoa1·vioon ottaa 500,000
15298: aloitteeseen N :o 1'91, Liitteet B, siv. 613, eh- markkaa sillan rakentamista varten
15299: dotamme kunnioittaen, Tornionjokivarren maantiellä, Turto-
15300: lan pitäjän Pellon kylässä olevan Jol-
15301: man putaan yli.
15302:
15303: Helsingissä, 8 päivänä elokuuta 1929.
15304:
15305:
15306: Antti Junes. Janne Koivuranta.
15307: Matti Niilekselä. Uuno Hannula.
15308: M. A. Hannula. Eero Nurmesniemi.
15309: Kaarlo Hänninen. Arvi Ahmava.ara.
15310: 361
15311:
15312: 11,167. - Fin. mot. N:o 147.
15313:
15314:
15315:
15316:
15317: Kullberg m. fl.: Ang. anvisandc av anslag för undcrsök-
15318: ning av möjlighctcrna till kanaliscring av Kymmcnc
15319: älv.
15320:
15321:
15322: 'l' i ll R i k s d a g e n.
15323:
15324: Återupprepande finansmotionen N :o 47 att Riksdagen måtte bcsluta att i
15325: vilken till senaste riksdag inlämnades av statsförslagct för år 1930 upptaga
15326: E. V. Lehtinen m. fl. angående uppta- ctt förslagsanslag på 500,000 mark
15327: gande av anslag i budgeten för undersök- att ställas till kommunikations-
15328: ning av möjligheterna till kanalisering av ministcricts förfogandc för undcr-
15329: Kymmene älv, våga undertecknade hos sökning av möjlighctcrna till kanali-
15330: .riksdagen på enahanda grunder, som i den scring av Kymmcnc älv .
15331: tidigare motionen anfördes, vördsammast
15332: föreslå,
15333:
15334: Helsingfors, den 15 augusti 1929.
15335:
15336:
15337: Henrik Kullberg. E. v. Frenckell.
15338: Gustav Lindberg. Edvard Ha.ga..
15339:
15340:
15341:
15342:
15343: 245-29 46
15344: 362
15345:
15346: ll,t67. - Rah. a.l. N:o 147. Suomennos.
15347:
15348:
15349:
15350:
15351: Kullberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kymijoen
15352: kanavoimismahdollisuuksien tutkimista varten.
15353:
15354:
15355: E d u s k u n n a ll e.
15356:
15357: Uudistaen rahaasia-:aloitteen N :o 47, että Eduskunta päättäisi ottaa
15358: jonka viime valtiopäiville jättivät ed. E. V. vuoden 1930 valtion ttllo- ja meno-
15359: Lehtinen y. m. ja joka koski määrärahan arvioon 500,000 markan suuruisen
15360: ottam~ta valtion talousarvioon Kymijoen arviomäärärahan kulkulaitosministe-
15361: kanavoiruismahdollisuuksien tutkimista var- riön käytettäväksi Kymijoen kana-
15362: ten, rohkenevat allekirjoittaneet samoilla voimismahdollisuuksien tutkimista
15363: perusteilla kuin aikaisemmassa aloitteessa varten.
15364: esitettiin kunnioittavimmin ehdottaa,
15365:
15366: Helsingissä elokuun 15 päivänä 1929.
15367:
15368:
15369: Henrik Kullberg. E. v. Frenckell.
15370: Gustav Lindberg. Edvard Haga.
15371: 363
15372:
15373: 11,168. - Rah. al. N:o 148.
15374:
15375:
15376:
15377:
15378: Tukia y. m.: Määrämhan osoittamisesta Tullisalmen syven-
15379: tämtistä varten.
15380: •
15381: E d u s k u n n a ll e.
15382:
15383: Saimaan vesistön liikenteen järjestely tannukset lauttaa kohti alenisivat 750
15384: Etelä-Saimaalla on välttämätön vuosi vuo- markalla. Tämä tekisi 200 1autalle tasa-
15385: delta kasvavan liikenteen tähden. Tie- ja luvuin noin 150,000 markan säästön hinaus-
15386: vesirakennushallitus on jo myöskin kiinnlit- kustannuksissa. Jos Saimaan ka.navan
15387: tänyt huomiota mainittuun seikkaan tutki- kautta kulkevista aluksista noin 60 % eli
15388: tuttarualla eri kanavasuunnitelmia Etefå- noin 5,800 alusta käyttää Tullisalmen väy-
15389: Saimaalla. lää, niin voidaan laskea, paikalliset edut
15390: Näi:stä suunnitelmista on helpoimmin to- syrjäyttäen, uuden väylän tuottavan n.oin
15391: teutettavissa n. k. Tullisalmen syventämi- 200,000 markan VU{)tuisen hyödyn kuljetus-
15392: nen. Saattamalla mainittu salmi liikenne- kustannusten vähentymisen muodossa. Mai-
15393: kelpoi,seksi lyhenee Suur-Saimaan ja Sai- nitsematta ei voi myöskään jättää sitä hyö-
15394: maan kanavan välimatka 10 kilometrillä. tyä, mi:kä syntyy, kun tukkilautat Tullisal-
15395: Mitä tällainen välimatkan lyhentäminen men kautta ilmlkiessaan pääsevät tuulifta
15396: Etelä-Saimaan liikenteelle merkitsee sitä suojatummalle alueelle. Tämän edun ra-
15397: osoittaa seuraava tilasto : hallista arvoa on vaikeampi laskea ja on se
15398: Saimaan kanavan tilaston mukaan vuo- eri vuosina ·erilainen riippuen tietenkin tuu-
15399: delta 19,27 kulki kanavasta alaspäin 530 hi- lisuhteista, mutta arviolta jäisi tässäkin
15400: naaj,aa, 1,541 rahtihöyryä, 2,527 proomua, noin 30 makuupä:ivää a 2,500:- pois.
15401: 157 vesiproomua ja 147 muuta alusta sekä Matkustajaliikenteelle on myöskin suu-
15402: ylöspäin 543 hinaajaa, 1,528 rahtihöyryä, ri apu siitä, jos esim. Mikkelin ja
15403: 2,469 proomua ja 158 muuta alusta. La.ppeenranna'!1 välinen laivareitti lyhenee
15404: Näistä aluksista oli ainakin 60% sel- noin 10 kilometrillä :puhumattakaan siitä
15405: laisia, jotka tulivat Suur-Saimaan puo- edusta, jota se tuottaa paikalliselle asutuk-
15406: lelta ja siis olisivat kulkeneet Tullisalrrnen seLle.
15407: kautta. Lisäksi tulee keskimäärin 200 tuk- Kuten edellisestä selviää, on Tullisalmen
15408: lcilauttaa vuosittain. Kun tukkilautta juok- syventämisellä erittäin suuri merkitys Etelä-
15409: see noin 2 km. tunnissa, niin lyhenisi hi- Saimaan liikenteelle ja kun mainittu salmi
15410: nausaika 5 tunnilla a 150:- ja siis kus- verrattain vähäisillä kustannuksilla vo1-
15411: 364 11,168. - TuUisaJlmen syventäminen.
15412:
15413: daan, joitakin suurempia pohjakiviä pois- että Eduskunta ottaisi v. 1930 tulo-
15414: poraama1la sa,attaa sellaiooen kuntoon, jota ja menoarvioon 300,000 markkaa
15415: sisävesilaivat voivat käyttää hyväkseen, eh- Tullisalmen sy·ventä.mistä varten.
15416: dotamme,
15417:
15418: Helsingissä, ~elokuun 9 p :nä, 19,29.
15419:
15420:
15421: Elias Tukia. Kaino W. Oksanen.
15422: E. Lautala. Antti Kemppi.
15423: E. V. Kuokkanen. Vilho Nikkanen.
15424: Kaapro Moilanen. E. A. Tuomivaara.
15425: J. F. Aalto. Osk. Reinikainen.
15426: Anna Haverinen. Hilja Pärssinen.
15427: Aino Luostarinen. Hulda Nordenstreng .
15428: • Reinh. Swentorzetski. Matti Paasivuori.
15429: Emil Jutila Toivo Halonen.
15430: Hilma Waljakka. Toivo J. Aro.
15431: Simson Pilkka.
15432: 365
15433:
15434: Il,l69. - Rah. al. N:o 149.
15435:
15436:
15437:
15438:
15439: Setälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta teiden rakenta-
15440: miseen ja kunnostamiseen vähävaraisilla pienviljelijä-
15441: seuduilla.
15442:
15443:
15444: E d u s k u n n a ll e.
15445:
15446: Maamme pienviljelysseuduilla ja varsin- tyksellisesti uudisasutusta laajentaa. Mie-
15447: kin siellä, missä asutus on muodostunut lestämme olisi valtiovallan suoranainen vel-
15448: itsenäistyneistä torppareista ja uudisasuk- vollisuuskin ryhtyä avustamaan teitä sel-
15449: kaista, ovat tieolot aivan alkeellisella kan- laisille seuduille, joissa pääasiallisesti asuu
15450: nalla, eikä vaikeassa taloudellisessa ase- vähävaraista pienviljelijäväestöä, sitäkin
15451: massa oleva pienviljelijäväestö kykene suuremmalla syyllä, koska ne valtion varat,
15452: omin varoinsa kaikkein välttämättömimpiä- jotka uhrataan tieolojen parantamiseksi,
15453: kään teitä rakentamaan ja kunnossa pitä- eivät kokonaan tule yksityiseksi hyödyksi,
15454: maan. Teiden rakentaminen pienviljelys- vaan on sillä myöskin kansantaloudellinen
15455: alueille olisi sitäkin tärkeämpi kun suurin merkitys maamme lukuisan pienviljelijä-
15456: osa maamme pienviljelmistä sijaitsee har- väestön taloudellisen ja sivistyksellisen ase-
15457: vaan asutuilla seuduilla, kaukana liikenne- man kohottamiseksi harvaan asutuilla seu-
15458: ja kulutuskeskuksista,. joiS&a kunnollinen duilla.
15459: tie on suorastaan elinkysymys jos mieli- Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
15460: tään pienviljelys saada kannattavaksi ja
15461: pienviljelijäväestön toimeentulo turvatuksi. että Eduskunta päättäisi 1930
15462: Näin ollen olisi valtiovallan taholta: tehok- vuoden valtion menosääntöön otetta-
15463: kaasti avustettava syrjäisten pienviljelijä- vaksi 15 miljoonan markan suurui-
15464: seutujen tieolojen parantamista, sillä vain sen määrärahan käytettäväksi teiden
15465: kunnollisten teiden avulla voidaan kannat- rakentamiseen ja kunnostamiseen vä-
15466: tavaa pienviljelystä harjoittaa ja menes- hävaraisilla pienviljelijäseuduilla.
15467:
15468: Helsingissä elokuun 15 päivänä 1929.
15469:
15470:
15471: Edvard Setälä. Valfrid Eskola.
15472: J. Kovanen. Viljo Rantala.
15473: TOISET
15474: •• ••
15475: VALTIOPAIVAT
15476: 19 2 9
15477: •
15478:
15479: LIITTEET
15480: 111.
15481: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- jA
15482: TOIVOMUSALOITTEET
15483:
15484:
15485:
15486:
15487: Helsinki 1929
15488: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
15489: 1
15490:
15491:
15492:
15493: 1
15494: Rikos- ja ulosottolakia, valtiollisia rikoksia, painovapauslakia,
15495: korkoa y. m. koskevia laki- ja toivomusalotteita.
15496:
15497:
15498:
15499:
15500: ~:45-29 47
15501: 371
15502:
15503: I;t;I,1. - Lak. al. N :o 7.
15504:
15505:
15506:
15507:
15508: Pekkala, E. y. m.: Ehdottts laiksi valtiollisten vankien
15509: oikeuksista.
15510:
15511:
15512: Eduskunnalle.
15513:
15514: Viitaten sirihen, mitä tämän vuoden en- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15515: simmäisille valtiopäiville jätetyn lakialoit- van lakiehdo·tuksen:
15516: teen N:o 7 perusteluissa on lähemmin esi-
15517: tetty, pyydämme ehdottaa,
15518:
15519:
15520: ·Laki
15521: valtiollisten vankien oikeuksista.
15522:
15523: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
15524:
15525: 1 §. 2 §.
15526: Valtiol1iseHa vangilla tarlwiteta.an henki- Valtioll~ta vankia älköön pantaka vastoin
15527: löä, joka on kärsimässä vapausrangaistus- omaa tahtoaan yihteen muiden kuin toisten
15528: taan tuomittuna rikoslain 11, 12 ja 13 lu- valtiollisten vankien kanssa.
15529: vun, 16 luvun 8 § ::n 1 momentin, mikäli
15530: siinä/ s1äädet:iilin vå.ettelyksestä v•altiopetok- 3 §.
15531: seen tai maanpetoksoon, 16 luvun 8 § :n 2 V.alt>iollista vankia älköön työhön pa:koi-
15532: momentin sekä 16 luvun 24 § :n kuin myös- tettako. Jos !hän tahtoo työtä tehdä, saa-
15533: kin painovapauslaJin nojalla. koon itse valita työnsä.
15534: TuO!liliioistuimella olkoon valta määrätä
15535: annettav,aJksi valtiollisen vangit oikeudet 4 §.
15536: sellaise11ekin henkilölle, j olm on tuomittu V:altiomselle vangille on yleisillä varoilla
15537: muiden kuin yll:ämaini1ttujen lainkohtien no- han/klittava terv·eellinen ja tarpeenmukBJinen
15538: jalla, mutta oo tehnyt tekonsa v.altiollisen, ravinto sekä muut tarpeet. Jos hän tahtoo
15539: yhteiskunnallisen .ta:i· U.sJkonnollisen käsityk- ja saattaa kustantaa itselLeen paremman
15540: iS'ensä perustuksella. elatuksen tahi enemmän mukavuutta kuin
15541: V•altiollisen•a vankina on myös pidettävä mitä vankilassa ylimalkaan annetaan, olkoon
15542: sellaista vapausrangajstustaan kärsivää hen- hänellä siihen oikeus oman harkintansa mu-
15543: kilöä, joka 1 momentissa mainittujen lain- kaan.
15544: kohtien mukaan ~annetun r.angajstuksen li- 5 §.
15545: säksi on tuomittu mngruistukseen myöskin Valtiollisen vangin ol:koon lupa l1Ikea ja
15546: muiden lainkohtien nojalla, mutta kä.rsinyt kirj•oi,ttaa. Olkoon hänellä myös oikeus
15547: täydellisesti tämän osan rangaistustaan. hankk•ia omalla kustannuksellaan halua-
15548: 372 HI,1. - Valtiollis•ten vankien oikeudet.
15549:
15550: maansa kirjallisuutta sekä tilata halua- taessa taikka muunoinkaan kahleisiin pan-
15551: miansa aikakautisia julkaisuja. sekä oikeus taka.
15552: niin usein kuin haluaa. ottaa vastaan sekä
15553: lähettä:ä ki,rj.eitä. 9 §.
15554: ~altiolli•sella van~illa olkoon oikeus vä-
15555: V aitioUin en vanki vapautettaikoon, mikäli
15556: hinrt:ään kerran vii:kossa ja kahden tunnin hä,n itse haluaa, uskonnonopetuksesta tai
15557: aikana ke:rraUaan tavata omaisiaan tai tut- hartaudenharjoituksista.
15558: ta.vi,aa:n.
15559: 6 §. 10 §.
15560: Valtiollinen v:anki saakoon käyttää omia Valtiolliseen va:nkiin ä~köön 'sovel1etta:ko
15561: vaatteita,an, jos hän itse n~in haluaa. 19 p :nä joulukuuta 1889 rangaistusten täy-
15562: täntöönpanosta annet.un asetuksen 3 ja 4
15563: 7 §. luvun mä:äräyksiä.
15564: Jos v·ahiollinen vanki sairastuu, pidettä- Muuten nouda.tettakoon valtiollise,.en van-
15565: köön häntä vankilan ulkopuolella sellai- kiin nähden .soveltuvilta ikohdin 1 momen-
15566: sessa pa.ika.ssa, j·ossa 'häntä saattaa tarpeen- tissa mainitun asetuksen säännöksiä, mikäli
15567: mukaisesti hoita,a. ne ·eivät oLe ristir.iidassa tämän lain kanssa.
15568: Valtiollinen vanki saakoon liikkua ulkoil-
15569: massa päivittäin vähintään kolme tuntia, 11 §.
15570: mikäli hän itse sitä haluaa. Tarkemmat mä,äräykset tämän lain sovel-
15571: tamisesta antaa valtioneuvosto.
15572: 8 §.
15573: V,altioUiJsta vankia äLköön kurinpidolli- 12 §.
15574: sesti rangaistako, älköönkä !häntä kuljet~t- Tämä laki tulee voimaan heti.
15575:
15576:
15577: Helsingissä, ~elokuun 14 päivänä 1929.
15578:
15579:
15580: Eino Pekkala. Kalle Kyhälä.
15581: Jalmari Virta. Juho Perälä.
15582: Mauritz Fr. Rosenberg. Aug. Turunen.
15583: Arvo A. Lehto. Asser Salo.
15584: Siina Urpilainen. William Tanner.
15585: A. K. Talvio. Pekka Strengell.
15586: Arvo Riihimäki. Emil J. Tabell.
15587: K. Kulmala. J. A. Liedes.
15588: 373
15589:
15590: III,2. - Lak. al. N:o 8.
15591:
15592:
15593:
15594:
15595: Aaltonen y. m.: Ehdotus laiksi rangaistusten täytäntöön-
15596: panosta 19 päivänä joulttkuuta 1889 annetun, lailla 21
15597: päivänä tammikuuta 1921 muutetun asetuksen 2 luvun
15598: 8 § :n muuttamisesta.
15599:
15600:
15601: E d u ,s k u n n a ll e.
15602:
15603: Tammikuun 21 päivänä 1921 säädetyssä vankien tekemän työn laatuun. Kun työ on
15604: n.s. valtiollisia vankeja, eli sellaisia henki- ollut kokonaan vankilaviranomaisten mä.ä-
15605: löitä, jotka on tuomittu rangaistukseen ri- rättävissä, eivätkä nämä läheskään aina ole
15606: koslain 11, 12 ja 13 luvun tai 16 luvun 24 kiinnittäneet huomiota vankien omiin toivo-
15607: pykälän nDjalla, koskevassa lais.<;a säädetään, muksiin yhtä vähän kuin heidän edellytyk-
15608: että tällaisia vankeja ei ole pidettävä yh- siinsäkään, on aivan äskettäinkin todettu,
15609: dessä tavallisten kriminaalivankien kanssa että esim. henkilöitä, jotka vuo.sikausia ovat
15610: sekä että heihin on sovellettava 19/12 1889 toimineet sanomalehtialalla tai muussa hen-
15611: annetun rikoslain voimaanpanoasetuksen 35 kisessä työssä, on pakoitettu lähes vuoden
15612: pykälän määräyksiä tutkintovangeista. Tä- parsimaan sukkia, paikkaamaan alusvaat-
15613: ten ovat poliittiset vangit saaneet tilaisuu- teita, .pesemään vankilan sellejä j.n.e.
15614: den kustantaa itselleen jonkun verran pa- Tämä ei kuitenkaan voi olla järkevän
15615: remman elatuksen ja enemmän mukavuutta lainlaatijan tarkoitus. Rangaistuksellaharr
15616: kuin mitä vangeille yleensä sallitaan, pyritään kaikkialla parantamaan rikoksen-
15617: vaikka näitä etuja ei vankilaviranomaisten tekijää ja herättämään yhteiskuntaan so-
15618: puolesta aina ole myönnetty niin suuressa peutuvampaa, positiivista mielenlaatua. Että
15619: määrässä kuin laki edellyttäisi. edellämainittu työnlaatu on omiaan vaikut-
15620: Juuri mainittua lakia säädettäessä oli tamaan main·itunJ.aisiEom henkilöissä aivan
15621: eduskunnan tarkoituksena kaikissa muissa- päinvastaiseen suuntaan, s.o. katkeroitta-
15622: kin suhteissa rinnastaa poliittiset vangit vasti, on jokaiselle .ajattelevalle ihmiselle
15623: tutkintovankien kanssa, joten ensinmainitut selvää.
15624: olisivat saaneet mahdollisuuden vapaasti Kaikissa kansanvaltaisissa valtioissa on
15625: määrätä työnsä laadun, vastaanottaa kir- poliittisilla vangeilla tekemänsä rikoksen
15626: jeitä ja luonaan käypiä henkilöitä useammin erikoiseen laatuun nähden laajempia oikeuk-
15627: kuin tavalliset vangit, neuvotella oikeuden- sia ja vapauksia kuin tavallisilla rikosvan-
15628: käyntiapumiehensä kanssa j.n.e. Nähtävästi geilla. Jo:tta meilläkin päästäisiin lähem-
15629: erehdyksestä puheenalainen lainkohta kui- mäksi samaa päämäärää, ehdotamme kun-
15630: tenkin sai nykyisen rajoitetumman sana- nioittaen,
15631: muotonsa.
15632: Tästä on aiheutunut useita valitettavia että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15633: epäkohtia, varsinkin mitä tulee poliittisten van lakiehdotuksen:
15634: 374 III,2. - Rangaistusten täytäntöönpano.
15635:
15636: Laki
15637: rangaistusten täytäntöönpanosta 19 pa1vana joulukuuta 1889 annetun, lailla 21
15638: päivänä tammikuuta 1921 muutetun asetuksen 2 luvun 8 pykälän muuttamisesta
15639: toisin kuuluvaksi.
15640:
15641: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun,
15642: lailla 21 päivänä tammikuuta 1921 muutetulll rangaistusten täytäntöönpanoa koske-
15643: van asetuksen 8 pykälän 6 kohta näin kuuluvaksi:
15644:
15645: V arrkia, joka, olematta samalla syypää kärsii vapausrangaistusta muusta rikok-
15646: muuhun rikokseen, on tuomittu rangaistuk- sesta, ja sovellettakoon häneen muutoin,
15647: seen ri1koksesta, josta säädetään rikoslain 11, mitä rikoslain voimaanpanemisesta 19 päi-
15648: 12 ja 13 luvussa sekä 16 luvun 24 pykälässä, vänä joulukuuta 1889 annetussa asetuksessa
15649: älköön pantako yhteen sen kanssa, joka tutkimusvangeista on säädetty.
15650:
15651:
15652: Helsingissä, elokuun 14 päivänä 1929.
15653:
15654:
15655: Aleksi Aaltonen. Kalle Myllymäki
15656: E. Huttunen. Otto Marttila.
15657: Viljo Rantala. Miina Sillanpää.
15658: 375
15659:
15660: m,3. - Lak. al. N :o 9.
15661:
15662:
15663:
15664:
15665: Aalto, J. F. y. m.: Ehdotus laiksi vnoden 1918 kansalais-
15666: sodan johdosta mngaishtksiin tuornittu,jen henkilöiden
15667: ctrrnahtarnisesta.
15668:
15669:
15670: E d u s k u n n a ll e.
15671:
15672: Kansalaissodan päättymisestä on kulunut keat taloudelliset ja poliittiset olot ovat
15673: jo yksitoista vuotta, joten kohtuudella voi- vaikeuttaneet heidän toimeentuloaan. Toi-
15674: taisiin otaksua että sen herättämät intohi- set ovat löytäneet suojan Ruotsista, mutta
15675: mot olisivat ehtineet asettua. Kuluneina heitä on rasittanut alituinen taloudellinen
15676: vuosina onkin, pääasiallisesti edullisten po- epävarmuus ja suoranainen ahdinko, jota
15677: liittisten tilanteitten vaikutuksesta, saatu paitsi useiden paikallisten viranomaisten
15678: aikaan armahduslakeja, jotka ovat vapaut- epäluulo on kiusallisella tavalla kohdistu-
15679: taneet vankiloista ainakin useimmat kansa- nut noihin vieraisiin, asiapapereita vailla
15680: laissodan johdosta vankeusrangaistuksiin oleviin pakolaisiin. Näin ollen on elämä
15681: tuomitut sekä palauttaneet vapautetuille ollut heille alituista taistelua vaikeuksia ja
15682: kansalaisluottamuksen. huolia vastaan. Ei vain kohtuus vaan suo-
15683: Mutta vielä ei ole saatu kansalaissodan rastaan oikeuskin vaatisi, että heille vih-
15684: johdosta täydellistä amnestiaa, vaikka esi- doinkin annettaisiin mahdollisuus palata
15685: merkiksi Pariisin kommuunin jälkeen, joka kotimaahansa joutumatta täällä uusien kär-
15686: eräissä suhteissa oli Suomen kansalais- simysten uhreiksi.
15687: sotaan verrattavissa, saatiin sellainen jo Mainittuihin seikkoihin vedoten jätettiin
15688: lyhemmässäkin ajassa. Vielä ei ole maan- sosialidemokraattisen ryhmän puolesta vuo-
15689: paossa oleville, punaisella puolella taistel- den 1929 ensimmäisillä valtiopäivillä edus-
15690: leille suotu mahdollisuutta palata kotimaa- kunnalle lakialoite, mutta jäi se eduskun-
15691: hansa joutumatta täällä vangittaviksi ja nan hajoituksen vuoksi käsittelemättä. Nyt
15692: ehkä rangaistaviksi. Tämän johdosta on- ei enää asian ratkaisua olisi viivytettävä
15693: kin. vielä maan rajojen ulkopuolella lukui- eikä pidettävä voimassa olotilaa, josta kär-
15694: sasti rehellisiä suomalaisia työläisiä, jotka sii myös maamme kulttuuriarvo, ja sen-
15695: kansalaissodan päättyessä syntyneen pako- vuoksi ehdotamme,
15696: kauhun vaikutuksesta joutuivat ulkomaille.
15697: Surkeata elämää ovat lukuisat näistä hen- että Edttskunta hyväksyisi näin
15698: kilöistä nyt jo yli kymmenen vuoden ajan knuluvan lain:
15699: eläneet. Toiset ovat Venäjällä, missä vai-
15700: 376 III,3. - Kansalaissodan johdosta rangaistuksiin tuomittujen armahtaminen.
15701:
15702: Laki
15703: vuoden 1918 kansalaissodan johdosta rangaistuksiin tuomittujen
15704: henkilöiden armahtamisesta.
15705:
15706: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15707:
15708: 1 §. heille kansalaisluottamus ja muut lisäran-
15709: Henkilöt, jotka valtiorikosoikeuksissa tai gaistuksella riistetyt oikeudet.
15710: säännöllisissä tuomiDistuimissa on tuomittu
15711: rangaistukseen vuoden 1918 kansalaissotaan 2 §.
15712: osanotosta, sen valmistamisesta tahi siihen Teoista,· joista mainitaan 1 § :ssä, vireille
15713: kiihoittamisesta tai muista kansalaissotaan pannut syytteet rauetkoot, älköönkä uusia
15714: liittyvistä teoista, vapautetaan heti heille syytteitä sellaisista teoista enempää nostet-
15715: tuomituista rangaistuksista ja palautetaan tako.
15716:
15717:
15718: Helsingissä, elokuun 13 päivänä 1929.
15719:
15720:
15721: J. F. Aalto. Johan Helo.
15722: Yrjö Welling. Jalmari Leino.
15723: Osk. Reinikainen. Hilja Pärssinen.
15724: Mikko Suokas. E. Huttunen.
15725: Reinh. Swentorzetski. M. Ampuja.
15726: Aino Lehtokoski. Hilma Waljakka.
15727: Iida Vihuri. Hilma Koivulahti-Lehto.
15728: Axel Åhlström. Hilda Seppälä.
15729: Matti Paasivuori. Aatto Siren.
15730: Toivo Halonen. Anna Haverinen.
15731: Ville Komu. Jalmari Linna.
15732: Kustaa Perho. Matti Lepistö.
15733: J. Väisänen. E. Aromaa.
15734: Leander Sirola. Toivo J. Aro.
15735: Edv. Kujala. Edward Setälä.
15736: Matti Puittinen. Otto Marttila.
15737: Väinö Kivisalo. Otto Pensas.
15738: Aleksi Aaltonen. Tuomas Bryggari.
15739: Albin Koponen. lsak Penttala.
15740: J. Kovanen.
15741: 377
15742:
15743: III,4. - Lak. al. N :o 10.
15744:
15745:
15746:
15747:
15748: Kuokkanen: Ehdotus laiksi ulosottolain muuttamisesta.
15749:
15750:
15751: E d u s k u n n a 11 e.
15752:
15753: Säädettäessä kesäkuun 13 päivänä oli vähäistä ennen eli 1 päivänä helmi-
15754: 1929 annettua avioliittolakia katsottiin kuuta 1929 annetulla lailla ulosottolain
15755: tarpeelliseksi erinäisissä kohdissa muuttaa muuttamisesta saanut uuden sisällön, ja
15756: myöskin ulosottolakia, ja sisällytettiin että kesäkuun 13 päivänä 1929 annettuun
15757: nämä muutokset samana päivänä annet- lakiin pykälän 2 kappale olisi pitänyt ot-
15758: tuun lakiin eräiden ulosottolain säännös- taa sellaisena kuin se on äsken mainitussa
15759: ten muuttamisesta. Niinpä viimeksimai- laissa helmikuun 1 päivältä 1929. Tämä
15760: nitulla lailla, joka tulee voimaan 1 päi- näin tapahtunut epähuomio on korjat-
15761: vänä tammikuuta 1930, ulosottolain 4 lu- tava, koskapa muutoin käy niin, että vii-
15762: vun 10 § muutettiin siten, että sanottuun meksi mainittu laki, mikäli se koskee
15763: pykälään, sellaisena kuin se alkuaan on ulosottolain 4 luvun 10 § :ää, tulee ole-
15764: ollut ulosottolaissa, lisättiin uusi viides maan voimassa vain ensi vuoden alkuun,
15765: kappale, joten siis sama pykälä, mainittua ja se parannus, jota sanotun pykälän 2
15766: uutta kappaletta lukuunottamatta, ensi kappaleeseen tarkoitettiin saada, jää ko~
15767: vuoden alusta tulee saamaan sen sisällön, vin vähäaikaiseksi.
15768: mikä sillä vanhastaan on ollut. Tätä lain- Esittämäni nojalla kunnioittaen ehdo-
15769: säädäntötointa suoritettaessa näyttää kui- tan
15770: tenkin jääneen ottamatta huomioon, että
15771: saman pykälän 2 kappale, joka käytän- Eduskttnnan hyvä.ksyttäväksi _seu-
15772: nössä oli aiheuttanut erilaisia tulkintoja, raavan lain:
15773:
15774:
15775:
15776: Laki
15777: ulosottolain muuttamisesta.
15778:
15779: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulosottolain 4 luvun 10 § näin
15780: kuuluvaksi :
15781:
15782: 4 Luku. omistaja, vaan ei voi heti näyttää oikeut-
15783: Ulosmittauksesta. tansa toteen, älköön se estäkö omaisuuden
15784: ulosmittaamista. Jos hän ulosmittauksessa
15785: 10 §. esittää todennäköisiä perusteita vaatimuk-
15786: Jos toinen sanoo olevansa jonkin, velalli- seensa, neuvokoon ulosottomies häntä aja-
15787: sen pesässä olevan irtaimen omaisuuden maan kannettansa haasteen nojalla, ja kes-
15788:
15789: 245-29 48
15790: 378 III,4. - Ulosottolain muuttaminen.
15791:
15792: keytettäköön täytäntöönpano toistaiseksi ; töksen tiedoksisaamisesta antaa haaste ja
15793: haastattakoon kuitenkin se, joka omaisuutta toimittaa siitä tieto ulosottomiehelle.
15794: tahtoo varjella, velkojan ja velallisen sen Jos velkoja tahtoo itse haastattaa, olkoon
15795: paikkakunnan oikeuteen, missä omaisuus hänellä siihen valta.
15796: on, ja tuokoon siitä ulosottomiehelle todis- Jos sivullinen vaatii omistusoikeutta ulos-
15797: tuksen kolmessa kuukaudessa ulosmittauk- mitattuun irtaimistoon, mutta se vaatimus
15798: sen jälkeen; muuten käytettäköön ulos- on alioikeuden tuomiolla hylätty, saatetta-
15799: mitattu omaisuus velkojan saamisen maksa- koon täytäntöönpano loppuun, vaikka siitä
15800: miseksi. tuomiosta vedotaankin, ja olkoon velkoja
15801: Jos joku ulosmittauksen jälkeen tuo esiin oikeutettu panttia tahi takausta vastaan
15802: nyt sanotun vaatimuksen, älköön se estäkö nostamaan saadut rahat.
15803: täytäntöönpanon loppuun saattamista, ellei Mitä täten on säädetty, sovellettakoon
15804: ulosotonhaltija toisin määrää. Jos ulos- myöskin, kun ulosmittauksen tapahtuessa
15805: otonhaltija on neuvonut vaatimuksen teki- velallisen pesässä tämän puoliso tahtoo hä-
15806: jää ajamaan kannettansa haasteen nojalla, nelle kuuluvana ottaa erilleen määrättyä
15807: tulee hänen, ennen mainitulla uhalla, kol- irtainta omaisuutta.
15808: messa kuukaudessa ulosotonhaltijan pää-
15809:
15810:
15811: Helsingissä, 12 päivänä elokuuta 1929.
15812:
15813:
15814: E. V. Kuokkanen.
15815: 379
15816:
15817: III,5. - Lak. al. N:o 11.
15818:
15819:
15820:
15821:
15822: Virta y. m.: Ehdotukset laiksi ulosottolain 4 luvun 5 ja
15823: 6 §:n rnuuttamisesta ja laiksi ulosottolain voimaan-
15824: panoasetuksen 27 §:n mutdtamisesta.
15825:
15826:
15827: E d u s k u n n a ll e.
15828:
15829: Nykyään voimassaoleva ulosottolaki ei ulosmittauksia toimitettu. Pientalonpoikien
15830: tarpeeksi turvaa vähävaraisen v·elallisen, ku- omaisuus on siirtymässä rikkaiden maa-
15831: ten palkkatyöläisten, pienviljelijäin, alem- talouskapitalistien ja muiden rahamiesten
15832: pien virkamiesten y. m. samanlaisessa ase- käsiin. Heidät häädetään kodeistaan. Pien-
15833: massa olevien oikeuksia. Ulosottolain mää- talO!llpoiki:en talous raunioituu. Yhteiskun-
15834: räysten mukaan voidaan ulosmittauksesta nan väliintulo on välttämätön.
15835: eroittaa niin vähäm. omaisuutta, ·että ulos- Palkkatuloj.en ulosmittaukseen nähden ei
15836: mittauksen alainen velallinen joutuu mel- ole nykyään muuta rajoitusta, kuin että ve-
15837: kein puille paljaille. Sen vuoksi olisi sen lalliselle pitää jäädä 2 / 3 palkastaan, ei kui-
15838: omaisuuden arvo, jonka velallinen saa eroit- tenkaan vähempää kuin 3 markkaa taikka
15839: taa ulosmittauksesta, määrättävä viideksi jos velallisella on perhe elätettävänään 6
15840: tuhanneksi markaksi taikka, jos hänellä on markkaa päivää kohti. Oikeudenmukaista
15841: perhe elätettävänä, kymmeneksituhanneksi ja kohtuullista on, että pienet palkkatulot
15842: ma~kaksi sekä sen lisäksi 1säädettävä, että vapautetaan kokonaan ulosmittauksesta,
15843: pienvilj.elijöiltä ulosmitattatessa olisi jätet- paitsi jos ulosmitataan .elatusta, jota joku
15844: tävä maata, rakennuksia y. m. tarpeita niin on velvoitettu puolisollen:sa ja lapsillensa
15845: paljon, ·että v.elallinen voi edelleen harjoit- maksamaan. Tämän vuoksi on ulosottolain
15846: taa elinkeinoaan. 6 § :ään lisättävä säännös, .että palkkaa jonka
15847: Vallitsevan taloudellisen pulakauden joh- suuruus on enintään 14,000 markkaa vuo-
15848: dosta on Suomen pientalonpoikain asema dessa kaupungeissa ja 8,000 markkaa vuo-
15849: muodostunut ,sangen huolestuttavaksi. dessa maalla, ei saa ulosmitata. Kohtuu-
15850: Maata kohdanneen kadon johdosta on hei- tonta myöskin on, että ikrmmun ja kunnan-
15851: dän asemansa tällä hetkellä aivan turvaton. veroja y. m. sellaisia maksuja ulosmitatta-
15852: Se voimakas liikehtiminen, joka viimeksi oli essa ei noudateta ulosottolain 4 luvun 5 § :n
15853: havaittavissa katoalueiden talonpoikien kes- 2 momentissa olevaa säännöstä siitä, mitä
15854: kuudessa, osoittaa, että hätä on suuri, eräässä tapauksessa voidaan ulosmittauk-
15855: Kautta maan on saapunut tietoja, jotka ker- sesta eroittaa.
15856: tovat, että talonpoikien maat ja muu omai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15857: suus on joutunut pakkohuutokaupattavaksi.
15858: Onpa heidän omaisuuttaan jo sangen lukui- että Edusknnta hyväksyisi seuraa-
15859: sissa tapauksissa pakkohuutokaupattukin ja vat kaksi lakiehdotusta:
15860: 380 III,5. - Ulosottolain muuttaminen.
15861:
15862: Laki
15863: ulosottolain 4 luvun 5 ja 6 § :n muuttamisesta sellaisina kuin nämä lainkohdat
15864: ovat 31 pii.ivänä joulukuuta 1927 annetussa laissa.
15865:
15866: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että ulosottolain 4 luvun 5 ja
15867: 6 § :t muutetaan näin kuuluvaksi:
15868:
15869: 5 §. jos sellaista omaisuutta ei ole, eroittamaan
15870: Ulosmittauksesta on eroitettava: 1) velal- muuta irtaimistoa näihin määriin. Irtainta
15871: liselle ja hänen perheellensä tarpeelliset omaisuutta, joka on panttina taikka jota
15872: pito- ja makuuvaatteet sekä sängyt, niin toinen hallitsee ja on oikeutettu saamisen
15873: myös välttämättömät huone- ja talouskalut; vakuut·ena pitämään takanansa, älköön eroi-
15874: 2) velallisen ja hänen perheensä oppi-, am- tettako, kun ulosmittaus tapahtuu siitä ve-
15875: matti- ja rsivistyskirjat; 3) tarpeelliset työ- lasta, jonka vakuutena omaisuus on.
15876: välineet, ,sekäi virkamiehiltä, lääkär.eiltä ja
15877: kätilöiltä ulosmitattaessa mitä he virkansa
15878: tai ammattinsa harjoittamiseen tarvitsevat; 6 ~.
15879: 4) omasta ja perrheensä työstä eläviltä mäki- Kun velallinen valtion tai yksityisen pal-
15880: tupalaisilta, torppareilta y. m. heihin ver- veluksessa nauttii palkkaa tai eläkettä,
15881: rattavilta sekä työtätekeviltä talonpojilta on viimeisenä maksuaikana erääntyneestä
15882: ulosmitattaessa on velalliselle jätettävä, asu- palkka- tai eläkemäärästä taikka, jos velalli-
15883: tuslautakunnan .arvioinnin mukaan, maata, nen on jo ,sen nostanut, hänen hallussaan
15884: rakennuksia, eläimiä y. m. maataloustar- olevasta rahasta; jätettävä ulosmittaamaHa
15885: peita niin paljon, että velallinen edelleen voi sen verran, mikä vastaa kahta kolmannesta
15886: elinkeinoaan harjoittaa. ·Tämän lisäksi on siitä, mikä palkasta tai eläkkeestä tulee
15887: ulosmittau@sesta eroitettava talossa olevista ulosmittauksen ja seuraavan maksuajan
15888: varoista, mitä kolmen kuukauden el:atuk- väliselle ajalle. Palkkaa tai eläkettä, jonka
15889: seksi on tarpeen. suuruus on enintään neljätoista tuhatta
15890: Jos 3 tai 4 kohdassa mainitun omaisuu- markkaa vuodessa kaupungissa ja kahdek-
15891: den arvo ei nouse viiteentuhanteen taikka, san tuhattai markkaa maalaiskunnassa, äl-
15892: kun velallisella on perhe elätettävänään, köön ulosmitattako, paitsi jos ulosmitataan
15893: kymmeneen tuhanteen markkaan, otettakoon elatusta, jota velallinen on velvoitettu puo-
15894: ero muusta, velallisen osoittamasta irtaimis- lisollensa ja lapsillensa maksamaan. Palkkaa
15895: tosta. V:elallinen olkoon oikeutettu 3 ja 4 tai eläkettä älköön ulosmitattako, ennenkuin
15896: kohdassa mainitun omaisuuden sijaan taikka velallinen on oikeutettu sen nostamaan.
15897:
15898:
15899:
15900: Laki
15901: uuden ulosottolain voimaanpanosta ja siitä, mitä sen johdosta on huomioonotet-
15902: tava 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun asetuksen 27 § :n muuttamisesta, sellai-
15903: sena kuin tämä lainkohta kuuluu 31 päivänä joulukuuta 1917 annetussa laissa.
15904:
15905: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että ulosottolain voimaanpallo-
15906: asetuksen 27 § muutetaan näin kuuluvaksi:
15907:
15908: 27 §. kirjan lunastusta tahi muuta sellaista ulos-
15909: Kun ulostekoja., yleisiä maksuja, toimitus-1 mitataan ilman tuomiota tai päätöstä, nou-
15910: 111,5. - Virta y. m. 381
15911:
15912: datettakoon ulosottolain määräyksiä ulos- kertyneiden varojen jaosta sekä ulosottomie-
15913: mittauksen toimeenpanosta, ulosmitatun hen menettelyä koskevasta valituksesta.
15914: omaisuuden myymisestä, ulosmittauksesta
15915:
15916:
15917: Helsingissä elokuun 14 p :nä 1929.
15918:
15919:
15920: Jalmari Virta. J. A. Liedes.
15921: Mauritz Fr. Rosenberg. Pekka Strengell.
15922: Aug. Turunen. William Tanner.
15923: Heikki Väisänen. Väinö J. Kallio.
15924: Siina Urpilainen. Arvo A. Lehto.
15925: Kalle Meriläinen. Kalle Kyhälä.
15926: Väinö Pohjaranta. K. Kulmala.
15927: Verner Halen.. Juho Perälä.
15928: J. Rötkö. L. Myllymäki.
15929: Jp,,6. - Lak. al. B :.o 12.
15930:
15931:
15932:
15933:
15934: Turunen y. m.: Ehdot1ts laiksi 6 §:n ottamisesta kauppa-
15935: kam·en 9 luku1m.
15936:
15937:
15938: E d u s k u n n a: ll e.
15939:
15940: Sen jälkeen kuin lailla toukokuun 15 päi- tää talouttaan lai,napääoman avulla tuotta-
15941: vältä 1920 kumottiin kauppakaaren 9 luvun vaan ja järkiperäiseen kuntoon.. Ne pien-
15942: 6 §, jolla kiellettiin velaksiannossa ottamasta tuottajat, jotka lainapääomilla ovat ryhty-
15943: korkoa enemmän kuin kuusi sadalta vuo- neet talouttaan järjestämään, sortuvat en-
15944: dessa, on lainauskorko huomattavasti ko- nen pitkää raskaan korkotaakan alle, jata
15945: honnut. Rikoslaissa oleva määräys, joka paitsi heidän vuotuiset työnsä tulokset me-
15946: tuomitsee rangaistavaksi teoksi sen, että nevät kohtuuttomien korkojen maksuina
15947: joku, käyttämäilä hyväkseen toisen pulaa, lainanantajain kassoihin. On aivan välttä-
15948: ymmärtämättömyyttä: tai kevytmielisyyttä, mätöntä, että lain,auslii!kkeen alalla päästään
15949: varallisuutta koskevalla välipuheella tai sen nykyään vallitsevasta tilanteesta alennet-
15950: yhteydessä on ottanut tahi itselleen tai toi- tuun ja lailla tarkasti määrättyyn korko-
15951: selle edustanut aineellista etua, joka. on il- kantaan. Miten välttämätöntä, se on ma,ata-
15952: meisessä epäsuhteessa siihen mitä: hän on louden kannattavaisuudenkin kannalta osoit-
15953: antanut taikka mY'Öntänyt, ei ole 1kyennyt tavat vuosien viralliset laskelmat. Maata-
15954: estämään, ettei velaksiannossa olisi voitu louteen ki:innitetylle pääomalle saadaan nim.
15955: harjoittaa suoranaista koronkiskomista. Etelä-Suomessa puhdasta tuloa keskimäärin
15956: Kaikkein räikeimmät koronkiskomista pauk- 4 % ja Pohjoi8-Suomessa vain 1.4 %. Sa-
15957: set tuskin lienevät tuUeetkaan julkisuuteen, manlainen on tilanne myöskin muun pie-
15958: mutta sellai,sta on voitu todeta laajassa mi- nemmän yritteliäisyyden alalla. On luon-
15959: tassa. On selvää, ettei rikoslain epämääräi- nollista, että tällaisilla ehdoilla työskentele-
15960: sillä säännöksillä voida liiallista korolla riis- välle maataloudelle ja työtätekevän väestön
15961: tämistä ,ehkäistä silloin, kun ei ole olemassa yritteliäisyydelle merkitsee nykyinen korko-
15962: selvää lain määräystä siitä, missä on se kor- kanta suoranaista tuhoa. Olisi päästävä sii-
15963: kein raja, johon velanantajan täytyy koron- hen, että ko:nkein sallittu korko olisi 5 % ja
15964: hyvitY'stä vaatiessaan tyytyä. mahdollinen välittäjän palkkio enintään
15965: Ylen korkeasta ja epämääräisestä korko- 1 % sadalta vuodessa.
15966: kannasta, on 8eurauksena, että pienempi Edelläolevan perusteella saamme kun-
15967: yritteliäisyys etenkin maatalouden alalla nioittaen ehdottaa,
15968: käy kannattamattomaksi. Maa.pääomasta
15969: y.m. liikeluotosta maksettavat korkeat korot että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15970: muodostuvat pienemmille viljelijöille ylitse- van lakiehdot1tksen:
15971: pääsemättömiksi esteiksi yrittäessään järjes-
15972: 111,6. - Turunen y. m.
15973:
15974: Laki
15975: 6 § :n ottamisesta kauppakaaren 9 lukuun.
15976:
15977: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että kauppakaa.ren 9 lllit'uun ote-
15978: taan näin kuuluva 6 ~-
15979:
15980: 6 §. palkkio siihen luettuna. J olm sen tekee tahi
15981: Ä.Th:öön kulman ottako tahi kirjoituttako ottaa, menettäköön koko koron ja vetäköön
15982: itsellensä suurempaa korkoa kuin yhteensä sakkoa puolet velaksi annetusta pääomasta.
15983: kuusi sadalta vuodessa mahdollinen välitys-
15984:
15985:
15986: Helsingissä, elokuun 14 p :nä 1929.
15987:
15988:
15989: Aug. Turunen. Väinö Pohjaranta.
15990: J. A. Liedes. J. Rötkö.
15991: Mauritz Fr. Rosenberg. Juho Perälä.
15992: K. Kulmala. Eino Pekkala.
15993: Pekka Strengell. William Tanner.
15994: Heikki Väisänen. Arvo A. Lehto.
15995: Kalle Meriläinen. Kalle Kyhälä.
15996: Siina Urpilainen. Verner Halen.
15997: Arvo Riihimäki. Jalmari Virta.
15998: Väinö J. Kallio. L. Myllymäki.
15999: Asser Salo.
16000: 384:
16001:
16002: III,7. - Lak. al. N:o 13 .
16003:
16004:
16005: •
16006:
16007:
16008: Hannula, M. y. m.: Ehdotus laiksi oikendesta valoknviin
16009: kesäk1wn 3 p:nä 1927 annetun lain 2 §:n muuttami-
16010: sesta.
16011:
16012:
16013: E d u rs k u n n a ll e.
16014:
16015: Hallitus on antanut eduskunnalle esityk- kintä saad.a.an tehdä kartonkiin, itse kuvan
16016: sen tekijänoikeudesrta henilrisiin tuotteisiin leimaaminen ei taas aina käy päinsä. Kun
16017: annetun lain eräisen pykäl~en muuttami- sitäpaitsi on rsyy;tä epä,illä, ~että ehdotettu
16018: sesta. Kun mainittu la!ki sirllen joutuu tar- säännös on riidassa. Bernin sopimuksen
16019: kastuksen 'alaiseksi, ·On mielestämme syytä kanssa, on esillä olevan pJlkälän 3 momentti
16020: samalla ,o;tt!lJa tarlmstettav.aiksi myöskin teki- poistettu''.
16021: jänoikeudesta henkisiin tuotteisiin annet- Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen la:ki-
16022: tuun lwkiin olennaisesti liittyvä. laki oikeu- valiorkunnan ehdottamassa muodossa, joten
16023: desta val<Ykuviin eräiän täydennyksen sa:ami- hallituksen esityksessä ollut edellä mainittu
16024: seksi lakiin, minkä ~täydennyksen kolmmus säännös j'äi poi,s laista.
16025: on osoittanut ·ta.rpeellis~ksi. On valitettava,a, ·että niin kävi, sillä ko-
16026: Vuoden 1926 va1tiopäiville annetussa hal- kemus sinä :aikana, jona laki oikeudesta va-
16027: lituksen esitj7iksessä oikeutta valokuv•iin kos- lokuvi·in on ollut voimassa, on osoittanut,
16028: kevaksi laiksi e'hdotettiin la:kiehdotuksen miten tarpeeninen tuo sä:ännÖ·s olisi ollut.
16029: 2 § :ään sen kolmantena momenrttina otetta- Kun val<Ykuvissa jra samoin esim. kuvakor-
16030: vaksi näin kuuluva säiinnös: tellisa, jotka lain muka,an luet:aan valokuviin
16031: ,Mitä tässä pyikälässä; on sanottu, älköön kuuluviksi, anilharv·oin on mainittu valoku-
16032: julkisuuteen saa:tettuun kuvaan nähden so- vaajaa, ja häiruen kotipaitk!kwansa sekä missä
16033: vellettaJko, eHei kuv.a.an ole merkitty valo- ja kuka kuv;aikortin on julkaissut ta:i edes
16034: kuvaajan nimeä ja kotipaiik:lm:a s·erkä vuotta, missä se on pain.ett.u, eikä myöskään, mil-
16035: jolloin kuva ·ensin saartettiin julkisuuteen, loin kuva on julkaistu, niin on miltei mah-
16036: taikka tämä käy ilmi siitä yhteydestä, missä dotonta tietä:ä, onko Jkuva suoj,attu vaiko ~ei,
16037: kuva ~esiin,tyy' '. ja saako kuvraa käyttä;ä sanomalehden, <aika-
16038: ·Tämän ,sääilmöksen ~hdotti vuoden 1926 k,austkJi,rjran, kirjoituksen, .kirjan, matkaku-
16039: valti·opäivien lakiva.liokunt.a, jonka w.tlll1is- vauksen, j. n. e. !kuvittamiseen vaiko ei; ei
16040: tettavaks,i esitys roLi lähete.tty, poistett,av,aksi, edes ole maihdomsuutta ottaa siitä selkoa ja
16041: perustellen mietinnö:s,sä.nsä. säänn·öksen pois- pYj7ltää siihJen luprua, kun ·ei tiedä, kenen puo-
16042: tamista seu~aavasti: , - - - tarkoituk.sena leen 'iiedustdulla kääntyä.
16043: on luonnolHsesti helpottai/1. s~en mää:rä:ämi·stä, Laki oikeudesta valokuviin on päåasialli-
16044: kenelle .t·ekijänoikeus valokuvaan kuuluu ja sest'i muodogtettu yhdenmukaiseksi l·ain
16045: milloin sen voimassaoloaika loppuu. Tar- kanssa teki•jänoikeude.sta henkisiin tuott;ei-
16046: koitusta ei kuitenkaan saavuteta, jos mer- siin, vaikkakin suoja~aika on vain 10 vuot,ta.
16047: III,7. - Hannula, M. y. m. 385
16048:
16049: Tekijänoikeutta koskevan lain 13 § :ään on ja että nime·ttömän ta.i salanimisen t:ekijån
16050: otettu sä:ännökset si!itä, kuka on pidettävä oikeuden;omistajan.a i()lll pidettävä kustanta-
16051: teoksen tekijä.nä, mutta vastaavat säännök- jaa, jonka n~mi on teoksessa.
16052: set puuttuva.t oitkeudesta valokuviin koske- Edellisestä selviälä, ettei sellainen lain
16053: vasta laista. Laissa sanotaan vain (2 ·§), säännös, joka måäräisi, että valokuvassa ja
16054: että lain turvaama. oikeus on ,valotkuvaa- siihen verrattavassa ikuv·assa on mainittava
16055: jalla" t>ai eräissä tapauksissa ,valokuvaa- valdh!lv.aaja:n nimi ja kotipaikka, VJoi olla
16056: mon omistajalla". ristiriidassa Bernin sopimuksen määräysten
16057: Kun painetussa :kirjoituksessa aina on il- kanssa. :Mahdollisest'i voidru&n s1anoa, että
16058: maistava kirjanpwinwjan nimi ta·i toiminimi sellainen säännös on liiaksi suppea ja että
16059: sekä kirjoituksen painatuspaikka ja -vuosi riittää, jos valokuvassa on mainittu sen jul-
16060: (Suomeen nähden 4. I. 1919 annetun paino- kaisija, jota silloin on pidettävä valokuvaa-
16061: \·apausla•in 10 §) ja. kun tekijänoikeudesta jan oikeudenomist.ajana. - Myös'kä'än ei
16062: lwnkisiin tuotteisiin ann·etun lain 13 § :n ehdott.amamrrne säännös, jonka mukaan va-
16063: mukaan teoksen julkai.sirja, .ellei tekijää ole lokuvassa on oleva merkintä vuodesta, jol-
16064: ilmoitettu, edu1staa tekijää, niin on aina ole- loin se on ens1 kerran 1s aatettu julkisuuteen,
16065: massa joku, jonka puoleen voi kääntyä, kun voi olla ristiriidassa Bernin sopimuksen
16066: on kysymy:kses,sä jonkun kirjanisen teoksen kanssa. Valokuvan suoja-ajast:a säädetään
16067: käyttäminen, esitm. otteen ottaminen kirjoi- nimittäin Bernin sopimuksen 7 artiklassa
16068: tukseen. Vastaavien säännösten puute va- vain, että suoja-aika määrätään sen maan
16069: lokuviin nähden tekee sellai1%n kääntymi- lain mukaan, jossa suojaa pyydetään, mutta
16070: sen tekijän 1tai hän<en edustajansa puoleen että mainittu suoja-aika ei voi olla teoksen
16071: sitävastoin useimmiten mahdottomaksi. Tus- kotimaassa säädettyä pidempi. Kun meidän
16072: kin Suomen liittymisellä Bernin sopimuk- tarpeelliseksi katsomamme säännös ei lain-
16073: seen ja Suromen lainsäädännön uusimisella, kaan koske suoja-ajan pituutta eikä pyri
16074: jotta liittyminen kävisi mahdolliseksi, lmi- sitä rajoittamaan, vaan on ainoastaan tar-
16075: tenkaan on tarkoitettu tällaisten vaikeuk- koitus sillä saada ilmaistuksi, mistä ajan-
16076: sien ja <hankaluuksioen aiheuttamista kirjoit- kohdasta alkaen lain säätämä suoja-aika on
16077: tajille, sanomalehtien, a·ikakausjulkaisujen luettava, on se siis täysin sopusoinnussa
16078: y. m. kirjallisten .tuotteiden toimittajille ja Bernin sopimuksen kanssa.
16079: lmstantarjille, jotka tahtovat saada kuvitet- Sen nojaUa, mitä edellä olemme esiintuo-
16080: tuja henkisiä tuotteita julkaistuiksi. Ber- neet, ja kun eihdottamiemme määräY'Sten ot-
16081: nin sopimuksen 3 artiklassa pä,invastoin taminen lakiin oikeudesta valokuv,iin ei tar-
16082: säädetääm, että sopimusta on sovellettava koita muuta kuin samanlaisten säännösten
16083: v•alokuvateoksi~n sekä valokuvauksen kaltai- sovelluttamista valOikuvia ,sa;at:ettaessa. jul-
16084: sella menetelmällä valmistettuihin tel()ksiin, kisuuteen kuin jo on voimassa kirjallisiin
16085: ja sopimuksen 15 artiklassa nimenomaan tuotteisiin nähden, ehdotamme kunnioit-
16086: edellytetään, että sopimuk.s>ella suojattujen taen,
16087: teosten ·(siis myöskin valokuv·ien) tekijäin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16088: nimi on yleiseen tapaan teoksessa ilmaistu van lakiehdot1tksen:
16089:
16090:
16091:
16092:
16093: 245-29 49
16094: 386 III,7. -Valokuvia koskevan lain muuttaminen.
16095:
16096:
16097: Laki
16098: oikeudesta valokuviin kesäkuun 3 päivänä 1927 annetun lain 2 § :n
16099: muuttamisesta.
16100:
16101: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
16102:
16103: 2 §. Julkisuuteen saattamiseen kuuluu erittäin
16104: Valokuvaajalla on yksinomainen o~keus myös valokuvan julkin,en näytteillepanemi-
16105: valoikuvaamalla jäljentää ja monistaa s~kä nen sekä sen julkinen esittäminen varjoku-
16106: jul~isuuteen saattaa tekemänsä valokuva. vin tai elokuvaisella menetelmällä. Eloku-
16107: Jos valokuvan on tehnyt valokuvaamon vaisena menetelmänä pidetään myös muuta
16108: omistajan palveluksessa oleva henkilö edel- sen kaltaista men,etelmåä.
16109: lisen toimeksiannon johdosta, on omistaja Mitä tässä pykälässä on sanottu, älköön
16110: katsottava va}okuvaajaksi. julkisuuteen saatettuun kuvaan nähden so-
16111: Jos valo@v,a on saatettu julkisuuteen ni- velle.tta1ko, el1ei kuvaan ole merkitty valo-
16112: mettä tai salanimellä, ~edustaa tekijää teki- kuvaajan, julkaisijan tai ik:ustantajan nimeä
16113: jänoikeuteen nähden se, joka teoksessa on ja kotipa.ikkaa sekä vuotta, jolloin kuva en-
16114: ilmoitettu julkaisijaksi tai, ~ellei häntä ole sin saatettiin julkisuuteen, taikka tämä käy
16115: mainittu, kustantaj,aiksi. ilmi siitä yht,eydestä, missä kuva esiintyy.
16116:
16117:
16118: Helsingissä, 14 päivänä elokuuta 1929.
16119:
16120:
16121: Mandi Hannula. Arvi Ahmavaara.
16122: 387
16123:
16124: III,s. - Hemst. mot. N :o 4. III,s. - Toiv. al. N :o 4.
16125:
16126:
16127:
16128:
16129: Jacobsson: Ang. ändring av tryckfri- Jacobsson: Painovapauslain nmtdtamisesta
16130: hetslagen därhän, att ämbetsverken måtte siten, että virkamiehet velvoitetaan pi-
16131: åläggas hålla officiella handlingar till- tämään viralliset asiakirjat yleisön sart-
16132: gängliga för allmänheten. tavissa.
16133:
16134:
16135: T i 11 R i k s d a g e n. Eduskunnalle.
16136:
16137: Hänvisande till den av mig jämte andra Viitaten minun ynnä eräiden muiden edus-
16138: tiU innevar,ande års första riksdag ingivna tajien kuluvan vuoden ensimmäisille valtio-
16139: ·hemstäJlningsmotionen N :o 2 .angåend,e så- päiville jättämään toivomusaloitteeseen N :o
16140: dan ändring av tryekifrihetslagen, att offent- 2, joka. :koski sellaisen muutoksen tekemistä
16141: lighetsgrundsatsen ble:ve i densamma genom- painova pauslakiin, että juLkisuusperiaate
16142: förd, får jag anhålla det riksda:gen ville hos ~iinä tulisi toteutetuksi, saan anoa, että
16143: regeringen hemställa, eduskunt~a päättäisi lausua hallitukselle toi-
16144: vomuksen,
16145:
16146: att regeringen ville ttppgöm pro- että hallihts tahtoisi tehdä esityk-
16147: position rörande sådan ändring av nu sen sellaiseksi nwutokseksi voi·massa-
16148: gällande stadganden uti tryckfrihets- olevaan tammikuttn 4 p:nä 1919 an-
16149: lagen av den 4 jantwt·i 1919 att veder- nettuun painovapauslakiin, että asian-
16150: börande ämbets- och tjänstemän skulle omaiset ylemmät ja alenwwt virka-
16151: åläggas hålla {ör allmänheten till- m.iehet velvoitettaisiin pitämään ylei-
16152: gängliga alla officiella handlingar sön saatavissa kaikki vimlliset asia-
16153: och u1·kunder, vilka icke till följd av ja alktt.kirjat, joita ei asian ltwnnon
16154: sakens natu1· böra hållas hemliga. vuoksi ole pidettävä salaisina.
16155:
16156: Helsingfors, den 5 augusti 1929. Helsingissä, 5 ,päivänä elokuuta 1929.
16157:
16158:
16159: Otto Jacobsson.
16160: TOISET
16161: •• ••
16162: VALTIOPAIVAT
16163: 19 2 9
16164:
16165:
16166: LIITTEET
16167: IV.
16168: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
16169: TOIVOMUSALOITTEET.
16170:
16171:
16172:
16173:
16174: Helsinki 1929
16175: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16176: Kieltolakia, väkijuomalainsäädäntöä, terveydenhoitoa ja
16177: sairaaloita sekä rajaseutuoloja koskevia laki- ja
16178: toivomusaloitteita.
16179: 393
16180:
16181: IV,1.- Lak. al N:o 21.
16182:
16183:
16184:
16185:
16186: Puhakka: Ehdotus laiksi 1 päivänä kesäkuuta 1922 anne-
16187: tun kieltolain muuttamisesta.
16188:
16189:
16190: E d u s k u n n a ll e.
16191:
16192: Kesäkuun 1 päivänä 1922 annetun kielto- riittävät. Kotimainen kysyntä on verrat-
16193: lain 2 § :n mukM.n sellaisella aJikoholipitoi- tain väh~inen, ja vienti ulkomaille.on osoit-
16194: sella aineella, jonka valmistus, maahan- tautunut kannattamattomaksi. Jotta mar-
16195: tuonti, myynti, :kuljetus ja varastoosapito javiljelys, jonka ,taloudellinen merk,itys
16196: on tämän lain säännösten alainen, tarkoite- varsinkin viime vuosin,a asutustoiminnan
16197: taan kaikba aine,ita, jotka ollessaan + 15 kautta muodootetuilla pientiloilla saattaisi
16198: astetta Celsiuksen mukaan sisältävät enem- olla melkoinen, voitaisi,in kohottaa sille mei-
16199: män kuin kaksi tilavuusprosentti,a etylial- dän maassamme luonnollisten edellyJtysten
16200: koholia eivätkä ole denaturoituja. puolesta kuuluvalle tasolle, olisi löyd~ttävä
16201: Viitatun säännöksen johdoota myöskin uusia lkäytJtö- ja menekkima:hdollisuuksia
16202: kotimai.set hedelmä- ja marjavi,init ovat, tämän viljelyksen tuotteille. Ja kun vien-
16203: sikäli kuin niiden alkoholipitoisuus nousisi tiä ulJkomruille ei voitane ainakaan sanotta-
16204: yli edellä mainitun mä:ärän, luettavat sel- yassa määrässä hiarjo1ttaa, olisi uudet me-
16205: laisiksi alkohol,ipitoisiks,i aineiksi, joiden nekkimahdollisuudet etsittävä kotima:asta.
16206: valmistus on kielletty. Näyttää kuitetrkin Myöskin hedelmäviljelys kaipaa maas-
16207: siltä, että tästä kiellost.a odotettava hyöty samme aina!kin osaiks<i tuotteilleen nykyistä
16208: on varsin vähäinen verrattuna siitä. johtu- parempoo meneklöä. Kotimaisen hedelmä-
16209: viin haitaUisiin seurauksiin ja että se ei viljelyksen tuotteet eivä•t yleensä kykene
16210: myöskään ainakaan nykyisessä laajuudes- kilpailemaan ulkomaisten kanssa, milloin
16211: saan ole tarpeen vaatima edes sen tarkoi- kysymyksessä on hedelmien käyttäminen
16212: tuksen kannalta, johon kitlltolailla on py- tuoreena.
16213: ritty. Edelleen on mainittava, että nekin villinä
16214: Asiantuntijain mielipiteen mukaan Suomi kasvavat marjat, jotka meillä vuQS:it,tain
16215: on marjaviljelykseen sekä maanlaatunsa jäävät puuttuvan menekin ta:kia korjaa-
16216: että ilmastonsa puolesta ,eduUisimpia. maita maHa, edustavat siksi <huomattavia talou-
16217: maapallolla, useiden mielestä kaikkein edul- demsia arvoja, että me1Uä ei olisi varaa nii-
16218: lisin. Mutta vailkka si,i.s meidän moossamme den lhru:klk<aan heittämiseen.
16219: olisi marjaviljelykselle mitä P'all'haimmat Ne lisäityt käyttö- ja menekkimahdolli-
16220: luonnomset edellytykset, ei tämä viljelys suudet, jotka kotimam~ hedelmä- ja mar-
16221: ole sa.a>'Uttanut sanottavaa harrastusta osak- javHjelys tuotteilleen tarvitsee ja joita
16222: sensa. Tämä asiantila johtuu päätasialli- kaikkien villin~ meillä kasvavien maTjojen
16223: sesti siitä, että menekkimahdolLisuudet ei- talteenotto edellyttää, voitaisiin helposti
16224: vät ole nykyistä laajemmalle viljelykselle hankkia sa:llimalla mietojen hedelmä- ja
16225:
16226: 245-29 50
16227: 394 IV,l. - Kieltolain muuttaminen.
16228:
16229: marjavnmen valmistus, vaikkapa ainoas- \·ey.teen ja elimistöön on sanottava samaa
16230: taan kotitarpeeksi. Kuten alussa on vii- kuin ulkomaistenkin, valmistuksen kieltä-
16231: tattu, ei se tarkoitus, johon alkoholilain- mistä ei voida sellaisillakaan syillä puo-
16232: säädäntömme viimeisen vuosikymmenen ai- lustaa.
16233: kana on pyrkinyt, liioin näytä asettavan Voidaan tietysti huomauttaa, että kielto-
16234: esteitä tällaiselle lainmuutokselle. laki ei estä vralmistamasta viiniä, ilnm'han
16235: Kieltola:in tarkoituksena on estämällä al- vain sen alkoholipitoisuus e.i nouse y1i salli-
16236: koholipi,toisten aineiden S:aJllnti lopetta•a nii- tun. Tähän on kuitenkin muistutettava,
16237: den käyttäminen i•hmisen elimistölle ·vahin- että ainoastaan tislattujen juomien alkoho-
16238: gollisella •t.av,alla, lähinnä juovutustarkoi- lipitoisuus voidaan hdposti, ominaispaino-
16239: tukseen. Kok!emus v1inirrvalmistu:sma.ista mittarin avulla todeta. Sitäv~a.stoin käyttä-
16240: osoittaa kuitenkin, että mietojen, käyt.tä- mällä valmistetut viinit, joiden .a}koholipi-
16241: mällii valmitstettujen viinien käyttö juovu- toiscms aina jää alhaiseksi, sisältävät liue.n-
16242: tusjuomina ·ei yleensä tule kysymykseen, neina useita sellaisia kiinteitä ain,eita, jotka
16243: vaan että siihen ta11koituk:seen käytetään vaikut:tavat ominaispainoon ja tekevät, että
16244: melkein yksinomaan tislattuja juomia sekä näiden juomien alkoholipitoisuus voidaan
16245: näiden avulla valmistettuja seoksia, joihin luotettavasti 'saada selville ainoastaan ana-
16246: myöskin n. s. väkevät viinit kuuluvat. Mei- lyysin avulla. Analyysin toimittaminen taas
16247: dän maassamme ei liioin :tiedetä mietoja ei saata tulla kys:y-mykseen muutoin kuin
16248: v.i,inejä ainakaan ma:initt.avasoo määrässä suurvalmistuksessa. Se, joka tilitoisi koti-
16249: juovutustarkoitukseen käytetyn, paremmin taT1peetkseen valmima.a mietoa virin,iä, ei itse
16250: ennen kieltolakia kuin sen voimassaoloaika- asiassa olisi tilaisuudessa todeta valmis-
16251: nakaan. Kun toiselta puolen nämä j·uomat teen alkoholipitoisuutta eikä siis sitä, val-
16252: on havaittu pikemminkin terveydelle edul- mistaako hän saUittua vaiko kiellettyä juo-
16253: lisi,ksi kuin ihmisen elimistölloe vahmgolli- maa.
16254: siksi, ei niiden ·asettaminen lainsäädännössä Koska, kuten ·edellä l.ausutusta havaitaan,
16255: sama:an asemaan kuin varsinaiset juovutus- nykyisen alkohol1larin.s:ärädäntömme tarkoi-
16256: juomat ole paikallaan eikä ra.irttiuden edis- tus ei vaadi hedelmä- ja marj,aviinien val-
16257: tämisen kannalta mitenkään tarpeellinen. mistuksen kieltämistä, ja tämän kiellon
16258: Kansa>ntaloudelliset syyt tietenkin saatta- kumoamisesta voitaisiin '0dottaa melkoista
16259: vat suositella rajoitl]ksia ulkomaisten mie- talroudellista hyötyä, rohkenen ehdottaa
16260: tojenkin viinien maahantuonnissa ja kau-
16261: passa, mutta kotima,isten hedelmä- ja mar- että Ednskunta hyväksyisi seuraa-
16262: javiinien, joiden v·a·ikutuksesta ihmisen ter- van lakiehdotuksen:
16263:
16264:
16265: Laki
16266: 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kieltolain muuttamisesta.
16267:
16268: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten 1 päivänä kesllikuuta 1922 an-
16269: netun kieltolain 31 § näin kuuluvaksi:
16270:
16271: Tämä laki ei koske : tamain väJ.iHä lii:kettä välittävää suoma-
16272: 1) kirkkoviinin hankintaa, josta valtio- laista laivaa, jota asetuksen mukaisesti saa
16273: neuvosto ant,aa määräyksiä; kuljetta;a ainoastaan tUJtkinnon suorittanut
16274: 2) ulkomaan tai Suomen ja ulkomaan sa- päällikkö, laivan ollessa Suomen aluevesien
16275: IV,1. - Puhakka. 395
16276:
16277: ulkopuolella sonjiilkeerv kuin laiva on låhte- Joka aika.isemman lainsäädännön nojalla
16278: nyt viimeisest-ä suomalaisesta sa:tama:sta tai on oikeutettu paloviinan, viinien ja muiden
16279: ennenkuin se on saapunut ensimmäiseen miedompain vä:kijuomain sekä väkeväin
16280: suomalaiseen .satama,an; eikä mallasjuomain valmistukseen, saaJkoon edel-
16281: 3) käyttämällä ja kotitarpeeksi tapahtu- leen pitää valmistus- ja tislauskojeensa,
16282: van viinin valmistusta hedelmistä ja mar- muUa ä1köön nritä käytettäkö tässä laissa
16283: joista sekä näin valmistetun viinin kulje- kielletyllä tavalla.
16284: tusta ja varastossapitoa.
16285:
16286:
16287: Helsingissä elokuun 15 päivänä 1929.
16288:
16289:
16290: Y. W. Puhakka .
16291:
16292:
16293:
16294:
16295: •
16296: 396
16297:
16298: IV,2.- Lagmot. N:o 22. IV,2. - Lak. al. N:o 22.
16299:
16300:
16301:
16302:
16303: von Frenckell m. fl.: Förslag till lag om von Frenckell y. m. : Ehdotus laiksi kiel-
16304: ändring av § 2 av fö1'budslagen. tolain 2 pykälän muuttamisesta.
16305:
16306:
16307:
16308: T i ll R i k s d a g e n. E d u s kun n a 11 e.
16309:
16310: Den 8 februari 1929 inlämnades till Helmikuun 8 p:nä 1929 jätettiin edus-
16311: riksdagen ett förslag till lag om ändring kunnalle ehdotus laiksi kieltolain 2 § muut-
16312: av 2 ~ i förbudslagen. Emedan riksdagen tamisesta. Koska eduskunta ei loppuun-
16313: icke slutbehandlat lagförslaget, tillåta VI käsitellyt lakiehdotusta, rohkenemme kun-
16314: oss vördsamt, med hänvisning till den då nioittaen, viittaamalla silloi~ tehtyyn pe-
16315: gjorda motiveringen, föreslå, rusteluun, ehdottaa,
16316:
16317: att Riksdagen ville antaga föl- että Eduskunta hyväksyisi seuma-
16318: jande lag: van lain:
16319:
16320:
16321:
16322: Lag Laki
16323: om ändring av § 2 av förbudslagen. kieltolain 2 pykälän muuttamisesta.
16324:
16325: I enlighet med riksdagens beslut stad- Eduskunnan päätöksen mukaisesti sää-
16326: gas härmed, att § 2 av förbudslagen skall detään täten, että kieltolain 2 pykälä on
16327: erhålla följande lydelse: kuuluva seuraavasti:
16328:
16329: 2 §. 2 §.
16330: Med alkoholhaltiga ämnen förstås i Alkoholipitoisilla aineilla tarkoitetaan
16331: denna lag alla ämnen, som vid + 15 gra- tässä laissa kaikkia aineita, jotka, ollessaan
16332: der enligt Celsii termometer innehålla mera + 15 astetta Celsiuksen mukaan, sisältävät
16333: än 2.25 viktprocent etylalkohol och icke äro enemmän kuin 2.25 painoprosenttia etyli-
16334: denaturerade. Maltdryck, som är tillver- alkoholia eivätkä ole denaturoituja. Mal-
16335: kad med en vörtstyrka av mera än fem lasjuomaa, joka on valmistettu enemmän
16336: procent enligt Ballings skala, anses alltid kuin viiden prosentin vierrevoimalla Bal-
16337: såsom alkoholhaltigt ämne, om icke dryc- lingin asteikon mukaan, pidetään aina
16338: ken undergått sådan särskild behandling, alkoholipitoisena aineena, jollei juoma ole
16339:
16340:
16341: •
16342: IV,2. - von Frenckell y. m. 397
16343:
16344: att den icke kan nå högre alkohoihait än ollut sellaisen erityisen käs:ttelyn alai-
16345: ovannämnda. sena, että se ei voi savuttaa korkeampaa
16346: kuin yllämainitun alkoholipitoisuuden.
16347:
16348: Helsingfors, den 9 augusti 1929. Helsingissä, elokuun 9 päivänä 1929.
16349:
16350:
16351: E. v. Frenckell.
16352: Knut Molin. E. V. Kuokkanen.
16353: August Raatikainen. Väinö Kivi.
16354: K. F. Lauren. Antero Lamminen.
16355: Tyko Reinikka. Arvi Ahmavaara.
16356: Josef Mangs. Taave Junnila.•
16357: A. Luoma. S. Tuomikoski.
16358: Kyösti Haataja. Antti Juutilainen.
16359: Carl Sanmark. J. G. Ryynänen.
16360: K. V. Hintz. Bernhard Heikkilä.
16361: Gustav Lindberg. Kalle Kirra.
16362: Axel Palmgren. Gunnar Sahlstein.
16363: And. Forsberg. Onni Talas.
16364: Henrik Kullberg. Y. W. Puhakka.
16365: Otto Jacobsson. Elias Tukia.
16366: 398
16367:
16368: IV,3. - Toiv. al. N :o 19.
16369:
16370:
16371:
16372:
16373: Lehtokoski y. m.: J(ieltolain nondattamisen valvonnan te-
16374: hostamisesta.
16375:
16376:
16377: E d u s kun n a ll e.
16378:
16379: Kesäkuun 18 p :nä 19.!26 jätti valtioneuvos- nassa, samalla kuin se on avannut uusia ja
16380: tolle mietintönsä se komitea, joruka hallitus lupaavia mahdollisuuksia niiden !korja·ami-
16381: eduskunnan kehotuksesta lokakuun 1 'P :nä seksi ja valvonnan kehittämiseksi. Kiinni-
16382: 1925 oli asettanut laatimaan täydellistä tämme huomiota seuraaviin, tärkeinuniitä
16383: suunnitelmaa !kieltolain noudattamisen val- tuntuviin tehtäviin, sivuuttaen useita yksi-
16384: vonnan kehittämiseksi ja tehostrumi!seksi. tyiskohtia.
16385: Pääasiallisesti tämän komitean suunnitelmia Viime aikoina on kautta maan herättänyt
16386: noudattaen onkin sen jälkeen ryhdytty sekä ikävää huomiota, ettei n. s. Po.hjanlahQ..en su-
16387: lainsäädännöllisiin että hallinnollisiin toi- lun tehostamiseksi vieläkään ole teihty
16388: menpiteisiin sanotun lain noudattamisen val- muuta, kuin että Ahvenanmaalle on sijoi-
16389: voiman tehostamiseksi. tettu lentokone, vaikka jo keväällä 1928 oli
16390: . Sellaiset ilmiöt kuin m. m. salakaupassa ilmeistä, että tämä tähystäjänä kylläJkin hyvä
16391: liildmvien välkijuomien korkea ja jatkUivasti kone ei ll'iitä, vaan että ta,r.vitaan samanlai-
16392: noussut !hinta suuressa osassa maata, ne lu- sia, nopeita, suuria moottorialuksia kuin ne-
16393: kuisat tiedot tilanteen pa-ranemisesta, joita 'kin, joita salakuljettajat käyttä'Vät.
16394: on e<ri puolilta maata saatu niin poliisiviran- Tullivalvonnan keskittämistä ulkomerelle,
16395: omaisilta kuin eri piireihin kuuluvilta kan- jota äsken mainittu komitea jo piti tä1~keänä
16396: salaisilta, samaten monet muutkin, varsinkin ja jonka mer.kitystä edelleen pankinjohtaja
16397: lain valvontaa lähellä olevien henki,löiden Kalli-on puheenj·ohdolla toimi'Va komitea on
16398: kokemukset osoittavat, että ne toimenpiteet, tehostanut, on samoin viivytetty, niin että
16399: joihin on ryhdytty, ovat alkaneet v.aikuttaa vasta viime kesäkuussa ryhdyttiin ensimmäi-
16400: ja että siis on syytä jatkaa samaan suun- siin kokeiluihin. Näiden kokeilujen tulokset
16401: taan. Tähän on sitäkin suurempi syy, kun ovat olleet siksi hyvät, että on syytä edelleen
16402: tähänastiset kieltolain toteuttamista tal1koit- kehittää tullivalvontaa samaan suuntaan.
16403: iavat toimenpiteet vielä ovat aivan kesken- Palljon valituksia ·on kuulunut siitåkin,
16404: eraiSia. Vaikka j-o on kulunut runsaasti että yhteistoiminta toisaalta merellä toimi-
16405: kolme vuotta mainitun komitean mietinnön ·vien tullialusten ja toisaalta maalla toimi-
16406: jättämisestä, ovat vielä monet tämän komi- vien !])Oliisien ja kunnallisten 'Valvojain vä-
16407: tean tärkeimmistä ja laaja'kantoisimmista- lillä on kovin heikkoa, joten näidenkin olo-
16408: kin, va1~sinkin haninnollista laatua olevista jen korjaamiseen on kiinnitettä1vä huomi·ota.
16409: suunnitelmista toteuttamatta. Viime vuo- On kyllä ilmeistä, että tullilaitoksen toi-
16410: sina saavutettu kokemus on sitäpaitsi pal- mintaa haittaa. var-ojen ja välineiden puute,
16411: jastanut uusia puutteita kieltolain valvon- minkä puutteen korjaamiseksi siis myös,kin
16412: 1V,3. - Lehtokos·ki y. m. 399
16413:
16414: tarvittaisiin toimenpiteitä, mutta toisaalta dollisilmman keskitetyn johdon aikaansaami-
16415: tuskin voitaneen kieltää, että tullin huolena sesta olisi siis otettarva perinpohjaisen 'har-
16416: olevan merivalvonnan johto ei ole niin kes- kinnan alaiseksi.
16417: kitettyä eikä mää,rätietoista, kuin sopisi toi- Sisämaassa on ensinnäkin rautatiellä ta-
16418: voa, mikä suurelta osalta johtunee siitä ta- pahtuvan väkijuomain lu>vattoman kuljetuk-
16419: vasta, millä tämä johto tumhallitUJksessa on 'sen valvonta valitettavasti vieläkin aivan
16420: jä.rjestetty. Kiinteän ja keskitetyn johdon järjestämättä. Ei ole esim. mitään tietoja
16421: jä1•jestäminen merivalvonnalle näyttääkin siitä, millä tavalla rautatieviranomaiset ovat
16422: näin ollen ensiluokkaisen täikeält:ä. käyttäneet v. 1928 saamaansa etsintäoikeut-
16423: Tulli,valvontaa vaikeuttaa myös,kin se, ta, ja saatavissa olevien raittiuspoliisien
16424: että salakuljettajat kiertävät n. s. Helsingin käyttämiseksi raut<!tievalvontaan ei ole ryh-
16425: sopimusta käyttämällä siihen kuulumatto- dytty :mihinkään toimenpiteLc;iin, vaikka se
16426: mien valtioiden lippuja. Näin ollen olisi, sa- voisi tapahtua tuottamatta mitään suoranai-
16427: malla kuin jatketaan ponnistuksia tämän sia menoja valtiolle.
16428: kiertämisen estämiseksi diplomaattisten esi- Ravintoloissa ja kahviloissa tapaihtll'vien
16429: tysten kautta ja muutenkin käytetään kaik- väärin1käytösten ·ehkäisemiseksi tarkoitetut
16430: kia Helsingin sopimuksen tarjoamia keinoja toimenpiteet ovat nekin ilmeisesti epätarkoi-
16431: salalkuljetuksen estämiseksi, otettava harikit- tuksenmukaisia.
16432: tava:ksi, eikö voitaisi kehittää kotimaista Maantie- ja sisävesiliikenteen valvonnassa
16433: lainsäädäntöämme siihen suuntaan, että vi- on vielä ipa.lj.on järjestämistä ja kehittä-
16434: ranomaisemrne voisivat ryhtyä toimenpitei- mistä, samoin tiedustelu- ja tiedoitustoi-
16435: siin näitä aluksia vastaan ·silloinkin, kun ne minnassa, vaikka siinä suhteessa onkin viime
16436: kulkevat sanotunlaisella lipulla, niiden toi- aikoina tuloksemsta työtä tehty.
16437: minta kun ilmeisesti on suunnattu vaitio- Suurrikollisten palja:stamista tarkoittava
16438: tamme ja sen lakeja vastaan. Toivottavasti etsivä toiminta on vasta alullaan.
16439: tällaiselle lainsäädännölle olisi .mahdolli<sta Kysymys siitä millä tavoin valtiovalta ny-
16440: saada ulkovaltain tunnustus. kyistä tehokkaammin voisi käyttää h;ywäk-
16441: Perin kiusalliseen asemaan ovat tullival- seen vapaaehtoisia kunnallisia valv·ojia, olisi
16442: vontaa hoitavat viranomaiset joutuneet sen koko laajuudessaan ,otettava vakavan har!kån-
16443: kautta, että tullisäännön 178 .§ :n tavaksi- nan alaiseksi. Kunnallisten valvojain merki-
16444: tullut tulkinta tekee voimakeinojen käytön tys on vuosi vuodelta kyllä kasvanut ja he
16445: uhmailevia aluksia vastaan miltei mahdotto- vanmasti voisivat saada nykyistä ,paljon
16446: maksi taikka ainakin hyvin vaikea!ksi. Tä- enemmän aika,an, jos heitä enemmän käytet-
16447: män lainkohdan selventälffiinen sellaiseksi, täisiin.
16448: etfä se ei enää soisi suojaa uhmaileville ri- Useimmissa maamme kunnissa on yhteis-
16449: kollisille, kuuluukin näin ollen salakulje- työ raittiuslautakuntien ja poliisin v:älillä
16450: tusta vastaan käytävän 'menestyksellisen kaukana siitä, lffiitä sen tulisi olla, ja kunnal-
16451: taistehin tärkeimpiin edellytyksiin. listen valvujain toiminta senmukaisesti vai-
16452: Vaikkapa merivalvonnan joihto järjestet- keata. Miltei kaikikialla haittaa kunnallisten
16453: täisiin uudestaan, ei siten vielä saataisi ai- valvojain toimintaa vielä varojen puute,
16454: kaan sitä yhtenäisyyttä kieltolain koko val- kunnalliset määrärahat kun yleensä ovat var-
16455: vonnan j,ohdossa, joka ilmeisesti on tarpeen, sin vaatimattomia. Kun valvojat yleensä
16456: ennenkuin tullilaitos, polii,silaitos ja kunnal- ovat vähävaraista :väkeä, j·otka nykyisin
16457: liset valvojat saadaan toimimaan täydessä · enimmäkseen korvauksetta suorittavat val-
16458: yhteistoiminnassa. Kysymys tällaisen, mah- nmtatyötä kävttäen siiihen lepoaikansa, voi-
16459: 400 JV,3. - KieltOilain vahonnan te,hostaminen.
16460:
16461: taisiin varsin vaatimattomillakin korvauk- joiden hoitajien tehtävänä on kieltolain nou-
16462: silla todennäköisesti kohottaa heidän aikaan- dattamisen valvonta, täytetään vakaumuk-
16463: saannoksensa moninkertaiseksi. sellisilla kieltolain kannattajilla''. Ennen
16464: N. 's. kieltolakisakkovarojen käyttötapa kai'kkea !koskee tämä vaatimus niitä henki-
16465: kdko laajuudessaan sietäisi myöskin perin- löitä, joiden käsi'Ssä on kieltolain valvonnan
16466: ,pohjaista tutkimista. ~luun ohella olisi ~otet j~ohto.
16467: tava harkittavaksi, ei:kö ihieman 'suurempien Toiseksi on välttämätöntä, että esimiehet,
16468: käyttöv~arojen myöntruminen vakinaiselle po- hallituksen jäseniä myöden, käyttääksemme
16469: liisille, jotta se esim. voisi tarmokkaammin jälleen .monasti mainitsemaamme komitean
16470: l{äyttää ajoneuvojaan d.a välineitään, olisi ta- sanoja, ,tarkasti seuraavat alaistensa virkai-
16471: loudellisempaa ja antaisi ,parempia tUliok- lijain toimintaa ja väärinkäytösten sattuessa
16472: sia kuin tähänastinen varojen käyttö, ja johdonmukaisesti soveltavat ikäytdtävissään
16473: eikö oli,si luovuttava kieltolakisakkovarojen olevia kurinpitokeinoja". Tässä suhteessa
16474: jyrlcii:stä jaosta tullin ja poliisin käytettä- on e.rikoisen tärkeätä, että ylemmät esilffiie-
16475: vissä oleviin va:voihin, mikä toimenpide oli- het, .asianomaiset .mini•sterit ja hallitus koko-
16476: sikin ver.rattain helppo suorittaa, jos koko naisuudessaan ensi sijassa, samalla kuin he
16477: kieltolain valvonta ta,pahtuisi yhtenäisen vaativat l'ähimm'iltä ;alaisiltaan, kultakin
16478: johdon alaisena. piirissään, tiukkaa kurinpitoa ja käskettä-
16479: Kieltolain toteuttamista pahimmin ha.it- vien;sä toiminnan tarkkaa seuraamista, myös-
16480: taaviin epäkohtiin kuuluu se, että valvonta- kin tukevat alais·iaan päälliköitä heidän ryh-
16481: viranomaiset, >p:äättäen yhä uudistuvista vali- tyessään tässä tarkoitettuihin toimenpitei-
16482: tuksista, jotka tuntuvat aiheellisilta, v.a~kka siin.
16483: toisaalta myönnetäänkin, että tilanne on vä- Edellä kosketeltu lukuisain viranomaisten
16484: hin erin parantunut, 1sangen laajassa mitassa kielteinen 'suhtautuminen kieltolain valvon-
16485: hoitavat valvontaa veltosti ja muodollisesti. taan on pidettä.vä )ihtenä. kaikkein tärkeim-
16486: Vielä ikävämpää ·on, että valitetaan korkeim- mistä 'Syistä siihen, ettei kieltolakia ole voitu
16487: pien viranomaisten usein su:htautuvan hei- saattaa paremmin voimaan. Sen vuoksi olisi
16488: dän alaistensa leväperäisyyttä kieltolain val- erikoisen tarpeeii1ista, kuten allekirjoittaneen
16489: -vonnassa koskeviin kanteluihin niin välin- Aino Lehtokosken y. m. v. 1924 anomuseh-
16490: pitämättömästi, että raittiuslautakunnat mo- dotuksessa cm esitetty, toimituttaa tarkka
16491: nasti ovat •sitä mieltä, ettei tä~laisiin kante- tutkimus siitä, kuinka viranomaiset ovat
16492: luihin kannata lainkaan ryhtyä. On selvää, täyttäneet tehtävänsä kieltolain valvojina.
16493: mitenkä kaiken tällaisen täytyy lamauttaa Tälhän on sitäkin suurempi syy, kun edus-
16494: m. m. kunnallisten valvojain toimintaa, mi- kunnan v. 1925 hallitukselle lausurrna kehoi-
16495: tenkä se vaikuttaa koko seutukunnan väes- tns ,tehnkkaasti j.a johdonmukaisesti valvoa,
16496: töön, tja millaista valvonta tällaisissa oloissa että asianomaiset ylemmät ja alemmat viran-
16497: on. Tässä kosketelluu epäkohdan poistami- omaiset tarkasti täytti1vät tehtävänsä kielto-
16498: seksi on ensinn:ä:kin tarpeen, että niin ylem- lain valvojina", on, kuten edellä esitetystä
16499: piä kuin alempiakin poliisitoimia, täytet- ilmenee, johtanut suhteellisesti vähäisiin tu-
16500: täessä varsin ,ratkaisevasti otetaan huomioon loksiin. Tätä tutkimusta toimitettaessa ei
16501: hak~jan sopivaisu:us kieltolain valvojaksi ja oli,si kysyttävä ainoastaan viranomaisten,
16502: että tässä sulhteessa pidetään kiinni siitä, vaan myöskin kuntain luottamushenkilöiden,
16503: että :hänen tulee olla ehdottomasti raitis. Ni- raittiuslautakuntain ja vapaiden kansalais-
16504: menomaan on tiukasti pidettävä kiinni siitä, järjestöjen mielipiteitä asianomaisten ·viran-
16505: jo mainitun komitean asett311ll!asta vaatimuk- omaisten toiminnasta kieltolain valvojina.
16506: sesta, että ,;va.rsinkin sellaiset poliisitoimet, Edelliseen viitaten kunnioittaen elldo-
16507: IV,3. - Lehtokoski y. m. 401
16508:
16509: tamme ed,uskunna:n päätettäväksi toivo- että hallitus toimituttaisi kiireelli-
16510: muksen, sen, perinpohjaisen ja kaikinpuolisen
16511: että hallitus ryhtyisi kieltolain nou- tutkimuksen siitä, mitenkä viran-
16512: dattamisen valvonnan tehostamiseksi omaiset ovat täyttäneet tehtävänsä
16513: sen tapaisiin toimenpiteisiin kuin kieltolain valvojina.
16514: yllä on esitetty, ja
16515:
16516: Helsingi1ssä, 8 päivänä elokuuta 1929.
16517:
16518:
16519: Aino Lehtokoski. Väinö Voionmaa.
16520: Mandi Hannula. Aleksi Aaltonen.
16521: Hilda Seppälä. August Valta.
16522: Anna Haverinen. Iida Vihuri.
16523: Hilja Pärssinen. Artturi Aalto.
16524: Miina Sillanpää. Toivo Halonen.
16525: K. Hakala. J. Kovanen.
16526: E. Aromaa. Viljo Rantala.
16527: Isak Penttala. Kustaa Perho.
16528: Hilma Koivulahti-Lehto. Matti Lepistö.
16529: J. F. Aalto. Kalle Myllymäki.
16530: Väinö Kivisalo. Hilma Waljakka.
16531: J. W. Keto. Hulda Nordenstreng.
16532: Aino Luostarinen. Tilda Löthman.
16533: Aina Lähteenoja. Kaino W. Oksanen.
16534: T. J anhonen. Viljami Kalliokoski.
16535:
16536:
16537:
16538:
16539: 245-29 ö1
16540: 402
16541:
16542: IV,4. - To,iv. al. N :o 20.
16543:
16544:
16545:
16546:
16547: Kuuliala y. m.: Komitean asettamisesta maamme nykyisen
16548: raittiustilanteen puolueetonta tutkimista varten.
16549:
16550:
16551: E d u s k u n n a 11 e.
16552:
16553: Haettaessa syitä kansamme keskuudessa antamaan vain valtiovallan asettama komi-
16554: yhä räikeämmäksi käyvään tapainturmeluk- tea, johon kutsuttaisiin raittiutta harrasta-
16555: seen, kiintyy !huomio välittömästi siihen via henkilöitä eri kansalaispiireistä. Edel-
16556: osuuteen, mikä väkijuomilla on tässä suh- leen olisi tälle komitealle varattava avoimet
16557: teessa. Kysymys on käsittääksemme siinä valtuudet tehdä ehdotuksia, millä tavalla
16558: määrin vakava, että valtiovallalla ja edus- raittiustilanteessa ilmeneviä epäkohtia olisi
16559: kunnalla on velvollisuus suunnitella entistä korjattava. Ne toimenpiteet, joita edellinen
16560: ripeämpiä toimenpiteitä väkijuomatulvan valtionkomitea ehdotti, on nyttemmin suu-
16561: tukahduttamiseksi. rin piirtein katsoen sovellutettu käytäntöön,
16562: Raittiustaistelun jatkamisen kannalta ja jotta raittiuskysymyksen jatkuva käsit-
16563: olisi mielestämme ensiksikin, niin pätevästi tely kulkisi täysin asiallisella pohjalla, oli-
16564: ikuin mahdollista, saatava todetuksi, minkä- sivat entistä tehokkaammat suunnitelmat
16565: lainen raittiustilanne kansamme keskuu- mielestämme jälleen välttämättömät.
16566: dessa nykyään todellisuudessa on. Käsityk- Tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan
16567: set tästä ovat nimittäin kovasti ristiriitaiset. päätettäväksi toivomuksen,
16568: Toisaalta selitetään, että erikoiseen huolestu-
16569: miseen ei ole syytä, vaan että raittiustilanne että hallitus asettaisi raittiutta har-
16570: nykyisellään on hyvä. Toisaalta väitetään rastavista henkilöistä kokoonpannun
16571: tilannetta huolestuttavruksi, kun sanotaan komitean, joka saisi tehtäväkseen
16572: väkijuomain käytön yhä lisääntyvän varsin- antaa puolueettoman ja avonaisen
16573: kin nuorison keskuudessa ja kun nähdään selonteon siitä, minkälainen on
16574: salakuljetusta ja viinakauppaa harjoittavan maamme nykyinen raittiustilanne, ja
16575: rikollisjoukon esiintyvän vuosi vuodelta yhä ehdottaa epäkohtien korjaamiseksi
16576: julkeammin. Puolueettoman ja arvovaltai- toimenpiteitä, joita se katsoo tilan-
16577: sen kuvan tilanteesta kykenisi mielestämme teen vaativan.
16578:
16579: Helsingissä, 15 p :nä elokuuta 19:29.
16580:
16581:
16582: W. K. Kuuliala. Walter Mäkelä.
16583: Matti Pitkänen. T. A. Jauhonen.
16584: Pekka Saarelainen. S. Kariniva.
16585: S. Tuomikoski.
16586: 403
16587:
16588: IV,5. - Toiv. al. N:o 21.
16589:
16590:
16591:
16592:
16593: Ikola y. m.: Väkijuomalainsäädännön muuttamisesta siten,
16594: että alkoholi tulisi tehokkaamman verotuksen alaiseksi.
16595:
16596:
16597: E d u s k u n n a 11 e.
16598:
16599: Meillä on parhaillaan käsittelyn alaisena tulolähde, jolla muissakin Euroopan SIVIS-
16600: monia suuria sosialisia reformejf}. kuten sai- tysvaltioissa kerätäan varoja mu11n muassa
16601: rausvakuutuslaki, vanhuus- ja työkyvyttö-- tärkeitten yhteis~nnallisten reformien toi-
16602: myysvakuutuslaki, jotka toteutettuina niissä meenpanem~eksi, on väJldjuomaverotus,
16603: puitteissa, joissa ne nyt häämöittävät, vaati- jonka on hyvällä syyllä arveltu voivan mei-
16604: vat valtiolta ehkä tuhat miljoonaa markkaa dänkin mlJ,assa tuottaa ehkä viiteensataan
16605: vuosittain. Maan virkakoneiston uhkaava miljoonaan mal'kkaan saakka vuodessa. Kun
16606: rappioituminen palkkausolojen takia vaatii lisruksi n. s. kieltolaki on meillä käsityk-
16607: virkamiesten palkl):oj·en järjestelyyn ennen semme mukaan täydellisesti epäonnistunut
16608: pitkää noin sata miljoonaa vuodessa. Val- tarkoitukseensa nähden, eikä aim.oastaan
16609: tion tuotantolaitoksia vuodesta vuoteen yhä epäonnistunut, vaan vakaumuksemme mu-
16610: paisutetaan, niellen nämä menot tänäkin kaan suuresti pahentanut tilannetta kansan
16611: vuonna noin sata miljoonaa. Vireillä ovat yleiseen raittiuteen nähden, mikä seikka on
16612: monet ,satamiljo:na:iset .suunmitelma·t mafl,ll todettavissa lisääntyneessä alkoholin kulu-
16613: sairaalaolojen järjestämiseksi paaasiassa tuksessa, ja koska jo riittävästi on käynyt
16614: valtion kustannuksella. Samoin vaativat selville kuluneina kymmenenä vuotena, että
16615: opetustoimi, maanparannustyöt, maantiera- kieltolakia paik:kokeinoilla:kaan on mwhdoton
16616: kennukset y. m. jatkuvasti yhä suurempia toimeenpanna, niin ehdotamme nykyisen
16617: summia vuosittain valtiolta. Hankkeessa on n. s. kieltolain kumottavaksi ja korvatta-
16618: laaja oikeudenkäyntilaitoksen perinpohjai- vaksi jonkunlaisella toisella väkijuomalain-
16619: nen uudistus, j·oka sekin tietää huomattavia säädännöllä joka paremmin mukautuisi käy-
16620: menoja. Samanaikaisesti pyritään kuiten- tännölliseen €lämärun j·a samalla edistäisi
16621: kin toisaalta taas maamme tullituloja huo- kansakunnan pyrkimy;stä kohti korkeaa pää-
16622: 1
16623:
16624:
16625: mattavasti alentamaan, ja siten valtion tu- maalia, kansan raittiutta.
16626: loja vä:hentämään. Henkilökohtainen vero- Täysin rajoittamatonta väkijuomakaup-
16627: tus tuntuu kansalaisesta jo ny;kyisinkin paa tuskin kukaan enää tässru maassa toivoi-
16628: äärimmilleen kiristetyltä. Valtion pääoma.- sikaan. Mutta minkälainen se väkijuomien
16629: sä·ästöön turvautuminen ei enää voi jatkua käyttöä; säännöstelevä laki, joka nykyistä
16630: pitkälle. mahdottoma.ksi osoittautunutta n. s. kielto-
16631: Että edes kaikkein välttämättömi:mmät lakia paremmin vastaisi tarkoitustaan, yksi-
16632: valtion liihiaikojen tehtävät voitaisiin suo- tyiskohdiltaan olisi o~eva, on vaikeasti rat-
16633: rittaa ja rahoittaa, tarvitsee valtio uusia ja kaistava kysymys. Ruotsissa käytännössä
16634: lisäksi suuria tulolahtei:tä. Sellainen suuri oleva Bratltin systeemi on kuitenkin mieles-
16635: 404: IV,5. - Väkijuomalainsäädännön muuttaminen.
16636:
16637: tämme meikäläisetm n. s. täy,gikieltoon ver- vastaokirjaa hankkineek!si, kuitenkin vasta-
16638: ratta•essa osoittautunut suurin rpiirtein kat- kirjan ii8elleen varaa:vat, void:akseen joko
16639: soen kansan raittiuteen nähden huomatta- suorastaan keinot1ella osuutensa myymisellä
16640: vasti paljoa tarkoituksenmukaisemmak8i ja tai ollakseen vain avuksi väkijuomien saan~
16641: menestyksellisemmäksi. Brattin systeemissä nissa henkilöille, joille lain heille sallima
16642: on kuitenkin varsinkin kaksi rajoittavaa määrä syystä tai toisesta ei aina riitä.
16643: määräystä, jotka ymmärtä1äksemme ovat Juuri tämä kohta Brattin systeemissä syn-
16644: omansa houkuttelemaan ja myös aiheutta- nytltää erittäin suurta 1ain väärinkäyttöä.
16645: maan paljon rikkomuksia tätä systeemiä Näin ollen olisi mielestämme rajoittava
16646: vastaaill. Sanotussa järjestelmässä on tie- väkijuomalainsääidäntö rakennettava henki-
16647: tää·kiS.emme määrätty 4 litraa väikijuomia lökohtaiselle lUJpajärjleste1mälle, joka ei olisi
16648: henkilöä kohden maksimiksi kuukaudessa ja sidottu määrään ja aikaan nälhden ainakaan
16649: lisäksi säädetty, että asianomaisen v~stakir niin ahtaasti kuin nawpurimaassamme Ruot-
16650: jan ha:1tijan on hänelle tuleva kuukausian- sissa. Rai1ttiusnä:kökohtia silmälläpitäen voi-
16651: nos ostettava kunakin kuukamtena, muuten taisiin henkilökohtaista lupajärjestelmää
16652: hän menettää laillisen osuuten8a saantimah- meillä edel1e1en kehittää soveliaik8i katso-
16653: dollisuuden. Näistä määräyksistä on ha- tuilla rajoituksilla ja ehdoilla, jotka ,tarkoit-
16654: vaittu seurauksena olevan Ruotsissa, että ta:i:sivat ehkäistä väikijuomien väärinkäyt-
16655: vastakirjan omistajat varsin yleisesti otta- töä ni:in yksilöön, perheeseen ku·in yhteiskun-
16656: vat kuukausittain kaiken sen vä:kijuomamää- taankin nähden. Siten olisi esim. vastakir-
16657: rän, joka heille on salli:ttu. Ottavat täyden jan saanti alle 21 vuotisilta kokonaan kiel-
16658: määrän kaiken varalta, vaikkeivät ehkä sinä lettävä, verot vaadittaisiin maksetuiksi, lu-
16659: hetkenä kaisoisi tarvitsevansakaan. Tämä pakirjasta, joka annettaisiin vuosittain, kan-
16660: houkuttele~ ostamaan ja myös käyttämään nettaisiin tuntuva 1unastusmaksu. Kunnalli-
16661: väikijuomia enempi kuin asianomaiset ehkä silla raittiuslautakunnilla, jotka lupakirjoja
16662: ilman tä,tä määräystä tuli!sivat muuten käyt- antaisivat, olisi laissa määrätyissä puitteissa
16663: täneeksi, jos heillä olisi varmuus siitä, että oikeus evätä lupakirja sellaisilta henkilöiltä,
16664: voisivat vapaasti ostaa sen määrän kuin kul- jotka v.ä:kivalta:isen luonteensa, perheensä
16665: loinkin haluavat. Määräys, että annos on elatuksen laiminlyönnin tai yleistä pahen-
16666: otettava menettämisen u'haUa kuukausittain, nusta herä·ttävän käyttäytymisensä takia
16667: vaikuttaa käytännössä suorastaan väkijuo- katsotaan kortin saantiin sopimattomiksi.
16668: mhm tyrkyttämiseltä valtion taholta. Henki:löiHe, jotka eivät ole maan kansalaisia,
16669: Väkijuomien käyttö on määrään, tilaisuu- kuten: esim. turisteille, riittäisi lupa.todis-
16670: t!Ben ja aikaan nähden ihmisililä varsin eri- tukseksi heidän passinsa tai muu henkilö-
16671: lainen. Mutta Brattin systeemiä voidaan todistuksensa.
16672: syyttää siitä, että se suorastaan kas:vattaa: Henkilökohtairren lupajärjestelmä tarkoit-
16673: säännöllisiä kuukausikuluttajia, mikä rait- taisi siis lupaa väkijuomien käyttöön ai-
16674: tiuden kannalta ei suinkaan .ole tarkoituk- noastaan henkilöön nähden. Rikkomukset
16675: senmukaista. Maksimin asettaminen kuu..: henkilökohtaista lupajärjestelmää vastaan
16676: kaudessa aiheuttaa väkijuomien varastoi- olisivat rangaistavai vaikka:pa kaikella sillä
16677: mista kloteihin mahdollisia tulevia tilaisuuk- kieltolain arnkaruudella, srukoilla, ja vwpaus-
16678: sia varten, mikä raittiusnälkäkannalta ei rangaistuksella, millä nykyistä täyskieltoa
16679: myöskään ole suositeltavaa. Samoin ti·ede- yritetään toteuttaa, sekä lisäksi lupatodis.
16680: tään Ruotsislta että luvattamassa tarkoituk- tuksen menettämisellä määrätyksi ajaksi.
16681: sessa monetkin henkilöt, jotka eivät itse vä- On ymmärrettävää, että rikkomuksi•a. tämän-
16682: kijuomia käytä tai muuten tulisi itselleen suuntaista väkijuomalainsäädäntöä vastaan
16683: IV,5. - Ikola y. m. 405
16684:
16685: tulisi runsaastikin ilmenemään, mutta hy- Väkijuomien valmisrtuksen ja kaupan
16686: vällä syyllä saattaa myös toivoa ja olettaa, edellytämme valtion monopoliksi.
16687: että lainrikkomukset kuitenkin nykyisen Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
16688: kieltolain rikkomuksiin verraten tulisivat kunnan päätettäväksi toivomuksen,
16689: varsin suuresti väihentymään. Henkilökoh-
16690: tainen lupajärjestelmä sallisi siis henki'löille, että hallitus kiireellisesti asettaisi
16691: jotka ,eivät väkijuomia väärinkäytä, vapau- komitean laatimaan ehdotusta nykyi-
16692: den ja vakaum1.1ksen tien määrätä vapaasti sen väkijuomalainsäädännön muutta-
16693: suhtautumisensa väkijuomiin, ja toisaalta miseksi, raittiusnäkökohdat huo-
16694: tämä järjestelmä taas, mikäli yksilöt tätä mioonottaen, siten, että kaikki maassa
16695: vapauttaan väärinkäyttäisivät, pyrkisi heitä 'käytettävä alkoholi tulisi tehokkaan
16696: siitä lain voimalla estämään. verotuksen alaiseksi.
16697:
16698: Helsingissä, elokuun 12 p :nä 1929.
16699:
16700:
16701: J. 0. Ikola. Evert Nukari.
16702: Arvi Ahmavaara. Vilho Nikkanen.
16703: Antero Lamminen. Gunnar Sahlstein.
16704: A. Luoma. E. v. Frenckell.
16705: E. V. Kuokkanen. E. A. Turja.
16706: Bernhard Heikkilä. Taave Junnila.
16707: 406
16708:
16709: IV,6.- Toiv. al. N:o 22.
16710:
16711:
16712:
16713:
16714: Hannula, U. y. m.: Valtion sairaalan rakentamisesta Ke-
16715: miin.
16716:
16717:
16718: E d u s k u n n a 11 e.
16719:
16720: Vuoden 19,29 v,altiopäiville jätetyn, helmi- että hallitus antaisi Eduskunnalle
16721: kuun 5 päivänä alleki:rjoitetun toivomus- esityksen valtion sairaalan rakentami-
16722: aloitteen N :o 25 perusteluihin viit·aten pyy- sesta Kemiin, joko Kemin kaupunkiin
16723: dämme kunn.ioittaJVimmin ehdottaa edus- tai sen välittömään läheisyyteen.
16724: kunnan J>äätettäväksi toivomuksen,
16725:
16726: Helsingissä, 9 päivänä elokuuta 1929.
16727:
16728:
16729: Uuno Hannula.
16730: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
16731: M. A. Hannula. Antti Junes.
16732: 407
16733:
16734: IV,7.- Toiv. al. N:o 23.
16735:
16736:
16737:
16738:
16739: Koi'VUranta y. m.: Rovaniemen yleisen sairaalan laajenta-
16740: misesta.
16741:
16742:
16743: E d u s k u n n a ll e.
16744:
16745: Viitaten toivomusaloitteen N :o 27 vuoden että hallitus laatiessaan lopullisen
16746: 1929 ensimmäisillä valtiopäivillä (Liitteet suunnitelman Rovaniemen yleisen
16747: I-XI, sivu 220) pe~usteluihin ehdotalii.me sairaalan laajentamisesta sisällyttäisi
16748: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, tähän suunnitelmaan ehdotuksen syn-
16749: nytysosaston perustamisesta sanotun
16750: sairaalan yhteyteen.
16751:
16752: Helsingissä, elokuun 10 päivänä 1929.
16753:
16754:
16755: Janne Koivutanta. Uuno llannula.
16756: Antti Junes. M. A. Hannula.
16757: T. A. Janhonen. K. A. Lohi.
16758: Kusti Arffman. Viljami Kalliokoski.
16759: 408
16760:
16761: IV,s.- Hemst. mot. N:o 24.
16762:
16763:
16764:
16765:
16766: Colliander m. fl.: Ang. hälsovårdsförhållandena i särskilda
16767: kommuner i Åbo och Vasa skärgård.
16768:
16769:
16770: T i ll R i k s d a g e n.
16771:
16772:
16773: I den stora ögrupp, som omfattar Korpo, omordade bygderna staten skulle ha en
16774: Houtskär och Iniö kommuner i Åbo skär- oavvislig plikt att träda hjälpande emellan.
16775: gård, är hälsovården i så betydande grad Måhända kunde åtminstone till en början
16776: försummad, att den påkallar uppmärksam- i viss mån ett samarbete kommunerna
16777: het från statens sida. Alla dessa kommu- emellan anordnas både i läkar- och apo-
16778: ner sakna både kommunalläkare och apo- teksfrågan och vad den senare beträffar
16779: tek. Närmaste apotek i Åbo skärgård lig- kunde de blivande apoteken måhända in-
16780: ger i Nagu, men begagnas på grund av rättas som annex til redan existerande;
16781: kommunikationsförhållandena enbart av in- för Åbo skärgård som annex till apoteket
16782: vånarna i Nagu. Förhållandet är det- i Nagu och för Vasa skärgård som annex
16783: samma beträffande kommunalläkarna. Åbo till något av apoteken i Vasa. Då dylika
16784: skärgård är till följd av trafikförhållan- mindre apotek icke kunna bli rentabla
16785: dena hänvisad till läkare och apotek i Åbo, borde samma tillvägagångssätt tillämpas
16786: vilket på grund av de utomordenligt stora som ifråga om exempelvis apoteket å La-
16787: avstånden och de under största delen av vansaari (annex under apoteket i Björkö),
16788: året synnerligen svåra kommunikationerna vilket har ett statsunderstöd stort 30,000
16789: är liktydigt med en i hög grad försummad mark. Sagda ö har en areal av 15.9 kv.
16790: hälsovård. Då denna vida arkipelag till kilometer och en mantalsskriven befolkning
16791: övervägande del är befolkad av en fattig om enligt 1927 års uppgifter 1,302 perso-
16792: fiskar-småbrukar- eller obesutten befolk- ner. För kommunerna i Åbo skärgård
16793: ning, är det för kommunerna omöjligt att äro motsvarande siffror: Korpo 161.3 kv.
16794: utan statens ingripande kunna ordna hälso- km., 2,206 invånare, Houtskär 99.2 kv. km.,
16795: vården på ett någorlunda tidsenligt sätt. 1,682 invånare och Iniö 56.4 kv. km., 722
16796: Förhållandena i V asa skärgård, Replot inv. samt för Vasa skärgård: Replot 194.1
16797: och Bergö kommuner, äro fullt analoga kv. km., 3,415 inv. och Bergö 35.3 kv. km.,
16798: med förhållandena i ovannämnda kommu- 893 invånare.
16799: ner och påkalla i lika mån uppmärksamhet. Med hänvisning till ovanstående få un-
16800: Då staten i liknande fall, där det gällt dertecknade föreslå, att riksdagen ville hos
16801: avlägsnare trakter bebodda av en fattig regeringen hemställa,
16802: befolkning, inskridit ordnade och hjäl-
16803: pande både i fråga om läkarvård och apo- att regeringen vid fördelning av
16804: tek, synes det som även beträffande de anslag, som avse hälsovårdens främ-
16805: IV,s. - Colliander y. m. 409
16806:
16807: jande, måtte beakta de förummade fördelningen av anslagen för apo-
16808: hälsovårdsförhållandena i Korpo, teksväsendets främjande obset·vera
16809: Houtskär och Iniö kommuner i Åbo behovet av apotek i ovannämnda
16810: skärgård samt Replot och Bergö kommuner.
16811: kommuner i V asa skärgård och vid
16812:
16813: Helsingfors, den 14 augusti 1929.
16814:
16815:
16816: Rafael Colliander. John Österholm.
16817: Knut Molin. And. Forsberg.
16818: Levi Jern. Otto Jacobsson.
16819: K. F. Lauren. Josef Mangs.
16820: K. V. Hint~. Edvard Haga.
16821:
16822:
16823:
16824:
16825: 245-29 52
16826: 410
16827:
16828: IV,s. - T,oiv. al. N:o 24. Suomennos.
16829:
16830:
16831:
16832:
16833: Colliander y. m.: Erinäisten Turun ja Vaasan saaristoissa
16834: olevien kuntien terveydenhoito-oloista.
16835:
16836:
16837: E d u s k u n n a 11 e.
16838:
16839: Siinä suuressa saariryhmässä, joka kä- kysymyksessä, näyttää siltä, että myöskin
16840: sittää Korppoon, Houtskärin ja Iniön kun- nyt kysymyksessä olevien seutujen suhteen
16841: nat Turun saaristossa, on terveydenhoito valtiolla olisi kieltämätön velvollisuus tulla
16842: niin huomattavassa määrässä laiminlyöty, auttavana väliin. Mahdollisesti voitaisiin
16843: että se vaatii huomiota valtion taholta. ainakin aluksi jonkinlainen yhteistoiminta
16844: Kaikista näistä kunnista puuttuu sekä kuntain kesken järjestää sekä lääkäri- että
16845: kunnanlääkäri että apteekki. Lähin ap- apteekkikysymyksessä ja mitä erikoisesti
16846: teekki Turun saaristossa on Nauvossa, viimemainittuun tulee, saattaisi tuleva ap-
16847: mutta kulkuyhteyksien vuoksi sitä käyttä- teekki mahdollisesti olla jo olemassaolevan
16848: vät vain Nauvon asukkaat. Sama on haaraliike: Turun saaristoa varten N auvon
16849: asianlaita kunnanlääkäreihin nähden. Tu- apteekin ja Vaasan saaristoa varten jon-
16850: run saaristo on liikennesuhteiden vuoksi kun Vaasan apteekin. Kun sellaiset pienet
16851: Turun lääkärien ja apteekkien varassa, apteekit eivät voi muodostua kannatta-
16852: mikä tavattoman pitkien välimatkojen ja viksi, olisi noudatettava samaa menettely-
16853: suurimman osan vuotta erikoisen hanka- tapaa kuin esimerkiksi Lavansaaren aptee-
16854: lien liikeyhteyksien vuoksi on samaa kuin kin suhteen, joka on Koiviston apteekin
16855: suuressa määrässä laiminlyöty terveyden- haaraliike ja saa valtion varoista 30,000
16856: hoito. Kun tässä laajassa saaristossa suu- markan suuruisen avustuksen. Mainitun
16857: rimmaksi osaksi asuu köyhää kalastaja- saaren pinta-ala on 15.9 neliökilometriä ja
16858: pienviljelijäväestöä tai tilattomia, on kun- sen henkikirjoitettu väestö nousi 1927 vuo-
16859: tien mahdotonta voida ilman valtion vä- den tietojen mukaan 1,302 henkilöön. Tu-
16860: liintuloa järjestää terveydenhoitoa edes run saaristossa ovat vastaavat numerot:
16861: jossain määrin ajanmukaisella tavalla. Korppoo 161.3 neliökilometriä ja 2,206
16862: Vaasan saaristossa, Raippaluodon ja asukasta, Houtskär 99.2 neliökilometriä ja
16863: Bergön kunnissa ovat olosuhteet täysin 1,682 asukasta ja Iniö 56.4 neliökilometriä
16864: samanlaiset kuin yllämainituissa kunnissa ja 722 asukasta sekä Vaasan saaristossa: .
16865: ja vaativat samassa määrässä huomiota. Raippaluoto 194.1 neliökilometriä ja 3,415
16866: Kun valtio samanlaisissa tapauksissa, asukasta ja Bergö 35.3 neliökilometriä ja
16867: milloin on ollut kysymys köyhän väestön 893 asukasta.
16868: asumista etäisemmistä seuduista, on tullut Ylläolevaan viitaten saavat allekirjoitta-
16869: järjestävänä ja auttavana väliin sekä lää- neet ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
16870: kärinhoitoa että apteekkeja koskevassa toivomuksen,
16871: IV,s. - Co:tliander y. m. 411
16872:
16873: että hallitus niiden määrärahojen luodon ja Bergön kunnissa Vaasan
16874: jaossa, jotka tarkoittavat terveyden- saaristossa sekä apteekkilaitoksen
16875: hoidon edistämistä, ottaisi huomioon edistämistä varten myönnettyjen
16876: laiminlyödyt terveydenhoito-olot määrärahojen jaossa ottaisi huomioon
16877: Korppoon, H outskärin ja Iniön kun- apteekin tarpeen yllämainituissa kun-
16878: nissa Turun saaristossa sekä Raippa- nissa.
16879:
16880: Helsingissä elokuun 14 päivänä 1929.
16881:
16882:
16883: Rafael Colliander. John Österholm.
16884: Knut Molin. .Å.nd. Forsberg.
16885: Levi Jern. Otto Jaoobsson.
16886: K. F. Lauren. Josef Mangs.
16887: K. V. Hintz. Edvard Haga.
16888: 412
16889:
16890: IV,9. - Toiv. al. N :o 25.
16891:
16892:
16893:
16894: Malmivaara y. m.: Runnin kylpylän muodostamisesta val-
16895: tion omistamaksi kansanparantolaksi.
16896:
16897:
16898: E d u s k u n n a ll e.
16899:
16900: Kuten tunnettua, on Iisalmella sijaitse- kauppatalorakennus, jossa on 12 huonetta
16901: vaa Runnin terveyslähdettä ja siihen yhdis- pehtoorin asunto, jossa on 5 huonetta
16902: tettyä kylpylää käytetty jo pitkät ajat pa- 4 huvilaa, joissa on yhteensä 32 huonetta
16903: rantolana. Varsinkin takavuosina, jolloin valohojtorakennus, jossa on yhteensä 15
16904: maksut mainitun lähdeveden käyttämisestä huonetta
16905: olivat halvat, kerääntyi Runnille kesäisin metsälä, jossa on yhteensä 22 huonetta
16906: lähipitäjien vähävaraista vä:keä runsaasti, kahvilarakennus jossa on yhteensä 2 huo-
16907: saadakseen sieltä apua sairauksiinsa, erit- netta, keittiö ja kookas avoeteinen,
16908: täinkin reumaattisiin kipuihin. Viime ai- juomahallirakennus eteisineen, mudanke-
16909: koina ovat uusien rakennusten ja kylpylä- räys- ja vedenkorkkaushuoneineen, ja
16910: laitteiden aiheuttamat menot kohottaneet saunarakennus, jossa on 7 kylpy- ja 14
16911: vedenjuonti- ja kylpymaksuja Runnilla nii- pukuhuonetta sekä konehuone.
16912: hin määriin, että ainoastaan varakkaat ovat Edellisen lisäksi on vielä erinäisiä maa-
16913: voineet käyttää sitä hyväksensä. Tämän tila- ynnä ulkokartanorakennuksia.
16914: tähden ja kun lisäksi Runnin hoitaminen Kun olemme vakuutettuja siitä, että val-
16915: sekä ajan vaatimusten tasolla pitäminen tio hankkimalla itselleen omistusoikeuden
16916: käy raskaaksi, jopa ylivoimaiseksikin, sen Runniin ja muodostamaHa siitä kansanpa-
16917: nykyisille omistajille tarpeellisen ja halpa- rantolan liittäisi parantoloihimme uuden li-
16918: korkoisen pääoman puutteessa, joten he sän, jonka arvo ja merkitys läheisessä tule-
16919: ovat taipuvia laitoksen myyntiin, on herän- vaisuudessa jo tunnustetaan, ehdotamme
16920: nyt ajatus mainitun, ainutlaatuisen laitok- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
16921: sen kehittämisestä valtion omistamaksi kan-
16922: sanparantolaksi. että hallitus toimeenpantuaan tar-
16923: Saamiemme tietojen mukaan ovat Run- peellisen tutkimuksen laatisi suunni-
16924: nin nykyiset omistajat valmiit luovutta- telman Iisalmella sijaisevan Runnin
16925: maan lähteen tarpeellisine maa-alueineen, kylpylän muodostamisesta valtion
16926: noin 70 ha, ja rakennuksineen 1 1 / 2 mil- omistamaksi kansanparantolaksi; ja
16927: joonan markan hinnasta. Rakennuksiin, että hallitus suunnitelman val-
16928: joista useimmat ovat hirsistä ja joissa huo- mistuttua tekisi Eduskunnalle esityk-
16929: neet yleensä ovat lämmitettäviä, kuuluu sen sen toteuttamiseksi tarpeellisten
16930: hotellirakennus, jossa on 43 huonetta varojen myöntämisestä.
16931: sekä ruokasali ja keittiö,
16932:
16933: Helsingissä, 14 päivänä elokuuta 1929.
16934:
16935: Väinö Malmivaara. Tilda Löthman. A. Valta.
16936: Eero Nurmesniemi. P. Ruotsalainen. KeJle Walta.
16937: L. Mustakalli.o. S. Kariniva.
16938: 413
16939:
16940: IV,1o.- Toiv. al. N:o 26.
16941:
16942:
16943:
16944:
16945: Jauhonen y. m.: Toimenpiteistä n. s. rajaseutuohjelman
16946: toteuttamiseksi.
16947:
16948:
16949: E d u s k u n n a 11 e.
16950:
16951: Viitaten eduskunnalle tehtyyn toivo- 2) samalla kiireellisesti laatisi ja
16952: musaloitteeseen N :o 23 v :lta 1929 (Liitteet Eduskunnalle esittäisi yhtenäisen,
16953: 1-XI siv. 213) rohkenemme kunnioittaen määrävuosina toteutettavan suunni-
16954: ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo- telman niistä tehtävistä ja toimenpi-
16955: muksen, teistä, jotka ovat välttämättömiä ra-
16956: että hallitus, huomioonottaen raja- jaseutuolojen kohottamiseksi sellai-
16957: seudulla vallitsevan vaikean taloudel- selle tasolle, että väestö siellä omakoh-
16958: lisen aseman, jota vielä viime syksyn taisella toiminnalla voi saada jatku-
16959: kato, viime aikoina vallinnut työttö- van toimeentulomahdollisuuden, ja
16960: myys ja siitä johtuva yleinen hätä on 3) sanottujen tehtäväin . suoritta-
16961: suuresti vaiketätanut: mista varten järjestäisi rajaseututoi-
16962: 1} ryhtyisi kiireellisesti tehosta- miston sillä tavoin kuin Eduskunnan
16963: maan niitä toimenpiteitä, joita Edus- päätös v :lta 1925 edellyttää.
16964: kunta n. s. rajaseutuohjelmassa on
16965: hyväksynyt, sekä
16966:
16967: Helsingissä, elokuun 12 p :nä 1929.
16968:
16969:
16970: T. A. Jauhonen. Janne Koivuranta. Kusti Arffman.
16971: 414
16972:
16973: IV,u. - Toiv. al. N :o 27.
16974:
16975:
16976:
16977:
16978: Voionmaa y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta auto-onnet-
16979: tomuuksien syistä ja alkoholin osallisuudesta niihin.
16980:
16981:
16982: Edusku.nnalle.
16983:
16984: Päivittäin uudistuvat, senranksiltaan tois- nitellaan toimenpiteitä, jotka tarkoittavat
16985: taan kaameammat auto-onnettomuudet ovat ajoluvan kieltämistä sellaisilta henkilöiltä,
16986: kiinnittäneet y1eistä !huomiota niiden syihin. joihin nähden saattaa olla epäilyksiä, ettei-
16987: Autojen lukumäärän lisääntyminen, teit- vät he itse pysy poissa auton ohjauspyörän
16988: temme huonous ja alhainen liikennekult- luota väkijuomain vaikutuksen alaisena ol-
16989: tuuri on mainittu tällaisina syinä. Sanoma- les.saan. Lisäksi mielipide yhä määrätym-
16990: lehdissä kerrotuista onnettomuustapauksista min kallistuu siihen suuntaan, että pidetään
16991: usein kuitenkin käy selville, että onnetto- raskauttavana asianhaarana väikijuomien
16992: muustapauksen sattuessa autonohjaaja on nauttimista, milloin onnettomuuden syytä
16993: ollut päihtynyt. Muualla toimitetut tutki- määritellään. Tanskassa onnettomuusta-
16994: mukset osoittavatkin alkoholin käytön auto- pauksissa lääkärin toimittamalla tutkimuk-
16995: onnettomuuksien syyksi paljon useammissa sella, Ruotsissa eräissä tapauksissa veri- tai
16996: tapauksissa kuin mitä yleensä luullaankaan. virtsakokeilla, pyritään toteamaan onko au-
16997: Eräässä joku aika sitten Tanskassa toimi- tonohjaajan elimistössä alkoholia niin pal-
16998: tetussa 275 autotapaturmaa käsittävässä tut- jon, että voi katsoa sen vaikuttaneen haital-
16999: kimuksessa ilmeni, että 30 % todistettavasti lisesti asianomaisen ohjauskykyyn. Kun
17000: oli väkijuomain käytön seurausta. Oslossa kuitenkin nämä tällaiset toimenpiteet ovat
17001: asiaintuntijain lausunnon mukaan on tyy- osoittautuneet riittämättömiksi, alkaa vähi-
17002: pillistä, että auto-onnettomuudet tapahtuvat teUen voittaa alaa mielipide, että autonajo-
17003: väkijuomain vaikutuksen alaisena, mene- luvan edellytykseksi on asetettava raittius.
17004: vätpä eräät asiantuntijat niinkin pitkälle, Yleensä ollaan yksimielisiä siitä, että niiltä,
17005: että väittävät 2 / 3 niistä jäävän tapahtu- jotka harjoittavat ammattimaista autonajoa,
17006: matta, jos autonohjaajat eivät nauti alko- on vaadittava ehdotonta raittiutta, koska
17007: holia ennenkuin lähtevät ajoon tai sen ai- matkustavalla yleisöllä täytyy olla ennakko-
17008: kana. varmuus, että autoa, johon he astuvat, ei
17009: 'Tämä alkoholinkäytön merkittävä osuus ohjaa alkoholin vaikutuksen alainen ihen-
17010: auto-onnettomuuksissa on vienyt siihen, että kilö. Yhtä vakaantunut sitä vastoin ei vielä
17011: eri maissa on ruvettu asettamaan yhä anka- ole mielipide eih:dottoman raittiuden vaati-
17012: rampia vaatimuksia niiden henkilöiden rait- muksen sovelluttamisen mahdollisuudesta
17013: tiuteen nähden, jotka autoa kuljettavat. yksityisautoilijoille. Ristiriitaisia ovat
17014: Toisissa maissa koetetaan ankarilla rangais- myöskin tiedot auto-onnettomuuksista, olle-
17015: tuksilla estää väkijuomia nauttineita hen- tikin missä määrin ne ovat ammattimaisten
17016: kilöitä ohjaamasta autoa, toisissa taas suun- tai yksityisautoilijain aiheuttamia sekä al'ko-
17017: IV,n. - Voionmaa y. m. 415
17018:
17019: holin osallisuudesta niihin. Tämä asia kai- temmin on tavattu juopuneina autoa aja-
17020: paa meillä pikaista selvitystä. massa, vieläpä luvatonta väkijuomain kulje-
17021: Suomessa äskettäin vahvistettu asetus tustakin harjoittamassa.
17022: moottoriajoneuvoliikenteestä säätää, että Näin ollen täytyy katsoa, että nykyisen
17023: ajokortin saamisen ehtona m. m. on, ,että moottoriajoneuvoja koskevan asetuksen ky.
17024: hrukija on elämässään raitis ja säännöllinen symyksessäoleva kohta ei vastaa tarkoitus-
17025: sekä ettei häntä ole tuomittu rangaistukseen taan. Kun on ilmeistä, että autoliikenne
17026: juopumuksesta, alkoholipitoise;n aineen lu- yhä tulee kasvamaan ja siis tapaturmamah-
17027: vattomasta kuljetuksesta, myynnistä tai va- dollisuudet jatkuvasti lisääntymäänkin, niin
17028: rastossapidosta kahden viimeisen vuoden käy välttämättömäksi saada aikaan riittäviä
17029: aikana tai moottoriajoneuvojen kuljetta- takeita puheenaolevan epäkohdan poistami-
17030: misesta juopuneena viiden viimeisen vuo- sesta. Tämä tarkoitus voidaan parhaiten
17031: den aikana''. saavuttaa siten, että asetuksessa selvästi sää-
17032: Käytännössä on kuitenkin ilmennyt, detään a'jokortin saamisen ehdoksi ehdoton
17033: ettei tämän asetuksen määräys ole riittävä, raittius. Ellei tätä voida heti toteuttaa
17034: vaan että se on johtanut ajokortteja myön- kaikkiin autoilijoihin, ei kuitenkaan pitäisi
17035: nettäessä erilaiseen käytäntöön eri paikka- olla mitään estetfå siihen, että sitä jo nyt so-
17036: kunnilla. Käytännössä sanalle raitis monet vellutetaan kaikkiin ammattimaista auton-
17037: viranomaiset eivät ole antaneet merkitystä ajoa harjoittaviin henkilöihin nähden.
17038: ehdottomasti raitis. Tähän tulee lisäksi, Niinikään olisi asetuksessa tarkasti määrät-
17039: että kun poliisiviranomaisten asiana on tävä, ketkä ainoastaan ovat oikeutetut anta-
17040: ollut päättää, millä tavalla asianomaisen maan todistuksia ajolupaa hakevien henki-
17041: ajokortin habjan tulee todistaa raittiutensa, löiden raittiudesta.
17042: niin toisilla paildmkunnilla on vaadittu Edelliseen viitaten kunnioittaen ehdo-
17043: raittiuslautakuntien todistusta, toisilla taas tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
17044: ,kahden luotettavan henkilön" antama to- muksen,
17045: distus on riittänyt. Tällöin on voinut ta- että hallitus kiireellisesti toimitut-
17046: pahtua, että kun toisilla paikkakunnilla taisi tutkimuksen auto-onnettomuuk-
17047: ainoastaan ehdottomasti raittiiksi tunnetut sien syistä ja erityisesti alkoholin
17048: henkilöt ovat saaneet todistuksen, ovat sel- osallisuudesta niihin; sekä
17049: laisen hankkineet itselleen toisilla paikka- että hallitus heti ryhtyisi sellaisiin
17050: kunnilla jopa tunnetut juomaritkin, joiden toim.enpiteisiin, ettei ammattimaisia
17051: juoma:toverit ovat todistaneet heidät rait- autonajolupia myönnettäisi mnille
17052: tiiksi. Täten on selitettävissä, että ajokort- knin todistettavasti raittiille henki-
17053: teja ovat voineet saada henkilöt, jotka sit- löille.
17054:
17055: Helsingissä, 1'5 p. elok. 1929.
17056:
17057:
17058: Väinö Voionmaa. T. A. Janhonen.
17059: Aino Lehtokoski. E. M. Tarkkanen.
17060: Hilja Pärssinen. Uuno Hannula.
17061: Hilma Waljakka. Eero Nurmesniemi.
17062: Mandi Hannula. Aino Luostarinen.
17063: Anna Haverinen.
17064: TOISET
17065: •• ••
17066:
17067: VALTIOPAIVAT
17068: 1929
17069:
17070:
17071: LIITTEET
17072: V.
17073: LAKI~ JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
17074: LAKI~ JA TOIVOMUSALOITTEET
17075:
17076:
17077:
17078:
17079: Helsinki 1929
17080: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
17081:
17082:
17083: 245-29 53
17084: Kunnallislainsäädäntöä, isoajakoa, kansakoululaitosta,
17085: kalastusta y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
17086: 421
17087:
17088: V,L - Lak. al. N :o 23.
17089:
17090:
17091:
17092:
17093: Kalliokoski y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kus-
17094: tannuksista kesäkuun 8 päivänä 1926 annetun lain
17095: 5 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
17096:
17097:
17098: E d u s k u n n a ll·e.
17099:
17100: Marraskuun 27 päivänä 1917 annetun tannukset useimmiten ylittävät kustannus-
17101: maalaiskuntain kunnallislain 70 § :ssä, sel- arvion, jonka kouluhallitus keinottelun es-
17102: laisena kuin tämä lainpaikka on maaliskuun tämiseksi aina vahvistaa niukanpuoleiseksi,
17103: 27 päivänä 1919 anrnetussa laissa, määrä- ja jonka mukaan määrätyin prosentein
17104: tään, että kunnanvaltuuston päätös lainan- kuoletuslainaa ennakolta myönnetään, on
17105: ottamisesta pidemmälle kuin viiden vuoden kunnan saadakseen lainaa kustannusarvion
17106: maksuaja11e on alistettava maaherran vah- ylitykisestäkin jälleen tehtävä päätös lisä-
17107: vistettavaksi. Niin tarpeellinen kuin tällai- lainan ottamisesta ja anottava sille maaher-
17108: nen 8ää:nnös ·eräissä tapauksissa saattaa olla- ran vahvistus. Tämä vie aikaa ja tekee
17109: kin, on se kuitenkin huomattavaksi vastuk- kunnille mahdottomaksi nostaa välittömästi
17110: seksi ja hankaluudeksi sekä kunnille että rakennustyön päätyttyä lainan ja avustuk-
17111: eräine viranomaisille niissä asioissa, jotka sen loppuerää, vaikka rruha-asiain hoido.u
17112: koskevat kansakoululaitoksen kustannuslain kannalta sellainen usein olisi kunnille aivan
17113: 5 § :ssä määrättyjä kuoletuslainoja. Kun välttämätöntä. Ja kun koulurakennus muu-
17114: tällöin kunnanvaltuuston lainanottamiseen taman vuoden kuluttua laudoitetaan ja siinä
17115: on lupa ja oikeutus laissa ja kun pätevä muutkin jälkityöt suoritetaan, on kunnalla
17116: valtion viranomainen, valtioneuvosto, lainaa taas tilaisuus saada kustannuksista määrätty
17117: myönnettäessä tutkii s·en ottamispäätöksen prosentti kuoletuslainaa, edellytyksellä että
17118: laillisuuden, ei erikoinen maaherran vahvis- se kolmannen kerran hankkii: maaherran
17119: tus mit·enkään liene asiallisten syiden vaa- vahvistuksen lainanottopäätökselleen. To-
17120: tima. dellakin tämä tarpeeton muodollisuus on
17121: Maaherran vahvistuksen vaatiminen näissä niin hankalaa, että kunnilta usein jääpi
17122: asioissa taas tuottaa paljon ·enemmän han- huomattava määrä kuoletuslainoja saamatta.
17123: kaluutta kuin ensi kädessä saattaisi luulla. Kun ajattelee, että maaherrat antavat täl-
17124: Se tuntuvasti mutkistuttaa ja hidastaa kun- laisia vahvistuspäätöksiä noin tuhatkunta
17125: tien kansakoululainojen hakemista ja saan- vuodessa yhteensä koko 'maassa, on ilmeistä,
17126: tia. Voidakseen jo koulutalon rakentamisen että lääninhallituksillakin on niistä työtä.
17127: aikana nauttia säädettyä lainansaantioi- Sitä paitsi näiden vahvistuspäätösten vaati-
17128: keutta, tulee kunnanvaltuuston ennakolta ja minen tuottaa kouluhallitukselle ja kansa-
17129: jo kauan ennen rakentamisen alkua päättää, kouluj·en ta.rkasta.jille lisätyötä sen vuoksi,
17130: kuinka suuren lainan se aikoo tarkoitukseen että sangen yleisesti anomusasiakirjat on
17131: hankkia. Mutta kun todelli,set rakennuskus- palautettava kunnalle täydennettäväksi
17132: 422 V,1. - Kansakoululaitoksen kustannuslain ml'luttaminen.
17133:
17134: maaherran vahvistaman lainamäärän ollessa toksen kustannuslain 5 § :ään määräys, joka
17135: liian pieni tai vahvistuspäätöksen puut- poistaa kunnallislain edelläselostetun velvoi-
17136: tuessa kokonaan. Tästä lisätyöstä päästäk- tuksen, olisi epäkohta parhaiten poistetta-
17137: seen kouluhallitus noin vuosi sitten esitti vissa.
17138: valtioneuvostolle, että se vapautettaisiin Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
17139: vaatimasta kunnilta näitä vahvistuspäätök- nioittaen,
17140: siä rakennuslaina-anomuksiin. Asiaa ei
17141: kuitenkaan voitu korjata, koska kunnallis- että Eduskunta hyväksyisi seu?·aa-
17142: lain alussamainittu pykälä teki sen mahdot- van lakiehdotuksen:
17143: tomaksi. Mutta ottamalla kansakoululai.
17144:
17145:
17146:
17147: Laki
17148: kansakoululaitoksen kustannuksista kesä kuun 8 päivänä 1926 annetun lain 5 § :n
17149: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
17150:
17151: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että kansakoululaitoksen kustan-
17152: nuksista kesäkuun 8 päivänä 1926 annetun lain 5 § muutetaan näin kuuluvaksi
17153:
17154: 5 §. Maan köyhimmille ja harvaanasutuille
17155: Maalaiskunta on omien huoneistojen kunnille annetaan ylimääräistä avustusta 1
17156: hankkimiseksi kansakoulujaan varten oi- momentissa säädetyn korkeimman avustus-
17157: keutettu saamaan valtiolta rakennuskustan- määrän lisäksi, valtioneuvoston harkinnan
17158: nusten koko määrästä 20-40% avustusta mukaan, eduskunnan tarkoitusta varten
17159: ja 40-60 % kuoletuslainaa. myöntämästä määrärahasta. Erikoista-
17160: Kunnanvaltuuston päätös ,edellämainitun pauksissa voidaan, valtioneuvoston harkin-
17161: kuoletuslainan ottamisesta on lainvoimainen nan mukaan, koulun rakennuskustannukset
17162: ilman sellaista vahvistusta, joka maalaiskun- kokonaisuudessaan suorittaa sanotusta mää-
17163: tain kunnallislain 70 § :ssä on säädetty pää- rärahasta.
17164: töksistä ottaa laina pidemmälle kuin viiden
17165: vuoden ma:ksuajalle.
17166:
17167:
17168: Helsingissä eLokuun 12 päivänä 19,29.
17169:
17170:
17171: Viljami Kalliokoski. Uuno Hannula.
17172: E. M. Tarkkanen. J. Koivisto.
17173: Elias Tukia. Aleksi Hakala.
17174: Salomon Hongisto. Albin Manner.
17175: Heikki Vehkaoja. E. Lautala.
17176: K. A. Lohi. Matti Pitkänen.
17177: Kaarlo Hänninen. Janne Koivuranta.
17178: Vihtori Vesterinen.
17179: 423
17180:
17181: V,2. - Lagmot. N:o 24. V,2. - Lak. al. N:o 24.
17182:
17183:
17184:
17185:
17186: Forsberg m. fl.: Förslag till lag angående Forsberg y. m.: Ehdotus laiksi rakennus-
17187: ändrad lydelse av 4 § 18 kap. bygg- kaaren 18 zu,uun 4 §:n muuttamisesta.
17188: ningabalken.
17189:
17190:
17191: T i ll R i k s d a g en. E· d u s k u n n a 11 e.
17192:
17193: Vid 1920 års riksdag inlämnades en mo- Vuoden 1920 valtiopäiville jätettiin edus-
17194: tion, innehållande förslag till lag angående kuntaesitys, joka. sisälsi la;kiehdotulksen ra-
17195: ändrad lydelse av 18 kap. byggningabalken. kennuskaaren 18 luvun muuttamisesta toi-
17196: Denna framställning avsåg bL a. att åstad- sin kuuluvaksi. Esitys tarkoitti m. m. sel-
17197: komma inskränikning av det förödande fisket laisen rajoituksen aikaansaamista tuhoisaan
17198: med svirvel, sålunda att detta fislk:esätt kelaonkikalastukseen, että mainittu kalas-
17199: skulle upp1höra att i~gå i den allmänna rätt tustapa lak!kaisi kuu1umasta siihen y1eiseen
17200: till fiske med kr,ok på djup i yttre skärgår- oikeuteen harjoittaa koukkukalastusta sy-
17201: den och havsbandet, som för närvarande är vässä vedessä ulkosaaristossa ja meren rin-
17202: envar medgiven. I motionen föres1ogs tee:ssä, j01ka nykyisin on luvallista jokaiselle.
17203: oekså ·en sådan utvidning av den obesuttna Edulmntaesityksessä ehdotettiin myös sel-
17204: befoNrningens fiskerätt att fångst av ström- laista laajennusta. tila.ttoman väestön kalas-
17205: ming med nät (skötar) bleve med vissa för- tusoik!euteen, että 'hailin verkkopyynti tulisi
17206: 'behåll ·och inskränkningar tiUåten i enskilt eräin ehdoin ja rajoitU!ksin sallituksi yksi-
17207: vatten. Denna framställning, som uppre,pa- tyisen omista;massa vedess:ä. Tämä esitys,
17208: des år 1'92 2, kom ic:k;e under riksda.gens
17209: 1 joka toistettiin vuonna 1922, ei joutunut
17210: prövning och förnyades därför vid 1923 och eduskunnan ikäsittelyn alaiseksi j.a uudistet-
17211: 19,24 års riksdagar i cf,orm av en petition, tiin sen vuoksi 1923 ja 1924 vuosien valtio-
17212: som slutligen år 19·25 vann riksdagens bi- päivillä amomusehdotuksen muodossa, .j,dka
17213: fall odh ,på grund varav riksdagen uppma- vihc1oin 1,9215 vuoden valtiopäivilLä sai edus-
17214: nade regeringen att verkställa revision av kunnan ihy.väksymisen ja jonka ;perusteella
17215: fiskerilagstiftningen. Då det av flere skäl eduskunta !kehoitti hallitusta toimittamaan
17216: synes Uippenbart att den allmänna reformen kala;stuslainsääJdännön: ylhtenäisen tarkas-
17217: av vår fiskerilagstiftning icke kommer att tuksen. Kun monesta syystå näyttää ilmei-
17218: :förverkligas inom en näraliggande framtid, seltä, että kalastuslainsäädäntömme yleistä
17219: är det nödvändigt att frågan om ändring av ·uudistusta ei tulla lähitulevaisuudessa toi-
17220: gällande lag utan tidsutdrä:kt bringas under meenpanemaan, on tarpeen, että kysymys
17221: riksdagens prö.vning åtmi:nstone :för så vitt voimassaole~an lain 1llhluttamisest.a viivyt-
17222: det gäller :begränsning~ av den allmänna telemättä saatetaan eduskunnan harkitta-
17223: rätten till krokfiske i yttre skärgården och va•ksi ainakin mikäli il\Joskee yleisen koukku-
17224: havsbandet samt utvidgningen av rätten kalastusoikeuden raj·oittamista ulkosaaris-
17225: till fångst av strömming. tossa ja meren rinteessä ja Ihailinpyyntioi-
17226: keuden laaJentamista.
17227: 424 V,2. - Kalastus sisä- ja ulkosaaristossa.
17228:
17229: Det förödande krokfi.ske, som för när:va- Se tuhoisa kouklmkalastus, jota nykyisin
17230: rande bedrives under olika f.ormer så gott eri muodoissa iharjoiteta.am miltei· kaik-
17231: som ·Överallt i kusttraktema, påkallar inskri- kialla rannikkoseuduilla, vaatii lainsäätäjän
17232: dande från lagstiftarens sida. Men åtgär- puuttumista a;siaan. Mutta toimenpiteitä ei
17233: d:erna ·böra idm riktas mot krokd'isket i all- ole kohdistetta.va !lmuklmkalastusta vastaan
17234: mä11het utan endast mot de ifiskesä,tt, vilka yleensä, vaan ainoastaan niitä kalastusta-
17235: åsamkru verklig skadegörelse, främst fiske poja vastaan, jotka aiheutta.vat todellista
17236: med svirvel och drag sa;mt slantning, medan vahinkoa, etupä!ässä kela- ja uistin- sekä
17237: mete, fiske med långrev och stående krok heitto-onkipyyntiä vastaan, kun sitävastoin
17238: kunna amses såsom relativt osky1diga fiske- onkimista j.a pitkäsiima- ja häiväkoukku-
17239: sätt. Inom enskilt vatten i yttre skärgår- pyyntiä voidaan pitää verraten vi.att.omina
17240: den och havsbandet horde dämör allt fi.slre kalastustapoina. Yksityisessä vedessä ulko-
17241: med svirvel samt dragrodd o0h slantning saaristossa ja. meren rinteessä olisi sen
17242: vara fiskevattensägarna förbehållet, medan vuoksi kaikki kela- ja. uistinpyynti sekä
17243: mete samt fiske med långrev oeh stående heitto-onginta pidät•ettävä vedenomistajille,
17244: hok borde vara tillåtet inom ibys v.atten för mutta ,pitkäsiima- ja ihäiväJkou:kkukalastuk-
17245: envar, som inom byalaget ihar bo ooh hem- seen tuEsi olla lu,pa jokaisena, jonka asunto
17246: vi.st. ja kotipaikka on kyJ.äkunnassa ..
17247: Som ett lämpligt och sikäligt vederlag för Sopivwksi ja kohtuulliseksi !korvaukseksi
17248: den förlust skärgårdens ohesuttna fiskarhe- siitä menetyksestä., jonka saariston tilaton
17249: fo1kning komme att lida genom den före- kalastajaväestö joutuisi kärsimään, j.os
17250: slagna inskränkningen av den allmänna rät- yleistä lmuJkkuka1astusoikeutta ulkosaaris-
17251: ten till krokfiske i yttre skärgården och tossa -ja meren rinteessä tällä tav,oin rajoi-
17252: iha vsbandet lbo11d:e densamma tillförsäikras tettaisiin, olisi sille vrukuut,ettava oikeus
17253: rätt till strömmingsfiske med nät (skötar) pyytää hailia verkoilla kylä:lmmnan vesissä.
17254: inom ibyala.gens vatten. Denna fiskerätt Tämä kalastusoikeus olisi ikuite,n!k:in määrät-
17255: iborde likväl beståmmas med beaktande av tävä silmälläpitäen sitä, että kalavedenomis-
17256: att fiskevattensägarna fö!'lbelhållas rätten att tajille pidätetään yksinoike'us harjoittaa
17257: ensamma idka strömmingsfiske ikring egna omien rantoJensa ympärillä ihailinkalastusta
17258: stränder med storryssja, ikroksköta och not isollarysäUä, rpolviverkoilla ja nuotalla niinä
17259: under de tider av året dessa bragder anväm- aikoina vuotta, j,ol1oin nåitä rpyydyksiä käy-
17260: das. Därför borde även strömmingsfisket tetään. Sen vuoksi olisi ihailin. !k!evätkalas-
17261: på våren inom byalagens vatten tillkoilllma tuskin kyliäkunnan vesissä kuuluva kalave-
17262: fiskevattensägarna, medan1 däremot fiske denomistajille, mutta sitävastoin verkko-
17263: med n:ät om hösten skulle vara envar inom PYJ"'lnin syksyisin tulisi olla jokaiselle kylä-
17264: byalaget boende tillåtet. kullnan asujamene luvallista.
17265: På grund av v8id: ovan an:förts föreslås Sen nojalla, mitå edel1ä on esitetty, eihdo-
17266: härmed vördsamt, tetaan täten k!unnioittaen,
17267:
17268: att Riksdagen måtte antaga föl- että Eduskunta hyväksyisi seuma-
17269: jande lagförslag: van lakiehdotuksen:
17270: V,2. - Forsberg y. m. 425
17271:
17272:
17273: Lag Laki
17274: angående ändrad lydelse av 4 § 18 kap. rakennuskaaren 18 luvun 4 § muuttami-
17275: byggningabalken. sesta toisin kuuluvaksi.
17276:
17277: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas Eduskunnan päätöksen mukaisesti sääde-
17278: härmed att 4 § 18 ka;p. hyggninga;balken tään täten, että ra:kennuskaaren 18 luvun
17279: .skall erhålla följande lydelse: 4 § tulee näin kuuluvaksi:
17280:
17281: 4 §. 4 §.
17282: På djup i yttre skärgården och i ha vs- Syvässä vedessä olkoon ulkosaaristossa ja
17283: bandet vare mete och annat krokfiske till- meren rinteessä on<kiminen ja muu koukiku-
17284: Hltet för envar, som inom byalaget ihar bo kalastus luvallista jokaiselle, j·onka asunto
17285: och hemvist. ja kotipaikka on kyläkunnassa.
17286: Krokfiske, v.arom i 1 mom. sagts, innefat- Koukkuikalastukseen, josta 1 momentissa
17287: tar icke fiske med svirvel ocih drag samt puhutaan, ei sisälly kalanpyynti kelaon-
17288: flytande 1ångrev, ej heller slantning. gella eikä uistimella eikä koholle lasketulla
17289: Fångst av strömming med nåt må inom pitkälläsiimalla, ei myöskään heitto-ongella.
17290: bys vatten idikas av envar, som inom byala- Verkolla saakoon hailinpyyntiä kylän ve-
17291: get har lbo och hemvist, docik blott under ti- sissä harjoittaa jokainen, jonka asunto ja
17292: den från den 1 juli till den 31 december. kotipaikka on kyläkunnassa, kuitenkin ai-
17293: noastaan heinäkuun 1 päivästä joulukuun
17294: 31 päivään.
17295: Helsingfors den 8 augusti 1929.
17296: Helsin•gissä elokuun 8 påivänä 1929.
17297:
17298:
17299:
17300: And. Forsberg. Carl Sanmark.
17301: J. Im. Bäck. Levi Jern.
17302: Rafael Colliander. K. F. Lauren.
17303: Edvard Haga. Vilho H. Kivioja.
17304: K. V. Hintz. Antti Junes.
17305:
17306:
17307:
17308:
17309: 245-29 54
17310: 426
17311:
17312: V,3. - Lagmot. N :o 25.
17313:
17314:
17315:
17316:
17317: Hästbacka m. fl.: Förslag till lag angående ändrad ly-
17318: delse av 12 § 17 kap. byggningabalken.
17319:
17320:
17321: T i 11 R i k s d a g e n.
17322:
17323: Enligt 12 § 17 kap. byggningabalken Inom riket finnas flera vattendrag, i
17324: må ej storryssja eller annat likartat med vilkas mynningar bl. a. siken uppstiger
17325: botten försett fiskredskap utsättas i salt- från havet, men där den på grund av
17326: sjön inom fem kilometer utanför eller åt rådande vattendjup icke kan fångas i
17327: någondera sidan från mynningen av älv grundare bragder än storryssjor eller där-
17328: eller å, däri lax eller sik förekommer. med likartade redskap. Siken har nämli-
17329: Ovannämnda inskränkning i storryssje- gen benägenhet att ofta vilja söka sig
17330: fisket, som avser att möjliggöra och under- fram i ytvattnet, varför redskapen för att
17331: lätta den från havet uppstigande laxens vara fiskliga, böra från bottnen nå upp
17332: och sikens vandring till lekplatserna, hän- till vattenytan. I dylika djupa älvsmyn-
17333: för sig utan undantag till alla lax- eller ningar omöjliggör ovan anförda lagrum,
17334: sikförande vattendrag i landet. Med av- som förbjuder storryssjans användning
17335: seende å rikets mera betydande lax- och där, mången gång praktiskt taget varje
17336: sikförande älvar är denna begränsning av mera betydande sikfiske. Och dock utvi-
17337: storryssjefisket fullt befogad, men däre- sar erfarenheten att fiske med storryssja
17338: emot icke alltid för så vitt det gäller eller annat likartat redskap i mynningen
17339: mindre vattendrag med begränsade mäng- av älv eller å icke alltid behöver inverka
17340: der lax eller sik. Därom var även 1910 menligt på sikstammens fortbestånd. Så-
17341: års fiskerikommitte, som grundar sitt utlå- lunda har det betydande storryssjefiske,
17342: tande på en saklig och samvetsgrann ut- som på grund av osäkerhet beträffande
17343: redning, fullt medveten då den föreslog åmynningens läge sedan årtionden fortgått
17344: att det för storryssjefiske fredade området vid mynningen av en del mindre vatten-
17345: måtte vid de mindre betydande lax- och drag i Österbotten,- icke så vitt man kun-
17346: sikförande vattendragen fastställas till 3 nat bedöma reducerat sikstammen. Då de
17347: km. utanför mynningen. Nämnda fiskeri- verkningar, ett i älvsmynningarna bedri-
17348: kommitte, som i fiskevårdens intresse i vet storryssjefiske utövar på lax- eller sik-
17349: allmänhet strävat att införa skärpta be- stammen, är mycket varierande i olika vat-
17350: stämmelser i fiskeridriften, uttalade sig tendrag, kan det anses mindre ändamåls-
17351: sålunda beträffande storryssjefisket i så- enligt att för alla lax- och sikförande vat-
17352: dan riktning att större lättnader borde be- ten, såsom nuvarande lag föreskriver, fast-
17353: redas storryssjefiskare vid mynningarna av ställa det för storryssjefiske fredade om-
17354: mindre betydande lax- och sikförande vat- rådet till 5 km. utanför mynningen. En
17355: ten än vad nu gällande lag medgiver. reform av nämnda lagrum vore därför av
17356: V,3. - Hästbacka y. m. 427
17357:
17358: nöden, varigenom på fiskerimyndigheter- För att möjliggöra fiske med storryssja
17359: nas fr'amställning en förskjutning av stor- eller annat likartat med botten försett
17360: ryssjegränsen närmare älvsmynningen fiskredskap vid mynningen av sådana lax-
17361: skulle möjliggöras eller denna gräns helt eller sikförande vattendrag, varest nämnda
17362: och hållet avskaffas. Även det faktum att redskap icke kan anses föröda fiskstam-
17363: älvarnas och åarnas utlopp småningom för- men, tillåta sig undertecknade vördsamt
17364: ändras på grund av tillandningar, varige- föreslå,
17365: nom mynningens och sålunda även storryss-
17366: jegränsen förflyttas utåt, något som förut- att Riksdagen måtte antaga nedan-
17367: sätter en reglering av denna i proportion stående lagförslag:
17368: härtill, talar mot fastställande av en oför-
17369: änderlig storryssjegräns.
17370:
17371:
17372:
17373: Lag
17374: angående ändrad lydelse av 12 § 17 kap. byggningabalken.
17375:
17376: I enlighet med Riksdagens beslut stad gas härmed att 12 § 17 kap. byggninga-
17377: balken skall erhålla följande lydelse:
17378:
17379: § 12. Under lax inbegripes även annorlunda
17380: Storryssja eller annat likartat med bot- benämnd fisk av laxsläktet.
17381: ten försett fiskredskap må ej utsättas Lantbruksministeriet äger rätt att på
17382: närmast utanför sund, som utgör enda el- lantbruksstyrelsens framställning bevilja
17383: ler huvudsakliga vattenleden för vik eller tillstånd att använda storryssja eller likar-
17384: fjärd, samt ej heller i saltsjön inom fem tat med botten försett fiskredskap i närhe-
17385: kilometer utanför eller åt någondera sidan ten av eller i mynningen av lax- eller sik-
17386: från mynningen av älv eller å, däri lax förande vattendrag.
17387: eller sik förekommer.
17388:
17389:
17390: Helsingfors, den 15 augusti 1929.
17391:
17392:
17393: J. E. Hästbacka. J. Inborr.
17394: 428
17395:
17396: V,3. - Lak. al. N :o 25. Suomennos.
17397:
17398:
17399:
17400:
17401: Hästbacka y. m.: Ehdotus laiksi rakenmtskaaren 17 lu-
17402: vun 12 § :n muuttamisesta.
17403:
17404:
17405: E d u s k u n n alle.
17406:
17407: Rakennuskaaren 17 luvun 12 § :n mu- Valtakunnassa löytyy useita vesistöjä,
17408: kaan älköön isoarysää tai muuta saman- joiden suussa m. m. siika nousee me-
17409: laatuista pohjalla varustettua kalanpyy- ,restä, mutta siellä. sitä vallits,evan ve-
17410: dystä laskettaka mereen viittä kilometriä den syvyyden tähden ei voida pyytää
17411: lähemmäksi ulospäin tai jommallekummalle matalammilla pyydyksillä kuin isolla-
17412: puolelle lohen tai siikapatoisen kymin tai rysällä tai sentapaisilla välineillä. Siialla
17413: joen suusta. on nimittäin tapana usein pyrkiä pinta-
17414: Edellämainittu rajoitus kalastukseen veteen, jonka tähden pyydysten ollak-
17415: isollarysällä, joka tarkoittaa tehdä mah- seen edullisia kalastukseen tulee pohjasta
17416: dolliseksi ja helpottaa merestä nousevan ulottua veden pintaan. Tällaisissa syvissä
17417: lohen tai siian kulkua kutemispaikoille, kas- jokisuissa tekee mainittu laki, joka kieltää
17418: ilme poikkeuksetta kaikkia lohi- ja siikapitoi- i,sonrysän käyttämisen siellä, monta kertaa
17419: sia vesistöjä maassa. Tämä rajoitus ka- kaiken merkitsevämmän siikakalastuksen
17420: lastuksessa isollarysällä onkin täysin oi- mahdottomaksi käytännön kannalta. Ja
17421: keutettu valtakunnan tärkeimmissä vir- kumminkin osottaa kokemus, että kalas-
17422: roissa, joissa lohia ja siikoja löytyy, mutta tuksen isollarysällä tai samanlaatuisella
17423: ei aina, kun kysymyksessä ovat pienemmät pyydyksellä kymien tai jokien suissa ei
17424: vesistö•t, missä on vähemmän ~Lohia ja siikoja. aina tarvitse vaikuttaa epäedullisesti siika-
17425: Tästä oli vuoden 1910 kalastuskomiteakin, kannan jatkumiseen. Ei myöskään se mel-
17426: jonka lausunto perustuu asialliseen ja tark- koinen kalastus isollarysällä, joka epätie-
17427: kaan selvitykseen, täysin tietoinen, kun se toisuuden perusteella jokisuiden asemasta
17428: ehdotti, ·että isorJCsäkaiastukiselta rauhoi- vuosikymmeniä on jatkunut muutamissa
17429: tettu alue vä;hemmän tärkeissä Lohi- ja siika- pienemmissä vesistöissä Pohjanmaalla, mi-
17430: vesistöissä määrättäisiin 3 kilometriksi ulos- käli voidaan arvostella, ole vähentä-
17431: päin jokien suista. Mainittu kalastusko- nyt siikakantaa. Kun seuraukset, joita
17432: mitea, joka kalastushuollon eduksi pyrki jokien suissa harjoitettu kalastus isollary-
17433: yleensä antamaan kiristettyjä määräyksiä sällä tuottaa lohi- tai siikakantaan, ovat
17434: kalastukseen nähden, lausui niinmuodoin hyvin erilaiset eri vesistöissä, ei voida
17435: kalastuksesta isollarysällä siihen suuntaan, pitää täysin tarkoituksenmukaisena mää-
17436: 'että suurempia helpotuksia olisi myönnettä,vä rätä, kuten nykyinen laki tekee, kaikissa
17437: isollarysällä kalastajille vähäarvoisemmissa vesistöissä, missä lohi ja siika oleskelee,
17438: lohi- ja siikapitoisissa vesistöissä, kuin mitä isolla rysällä kalastamiselta rauhoitettua
17439: voimassaoleva laki myöntää. aluetta •5 ki1ometriksi jokien suista. Mai-
17440: V,3. - Hästbacka y. m. 429
17441:
17442: nitussa lainkohdassa olisi siis tarpeen pa- Tehdäkseen mahdolliseksi kalastuksen
17443: rannus, jonka kautta kalastusvi~anomaisten isollarysällä tai samanlaatuisella pohjalla
17444: esityksestä kävisi mahdolliseksi siirtää varustetulla kalanpyydyksellä sellaisten
17445: isorysäkalastuksen .alueen raja lähem- lohi- ja siikapitoisten vesistöj·en suissa, j01issa
17446: mäksi jokien suita tai kokonaan poistaa. mainittujen kalastusneuvoj·en ·ei v;oida kat-
17447: Myös se tosiseikka, että kymien ja jokien soa hävittävän kalakamtaa, rohikeneva.t alle-
17448: laskupaikat vähitellen muuttuvat maan kirjoittaneet kunnioittaen ehdottaa,
17449: nousun johdosta, jonka kautta joen suun ja
17450: niinmuodoin myös isorysäalueen raja siir- että Eduskunta hyväksyisi alla-
17451: tyy ulospäin, mikä edellyttää sen järjes- olevan lakiehdotuksen.
17452: telyä tämän mukaisesti, puhuu sitä vastaan,
17453: ·että i.sorysäkalastuksen alueen raja mä,ä.l'ät-
17454: täisiin muuttumattomaksi.
17455:
17456:
17457:
17458: I.a ki
17459: rakennuskaaren 17 luvun 12 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
17460:
17461: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään, että rakennuskaaren 17 luvun 12 '§1 on
17462: saava seuraavan muodon:
17463:
17464: 12 §. Loheksi luetaan myös muunniminen lo-
17465: Isoa rysaa tai muuta samanlaatuista hensukuinen kala.
17466: pohjalla varustettua kalanpyydystä älköön Maatalousministeriöllä on oikeus maa-
17467: laskettaka sellaisen salmen suulle, joka on taloushallituksen esityksestä myöntää lupa
17468: lahden tai selän ainoana tai pääasiallisena käyttää isoa rysää tai samanlaatuista poh-
17469: vesireittinä, älköönkä mereen lohi- tai jalla varustettua kalanpyydystä lohi- tai
17470: siikapitoisen kymin tai joen suusta ulos- siikapit()iSJen vesistön suussa tai sen läihei-
17471: päin, eikä kummallekaan puolelle viittä syydessä.
17472: kilometriä lähemmäksi.
17473:
17474:
17475: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1929.
17476:
17477:
17478: J. E. Hästbacka. J. Inborr.
17479: 430
17480:
17481: V,4. - Lak. al. N :o 26.
17482:
17483:
17484:
17485:
17486: Hannula, M. A. y. m. : Ehdotus laiksi isost-ajaosta ja ve-
17487: 1'0llepanosta sekä valtionmailla olevien vuokra-alueiden
17488: lunastamisesta Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnissa
17489: annetun lain muuttamisesta.
17490:
17491:
17492: E d u s k u n n a ll e.
17493:
17494: Lailla huhtikuun 28 päivältä 1925 on lä- myöhemmin ta·pahtuneeseen rahanarvon las-
17495: hemmin määritelty isojako ja verollepano kuun nähden pilkkahin,nasta. Lisäksi vai-
17496: sekä näiden aiheuttamien kustannusten t:uo- keat pororuttovuodet vähensivät porokarjat
17497: ritus Inarin, E.riontekiön ja Utsjoen kun- näillä seuduilla lähes kolm!anteen osaan.
17498: nissa. Vaikka näillä säännöksillä onkin ihel- Taloudellisesti heikontuneissa ja kaikin
17499: poitettu isonjaon sanottujen kuntien väes- puolin kehittymättämissä oloissa ei ole
17500: tölle tuottamaa rasitusta, niin tähänastinen kyetty luomaan kiinteämpää, vakavampaa
17501: kokemus on kuitenkin jo ehtinyt osoittaa, taloudellista pohjaa, vaan on jouduttu yhä
17502: että asianomaiset maanomistajat eivät kestä suuremmassa määrin tilapäisten ansioitten
17503: sitäkään rasitusta, jonka mainitut säännök- varaan, joten yleinen varallisuus on heikko.
17504: set heille aiheuttavat. Syynä siihen ovat Tämän ohessa ovat kuitenkin vä;estön kan-
17505: näiden seutujen sangen rajoitetut taloudel- nettavaksi <tulleet monet yhteiskunnalliset
17506: liset mahdollisuudet. velvollisuudet ja yleiset menot, kuten ko-
17507: Jo karu luonto sinänsä tekee mainituilla honneet kunnalliset ja valtiolliset verot y. m.
17508: alueilla maatalouden harjoittamisen vai- Kuntien toteutettavaksi ja jatkuvasti l:mol-
17509: keaksi. Viljelmät, missä niitä on, ovat perin lettavaksi ovat tulleet osaltaan monet varoja
17510: pienet eivätkä voi antaa harjoittajalleen kysyvät sivis<tykselliset ja sosiaaliset uudis-
17511: edes vaatimatonta toime.entuloa. Metsän- tukset, kuten oppivelvollisuus, uudistettu ja
17512: riista ja vesien antimet ovat vähentyneet parannettu köyhäinhoito, tilattoman väestön
17513: vuosi vuodelta niin, että niiden merkitys asutustoiminta j. n. e. Nämä, vaikka val-
17514: taloudellisina tulolähteinä on jatkuv·asti tion tukeminakin, aiheuttavat näille kunnille
17515: pienentynyt. Varsinkin turkkieläimet, joi- ylivoimaisia ponnistuksia, mikä johtuu
17516: den nahkaista oli aikaisemmin hyvinkin huo- myöskin siitä, että täällä on kaikissa näissä
17517: mattavat tulot, samoin metsälinnut ovat ollut lähdettävä alusta j.a toteutettava ne
17518: hyvin suuressa määrin vähentyneet. suhteellisen lyhyessä ajassa. Tähän tulee
17519: J\bailmansodan aikuiset .poikkeukselliset lisäksi, että näillä kunnilla ei sanottavasti
17520: olot ja niitä seurannut raskas pulakausi ty- ole mitään tuloa tuottavaa kiinteää omai-
17521: r~hdyttivät poroTiihoidon ja yleensäkin enti- suutta, joten v;arat menoihin on kannettava
17522: sen taloudellisen elämän kehityksen. Hinta- veroina, mikä rasittaa väestön muutenkin
17523: tason noustessa taloudellisen pulan pakotta- heikkoa maksukykyä.
17524: mina möivät asukkaat silloin porokarjojaan
17525: V,4. - Hannula, M. A. y. m. 431
17526:
17527: Tähänastinen kokemus kysymybe.ssäole- Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
17528: vissa kunnissa on jo osoittanut, että isonjao.n dotamme,
17529: aiheuttamat kustannukset ovat aiheuttaneet että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17530: väestön pysyväistä veLkaantumista. van lakiehdotuksen:
17531:
17532:
17533: Laki
17534: isostajaosta ja verollepanosta sekä valtionmailla olevien vuokra-alueiden lunas-
17535: tamisesta Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnissa annetun lain muuttamisesta.
17536: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että 28 päivänä huhtikuuta
17537: 192·5 annetun lain isostajaosta ja verollepanosta sekä valtion mailla olevien vuokra-
17538: alueiden lunastamisesta Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kUllJ1issa 23 § muutetaan näin
17539: kuuluvaksi:
17540: 23 §. Enontekiön ja Utsjoen kunnissa aiheutuvat
17541: Isostatjaosta ja verollepanosta Inarin, kustannukset suoritetaan valtion varoista.
17542:
17543:
17544: Helsingissä, 10 päivänä elokuuta 1929.
17545:
17546:
17547: M. A. Hannula. Arvi Ahmavaara.
17548: Janne Koivuranta. Antti Junes.
17549: Uuno Hannula. Vihtori Vesterinen.
17550: Kaarlo Hänninen. E. M. Tarkkanen.
17551: Kalle Kirra. Antti Juutilainen.
17552: Kusti Arffman. T. J anhonen.
17553: S. Tuomikoski.
17554: 432
17555:
17556: V,5. - Lak. a.l. N :o 27.
17557:
17558:
17559:
17560:
17561: Hänninen: Ehdotus laiksi isostajaosta ja verollepanosta
17562: Kemijärven, Kuusamon ja Kuolajärven pitäjissä Oulun
17563: lääniä 17 p:nä tammikuuta 1898 annetun asetuksen
17564: 2 §:n muuttamisesta.
17565:
17566:
17567: E d u s k u n n a ll e.
17568:
17569: Nojautuen 1848 annetun maanjako-ohje- järviä ovat myös Hyväjärvi, Matalajärvi ja
17570: säännön 138 § 2 momen tin määräyksiin Rukajärvi. Näiden lisäksi on useita kym-
17571: on isojakotoimituksissa järven laskemisen meniä pieniä kuivausjärviä ja lampia.
17572: kautta syntyneet niityt jout,omaiden vilje~ Kun kuivausjärviniittyjä ei lueta veron-
17573: lyksiksi katsottuina jätetty huomioonotta- kantavaksi maaksi, ei myöskään oteta niitä
17574: matta ja ne on annettu isoissajaoissa tiloille huomioon talojen manttaalia määrättäessä.
17575: joutomaina, vaikka ne usein ovat mitä pa- Näin ollen niiden talojen manttaalit, joiden
17576: rasta niittyä. Täten on tahdottu järvien niityt ovat pääasiallisesti vesijättöjä, jäävät
17577: kuivattajille varata eräitä etuja, mutta pieniksi, vaikka ne usein suurin kustannuk-
17578: varsinkin senjälkeen, kun maaverot on sin ovat järviä laskeneet. Kuusamon ja
17579: poistettu, on tämä seikka tullut maanomis- Posion kunnissa ovat nämä räikeitä esi-
17580: tajille useimmissa tapauksissa vahingolli- merkkejä siitä, että kuivausjärviniittyjä
17581: seksi, eikä se ole oikeudenmukainenkaan. omistaville taloille on ehdotettu liian vähän
17582: Parhaillaan on isojako käynnissä Kemi- maata, vähemmän kuin esim. huonoja suo-
17583: järven, Kuolajärven, Kuusamon ja Posion niittyjä omaaville. Jos siis näissä kunnissa
17584: kunnissa, joita varten on säädetty osittain vesijätät jätettäisiin pois veronalaisen maaill
17585: oma isojakoasetus (17/1 1898). Näidenkin luvusta manttaalia laskettaessa, tultaisiin
17586: pitäjien isossajaossa on kuivausjärviniityt aivan päinvastaiseen tulokseen kuin sään-
17587: luettu joutomaiksi. Kemijärven ja Kuola- nöstä laadittaessa on tarkoitettu. Tässä ta-
17588: järven pitäjissä on kuivausjärviä vähem- pauksessa kuivausjärvien tekijöitä rangais-
17589: män, mutta Kuusamon ja Posion kunnissa, taisiin.
17590: joissa verollepano on sitäpaitsi kesken, on Muualta Suomesta on jo esimerkkejä sii-
17591: niitä ihyvin paljon. Talojen parhaat niityt täkin, että vesijätät ovat joutuneet keinotte-
17592: ovat 1siellä useimmiten vesijättömailla. lun esineiksi, kun niitä ei ole luettu talojen
17593: Esimerkkeinä kuivausniittyjen laajuu- veronalaiseksi maaksi. Kuusamossa ja Po-
17594: desta mainittakoon, että Kuusamojärven siolla voi käydä samoin, jos kuivausjärvi-
17595: laskun kautta, johon saatiin lupa 6/4 1806, niittyjä ei lueta verolliseksi maaksi.
17596: syntyi laajoja niittymaita; Kitka- ja Posio- Edelläoleviin perusteluihin viitaten eh-
17597: järv~en laskun kautta, joka suoritettiin dotan
17598: vuosina 1840-42 ja parannettiin 18M paik-
17599: keilla, saatiin vesijättöniittyjä 700~800 Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
17600: kuormanalaa. Huomattavan suuria kuivaus- raavan lain:
17601: V,5. - Hänninen. 433
17602:
17603:
17604: Laki
17605: 17 p :nä tammikuuta 1898 annetun armollisen asetuksen isostajaosta ja verolle-
17606: panosta Kemijärven, Kuusamon ja Kuolajärven pitäjissä Oulun lääniä 2 § :n
17607: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
17608:
17609: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muut,etaan 17 päivänä tammikuuta 1898 annetun
17610: arm. asetuksen isostajaosta ja verollepanosta Kemijärven, Kuusamon ja Kuolajärven
17611: kunnissa Oulun lääniä 2 § näin kuuluvaksi:
17612:
17613: 2 §. metsäopillisen hoidon alaiseksi sekä käytet-
17614: Tiloille on isossajaossa annettava Kemi- tävä vakinaiseen metsänhoitoon yhteiseksi
17615: järvellä 1,800 hehtaaria sekä Kuusamossa hyväksi, sillä tavalla kuin yhteismetsistä on
17616: ja Kuolajärvellä 2,500 hehtaaria veronkan- erityisesti säädetty.
17617: nattavaa maata kokonaista manttaalia kohti, Kuusamon ja siitä ,eronneen Posion kun-
17618: arvotonta maata lukuunottmatta, kuitenkin nan osan alueella luetaan järvien laskujen
17619: siten, että se maa, jonka tilat jaossa saavat yhteydessä syntyneet niityt veronkannatta-
17620: yli sen määrän, mitä niille nykyään voimassa vaksi maaksi ja ne otetaan huomioon tilojen
17621: olevien asetusten mukaan olisi ollut annet- manttaaleja määrättäessä.
17622: tava, on lohkaistava ,erilleen ja asetettava
17623:
17624:
17625: Helsingissä, elokuun 14 p :nä 1929.
17626:
17627:
17628: Kaarlo Hänninen.
17629:
17630:
17631:
17632:
17633: 245-29 55
17634: 434
17635:
17636: V,6. - Toiv. al. N :o 28.
17637:
17638:
17639:
17640:
17641: Rantala y. m.: Manttaaliin pannun maan omistajien kttnta-
17642: kokouksia koskevain säännösten kumoamisesta.
17643:
17644:
17645: E d u s k u n n a ll e.
17646:
17647: Maalaiskuntain kunnallishallinnosta kesä- lisiä asioita. Niinpä kuuluukin niiden kä-
17648: kuun 15 päivänä 1898 annetun asetuksen siteltäväksi edelleen niitä lainajyvästöjä
17649: määräykset, jotka koskivat kuntakokouk- koskevat asiat, joiden jyvästöjen osakkaina
17650: sia, tulivat kumotuiksi vuonna 1917 hy- ovat manttaaliinpannun maan ja laitosten
17651: väksytyllä uudella kunnallislailla. Tällöin omistajat sekä lisäksi eräitä muita vähä-
17652: siirtyivät kuntakokouksille siihen saakka pätöisiä asioita.
17653: kuuluneet tehtävät kunnanvaltuustoille, Täten ovat mainitut kuntakokoukset ny-
17654: paitsi mikäli ne koskivat manttaaliin pan- kyään menettäneet melkein kaiken merki-
17655: tua maata ja laitoksia koskevien asioiden tyksensä. Kun myöskin äänioikeus niissä
17656: käsittelyä, jotka jäivät edelleen manttaa- on vanhalla, epäkansanvaltaisella pohjalla,
17657: linomistajain kuntakokouksille. Näihin so- poikkeuksena valtiollisen ja kunnallisen
17658: vellutetaan edelleen vuoden 1898 asetuksen elämämme alalla vallitsevasta yhtäläisestä
17659: määräyks~ä kuntakokouksista. äänioikeusjärjestelmästä, olisi syytä uudis-
17660: Siihen aikaan, kun edellä mainittu kun- taa lainsäädäntömme sellaiseksi, että mant-
17661: nallislakien uudistaminen suoritettiin, kuu- taaliinpannun maan ja laitosten omista-
17662: luikin näiden manttaaliin pannun maan jain kuntakokoukset tulisivat lakkautetuiksi
17663: ja laitosten omistajain kuntakokousten kä- ja niille kuuluneet tehtävät siirretyiksi
17664: sittelypiiriin koko joukko tärkeitä asioita. muille kunnallisille elimille. Tähän olisi
17665: Sittemmin on kuitenkin lainsäädäntö pois- sitäkin enemmän syytä, kun kuntakokouk-
17666: tanut näistä suurimman osan. Niinpä yleis- siin osanotto on nyttemmin jäänyt melkein
17667: ten teiden tekemistä ja kunnossapitoa kos- olemattomaksi ainakin suuressa osassa maa-
17668: kevat asiat siirtyivät mainituilta kunta- laiskuntia. Kuntakokoukset saadaankin
17669: kokouksilta melkein kokonaan pois 11/10 koolle tavallisesti vain muutaman harvan
17670: 1918 annetulla uudella tielailla. Samoin äänivaltaisen henkilön niihin osallistuessa
17671: kyytilaitosta koskevat asiat kyytilailla, an- ja tämäkin tuottaa useimmiten suuria vai-
17672: nettu myöskin 11/10 1918. Edelleen on keuksia. On luonnollista, että tällaisen
17673: siirtynyt vankien kuljetus 17/6 1925 ja asiaintilan vallitessa kuntakokousten pää-
17674: käräjähuoneiden kunnossapito 17/7 1925 tökset tulevat sattumanvaraisia. On varsin
17675: annetuilla laeilla valtion huoleksi, joten yleistä, että niissä tehdään verovelvollisten
17676: näitäkin asioita koskevat tehtävät ovat kannalta katsoen harkitsemattomia päätök-
17677: poistuneet kuntakokousten käsittelypiiristä. siä, jotka eivät ole sopusoinnussa edes lain
17678: Näin onkin jäljelle jäänyt kuntakokousten määräysten ja vielä vähemmän terveen
17679: käsiteltäväksi vain eräitä pienimerkityksel- 'kunnallisen taloudenhoidon kanssa. Tällai-
17680: V,6. - Rantala y. m. 435
17681:
17682: set väh,emmän harkitut päätökset aiheutta- kuuluvan omaisuuden välillä. Tämä esiin-
17683: vat runsaasti v,alituksia ja siten lisäävät tyy lukuisissa manttaalinomistajain ja
17684: virastoj,en työtaakkaa. Osa näistä kunta- kuntien välisissä oikeusjutuissa, jotka ovat
17685: kokousten toimivallan sivuuttaneista pää- koskeneet lainajyvästöjen tai muun omai-
17686: töksistä ,syntyy ja toteutetall!n siten, ettei suuden hallintaoikeutta.
17687: niistä ilmoiteta lain määräämällä tavalla Edellä esitetyillä perusteilla pyydämme
17688: kunnan ä:änivaltaisille jäsenille. kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk-
17689: Lain tulkinta manttaalikunnille kuulu- syttäväksi toivomuksen,
17690: vista tehtävistä on varsin sekava ja erilai-
17691: nen eri tapauksissa. Niinpä korkein hal- että hallitus ensi tilassa valmis-
17692: linto-oikeuskin on tehnyt monissa saman- taisi ja Eduskunnalle jättäisi esi-
17693: luontoisissa asioissa aivan vastakkaisia pää- tyksen lainsäädännön muuttami-
17694: töksiä sille tutkittavaksi saatettuja, edellä sesta siten, että manttaaliin pannun
17695: mainitunlaisia asioita ratkaistessaan. Tämä maan ja laitosten omistajain kunta-
17696: johtuu nähtävästi siitä, että manttaalikun- kokouksia koskevat nykyiset lain-
17697: tien laitoksia on perustettu varsin erilai- säännökset tulevat kumotuiksi ja
17698: silla sopimuksilla ja monestikin on vai- kuntakokouksille kuuluvat tehtävät
17699: keata määritellä rajaa manttaalikunnan ja siirretyiksi muil~e kunnallisille eli-
17700: muiden kunnallisten elinten hallintaan mille.
17701:
17702: Helsingissä, 14 päivänä elokuuta 1929.
17703:
17704:
17705: Viljo Rantala. Jalmari Linna.
17706: Väinö Kivisalo. Kustaa Perho.
17707: Toivo Halonen. Edvard Setälä.
17708: Mikko Suokas. J. F. Tolonen.
17709: Mauno Pekkala. Aatto. Siren.
17710: Yrjö Welling. J. Kovanen.
17711: Valfrid Eskola. E. Aromaa.
17712: 436
17713:
17714: V,7. - Hemst. mot. N:o 29.
17715:
17716:
17717:
17718:
17719: Jern m. fl.: Ang. lagstiftning om förvaltning av bysam-
17720: fälligheter.
17721:
17722:
17723: T i ll R i ik: s d a g e n.
17724:
17725: Hänvisande till den av mig m. fl. till in- att reger~ngen måtte låta verk-
17726: nevarande års första riksdag ingivna hem- ställa utredning om och avlåta pro-
17727: ställningsmotionen N :o 32 angående lag- position till lag om rätt för delägare
17728: stiftning om förvaltn:ing av bysamfällighe- i bysamfälligheter att inom området
17729: t.er, får jag ,anhålla det riiksdagen ville hos av byns gemensamma ekonomiska och
17730: regeringen hemställa, ordningsangelägenheter fatta för mi-
17731: noriteten bindande beslnt.
17732:
17733: Helsingfors, den 8 augusti 1929.
17734:
17735:
17736: Levi Jern.
17737:
17738: Härom förena sig :
17739:
17740: Gustaf Lindberg. Edvard Haga.
17741: Otto Jacobsson. And. Forsberg.
17742: Henrik Kullberg. J. Im. Bäck.
17743: Josef Mangs.
17744: 437
17745:
17746: Suomennos.
17747: V,7. - Toiv. al. N:o 29.
17748:
17749:
17750:
17751:
17752: Jern y. m.: Kyläyhteiskuntien hallintoa koskevasta lain-
17753: säädännöstä.
17754:
17755:
17756: E d:uskunnalle.
17757:
17758: Viitaten kuluvan vuoden ·ensimmäisillä että hallitus toimituttaisi selvityk-
17759: valtiopäivinä tekemääni ja useiden muiden sen ja antaisi esityksen laiksi kyläyh·
17760: kannattamaan toivomusaloitteeseen N :o 32, teiskuntien osakkaiden oikeudesta
17761: joka ~oskee lkyläy'hteiskunJtien hallinnon tehdä kylän yhteisissä taloudellisissa
17762: l·ainsäädänrtöä, saan anoa, .että ~duskunta ja .iärjestysasioissa vähemmistöä sic
17763: tahtoisi laooua toivomuksen, tovia päätöksiä.
17764:
17765: Helsingissä, elokuurn 8 p :nä 1929.
17766:
17767:
17768: Levi Jern.
17769:
17770: Tähän yhtyvät:
17771:
17772: Gustaf Lindberg. Edvard Haga.
17773: Otto Jacobsson. And. Forsberg.
17774: Henrik Kullberg. J. Im. Bäck.
17775: Josef Mangs.
17776: 438
17777:
17778: V,s. - Toiv. al. N :o 30.
17779:
17780:
17781:
17782:
17783: Niilekselä y. m.: Maalaiskuntien kunnallisverorasitusten
17784: tasaamisesta.
17785:
17786:
17787: Eduskunnalle.
17788:
17789: Viitaten vuoden 1929 ensimmäisillä val- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
17790: tiopäivillä tehtyyn toivomusaloitteeseen siin maalaiskuntien kunnallisverorasi-
17791: N :o 30 ja niihin perusteluihin, jotka maini- tusten tasaantiseksi ja antaisi siitä
17792: tussa aloitteessa on esitetty, ehdotamme Eduskunnalle esityksen.
17793: kunnioittaen ~duskunnan päätettäväksi
17794: toivomuksen,
17795:
17796: Helsingissä, 8 päivänä elokuuta 19,29.
17797:
17798:
17799: Matti Niilekselä. Eero Nurmesniemi.
17800: Kusti Arffman. Vilho H. Kivioja.
17801: S. Tuomikoski. Aleksi Hakala.
17802: Emil Jutila. Albin Asikainen.
17803: Antti Junes. Janne Koivuranta.
17804: L. Mustakallio.
17805: 439
17806:
17807: V,9. - Toiv. al. N :o 31.
17808:
17809:
17810:
17811:
17812: Junnila y. m.: Kunnallisten ojituslautakuntien asetta-
17813: misesta.
17814:
17815:
17816: E d u s kun n a ll e.
17817:
17818: Viitaten toivomusaloitteeseen N :o 31, että hallitus kiireimmiten ryhtyisi
17819: jonika al1ekirjoilttanut Junnila y. m. ovat toimenpiteist"in vesioikeuslain muut-
17820: tehneet tämän vuoden ensimmäisillä valtio- tamiseksi siten, että pienimmät kui-
17821: päivillä, ja sen\ perusteluihin ythtyen eh- vausyritykset ja valtaojien kunnossa-
17822: dotamme eduskunnan päiätettävälmi toivo- pidon valvonta voitaisiin suorittaa
17823: mU!ksen, kunnallisten ojituslautakumtien toi-
17824: menpiteen kautta.
17825:
17826: Helsingissä elokuun 13 p :nä 1929.
17827:
17828:
17829: Taave Junnila. E. A. Turja.
17830: Bernhard Heikkilä. A. Luoma.
17831: W. K. Kuuliala. Vilho Nikkanen.
17832: Maija Häkkinen. Kaino W. Oksanen.
17833: Aina Lähteenoja. Väinö Kivi.
17834: Paavo Virkkunen. Kyösti Haataja.
17835: Onni Talas. Gunnar Sahlstein.
17836: E. V. Kuokkanen. Antero Lamminen.
17837: Arvi Ahmavaara. S. Tuomikoski.
17838: J. 0. Ikola. Evert Nukari.
17839: Erkki Paavolainen.
17840: 440
17841:
17842: V,1o. - Toiv. al. N :o 32.
17843:
17844:
17845:
17846:
17847: Virkkunen y. m. : Kalastusolojen järjestämisestä Oulu-,
17848: Ii-, Simo-, Kemi- ja Tornionjoessa.
17849:
17850:
17851: E d u s k u n n a ll e.
17852:
17853: Viitruten vuoden 1929 enslimmäisil1ä val- että hallitus huolehtisi kalastusolo-
17854: tiopäivillä tehtyyn toivomusaloitteeseen N :o jen järjestämisestä Oulu-, Ii-, Simo-,
17855: 35 (Valtiopäivien jLiiiteet I-XI, sivv. 264- Kemi- ja Tornionjoessa sekä näiden
17856: 265) kunnioittavasti 'ehdotamme edUJskunnam. jokien suilla ja saaristoissa, silmällä-
17857: pä.&tettäv.äl~si toiv<>mu:ksen, pitäen lohen säilymistä tulevaisuu-
17858: dessakin näissä joissa.
17859:
17860: Helsingissä, elokuun 13 päivänä 1929.
17861:
17862:
17863: Paavo Virkkunen. S. Tuomikoski.
17864: 441
17865:
17866: V,u. - Toiv. al. N :o 33.
17867:
17868:
17869:
17870: Rapo y. m.: Kalastusoikeuden saattamisesta maanomistuk-
17871: sesta riippumattomaksi.
17872:
17873:
17874: E d u s k u n n a. ll e.
17875:
17876: Kuten ~tunnettua, on Suomessa, kansan- ihelpommalnsi ja edullisemmaksi. SilLä on-
17877: vaitaiseksi kehutussa tasavallassa kalastus- :han tunnettua, että kalansaanti keväiseen
17878: oilmutta koskeva laki kovin vanhanaikainen aikaan on melkein yksinomaan mahdollinen
17879: ja yksipuolinen. Se on kotoisin aina Ruot- rannikkovesillä. Ja onhan ymmärrettävää,
17880: sin valtrukunna.:n ajoilta saakka, vuodesta että aavalla mereHä ikalastamiseen, jos mieli
17881: 1734 lähtien, siis lähes 200 vuotta vanha ansaita, täytyy pyydyst·en ja alusten olla ta-
17882: lainsäädös. Tämän, yli tsaarivallan aikojen vallista vahvempia. Sellaiset välineet ky-
17883: eläneen lain (Rak. kaaren 18 luvun 3 § :n) syvät huomattavia rahasummia, joita mah-
17884: mU'kaan kuuluu kalastusoikeus yleensä dolli:suuksia tilattomilla harvoin on.
17885: niille, jotka veden omistav.a:t. J1a vedlen Mutta eivät kaikki tilanomistajatkaali voi
17886: omistusoikeus on yleensä riippuvainen ve- nykyisen kalastusta koskevan la.in mukaan
17887: teen rajoittuvan maan omistusoikeudesta kalastaa muualla kuin 1aav·alla merellä eli
17888: siten, että ne omistavat veden, joille maa- siellä, jossa tilattomilla on kalastusoikeus.
17889: kin kuuluu. - Siis llmLast'USoikeus pää- Sillä niillä pikkutilallisiJ.la, jotka ovat ol-
17890: asiassa kuuluu maanollliistajille. leet torppa:reina tai muina maanvuokraa-
17891: Maata omistamaton v,åJestö saa kalastaa jina ja joiden vuokraoikeuksiin ;ei kuulunut
17892: ongella ja koukulla isolla j:ärvenselällä ky- kala:stusoikeutta, ei, senkään jälkeen, vaik-
17893: län~ajan ulkopuolella. Järv.enselän täJl- kapa ovat lunastuslain muik:aan saaneet
17894: laisessa tap.aJUik:sessa tä,ytyy olla pituu- maa.tilikkunsa omiin nimiinsä, ole sern parem-
17895: deltaan ja leveydeltään vähmtään 8 ki- paa kalastuso~keutta. Eivärt:kä myöskään
17896: lometriä. Edelleen sanotaan laissa, että jo- me· saa:rist.oissa ja muilla ranm.,ikkoaluei1la
17897: kaisella Suomen kansalaisella on oikeus har- asuvat pienviljelijät, jotka omistavat ainoas-
17898: joittaa kaikenlaista kalastusta nieressä ky- taan muutaman hehtaarin alan maata ja
17899: länrajan ulkopuolella, ei kuitenkaan 10 ki- joiden pääelinkeinoksi niin ollen useim-
17900: lometrin alalla lohipitoisen kymin tahi joen massa tapa111ksessa jäå !kalastus, voi miten-
17901: suulla, lukien suusta ulospäin sektä kummal- kään olla tyytyväisiä nykyiseen järjestel-
17902: lekin puolelle. Samoin meren rannoilla, mään, koska heillä on liian vähän sitä vesi-
17903: jotka kuuluvat kruunulle, 'ellei niitä ole ylk- aluetta, joka heidän kalastuskonnukseen
17904: sityisille eri sopimuksella myönnetty. Sa- lain mukaan kuuluu.
17905: moin on onkiminen ja kaikenlainen muu Näin .Suomessa. - Mutta esimerkkinä
17906: koulclrnkarastus syvässä vedessä ulkosaaris- mainittakoon, että Amerikan Yhdysval-
17907: tossa ja meren rinteessä jokaiselle sallittu. loissa ja Kanadassa, vaikkapa ovatkin ko-
17908: - Tä1ssä pääasiallisimmat kalastusoikeudet vin kapita;listisia valtioita, on k:a,lastus-
17909: Wattomille kalasta.jille. oikeus melkein yleistä kaikille, jotka vain
17910: Edelläolevasta siis selviää, ettei tilaton haluavat kalastaa. Esim. Yhdysvalloissa
17911: väestö saa kaLastaa rannikkovesillä. Siis ei kuuluv,at kalavedet nykyisin valtiolle, mutta
17912: sellaisilla seuduilla, joissa !kalastus kävisi kuitenkin niin, että meressä, suurissa jär- ·
17913: 245-29 56
17914: 442 V,11. - Kalastus maanomistuksesta riippumattomaksi.
17915:
17916: vissä ja jokien suissa saa jokainen kansalai- voidaan oikeuden ja 1kohtuuden mukll!an
17917: nen vapaasti harjoittaa kou>kkU!ka:lrustusta, vaatia, että Suomessakin, tuihatjärvien
17918: kun taasen muilla pyyntivälineillä kalastus maassa, kalastusoikeus olisi jokaisella, joka
17919: on luvallista Innastamalla erikoiset lupa- sitä haluaa. T·ämä uudistus kävisi sopi-
17920: liput, erilaiset eri pyydyksiä varten. Ja vimmin sirten, e~t1Jä kaiklki [mlavedet blisi
17921: useissa Ameriikan valtioissa on kalastusoi- saatava valtiolle kuuluviksi, tai sitten ko-
17922: ~ceutta varten kehitetty n. s. lisenssijärjes- konaan yleiseksi eli maanomistuksesta riip-
17923: telmä sitä periaatetta silmälläpitäen, että puma.ttomaiksi. Poikkeuksia voisi myöntää
17924: kuka ta:hansa saa kalastaa, kun va~n haniklki:i airwasta:ll!n siin,ä tapauksessa, jos joku maa-
17925: lisenssin eli kalastuskortin. Ja tämän laa- tilanomistaja istuttaa ikaloja maittensa si-
17926: tuisen lisens:sin hankkiminen tulee verr,at- sällä oleviin vesiin. - Tämän, varsin oi-
17927: tain ha:lvruksi. Eräissä valtioissa on lisens- keutetun uudistuksen puolesta voidaan vielä
17928: sin ma1\;su 0.25~0.50 doll., eräissä vätl:tän sanoa, ettei k;enenlkään maanomistaja:n tar-
17929: yH dollarin. Onpa m~äiss:ä valtioissa li!sens- vitse järvistä j:a joista huolta pitää, eikä
17930: sit aivan ilmaisiakin (esim. Wisconsin, niiden eteen minkäiänlaista työtä tehdä, eikä
17931: Oh~, Minnesota). - Yksityisomistusoike- edes veroakaan maksaa. Senpä vuoksi on-
17932: uksia kalastukseen on aniharvassa paikassa. kin nykyinen menettely aivan selvästi luon-
17933: Ja nekin vruin sellaisissa pienissä vesissä, nonlain vastainen. Jos ikuka vähänkin ajat-
17934: jotka !lmuluvat esim. yksityisten maiden si- telee tätä asiaa niin täytyy tulla siihen kä-
17935: sälle ja sitä varten tehdyissä lammeissa, sitykseen, ,että kalaS!tusoikeus on huuluva
17936: joissa ovat istutetut kalat. kaikille ihmisille, kuten se ihmiskunnan al-
17937: EdeUäolevast~a lyhyestäJkin selostuksesta kuaikoina olikin. Näin ovat tietY'sti aja-
17938: siis selviää, että Yhdysvalloissa on mel- telle:et ne maanomistajat, jotkJa ovat anrta-
17939: keinpä yleinen kalastusoikeus eikä se ole - neei :tilattomienkin kalastaa rann:ikkovesil-
17940: muutamia yksityistapauksia lukuunotta- lään. Tämän:laisia marunomistajia on jon-
17941: matta - maanomistuksesta riippuvruinen. kun verran usealla taholla maatamme. Mutta
17942: Kanadassa on melkeinpä yhtä laaja ka- kun tiedetään, että suuri osa manttaalin-
17943: lastusoikeus. Myöskin ·eräis:sä Euroopan oiDJista:jista ei tule koskaan luopumaan tästä
17944: ma:issa, esim. It:ä-Preussissa, on kialastusoi- a;nsiottomasta oikeudesta, niin olisi toki jo
17945: keus kansanv.altaisemmalla kannalla kuin vihdoin saatav~a laki tä,s:sä !kohden korja-
17946: meiUä. Preussin järviylängön 3000-4000 tuksi siten, että kalastus tulisi maanomis-
17947: järveä käsittävistä noin 175,000 hehtaarin tuksesta riippumattomaksi.
17948: alan vesistöistä melkein puolet kuuluu val- Ka~kien edelläolevan perusteella roh-
17949: tiolle, loput kaupunki- j:a maalaiskunnille kenemme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
17950: ja pienin osa yksityisilLe. Ja siten yhteis- päätettäv,ä:ksi toivomuksen,
17951: kunnalle kuuluvista kalastusalueista saavat
17952: yksityiset vuokrata kalastusa:lueirta kohtuul- että hallit1ts antaisi esitykS'en laiksi,
17953: lista vuokramaksua vastaan. jonka mukaan kalastusoikeus tulisi
17954: Edellämainittuihin esimerkkeihin viitaten maanomistuksesta riippumattomaksi.
17955:
17956: Helsingissä, 14 p :nä elokuuta 192,9.
17957:
17958: Jussi Rapo. J. F. Aalto. Hilja Pärssinen.
17959: Ville Komu. A. Lehikoinen. Väinö Kivisalo.
17960: Emil Jokinen. Viljo Rantala. Toivo Halonen.
17961: Matti Paasivuori. Aatto Siren. Axcl Ahlström.
17962: E. Huttunen. Johan Helo. Aleksi Aaltonen.
17963: A. Valta. Mikko Suokas. K. Hakala.
17964: 443
17965:
17966: V,12. - Toiv. al. N :o 34.
17967:
17968:
17969:
17970:
17971: Vehkaoja y. m.: Maanomistajain vapauttamisesta rautatie-
17972: alueen aitaamisvelvollisuudesta.
17973:
17974:
17975: E d u s k u n n a 11 e.
17976:
17977: Heinäkuun 14 p:nä 1898 kiinteän omai- Korvaus on kuitenkin niin pieni, ettei se
17978: suuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpee- läheskään vastaa edes rakentamiskustan-
17979: seen annetussa laissa sanotaan, että rauta- nuksia, lukuunottamatta sitä, että samasta
17980: tien omistaja on velvollinen panemaan ja korvauksesta ilman lisämaksua on aita pi-
17981: kunnossapitämään aitaa mikäli ja missä sitä dettävä kunnossa määräämättömän ajan.
17982: tarvitaan estämään kotieläimiä pääsemästä Vaasan radalla oli tuo korvaus ainoas-
17983: rautatiealueelle. Sama laki antaa oikeuden taan 25 penniä syleltä. Oulun radalla on
17984: siirtää rasituksen täyttä korvausta vastaan maksettu 60 penniä syleltä ja Karjalassa
17985: maanomistajalle. oli se 50 penniä metriltä. Viime aikoina
17986: Rautateitä rakennettaessa onkin aitaamis- rakennetuilla radoilla on korvaus suurempi,
17987: velvollisuus siirretty maan omistajalle pak- mutta niilläkään se ei vastaa todellisia
17988: kolunastuksessa määrättyä korvausta vas- kustannuksia.
17989: taan; alunperin kuten laista nähdään, on Jokainen maanomistaja tietää, että ai-
17990: ollut tarkoitus, että aita rakennetaan vain tausrasitus on kalliimpia rasituksia mitä
17991: siellä missä se on tarpeen. Rautatiehalli- maanomistajana on. Mutta erittäin kiu-
17992: tuksen taholta on tuota velvollisuutta salliseksi on asia tullut sen kautta, että
17993: yleensä ulotettu aivan liian pitkälle vaati- lukemattomat ovat ne maanomistajat, jotka
17994: malla, että aita on rakennettava ja kun- ovat lunastuslain kautta saaneet maa-
17995: nossapidettävä sielläkin, missä rautatie kul- alueensa itsenäiseksi tilaksi, tai muuten on
17996: kee suurien asumattomien nevojen ja met- tila siirtynyt toisiin käsiin, eivätkä ole saa-
17997: sien halki, missä ei voi ajatellakaan kar- neet siitä mitään korvausta, mutta ovat
17998: jan kulettamista, vielä vähemmän laidunta- edelleenkin velvolliset pitämään alueensa
17999: mista. aidassa, vaikka ei edes karjan tähden aitaa
18000: Käytännöllisen maanviljelijän mielestä se tarvita.
18001: on tuhlausta, että aita rakennetaan ja yllä- Taloudelliselta kannalta katsoen on
18002: pidetään siellä, missä sitä ei tarvita, mutta asialla suuri merkitys ei yksin maanomis-
18003: rautatieviranomaiset ovat toista mieltä. He tajalle, mutta myös rautatielaitokselle.
18004: vaativat, että aita pitää rakentaa sielläkin, Aitoihin menee nuoria keskenkasvuisia
18005: missä, sillä ei o1e muuta merkity:stä kuin puita suunnattomat määrät; mitä• suurempi
18006: osottaa missä rautatiealue on. on puun kulutus, sitä kalliimmaksi tulee
18007: Rautatiehallitus vetoaa siihen korvauk- rautatielle poltto- ja muut tarvepuut. Val-
18008: seen, joka on aikoinaan maan omistajalle tiovallan puolelta on viime aikana pyritty
18009: suoritettu, kertakaikkisena korvauksena. edistämään metsätaloutta maassamme. Pois-
18010: 444 Y,12. - Rautatiealueen aitaamisvelvollisuus.
18011:
18012: tamalla maanomistajain harteilta aitaamis- että hallitus valmistaisi ja Edus-
18013: velvolliSIUUS edistettäisiin metsäpääoman li- kunnalle mahdollisimman pian an-
18014: säämistä maassamme ja ·estettäisiin tarpee- taisi esityksen voimassaolevan lain
18015: tonta metsien haagkausta. muuttamisesta siten, että maanomis-
18016: Edelläolevaan viitaten rohkenemme eh- tajat vapautetaan rautatiealueen ai-
18017: dottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- taamisrasituksesta.
18018: muksen,
18019:
18020: Helsingissä, elokuun 15 p :nä 1929.
18021:
18022:
18023: Heikki Vehkaoja. Antti Kemppi.
18024: Aino Luostarinen. E. Lautala.
18025: E. A. Tuomivaara. Emil Jutila.
18026: Eero Nurmesniemi. L. Mustakallio.
18027: Aleksi Hakala. Ansh. Alestalo.
18028: P. Ruotsalainen. E. M. Tarkkanen.
18029: August Raatikainen. Vihtori Vesterinen.
18030: Matti Pitkänen. Antti Juutilainen.
18031: T. J anhonen. J. Eri. Pilppula.
18032: Ville Vallas. Eetu Jussila.
18033: V. Huuhtanen. Albin Manner.
18034: P. Saarinen. T. N. Vilhula.
18035: Uuno Hannula. Kaarlo Hänninen.
18036: K. A. Lohi. Kaapro Huittinen.
18037: Viljami Kalliokoski. Pekka Saarelainen.
18038: Lauri A. Sariola.
18039: 445
18040:
18041: V,13. - Toiv. al. N:o 35. V,13, - Hemst. mot. N:o 35.
18042:
18043:
18044:
18045:
18046: Lähteenoja y. m.: Merimiesten eläkkei- Lähteenoja m. fl.: Ang. förhöjning av
18047: den koroittamisesta nykyistä rahan- sjömännens pensioner i överensstärn-
18048: arvoa vastaaviksi. melse rned gällande penningvärde.
18049:
18050:
18051: E d u s k u n n a ll e. T i ll R i k s d a g e n.
18052:
18053: Viitaten edustaja Anders Forsbergin Hänvisande till riksdagsman Anders
18054: y. m. vuoden 1926 valtiopäivillä tekemään Forsbergs m. fl. pet. förslag N :o 16 vid
18055: anomusehdotukseen N :o 16, laki- ja ta- 1926 års riksdag, lag- och ekonomiutskot-
18056: lousvaliokunnan mietintöön N :o 22 sekä tets betänkande N :o 22 samt riksdagens
18057: eduskunnan sen johdosta samoilla valtio- petition i ärendet vid samma riksdag före-
18058: päivillä päättämään anomukseen ehdo- slå vi undertecknade vördsam~ast det
18059: tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä- riksdagen måtte hos regeringen hemställa,
18060: väksi toivomuksen
18061: att regeringen måtte fordersarn-
18062: että hallitus kiireellisesti valmis- rnast låta utarbeta och till Riksdagen
18063: taisi ja antaisi Eduskunnalle esi- överlämna proposition därorn att
18064: tyksen siitä, että merimiehille tule- sjöfolket tillkornrnande pensioner
18065: vat eläkkeet koroitettaisiin siten, että bleve höjda sålunda att desamma
18066: ne koroitettuina vastaisivat rahan kornrne att i sitt förhöjda belopp
18067: vähentynyttä arvoa ja niitä eläk- matsvara penningens minskade värde
18068: keitä,joita muuten vastaaviin yhteis- och de pensioner, som i övrigt åt
18069: kuntaluokkiin kuuluville henkilöille personer i motsvarande sarnhälls-
18070: valtion tai kunnan puolesta suori- klass av stat eller kornmun utgivas,
18071: tetaan, kuitenkin huomioon ottaen, med beaktande likväl, att så vitt
18072: mikäli mahdollista, ettei maan lai- möjligt landets rederinäring icke
18073: vanvarustajaelinkeinolle aiheuteta li- åvälves ökade ornkostnader.
18074: särasituksia.
18075:
18076: Helsingissä, 12 päivänä elokuuta 1929. Helsingfors, den 12 augusti 1929.
18077:
18078:
18079: Aina Lähteenoja. And. Forsberg.
18080: Antero Lamminen. Knut Molin.
18081: Mandi Hannula. Kaino W. Oksanen.
18082: 446
18083:
18084: V,14. - Toiv. al. N :o 36.
18085:
18086:
18087:
18088:
18089: Helo y. m. : H autausmaiden kunnallistuttamisesta.
18090:
18091:
18092: Ed u s kunnalle.
18093:
18094: Uskonnorrl!Va:pauslaissru on säädetty, että sia. Kuntain vastaa.va oikeus on taasen saa-
18095: hautausmaat jää,vät edelleen uskonnollisten tettu epäilyksen alaiseksi.
18096: seurakuntien haltuun, mutta että 'evankeli,s- Että hautausmaakysymyksellä olisi jotain
18097: luterilaiseen kirkkoon kuulumattomat, joilla oleellista yhteyttä uskonnollisen vakaumuk-
18098: ei ole muuta hautasijaa, saadaan erinäisin sen kanssa pitäisi; jo olla voitettu kanta.
18099: ehdoin haudata seurakunnan hautausmaa:- Myös on luonnonista että se 'tilanne, joka tä-
18100: han. Lakia sääidettäessä edellytettiin luon- ten syntyy, mikäli nyt voimassa oleva jär-
18101: nollisesti; 1ettei kirkosta •e:t~onneita <tultaisi jestelmä hautausmaihin nähden :pääsee jat-
18102: asettamaan epäedullisempaan asemaan kuin kumaan, käy ajan pitkään kestämättömäksi.
18103: seurakunnan omia jäseniä. Kokemus on Yhteiskunnalle ei voine olla mahdollista py-
18104: kuitenkin osoittanut, ettei näin ole tapwhtu- syä kauan erillään tästä sille monesta syystä
18105: m:rt. Päinvastoin kirkosta eronneet niin hy- tä:rkeä,stä kysymyksestä. Että kirkko on ai-
18106: vin hautausmaksu~hin näihden kuin muuten~ kojen ~kuluessa tälle maalliselle kysymyk-
18107: kin ovat joutuneet huonomman ja vie}äpä selle kuten monelle muullekin kysymykselle
18108: heidän omaisiaan suorastaaJl nöyryyttäv~ pyrkinyt antamaan uskonnollista leimaa, on
18109: kohte1un alaiseksi. Näyttää siltä kuin olisi kyllä: ymmärrettävi,ssä, koska se on ollut
18110: tarkoitus herättää eloon keskiaikainen omiaan vahvistamaan kirkon Yaltaa, mutta
18111: "kunniaton hautaus" ja siten he:rkkäuskoi- toisaalta on viime aikoina useita tällaisia
18112: sia peloi<ttelemalla vaikeuttaa kirkosta eroa- puhtaasti inhimillisiä ja maallisia toimituk-
18113: mista. sia kuten viimeksi avioliittosopimus jälleen
18114: Paitsi! sitä että lain mukaan kirkosta vapautettu siitä uskonnollisesta ja kirkol-
18115: eronneelta on itse asiassa riistetty hänelle lisesta värityksestä, johon se on saatu verho-
18116: kuuluva hautasija, jota varten hän ehkä pit. taksi, ja niin olisi myöskin aika tehdä hau-
18117: känkin ajan kuluessa on suorittanut tarpeel- tau:kseen nähden.
18118: lisia maksuja, johtaa tämä siihen että kan- Näin onkin ~tehty monissa paikoin u}ko-
18119: salaiset jaetaan kahteen ryhmään, joilla on mailla. Jo Ranskan ,suuri vallankumous ju-
18120: hautasija eri hautausmaassa riippuen hei- listi "että samoin kuin terveydenhoito ja
18121: dän uskonnollisesta vakaumuksestaan. Vie- puhtaanapito sekä henkilöllisyyden toteami-
18122: läpä läheisimmätkin omaiset tulevat siten nen niin myös hautaus on maallisten kun-
18123: viimeiseen lepopaikkaan nähden toisistaan tien asia ja että samalla kun hautaaminen
18124: eroitetuiksi. niin myös hautausmaat kuuluvat maa:llisille
18125: Kirkosta el'onneiUe on laissa varattu oi- kunnille.'' Tämän mukaisesti onkin hau-
18126: keus perustaa omia hautausmaita, mutta tauskysymys järjest,etty Ranskassa ja suu-
18127: tämä kohtaa olevissa oloissa suuria vaikeuk- ressa osassa Saksaa. Niissäkin osissa Preus-
18128: V,14. - Helo y. m. 447
18129:
18130: sia, jotka jäivät ranskalaisen oikeuden vai- lisille viranomaisille. Epäilemättä olisi
18131: kutuksen ulkopuoleUe, on taasen hallinnol- meilläkin paras jättää se kunti en tehtäväksi.
18132: 1
18133:
18134:
18135: lisille viranomaisille varattu oikeus harkin- Niille paraiten sopii huolenpito hautaus-
18136: tansa mukaan määrätä että ne seurakuntien maista, niiden perustamisesta ja kunnos-
18137: hautausmaat, jotka seurakunta joko vapRa- sapidosta. Luonmollisesti myöskin nykyään
18138: ehtoisesti luovuttaa tai joita se itse ei tyy- seurakunniUe kuuluvat hautausmaat, jotka
18139: dyttäväs,ti pysty hoitamaa,n, on b.1ovutettava itse asiassa ovat maamsten kuntain jäsen-
18140: maaUisiHe kunnille. ten omaisuutta, olisi niille luovutettava.
18141: Mainitakoon vielä että Saksan uudessa Täten saataisiin hautausmaakysymys asian-
18142: hallitusmuodossa on nimenomaan säädetty, mukaisesti ja yhteiskunnan edun vaatimalla
18143: että hautaus on maallisen vallan järjestet- tavalla ratkaistuksi.
18144: tävi.s,sä oleva asia. Yllä olevilla perusteilla ehdotamme edus-
18145: Ei liene siis epäilystä siitä että hautaami- kunnan ,päJätettäväksi toivomuksen,
18146: nen olisi maallinen asia ja ettei yhteiskun-
18147: naUe suinkaan voi o1la samantekevä, miten että hallitus valmistaisi ja Edus-
18148: tämä kysymys on järjestetty. On luonnol- kunnalle jättäisi esityksen hauta11s-
18149: lista, että tämä järjestely on jätettävä maal- maiden kwnnallistuttamisesta.
18150:
18151: Helsingissä, 7 ,päivänä elokuuta 1929.
18152:
18153:
18154: Johan Helo. M. Ampuja.
18155: J. F. Aalto. Reinh. Swentorzetski.
18156: Axel Åhlström. Osk. Reinikainen.
18157: Matti Paasivuori. Yrjö Welling.
18158: Hilma Koivulahti-Lehto. Jussi Rapo.
18159: Mikko Suokas. Kustaa Perho.
18160: Tuomas Bryggari. Viljo Rantala.
18161: Hilja Pärssinen.
18162: 448
18163:
18164: V,15. - Hemst. mot. N:o 37.
18165:
18166:
18167:
18168:
18169: Österholm m. fl.: Ang. fastställande av gränsen mellan
18170: inre och yttre skärgården.
18171:
18172:
18173: T i ll R i ik s d a g e n.
18174:
18175: Vid 1928 års riiksdag inlämnade under- framställning och anhålla vördsamt med
18176: tecknade en hemställningsmotion, som avsåg hänvisning tili motiveringen i den före-
18177: att för möjliggörande av en rätt tolkn~ng av nämnda motionen ('19'28 Rd., Hemst. mot.
18178: stadgandena angående rätt till allmänt och N :o 29) a,tt riksdagen mätte hos regeringen
18179: enskilt fiske genom regeringens försorg åt- hemställa,
18180: gärder borde vidtagas för att gränsen mel-
18181: lan inre och yttre skärgården bleve lagli- att regeringen snarast möjligt
18182: gen faststä1ld. Denna motion kom icke un- måtte vidtaga erforderliga åtgärder
18183: der riksdagens prövning. · för att gränsen mellan inre och yttre
18184: På ~rund härav önska vi förnya vår skärgården måtte bliva lagligen fast-
18185: ställd.
18186:
18187: Helsingfors den 13 augusti 1929.
18188:
18189:
18190: John Österholm. Ernst von Born.
18191: 449
18192:
18193: V,15. - Toiv. al. N:o 37. Suomennos.
18194:
18195:
18196:
18197:
18198: Österholm y. m.: Sisä- ja ulkosaariston välisen rajan mää-
18199: räämisestä.
18200:
18201:
18202: E d u s k u n n a 11 e.
18203:
18204: Vuoden 1928 valtiopäiville jättivät alle- semme ja ehdotamme kunnioittaen viitaten
18205: kirjoittaneet toivomusaloitteen, jonka tar- edellä mainitun aloitteen perusteluihin
18206: koituksena oli yleistä ja yksityistä kalastus- (1928 vp., toiv. al. N :o 29) eduskunnan
18207: oikeutta koskevien säännösten oikean tulkin- päätettäväksi toivomuksen,
18208: nan tekeminoo mahdolliseksi sen kautta,
18209: että hallituksen toimesta ryhdyttäisiin toi- että hallitus mahdollisimman pian
18210: menpiteisiin sisä- ja ulkosaariston välisen ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin,
18211: radan määräämiseksi lailla. Tämä aloite ei jotta sisä- ja ulkosaariston välinen
18212: tullut eduskunnassa käsitellyksi. raja tulisi lailla määrätyksi.
18213: Tämän vuoksi haluamme uudistaa esityk-
18214:
18215: Helsingrssä elokuun 13 päivänä 1929.
18216:
18217:
18218: John Österholm. Ernst von Born.
18219:
18220:
18221:
18222:
18223: 245-29 57
18224: 450
18225:
18226: V,16. - Toiv. al. N:o 38.
18227:
18228:
18229:
18230:
18231: Kivioja y. m.: Myrkyn käytön kieltämisestä ketunpyyn-
18232: nissä.
18233:
18234:
18235: E d u s kun n a ll e.
18236:
18237: Jfettujen pyytäminen myrkyllä ei vas- dotamme eduskunnan paätettäväksi toivo-
18238: taa tarkoitustaan, koska myr'kiky usein vai- muksen,
18239: kuttaa niin hitaasti, että eläin ke.rkiää pii- että hallitus valmistaisi 20. 10.
18240: loon kuolemaan ja nahka jä:ä saamatta, 1898 annettuun metsästysasetukseen
18241: mutta kettukanta on jo häviämäisillään su- ja 24. 9. 1926 myrkkyka1~pasta annet-
18242: kupuuttoon maamme suurimmassa osassa. tuun asetukseen sekä kaikkiin asian-
18243: Ovatpa myrkyt, joiden ålmoittarmisessa ja omaisiin lakeihin ja asetuksiin sellai-
18244: poisottamisessa lailliset muodot useimmiten set muutokset, että myrkyn myynti
18245: jäävät noudattamatta, alituisena vaa['ana ketun pyytämiseen ja myrkyn käyttö
18246: kotieläimille. Kun kettuja saa pyydyste- ketun pyytämisessä olisivat kokonaan
18247: tyksi muutenkin ( esim. raudoil1a), Piin eh- kiellettyjä.
18248:
18249: Helsingissä, 8 ;päivänä elokuuta 1929.
18250:
18251:
18252: Vilho H. Kivioja. P. Ruotsalainen.
18253: B. H. Päivänsalo. Eero Nurmesniemi.
18254: Simson Pilkka. Matti Niilekselä.
18255: Viljami Kalliokoski Kaapro Huittinen.
18256: TOISET
18257: •• ••
18258: VALTIOPAIVAT
18259: 19 2 9
18260:
18261:
18262: LIITTEET
18263: VI.
18264: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI~ JA
18265: TOIVOMUSALOITTEET
18266:
18267:
18268:
18269:
18270: Helsinki 1929
18271: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
18272: Kouluolojen järjestelyä, valistustoimintaa, tieteellistä
18273: tutkimustyötä y. m. koskevia laki- ja
18274: toivomusaloitteita.
18275: 1
18276: 1
18277: 1
18278: 1
18279: 1
18280: 1
18281: 1
18282: 1
18283: 1
18284: 1
18285: 1
18286: 1
18287: 1
18288: 1
18289: 1
18290: 1
18291: 1
18292: 1
18293: 1
18294: 1
18295: 1
18296: 1
18297: 1
18298: 1
18299: 455
18300:
18301: VI,1. - Lak. al. N :o 28.
18302:
18303:
18304:
18305:
18306: Kalliokoski y. m.: Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta
18307: huhtikuun 15 p:nä 1921 annetun lain 11 §:n 1 mo-
18308: mentin muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
18309:
18310:
18311: E d u s k u n n a 11 e.
18312:
18313: Viittaamalla edustaja Kalliokosken y. m. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18314: kuluvan vuoden ensimmäisille valtiopäiville van lain:
18315: jättämän aloitteen perusteluihin (laki-
18316: aloite N :o 21 vuoden 1929 valtiopäivillä)
18317: pyydämme kunnioittaen esittää,
18318:
18319:
18320: Laki
18321: oppivelvollisuudesta huhtikuun 15 päivänä 1921 annetun lain 11 § :n 1 momentin
18322: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
18323: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten oppivelvollisuudesta huhti-
18324: kuun 15 päivänä 1921 annetun lain 11 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
18325:
18326: Kansakoulupiiriin, jossa asuu erikielistä mainittujen perusteiden mukaisesti. Sama
18327: väestöä, on kunnan niitä oppivelvollisia olkoon laki tällaisiin kahdessa tai useam-
18328: varten, joilla on vähemmistön kieli äidin- massa samaan kuntaan kuuluvassa vierek-
18329: kielenä, perustettava kansakoulu 9 § :ssä käisessä piirissä asuviin lapsiin nähden.
18330:
18331: Helsingissä, 14 päivänä elokuuta 1929.
18332:
18333:
18334: Viljami Kalliokoski. Albin Manner.
18335: Emil Jutila. Salomon Hongisto.
18336: J. Koivisto. E. M. Tarkkanen.
18337: T. N. Vilhula. Eetu Jussila.
18338: K. A. Lohi. Vihtori Vesterinen.
18339: 456
18340:
18341: VI,2. - Lagmot. N:o 29.
18342:
18343:
18344:
18345:
18346: Furuhjelm m. fl.: Förslag till lag angående ledningen av
18347: och överinseendet över den svenskspråkiga undervis-
18348: nings- och upplysningsverksamheten i landet.
18349:
18350:
18351: T i ll R i k s d a g e n.
18352:
18353: Förnyande den motion, angående den från svenskt håll på en lag om en svensk
18354: svenskspråkiga avde1ningen vid skolstyrel- skolstyrelse, dels från finskt håll på en lag
18355: sen, som vid senaste riksdag av medlemmar angående den svenska avdelningen inom
18356: i svenska riksdagsgruppen inlämnats, önska skolstyrelsen. Intet av dessa fi5rslag omfat-
18357: lmde:vtecknade framhålla följande: tades dock av statsrådet. I stället beslöt
18358: :8edan riksdagen vid handlägg.ningen av regeringen att införa en del ändringar i
18359: statsförslaget för år 1920 beviljat anslag den då gällande förordningen angå,ende
18360: för inrättandet av en s:vensk avdelning vid skolstyrelsen, och den 10 mars 1924 utfär-
18361: skolstyrelsen, utfärdades den 30 april 1920 dades en ny förordning i huvudsaklig över-
18362: en förordning, där denna avdelnings upp- ensstä:mmelse med ett utlåtande, som skol-
18363: gifter och befogenheter fastställdes. Åtgär- styrelsen avgivit om ett av den s. k. ämbets-
18364: den ansågs på auktoritativt håll (överdirek- 'verkskommitten fra:mstäl1t förslag. Genom
18365: tör Soininen) bära vittne om ,riksdagens denna förordning befästes ytterligare de
18366: och l'egeringens allvarliga vilja att tiUför- princip:er om en svensk skolautonomi, på
18367: sä:kra den svenska stammen icke blott lik- vilka redan 1920 års förordning byggde.
18368: ställighet med avseende å språk och nationa- Av ärendets hela förhistoria framgår med
18369: litet, utan även sjålvstyrelse, så långt det tydlighet för det första, att sistnämnda för-
18370: är förenligt med rikets enighet och väl- ordning måste betraktas såsom resultatet av
18371: färd". en sammanjä;m:Jming mellan de olika för-
18372: EmeUertid var frågan om den svenska slag, som i ärendet framkommit och av vilka
18373: skolautonomin ihärmed ännu icke avgjord. det mest moderata från svenskt håll gällde
18374: Den 17 januari 1'921 tillsatte, statsrådet, inrättandet av en särskild svensk skolsty-
18375: med a:nledning av de initiativ, som väckts relse. För det andra är det uppe111bart, att
18376: a:v Svenska Finlands folkting, en särskild utfärdandet ,a;v denna förordning avsåg
18377: kommitte, som eiiliöll i uppdrag att a:vgiva skapandet av garantier för den svenska
18378: utlåtande om de av sagda folkting upp- skolautonomin. Icke desto mindre vidtog
18379: gjorda förslagen till grundstadganden till regeringen, i trots av a:tt denna autonomi
18380: tryggande av den svenskspråkiga befolk- existerat med riksdagens goda minne, den ·
18381: ningens i Finland ställning oeh rä.tt. Majo- 6 sistlidne november i förordningen flere
18382: riteten av denna kommitte framställde ett ändringar, vilka påvisats i avsevärd grad
18383: förslag om fullständig svensk kulturauto- inskränka nämnda autonomi.
18384: nomi, medam reservationsvi,s yrkades dels Det är förståeligt, att landets svenska be-
18385: VI,2. - Furuhjelm y. m. 457
18386:
18387: folkning icke kau åtnöjas med det nuva- Det lagförslag, som här framlägges, grun-
18388: rande tillståndet i avseende å den svenska dar sig i alla väsentliga punkter på förord-
18389: avdelningens vid skolstyrelse.n ställning, oeh ningen av den 10 mars 1924, ur vilken de
18390: underteckinade, denna. befolknings fö:reträ- stadganden utbrutits, som lämplige.n kunna
18391: dare i riksdagen, känna sig förpliktade att och böra i en lag upptagas, medan närmare
18392: anhålla om återställande av a:vdelningens fö:reskrifter angående tillwmpningen läm-
18393: tidigare befogenheter. Oeh enär regerin- nats beroende a>v förordning.
18394: gem sagda dag vidtagna åtgärd ådagaläg- På grund av vad ovan anförts få vi vörd-
18395: ger, att en administrativ förordning icke samt föreslå,
18396: skänker nödig säke11het för sj.älvstyrelsens
18397: bihehållande, anse vi oss böra yrka, att ifrå- att Riksdagen måtte antaga föl-
18398: gavarande autonomi framdeles genom lag jande
18399: tryggas.
18400:
18401:
18402:
18403: Lag
18404: angående ledningen av och överinseendet över den svenskspråkiga undervisnings-
18405: och upplysningsverksamheten i landet.
18406: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas härmed:
18407:
18408: § 1. § 3.
18409: För ledningen av och överinseendet över Det närmaste överinseendet över under-
18410: den svenskspråkiga undervisnings- och upp- visningen i dövstums- och blindskolor även-
18411: fostringsverksamheten ävensom det fria. som över undervisningen i aUa undervis-
18412: upplysningsarbetet skall i skolstyrelsen fin- ningsanstalter i gymnastik och hälsolära,
18413: nas en sä~skild avdelning, viiken utö•var teckning, slöjd för gossar, handa.I"bete och
18414: sin verksamhet såsom svenskspråkig skol- liuslig ekonomi för flickor utövas av för
18415: styrelse. den svenskspråkiga och finskspråkiga skol-
18416: ·Tili den svenskspråkiga avdelningen hän- styrelsen gemensamma tjänstemän.
18417: föras alla ärenden rörande såvål statens som
18418: de korumunala och privata. svenskpråkiga § 4.
18419: lärdolill'lskolorna och folkundervisningsan- Skolstyrelsens svenskspråkiga avdelning
18420: stalterna så ock den övriga. skolstyrelsen deltager på sätt, varom närmare stadg:as i
18421: rmderlydande svenskspråkiga undervis- förordning, med den finskspråkiga skolsty-
18422: nings-, uppfostrings- och u:pplysningsverk- relsen eller någo.n dess avdelning i allmänt
18423: samheten. och gemensamt samma.nträde.
18424: § 2. Av de till den svenskspråkiga avdelnin-
18425: Skolstyrelsens svenskspråkiga. avdelning gen hörande ärendena må till allmänt ple-
18426: utgöres av ett skolråd såsom avdelningschef, num av skolstyrelsens samtliga avdelningar
18427: minst tre andra skolråd samt ett lagfaret eller till gemensamt sammanträde med an-
18428: skolråd. A•v avdelninge.ns ledamöter höra nan avdelning a.v skolstyrelsen hänskjutas,
18429: två företräda lärdomsskolan och två folk- förutom för den finsk- och svenskspräkiga
18430: undervisningen. undervisnings- och upplysningsvtCtTn:samhe-
18431: A vdelningen har ett eget kansli med en ten gemensamma. ärenden i tvåspråkig·a
18432: registrator. kommuner, endast sådana, vilka angå lag;-
18433:
18434: 245-2() 58
18435: 458 VI,2. - Ruotsinkielislln opetustoimen johto ja valvonta.
18436:
18437: stiftning, folkskolornas och statens lärdoms- Av®lningschefen utnämnes bland skol-
18438: skolors läroplaner och lärokurser ävensom råden av republikens president på fram-
18439: inkomst- o0h utgiftsstaten samt eventuella ställning av statsråd:et.
18440: gemensamma anslag. Registratorstjänsten vid den svensksprå-
18441: Den svenskspråkiga avdelningen må, där kiga avdelningen besättes av avdelningen.
18442: den finner skäl därtill föreligga, förberedel- Övriga för avdelningen nödiga. befatt-
18443: sevis :hehandla sådana ärenden, vilka böra ningshavare antagas av avdelningens chef.
18444: handläggas vid allmänt plenum eller gemen-
18445: samt sammanträde, och är berättigad, därest
18446: d:en så önskar, att få sitt utlåtande intaget § 7.
18447: i det vid allmänt plenum eller gemensamt För behörighet till skolrådsämbete inom
18448: sammanträde förda protokollet. skolstyrelsens svenskspråkiga avdelning er-
18449: fordras förutom filosofiekandidat- och peda-
18450: § 5. gogieex.amen grundliga. insikter samt känd
18451: I skolstyrelsens svenskspråkiga avdelnings förmåga och erfarenhet på den svensksprå-
18452: sammanträden deltaga avdelningschefen så- kiga undervisnings- och upplysningsverk-
18453: som ordför.ande samt övriga ledamöter av samhetens område ävensom därutöver ge-
18454: a vdelningen. nom tidigare verksamhet vid svenskspråkig
18455: Avdelningens sammanträde är beslutfört, läroanstalt förv:ärvad grundlig erfarenhet i
18456: då minst tre medlemmar, bland dem det handhavandet a.v lärarbefattning. Det lag-
18457: lagfarna skolrådet, äro närvarande. farna skolrådet bör hava avlagt högre rätts-
18458: A vdelningen kan i fall av behov såsom examen samt äga förfarenhet i administra-
18459: adjungerad ledamot anlita ledamot i annan tiva värv.
18460: avdelning av skolstyrelsen.
18461: § 8.
18462: § 6. Närmare föreskrifter angående tillämp-
18463: Skolstyrelsen och det lagfarna skolrådet ningen av denna lag ut.färdas genom för-
18464: vid skolstyrelsens svenskspråkiga avdelning ordning.
18465: utnämnas av republikens president, sedan
18466: tjänsten varit lediganslagen och avdelnin- § 9.
18467: gen upprättat tjänsteförslag. Denna lag träder omedelbart i kraft.
18468:
18469:
18470: Helsingfors, den 15 augusti 1929.
18471:
18472:
18473: Ragnar Furuhjelm. Ernst von Born.
18474: Ernst Estlander. Axel Palmg1·en.
18475: Georg Schauman. John Österholm.
18476: K. V. Hintz. J. Im. Bäck.
18477: Edvard Haga. K. F. Lauren.
18478: Rafael Colliander. Josef Mangs.
18479: E. v. Frenckell. Knut Molin.
18480: And. Forsberg. J. Inborr.
18481: Levi Jern. Otto Jacobsson.
18482: Gustav Lindberg. Carl Sanmark.
18483: Henrik Kullberg. J. E. Hästbacka,
18484: 459
18485:
18486: Vl,2. - Lak. al. N:o 29. Suomennos.
18487:
18488:
18489:
18490:
18491: Furuhjelm y. m.: Ehdotus laiksi ruotsinkielisen opetus-
18492: ja valistustoimen johdosta ja valvonnasta.
18493:
18494:
18495: E d u s k u n n a 11 e.
18496:
18497: Udistaen sen kouluhallituksen' .ruotsirukie- ruotsalaisesta kouluhallituksesta, suoma-
18498: listä osastoa koskevan esityksen, jonka ruot- laiselta taholta taas laki kouluhallituk-
18499: salaisen ·eduskuntaryhmän j.äsenet viime sen ruotsalaisesta osastosta. Valtioneu-
18500: valtiopäiville j,ättivät, haluavat allekirjoitta- vosto ei kuitenkaan hyväksynyt näistä eh-
18501: neet esittää seuraavaa: dotuksista yhtään. Sen sijaan päätti hal-
18502: Sittenkuin eduskunta käsitellessään 1920 litus tehdä, erinäisiä muutoksia silloiseen,
18503: vuoden tulo- ja menoarviota oli myöntänyt kouluhallituksesta voimassa olevaan a.setuk-
18504: määrärahan ruotsalaisen osaston perusta- seen, ja maaliskuun 10 p :nä 1924 julkaistiin
18505: mista varten kouluhallitukseen, julkaistiin uusi asetus, pääasiallisesti sen lausunnon
18506: huhtikuun 30 p:nä 1920 asetus, jossa tämän mukainen, jonka kouluhallitus oli antanut
18507: osaston tehtävät ja toimivalta määrättiin. eräästä n. s. virastokomitean esittämästä
18508: Toimenpiteen katsottiin auktoritatiivisella ehdotuksesta. Tämä asetus lujitti edelleen
18509: taholla (ylijohtaja Soininen) todistavan niitä ruotsalaisen kouluitsehallinnon peri-
18510: ,eduskunnan ja hallituksen vakaata halua aatteita, joille jo 1920 vuoden asetus
18511: vakuuttaa ruotsalaiselle heimolle ei vain rakentui.
18512: tasa-arvoisuus kieleen ja kansallisuuteen Asian koko esihistoriasta käy selvään
18513: nähden, vaan myös itsehallinto, niin pit- ilmi ensiksi, että viimE:ksimainittua asetusta
18514: källe kuin se on valtakunnan yhteyden ja on katsottava niiden eri ehdotusten yhteen-
18515: menestyksen mulmista' '. sovittelun tulokseksi, jotka asiassa olivat
18516: Kysymys ruotsalaisesta kouluautono- syntyneet ja joista maltillisin ruotsalaiselta
18517: miasta ei kuitenkaan ollut vielä tällä rat- puolen tehty tarkoitti erityisen ruotsalai-
18518: kaistu. Tammikuun 17 p:nä 1921 asetti sen kouluhallituksen perustamista. Toi-
18519: valtioneuvosto, Ruotsalaisen Suomen kan- seksi on ilmeistä, että sanotun asetuksen
18520: sankäräjäin tekemäin aloitteiden johdosta, antaminen tarkoitti takuiden luomista
18521: erityisen komitean, joka sai tehtäväkseen ruotsalaiselle kouluitsehallinnolle. Yhtä
18522: antaa lausunnon sanottujen kansankärä- kaikki teki hallitus, siitä huolimatta, että
18523: jäin tekemistä ehdotuksista perussäännök- tämä itsehallinto oli ollut olemassa edus-
18524: siksi Suomen ruotsinkielisen väestön ase- kunnan tieten, viime marraskuun 6 p:nä
18525: man ja oikeuden turvaamiseksi. Komitean asetukseen useita muutoksia, joiden on
18526: enemmistö esitti täydellisen ruotsalaista si- osoitettu melkoisessa määrässä rajoittavan
18527: vistysautonomiaa tarkoittavan ehdotuksen, mainittua itsehallintoa.
18528: mutta ruotsalaiselta taholta tehdyssä vas- On käsitettävissä, että maan ruotsalainen
18529: talauseessa vaadittiin säädettäväksi laki väestö ei voi tyytyä nykyiseen tilaan mikäli
18530: 460 VI,2. - Ruotsinkielisen opetustoimen johto ja valvonta.
18531:
18532: koskee kouluhallituksen ruotsalaisen osas- Se lakiehdotus, joka tässä esitetään, pe-
18533: ton asemaa, ja allekirjoittaneet, tämän rustuu kaikilta oleellisilta kohdiltaan maa-
18534: väestön valtiopäivillä olevat edusmiehet, liskuun 10 p:nä 1924 annettuun asetukseen,
18535: tuntevat olevansa velvoitetut anomaan josta on otettu ne säännökset, jotka sopi-
18536: osaston toimivallan ennalleen palautta- vasti voidaan ja tulee lakiin ottaa, mutta
18537: mista. Ja koska se toimenpide, johon hal- tarkemmat soveltamista koskevat määräyk-
18538: litus mainittuna pawana on ryhtynyt, set on jätetty asetuksella annettavaksi.
18539: osoittaa, että hallinnollinen asetus ei anna Edellä esitetyn nojalla saamme kunnioit-
18540: riittävää varmuutta itsehallinnon säilymi- taen ehdottaa,
18541: sestä, katsomme, että meidän on vaadit-
18542: tava, että kysymyksessäoleva autonomia että Edttskunta hyväksyisi seuraa-
18543: täst'edes turvataan lailla. vain lain:
18544:
18545:
18546:
18547: Laki
18548: maan ruotsinkielisen opetus- ja valistustoimen johdosta ja valvonnasta.
18549:
18550: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
18551:
18552: 1 §. voimistelun ja terveydenhoidon, piirustuk-
18553: Ruotsinkielisen opetus- ja valistustoimen sen, poikain käsitöiden, tyttöjen käsitöiden
18554: sekä vapaan valistustoiminnan johtoa ja ja kotitalouden opetuksen lähin valvonta
18555: valvontaa varten on kouluhallituksessa kuuluu suomenkielisen ja ruotsinkielisen
18556: oleva erityinen osasto, joka toimii ruotsin- kouluhallituksen yhteisille virkamiehille.
18557: kielisenä kouluhallituksena.
18558: Ruotsinkieliselle osastolle kuuluvat kaikki 4 §.
18559: ruotsinkielisiä sekä valtion että kunnallisia Kouluhallituksen ruotsinkielinen osasto
18560: ja yksityisiä oppikouluja ja kansanopetus- ottaa asetuksessa tarkemmin sääädettävällä
18561: laitoksia koskevat asiat niin myös muu kou- tavalla osaa suomenkielisen kouluhallituk-
18562: luhallituksen alainen ruotsinkielinen ope- sen tahi jonkin sen osaston kanssa yleis- ja
18563: tus-, kasvatus- ja valistustoiminta. yhteisistuntoon.
18564: Ruotsinkieliseen osastoon kuuluvista
18565: 2 §. asioista voi kouluhallituksen kaikkien osas-
18566: Kouluhallituksen ruotsinkieliseen osas- tojen yleisistuntoon tahi jonkin toisen
18567: toon kuuluvat yksi kouluneuvos osastopääl- osaston kanssa yhteisesti pidettävään ko-
18568: likkönä, vähintään kolme muuta kouluneu-. koukseen kouluhallitus siirtää, paitsi suo-
18569: vosta ja yksi lainoppinut kouluneuvos. men- ja ruotsinkieliselle opetus- ja valis-
18570: Osaston jäsenistä kahden tulee edustaa tustoiminnalle yhteisiä kaksikielisten kun-
18571: oppikoulun ja kahden kansanopetuksen tain asioita, ainoastaan ne, jotka koskevat
18572: alaa. lainsäädäntöä, kansakoulujen ja valtion
18573: Osastolla on oma kansliansa ja siinä yksi oppikoulujen oppisuunnitelmia ja oppi-
18574: kirjaaja. määriä sekä tulo- ja menoarviota ynnä
18575: 3 §. mahdollisia yhteisiä määrärahoja.
18576: Kuuromykkä- ja sokeainkoulujen opetuk- Ruotsinkielinen osasto voi, milloin katsoo
18577: sen samoinkuin kaikissa opetuslaitoksissa aihetta olevan, valmistelevasti käsitellä sel-
18578: VI,2. - Furuhjelm y. m. 461
18579:
18580: laisia asioita, jotka on käsiteltävä yleis- tai Ruotsinkielisen osaston kirjaajan viran
18581: yhteisistunnossa, ja on oikeutettu, jos ha- täyttää osasto.
18582: luaa, saamaan lausuntonsa otetuksi yleis- Muut osastossa tarvittavat toimenhaltijat
18583: tai yhteisistunnossa kirjoitettavaan pöytä- ottaa osaston päällikkö.
18584: kirjaan.
18585: 5 §. 7 §.
18586: Kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston Kelpoisuusehtona kouluhallituksen ruot-
18587: kokouksiin ottavat osaa osastopäällikkö pu- sinkielisen osaston kouluneuvoksen virkaan
18588: heenjohtajana ja muut osaston jäsenet. vaaditaan filosofiankandidaatti- ja kasva-
18589: Osaston kokous on päätösvaltainen, kun tusopintutkinnon ohella perusteellisia tie-
18590: siinä on saapuvilla vähintään kolme jä- toja sekä tunnettua taitoa ja kokemusta
18591: sentä, niiden joukossa lainoppinut koulu- ruotsinkielisen opetus- ja valistustoiminnan
18592: neuvos. alalla sekä lisäksi aikaisemmalla toiminnalla
18593: Osasto voi tarvitessaan käyttää apujäse- ruotsinkielisessä oppilaitoksessa saavutettua
18594: nenä kouluhallituksen muun osaston jä- peruste0llista perehtymistä opettajatoimen
18595: sentä. hoitamiseen. Lainoppineen kouluneuvoksen
18596: 6 §. tulee olla ylemmän oikeustutkinnon suorit-
18597: Kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston tanut ja hallinnollisiin tehtäviin perehty-
18598: kouluneuvokset ja lainoppineen kouluneu- nyt.
18599: voksen nimittää tasavallan presidentti, sit- 8 §.
18600: tenkuin virka on ollut haettavana ja osasto Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
18601: tehnyt virkaehdotuksen. tamisesta annetaan asetuksella.
18602: Osastopäällikön nimittää kouluneuvok-
18603: sista tasavallan presidentti valtioneuvoston 9 §.
18604: esityksestä. Tämä laki tulee voimaan heti.
18605:
18606:
18607: Helsingissä, elokuun 15 p :nä 1929.
18608:
18609:
18610: Ragnar Furuhjelm. Ernst von Born.
18611: Ernst Estlander. Axel Palmgren.
18612: Georg Schauman. John Österholm.
18613: K. V. Hintz. J. Im. Bäck.
18614: Edvard Haga. K. F. Lauren.
18615: Rafael Colliander. Josef Mangs.
18616: E. v. Frenckell. Knut Molin.
18617: And. Forsberg. J. Inborr.
18618: Levi Jern. Otto Jacobsson.
18619: Gustav Lindberg. Carl Sanmark.
18620: Henrik Kullberg. J. E. Hästbacka.
18621: 462
18622:
18623: VI,3. - Toiv. al. N :o 39.
18624:
18625:
18626:
18627:
18628: Kuuliala y. m.: Yhden suuren sivistyskielen saattamisesta
18629: pakolliseksi oppiaineeksi suomenkielisten oppikoulujen
18630: oppilaille ja ruotsinkielen määräämisestä vapaaehtoi-
18631: seksi oppiaineeksi suomalaisissa oppikouluissa.
18632:
18633:
18634: E d u s kun n a U e.
18635:
18636: Suomen kansa pyrkii, samoin kuin muut- sinkielen tarve maassamme, suomenkielen
18637: kin kansat, osalliseksi siitä sivistyspää- päästessä sille kuuluvaan luonnolliseen ase-
18638: omasta ja niistä eduista, jotka ovat muo- maan, päivä päivältä vähenee, ja kun ruot-
18639: dostuneet kansainväliseksi yhteiseksi omai- sinkielisen väestön kohtuulliset tarpeet voi-
18640: suudeksi. Toisaalta Suomen kansa haluaa daan erittäin hyvin tyydyttää käyttämällä
18641: omalta osaltaan edistää yleisinhimillisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisten ruotsinkie-
18642: pyrkimyksiä ja antaa muille kansoille len taitoa, on helpoin keino suuren sivis-
18643: etenkin sellaisia vaikutuksia, joilla voi olla tyskielen ottamiseksi suomalaisten oppikou-
18644: merkitystä sen tunnetuksi tekemiselle ja lujen lukuohjelmaan se, että ruotsi poiste-
18645: menestykselle tai kansainväliselle yhteis- taan pakollisten aineiden joukosta.
18646: työlle. Varsinkin sen jälkeen kuin Suomen Paitsi edellä esitettyjä käytännöllisiä
18647: kansa on päässyt itsenäiseksi, ovat nämä seikkoja puhuvat tämän toimenpiteen puo-
18648: pyrkimykset käyneet yhä tärkeämmiksi, lesta voimakkaasti myös useat sisäpoliitti-
18649: vieläpä siinä määrin, että vuosi vuodelta set näkökohdat. Kun valtakunnan suoma-
18650: selvempinä näkyvät ne esteet, joiden takia laisten lasten on nykyään pakosta opis-
18651: nämä pyrkimykset eivät pääse edistämään keltava heille useimmille aivan outoa, vie-
18652: kansamme henkisen ja taloudellisen elämän rasta ja vaikeata kieltä ilman yleisesti pä-
18653: kehitystä edes tyydyttävässä, saatikka sit- teväksi tunnustettua syytä, on tästä seu-
18654: ten suotavassa ja toivottavassa määrässä. rauksena tyytymättömyys, jopa vastenmie-
18655: Pahimpia esteitä tämän kehityksen tiellä lisyys tällaista heikosti perusteltua järjes-
18656: on eräs oppikouluoloissamme vallitseva epä- telyä vastaan, mikä saattaa kehittyä vas-
18657: kohta, se nimittäin, että mitään kansain- tenmielisyydeksi itse sitä kieltäkin koh-
18658: välisen yhteyden välttämätöntä välinettä, taan, jota olisi opiskeltava. Tämä tyyty-
18659: suurta sivistyskieltä, ei oppikouluissamme mättömyys on jo aivan yleinen suomalai-
18660: opeteta riittävässä määrässä. Tämä jo hy- sen väestön keskuudessa ja on yhä päivä
18661: vin yleisesti tunnustettu epäkohta taas ai- päivältä kasvamassa. Tämän epäkohdan
18662: heutuu melkoisessa määrin, ehkäpä suoras- säilyttäminen on varmasti omansa huomat-
18663: taan etupäässä siitä, että ilman riittävän tavasti häiritsemään kansalaisrauhaa maas-
18664: pätevää syytä pidetään suomalaisten oppi- samme. Asiaan on jo kiinnitetty siksi va-
18665: koulujemme lukuohjelmassa suuri määrä kavaa huomiota, että vieläpä ruotsalaiselta-
18666: ruotsinkielen pakollisia tunteja. Kun ruot- kin taholta on kuulunut ääniä tämän epä-
18667: Vl,3. - Kuuliala y. m. 463
18668:
18669: kohdan poistamisen puolesta. On viitattu että hallitus valmistaessaan Edus-
18670: siihen harrastukseen, jolla esim. työväen- kunnalle annettavaa esitystä oppi-
18671: opistoissa opiskellaan ruotsia, kun se siellä koulun järjestysmuodon perusteista
18672: on vapaaehtoisena aineena, ja tähän tulok- laatisi suunnitelmansa sillä tavoin,
18673: seen arvellaan päästävän, jos ruotsi kuu- että suomenkielisten oppikoulujen
18674: luisi oppikouluissa:kin vapaaehtoisten ainei- oppilaiden tulisi perinpohjaisesti
18675: den joukkoon. opiskella yhtä suurta sivistyskieltä
18676: Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- ja että ruotsinkieli olisi suomalai-
18677: kunnan päätettäväksi toivomuksen, sissa oppikotll1tissa vapaaehtoisesti
18678: opiskeltavien kielten joukossa.
18679:
18680: Helsingissä 15 p :nä elokuuta 1929.
18681:
18682:
18683: W. K. Kuuliala. Walter Mäkelä.
18684: J. 0. Ikola. P. Saarinen.
18685: Eero Nurmesniemi. Maija Häkkinen.
18686: Kalle Kirra. Antti Juutilainen.
18687: Uuno Hannula. Eetu Jussila.
18688: Aina Lähteenoja. Y. W. Puhakka.
18689: Kaino W. Oksanen. J. Erl. Pilppula.
18690: E. M. Tarkkanen. Lauri A. Sariola.
18691: S. Tuomikoski. Elias Tukia.
18692: Heikki Vehkaoja. E. A. Tuomivaara.
18693: Matti Pitkänen. Juhani Leppälä.
18694: Emil Jutila. Antti Kemppi.
18695: Ansh. Alestalo. Albin Asikainen.
18696: L. Mustakallio. Simson Pilkka.
18697: A. Luoma. Ville Vallas.
18698: E. A. Turja. Albin Manner.
18699: Bernhard Heikkilä. Tyko Reinikka.
18700: Väinö Malmivaara. Janne Koivuranta.
18701: Aino Luostarinen. Salomon Hongisto.
18702: Hulda Nordenstreng. V. Huuhtanen.
18703: S. Kariniva.
18704: 464
18705:
18706: VI;4. - Toiv. al. N :o 40.
18707:
18708:
18709:
18710:
18711: Pärssinen y. m.: Valtion oppilaitoksien perustamisesta
18712: niitä henkilöitä varten, jotka valmistuvat eri toimiin
18713: lastenhuollon alalla.
18714:
18715:
18716: E d u s k u n n a ll e.
18717:
18718: Useita kertoja on eduskunta käsitellyt Näin on lastenhoitotoimitsijain valmistus
18719: lasten hoitoa ja huoltoa koskevia kysymyk- pysynyt jo mainittujen laitosten yksinoi-
18720: Sia. Vuosittain myönnetään varoja tiedon keutena. Kun ne kuitenkin toimivat mää-
18721: levittämiseksi pienten lasten hoidosta. V. rätyssä hengessä, on oppilaaksikin pääsy
18722: 1920 valtiopäivillä myönnettiin tehdyn ano- niihin rajoitettua ja saavat oppilaat niissä
18723: muksen johdosta seuraavan vuoden meno- puolueleiman. Edelleen on näiden laitos-
18724: arvioon märäraha lastenhoidon opetuslaitok- ten ohjelmissa pelkästään lastenhoitajien
18725: sen aikansaamiseksi. Vaikka aloitteen teki- ammattiopetus. Ne eivät voi mitenkään
18726: jät ja ilmeisesti eduskuntakin tarkoittivat nykyisillä ohjelmillaan antaa sellaista val-
18727: valtion laitoksen perustamista, on sittem- mistusta, jota tarvitsevat muihin yleisiin
18728: min eduskunnan vuosittain tarkoitukseen lastenhuoltotoimiin kuten esim. lastenhuol-
18729: myöntämät varat jaettu yksityisille hyvän- lon ja -hoidon tarkastajiksi valmistuvat
18730: tekeväisyysyhdistyksille, jotka tällä alalla henkilöt. Kuitenkin on tällaisten pätevyys-
18731: toimivat. Niinpä valtio avustaa kahta las- edellytysten omaaminen tullut varsin tar-
18732: tenhoidon opetuslaitosta nimittäin Sorta- peelliseksi, sikäli kuin laajennettu lasten-
18733: valan Diakonissalaitoksen kasvatusopistoa, huoltotoiminta näiden tarkastajavirkojen
18734: joka on sosialiministeriön lastensuojelu- perustamisen on aiheuttanut. Sitäpaitsi
18735: toimiston alainen, sekä kenraali Manner- eduskunnalle esitetty lastensuojelulaki tu-
18736: heimin lastensuojeluliiton ,Lastenlinna' '- lee tekemään tällaiset toimet yhä yleisem-
18737: nimistä lastenkotilaitosta. Näissä laitok- miksi. Onkin tunnustettu myös teoreetti-
18738: sissa tapahtuu ammattiopetus pääasiassa sen opetuksen tarpeellisuus tässä asiassa.
18739: harjoituksen kautta, ollen niissä oppilasten Niinpä on luultu voitavan sitä korvata op-
18740: tietopuolinen kehittäminen heikkoa. pimäärillä, joita esim. kansalaiskorkeakoulu
18741: Myös eduskunta on v. 1926 valtiopäi- tässä kohdin on ohjelmaansa ottanut. Kui-
18742: villä tehdyn anomuksen johdosta ilmaissut tenkin rohkenemme vakavasti epäillä näiden
18743: parannuksen tarpeellisuuden lastenhoidon tutkintojen merkitystä, koska tutkinnon
18744: toimitsijain valmistuksessa, päärttäessään suorittajilta kokonaan puuttuu käytännöl-
18745: ,kehoittaa hallitusta jouduttamaan ehdo- linen lasten ruumiillisen hoidon ja henkisen
18746: tuksen valmistamista siitä, miten pi entenlas-
18747: 1 kasvatuksen kokemus, eikä heidän persoo-
18748: tenhoidon opetus ja lastenhoidon neuvonta nallista taipumustaan ole liioin koeteltu.
18749: maassamme olisi järjestettävä''. Mitään Lasten yhteiskunnallinen huolto on ala,
18750: tällaista ehdotusta ei kuitenkaan ole julki- jota menestyksellä voi palvella sekä käytän-
18751: suuteen eikä eduskunnalle tullut. nöllisesti että tietopuolisesti tehtävään val-
18752: Vl,4.- Pärssinen y. m. 465
18753:
18754: mistunut henkilö, jolla sitäpaitsi täytyy joku jo toimivista laitoksista ja kehittä-
18755: olla toimen vaatimat erikoiset luonteenomi- mällä. sitä, olisi asia nopeimmin ratkaistu.
18756: naisuudet, lapsirakkaus, taipumus ja har- Käytäntö osoittaa, että toimeensa vaja-
18757: rastus. Nämä kyvyt taasen voidaan arvos- naisesti valmistuneet lastenkotien hoitajat,
18758: tella vain sellaisessa laitoksessa, joka on lastenterveysvalvojat ja lastenhuollon tar-
18759: koko alaa silmälläpitäen järjestetty ja jossa kastajat saattavat antaa aihetta raskautta-
18760: on eri linjoja lastenseimen, lastenkodin ja viin muistutuksiin. Korjatakseen osaltaan
18761: päiväkodin johtajia ja lastenhuollon tar- asiaa, on sosialiministeriön köyhäinhoito-
18762: kastajia varten. Tällaiseen laitokseen pää- osasto toimeenpannut teoreettisia kurs~
18763: sevältä oppilaalta on senlisäksi vaadittava seja ja kuulusteluja näihin toimiin aiko-
18764: ennakkoharjoitus ja määrätyt pohjatiedot. ville. Tämä osoittaa valtion omaa toimintaa
18765: On ymmärrettävää, että vain valtio voi siis tällä alalla olevaksi. Sitä olisi vain
18766: näin erikoislaatuisen oppilaitoksen järjestää kehitettävä, että erikoinen valtion lasten-
18767: ja taata sen toiminnalle puolueettomuuden. huollon oppilaitos aikaansaataisiin.
18768: Rinnastamme, kuinka esim. kansakoulun Ehdotamme siis eduskunnan päätettä-
18769: alalla tapahtuu ammattivalmistus valtion väksi toivomuksen,
18770: oppilaitoksissa ja samaan on pyritty sairas-
18771: hoidon alalla. Yhtä luonnollista olisi saada että hallitus perustaisi valtion op-
18772: lastenhuoltoalaa koskeva valtion oppilaitos. pilaitoksen niitä henkilöitä varten,
18773: Jos sellainen olisi mahdollista lunastamalla jotka valmistuvat eri toimiin lasten-
18774: huollon alalla.
18775:
18776: Helsingissä, 12 päivänä elokuuta 1929.
18777:
18778:
18779: Hilja Pärssinen. Miina Sillanpää.
18780: Hilma Waljakka. Hilda Seppälä.
18781: Hilma Koivulahti-Lehto. Anna Haverinen.
18782: Iida Vihuri. Aino Lehtokoski.
18783:
18784:
18785:
18786:
18787: 245-29 59
18788: 466
18789:
18790: VI,5. - Toiv. al. N :o 41.
18791:
18792:
18793:
18794:
18795: Kalliokoski y. m.: Kansakoulua koskevien lakien ja ase-
18796: tusten kodifioimisesta.
18797:
18798:
18799: E d u s k u n n a ll e.
18800:
18801: Kansakoululainsäädäntömme pohjana on maalaiskansakoulunopettajanvirkoihin myäs
18802: vieläi nykyäänkia:JJ pahasti vanhentunut ja nai:sopettajilla on oilreus haJkea ja tulla vali-
18803: tämänai'kaisiin oloihin huonosti soveltuva tuksi, vaikka virka entuudestaan olisi
18804: asetU!S kansaik:oulutoim~n järjestämisestä järj,estetty miesopettajan viraksi. Saman
18805: toukokuun 11 'Päivältä 1866. Melkein luke- vuoden iroesäkuun 8 päivänä annettu la!ki
18806: mattomissa kohdissa sitä. on muutettu myö- kansaJkoululaitaksen ilwstannuksista llmiten-
18807: hemmin annetuilla asetuksilla ja monet lait kin säii>tää, että miesopettajalle on annet-
18808: tekevät suuren joukon sen säämnöksiä voi- tava asuntona yksi huone enemmän kuin
18809: mattomi'ksi. Kokonainw sarja uusia laJkeja naisop:ettajalle. Nämä: lainkohdat näyttä-
18810: ja niiden täytäntö.önpanoaootuk<Sia on an- vä.t jo n.y,t !käytännössä joutuvan sellaiseen
18811: nettu oppivelvollisuuden säältämisen yhtey- ristiriitaan, ettei ilman toisen tai toisen
18812: dessä ja sen jälkeen. Paitsi oppiv,elvollisuus- muuttamista mikään järjellinen .ratkawu
18813: lakia ja k3il1Sakouh:rlaitoksen kustannuslakia li€lle mahdollim:m.
18814: kuuluu tähäm myös la:ki kansakoulutoimen Monet kysymykseen tulevista laeista ovat
18815: järjlestysmuodon perusteista ja laki yksi- luodut, i1man että käytäJnnössä oli saatu
18816: tyisten kansakoulujen valtioavusta. Laki tarpe.eksi kokemusta. Niissä on sen tähden
18817: naisen ]reLpoisuudesta valtion virkaan ja lukemattomia; epäormi,stuneita kohtia. Niitä
18818: laki valtion viran tai pysyväisen toimen hal- on aiheuttanut myös se, että lakeja laadit-
18819: tijain nimittänriSkirjoista sekä !heidän oi- taessa jotkut harvat kiistakysymykset ovat
18820: keudestaan pysyä virassaan tai toimessaan kiinnittäneet kaiken huomion ja. useinkin
18821: koskevat myös !kansa:koululain·säädäntöä ku- la:kiehdotusta konjattaessa sellaisessa koh-
18822: moten eräitä kohtia aikaisemmissa asetuk- dassa on ijääillyt huomaamatta, mitä muita
18823: sissa. muutoksia korjaus olisi vaati!Ilut a}kuperäi-
18824: Mutta kailkki nämä ·lait asetuksineen ovat seen ehdotu:ksOOill.
18825: vaikuttaneet sen, että mitä suurin :epäsel- Näissä laeissa ja asetuksissa on erikoisesti
18826: vyys ja epävarmuus vallitsee kansakoulutoi- se 1heiik:kous, että rue monessa kohdassa ai-
18827: men alalla. Ammattimiehetkin ovat repäwar- heuttavaJt tarpeetonta 'työtä; kouluviran-
18828: moja siitä, mitkä: ~Säännökset milloinkin ovat omaisille, lähinnä. piiritarkastajille, myös
18829: voimassa, varsinkin koska eri lakien ja ase- kouluhallitukselle da vielä:pä valtioneuvos-
18830: tusten säännökset lukuisissa kohdissa näyt- tollekin. Niiden tarkistus tässä sulhteessa
18831: tävät käyvän aivan ristiin. Niinpä huhti- olisi ~erikoisen tarpeellinen.
18832: kuun 23 :päivänä 1926 annettu laki naisen Joulukuun 23 päivänä 1926 valtioneu-
18833: kelpoisuudesta valtion V'irkaan •säätää, -että vosto jo asetti komitean, jorrka puheenjoh-
18834: VI,5.- Kalliokoski y. m. 467
18835:
18836: tajaksi kutsuttiin kouluha:llituksern yl~joh yhdeksi kansakoululaiksi ja sen ;täytäntöön-
18837: taja Oskari Mantere, 1866 vuoden asetuksen panoasetukseksi. Mainittakoon, että maan
18838: ja sitä täydentärvien säännösten kodifioi- kansakoulujeUJ piiritarkastrujat, jotka liene-
18839: prista vaDten. Vaildm kom1tea jo seuraavan vät parhaat .asiantuntijat, viime tammi-
18840: k<esäkuun 10 pä,ivänä antoi valtioneuvostolle kuulla pitämässään kokoUiksessa yksimieli-
18841: mietmtönsä, jossa m.m. esitettiin kansakou- sesti päättivät pyytää tällaista yleistä ko-
18842: lutoimen rperusteista annetun [ain täytän- difiointia ainoana keinona nykyisestä, kan-
18843: töönpanoasetus kokonaan uusittavaksi, ei sakoulutoimen kehitystä pahasti ehkäise-
18844: vielä tähän mennessä siitä ole ollut enempiä västä kaaoksesta pääsemiseksi.
18845: seurauksia. Edelläesitetyn nojalla rohkenemme esit-
18846: Mutta vaikka .tämän komitean ehdottama tää eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
18847: kodifiointi huomattavalla tavalla saattaisi
18848: korjata asiam.tilaa, ei se kuitenkaan riitä. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
18849: Se korjaa ainoastaan yhden aukon. Koko siin kansakoulua koskevien lakien ja
18850: kansakoululainsäädäntö olisi kooifioitava asetusten kodifioimiseksi.
18851:
18852: Helsingissä, elokuun 10 päivänä 1929.
18853:
18854:
18855: Viljami Kalliokoski. E. M. Tarkkanen.
18856: Juhani Leppälä. J. Koivisto.
18857: Matti Pitkänen. Aleksi Hakala.
18858: Elias Tukia. Albin Manner.
18859: Salomon Hongisto. E. Lautala.
18860: Heikki Vehkaoja. Janne Koivuranta.
18861: K. A. Lohi. Kaarlo Hänninen.
18862: Uuno Hannula. Vihtori Vesterinen.
18863: 468
18864:
18865: Vl,6. - Toiv. al. N :o 42.
18866:
18867:
18868:
18869:
18870: Lamminen y. m.: Eläkkeellä olevien kiertokoulunopettajain
18871: eläkkeiden koroittamisesta.
18872:
18873:
18874: E d u s k u n n a ll e.
18875:
18876: Vuonna 1921 annetulla oppivelvollisuus- nistä paikoistaan eivät he myöskään ole
18877: lailla järjestettiin lasten alkuopetus maa- voineet mitään säästöäkään vanhuutensa
18878: laiskunnissa siten, että se siirtyi alakansa- varaksi tehdä. Olisi sen vuoksi kohtuul-
18879: koululle ja siihen asti tätä opetusta jaka- lista, että näiden muutamien kymmenien
18880: neet kirkollisalkukoulut eli kiertokoulut vanhain, vaikeissa oloissa työtänsä raata-
18881: lakkautettiin. Tällöin saattoivat nuoret ja neiden kansanopettajain eläke koroitettai-
18882: keski-iässä olevat kiertokoulun opettajat siin saman suuruiseksi kuin alakansakou-
18883: siirtyä alakansakoulujen opettajiksi, mutta lunopettajain eli 7,200 markaksi. Eläkkei-
18884: jäi jälelle vähäinen joukko vanhoja opetta- den koroitus ei juuri mitään merkitse val-
18885: jia, jotka eivät enää uuden koulun palve- tion raha-asioissa, mutta vanhuksien elä-
18886: lukseen voineet ikänsäkään tähden -antau- mänehtoja se paljon helpottaisi ja olisi
18887: tua, koska useat heistä olivat kiertokoulun näille kansansivistyksen uranuurtajille sa-
18888: opettajina toimineet lähes 40 vuotta ja toi- malla hyvän muiston jättäjänä siitä, että
18889: set kauemmankin kuin tämän ajan. Näille heidänkin vaatimaton kylvötyönsä on tun-
18890: iäkkäille opettajille myönnettiin eläke, nustuksen arvoiseksi katsottu.
18891: joka täysinpalvelleille on 5,000 markkaa Edelläolevan perusteella kunnioittaen
18892: vuodessa. Eläkkeellä olevia vanhoja kierto- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
18893: koulunopettajia on maassa kaikkiaan 95. vomuksen,
18894: He saavat siis nykyisin eläkettä 416 mark-
18895: kaa kuukautta kohti. Tämä pieni eläke on että hallitus antaisi esityksen eläk-
18896: elinkustannusten vuosi vuodelta kohotessa keellä olevien kiertokoulunopettajien
18897: käynyt yrhä 1riittämättömämmäiksi, kun eläk- eläkkeiden koroittamisesta saman
18898: keen saajat lisäksi ovat korkean ikänsä täh- suuruisiksi kuin alakansakoulunopet-
18899: den lisäansion hankintaan pystymättömiä tajien eli 7,200 markaksi vuodessa.
18900: ja monet sairauden vaivaamia; perin pie-
18901:
18902: Helsingissä, elokuun 12 päivänä 1929.
18903:
18904:
18905: Antero Lamminen. Kaino W. Oksanen.
18906: Aina Lähteenoja. E. Kilpeläinen.
18907: Maija Häkkinen. Paavo Virkkunen.
18908: Taave Junnila.
18909: 469
18910:
18911: Vl,7. - Toiv. al. N:o 43.
18912:
18913:
18914:
18915:
18916: Hannula, U. y. m.: Kansallisen tieteellisen tutkimustyön
18917: edistämisestä.
18918:
18919:
18920: Ed u s kun n a 11 e.
18921:
18922: Vuoden 1929 valtiopäiville jätetyn, helmi- että hallitus hankkisi selvitykse'IJ
18923: kuun 6 päiv:änä allekirjoitetun toirvomus- siitä, millä tavoin kansallista tieteel-
18924: aloitteen N :o 37 perusteluihin viitaten pyy- listä tutkimustyötä maassamme par-
18925: dämme kunnioittavimmin ehdottaa, että haiten voitaisiin ed,istää sekä selvi-
18926: eduskunta :päättäisi lausua hallitukselle toi- tyksen saatuaan antaisi esityksen
18927: vomuksen, Eduskunnalle.
18928:
18929: Helsingissä, 9 päivänä el·okuuta 1929.
18930:
18931:
18932: Uuno Hannula.
18933: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
18934: M. A. Hannula. Antti Junes.
18935: 470
18936:
18937: VI,s. - Toiv. al. N :o 44.
18938:
18939:
18940:
18941:
18942: Pennanen y. m.: Rukoushuoneen rakentamisesta Ilomantsin
18943: seurakunnan K uolismaan kylään.
18944:
18945:
18946: E d u s k u n n a ll e.
18947:
18948: Oitvaltaen ja tunnustaen kristillisen kir- voi ajatella harvan, thajallisen ja hyvin vä-
18949: kon työn suuren ja kaikille inhimillisenkin hävruraisen asutuksen vuoksi.
18950: elämän aloille ulottuvan merkityksen, on val- Ilomantsin seurakunnan Kuolismaan ky"
18951: tiovalta, paitsi muuta, myöskin taloudelli- lään olisi siis valtion. varoilla rakennettava
18952: sesti j.ossain määrin tukenut kh&on toimin- rukouShuone ja papin asunto sekä palkat-
18953: taa., m. m. avustamaila tai· kokonaan kustan- tav:a. siellä toimimaan erityinen, asianomai-
18954: tamana heng'ellisen hoidon ylläpHärrristä sen tuomiokapitulin sopivaksi katsoma
18955: j1oillakin kaulmisemrnilla syrjäseuduilla. pa.pp·i. Tämänsuuntainen anomus on kah-
18956: Kuitenkin on yllämainitussa suhteessa val- dessa !Viimeksi koollaolleessa kil1kolliskokouk-
18957: tiovallalla ede1leenkin jatkuvia velvollisuuk- sessa esitetty hallitukselle, mutta j·ohtamatta
18958: sia. Salo- ja rajaseuduilla on laajoja, har- vielä tulokseen.
18959: vaanasuttuja 'ja väJhäv:araisia kulmakuntia, Valtiolla on kuitenkin aivan erikoisia vel-
18960: joissa i1man valtion aineellista tukea käypi vollisuuksia kysymyksessä olervaan seutukun-
18961: ki11kon kasvattava työ perin vaikeaksi ja sitä taan nä:hden. Valtio omistaa siellä laajoja
18962: mrukaa. vähän tuloksellisek.si. Sellainen, tässä maa-alueita. Kokonaisia kyliä omistaa mel-
18963: suhteessa apua vailla oleva ja sitä ilcipeästi kein yksinomaan Enso-Gutzeit osa'k>eyhtiö,
18964: tamtseva kulmakunta on Kuolismaan kylä siis tosiwsiallisesti valtio. Jos valtio maan-
18965: ympäristöineen ja luterilaisine asukkaineen omistajana ja työnantajana. edelläesitetyliä-
18966: Ilomantsin seurakunnassa. Kylä ja sen ym- kin ta'Valla huolehtisi seutukunnan :hengelli-
18967: päristö on tosin suureksi osaiksi kreikkalais- sistä tarpeista, se varmaankin ikantaisi suo-
18968: katolista, mutta Kuolismaa muodostaa \kes- tuisaa hedelmää myöskin kansallisessa, val-
18969: kuksen alueelle, jolla asuu luterilaisia yli tiollisessa ja .sivistyksellisessä suihteessa, tuon
18970: 900 henkeä. Lisäksi tulee varsinkin talvisin rajan kirojen alla eläneen väestön keskuu-
18971: tuhansiin nouseva. metsätyöläisten joukko. dessa.
18972: Ilomantsin seurakunnan laajuus •on 4,135.8 Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
18973: km2 • Matka kirkonkylästä Kuolismaalle on eduskunnan päätettävåksi toivomuksen,
18974: noin 55 km. Seurakunnan papit eivät näin
18975: ollen ehdi .pa11haalla tahdollakaan paljon että hallitus ottaisi harkittavak-
18976: toimia kysymyiksessä olevan kulmakunnan seen eikö Ilomantsin seurakunnan
18977: hyväJksi ja eläytyä henkilökohtaisesti sen K uolismaan kylään olisi valtion va-
18978: väestöön. Seurakunnan jakoakaan ei juuri milla rakennettava evankelis-luteri-
18979: VI,s. - Pennanen y. m. 471
18980:
18981: nen rukou.shuone ja papin asunto sekä että haUitus asiaa valmistettuaan
18982: palkattava siellä toimimaan erityinen antaisi siitä esityksen Eduskunnalle.
18983: pappi, 'ja
18984:
18985: Helsingissä, 6 päivänä elokuuta 1929.
18986:
18987:
18988: Pekka Pennanen. Antti Kukkonen. Paavo Virkkunen.
18989: 472
18990:
18991: Vl,9. - Toiv. al. N:o 46.
18992:
18993:
18994:
18995:
18996: Voionmaa y. m.: Maan yleisessä radiotoiminnassa esiinty-
18997: neiden epäkohtien poistamisesta.
18998:
18999:
19000: E d u s k u n n a ll e.
19001:
19002: N~kyaikaisess>a kansanvalistustyössä on lain kymmenvuotisjuhlan ohjelmaa. Kysy-
19003: radiolla tärkeä .aselma. Suomen valtio .Qlll myksessäolevassa :tilaisuudessa, jossa oli
19004: tunnustanut •sen merkityksen myöntämällä saapuvilla tasavallan presidentti ja useita
19005: 7 miljoonaa nJ.aTkkaa liahden yleisradioase- hallituksem. jäseniä, piti puheen myöskin
19006: man rakentamis.een sekä luovutrtamaHa vuo·- pääministeri'. Olisi' Juullut si:vistyneen ta-
19007: sittain n. 5 miljoonaa; markkaa kuuntelu- van ja yl,eisradion oman arvonkin jo vaati-
19008: lupamaksuis1Ja kentyneistä varoista 0 jY v,an, ·että kun pä.äkaupungiss>a viet•etään
19009: Suomen Yleisradi'()lll toiminnan kannattami- harvilnaista, kansan laajoille kerroksille ka:l-
19010: seksi, jOille myöskin on myönnetty oikieus lisarvoislta juhlaa, yleisradi:o olisi kiliruhta-
19011: valtion rakent,a:man Lahden lä:hetysaseman nut 'asettama.an laitoksensa käJytetJtäväksi
19012: sekä puolustu.s1aitoksen omistaman Helsin- tämä'.n juhlan 'kaikin puolin arvokkaan oh-
19013: gin lähetysaseman käyttäJmi·seen ohj>elmien j.elman tiedoittamiseksi yli maan.
19014: l ähettämi·sessä. Mainitun: yhti,ön ,taas ovat
19015: 1 K~e!Ltäytymistään olil yleisradio perustel-
19016: muodostaneet erinäiset taloudelliset ja sivis- lut sillä, että kieltolakiasiassa esiintyy eriä-
19017: tysjärj,estöt. Yhtiön toimintaa johtaa eri viä mielip'iiteiJtfi j,a e>ttä :myöskin .tässä
19018: järjestöjen ·edustruji·s1Ja muodostettu hallin- asiassa toisella kannaHa olevat voi·silvat
19019: toneuvosto ja sen alaisena johtokunta. vaatia oikeutta saada yleisradion välityk-
19020: Suomen Yleisl'ladion toimintaan ei kui- sellä esittää mielipiteitään suurelle ylei-
19021: tenkaan kan:satmme sivistylkseUistä kehitystä sö'lle. Eduskunta tuskin kuitenkaan voi-
19022: harrastavissa piiireissa o[e oltu tyytyväisiä. noo hy,väksya yleisradi1on omaksumaa kan-
19023: Jartkuv.asti on julkisuudesSia esiintynyt va~ taro. Valtavalla ääntenenemmistöllä on
19024: lituksi·a siitä, että dhjrelmissa Gn ollut liiam eduskurut:a kel1ta kerran jälkeen ilmaissut
19025: vähän sijaa sellaisella, mikä olisi omansa olevansa' kieltolain kannruUa. Kun k:ielto-
19026: palvelemaan kansankasvatuksellisia ja -si- lafu voimassapitämiselle ehdottomuuteen
19027: vistyksellisiä päämääriä. Erityistä vaHtuk- perustuva raihiusvalistustyö on välttämät-
19028: sen .aihetta, on antanut se, että yileisrailio tömän tärkeä, täytyy yleisradiotakin saada
19029: ()lll 1asettunut kielJteiselle kannalle eräiden käyltitää tähän tarkoitukseen, kunhan raiii:o-
19030: kansan siveelliseUe kehitY'koolle ens,iarvois- esitykset ovat asiallisia jru 111rvokkaäta. Jos
19031: ten asi!ain käsittelemisoon radio-ohjelmissa. kerran valtio:valta mielii ylläpitä;ä. kilelto-
19032: Rä'ikeäHä tavalla paljastui tämä seikka lakia jw jatkaa sii!hen oJennais·esti kuulu-
19033: viime 'keväänä, kun yleisradio kieHäytyi vaa raitJtiustyötä, sen on katsottruva, ettei-
19034: radioimasta Suomen toisen yleisen kielto- vät valitåosta riippuvat laitokset tee tyh-
19035: lakikokouksen yht•eydessä vietetyn kielto- jäksi valti!on hy:vi'ä tarkoituksia. r. . uonnol-
19036: VI,9. -Voionmaa y. m. 473
19037:
19038: lisestikaan kiel tolakijärj.estelmä:n' vapaa ta mahdollisuuden valvoa, ettei yleisradioita
19039: arvostelua ·eF ole kiellettävä, kunhan arvos- käytettäisi puolueellis·ooti ja valtion omia
19040: telu ~apaU:1~uu oi.keami,elilsessä j•a ehdotto- etuja vahingoittwvasti. Sii,nä tapauksessa
19041: man raittiuden hengessä, mutta lain halvek- voisi asian kä~ännöllisesti jä·rjestää siten,
19042: sumista ja repimistä yleisradiossa lri!elto- että radio si'irr,ettäisiin opeltus'mini:steri,ön
19043: Jakivaltio ei voi sallia. alaiseksi, ja että: ministeriön toimesta :ase-
19044: Kansan parh'aille harrrustuksille vieraan tettaoisiiin va,listus- jal taide-'Blämää edusta-
19045: katsantotavwn paa·semiseen yleisradiossa vistai 'henkilöistä; radiotoimikunta huolehti-
19046: määräävälksi on myötävaikuttanut se, että ma·au radio-dl:rj.el.mi'en hankkimiseSita. Täl-
19047: erää!t etupäässä taloudelliset, mutta, hu- lai'nen radio•asiain siiirto kulkulaitosten ja
19048: maaniselle valistust~ölle vieraat bitokset yleisten töiden ministeriöstä op.etusminis-
19049: ovat tulleet sen hallintoneuvostossa lii·an teriöön on asiallinen ja Jluonuollinen siihen
19050: huomatta.vast·i ,edustetuiksi, kun sen sijaan nä.hden, •että vi:immnatimi tun minis•tJeriön
19051: varsinaisilla ka,nsallisiHa såivistysjärjcstöiHä alaisena jo nyt .ovat opetus·-, valistUS~- ja
19052: on siellä: kovin heikko edustus. Esim. taideasiat. Kun val1tion ja 0/Y Suomen
19053: maam:me koko raittiusliikkeellä ei ole yh- Yleisradion väJinen sopimus kuluvana syk-
19054: tään edustajaa' hallintoneuvostossa. Out,oa synä menee umpeen, on valtion pidettävä
19055: sitäpaitsi on, ettei: opetusministeriöllä ole huoli siitä, etJtä valtion ylläpitiämän radi'Oll
19056: edustajaa. y}eisradioss'a, vaan että valtion toimiinil:.a tulee johdetuksi sit•en, ·eltter se
19057: edustus rajoittuu kulkulaitosten ja yleis:ten anna aihetta oikeutettuihin muistutuksiin
19058: töiden ministeriön ·edu:stukseen. kansarn henkiselle ja si'Veelliselle menestyk-
19059: Näyttää siltä, että pu1w,enaol.evan epä- selle tärkeiden pyrintöjen vieroksumisesta.
19060: kohdall korjaaminen v.a;atii koko yleisradiio- Edelliseen: 'Viiltaten kunniioittaen ehdo-
19061: toiminnan uudelleen järjestämistä. Kun tamme eduskunnan päätettä1väksi toivo-
19062: valtiolla nyt on hoidossaan useimmat ope- muksen,
19063: tus- ja valistustyöalat ja valtio :on tehok-
19064: kaasti mUikana myös vapaa,ssa valistus- että hallitns ryhtyisi tarpeellisiin
19065: työssä, niin tuntuisi luonnolliisåmmalt·a, että toimenpiteisiin maan yleisessä radio-
19066: valtio otta.isi yleisradion 1omawn välittö- toiminnassa esiintyneiden epäkoh-
19067: mäan hoitoonsa. Se ei aiheuttaisi valtiolle ti~n poisflam~seksi.
19068: sanottavia lisäkuluja., mutta antaiisi siHe
19069:
19070: Helsingissä, 8 p :nä elokuuta 1929.
19071:
19072:
19073: Väinö Voionmaa. E. Aromaa. Hilma Waljakka.
19074: Mandi Hannula. J. Kovanen. Julius Ailio.
19075: Aleksi Aaltonen. Viljo Rantala. Hannes Ryömä.
19076: Hilja Pärssinen. Isak Penttala. Tilda Löthman.
19077: Artturi Aalto. Matti Lepistö. Aino Luostarinen.
19078: Iida Vihuri. Hilma Koivulahti-Lehto. Viljami Kalliokoski.
19079: Miina Sillanpää. Aino Lehtokoski. Kaarlo Hänninen.
19080: K. Hakala. J. F. Aalto. Janne Koivuranta.
19081: Toivo Halonen. Kalle Myllymäki. Uuno Hannula.
19082:
19083:
19084:
19085: 245-29 60
19086: 474
19087:
19088: VI,1o. - Toiv. al. N:o 46.
19089:
19090:
19091:
19092:
19093: Voionmaa y. m.: Suunnitelman laatimisesta varhaisnuori-
19094: son yleisen opetuksen aikaansaamisesta.
19095:
19096:
19097: E d u s k u n n a ll e.
19098:
19099: Yleinen ja tehokas kansanopetus kuuluu käsittelevästä tilastosta v :lta 19·20 ilmenee,
19100: epäilemättä nykyajan sivistyskansain niin että 1•5 vuotta vanhemmasta väestöstä
19101: henkisen kuin aineellisenkin voiman ja me- (2,057,227 henkeä) 598,8211 henkilöä, siis
19102: nestyksen ja. niiden koko yhteiskunnallisen 29 %, oli ainoastaan luku-, vaan ei kirjoitus-
19103: elämän pääperusteisiin. taitoisia, minkä lisäksi tuli 20,54.6 luku- ja
19104: Meidän maassamme on jo kauan toiminut kirjoitustaidotauta henkilöä. Tämä merkit-
19105: hyvin 'järjestetty kansakoululaitos, joka on see sitä, että itsenäisessä ja kansanvaltai-
19106: tuottanut suurenmoisia tuloksia, vaikkei sessa Suomessa vielä tämän vuosikymmenen
19107: olekaan vielä läheskään täydellisesti toi- alussa lapsuusijän sivuuttaneesta väestöstä
19108: meenpantu. Mutta yleisen kansanopetuksen n. 30 % s. o. lähes kolmannes, oli vailla niin
19109: kysymys ei ole ratkaistu yleiseen oppivelvol- tärkeää sivistys-, kansalais- 'ja talouselämän
19110: lisuuteen perustuvan kansanopetuksen toi- edellytyst.ä kuin kirjoitustaito on.
19111: meenpanemisella. Kansakouluijässä olevain Yhä enemmän yleistyvä ja tehostuva kan-
19112: lasten opetuksen tultua pysyvälle kannalle sakouluopetus korjaa vuosi vuodelta tätä
19113: järjestetyksi seuraa )'1htä tärkeänä kysymys kasvavan kansan elämän epäkohtaa. Mutta
19114: nuorison, ensi sijassa varhaisnuorison, ylei- sitä suuremmalla ponnella astuvat esille
19115: sestä vakinaisesta opetuksesta. vaikeat pulmat. Maalaiskansakoulujemme
19116: 'Tämän kysymyksen tärkeyttä muistutta- 219,053 oppilaasta lukuvuonna 19,26-192-7
19117: vat meille kipeästi nykyaikana maassamme oli 9-12 vuoden ikäisiä 167,542 ja 13
19118: niin tavattoman lukuisat raakuuden ja vä- vuotta täyttäneitä 50,3•18. Neljät.oista
19119: kivaltaisuuden ilmiöt. Kauhistuttavan ylei- vuotta täyttäneelle maaseudun varhaisnuo-
19120: siksi tulleiden tappojen ja kaikenlaisten risolle kansakoulu yleensä on jo selän ta-
19121: muiden väkivaltarikosten tekijät eivät ta- kana, sikäli kuin tämä nuoriso on kansakou-
19122: vallisesti kuulu niihin kansanluokkiin, jotka luopetusta nauttinut. Mikä on silloin tä-
19123: ovat saaneet opetusta ja sivistystä, vaan he män nuorison edessä? V :n 1920 väestö-
19124: kuuluvat niihin piireihin, joissa vallitsee tilaston mukaan kuului maamme silloisesta
19125: suurin tiedollinen ja siveellinen pimeys. väestöstä ikäluokkiin 10-20 vuotta kaik-
19126: Sen raakuuden ja rikollisuuden pesän voi kiaan 701,29·2 henkeä. Jos luemme varihais-
19127: ainoastaan yleiniBn ja tehokas nuorisonope- nuorisoksi ikäluokat 14~1'7 vuotta, voi-
19128: tus hävittää. nemme suuresti erehtymättä arvioida siihen
19129: Jo yksinkertaisten tosiasiain lyhyt tallkas- kuuluvain henkilöiden luvun n. 250,000 :ksi.
19130: telu osoittaa, minkälaisista oloista tässä on Näistä jotkut kymmenettuhannet saavat
19131: kysymys. Maamme väestön sivistyskantaa vakinaista opetusta oppikoulussa sekä eri-
19132: VI,1o. - Voionmaa y. m. 475
19133:
19134: laisissa ammatillissa opetuslaitoksissa. mään edes jollekin osalle siitä opetuksesta,
19135: Mutta kansan varhaisnuorison suuri pää- minkä varakkaammat vanhemmat yhteis-
19136: joukko on yhä edelleen heitetty ilman mi- kunnan tehokkaalla myötävai:kutuksella voi-
19137: tään vakinaista opetusta. Vain pieni ryhmä vat nuorisolleen hankkia. Kun olevissa
19138: siitä on voinut käyttää hyväkseen kansa- yhteiskuntaoloissa ei ole mahdollisuuksia
19139: koulujen jatkokursseja., joissa lukuvuonna äkkiä suuremmassa määrässä lisäitä kalliita
19140: 1!}25~1926 oli 18,404 oppilasta, toinen osa kustannuksia vaativaa oppikoulu- ja am-
19141: saa hyviä herätteitä urheilu-, nuoriso-, rait- mattiopetusta, saati sitten ·laajentaa sitä
19142: tius- y. m. s. järjestöissä, joista erityisesti koko kansan nuorison käytettäväksi, ja kun
19143: mainittakoon Sosialidemokraattisen Rait- tällaiset opetuslaitoikset eivät muutenkaan
19144: tiusliiton menestyksellinen toiminta va!1hais- vastaisi yleisen kansanopetuksen luonnetta
19145: nuorison keskuudessa, mutta valtavan ja vaatimuksia, on nykyhetken käytänllölli-
19146: enemmistön muodostavat ne varhaisnuo- senä päätehtävänä tällä alalla saada luo-
19147: ret, jotka parempiosaisten ikätoveriensa duksi sellaisia opetuslaitoksia, että ne va'>-
19148: nauttiessa yhteiskunnan jatkuvaa opetusta taavat varhaisnuorison suurten joukkojen
19149: ja kasvatusta saavat omin neuvoinsa, usein lähintä kasvatus- ja opetustarv;etta, että
19150: vailla ikurjankin kodin suojaa, etsiä elä- nuorison suurilla joukoilla on todella mah-
19151: mänsä tietä tiedollisessa ja siv;eellisessä pi- dollisuus käyttää niitä hyväkseen ja ettei
19152: meydessä, kovan ja kylmän työläiselämän niiden perustaminen ja ylläpitäminen käy
19153: ihuonoimpien huvitusten vaikutusten alai- yli yhteiskunnan taloudellisten voimain.
19154: sena, saaden yht.eiskuntaopetuksensa aino- Maaseutuoloissa pysyiiksemme kiintyy
19155: astaan poliisilta, joka heidät yllättää rikos- huomio tällöin lähinnä kansakouluj•en jat-
19156: ten poluilla. kokursseihin. Olemme sitä mieltä, että
19157: Tässä on se kipeä kohta, jonka korjaami- niiden ·toimintaa olisi ryhdyttävä kaikin ta-
19158: seen yhteiSkunnan jo vihdoinkin on todella voin yleistämään ja ,tehostamaan. Mutta
19159: käytävä käsiksi. Sillä suurella nuorison ilmeistä on, etteivät ne nykyisessä muodos-
19160: enemmistöllä, jonka yhteiskunta tähän saan voi ratkaista sitä suurta ,pulmaa, joka
19161: saakka on jättänyt ilman jatkuvaa ope- tässä on edessämme. Ja;tkokurssien varsi-
19162: tusta, lienee toki yhtä suuri oikeus vaatia naisena t~htävänä on ollut täydentää ja
19163: itselleen tilaisuutta edes lyhytaikaisen, sen jatkaa täydellisen kansakoulun oppikurssia,
19164: ikään ja pyrkimyksiin soveltuvan opetuksen mut,ta varhaisnuorison opetuksessa ei voida
19165: nauttimiseen kuin varakkaiden luokkain syrjäyttää niitäkään, jotka eivät ole suorit-
19166: nuorisolla, jonka oppi- ja ammattikoulu- taneet täydellistä kansakoulun kurssia,
19167: opetuksen hyväksi valtio uhraa vuosittain mutta jotka kuitenkin tarvitsevat ja voivat
19168: niin suuria summia. Sanottaneen, että oppi- b.yväksensä roäyt,tää heidän ikäänsä ja toi-
19169: ja ammattikoulujen ov;et ovat auki samalla meensru soveltuvaa opetusta. Jatkokurssien
19170: tavoin kaikilLe ja. että nuorison kouluttami- opetus ei voi tulla täysin tehokkaaksi, kun
19171: nen riippuu vanihempain uhrauksista. Toi- sitä hoitavat sivutoimenaan toisenlaatuiseen
19172: selta puolen ovat tosiolot kuitenkin sellaiset, opetustoimeen valmistuneet opettajat. Var-
19173: että suurimmalta osalta vanhempia puuttuu haisnuorison opetuksen nykyaikaisessa yh-
19174: varoja ja. mahdollisuuksia kansakouluijän teiskunnallisessa mielessä täytyy olla mel-
19175: sivuuttaneiden lastensa kouluttamiseen ny- koisessa määrin itsenäistä ja tarvitaan
19176: kyisissä opetuslaitoksissa. Mutta nykyajan siinä varmaan paljon uusiakin ja uudenlai-
19177: katsomustapa alkaa jo vakiintua siitä, että sia opettajavoimia.
19178: yhteiskunta voi ja että sen tulee auttaa vä- Maassamme vallitsevat yhteiskunnalliset
19179: häväkisten kansankerrosten nuorisoa pääse- ja taloudelliset olot nähdäksemme vaativat,
19180: 476 VI,10. - Varhaisnuorison opetus.
19181:
19182: että snna varhaisnuorison opetuksessa, joukkojen opetus sen h(mkimmällä ja tär-
19183: jonka alullepanoa nyt niin kipeästi kaiva- keimmällä ikäkaudel1a, ovat kysymyksessä,
19184: taan, yleisen kansalaiskasvatuksen ohella ei ole peljättävä uusille urille astumista-
19185: pannaan suuri paino sellaiseen opetukseen, kaan. On pyrittävä siihen, että jokaisoon
19186: josta on välitöntä hyötyä nuorten tulevalle suurempaan ikuntaan saadaan perustetuksi
19187: käytännölliselle toiminnalle. Tällöin tule- itsenäisiä pysyviä tai kiertäviä nuoriso-
19188: vat kysymykseen ensi sijassa maatalousope- opistoja. Niiden tulisi olla ainakin aluksi
19189: tus tulevia pikkuviljelijöitä ja maatalous- vapaaehtoisia kunnallisia laitoksia, jotka
19190: työntekijöitä varten, teknillinen ammatti- olisivat järjestettävät ja .jotka nauttisivat
19191: opetus teollisuuden ja käsityön, liikenteen valtion apua laina määrättävällä tavalla.
19192: ja kaupan tulevia pa]kkatyöläisiä varten Emme tahdo väittää, että yllä esi•tetyt ly-
19193: sekä kotitalousopetus tulevia perheenemän- hyet suuntaviivat sisältäisivät asian par-
19194: tiä ja kotitalouden hoitajia va·rten. Kulla- haan ja tarkoituksenmukaisimman ratkai-
19195: kin näillä aloilla olisi opetusta annettava sun. Edellä olev•an esityksen tarkoituksena
19196: varhaisnuorisolle sovellettuna alkeisopetuk- on ainoastaan kiilmittää eduskunnan huo-
19197: sena, joka olisi järjestettävä pitkäaikaisem- miota asian ttärlreyteen. Niin suuren asian
19198: maksi ja tehokkaammaksi kuin if:ilapäisillä ratkaisussa kuin tämän tarvitaan monipuo-
19199: lyhytaikaisilla kursseilla saatava ope.tus. list,a. ja huolenista harkintaa ja valmist.elua.
19200: Opetusmuotojen tulisi olla mahdollisimman T·ämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme
19201: joustavia ja erilaisiin oloihin soveltuvia. eduskunnan päätettäväJksi toivomuksen,
19202: Jos tällaisista päämääristä voidaan yh-
19203: tyä on asian käytännöllinen toteut,taminen että hallitus 1·yhtyisi viipymättä
19204: varmaan mahdollinen. Kenties voitaisiin valmistamaan suunnitelmaa varhais-
19205: kanswkoulujen jatkokurssien laajentamisella nuorison yleisen opetuksen aikaansaa-
19206: yllä esitettyyn suuntaan suuresti helpoHaa miseksi maassamme antaakseen
19207: asian ratkaisua. Mutta kun kansan elämän asiassa aiheutuvan- esityksen Edus-
19208: korkeammat arvot, kansamme nuorison pää- kunnalle.
19209:
19210: Helsingissä, 16 p. elok. 1929.
19211:
19212:
19213: Väinö Voionmaa. Aino Lehtokoski. Aatto Siren.
19214: 477
19215:
19216: VI,u. - Toiv. al. N :o 47.
19217:
19218:
19219:
19220:
19221: Jussila y. m.: Lisäyksestä vuoden 1929 tulo- ja meno-
19222: arvioon Oriveden kansank01·keakoulnn kesäkurssien kan-
19223: natusavuksi.
19224:
19225:
19226: E d u s k u n n a ll e.
19227:
19228: Viime kevättalvella saatettiin julkisuu- vuoksi niitä yrittää vielä kolmannen ker-
19229: teen tieto, että Oriveden kansanopistolla ran. Näin julkisuuteen saatettu tieto he-
19230: tultaisiin seuraavana kesänä toimeenpane- rätti siksi suurta huomiota, että kansan-
19231: maan kansankorkeakoulun kesäkurssit nai- korkeakoulun kesäkursseile ilmoittautui 140
19232: sia varten. Tämä tarkoitti n. s. toisvuoti- oppilasta, JOista ainoastan 63 voitiin opis-
19233: sen kansanopiston kesätoiminnan järjestä- toon ottaa. Pyrkijät olivat osittain kan-
19234: mistä kahden kuukauden ajaksi. Sitä oli sanopiston käyneitä, osittain kansakoulun
19235: ajateltu jo vuonna 1926 toteuttaa, mutta tai alakoulun opettajattaria, ylioppilaita,
19236: erinäisten esteiden takia ei siihen silloin oppikoulun käyneitä y. m. s.
19237: voitu ryhtyä. Keväällä 1927 koetti sitten Tällä tavalla saatiin käyntiin laajennetun
19238: opiston johtokunta saada tätä tarkoittavia kansanopiston kesätoiminta meidän maas-
19239: lisäyksiä Oriveden toisvuotisen kansanopis- samme. Siinä tultiin seuraamaan m. m.
19240: ton eli kansankorkeakoulun ohjesääntöihin Ruotsin esimerkkiä, siellä kun tällaisia
19241: nojautuen kansanopistojen valtioavusta v. kursseja, huomattavan valtioavun turvin,
19242: 1925 annetun lain 2 §:n 2 mom:iin, mutta on vuosittain 15-20: lla kansanopistolla.
19243: kouluhallitus epas1 sen ,koska kansan- Muuallakin pohjoismaissa niitä tavattaneen.
19244: opistoista 14 päivänä elokuuta 1925 anne- Tämä yhdenkin kesän kokeilu osoittaa, että
19245: tun asetuksen 4 §:n 2 momentin mukaan meilläkin on olemassa tällaisten kurssien
19246: edellä mainittuihin kursseihin nähden on tarvetta.
19247: soveltuvilta kohdin noudatettava yksivuo- Sen johdosta, että laissa kansanopistojen
19248: tisia kansanopistoja koskevia säännöksiä, valtioavusta ja siihen liittyvässä asetuk-
19249: eikä sen vuoksi toisvuotisessa kansanopis- sessa ei ole olemassa nimenomaisia säädök-
19250: tossa, jonka tarkoituksena on jatkaa jå siä näin syntyneestä uudesta kansanopisto-
19251: syventää yksivuotisen opiston opintoja ja muodosta, eivät Oriveden kansankorkea-
19252: jolla tulee myös olla ohjesääntö, voida toi- koulun kesäkurssit ole saaneet valtioapua.
19253: meenpanna puheenalaisia kursseja". Kun Kun ilmeisesti ei ole oikein jättää näin
19254: tämän kouluhallituksen omaksuman kan- suoritettua erityisiä kustannuksia aiheutta-
19255: nan mukaan ei ollut mahdollisuutta saada nutta arvokasta kokeilua ilman avustusta,
19256: valtion apua ajatelluille kesäkursseille, niin olemme sitä mieltä, että näille kurs-
19257: niin luovuttiin silloinkin niiden toimeenpa- seille on eduskunnan osoitettava suhteelli-
19258: nosta, kunnes sitten talvella 1929 Oriveden nen. valtioapu samalla kuin sen olisi tule-
19259: kansanopiston· johtokunta tahtoi kokeen van vuoden menoarvioon sisällytettävä sa-
19260:
19261:
19262:
19263:
19264: •
19265: 478 VJ,11. - Oriveden kansankorkeakoulun kesäkurssit.
19266:
19267: mankaltainen avustuserä näin aloitetun että ne ansaitsevat yhteiskunnan tunnus-
19268: työn jatkamiseksi. tusta ja tukea, olisi tämä erä Oriveden
19269: Ottaen huomioon kansanopistojen valtio- kansankorkeakoulun kesäkursseille myön-
19270: apua koskevan lain 1 ja 2 § :n säännökset nettävä.
19271: tulisi Oriveden kansankorkeakoulun 2 kuu- Ylläolevaan nojautuen ehdotamme edus-
19272: kautta kestäneiden kesäkurssien perusavus- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
19273: tukseksi noin 21,300 markkaa ja oppilaspe-
19274: rusteiseksi avustukseksi 63 oppilaalta noin että hallitus antaisi Eduskunnalle
19275: 18,700 markkaa sekä apurahoiksi noin esityksen 45,000 markan suuruisen
19276: 5,000 markkaa eli yhteensä 45,000 markkaa. lisämäärärahan ottamisesta vuoden
19277: Katsoen siihen, että näitä kursseja varten 1929 tulo- ja menoarvioon Oriveden
19278: on palkattu erityisiä opettajia ja että niitä kansankorkeakoulun kesäkurssien
19279: varten oli muutenkin ryhdytty erityisiin kannattamiseksi.
19280: kustannuksia vaativiin valmistuksiin sekä
19281:
19282: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1929.
19283:
19284:
19285: Eetu Jussila. Maija Häkkinen.
19286: V. Huuhtanen. Tilda Löthman.
19287: Aina Lähteenoja.
19288:
19289:
19290:
19291:
19292: •
19293: 479
19294:
19295: Vl,12. - Toiv. al. N :o 48.
19296:
19297:
19298:
19299:
19300: Pilkka: Esityksen antamisesta laiksi kansakoululaitoksen
19301: kustannuksista.
19302:
19303:
19304: Ed u s kun n a: l1 e.
19305:
19306: Kansakoulumenot ovat meillä viime vuo- kunnille annetaan yhä toistaan kummempia.
19307: sien kuluessa huima,avasti kohonneet. Val- Kunnat ovat aikanaan la:atin•eet oppivelvol-
19308: tion talousarviota on täytynyt tässä \kohden lisuuden täytäntöönpanosuunnitelman. Ne
19309: huomattavasti ylittää us~eana vuotena, jopa ovat tehneet sen jäseniensä veronkantokykyä
19310: siinä mää.rin, että valtiontilintarkastajat. silmällä pitäen ja ottaneet siihen kailk:k:i ra-
19311: ovat lkertomuksessaan v :lta 1927 siv. 37--38 kennukset ja lisäykset jotka oppivelvolli-
19312: kiinnittäneet vak.avaa huomiota tä:hän asian suuden toteuttaminen edellytti. Nämä su'liD-
19313: tilaan. Mantereen hallitus, samoinkuin nitelmat on kouluhallitus noudatettavaksi
19314: kouluhallituskin tahtovat laskea tuon meno- vahvistanut. Mutta nykyisessä käytännössä
19315: jen nousun kunt·ain tilille. Kuntain luul- ei niillä kumminkaan ole kouluhallituksen
19316: laan harjottavan ,tuhlausta" koulume- mielestä mitään merkitystä. 1Sen ovat usewt
19317: noissa. Tätä tuhlausta estämään on koulu- kunn·at, koettaessaan sitä käytännössä to-
19318: hallitus ehdottanut palkattavaksi erityisen teuttaa, saaneet suureksi hämmä:stylksekseen
19319: virkamiehen, joka ikävisi kunt·ain tilejä y. m. kokea. Piirustuksia, jotka ovat vwhvis·tetun
19320: tarkastamassa, vaitkka kunnan tilienta.rkas- täytäntöön panosuunnitelrrnan mukaan teh-
19321: tajain vaali kuuluu vielä nykyään voimassa dyt, ei kouluhallituksessa va~hvisteta, vaan
19322: olevien määräysten mukaan kunnan itse- annetaan määräys milloin kouluikeitt~olan,
19323: määräämisoikeuk.siin. Valtioneuvosto on hy- milloin taas lisäluokan y. m. s. rakentami-
19324: väksynyt kouluhallituksen ehdotuksen ja sesta, joka nostaa alkuperä;isen suunnitelman
19325: ottanut ensi vuoden talousarvioon sadantu- mukaista kustannusarviota kymmen~ill:ä,. jopa
19326: hannen markarr mäiäräcr-alhan mainitun sadoillakin tuhansilla markoilla. ;v'alittelut
19327: uuden viran perustamiseen. eivät auta. Niihin vastataan hyvin yliolkai-
19328: Kansa:k:oulumenoj:en huomattava nousu ei sesti. Nämä ovat kouluhallituksen viimei-
19329: kumminkaan mielestämme johdu kuntien set määräykset, joita kuntien on t.ot.eltava,
19330: tuhlaavaisuudesta, sillä kunnat, varsinkin jos tahtovat valtion avustuksista os·alliseksi
19331: maamme vähävaraisimmissa osissa, koettavat päästä.
19332: tehdä kaiken voitavansa, saadakseen pysy- Silloin :kun oppivelvollisuuslakia laadit-
19333: mään menonsa, joista juuri kansakoulume- tiin, niin silloin kouluhallituksen ylijoh-
19334: not muodostavat suurimman osan, kuntalais- taja prof. .Sain:in:en lausui 'alakouluista
19335: ten veronkantokykyä vastaavalla tasolla. m. m. seuraavaa: ,Alemmat !kansakoulut
19336: Menojen nousu on paremmin löydettävissä kyllä tuottavat suurempia kuluja, niitä kun
19337: kouluhallituksen antamista liian pitkälle ei vielä ole paljon suomala~silla seuduilla.
19338: menevistä ohj,eista ja mäiäiräyksisili,. j~ita Mutta näitäkin kustannuksia suuresti liioi-
19339: 480 VI,12.- Kansakoululaitoksen kustannuslaki.
19340:
19341: tellaan. En-siksi pelätään kou1uj,en rwken- sinisessä kirjassa m. m. mä:ärännyt, että
19342: tamiskustannuksia, S'iHä yleinen käsitys on kaikissa niissä kouluissa ,joissa on kaksi tai
19343: se, että niitä pitäisi tänä ylen kalliina ·ai- useampia yläkoulunopettajia, tulee olla er'i-
19344: kana rakentaa suunnaton määrä. Tämä on tyinen alakansakattlun luokkahuone". Si:is
19345: kuitenkin harhakäsitys, jota ei voi kyllin kouluissa, joissa on kaksi yläkmrlun opetta-
19346: voimaikkaasti torjua. .Joka ainoassa ylem- jaa, pitäisi ol1a nelj.äkin luokkahuon.etta,
19347: mässä kansakoulussa on nimittäin olemassa joista yksi prof. Soinisen lausunnon mu-
19348: veistosali, jota tarvitaan veisto-opetukseen 4 kaan olisi vapaana 24 tuntia viikossa, ja
19349: tuntia viikossa ja sitäpaitsi ehkä voimiste- jota hän piti tuhlauksena. Mutta nykyinen
19350: lun opetukseen 2 tuntia viikossa. Siis on tämä kouluhallitus luulee kansamme jaksavan
19351: sali vapaana 24 tuntia viikossa säännöllistä kestää tuollaisen tuhlauksen, vaikka talou-
19352: kouluaikaa eli juuri sen verran kuin sitä dellinen tilanne käykin päiv.ä päivältä yhä
19353: alakoulu t:arvitsee. <Me, joilla ei muka olisi raskaammaksi. Näin ei kumminkaan voi-
19354: varaa säätää oppivelvollisuutta, jonka muut da pitkälle mennä. Kunnat, jotka joutuvat
19355: sivistyskansat ovat pitä,neet itselleen väU- tuollaisia palatseja alueellaan vaikkapa
19356: tämättömänä, monet jo v.uosisatoja sitten, kymmenenkin rakentama,an, ne vuosittain
19357: voimmeko me sallia itsellemme tämän ylel- kunnossa pitämä,än, vaLaisemaan ja l<ämmit-
19358: lisyyden eli suorastaan tuhlauksen, johon ei tämä:än, tuntevwt varmaankin ainakin
19359: millään muuna kansalla ole ollut v,araa, sen maamme vähäv-araisimmissa osissa hyvin
19360: nimittäin eti!ä pitäisimme joka koulussa tyh- suur.ta vastenmielisyyttä koko oppivelvolli-
19361: jän koulusalin ja sitten rakennamme toisen suutta kohtaan. Tämä olisi ajoissa esterttävä
19362: koulutalon pienille lapsille entisen viereen. pääsemästä valtaan. Ja se voidaan estää
19363: Sehän olisi järjetöntä. Kouluolojernrne täy- vain täytäntöönpanemalla oppivelvollisuus
19364: tyy järjestyä - ja m~kä on täDkeämpä:ä kansamme veronmaksukykyä vastaavalla ta-
19365: - .ne ovatkin pa.raallaan yleisesti niin jä.r- valla. Tämä ei taas mielestäni voi ta-
19366: jestymässä, ettJä alakoulut sijoitetaan ylä- pahtua muuten kun muuttamalla kansakou-
19367: kansakoulun veistosnliin, eikä siis vaad:i mi- lulaitoksen kustannuslakia siihen suun-
19368: tään .rakennuskustannuksia. Tosin tekee taan, että siinä tulisi tarkoin määritellyksi
19369: nyt e·siHäoleva 1a1ki1ehdotus mahdolliseksi muidenkin huoneiden, eikä ainoastaan opet-
19370: että alakoulua pidetään :kahdessa paikassa tajain asuinhuoneiden, lukumäärä alimpien
19371: piirin sisäpuolella. Mutta silloin jakautuu vaatimusten mukaan.
19372: myös oppilasmäiä.rä ja tulee siksi pieneksi - Edellä olevan perusteella e!hdotan edus-
19373: noin 12-21 oppilasta - että silloin saadaan kunnan päätettäväksi toivomuksen,
19374: vuokratuksi mu:kav·a koulusali tavallisessa
19375: ta1on tuvassa, joten ei siinäkään tapauk- että hallitus valmistaisi ja Edus-
19376: sessa tarvitse ryMyii rakentarmiseen aina- kunnalle jättäisi esityksen kansa-
19377: kaan nykyisenä kalliina aikana". koululaitoksen kustannuksista, jossa
19378: Näillä edellytyksilLä säädettiin oppivel- olisi rnääriteltynä luokka- y. rn. huo-
19379: vollisuuslaki. Mutta nyt on kouluhallitus neiden vähin hyväksyttävä luku-
19380: viime vuonna kunnille lähettämässään n. s. määrä.
19381:
19382: Helsingissä, elokuun 1'5 p :nä 1929.
19383:
19384:
19385: Simson Pilkka.
19386: TOISET
19387: •• ••
19388: VALTIOPAIVAT
19389: 19 2 9
19390:
19391: LIITTEET
19392: VII.
19393: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
19394: TOIVOMUSALOITE
19395:
19396:
19397:
19398:
19399: Helsinki 1929
19400: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
19401:
19402:
19403: 245-29 61
19404: 483
19405:
19406: VII,t. - Toiv. al. N :o 5.
19407:
19408:
19409:
19410:
19411: Suokas y. m.: Sopimuksen aikaansaamisesta Suomen ja
19412: Neuvosto-Venäjän välillä Karjalan kannaksen kalasta-
19413: jien oikeuttamisesta kalastuksen harjoittamiseen V enä-
19414: jän aluevesillä.
19415:
19416:
19417: E dusk un nalle.
19418:
19419: Viittaamalla vuoden 1929 ensimmäisillä että hallitus ryhtyisi toim-enpitei-
19420: valtiopäivillä ed. Suoidman y. m. allekilrjoit- siin sellaisen sopimuksen aikaansaa-
19421: ta;maan toivomusaloitteeseen N :o 4 (Liitteet miseksi Suom..en ja Neuvosto-Venäjän
19422: 1-XI siv. 3a2) ehdotamme kunnioittaen välillä, että Karjalan kannaksen Suo-
19423: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, menlahden kalastajille tulisi mahdol-
19424: lisuus harjoittaa kalastusta myöskin
19425: Neuvosto-Venäjän aluevesillä.
19426:
19427: Helsingissä, 9 päivän:ä elokuuta 1929.
19428:
19429:
19430: Mikko Suokas. J. F. Aalto.
19431: Yrjö Welling. Jussi Rapo.
19432: Osk. Reinikainen. Hilja Pärssinen.
19433: j
19434: j
19435: j
19436: j
19437: j
19438: j
19439: j
19440: j
19441: j
19442: j
19443: j
19444: j
19445: j
19446: j
19447: j
19448: j
19449: j
19450: j
19451: j
19452: TOISET
19453: •• ••
19454: VALTIOPAIVAT
19455: 19 2 9
19456:
19457: LIITTEET
19458: VIII.
19459: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-
19460: JA TOIVOMUSALOITTEET.
19461:
19462:
19463:
19464:
19465: Helsinki 1929
19466: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
19467: Asutustoimintaa, vuokraoloja, maatalousluottoa, pien-
19468: viljelystä y. m. koskevia laki- ja toivorousaloitteita.
19469: j
19470:
19471: j
19472:
19473: j
19474:
19475: j
19476:
19477: j
19478:
19479: j
19480:
19481: j
19482:
19483: j
19484:
19485: j
19486:
19487: j
19488:
19489: j
19490:
19491: j
19492: 489
19493:
19494: VIII,1. - Lak. al. N:o 30.
19495:
19496:
19497:
19498:
19499: Sirola y. m.: Ehdotus laiksi eräistä muutoksista vuokra-
19500: alueiden lunastamisesta 15 p:nä lokakuuta 1918 annet-
19501: tuun lakiin.
19502:
19503:
19504: E d u s k u n n a ll e.
19505:
19506: Laissa vuokra-alueiden lunastamisesta 15 meksi mainittu rajoitus onkin esimerkiksi
19507: päivältä lokakuuta 1918 on, huolimatta valtion virkatalojen ja valtion metsämaidun
19508: siitä, että sanottua lakia onki;n jälkeenpäin mäkitupa-alueisiin nähden jo poistettu.
19509: muutettu, kuitenkin edelleenkin sellaisia Lisäksi on osoittautunut, että monet lam-
19510: säännöksiä, jotka' silmällä pitäen kyseessä- puotitilat, riippuen vuokra-alueiden lunas-
19511: olevan vähäväkisen kansanosan etua, olisi- tusta koskevan lain 58 § :n tulkinnasta, ovat
19512: vat muuttamisen tarpeessa. Mainitsemme jääneet lunastuksen ulkopuolelle, minkä
19513: seuraavassa muutamia haitallisimpia niistä vuoksi sanottuun pykälään olisi otettava
19514: epäkohdista, jotka sanotussa laissa ovat. lisää toinen momentti, missä lähemmin mää-
19515: Vuokra-alueiden lunastuslain 215 § :n mu- riteltäisiin, mitä lampuotitilalla tarkoite-
19516: kaan eivät sellaiset mäkitupa-alueet, joihin taan.
19517: on kuulunut ~esimerkiksi pieni peltotilkku Edelleen on vuokra-alueiden lunastuslain
19518: vuokra-alueen ulkopuolella, ole voineet 75 § :ssä mäkitupa-alueen lunastaj.alle ase-
19519: päästä itsenäisiksi. Niinikään ei sellaista tettu kohtuuton velvollisuus aidata omalla
19520: mäkitupa-aluetta, jota vuokramies, joka lu- kustannuksellaan lunastamansa alue, joten
19521: nastusta vaatii, ei ole hallinnut vähintään siis hänet on aitausvelvollisuuteen nähden
19522: 5 vuotta, ole voitu lunastaa itsenäiseksi. asetettu poikkeusasemaan. Tämä epäkohta
19523: Kohtuullista kuitenkin olisi, että sellaisetkin olisi korjattava ja sanottu pykälä siis ku-
19524: mäkitupalaiset, jotka omistavat pienen pel- mottava.
19525: totilkun muualla, saisivat käyttää lunastus- Edellä esitetyn perusteella saamme eh-
19526: oikeutta samoinkuin :nekin mäkitupalaiset, dottaa,
19527: joilla vuokraslilide oli olemassa lain voimaan
19528: astuessa, riippumatta siitä oliko hän viittä että Eduskunta hyväksyisi seuma-
19529: ·vuotta aluetta hallinnut vai ei. Tämä vii- van lakiehdotuksen:
19530:
19531:
19532: Laki
19533: eräistä muutoksista vuokra-alueiden lun astamisesta 15 päivänä lokakuuta 1918
19534: annettuun lakiin.
19535: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan täten 15 päivänä lokakuuta 1918
19536: annetun lain 75 § sekä muutetaan saman lain 25 ja 58 ·§i§i näin kuuluviksi:
19537:
19538: 25 §. koon myös voimassa mäkitupa-alueesta.
19539: Mitä 1 ja 2 §:ssä säädetään torpasta, ol- Lunastusoikeus älköön kuitenkaan olko voi-
19540: 2~5--29 62
19541: 490 VII1,1. - Muutoksia vuokra-alueiden lunastamislakiin.
19542:
19543: massa sen jälkeen kuin vuokraoikeus on siir- alueen vuokrauksesta 12 päivänä maalis-
19544: tynyt pois siltä vuokramieheltä, joka aluetta kuuta 1909 annetussa asetuksessa, kuitenkin
19545: tämän lain voimaan astuessa hallitsee, tai siten, että vuokra-alueesta, johon kuuluu
19546: hänen rintaperilliseltään, eikä myöskään vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä maata,
19547: ellei sitä ole vaadittu ennen kuin tämän lain siitä vähintään yksi hehtaari peltoa, on voi-
19548: voimaan astuessa voimassa oleva vuokra- massa mitä tässä laissa säädetään torpasta,
19549: aika on päättynyt. ja vuokra-alueesta, johon kuuluu vähemmän
19550: viljeltyä maata tai peltoa, mitä tässä laissa
19551: 00 §. säädetään mäkitupa-aluoosta.
19552: TorpaHa ja mäkitupa-alueella tarkoite- Lampuotitilalla tarkoitetaan tässä laissa
19553: taan tässä laissa samanlaisia vuokra-alueita kaikkia niitä vuokralla olevia tiloja, joita ei
19554: kuin torpan, lampuotitilan ja mäkitupa- omistaja itse asu eikä viljele.
19555:
19556:
19557:
19558: Helsingissä, 12 päivänä elokuuta 1929.
19559:
19560:
19561: Leander Sirola. Edward Setälä.
19562: Otto Marttila. J. Kovanen.
19563: Mauno Pekkala. E. Aromaa.
19564: Yrjö Welling. Viljo Rantala.
19565: Valfrid Eskola. Toivo Halonen.
19566: Aatto Siren. Jalmari Linna.
19567: J. F. Tolonen.
19568: 491
19569:
19570: VIII,2. - Lak. al. N:o 31.
19571:
19572:
19573:
19574:
19575: Pekkala, M. y. m.: Ehdotus laiksi lisämaan lunastamisesta
19576: eräisiin itsenäistyneisiin tai itsenäistyviin vuokra-
19577: alueisiin.
19578:
19579:
19580: Ed u s kunnalle.
19581:
19582: Vuoden 191<8 vuokra-alueiden lunastamis- torpista runsaasti 50 % seUaisia, jotka eivät
19583: lain mukaan on vuokramies yleensä ollut oi- omavaraisuuteen nä:hden täytä viljelystilalle
19584: keutettu Innastamaan omakseen ne alueet, asetettavia vaatimuksia, vaan jotka siis ovat
19585: jotka hänellä on vuokrasuhteen nojalla ollut lisäpeltomaan tarpeessa. Tämän tarpeen
19586: hallinnassaan. Itsenäistyneistä vuokra- ohella on mainittava myös lisämetsämaan
19587: alueista ei senvuoksi, ne kun useimmissa ta- tarve. Virallisen tilaston mukaa.n ovat esim.
19588: pauksissa ov;at olleet aluecltaan verraten itsenäistyneet torpat saaneet metsämaata
19589: pieniä, ole ~Suurimmalta osaltaan voinut torppaa kohti keskimäärin vain noin 10 ha,
19590: tulla kannattavan maatalouden harjoittami- vaihdellen keskimäärä .eri lääneissä 3.5-
19591: seksi tilanhaltijan omalla työvoimalla riittä- 13.5 hehtaariin, mikä metsäala ilmeisesti on
19592: vän ,guuria tiloja. Lunastami8laeilla, mikäli niin pieni, ettei se pysty tyydyttämään pää-
19593: ne eivät mahdollisesti koske valtion maata, asiallisintakaan kotitarvepuun tarvetta.
19594: onkin ennen muuta pyritty korjaamaan Edellä esitetyt luvut osoittavat selvästi,
19595: maanvuokralaitoksen synnyttämiä oikeudel- että varsin suuri. osa vuokra-alue1den lunas-
19596: lisia .ja sosialisi.a epäkohtia, taloudellisten tuksen kautta .syntyneistä viljelmistä kuu-
19597: tarkoituksenmukaisuusnäkökohtien pääse- luu n. s. kääpiöviljelmien joukkoon eli siis
19598: mättä .sanottavammin vaikuttamaan vuokra- viljelmiin, jotka eivät voi tarjota viljelijöil-
19599: alueiden itsenäistyttämiskysymyksen ratkai- leen läheskään rii·ttävää toimeentuloa. Kun
19600: suun. otet&an huomioon, että tällainen olotila on
19601: Virallisen tilaston mukaan on noin kol- luotu valtiovallan toimesta, olisi vuokra-
19602: mas osa itsenäi·styneistä torpista sellaisia, alueitten lunastuksen kautta muodostuneit-
19603: joiden kokonaispinta-ala on alle 10 ha, ja ten liian pienien tilojen lisämaakysymys
19604: lähes 90 % sellaisia, joiden pellon ja niityn ratkaistava ensi sijassa, jos kohta sama
19605: a1a on alle 10 ha. Suhteellisesti pienimmät kysymys on ratkaistava moniin tuhansiin
19606: ovat itsenäistyneet torpat Viipurin, Kuo- muihinkin liian pieniin tiloihin nähden,
19607: pion ja Vaasan sekä Oulun lääneissä. kuten toisessa eduskunnalle jättämässämme
19608: Niinpä. on itsenäistyneiden torppien luku- toivomusaloitteessa onkin ehdotettu.
19609: määrästä Viipurin läänissä yli 2 / 3 sellaisia, Vuokra-alueista syntyneiden uusien tilo-
19610: joilla on alle 2 i/2 ha peltoa ja niittyä. Mäki- jen pinta-alojen pienuudesta johtuneet epä-
19611: tupa~alueista on yli 3 / 4 sellaisia, jotka ovat kohdat eivät ole jääneetkään lainsäätäjäitä
19612: saaneet peltoa alle i/2 ha. Jos omavaraisuu- kokonaan huomaamatta, koska asutuslain 3
19613: den vaatimuksia pidetään silmällä on yksin pykälän 4 momentissa on myönnetty liian
19614: 492 VII1,2. - Itsenäistyneiden vuo·kra-wlueiden lisämaan tarve.
19615:
19616: pienen tilan omistajalle ja sellaisen vuokra- muista syistä oliv,at jääneet taka,pajulle ja
19617: alu~n haltijalle, jolla on lunastamisoikeus jotka maailmansodan aiheuttamien koettele-
19618: vuokra-alueeseensa, tilaisuus saada lisä- musten hetkenä osoittautuivat sellaiseksi
19619: maata, joko valtion välityksellä tai pakkolu- vaaraksi näiden valtioiden olemassololle tai
19620: nastustietä sellaisen tilan muodostamiseksi, syntymiselle, että ainoastaHn epäkohtien pi-
19621: josta tulee itsekannattava tila. Kuitenkin kaisella poistamisella mainituissa oloissa,
19622: asetti lainsäätäjä lisämaan hakijat, joihin valtiollinen tai yhteiskunnallinen asema saa-
19623: ensi sijassa on katsottu kuuluvan itsenäisty- tiin näissä maissa pelastetuksi. Suomessa oli
19624: neet vuokramiehet, maan saantiin nähden tosin hallitus jo v. 19,12 asettanut. komitean
19625: samaan asemaan kuin mihin se asetti koko- valmistamaan lakiehdotusta vuokra-alueiden
19626: na:an maata vailla olevat ti1attomat, joten itsenäistyttämisestä, joka ehdotus valmistui
19627: lisämaan hali:ijat tulivat samojen rajoitta- vuonna 1914, mutta väliin tulleen maailman-
19628: vien määräyksien alaisiksi kuin ensinmaini- sodan vuoksi voi eduskunta vasta Venäjällä
19629: tut. Rajoittavia säiLnnöksiä voidaan puolus- tapahtuneen vallankumouksen jälkeen vuo-
19630: taa tilattorniin nähden, jotka eivät ole paik- sina 19·17 ja 19,18 käsitellä mainittua laki-
19631: kaan sidottuja, mutta lisämaan ha;kijoille ehdotusta. Vaikkakin eduskunta, käsitelles-
19632: ovat nämä rajoittavat säämnökset tulleet sään ~hdotusta vuonna 1918, katsoi asioita
19633: tavattomaksi esteeksi lisämaan saamiselle. laademmalta näkökannalta kuin aikaisem-
19634: Näin ollen ·ei asutuslain avulla voida tulok- min oli tehty, pyrittiin edelleenkin samaan
19635: sia tuottavalla tavalla päästä siihen pää- rajoitettuun päämäärään, minkä v. 191C2
19636: määrään, johon lainsäätäjä ·asutuslain 3 § :n asetettu komitea oli asettanut, nimittäin
19637: 4 momentin muka;an nähtävästi on pyrki- maanvuokrausoloissa ilmenneiden oikeudel-
19638: nyt. Tosi:n on asutushallitus, siihen nähden, listen ja sosialisten epäkohtien poistamiseen.
19639: että maan, jolle hakija sijoitetaan, tulee olla Etteivät asutusperiaatteet paremmin pääs-
19640: sellaisen, että hakija sille kohtuudella voi- seet vaikuttamaan asian ratkaiffi18Sa, on
19641: daan sijoitta:a, kiertokirjeellään asutus1auta- epäilemättä luettava ,eduskunnan vajanai-
19642: kunnille huomauttanut, että lisämaan haki- sen kokoonpanon syyksi, kun VllJSemmisto oli
19643: joihin nä!hden ei ole noudatettava sitä luo- eduskunna;sta poissa. Jos vuokra-alueiden
19644: vutusjärjestystä, joka sisältyy asutuslain itsenäistyttäminen nyt tulisi ratkaistavaksi,
19645: 6 '§ :ä,än, vaan o:n lisä,ma;a hankittava sellai- olisi mahdollista, että myöskin taloudelliset
19646: sesta 4 ·§ :n mukaan luovutuspakon alaisesta näkökohdat tulisivat asiassa huomioonote-
19647: tilasta, joka on niin lähellä lisämaan haki- tuiksi ja itsenäistyvä,t vuokra-alueet pyrit-
19648: jan tilaa, että ti1asta lisämaineen muodos- täisiin mahdolEsuuksien rajoissa muodosta-
19649: tuu maataloudellisesti tarkoituksenmukai- maan niin suuriksi, että kannattavan maa-
19650: nen. Viimemainittua näkökohtaa silmällä- talouden edellytykset tässä suhteessa olisi-
19651: pitäen, ei kovanmaan pellon etäisyys talous- vat olemassa.
19652: keskuksesta saisi ylittää yleensä 2 km, suo- Nyt kun vuokra-alueiden lunastamistoi-
19653: viljelyksen 4 km ja metsämaan 10 km. Tämä minta on miltei lopullisesti toteutettu, saat-
19654: ei kuitenkaan ole sanottavasti helpoittanut taa tuntua kohtuuttomalta., että kysymys
19655: tilannetta lisämaan hakijoihin nähden. ehdotetaan otettava;ksi uudelleen esille.
19656: Kuten edelläesitetystä jo on selvinnyt, ei Edellä esitetyt tilastotiedot osoittavat kui-
19657: vuokra-alueiden lunastamislailla ole tarkoi- tenkin selvästi, että maahamme on syntynyt
19658: tettu ,aikaansaada ma:assamme samanlaista entisten sekamuotoisten pientilojen lisäksi
19659: yleistä maareformia kuin samanaikaisesti sellainen määrä samanlaatuisia. sekamuotoi-
19660: tapahtui monessa muussa Euroopan maassa, sia pientiloja, ettei valtiovallan luomaa kehi-
19661: joiden maanomistusolot poliittisista tai tystä maaomistusoloissamme enää voida pi-
19662: VIII,2. - Pekkala, M. y. m. 493
19663:
19664: tää terveenä taloudelliselta ja sosialiselta siin hakijoihin nähden, jotka eivät tätä
19665: kannalta katsottuna. Vaikkakin vuokra- tietä saa maata itselleen hankituksi, ryhdyt-
19666: alueiden itsenäistyttämistoiminnan kautta tävä sellaisiin pakkokeinoihin, jotka eivät
19667: maanvuokraajaväestön asemaa on jossain sellais~naan sisälly nykyiseen asutuslakiin.
19668: määrin parannettu entis.een verrattuna, ei Tällöin olisi maan hakijalle myönnettävä oi-
19669: valtiovaltaa siis voida olla arvostelematta keus pakkolunastaa siitä tilasta, josta tila
19670: siitä, ·ettei se, vetäessään suuntaviivoja on lunastettu, senv.erran maata, että siitä
19671: vuokra-alueiden i tsenäistyttämistoiminnalle, yleensä muodostuu asutuslain mukainen
19672: katsonut tarpeeksi koko maan etua ja johta- itsekannattava tila, kuitenkin sellaisella ra-
19673: nut mruanomistusolojemme kehitystä suu- joitU:ksella, että lmntatila;an on jätettävä
19674: remmassa määrin maa- ja kansataloudelli- niin paljon maataloudellista maata, että se
19675: sesti reteenpäin. Arvostelu tulisi vieläkin an- vastaa kutakuinkin tilal1a olevia talous-
19676: karammaksi, jos meillä toimewpantua re- ra,kennuksia kestävyyteen ja kokoon näh-
19677: formia verrattaisiin sa;manaikaisiin maa- den, tilusten asemaa sekä viljeltyjen tilus-
19678: uudistUJksiin muualla Euroopassa, uudistuk- lajien keskinäistä suuruutta sekä mahdolli-
19679: siin, jotka ovat valtavalla tavalla vieneet sesti tilalla olev·aa irtaimistoa. Ellei kanta-
19680: näiden maiden sekä taloudellista että sosia- tilasta voida saada maata tarkoitukseen riit-
19681: lista kehitystä eteenpäin. Jollemme tahdo tävästi, hankittakoon puuttuva maa muusta
19682: jättää vuokra-alueiden lunastamistoimin- tarpeeksi lä:hellä olevasta tilasta samoilla
19683: nassa tapahtunutta 1yhytnäköi:syyttä tule- edellytyksillä kuin äsken mainitusta kanta-
19684: vien sukupolvien korjattavaksi, on valtio- tilasta. Kuitenkaan ei tilasta missään ta-
19685: vallain nyt ryhdyttävä toimenpiteirsiin lii<an pauksessa saisi pakkolunastaa maata muuta
19686: pienien vuokra-alueista synty;n.eiden tilojen kuin siinä määrin, että jälelle jää asutuslain
19687: muodostamiseksi piinlta~aloiltaril.n taloudelli- mukainen ti·la, paitsi sirinä tapauksessa, jol-
19688: sesti tarkoituksenmUJkaisiksi. loin tila ei ole järkiperäisesti viljelty eikä
19689: Kysymystä niistä keinoista, joilla edellä sen omistaja itse sillä asu. Mitä lunastus-
19690: esitetyt virheellisyydet lunastamistoimin- hintaan tulee, niin olisi lisämaa saatava lu-
19691: nassa olisi korjattava ja tarpeellinen lisä- nastaa samojen perusteiden mukaan kuin
19692: maa hankittava itsenäistyneille vuokramie- vuokra-alueiden lunastuslaissa on säädetty.
19693: hille, olisi tarkasti harkittava. Viljelysluon- Jos ylläviitatunlaisiin toimenpiteisiin val-
19694: toinen tila, jota ei pienuutensa ja mahdolli- tiovallan taholta ryhdytään, voitaisiin asu-
19695: sesti omistaj1ansa harjoittaman ammatin tuslain säännöksiä tarpeen vaatimalla ta-
19696: vuoksi ole asuntotilana pidettävä, on suu- valla muuttamalla ja hyväksi käyttämällä,
19697: rennettava itsekannattavaksi viljelystilaksi. asia järjestää lainsäädänni:illisesti. Vuokra-
19698: Samoin olisi meneteltävä mäkitupa-aluee- alueiden lunastamistoiminnan täydentämi-
19699: seen nähden mikäli mahdollisuuksia sen nen jäisi tällöin asutuslain edellyttämien
19700: viljelystilaksi laajentamiseen on ole- asutusviranomaisten toimeenpantavaksi.
19701: massa. Lukuunottamatta sitä valtion Eedelläesitet)'n perusteella ehdotamme,
19702: suomaa rahallista avustusta, joka lisä-
19703: maan hankkimiseksi tällaisissa tapauk- että Edwskunta hyväksyisi seuraa-
19704: sissa voidaan hakijalle antaa, on sellai- van lakiehdotuksen:
19705: 494 VIII,2. - Itsenäistyneiden vuokra-alueiden lisämaan tarve.
19706:
19707:
19708: Laki
19709: lisämaan lunastamisesta eräisiin itsenäis tyneisiin tai itsenäistyviin
19710: vuokra-alueisiin.
19711:
19712: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
19713:
19714: 1 ~- sessa pienennettäkö asutuslain 8 §:ssä sää-
19715: Vuokra-alueesta muodostuneen tilan omis- dettyä suurinta tilusalaa pienemmäksi,
19716: tajtalle tai vuokr·a-alueen haltijalle, joka on paitsi jos omistaja ei itse tilalla asu, eikä
19717: ostanut tai lunastanut tahi joka lunastaa sitä järkiperäisesti viljele.
19718: vuokra-alueensa vuokra-alueiden luanstami- P&piston ja lukkarin virkatalosta voidaan
19719: sesta 15 päivänä lokakuuta 1918 ja. evanke- kuitenkin edellisen estämättä lunastaa
19720: lis-luterilaisten ja kreikkalais-katolisten seu- maata siihen määräiän saakka, kuin evanke-
19721: rakuntain pR!piston ja lukkarin vi·rkata:loi- lis-luterilaisten seurakuntain papiston vir-
19722: hin kuuluvain torppa- ja mäkitupa..alueiden kataloista 4 päivänä elokuuta 1922 annetun
19723: lun.ast&misesta 18 1päivänä maaliskuuta 1921 lain 2 '§ :n 2 mom. sallii.
19724: annettujen lakien nojalla voidaan tässä Lisäksi kiellettäköön lunasta:misoikeus ti-
19725: laissa sä:ädetyin edellytyksin sekä huomioon- luksiin, joihin nähden .ei voitaisi kohdistaa
19726: ottamalla entisen tilan tai vuokra~alueen ja pakkolunastusta asutuslain 5 § :n 3 j·a 4 koh-
19727: muodostettavan tilan :Yhtleeniloaslrettuun ti- dan mukaan.
19728: lusmäärään nähden maan hankkimisesta
19729: asutustarkoituksiin 25 p :nä marraskuuta
19730: 4 §.
19731: 1922 annetun lain eli asutuslain 8 § :ssä sää-
19732: Ellei lunastetusta tai luuastettavasta mä-
19733: detyt rajoitukset, h~Rnkkia lisämaata.
19734: kitupa~alueesta voida lisämaan avulla muo-
19735: 1Samanlainen oikeus olkoon sillä tai niillä
19736: dostaa asutuslain 8 § :n tarkoittamaa vilje-
19737: henkilöillä, jolle tai joille itsenäistynyt
19738: lystilaa, on siihen, ellei se asianomaisen lu-
19739: vuokra-alue on siirtynyt perinnön, testa-
19740: nastamislain nojalla ·voi tapahtua, lisättävä
19741: mentin tai lahjan kautta, eikä tilaa ole
19742: maata niin paljon, että uusi tila muodostuu
19743: jaettu, tahi henkilöllä, jolle tila on keinot-
19744: asutuslain 9 ~ :n edellyttämäksi asunto-
19745: telutarkoituksitta myyty.
19746: tilaksi•, ja on maata tällöin annettaessa otet-
19747: tav·a huomioon hakijan laidunmaa:n tarve.
19748: 2 ·§.
19749: Lisämaa on ensi sijassa lunastettava siitä
19750: tilasta, josta vuokra-alue on lunastettu tai 5 ·§.
19751: lunastetaan, tai jos tila on jaettu, niistä Lunastettavalla lisäma:a-alueella oleviin
19752: uusista tiloista, jotka jaon kautta ovat syn- rakennuksiin ja sen osalukua vastaavaan
19753: tyneet. osuuteen kantatilan vesialueesta t:ai kanta-
19754: tilan osuudesta yhteiseen vesialueeseen sekä
19755: 3 ·§. muihin etuuksi·in nähden noudatettakoon,
19756: Tilasta älköön tällöin lunastettako sellai- mitä asutuslain 10 ja 12-14 § :ssä on sää-
19757: sia tiluksia, jotka asemansa sekä kanretilan detty.
19758: tarkoituksenmukaisen käytön ja sen raken- Luna.stettavalla lisämaa-ralueella oleviin
19759: nusten kestävyyden ja koon kannalta harki- arvopuihin nähden noudatettakoon vuokra-
19760: taan edullisemmaksi säilyttää kantatilan alueiden lunastamisesta 15 p :nä lokakuuta
19761: yhteydessä, älköön tilaa missään tapauk- 1918 annetun lain säiännöksiä.
19762: VIII,2. - Pekkala, M. y. m. 495
19763:
19764: 6 §. 8 §.
19765: Mitä vuokra-rctlueiden lunastamisesta 15 Jos tila, josta lisämaata tämän lain mu-
19766: p :nä lokakuuta 1918 annetussa laissa on kaan tahdotaan lunastaa, on asutuslain mu-
19767: säädetty lunastushinnan määräämisestä ja kaisen pakkolunastustoiminnan alaisena,
19768: suorittamisesta olkoon soveltuvilta kohdin älköön pakkolunastusta kohdistettako aluei-
19769: voimassa tämän lain mukaan lunastetusta siin, jotka voidaan tä:män lain mukaan lu-
19770: lisämaasta etuuksineen. nastaa.
19771:
19772: 7 §. 9 §.
19773: Henkilön, joka tämän lain mukaan tahtoo Mitä metsänkäytön rajoittamisesta tiloilla,
19774: lunastaa lisämaata tilaansa tai lunastetta- joilla on lunastettavia vuokra-alueita, maa-
19775: v,aan vuokra-alUJeeseensa, tehköön siitä il- liskuun 11 päivänä; 1921 annetussa laissa on
19776: moituksen tilan omistajalle ja vuokralauta- säädetty, olkoon soveltuvilta osin voimassa
19777: kunnalle kuten vuokra~alueiden lunastamis~ myöskin lunastettava,an lisämaahan nähden.
19778: lain 33 § :ssä on säädetty ja on asian edel- Laki metsänmyynnistä eräänlaatuisilta
19779: leen käsittelemisessä tämän jälkeen soveltu- asutustiloilta, annettu 28 päivänä huhti-
19780: vilta kohdin noudatettav,a säännöksiä kuuta 1925, koskee tämän lain mukaan
19781: vuokra-alueiden lunastamislain 33-46, 49- muodostettua vilj,elystilaa.
19782: 50, 54-56, 59'--60, 68-70, 74 ja 75 § :ssä.
19783: Lunastuksen kohdistuessa pa;piston ja luk- 10 §.
19784: karin virkataloihin seurattakoon kuitenkin Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
19785: mainittuja virkataloja koskevan lunastamis- meenpanosta annetaan asetuksella.
19786: lain 4-7 §:n säännöksiä soveltuvissa koh-
19787: dissa.
19788:
19789:
19790: Helsingissä, elokuun 12 p :nä 1929.
19791:
19792:
19793: Mauno Pekkala. Valfrid Eskola.
19794: J. Kovanen. Edward Setälä.
19795: Edv. Kujala. Otto Marttila.
19796: Toivo Halonen. Jalmari Linna.
19797: Hilma Koivulahti-Lehto. Leander Sirola.
19798: J. F. Tolonen. Aatto Siren.
19799: 496
19800:
19801: vm,3. - Lak. al. N:o 32.
19802:
19803:
19804:
19805:
19806: Tabell y. m.: Ehdotus laiksi valtion metsämaiden asutta-
19807: misesta ja niillä olevien vuokra-alueiden lunastamisesta
19808: annetun lain muuttamisesta.
19809:
19810:
19811: E d u s ik: u n n a ll e.
19812:
19813: Våirtaten vuoden 1927 valtiopä:iville j'äte- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19814: .tyn eduskmntaesitylrnen N :o 26 perustelui- van lakiehdotuksen:
19815: hin (Liitteet I-IX siv. 361) ehdotamme,
19816:
19817:
19818:
19819: Laki
19820: valtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä olevain vuokra-alueiden lunastamisesta
19821: 20 p :nä toukokuuta 1922 annetun ja eräiltä kohdiltaan 20 p :nä toukokuuta
19822: 1927 muutetun lain muuttamisesta.
19823:
19824: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan täten 20 p:nä toukokuuta 1922 an-
19825: nettu laki ja 20 p :nä toukokuuta 1927 muutetun lain 17, 19 ja 22 §, lisätään '§:t 32 a,
19826: 43 a ja 46 a, sekä muutetaan t§:t 1, 3, 4, 5, 7, 16, 20, 21, 23, 33, 36, 37, 38, 43 ja 46
19827: näin kuuluviksi:
19828:
19829: 1< ·§. perheineen voi siitä saada toimeentulonsa.
19830: V.iljelyksen ja tilattoman väestön pysy- Lis ä:ksi annettakoon tilalle kasvullista met-
19831: 1
19832:
19833:
19834:
19835:
19836: va•Isen asuttamisen edi:srtämis,eksi perustet- sämaata niin suuri aLa, että metsän ollessa
19837: takoon nirille valtion omistamille metsä- säännöllisBSSä tuottokunnossa, vilj1elijä voi
19838: mailLe, joi1sta puhutalan 3 p :n:ä syyskuuta s:Uitä .saada ja:bkuvrusti tarvitsemansa määrän
19839: 1886 annetun metsäLain 1 § :mä, sillä ta- !kotitarvepuita. KasV'Ullis1ta metsämaata an-
19840: valla kuin tässä l:aå!ssa säJädetään, asutust.i- nettakoon tilalle Ete1ä-1S:uomessa ja siihen
19841: loiksi nirnitettyjä viljelys- ja asuntoti.loja. verrattavissa osissa maata lmrkeintaan nel-
19842: Tämä laki ei kuitenftman koske Ahvenan- j.ä:kymmentä hehta1rurira ja ;Lapissa, sekä sii-
19843: maan maakunnassa sijaittsevia metsämaita. hen verm ttavi:ssa ·osiss'a Pohjois~Suomea
19844: korkeintruan s~~Jtav;irisikymmentä hehtaaria.
19845: 3 i§. Jos tilaa perustett~a 'katsoti!Jan välttä-
19846: V·iljely"Siti1a1rni tarkoitettuun tilaan eroi- mättömäksi antaa sille rakennuspuita tilan
19847: tett(llkoon paikallisia liikesooteita ja maata- ulkopuolelta, le1mattaikoon n:Uitä metsähal-
19848: lousoloja silmälläpitäen niin paljon viljel- linnon toin-oosta tarpeen mukaan lähistöllä
19849: tyä ja viljelyskelpoista mruat.a, että vil'jelijä olevru>ta IOOtsästä, ja on asukas oikeutettu
19850: VIII,3. - Tabelil y. m. 497
19851:
19852: ne mää~äajan ikulue.ssa lunastlli&etta met- pientiloihin, joiHa ei ole mahdollisuutta
19853: sästä pois viemään. lisämaan saantiin muualta, joko siten että
19854: Jos tilalla on puita, joiden läpimitta on täl1aisesta tilasta srihien liit1Jämällä viljelys-
19855: kuuden metrin kor1keudelta maasta mi,taten kelpoista tai metsämaata muodostuu sellai-
19856: ka:ksikymmeniällmiksi :senttlimmriä .tai enem- nen vil·j,elys6la, kuin 3 § :ssä sä:äd:etään, tahi
19857: män, yli koti,tarpeen j'a tilanhaltija ei iha.lua siten, että tilalle tarpeen muka:aill Luovute-
19858: niitä kil!ikkioa Lunastaa, määrättäköön niistä taan 6 § :ssä lueteltuj.a etuja.
19859: ne, j·otka met:sänhoidolhsesti voidaan ha- Näin luovutetut alueet ovat luovutukseen
19860: kata, valtiolle pidätettäväksi ·sekä määrä- n·äihden samojen :säännösten alaiset kuin tä-
19861: aj:an kulue:ssa le:imattav,aksi ja poisvietä- män liliin nojalla muod:ostetu:t asutusillaJt.
19862: väiksi. Samojen säJännösten 1aLaiseksi joutuu
19863: myös tila, johon Luovutettuj,a alueita liite-
19864: 4 ,§.
19865: tään,. paitsi milloin alue on :sellainen, ilruin
19866: Asuntotilaan on varsinaisen tonttipailka:n
19867: 6 § :ssä sä!äd:etään tai y1eensä .ti.:Lan suuruu-
19868: ohella, joko sen yhteyteen tai siitä erilleen, teen verrattuna .aivan väh:äinen.
19869: mahdollisuuden mukaan ·erotettava niin pal-
19870: jon maata viljelystarkoituksiin, että asuk- 1:6 ;§.
19871: kaal1e tarjoutuu tilaisuus oman picenotismaa- Asutushallituksen toimesta on suoritet-
19872: talouden t.ll!i kas•vita;rhrutalouden ihiarjoitta- tava asutusalueella kuivatus-, vedenjärjes-
19873: miooen. tely- j:a pa~kaUisteiden pohj~au:styö.
19874: Metsäma:ata annettakoon asuntotilalle
19875: Eteiå~Suome:ssa ja siihen verrattavissa
19876: osissa maata korkcinta,an kahde;ksan hehtaa- 3 LU!ku.
19877: ria ja L:a.pissa ja si:ihen verrattavissa osissa
19878: Poh!joi.s~Suomea korkeintailin ka:ksikymmen-
19879: Asut1ts- ja asuntotilojen luovuttaminen ja
19880: tävi·isi hehtaaria kasvumsta metsämaata. luovutusehdot.
19881: RaJkennus- ja arvopui'hin nähden noudatet-
19882: 20 r§.
19883: takoon mitä 3 § :n 3 ja 4 momenteissa sää-
19884: Muodostetut v:iljelys- ja ·asuntotilat luo-
19885: detään.
19886: vutettaikoon omistusoikeudella j.a on tilan
19887: 5 §. krutsottava tulleen haki5an omaksi, kun se
19888: Viljely;ståla muodostetta:koon korkeintaan on maare:roisteriin merkitty.
19889: viiteen ja asuntotila lk:orke.intaan kolmeen
19890: pa1staan, niiihin Lukematta niitä etuja, 21' '§.
19891: mittkä 6 § :;ssä mainitaan. Tila luovutetaan sitä viljelemään tai asu-
19892: Sellainen niitty ta:i viljelysmaa., jota ei maan alkaneelle tai alkavalle ilmaiseksi.
19893: katsota tarkoituksenmukaiseksi asutustilalle Näin luovutetun tiJan myyminen tai vaih-
19894: ant,a~a, mutta jonka tuottoa tila alkuaikoina
19895: taminen, milloin :se .tapahtuu :roeinottelurtar-
19896: tarv.irtsee, voidaan antaa nautittav:aksi mää- koitukses:sa, ol:rooon kieHetty. Jos syntyy
19897: räajaiks~i, iko~eintaan kahdeksikymmeneksi
19898: er.imielisyyttä siitä, onko kysymyks:essä ikei-
19899: vuodeksi. nott:elu, rartilmiskoon asutuslautakunta asian.
19900: TilaHe annetta.vat rakennus- ja siemen-
19901: 7 §. puut luovutetaan ilma:iseksi. Millom tilan
19902: Valtion metsiilmaata voidlllall myö,s valtio- haltij,a ka:tsoo tarvitsevansa. kotitarvepui'm
19903: neuvoston kussaJkin eri tapauksessa teke- tilalla Löytyviä ,arvopui:ta, anaksettakoon
19904: mällä päätöksellä luovuttaa liit,ettäväJksi lä- ni,istä toimitusmiesten arvion mukaan koh-
19905: heiseen ympäristöön syntyneisiin sella:isiin tuullinen 'hinta, ei ku1tenkruan enempää
19906:
19907: 245-29 63
19908: 498 YIII,3.- Vailtion metsämaiden asuttaminen.
19909:
19910: lruin puoli valtion metsässä s:illä !hoito- Vuokrana:ntajan maksettavat kustannuk-
19911: alueella puid~n ottoaikana suorit~ttavasta set suoritetaan valtion varoista.
19912: alimmasta käsilmuppahinnasta.
19913:
19914: 43 •§.
19915: 23 §. Asutus- ja asun.toti,loj1en sekä vuokra-
19916: Vilj·elys- j·a a:suntoti1am haltijat ovat oi- alueid~n eroittamisest.a johtuvat kustannuk-
19917: keutettuja .päiäsemään osallisiksi valtion set ja viranomaisten palkkaukset mruksetaan
19918: asutus- ja nal~ennustarlkoituksiin varatuista valtion varoi,sta.
19919: lainoista. Asutuslautakunti·en palkkaukset j~a nii-
19920: den muut asiamenot suoritetaan 5 p :nä
19921: .32a '§. joulukuuta 19215 maalai,sk'IIDtien ooutuslau-
19922: Tila, jota asutaan useampana. eri viljel- trukunnis.ta .annetun lain sä:ännösten mu-
19923: mänä, voidaan tilrua itsenä>istyttäessä muo- kaan.
19924: dostaa siinä •asuvien tahdon muka.a:n useam-
19925: maksi eri tila'kisi. 43·a 1§.
19926: Uittoväylien varsiilla olev,at tilat olkoot
19927: 33 §. uiton tuottamii:q. vahinkoihin nähden samo-
19928: Lrm.a:srettavan vu<Jkira-1aluoon luovutuseh- j~n säännösten alaiset, kuin mitä samassa
19929: tojen määräämioossä on noudrutettava, mitä asiassa on yksi1tyistiloista sä.ä,detty.
19930: siitä on sä·ädetty tämän laiin 21 ·§ :ssä asu-
19931: tus- ja asuntortilojen luovutus•ehdoista. 46 ~.
19932: Tällä lailla kummaan 3 p :nä syyskuuta
19933: 36 §. 1886 anne~tun metsälain 2 §, silkiäl.i kuin se
19934: J·os vuokraviUeLmä 3.5 § :n mukaan tulee koskee uudistalojen ja kruununtorppien pe-
19935: si.irrettäväksi toiseen pail®aan, maksaa val- rustamista, sekä kruununmaan antamisesta
19936: tio kaikki siictokusta:nnukset. vilj·eltäv.äksi ja uudisrt:.alojen perustamisesta
19937: 1·3 p :nä lokakuuta 1892 annettu a:Setus, mi-
19938: käli tulee selvityksen hankkimiseen valtion
19939: 37 •§. yhteis- j.a liikamaiUa 'Olev.ista v;iljelY'k.seen
19940: Sella.inen vuokra~alu~, jonka luovuttami- kelpaavista maista sekä varsin.a:i,sten j.a v.äli-
19941: oon 1mtsotaan vaikuttavan haiitallisesti paik- aikaisten uudistalojen perustamiseen.
19942: kak.unnan asutusoloja vastaisuudessa jär- Samoin kumotaan kaikki muutkin lait ja
19943: j·estettäessä tai jota tarvitaan valtion tar- asetuks,et nii·ltä osiltaan, .mitk.ä .ovat ristirii-
19944: koituksi·in, pysytettäköön, sii•rtymättäJ asuk- dassa tämän lain kanssa.
19945: kaan .omaksi, edelleenkin v.altion hallinnan Jos tilojen asutussuunnitelma veroUepa-
19946: alaisena. Vuokramiehellä on silloin o1Jkeus noclrdotuk:sine~m on tehty, mutta vi·elä on
19947: siirtyä uudelle .alueelle niillä ehdoilla ja vahvistamatta, ri;ippukoon valtion1euvoston
19948: siinä järj.estykses.sä kuin 3it> ja 36 .§ :ssä sää- harkinnasta, on!ko uuden suunnitelman laa-
19949: detään. timin·en jätettävä 13 § :ssä mainitun ~asU:tus
19950: t.oimikunnan suoritettavaksi v.ai ov;atko ti-
19951: 38 •§. lat muodostettavaJt tehdyn suunnitelman
19952: Ni.itä oikeuksia, jotkia 31 § :ssä mainittu- perliSWella.
19953: jen lalci.en mukaan kuU:luv.art vuokranan.ta-
19954: jalle, !käyttää tämän luvun 1ll1Uka:isesti muo- 46 a 1§.
19955: dostettaviin tiloihin nähden metsähallitus. Kaikki ne ti:la•t, jotka ennen tämän lain
19956: VIII,3. - Tabel'l y. m. 499
19957:
19958: voimaantulemista ovat 20 päivänä touko- toimenpiteiden alaisina, oikeutetaan pääse-
19959: kuuta 1922 annetun lain mukaan itsenäisty- mään os.allisilksi tämän lain mukaisista oi-
19960: neet tali ovat parhaillaan itsenä:istyrtltämis- lreUJksista.
19961:
19962:
19963: Helsingissä, elokuun 16 päivä,nä 1929.
19964:
19965:
19966: Emil J. Tabell. Arvo Riihimäki.
19967: J. A. Liedes. Mauritz Fr. Rosenberg.
19968: K. Meriläinen. Kalle Kyhälä.
19969: William Tanner. Jalmari Virta.
19970: J. Rötkö. Juho Perälä.
19971: Verner Halen. K. Kulmala.
19972: Aug. Turunen. V. Pohjaranta.
19973: Siina Urpilainen.
19974: 500
19975:
19976: VIII,4. - Lak. al. N :o 33.
19977:
19978:
19979:
19980:
19981: Turunen y. m.: Ehdotus laiksi rnaaseudun työtätekevän
19982: väestön asutusnenvostoista.
19983:
19984:
19985: E d u s k u n n a ll e.
19986:
19987: Pitkäaikainen katkera kokemus on Suo- omiin käsiinsä. Tämä väestö on- hyödyl-
19988: men työtätekevälle maanviljelysväestölle lisen työn raatajana ja yhteiskunnallisen
19989: osottanut, että nykyisen yhteiskunnan hal- rikkauden luojana - täysin oikeutettu
19990: litsevat luokat, näiden luokkien määräys- asettamaan sen vaatimuksen, että se itse,
19991: vallassa olevat laitokset, elimet ja palveli- omin voimin ja omien edustajiensa kautta
19992: jat aina ja kaikkialla yrittävät estää ja vii- saa päättää tätä väestöä koskevien lakien
19993: vyttää työtätekevän väestön pienimpienkin ja asetusten täytäntöönpanosta ja valvoa
19994: oikeuksien voimaan saattamista ja tätä ta- oikeuksiensa noudattamista. Vain silloin
19995: pahtuu silloinkin, kun vallanpitäjien on on varmaa, että työtätekevän maatalous-
19996: pakko ne oikeudet suullaan tunnustaa. väestön oikeudet ja edut tulevat turvatuiksi
19997: Varsinkin sellaisissa tapauksissa, jolloin on ja että näitä oikeuksia polkevat ja työtä-
19998: kysymyksessä epämääräisten ja tarkoituk- tekevän väestön valtavien joukkojen tahtoa
19999: sellisesti tulkinnan varaan jätettyjen lakien vastaan niskoittelevat riistäjät tulevat ku-
20000: ja asetusten noudattaminen, määräävät rissa pidetyiksi.
20001: suurten rikkaiden ja työtätekevää väestöä Suomen työtätekevän, omalla rehellisellä
20002: riistävien edut, millä tavalla lakia tai ase- työllään elävän viljelysväestön puolesta ja
20003: tuksia tulkitaan ja harvoin on vääryyttä heidän oikeutettujen vaatimustensa mukai-
20004: kärsineellä minkäänlaisia mahdollisuuksia sesti ehdotamme,
20005: oikeuksiensa hankkimiseen.
20006: Työtätekevä maatalousväestö ei voi niin että Eduskunta hyväksyisi kiireel-
20007: ollen enää uskoa elinkysymystensä käytän- lisesti voirnaan saatettavaksi senraa-
20008: nöllistäkään toimeenpanoa muihin kuin van lain:
20009:
20010:
20011:
20012: Laki
20013: maaseudun työtätekevän väestön asutusneuvostoista.
20014:
20015: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
20016:
20017: 1 §. taminen ja valvonta, jotka tavalla tai toi-
20018: Sellaisten asutustoiminnasta annettujen sella koskevat maaseudun työtätekevää
20019: lakien ja asetusten täytäntöönpano, sovel- väestöä, kuten tilattomia, maaseudun käsi-
20020: VIII,4. - Turunen y. m. 501
20021:
20022: työläisiä, asunto- ja pientilallisia, olkootpa ja 1 § :n 2 momentissa mainittu kokous sii-
20023: ne itsenäisiä tai vuokramiehiä, sekä sellai- hen äänten enemmistöllä suostuu.
20024: sia talonpoikia, jotka pääasiassa omalla ja
20025: perheensä työvoimalla harjoittavat tai ryh- 3 §.
20026: tyvät harjoittamaan maanviljelystä, tai Asutusneuvoston päätös nnssa asiOissa,
20027: muita edellisiin verrattavia, annetaan kus- jotka 1 § 1 momentin mukaan katsotaan
20028: sakin kunnassa vuosittain valittavalle, maa- kuuluvaksi asutusneuvostolle, on sitova ja
20029: seudun työtätekevän väestön asutusneuvos- lopullinen kaikkiin asianomaisiin nähden,
20030: tolle. ellei päätöksestä ole kahden viikon kuluessa
20031: Asutusneuvoston valitsee kyläkuntien ko- vedottu 1 § :n 2 momentissa mainittuun ko-
20032: kouksissa valittujen edustajain edustajako- koukseen, tekemällä siitä vaatimus asu-
20033: kous yksinkertaisilla enemmistövaaleilla. tusneuvostolle. Edustajain kokouksen pää-
20034: Kyläkuntien kokouksissa ovat äänioikeutet- tös olkoon lopullisesti sitova.
20035: tuja ne kunnan asukkaat, jotka tämän py-
20036: kälän 1 momentissa on mainittu. 4 §.
20037: Asutusneuvoston jäsenistä tulee kaksi Ne kulut, mitkä asutusneuvoston toimin-
20038: kolmattaosaa olla sellaisia, jotka asutustoi- nasta ja sen päätösvaltaan kuuluvien teh-
20039: minnasta annettujen lakien ja asetusten tävien suorittamisesta johtuvat, korvatkoon
20040: mukaan ovat oikeutettuja viljellyn, vilje- valtio.
20041: lyskelpoisen ja metsämaan, laitumen tai
20042: muun maataloudessa tarpeellisen tarvemaan 5 §.
20043: saantiin tai tiluksiensa järkiperäisessä vil- Kaikki lait ja asetukset, jotka ovat risti-
20044: jelemisessä kärsivät niiden puutetta. riid81ssa tämän lain kanssa, ikumot81an täten.
20045:
20046: 2 §. 6 §.
20047: Asutusneuvoston kokoonpano voidaan Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
20048: joko kokonaan tai osaksi uudistaa jo ennen täntöönpanosta annetaan asetuksella.
20049: vuoden umpeen kulumistakin, milloin vä-
20050: hintäin kolmasosa asutusneuvoston valitse- 7 §.
20051: miseen oikeutetuista edustajakokouksen jä- Tämä laki astuu voimaan p :nä
20052: senistä sitä kirjallisesti neuvostolta vaatii kuuta 19 ...
20053:
20054: Helsingissä, elokuun 14 p :nä 1929.
20055:
20056:
20057: Aug. Turunen. Jalmari Virta.
20058: Verner Halen. K. Kulmala.
20059: Kalle Kyhälä. Emil J. Tabell.
20060: Juho Perälä. Eino Pekkala.
20061: Väinö J. Kallio. Mauritz Fr. Rosenberg.
20062: Arvo Riihimäki. Asser Salo.
20063: J. A. Liedes.
20064: 502
20065:
20066: VIII,5. - Toiv. al. N :o 49.
20067:
20068:
20069:
20070:
20071: Pekkala, M. y. m.: Esityksen antamisesta muutoksiksi voi-
20072: massaolevaan asutuslakiin.
20073:
20074:
20075: E d u s k u ,n n a 11 e.
20076:
20077: Edu~Skunnalile tänä pa.rvana jättämäs- että varsin tsuuri osa perustetuista viljel-
20078: sämme lakialoitteessa olemme ehdottaneet mistä kuuluu n.s. kääpiöviljelmien joukkoon
20079: lainsäädäntöteitse järjes·tettäväksi vuokra- eli siis vilje1miin, jotka eivät voi tarjota
20080: alUJeiden lunastuksen kautta syntyneiden vi•l.jelijöil1een läheslffiäm riittävää toimeen-
20081: liianJ ipienien tilojen lisämaansaantiasi:m. tuloa. Tosin on melkoinen osa maini,tuista
20082: Niinkuin mainitun aloitteen tperusteluissa vilj·elmistä, vain rusnntoparkafksi tarkoitet-
20083: huomauteta.an, on kuitenkin monia tuhansia tuja, joihin kuuluu tontin ohella maata vain
20084: muita !Pientiloja, jotka eivät ole muodostu- sen v•erran kuin pienoismaatalouden tai
20085: neet vuokracalueiden lunastu:slainsäädännön kasvitarhatalouden harjoittamiseen tarvi-
20086: nojalla, mutta jotka yhtä kipeästi ovat lisä- taan, mutta varsinaisista viljely.stiloistakin
20087: maan tar:peessa. Näiden viimeksimainittu- on varsin suuri määrä kääpiötiloja.
20088: jenkin kääpiötilojen osalta olisi siis lisä- Tutkimuksilla asutustilamsten toimeentu-
20089: maansaantikysymys .ratkaistava. lomahdollisuuksista Suomessa on, laajaan
20090: Osoituikseksi siitä, millaisia tiloja viimei- tutkimusaineistoon nojautuen, todettu, että,
20091: sinä~ .20 vuotena maahamme on muodostettu, jos vi1jelystilan halutaa.n täyttävän omava-
20092: esitettäköön S'euraavat numerotiedot. raisuuden vaatimukset, tulee siihen yleensä
20093: Vuosina 191o.-1918 muodostettiin halko- kuulua peltoa ja rpell{)Jksi kelpaavaa maata
20094: malla:, lohkomailla ja palstoittamalla yh- 9 a 10 hehtaaria, paitsi erikoisen 'edullisten
20095: teensä S1,5t58 vilj~lmää, joista 45,2.56 eli edellytysten vallitessa vähintään 5 ha. Jos
20096: 5-5.5 % oli pinta-alaltaan alle 10 hehtaarin näitä vaatimuksia pidetään silmällä, niin on
20097: suuruisia. Vuosina 1919-1923 perustettiin varsin suuri osa perustetuista •tiloista lisä-
20098: samalla tavalla edelleen 76,3t63 uutta viljel- peltomaan tarpeessa.
20099: maa, joista alle 10 hehtaarin suuruisia Peltomaan tarpeen ohella on mainittava
20100: 51,814 eli 67.8 % kaikista viljelmistä. Vil- myös lisämetsämaan tarve, mikä varsinkin
20101: j•elmistä luovutettiin torppareille •ja mruki- eräissä maamme osissa, kuten Pohjanmaalla
20102: tupa,laisille 34,8130 eli siis noin 50%. Kai- ja Karjala.ssa, on hyvin suuri.
20103: kista muodos•tetuista viljelmistä oli 36,145 Lisämaa.n antamista koskevat asutuslain
20104: eli 47.3 % sellaisia, joiden kokonaispinta oli säännökset ovat, niinkuin kokemus jo on
20105: 1--3 hehtaaria. ehtinyt selvästi osoittaa, s•enlaatuiset, että
20106: EdeJ!läesitetyt luvut osoittavat selvästi, liian pieneen tilaan niiden perusteella tus-
20107: VIII,5. - Pe·kkala, M. y. m. 503
20108:
20109: kin lisämaata saadaan. Lisämaan saannille Liian pienet tilat olisivat suureunettavat it-
20110: on nimittäin asutuslaissa .asetettu niin suuri sekannattaviksi pakkolunastamalla niihin
20111: joukko •ehtoja ja edellytyksiä, että tapa.ulk- riittävä määrä maata siitä tilasta, josta ne
20112: set, missä lisämaata ·todella >"O·idaan pakko- on lohkaistu. Myös asuntotila.llisille olisi
20113: lunastust,eitse hankkia, ovat ja tulevat ole- varattava lisämaata. Lunll!stettavasta maasta
20114: maan aniharvat. Lisäksi on luovutusmenet- suoritettava hinta olisi a:setetta,va kohtuuHi-
20115: tely erinomaisen mutkikas ja aiJkaaviepä, seksi ja maan tuottoarvoa vastaavaksi sekä
20116: jota paitsi lunastushintaakin koskev;at mä.ä- luovutusmenett.elyä huomatta>;asti yksinker-
20117: räykset ovat tarkoitustaan va.staamattomat taistutettava.
20118: ja pientilallisen kannalta ~päedullioot. Seu- Kai!kikeen ·edeUäi esitettyyn nähden sekä
20119: rauksena ·onkin oHut, että asutuslain lisä- viitaten niihin ponsilauselmiin, jotka lukuisa
20120: maan antamista koskevien säännösten mer- joukko ,.pienviljeHjöitä kokouksessaan Hel-
20121: kitys on käytännössä supistunut miltei ole- singissä maaliskuun 25-27 p :nä 1927 yksi-
20122: mattomiin. mielisesti hyväksyi, ehdotamme eduskunnan
20123: SilmäUäpitä.eru pi•entila1li:sten lisämaan päiät•ettäväksi toivomuksen,
20124: saannin helpottamista asetti valtioneuvosto
20125: v. 1927 komitean, joD!ka tehtäväksi m.m. an- että hallitus, kiirehtien asiata val-
20126: nettiin la.atia ehdotus voimassaolevan asu- mistelemaan asetetun lwrnitean työtä,
20127: tuslain tarkistamiseksi ja tarpeellisissa ke~h amtaisi ensi tilassa esityksen muu-
20128: din muuttamis,eksi. Tämä komitea, jolle toksista voimassaolevaan asutuslakiin,
20129: annettiin verrattain yksityiskohtaisia oh- huomioonottaen,
20130: jeita, ei kuitenkaan ole tehtävätä•än suorit- 1) että asutuslaista olisi poistet-
20131: tamaan ryhtyessään asettanut etualalle asu- tava ne kohtuuttomat rajoitukset,
20132: tuslain tarkistamiskysymystä, vaan on •se jotka ovat esteenä lisämaan antami-
20133: ensimmiiiseksi antanut mietintönsä kirkollis- selle kannattavan ja viljelijälleen
20134: vi:vkataloj•en asutustarkoituksiin käyttämi- pääasiallisen toimeent·ulon takaavan
20135: sestä. Niin tärkeä kysymys kuin viimeksi- viljelystilan muodostamiseksi;
20136: mainittu onkin, olisi :kuitenkim, katsoen kää- 2) että asutwslairn säännökset lisä-
20137: piöviljdmien erinomaisen kipeäiän lisämaan ?naan antamisessa noudatettavasta
20138: tarpeeseen ja sen suureen merkitykseen lunastusmenettelystä olisi yksinker-
20139: pienviljelijöille sekä sen kautta koko maa- taistutettava;
20140: taloustuotannolle, ollut välttämätöntä ryh- 3) että saman lain säännös lisä-
20141: tyä ensi sijassa käsittelemään asutuslain maasta pe1·ittävästä hinnasta olisi ase-
20142: lisämaan antamista koskevien säännösten tettava riippuvaksi maan tuottoar-
20143: tarkistamista, jotta hallitus voisi tästä tär- vosta eikä sen käyvästä kauppahin-
20144: keästä asiasta antaa eduskunnalle esityksen nasta.;
20145: niin pian kuin mahdollista. Tähän nähden 4) että pwkkolunastus voidaan
20146: ja kun lakiehdotuksen laatiminen ilman ko- ulotta.a tilaan, johon kuuluu enemmän
20147: miteakäsittelyä tuottaa hyvin suuria vai- maata kuin mitä voimassaolevan asu~
20148: keuksia, olisi sanotun komitean työtä edellä tuslainsäädännön mukaan viljelys-
20149: tarkoitetussa mielessä kiiruhdettava. tila.lle saatetaam antaa;
20150: Lakiehdotusta laadittaessa olisi pyrittävä 5) että pakkolunastus voidaan
20151: siihen, että viljelystilat tulevat pinta- Ulottaa pienempäänkin tilaan, mil-
20152: alojensa .puo1esta ta:vkoitustaan vastaaviksi loin asuntotilallisella on pakoitt(J;Va
20153: eli siis samaaJJJ pä•ämäärään kuin esim. tm·ve saada lisää tonttimaata; ja
20154: Tshekkoslovakian tunnetussa maareformissa. 6) että pakkolunastus ensi sijassa
20155: 504 Vlll,5. - Asutuslain muuttaminen.
20156:
20157: kohdistetaan rappiolle laskettuihin maihin, joita omistaja ei itse käytä
20158: tai keinottelutarkoituksiin käytettyi- tuottavaan viljelykseen.
20159: hin tiloihin se,kä viljely~kelpoisiin
20160:
20161: Helsingissä, elokuun 12 päivänä 19Q9.
20162:
20163:
20164: Mauno Pekkala. Aatto Siren.
20165: J. Kovanen. Valfrid Eskola.
20166: Edward Setälä. Edv. Kujala.
20167: Toivo Halonen. Otto Marttila.
20168: Hilma Koivulahti-Lehto. Jalmari Linna.
20169: J. F. Tolonen. Leander Sirola.
20170: Yrjö Welling.
20171: 505
20172:
20173: VIII,6. - Toiv. al. N :o 50.
20174:
20175:
20176:
20177:
20178: Eskola y. m. : Valtion varoilla tapahtuvan asutustoiminnan
20179: rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta.
20180:
20181:
20182: E d u s k u n n a ll e.
20183:
20184: Sen jä1keen kuin eduskunta oli hyväksy- mintaa on edelleenkin kehitettävä ja va-
20185: nyt lain valtion varoilla tapahtuvan asu- roja tähän tarkoitukseen entistä enemmän
20186: tustoiminnan rahoittamisesta ja valtioneu- varattava. Mutta jotta varoja asutuskas-
20187: vosto vahvistanut mainitun lain periaat- sojen kautta voitaisiin jakaa entistä lukui-
20188: teelle rakentuvan uuden asutuskassojen sammalle pienviljelijäjoukolle ja että itse
20189: johtosäännön on pienviljelijäin luotto- varain jako voisi tapahtua joustavarumin
20190: oloissa tapahtunut melkoinen parannus. ja nopeammin olisi laki valtion varoilla
20191: Paitsi sitä että uusia pientiloja on synty- tapahtuva,n asutustoiminnan rahoittamisesta
20192: nyt entistä lukuisammin ovat monet vuok- kiireellisesti muutettava nykyistä olotilaa
20193: ratilansa itsenäiseksi lunastaneet pientilal- paremmin vastaavaksi, koko pienviljelijä-
20194: liset saaneet ainakin osan kiinteistöön koh- väestöä tyydyttävälle tasolle. Voimassa ole-
20195: distuvista lyhytaikaisista lainoista vakau- van asutuskassain johtosäännön mukaanhan
20196: tetuksi, joskaan varoja näihin tarkoituksiin ei asutuskassoista voida myöntä varoja lain-
20197: ei ole myönnetty riittävästi. Edelleen on kaan n. k. , vanhoille" tiloille eli niille
20198: uusille samoin myös vuokra-alueiden lu- tiloille, jotka on muodostettu ennen v. 1918,
20199: nastamislakien mukaan itsenäistyneille tai lukuisia muita esimerkkejä mainitsematta.
20200: niihin verrattaville pientiloille myönnetty Myöskään ei lainoja voida myöntää niihin
20201: halpakorkoisia lainoja uusien rakennusten lukuisiin tiloihin, joista entinen omistaja
20202: rakentamiseen ja vanhojen uusimiseen. olosuhteiden pakosta, siis muusta syystä
20203: Tulokset tästä ovat jo näkyvissä sillä ra- kuin keinottelutarkoituksessa, on pakoitettu
20204: kennustoiminta, varsinkin entisillä vuokra- luopumaan vaikkapa uusi omistaja olisikin
20205: tiloilla, on aivan yleistä kautta maan. varaton ja tilattomaan väestöön kuuluva.
20206: Yleensä voidaan sanoa, että valtion varoilla Meidän mielestämme on kuitenkin tärkeätä
20207: tapahtunut asutustoiminnan rahoittaminen turvata myöskin jo olemassa olevat pien-
20208: on saanut erittäin suopean vastaanoton ja tilat jautumasta rappiolle tai keinottelijoi-
20209: ovat varat tulleet käytetyksi tositarpeessa den haltuun.
20210: olevien hyväksi. Kun pienviljelijäväestön Edelleen pidämme aivan välttämättö-
20211: taloudellinen tila yleensäkin on tänä ai- mänä että asutuskassoista myönnetään lai-
20212: kana osoittanut huomattavaa kohoamista ja noja paitsi tilan !hinnan, myöskin muiden
20213: varsinkin kun innostus ja tulevaisuuden tilaan kohdistuvien velkojen vakauttami-
20214: toiveet pienviljelyksen menestymisessä yhä seen. Useassa tapauksessahan on asia niin
20215: jatkuvasti lisääntyvät on itsestänsä selvää, että itse kiinteistön hinta esim. vuokra-
20216: että valtion varoilla tapahtuvaa asutustoi- alueiden lunastuslain mukaan itsenäisty-
20217:
20218: 245-29 64
20219: 506 VIII,6. - Asutustoiminnan rahoituslain muuttaminen.
20220:
20221: neillä tiloilla ei muodoota kuin osan tilaan hyväksynyt, voidaan laina siitä annetuilla
20222: kohdistuvista veloista, ku:n sitävastoin erikoismääräyksillä kassasta luovuttaa.
20223: muut perusparannuksiin, kuten viljelysten Tällainen virastomainen asiainkäsittely vie
20224: lisäämiseen, välttämättömän irtaimiston tarpeettoman paljon aikaa ja hidastuttaa
20225: hankkimiseen y. m. samanluontoisiin vält- itse asutustoiminnan rahoittamista sekä ku-
20226: tämättömät ja itse asiassa todellisuudessa luttaa tarpeettomasti valtion varoja ilman
20227: kiinteistöön verrattavat sijoitukset, muodos- että siitä olisi muutakaan vastaavaa hyötyä.
20228: tavat suurimman osan kaikista veloista ja Mielestämme olisi asutuslautakunnille yh-
20229: eniten rasittavat tilan kannattavaisuutta. dessä asutustarkastajan kanssa myönnet-
20230: Näin ollen on aivan luonnollista että tämän- tävä lopullinen päätösvalta ainakin pie-
20231: luontoisiin tarkoituksiin pitäisi asutuskas- nien lainojen myöntämiseen, joiden tehtä-
20232: soista saada riittävästi lainoja sitäkin suu- vänä olisi harkita myöskin lainojen vakuu-
20233: remmalla syyllä kun jo etukäteen tiedetään, det, sitäkin suuremmalla syyllä kun kun-
20234: että tämä toimenpide ja pieni uhraus on nat ovat vastuussa kaikista ottamistansa
20235: valtion puolelta ainoastaan väliaikainen valtion lainoista.
20236: toimenpide pienviljelijäluokan tukemiseksi. Edelläolevat ja muut asutuskassain toi-
20237: Yleensäkin olisi asutuskassojen kautta ta- minnan edistämistä ja tehostamista tar-
20238: pahtuva asutustoiminnan rahoittaminen lmittavat seikat huomioon ottaen ehdo-
20239: saatava mahdollisimman yksinkertaiseksi ja tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
20240: laajalle ulottuvaksi. Niinpä näyttää tar- muksen,
20241: peettomalta että jokainen pienikin lai- että hallitus valmistuttaisi ja an-
20242: nahakemus on, ennenkuin rahat voidaan taisi Eduskunnalle kiireellisesti esi-
20243: anojalle luovuttaa, alistettava kokonaisen tyksen lain valtion varoilla tapah-
20244: kolmen eri viraston käsiteltäväksi, joista tuvan asutustoiminnan rahoittami-
20245: yksi on asutuslautakunta, toinen asutustar- sesta ntuttttamisesta sellaiseksi että
20246: kastaja ja kolmas maan pääkaupungissa varoja voitaisiin myöntää entistä lu-
20247: sijaitseva virasto, asutushallitus. Vasta kuisammille pienviljelijöille ja että
20248: sitten kun asia on kulkenut kaikkien vi- vamin käyttö tulisi yksinkertaisem-
20249: rastojen läpi ja asutushallitus anomuksen maksi ja joustavammaksi.
20250:
20251: Helsingissä, 12 päivänä elokuuta 1929.
20252:
20253:
20254: Valfrid Eskola. Edv. Kujala.
20255: Mauno Pekkala. Hilma Koivulahti-Lehto.
20256: J. Kovanen. Otto Marttila.
20257: Edward Setälä. Leander Sirola.
20258: Jalmari Linna. Aatto Siren.
20259: J. F. Tolonen.
20260: 507
20261:
20262: VIII,7. - Toiv. al. N:o 51.
20263:
20264:
20265:
20266:
20267: Pilkka y. m.: Asutusrahastojen varojen käyttämisestä n. s.
20268: sisarosuuksien ostojen rahoittamiseen.
20269:
20270:
20271: E d u s k u n n a ll c.
20272:
20273: Jakolainsäädäntö on meillä kehittynyt itsekannattamaUomiin tiloihin johtuu paa-
20274: liian vapaamieliseen suuntaan, sallimalla asiallisesti sisarusten välisistä tilain lohko-
20275: pirstoa tilat miten pieniin paloihin tahansa. misista. Suurin osa tällaisten tilojen osak-
20276: Aikaisemmissa säännöksissä on tässä suh- kaista on kyllä selvillä, miten ikävät seu-
20277: teessä ollut terveeliisiä rajoituksia naapuri- raukset jo ennestään pienen tilan lohkomi-
20278: maassamme Ruotsissa sekä myöskin meillä, sella saattaa olla. Ja tämän tietäen olisi-
20279: jossa 1852 annetussa keisarillisessa julis- vat he useimmissa tapauksissa halukkaat
20280: tuksessa määrättiin tilan halkomisluvan järjestämään asiat niin, että yksi sisaruk-
20281: ehdoksi, että tilaosan täytyy voida elättää sista jäisi tilalle lunastamalla toisten osuu-
20282: viisi täysikasvuista työhön kykenevää hen- det. Mutta tältä yhdeltä puuttuu hyvin
20283: kilöä. Samana vuonna annetulla julistuk- useissa tapauksissa siihen tarvittavat varat.
20284: sella määrättiin että meillä Viipurin lää- Sen voivat näiden pienviljelijäseutujen
20285: nissä tuli itsekannattavalla tilalla olla asutuslautakunnat ja osuuskassojen halli-
20286: peltoa 8 tynnyrinalaa, niittyä 20 tynnyrin- tukset todistaa. Nehän saavat tukuttain
20287: alaa ja metsämaata 100-150 tynnyrinalaa. tällaisia laina-anomuksia käsitellä. Mutta
20288: V. 1864 supistettiin vaatimusta itsekannat- kumpikaan ei voi auttaa. Edellisen ohje-
20289: tavaan tilaan nähden niin että piti antaa sääntö kieltää sen ja jälkimäisellä taas ovat
20290: täysi elatus 3 henkiselle perheelle. Ny- omat talletusvarat, joita se kyllä voisi tä-
20291: kyään voimassa oleva maanosittamislaki hänkin tarkoitukseen käyttää, siksi pienet,
20292: poistaa tässä suhteessa kaikki rajoitukset. ettei niillä ole suurtakaan merkitystä tämän
20293: Tällä vapaamielisyydellä ovat olleet var- asian järjestelyssä. Valtiovaltamme puo-
20294: sin surulliset seuraukset ainakin maamme lelta ei ole kiinnitetty tarpeeksi suurta
20295: itäisessä osassa. Maat on suurimmaksi huomiota tämän suuren epäkohdan korjaa-
20296: osaksi pilkottu jo aivan pieniin palstoihin. miseen. Tähän voitanee ehkä sanoa, että
20297: Niillä ei voi tulla kysymykseenkään enää onhan meillä jakolain uudistus parhaillaan
20298: maanviljdykisen harjoittaminen 'sanall) var- komitean valmisteltavana, jossa tämänkin
20299: sinaisessa merkityksessä, puhumattakaan epäkohdan poistaminen tulee varmaan huo-
20300: niiden itsekannattavaisuudesta. Sellaisen mioon otetuksi. Mutta tämä ei nyt enää
20301: tilan omistaja saa korkeintaan asunnon yksinään riitä. On ryhdyttävä pikaisem-
20302: omalla tilallaan, mutta hänen 1sekä per- piin toimenpiteisiin, ettei tuo turmiollinen
20303: heensä toimeentulo on kokonaan riippuvai- maan pirstoutuminen saisi enää jatkua
20304: nen satunnaisista ansiotöistä. ja että ennen pirst,ottuja voitaisiin uudel-
20305: Maan pirstontuminen tuollaisiin pieniin leen yhdistää. Asutuskassojen ohjesään-
20306: 508 VIII,7. - Si,sarosuuksien ostojen rahoittaminen.
20307:
20308: töön ja, jos tarvitaan, asutuslakiinkin on että hallitus ottaisi käsiteltäväk-
20309: saatava sellainen muutos, että sen kassan seen mitä muutoksia tarvitaan maa-
20310: varoja voidaan käyttää pitempiaikaisina ja laiskuntain asutuskassain ohjesään-
20311: halpakorkoisina lainoina myöskin sisaro- töön ja mahdollisesti asutuslakiin
20312: suuksien ostojen rahoittamiseen. että asutusrahaston varoja voitaisiin
20313: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme käyttää n. s. sisarosuuksien ostojen
20314: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, rahoittamiseen, sekä valmistaisi ja
20315: Eduskunnalle jättäisi tästä johtuvan
20316: esityksen.
20317:
20318: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1929.
20319:
20320:
20321: Simson Pilkka. Elias Tukia.
20322: V. Huuhtanen. Albin Manner.
20323: P. Ruotsalainen. J. Kauranen.
20324: E. Lautala. E. A. Tuomivaara.
20325: Antti Kemppi. Kaapro Huittinen.
20326: 509
20327:
20328: VIII,s. - Toiv. al. N :o 52.
20329:
20330:
20331:
20332:
20333: Pekkala, M. y. m.: Huokeakorkoisen kiinteistö- ja liike-
20334: luotan hankkimisesta pientiloille.
20335:
20336:
20337: E d u s k u n n a ll e.
20338:
20339: Senjälkeen kuin eduskunta oli hyväksy- tiloilla usein ankara puute huokeakorkoi-
20340: nyt lain asutustoiminnan rahoittamisesta sesta luotosta, niinkuin edellämainitsemas-
20341: ja valtioneuvosto vahvistanut mainitun samme aloitteessa vuodelta 1928 on selvi-
20342: lain periaatteelle rakentuvan uuden asutus- tetty. Tämän vuoksi olemmekin ehdotta-
20343: kassojen johtosäännön, on pienviljelijäin neet asutustoiminnan rahoittamista koske-
20344: luotto-oloissa tapahtunut melkoinen paran- van lain muuttamista siten, että entistä
20345: nus. Samaan suuntaan ovat vaikuttaneet suuremmat pienviljelijäjoukot pääsisivät
20346: ne monet muut toimenpiteet, joihin maa- sen edellyttämästä luotosta osallisiksi. Tästä
20347: talouden luotto-olojen kehittämiseksi viime samoinkuin yhäti kiristyvästä taloudelli-
20348: vuosina on ryhdytty ja joista helmikuun sesta pulasta on seurauksena, että asutus-
20349: 8 päivänä 1928 eduskunnalle jätetyssä toi- kassojen jakama luotto tulee tuntuvasti lä-
20350: vomusaloitteessa N :o 38 lähemmin on tehty hiaikoina kasvamaan, minkä vuoksi on
20351: selkoa. Ensi silmäyksellä voisikin näyttää välttämätöntä varata asutuskassoille entistä
20352: siltä kuin maatalouden luottotarpeen tyy- suurempia rahavaroja tarkoitukseen käytet-
20353: dyttämisestä olisi riittävästi huolehdittu, täväksi.
20354: mutta näin ei kuitenkaan ole asianlaita Pientilallisen luotan tarve on kahdenlaa-
20355: varsinkaan pienviljelykseen nähden. tuista. Hän tarvitsee sekä kiinteistö- että
20356: Pienviljelijöiden luottotarpeen tyydyttä- liikeluottoa, edellistä vanhojen velkojensa,
20357: misestä huolehtivat nykyään lähinnä asu- tilansa lunastushinnan suorittamiseen ja
20358: tus- ja osuuskassat. Uuden asutuskassojen lisämaan hankkimiseen sekä tarpeellisten
20359: johtosäännön kautta on lukuisille pientilal- rakennusten rakentamiseen y. m. sellaisiin
20360: lisille ja ennen kaikkea itsenäistyneiden tarkoituksiin. Jälkimmäistä luottoa tarvit-
20361: vuokra-alueiden omistajille avautunut en- see hän esimerkiksi rotueläinten, jaloste-
20362: tistä suurempi ja parempi mahdollisuus tun siemenen ja väkilantojen hankintaan
20363: saada kipeästi tarvitsemaansa maatalous- sekä muihin maatalousliikkeessä esiintyvien
20364: luottoa. Niinkuin kuitenkin toisessa edus- suurempien menojen suorittamiseen. Ky-
20365: kunnalle tänä päivänä jättämässämme aloit- symys siitä, minkä luottolaitoksen välityk-
20366: teessa on huomautettu, jäävät asutuskasso- sellä tämä erilainen luotto asianomaisille
20367: jen jakamasta luotosta osattomiksi lukui- luotantarvitsijoille olisi jaettava, on aina
20368: sat pientilalliset, m. m. sellaiset, joiden ti- eduskunnassa esillä ollessaan herättänyt
20369: lat on muodostettu ennen tammikuun 1 päi- vilkasta mielipiteiden vaihtoa. Sekä osuus-
20370: vää 1918. On ilman muuta selvää, ettei että asutuskassalinjoilla on kummallakin
20371: luotan tarve ole millään tavalla riippuvai- ollut puolustajansa. Hyväksyessään asu-
20372: nen mainitusta aikamäärästä, vaan pam- tustoiminnan rahoittamista koskevan lain,
20373: vastoin on lukuisilla vanhemmillakin pien- on eduskunta katsonut mahdolliseksi tyy-
20374: 510 VIII,s. - Pienviljelijäin kiinteistö- ja liikeluotto.
20375:
20376: dyttää pienviljelijöiden luoton tarvetta auttaa, on selvää jo pienviljelijäväestön
20377: myös asutuskassojen välityksellä, millä suuren lukumääränkin perusteella. Tähän
20378: lainausliikkeellä onkin laajojen pienviljeli- nähden näyttäisi olevan tarpeellista varata
20379: jäpiirien ja erittäinkin niiden vähäväkisim- tarkoitusta varten vähintään 100,000,000
20380: pien osien täydellinen kannatus. Näin on markkaa, josta 60,000,000 markkaa kiin-
20381: asianlaita varsinkin asutuskassojen kiin- teistöluoton jakamista ja 40,000,000 mark-
20382: teistöluotan jakamiseen nähden. Liikeluo- kaa liikeluoton jakamista varten. Kun
20383: tan jakaminen sitävastoin soveltuu hyvin tällaisenkin rahamäärän ottaminen yhdellä
20384: osuuskassoille, jos kohta epäilemättä on kertaa valtion menosääntöön saattaa liiaksi
20385: sellaisia asutuskassojakin, jotka voivat me- rasittaa menosääntöä, olisi rahavarojen
20386: nestyksellä tätäkin luottoa välittää. Asiain hankkiminen puheenaolevaan tarkoitukseen
20387: näin ollen olisi ehkä tarkoituksenmukai- niin järjestettävä, että tarvittavat varat
20388: sinta, että liikeluottoa voitaisiin jakaa sekä saataisiin joko kotimaisella tai ulkomaisella
20389: asutus- että osuuskassojen välityksellä, riip- lainalla taikka jostakin rahastosta. Lai-
20390: puen valtioneuvoston harkinnasta. noista aiheutuva korkotappio tulisi valtion
20391: Kun käsitykset siitä, millaista tilaa on korvata ja sitä vastaava rahasumma olisi
20392: pidettävä varsinaisena pientilana, ovat otettava menosääntöön. Korkoa ja kuole-
20393: vaihtelevia, olisi mielestämme tärkeätä, tusta myönnettävistä lainoista ei olisi ase-
20394: että lähemmin määriteltäisiin käsite pien- tettava korkeammaksi kuin mitä asutuskas-
20395: tila, koska on välttämätöntä huolehtia siitä, soista annettavista lainoista on voimassa.
20396: että valtion tarkoitusta varten varaamat Kaiken edellä esitetyn perusteella saamme
20397: rahat todella tulevat maanviljelijöitten ehdottaa ,eduskunnan päätettäväksi toivo-
20398: vähäväkisimmän osan hyväksi. Käsityk- muksen,
20399: semme mukaan se määritelmä pientilasta, että hallit1ts kiireellisesti ryhtyisi
20400: joka osittain sisältyy maataloustuotannon sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat
20401: edistämislainojen myöntämistä koskevaan tarpeen, että saataisiin varatuksi
20402: lakiin ja jonka mukaan pientilalla tarkoi- 60,000,000 markkaa huokeakorkoisen
20403: tetaan tilaa, johon kuuluu korkeintaan se kiinteistöluotan myöntämistä varten
20404: määrä maata, mikä voimassaolevan asutus- asutuskassojen välityksellä sellaisille
20405: lainsäädännön mukaan voidaan viljelys- l·uoton tarpeessa oleville pientiloille,
20406: tilalle antaa, on kaikin puolin asianmukai- joihin kuuluu korkeintaan se määrä
20407: nen. Olisi näin ollen kyseessäolevien lai- maata, mikä voimassa olevan asutus-
20408: nojen saamisen ehdoksi nimenomaan asetet- lainsäädännön mukaan viljelystilalle
20409: tava, että ainoastaan mainitunlaiset tilat voidaan antaa; ja
20410: saattavat niitä saada. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20411: Mitä tulee tarvittavien rahavarojen mää- siin 40,000,000 markan suuruisen ra-
20412: rään, niin on siinä kohden vaikeata esittää hamäärän varaantiseksi liikeluotan
20413: mitään yksityiskohtaista ja ehdottomasti myöntämistä varten edellämainitun
20414: paikkansapitävää laskelmaa. Että asiaa ei suuruisille luoton tarpeessa oleville
20415: kuitenkaan voida pienillä rahamäärillä pientiloille.
20416:
20417: Helsingissä, elokuun 12 päivänä 1929.
20418:
20419: Mauno Pekkala. Toivo Halonen.
20420: Valfrid Eskola. Jalmari Linna.
20421: Aatto Siren. J. F. Tolonen.
20422: Edward Setälä. Viljo Rantala.
20423: J. Kovanen.· Leander Sirola.
20424: E. Aromaa. Otto Marttila.
20425: 511
20426:
20427: VIII,9. - Toiv. al. N :o 53.
20428:
20429:
20430:
20431:
20432: Setälä y. m.: Laidunmaan hankkimisesta pakkolunastuk-
20433: sella pienviljelmille ja itsenäistyneille mäkitupa-alueille.
20434:
20435:
20436: E d u s k u n n a ll c.
20437:
20438: Maamme nykyisen talous- ja yhteiskunta- v. 1918 lunastamislaissa eikä myöhemmäs-
20439: politiikan kaikkein tärkeimpiä tehtäviä on säkään lunastamislainsäädännössä, kalas-
20440: maan lukuisan pien- ja kääpiöviljelijäluo- tustorppia 1ukuunottamatta voitaneen pitä.ä
20441: kan taloudellisen aseman ja toimeentulo- sitä, että lunastamislainsäädäntö yleensäkin
20442: mahdollisuuksien kohottaminen. Viime ai- on jättänyt taloudelliset näkökohdat riittä-
20443: koina on tässä suhteessa yhä yleisemmin vää huomiota :vaille.
20444: huomio kohdistunut pienviljelmien laidun- Vuokra-alueiden itsenäiseksi lunastami-
20445: kysymykseen, jonka on katsottava kaipaa- nen vaikutti kaikkein raskaimmasti sellais-
20446: van perinpohjaista korjausta, kun kehitys ten vuokra-alueiden haltijoihin, jotka jou-
20447: pienviljelmien laiduntaloudessa on vienyt tuivat tilansa lunastamaan mäkitupa-
20448: ratkaisuaan vaativan laidunkysymyksen alueina, ja näin ollen menettivät laidun-
20449: syntymiseen. Laidunkysymyksen kärjisty- oikeutensa päätilan mailla.
20450: miseen vaikutti aivan ratkaisevalla tavalla Tämä laidunoikeuden menettäminen johti
20451: vuokra-alueiden itsenäistyminen. Itsenäis- tämän verrattain lukuisan pienviljelijäryh-
20452: tyessään vuokramiehet menettivät laidun- män va~keaan, jopa suora:staan toivotto-
20453: tamisoikeutensa päätilojen mailla, eikä v. maan tilanteeseen syystä, ,että näiden tilo-
20454: 1918 lunastamislaissa kiinnitetty huomiota jen tuotanto suurimmaksi osaksi oli karja-
20455: laiduntamismahdollisuuksiin itsenäistyvien taloudesta saatua tuloa. Vuokra-alueiden
20456: vuokra-alueiden omilla mailla. itsenäistymisen eraana seurauksena on
20457: Varsinkin pienien vuokra-alueiden lu- vielä se, että päätilan omistajat yleensä
20458: nastajien talouteen, jossa karjanhoidolla ovat tulleet haluttomiksi, jopa suorastaan
20459: on ollut tärkeä, jopa mäkitupalaisiin näh- kieltäytyneetkin vuokraamasta metsä- ja
20460: den suorastaan ratkaiseva merkitys, vai- hakamaita laitumiksi entisille vuokramie-
20461: kutti laiduntamisoikeuden menetys tuhoa- hilleen.
20462: vasti, mutta eivät edes kaikki vähän isom- Pienviljelijäin laidunkysymystä on vielä
20463: matkaan vuokra-alueet, jotka itsenäistyes- osaltaan kärjistänyt 1922 voimaan tullut
20464: sään saivat enemmän metsämaata, ole säily- tilusrauhoituslaki. Vaikkakin nykyisessä
20465: neet vaurioitta tässä suhteessa. Syynä tilusrauhoituslaissa on edelleen säilytetty
20466: siihen, ettei pienviljelijäin laidunmaan 1864 vuoden aitausasetuksen paaperi-
20467: tarpeeseen kiinnitetty riittävää huomiota aate, että jokaisen on varjeltava koti-
20468: 512 VIII,9. - Laidunmaan hankkiminen pienvi:ljelijöille.
20469:
20470: eläimiään pääsemästä toisen tiluksille, eläimiä kaikkiaan 92,675. Jos nämä vil-
20471: kiinnittivät maanomistajat yleisemmin jelmät lisätään niihin viljelmiin, joiden
20472: vasta nykyisen lain voimaan tultua huo- lehmäluku on 1-4, niin huomataan, että
20473: miota niihin oikeuksiin, joita laki maan- maan kaikista viljelmistä on sellaisia, joi-
20474: omistajalle laiduntamiseenkin nähden edel- den lehmäluku on alle 4, 72 %.
20475: lyttää, ja tämä on johtanut siihen, että Pienviljelmien suhteellinen luku muodos-
20476: maanomistajat useilla paikkakunnilla ovat tuu siis lehmälukua perusteena käytettä.essä
20477: kokonaan kieltäneet laiduntamisen omista- toiseksi - ja epäilemättä oikeammaksi -
20478: millaan metsämailla. kuin peltoalaa jakoperusteena käyttäen.
20479: Näin ollen on vuokra-alueiden itsenäis- Vielä selviää edellä esitetystä, että koti-
20480: tyminen ja yleinen taloudellinen kehitys eläinhoidolla on pienviljelmien maatalou-
20481: saattanut pienviljelijäin laidunkysymyksen dessa, peltoviljelykseen verrattuna, suh-
20482: sellaiseen vaiheeseen, että sillä on, paitsi teellisesti tärkeämpi merkitys kuin suurilla
20483: pienviljelijöihin, myöskin koko maan talous- viljelmillä. Niinikään on kotieläinhoidon
20484: elämään nähden kansantaloudellinen mer- merkitys peltoviljelykseen verrattuna suu-
20485: kitys. rempi maan syrjäisemmillä ja luontosuh-
20486: Pienviljelmien laidunkysymyksen valai- teisiin nähden epäedullisemmilla seuduilla
20487: semiseksi on välttämätöntä lyhyesti tutus- kuin maan viljavimmissa osissa. Kotieläin-
20488: tua näihin viljelmiin ja niiden merkityk- hoito on siis pienviljelmillä paljon tär-
20489: seen Suomen maataloudessa, käytettävissä keämpi maataloudellinen tuotantohaara
20490: olevien tilastotietojen avulla. Vuoden 1920 kuin suuremmilla viljelmillä.
20491: maataloustiedustelun mukaan on Suomen Pienviljelijät olisi yleensä saatava siirty-
20492: 335,169 viljelmästä 84,420 sellaisia, joilla mään viljeltyihin laitumiin, mutta viljelty-
20493: on vähemmän kuin % ha tai ei lainkaan jen laitumien perustamiseen suurella osalla
20494: peltoa, mutta joilla ainakin on y:ksi koti- asuntotilallisia ja itsenäistyneiden mäki-
20495: eläin, viljelmiä, joiden peltoala on %-3 tupa-alueiden omistajia ei nykyään ole
20496: ha, on 96,474, viljelmiä, joiden peltoala on minkäänlaista mahdollisuutta, ellei lai-
20497: 3-10 ha, on 98,258, ja lopuksi viljelmiä, dunta varten tarvittavaa maa-aluetta
20498: joiden peltoala on yli 10 ha, on vain saada ostaa tahi vuokrata.
20499: 56,017. Niissä laajoissa osissa maata, JOissa pien-
20500: Edellä esitetyt luvut osoittavat siis, että viljelijäväestön maatalous luontosuhteiden,
20501: valtavin osa Suomen viljelmistä, 83.3 %, harvan asutuksen ja huonon lmlkuyhtey-
20502: on sellaisia, joiden peltoala on alle 10 ha den vuoksi vielä on kehittymätöntä, ei ylei-
20503: ja jotka siis tavallista jaoittelua käyttäen sempi siirtyminen viljeltyihin laitumiin
20504: on luettava pienviljelmiin kuuluviksi. Jos pienviljelmillä ole lähiaikoina toteutetta-
20505: perusteena pienviljelmien luvun määräämi- VIssa.
20506: sessä käytetään lehmälukua ja katsotaan Näitten seutujen pienviljelijöille on
20507: pienviljelmiin kuuluvan kaikki ne viljel- metsä- ja hakamailla laiduntaminen vielä,
20508: mät, joilla on 1-4 lehmää, tulisi pienvil- ainakin toistaiseksi, suoranainen elinkysy-
20509: jelmiin kuulumaan 63.6 % maan niistä vil- mys.
20510: jelmistä, joiden peltoala on 0.5 ha tai Esittämillämme perusteilla ehdotamme
20511: enemmän. Edellä olevaan %-lukuun ei- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
20512: vät sisälly ne 84,426 talouskuntaa, joiden
20513: peltoala on alle 0.5 ha tai joilla ei ole lain- että hallitus antaisi esityksen ny-
20514: kaan peltoa mutta ainakin yksi kotieläin. kyisen asutuslainsäädännön muutta-
20515: Näillä talouskunnilla on täysikäisiä nauta- miseksi siten, että pienviljelmien ja
20516: VIII,9. - Setälä y. m. 513
20517:
20518: itsenäistyneiden mäkitupa-alueiden kolunnstuksella hankkia sellaisesta
20519: laidunta varten tm·vittctvn maa, ellei mansta, jota omistaja ei itse käytä
20520: sitä vnpanehtoiselln kaupalln tahi viljelysta'llkoituksiin.
20521: vuokmmnnlla snctda, voitaisiin pnk-
20522:
20523: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1929.
20524:
20525:
20526: Edward Setälä. Valfrid Eskola.
20527: Mauno Pekkala. Hilma Koivulahti-Lehto.
20528: J. F. Tolonen. Jalmari Linna.
20529: Edv. Kujala. E. Aromaa.
20530: Yrjö Welling.
20531:
20532:
20533:
20534:
20535: 245-29 65
20536: 514
20537:
20538: VIII,1o. - Toiv. al. N:o 54.
20539:
20540:
20541:
20542: Pekkala, M. y. m.: Maataloustuotannon kohottamiseksi
20543: myönnettyjen varojen jakamisesta.
20544:
20545:
20546: E d u 1s k u n. n a ll e.
20547:
20548: Viime eduskunnalle jätettiin ka!ksi.lkin jelmäsuuruu_ltsien kansantaloudelliseen mer-
20549: aloitetta, joissa ehdotettiin hrtlkimuksen toi- kityks.een.
20550: meen panemista pienvi·ljelyksen kehityksestä Maatalo:ustuotannon redistämistoimen pi-
20551: ja pienviljelysoloista yleensä. Asiaan on teitä suunniteH:aessa olisi mielestämme
20552: kiinrrittänyt huomiota myös Pienviljelijäin enemmän kuin tähän asti on tapahtunut,
20553: Liitto taloudelliselle neuvottelukunnalle an- otettava huomioon pienviljelY'ksen edut.
20554: tamassaan lausunnoss,a, ja onkin taloudelli- Varsin monet maatalouden hyväksi valtio-
20555: nen neuvottelukunta muutama aika taka- vallan taholta tehdyt aloibte,eth<an ovat nim.
20556: perin .tehnyt valtioneuvostolle esityksen kohdistuneet pääasiassa suur- tai keskiko-
20557: edellämaini tunlais.en tutkimuksen suoritta- koisiin viljelmiin, joiden haltijoilla kuiten-
20558: misest,a sekä pyytänyt sitä var,ten erityisen kin on useista sy:i.stä melkoista paremmat
20559: mää~ärahan, jonka valtioneuvosto myös on edellytykset kuin pienviljelijöillä, harjoi•ttaa
20560: raha-arpajaisten voittovaroista tarkoituk- menestyksellistä maataloutta. .Siten olisi
20561: seen myöntällyt. Asiain n:äin ollen on jon- etupäässä pyrittävä kehittämä:än ja tuke-
20562: kun ajan kuluttua odotettavissa ;tutkimuk- maan !kaikkia pienviljelijötitten ammattisi-
20563: siin nojautuva selonteko pienviljelijäin elin- vistyksen edistämistä tarkoittavia toimia,
20564: tasosta, heidän tu1onmuoc1ostuksestaan, an- perustamalla ja yllä.pitä.mällä val!tion :va-
20565: siomahdollisuuksistaan y. m. sellaisista sei- roilla pienviljelyskou~u;j,a tarpeellinen
20566: koista, jotka valaisevat pienviljel<ijöiden ta- määrä ma,an eri osissa, huolehtimalla pien-
20567: loudellista ja y:hteiskunnallista asemaa ja vilj.elysneuvoj•en k.asvattam!isesrta, lj:ärj~es,t:ä
20568: merkitystä s~kä pienviljelyks;en kehitys,tä ja mäUä lyhyt.aikaisia pienviljelijöitten. kurs-
20569: pienviljelysoloja yleensä. Katsoen pienvil- seja maatalouden eri haaroilla, perusta-
20570: jelmien suureen lukumä.ärään ja pienvilje- malla mallitiloja, esilmva·ta1ouksia ja n.äy-
20571: lyks:en valtavaan. osuuteen maataloustuotan- tekenttiä, järjestämänä pienviljelijöille
20572: nossa, on tyydytyksellä merkittävä, että opintomatJlmja ja re<t:kei'lyjä sekä !tehosta-
20573: tutkimus pienviljelysoloista on alullepantu. malla maataloudellista koe- ja tutkimustoi-
20574: Tåstä huolimatta on kuitenkin vielä joukko mintaa nimenomaan pi,enviljelystä. silmällä
20575: kysymybiä, jotka olisi selvitettävä maini- pitäen sekä e11itt:äinikin ammattineuvontaa
20576: tun tutkimuksen yhteydessä, mutta joihin ja "ohjausta heidän keskuudessaan. r~i.
20577: ei, si:käli kuim meille ·on tunnettua, sirinä säksi olisi pienviljelijöitten .ammatillista
20578: tulla kiinnittämään huomiota. Niinpä jä•ä järjestäytymistä suosittava, edistettävä ja
20579: sanotussa tutkimuksessa selvittämättä ky- tuettava maataloudellista osuustoimintaa
20580: symys siitä ovatko esim. valtion talousar- pi·enviljelysseuduilla seikä järjestettävä huo-
20581: viossa maataloustuota:rmon väLittömään tai keakorkoista kiinteistö- ja liikeluottoa pien-
20582: välilliseen kohottamiseen tarkoitetut mää- viljelijöille. Yllämainitun1aisiin toimen ..
20583: 1
20584:
20585:
20586: rärahat oikeassa suhteessa erikokoisten vil- piteisiin •onkin viime vuosina valtiovallan
20587: VIII,Io. - Pekkala, M. y. m. 515
20588:
20589: taholta ryhdytty, mutta katsoen siihen. ta- kin arvi,ot ovat omiaan antamaan ohjeen
20590: loudelliseen ja yhteisikunnall]seen. asemaan, määrärahojen käy.tön tarkoituksenmukai-
20591: missä pienviljelijärt ovat ennen tilanisiksi suutta arvosteltaessa. Tällaisen tutkimuk-
20592: tuloa .olleet ja missä he edelleen ovat sekä sen toimeenpaneminen olisi ihyödyksi ei ai-.
20593: huomioonottaen, että pienvriljdijäväestö on no·astaan pienviljelyksen etua silmällä pi~
20594: tähän asti jäänyt miltei osattomakcsi Suo- täen vaan myöskin valtiotaLouden edun kan-
20595: messa jo eräiden vuosikym:meniren aikan·a nalta, sillä tärkeätähän olisi esim. maata-
20596: harjoitetusta maataloudellisesta edistys- lousmenoarviota laaditta;essa .tietää, olisiko
20597: työstä, olisi kyseessä olevat toimenpiteet en- ehkä määuä.rahoje.n joukossa sellaisia, joita
20598: tistä suuremmassa mä:wrin kohdistettava ei kohtuudella voi-taisri asettaa valtion rasi-
20599: pienvilj·eli·jöihin, koska siten epäilemättä tukseksi.
20600: rtuntuvimmin voitaisiin v.aikuttaa maata- Mitä itse tutkimuksen suorittamiseen tu-
20601: loustuotannon kohoamiseen ja sren !kautta lee, niin olisi se luonnollisesti jätettävä hal-
20602: mahdollisimman edullisen kansanrtaloudelli- lituksen lähemmin harkittavaksi. Tutki-
20603: sen tuloksen saavuttamiseen. muksen luonteesta riippuen tuntuisi kuiten-
20604: Maatalouspääluokan menot valtion meno- kin s.iltä kuin sen suunnittelu olisi annet-
20605: arviossa ovat vuosi vuodelta kasvaneet. tava erityisen pi·enen komisionin ·tehtäväksi
20606: Suurin osa näistä menoista .on !kuitenkin ja itse tutkimuksen toimittaminen pätevän
20607: senlaatuisia, ettei ole mahdollista lähem- tiedemiehen huoleksi. Mielestämme olisi
20608: mälläkään tarkastelulla saada. selvyyttä siii- myöskin tärkeätä, että ikäs~te pi.envi.ljelmä,
20609: tä, missä määrin ne tulevat jaetuiksi eri joka aina näihin aikoihin .asti on lainsää-
20610: suuruisten viljelmien haltijoiden hyväksi, dännössämme ollut varsin epämäärä•inen,
20611: vaikka tällainen tieto luonnollisesti antaisi tarkoin määriteltäisiin, koska t~utkimuksen
20612: hyvän ohjeen arvosteltaessa eri menoerien tuloksen pätevyys on tuosta määritelmästä
20613: tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. ratkaisevasti riippuvainen. Meidän käsi-
20614: Senvuoksi olisi esim. viimeisten viiden vuo- tyksemme mukaan olisi pienVIiUelmänä pi-
20615: den ajalta lähemmin tutkittava, mitenkä dettävä tila:a, johon kuuluu ko.rkeint·aan se
20616: maataloustuotannon hyväksi valtion talous- määrä maata, mi,kä voimassaolevan asutus-
20617: arviossa osoitetut varat ovat käytetyt eri lainsäädännön mukaan viljelystilalle voi-
20618: maanviljelrijäryhmien osalle. Olemme täy- daan antaa.
20619: dellisesti selvillä siitä, et:tä. sanotunlaisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20620: tutkimuksen suorittaminen tuottaa mel- ed:uskunn·a:n. päätettäväksi toivomuksen,
20621: koisia, ehkäpä eräissä tapaulk;sirssa voit.t.a-
20622: mattomiakin vaikeuksia, sillä moniin meno- että hallittts ensi tilassa toimitnt-
20623: eriin nähden on varmaan hyvin hankala eri- taisi tntkimuksen siitä, miten vii-
20624: tellä menot siten, että varsinaisen pienvil- meisten viiden vtwden aikana maa-
20625: jelyksen ja keskikokoisen sekä suurviljelyik- talonstuotannon välittömään tai vä-
20626: sen hyväksi tulleet määrärahat saataisirin lilliseen kohottamiseen myönnetyt
20627: tarlkoin selville. Mutta toiseha puolen ei vctltion varat jakautuvat toiselta
20628: ole tarpeellistwkaan hankkia niin sanoak- pttolen va1·sinaisen pienviljelyksen ja
20629: semme pennilleen selvyyttä kyseessäolevien keskikokoisen sekä suurviljelyksen
20630: määrärahojen jakautumisesta •eri maanvil- hyväksi toiselta puolen.
20631: jelijäryhmien osalle, sillä jo likimä.äräiset-
20632:
20633: Helsingissä, elokuun 12 päivänä 1929.
20634:
20635: Mauno Pekkala. H. Koivulahti-Lehto. Otto Marttila.
20636: J. Kovanen. J. F. Tolonen. Jalmari Linna.
20637: Edward Setälä. Valfrid Eskola. Yrjö Welling.
20638: Toivo HeJonen. Edv. Kujala. Aatto Siren.
20639: 516
20640:
20641: VIII,11. - Toiv. al. N :o 55.
20642:
20643:
20644:
20645:
20646: Koivuranta y. m.: Lisämaan antamisesta ilman lunastus-
20647: hintaa Sodankylän kunnassa isonjaon yhteydessä muo-
20648: dostetuille pientiloille.
20649:
20650:
20651: E d u s k u n n a ll e.
20652:
20653: Viitaten toivomusaloitteen N :o 50 vuoden kylän kunnassa muodostetut pientilat
20654: 1929 enBimmäisillä valtiopäivillä (Liitteet saavat tarpeellisen lisämaan ilman
20655: I-XI, sivu 321) perusteluihin ehdotamme lunastushintaa; sekä
20656: !kunnioittaen eduskunnan ,päJätettäväiksi toi- että kysymyksessä oleville pienti-
20657: vomuksen, lallisille erotettujen yhteisrnetsien
20658: ta;1·koituksenmukainen käyttäminen
20659: että hallitus 1·yhtyisi sellaisiin toi- samalla järjestetään pientilallisten
20660: miitn, että isonjaon yhteyd;essä Sodan- etujen mukaisella tavalla.
20661:
20662: Helsingissä, elokuun 10 päivänä 1929.
20663:
20664:
20665: Janne Koivuranta. Uuno Hannula.
20666: Antti Junes. Kaarlo Hänninen.
20667: M. A. Hannula. K. A. Lohi.
20668: T. J anhonen. Viljami Kalliokoski
20669: Kusti Arffman.
20670: 517
20671:
20672: VIII,12. - Toiv. al. N:o 56.
20673:
20674:
20675:
20676:
20677: Koivuranta y. m.: Tilojen omistusoikeudesta Kuolajärven,
20678: Kuusamon ja Posion pitäjissä.
20679:
20680:
20681: E d u s k u n n a ll e.
20682:
20683: Viittaamalla vuoden 1929 ensimmäisillä tai muille talonpoikaisväestöön kuu-
20684: valtiopäivillä jätetyn toivomusaloitteen N :o lumattomille henkilöille, jotka eivät
20685: 58 perusteluihin (Liitteet I-XI, sivu 338) mnistamillaan tiloilla itse asu eivätkä
20686: pyydämme kunnioittavasti ehdottaa edus- niitä viljele; sekä
20687: kunnan päät,ettävä'ksi toivomuksen, että hallittts mahdollisimman pian
20688: tutkimuksen päätyttyä Eduskunnalle
20689: että hallitus antaisi kiireellisesti jättäisi lakiesityksen puheenaolevien
20690: toimittdtaa tutkilmuksen s-iitä, missä tilojen palatdtamisesta joko niiden
20691: olosuhteissa ja mistä pääasiallisista entisille omistajille, heidän rintape-
20692: syistä tilojen omistusoikeus K uola- rillisilleen tai valtiolle asutustarkoi-
20693: järven, Kuusamon ja Posion pitä- tuksiin käytettäväksi.
20694: jissä on siirtynyt puutavarayhtiöille
20695:
20696: Helsingissä, elokuun 10 päivänä 1929.
20697:
20698:
20699: Janne Koivuranta. Uuno Hannula.
20700: Antti Junes. M. A. Hannula.
20701: T. J anhonen. K. A. Lohi.
20702: Kusti Arffman. Viljami Kalliokoski.
20703: Kaarlo Hänninen.
20704: 518
20705:
20706: VIII,t3. - Toiv. al. N:o 57.
20707:
20708:
20709:
20710:
20711: Hänninen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta pienvilje-
20712: lyksen nykyisestä tilasta.
20713:
20714:
20715: E d u s kun n a ll e.
20716:
20717: Viitaten ed. Hännisen y. m. vuoden 192.9 tuotantotehosta sekä pienviljelijäper-
20718: valtiopäivillä jättämään toivomusaloittee- heiden tulon muodostumisesta ja käy-
20719: se~n (Liitteet VIII, 5. - 'Toiv. al. N :o 5'3), töstä nwan eri osissa, samalla kttin
20720: jota ei kuitenkaan ehdit'ty käsi,tellä, saamme pienviljelijäpet·heitä verrattaisiin
20721: kunnioittaen eduskunnan päätet,täväksi elintasoansa nähden palkkatyöläisiin;
20722: esittää toivomuksen, ja
20723: että hallitus, niin pian kttin sanottu
20724: että hallitus mahdollisimman pian tutkimussuunnitelma kustctnnusarvioi-
20725: laatisi yksityiskohtaisen suunnitel- neen on valmistunut, tekisi Eduskun-
20726: man tutkimuksen toimittamiseksi nalle esityksen sen toteuttamiseksi
20727: pienviljelyksen nykyisestä tilasta, tarpeellisten varojen myöntämisestä.
20728:
20729: . Helsingissä, elokuun 14 p :nä 1929.
20730:
20731:
20732: Kaarlo Hänninen. Matti Pitkänen.
20733: Viljami Kalliokoski. E. Lautala.
20734: Jooseppi Kauz:anen. Ville Vallas.
20735: Antti Kemppi. Janne Koivuranta.
20736: M. A. Hannula. Vihtori Vesterinen.
20737: Heikki Vehkaoja. Kaapro Huittinen.
20738: T. N. Vilhula. V. Huuhtanen.
20739: Eetu Jussila. E. M. Tarkkanen.
20740: Aleksi Hakala. Elias Tukia.
20741: Albin Manner. Salomon Hongisto.
20742: E. A. Tuomivaara. Uuno Hannula.
20743: K. A. Lohi. Pekka Saarelainen.
20744: 519
20745:
20746: VIII,14. - Toiv. al. N :o 58.
20747:
20748:
20749:
20750:
20751: Marttila y. m.: Maanparannusaineiden saannin turvaami-
20752: sesta vähäväkisille maatalouden harjoittajille.
20753:
20754:
20755: Ed u s kunnalle.
20756:
20757: Kautta maan on varsin yleisesti havaitta- listen apun~mvojen vä,lityksellä jotenkin käy
20758: vissa se epäkohta, että kaikilla maanviljelys- päinsä, mutta pohjalta nostettu jankko ei
20759: tiloilla ei ole saatavissa voimaperäisessä vil- tee suinkaan läheskään samaa varkutusta.
20760: jelykscssä sekä teiden ja rakennusten kuin varsinainen maa:nparannusaine. Sitä-
20761: rakentamisessa tarvittavia aineita, kuten paitsi pienviljelijät eivät aina:kaan toistai-
20762: mutaa, savea, turvepchkua ja soraa. seksi voi käyttää näitä korkean tason työvä-
20763: Vanhempina aikoina toimitetuissa isoissa- lineitä, joten heidän on hankittava .maan-
20764: jaoissa ei ole pidetty näiden aineiden parannusaineita muualta. Kun lisäksi ny-
20765: saannin turvaamisesta huolta, kun ne eivät kyään esim. ta.lviansiotyöt vuosi vuodelta
20766: senaikaisessa maatalouden !harjoittamisessa vähenevät ja vastaavasti myös huonontuvat,
20767: tai rakennusyrityksissä olleet niin tarpeelli- varsinkin 'paremmin viljellyssä Etelä-Suo-
20768: sia kuin nykyään. Paljon onkin esimerkkejä messa, niin olisi tarpeen saada tämän ta-
20769: siitä, kuinka rajanaapureista toisella saattaa paista työvoiman sijoitusmahdollisuutta
20770: olla kaikkia edellä sanottuja aineita riittä- juUJri maatalouden voimaperä;istyttämiseen.
20771: västi, mutta toisella sitä·vastoin ei ole mi- Torppain itsenäistyttämise,ssä ja asutus-
20772: tään. Samoin saattaa jollakin suurtilalla toimenpiteillä muodostetuilla tiloilla lienoo
20773: olla melkein kokonaan tuottamattomana jossain määrin turvattu edellä mainittujen
20774: esim. suuret muta-alueet, mutta ympärillä väittämä ttömien tar\Ce-aineiden saanti. Mut-
20775: olevat ,pien- ja keskikokoiset viljelmät ovat ta jos aikaisemmassa isossajaossa ei ole pää-
20776: kokonaan niitä vailla. Pienvildelij·öillä saat- tilaliekaan niitä tullut, niin tästä muodos-
20777: taa olla työvoiman käyttömahdollisuuksia ja tettu pientila oru pakostakin jäänyt itman.
20778: muita edellytyksiä saada runsaalla maanpa- Jos 'tuollaisessa tapauksessa rajanaapurilla
20779: rannusaineiden käytöllä viljelyksensä voi- sattuu niitä ol.emaan, vieläpä useasti aivan
20780: maperäiscksi, mutta ei ole näitä aineita tuottamattomanaikin, niin kansantaloudelli-
20781: omilla tiluksilla saatavissa. Näiden käyttöön selta ja yhteiskunnalliselta kannalta katsot-
20782: pitäisi kuitenkin yleisesti ·pyrkiä, sillä koke- tuna on suuri vääryys, kuru niitä ·ei voi käJyt-
20783: mus osoittaa, että runsas maanparamnus- tää uusi·en arvojen luomiseen, 'jos edellytyk-
20784: aineiden ·kä,yHö tekee sadot paljon varmem- siä kerran siihen olisi.
20785: miiksi ja riippumattomammiksi sääsuhteista- Mitä edellä on sanottu maanparannusai-
20786: kin. neista ja niiden tarpeellisuudesta \Ciljelyk-
20787: Nykyisin pyritään kyllä maan muUa- si·en voimaperäistyttämiseen, ruiin aivan sa-
20788: vuutta lisäämään syväkynnöllä ja jankon manluontoista on myöskin sora,n saanti tei-
20789: möyhentäjällä, mikä snnrvilj·elmillä teknil- den ja rakennusten rakentamisessa ja kun-
20790: 520 VIII,H. - Maanparannusaineiden turvaaminen pienviljelijöiUe.
20791:
20792: n()SSll!Pitämisessä. Kehitys on johtanut sii- velluttaa kysymyksen alaisiin tapauksiin.
20793: hen, että maanomistaja, kenen kohdalle sitä Sitäpaitsi nykyiset pa:kkolunastustoimenpi-
20794: on sattunut, koettaa saada myydessään siitä teet ovat siksi monimut.lmisten menettelyjen
20795: mahdollisimman korkean hinnan, varsinkin, takana, etteivät ne voi tulla kysymykseen
20796: jos tämä etuisuus on sattunut vain yhdelle. sellaisissa ta,pauksissa, missä varsin yleinen
20797: Nykyaikais,essa rakennustekniikassa samoin- käytäntö sitä vaatisi. Kysymyksen alaisissa
20798: kuin teiden kunnostamisessa edustaa sora tapauksissahan ei oilmastaan tarvitsisi var-
20799: 'kuitenkin ,siksi tärkeää osaa, että sen saan- sinaista maapohjaa pakkoluovuttaa, vaan ai-
20800: nin turvaaminen kaipaisi myöskin valtio- noastaan oikeus määrätynlai~en tarveaineen
20801: vallan puuttumista asiaan. Aikaisemmin, saamiseen, ja tämä mielestämme pitäisi
20802: kun soran kysyntä oli: suhteellisen vähäistä, saadru !käytäntöön yksinkertai,semmilla me-
20803: oli sen saanti hyvin vapaata. Mutta kysyn- netelmillä kuin mitä varsinainen pakko-
20804: nän lisääntyessä ovat soramaan omistajat luna:stuslaki edellyttää.
20805: havainneet se1i arvon ja tästä johtuukin että Edellisestä siis selviää, että kysymyksessä
20806: sorakuopissa, joista ,ennen oli vapaa soran- olevien epäkohtien korjaamiseksi kaivataan
20807: saanti, nykyään on lukolliset portit edessä. uutta lainsäädäntöä. Ja kun asia on sen
20808: Jos tässä, kuten edellisessäkin, uusien arvo- luontoinen, että se vaatii toteutuakseen hy-
20809: jen luomiselle on muodostunut esteitä, niin vinkin perusteellista valmistelua, johon
20810: nämä esteet ovat lainsä,ädäntötietä poistet- ainoastaan hallituksella on edellytyksiä,
20811: tavat. niin emme katso tarpeelliseksi asiaa tässä
20812: Kysymyksessä olevat ~epäkohdat ovat sen yhteydessä yksityiskohtaisemmin perustella.
20813: luontoisia, että voimassa olevat lait eivät Yllä olevilla perusteilla ehdotamme siis
20814: anna tarpeeksi takeita niiden poistamiseen. eduskunnan päätettä,väksi toivomuksen,
20815: Tässä tulisi kysymykseen jonkinlainen pak-
20816: kolunaJStustoimenpide, mutta nykyinen pak- että hallitus valmistaisi ja Edus-
20817: ~olunastusoikeus yksityis,een tarkoitukseen kunnalle jättäisi esityksen maata-
20818: tulee kysymykseen vain asutuslain puit- loudessa tarvittavien maanpamnnus-
20819: teissa, ja siinä on omat moninaiset rajoituk- aineiden, kuten 1n1ulan, saven, sm·an
20820: sensa. Mitä taas tulee siihen pakkolunastus- ja turvepehk1m saannin turvaami-
20821: oilmuteen, jolla voidaan pakkolunastaa seksi niiden puiutteessa oleville maa-
20822: maa,ta, kun yleinen tarve sitä vaatii, niin tä- talouden hm·joittajille ja nwille vä-
20823: mäkin on niin rajoitettu, dtei sitä voida so- häväkisille pieneläjille.
20824:
20825: Helsingissä, elokuun 12 päivänä 1929.
20826:
20827:
20828: Otto Marttila. Valfrid Eskola.
20829: Mauno Pekkala. Edward Setälä.
20830: Yrjö Welling. J. Kovanen.
20831: Toivo Halonen. E. Aromaa.
20832: Jalmari Linna. Aatto Siren.
20833: J. F. Tolonen. Leander Sirola.
20834: 521
20835:
20836: VIII,15,- Toiv. al. N:o 59.
20837:
20838:
20839:
20840:
20841: Vennola y. m.: J(otima,isen vehnäntuotannon järjestelystä.
20842:
20843:
20844: E d u s k u n n a 11 e.
20845:
20846: On tunnettu tosiasia, että vehnänvilje- Samalla on todettava, että vehnän tuonti
20847: lystä voidaan suuressa osassa Etelä-Suomea ulkomailta on vuodesta vuoteen kasvanut
20848: harjoittaa varsin menestyksellisesti. Ovatpa niin että esim. viime vuonna tuotiin veh-
20849: monet maanviljelijät tulleet siihen koke- nää ulkomailta yli 400 milj. Smk:n ar-
20850: mukseen, että vehnänviljelys monin pai- vosta. Tuskin on epäilemistä että varsin
20851: koin on sekä teknillisesti helpompaa että suuri osa tästä tarpeesta voidaan kotimai-
20852: kannattavampaa kuin rukiin. sen vehnän viljelyksen laajentamisella ja
20853: Se seikka, ettei vehnänviljelys menestyk- sen tuotannon, jalostuksen ja kaupan tar-
20854: scllisistä mahdollisuuksistaan huolimatta koituksenmukaisella järjestelyllä tyydyttää.
20855: ole saanut suurempaa laajuutta, riippuu Kun mielestämme jo yleiseltä kannalta
20856: varsin suuressa määrässä siitä, että meillä ja erityisesti nykyhetken taloudellisia ope-
20857: ei ole vehnän jalostusta varten kunnollisia tuksia silmällä pitäen on tärkeää, että
20858: ja teknillisesti riittävästi varustettuja myl- kotimaisen tuotannon eri mahdollisuuksia
20859: lylaitoksia. Kotimaisen vehnän kauppa on käytetään hyväksi, saamme kunnioitta-
20860: vielä aivan järjestymättä, joten maanvilje- vimmin ,ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
20861: lijät, jotka vehnää viljelevät, eivät hyvästä toivomuksen,
20862: laadusta huolimatta saa sitä kaupaksi.
20863: Väestön tottumattomuus käyttää kotimaista että hallitus toimituttaisi selvityk-
20864: vehnää eri muodoissaan ravintoaineeksi sen kotimaisen vehnäntuotannon,
20865: liittyy huomattavana tekijänä näihin vai- jalostuksen ja kaupan mahdollisuuk-
20866: keuksiin. sista ja niiden tarkoituksenmukai-
20867: sesta järjestelystä maassamme.
20868:
20869: Helsingissä elokuun 15 päivänä 1929.
20870:
20871:
20872: J. H. Vennola. Mandi Hannula.
20873: Ilmari Auer. Bernhard Heikkilä.
20874: P. Saarinen. E. M. Tarkkanen.
20875: Erkki Paavolainen.
20876:
20877:
20878:
20879:
20880: 245-29 66
20881: 522
20882:
20883: VIII,16. - Toiv. al. N:o 60.
20884:
20885:
20886:
20887:
20888: Pekkala, M. y. m.: T1ltkimuksen toimittamisesta maan-
20889: omistusoloista, tilattoman väestön lukumäärästä y. m.
20890:
20891:
20892: E d u s k u n n a ll e.
20893:
20894: Ryhdyttäessä suunnittelemaan laajakan- sesti jonkun aikaa myöhemmin suoritetut
20895: toisia kansantalous- ja yhteiskuntapoliitti- maanvuokraolojamme koskevat, seikkaperäi-
20896: sia uudistuksia on välttämätöntä tuntea set H aatajan tutkimukset. Täten hankitun
20897: tarkoin uudistustoimenpiteisiin vaikuttavat valaisevan selvityksen perusteella oli sit-
20898: olosuhteet. Tämä koskee erittäinkin kaik- temmin verrattain helppoa suunnitella
20899: kia agraaripoliittisia toimenpiteitä, koska maalaisoloja koskevia uudistuksia, jotka
20900: ne useimmiten ovat senlaatuisia, että ne kuvastuvat selvästi eri vuosina säädetyissä
20901: vaikuttavat kauaksi tulevaisuuteen, minkä laeissa. Lähemmittä selvittelyittä onkin
20902: vuoksi ne on tarkoin harkiten suunnitel- ilmeistä, ettei perinpohjainen maarefor-
20903: tava. Lisäksi ovat monet maataloutta ja mimme ilman mainitunlaista luotettavaa
20904: maalaisoloja yleensä koskevat kysymykset pohjaa olisi ollut mahdollinen.
20905: varsin vaikeasti ratkaistavia, koska ne ta- Ne muutokset, jotka maalaisoloissamme
20906: vallisesti vaikuttavat syvästi maan talous- yleensä ja maanomistusoloissamme erittäin
20907: elämään ja niiden ratkaisussa sen vuoksi ovat toimeenpannun maareformin johdosta
20908: on huomioonotettava mitä moninaisimpia sitten vuoden 1901 tapahtuneet, ovat vai-
20909: tekijöitä ja näkökohtia. Oli senvuoksi kuttaneet, että edellämainitut laajat tilastot
20910: luonnollista, että kun viime vuosisadan nyttemmin on katsottava vanhentuneiksi
20911: loppupuolella alettiin kiinnittää vakavaa eikä niitä senvuoksi enää voida käyttää
20912: huomiota maalaisoloihimme ja niiden edis- ohjeina niitä vastaisia tehtäviä suoritet-
20913: tämiseen, aluksi oli hankittava perinpoh- taessa, jotka ovat välttämätön jatko toi-
20914: jainen luotettava selvitys maaseudulla val- meenpannuille uudistuksille. Tämän sel-
20915: litsevasta tilanteesta, ennen kaikkea maan- vittämiseksi :viitattakoon vain erinäisiin
20916: omistus- ja hallinto-oloista, tilattoman kaikkein tärkeimpiin asianhaaroihin.
20917: väestön lukumäärästä ja maaseudun väes- Sen jälkeen kuin monet kymmenet tu-
20918: tön elinkeinoista y. m. Siten syhtyivät hannet vuokramiehet ovat tulleet hallitse-
20919: ne laajat ja monipuoliset tutkimukset, miensa vuokra-alueiden omistajiksi ja mui-
20920: jotka n. s. tilattoman väestön alakomitea denkin pientilojen lukumäärän tilojen loh-
20921: suoritti ja jotka koskevat maaseutuoloja, komisten, halkomisten ja palstoittamisten
20922: v. 1901. Näistä tutkimuksista mainittakoon johdosta runsaasti kasvaessa, on m. m. näi-
20923: Gebhardin tutkimukset maanviljelysväes- den tilojen lisämaansaantikysymys tullut
20924: töstä ja sen elinkeinoista ja asunto-oloista päiväjärjestykseen. Ryhdyttäessä ratkaise-
20925: sekä Vennolan tutkimus maanomistusoloista. maan tätä vaikeata kysymystä olisi han-
20926: Mainittuihin tutkimuksiin liittyvät lähei- kittava luotettavat tiedot siitä, missä mää-
20927: VIII,16. - Pekkaila, J\'1. y. m. 523
20928:
20929: rin ja millä seuduin lisämaan tarvetta eri- kin tarpeen vaatima. Nämä yllämainitut
20930: tyisesti on olemassa. Tämä edellyttää seikat jo osoittavat, että maaseutuolojamme
20931: maanomistusolojamme ja ennen kaikkea ti- koskevalla tutkimustyöllä on suuri ja tär-
20932: lasuuruutta koskevan tutkimuksen suoritta- keä työala edessään. Kun ei voitane edel-
20933: mista. Ne viljelmäsuuruutta osoittavat lyttää, että yksityiset henkilöt, järjestöt tai
20934: tiedot, jotka kerättiin vuodelta 1920, eivät laitokset kyseessäolevan työn suorittaisivat
20935: tässä kohden ole riittävät, koska ne ilmai- ja kun toiselta puolen tilaston kerääminen
20936: sevat vain viljelmän viljelysalan, mutta jatkuvasti ylläkosketelluista oloista ei tunnu
20937: eivät sen koko alaa metsä- y. m. maineen. olevan tarpeellista, olisi tutkimustyö an-
20938: Uudisasutustoimintaa suunniteltaessa taa- nettava tilapäisten työvoimien suoritetta-
20939: sen olisi tarpeellista tuntea tilattoman väes- vaksi.
20940: tön lukumäärä maan eri osissa samoinkuin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20941: asuttamismahdollisuudet ja ennen kaikkea eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20942: viljelyskelpoiset alueet eri seuduilla. Tähän
20943: liittyvät läheisesti maaseudun ja erittäin- että hallitus kiireellisesti suorit-
20944: kin tilattoman väestön elinkeinoja koskevat taisi tutkimuksen maanomistusolois-
20945: tutkimukset, sillä asutusmahdollisuudethan ta, tilattoman väestön lukumäärästä,
20946: ovat ratkaisevasti riippuvaisia elinkeino- maaseudun asunto-oloista ja maalais-
20947: mahdollisuuksista. Kun tämän lisäksi väestön elinkeinoista y. m. näiden
20948: asuntopoliittinenkin toiminta äskettäin pe- asioiden yhteydessä olevista seikoista,
20949: rustetun omakotirahaston johdosta on maa- sekä, mikäli tarpeelliseksi osoittau-
20950: seudulla vilkastumassa ja tämä toiminta tuu, antaisi asiasta Eduskunnalle
20951: vuorostaan vaikuttaa myöskin asutuspoli- esityksen.
20952: tiikkaan, olisi uusi tutkimus asunto-oloista-
20953:
20954: Helsingissä, elokuun 12 päivänä 1929.
20955:
20956:
20957: Mauno Pekkala. Valfrid Eskola.
20958: J. Kovanen. Edv. Kujala.
20959: Edward Setälä. Otto Marttila.
20960: Toivo Halonen. Jalmari Linna.
20961: Hilma Koivulahti-Lehto. Leander Sirola.
20962: J. F. Tolonen. Aatto Siren.
20963: Yrjö Welling.
20964: 524
20965:
20966: VIII,1 7. - Toiv. al. N :o 61.
20967:
20968:
20969:
20970:
20971: Luostarinen y. m.: Toimenpiteistii vähävaraisten maalais-
20972: katien ylirasittuneiden perheenemäntien auttamiseksi.
20973:
20974:
20975: E d u s k u n n a ll e.
20976:
20977: Vi~taten vuoden 1929 ensimmäisme valtio- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20978: p.äiville jätetyn anomusehdotuks1en N :o 56 siin vähävaraisten maalaiskatien yli-
20979: perustelurihin ehdotamme eduskunnan pää- 1'asittuneiden perheenemäntien autta-
20980: tettäväksi to~v·omuksen, miseksi ja antaisi Eduskunnalle siitä
20981: tarpeellisia ,esityksiä.
20982:
20983: Helsingissä, 9 päivänä elokuuta 1929.
20984:
20985:
20986: Aino Luostarinen. K. J. Ellilä.
20987: Tilda Löthman. Antti Kukkonen.
20988: P. Saarinen. Antti Junes.
20989: Aina Lähteenoja. Kaapro Huittinen.
20990: Emil Jutila. Vilho H. Kivioja.
20991: Uuno Hannula. J. Erl. Pilppula.
20992: V. Huuhtanen. Eetu Jussila.
20993: K. A. Lohi. S. Kariniva.
20994: Aleksi Hakala. T. J anhonen.
20995: Janne Koivuranta. August Raatikainen.
20996: Kaino W. Oksanen. Juhani Leppälä.
20997: Hulda Nordenstreng. Jalo Lahdensuo.
20998: Viljami Kalliokoski. Pekka Saarelainen.
20999: Albin Asikainen. Simson Pilkka.
21000: Tyko Reinikka. Matti Pitkänen.
21001: T. N. Vilhula. Lauri A. Sariola ..
21002: E. M. Tarkkanen. P. Ruotsalainen.
21003: Salomon Hongisto. Juho Niukkanen.
21004: Ansh. Alestalo.
21005: 525
21006:
21007: VIII,1s. - Toiv. al. N:o 62.
21008:
21009:
21010:
21011:
21012: Halonen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta Saimaan ve-
21013: . denpinnan säännöstelemisen mahdollisuuksista.
21014:
21015:
21016: E d u s k u n n a 11 e.
21017:
21018: Saimaan vesistön rantamailla asuvat useampanakin vuotena täydellisesti kasvu-
21019: maanviljelijät ovat usein saaneet raskaasti kyvyttömät, on tulvan aiheuttama vahinko
21020: kokea sen, kuinka parhain osa suurilla uh- viljelysmaille laskettava vähintään kahden
21021: rauksilla raivatuista ja tuottavaan kunto-on vuoden ja metsämailla sitäkin pitemmältä
21022: saatetuista vi,lj.elysmaista Saimaan vesis- ajalta. Alhaisimmankin arvion mukaan on
21023: tössä sattuneiden tulvien johdosta on joutu- vuoden 1924 tulvan laskettava tehneen Sai-
21024: nut aivan tuottamattomaksi. Kun yksi tul- maan vesistön rantamailla yli 3 mHj. mar-
21025: vakausi Saimaan vesistoosä :fuestää runsaasti kan vahingon. Lähes yhtä suuren vahingon
21026: vuoden a,jan, aiheuttaa se veden alle jää- on arvioitava vuoden 1899 aikuisen tulvan
21027: neille maille arvaamattomia vahinkoja. Tul- aiheuttaneen, jolloin veden pinta oli vielä-
21028: vavuoden sadon lisäksi hävittää tulva met- kin korkeammalla ja tulva-alue jonkun ver-
21029: sän ,sekä vie maasta :kasv]en ravintoai!Ileet ran suurempi kuin vuonna 1924. Toden-
21030: niin t.a:r1koin, että vielä tulvan jä,lkeenk1n nä!köisesti 18199 tulvan peittämänä on ollut
21031: menee vuosia enn·enkuin tulvaveden vaivaa- vähemmän viljeltyä maata kuin v. 1924 ja
21032: mat maat kykenevät mitä:run kasvamaan. näin ollen vahingot ·ehkä pienemmät, mutta
21033: Tulvan jälkeen on vilj.ellyt maat perusteel- tulvan alaisilla metsämailla on vahingot il-
21034: lisesti muokattava ja lannoitettava, vi.eläpä meisesti ol1eet suuremmat ensin mainitun
21035: useimmiten uudestaan ojitettava ennenkuin tulvan aikana. Edellä mainittuj,eil: suurtul-
21036: niistä voi tDivoa uutta satoa. vien välillä on Saimaan vesistössä veden-
21037: Toimitetun tutkimuksen mukaan oli vuo- pinta ollut useita kertoja huomattavasti
21038: den 1924 tulva hukuttanut maita Liperin, yläpuoLella normaalikorkeuden ja sen
21039: Pielisensuun, Pyhäselän, Rruäkkylän ja Ki- aiheuttamat vahingot olleet myöskin hyvin
21040: teen kunnissa yhteensä 4,864.31 hehtaaria. tuntuvia. Samoin on kuluvana vuotena ve-
21041: Samaan aikaan on tulvaveden peittämänä denpinta ollut huomattavasti normaalia
21042: laskettu olleen muulla osalla Saimaan korkeampi ja tästä aiheutuvat vahingot tu-
21043: tulva-alueesta yhteensä 4,048.2 ha, josta on levat olemaan sangen tuntuvat. Tämä on
21044: 1,457.6 ha peltoa ja 2,590.6 ha niittyä. antanut aihetta pelkoon, että Saimaan ve-
21045: Tulva-alueen suuruus maataloushallituksen sistössä on taas uusi suurtulva odotetta-
21046: viljelysteknillisen osaston antamien tietojen vissa.
21047: mukaan oli siis sanottuna vuonna kaikkiaan Vastaisuudessa sattuvien tulvien tuotta-
21048: . 8,912.51 hehtaaria. Ottamalla huomioon, mat vahJingot tulevat todennäiköisesti ol·e-
21049: etä veden v&ivaamat maat vielä tulvan jäl- maan huomattavasti suuremmat, koska par-
21050: keenkin ovat yhtenä ja eräissä tapauksissa haat viljelyskelpoiset alueet ovat suureksi
21051: 526 VIII,Is. - Saimaan vedenpinnan säännöstely.
21052:
21053: osaksi tulviUe alttiita maita, joilla viljellyn toimitettava tutkimus Saimaan vesistön v'e-
21054: maan laajuus vuosi vuodelta lisääntyy. Vie- denpinnan säännöstelemisestä.
21055: läkin enemmän lisääntyisi viljellyn maan Edellä esitetyn nojalla pyydämme kun-
21056: pinta-ala ja muutoinkin maatalous nopeam- nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-
21057: min edistyisi laajan Saimaan vesistön ran- väksi toivomuksen,
21058: tamailla, jos valtiovallan puolelta ryhdyt-
21059: täisiin tehokkaisiin t,oimenpit,eisiin vastai- että hallitus toimituttaisi kiireelli-
21060: suudessa sattuvien tulvien estäJmiseksi. Siinä sesti tutki1nttksen Saimaan vedenpin-
21061: tarkoituksessa olisi mahdollisimman pian nan säännöstelmnisen mahdollisttuk-
21062: sista.
21063:
21064: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1929.
21065:
21066:
21067: Toivo Halonen. J. F. Tolonen.
21068: Antti Lehikoinen. Albin Koponen.
21069: Jalmari Väisänen. Matti Puittinen.
21070: TOISET
21071: •• ••
21072: VALTIOPAIVAT
21073: 19 2 9
21074:
21075: LIITTEET
21076: IX.
21077: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
21078: LAKI~ JA TOIVOMUSALOITTEET
21079:
21080:
21081:
21082: rm
21083:
21084:
21085:
21086:
21087: Helsinki 1929
21088: VALTIONEUYOSTON KIR.JAPAINO
21089: j
21090: j
21091: j
21092: j
21093: j
21094: j
21095: j
21096: j
21097: j
21098: j
21099: j
21100: j
21101: j
21102: j
21103: j
21104: j
21105: j
21106: j
21107: j
21108: j
21109: j
21110: j
21111: j
21112: j
21113: j
21114: j
21115: j
21116: j
21117: Työsopimusta, työaikaa, työväensuojelua, vanhuus- ja·
21118: työkyvyttömyyseläkkeitä, liikeneuvostoja y. m. koskevia
21119: laki- ja toivomusaloitteita.
21120:
21121:
21122:
21123:
21124: :245-29 67
21125: 531
21126:
21127: IX,1. - Lak. al. N :o 34.
21128:
21129:
21130:
21131:
21132: Pekkala, E. y. m.: Ehdotus työsopimuslaiksi.
21133:
21134:
21135: E d u s k u n n a ll e.
21136:
21137: Työntekijäin ja työnantajain välisten työssä, saa palkkaa vä!hentämättä seitsemän
21138: suhteiden järjestelyllä . on laajakantoinen päivän yhtämittaisen loman ja että puolen
21139: merkitys yht.eiskunnallisissa oloissa. Tästä vuoden yhtämittaisesta työstä on varattava
21140: j•ohtuukin, että eri maissa on pyritty näitä neljän päivän loma. Laissa on ensinnäkin
21141: suhteita järjestämään myös lainsäädännöl- sikäli aukko, että vähemmän kuin kuusi
21142: Estä tietä. kuukautta samalla työnantajalla työskennel-
21143: Sellaisten lakien säätäminen, kuin oli 8 leet jäävät lomaa vaille. On suuri joukko
21144: tunnin työaikalaki alkuperäisessä muodos- sellaisia työläisiä, esim. n. s. sesonkityöläi-
21145: saan, herätti tämänkin maan työvä.estössä set, jotka harvoin työnsä laadun takia ovat
21146: toiveita että lainsäädäntö alkaisi suuntautua samassa työpaikassa knuttakaan kuukautta,
21147: sellaisiin uomiin, .että työläinenkin tuntisi jotka näin ollen jäävät lomasta kokonaan
21148: lakien sisältävän itselleen turvaa ja hyötyä osattomiksi. Tämän vuoksi pitäisi työnteki-
21149: eikä yksinomaan rankaisupykäliä. jöille varata lomaa myöskin lyhemmän aikaa
21150: :Sensuuntainen lainsäädäntö tyrehtyi kestäneestä yhtämittaisesta työstä, esim.
21151: meillä kuitenkin heti alkuunsa, ja sitäkin kolmen kuukauden työstä. Nykyisen lain
21152: mitä oli ehditty tehdä, on sitten jälkeenpäin myöntämä loma on myös...ldn kohtuuttoman
21153: moneen kertaan huononnettu. lyhyt. Laki kauppa-, konttori- ja varasto-
21154: Kun työväenlainsäädäntö vuodesta 1918 liikkeiden työoloista myöntää sen alaisille
21155: lähtien on kokonaan kulkenut edellämaini- työläisille huomattavasti paremmat ehdot.
21156: tunlaisissa merkeissä, ei ole mikään sattuma, Oikeudenmukaisena on pidettävä, että vuo-
21157: että kesäkuun 1 päivän-ä 1922 annettu työ- den työstä annetaan 30 päivän loma, puo-
21158: sopimuslaki on muodostunut kok<maan tar- lenvuoden työstä 14 päivän ja neljännes-
21159: koitustaan vastaamattomaksi. vuoden työstä 7 päivän loman. Oikeudet
21160: Kokemus on osoittanut, että tämä laki ovat tulkinneet voimassaolevan lain loma-
21161: tukee yksipuolisesti työnantajaa ja on sitä- aikaa koskevia säännöksiä ,siten, että kuusi
21162: paitsi monessa suhteessa ·epätäydellinen ja kuukautta tai vuoden työssä ollut työnte-
21163: säännöksiltään epäselvä. Puuttumatta yksi- kijä, jonka työsuhde päättyy ennenkuin
21164: tyiskohdittain kaikkiin nykyään voimass:t työnantaja on järjestänyt työläisilleen lo-
21165: olevan lain puutteisiin viittaamme seuraa- mat, on ·oikeutettu saamaan 'loma-ajalta kor-
21166: vassa muutamiin sen silmiinpistävimpiin vauksen vain siinä tapauksessa, että hän on
21167: työntekijäin oikeutta loukkaaviin kohtiin. joutunut pois työstä omatta syyttään. Tä-
21168: Nykyään voimassaoleva laki säätää män tulkinnan on korkein oikeus touko-
21169: (14 §.), .että työntekijä, joka on ollut vuo- kuun 13 päivänä 1927 antamallaan tuomiolla
21170: den yhtämittaisesti saman työnantajan vahvistanut. Korvauksen saaminen saa-
21171: 532 IX,l. - Työsopimuslaki.
21172:
21173: matta jääneeitä loma-ajalta pitäisi olla riip- tai sulun aikana ei työntekijää saa astm-
21174: pumaton työsuhteen päättymissyistä, sillä nosta häätää, eikä häneltä vuokraa siltä
21175: työnantajalle on hyvin helppoa aina todis- ajalta periä.
21176: taa työsuhteen päättyneen .työntekijän Työsopimuslain 18 § :n 4 momentissa kiel-
21177: syystä ja välttyä suorittamasta korvausta. letään työsopimus, jossa korvaus työstä on
21178: Lakia on siis tässä suhteessa selvennettävä. sovittu joko osaksi tai kokonaan työnteki-
21179: Työsopimuslain 22 § ei myöskään nykyi- jälle hyvitettäväksi yleisöltä tulevilla juo-
21180: sessä muodossaan ole tyydyttävä. Siinä marahoilla tahi vapaaehtoisilla lahjoilla.
21181: säädetään, että jos työnantaja on palkkaan Kuitenkaan ei työnantajalle, joka työläisiä
21182: sisältyvänä etuna luovuttanut asunnon tällaisella sopimuksella pitää, säädetä mi-
21183: työntekijälle, jolla on perhe, eikä eri vuokra- tään rangaistusta. Myöskään ei kielletyn
21184: välipu<hetta ole tehty asunnon käyttämisestä, sopimuksen tilalle aseteta mitään. Tästä on
21185: on työntekijä, kun työsopimus on purettu, seurauksena se, että juomarahapalkalla
21186: oikeutettu neljäntoista päivän aikana sen työsk:entelevillä, työläisinä, joita on paljon,
21187: jälkeen itseään ja perhettään varten käyt- ei ole mitään työsopimuslain varaamia
21188: tämään asuntoa. Kokemus on osoittanut, oikeuksia. Työsopimuslakia ei heidän työ-
21189: että työnantajat miltei aina ottavat työläi- sopimuksiinsa voida lainkaan sovelluttaa.
21190: silleen antamastaan asunnosta nimellisen Tälle kannaUe ovat ainakin tuomioistuimet
21191: vuokran, jolloin asunto ei ole palkkaan si- asettuneet. Lakia olisi muutettava siten,
21192: sältyvä etu, eikä kyseessäolevaa pykälää että työntekijälle, jota kiellosta huolimatta
21193: voida sovelluttaa. Pykälässä työntekijälle on juomarwhapalkalla pidetty, turvataan
21194: varattu oikeus pitäisi ulottua siihenkin ta- työsopimuslain työläisille varaamat oikeu-
21195: paukseen,. että asunto on annettu vuokraa det, m. m. oikeus loma-aikaan.
21196: vastaan. Neljäntoista päivän aika on myös- Voimassaolevassa laissakin säädetään jos-
21197: kin liian lyhyt, minkä vuoksi se olisi piden- sakussa tapaukisessa, että työnantajan ja
21198: nettävä kolmeksikymmeneksi päiväksi. Ko- työntekijän välillä tehty sopimus, jossa
21199: konaan poistettava on säännös, minkä mu- työntekijälle lain mukaan tulevaa oikeutta
21200: kaan työntekijän on suoritettava työnanta- on rajoitettu, on mitätön. Siihen katsoen,
21201: jalle käyttämästään asunnosta korvaus, jos että työntekijä yleensä on heikommassa ase-
21202: työsopimus on purkautunut työntekijästä massa oleva sopimuskumppani, olisi lakiin
21203: riippuvasta syystä. ;Suurin puutteellisuus otettava sellaisia työntekijöitä turvaavia
21204: pykälässä on se, ettei siinä ole lakon tai su- säännöksiä useampien tapauksien varalta.
21205: lun varalle mitään poikkeusta. .Sulun tai Lain noudattamisen tehostamiseksi olisi
21206: lakon syntyessä ovat työnantajien asun- työnantajan vastuuta lisättävä minkä vuoksi
21207: noissa asuvat työläiset työnantajan painos- työnantajan rikkomuksia lakia vastaan olisi
21208: tuksen alaisena täysin turvattomassa ase- rangaistava anka;rammin kuin voimassa ole-
21209: massa. Heillä ei ole muuta mahdollisuutta vassa laissa. Mutta ennen kaikkea on työn-
21210: kuin joko pettää toverinsa, menemällä työ- tekijöille itselleen taattava oikeus valvoa
21211: hön tai lähteä pe11heineen maantielle. Työ- lainsäännösten noudattamista. On oikeu-
21212: väen asunnoista onkin tämän vuoksi muo- denmukaista että työnantajain lainrikko-
21213: dostunut •erinomainen ase työnantajalle työ- muksista suoritettavat sakkorahat käytetään
21214: läistensä ,kurissa pitämiseksi ". Jotta ei työttömien avustamiseen, koska työnantajat
21215: 11iitä työläisiä, joiden on pakko asua työn- ovat syypäitä työttömyyteen ja heidän vel-
21216: antajiensa asunnoissa, asetettaisi huonom- vollisuuksiinsa pitäisi näin ollen kuulua
21217: paan asemaan kuin toisia, on Jakiin saatava työttömyyden kustannuksien kantaminen.
21218: korjaus, muuttamalla lakia siten, että lakon Suomen Ammattijärjestö työntekijäin jär-
21219: IX,1. - Pekkala, E. y. m. 533
21220:
21221: jestönä voi parhaimmalla tavalla toimittaa Suomen Ammattijärjestölle varattava oikeus
21222: avustusten jaon. Se käy päinsä siten, että antaa ohjeita, miten mainitut työläisryhmät
21223: asianomaisen työpaikan tai työpaikkojen yhtyvät työmaalautakuntia asettamaan.
21224: työlä1iset oiikeutetaan v;alitsemaan elin, Kun nykyään voimassa olevan lain eri-
21225: joka valvoo lain noudattamista ja ratkaise- näisiä pykäliä korjailemalla tuskin saatai-
21226: valla vallalla päättää lain sovelluttamisesta siin tarlmitustaan vastaavaa lakia synty-
21227: syntyneet ri1taisuudet. Tätä eEntä kutsu- mään, on säädettävä uusi laki, joka samalla
21228: taan lakiehdotuksessa työmaalautakunnaksi, kumoo kaikki sen kanssa ristiriidassa olevat
21229: jonka jäsenistössä työntekijöille on taattava lait ja asetukset.
21230: ratkaiseva enemmistö. lVIikäli on kysymyk- Edellä sanotun nojalla esitämme
21231: sessä pienten työpaikkojen työläiset ja koti-
21232: taloustyöntekijät, jotka vain ryhmiksi yhty- Eduskunnan hyväksyttäväksi se·u-
21233: neinä voivat valita työmaalauta:kuntia, on raavan lain:
21234:
21235:
21236: Työsopimuslaki.
21237: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
21238:
21239: I luku. nomisaikaa noudattamatta, taikka määrät.
21240: tyä tahi tilapäistä työtä varten.
21241: 1 §. Sopimus, jonka mukaan työn tulee alkaa
21242: Tämän lain säännökset koskevat sopimuk- myöhemmin kuin yhden kuukauden kulut-
21243: sia, joissa työntekijä suostuu korvausta vas- tua sopimuksen teosta, olkoon mitätön, jos
21244: taan tekemään työnantaja1le työtä. Vaikka- työntekijä sitä vaatii.
21245: kaan korvausta ei ole nimenomaan mää-
21246: rätty, mutta asianhaaroista ei käy selville, 4 §.
21247: että työ olisi korvauksetta tehtävä, on työ Irtisanom:Lsaika olkoon enintään yksi kuu-
21248: hyvitettävä ja tämä laki sovellutettava. kausi ja molemmin puolin sama.
21249: Työsopimus voidaan tehdä kaikenlaisesta
21250: työstä, ja on tämä laki sovellutettava.
21251: 5 §.
21252: Työsopimuksen tekemiseen työntekijänä
21253: 2 §. sekä, kun sopimus tarkoittaa kotitaloutta,
21254: Työsopimus voidaan tehdä suullisesti tai työnantajana olkoon myöskin aviovaimo
21255: kirjallisesti. Jos sopimus tehdään suulli- oikeutettu.
21256: sesti, on sQpimuskumppani velvollinen! toi-
21257: sen sitä silloin våatiessa antamaan kirjalli- 6 §.
21258: sen todistuksen sovituista ehdoista. Alaikäinen, joka on täyttänyt 18 vuotta
21259: Kirjallisen sopimuksen teosta syntyvät saa työntekijänä itse tehdä työsopimuksen.
21260: kustannukset ovat työnantajan maksettavat. Sama oikeus olkoon alaikäisellä, joka on
21261: täyttänyt 1,6 vuotta vaan ei 18 vuotta ja
21262: 3 §. omalla työllään itsensä ,elättää. Työsopi-
21263: Työsopimus voidaan tehdä määräajaksi, mukseen, jonka holhooja on tehnyt alaikäi-
21264: enintään 6 kuukaudeksi tai olemaan voi- sen suostumuksella hänen puolestaan, sovel-
21265: massa toistaiseksi, joko molemminpuolisin lutettakoon 3 § :n säännöksiä kuitenkin
21266: irtisanomisoikeuksin tai päättyväksi irtisa- niin, että sopimusta ei saa ulottaa yli sen
21267: 534 IX,1. - Työsopimuslaki.
21268:
21269: ajan, jolloin alaikäinen täyttää kahdeksan- II luku.
21270: toista vuotta.
21271: 10 §.
21272: 7 §. Työnantajan tulee työssä ottaa huomioon
21273: Työsopimuksista johtuvia oikeuksia tai työntekijän terveyden ja työkyvyn säilymi-
21274: velvollisuuksia älköön työnantaja toiselle nen sekä niin järjestää työ, että työntekijä
21275: siirtäkö. saa tarpeeksi aikaa lepoon, virkistystä ja
21276: Työnantaja saakoon kuitenkin asettaa si- kehitystä varten ynnä kansalaisoikeuksien
21277: jaansa työtä johtamaan ja valvomaan toisen täyttämiseen.
21278: henkilön. Vähintään kermn viikossa, etupäässä sun-
21279: Työnantajan sijainen on v,elvollinen koh- nuntaisin, on työntekijälle myönnettävä
21280: telemaan työntekijää hyvin, kuten työnanta- yhtämittaista lepoa varten vapautusta
21281: jankin tulee tehdä. Jos työn-antajan sijai- työstä väihintåän 36 tuntia.
21282: nen tässä ominaisuudessaan rikkoo työsuh- Työntekijälle, joka yhtämitta~sesti on oi-
21283: teista työntekijälle johtuvia oikeuksia vas- lut vuoden ,sa:man työnantajan työssä, on
21284: taan, on työnantaja vastuunalainen työn- varattava toukokuun 15 päivän ja lokakuun
21285: tekijäHe siten aiheutuneen va!hingon kor- 1 päivän välisenä aikana, palkkaa vähentä-
21286: vaamisesta. mättä vuosittain yhtämittaista lomaa vähin-
21287: tään kolmekymmentä, työpäivää. Puolen
21288: 8 §. vuoden yhtämittaisesta työstä on varattava
21289: Työntekijälle tuleva korvaus voidaan las- neljäntoista päivän ja neljännesvuoden työ-
21290: kea työntekijän työhön käyttämän ajan, ajasta seitsemän päivän loma. Jos työsuhde
21291: suorittaman t)CömäJärän tai muun asian- päättyy ,ennenkuin työntekijälle on varattu
21292: osaisten keskenään sopiman perusteen mu- loma-aika, on hänelle ,suoritettava korvaus
21293: kaan. keskimääräisen päiväpalkan mukaan saa-
21294: Jos palkka tai osa siitä on <sovittu mak- matta jääneestä loma-ajasta, riippumatta
21295: settavaksi luontaisetuina, joilla ,ei ole ylei- työsuhteen päättymissyystä. Työntekijä,
21296: sesti käypää hintaa, on ne työsopimuksessa joka asuu työnantajan luona ja on hänen
21297: rahaksi arvioitava. ruoassaan, mutta viettää mainitun loman
21298: toisella paikkakunnalla, on oikeutettu saa-
21299: 9 §. maan korvauksen ravinnostaan sillä paikka-
21300: Työsopimus on mitätön, jos työnantaja kunnalla vallitsevien hintojen mukaan.
21301: käyttäen hyväkseen työntekijäin hädän- Ehto, jolla supistetaan työntekijälle tä-
21302: alaista tilaa, tietämättömyyttä tai ymmär- män pykälän mukaan tulevaa oikeutta.
21303: tämättömyyttä, on siinä hankkinut itselleen loma- tai vapaa-ajan saamiseen, on mitätön.
21304: tai toiselle työntekijän kustannuksella sel-
21305: laista hyötyä joka ei ollut oikeassa suh- 11 §.
21306: teessa sovittuun työhön. Sellaisessa tapauk- Ellei toisin ole sovittu, on työnantajan
21307: sessa on työ,nantaja velvollinen maksamaan, makisettava työntekijälle hänen pa}kkansa
21308: paitsi paikkakunnalla sellaisesta työstä ta- työn päätyttyä. Jos työn toimittaminen
21309: vallisesti maksettua palkkaa, myöskin kah- kestää 14 päivää pitemmän ajan, on työn-
21310: den viikon lisäpaikan. tekijä kuitenkin oikeutettu nostamaan suo-
21311: Jos työsopimuksen ehdoista ei· ole kirjal- rittamaansa työtä vastaavan osan palkasta
21312: lista todistetta annettu, ja syntyy erimieli- kerran viikossa.
21313: syyttä niistä, ratkaisee erimielisyyden Jos rahapalkka on laskettu päivältä tai
21314: paikkakunnan asianomainen työmaalauta- sitä lyhemmältä ajalta on palkka maksettava
21315: lmnta. kerran viikossa.
21316: IX,l. - Pekkala, E. y. m. 535
21317:
21318: Luonnossa maksettava korvaus on suori- 14 §.
21319: tettava työntekijän vaatimuksen mukaan. Jos työntekijä sopimuksen mukaisesti on
21320: Jos palkan maksu työsuhteen päättyessä ollut työnantajan käytettävissä, saamatta
21321: viivästyy, olkoon työntekijällä oikeus saada tehdä työtä, on palkka hänelle kaikessa ta-
21322: odotuspäivältä täysi palkka. pauksessa maksettava.
21323: Palkan maksaminen on toimitettava työ- Jos työntekijä on :estetty työtä tekemästä
21324: ajan viimeisillä tunneilla työpaikalla taikka sairauden tai tapaturma!ll vuoksi, on työn-
21325: sen läheisyydessä. Muu sopimus on mi- tekijällä oikeus esteen vallitessakin saada
21326: tätön. palkka välhintään 30 päJiv.ä:ltä. !Sama olkoon
21327: laki, jos työntekijä työpaikalla tapahtuneen
21328: tulipalon, koneen vahingoittumisen tai
21329: 12 §. muun senkaltaisen esteen takia .ei ole saanut
21330: Työpalkka on suoritettava maan käyvässä tehdä työtä.
21331: rahassa, tavaroissa tai etuuksissa sen mu- Työnantaja on kuitenkin oikeutettu toi-
21332: kaan kuin sopimuksessa on määrätty, äl- sessa momentissa mainituissa tapauksissa
21333: köönkä tavaraa tai rahanosoituksia xa~ha palkasta vähentämään 50 % työntekijälle
21334: palkan asemasta käyt·ettäkö. Muu sopimus samalta ajalta tulevasta lainmukaisesta kor-
21335: on mitätön. vauksesta työssä häntä kohdanneen ruu-
21336: Välipulhe, jolla sidotaan työntekijä palk- miinvamman johdosta tai työntekijän sai-
21337: kansa vapaassa käyttämisessä, olkoon mi- raustapauksissa saamasta avustuksesta sel-
21338: tätön. laiselta apukassalta tai vakuutuslaitokselta,
21339: Työsopimus, jossa korvaus työstä on so- johon työnantaja on työntekijän puolesta
21340: vittu, joko osaksi tai kokonaan työntekijälle suorittanut osakas- tai vakuutusmaksuja.
21341: hyvitettäväksi yleisöltä tulevilla juomara- Jos palkka olisi ollut laskettava suoritetun
21342: hoilla tahi vapaaehtoisilla lahjoilla, olkoon työn mukaan, on työntekijä tämän pykälän
21343: kielletty. Jos työntekijää kuitenkin on täl- edellyttämissä tapauksissa 'oikeutettu saa-
21344: laisella sopimuksella työssä pidetty, on työn- maan niin paljon kuin hänen asemassaan
21345: antajan • !hänelle maksettava sellaisesta oleva työntekijä olisi samanlaisesta työstä
21346: työstä paikkakunnalla tavallisesti maksettu saanut.
21347: palkka. ~Sellaisella sopimuksella työsken- .Sopimus, jolla supistetaan työntekijälle
21348: nelleellä työntekijällä olkoon kaikki ne tämän pykälän toisen momentin mukaan tu-
21349: oikeudet, jotka tässä laissa on työntekijälle levaa oikeutta, on mitätön.
21350: varattu.
21351: 16 §.
21352: 13 §. Työntekijälle palkkaetuina luovutetun
21353: J·os palkan määrä riippuu mitta.uksesta, asunnon tulee olla hyvässä kunnossa ja ter-
21354: punnitsemisesta tai muusta laskutavasta, veydellisi.ssä suhteissa kelvollinen sekä per-
21355: joka tarkoittaa työntuloksen paljouden tai heen jäsenten lukumäärään ja sukupuoleen
21356: arvon määräämistä, on asianomaisilla työn- nähden tarpeeksi tilava.
21357: tekijöillä oikeus itse tai keskuudestaan va- Työnantajan tulee antaa työntekijälleen,
21358: litsemiensa edustajain kautta olla siinä läsnä joka asuu ihänen luonaan ja on hänen ruoas-
21359: tahi tutustua siihen kuuluviin asiakirjoihin. saan, sovelias ja riittävä ravinto sekä toi-
21360: Muu sopimus on mitätön. mittaa hänelle tarpeellinen sairashoito en-
21361: Tämän pykälän soveltamisesta mahdolli- simäisten 30 päivän aikana, sairas~umispäi
21362: sesti johtuvat erimielisyydet ratkaisee asian- vää lukuunottamatta. Muu sopimus on mi·
21363: omainen työmaalautakunta. tätön.
21364: 536 IX,1. - Työsopimuslaki.
21365:
21366: 16 §. sen päättymään viikon kuluttua irtisanomi-
21367: Työnantajan on annettava työntekijälle sesta lukien, vaikka irtisanomis- tai työsopi-
21368: työaseet ja työaineet, ellei toisin ole sovittu. musaika olisikin pitempi.
21369: Nainen, joka menee avioliittoon, on oikeu-
21370: 17 §. tettu työstä eroamaan ih:eti irtisanomisen
21371: Kun työsopimus irtisanotaan tahi kun se jälkeen, vaikka irtisanomis- taikka työsopi-
21372: päättyy, on työnantajan viipymättä annet- musaika olisikin määrätty.
21373: tava, jos työntekijä sitä vaatii, todistus, joka
21374: sisältää ilmoituksen siitä, kuinka kauan ja 20 §.
21375: missä toimessa työntekijä on ollut hänen Sovitusta työkaudesta ja irtisanomis-
21376: työssään ja mistä ajasta tämä on siitä va- ajasta huolimatta on työntekijä oikeutettu
21377: paa, sekä lisäksi, erittäin sitä vaadittaessa, heti purkamaan työsopimuksen, seuraavissa
21378: arvolauseen työntekijän osoittamasta työtai- tapauksissa:
21379: dosta, ahkeruudesta ja käytöksestä. 1) kun työnantaja sopimusta tehtäessä on
21380: Työnantaja on sen ohessa työntekijän väärillä ilmoituksilla saattanut työntekijän
21381: vaatimuksesta velvollinen todistuksessa mai- harhaan;
21382: nitsemaan syyn työsuhteen päättymiseen. 2) kun työntekijän tai hänen perheensä
21383: Ellei työntekijä työsuhteen päättymissyyn jäsenen henki, hyvä maine tai siveellisyys
21384: mainitsemista pyydä, ·ei työnantaja ole sitä työsuhteen johdosta joutuu vaaranalaiseksi;
21385: oikeutettu mainitsemaan. 3) kun työnantaja tai tämän sijainen te-
21386: Työnantaja älköön panko todistukseen kee työntekijälLe tai hänen perheensä jäse-
21387: mitään merkkiä, ta:ii antako sitä sellaisessa nelle väkivaltaa, herjaa tahi solvaa, tai
21388: muodossa, jonka tarkoitus on antaa työn- koettaa vietellä rikokseen, tai tekee itsensä
21389: tekijästä muita tietoja, kuin mitä todistuk- syypääksi rikokseen työntekijää VIIlistaan;
21390: sen sanamuodosta käy ilmi. Älköön työn- 4) ikun sovitusta työstä, johtuu tyooteki-
21391: antaja myöskään muilla keinoin yrittäkö jän terveydelle haittaa, tai kun työnantaja,
21392: estää työntekijää uutta työpaikkaa saa- tämän sijainen taikka työläinen, jonka
21393: masta. kam.ssa työntekijän täytyy joutua• välittö-
21394: mään yhteyteen, sairastaa tarttuvaa tautia;
21395: 5) kun palkkaa ei makseta sopimuksen
21396: III luku. mukaisesti tai kun työntekijälle, jonka
21397: palkka on laskettava suoritetun työn mu-
21398: 18 §. han, ei anneta riittävästi työtä;
21399: Työsopimus lakkaa, kun sovittu työkausi 6) kun työnantaja jättää täyttämättä
21400: on päättynyt, kun irtisanomisaika irtisano- työsopimuksen määräyksiä tai mitä yleisen
21401: misen tapahduttua on loppuun kulunut tahi tavan mukaan on sellaisessa työsuhteessa
21402: kun määrätty työ on tehty. Kun sopimus noudatettava, tahi työsopimuksen edellytyk-
21403: on toistaiseksi voimassa, lakkaa se irtisano- set ovat työnantajan menettelyn johdosta
21404: misen tapahduttua. Jos erityisestä irtisa- muuttuneet;
21405: nomisajasta ei o1e sovittu, on sellaisena pi- 7) kun_ työmaa on julistettu lakko- tai
21406: dettävä palkanmaksuj.en välinen aika. saartotilaan ; seik:ä
21407: 8) kun työnantaja on joutunut konkurssi-
21408: 19 §. tilaan.
21409: Kun työnantaja kuolee, ovat niin hyvin 21 ~-
21410: hänen oikeudenomistajansa kuin myöskin Sovitusta työkaudesta j'a irtisanomis-
21411: työntekijä oikeutetut irtisanomaan sopimuk- ajasta huolimatta ei työnantajana ole oi-
21412: IX,1. - Pekkala, E. y. m. 537
21413:
21414: keutta purkaa t;)"Ösopimusta naispuolisen 2i5 ~-
21415: työn tekijän !kanssa sinä ai~an:a, jolloin Työnantaja, joka rikkoo 12 § :ssä olevia
21416: tälillä ,on poissa työstä lapsen synnyttä- säännöksiä, rangaistakoon väihintään 100
21417: ji•ä koskevain, työväensuojelua taclwittavien päiväsakolla taikka, erittäin raSkauttavien
21418: lakimääräyksien nojwlla. asian:haarojen vallitessa,. vähintään kahden
21419: kuukauden vankeudella.
21420: 22 ~-
21421: Jos työnantaja on vuokraa vastaan tai
21422: 2Q §.
21423: palkkaan sisältyvänä etuna luovutttanut
21424: Jos työnantaja tai hänen sijaisensa ilman
21425: asunnon ty®tekijälle, on työntekijä, kun
21426: laillista syytä kieltäytyy antamasta 15 § :ssä
21427: työsopimus on purettu, oikeutettu kolmen-
21428: mainittua todistusta, tai luovuttamasta ta-
21429: kymmenen päivän aikana senjälkeen, it-
21430: kaisin haltuunsa saami!l!an työntekijän to-
21431: seään ja perhettään varten käyttämään
21432: distuksia tahi vasten mainitun pykäläillJ
21433: asuntoa. Jos ty®teHjällä on vuokrasopi-
21434: kieltoa on todistukseen pannut salaisia
21435: muksen nojalla oikeus käyttää asUJntoa
21436: merkkejä tai antanut sen kielletyssä muo-
21437: kauemmin kuin 30 päivää työsopimuksen
21438: dossa, rangaistakoon kustakin teosta vähin-
21439: purkamisen jälkeen, noudatettakoon vuokra-
21440: täin 215 päi.väsakolla.
21441: sopimusta. Työnantajaa, joka muuten rikkoo tämän
21442: Kun työsopimus päättyy kolmekymmentä
21443: lain määräyksiä rangaistakoon kustakin
21444: päivää lyhemmän irtisanomisajan jälkeen,
21445: rangaistuksen alaisesta teosta vähintään 25
21446: on työntekijällä sama oikeus.
21447: päiväsakolla.
21448: Työlakon tai työsulun aikana ei työnteki-
21449: jää saa asunnosta hä•ätää, eikä vuokraa siltä
21450: ajalta p.eriä. Muu sopimus on mitätön.
21451: V luku.
21452:
21453: 27 §.
21454: IV luku.
21455: Jokaisella työmaalla käsityön, teollisuu-
21456: 23 §. den, kaupan, liikenteen, maanviljelyksen ja
21457: Jos työnantaja vastoin sopimusta tai la- sen sivuelinkeinojen, uitto- ja metsänkaato-
21458: kia •eroittaa työntekijän työstään, taikka ja ajotyön alalla, valtion., kuntain ja yksi-
21459: työsopimusta muuten rikotaan, korvatkoon tyisten laitoksissa sekä näihin verrattavissa
21460: työnantaja Imiken vahingon. yrityksissä, missä, .on vähintään viisi työn-
21461: Työntekijä, joka 19 § :n nojalla on purka- tekijä.ä, asetetaan työpaikan työntekijäin ja
21462: nut työsopimuksen, Dn oikeUJtettu saamaan alemman teknillisen henkilökunnan ja pal-
21463: vahingonkorvausta ikäänkuin jos sopimus- veluskunnan yhteisessä kokouksessa työ-
21464: kumppani olisi oikeudettomasti rikkonut maalautakunta.
21465: sopimuksen. Edellisessä kohdassa mainittujen alojen
21466: 24 ~- sellaisilla työmailla, joilla on vähemmän
21467: Jos työnantaja tahi tämän sijainen estää kuin 5 työntekijää, yhtyvät kunkin tällai-
21468: tai yrittää estää työntekijää kuulumasta tai sen työmaan työntekijät lähimmän oman
21469: liittymästä yhdistyksiin ja toimimasta niissä tuotannon- tai ammattialansa toisen työ-
21470: tai täyttämästä kansa1aisoikeuksiaan, ran- maan työläästen kanssa valitsemaan työmaa-
21471: gaistakoon v•ankeudella. lautakunnan.
21472: Sopimus, jossa työntekijä sitoutuu ole- Myöskin kotitaloustyöntekijät kaupun-
21473: maan kuulumatta yhdistykseen, olkoon mi- geissa, kauppalaissa ja taajaväkisissä yhdys-
21474: tätön. kunnissa asettavat, ryhmittyen työpaikko-
21475:
21476: 245-29 68
21477: 538 IX,1. - Työsopimuslaki.
21478:
21479: j.ensa mukaan alueiksi, yhteisen aluetta tävät ratkaisevalla vallalla, lain määräysten
21480: käsittävän työmaalautakunman. mukaan, työntekijät itse ·asettamiensa työ-
21481: Si·itä, miten tämän pykälän toisessa ja maalautakuntain ja .asianomaisten työn-
21482: kolmannessa kohdassa mainitut työntekijäin tekijåryhm1en yleisten kokousten kautta.
21483: ryhmät yhtyvät työmaalautakuntaa asetta- Työmaalautakunnan päätös on kaikissa
21484: ma:an, :antaa 1Suomen Ammattijärj:estö lä- suhteissa sitova, €11ei päätöksestä viikon ku-
21485: hemmät ohjeet. luessa ole vedottu asianomaisen työnteki-
21486: jäinryhmän yleiseen kokoukseen, jonka pää-
21487: 28 •§. tös on asiassa lopullinen.
21488: Työmaalautakunnan jäsenmä.ä.rästä päät-
21489: tää asianomainen työntekijäin :ko:k;ous kui- 30 :§..
21490: tenkin tulee tuotantolaitoksen työmaalauta- Srukkorahat, mitkä työnantaja rikkomuk-
21491: kunnissa olla 4 / 5 jäsenistä tuotannollisessa sist:a tätä lakia vastaan joutuu suoritta-
21492: työssä olevia työntekijöitä.. Niillä aloilla, maan, la:nkeavat Suomen Ammattijärjes-
21493: jotka eivät ole tuotannollisia, olkoon työ- tölle työttömien avustamiseen käytettäväksi.
21494: maalautakuntain .jäsenistä niinikään 4 / 5 var-
21495: sinaisista työntekijöistä ja alemmasta pal- 31 •§.
21496: veluskunnasta. Tällä lailla kumotaan kaikki tämän lain
21497: kanssa ristiri.idassa olevat lait ja asetukset
21498: 29 :§. sekä sopimukset.
21499: Tämän lain sovelluttamisesta ja työnteki-
21500: jäin etujen valvonna:sta aiheutuneet ky.sy- 32 ~.
21501: mykset, olkoot ne mitä laatua tahansa, päät- T:ämä laki tulee voima:an heti.
21502:
21503:
21504: Helsingi:Ssä 14 päivänä elokuuta 1929.
21505:
21506:
21507: Eino Pekkala.
21508: Kalle Meriläinen. A. K. Talvio.
21509: Heikki Väisänen. Pekka Strengell.
21510: Mauritz Fr. Rosenberg. William Tanner.
21511: Aug. Turunen. Arvo A. Lehto.
21512: Emil J. Tabell. Kalle Kyhälä.
21513: Väinö J. Kallio. Verner Halen.
21514: Väinö Pohjaranta. K. Kulmala.
21515: Siina Urpilainen. L. Myllymäki.
21516: Jalmari Rötkö. Jalmari Virta.
21517: J. A. Liedes. Asser Salo.
21518:
21519:
21520:
21521:
21522: ll
21523: 539
21524:
21525: IX,z. - Lak. al. N :o 35.
21526:
21527:
21528:
21529:
21530: Paasivuori y. m.: Ehdotus laiksi työajasta maataloudessa.
21531:
21532:
21533: E d u s k u n n a ll e.
21534:
21535: Viitaten vuoden 192.8 eduskunnalle esitet- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21536: tyyn lalkiehdotukseen N :o 3·5, joka lähetettiin vctn lain:
21537: työväenasiainvaliokuntaan, mutta jota valio-
21538: kunta ei ehtinyt käsitellä, ehdotamme,
21539:
21540:
21541: Laki
21542: työajasta maataloudessa.
21543:
21544: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään täten:
21545:
21546: 1 §. aikansa taikka .jotka yksinomaan valvovat
21547: Tämän lain alaisia ovat aleiiljpana maini- toisten työntekoa ;
21548: tut työalat, miikäli niissä käytetään Jihtä tai c) työnantajan perheen jäsenten työtä.
21549: useampaa palkkatyö,Iäistä:
21550: 2 §.
21551: 1) maan.vilj.elys, Työnt.ek~jäå ei saa 1 § :n 1 momentin 3, 4
21552: .2.) !kotieläinten hoito, ja 5 ik<Yhdassa mainitui<lla sekä niihin verrat-
21553: 3) kasvi- ja prmta,rhanhoito, tavilla työaloilla pitää säännöllisessä työssä
21554: 4) metsänhoito, enempää kuin keskimäärin kahdeksan ( 8)
21555: 5) edellämainittujen elinkeinojen yhtey- tuntia vuorokaudessa; kuite111kin ,,saa työaika
21556: dessä tapahtuva vuodenaikojen mulkaan vaihdella seuraavalla
21557: a) maatalous-, puutarha- ja metsäntuot- tavalla:
21558: teiden jalostus; Joulu- ja tammikuulla 7 tuntia päiv.ässä,
21559: 1b) koneiden- ja työväli:neiiden valmistus, ei kuitenkaan enempää kJUin 42 tuntia vii-
21560: korjaus ja hoito; ja. kossa;
21561: c) rakennusten, teiden ja siltain raikenta- helmi- •ja manraskuulla 7 % tuntia päi-
21562: minen ja kunnossapito; vässä, ei kuitenkaan enempää kuin 45 tun-
21563: 6) maatalouden kotitalous- ja askaretyöt. tia viikossa ;
21564: maalis- ja lokakuulla 8 tuntia päivässä, ei
21565: Tä1rnän lain säännöikset eivät koske: kuitenkaan enempää kuin 48 tuntia viikossa;
21566: a) perhBessä sattuvain synnytys-, sairaus- huhti- ja syyskuulla 8% tuntia päivässä,
21567: ja kuolemantapausten välittömästi aiheutta- ei kuitenkaan enempää kuin 48 tuntia vii-
21568: maa ty.ötä; kossa;
21569: lb) seUaisten johtavassa l),Semassa olevain touiko- ja kesäkuulla 9 tuntia ~päivässä, •ei
21570: henki'töitten työt•ä, jotka itse määräävät työ- kuitenkaan enempää kuin 51 tuntia viikossa;
21571: 540 IX,2. - Työaika maataloudessa.
21572:
21573: heinä- ja elokuulla 9 lh tuntia päivässä, tämättömän tarpeen vaatiessa voidaan teet-
21574: ei kuitenkaan enempää kuin 54 tuntia vii- tää yli- tai lhätätyötä 3 ja 4 § :ssä mainituin
21575: lmssa. rajoituksin ja ehdoin. Kot~eläinten hoita-
21576: Kun työpaikalle on kuljettava työnanta- jalla tässä laissa tarkoitetaan nautakarjan
21577: jan määräämästä Iähtöpaikasta, suoritetaan hoitoa, lehmäin lypsyä, maidon käsittelyä,
21578: matka työajaHa. hev·osten, sikain, lammasten, koirain, kanain,
21579: Mitä tässä pykäJässä sääd€;tään, koskee mehiläis1en y. m. hoitoa.
21580: myöskin verotyöpäivän su'oritiUsta.
21581: 6 §.
21582: 3 §. J,os työaika on vähintään kuusi (6) tun-
21583: Sen työaJj:an 'lisäksi, mikä 2 § :ssä maini- tia vuorokaiUdessa, on työntekijälle annet-
21584: taan, sallittalmon 18 vuotta. täyttänyttä työn- tava ainalk:in yksi, puolen tunnin pituinen le-
21585: tekiljää hänen snostumuksellaan pitää yli- pohetki. Ilman sellaista lepohetkeä tai ruo-
21586: työssä enintään 2 tuntia päivässä, ei kuiten- kailuaikaa älköön työnteko keskeytymättä
21587: kaan enempää kuin 6 tuntia viikossa ja 140 jatkuko pitempää aikaa. kuin 5 tuntia. Lepo-
21588: tuntia vuodessa. Ylityöstä, mikä teillidään hetkiä tai ,ruokailuaikoja, jotka ovat lyhem-
21589: pätivittäisen työajan lisäksi, on maksettava piä kuin puoli tuntia, ei lasketa pois työ-
21590: kahdelta ensimmäiseltä tunnilta vähintään ajasta.
21591: 50 % :lla ja sen jäljestä vähintään 100 % :lla
21592: koroitettu palkka. Ylityöpalkan perustetta 7 §.
21593: määräittä1essä ·on myöskin luonnossa suoritet- Kotieläinten hoidossa työskentelevälle on
21594: tavat palkikaediut otettava huomioon. varattava kunakin vuorokautena. vähintään
21595: kymmenen (10) tunnin keskeytymä.tön va-
21596: 4 §. paa-aika yölepoa varten, minkä Olh.essa hä-
21597: Kun luonnontapa.htumat, tapaturma tai nelle on annettava kaksi kertaa kuussa rvä-
21598: muu vaara uhkaa tahi on keskeyttänyt työn hintään 30 tuntia keskeytymättä jatkuva va-
21599: taikka. miHoin työn keskeyttäminen aihelllttaa paus työstä.
21600: tavaran tai .raaka-aineen pi1aantumisen tai Jos hän ·on yhtämittaisesti ollut 12 kuu-
21601: hukkaantumisen, saa pidentää 2, 3 ja 4 § :ssä kautta saman työnantajan työssä, on hän
21602: säädettyjä työaikoja, milkäli nuo seilkat vaa- sen jäJikeen oikeutettu saamaan yhtämittaista
21603: tivat kohtuullista, työajan pidentämistä, ei lomaa vähintään 14 pä.ivä:ä ja 6 kuuka.uden
21604: kuitenkaan kauemmin, !kuin kahden (2) vii- yhtämittaisesta työstä lomaa 7 ,päivää. Kum-
21605: kon aikana. Jos pidennetty työaika kookee massakin tapauksessa on tämä loma-aika an-
21606: viittä (·5) useampaa työnteki1jää, tulee työn- nettava täysin palikkaeduin. Muu sopimus
21607: antajan siitä heti tehdä ilmoitus a:mmattien- on mitätön.
21608: ta:nkastajalle, joka voi sen harkintansa mu- Mitä tässä laissa säädetään ikot.i·eläinten
21609: kaan heti keskeyttää. hoitajista, koskekoon myöskin maatalouden
21610: Sellaista hätätyötä ei lueta 3 § :ssä mainit- kotitaloudessa työskentelevää sekä kotiaska-
21611: tuun Y'lityöaikaan. Mitä 3 § :n 2 ja 3 mo- reita suorittavaa työntekijää ja palvelijaa.
21612: mentissa on säädetty ylityöpalkasta, kosike- MIUulle kuin 1 ja 2 momentissa mainitulle
21613: koon myöskin hätätyöstä maksettavaa palk- työntekijälle on annettava joka viikko vähin-
21614: kaa. tään 30 tuntia kestävä. yhtäjaiksoinen vapaus
21615: 5 §. t)"Östä, miik:äli mahdollista sunnuntaina.
21616: K!otieläinten hoi:tajaa äLköön pidettäkö Ellei. yhtäjaksoista vapautta voida antaa, on
21617: työssä enempää; kuin 9 tuntia vuorokaudessa, se korvattava. vastaavalla työvapaudella
21618: eikä enempää kuin 5·6 tuntia viikossa. Vält- enintään kahtena päivänä viikossa.
21619: IX,2. - Paasivuori y. m. 541
21620:
21621: Tämän pykälän säännökset eivät estä donauto käytännössä olevasta työtuntijärjes-
21622: työnantajaa, tarvittaessa kutsumasta työnte- telmästä pidettävä sopivalla paikalla nähtä-
21623: kijää 4 § :ssä mainittua hätätyötä suoritta- vänä.
21624: maan, siinä .pykä>lässä säädetyillä ,eb_doilla. 11 §.
21625: Loma-aikaa tämän lain alaisiHe työntelki- Tämän lain noudattamista valvovat am-
21626: jöille, jotka eivät kuulu tämän pykälän 1 ja ma ttientarkastajat ja järjestysviranomaiset.
21627: 2 momentissa mainittuihin työntekijöiihin,
21628: annetaan niillä ehdoilla ktUin säädetään työ- 12 1§.
21629: sopimuslain 14 § :ssä. Työnantaja tai hänen sijaisensa, joka rik-
21630: koo tämän ::lain työaikaa koske,via mää['äyk-
21631: 8 §. siä, .rangaistakoon vähintään viidellä tai
21632: Tehdystä yli- ja hätätyöstä ja niistä maJk- enintään sadalla päiväsakolla, tahi, jos asian-
21633: setuista koroitetuista palilroista on työnanta- ha8irat ovat erittäin raskauttavat, vähintään
21634: jan ~Pidettävä kirjaa, joka on näytettäNä tä- viidelläkymmenellä (50) ja enintään kol-
21635: män lain noudattamista valvo,valle viran- mellasadalla (300) päiväsakolla. Jos työn-
21636: omaiselle ja työväen valitsemalle luottamus- antaja tai hänen sijaisensa muita tämän lain
21637: mirehelle. säännöksiä rvastaan rikkoo, rangaistaik:oon vä-
21638: 9 §. hintään ikaihdella tai enintään sadalla päirvä-
21639: Poikkeuksia tässä laissa säädetystä työ- sakoUa.
21640: ajasta sallitaan karjan keskuudessa sattu- 13 §.
21641: neitten tapattUrma-, synnytys-, sairaus- ja Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
21642: 'kuolemantapausten aiheuttamissa töissä sekä tamisesta ja noudattamisen valvonnasta an-
21643: työntekijäin suostumuksella, kun pakottavat taa valtioneuV'osto.
21644: syyt niin vaativat: 14 §.
21645: a) tila,päismatkoilla ; Tällä lailla kumotaan torpan, lampuotiti-
21646: b) kauempana olevilla ullmpa1stoilla ta- lan ja mä,kit~pa.-alueen vuokrauksesta 12
21647: pahtuvissa ajotöissä ; päivänä mataliskUJUta 1909 annetun asetuksen
21648: c) ka,uempana tUlkopalstoilla kesän aikana 19 § :n 2 momentti.
21649: suoritettarvassa kotieläinten hoidossa.
21650: 15 §.
21651: 10 §. Tämä laki tulee voimaan .......... kuun
21652: Työnantajan toimesta on tämä laki ja tie- .... päivänä 19 ....
21653:
21654: Helsingissä, 9 päivänä e·lokuuta 1929.
21655:
21656: Matti Paasivuori. Miina Sillanpää. August Valta.
21657: T. Bryggari. Väinö Voionmaa. Aatto Siren.
21658: Aleksi Aaltonen. Iida Vihuri. Otto Pensas.
21659: Osk. Reinikainen. Hilda Seppälä. M. Ampuja.
21660: E. Aromaa. Hilma Waljakka. Kalle Myllymäki.
21661: Albin Koponen. Hilja Pärssinen. Väinö Hakkila.
21662: Jussi Rapo. Viljo Rantala. Hannes Ryömä.
21663: Artturi Aalto. E. Huttunen. Aino Lehtokoski.
21664: Kalle Walta. J. Kovanen. Kustaa Perho.
21665: Matti Puittinen. Emil Jokinen. Anna Haverinen.
21666: J. F. Aalto. Ville Komu. Jalmari Leino.
21667: Mikko Suokas.
21668: 542
21669:
21670: IX,3. - Lak. al. N :o 36.
21671:
21672:
21673:
21674:
21675: Helo y. m.: Ehdotus laiksi naisten yötyöstä teollisuudessa.
21676:
21677:
21678: E d u s k u n n a ll e.
21679:
21680: Vuoden 1927 valtiopä.iville antoi silloi- (19;27 valtiop. hall. esitys N :o 52) peruste-
21681: nen hallitus esityksen laiksi naisten luihin, olemme sitä mieltä, että sanottu esi-
21682: yötyöstä teollisuudessa, jossa esityksessä tys olisi kiireellisesti hyväksyttävä. Kysy-
21683: ehdotettiin erma1s1a rajoituksia naisten myksen järjestäminen lainsäädäntöteitse
21684: yötyöhön nähden, ollen esitys pääasiassa on sitäkin kiireellisemmin suoritettava,
21685: yhtäpitävä Washingtonin naisten yötyötä koska olot teollisuudessa voivat muuten
21686: koskevan kansainvälisen sopimuksen kanssa. vähitellen järjestyä sellaisiksi, että naisten
21687: Mainittua esitystä ei kuitenkaan ennätetty yötyön kieltäminen tulisi alussa aiheutta-
21688: käsitellä eduskunnassa, joten se uusien vaa- maan paljon suurempia vaikeuksia kuin
21689: lien jälkeen on rauennut. Katsoen kysy- nykyään. Ehdotamme senvuoksi,
21690: myksen tärkeyteen naisten suojaamisessa
21691: niitä huomattavia vaaroja vastaan, joita että Eduskunta päättäisi hyväksyä
21692: yötyö lääkärien yksimielisten lausuntojen seuraavan edellämainitun hallituk-
21693: mukaan naisille aiheuttaa, sekä viitaten sen esityksen kanssa yhtäpitävän
21694: muuten sanotun hallituksen esityksen lakiesityksen:
21695:
21696:
21697:
21698: Laki
21699: naisten yötyöstä teollisuudessa.
21700:
21701: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
21702:
21703: 1 §. kentelee ainoastaan työnantajan puoliso ja
21704: Kahdeksantoista vuotta täyttäneelle nai- hänen vajavaltaisia lapsiaan.
21705: selle, jota käytetään työhön teollisuusyri- Tämän lain säännöksiä sovellettakoon
21706: tyksessä tahi jossakin sellaisen yrityksen sellaiseenkin teollisuusyritykseen, jota val-
21707: sivuhaarassa, on joka vuordkau.si annettava tio, kunta, seurakunta, yhdistys taikka
21708: yhtäjaksoinen vapautus työstä vähintään muu julkis- tai yksityisoikeudellinen
21709: yhdentoista tunnin ajaksi, johon on sisäl- yhteisö tai laitos käyttää, vaikka sitä ei
21710: tyvä aika kello yhdeksästä illalla kello käytetäkään elinkeinona.
21711: kuuteen aamulla. Tämä ei kuitenkaan Kahdeksantoista vuotta nuorempien nais-
21712: koske yrityksiä, joissa säännöllisesti työs- puolisten työntekijäin käyttämisestä työ-
21713: IX,3. - Helo y. m. 543
21714:
21715: hön olkoon voimassa mitä siitä muualla kausityöt), niin myös poikkeustapauksissa
21716: laissa tai asetuksissa on säädetty. muissa teollisuusyrityksissä, milloin niissä
21717: erityisten seikkojen vuoksi työtä on joudu-
21718: 2 §. tettava, saadaan 1 §:ssä säädetty yhtäjak-
21719: Jos syntyy epätietoisuutta siitä, onko soinen vapautus työstä enintään kuuden-
21720: työyritys luettava tässä laissa tarkoitettui- kymmenen vuorokauden aikana vuodessa
21721: hin teollisuusyrityk.siin, ratkaisee asian lyhentää kym~eneksi tunniksi vuorokau-
21722: sosialiministeriö. dessa.
21723: Työnantajan on, ennenkuin 1 momentissa
21724: 3 §. mainittuun työstä vapautuksen lyhentämi-
21725: Kaksivuoroisessa työssä saakoon työn- seen ryhdytään, ilmoittaen syyt siihen teh-
21726: teko, sen estämättä mitä 1 §:ssä on yölepo- tävä asianomaiselle valtion ammattientar-
21727: ajan alkamishetkestä säädetty, jatkua kello kastajalle ilmoitus päivistä, joiden ajaksi
21728: yhteentoista illalla. lyhennys on tarkoitus panna toimeen.
21729: Sosialiministeriö voi kuitenkin hakemuk-
21730: sesta sallia teollisuusyrityksen järjestää 6 §.
21731: naisten kaksivuorotyö alkavaksi kello viisi Jokaisessa tämän lain alaisessa työpai-
21732: aamulla, ehdolla että tämä vuorotyö päät- kassa on tämä laki työnantajan toimesta
21733: tyy viimeistään kello kymmenen illalla. pidettävä sopivalla paikalla nähtävänä.
21734:
21735: 4 §. 7 §. .
21736: Jos luonnontapahtuma tai tapaturma Tämän lain ja sen nojalla annettujen
21737: tahi muu seikka, jota ei ole voitu enna- määräysten noudattamista valvoo ammat-
21738: kolta tietää, on aiheuttanut keskeytyksen tientarkastus.
21739: teollisuusyrityksen toiminnassa taikka va-
21740: kavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytyk- 8 §.
21741: seen tahi hengen, terveyden tai omaisuu- Työnantajaa tai hänen edustajaansa, joka
21742: den joutumiseen vaaranalaiseksi, taikka yksityisessä liikkeessä tai yrityksessä rikkoo
21743: milloin työn keskeyttäminen yön ajaksi tämän lain yötyötä koskevia säännöksiä,
21744: aiheuttaisi raaka-aineen tai tavaran var- :mngaistakoon enintään kahdellasadalla päi-
21745: man pilaantumisen, saatakoon naista, siinä väsalmlla. Jos rikos on tapahtunut tar-
21746: määrin kuin se on tarpeellista, käyttää kastusviranomaisen kiellosta huolimatta
21747: työhön sen estämättä mitä 1 ja 3 §:ssä on taikka uusitaan, olkoon rangaistus vähin-
21748: säädetty. Sellaisesta hätätyöhön käyttämi- tään kymmenen päiväsakkoa tahi enintään
21749: sestä sekä sen aiheesta, laajuudesta ja kes- yksi vuosi vankeutta.
21750: tämisajasta on työnantajan viipymättä teh- Työnantajaa tai hänen edustajaansa, joka
21751: tävä ilm{)itus valtion ammattientarkasta- muuten rikkoo tämän lain määräyksiä, ran-
21752: jalle, jonka tulee, tutkittuaan asianlaatua, gaistakoon vähintään viidellä ja enintään
21753: joko jättää asia tuon ilmoituksen varaan viidelläkymmenellä päiväsakolla.
21754: taikka ryhtyä toimenpiteisiin hätätyön ra- Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-
21755: joittamiseksi tai lakkauttamiseksi. pääksi tämän lain rikkomiseen eikä työn-
21756: antajan itsensä syyksi samalla voida
21757: 5 §. lukea mitään tuottamusta, rangaistakoon
21758: Teollisuusyrityksissä, joihin niiden toi- rikkomuksesta ainoastaan työnantajan
21759: minta-alan luonnosta johtuen työtä kasaan- edustajaa.
21760: tuu määrätyiksi vuodenajoiksi (sesonki- eli Milloin työnantajana on valtio, kunta
21761: 544 IX,3. -Naisten yötyö teollisuudessa.
21762:
21763: tai seurakunta, rangaistakoon sitä virka- 9 §.
21764: miestä, joka on vastuunalainen lain nou- Tämä laki tulee voimaan sen vuoden
21765: dattamisesta, vähintään viidellä ja enin- tammikuun 1 päivänä, joka lähinnä alkaa
21766: tään viidelläkymmenellä päiväsak:olla kahden vuoden kuluttua lain vahvistamis-
21767: taikka, jos rikos uusitaan, enintään sadalla päivästä.
21768: päiväsakolla.
21769:
21770:
21771: Helsingissä, 14 päivänä elokuuta 1929.
21772:
21773:
21774: Johan Helo. J. F. Aalto. Reinh. Swentorzetski.
21775: 545
21776:
21777: IX,4. - Lak. al. N :o 37.
21778:
21779:
21780:
21781:
21782: Rötkö y. m.: Ehdotus laiksi kahdeksan tttnnin työajasta
21783: 27 päivänä marraskuuta 1917 annetun lain 12 §:n
21784: 2 momentin kumoamisesta.
21785:
21786:
21787: E d u s k u n n a ll e.
21788:
21789: Nojautuen kahdeksan tunnin työajasta dattamiseen nähden. Niinpä valtioneuvosto
21790: marraskuun 27 p :nä 19-17 annetun ja v. 1918 on erikoisella päätöksellä myöntänyt työn-
21791: muutetun lain 12 § :n 2 momenttiin ovat antajille työaikalain 2 ja 5 § :n vastaisia
21792: kaikki kans:ala:i:ssodan jälkeiset hallitukset oikeuksia teettää ~erä~ssä yihtämittaisesti jat-
21793: myöntäneet huomattavia poikkeuksia sanot- kuvissa töissä kahdeksantoista vuotta täyt-
21794: tuun lakiin. V:n 1918 vajalukuisen edus- täneillä työläisillä säännöllisestä ylitöitä
21795: kunnan päätöksellä aikaansaatu työaikalain 24 tuntia viikossa eli yli 400 tuntia vuo-
21796: huononnus tarjoaa valtioneuvostolle oikeu- dessa. 'Tällaista lain kiertämistä saadaan
21797: den tä!lla}sten poikkena--sien myöntämiseen harjoittaa tehtaiden lämmitys- ja voimako-
21798: useilla yksityistenkin työnantajain hallitse- neosastoilla sekä kaikissa kaasu-, sähkö- ja
21799: milla työaloilla. Työaloja, joilla 8-tuntista vesijohtolaitoksissa, metallurgisissa laitok-
21800: työpäivää ei ole, mainitaan työaikalain sissa, ,kuten maasuuneilla, martinlaitoksissa
21801: 12 § :n 2 momenttiin perustuvissa hallitus- ja sähkömetallurgisissa sulatoissa, kemial-
21802: ten päätöksissä m. m. yksityisten asuin- ja listeknillisissä ja sähkökemiallisissa laitok-
21803: talousrakennusten rakentaminen, korjaus ja sissa, kuten saippua-, sementti-, kloraatti-
21804: kunnossapito maalla, siltain, satamien, ra- ja kloorikalkkitehtaissa ja lisäksi paperi-,
21805: tojen, teiden ja muiden kulkulaitosten kor- puumassa- ja selluloosatehtaiden osastoissa
21806: jaaminen ja kunnossapito, välittömästi met- valka:isua, keittoa, keittoihapon ja 1ipeän. val-
21807: sänhoidon yhteydessä suoritettava raivaus-, mistusta, hiomopuiden höyryyty:stä, tehdas-
21808: perkaus- ja kuivaustyöt, metsän- ja halon- veden puhdistusta ja sivutuotteiden talteen-
21809: hakkuu, puutavaran ajo, lauttaus ja uitto, ottoa varten. V aitioneuvoston luvalla voi-
21810: paitsi lauttausväylän varsinaisilla lajittelu- daan lisäksi tässä mainituilla teollisuus-
21811: paikoilla. Edelleen ovat lain ulkopuolella aloilla tehdä poikkeuksia lain 5 § :n mää-
21812: valtionrautateiden vuosi- ja kuukausipal- räyksiin, joiden mukaan työläisten tulisi
21813: kalla oleva henkilökunta, lukuunottamatta saada vähintään kolmekymmentä tuntia
21814: veturimiehistöä, johon lakia nyttemmin on kestävä yhtäjaksoinen sunnuntailepo. Poik-
21815: sovellettu, sekä myöskin valtion posti-, len- keuksien mukaan saadaan vastaava lepo
21816: nätin- ja tullilaitos, kanavat, kääntösillat, järjestää sensijaan niin, että sitä tulee kol-
21817: :sairaalat ja vankilat. men viikon aikana keskimäärin 30 tuntia
21818: Näiden poikkeuksien ohella on valtioneu- vi}kossa, joten lepoaikoja ei tarvitse sovit-
21819: vosto vuosittain saman lainpaikan nojalla taa sunnuntain ajaksi.
21820: myöntänyt muitakin poikkeuksia lain nou- Työaikalain kyseellisen momentin nojalla
21821:
21822: 245-29 69
21823: 546 IX,4. - Työaikalain muuttaminen.
21824:
21825: myönnetyt lukuisat poikkeukset ovat oleel- matta, että tämä laajassa mitassa tapah-
21826: lisesti muuttaneet lain vaikutusta ja teh- tuva työaikalain syrjäyttäminen ja taval-
21827: neet sen useilla huomattavilla työaloilla laan laillistettu kiertäminen vaikuttaa kur-
21828: täysin merkityksettömäksi. Huomautamme, jistuttava.sti koko palkkatyöväestön taloudel-
21829: että lain tarkoitushan on työläisten suojaa- liseen asemaan. Lakiin myönnetyt poikkeuk-
21830: minen rajatonta kapitalistista riistoa vas- set antavat kapitalisteille oikeuden työajan
21831: taan. Siinä tarkoituksessa on lainsäätäjä pidentämiseen. Kun siis työläisten luku-
21832: määrännyt pisimmän sallitun työajan. Jo- mää<Ilä ei ole lain edellyttämässä suhteessa
21833: kainen tästä periaatteesta myönnetty poik- työtuntien mwärlliän ti,et'oo se leivän riistä-
21834: keus merkitsee siis sellaisen riisto-oikeuden mistä niiden suusta, jotka työttömyyteen
21835: antamista työnantajalle vastoin lain mää- heitettyinä kärsivät taloudellista hätää. Ra-
21836: räyksiä joko työpäivän pidentämisen muo- joittamaton työpäivä ja kohtuuton ylityö
21837: dossa tai sitten työläisille epäedullisen jär- aiheuttaa työttömyyden lisääntymistä ja
21838: jestelyn kautta. Sellaisen oikeuden on välillisesti työläisten yleisen palkkatason
21839: m. m. valtio varannut itselleen posti-, rau- polkemista sellaisillakin aloilla, joissa 8-
21840: tatie-, luotsi-, majakka-, kanava- ja sairaa- tuntinen työpäivä on voimassa. Kahdek-
21841: lahenkilökuntiin nähden. Näillä aloilla san tunnin työpäivän poikkeukseton nou-
21842: työskentelevien lukumäärä voidaan v :n dattaminen merkitsisi siis oleellista helpo-
21843: 1925 ja 1926 virallisten tilastojen mukaan tusta vuosittain yhä vaikeammaksi ja työ-
21844: laskea 40,000 henkeen. V :n 1923 tilaston läisille tuhoisammaksi muodostuvaan työt-
21845: mukaan on lain ulkopuolella lisäksi m. m. tömyystilantee.seen, koska se pa:koittaisi
21846: metsänhakkuussa, ajossa ja uitossa työsken- työnantajia ja valtiota varaamaan huomat-
21847: televät, joita mainittuna vuotena laskettiin tavasti suuremmalle työlä1ismäärälle sä;än~
21848: olevan 48,791 henkeä. Kun otetaan lukuun nöllistä ansiota.
21849: myöskin tässä mainitsemattomien alojen Viimeisten vuosien kokemus on muuten
21850: työläiset, jotka valtioneuvoston vuotuisilla osoittanut 8-tuntisen työpäivän vastustajain
21851: päätöksillä on julistettu lain ulkopuolelle, väitteet lain turmiollisista vaikutuksista ja
21852: tullaan siihen, että 8-tuntisen työpäivälain voittamattomista teollisuudelle lankeavista
21853: ulkopuolella on yli 90,000 valtion ja yksi- .rasituksista täysin asiattomiksi. Viit-
21854: tyisten kapitalistien palveluksessa työsken- taamme vain teollisuuden kokonaistuloksiin
21855: televää työläistä, virka- ja palvelusmiestä, ja vuotuisiin voittoprosentteihin ja toi-
21856: vaikkapa jätetäänkin huomioonottamatta saalta työläisten työtehon kiristämiseen,
21857: useampaan sataantuhanteen nouseva maa- joka ennen pitkää tulee heittämään esille
21858: talouden palkkatyöväki, joka :alunperinkään taistelun kahdeksaa tuntia lyhemmän työ-
21859: ei ole kuulunut työpäivälain alaisuuteen. päivän puolesta. Vieläpä niilläkin aloilla,
21860: Edelleen voidaan v. 1926 tilastotietojen pe- joihin nähden v. 1917 säädetty laki va-
21861: rusteella laskea 8-tuntisen työaikalain yli- rasi poikkeuksien myöntämisen mahdolli-
21862: työmääräyksiin myönnettyjen poikkeusten suuden, on 8-tuntisen työpäivän käytän-
21863: koskevan yli 20,000 työläistä, joista suurin töön ottaminen näyttäytynyt täysin mah-
21864: osa kuuluu paperi-, puuhiomo- ja selluloo- dolliseksi. On näin ollen perusteetonta
21865: satehtaiden, erinäisten kemiallisten tehtai- jättää edelleen vallanpitäjien ja työnanta-
21866: den, valaistus-, voima- ja vesijohtolaitosten Jam etunäkökohdista riippuvaksi tämän
21867: työläisiin. Heillä voidaan siis teettää työ- työväestölle tärkeän lain kohtalo ja täy-
21868: aikalain 2 ja 5 § :n vastaisesti ylityötä täntöön paneminen. Lain vastaavaan koh-
21869: aina 400 tuntia vuodessa. taan on saatava aikaan muutos, joka sul-
21870: Me emme voi olla erikoisesti painosta- kee pois kaiken tällaisen 'harkintavallan,
21871: IX,4. - Rötkö y. m. 547
21872:
21873: jota näinä vuosina on käytetty kapitalistien tärkeänä, että lain 12 § :n 2 momentti, jo-
21874: hyväksi ja työläisten vahingoksi. hon poikkeuspäätökset nojautuvat, julistet-
21875: Ollen sitä mieltä, että työläisten perus- taisiin kumotuksi, rohkenemme ehdottaa,
21876: tellut vaatimukset kahdeksan tunnin työ-
21877: ajan yleisestä käytäntöön ottamisesta olisi että Eduskunta kiireellisenä käsit-
21878: vihdoinkin toteutettava ja pitäen - lain telisi ja hyväksyisi seuraavan laki-
21879: muihin heikkouksiin kajoamatta - erittäin ehdotuksen:
21880:
21881:
21882: Laki
21883: kahdeksan tunnin työajasta 27 päivänä marraskuuta 1917 annetun lain 12 § :n
21884: 2 momentin kumoamisesta.
21885:
21886: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan täten kahdeksan tunnin työajasta 27
21887: päivänä marraskuuta 1917 annetun ja 14 päivänä elokuuta 1918 annetulla lailla muu-
21888: tetun 12 § :n 2 momentti.
21889:
21890: Helsingissä, elokuun 13 p:nä 1929 .
21891: •
21892: Jalmari Rötkö. Eino Pekkala.
21893: Asser Salo. J. A. Liedes.
21894: Mauritz Fr. Rosenberg. Aug. Turunen.
21895: Arvo A. Lehto. K. Kulmala.
21896: Pekka Strengell. K. Meriläinen.
21897: Heikki Väisänen. Siina Urpilainen.
21898: William Tanner. Väinö Pohjaranta.
21899: Väinö J. Kallio. Kalle Kyhälä.
21900: Arvo A. Lehto. L. Myllymäki.
21901: 548
21902:
21903: IX,5. - Lagmot. N:o 38.
21904:
21905:
21906:
21907:
21908: v. Frenckell m. fl.: Förslag till lag angående tillägg till
21909: lagen om arbetsförhållandena inorn handels-, kontors-
21910: och nederlagsrörelserna.
21911:
21912:
21913: T i 11 R i k s d a g e n.
21914:
21915: Vid 1928 åDs riksdag inlämnade under- vi,sande t~ll motiveringen i denna lagmo-
21916: teckn&d en lagmotion angående tillägg till tion, N :o 3i6, får undertedmad hos riksda-
21917: Lagen om arhe,tsförhå:ll;;mdena inom !han- gen vördsa.mt föreslå,
21918: de1s-, kontor:s- och ne.derlagsröre1serna, som
21919: av :riksdagen icke slutbehandlades. Hän- att Riksdagen ville antaga följande
21920:
21921:
21922: Lag
21923: angående tillägg till lagen om arbetsför hållandena inom handels-, kontors- och
21924: nederlagsrörelserna.
21925:
21926: I enlighe.t med Rliksdagens beslut stadgas härmed att l&gen om arbetsförhållandena
21927: inom handels-, kontors- oeh nederlagsrörelserna, given den 24 oktober 1919 oeh 29
21928: maj 1922, skall erhålla följande tillägg:
21929:
21930: 19 ,§. des regelbundna användande i arbete även-
21931: Under tiden 10 december t. o. m. 23 de- som om övertidsarbe:te oeh arbete på sön-
21932: cember må handeLs-, lmntors- oeh nederlags- dagar oeh kyl'lkriga högtidsdagar gäller i0lm
21933: rörelse öppenhållas under söekendagar från för tiden 10 t. o. m. 23 deeember.
21934: kloekan ått,a på morgonen till kloekan å:tta
21935: på aftonen, ävensom under sön- oeh helg- 21 §.
21936: 1
21937:
21938:
21939:
21940: dag från kloekan 12 på dagen t.ill kloekan Till affärsbiträde ~all för övertidsa.rhete
21941: 8 på kv'ällen. under tiden 10 deeember t. o. m. 23 deeem-
21942: ber undier söekendag erlägges en med
21943: 20 §. minst 100 % och under sön- oeh helgdag
21944: Vad i d:enna 1ag stadga.s om affärsbiträ- med minst 200 % förhöjd avlöning.
21945:
21946: Helsingfors, den 13 augusti 1929.
21947:
21948: E. v. Frenckell.
21949:
21950: Härom förenar sig
21951:
21952: Axel Palmgren.
21953: 549
21954:
21955: IX,5. - Lak. al. N :o 38. Stwmennos.
21956:
21957:
21958:
21959:
21960: v. Frenckell y. m.: Ehdotus laiksi lisäyksistä kauppa-,
21961: konttori- ja varastoliikkeiden työoloista annettuun
21962: lakiin.
21963:
21964:
21965: E d u s k u n n a ll e.
21966:
21967: Vuoden 1928 vailtå:opäi,ville jätti allekir- (N :o 3'6) perusteluihin, saan kunnioitta.en
21968: joittanut la~i,aloitteen lisäyksistä kauppa-, ehdottaa,
21969: konttori- ja varastoliii!clreiden työoloista an-
21970: net1mun la:klii.n, jota edUJSikunta ei käsitel- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21971: lyt loppuun. V iita.ten tämän lakialoitteen
21972: 1 van lakiehdotuksen:
21973:
21974:
21975: Laki
21976: lisäyksistä lakiin kauppa-, konttori- ja varastoliikkei~en työoloista.
21977:
21978: Eduskrm:Ilta;n päätöksen mukaan säädetään täten, että lakiin kauppa-, konttori- ja va-
21979: rastoliikkeiden työoloista, :annettu vuoden 1919 lokakuun 24 p :nä ja vuoden 19•22 tou-
21980: kokuun 20 p :nä,. on tehtävä seuraavat Hsäykset:
21981:
21982: 19 ,§, sunnuntaisin ja ikirkollisina juhlapäivinä,
21983: Joulukuun 10:nnen ja 23:nnen parrvan ei koske joulukuun 10 :nnen ja 23 :nnen päi-
21984: välisenä aikana olkoon S1alHttu pitää auki vän väListä aikaa.
21985: kauppa-, konttori- ja varastoliikettä arki-
21986: P'äivinä kello 8 :sta aamulla klo 8 :aan illalla 21 §.
21987: j,a sunnuntaisin ja juhlapäivinä klo 12 :sta Liikeapulaiselle on ylityöstä joulukuun
21988: pä•ivällä klo 8 :a:an illalla. 10 :nnen ja 23 :nnen päJivän välisenä aikana
21989: maksettava arkipäivinä vähintäin 100 % :lla
21990: 20 :§. ja sunnuntai- ja juhla.päi·vinä vähintäin
21991: Mitä tässä laissa säädetään liikea,pulai,sen 200 % :lla ikoroitettu palkka.
21992: säännöllisestä työstä se,roä yHtyöstä ja työstä
21993:
21994:
21995: Helsingissä, helmikuun 8 päivänä 1928.
21996:
21997: E. v. Frenckell.
21998:
21999: Tähän yhtyy
22000:
22001: Axel Palmgren.
22002: 550
22003:
22004: IX,6. - Lagm.ot. N :o 39.
22005:
22006:
22007:
22008:
22009: Åhlström m. fl.: Förslag till lag om ändring av lagens be-
22010: nämning samt av vissa paragmfer i lagen angående
22011: arbetsförhållandena inom handels-, kontors- och neder-
22012: lagsrörelserna av den 24 oktober 1919.
22013:
22014:
22015: T i ll R i k s d a g e n.
22016:
22017: Då lagen om arbetsförhållandena inom ett framträdande rum i den rörelse, var-
22018: handels-, kontors- och nederlagsrörelserna med ifrågavarande affärer betjänar all-
22019: a v den 24 oktober 1919 stiftades, torde det mänheten, har de som omfattat nyss an-
22020: icke ha varit rådande någon tvekan därom, förda lagtolkning uppenbarligen ieke
22021: att lagen även avsåg att beröra barberar- skänkt tilibörlig uppmärksamhet.
22022: oeh friseringsaffärerna. Visserligen berör- Att barberar- oeh friseringsaffärernas
22023: des dessa affärer ieke vare sig i regerin- stängningstid icke är underkastad lagstad-
22024: gens proposition eller i soeialutskottets be- gad reglering, har år för år lett till allt
22025: tänkande oeh ej heller under ärendets be- beklagligare konsekvenser. Medan en del
22026: handling i plenum men såväl bland inne- affärer stänges kloekan 18, hålles andra
22027: havarna av barberar- oeh friseringsaffärer öppna tili kloekan 19 oeh 20. Oeh vad
22028: som bland dessa affärers anställda var den värre är: söndagsarbetet, som inom detta
22029: uppfattningen allmän, att jämväl dessa faek redan varit i tiotal år avskaffat, hål-
22030: affärer berördes av sagda lag. Samma ler på att återinföras, speeiellt inom dam-
22031: uppfattning delades oekså av en del myn- frisörsbranehen. Därav följer, att perso-
22032: digheter, vilket framgår därav, att polis- nalens arbetsförhållanden håller på att
22033: myndigheterna på en del orter till en bör- utveekla sig i en osund riktning. Genom
22034: jan skred till härav betingade åtgärder att affärerna i denna branch i regel äro
22035: beträffande ifrågavarande affärers öppen- små, i flertal fall med endast en eller
22036: hållnings- och stängningstid. två arbetare, är det för yrkesinspektionen
22037: På grund av lagens oklarhet i denna ytterst svårt, nära nog omöjligt, att över-
22038: punkt har emellertid oekså den tolkningen vaka, i viiken mån ens lagen om 8 tim-
22039: framförts, särskilt från yrkesinspektionens mars arbetsdag i dem efterleves.
22040: sida, att barberar- och friseringsaffärerna Ej blott de anställda utan även arbets-
22041: ieke vore underkastade bestämmelserna i givarna inom ifrågavarande yrkesområde
22042: lagen angående arbetsförhållandena inom åstundar stängningstidens reglering i enlig-
22043: handels-, kontors- oeh nederlagsrörelserna, het med stadgandena i lagen om arbetsför-
22044: en tolkning, som motiverats med att uti hållandena inom handels-, kontors- oeh
22045: dessa affärer i främsta rummet utföres tili nederlagsrörelserna. Därvid är givetvis
22046: hantverk hänförligt arbete. Att oekså för- för de sistnämnda oekså den omständighe-
22047: säljningen av parfymerier o. dyl. intager ten bestämmande, att nuvarande praktiskt
22048: IX,6. - Ahlström y. m. 551
22049:
22050: taget anarkiska arbetstidsförhållanden på värt, synes det oss oundgängiigt, att ett
22051: detta område främja bedrivandet av en lagförtydligande i ovannämnda avseende
22052: illojal och osund konkurrens. Såväl med kommer till stånd.
22053: hänsyn till sistnämnda omständighet, vars På grund av vad ovan framhållits bf\
22054: olyckliga följder arbetarna inom branchen vi att få vördsamt föreslå,
22055: smärtsamt få känna av, som även med hän-
22056: syn till att ej heller för samhället i dess att Riksdagen ville antaga föl-
22057: helliet en :eortsatt och tilUagande regellöshet jande lagförslag:
22058: inom ett stort arbetsområde kan vara önsk-
22059:
22060:
22061:
22062: Lag
22063: om ändring av lagens benämning samt av vissa paragrafer i lagen angående arbets-
22064: förhållandena inom handels-, kontors- och nederlagsrörelserna
22065: av den 24 oktober 1919.
22066:
22067: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas härmed, att lagen angående arbetsför-
22068: hållandena inom handels-, kontors- och nederlagsrörelserna skall benämnas lag an-
22069: gående arbetsförhållandena inom handels-, kontors-, nederlags- m. fl. rörelser, samt
22070: att i sagda lag 1 §, 2 §:s 1 mom. och 15 § skola erhålla följande lydelse:
22071:
22072: 1 §. helg till kloekan fem på aftonen. På
22073: Denna lag underkastade äro handels-, landsbygden må doek förenämnda rörel-
22074: kontors- och nederlagsrörelserna jämt() till- ser från den 1 juni till den 1 september
22075: hörande underavdelningar ävensom barbe- öppenhållas till kloekan sju på aftonen,
22076: rar- och friseringsaffärerna. Med affärs- på lördag oeh dag före helg till kloekan
22077: biträde förstås i denna lag person, som är sex.
22078: i arbete vid sådan rörelse. 15 §.
22079: Denna lag samt de speeialbestämmelser,
22080: 2 § 1 mom. som av statsrådet utfärdas angående till-
22081: Denna lag underkastad rörelse må öp- lämpningen av denna lag oeh tillsynen
22082: penhållas under söekendagar från kloekan över dess efterlevnad, skola i affärslokal,
22083: åtta på morgonen till kloekan sex på afto- som är denna lag underkastad, genom
22084: nen, förutom på lördag oeh dagen före ägarens försorg utställas.
22085:
22086:
22087: Helsingfors, den 13 augusti 1929.
22088:
22089:
22090: Axel Ahlström. Johan Helo.
22091: Mauno Pekkala. E. Huttunen.
22092: 552
22093:
22094: Suomennos.
22095: IX,6. - Lak. al. N :o 39.
22096:
22097:
22098:
22099:
22100: Ahlström y. m.: Ehdotus laiksi kauppa-, konttori- ja va-
22101: rastoliikkeiden työoloista lokakuun 24 päivänä 1919
22102: annetun lain nimikkeen sekä eräiden pykälien muutta-
22103: misesta.
22104:
22105:
22106: E d u s k u n n a ll e.
22107:
22108: Kun kauppa-, konttori- ja varastoliikkei- palvelevat yleisöä, sille eivät ne, jotka ovat
22109: den ty;öoloista lokakuun 24 päivänä 1919 omaksuneet edellä esitetyn laintulkinnan,
22110: annettu laki säädettiin, ei liene vallinnut ilmeisesti ole omistaneet asianmukaista huo-
22111: mitään epäilyksiä siitä, että laki oli tarkoi- miota.
22112: tettu koskemaan myöskin parturin- ja kä- Se seikka, ettei parturin- ja kähertäjän-
22113: hertäjänlii:kik:eitä. 'Tosin ei näitä liikkeitä. liikkeiden sulkemisaika ole laissa säännöstel-
22114: kosketeltu enempää hallituksen esityksessä ty;jen määräysten alainen, on vuosi vuodelta
22115: kuin työväenasiainvaliokunnan mietinnössä- johtanut yhä valitettavampiin seurauksiin.
22116: kään eikä myöskään asiaa täysistunnossa Samalla kuin osa liikkeitä suljetaan rkello
22117: käsiteltäessä, mutta >sekä parturin- ja käher- 18, pidetään toisia avoinna kello 1,g :ään ja
22118: täjänliikkeiden omista1jain että näiden liilk- 20:een. Ja mikä vielä pahempaa: pyhätyö,
22119: keiden palveluskunnan keskuudessa oli se joka tässä ammatissa jo oli vuosikymmeniä
22120: käsitys yleinen, että sanottu laki koski myös- lakkautettuna, on tulemassa uudelleen käy-
22121: kin näitä liikkeitä. Samaa mieltä olivat täntöön, erikoisesti naiskäherrysalalla.
22122: myiÖskin eräät viranomaiset, mikä käy ilmi Tästä seuraa, että henkilökunnan työsuh-
22123: siitä, että poliisiviranomaiset eräillä pailkka- teet ovat kehittymässä epäterveeseen suun-
22124: kurmilla aluksi ryhtyivät lain määräämiin taan. Kun tämän alan liikkeet säännöllisesti
22125: toimenpiteisiin kJ"Symyksess:ä olevien liikkei- ovat pieniä, useimmissa tapauksissa käsit-
22126: den aukiolo- ja sulkemisaikojen suhteen. täen vain yhden tai kaksi työntekijää, on
22127: Lain epäselvyyden vuoksi tässä kohdassa ammattientarkastuksen erinomaisen vai-
22128: on kuitenkin sekin tulkinta esitetty, erikoi- keata, miltei mahdotonta valvoa, missä mää-
22129: sesti ammattientaTikastuksen taholta, etteivät rässä edes lakia kahdeksan tunnin työpäi-
22130: parturin- ja kähertäjänliikkeet olisi kaU'J)'J)a-, västä niissä noudatetaan.
22131: konttori- ja varastoliikkeiden työoloista an- Eivät vain kysymyksessä olevan amatti-
22132: netun lain määräysten alairsia, tulkinta, jota alan palveluskuntaan !kuuluvat, vaa.n myös-
22133: on perusteltu sillä, ·että näissä liikkeissä ensi kin työnantajat haluavat sulkemisajan sään-
22134: sijassa suoritetaan käsityöhön verrattavissa nöstelemistä kaupjpa-, konttori- ja varasto-
22135: olevaa työtä. Että myöskin hajuvesien y. m. iiikkeiden työoloista annetun lain säännösten
22136: myynti on huomattavalla osalla siinä toi- mukaisesti. Tällöin on viimemainituille luon-
22137: minnassa, jolla kysymyksessä olevat liikkeet nollisesti se seikka määräävänä, että nykyiset
22138: IX,6. - Ahlström y. m. 553
22139:
22140: käytännöllisesti katsoen anarkistiset työaika- nöstelemättömyys suurella työalalla saata
22141: suhteet tällä alalla edistävät epälojaalisen olla toivottavaa, näyttää me-istä, välttämät-
22142: ja epäterveen kilpailun harjoittamista. S·eikä tömältä, että lain selvennys yllämainitussa
22143: viimemainittuun seikkaan nähden, jonka tarkoituksessa saadaan aiikaan.
22144: onnettomat seuraukset tämän alan työnte- Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, 'PYY-
22145: kijät saavat kipeästi tuntea, että myörskin dämme kunnioittaen saada ehdottaa,
22146: siihen katsoen, ettei yhteiskunnalle kokonai-
22147: suudessaankaan jatkuva da lis:ääntyvä sään- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22148: van lakiehdotuksen:
22149:
22150:
22151:
22152: Laki
22153: kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden työoloista lokakuun 24 päivänä 1919 anne-
22154: tun lain nimikkeen sekä eräiden pykälien muuttamisesta.
22155:
22156: Eduskunnan 'päätöksen mukaisesti säädetään täten, että laki kauppa-, konttori- ja va-
22157: rastoliikkeiden työoloista saa nimen Laki ika uppa-, konttori-, varasto- y. m. liikkeiden
22158: työoloista sekä että sanotun lain 1 §, 2 § :n 1 mom. ja 15 § saavat seuraavan sanamuo-
22159: don:
22160:
22161: 1 §. dulla saavat kuitenkin mainitut liikkeet ke-
22162: Tämän lain alaisia ovat kauppa-, konttori- säkuun 1 päivän ja syyskuun 1 [läivän väli-
22163: ja varastoliikkeet niilhin liittyvine alaosastoi- senä aikana olla avoinna kello seitsemään il-
22164: neen sekä parturin- ja kähertäjänliikkeet. lalla, lauantaisin ja rjuhla-aattoina kello
22165: Liikeapulaisella tarkoitetaan tässä laissa kuuteen.
22166: henkilöä, joka työf'lkentelee sellaisessa liik-
22167: keessä. 15 §.
22168: 2 § 1 mom. Tämän lain alaisen liikkeen huoneistoon
22169: Tämän lain alaiset liikkeet saavat olla on omistajan toimesta julkipantava tämä
22170: avoinna arkipäivisin kello kahdeksasta lwki sekä sen soveltamista ja valvontaa kos-
22171: aamulla kello kuuteen illalla, paitsi lauan- kevat valtioneuvoston antamat erikoismää-
22172: taisin ja juhla-aattoina kello viiteen. Maaseu- räykset.
22173:
22174:
22175: Helsingissä elokuun 13 päivänä 1929.
22176:
22177:
22178: Axel Ahlström. Johan Helo.
22179: Mauno Pekkala. E. Huttunen.
22180:
22181:
22182:
22183:
22184: 245-2[) 70
22185: 554
22186:
22187: IX,7. - Toiv. al. N:o 63.
22188:
22189:
22190:
22191:
22192: Huttunen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi maatalous-
22193: työväen alimmista palkoista.
22194:
22195:
22196: E d u s k u n n a ll e.
22197:
22198: Viime vuosien kuluessa on useasti eri tää mahdollisuudet tehokkaalta järjestötoi-
22199: asioiden yhteydessä valit·ettu sitä, että maa- minnalta. Tämän vuoksi olisikin yhteiskun-
22200: taloudesta siirtyy palkkatyöväkeä kaupunki- nan ri·ennett.ävä maatalouspalkkatyöväen
22201: ja teollisuooeuduille enemmän kuin mitä avuksi.
22202: nämä seudut voivat tarjota työmahdolli- Maanomistussuhteita koskevat uudistuk-
22203: suuksia. Täten on muodostunut työttömyys set, joita viime vuosina on toimeenpantu,
22204: eräissä kaUipunki- ja teollisuuspaikoissa jat- ovat olleet omiaan hiukan rajoittamaan
22205: kuvaksi ilmiöksi, joka on aiheuttanut asian- maaseutuväestön siirtymistä teollisuusseu-
22206: omaisille kunniHe kohtuuttomia rasituksia, duille. Mutta riittävästi eivät tähän asti
22207: puhumattakaan työttömien itsensä kärsi- toimeenpannut uudistukset ole :kyenneet
22208: mästä kurjuudesta. Mutta samaan aikaan estämää·n väestön siirtymistä. Ja va11maa
22209: kuin kaupunki- ja teollisuusseuduilla on työ- on, •että niin kauan kuin maataloustyövä·en
22210: voimaa yli ta.rpe•en saattaa eräillä maaseutu- palkka- ja, työsuhteet ovat aivan säännöste-
22211: paikkakunnilla olla, varsinkin kiireiden ke- lemä:ttä t. s. maanomistajain .rajattoman
22212: sätöiden aikana osittaista työvoiman puu- mielivallan alaisena, ei pa1kkatyövä.estön
22213: tetta. liika·siirtymistä teollisuusseuduille voida eh-
22214: Syy maatalouspalkkatyövoiman siirtymi- käistä. Ja pakkokeinot siinä tuskin auttaisi-
22215: seen teollisuuslmskuksiin on aivan luonnol- vatkaan. Varsinkin sellaisilta paikkakun-
22216: linen. Vaikka teollisuustyövä,enkään paLkat nilta, joissa maksetaan aivan hämmästyttä-
22217: eivät ole suinkaan hyvät, niin ovat rre kui- vän pieniä .palk!koja, pyrkii työvä,ki teolli-
22218: tenkin ·paremmat kuin useilla seuduilla maa- suusseudulle, jossa se toivoo saavansa pa-
22219: taloustöissä. Työsuhteet samoinkuin palkat- remmin palkattua ty;ötä. Ei l1ene tarpOOI-
22220: kin ovat teollisuustöissä paremmin säännös- lista esitellä numeroita maataloustyövä.en
22221: teltyjä kuin mitä on asian laita maatalou- palkoista, sillä tilastollinen vuosikirja antaa
22222: dessa'. Sosialinen lainsäädäntö on keskitty- niistä, musertavan arvostelun.
22223: nyt, luonnollisista syistä, etupäässä teolli- Vaikka siis maanomistusoikeuden yhä
22224: suustyövä,en suojaksi. Ja paLkat ovat useilla jatkuva ja kuten toivottavaa olisi entistä
22225: teollisuuden aloilla säännöstellyt työehto- tehokkaampi kehitys kulkisi siten, että yhä
22226: sopimuksilla. useammat palkkatyöläisetkin saisivat maata,
22227: Maaseudun palkkatyöväki ei voi vaikut- josta he voi.sivat ,saada toimeentulonsa, niin
22228: taa järjestötoimintansa kautta työ- ja palk- ei sitä voida pitä,ä vi,elä; riittävänä ehkäise-
22229: kasuhteittensa järjestelyyn yhtä tehokkaasti mään väe.stön siirtymistä teollisuookieskuk-
22230: kuin teollisuustyövä·ld. Harva asutus riis- siin. Yhteiskunnan on ryhdyttävä muirhin-
22231: IX,1. -Huttunen y. m. 555
22232:
22233: kin toimenpiteisiin maatalouspalk!katyöväien maatalouspalkkatyöväen alimmista työpai-
22234: aseman turvaamiseksi. Yhtenä sellaisena ja koista.
22235: val'llllaan tehok!kaanakin keinona on kohtuul- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
22236: lisen työpalkan. suorittaminen n.äissä töissä. eduskunnan hyvätksyttäväksi toivomuksen,
22237: Mutta kun maanomistajat eivät katso muuta
22238: kuin miten he saisivat mahdollisimman hal- että hallitus kiireellisesti valmis-
22239: valla palkalla työv;äkeä, niin olisi erittäin taisi ja Eduskunnalle antaisi esityk-
22240: tarpeellista, että eduskunta säätäisi lain sen laiksi maatalouspalkkatyöväen
22241: alimmista palkoista.
22242:
22243: Helsingissä elokuun 12 p :nä 1929.
22244:
22245:
22246: E. Huttunen. Kustaa Perho.
22247: Aatto Siren. Ville Komu.
22248: 556
22249:
22250: IX,s. - Toiv. al. N :o 64.
22251:
22252:
22253:
22254:
22255: Sillanpää y. m.: Eläkkeenmuotoisen lapsiavustuksen anta-
22256: misesta vähävaraisille äideille.
22257:
22258:
22259: Eduskunnalle.
22260:
22261: Lastenhuolto- ja -kasvatus on yhteiskun- li~nen seuraus asiantilasta on, että äitien on
22262: nan kannalta nykyajan tärkeimpiä tehtäviä. paikko läJhteä ansiotyohön kodin uJ:kopuoleUe
22263: Käsitys, että lasten elättäminen ja kasvatta- ja jättää lapsensa koko päiviksi om81n on-
22264: minen kuuluu yksinomaan lasten vanhem- nensa noj.aan, tai jättää lapsensa kofuonaa:n
22265: mille, alkaa vähitellen väistyä. Johan meil- yhteiskunlllan elätettäväksi. Jos äiti on kai-
22266: läkin maksetaan valtion alempipalkkaisille ket päivät poissa lmtoa ja kotiin tultuaan
22267: toimenhaitijoille lapsiavustusta. Muille kan- vielä kotitöillä lastattu, seuraa siitä luon-
22268: salaisille taasen se myönnetään verovähen- nost&an, ·että ä;iti ei jaksa ~enää lasten ka.sva-
22269: nyksenä, lapsiluvun mukaan. Myös valvoo tuiksesta huolehtia niinkuin pitäisi. Lasten
22270: yhteiskunta aviottomain lasten huoltoa ja kasvatuksen kannalta oHsikin väilttämätöntä,
22271: kasvatusta tätä koskevan lain määräämillä että yhteiskunta ryhtyy järjestämään niille
22272: tavoilla. Jatkona varattomain lasten yhteis- äideille, jotb yksinä.än elättävät ja kasvat-
22273: kunnalliseksi lnmltamiseksi ovat aloittees- tavat lapsensa, la1psiavustusta, joka ei ole
22274: samme esitetyt toimenpiteet. köyhäinhoidon luontoinen. El'.äissäJ muissa
22275: Toimeentulo iapsirilkkaissa perheissä on maissa se jo on toteutettu. Tanskassa
22276: pienipal'kkaisille useimmniten hyvinkin :puut- on täitä kosfueva la.ki, joka määrää tällaisen
22277: teenalaista, vaikka perheen ·elättäjälllä onkiu eläkkeen luontoisen lapsiavustuksen. Lain
22278: vakituinen toimi. Mutta jos toimeentulo on muka-an katsotaan seLlainen äiti puutte,en-
22279: vaifueata molempien vanhempien ·eläessä, alaiseksi, jonka omaisuus ei ylitä 4,000 kr.
22280: käy se silloin, joo äiti jää yksin las1-en li!sättynä 500 kr. kutakin 14 v. nuol'empaa
22281: kanssa, ylivoimaiseksi. Kuinka paljon äitejä lasta kohden sekä jonka tulot eivät ylitä
22282: onkaan meidän maassamme, joko leskeksi 800 kr. vuodessa lisättynä 100 kr. jokaista
22283: jääneitä, tai ä.itejä, jotka aviomi!fuet ovat 14 v. [1UOrempaa lasta :kohden. Avustus ei
22284: jättäneet :ehkä suurerrkin la,psijoukon kanssa ole tarkoitettu äidin avustamiseksi, vaan me-
22285: oman onnensa [10jaan, ilman mitään toi- nojen peittäimiseiksi lasten elatufusessa ja
22286: meentulon mailidollisuuiksia, joilLe köyhäin- kasvatuksessa.
22287: hoito on ainoa turva. Köyhäinhoidon avus- Avustuksen suuruus on lai:ssa määrätty,
22288: tus on useimmiten liian niukka ja epämä:ä- ollen samanlainen koko va,lta.kunnassa, ni-
22289: räinen sekä muodoltaan 'a'1entava. Köyhäin- mittäin 200 kr. vuodessa kunnes lapsi on
22290: hoido:ru avustusmuoto tarkoittaa vain elämi- täyttänyt 4 vuotta, 160 ikr. kunnes lapsi on
22291: sen avustamista, :ei kasvatusta, joten avustus täyttänyt 12 vuotta ja 120 kr. vuodes:sa
22292: on!kiu niin niulkka, :ettei äiti sen avulla voi kunnes 'lapsi on täyttänyt 14 vuotta. Eri-
22293: jäädä kotiin lapsia,an hoitamaan. Luonnol- koista:pauksissa voidaan avustusta jatkaa
22294: IX,s. - Sillanpää y. m. 557
22295:
22296: kunnes la:psi on täyttänyt 18 v., jos lapsi riippuvainen elätettävien lasten luvusta.
22297: käy oppi- t&i ammattikoulua, on opissa eikä HeJ.singin köyhäinhoitolautakunta sai 8:1Sian
22298: hänen paLkkatulonsa ylitä mäårättyä sum- va:lmisteltavakseen. Ben Mettama komitea
22299: maa (Kööpenharrninassa 75 kr. kk.) tahi kun sanoo mietinnössään m. m.:
22300: lapsi on sairas. ,Yleisesti tunnettua on, että varattoman
22301: Avustuksen anto ~lwkkaa, jos äiti menee 'Yksinäisen äidin kaksinkertainen taakka kai-
22302: naimisiin tai viettää epäsiv~eellistä elämää. !paa yhteiskunnan 31pua. Komitea on ollut
22303: Avustus voidaan myös eräissä tapauksissa yksimielinen siitä, että olisi suotava, että
22304: pidättää, mutta jos leSken ja lasten talou- ehdotuksessa mainituil1e äideille voitaisiin
22305: dellinen a,sema paranee oman työskente,lyn antaa kunnalliJsta apurahaa, jota ei katsot-
22306: kautta, ei eläkettä lakkauteta. Lapsiavustus taisi köyhäinhoidoksi.'' Komitea on katso-
22307: voidaan maksaa äidin kuoleman jälkeenkin nut, että 6,000 markan tulora;jaa olisi sovel-
22308: sille, joka ottaa lapsen hoidettavakseen. lutettava ainoastaan siinä t~apauksessa, kun
22309: Kun laki määrää lapsiavustuksen mak- elätettävänä on yksi 16 v. nuorempi lapsi,
22310: settavaksi, ottaa valtio puolella osaa lapsi- ku~ taas määrää olisi koroitettava, kun on
22311: avustuksella maksettaviin menoihin. useampia lapsia, 1,200 mk :a~an lasta kohden
22312: Lapsiavustuksen ollessa käytännössä jää vuodessa.
22313: köyhäinihoidon sijoitettavaksi enää vaån vä- Apurahaan oiJlmutetuksi olisi katsottava
22314: häinen osa .lapsista. Erittäin miehmkiin- ainoastaan sellain~n äiti, joka yksinään tun-
22315: toista on se, ~että Tanskassa lapsen isä, joka nollisesti huolehtii lapsistaan, jolla on koti-
22316: jättää huolehtimatta la,psensa yllä,pidosta, paikkaoikeus Helsingin kaupungissa ja asuu
22317: joten yhteiskunta on pakotettu avustamaan täällä, ja ,jonka lapsella ei ole muita elatus-
22318: äitiä, menettää äänioikeutensa, eikä äiti, velvollisia sukulaisia kuin äiti.
22319: joka avustusta saa, kuten meillä on tapah- Apurahaa nauttivat henkilöt olisivat ase-
22320: tunut. tettavat valvonnan alaiseksi ja heidän olo-
22321: Kuten se1ostuksesta 'huomaa, huolehditaan suhteensa tarkastettavat vähintään kaksi
22322: Tanskassa lasten kasvatuksesta avustamaila kertaa vuodessa. Komitea on laatinut eri-
22323: äitejä, jotka ovat lastensa :luonnollisimpia koisen taulukon apu:vahan jaosta perhesuh-
22324: kasvattajia. AvustUiksen periaate on: avus- teet ja. ansiomahdollisuudet huomioon ot-
22325: tusta äideille .lasten kasvatusta ja hoitoa ~taen. Sen mukaan äidille, jonka oma ansio-
22326: varten. mahdollisuus on liian pieni, on myönnettävä
22327: Norjassa ovat eräät kunnat ryhtyneet jär- lasta kohden ~enempi avustusta kuin sille,
22328: jestämään saman periaatteen mukaista joka on tilaisuudessa ansaita enemmän.
22329: lapsiavustusta yksinäisille äideille kunnalli- Lopuksi esitetään mietinnössä laskelma
22330: sena avustuksena, kuin mitä Tanska('Ssa kunta Hei.singin kaupungin köyhäinhoitolautakun-
22331: ja valtio yhteisesti suorittaa. Avustus hoi- nan yhden kuukauden aikana maksarrnista
22332: detatan kokona,an ulkopuolella köyhäinhoi- lapsiavustuiksista, sekä siitä, kuinka paljon
22333: don. Avustuksen j8:1koa varten on asetettu ne tulisi~vat kohoamaan, jos hvpsiavustusta
22334: erikoinen virasto, joka toimittaa avustuksen annettaisiin ehdotetuna tavalla. Laskelman
22335: jaon ja va'lvonnan. mukaan maksoi köyhäinhoitolautallrnnta sa-
22336: Sama kysymys on myös ollut yksityisen nottuna kuukautena. lapsiavustusta 72,022
22337: aloitteesta vireillä Helsingin kaupungin val- mk. Ehdotetun avustustariffin mukaan olisi
22338: tuuS'tossa. Aloitteessa ehdotettiin, että äi- avustusmäärä kohonnut 3,9,428 markalla.
22339: dille, jonka vuositulot eivät ylitä 6,000 Köyhäinhoitolautakumta asettui lopulta yk-
22340: markka8:1 vuodessa, myönnettäisiin eläkkeen- simielisesti puoltamaan lapsiarvustuksen
22341: luontoinen lapsiavustus, jonka määrä oli säännöstelyä. - Nyt on kysymys jäänyt jo-
22342: 558 IX,s. - Lapsiavustus vähävaraisille äideille.
22343:
22344: honkin komiteaan makaamaan, ja epäiltävä.ä tava, että kunnat nyt jo ovat velvolliset
22345: on, voiko se puhtaasti kunnallisena avustuk- puutteeseen joutuneita äiteJä avustamaan.
22346: sena edes Helsingissä toteutua. Eläke olisi siis osaltaan sitä menoerää, jota
22347: Kysymys eläkkeen luontoisen lapsiavus- kunnat nyt jo ovat velvolliset suorittamaan.
22348: tuksen myö,ntärmisestä yksinään la.psia·an Tosin menot säännöllisen eläkea,vustuksen
22349: elättäville äideille, on näin ohen tuLlut meil- muodossa jonkun verran kasvai8ivat, mutta
22350: läkin julkisen keskustelucr1 alaiseksi niiden jos valtio ottaisi osaa eläJkemaksuun, voitai-
22351: taholla, jotka viran puolesta joutuvat tunte- sii>n lrupsiavustuksen säännöstely toteuttaa
22352: maan äitien aseman heidän jääilessä~n y!ksi- koko ma1assa.
22353: nään las~nsa kanssa, ja jotka ovat tulleet Kun tämä uudistus on kansan tulevai~~u
22354: samaan tuloksen, nimittäin että lastenho~ den kannalta suuriarvoinen ja laajakantoi-
22355: don ja -kasvatuiksen kannalta olisi suotavaa, nen, vaatisi se toteutuakseen hallituksen
22356: että lapsi,avustus järjestettäisiin eläkeluon- puolelta toimenpiteitä.
22357: toiseksi, ja, jonka sruajaa ei leimattaisi köy- Ehdotamme siis eduskunnan piiJätettä-
22358: häinavun poltinraudaHa, silloin kun hän te- väksi toivomuksen
22359: kee voitava,nsa kasvattaessaan uutta suku-
22360: polvea yhteiskuntaa varten. että hallitus ryhtyisi valmistamaan
22361: Eläkeluontoisen la:psiavustuksen aikaan- kysymystä siitä, miten voitaisiin toi-
22362: saaminen puhtaa.sti ikunnalliisena avustuik- meenpanna niille vähävaraisille äi-
22363: sena, kuten on Norjassa, lienee vaikeasti to- deille, jotka itse elättävät ja kasvat-
22364: ·teutettavissa. Valtion ja kunnan yhteisenä tavat lapsensa, eläkkeenmuotoinen
22365: avustuiksena, kuten 'Talllskassa, olisi toteutta- lapsiavus·tus, joka ei saa olla köyhäin-
22366: minen 'heLpompi. Eläkkeenluontoisen la1psi- hoidon luontoinen, sekä antamaan
22367: avustuksen jäTj,estämisessä on huomioonotet- asiasta Eduskunnalle esityksen.
22368:
22369: Helsingissä, 8 p. elokuuta 1929.
22370:
22371:
22372: Miina Sillanpää. Hilja Pärssinen.
22373: Hilda Seppälä. Anna Haverinen.
22374: Hilma Koivulahti-Lehto. Iida Vihuri.
22375: Aino Lehtokoski. Hilma Waljakka.
22376: Osk. Reinikainen. Axel Åhlström.
22377: Mauno Pekkala. E. Huttunen.
22378: Väinö Voionmaa. Aatto Siren.
22379: Mandi Hannula. Reinh. Swentorzetski.
22380: Jalmari Leino. Viljo Rantala.
22381: E. Aromaa. Aina Lähteenoja.
22382: Kaino W. Oksanen.
22383: 559
22384:
22385: IX,9. - Toiv. al. N :o 65.
22386:
22387:
22388:
22389:
22390: Halen y. m.: Esityksen antamisesta valtion varoilla yllä-
22391: pidettävän vanhttus- ja työkyvyttömyyseläkelaitoksen
22392: perustamisesta.
22393:
22394:
22395: Ed u s kunnalle.
22396:
22397: Viitaten v :n 19217 valtiopäiville jätetyn neet puolet tai enemmän varsinaisesta
22398: anomusehdotuksen N :o 19 perusteluihin työkyvystään tai joiden vuosiansio,
22399: (Liitteet I-IX, s. 39>1) pyydämme ehdot- ei, heidän ruumiillisen vajavaisuu-
22400: taa eduskunnan pää,tettäväksi toivomuksen, tensa takia tai muista syistä, joita he
22401: eivät ole itse aiheuttaneet, ole vähin-
22402: että hallitus kiireellisesti valmistaisi tään puolet terveiden työläisten kes-
22403: Eduskunnalle esityksen valtion va- kimääräisestä vuosiansiosta, vähin-
22404: roilla ylläpidettävän vanhuus- ja työ- tään 5,000 markan vuotuinen työky-
22405: kyvyttömyyseläkelaitoksen perustami- vyttömyyselake; sekä
22406: sesta, josta annettaisiin kaikille 60 että laki r-akennettaisiin seuraaville
22407: vuotta täyttäneille työläisille, pien- perusteille:
22408: talonpojille ja muille samanlaisessa että kaikki muttt eläkelait kunw-
22409: taloudellisessa asemassa oleville kan- taan, ja
22410: salaisille vähintään 5,000 markan suu- että vanhuus- ja työkyvyttömyys-
22411: ruinen vuotuinen eläke; ja eläkelaitoksen ylläpitämiseksi tarvit-
22412: että sellaisille työläisille, jotka ei- tavat varat kootaan koroittamalla
22413: vät ole täyttäneet 60 vuotta, mutta omaisuus- ja perintöveroa.
22414: jotka ovat syystii tai toisesta menettä-
22415:
22416: Helsingissä, elokuun 16 p :nä 1929.
22417:
22418:
22419: Verner Halen. Juho Perälä.
22420: Arvo A. Lehto. J. A. Liedes.
22421: Heikki Väisänen. K. Kulmala.
22422: Pekka Strengell. K. Meriläinen.
22423: William Tanner. Emil J. Tabell.
22424: Aug. Turunen. Eino Pekkala.
22425: A. K. Talvio. Asser Salo.
22426: Väinö Pohjaranta. J. Rötkö.
22427: Väinö J. Kallio. Kalle Kyhälä.
22428: L. Myllymäki. Jalmari Virta.
22429: 560
22430:
22431: IX,1o. - Toiv. al. N:o 66.
22432:
22433:
22434:
22435:
22436: Helo y. m.: Liikenenvostojärjestelmän toimeenpanernisesta.
22437:
22438:
22439: E d u s k u n n a 11 e.
22440:
22441: Maailmansodan jälkeisinä vuosina on miseksi niin hyvin tuotantovälineiden siir-
22442: useissa maissa. heränny,t kysymys käytännöl- tämiseksi yksityisten hallusta kuin myös työ-
22443: lisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä kansan- läisten oikeuksien lisäämiseksi työpaik·alla.
22444: valtaisuuden laajentamiseksi myöskin yh- Tätä jälkimäistä seik>kaa erikoisesti tarkoit-
22445: teiskunnalliselle alalle. Poliittisella alalla taa nykyään monessa maassa päiväjärjestyk-
22446: on kansanvaltaisuuden periaate suurin piir- sessä oleva kysymys teollisesta kansanval-
22447: tein tunnustettu ja maailmansodan jälkeen la:sta, jonka saavuttamiseksi on pidetty tär-
22448: poistettiin de.spotismin viimeisiä jätteitä keänä ryhtyä luomaan n. s. liikeneuvostojär-
22449: useista Euroopan maista. Mutta yh-teiskun- jestelmää.
22450: nallisena alalla ja varsinkin tuotannollisella Liikeneuvostojärjestelmä tietää sitä, e'itä
22451: alalla ovat olosuhteet yleensä jatkuneet suu- liikke>en palveluksessa oleville työläisille,
22452: rin piirtein muuHumattomina pääasiassa niin hyvin henkistä kuin ruumiillista työtä
22453: työnantajan yksinvaltaan perustuvina, vas- tekeville annetaan oikeus valitsemiensa luot-
22454: taten siinä suhteessa yksinvaltiuden aikaa tamusmiesten tai näiden muodostamien or-
22455: ;poliittisella alalla. ga.a:nien, liilmneuvostojen, kautta sekä valvoa
22456: v.aatimus täydellisen 1nvnsanvallan toteut- liikkeen toimint·aa, sikäli kuin liikkeen työ-
22457: tamis·esta tuotannollisella alalla merkitsee läisten etu sitä vaatii, että myöskin vaikut-
22458: itse asiassa yhteiskunnallistuttamista, s. o. taa suorastaan sellaisten liikettä koskevien
22459: tuotantovälineiden saaUamista yhteiskun- kysymysten käsittelyyn ja ratkaisuun, joilla
22460: nan huostaan ja tuotannon järjestämistä pi- on liikkeem. työväestölle merkitystä, mutta
22461: tämällä silmällä sekä yhteiskunnan tarpeita jotka täihän asti ovat olleet työnantajan yk-
22462: eikä kuten nyt vain yksityisten voitontavoit- sin mäiärä:ttävissä. 'Tällaisia liikeneuvostoja
22463: telua että samalla myös sitä, että työnteki- on perustettu joko vapaamuotoisesti ulko-
22464: jöille työn suorituksessa annetaan mahdolli- puolella lai·rusäädännön - viimeisimpälllä
22465: simman itsenäinen, autonominen asema, joka esimerkkinä siitä on äskettäin vireillä ollut
22466: <poistaisi 8en orjuutta:van riippuv.aisuuden kysymys lii,l;:;eneuvost,ojen perustamisB.sta
22467: tunteen, joka työntekijällä nykyisessä yhteis- Käpenhaminan kunnan !työläisille - mutta
22468: kuntajärjest.elmässä luonnollisesti aina on. kysymystä on myös pidetty niin tärkeänä,
22469: Tuotantovälineiden yhteiskunnallistutta- että monessa maassa valtiovalta on katsonut
22470: minen edellyttää nykyisten poliittisten voi- asiakseen ryhtyä lainsäiädäl!möllistä tietä
22471: masuhteiden muuttumista ja vaHiovallan järj<estämään liikeneuvostojärjestelmää. Näin
22472: joutumista työväenluokan käsi~n. Mutta jo on tehty esim. Saksassa, Hävalla.ssa, Tshek-
22473: nykyisissäkin olosuhteissa voidaan ryhtyä koslova:kiassa ja Norjass.a, j·oissa on osittain
22474: toimenpiteisiin osittaisten tulosten saavutta- yksityiskohtainen lainsäädänif:ö liikeneu-
22475: IX,1o. - Helo y. m. 561
22476:
22477: vostojärjestelmästä. Saksassa on kysymystä On ilman muuta selvää, mikä kasvattava
22478: pide·tty niin tärkeänä, että säännös liikeneu- ja opettava me·rkitys ylläesitetyllä liimeneu-
22479: vostojärjestelmästä an siellä otettu valta- vostojärjestelmällä on liikkeen työntekijöi-
22480: kumnan perustuslakiin. hin, joilla siten on tilaisuus peliehtyä siihen
22481: Liikeneuvostojen toiminta käsittää yleensä tär1,eään te:htävääm., joka niillä tuotantoväli-
22482: samanlaatuioot kysymykset kaikkialla siellä, neitten yhteiskunnallistuttamis.en jälkeen on
22483: missä se on lainsäädännölli:sesti järjestetty. tuotannon järjestämisessä.
22484: Siihen kuuluu luonnollisesti ennen kaikkea Liikeneuvostojärjestelmä kaipaa vielä täy-
22485: varsinaisen työväenlainsäädännön noudatta- dentämistä siinä .suhteessa, että neuvostojen
22486: misen valvominen, niin että työväenlainsää- yläpuolelle asetetaan kokonaisia tuotanto-
22487: däntöä sovellute·taan ja oikealla tavalla. aloja ja yhtenäisiä tuotantopiirejä edustavia
22488: Tällöin 'tu}ee erikoisesti kysymykseen toi- kansanvaltaisesti kok01onpantuja neuvostoja,
22489: minta työläist,en suojaamiseksi työssä uhkaa- jotka käsittelevät yleisempiä koko tuotannOin
22490: vilta vaaroilta, niin e.ttä kaikkiin tarpeelli- alaa tai yleensä tuotantoelämää koskevia ky-
22491: siin t:oimenpiteisiin tässä tarkoituks·essa ryh- symyksiä. Tämä täydentäminen ei koh-
22492: dytään sekä yleensä, että kaiklöa annettuja danne suurempia vaikeuksi·a kun järjestel-
22493: määräyksiä ja työväen hyväksi tehtyjä sopi- mälle on ensin laskettu perusta edellä esite-
22494: muksia kuten työoloja koskevia määräyksiä tyillä liikeneuvostoilla.
22495: ja p·a~kka- ja työehtosopimuksia tarkasti Mi•elestämme olisi aika jo meinäkin ryhtyä
22496: noudatetaan. Edelleen on pidettävä sil- toimenpiteisiin liikeneuvostojen järjestämi-
22497: mällä, ettei ilman riittävää syytä ryhdytä seksi. Asiasta ovatkin ed. J. Helo y. m. jät-
22498: sellaisiin toimenpiteisiin, jotka välillisesti tän<e·et v :n 1921 eduskunnalle 'Valmiin perus-
22499: huonontaisivat työläisten asemaa, kuten että tellun laki:esityksen työneuvostoista (Liite
22500: otetaan käytäntöön uusia sopimattomia työ- VII: 2), jota esitystä eduskunta ei kuiten-
22501: tapoja, liikettä tarrpeet:tomasti supistetaan kaan ennättänyt käsitellä. Seuraavailla
22502: ta.i laajenn,etaan j. n. e. Tärkeätä on edel- vuonna ovat ed. J. W. Keto y. m. esittäneet
22503: leen, että liikkeen työntekijöille annetaan anomuoohdotuksen (Liit·e IX: 1 6), joka ei
22504: 1
22505:
22506:
22507:
22508: mahdollisuus vaikuttaa työnjohdon, varsin- myöskään johtanut tulokseen. Asifl!n tär-
22509: kin alemman työnjohdon valitsemiseen. keyden vuoksi ka:tsomme kuitenkin olevan
22510: Heille on edelleen myönnettävä sananva1taa syytä, että valmistaviin toimenpit1eisiin tä-
22511: siitä, missä järjestyksessä työstä erottami- män kysymyksen ratkaisemiseksi vihdoinkin
22512: nen ja työhön ottaminen tapahtuu, niin että ryhdytään.
22513: varsinkin mielivaltaiselLe työstä erottami- Ylläolevilla perusteilla ehdotamme edus-
22514: selle voidaan asettaa esteitä. kunnan päätettäväksi toivomuksen,
22515: Tehtävänsä suoritta:miseksi on liikeneuvos-
22516: to:-.a lU!onnollisesti saatava täy;dellinen sel- että hallitus valmistaisi ja Edtts-
22517: vyys liikkeen tilasta, jonka vuoksi sille on kunnalle jättäisi esityksen n. s. lii-
22518: annettava tilaisuus perehtyä kaikkiin Ei- kenetwostojärjestelmän toinwenpane-
22519: mettä koskeviin asiapapereihin ja tilikirjoi- misesta maassamme.
22520: hin, joista liikkeen tila saattaa selvitä.
22521: Helsingissä, 5 päivänä elokuuta 192:9.
22522: Johan Helo. Reinh. Swentorzetski.
22523: J. F. Aalto. Viljo Rantala.
22524: Matti Paf!,sivuori. Mikko Suokas.
22525: Axel Åhlström. Jussi Rapo.
22526: Osk. Reinikainen. Kustaa Perho.
22527: Hilma Koivulahti-Lehto. Tuomas Bryggari.
22528: 245·-29 71
22529: T'OISET
22530: •• ••
22531:
22532: VALTIOPAIVAT
22533: 19 2 9
22534:
22535:
22536: LIITTEET
22537: X.
22538: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
22539: LAKIALOITTEET.
22540:
22541:
22542:
22543:
22544: Helsinki 1929
22545: VA.LTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
22546: 565
22547:
22548:
22549:
22550:
22551: Tuomivaara y. m.: Ehdoius laiksi 11 p:nä marrasktouta
22552: 1922 annehm asevelvollisu1tslain 23 § :n rnuttttmm'sesta.
22553:
22554:
22555: E d u s k u n n a ll e.
22556:
22557: Sen johdosta, ettei voimassaolevassa Asian käsittelyn pohjaksi eduskunnassa
22558: marraskuun 11 päivänä 1922 annetussa ase- otettiin mainittu lakialoite, ja hyväksyikin
22559: velvollisuuslaissa, joka yksityiskohdittain eduskunta asiallisesti samoilla valtiopäi-
22560: määrittelee palvelusajan pituuden vakinai- villä pääasiassa sen mukaisen lain, joka
22561: sessa väessä ja asevelvollisuuden suoritta- kuitenkin äänestettiin lepäämään uusien
22562: misessa annettavat helpotukset, ole nimen- vaalien jälestä kokoontuviin valtiopäiviin.
22563: omaista säännöstä asevelvollisille heidän Että asiassa kiireellisempää ratkaisua kuin
22564: palvelusaikanaan myönnettävistä lomista, mitä lain lepäämään jääminen merkitsi pi-
22565: kuten oli asianlaita 27 päivänä joulukuuta dettiin tärkeänä, osottaa se seikka, että
22566: 1878 annetussa asevelvollisuuslaissa ja eduskunta samassa yhteydessä erityisellä
22567: määrättyjä tapauksia varten 8 pmvana ponsilausunnolla kehoitti hallitusta ryhty-
22568: helmikuuta 1919 annetussa laissa väliaikai- mään toimenpiteisiin loma-asian järjestä-
22569: sen asevelvollisuuslain voimaanpanemi- miseksi, joskaan tämä kehoitus ymmärret-
22570: sesta, ehdotti hallitus vuoden 1924 valtio- tävistä syistä ja hallituksen esityksen vielä
22571: päiville antamassaan esityksessä laiksi ollessa eduskunnassa vireillä ei sen puo-
22572: vakinaisessa väessä palveleville asevelvolli- lelta antanut aihetta erityisiin toimen-
22573: sille annettavista 1omista säädettä.v,äksi, piteisiin.
22574: että asevelvollisille voitaisiin milloin eri- Odottamaton oli näissä oloissa se koh-
22575: tyisiä syitä on ja mikäli olosuhteet sen talo, joka tuli lepäämään jätetyn lakiehdo-
22576: sallivat antaa lomaa yhteensä enintään tuksen osaksi, kun se uusien vaalien jälkei-
22577: kolmen kuukauden ajaksi sen mukaan kuin sillä valtiopäivillä vuonna 1927 otettiin
22578: asetuksella tarkemmin säädettäisiin. Sa- jälleen käsiteltäväksi. Eduskunta nimit-
22579: moilla valtiopäivillä joutui asia vireille täin päätti sen lopullisesti hylätä, katsoen,
22580: myöskin toista tietä, nimittäin eräiden kan- että niin pitkien lomien myöntäminen kuin
22581: sanedustajien tekemän lakialoitteen kautta lakiehdotuksessa ehdotettiin voisi haitalli-
22582: joka sekin tr>,rkoitti kolmen kuukauden pi- sesti vaikuttaa armeijan määrävahvuu-
22583: simmän loma-ajan säätämistä asevelvolli- teen, semminkin, jos palvelusaikaa lyhen-
22584: sille. Mainittuun lakialoitteeseen sisältyi- netään, mistä kysymys silloin oli komitean
22585: vät lisäksi verraten yksityiskohtaisesti ne harkittavana, ja huomauttaen, että lomia
22586: perusteet, joiden nojalla lomia oli myön- tulivat pääasiallisesti saamaan ne asevel-
22587: nettävä mutta jotka hallituksen esityksen volliset, jotka kuuluvat suojeluskuntiin,
22588: mukaan sen sijaan oli tarkoitettu järjes- joihin huomattava osa kansaa poliittisista
22589: tettäviksi asetuksella. syistä ei ainakaan toistaiseksi katso voi-
22590: 566 X,l. - Asevelvollisuuslain 23 § :n muuttaminen.
22591:
22592: vansa liittyä, mikä seikka olisi omiaan suman kehoituksen johdosta vuonna 1927
22593: herättämään katkeruutta muissa asevelvol- oli asettanut käsittelemään palvelusaika-
22594: lisissa ja siten haitallisesti vaikuttamaan kysymystä. Tämä komitea on, ottaen huo-
22595: armeijan yhteishenkeen. Siitä huolimatta, mioon ehdotuksensa palvelusajan lyhentä-
22596: että asevelvollisten lomakysymys täten on misestä kaikille yhteen vuoteen ja huo-
22597: ollut yli viisi vuotta päiväjärjestyksessä mauttaen, että 'lomia olisi asevelvollisille,
22598: ei lainsäädäntöä siinä ole vielä kuitenkaan kuten nykyäänkin asetuksen puitteissa,
22599: voitu saada aikaan. annettava silmälläpitäen, ettei heidän kou-
22600: Tosin sisältyy asevelvollisuuslain sovel- lutuksensa siitä kärsi, ehdottanut, että
22601: tamisesta 14 päivänä huhtikuuta 1923 asevelvollisuuslaissa pisimmäksi loma-ajaksi
22602: annetun asetuksen 155 §: ään, sellaisena säädettäisiin kaksi kuukautta. Kun komi-
22603: kuin se kuuluu 8 päivänä maaliskuuta tean valmisteleroa pääkysymys, nimittäin
22604: 1924 annetussa asetuksessa, säännös jonka kysymys palvelusajan pituudesta edelleen
22605: mukaan asevelvolliselle, joka sotilaallisissa on selvittelyn alaisena eikä suunniteltu ly-
22606: kilpailuissa on erikoisesti kunnostautunut hennys näytä olevan toimeenpantavissa-
22607: ja kehittynyt eteväksi sotilaaksi taikka kaan ennenkuin myöhäisempään palveluk-
22608: joka muuten on sotilaallisesti kehittynyt seenastumisikärajaan siirtyminen vuonna
22609: tai ansioitunut, voidaan olosuhteiden mu- 1932 on toteutettu, on mielestämme ase-
22610: kaan antaa lomaa enintään kahden kuu- velvollisten lomien järjestely kumminkin
22611: kauden ajaksi. Että lomakysymystä täten toimenpide, joka viipymättä olisi saatet-
22612: on pyritty järjestelemään hallinnollista tava oikeudellisesti ja asiallisesti oikealla
22613: tietä, johtuu sotilaselämän suoranaisesta tavalla järjestykseen. Kun sitäpaitsi lailla
22614: vaatimuksesta voida tällaista helpoitusta säädettäisiin ainoastaan loman pisimmästä
22615: antaa asevelvollisuuden suorittamisessa pal- ajasta, jääden sen tarkempi säännöstely
22616: veluksen käytännöllistä ja inhimillistä asetuksen ja sotilaspäällystön olosuhteiden
22617: järjestelyä silmälläpitäen sekä tunnustuk- mukaisen harkinnan varaan, niin voidaan
22618: seksi asevelvollisen osottamasta harrastuk- tämä kysymys haitatta käsitellä ja rat-
22619: sesta ja edistyksestä. Kuten hallituksen kaista vakinaisesta palvelusajasta riippu-
22620: yllämainitussa esityksessäkin on viitattu matta, jossa maan puolustuskuntoisuutta
22621: on kuitenkin harkintaan perustuva loman vaarantamatta ei ole mahdollista ai-
22622: myöntäminen, kun kysymys ei ole asevel- kaansaada niin tuntuvia supistuksia, että
22623: vollisen laillisesta esteestä palvella, sellai- niillä olisi merkitys lomakysymyksen mai-
22624: sessa asiallisessa yhteydessä vakinaisen nituin tav,oin ehdottamallemme järjeste-
22625: palvelusajan pituutta koskevien lainsään- lylle.
22626: nösten kanssa,. että tällaista lomaa koskeva Tällöin voitaisiin loman pisimmäksi
22627: määräys oikeimmiten olisi säädettävä sa- ajaksi säätää kolme kuukautta, jolla kan-
22628: massa järjestyksessä kuin säännökset pal- nalla myöskin edellämainitun komitean
22629: velusajan pituudesta, s. o. lailla. Jo oi- vähemmistö oli, koska voidaan täysin luot-
22630: keudellisetkin syyt siis ilmeisesti puhuvat taa siihen · etteivät sotilasviranomaiset
22631: sen puolesta että lomakysymys olisi järjes- myönnä pitempiä lomia kuin että voivat
22632: tettävä lailla ja nykyinen asiantila tässä olla vakuutettuja siitä, että asevelvollinen
22633: suhteessa oikaistava. lomasta huolimatta saavuttaa ainakin nor-
22634: Läheisesti kysymykseen palvelusajan maalisen sotilaskoulutuksen ja -kehityksen.
22635: pituudesta liittyvänä oli asevelvollisten Lisäksi on mielestämme tällainen helpotus
22636: loma-asia käsittelyn alaisena myöskin siinä asevelvollisuuden suorittamisessa säilytet-
22637: komiteassa, jonka hallitus eduskunnan lau: tävä päällystön harkinnan mukaan annet-
22638: X,1. - Tuomivaara y. m. 567
22639:
22640: tava etuna eikä asevelvollisen illimenomai- sillä lahjoilla varustetuilta asevelvollisilta
22641: sena oikeutena saada sitä. On vielä muis- suinkaan puutu, varsinkaan niiltä, jotka
22642: tettava että ehdottamamme pisin loma-aika palvelevat teknillisissä aselajeissa ja omaa-
22643: voi a'inoastaan harvemmin tulla sovelletta- vat teknillistä kätevyyttä tai ammatti-
22644: vaksi, kuten kokemus on osoittanut nykyi- taitoa. Se, että niin sanottuja kuntoisuus-
22645: seen kahden kuukauden pisimpään loma- lomia myönnetään, on omiaan kehoitta-
22646: aikaankin nähden, eikä niinmuodoin voi maan kaikkia asevelvollisia yritteliäisyy-
22647: vaikka palvelusaikaa vastedes jossain mää- teen. Inhimillisen ja kehoittavan merki-
22648: rin lyhennetäänkin, haitallisesti vaikuttaa tyksensä vuoksi on tällainen lomamahdolli-
22649: armeijan määrävahvuuteen varsinkaan kun suus laissa myönnettävä ja tunnustettava.
22650: tällainen mahdollinen vaikutus epäilemättä Senjälkeen kuin asevelvollisten loma-
22651: muodostuisi sellaiseksi olosuhteeksi joka kysymys 1927 oli ratkaisevan käsittelyn
22652: sillä kertaa estäisi pitempien lomien myön- alaisena eduskunnassa, on asia joutunut
22653: tämisen vaikka niihin henkilökohtaisia uuteen vaiheeseen sen kautta että 22 päii-
22654: edellytyksiä olisikin. vänä joulukuuta 1927 annetulla lailla suo-
22655: Se huomautus että, kun lomista tulisivat jeluskuntajärjestöstä ynnä lain toimeen-
22656: osallisiksi suojeluskuntiin liittyneet asevel- panoasetuksella mainittu järjestö on va-
22657: volliset, osan kansaa voimatta poliittisista kiinnutettu samaa tehtävää varten kuin
22658: syistä niihin kuulua, tämä seikka voisi vakinainen sotaväki, nimittäin isänmaan ja
22659: muissa asevelvollisissa herättää katke- sen laillisen yhteiskuntajärjestyksen puo-
22660: ruutta ja vaikuttaa haitallisesti armeijan lustusta varten, kuuluen osana tasavallan
22661: yhteishenkeen, ei voi olla oikeutettu. Ei puolustusvoimaan. Järjestö noudattaa
22662: asevelvollisuusiässä oleva nuorukainen samaa koulutusjärjestelmää ja, mikäli
22663: yleensä vielä harrasta siinä määrin poli- käytännölli~et seikat eivät muuta vaadi,
22664: tiikkaa että hän, tietäessään palveluskump- samoja toimintamuotoja kuin armeija sekä
22665: paninsa jo pitemmän aikaa ennen häntä on vastuunalaisten sotilasviranomaisten
22666: vapaaehtoisesti harjoitelleen ja kouluuntu- johdon ja valvonnan alaisena. Eroa on
22667: neen sotilastehtävissä ja itsekin voidessaan vain <siinä, että koulutus, annettuna suo-
22668: havaita, ettei rivikumppanin jatkuva osan- jeluskuntajärjestössä ei tuota valtiolle
22669: otto määrättyihin harjoituksiin hänen siinä määrin kustannuksia kuin vakinai-
22670: koulutuksensa kannalta ole tarkoituksen- sessa väessä ja että toiminta siinä nojau-
22671: mukaista, voisi niin epäoikeudenmukaisesti tuu vapaaehtoiseen puolustusharrastukseen
22672: suhtautua asiantilaan, että hän katkeroi- ja -tahtoon sekä' yksityiseen taloudelliseen
22673: tuisi siitä että, jo kouluutuneelle annetaan uhrautuvaisuuteen eikä lain säätämään
22674: osittaista vapautusta jatkuvista harjoituk- pakkoon. Lainsäätäjän, eduskunnan arv0n
22675: sista. Mielenkatkeruutta voi sensijaan he- mukaista ei ole kieltää tämän tunnusta-
22676: rätä hänessä jos hän ponnisteluistaan huo- mansa tosiasian merkitystä ja arvoa valta-
22677: limatta näkee jäävänsä kehityksessä muista kunnalle ja vetäytyä lojaalisesti täyttä-
22678: jälelle. Lomastahan, sen pisimmästäkin, mästä niitä velvoituksia, joita tämä olotila
22679: voi hän itsekin sitäpaitsi tulla osalliseksi sme asettaa, vaan myönnettävä, että mil-
22680: vaikkei ole ennakkokoulutusta saanut, jos loin olosuhteet ja seisovan armeijan puo-
22681: hän harrastuksensa ja ponnistelujensa lustusvalmius sen sallivat, vapaaehtoisesti
22682: avulla palvelusaikanaan edistyy niin, että suoritettu ja vakinaisesti jatkuva sotilas-
22683: loman antaminen hänelle koulutuksen kan- palvelus, ainakin sikäli kuin se yksilöön
22684: nalta on paikallaan. Ja mahdollisuuksia !lähden on tuottanut tuloksia, jossain mää-
22685: tähän ei keneltäkään normaalisilla älylli- rin otetaan huomioon lievennyksenä ja
22686: 568 X,1. - Asevelvollisuuslain 23 § :n muuttaminen.
22687:
22688: tunnustuksena pakollista palvelusta vaa- koulutustason ylläpitäminen ja perehdyttä-
22689: dittaessa, eikä ylläpidettävä asiantilaa minen sotilaalliseen kehitykseen, reservi-
22690: jonka mukaan, nykyisten lakimääräysten läinen voitaisiin harkinnan mukaan joko
22691: l\annalta, t~llainen asevelvollinen voi ikään- kokonaan tai osittain vapauttaa velvolli-
22692: kuin rangaistukseksi isänmaallisista har- suudesta ottaa osaa näihin jälkiharjoi-
22693: rastuksistgan joutua kärsimään pitennetyn tuksiin. Jälempänä seuraavassa lakiehdo-
22694: palveLusajan muodossa. tuksessa onkin tällainen mahdollisuus
22695: Se seikka, että koulutusjärjestelmä ja otettu huomioon. Luonnollisesti on edelly-
22696: teknillinen valmeutuminen suojeluskunta- tettävä, että vapautuksen perusteena
22697: järjestössä tarkoin seuraa kehitystä vaki- täytyy vaatia todella tehokasta ja jat-
22698: naisessa väessä on myöskin herättänyt kuvaa harjoittelua suojeluskuntajärjes-
22699: kysymyksen siitä, onko tarkotuksen mu- tössä, ja tässä suhteessa voidaan hyvällä
22700: lmista, että asevelvollinen joka rauhan- syyllä luottaa siihen että viranomaiset riit-
22701: aikaisen palvelusvelvollisuutensa vakinai- tävällä valppaudella valvovat, ettei vapau-
22702: S€:ssa väessä päätettyään jatkuvasti on tuksia ilman riittävää syytä myönnetä.
22703: ottanut osaa sotilaalliseen palvelukseen ja Lakiehdotus, jonka edellämainituilla pe-
22704: harjoitteluun suojeluskuntajärjestössä, ottaa rusteilla ja nojautuen valtiopäiväjärjestyk-
22705: poikkeuksetta osaa toimeenpantaviin re- sen 31 § :ään esitämme eduskunnan hyväk-
22706: serviharjoituksiin. Samat syyt, jotka vaati- syttäväksi ja joka käsityksemme mukaan
22707: vat edelläviitatun kuntoisuusloman myön- sopivimmin voitaisiin käsitellä helpotuksia
22708: tämistä, puhuvat tällaisessa tapauksessa asevelvollisuuden suorittamisessa käsittä-
22709: myöskin sen puolesta, että, milloin reservi- vän, asevelvollisuuslain 3 luvun 23 ~:n
22710: harjoitusten tarkoituksena on yksinomaan muutoksena, on näin kuuluva:
22711: reserviläisten aikaisemmin saavuttaman
22712:
22713:
22714: Laki
22715: 11 päivänä marraskuuta 1922 annetun asevelvollisuuslain 23 § :n muuttamisesta
22716: toisin kuuluvaksi.
22717:
22718: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että 11 pa1vana marraskuuta
22719: 1922 annetun asevelvollisuuslain 23 § muutetaan näin kuuluvaksi:
22720:
22721: 23 §. aikaisia lomia älköönkä lomia jotka perus-
22722: Asevelvolliselle, joka ennen vakinaiseen tuvat asevelvollisen lailliseen esteeseen.
22723: palvelukseen astum:i>staan ,on saanut valmis- Asevelvollinen, joka pitemmän aikaa
22724: tavaa sotilaskoulutusta tai joka palvelus- ennen reserviharjoituksen pitämistä on
22725: aikanaan on erityisemmin kunnostautunut jatkuvasti ottanut osaa maan laillisen,
22726: ja kehittynyt hyväksi sotilaaksi, voidaan, vapaaehtoisen puolustusjärjestön sotilaalli-
22727: sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin siin harjoituksiin, voidaan harkinnan mu-
22728: säädetään ja mikäli olosuhteet sen sallivat, kaan myöntää joko kokonaan tai osittain
22729: antaa rauhanaikana vakinwisesta palveluk- vapautusta velvollisuudesta ottaa osaa re-
22730: sesta lomaa enintään kolmen kuukauden serviharjoituksiin. Merikapteenille, laivu-
22731: ajaksi. Tällaista lomaa annettaessa älköön rille, höyrylaivan koneenkäyttäjälle, läm-
22732: ihuomionotettako asevelvolliselle palmitta- mittäjälle ja muulle merimiehclle, joka on
22733: vien syiden takia myönnettyjä lyhyt- laivapalveluksessa Suomen ulkopuolella ja
22734: X,l. - Tuomivaara y. m. 569
22735:
22736: jonka ammattitoiminta kärsisi erikoista kelee Suomen ulkopuolella, voidaan siksi
22737: vauriota harjoituksiin kutsumisesta, niin ajaksi, kun sanottu este on olemassa, niin-
22738: myös muulle asevelvolliselle, joka toimen ikään myöntää vapautus velvollisuudesta
22739: tai ammatin vuoksi pitemmän aikaa oles- saapua reserviharjoituksiln.
22740:
22741:
22742:
22743: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1929.
22744:
22745:
22746: E. A. Tuomivaara. Otto Jacobsson.
22747: Heikki Vehkaoja. Erkki Paavolainen.
22748: P. Ruotsalainen. K. A. Lohi.
22749: Antti Juutilainen. Gunnar Sahlstein.
22750: Albin Manner. Vihtori Vesterinen.
22751: Lauri A. Sariola. Kaa pro Moilanen.
22752: Matti Pitkänen. E. v. Frenckell.
22753: E. M. Tarkkanen. Knut Molin.
22754: J. Koivisto. J. G. Ryynänen.
22755: J. Kauranen. Pekka Pennanen.
22756: Viljami Kalliokoski. E. Lautala.
22757: Axel Palmgren. Anttoni Vertanen.
22758:
22759:
22760:
22761:
22762: 245-29 72
22763: 570
22764:
22765: X,1. - Lagmot. N :o 40.
22766:
22767:
22768:
22769:
22770: Tuomivaara m. fl.: Förslag till lag angående ändmd ly-
22771: delse av 23 § i värnpliktslagen av den 11 november
22772: 1922.
22773:
22774:
22775: T i 11 R i k s d a g e n.
22776:
22777: På grund av att gällande värnp1ikts1ag Till grund för ärendets behandling i riks-
22778: av den 11 novelliber 1922, :som i deta1j fast- dagen lades nällinda motion, och antog även
22779: stäUer tjänstetidens längd i wktiv tjänst sagda riksdag i saken en därllied i huvud-
22780: och de lättnader, vilka skola lliedgivas vid sak överensstämlliande 1ag, solli dock 1ämna-
22781: värnplikt:ens fullgörande, icke :innehåller des vi1ande till första efter nya va1 samllian-
22782: uttryck1igt stadgande angålende de 1ed.ighe- kollimande riksdag. Att en mera bråd-
22783: ter, solli kunna bevi1jas värnpliktiga under skande lösning av .ärendet än vad lagens
22784: deras tjänsrtetid, såsolli fallet var i värn- lällina,nde att vi.la innehar, ansågs vara av
22785: pliktslagen av den 2'7 december 1878 och vikt, utvisar d:en omständigheten, att riks-
22786: för vissa fall i 1agen av den 8 februari dagen i detta :sammanhang genolli uttalande
22787: 1919 angående införande av den proviB·o- i särskild klälli uppllianade regeringen att
22788: riska värnplikts1agen, föreslog :t~egeringen i vidtaga åtgärder för ordnande av frågan
22789: en tili 1924 års riksdag övel'1ämnad propo- om ledigheter, Olli ock denna uppmaning av
22790: sition angående 1ag Olli bevi1jande av per- lätt förstådda skä1 och då regeringens pro-
22791: mission åt värnpliktige i aktiv tjänst etrt position ännu var föremå1 för riksdagens
22792: stadgande, att åt värnp1iktige, då synner- behandling icike g.av anledning till särskilda
22793: liga :skä1 äro för handen och i den mån åtgärder från regeringens sida.
22794: förhållandena det lliedgiva ikunde, i enEg·- Oväntat var under dessa förhållanden
22795: het med vad i denna förordn:ing närmare det öde, solli drabbade det vilande lagför-
22796: hestä::inmes, medgives pe:rmission för en tid slaget, då dets:amllia vid 1927 års efter nya
22797: av samllianlagt högst tre månader. Vid va1 sallilliankollimande riksdag ånyo upp-
22798: sagda ri:ksda.g lmlli ä11endet före även på togs tili behandling. Riksdagen bes1öt nälli-
22799: annan väg, nälliligen genom en av några 1igen slutligt avböja detsamma och ansåg,
22800: riksda.gslliän in1ämnad motion, SOlli även att hevilj.an.det av så 1ånga ledig,heter, solli
22801: den avsåg beviljande av en 1ängsta Ied~g i lagförslaget föreslogs, kunde inverka oför-
22802: het av tre månader åt värnp1iktiga. I lliånligt på .arlliens numer.är, j, synnerhet Olli
22803: nämnda lagför:s1ag ingingo därjällite jälli- tjänstetiden sikuUe förlmrtas, viiken fråga
22804: före1sevis detaljemde grunder, eniigt viJ:ka var föremål för prövning i en komlliitte,
22805: ledigheter skuUe beviljas, men vi1ka: i re- rtillika framhål1ande, att perlliis:sion i hu-
22806: geringens proposition däremot voro avsedda vudsak skulle komma de värnpliktiga till
22807: att ordnas medelst förordning. del, v:ilka tillhör.a skyddskårerna, i vilka
22808: X,l. - Tuomivaara y. m. 571 •
22809:
22810: en hetydande del av vårt folk av politiska jämväl i den kommitte, som regeringen år
22811: s:käl åtminstone tillsvidare i0lre ansett sig 1927 på uppmaning av riksdagen hade till-
22812: kunna inträda, en omständighet, som vore satt för att behandla frågan om tj:änsteti-
22813: ägnad att uppväcka bitterhet hos övriga den. Denna kommitte har, då den i sitt
22814: VJärn.pliktige och dä:rigenom inverka oför- förslag heaktat tjänstetidens förkortande
22815: månligt på gemensamhetsandan i armen. för alla till ett år och framhålli:t, att ledig-
22816: Trots att fråg.an om de värnpliktiges ledig- 'heter såsom för närvarande borde beviljas
22817: het :sålunda öv.er fem år dock varit upp- värnpliktige inom ramen av förordning o.ch
22818: tagen på dagordningen, 'hade lagstiftning med beaktande av att deras uthildning icke
22819: därom ännu icke kunna,t fås till stånd. lider därigenom, föresl•agit, att längsta ti-
22820: Visserligen ingår i 155 § av förordningen den för ledighet skulle i värnpliktslagen
22821: angående til1ämpning värnpliktslagen av fastställas till två månader. Då den av
22822: den 14 april 19213, sådant detta lagru:m ly- :kommitten beredda huvudfrågan, nämligen
22823: der i fö.rordningen .av den 8 mars 1924, ett <frågan om tjänstetiden:s l:ängd, fortf.arande
22824: stadgan.de, enligt vi1ket värnplikti.g, som vid är föremål för utredning och den planlagda
22825: militära tävlingar i synner1ig grad utmärkt förkortningen icke heller synes kunna ge-
22826: sig sa.mt ·ntbildats till en framstående sol- nomföras före den år 19~2 ske.ende över-
22827: dat eUer i militärt avs·eende annars utveck- gången till en högre Mdersgr.än:s för in-
22828: lats .eller ådagalagt förtjän:ster, kan, såvitt träde i t.jänst är enligt vår åsikt ordn.an-
22829: förhållandena det medgiva, medde1as per- det av de värnpliktiges ledigheter do0k en
22830: mission för '8ll tid av högst två månader. åtgärd, som ofördröjligen på rättsligt och
22831: Att man på det1ta sätt försökt ordna frå- sakligt riktigt sätt borde ordnas. Emedan
22832: gan om ledighet.er i admini.strativ väg, är dessutom medelst lag skulle s·tadgas endast
22833: en följd av militärLivets direkta krav på .att längsta tiden för ledighet, medan dess
22834: kunna meddela en sådan lät.tnad i värnplik- noggrannare reglering skulle bliva bero-
22835: tens fullgörande med beaktande av tjäns- ende .av förordning och militärbdä1ets med
22836: tens pra:ktiska och humana ordnande samt f·örhåUandena överensstämman.de prövning,
22837: såsom ·erkä.ns:la för intr·esse och framsteg, kan denua fråga utan olägenhet handläggas
22838: vilka ådagalagts av värnpliktig. Såsnm i och avgöras oberoende av ordinar.ie tjämlte-
22839: regeringen·s ov.annämnda proposition ovan tiden, beträ.ffande vilken det utan äventy-
22840: antytts, står dock beviljandet av en på rande av lan.dets försv.a.rsdngli~het icke är
22841: prövning grnndad ledighet, då fråga icke möjligt att genomföra så kännbara förkort-
22842: är om lagligt hinder för den värnpliktige ningar, att dessa skulle v.ara av betydelse
22843: att tjänstgöra, i sådant sakligt samman- för den av oss föreslagna reglerin@en av
22844: hiang med lagst.adg.anden.a angående den frågan om ledigheten på a.nfört sätt.
22845: ordinarie tjänstet·idens längd, att bestäm- Härvid kunde såsom längsta tid för le-
22846: melsen angående sådan ledighet rätteligen dighet,en stadgas tre mån.ade.r, v.ilken stånd-
22847: borde stiftas i s.amma ordning som stadgan- punkt även minoriteten i ovannlämnda kom-
22848: dena angåen.de tjänstetidens längd, d. v. s. mitte intog, emedian det är möjligt att fullt
22849: medelst lag. Även rätts1iga skäl tala så- förlita sig därpå, att militärmyndigheterna
22850: lunda uppenbarlig'Cll för att frågan om le- icke bev.ilja längre le.digheter, än att de
22851: ilighet borde ordnas medelst lag och det kunna vara övertygad:e därom, .att den
22852: nuva;rande sakläget i detta avseende rättas. värnpliktige trots ledigheten förv:ärvar åt-
22853: Såsom nära ansluten till frågan om minstone normal militär;u,tbildning och -ut-
22854: tjänstetidens längd var frågan om de värn- veckling. Därjämte bör enligt vår åsikt en
22855: pl~ktiges ledighet föremål för behandling dyli:k lä:ttnad i värn.pliktens fullgörande bi-
22856: • 572 X,1. - Asevelvollisuuslain 23 § :n muuttaminen.
22857:
22858: behåUas .såsom en enligt befälets prövning Och möjligheter härt<ill saknar ingen med
22859: meddelad förmån och ieke såsom den värn- normala för.ståndsgåvor utrust.ad v.ärnplik-
22860: pliktiges uttryekliga l'ä•tt att erhålla sådan. tig, åtminstone icke den, som tjänstgör i
22861: Ytterligare bör erinras, att den av oss före- tekniska vapenslag och är i besittning av
22862: slagna längsta ledigheten kan tillämpas en- tekniskt handa1ag eller yrkesskick.lighet.
22863: dast i mera ·sällsynta fall, såsom erf.aren- Den omständigheten, att ledighet på grund
22864: heten även ådagalagt heträff.ande nuva- av ådagalagd duglighet bev:iljas, ·är ägnad
22865: rande längst'a Ledighet av två månader, och att uppfordra aHa värnpliktiga till före-
22866: sålunda icke, äv·en om tjänstetiden fram- tagsamhet. Till följd av sin humana och
22867: deles i någon mån f·örlmrtas, kan menligt uppeggande betydelse bör en sådan möjlig-
22868: inverka på <al'lmens numerär, i synnerihet het till l:edighet medgiv,as och erkännas i
22869: då en sådan eventuell inverkan otvivelak- lag.
22870: tigt skulle utgöra ett sådant förhållande, Sedan frågan om de värnpliktigas ledig-
22871: som för tillfälle<t ,gkulle förhindra heviljan- het år 1927 blivit föremål för avgörande
22872: det av Längre l'edigheter, även om pers,on- behandling i ri:ksdagen, har ärendet råkat
22873: liga föruts.ättningar där:för skulle före- i ett nytt skede därig,enom, att medelst la-
22874: finnas. gen av den 22 december 192'7 angående
22875: Den anmärkningen att, då dela:ktiga av skyddskårsorgani·sationen .äv.ensom förord-
22876: ledighetema skulle bliVIa, de till skyddskå- n.ingen angående lagens verkställighet
22877: rerna anslutna värnpliktige, och en del av nämnda organisration uppförts på ordin.a-
22878: fol:ket av poli,tiska srnäl icke kunde tillhöra rie stat för samma uppgif.t som den aktiva
22879: dessa skyddskårer, denna omständighet militären, nämligen för fosterlandets och
22880: 1mnde hos övriga värnpl.iktiga v·äcka bit- dess lagliga samhällsordnings försvar, och
22881: terhet och inverka menligt på samhörig- tSåsom en del tillhör republilmns försvars-
22882: het.sandan i armen, k.an i0ke v.ara berätti- styrka. Organi:sation·en följer samma ut-
22883: gad. En yngling i värnpliiktsåldern är i bi<ldningssystem och tillämpar, däre.st pDa:k-
22884: allmänhet ännu icke så intresserad av po- tiska omständigheter icke ann.at :Bordra,
22885: litik att han, medveten om att hans tjänste- ;samma verksamhetsformer som armen samt
22886: k,ammter r·edan en längre tid föl'e honom står under ans.vari.ga mili<tärmyndigheters
22887: friV'iHigt Öv;at och utbildat sig i militära ledning och upps,ikt. Skillnaden är enda.st
22888: uppgifter och även inseende, att kamrat~ms den, att uthildningen, meddelad i skydds-
22889: i le<let fo;rtsatJt,a deltagande i vissa övnin- kå:rsorganisation,en, icke tillskyndar staten
22890: gar ur synpunkten av tb!ans utbildning icke så stora tkostnader som i a1div;a armen och
22891: är nödvändigt, kunde så orättvist hedöma verhamhet.en där ·stöder sig på frivilligt•
22892: förhållandet, att han skulle kännta s.ig bit- :Dörsvarsintre:sse och -v·ilja samt på den en-
22893: ter över att den redan uthildade erhåller skildes ·ekonomiska offervillighet och icke
22894: part:iell befrieise från fortsartta övningar. på lags•tadgat tv.ång. Det är icke förenligt
22895: Bitterhet kan <läremot uppkomma hos ho- med lagstiftarens, riksdagens, värdighet att
22896: nom, ifall han trots s;ina ansträngningar förneka detta erkända farktums betydelse
22897: märker, att han i utv•eckling stannar efter och v'ärde för riket och undandraga sig
22898: de öv:riga. Av ledigheten, även den längsta, att loj.alt fullgölla de skyldigheter, som
22899: kan han därjämte även själv bliva delak- detta .,s.akläge pålägger densamma, utan bör
22900: tig, om han genom intresse och ans•träng- riksdagen medgiv,a att, då förhållandena
22901: ningar under tjän,stetiden :Börkovras så- och den stående armens försVJarsberedskap
22902: lun<'l!a, a.t:t de.t ur uthildningens synpunkt det tillåter, frivilligt fullgjord och aktivt
22903: är på sin plats att giva honom ledighet. forts·att militä11tjänst. åtminstone då denna
22904: X,1. - Tuomivaara y. m.
22905:
22906: heträffande indi:viden lett till r~sult:a't, i reservisternas tidigare förvärvade utbild-
22907: nå,gon mån beaktas såsom lättnad och er- ningsnivå och deras förtrogenhet med den
22908: l~ännande vid kravet på obligatorisk tjänst, mi1itära utvecklingen, res:ervist efter pröv-
22909: och icke upprätthåller ~ett sakläge, enligt ning kunde an>ting'en helt och hållet eller
22910: vilket, ur synpunkten av nu gällande lag- delvis fritagas från skyldigheten att deltaga
22911: stad@anden, en sådan värnpliktig likaso:m i dessa -efterövningar. I nedanstående lag-
22912: till .straff för sitt fostedändska intresse kan förslag har äv,en en sådan möjlighet beak-
22913: bliva lidande genom förlängd tjänstetid. ta,ts. Naturligtvis måste förutsättas, att
22914: Den omsfändigheten, att utbildningssyste- för ,befrielsen fordras verklig effektiv och
22915: met och den tekniska beredskapen inom fortsatt övning inom skyddskår,sorganisa-
22916: skyddskårsorganisation~en noggr.ant följer tion.en. I dett.a avseende kan man på g•oda
22917: med utvec;klingen i .aktiva armen, har även grunder förlita :s!ig därpå, att myndighe-
22918: givit upphov till frågan därom, huruvida terna med tillräcklig v•akenhet :skola över-
22919: det är ändamJHsenligt att värnpliktig, som vaka, a.t:t hefrielser icke bevilj.as utan till-
22920: efter a:tt hava avslutat sin tjänstgörings- räckligt :skäl.
22921: .sky:ldighet under fred:stid i aktiv trupp Det lagförslag, som på ovannämnda grun-
22922: fortfarande deltag•er i militärtjän:st och der och med stöd av 31 § riksdagsordnin-
22923: militära övningar inom skydffiskårsorgani- gen överlämnas till riksdagens godkännande
22924: sationen, uta;n undantag deltager i anord- och som enligt vår uppfa1::tning lämpligast
22925: nade reservöv:n:ingar. Samma skäl, som kunde handläggas såsom ändring av 3 ka-
22926: kräv·a hev.iljandet av ovm1antydda ledighet pitlet 23 § värnpliktsla.gen, vilken pa,ra-
22927: på g.rund av ådagalagd duglig·het, tala i graf behandlar 1ättnader i värnplikt~ens
22928: sådant fall även för att, då syftet med re- fullgö:rande, är av följande lydel:se:
22929: servövningarna •enbart är att upprätthålla
22930:
22931:
22932:
22933:
22934: Lag
22935: angående ändrad lydelse av 23 § i värnpliktslagen av den 11 novernber 1922.
22936:
22937: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas härmed, att 23 § i värnplikts]agen av den
22938: 11 november 1922 skall erhålla följande ändrade lydelse:
22939:
22940: 2·3 •§. ler ledigheter, som grunda sig på laga för-
22941: Värnpliktig, som före inträde i aktiv hinder för den värnplikti>ge.
22942: tjänst erhålli•t förberedande militärutbild- V1ärnpliktig, som under längre rtid före
22943: ning eller som under sin tjänstetid särskilt an:ordnande av reservÖ'V11ingar kontinuer-
22944: utmärkt ,sig och uthildats till god soldat, kan, ligt deltagit i l·aglig, frivinig försvarsorga-
22945: enligt vad i förordning närmare stadgas oeh nisations i landet mil1t,ära övningar, kan en-
22946: i den mån förhållandena såd,ant >tillåta, un- ligt prövning beviljas antingen fullständig
22947: der fredstid beviljas ledighet från aktiv eller delvis befrielse ~från skyldigheten att
22948: tjänst under en. tid av högs:t tre månader. deHag.a i reservövn.ingar. .Sj·öka.pten:er,
22949: V,id beviljande aV >Sådan .ledighet må icke skeppare samt på ångfartyg sy:sselsatta
22950: bea.kt-as åt den värnpl!iktige av tvingande maskinister, ·eldar.e och a11dra sjömän, vilka
22951: skäl beviljade kortva.riga ledigheter, ej hel- tjänstgöra å fartyg utom FinLand och vil-
22952: 574 X,1. - Asevelvollisusulain 23 § :n muuttaminen.
22953:
22954: kas yrkesutövning skulle lida synnerligen l<md, kurwa för den t.id, då sagda förhinder
22955: genom a,tt .inkallas till övruing, så ock annan föreligg·er, likaså medg,ivas befriel&e från
22956: värnpliktig, som till följd .av tjänst eller skyldigheten att infinna sig till reservöv-
22957: yrke en längre tid uppeihlåHer sig utom Fin- n~ng.
22958:
22959:
22960:
22961:
22962: Helsingfors, den. 1'5 augusti 1929.
22963:
22964:
22965: E. A. Tuomivaara. Otto Jacobsson.
22966: Heikki Vehkaoja. Erkki Paavolainen.
22967: P. Ruotsalainen. K. A. Lohi.
22968: Antti Juutilainen. Gunnar Sahlstein.
22969: Albin Manner. Vihtori Vesterinen.
22970: Lauri A. Sariola. Kaapro Moilanen.
22971: Matti Pitkänen. E. v. Frenckell.
22972: E. M. Tarkkanen. Knut Molin.
22973: J. Koivisto. J. G. Ryynänen.
22974: J. Kauranen. Pekka Pennanen.
22975: Viljami Kalliokoski. E. Lautala.
22976: Axel Palmgren. Anttoni Vertanen.
22977: 575
22978:
22979: X,2. - Lak. al. N:o 41.
22980:
22981:
22982:
22983:
22984: Aalto, J. F. y. m.: Ehdotus laiksi marraskuun 11 p:nä
22985: 1922 annetun asevelvollisuuslain 13, 58 ja 59 §:n muut-
22986: tamisesta.
22987:
22988:
22989: E d u s k u n n a ll e.
22990:
22991: Vuoden 1929 ensimmäisillä valtiopäivillä toistaiseksi rajoittuneet siihen, että v. 1927
22992: jätimme eduskunnalle ehdotuksen laiksi on asiaa harkitsemaan asetettu komitea,
22993: marraskuun 11 päivänä 1922 annetun ase- jonka enemmistö asettui yleistä palvelusajan
22994: velvollisuuslain 13, 58 ja 59 § :ien muutta- lyhentämistä vastustamaan. Kun silloinen
22995: misesta, mutta jäi tämä lakialoite eduskun- hallitus ei katsonut voivansa tyytyä niin
22996: nan hajoituksen vuoksi käsittelemättä. merkityksettömiin toimenpiteisiin, joihin
22997: Lakialoitteen perusteluissa lausutaan, että ryhtymistä palvelusajan lyhentämismahdol-
22998: sotalaitoksen ylläpitokustannukset ovat lisuuksia harkitsemaan asetettu komitea eh-
22999: muodostuneet veronmaksajille niin suureksi dotti, antoi se 1928 vuoden lopulla asian-
23000: rasitukseksi, että eri yhteiskuntapiireissä on tuntijan tehtäväJksi tutkia, olisiko suurempia
23001: jouduttu harkitsemaan keinoja sotilasmeno- mahdollisuuksia lyhentää asevelvollisten pal-
23002: jen pienentämiseksi, ja onpa suuressa osassa velusaikaa siinä tapauksessa, että armeija
23003: kansaa herännyt halu kokonaan vapautua rakennettaisiin aluejärjestelmän pohjalle.
23004: armeijasta. Parhain ratkaisu tälle kysy- Näitä tutkimuksia pitemmälle ei asiassa vie-
23005: mykselle epäilemättä olisikin yleinen aseista läkään ole päästy eikä sen ratkaisua ole jou-
23006: riisuutuminen, mutta kun tällaisen ratkai- dutettu. Nyt ei tämän uudistuksen toimeen-
23007: sun aikaansaaminen ei vielä tällä hetkellä panoa olisi enää viivytettävä, silläkään pe-
23008: näytä mahdolliselta eikä näin ollen vielä rusteella, että aluejärjestelmää koskevat
23009: voida kokonaan vapautua sotalaitoksen tuot- tutkimukset mahdollisesti ovat vieläkin lop-
23010: tamista rasituksista, on toistaiseksi tyydyt- puunsuorittamatta, sillä palvelusajan lyhen-
23011: tävä näitä menoja supistaviin toimenpitei- täminen voidaan toteuttaa siitä riippumatta,
23012: sim. Yhtenä tilannetta lieventävänä kei- jääkö armeija entiselleen vai tuleeko se ra-
23013: nona on jouduttu ajattelemaan asevelvollis- kennetuksi aluejärjestelmän pohjalle. Jos
23014: ten palvelusajan lyhentämistä. Sitä ovat aluejärjestelmä havaitaan nykyistä edulli-
23015: selittäneet kannattavansa eri puolueiden semmaksi, voidaan siihen myöhemmin siir-
23016: eduskuntaryhmät ja samoin ovat vuosina tyä palvelusajan pituudesta riippumatta.
23017: 1927 ja 1928 toimineet hallitukset ilmoitta- Sosialidemokraattisen ryhmän mielestä olisi
23018: neet olevansa halukkaita lyhentämään ase- asian ratkaisua kiirehdittävä siitäkin syystä,
23019: velvollisten palvelusajan yhdeksään kuukau- että palvelusajan pituus tulisi määrätyksi
23020: teen. ennen 1932 vuoden alkua, jolloin päättyy
23021: Asiassa ei kuitenkaan ole päästy eteen- asevelvollisten vanhempaan ikärajaan siir-
23022: päin. Käytännölliset toimenpiteet ovat tymiskausi, ja olisi palvelusajan lyhentä-
23023: 576 X,2. - Asevelvollisuuslain muuttaminen.
23024:
23025: mistä tarkoittava laki eduskunnassa hyvä:k- kirjan mukaan on miespuolinen väJkiluku
23026: syttävä 1929 vuoden toisilla valtiopäivillä. viimeisellä 30-vuotiskaudella lisääntynyt
23027: Mitä tulee niihin perusteihin, joilla ase- seuraavasti:
23028: velvollisten palvelusajan lyhentämistä on
23029: vastustettu, on niiden johdosta ensiksi huo- V. 1895 oli • •••• 0 •••• 1,245,810
23030: mautettava, että vastustajatkin ovat jo 1905 0 •••• 0 •••• 1,436,976
23031: myöntäneet, että yhdeksän kuukautta on " 1915 " 1,640,384
23032: " 1925 " ..........
23033: ••••••• 0 ••
23034:
23035:
23036:
23037:
23038: riittävän pitkä aika koulutuksen kannalta 1,731,118
23039: katsoen. Tämän kannan on omaksunut se " "
23040: komitea;kin, jaka v. 1927 asetettiin harkitse- Kuten ylläolevasta miespuolisten synty-
23041: maan palvelusajan lyhentämismahdollisuuk- neisyyttä osoittavasta taulukosta näkyy, on
23042: sia, ja on se tullut siihen tulokseen, että tässä suhteessa kehitys kulkenut aivan päin-
23043: reservi- ja aliupseeriksikin voi mies kouliiu- vastaiseen suuntaan kuin mitä palvelusajan
23044: tua yhdeksässä kuukaudessa. Komiteaharr lyhentämisen vastustajat väittävät, sillä to-
23045: ehdottaa mietinnössään, että reservi- ja dellisuudessahan miespuolinen väkiluku on
23046: aliupseeriksi koulutettaville määrättäisiin 30 vuoden aikana lisääntynyt 485,308 :lla,
23047: yhden vuoden palvelusaika, josta yleensä mikä lisäys jakautuu tasaisesti ja jatkuvana
23048: asevelvollisille annettavaan pohj.akoulutuk- ilmiönä jokaiselle 10-vuotiskaudelle.
23049: seen ehdotetaan käytettäväksi kolme kuu- Kutsunnoissa hyväksyttyjen prosentti-
23050: kautta ja aliupseerirkoulutukseen kuusi kuu- määrästä on lausuttava, että komitea on sitä
23051: kautta, minkä ajan jälkeen he ovat valmiit esittäessään ottanut laskelmiensa perusteiksi
23052: alokkaita opettamaan. Näin ollen ei voi vuosina 1904-1908 syntyneet, jotka juuri
23053: jäädä epäilystä siitä, etteikö tavalliselle soti- tärkeimmän kehityskautensa ovat joutuneet
23054: laalle riitä 9 kuukauden koulutus, koska sa- kärsimään maailmansodasta johtuneesta pu-
23055: massa ajassa voidaan mies kouluttaa aliup- lakauden aiheuttamasta ravinnon puut-
23056: seeriksi. teesta, mistä on ollut seurauksena poikkeuk-
23057: Mutta vaikka mainittu komitea pitää kou- sellisen heikko fyysillinen rakenne ja huo-
23058: lutuksen kannalta katsoen 9 kuukauden pal- nompi terveys. Kun ajassa päästään niin
23059: velusaikaa riittävänä, vastustaa se kuiten- paljon eteenpäin, etteivät viimeksimainitut
23060: kin yleistä palvelusajan lyhentämistä sillä syyt enää vaikuta nuorten miesten tervey-
23061: perusteella, että sen kautta armeijan mies- dentilaan, tulee palveluskelpoisten määrä
23062: vahvuus supistuisi liian pieneksi. Komitea lisääntymään ainakin 3,000 :lla miehellä.
23063: on perustellut kielteistä kantaansa pää- Edellämainitun syyn häviäminen tulee vä-
23064: asiassa sillä, ettei palvelusajan lyhentämi- hentämään myös sairauden takia kesken pal-
23065: sellä olisi miesvahvuutta vähennettävä, velusta riveistä pois joutuvien lukua, jonka
23066: koska asekelpoisten miesten luku on vähe- komitea muutenkin on, tulevaisuutta silmäl-
23067: nemässä jo syntyneisyydenkin al·enemisen läpitäen, laskenut todellisuutta suurem-
23068: vuoksi, ja koska myös kutsunnoissa hyväk- ma!ksi. Komitea on käyttänyt laskelmiensa
23069: syttyjen prosenttimäärä on jatkuvasti alen- perusteena yleisesikunnan esittämiä prosent-
23070: tunut, sekä sairauden takia kesken palve- timääriä, joita se ei itsekään pidä oikeina,
23071: lusta riveistä pois joutuneiden prosenttiluku koska lausuu niistä: ,Tulevaisuutta silmäl-
23072: kohonnut, jotka tekijät ovat huomattavasti läpitävien tehtävien laskelmien perusteena
23073: pienentäneet armeijan määrävahvuutta. on tämä (yleisesikunnan) prosenttimäärä
23074: Mitä ensiksi tulee väitteeseen syntynei- kaiiken todennäköisyyden mukaan paikkan-
23075: syyden alenemisesta, ·on sen johdosta huo- sapitämätön, sillä asevelvollisuusijän koho-
23076: mautettava, että Suomen tilastollisen vuosi- tessa, lääkintö- ja kasarmiolojen parantuessa
23077: X,2. -Aalto, J. F. y. m. 577
23078:
23079: sekä koulutuksen nykyistä paremmaksi jär- siitä, ettei niin huomattava lyhennysehdotus
23080: jestyessä tämä (riveistä pois joutuvien) pro- vielä tällä kertaa saisi eduskunnassa riittä-
23081: senttimäärä saataneen alenemaan hyvinkin vää kannatusta, ehdotamme, että kaikissa
23082: huomattavasti." Ottaen huomioon edellä- aselajeissa asevelvollisten palvelusaika ly-
23083: mainitut tilannetta parantavat toimenpiteet hennettäisiin yhdeksä:ksi kuukaude!ksi, ja
23084: sekä sen, että työ- ja vartiopalvelus-johon että reservi- ja aliupseereiksi koulutettavien
23085: nyt käytetään noin 41 prosenttia koko ase- palvelusaika määrättäisiin yhdeksi vuodeksi.
23086: velvollisten määrästä - pitäisi järjestely- Ehdottamamme toimenpiteen kautta ~aa
23087: toimenpiteiden kautta tulla suoritetuksi ai- taisiin .armeijan muonitus-, päiväraha-, vaa-
23088: nakin puolta pienemmällä miesmäärällä, tetus- ja varustus- sekä puhtaudenpito-,
23089: voidaan laskea, että rintamapalvelusta suo- vuodev;aate- ja olkimenoissa noin 34 miljioo-
23090: rittavien lulku tulee yksin näiden toimenpi- nan markan säästö. Kasarmi-irtaimiSito-,
23091: teiden kautta lisääntymään ainakin 3,500 :lla lääJkintö- sekä asevelvollisten ja tavaran kul-
23092: mieheillä. Vielä on otettava huomioon, että jetusmenoissa säästettäisiin noin 2,500,000
23093: palvelusajan lyhentämistä harkitsemaan ase- markkaa, ja kasarmirakennuiksissa syntyvä
23094: tettu komitea on laskenut kutsunnoissa tule- säästö nousisi ruinakin 4 miljoonaan mark-
23095: van hyväksytyksi kutsutuista vain 48 pro- kaan vuodessa. Näistä menoista jäisi siis
23096: senttia, mikä ilmeisesti on todellisuutta jo säästöä noin 40 miljoonaa markkaa vuo-
23097: alhaisempi. On todennäköistä, että, yleisen dessa. VähäJksi ei ole myöskään arvioitava
23098: terveydellisen tilanteen parannuttua, tule- sitä kansantaloudellista säästöä, joka ehdot-
23099: vaisuudessa tulee kutsutuista hyväksytyksi tamastamme palvelusajan lyhentämisestä
23100: aina;kin 55 prosenttia, mikä prosenttimäärä seuraisi, sillä siten vapautuisi tuottavaan
23101: on alhaisempi kuin mitä tähän asti on saa- työhön noin 1,850,000 työpäivää. Jos las-
23102: vutettu. Sekin merkitsee asevelvollisten lu- kemme työn tuottamaksi arvoksi vaikkapa
23103: vun lisääntymistä noin 3,000 :lla miehellä. vain 30 markkaa miestä ja päivää kohden,
23104: Näin ollen tulee siis tulevaisuudessa olemaan tekee se noin 55,500,000 markkaa vuodessa.
23105: asev·elvollisia armeijan riveissä noin 9,500 Varovaistenkin laskelmien mukaan aiheut-
23106: yli komitean arvioiman määrän. taisi ehdotuksemme hyväksyminen yhteensä
23107: Kun edellä osoittamamme asevelvollisten noin 100 miljoonan markan säästön.
23108: li·säys otetaan huomioon sekä lisäksi se mah- Palvelusajan lyhentämisen yhteydessä
23109: dollisuus, että kantaprikaatteja voidaan vä- olisi laissa määrättävä, että, sairaus- ja toi-
23110: hentää kahdella tari pienentää prikaattien pumislomia lukuunottamatta, asevelvollisille
23111: miesvahvuutta vastaavalla määrällä, voidaan voidaan, miUoin erityisiä syitä on, ja mikäli
23112: todeta, että miesten vähyys ei ole palvelus- olosuhteet s•en sallivat, antaa myös virkistys-
23113: aj•an lyhentämisen esteenä siinäikään tapauk- ja juhlapäivälomia yhteensä •enintään yksi
23114: sessa, että elävän sotavoiman tarve arvioi- kuukausi. Siitä voit·aisiin säätää asevelvolli-
23115: taisiin aikaisemman sotatekniikan perus- suuslain 13 § :ssä, johon olisi hyväiksyttävä
23116: teella, minkä mukaan ei ,enää ole armeijan uusi 4 :s momentti.
23117: miesvahvuuden merkitystä arvosteltava, Vielä olisi asevelvollisuuslain 58 ja 59
23118: sillä vastaiset sodat, sikäli kuin niitä syttyy, § :stä poistettava ne säännökset, joiden mu-
23119: tulevat olemaan ilma- ja ikaasusotia, joita kaan kansalaisluottamuksensa menettämisen
23120: käytäessä eivät armeijat näyttele entistä takia ja uskonnollisista tai muista omantun-
23121: osaansa. Edellä esitetyt tekijät huomioon- nonsyistä asepalveluksesta vapautettavien
23122: ottaen voitaisiinkin mielestämme asevelvol- on suoritettava työpalvelusta yksi vuosi ja
23123: listen palvelusaika lyhentää kuudeksi kuu- kuusi kuukautta sekä säädettävä mainituista
23124: kaudeksi. Mutta koska olemme tietoisia syistä työpalvelukse,en siirrettäville sama
23125:
23126: 245-29 73
23127: 578 X,2. - Asevelvollisuuslain muuttaminen.
23128:
23129: palvelusaika kuin asepalvelustakin suor~tta Siihen katsoen, että v. 1932 päättyy ase-
23130: ville. Niitä, jotika jonkun rikoksen johdosta velvollisten korkeampaan ikään siirtymis-
23131: kärsimänsä rangaistuksen lisäksi ovat me- kausi, on mielestämme asianmukaista, että
23132: nettäneet kansalaisluottamuks·ensa, ei enää ikärajan korotus otetaan jo ehdottamas-
23133: olisi toistamiseen rangaistava pitemmällä samme lain muutoksessa huomioon.
23134: pa1velusajalla, eikä sitä olisi sovellutettava Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23135: myöskään omantunnonsyistä asepalveluk-
23136: sesta vapautuviin, sillä eihän role oikeuden- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23137: mukaista rangaista syyttömiä eikä myöskään van lakiehdotuksen:
23138: niitä, jotka jo ovat heille rikoksesta tuomi-
23139: tun rangaistuksen kärsineet.
23140:
23141:
23142:
23143: r.a kl
23144: marraskuun 11 päivänä 1922 annetun asevelvollisuuslain
23145: 13, 58 ja 59 § :n muuttamisesta.
23146:
23147: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 11 päivänä marraskuuta 1922 annetun
23148: aslwelvollisuuslain 13, 58 ja 59 § :t näin kuuluviksi:
23149:
23150: 13 §. täyttää asevelvollisuutensa palvelemaHa sai-
23151: Asevelvollinen kuuluu nostoväkeen sen raanhoitajana tahi muuna aseettomana tahi
23152: vuoden alusta, jona hän täyttää kahdeksan- tekemällä sotilas- tai siviilijohdon alaista
23153: toista vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän puolustuslaitoksen etua välittömästi tahi vä-
23154: on tullut viidenkymmenen kahden vuoden lillisesti tarkoittavaa työtä saman ajan, mikä
23155: ikään, jollei hän ole vakinaisessa palveluk- tämän lain 13 § :ssä on asevelvollisten pal-
23156: sessa tai kuulu reserviin. velusajaksi säädetty.
23157: Yleinen pa!lvelusaika vakinaisessa väessä Erittäin arkaluontoisissa tapauksissa voi-
23158: on yhdeksän kuukautta. Niille, jotka mää- daan asevelvollisen myöskin muista vaka-
23159: rätään koulutettavaksi reserviupseereiksi vista omantunnonsyistä sallia suorittaa ase-
23160: ta:hi aliupseereiksi, on palvelusaika yksi velvollisuutensa 1 momentissa säädetyllä
23161: vuosi. tavalla.
23162: Aseettarnasta palveluksesta säädetään 59 §.
23163: 9 :nnessä luvussa. Asevelvollinen, joka on tuomittu kansa-
23164: Vakinaisessa väessä palveleville asevelvol- lais1uottamuksensa menettäneeksi tahi julis-
23165: lisi1le voidaan, sairaus- ja toipumislomia tettu todistajaksi ikelpaamattomaksi, voi-
23166: lukuunottamatta, milloin erityisiä syitä on daan rauhan aikana sen vuoden alettua,
23167: ja mikäli olosuhteet sen myöntävät, antaa jonka kuluessa hän täyttää kaksikymmentä
23168: lomaa yhteensä enintään yksi kuukausi. yksi vuotta, mutta ·ennenkuin hän on tullut
23169: kahdenkymmenen kahdeksan vuoden ikäi-
23170: 58 §. seksi, kutsua suorittamaan puolustuslaitok-
23171: Asevelvollisen, jota uskonnolliseen va- sen etua vä:littömästi tahi välillisesti tarkoit-
23172: kaumukseen perustuvat oman tunnonsyyt tavaa työtä niin pitkäksi ajaksi kuin
23173: estävät suorittamasta :asepa:lvelusta, sallitta- 13 § :ssä on asevelvollisten palvelusajaksi
23174: koon, huolellisen tutkimuks·en perusteella, säädetty.
23175: X,2. - Aalto, .J. F. y. m. 579
23176:
23177: Sodan aikana saatakoon sellainen henkilö, ennen tuomitsemistaan on jonkin aikaa pal-
23178: jollei hän ennen liikekannallepanoa ole täyt- vellut vakinaisessa väessä, on se aika luet-
23179: tänyt viittäkymmentäkahta vuotta, kutsua tava hänen hyväkseen vähennyikseksi hänen
23180: työhön ja siinä pitää niin kauan kuin sotaa rauhanaikaisesta työvei vollisuudestaan.
23181: kestää. Tämä laki tulee voimaan ............. .
23182: Jos 1 momentissa tarkoitettu henkilö
23183:
23184:
23185: Helsingissä, elokuun 9 päivänä 1929.
23186:
23187:
23188: J. F. Aalto. Kaarlo Harvala.
23189: Johan Helo. Artturi Aalto.
23190: Mikko Suokas. Yrjö Welling.
23191: J. Kauranen. Osk. Reinikainen.
23192: Hilja Pärssinen. E. Huttunen.
23193: Axel Åhlström. Reinh. Swentorzetski.
23194: Hilma Koivulahti-Lehto. Väinö Voionmaa.
23195: Miina Sillanpää. Väinö Hakkila.
23196: Hannes Ryömä. J. W. Keto.
23197: Matti Paasivuori. Aino Lehtokoski.
23198: Aatto Siren. Hilma Waljakka.
23199: Ville Komu. Hilda Seppälä.
23200: Jalmari Leino. Anna Haverinen.
23201: August Valta. E. Aromaa.
23202: Iida Vihuri. Mauno Pekkala.
23203: Kustaa Perho. Aleksi Aaltonen.
23204: Matti Puittinen. Emil Jokinen.
23205: Albin Koponen.
23206: j
23207: j
23208: j
23209: j
23210: j
23211: j
23212: j
23213: j
23214: j
23215: j
23216: j
23217: j
23218: j
23219: TOISET
23220: •• ••
23221:
23222: VALTIOPAIVAT
23223: 19 2 9
23224:
23225: LIITTEET
23226: XI
23227: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
23228: TOIVOMUSALOITTEET
23229:
23230:
23231:
23232:
23233: Helsinki 1929
23234: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
23235: Rautateitä, maanteitä y. m. koskevia toivomusaloitteita.
23236: 585
23237:
23238: XI,1. - Toiv. al. N :o 67.
23239:
23240:
23241:
23242: Marttila y. m.: Maaseudun tieolojen saattamisesta nykyisiä
23243: liikenneolo ja vastaaviksi.
23244:
23245:
23246: E d u s k u n n a ll e.
23247:
23248: ,J.\ILa:amme maaseudun rt;,eiden rakentami- pitääkseen. Mutta syrjäseutujen asukkaat,
23249: sessa ja niiden kunrrossapitämisessä nykyi- j~otka useimmiten ovat heikommassa talQU-
23250: sin v.amtseva tilanne ·On syrjäseutujen dellisessa asemassa olevia pienviljelijöitä,
23251: asukkaiUen kannalta katsottuna epäoikeu- ovat jääneet edelleenkin ~epäoikeutettuun
23252: denmukainen. Kun ennen v :n 1918 tielain asemaan. Kunna;t luonnollisesti asettavat
23253: vo~maanastumista rtierrtekomsi trukset iJruu- vissejä ehtoja, ~ennenkuin ottavat teitä huos-
23254: luivat manttaalinomistajille, niin tulivat taansa, ja teiden kuntoonpano, kysymyksen
23255: rasitukset tällöin sentään jotaikuinkin tasoi- ollessa niiden :korjaamisesta kymmenvuoti-
23256: tetuksi heidän keskensä. EdelLämainitun sen rappeutumisen jäljiltä., ei oleilman v·ar-
23257: lain voimaanastuttua tapahtui tieoloissamme sin väJhäpätöinen asi:a. On rrim. otettava
23258: kuitenkin äärettömän suuri muutos, ei ai- huomioon myös se, että nykJ'li,nen nopea;sti
23259: noastaan rasituksiin nähden, va:an muissa- kehittynyt moottoriajoneuvoliikenne asettaa
23260: kin suhteissa. Erä,issä suhteissa voida·an teille kokonaan toisenlaisia vaatimuksia kuin
23261: sitä sanoa taka-:as:keleeksi. Ne ~onnel1i,set, mitä niillä oli .aikaisemmin. Syrjäseutujen
23262: jotka asuivat valtion huostaansa ottamien asukkaat jautuv:atroin nykyisin kantamaan
23263: teiden varsilla, pääsivät tiemsituksista va- yleisiä teiden kunnossapito~asituksia kol-
23264: paiksi, vaikka he yleisesti katsoen muuten- messa eri ast,eessa, suorittama1la veroja val-
23265: kin olivat taloudellisesti vauraammassa ase- tiolle ja kunnalle näiden .ti,ekustannuksiin
23266: massa, mutta sy:rjäseutujen ja tiettömien s~eikä pitämällä yllä omalta kohdaLtaan kylä-
23267: tai'paleiden t1akana :asuvat ,s,aivat yksinään teitä. Kun he tilusteidensä lisäksi sitäpaitsi
23268: harteilleen paiikallistierasitukset. Se epä- joutuvat huolehtimaan entisten rappeutu-
23269: suhde, m~k:ä täten tuli vamtseva:ksi rinta- neiden paika1listeiden kuntoonpanosta, jotta
23270: ma:illa asuv1en ja syrjäseutujen asukkaiden ne kelpaisivat kunnan ihuos't,aan, on ffi,inä
23271: välillä, johti monin paikoin ,siihen, ettei kerrakseen yhden erikoisalan yleistä; rasi-
23272: paikallisteiden varsilla a:suvienkaan kesken tust,a. Täsrtä syystä ol,isi tärkeätä, että lain-
23273: saatu aikaan yhteistoimintaa teiden kunnos- säätäjäin taholla osoitettaisiin ansaittua
23274: sapitoa varten, joten tavaton mää:rä entisiä huomiota t,äl1ä tavaUa suhteettoman ras-
23275: yleisiä teitä jäi kokonaan oman onnensa no- kaasti tie~as~i,tuksista kärsimään joutuvien
23276: jassa rappeutumaan, aiheutuen tästä m. m. oikeutuille vaatimuksille msitusten tasaami-
23277: suurta kansantaloudellista vahinkoa. sesta oi,ffieudenmUikaisemmalla tavalla.
23278: Tilanteen muodostuttua tällaiseksi oli Edellä .on j.o sivumennen viitattu siihen,
23279: pakko ryhtyä la:insää:dännöllisessä järjes- mitä vaatimuksia nykyinen nopea moottori-
23280: tyksessä korjaamaan vallitsevia ~epäkohtia. neuvojen käytäntööntulo asettaa teillemme.
23281: Nykyisin voimassa olevat tieiait jonkun ver- Paitsi syrjäseutujen teitä, joista edellä on
23282: ran tasoittavatkin rasituksia, 1nm valtion ollut puhetta, on !kuntien ja valtion,kin
23283: ohella myös kunnat ottavat teitä kunnossa- teissä paljon korjattavaa. Meillähän on
23284:
23285: 245-29 74
23286: 586 Xl,l. - ::\faa~euduu tiet liikenneoloja vastaaviksi.
23287:
23288: vielä tavattoman paljon sellaisia yleisiä va·in kiireelEsinä aikoina yhiä snurenevassa
23289: tei,tä, jotka kapeutensa ja äkkinäisten mut- määrässä. Kun toiselta puolelta ote-
23290: kiensa tähden ovat suorastaan vaarallisia taan huomioon, 'että esim. unetsätyöt,
23291: yleiselle turvallisuudelle. Näitä olisi ryh- joita tehdään juuri syys- ja talvi-
23292: dyttävä viipymättä korjaamaan, jotta ne aikana, jolloin työttömyyttäkin enim-
23293: edes osapUJilleen vastaisivat kehittyneitä min ilmenee, Etelä-Suomessa vuosi vuo-
23294: liikenneoloj·a. Tämä on kumminkin kysy- delta vähenevät, niin joltisellakin var-
23295: mys, jonka onnelhlseen ratkaisuun saatta- muudella voi odottaa työttömyyden maa-
23296: minen vaatii ensinnäkin laajan, suu:ritöisen laisikunnåssa lährivuosina ja.tkuv·asti lisä,änty-
23297: ja perinpohjaisen tutkimis,en ja toiseksi va- v:än. Työttömyyden vallitessa on kuntien
23298: roja ni·in paljon,. ·eHä tavallisessa valtion velvollisuutena järj,estää työtä työttömille,
23299: vuotuisessa tulo- ja menoarviossa tätä suun- mutta hyödyllisten töiden järj.estäminen il-
23300: IJJitelmaa tuskin voidaan ryhtyä toteutta- man valtiovallan tukea kohtaa maalaiskun-
23301: maan. Aluksi olisikin näin ollen ryhdyt· nissa useasti jopa voittamattomi:a vaikeuk-
23302: tävä pikaisiin toimenpi,teisiin tutk~muksen sia. Teiden kuntoonpano ja teettäminen
23303: toimitt:amisekså as•iassa. Tämä tutkimustyö o1isi suurelta osaltaan kuitenilcin sellaista
23304: olisi V·a:ltion ja kuntain suoDi,tettava yhteis- työtä, jota voitaisiin suoriMaa työttömyys-
23305: toiminnassa keskenään huomioonottaen, että kausina. Näin ol1en koituisi ·edellä 'hah-
23306: tutkimustyö tapahtuisi joustavasti, mutta moittelemamme suunnitelman toteuttami-
23307: olisi samana johdorrmu'kwinen koko maassa. sesta y:htei,skunn.al1emme kaksinkertainen
23308: Mitä sitten tulee varojen vara·amiseen ja 'hyöty.
23309: hanikkimiseen ti,eolojemme parantamissuun- RyhtY"mäJttä ybityiskoMaisemmin käsit-
23310: nitelmaa t.oteuttamaan ryhdyt.täessä, niin te1emään ttätä laajakantoista kY'symys,tä, eh-
23311: siinä on muistettava, että ne arvot, mitkä dotamme ,edeUä esitettyyn nojaten eduskun-
23312: täissä luodaan, koituvat tulevienkin su:ku- nan päätettäväksi toivomuksen,
23313: polv·ien hyödyksi, joten rasituk.siakin voi-
23314: daan siirtää näiden kannettavaksi. Voitai- että hallitus yhteistoiminnassa
23315: siin nä:in ol1en ajatella ot,ettavaksi tähän kuntain kanssa ryhtyisi kiireellisiin
23316: tarkoitukseen suurempi ulkomainen kuole- toimenpiteisiin tutkimuksen toimeen-
23317: tuslaina. panemiseksi maaseudun tieoloissa nii-
23318: Tässä yhteydesstä on syytä kiinnittää huo- den saattamiseksi nykyisiä liikenne-
23319: miota erääseen tärkeärun yhteiskunnalliseen oloja vastaaviksi; ja
23320: kysy;myks·een, jolla on yhteyttä tämän kysy- että hallitus niin pian kuin tämä
23321: myksen kanssa, nim. maalaiskunnissa esi,in- tutkimus kt~stannusarvioineen on val-
23322: tyvä:än työttömyyteen ja pyrkimyksiin sen mistunut laatisi teittemme uudistus-
23323: poistamiseksi tai v.ähentämiseksi. Onhan ja korjaussuunnitelman, joka toteu-
23324: tunnettua, että tämä nykyisen y'hteiffi-.!lllta- tettaisiin kymmenen vuoden aikana,
23325: järj,estelmän synnyttälmä epäk.ahta a1kaa sekä
23326: maalai,skunnissakin olla melkein jokavuoti- että hallitus samalla ryhtyisi toi-
23327: nen ilmi•ö. Maatalou:stuotannossaikin näyt- menpiteisiin tarvittavan ulkomaisen
23328: tää nykyisin olevan yl·eisenä pyrkimyksenä kuoletuslainan hankkimiseksi sutm-
23329: vähentää vakinaista ylivuotista työvoimaa nitelman rahoittamista varten.
23330: ja käyttä:ä s1en aseme•sta tilapäistyövoimaa
23331:
23332: Helsingissä, elokuun 15 päivänä 1929.
23333:
23334: Otto Marttila. Aatto Siren. Toivo Halonen.
23335: Edward Setälä. J. Kovanen. Leander Sirola.
23336: Valfrid Eskola. E. Aromaa. Mauno Pekkala.
23337: 587
23338:
23339: XI,2. - Toiv. al. N :o 68.
23340:
23341:
23342:
23343:
23344: Luostarinen y. m.: Kyrönsalmen lossin ottamisesta valtion
23345: haltuun sekä Kyrönsalmen yli suunnitellun sillan ra-
23346: kentamismahdollisuuksista.
23347:
23348:
23349: E d u s k U! n :nalle.
23350:
23351: Vuoden 1929 ensimmäisillä valtiopäivillä ehdotti, että eduskunta hylkäisi mainitun
23352: tekivät kansanedustajat J. F. Tolonen ynnä toivomusaloitteen.
23353: monet muut toivomusaloitteen N:o 18, jossa Kun liLkenteen järjestely Kyrönsalmessa
23354: ehdotettiin eduskunnan päätettäväksi toivo- tyydyttävä:lle kannalle ei siedä viivytyksiä
23355: mus, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ja kun mainittu anomus ei näytä valtioneu-
23356: Savonlinnan kaupunkiin liikennettä välittä- vostossa johtavan toivottuun ratkaisuun,
23357: vän Kyrönsalmen lo.ssin ottamisesta valtion saamme, viitaten edellämainitussa kansan~
23358: haltuun sekä että hallitus panisi toimeen edustaja J. F. Tolosen ynnä muiden teke-
23359: tutk~muksen Kyrönsalmen yli suunnitellun mässä toivomusaloitteessa esitettyihin pe-
23360: sillan tekomahdollisuuksista ja jättäisi rusteluihin, kunnioittaen ehdottaa, että
23361: asiasta esityksen eduskunnalle. Aloitteen eduskunta esittäisi hallitukselle toivomuk-
23362: johdo.s1ta huhtikuun 9 päivänä 1929 anta- sen,
23363: massaan 1<1ietinnössä N: o 8 toteaa kulkulai- 1) että hallitus ryhtyisi toimen-
23364: tosvaliokunta, että ,kysymys lautan ottami- piteisiin Kyrönsalmen lossin ottami-
23365: sesta valtion haltuun on tätä nykyä valtio- seksi viipymättä valtion haltuun;
23366: neuvostossa käsiteltävänä valtioneuvostolle sekä
23367: tehdyn anomuksen johdosta", minkä vuoksi 2) että hallitus toimituttaisi tutki-
23368: ja ,kun ou edellytettävä, että valtioneuvosto muksen Kyrönsalmen yli suunnitel-
23369: sille tehdyn anomuksen johdosta ryhtyy sel- lun sillan tekomahdollisuuksista ja
23370: laisiin toimenpiteisiin, jot.ka ratkaisevat ky- jättäisi asiasta esityksen Eduskun-
23371: symyksen tyydyttäväillä tavalla", valiokunta nalle.
23372:
23373: Helsingissä elokuun 13 päivänä 1929.
23374:
23375:
23376: Aino Luostarinen. Simson Pilkka.
23377: M. A. Hannula. V. Huuhtanen.
23378: Emil Jutila. Matti Pitkänen.
23379: Ansh. Alestalo. K. A. Lohi.
23380: T. J anhonen. J. H. Vennola.
23381: Mandi Hannula. S. Kariniva.
23382: P. Ruotsalainen. Eetu Jussila.
23383: 588
23384:
23385: Xl,3. - Hemst. mot. N:o 69.
23386:
23387:
23388:
23389:
23390: Haga m. fl.: Ang. byggandet av en landsväg från Yli-
23391: härmä landsvägs anknytningspunkt i Vörå till lands-
23392: vägen i K vevlaks.
23393:
23394:
23395: T i ll R i k s d a g e n.
23396:
23397: Då under:tecknade äro fullt förvi.ssade om emedan vägavståndet från Vasa stad till
23398: att de myndighe1Jer, som hava att övervaka inlandet genom sagda viilg förkortas med
23399: landsviigarna från V asa norr- och österut, över 6 kirometer, få vi under hänvisning till
23400: anse det nödvändigt, att en ny landsväg förestående motivering samt till fin. mot.
23401: bygges från Ylihärmä landsvägens anknyt- N :o 11 vid 1928 års riksdag föreslå, att
23402: ningspunkt i Vörå till allmänna landsväge:n riksdagen måtte besluta hos regeringen
23403: i Kvevlaks, dels emedan denna väg varit hemställa,
23404: planlagd och utstakad redan då Ylihärmä att regeringen så fort som möjligt
23405: väg .byggdes nödårstiden 1867 och dels eme- ville låta utarbeta kostnadsförslag
23406: dan ifrågavarande nya väg, som blir endast för byggandet av en ny landsväg
23407: cirka 10--H km. lång, på god terr&ng med från Ylihärmä landsvägs anknyt-
23408: tillgång på väglagningsmaterial icke kom- ningspunkt i Koskeby, Vörå, till all-
23409: mer att medföra mena kostnader än om nöd- männa landsvägen i K vevlaks invid
23410: vändiga uträtningar göres å den gamla kro- den s. k. Vassorfjärden, samt för
23411: kiga vägen meUan Lillkyro och Vörå för att sagda väg 1tpptaga nödigt anslag uti
23412: få dem_ lämpad för motorfordonstrafik samt 1931 år·s budget.
23413:
23414: Helsingfors, den 14 augusti 1-929.
23415:
23416:
23417: Edvard Haga. J. Im. Bäck.
23418: K. V. Hintz. J. Inborr.
23419: Otto Jacobsson.
23420: 589
23421:
23422: Suomenr.os.
23423: XI,3. - Toiv. al. N :o 69.
23424:
23425:
23426:
23427:
23428: Haga y. m.: Maantien rakentamisesta Ylihärmän maan-
23429: tien Vöyrissä olevasta yhtymäkohdasta Koivulahden
23430: maantielle.
23431:
23432:
23433: E d u s k u n n a ll e.
23434:
23435: Kun allekirjoittaneet ovat täysin vakuu- vaksi, sekä koska välimatka Vaasan kaupun-
23436: tettuja siitä, eUä ne viranomaiset, joiden gista sisämaaJhan sail110tun tien kautta lyhe-
23437: huolena on valvtoa Vaasasta pohjoiseen ja nee yli 6 kilometrillä, saamme viitaten edellä
23438: itään johtavia maanteitä, pitävät välttämät- esitettyihin ~perust.eihin sekä vuoden 1928
23439: tömänä uuden maantien rakentamista Yli- valtiopäiville jätettyyn rahaasia-aloittee-
23440: härmän maanti,en Vöyrissä olevasta yhtymä- seen N:o 11 ehdottaa eduskunnan päätettä-
23441: kohdasta yleiselle maam.tielle Koivulahdessa, väksi toivomuksen,
23442: osaksi koska tämä tie on ollut suunnitdtu ja
23443: viitaitettu jo silloin, kun Ylihärmän tie ra- että hallitus mahdollisimman pian
23444: kennettiin näkävuonna 1867, ja osaksi laadituttaisi kustannusarvion uuden
23445: koska kysymyksessä ,oleva uusi tie, joka tulee maantien rakentamista varten Ylihär-
23446: vain noin 10-11 kilometrin pituiseksi ja män maantien yhtymäkohdasta Kos-
23447: kulkee hyvää maastoa, missä tientekotar- kebyssä Vöyrissä Koivulahden ylei-
23448: peita on saatavis;sa, ei vaadi suurempia kus- selle maantielle n. s. Vassorselän luo
23449: tannuksia kuin ne välttämättömät oikaisut, sekä ottaisi sanottua tietä varten tar-
23450: joita vanhalla ja mutkaisella tiellä Vähän- vittavan määrärahan vuoden 1931
23451: kyrön ja Vöyrin välillä on tehtävä, jotta se budjettiin.
23452: saataisiin moottoriajoneuvoilla kuljeUa-
23453:
23454: Helsingissä, elokuun 14 päivänä 1929.
23455:
23456:
23457: Edvard Haga. J. Im. Bäck.
23458: K. V. Hintz. J. Inborr.
23459: Otto Jacobsson.
23460: 590
23461:
23462: XI,4. - Toiv. al. N :o 70.
23463:
23464:
23465:
23466:
23467: Hannula, U. y. m.: Sillan rakentamisesta Tornionjoen yli
23468: Tornion aseman ja Tornion kaupungin välille.
23469:
23470:
23471: E d u s kun n a 11 e.
23472:
23473: Vuoden 1927 valtiopäiville jätetyn ano- että hallitus antaisi Eduskunnalle
23474: musehdotuksen N :o 40 perusteluihin viita- esityksen sillan rakentamisesta Tor-
23475: ten ehdotamme eduskunnan paätettäväksi nionjoen yli Tornion asemalta Tor-
23476: toivomuksen, nion kaupunkiin.
23477:
23478: Helsingissä, elokuun 9 päivänä 1929.
23479:
23480:
23481: Uuno Hannula. M. A. Hannula.
23482: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
23483: Antti Junes.
23484: 591
23485:
23486: XI,5. - Toiv. al. N:o 71.
23487:
23488:
23489:
23490:
23491: Kirra y. m.: Rautatien rakentamisesta Helsingistä Turun-
23492: Toijalan ja Tampereen-Porin ratojen poikki Suupoh-
23493: jan radalle.
23494:
23495:
23496: E d u s k u n n ·a ll e.
23497:
23498: Jo säätyvaltiopäivillä ja sittemmin yksi- reillä ja asia aina saanut osakseen oikeute-
23499: kamarisessa eduskunnassa on yli kolmen- tun tunnustuksen, ei siinä vieläkään ole rat-
23500: kymmenen vuoden ajan ollut eri muodoissa kaiseviin tuloksiin päästy. 'Tämä on johtu-
23501: esillä kysymys rautatien rakentamis,esta nut siitä, että maamme rautatierakennustoi-
23502: Helsingistä Länsi-Suomen väkirikkaitten ja minta on viime vuosina pääasiallisesti suun-
23503: viljavien pitäjren läpi joidenkin Toijalan- tautunut Pohjoi,s- ja Itä-Suomeen ja maan
23504: Turun ja Tampereen-Porin. radalla olevien syrjäisimpäin seutujen varustaminen pa-
23505: asemien kautta Etel'ä-Pohjanmaal1e. Muun remmilla kulkuneuvoilla on vienyt rauta-
23506: muassa kysymyksen ollessa esillä vuoden tierakennuksiin liilren.evät varat. Mut.ta
23507: W21 valtiopäivillä valtiovarainvaliokunta ajan pitkään ei enää eteläiselle ja läntiselle
23508: antoi radasta puoltavan lausunnon ja vuo- osalle ma·ata siksi tärkeän ratasuunnan, kun
23509: den 1922 valtiopäivillä eduskunta aivan yk- tässä on esitetty, toteuttamatta jättäminen
23510: simielis,esti hyväksyi anomus.ponnen, jonka voi jatkua. Sillä siten jäävät maamme laa-
23511: mukaan hallitusta kehoitettiin valmistamaan jimmat vilj,elyspitäjät pääkulkuneuvojen
23512: esity:s eduskunnalle kotimaiSien obligatiolai- puolesta kaikkein huonoimpaan asemaan.
23513: nan ottamisesta radan eteläisen osan, Hel- On luonnollista, että samalla kun rakenne-
23514: singistä Risteen asemalle Porin radalla, ra- taan ratoja tarkoituksella nostattaa elämää
23515: kentamiseksi. Niinikään valtiovarainvalio- harvaan asutuissa syrjäseuduissa, rakenne-
23516: kunta mietinnössään hallituksen esityksen taan myös taloudellisesti kannattavia ratoja
23517: johdosta tulo- •ja menoarvioksi vuodelle 1926 kulttuuriSteuduille, joissa maa- ja metsä-
23518: ehdotti rautatien rakentamista Helsingistä talous sekä teollisuus kaipaavat vain kulku-
23519: Porin radalle ja kymmenen miljoonan mar- neuvoja noustakseen moninkertaisiksi ja si-
23520: kan suuruisen määrärahan myöntämistä tar- ten tuottaakseen hyötyä sekä ratasuunnan
23521: koitukseen. Eduskunnassa oli kuitenkin varrella olevalle tiheälle asutukselle että sa-
23522: päässyt vaHaan se käsitys, että rautatie- malla koko maalle.
23523: rakennuksista oli laadittava viisivuotisoh- Tämän radan kautta päästäisiin myös
23524: jelma, minkä vuoksi tämä ehdotus, joka oli siitä luonnottomasta kiertokulusta, mikä on
23525: ainoa ratahanke, jota valiokunta silloisilla Sydän"Suomen kauU.a tehtävä ennenkuin
23526: valtiopäivillä kannatti, jäi saill'Otusta viisi- päästään Pohjois-Suomen vientiteollisuuslai-
23527: vuotisohjelmas,ta riippuvaksi. toksista etelään ja talvisatamiin sitä mukaa
23528: Mutta vaikka tämä ratasuunnitelma, ku- kuin satamat pohjoisessa jäätyvät. Kun
23529: ten sanottu, on ollut jo 'Vuosikymmeniä vi- rata vastaisuudess•a voi tulla jatkumaan
23530: 592 Xl,5. - Helsingin-Suupohjan rata.
23531:
23532: Suupohjan ja Va3isan radan pothjoispuolel- Radan 1opullisen suunnan, josta eri ehdo-
23533: le'kin, käy talvisatamain käyttö etelämmässä tuksia on olem3JSsa ja osittain tutkimuksia-
23534: Pohjois-SuomelLe sitä mukavammaksi. kin suoritettu, määrätköön valtion puolesta
23535: Ryhtymättä tässä yhteydessä pidemmältä toimitettavat taloudelliset ja teknilliset tut-
23536: toistamaan ja lähemmin selostamaan niitä kimukset, joten tässä ei ole aihetta siihen lä-
23537: monia jo aikaisemmin eduskunnalle esitet- hemmin puuttua.
23538: tyjä tärkeitä näkökohtia, jotka puhuvat tä- Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
23539: män radan pikaisen rakentamisen puolesta, päätettäväksi toivomuksen,
23540: mainitsemme vain, että kunnat ratasurmnan
23541: Helsingin-Satakunnan välisellä osalla ovat että hallitus, laatiessaan esitystä
23542: antaneet pätevät sitoumukset tarvittavien rautateiden lähinnä seuraavan viisi-
23543: maa-alueiden ilmaiseksi luovuttamisesta, vuotiskauden rakennusohjelmaksi, ot-
23544: mikä rata-alueen maanarvooo nähden mer- taisi siihen rautatien rakentamisen
23545: kitse'e mon,en kymmenen miljoonan markan Helsingistä Tttrun-Toijalan ja Tam-
23546: uhrausta kurrti<en taholta. pereen-Porin ratojen poikki Suu-
23547: pohjan radalle.
23548:
23549: Helsingissä, elokuun 13 päivänä 1929.
23550:
23551:
23552: Kalle Kirra. Hilda Seppälä.
23553: K. J. Ellilä. Hulda Nordenstreng.
23554: Paavo Virkkunen. Mandi Hannula.
23555: E. M. Tarkkanen. Tilda Löthman.
23556: P. Saarinen. Georg Schauman.
23557: M. A. Hannula. Carl Sanmark.
23558: Emil Jutila. Jalmari Virta.
23559: Heikki Vehkaoja. Verner Halen.
23560: Väinö Kivi. Artturi Aalto.
23561: J. H. Vennola. Väinö Kivisalo.
23562: Aina Lähteenoja. Evert Nukari.
23563: Kaino W. Oksanen. Ansh. Alestalo.
23564: E. A. Turja. Jalmari Leino.
23565: Taave Junnila. Viljo Rantala.
23566: Hannes Ryömä. Aleksi Aaltonen.
23567: Jussi Rapo. Onni Talas.
23568: E. Aromaa, Walter Mäkelä.
23569: Bernhard Heikkilä. J. Eri. Pilppula.
23570: B. H. Päivänsalo. J. Im. Bäck.
23571: Antero Lamminen. Eetu Jussila.
23572: Ville Komu. K. Kulmala.
23573: Miina Sillanpää. Mauritz Fr. Rosenberg.
23574: Ilmari Auer.
23575: 593
23576:
23577: XI,G. - Toiv. al. N :o 72.
23578:
23579:
23580:
23581:
23582: Saarinen y. m.: Rautatien rakentamisesta Salon asemalta
23583: Lohjan pitäjään, H elsingin-Risteen radalle.
23584:
23585:
23586: E d u s k um n a 11 e.
23587:
23588: Viitaten kuluvan vuoden ensimmäisille hinnä seuraavana viisivuotiskautena
23589: valtiopäiville jätettyyn toivomusaloitteeseen ottaisi si,tken rautatien rakentamisen
23590: N :o 68, kunnioittaen esitämme eduskunnan Salon asemalta Lohjan pitäjään,
23591: päätettä,väksi toivomuksen, jossa se sopivassa kohdassa yhtyisi
23592: suunniteltuun H elsingin-Risteen ra-
23593: että hallitus laatiessaan esitystä taan.
23594: rmdaJeiden rakenta.misohjelmaksi lä-
23595:
23596: Helsingissä, 14 ,päivänä elokuuta 1929.
23597:
23598:
23599: P. Saarinen. Jalmari Linna.
23600:
23601:
23602:
23603:
23604: 245-29 75
23605: 594
23606:
23607: XI,7. - Toiv. al. N:o 73. Xl,7. - Hemst. mot. N:o 73.
23608:
23609:
23610:
23611:
23612: Sahlstein y. m.: Turun-Riihimäen rauta- Sahlstein m. fl. : Angående byggande av en
23613: tien rakentamisesta. järnväg Åbo-Riihimäki.
23614:
23615:
23616: E d u s k u n n a 11 e. T i 11 R i k s d a g en.
23617:
23618: Viitaten kansanedustaja Gunnar Sahl- Åberopa;nde den av riksda1gsmannen Gun-
23619: steinin y. m. kuluvan vuoden ensi valtiopäi- nar Sahlstein m. fl. till innevarande års
23620: ville jättämään toivomusaloitteeseen N :o 69 första riksdag ingivna hemställningsmotio-
23621: Turun-Riihirmä.en rautatien rakentami- nen N:o 69 angående byggande av en järn-
23622: sesta, saamme ehdottaa eduskunnan pää- väg Ålbo-Riihimäki, få vi anhålla det riks-
23623: tettäväksi toivomuksen, dagen ville hos regeringen hemställa,
23624:
23625: että hallitus ensi viisivuotiskauden att regeringen i järnvägsbyggnads-
23626: rakennusohjelmaan ottaisi Turun- programmet för förstkommande fem-
23627: Riihimäen rautatien. årsperiod måtte upptaga. linjen Åbo
23628: -Riihimäki.
23629:
23630: Helsingissä, elokuun 9 päivänä 1929. Helsingfors, den 9 augusti 1929.
23631:
23632:
23633: Gunnar Sahlstein. Väinö Kivisalo.
23634: E. Kilpeläinen. Knut Molin.
23635: Bernhard Heikkilä. Aleksi Aaltonen.
23636: J. Erl. Pilppula. Emil Jokinen.
23637: Aino Lehtokoski. W. K. Kuuliala.
23638: K. F. Lauren. Rafael Colliander.
23639: Otto Marttila.
23640: 595
23641:
23642: XI,s. ~ Toiv. al. N :o 74.
23643:
23644: •
23645:
23646:
23647: Piippula y. m.: Rautatien rakentamisesta Uudestakaupun-
23648: gista Satakunnan radalle.
23649:
23650:
23651: E d u s kun n a ll e.
23652:
23653: Viitaten vuoden 1929 ensimmäisille val- ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo-
23654: tiopäiville jätettyyn toivomusaloitteeseen muksen,
23655: N :o 70 sekä esittäen samalla huomioon otet-
23656: tavaksi kuluvan kesän aikana, valtioneuvos- että hallitus Zootiessaan esitystä
23657: ton päätöksen mukaisesti, toimitetun puoli- rautateiden rakennusohjelmaksi lä-
23658: koneellisen tutkimuksen perusteet, joiden hinnä seuraavana viisivuotiskautena
23659: mukaan rautatiehallitus tulee laatimaan ottaisi siihen rautatien rakentamisen
23660: uuden kustannus- ja kannattavaisuuslaskel- Uudestalo.aupungista Satakunnan ra-
23661: man kysymyksessä olevasta Uudenkaupun- dalle, Peipohjan asemalle tai johon-
23662: gin-Peipohjan välisestä radasta, pyy- kin muuhun sopivaan paikkaan sa-
23663: dämme mainituilla perusteilla kunnioittaen not1~lla radalla.
23664:
23665:
23666: Helsingissä, elokuun 12 päivänä 1929.
23667:
23668:
23669: J. Erl. Pilppula. P. Saarinen.
23670: Ansh. Alestalo. Emil Jokinen.
23671: Kustaa Perho. Aleksi Aaltonen.
23672: Ville Komu. Jalmari Leino.
23673: Gunnar Sahlstein. Bernhard Heikkilä.
23674: E. Kilpeläinen. Kalle Kirra.
23675: Walter Mäkelä. Aino Lehtokoski.
23676: 596
23677:
23678: XI,9. - Toiv. al. N :o 75.
23679: •
23680:
23681:
23682:
23683:
23684: Talas y. m.: Rannikkoradan rakentamisesta Helsingistä
23685: Viipuriin.
23686:
23687:
23688: E d u s k u n n a 1l e.
23689:
23690: Ajatus rannikkoradan rakentamisesta viisam., Kotkan, Haminan ja Viipurin. Se
23691: Helsingistä Viipuriin ei ole suinkaan uusi. tulisi lisäksi kulkemaan voimaperäisessä vil-
23692: Se herätettiin eloon jo kauan ennen maail- jelyksessä olevien vanhojen, tiheään asuttu-
23693: mamsotaa, mutta se ei voinut silloin päästä jen seutujen, kuten Sipoon, Pernajan, Ruot-
23694: pitemmälle kehitty;mään, koska silloiset val- sinpyhtään, Pyhtään, Kymin, Vehkalahden,
23695: lassaolijat asettuivat sitä jyrkästi vastusta- Miehikkälän, Virolahden ja Säkkijärven pi-
23696: maan. Sodan jälkeen on rannikkoratakysy- täjien läpi. Tällä radalla olisi huomattava
23697: mys ollut julkisen pohdinnan alaisena pit- merkitys muonitusratana, koska sen kautta
23698: kän aikwa. Eduskunnassakin on kerran elintarpeiden kuljetus suuntautuisi maata-
23699: tehty a1oite sen johdosta. Ja helm~kuun loustuotantoseuduilta suuriin kulutuskes-
23700: 25 p :nåi viime vuonna kokoontuivat Helsin- kuksiin, helpottaen elintarpeiden saantia ja
23701: gin~Viirpurin välisen rannikkoalueen kun- myöskin 'hintatasoa. Tässä yhteydessä voi-
23702: tain edustajat yhteiseen kokoukseen Kot- da.am. viitata siihen, että rannikkorata olisi
23703: kaan neuvottelemaan toimenpiteistä rannik- omia·an auttama·an erityisesti talvikalastuk-
23704: korataha:nkkeen toteuttamiseksi. Katsoen sen kehitystä, koska. kalojen kuljettaminen
23705: siihen suureen merkitykseen, mikä kysymyk- kulutuspaikoille kävisi siten helposti päinsä.
23706: sessä olevalla radalla tulisi olemaan ei ai- On .selvää, että tavarain kuljetus tällä suo-
23707: noastaan rannikkoalueen taloudelliselle elä- ralla radalla kuuden kaupungin välillä tu-
23708: mälle vaan yleensä koko Etelä.Suomen lii- lee olemaan huomattavan vilkas. Maata-
23709: kenteen kehittämiselle, .päätettiin yksimieli- loustuotteiden kuljetuksen ohella on paikal-
23710: sesti kääntyä valtioneuvoston puoleen pyyn- lirellakin tavarain kuljetuiksclla epäilemättä
23711: nöllä, että valtioneuvosto toimituttaisi tä- melkoinen merkitys. Liikenneolojen paran-
23712: män ajatelluu rataosan tutkimuksen ja laa- tuminen vaikuttaa näet aina elvyttävästi
23713: dituttaisi sille kustannuslaskelman. Tämä kaikenlaisen teollisuustoiminnan syntymi-
23714: tutkimus onkin suoritettu viime vuonna ja seen ja kehittymiseen.
23715: viime helmikuun 15 p:nä valtioneuvostolle Varsinaista massakuljetustavaraa antavat
23716: annetun lausunnon mukaan nousisivat kus- tälle ratajaksolle ranta-alueella olevat laa-
23717: tannukset puheena olevasta radasta 347 jat, järkiperäisessäJ hoidossa olevat metsät.
23718: milj. markkaan. Maamme parhaimmat metsät ovat Etelä-
23719: Tätä ratasuuntaa arvosteltaessa on huo- Suomessa, ja erikoisesti on itäisellä Uudella-
23720: mioon otettava, että se yhdistäisi suoralla maalla säilynyt huomattavia metsiä, samoin
23721: rautatielinjalla kuusi vilkasliikenteistä sata- myöskin tämän ehdotetun radan itäisemmän
23722: makaupunkia. nim. Helsingin, Porvoon, Lo- osan varsilla, kuten Harjun koulutilan ja
23723: XI,o. - Talas y. m. 597
23724:
23725: Miehikkälän valtionmetsät y. m. Järkipe- Viipurin. Vaikeiden jääsuhteiden vallitessa
23726: räinen hoito antaa jatkuvasti kuljetettavaa tulisi rannikkorata välittämään taas koko
23727: puutavama aiotulle radalle. Tällä rannik: Itä-Suomen massakauttakulkuliikenteen län-
23728: koalueella on jo huomattavia teollisuusyri- tisiin talvisatamiin. Kun suunniteltu ran-
23729: tyksiä, kuten Forsbyn sahat, Ruotsinpyh- nikkorata 'täten tulee vähentämään emära-
23730: tään ja Stockforsin tehtaat sekä useita saha- dan ylikuormitusta sekä lyhemmyytensä
23731: y.m. teollisuuslaitoksia Haminan-Viipurin vuoksi ottamaan pääteasemien välisen mas-
23732: välisellä osalla. Kun ehdotettu rata tarjoaa saläpikulkuliikenteen, jäävät suunnitellut
23733: samalla sekä meriliikenneyhteyttä että rau- laajat lisärakennukset emäradalla tarpeetto-
23734: tatien tuomia liikenne-etuja, vaikuttaa se Illiksi. Selvää on myöskin, .että tämä rata-
23735: vienti- ja tuontiteollisuuden syntymiseen osa tulisi saamaan vilkasta matkustajalii-
23736: radan varrella. Siihen viittaavat radan var- kettä osa,kseen. Jo se seikka, että se yhdis-
23737: rella olevat runsaat metsävarat. Teoliisuu- täisi kuusi vilkasliikenteistä satamakaupun-
23738: den kehitystä on hyvä sähkövoiman saanti kia ja kulkisi tiheästi asuttujen seutujen
23739: täällä omiaan edistämään. Kun johtover- läpi, antaa takeita tästä. Tästä radasta tu-
23740: kosto on jo melkein pitkin koko rannikko- lisi sitä,paitsi suorin kulkutie Lounais-
23741: aluetta valmiina, on voimaperäisempi teolli- Suomen ja Karjalan sekä myöskin Skandi-
23742: suuskehitys riippuvainen ainoastaan kehi- navia,n ja Venäjän välille. Myöskin Itä-
23743: tettävistä rautatieoloista. Suomeen suuntautuvan turistiliikkeen kan-
23744: Meidän talvilaivaliikenteemme on vuosi nalta oli,si tällä radalla erikoinen merkitys.
23745: vuodelta pidentynyt Helsingin ja sen itä- Viime vuosikymmenen rautatieverkos-
23746: puolella olevissa satamissa. Kotkan satama- tomme tarmokkaasta laajennustyöstä on
23747: liikettä pidetään jo nyt avoinna melkein Etelä~Suomi jäänyt osattomaksi. Taloudel-
23748: ympäri vuoden ja Viipurin sataman auki- linen kehitys on kuitenkin täälläkin kulke-
23749: oloaikaa pyritään niinikään pidentämään. nut niin nopeasti eteenpäin, ettei ole oikein,
23750: Suora rautatieyhteys edistäisi ja tukisi voi- että nämä vanhat kulttuuriseudut jäävät
23751: makkaasti talviliikennettä näiden satama- takapajulle maamme liikenneoloja kehitet-
23752: kaupunkien välillä. Vientiliikkeillä on tal- täessä, varsinkin kun täten samalla saadaan
23753: ven aikana se vaara tarjolla, että laivalii- kehitetyksi varsin laajaka,ntoisia, maamme
23754: kenne esim. Kotkassa voi satunnaisten jää- vientiliikennettä edistäviä liikenneparan-
23755: esteiden vuoksi keskeytyä. Silloin on sinne nuksia.
23756: lähetetyt tavarat siirrettävä Kouvolan- Ylläsanotun perusteella saamme kunnioit-
23757: Riihimäen ratamutkan kautta lä111teen päin, taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toi-
23758: kun sen sijaan suoralla ratayhteydellä rahti- vomuksen,
23759: kust,annukset melkoisesti supistuisivat.
23760: Tuontiliikkeillä olisi myöskin vastaava etu. että hallitus ensi viisivuotiskattden
23761: Jääesteiden sulkiessa Viipurin satamat, voi- ra.Jvennusohjelmaan ottaisi rannikko-
23762: taisiin tuonti ja vienti johtaa Kotkan kaut- radan rakentamisen Helsingistä Vii-
23763: ta, jonka satama on kauemmin auki kuin put·iin.
23764:
23765: Helsingissä, elokuun 15 päivänä 1929.
23766:
23767:
23768: Onni Talas. Ernst von Born.
23769: Henrik Kullberg. Erkki Paavolainen.
23770: Kaapro Moilanen. Matti Paasivuori.
23771: Kaino W. Oksanen.
23772: 598
23773:
23774: XI,1o. - Hemst. mot. N:o 76.
23775:
23776:
23777:
23778:
23779: Kullberg m. fl.: Ang. byggande av en uträtningsbana H el-
23780: singfors-Koria.
23781:
23782:
23783: T i ll R i k s d a g en.
23784:
23785: Återup,prepande hem.ställningsmotionen att regeringen vid uppgömndet av
23786: N: o 66, viiken till senaste riksdag inlämna- proposition till lag om byggandet av
23787: des av E. V. Le~htinen m. fl. angående byg- nya järnvägar under femårsperioden
23788: gandet av en uträt,ningsbana meUan Hel- 1931-1935 måtte intaga H elsingfm·s
23789: singfors och Koria station, våga underteck- -Koria uträtningsbana att dragas
23790: nade vördsammast föreslå, att riksdagen genom trakter, som u1· odlingssyn-
23791: måtte besluta hos regeringen hem.ställa, punkt bäst kunna utnyttja densamma
23792: samt att banan med det första lägges
23793: under arbete.
23794:
23795: Helsingfors, den 15 augusti 1929.
23796:
23797:
23798: Henrik Kullberg. Gustav Lindberg. Max Sergelius.
23799: 599
23800:
23801: XI,1o. - Toiv. al. N :o 76. Suomennos.
23802:
23803:
23804:
23805:
23806: Kullberg y. m.: H elsingin-Korian aikaradan rakentami-
23807: sesta.
23808:
23809:
23810: Eduskunnalle.
23811:
23812: Viitaten :toivDmusaloitrteeseen N :o 66, että hallitus laatiessaan esitystä
23813: jonka viime valtiopäiville jättivät ed. E. V. laiksi uusien rautateiden rakentami-
23814: Lehtinen y. m. ja ,joka koski oikoradan ra- sesta viisivuotiskautena 1931.,....-1935
23815: kentamista Helsingin j'a Korian aseman vä- ottaisi siihen H elsingin.-Korian oiko-
23816: lille, rohkenevat allekirjoittaneet kunnioitta- radan rakennettav,aksi niiden seutu-
23817: vimmin ehdottaa eduskunillan pääJtettäväksi jen kautta, joille siitä viljelysnäkö-
23818: toivomuksen, kannalta on suurinta hyötyä, sekä
23819: että radan rakennustyöt aloitetaan
23820: ensi tilassa.
23821:
23822: Helsingissä, elokuun 15 päivänä 1929.
23823:
23824:
23825: Henrik Kullberg. Gustav Lindberg. Max Sergelius.
23826: 600
23827:
23828: XI,11. - Toiv. al. N:o 77.
23829:
23830:
23831:
23832:
23833: Vesterinen y. m.: Rautatien rakentamisesta Riihimäeltä
23834: Jyväskylään ja siitä edelleen Haapajärven asemalle.
23835:
23836:
23837: E d u s k u n n a ll e.
23838:
23839: Rautateiden rakentamiskysymyksiä rat- teessa eivät nämä tienoot kuitenkaan ole
23840: kaistaessa on välttämätöntä, että rakennet- voineet edistyksessä kohota maan rintaseu-
23841: taviksi päätettävät rautatiet ovat yleis- tujen tasolle, koska tuotannon ja muun
23842: isänmaalliseltakin kannalta tarpeellisia. inhimillisen elämän edistymistä on alitui-
23843: Tällöin on aivan luonnollista, että maas- sesti ollut haittaamassa niiden etäisyys
23844: samme tulisi pohjoisesta etelään keskeltä rautatieliikenteestä. Tähän nähden olisi
23845: maata kulkea rautatie, joka muodostaisi mitä tärkeintä saattaa nämä laajat sisä-
23846: mahdollisimman suoran liikennerungon maan seudut mahdollisimman pikaisesti pa-
23847: koko maassa maan pääkaupungin ja sen rempaan kulkuyhteyteen kuin mitä ny-
23848: etäisimpien pohjoisten seutujen kanssa. kyään on laita maan muitten osien kanssa
23849: Tällaisen rautatien välttämättömyyttä ei ja tällä tavoin kohottaa sekä näiden alueit-
23850: kukaan kansalainen voi kieltää. Ja sellai- ten että sen kautta koko maankin hyvin-
23851: seksi rautatieksi tulisi muodostumaan rau- vointia.
23852: tatie Riihimäki-Jyväskylä-Haapajärvi Jo aikaisemmin näiden seutujen kautta
23853: linjalla, jota viimeksi mainitusta paikasta suunnitellun rautatien on parhaiten aja-
23854: voitaisiin aikanaan jatkaa pohjoiseen päin teltu vastaavan tarkoitustaan, jos sen läh-
23855: ja jonka tapaista rataa jo vuoden 1907 tökohdaksi otettaisiin Riihimäen rautatie-
23856: rautatiekomitea on suunnitellut vakavasti. solmu ja päätepisteeksi Haapajärven asema
23857: Myöskin voidaan huomauttaa, että Iisalmen-Ylivieskan rautatiellä ja kautta-
23858: maamme rautatiepolitiikkaa on hoidettu kulkupisteeksi Jyväskylän kaupunki. Olem-
23859: siten, että eräät kaikkein vauraimmat ja me sitä mielipidettä, että edelläkerrottujen
23860: metsärikkaimmat seutumme ovat jääneet seutujen edistymiselle olisi onnellisinta, jos
23861: rautateitä vaille. Näihin seutuihin kuuluu rautatie vietäisiin juuri näitä linjoja.
23862: kaikkein tärkeimpänä osana se alue, jota Tämän rautatien rakentamista puolusta-
23863: etelässä rajoittaa Riihimäen-Lahden rau- vat mielestämme monet vakuuttavat seikat.
23864: tatieosa, idässä Päijänne sekä siitä poh- Helsingin merkitys satamakaupunkina on
23865: joiseen vedetty viiva, pohjoisessa Iisalmen viime vuosina tullut yhä tärkeämmäksi,
23866: -Ylivieskan rautatie ja lännessä Pohjan- koska maan liikenne suuntautuu entistä
23867: maan-Helsingin rata. Tämän seudun ete- ·enemmän etelään päin ja erikoisesti juuri
23868: läinen puoli on ikivanhaa parhainta hä- maan pääkaupunkiin, johon laivakulku
23869: mäläistä viljelysaluetta, kun taas sen poh- viime vuosina on miltei säännöllisesti jat-
23870: joisosa käsittää mittaamattomia aloja erit- kunut kautta koko vuoden. Riihimäen-
23871: täin rikkaita metsiä. Rautateitten puut- Jyväskylän-Haapajärven radan liikenne
23872: XI,11. - Vestel'inen y. m. 601
23873:
23874: keskittyisi pääasiallisesti juuri Helsinkiin. rautatien talouspiirin koskissa kaikkiaan
23875: Se kulkisi lisäksi laajojen metsäseutujen noin 100,000 hevosvoimaa, josta vasta pieni
23876: kautta, joille nykyään jo esim. Jyväskylässä osa on käytännössä. Vähäksi ei myös ole
23877: ja sen ympäristössä on syntynyt lukuisia arvioitava sitä merkitystä, mikä radalla
23878: suuria teollisuuslaitoksia. Kun nykyään olisi erittäinkin maan pääkaupungille, elin-
23879: yleensä pyritään siihen, että sahat ja muut tarpeitten kuljettajana hämäläisistä vilje-
23880: teollisuuslaitokset rakennetaan raaka-aineit- lyspitäjistä. Samalla voisi se voimakkaasti
23881: ten hankintapaikoille, siis tässä tapauk- edistää vaikutuspiirinsä maataloutta, jopa
23882: sessa metsäseutuihin, eikä, kuten ennem- henkisiäkin pyrkimyksiä.
23883: min, rannikoille, niin voidaan olla vakuu- Tämä keskimaan rata olisi varmasti
23884: tettuja siitä, että puheenaolevan radan vai- myös omiaan aiheuttamaan vilkasta asutus-
23885: kutuksesta syntyisi jo Hämeen metsärik- toimintaa niissä erittäin harvaanasutuissa
23886: kaisiin pitäjiin, mutta erikoisesti Jyväsky- ja miltei unohdetuissa seuduissa, joiden
23887: län ja Haapajärven asemien väliselle mit- kautta se pohjoispäässään tulisi kulkemaan.
23888: taamattomalle metsäalueelle ·lukuisia uusia Tällöin on erikoisesti kiinnitettävä huo-
23889: teollisuuslaitoksia. Luonnollisesti kohoaisi miota vilkkaamman uudisasutuksen synty-
23890: myös puutavaran arvo näillä seuduilla ra- miseen näillä alueilla, joissa viljelyskel-
23891: dan vaikutuksesta siinä määrin, että rauta- ,POista maata on asutukselle runsaasti saa-
23892: tien rakennuskustannukset ehkä monin ker- tavissa. Huomautettakoon myöskin siitä,
23893: roinkin tulisivat korvatuiksi jo sillä kan- että rataosa Jyväskylä-Haapajärvi tulisi
23894: santaloudellisella hyödyllä, minkä rata tu- halkaisemaan maamme suurimman rauta-
23895: lisi tuottamaan. Tämä käy ilmeiseksi, kun tiettämän alueen Oulun eteläpuolella.
23896: otetaan vain huomioon, että Päijänteen Huomioon on otettava, että jos rata ra-
23897: vesialue, jonka Riihimäen-Haapajärven kennettaisiin käyttäen hyväksi jo valmista
23898: rata pääasiallisesti tulisi käsittämään, on · Jyväskylä-Suolahti rautatietä, tulisivat
23899: tohtori Ilvessalon laskelmien mukaan Suolahden ja Äänekosken tärkeät asutus-
23900: 2,200,000 hehtaarin suuruinen ja sillä on keskukset tällöin tämän huomattavan kaut-
23901: 180 miljoonaa kiinteätä kuutiometriä puuta takulkuliikenteen yhteyteen, mikä varmaan
23902: eli 85 kuutiometriä hehtaaria kohti. Ja olisi omiaan lisäämään niiden väestöä ja
23903: Jyväskylästä pohjoiseen olevat seudut ovat vilkastuttamaan niissä taloudellista elämää.
23904: tunnustetusti maamme metsärikkaimpia Toiselta puolen ovat insinööri A. Lönn-
23905: seutuja, joilla lisäksi metsän lisäkasvu on rothin tekemät laskelmat osoittaneet, että
23906: parhaita, ellei paras koko maassa. Myös radan rakentamista suoraan Jyväskylästä
23907: on erikoisesti huomattava, että vaitiollakin Uuraisten pitäjän kautta Saarijärvelle,
23908: on laajoja metsäalueita suunnitellun radan jota paikkaa se koskettaisi Suolahden kant-
23909: varressa sekä Hämeessä että radan poh- takin rakennettuna, ja siitä edelleen poh-
23910: joispään varrella olevissa pitäjissä, joten joiseen, voitaisiin puoltaa m. m. sillä, että
23911: valtion välitön hyötykin radan rakentami- väli Jyväskylä-Saarijärvi lyhenisi tällöin
23912: sesta tulisi olemaan hyvin huomattava. n. 17 km :ä .ja että rakentaminen tätä tietä
23913: Teollisuuslaitosten syntymistä tulisi vielä tulisi n. 20 miljoonaa markkaa halvcem-
23914: erikoisesti edistämään se, että radan vaiku- maksi kuin Suolahden kautta tehtynä,
23915: tuspiirissä on lukuisia voimakkaita koskia, mikä rataosa olisi nim. kokonaan uusittava.
23916: kuten Hilmonkoski, Huopanankoski, Kär- Lisäksi toisi Uuraisten kautta rakennettu
23917: näkoski, Parantalankoski, Keihärinkoski, tie uusia seutuja liikenteen yhteyteen,
23918: Heijostenkoski, Simunankoski, Tervalan~ minkä ohe'ssa kansantaloudelliset näkökoh-
23919: koski j. n. e. Laskelmien mukaan olisi dat ja kannattavaisuuslaskelmat näiden
23920:
23921: 245-29 76
23922: 602 XI,11. - Riihimäen-Haapajärven rautatie.
23923:
23924: molempi€n suuntien välillä luonnollisesti Kun puheenaolevalla rautatiellä voitai-
23925: olisi otettava huomioon. Tämän perus- siin siis mitä ,voimakkaimmin edistää laajan
23926: teella olisi mielestämme ratasuunta ky- ja suuria taloudellisia mahdollisuuksia
23927: seellisellä kohdalla määrättävä vasta tar- omaavan seudun taloudellista ja henkistä
23928: kan harkinnan perusteella kansantalouden nousua, pyydämme edelläesitetyin perus-
23929: vaatimukset huomioonottaen. tein kunnioittavasti ehdottaa eduskunnan
23930: Riihimäen-Haapajärven rautatiestä muo- päätettäväksi toivomuksen,
23931: dostuisi varmaankin näin ennen pitkää
23932: eräs maamme valtaradoista, jollei aivan että hallitns ktiatiesSiaan esitystä
23933: pääratakin. lJisäksi se lyhentäisi matkaa EdttSktmnal~e laiksi senraavien vno-
23934: esim. Oulusta Helsinkiin n. 120 kilomet- sien routatiertakennnksista ottaisi sii-
23935: rillä. Kun se sitäpaitsi sivuaisi eräitä lven normaaliraiteisen radan rakenta-
23936: maamme suurimpia jä:rviä ja vesistöjä, ku- misen Riihimäen asemalta J yväsky-
23937: ten Päijännettä, Keitelettä ja Kivijärven län asemalle ja siitä edel~een Haapa-
23938: vesistöä, ja sulkisi vaikutuspiiriinsä näiden :JarV!en t~emalle joko Snolahden
23939: vesistöjen kymmentuhantiset käyttämättö- kautta hyväksi käyttäen nykyistä
23940: mät koskivoimat, niin se varmaankin tulisi J yväskylii---Snolahti rantatietä tai
23941: luomaan ympäristöönsä sellaisen teollisuu- Uumaisten pitäjän kantta, riippnen
23942: den ja siksi taajan asutuksen, että siitä siitä knmpi näistä snnnnista havai-
23943: muodostuisi kaikkein huomattavimpia taan loan~antaloudellisesti ednllisern-
23944: maamme rautateitten valtasuonista. maksi.
23945:
23946: Helsingissä, elokuun 9 päivänä 1929.
23947:
23948:
23949: Vihtori Vesterinen. Antti Kukkonen.
23950: T. N. Vilhula. Kusti Arffman.
23951: Emil Jutila. Hannes Ryömä.
23952: Eino Pekkala. Valfrid Eskola.
23953: Matti Niilekselä. Eero Nurmesniemi.
23954: Siina Urpilainen. P. Ruotsalainen.
23955: K. Kulmala. Väinö Hakkila.
23956: Albin Manner. J. F. Aalto.
23957: Tyko Reinikka. J. H. Vennola.
23958: P. Saarelainen. Eetu Jussila.
23959: Vilho H. Kivioja. L. Mustakallio.
23960: W. K. Kuuliala. A. Kemppi.
23961: Mauno Pekkala. M. A. Hannula.
23962: J. E. Sunila. E. Lautala.
23963: Simson Pilkka. J. Kovanen.
23964: Antti Juutilainen. T. Bryggari.
23965: 603
23966:
23967: XI,12. - Toiv. al. N:o 78.
23968:
23969:
23970:
23971:
23972: Myllymäki, K. y. m.: Rautatien rakentamisesta Haapajär-
23973: veltä Jyväskylän kautta Hämeenlinnaan tai Turenkiin.
23974:
23975:
23976: E d u s k u n n a ll e.
23977:
23978: Jo useille valtiopäiville on jätetty eh- tässä tarkoituksessa vaan tulee sen käyttö
23979: dotus rautatien rakentamisesta Haapajär- kysymykseen yksinomaan silloin, kun on
23980: veltä Jyväskylän kautta Riihimäelle, Hä- matka Helsinkiin, ei radwsta tule olemaan
23981: meenlinnaan tai sille välille. Tämän rauta- sen varsilla asuville Hä:meen läänin asuk-
23982: tien rakentamisesta on edustaja Vesterinen kaille sitä hyötyä, mikä siitä olisi, jos se
23983: ynnä muut j.ättäneet näille valtiopäi ville päättyisi niin, että sitä voisi käyttää mat-
23984: toivomusaloitteen, jonka perusteluihin kustettaessa Hämeenlinnaan. Kun rata tu-
23985: mekin yhdymme. Tässä anomuksessa kui- lisi vain muutamaa kilometriä pidempi
23986: tenkin ehdotetaan, että radan eteläinen siinä tapauksessa, että se päättyisi joko Tu-
23987: päätepiste olisi Riihimäki, missä tapauk- renkiin tai Hämeenlinnaan, niin ei sen mer-
23988: sessa rata tulisi kulkemaan pitkän matkaa kitys Helsingin liikenteeseenkään väJhrenisi,
23989: niin sanot.tU!jen Viipurin ja Vaasan ratojen vaikka se ei kulkisi suoraan Riihimäen
23990: välissä alueella, jossa ei ollenkaan ole rauta- kautta. Mutta erikoisesti on kiinnitettävä
23991: tien tarvetta, kun sen si·jaan sellaiset laajat huomiota siihen, että rak,ennettava rata tu-
23992: ja rautatiestä etäällä olevat alueet kuin lisi olemaan noin 30 kilometriä lyhempi, jos
23993: Hauho, Tuulos, Pälkäne ja Luopioine:n jäi- se päättyisi Turen:kiin tai Hämeenlinnaan
23994: sivät kokonaan tämän radan piirin ulkopuo- ja vältettäisiin vielä rakentamasta siltaa
23995: lelle. Radan päättyessä Riihimäelle tulisi LeppäJmsken joen yli, 'joten kyseessä on
23996: se ku1lremaan lä,hempänä Vesijärven ja usean kymmenen miljoonan säästö.
23997: Päijänteen rantoja, jossa ainakin kesän Edellä olevaan viitaten ja yhtyen niihin
23998: aikaan laivat välittävät liikennettä. Mutta perusteluihin, joita edustaja. Vesterisen ano-
23999: jos rata päättyisi Hämeenlinnaan tai muksessa on esitetty, saamme kunnioitta-
24000: Turenkiin, tulisi rakennettavan radan joka vimmin ehdottaa eduskunnan påätettäväksi
24001: kilometri kulkemaan suoraan sisämaahan, toivomuksen,
24002: seutuja, missä ei edes laivaliike ole asuk-
24003: kaitten apuna. Sitä paitsi onhan Hämeen- että hallitus ottaisi siihen lakiin,
24004: linna läänin pääkaupllllki ja kyseessä ole- joka· ensiksi hyväksytään uusien rau-
24005: van radan varrella sijaitsevan asujamiston tateitten rakentamises,ta, rautatien
24006: kauppapaikka, joten näiden kuntien asuk- rakentamisen Haapajärveltä Jyväs-
24007: kailla :on aina asiaa Hämeenlinnaan. Kun kylän kautta Hämeenlinnaan tai Tu-
24008: tätä rautatietä, siinä tapauksessa että se renkiin, riippuen paikan määräämi-
24009: pää.ttyisi Riihimäelle, ei voitaisi käyttää nen myöhemmistä tutkimuksista.
24010:
24011: Helsingissä, 16 päiväm:ä elokuuta 1929.
24012:
24013: Kalle Myllymäki. Otto Marttila. Väinö Kivisalo.
24014: 604
24015:
24016: XI,13, - Toiv. al. N:o 79.
24017:
24018:
24019:
24020:
24021: Virkkunen y. m.: Rautatien rakentamisesta Lielahden ase-
24022: malta Kyröskosken, Ikaalisten, Parkanon ja Jalasjärven
24023: kautta Seinäjoen asemalle.
24024:
24025:
24026: E d u s kun n a 11 e.
24027:
24028: Viitaten vuoden 1929 ensimmäisille val- taisi huomioon normaaliraiteisen rau-
24029: tiopäiville jätetyn toivomusaloitteen N:o 72 tmtien rakentamisen Tampereen kau-
24030: esittämiin perusteluihin (Valtiopäivien Liit- p7lngin lähellä olevalta Lielahden ase-
24031: teet I-IX, siv. 405-407) kunnioittaen eh- malta Kyröskosken tehdasyhdyskun-
24032: ' dotamme eduskunnan päät,ettäväksi toivo- nam, Ikaalisten kauppalan, Parkanon
24033: muksen, ja Jalasjärven pitäjien kautta Seinä-
24034: että hallitus, valmistaessaan vuo- joen asemalle tai johonkin paikkaan
24035: desta 1931 eteenpäin ohjelmaa U7tsien sen läheisyydessä Seinäjoen-K1·istii-
24036: rautateiden rakentamista varten ot- nankaupungin radalla.
24037:
24038: Helsingissä, elokuun 13 päivänä 1929.
24039:
24040:
24041: Paavo Virkkunen. Väinö Hakkila.
24042: Salomon Hongisto. Iida Vihuri.
24043: A. Luoma. Aleksi Hakala.
24044: Albin Asikainen. Emil Jutila.
24045: Eetu Jussila. Walter Mäkelä.
24046: V. Huuhtanen. E. M. Tarkkanen.
24047: 605
24048:
24049: XI,H. - Toiv. al. N :o 80.
24050:
24051:
24052:
24053:
24054: Eskola y. m.: Radan Mänttä-Jämsänkoski-Päijänne ra-
24055: kentamisesta.
24056:
24057:
24058: E d u s k u n n a 11 e.
24059:
24060: Viitaten vuoden 1929 ensimmäisillä val- että hallitus valmistaessaan vuo-
24061: tiopäivillä eduskunnalle jätettyyn toiv. desta 1931 eteenpäin uusien rauta-
24062: al. N:o 73 (Liitteet XI, 17).) saamme täten teiden rakentamisohjelm;aa ottaisi
24063: kunnioittavimmin uudistaa sanotun aloit- huomioon radan Mänttä-Jämsän-
24064: teen ja ehdottaa eduskunnan päätettäväksi koski-Päijänne rakentamise,n.
24065: toivomuksen,
24066:
24067: Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1929.
24068:
24069:
24070: Valfrid Eskola. Edv. Kujala.
24071: 606
24072:
24073: Xl,15. - Hemst. mot. N:o 81.
24074:
24075:
24076:
24077:
24078: Hästbacka m. fl.: Angående byggande av en järnväg från
24079: Björneborg via Tjöck, Toby och Jeppo till Jakobstad.
24080:
24081:
24082: T i ll Ri,ksdag en.
24083:
24084: Under h.äinvisning till motiveringen uti stadsbanan och vidare genom Över-
24085: petitionen N :o 63 vid 1924 års riksdag an- mark och Petalaks kommuner till
24086: gående byggande av en järnväg från Björ- Toby station smnt därifrån genom
24087: neborg via Tjöck och Toby till Jeppo eller V örå och Oravais kommuner till
24088: eventuellt Bennäs station, samt till hemst. Jeppo station eller via Nykarleby till
24089: mot. N :o 91 inlämnad till 1929 års Bennäs station, beroende på vt'lken
24090: förra riksdag, föreslå vi, att riksdagen av nämnda ändpunkter anses vara
24091: måtte besluta hos regeriugen hemstäUa, fördelaktigare då den tekniska och
24092: ekonomiska utredningen utföres,
24093: att rege1·ingen så fort som möjligt ävensom att rege1·ingen ville beakta
24094: ville låta utarbeta kostnadsförslag sagda järnväg vid uppgörandet av
24095: för byggande av en norrrnalspårig program för byggandet av nya järn-
24096: järnväg från Björneborg med anslut- vägar under förestående fem års
24097: ning till Tjöck station å Kristine- period.
24098:
24099: Helsingfors, den 15 augusti 1929.
24100:
24101:
24102: J. E. Hästbacka. K. V. Hintz.
24103: J. Inborr. Edvard Hag·a.
24104: J. Im. Bäck.
24105: 607
24106:
24107: Xl,15. - Toiv. al. N:o 81. Suomennos.
24108:
24109:
24110:
24111:
24112: Hästbacka y. m.: Rautatien Pori-Tiukkar-Tuovilar-
24113: J epuar-Pietarsaari rakentamisesta.
24114:
24115:
24116: E d u s k u n n a ll e.
24117:
24118: Viiit3Jt~n vuoden 1924 valtiop:äiville jäte- ja edelleen Ylimarkun ja Petolah-
24119: tyn anomusehdotuksen N:o 63 perustelui- den pitäjäin kautta Tuovilan ase-
24120: hi:n, joka anomus,ehdotus ko~ki rautatien malle sekä siitä Vöyrin ja Oravaisten
24121: rakentamista Porista Tiukan ja Tuovilan pitäjäin kautta Jepuan asemalle tai
24122: kautta J epuan tai mahdollisesti Pännäis- Uudenkaarlepyyn kautta Pännäisten
24123: ten asemalle,. sek~ 1929 vuoden ensimmäi- asemalle, 1·iippuen siitä, kumpi mai-
24124: sille valtiopääville jätrettyyn toivomusaloit- nituista päätepisteistä katsotaan
24125: teeseen N :o 91 ehdotamme eduskunnan edullisem~naksi, sittenkuin teknillinen
24126: päätettäväksi toivomuksen, .ia taloudellinen selvitys on toimi-
24127: tettu, kuin myös, että hallitus tah-
24128: että hallitus niin pian kuin mah- toisi ottaa sanotun rautatien huo-
24129: dollista tahtoisi laadituttaa kustan- mioon ensi viisivuotiskautena raken-
24130: nusarvion normaaliraåteisen rauta- nettavain uusien rautateiden raken-
24131: tien rakentamiseksi Parista Tiukan nusohjelmaa laadittaessa.
24132: a.semalle Kristiinankaupungin radalle
24133:
24134: Helsingissä elokuun 15 päivänä 1929.
24135:
24136:
24137: J. E. Hästbacka. K. V. Hintz.
24138: J. Inborr. Edvard Haga.
24139: J. Im. Bäck.
24140: 608
24141:
24142: XI,1G. - Toiv. al. N:o 82.
24143:
24144:
24145:
24146:
24147: Luostarinen y. m.: Matkaselän-Savonlinnan-Mikkelin-
24148: H einolan rautatien 1·akentarnisestct.
24149:
24150:
24151: E d u s k u n n a ll e.
24152:
24153: Viitaten vuoden 1929 ensimmäisille val- että hallitus antaisi esityksen Mat-
24154: tiopäiville jätetyn anomusehdotuksen N:o kaselän-Savonlinnan--Mikkelin-
24155: 74 perusteluihin ehdotamme eduskunnan Heinolan mutatien rakentamisesta
24156: päätettäväksi toivomuksen, ensi mutateiden rakentarniskautena.
24157:
24158: Helsingissä, 9 päivänä elokuuta 1929.
24159:
24160:
24161: Aino Luostarinen. Hulda Nordenstreng.
24162: Emil Jutila. E. V. Kuokkanen.
24163: Albin Asikainen. Aleksi Hakala.
24164: Hilma Waljakka. Toivo J. Aro.
24165: K. Hakala. Toivo Halonen.
24166: Reinh. Swentorzetski. J. F. Tolonen.
24167: P. Saarelainen. Pekka Pennanen.
24168: Simson Pilkka. Otto Pensas.
24169: 609
24170:
24171: XI,11. - Toiv. al. N:o 83.
24172:
24173:
24174:
24175:
24176: Kontio y. m.: Rautatien rakentamisesta Viinijärven ase-
24177: malta Varkauden kaitppalaan.
24178:
24179:
24180: E d u s k u n .n a ll e.
24181:
24182: Kun Joensuun-Outokummun rautatie laajan maakunnan metsäalueineen. Tälle
24183: päätettiin rakentwa, oli silloin silmämää- linjalle sattuu myöslkin Suomen suurin pa.-
24184: ränä radan jatkaminen sopivaan paikkaan peri- ja massatehdas, sekä suuri faneeriteh-
24185: Savon radalle. Mainitun radan tultua val- das, jotka monipuolisesti jalostavak maa-
24186: miiksi olisi käytävä toimimaan alkuperäisen kunn·an puutavaraa. Sitäpaitsi olisi otet-
24187: suunnitelman toteuttamiseksi, jolloin olisi tava huomioon se suuri helpotus, minkä eh-
24188: silmällä pidettävä niitä seikkoja, mitkä tu- dotettu rata tarjoaisi jalosbmattoman puu-
24189: levaisuudessa tulevat olemaan määräävinä, tavaran kuljetukselle Eotkaan ja. Hami-
24190: sekä radan kannattavaisuudelle, että koko naan, sekä muualle satamiin ja sieltä sisä-
24191: maan talouselämälle. maahan suuntautuvalle tav:araliikenteelle.
24192: Kun Outokummun kaivosalueet tuottavat Yllämaånitulla ratasuunnalla on jo toimi-
24193: suuria määriä vientitavaraa ja samalla poh- t·ettu tarktka si11mä.määcräinen tutkimus.
24194: joiseen raja;seutuun jo rakennetut ja lähi- Edellä esitetyn perust•eella ehdotamme
24195: aikoina rakennettavat rautatiet tulevat li- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
24196: säämään huomatt.avast.i vientiä Savosta ja vomuksen,
24197: Pohjois-1Karj•alasta, oli1si näille tavaroille
24198: saata.va lyhin ja nopein tie kulutuskeskuk- että hallitus uusien rautateiden ra-
24199: siin ja vientis:a,tamiin. Rakentamalla rauta- kentamista koskevaan esitykseensä
24200: tie Viinijärven asemalta Varkauteen on päättäisi ottaa ratasuunnan Viini-
24201: edellä.mainå;tut seikat otettu huomioon. järven asema - Varkauden kaup-
24202: TåJmä rata tulisi yhdistämään talvisata- pala.
24203: miin ja pääkaupunkiin Poh:jois-Karjalan
24204:
24205: Helsingissä, 14 päivänä elokuuta 1929.
24206:
24207:
24208: 0. Kontio. Antti Juutilaineu. Emil Jutila.
24209:
24210:
24211:
24212:
24213: 245-29 77
24214: 610
24215:
24216: XI,1s. - Toiv. al. N:o 84.
24217:
24218:
24219:
24220:
24221: Juutilainen y. m.: Jatkoradan rakentamisesta Perkjärven-
24222: Vierustinmäen haararadalta Uudenkirkon pitäjässä ole-
24223: valle Venäjän kirkolle.
24224:
24225:
24226: E d u s k u n. n a ll e.
24227:
24228: Kaukjärven sotilasleirillä on joka kesä v®lttämättömästi varsinaisiin leiriharjoituk-
24229: suuria leiriharjoitlillrnia, j.oihin ottaa osaa siin.
24230: puolet meidän puolustusjoukoistamme, ku- Raskas liikenne va•atii vuosittain maan-
24231: ten. ra;slmstykist:ö, k,enttätykistö ynnä muita tien korjauks1iin erityisiä kustannuksia, mit-
24232: joukko~os!llsltoja. Matroaa Benkjärven ase- kä vähenisivät tuntuvasti jos kysymyksessä
24233: malta leiripaikalle on noin kaksitoi&ta kilo- oleVIa jatkora.ta rakennettaisiin.
24234: metr~ä. Liikenne sanotalle lerirille täytyy E.rittäin suurena haittana leirialueen läipi
24235: nykyisin suorittaa päläasiassa Pe.rkjärven kulkevasta maantieliikenteestä on se, että
24236: asemalta maanteitse. Ainoastaan vaunu- ja kevyt hieiklka pölyn.ä leviää varsinklin tuuli-
24237: junalastittain tap1ahtuva lii:kenne voidaan ·sina pä.ivin:ä mie'his,tön asuntoihin, ikeittiöi-
24238: suorittaa Perikjärven. asemalta aJkavaa. ja fhin ja sairaaLoå:hinkin, mikä käsityksemme
24239: VierustimniäJen santalkuopalle päättyvää ra- muka:an ·On miehistön terveydelLe hyvin
24240: taa myöten, minkä pituus on norin kuusi ki- vaaTallista.
24241: lometriä. Tämä haa:ramta kulkee aivan Paikallista tav•araliikennettä harjoitetaan
24242: kohtisuoraa leiri:aluetta kohden. Radan j.at- siUä lyhyeUäkin, Perkjärven asemalta Vie-
24243: !k:aminen leirialueeUe ja sen halki Uudenkir- rus<tinmäen p.äältekohta:an pää;ttyvällä ra-
24244: kon pitäjässä sij·airtsevalle Venäjän kirkolle dalla täysin vaunulastein huomattavasti,
24245: saa:'klka,. miikiä matka on noin !kuusi kå1o- mikä pailmllisliikenne !kasvaisi suuresti, jos
24246: metriä,. olisi j:o puolustusla~toks'en etuja sil- rata jatkettaisiin V·en:äj.än ikirkoUe saakka.
24247: mällä pitäen tarpeellinen. Leiriaikana tar- Ma,atalous ehdiOtetun ja;tkoradan p~å:äte
24248: vitsee puorustuslaitos Perkjä.rven aseman ja ikdhldau }lähimmässä ympäristössä on vii-
24249: n. s. Venäjän kirkon väliseen liikenteeseen, me aikoina suuresti kehittynyt, mikä osal-
24250: tylcisrtön, rammuksien, sekä rehu- ja muona- rt•aan vaikuttaa, -etrtä :t~arta tulee kann.!lltta-
24251: vaTojen kuljetukseen siinä. määrin hevosajo- vaksi. Ja llrun jatkoradan lähimmässå ym-
24252: neuvoj.a, hevosia j.a moottori.aj.mreuvoja, e1ttä päristössä, mikä on hyvin tiheään asuttua,
24253: lii!kent•een aiheuttamat !kuS!tannukset rahassa on vielä uusia viljelysm:ahdollisuuksila, niin
24254: las:kerttuin•a ylksin .riittäisivät konnaamaan tulisi rata suoranaåsesti edistämään. maan-
24255: tämän j.;a:tkoradan päläoman kuoletuiksen ja v•iljelyJksen j:a sen sivuelinkeinojen edelleen
24256: korot . lmhirtt:ämist:ä voimaik:ilmammailffii.
24257: .Sen lisäksi !kuluu pitkään maantieliiken- Kun eihdortetun ja:tikomdan linja Vierus-
24258: teeseen hevosten ja varsinkin miehistön ai- tinmiäeltä Venäjän kia:-Jmlle saa\k:11m tulisi
24259: kaa hyvin pa~jon, mikä a;ika tarvitt.;aisiin kulkemaan tasaista hiekkakangast·a pitkin,
24260: Xl,l8. - Juutilainen y. m. 611
24261:
24262: johon ei tarvitse :tehdä yihtä:än siltaa, eikä Huomioon on otettava vielä sekin, että
24263: linjalla ole toimitettava huomwttavampia ehdotta:mamme rata tulisi kulkemaan k6ko
24264: maanleikka;uksialm:an niin rakennuskustan- mwtkan valtion maita myöt~n, joten ra:dan
24265: nukset nousisivat tuskin puoleen si1irtä mitä ,tarpeeksi tarvittavan mwan hmwstuska'an ei
24266: keskimä;äräiset iJrusrbannillikset ratakilometriä tulisi valtiota rahallisesti rasittamaan.
24267: ikohden tavallisesti ovat tulleet maksamaan Edellä sanotun perusteella ehdotamme
24268: niitä rakennettaessa. Liikenteen ylläpito- kunnioittaen eduskunnan på~tettärväiksi toi-
24269: kaan ei tulisi tuottamaan sanottavia kustan- vomulkse~
24270: nuksia, sillä Perkjärven asemalla jo nyky- '
24271: jäänkin tarvitaan päivystävä veturi ja se että Pe1-kjärven asemalta Vierus-
24272: voisi suorittaa liikenteen tällä kahdentoista tinmäkeen johtava haararata jatket-
24273: kilometrin pituisella radalla, kuten on sen taisiin edelleen Uudenkirkon pitä-
24274: tähänkin saakka suorittanut Vierustinmäen jässä olevalle Venäjän kirkolle ja että
24275: pä:ät~ohtaan wsti. J atlkorata ,wiheuttaisi jatkoradan rakentaminen otettaisiin
24276: vain yhden pysäkin rakentamisen Venäjän seuraavaan viisivuotiskauden rauta-
24277: kirkolle ja henkilöluvun ei tarvitsisi näin teiden rakennusohjelmaan.
24278: ollen olla suuri.
24279:
24280: Helsingissä, elokuun 12 päivänä 1929.
24281:
24282:
24283: Antti Juutilainen. E. A. Tuom.ivaara.
24284: Simson Pilkka. Vilho Nikkanen.
24285: 612
24286:
24287: XI,19,- Toiv. al. N:o 85.
24288:
24289:
24290:
24291:
24292: Niulili:anen y. m.: Rautatien jatkamisesta Paakkolasta Hii-
24293: tolan-Ra7tdun radalle.
24294:
24295:
24296: E d u s kun n a 11 e.
24297:
24298: Viitaten vuoden 1925 valtiopäiville jätet- että hallitus sisällyttäisi seuraa-
24299: tyihin anomusehdotuksiin numerot 133 j.a vaan Eduskunnalle esitettävään rau-
24300: 134, sekä sano1tuille valtiopäiville jätettyyn tateiden rakennusohjelmaan Viipurin
24301: hallituksen esitykseen rautatierakennuksista -Paakkolan rautatien jatkamisen
24302: vuosina 1926-1930, kuin myöskin vuoden Paakkolasta H iitolan-Raudun ra-
24303: 1929 ensimmäisille valtiopäiville jätettyyn dalle saakka, aikaisemmin laaditun
24304: toivomusaloitteeseen N :o 79, esitämme kun- suunnitelnwn mukaan.
24305: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
24306: muksen,
24307:
24308: Helsingissä, 8 päivänä elokuuta 1929.
24309:
24310:
24311: Juho Niukkanen. Anttoni Vertanen.
24312: Jooseppi Kauranen. Ville Vallas.
24313: Albin Manner. E. A. Tuomivaara.
24314: V. Huuhtanen. Simson Pilkka.
24315: 613
24316:
24317: XI,zo. - Toiv. al. N :o 86.
24318:
24319:
24320:
24321:
24322: Suokas y. m.: Rautatien rakentamisesta Valkjä1·veltä Kivi-
24323: niemeen.
24324:
24325:
24326: E d u s k u n n a ll e.
24327:
24328: Kun paraiUaan rakentema oleva muta- ylä- eli pohjoispuoleUa. Ratalinja eroaa
24329: tie Pölläkkälästä, V alkjärvelle piakkoin val- tiestä Oh,alammin 6enoil1a, kuvkee Herä-
24330: m~stuu, on ,aivan luonnollista, ·että se olisi järv,en ja T•einj.ä1rven väliltä, ikuitenikin l.ä-
24331: jatikettav·a Valkjä.r:vevtä Kiv·~niemeen saakka hempänä T:einjärveä, josta se Vääränmäen
24332: ja sHen tulisi y;hdistetyksi V'iipurin-VaJk- itäpäitse kulkee melkein suoraviivaisena
24333: järven ja Hi<i·to1an------ffiaudun rada·t toisiinsa. Hotokkaan .päin. Hotokan seuduilla rata-
24334: Luonillotontahan olisi, erbtii; tämä kannaksen linja., mennen ensin :Saijanjoen yli, yhtyisi
24335: poikkirata pääittyis1i vain Valkj<ärve.Ue 1'6,.5 Hiitolan-Raudun rataan, josta Hihti1en Ki-
24336: km. pää!h!än Hiito1an----<Raudun radas,ta ja viniemen sillalle saakka rata kulkisi kak-
24337: matkustajain sekä tavaran kuljetuksen Vii- soisraiteena. Vaihde tehtäisiin vasta Kivi-
24338: puriin ja Suomenlahden satamiin näistä niemen sillan Raudun puoleiseen päähän ja
24339: kannaksen itäisistä kunnista ja alueelta, täy- voit,aisi,in se 'hoitaa .Kiivh1i•emen asemalta.
24340: tyisi tapahtua kiertoteitse Hiitolan ikautta, Nyt !Suunnitellun radan. pituus Valkjärven
24341: tullern ma1tkaa esim. Kiv1niemestä. Hiitolan asemalta Hotok!lman Hiitol•an-Raudun ra-
24342: kautta Viipuriin 172 km. mutta yhdistetty;nä
24343: 1
24344: d:aHa on 16.5 km. j.a sli,itä vanhaa, ra;t:aa myö-
24345: Kiv,ini:emi radaHa Valkjärvelle vatin 90 km. ten Kivini,emen sillalle 3. 7 5 ikm. jolla vii-
24346: eli marbka Viipuriin 82 ikm. lyhyemmäksi meksima.initu11a matkalla entinen ra.tapen-
24347: Yksistään raut:a:tien liikkuvm1 kaluston kul- ger olisi levitettävä ja tehtävä päällysra-
24348: jetuksen vuoksi se on välttämätöntä ja val- kennus. Koko yhdysradan pituus olisi siis
24349: tion edun mukaista, puhumattakaan siitä ta- 20.25 km.
24350: loudellisesta hyödystä, mitä se tuottaisi itäi- V'aiikka v,alkjärv.en seutu on korkeata ja
24351: sen kannaksen väestölle. Piiri-insinööri mäkistä, eivät mainitun raitalinjan nousut
24352: Hellevuo on toimittanut rakennettavasta ra- ylitä niitä nousuja, joita pääradalla mäki-
24353: dasta tutkimuksen ja antanut siitä lausun- sessä maastossa yleensä sallitaan. Pieniä
24354: non, joSisa hän •m. m. •l-ausuu: ,Jos ensiksi sora- ja hiekkaleikkauksia !tosin pitäisi
24355: mainittu Viipurin-Pölläkkälän-V alkjär- tehdä, mutta niistä saatava maa menee pen-
24356: ven rata yhdistetään viimeksimainittuun kereisiin, joten maatyöt tulisivat olemaan
24357: Hiito1an-Raudun rartamn, muuttuu edelli- tavallisia tasaustöitä.
24358: nen haararadasta läpikulkuradaksi. Nykyi- Koko puh1eenaoleval1a yhdysradalla. ei
24359: sin rakenteilla olevalta V alkjärven asemalta oli1si tehtävä muita taitotöää, ikuin tavalliset
24360: sopii ratalinjaa jatkaa asemaraiteiden suun- rautatjerulllimut ja levynkannattajas,ilta
24361: rta<isena Valkj:ärven-Raudun maantiehen Saija.njoen yli 16 metrin jäilmev:äloillä. Kus-
24362: saakka, j.osta se lälht:ee edelleen, seuraten jo 1annuiksen koko yhdysr.adan rakentamisesta
24363: mainit-tua maantietä, pysyen yleensä sen voi arvioida nousevan noin 17 miljoonaan
24364: 614 XI,2o - Valkjärven-Kiviniemen rautatie.
24365:
24366: markkaan. !Näin suunnitellun radan soot- Edellä mainittuun viitaten kunnioittaen
24367: taa viedä loivisisa kaarteissa, täysin suoma ehdiotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
24368: osaa tulee noin 90 % koko matkasta. vomulksen,
24369: Jos nyt puheenaoleva yhdysrata pääte-
24370: tään rakentaa, niin t.u1isi Viipurin läänin että hallitus laatiessaan esitystä
24371: pohjoispuoli yhd~stetyiksi kahdelLa ra.dalla Edttskunnalle laiksi seuraavien vuo-
24372: Vuoksen yli Vi,ipurin :IDaupunkiin ja sen sa- sien rautatierakennuksista ottaisi sii-
24373: tamii,n. Yihdysradasta olisi m. m. sekin etu, hen Viipurin-Pölläkkälän-Valk-
24374: että Valkjärven kautta saattaisi lähettää järven radan jatkamisen Kivinie-
24375: Hilitolan-Raudun välisen liiken·teen, joten meen Hiitolan-Raudun radalle.
24376: se osaltaan helpottaisi l\jarjalan radan liian
24377: suurta liikennettä.''
24378:
24379: Helsingi.ss:ä, eLokuun 13 päivänä. 1929.
24380:
24381:
24382: Mikko Suokas. Osk. Reinikainen. Jussi Rapo.
24383: 615
24384:
24385: Xl,21. - Toiv. al. N:o 87.
24386:
24387:
24388:
24389:
24390: Juutilainen y. m.: Rataosan Pölläkkälä--Myllypelto raken-
24391: tamisesta.
24392:
24393:
24394: E d u s k u n n a 11 e.
24395:
24396: Viipurin-Pölläkkälän rataosa, joka val- mahdollisuuksia edelleen omaavat pitäjät,
24397: mistui viime vuonna, on osa siitä suunni- joiden väestö ja maanviljelystuotanto tu-
24398: tellusta rautatiestä, jonka tarkoitus on yh- lisi tuntuvasti lisäämään liikennettä Vii-
24399: distää Viipurin ratasolmu ja Suomenlahti purin-Laatokan yhdysradalla.
24400: liikeyhteyteen Laatokalla ja sen rannikolla Kyseessä olevan rautatien Laatokan puo-
24401: tapahtuvan liikenteen kanssa. Tämän ra- leinen päätekohta on käsityksemme mu-
24402: takysymyksen ollessa esillä eduskunnassa kaan tullut ratkaistuksi Käkisalmen hy-
24403: oli yleisenä se mieli;pid~, että Viipurin- väksi sen kautta, että Käkisaimesta tulee
24404: Laatokan yhdysrata olisi rakennettava aivan lähivuosina yksi Itä-Suomen suu-
24405: yhtäjaksoisesti. Erimielisyyttä aiheutti rimpia liikekeskuksia. Ulkomaan suur-
24406: vain Laatokan puoleinen päätekohta. Esillä pääomaan nojautuva Waldhof-yhtymä on jo,
24407: oli Sortanlahti ja Käkisalmi. Kun pääte- luvan siihen saatuaan, ryhtynyt rakenta-
24408: kohdasta ei päästy yksimielisyyteen, sai maan useita satoja miljoonia markkoja mak-
24409: sellainen ajatus silloin kannatusta, että savia paperin-, selluloosan- ja keinotekoi-
24410: rata olisi rakennettava Hiitolan-Raasulin sen silkin valmistukseen tarkoitettuja teol-
24411: radalle asti, yhdyskohtana Myllypellon lisuuslaitoksia, j{)itten vuosituotannon odo-
24412: asema mainitulla radalla. tetaan nousevaksi suuremmaksi, kuin useit-
24413: Ratkaisevassa vaiheessa päätettiinkin ten vastaavien teollisuuslaitosten vuotuinen
24414: sitten rakentaa vain tämän yhdysradan al- valmistus nykyään on. Näin suurisuuntai-
24415: kupuoli Viipurista Pölläkkälään, jolla toi- nen teollisuuskeskus tulee antamaan niin
24416: menpiteellä Vuoksen seutu tuli liikeyhtey- paljon raaka-aineitten ja valmiin tavaran
24417: teen Viipurin kanssa. rahtia kyseessäolevalle yhdysradalle, että
24418: Jotta radan alkupuoliskoon uhratut va- sen rahtitulot ovat turvatut. Uuden teol-
24419: rat saataisiin korkoja tuottaviksi ja pää- lisuuslaitoksen ympärille syntyy lisäksi
24420: omaakin lyhentäviksi, ja että radan suun- uutta asutusta eri elinkeinoineen lisäten
24421: niteltu yleisempi tarkoitusperä kannaksen siten myös rautatieliikennettä.
24422: poikkiratana, Laatokan ja Suomenlahden Tosin Käkisalmi on rautatieyhteydessä
24423: mahdollisimman lyhytmatkaisen yhdyslii- Viipurin kanssa, mutta silmäys maakun-
24424: kenteen avaajana saataisiin toteutumaan, nan karttaan osoittaa heti miten suuren
24425: olisi rata viipymättä jatkettava Pölläkkä- kierroksen tämä ratayhteys tekee, joten se
24426: lästä Myllypellon asemalle. Rautatien yh- ei voi tyydyttää suurempaa tavaraliiken-
24427: teyteen pääsisivät silloin Vuoksenrannan ja nettä.
24428: Räisälän hyvin asutut ja hyviä viljelys- Vielä on otettava huomioon, että Karja-
24429: 616 XI,21. - Pölläkkälän-MyHy.pellon rautatie.
24430:
24431: lan rata Hiitolasta Viipuriin on jo nyt kirkon ohi, on 41 kilometriä ja kustannus-
24432: ylirasitettu ja senkään vuoksi ei kykene arvio 41 miljoonaa markkaa.
24433: tyydyttävästi suuria liikennelisäyksiä suo- Ylläolevaan viitaten, ja katsoen kannak-
24434: rittamaan. Laatokan-Viipurin yhdysradan sen poikkiradan tärkeyteen Suomenlahden
24435: valmistuttua avautuisi myöskin Laatokan ja Laatokan yhdyssiteenä sekä siihen, että
24436: pohjoiselle ja itäiselle liikenteelle, joka nyt alkuosa jo rakennetusta radasta pääsee
24437: hakee ja käyttää Lahdenpohjan y. m. sata- vasta sitten täysin yleistä etua palvele-
24438: mia, lyhyempi tie Suomenlahden satamiin, maan ja täyttä odotettua tuottoa valtiolie-
24439: joten tämän radan kannattavaisuus on kai- kin antamaan, kun toinenkin jakso yhdys-
24440: kin puolin taattu. radasta on rakennettu, ehdotamme kun-
24441: Jatkoradan pituus Pölläkkälästä Mylly- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
24442: pellon asemalle, insinööri Hellevuon suo- muksen,
24443: rittamien tutkimusten mukaan, radan kul-
24444: kiessa Paakkolan koskessa Vuoksen virran että hallitus ttusien rautateiden
24445: ylitse ja noustua siitä pohjoista kohti, jat- rakentamista koskevaan esitykseensä
24446: kuen Vuoksenrannan Kaskisen ja Niitty- päättäisi ottaa rataosan Pölläkkälä-
24447: suon kautta Pudorian paikoilta Räisälän Myllypellon asema.
24448:
24449: Helsingissä, elokuun 15 päivänä 1929.
24450:
24451:
24452: Antti Juutilainen. Emil Jutila.
24453: Erkki Paavolainen. Vihtori Vesterinen.
24454: Heikki Vebkaoja. Antti Kemppi.
24455: E. Lautala. Kaapro Moilanen.
24456: E. M. Tarkkanen.
24457: 617
24458:
24459: XI,22. - Toiv. al. N:o 88.
24460:
24461:
24462:
24463:
24464: Kemppi y. m.: Rautatien rakentamisesta Simolasta Enson
24465: kautta H iitolaan.
24466:
24467:
24468: E d u s k u n n a II e.
24469:
24470: Kuten tunnettua on Viipurin rautatite- Raudun rata alkaa. Tämä ratasuunta, jolla
24471: so1mu kasv,aneen liikenteen takia käynyt on jo toimitettu puolikoneellinen tutkimus
24472: 7nosi vuodelta yhä ahtaammaksi. Pää- tulisi kulkemaan verrattain hyvien maasto-
24473: radalla Viipuriin tultaessa Suomenveden jen :ja tiheän asutuksen 'läpi. Se tulisi kulke-
24474: poikki on ;pitkät ja kapeat sillat, joiden alitse maan Eonnunsuon varavankilan ja Enson
24475: on lairva:reitti. Mainitut 'sillat ovat ali- suuren tehdasalueen kautta. Se vastaisi puo-
24476: tuisen vaaran alaisina ja saattaa suurelllllll!an lustuslaitoksen, valtiotalouden ja yksityista-
24477: vaurion sattuessa koko rautatieliikenne louden etuja. Radan pituus tulisi olemaan
24478: Viipurin kautta Itä-,Suomeen keskeytyä. 108 km.
24479: Kun Karjalan radan ylikuormitus aina- Ehdotamme eduskunnan \hyväksyttäväksi
24480: kin rataosalla Viipuri-Antnea on käynyt toivomuksen,
24481: miltei ylivoimaiseksi yksilllkertaisella tiellä,
24482: niin onkin suunniteltu tämän rata·osan ra- että hallitus antaessaan esityksen
24483: kentamista kaksiraiteiseksi. Eduskunnalle rautatierakennuksista
24484: Näiden epäikohtiJen ,poistamiseksi ehdo- vuosiksi 1931-1935 ottaisi siihen Si-
24485: tamme, että Viipurin-Helsingin mdalta, al- molan-Enso1lr-Hiitolan radan, että
24486: kaen <Simolan asemalta, ,rakennettaisiin En- tällä rataosalla •toimitettaisiin täys-
24487: son kautta ,rautatie Karjalan iradalle, joka koneellinen tutkimus ja että rakennus-
24488: päättyisi Hiitolan ~asemalle, j'osta Hiitolan- työt pantaisiin alulle vuonna 1931.
24489:
24490: Helsingissä, 5 päivänä elokuuta 1929.
24491:
24492:
24493: Antti Kemppi. Heikki Vehkaoja.
24494: Jooseppi Kauranen. Aleksi Hakala.
24495: E. Lautala.
24496:
24497:
24498:
24499:
24500: 245--29 78
24501: 618
24502:
24503: XI,23. - Toiv. al. N :o 89.
24504:
24505:
24506:
24507:
24508: Oksanen y. m.: Rautatien mkentamisesta Lappeenrannasta
24509: Vuoksenniskan kautta Elisenvaaraan.
24510:
24511:
24512: Ed uskunnall·e.
24513:
24514: Sen jälkeen kun vuoden 1925 valtiopäi- tosten täyteen mittaansa rakentamista ja
24515: villä tehtiin aloite rautatien rakentamiseksi erittäin sen sekundäärivirran myyntimah-
24516: Lappeenrannasta Vuoksenniskan kautta Eli- dollisuutta ja huomioonottaen, että Saimaan
24517: senvaaraan ( anomusehdotus N :o 132), on rannoilla Lappeenrannan ja Vuoksenniskan
24518: rautatiehallitus toimituttanut tämän rata- välillä on erinomaisia mahdollisuuksia
24519: suunnitelman koneellisen tutkimuksen ja uusien tehdaslaitosten perustamiseen ja
24520: tehnyt siitä kannattavaisuuslaskelman. Vuo- raaka-aineiden hankkimiseen sekä myös sen,
24521: den 19~9 ensimmäisillä valtiopäivillä uudis- että samalla tienoolla sekä myös V uoksennis-
24522: tettiin alussa mainittu aloite (toivomus- kan ja Elisenvaaran välillä sijaitsevien
24523: aLoite N :o 77). Sen jälkeen on rautatiehal- suurten tehtaiden tarvikkeet ja valmisteet
24524: litus viime toukokuussa valtioneuvostolle siirtyvät rautateitse kuljetettavaksi, on odo-
24525: jättämässään vuosien 1931-1935 rauta- tettavissa, että radan kannattavaisuus para-
24526: tierakennusohjelmaehdotuksessa lausunut nee tavara- ja henkilöliikenteen lisääntyessä.
24527: mielipiteensä helmikuussa vuonna 1929 Edellä .esitettyjen näkökohtien lisäksi on
24528: kokoontuneelle eduskunnalle jätetyistä otettava huomioon tämän radan yleisvalta-
24529: uusista ratasuunnitelmista asettuen puolus- kunnallinen merkitys. Niin kauan kuin Vii-
24530: tamaan Lappeenrannan-Vuoksenniskan- purin luona olevien rautatiesiHain mahdol-
24531: Elisenvaaran rataa ja samalla esittänyt kan- linen särkyminen voi kokonaan katkaista
24532: nattavaisuuslaskelman, joka osoi,ttaa, että suoran liikey;hteyden Itä-Suomeen ja Kar-
24533: tämä rata, jonka pituus on 103 km., tulisi jalan kannakselle, on mainittujen seutujen
24534: puolikoneellisen tutkimuksen mukaan mak- liikenne- ja puolustusyhteys vaitaJkunnan
24535: samaan 171,600,000: -. Kun rata tulee kul- muiden osien kanssa ainaisen häiriö- ja kes-
24536: kemaan Saimaan etelärannalla sijaitsevain keytymisuhan alaisena. Tämän tähden olisi
24537: monien teollisuuslaitosten kautta, joista mai- ensi tilassa ryhdyttävä asianmukaisen täy-
24538: nittakoon A. B. Kaukas Fabrik, A. B. T. & dennys- ja suojaradan rakentamiseen, jol-
24539: J. Salvesen, Lamposaaren höyrysaha, Hack- laiseksi kysymyiksessä oleva rata Lappeen-
24540: man & C :on saha sekä Pulpin selluloosateh- rannasta Vuoksenniskan kautta Elisenvaa-
24541: das, ja sen lisäksi Simpeleen tehtaan lähis- raan erinomaisesti soveltuu. Kun rataa lä-
24542: töltä, tulee tästä radasta mainitun laskeLman hitulevaisuudessa vielä jatketaan Lappeen-
24543: mukaan suhteellisesti hyvin kannattava, rannasta Luumäen asemalle noin 28 km.,
24544: huomattavasti edullisempi kuin useat nyt saadaan Itä-Suomi asianmukaiseen liikenne-
24545: suunnittelun alaisina olevat rautatieraken- yhteyteen muun Suomen kanssa.
24546: mikset. Silmälläpitäen Imatran voimalai-
24547: XI,23. - Oksanen y. m. 619
24548:
24549: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus- viisivuotiskaudeksi 1931-1935 ottaisi
24550: kunnan päätettäväksi toivomuksen, siihen Lappeenrannan--Vuoksennis-
24551: kan-Elisenvaaran radan, ja
24552: että hallitu.s antaessaan Eduskun- että rakennustyöt mainitulla ra-
24553: nalle esityksen rautatierakennuksista dalla pantaisiin alulle vuonna 1931.
24554:
24555: Helsingissä, elokuun 6 päivänä 1929.
24556:
24557:
24558: Kaino W. Oksanen. H. Pärssinen.
24559: J. H. Vennola. Y. W. Puhakka.
24560: Kaapro Moilanen. Onni Talas.
24561: Erkki Paavolainen. E. Kilpeläinen.
24562: Matti Paasivuori. Osk Reinikainen.
24563: Anna Haverinen. Jussi Rapo.
24564: Vilho Nikkanen.
24565: 620
24566:
24567: Xl,24. - Toiv. al. N :o 90.
24568:
24569:
24570:
24571:
24572: Vertanen y. m.: Rautatien rakentamisesta Lappeenran-
24573: nasta Elisenvaaraan.
24574:
24575:
24576: E d u s k u n n a ll e.
24577:
24578: Viitaten vuoden 1919 valtiopäiville jätet- eUä hallitus ottaisi seuraavaan
24579: tyyn anomusehdotukseen (Liitteet I-XI rautateiden rakennusohjelmaan rau-
24580: siv. 181) sekä vuoden 1929 ensimmäisille val- tatien rakentamisen Lappeenrannasta
24581: tiopäiville jätettyyn toivomusaloitteeseen Elisenvaaraan.
24582: N :o 76, esitämme kunnioittaen edUJSkunnan
24583: päätettäväksi toivomuksen,
24584:
24585: Helsingissä, 8 päivänä elokuuta 1929.
24586:
24587:
24588: Anttoni Vertanen. Juho Niukkanen.
24589: Kaapro Huittinen. Ville Vallas.
24590: Antti Kukkonen.
24591: 621
24592:
24593: Xl,25. - Toiv. al. N :o 91.
24594:
24595:
24596:
24597:
24598: Rapo y. m.: Rautatien rakentamisesta Pitkästärannasta
24599: Salmiin.
24600:
24601:
24602: E d u s k u n n a ll e.
24603:
24604: Eduskiunna:n vastJaukoossa hallitukse,n e.si- Ja kun tämän radan rakentamispäätös sil-
24605: tyks,een r.aja~ooutujen sivistyksellis.ten ja ta- loin jäi ,puolikkaaksi ", niin olisi tuo lai-
24606: lou:defli,sten oloj·en kohot!tamista tarkoitta- minlyönti nyt ensi kerralla, kun seuraavaa
24607: vain toimenpit:eitten järjestämisestä sano- viisivuotisohjelmaa rautateiden rakentami-
24608: taan rajas,eutumtoja koskevas'sa pä.ä;t:öslau- sesta laaditaan, korjattava. Tämä päätös
24609: selmassa seuraavasti: olisi edullinen valtakunnankin edun kan-
24610: ,Eduskunta on p'äättänyt kehoittaa hal- nalta, koska Pitkänrannan rautatien valmis-
24611: litusta uusia rautateitä :suunniteltaessa ja tuttua voisi ilman kustannuksia siirtää am-
24612: var~ja niiden rakentamiseen myönnettä- mattitaitoisen työväen ja työtarpeet Salmin
24613: väksi ~ehdotettaessa lähivuosina kiinnitttä- rautatien rakentamiseen. Ja pitäisihän toki
24614: m'ään erityis~sti huomiota rajaseuturatoi- hallituksen jäsenillä sekä kansanedustajilla
24615: hin.'' olla varmuus siitä, että rautatie Salmiin on
24616: Mutta siitä huolimatta, vaikka mai- ennemmin tai myöhemmin kuitenkin raken-
24617: ni:t1m rajas~eutulaki ja siihen kuuluva edel- nettava. Sillä kaikki asialliset seikat puhu-
24618: lämainittu rajaseuturatoja kosroeva. päätös vat tämän rautatien rakentamisen puolesta.
24619: natulittiiin kiinn.ii jo 27 päivänä helmikuuta Senpä vuoksi olisi tämän kysymyksessäole-
24620: 1925 ja aivan yksimielisesti, niin ei siltä van rautatien rakentamispäätös saatava kai-
24621: vain ole muistetttu käytännössä toteut,taa kessa tapauksessa ensi viisivuotisohjelmaan
24622: siill'oin kuin näi,stä asioista on ollut eysy- sisältymään 'ja ty,öt aloitettavaksi heti, kun
24623: my;s. Ei aålnakia,run itäJis,e:n ra:jaseudun ra- Läskelän-Pitkänrannan radan rakennus-
24624: t(jja ole muiS:tljtitu siilillä 11a:voin kuitn muun työt ovat päättyneet, eli mahdollisesti
24625: Suomen ra,tqja. Todåist~eksi mainittakoon vuonna 1931.
24626: 16 p'äii:vä1:tlä [idlmkuuta 1925 ,Halllli:tuksen Asiantuntijain tutkimuksen ja heidän
24627: esitys Eduskunnalle rautatierakennuksista lausuntonsa mukaan on maasto Pitkänran-
24628: vuosina 1926-1930", jossa ei mainittu sa- nan ja Salmin välillä tavallista suotuisampi
24629: nallakaan Läskelän-Salmin rautatien ra- ja tulisi tämä 32 km. pituinen rautatie mak-
24630: kentamisen tarpeellisuudesta. Mutta sittem- samaan korkeintaan 26 miljoonaa markkaa,
24631: min tämän jälkeen kulkulaitosvaliokunta kun sitä vastoin muualla rautateiden raken-
24632: pitkien ja vaikeitten neuvottelujen jälkeen taminen tulee tavallisesti maksamaan vähin-
24633: päätti kuitenkin rautatielakiesitykseen ottaa tään 1 milj. mal'kkaa kilometriä kohden. Jo
24634: Läskelän-Pitkänrannan välille rakennetta- tämäkin seikka puhuu sen puolesta, ettei
24635: vaksi rautatien ja aloitettavaksi työt vuonna tämän radan rakentamista vastaan pitäisi
24636: 1929, jota .siis nyt paraikaa rakennetaan. olla kellään asiaa ymmärtävällä mitään
24637: 622 XI,2 5, - Pitkänrannan-Salmin rautatie.
24638:
24639: muistuttamista. Tarvittavat maa-alueet ovat talviseen aikaan rahtimaksujen kallistumi-
24640: myöskin luovutettavissa lain edellyttämällä sen takia. Jo heti syksyllä marraskuun
24641: tavalla. alkupuolella, jolloin laiva:liike loppuu,
24642: Mitä taasen tulee tämän rautatien kan- elintarpeiden hinnat heti nousevat tuntu-
24643: nattavaisuuteen, niin on siitä takeena lukui- vasti. Esim. jauhojen hintakin tavallisesti
24644: sat tehtaat y. m. liikkeet, sekä maanviljelys on noussut vähintään 1 markalla kiloa koh-
24645: ja ammattikalastus, joiden vienti ja tuonti den. Samoin kaikki toiset elintarpeet ovat
24646: ovat siksi suuria, ettei tämä rata tulisi mi- kallistuneet samasta syystä ja tätä tilan-
24647: tenkään puolin· ,armeliaisuusradaksi' ', jon- netta kestää noin 6-7 kuukautta joka
24648: kalaisia ratoja meillä muualla Suomessa on vuosi.
24649: olemassa. Ja kai:kkein suuriarvoisimpana Edelleen tällä kysymyksellä on suuri si-
24650: seikkana täytyy pitää sitä, että onhan Sai- vistyksellinen merkitys Salmin kansan ko-
24651: minkin väestön päästävä kaikkina vuoden- hottamiseksi siitä alennustilasta, jossa he
24652: aikoina kosketuksiin muun Suomen kanssa. vieläkin ovat, muun Suomen kansalaisiin
24653: Mutta niin kauan kun !heillä ei ole rauta- verrattuna. Ja kaiken kaikkiaan sanotta-
24654: tietä, joutuvat he helposti vähintään kol- koon, että pitäisihän itäisenkin rajaseudun
24655: mannen osan vuodesta olemaan ikäänkuin väestöä muistaa joskus muulloinkin, eikä
24656: ,arestissa", koska kevät- ja syyskelirikkojen vain juhlapuheissa kauniilla sanoilla ja lu-
24657: aikana on heillä melkeinpä mahdoton päästä pauksilla.
24658: muualle 8uomeen, vaikkapa kuinka kipeä Kaikkeen edelläolevaan nojaten rohke-
24659: tarve olisi. Ainakin köyhemmällä väestöllä nemme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
24660: se on melkein kokonaan mahdoton, koska päätettäväksi toivomuksen,
24661: matka kelirikon takia tulee matkan pituu-
24662: den ja muun hankaluuden takia niin kal- että hallitus, laatiessaan esitystä
24663: liiksi, ettei matkustaminen Sortavalaankaan Eduskunnalle laiksi seuraavien vuo-
24664: saakka voi tulla kysymykseenkään. - Ja sien rautatierakennuksista, ottaisi sii-
24665: vielä on otettava huomioon yksi kipeä paikka hen normaaliraiteisen rautatien ra-
24666: tässä asiassa, jonka johdosta köyhempi kent.amisen Pitkästärannasta Salmiin
24667: väestö erityisemmin kaipaisi rautatietä Sal- sekä että rakennustyöt aloitettaisiin
24668: mnn. Se on elintarpeiden kallistuminen vuonna 1931.
24669:
24670: Helsingissä, 7 päivänä elokuuta 1929.
24671:
24672:
24673: Jussi Rapo. Aino Luostarinen.
24674: Yrjö Welling. Mikko Suokas.
24675: Kaino W. Oksanen. Y. W. Puhakka.
24676: 623
24677:
24678: XI,26. - Toiv. al. N:o 92.
24679:
24680:
24681:
24682:
24683: Leppälä y. m.: Rautatien rakentamisesta Pitkästärannasta
24684: Salmiin.
24685:
24686:
24687: E d u s k u n n a ll e.
24688:
24689: Viitaten toivomusaloitteeseen N :o 81 vuo- että hallitus ottaisi Eduskunnalle
24690: den 1929 ensimmäisillä valtiopäivillä, Liit- jätettävään viisivuotisrautatieohjel-
24691: teet XI, 25, sivulla 418, ehdotamme edus- maesitykseensä rautatien rakentami-
24692: kunnan päätettäväksi toivomuksen, sen Pitkästärannasta Salmiin ja että
24693: rakennustyöt aloitettaisiin vuonna
24694: 1931.
24695:
24696: Helsingissä, 8 päivänä elokuuta 1929.
24697:
24698:
24699: Juhani Leppälä. V. Huuhtanen.
24700: Antti Juutilainen, Ville Vallas.
24701: Kaapro Huittinen. Anttoni Vertanen.
24702: 624
24703:
24704: XI,27. - Toiv. al. N:o 93.
24705:
24706:
24707:
24708:
24709: Suokas y. m.: Rautatien rakentamisesta Suistamosta
24710: Korpiselän ja Tuupovaaran pitäjien kautta Ilomantsiin.
24711:
24712:
24713: E d u s kun n a 11 e.
24714:
24715: Viittaamalla vuoden 1929 ensimmäisillä että hallitus, laatiessaan esitystä
24716: valtiopäivillä ed. Ravon y. m. a]lekirjoitta- Eduskunnalle laiksi seuraavien vuo-
24717: ma~an toivomusaloitteeseen N :o 82 (Liitteet sien rantatierakennuksista, ottaisi sii-
24718: I-XI siv. 420-421) ehdotamme kunnioit- hen normaalimiteisen mutatien raken-
24719: taen eduskunnan 'päätettäväksi toivomuksen, tamisen Snistamon asemalta Soanlah-
24720: den, Korpiselän ja Tnupovaaran pi-
24721: täjien kautta Ilomantsiin.
24722:
24723: He"Lsingissä, 9 päivänä elokuuta 1929.
24724:
24725:
24726: Mikko Suokas. Jussi Rapo.
24727: Yrjö Welling. William Tanner.
24728: 625
24729:
24730: XI,2s. - Toiv. al. N:o 94.
24731:
24732:
24733:
24734:
24735: Leppälä y. m.: Suistamon-Ilomantsin radan rakentami-
24736: sesta.
24737:
24738:
24739: E d u s kun n a 11 e.
24740:
24741: :Viitaten toivomusaloitteeseen N :o 83 vuo- että hallitus ensi viisivuotiskauden
24742: den 1929 ensimmäisiHä valti01päivillä, Liit- rautatierakennusohjelmaan ottaisi
24743: teet XI, 27 sivulla 422, ehdotamme eduskun- Suistamon-Ilomantsin radan.
24744: nan päätettäväksi toivomuksen,
24745:
24746: Helsingissä, 8 päivänä elokuuta 1929.
24747:
24748:
24749: Juhani Leppälä. Y. W. Puhakka.
24750: Antti Juutilainen. V. Huuhtanen.
24751: Kaapro Huittinen. Ville Vallas.
24752: Anttoni Vertanen.
24753:
24754:
24755:
24756:
24757: 245-29 79
24758: 626
24759:
24760: Xl,29. - Toiv. al. N :o 95.
24761:
24762:
24763:
24764:
24765: Ryynänen y. m.: Rautatien rakentamisesta Joensuusta
24766: Ilomantsiin.
24767:
24768:
24769: E d u s k u n n a ll e.
24770:
24771: Pohjois~Karjalan itäisen osan yhdistämi- teita teh~y, on tullut uusia y.leisluontoi,sia
24772: nen maamme rautati.everkko'On on myön- mäkökohtia, mitkä puhuvat sen puolesta,
24773: netty tarpeelliseksi jo siHoin, kun kysymys että Ilomantsin radan lähtökohtana olisi
24774: Karjalar:n pääradan jatkamisesta Nurmek- ole'V,a; Joensuu. Siten tuli;si· Ilomantsin rata
24775: seen ratkaistiin. Nekin, jotka kannattivat 'Olemaar:n luonnollisena jatkona suunnitel-
24776: pääradam jatkamista Joensuusta, myönsivät [ulle ja varmaankin toteutettavalle poikki 1
24777: Ilomantsiin päättyvän sivuradan tarpeelli- radalle Joensuusta länteenpäin ja raUJta~
24778: suuden. teiden solmukohta tulisi Joensuun sataman
24779: Se suurten tavammääräin, m. m. maa- kautta yhteyteen laajan Saimaan vesistön
24780: taloustarvikkeiden ja -tuotteiden kuljetus, kanssa.
24781: mikä Homantsir:n laajan seutukunnan tar- Puhuma;tta:kaa;n Joensuun tährunastisesta
24782: vitsee suorittaa, on nykyisin peräti vai- merki1tyksestä Pohjois-Karjalan 'henkiHenä
24783: keata ja kallista, kun ei edes vesiteitä ke- ja taloudellisena kesktuksena, on lcysymys
24784: säi,sin ole käytettävissä. Tämä tavaralii- :uudesta läJäuinjaosta ennemmin tai, myö-
24785: kenne sekä kysymyksessä olevain seutujen hemmin johta'V.a siihen, ,että Joensuusta un
24786: metsärikkaus ri,itttävät jo sinänsä osoitta- tulevai Karjalan läänin pääkaupunki, joten
24787: maan Ilomantsin radan sekä tarpeellisuu- on monessa• siuhteessa hyvä että Homantsi.n
24788: den että kannattavaisuuden. rajaseutura,ta lähtee Joensuusta.
24789: Maamme i~tsenäistyttyä on lisäksi tullut Ilomantsin-Joensuun ratasuunnan puo-
24790: uusia v.elvoitukisia, mitkä tekevät kysymyk- lesta TJU'huu myöskin se v.ars,irn tärkeä
24791: sessä oleww rautatien välttämättömäksi. 'seikka, että tämän ratasuunnan varrella. on
24792: Raja,seutujen oloihin on ollut syytä ryhtyä Otravaruran Tikkiki<isualue. Tutkittu mal-
24793: kiinni,ttämään erikoi,sta huomiota. Yksi mikenttä on noin 6.5 km. pitkä. Mwhni
24794: tärkeimpiä toimenpi,teitä itäiseen Pohjois- on laadultaan jokseenkin puhdasta ,pyriit-
24795: Karjalaan nähden on I.lomar:nt,sin seutujen tiä, sisältäern rikkiä! 39---40 %. Viime 'kuu-
24796: saattaminen raUJtatien y:hteyteen. den vuoden kuluessa on Otrav.aarasta ~lou
24797: Aikaisemmin on ehdotettu Ilomantsiin hittu j,a; kuljet,ettu kiisua yhteensä 21 mi,lj.
24798: johtava rata lähteväksi, V&rtsilästä Karja- kg. Nykyisten kuljetuskust!linnust!en, he-
24799: lan radalta. TäNä suunnalla on nykyi- vosrahtien, aikana on kiisurukuljetus 30 1km.
24800: sinkin karnnattajia ja myönnettävä on, että ·etä'äHä oleva;l:le Jakokosken a~semalle sekä
24801: sekin suunta ehkä vastaisi Homar:ntsin pai- lkiisurn: l&staus yhteensä tullut maksamaan
24802: kaillista tarvetta. Mutta sen jälkeen 1kun noi1n 56 % kaikista menoi,st·a. Kuljetuskus-
24803: Ilomantsin sivuradasta on aikaisempia aloit- 'tannusten korkeuden vuoksi' ei kannatta.-
24804: Xl,29.- Ryynänen y. m. 627
24805:
24806: vaa; lolllhint;aa voi'da jatkaa. Otravaara;n takaa tulevista uittovä;ylistä. Mainitse-
24807: kiisrun sa·aminen kotimaiseen käytäntöön on mista ansaitsee vielä metsätaloudesta pu-
24808: kuiternkin ,erinomaisen tärkeätä. Mruinitta- heen ollen, että ratasuunta tulisi kulke-
24809: ilmon, että ulkomaiUa on maahamme tuotu mwan myöskin poikki· Laatokkaan suun-
24810: vuosittain yli\ 23 milj. kg. puhdasta rikkiä, tautuvien uitttovä:ylien, joten puutav.ara,n
24811: maksaen se, samoin vuosittain, keskimäärin kuljetus n:iiltäkin seuduilta kävisi mahdOil-
24812: lähes 30 milj. mk. Ei ole Suomelle yhden- li,seksi'. Rata avaisi arvaama,ttoman suuret
24813: t,ekevää, olemmeko riippuva>isi~a yksinomaan mahd01llisuudet alueen äärettömän laajojen
24814: ulkomai,sesta rikinswanni:s:ta. Rauhan a,i- metsäpuuva;rastojen p.aikalla'an jalostami-
24815: kiana se 'suurin kwnsantaloudeHisiil1 uhrauk- seen ja edelleen kuljettamiseen. Valtiolle,
24816: sin käynee päinsä, mutta sodan mahdolli- puutavarayhtiöille ja metsää omistaville
24817: sesti . syttyessä saatamme j,outua täysin maanviljelijöm,e kävisi päinsä saada metsä-
24818: avuttomaam. tiiaam ilman kotimaista rikin tuotteens'a kaup'a:ksi myöskin sieltä, missä
24819: tuotantoa. huomat,tava osa mets.äpuuvarr-astoista nykyi-
24820: Ehdotet1tavamme radan kosketuksti,in jou- sin jää. metsääin. lahowmaan.
24821: •tuu yli 7,000 km2 laajuinen ·rajaseutualue, Edellä .olevan perusteella 'ehdotamme
24822: jonka asukas'mää:rä on 40,000--50,000. Ra~ eduskunnan päätettäväksi toivomuks{m,
24823: da;n vaikutuspiiriin joutuvat valtavat met-
24824: säalueet, joiden pint·a-,ala lienee 400,000- että hallitus laatiessaan esitystä
24825: 500,000 ha, joista valtion metsämaita Heå- Eduskunnalle laiksi seuraavien vuo-
24826: nävaaran jru Selkien seuduiUa Ilomantsissa sien rautatierakennuksista ottaisi sii-
24827: ja myöskin lilomamtsi,in suuntautuvien uit- hen normaaliraiteisen rautatien ra-
24828: toväylien va;rsilla ' olevat Korpiselän ja kentamisen Joensuusta Ilomantsiin.
24829: Suojärven metsät, puhumattakaan rajan
24830:
24831: Helsingi'ssä, 'elokuun 9 päivänä 1929.
24832:
24833:
24834: J. G. Ryynänen.
24835: Antti Kukkonen. Jalmari Väisänen.
24836: Pekka Pennanen. Pekka Saarelainen.
24837: Albin Koponen. Otto Pensas.
24838: Matti Puittinen. Simson Pilkka.
24839: 628
24840:
24841: XI,ao. - Toiv. al. N:o 96.
24842:
24843:
24844:
24845:
24846: Heikkinen y. m.: Rautatien rakentamisesta Ontokummnn
24847: radalta Alapitkän asemalle.
24848:
24849:
24850: E d u s lk: u n n a ll e.
24851:
24852: Hallitus vuoden 1925 valtiopäiville anta- ratoj·en yhdistäjänä tulisi olemaan se suuri,.
24853: massaan esityksessä laiksi rautatieraken- yksityis- ja kansantaloudellinen mellkitys,
24854: nuks~sta: vuosina 1926-1930 esitti m. m. joka sille sekä rautatiehallituksen että halli-
24855: normaaliraiteisen rautatien rakennettavaksi tukisen tatholta on annettu.
24856: Joensuru;sta Outdkummun ku,parikaivoksen Radan tärkeyttä emme katso tarpeelliseksi
24857: kautta Savon rai1a11e Alapitkän asema1:le, al- tässä y1hteydessä lähemmin perustella. Viit-
24858: kamalla rrukennusty,öt ·vuonna 1926. taamme hallituksen esityksen perusteluihin
24859: Esityksessä hallitus toteaa, että tämä poik- vuoden 1925 valtiopäivillä.
24860: kirata tulisi olemaan tuottavimpia ja talou- Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
24861: dellisesti pa'lfuaimmin kannattavia niistä ra- kunnan päätettäväksi toiiV'Omuksen,
24862: doista, joita nykyään on rakennettav~aksi
24863: suunniteltu. että hallittts laatiessaan esitystä
24864: Edellämainitusta hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi seuraavien vno-
24865: olevasta poikkiradasta eduskunta. hyvåksyi sien rautatierakennuksista ottaisi sii-
24866: ralmnnettavaJksi vuosina 19·26-19.28 osan hen no1·maaliraiteisen rautatien ra-
24867: Joensuusta Outokurupuun saa!Ma, joka. :rata- kentarnlisen Outokumm1tn radalta Sa-
24868: osa onkin rakennettu ja avattiin viime ke- von radalle ja että yhtymäkohdaksi
24869: sänä liikenteelle. Nyt 'kun kyseessäolevan määrätään Alapitkän asema tai, mi-
24870: hallituksen esityksen eräs osa tällä radalla käli rautatiehallitus katsoisi toisen
24871: eduSikunnan päätöksen mukaisesti on toteu- yhtymäkohdan samalla rataosalla so-
24872: tettu, olisi seuraavaan rautateiden rakenta- pivammaksi, joku muu asema Alapit-
24873: misoihjelmaan otettava sanotun .radan jatka- kästä etelään sekä että rakennus-
24874: minen Out.oikummusta Savon radalle, sillä työt aloitettaisiin vuonna 1931.
24875: silloin vasta tällä radalla Savon da Karjalan
24876:
24877: Helsingissä, 9 ,päivänä elokuuta 1929.
24878:
24879:
24880: P. V. Heikkinen. Tilda Löthman. Heikki Väisänen.
24881: Kalle Walta. August Raatikainen. Matti Puittinen.
24882: P. Ruotsalainen. S. Kariniva. August Valta.
24883: Väinö Malmivaara. Tyko Reinikka. E. M. Tarkkanen.
24884: P. Saarelainen. T. Janhonen. J. Koivisto.
24885: P. Strengell. Aug. Turunen.
24886: 629
24887:
24888: XI,s1.- Toiv. al. N:o 97.
24889:
24890:
24891:
24892: Luoma y. m.: Rautatien mkentamisesta Seinäjoelta
24893: (vaihtoehtoisesti Lapualta) Alapitkään ( vaihtoehtoi-
24894: sesti Siilinjärvelle).
24895:
24896:
24897: E d u s k u n n a ll e.
24898:
24899: Se laa;ja alue, jota rajoittaa Iisalmen- kän tai Siilinjärven asema Savon .radalla,
24900: Ylivieskan rata pohjoisessa, Ylivieskan- parhaiten näimä vaatimukset. Tämä Pohjan-
24901: Haa;pamäen rataosa lännessä, Haapamäen- maan-Sa.von yhdysrata tulisi kulkemaan
24902: Pieksämäen rata etelässä ja Pieksämäen- suorinta tietä sisämaasta merenrantaan, ha.l-
24903: Iisa'lmen välinen rataosa idässä, on kulku- koen kysymyksessä olevan laajan aluoon mel-
24904: neuvoihin nähden---- Perä-Pohjolaa lukuun- keinpä keskeltä kahtia, saattaen sen entistä
24905: ottamatta ---- huonommassa asemassa kuin välittömärn;pään taloudelliseen yhteyteen
24906: mikään muu osa. maatamme. Sentähden on muun maailman kanssa. Suoranaisena jat-
24907: jo eduskunnassakin tehty monta aloitetta tä- kona tälle radalle on sen toisessa päässä ra-
24908: män yli 25,000 neliökilometrin laajan alueen taosat Seinii!joki-Vaasa ja Seinäjdki-Kas-
24909: liikenneolojen ;parantamiseksi. Muun muassa kinen-Kristiina ja toisessa päässä lähitule-
24910: on jo olemassa seuraavat ,rataehdotukset tälle vaisuudessa todennäköisesti Alapitkän (Sii-
24911: alueelle: Seinäjoki (vaihtoehtoisesti Lapua) linjäiWen) -Outdkmmmun-Joensuun rata,
24912: ---- Alapitkä (vaihtoehtoisesti Siilinjälrvi), sekä tämän jatkoksi suunniteltu Joensuun-
24913: SuolaJhti-Kokkola, Suolahti-Haapajärvi, Ilomantsin rata. Kun Vaasan kaupungilla
24914: Härmä-Alapitkä. Ratainsinööri W. on hyvä satama. ja sen lisäksi Kaskisilla Poh-
24915: Janssonin toimittamien tutkimuksien perus- janlahden parhaiten suojattu syväsatama,
24916: teella voitaisiin tämä Pohjanmaan-Savon tulisi tämä rata suuresti helpottamaan sen
24917: yhdysrata, jonka pituus on noin 280 km., ra- \ aikutusalueen suurten metsien vastaista
24918: kentaa alle nol'maalisten kustannusten ja sen käyttöä, joka seikka yhtenä tärkeimpänä
24919: taloudellinen kannattavaisuus suoritettujen tekijänä antaa hyvät takeet radan kannat-
24920: laskelmien mulkaan on verrattain hy,vä. Vii- tavaisuudesta. Kun puutavarain kuljetus
24921: me aikoina on rautatiepolitiikassa yhä enem- tulisi muodostumaan varsin suureksi tällä
24922: män se käsity;skanta voittanut alaa, että ra- rataosalla ja ehdottomasti tekemään radan
24923: dat, jotka. suorinta tietä yhdistävät sisämaan rakentamisen valtiolle kannattavaksi, lii-
24924: mereen ja täten helpottavat sekä puutavara- tämme tähän anomukseemme perusteluiksi
24925: että maataloustuotteiden vientiä ja apulanto- vielä eräitä kohtia metsähallituksen liike-
24926: jen ja. muiden täirkeiden tarvikkeiden tuon- osaston päällikön, metsäneuvos Adolf Burg-
24927: tia, on uusia rautateitä suunniteltaessa ase- manin lausunnosta, jonka hän on tästä rata-
24928: tettava etusijalle. Edellämainituista kilpai- suuntaehdotuksesta antanut. Metsäneuvos
24929: levista rata-ehdotuksista täyttää Pohjan- Burgman lausuu:
24930: maan-Savon välinen yhdysrata, jonka a:lku- ,Vaikka kysymyksessäolevaa aluetta hal-
24931: kohdaksi on, kuten jo mainitsimme, ajateltu lwo monet 'puiden uitolle varsin sopivat ve-
24932: joko ~Seinäjoen tai Lapuan asema Pohjan- siväylät, eivät nämä kuitenkaan vähennä eh-
24933: ma~m radalla ja ;päätekohdaiksi joko Alapit- dotetun radan metsätaloudellista merkitystä.
24934: 630 Xl,31. - Seinäjoen-Alapitkän rautatie.
24935:
24936: On nimittäin huomattava, että uittomatkat Karstulan, Kivi•jäl"ven, Perhon, Viitasaaren
24937: alueen keskusjärvistä mereen ovat varsin ja Saa.rijärven hoitoalueet, ovat seuraavat:
24938: pitkät. Niinpä Keiteleen laskukohdasta Metsätalouteen kuuluvaa kasvullismaata
24939: Äänelmslmlta Kotkaan on uittOIVäylää myö- 78,407.80 ha., kehnokasvuista maata
24940: ten matkaa 361 km., Kivijärveltä Kotkaan 28,847.62 lha., tuottamatonta maata 22,9<55.41
24941: 534 km. ja Pielavedeltä Kotkaan kokonaista ha., eli yhteensä 130,210.83 ha. Puuvarasto
24942: 561 km. Että näin pit:kät kuljetukset ovat kasvullisilla mailla on 8,711,720 m 3 , keib.no-
24943: omansa sunl'esti vähentämään metsien kan- ka,svuisilla mailla 887,251 m 3 , arvopuita on
24944: tohintaa, on itsestä.än selvää. Vaikka kohta 5,254,429 kpl., ehdotettu hakkausmäärä .vuo-
24945: järeimpiä tukkeja vielä kannattaa uittaa dessa 178,970 m 3 • Tähän hakkausmäwrään
24946: aina alueen latvavesiltä saakka Lahden ja sisältyy arv·opuita 108,100 kpl.
24947: Kotkan suursahoille, tekee uiton !hitaus pie- Kyseessäoleva rautatie ei ainoastaan suo-
24948: nen puuta,varan kurjetuks·en lauttaus- ranaisesti kohottaisi näiden laajoj,en valtion-
24949: väyliä myöten me.renrrantaan saakka täältä metsien arvoa, vaan lisäisi myöskin kaiken-
24950: kannattamattomaksi, sillä kun puut saapu- laisen pienen :puutavaran menekikiä. Tämä
24951: vat perille vasta sy:ksymyöhällä, on pie- helpottaisi suuresti näiden metsien järkipe-
24952: nen puutavaran hukkumis:prosentti ,sangen räistä hoitoa ja olisi samalla omansa luo-
24953: suuri, jota paitsi on epävarmaa. kerkiävätkö maan uusia puunjalostuslaitoksia, jotka ai-
24954: puut aina latvavesiltä samana kesänä Kot- heuttaisivat näille syrjäseuduille voimak-
24955: kaan saakka.'' kaan taloudellisen nousun.
24956: E.simerkkinä mainittakoon, että havuhal- T·osin ·on tämän tulevan radan vaikutus-
24957: koj.en rautatierahti Alajärveltä Seinäjoelle, alueen laita1pnolilla jo joitakin puita jalas-
24958: mikä asutuskeskus jo ny!kyään on melko suuri tavia tehtaita. Paitsi muutamia pienempiä
24959: polttopuun kuluttaja - yksistään valtion- sahoja, on Iis:veden aseman läib.eisyydessä
24960: rautatiet käyttävät siellä yli 120,000 kuu- rullatehdas ja Keiteleen eteläiseUä rannalla
24961: tiometriä halkoja vuosittain - nousisi Äänekosken puuhiomo ja paperitehdas
24962: ainoastaan 6 mk. 42 penniin m3 :ltä ja sekä Suolahdessa faneeritehdas. Nämä teh-
24963: koivuhalkojen 8 mk. 05 penniin m3 :ltä. taat saattavat kuitenkin toistaiseksi käyttää
24964: Rautatierahti Kivijärveltä Vaasaan Seinä- ainoastaan pienemmän osan tämän laajan
24965: joen kautta nousisi kaivospölkyiltä Smk. alueen metsien lisäkasvusta. Jo pikainen .sil-
24966: 15: 55, koivuhaloilta Smk. 14: 65 ja havu- mäys Sumnen karttaan osoittaa, että alueen
24967: haloilta Smk. 11: 70 m3 :ltä. Sahatavaran lukuisat vesireitit, joita ehdotettu 1rata niin
24968: rahti Viitasaarelta Vaasaan . nousisi Smk. monessa kohdin varsin sopivasti leikkaa, tu-
24969: 172:- standerttia kohti, jota vastoin levat mdian valmistuttua suuresti helpotta-
24970: yhteen standerttiin tarvittavain 7" pölkky- maan näiden metsien taloudellista kä.yttöä.
24971: jen uittomaksut Viitasaarelta Kotkaan nou- Epäilemättä tulevat silloin myöskin ennen
24972: sevat n. 260 markkaan. pitkää monet tämän vesistöalueen lukuisista
24973: Ehdotetun radan vaikutusaLueella on, koskista otetuiksi teollisuuden palvelukseen.
24974: paitsi yksityisten omistamia metsiä, laajoja Huomattavimmat näistä koskista ovat Hil-
24975: ja puurikkaita valtion metsiä. Näiden val- monkoski 5,000 hevosvoimaa, Huopanan-
24976: tion metsien ,pinta-alat, puuvarastot ja hak- koski 2,000 ja Keihärinkoski 1,200 ihevoSIVoi-
24977: kuumä:iirät käyvät selville seuraavista nu- maa keskiv.e:den aikana.
24978: meroista. Tunnettua o:ri myöskin miten suurissa
24979: Valtionmaiden pinta-alat, puuvarastot määrin varsinkin toisina vuosina on Etelä-
24980: ja hak!kuumää1rät suunnitellun rautatien Pohjanmaalta kuljetettu maataloustuotteita
24981: vaikutuspiirissä, johon kuuluiVat AlajäJrven, sisämaahan, vielä,pä Karjalaan asti. Se suuri
24982: XI,31.- Luoma y. m. 631
24983:
24984: rehuliike esimerkiksi, joka toisin ajoin ta- misessä on kuitenkin ulkonaisen r:awhan säi-
24985: pahtuu Etelä-<Pohjanmaalta Keski- ja Itä- lyminen yksi kaihl:ein tärkeimpiä tekijöitä.
24986: Suooneen, saisi yllämainitun ylhdysradan Suunniteltu Pohjanmaan-Savon poikkirata
24987: kautta myöskin suorimman kulkureitin. Sei- tulisi ennen pitkää yhdistämään Pohjan-
24988: näjoelta on lyhin yhteys ll:momattavimpiin maan satamat suoraan Savon ja Karjalan
24989: Etelä-Pohjanmaan valtapitäjiin, kuten Ilma- seutujen kanssa. Savon-Karjalan suunni-
24990: joelle, Kwrikkaan, Kauhajoelle j. n. e. Suu- tellun radan valmistuttua tällä seikalla olisi
24991: pohjan radan varrella, Ylistaroon, Lailhialle arvaamaton me~kitys strateegiselta kannalta
24992: ja Kyröön Vaasan mdan varrella, Nur:moon, katsottuna. Tätä silmälläpitäen onkin puo-
24993: I.apualle, Kauha.valle j. n. e. Pohjamaan lustusrevisioni mietinnössään v :lta 1926 esit-
24994: radan varrella. Ehdotettu rata tulisi kulke- tänyt, että suoran ·rautatieliikenteen aikaan-
24995: maan myöskin Viropelissä löytyvien suurten saaminen Pohjanmaalta aina Karjalaan
24996: ka.ll\Jkivuorrten vieritse ja näitten merkityk- sarukka olisi sotilaalliselta kannalta katsot-
24997: sen tuntee j·okainen maataloudenemme var- tuna tärkeätä.
24998: sinkin siellä, missä maat ovat niin happamia Rllikentamalla Pohjanmaan-Savon· yh-
24999: kuin ne yleensä Etelä-Pohjanmaalla ja ky- dysradan, päätepisteinä Seinäjoki ( vaib.to-
25000: seessäolev.an radan varrella ovat. - Selvää eht. Lapua) ja Alapitkä (vaihtoeht. Siilin-
25001: olisi myöskin, että tältä radalta tuleva var- järvi), voi valtiovalta viihirnmillä pääoma-
25002: sin runsas liikenne tekisi ennestään huonosti sijoituksilla pysY'Väisesti parantaa ja edistää
25003: kannattavan Suupoh!jan radan kannatta- tämän laajan, vielä takapajulla olevan
25004: vaksi. maanosllill tuotannollista elämää, kohottaen
25005: Radan sosialipoliittinen merkitys ei myös- sen sekä maanviljelystä että metsätaloutta
25006: kään ole aivan vä1häinen. Kuten tunnettua nykyajan kehitystä vastaavalle tasolle ja
25007: siirtyi ennen maailmansotaa maasta [Jois, näin tapahtuva taloudellinen nousu on
25008: etupäässä. Pohjois-Aimerifukaan, noin 20,000 omansa kartuttamaan ei vain tämän seu-
25009: henikeä vuosittain ja pääosa näistä Vaasan dun, vaan koko maamme kansallisvaralli-
25010: läänistä. Sota-aika :keske~ti kokonaan tä- suutta. - Kaiken sen perusteella, mitä
25011: män sii,rtolaisuuden, mutta viime vuosina on edellä olemme esittäneet, ehdotamme edus-
25012: se jälleen ollut lisääntymään päin. Yleisenä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25013: syynä siirtolaisuuteen on ollut lmtimaan hi-
25014: das taloudellinen ja eritoten hidas teollinen että hallitus antaessaan Eduskun-
25015: kehitys, joten liikaväestö on pakoitettu ha- nalle esityksen rautatierakennuslaiksi
25016: kemaan työnansiota vieraista maista. Ja. kun viisivuotiskaudeksi 1931-1935 ot-
25017: juuri Pohjanmaalla teollisuus on vähemmän taisi siihen radan Seinäjoelta (vaihto-
25018: kehittynyt kuin muualla Suomessa, onkin ehtoisesti Lapualta) Alapitkään
25019: siirtolaisuus sieltä suurin. (vaihtoehtoisesti Siilinjärvelle).
25020: Taloudellisen ja henkisen elämän kehittä-
25021:
25022: Helsingissä, 6 päivänä elokuuta 1929.
25023:
25024: A. Luoma. Evert Nukari. Vilho Nikkanen.
25025: S. Tuomikoski. Bernhard Heikkilä. K. V. Hintz.
25026: Kalle Walta. Maija Häkkinen. Josef Mangs.
25027: August Valta. Isak Penttala. Paavo Virkkunen.
25028: Väinö Malmivaara. Arvi Ahmavaara. J. W. Keto.
25029: M. A. Hannula. Juho Perälä. P. V. Heikkinen.
25030: E. M. Tarkkanen. Salomon Hongisto. P. Ruotsalainen.
25031: Hilma Koivulahti-Lehto. S. Kariniva.
25032: 632
25033:
25034: XI,32. - Toiv. al. N :o 98.
25035:
25036:
25037:
25038:
25039: Vebkaoja y. m.: Rautatien Vaasa-Härmä-Kuopio-
25040: Outokumpu rakentamisesta.
25041:
25042:
25043: Eduskunnalle.
25044:
25045: Vuoden 1929 ensimmäisillä valtiopäivillä Kuopion kautta, niin rohkenemme ehdottaa
25046: ·tehdyssä toivomusaloitteessa N :o 89 esitetiiän eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
25047: rakennettavaksi poikkirata Vaasa-Härmä
25048: -Alapitkä-Outokumpu. että hallitus antaessaan Eduskun-
25049: Kertaamatta tä;ssä enää mainitussa aloit- nalle esityksen rautatierakennuksista
25050: teessa esitettyjä näkökohtia tämän poikki- viisivuotiskaudeksi 1931-1935 ottaisi
25051: radan tar:peellisuudesta viittaamme vain siihen radan Vaasa-Härmä-Kuo-
25052: siinä esitettyihin perusteluihin ja yh- pio-Outokumpu ja että rakennus-
25053: dymme niihin. Koska rata kuitenkin käsi- työt rataosilla Vaasa-Lappajärvi ja
25054: tyksemme mukaan tuottaisi parhaan tulok- Kuopio-Outokumpu pantaisiin alulle
25055: sen, jos se johdetaan kulkemaan sisämaan 1931.
25056: suurimman asutus- ja teollisuuskeskuksen,
25057:
25058: Helsingissä, elokuun 8 päivänä 1929.
25059:
25060:
25061: Heikki Vehkaoja. B. H. Päivänsalo.
25062: Aleksi Hakala. Levi Jern.
25063: J. 0. Ikola. T, Janhonen.
25064: Matti Niilekselä. Walter Mäkelä.
25065: J. Im. Bäck. Eero Nurmesniemi.
25066: August Raatikainen. Albin Asikainen.
25067: L. Mustakallio. Emil Jutila.
25068: J. Kauranen. Ansh. Alestalo.
25069: E. Lautala. Antti Kemppi.
25070: Jalmari Linna. Edvard Haga.
25071: Anttoni Vertanen. Aug. Turunen.
25072: Otto Jacobsson. Evert Nukari.
25073: Tilda Löthman. Antero Lamminen.
25074: Pekka Strengell. Antti Juutilainen.
25075: And. Forsberg. Pekka Saarelainen.
25076: 633
25077:
25078: Xl,33.- Toiv. al. N:o 99.
25079:
25080:
25081:
25082:
25083: Kalliokoski y. m.: Rautatien rakentamisesta Suolahdesta
25084: Kokkolaan.
25085:
25086:
25087: E d u s k u n n a ll e.
25088:
25089: Kaiikista rautatiettömistä alueista Oulu- kannattavaisuuslaskelmat ovat \Paremmat
25090: järven eteläpuolella on suUJrin se alue, joka kuin millään ikilpailevalla ratasuunnalla,
25091: sijaitsee Pohjanmaan radan it,äpuolella, Yli- 5) radan tuottama hyöty, vilj.elysmah-
25092: vieskan-Iisalmen radan eteläpuo1ella, Sa- tdtollisuuksien lisääntymisen, käyttöä vailla
25093: vonradan länsipuolella ja Haapamäen-Jy- olevien luonnonrikkau,ksien käyttömalhdolli-
25094: väskylän-Pieksämä.en radan pohjoispuo- suuksien arvautumisen ja arvojen ncmsun
25095: lella. Koko tällä kymmenien tulhansien ne- muodossa suoranaisesti moninkerroin ikoiNaa
25096: liökilOilll:etrien laajursella alueella ei ole 'radan rakenta:miskustannukset.
25097: muuta rautatietä kuin JYJv:äskylän-Suolah- Kun asiaa. on laajemmin perusteltu edus-
25098: den välinen muutaman kymmenen km. pi- kunnalle tämän vuoden ensiii1ll1äisillä valtio-
25099: tuinen pätkä. On näin oUen luonnollista, että päivinä jätetyssä aloitteessa pyydämme vii-
25100: tämän alueen rautateilLä ihalkomiseksi on tata siihen (toivomusaloite N:o 92 v. 1929
25101: syntynyt lukuisia suunnitelmia. Tässä yh- valtiopäivät). Samoin pyydämme viitata
25102: t•eydessä ei ole tarpeemsta. käydä toi>mitta- rautatiehallituksen lausuntoon, j·oka liittyy
25103: maan näiden ratasuunnitelmien keskinäistä sen uusi,sta rautatierakennuksista ensi viisi-
25104: vertailua. Toteamme ainoastaan, että kai- vuotis:kautena hallitukselle antamaan esityk-
25105: kista näistä suunnitelmista vanhin ja elin- seen. Tämän lausunnon mukaan on Kokko-
25106: voimaisin on Kokkolan-Suolahden rata- lan-iSuolahden ratasuunta ainoa puh·eena-
25107: suunta. Elinvoimaisin tällllä suunta on m. m. olevan alueen ratasuunnitelmista, .joka on
25108: seuraavista syistä: ,varmalla pohjalla".
25109: 1) Sen kautta saavutetaan suora, siis Emme myöskään maita olla mainitsematta
25110: lyhin yhteys sisämaan laajojen ja arvokkai- siitä kokemuksesta, joka tänä kesänä on saa-
25111: den metsien ja meren välille, vutettu JyV:äskylän-Kokkolan välisessä pos-
25112: 2) tämä suunta on asutumpi - radan tiautoEikenteessä. Vaikka tämä liikenne on
25113: yhteyteen siis pääsevät suuremmat :iJhmisjou- aivan uutta •eikä se siis vielä ole yleisessä
25114: kot - kuin mikään toinen ratasuunta pu- tietoisuudessa vakiintunut, on liike jo nyt
25115: heenaole:valla alueella, vaisunut niin suureksi, että aina JYJViäsky-
25116: ·3) maasto tällä radalla on parempi ja lästä ja KokJkolasta lähdettäessä täytyy
25117: rakennuskustannukset sj,is tulevat huokeam- jättää suuri lllläärä matkustajia - tilan-
25118: miksi kuin millään muulla suunnitellulla ra- puutteen vuoksi- matkasta p·ois.
25119: dalla koko Suomessa, Edellä: ol~van perusteella ja edellä mai-
25120: 4) edellämainituista seikoista johtuen nittuihin asialkirjo:lihin viitaten pyydämme
25121:
25122: 245-29 80
25123: 634 Xl,33. - ·Suolahden-'Kokkoian rautatie. -
25124:
25125: kunnioittaen esittää eduskunnan päätettä- uusista rautatiemkennuksista ensi vii-
25126: väksi toirvomuksen, sivuotiskautena, tähän esitykseen ot-
25127: taisi rautatien rakentamisen Suolah-
25128: että hallittts, valmistaessaan esitystä desta Kokkolaan.
25129:
25130:
25131: Helsingissä, 8 päivänä elokuuta 192.9.
25132:
25133:
25134: Viljami Kalliokoski Kaino W. Oksanen.
25135: Artur Koskelin. Y. W. Puhakka.
25136: J. E. Hästbacka. Janne Koivuranta.
25137: Matti Lepistö. Ansh. Alestalo.
25138: Hilda Seppälä. P. Saarelainen.
25139: Emil Jokinen. Antti Kemppi.
25140: Hilja Pärssinen. Aino Luostarinen.
25141: And. Forsberg. Walter Mäkelä.
25142: Gustav Lindberg. Väinö J. Kallio.
25143: Anttoni Vertanen. Emil Jutila.
25144: Jalmari Virta. Mauritz Fr. Rosenberg.
25145: Siina Urpilainen. Kalle Kyhälä.
25146: 635
25147:
25148: XI,s4. - Toiv. al. N:o 100.
25149:
25150:
25151:
25152:
25153: Kivioja y. m.: Rautatien rakentarnisesta Ylivieskan ase-
25154: rnalta Ryöppään rnerisatarnacm.
25155:
25156:
25157: E d u s k u n n a 11 e.
25158:
25159: Viitaten viime valtiopäiville edustaja taisi koneellisen tutkirnuksen aiotulla
25160: Mootakallion y. m. dättämään toivomusaloit- Ylivieskan-Rahjan ratasuunnalla,
25161: teeseen N :·o 93, koskeva satamaradan raken- ja
25162: tamista Ylivieskan asemalta Ryöppään että hallitus laatiessaan Eduskun-
25163: merisatamaan Kalajoen Rahjankylässä, nalle esityksen seuraavien vuosien
25164: saamme ehdottaa samoihin perusteluihin, rautatierakJennuksista ottaisi siihen
25165: tutkimuksiin ja asiakirjoihin viitaten edus- rautatien rakentarnisen Ylivieskan
25166: kunnan päätettäväksi toivomuksen, asernalta Ryöppään merisatamaan
25167: Kalajoen Rahjankylässä.
25168: että hallitus ensi tilassa toirnitut-
25169:
25170: Helsingissä, elokuun 5 päivänä 1929.
25171:
25172:
25173: Vilho H. Kivioja. Eero Nurmesniemi.
25174: Väinö Malmivaara. P. Ruotsalainen.
25175: L. Mustakallio. S. Tuomikoski.
25176: 636
25177:
25178: Xl,s5. - Toiv. al. N:o 101.
25179:
25180:
25181:
25182:
25183: Tuomikoski y. m.: Rautatien rakentamisesta Lapin asemalta
25184: Paavolan, Rantsilan, Temmeksen, Tyrnävän ja Muhok-
25185: sen kuntain kautta Vaalaan.
25186:
25187:
25188: E d u s kun n a ll e.
25189:
25190: Liikenneyhteyden saaminen Pohjois-Suo- on aloitettu vasta senj.älikeen kun rautatie-
25191: men parhaimman s. o. Raahen sataman ja hallituksen ehdotus vuosien 1931-1935
25192: Oulujärven seutujen välillä on jo kauan ai- rautatierakennusohjelmaksi oli valmistunut
25193: kaa ollut päiväjärjestyiksessä. Niinpä 1907 ja kysymys tämän ratahankkeen toteuttami-
25194: vuoden valtiopäivillä tehtiin esitys rata- sesta näin ollen ei sitä tietä joudu eduskun-
25195: suunnasta Lapin asema-Vaala mutta käsi- nassa käsiteltäväksi on asian tärkeyteen näh-
25196: teltiin se Oulun-Vaalan ratakysymyksen den tarpeellista esittää se anomustietä.
25197: yht·eydessä ja hylättiin etupäässä sentähden Siinä anomuksessa ratasuunnan Lapin
25198: että ,poikkirata Vaalasta Ouluun ku1kisi asema-Vaala tutkimisesta, jonka Raahen
25199: tasaisempia ja parempia maita kuin Vaa- kaupunginvaltuutetut toukokuulla 1927 val-
25200: lasta Lappiin ja että sittenkuin Oulun hank- tioneuvostolle jättivät, perusteltiin esitystä
25201: keet uuden tilavamman ja ajanmukaisen pääasiallisesti sillä, .että Raahen kaupungin
25202: sataman rakentamisesta ovat käyneet var- satama, joka ikimuistoisista ajoista on ollut
25203: memmiksi, ei kes~äne kauan ennenkuin Ou- Pohjois-Suomen parhaimpia ja joka on ke-
25204: lun sataman etevämmyys !kävisi kieltämät- rännyt liikennettä aikaisemminkin aina Sa-
25205: tömäk:si." Radan tarpeellisuus on kuiten- voa ja Karjalaa myöten, !kykenee vastaanot-
25206: kin käynyt aikaa myöten yhä huomattavam- tamaan ilman järjestelyitä sen liikenteen,
25207: maksi etupäässä juuri Oulujärven vesistöjen joka Kainuusta ja Oulujärven seuduilta
25208: varsilta merenrannikolle johdettavan puu- sekä mahdollisesti ylempääkin Koillis-~Poh
25209: tavaraliikenteen vaatiman satamakysymyk- janmaalta merenrannikolle suuntautuu. To-
25210: sen takia, jota vieläkään ei ole saatu vuoden distuksena tälle pyydetään viitata vain val-
25211: 1907 rautatievaliokunnan mietinnössä N :o 5 tion satamakomitean mietintöön N :o 8 vuo-
25212: esitetyllä tavalla järjestetyksi, mutta myös- delta 1925, jossa sivulla 50 lausutaan Raa-
25213: kin radan vaikutuspiirissä tapahtuneen ta- hen satamasta m. m. että ,Raahen satama
25214: louselämän kehityksen johdosta. ilman suurempia kustannuksia voipi vas-
25215: Valtiovallan taholta onkin tähän rata- taanottaa paljon suuremman liikenteen kuin
25216: suuntaan kiinnitetty jo huomiota kun Raa- sen kautta nykyään kulkee".
25217: hen kaupunginvaltuutettujen esitys ratalin- Raahen sataman liikennöitsijöilleen tar-
25218: jan silmämääräisestä, taloudellisesta sekä joamat ·edut ovatkin erikoisen huomattavat
25219: tarpeellisissa kohidin koneellisesta tutkimuk- ei ainoastaan puutavarain ·lai•vaukseen vaan
25220: sesta on kuluvan kesän ajalla toimitettu. myöskin niiden varastoimiseen nähden.
25221: Kun kuitenkin puheenaoleva tutkimustyö Varastoalueet, jotka jakautuvat neljään
25222: Xl,35. -Tuomikoski y. m. 637
25223:
25224: toistensa kanssa yhteydessä olevaan aluee- Tässä suunnitelmassa m. m. esitetty 800 m.
25225: seen käsittävät kaikkiaan n. 220 ha alan kar- mittainen purkuraide, josta 200 m. on ra-
25226: kean soran peittämiä kangasmaita, jotka kennettu suoraan mereen, on ohikulkuraitei-
25227: ovat mahdollisimman edullisia sahatun puu- neen nyt valmiina. Raahen sataman suurin
25228: tavaran säilytyspaikkoina ja sijoittuvat vientitavara viime vuosina on ollut pientä
25229: n. 10 km. pituudelta pääasiallisesti pitkin puutavaraa, joka etupäässä kuormataan
25230: syviä suojattuja merenrantoja. Varasto- alukseen satama-altaasta vedestä, joten on
25231: alueilta, joita nykyisin on liikennöitsijöille luonnollista, että mainitunlainen purkuraide
25232: vuokrattu n. 65 ha ei tavaroiden kuljetus edistää tämän tavaran käsittelyä.
25233: laivaan ole 'Pitkä miltään kohdalta, sillä lai- Raahen sataman kautta lähettävät tava-
25234: vat ankkuroivat lähelle rantoja. Paikatel- roitaan Raahe 0/Y., AjB. F. A. Juselius
25235: len voipi laiva tulla kuivan maan reunaan, 0 jY., jolla on satama-alueella uusi 4-raami-
25236: joten tavaroiden kuljetus siihen ei näin nen saha, Metsänomistajain Metsä/keskus
25237: ollen kysy suuriakaan kustannuksia. Tämän OjY., OjY. Yhtyneet sahat, 0/Y. Savio &
25238: lisäksi voidaan mainita, että Raahen kau- Kangas, Kajaanin Puutavlliraosa:keyhtiö ja
25239: punki sitäpaitsi omistaa Pohjois-Suomen sy- useat pienemmät liikkeet Raahesta, Raahen
25240: vimmän sataman. Tämä on todettu tutki- seudulta ja Iisalmen-Ylivieskan radan var-
25241: muksissa, joita paikan määräämistä varten silta. Viime 10 vuoden ajalla on Raa-
25242: uudelle laiturille on toimitettu. Näissä tut- hen satama ollut keskimäärin vuodessa auki
25243: kimuksissa selvisi, että suunnitellun laitu- 208 vuorokautta.
25244: rin sivuun, kun se rakennetaan me11een pis- Raahen satamassa käyneicden kauppa-alus-
25245: tävä:ksi vaikkapa vain 150 m. mittaisena, ten luku- ja tonnimäärä.
25246: saadaan vähällä vaivalla 50 jalan syvyys ja Vuosi Luku Vetomäärä reg. tonn.
25247: että sama syvyys on helposti saatavana 1919 ••• 0 0 •••• 0 69 76,000
25248: myöskin sen edustalla olevalle redille. 1920 • 0 ••••••• 0 112 102,520
25249: Kun Raahen satamaan johtavalla uudella 1921 0 •••••• 0 •• 80 38,418
25250: väylällä on 30 jalan todellinen syvyys, miikä 1922 0 ••••••••• 156 124,585
25251: vuoden 1926 aja1la toimitetun trallauksen 1923 •••• 0 ••••• 114 86,899
25252: perusteella on vahvistettu 24 jalaksi, niin 1924 ••• 0 0 •• 0 0. 95 64,524
25253: pääsevät satamaan ja aivan kuivan maan 1925 •••••••• 0. 113 84,150
25254: reunaan siinä niin syvässä uivat laivat kuin 1926 •••• 0 ••• 0. 89 66,521
25255: yleensä Merenkurkun pohjoispuolelle tule- 1927 • 0 ••••••• 0 129 106,282
25256: vat. 1928 ••• 0 0 •••• 0 111 87,836
25257: LastausaHaita on Raahen satamassa
25258: useita. Niistä on esim. Elkonreti 1,000,000 Raahen vienti, jdka käsitti yksinomaan
25259: m 2 laajuinen ja 30 jalan syvyinen, Lapa- puutavaraa oli:
25260: luodon reti 500,000 m2 laajuinen ja 24 ja- 1919 ............. . 217,369 m 3
25261: lan syvyinen ja Roskan reti 350,000 m 2 1920 ............. . 257,062 "
25262: laajuinen ja 24 jalan syvyinen. 1921 ............. . 86,805 "
25263: Senjälkeen kuin valtion satamakomitea 1922 304,183 "
25264: antoi edellä mainitun esityksensä, on Raa- 1923 191,674 "
25265: hen kaupunki vastaista liikennettä silmällä 1924 137,083 "
25266: pitäen valmistuttanut johtaja Adolf Back- 1925 174,149 "
25267: berg'illa uuden suunnitelman sataman jär- 1926 147,419 "
25268: jestelyksi, mikä toteutettuna tekee tavaroi- 1927 263,061.3 "
25269: den käsittelyn siinä entistä mukavammaksi. 1928 183,901.1 "
25270: 638 Xl,35. - Lapin aseman-Vaalan rautatie.
25271:
25272: Satamamenot Raahessa: Maapinta-ala . . . . . . . . . . . . . . . . 44,648 ha
25273: 1919 16,162:- Viljeltyä maata . . . . . . . . . . . . . . 4,290 ,
25274: 1920 15,465:- Luonnonniittyä . . . . . . . . . . . . . . 1,058 ,
25275: 1921 57,586:- Metsämaata . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23,200 ,
25276: 1922 53,967:- Viljelyskelpoista maata . . . . . . . 12,100 ,
25277: 1923 48,922:- Yhteensä 40,648 ha
25278: Että Raahen satama todella on se paikka,
25279: johon edellä mainittu Oulujärven seuduilta Meijeriin viety maitomäärä
25280: rannikolle suuntautuva liikenne on ohjat- vuodessa on n. . ........ . 3,000,000 kg.
25281: tava, ei kaipaa enempiä selvittelyjä. Mutta Voin tuotanto ........... . 125,000 "
25282: jotta tätä luonnon muodostamaa satamaa Tavarain vaihto n. . ...... . 905,000 "
25283: voitaisiin maan hyödyksi käyttää, on ehdo- Pitäjän väkiluku n. 6,200 henkilöä.
25284: tettu Lapin aseman-Vaalan rata rakennet-
25285: tava. Rantsilan pitäjä:
25286: Yksistään ne valtavat puutavaramäärät,
25287: joita Oulujärven vesistöjen varsilta voitai- Kolmnaispinta-ala ........... . 63,360 ha
25288: siin valtion ja yksityisten metsistä ranni- Viljeltyä maata ............. . 3,863 "
25289: kolle tätä tietä kuljettaa, antaisivat radalle Luonnonniittyä ............. . 2,045 "
25290: jo sellaisen liikenteen, joka korvaisi ne uh- Metsämaata ................. . 40,000 "
25291: raukset, mitkä sen rakentamisesta lkoituisi- Viljelyskelpoista maata ...... . 17,000 "
25292: vat. Mutta sitäpaitsi luopi rautatie vaiku-
25293: tuspiirissään itse itselleen yhä lisääntyvää Yhteensä 62,908 ha
25294: liikennettä varsinkin nykyaikana jolloin ta-
25295: louselämä sielläkin sitten vuoden 1907 on Meijeriin viety maitoa n . . . 2,800,000 kg.
25296: huomattavasti kehittynyt, mutta joka vasta Vointuotanto ............. . 110,000 "
25297: rautatien avulla voi kehittää sitä nykyaikai- Tavarain vaihto vuodessa .. 850,000 "
25298: sia talousmuotoja hyväksi käyttämällä. Pitäjän väkiluku n. 3,000 henkilöä.
25299: Puheenaoleva rata, Lapin asemalta läh-
25300: tien, kulkisi n. 30 km. matkan Paavolan ja Rantsilan pitäjästä johtuu rata Temmek-
25301: Rantsilan pitäjien läpi Siikajokilaakson vil- sen pitäjän läpi, joka, vaikkapa onkin pie-
25302: jelY~ksille edullista seutua ja ehkäpä Pohjan-
25303: nempi kuin Paavolan ja Rantsilan pitäjät,
25304: maan maatalouden kehitykselle parhainta on maataloudellisesti edistyvää seutua. Tem-
25305: aluetta, sillä radan vaikutuspiiriin tulisi meksen viljelty pinta-ala on n. 1,800 ha,
25306: Paavolan pitäjässä n. 12,100 ha ja Rantsi- luonnonniittyä n. 600 ha, viljelyskelpoista
25307: lan pitäjässä n. 17,500 ha, joka maa-laadul- ja metsämaata yhteensä n. 10,000 ha. Tyr-
25308: taan on osaksi mutasuota ja osaksi saviliete- nävän kunnan ylipäässä, jonka kautta rata
25309: maata. Onkin selvää, että uudet kulkuneu- tulisi kulkemaan on :
25310: vot antaisivat uutta intoa uudisviljelyksille
25311: ja uudisasutukselle näilläkin seuduin, joissa Viljeltyä maata n. . . . . . . . . . . . . 420 ha
25312: maanviljelystä on koeteltu ilman niitä-kin Luonnonniittyä n. . . . . . . . . . . . . . 500 ,
25313: kehittää nykyaikaisiin muotoihin. Viljelyskelpoista maata n. . . . . . . 1,200 ,
25314: Maataloustilasto näistä pitäjistä on seu-
25315: raava: Näillä seuduilla on metsiä noin 60,000 ha.
25316: Paavolan pitäjässä sillä osalla, jota rata Tavarain vaihto tällä osalla Tyrnävää on
25317: tulisi kulkemaan : laskettu olevan n. 100,000 kg. vuodessa.
25318: Xl,35, -Tuomikoski y. m. 639
25319:
25320: Muhoksen pitäjän Kylmälän kylässä, jonka Kaikesta päättäen tällä n. 92 km. mittai-
25321: kautta rata myöskin kulkisi, on taloja 125 sella radalla, joka tulee pääasiassa kulke-
25322: ja asukasluku 1,000 henkeä. Viljellyn maan maan rautatien rakentamiselle jotensaikin
25323: pinta-ala on n. 1,000 ha, luonnonniittyä helppoa maastoa, jossa ennakkotietojen mu-
25324: n. 1,250 ha, viljelyskelpoista maata n. 2,000 kaan radan rakentamiskustannukset kilo-
25325: ha ja metsämaata tässä ympäristössä sama- metriltä jäävät huomattavasti alle nykyisin
25326: ten n. 60,000 ha. Tavaravaihto vuosittain rakennettavana olevien ratojen kustannus-
25327: n. 250,000 kg. Tämän kylän ik:ohdalla tulisi ten, tulee olemaan rautatietaloudellinen
25328: rata olemaan n. 4-6 km. etäisyydessä Pel- kannattavaisuus eikä yksistään kansallis-
25329: son iSUOn uudisasutuksesta. Tä:hän suohon taloudellinen merkitys. Samalla se edistäisi
25330: on valtio uhrannut huomattavia summia ja myösik:in valtion ja yksityisten metsätaloutta
25331: onkin siitä osa saatu jo viljelyskelpoiseksi. sekä pienen puutavaran käyttöä ja !kulje-
25332: Suon asuttamiseen tekisi rautatie kuitenkin tusta.
25333: aivan täydellisen käänteen ja voisi sinne Kaiken sen perusteella, mitä edellä on esi-
25334: muodostua Pohjoismaiden ehkä huomattavin tetty ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
25335: uudisasutusalue. Säräisniemen pitäjässä kul- päätettäväksi toivomuksen,
25336: kisi rata Kukkolan ja Niemisjärven kylien
25337: kautta, jotka kaikki, sydänmaan kylinä, että normaaliraiteinen rata raken-
25338: pääsisivät taloudellisesti edistymään, sillä netaan Lapin asemalta Paavolan,
25339: mahdollisuuksia siihen olisi täälläkin. Rantsilan, Temmeksen, Tyrnävän ja
25340: Yleensä ovatkin maatalouden kehittymis- Muhoksen kuntain kautta suoraan
25341: mahdollisuudet tämän radan vaikutuspii- Vaalaan sitä ratasuuntaa, joka äsket-
25342: rissä melkeinpä rajattomat, jota yksistään täin on rautatiehallituksen toimesta
25343: tuo kuuluisa Pelson suo, maanlaatuunsa ja tutkittu, ja
25344: laajuuteensa nähden ei anna, vaan tulisi että rata otetaan vuosien 1931-
25345: sitä lisäärrnään yleensä näiden seutujen vil- 1935 rautatierakennusohjelmaan.
25346: jelyskelpoisten maiden asutukselle ottami-
25347: nen. Miik:ä merkitys tällä olisi meidän kan-
25348: santaloudellemme, on sanomattakin se1vää.
25349:
25350: Helsingissä, 7 päivänä elökuuta 1929.
25351:
25352:
25353: S. Tuomikoski. Väinö Malmivaara.
25354: Vilho H. Kivioja. E. Huttunen.
25355: A. Luoma. Siina Urpilainen.
25356: 640
25357:
25358: Xl,36. - Toiv. al. N :o 102.
25359:
25360:
25361:
25362:
25363: Niilekselä y. m.: Ratttatien rakentamisesta H aapajärveltä
25364: Vaalaan.
25365:
25366:
25367: E d u s k u n n a ll e.
25368:
25369: Vuodan 1929 ensimmäisillä valtiopäivillä tavimpia. Tämä kannattavaisuus on taattu,
25370: teki allekirjoittanut Niilekselä toivomus- vailkka~a ra.tru ajateltaisiin ainoastaan eril-
25371: aloitteen Haa.paj.ärven-Vaalan rautatien lisenä; Haapajärvi-Vaala ratapätkänäkin.
25372: ra;kentamisesta. Sen lisäksi, mitä kysymyk- Mutta kannattavaisuus yhä va;rmistuu kun
25373: sessä olevan toivomusaloitteen N:o 94 perus- otalffime huomioon, että kysymyksessä oleva
25374: teluissa sanotaan, joihirrka pyydämme vii- rata on elimellinen osa siitä Keski-Suomen
25375: tata, saamme vielä .mainitun aloitteen tuelksi suuresta. runkora,dasta, joka alkaisi Riihi-
25376: esittää •eräitä huomioon otettavia seikkoja. mäeltä ja j•atkuisi Jyväskylän kautta Haa-
25377: Kysyney-lrnessä olevalla ratasuunnalla toi- paj.äJrvel1e ja edelleen Vaalasta J>ohjoiseen,
25378: mitettiin valtion puolesta n. k. puo:tkoneelli- maihdolliJsesti tu1evaisuudessa Kuusamoon
25379: nen :j•a taloudellinen tutkimus nyt kuluneen ja aina Kemijä,rv.elle saakka. Edellä olevan
25380: kesän aikana. Mainitun tutkimuksen tulok- perusteella ehdotamme eduskunnan päätet-
25381: set ja kannattavaisuuslaskelmat ovat luon- täväksi toivomuksen,
25382: nollisestikin saatavissa v•asta kuluvan vuo-
25383: den l<JtPpupuolella rautatiehallitukselta, jol- että hallitus antaisi esityksen nor-
25384: loinka selviää se tosiasia, että kysymyksessä maaliraiteisen rautatien rakentarni-
25385: oleva rata tulee olemaan maamme lmnnat- sesta Haapajärveltä Vaalaan.
25386:
25387: Helsingissä, 8 päivänä elokuuta 1929.
25388:
25389:
25390: Matti Niilekselä. Eero Nurmesniemi.
25391: Vilho H. Kivioja. Aleksi Hakala.
25392: Emil Jutila. Heikki Vehkaoja.
25393: Albin Asikainen. Vihtori Vesterinen.
25394: L. Mustakallio.
25395: 641
25396:
25397: Xl,s7. - Toiv. al. N:o 103.
25398:
25399:
25400:
25401:
25402: llä.mtinen '!· m.: Oulun-Kuusarnon-Paanajiirvtn rauta-
25403: tien rakentamisesta.
25404:
25405:
25406: E d u .s k u n nalle.
25407:
25408: Kun edu.skunta laati lain erinäisistä. rau- kustannuksista ja kannattavaisuudesta val-
25409: tatierakennuksista vuosiksi 1926-1930, liitti
25410: 1
25411: mistuivat v. 11927. Näin ol1en voimme nyt
25412: se siihen huomautuksen, että hallitus jo eaellämainittua lJatahan:ketta arvostella
25413: ajoissa ryhtyisi valmistamaan suunnitelmaa mahdollisimman varmoilla perusteilla.
25414: seuraavaa rakennuskautta varten. Samalltt Tutkimuksen mukaan on niiden kuntien
25415: edusklmta Jmhoitti hallitusta tutkitutta- asukasluku, joiden halki rata tulisi kulke-
25416: maan muutamia ratahankkeita mainiten en- maan, sekä radan vaikutuspiiriin jäävä OM
25417: simmäisenä Oulun-Kuusamon-Paanajär- niistä seuraava :
25418: ven mtasuu.nnan ja lausuen siitä m. m. seu-
25419: raavaa: ~1>;'~<1
25420: ::rooeE'~>'~ '0<
25421: ,Oulun-Kuusamon radan rakentamista dl" ~ <l !. "'~s:e.
25422: =-~=[
25423: on anottu jo rneljännesvuosisadan aj·an.
25424: Kunta ~~e"o "'""
25425: "'"'
25426: Maassamme ei enää ole mitään aluetta, jossa
25427: !!"'"""
25428: :~~9
25429: "'""'"
25430: c~ ""' !!i"'"'il'
25431: ~~~rR
25432: ~:· ..
25433: niin :huonoj·en kulkuteiden takana ja liiken- Oulujoki 0 0 0 •• 0 6,342, '20 1,268
25434: teelle huonojen vesireittien varsilla asuisi Kiiminki ••• 0. 0 2,403 100 2,403
25435: niin suurta vä.estömäärää, noin 36,000- Ylikiiminki .... 3,121 70 2,185
25436: 40,000 3!Sukas:ta, kuin Oulun-Kuusamorn Haukipudas ... 6,82t2 35 2,388
25437: rata.suunnalla, jonka kaukai.simma.sta koh- Ii 0 ••••••• 0 0 •• 7,767 20 1,155-3
25438: dasta nyt on liiketeitä pitkin 300 km. rauta- Pudasjärvi 0 ••• 12,409 50 6,204
25439: Taivalkoski .... 4,29!9 55 2,794
25440: tielle ja jonka alueen rautatien tarvetta ei
25441: Rovaniemen-K€!111ij ärven rautatiekään pal- Kuusamo .....
25442: Posio ..• 0.
25443: } 14,287 70 10,009
25444: joa vähennä. Oulun~Kuusamon :radan
25445: vaikutusalueella on valtion metsissä huo- Oulun kaupunki 21,470 10 2 1147
25446: mattavia määriä puutava.:raa ja täysikas- Kaildriaan •••• 0 78,9•20 Yhteensä 30,951
25447: vuista arvopuuta. Kuusa:rnon ylängöllä ja
25448: osittain muuallakin on arvokkaita mirneraa- Asukaslukukim on siis huomattava ja
25449: leja ja Iijoessa ja Oulangan ve.sistöissä on pinta-ala vastaa kaksi kertaa Uudenmaan
25450: runsaasti !koskivoimia, ,jotka voitaisiin käyt- lääru.in pinta"alaa. L,ähimmälle rautatie-
25451: tää teollisuuden palvelukseen." asemalle on nykyisin liikenneteitä pitkin
25452: Hallitus täyttikin kiireellisesti edU!Skoo.- P.aanajärveltä n. 300 km, Kuusamon kirkon-
25453: nan toivomuksen. Kesällä v. 1926 suoritet- kylästä n. 200-250 km, Taivalkosken kir-
25454: tiin mainitulla ratasuumn!Ula puolikoneelli- kolta 180 ja Puda.sjä:rveltäkin vielä 100 km.
25455: nen tutkimus ja laskelmat radan rakennus- Paitsi yllä lueteltuja kuntia tulisi rauta-
25456:
25457: 2~15-29 81
25458: 642 Xl,37. --- Ourlun-Kuusamon rautatie.
25459:
25460: tiestä hyötyä Kuolajärven eteläosille ja Oulrm-Kuusamon---c-Paooajärven radan
25461: osalle Puolankaa ja Suomussrnlm.ea. tärkeimpiä tE:Jhtäviä. 'Sen avulla voidaan
25462: Oulun (T.uiran) -----Kuusamon-iPaanajär~ Vienan me:veen laskevan Kuusamon järvi-
25463: ven radan pituus olisi 27,8 km ja raikennm~ alueen :j~a ·Oulankajoen alueen puuta'\Carat
25464: kustannukset, Tuiran aseman laaj~nnus huo- kulj·ettaa Pohjanlahteen. Edellämainituilla
25465: mioon ottaen, on arvioitu 303 miljoonaksi alueilla on mnen maailmansotaa :suuria tuk-
25466: maxkaksi eli n. 1,090,000 mk. ratakilometriä kipuita myyty mitättömästä hinnasta, mutta
25467: kohti. Rakennuskustannukset olisivat hal- pi·entä puutavaraa ei ole kukaan ostanut.
25468: vimmat Oulun-KostOIIl (Tahcalkosken) vä- Oulankajoen vesialuealla ja leveällä vyöhyk-
25469: lillä di n. '916,000 mk. ratakilometriä kohti. lmellä V:enäjän rajan sivulla on vielä laa-
25470: Siitä :Raanajärvel1e on vain pari hiukoo joja koslmmattomia metsiä, joissa puut saa-
25471: hankalampaa maastoa. Yleensä siis raiken- vat rauhassa ke1ottua, kaatua ja lahoa ja
25472: nuskustaThllukset ovat normaaliset. joita alueita ihminen ei voi vielä mitenkään
25473: Tutkim'lllsten mukaan olisi valtiolle tuloja hyvä.kseen käyttää.
25474: henkilöliikenteestä 2,038,6·31 mk. ja tavara-
25475: 1
25476: Rautatiehallitus on lisäkasvun perus-
25477: liikooteestä 33,834,732 mk. eli yhteensä teella rarvioinut radan pääteasemalta Paan·a-
25478: 35,8713,363 mk; ja kun vuotuiset menot on järveltä tulevan kuljetettavaksi puutavaraa
25479: laskettu .29,043,346 markaksi, tuottaisi rata noin 180,000 tonnia, mikä on va:vsin huo-
25480: puhdasta tuloa 6,830,017 mk. mattava luku, kun Suojärven suuren puu-
25481: Rakoonuspääomal1e tuottaisi siis liikenne- tava:va,aseman vastaava lähetysmäärä v.
25482: ylijäämä 2,:25%, ollen 1tämä klllllnattavai- 1925 oli 150,000 tonnia. Muilta ljSemilta
25483: suusprosentti huomattavasti suurempi kuin Kuusamon pitäjässä on arvioitu j.outuvan
25484: rakenteilla olevilla Oulun-Nurmeksen ja lähetettäväksi n. 110,000 tonnia, Taivalkos-
25485: Haapamäen_,Porin radoilla. kelta n. 918,000 tonnia ja Pudasjärv;eltä n.
25486: Mutta valtion talouden kannalta katsoen 90,000 tonnia puutavaraa. Luvut riittäväit
25487: on Oulun--K:uusamon-P.aanajärven ra,.. osoittamaan, ·että Kuusamon radasta tulee
25488: dalla erinomaisen ,suuri merkitys sentähden, täysin Suojärven vertaim~n metsärata.
25489: että se välillisesti kohottaa valtion metsien Mutta niinkuin rautatiehallitus on tämän
25490: arvoa niin paljon, että arvon nousu peittäisi rautatietutkimuksen ohella huomauttanut,
25491: ehkä kalklsin ker:voin radan rakennuskustan- tulee ensi kymmeninä vuosina hakkuu ole-
25492: nukset. iMetsä:hallituksessa suoritettujen las- maan lisäkasvua suurempi, kun yli-ikäiset
25493: kelmien mukaan on radan vaikutusalueella puut, kelohongat ja harvantatuotteet on saa-
25494: arvopuita yhteensä valtion m~tsissä tava maailman maxkkinoill€.
25495: 35,6,98,215 kappaletta ja puutavaraa kaik- Vaikka laskelmilla todettava suurin ra-
25496: kiaan 52,256,868 m 2 • hallinen hyöty Kuus~mon rada:sta tuleekin
25497: Ylksityistem. omistamista metsävaroista ei metsätalouden piiristä, •edistää rata seudun
25498: ol·e laskelmia. Kuusamon kunnassa on yksi- muidenkin luontnonrikkauksien hyväksikäyt-
25499: tyisten omistamaa maata 40% ja Taival- tämistä (vertaa v. 1924 Liitteet !-IX sivut
25500: kosken kunnassa :23%. K.'Un näissä maini- 66----79·). Koskivoimiin ja looeltä saatavallin
25501: tuissa kunnissa sekä Oulangan alueella Kuo- raaJka-<aineeseen perustuen voi syntyä purm-
25502: lajärven pitä,jäs<l:ä on valtion metsissä 2·3 jalostusteollisuutta ylemmäksi vesistöjen
25503: milj. kpl. arvopuuta, nousee mainittujen varsillekin. - Kiviteollisuudel1e on jo käy-
25504: seutujen koko arvopuumäärä 30---40 mil- täamössä koeteltuja edellytyksiä olemassa.
25505: joonllia. Kuusamossa on jo kolme kannattavaa ko-
25506: Näiden kaukaisimpien seutujen puumää- vasinte'hdasta ja sen lisä:ksi lukuisia käsin-
25507: rien saattaminen maaiLmanmarkkinoille on tekijöitä. - Kuparimalmia on seudulla ta-
25508: . Xl,37. - Hänninen y. m. 643
25509:
25510: vattu, Joskin kä.yttömahdollisuudet ovat on tullut yhä kipeämmä:ksi. Rajan sulkemi-
25511: vielä selvittämättä. -Kuusamon soista an- ~en tähden ovat vanhat liikennetiet Vienan
25512: taa niitä tutkinut tohtori Väinö Auer erit- Karjalaan ja Vienan mereen katkeneet, ja
25513: täin !hyvän arvostelun mainiten niitä maan osittain metsätaloudesta ·elävä väestö on jou-
25514: pa.riha.iksi. Hyviä soita on alempanakin Tai- tunut taloudelliseen hätään''. Sen tahdeD
25515: valkosken ja. Pudasjärvein pitäjissä, mutta eduskunta lausui toivomuksenaan, että;
25516: on niiden käyttäminen viljelys- ja asutus- ,Koillis~Suomen rajaseudut mahdollisimman
25517: tarkoituksiin yhtäläisesti riippuvainen rau- pian yhdistettäisiin muuhun .Suomeen'' .
25518: tatien saannista kuin Kuusamonkin. Kiai- .S1en jälkeen on varsinkin rajapitäjissä ta-
25519: ki11e näille edellytyksille avautuvat käyttö- loudellinen asema vuosi vuodelta yhä huo-
25520: mahdollisuudet vasta rautatien avulla, sillä nontunut ja ne ovat lähestymässä yhä an-
25521: valmisteiden kuljetus ulko- ja kotimaan karampaa pulakautta, kun sen lisä:ksi iso-
25522: markkinoille tulee nykyisillä kulkuneuvoilla jako on keskeyttänyt Kuusamon, Posion ja
25523: raskaalle tavaralle ylenmäärin kalliiksi ja Kuolajärven kunnissa metsän myynnin ja
25524: vasta rautatiekuljetus tekee m. m. apulan- tukkityöt, joilla nä.ihin a1sti on elänyt osit-
25525: tain käytön ylimaan soilla kannattavaksi tain tai kokonaan suuri osa asukkaista. Ou-
25526: Lisäksi mainittakoon, että kalastUJS tuot- lun läänin katokomitea onkin hallitukselle
25527: taisi arvokasta rautateillä kuljetettavaa ta- lähettämässään lausunnossa tästä vakavasti
25528: val1aa. huomauttanut ja pitää Oulun-----Kuusamon-
25529: Vialtio on velvollinen pitämään huolta sii- Paanajärven rautatien rakemtamista ~ensi ti-
25530: täkin, että liikenneväEneet, mikäli ka.nnatta- lassa aivan välttämättömänä.
25531: vaisuu.ssu!hteet sen sallivat, jaka.antuvat ta- Rautatiehallitus onkin jo laatiessaa.n laki-
25532: saisesti eri alueiden ja niillä elävi·en väestö- esitysehdotuksen ha.llitukselle seuraavaa ra-
25533: piirien kesken. Kun otetaan huomioon, ettäi kennuskautta varten ottanut siinä ensi si-
25534: Koilli.s-Pohjanma.alla on vähän aluksilla jalle Oulun.~Kuusamon-Paanajä.rven :ra-
25535: kuljettavia vesi11eitt.ejä ja että. näiltä alueilta dan.
25536: mereen juokseva Iijoki on laivaliikenteelle E·dellämainittuihin tutkimuksiin ja mui-
25537: kelpaamaton ja perin huono tukkien uitto- hin perusteluihin vedoten ehdotamme edus-
25538: jokikin, niin ei ole mitään seutua maas- kunnan päätettäväaffii toivomuksen,
25539: samme, jossa niin 1suuret a.suk~mää.rät elä-
25540: vät yhtä ihuonojen kulkuteiden takana ja että · hallitus valmistaessaam esi-
25541: yhtä eristetyssä asemaJSSa kuin kyseessäole- tystä laiksi rautateiden mkentami-
25542: vien seutujen väestö. Eduskunta on tämän sesta seuraavaa mkennuskawtta var-
25543: .seikan jo viime lakia valmistellessaan huo- ten ottaisi siihen Oulun (Tuiran)-
25544: mannut, ja vastauksessaan m. m. mainitsee, K uusamon-Paanajärven ra.dan.
25545: että ,rautatien tarve koillisilla rajaseuduilla
25546:
25547: Helsingissä elokuun 113 päivänä 1929.
25548:
25549:
25550: Kaarlo Hänninen. S. Kariniva. Ville Vallas.
25551: K. J. Ellilä. Emil J utila. Kaapro Huittinen.
25552: Taave Junnila. Arvi Ahmavaara. Ansh. Alestalo.
25553: E. Aromaa. M. A. Hannula. Vilho Nikkanen.
25554: Albin Asikainen. P. Saarinen. Anttoni Vertanen.
25555: Kaino W. Oksanen. J. Kauranen. Jussi Rapo.
25556: Aino Luostarinen. S. Tuomikoski. L. Mustakallio.
25557: Antti Junes.
25558: 644 ..
25559: XI,as.- Toiv. al. N:o 104.
25560:
25561:
25562:
25563:
25564: Lohi: Rataosan Ii-Kuusamo rakentamisesta.
25565:
25566:
25567: Ed u s kunnalle.
25568:
25569: Viittaamalla kuluvan vuoden ensimmäi- että hallitus, laatiessaan suunnitel-
25570: sille valtiopäiville jätetyn toivomusaloit- maa lähintä aikaa varten uusien
25571: teen N:o 96 perusteluihin ehdotan, että rautateiden rakentamiseksi, ottaisi
25572: eduskunta hyväksyisi toivomuksen, siihen rataosan Ii-Kuusamo.
25573:
25574: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1929.
25575:
25576:
25577: K. A. Lohi.
25578: 645
25579:
25580: XI,39. - Toiv. a.l. N :o 105.
25581:
25582:
25583:
25584:
25585: Ja.nhonen y. m.: Rautatien rakentamisesta Kontiomäen ase-
25586: malta Ristijärven ja Hyrynsalmen kautta Kiantajärven
25587: runtoon.
25588:
25589:
25590: E d u s k u n n a ll e.
25591:
25592: Viitaten eduskunnalle jättämäämme toi- järven ja Hyrynsalmen kautta Suo-
25593: vomusaloitteeseen N :o 98 v :lta 1929 (Liit- mussalmelle Kiantajärven rantaan,
25594: teet I-XI, siv. 452-455) rohkenemme v. 1908 tutkittua linjaa pitkin, ja
25595: esittää eduskunnan päätettäväksi toivo- että hallitus tutkituttaisi Kontio-
25596: muksen, mäen- Suomussalmen- Kemijärven
25597: ratasuunnalla vielä tutkimatta ole-
25598: että hallitus, valmistaessaan esi- van osan Suomussalmelta Taival-
25599: tystä laiksi rautateiden rakentami- kosken--Kuusamon rajamaita Posion
25600: sesta seuraavaa rakennuskautta var- kautta Rovaniemen--Kemijärven m-
25601: ten, ottaisi siihen rautatien rakenta- taan.
25602: misen Kontiomäen asemalta Risti-
25603:
25604: Helsingissä, elokuun 12 p:nä 1929.
25605:
25606:
25607: T. A. Ja.nhonen. -Kusti Arffman.
25608: Janne Koivura.nta.. P. Saarelainen.
25609: 646
25610:
25611: XI,4o. - Toiv. al. N:o 106.
25612:
25613:
25614:
25615:
25616: Koivuranta y. m. : Rautatien rakentamisesta Rovaniemen--
25617: Kemijärven radalta Kitkan vesistöön Kuusamon kun-
25618: nassa.
25619:
25620:
25621: E d u s k u n n a 11 e.
25622:
25623:
25624: Viittaamalla v. 1929 ensimmäisille val- kunnalle esitystä rautateitten 5-vuo-
25625: tiopäiville jätetyn toivomusaloitteen N: o tiseksi rakennusohjelmaksi ottaisi
25626: 100 perusteluihin (Liitteet I-XI, sivu tähän esitykseen ratasuunnan, joka
25627: 458) pyydämme kunnioittavimmin ehdot- alkaisi sopivalta kohtaa Rovaniemen
25628: taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, -Kemijärven 1·adasta ja päättyisi
25629: Kitkan vesistöön Kuusamon kun:
25630: että hallitus valmistaessaan Edus- nassa.
25631:
25632: Helsingissä, elokuun 12 päivänä 1929.
25633:
25634:
25635: Janne Koivuranta. T. A. J anhonen.
25636: Kusti Arffman. lY.I. A. Hannula.
25637: Antti Junes. Uuno Hannula.
25638: Viljami Kalliokoski.
25639: 647
25640:
25641: X1,4L - Toiv. al. N :o 107.
25642:
25643:
25644:
25645:
25646: Junes y. m.: Tornionjokivarren rautatien jatkamisesta
25647: Kaulinrannalta Kolarin kirkonkylään.
25648:
25649:
25650: E d u s k u n n a 11 e.
25651:
25652: Viitaten siihen toivomusaloitteeseen, jonka että hallitus, laatiessaan Eduskun-
25653: allekirjoittanut Junes y. m. ovat jättäneet nalle esityksen laiksi rautateiden ra-
25654: v. 1929 ensimmäisille valtiopäiville, Liitteet kentamisesta seuraavien vuosien ai-
25655: sjy. 460-462, aloite N:o 101, rohkenemme kana, ottaisi siihen Tornionjokivar-
25656: kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä- ren rautatien jatkamisen ja rakenta-
25657: väksi toivomuksen, misen Kaulinrannalta Kolarin kir-
25658: konkylään.
25659:
25660: Helsingissä, 8 päivänä elokuuta 1929.
25661:
25662:
25663: Antti Junes. Janne Koivuranta.
25664: Uuno Hannula. M. A. Hannula.
25665: Eero Nurmesniemi. Arvi Ahmavaara.
25666: Kaarlo Hänninen.
25667: TOISET
25668: •• ••
25669: VALTIOPAIVAT
25670: 1929
25671:
25672:
25673: LIITTEET
25674: XII
25675: VALTIOVARÅINVALIOKUNTAAN ALOITEAjAN
25676: jÄLKEEN LÄHETETTY LAKIALOITE
25677:
25678:
25679:
25680:
25681: HELSINKI 1929
25682: VALTi]ONEUVOSTON KIRJAPAINO
25683: •
25684: 651
25685:
25686: II, 110. - Lagm.ot. N:o 42.
25687:
25688:
25689:
25690:
25691: Molin: F'örslag till lag angående ändring av lagen om
25692: grunderna för avlöning i statens tjänster och befatt-
25693: ningar.
25694:
25695:
25696:
25697: T i ll R i k s d a g e n.
25698:
25699: I Regeringens proposition till Riksdagen Då olika uppfattning rått därom, huru-
25700: angående tillägg till ·och ändringar i lagen vida och i viliken mån Ri:ksdagen utan sär-
25701: om grunderna för avlöning i statens tjän- skilt initiativ kan ·vid behandlingen av ett
25702: ster och befattningar har Regeringen in- förslag om partiella ändringar i en la:g
25703: skränkt sig till att föreslå, att 6 och 8 §§ i vidtaga ändringar även i de delar av lagen,
25704: nämnda lag s:k:ulle erhålla ändrad lydelse, vilka ej direkt beröras i förslaget, ser jag
25705: varjämte i lagen skuHe införas en 7 § av mig föranlåten att, under hänvisning till
25706: det innehåll propositionen vidhandengiver. stadgandet i 32 § riksdagsordningen om
25707: En slkälig förbättning av statens tjänste- rätt att väcika motion som föranledes av en
25708: mäns och befattningshavares lönefö:vmåner till Riksdagen inlämnad proposition föreslå,
25709: kan dock icb åvägabringas, ifall icke jäm- att också 3 och 5 §§ i berörda lag måtte
25710: väl grundlönerna höjas samt familjetilläg- underik:astas ändring.
25711: gen ökas och tilldelas även tjänstemän med På grund av vad ovan anförts föreslår
25712: högre avlöning. För sådant ändamål böra jag,
25713: också 3 och •5 §•§ i sagda lag underkastas att Riksdagen måtte antaga ett så-
25714: revision. lydande lagförslag:
25715:
25716:
25717:
25718: Lag
25719: angående ändring av lagen om grunderna för avlöning i statens tjänster och
25720: befattningar.
25721:
25722: I enlighet med Riksdagen beslut stadgas häl'med, att 3 och 5 §·§ i lagen den 29
25723: december 1923 om grunderna för avlöning i statens tjänster och befattningar, skola
25724: erhålla följande ändrade lydelse :
25725:
25726: 3 §. arbetsmängd, som äro med tjänsten eller
25727: Grundlönen, till vil'ken i allmänhet också befattningen förenade, så ock av den ikun-
25728: hänföres penningvärdet av naturaförmå- . skap och förmåga, som därtill erfordras, i
25729: ner, utgör, beroende av det ansvar och den de särskilda avlöningsklasserna för år:
25730: •
25731: 652 11,17 o. - Valtion vil'lk3111liesten paJkkauSila.in muuttaminen.
25732:
25733: i I ............... . 120,000 mark i XXVI 15,000 mark
25734: II ............... . 100,000 " , XXVII 14,000 "
25735: " III 90,000 , ,XXVIII 13,000 "
25736: " IV 81,000 " , XXIX 12,000 "
25737: " V 75,000 "
25738: " VI 69,000 " Genom förordning bestämmes, inom
25739: " VII 63,000 " gränserna av statsförslaget, till vilken av-
25740: " VIII 58,500 " löningsklass varje tjänst eller befattning
25741: " IX 54,000 " skall hänföras.
25742: " X ............... . 49,500 "
25743: " XI 45,000 "
25744: " XII 41,000 " 5 §.
25745: " XIII 37,500 ,, Familjetillägg tillkommer innehavare av
25746: " XIV 34,000 " tjänst eller ibefattning, därest denne har
25747: " XV 31,500 " flere än ett barn, som av honom bör un-
25748: " XVI 29,500 " derhållas och är under 16 år.
25749: " XVII 27,900 " Familjetillägg utgår med högst 2,100
25750: " XVIII 26,300 " mark om året för varje sådant 'barn, som
25751: ", XIX 24,700 " i 1 momentet är sagt, dock sålunda, att
25752: XX 23,10D ,, tillägg utbetalas för ett barn, ·om dessa äro
25753: ," XXI 21,500 " två, för två, om de äro tre, ocih så ·vidare.
25754: XXII 20,000 " Makar, av vilka vardera inn~har sådan
25755: " XXIII ............... . 18,500 " tjänst eller befattning, som avses i 2 §
25756: " XXIV ............... . 17,000 " 1 mom., äro ioke iberättigade till familje-
25757: " XXV ............... . 16,000 " tiHägg.
25758: "
25759:
25760: Helsingfors, den 18 oktober 1929.
25761: Knut Molin.
25762: II, 110. - Lak. al. N:o 42.
25763: Suomennos.
25764:
25765:
25766:
25767:
25768: Molin: Ehdotus laiksi valtion viroista ja toimista suori-
25769: tettavan palkkauksen perusteista annetun lain muutta-
25770: misesta.
25771:
25772:
25773:
25774: E d u s k u n n a 11 e.
25775:
25776: Hallituksen esityksessä Eduskunnalle li- Kun on vallinnut eri käsityksiä siitä,
25777: säyksistä ja muutoksista valtion viroista ja ·voiko ja missä määrin Eduskunta käsitel-
25778: toimista suoritettavan palkkauksen perus- lessään ehdotusta jonkin lain osittaiseksi
25779: teista annettuun lakiin on hallitus rajoit- muuttamiseksi ilman erityistä aloitetta
25780: tunut ehdottamaan, että mainitun lain 6 tehdä muutoksia myöskin niihin osiin la-
25781: ja 8 §:t saisivat muutetun sanamuodon, kia, joita ehdotus ei suoranaisesti koske,
25782: minkä iJ.isälksi lakiin olisi otettava sellainen katson olevan aihetta, viitaten valtiopäivä-
25783: 7 § kuin esityksestä käy ilmi. Kohtuul- järjestyksen 32 § :n säännökseen oikeudesta
25784: lista parannusta valtion virkamiesten ja sellaisen aloitteen tekemiseen, johon jokin
25785: toimenhaltijain palkkaetuihin ei !kuiten- hallituksen esitys antaa aihetta, ehdottaa,
25786: kaan voida saada aikaan, ellei koroteta että myös kosketelluu lain 3 ja 5 §:t muu-
25787: myöskin peruspalkkoja sekä perhelisiä ja tettaisiin.
25788: niitä myönnetä myös korkeampipalkkaisille Edelläsanotun perusteella esitän
25789: virkamiehille. Tätä tarkoitusta varten on
25790: myöskin sanotun lain 3 ja 5 § :t otettava Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-.
25791: tarkistettaviksi. raavan lakiehdotuksen:
25792:
25793:
25794:
25795: Laki
25796: valtion viroista ja toimista suoritettavan palkkauksen perusteista annetun lain
25797: muuttamisesta.
25798:
25799: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että valtion viroista ja toimista
25800: suoritettavan palkkauksen perusteista 29 päivänä joulukuuta 1923 annetun lain 3
25801: ja 5 §:t muutetaan näin kuuluviksi:
25802:
25803: 3 §. men vastuullisuuden ja työmäärän sekä sii-
25804: Peruspalkka, johon yleensä luetaan myös hen vaadittavan taidon ja kyvyn mukaan,
25805: Iuontaisetujen raha-arvo, on, viran tai toi- eri palkkausluokissa vuodelta:
25806: 654 11,17 o. - V aJltion virkamiesten patlkkauslain muuttaminen.
25807:
25808: I:ssä 120,000 markkaa XXV:ssä 16,000 markkaa
25809: II :ssa 100,000 " XXVI:ssa 15,000 "
25810: III :ssa 90,000 " XXVII:ssä 14,000 "
25811: IV:ssä 81,000 " XXVIII:ssa 13,000 "
25812: V:ssä 75,000 " XXIX:ssä 12,000 "
25813: VI:ssa 69,000 "
25814: VII:ssä 63,000 " Asetuksella määrätään tulo- ja menoar-
25815: VIII:ssa 58,500 " vion rajoissa, mihin palkkausluokkaan mi-
25816: IX:ssä 54,000 " kin virka ja toimi on luettava.
25817: X:ssä 49,500 "
25818: XI :ssä 45,000 "
25819: XII:ssa 41,000 " 5 §.
25820: XIII:ssa 37,500 " Perhelisä tulee viran tai toimen halti-
25821: XIV:ssä 34,000 " jalle, jos hänellä on useampia kuin y:ksi
25822: XV:ssä 31,500 " lapsi, joka on hänen elätettävänään ja 16
25823: XVI:ssa '29,500 " vuotta nuorempi.
25824: XVII:ssä 27,900 " Perhelisä on 2,100 markkaa vuodelta kul-
25825: XVIII :ssa 26,300 " takin sellaiselta lapselta lkuin 1 momentissa
25826: 1
25827:
25828:
25829:
25830: XIX:ssä 24,700 " on sanottu, kuitenkin niin, että sitä malk:se-
25831: XX:ssä 23,100 " taan yhdeltä, jos la:psia 'On kaksi, kahdelta,
25832: XXI:ssä 21,500 " jos niitä on kolme, ja niin edespäin.
25833: XXII:ssa 20,000 " Aviopuolisoilla, jotka molemmat ovat vi-
25834: XXIII:ssa 18,500 " rassa tai toimessa, josta 2 § :n 1 mOilllentissa
25835: XXIV:ssä 17,000 " säädetään, ei ole oikeutta perhelisään.
25836:
25837:
25838: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1929.
25839: Knut Molin.
25840: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
25841: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ.
25842:
25843:
25844:
25845:
25846: •
25847: 1
25848:
25849: 1
25850:
25851: 1
25852:
25853: 1
25854:
25855: 1
25856:
25857: 1
25858:
25859: 1
25860:
25861: 1
25862:
25863: 1
25864:
25865: 1
25866:
25867: 1
25868:
25869: 1
25870:
25871: 1
25872:
25873:
25874:
25875:
25876: •
25877: LAKI::, RAHAASIA:: JA TOIVOMUSALOITTEET.
25878: (Hakusanat viittaavat pöytäkirjain ja asiakirjain asi;vluetteloi'hin).
25879:
25880:
25881:
25882: Lakialoitteet.
25883: n:o 1, 18 c h a u m a n i n: Ehdotus laiksi - n:o 8, Aaltosen y. m.: Ehdotus laiksi
25884: 13 p :nä tammikll!uta 19'28 annetun valtio- ralllgaistustenl rtäytäntöön:p:anosta 191 päivänä
25885: päiväjärjestyksen '2:8 § :n muuttwmisesta. 'joulukuuta 1889 annetun, lailla 21 päivänä
25886: Liitteet I,l. s. 5 ja 7. - Ks. Valtio.päivä- tammikuuta 1:9:1?<1 muutetun asetuksen 2
25887: järjestys. luvun 8 § :n muuttamisesta. rLiitteet II1,2
25888: n:o 2, v on 'Bornin y. m.: E:hdotus laiksi s. 373. - :Ks. Rangaistusten täytäntöön-
25889: edustaJjanvaaleista. Liitteet 1,2. s. 9 ja 26. pano.
25890: - Ks. Edustajanvaalit. n:o 9, J. F. :A a 11 on y. m.: Eihdotus laiksi
25891: n:o 3, Saarisen y. m.: Ehdotukset v;uoden 11B18 kansalaissodan johdosta ran-
25892: lailksi niistä perusteista, joiden mukaan gaistuksiin tuomittujen henkilöiden ar-
25893: valtiovaroja käytetään maan suomen- ja mahtamisesta. Liitteet ILI,3. s. 375. - Ks.
25894: ruotsinkielisen väestön yliopistosivistyk- LArmahdus.
25895: sen tarpeen tyydyttämiseksi, la~ksi Helsin- - n :o 10, K ·11! o k ;k; ase n: E·hdotus laiksi
25896: gin yliopiston järjestysmuodon perusteista ulosottolain muuttamisesta. Liitteet III,4.
25897: 14 p :nä heinäk. 19123 annetun lain 18 § :n ,s. 317:7. - 'K:s. U1o·sottolaki.
25898: :kumoamisesta sekä 2, 9, 13, 211 ja 212 § :n n :o 11, Virran y. m.: Ehdotukset laiksi
25899: muuttamisesta sekä laiksi Helsingin yli- ulosottolain 4 luv:un 5 ja 6 § :n muuttami-
25900: OI}Jiston järjestysmuodon perusteita kos- sesta ja laiksi ulosottolain voimaanpano-
25901: kevan lain voimaanpanosta 14 p:nä heinäk. asetuksen 27 § :n muuttamisesta. Liitteet
25902: 1923 annetun lain 3, ·5, 6 ja 7 § :n ku- III,5. s. 379. - Ks. Ulosottolaki.
25903: moamisesta sekä 4 § :n muuttamisesta. iLiit- n :o 112, T u r u sen y. m.: Ethdotus laiksi
25904: teet 1,3. s. 43. - Ks. Yliopisto. 6 § :n ottamisesta kauppakaaren 9 lukuun.
25905: n :o 4, A 1 e s t a 1 o n y. m.: Ehdotukset kie- Liitteet III,6. s. 3S2. - Ks. Korko.
25906: lilaiksi ja laiksi valtion virlka:miehiltä vaa- n:o 13, M. Hannulan y. m.: Ehdotus
25907: dittavasta kielitaidosta annetun lain 1 § :n la~ksi oikeudesta valokuviin kesäkuun 3
25908: muuttamisesta. Liitteet 1,4. s. 46. - Ks. p:nä 1927 annetun lain 2 §:n muuttami-
25909: Kielilaki. :sestJa. Liitteet III, 7. s. 3~4. - K:s. Va,lo-
25910: n:o 5, K. Myllymäen y. m.: Ehdotus kuvat.
25911: laiksi lisäyksestä :Suomen lipusta 29 p :nä n :o 14, R yö mä n: Ehdotus laiksi valtion
25912: toukokuuta 1918 annettuun lakiin. Liit- tulo- ja menoarvion ja tilinpäätöksen pe-
25913: teet I,5. s. 52. - :Ks. 1Suomen lippu. rusteista. iLiitteet II,1. s. 65. - Ks. Tulo-
25914: n:o 6, Riihimäen y. m.: Ehdotus laiksi ja menoarvion perusteet.
25915: maaseudun työtätekevän väestön hiekka-, n:o 1·5, Rosenbergi!.l y. m.: Ehdotus
25916: savi-, suomuta- ja turvepehkutarpeen tyy- laiksi tulo- ja omaisuusverosta annetun
25917: dyttämisestä. Liitteet 1,6. s. 54. - Ks. lain muuttamisesta. Liitteet II,2. s. 68. -
25918: 1Pienviljelys. Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
25919: n:o 7, E. P e k:k a 1 a n y. m.: Ehdotus - n :o 16, I k o 1 a n y. m.: ·E,hdotus 1aiksi
25920: laiksi valtiollisten vankien oikeuksista. eräiden tullimakJSujen muuttamisesta. Liit-
25921: Liitteet 1H,1. s. 37'1. - !Ks. Valtiolliset rteet II,3. s. 7;2, - :Kis. Tullimaksut.
25922: vangit. - n:o 17, Lehtokosken y. m.: Ehdotus
25923: 4 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitt,eet.
25924:
25925: laiksi kansakoululaitoksen k,ustann uslain laiksi oppivelvollisuudesta huhtikuun 15
25926: 20 § :n muuttamisesta. Liitteet II,4. s. 73. p :nä 191211 annetun lain H § :n 1 momentin
25927: - Ks. Kansakoululaitoksen ~u,stannuslaki. muuttamisesta toisin kuuluvaksi. Liitteet
25928: n :o <18, P i t ik ä: sen y. m.: Ehdotus laiksi Vll,1. s. 4'55. - Ks. Oppivelvollisuus.
25929: varojen varaamisesta uudis- ja laidunvil- --n:o 12'9, F uruhj el:m1 in y. m.: Ehdotus
25930: j€lyksistä pienviljelijöille annettavia palk- laiksi ruotsinkielisen opetus- ja valistus-
25931: kioita varten. Liitteet II,5. s. 76. - Ks. toimen johdosta ja valvonnasta. Liitteet
25932: Pienviljelys. V:I,2. s. 4!516 ja 459. - Ks. Ruotsinkielisen
25933: - n:o '19, R yö mä n y. m.: 'Ehdotus laiksi opetuksen johto.
25934: er,äiden 1er,otettujen valtion tviran tai toi- - n :o 30, ,S i r o l a n y. m.: Ehdotus laiksi
25935: men haltijain oikeudesta ikälisään ja eläk- eräistä muutoksista vuokra-alueiden lunas-
25936: keeseen. Liitteet H,6. s. 77. - Ks. Ero- tamisesta 15 p :nä lokakuuta 19'18 annet-
25937: tetut valtion palvelijat. tuun lakiin. ,Liitteet VIII,1. s. 489. -
25938: n :o 20, ,Seppä 1 ä n y. m.: Ehdotus laiksi Ks. Vuo:kra-alueiden lunastaminen.
25939: eläkkeistä vapaussodassa haav~oittuneille - n :o 31, M. Pl e k k a 1 a n y. m.: Ehdotus
25940: sotureille sekä kaatuneitten ja sairauden laiksi lisämaan lunastamisesta eräisiin it-
25941: johdosta kuolleitten soturien perheille 28 senäistyneisiin tai itsenäistyviin vuokra-
25942: päivänä huhtik!uuta 191<9 annetun lain alueisiin. Liitteet VHI,2. s. 491. - Ks.
25943: muuttamisesta. Liitteet H,7. s. 79. - Ks. Vuokra-alueiden lunastaminen.
25944: Kansalaissota. n :,o 3S, 'TI a b e ll i n y. m.: Ehdotus laiksi
25945: n:o 211, Puhakan: Ehdotus laiksi 1 päi- valtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä.
25946: vänä kesäku;uta 191212 annetun kieltolain olevain vuokra-alueiden lunastamisesta an-
25947: muuttamisesta. Liitteet I1V,1. s. 393. - netun lain muuttamisesta. Liitteet VUI,3.
25948: Ks. Kieltolaki. s. 49'6. - Ks. Valtion metsämaat.
25949: n :o 2:2, v o n F' r en c k e 11 i n y. m.: Eh- n :o 33, Turusen y. m.: Ehdotus laiksi
25950: dotus laiklsi tki.elto1ain 2 pykälän muutta- maaseudun työtätekevän väestön asutus-
25951: misesta. Liitteet IV,2. s. 396. - Ks. Kiel- neuvostoista. Liitteet VHI,4. s. 500. -
25952: tolaki. iKs. Asutwmeuvostot.
25953: - n:o 23, ,K,al1iokoaiken y. m.: iEhd,otus n:o M, E. p,eik kalan y. m.: Ehdotus
25954: laiksi kansakoululai taksen kustannuksista työsopimuslaiksi. Liitteet I,X,1. s. 5~31. -
25955: kesäkuun 8 päivänä 1926 annetun lain 5 Ks. Työsopimuslaki.
25956: § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi. Liit- n:o 35, Paasivuoren y. m.: Ehdotus
25957: teet V,1. s. 41211. - K:s. Kansakoululaitok- laiksi työaja,gt,a maataloudessa. iLiitteet
25958: sen kustannuslaki. IX,2. s. 539. - Ks. Työaika maataloudessa.
25959: n:o 24, F:orsbergin y. m.: Ethdotus n :o 3'6, He l on y. m.: Ehdotus laiksi nais-
25960: laiksi rakennuskaaren 18 luvun 4 § :n ten yötyöstä teollisuudessa. Liitteet IX,3.
25961: muuttamisesta. ,Liitteet V,2. s. 42~3. - s. 54'2. - iKs. !Naisten suojelu.
25962: iKs. Kalastus. - n :o 3'7, R ö t k ö n y. m.: Ehdotus laiksi
25963: n:o 25, Hästbackan y. m.: Ehdotus kruhdeksan tunnin työajasta 27 päivänä
25964: <laiksi ralkennuskaaren 17 luvun 1'2 § :n marraskuuta 19!17 annetun lain 1'2 § :n 2
25965: ~muuttamiseslta. ;Li.~tteet V,3. 18. 426 ja 428. momentin kumoamisesta. Liitteet IX,4. s.
25966: ~ K1s. iKalrus:tus 545. - iKs. Työaikalaki.
25967: - n:o 2~6, M. A. Ei a n n u 1 a n y. m.: Ehdotus n:o 38, v. Frenckellin y. m.: Ehdotus
25968: laiksi isostajaosta ja verollepanosta sekä laiksi lisäyksistä kauppa-, konttori- ja va-
25969: valtionmailla olevien vuokra-alueiden lu- rastoliikkeiden työoloista annettuun lakiin.
25970: nastamisesta Inarin, Enontekiön ja Uts- ,Liitteet IX,5. s. 548 ja 549. - Ks. Kaup-
25971: joen kunnissa annetun lain muuttamisesta. paliikkeiden työolot.
25972: Liitteet V,4. s. 430. - Ks. Isojako. n:o 39, AhlströmiiiJ y. m.: Ehdotus
25973: - n:o 217, Hännisen: Ehdotus laik~Bi isos- laiksi kauppa-, konttori- da varastoliikkei-
25974: tajaosta ja verollepanosta Kemijärven, den työoloista lokakuun 24 päivänä 1919
25975: ~Kuusamon ja Kuolajärven pitäjissä Oulun annetun lain nimikkeen sekä eräiden py-
25976: lääniä 17 p :nä tammik,uuta ,1898 annetun kälien muuttamisesta. Liitteet IX,6 . .s. 5'50
25977: asetuksen 2 § :n muuttamisesta. Liitteet cia 5'52. - iK.s. IKauppaliili>;keiden ttyöolot.
25978: V,5. s. 482. - K,s. Isojako. n:o 40, Tuomiv~aaran y. m.: Ehdotus
25979: n:o 28, Kalliokosken y. m.: Ehdotus laiksi 11 p :nä marraskwuta 192i2 annetun
25980: Laki-, rahaa1sia- ja toivomusaloitteet. 5
25981:
25982: asevelvollisuw:~lain 23 § :n muuttamisesta. n:o 42, Molin in: Ehdotus laiksi va'l•
25983: Liitteet X,1. s. 565 ja 15170'. - Ks. Asevel- tion viroista ja toimista suoritettavan
25984: vollisuus. palkkau!ks·en perustei1sta annetun lain
25985: - n:o 4It, J. F Aa;llo,n y. m.: Ehdotus muuttamisesta. Liitteet II,170. s. 65>1 ja
25986: laiksi marraskuun 1i1 'P :nä 192~2~ annetrun 610:3. - •Ks. V1irkauniesten .palkkauslaki.
25987: asevelv,ollisuusl,ain 13, 518 j1a 59 § :n muut-
25988: ltaJmi:ses.ta. Liitteet X,2. s. 5\715.- Ks. iAse-
25989: ve1vol1isuus.
25990: Rahaasia::aloitteet:
25991: n:o 1, Haatajan y. m.: Määränlihan minnan edistämiseksi. Liitteet II,31. s.
25992: osoittamisesta eräiden maanmittauslaitok- 131. - Ks. Ra:uhanliitto.
25993: sen virkojen asettamiseksi vakinaiselle n:o 112, Niukkasen y. m.: Määrärahan
25994: palkka~uskannalle. Liitteet II,21. s. 105. osoittamisesta Imatran voimansiirtojohto-
25995: - Ks. Maanmittauslaitos. verkon täydentii!miseksi n. s. maakuntajoh-
25996: n:o 2, Ryömän y .m.: Valtion sairaa- doilla. Liitteet II,32. s. 1313. - Ks. Imat-
25997: lain palveluskunnan palkJkausmäärärahojen ran voimalaitos.
25998: koroittam:isesta. Liitteet II,22. s. 109. - n:o 13, Paavolruisen y. m.: Määrära-
25999: Ks. Sairaalat. lhan 1osoi1ttamisest'a maakuntajohdon raken-
26000: n :o 3, K o mun y. m.: Määrärahan osoit- tamista varten Johanneksen, Koiviston,
26001: tamisesta valtion metsänvartijain palk- ,l{ uolemrujärven, Uudenkirikon, Kanneljär-
26002: kausta varten. Liitteet II,23. s. 1.10. - ven ja Terijoen kuntain alueelle. Liitteet
26003: Ks. Metsänvartijat. II,33. s. :W4. - Ks. Imatran voimalaitos.
26004: n:o 4, Forsbergin y. m.: Määrärahan n:o 14, Suokkaan y. m.: Määrärahan
26005: osoittamisesta laissa 15 päivältä kesäkuuta osoittamisesta maakuntajohdon ja muun-
26006: 19r28 edellytetyn valtion laivarahaston pe- taja-asemien rakentami,seksi Jjmatran 'S·äh-
26007: rustamiseksi. 1Liitteet H,24. s. H2 ja 1.15. kövoiman johtamista varten Viipurista Jo-
26008: - l{,s. Laivarahasto. hanneksen y. m. pitajien kautta Terijoelle
26009: n :o 5, He ,1 on y. m.: !Määrärahan osoitta- ja Kivennaval:le. Lii1trteet II,34. •s. 1316. -
26010: misesta omakotirahaston vahvistamiseksi. Ks. Imatran voimalaitos.
26011: Liitteet H,25. s. 119. - Ks. Omakotira- - n:o 15, M o 1 i n i n y. m.: Määrärahan
26012: hasto. osoittamisesta puhelinljohtojen rakenta-
26013: - n:o 6, Koivulahti-J.Jehdon y. m.: mista varten saaristoseutuihin. Liitteet
26014: Määrärahan osoittamisesta siirrettäväksi Il,35. s. 13,8 ja 140. - Ks. Puhelinjohdot.
26015: omakotirahastoon maataloustyöväestön n:o 16, Moi 1 ase n y. m.: Määrärahan
26016: asunto-olojen parantamista varten. Liit- osoittamisesta erinäisten puhelin:johtojen
26017: teet II,26. s. 121. - Ks. Omakotirahasto. rakentamista varten. Liitteet H,36. s. 142.
26018: n:o 7, Virran y. m.: Määrärahan osoit- - Kis. Puhelinjohdot.
26019: tamisesta omakotirahaston vahvista:miseksi. n:o 17, Nurmes•niemen y. m.: Määrä-
26020: Liitteet II,2 7. s. 1'23. - Ks. Omakotira- rahan osoittamisesta puhelinjohdon raken-
26021: hasto. tamiseksi Oul,un kaupungista Hailuodon
26022: n ;,o 8, V en no 1 a: n y. m.: Määrära:han kirkonkylään. Liitteet II,37. s. 143.- Ks.
26023: osoittamisesta henkilöiden a,vustami,sek.si, P,uhelinj ohdot.
26024: jotka, va,lmistautuvart työskenctelemään koti- n:o 1'8, Jan h o sen: Määrärahan osoit-
26025: maisen 1Yi1enrnin hyväksi. .Liitteet II,2s. tamisesta kuparisen kaksoisp:u.helinjohdon
26026: s. 1215. - Ks. Vientikauppa. vetiimiseksi Kajaani•sta Suomussalmen kir-
26027: n:o 9, Vennolan y. m.: Koroitetun kolle. Liitteet II,38. s. 144. - Ks. P.uhe-
26028: määrärahan osoittamisesta Suomen Vienti- linjohdot.
26029: yhdistykselle. Liitteet II,29. s. 126. - n:o 19, Oksasen y. m.: Määrärahan
26030: Ks. Vientiyhdistys. osoittamisesta myrskyvaroitusasemien pe-
26031: n:o 10, Kuokka s1 en y. m.: Lisämäärä- rustamista varten. Liitteet H,39. s. 146.
26032: rahan osoittamisesta Suomen Ampujainlii- - Ks. Myrskyvaroitusasemat.
26033: tolle. Liitteet II,3o. s. ms. - Ks. Ampu- n :o 20, L U! oman y. m.: Määrärahan
26034: j ainlii tto. osoittamisesta kuoletuslainoiksi vapausso-
26035: n:o 11, Voionmaan y. m.: Määrärahan dan invaliideille. Liitteet H,40. s. 149. -
26036: osoittamisesta Suomen Rauhanliiton toi- Ks. Invaliidit.
26037: 6 Laki-, rahaa·sia- ja toivomusaloitteet.
26038:
26039: n :o 211, iH elon y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 33, R yö mä n y. m.: Määrärahan
26040: tamisesta kansalaissodan aikuisten majoi- osoi tta:misesta Hämeenlinnan lääninsairaa-
26041: tusten ja niiden aiheuttamien vahinkojen lan taloUJsrakennusten laajentamista var-
26042: .korvaamise:ksi. Lii•tteet II,41. 1s . .150. - ten. Liitteet Il,53. s. 173. - Ks. Sairaa-
26043: Ks. Kansalaissota. lat.
26044: n:o 2,2, Urp;ilaisen y. m.: Määrärahan n: o 3:4, De i n o n y. m.: Määrärahan osoit-
26045: osoittamisesta sotaarpojen sekä poliittisten tamisesta Satakunna·ssa sijaitsevan valtion-
26046: vankien ja maanpakolaisten hädänalaisten s!airaalan uudestaan raJkentamiseksi. Liit-
26047: perheiden avustamiseksi. 1Liitteet IT,42. s. teet II,54. s. 1174 - ,K:s.. !Sairaalat.
26048: Hi!1. - Ks. rSotaorvot. n :o 35, Virran y. m.: Määrärahan osoit-
26049: n: o 213, Le h d o n y. m.: Määrärahan osoit- tamisesta Lahden kaupungin kunnallissai-
26050: tamisesta poliittisten vankien ravinnon raalan laajen ta:mista varten. Lii tteet
26051: parantamiseksi. •Liitteet II,43. s. 15•3. - H,55. s. 17•5. - Ks. Sairaalat.
26052: Ks. Poliitti·set vangit. n:o 36, R yö mä n: iMäärärwhan osoitta-
26053: -- 1n :o 2•4, V i .r r a n y. m.: ,Määrära:han os·oit- misest,a saira:anhoitaj•atar.op,pilas- ja sai-
26054: tamisesta kansalaissodassa raajarikkouim- raanhoi:ta:jatarkodin rakentami1s·eksi Viipu-
26055: neiden punaisten sotilaiden avustuksia ja ~rin lääninsairaallan y!ht.eyJteen. Lii tteet
26056: eläkkeitä varten. Liitteet Il,44. s. 154. - tll,56. ,s. 17!6. - tKs. !Sairaa1a•t.
26057: Ks. Kansalaissota. n:·o 37, Pitkäsen y. m.: Määrärahan
26058: - n :o 25, R o s en b e r g i n y. m.: Määrä- osoittamisesta Sortavalan yleisen sairaalan
26059: rll!han osoittamisesta Helsingin valtiollis- talousrakennuksen rakenn'Us- ja korjaus-
26060: ten vankien huoltoyhdistyJkselle lasten ke- työtä varten. Liitteet II,57. s. 177. - Ks.
26061: säsiirtoloiden toimintaa varten. Liitteet .Sairaalat.
26062: II,45 . .s. 156. - Ks. Valtiolliset vangit. n:o 38, Jacobssonin y. m.: Määrära-
26063: n:o 26, Voionmaan y. m.: Määrärahan han osoittamisesta Vaasan kaupungin kun-
26064: osoittamisesta huliganismin vastustamista nallissairaalan laajentamista varten. Liit-
26065: varten. Liitteet II,46. s. 157. - Ks. Hu>li- teet II,58. s. 178 ja 180. - K:s. Sairaalat.
26066: ganismin vastU:staminen. n:o 39, Mustakallion y. m.: Määrä-
26067: n:o 27, Voionmaan y. m.: Raittius- rahan osoittamisesta Oulun dia'konissako-
26068: määrärahan koroi ttamisesta. Liitteet din sairaalan ja oppilaskodin laajentamista
26069: II,47. s. 1-59.- Ks. Raittius. varten. Liitteet Il,59. s. 182. - Ks. Sai-
26070: raalat.
26071: n :o 28, R y. ö mä n: Koroitetun valtion- n:o 40, Ryömän y. m.: Määrärahan
26072: avun varaamisesta lakimääräistä valtion- osoittamisesta Kuusamon kunnan omista-
26073: apua nauttiville tuberkulosiparantoloille. man sairaalan ja lääkärinasunnon ostami-
26074: Liitteet II,48. s. 162. - .Ks. Tuberkuloosi. seksi valtiolle Kuusa:mon aluelääkärin käy-
26075: n:o 29, R yö mä n: Määrärahan osoittami- tettäväksi. Liitteet II,6o. s. 184. - Ks.
26076: sesta kunnallisten piirimielisairaalain ra-
26077: tSairaalat.
26078: kentamista ja laajentwmista varten. Liit- n:o 411, Ryömän y. m.: Määrärahan
26079: teet II,49. s. 1'{}3. - Ks. Piirimielisairaalat. osoittamisesta aluelääkärinviran perusta-
26080: n:o 30, M. Hannu l a:n y. m.: Määrära- miseksi Suomussalmelle ja Hyrynsalmen
26081: han osoittamisesta lastensairaalan raken- a1uelääkärin palkan koroittamiseksi. Liit-
26082: tamista varten. Liitteet H,50. s. 164. - teet II,61. s. 18·5. - Ks. Aluelää:kärit.
26083: Ks. Sairaalat. n:o 4'.2, v on Bornin y. m.: Määrärahan
26084: n :o 311, 1S e p p älä n y. m.: Lisämäärära- osoittamisesta Samfundet Folkhälsan i
26085: han osoittamisesta u·uden naistautien- ja Svenska Finland nimiselle yhdistykselle.
26086: synnytysosaston rakentamiseksi yliopiston Liitteet I'I,62. s. 186 ja 188. - Ks. Sam-
26087: sairaalalle Helsingissä. Liitteet II,51. s. fundet Folkhälsan.
26088: 166. - iKs. Sairaalat. n:o 43, von Frenckellin y. m.: Mää-
26089: n:o 3:2, Österholmin y. m.: Määrära- rärahan osoittamisesta .Stadion-säätiölle
26090: han osoittamisesta avustuksen ja valtio- stadionin raokenta:mista varten. Liitteet
26091: lainan antamista varten Nummelan paran- II,63. s. 190. - Ks. Stadion.
26092: tolan talousosaston uudestaan rakentami- n:o 44, Ale•stalon y. m.: Määrärahan
26093: seksi ja laajentamiseksi. Liitteet II,52. s. osoittamisesta Mustialan puistoon raken-
26094: 167. - Ks. Sairaalat. nettavan maataloushistoriallisen museon
26095: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet. 7
26096:
26097: aikaansaamista varten. Liitteet II,64. s. II,76. s. 210. - Ks. Viipurin Musiikin
26098: 1912. - IKs. Museot. Ystävät.
26099: n:o ~5, He 1 on y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 57, J. Linnan y. m.: Määrärahan
26100: tamisesta lainan antamista varten Kansan osoittamisesta Työväen U rheil ulii tolle voi-
26101: Näyttämön Säätiölle teatteritalon raken- mistelu- ja urheiluopiston perustamista
26102: tamiseksi. Liitteet II,65. s. 194. - K.s. varten. Liitteet II,77. s. 2:112. - Ks. Ur-
26103: Kansan Näyttämö. heilu.
26104: n:o 4'6, Palmgrenin: Määrärahan - n:o 58, Rantalan y. m.: Määrärahan
26105: osoittamisesta korottoman lainan myöntä- osoittamisesta avustukseksi maaseudun työ-
26106: mistä varten Nya Teaterhus-aktiebolaget v.äen~hdi,stylksille, nuori.so- ja urheiluseu-
26107: i Helsingfors nimiselle yhtiölle. Liitteet roille urheilukenttien perustamista varten.
26108: Iil,66. s. 196 ja 197. - Ks. Ruotsalainen Liitteet II,78. s. 213. - Ks. Urheilu.
26109: teatteri. n:o 59, K o mun y. m.: Määrärahan osoit-
26110: n:o 47, Nikkasen y. m.: Määrärahan tamisesta Työväen Urheiluliitolle urheilul-
26111: osoittamisesta !kirkon rakentamista varten liseen neuvonta- ja kurssityöhön. Liitteet
26112: K~anneljärvcen seura!kuntaan. iLiitteet II,67. H,79. s. 21'4. - Ks. Urheilu.
26113: s. 198. - K,s. Kirkot. . n:o 60, Voionmaan: Koroitetun mää-
26114: - n:o 48, Pitkäsen y. m.: Määrärahan rahan osoittamisesta opintokerhotoiminnan
26115: osoi•ttamisesrta Korpi,selän kirkon j'a pap- tukemiseksi. Liitteet II,so. s. 2,15. - Ks.
26116: pilan ik·orjaustöitä varten. Liitteet Il,68. s. Opintokerhotoimin ta.
26117: 199. - ;K,s. lK:.i~kot. - n :o 61, Li n d b e r g i n y. m.: Lisätyn
26118: n:o 49, Saarelaisen y. m.: Määrära- määrärahan osoittamisesta Finlands sven-
26119: han osoittamisesta rukoushuoneen raken- ska sång- och musikförbund-nimiselle lii-
26120: tamista varten Pielisjarven pitäjän Kolin tolle. Liitteet II,sl. s. 217 ja 2.18. - Ks.
26121: kylään. Liitteet II,69. s. 201. - Ks. Ru- Svenska sång- och musikförbund.
26122: koushuoneet. n:o 62, Seppä 1 ä n y. m.: Määrärahan
26123: n:o 50, Hännisen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sokeain Keskusliitolle työ-
26124: osoittamisesta Taivalkosken kirkon raken- huoneiden perustamista ja ylläpitämistä
26125: nusavustukseksi. Liitteet II,70. s. 202. - va!'ten. Lii,tteet I~I,s2. s. 219. - K1s . .So-
26126: Ks. Kirkot. keat.
26127: n:o !Y1, V i r k k u sen y. m.: Määrärahan n :o 63, Å h l s t r ö m i n: Määrärahan
26128: osoittamisesta Seinäjoen yhteislyseon otta- osoittamisesta Helsingin Sokeainyhdistyk-
26129: mista varten valtion huostaan. Liitteet sen toiminnan tukemiseksi. Liitteet II,s3.
26130: II,71. s. 203. - Ks. Oppikoulut. s. 221 ja 22'3. - Ks. Soikeat.
26131: n :o 5:2, M. A. H a n n u 1 a n y. m.: Määrä- n:o 64, Å h 1st r ö m i n: Määrärahan
26132: rahan osoittamisesta Kittilän yhteiskoulun osoittamisesta aikakauskirjo'jen ,Sokeain
26133: koulutalon rakentamista varten. Liitteet Airut" ja ,Tidning för Finlands Blinda"
26134: II,12. s. 204. - Ks. Oppikoul,ut. julkaisemista varten. Liitteet II,s4. s. 225
26135: n:o 53, M. Hannu 1 a n y. m.: Määrära- ja 226. - Ks. Sokeat.
26136: han osoittamisesta Helsingin kasvatusopil- n:o 65, Ahmavaaran y. m.: Määrära-
26137: lisen talouskoulun ottamiseksi valtion hal- han osoittamisesta avustukseksi Nuorten
26138: tuun. Liitteet II,73. s. 205. - Ks. Talous- Ystävät nimiselle yhdistykselle. Liitteet
26139: koulut. II,s5. s. 2'2'7.- Ks. Nuorten Ystävät.
26140: n:o 5,4, Penna.sen y. m.: Määrärahan n:o 6•6, Päivänsalon y. m.: Määrära-
26141: osoittamisesta ylimääräiseksi avustukseksi han osoittamisesta avustukseksi Helsingin
26142: Niittylahden kansanopistolle. Liitteet Kaupunkilähetykselle siveellisesti suojatto-
26143: II,74. s. 2,07. - Ks. Kansanopistot. mien naisten vastaanottokodin perustamia-
26144: - n:o 5'5, Moi 1 ase n y. m.: Määrärahan ja ylläJpitokustannull;.siin. ,Liitteet TI,s6.
26145: osoittamisesta Vi~purin Taiteenystävien s. 229. - Ks. Helsingin Kaupunkilähetys.
26146: piirustuskoulun avustamiseksi. Liitteet n:o 67, Oksasen y. m.: Määrärahan
26147: II,75. s. 209. - Ks. Viipurin Taiteenys- osoittamisesta Suomen Valkonauhaliitolle
26148: tävät. siveellisyystyötä varten. Liitteet II,s 7. s.
26149: n:'O 516, Moi 1 ase n y. m.: Määrärahan 2312. - Ks. Va]konauhaliitto.
26150: osoittamisesta Viipurin Musiikin Ystäville n:o 68, Päivä n.s a 1 on y. m.: Määrära-
26151: orkesterin ylläpitämistä varten. Liitteet han osoittamisesta Suomen Sisälähetyslii-
26152: 8 La1ki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet.
26153:
26154: ibolle ilmhd.en matkapapin ma·tkakulujen ja- ja Temmesjokeen laskevan tulvaveden pa-
26155: palkkauksen avustamiseksi. Liitteet II,ss. toamisen aloittamiseksi. Liitteet II,too.
26156: s. 234. - Ks. Sisälähetysliitto. s. 25!2. - Ks. Jokien perka·ukset.
26157: n:o 69, Sillanpään y. m.: Määrärahan n:o 81, N i k k.a sen y. m.: Määrärahan
26158: osoittamisesta Helsingin Taloustyönteki- osoittamisesta Suomen Kalastajajärjestö-
26159: ,jäin Yhdistykselle r. y. rakennusvelkojen jen Keskusliiton r. y. avustamiseksi. Liit-
26160: lyhentämistä varten. iLiitteet II,s9. s. teet II,101. s. 2 5.3. - Ks. Kalastus.
26161: 1
26162:
26163:
26164: 236. - Ks. Helsingin Taloustyöntekijäin n:o 82, Österholmin y. m.: Koroite-
26165: Yhdistys. tun määrärahan osoittrumisesta !kalastus-
26166: n:·o 70, Lehdon y. m.: Määrärahan osoit- elinkeinon edistämiseksi. Liitteet II,t02-
26167: tamisesta avustwkseksi 1Suomen Työväen s. 2<5 5 ja 2:57. - Ks. Kalastus.
26168: 1
26169:
26170:
26171: Järjestönuorten Liitolle. Liitteet II,90. s. n :o 83, M. A. H a n n u l a n y. m.: Määrä-
26172: 2i38. - Ks. Järjestönuoret. rahan osoittrumisesta korottomiksi lainoiksi
26173: n:o n, Tabellin y. m.: Määrärahan .Petsamon vähävaraiselle väestölle kalastus--
26174: osoittamisesta valtionavustusta varten Suo- välineiden hankkimista varten. Liitteet
26175: men Työväen Raittiusliitolle. Liitteet II,103. s. 215•9. - Ks. Petsamo.
26176: II,91. s. 240. - Ks. Raittiustyö. n :o 84, He l on y. m.: Määrärahan osoit-
26177: n:o 7,2, M. A. Hannulan y. m.: Määrä- tamisesta kalastus- ja hätäsataman raken-
26178: rahan osoittamisesta kahden lappalaisnuo- tamiseksi Laatokan rannikolle Metsäpirtin
26179: rukaisen avustamiseksi kansakoulunopetta- Saaroisten kylän kohdalle. Liitteet II,104.
26180: jaseminaariin. Liitteet II,92. s. 242. - s. 260. - Ks. Kalastussatamat.
26181: K·s.. rLa;ppa·laisten 'Valistustoiminta. n:o 85, Maunerin y. m.: Määrärahan
26182: n:o 73, Auer i n y. m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta siipikarjanhoidollisen koe-
26183: tamisesta Kymijoen perkaustöitä varten. aseman perustamista varten. Liitteet
26184: Liitteet II,93. s. 243. - Ks. Kymijoen II,105. s. 21612.- Ks. Siip~karjanhoito.
26185: perkaus. n:o 86, U. Hannulan y. m.: Määrära-
26186: n:o 74, Ju.utilaisen y. m.: Määrära- han osoittamisesta Hämeenlinnassa olevan
26187: han osoittamisesta Vuoksen vesistön per- siipikarjanhoitokouLun rakennusvelkojen
26188: kaustyötä varten. Liitteet II,94. s. 244. - suorittamiseksi. :Liitteet II,l06. s. 2:67. -
26189: Ks. Vuoksen perkaurs. Ks. Siipikarjanhoito.
26190: n:o 75, Huuhtasen y. m.: Määrärahan n:o 87, K. Myllymäen y. m.: Määrä-
26191: osoittamisesta Vuoksen virran perkaus- rahan osoittamisesta Suomen P,uutarhavil-
26192: töitä varten. Liitteet II,95. s. 247. - Ks. jelijäin liiton avustamiseksi. Liitteet
26193: Vruoksen perkaus. II,107. s. 269.- Ks. Puutarhaviljelys.
26194: - n:o 76, Verta: sen y. m.: Määrärahan n:o 88, Lehtokosken y. m.: Määrära-
26195: osoittamisesta Saimaan vedenpinnan sään- han osoittamisesta Turun uuden talous-
26196: nöstelyillilhdollisuuksien tutkimista varten. lkoulun .avustamiseksi. ·Liii:lteet ll,108. s.
26197: iLiitteet II,96. s. 248. - Ks. Saimaan ve- ·271. - Ks. Talouskoulut.
26198: denpinnan säännöstely. n:o 89, Saarisen y. m.: 1.1:äärärahan
26199: - n:o 77, Kaurasen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lounais~Suomen savialueen
26200: osoittamisesta Muolaan kunnassa olevien maamieskoulun perustamiskustannuksiin.
26201: Kirkko-, Punnus- ja V·uotjärven vedenpin- Liitrteet 'Ll,l09. s. 2713. - Ks. Ma.amies-
26202: 1
26203:
26204:
26205: nan alentamista varten. Liitteet II,97. s. koulut.
26206: 2r49. - 1Krs. Jär.venlaskut. - n :o 90, L ä h teen o j a n y. m.: Määrära-
26207: n:o 78, Nurmesniemen: Määrärahan han osoittamisesta Harrjavallan emäntäkou-
26208: osoittamisesta Settijoen perkaamistöiden lun avustamiseksi. Liitteet II,uo. s. 275.
26209: aloittamista varten. Liiteet LI,9s. s. 250. - Ks. Emäntäkoulut.
26210: - Ks. Jokien perkaukset. n:o 91, Ellilän y. m.: Määrärahan
26211: n:o 79, Nurmesniemen y. m.: Mää- osoittamisesta pienvi~jelijä- ja karjanhoito-
26212: rärahan osoittamisesta lPyhäjärven [a.ske- koulun perustamista varten Pohjois-Sata-
26213: mista ja Pyhäjoen perkaamistöiden aloit- kuntaan. Liitteet II,111. s. 277. - Ks.
26214: tamista varten. Liitteet I·I,99. s. 2511. - Pienviljelijäkoulut.
26215: Kis. J'ärvenlaskut. n :o 92, Tukia n y. m.: Määrärahan osoit-
26216: n:ro 80, Tuomikosken y. m.: Määrä- tamisesta Etelä-iKarjalan tietopuolisen kar-
26217: rahan osoittamisesta :Sii!kajoen perkaustyön janhoitokoulun rakentamista varten. Liit-
26218: 'La!ki-, rahaasia- j.a toiv.omus·aloitteet. 9
26219:
26220: teet II,112. s. 279. - Ks. Karjanhoito- mintaa varten. Liitteet II,123. s. 2·918. -
26221: koulut. IKs. Maatalouskerhotoiminta.
26222: n:o 93, Juneksen y. m.: Määrärahan n:o 104, Leppä 1 ä n y. m.: Määrärahan
26223: osoittamisesta kiinteän maamieskoulun pe- osoittamisesta Keskuslainarahaston väli-
26224: rustamista varten Perä-Pohjolaan. Liitteet tyksellä käytettäväksi asutustoiminnan
26225: H,113. s. 2Sl. - Ks. Maamieskoulut. rruhoittamista varten. Liitteet II,124. s.
26226: n:o 914, U. Hannu 1 a n y. m.: Määrära- 299. - Ks. Asutustoiminta.
26227: han osoittamisesta Kemijärvelle perustetta- n:o 105, Huittisen y. m.: Määrärahan
26228: vaa emäntäkoulua varten. Liitteet I:I,114· osoittamisesta uudis- ja laidunviljelyspalk-
26229: s. 2812. - Ks. Emäntäkoulut. kioiksi pienviljelijöille. Liitteet II,125. s.
26230: - n:o 95, K. W a 11 a n y. m.: Määrärahan 302. - Ks. Pienrviljelys.
26231: osoittamisesta suoviljelyskoeaseman perus- n:o 106, K yhä 1 ä n y. m.: Määrärahan
26232: tamista varten Savoon. Liitteet II,115. s. osoittamisesta avustuksiksi kadon ja ylei-
26233: 283. - Ks. Suoviljelyskoeasemat. sen pulakauden johdosta ahdinkotilaan
26234: n :o 96, K on t i o n y. m.: Määrärahan joutuneEille maatalousväestölle. Liitteet
26235: osoittamisesta Etelä~Savon kasviviljelys- II,126. s. 304. - Ks. Kadon torjuminen.
26236: koeaseman alaisena toimivan suoviljelys- n:o 107, Kullbergin y. m.: Määrära-
26237: koeaseman per,ustamiseksi Savoon. Liit- han osoittamisesta Itä-Uudenmaan pien-
26238: teet II,ll6. s. 285. - Ks. Suoviljelyskoe- viljelijäikoulun kanll!atusyhdistykselle koe-
26239: asemat. tilan velan maksamista varten. Liitteet
26240: n :o 9>7, J u iiT e k •S €1 n y. m.: MääräraJhan H,121. s. 306 ja 307. - Ks. Pienviljelijä-
26241: osoittamisesta kasvi viljelyskoeaseman pe- koulut.
26242: rustamista varten Perä-Pohjolaan. Liitteet n:o 108, K u 1m a: l a n y. m.: Määrämhan
26243: H,117. 1s...287. - K·s·. Ka~svirviljt>lyskoeas•e osoittamisesta uudis·pellon ja laitumen rai-
26244: mat. vauspalkkioiksi pienvilijelijöille. Liitteet
26245: n:o 98, Tarkkasen y.m.: Määrärahan H,12s. s. 308. - Ks. Pienviljelys.
26246: osoittamisesta .Kemiantu tkim us-S ää ti ön n:o 109, M. A. Hannulan y. m.: Mää-
26247: IaJhoratorion perustamis:kustannuk•sia var-
26248: 1 rärahan osoittamisesta siitosporojen hank-
26249: ten. Liitteet Il,l18. s. 288. - Ks. Kemian- kimista varten Lapin vähävaraisille asuk-
26250: tutJkimus-Säätiö. kaille. Liitteet II,l29. s. lUO. - Ks. Lapin
26251: n :o 99, Ac u erin y. m.: Määrärahan osoit- poronhoito.
26252: tamisesta yhden maanviljelystalouden, yh- n:o 1!10, Puhakan y. m.: Määrärahan
26253: den rakennustoiminnan ja yhden koti- osoittamisesta A1mmattienedistämislai tos-
26254: eläinhoidon konsulentin palkkaamiseksi. säätiölle talon rakentamista varten. Liit-
26255: Liitteet II,119. s. 290. - Ks. Kons:ulen- teet II,130. s. 3:1'1. - Ks. Ammattienedis-
26256: tit. tämislaitos.
26257: - n :o 1'00, H u n h ta s en y. m.: Määräralhan n:o 1':L1, Sillanpään y. m.: Koroite-
26258: osoittamisesta Karjalan Marttayhdistysten tun määrärahan osoittamisesta vähävarais-
26259: piiriliitolle talouskoulun perustamista var- ten lasten ja nuorten ammattikasvatusta
26260: ten. Liitteet II,120. s. 2·9:2. - Ks. Martta- varten. Liitteet II,131. s. 311·3. - Ks. Am-
26261: liitto. mattikasvatus.
26262: n:o 101, Lindbergin y. m.: Määrä- n:o 11·2, He 1 on y. m.: Määrärahan osoit-
26263: rahan osoittamisesta Svenska Lantbruks- tamisesta ammattitarkastajien lukumäärän
26264: sällskapens i Finland Förbund-nimiselle [isäämiseksi. Liitteet II,132. s. 315. - Ks.
26265: yhdistykselle ammatti taidon edistämiseksi Ammatti tarkastus.
26266: •pienviljelijäin keskuudessa maan ruotsin- n :o 1113, A. A a 11 o n y. m.: Määrärahan
26267: kielisillä seuduilla. Liitteet II,121. s. osoittamisesta töiden järjestämiseksi työt-
26268: 293 ja 2.95 - Ks. Maanviljelyssseurat. tömille. Liitteet II,133. s. 317. - Ks.
26269: n:o 102, Halosen y. m.: Määrärahan Työttömyys.
26270: osoittamisesta avnstuksiksi maalaiskunnille n:o 1'14, Liedeksen y. m.: Määrärahan
26271: maatalousneuvojain paikkaamista varten. osoittamisesta yleisten töiden järjestämi-
26272: Liitteet II,122. s. 297. - Ks. Maatalous- seksi työttömi.Ue. Liitteet ]1,134. s. 3,18.-
26273: neurvontatyö. Ks Työttömyys.
26274: n:o 103, M. Pekkalan y. m.: Määrä- n :o 1'1'5, R ö t k ö n y. m.: Määrärahan
26275: rahan osoittamisesta maatalouskerhotoi- osoittami.sesta rtyön puutteen vuoksi hädän-
26276:
26277: 2
26278: 10 Laki-, rahaa>sia- j.a toivomusaloitt>eet.
26279:
26280: alaiseen tilaan joutuneiden avustamiseksi. semista ja parantamista varten. Liitteet
26281: Liitteet Il,135. s. 320. - Ks. Työttömyys.
26282: 1
26283: II,146. s. &38 ja 3:39. - Ks. Maantiet.
26284: n :o 111:6, T a n n e r i n y. m.: Määrärahan n:o rt2·7, J u :u tila i sen: Määrärahan
26285: osoittamisesta valtion töissä o1evien työläis- osoittamisesta maantiesillan rakentamista
26286: ten yleiseen palkik·ojen koroittamiseen. Liit- varten rautatien ylitse •Antrean asemalla.
26287: teet II,136. s. 3121.- Ks. Valtion työläiset. Liitteet II,147. s. 340. - !Ks. Maantiet.
26288: n:o H7, A. Aallon y. m.: Määrärahan n:o 1'2:8, R ö t k ö n y. m.: Määrärahan
26289: osoittamisesta vanhuus- ja työkyvyttömyys- osoittamisesta maantien rakentamista var-
26290: vakuutuksen toteuttamista varten. Liitteet ten :Suomenniemen--Mikkelin maantieltä
26291: H,137. s. 323. - Ks. Vanhuus- ja työ- V arpasen pysäkille :Savon radalla. Liitteet
26292: kyvyttömyysvaku u tus. II,148. s. 3411. - Ks. Maantiet.
26293: - n:o 1!18, L. M y l!ly mäen y. m.: Määrä- - n:o 12.9, Jutilan y m.: Määrärahan
26294: rahan osoittamisesta vanhuus- ja työkyvyt- osoittamisesta maantien rakentamista var-
26295: tömyysvakuutuksen toteuttamista varten. ten Voikosken asemalta Mäntyharjun pi-
26296: Liitteet IJ:,13s. s. 32·4.- Ks. Vanhuus- ja täjän •N:urmaan kylään. Liitteet II,149. s.
26297: tyokyvyttömyysvakuutus. 3412. - IKs. Maantiet.
26298: n :o' 119, He l on y. m.: Määrärahan osoit- - n:o ·1130, Riihimäen y. m.: Määrä-
26299: tamisesta kalliinajanlisäysten suorittami- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
26300: seksi niille aikaisempien •työväentaJpaturma- mista varten Tampereen----!Porin maan-
26301: vakuutuslakien mukaan elinkorkoa nautti- tieltä n. s. iPutajan tielle. Liitteet II,150.
26302: ville, jotka ovat jääneet kalliinajanlisäyk- s. 343. - Ks. Maantiet.
26303: sistä osattomiksi. Liitteet II,139. s. 325.- n :o 13:1, K: yhä l ä n y. m.: Määrärahan
26304: ICs. Tapatur:mavakurutus. osoittamisesta :Sievin pitäjän Järvikylän ja
26305: n:o 1120, Pär s s i sen y. m.: Määrärahan Ylivieskan pitäjän Raudaskylän välisen
26306: osoittamisesta äitiyshuoillon ja terveyden- tien kunnostamista varten. Liitteet II,151.
26307: hoidon järjestämiseksi vähävaraisten työ- s. 344. - K·s. Maantiet.
26308: läisten ja pientilalliskotien äideille. Liit- - n:o 1f32, Arffmanin y. m.: Määrära-
26309: teet. LL140. s. 326. - Ks. Äitiysh'llolto. han osoittamisesta maantien rakentamista
26310: n:o 1211, 1H e 1 on y. m.: Määrärahan osoit- varten Vuolijoen kunnasta OulUJjärven län-
26311: tamisesta 8 tunnin työaikalain noudattami- sirantaa Säräisniemen kirkolle. Liitteet
26312: sesta valtionlaitoksissa johtuvia menoja H,152. s. 345. - Ks. Maantiet.
26313: varten. Liitteet I:I,141. s. 328. - Ks. Työ- -- n:o '1:33, A r f f m a n i n y. m.: Määrära-
26314: aiikalaki. han osoittamisesta maantien rakentamista
26315: n :o 122, Kedon y. m.: Määrärahan osoit- varten Kuhmoniemen kirkolta Prujakka-
26316: tamisesta asevelvollisten päivärahan koroit- kosken y. m. paikkaflmntien .ka:utta Hyryn-
26317: tamiseksi. Liitteet II,l42. s. 3•30. - Ks. :salmen Moisiovaaran 'tie1le. ;Liirtteet
26318: Asevelvollisuus. II,153. s. 346. - Ks. Maantiet.
26319: n :o 1:2:3, K u 1m a il a n y. m.: Määrärahan n:o 1'34, A r f f m a n i n y. m.: Määrä-
26320: osoittamisesta asevelvollisten päivärahan rahan osoittamisesta sillan rakentamista
26321: koroittamista varten. Liitteet II,l43. s. varten Sotkamon----;Kuhmoniemen maantie-
26322: 1Kli1. - Ks. Asevelvollisuus. osalla olevan Tervasalmen yli. Liitteet
26323: n:o 12:4, v. F renckellin y. m.: Määrä- II,154. s. 347.- ,Ks. Maantiet.
26324: rahan osoittamisesta uuden suoran maan- - n:o 1'35, Jan h o sen y. m.: Määrärahan
26325: tien rakentamiseksi Helsingistä Porvoo- osoi·ttamisesta maantien rakJentamista var-
26326: seen. Liitteet Ll,144. s. 3'312. - Ks. Maan- rten 18uomus.sa1men Piispajärven maantieltä
26327: tiet. Ylinäl:jängän .Leinosenvaaralle Puolangan
26328: n:o 1'25, Ktullbergin y. m.: Koroite- ----'Taivalkosken maantiellä. Liitteet II,155.
26329: tun määrärahan osoittamisesta Porvoon ja s. 348. - Ks. Maantiet.
26330: Kotkan välisen maantien uudistamis- ja n:o 11316, Liedeksen y.m.: Määrärahan
26331: korjaustöitä varten. ,Liitteet II,l45. s. 33:6 osoittamisesta maantiesillan rakentamista
26332: ja 337. - Ks. Maantiet. varten Iin-Pudasjärven-Ranuan maan-
26333: n :o 1216, Ö s te r h o l m i n y. m.: Määrä- tieosalla Siuruanjoen yli Y.li-Iin kun-
26334: rahan osoittamisesta !Tammisaaren maalais- nassa. Liitteet II,156. s. 349. - Ks. Maan-
26335: kunnassa sijaitsevien Österby ja Trollböle tiet.
26336: nimisten kylien välisen maantieosan oikai- n:o 137, Hännisen y. m.: Määrärahan
26337: Laki-, rahaa,sia- ja toivomusaloitteet. 11
26338:
26339: osoittamisesta Poussun---;Kurvisen vaaran kylien välisen maantien rakentamista var-
26340: ---,Tyräjärven---;Jokijärven maantien ra- lten. Liitteet H,163. 1s. 357. - Ks. Maan-
26341: kentamista varten. :Liitteet II,157. s. 350. tiet.
26342: - Ks. Maantiet. n:o 144, M. A. Hannu'lan y. m.: Mää-
26343: n:o 138, Lie d e k sen y. m.: Määrärahan räirahan osoittamisesta maantien rakenta-
26344: osoittamisesta :Kuusamon Ala-Kitkan mista varten Sodankylän kirkonkylästä
26345: maantien rakentamista varten. Liitteet Kelujärven kylään. Liitteet II,164. s. 358.
26346: II,158. s. 3S1.- •Ks. ,Maantiet. - Ks. Maantiet.
26347: n:o :1139, U. Hannulan: Määrärahan n:o 1"115, H. V ä i s ä1& en y. m.: Määrära-
26348: osoittamisesta maantien rakentamista var- han osoittami.sesta Peltos.al1men sillan ra-
26349: ten ,Tossavan lossilta Koivun asemalle. kellltamista varten. Liitteet II,165. s. 3•59.
26350: Liitteet .lii,159. s. 3'5:2.- Ks. Maantiet. - K·s. ,Maantiet.
26351: n :o 140, J u ne k sen y. m.: Määrärahan n :o ·146, J u ne k sen y. m.: Määrärahan
26352: osoittamisesta maantien rakentamista var- osoittamisesta sillan rakentamista varten
26353: ten 1Alatornion pitäjän Arpelan kylästä Jolman putaan yli Tornionjokivarren
26354: Paakkolan rautatiepysäkille. Liitteet maantiellä. Liitteet II,166. s. 360. - Ks.
26355: II,160. s. 3'5'3. - Ks. Maantiet. Maantiet.
26356: n:o 14:1, 1L i e d e k sen y. m.: Määrärahan n:o 147, Kullbergin y. m.: Määrä-
26357: oHoittamisesta maantien rakentamista var- rahan osoittamisesta iK,ymij.oen kanavoi-
26358: ten :Kuolajärven kirkonkylästä Kotalan- ja ruismahdollisuuksien tutkimista varten.
26359: 1Saijankylien kautta Savukoskelle. Liitteet Liitteet ri,167. s. ·36,1 ja 3'62. - Ks. Ka-
26360: 11,161. s. 315,5.- Ks. M•atantiet. navat.
26361: n :o ·14.2, Ta b e ll i n y. m.: Määrärahan n:o HS, T u 1.: i a n y. m.: Määrärahan
26362: osoittamisesta maantien rakentamista var- osoittamisesta Tullisalmen syventämistä
26363: ten Kuolajärven kirkonkylästä Lampelan varten. Liitteet II,168. s. 363.- Ks. Tulli-
26364: ja Vuosnan kylien kautta Tuntijärven ky- salmen syventäminen.
26365: lään. Liitteet H,162. s. 356.- :Ks. Maan- n: o 1·49, ,S e tä l ä n y. m.: Määrärahan
26366: tiet. osoittamisesta teiden rakentamiseen ja kun-
26367: n:o 14•3, Rosenbergin y.m.: Määrä- nostamiseen vähävaraisilla pienviljelijä-
26368: rahan osoittamisesta Sodankylän pitäjän ,geuduilLa. Liitteet II,169. s. 365. - K1s.
26369: Vuotson-, Mutenian-, Korvasen- ja Lokan- Maan,tiet.
26370:
26371:
26372:
26373: Toivomusaloitteet:
26374: - n:o 1, :Schaumanin: Laintarkastus- harjoittamiseen Venäjän aluevesillä.
26375: kunnan perustamisesta. Liitteet I,7. s. 56 Liitteet VII,l. s. 483. - Ks. Kalastus.
26376: ja 57. - ,Ks. ,Laintarkastuskunta. n:o 6, Ku,kkosen y. m.: Ulkomai'Sen
26377: n:o .2, Kivi o j a n y. m.: Erinäisistä muu- lainan ottamis1esta tuotannol1is•en toimin-
26378: toksista edus·tajanpalkbolaJkiin. Liitteet ,nan 'tukemi·sta varten. 1Liitteet II,s.
26379: I,s. s. 58. - iKs. E·dustrujanrpalkkio. s. 81. - Ks. Tuot,annollisen toiminnan
26380: n:o 13, :Juutilaisen y.m.: Virkamie- tuk,eminen.
26381: histön nimittämisen ja virassa pysymisen n:o 7, Junnilan y. m.: Ulkomaisen
26382: peruateitten muuttamisesta. Liitteet I,9. la.inan ottamisesta kunnallisten tuloläh-
26383: s. 15,9. - Ks. Virasto-olojen uudistaminen. teiden rahoittami,sta varten. Liitteet
26384: n:o 4, .Jia,colb·ss·on'in: P:aino.vapausiain II,9. s. 812. - Ks. Kunnalli·sten tuloläh-
26385: muuttami,s.esta siten, että ,virkamiehet vei- teiden rahoitus.
26386: voitetaan pitämään viralliset asiakirjat n :o 8, R yö m ä n y. m.: Ko,timaisen val-
26387: yleisön sa•atavissa. i,iitteet III,s. s. 38'7. tiolainan ottam~sesta vai tioa vun suori t-
26388: - Ks'. Virallis,ten asi,akirj,ain julkisuus. tamista varten tUJberkulosip.ar.antolain
26389: n:o 6, Suo kk aan y. m.: Sorpimu,ll:sen ja -sa~r·aalain p~rustamiskustannuksiin.
26390: aikaansaamisesta 1Suomen ja Neuvos·to- Liitteet II,10. s·. 8'3. - 'Ks. Tuberkuloosi.
26391: Venäjän välillä Karjalan Kannaks en 1
26392: n:o 9, ISergeliu'ksen: Kunnallis-
26393: kalastadi,en oikeuttamisesta kalastuks,en verolain sekä tulo- ja omaisuusverolain
26394: 12 Laki-, rahaa•sia- ja toiv.omusaloitteet.
26395:
26396: selventämise~Stä .asunto-osakehuoneiston se1ksi. Liittoot IV,5. s. 403. - Ks. Vä:ki-
26397: haltijan verottamiseen nähden. Liitteet juomalainsäädän tö.
26398: II,11, s. 815 j-a 87. - Ks'. A.sunto-osake- - n:o 22, U. Hannulan y. m.: Valtion
26399: huone~s·tot. saira•alan rakentamis.es•ta K·emiin. 'Liit-
26400: n :.o 10, M. iH a n n ula n y. m.: Esiltyksen .teet IV,6. s. 406. - Ks. Sairaabt.
26401: ·antamisesta muutoksi'ksi voimassaolevaan n:o ·23, Ko•ivurannan y. m.: Rova-
26402: tu1o~ ja omaisuusver•olakiin. Liitteet niemen yleisen sairaalan laajentamisesta.
26403: II,12. s. 89. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. Liitteet IV,7. s. 407.- Ks. Sairaalat.
26404: n: o 11, L u o m a n y. m.: Sellaisis·t:a n:o 24, Collianderin y. m.: E.rinäis-
26405: Hsäyk<sistä tulo- ja .omaisuusvero1akiin ten Turun ja V aa·san saatris·tois.sa olevien
26406: s·ekä k·unnaHis•verolakiin, että vapaus:.. ·kuntien terveydenhoito-oloista. Liitteet
26407: s•odan inv•aliidi·en eläikkeet määrättäisiin IV,s. s. 408· ja 410. - Ks. Saariston ter-
26408: verovapaibi. Liitteet Il,13. s. 9'1. - Ks. veydenhoito-·olot.
26409: InvaEidit. n:o 25, ·Malmivaara·n y. m.: Runnin
26410: - n :o 112, V i r k k u sen: Ottolapsen sa·at- kylpylän muodost•amisesrta valtion omis-
26411: tamisesta luonnollisen lapsen asemaan tama:ks>i kansanparantolaks1i. Liitteet
26412: laps•ia vustu!ks•en s•a•amiseen nähden. Li,it- 1V,9. s. 412. - Ks. Runnin !kylrpylä.
26413: teet II,14. s. 9•2. -: Ks. Ottolarpset. n:o 216, Jauhosen y. m.: Toimenpi-
26414: n :o 1'3, Pitkäsen y. m.: Virasto-olo- teistä n ..s. rajaseutuohjelman toteuttami-
26415: jen y'ks;inkertairstuttamisresta. Lii tteet ·sek\Si. Liitteet IV,10. s. 413. - Ks. Raj.a-
26416: I1I,15. s. 9,3. - IK:s. Virasto-olojen uurdis- seutuohjelma.
26417: taminen. n:o 27, Voionmaan y.m.: Tutkimuk-
26418: n:o 14, J u u tila i sren y. m.: 8-tunti- sen toimittamisesrta auto-onnettomuuk-
26419: sen työpäivän peru!s•teeHe rakentuvan, vi- sien syistä ja a•lkoholin os·aHisuudesta nii-
26420: l'la•s•tojen aukioloaikaa koskevan esityks.en hin. Liitteet IV,11. s. 414. - Ks. Auto-
26421: antamis•esta edus'kunna.Ue. Liitteet II,16. onnettomuude·t.
26422: s. 97. - ·K·s. V,iras.to~olo,jen uudis·taminen. - n:o 218, Rantalan y. m.: Mantta.aliin
26423: n :o 1•5, He 1 on y. m.: ~Lisämääräraiha•s·ta pannun ma•an omis.tajien ikuntako'kouksia
26424: työttömyyden lieventämisebi. Lii tteet koskevain säännö,sten kumoamisesta.
26425: II,17. s ..99. - Ks. Työttömyy·s. Liitteet V,6. s. 4!34. - lK;;. Kuntakokous..
26426: n:o 1t6, Niilekselän y. m.: Sähkö- n:,o '2·9, J e r n i n y. m.: Kyläyhteiskun-
26427: voima-aseman suunnitte.lemisesta Oulu- tien hallintoa kos'kevasta lainsäädän-
26428: joes•s'a olevaan Pyhäiko·skeen. rLiitteet nöstä. Liitteet V,7. s. 436 ja 4'37. - Ks.
26429: II,18. s. 100. - K·s. Pyhä1kosken s•ähkö- Kyläy!h teiskunnat.
26430: voim•a-asrema. n:o 30, Niilekselän y. m.: Maalai~
26431: n:o 17, 1Juutila.isen: Sotavahintko- kunt1en kunnalli<sverora·sit.usten tas;aami-
26432: lainoj.en perimättä jättämi•ses·tä. Liitteet sesta. Liitteet V,s. s. 438. - Ks. Kun-
26433: II,19. s. 101. - Ks. Sotavahingot. nalEsverotus.
26434: n :o 18, H ä n n i sen y. m.: Ra~jantakais n:o 31, J u n n i 1 a n y. m.: Kunnallisten
26435: ten tekemi·en ryöstöretkien aikaansaa- oji tusrla utakuntien ra•settamis•es1ta. Lii t-
26436: mien vahrinkoj·en korvaami.sesta. Liitteet teet V,9. s. 43•9. - lKs. Ojitwslautakun-
26437: II,20. s. 102. - Ks. Ra'janta•ka;i•sten ryösc.. nat.
26438: töt. n :o 32, V i r k k u sen y. m.: Kal·a•stus-
26439: n:o 19, Lehtokosken y. m.: Kielto- olojen jär:jestäm~sestä Oulu-, Ii-, Simo-,
26440: lain nouda,ttamisen valvonnan teho,sta- Kemi- ja Tornionjoessa. Liitteet V,10.
26441: misesta. Liitteet IrV,3. s. 39'8. - Ks. s. 440. - Ks'. K•alastus.
26442: Kieltol:aki. n :o 3·3, Ra v on y. m.: Kalastusoi'keuden
26443: n:o 20, Kuu.lialan y. m.: Komitean saattamisesta maanomi•stukse·sta riippu-
26444: a&ettamis,esta maamme nykyis.en raittiu.s- mattoma;k,sli. Liitteet V,11. s. 441. r -
26445: tilanteen puolueetonta tutkimista varten. Ks. Kalastu•s.
26446: Liitteet IV,4. s. 402. - Ks. Kieltohki. n:o 314, Vehkaojan y. m.: M'aanomis-
26447: n:o 21, I k o 1 a n y. m.: VäJkijuomaJain- ta•jain vapauttamisesrta rautatiealueen
26448: säädännön muuttamisersta siten, että al- ·aitaamis.v•elvollisuudesta. Liitteet V,12.
26449: ko•holi tulirsi t·e:hokkaan verotuksen alai- s. 443. - K•s. Raut•ateiden aidat.
26450: La!ki-, rahaa~ia- ja toi:vomusaloitteet. 13
26451:
26452: - n:o 35, Lähteenojan y. m.: Meri- kannatusa~rosi. Liitteet VI,11. s. 477.
26453: miesten eläkkeiden koroittamisesta ny- - Ks. OriVIeden lk•an~ankorkeakoulu.
26454: kyistä rahanarwoa .vastaaviksi. Liitteet n:o 48, Pilkan: Esityksen antamisesta
26455: ~,13. s. 44'5. - Ks. Merimiesten eläkkeet. la•i..l{si kans•akoululaitoksen kustannuk-
26456: - n:·o 3·6, He l on y. m.: Hautausmaiden sista. Liitteet VI,12. s. 479. - Ks. Kan-
26457: kunnahlistuttamisesta. Liitteet V,14. s. sakoululaitoksen kus•ta3J:n usla.'ki.
26458: 446. - Ks. Hautausmaat. n:o 49, M. Pekkalan y. m.: Esityben
26459: - n:o '3,7, Österholmin y. m.: Sisä- j'a •antamisesta muutoksik·si voimassaolevaan
26460: ulkosaariston :välisen rwjan maaraami- •asutUJslakiin. Liiiteet VIIL5. s. 502. -
26461: sestä. Lriitteet V,15. s. 448 ja 4:49. - Ks Ks·. Asutustoiminta.
26462: Kal-astus. - n:o 50, Esko 1 a n y. m.: Valtion varoilla
26463: no 38, K i :v i o j a n y. m.: Myrkyn käytön tapahtuvan asutustoiminnan rahoittami-
26464: kieltämises·tä ketun~pyynnilssä. Liitteet sesta annetun lain muuttami~;esta. Liit-
26465: V,16. s. 450. - Ks. Ketunpyynti. rteet VJII,6. 1S. 505. - Ks. Asutustoiminta.
26466: - n:o 3·9, KuuliaJan y. m.: Y·hden - n:o •51, Pilkan y. m.: A·sutusrahastojen
26467: suuren sivisty,slkielen saattamises·ta P'akol- varojen käyttämisestä n. s. sisarosuuksien
26468: lise~i owiainee~i suomenk~elisten oppi- 01stojen rahoittamiooen. Liitteet VIII, 7.
26469: koulujen oppila·i1le ja ruotsinkielen mää- s. 507. - Ks. Asutustoiminta.
26470: räämisestä :vapaaehtoiseksi oppiaineeksi - n:·o 52, M. Pekkalan y. m.: Huokea-
26471: suomalais•iss•a oppikouluissa. Liitteet VI,3. korkoisen kiinteistö- ja liikeluotan hank-
26472: s. 4·6i2. - Ks. Opprkoulut. ki<misesta pientiiloille. Liiltteet VHI,s. s.
26473: n :o 40, Pär s s i s• en y. m.: Valtion oppi- 509. - Ks. Plienviljelys.
26474: - n:o 513-, !Setälän y. m.: Laidwnm!l!Rn
26475: 1aito'ksien perustamisesta niitä henki-
26476: löitä :varten, jotka :valmistuvat eri toi- ha•nkkimisesta pa'klkolunastukseUa pien-
26477: miin las·tenhuollon alalla. Liitteet VI,4. viljelmine ja it•senäisyneille mäki tupa-
26478: s. 4'64. - Ks. L·ast·enhuolto. alueille. Liitteet VIII,9. s. 511. - K1:1.
26479: Pienviljelys.
26480: n:o 4:1, Kalliokosken y. m.: Kan-
26481: n:o. 54, M. Pekkalan y. m.: Maatalous-
26482: sak·oulua koskevien lakien ja asetusten
26483: tuo·tannon kohottami·seksi myönnettyjen
26484: kodifioimisesta. :Lriitteet VI,5. s. 466. - var.Qijen jakamisesta. Liitteet VIII,1o. s.
26485: Ks. 'Kansakou}ulaitos.
26486: :514. - 'Ks. Maatalo•us.
26487: - n:o 4•2, L a m m i s e n y. m.: Elä:k'keellä - n:o 5•5, Koivur•annan y. m.: Lisä-
26488: olevien kiertokoulunopettajien eläkkeide>n
26489: maan antamisesta ilman lunastushintaa
26490: rkoroittamisesta. Liitteet VI,6. s. 4168. -
26491: Sodan'kylän kunnaSJSa isonjaon yhteydessä
26492: Ks. Kiertokoulunopetta:jat.
26493: muodostetuiLle pientiloille. Liitteet
26494: n:o 43, U. Hannul·an y. m.: Kansal- VIII,11. s. 516. - Ks. Pienviljelys.
26495: lisen ti•eteellisen tu1Jkimustyön edistämi- - n:o 56, Koivurannan y. m.: Tilojen
26496: sestä. Liitteet VI, 7. s. 4•69. - Ks. Kan- omistus·oikeudes·ta Kuolajärv·en, Kuus•a-
26497: salliSJten tieteiden tutkimus. mon j.a P.os•1on pitädiss·ä. Liitteet VIII,12.
26498: - n:o 44, Pennasen y. m.: Rukoushuo- s. 517. - Ks. Puutavarayhtiöiden maan-
26499: neen rakentamisesta Ilomantsin seur,a- omistus.
26500: kunnan Kuolismaan ky~ään. Lii:tteet VI,s. n:o 57, Hännisen y. m.: Tutkimukisen
26501: s. 470. - Ks. Rukoushuoneet. toimittamiSiesta pierrviljelyksen nykyi-
26502: - n:o 46, V·oionmaan y. m.: Maan ylei- sestä tilasta. Liitteet VIII,13. s. 5'1:8. -
26503: ses.sä radiotoiminna;s.sa esiintyneiden epä- K's. Pienviljelys.
26504: kohtien poistamisesta. Liitteet VI,9. s. n:o 5•8, Marttilan y.m.: Maanparan-
26505: 47·2. - CKs. Radio. nusaineiden saannin turvaamisesta vähä-
26506: n:o 46., Vo:iJonmaan y. m.: Suunnitel- väkisille maatalouden harjoittajille. Liit-
26507: man laatimisesta :varharsnuorison yleisen rt>eet VIIri,14. s. 5119. - Ks. Pien:viljelys.
26508: opetuksen aikaansaami!Sieksi. Lriitteet -n:o 59, Vennolan y.m.: Kl()itimai.sen
26509: VI,1 o. 13. 4'7<4. ;._ Ks. V•arhaisnuori•son vehnäntuotannon j.ärj•estelystä. Liitteet
26510: opetUJS. :VHI,15. s. 5•21. - K!s. Vehrräntuotann001
26511: n:o 47, Jussilan y. m.: Lisäyksestä järjestely.
26512: vuoden 1929 tulo- j.a menoarvioon Oriv.e- n:o 60, M. Pekkalan y. m.: Tutkimuk-
26513: den 'kans.an·korke·akoulun kesäkurssien sen ·toimittamisesta :ma.anomistusol,oista,
26514: 14 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet.
26515:
26516: tilattoman väestön lukumäärästä y. m. jään, Helsingin-!Risteen radalle. Liitteet
26517: Liitteet VHI,16. s. 5:212. - Ks. Maalais- XI,6. s. 5193. - Xs. Rautatiet.
26518: olojen tutkimus. n:o 7:3, !Sahlsteinin y. m.: Turun-
26519: :p.:o 61, Luostarisen y. m.: Toimen- Riihimäen rautatien rakentamisesta. Liit-
26520: piteistä vähävaraisten maalaiskatien yli- teet XI,7. :s. 594. - Ks. Rauta:tiet.
26521: rasittuneiden perheenemäntien auttami- n:o 7·4, Piippulan y. m.: Rautatien
26522: seksi. Liitteet VHI,17. s. 524. - Ks. Maa- rakentamisesta Uudestakaupungista Sata-
26523: laiskatien emännät. kmnnan rada'lle. Liitteet X1I,s. s. 595. -
26524: n :o 62, iH a 1 o sen y. m.: Tutkimuksen i.Ks. Ruatatiet.
26525: toimittamisesta Saimaan vedenpinnan - n:o 75, Ta 1 aan y. m.: Rannikkoradan
26526: säännöstelemisen mahdollisuuksista. Lii t- rakentamisesta Helsingistä Viipuriin.
26527: teet VIIII,1s. s. 5125.- iKs. Saimaan veden- Liitteet Xl,g. s. 159:6. - Ks. Rautatiet.
26528: pinnan säännöstely. n:o 76, !K u 11 b e r gin y. m.: Helsingin
26529: n:o 6:3, Huttusen y. m.: Esityksen ~orian oikoradan rakentamisesta. Liit-
26530: antamisesta laiksi maataloustyöväen alim- teet XI,1o. s. 598 ja 599. - Rs. Rautatiet.
26531: mista palkoista. Liitteet IX,7. s. 5154. - n:o 77, :Veste11isen y. m.: Rautatien
26532: Ks. Maataloustyöväestön palkat. rakentamisesta Riihimäeltä Jyväskylään
26533: n:o 64, :S i 11 a n pään y. m.: Eläkkeen- ja siitä edelleen Haapajärven asemalle.
26534: muotoisen lapsiavustuksen antamisesta vä- Liitteet XI,11. .s. 600. - Ks. Rautatiet.
26535: hävaraisille äideille. Liitteet IX,s. s. 55·6. n:o 78, K. :Myllymäen y. m.: Rauta-
26536: - Ks. Lapsiavustus. tien rakentamisesta Haapajärveltä .Jyväs-
26537: - n :o 65, iH a 1 enin y. m.: :Esityksen an- kylän kautta !Hämeenlinnaan tai Turen-
26538: tamisesta valtion varoilla ylläpidettävän kiin. Liitteet X'I,12. s. 603. - Ks. Rau-
26539: vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkelaitoksen tatiet.
26540: perustamisesta. Liitteet IX,9. s. 559. - n:o 79, Virkkusen y. m.: Rautatien
26541: Ks. Vanhuus- ja työkyvyttömyyselä'kelai- rakentamisesta Lielahden asemalta Kyrös-
26542: tos. ikos:ken, Lkaali.sten, :Parkanon ja J alasjär-
26543: n:o 66, Bi e 1 on y. m.: Liikeneuvostojärjes- ven kautta ·SeinäJjoen asemalle. LiiUeet
26544: telmän toimeeJJipanemisesta. Liitteet IX,1o. XI,13. s. 604. - .Ks. Rautatiet.
26545: s. &60. - Ks. Liikeneuvostojär~estelmä.
26546: n:o 67, :Martti 1 a n y. m.: Maaseudun -- n:o 80, Eskolan y. m.: Radan Mänttä
26547: tieolojen saattamisesta nykyisiä liikenne- ----'Jämsänkoski-!Päijänne r·aikeiJJtrumi:sesta.
26548: Liitteet XI,14. s. 605. - Ks. Rautatiet.
26549: oloja vastaaviksi. Liitteet X'I,1. s. 58'5. -
26550: n:o 81, H ä s t b a c k a n y. m.: Rautatien
26551: Ks. Maantiet.
26552: Pori - Tiukka-----iT:uovila-Jepua-------iPietar-
26553: n:o 68, .I; u osta r i sen y. m.: K:yrönsal-
26554: saari rakentamisesta. Liitteet XI,15. s .
26555: .men lossin ottamisesta valtion haltuun
26556: sekä Kyrönsalmen yli suunnitellun sillan 606 ja 6.o7. - K.s. Rautatiet.
26557: rakentamismahdollisu'Wksista. Liitteet XI,2. n :o 812, !L u o s t a r i s en y. m.: Matkase-
26558: s. :5!87. - Ks. Ktyrönsalmen lossi. län - :Savonlinnan - Mikkelin-lHeinolan
26559: n :o 69, H a g a n y. m.: Maantien raken- rautatien rakentamisesta. Liitteet Xil,16.
26560: tamisesta Ylihärmän maantien Vöyrissä s. 608.- Ks. Rautatiet.
26561: olevasta yhtymäkohdasta Koivulahden n:o 8:3, Kontion y. m.: Rautatien ra-
26562: maantielle. Liitteet X1I,3. s. 588 ja 589. kentamisesta Viinijärven asemalta V arka u-
26563: - Ks. Maantiet. den kaurppalaan. Liitteet Xil,1 7. s. 609. -
26564: n:o 70, U. Hannu 1 a n y. m.: :Si llan ra-
26565: 1 Ks. Rautatiet.
26566: kentamisesta Tornionjoen yli Tornion ase- n:o 84, J u u t i 1 a i sen y. m.: Jatkoradan
26567: man ja Tornion kaupungin välille. Liit- ra:ken tamisesta ,per kd ärven-V ierus tin-
26568: teet X'I,4. s. 590. - Ks. Sillat. mäen haararadasta Uudenkirkon pitäjässä
26569: n:o 71, ·K i r r a n y. m.: Rautatien raken- olevalle Venäjän kirkolle. Liitteet XI,1s.
26570: tamisesta Helsingistä Turun-Toijalan ja s. 6110. - rKs. Rautatiet.
26571: :Tampereen---1Porin ratojen poikki Suupoh- n :o 815, N i u k k a s en y. m.: Rauta·tien
26572: jan radalle. Liitteet XI,5. s. 59 1. - Ks.
26573: 1
26574: jatkamisesta Paaikkolasta Hiitolan--iRau-
26575: Rautatiet. dun radalle. Liitteet Jri,19. s. 612. - Ks.
26576: n:o 72, Saarisen y. m.: Rautatien ra- Rautatiet.
26577: kentamisesta Salon asemalta Lohjan pitä- ___, n :o 86, Suo k lk aan y. m.: Rautatien ra-
26578: La'ki-, rahaa'Sia- ja toivomuB'aloitteet. 15
26579:
26580: kentami.sesta Va1kjärvelitä Kiviniemeen. n:o 98, Vehkaojan y. m.: Rautatien
26581: Liitteet XI,2o. s. 6l13. - Ks. Rautatiet. Vaasa-iHärmä--iK uopio--,Outokumpu ra-
26582: n:o 87, Juutifaisen y. m.: Rataosan ·kentamisesta. Liitteet X I,32. s. 6·3 2.- Ks.
26583: 1 1
26584:
26585:
26586: Pölläkkälä---1Myllypellon asema rakentami- Rautatiet. •
26587: sesta. Liitteet XI,21. s. 615. -- Ks. Rau- n:o 9:9, K wll i ok o s ken y. m.: Rauta-
26588: tatiet. tien rakentamisesta Suolahdesta Kokko-
26589: - n:o 88, K empi n y. m.: Rautatien raken- laan. Liitteet XI,33. s. 63<3. - Ks. Rauta-
26590: tamisesta Simolasta Enson kautta Hiito- tiet.
26591: laan. Liitteet X:I,22. s. tJ:17. - Ks. Rauta- n :o 100, Kivi o j a n y. m.: Rautatien
26592: tiet. rakentamisesta Ylivieskan asemalta Ryöp-
26593: - n:o 89, 0 k s ase n y. m.: Rautatien ra- pään merisatamaan. Liitteet XI,34. s.
26594: kentamisesta Lappeenrannasta Vl,loksennis- 636. - Ks. Rautatiet.
26595: kan kautta Elisenvaaraan. Liitteet XI,23. n:o 101, T,uomikosken y. m.: Rauta-
26596: s. 6118. - Ks. Rautatiet. tien rakentamisesta Lapin asemalta Paavo-
26597: n:o 90, Vertasen y. m.: Rwutatien ra- lan, Rantsilan, Temmeksen, Tyrnävän ja
26598: kentamisesta Lappeenrannasta Eiisenvaa- :Muhoksen kuntain kautta Vaalaan. Liit-
26599: raan. Liitteet XI,24. s. 620. - Ks. Rauta- teet XI,35. s. 636. - Ks. Rautatiet.
26600: tiet. n:o 102, Niilekselän y. m.: Rauta-
26601: n :o 91, Ra v on y. m.: Rautatien raken- tien rakentamisesta Haapajärveltä Vaa-
26602: tamisesta Pitkästärannasta Salmiin. Liit- laan. Liitteet XI,36. s. 640. - Ks. Rauta-
26603: teet X1I,25. s. 6121. - Ks. Rautatiet. tiet.
26604: - n:o 912, Leppä l ä n y. m.: Rautatien ra- n :o 103, Hännisen y. m.: Oulun--.Kuu-
26605: kentamisesta Pitkästärannasta Salmiin. samon~aana;järven rautatien rakentami-
26606: Liitteet XI,26. s. 1}213. - Ks. Rautatiet. sesta. Liitteet XI,37. s. 641. - Ks. Rau-
26607: n :o 93, :S u o k k aan y. m.: Rautatien ra- tatiet.
26608: kentamisesta Suistamosta Korpiselän ja n :o 104, L o he n: Rataosan Ii--!Kuu-
26609: Tuupovaaran pitäjien kautta Ilomantsiin. samo ra·kentamisesta. 'Liitteet XI,3s. s .
26610: .Liitteet XI,27. s. 624. - Ks. Rautatiet. 64<4. -- .K:s. Rautatiet.
26611: n:o 94, Leppäiän y. m.: Suistamon- -- n:o 105, Jan h o sen y. m.: Rautatien
26612: Ilomantsin radan rakentamisesta. Liitteet rakentamisesta Kontiomäen asemalta Ri~-.
26613: XI,2s. s. 6:2·5. - Ks. Rautatiet. tijärven ja Hyrynsalmen kautta Kianta-
26614: - n :o 95, R y y n ä :s• en y. m.: 'R.autatien järven rantaan. Liitteet XII,39. s. 6~5. -
26615: rakentamisesta Joensuusta Ilomantsiin. Ks. Rautatiet.
26616: ~Liitteet XI,29. s. 62:6. - Ks. Rautatiet. n :o 10 6, Koi v UJ rannan y. m.: Rauta-
26617: 1
26618:
26619:
26620: - n:o 9:6, Heikkisen y. m.: Rautatien tien rakentamisesta Rovaniemen-Kemi-
26621: rakentamisesta Outokummun radalta Ala- jär,ven radalta iKittkan vesistöön Kuusamon
26622: pitkän asemalle. Liitteet XI,3o. s. 628. - !kunnassa. Liitteet XJI,4o. s. 64,6 .. - Ks.
26623: Ks. Rauttatiet. Rautatiet.
26624: n:o 97, Luoman y. m.: Rautatien raken- n:o 107, J u ne k sen y. m.: Tornionjoki-
26625: tamisesta Seinäjoelta (vaihtoehtoisesti La- varren rautatien jatkamisesta Kaulinran-
26626: p11alia) .Nlapitkään (v.ailhtoehtoi.sesti Sii- nalta Kolarin kirkonkylään. Liitteet XI,41.
26627: linjärvelle). Liitteet :X:I,31. s. 629. - Ks. s. 647. - Ks. Rautatiet.
26628: Rautatiet.
26629: ASIALUETTELO.
26630: Asialuette Jo.
26631: A. Asevelvollisuus: Ed. Tuomi:v.a•aran y. m. lak.
26632: Akatemia: - 1Ks. KansaJlilsten tieteiden tut- :al. n:o 40 •laiksi 11 p:nä marrruskuuta 1922
26633: lkimus. annetun ·a·sev~elvollisuus,lain 2r3 § :n muut-
26634: tamisesta. Liitteet X,l. s. 5:65 ja ·570. L.
26635: Alkoholi: - Ks. Auto-onnettomuudet. Kiel- Puo1v:a.an 17:3.
26636: tola,ki. Väkijuomalruinsäädäntö. - ~d. J. F. Aallon y. m. 1ak. al. n:o 41laiksi
26637: ma.rraskuun 11 p :nä 1922 annetun asevel-
26638: Aluelääkärit: Ed. Ryömän y. m. rah. al. n:o v;olli'suuslain 13, 58 j'a 159 § :n muuttami-
26639: 41 määrärahan osoittamise·sta ainelääkä- ses,ta. Liitteet X,2. s. 1575. L. Puolv:aan
26640: rinviran perustamis·e·fusi Sul()llllussalmelle 17,3.
26641: j.a Hyryn.S'almen aluelääkär~n palkan lm- Ed. Kedon y. m. rah. al. n:o 12'2· määrä-
26642: roitt•amis,eksi. Liitteet Il,61. s. 185. L. rahan osoittamises·ta 'a·s•ev.elvollisten päi-
26643: 1Vw:aan, j·onlka tu1ee pyytää Tv:n l·au- värahan 1koroittrumiseksi: Liitteet II,142.
26644: 'sunto 1S:7. s. 3!30. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
26645: Puolv:n lau,sunto 1:97.
26646: Ammattienedistämislaitos: Ed. Puhakan Ed. Kulmal•an y. m. rah. al. n:o 123 määrä-
26647: y. m. r:ah. al. n:o HO määrärahan osoit- ,ra:han osoitt>amisesta .asevelvollisten päi-
26648: tamisesta Amma ttienedistämislaitos-s•ää- värahan kor.oittamista varten. Liit:teet
26649: tiölle talon raYkentamirstkt va,rten. Liitteet II,143. s. 3311. \L. Vv:aan, j.on'kla tulee pyy-
26650: Jli,l30. s. 311. 'L. Vv:•aan, j•onka tul·ee pyy- tää Puolv:n lausunto 197.
26651: tää Työv:n lausunto 1·915.
26652: Asiakirjain julkisuus: - Ks. Vicrallisten
26653: asiakirj.ain julbsuus.
26654: Ammattikasva.tus: Ed. Sillanpään y. m. rah.
26655: a.:l. n :o ,111 koroitetun määrärahRn osoit- Asunto-olot: - Ks. Omakotil'ahasto.
26656: tamisesta vähäv.ara;isten lasten ja nuorten
26657: ammatti kasvatusta varten. Liitteet II,131.
26658: 1
26659: Asunto-osakehuoneistot: ,Ed. 8ergeli ulksen
26660: s. '313. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää toiv. al. n :o 9 kunnalli'Sverolain sekä tulo-
26661: Työv:n lausunto 195. d'a omaisuusverolain l&elVientämioostä
26662: ~asun to-o•sakehuoneiston haJ tij an verotta-
26663: .~mmattitarkastus: Ed. Helon y. m. rah. al. m]seen nähden. Liitteet II,11. s. 85 j'a
26664: n: o 112 määrära\han osoittamisesta am- 87. L. Vv:aan 174.
26665: matti tarkastajien Jukmmäärän lisäämi-
26666: seksi. Lii·tteet II,132. s. 31'5. L. Vv:aan, Asutusneuvostot: Ed. Tul.'usen y. m. lak. al.
26667: jonka tulee pyytää Työv:n lausunto 19,6. n :o 3.3 laiksi maas,eudun työtätekevän
26668: väestön asutusneuvostoi,sta. Liitteet
26669: Ampujainliitto: 'Ed. Kuokkasen y. m. rah. VHI,4. s. 500. L. Mtv:aan 173.
26670: al. n:·o 10 lisämääräirruhan osoittamisesta
26671: !Suomen A!Inpuj•ainliitolle. Liitteet II,30. Asutustoiminta: Ed. Leppäiän y. m. rah. al.
26672: s. 128. •L. 'Vv:.aan 183. n :o 104 määrärruhan osoittamisesta K·ers-
26673: ·kuslainarahaston välityksellä käytettä-
26674: Armahdus: Ed. J. F. ·Aallon y. m. lak. al. välklsi asutustoiminnan rahoi:ttam]sta var-
26675: n :o 9 laiksi vuoden 1<918 kansalaiss>Oda·n ten. Liitteet II,124. s. 299. L. Vv:•a.an,
26676: rjohdo·sta rangaistuksiin tuomittujen hen- jon1ka tulee pyytää Mtv:n Jausunto 195.
26677: lkilöiden armahtamisesta. Liitteet III,3. s. Ed. M. P·ekkalan y. m. :toi:v. al. n:o 49 esi-
26678: 375. L. \Lv:,aan 170. tykisen antrumis·esta muutoks,iksi voimassa-
26679: 4 Asialuette'lo.
26680:
26681: olevaan a'sutus}akrin. Liitteet VIU,5. s. H.
26682: 502. L. Mtv:a.an 177.
26683: - Ed. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 50 y;aHion Hautausmaat: Ed. Helon y. m. toiv. al. n:o
26684: varoilla tapahtuvan asutustoiminnan ra- 316 hautausmaiden kunnallis,tuttamisesta.
26685: hoittamisesta annetun lain muuttami- Liitteet V,l4. s. 4·46. L. Ltv:-aan 17·6.
26686: sesta. Liitteet V1Il,6. s. 505. L. Mtv:aan
26687: 178. Helsingin Kaupunkilähetys: Ed. Päivänsa-
26688: 1
26689:
26690:
26691:
26692: -Ed. Pil'man y. m. toiv. al. n:o 51 asutus- lon y. m. raill.. al. n :.o 6·6 määrärahan osoit-
26693: a-ahrustojen varojen käyttämi•se•stä n. s. si- ·tamisesta aV'UStu'beksi Helsingin K·au-
26694: sa;rosuu'k<sien ostojen rahoittamiseen. Liit- punkilähetyks<elle siv·eellisesti suojatto-
26695: 1teet NIII,7. s. 507. L. Mtv:•aan 178. mien naisten v.astaanottolrodin perusta-
26696: - Ks. Tuotannollis•en ·toiminnan .tukeminen. ruis- ja ylläpitokustannuksiin. Liitteet
26697: II,s6. s. •2:29. L. Vv:aan, jonka tuiee
26698: Auto-onnettomuudet: Ed. v,oionmaan y. m. [lyytää 'Siv:n lausunto 190.
26699: toi:v. a1. n:o 27 tutkimuk&en toimittami-
26700: sesta auto-onnettomuuksien syis·tä ja alik:o- Helsingin Taloustyöntekijäin yhdistys: Ed.
26701: hoJ.in ,Oisa1lisuudesta nirihin. Liitteet Sillanpään y. m. rah. ·al.. n:o 69 määrära-
26702: IV,11. ·s. 414. L. Tv:aan 17'6. Glan osoittamisesta Hels.ingin Taloustyön-
26703: tek~jäin Yhdistykselle r. y. rakennusrvel-
26704: kojen lyhentämistä varten. Liitteet Il,89.
26705: D. s. '2316. L. Vv:aan, jQnka tulee pyytää
26706: Diakonissalaitokset: - K·s. S·airaa,lat. 1Siv :n 1aUJsunto 190.
26707:
26708: Helsingin yliopisto: - Ks. Yliopisto.
26709: E.
26710: Edustajanpalkkio: Ed. Kiviojan y. m. toiv. Huliganismin vastustaminen: Ed. Voionma·a~
26711: '-il. n :o 2 erinäisis tä muutO'msista edus,ta-
26712: 1 y. m. rah. al. n:o 2,6 määrärahan o~oitta
26713: iampaikkiolakiin. Liitteet I,s. s. ·58. L. misesta huliganismin vastustamirsta var-
26714: Prv:aan 174. ten. Liitteet Il,46. s. 157. L. Vv:aan 18'4.
26715:
26716: Edustajanvaalit: Ed. von Bornin y. m. lak
26717: .al. n: o 2 laiksi edustlvjanvaaleista. Liit- I.
26718: teet, I,2. s. 9 j,a 2'6. L. Prv:aan 1'6·9. Iijoen kalastus: - Ks. Ka•lastus.
26719: Eläke: --Ks. Erotetut valtion palvelijat. In- Imatran voimalaitos: Ed. Niukka1s'en y. m.
26720: valiidit. Kansalaissota. Kiertokoulun- rah. ·aL n :o 12 määrärahan osoittamisesta
26721: opettajat. Merimiesten eläkkeet.
26722: l
26723:
26724: Imatran voimansiirtoj,ohtov•erkon täyden-
26725: tämiseksi n. s. maa'kunta<johdoilla. Liit-
26726: Emäntäkoulut: Ed. Lähteenojan y. m. rah.
26727: teet Il,32. s. 133 L. Vv:aan 1'83.
26728: al. n:o 90 määrärahan osoittamisesta Har-
26729: - Ed. Paa'V'olais·en y. m. rah. al. n :o 13 mää-
26730: javallan emäntäkoulun avustamiseksi.
26731: rärahan osoittamisesta ma·akuntajohdon
26732: Liitteet II,110. s. 2'715. L. Vv:aan, jonka
26733: rakentamista varten Johanne.klsen, Koi-
26734: tulee pyytää lausunto Mtv:lta 19<3.
26735: viston, Kuo1emajärv·en, Uudenkirikon,
26736: - Ed. U. Hannulan y. m. rah. al. n:o 9,4
26737: IKanneij ärven ja Te·rijoen 'kun tain alueelle.
26738: määrärahan· osoittamis·esta K1emijärvelle
26739: 'Liitteet Il,33. <s. 134. L. Vv:aan 183.
26740: perustetta,va•a emäntäkouJ.ua varten. Liit-
26741: Ed. Suorokaan y. m. r.ah. al. n:·o 14 määrä-
26742: teet II,ll4. ·S. 128·2. L. v,v:aan, jonka tu-
26743: <ra<han osoittamisesta ma,akuntaj.ohdon ja
26744: lee pyytää Mtv:n lausunto 194.
26745: muuntaja-asemien rakent•ami•seksi Imat-
26746: Emännät: - Ks. Maalaisllrotien emännät. ran sähkövoiman johtamista varten Vii-
26747: [IUrista J ohann~ben y. m. pitäjien kautta
26748: Erotetut valtion palvelijat: Ed. Ryömän TerijoeUe ja Kivennava1le. Liitteet II,34.
26749: y. m. lak. a1. n:o 19 laiksi eräiden ewtet- s. 13<6. L. Vv:aan 183.
26750: tujen va<ltion viran tai toimen haltijain
26751: oikeudesta i:kälisään ja eläkkeeseen. Liit- Invaliidit: Ed. Luoman y. m. rah. al. n:o 20
26752: teet Il,6. s. 77. L. Vv:aan 171. määrärahan osQi•ttami,ses·ta ~uoJ.etuslai-
26753: Asialuette'lo. 5
26754:
26755: noiksi v!l!pauss·odan inv>aliideille. Liitteet määrärahan osoittamisesta Pyhäjä!rven
26756: II,40. s. 149. L. Vv:aa·n 184. las-kemista ja PY'häjoen perkaamistöiden
26757: - Ed. Luoman y. m. toiv. al. n:o '1'1 sellai- aloittamista varten. Liitteet II,99. s. 251.
26758: sista Hsäyksistä tu1o- ja ·omaisuusvero- L. V,v:aan, jonka tuloee pyytää Mtv:n l·au-
26759: lakiin slekä kunnallisverolakiin että v·a- sun:to 192.
26760: ip·aussodan invaJiidien eläkkeet määrättäi-
26761: siin ver·ovwpaiksi. Liitteet II,13. s. 91. L. K.
26762: Vv :.aan, jonka tulee pyytää lausunto
26763: Kadon torjuminen: Ed. Kyhä!län y. m. rah.
26764: Ltv:lta 174.
26765: al. n:o 106 määräraJhan osoittamisesta
26766: - :Ks. Kansalaissota.
26767: avustuks•iksi .kadon ja yleisen pulakauden
26768: Isojako: Ed. M. ·A. H·annulan y. m. lak. al. johdosta ahdinkotilaan joutuneelle maa-
26769: n: o 26 laiksi i•sosta.jaosta j·a verollepanosta ta1lousväestölle. Liitteet II,l26. s. 3014. L.
26770: .selkä vaJtionmailla olevien vuolkra-,aluei- Vv:·aan, jonka tulee pyytää lausunto
26771: den lunastamisesta Ina.rin, Enontekiön ja ·Mtv:lta 195.
26772: !Utsdooetn kunnissa annetun lain muuttami-
26773: Kahdeksan tunnin työaika: - Ks. Työaika-
26774: sesta. Liitteet V,4. s. 4.30. L. Ltv:a·an
26775: laki. Virasto-oloijen uudistaminen.
26776: 172.
26777: - •Ed. Hänni's•en lak. al. n:o 27 Laiksi isosta- Kalastus: Ed. Forsbergin y. m. lak. al. n:o
26778: jaosta ja ver.ollepanos.ta. Kemijärven, Kuu- 1
26779: 24 laiksi rakennuskaaren 18 luvun 4 § :n
26780: samon ja liuolajärven pi•tä:jissä Oulun lää- muuttami,sesta. Liitteet V,2. s. 423. L.
26781: niä 17 p :nä tammikuuta 1898 annetun Ltv:aa,n 172.
26782: as•etuksen 2 § :n muuttamisesta. Liitteet - Ed. Hws·tbackan y. m. lak al. n:o 25 laiksi
26783: V,5. s. 4'3'2. L. Ltv :•aan 172. rakennuskaaren 1•7 luvun 12 § :n muutta-
26784: - •Ks. PienviLjelys. miseS'ta. Liitteet V,3. s. 426 ja 42S. L.
26785: ·Ltv:aan 17:2.
26786: J. Ed. Nikkasen y. m. rah. al. n:o 81 määrä-
26787: Jokien perkaukset: Ed. Nurmesniemen rah. rahan ·O·soittamisesta Suomen Kalastaja-
26788: al. n: o 78 määrärahan osoittami-sesta Set- järjestöjen KeskusHiton r. y. avus,t,ami-
26789: tijoen perkaamios•töiden aloi•ttamis·ta var- s.eksi. Liitteet II,101. s. 253. L. Vv:aan,
26790: ten. Liitteet II,98. s. 250. L. Vv:aan, j.onka tulee pyytää Mtv:n lausunto 192.
26791: jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 19i2. Ed. Österholmin y. m. rah. al. n :o 8'2 ko-
26792: - •Ed. Tuomikosiken y. m. rah. al. n:o 80 ooitetun määriirahan osoittamisesta ka-
26793: määrärahan Ols·oi:ttami•s·e,sta .Siikajoen per- lastuselinkeinon edistämiseksi. Li~tteet
26794: kaustyön ja 'TemmesJjokeen laskevan tul- II,102. s. 255 ja 257. L. V,v:aan, jonka tu-
26795: vaveden patoamisen aloittamiseksi. Liit- lee pyytää Mtv:n l•ausunto 19>2.
26796: teet II,100. s. 252. L. Vv:aan, jonka tu- - Ed. Suo'kkaan y. m. toi:v. al. n:o 5 sopi-
26797: lee pyytää Mtv:n lausunto 192. mukisen aikaansaami•ses,ta Suomen ja Neu-
26798: - ;Ks. Järvenlaskut. Kyminjoen perkaus. vosto-V•enäjän välillä Karjalan kannaksen
26799: Vuoiksen perkaus. kalast•aji.en oikeuttamisesta kalastuks.en
26800: harjoittami~een VenäJjän aluev·esillä. Liit-
26801: Järjestönuoret: Ed. Lehdon y. m. rah. al. teet VII,1. s. 483. L. Ulkv :aan 17 4.
26802: n:o 70 määrärahan o,s·oittamisesta avus- -'Ed. Virkkusen y. m. toiv. aJ. n:o 3·2 ka-
26803: tukse'k,si Suomen Työväen Järjestönuor- lastusolojen järjestä:mise~Stä Oulu-, Ii-,
26804: ten liiotolle. Liitteet II,90. s. 238. L. , !Simo-, 'Kemi- ja T10rnionjoes·sa. Liitteet
26805: Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lau- V,10. s. 440. L. Ltv:aan 17 6.
26806: 1
26807:
26808:
26809:
26810: sunto 190. - Ed. Ravon y. m. toiv. al. n:o 33, kalas-
26811: tusoikeuden saattamisesta maanomis:tulk-
26812: Järvenlaskut: Ed. Kaurasen y. m. rah. al. s,esta riippumattomaksi. Liitteet V,11.
26813: n:o 77 määrär.ahan osoittamisesta Muo- s. 441. L. Ltv:aan 176.
26814: laa.n kunna·&sa olev.i.en KiDkko-, Punnus- - Ed. ÖsterhoJ.min y. m. toiv. al. n:o 37
26815: ja Vuotojärven wdenpinnan alentamista ·sisä- ja ul>kosaari<~ton välisen rajan mää-
26816: varten. Liitteet Il,97. 1s. 249. L. Vv:aan, cräämis•estä. Liitteet V,15. s. 448· ja 4!49.
26817: jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 1•9'2. L. Ltv:aan 17·6.
26818: - Ed. Nurmesniemen y. m. rah. al. n:o 79 - Ks. Petsamo.
26819: 6 Asia:luettelo.
26820:
26821: :K:alastusssatamat: Ed. Helon y. m. rah. 'Rl. Kansallisten tieteiden tutkimus: Ed. U. H'an-
26822: n ~o 84 määrärahan osoittamise&ta k>alas- nulan toiv. ·al. n:o 4,3 kansallisen tietool-
26823: tu!s- ja hätäsataman takentamiserosi :Uaa- lisen tutkimustyön edistäm1seistä. Liit-
26824: tokan ranniko'ile Metsäpirtin 1Saaroisten teet Vl,7. <S. 4169. L. Siv:a~an 177.
26825: !kylän kohdaUe. Liitteet Il,104. <S. 2i60.
26826: L. Vv:a<a·n, jonlka tulee pyytää :Mtv:n lau- Kansan Näyttäm6: Ed. rH:.e.}on y. m. rah. al.
26827: sunto :1!93. n:·o 4'5 määrätahan osoittamisesta lainan
26828: 'antamista var.ten Kansan N'äyttämön Sää-
26829: :franavat: Ed. Kullbergin y. m. ra<h. al. n:o :tiölle teatteritalon rakentamiseksi. Liit-
26830: 147 määrärahan osoittamisesta Kymi- teet II,65. s·. 194. L. Vv:aan, j.onka tulee
26831: j.oen kanavoiruismahdollisuuksien tutki- PYY'tää :Siv:n ~ausunto 187.
26832: mista varten. Liitteet II,167. s. 3·61 ja
26833: 3'1)2<. <L. Vv:,aan, jonka tulee pyytää lau- Kansanopistot: Ed. P<enna<sen y. m. ra:h. al.
26834: sunto Kulkv:lta 199. n:o 54 määrärahan osoittamises·ta ylimää-
26835: räiseklsi avusturoseksi Niittylahden kan-
26836: sau<Oipistolle. Liitteet Il,74. s. 2{)7. L.
26837: Kansakoululaitoksen kustannuslaki: Ed. Le<h- Vv:aan, jonka tulee pyYJtää Siv:n lau-
26838: to!kosik-en y. m. laik. 1al. n:o 17 laiksi kansa- sunto 188.
26839: rooululai toksen kus'tannus<lain 20 § :n
26840: muuttami•sasta. Liitteet Il,4. s. 7.3. L. Kapinavahingot: - •Ks. S.otavahinloolainat.
26841: Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto
26842: Siv:lta 171. Karjalan kannas: - K•s. K~ala<stus.
26843: - Ed. Kalli·okosken y. m. lak. al. n :o 23
26844: laiksi kan,s<a koulula,i toks,en kustannuksista
26845: 1
26846: Karjanhoitokoulut: Ed. 'Tukian y. m. rah. al.
26847: .keisäkuun 8 päivänä 192,6· annetun lain n :~o 92 määrärahan osoittamisesta Etelä-
26848: 5 § :n muuttamisesta toisin kuuluvab!i. iKar'j alan tietapuoliJs,en karj~anhoi tokoulun
26849: Liitteet V,l. s. 42'1. ·L. Ltv:aan 172. rakentamis•ta varten. Liiut~eet II,112. s.
26850: - <Ed. Pil'kan toiv. al. n :o 4'8 es.ityks-en ·an- 27.9<. L. Vv:·aan, 'jon!ka tul~ee pyy,tää Mtv:n
26851: tami<ses,ta lai!ksi kan~akoululaitoks<en kus- lausunto 1'93.
26852: ta·nnuJrosista. Liitteet VI,12. s. 479. L. - 'f{,s. P'ienvil'jeli.jä!koulut.
26853: Siv:aan 177.
26854: Kasviviljelyskoeasemat: 'Ed. Juneksen y. m.
26855: Kansakoululaitos: Ed. Kalliokosken y. m. rah. al. n:o 97 määrärahan osoittamisesta
26856: toiv. ,~;tl. n:o 41 <kana<akoulua kMkevien la- ka,~ivil.jelY's'koeaseman <perus,tamista vaT-
26857: kien ja a<setusten kodifioimisesta. Liitteet ten Perä-Pohj~ola<an. Liittee,t II,117. s.
26858: Y<I,5. s. 4~66. L. Siv:aan 177. 287. L. Vv:·aan, j'onlka tulee pyytää lau-
26859: sunto Mtv:Itä '19<4.
26860: Kansalaissota: 1Ed. S-erppälän y. m. lak. aL n:o - Ks. Suoviljelyskoeasemat.
26861: •20 lai.ksi ~eläkkeistä v·apaussodassa ha·a-
26862: voittun-eille sotureille sekä lkaatuneitt-en Kauppakaari:- Ks. Korlm.
26863: ja sairauden j.ohdosta kuolleitten soturien
26864: perh-eill<e '2'8 päivänä huM1kuuta 1919 an- Kauppaliikkeiden työolot: Ed. v. Frenokellin
26865: netun lain muuttamilses~ta. Liitteet II, 7. y. m. lak. al. n :o .38 laiksi lilsäyksistä
26866: s. 79. L. Vv:aan 171. kauppa-, konttori- ja v.ar•astoliikkeiden
26867: - iEd. Helon y. m. rah. 1al. n :o .21 määrär·a- työol<oista annettuun lakiin. Lirtteet
26868: han ms'Oittam]s<esta kans·alaissodan aikuis- ICX:;5. s. MS ja <54'9. L. Työv:~aan 17'3.
26869: ten majoitusten ja niiden aiheuttamien - Ed. Ahlströmin y. m. la!k. al. n:o 39 la~si
26870: VJahinikojen korvaamiseksi. Lii<tt·eet II,41. kauppa-, roonttori- ja varastolii'k;keiden
26871: s. 150. L. ~Vv:aan 184. työo}oista lo'kakuun 24 ~äivänä 1919 an-
26872: - Ed. Virran y. m. rah. al. u:o 2.4 määrä- netun lain nimikkeen s~ekä eräiden pykä-
26873: rahan osoittami<s·elsta kans,alaissodassa raa- lien muu:ttamisesta. Lii,tteet IX,6. s. 5<5()
26874: jarikkoutuneiden puuai1sten <S'otil<aiden j.a 5:52. L. Työv :aan 173..
26875: avustu!ksia ja elä:kkei<tä vart•en. Liitteet
26876: II,44. s. 154. L. •Vv:aan 184. Kemiantutkimus-säätiö: 'Ed. Tarkka,sen y. m.
26877: - Ks. 1A rmahdus. Inval1idit. rah. al. n :o 98 määrärahan osoittamisesta
26878: Asial uettelo. 7
26879:
26880: Kemiantutkimus-säätiön laboratorion pe- Ed. Hännisen y. m. ralh. 'M. ~n:o 50 määrä-
26881: rustamis'kustannuksi'a varten. Liitteet rahan O'SloittamiJSesta T~aivalkosiken kirkon
26882: II,us. s..288. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- rakennus,acvustuJkiseksi. Li~itteet II, 70. s.
26883: tää lausunto Mtv:lta 194. .2.02. [.. V v :'~~Jan, j,onlka tullee pyytää
26884: Bi'v :n 1ausnn<to 188.
26885: Kemijoen kalastus: - Ks. KaiJ.a,stus.
26886: Koeasemat: - K.s. Ka·siVivi'ljelyskoease'lllat.
26887: Keskuslainarahasto: - Ks. AsUJtus.toiminta. Siip<ilkar<j,anih'oito. 8uov1l'je~yskoeasemat.
26888: Kesäsiirtolat: - Ks. Valt~olliset vangit. K{)nsulentit: Ed. ,Aruerin y. m. ralh. al. n:o
26889: Ketunpyynti: Ed. Kiviojan y. m. toiv. al. n:o 99 mää1rärahan o;sloit.tamiJses<ta yhden
26890: 38 myrkyn 'käytön kieltämisestä ketun- mruanv:i:ljelyst,aJ,ouden, yihden ralkenmUJStoi-
26891: pyynnissä. Liitteet V,16. ~s. 4'50. L. minna,n j'a y'hde'n 1kotieläinhoidlon ~konsu
26892: :lentin pal:kka.amilseksi. Liitteet II,119.
26893: Ltv:aan 177.
26894: s. 200. [.. Vv ::aan; jonka tu~'ee pyytää
26895: Keuhkotauti: - Ks. Tuberkuloosi. Mtv:n 'laUJSu'lllto ;194.
26896:
26897: Kielilaki: Ed. All•elstal1oill y. m. lak. al. n: o 4 K{)rko: Ed. TuTUJSen y. m. J,aik. al. n: o 12
26898: ~kiBl:ia·aiksi j1a laiksi valtion virkamiehhltä la@a;,i ifi § :n ot'tamliseSita ikauppaka,aren 9
26899: vaadittavasta k~elliitaådosta anne,tun lain lukuun. Liitteet III,6. s. 382. L. Lv:aan
26900: 1 § :n muuttamiJses,ta. Liittee't !,4. s. 46. 171.
26901: .L. Prv:a1a1J1 170.
26902: Kotimaisten viinien valmistus: - Ks. Ki,eJ-
26903: Kieltolaki: Ed. Puha'kan lak. al. n:o 211aiksi toilalki.
26904: 1 päicvänä kesätkuuta 1922 annetun kielto-
26905: lain muuUamils·esta. Liitteelt IV,1. s. 3103. Kouluhallitus: Ks. Ruotsinkieliisen ope-
26906: L. Tv :a,an 171.
26907: 1
26908: tull{]s,etn öolhto.
26909: Ed. von Frencketllin y. m. ,laJk. al. n:o 22
26910: la:i:~si kieltoJ.ain 2, rpyikälän muuttamisesta. Koulukeittiöt: - Ks. Kamsalkoulu1aitoiksen
26911: Liirttee't IV,2. s. 3'9 6. L. Tlv:aan 172.
26912: 1 kust'ann msla,J;;i.
26913: Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al. n:o 19
26914: ·kie1to}a>in noudat,tamisen va•lv1onn•an te- Koulut: - Ks. •Emäntäkoulut. Karjanhoito-
26915: hostamises:ta. 'Liittoot JN,3. ,s. 398. L. koulut. M,a,ami81S'koulut. Oppi:koulut.
26916: Tv :,aan 17i5. Pi,enviil:je:liljäkouil.ut. TaloUJSIJ.muil.ut.
26917: Ed. Kuullia1a,n y. m. toiv. a'l. n :o 20 ko-
26918: KunnailHset ojituslauta,kunnat: - Ks. Oji-
26919: mitea,n .rusettamisesta maamme ,nykyisen
26920: tlllslautakun,nat.
26921: raittiustillanteen puolu:eertonta tutkimista
26922: va:rten. L:iitteet ]V,4. s. 402. I~. Tv:aan Kunnallisten tulolähteiden rahoitus: Ed.
26923: 175. Junnilan y. m. toiv. al. n :o 7 ulkomaisen
26924: laiTIIatn ottamiselst,a llrunnaU<isten tuloläh-
26925: Kiertokoulunopettajat: Ed. Lammisen y. m.
26926: te.iden rahoittamista varten. Liitteet Il,9.
26927: toiv ..ail. 1n :o 42 e1äk1ooeillä ~olevie~n kierto-
26928: s. 82. L. V'v:aa~n 174.
26929: koulmlJOpet1taljien elälklk,eiden koroirtrtami-
26930: sesta. L:iitteet Vl,6 s. 468. L. 1Siv:aan Kunnal!lisveroitus: ·Ed. Nii1eks,elän y. m. rtoiv.
26931: 177. al. n:o 30 maalais.kuntien kunnallisvero-
26932: ra~si:tusten t~as:aamisesta. Liitteet V,s. s.
26933: Kirkot: Ed. Nilokas'en y. m. rah. aL n:o 47 4~8. •L. ;Ltv:a~an 176.
26934: määrärahan ~oeoittamises~ta ki:Dkon ra1ken-
26935: - Ks. Asunto-oswkehuoneistot. Invaliidi t.
26936: ta1mista vart€'n K.anneljärven seurakun-
26937: taa,n. Li.ittee1t Il,67. s. 19<8. L. Vv:aan,
26938: 1
26939: Kuntain hautausmaat: - Ks. Hautausmaat.
26940: jonka tu1ee pyytä~ä iSiv:n 1~aUJSunto 188.
26941: Ed. Pitkäs,en y. m. raih. al. n:o 48 määrä- Kuntakokoukset: Ed. Rantaian y. m. toiv. al.
26942: rahan os,oittrurn:isesta Korpi,selän 'kirkon n:o 28 manttaaliin pannun maan omista-
26943: ja pappilan korjaustöitä varten. Lii.rtte~et jien !kuntakokouksia koskevain säännösten
26944: Il,68. ;s. 199. L. Vcv:1l.an, jonka tu[,ee pyy- kumoamisesta. Liitteet V,6. s. 434. L.
26945: tää ISicv :n lausunto 188. IJtv:aan 176.
26946: 8 Asialuettelo.
26947:
26948: Kuolajärven maanomistu80'lot: tKs. Iso- Lapsiavustus: Ed. Sillanpään y. m. toiv. aL
26949: . jako. Puutavarayhtiöiden maanomistus. n :o 64 eläkkeenmuotoisen lapsia vustuk-
26950: sen antamisesta vähäva•raisille äideille.
26951: Kuusamon maanomistuS()lot: - Ks. Isodako. Liitteet IX,s. s. 55t6. L. Työv:aan 179.
26952: Puutavarayhtiöiden maanomistus. - Ks. Ott·olapset. Tu}o- ja •omai,suusV'ero.
26953: Kyläyhteiskunnat: tEd. Jernin y. m. toiv. ·al.
26954: Lasten ammattityö.- Ks. Ammattityö.
26955: n :o ,29 tkylläyhteirslmntien ihaillin.toa koske-
26956: vasta lainsäädämnöstä. Lii'titeett V, 7. s. Lastenhuolto: Ed. Pämsisen y. m. toiv. aL
26957: 400 ja 437. L. Ltv :•ruwn 117'6.
26958: n: o 40 Wt1tion oppilaitoksien perustami-
26959: Kymijoen perkaus: Ed. Auerin y. m. ralh. a<l. sesta niitä henkilöitä varten, j.otka val-
26960: n:o 73 määrärahBJll osoittamisesta Kymi- mistuvat er,i toimiin lastenhuonon al<alla.
26961: j.oon (petrrkaustöitä vrurten. Liitteet II,93. Lii:tteet VI,4. s. 4'64. L. Siv:,a·an 1 77.
26962: 1
26963:
26964:
26965:
26966: s. 2413. lL. V v :•aau, jOOlika tulee pyytää - Ks. Kansa,laissota. Sotaorvot. Valtiol:li-
26967: :M'tv :n J:ausuntto ,190. set vangit.
26968: - !Ks. Kanavat.
26969: Lastensairaalat: - Ks. Sairaalat.
26970: Kyrönsalmen lossi: Ed. Luostarisen y. m.
26971: toiv. al. n :o ·68 Kyrönsalmen lossin otta- Liikeapulaislaki: - Ks. Kauppali1kkeiden
26972: misesta valtion haltuun sekä Kyrönsalmen työolot.
26973: yli suunnitellun sillan rakentamismahdol-
26974: lisuuksista. Liitteet XI,2. s. 587. L. Liikeneuvostojärjestelmä: Ed. Helon y. m.
26975: Kulkv :aan 179. toiv. al. n :o 6'6 liikeneuV'ostojärjestelmän
26976: toimeen(panemitsesta. Liitteet IX,10. s.
26977: 560. L. Työv:aan 179.
26978: L.
26979: Laidun: - K's. Pienv.ilj,elys. Liputtaminen: - Ks. Suomen lippu.
26980:
26981: Laidunviljelyspalkkiot: - Kts. Pienviljelys. Lohenkallastus: - K's. Kalastus.
26982:
26983: Laintarkastuskunta: Ed. Schaumanin toiv. Lossit: - Ks. Kyrönsalmen l()ssi.
26984: · ai. n :o 1 laintarkastuskunnan perustami-
26985: sesta. Liitteet 1,7. s. 1516 ja 57. L. Prv:aan Lääkärit: - Ks. Aluelääkärit.
26986: 173.
26987:
26988: Laivarahasto: 1Ed. Ftorshergin y. m. rah. al. M.
26989: n :o 4 määrärahan osoittamisesta laiss'a 15 Maakuntajohdot: - Ks. Imatran voimalai-
26990: päiväJJtä kesakuuta 1928< edellytetyn val- tos.
26991: tion laivarahaston perustamis~ksi. Liit-
26992: teet Il,24. s. 112 ja 1J.t5. L. Vv:aan 183. Maalaiskotien emännät: Ed. Luostarisen y. m.
26993: toiv. at n:o 61 toimenrpiteistä vähävarais-
26994: Lapin poronhoito: Ed. M. A. Hannulan y. m. ten maalaiskotien ylirwsittuneiden per-
26995: l"a'h. al. n:o 109 määrärahan osoittami- heenemänti>en ·auttamiseksi. Liitteet
26996: sesta siitosrporoj,en hankkimista . v•arten VIII,1 7. s. 5'214. L. M tv :,aan 178.
26997: Lapin vähävaraisille atsukkaille. Liitteet
26998: II,129, s. 3t0. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
26999: 1
27000: Maalaiskuntien kunnallisverotus: Ks.
27001: tää Mtv:n lausunto 195. !Kunnallisverotus.
27002: Lappalaisten valistustoiminta: Ed. M. A. Maalaisolojen tutkimus: Ed. M. Peklkalan
27003: H'annul,an y. m. I'ah. ai. n:o 7.2• määrära- y. m. toiv. aiJ.. n :o 160 tutkimu~n toimit-
27004: han osoittamises·ta kahden lappalaisnuo- tamisesta maanomis•tus•o1oista, tila ttomau
27005: rukaisen avustamiseksi kansakoulunopet- väestön llikumäärästä y. m. Liitteet
27006: tllJjaseminaariin. Liitteet II,92. s. 242. L.
27007: 1
27008: VHI,16. s. 52ll L. lMitv:,aan 17'8.
27009: v,v:aan, jonka tulee pyytää }ausunto
27010: Siv:lta 190. Maalaisväestön asunto-olot: - Ks. Omakorti-
27011: Lappi: - Ks. Isojako. ·ra'hasto.
27012: Asialuettelo. 9
27013:
27014: Maamieskoulut: Ed. Saarisen y. m. rah. al. Ed. Jutilan y. m. r•ah. al. n:o 129 maara-
27015: n:o 89 määrärahan ·osoiUamisesta Lou- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
27016: na•is-<Suomen savia,lueen maamieskoulun mista varten ·Voiikos:ken asemalta Mänty-
27017: perustamiskustannuksiin. Liitteet II,109. harjun rpitäjän Nurmaan \k~ään. Liitteet
27018: s. 273. L. Vv:aan, jiOll'ka tul·ee pyytää H,149. s. 34:2. L. Vv:•aan, j.onka tulee pyy-
27019: Mtv:n lausunto 193. tää Kulkv:n lamsunto 197.
27020: - Ed. J uneksen y. m. rah. al. n :.o ·93 määrä- Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 1.30 mää-
27021: rahan asoi1ttamisest·a kiinteän maamies- rärahan osoittamisesta inaantien r•a,ken-
27022: lmulun perustami•sta varten Perä-Pohj'0- tami•sta varten Tampe!'een~Porin maan-
27023: 1aan. Liitteet II,113. s. '281. L. Vv:aan, tieltä n. s. Putajan ti•elle. Liitteet H,150.
27024: jonka tulee pyytää lausunto Mtv:lta 194. s. 343. •L. Vv:·aan, jonka tulee pyytää
27025: iKul'kv:n lausunto 197.
27026: Maanmittauslaitos: Ed. Hadaj.an y. m. rah. - Ed. Kyhälän y. m. I'ah. al. n:o f3.1 määrä-
27027: a~. n:o 1 määrärahan mroittamisesta eräi- rahan osoittamisesta Sievin pitäjän Järvi-
27028: den ma•anmilttauslaitoksen virkojen aset- kylän ja Ylivieskan rpitäjän Raudaskylän
27029: tamiseksi v;akinais.elle paH~ka usikannalle. välis·en ti·en kunnostamista varten. Liit-
27030: ·Liitteet II,21. s. 105. L. V,v:aan 18J2. teet II,151. s. 344. L. Vv :aan, jonka tulee
27031: pyytää Kulkv:n lausunto 198.
27032: Maanpakolaiset: - Ks. Armahdus. Sotaor- Ed. Arffmanin y. m. rah. al. n:o 1312 mää-
27033: vot. rärahan osoittamisesta maantien r;aken-
27034: tamista varten Vuolijoen kunna•sta Oulu-
27035: Maanparannusaineet: - Ks. ·Pienviljelys. ljärven länsirantaa SäJräisni•emen kirkolle.
27036: Liitteet H,152. s. 345. L. Vv:·aan, jon'ka
27037: Maantiet: Ed. v. F.renckellin y. m. rah. al. tui,ee .pyytää Kulkv:n lausunto 198.
27038: n: o 124 määrärahan osoi•ttamisesta uuden Ed. Arffmanin y. m. rah. al. n:'O 13'3 mää-
27039: suoran maantien ra'kentamiseksi Helsin- rärahan O'Soittamisesta maantien ratken-
27040: gistä Porvo•oseen. Liitteet II,144. s. 332.
27041: 1
27042: tamista va.rten Kuhmoniemen kirkolta
27043: L. Vv:aan, jonka tulee .pyytää Kulkv:n P·ajakka'kosken y. m. paikkakuntien k•autta
27044: lausunto 197. Hyrynsalmen Moisiovaacran tiei1e. Liit-
27045: Ed. 'Kullbergin y. m. rah. al mo 12•5 ko- teet II,153. s. 3416. L. Vv:aan, jonka tu-
27046: roitetun määrärahan os·oittamise•sta Por- ~ee pyytää Kulkv:n lausunto 198.
27047: voon ja 'Kotkan välis•en ma,antien uudis- Ed. Ard'fmanin y. m. raih. al. n:o 134 mää-
27048: tamis- ja ko11jaustöitä va•rten. Liitteet rärahan osoitt•ami·sesta sillan rakenta-
27049: II,145. s. 336 ja 337. L. Vv:aan, j.onka mista varten Sotkamon-Kuhmoniemen
27050: tulee ·pyytää Kul'kv:n l•ausunto 1•97. maantieosalla olevan Tervasalmen yli.
27051: Ed. Österholmin y. m. rah. ai. n:o 12 6 1 Liiltteet H,154. s. 347. L. Vv:aan, jonka
27052: määrära•han •osoittamisesta Tammisaaren tul,ee pyytää Kulkv :n lausunto 198.
27053: maalaiskunnassa sijai·ts•evien Österby ja - 1Ed. Jal1hosen y. m. rah. al. n:·o 135 määrä-
27054: TrolJ'böle nimisten kylien välisen ma•an- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
27055: tieosan oikaisemista ja ·parantamis1t•a var- iillista varten 8uO'mussaiJ.men P~irsrpajärven
27056: ten. Liitt<?et Il,146. s. 3.38 ja 3'3i9. L. maantieltä Ylinäljängän 'Leinosenvaa-
27057: Vv:aan, jonka tulee pyytää ~Kullkv:n lau- ralle Puolangan--'Ta,ivalkosken maan-
27058: sunto 197. tiellä. Liitteet II.155. s. 3:48. L. Vv:•a.an,
27059: Ed. Juutilaisen ra1h. a~. n:o 127 määrä- jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto 1'98.
27060: rahan osoittami•s·esta maantiesillan raken- rEd. Liede'k&en y. m ..rah. al. n:o 1'816 mää-
27061: tamista varten rautatien ylitse Ant!'ean irärahan osoittami•sesta maanti·esiHan ra-
27062: asemalla. Liitt•eet H,147. s. '340. L. kentamista varten Iin-Puda:sjärV'en--'Ra-
27063: !Vcv:aan, jonrka tulee pj"ytää Kul'kv:n lau- nuan maantie•osalla Siuruanjoen yli Yli-
27064: sunto 19'7. Iin kunna•s•s·a. Liitteet II,156. s. 349.
27065: - Ed. Rötkön y. m. rah. al. n :o 128 määrä- L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n
27066: rahan osoittamises:ta maantien ra·kenta- l·ausunto 1•98.
27067: mista varten Suomenniemen-Mikkelin Ed. Hännisen y. m. rah. al. n :o 137 määrä-
27068: maantieltä Varpasen pysäkille Savon ra- rahan osoittami·sesta Pooosun-Kurvisen-
27069: dalla. Liitteet H,148. s. 341. L. Vv:aan, va·arran-Tyrä:järven-J okij ärven maan-
27070: jonka tu•}ee pyytää Kulkv:n lausunto 197. tien rakentamista varten. Liitteet II,157.
27071:
27072: 2
27073: 10 Asialuetoolo.
27074:
27075: s. 350. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää L. Vv:·aan, jonka tulee pyytää Kul!kv:n
27076: Kul!kv:n lausunto 198. lausunto 199.
27077: - Ed. Liedeksen y. m. r.ah. ·aJ. n:o 138 mää- - Ed. Setälän y. m. rah. al. n:o 149 määrä-
27078: rä,rahan osoittamisesta Kuusamon Ala- rahan osoittamis·esta ·te·iden rakentami-
27079: lKitkan maantien raiJmntamista varten. seen 1ja kunnostamiseen vähävaraisilla
27080: 'Liitooet Il,158. s. 3151. L. Vv:aan, j'Onka 1pienvi:J.ojalijäseuduilla. Liitteet Il,169. s.
27081: tulee pyytää IJ.ammnto Kulkv:lta 19'8. 13•65. L. Vv :aan, jon!ka tulee pyytää lau-
27082: - ~d. U. Hannulan rah. al. n:.o t3'9 määrä- sunto Kulkv:lta 19<9.
27083: ·r~han osoittamisesta maantien rakenta- -,Ed. M·a1rttilan y. m. toiv. al. n:o <67 maa-
27084: m~sta varten Too•s,avan lossilta Koivun seudun tieolojen saattamis·esta nykyisiä
27085: •a•semalle. LiitJteet Il,159. s. 352. L. liikenneoloja vastaav.iksi. Liiotteet Xl,1.
27086: Nv:aan, jonka tulee pyytää l.ausunto s. ·5'85. 1L. Kulkv:aan 179.
27087: Kulkv :lta 19'8. Ed. Hagan y. m. toiv. al. n:o 169 ma•antien
27088: - :Ed. Juneks·en y. m. raih. al. n:o 140 mää- rakentami•sesta Ylihärmän maantien Vöy-
27089: rärahan osoittamisesta maantien raken- r.issä olevasta yhtymäkohda~ta Koivulah-
27090: tamista v·arten Alatornion pitäjän A'IIPe- den maantielle. Liitteet Xl,3. s. 588 j•a
27091: lan kyJästä Paakkolan rautatiepysii:kille. 589. L. Kul•kv:·a·an 179.
27092: Liitteet Il,160. s. 3.53. L. Vv:aan, jonka - Ks. Sillat.
27093: tuiJ.ee pyytää iJ{ulkv:n lausunto 198.
27094: Ed. Liedeks•en y. m. rah. al. n:o 141 mää- Maanviljelysseurat: Ed. Lindbergin y. m.
27095: rä•rahan myöntämisestä maantien raken- rah. al. n:o 101 määrärahan osoittami-
27096: tamista varten Kuolajärven kil'lkonlkylästä sesta Svenska Lantbrukssällskapens i
27097: K·otalan- j.a Saijan!kyl•i'en kautta Savu- Finland Förbund-nimiselle yhdistykselle
27098: kos1ke1le. Liitteet Il,161. 'S. 315·5. L. Vv:aan, ammattitaidon edistämis·eksi pienviljeli-
27099: jonka tulee pyyiää Kulkv:n lausunto Hl9. jäin keskuudessa maan ruotsinkielisillä
27100: Ed. Tabellin y. m. rah. al. mo 142 määrä- seuduilla. Liitt,eet II,121. s. 293 ja 2 95. 1
27101:
27102:
27103: rahan osoittamisesta ma.antien rakenta- L. Vv:·aan, jon:ka tulee ·pyytää Mtv:n lau-
27104: mista varten Kuolajärven kir'konkyläs·tä sunto 194.
27105: Lampelan ja Vuosnan kylien kautta Tuu- - Ks. K·onsulentit.
27106: tijärven kylään. Lii,tteet II,162. s. S56.
27107: L. Vv:an, jonlka tulee pyytää Kul;kv:n Maatalous: Ed. M. P·ek'kalan y. m. toiv. al.
27108: lausunto 199. n:o 54 ma,ataloustli'otannon kohottami-
27109: - Ed. R·osenbergin y.m. r.ah. al. n:'O 143 mää- seksi myönnettyjen varo,jen jakamisesta.
27110: rärahan osoittamis·esta Sodankylän pitä- Liitteet VIII,1o. s. 5.14. L. Mtv:aan 178.
27111: jän Vuotson-, Mutenian-, 'Korva-sen- ja - fKs. Konsulentit.
27112: Lo'kanlkylien välisen maantien rakenta-
27113: Maataloushistoriallinen museo: - Ks. Mu-
27114: mista .va•rten. Liitteet Il,163. s. 3•57. L.
27115: seot.
27116: V v :aan, jonka tli'lee pyyytää lausunto
27117: KuiJ.kv:lta 199. Maatalouskerhotoiminta: Ed. M. Pekikalan
27118: - Ed. M. A. Hannulan y. m. rah. al. n:o 144 y. m. trah. al. n: o 103 määrärahan QISoOit-
27119: määrärahan osoittamis•esta maantien ra- tamisesta maa talouskerhotoimintaa v·atr-
27120: kentamista varten Sodankylän kirkon- ten. ·Liitteet Il,l23. s. 2·98. L. Vv:aan,
27121: kylästä Kelu:järven kylään. Liitteet jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 195.
27122: II,164. s. 3.58. L. Vv:·aan, jonka tulee pyy-
27123: tää KuJ!kv:n lausunto 199. Maatalousneuvontatyö: Ed. Halosen y. m.
27124: - Ed. H. Väisä•sen y. m. rah. al. n:o 14'5 rah. al. n:o 102 määrärahan osoittami-
27125: määriiJrahan O'soittamis•esta Peltosalmen sest·a avustuksiksi maaiaiskunnille maa-
27126: sillan rakentamista va·roon. ·Liitteet talousneuvojain parkkaamista vacroon.
27127: II,165. s. 3:59. L. Vv :aan, jonka tulee pyy- Liitteet II,122. s. ,2,97. L. Vv:.a·an, jonka
27128: tää Kulkv:n lausunto 199. tulee pyytääMtv:nlausunto H)5.
27129: Ed. Juneksen y. m. rah. al. n :o 146 määrä-
27130: rahan osoittamisesta sillan ra,kentamista l\laataloustyöväestön palkat: Ed. Huttusen
27131: va•rten J olman putaan yli T·ornionjokivar- y. m. toiv. al. n:o 6& esityksen antamisesta
27132: ren maantiellä. Liitteet Il,166. s. 360. lai1ksi maataloust~öväen al·immi•sta pal-
27133: Asialuettelo. 11
27134:
27135: ikoista. Liitteet IX,7. s. 654. L. Työv:·aan Nuorisoseurat: - Ks. Urheilu.
27136: 179.
27137: Nuorten ammattity6: - Ks. Ammattityö.
27138: Hajoitukset: - Ks. Kansalaissota.
27139: Nuorten Ystävät: Ed . .A!hmavaaran y. m. rah.
27140: Ma.J:lasjuomain alkoholiraja: - Ks. Kielto-
27141: aaki. al. n: o 6'5 määrärahan osoittamisesta
27142: a v.ustukseksi Nuorten Y >Stävä t nimiselle
27143: .Hanttaali: - Ks. Kunta'lmlmus. yihdistY'k·selle. Liitteet Il,85. s. 2<27 .
27144: L. Vv :aan, jonka tulee pyytää Siv :n lau-
27145: Marttaliitto: Ed. Huuhtasen y.m. rah. atl.n:o sunto 190.
27146: 100 määrärahan osoittamisesta Ka.rjalan
27147: :M<arttayhdi·s<tysten piiriliitolle talouskou- Nya Teaterhus.Ab.: - Ks. Ruotsalainen
27148: lun perustrumista varten. Liitteet II,120. teatteri.
27149: s. '2912. •L. Vv:a,an, jonka tulee pyytää lau-
27150: sunto Mtv:lta 1'94.
27151: 0.
27152: Merimiesten eläkkeet: Ed. Lähteenojan y. m. Ojituslautakunnat: Ed. Junnilan y. m. toiv.
27153: t•oiv. a1. n:o 35 merimiesten eläkke·iden al. n :o 31 kunnallisten ojituslautakuntien
27154: koroiottamisesta nykyistä rahanarvoa vas- asettamisesta. Liitteet V,9. s. 4.39. L.
27155: twa.v•a.ksi. Liitteet V,13. s. 44 5. L. 1
27156: Ltv:aan 1716.
27157: Ltv:an 17·6.
27158: Oluen alkoholiraja: Ks. Kiel t•olaki.
27159: Metsänvartij,at: Ed. Komun y. m. rah. al. n:o
27160: 3 määrärahan osoittamisesta v·altion met- Omaisuusvero: - Ks. Tulo- :ja omaisuus-
27161: sänvartijain palkkausta Vlar.ten. Liitteet vero.
27162: II,23. s. 110. L. Vv:aan l8i3.
27163: Mielisairaalat: - Ks. Piirimielisairaala t. Omakotirahasto: Ed. (H,elon y. m. rah. al. n:o
27164: •5 määrärahan 01soittami·sest<a omakotira-
27165: Museot: Ed. Alastalon y. m. rah. al. n:o 44 haston vah!vistamis·~ksi. Lii,tteet II,25.
27166: mää,rä.va'han osoittami·sesta Mustialan s. 119. L. Vv:aan 183.
27167: Q>uis·toon rr-akennettavan maa,tal·oushisto- - Ed. Koivulahti-Lehdon y. m. rah. al. n :o
27168: rialhsen museon aikaan<swmista varten. '6 määrärahan osoittamis,esta siirrettä-
27169: Lii.tteet Il,64. s. 192. L. Vv:aan, jo·n!ka väksi omakotirahastoon maataloustyö-
27170: tulee pyytää !Siv:n lausunto 187. väestön a·sunt·o-olojen parantamista var-
27171: ten. Liitteet II,26. s. 12'1. L. Vv:aan
27172: Mustiala: - <Ks. :M.useot. 183.
27173: - Ed. Virran y. m. I'lah. al. u :o 7 maara-
27174: Myrskyvaroitttsasemat: Ed. Oksas·en y. m. •rahan .osoittamisesta omakotirahaston
27175: rah. al. n:o 19 määrärahan osoittamisesta v~hvistamiseksi. Liitteet II,27. s. 100.
27176: my.rskyvaroi,tusas·emi'en p·eru,s.tamista var- L. Vv:aan 18'3.
27177: ·ten. Li·itteet Il,39. s. 14'6. L. Vv:aan
27178: 18<4. Opintokerhotoiminta: Ed. Voionmaan rah.
27179: al. n:o 60 koroi<tetun määrärahan osoitta-
27180: Mäkituvat: - Ks. Pienviljelys:
27181: m~sesta opintok•erhotoiminnan tukemi-
27182: s·eikisi. Liitteet II,so. s. 2.1 5. L. Vv:aan,
27183: 1
27184:
27185:
27186: N. jonka tulee pyytää Siv :n lawsunto 18'9.
27187: Naisten suojelu: Ed. Helon y. m. lak. ·al. n:o
27188: Oppikoulut: Ed. Virkkusen y. m. rah. al.
27189: ·36 1ai:ksi naisten yötyöstä teollisuudessa.
27190: n:•o 51 määrärahan ·osoittamisesta Seinä-
27191: Liitteet IX,a. s. 5!4•2. L. Työv:aan 173.
27192: joen yhteislyseon ottamista varten V1altion
27193: Neuvontatyö: - Ks. :Maatalousneuv·onta- huostaan. Liitteet Il,71. ·s. 203. L. Vv:aan,
27194: rtyö. jonka tulee pyytää <Siv:n lausunto 1 88. 1
27195:
27196:
27197: Ed. M. A. Hannulan y. m. rah. a.l. n:o 52
27198: Nuorison opetus: - Ks. Varhaisnuorison määrärahan osoittamisesta Kittilän yh-
27199: opetus. t·eiskoulun koulutalon rakentamista var-
27200: 12 Asialuetrelo.
27201:
27202: ten. Liitteet Il,72. s. 204. L. Vv:aan, Petsamo: Ed. M. A. Hannulan y. m. rah,
27203: jonka tulee pyytää Siv:n lausunto 188. al. n:o 83 määrärahan os'Oittamisesta ko-
27204: - Ed. Kuulialan y. m. toiv. al. n:o 39 yhden rottomiksi lainoiksi Petsamon viLhävarai-
27205: suuren sivistyslkielen saattamiseksi pakol- selle vä,estölle kalastusvälineiden hankki-
27206: liseksi oppiaineeksi suomerukielisten oppi- mista varten. Liitteet Il,103. _s. 259.
27207: !koullujen oppilaille ja ruotsinkielen mää- L. Vv:a'an, j,onka tu!J.ee pyy,tää Mtv:n lau-
27208: räämisestä vapawehtoisek,s·i oppilllineeksi sunto 1,93.
27209: suomalaisissa oppilkouluis,sa. Li:iJtteet VI,3.
27210: s. 462. L. Siv :aan 177. Pienviljelijäkoulut: Ed. Ellilän y. m. rah.
27211: al. n:o 9<1 määrärahan osoittamisesta
27212: Oppivelvollisuus: Ed. Kalli'okosken y. m. lak. pienviljelijä- ja 'karjanhoi,tokoulun perus-
27213: al. n :o 2:8 laiksi oppivelvollisuudesta huh- tamista varten Pohjoi,s-8atakuntaan.
27214: tikuun 15 p :nä 1!)21 annetun hin 11 § :n Liitteet II,111. s. 277. L. Vv:aan, jonka
27215: 1 moment·in muuttamisesta toisin kuulu- tulee pyytää lausunto Mtv:lta 19,3.
27216: vaksi. Liitteet VI,1. s. 455. L. Siv:aan - Ed. Kullbergin y. m. rah. al. n:o 107
27217: 172. määrärahan osoi ttami,sesta Itä-Uuden-
27218: ma,an piemviljdi<jäkoulun kannatusyhdis-
27219: Oriveden kansankorkeakoulu: Ed. Jussilan ty.kselle koetilan velan maksamist1a var-
27220: y. m. toiv. al. n:o 47 lisäy.ksestä vuoden ten. Liitteet II,127. s. 306 ja 307. L.
27221: 19i2'9 ,tulo- ja mennarvioon Oriveden kan- 'Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lau-
27222: sanko:rkeakoul un kesäkurssien kannatus- sunto 19<5.
27223: avuksi. Liitteet VI,11. s. 4'77. L. Siv:aan
27224: 177. Pienv.iljelys: Ed. Riihimäen y. m. lak. al.
27225: n:o 6 laiksi maaseudun työtätekevän vä-
27226: Orvot: - Ks. Sotaorvot. estön hiekka-, ,s·acvi-, suomuta- ja turve-
27227: pehku ta·11peen tyydyttämisestä. Lii t·teet
27228: Osuuskassojen Keskuslainarahasto: - Ks. 1,6. ·s. 54. L. Prv:aan, j1on1ka tu~ee pyytää
27229: Asutustoimin ta. lausumto Mtv :lta 170.
27230: - Ed. Pit'käsen y. m. la,k. al. n:o 18 laiksi
27231: Ottolapset: Ed. Virkkusen toiv. al. n :o 12 varojen vaaraamisesta uudis- ja bidun-
27232: ottolwpsen saa,ttamisesta luonnollisen lap- vilj.ely/ksistä pienviljelijöille annattavia
27233: sen as,emaan lapsiavustuksen saamiseen !palkkioita varten. Liitteet II,5. s. 76. L.
27234: nähden. Liitteet II,14. s. 92. L. Vv:aan Vv:aan, jon·ka tulee .pyytää lausunto
27235: 174. Mtv:lta 171.
27236: - Ed. Huitt:iJsen y. m. rah. al. n:o 10·5 mää-
27237: Oulujoen kalastus. - Ks. Kalastus. rärahan os'Oittamisesta uudis- ja ,laidun-
27238: viljellysrpalkkioibi pienviljelijöille. Liit-
27239: teet II,125. s. 302. L. Vv:a·an, jonka tulee
27240: pyytääMtv:nlausunto 195.
27241: Painovapauslaki: - K's. Virallisten asiakir- - Ed. Kulmalan y. m. rah. al. n:o 108 mää-
27242: jain julkisuus. rärahan osoittamisesta uudispellon ja lai-
27243: tumen raivauspalkkioiksi pienviljelijöille.
27244: Palkkaus: - Ks. Maanm:iJttauslaitos. Met- Liitteet II,128. s. 308. L. Vrv:ll!an, jonka
27245: sänva:rtijll!t. Ottolapset. Sa,iraalat. Valltion tulee rpyytää Mtv:n lausunto 1'915.
27246: työläiset. Virasto-oloj,en uudistaminen. - Ed. M. PekkaiJ.an y. m. toiv. al. n :o 52
27247: huo'keakorkoisen kiinteis.tö- ja Eiikeluo-
27248: Palvelijataryhdistys: - Ks. Helsingin Ta- ton hankkimisesta pientiloille. Liitteet
27249: loustyöntekijäin yhdistys. VUI,s. s. 509. L. Mtv:aan 17,8.
27250: Ed. Setälälll y. m. toiv. al. n :o 53 laidun-
27251: Parantolat: - Ks. ISai,raalat. Tuberlkuloosi.
27252: :maan hankkimisesta pakkolumastuksella
27253: Perkaustyöt: - ,Ks. Jo'kien perkaukset. Jär- pienvi:Uelmillle ja itsenäistynei'lle mäki-
27254: venlaskut. Kymijoen perkaus. Vuoksen turpa-alueil1e. Liitteet VIII,9. s. 511. L.
27255: perkaus. Mtv:aan 178.
27256: - lEd. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 55
27257: Perunain tulli: - Ks. Tullimaksut. lisämaan antamisesta 1lman lunastushin-
27258: Asialuettelo. 13
27259:
27260: taa Sodankylän kunnassa isonjaon yrhtey- Punaiset invaliidit. - Ks. KansalaiS<sota.
27261: dessä muodostetuille pientiiJ.o~lle. Liitteet
27262: VIII,11. s. r51r6. L. Mtv:aan 178. Puolustuslaitos: - Es. Ase;velvollisuus.
27263: - Ed. Hännisen y. m. •toiv. al. n:o m tutki-
27264: muk•sen toimittamises·ta pienvi·ljelyksen Puutarhaviljelys: Ed. K. Myllymäen y. m.
27265: nykyis·estä tilasta. Liitt•eet VIII,13. s. rah. al. n:o 87 määrärahan osoittamisesta
27266: 518. L. Mtv:raan 178. rSuomen PuutarhaviJjelijäin liiton avus-
27267: Ed. Marttilan y. m. toiv. al. n:o 58 maan- tamiseksi. Liitteet II,107. s. 2r69. L.
27268: parannusaineiden saannin turvaamisesta Vv:aan, jonka tulee <pyytää Mtv:n Lau-
27269: vähävä•kisiUe maataiouden harjoittajille. sunto 19r3.
27270: Liitteet ·VIII,14. s. 519. L. Mtv:aan 178.
27271: - Ks. Maall!vi[jelysseura t. Vuokra-alueiden Puutavarayhtiöiden maanomistus: Ed. Koi-
27272: lunastaminen. vwrannan y. m. toiv. al. n:o 5:6 tilojen
27273: omistusoiJkeudesta Kuolajärven, Kuusa-
27274: Piirimielisairaalat: Ed. Ryömän rah. al. mon ja Posion pitäjissä. Liitteet
27275: n :o 29 määrärahan osoittamisesta kun- VIII,12. s. 5,1'7. L. Mtv:aan 178.
27276: nallisten piirimielis.airllialain rakenta-
27277: mista ja laajentamista varten. Liitteet Pyhäkosken sähkövoima-asema: Ed. Niilek-
27278: II,49. s. 1 6·3. L. Vv:aan, jonka turlee pyy-
27279: 1
27280: selän y. m. toiv. M. n:o 1'6 sähköv.oima-
27281: tää Tv:n lausunto 185. aseman suunnittelemisesta Oulujoessa ole-
27282: vaan Pyihäkoskeen. Liitteet II,18. s. 100.
27283: Piirustuskoulut: - Ks. Viipurin Taiteen- L. Vv:aan 17 5.1
27284:
27285:
27286: ystävät.
27287:
27288: Poliittiset vangit: Ed. Lehdon y. m. rah. wl. R.
27289: n:o 23 määrärah:an rosoittamisesta polii•t- Radio: Ed. Voionmaan y. m. toiv. al. n:o 45
27290: tisten vanikien ravinnon parantami•seksi. maan yleisessä radiotoiminnassa esiinty-
27291: Liitte·et II,43. s. 1:53, L. Vv:aan 184. neiden epä:koMien poistamisesta. Liitteet
27292: - Ks. Sotaorvot. VaJtiolliset vangit. Vl,9. s. 4·72. L. Siv:a·an 17~.
27293:
27294: Poronhoito:- Ks. Lapin poronhoito. Rahastot: - Ks. Lai•va•rahasto. Omakoti-
27295: rahasto.
27296: Presidentti: - Ks. Valtiopäiväjärjestys.
27297: Raittiustyö: Ed. Voionma.an y. m. rah. a[.
27298: Puhelinjohdot: Ed. Malinin y. m. rah. al. n :o 27 raittiusmäärärahan ikoroittami-
27299: n:·o 1'5 määrärahan osoittamisesta puhe- sesta. Liitteet II,47. s. l5·9. L. Vv:aan,
27300: linjohtojoen rakent·amista varten saaristo- jonka tuiJ.ee pyytää Tv:n lausunto 185.
27301: seutuihin. Liitteet II,35. s. 138 ja 140. - IEd. Tabellin y. m. rah. aL n:o 7.1 määrä-
27302: L. Vv:aan 18,4. rahan .osoittamisesta v·al t·ionavustusta
27303: Ed. Moirlarsen y. m. rah. al. n :o 16 määrä- v·arten Suomen Työväen Raittiusliit·olle.
27304: rahan osoittamisesta erinäisten puhelin- Liitteet Il,91. s. 2!40. L. Vv:aan, jonka
27305: joihtoj•en rakentamista vaTten. Liitteet tulee pyytää lausunto Siv:lta 190.
27306: II,36. s. 14<2. L. •Vv:aan 1•84. - Ks. Kieltolaki. Väkirjuomalainsäädäntö.
27307: - Ed. Nurmesniemen y. m. rah. al. n:o 17 Rajantakaisten ryöstöt: Ed. Hännis·en y. m.
27308: määrärahan osoittamisesta puheEnjohdon toiv. •al. n:o 18 rajantakaisten tekemien
27309: 'rakentamiseksi Oulun kaupungista Hai- ryöstöretlkien aikaansaamien vahinkojen
27310: luodon kirkonkylään. Liitteet II,37. s. korvaamisesta. Liitteet II,20. s. 102.
27311: 14.3. L. Vv:aan 184. L. Vv:aan 175.
27312: - Ed. J anhosen rah. aJ. n :o 18 määrärahan
27313: osoittamisesta kuparisen kaksoispuhelin- Rajaseutuohjelma: Ed. Jauhosen y. m. toiv.
27314: johdon vetämiseksi Ka(jaanista Suomus- al. n:o 26 toimell!piteistä n. s. rajaseutu-
27315: salmen kirkolle. Liitteet II,38. s. 144. ohje[man toteuttami~si. Liitteet IV,10.
27316: L. V;v:aan 184. s. 413. L. Tv:aan 176.
27317:
27318: Punainen lippu: - Ks. Suomen lippu. Rakennuskaari: - Ks. Kalastus.
27319: 14 Asialuettelo.
27320:
27321: Rang~ilitust~n ti;,ytäntöönpano: Ed. Aa[to~n - Ed. Virkkusen y. m. toiv. al. n:o 79 rau-
27322: y. m. lak. al. n:•o 8 laiksi rangaistu.sten tatien rakentamisesta 1Kyröskosken, Ikaa-
27323: t~ytiintpönp11.no~ta 19 päivänä joulu,kv.uta listen, Parka;non ja J'alasjärven kautta
27324: '1889 annetun, lailla .2;1 päilvänä tammi- Seinäjoeu asemaUe. Lii1tteet Xl,13. s. 604.
27325: 1;:uuta 1921 muutetun asetuksen 2 luvun L. J{!ulkv:aan iSO.
27326: 8 § :n muuttamisesta. Liit•teet III,2 s. 3173. - 'Ed. Eskolan y. m. toirv. al. n:o 80 radan
27327: L. Lv:aan 170. Mänttä-Jämsänkoski-Päijänne rakenta-
27328: misesta. Liitteet Xl,14. s. 605. L.
27329: Rauhanliitto: Ed. Voionmaan y. m. rah. •al. lKullkv:aan 180.
27330: n:o 11 määrärahan osoittamisesta Suo- - Ed. Hästbaokan y. m. toiv. al. n:o 81
27331: men Rauhanliiton toiminnan edistämi- rautatien Pori-Tiukka-Tuovila-Jepua
27332: seksi. Liitteet Il,31. s. ·131. L. Vv:aan -Pietarsaari ralkentamisesta. Liitteet
27333: 183. Xl,15. s. •606 ja 1607. L. Ku1kv:aan 180.
27334: - Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n :o 82 Mat-
27335: Rautateiden a~dat: Ed. V·eb'kaojan y. m. toiv. kaselän- \Savonlinnan- Mikkelin'----Hei-
27336: al. n:o 34 maanomistajain vapauttami- nolan rautati.en rakentamisesta. Liitteet
27337: sesta rautatiealueen aitaamisvelvolli~uu Xl,16. s. 608. L. Kulkv:aan 180.
27338: desta. Liitteet V,12. s. H3. L. Ltv:aan - IEd. Kontion y. m. toiv. al. n:o 8.3 rauta-
27339: 176. tien rakentamisesta Viinijärven asemalta
27340: Varkauden kauppalaan. Liitteet Xl,17. s.
27341: Rautatiet: Ed. Kirran y. m. toiv. at n:o 71 1609. L. Kul,kv:aan 180.
27342: rautatien rakentamisesta Helsingistä Tu- - Ed. J•uutilaisen y. m. toiv. al. n:o B4 jat-
27343: run-T:oijailan ja Tampereen-Porin rato- .ko·radan rakentamisesta P.erkjärveDJ--Vie-
27344: jen poikki Suupo'hijan rada'lle. Liitteet rustinmäen haararadasta Uudenkirkon
27345: Xl,5. s. 591. L. Kulkv:aan 179. pitäjässä olevalle Venäjän kirkoll.e. Liit-
27346: - Ed. Saaris•en y. m. toiv. al. n:o 72 rauta- teet XI,1s. s. -610. L. Kulkv:aan 180.
27347: tien rakentamisesta Salon asemalta Loh- - Ed. Niukkasen y. m. t·oiv. al. n:o 85 rau-
27348: jan pitäjään Helsingin-<Risteen radalle. tatien jat:kami•sesta Paalli:kolasta Hiitolan
27349: ·Liitteet XI,6. s. 593. L. Kulkv:aan 179. -Raudun radalle. Liitteet Xl,19. s. 612.
27350: - ·Ed. Sahlsteinin y, m. toiv. al. n:o 7'3 L. Kulikv:aan 180.
27351: Turun-Riihimäen rautatien rakentami- - Ed. Suokkaan y. m. toiv. al. n:o 8•6 rauta-
27352: sesta. Liitteet XI, 7. s. 594. L. Kulkv: aan tien rakentamisesta Valkjärvdtä Kivinie-
27353: 17·9. meen. Liitteet XI,2o. s. 613. L. Kulkv:aan
27354: - Ed. P.ilppu'lan y. m. toiv al. n:o 7o4 rauta- 181.
27355: tien rakentamisesta Uudestakaupungista - !Ed. Juutilaisen y. m. toiv. al. n:o 87 rata-
27356: !Satakunnan radalle. Liitteet XI,s. s. 595. osan Pölläkkä~ä-Myllypellon asema ra-
27357: L. Kulkv:aan 180. kentamisesta. Liitteet XI,21. s. 615. L.
27358: - Ed. Talaan y. m. toiv. al. n:o 7·5 rannikko- Kulkv:aan .1·81.
27359: radan rakentamisesta Helsingistä Viipu- - ·Ed. Kempin y. m. toiv. al. n :o 88 rauta-
27360: ·riin. Liitteet XI,9. s. 5916. L. Kulkv:aan tien rakentamisesta Simolasta Enson
27361: 180. kautta Hiitolaan. Liitteet XI,22. s. 617.
27362: Ed. Kru11bBrgin y. m. toiv. al. n:oo 76 Hel- L. Kulkv:a·an 181.
27363: singin.--'Korian oikoradan rakentami- - iEd. Oksasen y. m. toiv. al. n :o 89 rauta-
27364: sesta. Liitteet XI,1o. s. ·598 ja 5·99. L. tien rakentamil;•esta Lappeenrannasta
27365: Kulkv:aan 180. Vuoksenniskan kautta Elisenvaara.an.
27366: Ed. Vesterisen y. m. toiv. al. n:o 77 rau- Liitteet Xl,23. s. 618. L. Kulkv:aan 181.
27367: tatien rakentamisesta Riihimäeltä J yväs- - Ed. Ve•rtasen y. m. toiv. al. n :o 90 rauta-
27368: kyllään ja siitä edelleen Haapajärven ase- tien rakentamisesta Lappeenrannasta Eli-
27369: maille. Liitteet XI,11. s. 600. L. Kulkv:aan senvaaraan. Liitteet Xl,24. s. 620. L.
27370: 180. Kullkv:aan 181.
27371: - Ed. K. Myllymäien y. m. toiv. al. n:o 7,8 - Ed. Ravon y. m. toiv. al. n:o 91 r.autatien
27372: rautatien rakentamisesta Haapajärveltä rakentamisesta Pitkästärannasta Salmiin.
27373: Jyväslkylän kautta Hämeenlinnaan tai Tu- Liitteet XI,25. s. 621. L. Kulkv:aan 181.
27374: relllkiin. Liitteet XI,12. s. 603. L. Ed. Le:ppälän y. m. toiv. al. n:o 92 rauta-
27375: Kullkv:aan 180. tien rakentamisesta Pitkä·stärannasta Sa1-
27376: Asialuettelo. . 16
27377:
27378: miin. Liitteet Xl,26. s. 623. L. Kulkv:aan !Kiantajwrven rantaan. Liitteet Xl,39. s.
27379: 181. '64·5. L. Kulh:aan 182.
27380: - Ed. Suokkaan y. m. toiv. al. n:o 93 rauta- - Ed. 1\oivurannan y. m. toiv. al. n:o 1()6
27381: tien rakentamisesta 8uistamosta Korpise- rautatien 'rakentamisesta Rovaniemen-
27382: län ja Tuui)ovaaran pitäjien kautta Ilo- /Kemijärven radalta Kitkan vesistöön
27383: mantsiin. Liitteet XI,27. s. 624. L. 1Kuusamon kunnassa. Liitteet XI,4o, s.
27384: iKulkv :aan 181. 6416. L. Ku1kv:aan 182.
27385: - Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 94 Suis- - Ed. Juneksen y. m. toiv. a[. n:o 107 Tor-
27386: tamon-I.lomantsin radan rakentamisesta. nionjokivarren rautatien jat•kamisesta
27387: Liitteet XI,2s. s. 62~5. L. Kulkv:aan 181. 1Kaulinrannalta Kolarin kirkonkylään.
27388: - Ed. Ryynäsen y. m. toiv. al. n:o 95 rauta- 'Liitteet XI,41. s. 647. L. Kulkv:aan 18,2.
27389: tien rakentamisesta Joensuusta Ilomant-
27390: siin. Liitteet Xl,29. s. 626. L. !Kul1kv:aan Rukousbuoneet: Ed. Saarel~i·sen y. m. rah.
27391: 181. al. n:o 49 määrärahan osoittamisesta ru-
27392: Ed. Heikkisen y. m. toiv. al. n:o 916 rauta- koushuoneen ralkentamista va·rten Pielis-
27393: tien rakentamisesta Outo1kummun rad·alta järven pitäjän Kolin kylään. Liitteet
27394: Alapitkän asemalle. Liitteet Xl,30. s. Il,69. s. 201. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
27395: ·62•8. L. Kulkv:aan 181. tää Siv:n laUJsunto 188.
27396: - Ed. Luoman y. m. toiv. al. n:o 97 rauta- - Ed. Pennasen y. m. toiv. al. n:o 44 ru-
27397: tien rakentamisesta Seinäjoelta (vaihto- kous:huoneen rakentamisesta Ilomantsin
27398: ehtoisesti Lapualta) Alapitkään (vaihto- seurakunnan Kuolismaan kylään. Liitteet
27399: e'htoisesti Siiiinjärvelle). Liitteet Xl,31. VI,s. s. 470. L. Siv:aan 177.
27400: s. ·62·9. L. Kulkv:aan 18'1.
27401: Ed. Vehkaojan y. m. toiv. ai. n :o 98 rau- Runnin kylpylä: Ed. M·a'lmivaaran y. m. toiv.
27402: tatien Vaasa---'Härmä----'R!uopio--'Outo- a:l. n :o 215 Runnin kylpylän muodostami-
27403: kumpu rakentamisesta. Liitteet XI,32. s. sesta valtion omistamaksi kansanparanto-
27404: 6.32. L. Kul,kv:aan 182. laksi. Liitteet IV,9. s. 412. L. Tv:aan 175.
27405: - Ed. Kallio:kosken y. m. toiv. al. n:o 99
27406: 'rautatien rakentamisesta Suo[ahdesta Ruotsalainen kouluhaUitWJ: - Ks. Ruotsin-
27407: Kokkolaan. Liitteet Xl,33. s. 63.3. L.
27408: 1
27409: kielisen opetuksen johto.
27410: iKulkv:aan 18·2.
27411: - Ed. Kiviojan y. m. toiv. al. n:o 100 r:au- Ruotsalainen laulu- ja soittoliitto: Ks.
27412: :tatien •ra'k•entamisesta Ylivieskan as.e- rSvens,ka sång- och musikförbund.
27413: malta Ryöppään merisatamaan. Liitteet
27414: Xl,34. s. 6315. L. Kulkv:aan 182. Ruotsalainen teatteri: Ed. Palmgrenin rah.
27415: - Ed. Tuomikosken y. m. toiv. al. n:o 101 a,~. n:o 46 määrärahan osoittamisesta ko-
27416: rauta·tien rakentamisesta Lapin asemalta rottoman lainan myöntämistä va•rten Nya
27417: J>aavolan, Rantsilan, Temmeksen, Ty:rnä- Teaterhus-alktiebolaget i Helsingfors ni-
27418: .vän ja Muhoksen kuntain kautta Vaalaan. miselle yhtiöll1e. Liitteet Il,66. s. 196 ja
27419: Liitteet Xl,35. s. •6.3•6. L. Kulkv:aan 18·2. 197. L. Vv:aan, joll!ka tulee pyytää Siv:n
27420: Ed. Niilekselän y. m. toiv. a'l. n:o 102 lausunto 188.
27421: rautatien ra.kentamisesta Haapajärveltä
27422: Vaalaan. Liitteet Xl,36. s. 640. L. Ruotsalaisten kuntain kouluolot: - Ks. Op-
27423: iKullkv:aan 18;2. pivelvollisuus.
27424: - Ed. Hännisen y. m. t·oiv. al. n:o 103 Ou-
27425: Ruotsalaisten maanviljelysseurain liitto. -
27426: lun---'Kuusamon--Paanagärven ·rautatien
27427: Ks. Maanviljelysseurat.
27428: •ra.lkentamisesta. Liitteet Xl,37. s. 64.1. L.
27429: Ku1kv:aan 18•2. Ruotsinkiel~n opetus: - Ks. Oppikou!lut.
27430: - Ed. Lothen toiv. al. n:o 104 rata-
27431: osan Ii-Kuusamo rakentamisesta. Liit- Ruotsinkielisen opetuksen johto: Ed. Fu-
27432: teet XI,38. s. 644. L. Kulkv:aan 182. ruhjelmin y. m. lak. al. n:o 2.9 la]ksi ruot-
27433: Ed. Janhos•en y. m. toiv. al. n:o 105 rauta- sinkielisen opetus- ja valistustoimen joh-
27434: tien ra'lmntamisesta Kontiomäen asemalta dost.a ja valvonnasta. Liitteet VI,2. s.
27435: Ristijärven ja Hyrynsalmen kautta 4'56 ja 4159. L. Siv :aan 172.
27436: 16 Asialuettelo.
27437:
27438: s. kunnahlissairaalan laajentamista varten.
27439: Saariston terveydenhoito-olot: Ed. Collian- Liitteet Il,55. s. 17•5. L. VIV:aan, jonlka
27440: derin y. m. toiv. all. n:o 214 erinäisten Tu- tulee pyytää Tv:n :lausunto 186.
27441: 1run ja 'Vaasan saaristoissa olevien kun- - Ed. Ryömän rah. al. n:o 36 määrä-
27442: tien tmweydenhoito-oloista. Liitteet l 1V,s. rahan osoittam~sesta sll.ir~anhoitajatar
27443: s. 408 ja 410. L. 'Tv:aan 175. op.pilas- ja sairaanhoitajatar<kodin raken-
27444: tamiseksi Viipurin lääninsairaalan yh-
27445: Saimaan vedenpinnan säännöstely: Ed. V er- teyteen. Liitteet Il,56. s. 176. L. Vv:aan,
27446: :ta,sen y. m. rah. al. n:o 7 6 määrärahan
27447: 1 !jonka tulee pyytää Tv:n lausunto 187.
27448: osoittamisesta Saimaan vedenpinnan sään- - Ed. Pitkäsen y. m. rah. al. n:-o .37 määrä-
27449: nöstelymahdollisuuksien tutkimista var- rwhan osoittamilsesta !Sortavalan Y'leisen
27450: ten. Liitteet Il,96. s. 248. L. Vv:aan, sairaalan talousrakennuksen rakennus-
27451: jonka tulee pyytää t:Mtv:n lausunto 19'2. ja korjaustöitä varten. Liitteet Il,57. s.
27452: - Ed. Halosen y. m. 'toiv. al. n:o 62 tutki- 177. L . .V•v:aan, jonka tulee pyytää Tv:n
27453: muksen toimittamisesta Saimaan veden- lausunto 187.
27454: pinnan säännöstelemisen mahdollisuuk- - ·Ed. Jacobssonin y. m. ra.h ..!lJl. n:o 3S mää-
27455: sista. lJiitteet V!III,1s. s. 525.
27456: 1 L. rärahan osoittamisesta Vaasan 'kaupungin
27457: ·:Mtv:aan 179. ikunnallissairaa•lan laajentamista varten.
27458: 'Liitteet Il,58. s. 178 ja 180. L. Vv:aan,
27459: Sairaalat: Ed. Ryömän y. m. ra:h. al. n:o 2 jonka tulee pyytää lausunto Tv:lta 187.
27460: valtion sairaalain pa'lveluskunnan palk- - Ed. Mustakallion y. m. rah. al. n:o 39
27461: ikausmää•rärahojen koroittamisesta. Liit- mää,räxahan osoittami•sesta Oulun diako-
27462: teet II,22. s. 109. L. Vv:a·an 1812. nis·sakodin sairaalan ja oppilaskodin laa-
27463: - iEd. :M. Hannulan y. m. rah. al. n :o 3{) j-entamista va•rten. Liitteet Il,59. s. 182.
27464: mää;rärahan osoittami;;esta lasten;;•airaa- L. Vv:aan, jon1ka tulee pyytää Tv:n lau-
27465: tlan ra·k·entamista varten. Liitteet Il,5o. sunto 187.
27466: s. 1'64. L. V v :·aan, jonka tulee pyytää - lEd. Ryömän y. m. rah. al. n:o 40 määrä-
27467: •Tv:n lausunto 185. rahan osoittamisesta Kuusamon ikunnan
27468: - Ed. Seppälän y. m. rah. al. n :o 31 lisä- ·omistaman ·sairaalan ja läiil'kärinasunnon
27469: määrärahan osoittamisesta uuden naistau- ostamisekisi valtioille Kuus•amon aluelää-
27470: tien- ja synnyty\Sosaston rakentamiseks·i :krurin käytettäväkisi. Lritteet Il,60. s. 184.
27471: yliopiston sairaalalle HeLsingissä. Liit- 'L. Vv :aan, jonka tulee pyytää lausunto
27472: teet Il,51. s. 1•6,6. L. V.v:aan, jonka tulee Tv:lta H~7.
27473: pyytää Tv:n lausunto 1815. - Ed. U. !Hannulan y. llll. toiv. al n:o 22
27474: - Ed. ÖsterhoG.min y . .m . .rah. al. n:o 32 mää- valtion sairaalan rakentamis·esta Kemiin.
27475: rärahan osoittamisesta avustuks·en ja val- Liitteet IV,6. s. :406. L. ·Tv:aan 175.
27476: tiolainan an ta.mista varten Nummelan pa- - Ed. Koivu·rannan y. m. toiv. a[. n:o 23
27477: rantolan talous·osa,ston uudestaan raken- Ro.vaniemen yleisen sairaalan laajentami-
27478: tamiseksi ja laa:jentamiseksi. Liitteet sesta. Liitteet IV,7. s. 1407. L. Tv:a.an
27479: Il,52. s. 167. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- 175.
27480: tääTv:nlausunto 1•8'6. - K1s. PiirimielisairaaJat. Tuberikul:oos•i.
27481: -·Ed. Ryömän y. m. rah. al. n:o 33 määrä-
27482: rahan osoittamisesta Hämeenlinnan lää-
27483: ninsairaalan t'ålousrakennusten laajenta- Samfundet Folkhälsan: Ed. von Bornin y. m.
27484: mista varten. Liitteet Il,53. s. 173. L. rah. al. n:·o 42 määrärahan ·osoittamisesta
27485: Vv:aan, jonka tulee pyytää Tv:nlausunto tSamfundet F.ollkhä:lsan i !Svenska Finland
27486: 186. nimiselle yhdisty<kse1le. Liitteet Il,62. s.
27487: - Ed. Leinon y. m. rah. al. n:o 34 määrä- r18t6 j.a 18'8. L. Vv:aan, •jonka tulee pyytää
27488: ·rahan os·oittamise;;ta Satakunnassa sijait- .lausunto T.v:[ta 187.
27489: sevan va'ltionsairaalan uudestaan raken-
27490: tamiseksi. Liitteet II, 54. s. 1:7 4. L. Satamat: - Ks Kalastussatamat.
27491: iV·v:aan, jonika tulee pyytää Tv:n lau-
27492: sunto 1S:6. Siipikarjanhoito: Ed. :ManneTin y. m. rah. al.
27493: - Ed. Virran y. m. rah. al. n:a 35 määrä- n:o •85 määrärahan osoittamisesta siipi-
27494: rahan osoittamisesta Lahden kaupungin karjan:hoidollisen koeaseman perustamista
27495: Asialuettelo. 17
27496:
27497: varten. Liitteet Il,l05. s. g62. L. Vv:aan, tsekä poliittisten vanlkien ja maanpa,kolais-
27498: ljonlka tuJee pyytää t:Mtv:n lausunt·o 193. ten hädäna1aisten perheiden avustami-
27499: - Ed. U. !Hannulan y. m. rah. al. n:o 8'6 ·seksi. Liitteet II,42. s. t1151. L. Vv:aan
27500: määrärahan osoittamisesta Hämeenlin- 184.
27501: nassa olevan siipikarjanhoi toikoulun ra-
27502: kennusve]kojen 'Suorittamiseksi. Liitteet Sotavahinkolainat: Ed. Juutilai,sen toiv. al.
27503: II,l06. s. ·2,67. L. Vv:aan,· jonka tulee n:o 17 sotavahinkolainojen perimättä jät-
27504: pyytää :Mtv:n lausunt•o 193. tämisestä. Li.itteet II,19. s. 101. L.
27505: 'Vv:aan 175.
27506: SilJat: Ed. U. Hannulan y. m. toiv. al. n:o
27507: 70 sillan rakentamisesta Tornionj'Oen yli Stadion: Ed. V'On Ftrenc'kellin y. m. rah. al.
27508: Tornion aseman ja ~Tornion 'kaupungin n :to 4·3 määrärahan osoittamisesta Sta-
27509: välille. Liitteet XI,4. s. 5·90. L. Kul'kv:aan dion-säätiolle stadionin ra'k;entamista var-
27510: ten. Liitteet H,63. s. 190. L. Vv:aan,
27511: 179.
27512: jonka tulee .pyytää lausunto Siv:lta 187.
27513: Ks. :Maantiet.
27514: Suomen akatemia: - Ks. Kansallisten tie·
27515: Simojoen kalastus: - Ks. Kalastus. teiden tutkimus.
27516: Sisarosuudet: - Ks . .Atsutustoiminta. Suomen Ampujainliitto: - Ks. Amrpujain-
27517: liitto.
27518: Sisälähetysliitto: Ed. Päivärusalon y. m. rah.
27519: al. n:o 68 määrärahan osoittamisesta Suo- Suomen lippu: Ed. K. Myllymäen y. m. lak.
27520: men Sisälähetys'liitolle kahden matkapa- al. n :o 5 'laik,si lisäyksestä Suomen Epusta
27521: pin matkakulujen j.a pa[ k'kauk,sen avusta-
27522: 1
27523: 129 p :nä toukokuuta 1918 annettuun la-
27524: mis,eksi. Liitteet II,ss. s. 234. L. Vv:aan, kiin. Liitteet 1,5. s. 5:2. L. Prv:aan 170.
27525: j onka tulee pyytää Siv:n lausunto 190.
27526: 1 1
27527:
27528:
27529: Suomen Rauhanliitto: - Ks. Rauhanliitto.
27530: Siveellisyystyö: - Ks. Helsingin Kaupunki-
27531: lähetys. V aJkona U:haliitto. Suomen Vientiyhdistys: - Ks. Vientiyhdis-
27532: tys.
27533: Sodankylän pienviljelijät: - Ks. Pienvilje-
27534: lys. Suoviljelyskoeasemat: Ed. K. Wa1J.an y. m.
27535: rah. a'l. n: o 95 määrärahan osoittamisesta
27536: :Sokeat: Ed. Seppälän y. m. rah. al. n:o 62 suoviljelys'koeaseman perustamista varten
27537: määrärahan osoittamisesta Sokeain Kes- rSavoon. Liitteet II,us. s. 2'813. L. V.v:aan,
27538: kusliitolle työhuoneiden perUJStamista ja jonka tulee pyytää :Mtv:n lausunto 19~.
27539: ylläpitämistä varten. Liitteet II,s2. s. m~9. Ed. Kontion y. m. rah. al. n:.o 9,6 määrä-
27540: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lau- rahan •osoittamisesta Etelä-rSavon kasvi-
27541: ISunto 18,9. vi1jelyskoeaseman alaisena toimivan suo-
27542: - Ed. Åh:lströmin rah. aL n:o '63 määrära- .viljely,skoeaserrnan perustamiseksi Savoon.
27543: han os·oittamisesta Helsingin Sokeainyh- ,Li!itteet II,116. s. 2g5_ L. Vv:aan, jonka
27544: distyksen toiminnan tukemiseksi. Liitteet tulee pyytää :Mtv:n tlausunto 194.
27545: H,83. s. 212,1 ja 2:2i3. L. Vv:aan, jonka
27546: tulee rpyytää 1Siv:n :lausunto 18,9. Svenska sång- och musikförbund: Ed. Lind-
27547: - Ed. Ahlströmin .rah. al. n:o 6•4 määrära- bergin y. m. rah. al. n:o 61 Esätyn mää-
27548: han osoittamisesta ai'kakauskirjojen ,So- rärahan osoittamisesta Finlands svenska
27549: keain Airut" ja ,;Tidning för Finllands sång- och mUJSikförbund-nimiselle tliitoHe.
27550: IBlinda" ju'lkailSemista varten. Liitteet Liitteet II,sl. s. 217 ja 2118. L. Vv:aan,
27551: II,s4. s. 2'2 5 ja .22 6. L. Vv:aan, jonka tu-
27552: 1 1 jonka tulee pyytää lausunto Siv:lta 189.
27553: lee pyytää lausunto 8iv:1ta 189.
27554: Sähkövoima-asema Pyhäkoskeen: - Ks. Py-
27555: Sopimuspalkkaus: K,s. Virasto-olojen häkosken sähköv.oima-asema.
27556: uudistaminen.
27557:
27558: Sotaorvot: Ed. U l'!pilaisen y. m. rah. al. n :•o T.
27559: 22 määrärahan osoittamisesta sotaarpojen Taide: - Ks. Vii,purin taiteenystävät.
27560:
27561: 3
27562: 18 Asialuettelo.
27563:
27564: Talouskoulut: Ed. :Nl. Hannulan y. m. rah. Liitteet II,168. s. 3163. L. Vv:aan, jonka
27565: al. n: o ·53 määrärahan osoi tta:misesta Hel- tulee pyytää :lausunto Ku~v:'lta 199.
27566: singin kasvatusopillisen talouskoulun ot-
27567: tamiseksi valtion haltuun. Liitteet II,73. Tulo- ja menoarvion perusteet: Ed. Ryömän
27568: s. 205. L. Vv:aan, jonka tu1ee pyytää lau- 1ak. al. n:o 14 laiksi valtion tulo- ja meno-
27569: sunto Siv:Ha 188. arvion ja tilinpäätöksen perusteista. Liit-
27570: Ed. Lehtokosken y. m. rah. al. n :o 88 mää- teet II,l. s. 65. L. Vv:aan 171.
27571: rärahan osoittamisesta Turun uuden ta-
27572: louskoul un avustamiseksi. Lii tteet II, 10 8. Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Rosenbergin y.m.
27573: s. 271. L. V.v:aan, jonka tulee pyytää lau- 1ak al. n: o 15 laiiksi tulo- ja omaisuus-
27574: sunto :Mtv:lta 193. verosta annetun lain muuttamisesta. Liit-
27575: teet II,2. s. 68. L. Vv:aan 171.
27576: 'l'apaturmavakuutus: Ed. Helan y. m. rah. Ed. M. Hannulan y. m. toiv. a'l. n :o 10
27577: a:l. n: o 119 määrärahan osoittamisesta esityksen antamisesta muutoksiksi voi-
27578: kalliinajanlisäysten suorittamiseksi niille massaolevaan tulo- ja omaisuusverolakiin.
27579: aikaisempien työväentapaturmavakuutus- Liitteet II,12. s. 8<9. L. Vv:aan 174.
27580: lakien mulkaan elinkorkoa nauttiville, - Ks. Asunto-osakehuoneistot. Invaliidit.
27581: jotka ovat jääneet ka!Uiinajanlisäyksistä
27582: osattomiksi. Liitteet II,139. s. 3.2.5. L. Tuotannollisen toiminnan tukeminen: Ed.
27583: Vv:aan, jonka tulee pyytää Työv:n lau- Kukkosen y. m. toiv. al. n:o 6 ulkomaisen
27584: sunto 196. rlainan ottamisesta tuotannollisen toimin-
27585: nan tukemista varten. Liitteet II,s. s. 81.
27586: Teatterit: - KJs. Kansan Näyttämö. Ruotsa- L. Vv:aan 174.
27587: lainen teatteri.
27588: Turun saaristo : Ks. Saariston terveyden-
27589: Terveydenhoito-olot: - Ks. Saariston ter- hoito-olot.
27590: veydenhoito-olot.
27591: 1'yttökoulut: - Ks. Oppikoulut.
27592: Tiet: - Ks. Maantiet.
27593: Työaikalaki: Ed. Röukön y. m. lak. al. n:o 37
27594: Tieteellinen tutkimustyö: Ks. Kansallis- ilaiksi ·kahdeiksan tunnin työajasta 27 päi-
27595: ten tieteiden tutkimus. vänä marraskuuta W17 annetun lain 12
27596: § :n 2 momentin kumoamisesta. Liitteet
27597: Tornionjoen kalastus: - Ks. Kalastus. IX,4. s. 545. L. Työv:aan 173.
27598: - Ed. Helan y. m. rah. al. n:o 121 määrä-
27599: 'fuberkuloosi: Ed. Ryömän rah. al. n:o 28 Tahan osoittamisesta 8 tunnin työaikalain
27600: 'koroitetun valtionavun varaamisesta la- noudattamisesta va'ltionlaitoksis·sa johtu-
27601: kimääräistä valtiona'Pua nauttiville tu- via menoja varten. Liitteet II,141. s. 3·218.
27602: berkulosiparantoloille. Liitteet II,48. s. ·L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Työv:n
27603: 162. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Tv:n lausunto 19'6.
27604: lausunto 1'8'5. · - :Ks. Virasto-olojen uudistaminen.
27605: Ed. Ryömän y. m. toiv. al. n :o 8 kotimai-
27606: sen valtiolainan ottamisesta valtioavun 'l'yöaika maataloudessa: 'Ed. Paasivuoren
27607: suorittamista va:rten tuberku:losiparant'O- y m. la:k. arl. n :•o 35 laiksi työaja.sta maa-
27608: ilain ja -sairaalain perustamiskustannuk- taloudessa. Liitteet IX,2. s. 539. L.
27609: siin. Liitteet II,10. s. 83. L. Vv:aan 174. Työv:aan 17:3.
27610:
27611: 'l'yökyvyttömyysvakuutus: - Ks. Vanhuus-
27612: Tullimaksut: Ed. Ikolan y. m. lak. al. n :o 1'6
27613: 1
27614: ja työkyvyttömyysvakuutus.
27615: laiksi eräiden tullimaksujen muuttami-
27616: sesta. Liitteet II,3. s. 72. L. Vv:aan Työsopimuslaki: Ed. E. Peklkalan y. m. lak.
27617: 171. al. n :o 34 työsopimuS'laiksi. Liitteet
27618: IX.1. s. 531. L. Työv:aan 173.
27619: Tullisalmen syventäminen: Ed. Tukian y. m.
27620: rah. al. n:o 148 määrärahan osoittami- 'l'yöttömyys: Ed. A. Aal.lon y. m. rah. al. n:o
27621: sesta Tullisalmen syventämistä varten. 11'3 määrärahan o.soittamisesta töiden
27622: Asialuettelo. 19
27623:
27624: järjestämis~ksi työttömille. Liitteet työhön. Liitteet II,79. s. '2r14. L. Vv:aan,
27625: II,133. s. 317. L. V~v:aan, jonka tulee pyy- :jonka tulee pyytää Siv :n lausunto 189.
27626: tää Työv:n larumnto 19:6. - Ks. Stadion.
27627: - Ed. Liedeksen y. m. rah. al. n:o 114 mää-
27628: rärahan osoittamisesta yleisten töitten U udisviljelyspalkkiot: - :Ks. Pienviljelys.
27629: järjestämiseksi työttömilrle. Liitteet
27630: II,134. rS. 318. L. V.v:aan, jonka tulee pyy-
27631: tää Työv:n lausunto 196.
27632: v.
27633: - Ed. Rötkön y. m. rah. al. n:o 115 määrä- Vaalilaki: - Ks. Edustajanvaalit.
27634: rahan ·os oittamisesta työn puutteen vuoksi
27635: 1
27636:
27637:
27638: hädänalaise-en tilaan joutuneiden avusta- Vaasan saaristo: - ~Ks. Saariston terveyden-
27639: miseksi. Liitteet II,135. s. 320. L. Vv:aan, hoito-olot.
27640: donka tu'lee pyytää Työv:n lausunto 196.
27641: - Ed. Helon y. m. toiv. a:l. n:o 115 lisämäärä- Valkonauhaliitto: Ed. Oksasen y. m. rah. al.
27642: rahasta työttömyyden lieventämiseksi. n:o 67 määrärahan osoittamisesta Suomen
27643: Liitteet II,17. s. 99. L. Vv:aan 175. V a]kona uhalii to'lle si veellisyystyötä var-
27644: ten. Liitteet II,87. s. 23r2. L. Vv:aan,
27645: Työväen tapaturmavakuutus:- Ks. Tapatur- jonka tulee pyytää Siv:n lausunto 190.
27646: mavakuutus.
27647: Valokuvat: Ed. M. Hannulan y. m. lak. al.
27648: 'l'yöväen Urheiluliitto: - Ks. U rihei1u. n: o 1 3 larksi oikeudesta valorkuviin kesä-
27649: 1
27650:
27651:
27652: kuun 3 p :nä 19.27 annetun lain 2. § :n
27653: Työväenyhdistykset: - Ks. Urhe-ilu. muuttamisesta. Liitteet III, 7. s. 384.
27654: L. Lv:aan 171.
27655: u. Valtiolainat: - Ks. Kunnarilisten tulolähtei-
27656: Ulkomaiset lainat: - Ks. Kunnallisten tulo- den rahoitus. Tubetkuloosi. Tuotannolli-
27657: [ähteiden rahoitus. Tuotannollisen toi- s.en toiminnan tukeminen.
27658: minnan tukeminen.
27659: Valtiolliset vangit: Ed. E. Pekka~an y. m.
27660: Ulosottolaki: Ed. Kuolkkasen lak. al. n:o 10 laik. al. n :o 7 'laiksi valtiollisten vankien
27661: laiksi urosottolain muuttamisesta. Liit- oikeuksista. Liitteet III,l. s. 371. L.
27662: teet III,4. s. 377. L. Lv:aan 170. Lv:aan 170.
27663: - CEd. Virran y. m. Iaik. al. n:o 11 laiiksi - Ed. Rosenbergin y. m. rah. al. n :o '2'5 mää-
27664: ulosottolain 4 rluvun 5 ja r6 § :n muuttami- rärahan osoittamisesta Helsingin valtiol-
27665: sresta ja laiksi ulosotto1ain voimaanpano- Esten vankien huoltoyhdistykselle la,sten
27666: a:setuksen ,27 ·§ :n muuttamisesta. Liitteet lkesäsiirtolloiden toimintaa varten. Liit-
27667: III,5. s. 379. L. Lv :aan 171. teet II,45. s. 156. L. Vv:aan 184.
27668: - iKs. Poliittiset vangit.
27669: Urheilu: Ed. J. Linnan y. m. rah. al. n:o 57 Valtion metsämaat: Ed. Tabelrlin y. m. lak.
27670: määrärahan os·oittamisesta Työväen U r- al. n:o 32 laiksi valtion metsämaiden asut-
27671: heiluliitorle voimistelu- ja urheiluopiston tamisesta ja niillä olevain vuo:kra-alueiden
27672: ~perustami,sta varten. Liitteet II, 77. s. 21,2.
27673: lunastamisesta annetun lain muuttami-
27674: rL. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lau- sesta. Liitteet VIII,3. s. 4916. L. Mtv:aan
27675: ·sunto 189. 17'3.
27676: - [Ed. Rantalan y. m. rah. al. n:o 58 määrä-
27677: rah·an osoittamisesta avustukiseksi maa- Valtion tulo- ja menoarvio: - Ks. Tulo- ja
27678: seudun työvä:enyhdi·styiksi'lle, nuoriso- ja menoarvion perusteet.
27679: urheiluseuroille urheilukenttien ;perusta-
27680: mista varten. Liitteet II, 7 s. s. 213. L. Valtion työläiset: Ed. Tannerin y. m. rah.
27681: Vv:aan, jontka tulee pyytää Siv:n lau- al. n:·o 1l6 määrärahan osoittamisesta
27682: sunto 189. valtion töissä olevien työläisten yleiseen
27683: - '[Ed. Komun y. m. rah. al. n :o 59 määrä- 'Pal.kkojen koroi ttamiseen. Lii tteet II,13 6.
27684: rahan osoittamirsesta Työväen UI'heilulii- s. 321. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
27685: to:J:le urheilul:liseen neuv·ontra- ja kurssi- Työv:n lausunto 1·9'6.
27686: 20 Asialuettel o.
27687:
27688: Valtiopäiväjärjestys: Ed . .Sohaumanin lak. al. Vientiyhdistys: Ed. Vennolan y. m. rah. al.
27689: n:o !laiksi 13 p:nä tammikuuta 1<928 an- n:o 9 koroitetun määrärahan osoittami-
27690: netun valtiopäiväjärjestJ>lksen 218 § :n sesta Suomen Vientiyhdistykselle. Liit-
27691: muuttamisesta. Liitteet I,l. s. 5 ja 7. teet II,29. s. 12:6. L. Vv:,aan 183.
27692: L. Prv:aan 1,69.
27693: - Ks. Edustajaupalkkio. Viinien valmistus: - Ks. Kieltolaki.
27694:
27695: Vangit: - Ks. Poliittiset vangit. Rangais- Viipurin Musiikin Ystävät: Ed. Moilasen y.m.
27696: tusten täytäntÖÖll!pano. Valtiolliset van- rah. al. n:o 56 määrärahan osoittamisesia
27697: git. Viipurin Musiikin Ystäville orkesterin
27698: yl'läpitämistä varten. Liitteet Il,76. s.
27699: Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkelaitos: Ed. ,210. L. Vv:aan, jouka tu'1ee pyytää Siv:n
27700: lHalenin y. m. toiv. ~al. n:o '6'5 esityksen lausunto 189.
27701: antamisesta valtion varoilla ylläpidettä-
27702: vän vanhuus- ja työikyvyttömyyselä'kelai- Viipurin Taiteenystävät: Ed. Moilasen y. m.
27703: toksen perustamisesta. Liitteet IX,9. s. ra'h. al. n:o 55 määrärahan osoittamisesta
27704: 559. L. Työv :aan 179. ViipUTin Taiteenystävien piirustuskou-
27705: Vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus: Ed. lun avustamisetksi. Liitteet II,75. s. 209.
27706: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lau-
27707: A. Aal!lon y. m. rah. al. n:o 117 määrä-
27708: rahan osoittamisesta vanhuus- ja työ- sunto 18'8.
27709: :kyvyttömyysvakuutuksen toteuttamista Virallisten asiakirjain julkisuus: Ed. Ja-
27710: :va,rten. Liitteet Il,137. s. 32:3,. L. Vv:aan,
27711: cobssonin toiv. a1. n:o 4 painovapauslain
27712: jonka tulee pyytää Työv:n lausunto 19,6.
27713: muuttamisesta siten, että v1rkamiehet vei-
27714: - Ed. L. MyHymäen y. m. rah. al. n: o 118 voitetaan pitämään viralliset asiakirjat
27715: määrärahan osoittamisesta vanhuus- j<a yLeisön sa~atavissa. Liitteet III,s. s. 387.
27716: tyÖikyvyttömyysvaku u tuksen toteuttamista L. Lv:aan 174.
27717: varten. Liitteet Il,l38. s. 3124. L. Vv:aan,
27718: jonka tulee pyytää Työv:n lausunto 196. Virasto-olojen uudistaminen: Ed. Juutilai-
27719: sen y. m. toiv. al. n:o 3 vi~kamiehistön ni-
27720: Vapaussota:- Ks. Inva!l.iidit. Kansalaissota. mittämisen ja virassa pysymisen perus-
27721: Sota vahinkolaina t. teitten muuttamisesta. Liitteet 1,9. s. 59.
27722: L. Prv:aan 174.
27723: V arhaisnuorison opetus: Ed. Voionmaan
27724: - Ed. Pitkäsen y. m. toiv. al. n:o 13 vira,sto-
27725: y. m. toiv. al. n:o 416 suunnite1man laati-
27726: olojen yksinke:rtaistuttamisesta. Liitteet
27727: mis·esta varhaisnuori's,on Ylleisen opetuksen
27728: II,15. s. 93. L. Vv:aan 174.
27729: aikaansaamiseksi. Liitteet VI,10. s. 474.
27730: - Ed. Juutilaisen y. m. toiv. al. n:o 14
27731: L. Siv:aan 177.
27732: 8-tuntisen työpäivän perusteelle rakentu-
27733: Vehnäntuotannon järjestely: Ed. Vennolan van virastojen aukioloaikaa koskevan esi-
27734: y. m. toiv. al. n:o 59 kotimaisen vehnän- tyksen antamisesta eduskunnaUe. Liitteet
27735: tuotannon järjestelystä. Liitteet VIII,15. II,16. s. 97. L. Vv:aan 17o.
27736: s. 5'21. L. Mtv:aan 178.
27737: Virkamiehet:- Ks. Kielilaki. Maanmittaus-
27738: Venäjä: - Ks. Kalastus. :laitos. Virasto-olojen uudistaminen.
27739:
27740: Verollepano: - K1s. Iso jako. Virkamiesten palkkauslaki: Ed. Molinin lak.
27741: al. lll:o 412 laiksi valtion viroista ja toi-
27742: Verotus: - Ks. Kunnal:lisverotus. Tullimak- mista suoritetta,van palkkauksen perus-
27743: sut. Tulo- ja omaisuusvero. teista annetun lain muuttamisesta. Liit-
27744: t,eet Il,170. s. 651 ja 615!3. L. VIV:aan 401.
27745: Vientikauppa: Ed. Vennolan y. m. rah. al.
27746: n:o 8 määräl'ahan osoittamisesta henki- Vuokra-alueiden lunastaminen: Ed. Sirolan
27747: löiden aV'ustamiseksi, jotka valmistuvat y. m. Iaik. a'l. n :o 30 ,laiksi eräistä muu-
27748: työslkentelemään kotimaisen viennin hy- toksista vuokra-alueiden lunastamisesta
27749: väksi. Liitteet II,28. ~s. 1'2,5. L. Vv:aan 15 p :nä lokakuuta 191.8 annettuun lakiin.
27750: 1813. Liitteet VIII,l. s. 48~. L. Mtv:aan 17'2.
27751: Asialuettelo. 21
27752:
27753: Ed. M. Pekkalan y. m. 'lak al. n :o 31laiksi Yliopisto: Ed. Saarisen y. m. lak. al. n:o 3
27754: ilisämaan lunastamisesta eräi:siin it'Senäis- laibi niistä perusteista, joiden mukaan
27755: tyneisiin tai itsenäistyviin vuokra-aluei- valtiovaroja käytetään maan suomen- ja
27756: siin. Liitteet VIII,2. s. 491. L. Mtv:aan ruotsinkielisen väestön yliopistosivistyk-
27757: 173. sen tarpeen tyydyttämi,seksi, lai ksi Hel-
27758: 1
27759:
27760:
27761: singin yliopiston järjestysmuodon perus-
27762: Vuoksen perkaus: Ed. Juutilaisen y. m. rah. teista 14 p :nä heinäk 19,2'3 annetun lain
27763: al. n :o 74 mää<rärahan osoittamisesta 18 § :n kumoamisesta sekä 2, 9, 13, 21 ja
27764: Vuohen vesis.tön perkaustyötä varten. 2'2' § :n muuttamisesta sekä laiksi Helsin-
27765: Liitteet II,94. s. 244. L. Vv:aan, jonka gin yliopiston järj.estYBmuodon perusteita
27766: tulee pyytää lausunto Mtv:lta 190. koskevan bin voimaanpanosta 14 p :nä
27767: Ed. Huuhtasen y. m. rah. al. n:o 75 mää- lleinäik. Hr23 annetun lain 3, 5, 6 ja
27768: ·rärahan osoittamisesta Vuo:ksen virran 7 § :n kumoamisesta sekä 4 § :n muuttami-
27769: perkaustöitä varten. Liitteet II,95. s. sesta. Liitteet I,3. s. 43. L. Prv:aan 170.
27770: :247. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lau-
27771: sunto Mtv:lta 1·92. Yötyö teollisuudessa: - Ks. Naisten suojelu.
27772: Väkijuomalainsäädäntö: Ed. Ikolan y. m. Ä.
27773: toiv. al. n :o 21 väkijuomalainsäädännön
27774: muuttamisesta siten, että alkoholi tulisi Äitiyshuolto: Ed. Pärssisen y. m. rah. al.
27775: teho:kkaan ve·rotuk'Sen a.laiseksi. Lii tteet n:o 120 määrärahan osoittamisesta äitiys-
27776: IV,5. s. 40<3. L. Tv:aan 17-5. huo1lon ja terveydenhoidon järjestämi-
27777: seksi vähävaraisten työläisten ja pien-
27778: tilalliskotien äideille. Liitteet II,140. s.
27779: Y. :3i2i6. L. Vv:aan, jonka tuiee pyytää
27780: Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut. Työv:n lausunto 196. •
27781: •
27782:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025